Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. Tuomas Taavitsainen: Suolajärven katkera k9htalo ............... . . . vsk.. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Han'nu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Länlinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh . .... . 198830. SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. Ilmestyy 17. 36 Erikoislaatuista Mono-järveä Kaliforniassa uhkaa kuivuminen ihmisen puututtua jokien kulkuun . . Siihen liittyy myös kamppailu mantereen hallinnasta ja tulevaisuudesta. . .. . . 9 Aino Karve: Matti Wuori on luonnonpuolustajien asialla.. . (90) 642 88 1 Vs. .... 23 Alice Karlsson: Älä jätä kesäjätettä.. ISSN 0356-0678 llmoicusmyynci FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierorre/ur Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen · Jlmestymisaikaraulu No 5 6 7 Aineisto toimitukseen 6. . ........................... . . Anja ja Pentti Alanko: Salaattiainekset luonnosta .. (953) 17 358 Kaija Kainulainen, vs. . Taitcaja Markku Tanttu Toimicusneuvosco Veli-Risto Cajander , Lassi Karivalo, Antti Karlin , Juhani Lokki, Taisto Rantala , Heikki Toivonen , Ritva Veijonen. . . (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. . . ..... 9. ................. 12 Juha Taskinen: Kolovesi kuuluu hopeakylkisille norpille . . ... 9. . . . .......... 10. ............ 47 Kysy luonnosta ......... 24 Helteelläkin kannattaa pitää pää kylmänä jätteiden huollossa. 9. . . (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. vuosikerta 4 • 1989 Kotimaasta . . ..... (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . Osoitteenmuutokset kirjallisesti. . .. . ........ 55 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh . . ..... . . . .. Tilaushinnat 1. ... .. Toimi1i.s ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole ctukätc: . . . .... Kuva: Mikko Pöllänen/ LKA. . . 20 Vihjeitä pihan yrttien hyödyntämiseksi. . . (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16. . Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. 31. .. . . ....... Perämiehen katu 11 A 17, 00150 Helsinki puh . . .......... JO. . . . . .......... 8. .. . Anja Luotonen-Hytönen: Lokit......... ......... . Parviainen ja Marjatta Perttunen: Korukiviä Suomen harjuissa... ..... . . . pääcoimitcaja Jorma Laurila Toimicussihreeri Ritva Kupari Toimirrajar Antti Halkka Alice Karlsson, vs. . Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto , Irma Kaitosaari. . . .... 16. Juha Taskinen: Kesäyö .... . . . ... Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh. Jouko T. 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. .... .... .......... . 15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Paula Launonen, toimittaja Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaicosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Toikka, kanslisti Pirkko Elomaa, toimistosihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. . . . (92 1) 301 ~4 1 Veijo P_elcola, vs. . . ...................... Lappi Maakuntakat u 18 96200 Rovaniemi puh. . Lasse Kosonen: Ruostetta vedessä...... . . . Irtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan Etelä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. . 41 Ulkomailta.................................................. .... Mutta suojelupäätös viipyy. .. 27 . ......... 48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . ............. . .. .. . . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk / 140 mk (kestotil.). (98 1) 15 828 Merja Ylönen, vs. . 14 Syrjäisellä Kolovedellä ovat säilyneet erämaiset metsät ja puhtaissa vesissä on saimaannorppien viimeisiä elinpaikkoja. .. . . . . ... . · 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. ........... . Se viihtyy koko maassa ja monenlaisissa metsissä. Summaries of the Main Articles....................... 26 Tiu Similä: Hyinen paratiisi...... 7. ....... Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. (93 1) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Kat ariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. . . Elina Karjalainen: Kevään pyhitys.... 48. ............................................ . ..... ... 4 Viisaan va1I'1nat: Muoviaika maistuu kertakäytölle................................. ..... . ..... . . . . . . Kansikuva: Metsätähti on viehättävimpiä metsäkukkiamme. . 54 Seppo Vuokko: Arvoituksellinen hiilipussi.. . ... . . 19. ..................... . 18 Soraharjuissamme piilee jääkauden jäljiltä aarteita. 8 Rauno Ruuhijärvi: Pohja energiakeskustelulle.... . . . ..... 10 Mitä mieltä on asianajaja Matti Wuori Suomen lainsäädännöstä ja kansalaistoiminnasta. . 42 Kirjoja ............. ...... (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. . . 28 Etelämanner kiinnostaa tutkijoita enemmän kuin koskaan. . 11 A 17 00150 Helsinki puh. sovittu. . ........... 45 Mielipiteitä, keskustelua. 8. . ................... ...................... Valkeat tähdet syttyvät Etelä-Suomessa joskus jo toukokuussa, muualla maassa kesäkuussa, perimmäisessä Lapissa usein vasta heinäkuussa
SUOMEN SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Sopimus astuu voimaan, kun 16 maata on sen allekirjoittanut. Epäonnekseen sillä on uumenissaan runsaasti arvokkaita malmeja, hiiltä ja öljyä, joihin teollistuneella maailmalla on kyltymätön himo. Kertakäyttöisen "hyödyntämisen" sijaan Etelänapamanner tulisi suojella koko Antarktiksen kohtalo ratkeaa lähivuosina. Tämä avaa lohduttomia näkymiä Antarktiksen luonnon tulevaisuudelle. Antarktiksesta on vaarassa tulla 21. Suomi on ollut Etelämannersopimuksen ei-neuvotteleva jäsen vuodesta 1984 ja pyrkii nyt tutkimustoiminnan aloittamisen nojalla neuvottelevaksi jäseneksi, jolloin sillä olisi myös päätäntävaltaa Antarktiksen asioihin. Nähtäväksi jää minkälaista linjaa Suomi alkaa ajaa, jos se hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi. Mineraalivarojen hyödyntämiseen tähtäävän sopimuksen ovat jo allekirjoittaneet useat maat, mm. Alaskan taannoinen öljyonnettomuus ja Antarktiksen rannikolla haaksirikkoutuneen argentiinalaisen huoltoaluksen öljyvuoto ovat vakavia varoituksia arktisten alueiden haavoittuvuudesta. vsk. Luonto on tähän asti ollut ihmistä voimakkaampi, mutta tilanne uhkaa muuttua: malmi-, hiilija öljyvarojen hyödyntäminen olisi Antarktiksen ja Eteläisen Jäämeren luonnolle kuolinisku. Arktinen luonto ei kestä kovakouraista luonnonvarojen rohmuamista järeällä tekniikalla. Sopimus sallii vain tutkimustoiminnan. Mineraalien louhiminen tai öljyn poraaminen mantereen uumenista tai Eteläisellä jäämerellä johtaisi nopeasti katastrofaalisiin seurauksiin. vuosisadan Klondyke, jonka rikkauksia rohmutaan lyhytnäköisesti ja itsekkäästi, luonnon tuhoutumisesta välittämättä. Greenpeace ja monet muut luonnonsuojelujärjestöt sekä Uusi Seelanti. Tuntemattoman valaanpyytäjän hauta. Ikuisen jään mannerta on tähän asti suojellut vuonna 1961 solmittu sopimus, joka jäädytti kaikki aluevaltaukset ja kielsi sotilaallisen toiminnan, luonnonvarojen hyödyntämisen, ydinkokeet ja ydinjätepäästöt. Suomi. Tankkerionnettomuµs tai tuhoisa vuoto öljynporauslautalta järkyttäisi Antarktiksen luontoa vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi eteenpäin, koska öljyntorjunta Etelänapamantereen ankarissa oloissa olisi mahdotonta ja öljyn luontainen hajoaminen kylmässä ilmastossa olematonta. Antarktiksesta maailmanpuisto! Jäätävän kaunis, vielä miltei neitseellinen Antarktis vetää kiihtyvästi puoleensa aarteidensa tavoittelijoita. Jorma Laurila 3. Tällaista maailmanpuistoa ovat ajaneet mm. maailman yhteisenä arktisena paratnsma, jossa sallittaisiin vain tutkimus. Jääpanssari ja ankarat ilmasto-olot ovat tähän saakka pitäneet kaivosyhtiöt ja öljynporaajat loitolla, mutta rauhallinen ajanjakso uhkaa päättyä jo lähivuosina. Viime vuosina Etelämannersopimuksen osapuolet ovat kuitenkin valmistelleet mantereen mineraalivarojen hyödyntämisen aloittamista. Suomen tulisi aktiivisesti edistää Antarktiksen suojelua eikä kansallisen itsekkyyden nimissä osallistua sen luonnonvarojen ryöstämiseen tai tyrkyttää "arktista osaamistaan" jäisen mantereen aarteiden hamuamiseen. Sen jälkeen malmien ja hiilen louhinta sekä öljyn poraaminen voi alkaa sekä maalla että merellä
mistä ja lajistoltaan monipuolisimmista metsistä. Lehdoissa elää yli 200 uhanalaista eläinja kasvilajia eli noin viidennes maamme uhanalaisista lajeista. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . Saratie 9 B 26, 53920 Lappeenranta. Nimiä Katosselän puolesta kerätään elokuuhun saakka. Nyt kerätään nimiä Saimaan Katosselän puolesta. Suojeltavista lehdoista on valtion omistuksessa 20 prosenttia, yhteisöt ja yhtiöt omistavat 20 prosenttia ja yksitysmaita on 60 prosenttia. Lehtojen myötä pyritään säilyttämään' edustavat näytteet maamme rehevimmenettelyn avulla. Adresseja voi tilata Pertti Siilahdelta, puh. Nimienkeräyspisteitä on ainakin Saimaan alueen kaupungeissa ja Helsingissä mm. Lietveden norppakantaa uhkaavat jo sekä mökkirakentaLehtojen suojelu käynnistyy Keltavuokko ja valkovuokko kukoistavat keväisin eteläisillä, lihavimmilla lehtomaillamme. Tehokkain tapa Katosselän varjelemiseksi olisi sen muuttaminen luonnonsuojelualueeksi joko niin, että se jää Enso-Gutzeitin omistukseen tai niin, että valtio lunastaa alueen vaihtamaa436 lehtoa sisältyy valtioneuvoston huhtikuussa vahvistamaan lehtojensuojeluohjelmaan. Suojeltavien alueiden kokonaispinta-ala on runsaat 53 neliökilometriä, m1kä on alle kolme prosenttia kaikista maamme lehtoalueista. Enso-Gutzeit omistaa lähes kokonaan Katosselän alueen. Muutaman viime vuoden aikana puutavarayhtiöt ovat kaavoittaneet runsaasti omistamiaan ranta-alueita kesämökkitonteiksi. Yksityisten henkilöitten lisäksi yhteisöt voivat osallistua kampanjaan allekirjoittamalla adressin saatekirjelmän. Etelä-Saimaan norppakantojen suojelulle Katosselkä on keskeinen alue, koska sen alapuolella enää vain Lietvedellä on lisääntyvä norppakanta. Katosselkä on sokkeloinen saarten ja lahtien muodostama alue, jossa ei ole paljoakaan läpivirtausta eikä siten ympäristömyrkkyjäkään. Katosselällä elää noin 12 saimaannorppaa ja siellä syntyy vuosittain yhdestä kahteen kuuttia. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat käynnistäneet nimenkeräyksen Puumalan Katosselän rauhoittamiseksi norpille. Useita kymmeniä rauhoitushankkeita on maanomistajien kanssa vireillä eri puolilla maata. Haukiveden keskiosa kuuluu Linnansaaren kansallispuistoon. Suurin osa suojeltavista lehdoista on EteläSuomessa, Turun ja Porin, Uudenmaan sekä Hämeen lääneissä. Monet Saimaan alueen järjestöt ovat jo tulleet mukaan. (953) 66275, os. Katosselkä on ensiarvoisen tärkeä saimaannorpan lisääntymisalue. vsk.. 4 misen että vesiliikenteen lisääntyminen. Kolovesi ja Katosselkä ovat säästyneet syrjäisen sijaintinsa ansiosta. Suojeluohjelmaan on valittu kunkin kasvillisuusvyöhykkeen edustavimmat lehdot. Adressilla Katosselän suojelemiseksi vedotaan sekä Enso-Gutzeitiin että valtiovaltaan, jotta alue rauhoitettaisiin rakentamiselta, häiritsevältä matkailulta ja veneilyltä sekä hakkuilta. Katosselkä on Haukiveden ja Koloveden ohella Saimaan harvoja lähes luonnontilaisia norpan Iisääntymisalueita. Ohjelman toteuttamisen on arvioitu maksavan valtiolle noin 95 miljoonaa markkaa seuraavien viiden-kymmenen vuoden aikana. Korkeasaaressa. KOTIMAASTA Katosselkä säästettävä saimaannorpille! uhanalainen saimaannorppa voi •pelastua sukupuuttoon kuolemiselta vain, jos sen elinalueilla ei ole häirintää, vaaraa hukkua kalanpyydyksiin eikä ympäristömyrkkyjä
Energiapolitiikkaa on ohjattava suuntaan, jota ovat suositelleet mm. Kaikkiaan veden pinnan liikkeitä peukaloidaan reippaasti yli 200:lla järvellä. Lähteet, lammet ja purot ovat huolestuttavaa vauhtia katoamassa suomalaisesta luonnosta. Nykyisin kalakantaa pidetään yllä jatkuvilla istutuksilla. D 5. Valituiksi tulivat mikkeliläinen Timo J. Kasvillisuus tuottaa happea ja suojaa kalanpoikasia. KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto pienvesien ja energian säästön puolesta huhtikuun lopulla kokoontunut Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous nosti yli sadan edustajan voimalla pienvedet ja energian tulevan vuoden tärkeimmiksi teemoiksi. Tällaisia vuosia oli etenkin 1970-luvulla, mutta viime aikoina tilanteita on pystytty paremmin ennakoimaan. Luottamushenkilöitä ja palkittuja Liittokokous valitsi luonnonsuojeluliiton liittohallitukseen kuusi uutta jäsentä kaksivuotiskaudeksi, joka alkaa 1990. samme tarvita. D tavat pesiään. vsk. Vähälumisina ja kuivina keväinä järven täyttyminen normaaliin tilaan voi kestää syksyyn asti. Valtioneuvoston periaatepäätös on pannut alulle muitakin selvityksiä säännöstelyn vaikutuksista. Ranta vyöhyke on järven ekologisesti herkintä aluetta. Rannan viidakossa vaanii hauki saalistaan ja vesilinnut rakentanen , asikkalalainen Tarja Sippel ja kajaanilainen Antti Ylitalo. Bruntlandin komissio, OECD:n ympäristöraportti ja Pohjoismaiden neuvosto. Vedenpinnan säätäjiähän Suomessa riittää. Piirin johtajan Seppo Moilasen mukaan Oulujärvellä alkaa laaja tutkimus säännöstelyn muuttamisen vaikutuksista muun muassa voimayhtiölle, ranta-asukkaille, kalataloudelle ja rantavyöhykkeen ekologiaan ja ''vaikka suoralta kädeltä ei päädyttäisikään säännöstelyrajojen muuttamiseen, niin tarpeellinen keskustelun avaus on kuitenkin tehty." Selvitystyössä on mukana ja sitä rahoittaa pitkälle Oulujoki Oy. Nykyisen vesilain mukaan säännöstelypäätöksen muuttaminen ve1s1 5-10 vuotta, vaikka päätös luvan muuttamisesta tulisi nyt. Metsäojitus, maatalouden lannoitteet, purojen perkaus ja rakentaminen ovat polkeneet jalkoihinsa jo suurimman osan maamme pienvesistä. Oulujoki Oy on haluton lupaehtojen tarkistamiseen. Oulujärven suojelijoiden huoli säännöstelystä on aiheellinen. Hopeisen ansiomerkin saivat porilaiset Matti Aronsson, Pertti Kohvakka ja Matti Virtanen, turkulaiset Jaana Gustafsson ja Anja Lakanen, kuopiolaiset Patrick Hublin ja Hannu Koskinen sekä Veli Haikonen Lahdesta, Markku Heinonen Kaarinasta, Rainer Huttunen Riihimäeltä, Mirja Lehtinen Äänekoskelta, Jyrki Patomäki Heinolasta ja Annikki Tolppanen Pelkosenniemeltä. Luonnonsuojeluliitto palkitsi kultaisella ansiomerkillä nykyisin Hämeenkyrössä asuvan Terttu Laurilan, joka on ollut puheenjohtaja Rauno Ruuhijärven sanoin "huutavan ääni Nokian korvessa" ja iisalmeIaisen Viljo Åbergin, YläSavon ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistyksen pitkäaikaisen aktiivijäsenen. Oulujärven veden pinta on alimmillaan huhtikuussa, jolloin vedenrajaan on laiturinnokasta lohduttoman pitkä matka. Sen mukaan säännöstelylupien muuttaminen on erittäin hidasta ja työlästä ja siitä aiheutuvat energiataloudelliset ja tulvasuojelulliset menetykset olisivat huomattavasti mahdollisesti saavutettavaa hyötyä suuremmat. Siinä kutevat useimmat kalat, möyrivät simpukat, kotilot ja pohjaeläimet, jotka ovat kalojen ravintoa. on periaatepäätöksessään vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 1995 todennut, että vesistöjen säännöstelypäätökset tulisi saada määräaikaisiksi ja säännöstelyehtoja pitäisi voida tarvittaessa muuttaa. Oulujoki Oy siirtää järveen vuosittain puoli miljoonaa siikaa, 20 000 järvitaimenta ja 300 000 haukea. Sen tavoitteena on osoittaa, että uusia suurvoimaloita ei maasVuonna 1990 luonnonsuojeluliitto haluaa kiinnittää huomiota pienvesien purojen, lähteiden ja lampien uhattuun tilaan. Kun Oulujärven säännöstelijä on valtionyhtiö Oulujoki Oy ja luvan haltijana vesija ympäristöhallitus, niin säännöstelyn tutkimisen ja muuttamisen luulisi olevan helppoa. Yhtiö on myös ilmoittanut, ettei se luovu korvauksetta saamastaan edusta. sitä, että energian kulutusta piennenetään, säästävää teknologiaa laajennetaan ja energiahankkeiden ympäristö"<iikutukset arvioidaan ennalta. Mitään nopeita ratkaisuja Oulujärvelle ei ole tulossa. vesilakiin, metsänkäsittelyohjeisiin, metsänparannuslakiin ja lannoittamiseen sekä kansalaisiin, jotta he innostuisivat toimimaan jäljellä olevien pienvesien puolesta. Käytännössä se merkitsee mm. Eduskuntavaaleja 1991 silmällä pitäen liitto valmistelee energiapoliittisen kampanjan. Vastauksessaan luonnonsuojelijoille Kainuun vesija ympäristöpiiri on todenSUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Periaatteen kannustamana Oulujärvi-toimikunta ja Kainuun luonnonsuojelupiiri ovat pyytäneet vesija ympäristöhallitusta ryhtymään Oulujärvellä päätöksen mukaisiin toimiin. nut, että säännöstelystä aiheutuvat haitat ovat koko Kainuussa suuret, ja että lupaehtojen muuttamisen mahdollisuus tulisi selvittää myös Oulujärvellä. Lehtonen, lappeenrantalainen Marjaana Närhi, rovaniemeläinen Tuomo Ollila, kaarinalainen Hannu RauSaadaanko Oulujärven säännöstely uusiin uomiin. Valtioneuvoston periaatepäätöksenhän pitäisi sitoa viranomaisia. Liitto pyrkii vaikuttamaan mm
Sekä bensiiniettä dieselautojen pakokaasut sisältävät muun muassa häkää, typen oksideja, hiilivetyjä ja hiukkasia. Helsingin ja Vihdin verkkoryhmien luetuista luetteloista kertyy noin 3000 tonnia eli 600 norsun verran kartongin valmistukseen kelpaavaa paperia. Katalysaattori tulee pakolliseksi uusiin automalleihin vuoden 1990 alusta. Lyijyllisessä bensiinissä on lisäksi lyijyä, joka kerääntyy eliöihin. Bensiiniautosta tulee dieselautoa enemmän häkää ja hiilivetyjä, joihin myös bentseeni kuuluu. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. 9. kellä vasta runsaat 700 puhtaampia pakokaasuja päästelevää autoa. Keräyksen takana oli mm. Vuoden lopussa pyörähtää nimittäin käyntiin Yhtyneitten Paperitehtaitten Kaipolan siistauslaitos, joka tarvitsee vuosittain kotikeräyspaperia 100 000 tonnia. Vähennys on selvästi suurempi kuin puhdistimen lisähinta, joten kuluttajalla pitäisi olla kanttia vaatia katalysaattoriautoa kohtuulliseen hintaan. Auton pakokaasut ovatkin jo sitten toinen juttu. kuluttajien valistuneisuus ja halu vaikuttaa ympäristöasioihin. Tuolloin teollisuus ei vielä ollut kovin kiinnostunut luettelopaperista, sillä läpivärjätty kansilehti ei sovi siistaukseen. Edelläkävijöinä ovat Opel ja Volvo, joiden valikoimissa näitä tulevaisuuden kulkuneuvoja jo on. Japanissa ei muuta bensaa enää saakaan. Polttoaineen sopivuus kannattaa tarkistaa auton ohjekirjasta, autoliikkeestä tai maahantuojalta. Kuluneen vuoden aikana luetteloille on keksitty käyttöä: ne voidaan piilottaa kartongin välikerrokseen, jossa värit ja painomuste eivät haittaa. Äänestystä varten on painettu juliste, johon asiantuntijat ovat valinneet jokaiselle 19 maakunnalle muutamia ehdokkaita. Sen määrä on kaikissa bensiinilaaduissa sama, enintään kolme prosenttia. Maakunnille nimikko kivet Kullakin maakunnallamme on jo omat kukkansa ja lintunsa. Autoilun alkuaikoina syöpävaara oli todella suuri. Nyt ne saavat myös nimikkokivet. Lyijytöntä voisi jo nyt käyttää 40 prosenttia suomalaisista autoista. Katalysaattoriautossa on käytettävä lyijytöntä bensiiniä, sillä pienikin määrä lyijyllistä ytyä vaurioittaa puhdistinta. Pakokaasut puhtaammiksi pakokaasuista on vihdoinkin saatu tarpeeksi ja päästöjen raja-arvoja tiukennetaan. Myös hiukkaset uhkaavat terveyttä, sillä ne tunkeutuvat syvälle keuhkoihin. Paperinkeräys Oy:n mukaan syynä on mm. Lyijyttömän bensiinin syöpävaarasta on nostettu meteliä. Kuusisataa elefanttia marssi kartonkitehtaaseen Helsingin Puhelinyhdistys keräsi Paperinkeräys Oy:n kanssa vanhat puhelinluettelot talteen. Vanhoja luetteloita varten oli perustettu yli 300 keräyspistettä eri puolille pääkaupunkiseutua ja yli sadan kappaleen erät noudettiin. Useimpiin ehdokkaisiin on mahdollisuus käydä tutustumassa maksutta tiedekeskus Heurekan kivitarhassa, Vantaan Tikkurilassa. Suomen teillä ajelee tällä hetKOTIMAASTA Syksystä lähtien kaikilla Suomen huoltamoilla voi tankata puhtaamman tulevaisuuden puolesta eli tankata lyijyttömällä. Pääkaupunkiseudun luettelokolmikko on muhkein koko maassa. Painoa sillä on neljä ja puoli kiloa. Maahan tuotua puhdistimella varustettua ajokkia verotetaan vähemmän kuin muita. Suomessa kestää vielä kauan ennenkuin kaikki bensa-autot ovat katalysaattoriautoja. Puhelinluetteloiden talteenottokampanja liittyy osittain paperin keräysinnostuksen herättelemiseen muutaman vuoden kestäneen laman jälkeen. Lyijyn on todettu mm. Silloin bensiinistä saattoi yli puolet olla bentseeniä. Sillä saadaan myös typen oksidit kuriin. Keräyspaperi kelpaa nytkin hyvin, sillä kotimainen käyttö ja vienti ovat lisääntyneet. aiheuttavan lapsille henkistä jälkeenjääneisyyttä ja sikiölle kehityshäiriöitä. Katalysaattoriauton hankintaa edistetään verohelpotuksilla. Dieselillä ajeleva päästelee ilmaan merkittävästi enemmän hiukkasia ja typen oksideja kuin bensiiniä käyttävä. K,:1.talysaattorilla pystytään näiden haitta-aineiden määrää vähentämään huomattavasti. Ensi syksynä Suomen kaikilta huoltoasemilta saa tankkiin myös lyijytöntä, joka tuli Yhdysvaltoihin jo vuonna 1974. vsk.. Kotikeräyspaperin osuus kokonaismäärästä oli noin puolct. Kaikissa vanhojenkin mallien uusissa yksilöissä on oltava katalysaattori vuoden 1992 alusta. 1989. Suosikkiasi maakuntakiveksi voit äänestää l. Autokannan keski-ikä on 13 vuotta ja se on kasvamassa. Jo viime vuonna saatiin paperia talteen lähes 400 000 tonnia, joka oli 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Bensiinissä oleva bentseeni on syöpää synnyttävä aine. Sekä lyijyllisen että lyijyttömän bensiinin huurujen hengittämistä kannattaa välttää tankatessa, eikä polttoainetta saa luonnollisestikaan niellä tai loiskutella iholle. Dieselmoottoriin on kehitteillä puhdistimia ja muita parannuksia, mutta toistaiseksi puhtaampia dieselautoja on vasta koekäytössä. Lyijyllisen ja lyijyttömän bensiinin koostumus on kuitenkin suunnilleen samanlainen yhtä myrkyllinen. Tämä on tärkeää siksi, että ne muodostavat hiilivetyjen kanssa kasvillisuutta vaurioittavaa otsonia. Bensiinikäyttöisissä autoissa tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan katalysaattori, joka vähentää auton häkä-, hiilivetyja typpioksidipäästöjä noin 80 prosenttia. 6.l. Huolta ovat kantaneet etenkin dieselmyyjät. Kustannuksista vastasi Helsingin Puhelinyhdistys. 6 Vuosi sitten luetteloita kerättiin ensimmäisen kerran. Lyijyttömän suosiota on alentanut huono saatavuus; toistaiseksi sitä saa vain joka viidenneltä huoltoasemalta. Heurekan lisäksi voit äänestää maakuntakiveä Tapiola-yhtiöiden konttoSUOMEN LUONTO 4/ 89 48
Tarvittavat öljymaalit hankitaan valmiina ja niillä tarkkakäKOTIMAASTA Pelkosenniemen Suvannon kylämiljöön säilyttämiseksi on järjestetty talkoita monena kesänä. Tiedekeskus avasi ovensa yleisölle huhtikuun lopussa. Maalaustyöt tehdään alusta loppuun, alkaen maalattavien pintojen puhdistuksesta ja punamultamaalin keitosta. tisimmät maalarit loihtivat esiin rakennusten kauniit yksityiskohdat. 7. Maisema muuttuu, mutta toistakymmentä vuotta tehty aktiivinen työ arvokkaan rakennusperinteen säilyttämiseksi jatkuu. vsk . pyritään myös järjestämään. saunomista, veneretki, tupailta ja viikon päätteeksi ohjelmalliset iltamat. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . Maakuntakivet ja Suomen kansalliskivi julkistetaan syyskuun lopulla. Tänä kesänä on tarkoitus tehdä muutamia pärekattoja sekä maalata rakennuksia. Pelkosenniemen Suvannon kylä elää nyt myllerrysten kourissa. Olosuhteiden vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu, mukaan sopii 40 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. D 7. Tämä kesä ei tee poikkeusta: heinäkuussa maalataan seiniä ja naputellaan päreitä kattoihin. tiedekeskus Heurekassa, jonka kivitarhassa ovat useimmat kivilajit nähtävissä. Talkooviikon iltaohjelmana on mm. '' Äänestä maakuntakivi "-kampanjan järjestävät Suomalainen tiedekeskus Heureka, Geologian tutkimuskeskus ja Suomen Matkailuliitto. Talkoot Suvannossa Taas lähestyy aika jolloin kaivetaan vasarat ja vanhat paikkahousut esiin! Suvannon toimikunta järjestää perinteiset Suvannon talkoot tänäkin vuonna keskellä parasta suvea, 17.-21. Äänestäjien kesken arvotaan kivikunnan tuotteita: Best Time Oy:n spektroliittikello, Saxo Oy:n kivipöytä ja Suomen Vuolukivi Oy:n vuolukiviesineitä. Yöpymiseen suositellaan omaa telttaa, mutta muutamia sisämajoituspaikkoja Maakuntakivikilpailuun voi kesän aikana osallistua mm. Kokkosnivan voimalaitoksen rakentaminen ja siitä aiheutuvan vedenpinnan nousun vaikutukset näkyvät jo kylällä. reissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. Äänestyslipukkeita ja julisteita lähetetään myös kouluihin. Majoitus ja ruokailu ovat osallistujille ilmaiset, samoin yhteiskuljetus Kemijärven asemalta kylään. Palkintoina on lisäksi korukivikirjoja ja tutustumismatkoja Heurekaan. Jokiuoman ja ranta-alueiden maansiirtotyöt sekä puuston raivaus ovat olleet käynnissä kylän kohdalla viime syksystä lähtien. (981) 429 637 Helena Hirviniemi tai (960) 311 550 Tuula Leskelä, Lapin Luonnonsuojelupiiri
Suomen jätehuoltolaissa sanotaan, että hallitus voi rajoittaa tai kieltää pakkausten käytön, jos pakkaus aiheuttaa merkityksellisiä lisäkustannuksia, huomattavia vaikeuksia jätehuollolle tai ympäristön erityistä roskaantumista. Kuljetusavusta pienillä kerholaisilla on aina pulaa, joten kirkolla käydessä kannattaa säkit ottaa mukaan matkaan. Palaakseen mahdollisimman täydellisesti muovi tarvitsee runsaasti ilmaa ja palamislämpötilan pitäisi olla korkea. Kaikista pakkauksista noin 20 prosenttia on muovisia. Hintaero on kuitenkin niin pieni, ettei se näytä vaikuttavan myyntiin. Kertakäyttöiset juomat ovat palautuspulloihin pakattuja kalliimpia. uusia säkkejä jätteille. Nyrkkisääntönä voi pitää, että PVC-muovista valmistetut tuotteet ovat kiiltäväpintaisia, kun taas vaaraton polyeteeni on mattapintainen muovi. PVC-muovia käytetään Suomessa teknokemian tuotteiden pakkauksiin, joita ovat esimerkiksi shampoot ja hoitoaineet. vsk.. Suomen Muoviteollisuusliitto on suositellut tuotteiden merkitsemistä liekkimerkillä, silloin kun se voidaan hävittää polttamalla. Neste valmistaa Suomessa PVC:tä noin 80 000 tonnia vuosittain. Etenkin kevytpullo PET kertakäyttöinen muovipullo tekee voimalla tuloaan suomalaiseen kotiin. Poltossa syntyy kloorivetyä, joka veden kanssa muodostaa syövyttävää suolahappoa. PVC-muoveista, joissa on käytetty kadmiumja lyijystabilisaattoreita, leviää poltettaessa ilmakehään raskasmetallioksideja. Muovilaatuja on vaikea erottaa toisistaan, joten sekaan menee todennäköisesti myrkkykaasujakin muodostavia muoveja. Muovien polttaminen ei ole suositeltavaa Muovin polttamista kotioloissa ei ole kovin helppoa suositella, vaikka joidenkin laatujen polttaminen onkin suhteellisen haitatonta. Kotitaloudessa syntyvä päivittäinen jätemäärä on kilon luokkaa. Lannoitesäkeistä tehdään mm. Nappikaupasta on siirrytty muoviaikaan, sillä nykyään Suomi on maailman johtava muovinkäyttäjä. Vuonna 1986 teollisuus osti pakkaustarvikkeita yli 3 500 miljoonalla markalla. Suurin osa PVC:sta menee kuitenkin maan alle viemäri-, salaojaja painevesiputkiin. PVC-muovia voi välttää Polyvinyylikloridista eli PVC-muovista yli puolet on klooria. Muovi pitää pintansa luonnossa Biologisesti hajoavia muoveja on jo olemassa. Muovi hidastaa muidenkin jätteiden hajoamista, koska se muodostaa ilmatiiviitä taskuja ja pidättää vettä. Hedelmiä ja vihanneksia varten voi pyytää paperipusseja ja aina voi pitää mukana omaa ostoskassia. Biologisesti hajoavat muovit ilmeisesti lisäisivät kaatopaikkojen ympäristökuormitusta nykyisestä.'' Yhdyskuntajätteiden vuotuinen muovikuorma, 70 000 80 000 tonnia, jää hyödyntämättä lukuunottamatta osaa maatalouden lannoitesäkeistä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Kallista jätteenpolttotekniikkaa, ongelman siirtämistä taivaalle, suunnitellaan parasta aikaa eri puolilla Suomea. Kloorin ja lisäaineiden takia PVC:n polttaminen on ongelmallista. Pakkausala vaatii rajoitusten ja kieltojen sijasta tehokkaampaa jätehuoltoa ja tähänhän ollaan menossa. Muovia tästä määrästä on alle kymmenen prosenttia, mutta se on lähes kokonaan pakkauksia. Pakkaustarvikelaskun maksaa kuluttaja. Jokaista suomalaista kohti tuotetaan vuodessa noin 120 kiloa muovia, josta suurin osa kuluu paperiteollisuudessa. Käyttö on lisääntynyt myös kaapeleissa ja rakennusprofiileissa, joita ovat mm. Vuonna 1982 meillä pakattiin PET-pulloihin 0,2 miljoonaa litraa virvoitusjuomia. Kuluttajalle PVC:n tunnistaminen on vaikeaa. Määrä voi tuntua pieneltä, mutta lasku kasvaa tuotteiden loppupään ongelmia ratkaistaessa. Suomeen tuotavasta raakaöljystä käytetään muoveihin viitisen prosenttia. häkää, metaania sekä nokea, jonka jokainen muovinpolttaja voi todeta savuhorminsa karstaantumisesta. Perusmuoviin lisätään tuotteiden ominaisuuksia parantavia aineita, joista tärkeimmät ovat voiteluaineet, pehmittimet, lujiteaineet, väripigmentit ja lämpöstabilisaattorit. ikkunoiden karmit ja jalkalistat. Tavallisimpien muovien palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä, mutta epätäydellinen palaminen tuottaa mm. Muovit ja niiden sisältämät ruoantähteet ovat yhdessä tuhtia tavaraa; savukaasujen joukossa voi olla jopa vaarallisia dioksiineja. Toistaiseksi liekki vielä loistaa poissaolollaan. Myös etikka-, jotkut astianpesuaineja mehupullot, äänilevyt sekä margariinirasiat ovat PVC-muovia. Pahvi-, paperija kartonkipakkaus on vielä suosituin, mutta muovi on hyvänä kakkosena. Se maatuu erittäin hitaasti eikä häviä ollenkaan hapettomassa tilassa kaatopaikan kätköissä. Se on kuitenkin vain neljäsosa tyhjentyvistä lannoitesäkeistä ja liiton tavoite on nostaa määrää. Suomen muoviteollisuuden teettämässä selvityksessä haudataan aihe seuraavasti: " Jätteiden hajoaminen kaatopaikalla ei ole pelkästään myönteinen asia, koska hajoamistuotteista aiheutuu vesistö kuormitusta sekä kaasujen muodostumista. Kertakäyttöjuomapulloille tulisi määrätä tuntuva lisävero, sillä ne ovat romuttamassa hyvin toimivaa palautuspullojärjestelmäämme. Luonnonystävän kannattaa välttää tur8 haa muovin kanniskelemista kotiin. Suomen 4H-liiton kerholaiset keräävät säkkejä vuosittain lähes seitsemän miljoonaa kappaletta. Viime vuonna ylitettiin jo kymmenen miljoonan raja. Niiden ongelmat ovat kalleus ja hajoamisen säätely: kauppakassin pitää kestää ainakin kotiin asti. Maanviljelijät voivat olla apuna kerääjille: säkit voi tyhjennyksen jälkeen nakata traktorin lavalle takaisin ja kasata yhteen paikkaan odottamaan keräystä. Viime kädessä maksumiehenä on luonto, sillä turha pakkaaminen rasittaa luonnonvaroja ja roskaa ympäristöä. Samasta syystä hallitus voi myös määrätä pakkaukselle erityisen palautusmaksun. VIISAAN VALINNAT Muoviaika maistuu kertakäytölle käyttö alkoi Suomessa 1920-luvulla napeista. Elintarvikkeet, pesuja puhdistusaineet, tekstiilit ja kestokulutustavaratkin kannetaan kotiin muovikääreissä, jotka yleensä joutuvat välittömästi jätteisiin. Kertakäyttöpullo on turha tuote Muovipakkaus on syrjäyttämässä muita materiaaleja. Muovia ei kannata kanniskella kotiin Muovin käyttö on yleistynyt kotitalouksissa. Muovi vie paljon tilaa niin roskapussissa kuin kaatopaikallakin
Turve nähtiin lähinnä kriisiaikojen polttoainevarastona. Toimeksiantomme ei edellyttänyt uutta energiaohjelmaa Suomelle. Teollisen yhteiskuntamme energian tarve täytyisi vähintäin puolittaa, ennenkuin korvaavia energiamuotoja olisi riittävästi käytettävissä. Vastuu energiapolitiikan suunnasta ja toimista kuuluu edelleen poliittisille päättäjille. vsk. Tiedossa olevat tosiasiat on mielestäni tuotu puolueettomasti esille mietinnössä (1989: 11) ja erityisesti sen kolmessa laajassa taustamuistiossa (Kauppaja teollisuusministeriön julkaisuja). Elämäntapaamme liittyvät muut riskinotot, ensisijassa tupakointi, alkoholi ja liikenne ovat eri kertaluokkaa. Suomen energiajärjestelmän monipuolisuus sai komitealta hyvän arvosanan. Lopputulokseen vaikutti epäilemättä halu löytää energiakysymyksissä yksimielisyys ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden rajat. Energiakysymyksissä ei ole lähitulevaisuudessa yksinkertaisia ratkaisuja. Energiakysymyksiin liittyy ydinvoiman ohella paljon muitakin asioita, joissa tieteelliseen ajattelutapaan tottuneet ihmiset eivät voi faktojen puuttuessa siirtyä mielipiteiden alueelle. Pohdimme pari vuotta kaikkien energialähteiden ja energiamuotojen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä, erityisesti niiden terveysja ympäristöriskejä. Suomen luonnonsuojeluliicon puheenjohcaja 9. Kuitenkin voi sanoa, että komitea säilytti varovaisen ydinvoimaoption tulevaisuuden energiaratkaii suissa kasvihuoneilmiön uhkaamassa maailmassa. Uusia energialähteitä ei oloissamme ole käytettävissä merkittävissä määrin ainakaan lähivuosikymmeninä ja nykytekniikalla. Tehtäväksiannon kapeus ja komitean suositusten pyöreys on tuottanut monille mietinnön lukijoille pettymyksen. Energiatuotannon ja -käytön ympäristövaikutuksista ei komiteassa ollut eriäviä käsityksiä. Energiakomitean mietintö lähes tuhannen sivun taustaraportteineen muodostaa mielestäni hyvän perustan energiakeskustelulle. Vaikka fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian haitat ja riskit tunnetaan, ei niistä luopuminen ole helppoa. Siihen toivoisi mahdollisemman monen tutustuvan. Sekään ei tulisi olemaan haitatonta. Energian säästöön ja nykyistä tehokkaampaan käyttöön tulisikin kohdistaa päähuomio. Energia on kuitenkin liian halpaa, että tässä edistyttäisiin. Mistään ei ole löydettävissä käyttökelpoista kestävän energiajärjestelmän mallia, ei edes Ruotsista, jonka suunnitelmiin meillä on tapana usein vedota. Komitea suhtautui vakavasti myös ydinvoimaan liittyvään katastrofiriskiin. Näin on erityisesti energiatuotannon terveysvaikutusten osalta. Usein on pakko todeta, että asiasta ei vielä tiedetä riittävästi tai että haittoja ei ole voitu käytettävissä olevin tutkimusmenetelmin osoittaa. Vähemmän saastuttavana maakaasulla tulisi kuitenkin korvata mahdollisimman nopeasti muuta fossiilista energiaa. Käsitykset ydinvoiman hyväksyttävyydestä olivat luonnollisesti komiteassakin erilaisia. Epidemiologisen tutkimuksen paljastamat haitat jäävät hyötyihin nähden vaatimattomiksi. Se mahdollistaa tarvittaessa nopeat muutokset. Lukijalla on mahdollisuus myös omiin johtopäätöksiin. Ydinvoiman lisärakentamiseen ei oteta kantaa. Turpeen käytön lisääminenkään ei saanut kannatusta. Siirtyminen kestävään energiatalouteen näyttää kansainvälisesti mahdolliselta vasta pakon edessä. Pohja energiakeskustelulle Energiakomiteaan koottiin monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita. Koko komitea ymmärsi hyvin meidän ympäristöihmisten perustelut happamoitumisesta, metsän kuolemasta ja kasvihuoneilmiöstä. Komitea viestittää päättäjille parhaan mahdollisen puhdistustekniikan ja vähemmän haitallisten polttoainevalintoj en välttämättömyyden sekä tarpeen vähentää päästöjä kansainvälisiä sopimuksia nopeammin. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Luonnonsuojelija joutui puolustamaan myös koskilakia, eikä komitea suosittele esimerkiksi Ruotsin tapaista pienvesivoiman rakentamista ja sen edellyttämää vesien säännöstelyä
Nythän tuotteita tehdään luonnon kustannuksella." Matti Wuori uskoo, että ihmiset eivät muuta käyttäytymistään ennen kuin katastrofi on kotiovella. Se on kirjattu tullilain 11. Vallalla on ympäristön alennusmyynti: "Jos tuotteiden todelliset kustannuk10 set näkyisivät kuluttajahinnoissa, ne olisivatkin hirveän kalliita. Greenpeace on varsin riippuvainen sellaisista ihmisistä, joilla on huono omatunto ja jotka haluavat jollakin tavalla edistää ympäristönsuojelua. Merta saa kuitenkin saasttataa lupaehtojen puitteissa, eikä rikkomuksista nosteta syytteitä. "Meille on muodostunut sankka normi viidakko, jonka seurauksena ajan tasalla on vaikea pysytellä, eikä kukaan oikein hallitse oikeusjärjestystä kokonaisuudessaan. Kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen lisäksi tarvitaan myös mm. Ainakin osaa heistä odottaa syyte pakottamisesta. Se heikentää lakien kunnioittamista ja määräyksien valvominen on vaikeaa." Tarvitaan yhden asian liikkeitä Lainsäädäntöä paremmaksi vaikutuskeinoksi ympanstöasioissa Matti Wuori näkee taloudelliset pakotteet. Kansalaiset eivät keskustele eivätkä osallistu riittävästi. Viranomaisten mukaan luonnonsuojelijat pakottivat metsureita jättämään puut pystyyn. "Ihmiset vo1S1vat vaatia esimerkiksi ympäristöä vaarantavia tuotteita pois markkinoilta, kuten KeskiEuroopassa, jossa on voimakkaita kuluttajaja ympäristöliikkeitä. Suomessa tarvittaisiinkin paljon enemmän nimenomaan yhden asian liikkeitä.,, Tällä hetkellä Wuorta ilahduttaa mäntyharjulaisten aktiivisuus freoneja käyttävää Coldtherm-tehdasta vastaan. " Lakimiehen mielestä Suomessa on myös liikaa lakeja. Kuntalaiset eivät halua otsonikerrosta tuhoavaa tuotantoa omille nurkilleen. Valaanlihan kauttakuljetus Suomen läpi on kielletty. Tuleeko sakkoja vai joutuuko peräti tiilenpäitä lukemaan. "Pieniä symbolisia eleitä kyllä tehdään, mutta esimerkiksi autosta ei kukaan luovu ." " Yksittäisen kansalaisen vaikutuskeinot ovat vähäiset, mutta kansanliikkeellä on jo aivan toinen asema. Wuoren mielestä suomalaiset ovat passiivisia. Virkamiehille annetaan yleensä ainoastaan varoituksia. Viime kesän suuri uutinen oli Greenpeacen näkyvä vierailu Suomessa. Nämä ihYli 30 metsän puolustajaa joutui kuulusteluun Sopenmäellä viime talvena. Järjestö paljasti hölmistyneiden tulliviranomaisten nenän edessä laittomuuden: kahdeksan konttia valaanlihaa oli Suomen kautta matkalla japanilaisten ruokapöydille. Niiden mielipiteitä ei niin vain voi sivuuttaa." "Ympäristöasioihin vaikuttaminen lainsäädännön kautta on hidasta ja kankeaa", sanoo Matti Wuori. "Mäntyharjulla onkin poikkeuksellisen vireätä väkeä", hän kehuu. pykälään, joka oli kuisuoMEN LUONTO 4/ 89 48. ''Tavallisesti ihmiset eivät halua leimautua, ja saattaahan kyseessä olla työpaikkakin." Voiko hyvän omantunnon ostaa. Tällaiset informaatiolähteet ovat tavallaan Greenpeacen "liikesalaisuuksia" eikä niiden paljastaminen ole viisasta. ''Tähän aikaan sopivat näyttävyys, toiminta, epäpoliittisuus ja kansainvälisyys, mutta myös yksityisyys", luettelee Wuori, "kun maksaa tukimaksun, voi edelleen elää entiseen tapaan. Neuvoitta ei kukaan ole jäänyt. Moni Greenpeacenkin tukijäsen ajaa autollaan muovikasseineen kotiin sen enempää ajattelematta.'' Luonnon puolustajat laittomilla teillä. Matti Wuori on Greenpeacen asianajaja. vsk.. Greenpeacen kaltaisia järjestöjä, joille ihmiset voivat antaa tukensa, osallistumatta sen kummemmin toimintaan. Sopenmäen suojelijatkin tarvitsevat Mattia, sillä Suomessa metsän puolustaminenkin voi olla laitonta. Asianajaja Matti Wuoresta on tullut luonnonsuojelijoiden taustamies, tuki ja turva, jolle voi aina soittaa. "Esimerkiksi meren pilaaminen on selvästi paheksuttava teko, sillä siitä voi saada jopa neljä vuotta vankeutta. Hän auttoi myös mäntyharjulaisia valittamaan freonia käyttävästä tehtaasta. Aino Karve Matti Wuori on luo1 Luontoa puolustava joutuu yhä useammin miettimään onko hänen toiminnastaan oikeudellisia seurauksia. miset saattavat olla erittäin korkeassa asemassa esimerkiksi liike-elämässä
Yleensä suunnitelmat esimerkiksi tienoikaisuista ja lisärakentamisesta tulevat ilmi vasta sitten kun mitään ei ole enää tehtävissä." "Suomessa pelätään valistuneita kansalaisia, sillä hehän voivat vaikka vaarantaa taloudelliset intressit." 11. Julkisuus ei kuitenkaan ole Greenpeacen tavoite. Vastalauseeksi vasuoMEN LUONTO 4/ 89 48 . Lisäksi Greenpeaceen kuuluvat kampanjoihin osallistuvat aktivistit ja kaikki kolme miljoonaa tukijäsentä. Kun ympäristöaktivistit paljastivat lihaerän, oli Suomi vähän aikaa sekaisin; vastuussa olevia viranomaisia ei tahtonut löytyä mistään. "Suomalaisilla olisi ollut mahdollisuus takavarikoida lihaerä, mutta se päätettiin palauttaa. Toimisto ei kuitenkaan kaadu muodollisiin seikkoihin. Järjestö muokkaa tehokkaasti mielipiteitä mm. ''Greenpeacen t01mmta suuntautuu käytäntöön, mutta se on ammattitaitoista ja tutkimukseen perustuvaa. Valinta näiden kahden välillä oli poliittinen eikä oikeudellinen", sanoo Matti Wuori. Valistunut kansalainen pelottaa Virkamies on Suomessa erimies. Esimerkiksi valaanlihajupakan laista tietämättömiä viranomaisia ei syytetä laiminlyönneistä. Häntä on erittäin vaikeaa saada vastuuseen mistään. laiden suojelijat miehittivät lastausnosturit, mutta satamalaitos veti lopulta pitemmän korren. Tavallinen kansalainen voi haastaa virkamiehen oikeuteen, mutta vaarana on häiriköksi leimautuminen. "Kansalaisten aktiivisuuden lisäämiseksi pitäisi ihmisille tiedottaa heitä koskevista suunnitelmista jo silloin kun vaihtoehtoja on tarjolla. Kiitokseksi aktiivisesta toiminnasta luonnon puolesta greenpeacelaiset saivat roppakaupalla syytteitä ja muhkean korvausvaatimuksen Helsingin kaupungilta. Greenpeacen organisaatio on pyramidin muotoinen. Suomessa yhdistysten jäsenten on oltava suomalaisia, joten kansainvälisellä järjestöllä sattaa olla käynnistyvaikeuksia Suomen karussa ilmapiirissä. "Viranomaisten olisi toimittava ympäristötuhojen ehkäisemiseksi, eikä tuhlattava aikaansa käymällä aktivistien kimppuun." Greenpeace tulee Suomeen Greenpeace on perustamassa toimistoaan Suomeen. Meillä Greenpeacen onkin perustettava yhdistys, joka tarvitsee säännöt. Johdossa on yksi mies, asianajajakoulutuksen saanut David McTaggart. Valistuneita kansalaisia pelätään, sillä taloudelliset intressit voivat vaarantua". "Ruotsin valistunut kansalaismielipide on niin pelottava, että tällä keinolla on päästy hyviin tuloksiin", kertoo Matti Wuori. Se ei kuitenkaan lakiemme mukaan käy noin vain. Esimerkiksi Ruotsissa on saatu monet tuotantolaitokset vähentämään ympäristöhaittoja keskustelemalla. lonpuolustajien asialla "Kansalaisten aktiivisuuden lisäämiseksi suunnitelmista pitäisi tiedottaa jo silloin kun vaihtoehtoja on enemmän", sanoo Matti Wuori. Hänen alapuolellaan ovat viisijäseninen neuvosto ja 20 kansallista toimistoa, joissa on palkattua henkilökuntaa sekä suuri joukko vapaaehtoisia. "Monille oli pettymys, että Suomen ryhti ei kestänyt." Palautuspäätös ei ollut konttien paljastajienkaan mieleen. tenkin viranomaisilta jäänyt lukematta. Takana on jotakin sellaista, että kurittomuus pitää saada aisoihin", sanoo Wuori. Yhdistyksen säännöt ovat valmiina, mutta niitä ei ole vielä lähetetty oikeusministeriöön. Harvinaista ripeyttä osoittaen viranomaiset tilasivat yöllä paikalle ylimääräisen nosturin, jolla lastaus sujui vauhdilla. Muualla maailmassa esimerkiksi Greenpeacen tavoitteet on yleensä kiistatta myönnetty arvokkaiksi, eivätkä mahdolliset vähäiset lainrikkomiset ole johtaneet syytteisiin. Kaikki tavallisuudesta poikkeava on epäilyttävää tarkoitusperistä riippumatta. Greenpeace on jäänyt monille arvoitukseksi. Greenpeace haluaa ensin saada oikeudenkäynnin pois päiväjärjestyksestä. Sen epädemokraattisesta johtamistavasta on käyty keskustelua, eikä kukaan tunnu tietävän tarkkaan mikä Greenpeace on. "Yleensä ne tuodaan ilmi vasta sitten kun mitään ei enää ole tehtävissä. Näennäisestihän vapaus lisääntyy, mutta viime kädessä täällä palautetaan ihmiset ruotuun hyvin nopeasti.'' Matti Wuoren mukaan Suomessa ajatellaan mustavalkoisesti. "Tämä on kurinpitoyhteiskunta. vsk. Laillisesti epäkohtia voi pyrkiä korjaamaan myös valituksilla ja mielenosoituksilla, joita Mattti Wuoren mukaan käytetään valitettavan harvoin. tiedotusvälineiden kautta", selvittää Matti Wuori. "Helsingin kaupunki tulee vähän tarpeettomasti tässä ympäristönsuojelijoiden vastapuoleksi. Tutkimustuloksiin vedoten Greenpeace voi uhata yritystä julkisuudella, ellei se vähennä päästöjään tietyssä ajassa
Västäräkki saa rauhassa tehdä hätälaskujaan, se on isälokin kaveri. Lyytikäisen selässä oli kaksi valkoista suurta läiskää! Seuraavana aamuna ei laiturilta kuulunut kodikkaita lokkien ääniä, oli aivan hiljaista ja pelkäsin pahinta. Erittäin epäkohteliaalla äänellä karjahtelin, että ettekö voi mennä tuonne asumattomalle saarelle kokoustanne pitämään. En missään tapauksessa aikonut paeta. Lokit tottuivat meihin eivätkä piitanneet, vaikka liikuin rannalla. Laituri oli tyhjä, poikaset poissa, pesä hyljätty. Meni kolme päivää ja aamulla kuului tuttu meteli rannalta. Hirveän nolo Lyytikäinen ryömi portin alta vihaiset lokit kintereillään. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. vsk .. Laituri on sille myös hyvä tähystyspaikka, rannan läheisyydessä liikkuu aina joitakin makupaloja västäräkkiperheelle vietäväksi. Hauska pari, pieni musta västäräkki ja iso valkea kalalokki . Vaan olipa toinen varsinainen sottapytty. Västäräkki näyttää hyvin ylpeältä siinä komean ystävänsä vieressä. Siinä istuimme kaikki kolme rinnakkain ja juolahtipa mieleeni, että olisiko lokki tullut munimaan, miksi se muuten tyhjässä pe12 sässä istuisi. Vaikka lokit ensikäynnillään olivat koristelleet laiturin omalla tyylillään, pysyi laituri siistinä siihen asti, kunnes poikaset kuoriutuivat. Kun se poistui ruokailemaan, ei se koskaan ollut aanen kantamattomissa. Laiturille oli tehty portti mainitun vieraan vuoksi. Siellä niitä oli maalareita laiturin täydeltä. Tänne sitä tullaan taiteilemaan, alkakaahan painua siitä kallioille. Kyllä minä ymmärsin, mitä ne keskenaan puhuivat, hakkuivat minua: mokomakin laiturivahti! Vain muutama päivä ja taas oli yllätys laiturilla odottamassa. Laskin airot käsistäni, seisoin veneessä yhtä topakkana kuin lokki laiturilla ja pidin lokilleni pienen puheen: En tee poikasille pahaa, me mahdumme kaikki tänne. Poikasia oli kaksi suloista ja vilkasta höyhenpalloa. Lokit lähtivät ja pitivät melkoista metakkaa mennessään. Isälokki huolehtii esimerkillisesti perheestään. Olin riemuissani ja aloin seurata, mikä lintuperhe oli laiturin pesäpaikakseen valinnut. Kalalokit olivat tulleet naapureiksi. Muutama päivä ennen juhannusta tulin veneellä rantaan olin ollut pari päivää poissa ja suureksi ihmeekseni lokit ottivat minut vastaan erittäin huonotuulisina, lentelivät, kirkuivat ja kutsuivat apujoukot mukaan. Se istuu isälokin vieressä kaiteella. Olihan se, paikallaan seisoi. Annoimme linnun olla rauhassa, emme katselleet sitä. Kun lokit olivat poissa, majailimme me siellä ja kun lokit tulivat kotiaan rakentamaan, pysyimme poissa. Toukokuu oli lopuillaan, kun eräänä päivänä vieraani kanssa olimme laiturilla, kesän ensimmäisiä aurinkoistujaisia! Olimme runsaan metrin päässä . Lait uria oli yritetty maalata valkoiseksi! Joko maali oli loppunut tai innostus haihtunut, kesken oli homma jäänyt. Koiranpentu oli ollut liikaa. Se oli ymmärtänyt täysin väärin laiturin tarkoituksen. Rannalta kuului mahdoton meteli. En silloin vielä tiennyt, että näistä linnuista tulisi monivuotisia ystäviäni. Kaikki muut linnut, samoin lähestyvät veneet, kaikki liikkuva saa äkkilähdön laiturin läheisyydestä, västäräkki ei. Istuivat rinnakkain rantakalliolla helppona saaliina vaikka variksille. Kieltämättä olimme hiukan huvittuneita, siinä sitä oli istuttu lokin seurana munimispuuhissa. Tai olisiko kyse graffitista. Jopahan asia selvisi. pesästä, kun lokki lennähti viereemme. Niitä ei paljon järvellämme näkynyt ja ensimmäisen kerran ne kokouspaikakseen olivat laiturimme valinneet. Lokit eivät olleet nytkään aggressiivisia, vaikka liikuin pesän lähellä. Myöhemmin tuli toinenkin muna pesään ja sitten alkoi hautominen. Arvasin, että poikaset olivat kuoriutuneet ja niitä siinä suojeltiin. Lokit olivat tulleet pitämään kevätkongressia. Hätälaskumerkeistä voisi melkein laskea, kuinka usein ohilento tapahtuu. Sillä oli pesä jossakin laiturin lähellä ja aina, kun se lentää paikasta A paikkaan B, se tekee hätälaskun laiturin kaiteelle. Jotenkin se huomaamatta pääsi livahtamaan ulos, pääsi portista ja paineli suoraan laiturille. Pohdin asiaa ja parin tunnin kuluttua palasin rannalle. Tuuli oli työntänyt penkin alle pienen risukasan. Laituri on sinun aluettasi, muu ranta minun! Aivan kuin lokki olisi ymmärtänyt, kallisteli päätään, ei lentänyt eikä kirkunut. Jonkin ajan kuluttua lokki jätti pesänsä. Käväisin jäiden lähdön jälkeen katsomassa, oliko laituri kestänyt jäiden ryminän. Lokit olivat palanneet takaisin, riemullani ei ollut rajoja. Eivät lokit sentään mitä hyvänsä sietäneet! Soutelimme järvellä ja näimmekin poikaset. Lähempi tarkastelu osoitti, ettei suinkaan ollut kysymys risukasasta, vaan siinähän olivat rakennustyöt käynnissä, pesän alku. Vilkaisimme sinne ja muna oli ilmestynyt pesään, kaunis ruskehtava muna . Koska laituri kuuluu alueeseen, jossa oman porukan lisäksi ei juuri muita näy, olin kuitenkin ällistynyt. Joko ne eivät olleet häädettyjen joukossa tai sitten ne kuuluivat niihin, jotka eivät vähästä hätkähdä, kun kerran pesäpaikan valinta on tehty. Pyyntööni suostuttiin, paitsi eräs vieraista: koiranpentu. Rakennustyöt jatkuivat ja vierai"limme vuoroin laiturilla. Juhannuksena oli luonamme vieraita. Isälokki istui uskollisena laiturin kaiteella koko hautomisajan. Anja Luotonen-Hytönen Lokit Ensimmäinen kohtaamiseni lokkien kanssa ei ollut täysin korrekti, siitä puuttui molemmin puolin ymmärtämystä ja kohteliaisuutta. Apujoukot, toiset lokit, lentelivät hämillään ympärillämme ja hiljalleen hävisivät näkyvistä. Mitään ääniä ei kuulunut, mutta isälokki lensi muutaman kerran ohitsemme ja vaikutti tyytymättömältä tilanteeseen. Kuka oli tekijä. Pyysin, ettei kukaan mems1 rannalle, tietenkin pesä kiinnosti kaikkia, mutta olisi parempi sekä Jokeille että menijöille, jos pesä jätettäisiin rauhaan. Västäräkki. Ei tarvinnut arvailla mitä oli tekeillä. Yksikin emolokin kutsuääni sai isälokin salamana syöksymään paikalle
Eokuun loppupuoli. Se oli mahtava hetki, tuntea, tajuta linnun ajatukset. Viitenä kesänä ovat lokit pesineet laiturilla. Kokoontuvat aluksi järven yläpäähän ja suunnistavat sitten kohti talvipaikkojaan. Kerran, poikasten ollessa jo aika isoja äitija isälokki istuivat laiturilla kaikki kolme poikasta keskellään. Olin yllättynyt. Mutta pian on kevät ja lokkini palaavat. Kauniisti kaartaen, liikuttamatta juuri siipiään se liukui alas, lensi matalalta veneeni yli ja katosi taivaan sineen. Mikä viehättävä näky! Siinä ne katselivat, kun uin rantaa kohti ja räpiköin rannassa. Pari vuotta sitten, hirveän kylmänä kesänä oli lokeilla vain yksi poikanen. Emolokki katsoi minua hyvin lempeästi suoraan silmiin ja yht'äkkiä tajusin, se sanoi minulle: Poikanen on nyt täysikasvuinen, sen on opittava itse etsimään ruokansa. Toinen poikanen sukelsi ahkerasti ja haki ruokaa, mutta päivästä päivään toinen poikanen ui emonsa perässä, oli nälkäinen ja piipitti surkeasti. Emolokki sieppasi leipäpalasen melkein poikasen suusta. Syksyn loistavat värit rannoilla, hehkuvan sininen taivas ja järvi, valkea lokkini jäähyväislennolla, sellainen päivä on onnellinen päivä. Varhaisessa vaiheessa vievät lokit poikasen piiloon. Välillä me uimme kaikki yhdessä aivan suloisessa sovussa ainoa ehto oli, että pääni oli tiiviisti käännettynä pois pesästä. Piipitystä oli kestänyt niin pitkän aikaa, että eräänä päivänä otin palan leipää mukaani ja lähdin laiturille. Heitin palasen poikaselle, mutta kuinkas kävikään. Laituri on oudon tyhjä, tuuli ja sade ovat hävittäneet pesän. vsk. D 13. ei enää kuulunut lokkien ääntä rannalta. Tuli sitten se pelätty aamu, jolloin SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . En yleensä syötä lokkejani, en halua, että ne liiaksi luottavat ihmisiin. Rannallakäynti oli aina enemmän tai vähemmän seikkailu. Poikasen tullessa kuvioihin mukaan emolokki jopa rojautti veneeseen ei osunut päälleni aikamoiset terveiset. Haukkumisestani se välitti viis, kirkui vain entistä kiukkuisempana. Koko kesän lokit olivat arkoja, hyökkäilivät ja kutsuivat kaikki järven lokit paikalle, jos vain ilmaannuin rannalle. En osaa sanoa, ovatko ne aina samat linnut vai edellisen kesän · poikanenko saapuu naaraineen tutulle laiturille. Viime kesänä oli lokeillani ensimmäisen kerran kolme poikasta. Luonteeltaan jokainen lokkipari on ollut erilainen. Korkealla ilmassa lenteli lokki yli laiturin ja rannan. Ei puhettakaan, että ne kesän mittaan olisivat tottuneet ääneeni. Koko perhe oli ystävällistä ja hyvin nopeasti lokit, niin isot kuin pienetkin, tottuivat läsnäolooni. Tiesin, ne ovat lähteneet ja tällä kertaa lopullisesti. Kutsuin sitä. Me lähdemme kohta pois, ei kukaan pidä siitä enää huolta. Viikkoa myöhemmin soutelin syksyisellä järvellä. Panin muruset taskuuni ja kävelin pois. en nähnyt loppukesänä lokkeja, äänet kuulin jostain kaukaa. Poikaset osaavat jo lentää, uidahan ne osaavat heti kun munan ahtaudesta selviävät, saavat höyhenet ja tipahtavat järveen! Pienistä poikasista on tullut suuria ja väri enää erottaa ne vaikeista vanhemmistaan . Odotan niitä. Se tunsi ääneni
Alueen metsät ovat enimmäkseen yli satavuotiaita. Se on luonnonkaunista, vuosituhansien piirtämää maisemaa ja saimaannorpan korvaamatonta pesimäaluetta. Maistuukin aamulla makealta. Valtio omistaa noin 23 neliökilometriä Koloveden rantoja Enonkosken, Heinäveden ja Savonrannan · kuntien alueilla. Kolovedeltä löytyneet kalliomaalaukset kertovat erämiesten liikkuneen alueella jo esihistoriallisena aikana. Se on taidetta, taistelu naaraasta ja elämästä. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen Kolovesi kuuluu hopeakylkisille norpille Kolo vedelle ovat tyypillisiä pitkät, kapeat salmet ja suuret metsäiset saaret. Päätöstä Koloveden suojelusta on odotettu pitkään. Ainakaan muualta Saimaalta ei tälläistä löydä. Imelä pihkanhaju tuulahtaa rantoja pitkin . Vasemmalla Mehtomäki. Siinä ei ole myrkkyjä, vaan se on maustettu kirkaskylkisillä saimaanlohilla ja isoilla muikuilla. Vaajasalon saari on oikealla. Mäntysalon asuttu Hyvölän tila on siinä ja pitää ollakin. Kesäpäivän kuumaamalla kalliolla ovat nuutuneet orvokit ja kielot. Pohjoisessa haarautuu Kolovesi kahdeksi väyläksi . Tiirojen kirkuna kuuluu selvästi, liekö nyt lapintiiroja. Kohta niemen takaa oikealle lahteen kulkee Ukonojan reitti. Sen seinämissä on kalliomaalauksia ehkä viiden tuhannen vuoden takaa. Siitä lamppaavat hirvet, jänikset, mäyrät ja ketut. Siinä katkeaa Vaajasalon saari keskeltä kahtia. Pihk'aa vuodattavat sisukkaat Koloveden männyt. Mehtoselkä on Mehto, eikä Metso, jollaiseksi joku kirjanoppinut on raiskan14 nut sen kuten kaikki Saimaan alkuperäiset paikannimet! Mehto soi saarissa ja niitä piisaa huhtikuun öissä paukutella siipipankkojaan. Salmet ovat kapeita, vain 200-300 metrin levyisiä. Hirviä, peuroja, ihmisiä, lapsia. Hapekasta vettä, puhdasta. Retkeilyalue vai kansallispuisto. Koloveden vanhat metsämaat ovat toimenpidekiellossa. Perään voisi lisätä kanjonin. Sen laella syksyn ruokaillessa tapaavat maakotkat kirkua ja tasaisessa tuulessa sormisulat ojossa maisemaa tarkkailla. Taidetta on tämä maisemakin ei sitä voi muovista tehdä, eikä puheilla makeuttaa. Painavatko enemmän metsistä saatavat markat vai luonnon arvot. Kärängön oja on kaivettu koneella, silti se on sydämeen käyvä, herkkä ja lapsuuden aikaisia perhosia Ukon vuoren aarnia/ueelta avautuva maisema. Juha Taskinen kirjoittaa siitä, mitä ei voi puukuutioina eikä seteleinä mitata. Lopullista suoje/upäätöstä on odotettu jo yli 20 vuotta. Oikealla korkeimpana on Haukkalahdenvuori. Niiniselällä niemen päässä on männyssä outo tupsu siitä kun heität kiven, löytää pohjan vasta reilun neljänkymmenen metrin syvyydessä. Ilves tai susi ei katso paikkaa, vaan oikoo ja menee, eikä ihmettele. Paljaspäin pitää ohi soutaa, niin on maailma monet korven eläjät turhuuteensa sotkenut, minutkin .... Menemme nyt vasempaan kohti Mehtoselkää. Kirkkaan veden huomaa kaikkialla. Lapiolla kaivettu. vsk.. Suur-Syväniemen jylhää kalliorantaa. Näkymä Haukka/ahdenvuorelta. Rannoilla on armotonta kivirakkaa. "Sinä, joka työnnät veneesi Koloveden kirkkaille aalloille, hiljenny hetkeksi: Et ole enää vieras, jos ymmärrät mikä on pyhä ja kirkas, jylhä ja kaunis." Käköveden pohjukasta soudellen kohti luodetta. Rohmansaari jää takahankaan oiKolovesi on säilynyt erämaisena keitaana Saimaan latvavesillä. Sen rannat ovat paikoin ihmiselle nousemattomia, pystyjyrkkiä ja kirjavia. Hyvä on nimi, Kolovesi. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Kärängönlahdelle jatkuvat airojen pistot. kealle vasten Vaajasaloa
vsk. 15. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48
Myyjänä vanha mummo, eikä rahan puutetta. Vaajasalo taas vierellä. Siinä selviävät heinäveteläisen kirvesmiehen kanssa Koloveden monet kasvot. Pesimäkallioita riittää. Vesi on kirkasta, mutta syvällä tummaa eikä pelko ole kaukana, kun sitä katsoo valon rajalla, juumassa Ukonvuoren vierillä. Komea hirsihuvila punamullalla siveltynä on niemen kärjessä. Pilpan kanavalle on pari kilometriä. Peuran sarvetkin komeasti korkealla. Ja vielä Lapinselkä. Syönnin jälkeen uin, nousen vuorelle, kuuntelen korpinpoikueen kertomukset, katselen yhdellä silmäyksellä koko Koloveden olemuksen, laskeudun taas ja uin. Leppoisa lahti ja siellä rauhallinen norppa lilluu ja killuu edessäni. Tulivat ja sanoivat luonnonsuojelualueeksi menee, vielä kerkee myymään. .prrit. En tiedä, mutta täällä Saimaan vesien mestari on kuin oma lajinsa, sopeutuma, erilainen näkymätön. Tontti oli aikoinaan Juhani 16 Ahon oma. Pyörteissä on imua ja taimenta varmaan mustanaan. Räystäspääskyjen sankka parvi on uskaltautunut veden pintaan .. Reimarit punaiset ja vihreät puoluekannasta riippumatta tanssivat puolelle ja toiselle. Paljon olisi näillä puilla kerrottavaa, mutta ne eivät puhu, tai sitten emme osaa kuunnella niitä. Nuotiolla uhoan piikkaavani nuo törkeät vuosiluvut 1978 tuosta kalliosta ties monenko kerran. Kolovedellä elää arviolta 14-16 saimaannorppaa. Siinä on sulku ja siitä pääsee Kermankoskille, Heinävedelle ja Valamoon. Vaajasalo on myös vankilasaari. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . Raukeaa kehoa hyväilee viileä vesi kun liu'ut syvälle ja nouset valoon. hakkuita ja muita muutoksia alueen luonnontilaan. Tunnen sinut unissanikin. Aino Ackte Loikansalmen rantamilla on hionut oopperaääntään ja Juhani Aho kirjoittanut osan Lastuja-sarjaansa pienessä mökissä Koukunkannaksella. Turisemme tunnin ja taas täytyy uusi kansallispuiston kannattaja. Tuttuja miehiä samoilta savotoilta vuosien takaa. Kyllä raaka riehunta jyrkillä rinteillä uuvuttaa ruumiin, mutta ei vie sielun paloa ja rehellistä otetta. Ukonvuori on korkein, se on kuin vanhan parta, harva ja uurteinen. Koloveden norpat ovat hopeoituja, kuin sen muikut ja lohet. . Seuraavana Kotaselkä ja idässä metsän takana Lapinjärvet. Nauravat firman ostomiehien juonia. Pelko on nautinto ja elämä tuntuu silloin käsin kosketeltavalta. Huvila on erään toimitusjohtajan Helsingistä. Pokka pitää, vaikka melkein airolla kolautan reimaa. Sen ovat kunnanisät luvanneet säästää. Kansallispuiston perustaminen on norpan suojelun kannalta paras ratkaisu. Ja mummo möi ja firma nettosi, jätkälle jäivät kamalat jontkat sahattaviksi. Vain Linnansaaren kansallispuiston alueella, Puumalan Katosselällä ja Kolovedellä voidaan enää turvata norpan elämisen edellytykset. Karhunpesä Ukonvuoren kupeella. Lappi tarkoittaa kaukaista paikkaa ja kota asumusta, liekö saamelaisten maata tä··. Niputtavat lautalla ja sitten sukeltavat koivut nippuna veteen. Sukupolvien savotoilla Mehiläishaukka luisuu metsään, kun pieni Kolovesi aukeaa. Kampukkaniemi ja lampi ja siellä lahonnut asumus, tai leiri. Ehkä mallaspirtelö saa minut vo1mnn. Hopeoidut norpat Kesäpäivä on pitkä, eikä se lopukaan. Hetkessä muuttuu maailman merkitys. Mäntyniemessä on vanha aarnialue. Ei kuulemma enaa sellaisia olekaan. Moto söi komean koivikon. Rannassa romanttinen lepomaja ja majan katolla tuuliviiri, lohi sekin. Koukunvirta ottaa voimille. Laho on pahasti, vaikka ei päällepäin usJcoisi. Kierrän kuitenkin Kuhaselälle. Viikonlopuksi hiljenevät koneet ja minä olen jo koukun virrassa. Norppa tarvitsee rauhaa mahanpohjasta herättelevä. Mestarit, hopeoidut kuninkaat tuntevat jokaisen kiven veden alta, jokaisen karikon ja pesänaluskallion. Luola ja koko Ukon sisus savukvartsista. Ei tuonne koneilla päästäisikään. Ukonlahti vie Vaajasalon kainaloon. Kansallismaisemasta ovat ammentaneet suuret kansalliset taiteilijamme luomisvoimaa. Kaksi mehtäkonetta ajaa järeää koivua jumalatonta rinnettä. Suoni tulee tässä pintaan, mutta kaikkea en kerro, en uhallanikaan. Nyhtää saa, mutta palkkio on maksettu. Mantysalon iki kuusikot löytyvät tuolta metsästä ja kaunis suo kuin silmä karhealla poskella. Pitää korjata huvilaa. Aikaa minulla on, kerrankin. prrt. vsk.. Mäellä metsurit, tai mielummin jätkät, turisevat. laulelevat ja napsivat ruokaa. Karhumäellä parkuu parvi Husqvarnoja ja Jonserettejä. ma. On johtajalla viisaampi naapuri. Metsähallituksen kämppä Mäntysalon vierillä. Heinäveden re1tm kaikki vedet tulevat tästä, tekevät melkein täyskäännöksen. Vaihtoehtoina esitetyt retkeilyalue tai erityinen suojelualue sallisivat mm. Täällä niiden on hyvä olla, mutta täällä niille voi käydä helpoiten huonosti. Kirvesmies kuorii puita. Itänaapurin sotilaiden tekemät pinot lähes lahonneet. Asuu kuulemma kunnanjohtajan naapurissa. Nippulan savotta. Liekö kirkkaan veden valhetta vai perimää. Loikansaari on edessä, v1entse oikealta suuntaan Koukunpolveen. Niin, suolla ovat sammallato ja haasiat, jokunen hilla ja kivuliaat karpalot, mutta soista se on parhaita. Tiira istuu ihmettelemässä Teyrisaaren edessä
Miehen käsi naisen kaulalla ja naiselJa miehen lanteilla. Morjesta vaan, Pitkäviiksi ! Terve sinulle Mehtoselän Meeri, Kotaselän Koljatti! Jotenkin tuntuu, SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . Joku siitä kertoikin. Kallion poimut ja Ukonvuoren päältä pienistä suopursumättäistä yltyvä vesi tihkuu ulos paadesta, muuttuu kuvaksi ihmiselle. Olisiko se viesti, vai olisiko se sattuma .... Hautoo kuikka, jos on pakko ja vaikka ei olisikaan. Tervapääskyn poikaset kurkkivat kelokodostaan eivätkä kanna murhetta ilmasta eivätkä puusta. Minun matkanikin on va~n elettyjen hetkien palasten matka. Tunnelma Saimaalla voi olla kuin Inarinjärvellä. Ajatuksissani jatkan matkaa matalan, rehevän Vaajaselän kautta kohti paperin alkua. Se on sen geeneissä, toista on meidän kaksijalkaisten, meidän perintömme on kohta betonissa ja raudassa. En hitossa olisi jalkaani tänne tuonut, jos olisin tiennyt mätäsmajasi munapesän olevan tervaleppien tyvellä. Rakastavaiset Ukonvuoren kupeessa. Lumpeen kukkia on monin paikoin. Kuulen melkein tähän kirjoituskoneen äärelle kirskuvat mustat sirpit taivaalla. Yksina1syys kurkistaa vaaJaamättä sisääni, vaikka kuinka taistelen sitä vastaan. Matka Koloveden elämälle. kuin olisin menettämässä teidät. Viesti sanoisi herkistynyt. Itä-Suomen Lappia. Selvästi se esittää rakkautta. Kallio viestii rakkautta Päivä on kuikan. Mikä sattuma. Mutta minä sanon, se on sattuman viesti! Katse viipyy kuvassa, enkä malttaisi lähteä. Aina on surullisuus vallannut minut täällä. vsk. Vesi on teettänyt töitä, mutta viehättävän pitkulaisina kellivät munat auringon himmeästi peilatessa niiden mattapinnasta. Ajatukset viipyvät Kolovedellä. Kaunis se on ja tuoksuu makealta. Aivan selvästi snna ovat ihmishahmot! Mies ja nainen. [] 17. Se on miljoonien vuosien tulos. Murheet ovat ihmisten ja valta ja voima, mutta viisaus on opittava, eikä kukaan ole koskaan valmis. Uni on pelastus ja se jatkuu päivään. Sattuma sano1s1 teknokraatti. Kaukaa huomaan kalliossa kuvion. Ukonojasta en pääse. Kun teltan sisällä tapailen jo unta, vielä kehin mieliin menneet ja kaikki. Paperille ne eivät tartu, mutta hyvät muistot säilyvät. Häirintäni saa minut kärttyisäksi, menen kauas lahdenpohjiin. Vai onko. Hakataanko nämä saaret, vai saadaanko kansallispuisto ja rauha. Kuikan on tämä niemikin. Palaan taas Ukonvuoren kupeelle. Purista minua lujasti elämä. Muistot ovat muistoja, eikä niitä voi teille kertoa. Rakkautta jota puuttuu maailmasta, jota liian vähän annetaan ja uskalletaan. Jokin kasvitieteilijä ihmettelisi erikoista putkistoa ja luokittelisi sen arvoonsa
Mannerjäätikkö rakensi harjun kivien, soran ja hiekan lukemattomista kerroksista, jotka vaihtelevat jäätikön sulamisrytmin seurauksena. Aarteita voi tarkkasilmäinen löytää soranottajien jäljiltä. Karkein sora, tuo rakentajan tavoittelema aines, on yleensä harjun keskiosassa. Tämä noin kymmenen sentin kokoinen akaatti löytyi huittislaisesta sorakuopasta. Sen pinta oli aluksi yli sataviisikymmentä metriä nykyistä Itämeren pintaa korkeammalla. Kesäisin vedet kohisivat Jääkausi piilotti harjuihimme kauniita korukiviä, kuten akaatteja, granaatteja, topaaseja ja korundeja. Harju jäi syntynsä jälkeen muinaisen Itämeren alle. Jää pystyi vain raapimaan tervettä kalliota ja jätti tasaisiksi hiomiinsa silokallioihin kynnenjälkensä: uurteet, kourut ja murrokset. Jouko T. Sorakuopan seinämät kertovat Sorakuoppaa voi tuskin kutsua maiseman kaunistukseksi. Myöhemmin, kun merenpinta laski, rantavoimat huuhtoivat harjusta hiekkaa saven päälle. Jäätikön luova voima Jääkauden sulavesien voima näkyy harjun isoissa 18 kivissä, jotka matkatessaan virran mukana hioutuivat pyöreiksi. Kun Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä muodostuivat, jäätikön reuna pysytteli parisataa vuotta kummankin kohdalla. Isoimmat kivet löydetään syvältä harjun ytimestä, jossa vesi ryöppysi mahtavimmillaan. Sulavedet piilottivat myös kauniita korukiviä soran ja hiekan joukkoon. Niiden rakennusaineet kivet, sora ja hiekka ovat lähtöisin kallioperästä. Harjut syntyivät jäätikön sisällä tai railoissa tai välittömästi jäätikön reunan ulkopuolella. Jäätikön sulavesiä kerääntyi suuriin kallioperän murroslaaksoihin, jonne ne kerrostivat mukanaan kuljettamaansa soraa ja hiekkaa. Parviainen Marjatta Perttunen Korukiviä Suomen Harjuissa Jääkauden aikana mannerjäätikkö irrotti ikivanhasta kallioperästämme kiviainesta, jonka sulamisvedet kasasivat pitkiksi harjuselänteiksi. Harjun liepeet koostuvat puolestaan hienommasta hiekasta, hiedasta ja hiesusta. Meren alla harjun liepeille syntyi savipeitto. Maailmankuulut Salpausselkämme syntyivät sen sijaan jäätikön reunan eteen, poikittain harjujen kulkusuuntaan nähden. Tänä aikana jäätikkö puski moreenia soran ja hiekan sekaan . Silti kuopan seinämä on luonnon taideteos, josta pystyy seuraamaan kiehtovaa tarinaa jääkaudesta. Savi jäi linssiksi tämän rantakerrostuman ja harjuhiekan väliin. Harjut noudattavat perääntyvän jäätikön suuntaa. Harjut ja Salpausselät syntyivät noin 10 000 vuotta sitten. vsk.. Mannerjäätikkö tempaisi mukaansa rapautunutta ja lohkeillutta kalliota, kiviä ja jääkautta vanhempaa maaperää. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48
vsk. Suurimmillaan granaattikiteet ovat 2,5 sentin kokoisia. Tämän vuorottelun tuloksena sai harju luonteenomaisen virtakerroksellisen rakenteensa. Samasta osasta tavataan oudon kiharaisia muotoja, niin kutsuttuja häiriörakenteita. Ne ovat poimuttuneet rantakerrostuman painosta hienoon hiekkaan, hietaan ja saveen. -~ Vaskaamalla voi löytää 1i sellaisia pieniä mineraaleja kuten granaatteja. Sorakuopan aarteita ovat esimerkiksi savukvartsi, berylli, tapaasi ja spektroliitti, joita kannattaa hakea Kymenlaaksosta. 19. Kuvas-å sa halkaisijaltaan 1 ,5 sentin suuruinen ehjä kide. Geologi; set edellytykset ovat olemassa jopa timanttien piileskelyyn Suomen maaperässä vaikka kukaan ei niitä toistaiseksi ole löytänytkään. Harjun aarteet Sorakuopasta voi tarkkasilmäinen etsijä löytää korukiviä ja mineraaleja. Hiottuna korukiven i oma ilme tuleekin parhai; ten esille. Kuvassa murskautuneita, viiden millimetrin kokoisia, Lapin hiekoista peräisin olevia almandiinigranaatteja. Lapista on kullan ohella löydetty erityisesti granaatteja, korundia ja jaspista. " ] vuolaina kuin keväiset pu-~ rot. Granaatit ovat kauniin punaisen värinsä vuoksi suosittuja korukiviä. Varsinkin Salpausselkien leveissä jokisuistoissa, deltoissa, löytyy usein samanlaisia aallonmerkkejä, joita saamme ihailla nykyisten järvien pohjilla. Jääkauden jäljiltä ovat harjujen kivet pyöreitä ja sileitä. Talvella jäätikkö suli hitaasti, jolloin joet jaksoivat uittaa vain hiekkaa ja sitä hienompaa maa-ainesta. Huittisten sorakuopista löydettiin 1960ja 1970-luvuilla akaatteja, mutta nämä kuopat on valitettavasti kerätty tyhjiksi. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Joskus seinämän kauniit kerrokset ovat rikkoutuneet. Myös yleisin kivilajimme, graniitti, on kaunis koruna. Täilaisia kiteitä saattaa löytyä harjuistakin, joskin useimmie :;;; ten kiteet ovat murskautuneet 2 jäätikkökuljetuksessa. Routa on "iskenyt" puolitoistametrisiäkin kiiloja semamän pintaosiin. Virta liikutti soraa ja kiviäkin, ja hiekka kulkeutui kauemmaksi kuin talvella
Viljelyyn on yritetty löytää piikittömiä nokkoskantoja, mutta toistaiseksi täysin poltinkarvatonta nokkosta ei ole löytynyt. Koko kesää ei nokkosta kannata kiusata, sillä myöhemmin kesällä tulevat versot kuitujen vuoksi puiseviksi. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Nyt ovat luonnonyrtit maukkaimmillaan ja odottavat vain kerääjäänsä. Anja ja Pentti Alanko Salaattiainekset luonnosta Luonnosta löytyy muutakin suuhun pantavaa kuin sienet ja marjat. Uusista versoista saadaan satoa useaan kertaan. Nokkonen on luonnonyrteistä monipuolisin Nokkosta voi kerätä keväällä pinaatiksi ja säilöttäväksi. Todellisia ''vitaalipommeja" ovat muun muassa nokkonen ja voikukka, joiden viljelyäkin tutkitaan. Monet kasvit kelpaavat salaattiin, yrttiteehen ja jopa rohdoksi kevätväsymykseen. Kaikki Suomen 26 poimulehti/ajia ovat hyviä salaattikasveja. Eräitten ravintoaineskoostumus on niin monipuolinen ja runsas, että ne voittavat viljellytkin kasvit. Nokkosen ravinneja vitaaliainepitoisuus on huomattava. Ratamon maku on mieto ja siinä on monia vitamiineja ja kivennäisaineita. on monia käyttökelpoisia ravintokasveja. Esimerkiksi jotkut ovat siinä määrin harvinaisia, ettei niiden keruuta voida pitää suotavana. Nokkoseen kertyy helposti liikaa nitraatteja, joten navetan nurkilta ja muilta typpipitoisilta paikoilta sitä ei kannata kerätä. Nokkosia voi keittää, pakastaa ja kuivata ja se sopii moneen tarkoituksen: keittoihin, muhennoksiin, munakkaisiin ja salaatteihin. Rohkeimmat käyttävät sitä silputtuna leivän päällä ja viilissä. Joitakin kasveja ei voi suositella siksi, että ne voidaan helposti sekoittaa myrkkykasveihin. Tällainen kasvipari on muun muassa peltokorte ja myrkyllinen suokorte. Parasta olisi valita viljelyyn "poikanokkosia" eli hedeyksilöitä, jotka eivät tee siementä. Paras sato saadaan 20 aikaisin keväällä, kun versot ovat 10-20 sentin mitta1s1a. Luonnonkasveistamme yli kahtasataa voidaan käyttää ravinnoksi, niistä noin 40:ää varauksellisesti. vsk .. Siinä on runsaasti C-, mutta myös Kja Bvitamiineja. Nokkosta on helppo viljellä puutarhassa, kunhan vain pitää varansa, ettei se leviä liikaa
Vuohenputki kasvaa ryhmissä kun taas sitä muistuttava karhunputki viihtyy yksinään. vsk . Suomessa on noin 500 voikukkalajia, joiden joukosta on löytynyt viljelyynkin erinomaisesti sopivia lajeja. Kuivattuna muun rehun joukossa nokkonen olisi erinomainen karjan vitaaliaineiden lähde. suuresti biodynaamisessa ja biologisessa viljelyssä. Ennen silppuamista on versot kuitenkin hyvä kastaa kiehuvaan veteen, jolloin poltinkarvojen teho häviää. Puutarhakasvit pysyvät terveinä ja vastustuskykyisinä tuholaisia ja kasvitauteja vastaan kun niitä kastellaan useita kertoja kesässä nokkosesta tehdyllä uutteella. Myös kanat pitävät 21. Nokkosen kuiduista on aikaisemmin valmistettu myös vaatteita. Vuohenputket kannattaa nyppiä puutarhasta ruokapöytään. Nokkosta arvostetaan SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Karhunputken lehdet ovat useampiliuskaiset kuin vuohenputken
Mahla on terveysjuomaa, jota voi käyttää sellaisenaan tai pastöroituna. ~oimulehti sisältää parkk1Ja karvasaineita sekä öljyjä, mutta tarkemmin sen saloja ei ole tutkittu. Mahlasta voi tehdä myös siirappia. Poimulehteä voi käyttää myös rohdokseksi: ulkoisesti lehtiteenä haavoihin ja sisäisesti suolistovaivoihin, kuten vatsakatarriin ja ripuliin. Laita sekaan vuohenputkisilppu ja vehnäjauhot ja sekoita. Lisää lopuksi kerma ja mausta mieleiseksesi. Popsitaan poimulehteä, rouskutellaan ratamoa Niityllä ja peltojen pientareilla kasvavat poimulehdet ovat hyvin yleisiä koko maassa. 22 nokkosesta. Kannattaa kokeilla myös suolatussa vedessä keitettyjä, juustolla kuorrutettuja versoja. Nuoria lehtiä voi silputa salaatteihin, keittoihin, perunoiden ja voileipien päälle. Voikukka kelpaa syötäväksi kokopaan: kukasta voi tehdä simaa, ja lehtiä, juurta sekä maitiaisnestettä voidaan käyttää rohdokseksi. Ulkomailla voikukka onkin suosittu salaattikasvi. Se leviää tehokkaasti pitkien juurirönsyjensä avulla ja tulee helposti hankalaksi rikkakasviksi. Piharatamo on yleisimpiä pihakasvejamme. Nokkonen lisää myös maidon eritystä ja auttaa anemiaan. Anna kiehua miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia. Lisäksi sitä voidaan käyttää rohtona reumaan ja kihtiin sekä verta puhdistavana ja elimistöä vahvistavana yrttinä. vsk.. verisuonten kalkkeutum1sessa ja sokeritaudissa .. Kuivattuja lehtiä käytetään teeseoksissa ja kotilääkkeenä aineenvaihduntahäiriöissä, reumassa ja tulehduksissa. Vuohen putkea kannattaa kerätä lehdosta tai omasta puutarhasta, jolloin lehtien nyppiminen on samalla rikkakasvien torjuntaa! Vuohenputki on aikaisimpia salaattikasvejamme. Parhaimmillaan voikukka on varhaiskeväällä. Luontaisena sitä tapaa lehdoista ja lehtomaisista metsistä. Lehtiä voi kerätä myöhemminkin keväällä ja niitä voi säilöä talveksi. Voikukka on niin arvokas, että sitä olisi ryhdyttävä viljelemään. Lisää vesi ja liemikuutio. Vuohenputkia voi myös kuivattaa tai pakastaa talven varalle. Salaattiin sopivat vain nuoret, puhtailta paikoilta kerätyt lehdet. Poimulehtiä voidaan syödä koko kesän. Heti kun maa on hieman lämmennyt, siitä nousevat ensimmäiset vuohenputkien versot. Ne sopivat käytettäväksi tuoreeltaan, silputtuna salaatte!hin ja keittoihin sekä kmvattuna yrttiteesekoituksiin. Ratamoviljelmältä saadaan satoa koko kesän kun leikataan kukintovanat ja vanhat lehdet pois. Sen sijaan nauttimalla säännöllisesti nokkosia säästyy monesta sisäeritysrauhasen vajaatoiminnasta johtuvasta vaivasta, sillä nokkosessa on monia elimistöä piristäviä aineita. Juomaan voi sekoittaa esimerkiksi puolukkamehua tai siitä voi tehdä siman tapaista juomaa. Niistä valmistettua teetä voidaan käyttää kurlausvetenä kurkunpään ja keuhkoputken vaivoissa. Ratamo sopii kuitenkin salaattiinkin ja sitä voi viljellä. Moiseen käsittelyyn ei nykyajan ihmistä ehkä saisi suostumaan. Vuohenputket salaatiksi Vuohenputki on monivuotinen, valkokukkainen kasvi, joka kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Elävä Maa ry:n ja Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana. Vuohenputki sopii jauhettuna moniin ruokiin, kuten muhennoksiin, laatikkoihin, salaatteihin ja keittoihin. Voikukkaa ei voi ylistää liikaa Monet puutarhanomistajat suhtautuvat voikukkaan kielteisesti, koska he eivät tiedä mikä aarre se on. Ihmisen seuralaisena vuohenputki on levinnyt puutarhoihin, teitten varsille ja pensaikkoihin asumusten lähelle. Koivusta voi myös juoksuttaa mahlaa, jossa on useiden eri sokerilajien lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita. Koivunlehtiä kotiapteekkiin Koivun hiirenkorvat ovat paitsi kauniita myös terveellisiä. Voikukka vaikuttaa edullisesti munuaisiin, sappirakkoon, maksaan, haimaan ja alkavaan maksakirroosiin. Lehtien maku mietonee kun voikukkaa viljelee katteen alla, samalla ne kuitenkin menettävät vihreytensä. Sitä voi myös pakastaa. Nuoret lehdet sopivat hyvin salaattiin, jossa pieni kirpeys ei haittaa. Anja Alanko on toiminut mm. Nokkonen on ollut myös tärkeä lääkekasvi. Niitä on helppo viljellä puutarhassa ja ne ovat myös kauniita koristekasveja. Kansanlääkinnässä koivunlehtihauteella on hoidettu ihottumia ja torjuttu hiustenlähtöä. Voikukassa on tavalliseen salaattiin verrattuna kolminkertaisesti A-,B-,Cja D-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Lehtiä on käytetty myös ihon kutinaan, hyönteisten puremiin ja paiseisiin. Vitamiineja takapihalta Verraton vuohenputkimuhennos litra vuohenputken versoja silppuna iso sipuli pari porkkanaa 3 rkl voita tai öljyä kasvistai lihaliemikuutio 2 rkl vehnäjauhoja 1 dl kermaa (ei välttämätön) 2-3 dl vettä valkopippuria muita mausteita maun mukaan, esimerkiksi muskottia, kirveliä, basilikaa Tee näin: Hauduta sipulit ja porkkanat voissa tai öljyssä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Niissä on C-vitamiinia niin paljon, että pieni määrä riittää tyydyttämään päivän tarpeen. Kansan parissa nokkonen tunnetaan myös hyvänä hiustenhoitoaineena. Sillä on piiskattu pois reumaa, kihtiä, ihotulehduksia ja halvauksia. Lisäksi sitä on käytetty "naisten va!voissa", anginassa, . Jos vuohenputket pääsevät kasvamaan liian isoiksi, voi niiden maku olla tottumattomalle liian voimakas ainakin tuoreeltaan käytettynä. N okkossämpylät 5 dl vettä, maitoa tai piimää 2 dl ryöpättyjä, silputtuja nokkosia suolaa 50 g hiivaa noin kilo sämpyläjauhoja Leivotaan tavalliseen tapaan. Pentti Alanko on Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen ylipuutarhuri. Keitinveden voi käyttää taikinaan! Lisää tietoa luonnonkasvien hyväksikäytöstä: Ulla Lehtonen 1987: Ullan Yrtit, Toivo Rautavaara 1981: Mihin kasvimme kelpaavat, Valtion Painatuskeskus 1988: Kauppayrttiopas. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Ne kannattaa kerätä visusti talteen, sillä silloin ne ovat maukkaimmillaan. Ratamon lehtiä tai niistä puristettua mehua käytetään haavoihin ja ihon tulehduksiin. Suomessa sitä onkin tutkittu ja viljelyyn hyvin soveltuvia, mietolehtisiä lajeja on jo löydetty. Parhaiten se muistetaan lapsuudesta haavojen pikaapuna, ei niinkään salaattikasvina. Isojen lehtien vitaaliainepitoisuus ei tosin ole niin korkea kuin hiirenkorvien, mutta keruu sujuu nopeammin
Vasta talven mentyä asettuu hiljaisuus kotimetsään. Samalla hän herättää liikutuksen ohessa toivoa. Olen henkilökohtaisessa vastuussa tästä maapalasta, sen puista, rannoista ja sitä kotinaan käyttävistä linnuista. Siksi onkin uskomaton onni, kun punarintasatakieli alkaa laulaa metsikössämme. Tulossa on myös pakinakokoelma Kuulolla. Tuo laulu painaa kuulijan polvilleen. Toisinaan ne vievät laiturit mennessään. Ihminen on rakennettu sellaiseksi, että uskoo mieluusti itsellään olevan jotain ansiota parhaillaan tapahtuvassa kevään pyhityksessä. Kevättalvella valtasi koivujen oksat ensin hento sinipuna. Talven lähtöraivo tarvitaan, ennenkuin kevät pääsee maisemaamme. Sellaisena häntä pitävät ihmiset, joiden mielestä viisaus on karua suhtautumista pieniin asioihin. Kevään pyhitys uudistuvan ja eloon heräävän luonnon keskellä vaatii ennen muuta nöyryyttä. Ellei muuta niin ainakin sen, että asuttaa tätä paikkaa, omistaa maan puineen päivineen. Täytyy pyhittää tämä meneillään oleva kevät hellin ja rakastavin käsin. Ei luonnon tuhoamiseen muuta Elina Karjalainen kirjoittaa lapsi//e ja aikuisille. Tuollaisesta tunteesta ylpistyy helposti ja unohtaa vastuun. vsk. Nyt se antaa ymmärtää, että se on tallella, olemassa, tulossa esiin. 23. Jos ihminen osaisi olla kyllin nöyrä, hän pystyisi ymmärtämään, miten helposti haavoittuva luonto on ja miten sairaaksi ihminen saattaa sen tehdä. Näin hän ajatteleekin olevansa tämän pienen paratiisin herra ja valtias. Jäillä on uskomaton voima. Paljon voimaa sillä ei enää ole, mutta kun se nostattaa etelämyrskyn, niin johonkin se kuitenkin pystyy. Tuo hiljaisuus sisältää pelkoa. Vääntävät ja työntävät, nostavat ja murskaavat kannatinpilareita kuin tikkuja. Yritän ottaa roskankerääjästä opikseni. Tietysti häntä pidetään vaarattomana hulluna. Ei yrittäminen muuta palkkaa tarvitse kuin että punarintasatakieli laulaa. tarvitakaan. Kuloheinä on niittykumpareella kuin pörröinen hiuspehko. Ruskean pehkon alta työntyy kuitenkin jo esiin vihreää. Taas kerran koen, miten paljon SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Katselen usein vanhaa miestä, joka kulkee polkupyöräänsä taluttaen kotini läheisellä valtatiellä. Joka päivä hän tekee retkensä, kymmenien kilometrien pituisen ja hän pyhittää kevättä poimimalla autoista tienvarsiin heitetyt roskat, pirstoutuneet pullot, roinat, joista ei saa edes selvää, miksi ne ovat autoissa olleet, mikä on niiden tarkoitus ja miksi ne on auton ikkunasta nakattu tienvarren ruohikkoon. Toisaalta ihminen sairastuu itsekin, jos antaa luonnon tuhon jatkua ja edesauttaa sitä vaikka vain olemalla välinpitämätön ja veltto luontoa kohtaan. Lehtivihreä on piileskellyt koko pitkän talven. Se yrittää omalla tavallaan syödä keväältä mahdollisuudet. Kävelen pitkin rantaviivaa. Ne kipuavat ylös rantakalliolle ja soivat osuessaan kiveen kuin lasiurut. Mieltäni liikuttaa tuo vanha mies . Minua huvittaa ajatus: mitä meidän laiturimme kertoo Lahtisen laiturille, kun nuo kaksi tapaavat toisensa ajelehtimassa Kallaveden selällä. lohdutusta luonnon uudistuminen antaa. Uppo-Nallen seikkailut jatkuvat syksyllä kirjassa Uppo-Nal/e ja kultahippu. Välinpitämättömyys ja velttous riittää. Siksi talvi usein jäidenlähdön aikaan raivoaa. Samoin ne käyvät raivokkaasti laitureiden kimppuun. Hänen oma yksityinen taistelunsa luonnon puolesta kelpaa esimerkiksi, koska se on välittämistä, rakkautta. Elina Karjalainen Kevään pyhitys Keväisin tuntuu siltä, ettei talvi lähde mielellään tästä maisemasta. Nyt oksissa aavistus vihreää. Ajattelen, että mitä sitten, elleivät linnut tule
Jonkinlainen kehikko on kuitenkin hyvä olla puutarhajätettä sekä vessanalusen jälkikompostointia varten. Eloperäinen jäte voidaan kompostoida paikan päällä ja käyttää syntyvä multa vihanneksille ja kukille. Kevennä jätepussia kompostoimalla Kompostoituvaa jätettä on noin kolmannes kaikesta syntyvästä talousjätteestä. Kompostoivan käymälän omistaja ei tarvitse välttämättä erillistä kompostoria talousjätettä varten, sillä ruoantähteet voi heittää pyttyyn. vsk.. Kompostisäiliön voi tarvittaessa tyhjentää talouskompostiin jälkimuhintaan. Siellä ei haise eivätkä kärpäset pörrää, kunhan vain muistaa peittää jätöksensä kuivikkeella aina käynnin jälkeen. Kuivikkeeksi kelpaavat havumetsästä kaavittu karike, sahanpuru ja puista varisseet kuivat lehdet. Kompostoidessa oppii nopeasti erottamaan eloperäisen elottomasta. Myös sakokaivon liete voidaan kompostoida, mutta kuiviketta SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Eräs merkittävä rehevöittäjä ovat juuri asutusjätevedet. Jätteet on hoidettava kesälläkin, eikä se edes ole vaikeaa. Kompostikäymälän idea on se, että makki kerääntyy ilmastettuun säiliöön, josta liika kosteus johdetaan pois tai se pidetään kurissa kuivikkeella. Käymälässä istuminen onkin saavitempun jälkeen entistä miellyttävämpää. Pohjalle kannattaa kuitenkin kiinnittää tiheä verkko hiirien ja rottien varalta. Talousjätteitä varten tar24 vitaan kompostisäiliö, kompostori, jonka voi myös rakentaa itse. Kompostiin sopii kaikki eloperäinen: pihan hoidosta kertyvät roskat, ruoantähteet, vihanneksien ja hedelmien kuoret, kahvinja teenporot, märkä paperi, kananmunien kuoret ja kattiloiden huuhdevedet. Jätevedenpuhdistamo hoitaa kakkaisen homman, mutta vesistömme ovat rehevöityneet merialueita myöten. Kompostorin voi myös ostaa. Sitten vielä pyykinpesuun monta palaa mäntysuopaa. Pohjalle laitetaan esimerkiksi kerros ohuita risuja, sen päälle ripaus multaa tai puoliksi maatunutta lehtikariketta, sitten talousjätteitä ja päälle kuivikkeeksi vaikkapa sahanpurua, havupuiden kuorimoskaa . Kameraa varten vaarattomat Ucarja Varta-paristot ja sitten matkaan junalla, linja-autolla, tai lyijyttömällä. Hyönteismyrkkyjä ei tarvita, sillä kesä se on kärpäsilläkin. ei pysy puhtaana ilman muuta. Alice Karlsson •• Alä jätä kesä jätettä Kesällä noin kahdesta miljoonasta suomalaisesta tulee heinähattuja, jotka korsi suussa narraavat ahvenia laiturilla. Kahvinkeittoon on kestosuodatin valkaisemattomiakin parempi. kannattaa ajatella jo kaupassa. Moni ei tiedä paljon ihanampaa kuin istua puuseessä kesäaamuna peipposen laulaessa. Sitä ei kannata lähteä kuljettamaan kesämökiltä kaupunkiin. Alusastian pohjalle sijoitetaan puunkappaleita tai kiviä niin, että siellä on tilaa yläpuolelta valuvalle virtsalle. Nämä kesämökkiläiset siirtyvät järvien rannoille nauttimaan lyhyestä suvesta, tuntevat pölyisen kaupungin jälkeen olonsa taivaalliseksi möyriessään kasvimaalla tai muuten vaan löhöillessään. Kompostiämpärin tyhjennyksen jälkeen jätteet peitetään aina kuivikkeella ja silloin tällöin voi kompostia pöyhiä. Jos komposti on liian kuivaa, sitä voi kastella ja jos se rupeaa lillimään, kannattaa lisätä kuiviketta. tai sanomalehtisilppua. Kompostin hoidon oppii nopeasti kompostoimalla. Muovinen !imu• pullo on kevyt, toisaalta lasisen voi palauttaa kauppaan ja solumuovinen munarasia voi näyttää kauniilta, mutta pahvinen kelpaa keräykseen tai sytykkeeksi. Sen sijaan kompostoiva vessa on. Ruokien säilyvyys on tietenkin tärkeä asia, mutta niin on myös pakkauksien jälkihuolto. Luonto ympärillämme Luonnon ystävien retkipaikal/e ei jälkiä jää. Yksinkertainen kompostikäymälä voidaan rakentaa kahdella sisäkkäin asetetulla saavilla, Joista ylemmän pohjaan puhkotaan pieniä reikiä. Valmiin mullan joukosta pulpahtelevat pois sinne sopimattomat metallin kappaleet, muovit ja lasit. Saa istua lämpimässä ja yhdellä vedolla kaikki epämiellyttävä on poissa silmistä. Höyryävä jätek~a voi yleensä hyvin. Talvipakkasilla kompostointi edellyttää laatikon eristämistä. Ulkovessa ei sellaisenaan ole kuitenkaan välttämättä vesi vessaa luontoystävällisempi. Komposti rakennetaan kerroksittain. Kompostikäymälä on mökillä paras Vesikäymälä on keksintö, joka ensituntumalta vaikuttaa upealta. Alemman astian pitää olla niin iso, että sen ja ylemmän saavin seinien väliin jää ilmatilaa. Pienet jugurttipurkit ovat näppäriä, mutta litran tölkki on helpompi hävittää. Saatavana on monenkokoisia ja -muotoisia malleja, jotka kaikki sopivat kesäkäyttöön. Kyllästettyä puuta ja ongelmajätteitä ei kannata piilottaa kompostiin, sillä kemikaalit myrkyttävät mullan ja lopulta siinä kasvavat vihannekset. Kompostorin tärkein ominaisuus on ilman esteetön kierto, joka voidaan hoitaa esimerkiksi siten, että pohja jätetään avoimeksi. Vaikka loma onkin lepoa, ei ole hyvä lakata ajattelemasta kokonaan. Säilykkeet ovat käteviä kaiken varalta, tosin purkkiromua kertyy
Pahimmassa tapauksessa polttokaasuissa leviää ympäristöön dioksiineja ja raskasmetalleja, jotka marjojen, sienien ja kalojen välityksellä kulkeutuvat ihmisiinkin. vähentävät vesistökuormitusta huomattavasti. Veneen hoidossa voi syntyä myös muita ongelmajätteitä, kuten maaleja, liimoja ja lakkoja. Veneilijälläkin on vastuu vesistä Soutuvene on huoleton kesällä, mutta isommat alukset voivat olla kuin uivia kesämökkejä. Kalaverkkojen limoittuminen on merkki vesistön rehevöitymisestä. Kiertopullo on hyvä valinta, sillä kun tyhjiä pulloja palauttaa, muistaa ostaa täydet tilalle. Sitä ei saa päästää veteen tyylillä "ei kai näin pieni, määrä mitään vaikuta". D 25. Öljy on ympäristölle vahingollinen aine. Lapsikin ymmärtää, että puuseessä istuminen on onnea. Moottorin huollossa kertyy jäteöljyä ja akkuja. Kaikki ongelmalliset jätteet on toimitettava niille varattuihin paikkoihin. Pieni öljyläiskä jokaiselta veneilijältä on lopulta iso öljylautta, Mattopyykki järven rannalla on nautinto. Astian on oltava melko suuri, sillä henkilöä kohden käymäläjätettä syntyy lisävesineen kahdesta viiteen litraa vuorokaudessa. Jos veneessä asutaan, syntyy pesuvesiä sekä käymäläjätettä. joka sekä rehevöittää että myrkyttää vesi elämää. Pesuvesiä ei koskaan saa johtaa suoraan vesistöön. Jos kuitenkin kesällä kasvaa ulos uimapuvustaan, voi senkin tuoda kaupunkiin kirpputorille, ellei sitten halua säästää sitä muistona vanhoilta hyviltä ajoilta. Laituri on kätevä Joppuhuuhtelupaikka, mutta kalojen kaveri rakentaa pesupenkin maalle. Syynä saattavat olla mökkiläisten pesuja muut jätevedet, jotka rehevöittävät veden. Eipä mökillä paljon muuta kierrrätettävää synny, sillä kuka nyt vaatteita lämpimällä tarvitsee. Kompostoimalla jätteestä pääsee parhaiten eroon, mutta hätätapauksessa sen voi haudata maahan. Monen mökkivesi on muuttunut kirkasvetisestä helmestä tiheäkasvuiseksi, särkivaltaiseksi ja leväkukintojen vaivaamaksi järveksi "äskettäin". Muovia kannattaa karttaa jo kaupassa, sillä niiden polttaminen ei ole suositeltavaa. Likainen muovi kuuluu jätepussiin, jonne joutuvat myös sinänsä arvokkaat säilyketölkit ja jugurttipurkkien kannet. Samalla kauppareissulla voi lasijätteen tuoda keräysastiaan. Veneissä syntyviä pesuvesiä ei moni viitsi kiikuttaa rannalle, mutta niiden laskeminen vesistöön ei ole suositeltavaa. vsk . Pahvi pakkaukset ovat hyviä sytykkeitä ja niitä voi käyttää saunan lämmitykseen tai polttaa takassa. Suoraan veteen tyhjennettävää käymälää ei pitäisi käyttää, vaan jätökset on kerättävä omaan astiaansa. Pienessä veneessä kemiallinen WC on kätevä ja vaatimattomalle riittää kannellinen ämpäri ja kuivikepussi. Niitä on kuitenkin niin harvassa, että moni vastuullinen veneilijä on ihmeessä makkilaatikkonsa kanssa. Kierrätetään kesälläkin Kesäkuumalla kuluu juomia koreittain. Lisäksi on hyvä käyttää fosfaatittomia ja muita luontoa säästäviä pesuja puhdistusaineita, sillä ne SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Yli jäävän paperin voi niputtaa liiterin nurkkaan ja viedä keräykseen vaikkapa syksyllä. Yksi keino suojella vesiä on välttää pesuvesien syntyä mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa käyttää mietoja, ympäristöystävällisiä aineita. pitää käyttää säästelemättä. Ne on imeytettävä maahan riittävän kauaksi rannasta. Käymälä jätettä varten on perustettu vastaanottopaikkoja. Älä pese vesistöä likaiseksi Suomen järvet ovat rehevöityneet. Maitoja viilipurkit sekä muut muovirasiat voi käyttää pakastamiseen ja puhtaat muovikassit ja -pussit säästää
Välillä tuntui yksitoikkoiselta, kun hämärä tiheni ja tiheni. Kun valon lämpö haihtui poskilta ja viileä maatuuli levisi ulapalle, ehdin jo kaivata mukavaa petiä. Väliin nuuhkaisin havumetsän pihkan ja kaarnan koktailia. Pimeän luuli jo päässeen voitolle. Kiertelin pienen saaren rantoja. En olisi uskonut miten voin selkeästi erotella erilaisia asioita. Se hiipui yhtä hiljaa kuin oli tullutkin. Olin houkuttelevan kallion vierellä. Kiiltomadon hehku on aina yhtä sykähdyttävä, kuin se ensimmamen kerta pienenä poikana kasteisella rannalla onkimatkan jälkeen. Maatuulen henkäys oli ohi. Mene kesäyön syliin. Älä murehdi turhia, yksi yö voi muuttaa kaiken. Jäin kuitenkin mietteisiin. Oikaisin pitkin pituuttani. Olin edennyt saarien sokkeloon. Samoin hiljaisuus kahmi harmaalokkien kolonnan kailotukset. vsk.. Nautiskelin, ajattelin, kuvittelin kohta keijukaisten tanssivan kuin ilta-auringossa surviaiset, ylös, alas, ylös... Huomasin suna hetkessä kiireiden kaikonneen toiseen maailmaan. Yön olin käsittänyt pelottavan pimeäksi ja hiljaiseksi. En minäkään tiennyt yhden yön muuttavan kaiken. Kuuntelin ajatuksella ääniä. Lumoutuneena katselin auringon himmenemistä, aivan samoin hypnoosissa, kuin talviyössä nuotion leiskuntaa. En vain ehtinyt järvelle silloin, kun aurinko lämmitti ja vesi välkehti. Taivas kaartui pehmeästi pensselöitynä horisontista toiseen. Se oli kuin aarteen löytäminen, yhtä riemukas. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen Kesäyö Painaako kiire. Ensimmäisen kerran huomasin soutavani hengästymättä. Päivän paistetta viesti allani lämpöä varastoinut graniitti. Kuuntelin ja soutelin. Seisova muhiva järvenpinta tuoksui rannalle kasaantuneille viime kesän kasvustoille. Jossain murahteli vielä maamiehen peltihevonen, mutta pian hiljeni sekin, samoin kuin pitkään selkää kirnunnut bensiinikäyttöinen kakkuvatkain. Liekö niillä sopivin hetki vaihtaa rantaviivalle perustetun haudontapaikan työvuoroa. Keittelin sinisellä tulella hopeiseen kuppiin teetä. Kuuntele miten päivän äänien tauottua kesäyö elää hämärän hetken valosta valoon. Jalat tapailivat sileää pintaa ja napakasti tossut suna pitivätkin. Rentona vedellen, välillä pisaroiden tiputusta lavoista seuraillen. Etkö ehtinytkään järvelle päivän paisteessa. Silloin murahtivat nuotanvetäjien diiselit, pörpöttivät tyyntyvää pintaa haikoen, nokka vaahdossa apajilleen, pian oli verkkorinki vedessä ja hiljaisuus 26 oli taas käsin kosketeltavaa. Kiiltomato alkoi sammua ei vaan valoa oli nyt selvästi enemmän! Aamun kajo siirtyi itää kohti. Heinikossa kiilsi kuin smaragdi, hehkui vihreää houkuttelevaa valoa, aivan veden partaalla. Kuuloani ja SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Soutelin länteen; sen huomasin vain valon väristä. Miksi olin aina uudestaan toivonut näkeväni aurinkoisen, valoisan järven. Hiljaa liitäen viilettivät viimeiset luodolleen. Löydä portti hämärästä oman sisimpäsi hämyisiin hetkiin. Kai se oli tottumusta ja tietämättömyytä. Emot hautoivat värähtämättä; vain joskus höyheniään pörhistellen. Miten olinkaan unohtanut kesäyön. Kuikan kiekaus kaukaa saarien takaa sai minut kuvittelemaan ylväästi nokka koholla uivan kuikan silmieni eteen. Selkäveden luodoille laskeutuivat kalalokit muutaman kiljaisun jälkeen
vsk . vuoro. Hetken kuluttua auringon punaiset säteet viistäisivät puiden latvoja ja yö olisi ohi. Pimeimmän hetken jälkeen alkoivat eläimet liikehtiä ja äännellä aamua kohti kiihtyvällä tempolla. Yö oli näyttänyt minulle vain pienen osan salaisuuksistaan. Minut oli vallannut yön taika ja minusta tuli yön kulkija. Korkealta kalliolta näin kilometrien päähän, vaikka oli yö. Pienet poikaset kutittivat niiden mahanahkaa. Rannan vieriä pörräsivät peräkanaa yököt ja kiitäjät. Salmen toisella puolella lokit nousivat lentoon ja kirkuna kiiri tyyneellä järvellä. Hirvet uivat saarista toiseen paremmille ruokamaille vain kesäyön turvassa. Huomasinpa ihan vahingossa hämärältä pajurannalta outoa huisketta. Kalalokit jatkoivat hautomistaan pienten kivien laella. Vasta uimarin rentouduttua vanhan uittopuun alle, huomasin sen olevan lepakon! Lepakkokin osaa uida, mutta sen on syytä pitää kiirettä, ettei lokki yllätä, tai vilu kangista. 27. Hyönteisten tanssia ei yö lopettanut, vaan juuri nyt oli niiden. Vasomissaaret oli jätetty ja jälkikasvu seuraa urheasti veteen heittäytyvää emoa. Ihmettelin minkin nopeaa menoa ja uimarista lähtevää väräjävää viriä seKä pientä koSUOMEN LUONTO 4/ 89 48. ihoani tavoittivat sääsket, mutta eivät riesaksi asti. Aamu oli lähellä. Mutta miksi norppa hamusi ilmaa jatkuvasti eturäpylöillään, pyörähteli raukeana viistolla pintakivellä melkein luiskahtaen veteen. Tyynen peilipinnan rikkoivat joskus muikkuparven pistot, joskus niitä tavoitelleen järvilohen loiskaus. Siellä huitoi ilmaa sympaattinen saimaannorppa, näiden saarien kasvatti. Liekö tullut arviointivirhe yritettyään napata järvenpinnalle uupunutta yöperhosta. Se tuli kohti. Hyttyset olivat norpan ympärillä sakeana parvena ja yhä enemmän niitä pörräsi minunkin ympärilläni. Eläin tuli vauhdilla. koa. Minkki on! Olin paikallani, jotta näkisin lähempää. Siellä ne kelluivat, kuin irtokohot joskus pyörähdellen. Koko lähiseudun kalalokit liitelivät hermostuneesti kalkattaen ympäriinsä. Mikä yö! Tyyni ja silmiä hyväilevä kesäyön valo. Siihen se jäi oikomaan märkiä siipiään. Toiset olivat joutavampina lennähtäneet kaemmas ulapalle. Mitä oli tapahtumassa. Tiesin, että jossakin näiden saarien lehdoissa odottivat raukeina aamun sarastusta pesällään hautovat linnut. Soutelin avoimelle selälle ja niin teki norppakin; luiskautti sujakan vartalonsa tumman veden alle ja kohottautui sitten kauempana muikkuapajalle valmistautuen aamukalastukseen. Olisiko se minkki! Jokin musta piste liikkui veden pinnassa. Tästä saaresta oli hyvä tarkkailla. Aamuyön viileys laittoi kävelemään
Nyt tutkimusasemia pystytetään joka vuosi ja huoltoja tutkimusalukset risteilevät kaikkialla jäisen mantereen ympärillä. Tiu Similä Hyinen paratiisi Äärimmäinen sijainti ja ankara luonto ovat toistaiseksi säästäneet Etelämantereen ihmiseltä, lukuunottamatta hylkeiden ja valaiden pyyntiä. vsk.. Myös Suomi on innolla menossa mukaan suunnittelemaan Antarktiksen tulevaisuutta. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Kiinnostus arktiseen 28 tutkimukseen on ollut viime vuosina ennennäkemätöntä, koska mantereen tulevaisuudesta voivat päättää vain ne valtiot, joilla on pysyvää tutkimustoimintaa alueella
on oma kylmä pienoismaailmansa. Luonto itse on muovannut rajavyöhykkeen 60. Jää peittää 98 prosenttia Etelämantereesta puolet planeettamme makeasta vedestä on sitoutuneena mantereen jääkuoreen. Pingviinit ja muut linnut ovat pakkautuneet harvoil29. Putkilokasveja mantereella on vain kaksi lajia, ja nekin ovat levinneet vain suppealle alueelle. Yhdysvaltain Palmerin tutkimusaseman edustalla lähellä Etelä-Amerikan eteläkärkeä sattui hiljattain vakava öljyonnettomuus. ja jäätiköiden peräytyessä sisämaahan syntyneissä autiomaissa. Siellä etelästä virtaava kylmä pintavesi sukeltaa subtrooppisen veden alle ja matkaa kohti valtamerten pohjoisosia. vuoret, ajelehtimassa Signy8 saaren edustalla. eteläisen leveyspiirin tietämille. Jäkälien menestyksen salaisuus on se, että ne eivät joudu kilpailemaan muiden kasvien kanssa. Paljasta maata on vain ripauksina rannikolla ] Mannerjäätikön lapset, jää< ,. Kuoriuduttuaan uroksen hautomasta munasta keisaripingviinin poikanen pääsi emon jalkojen ja vatsanahan väliseen "pesään". vsk. -•.!'E!!l~--·~-----~1it"). Eipä ihme, että harvat kasvija eläinlajit kestävät sen oloissa! Kasveista menestyneimpiä ovat jäkälät mantereen kivistä pintaa kirjavoi peräti 350 jäkälälajia (Suomessa jäkäliä on noin 1500 lajia). Rajavyöhyke on noin 40 kilometrin levyinen, ja se on tehokas leviämiseste meren eläville, sillä meren lämpötila ja kemiallinen koostumus eroavat jyrkästi vyöhykkeen molemmin puolin. 180 #. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . Kaikki tietävät, että Antarktika on maapallon kylmin manner, mutta se on myös kuivin ja tuulisin. Rannikolle mannerJaa muodostaa lauttajäätä ja lohkeilee valtaisiksi jäävuoriksi. Ranskalaiset rakentavat Dumont D'Urvil/en asemallaan kiitorataa pingviiniyhdyskunnan keskelle. Ainoastaan valaat ylittävät suvereenin säännöllisesti vyöhykkeen. Suomalaisten Nordenskiöld-tutkimusasema on juuri perustettu Weddellinmeren rannalle. 1 1 I I , -r---+--90 , 1 1 1 ' ' I , , , I Antarktiksen eristää tehokkaasti muusta maailmasta konvergenssivyöhyke. 1 ', e-t',' ', , __ ,;-__ ', /:.c 1 ',,,,, , \ 1 ' , ', ; 1 1 1 Nordensk iöl d ' \ . Antarktikan valkoinen peite ei ole paikoilleen jähmettynyt, vaan liikkuu jäätikkövirtoina jatkuvasti mantereen keskiosista kohti rannikkoa
Harva eläinja kasvilaji pystyy elämään Ja1sessä meressä, mutta yksilöitä on runsaasti. Jään vaikutuksen ulottumattomissa meren pohjalla avautuu värikäs maailma, jota asuttavat korallit, merivuokot ja lukuisat muut eliöt. Mantereen sisäosissa elämää on lumija jääpeitteessä elävien !evien lisäksi kuivissa laaksoissa. krilli on meren ravintoverkoston ehdottomasti tärkein linkki. Merestä ravintonsa ammentavat linnut pesivät kivikkoisilla rannoilla. Mutta mantereen karuudelle vastakohtana meri suorastaan kuhisee elämää. Etelämantereelle antavat väriä 350 jäkälälajia. vsk.. Poikkeuksellisen harvoin sama ravinto on näin monen lajin elinehto. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Valaan selkänikama norjalaisen valaanpyyntiaseman raunioilla muistuttaa ihmisen menneestä ahneudesta. Hidaskasvuinen ja pitkäikäinen 30 Adelienpingviinit talvehtivat ahtojäävyöhykkeellä. Hylkeitä ei mantereen rantamilla juuri pesi, vaan ne liikkuvat sekä ahtojäävyöhykkeen tuntumassa että Antarktista ympäröivillä saarilla. Jäisen meren värikäs maailma Maan ja veden raja on Antarktiksella jyrkkä, koska rannikkoa jatkuvasti höyläävät jäämassat estävät vuorovesirannikoille tyypillisen eliöstön kehittymistä. Leviä syövät muun muassa suurikokoiset krilliäyriäiset. Keväällä Adelienpingviinit marssivat pesäpaikoilleen le jäättömille alueille paikoin niin tiheästi, että ne osaltaan tukahduttavat kasvillisuuden kehittymistä. Lokakuussa ne marssivat kulkueessa pesimään satojen kilometrien päähän Etelämantereelle. Jotkut kalat ovat sopeutuneet kylmään ympärisSinisilmämerimetso pesii Scotian saarella ja Antarktiksen niemimaalla. Näissä jään ympäröimissä autiomaissa menestyvät vain bakteerit, sienet, levät ja jotkin punkit, rataseläimet, karhukaiset ja muut pikkueläimet. Vain runsaat sata maapallon 20 000:sta kalalajista elää Eteläisellä jäämerellä. Puolen vuoden tauoton auringonpaiste Y?dessä jäätikköja merivirtojen tuomien ravinteiden kanssa saa keijustolevät lisääntymään. Se on viiden hetulavalaslajin, kolmen f, yljelajin, kolmen mustealalajin, lukuisten merilinujen ja 20 kalalajin pääravintoa
Merileopardi saalistaa pingviine1a Ja krillihylkeitä, mutta voi joutua tyytymään myös kaloihin tai krilleihin. Jo viiden metrin syvyydessä merenpohjassa kasvaa mm. vsk. Jääka/a Notothenia gifferifrons etsimässä pohjaeläimiä 20 metrin syvyydestä. :, ~--------------------------------------------------------~8 Kylminä päivinä ja öinä keisaripingviinit painautuvat kylki kylkeä vasten tiiviiksi parviksi, jolloin lämmönhukka vähenee. 31 C .! < .. .. :,. :, 8 .§ < .. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Kergueleninmerikarhu metsästettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla, mutta rauhoituksen jälkeen laji on toipunut. C .. värikkäitä merivuokkoja
joulukuuta 191 l. Seuraavat kaksi kuukautta miehistössä edusti kotomaatamme bakteeriplanktontutkija Jorma Kuparinen. Weddellinmeren planktonekosysteemi on maapallolla ainutlaatuinen. Kauppaja teollisuusministeriön mukaan Suomea kiinnostaa Etelämantereella luonnonsuojelu ja kaupan mahdollisuudet, mikä merkitsee käytännössä sitä, että Suomea kiinnostavat mineraalivarojen lisäksi "arktisen osaamisen" eli kylmiin oloihin soveltuvan SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Moni muistaa koulun biologian oppikirjojen esimerkit "maailman lyhimmästä ravintoketjusta" ja jään reuna-alueiden valtavasta planktontuotannosta. Jo nykypyyntiä ounastellaan syyksi albatrossien vähenemiseen. Ensi vuodenvaihteessa Merentutkimuslaitoksen retkikunta lähtee testaamaan uuden tutkimusaluksensa kylkiä Weddellinmeren jäälauttojen sekaan. Krilliä on käytetty lähinnä eläinten rehuksi, mutta kehitteillä on krillituotteita myös ihmisen makuun. Vuonna 196 l vahvistettu Antarktissopimus jäädytti kaikki aluevaraukset ja kielsi muun kuin tutkimustoiminnan alueella. Lisäksi mukana on ei-neuvottelevia jäseniä, jotka sitoutuvat sopimuksiin ja vahvistavat niitä. Antarktis ei enää ole kaukainen, tuntematon takamaa, joka on varattu seikkailijoille ja karaistuneille tutkijoille. Varsinainen taisto syntyi norjalaisen Amundsenin ja englantilaisen Scot-· tin välille, jotka kilvan tavoittelivat etelänavan valtausta. Etelämantereen jääkuoren alla on mineraaleja töön siten, että niillä on "pakkasnesteitä", jotka estävät nesteiden jäätymisen vaikka meressä lämpötila menisikin pakkasen puolelle. Japani ja Neuvostoliitto aloittivat krillin pyynnin 1960. Koska krilli lisääntyy paljon hitaammin kuin luultiin, laaja pyynti voi aiheuttaa kohtalokkaita muutoksia Eteläisen jäämeren ravintoverkostoissa. Perustajatusinaan kuulumattomilla valtioilla on mahdollisuus liittyä konsulSuomalainen meribiologia matkaa etelään tutkijat ovat vierailleet Etelämantereen tienoilla viime vuosina yhä kiihtyvään tahtiin. Astioihin, joihin oli lisätty pieni määrä ruskeaa jäätä tai sohjoa, syntyi loistelias kevätkukinta: parhaissa tapauksissa levät lisääntyivät yli 50-kertaisiksi alkuperäistilaan verrattuna. Jo ensimmäisenä päivänä ahtojäihin saavuttuamme saimme omin silmin todistaa tätä jään sulamiseen liittyvää biologista prosessia. Suomi on ollut ei-neuvotteleva jäsen vuodesta 1984 ja toivoo pääsevänsä neuvottelevaksi jäseneksi perustettuaan mantereelle tutkimusaseman tänä vuonna. Nykyään pyyntimaita on kahdeksan ja vuotuinen saalis yli 350 000 32 tonnia eli Itämeren silakkasaaliin kokoinen. Saksalaiseen Polarstern-alukseen mahtui alkuvuodesta 45 tutkijan joukkoon kaksi suomalaista: kasviplanktonasiantuntija Harri Kuosa sekä allekirjoittanut. Jäästä ja vedestä ottamamme näytteet paljastivat hämmästyttäviä seikkoja Weddellinmeren planktonin elämästä: jään suolavesitaskuista ja lumen ja jään rajapinnasta löytyi parhaimmillaan kymmeniä tuhansia kertoja enemmän yksisoluisia eliöitä kuin vastaavasta tilavuudesta jään alapuolista vettä. Me suomalaiset olimme kiinnostuneita koko meren ekosysteemin perustana olevan kasviplanktonin kevätkukinnan liikkeelle panevista voimista. l 920-luvulla löytöretkeilijöiden kausi vaihtui kansainvälisen politiikan aikakaudeksi, ja yhä enemmän keskustellaan Antarktiksen elollisten ja elottomien luonnonvarojen hyödyntämisestä sekä eri maiden oikeuksista varojen käyttöön. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen useat maat esittivät aluevaltauksia ja mannerta jaettiin viipaleisiin kuin kakkua. Kaikkialla laivan ympärillä kellui jäälauttoja, jotka olivat talvehtivien levämassojen täysin ruskeaksi värjäämiä. Suomesta asti mukana rahdatut 200 litran akvaariot otettiin nyt käyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen valaita lahdattiin kuudessatoista vuodessa liki viisi miljoonaa. Toisin kuin Itämeressä elävät serkkunsa, eivät paikalliset kasviplankterit voi edes muodostaa pohjaan painuvia lepoasteita, joiden avulla ne säilyisivät ankean talven ylitse. vsk.. N eitseellisellä mantereella on ottajia Mantereen sisäosiin ei ihminen jättänyt jalanjälkiään ennen 1900-luvun alkua. Jäämassan vähitellen vetäytyessä kohti etelää, sen reunassa alkaa planktoneliöstö kukoistaa siemen tähän on peräisin jään itsensä sisältä. Suomalaiset ovat jo ennen oman aluksensa valmistumista ehtineet osallistua lokakuussa käynnistyneeseen yhteiseurooppalaiseen Weddellinmeren tutkimusprojektiin. Vuosina 191025 maailmassa tapetuista valaista puolet oli peräisin Eteläiseltä jäämereltä. Sopimus kieltää mantereen luonnonvarojen hyödyntämisen, sotilaallisen toiminnan sekä ydinjätteiden päästöt ja ydinkokeet. Kaupallisen valaanpyynnin loputtua Japani on jatkanut lahtivalaiden ja kaskelottien "tieteellistä pyyntiä" . Antarktiksen kalat ovat erityisen herkkiä ylikalastukselle, koska kasvu kylmässä on hidasta ja poikaset ja aikuiset oleilevat samoilla alueilla. Pohjaan on enimmillään matkaa yli viitatiivisiksi eli neuvotteleviksi jäseniksi, jos niillä on pysyvää tieteellistä tutkimustyötä Antarktiksella. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on päästä joko yhteisomistukseen tai kaikkien omistusvaatimusten hylkäämiseen. Ensimmäisenä paikalle ehti Amundsen, 14. Ensimäinen valaanpyyntiasema perustettiin 1904 ja kun suurvalaat metsästettiin vähiin helppokulkuisilta meriltä, Antarktiksesta tuli maailman valaanpyynnin keskus. Sopimuksen muotoiluun osallistui kaksitoista maata: Argentiina, Australia, Belgia, Iso-Britannia, Chile, Etelä-Afrikka, Japani, Neuvostoliitto, Norja, Ranska, Uusi Seelanti ja Yhdysvallat. Kalastus käynnistyi toden teolla vasta 1960-luvulla ja jo vuosikymmenen lopulla kolme lajia oli selvästi ylikalastettu. Niinpä kasviplankton onkin vuosimiljoonien aikana kehittänyt erikoisen selviämistavan: jään sisällä talvehtimisen. Alustavien tulosten perustella näyttää siis siltä, että Eteläisen Jäämeren kevät saa alkunsa omasta pahimmasta vihollisestaan: jäästä. Koko W eddellinmeren elämä on näin sidottu merijään vuoja uudistetaan vuonna 1991, mutta mahdollisten muutosten edellytyksenä on, että ne saavat yksimielisen kannatuksen. Ihminen astuu näyttämölle Vasta 1800-luvun löytöretkeilijät näkivät ensi kertaa jäisen mantereen. Ne rauhoitettiin 1907 ja sen jälkeen kannat ovat palautuneet lähes ennalleen. Antarktista ympäröivillä saarilla oli hylkeenmetsästys käynnistynyt jo 1700-luvun lopulla ja kergueleninmerikarhut metsästettiin lähes sukupuuttoon. Antarktis-sopimusta tarkistetaan si kilometriä ja vähänpä on sellaisia planktoneliöitä, jotka kerran sinne pudottuaan pystyisivät kevään koittaessa palaamaan takaisin pintakerrosten valoon. Uskomattoman laajoina parvina meressä uivat krillit l>r.rättivät 1960-luvulla toivon maapallon väestön p1oteiininsaannin turvaamisesta
Aktiivisimmin mineraalivarojen hyödyntämistä ovat vastustaneet Greenpeace sekä ASOC, eli Antarctica and Southern Ocean Coalition, 128 ympäristöärjestön yhteinen äänitorvi. Sopimuksen neuvottelevat jäsenet, joita on tällä hetkellä 22, ratkaisevat Antarktiksen kohtalon. Suomi, ovat jo allekirjoittaneet sen. Sopimus astuu voimaan saatuaan kuudentoista maan kannatuksen ja silloin mineraalivarojen otto voi alkaa sekä mantereella että merellä. Ajatus maailmanpuiston perustamisesta ei ole uusi, sillä Uusi Seelanti ehdotti sitä muille sopimusmaille jo vuonna 1975, 33. Allekirjoittamiseen on annettu aikaa 25 .11. Etelämanner on luonnon jättiläismäinen kylmälaboratorio, jonka säilyttäminen sellaisenaan on mahdollista vain, jos niiden ihanteiden, jotka loivat vuoden 1961 sopimuksen, ei sallita murskaantua taloudellisen hyötykäytön paineiden ja poliittisen eturistiriitojen puristuksessa. Kai Kivi sisältävän runsaasti mineraaleja. Esimerkiksi transantarktisilta vuorilta on jo löydetty hiiltä, tinaa, kultaa, kuparia, titaania, kobolttia ja uraania ja meren pohjasta öljyä. Sulavan jään ruskeat rannut ovat talvehtivia planktonleviä. Vain rannikon öljyesiintymien poraukset saattaisivat kannattaa nykytekniikalla. Mineraalisopimuksen allekirjoittajien mielestä sopimus on luonnonsuojelun suursaavutus, sillä muuten olisi voinut alkaa mineraalien täysin valvomaton hyödyntäminen ilman yhteisiä säädöksiä ympäristönsuojelusta. Adelienpingviini ihmettelee merentutkimusalus Polarsterniä. Harri Kuosa ottaa Finnpipetillään näytettä etelämantereen levämaailmasta. tuisen etenemisen ja vetäytymisen sykliin: krillin talvehtiminen ja lisääntyminen ovat riippuvaisia jään alapinnan leväkasvustosta ja kasviplanktonin kevättekniikan markkinointi. Useat kehitysmaat ovat nimittäneet sopimusta "eliittiklubiksi", sillä neuvotteluaseman saavuttamiseksi vaadittava tutkimustyö on niin kallista, että kehitysmaista mukana ovat vain Intia, Kiina, Argentiina, Uruguay, Brasilia ja Chile. Toistaiseksi tämän aarrearkun avaaminen maksaa enemmän kuin sen sisältö: jopa kilometrien paksuinen jääkuori sekä sopivan vihamielinen ilmasto estävät kannattavan mineraalivaro jen hyödyntämisen. Useat maat, mm . vsk. Etelämannerta ympäröivän meren ja jään yhteisteollisilla mailla, jotka ovat suurimpia syyllisiä mm . Vaatimuksena on, että mineraalivarojen hyödyntämistä koskevaa sopimusta ei vahvistettaisi ja Antarktiksesta tehtäisiin maailmanpuisto, jossa vain tutkimustoiminta olisi sallittua. Tämä takaisi myös sen, ettei alueen merkitys ilmaston ja merivirtojen säätelijänä sekä rikkaan merellisen tuotannon ylläpitäjänä muuttuisi. Useat maat ovat suunnanneet katseensa Antarktikseen ja pitävät sitä avaamattomana aarrearkkuna. Kuusitoista on kohtalon luku Etelämanner-sopimuksen osapuolet valmistelivat 1982-88 sopimuksen mineraalivarojen hyödyntämisestä. Kun vertaa tätä ajanjaksoa Itämeren hieman yli kymmentuhatvuotiseen olemassaoloon, voi ymmärtää, millaiset mahdollisuudet tutkijoilla on tällaisen vakaan ekosysteemin havainnoinnin kautta avata ikkunoita koko eliökunnan kehityksen historiaan. Etelämantereen arvellaan työn on laskettu toimineen lähes nykyisen kaltaisena jo vähintään 13 miljoonaa vuotta. Ympäristöjärjestöjen mielestä kaivostoiminnasta voitaisiin pidättäytyä ja antaa arvoa alueen säilymiselle luonnontilaisena. Malminetsintään ei tarvita erityistä lupaa, mutta varsinaisen kaivostoiminnan aloittamiseen vaaditaan kaikkien sopimusmaiden suostumus. Kehitysmaat kysyvät, onko SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Etelämantereen mestaroinnin arvaamattomat seuraukset näkyisivät ennen kaikkea eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa sijaitsee suurin osa kehitysmaista. Marraskuun jälkeen aloitetaan toimet sopimuksen vahvistamiseksi, mihin saattaa kulua vuosia. nykyisiin ilmastomuutoksiin ja elinympäristömme myrkyttymiseen, oikeus muuttaa toistaiseksi lähes neitseellisenä säilyneen mantereen luonnontilaa. 1988 25.11.1989. kukinnasta ja pingviinien ja hylkeiden toimeentulo puolestaan krillin menestyksestä
Kuvitelmat mantereen asumattomuudesta eivät enää pidä paikkaansa, sillä Etelämantereella asuu peräti 5 000 ihmistä läpi vuoden ja kesäaikaan tutkimusasemilla on väkeä kuin pingviinejä. vsk.. Ajankohtaisempi ongelma on Ranskan Dumont d'Urvillen asemalle suunniteltu kiitorata. Monet tiedemiehet ovat sitä mieltä että Palmerin niemimaan luonto on peruuttamattomasti muuttunut ja jälkien häviämiseen saattaa kulua peräti sata vuotta. Pimeä ja kylmä talvi tekee otsonia tuhoavat kaasut tehottomiksi, ,mutta kevään tullen otsoni alkaa tuhoutua sitäkin rajummin ja napa-alueen ylle repeää se!västi havaittava otsoniaukko. Jos Etelämantereen läntistä osaa peittävä jääkuori lohkeaa irralleen, meren pinta nousee jopa viisi metriä. Erityisesti Yhdysvallat on kiivaasti puolustanut oikeutta mineraalivarojen hyödyntämiseen. Manneralue on vieläkin herkempi, mm. Eräs tutkijoista luonnehti tapahtunutta "kokeeksi, jota kukaan ei kaivannut' ". Aikaisemmin sopimuksen allekirjoittaneet maat muodostivat melkoisen "salaseuran", jonka kokoukset ja päätökset olivat salaisia. Aluksesta vuotanut öljy surmasi pingviinejä ja muita lintuja sekä krilliparvia. Suuren osan öljystä pelätään vajonneen meren pohjaan, missä se saattaa vahingoittaa elämää pitkäänkin. Kasvihuoneilmiö ei kuitenkaan ole johtamassa Etelämantereen kiintojään sulamiseen, kuten monet pelkäävät. Suomessa viime syksynä käyneen British Antarctic Surveyn tutkimusjohtajan mukaan kasvihuoneilmiö saattaa tosin sulattaa Grönlannin ja pohjoiset napajäät, mutta etelänavalla mannerjää voisi jopa paksuuntua sademäärien lisääntyessä. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Muttei kasvihuoneilmiö silti jätä Etelämannerta rauhaan: ilmaston lämmetessä jäävirrat kiihtyvät ja osa Antarktista peittävästä jääkuoresta voi irrota mereen. Kenties surullisin tarina liittyy Yhdysvaltojen McMurdo-asemaan, jonka energiahuolto yritettiin ratkaista ydinergian turvin. Koska ahtojäät sallivat pääsyn asemalle vain kahden kesäkuukauden aikana, Ranska päätti rakentaa lentokentän. Eräiden laskelmien mukaan tämä voisi tapahtua jo 50 vuoden kuluttua. Tarkoituksena on rä34 Jos maapallon ilmasto lämpenee kasvihuoneilmiön myötä, Etelämantereesta tulee lohkeamaan irti valtavia jäävuoria. Antarktiksen suojeluun tähtääviä sopimuksia on useita ja itse asiassa luonnonsuojelu sisältyy jo itse Etelämanner-sopimukseen. Jätehuolto on monilla asemilla jäänyt retuperälle ja kaatopaikoille on jätetty jopa myrkyllisiä jätteitä, jotka ovat tappaneet ainakin merilintuja. Voimistuva ultraviolettisäteily voi tuhota mm. Päätöksen hetket käsillä Vielä on aikaa ehkäistä mantereen ja merialueen luonnontilan muuttaminen. Eteläisen jäämeren ravintoverkon perustana olevaa kasviplanktonia. Ihminen pystyy peukaloimaan Etelämantereen luontoa myös kauko-ohjatusti: muuttamalla ilmakehän koostt,1musta saåsteillaan. Pelkästään ihmisen jalanjäljet saattavat näkyä sammalpeitteessä vuosia. Viimein sen käytöstä luovuttiin ja Yhdysvallat joutui huimin kustannuksin siirtämään reaktorin ja valtavat määrät saastunutta maata ja kiviä Yhdysvaltoihin. Tällainen toiminta on Antarktis-sopimuksen vastaista, sillä siinä esimerkiksi väistämättä surmataan pingviinejä. Voimala toimi 1962-72 ja siellä sattui useita vuotoja ja muita onnettomuuksia. Onneksi keskustelu Etelämantereen tulevaisuudesta on muuttunut yhä avoimemmaksi. Ihminen levittäytyy vähille jäättömille alueille Ihminen on jo saanut aikaan yllättävän paljon tuhoa Antarktiksella. . Alueen meriluonto on herkkä muutoksille, koska lajeja on vähän ja monet niistä lisääntyvät hitaasti. Manner ei kuulu kenellekään eikä Antarktissopimuksen allekirjoittaneilla mailla ole oikeutta tuhota alueen luonnontilaa, varsinkin kun haitat koituisivat koko ihmiskunnan kannettaviksi. jäyttää pienten saarten muodostama ketju maan tasalle kiitoradan alustaksi. Argentiinalaisen tutkimusaseman huoltoalus, joka sivutöinään kuljetti turisteja, ajoi karille Etelämantereen niemimaan länsirannikolla, lähellä Yhdysvaltojen Palmerin tutkimusasemaa. Turismistakin vaivaa Suomalaisturistit olivat tammikuussa silminnäkijöinä Antarktiksen tähän asti vakavimman ympäristöonnettomuuden synnyssä. Suojelua mitätöi se, että kaikkiin päätöksiin vaaditaan yksimielisyys ja siksi esimerkiksi kalastukselle asetetut rajoitukset ovat voineet kaatua yhden valtion vastustukseen. jäkäliköt ja sammalet eivät kestä kulutusta. Mantereella asuu jo 5000 ihmistä mutta sai tukea vain Chileltä ja Argentiinalta. Jo nyt on havaittu jääkuoren ohentuneen Etelämantereen länsiosissa Maan elämää auringon vaarallisilta ultraviolettisäteiltä suojaava ilmakehän otsonikerros on tuhoutunut pahoin Antarktiksen yläpuolella ihmisen ilmaan päästämien CFC-yhdisteiden haittavaikutukset ovat siellä voimakkaimmillaan. Nyt ainoastaan keskustelua mineraalivaroista on käyty suljettujen ovien takana
Sillä elämän parhaat hetket eivät synny odottamalla vaan tekemällä. Ja jos valmiista paketeista ei löydy mieleistä, me rakennamme sinulle oman matkan makusi mukaan. Tilaa on suuremmankin porukan matkustaa viihtyisästi. Eikä juna verota kukkaroasikaan liiaksi. Sillä tämä kaikki on toteutettavissa helpommin kuin uskoitkaan. Tervetuloa junaan! Mukavin tie perille. HELSINKI (90)659244 • TAMPERE (931) 152120 • TURKU (921)6322272 • KOUYOLA (951)292456 • KUOPIO (971)166245 • OULU (981)13248 • SEINAJO~I (964) 152002 • LAHT_I (918).?22741 • ,JOENSUU (973) 137088 • PIEKSAMAKI (958) 18966 • JYVASKYLA (941)629245 • VAASA (961) 112190 atkakuume voi iskeä yllättäen ja silloin on lähdettävä. Tekemallä sitä, mitä mieli tekee. Ja mikä tärkeintä, matkanteko junalla on mukavaa. Meillä on valmiita pakettimatkoja joka lähtöön teatterija kylpyläviikonlopuista aina ryhmämatkoihin Jäämeren rannalle. Menemällä sinne, minne nenä näyttää. C: C: ro ....1. Tai tulla käymään. Sinun tarvitsee vain soittaa lähimpään VR-Matkatai VR-Lippupalveluun. Joskus on aivan pakko lähteä iunalla Jäämerelle
Näin järven vesi on vuosituhansien aikana muuttunut yhä suolaisemmaksi ja emäksisemmäksi. vaatekappaleen järveen kerran, pari, ja väännät sen kuivaksi, huomaat sen muuttuneen niin puhtaaksi kuin se olisi ollut pyykkimuijan käsittelyssä''. Erikoisinta Jarvessä ovat kuitenkin sen pinnan yläpuolella kohoavat tippukivimäiset keot, joita saattaa nousta ryppäinä keskeltä järveäkin. Vettä poistuu järvestä vain haihtumalla. 36 Alueen joet eivät virtaa meriin, vaan häviävät kuiville aavikoille tai laskevat laskujoettomiin järviin kuten Monoon ja Suureen suolajärveen. Vuosisatojen kuluessa keot lähteiden ympärillä ovat kasvaneet yhä suuremmiksi ja suuremmiksi. Sen lähistöllä on useita pienempiä kukkuloita vanhoja tulivuoria. Se sijaitsee Suuren jokialueen (Great Basin) länsilaidalla. "Järven ainutlaatuinen vesi", kirjoitti kirjailijamestari Mark Twain, "on niin emäksistä, että jos upotat mitä likaisimman Mono-Järvi kalkkikivikekoineen on kuin vieraalta planeetalta. Kun makean veden mukana maaperästä kulkeutuva kalsium yhtyy järven karbonaatteihin (hiilihapon suoloja), m\)odostuu kalkkisinttereitä. Suolaan sopeutunutta elämää Järven eläimistön ravinnon perustana ovat mikroSUOMEN LUONTO 4/ 89 48. vsk .. Vedenpinnan korkeuden vaihtelut ja aallot ovat muotoilleet sinttereitä omaperäisen näköisiksi. Tuomas Taavitsainen Suolajärven katkera k~ Kun ensimmäistä kertaa saapuu Mono-järven rannalle, on vaikeaa uskoa silmiään. Mono-järvi syntyi noin miljoona vuotta sitten. Kaliforniassa, Sierra Nevadan korkeiden lumihuippuisten vuorien juurella näkyy suuri, peilityyni järvi. Omituiset järven pinnasta törröttävät tapit ovat pohjasta pulppuavien lähteiden aikaansaannosta. Nykyisin se on kolme kertaa suolaisempaa ja 80 kertaa emäksisempää kuin valtamerien vesi. Järven pinnan laskettua ne näkyvät selvästi rannalla ja veden pinnan yläpuolella. Nämä tippukivimäiset tapit ovat kemiallisesti siis samaa ainetta kuin kalkkikivi
Los Angeles juo järven kuiviin Mono-järven kohtalonkysymys on läheisen Los Angelesin kaupungin vedentarve. Suolalehtijalkaisäyriäinen viihtyy järven suolavedessä. Kuutiossa vettä saattaa uiskennella jopa 50 000 pientä lehtijalkaista. Äyriäisiä on kesällä parhaaseen lisääntymisaikaan Jarvessä käsittämättömän paljon. Nykyisin 60 prosenttia Mono-järveen aiemmin laskeneesta vedestä virtaa suoraan Los Angelesiin. Vain eliöt, jotka pystyvät pumppaamaan ruumiistaan ulos Mono-järven suolat ja siten saavuttamaan normaalin ionitasapainon, kuten suolalehtijalkainen ja suolakärpänen, voivat elää järvessä. vsk . Nykyisin veden pinta laskee järvessä vuosittain noin puoli metriä. Järven pinta on vuosina 1942-1981 laskenut yli 14 metriä ja sen vesimäärä on supistunut puoleen. Niillä kun ei ole kilpailijoita eikä normaaleja saalistajiakaan, kaloja. Muut vesieläimet eivät menesty järven suolaisessa ja emäksisuoMEN LUONTO 4/ 89 48. Tämä sukupolvi saavuttaa sukukypsyyden noin kymmenessä viikossa ja toinen suolalehtijalkaisten sukupolvi kuoriutuu keskikesä!Kalkkikivikeot törröttävät kuivilla vedenpinnan laskettua. Vuonna 1913 avattiin ensimmäinen vesitunneli, joka johti Mono-järveen laskevan joen veden kaupunkiin talousvedeksi. Vedenpinnan lasku avasi pedoille kulkutien ilmakuvassa näkyviin Mono-järven keskustan saarten kalifornianlokkikolonioihin. Eräs tutkija on laskenut järvessä elävän niitä kaiken kaikkiaan neljä triljoonaa (4 ja 18 nollaa) yksilöä! Suolakärpäsen toukkia mahtuu niitäkin uskomaton määrä järveen. ''Pumppausmenetelmää" kutsutaan osmoregulaatioksi. Vielä on kuitenkin toivoa Mono-järven elämän säilymisestä, sillä ympäristöliikkeen vuosia kestänyt taistelu saattaa päättyä voittoon. ''Niiden pörinä kuulostaa etäällä raivoavalta myrskyltä", kertovat ne, jotka ovat järven rannalla käyneet kärpästen lisääntymisaikana.· Kärpänen lisääntyy kaksi tai kolme kertaa kesässä. Suolalehtijalkainen on niin erikoistunut Monojärven suolaiseen ja emäksiseen ympäristöön, että se lasketaan omaksi lajikseen. Yli 500 kilometrin pituinen johto juoksuttaa kaupunkiin vuosittain 121 miljoonaa litraa vettä, noin kuudesosan suurkaupungin veden tarpeesta. Mikään sen lähimmistä sukulaisista ei selviydy Monon vesissä. ltalo Pohjois-Amerikan erikoisimpiin luonnonaarteisiin kuuluva järvi on kuivumassa ja samalla sen ainutlaatuinen eläinyhteisö on häviämässä, koska järveen laskevat joet on käännetty juoksuttamaan vetensä Los Angelesin kaupungin talousvedeksi. sessä ympäristössä. lä. skooppisen pienet viherlevät. Järvi onkin saanut nimensä suolakärpäsistä, sillä alkuperäisasukkaiden intiaani kielinen sana "mono" tarkoittaa kärpästä. Paiute-intiaanit pyysivät vielä tämän vuosisadan alussa järven pohjasta suuria määriä kärpäsentoukkia ja koteloita, joita kuivattuina pidettiin suurena herkkuna. Kun ne kuoriutuvat koteloistaan, järven rantaviivaa reunustaa kymmenien kilometrien pituinen ja useiden metrien levyinen musta, kuhiseva suolakärpäsröykkiö. Kun kaupungin asukasluku moninkertaistui, tarvittiin lisää vettä ja rakennettiin uusia vesijohtimia. Vesi muuttuu yhä suo37. Ne muodostivat hyvin tärkeän osan intiaanien ravinnosta. Samalla suolapitoisuus on kaksinkertaistunut. Niitä syövät suolalehtijalkaisäyriäiset ja suolakärpästen toukat. Suolalehtijalkaiset ovat noin senttimetrin mittaisia vaaleita, useilla höyhenmäisillä raajoilla varustettuja äyriäisiä. Ensimmäinen sukupolvi kehittyy keväällä talven yli järven pohjassa talvehtineista lepomunista. Ne lisääntyvät kaksi tai kolme kertaa kesässä
Opistossa on mm. Järvellä saattaa olla mustakaulalauikkuja samanaikaisesti jopa 750 000 yksilöä. Suuren osan järvellä pesivistä ja sen kautta muuttavista linnuista uskottaisiin tuhoutuvan. Vesilaitosta vastaan joudutaan taistelemaan monimutkaisin oikeudenkäyntimenettelyin, sillä se ei halua säästellä Mono-järven ves1a. Oikeudenkäynnit ovat vielä kesken, mutta Mono Lake Committee uskoo niiden päättyvän voitokkaasti. Mono Lake Committee, monet luonnonsuojelujärjestöt ja yksityishenkilöt ovat vuodesta 1979 lähtien panneet vireille useita oikeudenkäyntejä Los Angelesin kaupungin vesilaitosta vastaan. Parvet yhdistyivät kilometrien pituisiksi virroiksi, joissa oli tuhansittain lintuja. Suojelusta kiistellään oikeudessa Kalifornianlokki on yleisin järvellä pes1va lintulaji. Viimein elokuun alussa saapuvat järvelle ensimmäistä kertaa elämässään amerikanvesipääskyn poikaset vaistonsa ohjaamina. Kalifornianlokit pesivät menestyksellisesti järvellä vuoteen 1978 saakka. Heinäkuun lopulla ja elokuun alussa ne lentävät miltein välilaskuitta talvehtimisalueilleen Argentiinan ja Bolivian vuoristojärville. Elokuun lopulla ilmestyvät järven yläpuolelle ensimmäiset valtavat kokonaiset isojen vesilintujen muuttoparvet: mustakaulauikut saapuvat järvelle äyriäisjuhliin. Opastuskeskuksessa on myös diaesityksiä, siellä myydään kirjoja ja postikortteja. 45 km Tampereelta) . "Seuraavan tunnin aikana", kirjoitti Swarth, "me näimme tuhansien amerikanvesipääskyjen laskeutuvan taivaalta. Hieman myöhemmin järvelle ilmaantuvat koiraat, jotka vesipääskyperheessä saavat kunnian hoitaa hautomisen ja poiTule Hoikkaan opiskelemaan 38 YMPÄRISTÖNSUOJELUA YHTEISKUNNALLISIA AINEITA Hoikan opisto sIJaItsee Vammalan Karkussa (n. Niiden valkoiset vatsapuolet välkkyivät kauniisti laskevan auringon kultaisiksi värjääminä" . Opiskelun ohella sinulla on mahdollisuus myös monipuolisiin harrastuksiin. Joka syksy noin sata tuhatta amerikanvesipääskyä kolmasosa kaikista lajin yksilöistä lentää Pohjois-Amerikan preeriaalueilta Mono-järvelle vaihtamaan höyhenpukua ja keräämään ravintovarastoa muuttomatkaa varten. Ensimmäisenä saapuvat naaraat. Toinen heinä-elokuussa Mono-järven pinnassa pyörivä pieni kahlaaja on edellisen lajin lähisukulainen, meilläkin pohjoisessa pesivä vesipääsky. 89 ja päättyy 16. Seutu on kuivaa ja aavikkoista, eikä lähimaillakaan ole Monojärven tapaista ravintolähdettä. Mono-järvi on viidelle lintulajille poikkeuksellisen tärkeä. Kaukana kilometrien päässä he näkivät pienten kahlaajien parven lähestyvän vuorten takaa. Sitten laskeva järvenpinta paljasti veden alta kapean maakannaksen, jota pitkin kojootit pääsivät Negit-saarelle. Pyydä esite ja hakukaavake opiston toimistosta: puh. Syntyi täystuho: kojootit tuhosivat jok'ikisen pesän, noin 17 000 pesyettä munineen ja poikasineen. 9. Tämän jälkeen lokit eivät enää ole lisääntyneet menestyksellisesti, sillä ne joutuvat siirtymään muille saarille, joiden olosuhteeet eivät ole yhtä otollisia niiden pesinnälle. Nämä lajit ovat amerikanvesipääsky, vesipääsky, mustakaulalauikku, mustajalkatylli ja kalifornianlokki. 5. Kesällä 1984 lokit saivat enää 5 000 poikasta. (932) 34221 ma-pe klo 9--15 HOIKAN OPISTO, 38100 KARKKU kasten kasvatuksen. Järjestö on hyvin näyttävästi ja menestyksellä puhunut järven säilyttämisen puolesta. Perusoppijakson linjoilla saat hyvät valmiudet luonnontieteellisten ja yhteiskunnallisten aineiden jatko-opintoihin. Silloin riittää vilskettä! Kaikki vesilinnut eivät osaa ruokaillessaan välttää järven veden joutumista vatsaansa. Kun Jarvi noin vuonna 2010 saavuttaa 16 prosentin suolapitoisuuden mikäli vedenottoa ei vähennetä sen viimeisetkin pienet eläimet kuolevat. Niinpä monien sorsalajien ja hanhien määrä on huomattavasti vähentynyt Mono-järven veden muututtua yhä suolaisemmaksi ja emäksisemmäksi. Huoneet ovat pölysaneerattuja, joten opisto sopii hyvin myös astmaa ja allergiaa poteville. Järven säilyminen ainutlaatuisine eloyhteisöineen on kuitenkin vielä epävarmaa. Nykyisin järjestöön kuuluu tuhansia jäseniä ja se julkaise omaa, neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä. Pienet kahlaajat ahtavat itseensä niin paljon ehtymätöntä ruokaa ja paisuvat niin pulleiksi, etteivät ne tahdo enää kyetä nousemaan siivilleen. Järvi on korvaamaton lintuparatiisi laisemmaksi ja emäksisemmäksi. Opiskelu alkaa 4. Korvaavat vesilähteet tulisivat sen laskelmien mukaan liian kalliiksi ja seudulla kärsitään muutenkin ajoittain vesipulasta. Laskimme lähes 24 000 linnun ylittävän järven ja lentävän sen etäiselle rannalle ruokailemaan. vsk.. Syysmuuton aikana yli miljoona uikkua sukeltaa Monon vesistä suolalehtijalkaisia ja suolakärpäsen toukkia. D Tuomas Taavitsainen on oikeustieteen kandidaatti ja vapaa kirjoittaja. hakuaika päättyy 15. 90. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Vuonna 1978 perustettiin järven rannalla sijaitsevassa Lee Viningin kaupungissa järveä suojelemaan Mono Lake Committee. 8. Viime vuosiin saakka niitä on pesinyt järven kahdella tulivuoren purkauksten muodostamalla saarella yhteensä 50 000. Sen jälkeen linnuilla ei enää ole ravintoa. Voit myös suorittaa ympäristönsuojelun ja sosiaalipolitiikan approbatur-arvosa nan . oma palloiluhalli, uima-allas ja kuntosali välineineen. Järjestöt haluaisivat veden juoksutusta rajoitettavan niin, ettei järvi muuttuisi elottomaksi suolajärveksi. Runsaassa kuukaudessa amerikanvesipääskyt syövät itsensä täyteen suolakärpäsiä ja niiden toukkia. Pitkämatkaisimmat pysähtyvät vasta Etelä-Amerikan eteläisimmille seuduille Tulimaassa. Mono-järvellä pesii peräti 95 prosenttia koko Kalifornian kalifornianlokkikannasta, mikä on neljäsosa koko lajin määrästä. Eräänä heinäkuun päivänä biologi Chris Swarth oli melomassa järvellä kollegansa kanssa. Mono Lake Committee ylläpitää opastuskeskusta järvenrannalla, josta järjestetään yleisölle opastettuja luontoretkiä järvelle
ON SE KUMMA SANA. Kyllä Pohjola korvaa. Lääkärit laskuttavat suoraan Eurooppalaista. Kyllähän matkoilla kaikkea sattuu. SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARINEN --X---------------------------------------Tilaan sitownuksetta järjestöni edullisen Euro-Matkavakuutuksen liittymismateriaalin Järjestön nimi Sukunimi Etunimet Puh. Mutta kun on riittävän kokoinen Eurovakuutus, ei niitä sattumuksia tarvitse itse maksaa. ( virka-aikana) Osoite Postitoimipaikka Eurooppalainen maksaa postimaksun POHJOLA-YHTIÖT/ EUROOPPALAINEN Suoramarkkinointiosasto/ Tiina Lipsanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300/5 00300 HELSINKI. EURO-matkavakuutus F POI-ijOIA-YHTIÖf POHJOU. SEMUUTfUU I KAIKKIALLA MAAILMASSA. Lisäksi Eurooppalaisen sisarybtiöt, edustajat, Finnainn ja SAS:n toimistot kautta maailman maksavat korvauksia heti
Tuemme luonnonsuojelutyötä A-lnsinöörit Ky Oy Autokoulu Ajotaito Ab Akamet Oy Allergialiitto ry Herman Andersson Oy Aspo Oy Bembölen Kahvitupa/ Bembölens Kaffestuga Betoninummi Oy Kurikan tehdas Big Brother Oy Cargo Express Oy Creator Oy Databolin Oy Ekotiiviste Oy Osuusliike Elanto Oy Elmika Ab Enso Gutzeit Oy T ervakosken tehtaat Markkinointisuunnittelu Erma & Horelli Oy Festium Oy Mainostoimisto FMK Oy Helsingin Säästöpankki Herttoniemi Helsinkikaasu Oy Insinööritoimisto Hemminki & Korpilahti Ky Oy Huber Ab Häme-Audio Studio Oy Ilmajoen Osuuskauppa Oy International Business Machines Ab Kaapon Oy Kakspyörä-Huolto Karkkilan Metallityöt Oy Kauhavan kaupunki Kemin Seudun Osuuspankki Osuuskauppa Keskimaa Koillis-Pohjan Sähkö Oy Kolmiset Oy Koneisto Oy Kunnallispaino Oy Kuusankoski Oy Kuusjoen kunta Kyriiri Oy Köyliön kunta Lasija Remonttiliike Laaksonen Laitilan Sähkö Oy Lautsian Lomakoti Konepaja Markku Lehtinen Oy Lomaliitto Ky Loviisan Autokoulu Oy/ Lovisa Bilskola ab Maa ja Vesi Oy Oy Mega-Sora Ab Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki helsinki Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Meijeriosuuskunta Miika Tekninen Toimisto Minitek Oy Neles-Jamesbury Neloskuva Oy Pitopalvelu Päivi Niinivuori Nobel Paper Chemicals Studio Nurmesniemi Ky Oy Okumet Ab Oy Orthex Ab Kustannusosakeyhtiö Otava Oulun Rakennus Oy Rovaniemi Outokumpu Oy Terästeollisuus Paperi palvelu Piha-Mäntyranta Oy Pohjois-Suomen Vesitutkimuslaitos Priha Oy Puolimatka-yhtymä Rakennus-Johu Oy Oy Rani-Plast/Rani-Muovi Oy Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Oy Sail & Sky Ltd Salora Oy SANDOZ Oy Sini-Metalli Oy Sortavalan Sähkö Oy Spell-Music Oy/Wildu-Records Suomen BASF Oy Suomen ICI Oy Suomen Kemian Seura Kemiska Sällskapet i Finland Suomen Keskusta rp Tehdaspuu Oy Tetra Pak Oy Tuottajain Kone Oy Turun Toimistoapu Ky Turuntien Motelli Tuusniemen kunta TYHL-Kahvila-Ravintola Oy Vaasanlaivat Ab Maansiirtoliike Valanen Ky Valkeakosken kaupunki Vesilahden kunta Viljavuuspalvelu Oy Vulco Oy Wernestar-Filmi Oy Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Ykköskulman kuntoutus Eric & Laakkonen Yleisjäljennös Oy Ylikiimingin Osuuspankki Ylivieskan kaupunki
Aikaisemmin metsäammattimiehet sanoivat huippuvuosia olevan "kymmenen vuoden välein". Kuuselle suopursuruosteesta ei ole suurta haittaa. Lasse Kosonen ukkoskuuron jälkeen metsälammen pinnalla erottuu kumma kajo, kuin ohut kuparinen kalvo velloisi vedessä. 41. Suopursuruoste iskee kuusen nuoriin latvakasvaimiin. R uostesieni tutkimuksen suomalainen huippunimi J. Tietenkin voi olla, että kuusen sietokyky on heikentynyt esimerkiksi ilmansaasteiden takia, jolloin puut olisivat alttiimpia tartunnalle kuin ennen. Ruostetta vedessä Miljoonat veteen laskeutuneet helmi-itiöt ovat puuroutuneet Yleistyykö ruoste. Sieniesiintymät ovat jostain syystä olleet 1980-luvulla lähes jokavuotisia. Islannissa, vaikka siellä ei kasva kuusta lainkaan. Helmiitiöasteen kirjailema kuusi on koristeellinen "kultakuusi". Runsaana esiintyessään se voi toki hidastaa kasvua. Helmiitiöpussit, joissa itiöpöly syntyy, näkyvät kuvassa pieninä nyppyinä. Helmi-itiöitä syntyy suunnattomasti, ja ne leijailevat näkymättöminä pilvinä ilmassa. Peräkkäisiä epidemiavuosia on ollut ennenkin, esimerkiksi 1950-luvulla. Erityisen runsaasti suopursuruostetta oli vuosina 1982 ja 1986. E. Liro osoitti kokeellisesti, että sieni iskee kuusen neulaseen sen vapauduttua silmusuomusta. Niin vesiviranomaiset kuin tavalliset kansalaisetkin keksivät erilaisia selityksiä: siitepölyä, tehtaan väripäästöjä, rikkilaskeumia . vsk. Laajoja lauttoja SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Ruostesientä esiintyy mm. epäilipä eräskin sen aiheutuneen rautatiesillan hiekkapuhalluksesta! Talvehtii suopursussa Sienitaudin nimi johtuu sen kahdesta isäntä kasvista. ajelehtii suurillakin selillä, ja suomailla ne voivat olla suorastaan maiseman kultainen värittäjä. . Joka tapauksessa se lienee vähäpätöisimpiä tauteja, jotka metsiämme nykyisin vaivaavat. Veteen työnnetty käsi värjäytyy heti ruosteiseksi. Syy ilmiöön löytyy metsälammen ympäristöstä rannan kuusten latvakasvaimet ovat kuparinruskeita ja neulasissa on pikkuruisia nyppyjä. Tällä kehitysasteella sieni siirtyy taas suopursuun. Nypyt ovat kuusen suopursuruosteen helmi-itiöpusseja, joista itiöt ovat leijuneet ilmaan ja laskeutuneet sateen mukana veteen. Kuusi ei siis pysty tartuttamaan toista kuusta. Rankkasateella koko itiömassa ropsahtaa alas. Kuparikuoresta ei ole vesistölle haittaa se hfijoaa parissa päivässä. . Kuusen suopursuruosteen synnyttämä ruoste vedessä tunnettiin huonosti 1980-luvulle asti. Varmoja todisteita tästä ei kuitenkaan ole, joten ilmiö voi olla myös luonnollinen. Välttämättä ei siis voida puhua" ruostesienen yleistymisestä. Sieni talvehtii suopursussa talvi-itiönä, itää kesän alussa, jonka jälkeen syntynyt kantaitiö leviää tuulen mukana ja iskee vastapuhjenneeseen kuusenneulaseen . 1980-luvulla näitä huippuvuosia on esimerkiksi Pirkanmaalla ollut ainakin neljä. Tauti ei välttämättä tarvitse edes kuusta väli-isännäksi. Jos tällöin on kosteita säitä, olot ovat otolliset sienen kasvulle. Heinäkuun puolivälin tienoilla sienen tartuttama neulanen kellastuu, jonka jälkeen syntyy edellä kuvattu helmi-itiöaste. Iautaksi metsälammen rantaan
Kun Ruotsissa on päätetty vähentää ydinvoimaa, Karjalan voimataloudesta päättävät ovat vakuutuneita siitä, ettei ydinvoimalle ole Karjalassa vaihtoehtoa. Virungoilla vuorigorilloja asustaa hieman alle 300, Impenetrable-metsässä noin 120. Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen Karjalan aluekomitean sihteeri Vladimir Stepanov on antanut tukensa ydinvoimalahankkeelle. Yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty Pääjärven rantamia noin 15-20 kilometrin päässä Paanajärveltä. Suojelutoimien ansiosta kanta on kuitenkin alkanut 1980-luvulla kasvaa nykyisin vuorigorilloja tallustelee hieman yli 400 yksilöä. Hän toteaa myös, että hankkeesta on tarkoitus suorittaa kansanäänestys. vsk.. Täällä SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Syynä vähenemiseen olivat asuinmetsien raivaaminen, salametsästys ja salakauppa eläintarhoihin. Pennun hän myi ruandalaisille välittäjille Ydinvoimala Karjalaan Tsernobyl mitään. Hankkeen vauhti on kuitenkin kova, sillä tutkimukset on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 1990 mennessä. Ydinvoimalan sijoituspaikkatutkimukset ovat vielä kesken. Vuodesta 1983 ei viiteen vuoteen tullut ilmi ULKOMAILTA Vuorigorillain perheidylliä Bisoke-vuoren satula-alueella Ruandassa. Ku vassa gorillaryhmä 11 :n hopeaselkäinen johtajauros, yksi sen naaraista sekä yksivuotias pentu. Kyyristynyt naaras nauttii harvinaisesta suosionosoituksesta johtaja nyppii syöpäläisiä sen selästä. Toinen kahdesta vuorigorillojen asuinalueesta on tuliperäisten Virunga-vuorten metsäseutu Zairen, Ruandan ja Ugandan rajoilla, toinen lmpenetrable Forest Ugandassa, kolmisenkymmentä kilometriä Virungoista pohjoiseen. Lengidroprojekt -suunnittelulaitoksen varayli-insinööri Artur Neikovskin mukaan laitos on saanut luvan ja varoja pumppuvoimalan uutta sijoituspaikkatutkimusta varten. Maaliskuun alussa tasavallan ministerineuvoston pitämässä lehdistötilaisuudessa Petroskoissa ilmoitettiin virallisesti Karjalaan suunniteltavasta 6000 megawatin ydinvoimalasta. Valitettavasti tämä rauhallinen jakso rikkoutui viime syksynä: Gahingavuorella Ugandan puoleisessa osassa Virungojen suojelualuetta eräs riistanvartija pyydysti viime syyskuussa gorillanpennun ja ampui sen molemmat emot. yhtään salametsästystapausta. Sosialismin teoria ja käytäntö -lehdelle antamassaan haastattelussa Stepanov mam1tsee ydinvoimalan mahdolliseksi sijoituspaikaksi Mujezerkan piirin tasavallan keskiosassa. Alustavasti voimalaa suunniteltiin Paanajärven rannalle. Pahimmillaan 1970luvulla kanta putosi alle kolmeensataan, kun vuorigorilloja vielä vuonna 1960 oli viitisensataa. Hanke herätti kuitenkin kovaa vastustusta niin neuvostoliittolaisten kuin suomalaisten luonnonsuojelijoiden piirissä. Paanajärvi säästyy voimalalta Peistä on taitettu jo pitkään myös Karjalaan rakennettavan pumppu voimalan paikasta. Vuorigorillojen asuinmetsien raivaaminen, salametsästys ja salakauppa on saatu lähes tyystin loppumaan. Iloisia uutisia Afrikasta: vuorigorillakanta kasvaa Vuorigorilla, jonka ainoat asuinseudut sijaitsevat suppealla alueella keskisessä Afrikassa, on pitkään häilynyt sukupuuton partaalla. Loviisan reaktorin yhteisteho on noin tuhat 42 megawattia
Kalahuuhkaja oli Hokkaidoa ennen japanilaisten tuloa asuttaneelle Ainukansalle pyhä lintu. (New Scientist 14 January 1989) Puola sotkeutunut uhanalaisten eläinten kauppaan Kansainvälinen kädellisten suojelua edistävä järjestö (IPPL) on saanut haltuunsa kopioita asiakirjoista, jotka osoittavat että Puolasta on tullut tärkeä välietappi ketjussa, joka välittää uhanalaisia eläimiä etenkin Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Tämä meikäläistä huuhkajaa reilusti isompi pöllölaji pesii Japanissa ainoastaan Hokkaidon saarella, pohjoisimmalla saarivaltion pääsaarista. Esimerkiksi kriisiaikoina tai poliittisten muutosten seurauksena suojelualueiden valvonta voi heikentyä, jolloin laittomuudet saattavat leimahtaa uudestaan valloilleen. Lajin toinen asuinpaikka on Sahalinin niemimaa. Tämä ei lainkaan hillitse salakauppiaita, jotka ovat iskeneet silmänsä näihin viehättäviin eläimiin. Jorma Laurila pula. Doucin languureita on enää 70 000, joista vain 10 000 suojelualueilla. Esimerkiksi Ruandassa tuhannet turistit tutustuvat vuosittain muutamiin ihmisiin totutettuihin gorillaryhmiin ja tuovat mukanaan huomattavan paljon kaivattua valuuttaa (vierailulupa gorillain luokse maksaa noin viisisataa markkaa). Puola ei ole liittynyt uhanalaisten eläinten kansainvälistä kauppaa valvovaan sopimukseen CITESiin. Gahinga-vuoren valvontaa aiotaan vastaisuudessa tehostaa kouluttamalla lisää riistanvartijoita. Ulla Vesander Pyhä pöllö kuolemanvaarassa Japanilainen kalahuuhkaja yksi maailman seitsemästä kalastavasta pöllölajista on käynyt vähiin. voi hyvin herkästi suistua sukupuuttoon. Puolan eläintarhoilla ei näytä olevan minkäänlaisia vaikeuksia eläinten maahantuonnissa. kahdella miljoonalla Ruandan frangilla eli noin 400 000 markalla. Tämän takia muutamat eläintarhat ottavat vastaan salakuljetettuja eläimiä, pitävät niitä jonkin aikaa "karanteenissa" ja välittävät edelleen eteenpäin. Karjalan omat voimalaitokset tyydyttävät alueen energiantarpeesta noin puolet ja toinen puoli tulee Muurmanskin ja Leningradin voimalaitoksista. 4.8 miljoonan kilowattitunnin tehoinen voimala olisi valmistuttuaan maailman suurimpia, sen teho olisi lähes puolet kaikkien Suomen voimaloiden yhteenlasketusta tehosta. gorilloja, orankeja, gibboneita ja tapiireja. Viimeisiä kalahuuhkajia kiusaavat yli-innokkaat ja vastuuttomat luonnonkuvaajat. Suomen puolelta pumppuvoimalahankeessa on mukana Imatran Voima. Suurien voimalahankkeitten syynä on energiaSUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Puolaan salakuljetettujen eläinten joukossa on mm. ULKOMAILTA Viljelykset saartavat tiiviinä renkaana Virungavuorten suojelualuetta. Ellei kalahuuhkajaa varten kiireesti perusteta suojelualueita, se kuolee Japanista sukupuuttoon toisen aikanaan runsaslukuisen pyhän linnun, japaniniibiksen (Ibis nippon) tavoin. Japanilaiset hakkasivat alavien maiden metsät ja samalla niin ainujen kuin kalahuuhkajainkin ympäristön. Tärkein syy tähän on vuosien uuttera suojeluja tutkimustyö, mutta osaltaan suojelua on vauhdittanut myös luontomatkailu. Huolestuttavaa on myös Doucin languurien salakauppa; Näitä kauniita lehtiapinoita elää ainoastaan Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa, ja kanta kärsi pahoin Indokiinan sodan aikaisista pommituksista ja lehvästömyrkytyksistä. Vuodesta 1985 luonnonsuojelijat ovat kiinnittäneet kaikkien nuorten pöllöjen jalkaan heijastavan värirenkaan, joka on suunniteltu pilaamaan salamalla otetut kuvat. Tapaus tuli kuitenkin ilmi ja riistanvartija on vangittu. Ne pystyvät myös vaivatta hankkimaan todistuksia, jotka väittävät, että salakuljetetut eläimet ovat syntyneet vankeudessa. Virungat ovat tuliperäistä seutua, taustalla kohoaa sammunut tulivuori Bisoke (3711 m). Pennun myöhemmistä vaiheista ei tiedetä mitään; on hyvin mahdollista että se on kuollut. Koska vuorigorillakanta on näin vähäinen, se oleva asema ei suunnittelijoiden mukaan vaikuttaisi Oulankajoen ja Paanajärven vesistöihin. IPPL:n mukaan Puolan eläintarhoilla ei ole kovaa valuuttaa, jota tarvitaan uusien eläinten ostamiseksi. Tällä hetkellä vuorigorillojen tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin paremmat kuin vuosiin. Palkkioksi likaisesta työstään ne saavat pitää osan salakuljetetuista eläimistä. Nykyisin vuorigorillojen elinalueet ovat kokonaan suojelualuetta. Pumppuja ydinvoimalan rakentamista vaatii talouskehitys, eivät alueen asukkaat. (International Primate Protection League Newsletter 1/1989) 43. Erään thaimaalaisen eläin kauppiaan mukaan vangituista eläimistä kuolee 90 prosenttia ensimmäisen kuukauden kuluessa. Tämä ei tietenkään vielä takaa eläinten tulevaisuutta. Ainu-kansa hävisi ja nyt kalahuuhkaja on seuraamassa entisiä palvojiaan. Ainut palvoivat pöllöä puuveistoksin ja vuotuisessa Iomante-juhlassa. vsk. Languurit ovat hyvin herkkiä eläimiä, ja niiden on äärimmäisen vaikea sopeutua vankeuteen. Ihmisten huoli ja pelko ydinvoimaa kohtaan näkyy niissä sadoissa kirjeissä, joita on virrannut suunnittelulaitokseen ja paikallisten lehtien toimitukseen. Gorilla turismi on järjestetty siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa suurille, karvaisille sukulaisillemme
liini rajoittaa myös vähentämällä parkkipaikkoja. vsk .. Tuulifarmeja on tätä nykyä käytössä vasta kaksi ja yksi on rakenteilla. Yhteensä 7780 aurinkopaneelia kiiltelee metallinhohtoisina viiden hehtaarin alalla. Maaliskuussa käynnistynyt Kobern-Gondorfin aurinkokennovoimala on Euroopan suurin. Antti Halkka lilasin nurkkaan kiinnitettävä oranssi tarra, jotka alkavat olla uusissa berliiniläisautoissa jo lähes vakiosomiste. Autojen liikkumista Ber. "Meillä on käytössä seitsemän eri valmistajan aurinkokennoja viidestä valmistajamaasta", kertoo laitoksen johtaja Gunter Länsi-Berliini radikalisoi liikennepolitiikkaansa Berliinin kaupungin julkiset liikennevälineet ovat moninaiset: maan yläpuolisilla teräskannattimilla kolistelee S-juna, maan alla kiitää U-juna ja kaduilla bussit. Kuvaavaa on, että vuonna 1943 rataa käytti 737 miljoonaa matkustajaa, mutta vuonna 1988 vain 40 miljoonaa. Aina ei paista ja puhalla; aurinkoja tuulivoiman laajaa käyttöä haittaa perustana olevien luonnonilmiöiden oikullisuus. Joukkoliikennettä parannetaan myös kunnostamalla S-junaradasta 70.Jisäkilometriä käyttökuntoon jo vuoteen 1993 mennessä. Baijeriin valmistuu ensimmäinen aurinkoenergiaa suoraan vedyksi muuttava voimala jo vuonna 1993. Mistä rahat joukkoliikenneinvestointeihin. Koko Länsi-Berliinin alueella kelpaava näyttölippu halpenee ensi heinäkuussa noin sataan markkaan, kun se on tähän asti maksanut kaksi kertaa enemmän. "Sitä paitsi laskemme joukkoliikenteeseen tulevien uusien käyttäjien tuovan rahaa". Berliinin hyvien tulosten rohkaisemana monet liittotasavallan osavaltiot ovat viimeisen puolen vuoden aikana ottaneet käyttöön vastaavia määräyksiä. s~ rata oli vuoteen 1984 asti Itä-Berliinin omistuksessa ja länsiberliiniläiset boikotoivat sitä, jolloin rata rappeutui. Uutta lippua voivat käyttää kaikki saman perheen jäsenet. Saksalaiset valjastavat tuulen ja auringon Cuxhavenin kaupunkia Pohjanmeren rannikolla hyrisee tuulivoimala. "Mutta jo toisenlaisella myllyjen keskeisellä ULKOMAILTA Kobern-Gondorfin tehokkaimmat piipaneelit muuttuvat kohdalleen osuvista auringonsäteistä 13 prosenttia sähköksi. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 4/ 89 48 . "Saksalainen ei kerta kaikkiaan pidä ajatuksesta, että hänen täytyy pysäyttää autonsa siksi, että siitä puuttuu jokin varuste, vaikka savusumupäivia olisi vain muutama vuodessa''. "Vuonna 2000 käytössä voisi olla 'jo 2850 tämän tapaista tuulifarmia, joilla katettaisiin puolitoista prosenttia liittotasavallan sähköntarpeesta", arvioi Schleswig-Holsteinin voimalayhtiön edustaja, insinööri Dieter Clausen. Sähkön jauhaminen tuulesta maksaa vielä yli kolme markkaa kilowattitunnilta, eli hinta on lähes kymmenkertainen kivihiilisähköön verrattuna. Myös ruuhkat hankaloittavat suurkaupungin päivittäistä elämänmenoa jo selvästi. Voimalassa on 30 kaksija kolmilapaista tuulimyllyä, joista lähtee parhaimmillaan yhden megawatin teho. Kaupunkivaltion ratkaisu liikenneongelmaan on radikaali. "Laskemme, että tällä järjestelyllä perhe tarvitsee vain yhden auton; aviopuolisot voivat käyttää vuorotellen autoa ja julkisia kulkuvälineitä", kertoo kaupungin ilmansuojelusta vastaava Manfred Breitenkamp. Reilun kahden miljoonan asukkaan Länsi-Berliinissä on pian 800 000 autoa. Saksalaisilla on kohta valmiina vastaus myös varastointiongelmaan: tuulija aurinkosähköllä tehdään vedestä vetyä. Savusumuhälytyksen aikana saavat ajaa vain katalysaattoriautot ja ankarimman savusumun aikana vain kaikkein tehokkaimmilla katalysaattoreilla varustetut autot. Mosel-joen penkereet tuottavat nykyisin pa1ts1 viiniä, myös aurinkoenergiaa. ''Tarra maksaa viisi penniä ja sen avulla olemme päässeet parempiin tuloksiin kuin liittovaltio katalysaattorien 8 800 markan verohelpotuksilla", selittää Manfred Breitenkamp. Kaupungin metsät ovat nopeasti vaurioituneet: vuonna 1983 vain 20 prosenttia puista oli sairaita, viime vuonna jo 80 pro44 senttia. "Lainaamme ne", selittää Breitenkamp. sijoituksella paas1s1mme heti kaksinkertaiseen tehoon ja samalla hintakin puolittuisi", Dieter Clausen korostaa. Autoistuminen on katkuttanut kaupungin ilman: tähän mennessä on liikenne jouduttu seisauttamaan savusumun takia jo kahdesti. Merkkinä ajo-oikeudesta on tuuBender. Hyvistä joukkoliikennepalveluista huolimatta kaupungin autoistuminen jatkuu pelottavaa tahtia. Kesän aurinko pitäisi voida varastoida talveksi ja tuulipäivinä myllätty sähkö tyynien päivien varalle. "Mutta tekniikka kehittyy ·sitä vauhtia, että suurtuotannossa hinta laskee jo vuosituhannen vaihteessa kahteen markkaan ja ensi vuosisadalla edelleen aina kymmeneen penniin, jolloin aurinkoenergia olisi jopa nykyistä kivihiilisähköä edullisempaa", Bender selittää. Kobern-Gondorfin aurinkovoimalan sähkö maksaa kuusi markkaa kilowattitunnilta. Yjcsittäisten autojen päästöihin kaupunki vaikuttaa määräyksin
". Kirjan on mainittakoon myös tässä: älä kustantanut Suomen kirkon hävitä tontiltasi kuolleita tai seurakuntatoiminnan keskuskuolevia lehtipuita, sillä ne liitto, joka vuosi sitten julkaisi ovat valkoselkätikalle tärkeitä maailmanlaajuisista ympansruokailuja pesimäpaikkoja. Toiset taasen suorastaan kehottavat maistamaan ollen hyvänmakuisia ja terveellisiä. (90) tyksen liittyvien asioiden lisäkL6_44 __ 5_ 1_1_· ~ ' 45. . Leikkaanko nurmikon vai keitänkö kahvit. Menenkö työhön yksityisautolla tai yleisellä kulkuneuvolla. osoitteesta Uudenmaankatu Tuttujen jätteisiin ja kierrä40, 00120 Helsinki, puh. Ostanko uuden takin muotiliikkeestä vai kirpputorilta. Kauniisti kuvi• tettua kirjaa voi lukea ja katsella myös ilman erityisia oppimistavotteita. Eivätkä vanhemmatkaan aina tunne kasveja niin, että voisivat lapsilleen opettaa mikä kasvi on vaaraton ja mikä vaarallinen ja miten. Kirja on omakustanne, jonka saa edullisimmin (90 mk) suoraan tekijöiltä: puh. Hirvi ja metsätalous (Kari Löyttyniemi & Ari Lääperi) tekee seikkaperäsesti selkoa hirven merkityksestä metsätuholaisena ja sen aiheuttamien metsätuhojen (myös luonnonsuojelullisesti kyseenalaisista) rajoittamisja torjuntakeinoista. Jos seurakuntalaiset innostuvat uudesta elämäntavasta, ei kirjan 2 500 kappaleen painos kauan riitäkään. vsk. Kirjan viesti on selvä: muuta nykyistä elämäntapaasi ja valitse mielenrauha, sopusointu luonnon kanssa ja puhtaampi omatunto. Ja millaiset kahvit sekin selviää oppaasta. töongelmista kertovan kirjan Mainio, esimerkillisesti kuviHaavoittunut Planeetta. Tapio Lindholm Kirkko opastaa vastuulliseen kuluttamiseen Kai Henttonen ja Pauli Välimäki: Sanoista tekoihin, arkielämän ympäristöopas, SKSKKustannus Oy 1989, 216 s. Tämä näkyy kirjan kasvivalikoimassa ja muutenkin: sisäkannen aukeaman kuvassa lapset istuvat Jaidunniityllä lehmuksen alla. Tämänkertaisessa teoksessa on paljon rakennettu lie Meisterin onnistuneen kuvituksen varaan, sillä kirjassa vertaillaan erilaisia toisiaan muistuttavia kasvilajeja, joista Masing sitten kertoo riimitellyin tekstein. Teoksen kuvitus on kokonaan mustavalkoinen ja kuvat on painettu korkeatasoisella duotone-menetelmällä. Ja näiden mahdollisuus antaa huolenaiheita vanhemmille. Teos ilmestyy myös on tehtävissä. Luonnossa eivät vain "metsän pedot" ole pelottavia. tettu opas on ilmainen ja sitä Sanoista tekoihin päästään voi tiedustella WWF:stä, lähes 250 hakusanan avulla. Kasvien ominaisuuksina kerrotaan niiden myrkyllisyydesta tai siitä mitä osaa kasvista voi käyttää mihinkin. Lyhykäisistä teksteistä saa paljon irti, sillä niiden laatija todella tuntee kasvit. Ne ovat tavalla tai toisella myrkyllisiä. Viron luonto eroaa Suomen luonnosta kohtalaisen paljon. Teollisuusmaissa ympansTeppo Arell ja Matti Valta ovat tehneet persoonallisen valokuvaja runokirjan merensaaristosta, "aallon, kiven ja elämän yhdessäolosta". Masing on jakanut kasvit kolmeen ryhmään: rauhoitettuihin kasveihin, uhanalaisiin ja harvinaisiin sekä yleisiin. Oppaan tärkeä ruotsiksi nimellä Miljöguide neuvo kesämökkipalstalaiselle för vardagsbruk. Kysy ja käytä ympäristöystävällisiä tuotteita ja painosta tuotteiden valmistajia, ole esimerkkinä lapsillesi ja naapureillesi. Kirjan tavoitteena on neuvoa kuluttajalle mikä on ympäristöystävällinen tuote ja mistä niitä saa; kirjassa on tuotemerkkejä, ostopaikkoja ja puhelinumeroita. Lapsista tämä mainio tiedemies ja kolminkertainen isoisä on vilpittömästi kiinnosRiistaoppaita Helsingin yliopiston Maatalousja metsäeläintieteen laitoksen, 00170 Helsinki, puh. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. (90) 708 5362, maksullisessa julkaisusarjassa on ilmestynyt kaksi maallikkoakin kiinnostavaa yleisesitystä. Alice Karlsson Valkoselkätikkaopas Maailman Luonnon Säätiön (WWF) valkoselkätikkatyöPastori Kai Henttonen Lahryhmä on laatinut valkoselkädesta ja päätoimittaja Pauli tikkaoppaan, joka opettaa tuntemaan tämän uhanalaiVälimäki Helsingistä ovat tehneet Suomen ensimmaisen simman tikkalajimme ja neuekologisen elämäntavan opvoo, mitä sen pelastamiseksi paan. Luulenpa, että suurempi ja konkreettisempi pelon aihe nykyään ovat metsien ja niittyjen villit kukat. Älä pelkää luonnon kukkia Viktor Masing: Kas kummaa KIRJOJA kukkaa ... Arkipäivämme ovat täynnä valintoja, jotka vaikuttavat luonnon ja ympäristön tilaan: tunut. Kulutus tuottaa aina vain enemmän jätteitä ja tuhlaa luonnonvaroja. ja marjakirja, Otava 1988, 45 s., 86 mk. Olisi myös toivottavaa, että kirkko itsekin ryhtyisi sanoista tekoihin viljelemällä ja varjelemalla luontoa omissa lukuisissa metsissään ja muilla maillaan. Kirjan tausta ja kasvatuksellinen tavoite on kuitenkin selvä. Onhan monella kasvilla tehokkaat keinonsa opettaa ihmisille, että älä koske. Suurin osa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon . Se on julkaistu yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa ja kirjan esipuheesta löytyvät Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Myrkytystietokeskuksen puhelinnumerot (90-4711 tai 90414392). Kas kummaa kukkaa... Masing on kasvitieteilijä ja luonnonsuojelija, joka on hyvin ymmärtänyt vastuunsa valistajana ja tieteen tiedottajana. Useimmat kasvit sentään kasvavat Suomessa, vaikkakaan eivät niin yleisinä kuin Virossa, vaarallinen voi olla juuri se kasvi jota ei tunneta, mutta joka sekoitetaan johonkin tuttuun ja turvalliseen. Ne on suomentanut Irja Lappalainen. Uusittu Suomeen istutetut riistaeläimet (Petri Nummi) kertoo fasaanin, kanadanhanhen, minkin, supikoiran, piisamin, kanadanmajavan, valkohäntäpeuran, kuusipeuran, metsäkauriin, muflonin, saksanhirven ja villisian Suomen valloituksen vaiheet ja vastaa lopuksi kysymykseen: Mitä tästä opimme. Ja valistushan on aloitettava lapsista. Mutta tämä ei haitanne suomalaista lukijaa. ei ole satukirja. Esimerkki tällaisesta v01s1 olla meillä harvinaisena asumusten lähellä kasvava myrkkykatko, joka on kovasti koiranputken näköinen. Valitettavasti hänen edellistä lastenkirjaansa "Y stäväsi tammi" (Sinasöprus tammega) ei ole suomennettu. Tavallinenkin ihminen voi tehdä paljon. Lasten oma kasvi1------------------------------1 si oppaassa kaivellaan esille vanhoja kunnon konsteja tervaamisesta ruohokattoihin ja etikkavedestä biologiseen torjuntaan. Myös uudet tekniset vempaimet, kuten katalysaattorit ja aurinkokennot ovat mahtuneet mukaan. Etenkin uteliaille ja kaiken kokeileville lapsille tämä kasvimaailman kaksitahoisuus aiheuttaa onnettomuuksia, vähäisempiä ja vakavampia. 921-358 130 (Matti Valta). Viktor Masing, virolainen kasvitieteen professori, on tiedostanut kasvimaailmassa piilevän vaaran, ja kirjoittanut lapsille ja heidän vanhemmilleen, kirjan, joka suomennettuna on saanut nimen "Kas kummaa kukkaa ... tön saastumisesta on vastuussa lähinnä teollisuus, mutta esimerkiksi liikenteellä on yhä suurempi merkitys ilman laatuun
Luonnonharrastajan opas esittelee luonnonharrastuksen eri alueet: kasvit, linnut, hyönteiset, kivet, ekologian, retkeilyn, luonnonsuojelun jne. Luonnonharrastajan oppaassa on 162 sivua ja mustavalkoinen kuvitus. lintuharrastajan opas, kasviharrastajan opas, ympäristönsuojelijan opas. Kysy lisätietoja: Luonto-Liitto ry. · Lut.mtl()1,l1arrastajan • • • • • • • • • • • . Valitse oma harrastusalasi ja lähde seikkailemaan luontoon. Luonnonharrastus muodostaa LuontoLiiton toiminnan perustan. Sarjaa täydentävät myöhemmin mm. Haluatko olla yhteydessä muihin samanhenkisiin nuoriin. Lähde luontoon . Voiko kasveja harrastaa muutenkin kuin keräämällä niitä. Lähde seikkailuun Liity Luonto-Liittoon! Haluatko nähdä kaukaisia erämaita, tavata pimeyden poikia ja valon lapsia, tutustua kulttuuriin vailla vertaa. Harrastuksen kautta luontoliittolaiset ovat havainneet monet ympäristöämme uhkaavat vaarat. Qpas . Perämiehenkatu 11 A 17 00151 HELSINKI Puh: (90) 171 250. Liiton toiminnan perustan muodostavat paikalliset luontokerhot, joita on eri puolilla Suomea liki 300. • • • • • • • • • • • on • • • • • • • • harra.teoppaat • 1hn lU • • • • Pekka Hännisen toimittama Luonnonharrastajan opas on ensimmäinen osa Luonto-Liiton ja Tammen yhteistyössä julkaisemasta harrastusoppaiden sarjasta. Aktiivinen ympäristönsuojelutoiminta näkyvine tempauksineen on tärkeä osa Luonto-Liiton toimintaa . Jäsenmaksu 1989 on 55 markkaa. Kerhotoiminnan ohella Luonto-Liitolla on voimakasta leiritoimintaa. Liiton kesäleireille osallistuu vuosittain yli 1000 nuorta. Liity Luonto-Liittoon! Luonto-Liitton toiminnassa on mukana noin 13.000 lasta ja nuorta 7 ja 25 ikävuoden väliltä. tilaa Luonto-Liiton Luonnonbarrastan o.pas Miten piirtäjä liikkuu luonnossa. Vai tiirailetko lintuja haaveiletko hyönteisiä. Entä mitä jännää tutkittavaa tarjoaa kalliolammikkoja mitä tehdä jos satakielen pesäryteikkö on vaarassa. Luonto-Liitto julkaisee kahta jäsen lehteä; lasten luontolehti SIEPPOA ja NUORTEN LUONTOA. Talvikausina liitto järjestää runsasta koulutustoimintaa
Olen sen jälkeen käyttänyt tätä "seiskarointi"-termiä jokaisessa mahdollisessa paikassa. Sitten se kaikki alkoi! Kuistille päästyään Setrin jalat pettivät ja se kaatui kyljelleen lattialle jalat jäykkinä kuin jäätyneellä ja sitä kouristi. Kuiva kulott1,mut keto palaa keväällä kuin ruuti. Ne olivat syöneet herkkupaloja, joihin oli piilotettu myrkkyä. Hän sanoi, ettei koirallani ollut enää toivoa. Mikä helpotus. Missä koirat olivat voineet saada sen myrkyn niin pienellä matkalla. Setrin laboratoriokokeet osoittivat sen kuolleen strykniiniin, jota oli ollut todella paljon . Viiden aikoihin päivystävä eläinlääkäri kävi tarkastamassa Nallen. Se oksensi paljon, koko mahalaukkunsa sisällön. Olen ilokseni huomannut, että tämänvuotisilla Metsäpäivillä pääsiäisalusviikolla luonnonsuojelijatkin alkoivat vaatia jo kulojen ja metsäpalojen yleistämistä. Se oli se paikka, jossa ne niin innolla lumessa kaivelivat. Tunsin pienen nytkähdyksen. Hirveää! Mitä sille tapahtui. Todellinen määrä on ties kuinka suuri. Tästä on ollut puhetta etenkin saaristomeren kansallispuiston hoidon yhteydessä. Edellisenä päivänä ajoi joku mies moottorikelkalla kotimme edestä peltoa pitkin oikealle maantielle pam. Tämän vuoksi polttamista kannattaisi kokeilla, sillä se on helppo ja nopea keino. Maaja metsätalousministeriön geenipankkityöryhmä on SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Hädissäni soitin eraan pieneläinklinikan lääkärille kotiin. Lähdin hiihtelemään jälkeä pitkin. Olen käyttänyt niitä vastaan glyfosaattia. Koirani Nalle ja Setri juoksivat luonnollisesti mukana. Nostin täysin jäykistyneen Setrin syliini ja lähdin viemään sitä autoon. Polttaminen on luonnollisesti pitänyt pensaat poissa ja keto on pysynyt hyvin aukeana. Muuten kedon kulotuksessa pätevät samat säännöt kuin hakkuuaukkoja kulotettaessa. Sisälle mennessämme ihmettelin, miksi Setri käveli niin jäykin takajaloin. Silloin tajusin. Oliko sillä epilepsiakohtaus. Kauri Mikkola esitti aivan oikein sen, että kaskiaikojen ja luontaistalouskulttuurin jäljet ovat olleet luonnon kannalta hyvin monipuolisia ja rikkaita. Iltapäivän kallistuessa iltaan päätin lähteä pienelle hiihtolenkille viereiselle pellolle. En osannut sitä ihmetellä, sillä sehän oli oikea kainalokoira. vsk. Pieni kukkaruisku riittää tähän tehtävään. Oli kiire kotiin. Kukkakedot ovat todella maastamme häviämässä. Ihmettelin, mikä niitä niin siellä kiinnostaa, kun kaikkialla oli vain koskematonta valkoista lunta eikä minkään eläimen jälkeä ollut näkyvissä. Olisi jo aika siirtyä sivistyneitten maitten joukkoon! Tällaiset turhat lain avustuksella tapahtuvat murhenäytelmät saisivat jo loppua. Kun minä tein tämän ehdotuksen metsähallinnon Koilliskairatoimikunnassa pari vuosikymmentä sitten, sain upean termin syntymään. Karjojen liikuttelu laiduntamistarkoitusta varten on kuitenkin aika hankalaa. sos 47. Tuntui kuin koko maailma kaatuisi päälleni. Olen myöskin käyttänyt sitä ihan käytännössä. Lupa edellyttää myrkyn käyttöä vain sen määräämällä alueella eikä siitä tarvitse mitenkään varoittaa. Yksin kulotushommaa ei pidä lähteä yrittämään. Koirien aikansa lumessa touhuttua jatkoimme latuja pitkin kotiin. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA myös ehdotellut maatiaiskarjan ja lammasrotujen käyttöä laiduntamisessa. Yritin yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin. Kai se oli pelastunut. Ensimmäiseksi keväällä alkaa kukkia voikukka ja sitten järjestyksessä melkein loppukesään saakka joku väri värjää tuota ketoa ja viimeiseksi kultapiiskun keltainen. Aloitin taas soittokierroksen eläinlääkäreille. Hetken päästä menin hakemaan sen sisälle. Hän oli jossain sadan kilometrin päässä, ja paas1s1mme hänen vastaanotolleen vasta kahden tunnin kuluttua, jos hän nyt silloinkaan kerkiäisi. Ongelmaksi on muodostunut kaksi lajia, vadelma ja maitohorsma. Nyt se oli kuollut! Se matka oli hirveä. Tuskallinen läähätys vähitellen vaimeni ja lopulta lakkasi ja se käveli vielä jäykin jaloin omalle patjalleen nukkumaan. Pienen matkan päässä aioin kääntyä vasemmalle vanhalle ladulle. Niitten säilyttäminen ja hankkiminen on tärkeä luonnonsuojelutehtävä, koska todella menetämme muuten pysyvästi joukon maahamme jo ammoisina aikoina kotiutuneita kasvija eläinlajeja. Se näytti selvinneen täysin. Myrkkyä! Ja Nalle jäi kotiin. Seisoin ja katselin rauhallista valkoista maisemaa. Sitten koetin saada Nallen oksentamaan. Jos kedot ovat päässeet jo pahasti metsittymään, kunnon palamista ei ehkä saada aikaan ilman, että puita jossakin vaiheessa kaadetaan ja kulotetaan esimerkiksi seuraavana keväänä riittävän varhain, jotta kasvillisuus ehtii hyvin kesän aikana päästä vauhtiin. Pertti Seiskari Ketunmyrkyt koirien suihin hieman tuulinen maaliskuinen perjantaipäivä. Paljon helpommin polttaminen käy siten, että valitaan uudistettava alue ja sitten kulotetaan vartioinnin järjestämisen jälkeen. Minä en ole aina ymmärtänyt pensaikkojen vesurointia ja tähteitten polttamista joissakin erillisissä kasoissa. Entä luonnoneläimet! Enpä ollut tiennyt asuvani nam takapajuisessa maassa, jossa vahvoja, tappavia myrkkyjä saa oikein luvalla levitellä avoimeen luontoon eläinten surmaksi. Itkin ilosta ja surusta. Vai sittenkö vasta raskitaan luopua tästä kammottavasta pyyntitavasta, kun lapsiakin kuolee näihin myrkkyihin! Kyllä metsästyksenkin on oltava rehellistä eikä salakavalaa ja summittaista tappamista ja moraalisesti arveluttavaa toimintaa, jollaista myrkkypyynti on. Eräät koirat kuolivat saatuaan sitä paikoista, joissa lapsetkin olisivat voineet pistää myrkkysyötin suihinsa. Aikaa tosin kuluu tällaisessa työssä, mutta kedon hoitaminen on kellosepän työtä. Onnistuinkin siinä. Hän käski kuitenkin tuomaan sen vastaanotolleen. Myöhemmin sain selville, että tätä erittäin voimakasta ja vaarallista myrkkyä saa vielä käyttää ketun pyynnissä nimismiehen antamalla luvalla Oulun ja Lapin lääneissä lumien aikana kuitenkin niin, että myrkyt on kerättävä pois huhtikuun loppuun mennessä. Pihassa sukset jaloista irroitettuani pyrki Setri syliini. Kauhistus! Nalle makasi mökkinsä kuistilla kyljellään yhtä jäykkänä kuin Setri vähän aikaa sitten. Tämä on riittänyt pitämään kedon tosi hienossa kunnossa. Sen jälkeen sen olo alkoi helpottua. Se oli ollut liian kauan krampissa. Todellisuudessa sitä leviteään mihin sattuu. Aamulla aloin kelata mielessäni sen hiihtolenkin tapahtumia. Nämä lajit voi kuitenkin pitää kurissa luonnonsuojelulle täysin sopimattomin menetelmin. Koirat juoksivat iloisesti edessäni . Vettä pitää olla lähettyvillä, ja ruohikkopalo onneksi pysähtyy hyvin nopeasti ennalta kastettuihin rajavyöhykkeisiin. Omat koiranikin saivat sitä laittomata paikasta. Kesälläkin tuotiin koiria laboratorioon (myös muilta paikkakunnilta), jossa todettiin kuolinsyyksi strykniinimyrkytys. Jo yli kymmenen koiran tiedän kuolleen omalla paikkakunnallani tähän myrkkyyn. Ketoja myös koi ottamalla Kauri Mikkola toivoi kukkaketoja takaisin (SL 2/89). Menin sisälle ja annoin Nallen jäädä ulos. Muuta mahdollisuutta ei ollut. Tällä tehtävällä on ollut kiire jo pitkän aikaa. Sain ohjeeksi antaa myrkkyjen sitomiseksi maitoa ja hiilitabletteja. Kaun Mikkola ehdotti ketojen niittämistä. Eläinlääkäri käänsi alaluomea. Käytännössä polttaminen on ongelma. Niin terve kuin se oli ollut! En tiennyt epilepsiasta mitään tarkempaa. Todella törkeää! Paikka oli noin 100 metriä maantiestä, suunnilleen sama matka lähimpään taloon. Tunsin pakahtuvani tuskaani. Minulla on Perniössä noin hehtaarin suuruinen keto, jonka poltan joka toinen tai kolmas vuosi. Miten sen on käynyt. Koiran asento ja kaikki oireet viittaavat strykniiniin, voimakkaaseen myrkkyyn, jota käytetään ketun pyynnissä. Helpointa on rinteen kulottaminen silloin kun se aloitetaan ylhäältä käsin. Myrkytys! Ja myrkkyä on ollut todella paljon . Siinä kuitenkin koirat haistoivat jonkin mielenkiintoisen hajun ja ryömivät pehmeään lumeen. Sitä tietysti täytyy käyttää taiten, että se ei tuhoa muuta kuin hävittämisen kohteeksi valitut kasviyksilöt. Nalle näytti normaalilta kun avasin oven ja se tuli ulos
Ulkosaaristossa ja monilla muillakin paikoilla tavallisimmat sammalien kääntäjät ovat rastaita, erityisesti mustarastaita. vsk.. Seppo Vuolanto Telkällä kuudes aisti. Pääskyset näet käyttävät pesäänsä yöpymispaikkana vielä sen jälkeen kun poikaset oppivat lentämään. Ne lentävät jatkuvasti valoa kohti ja saattavat törmätä laseihin tai istuskella kaiteilla ja rautatangoilla tai vaijereilla, jotka ulottuvat valopiiriin. 4. Oletan, että ainakin osa niistä pesii Helsingin seudulla. puolalaisista poikasista. Mikä ne oikein oli kääntänyt ja miksi. Linnut laivan valoissa Kysyjä matkusti laivalla 28. Mahdollisuuksia on siis monia, eikä kirjeessä esitettyjen tietojen valossa SUOM EN LUONTO 4/ 89 48. Poikaset pitävät koko ajan ääntä, ja tästä äänestä emo kuulee, että poikasia on vielä pöntössä. Mikäli lentäviä pääskypoikueita ei kesän aikana havaittu pesien läheisyydessä, on todennäköistä, että pesintä on epäonnistunut. Emo asettuu pöntön alapuolelle veteen tai maallekin, jos pönttö ei sijaitse veden äärellä, ja ryhtyy kutsumaan poikasiaan. Telkän poikaset kuoriutuvat yhtä aikaa ja ovat valmiit lähtemään pesästä samanaikaisesti. 1987. Yleensä syksyllä on otollisempaa havaita valoihin jääneitä lintuja kuin keväällä. Voisiko se johtua siitä, että itäinen rotu leviää meille päin. Telkällä ei siis ole kuudetta aistia. Ne etsivät maahan koteloituneita hyönteisiä ja toukkiakin. Kannattaa seurata paria ja merkitä vuosittain muistiin valkoisten poikasten määrä", Vuolanto kommentoi harvinaista kuvaa. Lauri Leikkosen havainto, että itäinen rotu on yleistynyt Haminan seudulla, on mielenkiintoinen. Haarapääskyllä oli kaksi pesää kesämökissä, toinen räystään alla, toinen katonharjan alla. päilemään joskus pitkäänkin saarissa. Mistä emo tiesi, etteivät kaikki poikaset olleet vielä tulleet. Ikkunoista näkyi yöllä sadoittain pikkulintuja, rastaan kokoisia ja sitä pienempiä, joita lenteli laivan valoissa kuin lumihiutaleita. Toisaalta, mikäli tikkaa on heitetty koko pesän rakentamisen ja haudonnan ajan samalla tavalla, ne ovat tottuneet tikanheittoon, eivätkä tämän takia enää hylkää pesäänsä. Maamme kaakkoisosissa pesii naakkoja, joiden kaulassa on valkea sepel. Ne eivät seuraile laivareittejä, vaan niitä on kaikkialla; ne muuttavat laajalla rintamalla. Kysyjä seurasi Suomusjärvellä telkän pöntöllä, kuinka emon ääntelyn houkuttelemana pöntöstä hyppäsi kymmenen poikasta. Seuraavatko muuttolinnut laivan reittejä vai onko niitä kaikkialla meren yllä. Nyt elämme kannan kasvamisen aikaa. Onko sitä muualla Suomessa. Tikanheitto saattaa häiritä poikasia ruokkivia pääskysiä, niin että ne eivät uskalla mennä ruokkimaan poikasiaan. Olisi siis tehtävä havaintoja meillä pes1v1en ja talvehtivien naakkojen höyhen puvun väristä. Rastaat voivat joutua le48 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Suomen Luonnon vuoden ensimmäisessä numerossa Seppo Vuo/anto vastasi kysymykseen kyhmyjoutsenen valkoisista, ns. Onko mahdollista, että ne veivät pois poikaset asukkaiden tietämättä vai tulivatko ne häirityiksi, kun nuorten tikkataulu oli julkisivuseinässä pesien läheisyydessä. Risteytymillä vaalea kaulasepel voi olla havaittavissa eri voimakkuuksina. Valot kuitenkin vetävät puoleensa muuttavia lintuja ja linnut jäävät vangiksi valon "taika piiriin" . Ne kuuluvat itäiseen rotuun, joka risteytyy vapaasti Länsi-Euroopan tavallisen värisen naakan kanssa. Joskus variksetkin kääntävät sammalia, mutta eivät niin systemaattisesti kuin rastaat. Useimmat linnut muuttavat öisin. Emo jatkoi useita minuutteja raksutustaan ja lopulta pöntöstä hyppäsi vielä yksi poikanen. Pesät ovat ehjät ja tyhjät. Osaako se laskea niin pitkälle, vai kuuliko se viimeisen poikasen ääntelyä, vai onko telkällä kuudes aisti, joka kertoi sille, että pöntössä on vielä poikanen. Poikaset kiipeävät pöntön aukolle ja hyppäävät suin päin alas. Kukiossa oli sama peli. Lauri Leikkonen on kertonut, että ne ovat itäistä rotua, joka on viime vuosikymmeninä yleistynyt Haminassa. Täällä tapaa myös erilaisia välimuotoja. Naakkakannat ovat vaihdelleet Suomessa suhteellisen voimakkaasti. "Bergin ku va osoittaa, että valkoisia poikasia saa vat kyhmyjoutsenyksilöt ovat yleistymässä meillä. Valkokauluksisia naakkoja olen tavannut esimerkiksi Helsingin kauppatorilla, mutta en tiedä ovatko ne talvehtimassa vai pesivätkö ne myös Helsingissä. Lisäksi on mahdollista, että orava tai muu poikasia syövä eläin on tyhjentänyt pesät poikasten kuoriuduttua. Seppo Vuolanto Miten kävi haarapääskyjen. Huonossa säässä, tuulessa ja sumussa linnut lentävät matalalla ja joutuvat helpommin valoihin. Seppo Vuolanto Vai kokau I usnaakkoja Pihalla Haminassa on käynyt naakkoja, joilla on kaulassa valkoinen kuvio. Linnut touhusivat paikalla kesän alusta heinäkuun puoliväliin. Tällaisia lintuja houkuttelevia paikkoja ovat majakat, laivat, korkeat rakennukset ja muut yön pimeydessä helposti erottuvat valoisat kohteet. Aihe innosti lukijamme Kai-Erik Bergin lähettämään toimitukseen tämän Rymättylässä viime kesänä ottamansa ku van. Seppo Vuolanto Sammalten myllääjät Keväällä 1982 Ulko-Tammion kalliosammalikkoja oli käännetty hehtaaritolkulla nurin. Mikäli kesämökkiä käytetään vain viikonloppuisin, on hyvinkin mahdollista, että poikasten pesästä lähtöä ei päästy havaitsemaan. Ei aivan tarkkaan tiedetä, ovatko Suomessa esiintyvät valkokauluksiset naakat puhdasta itäistä rotua vai kuuluvatko ne välimuotoihin. Mikäli muuttosää on hyvä, tuuli heikko ja hyvä näkyvyys, linnut lentävät korkealla eivätkä kovin helpolla eksy valoihin
vsk. Kysymyksiin vasraraan vain lehdessä, ei siis kirjeirse. Kuolikohan kuikka vanhuuttaan. Useinkin kuikka ehtii aloittaa pesinnän ennen kesämökkiläisten tuloa ja mökkiläiset esimerkiksi kerran järvellä soudellessaan saattavat jo aiheuttaa pesinnän epäonnistumisen. Puolustautuessaan selkäpiikit pörhistävä piikkikala on ehkä vaikea nieltävä ja siksi saalis on saattanut pysyä verkkoon joutuneen silakan suussa. Mutta on myös mahdollista, että se on havaintohetkellä ollut kalassa. Kalastin talvella 1988 siikaverkoilla perämerellä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään rälle palsralle Luonroil/an asianrunrijoiden vasrattaviksi osoirreeseen Suomen Luonto, PL 169, 00151 HELSINKI. tämännäköisiä ja -kokoisia halkoisjalkais-äyriäisiä. Tämän vuoksi olisi tarpeen rajoittaa liikkuminen kuikan haudonta-aikana mahdollisimman v,ähiin varsinkin todennäköisen pesäpaikan läheisyydessä. Rautakalan eli nykyiseltä viralliselta nimeltään piikkikalan kymmenpiikki tai kolmipiikki joutuminen silakan suuhun ei siis ole mitenkään poikkeuksellista. ole mahdollista antaa tarkempaa vastausta, vaikka valokuva näyttikin selvästi missä pesät ja tikkataulu sijaitsivat. s1a edullisilla ravintopaikoilla ryhmittäin. Isot silakat syövät myös mätiä, kalanpoikasia ja jättiläissilakat toisia kaloja, myös lajikumppaneitaan. Lounaissuomalainen kysyjä näki noin 15 vuotta sitten huhti-toukokuussa pienessä pensaassa kolmisenkymmentä pyrstötiaista. Harri Dahlström 49. Seppo Vuolanto Isot silakat syövät paljon mm. Seppo Vuolanto Kuikan pesintä epäonnistuu helposti Olemme seuranneet Pernajassa pienellä metsäjärvellä pes1vaa kuikkaparia viiden-kuuden vuoden ajan. Todennäköisyys sille, että poikanen sattuisi pesimaan samalle pikkujärvelle kuin vanhempansa, on pieni. Talvella piikkikalat siirtyvät matalista vesistä syvemmälle ja siellä ne voivat joutua silakan suuhun. Järvessä ei ole pyydyksiä. On tietenkin mahdollista, että lintu on tällaisella retkellä jäänyt kalanpyydykseen. Poikasten mahdollisesta kotipaikkauskollisuudesta on erittäin vaikea saada tietoja, mutta oletettavasti nuoret linnut etsivät uudet pesäpaikkansa suhteellisen laajalta alueelta. mukaan valmiiksi kirjoitettu palauruskuori postimerkkeineen. Tuleeko leski uuden puolison kanssa iloksemme vai joku poikasista kenties joskus. Tänä talvena sattui samanlainen tapaus. ,gKuikka tekee pesänsä aivan rantaviivan tuntumaan. Keväällä näin suuret parvet ovat harvinaisia, mutta niinä syksyinä, jolloin pyrstötiaiset vaeltavat, niitä näkee rannikoilla ja muilla sellaisilla paikoilla, jonne niin sanotut johtolinjat lintuja johdattelevat ne nimittäin pyrkivät välttämään suurten vesistöjen ylittämistä viimeiseen saak< ka. Eikös silakka olekaan planktonsyöjä. Mitä silakka syö. Valitettavan usein pienillä SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Sen jälkeen niitä ei ole näkynyt lainkaan. Ne ui ovat pesimisessään erittäin seurallisia ja saattavat peo.. Kookkaat sukukypsät silakat syövät myös eläinplanktonia, kun sitä on esimerkiksi loppukesällä runsaasti saatavilla, mutta merkittävä osa niiden ravintoa ovat suuremmat äyriäiset kuten halkoisjalkaäyriäiset ja valkokatka. Vaikka kuikka on erittäin pitkäikäinen lintu, joka voi saavuttaa luonnonoloissa parinkymmenen vuoden iän, on erittäin epätodennäköistä, että kuikka kuolee vanhuuttaan. Pyrstötiaiset ovat esiintymisessään erittäin oikullisia. Tänä kesänä (1987) poikanen selvisi, mutta jompikumpi vanhemmista luultavasti kuoli, koska vain toinen uiskenteli elokuun ajan poikasen kanssa. < " ,.J ' -~ > Lintuharrastajien leikkisästi muotonsa perusteella "siittiöksi" g_ nimittämä pyrstötiainen on oikullinen vaelluslintu. Kyllä silakka on planktonsyöjä ja silakan poikaset syövät vain eläinplanktonia. Pyrstötiainen pesii nuorissa mets1ssa, mielellään soiden reunoilla tai rannoilla. Mihin pyrstötiaiset ovat kadonneet. Mikäli toinen emoista on kuollut, on todennäköistä, että uusi lintu tulee sen tilalle pesimään. Jos kysymykseen liittyy mareriaa/ia, jonka haluar palaurettavaksi, liitä. Verkosta tuli iso silakka, jolla oli rautakala suussa. Kuikka on arka lintu, ja kun se jättää haudonnan kesken, löytävät varikset pesän helposti. Ennen kaikkea olisi kuitenkin tärkeää säästää rantoja mökkirakentamiselta. Kuikan pesintä päättyy siltä kesältä, sillä hyvin harvoin kuikka munii uusintapesyeen. Jos mökkijärvelläsi on kuikka, älä nouse ennen heinäkuuta mahdolliseen pesimäsaareen ! metsäjärvillä kuikan pesiminen epäonnistuu sen vuoksi, että kesämökkiläiset liikkuvat haudonta-aikana alueella. Havaittuun aikaan linnut j etsivät jo pesäpaikkoja. Pienillä metsäjärvillä pesivät kuikat käyvät säännöllisesti järven ulkopuolella kalassa. Pesintä on onnistunut vain pari kertaa. Seppo Vuolanto Missä pyrstötiaiset
Luonnollista rinnakkaiseloa. Ne sijoittavat lannoitteet ja siemenet vierekkäisiin riveihin maahan. MITÄ PAREMMIN VIUA KASVAA, SITÄ VÄHEMMÄN RAVINTEITA HUUHTOUTUU Kasvit tarvitsevat solukoidensa rakennusaineiksi ravinteita. Keväällä ja alkukesästä tapahtuvan voimakkaan kasvun aikana kasvi käyttää ravinteet hyväkseen. Näin kasvin juuret pääsevät suoraan käyttämään annettuja ravinteita. Viljelijä käyttää lannoitteita maan ravinteisuuden ja viljeltävän kasvin vaatimuksen mukaan. Ne ovat suomalaisen maaperän ja kasvien mukaan suunniteltuja. Sillä vain pieni osa multakerroksesta on täydellisesti lahonnutta. SUOMESSA KÄYTETliN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄVIUOJEN LANNOITUSMENETELMÄÄ Kylvölannoittimella sijoitetaan ravinteet jyvän viereen. LANNOITUS MAAN JA KASVIN TARPEEN MUKAAN Lannoitteet valmistetaan luonnosta peräisin olevista raaka-aineista. Lannoitteissa olevat ravinteet ovat luonnon alkuaineita ja kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kylvökoneessa on erilliset säiliöt siemenille ja lannoitteille. Suomessa on yli parinkymmenen vuoden ajan käytetty ainutlaatuista koneellista lannoitusmenetelmää. Mutta yleensä ne eivät ole kasveille sopivassa muodo:,sa. Säiliöistä lähtevät eripituiset syöttöputket. Sen vuoksi annetaan lannoitteet jo kylvön yhteydessä. RAVINTEET OVAT LUONNON OMIA ALKUAINEITA Maassa on luontaisesti yllättävän paljon ravinteita
kuuluu puhtauteen. Jos otat mukaan vain yhden, moita, että se on Havin Mäntysuopa, se aito ja alkuperäinen. Ja jos paratiisin kasvillisuuteen hyökkää :irvoja, torjut nekin hyvänsuovasti Havin Mäntysuovalla. ~ouda tai huopaa, kunhan käytät Havin Mäntysuopaa ! !esien äärelle et voi viedä mitä tahansa pesuaineita. --~=""~ >ätkä aitoa räsymattoa. Sillä peset räsymatot :irkkaiksi, pirtin ja porstuan puhtaiksi. ~ ~1avm fälleen arvotaan Mäntysuopa-sitikka! <otmänty Judet kupongit k_aup_oissa ja pullonkyljis~_ä. .a." . _Ja nyt_ v~ik~ "lhavi/ ~Y .J!~~iig >lla smun vuorosi voittaa Citroen 2CV -rattän! Tai natt1 L...J~
OTAAURINKOINE~ Palkintoina huippuluokan kameroita varusteir Auringon energia on kaiken elåmän perusta maapallolla. Hyvä kohde kannattaa ikuis1 heti. Sokereista kasvi saa kasvamiseen tarvitsemansa energian ja sokerit toimivat rakennusaineina, kun kasvit kasvattavat eri osiaan; juuria, runkoa ja hedelmiä. Kilpailuaikaa sinulla on kuitenkin lokakuun 15. Kutsumme sinut suureen luontoaiheiseen valokuvauskil pailuun, jonka aiheena on auringon voima kasvikunnass keväästä syksyyn. Vihreät kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia ja maasta vettä. Lehtivihreässä syntyy sokereita ja samalla ilmaan vapautuu happea. Kerro kamerasi kautta miten näet all kesän kasvun, sadon kypsymisen tai värikkään syksyn.~ niin että aurinko tai aurinkoisuus on aina mukana, peru tana luonnon tapahtumille. päi· vään asti.. Sokerin synty yhteyttämisen eli fotosynteesin tuloksena on ainoa tapa siirtää auringon energiaa kasvien, eläinten ja ihmisten käyttöön
Miten Euroopan yhdentymiskehitys vaikuttaa Suomen ja Pohjoiskalotin turvallisuuspolittiseen ja taloudelliseen tulevaisuuteen. LPAILUKUVIEN ARVOSTELUPERUSTEET. JLOKSET JULKISTETAAN .1L_89 Helsingin Sanomissa ja maanantaista 13.11. Filmiä, arvo 1.000 mk. 8.370 mk tai vastaavan hintainen videokamera Helioksen mallistosta. 7. 5. 8. Kongressin kansainväliset luennoitsijat tulevat Neuvostoliitosta Kuolan tiedekeskuksesta ja Israelista Ramat Avivin yliopistosta. JRINKO HEUOS(t :eikan kielellä helios tarkoittaa aurinkoa ja muinaisille kreikkalaisille ~lios oli aurinkojumala, elämän antaja. luonnonharrastajille ja näppäilile. Aineryhmän opintoihin sisältyy neljä viikon mittaista intensiivijaksoa, joiden aikana paneudutaan uusimpaan tietoon maaperän, metsän, veden ja ilman erityiskysymyksistä. Vain osoitteellisella palautuskuorella ja asianmukaisella postimerkillä varustetut kuvat palau tetaan. 5 x 5 cm kehyk;ä 'ÄRI PAPERI KUVAT. 24 x :36 mm. Ilmoittautumiset 16. (90) 406 262 53. 4. 5. palkinnosta alkaen å IO00 mk / kuva. Opinnot keskittyvät paitsi teorian opiskeluun myös käytännön luonnon tuntemukseen sekä omiin tutkimuksiin ja havaintoihin. 9. Opiskelu antaa valmiuksia tulevia opintoja varten, varmuutta luonnontieteellistä perustietoa vaativiin tehtäviin sekä omakohtaista käytännön kokemusta luonnosta ja luonnon tutkimusmenetelmistä. Oheen myös nimi, osoite ja puhelinnumero. , 2. Kuvat kannattaa pakata huolellisesti etteivät ne vau rioidu matkalla. (935) 1298. Ku vat voidaan julkaista ilman eri suostumusta tulosten julkistamisilmoittelussa. Nikon 401s -runko+ varusteita yht. lähtien Helios-myymässa. Syksyllä -89 alkaa yhteiskunnallisen linjan osana uusi ympäristöbiologian aineryhmä. Ku vat voidaan jättää myös 1-Ielios-myymälöihin kautta maan. Opiskelu Oriveden Opistossa kuuluu opintotuen piiriin ja opintoja varten voi saada aikuisopintorahaa. Luonnonkalenteri 1990/ 65 mk. D Norppa-tuotteissa on . Opettajina näillä jaksoilla ovat alan asiantuntijat. Intensiivijaksot ovat omia erillisiä kursseja ja niille voi osallistua myös erikseen. Opinnot kestävät 30 viikkoa alkaen 28. 5. Koulutie 5, 35300 ORIVESI puh. 5.06Q mk. Valokuvaustarvikkeita, arvo 500 mk. (90) 701 2904. Nikon 401s -runko + varusteita yht. Kalervo Ojutkankaan luontokirja: Jälkiä maassa, 250 mk. RJATJA SÄÄNNÖT pailu on tarkoitettu luonLoku vaa•. 16-20. 31-45. 89. PALKINNOT DIASARJA: 1. Hakuaika päättyy 11. 2. 6. 1989. Kolmipäiväisen kongressin yleisteemana on periferia ja tulevaisuus ja se jäsentyy päivittäin käsiteltäviin alateemoihin 1) Mikä ja mitä on periferia?, 2) Arktinen tulevaisuus ja 3) Suomi, Eurooppa ja yhdentyvä maailma. Nikon TW-20 -kompaktikamera, 1.190 mk. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puh. Lisätietoja saa Oriveden Opistosta, os. 5.060 mk. Latvian Riianlahden tila, Nevajoen saastuminen ja patohankkeet, Fosforiittikaivokset Eestissä ja Narvan teollisuuden haitat Suomen metsät ja paperiteolli: suus, Vuorikemia ja sen vaikutukset Pohjanlahteen, Liettuan Ignalinan ydinvoimalat, Forsmarkin vedenalaiset ydinjätevarastot, Maatalouden ympäristöhaittojen ehkäiseminen, Scandinavian Link: tie-ja siltarakentaminen Pohjoismaissa, Ainutlaatuisen saaristomme ympäristöongelmat: kalanviljely, laivaliikenne ja turismi, Ympäristöhaitat ja kansanterveys Puolassa, Ympäristön tila Itä-Saksassa: ruskohiilen problematiikka, ongelmajätteet. nnessä osoitteella: JOMARISTO AURINKOINEN, PL 116 00241 Helsinki. Millainen on arktisten alueiden luonnon ja kulttuurin tulevaisuus. Kilpailija voi llistua korkeintaan :J kuvalla sarkohti. 1990. Kilpailun järjestäjät: CULTOR OY SUOMEN SOKERI · HELIOS SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Ympäristöbiologiaa Oriveden Opistossa Oriveden opisto on tehostamassa luonnontieteellistä koulutusta. Nikon TW-Zoom -kompaktikamera, 1.890 mk. Kuvat voivat olla aisemm in kuvattuja. JRINKOINEN SOKERI 1omen Sokerin tutuissa, sokerin alkuperästä kertovissa rinkoisissa pakkauksissa on samaa sokeria kuin kasissa ja maijoissa on luonnostaan. 1 + 85 niuuta palkintoa. , 3. 4. linnassa kiinnitetään huomiota aiheessa pysymiseen: aurinkoiseen ntoon pelkkä aurinkokuva tai pelkkä kasvikuva ei riitä, tekniseen tuun: tarkkuuteen ja valotukseen, ideaan sekä kokonaisuuteen. Sokerissa ei ole lisäaiita, eikä sitä voida keinotekoisesti jäljitellä. 10 kg aurinkoisia sokerituotteita. :ateemikko Matti A. 3. Pitkänen, ulkomaankauppaministeri rtti Salolainen, luontotoimittaja Seppo Vuokko, vuoden luontokuvaaja ,ppo Keränen, toimituspäällikkö Ulla Kokko, markkinointijohtaja :ka Tiainen j_a markkinointijohtaja Markku Jokisalo. Valokuvaustarvikkeita, arvo 800 mk. Suomen Luonto -lehden vuosikerta 1990/ 170 mk. (935) 1011 ja opettaj~ Leena Malmbergilta, puh. pailukuvat on postitettava 15.IO. Ohjelmassa mm. 10 x 15 cm. Saijat ovat >IAT. Teemoihin liittyviä tulevaisuuden näkymiä tarkastelevat toimitusjohtaja Kauko Sipponen, kansliapäällikkö Jaakko Numminen, pääjohtaja Pekka Tarjanne sekä monet muut eri tieteenaloilla toimivat tulevaisuuden tutkimuksen asiantuntijat kuten professori Pentti Malaska. Valokuvaustarvikkeita, ai;-vo 300 mk. ' aJatusta • s;;:,O c',p Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, Nervanderinkatu 11 01200 VANTAA 00100 HELSINKi Puh. Yhteinen Itämeremme Vihreä Liitto järjestää Itämeren tilaa tutkailevan kansainvälisen konferenssin Kotkassa 29. Nikon F 801 -runko + varusteita, yht. vien on oltava julkisissa kilpai,sa ennen palkitscmattomia ja julsemattomia. elokuuta 1989 pidettävässä kesäkongressissa, jonka järjestävät Lapin korkeakoulun Arktinen keskus ja Lapin kesäyliopisto yhdessä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kanssa. illVA. PAPERIKUVASARJA: 1. Lisäksi jäijestäjät varaavat korvauksetta käyttöoikeudet saijojen kahteen ensimmäiseen ku vaan ja lunastusoikeudet :l. Filmiä, a!"vo 500 mk. Lisätietoja antavat mielellään toiminnanjohtaja Hannu Viranto, Lapin kesäyliopisto ja suunnittelija Raimo Paldanius, Arktinen keskus, puhelin (960) 324 274. (90) 876 9100 Puh. Meille suomalaisille Helios on yös maanlaajuinen valokuvausalan erikoisliike. 6.-2. LISÄKSI MOLEMMISSA SARJOISSA PALKITAAN: 6-15. Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Rovaniemellä 9.-11. 1989 ja päättyen I 1. Kuoreen tu nnus "Aurinkoinen". 21-30. . Periferia ja tulevaisuus Mikä ja mitä on periferia. Sokeri on teytynyttä auringon energiaa. 1989 mennessä Lapin kesäyliopistoon, puhelin (960) 22 621
The Salpausselkä ridges had a slightly different ongm, forming parallel to the bottom edge of the retreating glacier when this figuratively ground to a hait and took a rest. Finland has more eskers than any other country in the world. ... They serve to enrich its landscape and to place a distinctive stamp on Finnish scenery. Eskers part of Finland's natural heritage by Marjatta Perttunen and Jouko T.Parviainen Suomen Luonto 48(4): 18-19 With the recession of the continental ice sheet some 10,000 years ago, eskers appeared consisting of sand and gravel deposited in the ri ft valleys scarring the bedrock. .. Matti Wuori despite his profession feels that legislation is incapable of promoting rapid solutions to environmental problems. Finland has been a non-counselling signatory to the Antarctic agreement since 1984 and she now hopes through her research activities to become a counselling member when decisions are reached on the exploitation of the Antarctic's mineral resources i'i1 the early 1990s. Translated by Leigh Plester Toivotamme luonnonläheistä, lämmintä kesää lukijoillemme! Seuraava Suomen Luonnon numero ilmestyy 17. Gemstones and minerals sometimes became buried in eskers, to come to light in recent times when sand and gravel have been quarried for building purposes. ....•• .... For the latter purpose a recently launched oceanographic research vessel will be sent down to Antarctica at the beginning of the southern hemisphere's next summer. Finnish marine researchers have already worked on board West Germany's research vessel in the same waters, studying such topics as the causes of the spring bloom in phytoplankton . Besides which, he adds, legislative measures are not used to full effect. . Now the City of Helsinki authorities are prosecuting two Greenpeace activities for unlawful behaviour within the city limits. The authorities ought to prevent environmental destruction rather waste their time fighting environmentalists," comments Wuori. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 170 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon kestotilauksena yhteishintaan 165 mk (tutustumisjäsenmaksu 25 mk + kestotilaus jäsenille· 140 mk) D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSO ITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) .........•. vsk .. Wuori is helping establish a Greenpeace headquarters in Helsinki. " lnfluencing environmental issues through the agency of the law is slow and cumbersome," he admits. "The City of Helsinki has quite unnecessarily become an antagonist of nature conservationists . ... ... As the world's leading manufacturer of ice breakers, Finland is keen to sell her arctic technology abroad. Thus far, no diamonds have been unearthed in Finland, but if they ever are, it will most likelybe from an esker! Finns in Antarctic exploration by Tiu Similä Suomen Luonto 48(4): 28-34 Finns have just finished putting up their first Antarctica research station, wbich has been named Nordenskiöld base, after Finland's most famous polar explorer, A.E.Nordenskiöld, the first man to sail the northeast passage. .. He recently gained prominence as Greenpeace's lawyer in the widely publicised court case following the Jcelandic whale meat furore in J une 1988, when environmentalists attempted to prevent an illegal consignment of meat from being loaded in Helsinki harbour by chaining themselves to ro-ro containers. 8. Finland intends primarily to study ice and the ocean. ......... ..•. "For instance, for polluting the sea you can receive up to four years in prison. "An international organisation may run into launching difficulties in Finland's frigid atmosphere: Under Finnish law only Finns are permitted to be members of assoc1at10ns . In Lapland eskers have yielded gold, granite, corundum and jasper. ----------------------------~ Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 160 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 190 mk (ei-jäsenet). The region's natural resources are also an attraction. The objective will not, however fail as a result of such ~ ormalities. SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Greenpeace will be opening its Helsinki H Q later this year, as soon as the court case has been held". ... Yet the authorities constantly give out mere warnings to offenders" . JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA Suomen luonnonsuojelulii110 maksaa postimaksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/1 00003 Helsinki ____________________________ J 54 SU0MENLLJONTO (Nature of Finland) Published by che Finnish Associacion for Nature Consen-acion Address: Box 169 00151 Helsinki, Finland Finland's interest in the South Pole revolves, according to her Ministry of Trade and Industry, around research and possible commerce. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Matti Wuori defending Nature in the dock by Aino Karve Suomen Luonto 48(4): 10-11 Barrister Matti Wuori has become a nature conservation solicitor at law. Such 'treasures' include smoky quartz, beryl, topaz and spectrolite
Ne ovat likimain kahden miljardin vuoden ikäisiä, ja tuolloin ei pitänyt elää mitään näin SUOMEN LUONTO 4/ 89 48. Sittemmin vesi nousi, ja leväpeitteisten savi pallojen päälle kerrostui uutta savea. Eri puolilla maata hyvinkin runsaina olevat mustaliuskeet ovat entisiä merenpohjan sedimenttejä, joiden musta väri, hiili, ja liuskeessa hyvin usein esiintyvä rikkikiisu ovat pera1sm muinaisista meren elävistä. vsk. Väkivaltaisiin vuorten poimutuksiin savi ei enää joutunut, mutta syvälle kuitenkin ja muuttui saviliuskeeksi, jossa hiilipussit säilyivät ihmeteltäväksemme. kookkaita eliöitä! Löytöaikanaan hiilipusseja pidettiin maailman vanhimpiin elämänjäänteisiin kuuluvina. Vanhastaan tunnettuja ovat Tampereen Aitolahden rantakallioista löydetyt parikymmensenttiset hiilipussit, jotka saivat tieteelliseksi nimekseen arvoituksellinen hiilipussi Corycium aenigmaticum. Silti hiilipussit ovat kiistatta eloperäisiä, elävien olentojen jäänteitä. Tuolta ajalta on eloperäistä hiiltä jäljellä paljonkin, mutta se on poimutuksissa menettänyt täysin alkuperäisen rakenteensa. Nyttemmin on löydetty liki kaksi kertaa vanhempiakin fossiileja, joten ikänestorin titteli hiilipusseilta on mennyt! Hiilipusseja tutkittaessa ei mikroskoopillakaan erota mitään yksityiskohtia sen rakenteessa ja pussin sisällä oleva kivi on samanlaista kuin pussin ulkopuolellakin. Aallokko on pyöritellyt rannasta irroittamiaan savipallosia tässä levämassassa: savikal<ut ovat saaneet leväkuorrutuksen. Seppo Vuokko 55. Laakealle savirannaHe tuulet olivat ajaneet "veden kukkaa", pieniä leviä, suuriksi lautoiksi, aivan kuin nykyäänkin tapahtuu. Todennäköisin selitys hiilipussien synnylle onkin seuraavanlainen. Meillä ei ole fossiileja kaikilta maailmankausilta, mutta elämänkehityksen varhaisvaiheista meillä on runsaastikin jäänteitä. Arvoituksellinen hiilipussi Sitkeästi elää käsitys, ettei Suomessa ole fossiileja
Kuvia maan ja taivaan väliltä! LUONNON KUVA-ARKISTO Palveleva kuvatoimisto Nervanderinkatu 11, 00100 HELSINKI, Puhelin: 90-409238, telefax: 90448 202