6 13. Suomalainen lehdistö on viime vuosina kiitettävästi alkanut kirjoittaa luontoja ympäristöasioista; monissa lehdissä on jopa ympäristötoimittaja. Monet vuosikymmenet lehteä tehtiin talkoovoimin ja vähin varoin. Väriero/lelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aika kauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vaslaa läheletyistä kuvisla lai kirjoituksista, joisla ei ole etukäteen soviUu. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 08 . 199030. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimi11aja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimii/ajat Anlli Ha i k ka Alice Karlsson Markku Tanllu (ulkoasu) Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Anni Ka rlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Merkittävää on myös se, että lehden julkaisija on vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö. 07. Tänä vuonna olemme saaneet lisättyä myös numeroiden määrän kymmeneen. 1/mestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 5 15. Lähivuosina pyrimme pistämään vielä paremmaksi: tekemään Suomen Luonnosta kuukausijulkaisun . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Vaikka maailma on muuttunut, on lehden kantava ajatus, luonnon puolesta puhuminen, säilynyt samana halki vuosikymmenten. 05. 15 . 7 17. vsk.. Ympäristöongelmat eivät noudata valtioiden raj'oja, ja koko ihmiskunta syö luonnon seisovasta pöydästä. Suomen Luonnon levikki on viime vuosina kasvanut erittäin suotuisasti . 08. Aikakauslehdelle puolen vuosisadan ikä on kunnioitettava. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosik erta 2 10 mk ja säästötilaus 185 mk. 9. Vasta viime vuosina tilanne on muuttunut. ~ ·-··-· ·-----2 SUOMEN LUONTO 4/ 9 1 50. Alkuvaiheessa toimittiin puhtaasti isänmaan luonnon säilyttämiseksi klassisen luonnonsuojelun hengessä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Irma Kaitosaari PL 169 00151 Helsinki puh . Säästötilaus 223 mk. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 46. Luonnonsuojelussa elettiin 70-luvun taitteessa murrosaikaa, jolloin moderni ympäristönsuojelu kuoriutui esiin. 09. Sittemmin näkökulma on laajentunut koko maapallon kattavaksi. Suomen Luonto perustettiin vaikeissa oloissa keskellä sotaa. Parin viime vuosikymmenen kuluessa suhtautuminen luonnonja ympäristönsuojeluun on muuttunut huomattavasti. Nykyään suuri osa suomalaisista kannattaa luonnonsuoj elua. 654 198 Ilmestyy 20. Tiedotusvälineillä on suuri merkitys ympäristötiedon jakajana ja luonnolle suopeiden asenteiden muokkaamisessa. 06. Ääni elämän koreuden puolesta Luonto juhlii parhaillaan 50-vuotista taivaltaan. Silloinen päätoimittaja Seppo Vuokko sijoittaa Suomen Luonnon kyltin oikeaan paikkaan. SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Tuokiokuva Suomen Luonnon 40-vuotisjuh/ista Suomenlinnan Pirunkirkosta vuodelta 1981. 10. 19. llmoit usmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9 100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 32 markkaa. Maapallo on ihmiselle paras paikka asua; yhtä mukavia planeettoja ei ole tiedossamme. 1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. Tilaushinnat 11 . Sodasta huolimatta tai ehkä juuri sen takia luonnonsuojelun tärkeys nähtiin kirkkaasti jo silloin. Uudenlaista ajattelua kuvastaa myös se, että satakunta kansanedustajaa teki hilj attain esityksen luonnon oikeuksien kirjaamisesta hallitusm uotoomme
. Viisikymmenvuotiaat, Markku Tanttu . . . . . . . Ojituksista pidättyminen on kaksin verroin hyödyllistä, sillä samalla voidaan estää metaanin ja hiilidioksidin karkaaminen soista ilmakehään. . . Elämän koreuden ja rikkauden säilyttämiseksihän Suomen Luonto työtään tekee. Metsänparannusvarat ovat myös mainio säästökohde. . . . . . . Lähiaikoina näemme onko keskustapuolueen luonnonsuojelupuheissa uskottavuutta vai ovatko ne pelkkää pulinaa. . Verrattuna mm. Asiat on kuitenkin nähtävä oikeissa suhteissaan: kansallisvarallisuutemme on taantumasta huolimatta maailman korkeimpia, eikä lievä lama saa antaa aihetta paniikkiin eikä lyhytnäköisiin supistuksiin väärissä paikoissa. . . . . 32 Lakeja säätämällä ei saada kitkettyä ihmisistä vanhoja asenteita. . . . Niiden energiantuotto vastaisi vain pientä osaa energiakulutuksemme vuosikasvusta. . Siperian helmi himmenee, Kaisa Junninen......... Kuva Hannu Hauta/a/ LKA. . . . . . . . . 38 Kirjoituskilpailun tulokset.............................. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 "Jos metsään tulee näätä, niin pakoon täyttä päätä", laulavat Tiku ja Takukin. . . . . . . . . . . . . 39 Mielipiteitä, keskustelua . . . . . . 37 Ulkomailta.................................................. . . 47 Kysy luonnosta . . . . . . . . .. . . . . . . . Myös jäädyttämällä suunnitellut moottoritiehankkeet voidaan säästää satoja miljoonia markkoja. . . . Kotka on yhä henkipatto, Yrjö Karjalainen ja Arto Komulainen . . . . . . . . . . . . . . . 34 Miten käy Baikalin, maailman vanhimman, syvimmän ja suurimman makean veden varaston. . . Jorma Laurila SUOM EN LUONTO 4/ 91 50. . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Sinivuokoista saasteisiin ja ekoelämäntapaan, Teuvo Suominen . . . . . . . . . . 50 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . 4 Kuluttajan valinnat..................................... Jos keskustapuolueen johtama hallitus lyö laimin luonnonsuojeluasiat, voi vain toivoa Esko Ahon ykköselle mahdollisimman lyhyttä ikää. . . .. . Kansallisja luonnonpuisto-ohjelmasta on loppusuoralla vasta ensimmäinen vaihe ja myös soidensuojeluohjelman toteuttaminen on pahasti kesken. .. . . 42 Kirjoja ....................................................... . vsk . . Edellisen numeromme kannessa komeilevan riskilän oli kuvannut Seppo Keränen. . . . . . . . . . Työllistäminen ei saa olla peruste luonnon tuhoamiselle. . Kohti Jäämerta, Timo Pusa . . . . . . . Hallituksen teknokraattista linjaa kuvastaa se, että suurimmat supistukset tehdään kehitysapu-, sosiaalija kulttuurimenoissa. moniin köyhiin Afrikan valtioihin Suomi on luonnonsuojelualueittensa määrässä kehitysmaa. . . . 3. . . . Sen on opittava pienestä pitäen sukunsa tavoille, joista enemmän sivuilla 12-13. Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Savo Luonnonväärät maisemat, Patrick Hublin ja Seppo Vuokko . . . 59 Kansikuva Pörhäkkä näädänpentu ei aikaile puuhun kiivetessään. . Joillekin ihmisille kotka on yhä vihollinen. Lehti kuitenkin juhlistaa olemassaoloaan toukokuun lopulla; se sopii hyvin luonnonsuojelulehdelle, sillä onhan kevät elämän virkoamisen ja uudelleen syntymisen juhlaa. . . Typpilannoitus taas on paitsi kallista ja turhaa, suorastaan vahingollista, koska metsämme saavat ilmasta yllin kyllin typpeä, eräiden tutkijoiden mukaan jopa pahoinvointiin asti. . . 50. . . . . . 14 Pohjois-Savon järvien, metsien ja peltojen tilkkutäkissä lomittuvat luontomme eteläiset ja pohjoiset piirteet. . . . . . . . Viime vuosina on hyväksytty joukko tärkeitä luonnonsuojeluohjelmia, kuten lehtojen-, lintuvesienja rantojensuojeluohjelmat. . . . . 10 Puheenvuoro metsiemme sairaudesta, sen syistä, ensiavusta ja lääkkeistä. . . . . . Yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta löytyy paljon · tähdellisempiä säästökohteita, kuten maatalouden vientituki. . . . . . . . . Myös luonnonsuojeluvarat ovat vaaravyöhykkeessä, etenkin jo muutenkin alimittaiset luonnonsuojelualueiden ostomäärärahat. . . . . . . . . . .. . . . Suomi roikkuu samassa asiassa myös OECD-maiden hännillä. . . . . . . . . . Lama ja luonnonsuojelu lama pakottaa valtion menojen raJUJhin leikkauksiin. . Kotimaasta . . . Vuosikymmenien kuluessa työn painopisteet ovat vaihtuneet. . 8 Annammeko metsien mennä?, Yrjö Norokorpi .. . . . . . . . . . Näätä oravien kauhu, Jouko Kuosmanen...... . . 58 Kevättä rinnassa........................................... . . vuosikerta 4 • 1991 Suomen Luonnon tarkkaa perustamispäivää ei ole kyetty jäljittämään. 26 Luonnonvalokuvaaja Hannu Hautalalla ja Suomen Luonnolla on muutakin yhteistä kuin ikä. . . 54 Summaries af the Main Articles . . . . . . . . . . . Järkevä paikka pihistää on luopua Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamisesta. . . . . 22 Suomen Luonto -lehti on kirjoittanut luonnon puolesta 50 vuotta. . . . . . Ohjelmilla ei ole merkitystä, ellei niitä toteuta mahdollisimman pian, sillä ilman tehokkaita toimia kohteet tuhoutuvat pala palalta. . . . . . . . . . Pirkka-Hämeen maakuntakukka: Valkolatva tuomi ......................................................... Esimerkiksi soiden uudisja kunnostusojituksista voidaan tykkänään luopua, samoin uusien metsäteiden rakentamisesta ja metsien typpilannoituksesta
Lisäksi on luotava koko maan kattava vaarojensuojeluohjelma, liittokokous korosti. Tuulimyllyt pyörivät vinSSL:n autoton liittokokous: Moottoritiehankkeet jäihin Valkeakosken Sääksmäellä pidetty Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous otti voimakkaasti kantaa moottoriteiden rakentamista vastaan. Samoin puheet Kollajan altaan rakentamisesta on lopetettava ja Iijoen yläjuoksu on kokonaisuudessaan säilytettävä koskiensuojelulaissa. Ab Korsnäs Vindkraftspark-Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy perustettiin viime joulukuussa. kauppapuutarha, joka tarvitse lämpeltoja ja metsiä. Kokous oli autoton ja omalla autolla tulo oli tykkänään kielletty. vsk.. sanopisto, oli valittu teeman mukaisesti: se sijaitsee suunniteltujen moottoritielinjausten keskiössä, kauniissa hämäläisessä maalaismaisemassa. rusteella päivä perhosten taantuma on voimistumassa, joten niiden tarkkailua on tehostettava. Seurantaan voivat osallistua kaikki kohtuullisen ajan samalla alueella havaintoja tehneet henkilöt. . Suomen Luonto -lehden kautta kutsutaan seurannan osanottajiksi nuoria ja kaikkia muita järjestäytymättömiä harrastajia. Muualla maailmassa tuulivoimaloita on jo ollut pitkään. Meillä sähkö on niin halpaa, että on vaikea päästä tuotantokustannuksissa riittävän alas. Seurantalomakkeita saa osoitteesta Etelä-Karjalan allergiaja ympäristöinstituutti, 55330 Tiuruniemi. Koska päiväperhosten vähasti, sillä Korsnäs on tutkimusten mukaan Suomen rannikon tuulisin paikka. Hyvää perhoskesää! Tanskalaisten tuulimyllyjen melu ei saa määräysten mukaan nousta 200 metrin etäisyydellä yli 45 desibelin. Kaliforniassa on noin 15 000 ja Tanskassa 3000 tuulivoimalaa. Osallistu päiväperhosten seurantaan päiväperhoslajisto köyhtyy ja tavallisetkin lajit vähenevät. Näin tuulisähköä voidaan jakaa keskeytyksettä koko vuoden. Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallitukseen tulevat erovuoroisten tilalle 1992 alussa Veikko Aalo, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Lasse Porsanger, Taija Sippel ja Pentti Thuneberg. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Sitä iloisemmin tuuliroottorit kieppuisivat vain tuntureilla. "Paisutettu tierakennusohjelma merkitsee energiantuhlausta, ilman ja maaperän saastumista sekä meluhaittoja. Teiden rakentaminen uhkaa Etelä-Suomen vielä säilyneitä soraharjuja, kallioalueita ja kulttuurimaisemia. 6. Annista saa kiinni puhelimella (961) 641 064 tai (961) 645 242. Suomen suurperhosten lajistosta 12 prosenttia on päiväperhosia, mutta ympäristöministeriön uhanalaisten eläinten luettelon (1985) suurperhosista päiväperhosia on yli kolmannes. Rantojensuojeluohjelma on liittokokouksen mukaan toteutettava vähintään vaitä on luotettavaa tietoa. Normaali puheäänikin pauhaa jo 60 desibelin voimakkuudella! Korsnäsin Tuulivoimapuiston osakeanti kestää 15. Myös eläinten luontaiset kulkureitit katkeavat", liittokokous perusteli jyrkkää kantaansa. Kokouspaikkakin, Päivölän kanhentymistä pidetään yhtenä luonnon muutosten hälytysmerkkinä, on tärkeää, että kaikkien lajien tavallisimpienkin esiintymisespöä talvella sekä kalanrehustamo, joka puolestaan jäähdyttelee kesällä. Liittokokous vaati myös, että valtioneuvoston kielteinen päätös Vuotoksen altaan rakentamisesta vuodelta 1982 on pidettävä voimassa ja Vuotosjoki on liitettävä koskiensuojelulakiin. 1991 asti. Alice Karlsson tioneuvoston viime joulukuussa tekemän periaatepäätöksen laajuisena ja lisäksi on säädettävä rantalaki. On katsottu välttämättömäksi aloittaa päiväperhosten jatkuva seuranta, joka toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan allergiaja ympäristöinstituutin ja Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa. Tätä osoittavat ympäristöministeriön ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston asettamien työryhmien tulokset. Tuulisähkö on turvallista ja yhä äänettömämpää. Kokouksen antaman julkilausuman mukaan moottoritie ei yhdistä, vaan hajottaa ja hallitsee kyliä, 4 KOTIMAASTA Tummakirjosiiven voit nähdä loppukesällä Etelä-Suomessa. Samoin vaadittiin Kolin kansallispuiston toteuttamista alkuperäisen suunnitelman mukaisena, 2500 hehtaarin laajuisena. Vuonna 1990 julkaistuun Suomen päiväperhoset -kirjaan koottujen tietojen peTuulensieppari Korsnäsin rannoille ensimmamen tuulivoimapuisto tulee Vaasan eteläpuolelle Korsnäsiin. Sinne pystytetään neljä tanskalaista tuulimyllyä, jotka tuottavat sähköä 1530 megawattituntia vuodessa. Liitto vaati Hämeenlinnaa Suomen moottoritierakentamisen päätepisteeksi ja kaikkien moottoritiehankkeiden jäädyttämistä. Uudet energiakokeilut ovat Suomessa harvinaisia. Energiamäärä riittää tyydyttämään noin 80 omakotitalon vuosittaisen sähköntarpeen. Yhtiön perustajajäsenissä ovat mukana mm. Yhtiö kerää nyt pääomaa osakeannilla ja tavoitteena on saada 30 metriä korkeat tuulimyllyt toimintaan ennen vuodenvaihdetta. Yksityishenkilöille ja yhteisöille on varattu 500 markan hintaisia osakkeita 3000 kappaletta
ko viitasammakko Lapissa. Antti Halkka 5. "Laji näyttää levineen melko tasaisesti Napapiirille asti, mutta Lapista on havaintoja edelleen niukasti." Uhanalaisen rupiliskon levinneisyysylue KaakkoisSuomessa näyttää hieman laajemmalta kuin aikaisemman kartoituksen perusteella. "Kyllä tämä aika lamaannuttavalta tuntuu, kun kymmenen vuotta on tehty työtä allasta vastaan ja taas se alkaa", sanoo Vuotostoimikunnan puheenjohtaja Annikki Tolppanen Pelkosenniemellä. Kokonaapa, yksi Euroopan suurimmista säilyneistä aapasoista ja monen uhanalaisen lajin kotipaikka. "Turhauttavalta tämä tuntuu, mutta emme lyö kintaita tiskiin", sanoo Annikki Tolppanen. Kesäkuussa korvat hörölle: pulputtaisivesiliskosta. Luonnosuojeluperusteitakaan altaan vastustajilta ei puutu, sillä altaan alle jäisi "Emme esimerkiksi tiedä, esiintyykö vesiliskoa Pohjanlahden saarilla. Veden alle jäisi 230 neliökilometriä metsäja suoluontoa ja tusina elvytystilaa. ja kokoomuksen voimalaitosmiehet ovat kaivamassa esiin jo moneen kertaan haudatun Vuotoksen allashankeen. Vuorokausisäännöstely olisi joen hiekkaisten rantojen surma. ''Kotiseutuamme hallitsisi allas", sanoo Annikki sanoo Terhivuo. "Ja alueen linnusto on ehdottomasti yksi Lapin arvokkaimmista.'' Altaan vastustajat ovat kokoamassa v01m1aan. "Muuten vesiliskon levinneisyys näyttää ulottuvan Keski-Suomen eteläosiin." Kyselyssä pyydettiin tietoja myös eläinten esiintymisen muutoksista. Runsaslumista osoittavien havaintojen määrä jäi kaikilla lajeilla alle viidennekseen." Terhivuo kiittää kartoitukseen osallistuneita. Kartoitus varmensi monien lajien levinneisyyskuvaa. Muut tekoaltaat ovat vieneet alajuoksultaan talvijäät, joita pitkin on totuttu kulkemaan. Antti Halkka Matelijaja sammakkoeläinhavainnot voi ilmoittaa Eläinmuseoon osoitteella Pohjoinen rautatiekatu 13, 00100 Helsinki. Tolppanen. Museosta saa myös kartoituslomakkeita. Miten lapset saa pysymään jäältä pois?'' Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on asettunut vastustamaan allasta äänin 116. Seudun kunnista Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Savukoski ovat valtuustojensa enemmistöpäätöksillä Vuotosta vastaan, Salla ainoana puolesta. Yhteensä kyselylomakkeita palautettiin Helsingin yliopiston Eläinmuseoon 1071 kappaletta. Retkeilijän kannattaa pitää korvansa auki kuuluisiko pulputusta. Kartoitusta jatketaan vielä tänä vuonna lajien levinneisyyskuvan täydentämiseksi. "Altaan alapuolella Kemijoki virtaisi Pelkosenniemen kyläkeskuksen ohi voimalaitosyhtiön tahdon mukaan. Veden korkeus sahaisi altaassa kahdeksan metriä ylös alas. vsk. Allas mullistaisi varsinkin pelkosenniemeläisten maisemat. Oulukin vesiliskojen kotiseutua syksynä Suomen Luonto tarjosi lukijoilleen tilaisuuden osallistua sammakkoeläinja matelijakartoitukseen. "Yleisesti voidaan sanoa, että sammakkoeläinten ja matelijoiden kannat ovat taantuneet tai pysyneet ennallaan 70lukuun verrattuna. Sammakkoeläimistä saatiin havaintoja siinä missä matelijoistakin. miiksi saanut amanuenssi Juhani Terhivuo. Viimeksi hallitus luopui altaasta "sitovalla" iltakoulupäätöksellä vuonna 1982. KOTIMAASTA Sammakkoeläinja matelijakartoitus tuotti pohjoisen havainnon Lisää tietoja kaivataan. "Viitasammakon pulputtava ääni on näköjään opittu tuntemaan", sanoo Terhi vuo. "Vaikeinta on paluumuuttajilla, jotka ovat raSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Esimerkiksi Kitisellä jää on täysin arvaamaton, sillä puolitoistametrinenkin jää voi hetkessä hävitä. "Sellaista miehenmittaista uhkeaa saraikkoa kuin Kokonaavalla en muista nähneeni muualla", sanoo Lappia paljon suolintulaskennoissa kolunnut Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. Ja kuinkahan laajalle Lapissa viitasammakko on levinnyt?" Paras lappilaisten viitasammakoiden havainnointiaika on kesäkuussa sikäläiseen sammakonkudun aikaan. "Lisäksi paljastui vesiliskon erillinen pohjoinen esiintymä Oulun lähellä", kentaneet elämänsä sen varaan, että allasta ei tule." Kemijoen yläjuoksulle suunniteltu allas lisäisi Suomen energiantuotantoa reilut puoli prosenttia. ''Esimerkiksi kangaskäärmeestä saatiin Ahvenanmaalta ilahduttavan monta havaintoa", sanoo alustavat tulokset juuri vaiHukuttaako hallitus Vuotoksen
Metsiä on suojeltu eniten karuilla mailla. Lakiesitystä on moitittu ja kiitetty. Kuivahkoja kankaita on suojeltu suhteessa niiden yleisyyteen noin kymmenkertaisesti lehtoihin, lehtomaisiin ja tuoreisiin kankaisiin verrattuna. Selvitykseen sisältyvät maamme 15 eteläisimmän metsälautakunnan alueilla sijaitsevat lakisääteiset luonnonsuojelualueet sekä metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen omilla päätöksillään rauhoittamat alueet. Tähän päädyttiin selvityksessä, jonka teimme Marja Ruhkasen ja Timo Tannisen kanssa metsähallituksessa. Aarniometsien suojeluohjelmaa tarvitaan Vaikka tiedot metsien suojelutilanteesta ovat tarkentuneet vasta selvityksen myötä, luonnonsuojeluväki on kantanut huolta etenkin vanhojen metsien säilymisestä jo pitkään. Kuivia kankaita on suojeltu jopa kolmikymmenkertaisesti reheviin kasvupaikkatyyppeihin verrattu6 C:=J =< 0.250% ITillD = 0.251 0.500 % fflffll =0.501 -0.750% ' fiiillll = 0.751 1.000 'l(, Suomen vehmaimpien osien metsiä on suojeltu vähiten. Niidenkin suojelulla on jo kiire. Tutkija Pekka Aikio Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksesta Rovaniemeltä on ollut valmistelemassa saamelaislakiesitystä. Kansainvälisen työjärjesSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Sen puolesta Aikio on ponnistellut 1960luvulta lähtien mm. na. Aikio on saamelainen biologi; Saamen lähes 6000-jäsenisen kansan itsenäisyys on hänelle tärkeä asia. Maastokokemuksen perusteella voidaan sanoa, että vain pieni osa eteläisen Suomen suojelumetsistä on lähelläkään luonnontilaa. kansainvälisissä työryhmissä. Vaasa täysi nolla Suojellun alan osuus vaihteli Vaasan metsälautakunnan täydestä nollasta Pohjois-Karjalan yli 60 neliökilometriin eli vajaaseen prosenttiin. Saamelaisalue käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa olevan Lapin paliskunnan. Vanhojen metsien suojelu liittyy läheisesti metsien luonnontilaisuuteen. Suomen vehmaimmassa eteläosassa eli hemiboreaalisessa kavillisuusvyöhykkeessä on suojeltu vain 0, 18 prosenttia ja siitä pohjoiseen seuraavassa eteläboreaalisessa vyöhykkeessä ainoastaan 0, 14 prosenttia metsämaista. Vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikkö kartoittaa parhaillaan Etelä-Suomen vanhoja luonnonmetsiä. Tämä yleistys antaa kuitenkin täysin väärän kuvan metsien suojelutilanteesta Etelä-Suomessa. Rannikolla ja suuressa osassa Järvi-Suomea suojelutilanne on perin heikko. Voimakkaimmat vastustajat löytyivät alueen kunnista, mutta myös luonnonsuojelijoilla on aihetta pelkoon. Lakiesityksen mukaan metsähallituksen tilalle tulisivat lapinkylien hallitukset, sen sijaan kuntien hallinto jäisi ennalleen. vsk.. Lain tarkoituksena on palauttaa saamelaisille oikeus maahan, jota nyt hallitsee metsähallitus. Edustavimmat jäljellä olevat lehtokohteet on koottu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, joka tulee toteutuessaan osaltaan korjaamaan tilannetta. Monissa osissa maata on vielä tässä suhteessa runsaasti töitä. Uhanalaisten metsälajien suojelun kannalta on tärkeää, että kaikenlaisia metsiä suojellaan maamme kaikissa osissa. Rehevien metsätyyppien määrä on maassamme nykyisin vähäinen, sillä suurin osa lehdoista on jo aikanaan raivattu pelloiksi. Suojeltu metsäala vaihtelee Vaasan nollasta Pohjois-Karjalan vajaaseen yhteen prosenttiin. Ohjelma on otettu yhdeksi itsenäisyytemme juhlavuoden 1992 kohteista. Lakiesityksen mukaan saamelaisalueen kansallisja luonnonpuistot sekä soidensuojeluja erämaa-alueet siirtyisivät yksityisomistukseen ja nykyisistä valtion metsämaista muodostettaisiin lapinkylien yhteismetsiä. Saamenmaasta Suomen Baltia. aarniometsäkartoituksen tavoitteena on laatia suojeluohjelma täydentämään vanhojen metsien suojelua maamme eteläosassa. Tämän ns. Saamelaislaki luonnon uhkana. Juuri rehevien kasvupaikkojen suojelu säilyttäisi kuitenkin eniten luontomme monimuotoisuutta. · Seppo Kallonen Selvitystä "Suojellut metsät Etelä-Suomen va/tionmailla lokakuussa 1989" on saatavissa metsähallituksesta, puh (90) 61631/ luonnonsuojelutoimisto. KOTIMAASTA Etelä-Suomen metsät suojeltu huonosti suomalaisista on sitä mieltä, että luonnonsuojelualueita on maassamme tarpeeksi. Tämä on 0,27 prosenttia eli noin neljässadasosa alueen metsämaan kokonaispinta-alasta. Tällä Suomen vyötärön eteläpuolisella alueella on hakkuilta suojeltu metsämaata noin kolmen peruskarttalehden verran eli 307 neliökilometriä. Suojelijat pelkäävät, että alueen luonnonja kansallispuistot menetetään ja metsät hakataan viimeiseen puuhun. Etelä-Suomessakin suojellut metsät siis keskittyvät alueen pohjoisosiin. Lain viesti on selvä: saamelaisten alueet kuuluvat saamelaisille ja heillä pitää olla oikeus päättää miten maita käytetään. putkahti tietoisuuteen tämän vuoden alussa. Kuten ~arniometsät ja lehdot osoittavat, nyt pystytään säilyttämään enää viimeisiä sirpaleita. Tasapainoisen ja edustavan suojelualuejärjestelmän luominen Etelä-Suomeen on tänä päivänä jo lähes mahdotonta
tarpeen tällainen muodollinen koukero, jos luonnonsuojelualueet säilyvät ennallaan. Liitto pitää myös tärkeänä, että metsähallituksen Ylä-Lapin hoitoalue muutettaisiin luonnonhoitoalueeksi, jonka luottamuselimessä olisivat edustettuina eri väestöryhmät. Hänen mukaansa väite luonnonsuojelualueiden purkamisesta on tahallinen ja väärä. Hakkaisivatko lapinkylät metsänsä. "Kunnat tietenkin pelkäävät vallan kaventumista." Mutta luonnonsuojelijoita Aikio ei ymmärrä. Niiden edellytetään olevan yhteiskunnan omistuksessa ja niiden suojelu on varmistettava lailla. Sopimus on valmistunut 1989. "Teoriassa yksityismetsälain mukaan on mahdollista hakata ankarastikin," myöntää Aikio, "mutta missään tapauksessa pyrkimyksenä ei ole käynnistää sellaista prosessia, joka lisäisi luonnon tehokäyttöä." Luonnonsuojeluliitto pelkää Lapin luonnon puolesta Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa jyrkästi nykyisten suojeluja erämaaalueiden siirtämistä yksityisomistukseen. "Kun suojelualueiden hallintoja valvontaväki tulee suurimmaksi osaksi Helsingistä, voidaan luonnonsuojelualueet kokea siirtomaahallinnon välineiksi." Erämaa-alueet mukaan lukien yli puolet saamelaisalueen maapinta-alasta on suojeltu. Esimerkiksi vuonna 1990 metsähallitus maksoi Inarin kunnalle metsäveroa liki kolme miljoonaa markkaa! Liiton mielestä saamelaiskulttuurin säilyminen on turvattava selkeyttämällä nautintaoikeutta valtion mailla ja osoittamalla saamelaiskulttuurille riittävästi varoja. "Saamelaisalueella olevat luonnonsuojelualueet säilyvät entisessä käytössä", vakuuttaa Aikio. "Ne vain muutetaan yksityismailla oleviksi suojelualueiksi ." Luonnonsuojelulain mukaan yksityisillä mailla olevat luonnonsuojelualueet voidaan purkaa lääninhallituksen suostumuksella. Liiton mukaan kansallisja luonnonpuistot on kansainvälisten määritelmien mukaan tarkoitettu suojelemaan pysyvästi kunkin maan edustavimpia luonnonalueita. tön ILO:n sopimuksen mukaan kansoilla on oltava oikeus itse päättää mahdollisimman laajasti itseään koskevista asioista. Valtion metsämaiden siirtäminen lapinkylien yhteismetsiksi johtaisi liiton mukaan metsävarojen nykyistä voimakkaampaan hyödyntämiseen. Suojelualueiden menettämistä realistisempi pelko on Aikion mukaan metsien kohtalo, mutta "tässä on mentävä yleisen valistuksen ja demokratian tietä eteenpäin. Miksi sitten on lainkaan SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Toistaiseksi sen on ratifioinut vain Norja, mutta myös Suomen kanta on myönteinen. Metsäverotus sekä saamelaiskulttuurin ja -parlamentin ylläpidon osittainen riippuvuus lapinkylistä lisäisi paineita metsien hakkuisiin. vsk. Saamelaislakiesityksessä luonnonsuojelualueet esitetään perustettaviksi uudelleen suoraan lailla, joten Aikion mielestä ne voidaan myös lakkauttaa vain eduskunnan säätämällä lailla. Kylillä ei ole myöskään perinteitä hyödyntää metsiä kaupallisesti, vaan niitä on käytetty lähinnä kotitarpeiksi. Pitäisi luottaa ihmisen omaan vastuuseen jahaluun käyttää luontoa varovaisesti.'' Aikio uskookin, että hakkuut vähenevät, koska metsätyö ei ole saamelaiselinkeino. KOTIMAASTA Vanha ja uusi törmäävät Lapin palkisilla. Aikion mielestä koko saamelaisalue luonnonja kansallispuistoineen pitää saada saamelaisten itsehallintoon. Lapin suojelualueiden yksityistämisestä seuraisi liiton mukaan se, että Lemmenjoen, Pallas-Ounastunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot sekä Mallan, Kevon ja Sompion luonnonpuistot jouduttaisiin poistamaan kansainvälisistä puistoluetteloista. Alice Karlsson 7. Tätä taustaa vasten Aikio ei voi käsittää saamelaislakiesityksestä annettuja kielteisiä lausuntoja
Kierrätyskin himoitsee ! valkoista, sillä ruskeat kuifr dut tekevät paperiin pilkku"' ja. Pannassa ovat myös kirjekuorien tarrat ja ikkunat sekä itsejäljentävä paperi, mutta nahkeaa faxipaperia siedetään nipin napin. Suurin osa toimistoissa kertyvästä paperista on onneksi sellaisenaan erinomaista uuden paperin raaka-ainetta, joten syytä hermostumiseen ei ole. Samoin ovat tehneet useat mökkiläiset, i jotka haluavat asua vasta·~ kin puhtaan veden ääressä. Esimerkiksi sanomalehtipaperia tekevään Kaipolaan kelpaa vain kotikeräyspaperi. Ongelmat ovat kuitenkin kerääjien ja tehtaiden eivätkä kuluttajien. Talteen saatu määrä on asukasta kohden laskettuna 91 kiloa kasvua edellisestä vuodesta on neljä kiloa. Kaipolasta kehotetaankin kotitalouksia laittamaan keräykseen kaikki se mitä postiluukusta tuMäntysaippua mainettaan pahempi Juuriharjat suihkivat taas Suomen rannoilla. Jos kerran metsäteollisuus tarvitsee keräyspaperia raaka-aineeksi, maksakaan siitä niinkuin muustakin, on paperinkerääjien kanta. Toimistopaperi ja ruskea kuitu tuovat siellä insinööreille harmaita hiuksia. Mökeillä pesuvedet voi imeyttää maahan. Nyt tehtailla tekevät kiusaa muun muassa itseliimautuvat kirjekuoret, joiden tahmainen liima sulaa uusiomassaan. Jotkut kunnat, kuten Laitila ja Vilppula, ovat jo rakennuttaneetkin pumpulla ja viemärillä varustettuja maapesupaikkoja asukkailleen. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Alice Karlsson Ei ole helppoa olla paperinkerääjä Paperia kerätään vuosi vuodelta talteen enemmän, vaikka monilla alueilla ihmiset tuskailevat keräysastioiden puutetta tai jatkuvasti yli pursuavia laatikoita. Kotitaloudet ja muut keräyspaperin ja -pahvin tuottajat haluttaisiin pistää maksamaan siitä, että teollisuus saa käyttöönsä keräyskuitua. Valtaosa matoista pestään laiturilla, mutta vesien suojelemiseksi pesupaikka kannattaisi siirtää maalle. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka saattavat helpottaa työtä, mutta jotka samalla hankaloittavat uudelleenkäyttöä. Jotkut kunnat ovat jo rakentaneet pesupaikat asukkailleen maalle ja siellähän ;_;i se pesu ja juttu luistaa kuten ennenkin. Nyt puhutaan jätemaksujen laajentamisesta keräysmateriaa/eihin. D SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. On selvää, että monet kerääjät joutuvat vaikeuksiin ja jotkut ovatkin jo lopettaneet pahvinkeräyksen. Pesuvesi pitää vain imeyttää maahan ja sen voi myös kaataa kompostiin. Siellä missä keräys kannattaa se tehostuu, mutta monet harvaan asutut alueet jäävät tuottoisten paikkojen jalkoihin. vsk.. fTulevan kesän vesiensuojeluteko voisikin olla matonpesupaikan rakentaminen riittävän kauaksi rantaviivasta. Paperin uudelleenkäyttö on jonkin verran hankaloitunut, sillä tehtaat ovat erikoistuneet eri materiaaleihin. D kaverina mainostettu mäntysaippua onkin eväkkäille myrkyllistä. Saippuassa olevat hartsihapot kerääntyvät kalojen kiduksiin, joiden toiminta vaikeutuu. Metsäteollisuuden omistama Paperinkeräys Oy närästää paperinkerääjiä: yhtiö mestaroi teollisuuden ja kerääjien välissä, estää alan vapaan kilpailun ja määrää hinnat. Viime vuonna saatiin koko maasta talteen lähes 460 000 tonnia paperia ja kartonkia, mistä kotikeräyspaperin osuus on noin puolet. Ehkä saamme piankin pihoillemme erilliset paperinkeräysastiat kotitalouksille, toimistoille ja pahville. Paperinkerääjille tuli alkuvuodesta kylmä suihku niskaan, kun Paperinkeräys Oy laski neu vottelematta pahvin hintaa 21-26 prosenttia. Mäntysaippua hajoaa luonnossa täysin ja on monia pesuaineita luontoystävällisempi, joten sen käytöstä ei kannata luopua. Erityisesti saippuasta on haittaa pienissä vesistöissä. 8 lee, myös ruskea kartonki eli pahvi, jos erillistä keräilyä ei ole järjestetty
Sähköautoprojektin päällikkö, insinööri Arto Haakana suhtautuu varovaisesti sähköauton vallankumouksellisuuteen, sillä niiden valmistus on hidasta: autot tuodaan Japanista ja muutetaan Vantaalla sähkökäyttöisiksi. Haakanan mukaan liikenne lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja sähköautoprojektin vaatimattomana toiveena on, että sähköautot voisivat aluksi olla osa tätä lisääntymistä. Göteborgissa sähköautoilua hoputetaan eteenpäin mm. Sähköauton voi ostaa vaikka heti. ilmaisella pysäköinnillä. Vihkonen keSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Tällöin työnantaja voi vähuu junaa ujostelematta sekä ympäristöystävälliseksi että turvalliseksi. Työntekijää verotetaan autoedusta palkan yhteydessä. Rautahevolla puhtaampaan huomiseen Valtionrautatiet kampanjoi raideliikenteen puolesta Juna säästää huomiseksi -vihkosella, jota jaetaan lipunostajille. Englannissa on 25 000 sähköautoa maidonjakelussa ja Roomassa on ainakin yksi linja-autoreitti, jota hoidetaan ladattavan akun voimalla", tietää Haakana. Esimerkiksi vuonna 1987 junien häkäpäästöt olivat 520 tonnia kun samaan aikaan henkilöautot hönkihentää omassa verotuksessa polkupyörän kulut sekä poistot. Samassa suhteessa ilma puhdistuisi ja melu vähenisi, sillä sähköauto on lähes äänetön!'' "Suomessa on 17 sähköautoa, ensi syyskuussa Elämälle voi ottaa uuden suunnan työsuhdepo/kupyörällä. Postin kolmesta sähköautosta yksi ajelee Suomenlinnassa. Jos pyörä maksaa 2 500 markkaa ja sen käyttöiäksi arvellaan viisi vuotta, lasketaan polkupyörän arvoksi 500 markkaa vuodessa. Kun koko summa, 712 markkaa, jaetaan koko vuodelle, tulee poljettavasta luontoisedusta työntekijälle kustannuksia noin 30 markkaa kuukausittain. Yritykset voivat myös saada sähköauton vuokralle runsaan 3000 markan kuukausivuokralla. vsk. Suomen pankin peruskoron (8,5%) mukaan vuosimaksuun tulisi lisää 212 markkaa. teen suosion kasvattamiseen. Lisäksi tarvitaan latauspistoke, jossa on 16 ampeerin sulake. Rautatieliikenteen paastöjä kelpaakin vertailla muiden liikennemuotojen kanssa. 9. "Myöhemmin sähköauto varmasti korvaa osan polttomoottoriautoista", sanoo Haakana. 200 000 markkaa maksavan auton verotusarvo on kuukaudessa vajaa kolme tuhatta markkaa. ''Teoreettisesti noin 80 prosenttia kaupunkien kesTyö matkat puhtaammiksi Sähköauto työsuhdeautona on mannaa yrityksen ympäristöystävälliselle maineelle. Kun rautateitä käytetään, niiden palvelut monipuolistuvat, vakuutetaan VR:n viestintäyksiköstä. Luonnollisesti se vaatii myös lisää rahaa. On myös täysin mahdollista hankkia työsuhdepolkupyörät työntekijöille. Työnantaja voi omassa verotuksessaan vähentää vuosittain 30 prosenttia auton hinnasta sekä kaikki kulut sähköä ja renkaita myöten. Postilla on 650 jakeluautoa, joista kaupunkiajossa olevat voitaisiin korvata sähköisillä. Se maksaa vielä noin 200 000 markkaa, mutta sarjatuotannossa hinta alenisi alle puoleen. Tämän päälle lisätään korko, joka koostuu siitä, että omat rahat eivät ole kiinni polkupyörässä ja kasvavat korkoa pankissa. Sähköautojen yleistymistä voitaisiin edistää alentamalla autoveroa ensimmäiseksi sähköauton kaltaisilta vaihtoehtoisilta kulkuvälineiltä ja poistamalla käyttövero. Löytyisikö uudesta eduskunnasta rautatieliikenteen puolestapuhujia. kustan liikenteestä voitaisiin hoitaa sähköautoilla. VR pyrkii kampanjallaan matkustajaja tavaraliikenniitä on 30 enemmän. ULUTT AJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Sähköä liikenteeseen Voima (IVO), Neste ja Lokari ovat kehitelleet sähköauton, joka toimii ladattavalla akulla. Henkilöautolla matkustavalla on myös 20 kertaa junassa matkustavaa suurempi riski kuolla tai loukkaantua. työsuhdepolkupyörä ole suinkaan tuntematon verotuksessa. Helsingin verotoimistosta kerrottiin, ettei vät häkää ilmaan 211 000 tonnia, noin 400 kertaa enemmän. Sähköauton akku latautuu yösähköllä noin neljällä markalla ja yhdellä akullisella voi ajaa 100 kilometriä
Syynä hiilidioksidin lisääntymiseen ovat mm. Kalkitus ja lääkintälannoitus eivät ratkaise näitä ongelmia. Otsoni kutistaa neulasten ja lehtien viherhiukkasia ja vaurioittaa solurakenteita. Muutamana viime kesänä koivunlehtien kellastumista on ilmennyt jo heinäkuulta alkaen. Paljonkaan paremmassa kunnossa metsät eivät ole Kaakkois-Suomessa, Itä-Uudellamaalla ja karuilla vedenjakaja-alueilla. Mikroskooppi paljastaa vauriot jo ennen harsuuntumisen alkamista. Viherhiukkasten vaurioituminen merkitsee yhteytystehon alenemista ja energian vajausta puulle. Muut saasteet voimistavat otsonin vaikutuksia. Puiden kasvu kääntynyt laskuun Ensi vaiheessa saasteet voivat jopa kiihdyttää puiden kasvua. Tiedossa ei ole keinoja, joilla pitkälle happamoitunutta maata kaikkine fysikaalisine, kemiallisine ja biologisine to1mmtoineen voidaan elvyttää. Luonnonmukaisesti hoidetut metsät näyttävät kestävän ilmansaasteita paremmin kuin talousmetsät. Meillä on kuitenkin vielä aikaa toimia. Myös muu aineenvaihdunta häiriintyy. Silti saasteiden rasittamat puut ovat tavallista alttiimpia niille. Luonnonmukainen metsänhoito on hyvää ensiapua, mutta vasta päästöjen raju ja pikainen supistaminen parantaa potilaan. Happamoitumisen edetessä myrkylliset alumiinija raskasmetalliyhdisteet muuttuvat vähitellen liukoisiksi. Soluvauriot ovat ilmansaasteiden, etenkin otsonin sekä rikkija typpiyhdisteiden aiheuttamia. Lapissa niiden määrä on romahtanut kymmenessä vuodessa alle puoleen. Huonoin tilanne on Itäja Pohjois-Lapissa. Tähänkin ilmiöön ovat keskeisenä syynä ilmansaasteet, etenkin otsoni. Kessin yksityismetsien puuta viimeisellä matkallaan yli Inarijärven maaliskuussa 1991. Nyt nousukausi on ohi. Kuusen pituuskasvu on taantunut selvästi enemmän kuin paksuuskasvu, johon kasvuindeksi perustuu. vsk.. Metsämaa happamoituu Metsämaan alkaneesta happamoitumisesta on merkkejä eri puolilla Suomea. Kestävämpi kynsisammal on jonkin verran vallannut vapautunutta tilaa. fossiilisten polttoaineiden käyttö ja sademetsien hävittäminen. Se on osaltaan kiihdyttänyt puiden kasvua. Maaperässä syntyy ravinteiden puutosta ja epätasapainoa. Yrjö Norokorpi elinvoiman heikentyminen näkyy selvimmin puiden harsuuntumisena koko Suomessa puut menettävät neulasiaan . Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kolmen viime vuosikymmenen kuluessa kohonnut kymmenisen prosenttia. Kasvuindeksin mukaan mäntyjen kasvu on kääntynyt laskuun 19701 uvun puolivälissä ja kuusen 1980-luvun puolivälissä. Erityisesti maamme lounaisosissa, missä liikenteen, teollisuuden ja maatalouden typpipäästöt ovat suurimmat, viherleväkasvusto on alkanut levittäytyä myös neulasten pinnalle. Näytteistä ei ole löytynyt sellaisia vauriotyyppejä, jotka olisivat luontaisten tekijöiden, kuten pakkasen, kuivuuden , tautien tai ravinnehäiriöiden syytä. Etelä-Suomessakin tilanne on vakava, mutta ei aivan yhtä huono. Kuusen latvakasvaimet jäivät viime vuonna huomiota herättävän lyhyiksi, vaikka kesä oli säiltään suotuisa. Kolmen viime vuosikymSuomen metsäluonto on vakavasti sairastumassa, varoittaa Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija, tohtori Yrjö Norokorpi. Suuri osa Suomen metsämaasta on karua ja herkkää happamoitumaan. Puiden kasvun on todettu voimistuneen maassamme 1960-luvun alusta lähtien. Erämaiden hakkuista on luovuttava, vaativat Lapin metsäntutkijat ja luonnonsuojelijat. Typpiyhdisteet ovat osana hapanta sadetta, mutta ne toimivat myös lannoitteina. Edellisvuonna kasvu aleni myös runsaan käpysadon vuoksi. Puolukat ja poronjäkälät häviävät Saasteet ovat karkoittaneet partamaiset jäkälät naavat ja lupot miltei tyystin Etelä-Suomen metsistä. Happamien sateiden ylenmäärin liuottamat ravinteet kulkeutuvat pohjaja pintavesien mukana vesistöihin. Sitä ilmentää erityisesti karujen pikkujärvien huono tila. Etelä-Suomen kuivilla mäntykankailla on esimerkiksi puolukan varvuston peittävyys pienentynyt lähes puolella, poronjäkälien kolmanneksella ja kerrossammalten viidenneksellä. Hapan sade liuot10 Annammeko taa maasta ravinteita puiden ja muun kasvillisuuden käyttöön aiempaa enemmän ja nopeammin. Paremmin saasteita sietävä paisukarvejäkälä on huomiota herättävästi levittäytynyt oksistossa kadonneiden naavojen ja harventuneen neulaston vapauttamaan tilaan. Tilannetta huonontaa samanaikaisesti se, että maaperän ravinnekierrosta huolehtiva pieneliöstö näivettyy. Paisukarve on hyötynyt myös typpilaskeuman lannoittavasta vaikutuksesta, samoin viherlevät. Neulasja lehtikato johtaa vähitellen puiden kunnon heikkenemiseen ja kasvun taantumiseen. menen aikana on myös metsän pintakasvillisuus muuttunut. Lapista otetuista näytteistä ei ole vuoden 1987 jälkeen tavattu yhtään yhteyttävältä solukoltaan täysin tervettä neulasta. Puu pyrkii tällöin supistamaan neulastoaan teholtaan huonoimmasta eli vanhimmasta päästä. Vähiten puiden kunto on laskenut keskisessä Suomessa. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50
Hoitomenetelmiä on kiireellisesti muutettava luonnonmukaisiksi ja siten metsien kestävyyttä vahvistaviksi. Tällaisiin tuhonaiheuttajiin kuuluvat mm. Ennustemalli perustuu pelkästään kasvihuoneilmiön vo1m1stumiseen. Vielä voimme pelastaa metsät! Metsien hoidolla ei voida estää saastevaurioita, mutta sillä voidaan niitä hidastaa tai voimistaa. Siksi tilanteen korjaamiseksi on tehtävissä vielä paljon. Sen Suomi on jo saavuttanut. Kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka aiheutuu ilmakehään lisääntyvästi vapautuvasta hiilidioksidista, metaanista, otsonista, typpioksiduulista ja freoneista, nostaa vuotuista keskilämpötilaa liian nopeasti. Paras tulos on saavutettu rikin vähentämiseksi. D 11. Tarkastelun aikajänne on siis ainoastaan 40 vuotta. Tätä kierrettä on vaikea pysäyttää saati korjata. männynversosyöpä ja monet kaarnakuoriaislajit. YleensäSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. vsk. Havumetsien korvautuminen lehtimetsillä vaatisi huomattavasti pitemmän ajan. Tuhokierteen synty estettävä Yleensä tuhokierre on kiihtyvä. Typenoksidipäästöjen rajoittaminen yhdessä hiilivetyjen kanssa on olennaisen tärkeää myös niistä syntyvän otsonin saamiseksi kriittisen rajan alapuolelle. Puuston käsittely on mukautettava edistämään metsien monimuotoisuutta ja luonnonmukaista kehitystä. Ylemmän ilmakehän otsonikerroksen ohentuminen lisää ja raaistaa maahan tulevaa ultraviolettisäteilyä. Tällainen kokonaisuus pystyy tiettyyn rajaan asti torjumaan ja korjaamaan häiriötekijät. Ilmaston lämpeneminen voimistaa myös säiden vaihtelua. Poikkeavat sääolot ja myrskyt koettelevat luonnon kestokykyä entistä rajummin etenkin äärialueilla, kuten Lapissa. Valtioneuvosto on antanut tehtäväksi selvittää, kuinka päästään 80 prosentin vähennykseen vuosikymmenen loppuun mennessä. PUHEENVUORO Ratkaisevaa on saastepäästöjen tiukka rajoittaminen. Kun puiden yleiskunto on olennaisesti heikentynyt, epäedullinen kasvukausi tai poikkeavat sääolot voivat laukaista tuhoprosessin laajoillakin alueilla. Puiden vuotuinen rytmi häiriytyy ja ne altistuvat erilaisille tuholaisille. hän jokin sienitai hyönteistuho viimeistelee puiden kuoleman. Koivua ja muita lehtipuita on voimakkaasti suosittava, kulotusta lisättävä ja voimaperäisestä maanmuokkauksesta sekä typpilannoituksesta on luovuttava. Se edellyttää niiden pudottamista alle puoleen nykyisestä. Jotta luonnon sietokykyä ei ylitettäisi, päästöjä on leikattava yli 70 prosenttia vuoden 1980 tasosta. Kansainvälinen sopimus tähtää kuitenkin vain 30 prosentin vähennykseen, mutta puolet pienempikin tavoite on maamme typpitoimikunnan mietinnön mukaan melko kalliisti saavutettavissa. Havumetsävyöhykkeellä lämpenemisen on laskettu olevan useita asteita sadassa vuodessa, kun puut ovat sopeutuneet vain yhden asteen muutosvauhtiin. Tällä tiellä on lähdettävä etenemään määrätietoisen tehokkaasti ja hallitusti koko yhteiskunnan voimin kaikkien kansalaisten tukemana. Suomessa kasvaisi mäntyja kuusimetsiä vain 2000 neliökilometriä, mikä vastaa viidennestä Uudenmaan läänistä. Metsäluonto on elävä kokonaisuus, joka koostuu fyysisten puitteiden lisäksi moninaisesta määrästä eliöitä erilaisine toimintoineen. Muutoksia koko maapallon metsäluonnossa Koko maapallon elinympäristö on muuttumassa ilmaston lämmetessä ja ylemmän ilmakehän otsonikerroksen ohetessa. YK:n ympäristötutkijoiden laatiman ennusteen mukaan nykyisellä lämpenemisvauhdilla maapallolla olisi vuoden 2030 tienoilla havumetsiä enää yksi prosentti havumetsävyöhykkeen nykyisestä pinta-alasta. Monia kansainvälisiä sopimuksia on allekirjoitettu saastuttamisen rajoittamiseksi. Mutta kun kesto kyky on ylitetty, häiriö lähtee etenemään vaihe vaiheelta kiihtyen, mikä alkaa ilmetä erilaisina tuhoina. Kansainvälisessä sopimuksessa on asetettu 50 prosentin vähennystavoite vuoteen 1995 mennessä. Sillä on haitallisia vaikutuksia myös kasvien solukoihin, etenkin elämälle välttämättömiin viherhiukkasiin. On selvää, että metsäluonto muuttuu voimakkaasti jo tällä vuosikymmenellä. Ongelmallisinta on kuitenkin se, että kaksi kolmasosaa maamme rikkilaskeumasta on tullitonta tuontitavaraa. Synkistä ennusteista huolimatta Suomen kannalta on lohdullista se, että metsiemme terveyden horjuminen johtuu tässä vaiheessa pääosin saasteiden suorasta vaikutuksesta puustoon. Kaikki ne vaikuttavat jollakin tavoin toisiinsa. Keskilämpötilan nousu suosii jo sinänsä tuhohyönteisten lisääntymistä. Typpipäästöjä olisi vähennettävä yli 50 prosentilla. letsien mennä. Valtioneuvosto asetti viime syksynä Suomen tavoitteeksi ekologisesti kestävän kehityksen. Vaikeimmalta näyttää maapallon hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen siedettävälle tasolle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Pitkät loikat puusta puuhun kasvattavat takajalkojen vahvoihin reisilihaksiin sähäkkää kimmovoimaa. Tummanruskea 12 Näätä • oravie1 pörröturkis on näädän arvon lopullinen mitta. Oli kesäkuun viimeinen viikko. Tuntokarvoja on myös silmien ympärillä ja poskissa. Solakka ruumis ja häntien häntä "Tummia pitkiä ne ovat. Se oli jo saamassa tilaisuutensa, kun se vaistosi ylimääräisen katselijan alempaa maankamaralta. Jouko Kuosmanen metsänkulkijalta on tapaaminen näädän kanssa saattanut jäädä väliin. Talvella sen jälkivana kiertelee mitä erilaisimmissa maastotyypeissä. Tutkiva kuono on näädän tärkein kapistus, johon sen hermopäätteet ovat keskittyneet. Viiksikarvojen värähtelevät viestit pistävät näätään vipinää ja liikettä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Jälkimmäiset maastotyypit ovat myös näädän saaliseläinten mieluisia asumisympäristöjä. Sen sijaan kokemuksia näädästä voi kertyä haitaksi asti syrjäisen eräkämpän omistajalle, jonka ruokavarastot näätä on poikueensa keralla turmellut. Huomionarvoinen näädän tuntomerkki on myös sen vaaleankellertävä rintalaikku. Eläimen pää on silmiinpistävän kiilamainen ja sen korkeimpina ulokkeina ovat kookkaat lehtikorvat. Käkkyräisiä mäntyjä värittivät ruskeat vivahteet ja tuulessa heiluvat lupot. sikoissa on oraville pelon paikka. Mutta silti näky yllätti, kun huomasin tikkojen hädän syyn: näätä uhkasi niiden pesäpoikuetta. Harjuilla näädän vauhti on sähäkkää, kun taas ryteiköissä ikään kuin enemmän ajatuksellista vaeltelua. Sen jäntevät jalat eivät jättäneet minkäänlaisia jälkiä sulaan maankamaraan. Valkeita karvahaituvia voi ulottua jopa eläimen jalkoihin. Talvella tärkeää saalista ovat oravat, kanalinnut, jänikset, myySUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Kiivetessään puuhun näätä ei yleensä turhia puikkelehdi, vaan säntää suoraan ylöspäin. Ruskeamykiöisten silmien katse on vastakatsetta vangitseva. Näätä keskeytti tikkojen hätistelyn ja katosi sitten puiden oksia puittaen metsän varjoihin . Se on tavoiteltu saalis turkiksenpyytäjälle. Kuonon kärki on pitkähkö ja sieraimia ympäröi lukuisa maara eripituisia viiksikarvoja. Yllättäen kiinnittyi huomioni likimmäisen petäjän oksistoihin, missä havaitsin näätämäistä liikettä. Mietteeni katkaisi edempää metsästä kuuluva tikkaseurueen hätäisä kikatus. Liikkuvat hyppien selkä köyryssä niin ripeästi, ettei osaa varmaa lukua pitää." Tämän tyylinen kansan suusta kuultu lajikuvaus kesämökkiin pesiytyneestä näätäpoikueesta kertoo yllättävän paljon tästä mielenkiintoisesta eläimestä. Kerran pääsin tällaisen uhkatilanteen silminnäkijäksi. Noihin maisemiin toivottavat näädän varmasti mielellään myös tikat ja muut puiden koloissa pesivät linnut ja nisäkkäät, joita ketterästi puissa liikkuva näätä verottaa. Näätä ahdistelee koloasujia ja pesii itsekin mieluusti koloissa . Valtaosin näätä vaeltelee kuitenkin maata pitkin. Ja näätähän siellä olikin tutkimassa jotain ruokakätköään. Vahvemman oikeudella ihminen tarttuu helposti kättä pitempään ja laittaa kultakurkkuiset vipeltäjät autuaammille metsästysmaille samoamaan . Sanonta "luonne on sitä mitä olet pimeässä" pätee ainakin näädän kohdalla. Aavistelin ettei kaikki metsässä ollut nyt aivan tavallisella mallilla, kiirehdin äänen suuntaan ja toivoin jotain myös näkeväni. Viikset ovat verraton apu yöaikaan. Ympäröivä metsä palasi taas kesäillan uneliaaseen tunnelmaan. Näädän solakka ruumis on 42-59 senttiä pitkä, jatkeena on vielä tuuhean karvapeitteen kyllästämä häntien häntä. Mestari pyytäjä liikkeellä Satunnaisesti näätä liikkuu myös päivännäöllä. Näädän hiippailu kuutamoöinä kuuKaukaa katsottuna näätä saattaa näyttää ylisuurelta orava/ta; häntä on komea ja eläin viihtyy puussa. Se ei kuitenkaan jäänyt tarkkailtavakseni, vaan pudottautui maahan ja lähti puikkelehtimaan seuraavalle kätkölleen. Siitä on minulla omakin havainto: Lokakuinen iltapäivä kultasi Lapin vaaramaisemaa. vsk.
Tuontapainen porukka on näädälle pelottava vastus, josta se ei niin vaan selviäkään. Viivästyvästä sikiönkehi< tyksestä johtuen emonäädän seuraava onnentuokio ajoittuu vasta huhti-touko·~ :§ kuulle, jolloin se synnyttää kolmesta viiteen alastonta, l sokeata ja kerta kaikkiaan ... 13. Jo viidennentoista talven lumet jäävät lähes kaikilta näädiltä näkemättä. PoiPennut syntyvät sokeina ja leikkivät vartuttuaan pesän lähimaastossa. heiveröistä poikasta. Tämän jälkeen se äkkiä törmää toiseen paikkaan odottamaan. Perinne on syvällä. Naaras huolehtii pesueesta yksin ja se onkin poikasille turvallista kaitsentaa, sillä pesue on useimmiten koossa vielä syksylläkin. kasten syntymäpaino on noin 30 grammaa. Näädän kesäravinto on selvästi talviravintoa vaihtelevampaa. Tosin joskus se voi majoittua pitemmäksikin aikaa saman ruokapaikan äärelle. Tyytyväinen urahtelu ja marinaviestit kertovat päämäärästä, johon ollaan matkalla. Vuorokautinen ravinnontarve tällä kilon kahta puolen painavalla nisäkkäällä on noin 150-200 grammaa. vat lintujen munat ja poikaset, hyönteisistä ampiaiset, mehiläiset ja niiden munat ja toukkakennostot. Yleensähän lirosnäätä ei siedä edes naarasta reviiriltään. Ja se on yleensä pienelle eläimelle viimeinen siirto, sillä samassa näätä on sen kimpussa. Ero emosta koittaa syksyllä. Kaunis ja kestävä turkki yhdessä näädän häijyn luonteenlaadun kanssa on saanut metsästäjät liikkeelle. Nyt toukokuussa näätä on juuri saanut pennut, jotka syntyivät sokeina. Ruokalistaa täydentävät sammakot, matelijat, kalat ja marjoista mustikat. Peräkkäin juoksentelevat poikaset vaeltelevat ruskalehtien kirjavoimilla metsäharjuilla ja koleatuulisten syysrantojen äärillä. Vielä tänäänkin sen tuoreet hyppyjäljet saavat erämiesten veren virtaamaan. Ahma se vähä, mitä niitä enää on kettu, kotka ja muut kookkaat petolinnut saalistavat näätiä. Sisäisinä vihollisina ovat monet taudit. Kaula pitkänä, korvat terhakkaasti höröllään ja eturuumis kohotettuna se odottaa vastapuolen seuraavaa siirtoa. D Jouko Kuosmanen on luonnontuntija ja -kuvaaja Pohjois-Karjalan Suhmurasta. Syksyllä näätä syö myös seleenipitoisia sieniä. Joskus se saattaa turvautua myös maastosta löytämiinsä ruoantähteisiin, kuten hirvenmetsästäjien haaskoihin tai saukon tähdekaloihin. Oravakannan kasvu on varma tae myös näädälle kasvattaa kantaa; kun nyt huonon käpytalven jälkeen oravakanta on laskussa, samaa tietä menee näätäkin. Pariskunta jakaa saman oleiluaukion. Nyt kuitenkin tilanne muuttuu ja näädät viestittävät yhteenkuuluvuutta hankaamalla kaulalappujaan puihin. Poikueen kehittyminen on näätäeläimille tyypillisen nopeata: silmät avautuvat kuukauden kuluttua ja imetys päättyy, kun poikasilla on ikää puolitoista kuukautta. Eläimen potretti on silloin kuin suora lainaus näköispatsaasta. Metsästys oli koitua jopa Suomen näätien tuhoksi. kauhu Näädän olemuksessa on ripaus häijyyttä, tuulahdus kultaista koreutta, ketteryyttä ja myös uteliaisuutta. Pesäsijana on yleensä jokin puunkolo tai jopa oravan pesä, joskus myös linnunpönttö tai rakennuksen ullakko. Tällä hetkellä vaaraa ei ole näköpiirissä. Uhkaajasta uhri Vaikka näätä onkin useimmille eläimille pelottava ilmestys, se on monelle eläimelle myös tervetullut näky ruokavara. rät ja myös vaellukselleen lähteneet piisamit. Elämän karttuminen vie kaikilta vaaroilta välttyvän näädänkin lopulta manan maille. Eläinravinnon lisäksi kuvaan mukaan tuleSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Näätäpariskunnan yhteiselo kosiokauden alla heinäelokuussa on eläimen totutuista tavoista poikkeavaa. Tähteeksi jäävät saaliseläimet näätä jättää useimmiten metsään. Villavat pystykorvat usutetaan näädän kintereille ihmisen hiihdellessä puolen virstaa taempana kuulakasta talviluontoa tutkailleen ja helähtävää haukkua odottaen. Pikkunisäkkäitä näätä pyytää mestarillisesti: se sohii mätästä, mistä on vainunnut saaliinsa. vsk. Perhesiteet höltyvät vasta talven kynnyksellä, jolloin poikue hajaantuu ja _ kukin yksilö etsiytyy omalle vaellusreviirilleen. Joskus luontokin kurittaa näätää: kastuessaan sen laiha ja suippo ruumis on arka kylmettymään ja vaikka eläin käpertyy kerälle lämpöä hakeakseen, se saattaa paleltua kuoliaaksi
Kymenlaaksolaisten ei tarvitse säikähtää, sillä tuo 40 km on maan kuoren keskimääräinen vahvuus mantereilla; valtamerten pohjassa kuoren paksuus on vain 5-7 kilometriä. Juovainen maisema Jääkausi on viimeistellyt Suomi-neidon kasvonpiirteet. Siilinjärven karbonatiittikivi löytyi jo 1950, mutta kaivos aloitti toimintansa vasta vuoden 1979 lopulla. Suomen Luonnon maakuntasarjan aluejako on likimain sama, jota ympäristöministeriö on käyttänyt useiden suunnitelmiensa pohjana. MAAKUNNAT TUTUIKSI 4 POHJOIS-SAVO Patrick Hublin ja Seppo Vuokko Luonnonväärät maiseIDat Pohjois-Savo on juuri sellainen Jarvien ja metsien kumpareinen mosaiikki kuin yleensä kuvitellaankin. Läänijako, joka on puhtaasti hallinnollinen, on niistä merkittävin nykyajan ihmisille. Tuollainen 30 vuotta on aivan tavanomainen viive malmin löytymisen ja kaivoksen perustamisen välillä; se kuvaa geologisten tutkimusten tarkkuutta ja verkkaisuutta. vsk.. Maakunnan pohjoisosat ovat ikivanhan Jatulimantereen reunaa, jonka eteen ja reunoille kerrostui hiekkaa jo kaksi ja puoli miljardia vuotta sitten vielä vanhempien vuoristojen rapautuessa. Läänijako ja muut hallinnollisin tai taloudellisin perustein tehdyt aluejaot eivät ota huomioon luonnonoloja. Kuoren vankkuus on perua Karelidien vuoristosta, jonka juuret aikanaan painuivat syvälle vaippaan. Nykyisin savolaiset kävelevät epätavallisen vankalla perustalla: Kuopion tienoilla maan kuori on 60 kilometriä paksu, kun se paikoin Kymenlaaksossa ja Inarissa on 20 kilometriä ohuempi. Vaikka vuoret ovat jo ammoin kuluneet pois, juuret 14 Maakuntien uusi tuleminen on eri tarkoituksiin jaettu hyvin monenlaisiin alueisiin. Maakunnan lähes 20 000 neliökilometrin pintaalasta on vettä lähes 3500 neliökilometriä eli 17 prosenttia vetisempi maakunnista on vain Etelä-Savo. Ilmeisesti tuolloin oli myös alkalista laavaa tuottavia tulivuoria , mutta ne ovat jo kuluneet pois. Se pohjautuu valtaosin vanhaan maakuntajakoon. Valtaosaltaan jako noudattelee perinteistä maakuntajakoa ja yhtyy myös läänin rajoihin . Se ottaa huomioon hallinnollisina rajoina tärkeät lääninrajat, mutta pilkkoo suuret läänit pienemmiksi ja luonnoltaan yhtäläisemmiksi alueiksi . Vedet ovat hyvin rikkonaisia: rantaviivaa kertyy 16 600 kilometriä ja saaria on yhdellä neliöpeninkulmalla parhaimmillaan 60-80. Syvemmälle maan uumeniin jähmettynyt karbonatiittikivi säilyi , ja sitä Kemira nyt louhii ja kasaa tehtaan viereen kipsivuorta . Noin kaksi milj ardia vuotta sitten nämä hiekkaja savikivet ruttaantuivat mannerliikuntojen jyrätessä ne Jatulimannerta reunaavaksi Karelidien vuoristoksi. Puhtaasti luonnon perusteella tehdyissä aluejaoissa koko laaja JärviSuomi (Keski-Suomen, Hämeen, Mikkelin , Kuopion ja PohjoisKarjalan läänit) voidaan perustellusti pitää yhtenä kokonaisuutena, siksi yhtenäistä ja maisemallisesti samankaltaista luonto on koko alueella. 2600 miljoonaa vuotta sitten lirahti suuri määrä alkalista, siis keveiden maametallien silikaateista ja karbonaateista syntynyttä kivisulaa, kall ioperässä olleeseen rakoon nykyiselle Siilinjärvelle. Silti vain puolet läänien rajoista jäisi koskemattomiksi. Tässä jaossa pääpaino on ollut talouselämällä: aluekeskukset takamaineen on pyritty yhdistämään samaan kokonaisuuteen. Pohjois-Savossa jäiSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Seppo Vuokko eivät ole vielä nousseet tämän korkeammalle. Maakuntasarjassamme kuitenkin luontonsa puolesta kovin poikkeavat Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Kymenlaakso ja Etelä-Karjala esitellään erillisinä. Toisaalta on pidetty silmällä riittävää väestöpohjaa ja siksi tavattoman laajaa Lapinmaata kolmannes Suomesta ei ole pilkottu useammaksi maakunnaksi. Aluejakoa tutkaillut valtion neuvottelukunta esittää Suomen jakamista 19 toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan
Erityisen selvää juovaisuus on maakunnan länsiosasssa Keiteleen-Yesannon-TervonKarttulan ja Rautalammin alueella. Silti maakunta on saanut osansa Suomen pisimmästä harjusta, joka alkaa Pohjois-Karjalan Jaamankankaalta ja kulkee Outokummun kautta Siilinjärvelle; sieltä harju haaraantuu Iisalmen ja Maaningan suuntiin ja jatkuu edelleen Pohjanlahden rannalle saakka. Tosin tietyömaat ja soranotto ovat pahoin turmelleet harjua. Siilinjärvellä tämä harju levenee komeaksi deltaksi. nen harava raapi maaston juovaiseksi: juovaisuus kulkee luoteesta kaakkoon ja vastaa tietenkin jään etenemissuuntaa. Luonteenomaisia ovat drumliinit, virtaviivaiset moreeniselänteet, joiden Maakunnan pinta-alasta on vajaa viidennes veden peitossa. ;;:; 'ö. Komeilta kukkuloilta, joista korkein ja levein kohta on niiden luoteispäässä. 15. Kalla vettä Puijo/ta länteen. Pohjoissavolaista maisemaa tyypillisimmillään: vesien, metsien, kumpareiden ja viljelysten mosaiikkia. Juovaisuus näkyy niin vesien ääriviivoissa kuin soiden ja maaston kohoumienkin muodoissa. korkeimmat ovat miltei vuoHarjuja on verraten niukasti. Riistavesi. Siellä on kallioydin, usein näkyvissäkin, joka on aiheuttanut jään virtaukseen häiriön ja kasannut hännäkseen jään alla kulkeutunutta moreenia. ria, avautuvat mykistävät maisemat. vsk. SUOM EN LUO TO 4/ 91 50
Maakunnan itäosan vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön ja keskusjärvenä on Kaila vesi. Kallaveden lasku-uomat ovat osaksi kuitenkin kapean jokimaisia, ja Kallaveden ja Haukiveden korkeuserokin on kuusi metriä. Reitin vedet ovat karumpia ja kirkkaampia. Rannatkin ovat luonnontilaisempia kuin Kailan puolessa. Sitä rajaavat Kallavesi, Suvasvesi, Kermajärvi, Unnukka ja Haukivesi. Sicä arvoscavac luonnonystävien ohella mm. Järvet ovat yhdistyneet mutkaisten salmien, kapeikkojen tai lyhyiden virtojen välityksellä pitkiksi reiteiksi ja nämä taas isoine keskusjärvineen ja laskujokineen kookkaiksi vesistöiksi. karhuc, liito-oravac ja pohjancikac. Rautalammin reitti on kokonaisuudessaan hienoimpia suurreittivesiämme; se on myös kalataloudellisesti merkittävä. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Kaukomaisema on suurta maan ja veden vaihtelua, vuoroin metsäisiä mäkiä, vuoroin sokkeloisia vesiä, jotka ovat mitä erilaisimmin tavoin saarten ja niemien rikkomia. Rautalammin reitillä järvisyys on vielä muutakin maakuntaa suurempi: viidennes pinta-alasta on veden peitossa. Niinpä nykyisten järvien rannoilla on laajoja Muinais-Saimaaseen kerrostuneita savikoita ja silttikerrostumia, jotka ovat erinomaista peltomaata kaikki Savon pellot eivät suinkaan ole kiviraunioiden reunaamia! Suomen suurimpana saarena pidetään Soisaloa, joka on pinta-alaltaan 1635 neliökilometriä. Iso-Kaila, joka käsittää itse Kallaveden lisäksi muut samalla korkeustasolla olevat Iisalmen ja Nilsiän reittien vedet aina Konnukseen ja Karvioon saakka, sijoittuisi 890 neliökilometrin pinta-alallaan maamme järvistä viidenneksi suurimmaksi . vsk.. tensä Äänekosken kautta Päijänteeseen ja edelleen Kymijokea pitkin mereen. Pohjois-Savo kuuluu sus1ra1an paremmalle puolelle. Komein koski on Konnekoski Hankaveden alapuolella. Susien päivämakuupaikka Ta/askankaalla. Rautalammin kansallisvedeksikin nimetty järvialue poikkeaa maakunnan itäosan Vuokseen kuuluvista vesistä. Edustavimmillaan Rautalammin reitti on Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajakohdalla, Konnevedellä. Muinainen Suur-Saimaa kattoi lähes koko Järvi-Suomen ja sen vedenpinta oli täällä jopa 20 metriä nykyisten Jarvien vedenpintaa ylempänä. POHJOIS-SAVO Kallavesj ja Suomen suurin saari Pohjois-Savon maisema on tyypillisintä Järvi-Suomea. Rautalammin kirkonkylän luoteispuolella maisema on yllättävä ja muusta Savosta poikkeava: on kuin oltaisi tultu Pohjanmaan JaTalaskangas, jonka suojelusca on kiistelty pitkään, on Pohjois-Savon viimeisiä salomaica. 16 Karu ja kirkas Rautalammin reitti Maakunnan länsiosan suuret järvet Pielavesi, Nilakka, Virmasvesi, Niinivesi ja Konnevesi juoksuttavat ve-. Professori Mikko Raatikaisen johdolla tehdyissä järvilaskelmissa kapeiden salmien to1s1staan erottamat vedet laskettiin eri järviksi ja silloin Kallaveden kooksi tulee 513 neliökilometriä ja järvitilaston kahdeksas sija. Reitillä on vielä monia rakentamattomia koskia, joissa elelee alkuperäistä taimenkantaa edustavia rasvaeva1sia. Soisalon saariluonne ei siis ole kiistattoman selvä
Ne ovat kestäneet hyvin mm. Valkovuokko on verrattain kestävä kasvi, joka olisi kyllä säilynyt paljon useammassa paikassa, mikäli sitä yleisesti olisi kasvanut näin pohjoisessa. Nilsiässä kvartsiittia louhitaan Kinahmista ja Hiekkamäestä yhteensä parisataatuhatta tonnia vuodessa. Tiilikkajärvi maakunnan koilliskulmalla on Pohjois-Savon ainut kansallispuisto. Suurilla selkävesillä sukelteleva kuikka on maakunnan tunnuslintu. Pikemminkin esiintymä on suotuisan sattuman tulosta: siemeniä on tullut etelämpää tuodun rehun tai kauppatavaran mukana ja karissut sopivalle paikalle. Iisalmen Pörsänmäessä on laaja valkovuokon esiintymä, yksi Suomen pohjoisimmista. Etelä ja pohjoinen kohtaavat Pohjois-Savo sijoittuu laajan Järvi-Suomen pohjoisosaan. Saukko viihtyy puhtaissa, virtaavissa, kalaisissa vesissä. järripeippo ja punamyyrä. Näitä jylhempiä, jyrkemmin ja korkeammalle ympäristöstään kohoavia ovat Nilsiän Tahkomäki (313 m) ja Kinahmi (314 m), jotka kohoavat yli 200 metriä lähijärvien yläpuolelle. Tällä vedenjakajaseudulla on jo selvästi havaittavissa karun kainuulaisen luonnon piirteitä. keuksille. Pohjoista Lajistoa edustavat mm. Esiintymän laajuus, useita neliökilometrejä, kertoo sen tapahtuneen jo hyvin kauan, useita satoja vuosia sitten. Liito-orava lymyää vanhoissa metsissä, jotka ovat kuitenkin käyneet vähiin. Puhdas kvartsiitti on arvokas lasiteollisuuden raaka-aine. pöllö ja sinisuokkahaukka, joiden esiintymisen painopiste on pohjoisessa, liihottelevat pohjoissavolaisissa maisemissa. Maakunnan itäosassa savolaiseen maisemaan sekoittuu ripaus Vaara-Karjalan piirteitä, ja maakunnan pohjoisimmassa osassa on jo selvä kainuulainen leima. viime jääkauden mullistukset. Maakunnan tunnuslintu on suurissa kirkkaissa järv1ssa kalastava kuikka. Valtaosa maastosta on 100 ja 200 metrin korkeuskäyrien välissä. Joskus on ajateltu, että tällaiset valkovuokon erillisesiintymät olisivat jäänteitä tuhansien vuosien takaiselta lämpökaudelta, mutta valkovuokkoon selitys ei oikein sovi. Pohjois-Savon vesissä viihtyy toinenkin kiehtova ammattikalastaja: saukko. Puut pitkät Pisan mäellä Enimmältään Pohjois-Savo on varsin vaihtelevaa ja mäkistä maastoa. Talaskankaan tulevaisuus on kuitenkin vielä turvaamatta. Maakunnan tunnetuimpien näköalapaikkojen Puijon (232 m) ja Pisan (271 m) suhteelliset korkeudet jäävät alle kahdensadan metrin. Maakunnan korkeimmat paikat Rautavaaran Nurmimäki (341 metriä merenpinnasta), Tiitilänmäki (320 m) ja Maaselänmäki (318 m) kohoavat verraten loivina ylävästä, jo liki kahdensadan metrin tasolla olevasta Maaselän vedenjakajamaastosta. vsk. Etelän ja pohjoisen vaihettuminen näkyy selvästi sekä eläimistössä että kasvistossa. Täällä avautuvat laajat alat muinaista järvenpohjaa, jossa korkeusvaihtelut ovat vain kymmenkunta metriä. Korkeimmat kohoumat ovat jo suorastaan vuoria. Myös pohjantikat ovat mieltyneet sen maisemiin. Nykyiset vuoret eivät suinkaan osoita tuon muinaisen vuoriston korkeimpien huippujen paikkoja, vaan ne ovat muuta kallioperää kovempien kivilajien, ennen muuta kvartsiitin muodostamia jäännösvuoria. Kuopion seudulla kukkeat lehdot Ylimmän rehevyytensä Järvi-Suomen luonto saavut17. Talaskangasta, joka on viimeisiä säästyneitä pohjoissavolaisia salomaita, arvostavat liito-oravien ohella karhut, joita siellä tallustelee useita. Myös suoSUOMEN LUONTO 4/ 91 50
Kuopion lehtokeskuksen lisäksi sellaisia ovat Etelä-Hämeen, Keski-Karjalan, Kainuun vaarajakson, Kuusamon, Lapin kolmion ja Kittilän lehtokeskukset pohjoisimpia luonnehtii myös lettosoiden runsaus. Kirjolohen tehotarhaus ja maatalouden hajakuormitus ovat kuitenkin paikoin alentaneet sen luonnontilaa. Kosken rannalla kukkimassa maakunnan tunnuskasvi pihlaja. Lehtipuuston runsaus muisto kaskikulttuurista Kaskeaminen toi savolaiset Savoon. vsk .. 1700-luku oli kaskeamisen kulta-aiMaaningan Korkeakoski on nimensä mukaisesti korkea, joskin vähävetinen. Kun Suomen kallioperä on valtaosin karuja graniitteja ja gneissejä, näkyvät alueet, joilla on runsaasti kalkkikiviä ja kalkkipitoisia liuskeita, jo maisemassakin muita rehevämpinä. taa Kuopion ympäristössä. Lisäksi alueella on lukuisia kalkkikiviesiintymiä. Lehtojen runsautta selittää osittain runsas huuhtoutumaton moreeni, joka on syntynyt runsaasti kalkkia sisältävistä liuskeista. Onnekseen ne ovat niin pieniä, ettei niitä enää louhita; aikaisemmin niistä on käsityönä louhittu ja poltettu kalkkia paikalliseen käyttöön. 18 SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Äyskoski, Tervo. POHJOIS-SAVO Rautalammin reitti on vielä kalaisa ja varsin puhdas. Perinteisesti tällaisia laajoja reheviä alueita on kutsuttu lehtokeskuksiksi. Vielä 1500-luvulla Pohjois-Savo oli vailla vakituista asutusta. Lehtojen runsautta ja keskittymistä Kuopion ympäristöön osoittaa sekin, että lehtojensuojeluohjelmaan kuuluu Kuopion kaupungista 12 kohdetta enemmän kuin miltään muulta paikkakunnalta! Maakunnan edustavin ja monipuolisin lehtokokonaisuus kukoistaa Puijon itärinteillä Antikkalassa ja Satulanotkossa
Metsät ovat enimmäkseen entisiä talousmetsiä, mutta vanhojakin, lähes luonnontilaisia metsiä on . Maaningan Korkeakoski on 46 metrin putouskorkeudellaan maamme koskista korkein, mutta sen vesimäärä on varsin vähäinen . Pisalta näkyy Ala-Siikajärvi ja sen takaa komea, pyöreälakinen Kypäräinen. Näitä huuhtakaskia viljeltiin vain kaksi tai kolme vuotta ja sitten ne jäsuoMEN LUONTO 4/ 91 50. Jo 1800-luvulla kaskeaminen alkoi vähetä ja isojako teki lopun varsinaisesta kaskitaloudesta: enää ei ollut aina vain uusia maita kaskettaviksi, vaan talonpoika oli sidottu omistamaansa maahan. Puijon rinteillä ovat maakunnan komeimmat lehdot, joissa voi tutustua itäiseen myyränportaaseen tai eteläiseen keltakukkaiseen jänönsalaattiin. Enimmäkseen kaskettiin havumetsiä. Näyttävimmillään koski onkin tulva-aikana. Molemmat ovat puhdasvetisiä ja säilyneet vielä melko rakentamattomina. Monista hyvistä lintuvesistä parhaiten saavutettavissa ovat Kuopion ja Tuusniemen rajalla oleva Keskimmäinen sekä Maaningan Lapinjärvi ja Patalahti. 1 ,.J r 1 < I I SOITA METSÄMAITA VILJELYSMAITA tettiin taas metsittymään. Näyttävimpiä ja luonnontilaisimpia suurista vesistökokonaisuuksista ovat Suvasvesi maakunnan itäosassa ja Rautalammin reitti lännessä. Kaavin Telkkämäkeen on perusteilla kaskitaloutta esittelevä suojelualue. Tuusniemen jylhään Seinävuoren rotkoon tutustumista helpottavat opasteet. Metsää päästiin kaskeamaan vasta usean vuosikymmenen kuluttua. Erämaisia, vanhoja metsiä näkee tietenkin läänin pohjoisrajalla Talaskankaalla. Puisto sulkee sisäänsä kokonaisen hiekkarantaisen järven, jota halkoo kapea harjuniemi . Vesistöt luovat savolaisen maiseman. Järven ympärillä on runsaasti karuja soita. Tunnetuimmat näköalapaikat ovat Puijo ja Pisa. vsk . Patrick Hublin kaa, jolloin Savon kasket tuottivat ruista vientiinkin. Ne molemmat ovat varsin erämaisia ja aikoinaan uittoa varten peratut kosket on kunnostettu luonnonmukaisiksi ja paremmin lohikaloille sopiviksi. Kaskeamisen jäljet näky19. Puijolla avautuu esteetön näkymä Kallaveden saaristosokkeloon. Näissä on myös tornit lintujen tarkkailua helpottamassa. Melontareiteiksi sopivat Tiilikkajärvestä laskeva Tiilikkajoki tai Pohjois-Karjalan puolelta alkava Vaikkojoki. Kaskisavut hiipuivat lopullisesti 1940-luvulla. Tämän jälkeen TIIUKKAJÅRVEN KANSAWSPUISTO KAIVOKSIA -RAUTATIET kaskettiinkin lähinnä vain hyvien laidunmaiden luomiseksi alati lisääntyvälle karjalle. Luontomatkaajan toivekohteet ainoa kansallispuisto Tiilikkajärvi edustaa pikemminkin jo kainuulaista kuin savolaista luontoa
Tiilikkajärven ja ylipäätään koko maakunnan pohjoisimman laidan luonto on kaikkinensa hyvin karua se on monessa mielessä täydellinen vastakohta Kuopion lähiympäristön lehtokeskuksen rehevyydelle. __....a Savon saloja kaskeltiin muinoin karjan laitumiksi ja viljelyksiksi. Matinvesi uskoo, että maatalouden ympäristönsuojelu saadaan ohjeiden avulla vähitellen kuntoon. Seppo Vuokko on vapaa luontotoimittaja, ja hän vastaa keskeiseltä osalta maakuntasarjamme suunnittelusta ja toteutuksesta. Tätä maisemaa edustaa hyvin maakunnan ainut kansallispuisto Tiilikkajärvi Rautavaaralla. Heinäkuussa järvessä ei enää voinut kalastaa eikä uida." Iisalmen reitin yläosalle on tehty vesistösuunnitelma ja kuormittajat on kartoitettu. Tervossa oleva Nilakkalohi Oy tU<;>ttaa kirjolohta 200 tonnia ja Rautalammilla Savon Taimen Oy 300 tonnia vuodessa. = u C ·,; POHJOIS-SAVO vät yhä metsien runsaana lehtipuustona. Iisalmen reitti on luontaisestikin rehevä ja tehomaatalous kuormittaa sitä raskaasti. Rautalammin reitti samenee Rautalammin reitti on kuulu puhtaudestaan ja vapaudestaan. Pohjois-Savon ympäristöongelmat: Likaantuvat vedet ja pirstotut metsät näkyvimmät vesistöjen pilaajat ovat maatalouden kuormitus Iisalmen ja kalankasvatus Rautalammin reitillä. "Vaikka Onkivedessä on aina ollut leväkukintoja, oli viime kesä poikkeuksellinen. 20 käytettiin karjan laitumena. Maatalouskeskukset ovat antaneet ohjeita maatiloille mm. Nälkämaan laitaa Maakunnan pohjoislaita Kiuruveden, Vieremän ja Sonkajärven kuntien pohjoisosat ja miltei koko Rautavaaran kunta on jo toista maata: maisema on hyvin loivapiirteisten luoteesta kaakkoon kulkevien moreeniselänteiden ja niiden välisten, nykyisin valitettavasti ojitettujen, suojuottien kirjomaa tilkkutäkkiä. "Se on ainutlaatuinen reittivesistö koko Euroopassa", kehuu Matinvesi. ~-.. Suotuisissa oloissa, jos ahoa ei liikaa laidunnettu , kaskimaalle kasvoi rauduskoivikko . Kasken ja koivun riippuvuutta kuvaavat viron ja suomen kielen kaskisanat: viron kask tarkoittaa koivua! Kaskimaat ovat kuusettumisen myötä kuitenkin katoamassa. Patrick Hublin työskentelee rutkijana Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Tiilikkajärvi on hieno suojelualue, mutta on paha puute, ettei koko Pohjois-Savossa ole lainkaan tyypillistä savolaista luontoa kuvastavaa kansallispuistoa. Lepän suojissa pääsivät muutkin puut kasvamaan. Kummankin laitoksen jälki näkyy karussa SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Viljelyn jälkeen kaski jäi ahoksi, jota Muikkukukon tykötarpeita nuotataan Melavedellä. Maatalouden kuormitus on selvästi suurin, vaikka reitin varrella riittää metsätaloutta, turvetuotantoalueita, yhdyskuntia ja kaatopaikkoja. vesiensuojelusta. vsk.. Runsas humus värjää puroja jokivedet ruskeiksi, eikä vesi ehdi pikkujärvissä kirkastua. Jo nyt voivat maanviljelijät hakea aikaisempaa suurempia avustuksia lietelantaloiden laajentamiseen ja rantapeltojen viherkesannointiin. "Valitettavasti vain sekään ei enää ole turvassa." Kirjolohen kasvatus on vesioikeudessa määritelty hyödyllisemmäksi kuin Rautalammin reitin puhtaus. Vasta päätyessään suuriin Jarviin humus laskeutuu pohjalle ja hajoaa ja vedet kirkastuvat. Nyt karja vähenee vuosi vuodelta ja entiset laitumet puskevat lehtipuuta. Vähitellen sinne kasvoi puita: ensimmäiset pihlajat ilmaantuivat kaskesta raivattuihin kivija kantokasoihin ja vähitellen harmaaleppä valtasi tasamaatkin. Mesimarja on harvinaisrunut herkku, mutta Pohjois-Savossa sitä pääsee maistamaan; riittääpä sitä jopa likööritehtaan tarpeisiin. Soita on muusta maakunnasta selvästi poiketen jopa puolet pinta-alasta. Esimerkiksi viime kesänä reitillä oleva Onkivesi oli Kuopion vesija ympäristöpiirin vanhemman insinöörin Jukka Matinveden mukaan "ihan puuroa"
Enson jätevesilupaa käsitellään parhaillaan vesioikeudessa ja päätös saadaan vielä tämän vuoden aikana. Nyt se on tosin parantanut tapojaan. Vasta perustetun Pohjois-Savon Liiton suunnittelupäällikön Martti Salmisenkaan mielestä kulttuuriympäristön säilyttämiseksi ei ole tehty riittävästi työtä. 'vfetsäteollisuus kuormittaa myös savolaisten kalaja uintivesiä. Ei rahaa eikä ostoneuvottelijoita Kuopion lääninhallituksen luonnonsuojelusta vastaava ylitarkastaja Jorma Tuomainen ei ole tyytyväinen tämänhetkiseen suojelutilanteeseen Pohjois-Savon maakunnassa. Kauppoja ei voida tehdä maanomistajien kanssa, koska neuvottelijaa ei ole! Muun muassa viime vuonna jäi käyttämättä 400 000 markkaa ostorahoja, kun ei neuvotteluja saatu vietyä läpi. Suojelua hidastaa rahapulan lisäksi ostoneuvottelijoiden puute Kuopion läänissä. reittivedessä: fosforipitoisuuden kaksinkertaistumisen rehevöittävä vaikutus on havaittavissa vielä 10-20 kilometriä laitoksien alapuolella. Suurin murheenkryyni on Savon Sellu, joka tupruttaa rikkiä taivaalle 12 000 tonnia vuodessa. Kun yhdellä kohteella saattaa olla 100-1000 omistajaa, on selvää, etteivät neuvottelut suju kovin nopeasti. Kiuruvedeltä ja Rautalammilta. "Onneksi ne ovat toimenpidekiellossa yleiskaavan laatimisen takia", sanoo Tuomainen. Suojelua tarvitsisivat kiireesti myös vanhat viehättävät ahot, hakamaat ja niityt. Kuopiolaisten energia tehdään turpeella, jota kuoritaan 100-150 kilometrin säteellä lähikunnista, mm . Enson tehtaat Varkaudessa. Esimerkiksi rikkipäästöt ovat tehtaalla pudonneet takavuosien 4500 tonnista noin 500 tonniin. ''Talaskankaan-Sopenmäen ydinosat ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita ja niiden säilyminen olisi turvattava lailla", sanoo Tuomainen. Siilinjärven Kemiran tehtaan tilannetta Itkonen luonnehtii aika hyväksi. Valtakunnallisten suojeluohjelmien toteuttam1st1lanne on Pohjois-Savossa samanlainen kuin muuallakin maassa: soidensuojeluohjelmasta on toteutunut kolme neljäsosaa, lintuvesiohjelma ei lainkaan, lehtojensuojeluohjelma on alullaan, mutta uhkaa jäädä rantojensuojeluohjelman jalkoihin. Tuomaisen mukaan alue on liian pieni ja sitä pitäisi laajentaa. Lääninhallitus toivoo Savon Sellun päästöjen alenevan ilmansuojelupäätöksen mukaisesti 75 prosenttia nykyisestä. Esimerkiksi Kuopion kaupungin alueella on hyvinkin arvokkaita lehtoja ja lettosoita, joita ei ole saatu suojeltua. "Niin suurta luonnontilaista metsäaluetta kuin Talaskankaalla on, ei ole missään muualla Kuopion läänissä!" Kulttuuriympäristö unohdettu Tuomainen kaipaa myös enemmän vanhaa maaseutukulttuuria säilyttäviä suojelukohteita. Ongelmia aiheuttavat edelleen tehtaan fluoripäästöt, jotka ovat vaurioittaneet mm. vsk. Enson Varkauden tehtaat ovat jääneet jälkeen vesiensuojelutavoitteista: fosforin ja typen rehevöittävä vaikutus näkyy luoteisella Haukivedellä. Tehtaiden vesistökuorma pienenemässä Metsä-Serlan Savon Sellu Kuopiossa on sottaajan maineessa. "Se pitäisi kiireesti selvittää, ettemme myy upeita rantojamme ymmärtämättömyyttämme eurooppalaisille.'' Alice Karlsson Patrick Hublin 21. Tuomainen asettuu ponnekkaasti kiistellyn Talaskankaan suojelun puolelle. lähiympäristön metsää. Savon Sellun rikinpoistolaitteisto on parhaillaan rakenteilla ja kun se saadaan vuoden lopussa toimintaan, paranee Kuopion ympäristön ilman tila ratkaisevasti. Ilmansuojelu tehostuu Ylitarkastaja Ahti Itkonen Kuopion lääninhallituksesta pitää maakunnan ilmansuojelutilannetta tyydyttävänä. Savon Taimenen syntejä vesistössä vahvistaa vielä läheisellä Rastunsuolla oleva Vapon 600 hehtaarin turvetuotantoalue sekä ympäröivä maatalous. Suuri puute on se, ettei metsäkohteisiin sisälly juuri nimeksikään vanhoja mets1a. Jorma Tuomaista harmittaa metsäisten alueiden, karun järviluonnon ja puolikulttuuribiotooppien mitätön edustus sekä perustetuissa luonnonsuojelualueissa että valtakunnallisissa ohjelmissa. Kaavin Telkkämäessä on 90 hehtaaria erityistä luonnonsuojelualuetta, jossa pyritään säilyttämään kaskikulttuuriin liittyvaa lajistoa. "Suurimpia ongelmia on, ettei vanhaa rakennuskantaa ole inventoitu kuin muutamassa kunnassa, maisemallisia selvityksiä ei ole tehty kuin joistakin taajamista ja järviluonnon arvo on unohdettu täysin", sanoo Salminen. Sen sijaan tehtaan typpipäästöt ovat huomattavat ja lisäävät Kallaveden typpimäärän kaksinkertaiseksi. Rikkisaastuttajana se on läänin suurin ja kipuaa maanlaajuisesti pahimpien joukkoon. . Suuria ilmansaastuttajia maakunnassa ovat lisäksi Varkauden Enso ja Kuopion kaupungin energialaitos. Viime vuonna tehdas päästi Kallaveteen fosforia ja happea kuluttavia aineksia selvästi vähemmän kuin aiemmin ja on pysytellyt lupaehtojen rajoissa. Lintuvesiohjelman toteutumista hankaloittavat mutkikkaat maanomistusolot. SUOM EN LUONTO 4/ 91 50
Seuraavissa vuosikirjoissa oli jo kirja-arvosteluja, mielipidekirjoituksia ja välähdyksiä ulkomailtakin . Usein sen edustama asiakin on arvioitu köykäiseksi. näiden menetysten valossa meille on myös entistä selvemmin kirkastunut vielä hallussamme olevien luonnon muistomerkkien suojaamisen ja säilyttämisen velvoitus ... Muistanhan yhä elävästi sen päivän, jolloin myöhästyin koulun iltapäivätunneilta Suomen Luonnon vuoksi. Heti alkuun joudun muistuttamaan lukijaa, että en voi lehteillä vanhoja vuosikertoja viileän ulkopuolisena tarkkailijana. penm..Ui.11 111,cll,tu~,111 1114.., K,,lliola IIO--tlifl!H L ...... Runsaan vuosikymmenen ajan, mm. Ympäristöpolitiikka on tulevan hallituksen ydinkysymyksiä. ltsekehu oli silti kaukana: "Varsinkaan rahvastamme, joka elää luonnonmetsien jokapäiväisessä ympäristössä, ei esim . N:O 4 17 WO.IKIATA saada huollettuja, suojattuja kohteita pitkin maata joka pitäjään ... Täytyy Suomen Luonto vai-... . koko 1970-luvun, olen minäkin ollut tätä lehteä tekemässä, monen vuoden ajan jotakuinkin yksin. .,,,-i,1-~ ll,6ffl&,,111 IO,joni ..... Tämä meidän tehtävämme ei suinkaan ole ristiriidassa maamme nykyisen voimakkaan aineellisen rakennusja viljelystoiminnan kanssuoMEN LUONTO 4/ 91 50. Vuodesta 1950 lähtien toimituksessa oli uusiakin voimia: Viljo Erkamo ja Peitsa Mikola. Kolmen ensimmäisen numeron kansikuvana oli sama lentoon lehahtava maakotka, joka taas on kotiutunut pääkirjoitussivulle. Pika visiitti Suur-Suomeen Ykkösnumeron kiintoisin ajankuva löytyy alkusanoista: " Olemme joutuneet luovuttamaan isänmaastamme eräitä kauneimpia osia korvaamattomine luonnon aarteineen ja muistomerkkeineen, ja nyt meidän on tehtävä kaikkemme voidaksemme käyttää pienentyneen maamme edellytykset mahdollisimman tarkoin. Helsingin ympäristön metsäisiltä kalliolta on varatyöaikoina louhittu laajoilta aloilta melkein joka kallionkulmasta kuution tai parin verran kiviä ja siten raiskattu tarpeettomasti kauniita kallioita. Iltaan mennessä osasin sen melkein ulkoa. huhtikuun alkua 1991. Teuvo Suominen 50 vuotta valistusta Sinivuokoista saasteisi Suomen Luonnon 50 ilmestynyttä vuosikertaa on lehteillyt Teuvo Suominen, itse lehden päätoimittajana koko myrskyisän 70-luvun uudistuskauden vaikuttanut kirjoittaja ja kuvaaja. vsk.. Luulen tietäväni pienen aatteellisen lehden tekniset ja taloudelliset pulmat enimmän osan elämästäänhän Suomen Luonto on ollut levikiltään pieni. , , ~ • ~"....,~ ., ..... Puhe luonnonsuojelusta saattaa näissä olosuhteissa monen mielestä tuntua tarpeettomalta ... Jokainen puolue muisti vaalikampanjassa mainita sydämenasianaan huolen luonnosta ja ympäristöstä. On toinenkin syy subjektiivisuuteen. .... "Valtion luonnonsuojelunvalvoja lähetti viime tammikuussa lääninhallituksien välityksellä kirjelmän kaupunkien ja kauppalain sekä maalaiskuntien kunnallislautakunnille pyytäen näitä tekemään valtuustolle esityksen luonnonsuojelun ottamisesta kunnan toimialaan ... i.._ i.aS..--Mrllottu -sw-••14Jan Plll',dJou,ml,..., • ~t1,-.1 .. Ensimmäiseen vuosikirjaan valittu sivukoko jatkui muuttumattomana vuoteen 1984. Tehokaksikko toimitteli kahdestaan julkaisua koko 1940-luvun. '', raportoitiin 1941. Painopaikkakin oli aluksi sama kuin nykyisin: Forssan Kirjapaino. ", vaatii Aarne Laitakari 1941. Luontoa olin harrastanut jo ennenkin, mutta juuri noihin aikoihin olin hankkinut ensimmäisen kamerani. Muistan Reino Kalliolan kerran maininneen ohimennen, että sekin on hänen käsialaansa häntä ilahdutti julistetaiteilija Kyösti Variksen esittämä arvio, että se jättää jälkeensä kaikki lehdelle myöhemmin tehdyt tai ehdotetut tunnukset. Ensimmäinen, 80-sivuinen ni22 de loi peruslinjat: asiantuntevia ja lyhyehköjä artikkeleita luonnosta ja suojelukysymyksistä. Lisänä pikkuuutisia tapahtumista ja viranomaisten toimista. Linjakas alku 1941-1955 Suomen Luonto ilmestyi vuosittain yhtenä niteenä eli vuosikirjana. Jo kolmosnumeroon hän sai rinnalleen pippurisen ja tulisieluisen Niilo Söyringin. Toinen vuosikymmeniä jatkunut perinne oli Kalliolan käynnistämä luonnonsuojeluviranomaisten palsta. Alusta lähtien Suomen Luonnon rinnalla ilmestyi ruotsinkielinen Finlands Natur, jolla oli itsenäinen toimitus ja sisältö. Yhtä hyvin olisi louhinnan voinut keskittää muutamiin harvoihin paikkoihin ... 1938 perustetun Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen henkinen isä ja ensimmäinen puheenjohtaja Kaarlo Linkola piti katsauksessaan Suomen Luontoa järjestön tärkeimpänä siihenastisena aikaansaannoksena, koska oli saatu alulle tiedon levittäminen ja asenteiden muokkaus. Samoihin aikoihin olin liittynyt Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ainaisjäseneksi, ja sen peruina tulen kai hautaan saakka saamaan tämän lehden tilaamatta. Artikkelit oli kuvitettu ajan tavan mukaan vaatimattomasti mutta samalla kauniisti; olihan toimittajana luonnonsuojelumme järeä voimamies Reino Kalliola, sananja kamerankäytön taitaja. Poiminnat sisällöstä kertovat senkin, että luonnonsuojelun ikuisuuskysymykset ovat ikuisuuskysymyksiä: "Tulemme siis siihen lopputulokseen, että luonnonpuistojen perustaminen Suomen eteläpuoliskoon on sekä mahdollista että monilta näkökannoilta erittäin toivottavaa", kirjoittaa Viljo Kujala 1941. Posti oli tuonut vuosikirjan 1953, ja siinä oli Kalevi Raitasuon kirjoitus Lin. "Esim. , . ole kyetty vakuuttamaan luonnonsuo jel ual ueiden merkityksestä ja tarpeellisuudesta.'' Uhanalaiset alueet ja lajit olivat tietysti meilläkin suojelun ensimmäisiä kohteita. tujen valokuvaaminen luonnon ystävän harrastuksena. On siis yleisiäkin syitä kysellä, mistä on tultu, missä ollaan ja minne mennään. Mutta asioita osattiin katsella sekä ihmisläheisesti että valtakunnallisen avarasti, unohtamatta eettisiä ja esteettisiä vivahteita
1 ja ekoelä1t1äntapaan sa ... "Tällöin on lähellä vaara, että luontomme kauneudesta ja rikkaudesta tuhoutuu paljon sellaistakin, mikä erityisellä huolenpidolla voitaisiin säilyttää ja minkä säilyttäminen on lopulta talouselämänkin etujen mukaista." Viittauksia hävittyyn sotaan löytyy vain rivien välistä; kaksoisnumero 1945-46 kertoi toimikunnasta, jon23. Hänen pitkät raporttinsa ilmestyivät Suomen Luonnossa vuosina 1959, -60, -61 ja -64. Seuraavana vuonna Valter Keltikangas vaati soiden suojelemista kansallisena kulttuuritehtävänä. Uudet huolenaiheet Talouselämä sai pitkään vilkastua rauhassa luonnonsuojelijoiden ainoa protesti oli varmaan se, mikä näkyi Suomen Luonnon sivuilla. . Vuosikirjassa 1954 ilmestyi kolmekin päänavausta: Niilo Söyrinki oli huolissaan koskista, Reino Kalliola matkailun ja retkeilyn haitoista, Heikki Järnefelt jätevesistä. Omaa kieltään puhuu jäsenmäärä, joka käytännössä oli sama kuin tilaajakunta: 1940-luvun lopulta aina 1970-luvun alkuun saakka neljännesvuosisadan ajan, puolet Suomen Luonnon tähänastisesta elinajasta se polki paikallaan lähempänä neljää kuin viittä tuhatta. 118) kiteyttikin: "Luonnonsuojelupropaganda on sovinnollista, rakentavaa, positiivista ja tehotonta." Käytännön työ eli pysähtyneisyyden aikaa. Yhdistyksen hallitukseen vakiintui arvovaltainen professorikaarti. Yhdistys muistutti varmaankin Kalliolan kynällä suojelun kolmesta päälinjasta eli kulttuuriarvoisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta. Laatokan rannat ovat jälleen meidän. Suomen Luonto ~·t Ensimmäisen pääkirjoituksen mukaan vuosikirja oli ollut toteava ja alistuva katsaus, kun taas "aikakauslehden olemukseen kuuluu jopa suoranainen taistelu aatteen puolesta". Numerossa 2/ 64 kyseltiin, tarvitaanko rantalakia. Lehtensä noina vuosina tarkasti lukeneet löysivät toki jyviä: Söyrinki seuraili kansainvälisiä tapahtumia, Kalliola kiinnitti huomiota mm. Neljäntenä ansaitsee maininnan Pentti Linkola. teollisuuden laajentuminen tuhoaa luontoa yhä enemmän ja irroittaa ihmistä luonnon välittömästä läheisyydestä .. Avarammat näkemykset jäivät pelkiksi näkemyksiksi. Ennakoitu taistelu aatteen puolesta jäi vaisuksi. Raine Mäkisen puheenvuoro (4/ 66, s. Tai ehkä vika ei ollutkaan järjestön vaan voimasuhteitten. He toimivat yksilöinä, eivät yhdistyksen jäseninä. Meidän on Äyräpään kuulu lintujärvi, Hiisjärven luonnonpuisto, Koiviston ... Nygårdin ja Urpo Huhtasen herkkiä piirroksia. vesiensuojeluun, Martti Montonen Itäkairaan, Seppo Peippo ilmansaasteisiin jne. Kolmosnumerostakin 1943 löytyy viittaus jatkosotaan: "Karjalasta, joka menetettiin ja jälleen saatiin takaisin, on julkaistu useita kauniita kuvateoksia ... Neljän niteen rakentaminen vaati enemmän työtä ja varoja kuin yhden, eikä ajankohtaisuuden toteuttamiseen riittänyt voimia. SUOM EN LUONTO 4/ 9 1 50. Tässä työssä on myös luonnonsuojelulla ja maisemanhoidolla oma paikkansa ja tehtävänsä ... Lehden painoasu koheni pikkuhiljaa koko 1960-luvun ajan, valokuvien osuus lisääntyi ja pian saatiin kansikuviksi mm . Linkolan ansiota on, että myrkyistä ei voitu meilläkään vaieta. '' Mutta seuraavan vuoden numero alkaa: "Suomen Luonnon neljännen vuosikerran ilmestyessä maa on vapautunut sodan kiroista ja aloittanut suurten vaikeuksien edelleen jatkuessa jälleenrakennustyön. Mereen päästetty öljykin nousi pintaan (4/ 64). Hänen sisukkaat petolintuselvityksensä loivat Suomessa pohjaa sille uudenlaiselle ympäristöajattelulle, jonka käynnisti maailmalla 1960luvun alussa havaittu ympäristömyrkkyjen ongelma. Samaan aikaan hävitettiin erämaita, tapettiin petoja, valjastettiin koskia, ojitettiin soita, valutettiin likavesiä, tehtiin teitä ja tekoaltaita. Kannas on jälleen lujasti käsissämme. Kaikki, joilla valtaa oli, vannoivat taloudellisen kasvun nimeen. Vihollisen hallussa on tällä hetkellä enää vain eräät Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarento ... Suomi muuttui, mutta yhdistys ja sen lehti elivät vaivautuneesti omaa hiljaiseloaan edes tajuamatta, että tapahtumien kulkuun voisi tai pitäisi puuttua. Aihepiiri toki laajeni hiljalleen, mutta asialla oli enemmän tutkijoita ja harrastajia kuin taistelijoita. " SUOM EN L U ONTO N o 1 19H 7 Vieläkin kiintoisampi viesti löytyy kakkosnumerosta 1942: "Olemme saaneet takaisin rakkaan Karjalamme, vaikkakin pahasti runneltuna. Viidestoista vuosikerta 1956 ilmestyi neljänä vihkona, siis aikakauslehtenä. ''. Muutama nimi on silti syytä mainita tuolta ajalta: Yrjö Kokko pelasti laulujoutsenen, Reino Rinne varjeli Kuusamon kosket ja Lounais-Hämeen Torild Brander piti luonnonsuojelun ja kotiseututyön lippua korkealla saaden hullun maineen. " Viereisen sivun kartta kertoi luonnontutkijan Suur-Suomesta, johon koko Kuolan niemimaan tulisi kuulua ja jonka etelämpänäkin tulisi työntyä pitkälle itään reunustamaan pääosaa Vienanmeren rannoista. T. " Nämä kaiketi Kalliolan kirjoittamat sanat muistuttivat viisaasti siitä, että rakennustyö tulisi kuluttamaan luonnonvaroja, luonnonmetsät tulisivat hupenemaan varsinkin tienvarsilta ja vanhoihin kulttuurimaisemiin tulisi kohdistumaan asutustoiminnan ankara paine. vsk . Tätä ensimmäistä ohjelmanjulistusta täydensivät Urpo Harvan ajatukset: " ..
Kuvituskin puhutti, varsinkin värikuvat ja valkoinen painopaperi. Seuraava luettelo painottaa henkilöitä, joiden työpanos oli muualla kuin luonnontutkimuksessa ja -suojelussa: K.E. Yhtä olennaista oli, että lehti sai heiltä kirjoitukset ilmaiseksi tässäkin suhteessa he tiesivät tilanteen. Tieto luontomme yksityiskohdista syveni, mutta yhä harvempi hallitsi kokonaisuuksia. Useinkin heidän varsinaisen suojeluasian reunaalueita käsittelevät kirjoituksensa ovat tyylillisesti omaa luokkaansa; nnssa puhuu ihminen, joka nostaa päänsä yleiseurooppalaiseen ilmapiiriin, vaikka onkin ylpeä suomalaisista juuristaan. Piirtäjäksi tarjoutui uusi voima, Seppo Leinonen. Ympäristöasiaa ajavat vihaiset nuoret miehet (naiset vaikenivat) olivat siitä vihaisia toimitukselle, sillä heidän omat tietonsa ja taitonsa harvoin riittivät artikkeleiksi asti, kotimaan kriittiset asiantuntijat eivät vielä uskaltaneet puhua, ja ulkomailta saatua tietoa oli vaikea soveltaa. Timo Tantusta saatiin lehden ensimmäinen ammattitaitoinen taittaja. Hän puhui uusien haasteiden ankaruudesta samalla kun kiitteli syrjäänheitettyjen, enimmäkseen aika ikääntyneiden hallitusherrojen luomaa vankkaa pohjaa. Lehti oli juuri siirtynyt offset-painoasuun, mikä tarkoitti, että kuvien painaminen ei aiheuttanut lisähintaa. Jotakin samanlaista henkeä olen aistivinani tämän hetken eestiläisissä luonnonsuojelijoissa Eestissäkin luonto ja kansallisuuskysymys nivoutuvat yhteen. 1 käville aiheille oli vaikea löytää kirjoittajaa, kuvittajasta puhumattakaan. Kuvituspuolellakin oli onnea. Se taas kasvatti paineita väripainatuksen suuntaan. Monet vuodet Urpo Huhtanen piirteli auliisti aatteen voimalla kannet ja kuvitukset. Tämän pohtiminen alkoi 1970-luvun lopulla ja taitaa jatkua yhä. Vuotta myöhemmin pääsin minäkin harjoittelemaan samaa diplomatiaa. Mutta usein mielipiteet menivät pahasti ristiin luontoväen omassakin joukossa; levikin kannalta olisi ehkä ollut turvallisempaa pitäytyä sinivuokoissa ja siirtolohkareissa. Moni uskoi, että vaatimattomampi painoasu säästäisi kustannuksia ja toisi lehden varattomampienkin ulottuville. Usein aloite tuli liiton ulkopuolelta. Järvinen (-4546), Kustaa Vilkuna (-47). Alkajaisiksi hän lahjoitti lehdelle uuden ulkoasun. Kivirikko (-41), Tauno V. Luonnonsuojelun perinteisiä työtapoja nimiteltiin oikeistolaisiksi, porvarillisiksi, epädemokraattisiksi, taantumuksellisiksi tai muuten vain aikansa eläneiksi. Sen kirjoittaja, järjestön uunituore puheenjohtaja Pekka Nuorteva taiteili diplomaattisesti vaikeassa tilanteessa. Toisinajattelijat uskaltautuivat esiin, moni otti yhteyttä Suomen Luontoon. Pikkuhiljaa tilanne koheni. Lehdestä tuli yhdysside tunnettujen julistegraafikoiden Erik Bruun, Kyösti Varis, Jukka Veistola ja yleisön välille; se melkein muutti liiton to1m1ston paperikaupaksi, kunnes kylkiäiseksi kasvatettiin Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Kulttuuriväen esiinmarssi ja lama Suomen Luonnon ensimmäisten kirjoittajien joukossa vilahtelee nimiä, jotka kuuluvat lähtemättömästi kansamme kulttuurihistoriaan. Suurikin kuva oli lehdelle ilmainen, ainakin jos kaivoin sen omasta arkistostani, Häyrisen arkistosta tms. Eniten lienee... Luonnonsuojelu on siis laajasuuntaisesti liitetty Itä-Saksan kulttuurija talouselämän rakennustyöhön." Seuraava ristipaine alkoi oivalluksesta, että saasteiden puhdistaminen ei riitä pelastamaan luontoa, on etsittävä elämänmuotoa, joka istuu pehmeämmin luontoon. Varsinkin nuoria luonnonystäviä viehättivät kuvat ja julisteet. Parantunut painoasu kiinnosti valokuvaajia, jotka alkoivat lähetellä kuviaan. Aikanaan siitä tuli Luonnonkuva-arkiston alku. Hallituksessa istui puheenjohtajan lisäksi liuta muitakin innokkaita, tietäviä ja kirjoitustaitoisia ihmisiä Urpo Häyrinen , Martti Linkola, Heikki Annanpalo, Veikko Huhta, Harri Dahlström .. . Vaihtoehtoväki alkoi vaatia muutoksia koko tuotannolliseen toimintaan. vsk.. Siitä oli tarjolla enemmän aineistoa kuin viemäriputkista ja savupiipuista. Irti kahleista, diplomaattisesti Numeron 2/ 67 pääkirjoitus "Luonnonsuojelu laajentumassa ihmisen suojeluksi" enteili muutosta. Suomi teollistui ja kaupungistui, luonto väistyi myös ihmismielistä. Toki oli poikkeuksia vuosikirjassa 1952 suoritti ensiesiintymisen Pentti Linkola vaatien petolinnuille paikkaa suomalaisessa luonnossa perustellen tätä sekä elämän kunnioituksella että jännittävien luontoelämysten arvolla. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Työ tuottikin peräti 19 suurta suojelualuetta. Niiden haastajaksi nousivat "edistykselliset" voimat, joita huolestuttivat saasteet, myrkyt sekä työja asuinympäristö. Lehdelle lankesi kunnia toimia näkemysten puhetorvena ja joskus päänavaajanakin vesirakentamisen, tehometsätalouden, suo-ojitusten, ydinvoiman ja muunkin energiapolitiikan arvostelussa, jätteiden hyötykäytössä, metsien ja vesien monikäytössä ja tuotantomenetelmien pehmentämisessä. Suomen Luonnon levikki lähti hitaaseen nousu un. limassa oli innostuksen henkeä, varmaankin vastapainona yhteiskunnassa liian kauan jatkuneille koville arvoille. Aatteen ja hengen lennon latistuessa latistui tyylikin. Piti tehdä lehteä, joka jotenkin tyydyttäisi uusien ajatusten ajajia, mutta ei vallan suututtaisi lukijakunnan vanhempiakaan kerrostumia. Se riemastutti kirjapainoa, joka ilmoitti antavansa erikoishalvan painotarjouksen, kunhan saisi pitää Suomen Luontoa oman ammattitaitonsa esittelytyönä. Monille valo kajasti idästä sosialismin mallikelpoista ympäristöpolitiikkaa ehdotettiin esikuvaksi myös saastuneelle Suomelle. ka tehtävänä oli suunnitella uusia suojelualueita sodassa menetettyjen tilalle. Ajan aatteiden kuohut ratkesivat liitossakin riidaksi 1970-luvulla. Meurman (-44), Martti Haavio (-44), Yrjö Kokko (-44), A. Graafikot olivat oma lukunsa. Pitääkö Suomen Luonnon siis kertoa Suomen luonnosta vai uudenlaisista tuotantoja elämäntavoista. Mutta jo 1950-luvun lehdissä näkökulma kapeni, Suomen Luonnosta tuli selvemmin sisäpiirin julkaisu, jossa eri alojen tutkijat loivat kapeita katsauksia reviireihinsä. Aika oli yrityksille suopea. E. on tehty runsaasti arvokasta työtä... Aatteiden ristiaallokko Aatteen sytyttämät ihmiset olivat aluksi lämpimiä vain alkuperäiselle luonnolle. He tiesivät tilanteen ja osasivat sovitella painavatkin sanat viisaasti. Mäki (-42), Ilmari Hustich (-43), Otto1. Näiden kuohujen jo laannuttua tähän sopinevat patavanhoilliseksi haukutun Niilo Söyringin sanat Suomen Luonnossa 1957: "Kaikissa itävyöhykkeen valtioissa ... Aatteen taantuma lienee ollut yhtydessä siihen kovien talousarvojen korostukseen, jonka taustaa olivat jälleenrakennus ja sotakorvaukset. Itä-Saksan ohella saatu aikaan Puolassa ja Tshekkoslovakiassa... Eurooppalainen luonnonsuojeluvuosi 1970 jätti perinnöksi valokuvauskilpailunsa tukevan sadon. Sain kutsun toimitussihteerin työteliääseen kunniavirkaan. Ongelma on tuttu yhä, vaikka taustatekijät nyt heilahtelevat kulutusjuhlasta taantumaan. Kaikissa näissä maissa ymmärretään luonnonsuojelun merkitys nykyään monin verroin selvemmin kuin meillä... Luonnonharrastajasta ja -suojelijasta tuli kummajai24 nen, jota "kunnon kansalaisten" oli vaikea ottaa todesta. Lehden ja koko yhdistyksen talous oli niin hatara, että jokaista tilausmaksua tarvittiin
Kuvassa Teuvon kanssa uusia sivuja suunnittelemassa toimitussihteeri Marjukka Kulmanen. 1991. Söyrinki kuoli 23. vsk . Teuvo Suominen vaikutti toimituksessa runsaan vuosikymmenen ajan, 1968-79. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. 25. Toimitussihteerinä on Kaarina Miettisen (vas.) jälkeen työskennellyt Ritva Kupari. Professori Reino Kalliola toimitti Suomen Luontoa ensimmäisestä vuosikirjasta 1960-luvun lopulle saakka. Suomen Luonnon tuoreinta toimituspolvea: takarivin herrakaartissa BO-luvun päätoimittajat Seppo Vuokko (vas.) ja Tapio Lindholm (oik.); keskellä nykyinen päätoimittaja Jorma Laurila. Ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva oli päätoimittajana murrosta enteilevinä vuosina 1967-70. Professori Niilo Söyrinki teki lehteä Reino Kalliolan kanssa ja vastasi toimituksesta 195767. 4. Tuolloin ympäristöongelmat nousivat puheenaiheiksi ja luonnonsuojelutyön ytimeksi
Kun Suominen sai laajennetuksi sekä luonnonsuojeluliiton että Suomen Luonnonsuojelun Tuen julkaisutoimintaa ja käynnisti valokuvakirjasarjan Suomalaista luontoa parhaimmillaan, tarvittiin jälleen paljon Hautalan kuvia muitten muassa. Hautala valmisti myös diaesityksiä ja näyttelyitä, julkaisi käytännössä oppimiaan taitoja valokuva-alan lehdissä jälkiä seuraileville ohjeiksi ja suunnitteli suuria hankkeita, laajoja kirjakokonaisuuksia. Kun Suominen sai mahdollisuuden käyttää värillisiä, julisteenomaisia keskiaukeamakuvia, suosivat lukijat erikoisesti Hautalan peikkomaista pöllönpoikaa seiniensä somistajana. Monien mieliin ovat jääneet kuvareportaasit Verinen tie liikenteen eläinuhreista ja dramaattinen sarja lietealtaalla tapahtuneista muuttolintujen myrkkykuolemista. Suotta yritetään puhua Hautalan tyylistä, ellei siksi katsota tervettä uusiutumista. Siksi Suomen Luontokin on kehittynyt niukkakuvaisesta, mustavalkoisesta, tieteellisen aikakauskirjan luonteisesta julkaisusta värilliseksi kuvalehdeksi. Kirjat ovatkin nyt Hautalan tuotannon näkyvin osa, ne ovat saaneet ällistyttävän hyvän vastaanoton KeskiEuroopan maita myöten. Laskematta tuntuu selviöltä, että Suomen Luonto on viime vuosikymmenien aikana käyttänyt enemmän Hannu Hautalan kuin kenenkään muun toimitukseen kuulumattoman kuvia. Hautalasta kehittyi useitten lehtien uuttera avustaja. le yleisölle vieläkin, vaikka luonnonkuvaajien joukko on kasvanut kovin moni-ilmeiseksi. Markku Tanttu Suomen Luonnon perustajajärjestö Suomen Luonnonsuojeluyhdistys käytti kotka-aiheista tunnusta. Luontokuvan on puhuteltava viihdeja markkinamaailmoista tulvivien kuvamassojen joukossa. Luonnonharrastajasta oli kasvanut tunnustettu ammattivalokuvaaja. Hautalan kuva parittelevista kotkista valittiin vuoden 1973 lehtikuvaksi. Töysän Tuurissa 12.5.1941 syntynyt Hannu Hautala vaihtoi autonasentajan haalarit päättäväisesti ympärivuorokautisen luonnonkuvaajan asuun 1970. Omien teostensa lisäksi Hautala on ollut tekemässä useita muita kirjoja niin kuvaajana kuin kirjoittajanakin. Hautalan työstä ja Suomen Luonnon kehityksestä voisi puhua ilman yhteistä merkkivuottakin; kummallakin on sekä yhteinen että erillinen osansa suomalaisen luonnonvalokuvauksen ja luontokuvajournalismin lähihistoriassa. Amatööri kautenaan tekemänsä Erämetsän elämää -kirjan (-68) jälkeen Hautalan kirjakäsitys jäntevöityi, aiheitten käsittely sai syvempää määrätietoisuutta. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Huumorikaan ei ole vierasta Hautalan tuotannossa: siitä on helposti koottu kolmen lastenkirjan hauskat kuvakertomukset. Se oli voitto niin luonnonvalokuvaukselle kuin Hautalalle itselleenkin. Samoihin aikoihin Teuvo Suominen ryhtyi kohentamaan toimittamansa Suomen Luonnon kuvallisesti vaatimatonta ilmettä kaikin puolin. Kasvaneestakaan luonnonsuojeluliikkeen kuvatarpeesta ei voinut olla luonnonkuvaajan kaikkien eväitten maksajaksi. Risupartainen, reuhkapäinen Hautalahahmo leimautui luonnonkuvaajan ilmentymäksi taitaa olla sitä suurel26 Suomen Luonnon /11971 kannessa tuijotti keltasilmäinen helmipöllö. Hannu Hautalan kuva keltasilmäisestä helmipöllöstä komeili yhdessä lehden ensimmäisistä, lahjoitusvaroin kustannetuista värikansista. Hautalan ammattilaiskauden alkuaikoina Suomen Luonto julkaisi hänen kuviaan kotkista ja kolopesijöistä, eritoten liito-oravasta ja valkoselkätikasta. Avarakatseisena to1m1ttajana, kokeneena luonnonvaloja elokuvaajana hän ymmärsi kuvallisen viestinnän kasvun merkityksen. Teoksissaan Kuukkelin maa (-84) ja Taigametsän talvi (-90) haaskaja kojukuvaajaksi, "lajipotrettien" ottajaksi leimattu kuvaaja esittää kosolti maisemia, valojen ja värien rakentamia hetkellisiä näkymiä, joita eläimet silloin tällöin, mutta merkittävästi elävöittävät. Hänen kuvakertomuksiaan metsän eläjistä näki tiuhaan. Viisikymmenvuotiaat vuonna luonnonkuvaaja Hannu Hautala ja tämä lehti täyttävat viisikymmentä vuotta. Voi vain toivoa, että miehenikäinen Hannu Hautala olisi edelleen panoksellaan mukana, ehtisi hankkeiltaan, joita hän toteuttaa hyvin ansaitsemansa viisitoistavuotisen apurahan turvin. Aihepiirit laajenivat, näkemykset syvenivät. vsk.. Aiheet olivat tyypillistä sen ajan Hautalaa. Tekninen kehitys on helpottanut kuvan ottamista ja toistamista, toisaalta vaatimukset kuvaakin kohtaan ovat kasvaneet. Seuraavilla sivuilla viisikymmenvuotias lehti julkaisee 12.5.1991 viisikymmentä täyttäneen, kotkakuvillaan tunnetuksi tulleen Hannu Hautalan tuoreimpia otoksia tuosta uljaasta linnusta. On vaikeata pohtia mitä vaatimuksia luonnonsuojelutyön kuvankäytölle ja tälle viisikymmenvuotiaalle lehdelle tulevaisuudessa asettuu. Kuvan ottajalla Hannu Hautalalla ja lehdellä on muutakin yhteistä. Siinä sitä on auttanut Teuvo Suomisen ja Hannu Hautalan aloittama työ. Hautalan rehevä kieli mehevöittää Kamerani luonnossa -kirjan (-86) hyvin erottuvaksi kuivuuden riivaamien kuvausoppaitten joukosta. Luonnonkuvan käyttö on nyt toisenlaista kuin Hautalan uran alussa. Hän on maamme ensimmäinen täysin ammattimainen luonnonvalokuvaaja siinä mielessä kuin tuo nimike useimmiten ymmärretään. Tähän mennessä yli kymmenen itsenäisen kuvitustyön sarjasta erottuvat erikoisen suuritöisinä kaikki koloissa pesivät lajit esittelevä Kololinnut ja muut pökkelöpesijät (78) ja kansallislinnun vuodesta talvesta talveen kertova Joutsen (-88). Kuin vastaukseksi haastaville kysymyksille luonnonkuvaajan osasta luonnonsuojelun kentässä, julkaisi Hautala vuosikausia kypsyttelemänsä kuvaballadin Muistoja metsästä (-90). Ammattimaisen luonnonkuvaajan arkistosta on löydyttävä aiheita laajasti, harrastaja voi keskittyä valittuihin kohteisiin. Se oli ensimmäisiä värillisenä painettuja kansiku via
27
Luku saattaa tuntua kohtalaisen hyvältä. Joillakin seuduilla ihmisten vanhakantainen kotkaviha-asenne istuu edelleen tiukassa. Kotka sijoittuu ravintoketjun yläpäähän, on pitkäikäinen, eikä sillä ole luontaisia vihollisia. Tapausten erottaminen häirinnän aiheuttamista pesinnän epäonnistumisista on vaikeaa. SUOMEN LUONTO 4/ 9 1 50. Häirintä, joka osaksi saattaa olla tahatonta uteliaisuuttakin, on viime vuosina yhä useammin johtanut kotkien pesinnän epäonnistumiseen . Kuningaslintu saa luonnostaankin vähän poikasia. Ihminen tekee metsästä saaren Aiemmin lintujemme kuningas tunnettiin laajojen, rauhallisten erämaiden asujaksi. Kevättalvella pesää voivat koristella ja rakentaa myös nuoret kotkaparit, joista toisen tai molempien ikä tai kokemus ei vielä riitä pesimiseen. Ilmeisesti kotka muutoinkin, ilman näkyvää syytä, saattaa pitää pesinriässään välivuosia. Vahvinta kotkaseutua ovat Lapin ja Oulun läänit, joissa sijaitsee noin 90 prosenttia asutuista reviireistä. Suhteutettuna kannan suuruuteen tulos oli paljon heikompi kuin merikotkan. Erämaiden katoaminen on kuitenkin vienyt kotkien pesintärauhan. Erityisesti pesintää edeltävän talviravinnon saatavuus vaikuttaa siten, että heikkona vuonna pesintä saattaa jäädä väliin. Vastaus on selvä: vaino ja tahallinen sekä tahaton häirintä. vsk.. Valtaosalla nykyistä pesi32 Ihminen parturoi usein kotkanpesän ympäristön, jonka jälkeen lintujen on paras jättää seutu. Palaako kotka Lounais-Suomeen. Mutta monille pesille kiipeää tappaja ihminen vainoaa yhä kotkaa, vaikka se on rauhoitettu. Tällainen saareke ei piilota tai suojaa pikemminkin se näkyy selvänä merkkinä: seudun ainoa paikka missä kotka vielä saattaisi pesiä. arvion mukaan Suomen kotkakanta on vähintään 220 paria; sen verran löytyi maastamme viime vuonna asuttuja reviirejä. Tarkastetuilta pesiltä selvisi lentoon viime kesänä yhteensä 78 poikasta. Nykyisin kotka yrittää pesiä metsäautotieverkoston ja laajojen hakkuiden pirstomilla alueilla. Paljastunut risulinna houkuctelee tappamisesta tyydycyksensä saavia suomalaisia. Mikä on syynä maakotkan heikkoon pesimistulokseen. Usein pesä sijaitsee pienessä, hakkuilta säästyneessä metsikössä tai puuryhmässä. misaluetta, myös Lapissa, on tällaisesta mielikuvasta jo aika luopua. Se edellyttäisi että pesiä ympäristöineen seurattaisiin tiiviisti pesinnän alkuvaiheesta ainakin kesän alkupuolelle saakka. Metsäautotiet tuovat kulkijoita ja liikettä kairaan. Avointen alueiden saalistajana se on paikoitellen saattanut jopa hyötyä hakkuista. Samaan suuntaan vaikuttaa myös maastoliikenteen, enty1sesti kevättalvisen, ohjaamattoman moottorikelkkailun vilkastuminen. Munien ja poikasten puuttuminen jo aikamoisiksi risulinnoiksi rakennetuista pesistä saattaa siis johtua usein kotkista itsestään. Yrjö Karjalainen Arto Komulainen Kotka on yhä Henkipatto Nyt toukokuun puolivälissä poikaset ovat juuri kuoriutuneet Suomen kotkanpesissä. Sinänsä kotka on sopeutunut erämaiden perusteelliseen muutokseen yllättävän hyvin. Emot kantavat untuvikoille urakalla ruokaa, ja ne kasvavat silmissä. Kotkan levinneisyys maassamme on pysynyt parin viime vuosikymmenen ajan suunnilleen samana. Kuitenkin kotkan suojelua on syytä huomattavasti tehostaa, sillä lintujen pesimistulos on heikko
Pesiä tarkastamaan tarvitaan lisää vapaaehtoisia, erityisesti Lapissa . Pesien tarkka seuranta, pahiten häirityillä ja vainotuilla pesillä jopa vartiointi, on järjestettävä. Talviruokinnan avulla on saatu nuoria kotkia jäämään myös Lounais-Suomeen, ja yhden parin tiedetään koristelleen pesäkseen valitsemaansa tekopesää. Jos olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä Yrjö Karjalaiseen puh. 90-61 63 1/ luonnonsuoje/utoimisco. Mallia voitaisiin ottaa hyviä tuloksia tuottaneesta merikotkaohjelmasta. Kotkia suojelee Suomen laki, mutta tappaja noudattaa omaansa. Kotkanpoika on pehmoisen näköinen, mutta moni rengastaja on tuntenut nahoissaan untuvikon kynsien voiman. Tarkasteltavaksi on yksittäisen pesän sijasta otettava koko reviirialue. D Kirjoittajat ovat pitkään olleet mukana kotkanpesien tarkastustyössä. Kotkan ystävän haaveet saavat näistä tiedoista ilmaa siipiensä alle: jospa kotka sittenkin valtaisi takaisin vanhoja pesimisseutujaan. Myös maakotkan suojelu työtä suunnittelemaan ja järjestämään tulee asettaa työryhmä. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Tämä nuori kotka ei milloinkaan ehtinyt kauas pesäpuustaan. Ohjeet kotkanpesien huomioon ottamisesta metsätaloudessa tulee uudistaa. Haaveiden toteuttaminen vaatii työtä kotkan hyväksi. vsk. Etelän kotkat elävät Keski-Suomessa, lähinnä Suomenselällä. Samoin Kuopion läänin rajan tuntumasta on löydetty uusi asuttu pesä. 96018/ 143 tai Erkki Virolaiseen puh. 33. Sen tärkeimpänä tehtävänä on saada varmistetuksi kotkien pesimisrauha ja siten pesimistuloksen merkittävä paraneminen
Jätevedet sisältävät monia raskasmetalleja, kuten elohopeaa, sinkkiä ja molybdeenia. On arvioitu, että ilmansaasteet ovat nykyisin jopa jätevesiä suurempi uhka järven terveydelle. 316 000:n kyistä pitkälle tietokoneohjattua puhdistuslaitteistoa on väitetty lajissaan jopa maailman parhaaksi, mutta paraskaan ei ole riittävästi. Tietojen ristiriitaisuus selittyy kuitenkin yksinkertaisesti: Baikal saa vetensä yli 300 joesta, joista useimmat virtaavat pohjoisen puhtaista vuoristometsistä. Baikalin saastumisesta on kirjoitettu Suomessakin, ja siksi retkikunnallemme oli melkoinen yllätys kuulla järven veden olevan juomakelpoista. Baikalin rannoilla on yli sata tehdasta, jotka laskevat joka vuosi miljoonia kuutioita täysin puhdistamatonta jätevettä suoraan järveen. Se on täysin suomuton ja läpikuultava kala ja niin rasvainen, että sitä on käytetty lampuissa polttoaineena. Nymuutenkin kuin Jatevesien mukana. Baikalin kaksi pahinta saastelähdettä ovat Selengajoki ja Baikalskin valtava sellutehdas. Kaupungin tärkein työllistäjä on valtava öljynjalostamo pintaalaltaan 40 neliökilometriä jonka lukuisten piippujen huipuissa roihuavat valtaisat lieskat luovat aavemaisen tunnelman öisen kaupungin ylle. Nesteellä Suomessa näitä soihtuja kutsutaan turvajärjestelmäksi, joka polttaa SUOME LUO TO 4/ 91 50. Näiden numerollisten arvojen lisäksi Baikal on ainutlaatuinen myös eläinmaailmaltaan. Järvellä itsellään taas on yksi ainoa laskujoki, Angara, joka sijaitsee melkein järven eteläisimmässä kärjessä, eli siellä missä pahimmat saastuttajatkin ovat. Angarajoen varrella, Irkutskista luoteeseen, sijaitsee Angarskin teollisuuskaupunki. Oli syntynyt Baikal-järvi, siperialaisten pyhä meri. Itämeri mahtuisi Baikaliin. Summa on neljännes koko tehtaan hinnasta. vsk.. Baikalskin jättiläismäistä sellutehdasta on vastustettu ympäristösyistä sen perustamisesta lähtien . __ .. Selenga on Baikaliin laskevista joista suurin . Sata tehdasta, tehomaatalous ja jätteensä veteen huuhtova ihminen ovat muutamassa vuosikymmenessä himmentäneet ainutlaatuisen Baikalin loiston. Baikalissa elää myös oma norpan alalaji, baikalinnorppa. Maatalous lisää kuormitukseen lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä, jopa virallisesti kauan sitten kiellettyjä DDT:tä ja PCB:tä. 11 Baikal sijaitsee Siperiassa suoraan Mongoliasta pohjoiseen vuorten kainalossa. Kaiken kukkuraksi tuo omituinen kala synnyttää eläviä toukkia eikä suinkaan laske mätiä ja maitia kuten kalat tavallisesti. Kaisa Junninen Siperian helmi himmenee Luodessaan Siperiaa toivottoman suureksi ja vaikeakulkuiseksi luonnonvoimien temmellyskentäksi Jumalalle sattui vahinko: hänen repussaan olleesta reiästä putosi suuri helmi, joka jäi kimaltamaan taigan karuun metsämereen. 34 Juomakelpoista jätevettä. Jätevedet siis suuntaavat kulkunsa Angaraa myöten kohti Jäämerta melkein heti Baikaliin jouduttuaan, ja järven pohjoisosan vesi säilyy kirkkaana ja juomakelpoisena. Vuoteen 1976 mennessä sellutehtaan puhdistuslaitteiston hinnaksi oli kertynyt jo 40 miljoonaa ruplaa. Se on myös maailman syvin järvi, syvimmillään lähes 1700 metriä. Maailman ainutlaatuisin järvi vaatii arvoisensa kohtelun : vain täysin puhdasta vettä. 1 4 4,.. Mutta kuinka kauan. 1 1 ,,... Tehdas käynnistettiin 1966, kolme vuotta ennen kuin sen puhdistuslaitteisto aloitti toimintansa. Tuulen asukkaan kaupunki työntuomaa tää Selengaan 50 tehtaan jätevesien lisäksi lähes käsitteBaikaliin tulee saasteita lemättömät viemärijätteensä. on maailman vanhin järvi, iältään noin 25 miljoonaa vuotta, kun maailman muut järvet Afrikan Tanganjikaa lukuunottamatta ovat tuskin 20 000-vuotiaita. Järven syvyyksissä elää yli 2600 kasvija eläinlajia, joista yli 70 prosenttia ei tavata missään muualla maapallolla. Puhdistukseen jouduttiin sijoittamaan suunnattomia rahasummia. Eikä uhattuna ole ainoastaan järven vaan myös paikallisten ihmisten terveys. Se virtaa läpi Burjaattien autonomisen neuvostotasavallan pääkaupungin Ulan-Uden, ja tuo reittivalinta on koitunut joelle kohtalokkaaksi . Vaikka Baikal jääkin pinta-alavertailussa seitsemänneksi, ylivoimaisen syvyytensä ansiosta se on silti maailman suurin makean pintaveden varasto. Toisin kuin Saimaassa asuva sukulaisensa, se saa sukellella ilman välitöntä uhkaa sukupuuttoon kuolemisesta: baikalinnorppia elää kotijärvessään noin 70 000. Eristyksissä olevaan järveen on kehittynyt hyvin omintakeinen eläinlajista; siellä on saimaannorpal/akin serkku. Yksi erikoisimmista eläimistä on rasvasimppu. Vesi tehtaan edustalla saastui pian niin pahasti, ettei edes tehdas itse pystynyt käyttämään sitä tuotannossaan
< "' c::: z 0. Katso tarkempia tietoja sivulta 39 tai soita Juonnonsuojeluliittoon p.(90) 642 881. Uusi uhka ainutlaatuiselle järvelle on sen pohjoispuolelle rakennettu rautatie ja sen mukanaan nostattama Severobaikalskin kaupunki. Matalapaineella joka mökin omasta puulämmityksestä kohoavat kodikkaat savukiehkurat seisahtuvat kaupunkien ylle harmaaksi savusumuksi. On jopa tehty päätös Baikalskin sellujätin muuttamisesta huonekalutehtaaksi . Tehdasta on pitkään syytetty päästöistä, jotka aiheuttavat kaupunkilaisille allergiaa ja hengitysvaikeuksia, ja yleisen painostuksen seurauksena tehdas toimii enää 20 prosentin teholla. Ongelmat ovat suuria, ja Mutta kuinka pitkä on Baikalin armonaika. Riski on sama kuin Saimaalla. Siperialla ei ole varaa menettää helmeään. Paikalliset harrastajakalastajat kuivaavat saaliinsa narulla kuin pyykin; tosin pyykkipoikia ei tarvita. D Kirjoittaja on biologian opiskelija, joka retkeili Baikalilla kesällä 1990. Kaupungin lisäksi rautatie toi tullessaan öljykuljetukset Baikalille. valkuaistehtaan päästöjen yhteisvaikutuksen on epäilty olevan terveydelle erityisen haitallista. Enää ei ole varaa viivytellä, minkä Baikalin alueen ihmiset päättäviä elimiä myöten onneksi ovat huomanneet. Ehkä tärkein suojelun liikkeelle paneva voima on sama kansainvälinen vaikutusvalta, joka teki Kolistakin kansallispuiston: Baikal on hyväksytty Unescon Maailman perintö listalle. Baikalinnorppa kärsii siihen rikastuvista ympäristömyrkyistä, jotka alentavat vastustuskykyä sairauksia vastaan. niiden ratkaiseminen vie aikaa. vsk. Omul eli baikalinsiika on järven tärkein pyyntika/a. On epäilty, että tuhansia hylkeitä Pohjanmerellä 1983 tappanut epidemia olisi saanut alkunsa Baikalilta. Maailmalla ei ole varaa menettää suurinta makeanveden varastoaan ja täydellisintä elävää vesieläinmuseotaan eikä paikallisilla asukkailla kalaja juomavesiään. Burjaattien perinteinen soutuvene muistuttaa pikemminkin suomalaista meri venettä kuin järvi venettä mutta Baikal onkin Pohjanlahden pituinen ja Suomenlahden levyinen. 35. Saastuttajien lista on pitkä, mutta pahimmasta päästä mainittakoon vielä metallirikastamot, villanpuhdistamot sekä talvisin yksityisasuntojen lämmitys. Avoimuuspolitiikan aikana useita ongelmista vastuullisia virkamiehiä on rangaistu, saastuttajille on asetettu kattorajoja, viemärijärjestelmiä on alettu parannella ja kalastuksessa siirrytty lupakäytäntöön liikapyynnin estämiseksi. tuotannosta silloin tällöin karkaavat hiilivedyt ennen kuin ne ehtivät ilmakehään. Angarskissa "turvajärjestelmä" on vakituinen puhdistusmenetelmä, mistä todistaa jo soihtujen koko. Kaupungin läpi virtaava Angara on onneksi Baikalin laskujoki; tuuli ei kuitenkaan noudata virran suuntaa vaan kuljettaa ilmansaasteita järveen. Öljynjalostamon lisäksi Angarskissa s1Ja1tsee kemiantehdas, joka tuottaa valkuaisaineita karjanrehuksi. Neuvostoliitossa marssit aan kesällä Baikalin puolesta. Unescon perintö kalleus Järven tärkein pyyntikala baikalinsiika ei enää kude normaalisti. Öljynjalostamon ja SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Lisäksi Baikalin rannoille on perustettu luonnonsuojelualueita, niiden joukossa Siperian kaksi ensimmäistä kansallispuistoa. < lrkutskin laaja metalliteollisuus on yksi vaara Baikalille. Enää ei järven pohjoisosakaan ole turvassa saastuttajilta. Nesteen tulet ovat kynttilänliekkejä verrattuna Angarskin kokkoihin
Lahdenne Urheilukalastus ja Perhokalastus -lehdet Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluosasto Vaasan laivat Valkeakosken kaupunki Viljavuuspalvelu Oy Wernestor-Fi lmi Oy Woodtek Oy/PSL Pohjalainen Oy Yhdyspankki. Tuemme luonnonsuojelutyötä Ab loy Oy Helsingin tehdas Akava ry Oy Alko Ab AP-Yhtiöt/ Äänekosken Asentajat Ky BASF Oy Biolan Oy Oy Databolin Ab ECC International Oy Ekokem Oy Ab Endress + Hauser Oy Ensto Yhtiöt Etelä-Pohjanmaan Kopiokeskus Ky Final Repro Oy Finnair Oy Finnoil Heinolan kansanterveystyön kuntainliitto ympäristöterveydenhuoltojaosto Helkama-Pyörä Helsingin Puhelinyhdistys Helsinkikaasu Oy Henkilöstöpalvelu Optio Oy Hotellija Ravintolaneuvosto ry HTH Keittiöt Oy Huonekalutehdas Korhonen Oy Hämeessä Hämeen Sanomat llmelä Oy lnststo Oy E. Itä-Uudenmaan Rakentajat J. Saajos Ky Jalasjärven Sähkö Oy Joensuun Ymp. Osuusmeijeri Juhlaveh nänen Kansallinen Kokoomus rp Karjalan Laatuasunto Oy 1 Karttakeskus Keskusmetsälautakunta Tapio Kiviteollisuusliitto ry Konepaja Markku Lehtinen Oy Korpivaara Oy Kuljetusliike Katajamäki Ky Kustannusosakeyhtiö Kotimaa Kuusakoski Oy Laitilan Sähkö Oy Lasitukku Oy Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Leppälät Oy Kaivu ja Louhinta Liikennetekniikka Oy Lomaliitto ry Maa ja Vesi Oy Maansiirtoliike Volanen Ky Maarakennus Taskinen Oy Kuopio Oy Mega-Sora Ab Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Metsähallitus Miele Oy MN Sundbäck's Ky Mobil Oi l ay ab Monilaite Oy Myllykoski Oy OP-Kiinteistökeskukset Outokumpu Chrome Paikallislehtien Liitto ry Paltamon kunta Pernajan kunta Oy Philips Ab Pienteollisuuden Keskusliitto Piha-Mäntyranta Oy Porlammin Osuusmeijeri Posti-TELE Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet Puolustusvoimain Henkilökuntaliitto ry Pyhä jokiseutu Rakennustoimisto A. Paloheimo M . Ollila & Co. Tammiholma Oy Oy Tecalemit Ab Tekninen Toimisto Minitek Oy Tetra Pak Oy Toivakan kunta Tukogardenia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola S. Puolimatka Oy Rakentajain Konevuokraamo Rautapörssi Oy Sallan kunta terveysja ympäristölautakunta Salon Auto ja Moottori Oy Salon Louhinta Oy Scanra Oy Rakennusliike Silmecon Oy SOK ja S-Osuuskaupat Sotainvalidien Veljesliitto Sterling-Winthrop Oy Studio Pitkänen Ky Oy Suomen Aspens Ab Suomen Palloliitto ry Suomen Rehu Oy Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Unilever Oy Superantenni Oy Svenska Folkpartiet i Finland rp
Timo Pusa Kohti Jäämerta Bergenissä sanoin pienelle hytille että sinä olet nyt minun kotini pudotin kassin punkalle ja katsoin kaappiin siellä oli punaiset pelastusliivit kahdelle ja norjankielinen Uusi Testamentti ja apukoneet jyräsivät sähköä ja rossit lekotettiin kello 22.00. ja tuoksui kala ja maali ja käsinkääritty sätkä nyt on kuudes matkapäivä ja m/s Ragnvald Jarl jumputtaa tunkee itseään kohti Jäämerta tulee yö ja valkoiset tunturit nousevat mustana seinänä sydän ei ole aina jäätikkö kuten ei eilen täällä kun aurinko porasi hetkeksi posket kuumiksi vaikka tuuli repi silmäripsiä irti siis kaamos taas väistymässä hiljaa hiljaa sama kaamos meissä kaikissa sinussa sinä jota juuri nyt ajattelen kun meri itkee ja mustaa laivaa pieksää musta tuuli ulkona tuijotan tuuleen ja muistan kun illalla pysähdyttiin Skjerv0yssa ja laiturilla lepäsi tuore lumipeitto ja isä tuli kylästä mäkeä alas potkukelkalla lapsi kyydissä ja näytti että katso tuossa on laiva ja lapsi istui posket kuin jouluomenat se oli kaunis teko lapsille täytyy käydä näyttämässä laivoja laivat ovat sieluja ja lumi teki pitkiä viiruja taivaasta pois ja sininen valo oli kääntynyt mustaksi ja olin pieni kalastajakylä jossakin jäätikön takana vuonon sylissä menen taas hyttiin laiva muuttaa kurssia ja rullaa enemmän ja herätyskello kolahtaa lattialle ja ajattelen sinua maailma juuri nyt olet viulu iso ja kaunis puen yöpaidan joka on vihreä virttynyt t-paita Portugalin lapset ovat tehneet sen uneni turvaksi laiva tärisee ja niiailee ehkä lokit seuraavat yölläkin kuuntelen kun meri itkee minä en osaa enää oikein hyvin hiukset vaan harvenevat työnnän kaipuuta taas pois ja Jäämereen työnnetään ydinsaasteita ja valaat itkevät vuonoissa en katso enää ulos tänä yönä sillä tiedän että kaiken yllä yhä laulavat kuut ja tähdet Timo Pusa kuunteli meren murheita matkatessaan laivalla Bergenistä Jäämerelle. SUOME LUONTO 4/ 91 50. 37. vsk
Purkaus alkoi torstaina 17. Nyt laavan määrä arvioidaan 150 miljoonaksi kuutiometriksi. Luoteisrinteelle aukesi kaksi pienempää kraatteria, joiden laavavirrat olivat vähäisemmät. Vuoren laelle repesi kolme pitkää halkeamaa ja yksi syntyi myös itärinteelle. Hekla sijaitsee LounaisIslannissa tuliperäisellä vyöhykkeellä, joka halkaisee saaren koillis-lounaissuunnassa ja jatkuu Atlantin keskiselänteenä halki koko valtameren. Tefrapurkaus heikkeni seuraavina päivinä, mutta laavan virtaus jatkui aina 11. Edellinen purkaus sattui 1980-81 ja se oli suunnilleen samanlainen kuin tämäntalvinen. Siitä purkautui sekä laavaa että tefraa eli ilmaan lentävää irtainta vulkaanista ainesta. Vuonna 1970 Heklalla oli heikko purkaus. Kolmekymmentä vyöhykkeellä sijaitsevaa tulivuorta on purkautunut Islannissa historiallisella ajalla. vsk .. Tämänkertainen purkaus sattur havainnoinnin kannalta epäedulliseen aikaan, sillä lumimyrskyt ja matalalla olevat pilvet peittivät enimmän osan aikaa kaiken näkyvistä ja tekivät vuorella liikkumisen vähintäänkin hankalaksi. Vuosina 1947-48 purkaus oli niin raju, että vuoren laki halkesi koko pituudeltaan. Mutta tulivuorenpurkaus on niin kaunis, että vaikeudet unohtuvat sitä katsellessa. Tällä vuosituhannella Hekla on purkautunut parikymmentä kertaa. Toisena purkauspäivänä vain itäpuolinen kraatteri jatkoi toimintaansa. Se peitti alleen 24 neliökilometriä vuoren autioita rinteitä. Islannin tunnetuin tulivuori Hekla purkautui kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Tuhkapilvi kohosi purkauksen alussa nopeasti kymmenen kilometrin korkeuteen, ja voimakas tuuli levitti tuhkaa laajoille alueille sisämaahan. Islannin asuttamisen jälkeen, eli tällä vuosituhannella, Heklalla on ollut parikymmentä purkausta. Lisäksi pisimpään toiminut kraatteri, jolta oheiset · kuvatkin ovat, purkautui vuoren takana hyvin vaikeapääsyisessä paikassa. Purkauksia on sattunut v11me vuosisatoina keskimäärin joka viides vuosi. tammikuuta myöhään iltapäivällä, ja sen voimakkain vaihe kesti vain 38 joitakin tunteja. Keskimäärin laavaa virtasi viisi kuutiometriä sekunnissa. ULKOMAILTA · Purkaus! tulinen Hekla heräsi Islannin maineikkain tulivuori Hekla antoi alkuvuodesta näytteen voimistaan. Teppo Arell SUOM EN LUONTO 4/ 91 50. maaliskuuta asti. Keskiajalla oli useita suurta tuhoa aiheuttaneita purkauksia, joissa laavaa virtasi moninkertainen määrä tämänvuotiseen verrattuna
Tervetuloa mukaan! ~---------------------------' ~------------------------------------------------------~ SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. llha Maraj6n alueella liikutaan omalla laivalla. 39. Kiitos kaikille osanottajille! Ll'O~TOMATK.-\ BR.-\SILL\AN 13.10. Paraguay -joella ja Amazonilla liikutaan laivalla. Hintaan eivät sisälly ruokailut, vakuutukset eikä erik seen halukkaille järjestettävä iltaohjelma ym . Kilpailun kärki oli siis hyvin tasainen! Voittoisasti kesämökkielämän kokemu ksista kirjoittanut Mervi Pakkanen on harrastanut kirjoittamista viitisen vuotta, viimeisen vuoden aktiivisesti . Hän on yksivuotiaan lapsen äiti ja kirjoittanut tähän saakka vain pöytälaatikkoon . Kaupan rahoittaminen vaatii lainoitusjärjestelyjä. Pantanal , maailman suurin kosteikkoalue, sijaitsee Paraguay -joen latvoilla . Kutsujen hankkimisella on jo kiire. Matkaohjel ma: M atk a alkaa kio dc Janc irosta , josta käs in tutustutaan Tijuca n ja Sc rra dos Orgaosin kansallispui stoi hin , vi imeisiin sä ilyncisiin osiin aikoi naan laajoisla rann ikk osademetsistä . 10.11.1991 Kuukaude n kestä vä llä matka lla tutuslutaan Brasili an kiinnostav impii n ckm,ys1ecmc ihin kuten rannikkosadc mctsää n, Pantanal in kostcikkoon , Ama1.onia n sade metsää n ja e nsi mmäistä kertaa Fe rna ndo dc Noronha n saareen. Pölyja raskasmetallipäästöistä tai muista haitallisista päästöistä ei ole tasmällisiä tietoja. joka vasta nyt on avattu ckoturismillc. elokuuta. Hänen kiinnostuksensa luontoon on ilmentynyt yhteisenä puuhailuna nyt 9-, 12ja 13-vuotiaitten lasten kanssa. Kombinaatti on saanut Moskovalta luvan myydä tuotteitaan länteen maksuksi puhdistuslaitteista. lento matkat) , Visp-Turismo/Sao Paulo (Brasilian järjestelyt) . Mökkirannassa juhlivat sinilevät; säännöstely kuivatti joen, vei kalat.. Vulkaanisella saarella on ainutlaatuisen kaunista luontoa ja erittäin kiinnostavaa linnustoa , kuten tropiikkilintuja , fregattilintuja ja muuta valtamerien lajistoa . Laitteiden arvioidaan vähentävän Kostamuksen rikkipäästöjä noin 70 prosenttia. Apua on haettu Suomen valtion ohella Pohjoismaiselta ympäristörahastolta. Muutamille lohtua tuovat vain muistot ja unelmat. Malli Koskiala (90-798 381 ) tai fax (901481 701 ). Asiasta kiinnostuneiden on otettava yhteys järjestäjiin, jotka lähettävät kutsut osanottajille ilman kutsua e1 mukaan pääse. Nokijälkiä näkyi kaikkialla Kuitin jäällä. Matkatoimistot : Travela/ Hki (kans. Kuormitus tuntuu myös itäisen Suomen luonnossa. Kostamuksen likaiset jäljet Kostamuksen kaivosteollisen kombinaatin päästöt uhkaavat metsiä ja vesistöjä laajalla alueella Vienan Karjalassa. . Alueelta on matkaa Kostamukseen yli viisikymmentä kilometriä. Oppaat: Pertti Ranta ja Matti Koskiala . Mak sut eri ssä siten, että viimeinen erä maksetaan vasta Brasiliassa. Pantanal on tunnettu ainutlaatui sen runsaasta eläimistöstään: alligaatto reista, eapybaroista ja lukemattomista vesilinnuista . Monet kirjoittajat pohtivat elämäntapamme mielekkyyttä ja oikeutusta. Toinen palkinto jää jakamatta ja· kolmannenkin palkinnon saa kaksi kirjoittajaa, Mika Honkalinna Kouvolasta ja Perttu Koillinen Raisiosta. Kilpailumme sai 146 kirjoittajaa tarttumaan luo nto muuttuu -teemaan. Riosta siirrytään Penedon suo ma lai ss iirtokunLaan, joka sijaitsee ltatiaian kansa ll ispui ston juurella . Lisäksi on hyvät mahdolli suudet tutustua rikkaaseen vedenalai seen luo ntoon. Suomen raja on lähempänä kombinaattia kuin Ylä-Kuittijärvi. Seudun puusto ei vielä ole näkyvästi ilmansaasteista kärsinyt. Voit myös pyytää esitteen. Leonid Vasilevin osoite on Stroiteley 20-27, 670042 Ulan-Ude, Buryat SSR, USSR, puh. heinäkuuta 4. Hankkeen eteneminen on kuitenkin rahasta kiinni. Fernando dc Noronhan saari sijaitsee Atlantissa 350 km Brasilian rannikosta. Argentii nan ja Hrasilian rajalla sijaitseva lgua<;un kansallispui sto tunnetaan mahtavista putouksistaan , mutta niiden ympärillä on my ös jäljellä alkuperäistä sademetsää. väl. Osanottajilla on oltava mukana oma makuupussi. Silti puhdistusta on kiirehdittävä. D Kirjoituskilpailussa kaksi ykköstä Luonnon 50-vuotisjuhlavuoden kirjoituskilpailun voiton jakavat kaksi kirjoittajaa, Mervi Pakkanen Laukaasta ja Katri Niinimäki Savitaipaleelta. Vesi on muuttunut juomakelvottomaksi ainakin järven eteläosissa. Järjestelyt perustuvat vuosien 1988-90 vastaavien matkojen kokemuksiin . Jos suunnitelmat toteutuvat, kombinaatin kaikki kolme piippua saavat suodattimensa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Nopein tapa on lähettää telex Leonid Vasileville. Marssi alkaa Clitasta ja päättyy Ulan-Udeen. 7-30122-47511, telex 133-193 NIVA. Neuvottelut etenevät kangerrellen. Kirjoitukset arvioinut lehden toimitus päätti lisäksi lunastaa julkaistaviksi vaajakoskelaisen Taisto Kotkan ja helsinkiläisen Mika Seppälän kirjoitukset. Kuormitus on lumella olevista jäljistä päätellen kuitenkin sitä luokkaa että vaurioituminen on jo alkanut. Teksteistä välittyy syvä kiintymys luontoon ja huoli ihmisen toimien jäljistä: Kotimetsä, lapsuuden satumetsä, rauhoittava pakopaikka on hakattu; miten käy eläinten, kasvien, marjojen. Papukaijat , apinat, delfiinit ja manaatit ovat Amazonian tyypillistä lajistoa. Sademetsien vähenemi sestä huolimatta laajat metsäalueet ovat vielä luonnontilassa . Kombinaatti on sopinut alustavasti suomalaisen Tampellan kanssa suodattimien asentamisesta Kostamuksen laitoksille. Jotkut näkevät valopilkkuna toiminnan oman elinympäristön puolustamiseksi. ltatia ian vuorel ko hoavat yli 2000 m korkeuteen sade metsävyöhykkeen yläpuolelle . Monet uhanalaiset lajit ovat löytäneet Pantanalista vii meisen pakopaikan . (90) 642 881. Lisätiedot : Pertti Ranta (puh . Brasilian itärannikolla liikutaan omalla bussilla, matkat Länsija Pohjoi s-Brasiliaan tehdään lentäen. Ilman suodattimia Kostamuksen kaivoskombinaatti tuhoaa Vienan Ja Kainuun erämaat muutamassa vuosikymmenessä. Ama1.oniaan tutustutaan llha Maraj6n saarella, joka sijaitsee aivan Ama1.onin suulla . 90-7555 086). Kostamuksen päästöjen vakavuuden joutui hätkähdyttävästi kokemaan myös Vuokkiniemen ja Ylä-Kuittijärven seudulla huhtikuun alussa retkeillyt suomalainen koiravaljakkoryhmä. Toinen voittaja, Kat ri Niinimäki, ruotii tarinassaan lapsuuden muistojen kautta elämäntapaamme. Kostamuksen rikkidioksidipäästot ovat tällä hetkellä noin 60 000 tonnia vuodessa. Ilmoittautuneille lähetetään yksityiskohtaiset ohjeet ja kutsut tiedotustilai suuk si in . Luonnon kannalta päästöt jäävät puhdistuksen jälkeenkin liian korkealle tasolle. Matkan hinta on 24 000 mk, johon sisältyvät lento matkat Hki-Rio-Hki , kaikki lento-, bussija laivamatkat Brasiliassa, majoitus 2 h huoneissa + aamiainen, lentokenttäverot , ympäri stönsuojelumak sut , 2 suomalaista opasta koko matkan ajan, opastusmateriaal i ja tiedotustilaisuudet. Telexissä on kerrottava, että haluaa osallistua marssille, saapumisaika ja lähtöpäivä Ulan-Udesta, nimi, passin numero ja myöntämispäivä, syntymäaika, osoite ja mahdollinen telex-numero. Paraguay -joella tarjoutuvat kalastusmahdolli suudet kuuluvat parhaimpiin maa ilmassa . vsk . Majoitus on teltoissa, kouluissa tai paikallisten asukkaiden luona. Yksi suodatin maksaa noin 40 miljoonaa markkaa. Julkaisemme palkitut ja lunastetut kirjoitukset seuraavissa numeroissamme. Tarkempia tietoja asiasta voi kysyä Suomen luonnonsuojeluliitosta puh. Eniten teksteissä käsiteltiin metsien, järvien ja jokien kohtaloita joko lapsuusmaisemaan palaten tai kesämökkiläisen kokemusten kautta. Jukka Heikkinen Marssi Baikalin puolesta marssitaan Baikalin puolesta 5. Jos sinulla on tekniikkaa vesija maanäytteiden tutkimista varten, niin kerro siitäkin. Ilmoittautuminen tapahtuu mak sa malla 500 mk ps-tilille 1394 757
Hallikainen, Vaasa: Mobicenter, sekä Mazda piirimyyjät ,-------Kuulostaa hyvältä. Itse ARP-verkko on myös uudistunut ja tarjoaa käyttäjälleen entistä monipuolisemmat palvelut. D Osallistun tällä lipukkeella arvontaan, jossa palkintona on kahden hengen virkistysviikko Ikaalisten Kylpylässä Nimi Osoite Puh. Nopeasti. Palautetaan lähimpään ARP-käsipuhelimia myyvään liikkeeseen 31.7 mennessä. Tämä lysti on myös tänään halvempaa kuin koskaan. Kysy myös lisävarusteita. Työssä tai vapaa-aikana. ARP:ssä on jäljellä myös inhimillisyyttä. Kun käytät sihteeripalveluja, voit olla tavoittamattomissa ja kuitenkin tavoitettavissa. Uutta on numerotiedustelujen ja soittopyyntöjen ohella mahdollisuus jättää ja vastaanottaa viestejä ARP-keskuksen kautta. Minua kiinnostaa uusi ARP 150käsipuhelin, joka kuuluu hyvin koko Suomessa. Uusi tekniikka palvelee Sinua, oletpa missä päin Suomea tahansa, tien päällä tai luonnossa. Verkon hyvä kuuluvuus ja ruuhkattomuus ovat tallella. Uusi ARP·käsipuhelin, ioka kuuluu hyvin koko Suomesst Nyt on tullut luontoihmisille pieni ja kevyt ARP-käsipuhelin. Sluo. Uusi ARP-käsipuhelin, antenni, akku, verkkolaturi, sekä vyöpidike kuuluvat hintaan 4450 mk, ja perusmaksu on vain 39 mk/kk. Turvallisesti. TeleRin9 A TeleRing myymälät: Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Ka1 ~'l 1•;~ jaani, Kemi, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappee_i:iranta, Maa' l rianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Vaasa, Turku, AänekoskitiO t oJD• i sekä TeleRing Lähikaupat kautta maan tai soita 9800-RING (9800-7 464) Myös näistä liikkeistä: Espoo: Veikon Kone, Rinox Forssa: RTV-Pie\i~C} Helsinki: Viestintätalli, Veikon Kone, Hämeenlinna: TVSåvel, J<1lasiärvi: Jalasjärven Sähkö, Joensuu: Matka-viestin, Jyväs!lr.1ä: Tele-Simonen, Kemi: Telepolar, Kemiö: Kone-Wuorio, Kuopio: HS Pitkänen, Lahti: Lahden Sähkö ja Kone, Oulu: Exeert Konekeskus, Pello: RTV-T uohino, Po,voo: Porvoon Mikrokulma, Rauma: Torinkulman kodintekniikka 1 Rovaniemi: Soit-tele, Salo: Radio-Lexell, Tampere: Sähkötaso, Turku: Teletalli, Uusikaupunki: Telesilta, Vantaa: Radio Rauasepp, Veikon Kone, Virolahti: R
en en en 00 ("") ,-J p.. _kpl hintaan a 180 mk Fodd 1 dnv1sen ........... _kpl hintaan a 180 mk Muistoja metsästä ..... AJO JÄÄLLÄ SYNTYNYT Kymenläänin kuvataidepalkinnolla palkitun Lassi Kujalan vahva kuvaus kurjen elämästä, poikasten varttumisesta ja kurjen suojelun tarpeellisuudesta. _kpl hintaan a 90 mk Aj_ojää~lä ~y!}tynyt ...... Tekstillään Nils Södermanin ja kuvillaan hän vie lukijansa lintukuvien ja Markku maisemaan, jonka soisi säilyvän. Lappalaisen tekstin nyt 138 mk johdattelemana. _ kpl hintaan a 200 mk (postija pakkauskulut 25 mk lisätään tilauksen arvoon, lähetykset postiennakkona) Tilaaja ____________ _ Osoite ---------------Postiosoite -------------Puhelintilaukset 916 • 1551, telekopio 916 155735 Helsinki: Mäkelänkatu 2, puhelin 90* 701 36 33. nyt 185 mk Seppo Keräsen ja Martti Soikkelin kuvaja tietoteos Itämeren hylkeistä, erityisesti hallista eli harrnaahylkeestä. _ Q) ~o C/J ("") .... Forssan Kustannus Ky haluaa onnitella Suomen Luontoa ja sen lukijoita ! Suomen Luonnon lukijana Sinulla on nyt oiva mahdollisuus täydentää luontokirjakokoelmasi. C/J ('.l >, I.O .... Teimme Sinulle tarjouksen, joka on voimassa vain kun tilaat kirjat meiltä suoraan postitse tai puhelimitse 916 1551 tai noudat kirjat Forssan tai Helsingin toimipisteestämme osoitteet alla. :. nyt 180 mk saatavana myös ruotsinkielisenä ! Merkkipäiväänsä viettävän, luontovalokuvauksen mestarin Hannu Hautalan dokumentti suomalaisen metsäluonnon muuttumisesta. Menestystä Suomen Luonnolle ! Juhlan kunniaksi ainutkertainen tilaisuus Suomen Luonnon lukijoille kirjakokoelman täydeptämiseen .... _kpl hintaan a 138 mk Linturetkellä ................ nyt200 mk saatavana myös ruotsin/englannin kielisenä! Forssa : Esko Aaltosen katu 2, puh 916 * 1551 Antti Lei11011e11 Lintu retkellä Kuv.it NJI '-i S0DUt,\ lr\N Luontokuvaaja Lähde linturetkelle pihaAntti Leinosen merkittävä piiriin, metsämaille, taltiointi metsäpeuran elämästä saaristoon luonnon helmaan ja elinympäristöstä. TILAUSKORTII nyt 90 mk SUOMEN LUONNON YSTÄVILLE Tilaan Kurki ................................... Valtion laatutuella toteutettu , puhutteleva merkkiteos. _ kpl hintaan a 200 mk Minnen av skogen/ Memories from ......... _kpl hintaan a 185 mk Peurasalolla ................... Ajojäällä syntynyt on ainutlaatuinen dokumentti suojeltavasta suomalaisesta luonnosta
Mutta rakentajat eivät toimineet luonnon ehdoilla: toritaso piti saada metrin verran maanpintaa ylemmäs. Kansalaispalkkaako ympäristönsuojelusta. Ruokajäte vaikeuttaa haju-, rotta-, lokkija varishaittojen vuoksi suuresti muun jätteen hyötykäytön edellyttämää lajittelua. Kaatopaikat lisäävät metaania Kaatopaikoilla orgaaninen aines puuja paperituotteet, ruokajäte, puhdistamoliete, pihojen lakaisujätteet (ruoho, puun lehdet ym.) joutuvat muovikalvoilla ja maalla peittämisen jälkeen ilmattomaan tilaan ja alkavat muodostaa metaania. Ruotsissa on laskettu tarvittavan noin 300 markan investoinnit/ asukas, jotta virtsan aiheuttama typen määrä kunnallisissa jätevesissä puolittuisi. Freonien käyttö alkoi 1940-luvulla, joten niiden lisäystä ilmassa ei voi verrata metaaniin ja hiilidioksidiin. Ilman hiilidioksidipitoisuus on noussut vuosien 1850-1989 aikana noin 23 prosentilla. Toisen merkittävän kasvihuonekaasun, metaanin, osuus kasvihuoneilmiössä on noin 20 prosenttia. Ruokajätekompostit voi tietysti hyödyntää myös pelloilla ja puutarhoissa. Sopiva määrä olisi ehkä 1-2 mk/ tiivis litra. Nykyisenlaisella jätehuollolla on menetetty ydinvoimaloidemme saavutukset kasvihuoneilmiön torjumisessa. Virtsan hyötykäytöllä säästäisimme vettä ja energiaa kuusi-seitsemän kiloa asukasta kohti vuodessa eli ·koko maassa 30-40 000 tonnia öljyekvivalenttina. Aaro Alestalo Rantoja suojelemaan vuonna rantojen suojelusta puhuttiin niin paljon, että nyt on oltu ihan hiljaa. kaasujen hiiliatomien suhteessa. Mutta keskustelu oli ehkä aika yksipuolista. 1989 ja 28. Tämän vuoksi ruokajätteen kotitai ruokalalajittelusta olisi maksettava korvaus. Jätehuolto ja kasvihuoneilmiö Ilmastomuutoksen syistä käydyssä keskustelussa päähuomio on kohdistunut ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Koivut kuolivat. Ruokajätteen keruu voisi tapahtua helposti tyhjiin jo käytettyihin maitotai piimätölkkeihin, jolloin investointimenoja ei tulisi paljon. vsk.. Edelleenkin metsien hakkuut ulottuvat varsin usein aivan rantaviivaan saakka. Hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä on kuitenkin vain noin puolet. 6. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen julkaistuista pareista maksamme palkkion. 1990. Monesti ranta vielä muokataan, ojitusmätästetään ja/ tai kuloSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Se on 30 kertaa niin voimakas kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi laskettuna ko. Tällöin me saisimme talteen lähes kaiken talousjätevesien typen ja lisäksi vielä liukoisessa muodossa olevan fosforin (noin 30-40 prosenttia ihmisen päästöistä). Jo 23 prosenttia kaatopaikoille viedyn orgaanisen aineen hiilestä metaaniksi muodostuneena riittää kumoamaan ydinvoimaloiden avulla saadun kevennysvaikutuksen kasvihuoneilmiössä. 4. Kuvattu 10. Puuja paperijäte tulisi pyrkiä saamaan kuivana talteen, JÄLKEEN Kun näitä taloja Vantaan Koivukylässä rakennettiin, haluttiin koivut säästää ja tori sai nimen Koivutori. Metaanihaittojen torjumiseksi kaatopaikoille joutuva ruokajäte ja puhdistamoliete pitäisi ehdottomasti kompostoida ja levittää saadut kompostit karuihin kangasmetsiin humusta ja metsänkasvua lisäämään ja siten ilman hiilidioksidia vähentämään. Ruokajätteen tehokas talteenotto auttaisi myös virtsan hyötykäyttöä, koska sitä voisi käyttää kompostien kostutuksessa. Paljon parempi tapa olisi mielestäni investoida muutama kymmenen markkaa/ asukas virtsan keräyslaitteisiin (muovipullot ja säiliöt) ja käyttää virtsa kompostoinnin kostutukseen tai viedä suoraan pelloille tai metsiin kesäaikana. 42 jolloin niitä voi käyttää polttoaineena, ellei muuta käyttöä löydy. Hiilenä se on noin miljoona tonnia. Y dinvoimaloidemme energiantuotantohan vastaa hiiliekvivalentteina 6, 7 miljoonaa tonnia. Myös kompostoinnista ja lajitellun paperijätteen keruusta tulisi maksaa korvaus. Sen pitoisuus ilmassa on lisääntynyt em. Olen tänä talvena keskisuomalaisten vesien partailla hiihdellessäni kerta kerran jälkeen masentanut mieleni rantojen törkeästä käsittelystä. Rantoja ei todellakaan juuri kunnioiteta. Pelkästään siitä puhuminen on puolitotuuden esittämistä ja voi johtaa pahasti harhaan . aikana 114 prosenttia eli viisinkertaisesti hiilidioksidiin verrattuna. Maamme kaatopaikoille kertyy vuosittain puu-, paperi-, kartonkija ruokajätettä yhteensä pari miljoonaa tonnia. Ylemmässä ilmakehässä otsoENNEN MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA nikerrosta tuhoavat kloorifluorihiilivedyt eli freonit vaikuttavat alemmassa ilmakehässä kasvihuonekaasuna ja niiden osuus ilmastomuutoksessa on metaanin tasoa. Erityisesti ydinvoiman puoltajat puhuvat usein vain siitä
Kaikkeen tottuu, sanotaan . Risteymä etualalla, taustalla Jaulujoutsennaaras ja heinäsorsia. Me annamme sen tapahtua. Tommi Lievonen Ruotsalainen knölsvan + sångsvan = knångsvan. Mutta nykyään myös tällainen suojakasvillisuus hävitetään rannoilta, niin huviloiden kohdalta kuin niiden välisiltä metsäkaistaleiltakin. Sekö, että pukeudumme vaatteisiin tai se, että asumme taloissa. Ilmeisesti jonkinlainen rantalaki olisi aivan välttämatön. Ihmi nen on ennen kaikkea tunteva eläin. ihmiset olemme saman elämän paradoksin alaisia kuin muutkin elävät, orgaaniset olennot, mutta emme tarpeeksi sitä tiedosta. Tähän listaan voi lisätä oudon joutsenen. Uusi mylläyskierros vesistöissä alkaa, jos Keuruun Karhukylän Kuusijärvellä aloitettu t01mmta yleistyy . Edes tulevaisuudessa. Vaikeudet tekevät elämästä elämisen arvoisen, ne on tehty voitettaviksi ja niiden totaalinen puuttuminen ei suinkaan helpota elämäämme vaan tekee siitä luonnonvastaisen. Alitajuisesti aivomme työskentelevät kotona, töissä, työmatkoilla, televisiota katsoessamme. Täten ihminen on lopuksi ajautunut kauas luonnollisesta ärsykemaailmasta ja elää epätodellisessa maailmassa vääristyneiden arvojen ympärillä. Nykyiset ohjeet ja suositukset eivät siihen näytä riittävän. vsk. Tästä kaikesta huolimatta olemme vain ihmisiä. Ja asia on juuri niin ... Iltaja sensaatiolehtien ylitsepursuava malja on täynnä raakoja murhia, kuolleita ihmisiä, mitä luonnottomimpia tekoja. Ranta-asuntojen liepeillä luonnon kiusana ovat tietysti myös ihmiset, irrallaan temuavat koirat ja kissat sekä ympärivuotiseksi paisunut moottoriu rheilu, joihin myös pitäisi yrittää vaikuttaa. Me ratkomme tavallisena arkipäivänä sellaisia ongelmia, joita emme ongelmiksi tiedostakaan. Elämän luonnolliset vaikeudet koetetaan poistaa mahdollisimman tarkkaan . Jotta ihmiskunta voisi selviytyä, sen on otettava itseään niskasta kiinni. Älkäämme oman itsemme vuoksi menkö aina siitä, missä aita on matalin. Mutta lippalakki ei tee apinasta ihmistä eikä häkki kanarialinnusta vertaistamme . Kyhmyjoutsenkoiras on paikalla ainoastaan keväällä ja lähtee tiehensä parittelun jälkeen. Todellisuudessa metsäojat ovat Kuusijärveenkin tuoneet lietettä vähintään kymmenkertaisen määrän. Huipputason tietokoneet ovat puuleluja verrattuna päässämme olevaan järjestelmään. Ongelmia riittää varmasti ratkaistavaksi. Kun yksilö on tottunut jatkuvasti vastaanottamaan suuren määrän positiivisia tunneärsykkeitä, se vaatii niitä yhä suuremman ja suuremman määrän kokeakseen nautintoa ja tyydytystä. Ruokkiessaan mieltään suurella määrällä nautinnollisia ärsyketilanteita ihminen alkaa janota yhä uusia ja erilaisia sellaisia. Mutta jos nyt ensin jollain lailla saataisiin nuo hakkuut ja maanmylläykset kuriin. Merkillinen joutsen! Hans Häscbacka 43. Saostusaltaista on puhuttu jo vuosikymmen, mutta ainuttakaan en ole vielä nähnyt. Suoja metsäojat tu levat edelleen suoraan vesistöi hin. Pertti Sulkava SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Eikä tunneinnaatiota voida pysäyttää, jos sitä ei tiedosteta . Jos kerran olemme oppimiskykyisiä, miksemme sitten oppisi. Rantojen monipuolinen ja arvokas luonto ei ole ki innostunut rannan arvopuista, suorarunkoisista rahamän nyistä ym., vaan ne tarvitsisivat paju pensaikkoa, lepikkoa, tuuheita kuusentarreja ja muuta pienpuustoa, ehkä muutaman lahopuunkin. Ihminen on oppiva eläin, älykäs laji. Ja siksi se jatkuvasti luokin yhä hankalampia ongelmia ympäristölleen. Pariskunta on saanut poikasia kymmenenä peräkkäisenä vuotena. tulisi suunnitteluvaiheessa alistaa vaikkapa lääninhallitusten ympäristöosastojen tarkastettaviksi. Outo joutsen Lasse Kosonen ja Pekka Rintamäki kirjoittivat (SL 2/ 91) mielenkiintoisista linturisteymistä. Kaupalliset tahot käyttävät erittäin tehokkaasti hyväksi uutuudenhimoa ja halua saada paljon tyydytystä ja "hyvää" äkkiä. Joukkotiedotuksen ja informaatiohapatuksen täyttämä maailmamme kasaa päivittäin eteemme uutisia eri puolilta maailmaa, näemme päivittäin perusravintoa vailla olevia lapsiluurankoja, eläviä sellaisia. Nokasta näkyy parhaiten, että kyse on risteytymästä : nokka on tyvestään paksu ja keltainen, sen kärjessä on oranssinpunertava alue. Knåsvanit jäävät yleensä Kalmariin ja sen lähistölle. Aivomme ovat itsenäinen laitteisto, jonka vertaista tuskin kykenemme edes itse luomaan. Koska todellisen ilon ja mielihyvän salaisuus perustuu siihen, että ne ovat suurien vaikeuksien ja vaivannäön jälkeen saavutettuja, vastakohtaisuuksina toimivia, niitä on positiivisten tunneärsykkeitten ylitarjonnan oloissa mahdoton tuntea. Mutta ennen kaikkea itselleen. Kyseistä tautia voidaan pitää lähinnä kulttuuritautina; se tunnetaan uutuudenhimona. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Tunnetko tunneinflaation. Joskus joku yksilö lähtee vaeltamaan rannikkoa pitkin ja herättää suurta huomiota lintuharrastajien keskuudessa. Ympäristömme pyrkii tänä päivänä suojaamaan meitä kaikelta vaivalloiselta, ikävältä, turhan vaikealta ja epämiellyttävältä. Sen sijaan pyritään tuomaan kuluttajille mahdollisimman paljon kaikkea uutta, järisyttävää, hienoa, muodikasta. tetaan ihan vesirajaan saakka. Täydet suojelualueet eivät sinänsä ole tärkeitä. Elämää tehdään heipommaksi . Nuo sarvipäät lypsävät tyhmää kuluttajaa niin kauan kuin mehua riittää, piittaamatta aiheuttamistaan jälkiseuraamuksista, k'dskivat ne sitten luontoa, kuluttajaa tai mitä hyvänsä. Siellä Veikko Savilahden 15 vuotta kestäneen valitusruljanssin jälkeen metsäyhtiö alkoi ruopata järven pohjasta metsäojien tuomaa lietettä (aluksi 8000 kuutiometriä). Osamaksupalvelut ja alati levoton ja vaihtuva muoti ovat kaupallisen demonin ovelimpia ja tuhoisimpia jälkeläisiä. Yllättävän yleistä on edelleen myös kaikenlaisen jätemaan, hiekan ja risujen kasaaminen vesi rajaan. Mikä tekee meistä ihmisiä, siis verrattuna eläimiin. Syksyllä 1976 haavoittunut, lentokyvytön laulujoutsennaaras jäi talveksi Kalmariin. Rantojen rytyyttäminen täysin autiomaaksi tulisi tehdä rikokseksi, josta rangaistaan. Kaikki alle 100 metrin etäisyydellä rannasta tehtävät hakkuut, ojitukset, maansiirrot jne. Tämä knångsvan elää Ruotsissa, Kalmarin kaupungissa ja salmessa. Knåsvan on suuri joutsen ja silmiinpistävän hyökkäävä muita suuria lintuja kohtaan. Ja meihin vaikuttavat periaatteellisesti myös ne samat tekijät, jotka saavat punatulkun lähtemään ravinnonhakuun kolmenkymmenen asteen pakkasessa ja pakottavat sen siten jopa asettamaan henkensä alttiiksi. Seuraavana keväänä se pariutui kyhmyjoutsenkoiraan kanssa ja sai ensimmäiset kyhmy-laulujoutsenenpoikaset. Ja tietysti pitäisi olla myös laki, jonka perusteella toimenpiteitä voitaisiin rajoittaa. Me ihmiset emme tunne enää taistelevamme olemassaolostamme täällä planeetalla, mutta perimmältään juuri siitä on kysymys. Yhtenä inhimillisenä piirteenä pidetään emotionaalista tasoamme, kykyämme tuntea iloa, vihaa, pelkoa, rakkautta, surua . Tästä suorana seurauksena on tunneinnaatio. Ottakaamme tästä lähin siis vaikeudet ystävinä, ei vi hollisina. Niinpä metsäjärvet ovat monesti madaltuneet jo puoleen entisestä syvyydestään, ja Keski-Suomessakin monissa järvissä ovat kalojen elohopeaja radioaktiivisuuspitoisuudet sitä luokkaa, että kalojen syöntiä on rajoitettu. Vaikka laulujoutsennaaras sai lentotaitonsa takaisin, se jäi Kalmariin, missä se kasvattaa poikasensa yksin
SEKt< GREY MAITO ON
Nykyaikainen tuotekehitys ja uusin meijeritekniikka soveltavat samoja luonnonmenetelmiä. Kehittämällä ja tukemalla luonnonsuojeluohjelmia WW'F haluaa varmistaa, että meillä on ravintoa tulevinakin uuosina. Meidän on suojeltava luontoa ja sen monimuotoisuutta ja näin taata ravinnonsaantimme jatkossakin. Se osaa hämmästyttävållä tavalla tuottaa ravintoa, joka sisältää meidän ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aineita. Gefilus, joka tasapainottaa ja rauhoittaa vatsan toimintaa. luuston uusiutumisen kannalta tärkeää kalsiumia. Se muuntuu kuluttajien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti mm. Sen sijaan el/ä riistämme luontoa uiljelemällä tehokkaasti muutamia harvoja viljalajeja, meidän tulisi huolehtia, että luonnon oma runsas lajista säilyy. Niiden pohjalta on syntynyt kokonaan uusia erikoistuotteita kuten esim. •• RIKAS RAVINNONLAHDE Lonto tuntuu tietävän ravitsemuksesta kaiken tarpeellisen. Maailman Luonnon Säätiö (WU'IF) on ottanut tehtäuäkseen uarjella luonnon monimuotoisuutta ja samalla koko maapallon elinkelpoisuutta. Se on yksi luonnon rikkaista !ahjoista ihmisille. Maidon rikkaus on myös sen monipuolisissa käyttötavoissa. Jo sukupolvien ajan suomalaiset ovat osanneet luonnollisin menetelmin valmistaa säilyviä maitotuotteita: viiliä, piimää, voita ja juustoa. entistä kevyemmiksi ja vähärasvaisemmiksi maitovalmisteiksi, ja antaa kaikissa uusissa muodoissaankin VALIO Tuoreena joka päivä meille tarpeellista energiaa ja suojaravintoaineita. Se sisältää proteiinia, vitamiineja ja monia kivennäisaineita, mm. Pitkälle kehitettynäkin aitoa, luonnollista ravintoa. Maito on todella monimuotoinen ravinnonlähde. Myös Valio ja osuusmeijen·t tukeuat tätä \fl\.\1/F:n kampanjaa.. Yksi näistä luonnon ravintoihmeistä on maito. Siitä syntyy perusravintoa ja suussasulavia herkkuja. Mitä enemmän maitoa tutkitaan, sitä useampia hyödyllisiä käyttöalueita sille löytyy. Hyvä, luonto! Meille ihmisille luonfo on koruaamauoman rikas ruoka-aitta, kun vain osaamme löytää kaikki sen käyttämättömät mahdollisuudet
Paik koja rajoitetusti, lisäti etoja ja varau kset p. Mm . -~--------------------------J 46 Tule luontopuotiin ! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh . Ki rsi Len to Helsingin Yliopisto Kasvipatologian la itos 007 l O Helsink i 7 l ----------------------------~ Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonn onsuojeluliiton jäsenet)/248 mk (ei-jäsenet) . (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh . Vuosikerta (10 numeroa) 248 markkaa. 6. vsk.. 90-5 l 6 037, 516 790/ Lasse Koivunen , fax 8820 17. Ba ika l vielä pu hdas, mutta kuinka kaua n. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. 2, 10 mk:n postimaks u Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITO IM I PA I KKA I PUH. V alkolakille viisas lahja Ratkaise lahjapulmasi luontevasti! Suomen Luonnon vuosikerta on hyvä tapa onnitella uutta ylioppilasta. Lahjan antajalle lähetämme hyvissä ajoin kauniin lahjakortin. Haemme aineistoa hav upuiden virustutkimu kseen: Pyydämme teitä ilmo itta maan havaitsemistanne HAVUPUIDEN KELT AMOSAIIKKIOIREIST A Oireita ovat neul asissa esiin tyvät keltaiset tai vaa leat laikut ja juovat, neulasten paksuuntuminen tai epä muo toisuus j a puun kasvun pysähtymi nen . D Haluan säästötilaajaksi, jolloin til aushinta on 223 mk (ei-jäsenet) D Halua n liittyä kotiseutuni luonnonsuoj eluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishint aan 260 mk D Muutan osoitetta ni D Peruutan tilauk seni Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUN IM I JAKELUOSOITE POSTI NUME RO Uusi osoite JAKELUOSOITE ETUN IM I POSTITO IM I PA I KKA TILAAJ A NU M ERO (OSOITELI PU KK EEST A ) 1 PUH. Limno loginen instituutti, 5 päivän ret ki Baikalilla , Baika lin kansallispui sto, kukk iva ta iga, kuumia lähteitä, kalastusta. 6. 5 cm) , ta rkan ti edo n puun sijainnista, se kä o man nim enne ja osoitteenne osoitteella: Dos . (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. LUONTORETKIBAIKAL~ÅRVELLE Ainutlaatuinen ja edullinen tilaisuus! Näe ja koe Baikaljärvi itse, tutustu sen usko mattomaan luontoo n ja herk kään ekologiaan . (90) 876 9100. Pa luu 30 . O ireet saa ttavat esiintyä vain yksittäisissä puissa, ja vain osassa puun latvusta. Pyydämme teitä m erkitsemää n puun , jossa oireet on havaittu , ja lähet täm ää n lyhyen ku va uksen oireista, mielellään pienen o ksanäytteen (n . Tilaukset 90-654 198, -642 881. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Läht ö 20. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh
Brown Alan Ourning Christopher Flavin Hilary French Jodi Jacobson Nicholas lenssen Marcia Lowe Sa.ndra Postel Mich.ael Renner John Ryan Linda Starke John Young GAl..rtA,\NJS Worldwatch•instituutin State of the World maailman luetuin ympärist6raportti Planeetan vuosikertomus Lester R. KIRJOJA nen kertoo muun muassa Petran lumikengistä, kaivuumenetelmistä ja vuodenaikaisvaelluksista. Teologinen maailmantulkinta muotoutui Platonin ja hänen seuraajiensa vaikutuksista ja johti hengen ja aineen erottamiseen toisistaan. Miksi siis murehtia. Antti Halkka KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO'J/,eri Tuomloklrkanllalu 17 p. Arvoista on kysymys, tanssi kultaisen vasikan ympärillä on miellyttänyt myös kristittyjä, mutta nyt on tehtävä parannus! Ekologinen elämäntapa -kirja osoittaa kuinka ihminen korotti itsensä luomakunnan yläpuolelle. Vastaesimerkiksi siitä, millaisia kirjoja ei ole tarpeeksi Maailman tila 1991 sopii hyvin. Ymmärtääkseni kaikki kolme sopivat samaan kirjahyllyyn toisiaan täydentämään. Kirkko ottaa kantaa yhteiskuntaan ja radikalisoituu. Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus, Kirjapaja 1991, 89 s. Petra-kirja löytää oman lokeronsa Martti Mantosen Suomen peuran joka painottuu peuran ja ihmisen historiaan sekä Timo Helteen poro-peurasuhteeseen tiukan asiallisesti paneutuvan Peuran ja poron jäljillä -teoksen lomasta. Washingtonilaisen Worldwatch-instituutin raportti maailman tilasta ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi. Raportti ehti keväällä nousta Suomen myydyimmäksi tietokirjaksi. Jälkiä seuraamalla päästään antiikin aikaan asti jolloin filosofi Platon vaikutti ihmismieliin lähtemättömästi. Mielenkiintoinen on Brownin ennustus, jonka mukaan "valtiolliset rajat ylittäviä erityisiä uhkia varten perustetuista ympäristöliittoutumista tulee todennäköisesti yleisiä ja paljon lukuisampia kuin toisen maailmansodan jälkeen niin hallitsevasti esiintyneet sotilasliitot". Voimahahmo kirjan ja instituutin takana on Lester Brown jonka yhteenvetoluku on perin: teisesti ollut kirjan parasta antia (Lester Brownia on haastateltu Suomen Luonnossa 2/ 1985). Huippu lienee käsillä nyt kun vallanhalu, itsekeskeisyys, ahneus ja toisaalta suuri tietomäärä on valutettu samaan maljaan. "Kirkon tulee rohkeasti asettua kärsivän ja uhanalaisen luomakunnan puolelle" ~aatii Ekologinen elämäntapa, Ja "sen tulee myös rohkeasti asettaa kyseenalaiseksi ahneus, jossa taloudellisen hyödyn tavoittelu asetetaan ympäristöarvojen ja muiden eettis. Näin käy, jos Ekologinen elämäntapa -kirjan tekijät olisivat nykyajan Paavaleita tai Luthereita. Se ryhtyy anarkistiseksi ja taistelee luonnon puolesta pelvottomasti kuin jalopeura. Brown ym: Maailman tila 1991. Tätä kirjaa voi suositella niin tiedonjanoiselle kuin esteettisiä nautintoja kaipaavallekin. Petri Nummi Maailma viettelee kirkko kansaakin Juhani Veikkola (toim.): Ekologinen elämäntapa. Antti Leinosen teokseen ottamat kuvat ovat monipuolisia, eikä niitä ole samasta aiheesta liikaa. Graafisista yksityiskohdista poimisin etusijalle lukuja aloittavat, viehättävät anfangit. 1990, 127 s. Edelleen käydään läpi Suomen metsäpeurakannan historia, nykytila ja elinympäristön tilasta riippuva tulevaisuuskin. Kirjan taitto on elävää, joskin jotkut valokuvat turhan päiten nuoleskelevat kirjan reunoja. Kirkon toisinajattelijat ovat vähissä, eivätkä he uhkaa perkeleillä epäuskoisia. Johdantoluvun lisäksi kirjassa käsitellään mm. Erkki Pulliainen on tiivistänyt onnistuneesti kerrontaansa verrattuna esimerkiksi edelliseen petokirjaan. 931-123 205. Me emme voi jäädä passiivisina odottamaan kohtaloamme vaan me rakennamme sitä it: se! Kirja haluaa aloittaa ekologisen vallankumouksen itsestään. PulliaiSUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Mainio metsäpeurakirja Erkki Pulliainen ja Antti Leinonen: Petra, Karjalan Peura, Tammi. Tampere TILAA UUSI HINNASTO! 47. Positiivista on myös, että kuvat ja teksti juoksevat tasatahtiin turhan monissa viimeaikaisissa luontoopuksissa ne on niputettu irralleen toisistaan. Alice Karlsson Maailman tila 1991 Lester R. Lukijalle on tarjolla paljon tuoretta numerotietoa käsitellyistä aihepiireistä tai ainakin sitä löytyy kirjan lopun lähdeluettelon avulla. Maailmalla tämä State of the World -vuosikirja on kulunut ihmisten käsissä jo vuodesta 1984. Raamatun sanoma on kuitenkin että Jumalan tahto on pelastus: tahto maailmaa kohtaan. Tällä kertaa Brown keskittyy kahteen jo aiemmissa vuosikirjoissa esillä pitämäänsä aiheeseen: väestönkasvun ja ravinnontuotannon pahenevaan epäsuhtaan sekä käyttämiemme elintasoindeksien harhaanjohtavuuteen. vsk. Kristillisen uskon haaste ympäristövastuuseen. Pulliainen kertoilee kiinnostavia asioita tunturija metsäpeurojen eroista, jotka ikään kuin toistuvat uudessa ja vanhassa maailmassa. Kirkko suojelee metsänsä ja kirkkokansa kulkee seuroihinsa julkisilla kulkuneuvoilla. väestönkasvuun kiinteästi liittyvää aborttikysymystä, asevarustelun ja sotien ympäristöuhkia, energiapolitiikkaa ja Itä-Euroopan tulevaisuudennäkymiä. Parhaimmillaan Pulliainen on mielestäni asiaproosassa, vaikka toiset saattavat pitää erityisesti hänen journalistisista tai pamfletinomaisista hei toistaan. Petra Karjalan peura on hyvä esimerkki siitä, että ulkoiselta olemukseltaan lahjakirjamainen teos voi myös olla oiva tietopaketti. Worldwatch Institute Norden ja Gaudeamus 1991, 267 s. Luomakunnan kohtalo on Jumalan käsissä, sanovat kristityt. Talvi on pohjoisten kasvinsyöjänisäkkäiden elämässä keskeisellä sijalla, ja metsäpeurallekin on kehittynyt niin fysiologisia, ekologisia kuin käyttäytymiseen liittyviä sopeutumia, joiden avulla se selviää kylmästä ja lumisesta ajasta. Kirja heristelee isällisesti sormeaan kirkolle. Se karsastaa ydinvoimaa ja sammuttaa valot kokoushuoneistansa. Valitettavasti he eivät ole. Ihmisestä tuli maailman napa, joka ylemmyydentunnossaan alkoi polkea kaikkea alleen. Sen pitäisi olla synnintunnoissaan ja katua omia tekojaan, onhan se johdattanut lampaansa harhaan vaikenemalla ympäristövastuusta. Ekologinen elämäntapa -kirja on niin sivistynyt ja kiltti, että perustuksia järistyttävää siitä ei saa itkemälläkään. Susi-Pulliainen on luonnollisesti elementissään luvussa, jossa käsitellään peuraa ja sen kantoja verottavien suurpetojen ekologisia suhteita. Ekologille, joka näkee, kuinka huomattava osa maailman nykyisestä ruokatuotoksesta synnytetään syöpymiselle ja kulumiselle alttiilla maalla, josta joudutaan kohta luopumaan, tai saadaan aikaan pohjavesivarojen ylipumppauksella, mikä ei voi jatkua loputtomiin, tulevaisuudenäkymät ovat paljon vähemmän lupaavia.", kirjoittaa Brown. Kirjan lopulla pohditaan millainen elintaso on riittävä. ten tavoitteiden edelle.'' Siinäpä puolueohjelmaa Kristilliselle Liitolle ja muillekin, suurin osa kansanedustajistakin lienee kirkon jäseniä. "Ekonomistin näkökulmasta maailman ruokataloudessa voi olla jakeluongelmia, mutta ei tuotanto-ongelmaa. Ympäristöraportin suosion takana on sen sen sisältämän tiedon luotettavuus ja kiihkoton esitystapa
Amerpapin laadukkaat, norppamerkillä varustetut uusiokuoret voit tilata logopainatuksin Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä puh. (90) 876 9100. Ota uusiokuoret puheeksi sekä työpaikkasi kuorista että myös yrityskuvasta vastaavien kanssa.. Joko teillä 01ss siirrytty käytännön luonnonsuojeluun. Uusiokuori on viesti ja merkki olennaisen tajuamisesta. Valikoimassa myös ikkunakuoret
Ennakkotilaajana varmistat omasi. Loistava lahja, upea tietopaketti myös omalla seinällä. i2,uonnonkalenten· 7_332 s ~ \ · SUOMEN ERAMAAT Varmista ennakkoon, että saat huippukuvaajien aidon Luonnonkalenterin. Hinta 68,Toimitukset 01.09. Aito erämaa on vähintään 15 000 hehtaarin suuruinen alue, josta lähimmälle autotielle pitää olla vähintään 8 kilometrin matka. ,--------------------------Professori Rauno Ruuhijärvi on luonut suurenmoisen ja kiehtovan tietopaketin, joka etenee vuoden kulun mukaan kalenterin sivulta sivulle. Näitä alueita ei enää ole kuin 12 koko Suomessa, eikä paljon enempää koko Euroopassa . 1 Ennakkotilauskortti Tilaan Luonnonkalenteria 1992 __ kpl hintaan 68 mk, Osuomeksi D ruotsiksi D englanniksi Dsaksaksi D venäjäksi. Luonnonkalenterin kuvat ovat maamme parhaiden luontokuvaajien mestari-otoksia ainutlaatuisista erämaistamme. Deestiksi ~ukuja etunimi ähiosoite bostinumero ja -toimipaikka buhelin päivisin Vaivaton tilaus puhelimitse tai telefaxilla: (90) 876 9100, puhelin (90) 876 6150, telefax Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto/ Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 01200 VANTAA. 1991 alkaen. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja eesti Luontokalentereiden kysyntä on kova. Kuvat on valittu asiantuntevasti ja painettu loisteliaasti
Muihin suuntiin osoittavien ommatidien herkkyys jää lähes ennalleen, ehkä lukuunottamatta vähäistä hermostovaikutusta. Jokaiselle on tuttua miten kimalaiset lentävät "vihaisina" ihmisen ympärillä. Eräät kalalajit, kuten ruutana ja ankerias, pystyvät pitämään kiduskannen alla olevat kiduksensa kosteina ja ainakin osin toimivina varsin pitkään. Kaukasianjättiputken varren tyviosassa on punaruskeita laikkuja aivan kuten myrkkykatkollakin siinä ehkä yksi myrkkykatkoon johtaneista tuntomerkeistä. Näin saaliista on myös kunnon ateriaaineksiksi. Sitten kokeilin häikäisemistä salamavalolla, mutta sekään ei tehonnut; kärpänen näki lähestyvän iskun yhtä hyvin. Miten sen saisi hengiltä. Siihen päädyimme kasvion avulla, mutta kaikki tuntomerkit eivät täsmää. Talvella taas kalan iho jäätyy varsi n nopeasti. Ensinnäkin näköpigmentti valottuu, toiseksi tapahtuu hermostoperäistä mukautumista ja kolmanneksi ommatidin seinustoilla olevat varjostavat pigmentit vaeltavat estämään valon pääsyä useampaan ommatidiin yhtaikaa. Persianj ättiputkea, H.persicum viljellään enemmän ja se myös useammin villiintyy kuin kaukasianjättiputki. Kiintoisa koe, mutta tulos on odotettu. Lyönti on kuitenkin oiva opetus hyönteisen aistien kaavamaisuudesta ja usei n melkoinen lohduntuoja. Sieppaamistakin voi käyttää. Kun ommatidiin sattuu voimakas valonsäde, siinä tapahtuu kolmenlaista mukautumista, adaptoitumista. Kärpänen on " hypnotisoitu". Kärpänen pääsee aina pakoon, kun yritän tappaa sitä kärpäslätkällä. Tästä aiheutuva hapenpuute tappaa kalan. Mutta jos jäykistyminen tapahtuu, saalis on jokseenkin varma. Voiko kärpästä häikäistä. Ja se tepsi! Liike on ainoa pakoreaktioon johtava ärsyke. Kaukasianj ättiputki lähentelee nelj ää metriä , ja varren tyvi on todella jykevä, jopa 18 cm läpimitaten, kuten kysyjän mittaamassa yksilössä. vsk .. Kalat ovat sopeutuneet elämään veden ympäröiminä. Verkkosilmän linssit muodostavat pallopinnan, joten kullakin ommatidilla on aistittavanaan oma suuntansa. Niiden kipujen kokemista kalojen aivothan ovat varsin heikosti kehittyneet ei ehkä kuitenkaan voi ilmaista sanoilla tuska tai kärsiminen. Niissä on kussakin oma linssinsä. Kärpäsen aistit ovat kuitenkin petettävissä. Verkkosilmä on erityisesti sopeutunut keksimään liikkeen, sillä ommatidista toiseen siirtyvä aistimus aiheuttaa voimakkaan hermoärsytyksen. SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Ne selviävätkin elossa muita kalalajeja pitempään. Kun käsi on kymmenen-kahdenkymmenen sentin päässä, kärpänen jäykistyy, ikäänkuin kyyristyy. kunnolla, mikäli kohde, ihminen, on paikoillaan . Kun salamavalo välähtää, kaksi ensimmäistä mekanismia ehtii toimia ja ommatidien valonherkkyys pienenee (pigmentit vaeltavat hitaammin). Kärpäsen niinkuin muidenkin hyönteisten silmät ovat verkkosilmiä, jotka koostuvat muutamista sadoista tai tuhansista, joskus kymmenistä tuhansista näkökeiloista, ns. Vaivasin aivojani kuollakseni jotta keksisin, miten toimittaa se päiviltä. Kuiville joutuvan kalan kidukset kuivuvat toimintakyvyttömiksi. Kärsivätkö kalat jouduttuaan kuivalle maalle, pois vedestä. Kirottu kärpänen oli herättänyt minut kello neljä aamulla ja istui pehmeällä täkillä mahani kohdalla . Silloin vasta läimästään. pintojen limakalvoilla on vapaita hermopäätteitä eli kipupisteitä. Hullunkurisella tavalla kärpästä voi tämän jälkeen lähestyä niin, että se jää käden varjoon ehkä kolmenviiden sentin päähän kämmenen pohjasta. Se on meillä viljellyistä kahdesta jättiputkilajista kookkaampi ja harvinaisempi, kaukasianj ättiputki Herac/eum mantegazzianum . Jo parikymmentä vuotta sitten kirjoitin Suomen Kuvalehteen pakinan keksimästäni hypnoosilyönnistä, mutta asian rummuttaminen on sittemmin unohtunut. Kalojen ihossa ja myös suun, sisäelinten ym. Jotkut kärpäset ovat liian levottomia ja lentävät joka tapauksessa tiehensä ennen kuin käsi on tarpeeksi lähellä. Jos sopivaa läimäisyalustaa ei ole, kärpästä voi lähestyä kahdella kädellä ja läimäyttää kädet viime tingassa yhteen. Se ei pääse karkuun, koska tarvittavaa liikettä ei näy. Kuivalle maalle joutuva kala alkaa heti kuivua pinnoiltaan. Oikeaoppinen virkistyskalastaja tappaa saaliskalansa heti sen vedestä nostettuaan ja käsittelee ne muutoinkin asianmukaisesti . ommatideista. Mutta valo tunkeutuu vain niihin ommatideihin, jotka osoittavat suunnilleen välähtävää valoa kohti. Päätin koettaa liikkeen poistamista kärpäsen aistimuksesta. Harri Dahlström Jättiputkia Tammistossa Ovatko nämä Vantaan Tammistossa kasvavat jättiläiset myrkkykatkoja. Näin ollen ihon sekä suuontelon ja kidusten limakalvojen kuivuminen tai jäätyminen aiheuttavat kipuaistimuksia kalalle. Persianj ättiputki on tavallisesti vain kahdesta kolmeen metrin mittainen. Miten niin kehittyneellä ja koko maailman valloittaneella otuksella onkin niin heikko kohta! On siis liikuttava äärimmäisen hitaasti. Kärpäselle jäi siis osittaisesta häikäistymisestä huolimatta jäljelle suuri määrä toimintakykyisiä ommatideja keksimään kärpäslätkän liikkeen. Miten kärpäsen saa hengiltä. Kasvio kertoo myrkkykatkon suurimmaksi mitaksi 150 cm, mutta näistä putkista suurimmat ovat liki nelimetrisiä! Kasvi ei ole myrkkykatko, mutta kylläkin myrkyllinen. Ne ovat kuitenkin vain katsomassa, sillä paikallaan ollen ne eivät näe 50 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kärsivä/lisyys on valttia kärpäsjahdissa, si/lä verkkosilmät aistivat erityisen hyvin liikkeen. Kokeilkaapa, kun kiusanhenget ovat taas liikkeellä! Mutta älkää unohtako kärsivällisyyttä! Kauri Mikkola Kärsivätkö kalat kuivalla
Jättiputket o vat komeita, mutta myrkyllisiä. Munan väri on ilmeisesti perinnöllisesti, luonnonvalinnan kautta kehittynyt erehdyttävästi muistuttamaan isännän munaa. Tunnetaan yksi laji, jolle ei ole kehittynyt munanpoistotaipumusta, vaikka käki säännöllisesti loisii sen pesissä: rautiainen hautoo arvelematta hyvinkin poikkeavan värisiä käenmunia. Näin osa munista joutuu "vääriin" pesii n. Eräissä ulkomaisissa julkaisuissa taas väitetään käen käyttävän ampumismenetelmää. Tästä huolimatta niitä siis viljellään koristekasveina, mutta lapsiperheen pihalle ne eivät sovi! Molemmat jätti putket kylväytyvät itse viljelypaikalleen ja joskus ne levittäytyvät laajemmaltikin ympäristöön. Käenpojan on näet kuoriuduttava viimeistään samanaikaisesti isäntälinnun kanssa ja sen munan haudonta-aika on puolitoista päivää lyhyempi kuin isännän. Kuinka käki pystyy munimaan näinkin pienireikäiseen pönttöön. Käki ottaa riskin muniessaan vieraaseen pesään. Persianjättiputki on menestynyt niin hyvin Pohjois-Norjassa, että Tromssassa sitä on miltei joka pihassa ja tromssanpalmuksi sitä sielläpäin kutsutaankin. Käenpoikasen löytyminen näin pienireikäisestä pöntöstä on erittäin harvinaista. Se on käen kannalta hukkainvestointi, sillä poikanen menehtyy väistämättä. Ne eivät siis ole luonnonvalinnan jalostamia ja saattavat kasvattaa käenpoikasia hyvin vieraannäköisistäkin munista. Käen munimisesta pienireikäiseen pönttöön on kahdenlaisia havaintoja. Ne poistavat väg hänkin poikkeavat munat =~ pesästä tai hylkäävät pesän " ja aloittavat uuden pesinnän. Muniminen kestää vain muutamia sekunteja. Rautiainen on runsastunut vasta viime vuosikymmeninä, eikä harvalukuisilla lajeilla luonnollisesti ole paljonkaan merkitystä käen kannalta. Maahan munimisen ovat havainneet useat Suomessa, mm . Syksyllä pönttöjä puhdistaessani löysin sinitiaisen pöntöstä, jonka lentoaukko on 28 milliä, ison käenpoikasen. Niiden koskettamistakin on syytä kaihtaa. Molemmat jätti putket ovat myrkyllisiä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. On arveltu, että käkinaaras hakeutuu munimaan sen linnun pesään, jossa se itse on kasvanut. Seppo Vuo/anto 51. Käki käyttää isäntälajeina säännöllisesti vain tiettyjä lintuja, joista Suomessa tavallisimpia ovat leppälintu , niittykirvinen, västärä kki ja järripeippo. Niiden kosketteluakin tulee kaihtaa, sillä varsinkin auringonvalon vaikutuksesta niiden karheissa karvoissa oleva myrkky aiheuttaa hitaasti paranevia palovammojen kaltaisia haavoja. Voidaan siis ajatella, ettei rautiaiselle vielä ole ehtinyt kehittyä pesäloisinnan suojaa. tää rittävästi sopivassa pesintävaiheessa olevia isäntiä. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. Kun yhden käkinaaraan munien määrä voi kohota toiselle kymmenelle, sillä saattaa useinkin olla vaikeuksia löy-. Ne lajit, joiden pesiin käki ei tavallisesti loisi, eivät ole tarkkoja munien ulkonäön suhteen. Käki joko munii maahan pesän läheisyyteen ja kantaa munan nokassaan pesään tai se munii aukosta suoraan pesään, ampuu munan suoraan munanjohtimestaan pöntön aukkoon, kuten toimintaa on kuvattu. Miten käki valitsee munimispöntön. lintujen tutkijat. Sinä aikana lintu lentää pesän päälle, munii ja ottaa yhden isäntälinnun munan pois pesästä. Käki pystyy ujuttamaan munansa pienireikäiseenkin pönttöön joko nokkansa avulla tai "ampumalla" sen suoraan pöntön aukosta. vsk . Voidakseen välttää käen loisinnan isäntälinnut ovat vuorostaan erittäin tarkkoja vieraiden munien -= suhteen . Kasvupaikan tulee olla ravinteinen, jotta mokomat jättiläiset menestyisivät. Kysymy ksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Myös Yleisradion luontoillassa soittaja kertoi nähneensä tällaisen tapauksen . Käki munii tavallisesti avoimeen tai puoliavoimeen pesaan. Yleensä se kuitenkin valitsee avoimen tai puoliavoimen uutun. Joskus poikasen kasvattaminen on mahdotonta, joskus se onnistuu. Munimista edeltää sopivien pesien tarkkailu, jolloin käen on selvitettävä isäntälinnun pesinnän vaihe
Turvasta ja korvauksista silti tinkimättä. Jatkuva Euro-matkavakuutus on voimassa siihen asti kunnes irtisanot sen näin sinun ei tarvitse muistella matkavakuutuksia joka kerta matkalle lähtiessäsi. Eikä hintakaan päätä huimaa: jatkuva Euro-matkavakuutus maksaa itsensä takaisin nopeasti kertaluonteisina otettuihin matkavakuutuksiin verrattuna. ,---------------------------POHJOIA-YHTIÖT Palvelukortti D Tilaan sitoumuksetta ryhmäni edullisen, jatkuvan Euro-matkavakuutuksen liittymismateriaalin. Ryhmäni/järjestöni nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Lähiosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Postinumero _ _ _ _ _ _ -toimipaikka _ _ _ _ _ _ Palauta korttisi jo tänään! Postimaksu on jo maksettu puolestasi! Eurooppalainen maksaa postimaksun POHJOIA-YHTIÖI Suoramarkkinointiosasto / Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300 / 5 00003 HELSINKI. 'Joko pian mennään?'' Kun koko perhe lähtee matkoille, tarvitaan passien ja matkalippujen lisäksi paljon malttia ja harkintaa. Sillä varmistat, ettei ansaittu ja odotettu loma mene pilalle jonkin epämiellyttävän yllätyksen tähden. D Ottakaa minuun yhteys puhelimitse numeroon _________ (virka-aikana). Kun palautat oheisen kupongin, lähetämme vakuutuksen tekoon tarvittavat tiedot ja lomakkeet postitse. Kunnon vakuutus kuuluu ilman muuta matkustavan perheen lähtövarustukseen. LEIKKAA IRTIJA POSTITA. Vakuutuksen saat nyt helposti voimaan. Ryhmäsi jäsenenä olet erikoisasemassa, sillä jatkuva Euro-matkavakuutus on juuri sinulle ja perheellesi neuvoteltu jäsenetu. saat sen ryhmävakuutuksena erikoishintaan Pohjolasta
Tieto-Finlandia annettiin tänä vuonna tälle loisteliaalle perhoskirjalle joka on sekä suuren yleisön luontokirja että erikoisharrastajan ansiokas tietoja hakuteos Olli Marttila Tori Haahtela Hannu Aarnio Pekka Ojalainen SUOMEN PÄIVÄPERHOSET "Suomen päiväperhoset on lajien määrityskirja mutta samalla myös monipuolinen suuren yleisön tietokirja. Stenholm Oy (90) 386 233, .Kuljetusliike Viljanen Oy (90) 386 233, Paperin Tuhoojat Oy (90) 385 352; Paperinkeräys E. Se houkuttelee paitsi perhosharrastajat myös kaikki muut luonnosta kiinnostuneet lukijoikseen. Teoksessa esitellään myös uutta tietoa perhoslajien levinneisyydestä ja niiden uhanalaisuudesta. Majuri Oy (90) 255 033; JÄRVENPÄÄ (90) 283 737; KARJAA Karjaan Jätehuolto Oy (911) 31 237; KOTKA (952) 25 800; KOUVOLA (951) 123 011 ; LO HJA (912) 25 862 ; LOVIISA (91 5) 532 233 ; NUMMELA (90) 222 4055 ; PORVOO (915) 175 740; TURKU (921 ) 395 900, VAASA Oy Vaasan Puhtaanapito Sahlberg Vasa Renhållning Ab (961 ) 154 884. Se on suuri haaste yhteiskunnalle, yrityksille ja kotitalouksille. JÄTEHUOLTO 25 VUOTTA Servi Jätehuolto Oy: HELSINKI (90) 68 1 822, (90) 821 411 , Kuljetusliike A. Servi Jätehuollosta saat ympäristöhuollon kokonaispalvelut samalla soitolla. Toimivien ja turvallisten jätehuoltoratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan asiantuntijaa. Kirjan sivuilta henkii hätähuuto luontomme puolesta: kun päiväperhosemme alkavat kadota, myös luonto voi huonosti! Suomen päiväperhoset on kuvitettu ja taitettu tarkoituksenmukaisesti ja samalla myös hyvin kauniisti. Ote palkintolautakunnan lausunnosta KIRJAYHTYMA Ympäristönhoitoa parhaimmillaan Tåmän päivän toimenpiteillä rakennetaan puhdasta elinympäristöä huomiselle. Suomen päiväperhoset on uudenlainen luontokirja ja ansiokas tieto7 kirja." 1991 Tiet __ Finlandia Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kunniamaininta Valtion tiedonjulkistamispalkinto .. Sen kirjoittajien esseissä päiväperhoslajeistamme on vahva ekologinen ote. Tavoitteena on ympäristökuormitusten ja jätteiden määrän vähentäminen hyötykäyttöä lisäämällä, jätteiden käsittelyä sekä ongelmajätehuoltoa tehostamalla
Erityisesti tuomen marjat näyttävät olevan pienikokoisten hyönteissyöjälintujen kuten kerttujen suosiossa. Siementaimet ovat luonnossa varsin harvinaisia verrattuna pihlajaan, vaikka linnut kuljettavat kummankin siemeniä aivan samalla tavoin. vsk.. Läheinen laji aiheuttaa tappioita luumun viljelijöille. Vaikka monet pitävätkin tuomen marjoja myrkyllisinä, ne eivät sitä ole. Lapissa kukinta on vasta heinäkuussa. Tuoksuissa tuomien ... Varjoisissa lehdoissa ja puronvarsilla tuomi kasvaa usein sotkuisina pensaikkoina, suorastaan läpitunkemattomina ryteikköinä , joista ei selkeätä runkoa erota. PIRKKA-HÄMEEN MAAKUNT AKUKKA Seppo Vuokko Vuoden puu Valkolatva tuomi Kukkiva tuomi on Etelä-Suomessa merkki siitä, että ollaan kesän kynnyksen tuolla puolen. Kukintakin on niukkaa. Usein marjat on kuivattu ja jauhettu siemenineen jauhoksi. Tuomen marjasatoa vähentää sieni, joka muuttaa marjat sitkeiksi, aluksi vihreiksi, myöhemmin ruskettuviksi pussiäkämiksi. Tuomen kokonaisalue on hyvin laaja: se ulottuu Atlantilta Tyynelle merelle ja Alpeilta pohjoiselle metsänrajalle. Vahva haju varoittaa eläim1a koskemasta siihen. Kuoren kemiasta johtunee sekin, että nuoret tuomet ovat aivan jäkälättömiä, ja vanhemmissa, jykevöityneissäkin tuomissa jäkäläpeite on heikko. paikoilla kuten pellon reunoissa tuomi varttuu tukevarunkoiseksi ja laajalatvuksiseksi puuksi. Vuohi/Ja ikään on tuomeen luonnollinen inho, erittäin kun kukoistaa. Kasvullinen lisääntyminen on tuomelle tärkeää kasvupaikan säilyttämisessä, ja siementaimia tuomi tarvitsee vain tavoitellessaan uusia kasvupaikkoja. Pohjois-Suomen tuomet ovat etelän tuomea karvaisempia, lehdellisinä kukkivia ja kukkatertutkin ovat pystyjä: ne edustavatkin jo omaa alalajia, pohjantuomea. 54 ... Ihminen on käyttänyt tuomen marjoja ainakin jo kivikaudella. Tällaisilla paikoilla se myös kukkii ja marjoo hyvin runsaasti. Marjat on syöty jo ennen kuin talvi tulee ja tilhet saapuvat pohjoisesta. Sanotaan karkottavan myyriä, ja lehdet, eloon sekoitettuina, hiiret ladoista. Lönnrot kertoo kasviossaan: Tuonta hevoset niin kamoovat, että, jos on yksi tahi parikin tuomen pulkkaa heinissä, tervehinki hevoinen seisoo syömättä, jos olkoot heinät kuinkaki hyviä. Arvo Koskinen, joka tutki eri puulajien jäkälien määriä, löysi tuomelta niiSUOM EN L UONTO 4/ 9 1 50. Tuomipusikot ovat syntyneet juurivesoista ja maahan taipuneiden oksien juurtuessa. Ajoittain tuomessa esiintyvä punakukkaisuus on vielä arvoitus: ainakin eräiden tietojen mukaan sama tuomi on joinakin keväinä valkokukkainen, kun taas toisena keväänä kukat hohtavat vaalean ruusun punaa! Sen sijaan on aivan tavallista, että kukat muuttuvat punertaviksi ennen lakastumistaan. Nykyisin niitä käytetään viineihin ja likööreihin, joista tuleekin varsin kauniin värisiä. tuomen kukka kolmantena Etelä-Suomen viljavilla seuduilla tuomi on hyvin yleinen, mutta pohjoisempana ja karummilla vedenjakajaseuduilla se on harvinainen. Tuttu on tuomi muista puista ..
Seitin alla on tuomenkehrääjäkoin toukan lysti olla, mutta itse puun ei. 55. vsk . Tuomi ei ole erityisen arvostettua, mutta sitä voi käyttää veistotöihin. ... Vanha kansa tiesi tarkoin, mitä mistäkin puusta tehdä: sovitettu, synnytetty pakatsin rekipajuksi, tuomi tuopin vanteheksi, kannun laudaksi kataja, neuvoo kansanruno. Runsaina esiintyessään tuomenkehrääjäkoin toukat syövät puut lehdettömiksi ja verhoavat ne runsaaseen harmaaseen seittiin, joka suojaa toukkia linnuilta ja muilta vihollisilta. Tuomikirvat asustavat tuomen lehdillä tosin vain muutaman alkukesän viikon, ja heinäkuussa jo suunnattomaksi kasvanut kirvakansa siirtyy pelloille viljan kimppuun. Tuomen lehdissä näkee kesäisin kulmikkaita sinipunaisia laikkuja. Syksyllä kirvat palaavat tuomen oksille munimaan. Aikaisemmin tuomea käytettiin sitkeytensä vuoksi siteisiin. Sieni käyristää ja tappaa vuosikasvaimia ja turmelee siemensadon. Kävyistä ja kuolleista kasvaimista vapautuvat itiöt saastuttavat vuorostaan tuomen lehdet. Lajien naaraat karttavat jo munintavaiheessa toisiaan ja valitsevat munimiskohteensa eri tavoin: kirva suosii lyhytnivelisiä tuomen oksia, joissa silmut ovat lähekkäin, koi taas asettelee suuren munaryhmänsä silmujen väliselle sileälle oksalle. Tuomi selviytyy alakuvankin kaltaisesta hyökkäyksestä, elleivät säät ole samanaikaisesti ankaria. Ja taas oli tuomi syntipukkina! Tuomikirva ja tuomenkehrääjäkoi eivät sovi samaan puuhun. Useat tuomen lahottajista ovat yhteisiä pihlajan kanssa. tä kaikkein vähiten, silti yhteensä kolmisenkymmentä lajia. Niihin kehittyvät kuusentuomiruosteen itiöpesäkkeet. Tuomi sisältää amygdaliinia, joka ruoansulatusentsyymien vaikutuksesta hajoaa karvasmanteliöljyksi, rypälesokeriksi ja sinihapoksi, tosi myrkkyä siis. Silmuhankoihin kiinitettyjen talvimunien määrästä voi ennustaa tulevan suven kirvakiusan suuruutta. Se käpristytTuomenmarjat ovat järjestäytyneet tertuiksi aina valmiina lintukuljetukseen. Lehtituholaisia ei tuomella sitten paljon olekaan, yksi vain, mutta se on sitäkin SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. pahempi. tuomi tuopin vanteheksi Omalaatuinen haju säilyy pitkään puuaineksessakin. Kirvat eivät voi elää lehdettömissä puissa, eivätkä toukille maistu kirvojen tärväämät lehdet. Tuoksusta huolimatta puuaines ei ole erityisen lahonkestävää, vaan monet käävät, kuten okrakääpä, punakääpä, karvavyökääpä ja nukkavyökääpä lahottavat myös tuomea. Tuomen puu on pehmeätä, pintapuu vaaleata ja mantopuu kellanruskeata. Maahan karisseista tuomen lehdistä sinkoaa keväällä itiöitä, jotka ilmavirtojen mukana nousevat kuusen kasvaviin kerkkiin ja emikukintoihin. Yleisimpiä tuomen jäkälistä ovat jokapuun lajit sormipaisukarve ja raidanisokarve. tuomi lemmon tuuittama Toinen tuomen kiusa on tuomikirva, joka imee lehdistä nesteitä. ... tää ja kellastuttaa lehdet
viisi nauhaa kerralla) Luontopuotiin tai lähetä ne Tones Oy:lle suoraan uusioitavaksi. hintaan 230 mk Yksi setti sisältää kaksi is< kylpypyyhettä, kokoa 135x70 cm. Ison pyyhkeen koko on 135 x 70 cm. Uusioi luontopuodin kautta värikasetit ja -nauhat. Niihin on h."l.ldottu E1ik Bruunin piin:irn:i norppa. "' ' . saat kaupanp:Eilliseksi toiset kaksi pyyhettä. Finlaysonin pyyhkeet ornt 10C1'/o puuvillaa. 90 406 262 Länt Rantak:.21 20100TURKU puh. 981 220 279 PL 109 11101 RIIlIIMÄKI puh. Tilaan_kpl pyyhesettiä. Säästä satoja markkoja. 13 90100OULU puh. LUONTOPUODIT: TONESOY: HINNAT: N ervanderink. "',. 921 327 001 Laukontori 4 33200 TAMPERE puh. ·,-,..-. V:i1it: persikka ja minttu. Kesälahja Sinulle! Etu92,Kun tilaat pyyhesetin, jossa on kaksi isoa puu\·illapyyhettä. Vie lasertulostimen ja kopiokoneen tyhjä värikasetti (puhd. Ostoistasi saatava tuon käytetään Suomen luonnonsuojeluun,. Kaupanpäälle saan kaksi pienempää 70x50 cm kokoista pyyhettä lukijan kesälahjaksi. .. 914 723 150 värikasetit 348 mk värinauhat n. 20% edullisempia kuin uudet Hinnat sisältävät toimituksen suoraan asiakkaalle. 931145 715 Kajaanink. D persikka D minttu nimi osoite posti numero postitoimipaikka Vaivaton tilaus puhelimitse tai telefaxilla: (90) 876 9100, puhelin (90) 876 6150, telefax Saimaannorppa ja kaik muut uhanalaiset eläimet ja kasvit kiittävät Sinua tilauksestasi. sauva mukaan) ja kirjoittimien loppuunkuluneet värinauhat (väh. . Pyyhesetti: 2 kpl 135 x 70 cm a 115 mk 2 kpl 70 x 50 cm a 46 mk Yhteensä 322 mk Lukijan etu 92 mk Lukijan etu ,-------Tila uskortti D Kyllä kiitos. ka upanp:b lliseksi saata\·an koko o n 70 x 50 cm. Suuremmat erät Tones Oy noutaa soita. 11 00100 HELSINKI puh
Paikallisten kiviharrastajien kanssa tapaamista. Bussimatka Rovaniemeltä. Hinta 2 450 mk. Luontokohteisiin tutustumista asiantuntijoiden opastuksella reittiä Reykjavik Akureyri Myvatn Sprengissandur Hella Landmannalaugur Skaftafell Vik Geysir Thingvellir. Tilaa kesäesite kotiin tai työpaikalle: AMMA TTIVHDISTVSOPISTO (90) 276 251 vaihde KÄSINTEHDTI HARJAT Uutta tehokkuutta työhösi Käsintehty Annansilmätharja on kestävä runsaskuituinen kotija laitoskäyttöön sopiva monipuolinen mallisto Siivousharjoja saat alan liikkeistä. VIETÄ erilaista LOMAA KILJAVAN KESÄSSÄ 24.-29.6.1991: Ekokurssi, Luonnonmukaisen viljelyn kurssi, Psykodraamakurssi tai Rakasta enemmän, Kuluta vähemmän 1.-6.7.1991: Perheen luontoharrastuskurssi 22.-27.7.1991: Rentoutusmenetelmät ja stressin hallinta HARRASTUSKURSSEJA ON PALJON MUITAKIN. 90-872 9022 LAPIN KESÄ YLIOPISTO ISLANNIN LUONTOMATKA 21 .-28.7 .1991. VIINIJA RUOKAOPINTOMATKA UNKARIIN 13.-20.10.1991 POHJOISKALOTTI A'l.A CARTE -MATKA 10.-15.6.1991 Lisätietoja puh. Hinta 6 300 mk. KIELIKURSSEJA Ruotsissa, Norjassa, Neuvostoliitossa (Murmansk ja Novosibirsk), Islannissa, Unkarissa ja Saksassa. Tutustumista asiantuntijoiden opastuksella Kirovskissa, Apatitissa, Olenogorskissa, Montsegorskissa, Lovozerossa ja Murmanskissa kaivosten ja kivimuseoiden sekä Hiipinä-tuntureiden luonnontilaisiin kiviin . KUOLAN KIVIJA GEOLOGIAMATKA 6.-13.7.1991. Suora luonto Kemistä. 01450 Vantaa p. 960-22 621, fax 312 239
Damage has been caused by ozone and sulphur and nitrogen compounds in the atmosphere. (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh . To celebrate its 50 years, in 1991 Suomen Luonto is appearing as 10 issues. Tree growth is stunted, changes have occurred in the epiphytic tiehen flora, and on the pine forested mineral-poor areas of southern Finland, for instance, there is greatly reduced growth of cowberry (Vaccinium vitisidaea), reindeer tiehen (Cladonia) and glittering feather moss (Hylocomium splendens). Only 78 young were reared in nests under observation last summer. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Golden Jubilee of Suomen Luonto magazine by Teuvo Suominen Suomen Luonto 50(4): 22-25 Suomen Luonto was founded as a yearbook in 1941 by the Finnish Association for Nature Conservatlon, which still publishes it. krs., 00151 Helsinki puh. Teija Hannula, tallentaja Johanna Kotimäki, toimistoapul. Around that time nature conservation expanded to become environmental protection. Nature-based forest management serves to increase their durability. (90) 642 881 Sacu Henru/a-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. The effects of pollutants are visible in forests in a multitude of ways. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. In 1956 Suomen Luonto appeared for the first time as a quarterly magazine. Birches and other deciduous trees should be favoured, burning off resorted to more often, and heavy handed management methods like deep ploughing and high nitrogen fertiliser input abandoned. It began to contain disturbing accounts of dwindling birds of prey populations due to environmental toxins. Natural tolerance levels make it imperative to cut sulphur emissions by 70% of the 1980 level and nitrogen emissions by more than 50%. Tallbergink . Circulation began to increase steadily. Towards the close of the '60s Suomen Luonto became distinctly more critical of human society. as. There is also wilful disturbance, and even slaughter, of the eagles by misguided people_ Golden eagles urgently need protecting. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland began to include in its columns advice on environmentally friendly habits and consumption. Even before acute needle loss occurs, damage is evident in the tissues of leaves and needles. Lapland receives a lot of sulphur from the east from enrichment plants in the northern USSR. These were really nothing more than reports, however, and carried little political weight. Tuula Varis, kans . Finns still have time to save their forests. Condition of Finland's forests worsening by Yrjö Norokorpi Suomen Luonto 50 (4): JO-/ I The state of Finland's forests is now alarming. Suomen Luonto was one of the first publications to spotlight acid rain and waste recycling besides strongly criticising energy policies that ignored nature altogether. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. 11 A, 00150 Helsinki puh. Although much has been achieved, it still has a tough task ahead, as Finland continues, for instance, to handle its coniferous forest protection worse than other western countries, while the emissions and discharges of many hazardous substances still exceed tolerance levels in nature. A forest suffering from atmospheric pollutants is already on the road to total destruction. The early years were affected by the war, Finland first losing part of its territory to the Soviet Union, and then retrieving the lost area, only to lose it again . Pirkko Elomaa-Vahteristo, kurssisiht. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Central Finland has the most healthy trees. In the years of reconstruction following the cessation of hostilities, nature conservation was a matter of minor importance and the yearbook's views on the subject hardly influenced people at ali. ln 1966 the magazine said that " Nature conservation propaganda is conciliatory, constructive, positive and ineffective." This applied equally well to the magazine itself. Forestry directives in regard to eagle nests are in need of revision and instead of applying to only the nest ought to be expanded to cover the birds' entire territory. ln 1988 the magazine SU0MENLLJONTO (Nacure of Finland) Published by the Finnish Association for Nacure Conservation Address: Runebergink. One of Finland's biggest headaches in this respect is that two-thirds of the sulphur deposited in the country is blown in from abroad_ Golden eagle in need of own protection programme by Yrjö Karjalainen and Arto Komulainen Suomen Luonto 50(4): 32-33 Although present estimates put the number of golden eagles (Aqui/a chtysaetos) in Finland at about 220 pairs, nesting results are far from satisfactory. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. At the same time emissions must be drastically curtailed. Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. In 1984 the journal grew in stature to its present format, while in the late '80s marketing efforts were stepped up, to be reflected among a population that was beginning to consider environmental protection and nature onservation increasingly vital. The Summaries have been published with each issue of Suomen Luonto since 1970. vsk.. Irma Markström, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh . ln the l 970s the magazine's appearance was updated to its present high standard; full colour covers were added and more attention was paid to the pictorial content. Weakened trees are susceptible to damage from exceptional weather conditions. Logging roads lure human interlopers into even the remotest eagle haunts; where there are no roads snowmobiles have the same effect. Eagle nests are coming increasingly into view in tiny tracts of forest left at the edges of clearcuts; in extreme cases only the nest tree itself has been spared. (953) 17 358 Kaarina Suominen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. väl. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu II A 8 00150 Helsinki puh. siht. Circulation shot up to over 60 000, at which level it has remained steady, making the publication one of the most widely read specialised magazines. Trees are suffering most heavily from serious needle loss in eastern and northern Lapland, but the situation in southeast Finland, eastern Uusimaa and barren catchment areas is not much better. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (981) 353 216, Matci Haavisto, Timo Hokkanen, Timo Lehtonen, Marjaana Närhi, Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Taisto Rantala, Hannu Rautanen, Petri Seppälä, Taija Sippel, Anui Ylitalo ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh . Soon sharp criticism was being directed at both the National Board of Foresty and the National Board of Waters. 1 D 5. A working group ought to be appointed without delay to pian and arrange protection ensuring peace for the eagles during the breeding season. Golden eagles are continually disturbed at the nest. Nests suffering from constant disturbance by visitors or even hunters should be guarded round the clock. (981) 15 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Samples taken in Lapland since 1987 have not included any completely healthy needles
JOS TULEl::.KI N HOOTTORITIEN OIKAISU ... SUOMEN LUONTO 4/ 91 50. HEHEHE ... HEHE. HITEN SÅ ONNISTUIT LÖYTAAN TÄLLA5E.N KE.ITAAN JA MELKEIN KE.5KELTÄ KAUPUNKIA.'. NASIÅÄ/., VUOKKOJA',, LINTU HARVINAISUUKSIA! . vsk . // / ' ',, i' . EHE., , ,APRILLIA/ AVAN HUKASEN TYSAL.U EE.N KKEJÅNÅÅVMN 59 > I ' < > J X: :0 >:.( X: @. , .. L .1 ·.,_t, IMIKKÄÄ! .. . ,,Ii, ~-i!!;, I, t I, l>/y 'r ' I 1 '; ~1,, ! , ;; , /11 .' 1 1 1 ,~ / •/; 1 1 / ,( \~ ...:
Painavimmat onnittelumme 50-vuotiaalle Suomen Luonto -lehdelle