54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Maakunnasta lisää sivuilla 18-26. 27 Sulava lumi on vesieliöille kauhistus, Teemu Tast ................................................................ 14 Metsiemme uhanalaisin lintu joutuu yhä ahtaammalle, ellei tahtoa sen elinympäristön suojeluun löydy. mk. (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 082 14 Toimi11ajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Taottu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Ai la Maikki, 228082 18 Värierottelu! OffsetKopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 26.07. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 4 Kuluttajan valinnat ..................................................... Rosvonaainainen veijari, Jouko Kuosmanen .................................................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 2 1.05. Summaries of the Main Articles ............................... Kansikuva : Helena Tuomaala on kuvannut kangasvuokon, jonka voi löytää mm. Suomen luonnonsuojelul iiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Nyt on se aika. Tilaushinnat Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. 2 Hillerit odottelevat perheenlisäystä näinä aikoina. z LJ.J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 11 Vettä ja soraa samasta kuopasta, Matti Torkkomäki .................................... llmo1tusmyynti Ilmoitu myynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Säästötilaus 265 . .46 Kirjoja .................................................................. 30 Nastat naapurit, Terho Poutanen ja Juha Valste ... 32 Lintuj"en asuntopulaa voi helpottaa nikkaroimalla tai ostamalla niille sopivia pönttöjä. llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 5 6-7 8 2 1.04. .... : ................. 16 Hillerikin on helpottunut talven mentyä. Kotimaasta .................................................................. Maakunnat tutuiksi: Kymenlaakso Haapasaaresta Repovedelle, Seppo Vuokko ..... 22.06. 59 SUOME LUONTO 4/93 52. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Vesikko ...................... vsk.. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. 8 Kysy ekoneuvoa ........................................................ Eteläisessä Suomessa asustavasta näätäeläimestä enemmän sivuilla 16-1 7. 18 Vaihtuuko Kymi kanavaan. Toisen Salpausselän kangasmetsistä Kymenlaaksosta. Mielipiteitä, keskustelua ......................................... 36 Kolmivuotiaan Namibian asukkaat opettelevat elämään sovussa kuivuuteen sopeutuneen luonnon kanssa. 24.05. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Irtonumero 33 markkaa. 23.08. 22 Repovesi kansallispuisto kutistuu paikalliseksi suojelukohteeksi, Mika Honkalinna ja Juha Vesala ........................ Se kaivelee mieluummin pesäkoloa maahan kuin möyrii lumessa. ................. Namibiasta sivuilla 36-42. ........ Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 50. .................. Valkoselkätikkoja pesii enää 30-40 paria, Timo Laine ................................................................ 28 Riemua kevättulvalla, Heikki Kokkonen ............... Sakaalin jäljet vievät autiomaahan. ................ Namibiassa kuivuus ei ole kirous, Jorma Laurila ........................................................... 24 Tehoton itä, ahne länsi Antti Vahtera ............. Alice Karlsson .... Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. 12 Puheenvuoro siitä, miten vaarallisille vesille saatetaan ajautua, kun kunta valvoo maa-aineslain toteuttamista. ............................... 10 Rohkeuden eri lajeja, Hannu Niklander ............... 50 Kysy luonnosta .........................................................
Joutsassa ja Parikkalassa, ja monet muut likkojen kotikoivikot ovat vaarassa. Ehdotuksista tärkeimpiä on nykyisten valtioneuvoston luonnonsuojeluohjelmia koskevien periaatepäätösten korvaaminen luonnonsuojelusuunnitelmilla. Tehtävä ei ole helppo, sillä maanomistuksen suoja on Suomessa erittäin vahva. Toinen keskeinen syy on luonnonsuojelun ostoja korvausvarojen krooninen vähäisyys. vsk. 52. Arveluttavaa on se, että jos toimikunnan ehdottama maanomistajan suojeluhankkeen vireillepano-oikeus toteutetaan ilman, että riittävästä rahoituksesta huolehditaan, suojeluohjelmat voivat romuttua lopullisesti. Näin on hiljattain käynyt mm. Toimikunta ehdottaa, että säännökset ulotettaisiin myös jo hyväksyttyihin suojeluohjelmiin. 3. Maanomistajan oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen suojelun aiheuttamista menetyksistä ei liene erimielisyyksiä. Merkittävä syy luonnonsuojelun heikkoon tilaan on monessa suhteessa ajastaan jälkeen jäänyt luonnonsuojelulakimme vuodelta 1923. Monet kohteet tuhoutuvat vähin äänin ennen kuin ne ehditään suojella. Hyvänä puolena olisi se, että nykyiset ohjelmat saisivat vahvemman suojan. Laki pitäisi pikaisesti uudistaa vastaamaan nykyajan tarpeita. Toimikunta pyrki etsimään myös keinoja, joilla luonnon monimuotoisuudesta ja maanomistajan oikeusturvasta voitaisiin huolehtia samanaikaisesti. Tämä vaatii, että riittävä rahoitus kytketään lakisääteisesti suojeluohjelmiin. Maanomistukseen liittyy myös eettinen vastuu maan rikkauden säilymisestä. Suojeluohjelmistakaan ei nykyisellään ole juuri apua, sillä ne eivät sido oikeudellisesti maanomistajaa. Valkoselkätikan ja satojen muiden uhanalaisten lajien oikeusturva on erittäin heikko. Mietintöön eriävän mielipiteen jättänyt asianajaja Matti Wuori arvosteli toimikuntaa maanomistajien oikeuksien liiallisesta korostamisesta luonnon ja yhteiskunnan kustannuksella. MTK:ta ja maanomistajia toimikunnassa edustanut osastopäällikkö Markku Tomberg vaatiikin, että suojeluohjelman kohteista pitää luopua, jos budjettivaroja ei ole riittävästi. Suunnitelmaan sisältyville alueille astuisi voimaan toimeenpidekielto siksi kunnes kohde on suojeltu, ja toimenpidekiellon rikkomisesta myös rangaistaisiin. Maanomistus näyttää MTK:n maailmassa kulkevan kaiken muun edellä. Mutta mikä on kohtuus. Suojelupäätös pitäisi nimittäin tehdä yhdeksän kuukauden kuluessa vireillepanosta, ja ellei silloin ole ostotai korvausrahoja, saattaa suojelu mitätöityä. Myös maanomistajilta pitää edellyttää yhteisvastuullisuutta luonnonrikkauksien suojelussa. Tikkojen kotimetsiä on kylmästi pantu pinoon, ja kuolemantuomioita on jaettu niin tikoille kuin tikkojen suojelijoille. Siitä ongelmat alkavat. Valkoselkätikan oikeusturva romahtaa, kun pesämetsä pistetään pinoon. Ajatus on luonnonsuojelun kannalta kylmivä. tehty muualla Euroopassa. Kohtuullinen korvaus pitää maksaa, mutta kohtuullista ei ole se, että kaikesta maksetaan. Pankkien pelastamiseen ollaan valmiita uhraamaan kymmeniä miljardeja, mutta todellisen kansallisaarteemme, luontomme, vaalimiseen ei nähdä tarpeelliseksi sijoittaa edes muutamaa sataa miljoonaa markkaa vuodessa. Maaliskuussa julkistettu Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmän mietintö, joka osaltaan valmistelee luonnonsuojelulain uudistamista, sisältää monia hyviä ehdotuksia luonnonsuojelun ja uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi. Jorma Laurila SUOMEN LUO TO 4/93 52. Sitä paitsi maanomistajienkin, tai ainakin heidän jälkeläistensä, edun mukaista on suojella luontoa. Siinä on kuitenkin myös arveluttavia näkökohtia. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Wuoren ajatukset kuulostavat järkeviltä. Suojelu voidaan toteuttaa myös käyttörajoituksin, jolloin alue säilyisi maanomistajan hallussa. Riossa allekirjoitettu luonnon monimuotoisuuden suojeluun velvoittava sopimuskin unohdettiin jo ennen kuin muste oli kuivunut. Muutoin tämä johtaa siihen, että maanomistajalla on oikeus vaatia korvausta myös sellaisten suunnitelmien estymisestä, joita hänellä ei ole ollut aikomustakaan toteuttaa tai joilla ei markkinoiden kysynnän puutteessa olisi edes mahdollisuuksia toteutua. Valtioneuvosto ei suojeluohjelmia hyväksyessään ole välittänyt huolehtia niiden rahoituksesta. Hänen mukaansa vain maan nykyisen, kohtuullista hyötyä tuottavan käytön estyminen pitäisi korvata, ei siihen liittyviä spekulatiivisia odotuksia. Tikka itse on viaton ja syytön huonoon jamaansa, johon se on joutunut yksioikoisen ja lyhytnäköisen metsien käsittelyn takia. vuosikerta 4 1993 Luonnonsuojelu vaatii yhteisvastuuta myös maanomistajalta Valkoselkätikka, lahokoivikoiden hiljainen koputtelija, on viime aikojen tunnetuin sijaiskärsijä. Kuvaavaa on Tombergin toteamus, että "työryhmän työ on annetun toimeksiannon pohjalta rakentunut liiaksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinojen parantamiseen. Wuori korosti myös omistuksen sosiaalisia ulottuvuuksia: kaikesta ei pidä maksaa korvauksia ja esimerkiksi rantojen suojelu pitäisi hoitaa lailla, kuten on . Pääongelma, maanomistajien oikeusturvan kuntoon saaminen, on jäänyt liiaksi luonnonsuojelun tehostamiskeinojen etsimisen jalkoihin". Ainakin yhdessä asiassa maanomistajien ja luonnonsuojelun edut käyvät kuitenkin yksiin: ohjelmat tulisi toteuttaa mahdollisimman ripeästi
Esimerkiksi Kuusamossa rengastettu kurki on havaittu Saksassa ja Kiikassa rengastettu lintu Algeriassa. Viime syksynä tekniikka oli kehittynyt ja lähettimen paiPIHLAJAN MARJA KARPALO MESIMARJA ODON Maamme kurjista osa muuttaa Saksan ja Ranskan kautta Espanjaan ja osa Unkarin kautta Tunisiaan ja Algeriaan. Mesimarja muutti Unkarin kautta Tunisiaan Soussen lähistölle, jossa lähetin vaikeni. Siinä kasvaa runsaasti pähkinäpensaita. Kurkien I.· pk~simäalul e onhka'.:ilal ila_ me,!··@ ttty vaa eanvt rea a Ja ta .~ vehtimisalueet oranssilla. S a tellii ttikurk i projekti käynnistyi 1989 Tallinnan kansainvälisessä kurkikokouksessa. Odon muutti oletettavasti Viron ja Saksan kautta Espanjaan, josta se lähti myös paluumuutolle. Heponiemen arvokkaimmat tammet ovat kasvaneet avoimella paikalla, ja hoitotoimet palauttivat ne entisiin kasvuoloihin. Ikitammille valoa Kuusettuva tamrnimetsä kunnostettiin Karjalohjan Heponiemessä harvennushakkuilla kahdessa vaiheessa vuosina 1989-90 ja 1992. Suomalaiset innostuivat asiasta, koska meidän kurkiemme muuttoreitit ja talvehtimisalueet ovat tuntemattomia. Unkarissa havaitaan syksyisin jopa 75 000 kurkea, joista noin 15 000 muuttaa Tunisian-Algerian alueelle. Suurin osa kurjistamme muuttanee Unkarin kautta. Siinä haastetta jatkotutkimuksille. kiviko[l alvejuurta.. Ilman hoitotöitä tammet olisi4 Jurvan Karpalo-kurki muutti Unkariin, jossa sen lähetin vaikeni. Runsaassa valossa tammet pysyvät vanhoina ja kääpien lahottaminakin elinvoimaisina. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. Maatkaavatko loput 60 000 kurkea Niilille. Jyhkeärunkoiset, alhaalta asti haarautuvat vanhat tammet kasvavat onttoudestaan huolimatta tuuhealatvaisina. Leh" temme mennessä painoon > Odon odotteli Saksassa, että kevät ehtisi Suomeen. Projekti viivästyi vuodella koska ei tiedetty, miten lähetin saadaan pattereiden loputtua putoamaan kurjesta. Samantapaiset toimet kuin Heponiemessä saattaisivat aiheuttaa tuhoa muunlaisessa tammimetsässä. Antti Karlin Satelliittivalvonnassa olevien kurkien muuttoreitit ovat melko tarkkaan selvillä, vaikka kwjen ja lähettimen yhteiselo ei ole ongelmatonta. Talven aikana se kävi ainakin Unkarissa asti. Lintujen selkään kiinnitetään pieni ra· diolähetin, joka paljastaa sekä lentoreitin että talvehtimisja pesimäalueen. KOTIMAASTA Satelliitti seuraa kurkien muuttoa nokin oli pudonnut 150 grammasta 65 grammaan. L___;__...:::...___::........:.--'-:..:.:.:...-..:......:.c.:..._ _ _ _ _ _ _ _ _ ~ ' " ' vat vähitellen ränsistyneet varjostavan ryteikön sisään. On kuitenkin vaikea sanoa, miltä alueelta muutetaan mihinkin. Ensin kaadettiin ikitammien latvuksia varjostaneet puut, ja parhaille nuorille tammille tehtiin tilaa harvennushakkuilla. Maapalloa kiertävät satelliitit seuraavat suomalaisten kurkien muuttoa. Lopulta löydettiin leikkauksissa käytettävä lanka. Pihlajanma,ja ravisteli lähettimensä irti Virossa , Karpalon lähetin vaikeni Unkarissa ja ~Mesima,jan Tunisiassa. Kesällä 1991 ensimmäiselle satelliittikurjelle, Pihlajanmarjalle, valjastettiin lähetin Punkalaitumella. Tammimetsän hoito on kuitenkin jokaisella paikalla yksilöllistä. Se hajoaa määrätyn ajan kuluttua jolloin lähetin putoaa linnun selästä. Pensaskerros jätettiin mahdollisimman tiheäksi. Tällöin valjastettiin Mesimarja Vaalassa ja Odon Vaasan lähistöllä. Pihlajanmarja havaittiin seuraavana kesänä pesimäseudulla Suomessa. Nyt odotetaan kiinnostuneina, matkaako se Suomen kautta Ruotsiin. Heikki Kiuru Arviolta yli 300vuotiaiden tammien latvuksia vwjostaneet puut on poistettu, ja pähkinäpensaille sekä taikinamarjalle on tehty tilaa. Syyskuussa lintu muutti Viroon Vormsin saarelle, missä se ilmeisesti nappasi lähettimen irti. Kenttätyön uurastajina ovat olleet lounaishämäläiset Jouko Alhainen ja Arto Miikkulainen, jotka hakivat satelliittilähettimen kiinnitystekniikan Maailman kurkisäätiön asiantuntijoilta Yhdysvalloista
Järjestö on viime aikoina panostanut muuttolintujen suojeluun. Parhaiten edistyy Kolin " " ·S " Vaarallinen muuttomatka Suomen lintutieteellisten yhdistysten liitto juhli 20vuotistaivaltaan muuttolintujen suojelusymposion merkeissä ensimmäisten lintujen juuri saapuessa Suomen rannikolle. Jo noin kolmannes tämän vuoden rahoista on mennyt, kun Joensuun edustalla, Pyhäselällä, olevat saaret ostettiin valtiolle. ;; ·, § § "cf l -1,. Se sekoitetaan usein haahkan metsästyskauteen, joka kuitenkin alkaa vasta kesäkuun ensimmäisenä. luohjelmaan kuuluvaa pienehköä aluetta. "Asennekasvatus on suojelussa tärkeää", korosti lmbo! .: suojelu, mutta rantojen ja ling l tuvesien lunastus on vasta "' alussa. huhtikuuta ja päättyy 21. Kimmo Repo 80% 4% .___ 100 6% Pohjois-Karjalan läänin pinc ta-alasta suojeltavaksi havi§ teltu maakaistale on kurjen ------'-o J jalan kokoinen, suojellut alu.. Yhtä innokkaita pyytäjiä ovat Turkki, Italia ja Malta." Liiton vieraaksi oli saapunut juuri BirdLife Internationaliksi nimensä muuttaneen kansainvälisen linnustonsuojeluliiton Christoph Imboden. .. "Suojelualueet ovat muuttolinnuille välttämättömiä", totesi Imboden. Tämä erittäin uhanalainen siperialainen kuovi talvehtii Marokon kosteikoissa, eivätkä kuovia uhkaa pikkupojat vaan maan hallitus pikatiesuunnitelmineen. Pohjois-Karjar ha 000 tavoite 6000 5000 4000 55% 3000 1 2000 1 1000 t 1 _ 19% lan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston mukaan viime vuosina on keskitytty lähinnä Kolin kansallispuiston laajennukseen ja kauppoja onkin tehty melko hyvin. Puisten ja muovisten houkutuslintujen pettävään seuraan herkästi laskeutuvia pilkkasiipiä päätyy keväällä pataan yli 20 000 vuodessa eli enemmän kuin pilkkasiipiä pesii koko Suomessa. Koko valtakunnassa luonnonsuojelualueiden ostorahat ovat vähentyneet viime vuoden 118 miljoonasta 83 miljoonaan ja korvausrahat runsaasta 26 miljoonasta 16 miijoonaan. Kevätmetsästys on laajinta Ahvenanmaalla, mutta myös muualla Suomessa on noin pari tuhatta kevätmetsästäjää. Sillä on monia yhteistyöhankkeita etenkin Afrikassa Suomen luonnonsuojeluliittokin on mukana Hadejian meikäläisillekin lintulajeille talvella tärkeän kosteikon suojelussa Nigeriassa (ks. "Vapaaehtoiset järjestöt, kuten Maailman Luonnon Säätiö, sijoittavat uhanalaisten suojeluun ja tutkimukseen kolmisen miljoonaa markkaa vuodessa, mutta valtiolta liikenee alle miljoona." Suomi ei siis piittaa monimuotoisen lintumaailmansa SUOME LUONTO 4/93 52. Rassin mukaan valtiovalta ei kanna vastuutaan uhanalaisten lajien hoidosta, eikä näin ollen välitä muuttolinnuistakaan. Jäljellä olevilla rahoilla ostetaan kymmenkunta rantojensuojeLuonnonsuojelualueiden ostoon on tänä vuonna Pohjois-Karjalassa käytettävissä vähän yli kuusi miljoonaa markkaa, kun vielä viime vuonna rahaa oli lähes kaksi kertaa enemmän. Lintutieteilijöiden mielestä ikävintä on vesilintujen kevätmetsästys, jossa ammutaan kymmeniä tuhansia pesimäseudulleen kiirehtiviä alleja, haahkoja, pilkkasiipiä, telkkiä ja isokoskeloita. "Muuttolinnuissa on sama osuus uhanalaisia kuin Suomessa talvehtivissakin lajeissa", muistutti ympäristöministeriön Pertti Rassi. Ympäristöministeriön kaavailujen mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalaan saadaan luonnonsuojelualueiden ostoa varten jatkossa viitisen miljoonaa markkaa vuosittain. SL 4/1990). toukokuuta. "Hyvä esimerkki on Ghana, jossa pikkupoikien mielihuveja on ollut tiirojen pyydystäminen mitä erilaisimmilla ansoilla. Valistustyö tehosi ihmeen nopeasti." Vaikeampi urakka BirdLife Internationalilla lienee esimerkiksi kaitanokkakuovien suojelussa. l eet mahtuvat yhden varpaan i alle. Suomalaisilla ei ole syytä ylpeillä muuttolintujen suojelulla, sillä turhan usein riemukas muuttolento katkeaa Suomessakin luotiin tai haulisuihkuun. Moni Vienanmeren ympäristön lampare jää nam ilman kosioparia upean juhlapuvun sulat kynitään Itämeren vieraisiin vesiin. Pyydettyjen lajien joukossa oli uhanalaisiakin lajeja. Rahapulan vuoksi luonnonsuojeluohjelmien toteutuminen hidastuu kaiken aikaa, ja valtion säästölinja jatkuu tiukkana ainakin kolme seuraavaa vuotta. Antti Halkka 5. Tätoteutunut km 600 500 400 300 200 . "Egyptin pohjoisranta suorastaan peitetään verkoilla odottamaan lintuja, jotka syödään. vsk. nä vuonnakin Kotiin uppoaa noin kaksi miljoonaa. Kevätmetsästys alkaa 10. KOTIMAASTA Kuka myisi ale-hintaan Pohjois-~arjalaa. den. tulevaisuudesta, mutta ei linnuilta puutu dosentti Juha Tiaisen mukaan vaikeuksia muuttomatkaltakaan
Kevätkukkien, esimerkiksi sinivuokon ja leskenlehden lehdet kehittyvät vasta kesällä, kun kukka on jo lakastunut. Niiden aika on muutenkin lyhyt, jo touko-kesäkuulla muut kasvit päihittävät nämä kasvimaailman kauniit pioneerit. Vuokkojen lääkeaineet ovat myrkkyjä ja aiheuttivat liian suurina annoksina sisäisiä verenvuotoja ja pahimmassa tapauksessa kuoleman. Samoin imikän kukan värin muuttuminen iän mukana punaisesta siniseen oli vihSinivuokot ovat kauneimmillaan kasvavina. Metsäkeskus Tapio ja metsähallitus puolsivat aineen käytön hyväksymistä. Kevätkukilla on myös todellisia lääkevaikutuksia. Ensimmäiset leskenlehdet työntävät kukkavanansa vaikka läpi hangen. Metsäntutkimuslaitoksen mielestä kemikaalien käyttö metsänhoidossa ei ole yleistynyt siinä mitassa kuin tarvittaisiin; toivottua sekametsää ei saada, ellei kasvillisuutta ensin hävitetä istutettavilta aloilta. Kevään ensimmäiset kukat g talvehtivat maanpinnassa J nuppuina, joissa ovat jo kaikki kukan osat valmiina. vsk.. Au] rinko lopettaa talvilevon, ja kukkavanat venähtävät nopeasti ylös maasta. Sen tarkoituksena on helpottaa metsän uudistumista rehevillä mailla. Valmisteen tehoaine imatsapyriini säästää havu6 jeenä keuhkotautilääkkeestä. Uusi tehotappaja metsiimme Valtakunnan kestävän kehityksen tavoitteista ja Tapion pehmeistä metsänhoidon ohjeista huolimatta Kemira toi Suomen maankamaralle jälleen uuden torjunta-aineen, Arsenal 250:n. yskään, astmaan ja rintakipuihin. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät valkovuokkoa nivelsäryn ja reuman hoitoon. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas Pohtilan ja tutkimusjohtaja Jari Parviaisen allekirjoittamassa lausunnossa ri Hippokrates käytti leskenlehteä jo 400-luvulla eKr. Ne eivät kärsi kylmyydestä, sillä kukkavanan kasvureaktiot tuottavat lämpöä. Lisäsyinä vastustukseen oli myös aineen pitkävaikutteisuus, minkä uskotaan vähentävän metsäluonnon monimuotoisuutta. Ennen vanhaan uskottiin, että kevään ensimmäiset kasvit olivat jotenkin maagisen voimakkaita. Vapun tienoilla lehdoissa kukkivat vuokot, joiden jälkeen kukkaan ehtivät käenrieskat, kiurunkannukset, imikät, näsiät, rentukat ja kevätlinnunherneet. Sitä ei esimerkiksi ole todettu ihmisille kovin haitalliseksi ja sen käyttömäärät ovat pieniä", kertoo ylitarkastaja Leena Ylä-Mononen. Yksi Arsenal 250 -käsittely riittää koko puusukupolvelle. Uskottiin myös, että Jumala kasveja luodessaan jätti kasviin jonkin merkin, joka vihjasi sen käyttötavasta. Valkovuokko tunnettiinkin keskiajalla noitien käyttämänä veriyrttinä. Muuttolinnut saapuvat, kiimaiset sammakot kurnuttavat lammikoissa ja kutuhauet polskivat rantakaislikoissa. Lisäksi lausunnossa todetaan: "Myyrätuhot voidaan täysin torjua hyvällä kemiallisella torjunnalla ja vain sillä ei muutoin." Vesija ympäristöhallitus vastusti Arsenalia aluksi, koska se hajoaa hitaasti, ja on mahdollista, että myrkky kulkeutuu Sammakoiden ja lesken/ehtien keväthuumaa. Niitä ei kannata kerätä, sillä ne lakastuvat maljakossa nopeasti. Esimerkiksi kreikkalainen lääkäpuun taimet, mutta hävittää kaiken aluskasvillisuuden useiksi vuosiksi ja tehoaa yhtä lailla lehvästön ja juuriston kautta. KOTIMAASTA Kevät kukkii Keväällä talven kourista selvinnyt luonto herää. Niinpä sinivuokon lehdet muistuttivat maksaa ja lehtiä käytettiinkin maksasairauksien hoitoon. Kauneimmillaan kevätkukat ovat kasvaessaan. Hannu Eskanen pintamaata syvemmälle. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 4/93 52. Se on ihmisille ja eläimille vain lievästi myrkyllinen, mutta vesikasvit sekä viherja sinilevät se tappaa helposti. mekaaninen torjunta on Sirpm käyttöä ja tallaamista. "Aineen hyväksymistä päätettiin vesija ympäristöhallituksessa puoltaa lopullisen lausuntokierroksen jälkeen, koska siinä on joitakin etuja käytössä oleviin torjunta-aineisiin verrattuna. Esimerkiksi kevätesikoista sai erinomaista kauneusvoidetta. Myös vuokot ovat entisiä lääkeyrttejä
vsk. Mukana on myös tietoa kokouksen valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Ilomantsin Hattuvaarassa pikkulintujen ruokintapaikoilla ja maatiloilla tepasteli koko viime talven harvinainen vieras, turkinkyyhky. UNCEDkirjan avulla viranomaiset haluavat virittää keskustelua kestävän kehityksen tiestä Suomessa. Huoneyökkösiä voi nähdä jo talvella, sillä talon lämmössä kuoriutuminen käy päinsä ilman auringonvaloakin,jolle tyttöperhonen on ahne. UNCED-kirjoja jaetaan kuntiin sekä kansalaisja etujärjestöille. Kirjan voi tilata ympäristöministeriöstä tai ulkoasiainministeriöstä. Kuvassa tyttöperhonen juo koivun mahlaa; koivulla elää myöhemmin sen toukka. Lajin arvellaan olevan alkujaan Intiasta. Lajia asustaa Suomessa noin 150 paria. Jussi Murtosaari Huonosti tunnettuihin, mutta silti yleisiin kevätperhosiin kuuluvat kuvamme tyttöperhonen ja huoneyökkönen. Tyttöperhosen sekoittaa helposti sitä huomattavasti isompaan ja punertavampaan nokkosperhoseen, ja huoneyökkösestä voi tulla jopa erehdyksen uhri se on kuin iso koi. Metsien kestävää käyttöä pohditaan ministerivetoisessa metsäprojektissa. Keväisin jo kuusamolaiset ja inarilaisetkin ovat saaneet tutustua lajiin, mutta Ilomantsi on uusi itäinen talvehtimispaikka. Riossa solmitun ilmastosopimuksen toteuttamista Suomessa valmistelee hiilidioksiditoimikunta. Huoneyökkönen pitää esimerkiksi leivänmurusista, mutta se on pikemminkin kotieläin kuin tuholainen. Kevään kuluessa ministeriöt pyytävät yli 700 lausuntoa järjestöiltä, yhteisöiltä ja viranomaisilta siitä, miten UNCEDin päätöksiä tulisi meillä toteuttaa. Biologisen monimuotoisuuden suojelun edistämiseksi on toimikunta vasta perusteilla. Etelä-Ruotsissa laji on melko tavallinen. Perusteilla on laajapohjainen kestävän kehityksen toimikunta, jonka työtä ohjaa kuuden ministerin työvaliokunta pääministeri Esko Ahon johdolla. KOTIMAASTA Tyttöperhonen ja huoneyökkönen Jussi Murtosaari .. Suomessa ensimmäinen turkinkyyhky tavattiin 1953. Jyviä, siemeniä ja ituja syövää turkinkyyhkyä on viime vuosina nähty myös sisämaan taajamissa, esimerkiksi Lahdessa. D 7. Suurin osa turkinkyyhkyistä huhuilee kumppaneilleen maamme lounaisosassa, josta se on hitaasti levittäytynyt rannikkoa pitkin Ouluun saakka. Rion velvoitteet keskusteluun Ympäristöja ulkoasiainministeriö ovat julkaisseet viime kesänä pidetyn Rion ympäristökokouksen asiakirjat vihdoin kansanpainoksena. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Turkinkyyhky levisi runsas neljäkymmentä vuotta sitten kaakosta Ruotsiin ja No,jaan. UNCED-kirja esittelee YK:n ympäristöja kehityskokouksessa hyväksytyt Rion julistuksen ja Agenda 21 -toimintaohjelman, metsäperiaatteet sekä ilmastonmuutosja biodiversiteettisopimustekstit
Sitten typpeä sitovat herneet ja pavut sekä vähään tyytyvät mausteyrtit ja retiisi. Tai jos mitään ei voi viljellä, voi jo varhain keväällä lähteä korin kanssa metsään keräämään nokkosia ja korvasieniä. Äiti siirsi juurivesat Heinolan vanhasta puutarhasta yli 20 vuotta sitten. Joka toinen taimi otettiin luonnosta, jotta mahdollinen ristipölytys varmistuisi. Palstan tyrnimarjat ovat vanhaa perua. Kun kerran on käytössä raivattua maata, sitä pitää viljellä. Tyrnien eteläpuolella, vähäravinteisessa maassa, kasvaa minttua, sitruunamelissaa, anisiisoppia, kamomillaa, korianteria, koiruohoa, kynteliä, lipstikkaa, rosmariinia, salviaa, persiljaa, meiramia, basilikaa. Kurpitsan ja kesäkurpitsan siemenet odottavat esikasvatusta toukokuulle asti . Valkosipulin kynnet hän on siirtänyt pääsiäisen korvilla kylmästä ikkunalle hiekkaan juurtumaan. Taimet tuotiin Pohjanmaalta sukulaisen viljelmältä. vsk.. Samalla Leena kylvi basilikat, paprikat, maissit ja tomaatit, sillä ensi kesänä hänellä on kasvihuonekin. Ikkunalla kasvaa jo lehtisellerin ja purjon koulitut taimet. Niiden jälkeen seuraavana vuonna samassa paikassa viihtyvät salaatit, peruna, punajuuri, nauris, porkkana ja sipuli. Pihapiirissä on luonnon kukkaketo, mutta palstalla rehottaa harsokukkaa, krassia ja tuvan seinustalla hajuherneitä. Vaikka omaa palstaa ei olisikaan kerrostaloasujakin voi aurinkoisella parvekkeella ja jopa keittiön ikkunalla viljellä kotitarpeiksi esimerkiksi paprikaa, minitomaattia, basilikaa ja persiljaa. Hän aloittaa juuresten, salaatin, lehtimangoldin ja mausteyrttien kylvön mahdollisimman aikaisin. Ensi kesänä pitäisi saada jo satoakin. Osa viljelystä perustuu vain omiin kokeiluihin. Siitä saa ruokaa. Niistä on kasvanut komeita pensaita, jotka tuottavat hyvän sadon. "Emme osta kolmen hengen talouteen oikeastaan muuta ruokaa kuin sokeria, suolaa, juustoa, jauhoja ja ravintorasvoja." Tyrniä ja lipstikkaa Leenafl vajaan kahden aarin peltotilkku on Heinolan maalaiskunnassa. "Harso suojaa hallalta, liialta auringolta ja lentäviltä hyönteisiltä. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 4/93 52. Sellerit, kaalit, kurpitsat, pur8 Leena Hietaniemen omista-,-uokavarastoista löytyy kuivattuna sipulia, valkosipulia, pihlajanmarjoja, lanttusiivuja, sieniä, nokkosta , mausteyrttejä, omenaa; hapatettuna suolakurkkuja ja kasviksia; pakastettuna tyrnima,joja, joista saa vahvasti C-vitamiinipitoista mehua; umpioituna mmjoja ja kasviksia sekä alkoholiin uutettuna lääkeyrttejä. Pakastintakin Leena käyttää, mutta juurekset ja perunat säilyvät parhaiten maakellari ssa. Vapun jälkeen Leena peittää palstansa harsolla, jotta maa lämpiäisi nopeammin. Mesimarjaakin Leena kokeilee. jot ja valkosipulit viihtyvät juuri lannoitetussa maassa. Monet biodynaamiset viljelijät eivät siitä pidä, kun se on keinotekoista ainetta, mutta minusta se on hyvä." Leena umpioi saunan padassa herneitä, papuja, kukkakaalia ja karviaismarjoja sekä hapattaa melkein kaikkea. Kun viljelen, lapsenikin oppii, mistä ruoka tulee", hän jatkaa. Kevätkiireitä Maaliskuun alusta lähtien Leena on selannut uudestaan ja uudestaan siemenluetteloa. Leena käyttää lannoitteena lähes yksinomaan kompostoitua karjanlantaa, tuhkaa, nokkosvettä ja keittiöjätekompostia. Yrttimaa on Leenalle tärkeä, sieltä saadaan ainekset omaan auringonhattu-uutteeseen ja ryydit ruokiin. Sen sijaan hän kyselee innokkaasti naapurin biodynaamisen Rihun tilan kokemuksia, käy talkoissa ja onkii tietoja muualtakin. Opastusta hapatukseen hän on saanut naapurista. Viljelykierto on tärkeää. Kehäkukkiakin on kasvimaalla, niistä saa värikkäitä koristeita ruokiin ja kukkakimppuihin. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Leena rapsuttelee kasviR k t t k penkkejään ja vastaa iloisesti uo aa omas a a aa nauraen kysymykseeni puutarhaharrastuksesta: "Minä vaan tykkään tekemisestä." "Nautin maan möyhentämisestä, kykkimisestä ja kitkemisestä. Kukkiakin pitää olla. Tontin tuulinen, lämmin , lannoittamaton kulma sopii tyrnille hyvin. Papujen ja herneiden kylvö jää kesäkuulle, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi . Kokeilua ja kuulopuheita Leena ei lue puutarhakirjoja eikä seuraa alan lehtiä
Kasvimaalla naurista voi kylvää varhaiskeväästä heinäkuun alkuun 20-30 senttimetrin rivivälein. Peruna alkoi syrjäyttää sitä 1700-luvulla ja nauriin viljely hiipui lähes olemattomiin. Suomalainen kaskinauris arvosteltiin vuosisadan alussa parhaimpien lajikkeiden joukkoon ranskalaisen kasvinjalostusja siemenliike Vilmoren julkaisemassa keittiökasvikirjassa Les Plates Potageres. Naurista viljelemään Nauriit viljeltiin ennen tuhkassa juuri kasketuilla mailla. Kaskinauriin voi kylvää myös aivan normaalisti kasvimaalle. SUOMEN LUONJ'O 4193 52. Maatiaisnauriiden koko, maku ja väri vaihtelevat tietysti niihin vaikuttavat myös kasvupaikan ja kesän olosuhteet. Pesuainepullon ja -pallon voi hävittää polttamalla. Kannattaa kokeilla myös nauriin hapattamista, kuivaamista lastuina ja pakastamista raasteena. Pullollinen Resultia maksaa 25-30 markkaa ja se riittää noin 33 koneelliseen pyykkiä. Erityisesti Kainuun maaseutukeskus on tehnyt uraauurtavaa työtä. Sittemmin siemenet \ kylvettiin hiekan seassa. Kaskinauriin viljely ja siemenviljely ovat pitkän hiljaisuuden jälkeen elpymässä. Kun kasvattaa maatiaislajiketta ei kannata säikähtää, vaikkei sadosta tulisikaan hyvin tasalaatuista. Siementen lisäksi tietoa viljelykasveista, niiden maatiaiskannoista ja luonnon hyötykasveista saa alan jä,jestöiltä: Maatiainen ry, Korstutie 34, 00370 Helsinki, (90) 557 850 Hyötykasvi yhdistys ry, Pl 1011 , 00101 Helsinki, (90) 7287 819. 9. Pesuaineen ainesosat ovat valmistajan mukaan luonnossa hajoavia ja ympäristölle vaarattomia. Joitakin niistä esitellään tämän lehden ki,jasivuilla. Result on ollut Ruotsin markkinoilla jo vuoden Grumme Tvättsåpa -nimisenä ja pärjännyt kuluttajatesteissä hyvin. Maatiaisen , perinteisiä hyötyja koristekasveja sekä kotieläinten maatiaiskantoja vaalivan yhdistyksen, tämän vuoden koristekasvi on lehtoakileija. Siemenet kylvetään muutaman päivän kuluttua ja kylvös peitetään haravoimalla. Siemenet kylvettiin sylkemällä. Se on levittäytynyt vapaasti luontoon kasvavaksi ja kertoo monin paikoin vanhasta asutuksesta. Asiantuntijat esittelivät siinä yli 60 naurislajiketta. Heti kun taimet ilmestyvät, niiden kimppuun hyökkää herkästi kirppoja. Muun muassa TEFO, Svenska Textilforskningsinstitutet ja Dagens Nyheter ovat testanneet Resultin ja saaneet vaikeatkin tahrat lähtemään. Kaskinauris on vanha viljelykasvi. Muutamat vanhat, viisaat ihmiset ovat sinnikkäästi viljelleet maatiaislajikkeita, ja niinpä kaskinauristakin vielä löytyy. Harso auttaa myös ja torjuu samalla kaalikärpäset ja kaaliperhoset. Siemeniä saa tänä vuonna ensimmäistä kertaa tavallisesta siemenkaupasta, mutta edullisimmin kuitenkin suoraan viljelijöiltä tai alan järjestöiltä: Tauno Putkonen (986) 67 313 Tuomas Kovalainen (986) 873 172, Jaakko Leinonen (986) 873 667, Pentti Lahtinen (90) 495 494 Lauri Puhakainen (917) 177 200, Sulo Tokkonen (986) 24 219. Koska enää ei kasketa, naurismaalla voi polttaa oksia ja risuja. vsk. Möhöjuuren välttämiseksi on kasvivuorottelu tärkeätä. Niitä voi torjua levittämällä kasvien päälle tuhkaa. Result on pakattu kahden litran muovipulloon ja siinä on annostelu pallo. Pienikokoinen siemen kos·~ tui suussa ja levisi tasaisesti ] peltoon. Perinteisistä puutarhojen koristekasveista ja hyötykasvien luonnonmukaisesta viljelystä on viime vuosina ilmestynyt monia hyviä ki,joja. Kuinka paljon erilaisia kantoja on jäljellä, on selvittämättä. Kuivana kesänä maata kannattaa kastella reippaasti, jotta nauriista ei tulisi kitkeriä. Kauniisti kukkiva, helppohoitoinen lehtoakileija on löytänyt tiensä sy,jäistenkin mökkien pihoihin. Nauriiden varastointi onnistuu parhaiten maakellarissa, jossa ne säilyvät pitkälle kevääseen. Suositeltava harvennusväli on kymmenen senttiä. Onneksi ei kuitenkaan kokonaan. Ainakin keltaisen ja punertavan kaskinauriin siementä löytyy. ULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Makeita maatiaisnauriita Kaskinauris on hauskan kovera. Mistä siemenet. Pyykit joutsenenpuhtaiksi Anja Alanko Pohjoismainen ympäristömerkki, joutsen, näkyy vihdoin suomalaisessa päivittäistavarakaupassa. Onpa lehtoakileijaa epäilty myös itäisen Suomen alkuperäiseksi lehtokasviksi. Mölnlycke kehitti ekopyykkärin avuksi Resultpyykkisuovan, jonka väitetään tekevän puhdasta jälkeä. Mölnlycken mukaan pallo on tärkeä ilman sitä pesuainetta annostellaan helposti liikaa. Se viihtyy paksumultaisessa, kuohkeassa ja kosteutta hyvin pidättävässä, lämpimässä maassa; mieluusti tuhkalla lannoitetussa uudismaassa
Valmistaja kehottaa ottamaan yhteyttä, jos on ilmennyt ongelmia: Esbau Oy puh . 3. 3. Muoveja ei voi kompostoida. PET-muovejakaan ei saa polttaa samoista syistä kuin polystyreenejä. Lisää tietoja muoveista saa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kierrätysli ikkeen jul kaisemasta oppaasta Muovinen huominen. Luonnolle vieraiden yhdisteiden joutum ista ympäristöön pitäisi aina välttää. Ilmastusputket ovat irronneet kompostin lämmettyä, jolloin kompostin toiminta on lakannut. Sen irrottaminen vaatii jonkinmoista viitseliäisyyttä, mutta saksia käyttäen homma onnistuu. Maitotölkkien pinta on päällystetty polyeteenillä. Huolehdi, että hormien veto on hyvä, sillä muovien palaminen vaatii paljon enemmän happea kuin puun palaminen. 4. Sen sijaan alumiinikalvolla sisustettuja mehutölkkejä ei tulisi polttaa, sillä niistä jää tuhkaan alumiinia. Voiko lasten kertakäyttövaippoja kompostoida, jos vaipoista irrottaa muoviosat pois. Lasten kertakäyttövaippa, niin sanottu housumalli, koostuu muoveista, superimevästä aineesta ja selluloosamassasta. (931) 656 265 tai 9400626 860, Pakastimesta tehtyjä kompostoreja valmistaa myös Riihimäen kierrätyskeskus puh. (938) 50600. (90) 804 2255. muoveja voi polttaa. 10 Seuraavia muoveja ei saa polttaa: 1. Tutkimuksissa ei ole otettu huomioon polyakrylaatin mahdollista osittaista hajoamista. Polyakrylaatti on hyvin pysyvä yhdiste. Näiden muovilaatujen polttaminen oikealla tavalla on mielestäni käypä vaihtoehto. Uusien mallien ilmastusputket ovat tukevampaa tekoa ja pysyvät valmistajan mukaan paikoillaan. Muovia saa olla enintään v11s1 painoprosenttia puiden määrästä (noin maitopurkillinen muovia pesälliseen). Amidija uretaanimuovien palaessa vapautuu muiden muassa vetysyanidia ja typen oksideja. Kannattaako "polttomerkillä" varustetut muovit ja yhdistelmäpakkaukset kuten maitotölkit polttaa vai viedä kaatopaikalle. Niitä ovat muiden muassa läpinäkyvät shampoopullot, paitapakkausten muovituet, äänilevyt, osa ruokaöljypulloista ja muov iastioista, sähköasennusputket, tekonahka, kirjojen ja kansioiden muovikannet, kernikangas, sadetakit, monet lattiapäällysteet ja muovitapetit, läpinäkyvä muoviletku, lelut, puutarhakalusteet, suihkuverhot. (914) 741 685. Monista niistä on irronnut ilmastusputket. Synteettisistä kumeista voi syntyä rikin oksideja ja samoja yhdisteitä kuin PYC:tä poltettaessa sekä runsaasti nokea. Styreenimuoveista valmistetaan muiden muassa viilija jogurttipurkit, jauhelihan pakkausalustat, muoviset kertakäyttömukit, -veitset ja -haarukat, pehmeähköt elintarvikerasiat (esimerkiks i perunasalaattirasia), vaateri pustimet ja grillituotteiden pakkaukset. Tunnista polttokelpoinen muovi esimerk iksi tulitikkumerkistä. Biolan-kompostoreiden vielä viime vuonna myydyissä malleissa on ollut toimintahäiriöitä, jotka ovat valmistajan mukaan johtuneet vääränmallisista ilmastusputkista. Puhtaiden maitotölkkien poltto on melko haitatonta. Polyuretaaneja käytetään eristeinä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 4/93 52. a PAKKJ,JJSVOJDAAN HÄVITTÄÄ POUTAMALLA DENNA FÖR/W;KNING KANBRÄNNAS 2. . Älä sytytä uunia muoveilla vaan lisää muovit tui ipesään maitopurkkiin pakattuina liekehti vän palon aikana. Kaikki muovilaadut eivät sovellu poltettaviksi, sillä niiden poltossa muodostuu muun muassa supermyrkkyjä ja happoja, jotka syövyttävät hormistoja. Vaippoja kompostiin. Polystyreenista syntyy runsaasti nokea ja puun kanssa poltettaessa moninkertaisesti hiilivetyjä. Palamislämpö voi myös nousta niin suureksi, ettei uuni kestä sitä. Puun kanssa poltettaessa ni istä syntyy supermyrkkyjä ja runsaasti nokea. PVC-muovista vapautuu kuumennettaessa vetykloridia, jonka vesiliuos, suolahappo, syövyttää hormeja. Jos muovia on liikaa, se voi sulaessaan tukkia arinan ja estää täydellisen palamisen. Siihen on tullut pari lisäystä: KS-kompostori, Puutarhafani puh. Thermo-lämpökompostorin vanhoissa malleissa on ollut liian suuri ilmanottoaukko, josta jyrsijät ovat päässeet sisään. 4. Muoveja polttaessasi ota huomioon seuraavat seikat: 1. Vielä vähän kompostoriasiaa Useat Biolan-pikakompostorin ostajat ovat olleet tyytymättömiä kompostorien toimintaan. Täysin varmaa polyakrylaatin ongelmattomuus ympäristössä ei kuitenkaan mielestäni ole. 2. Suomen Muoviteollisuusliiton "tulitikkupolttomerkk i" annetaan polyolefiinimuoveille, joita ovat polyeteenit ja -propeenit. Mitä . 5. vsk.. Onhan kaatopaikkojen täyttyminen suuri ongelma ja jätteen kuljetus kaatopaikalle kuormittaa sekin ympäristöä. PET-muoveja käytetään lähinnä virvoitusjuomapulloissa. PYC-muoveista valmistettuihin tavaroihin törmää päivittäin . Bakteerit eivät pysty nielemään pitkiä polymeeriketjuja sisäänsä, eikä niillä ole käytössään entsyymejä, jotka hajottaisivat muovin. Kartongin klooripitoisuus on suunnilleen sama kuin koivuhalon. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastaltaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Superimevä aine, polyakrylaatti ei hajoa kompostoitaessa, mutta ei toisaalta estä orgaanisen jätteen kompostoitumista. Jos ongelmia on ilmaantunut, kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan, joka vaihtaa uudet putket vanhojen tilalle: Biolan Oy puh. Suomen luonnossa 2193 oli lista Suomessa myynnissä olevista lämpökompostoreista. Polta muovia puu-uunissa vain puiden kera vähän kerrallaan. Selluloosa kompostoituu kakan ja pissan kanssa hyv in. Tuttu styrox-muovi on polystyreenia eikä sitäkään saa polttaa. Poltettava muovi pitäisi ehdottomasti tunnistaa. Muovien omatoiminen poltto ei yleensä ole suositeltavaa. Lukemieni tutkimusten perusteella polyakrylaatti ei muodosta ympäristöön joutuessaan ongelmia. Polyamideista valmistetaan esimerkiks i naruja ja tekstiilejä; niiden tunnetuin kauppanimi on nylon. Ihmisen valmistamille aineille ei ole luonnossa kehittynyt mitään hajotusmekanismeja, esimerkiks i muovit ovat siksi käytännössä ikuisia
Voiko luonnonsuojelija olla Don Quijote. Lopulta peitsi tarttuu myllyn siipeen, ja se pyöriessään viskaa ritarin satulasta tantereelle. Hän vain toteaa olevansa caballero de lafigura triste, surullisen hahmon ritari. Luonnonystävä osoittaa rohkeutta monella tavalla. Silti esiintyy yhä liian paljon tapauksia, joissa juuri autettavan alueen väki vastustaa auttamista. Koominen hahmo taas on Miguel de Onko luonnonystävien rohkeus uhrivalmiutta Leonidaan tapaan vai taistelua tuulimyllyjä vastaan Don Quijoten tapaan . Lintulaudanhoito ei sitä vielä vaadi (ellei kyseessä ole huonojalkainen vanhus ja liukas piha). Ne voivat olla hyvinkin kova paikka sille porukan ainoalle muita hiukan varakkaammalle luonnonsuojelijalle. Usein puhutaan taistelusta tuulimyllyjen kanssa, kun tarkoitetaan turhaa kamppailua. Pelätä saa paitsi mustelmia ja sakkoja myös yhteisvastuullisesti makSUOMEN LUONTO 4/93 52. Todellisten tapausten pohjalta on kirjoitettu runoelmia, sävelletty oopperoita ja ohjattu elokuvia. Oleellista on tarinan tarjoama uhrivalmiuden kaava. Luonnonsuojelijan rohkeutta kysytään silloin, kun jokin varjeluoperaatio on meneillään ja paikalle saapuneesta poliisiautosta lappaa ulos toinen toistaan riskimpiä miehiä pamput kourassaan ja laki puolellaan. settaviksi tuomittuja korvauksia. Kärsivällisesti ja jo hyvissä ajoin. Hellas pelastui. Jo edesmennyt isäntämies Vihdin Olkkalasta jutteli kanssani mahdollisuudesta, että aurinko joskus sammuu. Onko vika väessä, luonnonsuojelutavoitteissa vai niistä tiedottamisessa. Toden ja tarun maailmasta tahdon poimia kaksi rohkeaa: Leonidaan ja Don Quijoten. Voiko hän saada moottoritietä periaatteessa vieroksuvan ihmisen luonnonsuojelua vastaan, jos rupeaa näyttämään siltä, että vanhan isännän autoilu kylätiellä tahdotaan kieltää sekin. Don Quijote on vailla todellisuudentajua eikä ymmärrä, että juuri siitä vastoinkäymiset johtuvatkin. En nyt välitä juuttua pohtimaan sodan oikeutusta yleensä enkä sankarikuoleman mielekkyyttä ja vapaaehtoisuutta erityisesti. Siihen miehellä oli jo apu mietittynä: jos aurinko äkkiä kylmenee, hän lämmittää saunan ja pysyy siellä. Liikaa ritariromaaneja ahmineena hän soveltaa muissa oloissa pätenyttä tietoa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Historia tuntee lukuisia esimerkkejä rohkeudesta. Luottamus hyvän voittoon voi olla lapsellisuutta. Vaatiiko kaikkein suurinta rohkeutta mennä paikkakuntalaisten joukkoon selittämään. La Manchan hidalgo on hyveellinen, rasitukseksi asti vilpitön. Rohkeutta kunnioitetaan myös silloin, kun uljautta osoittaakin vastustaja, mutta monikaan myöhemmin kunniallistettu mainetyö ei ole saanut ehdotonta ymmärtämystä tapahtuma-aikanaan. Tietysti on myös uhkarohkeutta, johon niputan yksilötasolla vaikka heikoilla jäillä kulkemisen sekä luontoa kuormittavien ratkaisujen suosimisen julkisella, päättäjätasolla. Ehtiikö kulua sataakaan vuotta, kun Savonlinnassa jo lauletaan Koijärvi-oopperaa. Cervantes-Saavedran luoma Don Quijote. Leonidas miehineen tiesi hyvin mitä tuleman piti, ja mitkä olisivat vastarinnan tai vetäytymisen pitkäaikaiset seuraukset. Hannu Niklander puntaroi rohkeuden lajeja. vsk. Leonidas ja kaikki hänen miehensä kaatuivat, mutta he onnistuivat ratkaisevasti viivyttämään Persian etenemistä. Vielä pahempi uhka voi kärjistyä aseistettujen munarosvojen, kotkanpesänrikkojien tai muuten vain luontoaktiota vastustavien siviilien kanssa. Kuuluisin esimerkki on seikkailu, jossa Don Quijote ottelee tuulimyllyjä vastaan. Hassua ei ole se, että Don Quijotella on väkevä vastustaja, vaan se, että hän valitsee vastustajat väärin, luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi. 11. En välttämättä tarkoita luontovalokuvaajaakaan, joka vielä tarkentaa kameraansa si inä vaiheessa kun visentti jo sarvet ojossa ryntää kohti. Kohtaan persialaiset voidaan sijoittaa moottoritie, ydinvoimala tai laskettelurinne. Asukastoiminnasta, kotiseututyöstä ja kansalaisaloitteellisuudesta on noussut paljon luontoa auttavia ratkaisuja. Thermopylai on se tilanne, jossa kansalaisvastarinta kärjistyy, ja Leonidaan väkeä he, jotka sitovat itsensä kaivinkoneeseen tai kelohonkaan. Hannu Niklander Rohkeuden eri lajeja Rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa pidetään myönteisinä piirteinä. Edellinen oli Spartan kuningas, joka joukkoineen puolusti Thermopylain solaa ja samalla koko Kreikkaa persialaisten hyökkäystä vastaan 480 eaa. Sekä itselle ja omalle ryhmälle tuhoisasta uhkarohkeudesta että sankaruudesta, joka on ainakin tarkasteluajankohdan näkökulmasta tuottanut mainioita tuloksia. Voiko käydä niin, että auki kalutut laskettelurinteet hyväksytään pitäjällä siinä pelossa, että luontointoilijat kieltävät kohta kaiken matkailun, linja-autoaseman kuppilaa myöten
Someron vanha vedenottamo oli käymässä riittämättömäksi, ja myös sen veden laatu alkoi olla kyseenalainen. Lähellä suunniteltua vedenottamoa on kaksi usean hehtaarin laajuista ja edelleen käytettyä sorakuoppaa. Se edellytti, että vesipiirille tehtäisiin uusi lausuntopyyntö sen selvittämiseksi, mitä riskejä vedenottamolle voisi koitua sorakuopan laajentamisesta. Tähän kai kunnanhallituksen enemmistö olisi pyrkinytkin. Kertomus soranottoluvan myöntämisestä ja vedenottamon sijoittamisesta Somerolla puhuu puolestaan. Uudelle vedenottamolle alettiin kiireesti etsiä sopivaa paikkaa. Soranotto oli päätöksessä naamioitu "sorakuopan maisemoinniksi". Suunnitellun vedenottamon läheisyyden vuoksi soranotto saattaa vaikuttaa vahingollisesti pohjavesioloihin ja siten seurauksena voi olla maa-aineslain kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia luonnonoloissa. Kunta maa-aineslakia valvomassa: Vettä ja so PUHEENVUORO Valtiotieteen kandidaatti Matti Torkkomäki työskentelee toimittajana ja kustantajana. Lopulta päädyttiin Jyrkinharjun alueeseen, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Kun luonnon arvot ja taloudelliset näkökohdat joutuvat ristiriitaan, talous yleensä voittaa. Lain kattamalta alueelta pohjavesien suojelu toteutuu ehkä parhaiten. muksesta huomautukset, jotka perustuivat maisemallisiin ja muihin ympäristönäkökohtiin sekä pohjaveden suojeluun. Lupa myönnetään vastustuksesta huolimatta Seutukaavaliitto vastusti soraluvan myöntämistä sekä maisemallisin että pohjaveden suojeluun liittyvin perustein. Valitus hyväksytään, lupa kumotaan Valituksemme ratkaistiin lääninhallituksessa Joulukuussa 1991 , ja kunnanhallituksen myöntämä soranottolupa kumottiin lainvastaisena. Kunnanhallituksen enemmistön into harjun tuhoamiseen ja tulevan vedenottamon toiminnan vaarantamiseen meni vielä pitemmälle. Kunta oli tällä välin siirtynyt Turun ja Porin lääniin. Lausuntoa antaessaan piiri ei kuitenkaan tiennyt, että alueelle suunniteltiin samaan aikaan pohjavedenottamoa. Hankkeen kustannusarvio putkistoineen oli kuusiseitsemän miljoonaa markkaa kyse oli 10 000 asukkaan kunnan merkittävimmästä investoinnista vuosiin. Omistaja haki nyt uutta lupaa 150 000 kuutiolle. Jyrkinharju on kolmannen Salpausselän reunavyöhykkeen pitkittäisharju, joka on Varsinais-Suomen harjuselvityksessä luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi. Sorakuopan lähes kahden hehtaarin laajennus olisi tullut aivan suunnitellun vedenottamon yläpuolelle, lähimmillään vain 50 metrin päähän siitä. Tämä siitä huolimatta, että samaan paikkaan tulevan vedenottamon asian käsittely oli jo vesioikeudessa ratkaisuvaiheessa sille myönnettiin lupa elokuussa 1991 . Kunnanhallitus oli sitä mieltä, että asia oli valmis ratkaistavaksi ja ettei uutta vesija ympäristöpi irin lausuntoa tarvita. vettu 60 000 kuutiota soraa, ja lupa olisi sallinut vielä 60 000 kuution ottamisen. Lääninhallitus kielsi tällaiset toimet oma-aloitteisesti, koska "lääninhallituksessa käsiteltävänä olevan valituksen tutkiminen käy muutoin hyödyttömäksi". Päätöstä perusteltiin mm. Alueen maisemat ovat kauniita, ja siellä on erikoisia geologisia muodostumia, kuten harjusuppia ja -kumpu ja. Kuka valvoo asukkaiden etuja kunnassa. Helsingin vesija ympäristöpiiri oli valmis hyväksymään soraluvan, kunhan kaivuuta ei ulotettaisi neljää metriä lähemmäksi pohjaveden pintaa. Vesipiiri esitti, ettei alueella, jolle soranottolupaa haettiin, tule lainkaan sallia maanottoa ei edes maan pintakerroksen poistamista. Miksi se oli valmis vaarantamaan kalliin vedenottamon olihan kunnassa tuore kokemus huonolaatuisen veden kuntalaisille aiheuttamista hankaluuksista ja miljoonien kustannuksista. Kyseessä oli ilmeisesti kytkykauppa. vsk.. Elokuussa se myönsi maanomistajalle osittaisen soranottoluvan valitusasian käsittelyn ajaksi. Harjulla on myös tunturikurjenher12 Kunnat ovat tärkeitä ympäristönja luonnonsuojelussa. Maanomistaja valitti lääninhallituksen päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omistaja suunnitteli samaan aikaan sorakuopan laajentamista. Onnistuisiko kunta toteuttamaan nämä vastakkaiset ja yhteensopimattomat suunnitelmat samanaikaisesti. Kunta antoi valitukseen heinäkuussa 1991 vastineen, jossa se oli sitä mieltä, että soralupa voidaan myöntää. Lääninhallitus pyysi Turun vesija ympäristöpiiriltä lausuntoa asiasta. Miksi kunnan johto toimi tällä tavalla vastoin kuntalaisten etua. Sen perusteella ei voitu arvioida, olisiko soranotto maa-aineslain kolmannen pykälän ensimmäisen momentin vastaista (kauniin maisemakuvan, kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen). Kunnalla ei ollut vettä, mutta sillä oli oikeus SUOMEN LUONTO 4/93 52. Vedenottamo päätettiin sijoittaa aivan toisen kuopan lähelle ja sen omistajan maalle. Käytännön esimerkki osoittaa kuitenkin, ettei edes hyvän juomaveden turvaaminen kuntalaisille riitä estämään soranottoluvan myöntämistä. Marraskuussa 1992 antamassaan päätöksessä KHO pysytti lääninhallituksen päätöksen voimassa: kunnan alueelle myöntämä soranottolupa kumottiin näin lopullisesti. Valitimme päätöksestä lääninhallitukseen samoi lla perusteilla, joilla olimme lausuntovaiheessa vastustaneet hanketta. Kunnan ympäristölautakunta suhtautui soranottolupaan kriittisesti. Voisiko näin käydä siitä huolimatta, että kunta suoritti parhaillaan kaksi miljoonaa maksavaa putkistonhuuhtelua, joka johtui vanhan, sorakuopassa sijaitsevan vedenottamon pilaantuneesta vedestä. Kunnat ovat keskeisiä maaaineslain toteuttajia. Lääninhallituksen mielestä soranoton vaikutukset ympäristöön oli soranottosuunnitelmassa selvitetty puutteellisesti. Huhtikuussa 199 I kunnanhallitus päätti äänin kuusi-kolme myöntää soranottoluvan. neen läntisin tunnettu esiintymä. Kuopasta oli kai. Etenkin monissa pienissä kunnissa asioista kuitenkin päättävät muutamat harvat, ja ratkaisut perustuvat muuhun kuin yhteiseen hyvään. sillä, että soranottoalue on vahvistetussa seutukaavassa merkitty pohjaveden suojelualueeksi ja sen lähellä oleva harjujakso suojelualueeksi (SU:4). Kiinteistöön rajautuvien kesämökkitonttien omistajina minä ja naapurini esitimme lupa-ano
Osa nitraatista voi olla peräisin maataloudesta, mutta tutkimukset osoittavat, että myös ilman saasteet lisäävät pohjaveden nitraattipitoisuutta. Ei ihme, sillä pienillä paikkakunnilla kaikki liittyy kaikkeen. Lupa-askaroinnin sijasta päätöksentekijöiden olisi pitänyt havahtua jo vedenottamon koepumppauksen tuloksista: veden nitraattipitoisuus oli 16-21 mg/1, kun kriittinen raja-arvo on 25-30 mg/1. Päätöksenteko on lehmänkauppojen ja vastakauppojen aukoton verkosto, johon puuttuminen edellyttää kuntalaiselta melkoista siviilirohkeutta. Someron vedenja soranottosotku osoittaa, miten kunnassa voidaan tehdä lainvastaisia päätöksiä asiassa, joka koskee kaikkien kuntalaisten perustarpeita. Ei ihme, että paikallislehti kertoi tapahtumista niukkasanaisesti ja passiivisesti. ta saIDasta kuopasta Lähelle pohjavettä kaivettu sorakuoppa voi lisätä mm. Pienissä kunnissa välittömät taloudelliset hyödyt ja arvot määräävät päätöksenteossa vielä enemmän kuin isoissa kaupungeissa ja valtakunnan tasolla. Kosto kohtaa palikan rattaisiin heittänyttä viimeistään silloin, kun jotakin hänen omaa lupa-anomustaan käsitellään kunnassa tai vaikka lainahakemusta tarkastellaan pankissa. He olisivat yrittäneet turvata uuden vedenottamon toiminnan, olihan kyseessä vuosikymm~niksi tarkoitettu miljoonainvestointi. Kun kuntalaiset eivät itse uskalla tai osaa huolehtia eduistaan, lääninhallituksen ja korkeimman hallinto-oikeuden täytyy näin tehdä. Jyrkinha,ju on Etelä-Suomessa harvinaisen tunturikwjenherneen läntisin tunnettu kasvupaikka. Riskittömämpi ja pitkällä tähtäimellä luultavasti halvempi vaihtoSUOMEN LUONTO 4/93 52. Pienissä kunnissa tietoa välittää yleensä yksi paikallislehti, joka voi olla jopa suoraan sidoksissa päätöksentekijöihin. Hankkeen suuruudesta huolimatta kunnanvaltuusto ei puuttunut koko asiaan: kunnanhallituksen enemmistön junailema ratkaisu ei edes herättänyt keskustelua valtuustossa. Asiaan paneutuivat parhaiten ympäröivän alueen kaupungeissa ilmestyvät maakuntalehdet. Kesä-heinäkuussa kukkivan hernekasvin levinneisyys on arktis-alpiininen. Someron tapauksessa kunnanjohtaja istuu lehden hallituksessa. antaa soranottolupa. Jos kunnan päättäjät olisivat toimineet kuten tavalliset kansalaiset, jotka joutuvat vastaamaan teoistaan myös taloudellisesti , he olisivat varmasti toimineet toisin. Laajat ja maisemoimattomat sorakuopat voivat jo nykyisin pilata pohjavesiä, koska suodattava maaperän pintakerros on poistettu useiden hehtaarien alueelta. Demokraattisesti valvottu paikallislehti olisi voinut selvittää asian taustatiedot, vaatia tehtyjen päätösten perusteluja ja haastatella asiantuntijoita riskien kartoittamiseksi. Kunta myöntää noin miljoonan arvoisen soranottoluvan ja maanomistaja antaa "korvaukseksi" vedenottamopaikan suosiolla ja katso: molemmat hyötyvät. Päätöksenteon vieminen paikalliselle tasolle ei tiedä luonnolle _ hyvää. ehto olisi ollut maksaa maanomistajalle miljoona vedenottamon sijoituspaikasta ja unohtaa koko soralupa. Se vaikeni niistä kokonaan aina kun se oli mahdollista. Yksikään kuntalainen ei valittanut soralupapäätöksestä, eikä kukaan arvostellut hanketta paikallislehden palstoilla. Kytkykaupasta ja sen ehkä aiheuttamista riskeistä ei keskusteltu itse asiassa koko kytkennästä vaiettiin. Kunnan johdolla ja virkamiehillä ei oli ut tahtoa eikä asiantuntemusta arvioida, paljonko soralupana annettava "avoin shekki" voi tulevaisuudessa maksaa kunnalle. Kuka väittää, ettei tämä maa tarvitse holhoajia! Matti Torkkomäki 13. veden nitraattipitoisuutta. Vesioikeudelta olisi haettu suojavyöhykettä vedenottamon ympärille, ja lähitienoon viljelyksille olisi asetettu lannoitusrajoituksia. Toteutuneen lisäksi oli myös muita vaihtoehtoja, joten soraluvan ja vedenottamon kytkeminen yhteen ei ollut ainoa mahdollisuus. Vedenottamosta kyllä keskusteltiin kunnassa vilkkaasti, mutta puheenaiheena oli melkein poikkeuksetta raha: minne se voitaisiin sijoittaa halvimmalla. Maanomistajalla oli vettä ja soraa muttei lupaa soranottoon. vsk. Kuka uskaltaa vastustaa
Rauhoitettavaa pinta-alaa kertyy tässä vaiheessa noin 1600 hehtaaria. Koivun kysyntä vie tikkametsät Koivutukin ja -kuitupuun kasvanut kysyntä on viime vuosina ajanut valkoselkätikan todella ahtaalle. Män,tyharjulla viime kesänä havaittu käpytikan ja valkoselkätikan risteymä kuvastaa surkealla tavalla tilanteen vakavuutta. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmässä ympäristöministeriön tilaustyönä laadittu suojelusuunnitelma valmistui jo runsas vuosi sitten. Suojelun ensimmäisessä toteutusvaiheessa pyritään säilyttämään tärkeimmät pesimäja esiintymisalueet, joita on jäljellä noin 40. Kunnatkin tikkajahdissa Maanviljelijöiden etujärjestökin on odotetusti kantanut kortensa kekoon velkoselkätikan suojelusuunnitelmien tyrmäämiseksi. Yksityisten ihmisten purkauksissa tikkahavainnot kiistetään ja havaintoilmoituksia väitetään tekaistuiksi tai kademielisten naapurien kiusanteoksi. Osittaisia rauhoituksia tai ostopäätöksiä on tehty puolenkymmentä. Suojeltavaksi ehdotettuja metsäkuvioita on noin 200, ja niiden yhteispinta-ala on noin 40 neliökilometriä eli viidennespromille Suomen metsäpinta-alasta. Osa alueista on talousmetsiä, joiden käsittelyssä esitetään työryhmän laatimien valkoselkätikkametsien hoito-ohjeiden noudattamista. Määrä väheni eniten Päijät-Hämeen perinteisesti vahvalla valkoselkätikka-alueella, mi ssä löydettiin tusinan asemesta enää seitsemän pesää. Suojeluohjelman muiden kohteiden kohtalosta päätetään myöhemmin. vuonna (30 reviiriä, 22 pesintää). Valkoselkäti kkatyöryhmän asiantuntemus on suojelua vastustettaessa asetettu kyseenalaiseksi. Suojelu voidaan toteuttaa vapaaehtoisilla rauhoituksilla, ostoja vaihtomaasopimuksilla sekä viimeisenä keinona lunastamalla maat valtiolle. Muissakin lääneissä suhtautuminen on ollut varauksellista. Vastustavien lausuntojen laatimisohjeiden perustelut ovat älyttömyydessään ylivertaisia, kuten sekin, että rantametsien sisällyttäminen suojelualueisiin ei ole missään nimessä tarpeellista, koska valkoselkätikka ei ole vesilintu! Myös monet kunnat ovat 4/93 52. Yksinäisiä harhailijoita löytyy vanhoilta • alueilta, ja paikoitellen valkoselkätikat ovat niin vähissä, että sukupuolet eivät pesimäaikana löydä toisiaan. Suunnitelman toteutusosan vahvistamiseen ja maanomistajien lausuntokierroksen käynnistämiseen kulu14 Valkoselkätikka on Suomen tunnetuin ja vihatuin uhanalainen. neena aikana osa tärkeistä pesimäpaikoista ehdittiin hakata. Väärinkäsitykset, tietämättömyys ja valeet uhkaavat viedä viimeisetkin tikkametsät. Valkoselkätikkatyöryhmän palkatut tutkijat ovat eräillä paikkakunnilla joutuneet pahimmiksi syntipukeiksi ja tappotuomioitakin on julistettu. Hyvää ja pahaa tahtoa Tähän mennessä ei yhtään suojelukohdetta ole onnistuttu säilyttämään alkuperäisen toteuttamispäätöksen mukaisesti. Moni reviiri on pysyvästi autioitunut pesämetsien hakkuissa. Valkoselkätikka on metsiemme uhanalaisin lintu, jonka määrä jo vuosia sitten arvioitiin 30-50 pesiväksi pariksi. Timo Laine Valkoselkätikkoja pesii enää 30-40 paria Valkoselkätikka on tehokkaimmin seurattuja lintulajeja Suomessa. vsk.. Suojelusuunnitelmassa on esitetty toimet, joilla valkoselkätikan elinvoimainen kanta voidaan palauttaa ja ylläpitää. Helmikuussa päättyneen lausuntokierroksen palaute osoittaa, että enemmistö Mikkelin läänin maanomistajista vastustaa suojeluhankkeita. Valkoselkätikka viihtyy parhaiten soistuvissa lehtimetsissä, missä on runsaasti kuolleita ja lahoavia puita. Jo muutaman, metsätaloudellisesti vajaatuottoiseksi määritellyn hehtaarin säästäminen tikan pesimäalueeksi koetaan usein uhkaksi tilan elinkelpoisuudelle. Vuonna 1992 valkoselkätikkatyöryhmän tutkijat varmistivat 25 reviiriä ja 18 pesintää, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä . Hyvää tahtoa valkoselkätikan suojeluun riittää, mutta siihen se sitten yleensä jääkin. Melkein puolet kaikista suojelukohdevarauksista sijaitsee Mikkelin läänissä. Arvio on tällä hetkellä liian optimistinen, sillä viime vuoden havainnot osoittavat kannan harventuneen entisestään; 30-40 pesivää paria on lähempänä todellisuutta. Eniten tikkoja tavattiin Parikkalassa, missä reviirejä löytyi viisi ja pesiä kolme. Kanta on tällä hetkellä vahvin Eteläja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savon itäisissä osissa. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmä seuraa kannan kehitystä ympäri vuoden
Päämääränä on Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan arvokkaiden luontokohteiden ja erityisesti valkoselkätikan ol inpaikkojen kartoittaminen. Hirvensalmen kunnanhallitus on asettunut valkoselkätikan suojelun asiantuntijaksi pitäen hanketta täysin turhana. Ajoittaiset vaellukset tuovat tervetullutta täydennystä suomalaisille tikoille ja vähentävät sukusiitosta. vastustaneet suojelusuunnitelmaa. Useimmat jäljellä olevat valkoselän reviirit ovat rantametsissä. Perusteluissa kiistetään luotettavat valkoselkätikkahavainnot kunnan alueella. (935) 6434. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmä on jo ryhtynyt selvittämään, mitä mahdollisuuksia on neuvotella venäläisten metsäyhtiöiden, tutkijoiden ja luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Kuvassa naaras,jolla ei ole päässä punaista. Kiire on todellakin ollut kova, sillä viimeisiä tikkametsien rippeitä on Parikkalassakin hakattu vauhdilla. D Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahaston Valkoselkätikkatyöryhmä Timo Laine, Nurmelantie 54, 35220 Eräjärvi, puh. Vahvimmalla tikka-alueella Parikkalassa puolestaan halutaan koko suojeluohjelma purkaa, koska se on kiireessä huonosti valmisteltu. 15. Hakkuut ja mökkien rakentaminen uhkaavat tikkoja. --~ on yhteydessä rajantakaisiin ;c; tikkakantoihin Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjai lassa. Suomalaisten ja suomalaisvenäläisten metsäalan yhteisyritysten toiminta Karjalassa uhkaa vanhoja lehtimetsiä kohta sielläkin. vsk. Valkoselkätikan tuntee paitsi selästä myös kupeiden viirutuksesta. Niiden säilyttäminen rajantakaisessa Karjalassa on välttämätöntä, jotta valkoselkätikka pesisi tulevaisuudessakin Suomessa. SUOME LUONTO 4/93 52. Saaren pitäjässä valkoselkätikan suojeluun on suhtauduttu myönteisesti, mutta Uukuniemellä halutaan tikkojen lentävän Venäjälle ikuisiksi ajoiksi! Metsien hakkuut uhkana Itä-Karjalassa Suomen valkoselkätikkakanta <!. Valkoselkätikkatyöryhmä toivoq, että kaikki lintuja luontoharrastajat ilmoittaisivat edelleen valkoselkätikkahavaintonsa työryhmälle niin nykyisen kuin entisenkin Suomen alueelta
Myös sen liikkuminen noudattaa näätäeläimille tyypillistä, joutuisaa askellusta. Niinpä se joutuu vaeltamaan pitkiäkin taipaleita ravintonsa perässä. Ruumiinrakenteeltaan hilleri muistuttaa minkkiä. Kuononjuuri on silmiinpistävän vaalea, samoin otsa ja 16 Rosvonaainaine1 pyöreät korvankärjet. Näistä teoista se kantaa pahan eläimen mainetta vielä tänäänkin. Hakamaat, rydöt ja mosaiikkimaiset metsäja peltomaisemat suovat puolestaan ravintoa ja suojaisia pesimisympäristöjä. Se on vaeltaja, joka asettuu paikoilleen vain lisääntymisajaksi. Jouko Kuosmanen Hilleri on näätäeläimistömme rosvonaamainen veijari, joka asustaa vähälukuisena Suomen maaperällä. Kissan kokoinen Hilleri on suurimmillaan lähes kissan kokoinen ja puolentoista kilon painoinen. Etenkin kanojen orsikuolemiin se oli monesti syypää. Se ei myöskään ole yhtä terhakka kuin pienimmät näätäeläimet. Karvapeite on melkoisen tuuhea, ja karvat ovat yllättävän pitkiä. Menneellä ajalla, kun karjasuojat ja kanalat olivat rakenteeltaan hataria, vaeltavat hillerit pääsivät niihin tihutöihin. Hukkakilometrit kuluttavat energiaa, kun lumikin vielä vastustaa jouheata liikkumisSUOMEN LUONTO 4/93 52. Tarkasti katsottuna sen pituus on noin 40-45 senttiä, johon lisätään vielä 15 sentin pörhöhäntä. Talven vahva lumikerros ja routa ovat hillerille usein ylikäymättömiä vastuksia. Eittämättä naamataulu tuo mieleen rosvolle ominaisen naamioasun. Mutta ei sielläkään eläimen toimeentulo herkkua ole. vsk.. Eivätkä kaikki ihmisetkään kuutamoserenadia moiselle karvakerälle esitä. Herkkien aistiensa avulla hilleri on tuon tuosta nuuskimassa tai väijymässä heinämättäissä lymyileviä myyriä. Mutta ihminen on korottanut hillerin hyötyeläimeksikin, jota tarhataan turkisten vuoksi. Jälkikenttä muotoutuu eläimen etenemisnopeuden ja matkan varrella sattuvien tapahtumien mukaiseksi. Laajat vesistöt tarjoavat mittaamattomat vaellusväylät mestariuimarille. Kuultavuus johtuu kellertävästä aluskarvasta, joka erottuu tummemman, mutta selvästi harvemman päällyskarvan alta. Vatsapuoli ja raajat ovat tummanruskeat; selkäpuolelta ja varsinkin sivuilta hilleri on vaaleankuultava. Suomen kesä on hillerille suosiollinen. Hillerin kulku ei kuitenkaan ole niin selväpiirteistä hangen pinnan kuopitusta kuin minkillä. Muita saaliskohteita ovat hiiret, rotat, käärmeet, sammakot, kalat, linnut ja myös keskikesän mehevät marjat. Suuri koko estää hilleriä saalistamasta myyrien lumikoloissa. Ymmärrettävästi turkki on talvella hivenen tuuheampi ja jopa piirun verran vaaleampi. Koirat ajelevat niitä tullen mennen. Puhelimen kampeenhan silloin herkästi tartutaan ja pyydetään riistanhoitoneuvojalta varmoja keinoja pedon listimiseksi. Talvikarvassa ei ole suurta eroa kesäkarvaan verrattuna. Talvi ajaakin hillereitä ihmisasumusten tuntumaan. Kömpelönä hilleri ei pysty saalistamaan vahvassa lumipuurossa
Maan SUOMEN LUONTO 4/93 52. Siksi hilleri asettautuu mieluusti ihmisasutuksen piiriin tai kaatopaikalle. Poikaspesiä voi tavata mitä kummallisimmista paikoista. Nyt huhtikuun lopussa hillerin kiima alkaa juuri olla ohi pian syntyy pentue. Perheen nuorimmat saavuttavat sukukypsyyden kahden vuoden ikäisinä. J Monesti koirakin on saanut ö tuntea vihaisen hillerin silo. Kuuden viikon ikäisinä ne seurailevat jo emoa maastoon. mien palon ja veitsenterävien :f hampaiden viillot kuonossansa, kun se on pistänyt tutkivan hajuaistimensa hillerin pesäkolon kynnykselle. Kiimasta noin 40 vuorokauden kuluttua syntyvät pienet hillerit, joita on pesueessa neljästä kuuteen, joskus jopa kahdeksan. 17. tyy huhtikuun puolelle, tulevat hillerit kiimaan ja vaeltelevat levottomina. Hilleripoikue pysyttelee koossa hyvässä lykyssä jopa seuraavaan kevääseen saakka. Useimmiten pesä on piilossa kiviraunioissa, ontossa puussa, halkopinossa tai jonkin ulkorakennuksen onkalossa. Noin viisi grammaa painavat, sokeat ja väritykseltään valkeat hillerinpoikaset oppivat pienestä pitäen lajinsa tavoille. vsk. Poikaset kehittyvät ripeästi. Jouko Kuosmanen on pohjoiskarjalainen luonnonkuvaaja ja -tuntija. Siellä se on rottien kauhuna; rotanliha on hillerin mieleisintä ravintoa! Pehmoinen pesä Hillerin käpälät ovat voimakkaat ja vahvakyntiset. Niiden avulla se pystyy kaivamaan pesäonkalonsa maahan. Kun kalenterin lehti käänHitlerillä on hauska naamari: tummat korvanjuuret ja kuonon ympärys. Uroksen ja naaraan välinen lopullinen liitto sinetöityy vapaamuotoisella yhteiselämällä, jota tiettävästi jatkuu vielä jonkin aikaa pentujen kasvatuksessakin. Emo puolustaa jälkikasvua Hilleriemo huolehtii jälkeläisistään niin kuin hyvän äidin kuuluukin. sisälle tehdyt pesäonkalot eivät ole kuitenkaan hillerin lisääntymiselle välttämättömiä. Kovat talvet eivät sovi hillerille, ja se onkin tavallinen vain Etelä-Suomessa. Lisäkeinona ovat vielä hajuarnmukset, joita eläin ei säästele, kun jälkikasvun varjelemisesta on kysymys. Hilleri on iso näätäeläin, joka kotiutui nisäkäslajistoomme vasta tällä vuosisadalla. Urokset nahistelevat naaraista ja merkkailevat virtsatäplillä kulkureittinsä rajoja. Kolmen viikon ikäisinä ne saavat näkökyvyn, mutta jo tätä ennen emo on johdatellut poikaset lihan makuun tuomalla pesäonkaloon vastapyydystetyn myyrän. Mutta on tilanteen kiihko ja hilleristä löyhkäävä voimakas haju saanut myös koiran kuuluttamaan ilmoille ärhentelevällä haukullaan kaiken antipatiansa tuota ylimielistä vastustajaa kohtaan. Naarasta voi seurata suurempikin kilpakosijoiden lauma, jossa lopullinen kosijoiden karsinta tapahtuu. • • • fe1Jar1 ta. Se on sisustettu hienoilla heinillä, sammalella ja jopa lintujen höyhenillä. Se on valmis puolustamaan perhettään äänekkäästi sähisten ja uhmakkaasti elehtien. Talviturkki on yleensä kesäistä vaaleampi, mutta väri muuttuu myös iän myötä ja vaihtelee eri yksilöillä kuten kuvista näkyy
Kymmenistä kilometreistä huolimatta maapallon kuori on suhteellisesti ohuempi kuin omenan. Tällä alueella maan kuori on ympäröiviä seutuja ohuempi, alle 50 kilometriä. Rapakivi on kaunista, kestävää ja suosittua rakennuskiveä, ja italialaiset välittäjät ovat levittäneet sitä tehokkaasti. Rapakiveä maailmalle Rapakiveä näkee kaikkialla maailmassa pankkien ja muiden uudehkojen arvorakennusten lattiassa tai ovipielessä. vsk.. Metsät 18 Itäisen Suomenlahden kansallispuiston Ulko-Tammio on yksi Suomenlahden kauneimmista saarista. Se on kasvualustana hyvin karua, ja antaa koko maisemalle oman alakuloisen ruskehtavan sävyn, jonka aistin aina kotitanhuville palatessani jo Loviisan tienoilla. Siellä voi nähdä rapakiven lohkeamissuunnista johtuvat kulmikkaat muodot. Vaikka kuori on täällä muuhun Suomeen verrattuna ohut, se on yhä keskimääräistä paksumpi: manneralueilla kuoren keskipaksuus on 30 kilometriä ja valtamerillä vain viidestä kymmeneen kilometriä. MAAKUNNAT TUTUIKSI 17 KYMENLAAKSO Seppo Vuokko Haapasaaresta Repovedelle Maakunnan nimi antaa alueesta yhtä harhaanjohtavan kuvan kuin jostakin valtavirran kahta puolta kohoavasta Reininmaasta. Yhteistä koko alueella on kallioperä, joka on rapakiveä. Sitä vastoin tiukoista kalsiumia on keskimääräistä vähemmän, ja se tekee Kymenlaakson maista ja vesistä helposti happanevia. Täällä ei tarvitse pohtia fluorin lisäämistä veteen: luontaiset pitoisuudet ovat kaksinkertaisia muuhun Suomeen verrattuina ja paikoin ylittävät selvästi suositukset. Rapakivi vaikuttaa arkiseen elämäänkin. Kun rikin ja typen laskeumat ovat maan korkeimmat, lukuisat pienet metsälammet ovat jo menettäneet puskurikykynsä ja happamoituneet kalattomiksi. Radonia erittyy maaperästä haitallisen paljon, ja rakennettaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota alapohjan tuuletukseen. Euroopan rapakivet ovat jonona Laatokan-Suomenlahden alueella: Laatokan takana ovat Salmin ja Sotjärven esiintymät, Suomenlahden perukassa suunnaton Viipurin rapakivialue, joka ulottuu Loviisaan saakka; lännempänä pienemmät Onasin, Bodomin, Obbnäsin, Laitilan, Vehmaan, Kökarsfjärdin ja Ahvenanmaan rapakivet. Totuus on toisenlainen: Kymijoella ei ole laaksoa, hyvä kun uoma, jossa tulva-aikana pysyy. Kun muistaa, että ytimen säde on 3500 kilometriä ja sitä ympäröi 2900 kilometrin vahvuinen puolisula vaippa, uskoo myös, että vaipan virtaukset voivat siirrellä ja rutistella muutaman kilometrin vahvuista kuorta! SUOMEN L UONTO 4/93 52. Ohuimmillaan se on Kotkan tienoilla, vain 42 kilometriä. Meren ranta, Kymijoki ja Salpausselkä jakavat maakunnan neljään erilaiseen lohkoon: saaristoon, itäiseen karuun mäkimaahan, läntiseen savikkolaakioon ja pohjoiseen järviseutuun. vaihtuvat mäntyvaltaisiksi, ja pellotkin ovat savikkoalueita lukuunottamatta jotenkin köyhän näköisiä. Luontaisen gammasätei lyn taso on rapakivialueella kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna
Se on kuluttanut rapakivimassiivia suojanneet muutaman kilometrin vahvuiset jäänteet vanhemmasta svekofennialaisesta vuoristostakin. Maan pinnalla raoista pulppuava emäksinen kivisula muodosti laajoja basalttilaaMannerjää irrotti rapakivestä suuriakin lohkareita. Eroosio on hävittänyt jo lähes kaikki jäljet tuolloisesta tulivuoritoiminnasta. Jotakin on kuitenkin jäljellä. maan pinnalle asti tulivuorina. Rapakivinen magma oli sitkasta, mutta kivisulasta erkani myöskin emäksistä, juoksevampaa magmaa, joka tunkeutui kallioperään revenneitä halkeamia pitkin maan pinnalle ja kauas varsinaisen rapakivialueen ulkopuolellekin. Yleensä tällainen vaipan kuuma virtaus johtaa uuden 19. Suursaaren kivissä näkyvät yhä tulivuoritoiminnan jäljet, ja Lappeenrannassa on rapakiven sekaan pudonnut muinaisen magmasäiliön kattoa, jossa on sekä svekofennialaisia poimuvuoriston kiviä että tuolloin varsin tuoreita tulivuorikiviä. Joen länsipuolelle tyypilliset savi hyviä viljelysmaita,ja maisemat tuovat täällä mieleen Uudenmaan. 1600 miljoonaa vuotta sitten kumpusi syvältä maan vaipasta kuuma virtaus, joka nosti maan kuorta koholle ja sulatti sen alaosaa. vsk. kioita samaan tapaan kuin Islannissa nykyään. Maakunnan nimestä huolimatta Kymijoki ei virtaa uurtamansa laakson pohjalla sitä reunustavat törmät ovat man metrin korkuiset ja estävät hädin tuskin jokea tulvimasta uomastaan. Osa kivisulasta ja etenkin siitä vapautuvista kaasuista purkautui SUOMEN LUO TO 4/93 52. Kymenlaakson rapakivelle ovat tyypillisiä kauniit, pyöreähköt kuviot. -Kukkakivi Lovasjärvellä. Kivisula virtasi ylöspäin ja levittäytyi muutaman kilometrin syvyydessä laajaksi laataksi. Emäksisten !aavojen purkausreitit näkyvät rapakivialueelta luoteeseen Hämeeseen ulottuvana juoniparvena. Kun Suomi oli irrota Euroopasta ..
vsk. KYMENLAAKSO Rapakivi viehättää pikkutervakkoa jopa enemmän kuin tunturit. Eikä se toki tullut hetkessä. "' Taasianjoen varrella ovat Suomen ainoat taponlehden alkuperäiset esiintymät. Purkautumista kesti Kaakkois-Suomessakin noin 20 miljoonaa vuotta. ] Raparyöppäät ja vuorenaluslehdot Rapakivellä on kolme "ete20 8. Harmio tuli Kymeen kasakkojen mukana ehkä jo kaksisataa vuotta sitten. Vaikka rapakivipatja on laajuuteensa verrattuna suhteellisen ohut, paksuimmillaan kymmenkilometrinen, ovat sulaneet ja liikkuneet kivimassat käsittämättömän suuria: yli satatuhatta kuutiokilometriä. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Laukkaneilikka lienee tullut Haminan rannoille pwjelaivakaudella. Kymenlaakso on idäntie, jota ovat kulkeneet mm. Keisarinviitta on kaakossa kohtalaisen runsas, mutta esiintymisessään oikullinen. LounaisSuomen rapakivet edustavat toista purkausvaihetta, sillä ne ovat 50 miljoonaa vuotta kaakkoisia nuorempia. idänniittyperhonen, rusakko, supikoira, villisika ja hirvikärpänen. valtameren syntyyn, mutta täällä virtaus tyrehtyi ennen kuin Fennoskandia ehti irrota muusta Euroopasta. Mistään pienestä tapahtumasta ei kuitenkaan ollut kysymys. § :I: E. Myrkyllinen mustakonnanmarja viihtyy erityisen hyvin kuivahkoissa rinnelehdoissa
Tavallisesti mäkeä rajaa ainakin joltakin sivultaan aivan pystysuora seinämä. Topografian on täytynyt syntyä jo enSUOMEN LUONTO 4/93 52. Niiden välissä ohuella rapautumalla kasvaa joitakin kalliokasveja, tavallisimmin vain suolaheinää ja lampaannataa, mutta aika usein myös keväthatikkaa ja pikkutervakkoa. Kuivilla ja valoisilla paikoilla rinteille levittäytyy ennen pitkää sian21. Rapautuessa syntyy teräväsärmäistä moroa, jota ennen vanhaan käytettiin tien tekoon. vää" lohkeamissuuntaa, jotka ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa: se lohkoutuu siis kuutioiksi. Kalliomäet ovat muutaman kymmenen metrin korkuisia. Jääkausi puhdisti irtaimen aineksen pois ja hioi huiput pyöreämuotoisiksi silokallioiksi, mutta vaikutti perin vähän ehjiin kivilohkoihin. Ei edes tunturialueilla näe sellaista pikkutervakon runsautta kuin parhaimmillaan rapakivikallioilla. ressa Kaipiaisten tienoilla: on ehjiä kuutioita, on merkillisen muotoisia moroutuvia "hattukiviä" ja osa on jo tyystin hajonnut ja erottuu Salpausselän kangasmaisemassa kasvillisuuden peittäminä kartiomaisina kumpareina. Ehjimmät kallionosat olivat rapautuneet vähemmän ja murroskohdissa rapautuminen ulottui paljon syvemmälle. Nokan tyven keltainen alue työntyy tavallisella joutsenella kapenevana kiilana eteenpäin. Paikoin rapakivi on hyvin rapautuvaa, toisin paikoin varsin kovaa ja ehyttä. vsk. nen jääkautta, jolloin nykyistä lämpimämmässä ilmastossa rapakivi rapautui hyvin syvälle, ehkäpä satoja metrejä. Eri rapautumisen vaiheissa olevia siirtolohkareita voi katsoa vaikkapa kuutostien varMiljoonien arktisten lintujen massamuuttoa voi seurata keväisin Virolahden Hurpussa. lrtoava moro rapisee raparyöppäiksi. Rapakivi kukkii Laakeita kalliolakia kattavat poronjäkälän ja tierasammalen paakut. Tundran vieraisiin kuuluu myös vähän joutsenta pienempi ja lyhytkaulaisempi pikkujoutsen. Liikkuvilla mororinteillä kasvaa yksittäin joku isomaksaruoho, mäkitervakko tai ukontulikukka; hennot ja nopeasti lakastuvat ruotsinpitkäpalot jäävät helposti huomaamattakin. Tämä kuutiollisuus näkyy maisemassakin
Maatila litissä. Ajoittain tulviva Alice Karlsson Vaihtuuko Kymi kanavaan. N aus AK = .., t: > = = :,: l ;:. Yhteys edellyttäisi kanavointia, joka nielee reippaasti rahaa. Teollisuudelle halpa kuljetusmuoto on tärkeä, mutta maksaako laskun luonto. Hitaimman maankohoamisen aluetta Kymenlaakson rannikolla maa kohoaa enää 10-20 senttiä vuosisadassa ja Pietarin tienoilla ei ollenkaan. Joskus se on vain muutamia kymmeniä senttejä leveä, välillä rinteen rehevyys ulottuu kymmenien metrien päähän, mutta perin harvoin rapakivimäen rinnelehdosta hehtaareja kertyy. Sen sijaan linnustossa on meren ilme, ja louhuiset kalliosaaret sopivat hyvin pesimäpaikoiksi kiisloille, ruokeille ja riskilöille. Niinpä korkeampien jyrkäoteiden alla on vaihtelevan levyinen lehtovyö. Itäisen Suomenlahden saaristo on omaleimainen. puolan kirkkaanvihreä matto, johon ei muilla kasveilla hevin ole asiaa. Itämeren historiassa on ollut vaiheita, jolloin meri on Kymenlaaksossa tulvinut takaisin jo 22 aiemmin jättämilleen maille ja peittänyt soita savikerrosten alle. Tyypillisiä vuorenaluslehdon lajeja ovat lehmus, sormisara, mustakonnanmarja, sinivuokko, kevätlinnunherne ja lehtomatara. Mereiset kasvilajit kutakuinkin puuttuvat. Rinnettä valuvat vedet liuottavat karustakin kalliosta ravinteita. Kymijoen kunnat odottelevat lisäksi sankoin joukoin venematkailijoita. '---~ Q Meriyhteys Kotkasta Päijänteelle tarvitsisi suunnitelmien mukaan noin 25 kilometriä kanavaa ja kahdeksan sulkua. Kanavan kulkusyvyyttä suunnitellaan joko 3,4 tai 4,5 metriin. Kanava olisi auki ympäri vuoden ja sitä pitkin liikkuisi arvioiden mukaan noin kaksi miljoonaa tonnia metsäteollisuuden tuotteita. Hitaan maankohoamisen vaikutuksia vähentävät voimakkaat veden korkeuden vaihtelut: itätuulella veden pinta on parikin metriä alempana kuin länsimyrskyn puhaltaessa. vsk.. Kymijoki voisi olla Keski-Suomen väylä merelle. Ehkä oman osansa erilaiseen ilmeeseen tuo niukkasuolainen vesi, Nevan, Vuoksen ja Kymijoen laimentama. KYMENLAAKSO Kyminjokivarsi on vanhaa kulttuuriseutua. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Rapakiven vuoksi rannat ovat usein jyrkät ja täysin kasv ittomat, niittyjä ja rantalehtoja on paljon vähemmän kuin Saaristomeren saarilla, vaikka sielläkin vallitsevat kalliosaaret. Rakkolevää on ulkosaaristossa, mutta se jää pieneksi ja rannoille sitä ajautuu vähän
Kanavointi on kallista Kanavoinnin on arvoitu maksavan puolestatoista kahteen miljardia markkaa. Työ kestäisi nelisen vuotta ja se työllistäisi monipuolisesti: kanavointi tarvitsee suunnittelijoita, ympäristöalan ihmisiä, maanrakennusta, betonialaa, sähkötekniikkaa. Kuvassa KeitelePäijännekanavan Kapeenkosken työmaa. Kymijoen kanavointia suunniteltiin jo silloin kun Suomi kuului Ruotsille. Nyt kanavointi on taas vakavasti esillä. Kaloille kyytiä Läänin kalastusviranomaisia huolestuttavat joen vähäosaiset kalat. Långin mukaan huoleen ei ole aihetta, sillä joen pohjan myrkyt muhivat syvänteissä, joihin ei ole tarkoituskaan koskea! "Veden sameneminenkin on ohimenevää. Pysyviä työpaikkoja saisivat luotsit ja mm. Suomen Varustamoyhdistys kysyy mm. Aluksi nihkeästi suhtautunut Kotkakin on kääntynyt myötämieliseksi, kun kanavan alkuosa on linjattu kulkemaan kaupungin itäpuolitse Nummenjokea pitkin Ylänummelle, siitä Juurikorven kautta Kymijokeen. Kymen luonnonsuojelupiiri ei halua heittää hyvästejä maakuntansa valtasuonelle. Vastaavaa myllerrystä suunnitellaan Kymijoelle. Junan energialasku on kaksinkertainen ja rekan kuusinkerSUOMEN LUONTO 4/93 52. Kymijoen kanavoinnin kustantaisivat veronmaksajat. D 23. "Kymijoki on niin rae sitettu, liattu ja kahlittu, että 5 nyt se pitäisi jo jättää rau'1 haan." :;; Meuran mukaan Päijänteen i alueen teollisuus ei ole lupau6 tunut kanavan käyttäjäksi eikä Kymijoen metsäteollisuus :E tarvitse sitä, koska se kuljettaa rautateitse. Teoriassa käy näin: jos 40 prosenttia Kymijoen varren ja Päijänteen rantojen metsäteollisuuden kuljetuksista siirtyy kanavalle, niin yli 50 000 kuormaa poistuu vuosittain Kymen läänin ja Päijät-Hämeen teiltä. paat kosket sähköntuotantoon. Hankkeesta annetuista lausunnoista päätellen vastustajia tai epäilijöitä on muuallakin. Hanketta viedään eteenpäin merenkulkuhallituksen väyläosastolla ja kanavoinnin langat ovat diplomi-insinööri Risto Långin käsissä. "Mitä muita liikenteellisiä parannuksia (VR, maantiet) saisi samalla rahalla?" Säästyvätkö suojelukosket. Tällä tietämällä Kymijokea seilaavilla aluksilla olisi lastinaan raakapuuta, hiiltä, kaoliinia, sahatavaraa, paperia ja suolaa, mutta vesiliikennöitsijät haluavat jatkossa varmasti kuljettaa kaikkea mahdollista, mm. 1700-luvulla rajajokenakin kuohunut Kymijoki on piirretty uuteen uomaan moneen kertaan. Monien mielestä vesitien suosiota on kuitenkin pahasti liioiteltu. Vesiliikenne on edullista ja kuluttaa vähän energiaa. "Jos Kymijoki kanavoidaan, 1 niin jokea ei enää ole", piirin ::. Vuosien kuluessa lähes kaikki Kymijoen kosket on valjastettu ja kanavasuunnitelmat ovat sitä mukaa muuttuneet. puheenjohtaja Marja Meura sanoo. "Euroopassa kuorma-autoille on jo laitettu tiemaksuja ja sama saattaa tulla meillekin." Saksassa ja Ruotsissa vesitse kuljetetaan jo viidesosa tavaroista, mutta Suomessa vain runsas kymmenesosa. Heidän mukaansa väylää ruopatessa pohjasta vapautuvat raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet vaarantavat Kymijoen eliöyhteisöt. Energiaa säästyy, mutta ... Lisäksi kanava laskisi välittömästi maantiekuljetuksien ja VR:n hintoja, joten ennustetut tavaramäärät vesitse saattaisivat jäädä varsin vaatimattomiksi. Rekka suoriutuu taipaleesta parissa tunnissa, mutta laivaan mahtuu 70 rekallista tavaraa. Teollisuus on kiinnostunut kuljetusten halpenemisesta, mutta myös Kymijoen alueen kunnat puoltavat hanketta. Vaikka valta vaihtui, niin kanavahanke jäi. sulkujen valvojat. Pontta hankkeelle on antanut tänä vuonna valmistuva Keitele-Päijänne -kanava. Kymijoen kanavoinnin ympäristövaikutusselvitys julkaistaan huhtikuun lopussa, minkä jälkeen hankkeesta pyydetään lausunnot. Kanavaa vastustavat Långin mukaan lähinnä kilpailevat kuljettajat, Valtionrautatiet ja Suomen Kuorma-autoliitto. "Pitäisikö meidän rahoittaa huviveneilyä kahdella miljardilla?" Ympäristöministeriökin pitää kanavointia liian kalliina ja tuomitsee jyrkästi kajoamisen lailla suojeltuihin koskiin. Maantieliikenteen osuus tavarakuljetuksista on meillä 70 prosenttia Ruotsissa vain 50 prosenttia. Onhan hanketta tutkinut konsultti esittänyt, että kanavoinnin kannattavuutta voidaan lisätä ottamalla myös vielä vaKanavien rakentaminen muuttaa voimakkaasti jokimaisemaa. Vesimatka kanavien kautta, kahdeksan sulun läpi ja 30 sillan ali Kotkasta Päijänteelle kestäisi noin 12 tuntia. myrkyllisiä kemikaaleja ja öljyä. Hänen· mukaansa meriyhteyttä tarvitaan kipeästi, sillä teollisuuden kuljetukset on saatava nykyistä kannattavammiksi. "Lausunnoista riippuen kanavoinnin suunnittelu voisi alkaa varsin pian ja itse töihinkin päästäisiin vielä tällä vuosikymmenellä", Lång sanoo. lisääntyvästä matkailusta. Ympäristönsuojelijat pelkäävät, että kanavoinnin myötä joki menetetään lopullisesti. kalojen kutualueiden päälle. Arvioituja liikennemääriä pidetään liian optimistisina ja huoli kannattavuudesta sekä ympäristöhaitoista on suuri. vsk. Myöhemmin kalat voivat jopa oppia käyttämään kanavaa hyväkseen ja vaeltaa niitä pitkin joen latvoi lie, Lång uskoo. Kanavalla on paljon kannattajia. Kaivu samentaa veden ja kasaa maa-ainesta mm. Hyöty tulee suoraan teollisuudelle, joskin alueen kunnat laskevat nettoavansa mm. tainen verrattuna sisävesimerialukseen
Työryhmä perustettiin, ja kun valtioneuvosto päätti vuoden 1990 lopussa rantojensuojeluohjelmasta, Repovesi oli siinä mukana 40 neliökilometrin laajuisena. Kymenlaakson maakuntaliitto ehdotti samaan aikaan alueen suojelemista. Kaksi vuotta myöhemmin ympäristöministeriö esitti Kymen lääninhallitukselle työryhmän perustamista selvittämään Repoveden merkitystä. 24 lajoen suuntaan. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti 1988 kansallispuiston perustamista alueelle komitean esityksen mukaan. vsk.. Tämäkin tynkäsuunnitelma jäänee toteuttamatta: yleinen säästäminen valtion menoissa kutistaa myös suojelualueiden lunastamiseen saatavia rahoja. Metsäautotiet ja hakkuut etenivät ja kesämökkejä rakennettiin. Kartalta katsoen näyttää kuin Kymijoella olisi komea suisto viisine suuhaaroineen. Mutta tottahan asiat täytyy osata panna oikeaan arvojärjestykseen. Metsäautotiet avaavat entisiä erämaita monenlaisille kulkijoille. Kyseessä ei kuitenkaan ole todellinen, joen itsensä luoma suisto, vaan Kansallispuistokomitea esitti 1976 Pohjois-Kymenlaakson Repoveden ja sitä ympäröivien maa-alueiden muodostamista kansallispuistoksi. Mitään ei tapahtunut yli kymmeneen vuoteen. Vajaa vuosi myöhemmin alue oli suunnitelmissa kutistunut 8,5 neliökilometrin "ydinalueeksi" ja kuudeksi "erityisalueeksi", joiden pinta-ala oli yhteensä yksi neliökilometri. Murto-osa rahasta, joka käytetään tänä vuonna itse omat asiansa sotkeneiden pankkien pystyssä pitämiseen, riittäisi Suomen kaikkien suojeltavaksi esitettyjen maaja vesialueiden lunastamiseen ja rahaa jäisi vielä yli. D SUOMEN LUONTO 4/93 52. Kurjenmiekan joki Kymijoki on virrannut nykyisessä uomassaan vain 6000 vuotta. Tura sopisi hyvin yleiskieleenkin maatuvien merenlahtien monimuotoisen niittykasvillisuuden nimityksenä: onhan ruovikossa kulkeminen melkoista turaamista. KYMENLAAKSO meri pitää laakeiden lahdenperien niittyvyöt, turat, laajoina. Sitä ennen Päijänteen vedet laskivat luoteeseen KaMika Honkalinnaja Juha Vesala Repovesi kansallispuisto kutistuu paikalliseksi suojelukohteeksi Suojelun viivästyminen ja suunniteltujen suojelualueiden kutistuminen ovat sallineet hakkuut myös Repoveden metsissä. Lieneekö tulevaisuuden kannalta tärkeämpää pitää pystyssä maan pankkilaitosta kuin luontoa ja ympäristöä. Komitean rajausehdotuksessa puiston maapinta-alaksi esitettiin lähes 30 neliökilometriä ja vesiäkin olisi otettu mukaan noin kahdeksan neliökilometriä
Selänpään kangas (21) on laaja jäätikköjoen suisto. Pyhtään suuret suot, Kananiemensuo ja Munasuo (10), ovat saariston ohella eteläisen Kymenlaakson merkittävimmät suojelukohteet. Päähaarat ovat virtaamiltaan kutakuinLuontomatkaajan toivekohteet Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ( 1) kattaa suuren osan saaristosta. D 25. Eräät arvokkaimmat suojelukohteet ovat rajavyöhykkeellä kuten kiislojen ja ruokkien pesimäyhdyskunnat tai suorastaan rajan takana kuten merimetsoyhdyskunta, mutta näitä voi tarkkailla kiikarilla rajavyöhykkeen ulkopuolelta. Luonnonystävän kannaltakin kiintoisia ovat puiston ulkopuolelle jäävät vanhat kalastajakylät Tammio (2), Haapasaari (3) ja Kaunissaari (4). Suuresta koostaan huolimatta suot ovat HARJUJA PAPERITAI MUU PUUNJALOSTUSTEHDAS Dlill VOIMALAITOS a SATAMA Taasianjoki ja sen sivujoki Kaalijoki (20) ovat uurtaneet savikkoon jyrkän ravumn. Vuoroveneellä tai vesibussilla on yhteys kesäisin ainakin Lehmään, Majasaareen, Haapasaareen, Tammioon, UIko-Tammioon ja Kaunissaareen. man. Erityisen kuuluja ovat Vilkkilän ja Eerikkälän turat (7), Lupinlahti (8) sekä sisämaassa oleva Rapakivenjärvi (9), jonka linnuston lisäksi tekee kiinnostavaksi runsas juurtokaislan esiintymä. Alueen poikki kulkee erävaellusreitti, jolla on myös varaustupa ja siihen voi tutustua myös vesibussilla (Kultareitti). Suuhaarojen väliin jää Pyhtään kahden ja puolensadan neliökilometrin suuruinen saari, jolla ovat suuret Munaja Kananiemensuo. Pitkin Toista Salpausselkää kulkee tie, mutta hyvän käsityksen Salpausselästä saa vasta, jos kävelee jossakin kohdin poikki harjanteen jäätä vasten olleelta jyrkältä pohjoisreunalta aaltojen levittelemälle ja soiden ja peltojen kattamille eteläliepeille. Vehkalahden kunnan ulkoilualueikseen hankkimilla Majasaaren-Nuokkojen alueella (5) sekä Kotkan ulkoilualueella Lehmäsaaressa (6) on uimarantoja, keittokatoksia ja luontopolkuja. Vilkkilänlahti on kuuluisa joutsenten levähdyspaikka, jossa keväällä näkee satamäärin myös pikku joutsenia. Mustilan arboretum (19) on yksityinen puulajipuisto, jossa on kymmeniä ulkomaisia puulajeja metsikköinä ja lisäksi toinen mokoma yksittäispuina tai pienempinä ryhminä. Penkkojen korkeus on Salpausselän eteläpuolisella alueella tavallisesti vain muutaman metrin, juuri sen verran, että joki tulva-aikanakin pysyy uomassaan. Lintutorneja on Vilkkilän turalla ja Lupinlahdella sekä Virolahdella kaksi arktisen muuton seurantaan soveltuvaa tornia, toi-· nen Hurpussa ja toinen Kellovuorella. Mankalan alueella SUOMEN LUONTO 4/93 52. Langinkoskella on vanha puistometsä ja keisarin kalastusmaja; vain tökerösti rakennettu betonisilta pilaa maisemaa. Myös ruohoja pensaslajistossa on kokeiltu vieraita lajeja, ja erityisen suosittu arboretum onkin kesäkuussa alppiruusujen kukkiessa. kallioperän muotojen aiheuttama joen haarautuminen, bifurkaatio, ensin Pernoon tienoilla kahdeksi · ja alempana vielä useammaksi. Edustava esimerkki on vai.kkapa Merkjärven ympäristö ( 17), Suuri ja Pieni-Sikovuori, Hirvihauta, Venäjänvuori, Siliävuori. Erityisen upeat maisemat ovat Kyminkäänteen tienoilla Huuhkaimenvuorelta, joka on monipuolinen kallioalue lehtoineen ja vanhoine metsineen. Vuorista on vaikea nimetä yhtä, joka olisi ylitse muiden. vsk. Repovedellä (18) hakkuut ja metsäautotiet ovat hiukan tärvänneet erämaan tuntua. Hienoja suomaisemia ja eläimistöä tarjoavat myös Haukkasuo (11) (koko suo ei ole turvetuotantoalueena), Enäsuo-Lupansuo ( 12) ja Suursuo ( 13). Rapakivivuoria jyrkänteineen ja vuorenaluslehtoineen on kaikkialla ja onnistuneen retken voi tehdä valitsemalla kohteensa tienäkymän perusteella. Toinen Salpausselkä on siitä itään aina Saimaaseen asti yhtenäinen kangasselänne mäntymetsineen, kangasvuokkoineen ja kirkasvetisine pikkujärvineen. Osaltaan sekin johtuu joen nuoruudesta: joki ei, maakunnan nimestä huolimatta, ole ehtinyt luoda kunnollista laaksoa, vain jonkinlaisen uoPÄÄTIET RAUTATIET SOITA METSIÄ [] PELTOJA (16) Kymijoki kulkee peninkulman uljaassa murroslaaksossa ja on yhä näyttävä, kapea ja osin erämainenkin, vaikka kuulut Mankalankosket onkin veden nostolla hävitetty. Rannikolla jokisuut ja lahtien perät ovat järjestään hyviä lintupaikkoja. Kuuluksi seutu on kuitenkin tullut taponlehden ainoana luontaisena esiintymispaikkana Suomessa. Kymijoen uljaimmat kosket on valjastettu voiman tuotantoon, mutta komeita ovat myös jäljellä olevat Langinkoski, Pernoonkoski (14) ja Ahvionkoski (15). Olhavanvuori on yksi eteläisen Suomen jylhimmistä paikoista: 60 metrin korkeusero lammen pintaan ja 40-metrinen pystysuora jyrkänne. Itse puistossa erityisesti käymisen arvoisia paikkoja ovat Ulko-Tammio ja Pisi. C C t: > , 2 :g ,_ kin yhtä suuria
Pienemmät maalinnakkeet kuten Utti, Liikkala, Järvitaipale ja Etelä-Karjalan puolella olevat Taavetti ja Kämänkoski ovat suhteellisen hyvin säilyneet. Munasuon soistuminen alkoi noin 4300 vuotta sitten, kun reilun kahden kilometrin mittaisen fladan rannat soistuivat, ja puoli vuosituhatta myöhemmin suo jo peitti järven. Suunnilleen samanaikaisesti suo levittäytyi sivullepäin metsämaalle ja viimeisten kahden tuhannen vuoden aikana se on laajentunut vain vähän. Yllätys oli kuitenkin, kun 1970-luvulla Taasianjoen latvoilta löytyi useammastakin kohdasta taponlehti, jonka yhtenäinen levinneisyysalue jää Suomenlahden toiselle puolelle. verran kalkkia, joka takaa taponlehdelle kelvolliset olot. Senkin historia on vain arvailujen varassa: jos se on lämpökautinen relikti , niin miksi se on säilynyt vain täällä. Venäläiset kunnostivat ruotsalaisten jättämiä linnoituksia, ja vuosisadan lopulla Katariina Suuri sai rakennustöitä johtamaan nerokkaan kenraali Suvorovin, joka hyvin lyhyessä ajassa rakennutti kymmenkunta uuttakin maalinnoitusta. Tuolloin rajan pintaan rakennettiin myös linnoitusketju. Vesikansan reitit Salpausselän pohjoispuolinen alue on vesikansan maata: erikokoisten, osaksi suurienkin järvien ja reittivesien luonnehtimaa Järvi-Suomea, maisemana tyypillisen savolainen. Kuinka lähinnä muurahaisten avulla leviävä kasvi on tänne saapunut. KYMENLAAKSO melko nuoria. Suurimmat !innoitukset ovat Hamina ja Kymijoen suuhaarojen välissä oleva Kyminlinna; Ruotsinsalmen linnoitus on suurimmakKarvahorsma on tullut Kymenlaaksoon idästä. Siemenenä villisian turkkiin kuivuneessa savikokkareessa vai kivikauden kauppamiehen matkassa. Pikkuvihan jälkeen Turun rauhassa 1734 raja pantiin Kymijokeen: länsipuolella vartioivat ruotsalaiset ja itäpuolella venäläiset. Suvorovin jäljet Kymenlaakso on ollut sotilaallisesti merkittävä rajamaakunta lähes koko Suomen historian ajan. Jokisuun maatuvilta rannoilta on löytänyt ainoat suomalaiset kasvinsijat hukkariisi, heinälaji, joka vain kaikkein lämpimimpinä kesinä työntää riisimäisen röyhynsä näkyviin. Virtaava vesi syö saveen jyrkkärinteisiä laaksoja, joissa on hyvinkin rehevää lehtokasvillisuutta kiurunkannuksineen ja mukulaleinikkeineen. Näistä ukonpalko ja harmio ovat pystyneet levittäytymään monin paikoin linnoitusja varuskunta-alueiden ulkopuolellekin. SUOMEN LUONTO 4/93 52. vsk.. Tuoltakin ajalta luontoon jäi jälkiä: 1700-luvun kartanokulttuuriin kuuluvat kasvit kuten ruttojuuri , saksankirveli ja isohirvenjuuri ovat kotiutuneet vain Kymijoen länsipuolelle. Jos vain ihminen sallisi kehityksen jatkua luontaisena, Kymijoki tulevien vuosituhansien aikana luultavasti kuluttaisi jonkun suuhaaroistaan muita nielevämmäksi, ja toiset jäisivät kuiville. Varsinkin Elimäen ja Etelä-Iitin alueella savikot levittäytyvät laajoina ja kalliomäet kohoavat verraten metsäisinä harvakseltaan viljelymaisemasta. Seudun savissa on jonkin 26 Yksityisessä omistuksessa oleva Munasuon suuri keidas odottelee yhä lunastustaan ja rauhoittamistaan. Huoltokuljetusten myötä linnoitustyömaille saapui suuri joukko itäisiä rikkaruohoja ja arokasveja. Niitä on savessa harvakseltaan, ja vesi "kerää" ne purojen pohjille viedessään hienon aineksen pois. Suomen sodan jälkeen raja siirtyi Pohjanlahteen, ja )innoitukset menettivät merkityksensä, mutta itäinen vaikutus jatkui varuskunnissa. Erityisesti gabroja diabaasialueilla kasvillisuuteen tulee uusi ilme: Hämeen lehtokeskus yltää vähäisenä soirona tänne karuuden keskelle mustine linnunhemeineen, lehtoneidonvaippoineen, saamineen ja jopa pähkinänkin esiintymisestä on vanhoja tietoja! Täkäläinen kummajainen on tammihiiri, joka on ollut pitkään tunnettu HeinolanJaalan seudun vähävaltaisena ja hiljaisena asujana. Savikkoalueen järviin eivät Pietarin ja Viron happamat päästöt pysty, siitä pitää savisamennus huolen, mutta se luo toisaalta loisto-olot sinilevien kukinnalle. Sorsanputki on tyytynyt melkoisesti vähempään hyväksyessään Summanjoen suomalaiseksi sillanpääasemakseen. si osaksi jäänyt kasvaneen Kotkan • kaupungin jalkoihin. Niistä vain aniharva on säilynyt nykypäiviin, mutta tuolta ajalta ovat peräisin idänsara, idänhierakka, idänkattara, karvahorsma, ukonpalko ja harmio. Taponlehtiä ja savivauvoja Kymijoen länsipuolisella alueella on Uudenmaan tuntu. Kymenlaakso on rapakivialuetta lähes kokonaan. Vain luoteessa maakunta ulottuu rapakivialueen ulkopuolelle ja tavoittaa "tavallisia", pari sataa miljoonaa vuotta rapakiveä vanhempia graniitteja ja gneissejä. Lisäksi sitä on Laatokan Karjalassa ja Suomenlahden saarilla. Ja viime vuosien uudet löydöt ovat hämmentäneet kuvaa entisestään: yllättäen se pullahti esiin myös Etelä-Kymenlaaksosta ja mikä vielä harmillisempaa, Pohjanmaalta! Onko se luultua yleisempi, mutta perin taitava piilottelija, vai siirtyykö se sittenkin ihmisen mukana. Kalkista kertovat joen pohjalta löytyvät imatrankivet tai savivauvat, nappimaiset tai pitkulaiset konkreetiot, joissa kalkki on kitannut saviaineksen yhteen. Soilta saa alkunsa Siltakylänjoki, joka laskee mereen Kymijoen suuhaarojen välissä
Baltian maissa uhanalaisia eläinja kasvilajeja on vähemmän kuin Suomessa ja muualla länsimaissa. Voidaan väittää, että sosialistiselle järjestelmälle tunnusomainen taloudellinen tehottomuus on myös säästänyt ympäristöä.Venäjällä on valtavia neitseellisiä metsäalueita Itä-Karjalasta Siperian perukoille. Kun yhteiskunnan avautuminen on mahdollistanut luonnonvarojen hyödyntämisen entistä paljon laajemmin, syntyy ki usaus käyttää tätä summittaisesti ja lyhytnäköisesti hyväksi varsinkin kapitalististen maiden tuella. Väärät viljelyja sadonkorjuumenetelmät ovat vähentäneet kolmanneksella hurnuskerrosta mustan mullan alueella. Nyt kapitalistiset suuryhtiöt käyttävät Venäjän heikkoutta hyväkseen pahimmanlaatuisen uuskolonialistisen riiston hengessä. Antti Vahtera 27. Ekologinen tilanne entisessä Neuvostoliitossa ja sen vaikutusalueella ei kuitenkaan ole kauttaaltaan synkkä. Tärkeintä oli keskusjohtoisesti asetettujen tuotantotavoitteiden saavuttaminen. Sosialistinen järjestelmä ei pystynyt tehottomuutensa, pitkien etäisyyksien ja heikkojen kulkuyhteyksien takia tunkeutumaan kaikkein etäisimpien luonnonvarojen ääreen. Nykyisin itäeurooppalaiset ympäristönsuojelijat ovat pettyneitä: samat ryhmät, jotka oppositiossa vaativat radikaalia muutosta ympäristöpolitiikkaan, näyttävät vallassa ollessaan laiminlyövän ympäristökysymyksiä. Stalinistinen komentotalous suunnitelmallisuus oli siitä todellisuudessa hyvinkin kaukana kiinnitti vain nimellistä huomiota ympäristöön. Teollisuuslaitokset laskevat usein jätteensä kaupunkien jätevesiverkkoon. Niiden määrä vähenee nykyisin vauhdilla, joka vastaa neljää Uudenmaan lääniä vuodessa. vsk. Epäilemättä käsityksessä on paljon perää. Y rnpäristölle tuollainen järjestelmä osoittautui monessakin mielessä tuhoisaksi. Itäinen järjestelmä elää vuorostaan keskellä pahenevaa ekologista kriisiä, jolle ovat tunnusomaisia järkyttävät luonnontuhot ja elinympäristön turmeltuminen. Tekninen kehitys on lännessä johtanut puhtaampaan ympäristöön. Unkariin on vuorostaan rakennettu lännen tuella pakkaustehdas, jollaista lännessä ei enää sallittaisi. Patorakennelmat ovat muuttaneet Volgan, Venäjän historiallisen valtasuonen, saastuneiden vesialtaiden ketjuksi. Myös mahtava Baikal-järvi, joka sisältää viidenneksen maailman makean veden varoista, on vaarassa. Inhimillisen toiminnan kokonaisvaikutus ympäristöön sinänsä epämääräinen käsite saattaa jopa olla suurempi lännessä kuin idässä; lännessä jo yhteiskunnan paljon suurempi liikkuvuus miljoonine autoineen ja rnoottoriteineen kuormittaa ympäristöä tavalla, jota idässä ei tunneta. Ehkäpä räikein esimerkki on Araljärven kohtalo: tuo kalaisa, luonnonkaunis järvi on rnyrkyttyrnässä ja kuivumassa, koska siihen laskevien jokien vedet padottiin puuvillaviljelrnien tarpeisiin. Otteensa menettänyt keskushallitus ei pysty valvomaan tilannetta, eikä entuudestaankin heikkoja ympäristölakeja noudateta. Saastepäästöt Venäjän teollisuuskeskuksissa ovat niin valtavia, että viitisenkymmentä miljoonaa ihmistä asuu kaupungeissa, joissa saastenormit SUOMEN LUO TO 4/93 52. Tilanne ei ole juuri sen parempi entisissä sosialistimaissa, jotka onnettomuudekseen joutuivat toisen maailmansodan seurauksena ottamaan vastaan stalinistisen järjestelmän. Taloudelliset ongelmat työntyvät valtaapitävien arvojärjestyksessä etusijalle. Niin Länsi-Euroopassa, Yhdysval· Joissa kuin Japanissakin on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita ilman ja veden puhdistuksessa. Ylläolevan vertailun kuulee varsinkin niiden suusta, jotka innokkaasti tyrkyttävät markkinataloutta yleislääkkeeksi maailman ongelmiin, mutta se näyttää heijastavan myös yleistä mielipidettä. Myös raaka-aineiden ja energian käyttö on uuden tekniikan ansiosta nykyisin tehokkaampaa ja säästävämpää kuin varhaisempina vuosikymmeninä. Yksipuoluejärjestelmä pystyi pitkään salaamaan ympäristön rappeutumisen, joka nyt on paljastunut kaikessa karmeudessaan. Pahimpia ekokatastrofin pesäkkeitä on Etelä-Puolan, luoteisen Tshekkoslovakian ja entisen DDR:n eteläosien muodostama ruskohiilivyöhyke. Siellä tämän energialähteen kovaotteinen hyödyntäminen on aiheuttanut painajaismaisia ympäristötuhoja ja terveydellisiä ongelmia. Erityisessä vaarassa ovat Venäjän valtavat metsävarat maailman kaikista havurnetsistä yli puolet kasvaa Venäjällä. Siperian metsiä hyödyntävät varsinkin yhdysvaltalaiset, japanilaiset ja korealaiset metsäyhtiöt. Itä-Euroopan länneltä nykyisin saarna yrnpäristöapu, runsaat kolme miljardia markkaa vuodessa, on vain murto-osa tarpeesta. Läntinen mielipiteenvapaus on tehnyt mahdolliseksi sen, että kansalaisjärjestöjen ja kriittisten tiedemiesten kannanotot ovat päässeet vaikuttamaan kehitykseen. N äinä päivinä tuo entisen sosialistisen järjestelmän ekologinen valttikortti on pahasti uhanalainen. Ekologisten epäkohtien tai onnettomuuksien luetteloa voisi jatkaa kuinka pitkälle tahansa. Maailman kolmesta suurimmasta vapaasta joesta kaksi, Lena ja Petshora, virtaavat Siperiassa. Puolan maaperälle on toimitettu ongelmajätteitä varsinkin Saksasta. Metsäyhtiöt käyttävät hyväkseen Venäjän sekasortoisia oloja, joissa korruptoituneet paikallisjohtajat antavat suuryhtiöille toimilupia neitseellisiin metsiin useinkin rnuhkeita lahjussurnrnia vastaan. Joskus on kysymys jopa rikollisesta tai laillisuuden rajamailla olevasta toiminnasta. ylitetään silloin tällöin jopa kymmenkertaisesti. Entinen Neuvostoliitto ja sen satelliittivaltiot jäivät tästä kehityksestä lähes kokonaan osattomiksi. Entisten sosialistimaiden yrnpanstökriisin ratkaiseminen edellyttäisi paljon tukea rikkailta länsimailta, eräänlaista Marshall-apua ympäristölle. Tuollainen kehitys on jo päässyt vauhtiin, ja se on herättänyt kansainvälisten ympäristöjärjestöjen huolen. Tavanomaisempaa on kuitenkin kapitalististen maiden suuryhtiöiden tunkeutuminen hyödyntämään idän suuria luonnonvaroja. Venäjän metsävarojen hyödyntämistä voidaan sinänsä pitää välttämättömänä, mutta sen tulisi tapahtua järkevästi ja ekologisesti kestävästi. VAHTERA Tehoton itä, ahne länsi L äntinen markkinatalous on myös ympäristöpolitiikassa osoittautunut itäistä sosialismia ylivoimaisesti paremmaksi. Ekologiset ongelmat olivat Itä-Euroopan poliittisen kumouksen merkittävä ponnahduslauta. Lähes kaikki hyödyntäminen tapahtuu avohakkuina, jotka autioittavat ja turmelevat taigan eroosiolla
vsk.. Samallakin alueella voi sataa mustaa lunta, joka on hapanta kuin etikka, tai punertavaa lunta, joka on emäksistä kuin leivinsooda. Vesieliöt sen sijaan saavat kokea sen karvaasti. Hapan jakso kestää kuitenkin yleensä enintään muutaman päivän. Näin myös maan uumenista voi vapautua happamia aineksia etenkin rannikon happamilla alunamailla ja on vaikeata selvittää mikä osuus valumavesien happamuudesta johtuu maaperästä ja mikä itse sulamisvedestä. kaloille vihamielinen. Epäpuhtaudet ovat kiteiden reunoilla. Se voi sisältää kiinteitä hiukkasia ja olla likaisen näköistä, mutta liukoiset aineet ovat poistuneet si itä. Tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet uutta tietoa: valtaosa kevätvalunnasta onkin yllättäen vanhaa maaperässä olevaa vettä, jonka uusi vesi työntää tieltään. Lumen noki voi olla peräisin lähitehtaalta tai Itämeren eteläpuolelta, ja punertava aines voi olla PohjoisAfrikasta tullutta hiekkaa. Jo lumen sisältämän vesimaaran purkautuminen lyhyessä ajassa vesistöihin on melkoinen mullistus. Maaperäreaktioilla voi olla luultua suurempi merkitys. Etelä-Ruotsissa ja -Norjassa hapan kevätvalunta on jo · yli kahdenkymmenen vuoden ajan tappanut kaloja ja äyriäisiä. Koska vesi on yleensä aika tasalaatuista Lumeen kertyy talven aikana kosolti epäpuhtauksia, joista iso osa kulkeutuu keväisten sulavesien mukana vesistöihin. Nykyisin lumen sisältämä vesi on niin hapanta, etteivät monet vesieliöt kestä keväistä happohyökkäystä. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Lisäksi tulevat muut haitalliset aineet kuten raskasmetallit. Muodostuvien suurten kiteiden ytimet ovat melko puhdasta lunta. Siihen vesieliöt ovat sopeutuneet, mutta nykyään lumesta vapautuva vesi on niin hapanta, että sen vaikutukset herkkien vesistöjen eliöstölle ovat tuhoisia. Talven mittaan pienet lumikiteet kasvavat yhteen. Viimeiseksi sulava lumi on 28 laimeata. Lumi sisältää myös neutraloivaa ainesta, muun muassa lentotuhkaa ja merisuoloja. Tällainen ympäristö on mm. Eväkkäiden on vaikea ylläpitää suolatasapainoa ja alumiini vaurioittaa niiden kiduksia. Satava lumi sieppaa ilmasta erilaisia epäpuhtauksia. Ellei vesinäytteitä oteta oikeana päivänä, koko jakso voi jäädä ihmiseltä huomaamatta. Suomessakin kalojen lisääntyminen on häiriintynyt. Kun lumi alkaa sulaa, vesi valuu lumipeitteen läpi kiteiden välisiä kanavia myöten ja huuhtoo mukaansa saasteet. Pohjalla uinuva mäti on sen sijaan puolustus/.cyvytön. Ahven pystyy usein pakenemaan happohyökkäystä. Aikaisemmin luultiin, että routaiseen maahan ei imeydy juurikaan vettä ja lähes kaikki sulamisvesi valuu suoraan vesistöihin. Alku on myrkyllisin Norjalaiset tutkijat havaitsivat 1970-luvulla, että peräti 5080 prosenttia saasteista vapautuu ensin sulavan kolmanneksen mukana. Aivan ensimmäisenä vapautuva sulamisvesi on jopa kymmenen kertaa väkevämpää kuin lumi. Teemu Tast Sulava lumi on vesieliöille kauhistus Lumen sulaminen on luonnolle kova koettelemus. Vain harva pääsee pakoon Joissa ja puroissa vesi on keväällä yleensä happamimmillaan juuri silloin, kun ne virtaavat vuolaimmillaan. Maaperässä muhii happoja Sulamisen aikana järvien ja jokien vesi muuttuu happamammaksi , kalsiumpitoisuus alenee, ja alumiinipitoisuus kasvaa. Lumen sisältämistä happamista aineista merkittävimpiä ovat rikin ja typen yhdisteet, mutta lumessa on myös suolahappoja ja heikkoja happoja
Koko järven täyttyminen happamilla sulamisvesillä on harvinaista. Järvissä vesi SUOMEN LUONTO 4/93 52. limaa likaavien päästöjen raju vähentäminen on ainoa tehokas keino vaikuttaa vesistöjen happamoitumiseen. koko uomassa, eliöiden on vaikea paeta happamuutta. Enintään pohjakerrostumat tai läheiset järvet voivat tarjota suojaa. Silloin kun järveen virtaavat happamat sulamisvedet eivät sekoitu järven vanhaan veteen, ne voivat aiheuttaa paljon harmia, vaikka järvi vesi olisi miten hyvälaatuista. on talvella kerrostunut lämpötilan mukaan. Järvissä happamuuden keväinen vaihtelu ei ole yhtä selväpiirteistä. Happamien sulamisvesien vaikutuksia tutkivan on oltava nopea ja rohkea. 29. vsk. Yleensä järvivesi on lämpimämpää kuin sulamisvesi ja sulamisvedet kerrostuvat järven pintaan, heti jään alle. Jos järvivesi on hyvin kylmää, järveen virtaavat kylmät sulamisvedet voivat sekoittua vanhaan veteen. D Maatalousja metsätieteiden kandidaatti Teemu Tast työskentelee Kalatalouden Keskusliitossa tiedotusasioista vastaavana kalastusbiologina sekä Suomen Kalastuslehden ja Kalastajan toimitussihteerinä. Syysja kevätkutuisten kalojen mäti ja vastakuoriutuneet poikaset joutuvat helposti alttiiksi happamuudelle, samoin pohjaäyriäiset ja nilviäiset. Kaikki eliöt eivät tähän kuitenkaan pysty. Niinpä aikuiset kalat voivat paeta hapanta ja myrkyllisiä metalleja sisältävää vettä. Jos sulamisvesi sen sijaan Oi ehtinyt lämmetä muutaman asteen ennen järveen tuloaan, se voi kerrostua järven pohjalle tai väliveteen. Suomessa sulamisvedet tulevat yleensä jääpeitteiseen järveen, ja kun jäät lähtevät, happamin jakso on jo ohi. Sulamisvesien vaikutukset riippuvat näin ollen suuresti järviveden ja sulamisveden lämpötilasta. Ainoa keino kevätvalunnan tuhoa vastaan on ilmansaasteiden vähentäminen. Lisäksi sulamisvedet voivat täyttää järven eliöstölle tärkeitä ranta-alueita ja lahdenpoukamia pinnasta pohjaan. Kalkitus ei siten myöskään suojaa järveä sulamisvesiltä, ellei sitten kalkkia levitetä joka talvi järven jäälle tai valuma-alueelle
vsk.. Kuvat ja teksti: Heikki Kokkonen RieIDua kevättulvalla Hanhien kevättunteet purkautuvat voimannäyttönä, johon kuuluvat uhkailevat eleet ja kahinointi. SUOMEN LUONTO 4/93 52. 30 Tavit levähtävät turvallisesti laulujoutsenen kaitselmuksessa
Valon määrä on jo vastustamattoman voimakas, mutta muutamana päivänä linnut joutuvat kamppailemaan elannostaan kapealla puronsuun sulalla. SUOMEN LUONTO 4/93 52. 31. vsk. Huhti-toukokuun vaihteessa suurimmat suolinnut kotiutuvat tutulle ruokailupaikalleen Koivusuon Koivulammelle melko talvisiin oloihin. Ruuhka ja mekastus laimenevat niin pian kuin linnut pääsevät uiskentelemaan väljemmille vesille
Vaneripönttö on kevyin, mutta näyttää ehkä vähiten "luonnolliselta". Ihminen voi auttaa kotinsa menettäneitä sijoittamalla metsiin ja pihapiireihin pesäpönttöjä. Pöllistä sorvattu sopii hyvin luontoon ja viehättää monien silmää enemmän kuin muulla tavalla tehdyt pöntöt. Lisäksi monet aikaisistakin pesijöistä ovat yhä ilman asuntoa kolopesijöiden asuntopula on krooninen. Millainen pönttö. Jos se saa olla rauhassa pesimäkauden alussa, se ei arastele talojenkaan läheisyyttä. Valkoselkäja pikkutikkaa ei pelasta muu kuin lahoavien lehtimetsien tai ainakin riittävän monien lahopuiden säästäminen. Orava ja käpytikka tunkeutuvat usei n pönttöön hamuamaan munia ja poikasia suurentamalla lentoaukkoa. Samalla ovat vähentyneet monet näissä koloissa pesineet linnut ja nisäkkäät. Pöntötys ei olekaan luonnon muuttamista ihmiselle mieleiseksi vaan keino, jolla pystymme edes hiukan säilyttämään luonnon moninaisuutta. Viimeisetkin pöntöt olisi syytä ripustaa puihin huhtikuussa. Pöntöt rakennetaan puusta, tavallisesti laudasta tai vanerista tai sitten pöllistä sorvaamalla. Se on kuitenkin hankalampi puhdistaa ja painavampi kuin lautatai vaneripönttö, joihin voi avattavan katon lisäksi rakentaa aukeavan etuseinän. Pienestä reiästä mahtuu vain pieni lintu. Suurin osa metsien pienistä koloista on hömötiaisen kovertamia. Puinen pönttö on paras: puu eristää, tasaa lämmönvaihteluja ja hengittää. Telkän saa helposti asettumaan rannan lähelle sijoitettuun pönttöön. Kirjosiepot, leppälinnut, tervapääskyt ja käenpiiat eivät ole vielä edes saapuneet. Lentoaukon halkaisija on pöntön tärkein mitta. Mutta hömötiaisen koko ajan yleistyvä tapa pesiä pönttöihin on oireellista metsissä ei riitä lahopökkelöitä enää sillekään. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Pesimäpönttöjen asettelu ei juuri auta lintuja, jotka kaivavat itse pesäkolonsa. Lentoaukon alle ei saa kiinnittää "lauluortta" se antaa vain hyvän tuen pönttöön pyrkivälle tunkeilijalle. Monet talija siniti aiset ovat jo etsineet ja vallanneet itselleen pesäpaikan, mutta tulijoita riittää si lti. Jos rakennat pönttösi itse, vaihtoehdoiksi jäävät yleensä lauta tai vaneri. Tiaispari pesii kolossaan vain kerran, minkä jälkeen kolo jää muiden pikkulintujen käyttöön. Tämän voi estää reunustamalla aukon pellillä. Puupönttö voi kestää käyttökunnossa jopa toistakymmentä vuotta tai hajota pa32 Terho Poutanen ja Juha Valste Nastat naapurit Lahopuut ja niiden myötä luonnon kolot ovat hävinneet Suomen metsistä nopeasti. Molemmista saa vallan hyviä pönttöjä, mutta lautaa on helpompi sahata, porata ja naulata kuin vaneria. vsk.
Lisäksi kannan elpyminen on mahdollista vain, jos linnuille on tarjolla pesäpaikkoja. Metsässä vanhat pesäainekset voi yleensä rauhassa jättää maahan. Kottaraiskantojen romahtaminen johtui ilmeisesti lintujen muuttomatkalla saamista myrkyistä ja viljelytapojen muuttumisesta. Ni i lie voi ripustaa jopa samaan puuhun useita pönttöjä. Jos pöntön katon peittää kattohuovan palasella ja kyllästää vaneritai lautapöntön jollakin vaarattomalla kyllästysaineella ennen puuhun ripustamista, niin käyttövuosia tulee lisää. Harmaasieppo ei pesi yhdyskunnissa, mutta naapuriparit voivat asustaa hyvinkin lähekkäin. Vanhoissa pesänpohjissa muhii kosteuden lisäksi erilaisia loisia, kuten kirppuja ja väiveitä. Muovi kestää vuosikausia eikä kurista puuta. Avoimesti puun eteläpuolelle ripustamista pitäisi välttää myös siksi, että kesällä pönttö voi kuumeta liiaksi. Nykyisin monet kiinnittävät varsinkin pikkupöntöt jälleen naulaamalla. Korkeammalla olevista asumuksista pitävät esimerkiksi tervapääsky, naakka, kottarainen, uuttukyyhky ja pöllöt. Nauloista oli myöhemmin suuri riesa varsinkin puuta sahaaville. Näin hautova lintu voi tarkkailla ympäristöä rauhassa. Pönttöjä ei silti saisi unohtaa: kottaraisia on yhä jäljellä ainakin kymmeniätuhansia pareja ja ne tarvitsevat pönttöjä. Samanlaisia pönttöjä ei ole syytä sijoittaa kovin lähelle • toisiaan. Pönttö on tarpeen myös yöpymiseen tai suojaksi talvipakkasilta. On hauska seurata "paarmalintuja", kun ne sieppaavat hyönteisiä lennosta. Jos kuitenkin pikkupojat, kissat, minkit tai muut pönttöön kurkistelijat uhkaavat, pöntöt kannattaa ripustaa vähän korkeammalle. Hyvä ratkaisu löytyi, kun markkinoille ilmestyi vahvoja, ohuita ja monen värisiä muovinaruja. Samaan pihapiiriin voi mainiosti sijoittaa parikin pönttöä. Vanha naru on helppo kate kaista ja korvata uudella. Lintukirput eivät viihdy ihmisessä pitkään, mutta niiden puremat kutisevat uskomattomasti ja voivat yliherkille aiheuttaa todellisia ongelmia. Pöntön puhdistaminen on tärkeää. Pihapiirin pönttöjen sisukset on tavallisesti paras hävittää polttamalla, sillä niistä voivat varsinkin lapset saada kirppuja ja jopa jonkin kirppujen levittämän taudin. Ei näidenkään lajien pönttöjä silti kannata yrittää kiinnittää juuri neljää-viittä metriä ylemmäksi. Useimmat linnut ovat reviirieläimiä eivätkä siedä toista samanlaj ista lintua pesimässä aivan naapurissa. Sellaisella pöntön voi kiinnittää huomaamattomasti ja lujasti puuhun kuin puuhun. Pönttöä ei tarvitse naulata puuhun, vaan ulkorakennuksen seinä tai asunnon parveke kelpaa mainiosti. Sitten ihmiset huolestuivat naulojen puille aiheuttamista vaurioista. Se on vähentynyt 20 viime vuoden aikana. Galvanoitu rautanaula kestää ja on helppo vetää myös pois puusta, kun ikääntynyt pönttö korjataan pois. Pääskytkin pönttöön. Tuulihaukkakin hyväksyy oikein mitoitetun keinokodin pesäpaikaksi. rissa vuodessa. Miten ja minne kiinnitetään. 1970-luvun jälkeen kottaraispöntöt ovat saaneet rauhassa lahota ja pudota maahan. puuhun parilla suurella rautanaulalla. Kevättalvella auringon lämmittäessä kirput istuvat riveissä lentoaukon reunalla odottamassa pahaa aavistamatonta puhdistajaa. Auringon paahtamia seiniä on kuitenkin syytä välttää, sillä munat voivat kuumeta tai poikaset läkähtyä hellesäillä. Pari naulaa ei puuta juuri vahingoita. Räystäspääsky on Suomessa ihmisen seuralainen. Nykyrakentaminen ei kuitenkaan sov i räystäspääskylle: pesä ei tartu sileään 33. Ennen linnunpönttö iskettiin SUOMEN LUONTO 4/93 52. Harmaasiepolle avopönttö Hamiaasieppo ei suostu pesimään pimeässä pöntössä. Siivekkäät asukit kyllä löytyvät, mikäli parveketta ei käytetä yhtä mittaa. Pöntön sisätilan halkaisija on 1215 senttiä ja korkeus vain 12-20 senttiä. 1970ja 1980-luvulla Pohjois-Euroopan kottaraiset vähenivät nopeasti. Pidetyin pönttölintu on kottarainen. Pönttöjä alettiin kiinnittää puihin vahvalla rautalangalla. Kun pöntön vielä puhdistaa joka vuosi ja ripustaa kohtaan, missä se saa mahdollisimman vähän aurinkoa ja sadetta, niin sen ikä moninkertaistuu. Muutamat linnut, esimerkiksi kottarainen, tervapääsky ja naakka, pitävät kuitenkin seurasta. Monet uskovat, että mitä korkeammalla pönttö on maasta, sitä parempi. Ha1maasieppo on peloton. Kottarainen, tule takaisin Kottarainen on Suomen rakastetuin ja kevään odotetuin pönttölintu. Pikkulinnuille tarkoitettujen pönttöjen väli kannattaa pitää ainakin 20-30 metrissä, jolloin naapuripönttöihin tulee yleensä erilaj iset pesijät. Naulojen käyttöön kuten pöntöttämiseen muutenkin tarvitaan tietysti maanomistajan lupa. Se pesii yhdyskuntina korkeiden maalaistalojen räystäiden alle, mutta saattaa rakentaa pesänsä jopa kerrostalon parvekkeelle. Sille onkin jo vuosikymmeniä valm istettu erikoisia avopönttöjä, joista etuseinän yläosa puuttuu kokonaan. Kerrostaloasukas voi ripustaa pikkulinnun pöntön parvekkeelleen, jos sen edustalla on puistoa tai edes muutama puu. Keskija EteläEuroopassa miljoonaiset muuttokottaraisten parvet kuitenkin ovat jokatalvinen riesa maanviljelijöille. Jäätynyt pesäköntti irtoaa silloin helposti pöntöstä, eivätkä kirput tule kiusaamaan. Uusia on ripustettu vain vähän, sillä niihin ei juurikaan tule kottaraista varpunen tai talitiainen on todennäköisempi asukas. Totuus on toisenlainen: paras korkeus useimmille pöntöille on noin 1,5 metriä silloin ne on myös helpoin puhdistaa. Tämä taas saattoi kuristaa kasvavan puun muutaNasså vuodessa. Rev iirin koko riippuu sen tarjoamasta ruuasta: karussa mäntymetsässä pöntöt on sijoitettava kauemmaksi toisistaan kuin rehevässä lehdossa tai puutarhassa. vsk. Puhdistaminen pitäisi tehdä heti pesimäkauden päätyttyä, mutta helpointa se on ensimmäisten kovien pakkasten jälkeen suojasäällä
Räystäspääskyi liekin on alettu rakentaa tekopesiä. Paitsi merensaaristoon tällaisia laatikoita kannattaa sijoittaa karunpuoleisten sisävesien rannoille, ainakin niiden lintuluodoille. Puukiipijän pönttöön ei tarvitse laittaa minkäänlaisia pehmikkeitä. Silloin pönttö on syytä jättää täysin rauhaan häiritty puukiipijä hylkää helposti munansa. Kivitasku löytää vielä asuintilaa erilaisi lta joutomailta, soranottokentiltä sekä teollisuusja varastoalueilta. Tätä varten ei kuitenkaan pidä hajottaa jo olemassa olevia kivikasoja niiden paljastaminen kasv illisuuden kätköistä riittää. Linnunpönttöjen Suomen mestaruuden on voittanut Juhani Koivun törmäpääskyille suunnittelema järjestelmäpönttö. Vähän isompaan laatikkoon voi asettua myös isokoskelo. Se on yksinkertaisesti ylösalaisin käännetty puulaatikko, jolla on korkeutta noin 20 senttiä ja leveyttä 30-40 senttiä. Törmäpääsky-yhdyskunnat ovat hävinneet monista paikoista vanhojen sorakuoppien maisemoinnin vuoksi. Uuttujen asukkaat Kookas sorsalintu vaatii suuren pöntön asunnokseen. Lintujen elämää voi palata tarkkailemaan siinä vaiheessa, kun emot ruokkivat poikasiaan. Yhdellä sivulla on maanrajassa 1012 sentin laaj uinen kulkuaukko. Korvikekoteja tarvitseville Rohkea rokan syö! Älä kuitenkaan tee näin viirupöllön pöntöllä on syytä varoa, sillä emo voi syöksyä arvaamatta häiritsijän kimppuun ja raadella tämän pahasti. Jos pönttö tehdään pintalaudasta tai ajan harmaannuttamasta materiaalista, lintu hyväksyy sen helpommin. Puukiipijän pönttoon löytyy asukaskin yleensä vaikeuksitta. Tervapääsky on pääsky vain nimeltään. Pönttöjä maahan! Kivitasku on yksi maalaismaiseman häv iäjistä. Mutta työ palkitsee tekijänsä, sillä asuntopulan raskauttamat linnut hyväksyvät auliisti niille tarjotut keinopesät. Pääskyjä voi av ittaa myös avaamalla ojanvarteen tai rantaan savenottopaikan tai rakentamalla sellaisen jollekin avopaikalle: tarv itaan vain savea ja vettä. Sitä mukaa kuin ka1jan avoimina pitämät kentät umpeutuvat ja kiviaidat ja -rauniot peittyvät kasvillisuuteen, katoaa myös kivitasku. Kovapohjaisilla avomailla kivitaskulle kannattaa tarjota asunnoksi kivilatomusta tai pitkäkäytäväistä pesälaatikkoa, joka maastoutetaan ympäristöönsä litteillä kivillä. Betoni saadaan luonnollisemmaksi ja eristävämmäksi sekoittamalla siihen olkia tai purua. Ne muistuttavat lintujen itsensä muuraamaa sav ipesää, mutta on tehty betonista. Kummankin seinälaudan yläosaan veistetään noin kolmen sentin syvyiset kulkuaukot. Pesät kiinnitetään vaneri siin tai lautaisiin alustoihin , jotka ruu vataan räystään alle. Tarjottuja asumuksia ei kannata sijoittaa sataa metriä lähemmäksi toisiaan. vsk.. Hoitometsistä kunnon pesärakoja ei löydy, sillä puut ovat nuoria ja sileitä. Lisäksi salaman , myrskyn ja lumen rikkomat rungot korjataan nopeasti poi s. Koivun keksintö on toistaiseksi kuitenkin vielä kokeiluasteella. Suurin osa näistä lintumaailman lentomestareista pesii kaupunkien raken nuksissa ja vanhoissa kottaraispöntöissä. Ki vitaskun "pöntölle" on sukua pesälaatikko, jollaisia saaristossa on yleisesti asetettu tukkakoskelolle. Pöntön etuseinän sisäpinta ei saa olla sileä, jotta tervapääsky pystyisi kiipeämään aukolle. Luonnonrakoa jäljittelemällä saadaan as unto puukiipijällekin. Sen katolle nostetaan kivi pitämään laatikkoa paikallaan. Pöntöt täytyy kiinnittää melko korkealle ja avoimesti, jotta lintu pystyy pudottautumaan aukolta lentoon ja syöksymään lennosta suoraan sisään. Se tarvitsee kasv ittornia tai niukkaja matalakasvui sia kenttiä ruokailumaikseen ja koloja, mihin piilottaa pesänsä. Haarapääskylle ei ole keinopesiä, mutta niidenk in pesimistä helpottaa seinään räystään alle kiinnitetty laudanpätkä. Asiaa voi auttaa kiinnittämällä räystään alle laudan. Sellaisen rakentamiseen tarvitaan paljon lautaa, ja raskaitten uuttujen rahtaaminen rannoille ja nostaminen puihin käy työstä. Tervapääskylle on kuitenkin kehitetty oma pönttötyyppinsä, jonka se hyväksyy mieluusti 34 as unnokseen. Pönttö naulataan kahdesta noin 30 sentin mittaisesta laudasta ja siihen tehdään katto ja pohja takaseinä jää siis auki: se tulee puuta vasten. Pönttö kiinnitetään puun runkoon muovi narulla tai nauloilla noin 1,5 metrin korkeudelle. Puukiipijä ei kuitenk aan ole pelkästään salomaiden asukki , vaan sen saa kotiutumaan myös talousmetsään tai aivan pihapiiriinkin. Kun kulkuaukoi sta tai reunoista alkaa pilkottaa ohuita, kuivia kuusenoksia, puukiipijä on asettunut taloksi. Telkän saa pesimään melSUOMEN LUONTO 4/93 52. Puukiipijälle tekorako Puukiipijä ei asetu siisteihin standard ikoloihin, vaan etsi i pesäpaikakseen vanhan puunrungon halkeaman tai irronneen kuoren ja rungon väliin jääneen kolon. Pönttö on paras s1Jo1ttaa varttuneeseen metsään. pintaan, vaan romahtaa alas. Pesälaatikko kannattaa sijoittaa katseilta suojaan kasvillisuuden kätköön tai katajapensaan alle
(91 8) 152 579. Lintu ikään kuin ryömii sisälle pönttöön, jonka sisähalkaisija on noin 18 senttiä ja korkeus 50 senttiä. Se viihtyy rauhallisilla erämaaseuduilla, mutta SUOMEN LUONTO 4/93 52. Pöntön voi myös käydä noutamassa kaikista Tuki Oy: n luontopuodeista, joita on Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Lentävä kuolema Monet pöllöt saa helposti asettumaan myyräapajien äärelle viemällä niille sopivan pöntön lähimetsikköön. Vielä 1985 varpuspöllöä pidettiin vähälukuisena, ja se pääsi yhtenä lajina mukaan Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintöön. 35. Ni issä pesi 839 viirupöllöä, 486 lehtopöllöä, 1312 helmipöllöä, 17 hiiripöllöä ja 187 varpuspöllöä. Vasemmalla on muuan ehdotus yksinkertaisen peruspöntön rakenteeksi. Mitoista lentoaukon halkaisija on ehkä pikkupöntöissä tärkein. Pääkaupunkiseudulla pönttöjä löytyy Nervanderinkatu 11 :ssa sijaitsevan luontopuodin lisäksi Eläinmuseon alaaulasta ja lintuharrastajien Omis Finlandica -liikkeestä, Pursimiehenkatu 11, puh. Emon pitäisi päästä lentämään veden päältä suoraan pönttöön, sillä raskas sorsalintu pyrkii lennossa oikomaan mutkat. Lintuharrastajien jäljille pääsee Lintutieteellisten Yhdistysten liiton kautta, joka pitää majaansa Heinolan vesitom issa, puh. Nyttemmin laji on kokonaan poistettu listoi lta: se pesii talousmetsissäkin jos tarjolla vain on sopivia koloja tai pönttöjä. Tämän tehokkaan myyränpyytäjän pönttö on 30 x 30 x 30 sentin kokoinen. Joskus uivelo jopa risteytyy pönttönaapurinsa telkän kanssa. Mistä valmiita pönttöjä. Tuulihaukka ei itse rakenna pesää, joten pöntön pohjalle pitää muovata risuista, kuivista lehdistä ja muusta karikkeesta pesämalja. Yarpuspöllön pönttö on erikoinen: 46 mi ll in läpimittaisen lentoaukon puoleinen, mielellään pintalaudasta tehty seinä on peräti 60 mill iä paksu. Pöntön alla olisi hyvä olla pehmeä laskeutumispaikka: untuvikkopoikaset hyppäävät sieltä emon houkuttelemina suin päin, ja kova kallio voi joskus olla kohtalokas. Jos sopivia latoja ei ole, kiinnityspaikaksi käy myös pellon reunamilla oleva korkea puu. Kokoluokka I II III IV V VI VII Korkeus 25 30 35 45-55 50-60 50-80 60-80 Lentoaukon halkaisija 2,6-2,8 2,8-3,2 4,5-5 710 10-12 12 noin 17 Pesäkolon halkaisija 7,5 10 12,5 16-20 19-22 23-28 30-40 Aukon etäisyys katosta 5 6 6 510 5-10 510 5-10 Kirjosieppo Tali tiainen Kottarainen Helmi pöllö Telkkä lsokoskelo Viiru pöllö sini tiainen kirjosieppo tervapääsky uuttukyyhky uivelo telkkä lehtopöllö kuusitiainen varpunen leppälintu naakka uuttukyyhky lehtopöllö näätä pikkuvarpunen tali tiainen leppälintu naakka hiiripöllö varpunen käki helmi pöllö orava käen piika liito-orava hiiripöllö näätä varpuspöllö orava orava H :1 1 ::u u: L-------...J (ll r, n 11 Jl :: 11 " 11 " 7f kein mille tahansa rannalla sijaitsevalle kesämökkipalstalle. Näistä viiru-, helmija varpuspöllö ovat tyypillisimpiä pönttöjen asuttajia. Pönttö sijoitetaan peltoaukealla olevan korkean ladon päätyyn räystään alle. Haukka pöntössä Maaja metsätalouden synnyttämät pakettipellot ja hakkuualueiden taimikot ovat myyräparatiiseja, jotka vetävät puoleensa haukkoja ja pöllöjä. Laaja valikoima linnunpönttöjä on tarjolla Alf Robertsin "Pönttölässä", josta niitä voi ti lata myös postitse, os. Katon palikan pitää sopia melko tiukasti ja ylettyä tarpeeksi syvälle pöntön sisään muuten katto voi irrota myrskyssä. Jos aikoo sijoittaa metsiin useampia pöllönpönttöjä, kannattaa ensin ottaa yhteys paikkakunnalla mahdollisesti toimiviin pöllöjen tutkijoihin ja harrastajiin. Sen pitää myös päästä pudottautumaan pöntöstä turvallisesti siiv illeen. Koe onnistui , pönttöinnostus levisi ja kymmenentenä pöntötyskesänä Etelä-Pohjanmaan ja Suomenselän noin 70 tunnetusta tuul ihaukan pesästä peräti 60 oli pöntöissä. vsk. (90) 876 9 100. liito-orava l saattaa asettua myös kalakämpän pihapiiriin ripustettuun pesäpönttöön. Eero Kivimäki voitti pönttörakentamisen Suomen mestaruuden 199 1 kuusipöllistä epäsymmetrisesti kairatulla varpuspöllön pöntöllä. (90) 660 077. Tuuli haukka pesii Suomessa tavallisesti vanhassa variksen pesässä. Telkän ja isokoskelon pönttö kannattaa sijoittaa lähelle rantaa kahden-kolmen metrin korkeudelle. jolloin pönttöön saadaan 30 sentin levyinen ja 12,5 sentin · korkuinen lentoja tähystysaukko. Kauhavalla alettiin 1977 koemielessä rakentaa pönttöjä tuulihaukalle. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, puh. Linnunpönttöjä myy postitse mm. Jos pöntön lentoaukko näkyy vesiltä, tuskin mikään pystyy estämään uutun asuttamista. Näin välttää turhien pesäpaikkojen viemisen jo pöntötettyihin metsiin. T:mi Alf Roberts, Kuurinmäentie 17, 02700 Kauniainen, puh. Joskus harvoin pesiä on löydetty myös rakennuksista ja ontoista puista. Isot pöllöt valitsevat reviirinsä jo syksyllä, joten keväällä metsään viedyt pöntöt jäävät yleensä asukeitta. Pöntön kylkiin voi naputtaa lyhyet naulat tai sinkilät ripustusnarua varten. Usein pönttöä käyvät ensimmäisenä vuonna katsomassa vain nuoret, vielä pesimättömät naaraat, jotka sitten hyväksyvät sen kodik seen vuotta tai kahta myöhemmin . Lentoaukko kannattaa ympäröidä ohuella pellillä tikkojen ja oravien tmjumiseksi. Lapissa telkänuuttuun saattaa asettua pesimään uivelo, pienin ja harvinaisin koskelomme. Lintujen rengastajat tarkas~ tivat 1992 kaikkiaan 19 700 pöllönpönttöä ja 6300 pöllöi lle sopivaa luonnonkoloa. iltaisin (90) 5050 843. Etuseinästä jätetään ylin lauta pois, näätä Pönttöjä ja niiden asukkaita
"Kosteimmillakin" seuduilla maan pohjoisja koillisosassa sataa vain 500600 millimetriä vuodessa. Noin 1,4 miljoonasta asukkaasta yli puolet elää maan pohjoisosassa. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Namibiassa kuivuus ei ole kirous Namibiassa kuivuus on luonnollista, ja luonto on monin nerokkain tavoin sopeutunut siihen. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Kuivemmilla alueilla kasvatetaan karjaa. Muissa vesi virtaa vain lyhyen aikaa vuodesta, ja monet uomat pölisevät kuivina jopa vuosia. Luonnolle kuivuus ei ole ongelma. 36 urankorannikon ojelualue NAMIBIA \ 400 km BOTSWANA ETELÄ-AFRIKKA Namibia on 2,5 kertaa Suomen kokoinen. Aloet (kuvassa Aloe dichotoma) ja muut mehikasvit varastoivat kosteutta kudoksiinsa ja pä,jäävät pitkäänkin ilman sadetta. Kasvit ja eläimet ovat vuosimiljoonien kuluessa kehitelleet siihen monenlaisia selviytymiskeinoja. Pääkaupungissa Windhoekissa on noin 160 000 asukasta. Atlantin rannikkoa leimaa kylmä Benguelanvirta kumpuamisvyöhykkeineen. Koko rannikon aavikkovyöhyke on lähes sateetonta, ja hyvin suuressa osassa maata vettä tulee vain sadasta kolmeensataan millimetriin vuodessa. Suojelualueet kattavat noin 15 prosenttia pinta-alasta. Aavikkoa (keltainen alue) on pinta-alasta 16 prosenttia, savannia (vaaleanpunainen) 64 ja kuivaa metsämaata (vaaleanvihreä) 20 prosenttia. vsk.. Vettä välkehtii vain taivaanrannan kangastuksissa. Maa on Saharan eteläpuolisen Afrikan kuivin. Hiekkaa ja pölyä riittää. Myös ihmisen on opittava mukautumaan karun maan lakeihin; luonnon kestokyvyn huomioon ottavan kehityksen luominen on kolmivuotiaan itsenäisen Namibian kohtalonkysymyksiä. Kuivuus ja karuus ovat erottamaton osa Namibiaa. Kasvi voi elää yli tuhatvuotiaaksi. Maanviljelystä voidaan harjoittaa alle kymmenesosalla Namibian pinta-alasta. Jokivarret säilyvät kuitenkin vihreinä viiruina karussa autiudessa, sillä rantapuut imevät kosteutensa maaperään varastoituneesta vedestä. Se juo sumun tuomaa kosteutta. Rajana pidetään noin 500 millimetrin vuotuista sademäärää. Sateet ropisevat lisäksi oikullisesti ja niiden vuotuinen vaihtelu on suurta. Myös alkuperäiset asukkaat, Dyynin elämän keskus on sen harjalla, jonne tuuli tuo kariketta kovakuoriaisten ja muiden hyönteisten ravinnoksi. Welwitschia mirabilis sai tarinan mukaan löytäjänsä, kasvitieteilijä Friedrich Welwitchin lankeamaan polvilleen ihastuksesta. Pieni hiekkakyy (Bitis peringueyi) vaanii hiekkaan kaivautuneena liskoja. Suurimmat ovat Namib Naukluft Park, Luurankorannikon suojelualue ja Etoshan kansallispuisto. Ainoastaan rajajoissa on vettä ympäri vuoden. Siellä vallitsevat aavikon lait
SUOMEN LUONTO 4/93 52. vsk. 37
Parempina aikoina kannat taas vahvistuvat ja elämä jatkuu. Kuivuuden ihmiselle aiheuttamat vaikeudet johtuvat siitä, että maataloutta tai liikaa karjaa viedään seuduille, joilla niille ei ole pysyviä toimeentuloedellytyksiä. Dyynikenttien ulkopuolella aavikko on tasaista ja avaraa sorakenttää, josta siellä täällä kohoaa pyöreitä graniittisia tai kalkkikivisiä kallioita, koppeja. Kuiseb-joen uoma pysyy enimmäkseen kuivana, joskus jopa vuosia. Täällä väijyvät myös liskot ja hämähäkit hyönteisiä. Namibian pari viime vuotta jatkunut poikkeuksellisen kova kuivuus ei ole kirous; se on luonnon normaalia vaihtelua. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Eräät kyylajit ovat vuosimiljoonien aikana mukautuneet elinympäristönsä väreihin: rannikolla ne ovat valkoisia kuin norsunluu, keskivaiheilla punertavia tai ruskeita ja idässä tiilen punaisia. Dyynin rikkain osa on sen harja, jonne tuuli tuo kuollutta kasviainesta kovakuoriaisten ja muiden hyönteisten ravinnoksi. Se sijoittuu valtameren ja idässä kohoavan ylätasangon väliin ja nousee rannikolta vähitellen lähes kilometrin korkeuteen. Erikoisimpia asukkaita on sokea aavikkokultamyyrä, joka suunnistaa hiekan sisässä värähtelyjä herkästi aistivien 38 Kuunmaisemaa maan päällä. Pyöreälakiset, kovista kivilajeista syntyneet kalliot, koppet, ovat kestäneet ympäristöään paremmin ajan hammasta. NAMIBIA kuten juuria keräävä ja myrkkynuolilla metsästävä sanheimo (bushmannit), ovat osanneet sopeutua kuivuuden ankariin lakeihin. vsk.. Käärmeitä luikertelee monia lajeja. Kovina kuivuuskausina eläimiä menehtyy tavanomaista enemmän, koska kaikille ei riitä vettä ja ravintoa. Hiekkadyynejä ja soratasankoja Namibin aavikko, jota pidetään yhtenä maailman vanhimmista autiomaista, kulkee alle parinsadan kilometrin levyisenä vyöhykkeenä Angolasta Namibian rannikkoa pitkin Etelä-Afrikkaan. Namibin aavikolla elää useita satoja jäkälälajeja. kuuloluidensa avulla. Tapaamieni namibialaisten luonnonsuojelijoiden mielestä viimeaikainen poikkeuksellisen ankarakaan kuivuus ei ole uhka luonnolle. Namibin aavikon karut piirteet on piirretty hiekkaan, soraan ja kiveen. Dyyneissä asuvat eläimet uivat hiekassa, koska hiekkakäytävät eivät pysy kasassa vaan luhistuvat saman tien. Suurimmat dyynialueet ovat Swakopmundin ja Liideritzin välillä, ja korkeimmillaan dyynit nousevat jopa 350 metriä korkeiksi hiekkavuoriksi. Jäkäliköt levittäytyvät paikoin laajoina kenttinä. Dyynien kovakuoriaisia on parisataa lajia, joista monet elävät vain Namibin aavikolla
Yksivuotiset kasvit säilyvät siemeninä kuivan kauden yli, ja puut ja pensaat pudotttavat lehtensä. Kosteus tiivistyy sen panssariin ja valuu pisaroina leukapieliin. vettä, sillä ne saavat tarvitsemansa veden ravinnosta. Keihäsantiloopit pärjäävät jopa kokonaan ilman juomaPiikikkään kaunis bottelboom (Pachypodium lealii) on saanut nimensä pullomaisesta rungostaan. vsk. Lajeja on useita satoja, joista monet endeemisiä eli kotoperäisiä. Myös se saa osan vedestään sumusta. Tämä vain Namibin aavikolla kasvava laji luokitellaan havupuiden sukulaiseksi, mutta siinä on myös putkilokasvien piirteitä. Nekin imevät kosteutta sumusta, ja riittävästi vettä saadessaan kuivat käppyrät turpoavat ja syttyvät eri väreihin. Jos kääntelee kiviä kannattaa vähän varoa, sillä se voi ruiskauttaa myrkkyään jopa metrin päähän. Sumupäiviä on vuodessa noin sata, ja sumua työntyy muutaman kymmenen kilometrin päähän rannikosta. Kylmällä Benguelanvirralla on vahva vaikutus sekä rannikon että sitä reunustavan aavikon elämään. Kuiseb-joen varressa on kansainvälinen Gobabebin aavikkotutkimusasema, jossa on työskennellyt jo satoja tutkijoita. Jo yöllä leirissämme näimme, miten sumua satoi alas hienon hienoina hiukkasina. Kuoriainen voi juoda vettä yhdessä yössä lähes puolet painostaan. Nisäkkäitä on harvakseltaan, koska aavikon laiha ruokapöytä ei elätä suuria yksilömääriä. Kuoriainen kiipeää dyynin harjalle, levittää takajalkansa ja kumartuu pää kohti tuulta. Aavikon kasveista ihmeellisimpiä on Welwitschia mirabilis, elävä fossiili. Sumu tuo kosteutta Erikoinen piirre Namibin aavikolla on sumu, jonka tuulet tuovat viileältä rannikolta. Sumun kosteus tiivistyy kasvien pinnalle ja maahan. Aamulla telttakangas oli täysin märkä. Tasangoilla vaeltaa siellä täällä muun muassa sakaaleja, hyeenoja, seeproja, hyppyantilooppeja ja strutseja. Lämpötila oli iltapäivällä vain 12 astetta, kun mittari samaan aikaan edellisenä päivänä oli näyttänyt 32 astetta. Kasvit saavat tällä tavoin jopa suurenkin osan tarvi_tsemastaan vedestä ja eräät kovakuoriaislajit keräävät maahan kertynyttä kosteutta ahkerasti käytäviinsä. Jäkäläkasvusto on erittäin haavoittuvaa: maastoauton jäljet säilyvät jopa kymmeniä vuosia. Soratangoilla lymyää myös toistakymmentä senttiä pitkä, erittäin myrkyllinen skorpionilaji. Welwitschiat kasvavat hitaasti ja pitkään: vanhimmat ovat yli tuhannen vuoden ikäisiä! Rannikkovyöhykkeen jäkäläkasvillisuus on hämmästyttävän rikas. Yleensä sumu saapuu yöllä tai varhain aamulla. 39. Euphorbia damarana pehmentää ankaraa maisemaa Namibin aavikon pohjoisosissa. Namibin aavikko ja Atlantin valtameri kohtaavat. Asemalla vieraillessamme oli juuri tyypillinen sumupäivä. Silloin muuan kovakuoriainen, joka tavallisesti viettää yönsä hiekassa, havahtuu ja kaivautuu esiin. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Aloet, tyräkit ja muut kuivuuteen sopeutuneet mehikasvit jurottavat yksittäin soratasangoilla. Myös tyräkit tulevat toimeen hyvin vähällä vedellä. Sumu on aavikolla aina ilosanoma
Tämä on lisännyt suopeutta riistaelämiä kohtaan, ja samalla myös muu luonto on hyötynyt. Suuri hylkeiden keskittymä on Swakopmundista pohjoiseen sijaitsevalla Cape Crossin suojelualueella, jossa loikoilee enimmillään l 00 000 afrikanmerikarhua kylki kyljessä. Rannikolla on myös kaksi merkittävää lintujen ruokailuja levähdysaluetta: Walvis Bay ja si itä hieman etelään sijaitseva Sandwich Bay. Walvis Bayn lahti on Afrikan arvokkaimpia lintukosteikkoja, jonka liettei ltä etsivät muuttoaikoina ravintonsa kymmenettuhannet pohjoiselta pallonpuoliskolta saapuneet kahlaajat. Myös Luurankorannikon suojelualue ja Etoshan kansallispuisto ovat erittäin laajoja. Vuonna 1976 säädetty laki antoi yksityisille omistusoikeuden tiettyihin riistaeläimiin. Paksu traanikerros ilmeisesti estää hylkeitä vahingoittumasta, vaikka aallot paiskaavat niitä aika ajoin kovakouraisesti rantakallioita vasten. Namibian luonnontilaisuutta kuvastaa se, että 90 proenttia villielämistä asustaa suojelualueiden ulkopuolella, pääasiassa yksityisillä viljelyja karjatiloilla. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Satamakaupunkina tunnettu Walvis Bay kuuluu yhä Etelä40 Afrikal le vaikka onkin keskellä Namibiaa. Kalastuksella on matkailun ohella elinkeinoista parhaat kasvumahdollisuudet. Riistataloudessa ei ole kysymys tarhauksesta, vaan vilCape Crossin suojelualueella lekottelee jopa 100 000 korvahylkeisiin kuuluvaa afrikanmerikarhua. Dyynin laelta avautuu näkymä kahdelJe merelle: hiekkamerelle ja valtamerelle. Kylmä ja voimakas Benguelanvirta antaa leimansa koko rannikolle. Pelikaanit ja flamingot ovat myös lahden vakituisia vieraita. Kalakantaa on vahingoittanut viime vuosikymmenien häikäilemätön ryöstöpyynti, jota harjoittivat ulkomaiset alukset. Sandwich Bay on kuuluisa parikymmentä neliökilometriä laajasta laguunistaan, jossa parhaimmillaan viettää talveaan 50 000 muuttolintua. Yksityis maat suojelun kannalta avainasemassa amibian pinta-alasta on suojeltu noin 15 prosenttia. Namibia on julistanut rannikolleen 200 meripeninkulman talousvyöhykkeen, joka antaa mahdollisuuden meren antimien järkevämpään käyttöön. oin 50 000 neliökilometrin laajuinen Namib Naukluft Park on Afrikan suurin ja maailman neljänneksi suurin suojelualue. Rantahiekalla kaksi suurta ja vanhaa kohtaavat: Namibin aavikko ja Atlantti. Vierailusta pinttyy muistoksi vaatteisiin pitkäksi aikaa vahva ulosteen ja mädäntyneen kalan haju. NAMIBIA Kylmästä meri virrasta kumpuaa elämää Namibialla on valtameren rantaviivaa lähes puolitoistatuhatta kilometriä. Saaliit romahtivat ja kalaston rakenne muuttui epäedullisemmaksi. Suojelualueita on runsaat 20. Välillä osa pulahtaa kalastamaan tyrskyihin. vsk.. Etelä-Atlantin korkeapaineen synnyttämät eteläja lounaistuulet työntävät lämmintä pintavettä pohjoiseen, jolloin syvältä kumpuaa pintaan ravinteikasta, kylmää vettä. Kalasto elättää myös vahvan hyljekannan. Meri vyöryy hiekalle ja hiekka mereen. Kumpuaminen pitää käynnissä voimakkaan planktontuotannon, joka taas ruokkii koko rikkaan eliöyhteisön lintuineen kaloineen. Tulilepinkäinen tunnettiin Saksan siirtomaakaudella Kaiservogelina , koska keisarillisen Saksan lipussa oli samat värit. Aralla ja piileskelevällä puna-antiloopilla on luultavasti maailman kauneimmat korvat. Hyljeyhdyskunta on suosittu matkailukohde ja suuri elämys
"Se ei ollut koe, vaan hoitopäätös", Reissner sanoo. Namibiassa toteutettiin NNF:n tuella myös sarvikuonojen sarvenpoisto-ohjelma. Säätiöllä on kaksi palkallista työntekijää sekä joukko vapaaehtoisia luottamusmiehiä ja asiantuntijoita. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa menetti "Afrikkansa" ja Namibia siirtyi Kansainliiton päätöksellä Etelä-Afrikan mandaattialueeksi. Luonnonsuojeluja matkailuministeriö on luomassa uutta politiikkaa, joka tähtää siihen, että myös paikalliset yhteisöt hyötyvät suojelusta. Namibiassa on 200300 suippohuulisarvikuonoa. Järjestö ei itse ole mukana käytännön työssä, vaan ainoastaan ohjaa hankkimansa varat eri projekteihin. Tehtävät kuitenkin lisääntyvät koko ajan ja NNF:n toiminta on laajentumassa myös kenttätyöhön. Etelä-Afrikka ei kuitenkaan taipunut päätökseen, vaan jatkoi laittomasti Namibian miehitystä. Melko tiivistä yhteistyötä on mm. Operaatiolla pyritään pelastamaan sarvikuonot salametsästäjiltä. Etoshan kansallispuisto on kuuluisa eläimistöstään. Siirtomaahistoria sekä Etelä-Afrikan hallintoja miehityskausi ovat syynä moniin Namibian ongelmiin, osittain myös ympäristöongelmiin. Tärkeää työtä alkuperäisen luonnon suojelemiseksi tekee muun muassa Namibia Nature Foundation (NNF). Säätiö hankkii rahaa suojeluprojekteihin pääasiassa ulkomaisilta lahjoittajilta. vsk. Lasi viedään Etelä-Afrikkaan, koska Namibiassa ei ole omaa lasiteollisuutta. Ympäristönja luonnonsuojelun saralla toimii parikymmentä järjestöä. Yhteiskunnan mailla tilanne on toinen, koska villieläimet kuuluvat valtiolle. Keihäsantilooppi tulee tiukan paikan tullen toimeen kokonaan ilman juomavettä: se voi saada kaiken tarvitsemansa veden ravinnosta. Eräässä projektissa tutkitaan gepardin ja karjatalouden välisiä ristiriitoja. Namibia vapautui Etelä-Afrikan otteesta vasta pitkän sissisodan jälkeen ja itsenäistyi maaliskuussa 1990. "Sarvenpoisto on kallis operaatio, ja sarvi kasvaa takaisin melko nopeasti, jopa viisi senttiä vuodessa. Työkenttää gepardista kierrätykseen Namibiassa on meneillään monia suojeluprojekteja. lieläimet elävät aivan vapaasti. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Suurin osa gepardeista asustaa yksityisillä karjatiloilla, missä niitä vainotaan säälimättä. Namibia nähtiin muiden 41. Myös kierrätysliike on olemassa; se on järjestänyt lasinkeräystä muutamissa kaupungeissa ja tekee työtä muovien käytön vähentämiseksi. Yhdysvaltain ja Maailman Luonnon Säätiön WWF:n kanssa. Operaatioon tarvitaan helikopteri, eläinlääkäri , nelivetoisia autoja ja apujoukkoja." Siirtomaahistoria osasyynä ympäristöongelmiin Namibia joutui Saksan siirtomaaksi 1800-luvun lopulla. Yhdistyneiden Kansakuntien periessä Kansainliiton tehtävät Namibia säilyi Etelä-Afrikan mandaattina vuoteen 1969, jolloin YK julisti EteläAfrikan hallinnon päättyneeksi. Kahden kerroksen väkeä juomapaikalla: kirahveja ja seeproja. Tulokset ovat vielä salaisia, koska niiden perusteella päätetään jatketaanko työtä", Reissner kertoo. Parhaiten eläimiä näkee kuivana aikana, kun ne kerääntyvät vesipaikoille. "Meillä on paljon, paljon työtä tässä maassa", huokaa järjestön johtaja Douglas Reissner. Namibiassa on maailman vahvin gepardikanta, 3000 eläintä, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Antiloopit ja muut riistaeläimet eivät myöskään riko maata jaloillaan kuten naudat. Riista käyttää kasvillisuutta monipuolisemmin hyväkseen kuin kotieläimet ja siitä saatu tuottokin on usein suurempi. Kyläyhteisöt ja paikalliset asukkaat eivät hyödy niistä ja tämä aiheuttaa ristiriitatilanteita, koska etenkin suuret eläimet vahingoittavat viljelyksiä ja pedot tappavat karjaa. "Olemme saaneet ensimmäiset tulokset kolmesta leikatusta sarvikuonoryhmästä
Maassa käy vuosittain noin 100 000 turistia, joista suurin osa tulee Etelä-Arikasta, loput ovat pääasiassa eurooppalaisia, enimmäkseen saksalaisia. Perustuslaki antaa myös kansalaisille ja erilaisille yhteisöille mahdollisuuden valittaa oikeusasiamiehelle luonnonvarojen ryöstökäytöstä tai luonnon tuhoamisesta. Maareformin tarve on suuri. Luonnonsuojeluja matkailuministeriö kehittää parhaillaan valtakunnallista ohjelmaa, jossa kyväestönkasvu olisi harvaanasutulle Namibialle yhtä paha uhka kuin useimmille muille kehitysmaille. Myös alkuperäinen luonto on ahtaalla. Omaa teollisuutta on hyvin vähän, ja Namibia joutuu tuomaan suuren osan elintarvikkeistaan ja lähes kaiken muista kulutustavaroistaan ulkomailta, pääasiassa Etelä-Afrikasta. Perinteisiä yhteisomistuksessa olevia alueita on suunnilleen saman verran, mutta niiden on ruokittava satojatuhansia omavaraistaloudessa eläviä maaseudun ihmisiä. Paikallista väkeä on palkattu riistanvartijoiksi ja salametsästys vaikeutuu muutenkin, kun kyläyhteisö saadaan työhön mukaan ja riista sen erityiseen suojelukseen. Väestönkasvu uhkaa harvaan asuttua maata Vaikka Namibia on maapallon harvimmin asuttuja maita (alle kaksi asukasta neliökilometrillä), maa ei kestä juurikaan nykyistä suurempaa väestöä, koska suurin osa maaperästä on karua ja kuivaa. Kestävän kehityksen siemenet on kylvettävä pikaisesti. "Kyläyhteisöistä tulee tavallaan riistan omistaj ia, ja kun asukkaat huomaavat hyötyvänsä riistan suojelusta, he eivät näe vill ieläimiä pelkästään tuholaisina tai kilpailemassa karjan ravinnosta ja vedestä. Ministeriössä uskotaan, että luonnon säästävä käyttö voi esimerkiksi matkailutuloina tuoda huomattavasti varoja maaseudun kehittämiseen. Matkailulla uskotaan olevan hyvät kasvumahdollisuudet. Siirtomaakauden jäljiltä lähes puolet Namibian alasta on suuria, muutaman tuhannen yksityisen omistamia kaupallisia karjatiloja. Asiakirja on perusteellinen, monipuolinen ja linjauksiltaan terve. Pohjoisessa Etelä-Afrikan joukot raivasivat laajoja alueita paljaiksi metsistä ja pensaikoista Namibian itsenäisyystaistelun aikana", hän perustelee ympäristönsuojelun tärkeyttä. Siksi sama ministeri vastaa sekä luonnonsuojelusta että matkailusta. Ne se maksaa raaka-aineiden viennillä. "Maan pohjoisosaa uhkaa ylikansoitus, siellä on liikaa sekä ihmisiä että karjaa. Monet nykyiset johtajat ovat käyneet lähetyskouluja. Dynaamisen ministerin työhuone on Windhoekin keskustassa Tintenpalatsissa, joka sai leikillisen nimensä Saksan siirtomaakaudella virkamiesten suuren musteenkulutuksen takia (Tinte =muste). Talousja elinkeinorakenne on tämän jäljiltä erittäin yksipuolinen, lähinnä timanttija muuta kaivosteollisuutta. Niukkoihin vesivaroihin on suunnaton paine", sanoo luonnonsuojeluja matkailuministeri Niko Bessinger. "Olemme harvoja maita, jotka ovat kirjanneet nämä asiat perustuslakiin", hän muistuttaa. Namibian itsenäistyttyä se hyväksyttiin hetimiten Suomen kehitysavun pääkohdemaiden joukkoon. Yli puolet namibialaisista " Elleivät kyläyhteisöt koe luonnonsuojelua omakseen, työ ei voi onnistua" , sanoo Namibian luonnonsuojeluja matkailuministeri Niko Bessinger. Seuraaviksi tärkeimmillä elinkeinoilla, turismilla, kalastuksella ja maataloudella, on kaivosteollisuuteen verrattuna vähäinen merkitys. Jorma Laurila makasta ja metsien pelätään hupenevan olemattomiin kymmenessä vuodessa, ellei ongelmia saada hallintaan. Välitön ongelma on se, että ihmisiä on liikaa tietyillä alueilla, mutta nykyisellä väestönkasvuvauhdilla ongelmat muuttuvat kroonisiksi. Namibian kestävän kehityksen ohjelma Green Pian toteaa vääriksi uskomukset, ettei 42 "Suojelu ei onnistu ilman kyläyhteisöjä" Nuori Namibia kärsii kasvukivuista ja monet vaikeat yhteiskunnalliset ongelmat odottavat ratkaisuaan. Kyläyhteisöjen kietominen mukaan päätöksentekoon ja käytännön työhön on osa uuden Namibian politiikkaa. Väestönkasvun vaarat tunnustetaan myös virallisesti. vsk.. NAMIBIA siirtomaiden tapaan etupäässä raaka-ainevarastona. läyhteisöt voivat osallistua suojelualueiden hallintaan ja luonnonvarojen kuten riistan käyttöön. Namibialla on rikkauksia, mutta ne ovat pienen valkoisen vähemmistön käsissä. Nykyinen ankara kuivuuskausi on auttanut ymmärtämään rajat", sanoo Namibia Wildlife Societyn sihteeri Gaby Tirronen. Jääkö ympäristönsuojelu jalkoihin. "Ympäristökysymykset ovat tärkeimpien tehtäviemme joukossa", vakuuttaa luonnonsuojeluja matkailuministeri Niko Bessinger suuren työpöytänsä takaa. "Lainsäädäntömme on myös kiristynyt, ja toisaalta yhä selvemmin tajutaan, että salametsästys on varastamista ja tulevien ihmisten elinmahdollisuuksien tuhoamista." Matkailu on Namibian neljänneksi tärkein tulonlähde, ja luonto sen paras houkutin. Väestö lisääntyy kuitenkin kolmen prosentin vuosivauhdilla, ja väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes pariin miljoonaan vuoteen 2000 mennessä. Valitettavasti ministerin optimismiin ei ole aihetta, sillä kun Suomen kehitysapua ruvettiin supistamaan, ensimmäisten säästökohteiden joukossa karsittiin mm. "Meidän on siksi varmistettava, ettei matkailu tuhoa omia edellytyksiään, ettei herkästi haavoittuva luonto joudu liian kovaan kulutukseen." Puhumme tietysti myös kehitysyhteistyöstä, sillä onhan Namibialla ja Suomella jo yli sata vuotta vanhat siteet. Ministeri kertoo innostuneesti Namibian uudesta perustuslaista, jonne on kirjattu myös säädökset luonnon monimuotoisuuden ja keskeisten ekologisten prosessien säilyttämisestä sekä luonnonvarojen kestävän käytön turvaamisesta nykyisille ja tuleville polville. Vihreä kirja valmistettiin Rio de Janeiron viimekesäiseen ympäristöja kehityskokoukseen. Tämä on kehityksen keskeisiä ongelmia. Hiekkadyyni ja akaasia koristavat Namibian kestävän kehityksen ohjelman Green Planin kantta. "Elämme hyvin herkästi haavoittuvassa maassa, neljän aavikon ympäröimänä. Kyläyhteisöt saavat aikanaan osansa !ihana tai rahana ja oppivat näkemään riistan arvon. Lännessä on Namibin aavikko, idässä Kalahari ja etelässä Karroo. Toinen asiakirja, josta ministeri on ylpeä, on Namibia's Green Pian, suunnitelma kestävän kehityksen luomiseksi. "Väestönkasvu on suurin uhka tulevaisuudelle. "Elleivät kyläyhteisöt koe luonnonsuojelua omakseen, työ ei voi onnistua", ministeri Bessinger toteaa. Namibiaan jo valmiiksi suunnitellut kestävän metsätalouden hankkeet. Namibian bruttokansantuote on Afrikan korkeimpia, mutta varallisuusja tuloerot ovat edelleen huimat ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus sen mukana suurta. Kylistä saadaan myös tarvittava työvoima." Sama menetelmä tepsii miasuu melko suppealla alueella maan pohjoisosassa, Owambossa. Ylikansoitetuilla seuduilla maaperän eroosio on jo voinisterin mukaan myös salametsästykseen, joka on ollut ja on edelleenkin melko suuri ongelma. D SUOMEN LUONTO 4/93 52. "Olen varma, että seuraavan kerran kun tulet haastattelemaan minua, Suomi on syvällä mukana Namibian ympäristöprojekteissa", ministeri Bessinger lausahtaa optimistisesti tapaamisemme päätteeksi. Namibia on afrikkalaisittain kuitenkin vielä melko suotuisassa asemassa, mutta aikaa ei ole tuhlattavaksi. Rajat tulevat nopeasti vastaan . "Matkailuelinkeinomme perustuu koskemattomaan luontoon ja maisemien kauneuteen, villieläimiin, aavikoihin, rannikkoon, suojelualueisiimme", ministeri luonnehtii
. Allekirjoitus ............................................................ ....... KESAKOTI KEDON KUKINI Suomen luonnonsuojeluliitto kartoittaa ja kunnostaa tulevana kesänä alkuperäisketoja. ................................................................. ................................................................................................................................ ................................. L Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla. . (90) 876 6150. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄH ETYS Sopimus 01200/13 01003 VANTAA ---_J. Sinä voit olla tukemassa tätä työtä hankkimalla kesäkodin kaunistukseksi laadukkaat ketoaiheiset verhot, pöytäliinat, "vakstuukit", kori liinat ja jopa tarjottimet. ......................... . ........... Lähiosoite .. Toimituskulut 35 mk lisätään hintaan. Suunnittelu taiteilija Katriina Viljamaa-Rissanen. k .. .............................. . r~--------------J:-1:::r.:.~~--:~E.r: 7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Tilaan Lukijan Luontopuodin Kesäkoti-sarjan tuotteita seuraavasti. Parasta Finlaysonin laatua. Todella herkullinen ja herkkäilmeinen kokonaisratkaisu. ----------Luontopuoti Voit halutessasi tukea Luonnonsuojeluliittoa liimaamalla tähän 2,30 mk:n postimerkin. Sukuja etunimi ................................ ......... Postinumero ja -toimipaikka ............................................................................ UUDISTA .. Lu l)an Lukijan Luontopuoti tarjoaa luonnosta ja luonnonmukaisista tuotteista, ympirist6n sAlstimisesti ja haitåtsevasta kuluttamisesta i LuontöjjUOti. ........................................ Ketokangas 100 % Finlaysonin puuvillaa, leveys 150 cm Ketokangas-vakstuuki leveys 145 cm ___ ma63 mk 1 Koriliinoja rypytetyin reunoin Halkaisija 30 cm Ketoaiheiset tarjottimet 29 cm x 36 cm ___ ma88 mk kpl a 42 mk ___ kpl a 75 mk 1 1 1 1 Toimitetaan postiennakolla alla olevaan osoitteeseen
425,Tuomo Härkönen Jarmo Laitinen Kimmo Räntilä LUONTOMATKAILIJAN SUOMI Uusi matkaopas esittelee asiantuntevasti ja elävästi Suomen parhaat ja mielenkiintoisimmat luontokohteet: kansallispuistot, erämaat, ikimetsät, hatjut, lehdot, luontopolut, lintuvedet, kosket, suot, retkeilyre1tit, siirtolohkareet ... Selkeät piirrokset ja eläinja kasvilajien havainnolliset valokuvat. " Ovh. Perrins Suomalaisen laitoksen päätoimittaja Juhani Lokki AJNUfl.AATUISTA ! Luonnonhistorian loistelias merkkiteos esittelee sanoin ja värikuvin yli 1200 lintulajia, luettelee maailman kaikki 9300 lintulajia sekä Ktmsainvälisen linnustonsuojeluneuvoston ICBP:n luetteloimat uhanalaiset linnut, julkistaa ensi kertaa maailman lintujen viralliset suomenkieliset nimet. Pienikokoinen ki1ja kulkee kätevästi mukana. \ ; SUOMI 1 i ' -OTAVAN LINTUTIETO Maailman linnut Päätoimittaja Christopher M. Maallikkokin oppii tunnistamaan saariston eliöitä ja ymmärtämään mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi. 225, KIRJAKAUPASTA OTAVA t 8 9. Ovh. Ovh. 290,Eeva Furman SAARISTON LUONTO TIETO-FINLANDIA -palkinnon kunniamaininta: "Meribiologi, tohtori Eeva Furmanin tiivis johdatus Itämeren historiaan ja saariston ekologiaan avaa uuden maailman
,. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! ll1 l ~O()PPA!AJNfN / J .... Se on voimassa kaikkialla maailmassa. EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään! J8l Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Miksi et varautuisi etukäteen. J ärjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. • • H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti ______ _ POHJOLA-YHTIÖT Eurooppalainen maksaa postimaksun. Lähettäkää minulle Jatkuvan · SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Kuulun _________ liittoon/järjestöön
Monia vuosia lyötiin rauhoitusasiassa päätä semaan eli rauhoitettiin lohta, joka ei edes päässyt kutuvaellukselle rauhoitettiin käytännössä vain kalastajat. Laiduntaminen kulutti aikaisemmin ruoikoita, mutta sekin on jo kauan sitten loppunut. Pitää muistaa, että joki on lohen "äiti"; siellä se syntyy, ja vaikka se suurimman osan elämästään viettää avomerellä, sen on päästävä kutujokeen jatkaVappuna 1991 Juha Vesala ystävineen osui Virolahdelta Haminaan päin ajaessaan kuusikossa puikkelehtivalle pienelle pu1·0/Le. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Silloin kun vain rannikkokalastuksen sääntelyt olivat voimassa myös joissa ja jokisuissa, lohikanta parani erittäin vähän. Hän ikuisti kauniin näyn mustavalkoiselle diafilmil/e. Hän harkitsee siirtymistä kokonaan mustavalkokuvaukseen. Ojat tuovat soilta humusta JÄLKEEN 1 mutta paikan tunnelma olikin aivan toinen. A vomeri on ratkaisevassa asemassa, jos on tarkoitus palauttaa luonnonlohi Torniojokeen. Näky oli pöyristyttävä; kenties Tapion puronvarsihakkuita koskevat ohjeet olivat jääneet työn tekijöiltä lukematta, Juha Vesala kirjoittaa. Silloin kun oli vain rannikkorysäpyynti ja jokipyynti, lohta riitti kaikille. Lyhyt lohenkalastusaika on supistunut noin 20 päivään, välineet ovat vähentyneet noin kolmasosaan aikaisemmasta. Tammikuussa 1992 hän palasi paikalle kamerassaan värifilmiä, maan sukuaan. Luontainen ja perinteinen rannikkoja jokipyynti ei ole uhka lohikannalle. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. 46 ihmiset kokivat koskemattoman luonnon kauniiksi ja puhtaaksi kun taas koskettu luonto tuntui levottomalta ja epäselvältä. Muille heräsi muistoja lapsuudesta ja myöhemmistäkin omakohtaisista kokemuksista. Sitä mukaa kuin välineet avomerellä kehittyivät, alkoi lohikanta huveta. Perämerellä oli rauhoituksia ollut jo useina vuosina aiemminkin rajajokivalvontakomission valvontaalueella. Nyt tuhansien hehtaarien ruoikoista on jäljellä muutaman aarin tuppaita. Kallaveden reitin latvavesien korkeutta säännöstellään voimallisesti. Kalaa järvissä on. Vasta vähän aikaa on ko1jattu lohikantaa tuhoavia kalastusmuotoja ja tulos näkyy jo. Perinteinen kalastusmuoto on Perämerellä kuolemassa sukupuuttoon. Torniojoessakin on nähty lohi! Perämerellä on tehty suurimmat uhraukset lohikannan hyväksi. Ennen säännöstelyn aloittamista järviä ympäröi 50-200 metriä leveä ruokoja kaislavyöhyke. Minusta veden korkeuden pudottamisella jäiden aikaan on selvä yhteys kaiken rantavesien kasvillisuuden häviämiseen. Iisalmen eteläpuolelJa pudotetaan veden pintaa joka kevät maaliskuussa noin metri. Vasta kun avomeren siimaja ajoverkkopyynti otettiin mukaan rauhoituksiin ja rajoituksiin, nähtiin välittömästi lohikannan selvää elpymistä. Muuten rannat ovat autiot ja tyhjät kasveista, linnuista ja paljolti myös kaloista. Lohen ehtyminen ajoittuu juuri avomeripyynnin alkamiseen. vsk.. Vain reilu puolet tutkituista jyväs/...ryläläisistä tulkitsi kuvaparit kertomukseksi luonnon muuttumisesta. Onko ruoikkojen katoamisen syistä tutkittua tietoa. Jäät makaavat sulamiseen asti matalikoilla, järven pohjalla. Lahnaa ja muita särkikaloja ei juuri voi syödä mudan maun takia muuten kuin savuun verhoiltuna. Tuija Lyylinen on tutkinut kehityspsykologian lisensiaattityönään Suomen Luonnossa ilmestyneiden kuvaparien tulkintaa. Jutussa mainitaan, että Suomi suojeli viimeisiä lohikantojaan vuosina 1986-1991 rannikkorauhoituksin . SUOMEN LUONTO 4/93 52. Vasta avomeripyynnissä tehdyt pyyntitapa-, rauhoitusja välinemuutokset vaikuttivat välittömästi jokeen nousevien lohien määrään ja lohien määrään yleensä rannikolla. Tutkijat, ainakaan Sakari Kuikka, eivät ole tajunneet vieläkään, että kutemaan pääsevien lohien määrä on ensiksi ri ippuvainen siitä, )rninka paljon niitä "sallitaan" lähtevän kutuvaellukselle. Ne ovat oppineet elämään ja lisääntymään syvemmällä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Avomerikalastus on lohen turma Antti Halkan jutussa avomerikalastuksesta (SL 2/93) oli asiantuntijana Sakari Kuikka RKTL:stä. Piisamit tuskin ovat kyenneet näin totaaliseen tuhoamiseen. Vain näin säilyy luonnon lohipopulaatio. Viime vuosikymmeninä on ojitettu valtavia suoalueita. Numerossa 9/92 oli kirjoitus Ruokojuurakko puhdistaa jätevedet. Kun rannikon lohirysiä vähennetään samassa suhteessa kuin Perämerellä ja avomeren pitkästä lohenpyyntiajasta lohkaistaan myös osa samassa suhteessa, niin varmasti suurimman loh ijoen, Torniojoen, tila paranee radikaalisti. Järvien vesi haisee mudalle. Timo Kujala Säännöstelykö tuhoaa ruovikot. Hänen perättömiä väitteitään on esiintynyt muissakin lehdissä tämän vuoden aikana. Tätä on jatkunut noin 40 vuotta. Se olisi kaikkien hyöty ja samalla pelastuisi ehkä luonnonlohi. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Kun Kuikka oikein systemaattisesti peräänkuuluttaa rysäpyynnin sääntelyä, niin Perämerellä se on ainakin lähes sataprosenttisesti toteutunut. Muuttunut maisema kirvoitti kuitenkin ajatuksia eteenpäin: tutkitut täydensivät kuvasarjaa tulevaisuuden maisemalla puut kasvavat ja arvet peittyvät
Heidegger ajattelee, että modernia aikaa voi syyttää todellisuuden jakamisesta objektin ja subjektin kesken. Ulos ajattelun vankilasta Martin Heidegger tarjoaa paljon vaikeaselkoista mystiikan värittämää kaunomaalailua, kun hän luonnehtii mahdollisuuksia päästä irti modernin ajattelun kahleista. Mihin tarvitaan näin arvokasta säännöstelyä. Onnekseen tämä telkkä oli osunut verkon yläreunaan ja säästyi hukkumiskuolema/ta. Mutta pelastautuminen ei onnistu modernin ajattelun sisällä. Ennen kuin vastaus löytyy, on lohdullista huomata, että tuhoisan teknisen ajattelumme sisällä syntyy koko ajan hyvin monenlaisia ajatustapoja, yhtenä esimerkkinä Martin Heidegger itse. Maa oli hoivaava äiti ja sitä piti varjella. Ainakin Evelyn Fox Keller on tulkinnut siten 16001 uvulla vaikuttaneen englantilaisen Francis Baconin vaatimuksia uudesta miehisestä tieteestä. Ihmisestä tuli maailman keskipiste, subjekti, ja luonnosta tuli eloton aine, jota hallitsivat mekaaniset luonnonlait. "Totisesti minä luovutan sinulle morsiameksi luontoäidin kaikkine lapsinensa, jotta sinä valjastaisit hänet palvelukseesi ja tekisit hänestä orjasi", kirjoittaa Bacon "rakkaalle pojalleen". Mauri Leivo esitti susi-hirvi -saalissuhteen erittäin yksioikoiseksi ja selitti, että susi tappaa sairaat hirvet ja sillä siisti. Mutta tiedämmekö me, vaikka olemme rakentaneet sellaisen, kysyy Jaaksi. Mystiikan värittämää ja ehkä siksi niin osuvaa länsimaisen modernin ajattelun kritiikkiä harrastanut filosofi Martin Heidegger kirjoittaa lainausmerkeissä luonnon, sillä sana "luonto" syntyi kuvaamaan sitä, mikä on ihmisen eli kulttuurin ulkopuolella. Tiina Nuto Tampere Suden suhteesta hirveen Espoolainen biologi Mauri Leivo kirjoitti tämän lehden numerossa 2/93 suden ja hirven peto-saalissuhteesta. Näin se sisältää itse mahdollisuuden pelastautumiseen. Luonnolta menivät henki ja neitsyys Ennen modernia aikaa luonto ymmärrettiin syvästi henkiseksi. Vaikealta tuntuva pelastautuminen saa toivoa si itä Heideggerin oletuksesta, että moderni ajattelu on niin pöyristyttävää, että se lopulta tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Käyttämällä sanoja ihminen ja luonto pidämme pakosta yllä vastakkainasettelua, jossa vallitsee ihmisen herruus luonnon yli. Ruokojuurakot eivät enää puhdista järvien vesiä. Heideggerille ajatteleminen on olennaista, ei tekeminen. Pohtimisen arvoista kritiikkiä esittänyt Heidegger on myös kehitellyt ulospääsytietä tuhoisan ajattelumme vankilasta. tienneet mikä mieli sillä on. Ihminen voi etsiä itseään maailmassa, etsiä "luontoa", joka jatkuu ihmisen sisäja ulkopuolella. Kellerin mukaan Bacon oli ensimmäinen, joka vaati tieteeltä luonnon hallintaa ja alistamista. Hän soisi, että ympäristöongelmista keskusteltaessa puhuttaisiin enemmän ajattelutavasta kuin tekniikasta. Heideggerin puheet yhteydestä maailman kanssa ja hänen neuvonsa ottaa vastaan tietoa eikä tavoitella sitä, palauttavat mieliin alkemistien ja mystikkojen aikakauden ennen noitavainoja ja modernia luonnontiedettä. Halusihan kirkko kitkeä kansasta luontoäitiä palvelevat pakanalliset riitit. vsk. 47. Nykyisin ahkerasti tutkitun filosofin, Martin Heideggerin analyysi länsimaisesta ajattelusta on lohduton. Ihminen (tieteilijät olivat pääasiassa miehiä) asetti luonnon ja kaiken muunkin itsensä ulkopuolelle. Moni kiinnittää huomionsa ajattelurakennelmiimme. Saastumisesta syytetään koneita, vaikka perimmäiset syyt löytyvät Jaaksin mukaan ajattelutavasta. Linnun kuvasi ja päästi pälkähästä Ilkka Rautiainen Keuruun Liesjärven Hirvijoen sulalla. Järvet muuttuvat saastealtaiksi. Esimerkkinä hän väittää, että kreikkalaiset ilmeisesti tiesivät höyrykoneen toimintaperiaatteen, mutteivät SUOMEN LUONTO 4/93 52. Aiheen hänelle antoi numerossa 9/92 ollut hirvitutkija Kaarlo Nygrenin kirjoitus Ruotsin hirvien kuolemantanssi. Ei ole ihme, että Heideggerin raivokas ja lohdutonkin kritiikki modernia ajattelua kohtaan kiinnostaa tieteentekijöitä nykyään, kun yhä useampi huomaa, ettei ympäristöongelmia ehkä ratkaistakaan uusilla ja paremmilla teknisillä parannuksilla. Heideggerin jälkeen onkin kysyttävä: Voimmeko ratkaista ympäristöongelmamme samalla ajattelutavalla, joka ne on luonut. Jos uudelle luonnontieteelle oli hyvä, että usko luonnon jumalallisuudesta rom uttui, niin si lloisessa Euroopassa asemaansa vahvistamaan pyrkivälle kristinuskolle se oli myös tarpeellista. Äiti maalle annettiin lahjoja ja sitä kunnioitettiin erilaisin rituaalein. Uuden tieteen luojat eivät häpeilleet ilmaista aggressiivisesti tarkoitustaan valloittaa ja alistaa luonto. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Telkkänaaras on sukeltanut keväthaukea pyytävän kalastajan verkkoon ja jäänyt verkon vangiksi. Kopernikuksen, Galilein, ewtonin ja Descartesin aikoihin muutos alkoi. Luonnosta tuli kuollut väline ihmisen tarpeita varten; sitä voitiin raiskata. Filosofian kandidaatti Vesa Jaaksi on yksi uusista Heideggerin tutkijoista. Bacon luonnehti luontoa morsiameksi, jonka tieteellinen henki kesyttää ja valloittaa. sekä säiliörehun nesteitä, lietelantaa ja väkilannoitteita pelloilta. Viljo Heikkinen Vantaa Luonto ja ihminenikuisesti erotetut. Luonnosta on tullut eloton ja ihmisen ulkopuolella oleva objekti, kohde, jolle voi tehdä mitä tahansa. Asustan Ilomantsin saloseudulla, ja linnuntietä hieman yli kymmenen kilometrin päässä on Ahvenjärven riistantutkimusasema, josta käsin Nygrenin pariskunta yhdessä "esikuntansa" kanssa huolehtii koko Suomen hirvitutkimuksesta ja kannan säätelystä. Verkkoja viritellään tänäkin keväänä ja kesänä vesilintujen loukuiksi; ainakin osa lintukuolemista voidaan estää harkitsemalla tarkoin verkkojen laskupaikat. Tämä Heideggerin väite on helppo uskoa, sillä pitkiä aikoja historiassa ihminen ja luonto ovat olleet samaa elävää kokonaisuutta eivätkä toistensa vastakohtia. Nygrenin kirjoituksesta kävi selvästi ilmi, että Etelä-Ruotsin hirvien sairastumiset ja joukkokuolemat johtuivat saasteiden aiheuttamista muutoksista kasvillisuudessa
Esimerkiksi ilomantsilaisilla hirvillä niitä on nykyisin paljon. Luonnonsuojelijana ja metsästäjänä olen ollut tutkimuksista kiinnostunut ja hiukan jopa niissä mukana. Ruotsiin on mennyt joitakin susia Tornionjoen yli. El AIDAN SE'l~ITÄ RAASKINE e.omv-. Jos koko Suomen metsäalueille saataisiin sellainen susikanta, joka on täällä Ilomantsissa, nousisi yksilöluku moninkertaiseksi luonnonvarainneuvoston asettamaan 500 yksilön tavoitteeseen verrattuna. MIT"ÄS NÄISTÄ .. Jospa se tehoaisi. Jos odotamme, että susikanta voimistuu toivotuksi etelässä ja lännessä luontaisesti lev iten, tulee siitä sitä ennen tänne itään sietämätön riesa. Eräs tutkimustulos kertoo, että suden elinalueilla hirven maksassa on kapeita heisimatoja. PITI OSTAA MUOVISET / ' .. Pylkkö Helsinki SE.N OLOISTA PUUSTOA MUUTEN TEIL.l.A ETTÄ H'NÄ S5Ä LYKYSSÄ SAA"'IT'e VIEcLÄ JONAIN PÄIVÄNÄ VAL.KOSELKÄT1KAN ILOKSE"-11-JE ,., OSTOMIES SAARINEN ~. VAIKKA Me!"SÅ LAHOAA PY5TWN .. Uusi tieyhteys mahdollistaisi myös mökkiasutuksen lisääntymisen vielä rakentamattomille Korppoon ja Nauvon rannoille. vsk.. Airiston vinoköysisiltaa. PÄÄSETKÖ HITI ~/ .. Autoilija oli tällaisen näytelmän todistajana Ilomantsissa Mutalahden eteläpuolella helmikuussa 1985. Vain parin minuutin ajansäästön takia halutaan luopua toimivasta lauttayhteydestä ja tuhota lopullisesti upeat maisemat. Tällöin aineenvaihdunta häiAIKOOKO ISÄNTÄ PANNA RAHOIKSI NOIN HARVINAISEI\I KAUNIIN KOIVULEHDON/.:?. Korvauksia saadaan harvoin, koska todistusaineisto puuttuu useimmissa tapauksissa. JOHAN SE ON TÄ"-IÄ F'ÄIVÅNÅ VÄHÄN Nl"-IKUN IMA KO KYSY MYSKIN TOI SUOJEcl.UHOMMA .. 48 KIITÄN \/1NKISTÄ! N l<ALTAl!,TicNNE. Siksi on moneen kertaan ehdotettu (mm . Tutkimuksissa hirvi osoittautui hyväkuntoiseksi ja terveeksi. Tämä loinen on ihmiselle vaarallinen. Heisimatoja löytyy vain susialueilta tulleissa näytteissä. VÄHÄN HULLU KAI TÄYTYY OLLA JAKSAA HAAVE.\ LLA lD'fTAVt-NSÅ TÄS"TÄ PITÄ JÄSTÄ VIELÄ P\ENEcN SIRK"-MAN KIR· VE.EN KOSKEMATONTA IKIMETSÄÄ.' Tuhotaanko Airiston maisemat. Alueen (Stormälö-Haverö) luonnonarvoja ei näytä tajuttavan, sillä osa nauvolaisistakin näkee sillassa vain uuden turistipyydyksen. Turha ja kallis, noin 210 miljoonaa markkaa maksava silta palvelisi pääasiassa kesän mökkiliikennettä. Nyholmin karhuntutkimushäkkeihin on mennyt susia. Siitä tulisi Suomen korkeimpia siltoja, sillä paikalla on Hanko-Turku -syväväylä. Metsästäjät ja muu erämaaväki eivät ole ollenkaan, päinvastoin kuin usein väitetään, huolissaan susien takia hirvikannasta. HAHAHA .(' P. NÄIN METSÅ1AlDUDEN NÄKÖVINKKELISTÄ ME:INAAN .. Ensiksi oikaisen joidenkin petotutkijoiden väitteen, ettei yksinäinen susi pysty tappamaan täysikasvuista, tervettä hirveä. Useimmiten sudet kuitenkin tappavat hirven lauman yhteistyönä. Sillan lisäksi jouduttaisiin tekemään uusi tie ja samalla tuhoutuisi luonnonvaraisia alueita. Kun eräs niistä alkoi tappaa siellä poroja, se ammuttiin. Ehdotus ei ole ottanut tulta. Susi ulostaa usein kannon kupeeseen mahdollisimman korkealle; siitä loinen pääsee kosteaan kasvustoon ja joutuu hirven ruoansulatuskanavaan. Paraisten ja Nauvon välille suunnitellaan valtavaa ns. U. itse olen ehdottanut RKTL:n johtaja H. ,HATÄTAPAU5.(~1 SUOMEN LUO TO 4/93 52. Silloin suurikokoinen urossusi tappoi yksin täysikasvuisen naarashirven. TOSSA SITÄ PIISAA NAAPURIN ~ST'AL-LA .' .. Mauri Leivolle ehdotan, että hän susien ystävänä tekisi asiasta ehdotuksen esimerkiksi Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahastolle, Animalialle ja Suomen luonnonsuojeluliitolle. Merenpinnasta 42 metrin korkeuteen ulottuva rakennelma näkyisi kymmenien kilometrien päähän. Sudet tappavat hirviä, muttei niiden saalistus vaikuta hirvikantaamme, ei niiden terveyteenkään kovinkaan paljoa, ellei mainitsemistani loisista tule todellista harmia susialueilla. He ovat huolissaan siitä, että sudet tappavat koiria niin metsästyksen yhteydessä kuin pihoistakin, jopa juoksulangasta. Lindenille puhelimessa) susien siirtoistutusta ja totutustarhausta metsäpeurojen tapaan. Pekka Kinnunen .. Se vaikuttaa vähitellen muun muassa maksassa antamatta oireita, kunnes tilanne on muodostunut vakavaksi. Se kävisi ajanoloon päinsä, sillä petotutkija Erik S. Vain aniharvoin niillä on ollut jokin vamma, jonka on aiheuttanut metsästys tai peto, useimmiten susi. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta susien tappamat hirvet ovat olleet terveitä ja hyväkuntoisia. Tilastojen mukaan lähes puolet suden tappamista hirvistä on ollut vasoja, nuoret ovat ehdottomana enemmistönä, 215 -vuotiaita on vähän ja yli 15vuotiaita paljon kantaansa nähden. Näin saataisiin susikanta vaikkapa Viikkiin ja Espoon Nuuksioon. Uhrataanko saaristo pelkän lyhytnäköisyyden vuoksi. HAHA .. Koillismaan hirvissä on tavattu Echinococcus-loista, joka leviää kapean heisimadon tavoin koiraeläinten ulostuksista. .. RAKATSEISTE.N ÄNOMISTAJIEN LLA LEPÄÄ LUKUISUHANALAISTEN JIEN KOH,A MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA riintyy. Suomen hirv ikantaa säädellään parhaiten riistantutkimuksen ja metsästäjien yhteistyönä
· kp ilmainen tuote-esite KEVÄT/KESÄ-93. Sivutaskut, jotka voi sulkea vetoketjulla. XL XXL : 1 \ Kaksivärinen. Peruskoulun oppimääriä luotaessa olisi syytä miettiä, mikä on todella jokaiselle kansalaiselle tärkeää, sellaista, mistä hän saa aitoa sivistystä eikä vain pian unohtuvaa pikkutietoa. RS = CC ca = = .:.:: S Mikrofleece on uusi, ulkoiluja urheiluasujen ykkösmatec riaali. Fax (9-171156 5300. Lämmin, kevyt, joustava ja pehmeä pitää ja kos:g kettaa. M.R. Evoluutioteoria on biologian ydin, selittävä tekijä niin ekologiassa kuin systematiikassakin. (90) 633 029 puh. C ::s: m > Kaksivärinen malli, leikkaus sama kuin mikrofleece-pusaka sa. vsk. Evoluutioteoria ei välity peruskoulusta kansan syviin riveihin. Unioninkatu 18. anorakkimallinen mikrofleece-pusero. Edessä vetoketju ja tilava, läpällä suljettava rintatasku. Koot: XS,S,M, ".. Harmaa = väri sama kuin ilmoituksen harmaissa fleece-housuissa. Edessä vetoketju, hihansuissa tukeva resori, kiristettäv" vyötärönauha. ca Pystykaulus, jossa koristenauha reunassa. • t.sininen/turkoosi 1918 Koot: XS, S, M, L. Pystykaulus, jonka reunassa on koristenauha. Hihansuissa ja vyötäröllä tukeva resori. Kehitystä parempaan ei ole tähän mennessä tapahtunut. Kehitystä ei voi sivuuttaa Vanhaan hyvään aikaan kouluissa opeteltiin tuntemaan kasveja ja eläimiä aivan eri tavalla kuin nykyisin. D Tilaan postiennakolla ( yli 1000 markan tilaus postivapaasti Suomessa! k k väri mkä vht Täysi vaihtoja palautusoikeus 14 vrk tavaran vastaanottamisesta. (917) 156 5200 puh. Biologian opetuksen tulisi myös antaa oppilaille johdatusta luonnontieteellisen maailmankuvan muodostumiseen. Hihansuussa tukeva resori. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Tämä onkin luontevaa, koska kansalta voidaan vaatia esimerkiksi tietämystä luonnon prosessien haavoittuvuudesta. yhdistele mielesi ja makusi = mukaan! a.. Imee kosteutta vain proS sentin painostaan, kuivuu nopeasti. Peruskoulun biologian oppikirjoissa evoluutioteoria on jätetty vähälle. _,_ . (921) 519 409 puh. Nyt uudet värit ja mallit. Se antaa myös ymmärrystä ihmisen aiheuttaman sukupuuttoaallon arviointiin: "Kerran kuollut laji ei koskaan palaa takaisin", ilmaisi Charles Darwin viime vuosisadalla. Jos verrataan muihin peruskoulun oppiaineisiin, niin ainakin kemiassa tärkein teoria, atomioppi, on keskeisesti esillä. Vetoketjulla suljettavat sivutaskut. C E ca > 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 PUKUTEHOAS MYYMÄLÄT: HÄMEENLINNA HELSINKI TURKU KOUVOLA ROVANIEMI Aulangontie 1. Ilman atomioppia kemia olisi kaaosta samanlainen vertaus voidaan esittää evoluutio· teorian suhteesta biologiaan. Muistakaamme myös, että vain puolet väestöstä käy lukion, joten tärkeimmän osan biologisesta tiedosta tulee välittyä peruskoulussa. Kiristysnauha vyötäröllä, sivutaskut, lahkeensuussa resori. Tilaaja __________________ _ Lähiosoite ______ _ _ ________ _ _ Postinumero ________ Puhelin _____ _ Postitoimipaikka _______________ _ VALTION PUKUTEHDAS PLB VASTAUSLÄHETYS Sopimus 13210/4 13101 Hämeenlinna Valtion Pukutehdas maksaa postimaksun. Tämäntyyppinen rakenne antaa aiheen vinosuuntaukseen: on hyvin yleistä, että kirjojen loppuosat ja suppeat alat ehditään käsitellä vain hyvin nopeasti tai jopa vallan sivuuttaa. tuote tJ .nro. Huppu, j ka reunassa kiristysnauha. MIKROFLEECE HOUSUT Mikrofleece puseron, anorakin ja hupparin värityksiin sopivia mikrofleece housuja. § f) MIKROFLEECE PUSAKKA :E Kaksivärinen malli moneen menoon. Edessä vetoketju. Värit ja tilausnumero. Päättöluokalla käsitellään ihmistä ja eräässä oppikirjassa ihmisen biologian jälkeen loppusivuilla ol i lyhyt katsaus elämän kehitykseen. Tuulisel la säällä sopii hyvin lämmikkeeksi .:l: tuulenpitävän asun alle. Sininen, harmaa ja musta. Peruskoulu keskittyy yleisbiologisen sivistyksen jakamiseen. LXLXXL \ ; : VALTION ca = ca m = = .:.:: m C E m > CC = ca = = .:.:: ca C ca ca .c G) = .:.:: = a.. Aninkaistenkatu 12, Salpausselänkatu 32, Lapinkävijäntie 1 puh. (951) 311 8431 puh.(960) 202 39 avoinna ma-pe 9-17 avoinna ma-pe 9-17 avoinna ti-pe 9-17 avoinna ti-pe 9-17 avoinna ma-pe 9-17 la 9-14 , la 9-14 la 9-14 la 9-14 la 9-14 TIiaukset: PL 8, 13101 Hämeenlinna. kiristysnauha helmassa. Puhelimitse: (9171156 5200, (työajan jälkeen puhelinvastaajaan). Kymmenisen vuotta sitten professori Olli Järvinen esitti huolensa siitä, että evoluutiota esitetään ja sovelletaan Ii ian niukasti kouluissamme (SL 1/82). Värit ja tilausnumero: Väri ja tilausnumerot: • violetti/turkosi 1938 A Koot~:~;, ~ ::~~:::: ; \ • musta 3936 1 . Mielestäni peruskoulun biologianopetus ei ole selviytynyt haasteestaan kiitettävästi kaikilta osin. · \ ::, Väri ja tilausnumero · 1 • vihreä/harmaa 2918 ,, S Koot: XS,S,M, L XL XXL C :g O MIKROFLEECE HUPPARI .c s = .:.:: = a.
Kuvitus on suorastaan upeaa: aukeaman värikuv ia on runsaasti, samoin karttoja ja kaavioita. Osmo Sarin Kuvateos maapallosta S. (93 1) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Kun ostan kaksi sienikirjaa, oletan toki, että ne ovat erilaisia. (971) 263 1778 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Viimeisissä asioissa kerrotaan jäätiköiden aikaansaannoksista ja ihmisen aiheuttamista ekokatastrofeista muinaisesta Egyptistä nykypäiviin asti. Tämä riskien vertailu onkin kirjan parasta antia. Kun määritän sieniä tai kirjoitan itse jostakin lajista, katson useammasta kirjasta, mitä kukin kirjoittaja sanoo sienestä, sillä eri ihmiset näkevät ja kuvaavat samojaki n asioita hiukan eri tavoin. Toisaalla hän myöntää, että kasvua on hillittävä ja elintasoa laskettava, koska koko maailma ei koskaan voi sitä saavutTule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Kun kirjassa vielä sivutaan ihmisen itseisarvoa, maapallon tulevaisuutta, tiedepolitiikkaa, eläinkokeita ja energiakysymyksiä, jää kokonaisuus hajanaiseksi. Osansa kritiikistä saa myös suomalainen ympäristötutkimus, joka Tuomiston mielestä on usein harrastelijamaista. Kirjan paino on kuitenkin kuvien varassa; tekstiä olisi saanut olla hieman enemmän. Porter, B. Se kertoi laveasti ja kansantajuisesti maapallosta. UUSI OSOITE Ti laajanumero osoitelipukkeesta ....................................... Useamman luvun voimalla kirja tukistaa tiedotusvälineitä, joita se pitää syypäänä suhteet50 KIRJOJA Varastettua sienitietoa! WSOY:n kustantama Phillipsin Suuri sieniki,ja esitelti in Suomen Luonnossa 6/92. Kehuessaan kirjaa esittelijä ei varmaan tullut verranneeksi sitä 1987 ilmestyneeseen Svengunnar Rymanin ja Ingmar Holmåsenin kirjaan Suomen ja Pohjolan sienet, joka myös on WSOY:n kustantama. 2,30 mk:n postimaksu SUOMEN LUONTO Suomen 1 uonnonsuojel ui i itto PL 169 00151 HELSINKI ______________________________________ J Myrkyllistä tietoa Jouko Tuomisto: Myrkynvihreä maailma, Ympäristöstä kiinnostuneen käsiki,ja, Recallmed 1992, 175 s. Ensimmäisessä ke1TOtaan maapallosta planeettana ja sen varhaishistoriasta. Nimi on perin outo kirjalle, joka yrittää hillitä ylenmääräistä myrkkyhysteriaa. 1993 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni TILAAJNTAI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Kirjan viimeistelemiseksi ei ole nähty vaivaa, mikä näkyy toistona ja ajoittaisena punaisen langan katkeamisena ja Holmåsenin kirjasta ei ole. Mitään mainintaa Rymanin tomaan myrkyillä mässäilyyn. Samaa voi sanoa kansikuvasta myrkkytynnyreineen ja pääkallonkuvineen, kuin suoraan 70-luvulta. Jouko Tuomiston mukaan terveysja ympäristöongelmien ratkaisu löytyy "kovasta" tieteestä, uudesta tekniikasta ja ydinenergiasta. Kirjan pääosassa on ihminen, ei luonto. JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA · TOIMIPAIKKA 1 PUH. Entä täytyykö meidän tinkiä elintasostamme. (90) 876 9100 taa. Mikä uhkaa terveyttämme. Eikä ennen kaikki ollut paremmin: historiasta löytyy monia nyt jo voitettu ja terveyshaittoja. (98 1) 220 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. Hartmann: Maapallo ihmeiden planeetta, Kustannus Oy F orma 1990, 258 s, 185 mk. Olisi ollut oikeampaa kohdistaa kehut siihen. Kirja on komea. Suuri sienikirja on mitä törkein kirjallinen varkaus: molemmille kirjoille yhteisten lajien tekstit ovat Phillipsin kirjassa sanasta sanaan tai hiukan lyhentäen samat kuin Rymanin kirjassa. Tällä tavoin minäkin tämän rötöksen huomasin. Yhtä pielessä on alaotsikko vai voiko tunnetun toksikologin esitelmien ja kirjoitusten, osin varsin poleemistenkin, koostetta kutsua käsikirjaksi. Jouko Tuomisto suhteuttaa toisiinsa elämämme erilaisia riskejä, jotka liittyvät mm. --------------------------------------, SUOMEN LUONNON PALVELU KORTTI O Tilaan Suomen Luonto -lehden kaks itoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötil aajaksi, jolloin til aushinta on 235 mk (jäsenet)/(2 65 mk (ei-j äsenet) O Haluan li ittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Itse en päässyt kirjoittajan kannasta perille. ravintoon, alkoholiin, tupakkaan, lisäaineisiin tai ilmansaasteisiin. vsk.. Monen maan televisioruuduissa kiersi muutama vuosi sitten japanilaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden yhteistuotantona toteuttama tieteissarja Maapallo ihmeiden planeetta. (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. Kuvavalinta tukee hyvin tekstiä, joka kertoo aiheesta televisiosarjan tyyliin. Kuitenkin Suuren sienikirjan alussa kerrotaan Phillipsin kirjoi ttaneen tekstit ja Lasse Kososen suomentaneen ne. . Sapiskaa saa sekin käs itys, että luontoäidin tuotteet olisivat aina ja automaattisesti myrkyttömiä. Seppo Vuokko ikäänkuin kirjoittaja ei oikein tietäisi, mitä haluaa sanoa. Teksti on helppolukuista ja mukaansa tempaavaa. Sekin selviää, että kahdeksan minuutin kanoottimatka on yhtä vaarallinen kuin 20 olutpullollisen juonti! Tuomisto on tuskastunut yleiseen myrkkyhysteriaan. (921) 327 00 1 TAMPERE Laukontori 4 puh. SUOMEN LUO TO 4/93 52. Televisiosarjaa varten tuotetusta materiaa! ista koottiin myös tietoja kuvateos, jota nyt myydään Suomessakin. ToisaaJla ajatus tuomitaan "askeleena taaksepäin". Kaikki Suuren sienikirjan ostajat, vaatikaamme WSOY:ltä kirjan hinta tai ainakin puolet siitä takaisin, koska kustantajan toimittama tavara ei ole sitä, mitä on luvattu! Vai haastammeko yhteiskanteella WSOY:n oikeuteen petoksesta. Kirja jakaantuu kuuteen pääosioon. Skinner ja D. On turha hermostua kahvinsuodattimen dioksiineista, jos tärkeämmät terveysriskit jäävät huomiotta. Seuraava keskittyy maapallon sisärakenteeseen ja mannerliikuntoihin. Tällainen on myös ostajien pettämistä. Sitten esitellään merien elämää ja ilmakehän ilmiöitä
Pahvisivuinen Luonnon elämää on kiehtov in vähään aikaan näkemäni lasten luontokirja. Tietävällekin lukijalle kirjasta jää paljon ajatuksia ja erikoisia detaljitietoja muistiin. Ismo Nuuja): luonnon elämää, kuvasanaki, ja , Oy Kirjalito Ab 1992, 20 s., noin 48 mk. Mukana ovat rehevä järvimaisema, pellon reuna, sekametsä, niitty, joki, pensasaita, lehtimetsä, vuoristo ja hiekkainen merenranta. Keskieurooppalaisesta alkuperästä huolimatta lähes kaikkia kirjan esittelemiä eläikokeneen kotitarvepuutarhurin ja opettajan laaja tietämys viljelystä ja kompostoinnista. Osiot eivät kerro aiheistaan tieteellisen tarkasti eivätkä pyri kokonaisesitykseen. Pentti Alangon ja Pirkko Kahilan Palavarakkaus ja särkynytsydän, on ihastuttava kirja perinteisistä koristekasveista. Suomalainen lukija kaipaa ilman muuta mukaan myös havumetsää, suota ja talvea. GAMMA 01-Säteilymittari joka kodin käyttömittari Jukka Rajalan ja Virpi Aarnion ki1joittama luonnon ystävän kotipuutarha ei ole yksinomaan kotitarvev iljelijän ohjekirja, siitä löytyy myös yleistietoja viljelyekosysteemin toiminnasta ja vihjeitä kasvisten käytöstä. Hannele Vainio (toim.): luonnonmukainen vihannesviljely, 1991 , Hyötykasviyhdistys, 115 s. Iiris l appalainen Katselukirja lapsille Gise/a Fisher ja Bob Bampton (suom. Aika ja ihminen muovaavat ympäristöä, ympäristö ihmistä. Kauneimman ja kestävimmän puutarhan saa hakemalla oloihimme sopeutuneiden kasvien siemenet, mukulat, sipulit ja pistokkaat vanhoista pihoista ja puutarhoista. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan tiedot maatiaislajikkeisGamma-01 joka kodin säteilymittarilla voit tarkistaa mahdollisen säteilyesiintymän nopeasti, helposti ja turvallisesti. Mittauskohteeksi soveltuvat esim. Nyt saat laitteen suoraan maahantuojalta hintaan 295,+ postiennakkokulut 25,-. Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! 51. Jukka Rajala ja Virpi Aarnio: luonnon ystävän kotipuutarha, Ki,jatoimi, 1992 , 176 s. Taina Koivunen): Kotipuutarhan vihannekset, 1992, Karisto, 168 s. Tämän hetken kansa on erilaista, toisennäköistä, mutta myös monilta ilmeiltään samaa kuin aina ennenkin. Kirjan on suunnitellut Gisela Fisher ja kuvittanut Bob Bampton. (M. Gamma-01 on Säteilyturvakeskuksen testaama. Nils Åkerstedt (suom. itse kerätyt marjat ja sienet sadevesi ilmatila maaperä eläinten rehu. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, puh. Helsingissä asuva löytää katuvilinäs/ä napattuja, jo kadonneita perustyyppejä. Sen mustavalkokuvat on painettu usealla sävyllä paksulle, hapot/omalle, siis paremmin aikaa ja saasteita kestävälle paperille. vsk. Se on puutarhan vuodenaikojen mukaan rakennettu kätevä perusteos, jossa välittyy SUOMEN LUO TO 4/93 52. Hannele Vainion toimittama l uonnonmukainen vihannesviljely on selkeä ja havainnollinen teos, jonka erikoisuutena ovat viljelijöiden omat kokemukset. Gamma-01 säteilymittari on heti käyttövalmis: yksityiskohtainen käyttöohje opastaa laitteen käyttöön parissa minuutissa. Uusin kotimainen luonnonmukaisen viljelyn opas on helmikuussa edesmenneen Ensio Huuhkan Suomen luonnonsuojeluliitolle testamenttaama Ekotarhuri. Ki1 ja on erittäin kookas. Komea kuvateos on muotokuva kansasta, mutta tavallaan myös ympäristöraporlli. Ki1 jaa se/aava saa11aa nähdä tulluja, tosi suomalaisia kasvoja, vaikkei kuvauspaikoilla, esimerkiksi Ilomantsissa, Enossa, Kiteellä tai Oulun Suviseuroissa olisi koskaan käynytkään. Hannu Eskanen Luonnolliselle puutarhurille Ensio Huuhka : Ekotarhuri, Suomen luonnonsuoj eluliitto, 1993, 88 s. Kirjan lopussa on laaja kirjallisuusluettelo ja hyvin toimiva hakemisto. Maisemista kuusi on kesäisiä, kaksi loppukeväällä ja yksi syksyltä. Tietolaatikoita on 19 kappaletta. Kirja sopii hyvin myös oppikirjaksi. Säteilyvaroitustaso väestölle on 150-kertai nen ja hälytystaso 1500-kertainen. Laitteen käyttämiä litiumparistoja saat lisää mittaritilauksen yhteydessä 20,-/pari. Teoksen tulisi löytyä jokaisesta kiijastosta. Hyviä kirjoja ovat' kaikki mainitut kotimaiset, mutta ihan suositeltava aloittelijlln opas on ruotsalaisen Nils Akerstedtin Kotipuutarhan vihannekset. Gamma-01 on erittäin herkkä: sen vaara-raja eli punaisen alueen alku on sama kuin Suomen viranomaisten keskinäinen ilmoitustaso. Vanhojen koristekasvien suosiminen on myös arvokasta kulttuurihistoriallista työtä. Sen kuvajaksot Maaseutu , Kaupunki ja Mustalaiset eivät sisällä maisemakuvia; ympäristössään kuvaflujen henkilöiden kasvot ja kuvissa näkyvät vähäisetkin yksityiskohdat kertovat, millaista Suomessa oli noin neljännesvuosisata sitten. ruoka-aineet, mm. Kustantaja ansaitsee moitteet kirjallisuusluettelosta: siinä on erittäin paljon viitteitä kansainvälisiin julkaisuihin ja englanninkielisiin kirjoihin, mutta monet hyvät, viime vuosina suomen kielellä ilmestyneet, maapalloa käsittelevät kirjat puuttuvat. Kappaleiden lomassa on aukeaman kokoisia tietoiskuja, joissa kerrotaan erilaisista maapallon tutkimiseen liittyvistä ilmiöistä, kuten kaukoputkista, dinosaurusten katoamisesta, hapen määrän vaihtelusta ilmakehässä ja otsonista. Aihetta raapaistaan vähän pinnalta, mutta sellaisenakin kirjan anti on hyvä. 931-2226 221 klo 9-18, fax 910231-2110610. Esimerkiksi perunan Hyötykasviyhdistyksen tämän vuoden hyötykasvin vanhat lajikkeet soveltuvat usein parhaiten luonnonmukaiseen viljelyyn. Pentti Alanko ja Pirkko Kahila: Palavarakkaus ja särkynytsydän sekä muut perinteiset koristekasvit, /992, Tammi, 138 s. " Tässä taloudellisessa tilanteessa" puolen tuhannen markan arvoinen hankinta jäänee vielä sentään jotenkin toimivaltakin ki1jasto/1a tekemällä. Se koostuu yhdeksästä luontomaisemasta, jotka ovat täynnä erilaisia eläimiä ja kasveja. T-u ) ta. KIRJOJA Ty11ö llomantsista Ismo Höltön teoksesta Ihminen pääosassa valokuvia suomalaisista ( omakustanne 1989 ). Jokainen maisema on levitetty kirjan aukeamalle, ja aukeaman reunoille ja alalaitaan on poimittu kuvassa esiintyv iä eliöitä
täysihoidon) . 06. Maankattava kuuluvuus ja paljon hyviä ARPominaisuuksia, soitonsiirrot, vastaajaja viestipalvelupalvelut sekä hakupalvelut Uudet halvat iltahinnat! Illalla vain 1.89 mk/ min . Halukkaille järjestetään erillinen jatko ohjelma Kalifornian niemimaalle (Baja California). 21 .05.1993 2 . Teemu Tast Ympäristön tila -kirja palkittiin Ympäristön tila Suomessa -teos on palkittu sekä vuoden 1992 luontoki1jana että TietoFinlandialla. Tervetuloa mukaan ! LUONTOMATKAT VIROON Kesällä 1993 järjestetään kolme luontomatkaa Viroon . Kirjan suunnittelu ja toteutus on asiantuntevaa. Pääkohteet: Meksikon tulivuoriketjun kansallispuistot Nevado de Toluca . Tilaushinta 420 mk(+ postikulut 33 mk). D LUONTOMATKA MEKSIKOON JA GUATEMALAAN 29.10. 90-694 6635, fax 90-694 0824. · 24.06.1993 3 . Ilmoittautuminen maksamalla ennakkomaksu 1000 mk tilille SYP Hki-Kamppi 204418· 73084. vsk.. Useita meille vieraita otuksia on vain alppimaisemassa ja valtameren rannalla. Kuvien toiminnallisuus viehättää. Ryhmän koko on noin 15. Pyydä yksityiskohtainen matkaohjelma. Myös vedenalainen maailma on huomioitu ilahduttavan hyv in pintakalvon alaisiin tapahtumiin pääsee kurkistamaan peräti neljällä aukeama!la. Pipettipullollisen hinta vaihtelee 4 -10 mk. Esitteet ja lisätiedot: Projektimatkat Oy/Rauni Tirri , puh. Pikkulinnut ahdistelevat pöllöä, ja apuun näyttää rientävän myös närhi. Virheitä saa etsiä suurennuslasin kanssa ja sittenkin saalis jää niukaksi: sinisuohaukalle ei ole piirretty valkoista yläperää; parin sienen kohdalla on ainakin suomennoksessa tyydytty laajanlaiseen nimikkeeseen, kun puhutaan vain kärpässienestä ja kantosienestä. Matkanjohtaja: Pertti Ranta. suomalaiset ja meksikolaiset oppaat sekä informaatiotilaisuudet. Paluumatkalla mahdollisuus pysähtyä New Yorkissa . Soita tai tilaa postitse itsellesi kiva harrastus. joista osaa käytetään maastoretkien tukikohtina . Palenquen kansallispuisto , Lacandonan sademetsä ja Montes Azules-biosfäärialue, Sumideron kanjoni, Lagunas de Chacahuan kansallispuisto Tyynen valtameren rannalla sekä Oaxacan vuoristot . 29.11.1993 Matkareitti suuntautuu Meksikon trooppisen osan sademetsiin , tulivuorille ja rannikkolaguuneihin . 981 5544 531 KIRJOJA miä ja kasveja elää myös Suomessa. Jokaisessa kuvassa on myös sellaisia eläimiä ja kasveja, joiden nimeä saa turhaan etsiä ki1jan sivuilta. 90-1481 310 . 13.08.1993 Hinta 2500 mk (sis . RADIOPALVELUT Kysy ARP-puhelimia Nores Oy/Mocoma jälleenmyyjiltä TÄMÄ PERHOSTENKERÄYSPAKKAUS SISÄLTÄÄ KAIKKI TARVITTAVAT VÄLINEET haavi ( 1130 cm, varsi 50 cm) SEKÄ HYVÄT OHJEET: keräyspurkki (0, 75 1) ja pehmustekangas pipettipullo (20 ml) ja pipetti (etyyliasetaattia varten) hyönteisneulat 100 kpl (neulakoko 1) kiinnitysneulat 100 kpl (lasipää) kiinnitysja levityspapereita kuivauslauta (30 cm) keräyslaatikko lasikannella (400 mm x 300 mm) ohjevlhko Lisäksi tarvitaan etyyliasetaattia (etikkaeetteriä), jota saa apteekista. lentokenttäverot ja pääsymaksut. Kasv it ja eläimet on kuvattu oikean näköisinä oikeassa ympäristössä. Kaksivuotias poikani etsii kuvista itselleen tuttuja eläimiä, osoittaa niitä sormella ja matkii niiden ääniä. puh. Koskikara juoksee puron pohjalla. Lentoyhtiö: Delta. Hinta 16 900 mk + 450 USD, johon sisältyvät kaikki lentomatkat. 14. maaja vesikuljetukset, majoitukset. Gisela Fisher näyttää onnistuneen kerroksellisuuden rakentamisessa ki1jaan. llopeatä lä · PERHOSTENKERÄYSPAKKAUS .,_ltla 4, 90550 OULU, Puh. Mukana 25 luontokohdetta suomalaisten ja virolaisten biologien opastuksella. J 52 Takaisin luontoon! Hae kaveriksi taskuunmahtuva ARP-käsipuhelin. SUOMEN LUONTO 4/93 52. PopocatåpetHztaccihuatl ja Lagunas de Zempoala, Yucatanin niemimaa, Ria Lagartosin ja CelestUnin laguunit Meksikon lahden rannikolla , Guatemalan sademetsät Maya-biosfäärialueella ja Tikalin kansallispuistossa . (+ 1.10 mk/puh) Mökillä, vesillä, retkellä, autossa, missä vaan kaikkialla Suomessa ARP-vastaaja ilman kuukausimaksua! ARP vastaajapalveluun (toukokuusta 1993 lähtien) jätetyt viestit säilyvät vastaajassa viikon. 90-694 6635, matkanjohtaja Pertti Ranta , puh. Kirjasta löytyy myös monia pohjoisiksi mieltämiämme lajeja kuten tunturikohokki , näätä, korppi, kotka ja kiiruna. 17. Jatko-ohjelma ei sisälly matkan perushintaan , mutta kansainväliset lentoliput ovat voimassa 90 vrk . Vähän isommalle lapselle riittää puuhaa, kun hän yrittää löytää kuvasta sivun reunoilla kuvattuja eläimiä ja kasveja, joista jotkut on piilotettu aika hyvin. Matkareitit varrella on Keski-Amerikan tärkeimpiä arkeologisia alueita. Erik Wahlströmin, Tapio Reinikaisen ja Eeva-Liisa Hallanaron kirjoittaman kirjan julkaisivat viime vuonna Ympäristötietokeskus ja Gaudeamus. Matkatoimisto: Projektimatkat Oy/Rauni Tirri , puh. 90-1481 310, fax 90-1481 701 . 1 . J1tJQ ~,so1" ~;;;"" ARP ei palion paina ia siinä on vastaaiapalvelu. Peippokoirailla on reviirikärhämää ja ilmassa pörisee erilaisia hyönteisiä. Näiden lajinmääritys pitää aikuisen mielenkiinnon virkeänä
an ötökän hakua helpottaa värikoopottaa tottumattoman lintujen tarkkai• Suomalaisen tarjous 99,dattu ryhmittely elinympäristön mulijan lajinmääritystä. •• •• LOYDA LUONTO KEVÄÄN UUTUUS! Helga Hofmann NISÄKKÄÄT Jurgen Nicolai -Detlef Singer -Konrad Wothe L .. Ykoloihin soveltaneet Petri Nummi ja Tikit, kotilot yms.) värivalokuvina. h k .kk. •• PISTA TASKUUN JA Kätevänkokoisia, muovikantisia oppaita ja kiehtovia eläinkirjoja jokaisen luonnossa samoilijan taskuun. hänen. Suomen oloihin soveltaen suoSuomen oloihin soveltanut Otto Pöy1 E T U K U p O N K 1 mentanut Jani Kaaro. . : Tällä kupongilla saan 1 O,· mk:n • Suomalaisen tarjous 128,• Suomalaisen tarjous 99,: alennuksen ostaessani Suomalaisesta lmllrAMMI mii' SUOMAlAINEN 11111 KIRJAKAUPPA 1 : D Nicolai: Linnut 1 D Hofmann: Nisäkkäät 1 . . Suomentanut ja 1 ------------------kaan. _ ~'"""-'-:;_J a es a1 ien uroopan uonnonvaL I N N U T raisten nisäkäslajien tunnistusopas. värivalokuvat esittävät linnut mahSuomentanut Outi Nummi, Suomen 445 pikkueläintä (hyönteiset, hämähädollisimman luonnonmukaisina. E 1 ' L . Korkeatasoiset 225 väri valokuvaa ja 180 piirrosta. . 1 D Sandhall: Otökät 1 1 : SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA 1 Tarjous on voimassa 30.6.93 asti. 1 1 1 1. Åke Sandhall ÖTÖKÄT Määritysopas 330 lajia. Oikesinkertainen ryhmittelysysteemi helmo Martikainen
Sinitoukohärän taantuminen on selvää sekin, joskaan ei aivan yhtä dramaattista. Niitä nähdään eniten loppukeväällä, jolloin vanhat linnut ovat jo asettuneet pesäpaikoilleen ja nuoret kiertelevät yksittäin tai pikku ryhmissä tulevia pesäpaikkoja tutkaillen. Myös erakkomehiläisten pesimishietikot lienevät vähentyneet umpeenkasvun seurauksena. Toukohärät poikkeavat sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan muista kovakuoriaisista. Itse uskon eniten maatalouden muutosten vaikutukseen ja siinä erityisesti kukkaketojen vähenemisen merkitykseen. Munista kuoriutuu vikkeliä ns. Itse asiassa ensimmäinen pesimäyrityskin on jo kesältä 1991 . Kalojen hajuaistin tehokkuus vaihtelee. Jotkut tutkijat uskovat liikenteen kasvun aiheuttaneen toukohärkäromahduksen. Haikarat viihtyvät kosteilla alueilla, joilla harjoitetaan karjataloutta. kauhuaineet osoittavat myös, että ne välttelevät saalistuksen kohteeksi joutumista hajuaistinsa avulla. Toukohärät munivat keväällä tai alkukesällä maahan. Nenäkuopat ovat pussimaisia syvennyksiä, joiden aukon ihopoimu jakaa monilla kaloilla kahtia. Aikuisten on seuraavana vuonna laahustettava hiekkaympäristöstä sopivalle kukkaniitylle. Voisiko kattohaikaran kotiutumista edesauttaa jollakin tavoin, esimerkiksi pesänalustoja rakentamalla. Veteen leviävän hajuaineen avulla voitaneen kaloja myös houkutella pyynti paikalle, mutta jotkut aineet voivat varmasti myös niitä karkottaa. Kun erakkomehiläinen saapuu kukkaan mettä imemään, triunguliini tarraa sen turkkiin vahvoilla kynsillään ja matkaa sitten ilmateitse mehiläisen hiekkaan kaivamaan pesään. Kattohaikara on vähän kurkea pienempi; sen nokka on isompi, siivet kuperammat ja siiveniskut syvemmät kuin kwjella. Toukohärät ovat taantuneet vahvasti. Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö (1991) ei pidä si nitoukohärkää enää uhanalaisena, mutta luokittelee isotoukohärän erittäin uhanalaiseksi. Tällaisilta paikoilta ne etsivät ravinnokseen sammakoita, myyriä, hyönteisiä ja muuta mitä sattuvat SUOMEN LUO TO 4/93 52. Yleisin lajimme sinitoukohärkä (Meloe violaceus) on vahvasti sinivioletin hohtoinen ja sen etuselän takareuna on selvästi kovera, kun taas isotoukohärkä (Meloe proscarabaeus) on melkein musta, vain heikosti sinertävä, ja sen etuselän takareuna on suorempi. Pesänalustoja kannattaa rakentaa sopiville paikoille latojen tai talojen katoi lle ovathan haikarat tottuneet ihmiseen. Kattohaikaroita kiertelee Suomessa vuosittain. Ovatko ne vallan kuolleet sukupuuttoon. On vain ajan kysymys milloin ensimmamen kattohaikarapari asettuu maahamme. Tuolloin haikaroiden valitseman talon isäntä ei pitänyt "ylivuokralaisista" ja hääti ne pois. Meikäläisillä kaloilla on kaksi nenäkuoppaa, jotka sijaitsevat pään molemmilla puolilla kuonon päällä silmien edessä. Särkikalojen ns. Uistimenkin ottavuudessa merkitsevät tällöin enemmän sen liike, muoto ja väri kuin haju. Isotoukohärkä on taantunut kovasti, mutta sitä on tavattu 1980-luvulla Kaks54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat kerrassa ja yksi havainto on Nurmeksesta. Kauri Mikkola Haistavatko kalat. Laji pesii Virossa. Mitä poimuuntuneempi hajuaistinepiteeli on, sitä tehokkaampana pidetään kalan hajuaistia. Pekka Nuortevan ja hänen työryhmänsä selvityksen mukaan viimeinen huhtihärkä talletettiin 1926 ja viimeinen typytoukohärkä 1957, ja niiden uskotaan hävinneen meiltä. Suomeen etelästä tulevat kattohaikarat ovat pesimättömiä lintuja, valtaosin nuoria. Valossa saalistavat petokalat käyttävät varmasti esimerkiksi näköja kylkiviiva-aistiaan enemmän kuin hajutai makuai stiaan. Minkälainen on kalojen hajuaisti. Valitsevatko kalat saaliinsa hajun perusteella. En ole kymmenkuntaan vuoteen nähnyt toukohärkiä. Toisaalta sopiva haju voi varmasti laukaista tai vahvistaa saalistukseen liittyvän vaistotoiminnan laukeamista. Näiden kahden etuselkä on selvästi pitempi kuin leveä, typytoukohärän (Meloe brevicollis) etuselkä taas on pituuttaan parisen kertaa leveämpi. Kun sitä ennen tavattiin läpi maan Lappiin asti, sen levinneisyys rajoittuu nykyään lähinnä eteläisen Suomen sisäosiin ja Itä-Suomeen, Kuusamoon saakka pohjoisessa. Tätä kaikkea tukee se, että sinitoukohärän romahdus koskee erityisesti Lounaisja Länsi-Suomea; Sisäja ItäSuomessa, missä kannat ovat säilyneet paremmin, on myös enemmän vanhanaikaista "ihanaa" maataloutta. Liittäisin siis toukohärät siihen samaan syy-suhdekompleksiin, jonka takia monet päiväperhosemme ovat taantuneet. Tehokkaasti haistav illa kaloilla hajuaistilla on tärkeä merkitys myös saalistuksessa. Mitä-kuuluu touko härille. Katsokaapa tarkemmin, kun seuraavan kerran perkaatte isoa kalaa! Hajuaistinkeskus, johon hermoradat kulkevat nenäkuoppien pohjalta, sijaitsee suhteellisen pienissä etuaivoissa. Harri Dahlström Miten auttaa kattohaikaraa. Pesässä toukohärän toukka syö ensin mehiläisen munan, vaihtaa muotoaan jalattomaksi ja ryhtyy sitten murkinoimaan mehiläisen toukalleen varastoimaa siitepölyä ja mettä. Me/oe-lajit ovat kahdesta neljään sentin mittaisia, sinimustia ja niiden peitinsiivet ovat pienet ja pehmeät, kun taas huhtihärkä (Apalus bimaculatus) on vain noin sentin pituinen, pitempisiipinen, keltainen, ja sen peitinsiivillä on tummat pilkut. Kalan uidessa vesi virtaa nenäkuopan kautta ja huuhtoo hajuaistinepiteeliä. Teen itsekin uistimia, ja monet lakat ja maalit haisevat vielä kuivuttuaankin melko voimakkaasti. Hajuaistinepiteeli, johon hajuaineiden tulee kulkeutua aistimuksen syntymiseksi, on kalojen nenäkuoppien pohjalla. Pistiäistutkijat Antti Pekkarinen ja Ilkka Teräs ovat todenneet, että mikään toukohärkien isäntälajeista ei ole ainakaan hävinnyt meiltä, mutta kyse on varmaankin määristä: jotta tuollainen elämänkierto menestyisi, isäntäeläimiä täytyy olla todella paljon. vsk.. Lohi löytää syntymäjokensa ja jopa sen oikean haarankin hajuaistinsa avulla. triunguliinitoukkia, jotka ensi töikseen kiipeävät kukkiin. Yöllä ja hämärässä liikuvilla kaloilla on hyvä hajuaisti , pintavesissä ja päivänvalossa saalistavilla petokaloilla taas huono. Ankeriaan hajuaisti on paljon hauen hajuaistia parempi. Onko uistimen hajulla merkitystä sen ottavuuteen
Nuorena se kasvaa nopeasti, mutta kun kukinta alkaa, latvus laajenee ja pituuskasvu tyrehtyy. Ravinnon etsimisessä kuulo on linnun tärkeä apuneuvo. Palokärkinaaras on iskenyt nokkansa tahoon puuhun, josta se tietää löytävänsä maistuvan suupalan. Seppo Vuolanto Palokärjellä on tarkka kuulo Mistä palokärki tietää päällisin puolin terveen kuusen olevan sisältä laho. löytämään. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeirse. Kun valtapuut turvaavat niin pölytyksessä kuin siementen levityksessäkin tuuleen, toisten kainalossa elävän pihlajan on käytettävä eläimiä sekä siitepölyn että siementen kuljetukseen. SUO ME LUONTO 4/93 52. Niitä löytyy isojen puiden rungoista ja etenkin niiden tyvistä, jotka tyvilaho eli juurikääpä (maannousemasieni) on lahottanut. Taulakäävän kuituisesta mallosta on valmistetty myös hattuja, liivejä ja haavasiteitä. Pihlaja on tyypillinen toisen latvuskerroksen puu, joka jää metsän valtapuita puolta lyhyemmäksi. Eräässä tutkimassani puussa oli pinnalla kymmenen senttiä tervettä puuta ja sen alla alkoi laho. Paremmat mahdollisuudet elämään pihlajalla on kallioisissa metsissä, metsän reunoissa ja saaristossa. Seppo Vuokko "Paperia" puun sisässä Polttopuita pilkkoessani kummastelin koivun sisältä löytynyttä paperimaista valkoista massaa. Taulakääpä muodostaa usein lahottamaansa puuhun vuosilustojen välissä kulkevia rihmastolevyjä. Levy on valkoista tai hiukan kellertävää ja huopamaisen sitkeää. Mekin erotamme kovan ja onton puun kolahduksen toisistaan. Syitä on monia. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luontoil/an asiantuntijoiden vasra11aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkaru 15 A 23, 00100 HELSINKI. Se on pioneeripuu, joka runsain joukoin rynnistää metsään syntyneille aukoille. Isoja pihlajia näkee vain peltojen reunoissa ja pihoissa. Levittämällä sen siemema linnut auttavat pihlajaa tavoittamaan myös juuri merestä kohonneet saaret ja ihmisen tekemät raiviot. Taulakääpä on kutonut lahoavan koivun vuosilustojen rajaan paperimaisen rihmastokerroksen. Niinpä surkeatkin kallionrakojen kuivuudessa kituvat pihlajanrisut kukkivat komeasti, mutta metsän pimennossa oleviin puihin kehittyy vain muutamia kukkaterttuja. Sen mallosta tehtyä taulaa käytettiin ennen tulen teossa kipinän vahvistamiseen liekiksi. Taulakääpä on hyvin tavallinen koivun lahottaja, yksi pahimmista koivun tuholaisista. Radion luontoiltoihin on tullut myös havaintoja palokärkien hävittämistä puhelinkaapeleista. Myös palokärjen taipumus hakata aukkoja latojen ja kirkkojen lautaseiniin voidaan selittää kuulon avulla. Pihlajan taimia näkee erittäin runsaasti tuoreissa metsissä, joten siementen levitys on kunnossa. Aivan noin ehdottomasti ei voi sanoa, mutta totta on, että suuria pihlajia näkee useimmin juuri ihmisen lähiympäristössä. Puuta koputtaessaan palokärki helposti kuulee, onko kohta laho vai terve. Lauta kuulostaa palokärjestä ontolta puulta, jonka sisällä se arvelee piileskelevän houkuttelevan muurahaisaterian tai johon se uskoo helposti syntyvän sopivan yöpymispaikan. Seppo Vuo/anto Suuret pihlajat Miksi pihlaja ei luonnossa kasva suureksi puuksi. Palokärki kuulee puhelinkaapelin särinän ja pyrkii etsimään makupalaa kaapelin sisältä. Hyvä kuulo varmasti selittää nämäkin havainnot. Toisaalta Viron maatalouden mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa haikaroiden elinmahdollisuuksiin ja vähentää meille pyrkivien lintujen määrää. Rihmastolevy muistuttaa tosiaankin paperia, tai ehkä vielä enemmän säämiskää. Valo ratkaisee myös kukinnan runsauden. Seppo Vuokko 55. vsk. Levy voi olla useiden neliödesimetrien laajuinen. Myös kantokääpä muodostaa samantapaisia rihmastolevyjä. Etelä-Suomessa karjatalous on vähäistä ja sopivia laidunnettuja, ojia ja kosteikkoja sisältäviä tai veteen asti ulottuvia niittyjä ja peltoja on niukasti. Mitä se on. Ani harva piiskataimista varttuu metsän keskellä koskaan puuksi: hirvet syövät ja runnovat niitä, ja lopulta useimmat menehtynevät varjostukseen ja sienitauteihin. Palokärjen pääravintoa ovat hevosmuurahaiset. Sen merkitystä itse sienen kannalta ei tiedetä. Mikäli Euroopan yhdentymiskehitys lisää karjataloutta etelärannikolla, kattohaikaran mahdollisuudet paranevat. Ilmeisesti palokärki pystyy koputtamalla päättelemään, mihin kohtaan reikä kannattaa hakata, jotta saalis olisi mahdollisimman hyvä
l 00.000 mk 725.220 kpl Yhden arvan hinta 10 mk. 200 kpl 200 mk ......... 5.000 kpl l 00 mk .... Raaputa uusi Luontoarpa . Oy VEIKKAUS Ab UUSI PARANNETTU VOITONJAKO 50.000 mk ....... .... . 170.000 kpl 15 mk ................ ...... .. ... ... . ........ ... ......... Valitse yksi tai useampi päävoiton sattuessa olet luonnollisesti 50.000 markkaa rikkaampi . 500.000 kpl 16. Luontoarvat on painettu 5 arvan repäisyarkeille. ... .. MONTA HYVÄÄ SYYTÄ RAAPUTTAA! Luontoarpa on kehitetty yhteistyössä WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa . ... ..... ..... 40.000 kpl 20 mk .. .. .... l 0.000 kpl 30 mk ... Saat jännittävän tervehdyskortin maamme yleisimmiltä muuttolinnuilta. 20 kpl 5.000 mk ............... ..
Hakemistot tieteellisille nimille sekä suomenja ruotsinkielisille nimille. 340 sivua, sivukoko A4, laminoidut ylivetokannet,yli 1200 kasvilajistamme värivalokuvat. Kunkin lajikuvan yhteydessä tarkat tiedot itse lajista tiiviissä muodossa suomenja ruotsinkielisenä. **** Kirjavälityksen ohjehinta 670 mk. hint a 118 mk Muistoja metsästä Ajojäällä syntynyt Född i drivisen Kurki __ kpl __ kpl __ kpl __ kpl a 187 mk a 156 mk a 156 mk a 145 mk Suomen kasvit _ _ kpl, jonka hinta on 552 mk kun maksan I erässä 591 mk (a 197 mk/erä) kun maksan III erässä (postija pakkauskulut 27 mk/ lähetys) D D Tilaaja _ ____________ _ Osoite _ ________ _____ _ Postiosoite -------------Puheli n nro -----------A llekirjoitus _ _____ _____ _ Vastaanottaja maksaa postimaksun Forssan Kustannus Forssan Kirjapaino Oy Vasta uslähetys sopimus 30100/62 PL38 30101 Forssa. Sopiva lahja vaikka kevään ylioppilaalle ! Tilaa alla olevalla tilauskupongilla: Kertaostona 552 mk Professori Niilo Lounamaan kasviston kaltaista ainutlaatuista kirjaa ei ennen ole ilmestynyt. Niilo Lounamaa Kevään tullen kasvituntemus on paikallaan hanki ainutlaatuinen Suomen kasvit -kirja ja Suomen kasvit Finlands växter 'lbe Finnish Flora Forssan Kustannus Oy Suomen kasvit täydennä samalla muuta kirjakokoelmaasi edullisesti suoraan kustantaJ· alta! __ _.. Seppo Keränen & Martti Soikkeli : Ajojäällä syntynyt myös ruotsinkielisenä Född i drivisen Tilaan erikoistarjouksena seuraavat kirjat: (minulla on 10 päivän palautusoikeus, jollen ole tyytyväinen tilaamaani tuotteeseen.) Tikanpaja Ja pääskysellä pesä __ kpl __ kpl a62mk a63mk Tintti ja Töteri & Käpytalvi __ paria yht. Kolmessa erässä maksaen 591mk (postija pakkauskulut 27 mk/ lähetys) Puuttuuko Sinulta joku alla mainituista kirjoista nyt on oiva hetki täydentää kirjastoasi! Hannu Hautala: Muistoja metsästä Hannu Hautala & Jukka Parkkinen: Tikan paja Heikki Willamo : Tintti ja Tiiteri sekä Käpytalvi Leena Aarnio & Tapani Räsänen: Ja pääskysellä pesa ... Löydät tiedot nimistä, kasvupaikoista, levinneisyydestä, rauhoituksesta, koosta, kukkimiskuukausista ja valokuvausolosuhteista, käytetyistä objektiiveistä ja filmeistä
Pirkko Elomaa-Vah1eris10, koulutussihteeri Tuula Varis, kans.väl.sihteeri Pi,jo-Riilla Oinaa/a, lakias. 11 A, 00150 Helsinki puh. Acid melt waters threaten waterways by Teemu Tast Suomen Luonto 52(4 ): 28-29 Melt waters from snow are becoming increasingly acid each year. Rapaki vi fragments along fractures perpendicular to each other to form cubes. (90) 228 08206 Satu Hentula•Nieminen SUOMEN LUON ONSUOJELU SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. This unwillingness to cooperate has often been the result of incorrect informalion spread for propaganda purposes. 15, kesällä klo 8.30--15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ta,ja Ketola, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Ma,jukka K11lmane11, energiasihteeri Harri Ajomaa, liikennesihteeri, vs. It has been suggested that part of these be preserved as a Repovesi National Park. In 1992 the team located 25 terrilories of the species, logether with 18 nests, compared to equi valent figures for 199 1 of 30 and 22. However, this depends on a report, due to be published in this month, on the environmenlal impact of the canal. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOfMJSTO Perämiehenkatu 1 1 A 8 00150 Helsinki puh. However, luxuriant herb-rich tree stands habitually spring up at the foot of rapaki vi cliffs. sihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Irma Kai1osaari, rekisterinhoitaja Susanna Huluala, toimistosihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Tiina Aaila, toimistoapulainen Mi,ja Jumppanen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, O Kopintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh . (90) 228 08 l telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16. lndustry needs birchwood, as a consequence of which birch forests on lake shores have been cut down. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. The damaging effects of the spring acid incursion can be temporarily relieved by liming the land or the ice every spring. The northern lake areas on the other hand are part of the Finnish lakeland, with winding waterways. The highest densily of lhe birds is in the easlern part of lhe Finnish lakeland. The Ministry of the Environment instrucled the research team to prepare a white-backed woodpecker protection programme, which was duly drafted more than a year ago. Moreover, fish find il hard to maintain lheir sait balance in this kind of waler. Woodpeckers without territories wander away and often end up without a mate. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Rapaki vi releases few nulrients into water, which explains why rocky outcrops are so barren. Forest owners, their organisations and municipalities have foughl against compulsory purchase and many tree stands proposed for prolection have already been fe lled. Trans/ated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 4/93 52. The width of the fertile band varies from a fe w dozen centimetres to up to tens of metres. ln places extensive wilderness areas survive. A cross between a great spotted woodpecker and a white-backed woodpecker recorded in Finland last year is indicati ve of the seriousness of the situation. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-UITTO ry. /5 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 446 914 Finland's south-east corner: Kymenlaakso by Mika Honkalinna, Alice Karlsson, Juha Vesala and Seppo Vuokko Suomen Luonto 52(4): 18-26 Despite the provincial Finnish name of Kymenlaakso, the River Kymi does not actually run through a valley (laakso). (90) 876 9 100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUON ONSUOJELU T UK I OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Some kinds of rapakivi shatter easily into coarse gravel, while others resist erosion. SUOMEN LUONTO (Nalure of Finland) P11blished by the Finnish Associa1ion for Na111re Conservation Address: Runebergink. Many studies have revealed that most of the spring run-off is, as it were, old water from the soil forced out into the waterways by the sudden intlux of new water. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. The study team has already begun to look at the possibility of protecting the species in Karelia as well. (953) 4 1 1 7358 Raija Aura, vs. The team suggested that 40 important tree stands should be preserved inilially, these having a total surface area of 16 square kilometres. However, the onl y permanent way of preventing acidification is to reduce atmospheric pollutants. This makes it difficult to say exactly how much of the acidity of the spring run-off is due to snow and how much is due 10 reactions in the soi 1. This is also evident in the Kymenlaakso landscape: the bedrock typically has at least one sheer, verlical face. Protection would be accomplished by purchasing the land from the owners or exchanging il for plots elsewhere, or fa iling this by compulsory purchase by the State. Industry supports the pian, as it would cut freight costs. Fish can generally tlee acid waters, bul benthic crustaceans, molluscs, fi sh spawn and newly hatched juveniles are liable to be destroyed. (92 1) 30 1 14 1 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. The clayey plains in the western part resemble Uusimaa province. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES The white-backed woodpecker severely threatened by Timo Laine Suomen Luonto52(4): 14-15 As Finland 's most endangered forest bird species, the whitebacked woodpecker is being closely studied by a special team appointed by the World Wide Fund fo r Nature (WWF). The land uplift here amounts to only some 10-20 centimetres a century. The entire acid upsurge and decline may be missed even by skilled researchers. (98 1) 3115 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Most of the impurities in the snow are freed as the firsl lhird of it melts-in the course of a few days. The province is divisible into four separale regions: the southern coast and archipelago, the barren hilly land to the east, the tlat clay deposils towards the west, and the lovely lakeland to the north. vsk.. Everywhere can be seen the internationally renowned reddish ' rapaki vi' gran ite that has found favour as a building stone. In contrast 10 what was previousl y thought, water freed from snow soaks well into frozen ground. 1 D 5. krs., 00 180 Helsinki puh. The local archipelago is infertile and characterised by shores falling steeply into the water. The main reason for the diminishing population is the disappearance of suitable nesting places. Finland 's tolal population amounts 10 30-40 pairs, assesses the team. Finland 's white-backed woodpeckers receive their genes from across the border in Russian Karelia, where more of the birds have so far survived. Tal lbergink. Owing to the ri vers tlowing into the eastern Baltic, the salinity is low and the living communities are thus poor in species. The acid onslaught due to melt waters is extremely shortlived. Although our waterways are adapted to spring tlooding, the sudden variation in acidity may be catastrophic. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Hui/unen (pj.), (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Mi1ja Har1imo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Pe1ri Pöntinen, Pekka Reinikainen, Ari Ta,janne ALUESLHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49--5 1 20 100 Turku puh. Even adult fi sh may be grossly affected by a fa ll in pH, their gills damaged by aluminium freed as a result of the higher acidity. The long projected canalisation of the River Kymi to form a link between the Gulf of Finland and Lake Päijänne may well be realised fairly soon. Despite the absence of tidal walers, the sea level varies by as much as two metres, depending on whether the wind is coming from the east or the west. (93 1) 131 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh
Yesikon kiima-aika on huhtikuussa. On esitetty olettamuksia, työhypoteeseja, kuten tutkimustyössä on tapana tehdä. Tätä tukee Sotkamon löytökin. Pitkään elänyt olettamus, että minkki on vahvempana kilpailijana syrjäyttänyt vesikon, ei työryhmän nykyisen käsityksen mukaan tunnu kovinkaan luotettavalta. Sen asiantuntijat ovat pyrkineet selvittämään syitä eläimen kohtaloon. Sinne vesikot saati in Eestin itäosista. Harvinaistumisen jälkeen sen tutkiminen on tietysti enti stä ongelmallisempaa. Monet asiantuntijat olivat menettäneet uskonsa siihen, että tämä suurharvinaisuus vielä eläisi maassamme. vsk. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Vesikko Suomen WWF: llä on ollut jo pitkään vesikkoa varten työryhmä. Sotkamossa ja ilmeisesti sen lähikunnissa on tähän asti elänyt sitkeästi vesikkokanta vaikka minkkejäkin on runsaasti. Yksi syy tilanteeseen on se, ettei vesikkoa tutkittu ennen sen harvinaistumi sta, eikä ihmekään: vesikko on hyv in piileskelevä eläin. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Yesikkoja on tarhattu ensimmäiseksi ja varsin menestyksekkäästi Tallinnan eläi ntarhassa. Muutamia muitakin olettamuksia on jouduttu hylkäämään eikä jäljelle jääneistä yksikään ole saanut tuekseen alkuunkaan vakuuttavaa todistusaineistoa. likka Koivisto Piirros: likka Koi vis10 59. Ei yksi pääsky kesää tee, eikä yksi Sotkamosta löytynyt vesikko anna aihetta kovin suureen iloon. Suomeen on saatu Tallinnasta yhteensä viisi vesikkoa, pariskunta Ähtärin eläinpuistoon sekä uros ja kaksi naarasta Korkeasaareen. Vesikko on edelleen uhanalaisimpia lajejamme: se on kadonnut kokonaan monilta entisi ltä elinpaikoiltaan ja käynyt ylen harvinaiseksi niilläkin alueilla, joilla se yhä elää. Vesikko pomppasi julkisuuteen tämän vuoden alussa varsin odottamatta, kuten Suomen Luonnon edellisessä numerossa kerrottiin. Olihan tuo vesikko jäänyt minkinloukkuun eikä minkkejä pyydetä, ellei pyynni stä oli si perusteltua odottaa tuloksia. Tämän lehden ilmestyessä tiedämmekin, onko Korkeasaaressa aihetta alkaa elättää toiveita vesikon lisääntymisestä jo tänä vuonna
Kirjan hinta on 75 mk. kpl Kesämökin ympäristöopas Hinta 75 mk. Piirrosja värivalokuvakuvitus. Kirjasta löytyy apu, liittyivätpä pulmat sitten puuseen hoitoon, aurinkopaneelin käyttöön, luonnonmukaiseen viljelyyn, kalastuslupiin, veneen myrkkymaaleihin, sinileväkukintaan, ikkunaan törmänneen linnun hoitamiseen tai ympäristöystävällisen matonpesupaikan perustamiseen . Kesämökin ympäristöoppaan on toimittanut Helena Tengvall. Ilmestynyt keväällä 1993. Lasku seuraa lähetyksen mukana. Kirjassa on niinikään rautaisannos tietoa kompostoinnista ja kompostikäymälöistä. Kirjoittanut Ensio Huuhka. Löydät myös selkeät kirjallisuusviitteet ja ohjeet siitä keiden viranomaisten kuuluu asiassa auttaa ja neuvoa. Ekotarhuri on ilmestynyt maaliskuussa 1993 ja sen hinta on 63 mk. Allekirjoitus _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ Nimi ~ Osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Postitoimipaikka Ekotarhuri on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajan, Ensio Huuhkan perusteellinen, runsaasti kuvitettu opas luonnonmukaiseen kotiviljelyyn. EKOTARHURIN JA KESÄMÖKIN YM PARISTO• OPPAAN SAAT NYT EDULLISEEN YHTEISHINTAAN 120MK + LÄHETYSKULUT 10MK! TILAUSKORTTI Tilaan seuraavat Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemat kirjat: kpl Ekotarhuri Hinta 63 mk. Kirja käsittelee kasvitarhan tapahtumat aikajärjestyksessä, ja evästää lukijansa myös talvea varten: Löydät ohjeet ikkunalautaviljelystä, idättämisestä ja vihannesten hyötämisestä. Värivalokuvakuvitus. Ilmestynyt kesällä 1992. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto ry PL 169 VASTAUSLÄH ETYS Sopimus 00150/1 00003 HELSINKI. 88 sivua, sid . kpl Ekotarhuri + Kesämökin ympäristöopas Yhteishinta 120 mk. Kesämökin ympäristöopas on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema opaskirja kesämökkiläisille, pientalollisille ja veneilijöille. Kirjat toimitetaan postitse ja lähetyskulut 10 mk lisätään hintaan. Toimittanut Helena Tengvall. 88 sivua, sid