Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Uuden ydinvoimalan rakentamisen sijaan Suomen olisi osallistuttava Pietarin ja Kuolan alueen ydinvoimaloiden saneeraamiseen ja otettava maksu sähkönä. Töpseli seinään ja Suomi nousuun. Energiaselonteon ajatusmaailma on kuin juopon, joka tuumii, että otan vielä tämän kerran ja lopetan sitten. 07.08. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Hallitus ei millään tavoin pyri ohjaamaan energiataloutta säästävään tai kestävään suuntaan, vaan kumartaa kauniisti jatkuville kasvuennusteille. 6 09.07. (90) 642 881 telefax: 446 9 I 4 Päätoimitraja Jorma Laurila Toimitussihteeri Alice Karlsson Toimitrajat Anne Brax Antti Halkka Ritva Kupari Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. 11.09. (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. Suomen luonnorysuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. Selonteossa tottakai korostetaan energiansäästön ja energiantutkimuksen tärkeyttä, mutta todetaan saman tien, ettei niihin juuri nyt ole varaa. Pahimpaan janoonsa hallitus ja elinkeinoelämä ovat havittelemassa tuhannen megawatin ydinvoimalaa, josta on tehty suorastaan talouspolitiikkamme uskottavuuskysymys. 2 z LU 6 :J r.J) SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Nämä voimalat, joita on vaikea saada suljetuksi, ovat suomalaisille nykyisellään välitön vaara. 7 12.08. Uudet ydintai kivihiili voimalat voidaan torjua enerSUOME LUONTO 4/92 51. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 50. Uuteen ydinvoimalaan, joka maksaa lähes kymmenen miljardia, sitä vastoin on varaa. Säästötilaus 232 mk. Tilaushinnat Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. 18.06. Se jatkaisi nykyistä energiankulutuksen kasvua ja tuhlausta; lisäksi se sitoisi varat uuden energiatekniikan ja säästön kehittämiseltä ja käyttöönotolta. Maaliskuussa julkis·tettu hallituksen energiapoliittinen selonteko jatkaa energiankulutusta kasvattavalla linjalla, joka on maapallon elinkelpoisena säilymisen kl;l.Jlssa sovittamattomassa ristiriidassa. Metsästä riittää energiaa paljon muuhunkin kuin saunan ja tuvan lämmitykseen. Uusia vaihtoehtoja ei putkahda itsestään, niihin on aktiivisesti panostettava. Korkea-aktiivisten jätteiden varma loppusijoittaminen on edelleen ratkaisematta. 1/mesrymisaikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 5 19.05. Viime aikoina eräät geologit ovat esittäneet, ettei pohjoismainen peruskallio olisikaan niin vakaa kuin on luultu. Viidennen ydinvoimalan rakentaminen olisi monessa suhteessa vahingollista. vsk.. Ydinvoima on kestävää energiaa täysin käänteisessä mielessä: energia käytettäisiin muutamassa kymmenessä vuodessa, mutta jätteet jäisivät tulevien polvien riesaksi sadoiksituhansiksi vuosiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan sadalla pienellä hakevoimalalla voitaisiin korvata tuhat megawattia energiatehoa ja työllistää pysyvästi useita tuhansia ihmisiä
.24 Metsä ryskyy kun karhu kosii. Jos Suomi haluaa toden teolla kantaa vastuunsa maapallosta ja antaa panoksensa kestävälle kehitykselle ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen estämiselle, suunnanmuutos on tehtävä heti. 28 Kumu ja Loikka viettävät elämänsä huippuhetkiä Etelä-Suomessa huhtikuun puolessavälissä ja Pohjois-Suomessa kuukautta myöhemmin. 18 Rantojen rauha rikkuu, Päivi Suikkanen ................ Esimerkiksi Vuotoksen altaan haitat ovat kokonaisuuden kannalta selvästi suuremmat kuin siitä saatava energiahyöty. Teollisuus vastustaa puunpolton lisäämistä. 49 Kysy luonnosta ................................................................. Summaries of the Main Articles ....................................... Maakaasun edullisuus paranee, kun ympäristöseikat otetaan laskelmiin mukaan. Maakaasun käyttöä tulee voimakkaasti lisätä. Tämä on sopusoinnussa kestävän kehityksen kanssa, sillä poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uudestaan metsään. Sen kurnuttavaa kutsua on mahdoton vastustaa. Tuhansien järvien sokkelo, Seppo Vuokko .............. 22 Metsäviklo on kahlaajien originelli. Puunpolton lisäämiseen on tuntuvia mahdollisuuksia, koska metsissämme on huomattavia hakkuusäästöjä. 42 Kirjoja ................................................................................ Oudoimpia puheenvuoroja puuenergiaa vastaan on käyttänyt kiihkeä ydinvoiman kannattaja, kansanedustaja Martti Tiuri, jonka mukaan puunpoltto se vasta vaarallista onkin, paljon vaarallisempaa kuin ydinvoima. 4 1992 Kotimaaasta ......................................................................... Hienot vesistöt houkuttelevat myös matkailijoita ja mökkiläisiä. .38 Australian luonnon omaleimaisuus on kehittynyt kymmenien miljoonien vuosien kuluessa, mutta parisataa vuotta sitten eurooppalaisuus vyöryi kengurumaahan tuhoisin seurauksin. 12 Erakko-Jallun kodista ekomuseoksi, Kaarina Tiainen .......................................................... 10 Jussi Kortelainen kirjoittaa viiksekkäälle kaverilleen Saimaalla. Tämä ei laskisi elintasoamme, vaan loisi jopa uusia työpaikkoja. Vastustuksen syynä ovat paitsi keloutuneet asenteet myös halu saada lisää ydinvoimaa. Suomen luonnonsuojeluliiton energiastrategian arvion mukaan voi imme kiristää energiavyötämme lähivuosikymmeninä kolmanneksella nykyisestä erilaisilla säästötoimilla ja ottamalla käyttöön uutta energiatekniikkaa. Suomen mahdollisesti liityttyä Euroopan yhteisöön bioenergian tuotannon merkitys maaseudun elinkeinona luultavasti korostuu. 27 Räpyläjalkojen keväthuumaa, Jorma. 34 Luonnonsuojeluliitto pistää pökköä pesään. Maakaasu sopii hyvin korvaamaå.n hiilija öljyvoimaa, koska se tuottaa lähes puolet vähemmän hiilidioksidia. 8 Kirje saimaannorppa Viktorille, Jussi Kortelainen .............................................................. Sen rikkija hiukkaspäästöt ovat olemattomat ja typenoksidejakin syntyy selvästi vähemmän kuin muussa poltossa. Tuulija aurinkoenergialla on ainakin paikallista merkitystä. .59 Kansikuva Jorma Peiponen kuvasi uljaan sammakkoprinssin. Peiponen ja Juhani Terhivuo ................................................................. Aikaa ei ole hukattavana. Metsäteollisuus havitellee hakkuusäästöjä myös mahdollisten tehdaslaajennustensa raaka-aineeksi. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ,y. Astuvansalmelta löytyvät tuhansia vuosia vanhat kalliomaalaukset ja Puumalan Liehtalanniemestä vuosisadan alkua elävä ekomuseoksi kunnostettu pientila. Myös puun poltossa vapautuu haitallisia aineita, mutta ei varmasti ole ylivoimaista kehittää hakevoimaloihin kunnollisia puhdistuslaitteita. Energiapolitiikkamme on linjattava uudestaan. Pellot pysyvät näin myös viljelykunnossa, jos niitä myöhemmin tarvitaan ravinnontuotantoon. 3. 32 Hävittäjien ympäristöhaitoista on vaiettu. 4 Kun kasvuhumalasta tuli kohmelo, Antti Vahtera ......... .54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Mitä pikemmin alamme luotsata energiatalouttamme kestävälle perustalle, sen vahvempia olemme. Vesija turvevoiman olennainen lisääminen nykyisestä ei ole järkevää niiden ympäristöhaittojen takia. Maakunnat tutuiksi: Etelä-Savo Etelä-Savon sydän on kauneudestaan kuuluisa Saimaa, jonka sokkeloihin piiloutuvat sympaattiset saimaannorpat, jääkauden jälkeisen maannousun vangit. vuosikerta giansäästöllä, tehostamalla energiankäyttöä uuden tekniikan avulla sekä lisäämällä tuntuvasti maakaasun ja biopolttoaineiden käyttöä. 7 Kuluttajan valinnat .............................................................. vsk. .58 Kevätsiivous ...................................................................... Luonnonrauha on tiessään kun kymmenettuhannet lomanviettäjät tungeksivat kesänviettoon Saimaalle. Jorma Laurila SUOMEN LUO TO 4/92 51 . Riutuva manner, Yrjö Haita .......................................... Suomi sijaitsee maailman suurimpien kaasukenttien tuntumassa, ja kaasuputki voidaan rakentaa sekä Norjasta että Barentsinmerel tä. 51. 20 Metsälampien pitkäkoipi, Teuvo Hietajärvi .................. Karhujen häät, Antti Leinonen ...................................... Puun energiankäyttö on myös tärkeä keino pitää maaseutu asuttuna ja työllistettynä. Hävittäjien hinta, Ritva Kupari ...................................... Se koipeilee rantavedessä muiden pitkänokkien tapaan, mutta pesii yllättäen puussa ja vieläpä lainapesässä. Kyyttöjä, kissoja, kauriita, Liisa Laukkarinen .............. Mielipiteitä, keskustelua .................................................... Puulla puhdasta energiaa, Anne Brax ........................... Lisää bioenergiaa saadaan viljelemällä energiakasveja vapautuvilla pelloilla. Suomen ja koko teollisen maailman energiapolitiikkaa uhkaa oikosulku
Nyt junamatkailu uhkaa koitua huviloiden tuhoksi. Vievätkö kiskot linnunlaulun. Val/.:cfnen kangasnauha näyttää, millaisen kappaleen uudet raiteet kahmaisisivat Linnun laulusta. Esimerkiksi junatunnelin rakentam inen keskustan alle tai ratakuil un osittainen kattaminen ovat olleet esillä. telmassa keskuspuisto on tarkoitus ulottaa postitalon nurkalle asti. Linnunlaulun asukasyhdistys esittää tutkittavaksi, voisiko nykyisiä raidevälejä kaventaa, jotta useampi raide mahtuisi nykyiseen tilaan. Ne kököttävät korkealla ratakuilun reunalla aivan Helsingin sydämessä, noin kilometri ennen rautatieasemaa. Valtionrautateiden suunnittelema ratapihan levennys näet lohkaisisi eläkeläisten, koiranulkoiluttajien, lenkkeilijöiden ja tuhansien muiden rakastamasta ulkoilureitistä aimo kimpaleen. Junien käyttö voisi kuitenkin laskea romahdusmaisesti , jos osa liikenteestä siirrettäisiin Pasilaan." Lahtisen mukaan kaavoitusvirastossa on tutkittu eri vaihtoehtoja. L_ahtisen mielestä ne ovat kalleutensa takia epätodennäköisiä vaihtoehtoja. Helsingin Linnunlaulussa voidaan tulevaisuudessa nähdä sellainenkin ihme, että herttaiset vanhat naiset äityvät kansalaistottelemattomiksi. Se merkitsisi myös purkutuomiota kahdelle Linnunlaulun huvilalle, jotka ovat osa Helsingin kulttuurihistoriaa. Lahtisen mukaan tilanne on hankala, koska vastakkain on kaksi hyvää asiaa. Anneli Lahtinen Helsingin kaupungin kaavoitusvirastosta esitteli kaupungin suunnitelmia Linnunlaulun asukasyhdistyksen järjestämässä tempauksessa Kirjailijatalolla, jossa Linnunlaulun asukas Pelle Miljoona lauloi ja Aulis Junes tarjoili sankalle kävijämäärälle hernekeittoa. Lahtinen ymmärsi Linnunlaulun suojelijoita ja Valtionrautateitä. "Emme vastusta tehokkaan raideliikenteen kehittämistä, haluamme vain herättää keskustelua ja esittää vaihtoehtoja VR:n suunnitelmille", sanoo Linnunlaulun asukasyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Kymäläinen. Töölönlahden kiertävä kävelyreitti on helsinkiläisten henkireikä. Linnunlaulun yleisöti laisuudessa ei ollut Valtionrautateiden edustajia, mutta puhelimessa yli-insinööri Viljo Kovanen VR:stä tuomitsee SUOMEN LUONTO 4/92 51 vsk.. Kolmen lisäraiteen yhden itäisen ja kahden läntisen tarve johtuu liikennepoliittisesti sinänsä järkevästä suunnitelmasta ohjata osa Helsingin keskustaan tulevasta linja-autoliikenteestä muun muassa Martinlaakson ja Malmin asemille, joilta lähes metromaisen tiiviisti sukkuloiva paikallisjuna kuljettaisi ihmiset keskustaan saasteettomasti ja nopeasti. Asukasyhdistyksen mielestä olisi myös selvitettävä, voisiko osa pitkän matkan junaliikenteestä pysähtyä Pasilan asemalle, josta matkustajat sitten jatkaisivat joko bussei lla ja raitiovaunuilla eri puolille kaupunkia tai paikallisjunalla keskustaan. Tässä suunnitelmassa Linnunlaulu on keskeisessä asemassa, ja se on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen alue. Monessa muussa suurkaupungissa on useita rautatieasemia. "Uudessa keskustasuunni4 Jokainen Helsinkiin junalla kulkeva tietää Linnunlaulun huvilat
"Tämäntyyppisten projektien kautta Euroopan yhdentymisellä voi olla luonnon kannalta myönteinenkin merkitys." CORINE ei ole näpertelyä; alueet ovat tyypillisesti muodostaneet noin kymmenen prosenttia kunkin valtion pinta-alasta. Teeri< kin on eurooppalaisittain <:'. Yksittäiset kohteet ovat yleensä 100-10 000 hehtaarin suuruisia. Liittokokous vetosi jälleen myös saimaanorpan puolesta. Sen puheenjohtajaksi valittiin ylitar: kastaja Pertti Sevola Vaasasta. Liiton mukaan Suomen koko energiaja liikennepolitiikka olisi pantava uuteen uskoon, ydinja ongelmajätteiden tuonti olisi kiellettävä ja rantojensuojelulaki olisi säädettävä. Tämä on minulle maaseutua, nautin puiden väreistä ja saunan tuoksusta", Tuulikki Hoppu kuvaa suhdettaan Linnunlauluun. FINCORINE-BIOTOPES -mmmen työryhmä pohtii parhaillaan, mitkä luontokohteet Suomen alueelta ovat koko Euroopan yhteisön kannalta sellaisia, "joita tulee suojella ja siten turvata lajien ja ympäristön säilyminen pitkällä aikavälillä." EY-maista on jo rekisteröity 6000 kohdetta. Ratojen välit on jo rakennettu mahdollisimman kapeiksi. Sitä paitsi raiteiden siirteleminen vaatisi myös sähköistyspylväiden, opasteiden jne. 5. Suomi ilmoittanee CORINEen lähinnä kohteita, jotka on jo rauhoitettu tai jotka ovat mukana suojeluohjelmissa. Kauan kaivattu EY:n liikenneohjelma valmistuu ensi syksynä. "Jos ydinvoimalaa ei rakenneta, alkaa vesistörakentamivoi kuitenkin vähitellen vaikuttaa luonnonsuojelupolitiikkamme painopisteisiin. Listoille pääsyyn on erilaisia ehtoja. Hänestä EY on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka Suomen luonnolle. Eihän esimerkiksi liito-oravaa ole missään nykyisessä EY-maassa, ja suomalaisille tuttu metso on kuollut useista EYmaista sukupuuttoon. Tätä mieltä on Suomen luonnonsuojeluliitto, joka otti liittokokouksessaan Jyväskylässä EY:hyn epäilevän kannan. Se olisi hyvin kallis ratkaisu." VR:n vuoden sisällä valmistuvaa ratasuunnitelmaa odottaa kiinnostuneena muun muassa Mannerheimintiellä asuva eläkeläinen Tuulikki Hoppu, joka on järkyttynyt suunnitelmista. Diakonissa Inkeri Sokkanen oli tullut Linnunlauluun muistelemaan menneitä. Anne Brax SUOMEN LUONTO 4/92 51. "Pasila on rakennettu pelkästään läpimenoasemaksi; siellä ei ole tilaa pääteeikä huoltoraiteille. "Käyn Linnun laulussa monta kertaa viikossa kävelemässä, maalaan täällä ja tuon tänne ystäviäni. Salolainen kertoi, että EY päättää hiilidioksidija energiaveron asettamisesta kevään aikana. Hän hoiti 50ja 60-luvui lla Linnunlaulu 10:ssä sijainneessa diakonissalaitoksessa vajaamielisiä lapsia. Junes on juuri korjannut katon ympäristöministeriön rahoilla. Vasta sitten Suomen ympäristöpolitiikka voisi olla uskottavaa. Maakaasuputki ei ehdi avuksi energiapulaan, eikä klapien kanssa puuhastelusta ole apua", ministeri linjasi. Aluella on esimerkiksi oltava vähintään yksi prosentti jonkin uhanalaisen lajin koko EY:n alueen kannasta. siirtoja. EY ja ympäristö -seminaarissa esiintynyt ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen oli toista mieltä kuin luonnonsuojelijat. empimättä suojelijoiden vaihtoehdot käyttökelvottomiksi. Jos Pihlajavedelle suunnjtellut 4000 lomamökkiä ja pengertiet rakennetaan, saimaannorpalle voi heittää hyvästit. "CORINE tuo paineita suojella enemmän luontoa Etelä[ Suomessa", arvioi Lassi Karivalo. Suomen panos EY:hyn on liito-orava. "Kohteiksi valitaan alueita, jotka ovat koko Euroopan tasolla tärkeitä riippumatta siitä, onko ne ennestään suojeltu vai ei", sanoo työryhmässä mukana oleva Lassi Karivalo Maailman Luonnon Säätiöstä. Lisäksi voidaan listata biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden suhteen arvokkaita alueita. Työryhmä pyrkii saamaan pääosan työstään valmiiksi vuoden 1992 aikana, sillä tietoja tarvitaan jo Euroopan ympäristön tila -raportissa, joka ilmestyy vuonna 1993. Liiton kultaisella ansiomerkillä pari vuotta sitten palkittu Salolainen toi oman energiapolitiikkansa selvästi julki: ydinvoimaa on saatava lisää. Eurooppalainen näkökulma Luonnonsuojeluliitto arvosteli EY:n tavoitteita EY:n tavoittelema taloudellinen kasvu edistää luonnon tuhoutumista ja tavaroiden vapaa liikkuminen johtaa tavaroiden turhaan liikutteluun. Liittovaltuusto valitsee tulevan syksyn kokouksessaan Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan vuosiksi 1993-1994. vsk. Aulis Juneksen huvila kirpputoreineen joutaisi VR :n mielestä pois. -~~ uhanalainen, samoin ilves. Kokouksessa perustettiin liitolle uusi hallintoelin, liittovaltuusto, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Antti Halkka nen ja turvesoiden tonkiminen. KOTIMAASTA Matkalla EY:hyn. Vain kansallispuiston perustaminen Pihlajavedelle turv<!isi norppien säilymisen. Ministerin näkemys on täysin vastakkainen liiton uudelle energiaohjelmalle. FINCORINEa kerää ja ylläpitää ympäristötietokeskus. "Radan leventäminen on mieletöntä, tällaista aluetta ei enää ole paljon keskustassa jäljellä." "Kun kaivinkoneet tulevat Linnunlauluun, täällä ei ole vastassa vain muutama luonnonsuojelija, vaan kaksi tuhatta helsinkiläistä", ennusteltiin yleisötilaisuudessa useimpien kuulijoiden nyökytellessä hyväksyvästi
Punkaharjun lomakylät ja muut tunnetut turistipyydykset. Pelottavathan esimerkiksi jo pelkät ruoppaustyöt kaloja tehokkaasti. Keskimäärin hyötykäyttöaste oli kokeilussa 37 prosenttia. Raikuun vesistö on silmiä hivelevän kaunista suomalaista järvimaisemaa. Lä6 si täydet kaksi metriä. Tämä vaihtoehto ei vaatisi suuria ruoppauksia. Lahdessa laskettiin alustavasti, että kompostijätteen erilliskeräily maksaa noin 30 markkaa taloutta kohti vuodessa. Kokeilun perusteella kompostijätteen erilliskeräily on järkevää kerrostaloalueilla. Tulosten mukaan Vuotoksen altaan tasapainottuminen kestäisi lähes kymmenen vuotta. Panttimaksulla saadaan talteenotto kasvamaan paljon halvemmalla. Vuotoksen altaan vaikutuksesta kalat saastuisivat elohopeasta ehkä kymmeniksi vuosiksi syömäkelvottomiksi ja Veitsiluodon tehtaan mahdolliset vesiensuojelutoimet, esimerkiksi kloorikuorrnan vähentäminen, menisivät suurin piirtein hukkaan. Veden juoksua haluttaisiin vauhdittaa kanavalla, joka on jo kertaalleen haudattu. Kokeilun yhteydessä saatiin selville kotitalousjätteen keskimääräinen koostumus Lahdessa. Fosforin ja klorofyllipitoisuuksien nousu rehevöittäisi lievästi alkuvuosina myös merialuetta Kemijoen suulla. Harrastusmuodon elvyttähes kaikki lajiteltu muovi koostui polyeteenistä. vsk.. Vertailussa käytettiin Porttipahdan altaan fosforipitoisuuksia noin 10 vuoden jaksolta täytön jälkeen. Esimerkiksi kiintoaineksen, raudan ja elohopean muutoksia ei tutkimuksessa ole käsitelty, vaikka Vuotoksen altaan täyttö nostaisi niiden pitoisuuksia. Kiire on ollut melkoinen, ja tulos on sen mukainen, sillä selvitys on puutteellinen. Ne virtaavat Kemijärveen, minkä seurauksena saattaa olla järven hyvän taimenja muikkukannan karkottuminen. Omakotialueilla suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia, jota kunta tukee eri tavoin. Kustannukset voitaisiin kattaa nostama!Ja sekajätteen käsittelymaksua vastaavalla tavallahan nytkin maksetaan kuntien lasinkeräysja ongelmajätekeräykset. Antti Hovi Raikuun reitillä on rauhaisia kapeikoita ja lampien ketjuja. Hankkeelle vastakkaisessa leirissä ovat olleet paikalliset Vuotoksen allas rehevöittäisi Kemijärven Vuotoksen allas nostaisi Kemijärven fosforipitoisuutta ja järvi rehevöityisi. Omakotialueilla kokeillut yhteiskompostorit to1m1vat hyvin, mutta niille oli vaikea löytää vapaata maata ja hoitajia. Työn teki Suomen Ympäristövaikutusten Arviointi Oy, jonka lisäksi mukana oli asiantuntijoita vesija ympäristöhallituksen hydrologian toimistosta, Tampereen, Oulun ja Lapin vesija ympäristöpiiristä, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksestä. Osalla omakotitaloista oli oma kompostori käytössä. Tehokas muovin talteen saanti edellyttäisi esimerkiksi kaikkien jugurttija viilipurkkien pesemistä. Kompostijätettä kertyi vuodessa joka taloudesta 300 litraa, josta valmista kompostia saatiin noin kolmannes. Mikkelin vesija ympäristöpiirin tuoreen selvityksen mukaan matalampi kanavavaihtoehto 1,20 metriä olisi käytännöllisempi. Ruokajätettä löytyi vähemmän kuin odotettiin, muovia taas kaksin verroin. Loput ovat lajittelun suhteen välinpitämättömiä ja lajittelevat vapaaehtoisesti vain paperia ja pulloja, joista saa palautusmaksun. Tuloksissa keskityttiin veden laadun muutoksiin altaan täytön aikana, eikä tarkempia arviota altaan tilan kehittymisestä edelleen esitet1 uonnons uojel uyhdistykset, ranta-asukkaat ja etenkin Raikuun alueen loma-asukkaat. Jouko Kuosmanen ty. Vuotoksen altaan vesistövaikutuksia on selvitetty tekojärvimallilla, jota on kehitetty neljä vuotta. Seutukaavaliiton anomuksen mukaan Raikuuseen kaavailtu kanava olisi tehtävä raskaimman vaihtoehdon mukaan, niin että sen syväys oliPuolet jätteistä talteen lajittelulla Aktiivisimmat taloudet saivat lähes puolet jätteistään hyötykäyttöön Lahden seudulla 1991 aikana järjestetyssä kotitalousjätteen lajittelukokeilussa. Lajittelukokeiluun osallistui noin 2000 asukasta viiden kunnan alueella, mutta sen tuloksia sovelletaan 150 000 asukkaan talousalueella. Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänin rajoilla, Kerimäen kupeella sijaitseva Raikuun ja Ängervöisen vesireitti yhdistää tummavetisen Paasiveden kirkkaista vesistään kuuluisaan Puruveteen. Vastustus on ollut voimakasta, mikä on helposti ymmärrettävissä. Selvityksessä arvioitiin happipitoisuutta, orgaanisen aineen maaraa, kemiallista hapenkulutusta ja fosforipitoisuutta. KOTIMAASTA Rakennetaanko Raikuun kanava . miseksi pyydetään valtion varoja useiden miljoonien markkojen edestä. Kokeilun perusteella 40 prosenttia Lahden seudun asukkaista suhtautuu jätteiden lajitteluun hyvin myönteisesti ja toimii tiennäyttäjinä muille. Syvempi vaihtoehto mahdollistaisi myös sen, että teollisuus voisi käyttää vesistöä hyödykseen. Lähes kolmannes osallistuu lajitteluun, jos siitä ei aiheudu heille liikaa vaivaa. Asukkaat, isännöitsijät ja kuljetusliikkeet suhtautuivat innostuneesti asiaan. Paperista saatiin hyötykäyttöön rioin 80 prosenttia, lasista puolet, kompostijätteestä noin kolmasosa ja muovista kymmenesosa. Kaj Granberg SUOMEN LUONTO 4/92 51. Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto on tehnyt Järvi-Suomen merenkulkupiirille kanavasta aloitteen. Kokeilun ideoi Päijät-Hämeen liitto ja sen toteutti Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus. Altaasta irtoava orgaaninen aines kuluttaisi happea vesialtaasta enemmän kuin Veitsiluodon tehtaiden jätevedet. Kiintoaineen ohella myös elohopea uhkaa kaloja. Muoville sopii aluekeräys. Savonlinnan veneilijöille saataisiin uusi ympyrän muotoinen veneilyreitti, jonka varteen jäisivät mm. Kanavan rakentamista perustellaan sillä, että se elvyttäisi Puruveden turismia. Kiinteistökohtaisilla astioilla saatiin lasin talteenotto kaksin-kolminkertaistumaan, mutta kustannussyistä tämä ei ole järkevää. Kiintoaineet tuskin jäävät Vuotoksen altaaseen
Siinä on valinnan vapautta pohjoisamerikkalaisittain. Kun kasvuhumalasta tuli kohmelo <( LU fI Elämme parhaillaan keskellä taloudellista lamaa. Mutta emme me nälkää nähneet, emme palelleet. Eipä ole maailman tilassa todella kehumista. Valitettavasti panostuksista hyötyvät edelleenkin juuri rikkaat. Kasvussa nähdään edelleen yhteiskuntamme pelastusrengas, ja kasvun jatkumiseen tai sen elvyttämiseen panostetaan liikenevät voimavarat markkinatalouden ja vapaakaupan merkeissä. Meidän perustarpeemme olivat tyydytetyt, ja sodan kurimuksesta selviytyneen Suomen elämänmeno tuntui jotenkin mielekkäämmältä. Meillä oli niukempi tavaravalikoima tarjolla, sosiaalinen huoltomme oli kehittymättömämpää, matkustelimme paljon vähemmän. Tapahtunut kehitys antaa aihetta vakavaan itsetutkiskeluun, mutta asiat olisi samalla syytä nähdä oikeassa perspektiivissä. Kieltämättä taloudellinen tilanteemme on vaikea. Luonnolle ja ihmiselle itselleenkin olisi onnellisempaa, jos rikkaiden maiden taloudell inen kasvu pysähtyisi ja vaurautta voitaisiin jakaa kansoille, jotka siitä ovat jääneet osattomiksi. Ilmiö on saanut jotkut suomalaiset äitymään lähes masokistiseen itseruoskintaan, oman surkeutemme valitusvirsiin. En pidä taloudellista kasvua sinänsä pahana asiana, nautinhan sen hedelmistä itsekin. Kuten esimerkiksi heimoveljemme Suomenlahden eteläpuolelta. Monille ulkomaalaisille Suomi on edelleenkin aineellisen hyvinvoinnin näyteikkuna. Tässäkin toivoisi, että lama toisi ratkaisun ennen tuota lopullista, tuhoisaa romahdusta. Nykymaailman perusongelma on kohtuuden ongelma. Onneksi lama tuli väliin , niin että vain yksi tehdashanke ehdittiin panna vireille. Silti virolaiset oli~ivat va1maan sangen onnellisia, jos nousisivat edes samalle hyvinvoinnin tasolle kuin 1960-luvun Suomi. Kuten luonnossa, myös ihmisen yhteiskunnassa liikakasvu on sairaalloinen ilmiö. Yhdysvaltalaiset voivat valikoida yli 25 000 lajikkeesta supermarketiensa hyllyiltä, kääntää päälle 53 eri televisiokanavaa, ostaa yli 11 000 eri aikakauslehteä ja muuta julkaisua sekä joutua tuhansien eturyhmien tai hyväntekeväisyysjärjestöjen maanittelun kohteeksi. Silti tarvitaan vain annos tervettä järkeä sen seikan oivaltamiseksi, ettei aineellinen kasvu voi jatkua kovin pitkälle. Antti Vahtera 7. Oikeastaan taisimme silloin olla onnellisempia kuin nykyisin, kaiken yltäkylläisyyden keskellä. Mutta loputtomiin jatkuessaan kasvu vääristyy omaa perustarkoitustaan vastaan, luo hyvinvoinnin sijasta pahoinvointia. Tuollainen ajatus on tietenkin utopiaa. Välissä on vielä tilaa, mutta tuntuu siltä kuin siinäkin liikehdittäisiin suuntaan tai toiseen. "Tehän elätte paratiisissa." Sanat olivat terveellinen muistutus kaiken suhteellisuudesta. Varmaan noin ajattelevat ainakin ne, joille elämän perustarpeiden puute on jokapäiväinen ilmiö. Tuo kehitys on käynyt mahdolliseksi kiihottamalla inhimillisiä tarpeita keinotekoisesti , ohi ja yli perustarpeiden. Se myös selittää, miksi tämän päivän yhdysvaltalainen kuluttaa kymmeniä kertoja enemmän kuin intialainen. "Mitä te suomalaiset oikein marisette", kuulin erään meillä vierailevan virolaisen hiljakkoin sanovan. Kuluneen vuosikymmenen kasvuhumala on muuttunut kohmeloksi, kun kaikki taloudellisen kehityksen käyrät ovat äkkiä taittuneet alaspäin. Jo nyt sen töm1äämisestä lopullisiin rajoihin on havaittavissa selviä merkkejä, varsinkin liikenteessä. Näinhän on itse asiassa jossain määrin jo käynyt, kuten eräs kotoinen esimerkki osoittaa. Toisella puolen on järkyttävää kurjuutta ja köyhyyttä, toisella puolen mieltä etovaa yltäkylläisyyttä. Noin radikaali muutos edellyttäisi kaukoSUOMEN LUONTO 4/92 51. Minun muistikuvissani tuo 1960-luku oli elintasoltaan täysin tyydyttävää. Samalla yhä useammat putoavat kiihtyvässä kilpajuoksussa tien varteen. Siitä lähtien kehitys on kulkenut milloin nopeammin , milloin hitaammin kohti aineellista yltäkylläisyyttä. Meillä on edelleenkin monta kertaa korkeampi elintaso kuin joskus 19601 uvulla. Eikä suomalainen keskitason kuluttaja jää tästä jälkeen kovin paljon. näköisyyttä, jollaista ei kannata odottaa nyky-yhteiskunnan päätöksentekijöi Itä. Taloudellinen näkökulma on siihen aivan liian kapea. Lama on tosin purrut kaikkialla, mutta meillä alaspäinmeno on keskimääräistä rajumpaa. Puolitoista vuotta sitten suomalainen selluteollisuus eli kuumeista laajentumisvaihetta: kaikki neljä suuryhtiötä suunnittelivat oman supersellutehtaansa rakentamista. vsk. Toteutuneena nuo hankkeet olisivat merkinneet suomalaisen metsäluonnon kohtalokasta köyhdyttämistä ja jääneet ilmeisesti polkemaan tyhjää. Pieni muistutus lähtökohdaksi: vaikka yksi ja toinen yritys on joutunut sulkemaan ovensa ja talous taantuu, elämme yhä hyvinvointivaltiossa, jonka elintaso on kansainvälisesti korkea. Ajatelkaamme vaikkapa yhdysvaltalaista yhteiskuntaa, jossa tavaravalikoiman paisuminen on saavuttanut irvokkaan huipennuksensa. Eli rikkaat rikastuvat, ja köyhät köyhtyvät. Ihmi sen psyyke on teollistumisen aikakaudella näköjään rakentunut niin, että se vastaanottaa järjestelmän pakkosyöttöä loputtomiin
ravintokasveja, jotka kelpaavat salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin joko sellaisenaan tai haudutettuna. Pihanperän viholaisessa, nokkosessa, on nimittäin paljon enemmän ytyä kuin pinaatissa. Heinämäisen maun välttämiseksi teeainekset voi höyryttää tai kastaa puoleksi minuutiksi kiehuvaan veteen ennen kuivaamista. Voikukka on murea Ranskalaiset ja italialaiset pitävät voikukkaa herkullisena salaattina. Jos hyvää nokkospaikkaa niittää silloin tällöin, saa satoa koko kesän. Nitraatti ei ole myrkyllistä, mutta suolistossa nitraatti pelkistyy nitriitiksi, joka aiheuttaa anemian kaltaista methemoglobinemiaa. Sen vitamiinipitoisuus on selvästi korkeampi kuin pinaatin, jonka se päihittää myös rautaisuudessa. "Lyhyessä ajassa alkaa juurista versoa uusia lehtiä, mureita ja vaaleita ja herkullisempia kuin konsanaan viljelty salaatti", kirjoittaa Toivo Rautavaara. Vanhemmiten nokkoset tulevat karkeiksi . Parhaat maut heruttelevat varjossa kasvaneet kasvit suorassa auringonpaisteessa kasvaneet yrtit ovat usein kitkerän makuisia. Salaatti-, teeja rohdosainekset kerätään luonnosta aurinkoisella ja kuivalla säällä. Nokkonen muuntuu niin tekstiilikuiduksi, rohdokseksi kuin ruoaksi. Voikukista, maitohorsmista, ratamoista ja vuohenputkista rakentaa sukkelasti hienon tuoresalaatin ruokapöytään . Voikukan voi syödä juuresta kukkaan asti. Nokkosta voi kerätä heti kun se keväällä pistää päänsä esiin. Ravintoa huomattavampi methemoglobinemian aiheuttaja on saastunut juomavesi. Maukkaimmat lehdet löytää nuorista, varjossa kasvaneista versoista. Kuivaus sujuu vaikka 50-asteisessa uunissa muutamassa tunnissa. Voikukan saa kalpenemaan peittämällä kasvuston esimerkiksi isolla pahvilaatikolla. Maitohorsman, vuohenputken, koivun ja perunapeltojen kutsumattoman vieraan, jauhosavikan, lehdet ovat hyviä Keväällä luonto on täynnä ilmaista ruokaa. Meillä voikukkaa osaavat arvostaa vain harvat, yleensä se koetaan harmillisena tunkeilijana siistillä nurmikolla tai kasvimaalla. Rikkaruohot pataan Suomen luonnossa on nokkosen ja voikukan lisäksi runsaasti muita ruokapöytään sopivia yrttejä. Hätä ei lue lakia Puolustuslaitos on selvittänyt joidenkin luonnonvaraisten kasvien käyttöä kriisitilanteiden varalta. Luonnonvaraisten kasvien asiantuntija Toivo Rautavaara kirjoittaa kirjassaan Mihin kasvimme kelpaavat, että nokkonen on "kaloriarvoltaan perunan veroinen, kaksi kertaa ravitsevampi kuin porkkana ja lähes kolme kertaa viljeltyä pinaattia parempi". Hyvältä kasvupaikalta voi myös niittää voikukan matalaksi ja sitten peittää sen. Hyvää teetä saa muun ;::, muassa vadelman ja mesian1 gervon lehdistä sekä kanervan J kukista ja kamomillasta. kahvin korvikkeeksi ja muhennoksiin, lehdet leijuvat salaatiksi ja kukista voi tehdä viiniä ja voikukkasimaa. Juuri sopii Nokkonen on luonnonyrteistämme arvokkain. Ranskalaiset pitävät auringolta piilossa kasvaneista valkoisista lehdistä. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINI Alice Karlsson Poimi minut Jos Kippari-Kalle olisi kiinnostunut muustakin kuin Olgasta, niin hän vannaankin söisi iänikuisen pinaattinsa sijasta nokkosia. Nokkonen kerää hanakasti nitraatteja, joten sitä ei saa kerätä ravinnoksi navettojen ja huussien takaa, vaikka se siellä rehottaakin upeasti. Maukkaat lehdet nypitään kattilaan ennen kukintaa. Suomessa ei tiettävästi ole yhtään rekisteröityä methemoglobinemiatapausta, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Baltian maissa niitä on. Tutkimuksen perusteella marjojen, sienien ja yrttien ohella Suomessa voi
Missä vielä järven pinta on kirkas, siellä asukkaat saattavat miettiä epätoivoisina, kuinka pitää vesi puhtaana. Hirvenryhmämaljakas on erikoistunut kasvamaan paikoissa, joihin hirvi on virtsannut. Korvasienet viihtyvät hiekkapohjaisissa havumetsissä. Mattojen pesu pilaa vesistöjä. Kotijärvemme ovat rehevöityneet ja kasvaneet umpeen. Kunnollinen matonpesupaikka säästää selkää ja suojelee vesistöä. Apposen mukaan korvasieniä voi ruveta etsimään metsistä heti kun lumi sulaa. Myös sahanpuru kelpaa selluloosan lähteeksi. Kunnallisesta matonpesupaikasta voidaan rakentaa mukava virkistyskeidas, jossa " uijien ei tarvitse nieleskellä saippuavettä. Vesi voidaan johtaa altaistoon järvestä, jolloin mattopyykistä järven rannalla ei tarvitse luopua. Satokausi kestää noin kuukauden. Kuntien lisäksi 5 matonpesualtaistoja ovat hankkineet vesistöistänsä 1 huolestuneet kylätoimikunnat < ja niitä on asennettu myös kerrostaloihin. Likavedet Antti johtaa suoraan viemäriverkostoon. Kansanperinteen mukaan islanninjäkälää onkin liotettu mm. Korvasieniä metsästäessä voi yrittää muuntua henkisesti vaikkapa hirveksi. Apposen mukaan korvasieni on herkkä muille sieni-itiöille, joten viljelmäalueelta pois kuorittu pintamaa on hyvä panna syrjään. Vesikasvien juurakoissa on niin runsaasti vettä, että ne kutistuvat kuivattaessa hurjasti kilosta tuoretta juurakkoa saadaan kuivattua tuotetta vain 100-200 grammaa. Arvostettujen keittiöiden suurimpiin herkkuihin kuuluvia korvasieniä kasvaa tavallisissa kotimetsissämme tonnikaupalla. Vesikasvien juurakot ovat jonkin verran myrkyllisiä eikä niitä suositella jatkuvaan käyttöön, vaikka pula-aikoina juurakoista tehtyä jauhoa on käytetty runsaasti muun muassa leipään. Matot voi edelleen pestä järven rannalla kun si irtää pesupaikan niin kauaksi rantaviivasta, etteivät saippuavedet pääse valumaan suoraan vesistöön. Viljelmältä voi kerätä satoa kolmantena vuonna ja sieniä tulee kolmesta neljään vuotta peräkkäin. D runsas sata kuntaa. D Taas pääsee mattopyykille Tutut rantamme ovat muuttuneet. Korvasienen lumoissa Nyt on korvasieniaika. Luonnonkasvien energiapitoisuus on pieni, joten päivittäisen energiantarpeen tyydyttämiseksi pitäisi lehtiä, jäkälää ja juurakoita pureskella ahkerasti islanninjäkälää olisi rouskuteltava peräti 2,6 kiloa ja lumpeen kuivattua juurakkoa kilon verran. Korvasieni saattaa putkahtaa esille jopa pälvestä kun routa on vielä maassa. Korvasienessä on tappavan myrkyllistä, maksaa ja munuaisia vahingoittavaa gyromitriiniä. Jos korvasieniä ei ole lähimaastossa, itiöemän voi tuoda viljelmään. tuhkaliuoksessa joka parantaa selvästi sen ravintoarvoa. Missä hirvi liikkuu ja sorkillaan särkee maata, sieltä melko varmasti löytää myös korvasieniä. Liottaminen ennen kuivaamista vähentää myrkkypitoisuutta selvästi, mutta varmuuden vuoksi juurakoilla herkutellaan vain uteliaisuudesta tai pakottavissa tilanteissa. Yleensä kuitenkin sieni-itiöitä sakeana oleva tuuli huolehtii korvasienet alulle. Mattomainen sieni loistaa väriläiskänä heti lumen sulamisen jälkeen. Korvasieniä voi myös viljellä. Hirvien kintereille pääsee papanoiden ja oranssinkeltaisen sienen avulla, joka puoleistaan seurailee hirviä. Matonpesualtaistolla mattopyykistä selviää ilman selkävaivoja ja omantunnontuskia. islanninjäkälää, poronjäkälää sekä vehkan, raatteen, lumpeen ja ulpukan juurakkoja. Kun onnistuu löytämään yhden aivomaisesti poimuttuneen lakin kasvillisuuden kätköstä, löytää kohta lisää koreittain. Kuivattuina korvasienet menevät pieneen tilaan ja säi lyvät hyvinä kolmekin vuotta. Kun ravinteiden määrä kasvaa, levämassa lisääntyy ja vesistö rehevöityy. Viljelmää varten maahan kaivetaan 60-80 senttiä syvä kuoppa, joka täytetään kerroksittain maalla ja sanomalehdillä. Tutkimusten mukaan myrkystä poistuu 99,5 prosenttia kun korvasieniä keitetään runsaassa vedessä (vi isi litraa vettä/kilo sieniä) 10 minuuttia ja kuivataan 35 asteen lämmössä rapean kuiviksi. Sen jälkeen vain odotellaan ja annetaan luonnon hoitaa loput. Muun muassa kanunkilainen Antti valmistaa teräksisiä altaistoja, joita ovat tilanneet jo Yksityisille kesämökeille riittänee edelleen rahi, puutarhaletku ja saav i, joiden avulla mattojen raidat kirkastuvat. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALIN ta1s11n ainakin tilapäisesti käyttää ravinnoksi mm. Korvasienten ystävällä onkin vähintään kaksi viljelmää muhimassa yhtä aikaa. D. Tikkakoskelaisen Pentti Apposen viljelmä on viiden neliömetrin laajuinen alue, joka on tehty hiekkamaalle. Mäntysaippuakin on ravinnetta, jota levät haukkaavat ahnaasti. Jäkälät luokitellaan myös lähinnä hätäravinnoksi, sillä jäkälähapot alentavat sen käyttöä ravinnoksi. Antin hinnat vaihtelevat lO 000 40 000 markkaan
vsk.. Teksti: Jussi Kortelainen Kuvat: Jarmo Hirvonen 10 Kirje saimaan1 SUOMEN LUONTO 4/92 5 1
Puolustajiesi omantunnonhehkuva poltinrauta aina viimeiseen mieheen ja naiseen asti, tai kuten meillä täällä ylhäällä sanotaan; norppaan. Pienet ja isot, mutta varmasti tyhmät miehet hulluudessaan heiluvat jo siellä synnyinvesilläsikin kuin "omassa Saimaannorppa Viktorin kotia Pihlajavedellä havittelevat monet. Sinähän minut tunnistat, kuten aina, vanhasta kipparinlakista, takkirötkystä ja partaturastani. Mitä järkeä on koko rantojensuojeluohjelmalla, jos Pihlajavesi ei ole sen arvoinen, vaan noin vain ikäänkuin lonkalta pois pudotetaan vähintäänkin kansallispuiston arvoinen alue, ihmisen mittapuun mukaan. Mutta jos sillä rakkaalla kohtaushetkellämme tämä ihmiskäsi, tapani, rapylä, evä rajusti kohdallasi ylös nousee, niin muista, se on vain veljesi tapa tervehtiä. Ystäväsi ja veljesi Jussi 11. Mutta vielä jutun kirjoittaja odottaa tapaavansa Viktorin jokakeväisellä tarkastusmatkallaan. Ja tylysti. Olihan se viedä ja tuhota Sinulta koko rakkaan saaristasi. Olethan juuri Sinä hiipuvine sukuinesi kaiken tuhoajattelun ja hävityksen kauhistuksen, ja samalla myös säilyvyyden ja jatkuvuuden tärkein symboli, täällä armaassa Suomenmaassa, Saimaalla ja Pihlajavedellä. Joko on untuvainen lapsi syntynyt. Nähdään siis ja hurrataan noin kello 15.00, sinä ihanana jäidenlähtöpäivänä, jona meille taas vapaus voittaa jääkahleitten hartioiltamme irrotessa siellä entisellä tutulla kohtauspaikallamme. Miten on veden nousun tai laskun kanssa, jäätilanne ja kosteusolot. Suunnitteilla on jopa 4000 lomamökin kylä norpan kotikonnuille. Tämän kerron erityisesti Sinulle, Viktor. Tosin vain lain suomissa rajoitetuissa puitteissa, koska elämme vielä luonnonsuojelun ymmärtämisessä keskellä pimeintä keskiaikaa. Koko kiertokulkusi kehto. Mutta tavataanko taas toukokuulta, siellä kotivesilläsi Viktor. Onko Sinulla kodiksesi asti tätä loskaista lunta riittänyt. vsk. Eihän pienokainen vain palellu. ,rppa Viktorille SUOMEN LUONTO 4/92 51. Näin ne meitä tolloja pettivät. .. Lepokiveltäsihän, siitä aivan rannan tuntumasta voit nähdä jatkuvasti ne kymmenet leimamerkit, veriset ikiviillot kotipuissasi muistona eräästä hulluudesta, joka onnistuttiin kaikkien onneksi torjumaan ennen kuin ehti tyly yhtiöjätti. Sulavesillähän Sinulla on tästä elämästämme korvia raastavat kokemukset! Eikö totta veli hyvä. kotonaan" kirveineen ja sahoineen, veneineen ja verkkoineen, ja kaikista kamalimpana, kaavoituskarttoineen. HYVA VELI "Minä olen muistanut Sinua paljon, paljon enemmän kuin ketään muuta" koko tämänkin talven. Jokakeväisellä elossaolemisesi ensimmäisellä tarkistusmatkallani. Vuosi vuodelta ja päivä päivältä ne tahtovat rynnätä lähemmäksi Sinua ja sukusi rippeitä, alkukotisi ydinalueita, mutta eivät rakkaudesta vaan rahasta, sen voimalla ja keinoin. Meitä on sentään täällä ylhäällä ihmisten parissa joitakin omilla huolestuneilla aivoilla ajattelevia yksilöitä, jotka hädän tullen tarttuvat toimeen ja vastaiskuihin ryhtyvät. Ja Sinun vielä enemmän; koti, elämä ja hautausmaa. Nerokas Pihlajaveden kaava kuulemma kaiken "korvaa ja vastaa ja suojelee". Enempää en uskalla kertoa ettet herkkää mieltäsi pahoita, mutta sen sanon: varo, Viktor. Minulla on alituinen huoli Sinusta ja kohtalostasi viiksekäs veljeni Viktor. Niistä samoista kunnon puupaateistani, jotka hiljaa putputellen Sinut siellä jossain ohittavat. Riittääkö äidillä makeaa ja rasvaista maitoa. Miten kävikään Kotipihlajavedelle. Onneksi lama on iskenyt veneja mökkikaupat jäihin, mistä olen erityisen kiitollinen, kuten varmasti Sinäkin. Näkisitpä kerran Viktor tämän menon ja melskeen täällä maankamaralla. No, se pudotettiin pois. Entäs se maankuulu, korvaamaton ja nerokas rantojensuojeluohjelma. Onnistuneimmassa tapauksessaan peräti 4000 mökin voimalla. Vieläkö löysit Saimaan ja Pihlajaveden jo hälyttävästä autiudesta itsellesi puolison Ja saitko siittää "jykelletyksi"
teisosaan Pieksämäen, Virtasalmen, Haukiveden, Joroisten, Juvan ja Mikkelin maalaiskunnan pohjoisosan niukkajärviselle mutta vain eteläsavolaisittain drumliinialueelle, jossa pitkät moreeniselänteet ja niiden väliset suojuotit juovittavat maiseman. Saimaalla on oma rytmi Saimaa hengittää aivan omaan tahtiinsa. Maakunta on Järvi-Suomen ydinaluetta ja perikuva: neljännes väikkyvää · vettä. Koko Etelä-Savo on suurpiirteiltään harvinaisen tasaista: keskikorkeus on 100-125 metriä merenpinnasta ja maakunnan läntistä laitaa lukuunottamatta veden pinta lainehtii 76 metrin korkeudella. Joensuussa vedenpinta on vain 11 senttiä korkeammalla kuin järven luusuassa Imatralla. Saimaa ärjyy välillä melkein kuin meri. Sokkeloisuudessaan Saimaa onkin ylivertainen: rantaviivaa saarten ja salmien mosaiikista kertyy liki 15 000 kilometriä kaksi kertaa enemmän kuin maailman suurimmalla järvellä, Kaspianmerellä! Vaikka Saimaassa on 13 700 saarta, se ei kuitenkaan ole maailman saarekkain jär-vi: Kanadan Woods-järvessä on peräti tuhat saarta enemmän. .. Tämä drumliinialue, joka ulottuu naapurimaakuntien puolelle, on maan ja kenties maailman laajin ja sisältää lähes 15 000 moreeniselännettä! Järvien järvi Valtaosa maakunnasta kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja sielläkin yksi ainoa järvi, Saimaa, kattaa siitä suurimman osan ja ulottuu vielä pitkälle Pohjois-Karjalaankin. Nyt se ulottaa lonkeronsa leveimmillään itälänsisuunnassa 140 kilometrin ja etelä-pohjoissuunnassa 170 kilometrin laajuiselle alueelle, Lappeenrannasta Joensuuhun ja Mikkelistä Kiteelle. Maisemassa vuorottelevat muutaman kymmenen metrin korkuiset kalliomäet, notkelmat ja kapeat salmivedet. MAAKUNNAT TUTUIKSI 12 ETELA-SAVO Seppo Vuokko Tuhansien • •• • Jarv1en sokkelo Mikkelin läänissä on paljon rantoja, joista osa yritetään suojella rantojensuojeluohjelmalla. Kevättulvaa ei ole: lumen sulamisvedet ehtivät latvavesiltä eteläiselle SUOMEN LUONTO 4/92 51 . Saimaan keskeisten saaristokuntien Puumalan ja Sulkavan alueella vettä on jopa puolet pinta-alasta. Järvikokonaisuuden pinta-ala on miltei 4400 neliökilometriä. Suot keskittyvät maakunnan luo12 Etelä-Savoa on turha väittää kuivaksi tai yksitotiseksi: Maakunnasta neljännes lainehtii veden vallassa ja jotkut kunnat ovat jopa puoliksi veden peitossa. Ja marmoriakin on omasta takaa! Savolaiset voivat syystä olla ylpeitä maakunnastaan. Maailman suurjärvien luettelossa Saimaa on kuitenkin vasta 43. sijalla. Maisemat ovat pikkupiirteissään iloisen kirjavat kuin riepumatto. Puulavettä Hirvensalmen-Kangasniemen alueella. Syysmyrsky Haukivedellä. vsk.. Maisema ei silti ole yksitoikkoinen: pienissä piirteissä Savo on kirjava kuin riepumatto. Iso-Saimaa muodostuu samassa tasossa ja toisiinsa salmiyhteydessä olevista järvistä, kaikkiaan 18 erillisestä järvialtaasta. Järviståmme suurin ja merkillisin, myös maailman mitassa, on Saimaa. Suota on vähemmän kuin missään muualla Suomessa, vain noin kymmenesosa pinta-alasta, ja vähistäkin soista valtaosa on ojitettu. Maakunnan korkein kohta on Paukkulanmäki (225 metriä) Kangasniemellä. Jos Saimaa olisi pyöreä, saareton järvi, sen halkaisija olisi vain 75 kilometriä ja rantaviivaa vaivaiset 235 kilometriä
Saimaan vedenpinnan rytmillä on merkityksensä elolliselle luonnolle. Kenties norpan säilyminen ainoastaan Saimaalla johtuu juuri siitä, että sen vedenkorkeus vaihtelee olennaisesti rauhallisemmin kuin muilla suurilla järvillä, kuten esimerkiksi Päijänteellä. SUOMEN LUONTO 4/92 51 vsk. Korkeimpia tulvahuippuja kuitenkin leikataan poikkeusjuoksutuksilla. Veden pinnan hitaat, mutta suuret muutokset pitävät rantakasvillisuuden jatkuvassa käymistilassa: kun vesi on korkealla pitkään, kuolevat liian syvään peittyneet kasvit; kun vesi taas on alhaalla, ryntäävät kasvit kilvan valtaamaan vesijättöä. Alimmillaan vesi taas oli sotavuonna 1942, jolloin korkeusmittarin lukema oli 74,32. Saimaata ei säännöstellä virallisesti. Korkeimmillaan Saimaan pinta oli vuonna 1899 tasolla 77 ,65 metriä merenpinnasta, jolloin rantakallioihin syntyi vieläkin näkyvä valapaton viiva. Aran selkälokin kanta on viime vuosina taantunut voimakkaasti. vasta kuussa, jolloin jo voimakas haihdunta osaltaan tasaa veden nousua. Saimaalla näitä kauniita lokkeja vielä näkee melko usein. Tämä rytmi suo pienillekin kasveille mahdollisuuden: mykerösara voi matalan ve13. Sen sijaan Saimaa kuvastaa eri vuosien vesitasetta: sateiset vuodet nostavat vedenpintaa ja usea perättäinen poutavuosi laskee. Tästä erämaisesta Saimaan osasta pitäisi pikimmiten tehdä kansallispuisto, sillä Katosselän vesissä sukeltelee elinvoimainen saimaannorppakanta ja sen eläimistö on muutenkin monipuolinen. Puumalan Katosselkä on vielä säästynyt loma-asutukselta
Osittain aluetta kattoivat jään salpaamat, Baltian jääjärven pintaa korkeammalla olevat paikalliset jääjärvet. Koska Saimaalla ja Päijänteellä on osaksi yhteinen historia, oli reliktieläimistökin yhteinen. vsk.. Saimaan vedet virtasivat nyt Pielaveden kautta Päijänteen vesistöön ja sieltä edelleen Pohjanlahteen. Maa kohoaa nykyisin Lappeenrannan tienoilla noin kaksi millimetriä vuodessa ja vesistön latvoilla Kiuruvedellä ja Pielavedellä Pohjois-Savossa noin seitsemän millimetriä vuodessa. Erikoista Saimaan kehityksessä on ollut virtaussuuntien kääntyminen päinvastaisiksi, mikä johtuu tietenkin maan voimakkaasta kallistumisesta. loukkuun norpan ohella muitakin Itämeressä eläneitä eläimiä. Tuolloin Laatokka laski vielä Karjalan kannaksen poikki Viipurin tienoille, mutta Imatran ja Vuoksen synnyn aiheuttama tulva pakotti Laatokankin puhkaisemaan uuden lasku-uoman: syntyi Neva! Hylje savolaistuu Ilmeisesti norppa uiskenteli nykyisen Saimaan al ueella jo Baltian jääjärven hyisissä vesissä. ETELÄ-SAVO den aikoina muodostaa laajoja kirkkaanvihreitä, nurmimaisia peitteitä, mutta korkean veden aikaan lajia löytää vain yksittäisinä tuppaina venevalkamista. Myöhemmin ovat eräät reliktit kuitenkin Päijänteestä kuolleet: norppaa, nieriää ja harjusta ei enää historiallisena aikana ole Päijänteessä ollut. Saimaan eriytyessä lopullisesti Itämerestä noin 8000 vuotta sitten sinne jäi Puhdasvetinen, erämainen ja maisemiltaan jylhä Ko/ovesi suojeltiin kansal/ispuistona vuonna 1989. Saimaan niin himoittua hiekkarantaa Puumalan Katosselällä. Nyt sekä Risti inan että Kärjen uomat jäivät kuiviksi. Samalla vesi nousi kuitenkin Ristiinassa yli vedenjakajan ja valutti Saimaan vesiä länteen ja juuri syntyneen Kymijoen 14 kautta Suomenlahteen. Sama toistui 500 vuotta myöhemmin myös Lappeenrannan Kärjen kylän alueella, josta uusi uoma virtasi Kivijärveen ja siitä Kymijokeen. Etualalla kohoaa Ukonvuori. Heti jään väistyttyä kohoaminen oli paljon nopeampaa ja erot suuremmat. Se ei ehkä tunnu kovin paljolta, mutta Saimaan suuren koon vuoksi jo pelkkä veden pinnan lasku merkitsi noin kolmen kuutiokilometrin vesimäärän hulahtam ista Laatokkaan. Sisävesissä entiset jääjärven asukkaat ovat joutuneet sopeutumaan vähä vähältä lämpi mämpiin oloihin ja kasvavan humusmäärän vuoksi yhä tummemmaksi käyvään veteen joka ei ole sopeutunut, on kuollut. Tuolloin Suur-Saimaa ylti Lappeenrannasta Kiuruvedelle ja Sukevalle asti. Kymijoen synty noin 6000 vuotta sitten laski nopeasti Päijänteen pintaa. Viitisentuhatta vuotta sitten Saimaan vedet mursivat Salpausselän ja syntyi Imatra. Maan kohotessa Saimaa kuroutui vähitellen eroon Itämerestä. Puumala on Saimaan halutuinta loma-asutusa/uetta. Hetki ennen Kymijoen syntyä Muinais-Päijänteen vedet olivat kohonneet miltei SuurSaimaan tasolle ja syntyi suunnaton, 300 kilometriä pitkä ja yhtä leveä järvisokkelo, Sisä-Suomen suurjärvi . Koko valtaisan, paljon nykyistä isomman Suur-Saimaan vedet laskivat kaksi ja puoli metriä. Saimaannorpasta maksettiin tapporahaa! Sata vuotta sitten, huhtikuussa 1892, Suomen Kalastusyhdistys päätti ryhtyä toimiin SUOMEN LUO TO 4/92 51. Saimaa on Nevan äiti Jään väistyttyä noin 10 000 vuotta sitten ulottui Baltian jääjärvi, Itämeren silloinen vaihe, Saimaallekin. Laatokka ja laatokannorppa olivat eriytyneet Itämerestä jo pari tuhatta vuotta aikaisemmin, joten saimaannorppa on läheisempää sukua Itämeren kuin Laatokan hylkeille. Jos vuosisatamme alun kahlitsematon Imatra on ollut mahtava nähtävyys, niin alkuImatran villiä vuolautta on vielä vaikeampi kuvitella. Eteläinen Saimaa eriytyi omaksi järveksi 9500 vuotta sitten, jolloin siitä pohjoiseen olevat järvet olivat vielä Itämeren osia ja vesi virtasi vuoJaana Savonlinnan Kyrönsalmessa pohjoiseen! Saimaan viimeinen suora salmiyhteys mereen katkesi 9000 vuotta sitten Kiuruveden ja Pyhännän rajoilla olevan Kärppinevan kohdalla. SuurSaimaalla oli hetken aikaa ilmeisesti kolme lasku-uomaa, mutta maan kallistuminen ja uudet lasku-uomat kuivattivat nopeasti Pielaveden uoman. Saimaan ulkopuolella mykerösaraa ei meillä juuri esiinny
Vuosina 1892-1904 Suomen Kalastusyhdistys maksoi verirahoja 5694 saukosta, I 081 kalasääksestä, peräti SUOMEN LUONTO 4/92 51. Osa uurteista on mikroskooppisen hienoja, mutta jää uursi myös metrien levyisiä kouruja. vsk. Samana vuonna määrättiin vielä tapporaha kolmannellekin kalansyöjälle, kuikalle: markka päästä. Lietveden Lammassaarta. Hiotut kalliot Luonnossa näkee perin harvoin kiven omaa väriä: lähes aina sen peittää joko rapautumiskuori tai jäkälät. 15 690 kuikasta ja kaakkurista sekä 248 saimaanhylkeestä. Selkälokki ol i ennen sisävesien runsain ja usein ainoakin lokki. Pohjalla olevat kivet piirsivät kallion pintaan uurteita, jotka vieläkin osoittavat kymmenentuhatta vuotta sitten sulaneen jään kulkusuunnan. Kalliomaalauksistamme lähes puolet on taiteiltu Saimaan kallioihin. Astuvansalmella on kaksi naishahmoakin, ja mikä merkillisintä, toisella naisista on jousi kädessä yleensähän arktisen alueen metsäs15. Ihmi set on piirretty yksinkertaisina tikku-ukkoina. -Päkäpäitä Kongonsaaressa. Muikkukannat ovat alamaissa, vaikka norppia ja kuikkia on vähemmän kuin koskaan; haukea ja lahnaa riittää kalasääksille ja ihmisille, eikä edes saukko ole sellainen jalokalalla herkuttelija kuin on kuviteltu: sen Kaskeaminen päättyi jo kauan sitten, mutta sen luomat lehtevät metsät eivät ole vielä kaikki kuusettuneet. Tavallisesti upeimmat kalIiorannat ovat saarten luoteispäässä, jossa kallio nousee vedestä !oivana ja sileän kiiltävänä. vaarallisimpien kalastuksen vihollisten hävittämiseksi maastamme: saukosta ja saimaannorpasta alettiin maksaa tapporahaa, saukosta viisi ja norpasta kolme markkaa. ruoaksi kelpaa yhtä hyvin made ja särki kuin !ohikin. Lahnat ja siiat kääpiöityvät liian suurten yksilömäärien vuoksi. Nyt se on voimakkaasti taantunut. Jään pohja kaikkine si inä kulkeutuvine aineksineen hioi alla olevan ehjän kalliopinnan sileäksi. Päinvastoin: nykyisin sisävetemme ovat enimmäksen alikalastettuja. Tutkimus ei ole voinut osoittaa näillä "kalarosvoilla" olevan mitään vaikutusta kalakantoihin. Sekin on jääkauden työtä. Järvija merialueiden kalliorannoilla aallokkovyöhykkeessä kivipintojen väri kuitenkin näkyy: aallokko ja jäät estävät jäkälien kasvun. Vanha tapa viedä lampaat kesälaitumelle Saimaan pikkusaariin elää yhä. Kaikkein komein kalliomaalauksemme on Ristiinan Astuvansalmella. Maalauksissa on hirviä, ihmisiä, kämmenen kuvia, veneitä ja yksi kala vai olisiko se norppa. Seuraavana vuonna palkkiometsästäjät pääsivät jo kalasääskenkin jäljille. Jos tahti olisi jatkunut samanlaisena, ei meillä olisi enää mitään näistä. Vähenemisen syynä ei liene samettisiiven suoranainen vaino, mutta Saimaallekin on jo ennättänyt kenties sen pahin vihollinen ja lähin sukulainen harmaalokki ihmisen syytä sekin. Kalliokohoumien kaakkoispäässä raspi usein irtautui kallion pinnasta ja kivi jäi hiomatta. Saimaan alueella niistä on 22, lähes puolet. Vuosia jatkuneen Saimaan muikkukadonkin perimmäiset syyt kaatunevat ihmisen itsensä niskaan. Komeinta kalliotaidetta voi ihailla Ristiinan Astuvansa/me/La. Astuvansalmen ukot Suomesta tunnetaan kaikkiaan 54 pystyille kallioseinämille punamullalla tehtyä kalliomaalausta. Yläpuolelle kaartuva kallionseinämä on suojannut kourun pintaa sateilta. Etelän ja kaakon puoleiset rannat ovat usein sekavan louhuisia. Kaikkiaan kalliomaalauksissamme on noin 420 erillistä kuvaa, mikä on varsin vähän verrattuna Itä-Karjalan tai Ruotsin ja Norjan runsaaseen kall iotaiteeseen. Siellä mannerjää on kovertanut pystyyn kallionseinämään pari metriä syvän, sileäpintaisen kourun
Toukokesäkuussa tämä huuhta poltettiin ja usein jätettiin sitten silleen vielä vuodeksi. Mahdollisesti kuvakalliot olivat seitoja, pyhiä riittipaikkoja, joilla myös uhrattiin jumalille. Kun väki eneni ja tila väheni , piti koivikko tai lepikko kaataa kaskeksi jo riukuvaiheessa, ehkä kolmikymmenvuotiaana. Kuuset kaadettiin ja jätettiin vuodeksi tai kahdeksi kuivumaan. Kaikkiaan kalliomaalauksia on tehty noin 3000 vuoden ajan; nuorimmat, noin 2000 vuoden ikäiset, on löydetty Puumalasta. Jos halme oli lähellä asutusta, sitä käytettiin viljelyn päätyttyä laitumena. Astuvansalmen kuvat sijaitsevat kymmenkunta metriä nykyisen vedenpinnan yläpuolella, mutta enimmät piirrokset ovat muinaisen SuurSaimaan "pinnan alapuolella. Onnistuessaan kaskiruis antoi paremman sadon kuin senaiKaupungit saartavat luontoa muuallakin kuin Helsingissä. Varmuutta kalliomaalareista ei ole, mutta hyvinkin he ovat voineet olla lappalaisia. Ruotsin kuninkaat suosivat savolaisia verohelpotuksin, silloin kun he siirtyivät kaskeamaan rajaseutuja ja samalla rauhanomaisesti valloittivat kuninkaalle uutta valtakuntaa. kainen peltoruis, ja 16001700 -luvuilla Savosta jopa vietiin viljaa. Lehtomaitikka levisi Itä-Suomeen jääkauden jälkeen Karjalan kannakselta. Hirvet ovat yhtä poikkeusta lukuunottamatta sarvettomia, ja se auttaa sijoittamaan maalausten ajankohdan kevättalveen. muhevissa lepikoissa. Alkuaikoina, kun tilaa oli, kaskenpolttaja saapui huuhtaan syntynyttä lehtimetsää kaatamaan aikaisintaan puolen vuosisadan kuluttua. Osaksi äsken päättyneestä kaskeamisesta, osaksi liuskeisesta kallioperästä johtuu, että lehtipuuvaltaisia ja jopa lehtomaisia metsiä on runsaasti. Kalliosta tihkuva piihappoinen vesi muodosti haihtuessaan kuvien suojaksi ohuen lasimaisen piidioksidikerroksen. vsk.. Todennäköisesti kuvat on maalattu melko pian, korkeintaan muutaman sadan vuoden kuluessa. Kaskeamisen merkkejä säilytti osaltaan paikoin 1960-luvullekin jatkunut metsien laidunnus. ETELÄ-SAVO tyskulttuureissa naisilla ei ollut osuutta metsästykseen. Syrjemmällä oleva halme jäi suoraan metsittymään. Se on myös ollut metsästäjien kannalta kriittistä aikaa: ruokavarat ovat vähissä, mutta onnistunut hirvenmetsästys takaisi elämän kesään asti. Kaskea viljeltiin 5-8 vuotta; rukiin lisäksi kasvatettiin kauraa ja naurista. Laidunnetut ahot olivat suurenmoisia kukkaketoja. Kaskeamisen jäljet näkyvät yhä maisemassa, vaikka vuosisatojen tauon jälkeen kuusi onkin palannut Savon metsien valtapuuksi. viselta jäältä ja kuvat ovat näkyneet järvelle hyvin. Kuvien merkitys ei ole varmaa, mutta oletetaan niiden liittyvän metsästysmagiaan. Kaskitalouden jäljet näkyvät myös asutuksen sijoittumisessa. Seuraavana kesänä kasattiin palamatta jääneet rungot huonosti palaneille paikoille ja poltettiin viertäen uudelleen. Tähän viittaavat Astuvansalmen maalausten edestä järven pohjaliejusta löytyneet meripihkariipukset, Astuvansalmen ukot. Tuolloin maalari ei ole tarvinnyt telineitä, vaan on voinut työskennellä kevättal16 Puna-ailakki kasvaa Itä-Suomessa mm. Tähän tuhkaan kylvettiin sitten ruis. Noitarumpujen kuva-aiheet ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin tuhansia vuosia vanhemmat kalliopiirrokset! Kaskeamisen jäljet näkyvät yhä Kaskeaminen ja maanviljelys alkoi Savossa vähitellen noin vuoden 500 tienoilla. Kaskiahojen ruusuruohot, hirvenja peurankelSUOME LUONTO 4/92 51. Hanhijoen luonnonsuojelualue Mikkelissä. Niinpä ne on voitu maalata vasta Vuoksen synnyttyä noin 5000 tuhatta vuotta sitten. Taitavina kaskiviljelijöinä savolaiset olivat menneinä aikoina arvokkaita uudisasukkaita. Talot ovat yksittäin tai pieninä ryhminä harvakseen siellä, missä viimeisten vapaiden kaskien aikaan oltiin asumassa; suuria vanhoja kyläkeskittymiä kuten Hämeessä tai Varsinais-Suomessa, ei täällä Savossa ole. Kaskikierto alkoi tavallisesti synkästä kuusikosta. Kaski rauniot, tavallisesti isomman maakiven päälle kasatut vaihtelevan kokoiset kivikasat, kertovat muinaisesta kaskiviljelystä joskus toki lakanneesta peltoviljelystäkin. Kenties kuvia on maalattu monenkinlaisiin kallioihin, mutta vain poikkeuksellisen kaltevilla pinnoilla kuvat ovat säilyneet: sadevedet eivät ole niitä huuhtoneet eikä jäkäläpeite turmellut
Koko ahokasviston tunnukseksi sopii idänkurho, eteläsavolainen harvinaisuus. Sonnasen-Kuijärven alue ( 16) on pienimuotoinen vanhojen non. upeita Saimaan muinaisrantoja. Onko Savo Suomen Carrara. Harjulla on lot, nurmikaunokit, mansikat, päivänkakkarat ja kuismat ovat säilyneet hikevien männiköiden aukkopaikoilla ja valoisissa koivikoissa, mutta kuusettuminen tukahduttaa. Alkuperäinen sedimentti17. nuksista lumme ja kuhankeittäjä ovat luontevia, mutta maakuntakivenä marmori. ei ehkä koskaan ole ollut kovin yleinen, mutta viime vuosikymmeninä se on jo miltei hävinnyt. Rantasalmella taas on pieni, mutta monipuolinen geologinen museo, johon myös liittyy luontopolku. Yeneilyä ja melontaa rajoittaa vain mielikuvituksen puute: jo yksin Saimaan saarten lomaan sopii enemmän erilaisia reittejä kuin lotossa on rivimahdollisuuksia. Savolaista marmoria. Monet kunnat ovat järjestäneet kunnan keskustan tuntumaan luontopolkuja ja -keskuksia, joihin voi sisältyä tavattoman hienoja kohteita esimerkkinä vaikkapa Mikkelin Urpolan luontokeskus luontopolkuineen. Entisille kaskille syntyneet lehtipuuvaltaiset metsät tarjosivat sille elanSuomen suurin ja runsain kalliomaalausalue on Ristiinan Astuvansalmella (8). Punkaharju (3), kapea ja korkea Pihlajaveden ja Puruveden välissä kiemurteleva harjuselänne, kuuluu kansallismaisemiimme, johon jo keisari Aleksanteri II kiinnitti huomiota. Naarajoen suot, Juurikkasuo ja Iso-Huppio ovat karuja, mutta runsaslinnustoisia keidassoita, Ringinsuo edustaa aapoja. Hytermän harjusaaret (4) Kerimäellä, Rokansaari (5) Lietvedellä ja Päijätsalo (9) Päijänteellä kertovat kukin tavallaan saariluonnon rikkaudesta. Metsäntutkimuslaitoksen kokeilualue, luontopolku ja ulkomaisia puulajeja esittelevä puulajipuisto. Vilkaharju (6) Sulkavalla on kapea, sianselkämäinen harju, joka osaksi kulkee vesistöjen poikki Pienois-Punkaharju! Neitvuorelta (7) avautuu upea maisema toista sataa metriä alempana olevalle Luonterille, yhdelle norpan kotovesistä. Muutama kilometri Rokansaaresta itään on Liehtalanniemi, jossa vanha Liehtalan tila toimii ekomuseona. vsk. Norpan voi nähdä vaikka vuorolaivan kannelta Heinäveden reitti ( 17) on esimerkkinä lukuisista Saimaan alueen laivareiteistä. Alunperin sekin on, ainakin useimmiten, meren pohjaan kerrostunutta kalkkia. Vaikka molemmat esittelevät Saimaan maisemaa, ne ovat erilaisia: kun Linnansaari on väljä ja valoisa, lehtevä ja lehtoinenkin kaskikulttuurin luomus, ovat Koloveden maisemat karuja, jylhiä ja erämaisia. Marmori on kiteistä kalkkikiveä. Vaikka soita on maakunnassa vähän, luoteisosan suojelullut suot, Naarajoen suot ( I 0), Ringinsuo ( 11 ), Juurikkasuo (12) ja Iso-Huppio (14) antavat monipuolisen kuvan Järvi-Suomen suoluonnosta. Tosin parhaaseen kaskeamisaikaan metsät eivät ehtineet rämettyä valkoselälle otollisiksi ennen kuin ne jo taas kaadettiin ja kaskettiin. Valkoselkätikkakin kuulunee kaskikulttuurin seuralaislajistoon. Rokansaari on monipuolinen harjujen, lampien ja selänteiden sokkelo, jossa on mm. RAUTATIET PÄÄTIET [I] METSÄMAITA SOITA 1 DRUMLIINIMAASTOA Luontomatkaajan toivekohteet Linnansaaren ( I ) ja Koloveden kansallispuistot (2) ovat maakunnan merkittävimmät suojelukohteet. Reheviä lintuvesiä ovat Vehkalampi aivan Juurikkasuon ( 12) vieressä, Tuomiojärvi ( 13) ja Putkilahti (] 5), johon kuuluu avovesialueiden, runsaskasvistoisten luhtien ja pajukoiden lisäksi laajahkoja suoalueitakin. Etelä-Savon maakuntatunSI metsien, harjujen ja pienten järvien kudelma, johon valkoselkätikkakin on mieltynyt. Se SUOMEN LUONTO 4/92 51
Maatiaiskana kuopsuttaa ja suomenlammas määkii Kotieläimillä oli Liehtalassa erityisen suuri merkitys, sil lä elanto tuli pääasiassa karjanhoidosta ja kalastuksesta. Kalkkikiviesiintymien alueella Etelä-Savo näyttäytyy rehevimmillään. Ojitus oli jo kerran tuhota sen kasvupaikan, mutta suo-ojien tukkiminen pelasti taaman! D 18 Teksti ja kuvat: Kaarina Tiainen Erakko-Jallur Kukkakedot lepattavine perhosineen eivät säily pelkillä suojelupäätöksillä, vaan niitä on aktiivisesti hoidettava. Liehtalan pellot ovat suurimmaksi osaksi olleet heinällä. Ei ole varmaa, että Liehtalaankaan saadaan kyyttöjä joka kesä! Kirjavat maatiaiskanat olivat myös katoamassa, mutta nyt ne ovat taas saamassa suosiota. Joroisten taarna oli jo vaarassa hävitä, mutta suo-ojien tukkiminen pelasti tilanteen. Harmaat hirsirakennukset ja muut rakennelmat ovat alkuperäisiä tai entistettyjä. Routimattoman kalkkipitoisen paikan turvin taarna on selvinnyt Joroisissa läpi 1600-1700 -lukujen "pienen jääkauden" nykyaikaan asti. Puumalan kunnan ja MaailKukkakedot eivät kukoista ilman huolenpitoa. Joka kesä suomenlammaskatras laiduntaa metsässä kuten ennen vanhaan. Elanto hankittiin maanviljelyksellä, karjanhoidolla, kalastuksella, metsästyksellä ja tilan ulkopuolisilla töillä. Notkelmissa on tikankonttia kasvavia lehtoja ja reheviä lettosoita. Ekomuseoon kuuluvat myös eläimet. Kesäisin Liehtalanniemessä kukkivat päivänkakkara, puna-ailakki, nurmikohokki, ruusuruoho, ketoneilikka, ruiskaunokki, kellot, kärsämöt, tädykkeet, lemmikit ja monet monet muut. Virtasalmen Ankeleesta louhitaan vihertävää ja kellertävää marmoria hiukan rakennuskiveksikin, vaikkakin pääosa louhinnasta menee teolliseen maatalouskalkin valmistukseen. Lammen' rantavyöhykkeessä kasvaa taama, jota lämpökaudella kasvoi Suomen sisämaassakin; nykyisinhän se on Joroisten esiintymää lukuunottamatta ahvenanmaalainen erikoisuus. Mahdollisuuksien mukaan Liehtalaan yritetään saada alkuperäisiä savolaisia maatiaiskantoja. Entisaikainen maatalous, jossa pienillä tiloilla kasvatettiin useita eri viljelykasvija kotieläinlajeja, loi moni-ilmeisen ja rikkaan maiseman. Liehtalanniemessä elettiin vaatimattomasti. Pelloilla on viljelty mm. Molempia varten pitää olla eri louhos, sillä teollisuuskalkki irroitetaan räjäyttämällä, mutta rakennuskivi on saatava ehjänä ja niinpä se kiilataan irti. Panenta-aita estää niitä tulemasta pihaan ja viljelyksille. Liehtalanniemi on parinkymmenen hehtaarin savolainen pientila, jonka viimeinen asukas, omaperäinen erakkoJallu, ei hyväksynyt mitään uudistuksia. Itäsuomalaista nupoa punakyyttöä on jäljellä vain muutamia kymmeniä. maatiaisohraa ja maatiaisruista, perunaa, härkäpapua, pellavaa, tattaria ja kaskinaurista. Säännöllinen niitto ja laidunnus ovat pitäneet niittykasvillisuuden ja eläimistön rikkaana. Elämä tilalla jatkui vielä 1970-luvullakin vuosisadan alun tyyliin. Pienillä_ aloilla viljeltiin kauraa, ohraa ja ruista. Nyt tällaiset puolikulttuurija kulttuurimaisemat ovat katoamassa. man Luonnon Säätiön voimin tila kunnostettiin 1970-luvun lopussa ekomuseoksi eli toiminnalliseksi maisemamuseoksi, jolla pyritään saamaan elävä yhteys menneisyyteen. Liehtalan pihallakin kuopsuttelee joka kesä muutama kana ja kukko. Pontevan alun jälkeen into hiipui , mutta vuodesta 1990 lähtien Liehtalaa on taas kohennettu. Niitä lannoitettiin karjanlannalla ja niitettiin talvirehuksi . Suomenlammas on edelleen suosittu kotieläin, mutta suomenkarjalla menee huonommin. ETELÄ-SAVO Taarnaa kasvaa Suomessa vain Ahvenanmaalla ja erään lammen rannalla Joroisissa . Liehtalanniemessä niitä vaalitaan niittämällä ja laiduntamalla. Joroisilla erään lähdelammen pohjaan saostuu valkeata järvikalkkia. MaatiaisSUOMEN LUONTO 4/92 51. Kukkivat niityt ja kedot vetävät puoleensa myös perhosia. vsk.. Mahdollisuuksien mukaan ne ovat myös alkuperäisessä käytössä. Myös kasken polttoa on suunniteltu. Tilasta muodostettiin luonnonsuojelualue, jota niitetään, laidunnetaan ja viljellään. Nykyään eläimet laiduntavat koko aluetta ja ilahduttavat olemassasolollaan vierailijoita. Elävä yhteys menneisyyteen Kun tilan viimeinen asukas kuoli, tila joutui kunnalle. Puumalassa, Saimaan saariston Liehtalanniemessä maisemaa elvytetään perinteisin menetelmin. kiven rakenne on tuhoutunut, kun kivi vuorten poimutusten yhteydessä on joutunut kovaan puristukseen ja korkeaan lämpötilaan, jolloin mineraalit ovat liuenneet ja kiteytyneet uudelleen. Myös Kerimäen Ruokojärveltä louhitaan marmoria. Metsät ovat entisiä kaskimaita, joissa koivu on valtapuuna. Marmorin väri vaihtelee kivessä kalsiumkarbonaatin ohella olevien lisäaineiden mukaan: rauta antaa usein punertavia tai ruskeita sävyjä, kromi vihreitä. Kiviset kaskirauniot kertovat esi-isien työstä
Ne perustavat piilopesiään pitkin pihaa ja usein metsäänkin. kanat ovat pienikokoisia, hyviä lentämään ja innokkaita hautomaan. vsk. SUOMEN LUONTO 4/92 51. Kaarina Tiainen on Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaan seudun aluesihteeri. 19. Erakko-Jallun pientila kunnostettiin 1970-luvun lopussa ekomuseoksi eli toiminnalliseksi maisemamuseoksi. Museo on yleisölle avoinna kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin klo 10-18. codista ekomuseoksi Kesäisin Liehtalanniemessä voi tutustua myös rehtiin suomalaiseen työhevoseen, maatiaiskanaan ja -kukkoon, suomenlampaaseen ja punakyyttöön. Muinakin aikoina siellä voi liikkua, kunhan luontoa ei vahingoiteta. Opintoretki omavaraisuuteen! Suojelun ohella Liehtalanniemi palvelee matkailua ja opetusta. Museon omistaa ja siitä vastaa Puumalan kunta. Ekomuseo kertoo, kuinka omavaraistaloudessa tultiin toimeen ja miten sekä ravinto että tarvittavat raakaaineet olivat miltei kokonaan lähiluonnon tuotteita
Koko maassa arvioidaan olevan noin 350 000 kesämökkiä. Myös tapa "omia" joku paikka itselleen on leviämässä Saimaalla. Lintu tosin pesii jo kevättalvella, mutta kovina pakkastalvina jäillä voi olla häiriötä jo talviaikaan. Veneet, vesiskootterit ja talvella moottorikelkat häiritsevät enemmän kuin itse mökillä olo", sanoo Mikkelin lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston toimistopäällikkö Ilkka Sten. Joillakin ihmisillä on mestarillinen kyky tehdä leiripaikastaan kaatopaikka. Loma-asutus kaappaa varsinkin laajat, rauhalliset järvierämaat ja virkistyskäytön kannalta vetovoimaisimmat hiekkarannat. Mikkelin läänissä pelkästään rantatontteihin kuuluvan rantaviivan pituus on noin kymmenkertainen suojeltuihin rantoihin verrattuna. "Alkukesä on onneksi rauhallista aikaa, sillä mökeille lähdetään tavaJlisesti vasta juhannuksen aikaan. Kuume nousi sittemmin ennätyslukemiin 1980-luvulla. Saimaan 1800-luvun lopun herrasväen huviloiden tilalle tulivat toisen maailmansodan jälkeen tavallisen kansan pienet kesämökit. Uljas kalasääski on arka lintu, joka vaatii vähintään parin sadan metrin välimatkan ihmisiin. Vesipinta-alaa läänissä on suhteellisesti eniten Suomessa. Mikkelin läänissä rantojen loma-asutuskäyttö on nelinkertaistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana: 1968 oli lO 000 kesämökkiä ja tällä hetkellä yli 40 000. Pesinnän epäonnistuessa tiira saattaa ehtiä munimaan vielä uudelleen juhannuksen jälkeen", Sten mainitsee. Norppakantaa aikaisemmin verottaneiden teollisuuden supermyrkkyjen tilalle on tullut yhtä tappava myrkky: häirintä. Rakennustapa tuhlaa valtavasti rantavyöhykettä. Lintu saattaa aloittaa pesinnän mökin lähellä, jos paikalla ei liikuta kesäkuun alkupuolella. Tiirat aloittavat pesinnän suhteellisen myöhään. Muistan parikin tapausta, jossa tiirayhdyskunta joutui ahtaalle omalla luodollaan kokonpolton vuoksi. Korppi vaihtaa kernaasti maisemia ihmisen ilmaantuessa paikalle. Vuosittain rakennettavasta 8000-10 000 lomamökistä Mikkelin lääniin nousee noin 1200. Rannan merkitys luonnontaloudessa on erittäin suuri. Erakkolajit kärsivät "Mökkeily kasvattaa yksityisautoilua, joka lisää haitallisia päästöjä. Häiriöiden alkaessa lintu joutuu keskeyttämään pesinnän. Autot vaativat lisää maanteitä ja metsäautoteitä. Ne nappaavat kiville viskatun makkarankuoren tai kalanperkuujätteet. Salaperäinen kuikka viihtyy omissa oloissaan ja häiriintyy herkästi. Ne häiriintyvät ihmisten puuhista ja vaihtavat maisemaa, jos pystyvät. Kasvanut veneily ja muut lomailuun liitetyt huvikoneet huolehtivat siitä, että aikaisemmin rauhaisi lla vesi llä on melua yhä useammin. vsk.. Ranta-asutus, veneily ja verkkokalastus uhkaavat pahiten norpan elämää ja lisääntymistä. Nykyisen mökkikulttuurin juuret juontuvatkin 1950ja 1960-luvuille: lisääntynyt vauraus nostatti ensimmäisen mökkikuumeen. Uhanalaisen kasvin voi tuhota tietämätön retkeilijäkin. Ne pesivät laakeille luodoille sekä saarille, jotka houkuttelevat onkijoita ja juhannuskokon polttajia. Harrnaasieppo pesii rakennusten koloissa ja etsii ravintoa avoimista paikoista kuten pihamailta. Oma rantako paras. Mökit rakennetaan lähes aina omaan rantaan. Esimerkiksi useimpien sisävesikalojen poikaset saavat ravintonsa rannan kasvillisuusvyöhykkeestä. Toimet muuttavat rantamaisemaa ja heikentävät rantavyöhykkeen alkuperäisen eliöstön elinmahdollisuuksia. Varikset ja harakat viihtyvät tunkioilla ja jätteiden parissa. Rantavyöhykkeessä eliölajisto on runsaimmillaan ja biologinen tuottavuus suurimmil20 Jaan. Suomalaisen luonnonsuojelun symboli, saimaanhylje, on joutunut rantojen rakentamisen vuoksi ahtaalle. Arkaa selkälokkia tavataan Mikkelin läänissä vielä kohtalaisen hyvin, mutta kuinka kauan. ETELA-SAVO Rantojen rauha rikkuu "Saimaan suuri luonnonihanuus houkuttelee puoleensa kesäisin runsaasti matkailijoita ja on saanut syntymään rannoilleen lukuisasti kesähuviloita." Tietosanakirjan kuvaus vuodelta 1906 on osuvampi kuin koskaan aikaisemmin Saimaan historiassa. Hiljaisuutta rakastava kansalainen voi pettyä raskaasti, kun leppeän suvi-illan katkaisee vesiskootterin tunteja jatkuva kuohahtelu jossain kaukana mökki rannassa. Kantaansa SUOMEN LUONTO 4/92 5 1. Kuikka arastelee jopa variksia, jotka pääsevät linnun paetessa napsimaan pesästä munia. Rakentamisen ja lomaasunnon käytön yhteydessä raivataan rantapuustoa, muokataan ja kulutetaan aluskasvillisuutta, raivataan vesikasvillisuutta ja ruopataan venevalkamia. Veneily onkin kasvanut maakunnassa nopeasti. Huuhkaja viihtyy myös seuduilla, joista ihminen ei ole vielä vallannut maata itselleen. Västäräkki ja harmaasieppo hyötyvät talousrakennuksista. Päivi Suikkanen .. Luonnonystävänä toivoo, että sää pysyisi kylmänä mahdollisimman pitkälle kesään." Mökkeily ja veneily ovat kohtalokkaimpia erämaisi lle lajeille, jotka karttavat ihmistä. Tunkio houkuttelee Ihmisen läsnäolosta huolimatta osa rantojen lajeista ei vierasta mökin verantaa, aittaa, venevajaa tai kompostia. "Kokkotulet tuhoavat paljon tiirojen pesiä. Nykyisin alueella arvioidaan olevan noin 37 500 venettä kun itäsuomalaisista maakunnista toiselle sijalle yltävässä EteläKarjalassa on 27 600 venettä
vahvistanut harmaalokki huolehtii myös jätteistä. Lisäksi mökkiläiset usein pilaavat rannan luonnontilan innokkaalla raivaamisella ja möyrimisellä. Rakentaminen uhkaa 21 prosenttia uhanalaisiksi luokitelluista lajeista. Kesämökit voitaisiin huoletta siirtää vankemmalle maalle. Suojeluohjelmaan vuosittain käytettävä rahasumma on mitätön siihen verrattuna minkälaisilla varoilla luontoa muutetaan." Ihanteellista mökkirakentamista Sten etsii vanhasta savolaisasutuksesta, jossa talot rakennettiin kauas rannoista. "Ohjelman kalleudesta huolimatta sen vahvistaminen valtioneuvostossa oli julkinen tunnustus sille, että suomalainen järviluonto on suojelemisen arvoista. Ajat kovenevat ja ihmiset joutuvat miettimään vapaa-ajan viettoa uudelleen. Selkärankaisista se uhkaa seitsemää lajia ja selkärangattomista rakentaminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy 123 lajilla ja 202 lajille tärkeä syy. Rakentamisen arvioidaan vaikuttaSUOMEN LUONTO 4/92 51. Motorisoitu huvittelu häiritsee arkoja eläimiä sekä riistää melun ja kiireen kiusaamalta ihmiseltä mahdollisuuden lääkitä sieluaan hiljaisuudella. Tutkimus pyritään toteuttamaan yhteistyössä rantametsien moninaiskäyttötutkimusten kanssa. Ensimmäistä kertaa aiotaan Saimaalla selvittää syväväylän aiheuttamaa häiriötä saimaannorpan ja kalojen käyttäytymiseen. ltiökasveista 57 lajilla rakentaminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy ja 149 lajilla yhtenä uhanalaisuuteen vaikuttavista syistä. "Jatkossa on vaikeampaa lähteä ajamaan pitkiä matkoja turhan takia. Matkat keskitetään pitempiin jaksoihin eikä mökeillä pyrähdellä joka viikonloppu." D Päivi Suikkanen on savonlinnalainen toimittaja ja Pih/ajavesi-aktivisti. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa myös vesiliikenteen vaikutuksista. Ensisijainen uhanalaisuuden syy se on lähes joka kahdeksannella lajilla. Ihmistä seuraa myös minkki, joka pesii rakennusten alla ja laiturien lähettyvillä. Samalla tutkitaan rannalle ominaista lajistoa ja sen populaatiorakennetta. Sten harmittelee suomalaisen asumisen ankeutta. Linnun ateriointimahdollisuudet kohenevat samalla kun vesilintujen poikueiden häiriintyminen yleistyy. 21. Eläinten varaan lomamökkien jätehuoltoa ei pidä kuitenkaan jättää. Kotimaan luonnon piirteet muodostuvat järvistä, vanhoista metsistä ja soista. Kauas saaristoon rakennetaan maanteitä ja pengerteitä, jotta ihmiset pääsisivät virkistymään luonnon helmaan. Vesiliikenteen melu ja paineen vaihtelu vaikuttavat eläinten lisääntymiseen ja käyttäytymiseen. Mökkivillitystä Sten povaa lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Putkilokasvien uhanalaisuuden ensisijaisena syynä rakentaminen on 26 lajilla ja merkittävä syy 76 lajilla. Hän arvelee, että nuorempi sukupolvi ei enää haikaile kesämökeille vanhempiensa lailla. Ilkka Stenin mukaan rantojensuojeluohjelma on kaikista suojeluohjelmista tärkein. Rantojensuojeluohjelman painopiste on selkeästi Mikkelin läänissä, jossa sijaitsee neljännes ohjelman 8000 rantakilometristä. Ympäristön roskaantumisesta kantaa vastuun mökkiläinen eikä kukaan muu. Saimaalla aiotaan seuraavan viiden vuoden aikana selvittää rantojen ekosysteemejä sekä niiden muuttumista. Sten tulkitsee läänin tilanteen sikäli hyväksi, että uhanalaisia lajeja on muuta maata vähemmän. Rakentaminen hävittää lajeja Rakentamisen merkitys eri eliölajien uhkatekijänä on kasvanut 1980-luvun lopussa muita syitä enemmän. Mökkivillitys laantuu. Aivan rannassa mökit hallitsevat maisemaa kilometrien päähän. van jo joka neljänteen uhanalaiseen lajiin. vsk. Rantaviivassa olevat mökit hallitsevat maisemaa kilometrien päähän. Tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös se, että tarkempi järviluonnon ja -lajien tutkimus on vasta alkamassa. Nisäkkäistä mökkiytyminen auttaa ainakin supia, joka vierailee mielellään tunkioilla. Mikkelin läänissä selkärankaisista on erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja yhdeksän, putkilokasveja kuusi, sammalia ja leviä kaksi, sieniä kaksi ja jäkäliä viisi lajia. Mökkiytymisen vauhtiin vaikuttaa myös jatkuvasti heikkenevä taloudellinen tilanne. Lajien elinympäristöt ovat säilyneet kohtuullisen hyvin
" -liverrys viklojen matkatessa pohjoiseen. Ensikohtaamiseni metsäviklon kanssa ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Pohjois-Suomessa viklot ovat keskittyneet lähinnä kurumaastoihin aina Utsjokea ja Enontekiötä myöten siellä niillä on vain muutamia pesäpaikkoja. Pesä on lähes aina kuusessa. Nuorena lintuharrastajana tapasin sen muutamia, harvoja kertoja kevätmuutolla Sallan eteläosissa. Toisenlainen muistikuva on kevätyön hämärässä ilmasta kuuluva "ti-tlhyi-tlhyi ... Tummaan selkään rajoittuvasta yläperästä tai "tlyi-vit-vit" -huikkauksesta tunnistin linnun kuitenkin metsävikloksi. 22 Metsälalilpien p SUOMEN LUONTO 4/92 51 . Teksti ja kuvat: Teuvo Hietajärvi Munia oravanpesässä! Metsäviklo pesii lainapesään. vsk.. Kulttuuripakoisena lajina se on keskittynyt takametsien lammille ja ojille ja on suhteellisen harvalukuinen. Hankien keskeltä jo kaukaa metsäojasta tai jokjvarresta nopeaan, heittelehtivään pakolentoon nouseva kahlaaja herätti ensin hämmennystä. Pohjois-Sallan tunturimaasViklo on pysähtynyt pökkelön latvaan, josta sen vihlova varoitusääni soi tauotta. Salolammen koriste Metsäviklo ei ole kuitenkaan pohjoinen laji. Jo ennen suuria muuttolintujen parvia se oli ehtinyt saapua. Yikloistamme se on ainoa, jonka esiintymisen painopiste keskittyy eteläiseen Suomeen
kuin sillä olisi koko ajan itku kurkussa. Sillä on kahlaajalinnulle outo tapa pesiä puuhun. Toisinaan voi lähisukulainen liro "matkia" metsävikloa ja pesiä puussa, joten kannattaa katsoa tarkemmin, mikä lintu puusta lähtee. Pesintä alkaa Etelä-Suomessa toukokuun alkupuolelJa, Sallassa touko-kesäkuun vaihteessa. Emo voi kantaakin poikaset elleivät ne osaa omin avuin lähteä. Seuraavana kesänä se pesi jälleen samassa paikassa, mutta munia oli neljä. Viimeistään elokuun alkupuolella koiras ja poikaset seuraavat perästä eivät tosin joukossa ja suuntaavat nokkansa kohti Välimerenmaita. Reilun kolmen viikon hautomisen jälkeen poikaset kuoriutuvat muutaman tunnin sisällä. Munii lainapesään Metsäviklo erottautuu muutenkin toisista pitkäkoipisista. Pesäpaikakseen se ottaa pohjoisessa tavallisesti lässähtäneen oravanpesän tai laulurastaan hieman uudemmankin pesämaljan. Jos alueella on vielä pikku lampareita metsien suojassa, niin siellä voi odotella viklon kohtaavansa. Yleensähän kahlaajat pesivät maassa, mutta metsäviklo onkin mieltynyt puuhun. D Teuvo Hietajärvi on kemijärveläinen luonnonvalokuvaaja. Yleensä käyttöön otettu pesä sijaitsee korpimaastossa, mutta hyväksyy viklo parinsadan metrin päässä mäntykankaalla sijaitsevan kulorastaan pesänkin. Kuten monilla kahlaajilla on tapana, metsävikloillakin naaras jättää poikaset reilun viikon ikäisinä. Näreessä metrin korkeudella oleva rastaanpesä kelpaa, kuten myös jyrkässä kurunrinteessä kasvavan petäjän latvassa oleva oravan pesä. Etelämpänä viklot asustavat korpimetsissä ja salolammilla. Vedenjakaja-alueiden latvapurojen varsilla ja alempanakin jokikuruilla on varjoisia ja rauhallisia korpikuusikoita, jotka ovat lajin mieleen. Koiras huolehtii poikasista Metsäviklo on pesällään hiljainen, mutta poikasten lähdettyä sitäkin äänekkäämpi. vsk. Kun kulkija tai peto osuu poikasten läheisyyteen emo lentelee hätäisesti edestakaisin vihlovasti varoitellen. Varoitusääntä kuvaillaan "kip-kip ... Heti tämän jälkeen se lähtee muuttomatkalle. Tuntuu Vesi on kahlaajalinnun luontainen elinympäristö. Lähiseudulla on hyvä olla hieman aukeampaakin maastoa vaihteeksi, vaikkapa hakkuuaukea. Ihmiseen viklo pitää kunnioittavan välimatkan hetkeksi esimerkiksi puunlatvaan pysähtyessään. Voipa viklo karkoittaa pitkällä, terävällä nokallaan pesän oikean omistajan ellei vapaata asuntoa muuten saa. Muita kahlaajia ei näillä alueilla juuri tapaakaan, ehkä rantasipin sentään joskus. ". Aurausojista se löytää vesihyönteisiä, kotiloita, matoja yms. Päärynänmuotoisia munia tulee pesään useimmiten neljä. :käkoipi Metsäviklon kohtaa usein jonkin salolammen rannalta. Liro on kuitenkin kesympi ja antaa tulla jopa ihan vierestä katsomaan hautomispuuhaansa. Pesäalustan korkeudella ei ole niin suurta väliä. Syöpä viklo pienten kasvien versoja ja silmujakin. Erääseen kuusenlatvassa olevaan oravanpesään viklo pyöräytti kolme munaa. Metsänhakkuista metsäviklo ei mieltänsä pahoita, elleivät ne ole kovin laajoja. Eikä muukaan osa perheestä jää kuhnailemaan. Kova varoittelu kiinnittää petolintujen huomion, ja kerran tutkijat saivat todistaa varpushaukan iskevän metsävikloon sen varoitellessa. 23. Professori Erkki Pulliaisen tutkimusryhmän mukaan ne hyppäävät pesästä maahan alle vuorokauden ikäisinä. SUOMEN LUONTO 4/92 5 1. Varsinaisia suoseutuja metsäviklo karttaa ja poikkeaa näin yleisestä suuntauksesta kahlaajamaailmassa. vesiperhosten ja sääskien toukkia. toissa metsäviklo on kotonaan. syödäkseen. Värriön tutkimusasemalla tehtyjen tutkimusten mukaan muninnan ajankohta voi vaihdella jopa kolme viikkoa. Rantaviivan tuntumasta metsäviklo löytää mm
Vuorokautta myöhemmin kanssakäymiseen oli tullut uusia piirteitä. Mutta jos käy hyvä onni, niin silloin vasta vilske alkaa. Se edellyttää sitä, että joku viehättävä karhunaaras majoittuu lähimaastoon. Saattueena naaraan mukana seuraa aina muutamia intoa kirjaimellisesti puhkuvia uroksia. Päätyönään uros kuitenkin piti naaraan perässä kulkemista. Kahta päivää myöhemmin paikalle ilmestyi vanha tuttu karhuherra Paksu II. Aluksi naaras pakeni urosta jo kymmenien metrien päästä ja myöhemminkin väisteli urosta päästämättä sitä kosketusetäisyydelle. Kaikki alkoi, kun 20. Kainuussa karhujen hääajan alettua vanhoja karhuja ei enää näy haaskavieraina toukokuun puolivälin jälkeen. Kun uros lähti sen perään, naaras aivan kuin keimaili; se istui takapuolellaan ja näytti rapsuttavan jalkoväliään. Uroksen tullessa parin metrin päähän, naaras kipaisi taas pakoon istuutuen uudestaan jon24 Karhujen häät SUOMEN LUONTO 4/92 51. Lihat jäävät pienemmille haaskavieraille; ahmoille, korpeille ja kärpäsille. Tosin naaras kesken kaiken saattoi pökäistä pakoon uroksen varomattoman päänliikkeen säikyttämänä. Siitäpä on sitten hyvä ponkaista liikkeelle maha mukavan tyytyväisenä ja jäntereet täynnä tarmoa etsimään lajitovereita. Nyt uros ja naaras mahtuivat ajoittain yhtä aikaa syömään, toinen toiselle puolelle haaskaa. Uros teki myös pystymerkintöjä; hankasi takajaloillaan seisten niskaansa puuta vasten lähistöllä liikkui myös pari muuta urosta ja niiden tietoon tuli saattaa kuka oli pomo. Se saattoi myös hieroa takapuoltaan maahan. vsk.. toukokuuta näin yksin liikkeellä vaalean karhunaaraan, Blondiksi vuotta aiemmin nimeämäni. Teksti ja kuvat: Antti Leinonen Monen karhun ensimma1set kevätviikot kuluvat lokoisasti makoillessa ja hirveä syödessä. Omalla kuvauspaikallani kävi juuri näin onnekkaasti vuosi sitten keväällä. Uros puhisi ja loksutteli kitalakeaan kuuluvasti naarasta jälistäessään
Pian kuitenkin lemmenasiat valtaavat mesikämmenten mielenkiinnon. Huhtikuussa karhun noustua talvipesästään kevätauringon kilotukseen sen mietteet ovat kaikkea muuta kuin hääasioissa. SUOMEN LUONTO 4/92 51 vsk. 25. Pitkän hämärässä kopperossa makoilun perästä vatsa huutaa ruokaa
Pidin taas taukoa vuorokauden ja odotin näkeväni pariskunnan edelleen lempensä kukoistuksessa. Käpälöintileikki niilläkin oli käynnissä. Kun uusi naaras myöhemmin aamuyöstä yritti tulla haaskalle syomaan, antoi Blondi sille rivakan lähdön. Pariskunta liikkui edelleen yhdessä, mutta myös toinen vaalea naaras yritti seuraan. Se työnsi kuononsa väli llä naaraan takapuoleen, välillä korvaan ja kuonoon. Hetkittäin kaikki kolme jopa söivät yhtä aikaa. Uros näytti yön hämärissä kuiskuttelevan mukavia naaraan korvaan, sillä kohta ne olivat päällekkäin, mutta naaraan kainous näytti aina voittavan, ja ratkaisevalla hetkellä se painoi takapuolensa maahan. Blondi ajoi välillä toisen naaraan pois, mutta palasi aina takaisin. Kului taas kaksi vuorokautta, ja sain tilaisuuden seurata kuinka pariskunta oli edennyt rakkauden polulla. Uros ei antanut periksi. Kesäkuun alussa Blondin ja Paksun rakkauteen tuli lopullinen ryppy. SUOME LUONTO 4/92 51. Ehkä Paksun nenä kertoi Blondin otollisen ajan olevan ohi ja toisella naaraalla sen alkavan. Parina seuraavana yona Blondi ja paksu liikkuivat myös yksissä, mutta Blondi liittyi välillä toisen nuoren uroksen seuraan. Ja olihan se! Nyt Blondi päästi Paksun jo koskettamaan. Uros käpälöi takaa naarasta puolelta toiselle, mutta ei auttanut: takapuoli oli ja pysyi maassa. Siihen naaras yleensä vastasi omalaatuisesti urraten ja kita auki uroksen kuonoa näykäten. Suuri oli hämmästykseni , kun Blondi tulikin yksin syömään. Yön hämärimmän ajan pari makaili kylki kyljessä Paksun käpälä hellän omistavasti Blondin päällä! Samaan aikaan ilmestyi toinen karhupari sadan metrin päähän suolle. Metsä ryskyy kontioiden lemmenleikeissä 26 kin matkan päähän. Ehkä metsän pimennossa naaraan takapuolikin pysyi uroksen haluamalla korkeudella. Seuraavana yönä herra Paksu liikkui kovin ihastuneena toisen naaraan seurassa urraussuudelmia vaihtaen ja jopa ajeli Blondia pois. Tulkitsin sen hellyydeksi ja metsän kuninkaisen suudelmaksi ! Näitä seurustelu-urrauksia kuului metsästä pitkin iltaa ja yötä. vsk.
Tekemässä jotain epäolennaista ja normaalista poikkeavaa. Ulkona käydään harrastamassa. Kun ajatteli miten tylsää niillä täytyy päivät pitkät olla kytkyissään, vei mielellään leipäpalan herkuksi tai harjasi vähän pitempään. Saatiin tuntea talvenkalpealla jalkapohjalla väkevänkostea kylmä maa. Ihmettelin, miten lehmät kestävät talven pitkäveteisyyden samoilla sijoillaan seisten, viihdykkeinä jokunen kaurajauhokourallinen ja harvinainen harjaus. Teen työtä huoneessa, sisätilassa, käyn ostoksilla lasipalatsissa, johon on tehty kesän illuusio: on lämmintä ja valoisaa, viherkasvit uusitaan sitä mukaa kuin ne nääntyvät erossa omasta elementistään. Niitä voi pidellä käsissään, ruokkia, niitä voi kesyttää ja maanitella, opetella käyttäytymistä, niiden kanssa voi jakaa ilot ja surut. Katselen lasin läpi mäntyjä ja pihlajia kasvavaa metsikköä: se ei ole kyllin suuri, että siinä selviytyisi edes yksi pieni kauris turvassa ihmiseltä. Paikallislehti kertookin, että läheisestä saaresta ovat sala-ampujat ampuneet kauriin ja vieneet moottorikelkoilla lihat kotiinsa. Kotieläimet asuivat tuvan vieressä omassa asunnossaan omaa läheistä elämäänsä. suutensa takia. Postimatkalla vastaan tuli mäyrä, metso tai kettu. Opin uneksimaan elämästä villinä eläimenä metsässä. Näin syntymän ja ymmärsin kuoleman eläinten kohtalon kautta. Lapsena ja nuorena elin säiden armoilla ja luonnon keskellä eikä minulla ollut luontoon suhdetta kuten nykyään, vaan olin osa siitä. Nyt on joko lemmikkieläimiä tai tuotantolaitokseen kuuluvaa massaa. Huomaan tulleeni siihen ikään, että muistelen mielelläni menneitä. Arkiset, jokapäiväiset eläimet ovat jättäneet meidät. Kengät riisuttiin heti, kun tuli päiviä ja äidin si lmä vältti. Lumi ja pakkanen ajoivat meidät vasta takaisin tupaan lokakuulla. Sähköt palavat, taajamissa ja kaupungeissa palavat sähkövalopuistot, yölläkään ei ole enää pimeää, yölläkään ei usein näe tähtiä. Kastuttiin läpimäriksi metsissä ja järvellä. Opin elämää myötäelämällä eläinten kohtaloita. Lapsuus leimaa meidät loppuiäksemme. Opin empatian katsomalla eläimiä, jotka olivat täysin isän ja äidin päätösten vallassa, ihmisen alaisia. Rakastunut erotettiin heti aamulla laumasta, siitä päivästä tuli erikoinen: lehmä vietiin metsiä myöten härälle etäisiin kyliin, missä muutoin ei käyty. Aittaan mentiin nukkumaan toukokuulla, saatiin enemmän ilmaa hengittää, saatiin "oma huone", sänky olkipatjalla ja ovessa säppi kuten asiaan kuului. Lehmien rakkauselämä oli kaunis" Opin elämää myötäelämällä eläinten kohtaloita. Kun oikein suutuin kotona, päätin muuttaa metsään asumaan, kauriiksi. Vesi, tuli, ilma ja maa tulivat lähelle ja koskettivat ruumista ja sielua jokapäiväisesti. vsk. Kun oikein suutuin kotona, päätin muuttaa metsään asumaan, kauriiksi." ta. Ensimmäiset mustat kumisadetakit osti vauraampi sukulainen, ja ne olivat erityisen suojelun kohteena harvinaiSUOMEN LUONTO 4/92 51 . Takaisin tullessa , lehmän yninä alkoi rauhoittua ja iltalypsyn aikaan navetassa vallitsi j äll eennäkemi sen tyytyväisyys, paluu normaaliin. Niiden elämää meidänkin elämämme myötäili. Valot ja lämpö lisääntyvät maailmassa, ikään kuin sivilisaatio olisi varustautu·massa elämään maan alla. Ne joutuivat vimman valtaan tavallisesti alkukesästä. Se oli minun selviytymisleikkini. Liisa Laukkarinen K yyttöjä, kissoja, kauriita Minullekin on huomaamatta käynyt niin, että katselen yleensä luontoa ikkunasta lasin takaa. 27. Minä rakastin erityisesti lehmiä, ne olivatkin suurimmat ja arvokkaimmat meillä. Minäkin uneksin taivaasta, jossa on enkelien seassa kyyttöjä, kissoja, kanoja, kauriita. Kiukku lauhtui, kun suunnittelin, mihin kivenkoloon puron reunalle pesäni tekisin ettei sitä ihminen löydä ja miten käyn tumipsipellolla varkaissa kostoksi. Suhde voi olla vain johonkin ulkopuoliseen. Oli aina joku lähellä. Kylmyys ja märkyys tuli iholle asti, niin myös lämpö ja valo
Ensin loikkivat koiraat kutulammikoihin ja naaraat seuraavat miltei välittömästi perässä. Omalle kohdalleni ensimmäinen räpylajalka sattui viides huhtikuuta Inkoossa, mutta valitettavasti joku oli jo ehtinyt ajaa sen yli . Talvi kääntyi tänä vuonna aikaisin kevääseen ja EteläSuomessa näytti jo siltä, että sammakoiden kutu saattaisi alkaa poikkeuksellisen varhain . Niiden on saatava uusi sukupolvi pikaisesti alulle. päättyneeksi, sammakon mäti ja maiti alkavat kehittyä toimintakelpoisiksi. vsk.. Koiraat ilmoittavat naaraille lisääntymisSyksyllä sammakko hakeutui ojan pohjalle, lähteeseen tai muuhun vetiseen suojapaikkaan, jossa arveli selviytyvänsä talvesta. Mutta tämäkään ei vielä laukaise kudun alkamista, sillä säätilalla on aina sanansa sanottavana; yöpakkasten on oltava ohi ja ilman tyyni , eikä lämmin kevätsade ole lainkaan pahitteeksi. Ennen kudun alkamista sammakko ei syö. Kuvat: Jorma Peiponen Teksti: Juhani Terhivuo Räpyläjalkojer Keväällä sammakot nousevat pimeistä pohjamudista. Paastonsa se aloitti jo edellisenä syksynä. Vasta kun s1samen "fysiologinen kello" osoittaa talvehtimisen valmiudestaan ja kutupaikasta. Vaikka takatalvi yllätti taas, ehtivät ensimmäiset 28 sammakot jättää talvehtimispaikkansa. Kohtalotovereita se saanee kevään aikana useita, sillä vilkasliikenteisillä paikoilla kutuvaelluksella olevia sammakoita jää paljon autojen listimiksi. Sammakko ei talvehdi yhtäjaksoisesti horrostaen; välillä se liikkuu, ehkä uikin. Kurnutusta ja pulputusta Aikuiset sammakot lopettavat talvehtim isen ensin, sillä niiden on kiireesti aloitettava lisääntyminen. Syksyllä se olikin hyvässä kunnossa, koska maksassa oli runsaasti varastosokeria eli glykogeeniä ja munuaisten reunassa rasvaa, joiden turvin tulevasta talvesti voisi selviytyä. Tehokkaimmin tämä tapahtuu kuorossa, jossa sulhot innostavat toisiaan yhä äänekkäämpiin esityksiin. Nuoria sammakoita kutupuuhat eivät vielä liikuta ja niinpä ne jättävät talvehtimispaikkansa vasta SUOMEN LUONTO 4/92 51. Rupikonna ei vedestä piitannut, ja siksi se keväällä löysi itsensä maakolosta, jossa seuralaisina saattoi olla kyitä, sisiliskoja ja vaskitsoja
Rupikonnan kut11 (kuvassa) on aivan erilaista; mätin11111a1 sijaitse\'Clt pitkissä limanauhoissa,ja naaras laskee useita rihmoja samanaikaisesti. Jos vire ei ole paras mahdollinen, sammakko usein ikään kuin kokeeksi kurisee lyhyempiä säke itä. Jälkeläisten määrä korvaa huolenpidon Sammakon kutu alkaa eteläisimmässä Suomessa keskimäärin 18. Lajien erilainen ääni on yksi sekaannuksen este. keväthuuJUaa Näkymä kadotuksen syövereihin . Kiihke immillään ääni 011' yhtäjaksoista, kehräävää kurinaa. kymmeni sen päivää aikuisten jälkeen. Onneksi kyse on kuitenkin sammakoista, jotka ovat syksyllä hakeutuneet suurella joukolla veden pohjaan talvehtimaan. Vaikke i Suomen pohjoisilla leveysastei lla e lä kuin kolme sammakkolajia, saattaisivat niidenkin yksilöt lisääntymi skiihkonsa huumassa yrittää kutea keskenään. SamS OMEN L ONTO 4/92 51. Siksi sammakko kurnuttaa, viitasammakko pulputtaa ja innostuessaan haukkuu kuin koira kaukaisuudessa ja rupikonna ääntelee läpitunkevasti krok, krok, krok , krok ... Kutulammikolla sammakoita voi olla melkoisina ryppäinä; moni koiras havittelee voimalla samaa naarasta. huhtikuuta, Pohjois-Suomessa vasta toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. makko ei ole mikään säveltaituri , mutta sen kurnutus on biolog isesti yhtä tärkeää kuin lintujen laulu naaras on saatava lisääntymi sv ireeseen ja tulemaan kutupaikalle. Jos sää on suotuisa, sammakkokoiras aloittaa kurnutuksensa ilman pitempiä odotuksia. 29. Sopiviin paikkoihin niitä voi kertyä kymmenittäin , joskus sadoitfain. Sammakko laskee kulunsa suurina ryhminä. Kutu on aikaistunut koko maassa muutamia päiviä verrattuna viime vuosisadan loppuun. vsk
Jos kevätaurinko lämmittää riittävästi, toukat kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua, mutta kolean sään vall itessa alkioiden kehittyminen hidastuu. Rupikonnan mätimunat ovat pitki ssä limarihmoissa. Se ei ole hedelmöittynyt tai alkionkehitys on keskeytynyt. Sammakon kuturyhmä nousee myöhemmin pintaan, viitasammakon jää pohjaan. Rupikonna kutee sammakoistamme viimeisenä; sen kutu alkaakin parisen viikkoa sammakon kudun jälkeen. Kun alkiosta on tullut uintikykyinen toukka, on vararavintokin lopussa. Vaaleat pallot ovat kehittymätöntä mätiä. Kuvan sammakolla oli kirjaimellisesti jyrkkä tie kuljettavanaan. Sammakko ja viitasammakko laskevat kutunsa suurena hyytelömassana, joka uppoaa ja turpoaa. Hyvät kutupaikat ovat usein työlään taipaleen takana Viitasammakko lienee kudussaan sammakkoa päivän tai pari myöhäisempi , joskaan yksityiskohtaisia tutkimuksia tästä ei ole. Pohjois-Suomessa sammakkonaaras laskee kutua vähemmän kuin Etelä-Suomessa, mutta pohjoi sessa mätimu30 Sammakon toukat ovat kuoriutuessaan kuuden-kahdeksan millin mittaisia nuijapäitä, jotka hengittävät pienillä u/kokiduksilla. Alkaa ravinKun kutu on ohi, sammakko jättää kutulammikon ja hakeutuu sopiville ruokamaille. Kehittymätön kutu kelpaa toukkien ravinnoksi. Tutkimusten mukaan puolalaiset sammakot laskevat keskimäärin 23 13 mätimunaa, mutta keskisuomalaiset vain 1358. nat ovat suurempia ja sisältävät enemmän vararavintoa kuin etelässä. Monen takaisinpyörähdyksen jälkeen se lopulta sinnikkäästi punnersi itsensä kuopan reunalle. vsk.. Tämä on sopeutuma pohjoisen lyhyeen kasvukauteen, jonka aikana toukat eivät ehkä muuten ennättäisi läpikäydä muodonvaihdosta ennen syksyn kylmiä. SUOMEN LUONTO 4/92 51 . Usein sammakkoa ja viitasammakkoa kuulee samanaikaisesti
Ilmiö lienee sama kuin lintujen laulu kauniina, lämpimänä syyspäivänä. Odotettavissa olevia elinvuosia niillä on ehkä toinen mokoma, sillä sammakko voi luonnossakin tulla 10-15 vuoden ikäiseksi. Jälkeläisistään sammakot eivät piittaa, suurella jälkeläismäärällä korvataan yksilöllinen huolenpito. non hankinta omin avuin. Huomattava osa kudusta jää kuiville veden pinnan alentuessa, suurin osa toukista eli "nuijapäistä" joutuu sukeltajakuoriaisten, sudenkorennon toukkien, malluaisten ja kalojen ravinSammakon uinti sukelluksissa on melkoista sukkulointia. Samalla ne hoitavat asuinvetensä puhtaanapitoa. Talven aikana kaikki happi on saatava vedestä, joten hapekas talvehtimisvesistö on sammakolle erittäin tärkeä. Sen aikana toukalle kasvavat ensin takaraajat, sitten eturaajat ja lopulta kutistuu pitkä pyrstö. Pian pikkusammakko on valmis nousemaan kuivalle maalle. Veteen jääneet raadot houkuttelevat myöhemmin toukkia, jotka syövät mätänevää kudosta ja bakteerimassaa. vsk. Veden lämpötilasta ja ravinnosta riippuen toukkavaihe kestää SUOMEN LUONTO 4/92 51. Pohjoisessa sen ensimmäinen ateria jäänee usein seuraavaan vuoteen. Dosentti Juhani Terhivuo on Luonnontieteellisen keskusmuseon matelijaja sammakkoeläinasioista vastaava amanuenssi. Nopeutta tarvitaan, sillä esimerkisi hauki syö sammakoita mielellään sen sijaan rupikonna ei maistu hauelle. 31. Pohjois-Ruotsissa sammakon on kuitenkin todettu I isääntyvän elämänsä aikana vain kerran tai kaksi. Monet linnut sekä nisäkkäät sieppaavat maalla liikkuvia nuoria sammakoita saa Ii i kseen. Paino nousee ja vararavintoa kertyy maksaan sekä rasvakudokseen. Jos säät ovat suotuisat, se vielä ehtii syödäkin ennen talvehtimisen alkamista. Happea sammakko saa veden alla ihonsa läpi. Myös rupikonna siirtyy muualle, mutta viitasammakko jää kutusuolle tai kutulammen rantojen rämeikköihin, jossa kosteutta ja ravintoa on riittävästi. noksi. Jo melko varhain toukan ulkokidukset muuttuvat sisäkiduksiksi, jotka myöhemmin häviävät, kun tilalle kehittyvät keuhkot. Vai onko joku sellaista kuullut. Viimeistään syksyn kylmät lopettavat sammakon syysinnostuksen, mutta miksi viitasammakko ja rupikonna eivät ääntele syksyllä. kahdesta kolmeen kuukautta. Kutu on talven paastonneille sammakoille ankara rasitus, ja siksi monet niistä menehtyvät. Kesän kynnyksellä Kun kutu on ohi, alkaa sammakolle syksyyn kestävä luppoaika. Silloin sen voi tavata kaukanakin kutupaikasta. Loppukesällä sammakko on niin hyvässä kunnossa, että se saattaa innostua kumuttamaan varsinkin kostealla ja lämpimällä säällä. Kesän aikana sammakko ja viitasammakko syövät erityisesti kovakuoriaisia, kärpäsiä ja muita kaksisiipisiä, hämähäkkejä sekä kotiloita ja etanoita. D Jyväskyläläinen luonnonkuvaaja Jorma Peiponen on viihtynyt kurnutuksen keskellä jo vuosia. Ne onnekkaat sammakot, jotka vielä neljännen vuoden keväänä ovat hengissä, pääsevät yrittämään lisääntymistä
Sotilashävittäjä lentää noin 3000 litran tankkauksella yli tunnin, mutta huipputeholla revitettäessä lähes kolmannes määrästä voi palaa minuutissa. Yhden F-16 suihkukoneen moottorin valmistamiseen kuluu 2044 kiloa titaania, 1715 kiloa nikkeliä, 573 kiloa kromia, 330 kiloa kobolttia ja 267 kiloa alumiinia yhteensä lähes 5000 kiloa eri aineita, luettelee Michael Renner Worldwatch-instituutin Maailman tila 1991 -kirjassa. Näiden kolmen lentolaivueiden sijoituspaikan lisäksi lentokoulutusta annetaan Kauhavan Ilmasotakoululla. Ritva Kupari "Koneet eivät siinä suhteessa eroa toisistaan", Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Heikki Nikunen vastaa kysymykseeni, painavatko ympäristönäkökohdat hävittäjien valinnassa. Suomen 60 soti laskonetta käyttävät vuodessa 25 miljoonaa litraa polttoainetta. Niiden valmistus, käyttö ja hävittäminen kuo,-mittavat myös luontoa. Sotilaskoneiden ei tarvitse kilpailla sillä, mikä malli kuormittaa ympäristöä vähiten. Huipputehoja tarvitaan esimerkiksi lentokentältä noustessa. Lisäksi kehittyneiden taistelukoneiden painosta 20-30 prosenttia on titaania, jota louhitaan pääasiassa sotilaallista käyttöä varten. Jälkipolttimet käyntiin Lentokoneet kuluttavat moninkertaisesti energiaa muihin liikkumisvälineisiin verrattuina. Minuutin huipputeholennon kuluttamalla määrällä polttoainetta voi ajella autoa reilusti yli JO 000 kilometriä. Hyökkäysvaunun moottori saadaan koottua jo 150 kilosta materiaaleja. Niiden työstäminen suihkukoneessa käyttökelpoiseen muotoon vaatii paljon energiaa. vsk.. Monet maasta kaivettavat mineraalit ovat myrkyllisiä. Sotilaskoneiden polttoainetankkeihin arvioidaan juoksutettavan noin neljännes maailman lentopolttoaineesta. Hävittäjät rakennetaan arvokkaista raaka-aineista. Jyristen nousuun Pirkkalan (Satak unnan Lennosto), Rovaniemen (Lapin Lennosto) ja Siilinjärven (Ka1jalan Len nosto) kenttien lähistöllä asuvat vannasti erottavat, milloin häv ittäjä jyristää nousuun jälkipolttimien av ustamana, milloin harjoi tellaan matalalentoa ja milloin yliäänilentoa. Niitä eivät koske ympäristölait eivätkä siviili-ilmailua ohjaavat määräykset, kuten meluja pakokaasunormit. Lassi Heininen ki1joittaa matalalennoista tutkimuksessaan Sotilaallisen läsnäolon riskit arktiksessa: "Ne merkitsevät myös ak uuttia meluhaittaa, mikroaaltoja, lentokonesäteilyä ja muuta saastetta ihmisille ja eläimille. Mukana valintakilvassa olivat myös ruotsalainen JAS ja yhdysvaltalainen F-16, " taisteleva haukka". Meluisimpia ovat tiedustelulaivueiden matalalennot ja yölennot, joita molempia tehdään jokunen sata vuodessa kussakin lennostossa. Alle sadan metrin korke udella lentävän koneen melu voi kohota 140 desibeliin , mikä saattaa vaurioittaa kuuloa. Polttoainelasku on noin neljännes koneiden käyttökustannuksista. Pelkkää rautaa ja terästä, voisi katsoja arvioida tehokkaan virtaviivaista sotilaskonetta. Tällöin käytetään jälkipolttimia, jotka kolminkertaistavat koneen nopeuden yliäänitasolle ja lisäävät polttoaineen kulutuksen 20-kertaiseksi. Viitisen prosenttia lennoista on yliäänilentoja, joissa kuuluu pamaus äänivallin murtuessa. Ku vassa kohtisuoraan taivaisiin tavoittelee yhdysvaltalainen F!A-18. Viereisellä sivulla kiitää ranskalainen Mirage 2000. Jatkuva meluhaitta on ongelmallista varsinkin lapsille se aiheuttaa henki siä vauno1ta, unettomuutta ja/tai painajaisunia mutta myös vesilinnuille vars OME LUO TO 4/92 51. Tunnin harjoituslentoon tarvittavalla energialla tavallisen suomalaisen auto kulkee kaksi vuotta. Jokaisesta lennostosta noustaan muutama tuhat kertaa vuodessa ilmaan. Maailman tila 199 1 -raportin mukaan F-15 suihkukoneelta ku luu huipputeholla minuutissa 908 litraa. Metalleja kyllä, mutta nykyisin myös muovia. Raaka-aineiden louhinta pilaa ympäristöä ja vaarantaa usein työntekijöiden terveyden. 32 Hävittäjien hinta Hävittäjät eivät olisi mitään ilman tykkejä, ohjuksia, pommeja ja raketteja
Rissalan kentän meluselvityksen tekemistä on esitetty, mutta ilmavoimat suhtautuu penseästi sille koituviin kustannuksiin. Tällaisia lentoja ei Suomen ilmavoimilla ole, vakuuttaa Heikki Nikunen. Kuitenkin tuosta rikasta voi eritellä melkoisia lisäyksiä koneiden todelliseen hintaan. Ihmiset valittavat melusta. Sotilaskoneiden polttoaineen sekaan voidaan esimerkiksi lisätä päästöhiukkasia vähentävää ainetta, joka heikentää koneen näkyvyyttä tutkassa. Maailman asevoimat ovat todennäköisesti maapallon suurin yksittäinen saastuttaja, arvioidaan Maailman tila 1991 -kirjassa. Ilmavoimien oma lentopalveluksen pysyväiskäsky rajaa kuitenkin turhat alle 300 metrissä lennettävät matalalennot pois asutustaajamista sekä huhti-kesäkuussa turkistarhojen ja poronhoitoalueiden läheisyydestä. Salaisia yhdisteitä Asevoimat käyttävät sellaisia otsonia tuhoavia aineita, joita ei tunneta siviilikäytössä. Sotilaskoneiden vaikutuksista on erityisen vähän tietoa. uusien asuntojen sijoituksesta päätettäessä. Siilinjärveläinen 2500 hengen asuinalue jää neljän kilometrin päähän Rissalan kentän uloimmasta meluvyöhykkeestä, mutta siellä kärsitään hävittäjien yölennoista ja matalalennoista. vsk. Suomeen hankittavat 64 hävittäjää ovat pieni rikka rokassa, moni sinkin pesimäaikaan." Sotilaslentoihin ei päde meluntorjuntalaki eivätkä Ilmailulaitoksen melumääräykset. Lentoliikenteen päästöjä tutkinut Mark Barret arvioi Maailman Luonnon Säätiön julkaisemassa raportissa, että ehkä 20-30 prosenttia lentopäästöistä kohdistuu stratosfäärin alimpiin osiin. Barret toteaa, että sotilaskoneilla voi olla erilaiset päästöt, koska ne käyvät pitempiä aikoja suurella teholla ja hyvin suurissa korkeuksissakin eikä niiden päästöjä säädellä mitenkään. Barretin mukaan koko lentoliikenne vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen ainakin kaksi mutta mahdollisesti yli 30 prosenttia. Tutkimustieto on vielä hataraa ja tulokset osin ristiriitaisia. Ne olisivat korkeintaan 50 000 markkaa. mää auringon UV-säteilyltä. SUOME LUONTO 4/92 51 . Yliäänikoneiden pamaukset rikkovat ikkunoita ja murtavat seiniä; jyly säikyttää eläimiä. typen oksideja, hiilidioksidia, hiilimonoksidia, hiilivetyjä, vähän rikkidioksidia, nokea ja vettä. Se ei jää 15 tai 30 miljardiin, kun otetaan huomioon hinta ympäristöllemme. Korkeuksissa saasteet vaikuttavat eri tavoin, usein kauemmin ja vakavammin kuin maan pinnalla. Alailmakehän otsonimäärää Barret arvelee lentoliikenteen lisäävän ehkä 10-20 prosenttia. Törmäys otsoniin Lentokoneiden moottorit tupruttavat taivaalle mm. Sotilaskoneissahan jos missä on pitkälle kehittynyttä elektroniikkaa. Yölentojen korkeus on vähintään yksi kilometri ja yliäänilentojen kymmenen kilometriä. Nämä pilvet vauhdittavat ilmaston lämpenemistä ja edistävät otsonikerroksen tuhoutumista. Haitallisimpia ovat typpipäästöt, mutta haitan luonne riippuu lentokorkeudesta: troposfäärissä Suomen kohdalla se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen lennettäessä typpipäästöt lisäävät myrkyllistä alailmakehän otsonia; stratosfäärissä, yli kymmenessä kilometrissä, typen oksidit tuhoavat otsonikilpeä, joka suojaa eläajattelee. Korkeimmalla, parissakymmenessä kilometrissä, lentävät ranskalainen Concorde ja vakoilutehtävissä olevat hävittäjät. On mahdollista, että osa näiden lentojen päästöistä jää stratosfääriin, osa troposfääriin. Ilmoille pääsevä vesihöyry voi myös vaikuttaa pilvien muodostumiseen suurissa korkeuksissa. Vuonna 1976 valmistuneesta lentomelutoimikunnan mietinnöstä puuttuvat sotilasilmailun vaikutukset kokonaan. Lentokoneet päästävät saasteensa korkeammalle ilmakehään kuin mitkään muut saastuttajat. D 33. Ne pysyttelevät yleensä tropopaussissa, troposfäärin ylärajalla. Pahimpina pidetään yliäänikoneiden lentoja stratosfäärissä. Sotilaskoneemme kiitävät vain yliäänilennoillaan yli kymmenessä kilometrissä. Melutaso olisi tärkeä tietää mm. Uusi tieto Yhdysvalloista kertoo, että maan puolustusvoimat käyttää suuria määriä otsonikerrosta tuhoavaa CFC I 13 -yhdistettä liuottimena elektronisten laitteiden puhdistamisessa. Käyttääkö Suomen ilmavoimat CFC:tä, siihen Heikki Nikunen ei tiedä vastausta. Siilinjärven kunnan kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen ihmettelee, ettei sotilasilmailun melua ole tutkittu kentittäin. Ilmatilassamme liitelevistä koneista yhdeksän kymmenestä on matkustajakoneita. Törmäysvaaran vuoksi on vältettävä lentoja lintujen muuttoaikoina. Ilmavoimat maksaa vuosittain vahingonkorvauksia esikunnan tiedottajan, majuri Kalevi Reimanin arvion mukaan useita satojatuhansia markkoja turkistarhaajille, karjankasvattajille ja rakennusten omistajille
Tämä on enemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa. Yhdyskuntien eloperäisellä jätteellä tuotettaisiin biokaasua. Toinen näyttää samanlaiselta kuin monet näkymät tänäänkin. Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt Suomelle energiasuunnitelman. Unohdetaan, että puu on kuitenkin tärkein uusiutuva energianlähteemme", sanoo laboratorionjohtaja Kai Sipilä VTT:n polttoainetekniikan laboratoriosta. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että haitoilMillaisen Suomen haluamme. Tässä on yksi syy, miksi Sipilä pitää puusta: puu saa yleensä täydellisen synninpäästön kasvihuonekaasuista tärkeimmän, hiilidioksidin, tuottajana. Hakkuutähteen toimituksista ensi talvelle on myös sovittu: yrittäjä kerää metsähallituksen metsiin avohakkuiden jäljiltä Jaaneen puutähteen ja hakettaa sen. Ydinja hiilivoimaloista luovuttaisiin ja lännestä rakennettaisiin Suomeen maakaasuputki. Esimerkiksi turpeen polton rikkipäästöt ovat moninkertaiset puuhun verrattuna, samoin kivihiilen. Viisi megawattia sähköä ja 13 megawattia lämpöä tuottava laitos tulee jakamaan energiaa noin tuhannelle kuhmolaistaloudelle. Viereisellä sivulla on kaksi maisemaa Suomesta. Tämä tapahtuisi muun muassa kehittämällä energiapihejä laitteita, parantamalla energiantuotannon hyötysuhdetta, luopumalla uusissa taloissa suorasta sähkölämmityksestä, siirtämällä tavarankuljetusta ja muuta liikennettä maanteiltä raiteille ja asettamalla energialle oikea, nykyistä korkeampi hinta. Sahausjäte saadaan läheiseltä sahalta. Ylijäämäpelloilla kasvatettaisiin polttonestettä ja peltosellua, jonka sivutuotteena syntyvä biokaasu soveltuu maatalouden ja liikenteen voimanlähteeksi. Suomi ottaisi myös sille kuuluvan vastuun ilmansaasteiden vähentämisestä ja uusiutuvien luonnonvarojen säästöstä puolittamalla energiankulutuksensa nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Luonnonsuojeluliitto ottaisi nykyistä paremmin käyttöön Suomen metsät ja pellot, jotka ravinnon ja teollisuuden raakaaineen lisäksi pystyisivät tuottamaan suuren osan tarvitsemastamme energiasta. Toisessa kuvassa on maaseutumaisema sellaisena, jollainen se voisi olla, jos luonnonsuojeluliiton energiaohjelma toteutuisi. Jatkossa töitä riittää kolmelle hakeyrittäjälle. Uuden yksikön myötä voimalaan tulee viiden työntekijän lisäys. Metsien ylijäämäpuu haketettaisiin ja sillä tuotettaisiin sähköä ja lämpöä. Puun poltossa syntyvät rikkipäästöt ovat VTT:n tutkimusten mukaan lähes olemattomat, koska puun rikkipitoisuus on hyvin alhainen. Hakkeen polton hiukkaspäästöt aluelämpölaitoksissa ovat yleensä hiukan suuremmat kuin turpeen polton. Niin kauan kuin poltetun puun tilalle kasvaa uutta, ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä ei muutu. Energiastrategiaa voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta puh. 34 Puun käyttöön ei ole kannustettu Suomessa tuotetaan puulla nykyään yli kymmenesosa kaikesta energiasta eli suunnilleen sama määrä kuin ydinvoimalla. Pienkattiloiden katalysaattori kehitteillä Puun poltto keskitetysti kaukotai aluelämpölaitoksissa tai teollisuuden voimaloissa ei siis juuri likaa ympäristöä. syöpää synnyttäviä PAH-aineita eli polyaromaattisia hiilivetyjä sekä kasvihuonekaasuja typpioksiduulia ja metaania. Metsäteollisuudessa keskityttäisiin sähköä vievän mekaanisen hierteen sijasta sellun tekoon. "Samat ongelmat ovat kaikessa pienpoltossa. Myös useimmissa muissa päästöissä puu päihittää muut polttoaineet. T urpeesta sen sijaan lehahtaa iimoille typen oksideja kaksinkertainen määrä puuhun verrattuna. Puuta poltettaessa syntyy suunnilleen saman verran typen oksideja kuin öljyn ja maakaasun poltossa polttolaitoksen koosta riippumatta. Suunnitelman kulmakivinä on kaksi vajaakäytössä olevaa, merkittävää voimanlähdettä: energian säästö ja kotimainen bioenergia. Maatiloilta haketta on tulossa muutaman tuhannen kuution erä. Vuonna 2010 Suomi tuottaisi kaksi kolmannesta energiasta uusiutuvilla energianlähteillä: biomassal la, tuulella ja auringolla. Puun mahdollisuudet nähdään kuitenkin kovin eri tavoin. Suomen puuvaroja on vuosikausia pidetty metsäteollisuuden omaisuutena, eikä esimerkiksi asuntojen lämmittämiseen tai sähkön tekemiseen puulla ole kannustettu. "Yleensä uusiutuvilla energiavaroilla tarkoitetaan tuulta ja aurinkoa. Voimala käyttää polttoaineenaan sahausjätteenä syntyvää purua, kuorta ja lastua sekä metsänkorjuusta saatavaa haketta. Anne Brax Puulla puhdasta • energiaa Puu on lähes saasteeton, kotimainen ja uusiutuva energianlähde, jonk~ käyttö luo työpaikkoja sinne, missä niitä kipeimmin kaivataan. Päädyimme sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, koska sähkön tuotanto työllistää enemmän ihmisiä", kertoo Kuhmon Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Aulis Kyllönen. Kuhmon Lämpö on tähän asti tuottanut hakkeella vain lämpöä. Nopeakasvuisista energiametsistä saataisiin niinikään polttoaineita ja sähköä. Teollisuus taas on sitä mieltä, että puulla ei voi tuottaa perusvoimaa. Puun poltosta kyllä syntyy hiilidioksidia, mutta poltossa hiilen hajoaminen on ainoastaan siirretty luonnosta lämpökattilaan. Ohjelma maksaa 25 markkaa. Sipilä on toimikunnassa, joka pohtii kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä. Kuhmossa aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa uusi puuta käyttävä pienvoimala. Ensimmäistä kertaa Suomessa tuotetaan nyt pienvoimalassa puulla lämmön lisäksi myös sähköä. Anne Brax SUOMEN LUONTO 4/92 5 1. Tämä johtuu siitä, että hakelaitokset on varustettu tehottomammi lla erottimilla. Suurin puuenergian käyttäjä on metsäteollisuus. Tästä syystä puun osuuden lisäämistä energiantuotannossa kannattavat lähes kaikki. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n laskelmien mukaan puulla voisi kuitenkin tulevaisuudessa tuottaa tuhannesta puoleentoistatuhanteen megawattia lisäsähköä kaukolämpölaitoksissa ja sellutehtaissa. Lisäksi voimalan polttoaineen hankinta tarjoaa työtä 30 ihmiselle. Joidenkin mielestä puuvoimalla voitaisiin korvata viides ja kuudeskin suurvoimala. Millaisen Suomen me haluamme. 90-642 881 tai kirjeitse PL 169, 00151 Helsinki. Tämä olisi mahdollista, mikäli VTT:n kehittelemät uudet polttotekniikat osoittautuvat toimiviksi. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa puupolttoaine tulee käytettyä tehokkaammin hyväksi kuin pelkässä sähkön tai lämmön tuotannossa. vsk.. Kaikkiaan puupolttoainetta tarvitaan vuodessa vajaat 200 000 kuutiota. "Vaihtoehtona olisi ollut pysyä pelkästään lämmöntuotannossa. Se tekee puusta energiaa sellunvalmistuksessa ja polttaa kuorta ja purua. Omakotitalojen lämmityskattiloissa ja uuneissa puusta sen sijaan syntyy mm
--~"t:::a::> 35
Laite saattaa tulla meilläkin kohtapuoliin tuotantoon. Kaikkiaan Suomessa on suunnitteilla parikymmentä uutta voimalaitosta, joista suurin osa toimii kiinteillä polttoaineilla eli niissä voidaan polttaa myös puuta. Joten laski miten tahansa, puun energiakäytön vaikutukset olisivat reilusti yli ydinvoimahankkeen luoman 2000 tilapäisen työpaikan. "Kaikkihan tietävät, että puu pitää ehdottomasti polttaa kuivana. Meton tuoreiden laskelmien mukaan kymmenen miljoonan kuution puumäärän toimittaminen hakkeena laitoksen portille toisi vain kymmenesosan Metlan arvioimasta määrästä, eli 5000 työpaikkaa. Suunniteltu uusi suurvoimala toisi töitä vain hetkellisesti ja ainoastaan yhdelle paikkakunnalle. vsk.. Nämä laskelmat on kuitenkin tehty silloin, kun monitoimikoneet eivät vielä olleet vieneet töitä metsureilta. Kemira ja VTI ovat aloittelemassa katalysaattorin kehittelyä. Tällainen korjuuketju "ei jätä paljoa rukkasenjälkiä" eli se tarjoaisi töitä lähinnä metsäurakoitsijoille", arvelee Meton energiaprojektin sihteeri Jyrki Ketola. KLO 10-20 JA SU 7.6. "Pienvoimalahankkeita on vireillä erityisesti Pohjanmaalla ja Karjalassa, jossa on paljon käyttämätöntä puuta", kertoo myyntipäällikkö Jukka ldström Ahlström Oy:sta. Esimerkiksi Kuhmon voimalan lasketaan työllistävän rakennusaikana useita kymmeniä ihmisiä ja sen hankinnat tarjoavat noin 20 miestyövuotta. Metsäalan toimihenkilöliitto Meto on yksi järjestöistä, jotka ovat viime aikoina hoputtaneet puun käyttöä. "Suurin osa metsätyömaiden puusta tulisi voimalaan tai tehtaille avohakkuutyömailta, jossa monitoimikone pinoaa hakkuutähteet ja metsätraktori kuljettaa ne haketettavaksi. Idströmin mukaan ainakin Kalajokilaakson Sähkö Oy Ylivieskassa ja Lieksa ovat kiinnostuneita puulla ja turpeella toimivien voimalaitosten tilaamisesta. Näet: ,; perhonsidonnan ja eläintentäytön pohjoismaiset mestaruuskilpailut :: kalastusnäytöksiä : metsästyskoiraesityksiä : metsästysammuntoja MESSUT : niksejä retkeilystä ja vesilläliikkumisesta : erämatkailukohtelta : erätaidenäyttelyn 3.-7.6.1992 RIIHIMÄKI X KANSAINVÄLISET ERÄMESSUT, PUH. Osa vanhoista voimaloista voidaan myös teknisesti muuntaa takaisin puukäyttöisiksi. Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvun alussa tekemien laskelmien mukaan kymmenen miljoonan puukuution käyttö energiantuotantoon loisi jopa 50 000 työpaikkaa. Puuvoima työllistäisi tuhansia le ei voida tehdä mitään. Muitakin keinoja päästöjen pienentämiseen on olemassa. Kuhmon leijupetikattilan valmistaja Ahlström Oy odottelee nyt uusia tilauksia. Lisäksi puun energiakäyttö toisi työpaikkoja kotimaiselle konepajateollisuudelle; Jyrki Ketolan laskelmien mukaan työpaikkoja synty1s1 toiset 5000. 914 -39 561. Öljykriisi viisas tutti Öljykriisin viisastuttamassa Suomessa rakennettiin 197080 -lukujen vaihteessa valtion tuella paljon pieniä hakkeella t01m1v1a lämpövoimaloita. KLO 12-20, LA 6.6. Ne käyttivät vuodessa noin 700 000 kuutiota haketta ja tuottivat kukin energiaa puolesta megawatista 15 megaMukana yli 500 alansa ehdotonta hulppunäyttellleasettaJaa. Sen sijaan hajautetulla energiantuotannolla luotaisiin pysyviä työpaikkoja varsinkin maaseudulle. Erämessuilla oppii ja viihtyy koko perhe! RIIHIMÄEN URHEILUPUISTO, KE 3.6.,TO 4.6.,PE 5.6. Laitteen avulla päästöt saadaan pienenemään murtoosaansa. Sähköä voimalat tuottaisivat yhteensä sadan megawatin verran. KLO 10-18 -METSÄSTYS, KALASTUS, LUONNONSUOJELU JA RETKEILY36 SUOMEN LUONTO 4/92 51. Myös kattilan ilmansyötön pitää toimia. Siellä takkojen suurviejämaan Norjan edustajat olivat esitelleet pienpolton savukaasujen puhdistamiseen tarkoitetun "joka kodin katalysaattorin", joka on Norjassa jo myynnissä. Päästöjen vähentämiseksi on olemassa järkeviä keinoja, joita kannattaa kehittää", sanoo Kai Sipilä. Puun hankkiminen ensiharvennustyömailta sen sijaan antaisi töitä myös metsänomistajalle, joka toimittaisi puun kokonaisena tien varteen. Sipilä otti äskettäin osaa OECD-maiden energiajärjestön kokoukseen Lontoossa. Parhaissa kattiloissa on huonompiin verrattuna suuria eroja." Tuhansia työpaikkoja Luonnonsuojeluliiton mielestä keskitetyn energiavaihtoehdon valinta nykyisen suurtyöttömyyden vallitessa olisi epäreilu valinta. Parhaimmillaan voimaloita oli 1980-luvun alusssa yli sata
Metsäisissä osissa puun saanti tulee lyhyiden kuljetusmatkojen takia halvemmaksi kuin vaikkapa turve-Suomessa. Joensuun yliopiston energiapuuja turvetuotannon professori Veli Pohjosen mukaan teollisuudelle kelpaamatonta, energiantuotantoon sopivaa puuta jää metsiin noin 20 miljoonaa kuutiota eli kolmen-neljän ydinvoimalan tuottaman energiamäärän verran. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa energiaohjelmassaan, että Suomeen rakennettaisiin sata hakkeella toimivaa sähköä ja lämpöä tuottavaa pienvoimalaa. Myös puun energiakäytön tutkimukseen satsattiin öljykriisin jälkimainingeissa: Metsäntutkimuslaitoksessa ehdittiin tuottaa aiheesta yli 300 raporttia, kunnes valtio pisti I 980-luvun puolivälissä kukkaronnyörit kiinni. vsk. Liiton mukaan haviteltu tuhannen megawatin ydinvoimala voidaan korvata sadalla hakevoimalalla. Kauppaja teollisuusministeriö, Metsäteollisuuden keskusliitto ja suuret voimayhtiöt ovat kiirehtineet vakuuttamaan, että puulla ei voi tuottaa perusvoimaa ja että ydintai muu suurvoimala tarvitaan joka tapauksessa. Toisaalta suuret sähköä tuottavat lauhdevoimalat valuttavat jatkuvasti kaiken hukkalämpönsä ilmaan ja vesiin; esimerkiksi ydinvoimalan hyötysuhde on vain 35-40 prosenttia. Lukuun sisältyvät vain rungot; tämän lisäksi metsiin jää ainakin toinen mokoma oksia, pienpuuta ja hakkuutähteitä. "Hakkeella tuotettu sähkö olisi yhtä lailla perusvoimaa kuin ydinsähkökin: verkkokelpoista, varmaa ja riippumatonta vuodenaikojen vaihtelusta", sanotaan liiton energiastrategiassa. Metlan mukaan SUOME LUONTO 4/92 51. Puulla perusvoimaa. Sähköä ja lämpöä tuottava hakevoimala sen sijaan käyttää polttoaineesta hyödyksi jopa 87 prosenttia. D 37. Saastuttavia energiamuotoja verotettava Keskustelu puun energiakäytön mahdollisuuksista johtaa aina kysymykseen puun hinnasta. Niistä kukin tuottaisi sähköä keskimäärin kymmenen megawattia. Viime aikoihin asti on näyttänyt siltä, että puunkäyttö näissäkin voimaloissa uhkaa loppua. Sama ongelma on tietysti myös muissa sähköä ja lämpöä tuottavissa voimaloissa. wattiin. Metsäalan toimihenkilöliitto puolestaan esittää omassa mallissaan puun energiakäytön tukemista 30 markalla megawattitunnilta sekä ydinvoimaloiden vakuutusmaksujen nostamista niin suuriksi, että ne kattaisivat pahimman mahdollisen onnettomuuden aiheuttamat kulut. Jos puun lisääntyvästä energiakäytöstä tulee totta, Metlan puuvarakartoituksilla on jälleen käyttöä. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa energiav1s1ossaan, että saastuttavia fossiilisia polttoaineita verotettaisiin niiden hiilisisällön perusteella, kuten EY jo kaavaileekin, jolloin puun kilpailukyky paranisi. Ruuskasen mukaan ongelmana on se, että sähkön ja lämmön kulutusrakenne on erilainen; kun kesällä Iämmönkulutus romahtaa, lämpöä täytyy silti tuottaa samaa tahtia sähkön kanssa ja se menee harakoille. Lisäksi Suomen eri osat ovat energiapuun saannissa eri asemassa. Tuloksena olisi tällöin nyt halutut tuhat megawattia. Metlan tutkimusten mukaan puuntuotantoon pitäisi kuitenkin varata Etelä-Suomen parhaat pellot; laihassa mullassa pajukaan ei pukkaa vartta nopeasti. Nyt työtä vaativa ensiharvennuspuun hankkiminen tulee voimalalle liian kalliiksi. Esimerkiksi Kuhmon Lämpö Oy:ssa on laskettu, että hakkeen hinta ei saa nousta yli 50 markkaan kuutiolta, jotta se pystyisi kilpailemaan esimerkiksi turpeen kanssa. Öljyn hintojen pudottua voimaloita on muutettu öljykäyttöisiksi siten, että pääasiassa hakkeella ja puun kuorella toimivia voimaloita on enää jäljellä alle puolen sataa. Luonnonsuojeluliitto kalauttaisi uusia suurvoimalahankkeita puulla päähän. Energiapuuta on myös mahdollista kasvattaa Suomen tuhansilla ylimääräisillä peltohehtaareilla. hakkaamatta jää noin 30 miljoonaa kuutiota vuosittaisesta kasvusta. "Puu on liian kallista pelkän sähkön tuottamiseen. Se sopii parhaiten lämmön sekä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottamiseen pienissä laitoksissa" ,sanoo viestintäjohtaja Antti Ruuskanen Imatran Voima Oy:sta
Mantereen geologisen menneisyyden tietäen ei ole mikään ihme, että Australian lajistosta suurin osa on endeemisiä eli niitä ei esi inny missään muualla. Lähempänä rannikkoa on niittyä ja laidunmaata (vaalean vihreä) sekä viinija hedelmätarhoja ja peltoja (keltainen). Evoluutio on edennyt koko ajan niin Australiassa kuin muuallakin. SUOMEN LUONTO 4/92 51. Yrjö Haila Riutuva Inanner Australiassa aurinko paistaa pohjoisesta, maa on punaista ja kasvillisuus siniharmaata. Lajit ovat jääkauden aikaisten ympäristövai hteluiden synnyttämiä kuten pohjoisten mantereiden pajut, koivut ja tammet. Laidunnus on laajaa (tähti = miljoona lammasta, kolmio = miljoona nautaa) Rannikkojen alun perin laajat metsät ovat kutistuneet harvoiksi pirstaleiksi (tummanvihreä). Mantereen omaleimaisuus on kehittynyt kymmenien miljoonien vuosien kuluessa. Pussieläimet ja eukalyptukset ovat lajiston omalaatuisuuden tunnetu imAustralian keskiosia peittää pensasaavikko ( oranssi) ja aavikko (tummanoranssi). Mannerlaattojen liikkeet johtivat Gondwanan vähittäiseen hajoamiseen. Australia on siis ollut hyvin pitkään erossa muista mantereista. Noin 60 miljoonaa vuotta sitten Australia irtautui lopullisesti erilliseksi saareksi, joka ajautui hitaasti pohjoiseen ja saavutti Aasian mannerlaatan Uuden-Guinean kohdalla joi38 takin miljoonia vuosia sitten. Mutta kahden vi ime vuosisadan aikana Australia on muuttunut nopeammin ja voimaperäisemmin kuin ehkä mikään muu manner. vsk.. Australian lajit eivät kuitenkaan ole sen vanhempia kuin lajit muilla mantereilla. Australian omaleimaisuus juontuu pitkälle historiaan. Varhaisella liitukaudella, 140 miljoonaa vuotta sitten, se oli osa eteläisen pallonpuoliskon suunnannerta, Gondwanamaata, johon kuuluivat myös Afrikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Intian niemimaa sekä Uusi Seelanti. Kuivia eukalyptusmetsiä, Länsi-Australian alkuperäistä valtabiotooppia, on jäljellä enää pieniä metsiköitä. Esimerkiksi eukalyptukset ovat kehittyneet myöhään ja kaikki noin kuusisataa laj ia ovat toisilleen läheistä sukua. Se on eukalyptuspuiden, pussieläinten, papukaijojen ja 30-vuotiaaksi elävien hämähäkkien kotimaa. Sen kasvillisuus ja eläimistö ovat kehittyneet eristyksissä
Valtava sisämanner rutikuivaa Australia on valtaisa manner, jonka pohjoisosat ulottuvat tropiikkiin ja eteläosat lauhkealle vyöhykkeelle, Välimeren ilmastoon. Lopuista valtaosa on yhteisiä ainoastaan Uuden Guinean kanssa. Eukalyptukset ovat hyvin sopeutuneita kuloihin. Tämä koskee myös hyönteisiä, mutta ne tunnetaan hyvin huonosti. Länsi-Australian nummien kukkaloistoa ( keväällä lokakuussa) sekä monirunkoisia eukalyptuksia. 39. mat esimerkit, mutta sama pätee myös muihin eliöryhmiin. Kuvassa vuotta aiemmin palanut metsikkö Canberrassa. -~ :,: ,o ~'----~~----------~---------~------------~ SUOMEN LUO TO 4/92 51. Alkuperäiskasvillisuutta on jäljellä teiden varsilla. vsk. Nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja sammakkoeläimistä on 80-90 prosenttia endeemisiä. Sademäärät ovat Kasvillisuuden hävittyä haihdunta vähenee ja pohjaveden pinta nousee; tämä johtaa maan pintakerroksen suolaantumiseen. Länsi-Australia tanaan: silmänkantamattomia vehnäpeltoja ja lammaslaitumia. Pohjoisessa hehkuu tropiikki runsaine kesäsateineen. Sateisuus vaihtelee erittäin voimakkaasti. Laajoja vuoristoja ei ole, mutta itärannikon tuntumassa olevan vuorijonon korkeimmilla kohdilla on alueita, jotka ovat talvisin säännöllisesti lumen peitossa
Tämän seurauksena hyvin monet lajit, etenkin kasvit mutta myös nisäkkäät ja linnut, tulevat toimeen vain pienillä alueilla mantereen jollakin laidalla. Syklonikesien välillä taas voi olla monta täysin sateetonta vuotta. Rippeet ahdistettiin suotuisilta rannikkoalueilta mantereen sisäosiin. Puissa elävät lajit ( kuvassa sokeriorava, joka kuuluu pusiiliito-oraviin) vaativat hyvälaatuista eukalyptuslehvästöä ja kärsivät hakkuista. Vuosimiljoonien kuluessa ravinteet ovat huuhtoutuneet vähiin. Alkuasukkaiden määrä romahti tautien ja suoranaisen vainon seurauksena. Vasemmalla kapeahäntägekko, oikealla piikkipiru. Liskot ovat Australian kuivilla alueilla silmiinpistävän runsaita. Lajiston koostumuksessa on historiasta johtuen erityisen selviä eroja itärannikon ja Länsi-Australian välillä huolimatta siitä, että niiden nykyiset ilmasto-olot ovat samanlaiset. Pienikokoiset, maassa elävät pussieläimet (kuten kuvan damavallabi) ovat kärsineet erityisesti elinympäristöjensä häviämisestä sekä kettujen ja kissojen saalistuksesta. Koko valtava sisäosa on sen sijaan erittäin kuiva. Eurooppalaisten saapuessa alkuperäisväestön asukasluku oli ehkä 300 000, ja toisistaan erottuvia kulttuurisia yksiköitä oli ehkä 700. Mantereen sisäosat ovat kui40 tenkin aina olleet kuivat ja estäneet tehokkaasti rannikkovyöhykkeen lajien leviämisen sisämaahan. Tämä on eukalyptusten salaisuus. Australian maaperä kuuluu maapallon vanhimpiin. Kasvillisuuden on vaikea tulle toimeen äkillisten ja satunnaisten rankkasateiden varassa. Eurooppalainen kulttuuri kätilöi mullistuksen Neljä vuotta sitten vietettiin Australian eurooppalaisen kulttuurin 200-vuotisjuhlaa. Suuri vaihtelu on ollut tyypillistä Australian ilmastolle miljoonien ja kymmenien miljoonien vuosien ajan. Australian eurooppalaisen asutuksen vankisiirtola-alkuperästä johtui, että varhaiset siirtokunnat olivat poikkeuksellisen kykenemättömiä ymmärtämään ja ottamaan huomioon uuden elinympäristönsä erityispiirteitä. Vieraantuminen paikallisista luonnonoloista on eurooppalaisen kulttuurin aiheuttamien ympäristötuhojen tärkeä tausta. Köyhässä maaperässä menestyvät vain kasvit, jotka ovat poikkeuksellisen tehokkaita ravinteiden käyttäjiä. Maata voi happamoittaa esimerkiksi typpilannoitteiden käyttö tai jopa typpeä yhteyttävien hemekasvien viljely. Se sai alkunsa Sydneynlahden rannalle perustetusta englantilaisesta vankisiirtolasta. Vapautetut vangit jälkeläisineen muodostivat mantereen eurooppalaisen asujaimiston perustan. Lisäksi vähäravinteiset maalajit sietävät huonosti hapanta laskeumaa. Kaikki maanviljelyksessä sovelletut menetelmät ja viljelylajit on tuotu muualta. vsk.. Trooppiset syklonit tunkeutuvat kesäaikaan tämän tästä mantereen sisäosiin kuljettaen mukanaan rankkoja mutta hyvin paikallisia sateita. Eurooppalaisten siirtolaisten ja alkuperäisväestön välille muodostui sama ristiriita kuin muillakin siirtomaiksi joutuneilla mantereilla. Vankeja tuotiin 1800-luvun puoliväliin asti, ja heidän kokonaismääränsä oli yli 160 000. Alkuperäinen luonto oli este, joka tuli raivata syrjään ja korvata tutulla eurooppalaisella. Alkuperäisväestön luonnonSUOME LUONTO 4/92 51 . Tulokkaat uhkaavat alkuperäisluontoa kasveille suotuisia mantereen itärannikolla sekä lounaisosissa. Erityisen luonteenomaista kuiville vyöhykkeille on olosuhteiden suuri vaihtelevuus. Australian ensimmäiset alkuasukkaat saapuivat EteläAasiasta ehkä 50 000 vuotta sitten. Viimeistään 10 000 vuotta sitten alkuperäiskulttuuri oli levittäytynyt mantereen kaikille tärkeimmille Iuonnontyypeille
Ne menestyvät vain runsaan alkuperäiskasvillisuuden alueilla. Se on yleinen kulttuuriympäristöissä. Nämä lajit tulisi pystyä pelastamaan ennen kuin ne häviävät lopullisesti. Burbidge ja A.J.M. Maaperän viljavuuden vähentyessä viljely siirtyy epäsuotuisammille alueille mantereen sisäosiin, missä ympäristö tuhoutuu entistä herkemmin. Tämä on edennyt pisimmälle Länsi-Australian ns. Pystyykö alkuperäislajisto säilymään alueella näiden jäänteiden varassa. Jotkut tuotiin tarkoituksella, jotta uusi elinympäristö tuntuisi kodikkaammalta (kaniini , kettu, useat lintulajit, puistoja puutarhakasvit). Alkuperäisen kasvillisuuden palauttaminen ja rappeutuneen maan tuottavuuden elvyttäminen tajutaan nykyisin välttämättömiksi jopa taloudellisin perustein. Sukupuutot uhkaavat Eurooppalaisen kulttuurin vaikutuksen vo1m1stuminen on Australiassa noudattanut samaa kehityskaarta kuin muuallakin. ma maaperän rappeutuminen. How (toim.), Australian Ecosystems. vsk. Port Lincolnin papukaija on alkuperäisbiotooppeja vaativa, harvinaistuva, joskin vielä suhteellisen yleinen laji. D Dosentti Yrjö Haila työskentelee Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella. 1990. 200 years of Utilization, Degradation and Reconstruction. Eurooppalaisen asutuksen tärkeä epäsuora seuraus on ollut tulokaslajien yleistyminen. 1978. C.R.Margules (toim.), Australian Developments in Conservation Evaluation. Surrey Beatty & Sons, Chipping Norton, New South Wales. 41. Laajimpia ympäristömuutoksia ovat aiheuttaneet maatalous ja karjanhoito, jotka alkoivat voimakkaasti vallata alaa 1800-luvun lopulla viljan ja lihan maailmankaupan vilkastuessa. Kettu, kissa, rotta ja kotihiiri ovat erityisen tuhoisia lajeja. Hän vieraili Australiassa viime lokakuussa. Sukupuuttojen pääosa on tapahtunut kuivilla alueilla. Saunders, A.J.W. 50, no 1-4, 1989. Sukupuuttoon on eurooppalaisten saapumisen jälkeen hävinnyt 17 nisäkästä, kolme lintua ja yksi lisko. Keskeisiä syitä sukupuuttoihin ovat elinpaikkojen tuhoutuminen ja tulokaslajit. Arnold, A.A. Biological Conservation, teemanumero, vsk. Tätä emme tarkalleen vielä tiedä, sillä yli puolet pelloista on raivattu vasta toisen maailmansodan jälkeen. D.A. Alkuperäislajisto on muutamaa menestyjää lukuunottamatta hävinnyt laajoilta alueilta täysin. tuntemusta on alettu arvostaa vasta aivan viime vuosina. Myös teollistuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet painetta mantereen luonnonvaroja, etenkin metsiä, kohtaan. Se on usean sadantuhannen neliökilometrin laajuinen alue, missä vuotuinen sademäärä on 300-650 milliä. Yehnävyöhykkeen alkuperäinen kasvillisuus oli nummimaista pensastoa sekä avointa eukalyptusmetsää. Australian itärannikon hyväkasvuisia eukalyptusmetsiä uhkaavat voimistuvat hakkuut. Tämä johtuu siitä, että laidunnuksen ja tulokaslajien vaikutus alkuperäisiin ekosysteemeihin on kuivuusalueilla poikkeuksellisen voimakas. Toisen maailmansodan jälkeen maatalouden paine on edelleen voimistunut. Jotkut saapuivat siirtolaisten seuralaisina (rotta, kotihiiri , sadat rikkakasvilajit). vehnävyöhykkeellä. Tämän välittömiä seurauksia ovat olleet alkuperäisten kasvillisuustyyppien häviäminen peltojen ja laidunten tieltä, liikalaidunnus ja sitä seuraava eroosio sekä väärien viljelymenetelmien aiheuttaSUOMEN LUONTO 4/92 51. Alkuperäisen luonnon väistymistä ilmentää parhaiten lisääntyvä sukupuuttojen uhka. Galapapukaija on kotoisin kuivuusalueilta. Erityisesti kukkakasvilajisto on ollut monipuolinen. Australian alkuperäiseen eläimistöön sisältyi noin 1600 maaselkärankaista, joista noin 300 eli lähes viidennes on uhanalaisia. Jotkut yleistyivät villiintyneistä yksilöistä (kissa, sika, vuohi, dromedaari, hevonen, aasi). Lisää Australiasta: D.A. Hopkins ja R.A. Ny8 kyisin vehnävyöhykkeen alasta 90 prosenttia on raivattu S pelloksi, ja jäljellä olevista alkuperäisen luonnon pirstaleista suuri osa on laidunnuksen ja rikkakasvien rynnistyksen muuttamia. Alkuperäistä kasvillisuutta tuhotaan sekä raivaustraktoreilla että kasvimyrkyillä. Yehnävyöhykkeen metsäpirstaleissa on vielä jäljellä lajeja, jotka eivät pitkän päälle tule siellä toimeen. Nämä luvut antavat tilanteesta kuitenkin liian hyvän kuvan. Saunders, G.W. Mutta kuinka tämä voidaan toteuttaa kokonaisen mantereen mittakaavassa. Muutaman kymmenen vuoden kuluessa mantereelta saattaa kadota sata lintulajia. Proceedings of the Ecological Society of Australia, 16. Hopkins (toim.), Nature Conservation: The Role of Rernnants of Native Vegetation. Mesilinnut käyvät kukilla. Luonto tuhoutuu ja pirstoutuu Luonnonsuojelun polttavimpia ongelmia on se, että alkuperäiset kasvillisuustyypit supistuvat vähäisiksi, eristetyiksi saarekkeiksi muutettujen ympäristöjen "meressä"
Näistä koko puun eliniän avoimina säilyvistä onkaloista monet lahottajasienet ja bakteerit pääsevät vaurioittamaan puuainesta. Jos jostakin syystä joudutaan tuollainen ummessa ollut tie avaamaan kesken talven, niin pakkasen kovettama moottorikelkan ura on esimerkiksi linkokalustolle läpipääsemätön paikka eikä aina edes aurakaan pysty kovaan polanteeseen. Sen, voiko tieuraa käyttää moottorikelkkailuun, saa kyllä tietoonsa kun vaivautuu kysymään lupaa. Puskutraktoria tai kauhakuormaajaa siinä tarvitaan. Veroa ei esitetä biopolttoaineille, siis ei myöskään energiaturpeelle, jotka eivät ole fossiilisia polttoaineita. Se puolestaan maksaa hävyttömän paljon rahaa. Kaikkiaan haavasta saataisiin Euroopan ylijäämäpelloilla puuta 10-15 miljoonaan tonniin paperia vuodessa, mikä on puolitoista kertaa Suomen paperintuotanto." Ajatus haavan ja ennenkaikkea poppeleiden kasvatuksen lisäämisestä Euroopassa ei ole mikään uusi. Partio Tiekelkkailusta väärä tulkinta Antti Leinonen väitti Suomen Luonnossa 2/1992 mielipiteessään Hukka peri Kuhmon sudet, että nykyisen maastoajoneuvolain tulkinnan mukaan voidaan moottorikelkalla ajaa ilman asianmukaista lupaa metsahallituksen auraamattomilla metsäautoteillä. Paksut rautakahleet jaloissa nämä häiriintyneet linturaukat saavat viihdyttää turistilaumoja päivästä päivään. Keskieurooppalaisten luonnonsuojelijoiden ei siis ole syytä olla huolissaan mahdollisista uusista "puupelloista", sillä luonto näyttää pitävän asiat järkevissä rajoissa. Pekka Reinikka EY ei esitä veroa energiaturpeelle Kotimaan uutisessa "EY:n vero mullistaisi Suomen energiapolitiikan" (SL 1/92) esitettiin, että EY:n hiilidioksidivero puraisisi turpeeseen niin pahasti, että turvevoimaloiden rakentaminen kävisi veron käyttöönoton jälkeen kannattamattomaksi. Ei pidä paikkaansa. Haavan oksissa elää normaalioloissa täysin harmiton toinen haapsaslaji, äkämähaapsanen (Saperda populnea ). Matti Nuorteva Helsinki Härkätaistelu on julmaa rääkkäystä Haluaisin luonnonsuojelujärjestöjen ja eläinsuojelujärjestöjen keskustelevan eläinsuojelusta maissa, joissa härkätaistelu on "jaloa kansanurheilua". Eikä tässä vielä kaikki. Saksassa perustettiin yksittäisten puiden kasvattajien yhdistyskin. Tosin säädökset tuntevat "luvattomuuksiakin", mutta ummessa oleva tieura ei kuulu niiden piiriin . Hän heitti esille myös ajatuksen haapapuun lisääntyvän käytön mahdollisuuksista: "Euroopassa on 1520 miljoonaa hehtaaria (lähes Suomen metsäpinta-alan verran) ylimääräistä peltoa, jolla saatetaan pian viljellä haapaa tai muita Populus-lajeja .... Niinpä meillä Suomessakin aikanaan levinnyt innostus nopeakasvuisten hybridihaapojen kasvattamiseen tyrehtyi tuholaisten ja tautien aiheuttamien suurten vahinkojen takia. Rooman sopimuksen lähtökohta on, että julkinen tuki yrityksille on kielletty, mikäli tuki aiheuttaa kilpailun vinoutumista yhteismarkkinoilla ja tuella on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämä meilläkin esiintyvä suurikokoinen sarvijäärä hakeutuu nimenomaan valoisassa kasvaviin nuoriin haapoihin . Jopa yksittäisiä poppeleita kehotettiin istuttamaan. Pellot tarvittiin kaikki elintarvikkeiden tuotantoon, mutta katseet kohdistuivat joutoalueisiin, hakamaihin, tienvierustoihin, piha-alueisiin jne. Paljon toiveita kiinnitettiin si lloin nopeakasv uisten poppeleiden kasvattamiseen. Luvan kyllä sitten saa, jos siihen on todellista tarvetta. Lisähöysteeksi on vielä heitetty, että maakaasun ja turpeen verohelpotukset tai investointituki eivät yhdentyvässä Euroopassa tule kyseeseen. Onko mitään julmempaa eläinten kohtelua kuin tämä barbaarinen eläinrääkkäys. Metsähallituksen alueilla, kuten myös muuallakin maastossa, tarvitaan moottorikelkkailuun aina lupa. Tiedotusvälineissä puhuttiin uuden vihreän poppeleiden aikakauden alkavan Euroopassa. Ajateltu poppeliaikakausi muuttuikin Saperdaaikakaudeksi. Yerotussuunnitelmista saatavissa olevien tietojen mukaan energiatai hiilidioksidiveroa esitetään raskaalle ja kevyelle polttoöljylle, liikennepolttoaineille, kivihiilelle, maakaasulle, ydinvoimalle ja vesivoimalle. EY :n ympäristöveroesityksen lähtökohtana oli vähentää fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä. Toisen maailmansodan päätyttyä pyrittiin useissa sodan runtelemissa maissa nopeasti kohottamaan puuntuotantoa. EY:n energiaveroesitys ei uhkaa turve-energian käyttöä eikä käy_tön lisäämistä EY:ssä eikä Suomessa. 42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Runkohaapsasen toukat kaivertavat haavan ytimessä. Mutta toisin kävi! uorten poppelintaimien runkoihin porautui ennennäkemättömin määrin runkohaapsasen ( Saperda carcharias ) toukkia. Ongelmia on siis taas odotettavissa Euroopan uusille poppelinviljelijöille, mikäli taimikkoja yritetään perustaa puulajille epäedullisiin olosuhteisiin. Haapa ei kestä haapsasia Suomen Luonnon numerossa 1/1992 Antti Halkka käsitteli kirjoituksessaan "Paperiteollisuuden kasvun vuodet Suomessa ohi" ajatuksia paperiteollisuuden raaka-aineiden käytöstä tulevaisuudessa. Tämä laji iskeytyi taimitarhoilla ja istutusaloilla pieniin poppelintaimiin siinä määrin, että koko kasvatustouhu kävi kannattamattomaksi. Sudenmetsästys ei ky llä taida sitä olla. Jäärän toukat kaivavat rungon sisälle sormenpaksuisia pitkiä tunneleita. S. EY:n säännökset eivät myöskään estä energiaturpeen nykyisen verotuskohtelun tai investointituen jatkamista. Onneksi olemme Suomessa pidemmällä eläinsuojelussa, mutta toivon rohkeutta ottaa kantaa eläinten puolesta myös rajojemme ulkopuolella. Julkisessa keskusteluissa on todella väitetty, että EY:n ympäristövero tuhoaisi mahdoll isuudet kotimaisen turve-energian käyttöön. Olympiavuosi näyttää taas varmaan maailmalle, kuinka vanhassa sivistysvaltiossa juhlitaan avuttoman eläimen kustannuksella! Toinen asia, joka mieltäni järkyttää, on isojen papukaijojen kohtelu . Tuki sallitaan, mikäSUOMEN LUONTO 4/92 51 vsk.
Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Jäljelle jäi vain yksinäinen hullu metso, jonka Väinö Kaplas kohtaa toisinaan vaeltaessaan kameroineen Oriveden Pirunkamarinkorvessa. Suomessa turvetta käytetään suurissa voimaloissa, joten sen verottaminen on teknisesti helppoa. Biopolttoaine ei siis välttämättä ole uusiutuva polttoaine. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Rajut hakkuut eivät säästäneet pyrstönravistelijoiden kosintatannerta. Eihän kivihiilen tuotannon massiivisia valtion tukiakaan koettu aikaisemmin ongelmaksi! Turvevoimalaitos tarvitsee valtion tukea ollakseen kannattava. Kun hiiltä sitoutuu enemmän kuin sitä turpeen käytössä vapautuu, asiat ovat kunnossa. Tehokkuuden näkökulmasta yhteiskunnan kuitenkin kannattaa verottaa haitallista to1mmtaa, kuten ympäristöpäästöjä, eikä tukea vähemmän haitallista. Täilaista menettelyä EY ei varmasti salli. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Ii se kohdistuu s11na maann suppealle alueelle, että sen vaikutus yhteismarkkinoilla on merkityksetön, tai se tukee tutkimusta ja kehitystä tai taloudellista kehitystä tietyllä talousalueella, kohdistuu vakavasta työttömyydestä kärsivälle alueelle tai koskee kansallisen energiantoimituksen varmuuden turvaamista. Kun koneet tulivat, rymistelivät linnut säämisestä merkitsevät soiden hiilidioksidin sitomiskyvyn pienenemistä (edellyttäen että ko. Siinä ei ajatella poltossa vapautuvan hiilidioksidin ja vaikkapa Suomen al ueella lisääntyvän turvemassan hiilidioksidin sitomiskyvyn tasapainoa, vaan sitä, että tätä sitomiskykyä haluttaisiin lisätä tietoisesti kasvattamalla turvevarastoa. Soiden hiilidioksidin sitomiskapasiteettia tulisi lisätä samassa suhteessa kuin turpeen käyttöä I isätään. SUOMEN LUONTO 4/92 51 . Näin ollen Suomessa voitaisiin käyttää tietty määrä pol ttoturvetta, joi l a kyseiset taseet olisivat tasapainossa. Kolmaskin näkökulma voidaan ottaa esille. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumista kuvaavia kuvapareja. Tästä näkökulmasta jokainen valtio voisi käyttää uusiutuvia polttoaineita tiettyyn rajaan saakka. Kyseessä olisi uusiutuva biopolttoaine. 2) Vaikka edellä esitetty pitääkin alueellisesti paikkansa, turvesuot voivat Suomen alueella silti olla hiilidioksidin nettositojia. EY :ssäkin saa antaa tukea, jos se ei vääristä kilpailua eikä vaikuta kauppaan. ENNEN Tällöin alueen suot sitovat vähemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu polton yhteydessä. Tästä näkökulmasta suunnitelmat turpeen käytön IiTältä komealta ja suositulta metsojen soidinpaikalta katosi keväinen hurma. Vapon maininta siitä, että turpeen verottaminen ei näytä EY:ssä muodostuneen tarpeeksi eikä ongelmaksi on mieletön, koska EY ei vielä ole vakavissaan pohtinut ympäristöeikä energiaveroja. Esko Muhonen Vapo Oy Esko Muhoselle Kun tarkastellaan, aiheutuuko polttoturpeen käytöstä hiilidioksin (netto)päästöjä, voidaan päätyä kahteen vastakkaiseen tulokseen: 1) Tietyllä alueel la (esimerkiksi kunta) polttoturpeen polttaminen muuttaa turvesuohon sitoutuneen hiilen hiilidioksidiksi ja ilmakehäpäästöiksi. EY:ssä ehdotetut energiaja hiilidioksidiverot tai EY:n valtiontukipolitiikka eivät siis ole este kotimaisen, hinnaltaan kilpailukykyisen ja työllisyyttä turvaavan energiaturpeen käytön lisäämiselle Suomessa, ellemme me suomalaiset ydinvoimakeskustelua käydessämme itse näitä esteitä rakenna. Toisin sanoen turvemassaan sitoutuu vuodessa enemmän hiiltä kuin turpeen poltossa vapautuu. Vuonna 1988 turpeen käytöstä aiheutui noin 4,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ja 2025 päästöiksi arvioidaan 11,4 miljoonaa tonnia. 43. On totta, että EY:n näkökulmasta suomalainen turvetuotanto ja sen mahdollinen tuki eivät ole merkittäviä kilpailuja kauppakysymyksiä. Jos turpeen avulla voidaan tukea suomalaista teollisuutta, turpeen osuus energiantuotannosta voi kohta olla nykyisen viiden prosentin sijasta 15 prosenttia. Energian hinta kokonaisuutena on kuitenkin varsin tärkeä kilpailutekijä ja energiantuotanto ja energiamarkkinat joutuvat varmasti EY :ssä tarkkaan syyniin. Heikki Kemppi Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT JÄLKEEN 1 ties minne. Periaatteessa tämä on mahdollista esimerkiksi istuttamalla puita. taseet ovat oikeita), jos korvaaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Tasapainoisessa tilanteessa turpeen käytöstä ei aiheutuisi hiilidioksidin nettopäästöjä ilmakehään. Jos turvetta käytettäisiin enemmän kuin soihin sitoutuu hiiltä, kyseessä olisi hiilen kierron näkökulmasta uusiutumaton biopolttoaine. vsk. Esimerkiksi valtion investointituki jo kauan valmistellun, nyttemmin konsulttiselvityksessä kivihiilivoiman kanssa kilpailukykyiseksi todetun turvevoimalaitoksen rakentamiseen Pudasjärvelle on näiden EY-kriteereiden mukaan täysin mahdollista. On varsin epätodennäköistä, että turpeen käyttö olisi EY:n näkökulmasta niin ongelmatonta, että turve välttäisi EY:n suunnitteleman veron energiaosuuden. Vapon ja KTM:n tapa nähdä asia on jättää hiilidioksidin sitomiskapasiteetin muutos maailmanlaajuisesti huomiotta ja pyrkiä säilyttämään nykyinen turpeen käytön ja uusiutumisen välinen suhde Suomessa ennallaan. Esitetäänhän vesisähköllekin energiaveroa. Koska turvevoimaloissa syntyy tavanomaisia fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä ilmakehäpäästöjä (rikkidioksidi ja typen oksidit) ja koska turvetuotannon ympäristövaikutukset arvioidaan varsin haitallisiksi, ympäristönsuojelun näkökulmasta turve-energian tukeminen ympäristösyiden nojalla lienee mieletöntä
Harmaakarhujen valtakunnassa, 1.8. Ulla Kokko YHTEINEN YMPÄRISTÖMME säilyttämisen arvoinen Me kaikki olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme nyt ja tulevaisuudessa. Afrikka, Australia ja 44 Kuvaruudun eläimet kiinnostavat Aasia ovat pitäneet pintansa ja suuria eläimiä kuvataan edelleen eniten. Kaukaiset maat, eläinmaailman kummajaiset ja suuret nisäkkäät ovat katsotuirnpia aiheita. lokkiyhdyskunnista kertova Kaupunkia kerrakseen. Sitä tuijottaa lauantai-iltaisin parhaimmillaan liki miljoona suomalaista. Toinen seikka on se, että suomalainen tuotanto on hirveän kallista. Meren vuodenajat, 8.8. Luontoelokuvia toki tehdään, mutta ne ovat Avaraan liian lyhyitä. Jos Avaran aiheena ovat hait tai käärmeet, nousee katsojaluku peräti miljoonaan. Avaran Luonnon linja on purrut sen aloittamisesta 1982 lähtien. "Mutta on siellä pohjalla kuitenkin aina huoli ympäristöstä, eivät ne pelkkää söpöstelyä ole", Eriksson puolustautuu. Elämä on kasvua, osallistumista, harrastuksia, vastuuntuntoa, toisista huolehtimista. Avara luonto on nimensä mukaan sisällöltään laaja, se käsittelee luontoasioita maan ja taivaan väliltä, jopa avaruudesta. Osuuspankkiryhmä on mukana tukemassa näitä tärkeitä asioita parantamassa elämisen tasoa. Mursien Nitha-seremonia, 29.8. Lama riivaa koko maailmaa ja aiheuttaa sen, että filmejä venytetään ja niihin leikataan yhä useammin mukaan arkistokuvaa. Elokuussa pääsee tutustumaan esimerkiksi leijonaan nimeltä Kali. villikoirista kertova Henkensä edestä, 30.5. Leijona nimeltä Kali, 15.8. San Antonio Palolon mayat, 11.7. Täällä ei ole ehkä Kari Soveria lukuunottamatta kansainvälisesti tunnettuja tekijöitä, ja pelkästään Suomen markkinoilla luontokuvaaja ei elä. "Tekijöitä on monenlaisia. Tuoreus kärsii." Yleisradio haluaa ykköskanavalta tulevan Avaran Luonnon olevan koko perheen ohjelma ja nimenomaan luonto-ohjelma; ympäristönäkökulma on kakkosen harteilla. Iso-Karoon salaisuudet , 25.7. Ostan yhden suomalaisen ohjelman hinnalla kymmenen ulkomaista huippuelokuvaa. Mursien katoava maailma, 22.8. cp OSUUSPANKIT · OKO SUOME LUO TO 4/92 5 1. Eräs katsotuimpia ohjelmasarjoja on Avara Luonto, joka on tänä vuonna tullut pyörineeksi kymmenen vuotta. Television luonto-ohjelmat kiinnostavat yhä loitommaksi käytännön luontokosketuksesta ajautuneita kansalaisia. Australian papukaijoista kiinnostunut voi hihkua innosta toukokuun lopulla, jolloin A vara esittelee kaijoja kerrakseen. Avara Luonto TV-1 :ssä kello 18.15-19.15 (muutokset mahdollisia): 16.5. "Minulle ei ole kahteen vuoteen edes tarjottu kotimaista tunnin mittaista luonto-ohjelmaa. Etenkin Yhdysvalloissa ja Japanissa tehdään ja esitetään paljon löysää luonto-ohjelmaa; meillä katsojat ovat kuitenkin kriittisempiä. Ohjelmalla on keskimäärin 250 000-500 000 katselijaa. , 20.6. Luonto-ohjelmien tarjonta on valtava ja taso kirjava. Ensi vuonna on kuitenkin luvassa kymmenosainen sarja pohjoismaisesta luonnosta, jonka toteuttaa ruotsalainen Bo Landin yhdessä suomalaisten kuvaajien kanssa." Kuluvana keväänä ja tulevana kesänä Avara Luonto ilmestyy kuvaruutuihin kuten ennenkin lauantai-iltaisin kello 18.15. Maailman turuilla ja markkinatoreilla tarjottavat elokuvat ovat muuttuneet vuosien mittaan aihepiirei ltään hyvin vähän. vsk.. Kesän ohjelmien aihepiiri polveilee Afrikan uhattujen villikoirien elämästä mursien luonnonkansan rituaaleihin Etiopian ylängöillä. Etana, etana ... Pelottava kiinnostaa. Käsittelytapa on kuitenkin muuttunut ja siihen suurin syyllinen on raha. Lepakkojen salainen maailma, 23.5. Australian linnut, 13.6. On valitettavaa, että katsojaluvut putoavat heti kun ohjelman aiheena on pohjoismainen luonto", Eriksson sanoo. Parhaat ohjelmat tulevat Englannista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista, missä dokumenttielokuvauksen perinteet ovat vahvimmat. Yhdessä voimme vaikuttaa asioiden kehittymiseen . Eriksson kuitenkin kiistää, että Pohjolan tylsyys olisi syynä siihen, että Avarassa Luonnossa tuiki harvoin on aiheena suomalainen luonto, vieläpä kotimaisin voimin toteutettuna. "Eksoottiset aiheet ovat katsojien suosiossa. Kesäkuussa on luvassa eteläafrikkalaisesta Karoon luonnonpuistosta kertova dokumentti. "Aiheista ei ole pulaa, sillä kaikkea mahdollista on maailmalta saatavissa", kertoo Avarien ostaja, toimittaja Irjaleena Eriksson. Boro-joen kuningaskalastajat, 27.6. Heinäkuun helteiden päätteeksi voi istahtaa uskomattoman upean, meren vuodenajoista kertovan ohjelman pariin
SUOMEN LUONTO PAINETAAN EKOPRINT PAPERILLE LUONNOLLISESTI EkoPrint on ympäristöystävällinen kevyesti päällystetty painopaperi, joka on valmistettu ilman klooria valkaistusta sellusta, kierrätyskuidusta ja siistatusta uusiomassasta. Lisätietoja: A. Ahlström Osakeyhtiö, Kauttuan Paperitehdas, myyntipäällikkö Antti Paloheimo, puh (938) 3931. Sen painettavuus on hyvä, värien ja kuvien toisto täsmällinen sekä piirto terävä. EkoPrint'iä valmistetaan sekä kiiltävänä että mattana. Neliöpainoalueet 90-130 g/ m 2 . 111 n. EkoPrint kuuluu ominaisuuksiensa vuoksi laatuluokan painopapereihin
Nyt on sopiva aika jatkaa kasviharrastusta tai aloittaa se tilaa Suomen kasvit kirja oheisella tilauskortilla, puhelimitse 916 -1551 tai telekopiona 916 155704 TIiaan seuraavat kirjat: (minulla on 10 päivän palautusoikeus, jollen ole tyytyväinen tilaamaani tuotteeseen.) Suomen kasvit ___ kpl 590 mk maksan I erässä D 630 mk (a 210 mk/erä) maksan 111 erässä D Lisäksi kevättarjouksena Kurki Lassi Kujala, A4, värikuvitettu tietokirja kurjen elämästä ___ kpl a 155 mk Ja pääskysellä pesä Tapani Räsänen & Leena Aarnio, kirja lapselle, A4 __ · kpl a 67 mk (postija pakkauskulut 27 mk/ lähetys lähetys PE:na) Tilaaja ______________ _ Osoite ---------------Postiosoite -------------Puheli n nro Niilo Lounamaa Suomen kasvit Finlands växter The Finnish Flora Lappi Sammalvarpio Jäileinikki Mossljung lsranunkel Ctu3iOJU hypnoidts Ranuncul,u glacialis Kiihokurjenpolvi Suomukka Glanmlivar Vlllteros Gtranium lucidum La1hrata squomorio Forssan Kustannus Oy Vastaaottaja maksaa postimaksun Lappland Aland Forssan Kustannus Oy Suomen kasvit -kasvikuvaston hinta on 590 markkaa kustantajalta suoraan tilattaessa postituskuluna lisätään 27 markkaa. Forssan -$,Kustannus Oy Vastauslähetys sopimus 30100/62 PL38 30101 Forssa Esko Aaltosen katu 2, 30101 Forssa puh 9161551 telekopio 916 155704 Helsingissä Mäkelänkatu 2 00500 Helsinki puh 90 701 3633 telekopio 90 701 9950. Kuvakokoelman kartuttaminen on vaatinut toistasataatuhatta kilometriä ajamista, monien kasvitieteen ammattilaisten avun harvinaisten lajien löytämiseksi, kärsivällisyyttä kuvausolosuhteiden takia ja tuhansien filmiruutujen valottamisen. Sinulla on 10 päivän palautusoikeus, mikäli et ole kirjaan tyytyväinen. Jos haluat maksaa kirjan kolmessa erässä on kirjan hinta 630 mkja yhden erän suuruus 210 mk ( I erä PE:na 210, -+ 27 mk). Kasvikuvastoa kuvatessaan Niilo Lounamaan tavoitteet olivat Kuvista voi "ammattimies" tuntea kasvin Kuvien avulla voi "maallikko" tunnistaa kasvin luonnosta Kuvista on "silmän iloa", ne ovat kauniita Kuvista näkyy kasvien luonnollinen kasvuympäristö Tässä siis kasvikuvasto niin pitempään kasveja harrastaneelle kuin harrastusta aloittelevalle tai hakuteos kouluun, kirjastoon ja opettajalle opetukseen. Niilo Lounamaan merkkiteos kotoisista, suomalaisista kasveistamme on monen vuoden uurastuksen jälkeen valmis
J40 sivua ns *303mm ,Ii 1200 kasvilajistamne värivalokuvat (unkin lajikuvan rhteydessä tarkat :iedot itse lajista :iiviissä muodossa momenJa uotsinkielisenä 11kusivuilla :ekstiselosteet momen-, ruotsin1a englanninkielisinä ;ekä levinneisyyskartta. ffakemistot tieteellisille nimille sekä suomenja ruotsinkielisille nimille. Pientareilla, Kalkinvaatija. Suomenkielinen nimi -------. Ruotsinkielinen nimi Tieteellinen nimi ja sen alla mahdollinen tieteellisen nimen toisinto Kasvuseutu Kasvupaikka Seljakämmekkä Adam och Eva Dactylorhiza sambucina Orchis sambucina A, Lemland, Nåtö Lehtoniilly Löväng Erityistuntomerkit _________ _J ____ Koko cm Levinneisyys : ~ -~ Kasvupaikat yleensä Kuk.kirniskuukaudet A y, Ts h. Kalkkrävande. L55, 16/1/30,53,sa,KCH&I I V-VI 100687 12 Valokuvaustiedot ja kuvausajankohta 379 / Lajinumero/ / "c........._ Vertaa (lajin tai lajien numerot) sekä kuvan perusteella tunnettavuus värimerkki Rauhoitus. Åkerrenar
Kesämökin ympäristöopas Tilaan Kesämökkiläisen ympäristöoppaan ! Kirjan hinta on 75 mk + postikulut . Maksan kirjan sen mukana seuraavalla tilillepanokortilla. Kesämökin ympäristöopas maksaa 7 5 mk + postikulut. Kesämökin ympäristötieto on nyt tässä! Kesämökin ympäristöopas on Suomen luonnonsuojeluliiton uutuusjulkaisu: värikäs, miltei satasivuinen kirja, joka neuvoo kesämökkiläistä, pientalollista ja veneilijää tyypillisissä ympäristökysymyksissä. Allekirjoitus ___________ _ Nimi _____________ _ Osoite Postitoimipaikka __________ _ Suomen 1 Luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto ry PL 169 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00150/1 00003 HELSINKI ~---------------------. ,----------------------, Tilaa Kesämökin ympäristöopas tällä tilauskortilla. Matto laiturilta kompostia möy h imään ... Löydät myös selkeät kirjallisuusviitteet ja ohjeet siitä keiden viranomaisten kuuluu asiassa auttaa ja neuvoa. Tilauskortin postimaksu on maksettu puolestasi. Kirjan hinta on 75 mk. Kesämökin ympäristöoppaasta löytyy apu, liittyvätpä pulmasi sitten puuseen hoitoon, aurinkopaneelin käyttöön, luonnonmukaiseen viljelyyn, kalastuslupiin, veneen myrkkymaaleihin, sinileväkukintaan, ikkunaan törmänneen linnun hoitamiseen tai ympäristöystävällisen matonpesupaikan perustamiseen. Maksat kirjan lähetyksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla. YmpäriSF;J_• opas Kesämökin ympäristöoppaan on toimittanut Helena Tengvall
Alennusmyyntipöydille ehtineessä kirjassaan Sarmela analysoi suomalaista rakennemuutosta paikallisesta menneisyydestä kansainväliseen tulevaisuuteen. "Sekä Siuruan että Vuotoksen rakentamisratkaisujen käsittely osoitti, miten vähäinen merkitys perusteellisilla taloudellisilla laskelmilla ja vaikutusselvityksillä voi olla poliittisessa päätöksenteossa." Koskiensuojelulakia ja Ounasjokilakia arvostellaan ankarasti . Vuotoksen altaasta puhutaan ehdollisessa muodossa, mutta poliittista päätöksentekoa ei malteta olla tölväisemättä si lloin kun se ei ole ollut rakentajille mieleen . Se kuitenkin kirjassa tunnustetaan, etteivät mm . Koivisto arvostelee mm. Synkkyys korostuu etenkin levinneisyyskarttojen mustuudessa. Lisäksi on luku uhanalaisista heinistä ja luku "Nordiska växtmi ljöer och deras gräs." Jälkimmäinen luku on mielenkiintoinen, sillä siinä kerrotaan millaisissa olosuhteissa eri heinälajit kasvavat. Urho Kekkosen aikanaan käyttämän ilmauksen "saatanan tunarit" todennäköinen alkuperä selviää sekin. Juuri fotogrammit ovat kirjan omintakeinen osa. Vain maamyyrä menettää nenänsä keskiaukeamalle. Kirjan paperinvalinta ei ole mielestäni onnistunut. Satasivuinen eläinkirja on tietopaketti, jonka taittokin on melko onnistunut. suurpetojen metsästäjiä suoranaisesta metsästysvimmasta ja antaa ymmärtää, että lisää rauhoituksia tarvittaisiin jotta vastaisuudessakin voitaisiin kertoa pedoista suomalaisissa eläinkirjoissa. Musta on liian mustaa. Kuvat eivät liene pienellekään lukijalle "liian taiteellisia", sillä niistä tunnistaa eläimet helposti. Lajiesittelyiden lisäksi kirjan alkuosassa on varsin mielenkiintoisia tietoja heinäkasvien heimosta. Paksu kiiltäväpintainen paperi aiheuttaa ikävän kontrastin väripiirrosten ja mustavalkosivujen välille. Kaiken tämän me toki tiedämme. Lisäksi kirjan puutteena on pidettävä sitä, että kuvissa on vain heinien kukintoja, röyhyjä ja tähkiä, ei lehtiä ja korsia, joissa niissäkin olisi usein mielenkiintoisia tuntomerkkejä. Fotogrammi on valokuvapaperille tehty vedos, jossa paperi on valotettu heinän ollessa sen päällä. Kirjassa ei leperrellä, vaikka se on suunnattu lapsille. On tosin myös Jaakko Jalaksen toimittama Suuri Kasvikirja, missä kukin heinälajikin esitellään. Jo jonkin aikaa luonnonsuojeluväki on voinut mielihyvin panna merkille Helsingin yliopiston kulttuuriantropologian professorin Matti Sarmelan ansiokkaat kannanotot kulttuurinja luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Heinät eivät ole aivan vähäpätöinen kasviryhmä Suomen luonnossa ja taloudessa, joten kirjaan kannattaa tutustua, jos heinät kiinnostavat. Ja onhan kirja ruotsinkielisenä monen suomalaisenkin luettavissa. Siinä on hyvä, tai kohtalaisen hyvä, heinälajiston esittely. Mutta kasviossa ovat vain lyhyet lajikuvaukset ja tunnistamisen kannalta hyvät piirrokset. Näistä olisi fotogrammitekniikalla saanut mielenkiintoisia toteutuksia. Teos on loppuunmyyty ja myös monin osin vanhentunut. Tätä varten lajiesittelyiden yhteydessä ovat heinien erikieliset nimet, myös suomalaiset. Vastaavaa ei ole suomeksi ilmeisesti koskaan esitetty. Se on hyvä. Postlokaalinen maailma ja Suomi, WSOY 1988, 282 s. Sisältö on kyllä sangen puhtaasti riikinruotsalainen. Se on koko lajistomme kattava perusteos. Mukavaa eläinkuvausta Ilkka Koivisto ja Hannu Lukkarinen: Eläimiä Suomen luonnossa, WSOY, 1991. Teoksessa keskitytään lähinnä sodanjälkeisten vuosien tapahtumiin ja siinä selvitellään myös yhteiskunnan ja rakentajien välisiä suhteita. Tekniikka ei sovellu heinien kielekkeiden esittämiseen. Teos on nyt vielä ajankohtaisempi kuin ilmestyessään. Eläimiä Suomen luonnossa esittelee lukijalle 24 nisäkästä tekstein ja piirroskuvin. Mutta ajatus ei ole huono. Näin syntyy negatiivinen varjokuva, joka tietysti voitaisiin tulostaa myös positiivina. KIRJOJA Kirjan tiedot ulottuvat viime kesään saakka, esipuhe on allekirjoitettu 1991. Koskiensuojelulakia vaaditaan muutettavaksi siten, että osin rakennetut vesistöt voitaisiin rakentaa loppuun. En ole aiemmin nähnyt menetelmää käytettävän vakavasti otettavana kasvitieteellisenä dokumentointi keinona. Lukkarinen piirtää ja maalaa lennokkaasti ja eloisasti, si lti biologisesti oikein. Suunta on nyt postlokaaliseen maailmankulttuuriin, jossa yhä kovemman linjan kehitysjohtajat ja luonnon hyödyntäjät vastaavat keskitettyjen koneis49. SUOMEN LUONTO 4/92 51. Gräs on omintakeinen kirja. Näin fotogrammit eivät kerro heinästä kaikkea. Voimaa koskesta, Oy YläVuoksi 1991, 356 s. Mutta miksi luonnonsuojelijan pitäisi lukea tämä teos. Sen perussisällön muodostaa ruotsalaisen heinälajiston esittely lyhyin tekstein, Pohjoismaisin levinneisyyskartoin ja fotogrammein. Jo Pentti Linkola on julistanut kuinka suomalaiset kasvukoneistot luonnonlain vääjäämättömyydellä tuottavat suunnitelmia yhä suuremmista ja suuremmista atomivoimaloista, tekoaltaista ja mammuttitehtaista, ehdottavat yhä mahtavampia ratkaisuja, kehitysjohtajien vallan kulisseja. Tapio Lindholm Konemaailman kauhistus Matti Sarmela: Rakennemuutos tulevaisuuteen. Retkeilykasvio on käytännöllisesti katsoen ainoa suomenkielinen ja Suomen oloista kertova lähdeteos, josta heinistä kiinnostunut saa tietoa. Pasi Haarahiltunen Tutustumisenarvoinen kirja heinistä Henrik Nordström: Gräs, Bokförlaget Natur och Kultur, Stockholm, 1990, 304 s. Haittana taasen se, että kuvassa on heinänkukinnon ääriviivat, ei muuta. Vesivoiman rakentajien kokoama isokokoinen teos Voimaa koskesta Suomen vesivoiman rakentamisen vaiheita kartoittaa suomalaista vesivoimarakentamista eteläisestä suomesta aina Jäämereen laskevia vesistöjä myöten. Oulujokivartinen Kalle Kauto ei pitänyt Oulujoki Oy:stä sen enempää kuin Kekkosestakaan ja käytti tästä aina nimitystä "se saatanan tunari", mitä kuulemasta Kekkonen tuskin välttyi seuratessaan rakentamista myös Oulujoella. Mutta Sarmelan tarkastelutapa lähtee kulttuurin kehittymisestä alkaen paikallisista erä-, kaskija agraarikulttuureista ja niissä eläneiden ihmisten keskinäisistä suhteista sekä luonnonvarojen ja energian käytön periaatteista. Fotogrammeissa on hyvä puoli se, että heinille ominaiset vihneet ja kaleiden kärjet piirtyvät hyvin esiin. Ilkka Koiviston teksti on asiallinen, paikoin ehkä liiankin kuiva. kalahissit toimineet voimalaitospatojen yhteydessä ollenkaan. Sitä virkistävät silloin tällöin Koiviston muistelukset omasta lapsuudesta ja kokemukset intendenttinä Korkeasaaressa. Lohen kohtalo on jätetty muutenkin sangen vähälle huomiolle. Hän on jo varhain nähnyt, että luonnonkäytön ekonomia perustuu itsekkääseen kansantaloudelliseen hyötyajatteluun ja lyhytnäköiseen uskoon, että kehitys ratkaisee myös tulevien polvien ongelmat. Gräs on osittain kirjoitettu siten, että sen levikkialueena olisivat kaikki Pohjoismaat. Kuvitus, etenkin akvarellit, on oivallinen. vsk. Ulla Kokko Vesivoiman rakentajat haalivat lisää Suurpadot Suomen osasto ry. Uhanalaisuusnäkökulma on teoksessa esillä koko ajan. Tiedämmehän me muutoinkin, että teollistuneet maat ovat siirtyneet luonnonvarojen häikäilemättömän hyödyntämisen ja maksimaalisen kasvun yhteiskuntaan. Organisaatiot, jotka on perustettu suunnittelemaan ja rakentamaan moottoriteitä, virastopalatseja, vesistönsäännöstelyprojekteja tai vaikkapa kuivaamaan soita, eivät voi katkaista kasvuaan joutumatta sisäisiin ristiriitoihin, olemassaolokatastrofiin. Niiden jatkorakentamisen estyminen kaihertaa: "Uusien yleiskäyttöarvojen julistajat ryhtyvät tavoittelemaan näitä vesistöjen osia siitä piittaamatta, ettei heillä ollut osoittaa niille todellista hyötykäyttöä puhumattakaan esimerkiksi keinoista kalannousun palauttamiseen." Keinojen etsintä kalannousun palauttamiseksi säi lytetään siis yleiskäyttöarvojen julistajille unohtaen mikä ja ketkä kalannousun estivät. Avartamalla käsitteitä kulttuurinsuojelun suuntaan Sarmela on antanut luonnonsuojeluun lisää ulottuvuutta. Tarkastelu etenee massateollisuuden kauteen, jolloin kulttuurisen sopeutumisen suunta kääntyi keskittyneeseen kilpailuun ja yhdenmukaistumiseen. Meillä on hyvä Leena HämetAhdin ja kumppaneiden kirjoittama Retkeilykasvio. Näitä suhteita käsittelevä luku on tosin vain kymmenen sivun mittainen, mutta aiheeseen puututaan siellä täällä muuallakin
Mountfort ja P.A.D. Linnut värikuvina -teosta on yritetty tekstin osalta pitää jo 40 vuotta ajan tasalla. painoksessa (1974). Lisäksi kirjassa on nyt 141 viivapiirrosta, jotka on sijoitettu sekä tekstisivuille karttojen väliin että tungettu kuvatauluihin. Juhani lokki ja Kari Vepsäläinen): Euroopan lintuopas. Laine): lintukäsikirja. Otava 1960, 244 s. Nyt kunkin aukeaman oikealla sivulla ovat kuvat ja vasemmalla tekstit. painos. Tinggaardin piirtämät 128 värikuvataulua. Samalla Dan Zetterström pääsi Alan Singerin rinnalle maalattuaan uusiksi joukon kuvatauluja. Kirjassa esitellään eurooppalaiset lintulajit niin tekstein, 1580 kuvalla kuin levinneisyyskartoin. Oppaan alussa on paljon yleistekstiä, mm. Kuvien määrä on pysynyt samana, mutta lajikuvauksia on 363. Kirja on rakenteeltaan samanlainen kuin Euroopan lintuopas: kullakin aukeamalla oikealla puolella ovat kuvat, tavallisesti monta kustakin lajista, ja vasemmalla lajitekstit ja levinneisyyskartat. Peterson, G.R. Kirjasta otettiin 4. Euroopan lintuoppaan kartat, tekstit ja pääosa mustavalkopiirroksista ovat päässeet sellaisinaan juuri ilmestyneeseen Euroopan linnut valokuvina -käsikirjaan. R.T. Sen tiivistäminen olisi parantanut luettavuutta ja teoksen saamista laajempaan käyttöön. JAKELUOSOITE POSTINUMERO TOIMIPAIKKA 1 PUH. vsk.. Pekka Borg Lintuoppaita moneen reppuun Suomessa on tavattu noin 450 lintulajia eli viitisen prosenttia kaikista maapallolla nykyisin elävistä lajeista. Hermann Heinzel, Richard Fitter ja John Parslow (suom. Jukka Koskimies): Euroopan linnut. Tästä uudistetusta laitoksesta ovat kirjan nuorimmat suomennokset, joiden toimittajien nimet ovat vaihtaneet järjestystä. Molekyylikin, nykyinen Nuorten Luonto, oli haltioissaan: "On ilman muuta selvää, että Euroopan linnut on paras suomenkielellä julkaistu retkikäyttöön soveltuva lintujen lajintuntemusopas kehittyneen ja kriitillisen harrastajan kädessä." Euroopan linnut vaatii käytössä selailua, sillä tekstit ja kuvat kulkevat omaa tahtiaan. Levinneisyyskarttoja on nyt 465 ja kuvia yli 530. Sarmela pystyy selittämään ympäristömme ilmiöitä monipuolisemmin kuin mihin luonnontiede yksin pystyy. Oppaassa on Björn Ursingin piirtämä värikuva 315 linnusta. Lintukäsikirja on yhä ainut mukaan SUOMEN LUONTO 4/92 5 I. Kirja asettaa kehityksen laajempiin puitteisiin kuin mihin olemme tottuneet. Lintujen tunnistaminen, määrittäminen lajilleen, on mahdollista keneUe tahansa. Hollom (suom. Olavi Hilden: Retkeilijän lintuopas. Vuoroaukeamilla kuvien kanssa ovat tekstit yhteensä 324 lajista. Kuvastoa seuraavat lajitekstit. Euroopan linnut on jo määrityskirjojen historiaa, sillä uutta painosta ei kustantajan mukaan enää tule. . Kanadanhanhi (1955) ja sitä nuoremmat tulokkaat puuttuvat. Ihmisen ekologia ja ekosysteemi, ekologiset pyramidit, lokerot ja muut tutut ekologian käsitteet on pantu, ehkä hieman epäekologisestikin, uuteen yhteyteen ja merkitykseen. KIRJOJA levinneisyystiedot Suomen Lintuatlaksesta. Lasse J. muuttolintujen saapumistaulukko Helsingin seuduille. Kullakin aukeamalla Bertel Bruunin lajitekstit ja levinneisyyskartat olivat vasemmalla ja Alan Singerin kuvat oikealla puolella. Kirjan 10. Teksti on vuolasta ja räväkkää. Maastokäsikirja. Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEEST A) ........................................ WSOY 1955, 350 tojen kiihtyvään kilpailuun fuusioimalla, automatisoimalla ja saneeraamalla. Retkeilijän lintuoppaan rakennetta uudistettin 8. Sarmela kuvaa maailmankulttuurin elämän sen kanneaan loppuun saakka, vaikka ei ehkä itsekään usko sen toteutumiseen kuvatulla tavalla. Leo Lehtonen: Jokamiehen lintukirja. Luonnonlait, kasvun rajat ja jatkuvasti lisääntyvät ja pahenevat ekokatastrofit tulevat kääntämään kehityksen suunnan erilaiseksi, ehkä ei yhtään vähemmän karmeaksi. Sarmela kantaa henkilökohtaista vastuutaan maailman menosta rohkeasti, tavalla, johon yliopistoprofessori meillä harvoin yltää. Vuonna 1986 ruotsalaiset Håkan Delin ja Lars Svensson saivat nimensä kirjan tekijöihin. Tammi 1974. Kun kaikki lajia koskevat tiedot näki samanaikaisesti, kirjaa ei tarvinnut selailla. Kirja sisältää tavanomaisten määrityksessä tarpeellisten tietojen lisäksi tietoja mm. Ruotsalaista alkuperää olevassa kirjassa on ensin tanskalaisen K.A. Oppaita on joka lähtöön. Jos kuitenkin vastaan sattuu liihottelemaan vaikkapa jättiläismerikotka, mistään suomalaisesta oppaasta ei toistaiseksi ole kovinkaan suurta apua. Ihmisen elämä ja ympäristövaikutukset ovat kulttuuriprosessi, joka etenee tietyn ennustettavuuden mukaisesti. painos 1980. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk Uäsenet)/232 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO TOIMIPAIKKA PUH. Lajin edustajaksi on päässyt tavallisimmin koiras juhlapuvussaan. Bertel Bruun ja Arthur Singer (suom. Kuvia on tavallisesti yksi kustakin lajista. Lintujen tunnistamisessa auttavat kenttäoppaat, joita voi kuljettaa mukana linturetkillä. Lintukåsikirja on pian 20 vuotta ollut Euroopan lintuoppaan ohella vankka perusmääritysopas; siitä on löytynyt laji kuin laji liikkuipa missä päin Eurooppaa tahansa. Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja lähi-itä. Karttoja oli yhteensä 448 ja monivärikuvia 516. Tammi 1962, 397 s. eri lajien pakoetäisyydestä ja vuorokausirytmistä. Kirjan lintukuvissa oli ·-----------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 2 I 9 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). painoksessa (1981) käsitellään Suomessa tavatuista lajeista 274, joista 248 lajia sekä sanoin että kuvin. Paavo Voipio: Linnut värikuvina. WSOY 1952, 214 s. Kirjan rakenne oli uudenlainen. Seuraavaan painokseen tarkistettiin lajien Kirjassa esitellään kaikki Suomessa tavatut lintulajit pussitiaiseen (tavattiin ensi kerran 1954) saakka. 2, !0 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 0151 Helsinki uutta Roger Tory Petersonin idea osoittaa pienillä viivoilla ne kohdat linnusta, joita lajia määritettäessä piti erityisesti tarkkailla. Heidän järjestelmänsä tarvitsee yhä enemmän energiaa ja yhä vähemmän ihmisiä. Weilin+Göös 1972, 318 s. ~------------...J s. Tällä hetkellä kaupoissa on jo l 6
WSOY 1922, 234 s. Kirja esittelee 403 lajia. Siinä on ääninäytteitä 271 lintulajista. Linnunlaulua saa nyt kuulla "suomeksikin" CD-levyiltä. LYL:n Lintuvaruste Oy. Brittiläisen aineiston joukkoon on lisätty suomalaisia linnunääniä. Jos kotoiset lintulajit ovat jo tuttuja, 5. Kirjanen esittelee Euroopan lintulajit suvuittain. Ilmiselvä määrityskirja, vaikkei suuren kokonsa vuoksi pääsekään mukaan linturetkelle. Terho Poutanen 51. Björn Gidstam, Ilkka Sten ja Bertil Wahlin: Pohjolan lintukilja. Kunkin ryhmän sisällä oikea laji löytyy sitten valokuvia selaamalla. Koko maailmassa ainutlaatuisesta "taskukirjasta lintujen lajin määräämiseksi" otettiin 3. Hanhela Ky. Lars lmby (suom. Suomalaiset lintulajit löytyvät sarjan neljästä ensimmäisestä osasta. Lasse Kosonen, Seppo Lahti, Tuulikki Lahti, Tuomas Manninen ja Johan Tast): Linturetkiopas. Heinolalainen rakennusinsinööri Ilkka Heiskanen, Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen entinen puheenjohtaja, on julkaissut lintuäänitteitään kasetteina. Malmström) : Lintuharrastajan kenttäopas. Kirjan tekijät luottavat siihen, että tottumaton lintujen tarkkailija pystyy ensin valitsemaan jonkin viidestä linturyhmästä. vsk. Kirjassa lajikuvaukset, levinneisyyskartat ja värivalokuvat on taitettu kuin normaaliin kirjaan. Kolmiosaiseen äänikirjaan kuuluu 27 kasettia, joiden kesto on yhteensä noin 17 tuntia. Suomen linnut esittelee 278 Suomessa tavattavaa tai tavattua lintulajia värivalokuvin. Kulttuurilinnut. Harvinaisemmat lajit on koottu "yhteiskuviin". Lajikuvausosassa on tekstin joukkon sijoitettu Reijo Viherlehdon 70 mustavalkopiirrosta. Lapinlinnut. Pakettiin kuuluvat kasetti ja kirja. Linturetkiopas on loppuunmyyty, eikä uutta painosta ole tiedossa. Se on nimenomaan määritysopas, joka satsaa runsaaseen kuvitukseen. painos. Tammi 1976-1980, 126 + 128 + 132 + 137 + 163 SS. Ainakaan Suomessa tällainen biotooppijakoon perustuva moniosaisuus ei oikein toimi; "kirjasto" on hankala retkikäytössä. Ilkka Heiskanen: Maaseutulinnut. Aänet oli taltioinut ruotsalainen insinööri. Kun kuvissa on etupäässä juhlapukuisia koiraita, harmaille naaraille nimen löytäminen voi olla tuskallista. Hermann Heinzel (suom. Benny Andersson, Lars Svensson ja Dan Zetterström ( suom. Kansioon kuuluvassa kirjassa on 257 Iintukuvaa ja 274 lajikuvausta. Äänikirjaa markkinoi Weilin+Göös. Pohjolan linnut värikuvin teoksen "lii_~teenä" ilmestyi 12 EP-levyä. Juhani Lokki ja Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut. Kirjassa on 334 väripiirrosta. Nikander): Suomen linnut. Peter Hayman (suom. Hannu Jännes ja P.ekka J. Laine): Linnut luonnossa. Teksteissä kerrotaan tuntomerkeistä ja äänistä, joista on apua lajia määritettäessä. Kustantaja kertookin, että Linnut luonnossa tulee markkinoille yksiosaisena ensi vuoden keväällä. Suomalainen versio on muokattu ruotsalaisesta laitoksesta. Linnut laulavat -pakkauksessa on 90 linnun äänet CD-levyllä ja kasetilla. Määritysopas. Käteen ja taskuun sopiva opas esittelee 317 lintulajia valokuvin, tekstein ja levinneisyyskartoin. Lajisto on ulappakiitäjineen ja ulappakeijuineen hiukan epäsuomalaisesti painottunut. Loppunut kustantajalta. Levyillä konsertoi lähes sata lajia. WSOY 1981 , 760 sivua. Sten Wahlström: Pohjolan linnut laulavat 1-12. Ruotsalainen alkuteos on Pohjoisja Keski-Euroopan linnut, joten mukana on alppivariksen ja alppinaakan kaltaista, Pohjolalle vierasta lajistoakin. WSOY 1977, 184 s. Euroopan linnut värikuvina. Jos kesäloma osuu pesimäkauden jälkeiseen aikaan, suurin osa kesämökkiläisen näkemistä linnuista on naaraspukuisia. Weilin+Göös 1985, 64 s. Staffan Ullströmin väripiirrokset noin 300 lajista muodostavat kirjan alkuosan. Jakamalla kirja viiteen osaan kuvat on mahdollista esittää tavanomaista suurempina ja yksityiskohtaisemmin. Kullakin sivulla esitellään tavallisimmin vain yksi laji. Lasse J. Otava 1979, 203 s. Lapinlinnut on uusi, tämänkeväinen tulokas. WSOY 1990, 496 sivua. WSOY 1991 . Ennen kuin äänilevyistä tuli jokamiehen tavaraa, opettaja Jussi Seppä merkitsi lintujen laulut ja muut äänet nuottiviivastolle ja julkaisi tulokset kenttäoppaana. Yli sadan lajin äänet ovat etupäässä Juhani Paatelan äänitteitä. Alkuteos onkin tanskalainen. Otava 1963-1972. Pekka J. Noin 280 lajia on esitelty perusteellisesti: sivulla tai sen puolikkaalla samasta lajista voi olla toistakymmentä väripiirrosta. Tuomas Manninen) : Lintuopas. Maaseutuja kulttuurilintukaseteilla on kummallakin 6070 lajin ääniä. Lars Johnson (suom. Kuunnellessa voi katsella siivekkäitä laulajia noin 1500 värikuvasta. Luku on liian vaatimaton määritysoppaalle. Aänikirja linnuista -teoksen aineistosta koottiin myös yhdeksän kasetin laajuinen tiivistelmä. Niin ihmeelliseltä kuin asiaan vihkiytymättömästä saattaa tuntuakin, määritysoppaissa valokuva häviää hyvälle piirrokSUOMEN LUONTO 4/92 51 . osan voi ottaa mukaan Välimerenmaihin suuntautuvalle lomamatkalle. Stuart Keith ja John Gooders ( suom. WSOY 1963. Kansiossa on kolme kasettia, joilla linnunlaulua on yhteensä kaksi tuntia. Itse kirja on omitologinen käsikirjamme, jonka nimi viittaa von Wrightin veljesten kuuluisiin, pääosin Ruotsissa majaileviin lintutauluihin Ääni kirja linnuista 1-3. Esittelee isokokoisin valokuvin, tekstein ja Ievinneisyyskartoin 107 lintulajia. Velj. painos vielä niinkin myöhään kuin 1951. Metsä, puisto ja puutarha; Meri ja rannikko; Järvet,joet, suot ja peltoaukeat; Tunturit ja havumetsä; Välimeri ja Alpit. Velj. Aikaisemmista määritysoppaista poikkeava kirja on löytänyt käyttäjänsä, sillä siitä otettiin 199 l jo 6. Kirjassa esitellään varsin perusteellisesti noin 300 lajia. Juhani Paatela ja Leo Lehtonen: Laulava lintuki,ja. Lasse J. Gummerus 1990, 254 s. Carl-Fredrik Lundevall (suom. Otava 1992. Äänikokoelma linnuista. kelpaava suomenkielinen lintuopas Kanariansaarilla tai Madeiralla retkeilevälle. Esittelee noin 400 lintulajin tuntomerkit. painokseen 1979. Kustantajalta Lintukäsikirja on loppunut. Mukana seurasi vielä 131-sivuinen käsikirja. Levinneisyyskartoista selviää kyllä lajien esiintyminen Tanskassa ja Huippuvuorillakin, mutta Viro, Karjalan tasavalta ja muut Suomen kannalta mielenkiintoiset alueet on leikattu kokonaan pois. Tammi 1986, 256 s. Laine): Lintuhavaintoki,ja. Kirjan jälkipuoliskossa ovat lajikuvaukset. WSOY 1992. Alkuteos on ruotsalainen. Äänikirjan tekstiosassa on 750 sivua. Mukana on myös 200-sivuinen kirja ja siinä 90 akvarellia samoista laulajista. Tuomas Manninen ja Heikki Pakkala): Suomen linnut. Siihen kuului kuusi EP-levyä tai vaihtoehtoisesti magnetofoninauha. Kunkin lajiryhmän johdantona ovat piirroskuvataulut, joissa osoitetaan eri lajien tärkeitä tuntomerkkejä. Nikander ja Juhani Lokki): Linnut laulavat. Jurgen Nicolai, Detlef Singer ja Konrad Wothe (suom. Kustantaja kertoo, että uusi painos on tulossa Hong Kongista vielä täksi kevääksi. Valokuvat on järjestetty kirjan alkupuoliskoon niin, että toisiaan muistuttavien lajien kuvat ovat lähekkäin. Dennis A von ja Tony Tilford (suom. Weilin+Göös 1981 , 117 s. Sitten ilmestyi Laulava lintu.kirja. Kirjassa esitellään 102 laululintulajia, kukin omalla sivullaan piirroskuvin ja levinneisyyskartoin. Lintuopas on kätevänkokoista Tietoniekat-sarjaa. Tuulikki Lahti, täydentänyt Kalevi K. Kirja esittelee 613 värivalokuvalla noin 500 Euroopassa tavattavaa lintulajia. Jfanhela Ky 1987. Kuvat ovat sivun yläpuoliskossa, teksti ja pieni levinneisyyskartta niiden alla. Laulava lintukuvasto. Benny Andersson on muuten toinen B länsinaapurin parikymmentä vuotta sitten pinnalle nousseesta popyhtyeestä! Jörgen Palmgren (toim.): Kauneimmat laululinnut. selle. Mukaan on mahtunut levinneisyystiedot ja värikuva sekä tilaa omiJle merkinnöille. Seppä piirsi kirjaansa parisataa kuvaakin. Vielä 30 vuotta sitten sai soitella ulkomaalaisia bakeliittikiekkoja, jos halusi kuunnella linnunlaulua äänilevyltä. Ääniä opettelemaan Jussi Seppä: Lintujen äänet. Useimmista lintukirjoista poiketen opas ei ole brittiläistä vaan saksalaista alkuperää. WSOY 1980, 421 s. Laulava lintukirja ylsi 4. Otto Pöyhönen): Linnut
Ahlström Osakeyhtiö Kauttuan Paperitehdas Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry BASF Oy Coca-Cola Dow Suomi Oy Eka Nobel Oy EKE-Yhtiöt EKOKEM OY AB Oy Elektrolux Kotitalouskoneet Ab/Huoltolux Elopak Oy Fincoil-Teollisuus Oy Oy Hartwall Ab Helsingin Kalansavustamo Oy Helsinkikaasu Oy !Imelä Oy Jalasjärven Sähkö Oy Jalostaja Oy T:mi Juhlavehnänen Leila Pulkkanen Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Kioski Lahtiset Kodak Oy Koirien ja kissojen ruokien ja tarvikkeiden erikoisliike KUOPIO ja MIKKELI Kokkolan Puhelin Oy Oy Kolster Ab Oy Konela Ab Lahden Lämpövoima Oy Lastentarhanopettajaliitto LTOL Barnträdgårdslärarförbundet BTLF ry Lever Limingan Osuusmeijeri Maalausliike E Heiskanen ja kumpp. Oy Mallasjuoma Oy Marabou Ab Metsäkeskus Tapio Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil oy ab Myllykoski Oy Novera-Yhtymä Oy OP-Tukku Oy Oy International Business Machines Ab Pohjois-Savon Metsälautakunta Posti-Tele Saletti Oy Lahti Sandoz Oy Silmecon Oy Sokeria luonnosta Sucros Oy Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto Suomen Palloliitto ry Suomen Unilever Oy Suomen Yhdyspankki Oy Tetra Pak Oy Tiivistevalmiste Oy Tukogardenia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola Sirpa Lahdenne Vaasan Trikootehdas Ky Venealan Keskusliitto Finnboat ry Yhtyneet Paperitehtaat Oy Yleisjäljennös Oy Yngve Roos Consulting Oy Ab Yves Rocher Finlande Oy S OME L 1 TO 4/92 51. 52 Tuemme luonnonsuojelutyötä A. vsk.
, Päävor'tot Huvudvinster a.ooo,. Yhden arvan hinta on 10 markkaa. 00/rpf/st. Jos löydät peitepinnan alta kolme samaa eläinsymbolia, voitat voittoruudun osoittaman rahamäärän . Hinta l O mk/kpl Päävoittoina l 00 x 25.000 mk Nyt on myynnissä uusi, raaputettava Luontoarpa. -Voitonjako: 25.000 mk 100 kpl 200mk 5.000 kpl 100 mk 15.000 kpl 30mk 160.000 kpl 15 mk 463.334 kpl Yhteensä 643.434 kpl Päävoitot Huvudvinster 2s.ooa. Samalla luontokin voittaa! Luonto-arvan myynnistä l % menee Maailman Luonnonsäätiön WWF:n Suomen Rahaston ja Suomen luonnonsuojeluliiton työhön maamme uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen ' suojelemiseksi. PIDÄT YHTÄ LUONNON KANSSA! Oy VEIKKAUS Ab. OITTORuur u VINS TRUTA MITATÖINTI MAKULCRING Luonto-arvat on painettu 5 arvan repäisyarkeille, joista voit valita yhden tai useamman. IOO/rpf/st
vsk.. Paikka on ollut merenrantaa noin 1000 vuotta sitten. Eräässä kokeessa viisi vuotta vedessä säi lytetyistä osmankäämin siemenistä iti enää yksi sadasta. Vesipäästäisen aineenvaihdunta on kuitenkin niin vilkas, kuten kaikilla pienillä hyönteissyöjillä, että se joutuu syömään hyvin suuria ravintomääriä, yli puolet painostaan vuorokaudessa. Pohjanlahden perukan ympärillä osmankäämillä on useita esiintymiä. Ensimmäinen radiohiilimääritys antoi siemenille iäksi tuhat vuotta, seuraava sata vuotta! Useimmat määritykset antoivat 300-700 vuoden ikiä. Varmistettu vanhojen siementen itämisennätys kyllä kuuluu vesikasville. Siihen ilmaantui osmankäämiä, jota ei tällä seudulla muualla kasva. Tenojokeen nousee kampeloita kesäisin ja niistä tehdään havaintoja kilometrien päässä joki suusta. Ovatko ne reliktejä vai nousevatko ne sinne merestä Tenoa ja Pulmankijokea pitkin. Toisaalta ihmisen silmiin SUOMEN LUONTO 4/92 51. Yleensä vesipäästäinen syö itseään paljon pienempta otuksia, vesihyönteisiä ja muita selkärangattomia, mutta myös pieniä kaloja, kalanmätiä ja sammakontoukkia, nuijapäiksi kutsuttuja. Sammakkoa ahdistellut eläin oli vesipäästäinen. Tätä varten käpytikka hakkaa reikiä koivun oksiin. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kampela katselee välillä kuukausien ajan jokien ja järvien elämää, kunhan pääsy takaisin suolaisempiin merivesiin on taattu. Niukkahappisessa, jatkuvasti kosteassa liejussa monetkin lajit säi lyttävät itävyytensä useita vuosia, mutta tuhat vuotta lienee aivan liian pitkä aika minkään kotoisen vesikasvimme siementen itämiskyvyn säilymiselle. onko osmankäämi tullut siihen vesilintujen mukana. Sieltä ponnisteli sammakko, jonka kimpussa oli hiiren kokoinen mustaselkäinen ja vai54 keavatsainen otus. Vesija rantakasvien siementen itämiskelpoisuuden säi lymisestä on verraten vähän tietoja. Mantshuriasta satoja vuosia aikaisemmin kuivatun järven pohjasedimenteistä löytyi hyvin itäviä lootuksen siemeniä. likka Koivisto Kaivurin kaveri Haukiputaalla otettiin eräästä suopellosta ruokamultakerros pois, jolloin muodostui pieni lampi. Nyt se on yleinen erilaisissa ojissa ja kaivannoissa aina Kainuuta myöten; maansiirtourakoitsija on osmankäämin ylin ystävä! Toinen laji , kapeaosmankäämi, ei ole osoittanut samanlaista leviämisintoa, vaan on pysynyt puoliharvinaisena rantakasvina. Osmankäämin siemenet vaativat itääkseen paljasta, ravinteista ja märkää maata, ja luonnossa on niukasti sellaisia paikkoja. Se tuottaa hyvin runsaasti lenninhaivenellisia siemeniä, joita kulkeutuu tuulten mukana kauaskin. Myös Tenojokeen laskevassa Pulmankijoessa ja Pulmankijärvessä tavataan kampeloita. Seppo Vuokko Koivun mahla maistuu käpytikalle Juoko käpytikka koivun mahtaa. Kampeloita järvessä Utsjoen Pulmankijärvessä on kampeloita. Siksi moinen yritys herättää kysymyksen, oliko se tosissaan vai vain kiusaamassa rääkyvää sammakkoa. Kampela on merija murtovesien kalalaji, jolle on varsin tyypillistä myös hakeutuminen jokiin ja jokisuihin suolattomaan veteen. Ilmeisesti mahlan käyttämiseen erikoistuvat vain tietyt yksilöt si llä kaikkien tikkojen keväisillä olinpaikoilla tällaista tapaa ei esiinny, vaikka sopivia koivikoita kyllä on tai sitten toiset mahlanjuontipaikat sijaitsevat sellaisissa paikoissa, joita ihmissilmä ei keksi. Vuosisatamme alkupuoliskolla leveäosmankäämi oli melko harvinainen ja niukka Etelä-Suomen rehevimpien järvien ja merenlahtien asukas. Tämä ilmiö tunnetaan erityisesti Jäämereen laskevien jokien ala juoksuilta, mutta siitä on havaintoja myös Itämeren alueelta. Pulmankijärven kampelat ovat siis nousseet sinne merestä ja mereen ne palaavatkin, jos välttävät pyydykset. Se hakkailee aivan terveen näköisiin koivuihin koloja. Ovatko vanhat siemenet itäneet vai Vesipäästäinen joutuu syömään paljon, eikä se kavahda iskemästä hampaitaan itsensä kokoiseen sammakkoonkaan. Harri Dahlström Vesipäästäinen on peto kokoisekseen Istuskelin mökin portaalla kaikessa rauhassa, kun portaan sivusta alkoi kuulua kovaa rääkynää. Kuka tämä peto oli, ja aikoiko se todella itsensä kokoista sammakkoa ateriakseen. Niitä saattaa olla tällöin useita rinnakkain. Käpytikat juovat mahlaa ja mahdollisesti käyttävät ravintonaan mahlaan tarttuneita hyönteisiä. Jäämerestä nousseet kampelat saattavat viettää kuukausia sisävesissä ennen paluutaan mereen. Vesipäästäinen on Suomessa tavattavista päästäislajeista kookkain, mutta sekään ei ole täysikasvuista sammakkoa suurempi. Lintujen avulla leviäminen on mahdollista, mutta on osmankäämi voinut tulla sinne omin voiminkin. Siksi se saattaa iskeä täysikasvuisen sammakon kimppuun ja epäi lemättä saa sen myös nujerretuksi
Harri Dahlström 55. Vastaavia värivikoja on marjoissa: on valkoisia mustikoita ja puolukoita sekä keltaisia vattuja. Kalastajan on kuitenkin selkeintä teurastaa saaliskalansa heti saannin jälkeen, eikä odottaa saavansa saaliskalat elävinä kotirantaan. Ovatko SUOMEN LUONTO 4/92 51. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Kidusten hengityspinta, missä kaasujen vaihto tapahtuu, muodostuu ohuista hiussuoniverkoston omaavista kiduslehdyköistä. Kaikissa näissä tapauksissa antosyaanien valmistus on häiriytynyt tai estynyt. Samoin pakkasessa olevan kalan kiduslehdykät tuhoutuvat nopeasti. Jos järvessä on happikato, pystyvätkö kalat hengittämään ilmakehän ilmaa. Ilma ja vesi sekoittuvat kalan suuja kidusontelossa, ja kidusten ohi virtaavassa vedessä on happea kosteissa kiduslehdyköissä tapahtuvaa kaasujen vaihtoa varten. valkoiset mansikat kovin harvinaisia. Siemenjälkeläiset saattavat olla joko valkotai punamarjaisia häiriö ei välttämättä periydy. Onko eri lajien välillä eroa. Talvisin kalat nousevat happikatovesissä avantoihin ja rikkovat vedenpinnan "haukkoessaan" ilmaa. Seppo Vuolanto Valkeat mansikat Löysin tienvarresta mansikoita, jotka olivat kypsinäkin aivan valkoisia. Edellisiähän me kutsumme sitkeähenkisiksi, ja niitä tapaa elävinä vielä päivän parinkin päästä toripöydillä tai täkykalavasuissa. Tarkkoja havaintoja kaivataan mahlan ja siihen tarttuneiden selkärangattomien käyttämisestä ravintona. Esimerkiksi ankerias, jonka kidusaukko on pieni, säilyttää kidustensa kosteuden ja myös hengityskykynsä pitempään kuin monet muut kalalajit. Kotona kalat vielä laitetaan elämään puhtaaseen veteen maun parantamiseksi. Valkoiset mansikat ovat muutoin punaisten kaltaisia, mutta punainen antosyaaniväriaine on jäänyt kehittymättä. terveiltä näyttavat koivut saattavat olla tuhohyönteisten vikuuttamia ja tikka saattaakin etsiä tällaista ravintoa. Kypsä ja makoisa, mutta jotakin puuttuu: punainen väriaine on jäänyt kehittymättä. Toisaalta tikka varmistaa tällä tavoin tulevia ruoka-apajia jälkeläisilleen. Se säilyy kasvullisesti lisääntyvänä paikallaan vuosikausia esimerkiksi Pertti Huttunen on seurannut erään Mikkelin tien varren valkomansikkakasvustoa jo kymmenen vuoden ajan. Kasvien yhteyttämisestä ei vapaudu riittävästi happea vesien eliöstölle. Se on parasta ruuaksi tarkoitetun kalan käsittelyä. Suun sulkeuduttua ja näiden onteloiden supistuessa vesi työntyy kidusten läpi ulos kidusaukon kautta. Ne hengittävät kiduksilla, jotka ovat luukaloilla kiduskannen ja sen jatkeena olevan kansikalvon suojaamassa ontelossa. Kalan hengittäessä vesi virtaa pääosin suun kautta suuja kidusonteloon. vsk. Valkoinen mansikka on harvinainen, selvästi harvinaisempi kuin valkoinen mustikka, josta tulee vuosittain Luontoiltaan useita havaintoja. Samoin tietysti vaihtolämpöisten kalojen hapentarve on kylmässä pienempi kuin lämpimässä. Esimerkiksi karppeja kaupataan Keski-Euroopassa laajalti kalalammikosta elävinä torille ja kalakauppoihin. Eräät hyönteiset, esimerkiksi tikaskuoriaiset, tekevät koivun tuoheen reikiä, jotka päällisin puolin saattavat näyttää tikan tekemiltä, ja myös niistä saattaa valua mahlaa, joka värjää koivunrungon ruskeaksi. Kalalajien väliset erot johtuvat myös niiden kidusontelon ja kidusten rakenteesta. Kalalajien väliset erot johtuvat niiden hapentarpeen välisistä eroista. Seppo Vuokko Kala kuivalla maalla Kuinka kauan kalat pysyvät hengissä vedestä nostettuina. Toiset lajit elävät ja siis kestävät huomattavasti vähähappisemmissa olosuhteissa kuin toiset. Kalat tarvitsevat happea kuten muutkin eläimet. Tikkojen mahlanjuontireiät ovat puille vahingollisia siksi, että sienitaudit ja hyönteiset saattavat tätä kautta päästä iskeytymään puuhun. Kiduslehdykät ovat limakalvopoimuja, jotka kuiville nostetussa kalassa helposti takertuvat toisiinsa ja myös kuivuvat. Valkoinen mansikka tunnetaan sieltä täältä Etelä-Suomesta. Mitään tarkempia aikamääriä kalojen hengissä pysymiseen kuivalla ei ole mahdollista määritellä, niin paljon se riippuu olosuhteista. Kysymyksessä on vähäinen perinnöllinen häiriö aivan kuten valkoisissa kanervissa, maitohorsmissa ja kissankelloissa, joita näkee melko usein. Lienee myös syytä todeta se, että järviemme happi on pääosin ilmasta veteen tullutta ja tuulen voimasta sekoittuvan veden edelleen myös syvemmälle kuljettamaa. Kun järvessä on happikato, hakeutuvat kalat puronsuihin ja pintaveteen, missä ilmakehän ilma ja siis myös sen happi sekoittuu veteen. Tietomme tikkojen mahlankäytöstä ovat verrattain vähäiset, vaikka radion luontoohjelmissa havainnot tästä toistuvat säännöllisesti keväisin. Kalan hengityspinta-ala pienenee nopeasti ja kala tukehtuu. Koivun mahtaa juoksuttavat keväisin tietyt yksilötniin ihmisistä kuin käpytikoistakin. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastal/aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI
Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ ______ koti ______ _ POHJOLA.YHTIÖT Eurooppalainen maksaa postimaksun. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. J ärjestömarkkinointi / Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300/4 00003 HELSINKI. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOLA-YHTiär Turvaa matkasija postita yhteyskorttisi jo tänään! Jgj Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Miksi et varautuisi etukäteen
Jonas Augustauskas IN 1HE WORID OF INSECI'S 403 värikuvaa englanninkielisellä tekstillä entisen Neuvostoliiton hyönteisten maailmasta. . . . Ilmoitustila myydään moduleittain. . Ja 9-14. Helsinki, Nervanderinkatu 11 , puh. (92 1) 327 001 BWC beauty without cruelty. KOP-kolmio. Kauttamme myös DAT-naulmreita. (90) 406 262 Oulu, Kajaaninkatu 13 puh. retkeilyn ohjelmapalvelut vene-ja kanoottivuokraus Ota yhteyttä Kolovesi Retkeily Ky 957-389128 ja 520186 Toriyleisöä on ainakin runsaasti. (90) 370 279 Tampere, Laukontori 4 puh. Testivoittajat: • ~E'PE -kuumakompostorit • Scheppach-oksahakettimet Ekolet-mökkiwc ym. Toivomme oikean tarjonnan täyttävän torimme hyvillä tuotteilla. Koko 25 x 29,5 x 2,2 cm. kompostointitarvikkeet 1111.Qh,. e BIOLAN® PIKAKOMPOSTORI 220 Keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin Jälleenmyynti: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh.90-876 9100 1; Y RT TI JA KAUNEUS OY ~BWC~ Korkealaatuista kosmetiikkaa Luonnon omista aineista Nyt on aika ripustaa linnunpöntöt. Aurakatu 8, puh. Modulin koko on 43 x 50 mm ja hinta 750 mk, vuosihinta 6000 mk. llmoitusmodulin koko on 43mm X 50 mm. TIiaukset osoitteella: INIBRFEXIM OY Pl 53, 20611 Turku puh. Hinta 750 mk, koko vuodeksi 6000 mk. Hinta 280 mk. (90) 876 9100 SAARIKKO OY Hämeentie 7, Hki 53 90-766 906 Luonnonystävän kauppa on lähellä Sinua! MYYDÄÄN vähän käytetty ulkoäänityksiin sopiva AKG CS22 ENG mikrofoni. puh. Esimerkiksi tämä numero luetaan jo runsaassa 110 000 taloudessa. YRTTI JA KAUNEUS OY Selim Lindqvistin kuja 4 B 00370 Hki p.551 404, fax 553955 Lujatekoiset linnunpöntöt saat Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy,n myymälöislä. l<OHPOSTOIHTIPI\LVELU l<y puh & fax 90-37 96 96, 949-40 48 56 TERVETULOA LUONTOTORILLE ! Suomen Luonto on avannut Luontotorin kaikille niille yrittäjille, joilla on tarjota luonnonläheisiä ja luonnon kannalta hyviä vaihtoehtoja lukijoidemme käyttöön. Asukkaat ovat jo matkalla! Luontotori on luonnonläheisten tuotteiden ja palveluiden markkinapaikka. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy,n myymalät ovat avoinna ma-pe 9-17. (931) 145 715 Turku. Lisätietoja (90) 876 9100 Tuulikki Aaltonen-Jokela KODAK DIAFILMIT: EdullisiN TAPA OSTAA FOTO Hertell T uoMiokiRkoNkArn 17 TAMPERE puJt. 921503 808 ~,---· KOLOVESI RETKEILYKV 58300 SAVONRANTA 957-389128, 972-67 133 Haluatko tutustua Koloveden kansallispuistoon. 9}1.-12} 20~ TILAA UUSI HINNASTO!. Ensimmäinen julkaisu siltä alueelta. Esimerkiksi • • • ji Hakunila, Hiirakkotie 6 tia1spbnllb 45 mk. Suomen
by Anne Brax Suomen Luonto 5 1(4 ): 34-37 At present Fin land generates one-tenth of its energy from wood, which is thus on a par SYYSLOMA KANSAINVÄLISESSÄ LINTUSVMPOSIUMISSA JA PUSHKARIN KAMELIMARKKINOILLA INTIASSA Agran lähellä sijaitseva KEOLADEON 29 km_ ka_nsallispuisto muodostaa erään maailman parhaimmista kostetkotsta. 20$. ln the northern part there exists perhaps the world's most extensive drumlin area, featuring almost 15,000 moraine accumulations. vsk.. krs., 00151 Helsinki puh. sihteeri Jaona Num1ine11, vs. lsolated dwe ll ings are common and there are none of the large villages seen, for instance, in Häme Province. Finland has no shore legislation preventing buildings going up next to the water, SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Puhlished hy the Finnish Association for Nature Consen •ation Address: Runehergink. Matkanjohtajana lehtori Pirkko Lehtiö. järj. 90-694 6635. Saimaa is the world 's 43rd largest lake but its shoreline ranks among the world's longest: 15,000 ki lometres. It would be necessary to obtain the wood From the forest almost free of charge for it to be able to compete with other energy sources. The extremely endangered whitebacked woodpecker manages to just hang on in old birch fo rests spawned by the swidden era and barely surviving our own. 17 .11 . (953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18, %200 Rovaniemi puh. 63 A, Helsinki puh. kans.väl.sihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, vs. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Matkan kesto 4.11 . (%0) 311 550 Tuula l eskelä Uusimaa Perämiehenk. Tarkem pi matkaohjelma ym. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Hui/unen (pj.), (981) 353 216, Veikko Aalo, Malli Haavisto, Timo Hokka11e11, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura, Lasse Porsanger, Taisto Ramala, Petri Seppälä, Taija Sippel. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax : +358 446 914 so thai these buildings, orat !east their accompanying saunas, almost inevitably appear along the shoreline. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Saimaa is home to some glacial relics left there during a period when it was connected with the sea, some 10,000 years ago. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LOTTO ry. kurssisihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Elli Koski, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumpponen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas. This is also helping to genetically maintain the old Finnish domesticated animal strains, including canle, sheep and chickens. 1 D 5. Tallbergink. Voit osallistua symposiumiin ja/tai "bongailla" puistossa tai sinulle järjestetään muuta ohjelmaa. Tou rism and Wild Life Society of lndia järjestää 12.-14.11.1992 kansainvälisen kosteikkosymposiumin Kansallispuistossa, jota uhkaa kuivuminen ja sen myötä mm. Symposiumii n osallistujilla on osallistumismaksu, n. Settlements for the same reason have taken the form of modestsized hamlets. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Savo province of a thousand lakes by Seppo Vuokko, Kaarina Tiainen and Päivi Suikkanen Suomen Luonto5 /(4): 12-2 1 With one quarter of the province under water, South Savo is indeed the hub of Finland 's lakeland. lt is an almost poll ution-free energy source, it does not produce (net) greenhouse gases, and a catalytic converter is being developed for the removal of carcinogenic PAH substances from small boiler flue gases. Penlli Tlmneberg ALUESIHTEERIT Varsmais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49---51 20100Turku puh. The construction of a fifth nuclear reactor is believed to requi re a work force of 2000, of whom most would be only temporarily employed. The Finnish Association for Nature Conservation has suggested that fossil fuels be taxed according to their carbon content, and nuclear reactor insurance premiums raised so high that they would adequately cover damage caused by leaks. Boating has also burgeoned on Saimaa, which has a sea connection to the Baltic in the form of the Saimaa Canal. Siperian kurjen ainoan säännöll isen talvehtimisym päristön menetys. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOME LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. with nuclear power. According to estimates by the Finnish Forest Research Institute the constant consumption of around 10 mi ll ion cords of wood would keep 10,000 people employed. Just recentl y wood has again been put forw ard as a viable proposition, for several reasons. A good deal of South Savo !ies under a single water body, Lake Saimaa, consisting of 18 interconnected basins linked by narrows. Summer house construction threatens these seals. Sen vuotuiset kamelimarkkinat ovat Intian suurimpia ja näyttävimpiä tapahtumia; tuhansittain värikkäitä rajasthanilaisia, kameleita, hevosia, ratsastuskilpailuja, kansantanssiesityksiä ja pyhiinvaeltajien rituaali menoja! Matkalla näet tietenkin myös Taj Mahalin, Jaipurin Amber linnoituksineen sekä Delhin. Matkalle voit ilmoittautua heti: Projektimatkat / Rauni Tirri, Fredrikink. Tharin autiomaan reunal la sijaitseva Pushkaron hindujen pyhiinvaelluspaikka. (90) 642 881 telefax (90) 622 1815 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Powanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, energiasihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. ln the wake of the swidden agriculture, or slash-and-burn, of yesteryear, the South Savo landscape is characterized by deciduous forests. informaatiota lähetetään osanottajille. Energy from wood is made use of mainly by the pulp industry, which burns the lignin remaining in the spent liquor. Of the 10,000 or so which spring up each year in Finland, around one thousand chalets are built on Saimaa's shores. The current nuclear reactor accident compensation level in Finland is FIM 600 million (approximately USD 150 mi llion), compared to USD 7 billion in the United States. The Technical Research Centre (VTT) considers that wood could produce 1,0001,500 megawatts of extra electricity in district heating stations and pulp mi lls. The most fam ous of these species is the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis), now extremely endangered and reduced to 170 individuals. (90) 876 9100 Postimyyntiä kokq maahan LUONNONKUV A-ARKJSTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. About 30 million cu.m of annual timber growth remai ns uncut , if trunk wood alone is considered. lt is estimated that about 20 mi llion cu.m of wood of no use to industry but capable of producing energy are left in the forests; this is equivalent to the output of three to four nuclear reactors. 400 lintulajia. Endeavours are being made to preserve Savo's quaint character by using some areas for grazing, thereby keeping the vegetation in check. There are 13,700 islands, inhabited by typical wilderness birds like the black-throated di ver, osprey and raven. (981) 3115 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Trans/ated by Leigh Plester SUO ME LUONTO 4/92 51. This is higher than in any other industrialised country. There has been no investment in the use of wood for heating purposes and electricity production, despite the alarm caused by the last oil crisis. There is plenty of wood in Finland. 11 A, 00150 Helsinki puh. Far from being monotonous, however, its scenery is more like a patchwork quilt, rocky hills a few dozen metres high, miniature gorges and narrow sounds alternating with each other. There are fewer bogs and mires than elsewhere in the country, covering only 10 % of the region's surface area. (90) 642 881 Satu Hemula-Nieminen SUOME LUON O SUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. Hinta 13 000 14 000 mk riippuen osanottajamäärästä. The use of wood would create jobs mainly in the countrys ide. The obstacle to increased use of wood is its price. Would wood be the answer to Finland 's energy problems. Loka-maaltskuun välisenä aikana siellä tavataan n
VARSINKAAN KUN PIHAN JOKA LAVESSÅ VAHDATAAN SILMÄT RUVELLA.'.~ . SAHÄN OLIT VAILLA PUHELINPOYTÄÅ ,. JA AJATELKAA.' •.. i:AAL.LA ON \ Hp.N HUIPPU VKSILO.~~ Klli--05 VAAN MUTfA MINÄ EN OLE PITÄNYT TAPANANI HAALIA KAMOJA ROSKIKSESTA.' ... L..IPASTD AU-TOON VAAN/ .. LIIAN HIE.NO TAA OLIS ' SULL.E OLLUTKIN.~~ME.NEcPÄI-IÄN TOSI ThRPEE.5Ee.N KUN ME. ALLE KOLM ~Ll.A ~NI-JILLA!/./. PUUH.~ . . TAJUTONTA HITEN TÄTÄ ROJUA EHTII KERiYÄ PARISSA VUODESSA VAIKKEI OHISTA MIE.LESiÄÄN MITÄÄN.' HUTSI HE.1.~. . 1 \ '1 ! ! Htv\ .. • I OIKEIN ON UMPIPUUTA .. He AJE-TAAN JOKA TAPAUKSESSA KIERRÅTVSKESKUKSEN OHI/ ,.AITOA TALONPOIKAISAN,\\KKIA 1800-LUVULTA, . . . PAINOSTA PÄÄTE.U.i;.N ,., KUKA VIELÄ VÄITTÄÄ E11EI IHHISISSÅ ENÄÄ NYKYÄÄN OLI$' PYYTEETÖNTÄ AUTfAH ISHAL..UA.'. VIEDÄÄN SE KIERRÄ1V5KE.SKU KSE.EN/.-' TULKAAS KATSOHAAN HTT~N MAHTAVAN 1.-ÖYOON ME.IKÅTYTTO TEKI DIVARISTA.~
· · ·. Suomessa kampanjan ta11sta1·oi111ia 0l'at EKO-92 rvörvhmään kuul11mt ympäristö_/är1estöt sekä lähes 150 jä,jestön muodostama Kehit\'svhteisrvö11 pali·elukesk11s. Kampanja11 ta,·oilleena on lisätä vleistä tietoisuul/a kesäkuussa · 1992 pidel/äl'än YK:n ympäristöja kehirysko11ferenssin teemoista. 4IIIIIE ELÄMÄN PUU Sitoumus pla11eel/a111me puolesta Elämän puu sitoumus planeellamme puolesta on riippumaton aloite, jonka toteu11a,·at Yhteinen maailmamme -kampanjaan liillyneet eri maiden yleisradioyhtiöt ja ka11salaisjä1jestöt