Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 I 5 I Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 36 Luonnonsuojelun tienviittoja 5 (5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä. Antti Halkka ................... 44 Banaani on ruohometsän hedelmä, Alice Karlsson .......................................................... Hyvästi, hakkuuaukko. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Talvi pitkästä aikaa! Antti Halkka ......................... 12 Kevään pyhät riitit, Hannele Huovi ...................... 33 Eteläisen Suomen jäistä vapautuvat vedet saavat näihin aikoihin ensi mmäiset telkkänsä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdoll isimman vähän ympäristöä rasiuavasti. Summaries of the Main Articles .............................. Viisiosainen sarja päättyy tähän, sivut 36-37. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Kansipaikoilla, Esa Saastamoinen ......................... Jatkuva säästötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. lO Kysy ekoneuvoa .............................................................. Muita kansimatkaajia sivuilla 30-31. Suomeen muuttava järripeippo levähtää laivan valoventtiilissä. 2 Linnun siivinkään ei aina pääse väsymättä meren yli. z LU 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu I 5 A 23 00 I 00 Helsinki puh. ............. 14 Puheenvuoro rantojen suunnittelematonta rakentamista vastaan. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Luonnonsuojelun vaiettu painajainen, Pentti Linkola ........................................................... 20 Nyt kun suunnittelee ja kesällä rakentaa, voi säilöä syksyllä maan viileyteen. Muutoksen tuulia metsissämme, Risto Seppälä .. Kotimaasta ........................................................................ Tilaushi1111at Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomai lle 290 mk. 47 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. 52 Kysy Luonnosta ......................................................... Jatkuva säästötilaus 265 mk. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Amurinleopardi ..................................................... Viron metsissä ryskyy, Pekka Paaer ..................... Virikkeet tarpeen tarhassakin, Emmi Manninen ....................................................... 42 Ulkomailta ................................................................ 28 Vesimyyrä ei pidä kevättulvista. 30 Kesärantojen hely, Jouko Kuosmanen .................. 1/moitusmyynri Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kansikuva: Paavo Hamusen kuvassa koivuja huuhtelee Oulankajoen keväinen tulvavesi. 38 Arvokkaan metsän perässä kulkevat kilvan puukauppiaat ja luonnonsuojelijat. Maakellaria rakentamaan, Tapio Lahti... 22 Korkeasaaren eläimiä houkutellaan käyttäytymään 1 uonnonmukaisemmin. 59 SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kissa on luonnonsuojelun vaiettu painajainen, väittää Pentti Linkola muistelusja mielipidekirjoituksessaan. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 48 Kirjoja ...................................................................... vsk.. 16 Ensimmäinen ehdotus metsätalouden ympäristösuunnitelmaksi on valmistunut. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228082 14 Toim ittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanuu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 082 18 Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausirtain, paitsi kesäheinäkuussa kaksoisnumerona. 13 Rantakaava ei toimi, Seppo Vuo/anto ...................... 24 Rannoilla käy rouske, Heikki Willamo .................... (90) 227 1 967 telefax : (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa
Jos rantamme halutaan suojella, se on tehtävä pikimmiten selvitysmies Hillin esitysten ja Itämeri-komission maaliskuisen suosituksen linjaamana. Täyden korvauksen vaatiminen on kohtuutonta. Jorma Laurila Suojelulla on kiire, jos tulevillekin polville halutaan taata oikeus astella vapaalla rannalla. Ne vaativat rantalakia jo vuonna 1967, jolloin asia oli esillä valtiopäivillä. 3. Hiili esitti, että kaikki kaavoittamattomat rannat säädettäisiin suojavyöhykkeeksi, josta voitaisiin poiketa vain kaavalla tai poikkeusluvalla. Etenkin kun Matti Hillin esittämä kompromissi säilyttäisi maanomistaji lla varsin kohtuulliset oikeudet. Jos MTK, Keskusta ja Kokoomus estävät rantojemme suojelun kohtuuttomilla vaatimuksillaan, ne saavat raiskatuista rannoistamme itselleen pysyvän muistomerkin muistuttamaan tulevia polvia lyhytnäköisyydestään. 53. Maanomistajalla säilyisi suojavyökkeelläkin oikeus rakentaa sauna tai maaja metsätaloutta palveleva rakennus. Suojelussa lähdettiin täyden korvauksen tielle, ja nyt se on kaatumassa rahan puutteeseen. >-, \• !~ ' ,, Rantojen suojelussa on kysymys kansallisten arvojen säilyttämisestä. Päätös oli kohtalokas rantaluonnollemme. Maanomistajat eivät ole luoneet rantojemme kauneutta ja niiden luonnon rikkautta. vuosikerta 4 1994 Rantojen suojelu saatava eurokuntoon Suomi on rantojen suojelun kehitysmaa. Köyhät Baltian maatkin ovat sen tekemässä, vaikka niissä houkutus tehdä rahaa rannoilla on vielä suurempi kuin meillä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ulkomaalaisomistuksen vapautuessa Suomen rannoista tulee kaikkien temmellyskenttä, jos Euroopassa vain Suomessa saa vapaasti rakentaa. Ainoana Euroopan maana se ei ole suojellut rantojaan suunnittelemattomalta rakentamiselta. Perustuslakivaliokunnan mielestä laki olisi pitänyt hyväksyä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Hanke kaatui siihen. Maaliskuussa ympäristöministeriön selvitysmies Matti Hiili esitti kompromissia, jolla rantojen luonnonsuojelulliset ja yhteiskunnalliset arvot voitaisiin turvata. Keskusta ja Kokoomus seurasivat perässä. Jopa vaatimaton rantojensuojeluohjelma, jolla pyritään säästämään 8 000 maamme 180 000 rantakilometristä, uhkaa tämän takia jäädä torsoksi. Muualla Euroopassa rantojen arvot on turvattu joko suojavyöhykkeellä tai tiukalla kaavoituksella. MTK katsoo kuitenkin maanomistajien oikeudeksi rahastaa kovimman mukaan näiden arvojen lunastamisesta koko yhteiskunnan ja tulevien polvien käyttöön. Korvauksia on silloin maksettava myös ulkomaisille kiinteistönomistajille, jos heidän rakentami soikeutensa evätään. Maanomistajien etujärjestö MTK hyökkäsi raj usti Hillin esitystä vastaan. On aika saattaa Suomen rantalainsäädäntö eurooppalaiselle tasolle. Luonnonsuojelujärjestöt ovat yrittäneet saada tähän korjausta vuosikymmenet. On häpeäksi Suomelle, jos emme suojele rantojamme. Koitere. i ·· ·'.· z.,~-:!f;., ('o I .cr, ·, . vsk. On varsin ilmeistä, ettei rantojen suojelua saada kuntoon tämänkään eduskunnan aikana. SUOMEN LUONTO 4/94 53
Kemijoki Oy yritti salata oleellisen osan lupahakemuksestaan. Käry kävi Vuotoksen katselmuskokouksissa helmikuussa. Lupia Metsähallituksen vesiin voi tilata puhelimitse mm. Metsähallituksen kalapaikat ovat taattuja apajia, sillä useampiin istutetaan kalaa. Luontokeskus hoitaa mm. Luontokeskus löytyy hotelli Tallukasta, lisätietoja saa puhelimesta (918) 68611. Tätä kirjettä, jonka otsikossa lukee "Hakemuksen täydentäminen", ei hakemusasiakirjoihin liitetty. Keskus on myös näyttelytila ja tietokeskus, josta löytyy pureskeltavaa tutkijaluonteellekin. Koko Uudellamaalla pesinee vain muutama kapustarintapariskunta", sanoo Esa Lammi Eläinmuseon lintuatlastoimistosta. Sieltä saa myös valtion maille metsästys-, kalastus-, maastoliikenne ja polttopuulupia. Suuri vesi, Päijänne, on alue, jonka äärellä voi hiljentyä ja vapautua. Miltä maistuisi rahtilaivan kyyti Lahdesta Jyväskylään. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 4/94 53. Metsäväki ei oikein syttynyt kotkan suojeluun. Luontokeskus on avoinna arkipäivisin klo 9-17 ja viikonloppuisin klo 9-18. Päijänneluontokeskus opastaa vesienja luonnonsuojelussa ja ohjaa luontomatkailijoita Päijänteen kansallispuistoon ja Evon erämaihin. Kun yhtiön lakimieheltä Kaj Hellsteniltä tivattiin Pelkosenniemellä mihin kohteisiin ennakkolupaa on haettu, hän luetteli kaikki muut, mutta ei raivaushakemusta. Vuoden loppuun mennessä tuotto oli noin 350 000 markkaa, siis keskimäärin markka jokaiselta metsästäjältä. Pääkaupunkiseudun koululaisten fantastiset dinopiirrokset museon aulassa todistavat innostusta. Kalastusopas on maksuton ja sen voi tilata Metsähallituksesta osoittella PL 94, 01301 Vantaa tai puhelimella (90) 857 841. Se ryöppyää runoutta ja avautuu kansallismaisemina. vsk.. Suo on yksi vähäsoisen Uudenmaan suurimmista keidassoista ja samalla Helsinkiä lähin laaja suo. Elokuvan upeat kasvinsyöjät ovat varmaan vähintäänkin sukua tälle Kiinasta löytyneelle 22metriselle Mamenchisaurus hochuanensis -dinolle. Jari Salonen OHO! Katselmusinsinööri Perkkiö vaikeni Kemijoki Oy:n hakemukseen tehdystä lisäyksestä. Vielä muutaman elokuvan, näyttelyiden ja liiallisen markkinahössötyksen jälkeenkin hirmuliskot jaksavat ihmetyttää. Hetasta neuvoja tunturiretkeilyyn Tunturi-Lapin luontokeskus avautui maaliskuussa Hetassa. Valtionyhtiö Vapon turpeennosto uhkaa hävittää Hyvinkään Kurkisuon. Hakiessaan rakennuslupaa tekoaltaalle syyskuussa 1992 Kemijoki Oy pyysi, että se saisi aloittaa eräät työt ennen kuin vesioikeuden lupapäätös on lainvoimainen. Lisätietoja keskuksen palveluista saa puhelimella (9696) 533 056. "Kapustarinta valitsee Etelä-Suomessa pesäpaikansa erittäin tarkkaan. Antti Halkka Metsästäjiltä markka maakotkalle Metsästäjäin Keskusjärjestö käynnisti 1993 näkyvän kampanjan uhanalaisten lajien auttamiseksi. Beijingin luonnontieteellisen museon harvinaiset aarteet luurankoineen, fossiileineen, jalanjälkineen ja pesämunineen ovat nähtävissä Eläinmuseossa Helsingissä syyskuun loppuun saakka. numerosta (90) 8578 4330 sekä kaikista Metsähallituksen toimipisteistä. Ellei asia olisi lähes sattumalta paljastunut, vesioikeudelle olisi voitu tarjoilla tarina, jonka mukaan tätä yksityiskohtaa ei kukaan vastustanut. Dinosaurukset, aikansa valtiaat, eivät koskaan lakkaa kiehtomasta ihmismieltä. tunturitupien varauksia ja myy karttoja sekä järjestää pyydettäessä opastettuja näyttelykierroksia. D Kalalle mieli Metsähallitus houkuttelee kalavesilleen Tervetuloa Kalaan 1994 -oppaallaan. Heinäkuussa 1993 yhtiö pyysi samanlaista ennakkolupaa myös metsien raivaukseen. Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen perustama opastuskeskus löytyy Enontekiöltä Jyppyrävaaran juurelta. Niiden elinaikaa ja katoamista pohtiessaan miettii elämän salaperäisyyksiä. Se houkuttaa romantikkoja heittäytymään vähäksi aikaa kulkuriksi. "Sain kalasääskenpesiä tarkastaessani seurata myös kapustarintojen soidinta." Kyse ei ole mistä tahansa lintulajista. "Kalasääski on pesinyt suolla vuoteen 1991 asti ja kurjet ruokailevat sillä säännöllisesti", sanoo alueen linnustoa seurannut Kari Degerstedt. Heidän pitkäaikainen haaveensa, Päijänneluontokeskus avattiin maaliskuussa yleisölle. Siitä ei puhunut mttaan myöskään katselmuksen toimitusinsinööri Simo Perkkiö. Eteläosalla kasvaa Uudellamaalla uhanalaista lettovillaa, suovillojen aatelista. Puolet komeudesta on pelkkää kaulaa! Eteenpäin kurkottava kaula alkaa mielessäni ojentua kohti salin kattoa ja muistan kohtauksen Jurassic Park -elokuvasta: sankarit kyyröttävät korkealla puussa paossa lihansyöjäpetoja, ja yhtäkkiä heidän edessään kohoaa kiltin kasvinsyöjädinon pitkä kaula ja pää hamuamaan lehtiä korkealta puun latvuksesta ... Yli allasalueen jyräävä raivaus olisi kuitenkin monin verroin järeämpi toimenpide kuin muutamien rakennuskohteiden aloittaminen. Koko Suomen eteläpuoliskon 150 tunnetusta lettovillasuosta on Raimo Heikkilän tekemän selvityksen mukaan säilynyt vain 60. Pyyntö koski koneaseman, tulva-aukkojen ja eräiden patojen ja penkereiden rakentamista. Metsähallituksella on lähes sata virkistyskalastusaluetta ja kuusi laajaa viehekalastusaluetta eri puolilla maata Uudenmaan rannikolta Lapin tunturivesille. Jahtiväen kunnianhimoinen tavoite oli kerätä miljoona markkaa erityisesti maakotkan suojeluun. Epäilemättä Kemijoki Oy:n tavoitteena onkin saada allas mahdollisimman pitkälle rakennettua ennen kuin korkein hallinto-oikeus pääsee tutkimaan edes koko hankkeen mielekkyyttä. D 4 KOTIMAASTA Yksitoista metriä kaulaa Intiannorsun luuranko näyttää sen varjossa Eläinmuseon luusalin nurkassa melko vähäpätöiseltä. D Päijänne kutsuu Asikkalalaiset luonnonystävät voivat huokaista helpotuksesta. "Projektia onkin päätetty jatkaa tämän vuoden loppuun. Uskon, että suojeluhankkeisiin saadaan tuntuva summa, ehkä jopa miljoona", sanoo Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Esa Niemelä. "Lettovillan ja muiden syiden takia Kurkisuota harkitaan mukaan soidensuojelun täydennysohjelmaan", sanoo Heikkilä. Pohjoisosa suosta on ojitettu, mutta eteläosa on luonnontilassa. Ritva Kupari Hyvinkään Kurkisuo kasvu turpeeksi. Mittailen katseellani sen mahtavaa luista runkoa hännänpäästä jykevän liskonlantioisen keskiruumiin kautta kohti sirolta vaikuttavaa pääkalloa. Suo on myös linnuille tärkeä
Sitten se siekailematta jatkaa Lahnajärveltä läpi uusmaalaisen kulttuurimaiseman ja toteutuessaan tuhoaa Muurlaan mennessä poikkeuksellisen hyvin säilynyttä luontoa. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Olli Elon mielestä myllertäminen järven arvokkaimmalla osalla on edesvastuutonta. Nelikaistaisella osuudella SUOMEN LUONTO 4/94 53. Paikoin tie on kaavailtu kaivettavaksi neljä metriä syvemmälle nykyisestä tasostaan. Seuraavana aamuna lääninhallitus keskeytti työt. Lohjanharjun puolesta -liike pitää tiesuunnitelmia ylimitoitettuina. Mäntsälän tärkeimmälle lintuja suojelualueelle ilmestynyt kaivinkone sai Uudenmaan lääninhallituksen sekä paikallisen luonnonsuojeluväen hätääntymään. KOTIMAASTA Rion päätökset käytäntöön -Lahti ~------------------------inäyttää mallia Koto järvestä kamppaillaan Maanomistaja on aloittanut valtakunnalliseen lintuvesien ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvalla Mäntsälän Kotojärvellä kaivutyöt. Lahdessa on ruvettu kyselemään vakavasti kestävän kehityksen perään ja perustettu ympäristöforum. Kevättempaukseksi Lohjanharju-liike suunnittelee tielinjauksen merkitsemistä maastoon. Ympäristöforumin ytimessä työskentelee seitsemän työryhmää, jotka kokoavat eri kansalaispiirejä, asiantuntijoita ja tavallisia kaupunkilaisia pohtimaan kestävää elämänmenoa. Lisäksi kuntalaisten virkistysja ulkoilumahdollisuudet huononisivat. Kunkin liittymän halkaisija olisi 200 metriä, ja harjualuetta tuhoutuisi hehtaareittain. Yhteistapaamisin pyritään vastakin rytmittämään forumin työtä, jonka johdossa puuskuttaa vielä erityinen asiantuntijoiden veturiryhmä. Koska maanomistajan aikeista ei saatu selvyyttä, lääninhallitus asetti kaivutyöalueelle pikaisesti toimeenpanokiellon. vumiselta. Tiehirviö haukkaa Lohjanharjun "Kauhuri on ruopannut järven ainoan naurulokkiyhdyskunnan pesimäpaikalla, jossa asustaa myös mustakurkkuuikkuja. Näin näytettäisiin, miten paljon harjua menee, jos suunnitelmat toteutuvat. Myös muut maanomistajat ovat sitä mieltä, että järvi on vihdoinkin saatava kuntoon", sanoo maanomistaja Aleksi Untamo. Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Lohjanharju on kapeimmilta kohdiltaan vain sata metriä leveä. Tien leventäminen ja eritasoliittymät merkitsisivät geologisesti ainutlaatuisen muodostuman viimeisten jokseenkin ehyiden osien tuhoisaa pirstomista. Innostusta on. Hirviön ruumis on Tielaitoksen suunnittelema Helsingin ja Turun välinen moottoritie. "Työryhmät ovat ideoineet kansalaistapahtumia jo kevääksi, esimerkiksi jätehuollosta", Kari Porra kertoo. Tähän moottoritiesuunnitelmaan liittyvät alueelliset tiehankkeet, joista yksi on Hangon ja Mäntsälän yhdistävän valtatie 25:n rukkaaminen Lohjan seudulla. Lohjan seudulla tiehankkeet ovat kuin satapäinen kauhio: kun hirviöltä saadaan katkaistua yksi kaula, jo nousee tilalle toinen. vsk. Todellisuudessa liikenteen kasvu pysähtyi 1989. päivänä. Eipä Lahti suotta tavoittele paikkaa Kansainvälisen kuntien ympäristönsuojelujärjestön, ICLEI:n, mallikuntaohjelmassa. Paperilla tie kulkee lähimmillään neljän kilometrin päästä Lohjan kaupungista. Me toimimme omalla maalla ja omin varoin. on viisi eritasoliittymää ja kuuden kilometrin mittaisella kaksikaistaisella jatkolla kolme eritasoliittymää. Työryhmien aihepiirejä ovat luonto, · arkipäivä, vapaa-aika ja matkailu, koulutus, tiedotus ja valistus, teollisuus, kauppa ja kulutus, maankäyttö, rakentaminen ja asuminen, ympäristön kuormitus ja ympäristöriskit sekä viranomaiset ja julkishallinto. Lahden ympäristönsuojelupäällikkö Kari Porra iloitsee, että kaikki työryhmät aloittivat tavoitteen mukaisesti toimintansa maaliskuussa ja saivat lisävauhtia huhtikuussa pidetyssä seminaarissa. Kolmen viimeisen vuoden aikana liikenne on ensimmäisen kerran peräti vähentynyt valtakunnan yleisillä teillä. Arvokas harjumaisema ja -kasvillisuus tuhoutuisivat sekä melu lisääntyisi. Lohjanharjulla kulkeva tie on esitetty levennettäväksi nelikaistaiseksi kahdeksan kilometrin matkalta. "Me olemme puhtaasti luonnon asialla. Niiden mukaan liikenne lisääntyy Lohjan seudulla 60 prosenttia 2010 mennessä. Edellisen kerran Kotojär_ vellä riideltiin syksyllä 1992, jolloin yksi maanomistajista kaatoi Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen lintutomin. Se perehtyy Riossa hyväksyttyyn toimintaohjelmaan Agenda 21, luo siitä paikallisen sovellutuksen 1996 menessä ja sitten ryhtyy toteuttamaan omaa ohjelmaa. Anne Kärkkäinen Helsingin vesija ympäristöpiiri on laatinut Kotojärvelle kunnostussuunnitelman kolme vuotta sitten, mutta töitä ei vielä ole aloitettu. Nykyisin järvessä on vain muutama hehtaari vettä neljässä lampareessa. Kotojärven kannalta on ehdottoman tärkeää, että vesialueita saadaan lisää, jotta järven kuivuminen voidaan pysäyttää. Monet työryhmien jäsenet edustavat yhteisöjä, esimerkiksi nuorten suoran toiminnan keskusta, asukasyhdistyksiä, yrityksiä ja naisjärjestöjä, ja voivat viestittää yhteisönsä ajatuksia forumille ja toisinkinpäin. Ritva Kupari 5. Tie olisi moottoritien jatke ja Lohjan sisääntulotie. Pesimälinnuston uljaimmat lajit ovat kurki ja ruskosuohaukka. Järjestö valitsee lähiaikoina maailmalta 21 mallikuntaa soveltamaan Rion päätöksiä paikallisella tasolla. Järven kohtalosta on maanomistajien ja lääninhallituksen välillä käyty neuvotteluja jo usean vuoden ajan, mutta toistaiseksi sopua ei ole löytynyt. Myllerryksen alle on jäänyt myös lumme-esiintymä", Elo sanoo. Maanomistajan mukaan kaivutöiden tarkoitus on yksinomaan pelastaa järvi kuiKaivinkone myllersi Kotojärvellä vielä maaliskuun 22. Mikko Savelainen Mitä Rion ympäristökokouksen päätökset merkitsevät meille kodissamme, työssämme, elinympäristössämme. Väylä laajenisi kaksinkertaiseksi eli 50 metriä leveäksi. Nykyisestä valtatie 1 :n linjauksesta poiketen parhaillaan yleissuunnittelussa oleva moottoritie on siirretty koukkaamaan Lohjan kunnan kautta. Kotojärvi on pitkälle soistunut noin 200 hehtaarin alue
SUOMEN LUONTO 4/94 53. Koekalastuksessa tyypillisiä saalislajeja olivat haijus, hauki ja ahven. Tehdas käytti tuotteiden valmistukseen yläilmakehän otsonia vaurioittavia freoneja, joiden käyttö on kielletty 1996 alusta. bensiinistä, ja nikkeliä päästelevät lähinnä yksittäiset tehtaat. Mäntyhaijun kunta halusi aikoinaan tehtaan ja sen lupaamat työpaikat luonnonsuojelijoiden sitkeästä vastustuksesta huolimatta. Alice Karlsson nettänyt puskwikykynsä ja yhdestä saatiin saaliiksi vain muutama iäkäs mutu, mikä viittaa happamoitumisesta aiheutuviin lisääntymishäiriöihin. Liikapyynnin lisäksi lohen luonnonkantojen vaarana on suuri poikaskuolleisuus. Sähkökalastuksessa tarkkailtiin erityisesti mutua ja madetta, jotka kärsivät ensimmäisinä vesistön happamoitumisesta. Ylhäällä tunturissa, Äälisjärven ylänköalueella tutkituissa kahdeksassa vierekkäisessä lammessa oli pusku1ikyky muihin Vätsärin alueen vesistöihin veJTattuna poikkeuksellisen alhainen. Lyijyä pöllyää luontoon mm. Kotimaisessa perunassa ja rukiissa on kadmiumia vain nimeksi. Suomen Säästöpankki haki 4,6 miljoonan markan saataviaan huhtikuun puolessavälissä pakkohuutokaupalla. Kalastajille tärkeimpien laj ien kannat näyttävät toistaiseksi välttyneen happamoitumisen vaikutuksilta. heinäkuuta väliseksi ajaksi. Suurin elohopean lähde ravinnossamme ovat sisävesien petokalat, mutta suomalaiset syövät kuitenkin eniten pakastettua merikalaa sekä viljeltyä ki1jolohta, joiden elohopeapitoisuus on alhainen. Vehnän ja vehnäjauhon kadmiumpitoisuudet ovat Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin muissa Euroopan maissa. Suurta poikasten kuolevuutta näyttää esiintyvän vain merivaelluksella olleiden lohien jälkeläisillä. Lyijyttömän bensiinin suosio näkyy mm. tammikuuta ja 15. Yli 90 prosenttia Itämeren lohista on peräisiin istutuksista eikä kalastettaessa kyetä erottelemaan lohikantoja toisistaan. runsaasti nuoria taimenia ja useimmilla alueilla pienimmissäkin puroissa mateita ja mutuja. Tutkimukset jatkuvat. Luonnonsuojelijat uskovat, että Itämeren luonnonlohet kuolevat sukupuuttoon 10-15 vuodessa, ellei jyrkkiin toimiin ryhdytä. Sen sijaan osa Yhdysvalloista tuodusta durum-vehnästä valmistetui sta makaroneista ylitti kadmiumille asetetun toleranssirajan. 6 KOTIMAASTA Pohjoisimman Lapin ilma saattaa olla pitkiäkin jaksoja aivan puhdasta, mutta ajoittain tulevat saastepöllähdykset nostavat vuosikeskiarvoja etenkin Inarijärven itäpuolella. Vanadiinipäästöjen merkittävin lähde on öljynjalostus. Kaikissa tutkituissa vesistöissä puskurikyky oli alhainen, joten ne ovat hyvin herkkiä happamoitumiselle ja mm. Tutkimuksessa analysoitiin raskasmetalleja, to,junta-ai neinejäämiä, PCB-yhdisteitä, PAH-aineita ja tiettyjä sienimyrkkyjä leipäviljoista, jauhoista, leivistä, aamiaistuotteista, mysleistä, maidoista, juustoista, broilereista, sianja naudanlihasta sekä maksoista. Antti Lappalainen Outi Mähönen Martti Rask Freonitehtaan loppu Mäntyha1julle kuusi vuotta sitten perustetun eristetehtaan Coldthermin tarina päättyi. D Lohelle vaaditaan pyyntikieltoa Suomen luonnonsuojeluliitto vaati merilohen ehdotonta pyyntikieltoa Pohjanlahdelle 1. Luonnosta pyydystettyjen lohiemojen mädistä kuoriutuneiden pienpoikasten kuolleisuus oli kevääseen 199 1 alle 10 prosenttia, mutta on sittemmin kohonnut jopa 95 prosenttiin. Vesistöistä otetaan vuosittain näytteitä, ja koekalastukset on tarkoitus uusia muutaman vuoden kuluttua. Liitto pitää maaliskuussa hyväksytyn asetuksen lohenpyyntirajoituksia näennäisinä. Raskasmetallipitoisuudet olivat kotimaisissa tuotteissa erityisen alhaisia. Viime vuoden syyskuussa alueella koekalastettiin verkoilla 11 järveä ja sähkökalastusvälineillä 21 puroa sekä pikkujärvien ja lampien rantoja. lumen sulamisen aikoihin pHarvo voi laskea äkillisesti . Mahdollisia syitä kuolevuuden kasvuun ovat ympäristömyrkyt, jokin tauti tai muu toistaiseksi tuntematon tekijä. Suomessa Inarijärven itäpuolisen Vätsärin erämaan ylänköjärvissä on myös viitteitä kalastovaurioista. Neljä lampea oli memaidon, juustojen ja kotimaisten puurohiutaleiden, myslien, makaronien ja näkkileipien alhaisessa lyijypitoisuudessa. Kadmiumin pääasialliset lähteet ovat lannoitteet ja fossiiliset polttoaineet. Tutkimuskohteet valittin Inarijärven itäpuolisesta Vätsärin erämaasta, jossa happamoittavan laskeuman määrä on suurimmill aan ja vesistöt ovat pieniä sekä alttiita muutoksille. Samanaikaisesti otettiin myös vesinäytteitä. vsk.. Alkuvuoden täydellinen kalastuskielto auttaisi Tornionja Simojoen luonnonlohia nousemaan kutujokiinsa. Muutamissa järvissä oli myös mateita ja nieriöitä, ja paikoin taimensaaliit olivat erinomaisia. Tehtaan toiminnan jatkaminen olisi siis joka tapauksessa edellyttänyt tuotannon muuttamista. Runsaasti järvikalaa käyttävällä saattaa kuitenkin elohopean saanti ylittää sallitut rajat. Iiris Lappalainen Raskasmetallipäästöt pienentyneet Luonnostamme löytyy enti stä vähemmän kadmiumia, nikkeliä, lyijyä ja vanadiinia, jotka ovat kaikki terveydelle vaarallisia. Metsän tutkimu slaitoksen sammalnäytteisiin perustuvan selvityksen mukaan raskasmetallilaskeuma on Suomessa pienentynyt, vaikka kromin, kuparin, raudan ja sinkin pitoisuudet ovatkin pysyneet lähes samalla tasolla tai hieman kohonneet. Kuolan te oli isuus on happamoittanut vesistöjä ja vaurioittanut kalastaa oman lähiympäristönsä lisäksi myös Pohjois-Norjassa. Kuolan päästöt uhkaavat kalastoa Itä-Lapissa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Lapin vesija ympäri stöpiiri tutkivat, miten Kuolan teollisuus vaikuttaa Lapin itäosien vesistöihin ja kaloihin. Tehdas työllisti parhaimmillaankin vain kuusi ihmistä, vaikka sen myötä luvattiin 30 vakituista työpaikkaa. Suuremmi ssa puroissa oli Kotimainen ruoka varsin puhdasta Maatalouden tutkimuskeskuksen keskuslaboratorion mukaan kotimaisista raaka-aineista valmistetussa ravinnossa on tärkeitä vierasaineita joko vähemmän tai saman ve,i-an kuin vastaavissa ulkomaisissa tuotteissa
Mahdollisimman moni nuotiopaikkojen ja polunvarsien jätepisteistä olisikin poistettava, ja niille pitäi si varata paikkoja puistojen reunaalueilta ja opastuskeskuksista. Puistojen roskaantumisen ehkäisemiseksi kävijöiden omaatuntoa on koputeltava. kenlaiset bakteerit pääsevät Jouko Veikkolainen Kansallispuistojen jätehuolto kuntoon puistojen perustamisen yhteydessä tehdyistä kompromi sseista. Meidän tuotteemme on sananmukaisesti aito luonnontuote", Korhonen painottaa. Alice Karlsson Lanta kompostiin Juukaan Pohjois-Kaijalaan puuhataan ka,janlannan ja yhdyskuntajätteen komposti laitosta. Kimmo Re o Opettajat pistäisivät OAJ :n arestiin Opettajat ovat ryhtyneet keräämään nimiä oman ammattijä1jestönsä, OAJ :n, hamuamia rantatontteja vastaan . Myös pulloille on oma paikkansa. Laitokselle on hankittu sopivat toimitilat ja parasta aikaa järjestellään rahoitusta. Lintuhoitoloiden väelle tapaukset ovat tuttuja. Yrittäjän mukaan laitos palvelee lääniä mahdollisimman kattavasti. 22-vuotias jilla, jotka rikkovat jalkansa huuhkaja, jonka jalan jänis oli lasinsiruihin, ja samalla kaipäässyt silpomaan. Tutkijat ehdottavat, että mahdollisuuksia lajitteluun lisätään kaikissa puistoissa ja suurin osa hajallaan luonnossa olevista roska-astioista poistetaan. D 7. Korkeasaareenkin tuodaan vuosittain viitisentoista jalkahaavoihin. Alueen metsiä on sittemmin hakattu luonnonsuojelusta piittaamatta. Yrittäjä Markku Korhosen mukaan ongelmaksi muodostunut ylimääräinen lanta ja jäte saadaan näin hyödynnettyä. Esimerkiksi Tammelan Liesjärvellä käy vuosittain 8 000 retkeilijää, kun taas Urho Kekkosen kansalli spui stossa retkeilijöitä on yli seitsemän kertaa enemmän. "Lanta kompostoituu ilman kemiallisia lisäai neita. Alustavien tunnustelujen mukaan myös osa viljelijöistä suhtautuu ajatukseen myönteisesti. Näin tuntuu Metsähallituksen julkaisema raportti kansallispuistojen jätehuollosta kysyvän. OAJ omistaa Nastolan Kalliojärvenmaalta Koiskalan tilalta huomattavasti rantaa, jonka se nyt haluaisi pistää tuottamaan. Rottien ja jänisten vaivaista huuhkajaa. Et roskaa oopperassa, miksi roskaisit kansallispuistossa. vsk. peltojen lan noittamiseen. Väkipyörä Oy:n tutkijat nuuskivat kesällä 1993 SuoSUOME LUONTO 4/94 53. "Jäteastiat eivät kuulu luontoon", tutkijat korostavat. Laitos pystyy hyödyntämään myös taajamien puhdistamolietettä, joka usein ajetaan suoraan kaatopaikalle. Kuluneena talvena on sieltä täältä taajamista tavattu nälkiintyneitä huuhkajia, joiden märkivät jalat estävät lintuja liikkumasta. "Toiminta laajenee kysynnän mukaan." Laitoksella ei ole puutetta raaka-aineesta, sillä laskelmien mukaan yhdeltä itäsuomalaiselta ka1jatilalta tulee vuosittain 100-150 kuutiota kompostointiin sopivaa lantaa. Laitoksessa lanta käsitellään komposti mullaksi. men 14 kansallispuiston käymälöitä ja muita jätepaikkoja. Myös käymäläjätteen kompostointia on tehostettava ja jälkikompostointia lisättävä. Vielä parikymmentä vuotta sitten KalliojärveIJmaa oli lähes kokonaan erämaata, josta luonnonystävät hakivat elämyksiä. Mullaksi muuttunut lanta sopii mm. Kansallispui stojen roskaantuminen ja käymälöihin liittyvät ongelmat johtu vat paljolti Joihinkin puistoihin on viety liikaa jäteastioita, jolloin vastuu ympäristönhoidosta on jäänyt liiaksi puiston työntekijöille. Kompostilaitos on herättänyt myönteistä mielenkiintoa läänin kunnissa ja virkamiehissä. Jä1jestö on esittänyt kunnan osayleiskaavaan, että sen alueille varattaisiin paikat 60 loma-asunnolle. Tölkit, pullot ja muut eväskääreet on pakattava takaisin reppuun ja tuotava pois puistoalueelta. puremat saavat myös tulehTulehdukset ovat yleisiä duksia aikaan. Hävitetäänkö vielä rantaluontokin, kysyvät adressia keräävät opettajat. Urho Kekkosen kansallispuiston autiotuvissa voi jätteet lajitella kompostiin menevään ja kaatopaikalle vietävään. Yleensä jätehuolto oli hyvin hoidettu, mutta yhtenäiset toimintatavat puuttuivat. KOTIMAASTA Huuhkajilla jalkavaivoja Kaatopaikalla ruokailevien huuhkajien murheena ovat lasinsirpaleet. Eläinmuseolle kaatopaikalla elävi llä huuhkaon toimitettu mm. Puistojen hoidossa on kuitenkin huomattavia eroja, jotka johtuvat sekä työntekijöiden aktiivisuudesta että kävijämääristä. Nykyisin lanta ajetaan tiloilta suoraan pelloille keväällä, jolloin iso osa siitä valuu sulamisvesien mukana vesistöihin
Auringon lämmittämä multa tuoksuu. Leskenlehden mykeröistä on yskänrohdoksi, ja entisaikaan sen mukaan katsottiin kaivonpaikkakin. Saatavilla on li säksi vain muutamia laj ikkeita, Lepaan punaista ja Hinnonmäen keltaista eikä uusia ole meillä j alostettu pitkään aikaan. Kun leskenlehti houkuttelee hyönteisiä aurinkoiselle kukalleen, lehdet olisivat vain haitaksi. Takapihan haavat puhkeavat lehteen varhain. Ne näyttävät olevan myös kestäviä pelättyä karviaishärmää vastaan. Pensaan viljely on myös helppoa: karviainen pitää aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta, jonka maaperä on multava ja läpäisevä. Niiden nuoret lehdet ovat läpikuultavan kullanpunaiset. Saamen noenmustat, samettipeitteiset silmut odottavat vielä kauemmin. Kun pöllö syö myyrän, saattaa sen mukana tulla hormoneja, jotka viestittävät myyräkantojen muutoksista. Sen suuret, lepattavat lehdet avautuvat verkkaisesti. Tämä onkin viisasta, sillä myyräkanta voi romahtaa muutamassa kuukaudessa sadasosaan. Karviainen on käyttökelpoinen sekä pakastettavaksi että hillojen, mehujen ja vi inien raaka-aineeksi. Ari Korkala kapäiviä kadottaneita muita mielenkiintoisia karviaisia. Lehtoakileijojen piparkakkulehdet lomittuvat tiivi isti kerroksittain. Muutaman päivän ajan suuri puu on utuisen kullanvihreän harson peitossa. Vanhat karviaislajikkeet ja -kannat voisivat olla arvokasta ai neistoa uusien lajikkeiden kehittämisessä. Ne ovat kuitenkin myöhässä, 8 sillä vaahteran medeltä tuoksuvat kukkaviuhkat ehtivät ensin. Kun myyräkannat ovat huipussaan, saavat helmipöllöt yhtä vähän poikasia kuin myyrien katovuonna. Pulleilla laskoksilla olleet, unisia lepakoita muistuttavat kosteat lehdet alkavat kiireesti kääriytyä auki. kotimai set Osmola, Pellervo, Lepaan valio ja Karl Fredrik Packalen sekä nimensä jo aiHelmipöllöt osaavat suunnitella pesyeensä koon. Jonakin aurinkoisena päivänä vihreät lehtisilmut alkavat avautua ja kevät on tullut. Syreenipensaiden silmut ovat paisuneet suuremmiksi lämpimiä ilmoja odotellessaan. D SUOMEN LUONTO 4/94 53. Metsälehmus on varovaisempi. Siksi niiden vuoro onkin vasta kesällä. Hakkaraisen tutkimuksessa lisääntymispanostusta mitattiin pesänpuolustusja ruokintatehokkuudella sekä pesyeja munakoolla. Karviaisesta ja muista maatiaislajikkeista saa tietoa Maatiaisesta, jonka osoite on Pihlajatie 1214, 00270 Helsinki tai puhelimella (90) 477 5331. Kevät koittaa puutarhassa Talven taittuessa puutarhan pensaikkojen harmaanruskea oksisto alkaa saada sinipunervan ja kellanvihreän sävyjä. KOTIMAASTA Leskenlehdet loistavat teiden pientareilla ja suikertavat maaversojensa avulla liki kaikkialle. Varhaisimmat kevätkukkijat tunkevat nuppunsa silmujen suojasta jo kauan ennen lumen sulamista. Mustat tuomenrungot saavat vaaleanvihreän pitsiverhon ylleen, kun pienten vihreiden oravankorvien kehystämät kukinnot alkavat työntyä näkyviiin. Eräänlainen oppimiskyky on toisaalta valintatekijä", Hakkarainen selvittää. Mutta helmipöllö näyttäisi jopa osaavan ennustaa milloin myyräkannat vahvistuvat. "Lisääntymiseen kannattaa panostaa eniten silloin kun se jälkeläisten säilyvyyden kannalta on otollisinta eli myyräkantojen nousuvaiheessa." "Vanhat koiraat ilmeisesti pystyvät "arvioimaan", miten poikasille myyräromahduksien aikaan käy", sanoo tutkija Harri Hakkarainen Turun yliopistosta. Kun saaliskannat ovat nousussa, ne pyöräyttävät pöllönpesään enemmän munia kuin muulloin. nittelu perustuu. Kukkapenkin jykevien kuolanpionin juurakoiden poimuissa piilotelleet tummanpunaiset silmut kasvavat esiin ja avaavat ripsuiset sateenvarjonsa taitoksittain. Rea Peltola Helmipöllön perhesuunnittelua Pöllöjen menestyminen on ravinnosta kiinni : kun myyräkansaa on paljon, on sitä tarkkailevia pyöreitä si lmiäkin vähän joka oksalla. Myös vanhan vaahteran napakat, punaruskeat silmut avautuvat. Talon seinustalla kasvavien ukonhattujen hienoliuskaiset, kirkkaan vihreät lehdet ilmestyvät mustasta mullasta heti, kun aurinko sulattaa lumen. on valinnut vuoden maatiaiskasviksi karviaisen. Kesä on ovella. Pajujen kultaiset hedekukat ja leppien punaiset eminorkot koristavat maisemaa, vaikka puutarha nukkuu vielä hangen alla. Yhdeksi mekanismiksi epäillään hormoneja. Kartiomaisissa silmuissa näkyvät ohuet, kerroksittaiset lehdet, ja silmujen avautuessa tulevat näkyviin kukkasilmut kuin pienoiskokoiset viinirypäletertut. Kasvimaan laidalla vanhan raparperin valtavat silmut alkavat kääriytyä verkkaisesti suojuksestaan. Vasta kun kaikki muut ovat jo asettuneet kevään oikukkaille säille alttiiksi, saarni uskaltautuu leikkiin mukaan. Puutarha on tulvillaan kiireisten kimalaisten surinaa ja vaahterahunajan tuoksua. Maamme vanhoista puutarhoista saattavat löytyä mm. Pöllönpoikasten mahdollisuudet selviytyä elossa ovat myyräkantojen nousuvuosina yli kaksi kertaa suuremmat kuin myyräkantojen pohjatai huippuvuosina. Vaikka karviaisia piikittelee miltei joka puutarhassa, marjojen arvostus ja käyttö on vähäistä. " Vaikka leikkisästi voidaan puhua "ennustamisesta", kysymys on enemmänkin siitä, että jotkut ärsykkeet, esimerkiksi kantavien myyrien ominaisuudet ja runsaus, laukaisevat linnussa käyttäytymisreaktion. Suuret pyöreät kukkanuput napottavat ripsujen keskellä tiukkoina ja kovina kuin kivikuulat; hennompien jalopionien vaaleanpunaiset, purppuransävyiset ja kellanvihreät versot piilottavat vielä nuppunsa lehtien kätköihin. Tuskinpa viisas pöllökään sentään ajattelee tulevaisuutta. Mihin järkevä perhesuunKarviaisia tutkailemaan Vanhoja hyötyja koristekasveja vaaliva ja säilyttävä Maatiainen ry. vsk.
Antti Halkka Toissatalvena peuroja näkyi Kuhmossa yleisesti pelloilla, mutta viime talvena niitä ei enää juurikaan näkynyt. Alueen laajuus on paljastunut vasta vähitellen, vaikka rapakiven oleilu seudulla huomattiinkin jo 35 vuoden takaisissa porauksissa. Keskieurooppalainen ei peruskalliota näe, sillä sen peittävät jopa kilometrien syvyiset kalkki-, savija hiekkakivikerrostumat. Teerikannat vaihtelevat viiden seitsemän vuoden jaksoissa, mutta eivät täysin samanaikaisesti maan eri osissa. Metsäpeurat vaikuttavat kovin lyhytjalkaisilta 1980ja 1990-luvui lla ottamissani kuvissa verrattuina monien kuvaajien aikaisempiin otoksiin. Mihin Kuhmon peurat häviävät. Teerensoidin parhaimmillaan Mitä olisi kevät ilman teerien pulputusta. Metsäpeura ja tunturipeurasta polveutuva poro ovat tundraja metsäalueilla elävän peuran alalajeja. Oulun yliopiston amanuenssin Kalevi _ Heikuran mukaan Kuhmon peurat saavat vasoja aivan normaalisti, joten hävikin täytyy tapahtua myöhemmin. Rajan molemmin puolin merkitään peuroja radiolähettimillä, jotta saataisiin selville, kuinka paljon yhteyttä Suomen ja Venäjän peuroilla on. Nämä alalaj it ovat eläneet tuhansia vuosia erillään toisistaan, ja niiden rakenteessa on selviä eroja. Somerolla ja Jokioisissa. Nyt ihmetellään minne peurat ovat kadonneet. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä paikoin vahvojakin kantoja, samoin etelässä mm. Laajat rapakivigraniittialueet ovat Suomen lisäksi yleisiä myös Baltian ja Venäjän kellarikerroksessa. Antti Leinonen 9. Oulun yliopiston tutkimukset vahvistavat havainnot. Tämän vuoden alussa julkaistu Geologian tutkimuskeskuksen toimittama peruskalliokartta antaa ensi kertaa kokonaiskuvan Suomen eteläpuolen peruskallioperästä. Kevättalvella 1993 peuralaskennassa löytyi Kuhmossa vain 770 peuraa, kun kahdeksan vuotta aikaisemmin peuroja oli jo 620. Joka tapauksessa paikalliset metsästäjäpiirit Kuhmossa aloittaisivat peurojen metsästyksen vaikka heti. Kartta on hieno kurkistus monen valtion alakerroksiin, mutta sillä tavoitellaan myös hyötyä. Teeret soivat vuosi vuodelta samoilla pelloilla, hakkuuaukeilla ja soilla, jos ympäristö ei muutu voimakkaasti. Kolmantena kysymyksenä on, pääseekö Suomen peuroja rajantakaisen esteaidan läpi Venäjän peurojen pariin ja jostain syystä jää sinne. Tämä herätti epäi lyn peurojen sekoittumisesta poroihin. Aiemmin luultiin, että peruskallioperä vaihtuisi erilaiseksi jo Viron eteläosissa, mutta viime vuosien kartoitukset ovat muuttaneet kokonaiskuvaa. Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä syntynyt kartta käsittää laajan alueen Suomenlahden ympärillä. Usein soitimella suihkii vain Virolla ja Suomella on yhteiset vuoristo juuret Kiteinen peruskallio kumottaa Suomessa näkyvillä. Baltian maat ovat ainakin Latviaan asti saman muinaisen Svekofennisen vuoriston pohjaa kuin Suomikin. Yhdeksi syyksi epäillään salametsästystä, jota kieltämättä harjoitetaan Kuhmossa, mutta tuskin merkittävässä määrin. Myös Pohjanmaalla on vanhastaan vahvat teerikannat. Jo Virossa näitä suhteellisen pehmeitä kiviä on satojen metrien paksuudelta. Peurojen huonoa menestymistä on yritetty sälyttää myös petojen niskoille, mutta Heikuran mukaan pedoilla ei voida selittää tilannetta. Karttakuva perustuu yli 3 000 kairausreikään sekä magSUOMEN LUONTO 4/94 53. KOTIMAASTA Teerikukot komeilevat soidinpaikalla. Vietämme kesää graniittisella silokalliolla loikoillen tai soudellen ikivanhojen kalliomäkien jykevöittämässä maisemassa. Myös tätä asiaa yhteistutkimus yrittää valottaa. Samoin on laita Venäjällä Suomenlahden kaakkoispuolella. Miksi peurat eivät ole lisääntyneet tuon enempää. Etenkin riistapaikoilla saattaa hääriä kymmenittäin teeriä. vsk. Peruskallio on Riianlahdella jo noin kilometrin syvyydessä. Jos pääsee näkemään teerien soidinmenoja, on ikuisesti kiikissä. Ensiksi voitaisiin ampua pelloille tulleita peuroja, "jotta suuri yleisö alkaisi sopeutua ajatukseen peurojen metsästyksestä", kuten Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja on lausunut. Alice Karlsson neettikentän järjestelmälliseen tutkimiseen. Porojen geenien sekoittuminen peurojen geeneihin voi hävittää metsäpeuran omaleimaisuuden. muutamia lintuj a, mutta joskus törmää 20-30 linnun joukkioon. Niiden mukaan yliopistolle toimitettujen peurankallojen joukosta löytyy risteymien kalloja. Kysymystä aiotaan selvittää yhteistyössä venäläisten kanssa. Uudessa metsästyslaissa metsäpeura siirrettiin riistalajeihin ja sen metsästyksestä päättää hakemusten perusteella Kainuun riistanhoitopiiri. Kartan suurin rapakivialue on Riianlahden alueella Virossa ja Latviassa; se on selvästi suurempi kuin Viipurista Loviisaan ulottuva rapakivialue. Teeri on moniavioinen ja vain vahvimmat kukot pääsevät jatkamaan sukua. Venäjälle rakennettiin 1980-luvun puolivälissä esteaita noin kymmenen kilometriä rajalta, minkä vuoksi Suomen peurat alkoivat ilmeisesti entistä enemmän vaeltaa kesälaitumille pohjoiseen. Venäjän puolella saa kaataa vuosittain noin 450 peuraa, joka on kahdeksan prosenttia sikäläisestä kannasta. Maastohavainnoista saamani näppituntuma on, että peurat ja porot ovat sekoittuneet enemmän kuin on osattu pelätä. Joka kevät korva hakee etäisenkin viestin teerien keikistelystä ja saappaat kääntyvät väkisin kohti soidinpaikkoja. Geologit tietävät nyt esimerkiksi entistä tarkemmin, mihin malminetsintä kannattaa keskittää
Mutta häneltä löytyy myös monenlaiseen puhdistukseen soveltuvaa soodaa ja väkiviinaetikkaa. Luetteloituina on muiden muassa kotimaisia ja tuotuja 10 Siivoojalla on ekotuoterekisterin hyväksymiä puhdistusja pesuaineita: Ecover, Eemeli, Eka Kompact, Green Clean, Haja, Sonett, Uniren ... Luettelo muuttuu ja täydentyy, ja mikäli siihen on päässyt elämänkaareltaan arveluttavia tuotteita, kilpailijat varmasti paljastavat ne", arvelee rekisterin koonnut Mika Helva ja jatkaa: "Me haluamme nostaa esiin myös pieniä tuottajia, joilla ei ole varaa lunastaa kallista pohjoismaista ympäristömerkkiä." Yritysten ja järjestöjen yhteystietoj a löytyy lähes 200. Laki tulee voimaan heinäkuussa. (92 J) 632 426. luomuelintarvikkeita, tärpättejä, maaleja, tekstiilejä, leluja ja pestäviä vaippoja. Luonnonkosmetiikasta on hyväksytty mukaan vain sellaiset, jotka on ilmoitettu valmistetun luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista ja joissa ei tiedetä olevan haitallisia säilöntäaineita. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Uusiopahviset Private Case -käsilaukut ja -salkut, Haaparepun palapelit, Pailoksen nukenrattaat, lampaanvillapallot, mehiläisvahaliidut, Terenen uusiolankavillapaidat löytyvät muiden muassa helsinkiläisestä Ruohonjuuresta ja Luontopuodeista. Iiris Lappalainen Varsinais-Suomen Kierrätysliike, Jaana Kujansivu, Läntinen Rantakatu 49-51, 20100 Turku, puh. Rekisteriä saa VarsinaisSuomen kierrätysliikkeestä ja joistain ekokaupoista. Mutta uusiopaperi on vain osaratkaisu. Myös kirjastoista ja kunnan tiedotuspisteistä sitä kannattaa kysellä ja ehdottaa tilattavaksi . Valinta on monesti vaikeaa. "Se, mitkä tuotteet ovat päässeet rekisteriin, riippuu pitkälti tuotteen valmi stajan ja markkinoijan ilmoituksesta. Vanha kunnon Upo Siniviiri toimi , kun käänsi kiekosta myötäpäivään, automaattikoneessa voi sen sijaan valita monia ohjelmia ja lämpötiloja. Pienistä puutteista huolimatta rekisteri auttaa tekemään ja vaatimaan ympäristöystävällisempiä valintoja. Uuteen kuluttajansuojalakiin on nyt kirjattu, että tuotteen pitää kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupa'ssa perusteltua aihetta olettaa. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNJ Opas ekovalintoihin Varsinais-Suomen kierrätysliike on julkaissut ympäristötietoisen kuluttajan av uksi Vai taku nnall isen ekotuoterekisterin. Siihen on koottu noin 600 tuotetta ja pal velua, joiden valmistuksessa kulutetaan luonnonvaroja ja kuormitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän. pyykin-, ikkunan-, yleis-, vessan-, autonja ihonpesuun. Rekisteri ottaa kantaa paperinvalmistukseen suosimalla uusiopapereita, vaikka ne olisivatkin ulkomailta tuotuja. Uusiopaperin tuonti kuluttaa energiaa ja uuttakin kuitua tarvitaan. Koneissa on myös entistä enemmän ominaisuuksia, ja se on lisännyt rikkoutumisherkkyyttä. Sellaisia pohjoismaisen ympäristömerkin saaneita pesuaineita, joiden raaka-aineiden valmistukseen on käytetty uusiutumatonta maaöljyä, ei ole hyväksytty luetteloon. Vanha rätti, Ekoline-liinat, Sokevan harjat ovat luontevia siivousvälineitä. Kansalaisjärjestön voimavarat tällaisen rekisterin laatimiseen ovat lopultakin pienet, vaikka avustuksia on saatukin ja talkoohenkeä on riittänyt. Joskus valmistajia epäillään jopa tuotteiden tahallisesta heikentämistä, jotta kauppaan saataisiin vauhtia. Takuu ei ole tuotteen kestoikä Monien mielestä pesukoneet, televisiot ja pölynimurit eivät kestä enää niin kauan kuin ennen. Moderneimmat tehtaat ovat onnistuneet pienentämään päästöjään varsin tehokkaasti. vsk.. Rekisteri ajanmukaistetaan vuosittain. Luonnonmukainen tuotanto, uudelleenkäytettävyys ja materiaalien uusiokäyttö ovat tärkeitä perusteita valinnalle. Sitä saa paperille painettuna 75 markalla tai 500 markalla tietokonelevykkeenä, johon sisältyvät kahden seuraavan vuoden uudistetut tiedostot
"Tuotto on ollut erinomaista. Pohjoisessa auringonkukkaa on syytä esikasvattaa sisällä. Mutta pelottelut ovat osoittauKuinka kauan tuotteiden sitten pitäisi kestää. Työtehoseura tutkii parhaillaan kodinkoneiden elinkaareen vaikuttavia seikkoja, mm. Luomutilalla märehtii tyytyväinen karja Nokialaisen Pinsiön kylällä syntyi neljä vuotta sitten viiden tilan yhteisyritys, joka ryhtyi tuottamaan luomunaudanlihaa. Lasten luomuruokien kehittelyä on jarruttanut raaka-aineiden vähäisyys. "Ei takuuaika ole mikään kestoikä." Yrittäjäin Keskusliiton mukaan uusi laki vain selkeyttää käytäntöä, joka on ollut vallalla jo tähänkin asti. Eläinten hyvät elinolosuhteet ja laadukas rehu selittävät hyvän tuloksen." Eläimet viettävät kuten lihakarja yleensäkin koko elämänsä väljissä tiloissa ja ulkona. Ikkunoiden lasiosan lämmitystehoksi hän on laskenut noin kilowatin neliömetrille. Talon seinät on rakennettu omatekoisista betoniharkoista, jotka on päällystetty tyylin vuoksi luonnonkivillä. Myös Chymos Oy:n asiakastutkimukset vahvistavat kuluttajien odottavan kauppansa hyllyille yhä ympäristöystävällisempiä tuotteita. Esimerkiksi yhden liharuokalaadun valmistukseen tarvitaan vähintään 10 000 lihakilon vuosituotanto. Keskitalvella käytämme lämmitykseen puuta", selittää energiakysymyksiin perehtynyt insinööri Mikkonen. "Auringon voimalla tulemme toimeen helmikuun puolivälistä lähes marraskuun puoliväliin. Mikkonen onkin vakuuttunut, että passiivisen aurinkoenergian käytöllä on uskomattoman suuri merkitys, jos halutaan tulla toimeen vain uusiutuvalla energialla. Lisäksi peltoja voidaan käsitellä paljon kevyemmällä kalustolla", laskee yhtiön puuhamies Pertti Lehtinen. Vai laittaisinko ensi talvena sian läskiä nahkoineen päivineen roikkumaan kauralla täytetyn lintulaudan viereen. Asuintilat on sijoitettu eteläseinän, varastot ja sauna viileämmän pohjoisseinän puolelle. Kaijalla on vapaa pääsy sisälle, mutta ne pysyvät mieluummin pihalla. Kylväminen on hyvä suorittaa kohta vapun jälkeen kun maa on lämmennyt. Tavallisen siemenkaupan jättiauringonkukat kukkivat vasta loppukesästä ja niiden siemenet ovat vain harvoi n ehtineet kypsyä. Useampana kesänä olen yrittänyt kasvattaa auringonkukan siemeniä itse. Kylvöä varten siemeniä tarvitaan aarille 100 grammaa, mikä maksaa 30 markkaa. Sen 40 neliön eteläseinä on melkein pelkkää kolminkertaista ikkunaa, jonka läpi aurinko lämmittää sisätiloja. Harso auttaa itämistä. "Meillä on usean vuoden ajan kehitelty lastenruokaa, joka on valmistettu kokonaan luonnonmukaisesti kasvatetuista raaka-aineista. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Luomutuotantokin voi olla tehokasta, vakuuttavat pinsiöläiset. Eläinten vastustuskyky on hyvä eikä karja ole saanut yhtään antibioottipiikkiä neljän vuoden aikana. Tutkimus valmistuu vuoden kuluttua. Ne saataneen markkinoille jo tämän vuoden aikana", arvelee Chymos Oy:n lastenruokien tuotepäällikkö Marja Vesa. Jari Salonen Talo kuin aurinkokenno Kangasalalaisen Taito Mikkosen talo erottuu kauas. Kiveä on eristeiden sisäpuolella kaikkiaan 70 kuutiota. Niitä kaikkia voi viljellä vapaasti myös kesantopelloilla. Tintit ovat persoja auringonkukan siemenille ja naapurin täti on täyttänyt oman lintulautansa niillä. Teollisuuden samaten kuin luomuviljelijöiden usko luonnonmukaisten tuotteiden markkinoihin on vankka. Kesähelteilläkin sisäilma lämpenee vain harvoin liikaa, sillä lämpö varastoituu kivimassaan. sitä, minkä ikäisenä koneisiin ilmestyy vikoja. Chymos on saanut nyt sopimusviljelijöitä riittävästi ja teollinen tuotanto päästään aloittamaan. Lämpö varastoituu rakenteiden kivimassaan, seiniin, lattioihin ja välipohjaan. Lähiseudun viljelijät varoittelivat luomutuotantoon lähteviä, säikyteltiin virsukulttuuriin paluulla ja suuri lla ongelmilla. Kahdeksan asteen pakkasellakin pilvipäivänä sisälämpö lasAuringonkukkaa Moni kotimaista kauraa tarjoava lintulaudan omistaja on huomannut surukseen, että linnut ruokailevatkin mieluiten naapurin puolella. Pilviset päivät eivät heilauta sisälämpötilaa juuri lainkaan. Arctic Sunin kukinnan pitäisi alkaa juhannuksen tienoilla. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kaijanlanta riittää hyvin kasvun vauhdittajaksi, sadot eivät ole juurikaan pienentyneet keinolannoituksen loputtua. Pinsiön Pihviliha Oy:n 120 peltohehtaaria viljellään nyt luonnonmukaisesti. tuneet perusteettomiksi. Hyvällä paikalla päivänpai:,te lohkaisee lämmityskuluista jopa 90 prosenttia sähkölämmitteiseen taloon verrattuna. "Säästämme vuosittain noin 30-40 tonnin lannoitekuorman. kee vain yhdellä asteella. Ensimmäiset tuotteet ovat liharuokia. Iiris Lappalainen Hyötykasviyhdistys, Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki, (90) 493 505. Kaijan rehuksi kasvatetaan kauraa ja vehnää, nurmet ovat apilalla. Toistaiseksi melkoinen osa luomutuotteista myydään suoraan maatiloilta, niin myös Pinsiöstä. Jari Salonen ennattaa kypsyttämään siemenensä. Mutta teollisuuskin on luonnonmukaisista tuotteista kiinnostunut. Silloin harvoinkin, kun niistä on saanut jotain, siemenet ovat olleet melkein pelkästään kuorta, siemenvalkuaista on ollut kovin vähän. 11. Auringonkukan siemenet on ryhmitelty yhdistyksen siemenluettelossa maisemointikasveihin apiloiden, aitohunajakukan, keltalupiinin, pellavan, rohtomesikän, sinimailasen ja tattarin joukkoon. Lasiseinäisen aurinkotalon ihannepaikka on varjottoman aukion pohjoispuolella. vsk. Jospa yrittäisin tänä vuonna Hyötykasviyhdistyksen kauppaamaa matalaa auringonkukkaa, Arctic Sun -lajiketta. "Ainakin kauemmin kuin takuuajan", sanoo kuluttajavalituslautakunnan tiedotussihteeri Marianne Javanainen. Edelleen asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan näyttöä siitä, miten tuote on rikkoutunut ja kenen vastuulla se on. Sen pitäisi aurinkoisella paikalla Taito Mikkosen talo lämpenee lähes ympäri vuoden aurinkoenergialla ilman paneeleita. Yli kaksikymmentä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen perusteella kodinkoneiden ikä on runsas 10 vuotta. Onko siis taivuttava ja ostettava kotimaisten siementen sijaan ulkomailta tuotuja tintin herkkuja
Vasta standardoidut testausmenetelmät tuovat valaisua kysymykseen. Toiminta alkaa laaj assa mitassa ensi syksynä. Yksittäistä syövän aiheuttajaa on hyv in vaikea nimetä. Eri puolilla maata metsälautakunnat, metsänhoitoyhdistysten liitot ja metsänhoitoyhdistykset välittävät tietoja polttopuun myyjistä. Kuopion kansanterveyslaitoksen osastonjohtajan Terttu Vartiaisen mukaan kohonnut nitraattipitoisuus voi aiheuttaa methemoglobin.emiaa, jonka seurauksena on tyypillisiä anemiaoireita. Pintavedet eivät saisi joutua kaivoon ja mahdolliset ravinnevalumat täytyisi estää. Lisäävätkö ne kasautuvasti riskiä sairastua syöpään. Lausunnon mukaan nitraattija nitriittipitoisuus on lähellä viitearvon ylärajaa. Esimerkiksi Leena Hiisvirran tutkimuksen mukaan säännöllisesti kaivovesiä juovilla on todettu hieman useammin mahasyöpää kuin muilla. itriittija nitraatti pitoisuudet ovat saattaneet kohota esimerkiksi peltojen runsaan typpilannoituksen vuoksi. Toki hyviäkin toimittajia löytyy. Pohjavesi on suositeltavampaa, mutta kai von kunnosta on pidettävä hyvää huolta. Tu lipuu-rinkiin tulevilla polttopuuyrittäj illä ovat samat laatuja hinnoitteluperusteet: puu hinnoitellaan lämpöarvon mukaan. Paikallisen viljelijän tuorerehupelto on nykyään loivan mäen takana. vsk.. Aktii vihiilisuodatin poistaa veden orgaanista ainesta. Minkä tyyppisiä kasvaimia nitraatin ja nitriitin tiedetään aiheuttavan. Luon n.on.suoj elija-le hdessä (tammikuu 1994) kerrottiin Tulipuu Oy:n aloittamasta palvelusta, jonka tarkoituksena on välittää kuluttajille tieto lähimmästä Tulipuutoimittaj asta. Suhteellisen lähellä kaivoa pihamaan takana on toiminut kymmenisen vuotta sitten navetta lantaloineen. Valokuvarovio. Kuluttajan on hyvin vaikea tietää, mikä muovi on todella biohajoava ja mikä ei. Mahdollisena pilaajana voi olla myös saostuskaivo. Parasta siis vain silputa filmit ja ku vat ja viedä ne roskikseen. Se voi parantaa veden makua, mutta nitriittiongelmaan se ei auta. Kaivoveden laatu Kaivomme vedestä tehtiin analyysi. Hyvän juomaveden saaminen j ärvi vedestä on selvästi kalliimpaa kuin uuden kaivon rakentaminen. Onko siinä nitraatteja. Myös huonosti perustetuista lantaloista ja käymälöistä on typpipitoisia vesiä valunut pohjaveteen. On hyv inkin mahdollista, että nitriitin lähde on läheinen pelto eikä vuosia käyttämättä ollut navetta. Tutkij a Merja ltävaaran mukaan kaikki biohajoavat muovit eivät ole huijausta. Mitä ovat biohajoavat muovit. Tilastotieteellisiä arvioita siitä on kuitenkin esitetty. Tupakoitsijankin keuhkosyövästä voidaan vain sanoa, että hyvin todennäköisesti tupakka on ollut osasyynä syöpään. Kuluttaja voi siis ostaa mitä puuta tahansa, mutta ostetun energian hinta säilyy aina samana. Kaivoon pääsee jostakin pintavesiä, joissa on ravinteita. Esimerkiksi taannoin Amer-yhtymän muovipussin markkinointi biohajoavana kiellettiin. Tulipuu vaatii toimittajilta alhaista kosteusprosentti a eikä salli lahovikaisuutta. itriitin ja nitraatin poistaminen kaivovedestä on käytännössä mahdotonta. Entäpä jos suodattimen lävitse valuttaisi läheisen suuren järven vettä. Lain kirjain on peri aatteessa varsin tiukka li kaajia kohtaan . VTT:llä kehitetään paraikaa testausmenetelmiä muovien biohajoavuuden määrittelemiseksi. Muovien biohajoavuus on ollut jo kauan kiistanalaista. Hankimme aktiivihiilisuodattimen, joka tuntuu parantavan veden makua. Juomaveden nitriittien yhteyttä kasvaimien muodostumiseen ei ole pystytty todistamaan. Hydrogeo logi M atti Vänskä Tampereen vesija ympäristöpiiristä kertoi, että kaivoveden kohonnut nitriittipitoisuus viittaa tuoreeseen likaantumiseen. Mutta polyeteenistä tuli kokeissa pelkkää muovisilppua. Mistä pölkkyä pesään. Vuonna 1987 säädetyn vesilain mukaan riski ä pohjavesille ei saisi aiheuttaa. KYSY EKONEUVOA Lukija/ vaiva, lähe11ää kysymyksiään ekoneuvojamme vas1a11aviksi osoilleeseen Suomen Luo1110, Runeberginkalu 15 A 23, 00 I 00 Helsinki. Menetelmä on tuttu jo antiikin ajoilta, jolloin vesiruukkuun laitettiin hopearaha. Voiko valokuvia ja filmejä polttaa. Kaivovesi ei ole aina hyvää talousvettä, sillä pohjaveden kunto on monin paikoin heikentynyt. Onko jo olemassa jonkinlainen jakeluverkosto. Filmien muoviosa on selluloosatri asetaattia ja gelatiinia, jonka sisällä on kemikaaleja. Jotkut metsänhoitoyhdistykset käyvät arvioimassa puun toimittajien polttopuiden laatua. Roskiinkaan kuvia ei uskalla viedä; ties vaikka ute lias naapuri kävisi niitä tonkimassa. Jäämme siis odottelemaan niiden kehittymistä. Onko niitä ehtinyt valua pohjaveteen. Suodattimien ongelmana on myös pidetty niissä varsin helposti syntyvää bakteerikasvustoa. Siksi monet säilyttävät suodattimia jääkaapissa. Muistan pettyneeni Helsingissä asuessani usean kerran polttopuun laatuun. Hopeaverkkosuodattimet tappavat bakteereja. Halukkaat polttopuuyrittäjät voivat ilmoittautua Tulipuurinkiin Esa Korhoselle (90) 836 1454. Valoku vien välittämät muistot saattavat joskus kirveltää niin paljon, että tekisi mieli polttaa ne. Ovatko ne pelkkää bluffia. Typenpoistojä1jestelmät ovat niin kalliita, että ne saattavat tulla kysymykseen vain hyvin suurissa kunnallisissa laitoksissa. Maanteiden suolaus on ollut paikoin ongel12 mana, eikä Kärkölässä paljastunut teollisuuden aiheuttama pohjaveden pilaantuminen ole ainoa ja viimeinen laatuaan. Valokuvia ja filmejä ei kuitenkaan suosite lla poltettavaksi kotioloissa muodostu vien haitallisten kaasujen vuoksi. Onko mitään suodatusmenetelmää, jolla nitraatin ja nitriitin saa vedestä pois. Biohajoava muovi. Tyypillisin tapa hankkia polttopuita on puunmyyjien etsiminen sanomalehden ilmoituksista. Muovista hajosi otollisissa olosuhteissa hiilidioksidiksi ja vedeksi vain sen sideaines tärkkelys. Valitettavasti polttopuun hintalaatusuhde vaihtelee toimittajasta riippue n lu vattoman paljon. Viljelyssä käytetään ilmeisen runsaasti typpilannoitteita. Vesivessojen saostuskaivoja on rakennettu huolimattomasti tai huonoon paikkaan. Mistä voisi ostaa hyvälaatuista ja edullista polttopuuta kaupunkiasunnon tulisijaan. Pekka Heikura SUO ME LUO TO 4/94 53
Meillä se on jäljellä sisäisenä tuntona, että jotain pitäisi tehdä, että multa ja aurinko vaativat meiltä osansa. Mutta jotain on sentään jäljellä, tämä keväinen tunne; mullan ja siementen kaipuu. Demeter yhtyi Jasoniin vastakylvetyllä maalla ja viime vuosisadalle saakka kevään iloiset orgiat ovat olleet varsin yleinen tapa Pohjoisja Keski-Euroopassa. Niissä vauhditettiin luonnon toimintaa jäljittelymagian ja hedelmällisyysriittien avulla. Rituaalit ovat olleet myös hyvän sadon ja metsästysonnen kannalta tärkeitä ja niiden kautta ihminen on liittynyt vahvasti koko luomakuntaan ja olemassaoloon. Ja kertaamalla hän pysäytti ajan, juhliin liittyvien riittien kautta hän palasi myyttiseen alkuaikaan. Heille oli selvää, että he saattoivat Meillä on säilynyt sisäinen tunto, että jotain pitäisi tehdä, että multa ja aurinko vaativat meiltä osansa, arvelee Hannele Huovi. Halu tutkia ja tutustuttaa itsensä maailman kanssa on luonteenomaista kerran syttyneelle tietoisuudelle." 13. Se ei ole kaukana rairuoholautasista ja pienistä kananpojista, jotka taapertavat ruohossa kevään kunniaksi. vsk. Itse asiassa he riiteissään vahvistavat moraalista luonnettaan. Ihmiset olivat mukana antamassa maailmalle hedelmällisyyttä ja yltäkylläisyyttä. Rituaalisissa kevään ja uuden vuoden juhlissa on ollut karnevaalisia osia. Silloin ihminen saattoi sulautua kosmiseen rytmiin ja noudattaa taivaallisia esikuvia, alun aikojen myyttiä: ensimmäisen kuninkaan ja ensimmäisen kuningattaren pyhää yhtymistä. Persian tataarit kylvivät vuoden alussa siementä mullalla täytettyyn ruukkuun ja sanoivat tekevänsä niin ensimmäisen luomisen muistoksi, kertoo uskontotieteilijä Mircea Eliade kirjassaan Ikuisen paluun myytti. höyheniä heittelemällä, kuoriaistoukkien kuoriutumiseen eläydyttiin risumajassa maaten, jäljitettiin karhuja tai kenguruita. niellyt ihmisten identiteetin, miehistä on tullut naisia, naisista miehiä, demonit ovat konkretisoituneet naamiaisasuihin ja kaikenlainen fantasia ja vapaus ovat olleet kuvaamassa maailman kaoottisen alkutilan jäsentymätöntä ykseyttä. Kuninkaista on tullut narreja ja orjista isäntiä, sosiaalinen jä1jestys on päälaellaan, kaaos on SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kiinassa kevään ensimmäinen kuukausi, jolloin ukkosen kuultiin jyrisevän, oli tärkeä hedelmällisyyden kuukausi. Hetken hän on olemassaolon hiljaisessa ytimessä, auringon valossa, vahvassa yhteydessä maahan, valpas ja herkkä, kykenevä epätavalliseen sanattomaan kommunikaatioon ja tajuinen siitä että me kaikki olemme samaa luomakuntaa, samaa kasvua ja että me olemme riippuvaisia toisistamme. Jos tanssii kuin kakadu tai kevään kottarainen, saa varmasti erilaisen suhteen lintuun kuin tietoki1jaa selatessa. Ehkä maailma on juuri siksi päässyt saastumaan ja tuhoutumaan, että ihminen on kadottanut yhteytensä luomisen alkuaikoihin ja vanhoihin myytteihin. Sen tarkoituksena on ollut lisätä maaperän hedelmällisyyttä, vahvistaa maan ihmeellistä, luovasti pursuavaa elinvoimaa. Hän koki itsensä ja maailman todellisena ainoastaan myyttien kertaamisen ja osalliseksi tulemisen tietä. Kiinassa vastavihityt menivät keväisin yhtymään nurmikentille antaakseen piristysruiskeen kosmiselle jälleensyntymälle ja universaalille itämiselle. Tapa kylvää jyviä kevätpäiväntasauksen aikaan monissa kulttuureissa vuosi alkaa maaliskuussa on varsin tavallinen eri puolilla maailmaa ja liittyy lähinnä maanviljelysrituaaleihin. Tai kenties voimme valita mietiskelevän kokemuksen tien niin kuin puolalainen taiteilija Teresa Murak. Kevätsateen sateenkaari oli merkki taivaan ja maan pyhästä yhteydestä. He auttoivat luontoa. Vanha maailma on tuhoutunut, kuluttanut voimansa, ja ihminen liittyy keväisillä rituaaleillaan uuteen luomiseen. He kokevat seremonian vain olevan heille hyväksi. Rituaalin avulla kaaokselle annetaan muoto, joka tekee asiat todellisiksi. He jäsentävät omaa maailmaansa ja jäsentyvät itse maailmaan, löytävät oman paikkansa. Ja todellisuus on voima, se vaikuttaa. Lintuja jäljitettiin tanssiliikkein, pilvien liikkeitä kuvattiin mm . Keväisiin luoviin rituaaleihin on kuulunut myös seremoniallinen yhtyminen. Ehkä se auttaisi ihmistä ottamaan iloisen vastuun luonnosta, tuntemaan vahvasti, että ihminen ja luonto ovat yhtä ja hyvin riippuvaisia toisistaan. Vaikka riiteissä on ollut materiaalinen tarkoitusperä toteemieläimet ovat olleet ihmisen hengissä säilymisen kannalta tärkeitä riitit ovat aina myös vaikuttaneet palvojan sieluun. Sitoutuu uuteen. olla mukana luomassa ja hedelmöittämässä maata. Hän auttaa maailmaa uudistumaan. Rentoutumisen hetki on tuntemus omasta olemuksesta ja asioiden olemassaolosta oman itsensä ulkopuolella. Primitiivinen ihminen toisti ja jäljitteli luomisen aikojen alkukuvia ja pyhiä myyttejä. Vuodenaikoihin liittyneet juhla-ajat ovat erityisen tärkeitä niissä maissa, joissa sää vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Hän kantaa kotiin multaa ja kaivaa esiin vanhat ruukut, tekee työtä onnellisena kuin lapsi. Hannele Huovi Kevään pyhät riitit Kun valo tulvii sisään keittiön ikkunasta, hänen tekee mieli mennä kukkakauppaan ja ostaa siemeniä. Niissä jumaluudet liitettiin aurinkoon ja kasvullisuuteen ja koettiin voimakkaasti , että aurinkovoimat ehtyvät vuoden loppua kohti. Teresa Murak on mystikko, uskonnollinen ihminen, joka elää jatkuvassa nykyhetkessä niin kuin ennen primitiivisessä kulttuurissa elettiin, mutta kuitenkin nykyihmisen uudella tavalla. Hän hankaa suoloja ruukun kyljestä ja mättää pehmeää, mustaa multaa kaksin käsin, maa tuoksuu vahvasti kun hän kastelee sitä, kynsien alla on multaa. Hän hajoitti ajan kosmiseen kaaokseen ja loi sen sitten uudelleen. Voimat heräsivät jälleen eloon uuden vuoden tullessa, kun päivät alkoivat pidetä. Hedelmällisyysriitit osuivat vuoden kriittisiin ajankohtiin: siementen kylvämiseen tai sadon kypsymisen aikaan ja niillä rituaalisesti vahvistettiin luonnon kasvuvoimaa. Luomisen symbolien kertaaminen osana uuden vuoden juhlaa on säi lynyt meidän päiviimme saakka. Hän sanoo: "Ajattelen luontoa seuraavalla tavalla; ajatus on myös yksi osa luontoa. Juhla oli uuden puhtaan maailman alku. Varhaisten kulttuurien ihmiset tajusivat sisäisesti oman vastuunsa ja omat mahdollisuutensa auttaa luontoa. Ja kun hyvä ja paha on taas taistelunsa taistellut ja demonit on ajettu pakosalle, on kylään palannut myyttinen alkuaika, puhdas aika sellaisena kuin se oli luomisen hetkellä. Juhlat ovat syntyneet ihmisen tarpeesta olla yhtä tai yhtyä rituaalien avulla luonnon rytmin ja vuodenaikojen vaihtelun kanssa. Alkuperäisintä ja olennaisinta kevään rituaaleissa on uudelleen syntyminen, luomistyön toistaminen. Jollekin riittää pieni kukkaruukku eikä tarvitse mennä naimaan vastakylvetyn pellon laitaan, vaikka se varmasti olisikin sellainen elämys että se totta tosiaan jäisi mieleen ja vaikuttaisi sieluntilaan. Hänen taideteoksensa ovat myös pyhiä kevään rituaaleja: hän kasvattaa kasveista viitan ja kävelee se yllään kaupungin katuja, hän kasvattaa kasveista 70 metriä pitkän pääsiäismaton Kielkowicen kirkkoon, hän kylvää krassin siemeniä paitansa kuituihin ja hoitaa niitä yötä päivää ja vihdoin yhdentoista päivän päästä pukee paidan ylleen, ottaa kasvit ihoaan vasten, antaa luonnon koskettaa itseään. Rituaaliin osallistujat valtaa hyvänolon tunne, vaikka he eivät selvästi tajua miksi. Tanssijan tai maalarin havainnot kuvattavastaan ovat tarkkoja, ja jos on hetkenkään kotkana tai harakkana, sisäinen maailma mullistuu
vsk.. Rantakaavan laatija huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta viranomaisiin. Vapaa-ajan lisääntyessä yleisiin tarpeisiin tulisi kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jätevesija jätehuolto ovat usein ympäristön kannalta ongelmallisia. Kerran maastokäynnillä kysyin suoraan omistajalta syytä siihen, miksi lääninhallituksen antamia ohjeita ei ollut noudatetSUOMEN LUONTO 4/94 53. Rantakaava sitoo tavattomasti viranomaistyötä. Kaavakartan laadinnan jälkeen tehdään kaavaehdotus, jota käsitellään kunnassa. Kaavanlaatijalle annettavat lääninhallituksen ohjeetkin on oikeuskäytännössä tulkittu vain ohjeellisiksi, ei sitoviksi. Kesämökkejä oli Suomessa 1992 lopussa lähes 390 000. Rantakaava on maanomistajan teettämä kaava, jonka kunta hyväksyy ja lääninhallitus vahvistaa. Kunnille aiheutuu kustannuksia lakisääteisten palvelujen, esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisestä. Heillä ei kuitenkaan ole sen kummempaa vastuuta kaavan sisällöstä. Kallista ja hidasta Rantakaavoja siis yleensä laaditaan yhden omistajan alueelle kerrallaan. Näitä ovat alan konsulttitoimistoissa työskentelevät sekä asioita käsittelevät virkamiehet. Ammattilaisten bisnes Rantakaavoja laativat alan ammattilaiset, arkkitehdit ja maanmittarit, kaavanlaatijapäätöksen mukaisella oikeudella. Tämän vuoksi monet kokeneet kaavoittajat eivät niistä välitä. Käytännössä rantakaavat sisältävät lähes aina huomattavasti enemmän rakennusoikeutta. Mökkien määrä kaksinkertaistunut Kunnat eivät haluakaan käynnistää kaavoitusta. Kaavan laatijoiksi hakeutuvat helposti ne, jotka tuntevat kaavakäsittelyn käytäntöä kunnissa ja lääneissä. Kaavoitettava alue voidaan laajentaa koskemaan useita maanomistajia ja suurempaa kokonaisuutta, mutta naapuria ei kuitenkaan voida pakottaa osallistumaan toisen kaavoitushankkeeseen. Ne myöntävät sen sijaan suruttomasti rannoille rakennuslupia, vaikka niin sanottu rantakaavakynnys onkin ylitetty. Näin käytännössä onkin. Tältä pohjalta on ymmärrettävää, että kaavanlaatija ei välttämättä käy edes paikan päällä tutustumassa rantaan ja sen maisemakuvaan, saati että tehtäisiin selvityksiä alueen luonnosta. Eräässä tapauksessa puolet hajarakennusoikeuden yli menevistä tonteista oli sovittu kaavoittajan palkkioksi. Saattaa hyvinkin kulua kymmenen vuotta ennen kuin päästään rakentamaan. Pohjakartta saa riittää. Esimerkiksi entisen Tenholan kunnan rannat on monin paikoin tikattu täyteen kesämökkejä, kymmenen mökkiä rantakilometriä kohti. Kaavakartan laadinta ja kaavoitus maksavat maanomistajalle 50 000-100 000 markkaa rantakilometriä kohti . Noin 80 prosenttia rantamökeistä on rakennettu ilman rantakaavaa. Molemmissa esityksissään hallitus totesi, että ranta-alueet useilla paikkakunnilla ja jopa kokonaisilla talousalueillakin saattavat tulla niin täyteen rakennetuiksi, ettei ulkoilun, matkailun ja muun virkistystoiminnan tarpeita voida riittävästi tyydyttää. Rantakaavaan sisältyvät seuraavat vaiheet: Ensin rantakaavan tarpeen toteaa joko omistaja, kunta tai lääninhallitus. Samalla ainakin Uudellemaalle on saatu uusi pulma: kesämökkien käyttö kakkosasuntona tai jopa pysyvänä asuntona. Maanomistajalla on lain mukaan oikeus saada rantakaava hyväksytyksi silloin kun se ei sisällä taaja-asutusta. Kaavoista valitetaan usein ja työ pitkittyy. Mahdolliset valitukset käsitellään korkeimmassa hallintooikeudessa. Rantakaavan rajat noudattavat maanomistusrajoja, eivät luonnonkokonaisuuksia, kuten saaria niemiä tai järviä. Siis kaikkea sitä, mitä hallitus jo 25 vuotta sitten piti tarpeellisena. Rantakaavoituksesta onkin tullut yksi kiinteistöjalostuksen muoto. Voidaanko hänen olettaa edes teoriassa voivan tasapuolisesti punnita omaa etuaan ja yleistä etua. Laki antaa kunnalle mahdolli suuden laatia kaavan tällaisessa tapauksessa, mutta näin on menetelty erittäin harvoin. Vanhan tulkinnan mukaan se tarkoittaa kolmesta kuuteen mökkiä rantaviivan kilometriä kohti. Sen jälkeen lääninhallitus hyväksyy kaavan laatijan, rajaa kaavoitettavan alueen ja antaa ohjeita kaavoitusperiaatteiksi. Rannan omistajan etu on saada mahdollisimman paljon rakennusoikeutta. Rannanomistajalla kohtuuton tehtävä Rantakaavoitus tapahtuu omistajan vastuulla ja tämän ehdoilla. Rantakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa ja vahvistetaan lääninhallituksessa. Nämä kustannukset lisäävät vastaavalla määrällä rantojen rakentamispainetta. Heidän palkkionsa saattaa määräytyä saadun rakennusoikeuden, ei todellisten kustannusten perusteella. Kaavoituksen perusteet Emme siis saaneet lakia rantojen suojelusta vaan rantakaavalain. Vaiheiden lukuisuus jo viittaa monimutkaiseen järjestelmään. Kaavan laativalla ammattilaisella ja maanomistajalla saattaa siis olla täsmälleen sama tavoite: rakennusoikeuden maksimointi ja kaavan laadintakustannusten minimointi. Hallitus antoi vuoden 1969 valtiopäiville rakennuslain muutosehdotuksen, joka sisälsi rantakaavaa koskevat säädökset perusteluineen. Laki jäi säätämättä, koska perustuslaki vai iokunta katsoi, että esitys oli käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena oli turvata ranta-alueita jä1jestäytymättömältä rakentamiselta siksi kunnes rantojen suunnittelu voitaisiin järjestää normaalia kaavoitusmenettelyä käyttäen. Yleinen etu taas vaatii vesienja maisemansuojelua, uimarantoja, venevalkamia ja ylipäänsä vapaita rantoja. Rantakaavan laatiminen on kallista. Ellei kaavoituskustannuksia makseta rahana, ne voidaan maksaa tontteina. Myös maisemakuvan, vesistöjen suojelemisen ja huvila-asutuksen suunnittelun kannalta 14 oli välttämätöntä jäijestää ja valvoa ranta-alueiden rakentamista entistä tehokkaammin . Tuolloin maassamme oli lähes 176 000 kesämökkiä. Rantakaava ei tointi PUHEENVUORO Seppo Vuo/anto työskentelee Uudenmaan lääninhallituksen ympäristönsuojelupäällikkönä. Määrä siis kaksinkertaistui parissakymmenessa vuodessa. Vuoden 1967 valtiopäivät sai esityksen rannansuojelulaiksi. Eikö asetelma ole maanomistajalle kohtuuton
Suunnittelun on perustuttava riittäviin ranta-alueen luonnonolojen selvityksi in ja ympäristövaikututusten arviointeihin. Eräät vesihallituksen virkamiehet vuorostaan harjoittivat kiinteistöjalostusta ostamalla suoalueita, patoamalla puron tekojärveksi ja laatimalla rantakaavoja. Julkisessa omistuksessa olevia rantoja on tähän mennessä voitu käsitellä eri periaattei n. Lainsäädäntöä on tarkistettava ja suunnittelematon rakentaminen kiellettävä, vaatii Seppo Vuolanto. Saman ammattikunnan edustajan tekemisiin on vaikea puuttua. Hillin monin tavoin kannatettavat ehdotukset eivät kuitenkaan sisältäneet muutoksia ran takaa voitu kseen. Harkinnanvarainen ja byrokraattinen rantakaava ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia: Suomen rannat on pääosin rakennettu ilman suunnittelua. Ja silloin harvoin kun kaava laaditaan, koTehokasta rantakaavoitusta Tammisaaresta. STR AN D PLAN ::·--..=:-.:..~ :::..~~--== .. ..::-· .,.. Jos rantakaavalainsäädäntöä ei tarkisteta, voi mme varautua siihen, että saksalaiset ja japanilaiset alkavat taloudellisen nousukauden tultua etsiskellä "pienehköjä saaristoalueita", kuten edellisen nousukauden aikana muutama vuosi sitten kerrottiin tapahtuneen. Seppo Vuo/anto 15. Rantakaavoituksessa konkretisoituu ympäristön muuttamisen helppous luonnonsuojeluun verrattuna. Ellei näin tapahdu, omistajalla on oikeus korvauksiin. myksessä jäävuoren huippu. Seutukaava ei sen sijaan edennyt. Kesäasukkaat rostuu liian usein pelkkä rakentamisoikeuden maksimointi. Suunnitteluun porkkanoita Euroopan unionin vastaus Suomen jäsenyysneuvotteluissa on ollut tyly: pelkästään ulkomaalaisen rakennusoikeutta ei saa rajoittaa, suojelkaa rannat myös omiltanne. Muutama vuosi sitten kolme Mikkelin lääninhallituksen virkamiestä sai sakkoja Itä-Suomen hovioikeudessa virkavelvollisuuden rikkomisesta ja virkavirheestä osallistuttuaan oman toimialueensa rantakaavojen laadintaan. Ympäristöministeriön selvitysmies Matti Hilli antoi maaliskuussa raportin rakennuslain muutostarpeista. Oikeuksien lisäksi omistajalla tuli si olla velvollisuus rantojen suojelemiseen. Kunnan kaavoitusjohtaja esimerkiksi ilmoittaa rannanomistajalle, kuka "yleensä tässä kunnassa tekee kaavat hyväksyttävästi" tämän sitä tiedustellessa. tu. Mökkejä pitää pikemminkin saada lisää kuin niiden määrää rajoittaa. Lisäksi alueella on 64 sisämaan tonttia, 24 asunnon lomakylä sekä liikerakennuksen paikka. Ennemminkin isännät istuvat kunnan elimissä jakamassa rakennusoikeuksia keskenään kuin miettimässä, mitkä paikat pitää jättää rakentamatta. _ _ ..;_t':'":.~•-.. vsk. Kunnat eivät sitä paitsi vastaa rantakaavojen toteuttamisesta. __ __ ,.. se että Uudellamaalla virassa oleva seutukaavajohtaja omisti sekä kartoitusfirman että kaavoitusfirman ja laati rantakaavoja myös omalla toimialueellaan. Suomen kaltaisessa pienessä maassa kollegiaalisuus rantakaavojen laatijoiden, esittelijöiden ja vahvistajien kesken on yleistä. Rantojen kiinteistö j al ostosta Takavuosina herätti huomiota mm. Lainsäädännössä ja virkamiesten toimivall assa ympäristön muuttaminen on tehty yksinkertaiseksi, luonnonja ympäristönsuojelu vaatii erityisiä perusteluita ja asian käsittelyä mahdollisimman korkealla tasolla. Näin on ymmärrettävää, että monet rakennusoikeuden maksimoinnit on hyväksytty viranomaiskäsittelyssä rantojensuojelun kustannuksella. Näissä tapauksissa on kysySUOMEN LUONTO 4/94 53. :::.::::· gg tuovat veroja ja työpaikkoja kuntaan. Noin viiden kilometrin pituiselle rannalle on kaavoitettu 59 rantatonttia eli yli kymmenen mökkiä kilometrille. Rahapulan seurauksena eräät kunnat ovat alkaneet realisoida rantaomaisuuttaan ja pyrkivät maksimoimaan rantojensa arvon rantakaavoituksella. Kun rantojen rakentamiskiellosta voitaisiin poiketa suunnitellusti, se kannustaisi laatimaan suunnitelmia. Metsähallituksen maapoliittista ohjelmaa varten pohditaan parhaillaan rantojen kaavoituksen periaatteita. __ .. Oman toimialueen ulkopuolella saa tehdä rantakaavan, jos lääninhallitus siihen suostuu. Kunnat eivät tunne rantakaavoja käsitellessään ympäristöpoliittista vastuuta; lopulli sen sanan sanoo kuitenkin lääninhallitus. Suunnittelematon rantarakentaminen on kiellettävä. Rantojen suunnittelua koskeva lainsäädäntö on tarkistettava. ___ _ _______ ,. Rantakaavoitus ei saa olla omistajan etuoikeus. :;"'· .---.:: . Rantojen suunnittelu on annettava kunnan vastuulle, kuten muukin kaavoitus maassamme. Omistaja vastasi ohjeiden kyllä sopivan hänelle, mutta rantakaavan laatija oli pitänyt niitä mahdottomina noudattaa. Rantakaavalain soveltamiskäytännöstä on usein tullut mieleen oikeus kohtuuttomaan hyötyyn. Kaavasuunnitelmien laadusta on annettava riittävät ohjeet laissa. Maanomistajalla on lain mukaan oikeus saada käyttää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Suunnitelmien laadinnassa ja niiden käsittelyssä pitää antaa selkeä vastuu myös luonnonja ympäristönsuojelun asiantuntemukselle. Metsähallituksen tultua valtion liikelaitokseksi valtiokin aikoo ryhtyä tekemään bisnestä rannoilla. ~~~~-..::-:-::-·'.'L:....::::::"C,..., ;.~~:_:' ·-···_ _ , _i.,.
Lehtipuut kirja voivat maisemaa. Metsätalouden ympä ristöohjelman kannessa on luonnosteltu tavoitetila. Ohjelma lähti lausuntokierrokselle ja Pura Sodankylän kunnan johtajaksi. Metsäala myöntää alan perusteiden vaativan uutta arviontia! "Tämä on tärkeä askel oikean suuntaan", sanoo Maailöoh1e m.iksl man Luonnon Säätiön metsävastaava Harri Karjalainen . Hakkuualan siemenpuut tulisi vielä jättää lahoamaan. vsk.. Myöhemmin hallitus kuitenkin lupasi huhtikuuksi periaatepäätöksen kestävästä metsätaloudesta. Parikymmentä vuotta metsätalous on vastannut arvosteluun lähinnä paperille jääneillä ympäristöohjeilla. Greenpeacen Sari Kuvaja säestää: "Muutoksen tarve on nyt tunnustettu." Asianosaiset ministerit eivät jääneet toiseksi hehkuttaessaan ohjelman merkittävyyttä. Toimikunnassa oli edustajansa niin valtiovallalla kuin metsäteollisuudella ja maanomistajien järjestöillä. Luonnonsuojelujärjestöjä edusti työryhmässä luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Siinä hakkuuala on pienehkö ja rajattu maaston muotoja noudattaen, puron varsi ja kallionalus säästetty. Antti Halkka Hyvästi, hakkuuau] Tänä keväänä luonnon kunnioittaminen näyttää vihdoin löytävän tiensä suomalaiseen metsäpolitiikkaan. Hän voi vihdoin huokaista helpotuksesta nähdessään yhden tärkeän tavoitteensa toteutuvan: "Koko metsäala on ilmoittautunut metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun taakse." Luonnonsuojelijat eivät pidä esitystä täydellisenä he jättivät siihen heti tuoreeltaan sivukaupalla kritiikkiä mutta pääasia tuntuu olevan, 16 Yllä toissasyksyn hakkuuaukko Rovaniemen läheltä. Metsätalous ja mpäristö että dinosaurus on vihdoinkin liikahtanut. Nyt muutetaan lakeja ja luonnonsuojelu saa uutta rahaa jos metsäpoliittisen toimikunnan ehdotukset toteutuvat. "Metsäluontomme suojelu on jo lähivuosina noussut kadehdittavan hyvälle tasolle", hän sanoi. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen luonnehti maaliskuun luovutustilaisuudessa ympäristöohjelman tuomaa näkökulmanvaihdosta ratkaisevaksi: " Kaikki metsät ovat nyt monimuotoisuuden suojelun piirissä, mutta suojelun ja talouden tasapaino vaihtelee." Estottomimmin ohjelmaa ja Suomen metsäpolitiikkaa kehui maaja metsätalousministeri Martti Pura. Martti Pura ei luvannut hallituksen periaatepäätöstä ohjelman takana seisom isesta, vaikka toimikunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Juhani Viitala tätä häneltä peräsi. SUOMEN LUONTO 4/94 53
Näitä on varta vasten luotava nykyisistä talousmetsistä ennallistamalla eli jouduttamalla metsän uudistumista luonnonmetsäksi. Siinä laaditaan "ehdotus metsien ekologisesti kestävästä käytöstä sekä metsien biologisen monimuotoisuuden säi lyttämisestä" . Lakiesityksen piti olla valmiina vielä tämän kevään aikana, mutta maaliskuu n lopulla sen valmistelua yllättäen hidastettiin. Metsähallituksen hakkuita on vähennettävä viidenneksellä. Ympäristöministeriöltä oma ohjelma Ympäristöministeriö j ul kisti maaliskuussa laajan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamishankkeen. Nyt niin Suomessa kuin Ruotsissakin on suojeltu vähän yli kaksi prosenttia metsämaaalasta. Varsinkin eteläisten vyöhykkeiden suojelutaso todetaan huonoksi. vsk. Luonnonsuojelijat pitävät ohjelmaa askeleena oikeaan suuntaan, mutta monet keskeiset ongelmat jäävät siinä ratkaisematta. Suomessa moni muotoisuuden suojelu mainitaan toistaiseksi vai n laissa Metsähall ituksesta. Tavoite vuodessa 2005 Ympäristöohjelma antaa metsätaloudelle monien mielestä varmaan liikaakin aikaa muuttaa suuntaansa, sillä vasta vuonna 2005 esimerkiksi "suurin osa metsäpinta-alastamme on luontoja ympäristöarvot huomioon ottavan metsäsuunnittelun piirissä" ja "erilaisten metsäluonnon suojelualueiden määrä saavuttaa kansallisen suojelutarpeen ja kansainvälisesti sovitun tavoitteen." Kansallista suojelutarvetta työryhmä ei täsmällisesti määrittele, vaikka esimerki ksi Ruotsin virall isen metsäpolitiikan mukaan metsistä tulisi tulevaisuudessa olla suojeltuna vähintään viisi prosenttia. Kallioharjuja muita eri koismetsiä on suojeltu vain satunnaisesti. . l""'o. D jen käyttöä siten, että soiden turmelu metsäojituksella lakkaa; raha jaettaisiin sen sijaan luonnonarvoja säilyttävään työhön. Lakia pidettiin niin kiireisenä, että sen valmistelu aloitettiin jo ennen työryhmämietinnön valmistumista. Vuoden 1996 lopusta päättyisi myös metsäauraus. • Etelä-S uomessa ei ole enää yhtenäisiä laajahkoja luonnonmetsä-alueita suojeltavaksi. Maanomistaja saisi korvauksen menetetystä taloushyödystä. Biologinen monimuotoisuus metsälakiin Toimiku nnan kiireisin ehdotus on se, että Suomi tarvitsee yleismetsälain. Niitä ei suojeltaisi täysin, mutta metsää hoidettaisiin luonnon ehdoilla. Strategia selvittää aluksi, miten hyvin eri metsäkasvill isuusvyöhykkeet ja eri koismetsät on Suomessa suojeltu. Ympäristöministeriön lähtökohdat ovat ekologiset. Ruotsi on Suomen pahin ki lpai lija metsäteollisuustuotteiden markkinoilla, e ikä näytä hyvältä jos jäämme ympä17. Lainsäädännöllä aiotaan esimerkiksi muuttaa metsänparannusvaroSUOMEN LUONTO 4/94 53. Kyseessä on silti itsenäinen strategia. Poimintoja strategian ehdotuksista: • Strategia esittää perustettavaksi uuden suojelualuetyypin: luonnonarvometsät. Alkuun tässä päästäisiin esimerkiksi valtion mailla Lammin Evolla ja Tammelassa. Ruotsissa on jo voimassa laki, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on asetettu yhdeksi metsäalan päätavoitteeksi. • Ympäristöministeriö näkee valtion metsillä erityistehtävän monimuotoisuuden suojelussa. Työryhmällä on yhteensä satoja ehdotu ksia nykytilan muuttamiseksi eri asia on, miten ne toteutuvat. Sitä varten tehty työ ehti vaikuttaa metsätalouden ympäristöohjelmaan. Metsäoj ituksen loppu koittaisi viimeistään vuoden 1996 päättyessä. Suomi sai vuosikymmenien odottelun jälkeen kaikkien aikojen ensimmäisen ehdotuksen metsätalouden ympäristöohjelmaksi
Meillä tavoitetta ei varmaankaan asetettu, koska metsään jätetty puu on metsän myyjälle selvä taloudellinen uhraus. Valtion metsiä hoitava Metsähallitus on viime vuosina ojittanut suometsien jäljelle jääneitä rippeitä. Väitän kuitenkin, että metsään lahoamaan jätetyn puun tuotto kansantaloudelle on suurempi kuin markkinoilla." "Jos nyt menen uudistettuun metsään, niin siellä on lahoa ja pystyyn jätettyä puustoa yhteensäkin korkeintaan promille. "Tiedonkulussa on kieltämättä kuitenkin ollut jonkin verran ongelmia. "Periaatteessa tiedon pitäisi kulkea", sanoo Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Eero E. Yksi ohjelman vaikutusten tulikoe on siten yksityismaiden aarniometsäohjelman valmistuminen vapun tienoilla. Ei niitä voi kiistää." Bonnista päin katsottuna Metsähallituksen tuottotavoite vajaat kaksisataa miljoonaa vuodessa on hintaansa nähden merkityksetön. Luonnonsuojelijoiden mielestä Suomessa pitäisikin tähdätä myös lahopuun kestävään ja suunniteltuun tuotantoon, jota pitäisi metsänarvioinneissa seurata. Juhani Viitala puolustautui termipelleilysyytöksiä vastaan toteamalla, että sanojen takana on asiaakin: "Ohjelmassa viljelyhakkuun enimmäiskoko ehdotetaan rajattavaksi 10-15 hehtaariin". "Itse olen jo aikaisemmin alkanut käyttää Kahlschlag-sanan (' paljaaksihakkaus' ) sijasta termiä Endniitzung (' loppukäyttö')", hän kertoo. "Mainetta ei sillä korjata, että esimerkiksi Enso on saksalaisissakin lehdissä saanut selittää, että kyse on vahingosta", sanoo metsäattasea Hannu Valtanen Suomen Bonnin suurlähetystöstä Saksasta. vsk.. Hakkuut leviävät näin suuremmalle pinta-alalle. Heino. Maailman Luonnon Säätiön oman metsäohjelman aikaisemmin talvella valmiiksi saanut Harri Karjalainen ei pidä varsinkaan ohjelma-ehdotuksen suhteesta ns. Metsätalouden ympäristöohjelmassa pidetään tärkeänä, että vanhojen metsien suojelu etenee häiriöittä. Metsäojitukset ovat Ruotsissa olleet jo vuodesta 1986 luvanvaraisia ja tästä vuodesta alkaen pääsääntöisesti kiellettyjä. Hannu Valtanen pitää sanoja ja niiden luomia mielikuvia tärkeinä. Alueilla ojitetaan miten juletaan. Maineen menetyksen markkina-arvoa on vaikea arvoida, mutta kyse voi olla miljardeista kuten yleensäkin metsäteollisuuden viennistä puhuttaessa. Ruotsissa on viime vuosina myös osattu ehkä meitä paremmin varoa räikeää luonnonarvojen tuhoamista. Onko monenkin aarniometsän kohtalona EndnUtzung. Ohjelman puutteet ovat yleensäkin alueilla, joilla talouden ja luonnonsuojelun edut ainakin näennäisesti törmäävät. Juuri valtionmailta ovat pera1sm esimerkiksi Geo-lehden syksyllä julkaisemat hakkuukuvat. Viisitoista hehtaariakaan ei kuitenkaan ole aivan pieni aukea. YV A-laki koskeekin automaattisesti kaikkia suuria metsäteollisuushankkeita. Lahopuuta ei enää entiseen tapaan synny, koska metsänhoito on nykyisin paljon järjestelmällisempää kuin aikaisemmin metsät ovat tasaikäisiä eikä hakkuuaukolle jää puuta lahoamaan. Kun sama maara puuta otetaan joka tapauksessa metsästä, hakkuualojen pieneneminen merkitsee, että entistä suurempaan osaan metsäkokonaisuuksista täytyy kajota jollakin tavalla. Suomesta tulee entistä enemmän tilkkutäkki mikä ei kuitenkaan välttämättä merkitse uudenlaista monimuotoisuuden kirjoa. Niin ei voi jatkua", sanoo aiheesta koetutkimuksia tehnyt Karjalainen. Kestävään lahopuun tuotantoon ristöasioissa pahasti jälkeen. Suomen entiset tai Kanadan nykyiset avohakkuualat ovat jopa satojen tai tuhansien hehtaarien suuruisia. "Hyvin suuri osa metsien uhanalaisista tarvitsee elääkseen lahopuuta. Arvosteluun niiden puutteesta ministeri Pietikäinen vastasi, että uuden ympäristövaikutusten arviointilain avulla teollisuuden laajeneminen pysyy hallinnassa. Kuvat ovat faktaa. D SUOMEN LUONTO 4/94 53. jättöpuustoon. Tämän vuoden loppuun mennessä metsäojituksista joka tapauksessa luovutaan kokonaan." 18 Pitkän linjan metsäaktivisti Janne Kumpulainen tarkastelee asiaa Kuhmon korkeudella näin: "Puhuvat mitä puhuvat. Se oli säästynyt ydin seudusta, jolle alueen maakuntaliitto kaavaili parikymmentä vuotta sitten jopa kansallispuistoa. "Ruotsissa osataan asettaa tavoitteet meitä selkeämmin. Ensimmäiset suuret YV A-käsittelyyn joutuvat hankkeet vasta kuitenkin ratkaisevat, mikä on lain todellinen teho. "Metsähallituksen metsienkäsittelyn perusteella on tuomittu koko Suomen metsätalous. Lahopuuta on nyt alettu jättää metsään, mutta mistä tulevat uudet lahopuut, kun entiset maatuvat", hän kysyy. Ohjelmia voidaan aina tehdä. Virallisesti avohakkuita ei pian ole, sillä metsätalouden uudessa ympäristöohjelmassa termi ehdotetaan korvattavaksi sanalla viljelyhakkuu. Jos asiasta kysyy Metsähallituksen johtotasolta, kyse on vahingosta. Entä miten käy avohakkuille, tuolle kestokauhistelun aiheelle Suomen metsäpolitiikassa. Maailman Luonnon Säätiö on yhteistyössä muiden ympäristöjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa kehittelemässä Suomeen puuraaka-aineen ekomerkintäjärjestelmää. Suomen Luonnon maaliskuun numerossa julkaistu Vuoden luontokuva esitti suunnilleen uuden maksimikoon mukaista aluetta. Jostakin syystä näin käy toistuvasti Suomi ei ole esimerkiksi vieläkään ratifioinut Rion biodiversiteettisopimusta kuten muut metsämaat Kanada ja Ruotsi. Ojitussuunnitelmista ei ole aina vaivauduttu ilmoittamaan edes oman talon luonnonsuojelijoille. Enso luonnehti tapahtumaa vahingoksi tiedonkulussa ympäristöviranomaisten kanssa oli häiriöitä mutta hakkasi silti pari muutakin kohdetta. "Metsissä riittää puuta sekä luonnonsuojeluun että teollisuuden lisäkulutukseen", sanoo Juhani Viitala. On makuasia, pitääkö kokoa suurena vai pienenä. "Merkistä tulee nimensä mukainen eli siinä pyritään noudattamaan todellisia ekokriteerejä", sanoo Harri Karjalainen. Avohakkuista viljelyhakkuita. Kannattavaa ojitettavaa ei vuoden vaihteen jälkeen juuri jää. Yleismetsälaki on hyvä konkreettinen toimi." Erityisenä huolena Valtasella tuntuu olevan Metsähallitus. Luonnonsuojelujärjestöt ehdottomimmin Greenpeace olisivat kuitenkin halunneet ohjelman määrittelevän myös metsäteollisuuden kasvun ekologiset ehdot. Valtanen seuraa metsäteollisuutemme maineen kehitystä markkinoiden eli "saksalaisten kotirouvien" keskellä, ja hänen lähtökohtansa on hyvin selkeä: "Asiakkaat arvioivat täällä metsiemme käsittelyä päivittäin." Metsäpoliittisen ohjelman valmistumiseen metsäattasea on tyytyväinen, mutta "tarvitaan myös näyttöjä siitä, että ohjelma toteutuu. Puutteitakin riittää Metsäpoliittinen ohjelma tavoittelee avoimesti Suomen kaupallista etua eli hamuaa markkinoita metsiemme tuotteille. Kaistalehakkuilla pilattu alue oli ehkä jopa koko Etelä-Suomen edustavin. A vohakkuu ei ole luonnonJ suojelijoiden mieleen, muttei sen vaihtoehtokaan herätä ihastusta. Yhä viime syksynä ja talvena hakattiin Suomessa kaikkein arvokkaimpiakin metsiä esimerkiksi Enso-Gutzeit pilasi Pohjois-Savon parhaan aarniometsäkohteen. Valitaanko kohteet ekoehdoilla. Ruotsin malliin Metsänparannusvarojen suuntaaminen osin luonnonsuojeluun toteutettiin naapurissa jo muutama vuosi sitten. Helppopa on silloin lopettaa." Vahingot tulevat tietoon Vahingoissa on se kiusallinen piirre, että ne tulevat tietoon markkinoillakin. Harri Karjalaisen mielestä ohjelmassa olisi voitu selvästi sanoa, että puustosta pyritään jättämään hakkuupaikalle esimerkiksi viisi prosenttia
•••• KULJE KEVAASEEN LUONTOPUODIN KAUTTA! Ota kuvasto talteen! Oheisesta kuvastosta löydät yli 100 laadukasta tuotetta! Kauniita T-paitoja ja collegepuseroita, kesähauskaa lapsille, luonnollista lukemista, hauskoja mökkituliaisia, kaunista ja kätevää kotiin, lahjoja läheisille ja iloa itsellesi . Tilaa nyt heti tuet sama Suomen uhanalaista luont SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK PUH (90) 876 9100 Tarjoukset ovat voimassa lokakuun loppuun asti.
Suuriin maansiirtotöihin ei kannata käsipelillä ryhtyä. Juhannuksena harkkoseinien muuraus oli harjakorkeudessaan, ja katto valettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Se maksaa jonkin verran, mutta on siitä hyötyäkin . pan täyttöä. Liian pientä kellaria ei kannata rakentaa. Kalkkivelliä ja tukevia hyllyjä Seinät ja katon kalkitsimme sisäpuolelta sammuttamattomasta kalkista ja vedestä seSUOMEN LUONTO 4/94 53. Sen hyllyillä säilytämme tyhjiä purkkeja ja pulloja. Rinteeseen kaivetut kellarit ovat parhaita, mutta maakellarin voi myös sijoittaa jopa lähes maan tasoon ja peittää lämpöeristämisen jälkeen maalla kummuksi. Sitä kasteltiin aina tarpeen mukaan, jottei se liian nopeasti kuivuessaan halkeaisi. Asuntoosakeyhtiö haki kellarille rakennusluvan keväällä ja kaivuhommiin päästiin kesäkuun alussa. Pienellä vaivalla kokosimme rakennustarvikkeita, jotka hiukan vaurioituneina tai hukkapaloina olisivat muuten menneet kaatopaikalle. Se mahtui kokonaan asuntomme pikkuruisen etupihan maaperään, sisäänkäynnin viereen. Jo elokuulla kellarin päällä kasvoi pihanurmikko. Maaperän tasainen viileys Syvällä maaperässä on tasainen lämpötila, johon säätilojen vaihtelut eivät vaikuta. Seinien alaosia ja lattiaa ei eristetä mitenkään, jotta maan kosteus ja lämpö pääsisivät kellarin sisäilmaan. Paras lopputulos kellarin rakentamisessakin syntyy, kun suunnitteluun uhraa kyllin aikaa ja vaivaa. Rakensimme kesällä 1993 espoolaisen pientalomme pihan varjoisaan luoteisrinteeseen maakellarin. Lämpöeristystyöt, pengerrykset ja kuopan ~äyttö saatiin valmiiksi heinäkuun lopussa. Valun annettiin kovettua hitaasti pari viikkoa. Kirjallisuudesta löytyy runsaasti rakentamisohjeita, mutta kaikki ratkaisut on sovellettava omalle rakennuspaikalle sopiviksi maisemakin pitää ottaa huomioon. Kun kevytsoraharkot oli saatu harjakorkeuteen, pääsimme aloittamaan katon valun. Tuuletus on tärkeää. Kevytsoraharkot ovat käteviä käsitellä ja työstää, helppoja muurata ja vahvistaa teräksellä. Meidän kellarimme on liki kymmenen neliömetrin suuruinen. kosteudelta. Niin tuuletus onnistuu myös pakkasilla kesähelteellä tuuletusilma taas sopivasti jäähtyy. Ennen kuopan kaivamista rakensimme valmiiksi korkean suoja-aidan, jolla kuoppa ympäröitiin heti kaivutyön päätyttyä. Tilantarve tuntuu näet vain kasvavan kellarin käytön myötä. Jos kellarin sisäilma uhkaa muuttua liian kosteaksi, avataan tuuletusventtiiliä. Tasaisen viileyden lisäksi maakellarin etuna on riittävä ilmankosteus. Taajamissa maakellarille vaaditaan yleensä rakennuslupa. Teetimme yli kolme metriä syvän kuopan asiantuntevalla maansiirtoliikkeellä. vsk.. Kaivun jälkeen tasoitimme kuopan pohjan ja asensimme salaojaputket. Hyvin suunniteltu on ... Katon ulkopuolen käsittely kylmäbitumilla ja rakennusmuovi riittävät hyvin . Siksi maakellaria ei pidä liiaksi eristää Maakellari~ Suoja-aita oli rakennettu valmiiksi jo ennen kaivua ja nostettiin paikoilleen heti kaivutyön päätyttyä. Varsinkin näin taajama-alueella, missä lapset leikkivät lähistöllä, putoamisvaara on suuri. Teksti : Tapio Lahti Kuvat: Ari Arva Lämpöeristetyssä, kosteutensa maasta saavassa ja hyvin tuuletetussa maakellarissa vihannekset, juurekset ja hillot säilyvät hyvin yli talven ilman sähköä. Tällainen ilmastointikanava kuljettaa tuuletusilman maakerrosten läpi. Hyvin valmisteltuun valumuottiin on edullista tilata betoni valmisbetoniasemalta, jolloin laatu on tasaista eikä massan sekoittamiseen kulu aikaa ja vaivaa. Ennen hankintoja tutkimme vanhat tarvikevarastot ja kiersimme peräkärryn kanssa rakennustyömailla. Tuulikaappi suojaa kellaria ulkoilman lämmönvaihteluilta. Työmaiden vastaavilta mestareilta saimme luvan tonkia jätelavoja. Nuukailu säästää rahaa rakentamisvaiheessa jonkin verran, mutta materiaalisäästöt ovat pitkän päälle merkityksettömiä. Koska kellari voidaan vain harvoin sijoittaa syvälle tasaisen lämpötilan kerrokseen, se lämpöeristetään ennen kuo. Lupaa hakiessaan harrastajarakentajakin joutuu suunnittelemaan hankkeensa kunnolla alusta loppuun. Olipa sijainti millainen tahansa, kunnon salaojitus on tärkeää, sillä kevään sulavedet tulvivat helposti kellariin. Saimme muun muassa käytettyä betonilautaa, kaikki tarvitsemamme harjateräkset, lämpöeristeet sekä salaojaja ilmastointiputket. Ilma läm20 piää talvella putkea ympäröivän maan lämmöstä. Katto on helppo valaa betonista paikan päällä. Eteläisessä Suomessa maan lämpötila on viiden metrin syvyydessä seitsemän astetta, pohjoisessa kaksi astetta. Rakensimme kellariin myös tilavan tuulikaapin. Juurekset säilyvät nahistumatta seuraavaan satokauteen asti. Salaojakerrokseen upotimme ilmastointia varten yhden viemäriputken, joka johdettiin maan alla kauemmaksi kellarin ulkopuolelle ja siellä edelleen maan pinnalle. Kellari valmistuu Seinät voidaan rakentaa betonista, betoniharkoista, tiilistä tai kevytsoraharkoista
rakentamaan Perunalaari on kellarimme keskipiste, sen ympärillä ovat sulassa sovussa mehut, hillot, päivittäistavarat sekä viinit ja oluet. Kustannusarvio Ainakin karkea talousarvio kannattaa laatia, ettei rakentamisen edetessä tulisi ikäviä yllätyksiä. kötyöt, rakennuslupamaksu sekä nurmikon uudelleen perustaminen. Nurmista Urpo: Maakellari, Rakennusalan kustantajat, 1993. Rakennuspaikan ahtauden vuoksi jouduimme tekemään rakenneratkaisut melko kalliisti ; väljemmässä paikassa esimerkiksi pengerrysten ja portaikkojen rakentamiskustannukset olisivat olleet selvästi pienemmät. Vaikka helmikuun pakkaset lähentelivät 30 astetta, kellarimme lämpötila oli juuri sopivasti neljä astetta plussan puolella. Kuluneena pakkastalvena tarvitsimme myös pientä sähkölämmitintä, kun kellarin lämpö lähenteli uhkaavasti nollaa. Kellarin ovet ovat lämpöeristyksen heikoin kohta, ja siksi ovien huolellinen rakentaminen on tärkeää. Betoninen tai tiilistä ladottu lattia on kuitenkin siistimpi ja helpompi puhdistaa. Kellarin lattiaksi kelpaa maapohja. Ovet ja karmit teimme itse; se ei ole harrastajarakentajallekaan yliSUOMEN LUONTO 4/94 53. Meidän kellarimme maksoi kaikkiaan noin 13 000 mk ( 1 500 mk neliölle). Sieltä löytyy raikkaita mehu ja ja soseita. Vedätimme kellariin sähkötkin valojen vuoksi. Hyllyt ja laarit oli helppo tehdä, kun asensimme kannattimet jo muurausvaiheessa muuraussaumoihin. Kell areita on mahdollisuus hankkia myös valmispaketteina, jotka vaikuttavat hyvinkin edulli silta. 21. Käytöstä poistetuista sähköpylväistä syntyi ahtaaseen paikkaan kätevä pengerrys. Kalkki estää tehokkaasti homeiden kasvua ja luo kellariin valoisan tunnelman. Ki,jallisuutta: Nurmista Urpo: Rakennan maa kellarin, Rakentajain Kustannus 1986. Itse suunnitellen pääsee kuitenkin lähes poikkeuksetta halvempaan ratkaisuun, sillä kustannuksia arvioitaessa täytyy valmispaketin hintaan lisätä ainakin kaivutyö, laastit, ovi-, hylly-, !aarija porrastarvikkeet, sähköja maansiirtotyöt sekä usein myös rahdit ja vielä rakennuslupamaksu. voi maista. vsk. koitetulla vellillä. Suurimmat kuluerät oli vat kaivuja maansiirtotyöt, seinien kevytsoraharkot ja muurauslaasti, lattiatiilet, betonikaton valu, ovija porrastarvikkeet, sähMaakellarimme mahtui pikkuruiselle rivitaloasunnon etupihalle, luoteisrinteeseen ja mukavasti sisäänkäynnin viereen. Vappusimaa Nyt on huhtikuu, eivätkä kellariin varastoidut perunat ole vieläkään alkaneet itää. Hyllyt ovat tukevat ja irrotettavat, jotta ne voidaan kantaa kesällä ulos pesua ja desinfiointia varten. Lämpötila on ollut ehkä hieman liian alhainen kypsyville kotiviineille, mutta vappusima jäähtyy kellarissa kuplivan kylmäksi
Eläintarhassa tämä ei tule kysymykseen, mutta perinteistä IiHoitajat piilottavat Korkeasaaren keisaritamariinien ruuan eri puolille häkkiä. vsk.. Korkeasaaressa on rakennettu keinotekoisia kumipuita, joissa marmosetit pääsevät hampaillaan kover-. Myös asukkien lajilleen tyypillistä käyttäytymistä on vaalittava, varsinkin jos eläimiä on tarkoitus palauttaa luontoon. Luonnossa paviaanit käyttävät suuren osan päivästään etsien maasta hyönteisiä, hämähäkkejä ja liskoja. hapaloilla ruokki mista voidaan monipuolistaa. Korkeasaaren apinatalossa virikkeistä ovat saaneet osansa pienet kynsiapinat, kuten valkotupsumarmosetti ja keisaritamariini, ja niitä suuremmat vaippapaviaanit. Välillä kissat saavat leikkiä petoa raastamaila käsittelemättömiä taljoja, jotka on kiinnitetty katosta roikkuvan, haastavasti heiluvan puupökkelön ympärille. Useimmiten kissaeläimet kuitenkin ruokitaan vielä perinteiseen tyyliin heittämällä lihapaloja häkin pohjalle. Teksti: Emmi Manninen Kuvat: Riku Cajander Virikkeet tarpeen tarhassakin Eläintarhoissa ei säilytetä vain eri eläinlajien geenejä. Korkeasaare sa apinoiden ruuan etsimistä on aktivoitu piilottamalla ruokaa eri päivinä eri osiin tarhaa siten, että eläimet eivät voi ennakoida, mistä ruokaa löytyy. Ihmiset ovat ilmeisesti tottuneet siihen, että märehtijät seisovat suurimman osan päivää toimettomina. Sen avulla pyritään pelastamaan esimerkiksi vesikko ja muitakin kaikkein uhanalaisimpia lajeja. Hedelmiä ja muuta syötävää ripustetaan oksille niin, että ruokaan käsiksi pääseminen vaatii hieman työtä. Tarhassa märehtijät saavat SUOME LUONTO 4/94 53. Korkeasaaren leijonat, lumileopardit ja muut kissat saavat kokonaisia kaneja tai kanoja ja suurempien eläinten ruhon osia, joissa on hieman raatelemista. Eläimillä on myös henkisiä tarpeita, joita perinteinen eläintarhaympäri stö ei pysty täyttämään. Ei pelkkää märehtimistä Märehtivät hirvi-, vuohija nautaeläimet eivät ole olleet ensimmäisten joukossa, kun virikkeitä on suunniteltu. Tai se, että märehtijöillä ei yleensä ole silmiinpistävää epänormaalia käyttäytymistä. Vaikka eläimet olisivat hyvin ruokittuja ja terveitä, ne eivät välttämättä voi hyvin. Niillä apinat kovertavat viikunaja kumipuiden kuoreen pieniä koloja, joihin virtaavan mahlan ne juovat. tamalla herkuttelemaan puun sisään valutetulla arabikumilla. Näiden tarhojen joukossa on myös Korkeasaari. Kissa pedoille "riistaa" Lihansyöjien, kuten kissaja koiraeläinten, luonnonmukaista muistuttava ruokinta vaatisi elävää saalista. Epänormaali käyttäytyminen, lisääntymishäiriöt ja ongelmat poikasten hoidossa ovat eläintarhoissa yleisiä. Ohjelmaan pääsevät mukaan vain ne tarhat, joissa parannetaan eläinten virikeympäristöä. Yletön oleilu on kuitenkin kaukana niiden normaalista käyttäytymisestä: luonnossa noin puolet märehtijöiden päivästä kuluu ruuan etsimiseen ja syömiseen. Korkeasaaressa käynnistettiin kesällä 199 1 virikeympäristön suunnittelu. Lieneekö syynä se, että ne eivät kiinnosta yleisöä yhtä lailla kuin ihmistä muistuttavat apinat tai pelottavat pedot. Lihapalojen piilottaminen ympäri tarhaa aktivoi eläinten ravinnonhakukäyttäytymistä. Pienet eteläamerikkalaiset apinat etsivät itse eineksensä ja ovat entistä tyytyväisempiä. Valkotupsusilkkiapinalla on mahlan juoksuttamiseen erikoistuneet alahampaat. Keisaritamariinien päivästä 22 kuluu luonnossa viidennes hyönteisten ja niiden toukkien etsi miseen puiden päällyskasvien ja puunkolojen lehtikarikkeen easta. Eläintarhojen virikesuunnittelun tavoitteena on luoda eläimille olot, joissa ne voivat toteuttaa laj illeen ominaisimpia käyttäytymismalleja vankeudesta huolimatta. Eläintarhojen asukit ovat hyvä esimerkki siitä, ettei helppo elämä ai na ole parasta. Vaippapaviaanien ruokintaa on monipuolistettu piilottamalla syötävää tarhan pohjalle, puiden koloihin ja joskus maahan levitettyjen heinien sekaan. Projekti on osa yleiseurooppalaista hanketta, jolla pyritään luonnonmukaistamaan eläintarhoja. Pienimpien paviaanien ruuan saanti on Korkeasaaressa varmistettu sijoittelemalla ruokaa ohuille oksille, jotka kannattavat vain lauman kevyimpiä yksilöitä. Leopardit ja pienet kissaeläimet ovat joissakin eläintarhoissa saaneet "metsästää" katosta roikkuvia lihapaloja. Apinat ensin Kädelliset ovat olleet virikesuunnittelijoiden kiitollisimpia ja samalla suosituimpia kohteita. Monissa eläintarhoissa kehitellään eläimille virikkeitä, joiden avulla niiden monipuolisia käyttäytymismalleja houkutellaan esiin. Eurooppalaisten eläintarhojen uhanalaisten laj ien siitosohjelma EEP (European Endangered Species Programme) kokoaa tietoa eri lajeille sopi vista virikkkeistä
Miten eläintarhat voivat lisätä yleisön kiinnostusta eläimiin sekä kunnioitusta ja suojelumyönteisyyttä uhanalaisia eläimiä kohtaan, elleivät eri lajien ominaispiirteet pääse esille. Vai n eläimiä järjestelmällisesti seuraamall a voidaan selvittää, miellyttääkö jokin virike myös eläimiä eikä vain sen suunnittelijaa. YksinkertaisimSUOM E LUO TO 4/94 53. Perinteisissä eläintarhoissa, kuten Korkeasaaressa, se on vielä vaikeampaa. Eläintarhojen tiukentuvat budjetit eivät suosi aikaa ja rahaa vaativaa virikkeiden pohtimista ja rakentami sta. Kuusija valkohäntäpeuroille tarjotaan ruuaksi puunrunkojen reikiin työnnettyjä risukimppuja. vsk. Eläinten elämää luonnossa ei täysin pystytä jäljittelemaan edes parhaimmissa eläinpuistoissa. Tämä on ymmärrettävää, sillä luonnossa suuri osa eläinten valveillaoloajasta kuluu ruuan etsimiseen, käsittelyyn ja syömiseen. Emmi Manninen on etologiaan erikoistunut biologi. Korkeasaaressa visenttien puskemisintoa on suunnattu "vääri stä" kohteista, kuten aidoista, varsinaisiin puskupuihin. Luonnossa niiden on nähtävä vaivaa ravintonsa hankinnassa. Mutta niiden elämä on paljon muutakin: ne ovat valppaina petojen varalta, tutkivat ympäristöään, etsivät pesäpaikkaa tai lisääntymiskumppania ja hoitavat poikasiaan. Ketti ngin varassa roikkuvat puupölkyt ovat kiinteitä pui ta suositumpia: heiluva puu reagoi eläimen puskemiseen ja tarjoaa sille näin keinotekoisen vastuksen. Luonnossa urokset mittelevät voimiaan sarvet sarvia vasten tai mahtailevat puskemalla puita ja maata. ruokansa helposti kaukalosta tai oksanipuista. Reikäpuiden avulla jäljitellään syömistilannetta luonnossa, jossa oksia kuorivat ja riipivät hirvieläimet taiteilevat eri korkeuksilla heiluvien oksien kanssa. Hän on suunnitellut virikkeitä Korkeasaaren kavioja sorkkaeläimille. Korkeasaaren valkohäntäja kuusipeuroille on kehitetty puita ja pensaita muistuttavia rakennelmia. Esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset lumivuohet kaivavat talvella syötävää lumen alta. Korkeasaaren virikkeiden suunnittelu ja kokeilu ovat vielä pahasti kesken. millaan ne ovat paksuja puunrungon pätkiä, joihin on porattu reikiä oksien asettelua varten. 23. Virikkeiden suunnittelussa tarvitaan monipuolisuutta, mi käli eläintarhaeläinten halutaan käyttäytyvän mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kesäll ä ne kurottelevat lehtiä puista, tarpeen vaatiessa vai kka takajaloillaan seisten. Entä onko ylipäätänsä oikein pitää vi llieläimiä eläintarhoissa, jos niille ei voida luoda suotui sia elinoloja. Mikä parasta, pölli voi myös mäjäyttää takaisin. Eläimet pysyvät hengissä ja ainakin fyysisesti riittävän terveinä, vaikka eivät voikaan käyttäytyä kuten villit lajitoverinsa. Viri kkeiden suunnittelu vaatii jatkuvaa ajattelua, kehittelyä ja kokeilua. Visenttisonni voi purkaa kiima-ajan kiihkoaan kettingin varassa keinuvaan puskupölliin. Kiima-aikana syksyllä hirvieläinkoiraat, visentit ja myskihärät ovat vireimmillään. Kysymys siitä, annetaanko eläimille mahdollisuus niille ominaiseen käyttäytymiseen, liittyy viime kädessä eläintarhojen tehtävään ja oikeutukseen. KoFkeasaaren valkohäntäpeurat ovat mieltyneet uuteen keksintöön, ja niiden on todettu syövän kerppunsa mieluummin reikäpuista kuin siisteistä nipuista ruokintakaukalosta. Silti eläinten elämänlaadun kohentamiseksi voidaan tehdä vielä paljon. Virikkeillä on rajansa Useimmat eläimille suunnitellut virikkeet liittyvät tavall a tai toisella ravinnon hankintaan tai syömiseen
Saimaannorpalle oli hyötyä Saimaan alueen hyvästä lumitilanteesta; laji rakentaa lumiluolansa rannan kinoksiin. Muutto oli 20 viime vuoden myöhäisimpiä. Merialueen jäätilanne on hylkei lle tärkeä, sillä harmaahylkeet synnyttävät kuuttinsa ajojäille ja norpat jään päälle lumiluolaan. Todella ankarana talvena Itämeri jäätyy jopa kokonaan. Joet tulvivat kuljettaessaan sulamisvesiä kohti merta tai säännöstelyjärveä. Saaristomerellä Utön lähellä kuoli helmikuussa merimetsoja ja kyhmyjoutsenia kylmään ja nälkään. Pitkästä aikaa hyvä jäätilanne oli niille todella tarvetullut. Vaeltajina olivat lapinpöllöt. Viimeksi miltei koko [tämeri on saanut jääkannen paukkupakkastal vena 19861987, jolloin jäätä riitti Pohjanmeren puolellekin, Oslon edustalle asti . Pakkasista ei kasveille ollut tavanomaista suurempaa haittaa, koska eristävä lumipeite oli paksu. Porvoon lähelle Askolaan pölähti lumivalkea tunturipöllö, joka hehkuvin silmin tuijotti ympärillä parveilevia valokuvaajia. läätalvesta muodostui näin keskimääräinen. Saaristossa ja rannikolla paksun kannen muodostava kiintojää jäi jäljelle, kun avomeren jäät katosivat. Antti Halkka Talvi pitkästä aikaa! Viime talvi oli pitkästä aikaa sellainen kuin talven olla pitää. 24 leiksi. Suurin osa linnuista sinnitteli talven yli suuremmitta vaikeuksitta; ne ottivat talven näiden seutujen luonnonkiertoon kuuluvana asiana. Suomi oli viime talvena pitkästä aikaa lumen ja jään maa. Jäätalven huippuhetket jäivät lyhyiksi. Jäätalvesta muodostui normaali koko Itämerellä eli siitä jäätyi suunnilleen puolet. Senkin aurinko pehmittää niin, että toukokuun lopulla jäätä on enää Perämeren perukoilla ja Lapin järvillä. Varsinkin norppa on arktisena hyljelajina lumen ja jään tarpeessa. A vovesi vetäytyi Viron eteläosan tasalle. Nyt talvi yllätti ne. Edellinen keskimääräinen jäätalvi oli 1988. Nyt lumet sulavat. Ainakaan hippiäisille talvesta ei kuitenkaan talvilintulaskentojen alustavien tulosten mukaan tullut erityisen hankala. Myös sisävesiin jäätyi lintuja. Talvet 19881993 muodostavat sen sijaan ainutlaatuisen leudon jakson Itämeren jäätymishistoriassa, joka tunnetaan vuodesta 1720 asti. Jo maaliskuun alun tuulinen sää repi Pohjois-Itämeren yhteenjäätyneet ajojääkentät hetkessä kappaItämeren jäätalvet 1980--1994 Vuosi ala/km 2 luonnehdinta 1980 260 000 keskimääräinen 1981 175 000 keskimääräinen 1982 255 000 keskimääräinen 1983 117 000 leuto 1984 187 000 keski määräinen 1985 355 000 ankara 1986 337 000 ankara 1987 405 000 erittäin ankara 1988 149 000 keskimääräinen 1989 52 000 erittäin leuto 1990 67 000 erittäin leuto 1991 122 000 leuto 1992 66 000 erittäin leuto 1993 70000 erittäin leuto 1994 206 000 keskimääräinen Itämeri jäätyi viime talvena Saarenmaan tasalle. Ne valmistautuivat matkaamaan kohti Lapin ja Pohjois-Venäjän pesimämaita. Myrskyisät tuulet avasivat Selkämeren ulapan muutamassa päivässä. Koko merialue jäätyi ja etelärannikko kylpi sydäntalven hetket loskan sijaan hankien valossa. Tallinnan edustalla nähtiin jo maaliskuun puolivälissä ainakin 400 kyhmyjoutsenen parvi. Taulukonjäätymisala kertoo alueen, jolla jäätä enimmillään esiintyi Itämeressä (rajana Pohjanmereen linja SkagenGrimstad eli osa Pohjanmerta sisältyy lukuihin). Valkeakoskella pelastettiin umpeen kuroutuvan sulan kyhmyjoutsen palokunnan voimin. Lumi viipyi esimerkiksi Keski-Suomessa niin pitkään, että ensimmäiset töyhtöhyypät ja kiurut saapuivat vasta maalis-huhtikuun vaihteessa. Uusiin suliin laskeutui maaliskuulla etelästä pohjoista kohti hivuttautuvia muuttolintuja, kuten vikkeliä ja elämäniloisia alleja. Pakkanen ja lumi koristelivat puut poikkeuksellisen paksulla kerroksella tykkyä. Niin kuin yleensä tavallisen talven jälkeen jollaisen siis saimme kokea. Sitä kertyi tonnikaupalla; puita katkeili taakkansa alla niin, että muisto talven voimista on nähtävillä vielä lumien sulettuakin. Lähde: Merentutkimuslaitos, jääpalvelu. Tuuli avasi meren vaivatta, sillä ulapan jääkentät eivät ole tasaista ja lujaa kiintojäätä vaan ne koostuvat yhteenjäätyneiden jäälauttojen kudoksesta. Levottomaksi herkeävä meri ja tuulen voima hajottavat nuo ajojääkentät ja kasaavat jäälauttoja päällekäin jopa kymmeniä metrejä korkeiksi ahtojäävalleiksi. Talvi toi niitä PohjoisKarjalaan ennätysmäärän samalla aukealla saattoi olla kymmenenkin pöllöä. Tänä talvena ehkä noin kolmannes hippiäisistä kuoli. vsk.. Metsän linnuista monen osa on normaalitalvena kuolema pulassa ovat perinteisesti etenkin hippiäiset ja puukiipijät. Saaristomeren ja Saarenmaan välisestä, maaliskuun alussa sata kilometriä leveästä jääkentästä oli kuun puolivälissä jäljellä vain kapea vyö ahtautunutta jäätä ja paksua sohjoa. Luonnonkuvaajat tallensivat talven tapahtumia niin meren jäällä kuin sisämaassa. D SUOMEN LUONTO 4/94 53. Monet merimetsot ja kyhmyjoutsenet tottuivat leutoina vuosina viettämään talvensa saaristossa perinteisten sulien ulkopuolella. Miten kävi tälle Jyväskylän lähellä marraskuussa kuvatulle hippiäiselle
C [ E ~.ir..:""""c... vsk. Maja Jivaaran laella Kuusamossa oli kuin piparkakkutalo. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Voimakkaat tuulet kasasivat meren ajojäitäjäävalleiksi. ~ 25. Helmikuuta Saaristomeren etelälaidalla Utössä. Huurretta ja lunta kertyi puihin ja rakennuksiin tykyksi
Lapinharakka tappoi myyränja säilöi sen oksaan kuin pakastimeen. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Siellä upea pöllö viipyi yli kuukauden julkkiksena. vsk.. Helmikuu. Helmikuuta Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla. 26 Talvi toi tunturipöllön Porvoon lähelle Askolaan
27. Kylmä yllätti, mutta merikotka sai syötävää. Surkeasti kävi tälle kyhmyjoutsenelle Saaristomeren Utössä helmikuussa. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Helmi-maaliskuun vaihdetta Värtsilässä. vsk. Tällainen jälki jäi hangelle, kun lapinpöllö tavoitteli saaliikseen myyrää
Hiljainen rouskutus tai kortteikon huojunta kertoo elämän jatkumi sesta, ja joskus harvoin saattaa nähdä tumman hahmon uimassa pienen avovesilampareen reunaa. Ne viettävät hyvin samanlaista elämää kuin peltomyyrät pureskellen apilaa ja meheviä voikukanlehtiä appeekseen. Sitten myyriä voi olla paljon usean vuoden ajan. Vesimyyrät saattavat olla lähes kadoksissa jopa vuosikymmenen, kunnes kanta runsastuu nopeasti . Nurmikoilla ja niityillä paljastuu sulavan lumen alta suuria multakekoja ja kiemuraisia maamakkaroita, jotka ovat merkkejä talvisesta myyränelämästä. Kasvukauden päästyä vauhtiin myyrät katoavat näkyvistä. Tulvarannoilla vesimyyrien Kesällä vesimyyrä elää huomaamattomana rannoilla. Kuivalla maalla vietetyn talven jäljet paljastuvat keväällä multamakkaroina. Vesimyyrään tutustuu parhaiten keväällä ja kesän kynnyksellä. Teksti ja kuvat: Heikki Willamo Rannoilla käy rouske Tummakarvainen vesimyyrä on Amerikasta siirrettyä piisamia selvästi pienempi, mutta muita myyriä suurempi ja rotevampi. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Tylppä kuono ja turkin sisältä vain hiukan pilkottavat korvat paljastavat sen myyräksi. Oleskelupaikoilta löytää pienten papanoiden koristamia lauttoja myyrien ruokailualustoja sekä suuria pajujen tyville rakennettuja heinäpesiä. Ne uiskentelevat pajukkoa ristiin rastiin, kurottavat tavoittelemaan pensaiden silmuja ja hakevat ensimmäisiä vihreitä versoja. Jälkien paljastumi sen aikaan niiden tekijät saattavat kuitenkin olla jo muualla, sillä useimmat vesimyyrät vaihtavat elinympäristöä sekä keväällä että syksyllä. Nimestään huolimatta kaikki vesimyyrät eivät siirry keväällä rannoille. Vaihtelut ovat lisäksi paikallisia. Pitkä ja paksu häntä tuo mieleen rotan. Kesät rannoilla Kevät on vesimyyrän elämässä vaikeaa aikaa. Joillekin riittää kesän mittaan kuivuva ojanvarsi, ja siellä täällä on myyriä, jotka elävät kui valla maalla vuoden ympäri . 28 elämää pääsee seuraamaan helposti . Myyrät hakeutuvat tällöin tiheisiin tulvapajukkoihin, joista ne siirtyvät vesien laskiessa kesäisille laidunmailleen kortteikkoihin, saramättäikköihin ja ruovikoiden laiteille. Vesimyyrä elää miltei koko Suomessa muttei ole hyvästä uimataidostaan huolimatta vallannut ulkosaaristoa yhtä tehokkaasti kuin peltomyyrä. Sulamisvedet tunkevat talvikäytäviin, eikä suojaava kasvillisuus ole vielä noussut maan pinnalle. vsk.. Sen esiintyminen on oikukasta eikä noudata pikkumyyrien usein melko säännöllisiä kannanvaihteluita
Ensipakkasten koittaessa vesimyyrillä on kaikki kunnossa talvea varten. Käytävää syntyy metritolkulla ja heinikkoon nousee multakeko toisensa perään. Syksyllä kuivalle maalle Syksyinen muuttoliikenne alkaa heti kesän mentyä. laskemaan sydämensä lyöntitiheyttä. Porkkanarivit on harvennettu maan alta, ja perunasato voi jäädä epäilyttävän pieneksi. Vesimyyrät hakeutuvat multaville maille ja ryhtyvät kaivamaan itselleen käytäväverkostoa. Myyrät tallettavat kammioihin koko talven ruuan, ja varastojen koko voi olla kunnioitusta herättävä. Tällä tavalla vähäkin happi riittää ja mikäli varastot ovat täynnä ravinnostakaan ei tule pulaa. D Heikki Willamo on vapaa luontokuvaaja ja kirjailija. Moni kotipuutarhuri on kokenut karvaasti vesimyyrien muuttaneen pihaansa. vsk. Tutkimukset ovat osoittaneet, että "oikea" vesimyyränelämä on lisääntymistuloksen kannalta parempi vaihtoehto. Asialla on kuitenkin myös huonot puolensa: avoimessa maastossa mehukkaita vesimyyräpaisteja väijyvät niin pöllöt, haukat kuin nisäkäspedotkin. Pesäkammion ja kulkureittien lisäksi myyrät tekevät varastoonkaloita, joihin ne keräävät voikukan, juolavehnän ja muiden sopivien kasvien juurakoita. Pimeässä ahtaudessa vietetyn talven jälkeen kevät koittaa myyrille vapauttavana. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Ratkaisu piilee vesimyyrän kyvyssä hidastaa elintoimintojaan se pystyy mm. 29. On hämmästyttävää, että myyrät kykenevät aktiiviseen elämään oloissa, joissa happipitoisuus laskee talven mittaan hyvin pieneksi, samalla kun hiilidioksidin osuus ilmasta kasvaa moninkertaiseksi. Jos onnekas viljelijä maata kääntäessään sattuu pistämään talikkonsa oikeaan kohtaan, hän saattaa löytää niin perunat kuin kukkasipulitkin siististi varastoituina. Ne sulkevat käytäviensä suut ja elävät niiden pimeydessä aina kevääseen asti . Rantojen myyrät kasvattavat varsinkin alkukesällä suurempia poikueita: vesikasvit ilmeisesti sopivat paremmin imettävän naaraan ravinnoksi
Esa Saastamoinen kuvasi seilaavia lintuja koeajolla olevilla paateilla Ahvynanmaalta SUOMEN LUONTO 4/94 53. Väsyneet reissaajat istahtavat mieluusti laivoille lepäämään ja matkakin etenee samalla mukavasti. Joskus vapaamatkustajat valtaavat koko laivan niin, että kansi ja antennit ovat siivekkäitä täynnään. Tunnetusti taikauskoiset meriurhot suhtautuvat lintumatkustajiin suopeasti eivätkä pelästy merikotkan tai pöllöjenkään vierailusta. vsk.. Pelästyessään linnut lehahtavat pilvenä ilmaan ja asettuvat hetken kuluttua takaisin paikoilleen. Onhan lintujen tarkkailu laivan kannella sitä paitsi hauskaa ajanvietettä. MATKAN UUVUTTAMA JÄRRJPETPPO Kuvat: Esa Saastamoinen Meritaipaleiden ylittäminen on muuttolinnuille uuvuttavaa puuhaa
~ansipaikoilla
Isokoskelon ja joutsenen ohella se on ensimmäisenä vesilintuna kärkkymässä keväisillä virroi lla. Telkän tulemisen ja lähtemisen väliin mahtuu kuitenkin niin paljon, että tapahtumia on paras käydä purkamaan aivan alusta. Kohtaloonsa jo alistuneilla leikillä oli tällä kertaa onnea, kun kuvaaja sattui paikalle. Syysky lmissä järvissä telkkä uiskentelee vielä vähän ennen jäiden tuloa. Telkän supten voimakas ja kirkas soitto kuuluu Suomen vesien kevääseen ja suveen. Sitten se siirtyy talvehtimaan Tanskan rannikoille ja Länsija Etelä-Eurooppaan. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kevään kiihko Kun Etelä-Suomen vesistöt aukeavat huhtikuun kirkkaassa auringonpaisteessa ja sihisevissä vesisateissa, telkät alkavat tipahdella kotivirroil32 Usein leikkien kohtaloksi koituu huolimattoman kalamiehen jättämä katiska tai verkko. Jouko Kuosmanen Kesärantojen helJ Telkkä on kesäisen Suomen vakituinen asukas. vsk.
Kunnes sitten kaikki on taas alkutilanteessa: telkkäparit yhdes33. Silti ne kiitävät sukelluksissa hurjaa vauhtia ja hyökkäilevät kuin merten tiikerihait toistensa kimppuun . limassa soi siipien kauas kantava vihellys ja samassa ne ovat jo siinä: "helyt, linnut valkearinnat. Voi sitä vilskettä, uhoa ja tunteiden paloa! Vesi aivan vaahtoaa riitapukareiden tiimeltäessä, nokaniskuja sataa, sii vet viuhtovat. Ne syöksähtelevät kuin sähikäiset toistensa kimppuun . Kevään edetessä leikkien kiihko kasvaa. Ei siinä auta edes se, että koiraalla oli si jo oma sydänkäpy rinnal te katsottuna. Ne ovat vahvan voiman lumossa, yhtenä osallistujana luonnon näytelmässä uuden luomisen ilossa! Koirastelkät ovat mustasukkaisia. .. "Hely, lintu valkearinta, vesien uljas ulpukka". vsk. Tietysti telkkä, Kalevalan alkulintu, jonka särkyneistä munanmurusista maailma sai alkunsa. Mutta naaras on se, joka vie. SUOMEN LUO TO 4/94 53. Ja kuin magneetin vetämänä on koiras sen seurassa laskevan auringon silaamalla kuparijärvellä tai säpäkässä pakolennossa. Vesi roiskuu korkealle, kun leikkien kevätkiihko purkautuu sähäköinä otteluina. Hullunmylly pyörii, kieppuu ja kipunoi . Koirastelkkien siivet pieksävät ja nokat hakkaavat, kun ne ajavat toisiaan takaa pinnalla ja pinnan alla. " Juhlapukuisen koiraan erottaa helposti ; naaraan harmahtava höyhenpeite jää selvästi koi raan koreuden varjoon. Naaras kääntää katseensa ujon näköisenä pois, kun koirastelkkä esittää uljaimman pääntaivutuksensa ja päästää komeimman soidinkorinansa. teen. Mikä lintu on saanut runoilijan näin purkautumaan
Urostelkkä käy alussa kyykkimässä pesärannan kivikolla ja viestittää olemassaolostaan muutama! la tuttavallisella tervehdyksellä. Ennen uuttuja ei asetettu puihin si lkasta ystävyydestä: niihin pesivien vesilintujen munista otettiin osa ruuaksi. Kolopuut katoavat, uutut pelastavat Erämaaoloissa telkkänaaras turvautuu pesinnässään luonnonkoloihin, joita palokärjet ovat puihin kovertaneet. Uuttupuun ympärille olisi hyvä laittaa pellistä tehty turvapanta, joka estää maata pitkin hyppelehtivien petonisäkkäiden kiipeämisen uutulle. Kulttuurimaisemassa sen pesimissijoina ovat ihmisen asettamat uutut. Se tapahtuu avovedessä, jonkin sy1jäisen lahtimatalikon yllä. Mutta yllättävän nopeasti sen kiintymys lopahtaa, ja se liittyy yhteen lyöttäytyneiden urostelkkien parveen. Uuttu pitäisi asettaa puuhun jo jääkelien aikaan, ennen kuin telkkäparvet kerkiävät kotiutua avautuvi in vesiin . Uuttua ei pidä missään tapauksessa rakentaa esimerkiksi filmivanerista vaan rehellise tä suomalaisesta puusta, joko kovertamalla tai laudoista tehden. SUOME LUONTO 4/94 53. Uuttuja ei pidä tehdä liikaa, vaan niitä on syytä ripotella reiluin välein syrjäisten saarien tai mannerniemien suojanpuoleisille lahdille sekä metsälampien rannoille. Tämä ei takaa vielä sen kesän pesintää, sillä pesimättömät nuoret linnut, niin sanotut hakkitelkät, valitsevat pesäpaikan yleensä jo vuotta ennen pesintäänsä. Mutta uuttujen rakentamisessa ja paikalleen asettam isessa on syytä ottaa huomioon muutamia perusasioita. Luonnon armoilla Heti vapun jälkeen naaras pyöräyttää uutun tai onkalon pohjalle 6-12 vaaleanvihreää, hieman kananmunaa pienempää munaa, joita se hautoo vajaan kuukauden . Etenkään uutun pohjassa ei ole varaa pihi stellä, etteivät munat kylmettyisi . äytelmä ryöpsähtelee kiihkeänä siihen asti, kun koittaa telkkien parittelun hetki. Telkänpoikien huima hyppy sä. Oikein munitetut telkkänaaraat pyöräyttivät jopa 1520 ylimääräistä munaa, joilla metsäseudun ihmiset täydensivät niukkaa ja yksipuolista ravintoaan. vsk.. Mitä vahvemmista aineksista rakennetaan , sitä parempaan pesimistulokseen päästään. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat asettaneet uuttuja ja munittaneet niihin asettuneita lintuja ainakin 5 000 vuoden ajan. Emo houkuttelee niitä pesän edessä kiihkei llä kutsui!Emo johdattelee poikuettaan suolammella sarojen ja kaislojen joukkoon, mistä ne löytävät rtffmlasti hyön&isiä ja hämähäkkejä naposteltaviksi . Muni sta kuoriutuvat poikaset hyppäävät pesästä heti syntymänsä jälkeisenä päivänä. Uutun lentoaukon alla ei saa olla paljasta kalliota tai kiviä, koska silloin pöntöstä hyppäävät untuvikot voivat vahingoittua. Vesilintujen munittaminen kiellettiin ensi kerran jo 1800-luvulla, ., 34 mutta tapa jatkui sitkeästi Lapin syrjäisimmissä kolkissa ainakin 1960-luvulle saakka. Telkkä ei ole turhan tarkka pesäpaikastaan
Monasti ne ovat vielä vesi lintujen metsästyskauden alussakin lentokyvyttömiä. Näkee selvästi, miten katajaisen kansan ja telkän kohtalot yhä vieläkin sivuavat toisiaan. kimmäistä puoliskoa. Kolopuiden puute on korjattu pöntöillä. Pesimiskauden jälkeen telkät yhdistyvät suuriksi parviksi. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kymmenienkin metrien pituiset kiidot veden alla ovat silloin telkälle jokapäiväistä urheilua. Telkän toimeentulo riippuu usein ihmisen avuliaisuudesta. D Jouko Kuosmanen on pohjoiskarjalainen luonnonharrastaja, -tuntija ja -kuvaaja. Niinköhän se maailma sittenkin syntyi munanmurusista... Poikaset pyrähtävät emon ympärille kuin tyhjästä leipomalla. Yhdessä pysyttelevä telkkäpoikue kiertelee suojaisissa saraheinikoissa ja järvikortteikoissa. Ravintoa sukeltamalla Ravintonsa telkkä sukeltaa pohjavesistä. Muuten se ponnahtaisi pintaan kuin korkki. 35. Telkkä elää kaikenlaisissa vesistöissä, mutta sen mieluisimpia asuinalueita ovat avoveteen rajoittuvat, rantaruohikoiden reunustamat vedet. Telkkä painuu sukelluksiin sähäkästi vettä ympäriltään riplauttaen. Tämä ei kuitenkaan estä niitä joutumasta tappavaan haulisateeseen. Veden alla pysyäkseen sen on räpylöitävä koko ajan. Tällaista huolenpitoa jatkuu päivästä päivään ja viikosta viikkoon. Telkältä onnistuu veden alla myös vaakauinti , josta saa näkyvän todisteen, kun pääsee seurailemaan urostelkkien keväisiä kosintaleikkejä. Ja mielellään ihminen näyttää telkkää asuntopulassa auttavankin, niin monessa Suomenniemen kesämökkirannassa on telkänuuttu rantapuuston koristuksena. Ne karsivat raskaasti heikkoja piipertäjiä. Mieluisimpia ruokailupaikkoja ovat lietepohjaisten ruohikkojen reunustamat rannat, joissa asustaa monenlaisia äyriäisiä, matoja, vesihyönteisiä ja jopa pikkukaloja. Orvon tiellä on monta ansaa ja estettä. Poikaset napsivat ravinnokseen vesikasveissa majailevia hyönteisiä, joista ne saavat runsaasti valkuaisaineita. vsk. Yksinäisen telkänpoikasen osa ei ole huolista vapaata viheltelyä. Hetken se si lmäilee maisemaa, ja hyppää sitten suin päin ulos uutusta. Poikue hajoaa pienempiin osiin niin, että lopulta kimpassa on enää kaksi tai kolme poikasta. la. Vähäisimpiä niistä eivät ole monilukuiset katiskat ja verkot, joita ihmisiltä unohtuu rantamatalikoille tai selkäsaarien rintauksiin. Silloin eletään heinäkuun jäiTelkänpojan hyppy elämään: hetkisen epäröinti uutun suulla, emon kutsu ja huima loikka tyhjyyteen. Mutta sitten emon käytöksessä tapahtuu yllättävä muutos: se hylkää poikaset oman onnensa nojaan. Emo seuraa si lmä kovana poikasten edesottamuksia ja varottaa niitä narahtelevalla kutsuäänellään, jos se huomaa ympäristössä jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Eipä aikaakaan, kun ensimmäinen poikanen räpistelee pesäkolon suu lla. Orpous ei suosi myöskään poikasten kehittymistä
Se pari temmelsi lahdella juhannuksen tienoille saakka. Eläinsuojelijan, joka hyökkää kiivaasti metsästys_ tä vastaan, olisi hyvä tajuta, että kissa saattaa Suomessa tappaa yhtä paljon lintuja kuin koko maan metsästäjät, ja nisäkkäitä se tappaa monta vertaa enemmän . Sekään kissa, muuten, ei ole mikään puolinälkäinen rottakissaksi usutettu maatiainen vaan mitä suurimmassa määrin lemmikkieläin, tuuhea ja pöyheä jalostettu angorakissa, joka saa omistajiltaan ruokaa minkä napa vetää. Arvostelin eläinsuojeluliikettä jo minkin ja supikoiran puolustamisesta. Telkkä, vallankaan koiras, ei minun tietääkseni tule koskaan maihin, nukkuukin vesikivellä tai karilla. Kun alueelle on yöllä saapunut läpimuuttava harmaasieppo, se tuntuu pysyttelevän koko päivän parissa pihassa väliaikaisella reviirillä. vsk.. Siinä on suomalaisen luonnonrakkauden syvä repeämä. Entä nämä lehtien tuhannet imelät mirrikuvat. Tai vartioimassa lintulaudan vieressä mökin portailla nitistämäänsä punatulkkuaja oravan häntää. Tosiasiassa siellä ei ole edes sammakoita, perhosia, isoja kovakuoriaisia eikä sen puoleen hiiriäkään. On tietysti kourallinen kerrostalokissoja, joita kuljetetaan ulkona valjaissa, ja niistä luonnonystävä ei sano mitään. Toki tässä työnjaossa tulee keskisuuren riistan kohdalla päällekkäisyyksiä. Miksei juuri koskaan näe kuvia, joissa kissa minun puolivuosisataisen kokemukseni mukaan on tyypillisimmillään: retuuttamassa metsäviklopoikueen emoa navetan kivijalan koloon tai leppälintua siivestä raahaten omakotitalon ruusutiheikköön. Kissaan verrattuna varpushaukka tai nuolihaukka ovat amatöörejä. Pahin on vielä jäljellä. Ylelliset puustoiset puutarhat edellyttäisivät maksimaalista lintutiheyttä ja tiheät pensasaidat tarjoaisivat pesäpaikkkoja kuin Berlepschin lintupuistoissa, jotka minun ikäpolveni muistaa kirjaklassikosta "Yleinen lintusuojelus". Taivaanvuohi hävisi uudessa laissa riistalajien joukosta, mutta silloin kun umpeenkasvavalle kotilahdelleni asettui ensi kerran taivaanvuohipari, se kuului vielä metsästyskohteisiin. Pysyvä ja vahva on vain kissakanta yksi tai kaksi joka talossa, suuria, kiiltäviä, suittuja. Luulisi , että kissa olisi Suomen Luonto -lehdessäkin pysyvä keskustelun36 aihe, että reportaasit, selonteot ja tilastot kissan uhreista olisivat vakioaineistoa. Eikä moni luonnonystäväkään muulloin ole yhtä kiemurteleva ja valheellinen kuin puolustaessaan kissaa. Välimerenmaiden ihminenhän tallaa teeskentelemättä kaikki luonnoneläimet jalkoihinsa. Mutta eipähän ole enemmälti näkynyt. Olen elokuussa, jolloin pikkulintujen poikueparvet liikkuvat matalalla pensaissa ja piennarruohostoissa, seurannut kuinka naaraskissa läpi päivän kiikutti puolen tunnin välein pikkulintua syyspoikasilleen linnunpönttötyömaani ohi vähemmän rohkaiseva viesti työni kannalta. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat olen tällä kertaa sivuuttanut. Lintuja saapuu keväisin yrittämään pieni valikoima, mutta kesän mittaan ne kummasti katoavat. Pentti Linkola Luonnonsuojelun tienviittoja 5(5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä Luonnonsuojelun vaiettu • • • pa1 naJa1 nen 01en esittänyt muisteluksia, mietteitä ja mielipiteitä "klassisesta luonnonsuojelusta", ihmisen, eläinten ja ympäristön suhteesta toisiinsa. Tarkoitan tässä pohjoista ja suomalaista ihmistä, joka on rakastavinaan, ja sydämensä toisella puoliskolla rakastaakin luontoa, eläimiä ja etenkin lintuja. Vuosien kuluessa olen merkinnyt laajan eläinvalikoiman kissojen voittoluetteloon. Muuan pääkaupungin puutarhakaupunginosa on tullut minulle niin tutuksi, että olen voinut tehdä siellä ekologisia yhteenvetoja. Sitten naapurin kissa toi toisen puolison minulle lahjana rappusten eteen, ehjänä, säihkyvänä, luhtaheinikon kastepisarat höyhenissä kimmeltäen; en tiedä, miksi minulle eikä kotiväelle. Itse asiassa kissa on metsästäjän jatke. Olen koettanut osoittaa, että ihminen on aiheuttanut luontoon ongelmia, jopa traagisia ongelmia, paljon arkisemmallakin tasolla, kouraantuntuvammissa asioissa kuin aiheuttamalla otsonikatoa, ilmastonmuutosta ja eroosiota. Vähintäänkin aamuyön tunteina jokainen maaseudun, huvilakaupunginosan ja laitakaupungin kissa on pyynnissä, 95 prosenttia Suomen kissoista. Kaikki se pienriista, päästäiseen asti, jota ei saada haulikolla eikä luodikolla kuriin, annetaan kissan hoidettavaksi. Kissalle on kaikki mahdollista. Joku kissa asettuu passipaikkaansa näkösuojaan SUOMEN LUONTO 4/94 53. Samassa naapurissa oli aikaisemmin myös sekarotuinen koira ja toinen kissa. Nekin olivat kauniita ja ehjiä, vesipisaroissa kuten taivaanvuohikin, koiras häikäisevässä juhlapuvussa. Olen kertonut paljon petojen ja saaliin suhteista ja viimeksi väärien, ihmisen toisista maailman ääristä Suomen luontoon kuljettamien petoeläinten murhenäytelmästä. Uuden metsästyslain saatekeskustelun kammottavimpia piirteitä olivat pyrkimykset parantaa kissan lainsuojaa, ja ikävästi pientä muutosta väärään suuntaan tapahtuikin. Kissan ystäviä eivät kuitenkaan luoja paratkoon ole vain eläinsuojelufanaatikot, heitä on puolet kansasta. Mutta asettuessaan selkeästi kissan puolelle luonnoneläimiä, Suomen luontoa, vastaan eläinsuojelu kääntyy luonnonsuojelun todella sysimustaksi, katkeraksi viholliseksi vaikka samainen liike taistellessaan toisaalla turkiseläinten ahdinkoa ja lihakarjan tehokasvatusta vastaan saakin jokaisen luonnonystävän lämpimän tuen. Missään asiassa ihmisen suhde luontoon ei ole yhtä vääristynyt, piittaamaton ja kaksinaismoralistinen kuin suhteessa kissaan. Pahin petomme on kotieläin, Egyptistä tuotettu kuolemanenkeli kissa. Parhaiten seurasin noiden kaupunkikissojen strategiaa ·muutaman syyskesäisen viikon aikana. Koira luovutti heti ylivoiman edessä. Kaikki muut kissat, aniharvoja poikkeusyksilöitä lukuunottamatta, ovat huippuluokan saalistajia. Kissa seurasi sivusta paria kierrosta pihapellon kautta, teki päätelmänsä, asettui passiin ja nitisti rusakon eleettömästi ja hiljaa. Suomessa suhde kissaan on luonnonsuojelullekin niin arka, kissan kannatus väestössä niin suuri, että siitä vaietaan. Parhaana pidän keväistä telkkäparia erään kovin tutun kissan aamuvarhaisessa näyttelyssä ovensuussa. En käsitä, oliko kissa hakenut ne uiden kiveltä, enkä sitä, miten se oli saanut molemmat, yhdelläkö vai kahdella eri hyökkäyksellä. Yritys tehdä eroa villikissan ja kotikissan välillä on mieletön. Sehän juuri on kissan tehtävä kotieläimenä, sen vuoksi se on tänne Pohjan perille tuotettu, ja tietoisesti tai ainakin alitajuisesti se rooli yhä edelleen hyväksytään. Ja kuitenkin kissan merkitys luonnossa on aivan keskeinen; se on maan ylivoimaisesti runsaslukuisin petoeläin, jonka uhrit pelkästään lintumaailmassa voidaan arvioida miljoonissa joka vuosi. Koirapahanen, hidas pöhelö, onnistui pääsemään rusakon jäljille ja kehittämään oikean, vaikkakin hidastempoisen ajon
Vähimmät vaatimukset olisivat, että kissat rekisteröitäisiin tarkoin ja pidettäisiin visusti kytkettyinä ulkosalla. Siellä missä luonnonystävä tosissaan on ryhtynyt painajaista vastaan taistelemaan, ei loppu hevin häämötä. Suomessa vain aniharva lintu saa vuodessa enemmän kuin yhden jälkeläisen siivilleen tuskinpa juuri muut kuin kololinnut, eräät sorsalinnut, huippuvuosina kanalinnut. Itse olen asunut monella paikkakunnalla, ja kaikilla pihoillani on eriväristen kissojen paraati ollut päättymätön; samanvärinen kissa eri kerroilla on pikemminkin poikkeus kuin sääntö. vsk. Käytännössä lukumäärä tuntuu rajattomalta. Kun kissoja ei ole koskaan verolle pantu, ne eivät ole kirjoissa eivätkä kansissa. Se jos mikään on humaani toimi, kun hyvin tiedetään, että hukkumiskuolema on ihmisellekin helpoin, autuain kuolintapa. Yhä lohduttomammaksi kissaöngelma käy nyt kun eläinsuojeluviranomaiset ovat omaksuneet mielettömän kannan, alkaneet tulkita kissan lopettamisen hukuttamalla lainvastaiseksi. kuuluvat, pöllölle, kärpälle, lumikolle. Joka tapauksessa kerrallinen määrä on monta sataatuhatta. Mutta tämä on puhdasta utopiaa niin kuin kaikki yritykset pitää luonnon puolta silloin, kun ihmisten todella vahvat mielihalut ovat sitä vastaan. Heti kohta kuitenkin tajusin, että kissa oli vain vähän jäljessä, ei ollut vielä siirtynyt syysaikatauluun. Se voi hyvinkin olla lähes kymmenvuotias lintu, jolla on takanaan satoja läheltä piti -tilanteita varpushaukan, ampuhaukan tai maapedon kanssa, pian parikymmentä riskaabelia Itämeren ylitystä, tuhansia väistettyjä sähkölankoja ja autoja ja ehkä vasta yhtenä kesänä onnistunut pesintä ja kaksi syksyyn asti saateltua jälkeläistä. Tällä menetelmällähän se kesällä poimii vasta pesästä lähteneet ja pöljinä oksalla törröttävät tiaisenpojat, joihin se ei pienireikäisissä pöntöissä sitä ennen ole päässyt käsiksi . Keväthankien uusilta vitilumilta tiedän, että Hämeessä ei ole niin suurta sydänmaata, etteivät kissan jälkijonot olisi siellä tavallisimpia kuvioita. Ja suomalaista todellisuutta ja eläinlääkärien taksoja vähänkin tunteva käsittää, että eläinlääkärien nukutuspiikit eivät kissakatastrofia estä. 37. Ampuma-aseet ovat tässä maassa harvassa, Suomi ei ole Yhdysvallat. Lopulta se tilastollisella varmuudella huomaa kärpäsen tiellä parin kolmen metrin päässä väijymäpensaan edustalla. Mitä tästä todistuksesta on sanottava. Maan kissakannan suuruudesta ei liene laskelmia. Näinpä siellä omakodin pihassa senkin kumman, että kun omenapuuhun ainoan kerran ilmestyi kulkeva sinitiainen, oli saman tien yhtenä leimahduksena kissa korkealla puussa. Puheet yleisestä vahingollisuudesta ovat silkkaa pötyä. Eihän sillä ollut mitään mahdollisuuksia, tiainen lensi pois eikä edes säikähtänyt. Ainakin luonnonystäväksi ilmoittautuvan suusta kuultuna se viiltää korvia. Ja jos osalle niistä kuuluukin elämänsä jossakin vaiheessa joutua vedetyksi ravintoketjuun, niin kotimaisille pedoille ne SUOMEN LUONTO 4/94 53. Tosin yhdessä tärkeässä suhteessa käy hiukan vähemmän sääliksi peltotai metsämyyrä kuin pikkulintu kissan kynsissä. Kaksi sekuntia lisää kestää, ennen kuin kissa on lumoavalla notkeudellaan liukunut saaliineen toiseen tiheikköön, rhododendronin tai leimukukkien joukkoon, ja näyttämö on tyhjä. Jyrsijöiden lisääntyminen aikayksikössä on moninkertainen, joskus ehkä monikymmenkertainen lintuihin verrattuna. D Kirjoitussarjan edellisen osan tekstin yhdestä lauseesta oli jäänyt osa pois. Tällä haavaa ylellisyys-Suomen paisuvat kissalaumat vesittävät pahoin kaiken lintujen suojelun, lain rauhoitukset, suojelualueet, pesäpönttökampanjat. Ja Vanajanselän peninkulmaisten ulapoiden yli oiustavat samat käpälänjäljet kevätaamuina. Kesykissan lisääntymisen kaavahan on riistäytynyt täysin ulos luonnonjärjestyksestä: elinikä 20 vuotta, kaksi suurta pesyettä vuodessa, hedelmällinen jo alle vuoden vanhana, ei luontaisia vihollisia. tuuhean pensaan alle ja väijyy siellä rävähtämättä viisikin tuntia. Pikkujyrsijät ja päästäiset ovat Suomen luonnon peruseläimistöä, sen runsas ja tärkeä osa, jolla on yhtä vahva elämisen oikeus kuin millä hyvänsä muulla eläinryhmällä. Pakon sanelema torjuntakeino on ollut kautta aikojen kissanpentujen ja muidenkin ylijäämäkissojen hukuttaminen. Hän vei sen latoonsa puolenpäivän aikaan ja oli iltaan mennessä nitistänyt siitä seitsemän kappaletta; jatkotilastoa en muista. En tiedä mitä tästä tulee, toivottomalta tuntuu. Kun kissa onnistuu sieppaamaan peipon keväisessä metsänreunassa, uhri saattaa olla merkittävämpi olento kuin maallikko ikinä tulee ajatelleeksi . Lause kuuluu oikeassa muodossaan: Eläin, joka kriittisen osan vuotta elää ihmisen siivellä, sen talouden jätteistä ja osan vuotta pisteLee poskeensa pienempiään, poikasia tai munia, on torjuttava vahinkoeläin. Mitään tämäntapaistakaan yhtälöä ei luonnossa tunneta. . Linnuille on leimallista äärimmäisen niukka jälkikasvu ja vastaavasti pitkä ikä. Olin vähän aikaa sormi suussa: mistä tämä typeryys yhtäkkiä. Pälkäneläinen ystäväni, jonka keltavästäräkin ja peltosirkun pesistä kotipellon ojanvarsilla ei koskaan ainoakaan säilynyt, sydämistyi lopulta ja hankki kissaloukun. En jaksa laskea, kunka monessa vuodessa kissat peittäisivät maapallon pinnan, mutta ei siihen monta kymmentä vuotta menisi. En osaa sanoa, onko kissan salamanlyönnin kesto kymmenesvai sadasosa sekuntia, mutta epäonnistunutta iskua en ole nähnyt. Sieppo pyydystelee harvakseen kärpäsiä eri puolilla pihoja, milloin ilmasta, milloin maasta äkkiä sipaisten, pihamaalta tai pihatieltä. Kaikki ovat kuulleet sen kissan puolustuksen, että se sittenkin pyydystää enimmäkseen vahingollisia hiiriä ja myyriä. Ja että omistaja vastaisi oikeudessa, jos kissa tavattaisiin rauhoitetun eläimen surmasta. Vaikka otamme lukuun vain asutuilla seuduilla asuvat yksilöt, niin yksi sadasta tekee rakennuksessa tai puutarhassa sietämätöntä vahinkoa
vsk.. Jopa Kanadaan asti neuvostovaltaa 38 paenneille emigranteille, tai lähinnä heidän lapsilleen, tämä on hyvä syy palata Viroon penkomaan suvun papereita. Viron luonnonsäätiö ja Suomen luonnonsuojeluliitto yrittävät yhdessä kartoittaa Viron valtionmaita ollaan palauttamassa yksityisille. Virossa kaatuu metsää ja puukauppa käy kuumana. Metsäinventointi aloitettiin viime vuonna ja suojelusuunnitelma esitetään Viron ympäristöministeriölle ehkä jo ensi syksynä. nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, kun jalostettua tuotantoa on vielä vähän ja esimerkiksi maataloustuotteiden tulli vapaa tuonti Keski-Euroopasta on lamauttanut Viron oman maatalouden. Monenkirjaville yhteisyrityksille Viron lainsäädäntö antaa väljän liikkumatilan. Ne, jotka omisti vat maata ennen sotia, voivat alkuperäisten asiakirjojen perusteella lunastaa maansa takaisin. Villinä rehottaneelle metsäluonnolle tämä tietää kovia aikoja. Maansa ja metsänsä takaisin lunastaneella on suuri houkutus myydä puuta Viron arvokkaimmat metsäalueet ennen hakkuita. Baltiaan syntyneet tai sinne soluttautuneet, raaka-aineita hyödyntävät yritykset käyttävät tilannetta sumeilematta SUOME LUO TO 4/94 53
Vienti vetää täälläkin sahatukkien turvin. ry Puukauppiaiden ja tutkijoiden kilpajuoksu Inventointia tervaleppäkorvessa Lahemaalla, Suomenlahden etelärannalla. Tallinnan paivalehtien talousilmoitussivuilta saattoi syksyllä vaivatta poimia kymmeniä metsäkauppaan liittyviä ilmoituksia. 39. Pikkusahoja on syntynyt kuin sieniä sateella ja sahoilla tarvitaan järeää puuta. hyväkseen. vsk. Suomen Pikkukiljukotka on rakentanut pesänsä koivuun. veta nopeasti sahojen hankinta-alueilla. Arvokkaat vanhat metsät voivat huSUOMEN LUO TO 4/94 53. Kartoittajilla on kiire Viron luonnonsäätiö (ELF) aloitti syksyllä 1993 Viron metsien kartoituksen. 1 Karhun pirstoma kanto Kilingi-Nommessa Etelä-Virossa
EteläVirossa, lähestyttäessä Latvian rajaa, alkaa lehtipuita olla jo niin runsaasti , että ymmärtää olevansa vieraalla kasvillisuusvyöhykkeellä. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (I UCN) tietojen mukaan 199 11992 Virossa asusti 400 sutta, 800 karhua ja 1 000 ilvestä, kun meillä vastaavat luvut olivat 50150, 600 ja 500600. Metsitetyt pellot ovat nyt tiheitä 50-vuotiaita metsiä. Sudenjäljillä haikaroiden maassa Vaikka Suomi on seitsemän kertaa suurempi kuin Viro, suurpytoja 11 etelänaapurissamme moninkertaisesti . Vastaavan käsityksen saa, kun katsoo tiekarttaa Viron metsäisiltä alueilta: tiet risteilevät monin paikoin suorakulmaisena ruudukkona ku in laskuvihkossa. Neuvostovallan aikana Viron metsät saivat enimmäkseen rehottaa miten parhaiten taisivat, kun suurimperiumin puuhuolto hoidettiin taigalla. Havupuuvaltaiset metsät ovat Virossa kuitenkin yleisempiä kuin lehti metsät ja tavallisimmat puulajitkin ovat suomalaiselle tuttuja. Tavoitteena on löytää Viron eri metsätyyppejä edustavat arvokkaimmat alueet, jotka sitten esiteltäisiin Viron ympäristöministeriön suojeltaviksi. Niiden harventamisesta saadaan 40 runsaasti kuitupuuta, mikä ei sinänsä vähennä Viron luonnon monimuotoisuutta paljoakaan. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Suomalaisten hankkima kokemus vanhojen metsien kartoituksesta on ollut työn alkuvaiheessa pohj ana metsän rakenteen kuvauksissa. Tasaiseen maastoon on ollut helppo rakentaa suoria teitä. lnventoijat ovat löytäneet saksanhirven syönnöksen jäljet lehmusmetsästä lähellä Latvian rajaa. Baltia on yleispiirteiltään puuduttavaa tasankoa. Virolaiset ovat aina olleet kovia metsänkävijöitä ja ymmärtävät hyvin näitä karvaisia kumppaneitaan. Täällä humisee vielä myös laajoja kilpikaarnamänniköitä. Pohjoinen veljeskansalainen joutuu väkisin haukkomaan henkeään nojatessaan 25 metrin korkeuteen kurkottavaan rosokaarnaiseen tervaleppään: oliko se kesämökkipihan seitsenmetrinen komistus Suomessa tervaleppä. D Kirjoittaja opiskelee biologiaa Helsingin yliopistossa. Pellonlaidan tasapituisen kuusiseinän takaa voi paljastua täysin luonnontilainen tervaleppäkorpi . Hän osallistui Viron metsänkartoitukseen viime syksynä. Inventointi on kuitenkin kesken ja jatkuu kilpajuoksuna hupenevista alueista. Puolet Virosta on metsää luonnonsuojeluliiton organisoimana ja ympäristömini steriön avustuksella työhön 011 osallistunut virolaisia ja suomalaisia inventoijia. Puut pilviä hipovat Baltian kalkkipitoinen, sedimenttikivilajeista muodostunut maaperä tarjoaa metsänkasvulle tyystin toisenlaiset puitteet kuin Suomen karu moreeni . Silti mistään petohysteriasta ei etelänaapurissamme ole ollut puhettakaan. Lintumiehelle lehtimetsien runsaus tuo mukanaan monia meiltä puuttuvia tai harvinaisia lajeja: vihertikka ja valkoselkätikka pesivät harvakseltaan koko maassa; pähkinänakkeli ja viitatiainen ovat molemmat yleisiä. vsk.. Seuraavassa notkossa voi kohota järeä haavikko, jonka seassa siellä täällä kurkottaa komea vaahtera tai lehmus. Viron metsäala itseasiassa kasvoi, kun kolhooseille sopimattomat pellot metsitettiin. Jännittäv impiä lajeja ovat vanhojen kosteapohjaisten metsien jättiläishaavoi ssa ja tervalepissä pesivät mustahaikara ja pikkukiljukotka, molemmat levinneisyytensä pohjoisrajoilla Virossa. Siten lähes 50 prosenttia maan pinta-alasta on metsää. Tämä yksitoikkoisuus on kuitenkin harhaa. Valtaväyliltä sivuteille poiketessa tajuaa luonnon vaihtelevuuden. Kuluneen talven kovat pakkaset ovat mahdollistaneet hakkuut kosteapohjaisissa tulvametsissä, joihin ei aikaisemmin päässyt raskailla koneilla
Jotta metsä olisi ollut tähän tarkoitukseen sopivaa, siihen piti luoda saksalaista järjestystä. Rabastuvad metsad Soistuvat metsät. vsk. Saimme tiedon tästä metsästä Viron luonnonsäätiön toimistosta, mutta paikallisen metsäkunnan johtaja ei edes tiennyt siitä, eikä tiennyt mies läheisessä kylässäkään. Täytyy kiirehtiä, jottei näky katoaisi. Käännymme pähkinäpensassaleista itään, missä maasto nousee. Kaikki metsät ovat elintärkeitä, ja kuitenkin eniten minua koskettavat kaikkein uhanalaisimmat: lehtipuuval" taiset sekametsät. Tammi on Alkupuu. Ja kas, ihmisetkin ovat joskus nauttineet tämän satumaisen reservaatin rauhasta: löydämme pikkuisen talonpohjan metsäveljien piilopaikka neuvostovaltauksen vuosilta, sanoo Jaanus. Alkaa tulla ilta. Puolukkaja mustikkatyyppi. Minä ja kaksi muuta kartoittajaa suomalainen ja virolainen olemme puoli päivää ajelleet autolla pitkin pikkuteitä ja kulkeneet metsäpolkuja ja epäselviä sihtilinjoja. Kartoittaja/ta edellytetään luonnoninventointitai kartoituskokemusta, hyvää metsäluonnon tuntemusta ja nöyrää halua sekä opastaa virolaisia että oppia heiltä uutta. Jos olisi kesä, nukkuisin täällä, pienellä alkumetsän saarella, palasessa onnellisempaa maailmaa. Sen takaa pohjoisesta tuulee kolkosti . Salumetsad Lehtoja. On mentävä. Upottava suo loppuu. Määritämme suojeluja luonnontilaisuusarvon, jotka ovat molemmat huipputasoa. Kuivat tammenlehdet peittävät maan tiheänä mattona. Ehkä teen sen joskus. Paljaat puut ovat talven alla vetäytyneet kuoreensa, mutta niiden voiman tuntee miltei kosketuksena. Se mikä on ihmisiltä piilossa on myös suojassa. Millään muulla puulla ei ole sellaista jykevää, peikkomaista runkoa ja ryhmyisiä, kiertyneitä oksia. Pekka Paaer SUOMEN LUONTO 4/94 53. • Työ Viron metsissä jatkuu tänä keväänä ja kartoittajia tarvitaan myös Suomesta huhti-elokuuksi tai osaksi aikaa. Juolukkaja karhunsammaltyyppi. Virolaisilta talonpojilta veroa kiskoneet aateliset asuivat kartanoissa läänitystensä keskellä ja reippailivat välillä ulkona metsästämässä. Tämä metsiä halkova linjajärjestelmä on säilynyt Virossa aina nykyisen itsenäisyyden ajalle. Unohdan kylmän ja nälän . Kartoittajille järjestetään koulutusseminaari Virossa ja maksetaan päivärahat, matkat ja majoitus. Ehkä on hyvä niin. Tietyin välein numerointi alkaa alusta, minkä vuoksi jonkinlainen kartta on tarpeen. Tulemme harvaan kuusimetsään, jossa äkkiä huomaan yksinäisen tammen. Luonnontilaisista lehtimetsistä voi löytyä valtavia kääpiä. Suon jälkeen kalkkipitoinen alvarimaa tuntuu erityisen ystävälliseltä. Sen olemus kertoo suuresta, puuksi patoutuneesta voimasta. Tammimetsän taikapiirissä Suo on suuri ja surumielinen. Angervo-, korteja saratyyppi. Tammi on suvaitsevainen: sen joukossa kasvaa haapoja, vaahteroita, lehmuksia, koivuja, pari kuusta, katajia, leppiä... Nehän ovat alun perin kasvaneet parhailla mailla ja joutuneet pellonraivauksen uhreiksi jo rautakaudella. Nönimemetsad Karuja tai kuivia mäntykankaita hiekkamailla. Palumetsad Kuivahkoja kankaita. Se on kuin enne. Kohtisuoraan leikkaavat linjat erottavat väliinsä suorakulmion muotoisia, keskimäärin 40 hehtaarin suuruisia metsäalueita, kvartaaleita. Pensaiden takaa alkaa kohota suurten hiljaisten tammien runkoja. Tavallisesti männiköitä, alikasvoksenakatajaa. Kartoittajia kokoaa projektin koordinaattori Erwin Woitsch, puhelin (90) 692 4296, arkipäivisin klo 9-17. Olemme eksyneet pahan kerran, tutkineet uudestaan ja uudestaan käsittämättömiä karttojamme, joiden piti johdattaa meidät monisatavuotiseen tammimetsään suuren suon laidalle. (Mitä olemmekaan tekemässä kartoittamassa viimeisiä salaisuuksia?) Lyhyt päivä on melkein mennyt, mutta en haluaisi luopua tästä kohteesta. On kylmä myöhäissyksyn päivä; niin kylmä että suo on paikoin jäässä ja varpaat palelevat kumisaappaissa. Laanemetsad Tuoreita tai lehtomaisia kankaita. On helppo kävellä, ilmakin tuntuu täällä lämpimämmältä. Tikatkin viihtyvät, niiden ateriointija huvittelujälkiä näkyy varsinkin puolilahoissa koivupökkelöissä. Vuohenputkija alvejuurityyppi. Sammal on nyt kadonnut; paljaita kiviä ilmaantuu näkyviin. Ohuen pintamaan alla on kalkkikivikerros. Käenkaalija sinivuokkotyyppi. Lattakääpä. Saksalaista järjestystä Viron metsätaloushistoria juontaa juurensa satojen vuosien taakse aikaan, jolloin Baltiaa hallitsivat saksalaiset ritarit ja paronit. Ja erityisesti lehtimetsät, jalopuumetsät, joita tuskin enää löytää luonnontilaisina. Virolaisen metsänluokittelun perustana on kasvupaikkatyyppi (metsakasvukohatiiiip ), kun Suomessa puhutaan metsätyypeistä. Toivo herää. Näitä linjoja pitkin saattoi ratsastaa tai tähystää pitkälle, kun maasto muuten oli tasaista. Mutta kun tammien juhlallinen p11n sulkeutuu ympärilleni, pysähdyn. Sitten pähkinää on kokonainen metsä. Nyt se on varmaa: olemme kauan etsityllä suosaarellamme, unohdetussa tammikossa. Jatkamme pitkin pusikkoista sihtilinjaa. Haluatko metsänkartoittajaksi Viroon. Jokainen kvartaali on numeroitu ja metsässä suunnistaminen onnistuu parhaiten linjaristeysten merkkipaalujen numeroita lukien. Anneli Jussila 41. Mutta nyt täytyy astua takaisin taikapiirin rajan yli, takaisin ihmisten kovaan maailmaan, surun maisemiin. Teemme muistiinpanoja; kirjaamme ylös puulajit, metsän eri sukupolvet, metsätyypin, jotain maaperäkasvillisuudestakin ikivihreiden lehtien ja talventörröttäjien perusteella. K vartaaleiden sisään jää vaihtelevankokoisia metsäkuvioita, jotka voivat olla eri ikäisiä ja poiketa puulajikoostumukseltaan. Pääsääntöisesti numerot kasvavat pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Tärkeimmät mineraalimaan tyyppiryhmät on Virossa jaoteltu seuraavasti: Loometsad Ns. Suon takana syttyvät auringonlaskun värit. alvarimetsiä. Suosaari jatkuu odottamattoman laajana, parinkymmenen hehtaarin kokoisena; kauempana suuret haavat lisääntyvät ja metsä muuttuu yhä rehevämmäksi, yhä kääpäisemmäksi ja jäkäläisemmäksi. Siellä täällä näkyy merkkejä aktiivisemmasta elämästä: lehtimattoa on pengottu, kauriit ja villisiat ovat löytäneet täältä herkkuja, pähkinöitä, tammenterhoja ja mullassa risteileviä pulleita vaaleita juuria. Yksinkin tammi on vaikuttava, mutta täällä missä tammet kasvavat metsänä, vallitsee merkillinen lataus, voimakenttä. Metsiin, jotka eivät rajautuneet luonnonmukaisesti esimerkiksi soihin tai rantoihin, hakattiin luotisuoria, muutaman metrin levyisiä linjoja. Jäkäläja kanervatyyppi. Soovikumetsad Lehtija sekametsiä karbonaattipitoisen veden vaivaamilla mailla
Yhteiskunnan metsätaloudelle asettamat tavoitteet ymmärrettiin kärjistetysti sanoen niin, että puuntuotannon kestävyys ja edistyvyys tulee taata, maksoi mitä maksoi. Jos metsäväki sitoutuu vilpittömästi uuteen ympäristöohjelmaan, myös luontoväeltä on vaadittava rehellisyyttä ja kohtuutta. Tähän astihan metsäala ei juuri ole vaivautunut yhteiskunnan ja kansantalouden kehityksestä lähtevään argumentointiin vaan on lähinnä syyttänyt valtiovaltaa ymmärtämättömyydestä metsäasioita kohtaan ja piehtaroinut itsesäälissä valittaessaan metsätalouden alasajosta. On oltu puolustuskannalla ja taisteltu ympäristöja muiden viheraatteiden hyökkäyksiä vastaan. Uusille metsien käytön periaatteille on nyt sekä ajallinen että yhteiskunnallinen tilaus, joka on otettava vastaan. Yhteiskunnall inen kehitys alkoikin 1980-luvulla loitontua niistä tavoitteista ja arvoista, joihin metsätalous oli perinnäisesti tukeutunut. Useat metsäteollisuusyritykset ovat aikaisempaan verrattuna jopa radikaalisti muuttaneet toimintaansa metsissä. Metsätaloudessa on toki näkynyt myös merkkejä muutoksesta. vsk.. Ensimmäisen energiakriisin seurauksena jatkuvan taloudellisen kasvun mielekkyyttä ru vettiin kyseenalaistamaan . Uudistukset eivät kuitenkaan ole vielä kovin paljon näkyneet käytännön työssä. Tulevaisuutta ajatellen voi jopa olla niin, että vuoropuhelun käynnistyminen tähänastisen toistensa ohi huutamisen sijaan on tärkeämpi asia kuin mitkään ohjelmat. Voi jopa sanoa, että kaikki viime sotien jälkeiset devalvaatiot on pantu toimeen erityisesti metsäsektorin etua ajatellen. Metsätalous sen sijaan on sinnitellyt tiukasti kiinni puuntuotannon Iisäämisideologiassaan. Osin se on jopa kääntänyt ympäristöasiat edukseen, kuten esimerkiksi ottaessaan kloorittoman sellun myyntivaltikseen. Yhteiskunnalli sen nosteen mukana osalle metsäväkeä kehittyi eräänlainen ammatillinen hybris, tunne ehdottomasta auktoriteetista kaikissa metsää koskevissa asioissa. Nyt tätä puuntuotantoa ylikorostavaa toimintamallia on helppo arvostella. Muutos saadaan aikaan vain käytännön toimilla, ei ohjelmilla ja julistuksilla. pakon edessä peräytymään. Voi jopa epäillä, takasivatko kaikki käytetyt tehometsätalouden menetelmät edes puuntuotannon kestävyyden. Nyt tuntuu tapahtuneen selvä liikahdus eteenpäin. Risto Seppälä Muutoksen tuulia metsissämme Å ina 1980-luvulle asti yhteiskunnallinen noste kannatti Suomen metsäsektoria, jolla oli erityisasema valtakunnan päätöksenteossa. Mutta kyse on myös metsäalan omasta edusta, sen tulevaisuudesta osana moniarvoista yhteiskuntaa. Samanaikaisesti Suomen talouden metsäpainotteista rakennetta haluttiin monipuol istaa. Metsäammattikunta onkin usein vastustanut myönnytyksiä, koska on pelännyt, ettei vaatimuksille tule loppua. Toimintamalli syntyi kuitenkin oman aikansa tarpeisiin, ja metsäammattikunta on aivan varmasti tehnyt työtään vakavasti ja hyvässä uskossa toimintansa kaikinpuoliseen oikeutukseen. Vaikka ohjelmassa on monien mielestä vielä parantami sen varaa, se muuttaisi toteutuessaan olennaisesti metsäpolitiikkamme linjan puuntuotannon kestävyydestä kohti koko metsäluonnon kestävyyttä. Metsäammattikunnan täytyy tunnustaa, ettei sillä itsellään ole kaikkea sitä pätevyyttä, jota uuden ohjelman toteuttaminen edellyttää. Metsäsektorin ympäristökiistat ovatkin siirtyneet tehtaista metsiin. Yhteisesti sovittuja tavoitteita ei saa käyttää ponnistuslautana uusille vyörytyksille. Silloin me kaikki olemme häviäjiä, niiden joukossa myös monimuotoinen luonto. Jossain määrin tästä onkin kyse. Yksittäisiä torjuntavoittoja on saavutettu, mutta useimmiten on jouduttu 42 Risto Seppälä työskentelee Metsäntutkimuslaitoksessa metsien käytön tutkimusosaston tutkimusjohtajana. Uuden ajan airueena on maaliskuun puolivälissä valmistunut metsätalouden ympäristöohjelma. Jos näin tapahtuu, nyt saavutettu luottamus ja keskusteluyhteys menetetään ja pian ollaan taas lähtöruudussa. Luontoväkeä on usein syytetty siitä, ettei sille koskaan mikään ole tarpeeksi. Suuri osa metsäväkeä havaitsi huonosti tapahtuneen muutoksen, tai jos havaitsi, ei halunnut sitä hyväksyä. Myös sekä Metsähallitus että yksityismetsätalouden organisaatiot ovat soveltamassa uudi stettuj a metsien käsittelyohjeita. Tämä erityisasema tuli esiin mm. Voimavaroja tulee käyttää myös luonnonsuojelun ja ympäri stönhoidon asiantuntemuksen rekrytointiin perinnäisen metsäammattikunnan ulkopuolelta. Vaikka ohjelma ei täysin toteutuisikaan, on jo sen synnyttänyt prosessi ollut hyödyllinen osoittaessaan, että avoin ja rehellinen keskustelu metsäammattilaisten ja ympäristöväen kesken on mahdollista. Vihdoinkin näyttää myös siltä, että metsäala on pitkän puolustustaisteluvaiheen jälkeen ottamassa itselleen takaisin aloitteellisuutta metsäasioiden hoidossa. S uomen metsäteollisuus, joka to1m11 avoimessa taloudessa, on markkinoiden paineessa jo vuosien ajan antanut myöten uusille aatteille ja arvoille. SUOMEN LUONTO 4/94 53. devalvaatioiden yhteydessä. Metsäalan ympäristöohjelman toteuttamisvastuun luovuttaminen metsäalan nykyisille organisaatioille ei saa johtaa siihen, että rakennetaan vain vihreä savuverho, jonka takana vanha meno jatkuu entisellään. Tässä piilee myös vaara, että palataan vanhoihin asemiin: ympäri stöpoliittisessa ohjelmassa nimittäin esitetään, että sitä toteuttaisivat nykyiset metsäalan organisaatiot. Uskottiin, että ammattikunta itse tietää, mikä on hyväksi metsälle ja metsäluonnolle. Vihreät arvot putkahtivat esiin , ja ihmisten ympäristötietoisuus alkoi vahvistua. Sinänsä tässä ei ole mitään tuomittavaa; itse asiassa voi jopa onnitella ohjelman tekijöitä siitä, että he ovat löytäneet kunnon perusteet nykyisill ä ja jopa lisätyillä voimavaroilla toimivien metsäorganisaatioiden olemassaololle. M onien mielestä metsätalouden ympäristöohjelma merkitsee sitä, että metsäala antaa periksi luonnonsuojelijoille. Aloite metsäasioissa ja metsäkeskustelussa on vähitellen luisunut pois metsäväen käsistä ja siirtynyt osin jopa ulkomaille
10 000 hakusanaa, kansainväliset mittayksiköt, alkuaineiden luettelo, eläinja kasvisystematiikka sekä englanti-suomi-sanaluettelo. 170,KESTOSUOSIKIT UUSITTUINA Björn Gidsfam • 1/Ha Sfen • B erfi/ W ah/;n POHJOLAN LINTUKIRJA 435 lintua, 334värikuvaa Jo seitsemäs painos korkeatasoisesta, erityisesti maastokäyttöön suunnitellusta lintukäsikirjasta. painos. Ovh. Suomen oloihin sovellettu tasokas käsikirja edustaa alansa huippua. 7. 155,La uri K o/i RETKEILIJÄN KALAOPAS Kaikki Suomen kalat, sammakkoeläimet ja matelijat esittelevä käsikirja. Ovh. 340,/:Ja uno Tirri • Juh ani D elfonen • /:Jis fo Lemme f9in en • S eppo Dihakas ki • D e ffer D orf in BIOLOGIAN SANAKIRJA Alan ensimmäinen suomenkielinen sanakirja. Ovh. nimistöstä, levinneisyydestä, lainsäädännöstä ja ekologisesta tutkimuksesta. LUONTOKIRJA JOKA LÄHTÖÖN OTAVA • 8 9 TASOKKAAT UUTUUDET M arjorie B /ame9 • C hrislopher Gre9Wdson OTAVAN KASVITIETO Tutkittua tietoa, kaunista katseltavaa: yli 2400 Euroopan kasvilajia sanoin ja kuvin. 145,K R JA K A U P A S T A. Mukana mm. painos. Ovh. 6. viisi uutta kalalajia, uusimmat rauhoitusmääräykset ja kalojen alamitat. Tuoretta tietoa mm. 134,La uri Siivonen • S eppo Sulkava POHJOLAN NISÄKKÄÄT Suomen, Skandinavian ja Baltian nisäkkäät esittelevä helppokäyttöinen määritysopas. Ovh. 350,Michael Chin er9 EUROOPAN HYÖNTEISOPAS Yli 2000 lajia värikuvina Tätä on kaivattu! Suomen oloihin toimitettu perusteellinen Länsi-Euroopan hyönteisten esittely. Ovh
Victorian putousten matkailukäyttöä hukuttamalla osan putousten alapuolella kuohuvasta koskijaksosta, joka on suosittu koskenlaskupaikka. Luonnonsuojelijat myöntävät sähkön tarpeen, mutta kiistävät uuden voimalan tarpeellisuuden. Nyt Kariban tekoaltaan yläpuolelle suunnitellaan kolmatta patoallasta Batokan rotkoon. Patoallas pilaisi hienon rotkomaiseman ja muuttaisi haitallisesti joen ekosysteemiä. Norsulle kärsän halvaantuminen on murhenäytelmä. Kolme pahiten vammautunuttta norsua on ammuttu tutkimustarkoituksiin, ja myös maaperäja kasvillisuusnäytteitä on otettu. Ne ovat voineet saada raskasmetalleja esimerkiksi rantakasvillisuuden välityksellä, sillä norsu ahmii päivässä kasvillisuutta jopa 150 kiloa. Viime kuukausina Kariban tekojärvellä Zimbabwessa on yllättäen kymmenkunnan norsun kärsä alkanut halvaantua. " Batokan voimalaa ei tarvita. Vedenpinnan alhaisuuden takia Kariban rannoille on viime vuosina syntynyt laajoja niittyjä, joilla norsut mieluusti laiduntavat. Raskasmetallit, etenkin elohopea, ovat olleet tekoaltaiden ongelmana eri puolilla maailmaa. Seudulla on vajaakäytössä oleva hiilivoimala ja lisäksi voimme ostaa sähköä EteläAfrikasta. Kärsä on sen tärkein työväline, jolla se kerää ravintonsa ja juomavetensä sekä vetää vainua ympäristöstään. Lisäksi patohanke on erittäin kallis. Arabit käyttivät sitä kauppatienään ensimmäisellä vuosituhannella, eikä noin kolmen tuhannen kilometrin pituinen vesisuoni ole menettänyt merkitystään myöhemminkään . Patoa rakensi JO 000 ihmistä. vsk.. Suurin ongelma eteläisen Afrikan energiahuollossa on heidän mukaansa yhteisen energiansiirtoverkon puute. Lähikuukausina saataneen lisää selvyyttä traagiseen epidemiaan. Yli 5 000 neliökilometrin kokoinen Kariban tekoallas Zimbabwen ja Sambian rajalla rakennettiin 1950-luvun lopulla ja suunnilleen saman kokoinen Cabora Bassan allas Mosambikissa 1970-luvulla. Zimbabwelaiset luonnonsuojelijat vastustavat hanketta. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 4/94 53. Sen luominen auttaisi käyttämään järkevästi olemassaolevia energiavaroja ja hyödyttäisi yhtä lailla köyhiä ja rikkaita maita. Angolan ylängöiltä Sambian, Zimbabwen ja Mosambikin läpi Intian valtamereen virtaava Sambesi on säilynyt varsin luonnontilaisena lukuun ottamatta kahta suurta tekoallasta sen keskijuoksulla. Lisäk~i allas liettyy nopeasti valuma-alueen voimakkaan eroosion ja jokipenkkaviljelyn takia. Luonnonsuojelijat vetoavat myös lukui siin Kariban tekoaltaan haittoihin. Tarvitsemme ennen kaikkea yhteisen energianhuoltosuunnitelman naapurimme Sambian kanssa", sanoo Environment 2000 -järjestön tiedotussihteeri Emmannuel Koro. Tutkimukset ovat vielä kesken, mutta yhdeksi syyksi halvaantumiseen on epäilty raskasmetalleja. Halvaantumisen edetessä norsu kuolee nälkään ja janoon. Se heikentäisi myös 44 ,, Kariban 128 metriä korkea ja 61 7 metriä leveä pato valmistui 1959. Jos allas rakennetaan, se ulottuisi miltei Victorian putouksille asti . ULKOMAILTA Sambesin uusi patohanke herättää vastustusta • Eteläisen Afrikan mahtijoki Sambesi tunnettiin maanosan ulkopuolellakin jo tuhansia vuosia sitten. Allas toi mukanaan bilhartsian ja levitti malariaa entistä laajemmalle. Sambesia pitkin David Livingstonekin saapui Yictorian putouksille. Sähköäkin voimala on pystynyt jauhamaan huomattavasti laskettua vähemmän, sillä altaan pinta on kymmenen viime vuoden aikana ollut poikkeuksellisen alhaalla ankaran kuivuuden vuoksi, paMiksi kärsä halvaantuu
Koska lajista oli niukasti museonäytteitä ja koska se oli joka tapauksessa tuomittu häviämään sukupuuttoon, retkikunta ampui niistä seitsemän. Tunnetuin merinorsun lisääntymi sranta on Ano Nuevo vajaan sadan kilometrin päässä San Franciscosta etelään. Syy voi olla raskasmetalleissa. Surmaamisen päätyttyä kanta toipui hitaasti, ja 1880-luvulla metsästys aloitettiin jälleen. Juha Valste 45. vsk. Joskus hai onnistuu iskemään kiinni vahvaan rasvakerrokseen, mutta hylje pääsee silti pakoon. Patoaltaan tieltä ajettiin evakkoon kansainvälisten vastalauseiden säestämänä 50 000 batonga-alkuasukasta ja itse padon rakennusvaiheessa kuoli lähes sata ihmistä. Näin Viron ainoa kansallispuisto Lahemaa sai arvoistaan seuraa. Nousevan veden saartamista saarekkeista pelastettiin riistanvartija Rupert Fothergillin johdolla 5 000 eläintä sarvikuonoja, antilooppeja, käärmeitä, kilpikonnia, leijonia, leopardeja ja lukuisia muita eläimiä. Monilla merinorsuilla on puolikaaren muotoisia valtavia arpia muistona valkohaiden epäonnistuneista hyökkäyksistä. Tiukan suojelun ansiosta merinorsut ovat lisääntyneet tasaisesti 1900-luvun ajan. Myös tuhansittain eläimiä hukkui altaaseen. Suojellun niemen kärjessä olevalle hiekkarannalle kerääntyy joulukuusta alkaen muutama tuhat merinorsua. Laji rauhoitettiin Meksikossa ja sitten myös Yhdysvalloissa, kun merinorsut levisivät Kalifornian etelärannimaan länsiosaan. Niitäkään ei enää metsästetä, ja kanta kasvaa. Uuden kansallispui ston pinta-ala on yli 100 km2. Puisto perustettiin entiselle Karulan maisemansuojelualueelle. Tappajahaina tunnettu valkohai on oppinut partioimaan lisääntymisrantojen edustalla. Teet Koit)arv, Association of Baltic National Parks nettu, koska siellä ihmiset pääsevät katsomaan merinorsuja läheltä. Nämä retket ovat niin suosittuja, että esimerkiksi helmikuun kävelyille pitää paikka varata jopa kuukausia etukäteen. Townsendin johtama retkikunta oli etsimässä turkishylkeitä mutta törmäsikin yllätyksekseen kahdeksaan merinorsuun. Tapettava loppui kuitenkin muutamassa vuodessa. Lopulta merinorsuja oli niin vähän, ettei niitä kannattanut tappaa. Karulan kansallispuisto sijaitsee Valgan ja Vörun maakuntien rajalla Etelä-Virossa. Eläimistä ei tiedetä olevan haittaa ihmiselle. Ano Nuevosta on tullut tuosuojelualue (2,4 km2), jotka nyt on yhdistetty kansallispuistoksi rauhoittamalla myös niiden väliset maakaistat. kon edustan saarille. ULKOMAILTA Eivät sittenkään viimeiset Vuosisata sitten, toukokuussa 1892, Meksikon rannikon edustalla Tyynessämeressä lepäävän Guadalupen saaren rauhan rikkoi seitsemän kiväärinlaukausta. Vilsandin saaristokansallispuisto perustettiin SaarenSUOMEN LUO TO 4/94 53. Altaan täyttövaiheessa sai kuuluisuutta operaatio Noah. himillaan jopa toistakymmentä metriä normaalitasosta. Täysikasvuiset urokset taistelevat verisesti keskenään naaraista. Vilsandi on Itämeren hienoimpia ja tärkeimpiä merilinnuston suojelualueita. Merinorsulla on kokonsa ansiosta vain vähän vihollisia. Jorma Laurila Jorma Lauri la Urosnorsun kärsä on alkanut halvaantua, ja se käyttää syödessään jalkaansa apuna. Seutu on kukkulamaastoa, "Viron Sveitsiä". Antarktista ympäröivillä merillä eläviä, pohjanmerinorsua suurempia etelänmerinorsuja on nykyisin ainakin 650 000 yksilöä. Puiston pinta-ala on melkein 13 krn2. Samalla ne ovat laajentaneet levinneisyysaluettaan: lisääntymisrantoja on nykyisin jo Point Reyesissä saakka San Franciscon pohjoispuolella. Miekkavalaat, jotka nielevät saaliinsa kokonaisina, käyvät joskus nuorten yksilöiden kimppuun. Siihen kuuluu jo 19 10 rauhoitettu luonnonsuojelualue sekä tähän liitetty Harilaidin suojelualue. Merinorsujen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä turvatulta ja niiden määrä kasvaa edelleen. Yhdysvaltain sisäasiainministeriön retkikunta oli löytänyt maailman viimeiset pohjanmerinorsut. Soomaan kansallispuisto sijaitsee Pärnun ja Viljandin maakuntien rajalla. Tieteen nimissä tapetut pohjanmerinorsut eivät kuitenkaan olleet viimeiset, kuten Townsend luuli. Altaan inhimillinenkin hinta oli kova. "Tutkijoilta" säästyi yksi aikuinen ja ilmeisesti parikymmentä merellä ollutta nuorta merinorsua. Ryhmässä on tavallisesti 1015 ihmistä, ja osallistujat pääsevät katsomaan valtavia merinorsuja alle kymmenen metrin päästä. Nyt maassa on lisäksi puisto jokaisella sen neljästä maisematyypistä. Oppaiden johtamat matkailij aryhmät kävelevät vajaan kolmen kilometrin matkan merinorsujen lisääntymisrannalle. Vahvimmat yksilöt perustavat jopa muutaman kymmenen naaraan suuruisia haaremeita. Uusi kanta sai alkunsa näistä yksilöistä, ja Guadalupella oli 1911 jo 125 merinorsua. Alueella oli ennen neljä erillistä soidensuojelualuetta (yhteensä yli 240 km2) ja yksi lehtojenSuojelun pelastama Eturäpylän heiluttelu viilentää kuumalla hiekkarannalla. Uusia kansallispuistoja Viroon Viron hallitus päätti perustaa 1993 lopussa kolme uutta kansallispuistoa. C. Viime vuosisadan puolivälissä jopa 2,5 tonnia painavat jättihylkeet oli keitetty lamppuöljyksi ja sukupuuton partaalle. H. Merinorsujeri määräksi arvioitiin 1990-luvun alussa noin 120 000 yksilöä. Monet luulivat lajin hävinneen jo sukupuuttoon
"Lehtien välistä löytävät suojapaikan monet pikkukalat ja selkärangattomat, mm. Tämä karibialaisen keittiön erikoisherkku tarjoaa joillekin kalastaji lle ympärivuotisen toimeentulon. Viime hetkellä soveltavat tutkijat ovat kiinnostuneet tästä eläimestä. Se voi viikossa ahmia tonnin verran kasveja, leviä ja meriruohoja ja estää siten vaikka vesiväyliä ja putkien suita tukkeutumasta", pohdiskelee Alsopp. vsk.. Jos näin käy, pohja-aineksen sitojia todella tarvitaan. Lamantiini on Karibianmeren ainoa varsinainen kasvinsyöjänisäkäs. "Lamantiinin alkuperä ulottuu aina 50 miljoonan vuoden taakse. "Pohjassa suikertavat pitkät juuristot vangitsevat väleihinsä hiekkaa ja estävät pohja-ainesta karkaamasta aaltojen mukana pois", kertoo tohtori Ed Towle Island Resource Foundationista. Thalassian juurakoita on siirretty puhdasvetisiltä alueilta ja kiinnitetty metallikoukuilla pohjaan uuden kasvuston aluksi. Amerikkalaisten keksittyä siipikotilon lihan kotiloiden kysyntä ylittää saaliin. Tämä meri lehmän eli dugongin sukulainen on hyljemäinen, suurimmillaan liki neljämetrinen eläin. "Ruohostojen alkuperäiset asukkaat ja laiduntajat, merikilpikonnat ja sireenieläimiin kuuluvat lamantiinit, ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet uhkaavasti", kertoo Herbert Alsopp, kanadalainen meribiologian konsultti, joka on keskittynyt lamantiinitutkimukseen. Lajit on nimetty entisten päälaiduntajien mukaan. Pohjahiekka on niityllä metrin verran viereisen paljaan ja vedenliikkeen rypyttämän hiekkapohjan yläpuolella. Hänen johtamansa säätiö on keskittynyt Karibianmeren luonnonvarojen suojeluun. Syötävä jättiläissiipikotilo (Strombus gigas) elää poikasvaiheensa niityillä. Eläimiä tavataan vain kaikkein vaikeapääsyisimmillä saarilla, missä vesiliikenne tai ihmiset eivät niitä häiritse. Trooppisten merenalaisten niittyjen ruoho on kuitenkin merikilpikonnaheinää (Thalassia testudinum) tai lamantiiniheinää (Cymodocea manatorium). Lamantiinien epäonneksi niiden liha on ihmisestä makoisaa, joten ne on ammuttu loppuun lähes koko Karibianmeren alueelta. Liiallinen metsästys, munien keruu ja lisääntymisrantojen joutuminen matkailukäyttöön ovat koitumassa merikilpikonnien kohtaloksi. Niiden kantoja pyritään elvyttämään valistuskampanjoilla, pyyntirajoituksilla ja rantojen rauhoituksilla. Aaltojen mukana keinuvat lehdet muistuttavat hieman suomalaista meriajokasta. KIIKARIT: Tasku 8 x 21 245 mk Tasku 10 x 25 295 mk Focus 8 x 30 305 mk Focus 10 x 50 335 mk Zoom 8x20x50 490 mk Zoom 10x30x50 520 mk Diat: Kodak Fuji Agfa Huippuedullisesti ! Tilaa hinnasto heti! FOTO 'J{erlel,t Tuomiokirkonkatu 17, Tampere Puh. Iiris Kalliola· Matti Nummelin SUOMEN LUONTO 4/94 53. Meriruohoniittyjen merkitys kasvaa tulevaisuudessa aaltoeroosion torjunnassa. Siipikotilon kuori on Karibialla matkamuistokauppojen korea vakioartikkeli, ja suuresta kotilosta saadaan myös liki kilo lihaa. Kuluu kuitenkin noin kymmenen vuotta ennen kuin paikalla on uusi uposniitty", kertoo professori Bacon. Monin paikoin siipikotiloiden keruu on muuttunut ryöstöpyynniksi ja ne ovat vähentyneet jyrkästi. 931-2123 205 Fax 931-2123 263 Suuret merikilpikonnat ovat uposniittyjen laiduntajia. Kilpikonnat ovat vähentyneet rajusti turismin vallattua rannat. syötävät merisiilit. Meribiologian professori Peter Bacon Länsi-Intian yliopistosta ei ole huolissaan uposniittyjen tulevaisuudesta: "Ruoppausten tai likaantumisen takia menetettyjä niittyjä voidaan perustaa uudelleen. Pitkänsuikeiden lehtien lomassa vilahtelee pikkukalaparvia, jossain sojottavat merisiilin piikit varoittaen. Monille koralliriutan eläimille niitty on riuttaa turvallisempi lastentarha. Ihmisen aikaansaaman maapallon lämpenemisen ennustetaan lisäävän hurrikaaneja ja trooppisia myrskyjä. Ruohomatot ovat kuin korokkeilla. ULKOMAILTA Meren karjan laitumilla Uposruohot peittävät huojuvana vihreänä mattona matalaa hiekkapohjaa rannan ja koralliriutan välimaastossa. Meriruohojen lehdet puolestaan tarjoavat kasvualustan ja ravintoa päällysvieraille", jatkaa tohtori Towle
Esimerkiksi Costa Rican banaanintuotanto on kolminkertaistunut 50 vuodessa, vaikka banaanin viljelyala on supistunut. Alice Karlsson 47. Etelä-Amerikassa valtavasti neitseellistä sademetsää. Banaanin kotitanhuvilta Kaakkois-Aasiasta niitä tuotiin vain noin 500 kiloa. Tuottoisien lajikkeiden lisäksi banaanille on koittanut paremmat olot mm. hyvien jäähdytyslaivojen ansiosta. Viljelykustannukset ovat siellä selvästi suuremmat kuin niissä maissa, jossa banaani luonnostaan viihtyy." Banaanilajikkeet ovat vuosien kuluessa muuttuneet ja samalla hehtaarisadot ovat parantuneet. "Sitä paitsi, eihän trooppisen banaanin tuottaminen edes sovi Kanarialle. Käytetyt sienimyrkyt ovat hänen mukaansa hyvin hallittuja; ne ajoitetaan ja mitoitetaan oikein, joten sallitut pitoisuudet ylittyvät erittäi n harvoin. Sieltä meidänkin banaanimme tulevat. '<Vi><-.,. Valuuttatuloja tuottavat viljelmät haukkaavat ison osan hedelmällisestä maa-alasta, joka tarvittaisiin kipeästi ravintokasvien kasvattamiseen. vsk. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Eteläja Väli-Amerikassa. Banaani on jättiläisruoho, jonka puumainen varsi rakentuu yhteenpainuneista lehtitupista. Nykyisin yhtiöillä on yhä enemmän sopimusvi ljelijöi tä. Ne ostavat banaaninsa edustusyrityksiltä, jotka puolestaan asioivat tuottajamaiden myyntiyritysten kanssa. Myrkkyjen pitoisuudet ovat kuitenkin hyvin pieniä, eikä niitä voi pitää terveydelle ongelmallisina. Rungon kärkeen avautuvasta kukinnosta sojottavat emikukat kehittyvät ns. Hedelmäbanaanin lisäksi kaikkialla tropiikissa viljellään tärkkelyspitoisia jauhobanaaneja, joita keitetään ja paistetaan ja niistä pannaan olutta. Suomalaiset kaupan keskusliikkeet eivät asioi viljelijöiden kanssa. Banaanit matkustavat kaksi viikkoa vi ljelymaista Eurooppaan erikoislaivoi lla, joissa hedelmien lämpötila pidetään 13-14 asteessa. ~g'•~-~.-~ 1 . osallistuneen United Fruit -nimisenä 1954 Guatemalan vallankaappaukSUOMEN LUONTO 4/94 53. Petteri Anttila Chiquita Nordicista kertoo käyneensä lähes kaikilla United Brandsin plantaaseilla Etelä-Amerikassa. Anttilan mukaan viljelyn supistuminen on kurjistanut entisestään maatyöläisten oloja mm. Banaanit suojataan lähtömaassa tyvimätää vastaan imatsaliililla, tiabendatsolilla tai karbendatsiimilla, jotka saattavat ai heuttaa yliherkkyysreaktioita. Joskus löytyy lisäksi vähäisiä merkkejä hyönteistuhoja vastaan käytetyistä aineista. Sitä paitsi banaanityöläisten asemaa on täytynyt korjata kaiken aikaa kuluttajien vaatimuksesta. , ' ,. Parantuneista työskentelyoloista huolimatta ns. banaaneiksi, mutta hedekukat kuihtuvat nopeasti. Isot firmat alkavat maanomistajina köyhissä maissa jo olla historiaa. Tullilaboratorion mukaan näitä aineita löytyy banaaneista melkein aina. NAUTINTOJA MAAILMALTA Banaani on ruohometsän hedelmä Banaanin suku Musa on alunperin kaakkoisaasialainen ja siihen kuuluu 30-40 lajia. Banaani on jättiläisruoho ja sen herkulliset hedelmät ovat kaloripitoisia. Banaanien riesana ovat lu' , ' fi /~ ., .. seen, joka johti maareformin peruuntumiseen ja intiaanien verilöylyyn. On myös väitetty, että banaanikasvien tieltä on raivattu mm. Kaakkoisaasiasta banaani kulkeutui ensin Afrikkaan ja löytöretkien aikana se seilasi Amerikkaan. Viljellyt banaanit ovat luonnonlajeista risteytettyjä lajikkeita, joita lisätään juuri vesojen avulla. Suomalaiset kauppiaat haluavat tietää, minkälaisissa oloissa heidän ostamansa banaanit viljellään. Kansainvälistä banaanikauppaa hallitsevat amerikkalaiset United Brands, Standard Fruit ja Del Monte, jotka ovat suuria maanomistajia ja vaikuttavat voimakkaasti myös banaanintuottajamaiden yhteiskunnallisiin oloihin. Esimerkiksi Dole-banaanit on ostettava Kööpenhaminasta. Banaaneja lastataan laivoista Göteborgissa ja Hampurissa, ja ne ovat silloin vielä aivan vihreitä. Suurimman hyödyn banaanista keräävät ulkomaiset yritykset, joiden käsissä ovat pakkaaminen, kuljetus, kypsytys sekä tukkuja vähittäismyynti . Chiquitalla on Suomessa edustus, muiden merkkien kauppamiehet ovat ulkomailla. Hänen mukaansa olot banaaniviljelmillä ovat olosuhteisiin nähden hyvät. Viime vuonna meille tuotiin lähes JOO 000 tonnia banaaneja, lähinnä Panamasta, Costa Ricasta, Ecuadorista, Kolumbiasta ja Hondurasista. kuisat kasvitaudit, jotka iskevät etenkin suuriin ja yksipuolisiin viljelmiin . rahakasvien viljely on edelleen ongelmallista. Vaikka banaanikasvi on kaakkoisaasialainen, maailman johtavat banaanivaltiot ovat Eteläja Väli-Amerikassa. Kansainvälinen banaanikauppa alkoi 1800-luvulla. "Yli 90 prosenttia käsittelyaineista on kuoressa, ja banaanissa on paksu kuori", rauhoittelee Kalevi Siivinen tullilaboratoriosta. Suomessa banaanit joutuvat ensiksi kypsyttämään, jossa ne muuttuvat keltaisiksi neljässä-kahdeksassa päivässä etyleenikaasun avulla. United Brandsin tiedetään mm. Tautien torjunnassa käytetään kemiallisia sienija hyönteismyrkkyjä. Euroopan unioni suojelee Kanarian saarten banaaninviljelyä ja rajoittaa tuontia EteläAmerikasta. Tuottajamaahan jää banaanien hinnasta vain noin 10 prosenttia. Trooppisella aluella banaani onkin tärkeimpiä ravintokasveja. rutiköyhässä Hondurasissa.
Lisäksi esimerkiksi suden jäljet kopioidaan maastossa lasi levylle, josta piirretystä paperikuvasta lähetetään kopio Kuusamoon. Nyholmilla on kautta Suomen 800 koulutettua petoyhdysmiestä ja tiedot 1 400 riistakolmiosta. Tarpeettomia, näyttäviä ja raj ujakin leikkauksia tehdään hyvän puunhoidon nimissä. Työterveyslaitoksen, näkemys lähtee siitä, että annettuja työsuojelumääräyksiä noudatetaan. Toivottavasti kaupunki puut tulisivat kaikkine ongelmineen suomalaisten tietoisuuteen selvemmin ja paremmin. Ei ajatella, mi tä varten puita istutetaan ja hoidetaan. Olin myös samalla kyllästämöllä Viurumäellä, Heinolan maalaiskunnassa hiukan yli 20 vuotta sitten töissä, onneksi suhteellisen lyhyen ajan. Se vain tulee jos on tullakseen. Näin moderni na ai kana, kun on keksitty kaikk i raketit ja vetypommi t, yhteiskunnalta ei SUOMEN LUONTO 4/94 53. Ennenvanhaan katupuilla oli jopa 40 kuutiometriä kasvualustaa. Millään muulla laitoksella ei ole koko maata kattavaa havainnoijaverkostoa, vaan niiden tiedot ovat arvioita. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto voivat jäijestää tempauksia, kirjoituksia ja muuta j ärkevää toimintaa, joka toisi esille nykyaikaista, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Kostamuksen tehdaskombinaatti on saanut Karjalan ministerineuvostolta luvan laskea vuosittain 15 miljoonaa kuutiometriä jätevettä Kuittijärven vesistöön. Kasvaimen loppuvaiheen kehittyminen on vienyt ehkä kolme neljä vuotta. Näin varmistetaan, mille eläimelle jälki kuuluu ja suljetaan pois mahdollisuus, että sama eläin laskettaisiin useaan kertaan. Tieteellisen tarkaksi katsottava tutkimus antaa vähimmäiskannaksemme 11 6 ja todennäköiseksi kannaksi 137 sutta. Vira llinen, mm. Liikenne tii vistää arvaamattoman paljon kasvualustaa ilmattomaksi. Tai sitten "vain migreenistä". Seuraava askel kohti parempaa ja järkevämpää puidenhoitoa on jonkinlaisen pätevyystodistuksen vaatiminen niil tä, jotka saavat koskea hoitomielessä puihin. Käytännön työsuoritukset pihoissa sekä kaupun kien ja seurakuntien puistoissa puhuvat karua kieltä. Päällekkäishavaintona karsiutuu kolme neljästä. Tarvitaan voimakasta julkisuutta kaupunkipuiden puolesta. Yleensä puut ovat kaduilla liikkuville itsestään selvä asia. Kaupunkipuut ovat usein väärällä kasvupaikalla. Osa jälj istä todetaan jo paikan päällä saman eläimen jättämiksi. Oksien leikkaaminen on tavallisin, mutta puun terveyden kannalta vaarallisimpia toimenpiteitä. Vi rheellinen leikkaus on pahimpia asioita, mitä puulle voi tapahtua. Pekka Kinnunen Kyllästämöt kannattaa kiertää kaukaa Lehdessänne keskusteltiin viime vuonna (SL 3/93 ja 6-7/93) painekyllästetyn puutavaran käytöstä ja vanhojen suolapainekyllästämöjen työturvallisuudesta tai pikemminkin sen puutteesta ja myrkkyjen käsittelystä käsivarret vihreinä. Niillä on aivan liian vähän kasvualustaa, noin neljä kuutiometriä puuta kohti . Kirjoittajan mielestä tiilimuuraus ei kuulu puun lahopesään ja on välittömästi poistettava. Olisi ilahduttavaa nähdä jonki n Suomen Luonnon nu meron käsittelevän kaupunki puiden merkitystä, kasvatusta, hoitoa ja ongelmia. On arvioitu, että puiden stressi lyhentää 30 prosentilla niiden ikää kaupungeissa. Kalevalan luonnonsuojelupiirin päällikön A. Kunhan joku toinen saadaan narrattua hommiin hoitelemaan asian ikävimpiä puolia. Yhdysmiehet keräävät koko vuoden petohavaintoja alueeltaan. Astrosytooma man tietoja ja taitoja puista tai ilman käsitystä niiden sairauksista tehdä niille mitä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa. Puutarha-alan oppilaitoksiin on saatava nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella puuvartisiin ja erityisesti puihin liittyviä asioita. Veli-Risto Cajander ki rjoitti (SL 3/94): "Ruotsalaiset tutkijat eivät pidä Suomen petokantojen koosta annettuja arvioita kovin luotettavina, koska ne perustuvat liiaksi yksittäisiin ja kontrolloimattomiin jälkihavai ntoihin ." Kuitenkin hän mainitsi susikannaksemme 140 yksilöä, siis saman kuin RKTL. Susikannastamme Ri istakalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) petotukija Erik S. Monet suotuisat olosuhteet ovat muuttuneet tai kadonneet ja tilalle on tullut paljon rasittavia tekij öitä. jen pylväiden päiden penslaamiset. Sen sijaan voisi kyllä nauttia tolppia pitkin kotiin tulevasta valosta ja lämmöstä ja kestävistä puutarhakalusteista. Voisiko Suomeen syntyä hyvä puunhoitokulttuuri . Vaan annahan olla kun käy kuten minulle: poissulkudiagnoosiksi ja mieltä huojentamaan tarkoitetusta MRI-kuvauksesta löytyykin kammottava, iso gliooma päästä. Kenellä tahansa on oikeus ilkimäärin väestössä on viisi kuusi ihmistä sataatuhatta kohti, ankarien tu pakkamiesten keuh kosyövät ja keski-ikäisille ilmaantuvat kasvaimet mu kaan laskienkin vielä ehkä alle kymmenen, niin paneehan epäilemään. Drutshinin mu kaan toimenpide muuttaisi ko lmessa vuodessa Keskija Ala-Kuiti n sekä Vienanmereen laskevan Kemijoen jätealtaaksi. Keskushermoston verenkierron viisinkertainen suojamekanismi estää pitoisuuksien pääsyn; rii ppuvuussuhde voidaan osoittaa vai n munuais-, maksaja keu hkosyöpien osalta. Petotutkimus nojaa vain yhdysmiesten tietoihin. Toimintaan kaupunkipuiden terveyden ja paremman kohtelun hyväksi on saatava koko luonnonsuojeluväki, järjestöt, poliittiset päättäjät kaikilla tasoi lla, opetus ja koulutus. Juurien hengitys vaikeutuu . Kun tavallinen normaali ihminen alkaa kärsiä pitkäaikaisesta päänsärystä voi olla 99,99 -prosenttisen varma, että se johtuu niskaja hartiaperäisistä lihaski vuista. Insinöörit saavat mahtumaan katutilaan valtavan määrän erilaisia laitteita ja rakenteita sekä maan alle että päälle, mutta puille ei millään haluta antaa riittävästi eväitä. Teppo Suoranta Pelastakaa Kuittijärven vedet Olen surren lukenut Joensuussa ilmestyvän Karjalainenlehden helmikuun numeroista, että rajan takana uhkaa ympäristöä suuri katastrofi. Näin on saatu varmistetuksi, että kaikissa mannerlääneissämme on susia. Tällä hetkellä poljetaan lähes paikallaan. Tarvitaan samanlaista innostusta ja eteenpäinmenoa kuin ketojen ja niittyjen hoidossa. Mekaaniset runkoja juuristovauriot ovat tavallisia. Vi rallinen totuus tietenkin on, ettei mitään syy-yhteyttä voida osoittaa. Eniten huomiota Suomessa ovat herättäneet vanhempien puiden kaadot. Jos ihminen saisi muutettua tehtyjään tekemättömiksi, niin ensimmäinen asia niiden joukossa olisi kiertää kaukaa kyllästämä n käsille vuotavat raakamyrkkyventtiilit, höyryävät painesylinterit ja trukkinippu48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Arvostammeko kaupunkipuita. Puilla on tietty laj inmukainen biologinen ikä, mutta siihen vaikuttavat ratkaisevasti myös ihmisen toiminnat. Ne istutetaan erittäin usein liian syvälle. Kaupunkien asfalttija betoniympäristössä puut kasvavat usein täysin irrallaan luonnollisesta yhteydestään. Usein toistuvat kaivuutyöt puistoalueella vahingoittavat puita. U. Syöpälääkäreiden mukaan DNA-informaation hukkaavat solumuutokset ovat alkaneet 20 vuotta sitten. Mutta kun sairastumisen todennäköisyys kesVahingollista puukirurgiaa. vsk.. Saasteet tietenkin vaikeuttavat puiden elämää
Optimistina luotan siihen, että autot muuttuvat vähitellen kokonaan saastuttamattomiksi ja kierrätettäviksi. Varmasti äläkkä nousisi. On suuri rikos, jos nykyai ka sallii rahan ja varojen puutteessa tuon ympäristötuhon. Heikki Kangasperko kirjoitti tammi kuun numerossa (SL 1/94) hakkuuaukkojen tarpeellisuudesta luonnossa. Vuoden Luontokuvan (ks. Vesistöalueen tuhossa menetetään koko Vienan-Karjala, sen talonpoikaiset elinkeinot ja kalevalaisen runon maailma. Hanna Ihalainen opiskelija Vuoden luontokuva ja podsolimaannos Kaikkialla maapallon havumetsävyöhykkeellä maaperässä on tietty kerroksellisuus, ns. Pitkään asustin omakotitalossa Helsingin liitosalueella Konalassa. En ole erityisemmin pitänyt asumisesta Helsingi n ydinkeskustassa (Ullanlinna), en reunan kerrostaloalueella (Munkkiniemi) enkä lähiössä (Ki venlahti). Ainoa järkevä tapa olisi maalämmön hyväksikäyttö, hyväksyttävää myös hakkeen tai jätepuun polttaminen. Vähitellen rivitaloelämään kuitenkin kyllääntyi, ja taloyhtiön pihanhoitotalkoot eivät jaksaneet kiinnostaa. Paikka on hieno, mutta talossa on paljonkin toivomisen varaa. Nyt asun vuokratussa omakotitalossa nelisen kilometriä etelään muinaisesta ri vitalolukaalistani . Itse epäilen, että tuhansia vuosia. vsk. Kauanko mahtaa mennä aikaa uuden podsolimaannoksen muodostumiseen tuhotuilla alueilla. Nyt olisi Suomen ympäristöviranomaisten tultava pikaisesti apuun. SL 3/94) esittämällä alueella, pääosa podsolimaannoksesta käännetään ylösalaisin tai muuten sekoitetaan perinpohjaisesti . Bussilla matkustaminen on niin kallista, ettei auton jo omistavan kannata sitä tehdä. 1950-luvun lopussa luonto oli siellä vielä aivan vieressä, mutta sitten kaikki alkoi muuttua. YK:n alajärjestö Unesco on ottanut eräitä vienalaiskyliä erityiseen suojeluunsa. Jos hakkuualueelle ei jätetä suurempia puita edes siementämään, metsän luontainen uudistuminen on ainakin suurella hakkuualueella lähes mahdotonta. Sitä kertyy 70 kilometriä päivässä. Näin metsä uudistuisi sille luontaisella tavalla. Jos käen on kuitenkin parempi kukkua kannon päässä selällään kuin puussa ja pystyssä myönnän etten tiedä miten luonto toimii . Toimitus 49. Esimerkiksi jäniksellä on paljon suurempi vaara joutua haukan ruokalistalle ollessaan aukealla paikalla kui n metsässä. Numerossamme 2/94 hämähäkki oli joutunut väärään sukuun. Kerrostaloja nousi joka puolelle, teitä levennettiin ja oiottiin ja lopullisen niiti n arkkuun iski ykköskehä, jonka moottoritiemäinen hirvitys humisee nyt ruuhkineen entisen kotitonttini alareunassa. Harrastan mm. Omien varojen puuttuessa pitäisi hankkia kansainvälistä rahaa, jotta jätepuhdistamon rakentaminen Kostamukseen voitaisiin aloittaa. Karjalasta, rajan takaa, ei kuulu minkäänlaista ääntä. Olen kolmannen polven kaupunkilainen, syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Television luontokuvissa hakkuuaukkoja joudutaan käyttämään kuvauspaikkoi na hyvin yksinkertaisesta syystä: kameralla ei pysty kuvaamaan puiden läpi . Mutta voi että on usein ihanan hyvä olla! tyneet niin heikosti maahan, että ne lähtevät irti vain kevyesti nostamalla. Mutta tämähän on kamalaa ja kerettiläistä ajattelua! Tosi luonnonystävä asuu kaukolämmitetyssä kerrostalossa mahdollisimman suuressa kaupungissa, matkustaa paikasta toiseen vain julkisilla kulkuneuvoilla, pitää keittiössä matokompostia, käy kokouksissa ja syö Aurinkotuulessa. Kukapa ilmoittaisi tuolle maailmanjärjestölle, että järviki n, koko seutukunnan ylpeys ja sydän, pitäisi ennen muuta pelastaa. Hyviä asioita, mutta jotenkin vain minulle ei tällainen suhde luontoon enää riitä. Tervalammen ja Nuuksion alueet olivat lähellä, samoin monet rehevät pikkujärvet runsaine lintuineen. Suurimman osan elämästäni olen viettänyt omakotija rivitalossa, pitkälle toistakymmentä vuotta olen kuitenkin asunut kerrostalossa. Veikko Huotarinen Nurmes Hakkuuaukotko välttämättömiä. Ihmettelenpä vain, mi ksi hakkuuaukot ovat nykyään niin välttämättömiä eläimille, koska aina ei avohakkuuta ole Suomessakaan harrastettu, ja eläimiä oli kuitenkin ennen itseäni vanhempien ihmisten mukaan paljon enemmän kuin nyt. podsolimaannos. Olen siis ympäristörikollinen, luonnon tuhoaja ja epäilyttävä tyyppi, jota kunnollinen lähiössä tai keskustassa asuva todellinen luonnon suojelija ja syvällinen ymmärtäj ä ei voi hyväksyä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Maaseudun rauhaan. Hannu Eskosen kuvaama otus ei ole kivikkohämähäkki, vaan Philodromus-sukuun kuulu va nopsahämähäkki . Paljon järkevämpää metsänhoitoa olisi kasvattaa metsää, jossa on eri-ikäisiä puita ja metsää hakattaessa kaataa vain isoimmat puut ja jättää nuoremmat edelleen kasvamaan. Mitähän Suomessa sanottaisiin, jos Pielisestä aiottaisiin kolmessa vuodessa tehdä likalätäkkö. Suvun edustaj ia on Suomessa kymmenkunta. tunnu riittävän rahaa vedenpuhdistamon rakentamiseen. valokuvausta sekä lintujen ja muun luonnon katselua ja niistä nauttimista. Tällaisille alueille yritetään usein kasvattaa uutta metsää istuttamalla, mutta ainakin männynistutukset on havaittu kannattamattomiksi: istutetun männyn juuret eivät kehity kunnolla. Kotona työskennellessä ei työmatkoihin haaskaudu aikaa tai rahaa eikä ympäristökään tärväänny. Siinä on päällimmäisenä karike j a kangasturve, sen alla ki vennäismaassa harmaa huuhtoutumiskerros ja ruskea rikastumiskerros. Voin kuitenkin jo nyt tehdä osan työstäni kotona, ja etätyöskentelyn mahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa. Metsämaan muokkauksessa, mm. Pertti Sulkava Hämähäkki oikeaan sukuun Hämähäkkien tunnistami nen ei ole helppoa. Se lämpiää öljyllä hyvä juttu suoraan sähkölämpöön verrattuna, mutta paha silti. Olen liikkunut melko paljon metsissä ja eläimiä olen kyllä Juha Valste tavannut useammin metsästä kuin hakkuuaukeilta, jotka ovatkin usei lle eläimille turvattomia paikkoja. Julkinen kulkuneuvo eksyy kotikulmilleni pari kertaa päivässä. Haluan istua työhuoneessa, jonka ikkunasta näen joskus ketun ja joka päivä jäniksiä. Ja toisaalta, miten suuri osa metsän eliöistä on sopeutunut elämään nimenomaan podsolimaannoksen mukaisessa maaperässä, erityisesti tietysti sen päällimmäisissä kerroksissa. Olen biologi, toimittaja ja tietokirjailija. Istutustaimet ovat vielä melko suurinakin kiinnitSUOM EN LUONTO 4/94 53. Näin "bongarisukupolven" edustajana päätin kirjoittaa oman mielipiteeni hakkuuaukoista. Joskus harvoin hän ehtii käydä luonnossakin tavallisesti Töölönlahden sulalla, Suomenojan sonta-altaalla tai Viikin pelloilla. Molemmat olisivat myös öljylämmitystä edullisempia, mutta kun talo ei ole oma. Mukavalta tuntunut asumismuoto löytyi myöhemmin rivitalosta Pohjois-Kirkkonummen Veikkolassa. Haluan kävellä sukkasillani pihakalliolle suoraan keittiöstä ja kuunnella harmaapäätikan huutoa. Kauneudestaan kuulu, ainoalaatuinen vesistöalue aiotaan uhrata, ja menetykset ovat arvaamattomia. On tietenkin tosiasia, että Suomessa hakkuuaukkoihin kasvaa ai na jotakin, mutta metsän uudistuminen paljaaksi hakatulla alueella on hyvin hidasta. Lapsuuden sairauksien vuoksi liikkumiseni on huonoa, ja joudun siksi pakosta käyttämään omaa autoa työmatkalla
50 \ G-., SANOITKO LA.<?KUN?/ .. ~ . Näin estetään sadeveden pääsy pohjan päälle ja pöntön sisälle kastelemaan pesäpaakkua. ON MONTA PENNIÄ LITRALTh HALVEMPI.' l •' jotte'i lumesta sulava vesi valu seiniä pitkin ja kastele pönttöä myös sisältä. Mielestäni katon on oltava vinossa ja kyllin leveä, pari kolme senttiä yli sivuseinien, VIIT?I-SITKO KULTA KIPAl':>TA KULMAPUODISSA. VAHVISTUSRIMA ESTÄÄ SEINÄN HALKEAMISEN Luotettava pohja saadaan lyömällä vähintään 10 millin paksuiset rimat tai vanerisuikaleet seinien sisäpuolelle muutama millimetrin päähän alareunasta. Pöntön irtopohja Pohjan tulee olla hieman väljä, jotta sen saa pujotettua alakautta paikoilleen. Rimojen ja pohjan paksuus riippuu pöntön suuruudesta. Pohja ei saisi koskaan olla altapäin nauloilla kiinni sivulautojen (seinien) alareunoissa vaan sen on oltava seinien sisäpuolella. TÄMÄHÄt--i ON RYÖSTÖ/~ 1 HULLUKO$ OLET?/ •. Jos välttämättä haluaa tehdä tasakaton, on katon alapuolelle viiden millin päähän reunasta kaiverrettava tai sahattava kolmen neljän .• ThLOU':>RAHOISTA SÄÄ'?TYY PARISSA VUODESSA <.AUSI AUTO , KUN MIES KÄYITÄÄ VÄHÄN PÄÄ"TÄÄN .\' Käyttökuva/Hannu Vinanen SUOMEN LUONTO 4/94 53. ujottamista paikoilleen. Seinien alareuna sahataan hieman vinoksi, mikä edesauttaa veden tippumista. Ei liene mielekästä ottaa pönttöä joka vuosi irti kiinnikkeistään tai kauhoa käsin · katon kautta pesäpaakku ulos. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Pönttöilyä RIPUSTUSPUL TTI Saranakattoisen pöntön pulttikiinnitys Linnunpönttöjen teko-ohjeissa muistetaan painottaa, miten tärkeää pönttöjen tyhjennys ja puhdistus vuosittain on. Rimojen päällä lepäävän pohjan pitää olla kyllin paksu, 10-20 mm, ettei tuuli pysty heiluttelemaan tyhjää pönttöä. Fiksu lyö tietysti pohjan kannatinrimat paikoilleen ennen pöntön kokoamista ja poraa pienen reiän pohjan läpi ennen naulan lyömistä, ettei pohja haikea. Jos lyö naulan pohjan läpi ja tekee siitä koukun, sillä voi helpottaa poh. LASKUN .. PARll<:-<MI-IENTÅ KILOMETRIÄ KEHÄ\<OLHELTA HINTI>. ,, MAK';,AISIT SAMALLA TÄMÄN VIIME KUUN KAUPPA~ / ' ~·.-~~/ ( ' l /,~{ • ,,..) . Pohjan kannatusrimat estävät myös seinälautojen halkeilua. vsk.. PRESSUA TAI MUUTA SELLAISTA LISÄPAINO Pöntön pohjan pitäisi siis olla irtonainen mutta kuitenkin luotettava
A4, 104 s., mvja värikuvitus. Ripustuspulttia ei pidä kiristää kovin tiukkaan vaan jättää hieman turpoamisvaraa laudalle. Poikasia on vain neljä, si llä yksi poikanen joutu i kiinn i sukeltaessaan ihmisen asettamaan ansaan vede n alle j a se hukkui. Vasa hyppi i niityn reunaan ja juo ojasta. Jänis on hirttäytynyt rautalankaan. Koska katto ei vahvista sivuseiniä, lyödään vahvistusrimat sivuseinien sisäpuolelle mahdollisimman ylös. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Pöntön pohja naulataan kiinni ja katto kiinnitetään "saranalla" takareunastaan takaseinään. A4, 64 s. Nyt 60 mk Nils Södermanin loisteliaat lintukuvat Markku Lappalaisen sujuvien retkisanojen saattelemana. Ei tuule yhtään, puskakaan ei liikahda. 48 s+ 48 s. Sen emo katselee rauhallisena, mutta silti tarkkaavaisena ympäristöään. Naarashirvi vasoineen käyskentelee niityllä. Sorsaemo suki i sulkiaan auringonpaisteessa, se ei kiinnitä huomiota ympäristöönsä. A4, 2 s. rkltse haluamasi kirjojen lukumäärä ja mesi ja oltteesl selvästi nlllle varattuihin palkkoihin ja pane tllauskorttl postiin postimaksu on jo almllksi maksettu. Poikanen katoaa emonsa näkyvistä pienen kumpareen taakse. Liiaksi näkee puoliksi lahonneita, puolipohjattomia ja katottomia pönttöjä, joissa linnut yrittävät väki sin pesiä. Parkano Vastaanottaja maksaa postimaksun Forssan Kustannus/ Forssan Kirjapaino Oy Vastaus lähetys Sopimus 30100/62 PL 38 30101 FORSSA. Jukka Salmivuori Rymä!tylä vt lapselle luontoharras~l<sen aluksi suoraan r.ustantajalta edullisesti ... .. Toisella puolella niittyä avautuu suuri lampi, siellä sorsat poikasineen ui vat, syövät ja juovat, se on niiden koti . Panee vähän miettimään, eikö. Pari vaivaista poispääsemisen rimpuilua ja kaikki on ohi. Sen tulee ol la niin pitkä, että pöntöllä on ti laa pyörähtää ympäri . Onko tuo aina ennen turvallinen lampi enää turvallinen. Se kevätpäivä jäi vasan viimeiseksi. Metallisarana ei käy, koska se ruostuu pian kiinni . Tiina Paakkinen, J 2 v. Poikanen ei selviäisi hengissä. Väitän, että hiemankin ajatellen tehty pönttö kestää kymmenen kertaa kauemmin kuin huitaistu. Nyt 60 mk 1kat tutuiksi! lannu Hautalan kuvat ja ~kka Parkkisen lorut ipselle oiva johdatus tikojen maailmaan. "pang". Lintu retkellä Oiva startti lajituntemukseen! Pihapiirin linnut Tapani Räsäsen värikuvin ja pikkuiselle sopivin Leena Aarnion tekstein esiteltyinä. Käytän itse tukevasta pressusta leikattua suikaletta. Sen takajalat ponkaisevat yhä kovemmin, kun se loikkii metsässä. Sorsaemo sukii sulkiaan, kunnes j otain tapahtuu. Karhu poikasensa kanssa on tullut syömään maijoja. Nyt yhteishintaan 100 mk Tilaan __ paria FORSSAN KIRJAPAINO OY Tilaan _ _ kpl Tilaan _ _ kpl Tilaaja osoite päiväys ja allekirjoitus Postija paldcauslrulut 27 mkLähetys poslHetaan postiennakkona. Mitä kaikkea ihminen voikaan saada aikaan eläimille automaattiaseillaan, ansoillaan ja pois heitetyil lä tavaroillaan . mill in vesiura, ettei vesi pääse valumaan pönttöön. Sorsa päästää ilmoille kalman kauhuisen äänen ja verinen ruumis kell uu vedessä. Vain joitakin metsän eläimiä on välillä juomassa kristalli nkirkasta vettä. Pääasia on, että sarana-aine on säänkestävää ja joustavaa nii n, että kun pönttö käännetään ylösalaisin, katto aukeaa ja pesäpaakun saa pois seipäällä. Tällaisen pöntön kiinnittäminen seinään on helppoa, mutta puuhun kiinnitettäessä se vaatii taustalaudan. Katon alapuolelle lyödään li säpaino niin, että se nojaa etuseinään eikä katto jää yksin saranan varaan. Tämä karhu on jo yli kymmenen vuotta vanha, mutta silti voimissaan. Pönttö haluaa nyt kallistua, ja sen estämiseksi lyödään rima takalaudan reunaan tai seinään niin, että pönttö nojaa rimaan. Se kuu lee metsästä ääniä j a tulee uteliaaksi, se nostaa päätään kuullakseen paremmin . Jotta tuu li ei keinuttaisi pönttöä, porataan reikä ripustuspu lttia varten keskivii van ja reunan puo li väliin. Va a on oppinut juuri kävelemään ja se pomppii ja hyppii kuin viimeistä päi vää. Poikanen j a emo syövät, ja poikanen telmii pehmeässä sammalessa. " Krunts", ansa menee poikasen tassun pehmeän lihan läpi ja raastaa luuta. Tämä lampi on aina ollut turva sorsille. Se katselee ympäri lleen ja lähtee leikkimään metsään. "Poijoing", ruosteinen rautalanka kiertyy jäniksen kau lan ympäri lle. äinkin voi olla, mutta vuosikymmeniä pönttöjä tehneenä ja niitä katselleena väitän, etten ki1j oittanut aiheetta. -10 Pakoon ihmistä On kevät, aurinko paistaa, pääskysparvi pyrähtää lentoon metsän takana. Ihmiset eivät koskaan ole käyneet tällä alueella, eikä sitä teistä varmaan kukaan toivoisi. Johan tu li pöntönteko vaikeaksi, saattaa moni ajatella. Pieni jänis kurkistaa puun alla olevasta kolosta. Nojausriman yläpäälle haetaan sellainen kohta, ettei pönttö pyörähdä ympäri tyhjennettäessä vaan pysyy ylösalaisin hieman vinossa. Himmeä valo tuikkii kuusenlatvojen välistä. Metsään syvemmäJle mentäessä tu levat suuret kankaat, joilla karhut syövät marjoja. Jos ei halua lainkaan kii vetä puuhun tai tikkaille pönttöä siivoamaan, voi tehdä pöntön, jonka saa käännettyä seipäällä ylösalaisin . ENNEN JÄLKEEN Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Hinta nyt 50 mk Tilaan _ _ kpl Tiaisten elämää kotometsässä Heikki Willamon lämminhenkisissä kirjoissa Tintti ja Tiiteri sekä Käpytalvi . Julkaistuista ku vista maksamme palkkion
Reiluun mi nuuttiin mahtuu lintujen laulun lisäksi yleensä myös kutsuja varoitusääni . Huhti kuu tuo mykkinä tai yksitotisina jurottaneisiin pensaikkoihin ja metsiin uuden linnunlaulun toisensa jälkeen. Kävellessä mehiläisiltä kuluu samalla matkalla monin verroin enemmän energiaa kuin lentäessä. Ne on järjestetty pikkusanastoiksi niin, että käännös käy vaikkapa saamesta norjaksi tai ruotsista saameksi. Lintujen ääni maailman solisti t oppii tuntemaan parhaiten, jos hieman harjaannuttaa aistejaan kuuntelemalla nauhoitteita. Harvinaisuuksista on viiksitimalin ohella päässyt mukaan etelänsatakieli tuo keskieurooppalaisten runojen satakieli , nightingale jonka sanotaan laulavan hiukan meikäläistä vivahteikkaammin. Kaseteilla ääntelee tavallisten lajien ohella myös merenrantojemme ruovikoiden uusi tulokas viiksiti mali eli partatiainen. Niin satakieli kuin viitakerttunenkin kuuluvat viimeisiin muuttolintuihin : ne saapuvat maahamme vasta toukokuun lopulla. Böhlau 1993. Linnunlaulukasettien hyvä puoli on se, että niiden parissa voi kii rehtiä hiukan kalenterin kevättä edelle. Vertasin kirjan saamenkielisiä nimiä hieman aiemmin NorSUOMEN LUONTO 4/94 53. Tulokset ovat tunnetusti ainakin kaikkien kaupun kilaisten koettavissa. Ki rjaan on otettu mukaan kaikki Euroopassa tavatut lintulajit ja lisäksi satakunta .muun maailman merkittävää siivekästä. Antti Halkka Mehiläisiä ja ihmisiä liikenteessä Hermann Knoflacher: Zur Harmonie von Stadt und Verkehr. Sopi va määrä linnunääntä on esimerkiksi Juhani Savolaisen ja Martti Vainion kahden kasetin kätevässä pakkauksessa. Laajan pyörätieverkoston pitäisi olla itsestäänselvyys. Ensin putki oli hyvin lyhyt, mutta sitä pidennettiin pikku hiljaa. Kirja on suunnattu mm. Samalla kun väyliin j a parkkialueisiin tuhraantuu suunnattomia maa-alueita, kaupunki-tilan niu kkuuden takia on pakko rakentaa epäinhimillisen kokoisia ja näköisiä rakennuksia. Tavoitteena on ollut koulujen ja taksonomian kannalta käyttökelpoinen nimistö. Kirjan lopussa esitellään aukeamalla lintujen ruumiinosien nimet harmi vain, ettei osia ole numeroitu ohessa olevaan kuvaan. Kirja edesauttaa saamenkielen säilymistä j a kertoo myös jotain saamelaisten suhteesta luontoon: lintujen nimet on koettu niin tärkeiksi, että ne on pitänut saamentaa. Kirja toimii siis yleisskandinaavisena sanakirjana ja miksei nimiä tutkiskelemalla voisi oppia saameakin . Laj i on sen verran piileskelevä, että tuttavuus sen kanssa jää usein ainakin aluksi äänimaailman asiaksi. Kasetit ovat pitkäaikaisen äänitysharrastuksen tulos; ehkä jotkut lukijamme muistavat alku vuodelta 1992 Suomen Luonnosta jutun, jossa kerrottiin Juhani Savolaisen suhteesta linnunäänii n. Jarmo Kalanti Samegiel loddenamahusat Samuli Aikio (teksta), Hans Ragnar Mathisen (govat): Samegiel loddenamahusat, Painatuskeskus / 993. Jos näi tä palveluja ei ole lähellä, ihminen pyrkii muuttamaan kauniiseen asuinympäristöön, jossa on mahdollisuus saada parkkipaikka läheltä, mikäli hänellä on auto. Nimet ovat saamen lisäksi suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Kuulasta aamua sulostuttavat punarinnan heleät säkeet, vivahteikas laulurastas tai kuin olutta tiputteleva tip-tap-tarmokas tiltaltti. Kansanomaista termistöä on poistettu j a virtaviivaistettu. Mielestäni suurta eroa ei lintujen välillä näissä äänitteissä ole. Alan ammattilaisille se pitäisi saada pakolliseksi täydennyskoulutukseksi. Lisäksi kaikki nimet eri kielillä ovat vielä systemaattisessa järjestyksessä. vsk.. Niitä lähdetään sitten vapaa-aikana pakoon maalle tai ul komaille, yleensä autolla tai suihkukoneella. Esimerki ksi suuret autoväylät ja parkkialueet ihminen kokee ikävänä eikä halua kävellä niitä pitkin vaan nousee mieluummin autoon tai joukkoliikennevälineeseen. Ne ilmoittivat kotiin, että lyhyt kävelymatka oli yhtä pitkä kuin 80 metrin lentomatka, tai ainakin tuntui siltä. Monet lintuharrastajat muuten pitävät taitavimpana laululintunamme suhteellisen harvinaista viitakerttusta, joka lauleskelee kasetillakin. Viehättävä maisema saa ihmisen kävelemään jopa 70 prosenttia pidemmän matkan kuin ikävä maisema. Wienin tekn illisen korkeakoulun liikennesuunnittelun professorin Hermann Knoflacherin mukaan ihmisen kävelyvalmiuteen vaikuttavat energiankulutu ksen ohella ulkoiset ärsykkeet, se miten viehättävä tai yksitotinen ympäröivä maisema on. Kyyryhaikara on nyt sitten saameksi ruonaha.ig ir. Hän havaitsi, että jos mehiläisten pesän lähelle asetettiin ruoka-astia, mehiläiset ilmoittivat siitä toisilleen tanssimalla piirissä. Kun monet tekevät saman, seuraa tästä yhteiskunnan toimintojen eriytyminen ja niiden välisten etäisyyksien kasvaminen, toisin sanoen yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Knofl acherin viime vuonna ilmestyneen kirjan nimi on suomeksi Kohti kaupungin ja liikenteen harmoniaa. Freiheit vom Zwang z.um Autofahren. Kirjan kieli on etupäässä pohjoissaamea, yleisintä murretta, mutta myös muita muotoja on käytetty. 2 C-l<ASETTIA Kevättä ja kesää kasetilla Juhani Savolainen ja Martti Vainio: Siivekkäät säveltaiturit. Kaupunkisuunnittelussa on lähdettävä jalankulkijan mittakaavasta ja nopeudesta sekä huolehdittava miellyttävistä kaupunkikuvan ärsykkeistä, niin kuin 1800-luvulle asti tehtiin. Yhteensä kirja käsittää 900 hakusanaa. Jokainen voi nyt kasetilta tarkistaa, kumpi on taitavampi . Ne ovat eri lajeilla omanlaisensa, ja niistä linnut siis myös tu nnistaa. Ja kun auto 600-kertaistaa ihmisen omat voimat, ei ole ihme että siihen tartutaan heti tilaisuuden tullen. Siinä Knoflacher vaatii kurjistumiskehityksen katkaisemista asettamalla autoilulle sen sosiaalisia ja ekologisia kustannuksia vastaava hinta. Nykyaikaisessa kaupungissa joukkoliikenteen pysäkin on oltava vähintään yhtä lähellä kuin parkkipaikan. SIIVEKKÅÅT SÅVELTAITURIT 92 LAJIA KIURUISTA VARISUNTUIHIN AL.AUDIDAE CORVIDAE JW,W,i SA\'Q.NNEN MAATTI VAINIO SIS. Nobel-palkittu biologi Karl von Frisch tutki 1950-luvulla mehiläisten liikkum isja viestintätapoja. Kasetilta 52 KIRJOJA lajinmäärityksen voi varmistaa. Tähän mennessa lii kenneja kaupunkisuunnittelun tapa reagoida kehitykseen on yleensä ollut uusien liikenneväylien ja parkkitilojen rakentaminen. Saamenkielinen lintujen nimistö on myönteinen uutuus lintukirjallisuudessamme. Ihminen kuluttaa autolla ajaessaan noin 40 prosenttia vähemmän omaa energiaansa kuin kävellessään. Sitten Frisch laittoi pesältä ruoka-astialle niin kapean putken, etteivät mehiläiset mahtuneet lentämään vaan niiden oli käveltävä. Mikäli etäisyys ruokaastiaan kasvoi yli 80 metriin, piiritanssi muuttui pyrstön heilutteluksi. Kun putken pituus ylitti kolme neljä metriä, mehiläiset muutti vat piiritanssin pyrstötanssiksi. Ihmisen kokemus etäisyydestä muistuttaa mehiläisen kokemusta. linnunlaulua kahdella C-kasetilla, omakustanne 1993, myynti: Akateeminen kirjakauppa, 130 mk. Mu kana ovat kaikk i keskeiset laululintumme, muttei kahlaaj ien, sorsien ja lokkien ääniä. Tekijä on luonnollisesti joutunut kehittelemään useita uusia nimiä. Tämä taas kasvattaa energiankulutusta, saastepäästöjä ja yhteiskuntataloudellisia kustannu ksia sekä aiheuttaa ruuhkaa ja epäviihtyisyyttä kaupunkikeskuksissa. Kun kuuntelee satakielen tai vaikkapa mustapääkertun suju vaa laulua, tuntuu kuin puutkin jo olisivat ehtineet lehteen. koulujen käyttöön. Knoflacherin monipuolinen ja havainnollisesti kuvitettu ki rja on ajatuksia herättävää luettavaa saksaa ymmärtävälle, ekologisesta kaupunkikulttuurista ja liikennepolitiikasta kiinnostuneelle kansalaiselle. Kaseteilla 92 lintulajia saa keskimäärin hieman yli minuutin verran nokanvuoroa. Kenties meikäläinen satakieli on hieman raskassoutuinen, mutta etelän serkku lirkuttelee toisaalta liiaksiki n
Sjl z ,.,, .... Yhteydet eri valtioiden virallisiin tilastoihin SUOMEN LUONTO 4/94 53. Tärkeä ansio on myös tietojen nopea esittäminen, ja esimerkiksi suomalaisessa laitoksessa aikaviive vain jonkun kuukauden alkuteokseen verrattuna. Tämän tehtävän on täyttänyt mainiosti Maailman tila, joka ei kuitenkaan tyydy pelkkään havaintoon. Maailman tila 1994 ei enää esittele uusia ongelmia, mutta· suunnitteilla, kokeiluasteella ja osittain käytössä olevat uudet ympäristönsuojelun ratkaisut käyvät tämän päivän ennustuksista. Teoksen ovat kirjoittaneet Juha Markkola, Arvo Ohtonen, Mikko Ojanen, Jorma Pessa ja Jouko Siira. JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA l PUH. Raimo Hämeenahon valokuvia raati pitää korkeatasoisina, sekä elämyksiä että tietoa antavina. L-------------------------·. O Tilaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästöti laajaksi, jolloin til aushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluli iton jäseneksi (jäsenmaksu v. Teos on vuosien varrella saavuttanut laajan suosion, ja sillä on puolivirallisen ympäristötiedon lähteen asema. Analyysi syistä ja syyllisistä on parhaimmillaan rohkea kannanotto, jonka paljastava ote on vuosien varrella vain tiivistynyt. Pysyvä muutos on alkanut, ja sen syy on vakava: ympäristön tuottoja kestokyky on saavutettu. Tämän jälkeen vuosittaiset tiedot on helppo kerätä ja "päivittää" uudeksi raportiksi. havai ntojaksojen globaaleina tuntijoina myös murroksen ensinäkijöitä! Maailman tila -raportti oli ensimmäisten joukossa esittelemässä otsonikadon, tropiikin metsien hävityksen ja happamoitumisen uhkia, jotka taannoin kuitattiin ympäristöväen liioitteluna. ............... .... Worldwatch-instituutin ensimmäinen vuosiraportti julkaistiin 1984, joten tämänvuotinen on yhdestoista. Laaja alueellinen kattavuus sekä tietenkin tekijöiden pitkä kokemus tiivistyvät rautaiseksi kokonaisnäkemykseksi, joka osoittaa selkeästi ympäristöongelmien yhteiskunnalliset ja taloudelliset kytkennät. Tilastojen valossa näyttää siltä, että olemme siirtymässä kasvun ajasta kasvun taittumisen aikaan. Harvinaisuuksien ja lajiryhmien nimistöissä oli pieniä eroavaisuuksia. vsk. Petolinnut ovat norjalaisessa kirjassa gazzalottit ja suomalaisessa beaiveboralotit, vuorihemppo puolestaan norjassa ruksesbados ja suomessa ddlveruoivil. >.D 11') ...... Norjalaisessa kirjassa ei ole mainittu, mistä saamenkieliset nimet on saatu, mutta Aikio mainitsee lähteikseen monien muiden joukossa Thor Fretten loddenamalistun (ruotsi-saame), ja nimet joiden yhteydessä Aikio mainitsee Fretten käyvätkin jokseenkin yksiin Finnmarkin lintuatlaksen kanssa. Kasvun rajallisuus on jo pitkään ollut selviö, mutta sen tiedostamiseen on tarvittu laaja-alainen, todistusvoimainen ja luotettava sekä laajalle leviävä tietolähde. 1994 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/f AI VANHA OSOITE SUKUJA ETUN IMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TO IM IPAIKKA 1 PUH . Ajankohtaisuus on uuden ympäristötiedon esittämisen avainsana. Kirjassa kuvastuu huoli alueen kohtalosta. Suomenkieliset lintujen nimet noudattavat Otavan lintutiedossa julkaistua lintujen suomenkielistä nimistöä. UUSI OSOITE Ti laajanumero osoitelipukkeesta ... Lapissa tavallisten lintujen nimet menivät jokseenkin yksiin lukuun ottamatta kirjoitusasua joissain tapauksissa, esimerkiksi mustalintu oli norjalaisessa kirjassa njurgu ja suomalaisessa njurggu. L.1.1 J: c... Lintujen nimistön saamentaminen on ollut suuri työ. Brown (toim.): Maailman tila 1994, Worldwatch Institute, Gaudeamus 1994, 272 s. Teoksen tekijät ovat pitkien 2 z :::J _J z u.J =i <./) SUOMEN LUONNON PALVELU KORTTI :::J ai ·o :::J <J> C C QJ E C C :::J V) ...::'. Q. Aikion kirja on suuri kulttuuriteko. Pekka Peura takaavat luotettavuuden tietojen todenperäisyyttä ei enää tarvitse kenenkään epäi llä, eivätkä masentavat tiedot maailman tilasta enää ole "vöyhötystä". KIRJOJA WWF valitsi Liminganlahti-kirjan vuoden 1993 luontokirjaksi. jassa julkaistuun Finnmarkin lintuatlakseen, jossa oli mukana myös saamenkielinen teksti . Liminganlahti on Suomen arvokkain ja kansainvälisestikin arvokas, mutta lainsuojaton lintuvesi. Worldwatch-instituutin menestyksen takana on tehokas tiedon keruun järjestelmä ja kehittynyt tietotekniikka. Huolella suunniteltu järjestelmä täytyy rakentaa vain kerran . Niitä ovat negawattien vallankumous, liikenteen uudistaminen tai vaikkapa tietokoneiden käyttö taistel ussa kestävän kehityksen puolesta. Finnmarkin lintuatlas on mukana myös Aikion laajassa kirjallisuuslistassa. Ongelmat ovat tulleet tutuiksi kaikkialla, joten on aika keskittää voimat ratkaisujen hakemiseen tämän tien viitoittaja on Maailman tila 1994. . ..... Pekka Hänninen Pysyvä muutos on alkanut Lester R. ............ Globaalia ympäristötietoa esittelevällä ja ennen kaikkea luotettavalla teoksella on selvästi ollut sosiaalinen tilaus, jonka Maailman tila -raportit ovat oivasti osanneet hyödyntää. Heidän tekstistään välittyy arviointiraadin mukaan vahva biologinen tietämys helppolukuisessa muodossa. Vuoden 1993 laitos käännettiin 27 kielelle, ja raporttia seurataan kaikkialla maailmassa. Huoli ympäristön tilasta on levinnyt samaa tahtia kuin koko maapalloa koskevat ympäristöongelmat ovat tulleet yleiseen tietoon . WWF antaa arvoa sille, että kirjan tekijät ovat uskaltaneet ottaa voimakkaasti kantaa Liminganlahden suojelun puolesta. r-------------------------Maailman tila -raporttisarja on siis levittänyt tietoisuutta ja tuonut globaalin näkemyksen kaikkien ulottuville. Erot kirjojen välillä kielivät murre-eroista tai sitten siitä, ettei norjalaisilla ole vielä ollut kunnollista saamenkielistä nimistöä käytettävissään. ...
Pipettipullolllsen hinta vaihtelee 4 -10 mk. vsk.. Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton kurssiohjelman (esim. iiöi,;.Xiiiä PERHOSTENKERAYSPAKKAUS INTERNATIONAL SUOMEN LUONTO 4/94 53. Esimerkkejä suosituimmista tuotteistamme • Lintuharrastajan opas (Koskimies) 82,00 • Pohjolan lintukirja (Gidstam ym.) 145,00 • Euroopan lintuopas (Bruun ym.) 153,00 • Suomen haukat ja kotkat (Forsman ym.) 295,00 • Yön linnut (Heiskanen) ensimmäinen suomalainen lintu-CD 95,00 • Ali the bird songs of Britain and Europe (Roche) 4 CD-levyä 375,00 • Bushnell Powerview 7x35 -kiikari 4 70,00 • Bushnell Natureview 8x42 -kiikari 1075,00 • Kowa TS 601-kaukoputki 1995,00 20x laajakulmaokulaari 530,00 • Manfrotto-jalusta 055 ja kinopää 128RC yht. Ostamalla L YL:sta tuet työtä suomalaisen lintuharrastuksen, -tutkimuksen ja -suojelun hyväksi. (918) 152 579, fax (918) 143 682 TÄMÄ PERHOSTENKERÄYSPAKKAUS SISÄLTÄÄ KAJKKI TARVITTAVAT VÄLINEET haavi ( /J 30 cm, varsi 50 cm) SEKÄ HYVÄT OHJEET: :.. Ti/aushinta 420 mk(+ postikulut 33 mk). SLL:n jäsenille täyshoidolla 1650 mk). 54 PL 17 (Vesitorni) 18101 Heinola Puh. keräyspurkki (0, 75 1) ja pehmustekangas pipettipullo (20 ml) ja pipetti (etyyliasetaattia varten) hyönteisneulat 100 kpl (neulakoko 1) kiinnitysneulat 100 kpl (lasipää) kiinnitysja levityspapereita kuivauslauta (30 cm) keräyslaatikko lasikannella (400 mm x 300 mm) ohjevihko Lisäksi tarvitaan etyyliasetaattia (etikkaeetteriä), jota saa apteekista. 1130,00 Pyydä myös ilmainen Linnut-lehden näytenumero, josta näet mm. Soita, niin kerromme lisää ja lähetämme täydellisen hinnastomme. Kiikarit, kaukoputket, jalustat, lintukirjat, äänitteet, julisteet ja muut lintuharrastusvälineet saat edullisimmin lintuharrastajien omasta kaupasta, Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton Lintuvaruste Oy:stä. perinteinen tunturilintukurssi Kilpisjärven biologisella asemalla ja Skibotnissa 16.-22.6
. (~17) 6265.200,' IT)e-pe 917, la 9-14. (90) 876 9 100 SUOMEN LUO 1 TO 4/94 53. . ______ , ...: ' :... (960) 20239, ma-pe 9-1", !a 9-14. Pesu 60°. oauha. . . (93 1) 2 14 57 15 OULU Kajaaninkatu 13 puh. 1 1 ' 1 tie ·1, p uh. . . YLI 1000 MARKAN TILAUKSET ILMAN POSTITUSKULUJA. Hintaan lisätään postituskulut. . . .. . (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. ' '1· : MYYMÄLÄT _KAUTTA MAAN: HELSINKI Unionipkatu 18,,puh. Harti alaskokset . Kauluksessa piilohuppu. ~ama r!]al.eriaåli kuin takis•villasekoitetta. . llJO ll VA~I JA ll JO l l N~tl KOKO 1-IINlA Toimitus postiennakolla. . l • Pukeufiuiiisen ,vapautta luontopof uille! . holhoojan) 8 z 3 z w ::, :::, (/) VALTICN PL 8 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 132 10/ 4 13 101 HÄMEENLINNA PUHELINTILAUKSET 917-626 5200!. _;__ ·_~...:._ ..:.. ROVAN!E-" • , F Ml Lapinliävijäntie 1, puh. sekä pai nonapir'.'Vyötäröllä pikalukoll'inen sää_tö' 65 % puuvi ll,aa, 35 % plyest~ri. Vetoketjµlliset rirtaraskut, sivutassa. . 1901445 465 TIETOPAKETI1 NIITYIST Å "Avoimet perinneympäristöt osana suomalaista luontoa, hoito ja suojelu" 12 U1inelee ketoja ja aiittyjl kaik.i1ta keakei1iltJ alk6kalai1ta Hinta 35 mk ( + 8 mk postikulut) Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti, 55330Tiuruniemi p. (97 1) 263 1778 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. (90) 6J3 029, ma-pe 9-i7, ;a 9.'14_ HÄMEENLINNA J\ul~ngon.. TILAUSKUPONKI KIITOS KYLLA. Nikky ja Ruskovillal Ruohonjuuri ekotavaratalo Mannerheimintie 13 Helsinki p. • 'Väri; khaki11vih;eii 1910 Koot: XS-XXL VALTION FJUKUTEHOAS . Päällys vettähylkivää, k.esl;lanki takiin sopivat h,ousilt' nii n saat täycjell_isen täv~ä armesatiinia, vuori n1iellyttävän ohutta puu; retkei-lyasun. (92 1) 327 00 1 TAMPERE Laukontori 4 puh. KÖUVOL:A Keskikat~'4, puh. S_ivuja taka taskut sekä reisitasku. D Lähettäkää minulle uusi Nimi Lähiosoite Postinumero jo -toimipaikka Allekirjoitus Jolle 18-v. Väljä, suora kut ja povitasku. Tilaan seuraavat tuotteet 14 päivän tutustumisoikeudella. ' . . . . vsk. . (95 1) 3 11 _8431, ma-p~ 917, la 9-14. . . . TlJRK\J Aninkaistenkatu 12,' puh .. 954-4328626 fax 954-4328625 Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 1 1 puh. o .Väri: khakinvihreä 3814 antav~t lisää liikkumatilaa käsille. 65 o/,; puuvillaa :-Kdor: XS-XXL ja 35 % po)y~~te_ri." Pesu 60 °. (921) 25 19 409, ti-pe 917, ja 9-14. ....,_:.....:....:. .· : . RE'tKITAKKI, RETKI HOUSUT' •• • • .. __ . Hihassa kynänpidil<e. Veioketj"u rnalli, jossa lahje pääsee laskeutumaa n vapaasti. • • • • • •• •• •• • • ,Todella monikä~ttöine~:. (981) 370 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. . • . . .. ... LUONTOTORI et:: => => ) 2 :c: => et:: • Luonnonmaalit • Kompost orit • Hyötykasvikuivurit • Linnunpöntöt pienille kolopesijöille • Vaippahousut <mm. J • • • • • • • , ,. :..._x
Muurahaiskuningattarethan saattavat elää vuosikausia, mutta näyttää siltä, että ne ja koiraat voivat jo parveillessaan olla lähes vuoden ikäisiä. Seppo Vuo/anto Miten hämähäkki syntyy. Suuri osa yksilöistä oli tosiaan sii velli siä, mikä on kiintoisaa. Kasvien äänillä ei ole sitä tiedonvälityksen tehtävää kuin enimmillä eläinten äänillä vaan ne ovat erilaisten elintoimintojen oheistuotteita. Lisäksi samanlainen varoitus on ainakin peipolla ja punarinnalla. Linnut jähmettyvät silloin kun niitä uhkaa petolintu, jota ne eivät pysty pakenemaan lentäen. Koiras siirtää ensin siittiönestettään takaruumiinsa alapinnalla olevasta sukuaukosta leukaraajoihinsa. Tästä ilmiöstä kaivataan lisähavaintoja. Asuinhuoneessa joskus vilisee hämähäkkejä. Kevättalvella mänty karistaa siemenensä ja napsahtelu johtuu käpysuomujen aukeamisesta. 56 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Vuoden ikäinen siloneula on noin kymmenen sentin mittainen. Sen kuullessaan linnut jähmettyvät liikkumattomiksi, jotta petolintu ei niitä havaitsisi. Lintuja siellä ei ollut ja ääni oli voimakkaampi kuin käpylintujen työskentelystä syntyvä ääni. Hämähäkeillä on 1sa Ja äiti niin kuin meilläkin. Mikähän se oikein oli. Kuinka suuri osa Suomen susikannasta on suden ja koiran sekoituksia. Se on selvästi käpyjen napsetta heikompi . Monet muurahaisethan parveilevat hyvin yhtaikaisesti, esimerkiksi hevosmuurahainen kesäkuun keski vaiheilla ja mauriainen heinäkuun jälkipuoliskolla tai elokuun alussa. Tiaisilla ja monilla muillakin metsän linnuilla on yksinkertainen tiedotuskeino: varoitusääni , joka selvästi poikkeaa kaikista muista ääni stä. Hevosmuurahaisen sii vellisten yksilöiden tiedetään talvehtivan. Käpysuomujen avautuminen on aivan mekaaninen tapahtuma: kun käpysuomut kui vuvat, ne kaartu vat ylöspäin ja käpy avautuu ; kun suomut kastuvat, ne taipuvat alaspäin ja käpy sulkeutuu . Tämä neulamainen, pohjoisinta Perämerta lukuun ottamatta koko rannikkovesialueellamme elävä pikkukala tavataan usein kesäaikaan piiloutuneena rantavesien vesikasvillisuuteen. Tavattuaan naaraan se sitten siirtää nesteen naaraan sukuaukkoon, joka myös on takaruumiin alapinnalla. Miten risteymät suhtautuvat ihmiseen ovatko ne sutta vaarallisempia. Se on korkea vihellys. Sukukypsyyden ne saavuttavat 1315 sentin mittaisina. vsk.. Parveilijat ovat pesässä kuoriutuneita sukukypsiä koiraita ja naaraita. Susihan on koiran kantamuoto. Poistavathan ne asunnosta monenlaisia pikkueläimiä. Monet muutkin linnut ymmärtävät saman varoitusäänen, vaikka niiden oma varoitus olisi toisenlainen. Ääni syntyy nyt silmuja suojanneiden pihkaisten suomujen repeillessä. Ne siis kuuluvat samaan SUOMEN LUONTO 4/94 53. Tiaisia uhkaavat varpushaukka ja varpuspöllö. Kala kuin ruoho Olen nähnyt omituisia otuksia rantavedessä Nauvossa; viisi senttiä pitkä eläin on pystyssä kuin hento ruoho, alapäästä taipunut ja pää kuin hevosella. Kuukautta, kahta myöhemmin männiköstä voi taas kuulla rapsetta, kun männyn uudet kerkät aloittavat kasvunsa. Harri Dahlström Mauriaisten joukkoherätys Lämmitettyäni mökkiä pari tuntia maaliskuun keskivaiheilla saunatiloihin ilmaantui hentoja muurahaisen tapaisia korentoja. Kui vien käpyjen avautuminen ja sulkeutuminen on äänetöntä. Syntyvätkö ne tyhjästä, siellä minne pöly kerääntyy vai onko niillä emoa. Mukana seuranneessa näytteessä oli mauriaisia. Siloneula piileskelee usein kesäisin pystyasennossa vesikasvien seassa. Kauri Mikkola Männikössä rapsahtaa Kuulin huhtikuun lopulla voimakasta napsahtelua männyn latvuksesta. Mistä tiaiset tietävät vaaran uhkaavan, kun ne aivan yhtäkkiä jähmettyvät paikoilleen. Kun käpy avautuu ensimmäisen kerran, rapsahtaa kasvavan kävyn tiiviiksi kitannut pihkakerros rikki. Mikä männyssä rapsahteli. Harvoin ajattelemme kasvien ääntelevän. Sen ruumis on kuitenkin tukevampi ja pystyasennossa ollessaan se ei kierrä pyrstöään vesikasvin ympäri. Kuinka risteymiä pääsee syntymään, kun susi yleensä tappaa koiran. Monilla lajeilla äidit hoitavat ensin munaryhmäänsä ja sitten vielä pikku jälkeläisiään. Kuvaus sopii hyvin siloneulaan. Keltiäisen pesästä on tavattu siivellisiä yksilöitä talvella sekä mauriaisen pesästä maaliskuussa, joten mauriaistenkin on oletettu talvehtineen. Sää oli aurinkoinen, lämpötila peräti 18 astetta. Seppo Vuokko Onko koirasusia. Särmäneula on sen läheinen sukulaislaji, jonka voi myös tavata Nauvon vesiltä. Niitä tuli 500-600, sekä siivellisiä että siivettömiä. Kaikki hämähäkit ovat petoja, joten asuinhuoneessa ne ovat hyödyllisiä. Väritykseltään vihertävänruskea siloneula muistuttaa rakkolevää tai vitaa, eikä ole kummallista, jos löytäjä vertaa sitä ruohoon. Tähän asti kaikki on selvää, mutta koiraiden ja naaraiden kuoriutumisajankohdasta on huonosti tietoa. Siloneula kuuluu putkisuukalojen lahkoon. Kuinka säännöllisesti mainittujen lajien koiraat ja naaraat kuoriutuvat jo edellisenä vuonna, ei ole tiedossa. Siellä se lymyää pystyasennossa ja pyrstö taipuneena tai kiertyneenä jonkun vesikasvin ympärille. Niitä lensi ikkunaan, mutta aukaistuani sen ne "jämähtivät" ja tarrautuivat toisiinsa suuriksi palloiksi. Petolinnun sil män rakenne ja toiminta on sellainen, että se havaitsee saaliin parhaiten juuri lii kkeestä. Korkea vihellys on kai kkien tiaisten varoitusääni . Siitä on kirjoitettu tällä palstalla Suomen Luonnossa 1/89. Mitä ne mahtoivat olla. Muu rahaisi ksi ne tuntee vaikkapa polvekemaisista tuntosarvista tai takaruumiin varresta, jossa on yksi tai kaksi solmukemaista jaoketta (mauriaisella yksi). Se imaisee pipettisuullaan pieniä eläinplanktereita ravinnokseen. Miten hämähäkit sikiävät. Talveksi siloneulat siirtyvät rantavesistä syvemmälle, ja silloin niitä ilmaantuu kalastajien verkkoihin pyrstö verkkolangan ympärille kietoutuneena. Saalis ei huomaa sitä helposti vesikasvillisuuden seasta. Parittelu on kyllä erikoinen. Kauri Mikkola Mistä tintti tietää vaaran
Susi elää suurperheittäin, klaaneina. Klaania johtaa pariskunta, josta käytetään nimeä alfapari. Koirista vain aniharva kestää pitkään luonnonvaraista elämänmuotoa vallankaan meidän pohjoisissa oloissamme. Kuvan huonehämähäkki vaanii saalista kalansa suulla. Tällainen yksilö voi muodostaa parin jonkun klaanin muun jäsenen kanssa, mutta niin kauan kuin alfapari on vallassa, pari jää pennuttomaksi. Eikä ole lainkaan ihme, että koiraklaanin jäseneksi päässeestä sudesta voi tulla joskus koiralauman alfaparin toinen osapuoli. Tässä uskossa pysyn siihen asti kunnes asia toiseksi osoitetaan. Ilkka Koivisto 57. Tietystikään susi ei voi risteytyä pienikokoisten koirien kanssa yhtä vähän kuin sudenkokoiset ja sutta suuremsuoMEN LUONTO 4/94 53. Näillä seuduilla elää villiintyneiden koirien laumoja, jotka tulevat toimeen ilman ihmisen apua ympäri vuoden paitsi että ne saattavat käyttää hyväkseen kaatopaikkojen anteja. Tämä kysymys kaipaa vastausta etenkin siksi, että koira on säilyttänyt käyttäytymisensä pääpiirteissä suden perinnön. Käytin nimenomaan sanaa pariutuminen, sillä naarasja urossuden seksuaalinen käyttäytyminen on monivivahteista, ei suinkaan lähes oikopäätä paritteluun johtavaa, kuten monilla muilla nisäkkäillä. Sen sijaan joillakin seuduilla Venäjällä on koirasusia tavattu. Tämän vuoksi ne voivat lisääntyä keskenään ja jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä toisin kuin lajien väliset risteytymät, joista parhaiten kai tunnetaan muuli . Mutta miksi susi yleensä tappaa koiran eikä hyväksy sitä kumppanikseen. Villiintyneet koirat elävät susien tapaan klaaneissa, mutta on aivan ilmeistä, että näihin voi päästä jäseniksi samoilla seuduilla eläviä susia, yhtä todennäköisesti kuin vieraat sudet susiklaaneihin. Klaani suhtautuu vihamielisesti ulkopuolisiin, mutta joskus yhteisöön onnistuu hyvällä onnella ja moninaisten vastaanottoseremonioiden jälkeen ujuttautumaan vieras yksilö. vsk. Pelottomuus merkitsee sitä, että ne voivat joissakin tilanteissa olla myös vaarallisia. Kukaan ei tällä hetkellä pysty sanomaan, onko susikannassamme suden ja koiran risteymiä. Suomessa elää noin 600 hämähäkkilajia. Esteet ovat muualla. Koiran mahdollisuudet päästä susiklaanin jäseneksi ovat tietysti paljon pienemmät kuin suden, vaikka koira osaakin seurustelun muodot. mat koirat. Vain alfapari saa pentuja; muut yksilöt eivät lisäänny, vaikka ne olisivat sukukypsässä iässä. Moskovan eläintarhan johtajalta olen kuullut, että koirasudet ovat ihmistä kohtaan varsin pelottomia aivan kuten villikoiratkin. Epäilen, ettei niitä ole ainoatakaan. lajiin; koira on kesytetty susi. Tämähän merkitsee sitä, että susi ja koira ymmärtävät toistensa viestintää. Kesäkorvansa virittänyt voi kuulla männyn kasvavan: pihkaiset suomut repeilevät silmujen päältä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastauaviksi osoi/feeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Useimmat klaanin jäsenet ovat alfaparin jälkeläisiä. Tästä ei siis synny esteitä näiden kahden pariutumiselle, kuten usein syntyy kahden eri lajia olevan naaraan ja uroksen välille
During the mating season, males are provided with suitable objects on which to vent their natural aggression. krs., 00 180 Helsinki puh. Tallbergink. Saving Estonia's ecologically valuable forests by Pekka Paaer and Anneli Jussila Suomen Luonto 53(4): 38-41 State land in Estonia is being handed over to private citizens who, intent on raising their standard of living, are sorely tempted to sell their timber. 15, kesällä klo 8.30-15.30 Tiina Aaho, toimistoapulainen Ulla Ahonen, toimittaja Harri Ajomaa, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahreristo, koulutussihteeri Susanna Huhrala, toimistosihteeri Esko Joursamo, pääsihteeri Mirja Jumppanen, tallentaja Inna Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Kerola, järjestösihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Marjukka Kulmanen, energianeuvoja 1/po Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Pirjo-Rii//a Oinaala, Yuotos-sihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Rirva Pieriläinen, talouspäällikkö Terho Pouranen, tiedotussihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. They include Helsinki Zoo, where many of the inmates now have to search for cunningly concealed food. Viewing habitats in Estonia has been a unique experience for many Finns. (92 1)30 1 141 Anne Raunio Satakunta Valtak. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-1 6. (90) 228 08206 Satu Hentu/a.Niemin.en SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamjes Ritva Pietiläinen puh. (90) 228 0822 1 Perämiehenk. A shore pian commissioned by a landowner ought in theory to prevent excessive summer house construction on shores, but this does not work in practice. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 0446 9 / 4 continually produced. The animals are also given their food in other ways more closely attuned to circumstances in the wild. Keeping animals occupied in this way is still at the experimental stage in Helsinki Zoo, so that a lot of the inmates are not yet enjoying the benefits of this new school of thought. (93 1) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Drainage has destroyed almost 60,000 square kilometres of bogs and mires due to an attempt to turn them into productive forest land the drainage has been declared one of Europe' s most serious wildlife and habitat destruction measures. In the 1989 winter, only 52,000 square kilometres, made up of a narrow strip plus the extrem-ities of the Bothnian Sea and Gulf of Finland, had an ice cover. After a long interval, the 1994 winter has proved normal. Keeping zoo animals happy by Emmi Manninen Suomen Luonto 53(4): 2223 Animals in zoos generally 'have things too easy' they do not need to strain their muscles or brains in order to obtain food or mates. Logging progresses daily and many fine areas have already been lost. Environmental programme for forestry by Antti Halkka Suomen Luonlo 53(4): /618 Forestry in Finland has received its first proposal for an environmental programme. (939) 632 6163 Maija T lnmmi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100Oulu puh.(98 1) 311 5 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. The situation has swiftly attracted foreign interests eager to turn it to their own advantage. 1 D 5. However, the people carrying out the survey have little time to admire the beauty of the forest. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. According to the programme, for example peatland drainage will cease by the end of 1996. Normal winter in Finland by Antti Halkka Suomen Luonto 53(4): 24-27 The winters of the 1988-1993 period were mild or extremely so. Ringed seals giving birth in lairs on the ice inside the snow and grey seals normally pupping out on the ice were adversely affected by these mild winters. An effort has been made to control building through regional planning. vsk.. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00 I 50 Helsinki puh. This may cause a change in behaviour and hamper, for instance, their return to the wild. Only about a thi rd of the Baltic Sea froze over, whereas in an extremely severe winter it freezes right up to the North Sea. The intention is to present the completed protection programrne to Estonia' s ministry of the environment next autumn. 11 A, 00150 Helsinki puh. Estonia's Wildlife Fund, started to survey the country's forests in the autumn of 1993, with the intention of locating the most valuable areas for Estonian forest habitats and of protecting these. The Finnish Association for Nature Conservation contributed towards the project by organising the work and training the Estonians involved in the charting of forests. Uusimaa Perämiehenk. Vuolanto calls for prohibition of unplanned shore construction. He feels that the hasis of planning ought to be studies on the natural conditions of shore areas and environmental impact assessments. If forest organisms are to survive, it is essential fo r healthy wood to be left to decay in a stand. Zoos determined to improve conditions in this respect are participating in the programme. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Shore pian shaky by Seppo Vuolanto Suomen Luonto 53(4): 14-15 Finland has no law regulating building on shores. The European Endangered Species Programme (EEP) is collecting data on ways of keeping each species contented. Although decaying wood is one of the most important microhabitats of forest organisms, the programme fails to ensure that the materia! will be SUOMEN LUONTO (Narure of Finland) Published by rhe Finnish Associarion f or Narure Conservarion Address: Runebergink. The entire northern sector of the Baltic froze up in February, the mark of an average Finnish winter. Conservation organisations were fairly satisfied with the programrne, because it indicates that the forestry sector realises that there has been something amiss with silviculture in the past. 1 1 A 8, 00150 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. 7 C 36, 28 100 Pori puh. (960) 311 550 Liisa Kamola, vs. However, many of those provided with di versions have been obviously more contented than previously. Leigh Plester SUOM EN LUONTO 4/94 53. Based on the prograrnme, a start has already been made on the drafting of an Act in which the preservation of biodi versity is set as a major goal of modern forestry. Bodies like the Finnish WWF feel that one of the greatest drawbacks of the programme is its approach to trees left on cut areas. Building on Finnish shores mainly takes place in a haphazard fashion. Our writer, Seppo Vuolanto, environmental protection official in the Uusimaa provincial government, criticises the loopholes in the shore pian -act: on the rare occasions when a shore pian is drafted, it maximises the landowner' s construction rights and ignores the comrnon good. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Saru Hwmnen (pj.), (981) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Vesa Heinonen, Ma//i Ikonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Marja Meura, Heli Saarikoski, Ari Tarjanne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20100 Turku puh. During the Soviet era, timber was brought from the taiga and Estonian ecosystems were left more or less wild. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LllTTO ry. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARK.ISTO Nervanderinkatu 11 , 00 I 00 Helsinki puh. In Finland the typical forest today is an even-aged, thinned and 'tidy' tree stand: the mental picture of naturally developed forests comes from books. This meant that, for instance, there was no rea!, prolonged snow cover in the extreme south of Finland
Puolison hankkiminen osoittautui vaikeaksi. e saatiin sijoitetuksi ulkomaisiin eläintarhoihin. Silti amurinleopardin luonnonvaraisen kannan tuhoutuminen olisi suuri tappio, ylen vaikeasti korvattavissa. Sen sijaan vuotta myöhemmin syntynyt urospentu Koryak jäi eloon. Tämä osoitti sen, että leopardilla myös alalajien sisällä on suu rta muuntelua eikä yksilön kuulumista tiettyyn alalajiin voida päätellä sen ulkonaisten ... Minkään aikaisemman Korkeasaaren uhanalaisen lajin kuvan kanssa en ole joutunut työskentelemään yhtä paljon kuin tämän. Piirros: likka Koivisto SUOMEN LUONTO 4/94 53. Ilkka Koivisto 59. .. Tietenkin leopardeilla oli si täysi syy suhtautua ihmiseen vihamielisesti . Nadja sai Aga Khanin kanssa seuraavat pennut 1989. Samana vuonna, siis 1986, oli Moskovan eläintarhasta saatu vaihtona naaras nimeltään Kveta. Lehdissäkin on ollut tietoja siitä, kuinka amurinleopardin asuttamalla entisellä Neuvostoliiton alueella salametsästys on ryöstäytynyt valloilleen. Tämän vuoksi perustettiin 1984 muutamien harvinaisten alalajien, ceylonin-, kiinan, persianja amurinleopardin kantakirjat. •·-• ,..--. Jälleen kaikki uroksia! Kaikkiaan Korkeasaaressa on syntynyt 18 amurinleopardia, joista vain neljä on ollut naaraita. ,,~,-; , ~ ~-. , .•. . ... Kaikki olivat uroksia. Vuonna 198 1 onnistuttiin kuitenkin saamaan Yhdysvalloista vuoden ikäinen naaras, Nadia, joka oli hyvin pienikokoinen ja väriltään paljon Aga Khania tummempi . vsk. Voidaan epäillä, että Aga Khanilla on taipumus siittää voittopuolisesti uroksia etenkin kun sen poikakin sai, ainakin ensi yrittämällä kolme urospentua. Korkeasaareen hankittiin ensimmäinen amurinleopardi Leipzigin eläintarhasta 1979. tuntomerkkien perusteella. Vain harvoilla seuduilla leopardin laajalla levinneisyysalueella kanta on yhä alkuperäisen suuruinen. Se oli komea yksivuotias uros ja nimikin oli mahtipontinen, Aga Khan. Kun varsin hyvin tiedän, että tällainen mielikuva on pohjimmiltaan väärä, pyrin saamaan leopardilleni ilmeen, jonka katsoja tulkitsisi jollei vallan lempeäksi niin ainakin sellaiseksi, ettei noita epäoikeudenmukaisia mielikuvia syntyisi. Onhan niitä vainottu vuosisadat ja valitettavan tuloksellisesti . Nämäkin on sijoitettu ulkomaille. Kaikkiaan leopardeja on maailman eläintarhoissa useita tuhansia, mutta vieläkin suuri osa on sellaisia, joiden alkuperää ei tiedetä. ...... TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Amurinleopardi Amurinleopardi elää pohjoisimpana kaikista alalajeista, nykyisin Mantsuriassa ja Pohjois--Koreassa. -~---.. Aineisto on kuitenkin pieni, eikä sen perusteella voida esittää muuta kuin epäilyjä. Tällaiset yksilöt ovat eläintarhojen geenipankkityössä arvottomia, nimenomaan juuri leopardin levinneisyysalueen laajuuden j a tähän liittyvän suu ren muuntelun takia. Se uhkaa yhtä lailla seudun siperiantiikereitä kuin amurinleopardejakin. Maaliskuussa 1994 syntyi kolme pentua yhdistelmästä Aga Khan ja Kveta. Seuraavan vuoden kevätkesällä Nadia sai yhden naaraspennun, joka ei ollut jostain syystä elinvoimainen vaan kuoli kahden päivän ikäisenä. Vuonna 1992 pariskunta sai vielä yhden naaraspennun, joka oli heikko ja kuoli pari päivää syntymänsä jälkeen. •.. Määrä oli kasvanut kymmenessä vuodessa ripeästi ja kasvaa yhäkin. Nadjan ja Aha Khanin pentujen sukupuolij akautuma on oli ut todella vahvasti urosvoittoinen. Yksi niistä on amurinleopardi. --~ .. Kun moskovalainen K veta paritettiin 1992 Nadian ja Aga Khanin tuolloin kuusivuotiaan pojan Dimitrin kanssa, syntyi kuinka ollakaan kolme urospentua. Kantakirjaan 1991 merkittyjen amurinleopardien sukupuolijakauma sopii eläinten keskuudessa tavallisimman 50:50 jakautuman vaihtelun rajoihin. Tällä hetkellä niiden kohtalosta ollaan hyvin huolestuneita. ' ~ .... Kaikki arviot jäävät alle sadan yksi lön. Amurinleopardeja on vuoden 199 1 kantakirjatietojen mukaan 146. Katsoipa eläviä leopardeja tai ku via niistä, niiden naaman ilme synnyttää ihmisessa kovin helposti mielikuvan vihaisuudesta, jopa julmuudesta. Nadia synnytti ensimmäiset kolme pentuaan huhtikuussa 1985. Muutamat alalajit on hävitetty sukupuuton partaalle. Kannan suuruudesta ei ole luotettavia tietoja. Nadja "paikkasi" ja synnytti vielä vuoden lopussa kolme poikaa. Uroksia oli 78 ja naaraita 67; yhden sukupuolta ei tiedetty. Niitä oli jälleen kolme, yksi naaras ja kaksi urosta
Siitä saakka merikotka on ollut yksi hänen pääkohteistaan. Murtomäki osui ensimmäistä kertaa merikotkien pesälle vuonna 1961 . " Sid 240 mk. 320 mk ~ / POHJOINEN PL 70, 90101 Oulu, puh. "Maassa vahvana kerroksena lojuvat lehdet antavat selityksen. Se on uniikkia kerrontaa suomalaisesta lintuharrastuksesta, sen filosofiasta ja sen sielusta. Teokselle on myönnetty valtion laatutuki. Sid. Sid, kuvitettu 130 mk Eero Murtomäkl MERIKOTKIEN ELÄMÄÄ Eero Murtomäki on kuvannut yli 30 vuotta suomalaista erämaaluontoa. VUODE H A NKO LUONTOKIRJA LIMINGANLAHTI Kuvat Raimo Hämeenaho Teksti Juha Markkola, Arvo Ohtonen, Mikko Ojanen, Jonna Pessa, Jouko Sllra Taitto Jukka Piispanen Raimo Hämeenahon kuvaama Liminganlahti-kirja esittelee kuvin ja Oulun yliopistossa vuosia tehdyn tutkimustyön pohjalta Suomen suurimman ja arvokkaimman lintuveden maisemia, luonnon tapahtumia, kasvillisuutta ja ainutlaatuisen runsasta linnustoa. Merenkurkun saaristo, josta kirja kertoo on merikotkien tutkimuksen ja suojelun todellinen "koekenttä", jolla on voinut havainnoida kattavasti kotkien selviytymistä, niiden kesyyntymistä aroista erämaalinnuista ihmisten naapuruuteen ja niiden auttamiseksi tehtyjen töiden vaikutuksia. Ne ovat rapinan koti. Nopeasti karttuva lintutietous on ajan tasalla vuoden 1992 loppuun asti. Sid 285 mk Matti Valta VALON METSÄSSÄ Turkulainen valokuvaaja Matti Valta on koonnut kuvateoksen, joka kasvaa kaiken kattavaksi kokemukseksi elämästä ja antaa tilan omille oivalluksille ja tuntemuksille. Mukana ovat myös Liminganlahden historia, metsästys ja kalastus, retkeily sekä Liminganlahden suojelun ja hoidon tilanne. Häneltä on julkaistu erätarinita ja useita kuvateoksia. Ne ääntelevät kuivuessaan kevättuulen kosketuksesta ja auringon hyväilyistä ... 981 -537 7111 Arto Vuorjoki ULKONOKALTA TUULEE Arto Vuorjoki on kirjoittanut varsinaisen helmen lintukirjallisuutemme joukkoon. Tekstistä välittyvä tunnelmalataus vie mukanaan myös muut kuin lintuja harrastavat