Linnunpöntöillä iloa ............................................... 54 Sepelkyyhky on Keski-Euroopassa kaupunkilintu .......................................................... Ti/aushi1111at Vuoden määräaikaislilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. ...... M yyn1i Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n ja Aka1eemisen kitjakaupan myymälöissä. 228 08205 Ri lva Kupari. 228 08216 Anlli Halkka. .46 Ulkomailta ................................................................. 228 08214 Toi111i11ajat Anne Brax. (90) 228 08 1 lelefax: (90) 228 08 200 Päätoi111i11aja Jorma Laurila. KäyWimällemme painopaperille on myönnelly pohjoismainen ympäri s1ömerkki . .. (90) 227 1 967 1elefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luolllo pyril ään painamaan mahdollisimman vähän ympäris1öä rasi11avas1i. .. 66 Maailman eläintarhoja: Stuttgart ............................................................. 14 Puheenvuoro maailmankaupan uudesta sii11omaaherruudesta. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Ko1kanka1U 9 005 10 Helsinki puh. 24 Takatalvi iskee ........................................................... Pienoiserämaa Turun kupeessa ............................ 44 Vaahteranlehden maalari ...................................... 03250 Ojakkala puh. Kes101ilaus uudis1uu 1ilausjaksoi11ain au1omaa11ises1i kunnes halua! keskeyttää sen. Vainu sivuilla 24-27. Kotimaasta ........................................................................ 28 Kun kylmä yllättää, autetaan pieniä ystäviämme. 2 Pajusirkku pakkasessa. vsk.. Automiestä aina haukutaan, mutta liikenteen kehittäminen on päättäjien asia. Katsotaanpa minkälaisia luomuksia eläimet osaavat rakentaa. Helsinki on rankka ympäristö .... Tammen seuraku111aa sivuilla 33-37. SivUI /6-18. 62 Luontoi llan asiantuntijat vastaavat. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikais1ilaus 250 mk ja kes101ilaus 235 mk. 42 Sikamainen onni on kärsänmitan päässä. Suomen luonnonsuoj elulii110 ry: n rekislereiden osoi1e1ie1oj a voidaan käy11ää tai luovullaa tilausj a suoramarkk inoinl i I arkoil uksiin. Pihkassa .............................................................. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ 67 SUOMEN LUONTO 4/95 54. Miten Valeri menetti pyrstönsä ............................. 33 Tammen aarteet paljastuvat. 38 Retkellä tulevassa kansallispuistossa. 50 Ki,joja ......................... z LJ..J 6 :) C.f) SUOMEN LUONTO Toimitus Ko1kanka1u 9 005 10 Helsinki puh. Liikenne halli1see helsinkiläislaslen maailmaa. Susia etsimässä ....................................................... 32 Tuhatvuotinen valtakunta ..................................... ln onumero 33 markkaa. paitsi kesäheinäkuussa kaksoi.,·11w11erå11a. .. .......... .... 13 Ruokakauppaa vapautetaan: Kehitysmaat ja luonto maksajina ......................... Kes101ilaus 270 mk. ......................... 16 Mikä liikenteessä nyppii. 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson. .. 228 08203 Juha Vals1e, 228 08228 Markku Tanllu (ulkoarn) Väriero11elut Offsc1-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kitjapaino Oy Aikakauslehtien Li ilon j äsen ISSN 0356-0678 Suomen Luo/Ilo ilmestyy kuukausittain. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ (90) 228 082 10 j a 228 08224. Puolen vuoden määräaikais1ilaus 170 mk. Kansikuva: Jouko Veikkolaisen vangilsemaa alkukesän 1ammis1on levollisuul/a Järvenpäässä. 58 Kysy luonnosta .............................. 48 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... .... //111oitus111yy111i llmoi 1usmyyn1i Lilja Ky KenWilie 2. Koh1a/01m,erei1a sivuilla 28-31 . ...... 19 Mestarillista jälkeä ................................................ Kotimaista ruokaa: Hus sika pihalle ...................................................... .......... ..................... Lähde susien jäljille. .. ........................... 64 Summaries of the Main Artic/es ......... .. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. 12 Kyläsepät ja maatiaislehmät ..................................... 20 Ihminenkö taitava. Savu .........................................................................
Lohemme perinnöllinen aines on hyvin kapea. Kanadalaiset saivat kovan opetuksen ja luultavasti oppivat toimimaan järkevämmin tulevaisuudessa. Kanadalaiset itse pyytivät Newfoundlandin rannikon pallasja turskakannan lähes loppuun. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Kanadan ja Espanjan kalastuskärhämä, johon myös EU tuli mukaan, osoittaa, että kala saa tunteetkin kuumenemaan. Namibian itsenäistyttyä ulkomaiset alukset saivat lähdön ja kalakannat mahdollisuuden toipua. Seuraavana keväänä siinä saattaa jo olla asukkaat. Espanja, Venäjä ja muut vieraat valtiot ryöstivät viime vuosikymmeninä myös Namibian rannikon rikkaat, poikkeuksellisen tuottoisat kalakannat lähes olemattomiin. Puun onkaloissa pesivillä linnuilla on asuntopula, koska valtaosa talousmetsien ja viheralueiden pökkelöistä ja kolopuista siivotaan pois. 54. Pönttöihin saat taatusti miellyttäviä naapureita! Jorma Laurila 3. Vielä ehdit laittaa pesäpöntön Kirjosiepot ovat vasta saapumassa Suomeen ja varmasti ilahtuisivat uusista pöntöistä. Luonnonystävien apua tarvitaan. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ongelmana ovat etenkin maailman yhteiset vesialueet; niistä ei kukaan tunnu kantavan vastuuta. Espanjalaisia ei katsota suopeasti, sillä he ovat Newfounlandissa kaukana koti vesiltään. vuosikerta 4 1995 Ahneus vie kalat vesistä J ättisuuret ja supertehokkaat kalastuslaivastot valtaisine trooleineen sekä tutkineen ja muine teknisine apuvälineineen voivat nopeasti riuduttaa tuottavatkin kalakannat. Sukupuuttoon kaloja tuskin pystyy tällä tavoin hävittämään, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen loppuu vuosiksi. vsk. Jos maat saisivat hallintaoikeuden oman rannikkonsa ja mannerjalustansa kalavarantoihin, kalakantoja ehkä hoidettaisiin maltillisemmin, ainakin sen jälkeen kun luonto antaa samanlaisia opetuksia kuin Kanadalle. Lintujen lisäksi pönttöihin voi tulla yllätysvieraita, kuten liito-orava tai lepakoita. Voi vain kuvitella minkälaisia kriisejä syntyy, kun öljyvarat alkavat lähivuosikymmeninä ehtyä ja vahvat ottavat osansa. Lehtemme sivulta 32 löydät pönttöjen teko-ohjeet ja strategiset mitat. Nyt kiistan kohteena on pohjassa elävä grönlanninpallas. Ihmiskunnan yhteisillä kalavesillä alukset voivat imuroida kalakannat olemattomiin ja siirtyä sen jälkeen uusille alueille. Ripeästi toimimalla telkänkin voi saada vielä uuttuun. Sota kaloista antaa pelottavaa esimakua siitä, miten valtiot alkavat toimia kun tärkeät luonnonvarat ovat ehtymässä. Tavanomaisten pönttöjen lisäksi voit rakentaa erikoispöntön vaikkapa puukiipijälle tai kivitaskulle kotilinnan. Olemme hävittäneet useimmat vaelluskalakantamme ja lohi on lähes täysin istutusten varassa. Pökkelöille ja niiden asukkaille suvaitsevaisemmat tuulet ovat tosin alkaneet puhaltaa, mutta kolotilanne korjaantuu hitaasti. Kanadankin kalastajat ovat olleet jo pitkään työttöminä, troolarit makaavat satamissaan ja kalanjalostushallit kumisevat tyhjinä. I 970-luvulla Britannia ja Islanti kävivät ankaraa turskasotaa ja viime kuukausina Norjan ja Islannin välit ovat kiristyneet Barentsinmeren turskanpyynnin takia. Suomellakaan ei ole aihetta ylvästelyyn. Työ ei mene hukkaan, vaikka asumus jäisi ensimmäisenä vuonna tyhjäksi. Kirjosiepot, harmaasiepot, pääskyt ja leppälinnut ovat vasta saapumassa Suomeen ja monet tiaisetkin tekevät toisen pesyeen saatuaan edelliset poikasensa maailmalle. Pöllöt ja tiaiset ovat jo aloittaneet pesimäpuuhansa, mutta vielä ehdit ilahduttaa pöntöillä monia muita siivekkäitä. Eri maiden kalastuslaivastot kilpailevat kuumeisesti siitä, kuka ensimmäisenä ehtii uusien apajien kimppuun. Luonnonlohen hävitessä menetetään ainiaaksi sen perinnölliseen monimuotoisuuteen liittyvät rikkaudet. Luonnonvarojen järkevä hoito on myös maailmanrauhan kannalta tärkeää
Jos kurkihirren tai muiden katon tukirakenteiden päällä ei ole valmista pesäalustaa, asia korjaantuu vaakatasoon naulattavalla laudanpätkällä. Aurinko hymyili aivan kuun lopussa koko naamallaan niin, että kevät kihahti päähän. Ilomantsissa hangen paksuus oli 29. Viime vuosina erilaisia tekopesiä on alettu rakentaa yhä useammille lintulajeille. Täällä talvehtineet peukaloinen ja mustapääkerttu näyttivät selvinneen talvesta. Räystäspääsky on tiiviisti ihmisen seuralainen, mutta nykyiset talonrakennusainekVästäräkistä talvilintu Tuttu tsilip kuului Ylöjärvellä helmikuun puolivälin pikku pakkasessa. Kevät, kevät, kevät, siivekkäät sipisivät Ainoa oikea lintu kuvaamaan Inarin maaliskuuta on joutsen. Vaasassa västäräkki on viettänyt talven jätevedenpuhdistamoita. Lunta tuli maaliskuussa lisää. Totta se on, siinähäf\ istui västäräkki! Hämäläismaisemiin talveksi jäänyt vässy on ensimmäinen Pirkanmaalla talvensa onnistuneesti viettänyt riukupyrsto. Kuukauden keskilämpötila oli koko maassa 3-4 astetta lämpimämpi kuin normaalitalvina. Varminta on poistaa koko ruutu toukokuussa ennen paluumuuttajien tuloa. Muita ajankohtaisia lintuja olivat taviokuurna ja pulmunen. Suomalaiset pääskyt viettävät talvensa Afrikassa ja saapuvat meille vasta sitten, kun lentäviä hyönteisiä on riittävästi tarjolla. Enimmäkseen maaliskuu oli kuitenkin vettä ja räntää. Pientä apua tarjosivat suuret kasvihuoneet, joiden suojiin lintu lensi yöksi. Esimerkiksi kelpaavat juuri pääskyt, joita ei aikaisemmin ole pidetty lainkaan pönttölintuina. Myös mustavariksia nähtiin. Kiurut ja ensimmäiset töyhtöhyypät (kuvassa), uuttukyyhkyt sekä kottaraiset saapuivat. Maaliskuun nimi on saameksi njukcamannu, joutsenkuu. Sadetta saatiin tavanomaista enemmän ja lunta oli maaliskuun viime päivinä myös Turun seudulla. melkein 90 senttiä! 4 Pääskyt tulevat Pääskysestä ei päivääkään! Vanha kansa tiesi kesän tulleen, kun pääskyjen nähtiin lentävän yli pihan. Hattu vaarassa oleskeli kuun alkupuolelta lähtien yksinäinen pulmunen, joka sai myöhemmin seurakseen ison laji tovereiden parven. Ahmalla oli pojat lumi luolassaan ja pilkkijä istui avannolla, sukset suihkivat ja moottori kelkka pärisi. Ylöjärven västäräkki oli muuten lintulautansa ehdoton kunkku. Vaikka kevään varhaisimmat pääskyt nykyisin keksitäänkin poikkeuksetta jo huhtikuun lopulla, pääskyjen pääjoukko saapuu meille kesän kynnyksellä kuten aina ennenkin. Ilomantsin maaliskuu oli talvinen, vaikka sää kuvauspäivää lukuunottamatta oli edelleen lauha. Pääskyt ovat pidettyjä kesäntuojia, joita ihminen on aina halunnut auttaa. Tänä vuonna joutsenet tulivat Inariin 22 .3. Heikki Kokkonen Matt i Valta Lounaissuomalaista maaliskuuta: lapinharakka ja varpuspöllö päivystivät saalista puhelinlangalla. Haarapääskyn saa kesänaapurikseen avaamalla ikkunan tallin ylisille, ullakolle, ulkorakennukseen tai autotalliin. Tintitkin saivat tarvittaessa kyytiä ni in että höyhenet pöllysivät. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 4/95 54. Haarapääskykin nähtiin! Naurulokki kirkui ja mustarastaan huilu viekotteli. 3. vsk.
5. Räystäspääsky hakee savea, ja muuraa siitä taidokkaan lähes pallonmuotoisen pesän räystään alle. Linnunpönttöjen rakentamisen toisissa SM-kilpailuissa 1991 ensimmäinen palkinto napattiin törmäpääskyille tarkoitetulla järjestelmäpöntöllä. Rengastustoimiston mukaan kulunut talvi oli välivuosi ja tunturipöllöstä on tehty vain muutamia havaintoja. Välillä se tosin katosi viikoksi, mutta palasi samalle paikalle takaisin. Kuvassa yksi selviytyjistä. KOTIMAASTA Mikko PölHinen/LK A Eero Jussila/LKA Haarapääsky on pitkäpyrstöinen, solakka lintu,joka pesii mielellään rakennusten sisällä. Nerkoon lisäksi tunturipöllöä saatiin ihastella mm. Asiaa voi aut1 taa ja pesimisen varmistaa i:: räystään alle kiinnitettävällä laudalla. vsk. Terho Poutanen Jorma Pciponen Tunturipöllö liikuskeli Iisalmen lähellä Nerkoossa kuukauden ajan helmi-maaliskuussa. Törmäpääskyt pesivät yhdyskunnissa joentörmissä ja hiekkakuoppien reunoilla. Betoniin on saatu luonnonmukaisuuttaa sekoittamalla siihen purua tai olkia. Betonipesien kiinnitys varmistetaan nauloilla tai ruuveilla. Pöllö istuskeli mielellään ladon ha,jalla tai kumpareella alavalla pellolla. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Elimäellä. Tarvitaan vain savea ja vettä. Se onnistui sinnittelemään koko talven Ylöjärvellä. Sami Tuomela Jotkut västäräkit ovat yrittäneet talvehtia Suomessa viime vuosina, mutta vain muutamat ovat pärjänneet sydäntalven yli. Jos lähitienoilla ei ole kunnollista savenottopaikkaa, sellaisen voi tehdä. Räystäspääskyjen tekopesät muistuttavat oikeita, lintujen itsensä muuraamia savipesiä, mutta ovat betonisia. <( " set ovat sileitä ja liukkaita; ne 1 suorastaan hylkivät räystäspääskyn pesää. Vanhojen hiekkakuoppien maisemoiminen on hävittänyt törmäpääskyjen yhdyskunnat laajoilta alueilta ja törmäpääskyillekin on ryhdytty rakentamaan tekopesiä. Joinakin vuosina tunturipöllöjä on runsaasti ja sitten on taas hiljaisia välivuosia
Metsälakeja on tarkoitus muuttaa muun muassa siten, että luonto otetaan metsää käsiteltäessä enltsta paremmin huomioon. Sen sijaan ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuontisähköä kului edellisvuotta vähemmän. Metsähallitus on perustanut erillisen yksikön huonekalujen markkinointia varten. Kerätty määrä oli 8 1 500 tonnia. Energiankulutus kasvoi Viime vuonna Suomessa kulutettiin energiaa neljä prosenttia enemmän kuin 1993. Selvimmin kasvoi teollisuuden energiankäyttö. Jalostuksella voidaan moninkertaistaa puun arvo." Huonekaluihin käytetään oksatonta, hidaskasvuista LaHannu viimeistelee lehtemme keskiaukeama~ tammivanhusta. " Nojatuoleja mahtuu yhteen konttiin 2 500 kappaletta." Lisääkin puutuotteiden valmistajia mahtuu yhteistyöhön, kunhan vienti on alkanut kunnolla vetää. "Saamme tällä tavalla arvokkaalle puulle parempaa käyttöä, kuin jos siitä tehtäisiin sellua tai bulkkitavaraa. Metsähallituksen yhteistyö oululaisen suunnittelutoimisto Lax-designin kanssa alkoi huonekalumessuilla Japanissa pari vuotta sitten. Jo keväällä nähdään, miten tie kestää talven rasitukset." Uutta tieainesta on Romppalan-Ahvenisen tiellä kahdeksassa paikassa. Niitä ei oltu ajateltu teolliseen tuotantoon", kertoo Asko Lax. Näyttely on esillä syyskuun loppuun saakka LuontoExpossa osoitteessa Hämeentie 153, Helsinki, puh. Japanissa markkinoidun kevytrakenteisen, kokoontaitettavan nojatuolin puunkulutus ei päätä huimaa: "Yhdestä kuutiosta hyvälaatuista puuta saa 50 tuolia", sanoo Lax. Nousua edellisvuodesta oli viisi prosenttiyksikköä. Maan ensimmäiset koepätkät valettiin syyskuussa Romppalan-Ahvenisen tielle Uimaharjun tiemestaripiirissä. Näin estetään erilaisten liuotinhöyryjen haihtuminen luontoon. Myös metsäalan hallinto ja valtiontukijärjestelmä pannaan samalla uusiksi. Vanhoilla menetelmillä päällystettäessä kuumasta massasta haihtuu myrkyllisiä yhdisteitä ilmaan. Mämmilä-sarjakuvan ideointiin 20 vuoden ajan. "Puu valitaan tukki tukilta, runko rungolta", kuvailee Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Takala. Myös muut Hannun ansiot huomioitiin. D Aaltopahviennätys! Aaltopahvia kerättiin viime vuonna tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Anne Brax Tiepinnoitteen huuruja vähennetään Tielaitos kokeilee perinteisen öljysoran korvaavaa uutta tiepinnoitetta Pohjois-Karjalassa. vsk.. Sen jälkeen rohdokset valtaavat eläinmuseon Pohjoisella Rautatiekadul~ D Metsälakeja sorvataan syyskuulle Metsälakitoimikunta on saanut työhönsä lisäaikaa syyskuun loppuun. D Rohdoskasvit esillä Kiinnostus luonnonvaraisten kasvien hyötykäyttöön lisääntyy. Luonnonsuojelijoiden tavoitteena on saada lakiin selviä velvoitteita metsäluonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta hakkuissa ja metsän uudistamisessa. Kimmo Repo SUOM EN LUONTO 4/95 54. Kaikesta kotimaassa kulutetusta aaltopahvista aatiin talteen 67 prosenttia. Kunkin koealan materiaaleissa on eroavaisuuksia. Koepätkät ovat alle kilometrin mittaisia. "Ehdotin, että Metsähallitus alkaisi rahoittaa puumateriaalin arvon huomioon ottavaa tuotesuunnittelua ja markkinointia." Toimeen ryhdyttiin nopeasti; Metsähallitus teki Japanissa koemarkkinoinnin viime vuonna ja ensimmäiset LaxVirtasen Hannu sai pystin Graafikko Hannu Virtanen sai Lempi Grand-Prix 1995 -palkinnon Kemin XIV sarjakuvapäivillä maaliskuussa. "Kokemuksista voidaan puhua ensi syksynä, kun tie on ollut käytössä kesäkauden. Uusi liuottimia sisältämätön pehmytasfaltti on entistä parempi vaihtoehto luonnolle. Palkinnon myöntämisperusteena oli mm. "Pinnoitteen tekeminen onnistui kohtalaisen hyvin", sanoo tiemestari Matti Hassinen. " Vahingoniloisia epäilijöitä on riittänyt", Takala kertoo. Huonekalujen tuotantopäähän löytyi muhoslainen puutavaraliike Risto Tillman. D pin mäntyä, jota saadaan Takalan mukaan tavallisista talousmetsistä. Luonnontieteellisen· keskus museon LuontoExpossa voi tustustua yleisimpiin luonnonvaraisiin kasveihin ja niistä saataviin rohdoksiin. Näin haetaan parasta seossuhdetta. Päätöksiä odotetaan loppuvuodesta. Energialähteittäin kasvoivat turpeen ja muiden kotimaisten polttoaineiden sekä öljyn, maakaasun ja hiilen käyttö. osallistuminen designin suunnittelemat huonekalut esiteltiin Singaporen huonekalumessuilla tänä vuonna. Valmiista tiestäkin myrkkyjä haihtuu vielä usean viikon ajan. Hannu on Suomen Luonnon sarjakuvan ja elinympäristösarjamme keskiaukeamakuvan piirtäjä. Silloin myös Metsähallitus aikoo Takalan mukaan vetäytyä hankkeesta. (90) 708 4700. "Markkinoinnin opettelu onkin ollut vaikeaa." Takalan mukaan yhteistyö tuo kuitenkin monenlaista hyötyä. D Suomi hakee tukea Seitsemälle luonnonsuojelua edistävälle hankkeelle haetaan tukea Euroopan unionin Life-rahastolta yhteensä 28 miljoonaa markkaa. Tukea haetaan Nuuksiolle, Liminganlahdelle, saimaannorpalle, Kokemäenjoen suiston suojelulle, perinnebiotooppien turvaamiseksi LounaisSuomessa ja uhanalaisten metsälajien elinympäristöjen suojeluun. Ero vanhaan on se, että liuottimen sijasta valmistuksessa käytetään pelkkää vettä. Puu ostetaan useilta eri alihankkijoilta, jotka puolestaan saavat sen valtion metsistä. Laxin mukaan hänen toimistonsa suunnitteluperiaatteisiin kuuluu puutuotteiden raaka-aineen ja kuljettamiseen tarvittavan polttoaineen kulutuksen minimoiminen. Hakijan osuus hankkeen rahoituksesta on vähintään puolet. "Totesimme siellä, että suomalaisten huonekalujen materiaali on hyvää, mutta tuotteet heikkolaatuisia. Alun perin esitysten uusiksi metsälaeiksi piti olla valmiina jo viime tammikuun lopussa. "Me emme lähde sellaiseen tuotantoon, johon kelpaisi vain vanhojen metsien puu", vahvistaa Asko Lax. D 6 KOTIMAASTA Metsähallitus ryhtyi markkinamieheksi Metsähallitus on ryhtynyt kummisedäksi pohjoissuomalaiselle puusepänteollisuudelle. Uusi , Metsähallituksen osittain rahoittama tuotantolinja alkaa pyöriä toukokuussa. Metsähallitus rahoittaa puuhuonekaluja suunnittelevan toimiston tuotekehittelyä, tuotteiden valmistusta ja jopa markkinoi niitä ulkomaille
D 7. Virkoja hoitavat maatalousja metsätieteiden lisensiaatti Marketta Ahtiainen (Pohjois-Karjala), diplomi-insinööri Leena Saviranta (Uusimaa), tekniikan lisensiaatti Heikki Aronpää (Kainuu), diplomiinsinööri Michael Hagström (Länsi-Suomi), filosofian kandidaatti Markku Henttonen (Pohjois-Savo), diplomi-insinööri Ossi Hjelt (Keski-Pohjanmaa), filosofian tohtori Erkki Kellomäki (Häme), maatalousja metsätieteiden tohtori Kari Kinnunen (Lappi), eläinlääketieteen lisensiaatti Jarmo Louvo (KaakkoisSuomi), filosofian tohtori Risto Palokangas (Keski-Suomi), oikeustieteen kandidaatti Esko E. pintavettä. D Y mpäristöjohtajia Alueellisten ympäristökeskusten johtajat aloittivat työnsä 1. Näyte otetaan vähintään puolen litran steriiliin pulloon joko hanasta tai kaivosta ja näyte toimitetaan laboratorioon mahdollisimman pian. Lisäksi kahta aiemmin perustettua kansallispuistoa on laajennettu. Porakaivovedestä analysoidaan myös kallioperästä liukenevat fluoridi ja arseeni. Teiden varsilla suolan kloridi voi imeytyä pohjaveteen. Suuri kaliumpermanganaattiluku ja bakteerit näytteessä kertovat, että kaivoon pääsee Heikki Willamo käyttää sanaa ja kuvaa taitavasti. Käyttöohjeita saa ainakin kunnallisilta terveysvalvontaviranomaisilta ja paikallisista vesiensuojeluyhdistyksistä. Hajua voi yrittää poistaa hapettamalla vettä pienellä akvaariossa käytettävällä ilmapumpulla. Kirjan tekeminen kuitenkin helpotti, ja nyt huomaan suunnittelevani kolmea uutta kirjaa", Willamo kertoo. Anne Kärkkäinen Willamo kertoo kirjassa luontoelämyksistään neljännesvuosisadan aikana hänelle rakkaassa metsässä sekä metsän kohtalosta niin tutun tarinan: oma satumetsä hakataan. Se on perustyö mökeillä ja sellaisissa paikoissa, m1ssa vettä ei käytetä säännöllisesti. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Sekä norjalaiset että suomalaiset eläinsuojelujärjestöt vetoavatkin kuluttajiin ja kehottavat boikotoimaan norjalaisia kalatuotteita ja lomailua Norjassa niin kauan kun hylkeenpoikasten pyynti jatkuu. Kaivon tilkitsemiseminen riittää, jos näytteessä on vain kolimuotoisia bakteereja, joita elää maaperässä. Hyvä vesi on aarre, jonka arvon huomaa usein vasta sitten kun sen menettää. Arvosteltavana oli kaikkiaan 155 kirjaa. Sen sijaan jos routa on heivannut sementtirenkaat paikoiltaan, kaivoon saattaa päästä pintavettä ja kaikki oravaa pienemmät. Rengaskaivon vedestä tutkitaan kolimuotoiset ja Eschericia coli -bakteerit, kaliumpermanganaattiluku, kolmenlaiset typpiyhdisteet, kloridi, rauta, mangaani, happamuus, ulkonäkö ja haju. Jos epäilee veden juomakelpoisuutta tai kaivon ympäristö on muuttunut, vesi kannattaa tutkituttaa. Pahimmassa tapauksessa joudutaan rakentamaan uusi kaivo. Ritva Kupari Uusia luonnonsuojelualueita Eteläiseen Suomeen on perustettu viisi uutta luonnonsuojelualuetta: Porkkalan saariston luonnonsuojelualue Kirkkonummella (383 ha), Espoonlahden saariston luonnonsuojelualue Espoossa (22 ha), Paippisten luonnonsuojelualue Sipoossa (22 ha), Komion luonnonsuojelualue Lopella (490 ha) ja Langinkosken luonnonsuojelualue Kotkassa (28 ha). Tämän jälkeen likaiset seinämät puhdistetaan harjaamalla tai suihkuttamalla. Pöpöjen tappamiseksi kaivo voidaan desinfioida vetyperoksidi lla tai klooripitoisella puhdistusaineella. Hän on kuvannut viime aigkoina kanahaukkaa, kalliomä"' kien yötä eläimineen ja sitä, °' miten pian autio talo saa uudenlaisia asukkaita, luonto valtaa alaa. Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantama teos on samalla yhtiön 20-vuotisjuhlakirja. Ainetta kaadetaan pitkin reunamia niin, että kaikki kaikki paikat kastuvat. Koska pohjavesi on monesti vähähappista, siinä voi tuntua rikkivedyn mädän kananmunan löyhähdys. kerran. Kaivon ympäristö voidaan tiivistää savella. Näiden haitallisten aineiden puhdistaminen on hankalaa vesilaitoksillakin. KOTIMAASTA · Keväthuolto kaivolle Jos vesi maistuu tai haisee omituiselle tai siinä on kumma väri, on syytä katsoa kaivoon. Tammisaaren kansallispuistoon on liitetty 130 hehtaarin suuruiset metsäalueet ja Ruovedellä olevaan Helvetinjärven kansallispuistoon 690 hehtaaria Yhtyneitten Paperitehtaitten maita. Valinnan teki Maailman Luonnon Säätiön (WWF) hallitus, jonka raadin mielestä erityismaininnan ansaitsee se, että koko · kirja kuvineen, teksteineen ja ulkoasuineen on Heikki Willamon omaa käsialaa. Peltoalueilla haittaavat yleisimmin typpilannoitteiden ammonium ja nitraatti. Odottaville äideille ja äidinmaitoa syöville lapsille liika nitraatti saattaa aiheuttaa anemiaa. catin esiintyminen vihjaa, että vedessä voi olla myös terveydelle haitallisia mikrobeja. Typpiyhdisteitä, kuten nitraattia on vaikea poistaa vedestä kotikonstein, jolloin jäljelle jää vain laimentaminen vähätyppisemmällä vedellä. Ravistunut kaivo tyhjennetään ja renkaat nostetaan oikeaan asentoon. Vesi raikastuu, jos kaivo on kunnossa. Puolustuskyvyttömän hylkeenpoikasten pyynti on eläinsuojelullisesti tuomittavaa. "Oli raskasta seurata metsän tuhoamista. Tällöin saastumisen syytä on alettava etsiä ympäristöstä. Rauta ja mangaani huonontavat yleisimmin kaivovesiä. D Norja boikottiin Norja on päättänyt, että vuodesta 1989 kielletty hylkeenpoikasten pyynti aloitetaan uudelleen. Tunkkainen vesi kannattaa ammentaa pois talven jäljiltä. Lupa on annettu 2 600 kuutin pyyntiin ampumalla. Vaivasta voi yrittää päästä eroon ripustamalla karkeaa dolomiittikalkkirouhetta sisältävän verkkokassin kaivoon. Rannikko (Lounais-Suomi), tekniikan tohtori Mauno Rönkkömäki (Pohjois-Pohjanmaa ja diplomi-insinööri Heikki Teräsvirta (Etelä-Savo). huhtikuuta. Tuntui, ettei tämän jälkeen enää mitään ... Saumat tiivistetään laastilla. Kaunein kirja valittiin nyt 49. Sen sijaan ulosteperäisen E. Ne eivät uhkaa terveyttä, mutta likaavat lavuaarit, pyykin ja astiat. Tavallisimmin kaivoa pilaavat asutuksen, navetoiden Kaakkurin huuto on vuoden 1994 luontokirja Vuoden 1994 luontokirjaksi on valittu Heikki Willamon Kaakkurin huuto. vsk. Hukkunut pikkueläin onkin monesti makuvirheen syy. D Vuoden kaunein kirja Suomen kirjataiteen komitea on valinnut vuoden 1994 kauneimmaksi kirjaksi Juha Suonpään ja Marja-Leena KorteSuonpään kirjan Metsä liikkuu. tai teollisuuden jätevedet
Rea Peltola Elohopeaongelma siirtyi metsäjärville Kotimaisen järvikalan kulutus notkahti talvella alaspäin, kun julkisuudessa reposteltiin uutista elohopean ja sydäntautien yhteydestä. Porkkanan ja punajuuren siemeniä tarvitaan kymmenen gramman pakkaukset, muista riittää annospussi. Lohkolle kylvetään porkkanat, punajuuret, nauriit ja palsternakat sekä miedon makeat mustajuuret. Tälle lohkolle kylvetään retiisiä, rapeita pensaspapuja ja jännittävän makuisia härkäpapuja. Kolmas lohko sopi i typensitojakasveille, jotka eivät tarvitse pahemmin lannoitusta, jos maassa on niille sopivia juuribakteereja. Jos palsta lannoitettiin edellisenä vuonna kompostilla, tälle lohkolle ei ehkä tarvitse antaa muuta kuin pari ämpärillistä puun tuhkaa kolmeakymmentä neliömetriä kohti. Pienikin kasvimaa tuo iloa ja turvallisuuden tunnetta. Bakteerit eivät toimi kunkukkakali keräkaali parsakaali ruusukaali kurkku pu,jo selleri lanttu kyssä kaali pinaatti porkkana puna juuri nauris palsternakka musta juuri sipuli rivimetriä /0 10 5 /0 10 5 5 10 2 2-3 30 20 4 4 10 15 nolla, jos maa on hapanta, joten siihen voi varmuuden vuoksi lisätä kilon verran puutarhakalkkia neliömetrille ennen kylvöä, ellei maan kunnosta ole tietoa. Näin tuhdisti elohopeoitu kala luokitellaan ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Kurpitsat ovat niin satoisia, että niitä ei tarvitse monta; yksi taimi tuottaa 10-20 yllättävän suurta hedelmää. Kun kukinta alkaa, peitteet täytyy ottaa pois, jotta pölyttäjähyönteiset pääsevät hoitamaan tehtävänsä. Monivuotisille varhaisvihanneksille, ruoho, talvija ilmasipulille sekä parsalle ja raparperille pitää vielä muistaa varata muutamia neliömetrejä kasvitarhan laidasta. Toiselle lohkolle kylvetään juureksia, jotka eivät pidä vastalannoitetusta maasta. Tilannetta harmiteltiin mm. A vomaankurkku ja kurpitsat on hyvä istuttaa siirrettäviin lavakehikoihin, jotka voidaan viileinä öinä suojata harsolla, tai niiden päälle voi levittää läpinäkyvän muovikalvon, joka toimii pienoiskasvihuoneen tavoin . Jos maassa ei aiemmin ole viljelty herneitä, papuja ja härkäpapuja, on hyvä ympätä siemenet kullekin lajille sopivalla typpibakteerilla; turpeeseen sekoitettuja bakteereita on myytävänä hyvin varustetuissa siemenliikkeissä. Palsta jaetaan kolmeen yhtä suureen lohkoon, joiden paikkaa vaihdetaan vuosittain. Jos edellisvuonna ei lannoitettu, voi palstan lannoittaa myös levit8 KOTIMAASTA Sadonko,juu on palkitsevaa. Ohessa hieman apua suunnitelman laatimiseen. Tarpeen mukaan hankitaan taimia(kpl) 20 20 20 JO 60 50 15 siemenistä istukkaista satoa(kg) 20 20 10 5 15 5 5 20 5 0,5 30 20 5 5 5 15 Tee itsellesi viljelysuunnitelma ja kasvata niitä kasveja, joista pidät. annospusseja, ja kylvetään tiiliä, persiljaa, meiramia, sitruunamelissaa, timjamia, basilikaa, oreganoa ... Sadon määrä riippuu kuitenkin maan kunnosta, kesän säistä ja siitä, kuinka ahkerasti kasvejansa viitsii hoitaa. Kun vielä osaa säilöä oikein, kasvimaan hyöty ulottuu kevääseen asti. Hämeessä Yanajan reitillä, joka on valtakunnan merkittävimpiä kuhan pyyntialueita. Pienessäkin puutarhassa voi helposti kasvattaa kasvikset perheen kesän ja syksyn tarpeisiin. Esimerkiksi KyrösJarven re1t111 latvavesien hauista on määritetty yleisesti yli kahden milligramman pitoisuuksia. Kolmannen lohkon reunaan varataan kymmenen rivimetriä eri laisille maustekasveille. Samoin käy, jos halutaan pysyä omissa perunoissa. Parista kolmesta siemenvalkosipulista saa sen verran sipulia, että se riittää kohtuukäyttäjälle, mutta valkosipulin ystävä tarvitsee enemmän tilaa. Omavaraisuutta kotipuutarhasta Kun itse viljelee, tietää mitä syö. Kalatutkijoiden mukaan elohopeaongelma on siirtynyt pienille ruskeavetisille metsäjärville. Herneet kylvetään kaksoisriveihin, joiden väliin pistellään risuja tueksi. Yhdeltä aarilta saa vähällä vaivalla noin satavi isikymmentä kiloa perunoita. Tulokset osoittivat, että kuhaa saa huoletta syödä. tämällä pari litraa maatunutta kompostia neliömetriä kohti. vsk.. Jos perhe syö vaikkapa vain yhden kokonaisen valkosipulin viikossa, täytyy koko aarin kasvimaa varata sitä varten. Happamassa maassa eivät mitkään puutarhakasvit tuota kunnollista satoa. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 4/95 54. Nyt on hyvä aika ottaa palanen ruutupaperia ja suunnitella, mitä palstalle kylvetään. Sipuleita varten tarvitaan puolen kilon pussi pikkuistukkaita. Ydinherneitä ja papuja tarvitaan sata grammaa, muita riittää annospussi. Ensimmäisellä, tukevasti kompostilla lannoitetulla lohkolla kasvatetaan kaaleja, pwjoa, selleriä, salaattia, pinaattia ja kurpitsoita. Pirkkalan kalastusalue pyydysti alueeltaan komeita kuhanvonkaleita ja tutkitutti ne. Yhden aarin ( 1Ox10 metriä) palanen kuohkeata maata voi tuottaa pari-kolmesataa kiloa tuoreita herkkuja. Lempäälän alapuolella Säijänselän kuhissa oli elohopeaa 0,39 milligrammaa kilossa, mutta Sorvanselän rauhallisilla selkävesillä lukemat näyttivät ainoastaan 0, 16 milligrammaa
Vai onko niin, että makuelämyksen tietynlainen eksoottisuus vain kultaa makuhermot. Männynkäpynahikas on lähes saman näköinen , vähän vaaleamman ruskea kevätsieni. Chrisselle heräsi huoli suomenhevosen kohtalosta. Metsätöihin hevoset pääsivät tosissaan tänä talvena. Kuusenkäpynahikas ei ole ainoa kävyillä kasvava lakkisieni. Työkäyttöön jalostettuja suomenhevosia löytyi silloin alle kolmesataa." Suomenhevosta pidetään hyvänä työjuhtana. "Valtio voisi osoittaa työhevoselle arvostusta jonkinlaisella ekotuella, joka voisi olla vaikka vain nimellinen korvaus eläimen työkäytöstä. Vinkale-tyttö ja Tapio Virtanen näyttävät mallia. Tapio onkin vakuuttunut hevosajon tulevaisuudesta. "Lähetin kaksituhatta kiertokirjettä suomenhevosen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kun niiden tilalle ryhdyttiin etsimään uusia, eteen tuli pulma. Puu kulkee hevosvoimalla tien varteen. Juoksijoiksi jalostetut hevoset ovat niin rauhattomia, että niiden kanssa työmies on he1 isemässa. Sekin päässee nelivuotiaana savotalle. Viiden päivän opettelulla hevonen ja mies toimivat jo sujuvasti yhdessä ja puu liikkuu ripeästi tien varteen. "Aluksi hevosajoon riittäisi varmasti erilaisia maisemanhoitokohteita, puistoja ja muita herkkiä alueita, joille ei voida tuoda raskaita koneita. (90) 352620. Nahikkaita kevätpälviltä Kuusenkäpynahikkaan maku on parempi kuin esimerkiksi suppilovahveron. Silloin pannuun pantavaa voi kertyä mukaSUOMEN LUONTO 4/95 54. Se on maailman nopein ja vahvin kylmäverihevonen, vetoennätys on huikeat 2 400 kiloa. Fagerströmin 33 hehtaarin tilalla hevoset ovat jokapäiväisessä käytössä. Jostain syystä kuusenkäpynahikkaita ei ole kaikkialla missä on kuusenkäpyjä. Suomenhevonen saa töitä Pari vuotta sitten korpilahtelaisen Chrisse Fagerströmin hevostallilla sattui onnettomuus: seitsemän hevosta menehtyi äkillisesti. Savotalla on paiskinut töitä oman kylän metsuri Tapio Virtanen, joka on ajanut puuta hevospelillä nuoruusvuosinaan. Kun ajohintoihin lasketaan ehjäna säilyneet rungot ja juuret sekä vahingoittumaton maapohja, hevosajosta saadaan kilpailukykyinen ja ajan mittaan edullinen vaihtoehto. Omien havaintojeni mukaan se ei voi olla ainakaan ainoa syy. Puoliksi tai kokonaan maahan hautautuneilla kuusenkävyillä kasvaa uskomattoman varhain ruskealakkisia, vaaleahelttaisia kuusenkäpynahikkaita. Meikäläiseen ilmastoon tottuneena suomenhevonen on myös terve ja pitkäikäinen. vsk. Jari Salonen Lisätietoja saa Suomen Työhevosseurasta puheenjohtaja Kalle Maijalalta, Haapatie 13 D, 00780 Helsinki, puh. vasti, vaikka sieni on hento ja aika pieni. Edellisvuosien tiedot auttavat keräilyssä tavattomasti. Yhtä ja samaa hevosta voidaan käyttää puunajon lisäksi vaelluksilla, koulutuksessa, kauppareissuilla ja esimerkiksi vammaisten terapiaratsastuksessa. Hevosen avulla ajourien välimatkoja voidaan venyttää yli sataan metriin siinä missä konekorjuussa uria risteilee 20 metrin välein", Tapio sanoo. Korvasientä on pidetty uuden sienikauden avajaislajina, mutta kerättävää löytyy usein jo aiemminkin, heti lumien sulettua. Selitykseksi on tarjottu kasvamista lumen alla. Valkolakkeja nousee, vaikka lumesta ei olisi tietoakaan. Rauhallisia työhevosia ei noin vain löytynytkään. Jaakko Heinonen 9. Harvinaiseksi sientä ei voi sanoa, sopivina keväinä se voi olla runsaskin. " Hyvin järjestetyssä keruussa kone ja hevonen työskentelevät rinnakkain. KOTIMAASTA Chrisse Fagerström on ottanut elämäntehtäväkseen vanhan suomalaisen työhevosen vaalimisen. Silloin tällöin löytää kuusenkäpynahikkaita, joiden lakki on puhtaan valkea. Kun asenteet vähän muuttuvat, esimerkiksi ensiharvennuskohteilla töitä riittäisi loputtomasti ." Hevosmetsureilla on nykyaan käytössään tehokkaat nosturit ja ajokärryt. Se on rauhallinen, raamikas ja pysyy tarvittaessa myös paikallaan. Ennen kaikkea se on monikäyttöinen. Niitä voi joskus löytää jo syksyllä, lauhoina talvina etelässä jopa tammi-helmikuussa, mutta sesonki on keväällä jo ennen korvasieniaikaa. Lisää toivoa suomenhevoselle on näkyvissä: haastattelun aikana Chrissen talliin syntyi virkeä orivarsa. Hevonen pitäisi saada myös verovähennyskelpoiseksi siinä missä moottorisahakin", Chrisse sanoo. Näiden kahden lajin sekoittuminen ei ole mitenkään vaaraksi paistokselle tai syöjälle. Tehottomaksi tai hitaaksi ei hevospeliä voi mitenkään moittia, näin kertovat yli tuhannen metsurin kokemukset Ruotsista
Paalauslanka on mustaa, ja se on pakattu viiden kilon rulliin. Kierrätysliike ja Elli ovat sittemmin saaneet aikaan mo10 "Energian ja luonnonvarojen halpuus ja työvoiman kalleus ovat suurin este yhteiskunnan ekoremontille" , Elli Koski sanoo. Naistoimittajat ry. "Esimerkiksi jätteiden polttamisesta puhutaan varteenotettavana vaihtoehtona kun sen sijaan pitäisi miettiä, miten jätteitä voitaisiin entisestään vähentää ja miten syntyvä jäte olisi kierrätyskelpoista." "Jos jätteiden synnyn ja saastumisen ennalta ehkäisytavoite otetaan tosissaan, siihen pitäisi käyttää neljännes kaikista ympäristöja jätealan voimavaroista vaikkapa kymmenen vuoden ajan." D Eko-Eemelillä heinät paaliin Maataloudessa käytetään vuosittain noin 1 500 tonnia heinien ja olkien paalaamiseen tarkoitettua lankaa. "Tuotteiden pitäisi olla kestäviä ja korjattavia", vaatii Elli. Sitä valmistetaan joko muovista tai sisalista. nenmoista kierrätysoppaiden julkaisusta kierrätysmessujen järjestämiseen ja kierrätyskeskusten perustamiseen. Tähän asti suuria lujuuksia vaativien muovilaatujen kierrättäminen on ollut ongelma. Se on kansalaisjärjestöjen uusi haaste", Elli sanoo. Palkinnon myöntäjien mielestä uusin Kellokas on ehkä tunnetuin kierrätyksen puolestapuhuja Suomessa. Suunta on kuitenkin ollut päinvastainen: "Vaikuttaa siltä, että kuluttajat ovat sopeutuneet huonolaatuisiin, korHanna Hentinen jauskelvottomiin tuotteisiin." Tuotteen korvaaminen palvelulla ja tuotteiden yhteiskäyttö ovat myös keinoja välttää turhaa kulutusta. Jätteiden välttämisessä riittää haastetta myös valtion ja kuntien viranomaisille. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Myös Suomessa tällaisten määräysten antaminen olisi täysin mahdollista". "Nyt olisi aika pohtia, miten yhteiskuntaa voisi kehittää sellaiseksi, että luonnonvaroja kulutettaisiin mahdollisimman vähän." Yksi tärkeimpiä keinoja on pitkäikäisten tuotteiden kehittäminen. on valinnut hänet Vuoden Kellokkaaksi. Vaikka meillä on perinteisesti valmistettu hiiltä, kotimainen tuotanto oli 1991 enää vain 55 tonnia. Siellä saa vuokrata astiastoja ja astianpesulaitteilla varustettuja perävaunuja. Taloyhtiöiden yhteiset saunat ja pesutuvat, kirjastot ja julkinen liikenne, lainattavat astiastot, mehumaijat ja oksahakettimet ovat esimerkkejä yhteiskäytöstä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 Anne Brax Elli, Vuoden Kellokas: "Pelkkä kierrätys ei riitä" Jätteiden kierrätys on tullut tutuksi ja yleisesti kannatetuksi päämääräksi. Jätteiden synty pitää ehkäistä ennakolta. Eko-Eemelikin voidaan käyttää uudelleen; valmistajan mukaan lankaa voidaan kierrättää kymmenisen kertaa. Elli on myös tarttunut asioihin siellä, missä hän itse elää ja liikkuu. Rullassa on lankaa kaksi kilometriä. vsk.. Se ei kuitenkaan ole johtanut luonnonvarojen käytön vähenemiseen. Muovilangan hävittäminen käytön jälkeen on ongelma. Ellin ura alkoi Suomen luonnonsuojeluliitossa 1986, jolloin hän oli järjestämässä tavaranvaihtopäivää Helsingissä. Peikkohiiltä grilliin Kotigrillien tavallisinta polttoainetta, puuhiiltä, kuluu noin kilo suomalaista kohden vuodessa. Elli ei kuitenkaan halua jäädä muistelemaan vanhoja saavutuksia. Hän on esimerkiksi järjestänyt ruokajätteen keruun opiskelijaruokaloissa ja kompostoinnin opiskelijaasuntolassa. Kierrätysaate on vakiintunut ja jätelakikin uusittu eikö olisi jo aika heretä kaikattamasta ja lakkauttaa koko Kierrätysliike. Outokumpulainen perheyritys Piippo-tuote tuo tänä keväänä markkinoille ensimmäisen kierrätysmuovista valmistetun paalauslangan, Eko-Eemelin. Iso kiitos tästä kuuluu kansalaisjärjestöjen yhteiselle Kierrätysliikkeelle, jonka keskeisiä voimia nurmijärveläinen kierrätysneuvoja, maaja metsätaloustieteiden kandidaatti Elli (Eija) Koski on. "Onhan se ihanaa, että kierrätys on edistynyt. "Saksassa Niimbergissa on kertakäyttöastiat kielletty kaupungin tiloissa. Sisalin pulmana puolestaan on sen maittavuus; ilman voimakasta myrkkykäsittelyä valmistusvaiheessa lanka häviäisi paalien ympäriltä jyrsijöiden suuhun. Suurin osa tuontihiilestä on Mikkelissä tehdyn tutkimuksen Hyvin vatkaa! Kuvan Sunbeam-merkkinen varkain on tehty 1950-luvulla ja toimii edelleenkin
Hiili on pakattu ruskeaan paperipussiin, jonka pohjalle on pantu "Jos valmistaja haluaa antaa tuotteelleen takuun, hänen on luvattava enemmän. Kasvimaasta voi tehdä samanlaisen kuin oli isoäidillä ennen sotia. Myymälä ja siemenvälitys toimivat paljolti vapaaehtoisvoimin; Kaarina Vuokko (vas.) ja Ingrid Tiililä ovat yhdistyksen hallituksen jäseniä. UPO-kodinkoneiden huoltoesimies Ari Salon mukaan takuuajan pidentäminen kahteen tai kolmeen vuoteen ei aiheuta ongelmia, kunhan korvausvaateiden joukosta voidaan jotenkin seuloa koneiden virheellisestä käytöstä tai vääristä asennuksista aiheutuneet vahingot. Vihannespalstan laidalle voi loihtia sinisen, keltaisen tai punaisen kukkamaan. Vaikka suomalaiset käyttävät samaa jääkaappia ja SUOMEN LUONTO 4/95 54. Palstalla voivat pullistua jättija spagettikurpitsa ja rehottaa kessu, lehtikaali , härkäpapu ja mangoldi monista tuoksuvista, maistuvista ja koristeellisista yrteistä puhumattakaan. puulastua sytytyksen helpottamiseksi. Pussit ovat kahta kokoa: Perhepeikko noin viiden hengen aterian grillaukseen ja Pikkupeikko pienemmän porukan grillihetkiin. "Me tulemme aina asiakasta vastaan takuuajan päättymisen jälkeenkin." meniä postitse. Siemenvälityksen ja Helsingin Mechelininkadulla sijaitsevan myymälän tuotto käytetään kurssien järjestämiseen, neuvontaan, julkaisujen tekoon ja muuhun yhdistyksen toimintaan. "Innokkaimmat tekivät tilauksensa jo uuden vuoden jälkeen. Nyt hiilimarkkinoille yrittää kotimainen Peikkohiili. Takuuajan kuluessa kuluttaja ehtii lähinnä havaita, onko tuottees a jokin valmistusvirhe. pesukonetta keskimäärin kaksitoista ja pakastinta 14-18 vuotta, kodinkoneille yleisimmin myönnetty takuuaika on vain vuoden pituinen. Alku & Juuri -myymälän siemenet eivät ole peitattuja, eli torjunta-aineilla käsiteltyjä. " Koneissa on metallirunko ja metallliset voimansiirtorattaat. Peikkohiiltä oli viime kesänä myytävänä vain lounaisimmassa Suomessa koemielessä. Valmistajat eivät kuitenkaan ole tuotteidensa pitkäikäisyydestä ja kestävyydestä niin varmoja, että antaisivat niille myös pitkän takuun. 90-493 505 t. mukaan huonolaatuista. 90-492 60/ . Iiris Lappalainen Pienten kodinkoneiden yleiskoneiden, vatkainten, kahvinkeitinten ym. Hiilen myyntipakkausta, ruskeata paperipussia, ei tarvitse avata, sen yläosaan puhkaistaan vain reikä ja Vaadi kodinkoneelta pitkää ikää Helppokäyttöinen, hiljainen, säästää vettä ja energiaa, tehokas, tyylikäs, kätevä, kevyt, käytännöllinen ... D 11. Olemme ilmoittaneet, että esimerkiksi pesukoneiden takuuaikoja pitää pidentää kahteen tai kolmeen vuoteen", kertoo esittelijä Jukka Kaakkola kuluttaja-asiamiehen toimistosta. Uusittu kuluttajansuojalaki näet edellyttää, että vuoden moitteetonta toimivuutta sopii odottaa koneelta ilman takuutakin. Jäsenmaksuun kuuluu siemenluettelo, joka sisältää myös viljelyohjeita. Ylikuormitussuoja katkaisee virran automaattisesti, kun kone joutuu liian kovalle rasitukselle", valottaa myyntikonsulentti Pirjo Kauhanen kestävyyden salaisuuksia. Tasainen gri llihiillos syntyy 15 minuutissa." Syntyneen tuhkan voi käyttää vaikka puutarhamaan perusparannukseen. "S iksi, että kestävyys on itsestään selvää", sanoo Elektroniikan Tukkukauppiaiden toimitusjohtaja Pentti Karhu. Hyötykasviyhdisyksen toimisto ja puoti Alku & Juuri, Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki. keskimääräiseksi käyttöiäksi on arvioitu viidestä seitsemään vuotta. Pari ominaisuutta si lti puuttuu: miksi juuri mikään valmistaja ei kehu pesukoneensa tai televisionsa olevan pitkäikäinen ja kestävä. Ensi kesän grilli-iltoihin löytyy ruskeita hiilipusseja muualtakin Suomesta, esimerkiksi Stockmanneilta, Sestoista ja Anttilan Kodin Ykkösistä. "Suomalaisten takuuajat vastaavat eurooppalaisia aikoja", Pentti Karhu sanoo. Mullassa voivat muhia sudenporkkana, kaskinauris, daikonretiisi tai raidallinen punajuuri. Viihdeelektroniikalla se on vieläkin lyhyempi , puoli vuotta. Koneen kestävyydestä ei näin lyhyessä ajassa ehdi saada selkoa. Viidestätoista tutkitusta hiililaadusta vain pari täytti hyvälle kotitaloushiilelle asetettavat laatuvaatimukset. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Pähkylä-lehteä. Puh. Menetelmän idea on se, että astiaan suljettua lehtipuuta kuumennetaan ulkopuolelta, jolloin siitä lähtevät nesteet pois. "Uudenlaisen retorttimenetelmän ansiosta Peikkohiilet ovat tasalaatuisia ja helposti syttyviä", selittää Oili Sassi uutuustuotetta valmistavasta Hiilipeikko Oy:stä. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Unohdettujen kasvien jäljillä Alku & Juuri -puodissa on tarjolla monipuolinen siemenvalikoima, kukkamukuloita, kirjallisuutta, puutarhatyökaluja ja muuta luonnonmukaiseen viljelyyn liittyvää. Sassi vakuuttaa, että sytytysnesteitä ei tarvita: "Mutta tietty kärsivällisyys on tarpeen. Yhdistykseltä voi tilata sietuli tuikataan pussin alle. Opastusta ja varusteita seikkailuretkelle saa Hyötykasviyhdistyksestä, joka edistää luonnonmukaista viljelyä ja viljeltyjen hyötykasvien tuntemusta. Kodinkonemainoksissa on monenlaisia laatusanoja. Perinteisessä hiilimiilussa poltetun hiilen laatu vaihtelee enemmän. Peikkohiilen valmistukseen käytetään vain lehtipuuta, mieluiten koivua. Kotiviljelijän puutarhakin voi olla seikkailuretki kasvien maailmaan. Tilauksia tulee Hangosta Utsjoelle", kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Anu Ranta. Koneiden maahantuoja kertoo, että ihmisillä on yhä käytössä 60-luvun alussa valmistettuja yleiskoneita, joihin saa ostaa monenlaisia lisäosia. Vuonna 1978 perustetun yhdistyksen yksi perustajajäsenistä oli professori Toivo Rautavaara. Englantilainen Kenwood kehuu mainoksessaan ostajan saavan luotettavan yleiskoneen vuosikymmeniksi. vsk. Nyt kuluttaja-asiamies on aikeissa tarkistaa kodinkoneiden takuuehdot
Jos kerrostalokiinteistö aloittaa kompostoinnin, ei kannata heti ostaa maksimimäärää kompostoreita. Ilmeisesti asiassa on siis jotakin perää. Myös eri lämpökompostorimallit toimivat hyv in eri tavoin . Painekyllästetyn puun käyttö on mielestäni ympäristön kannalta haitallista. Ja aina täytyy muistaa, että noin miljoonan suomalaisen jätevedet joutuvat puh~ista~ mattomina luontoon. Väite, että fosfaatittomuus aiheuttaisi ongelmia puhdistuslai toksilla, on useaan kertaan todettu perusteettomaksi. Uima-altaiden kloori Miten uimahallien veden klooraus vaikuttaa ympäristöön. Tuloksia e i o le vielä saatavissa, mutta tutkimuksessa mukana ollut kotipaikkakuntani pesukoneko1jaaja väitti, että zeoliitti näyttäisi rikkovan vettä säästä~ viä uusia pes ukoneita. Lämpökompostorin tilavuuden tarve riippuu kompostointiin osallistuvien kotitalouksien lukumäärän lisäksi hyv in paljon kotitalouksien elämäntavoista ja tilanteesta. On parempi seurata kompostijätteen määrän kertymistä ja lisätä kapasiteettia tarvittaessa. Tekstiilien pes uaineissa käytetaan fosfaatin korvaajana yleisemmin zeoliitti_a. Työtehoseura on tutkinut väitettä zeoliitin aihe uttamista pesukoneiden rikkoutumisista. Muun muassa suurin osa nestemäisistä pesuaineista e i sisällä zeoliittia. Kaupunkialueilla tällainen keskitetty järjestelmä saattaa olla perusteltu, vaikka biojätteen keräil y merkitsee "ylimääräistä" jätteen kuljetusta. .' , Terttu Vartiainen Kan santerveyslaitokselta on kuitenkin tutkinut paljon juomaveden kloorauksen vaikutuksia ihmisen terveydelle. Sen sijaan uimahallien veden klooraukse lle on hyvä vai htoehto: veden otsonointi. Otsonin käyttö uimaveden puhdistuksessa on terveydelle selvästi parempi vaihtoehto. vsk.. Zeol11tt1 ei huuhtoudu kunnolla vettä pihistävistä koneista ja tällöin esimerkiksi poistopumput saattav at rikkoutua. Uimahallien veden kloorauksen aiheuttamaa organokloorikuormaa (AOX) tai muita ympäris~ tövaikutuksia ei ole tiettävästi tutkittu Suomessa. Muuten kloorin käyttöä soisi vähennettävän. Olisi myös hyvä, että kunnat antaisivat tällaisille kiinte istöille selviä alennuksia jätemaksuissa. Nykyisin painekyl lästämöjen toimintaa valvotaan tarkemmin, mutta joka tapauksessa ne ovat risk i ympäristölleen. Pitääkö täma paikkaansa. Zeoliitti on epäorgaaninen mmeraali , e ikä sen ole huomattu aiheuttavan suurista käyttömääristään huolimatta ongelmia sen enempää vedenpuhdistuslaitoksilla kuin vesistöissäkään. Biojätteen saaminen erikseen yhdysk untajätteestä vähentää merkittävästi kaatopaikkaha1ttoja kuten kaatopaikkakaasujen muodostamista ja jyrsijäongelmia. Kloori ärsyttää limakalvoja ja voi aiheuttaa iho-ongelmia. Kaikkein ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin hankkia kompostointioppaita. Hänen mukaansa vie lä 1980-1 uvun puolivälissä juomaveden klooraus ei ollut hallinnassa. Siepin laatiman taulukon mukaan esimerkiksi 60-70 kotitaloutta vaatisi 2 100-3 400 litraa lämpökompostoritilaa, eli si itä päätellen 80 taloutta vaatisi noi n 3 500 litraa. Maatuvan jätteen eri II iskeräilystä huolimatta olisi _wivott~vaa että kerrostalok11nte1stot e ivät unohta isi kiinteistökohtaisen kompostoinnin mahdollisuutta. Usei lla paikkakunnilla on uuden jätelain myötä alettu kerätä taajaan asutuilla alueilla biojäte erikseen ja kompostoida se keskitetysti suurissa aumakomposteissa. Pienentynyt fosforikuorma vain ~ähentää puhdi stuskem1kaalien tarvetta. Vart,amen ku itenkin epäili, että joillakin pienillä paikkakunnilla saattaa vielä o lla juomavedessä korkeita organokl ooripito isuuksia. Monissa kaupungeissa niin tehdäänki n. Vartiaisen mukaan juomaveden klooraukse lle ei o le juuri vaihtoehtoja mikäli käytetään pintavettä ja vesi kulkee pitkiä matkoja putkistoissa. Miten paljon kompostoreita tavitaan noin 80 talouden kerrostaloon. Tämä johtui humuspitoisesta vedestä ja runsaasta kloorin käytöstä. Eteläisiä puulaJeJa taas on vaikeasti saatavilla. Sen sijaan kloorauksesta sy ntyvät organokloorimäärät lienevät uimahalleissa vähäisiä. Biojätteen lajittelulla on kuitenkin niin suuri a etuja, että pienestä kuljetuksen lisääntymisestä huo limatta tase on pos1t11vmen. Sen perustee lla lautakunta totesi, että painekyllästetylle puulle ei voi laati_a ympäristömerk intää. Kloorikaasu on joka tapauksessa aina ympäristöja terveysriski. Jos ei, niin miten laiturin voisi sitten suojata. Päivi Sieppi on tehnyt Suomen luonnonsuoje luliitolle oppaan " Kompostin mitoitus erilaisi lla kiinteistöillä" . Tein taas puhelinkierroksen eri puhdistuslaitoksille, eivätkä mielipiteet ole tältä osin muuttuneet. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on kerännyt maaliskuun alusta lähtien ka ikista kaupungi~in e1stöistä maatuvan jätteen erikseen. Pesukoneet tulisi suunnite lla zeoliittipitoisi lle pesuaineille: putkisto! tulisi tehdä tätä silmällä pitäen. u ! Pe;ka Heikuraan 1,0 i ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail He1kura@ sllj1 Uimalaiturin suojaus Voiko lasten uimalaiturin rakentaa painekyllästetystä puusta. 12 . Voisi kuvitella, että siinä olisi eräs ratkaisu kyllästysainepulmaan. KYSY EKONEUVOA L k'jat ,oil'Clt lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto,_Kotkankatu 9,_ 00510 Hel.~inki. Yrityksen johtajan mukaan joidenkin trooppisten puiden terva on hyvin tehokasta kyllästettä. Väitetään, että fosfaatittomat pesuaineet aihe~ttavat_ ong~lmia vedenpuhd1stusla1toks1ssa ja zeoliitti rikkoisi yesu~oneita. \ ' ..... Luonnosta saatavat kyllästeet haJoavat paremmin luonnossa ja ovat vähäisempi ympäristöriski. Vettä säästävien koneiden omistajien tulisi joko käyttää_ zeo_liiui_a ,~uuh~ te lev ia "kalkmpo1staJ1a ta, siirtyä muita vedenp_ehmentimiä sisältäviin tekstiilinpesua1neisiin. Trooppisiakin puita voidaan vilje llä "kestävästi". Törmäsin mu utama vuosi sitten Saksassa pikkuyritykseen, joka valmisti puunkyllästysaine ita trooppisten puiden tervasta. Montako kompostoria kerrostaloon. Erityisesti pintavettä käyttävillä vesi laitok illa kloorauksen seurauksena juomaveden AOX-määrät olivat hä lyttävän korkeita. Uimalaiturin suojaukseen on vaikea keksiä mitään myrkytöntä helppoa niksiä. Pohjoismainen ympäristö~ merkintälautakunta teetti VTT:llä selvityksen painekyllästetyn puun ympäristömerkinnästä. <~ "•·0 ·~ . Kiinte istökohtaisessa kompostoinnnissa saadaan yleensä hyvin hyv älaatuista kompostimultaa ja mullan voi käyttää muun muassa oman pihan viherrakentamiseen ja viheralueiden lamno,tukseen. Kaikki vesi laitokset eivät näet ole o lleet mukana Kansanterveys laitoksen tutkimuksessa ja seurannassa. Tämän jälkeen Kansante rveys laitoksen johdolla on saatu aikaan merkittäviä muutoksia ja AOX-määrät ovat vähe_ntyneet merk ittävästi . Pesuaine iden fosfaat,ttomuus ei aiheuta ongelmia jäteveden puhdistukselle. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 4/95 54. Mainittu koneiden korjaaja esitti, että ongelma olisi helppo ratkaista. Puunkyllästämöt ovat pilanneet pohjavesiä ja maaperää hyvin monella paikkakunnalla Suomessa. Jos mahdollista, kann attaa valita lankuiksi sydänpuuta tai lehtikuusta. Enty1sest1 tällöin fosfaatittomien pesuaineiden käyttö on tärkeää. M1käl1 pamekyllästetty puu kestää kosteissa olosuhteissa, on si inä käytetty hyv in myrkyllisiä yhdi stei~~Mikäli käytetään vähemman myrkyllisiä kyllästysa ine ita, ne e ivät kestä koste utta. Mikä olisi parempi vaihtoehto veden klooraukselle. Valitettavasti pohjoismaiset puulajit eivät kestä kov_i~ hyvin lahoa
vsk. Ja ihmi set huomaisivat pysyvänsä hengissä ilman ananaksia ja appelsiineja, ja syvää isänmaalluutta uhkuen nauttisivat lakkoja, mustikoita ja puolukoita. S aariston tutkimuksessa kyläseppien perään haikaillut totesi kuitenkin, ettei hän näe perinteisen kyläyhteisön paluuta nykyaikana mahdolliseksi. Tutkimuksessa oli haastateltu seitsemää maallaeläjää ja selvitelty heidän maailmankuvaansa. Äkkiäveriäisyyden ja nurkan takana vaanivan konkurssin sijaan olkoon pysyvä, joskin vaatimaton toimeentulo. Jollain onnistuu punajuurisato, jollain on kottikärryllinen ylimääräistä porkkanaa, käydään vaihtokauppaa, kierrätetään pukkeja ja pässejä, lainataan työkaluja. Kuinka nyt pitää lähteä hakemaan viikatteen terää kahdenkymmenen, viidenkymmenenkin kilometrin päästä eikä sittenkään saa hyvää terää. Se on hyvin totta, ajattelen kun astun navettaan kuuntelemaan kanojen hiljai sta juputusta ja silittelemään vuohen partaa, tämä on minun arkeani , ja vaikka täydellisyyttä en tupaenkä navettakohtaisessa omavaraisuudessa koskaan tavoitakaan, niin tie sinne on päivänkakkaroin ja kissankelloin kukitettu. Ei mahdettu teholehmien eläinlääkärikulujakaan ottaa huomioon. Omavaraisuuden tavoittelussa on se hieno puoli , että jokainen maall aeläjä voi aina tehdä jotakin: tupakohtai sesta omavaraisuuden tavoittelusta kuitenkin lähdetään. tai edes yrirys siihen on tärkeää. Ehkä toiset ihmiset aivan oikeasti pitävät tuontyyppisestä touhuamisesta, se on paljon mahdollista, mutta silti se tu.ntuu. K aiken vapaakauppavouhotuksen vastaiskuksi tarvitaan nyt maatiaisajattelua. kovin pinnistellyltä: mitä me tehtäis yh-· SUOM EN LUONTO 4/95 54. Ja jokainenhan totta kai ilahtuu havaitessaan itsensä kaltaisia olevan olemassa ... Ja, kuten eräs ystäväni minulle kirjeessään kirjoitti , tärkeätä on jo pelkkä yrittäminen olkoonkin, että lopullinen päämäärä olisi pelkkä utopia sillä juuri tuo yrittäminen luo ilmapiirin jossa elämme. Erityisesti sieluani sykähdytti, kun lueskelin lainauksia maallaeläjien puheista. Ehkä on tosiaankin lapsellista höpistä kyläsepistä ja pienistä myllyistä ja maatiaislehmistä. Mutta ei se mitään. Muutama vuosi sitten sellaisen rautakaupan paskaterän sai sentään kahdenkymmenenviiden kilometrin päästä, nyt on matkattava neljä-viisikymmentä yhteen suuntaan. Maatiaisajattelun avulla hoidetaan niin yksilön, valtion kuin luonnonkin talous kestävälle pohjalle. Jos joku akka sitkeästi piti rakkaat maatiaisensa, kyllä häntä pilkattiin . Syntyisi pieniä me ijereitä, teurastamoja, myllyjä... Maatalousneuvojat koilottivat miten hurjia määriä jalostetut rodut lypsivät. Tiedämmehän, kuinka ulkomailta tuotetut suurituottoiset lehmärodut lyhyessä ajassa valloittivat Suomen maaseudun. dessä että tehtäis jotai n yhdessä. Aura Koivisto K y läsepät ja maatiaislehmät L uin hiljan Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaiseman Kimmo Saariston pro gradu -työn " Henki lökohtainen ekologia". Maatiaisajatteluun sopii vanha motto: eivät ne suuret tulot vaan pienet menot. Ja sen edellytys on omavaraisuus. Joka tapauksessa tupaja kyläkohtainen omavaraisuus toisi taatusti sitä paljon kaivattua yhteistoimintaa: kun ihmiset ahertavat puutarhoissaan ja vihannesmaillaan ja pitävät kaikensorttisia kotieläimiä, elämän arki tarjoaa kanssakäymistä itsestään. Aura Koivisto kuuntelee kanojensa juputusta ja pohtii omavaraisuuden mahdollisuuksia: kuntakohtainen, kyläkohtainen, no ainakin tupakohtainen ... Siitä oiva esimerkki on maatiaislehmä itse. Taas tuntui tutulta. Tätä ajatusta tutkija käytti esimerkkinä siitä, miten ekosentristit surivat perinteisten kyläyhteisöjen hajoamista, mutta kuinka kyse ei kuitenkaan ollut vain kadonneen idyllin haikailusta, vaan käytännön elämän konkreettisesta köyhtymisestä. Jos kylässä asuu vain yrmeitä tehoviljeli jöitä, telkkareidensa ääreen unohtuneita vanhuksia tai deekikselle ajautuneita vanhojapoikia, niin siitä huolimatta voi kuokkia omaa pottumaataan ja kasvattaa kanoja. Suorastaan hihkaisi n, kun joku 36-vuotias nainen murehti entisaikojen kyläseppien katoamista. Paitsi että heidän supliikkinsa oli kömpelöä, niinkuttelua, lauseet loppuivat usein sanaan "että", tunsin heitä kohtaan muutoinkin syvää hengenheimolaisuutta. Ja lopulta näyttämölle astuvat nuo osaavat käsityöläiset: suutarit ja kutojat, puusepät ja kyläsepät. Kylien niinsanotusta kehittämisestä ainoa omaan päähän mahtuva ajatus on pyrkimys mahdollisimman pitkälle menevään omavaraisuuteen. Eikä ajateltu että tervaskantomaatiaiset ehtivät elinaikanaan lypsää kenties rutkasti enemmän kuin nopeasti burn outiin ajetut kollegansa. 13. K un puhuttiin kylien kehittämisestä, yksi haastateltavista mainitsi kylätoimikuntien puuhaamat tanssiaiset ja kesäjuhlat; hän itse ei jaksanut niistä innostua. Tämä nyt ei ole mikään uusi eikä järisyttävä ajatus ja esiintyi jonkun haastateltavankin repliikissä. Sellainenkin ääliömäisyys kuin maidon rahtaaminen Sotkamosta Hel singin seudulle ei yksinkertaisesti kannattaisi. Tutkija nimitti heitä ekosentristeiksi. Vähitellen omavaraisuus laajenisi tupaja kyläkohtaisesta kuntakohtaiseksi , ja niin edelleen: hankinnat tehtäisiin aina niin läheltä kuin suinkin mahdolli sta. Näinhän kävisi itsestään, jos bensiini olisi niin kallista kuin sen kaiken järjen mukaan pitäisi olla. Samaa mekin täällä uinuvassa syrjäkylässä olemme ajatelleet, ja esimerkkinä mieleen on putkahtanut juurikin tuo kyläseppä ja viikatteen terä. He vain unohtivat laskea kunka paljon ne söivät. Omat esimerkit olisivat ehkä ol leet pilkkikilpailuja, laskiaisriehoja ja valaistujen latujen rakentelua
Kehitysmaat ovat sen sijaan kironneet Codex-normien tiukkuutta varsinkin ne, joiden pellot on 1950-luvulta alkaen dumpattu täyteen teollisuusmaissa kiellettyjä torjunta-aineita. Jos WTO:n nimittämä riitojensovitteluelin tulkitsee tiukemman ympäristötai terveysstandardimme kaupan esteeksi, joudumme korvaamaan kärsineelle maalle vientitulojen menetyksen. FAO:n ja WHO:n alaisen Codexin suosituksista tuli 1995 alussa elintarvikekaupan vapauttamiseksi käytettäviä WTO:n normeja. Laatuvaatimukset eivät läntisen mittapuun mukaan ole kovin korkeat, sillä esimerkiksi Yhdysvallat on joutunut lieventämään noin 80 prosenttia kansallisista ruokastandardeistaan. Elintarvikekaupan esteiden, kuten vientitukien, poistuminen nostaa ruoan maailmanmarkkinahintoja. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Sopu synnytettiin vapaakauppaideologian ehdoin 1 1 vuotta myöhemmin. Vuosi sitten Gattin (Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus) 124 jäsenmaata sopivat Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta Marrakeshissa Marokossa. Se ei ole enää tieteisfantasia, vaan vuoden alusta voimaan astunut käytäntö, jonka agrokemian suuryritykset ajoivat läpi Uruguayn kierroksen loppusuoralla. Eläinten lihottamiseen oli käytetty kasvuhormonia. Yhdysvalloissa lannoiteja torjunta-aineteollisuus soluttautuivat siemenbisnekseen jo sukupolvi sitten. Siirtomaat eivät ole yhteiskuntia tai valtioita, vaan "maatalousyrityksiä", joiden ainoa tarkoitus on tuottaa elintarvikkeita "sille suurelle yhteisölle, johon ne kuuluvat", kirjoitti kansantalous14 tieteilijä John Stuart Mill viime vuosisadalla. Esimerkiksi biologista torjuntaa ylenkatsottiin vuosikymmeniä liian "alkukantaisena". Vuoden 1995 alusta tilanne on ratkaisevasti muuttunut. Siemenlajikkeen patenttioikeus koskee kaikkia siemenestä kasvatettavia tuotteita, joiden markkinointiin patentin omistajalla on oikeus koko maailmassa. Miljoonat intialaiset talonpojat kapinoivat siementen patentoimisoikeutta vastaan. Gandhilaisuus on Intiassa juurtunut syvälle: kylien omavaraisuus, luonnonmukainen tuotanto ja elämäntapa uhmaavat globaalia markkinauskontoa. Maat lupasivat sitoutua muun muassa maatalouden ja elintarvikekaupan vapauttamiseen 6--10 vuoden siirtymäajoin. Euroopan unioni on ruoan suurin viejä ja toiseksi suurin tuoja maailmassa. Intialaisviljelijöiden oikeutettu kapina Gatt 1994 -sopimuksen moraalisesti epäilyttävin artikla koskee elämän patentoimista. Tällä vuosisadalla yli 70 prosenttia "itsenäistyneistä" siirtomaista on pakotettu elintarvikeriippuvuuteen myös ruoan tuojina. Amerikkalaisille jäi muutakin kuin pihvilihaa hampaankoloon. Maailman kauppajärjestön asema kauppapoliisina on antanut köyhälle etelälle uskoa huomiseen. Codex alimentarius: suositukset normiksi Euroopan yhteisö asetti vuosikymmen sitten amerikkalaiselle pihvilihalle tuontirajoituksen. Suomi on rankaissut köyhiä maita trooppisisten hedelmien, vihannesten, kahvin, kaakaon ja teen korkeammasta jalostusasteesta jopa muita länsimaita ankarammin. Codex on kolmen vuosikymmenen aikana suositellut jäsenmailleen 219 tuotekohtaista ruokastandardia sekä 35 hygieniaa ja teknologiaa koskevaa koodia. Esimerkiksi Kiina joutuu tuomaan elintarvikkeita väestönsä ruokkimiseksi. Uutinen on hunajaa maataloustuotteiden nettoviejille, mutta myrkkyä nettotuojille. Gattin pääsihteeri Peter Sutherland on vakuuttanut, ettei maailmankauppaa sadoilla miljardeilla lisäävästä WTO-sovusta kärsi kukaan jotkin maat voittavat ehkä muita enemmän. Pieneliöiden, kuten hiivojen ja bakteerien, tai kasvien ja eläinten geenimanipulaatioiden patentoinnilla on tulevaisuudessa arvaamattoman suuri taloudellinen merkitys maatalousja elintarviketuotannossa. Nyt intialainen talonpoika ei saa lainaa kansainväliseltä rahoituslaitokselta, jollei hän suostu vi ljelemään patentoitua lajiketta. vsk.. Lajikkeiden perimän köyhtymisestä huolestuneet ottivat yhteen laajaa patentoimisoikeutta kannattaneiden teollisuusmaiden lobbareiden kanssa. Teollisuuden painostusjärjestöt pitivät huolen, ettei FAO:n aikaisempi julkilausuma maapallon geneettisten resurssien julistamisesta ihmiskunnan yhteisomaisuudeksi, kasvien perintöaineksen vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi ja lajikkeiden patentoinnin kieltämiseksi johtanut kansainväliseen sopimukseen. Aikaisemmin Gatt ei voinut mitään polkumyyynnille, julkisille tuille ja hankintoja säätelevien ohjeiden rikkojille. Siksi Yhdysvallat ehdotti Gattin Uruguayn kierroksen alkaessa Punta del Estessä 1986 "elintarvikkeiden kansallisten terveysja turvallisuusvaatimusten globaalia harmonisointia". Uusi Gatt-sopimus turvaa agrokemian suuryrityksille luvan myydä sekä ongelman (tuholaisille herkät kasvilajikkeet) että sen kemiallisen hoitokeinon (lannoitteet ja torjunta-aineet). Hän on perehtynyt kansainvälisen elintarvikekaupan vapauttamisnäkymiin Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Kehitysmaiden viljelijöille vapaakauppaa on markkinoitu vääryydet oikaisevana evankeliumina. Raivostuneet karjafarmarit leimasivat kiellon kaupan esteeksi. Ratkaisun avain oli Codex alimentarius, FAO:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n perustama elin. Sen tullimaksut ovat lohkaisseet suuren osan kehitysmaissa jalostettujen elintarvikkeiden vientituloista. Yleisimmät patentointikohteet ovat ihanneoloissa suuria satoja perinnöllisen monimuotoisuuden kustannuksella tuottavat lajikkeet. Myös ympäristö hyötyy vapaakaupasta, väittää Richard Eglin, Gattin kauppaja ympäristökomitean johtaja. Ravintokasvien siemenistä väiteltiin rajusti FAO:n yleiskokouksessa 1983. Se on pyrkinyt yhtenäistämään kansainvälistä elintarvikekauppaa vuodesta 1963. Maailmanjärjestön valta on aina riippunut sen lojaalisuudesta suurimmille rahoittajille. Kolmannes elintarvikkeista tuotetaan yhä ilman tehdasvalmisteisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Codex-asiantuntijat ovat lisäksi tarkastaneet 187 torjunta-ainetta, 3019 torjunta-aineiden enimmäispitoisuusrajaa, 523 ruoan lisäainetta, 57 myrkkyjäämää ja 20 eläinlääkintäjäämää. YK:n erityisjärjestö agrobisneksen asialla YK:n alainen Elintarvikeja maatalousjärjestö FAQ on 1960-luvulta alkaen antanut torjunta-ainefirmojen sekaantua jopa sen omiin tuholaistorjuntaohjelmiin. Ruokakauppa vapautuu: Kehitys111a~ PUHEENVUORO YTL Pertti Jaatinen on politiikan tutkija Jyväskylästä
Codexin asiantuntemus perustuu siis länsimaiseen hyvinvointija terveyskäsitykseen. Uusien sademetsien raivaaminen on usein helpompaa kuin puuvillan viljelyn myrkyttämien peltojen muuntaminen ihmisravinnon tuotantoon kelpaavaksi. Periaatteessa Pohjoismaiden voimakkailla kuluttajajärjestöillä on parhaat vaikutusmahdollisuudet EU:n kautta. Kehittyneillä teollisuusmailla ja ylikansallisilla agrofirmoilla on ollut suhteeton yliedustus Codexin kokouksissa. Tervettä ihmistä, luontoon sopeutuvaa taloutta ja oikeudenmukaisempaa, siirtomaavallan perinteestä vapaata yhteiskuntaa ei synnytetä kauppapolitiikan keinoin. Maatalouskaupassa yksipuolinen siirtymä tukiaisautomaatista vapaakauppa-automaattiin olisi karhunpalvelus kehitysmaille ja luonnolle. Thaimaa on tällä vuosikymmenellä joutunut turvautumaan riisintuontiin, koska talonpojat vaihtoivat riisinviljelyn tapiokanviljeIyyn. Muut saavat tuta vapaakaupan pelisääntöihin sisäänrakennetun pohjoisen protektionismin. Brittiläiset Tim Lang, Martin Drake ja yhdysvaltalainen Natalie A very ovat parin vuoden takaisessa pamfletissaan vaatineet koko epädemokraattisen Codex-koneiston alasajoa. vsk. Protektionismia tieteen varjolla Codexin suositusten tieteellistä puolueettomuutta ovat epäilleet niin kuluttajajärjestöt kuin elintarvikekemistitkin. Kestävän kehityksen pääideologi Gro Harlem Brundtland vaati helmikuussa YK:n ja globaalien valtakeskusten, kuten monikansallisten yritysten, vuoropuhelua. Yhteisöä on syytetty räikeästä kaksinaamaisuudesta: julkisesti se on pitäytynyt Codexin terveysstandardeihin, mutta salassa se on tukenut huonomman naudanlihan vientiä Länsi-Afrikkaan. Codex-tasoa tiukemmat kansalliset standardit on perusteltava tieteellisesti. WTO on nyt kuitenkin luvannut lisätä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa. Valitettavasti tuo pöytä on katettu vain vapaakauppatäkyn nielaisseelle köyhän etelän poliittiselle ja taloudelliselle eliitille. Pelkkä vetoaminen ympäristönsuojeluun tai kasvien ja eläinten hyvinvointiin tuskin riittävät perusteluksi. Köyhän hätävarana pidetyn maniokin tehoviljely euronautojen rehuksi köyhdytti Thaimaan sademetsiä jo 1970-Iuvulla. Mutta kuinka hyvin Kaakkois-Aasian taloustiikeri edustaa 154 kehitysmaata. Maailmankaupan siirtomaaherrat eivät enää tarvitse miekkaa uusi Gatt 1994 -sopimus riittää. Gatt 1994 -sopimuksen vapaakaupparetoriikka tarjoilee "vapautta, vaurautta ja kestävää kehitystä" myös kehitysmaiden ruokapöytään. Jääkö kehitysmaiden osaksi vain herkkujen tuottaminen rikkaille maille. Kulttuuristen, poliittisten ja yhteiskunnallisten arvojen kietoutumista ruoan laatukriteereihin on mahdotonta vältSUOMEN LUONTO 4/95 54. WTO uusintaa ja vahvistaa vapaakaupan äärialueiden maatalousja ruokariippuvuutta. Demokratia myrkkyä WTO:lle Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet on Codex-komissiossa rajattu vain päätösten valmisteluun. Esimerkiksi Nestlellä on ollut enemmän edustajia kuin useimmilla jäsenmailla. ja luonto Inaksajina Vuoden alussa toimintansa aloittanut Maailman kauppajärjestö WTO on kauppapoliisi, joka asettaa sekä kehitysmaat että luonnon siirtomaiden asemaan. Jollei vapaakaupan pelisääntöjä muuteta eikä YK:lle sälytetä suurempaa valtaa suojella maailmankaupan periferiaa keskuksien kolonisaatiolta, on katastrofi väistämätön. Euroopan yhteisön tiukentuneet laatukriteerit ovat toisaalta vähentäneet elintarvikevalikoimaa ja paikallista pientuotantoa. Thaimaan menestystarina Codex-esite pitää Thaimaan elintarvikeviennin liki kaksinkertaistumista 1980-luvun loppupuolella paljolti FAO:n ja WHO:n asiantuntijoiden sekä Codexin ansiona. Pertti Jaatinen 15. tää. Kaupan suhdannevaihtelut rasittavat luontoa eniten vapaakaupan laitamilla. Elimen puheenjohtaja on WTO:n edustaja. Vain pohjoisen pinttyneen ekokolonialistin mielestä köyhä etelä ei lainkaan tarvitse vapaamarkkinoita. Maailmankaupan pelisäännöt ovat olleet tylyjä myös nopean talouskasvun mallioppilaalle. On korkea aika herätä kysymään, millaista suojelua vapaakaupan reuna-alueet todella tarvitsevat. EU :n karjankasvattajat maksoivat nimittäin tapiokarehusta paremman hinnan. Euroopalla ja Pohjois-Amerikalla on lähes kaksi kolmannesta kaikista edustajista. Kuluttajien ja kehitysmaiden ääni on kuulunut harvoin kansallisia valmisteluelimiä kauemmas. Englannin, Saksan ja Sveitsin Codex-valmistelutyössä vaikutusvaltaisilla agrobisnesja elintarvikealan yrityksillä on ehdoton yliote. Välittäjiksi kaipaisin sellaisia kansalaisliikkeitä, jotka näkevät kansainvälisen vapaakaupan rajojen lisäksi myös sen mahdollisuudet kehitysmaille. Nykyisin halpa rehuvilja on vienyt tapiokan markkinat. Käytännössä kauppaja teollisuusministeriö ei ole halunnut rahoittaa kuluttajien osallistumisen lisäämistä kansainvälisiin Codex kokouksiin. WTO:n riitapaneeli päättää suljetuin ovin, milloin korkeampi standardi on kaupan este
Henkilöautoliikenne kasvaa ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla vielä ensi vuosituhannelle asti. Lapset altistuvat Pahimmin liikenteen haitoista kärsivät lapset, jotka taapertavat juuri pakoputkien ja pyörien korkeudella. Häkäpäästöt ovat peräisin pakokaasuista. Joi ssakin paikoi ssa Helsingin päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja kouluissa lapset seisoskelevat ulkona olleessaan ikäänkuin Ii ikenneristeyksessä. vsk.. Typen oksidien pitoisuusuOMEN LUONTO 4/95 54. Jos liikennemäärä on 60 000-100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, pitäisi etäisyyden kohteesta tielle oll a vähintään 80150 metriä. Henkilöauto otetaan myös yhä hanakammin käyttöön ja ajetut kil ometritkin lisääntyvät. Aivan keskustassa, muun muassa Mannerheimintiellä, pyörät rullaavat liki samaan tahtiin. Tällaisia paikkoja löytyi kolme, mutta lähes yhtä huonoja on Helsingissä useita. Tällaisia kohteita löytyi 200. Selvityksen perusteella äänieristystä ja ilmanvaihtoa ehdotetaan tarkastettavaksi useissa kohteissa. Useista sadoista Helsingin ns. Muutama päiväkoti olisi SIJ01tettava muualle ja uusien sijoittamista välittömästi pääväylien varteen olisi ehdottomasti vältettävä. Autojen syytä Huono kaupunki-ilma johtuu autoista. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Hanna Hentinen Helsinki on täynnä henkilöja pakettiautoja, kuormaautoja, linja-autoja, ratikoita sekä junia. Rajaksi asetettiin ensin yli 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näissä on kaikkiaan 83 erillistä toimipistettä, sillä yhdessä paikassa voi olla esimerkiksi päiväkoti ja koulu. Häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. He altistuvat 16 Helsinki on ranl liikenteen haitoille myös päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja kouluissa, jotka varsin usein sijatsevat teiden varsilla. Kun nyt tuhatta helsinkiläistä kohden on 340 autoa, 2020 niitä arvioidaan olevan 480. Liikenneristeykseen ulkoilemaan Liikenteen vaikutuksen mittariksi otettiin typpidioksidi . noa kuin vilkasliikenteisessä risteyksessä Nordenskiöldin aukiolla Töölössä. Lopulta liikennemääräksi valittiin yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja käteen jäi runsaat 60 kohdetta. Suuret valtaväylät ja niitä yhdi stävät kehät takaavat, että myös monilla asuntokaduilla jyrisee. Tutki musten mukaan vilkkaimmin liikennöidyiltä teiltä on mentävä noin sadan metrin päähän ennenkuin ilmanlaatu on edes tyydyttävä. Kun Helsingin ympäristökeskus selvitti kaupungin päiväkotien ilmanlaatua ja melua, löytyi useista kymmenistä kohteista huomauttamista. Pahimmillaan helsinkiläisten ikkunoiden edi tse vyöryy 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mitattavissa kohte issa il man laatu määriteltiin huonoksi, jos se oli yhtä huoLasten elämän turvallisuuteen vaikuttavat varsin monet tekijät. Liikenneympäristössä typpidioksidin keskiarvo ku vastaa myös pakokaasuissa olevien hään ja hiili vetyjen sekä lähinnä hiekoitushiekasta ja katupinnoitteista peräisin olevien hiukkasten pitoisuutta. Jos autot poistuisivat Helsingin kaduilta, noin 80 prosenttia epäpuhtauksista häviäisi saman tien. herkistä kohteista valittiin jatkotarkasteluun ne, jotka sijaitsevat vilkkaimmin liikennöityjen katujen ja teiden varsilla
Helsingin ympäristökeskuksen selvityksessä lähes 30 toimipisteen ulkoseinään kohdistui 65 desibelin melu. kodeissa, potilashuoneissa ja opetusti loissa. Jos korvat soivat, päätä särkee ja sydän tykyttää, kyse voi olla melusta. Me lu , joka saattaa heikentää pysyvästi kuuloa, on aina terveydelle haitallinen. "Jo tuhat autoa vuorokaudessa meluaa häiritsevästi", sanoo ympäri stötarkastaja Marjatta Maikki Helsingin ympäristökeskuksesta, "mutta jos liikennemäärä on 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa kannattaa jo ilman muuta harkita, että pihat sijoitetaan rakennuksen suojaan." Melu käy hermoille Melu voi heikentää kuulon lisäksi keskittymiskykyä ja rentoutumista. Pultonen mittaa Sturenkadun melua. Liikenteen takia takana olevan päiväkodin piha ei ole lapsille sopiva ulkoilupaikka. Uni saattaa häiriintyä ja olo tuntua kiusalliselta. Liikenne stressaa Mel u on huonon ilman ohel la toinen stressin lähde isoissa kaupungeissa. Maikki luettelee pahimmat paikat Helsingissä: Kehä I ja kaikki kaupungista lähtevät väylät: Länsiväylä,Turunväylä, Vihdintie, Hämeenlinnantie, Tuusulantie, Lahdentie ja 17. desta 80-90 prosenttia johtuu tie Ii ikenteestä. " Pakokaasuista aiheutuva typpidioksidipitoisuus on jatkossakin hengitysilman ongelma, vaikka päästöt vähenevät'', Ma,jatta Maikki sanoo. SUOMEN LUONTO 4/95 54. ~a yinpäristö Helsinki käryää, meluaa ja pölyää. vsk. Pakokaasujen haitoista mainittavia ovat vielä erityisesti erilaiset hai htuvat orgaaniset yhdisteet, joihin muun muassa kuuluvat vaaralliset bentseeni sekä polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH-aineet. Näistä muutama on erittäin kiireellisiä. Kaupungin kaduilla irvistelevät autot ovat lasten maailman todellisia hirviöitä. Korkein hyväksyttävä melutaso on sisätiloissa päivällä 35 desibeliä mm . Tämä on todettu useissa ulkomaisissa tutkimuksissa. Vaarallisia ovat myös hiukkaset. Petri Puttoselle on tullut toistaiseksi vain muutama soitto vanhemmilta, joita päiväkodin ympäristön terveysriskit ovat huolestuuaneet. Yhteensä yli 40 tutkitussa toimipisteessä tarvitta1s11n leikkitai oleskelupihan melusuojausta tai sen parantamista. Muun muassa Saksassa havaittiin, että typpidioksidin määrän nousu hengitysilmassa lisäsi merkittävästi lasten ahtauttavia kurkkutulehduksia. Ne ärsyttävät hengitysteitä, ja niihin tarrautuneet ainekset tuovat lisärasituksen: PAH-aineiden syöpävaaran ja raskasmetallien keskushermostoon vaikuttavat tekijät. Typpidioksidin tapaan myös otsoni vaikuttaa hengitysteihin. Terveydelle merkityksellisin typen oksidi on typpidioksidi , joka ärsyttää hengitysteitä. Maai lman terveysjärjestön (WHO) mukaan alailmakehässä oleva otsoni aiheuttaa lisäksi silmien ärsytystä, päänsärkyä ja väsymystä. Tällöin ehdotettiin äänieristyksen tarkastamista, sillä oletettavasti sisälle kantautuva melu on suositusten yläpuolella
"Eikä siitä yksilötasolla kannata niin suurta huolta kantaakaan, kyllä yhteiskunnan on hoidettava tämä asia. "Esimerkiksi meluntorjunnassa joudutaan tyytymään heikkoihin tuloksiin. " Melua voidaan torjua valleilla ja aidoilla, mutta epäpuhtauksienkin takia suojavyöhykkeet pääväylien varrella olisivat tarpeen." Välinpitämättömyyttä Asioiden korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa ja usein mahdotontakin. Jos täällä pitäisi varoa ulkona olemista niin koko KeskiEuroopassa pitäisi kieltää ulkona liikkuminen." Pöngän mukaan ympäristökysymykset jäävät edelleen yhdyskuntasuunnittelussa kylmästi talouden ja politiikan jalkoihin, vaikka tilanne onkin parantunut. Kriittisin ilmansaaste on typpidioksidi , jonka pitkäaikaiskeskiarvot lähestyvät Ruotsin ohjearvoja." "Sen sijaan rikkidioksidimäärät ovat alentuneet Helsingissä huomattavasti . "Vuosittain kahdesta kymmeneen keuhkosyöpää aiheutuu ilmansaasteista", Pönkä arvioi. "Ne olisivat jo maisemallisesti kauniita. "Helsingissäkin on tultu sellaiseen pisteeseen, että rikkidioksidia ei enää kannata puhdistaa. Myös ilmastoinnin parantamisella päästään hyvi in tuloksiin." "Joissakin päiväkodeissa ilmanvaihtoa on voitu parantaa pelkästään puhdistamalla ilmanvaihtokanavat ja suodattimet", Puttonen sanoo. vsk.. "Tiemelua voitaisiin vähentää kunnollisilla suojavyöhykkeillä, jossa olisi puita ja muuta kasvillisuutta", Maikki sanoo. Siksi myös melusta aiheutuvia haittoja, kuten ärtymistä, unen häiriöitä ja keskittymisvaikeuksia on todennäköisesti Helsingissä enemmän kuin muualla Suomessa. Muun muassa astmaatikoilla ja kroonista bronkiittia sairastavilla voivat oireet pahentua, tulee yskää ja myös vastustuskyky alenee. On aika vaikea hyväksyä vaikkapa kahdeksan metrin korkuista meluaitaa", Maikki sanoo. 18 Henkilöautoliikennettä on vähennettävä myös siksi, että energiankulutus ja kasvihuonekaasujen päästöt on saatava nykyistä alhaisemmiksi. "Helsingin melutasot ovat korkeampia kuin muualla. Sen sijaan jossakin Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa niitä voi esiintyä", Pönkä sanoo. Kehä ykkösellä on Helsingin alueella kaikkein eniten liikennettä. Päävastuussa ovat valtio ja kunnat." "Hengityssuojaimia Helsingissä ei missään nimessä tarvita. On havaittu, että päiväkotilapset sairastavat kaksi kertaa enemmän kuin kotona hoidetutut lapset." Helsingin sisälläki n on eroja: "Kaikki keskustassa ja lähimmissä lähiöissä asuvat ovat huonommassa asemassa kuin kauempana olevien lähiöiden lapset. Helsingin ympäristökeskus on vaatinut, että liikenteen päästöjä ja energiankäyttöä vähennetään muun muassa rauhoittamalla asuntokatuja läpiajoliikenteeltä, lisäämällä raideliikennettä ja pyöräteitä, jäädyttämällä joukkoliikennelippujen hinnat sekä varaamalla uudisalueiden kaavoituksessa suojavyöhykkeet vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille. "Helsingissä olisi kyllä tilaa rakentaa hyvin, jos maltettaisiin maksaa ja suunnitella." D SUOMEN LUONTO 4/95 54. Järkevämpää olisi kenties sijoittaa rahaa Tallinnan päästöjen vähentämiseen." Ilmansaasteet ärsyttävät hengitysteitä ja aiheuttavat tulehduksia. "Hyvin tärkeä on asuntojen ahtaus, huono suunnittelu ja päiväkotihoidon suuri osuus. Mitä kapeammat katukuilut ja korkeammat talot siellä myös ilmansaasteiden ja melun vaikutus on suuri." Pöngän mielestä pakokaasujen haitoilta suojautuminen on Helsingissä mahdotonta. " Korvausilmaa ei saa taa. Suhteellisen yksinkertaisillakin toimilla voidaan tehdä paljon. Keinoja autotulvan ehkäisemiseksi on esitetty kautta vuosien. On selvää ettei kaupungin 185 neliökilometrin alueelta aina löydy täysin suojattuja paikkoja", sanoo Antti Pönkä. "Rakennusten sijoittelu, kohteiden siirtäminen ja jopa meluesteiden rakentaminen ovat jo paljon isompia kysymyksiä." Sekä Marjatta Maikki että Petri Puttonen ovat sitä mieltä, että poliitikot ovat vastuussa Helsingin liikenteen paisuttamisesta. "Suomalainen maalaisilma lämpimänä kesäi ltana on lähellä ihanteellista." "Helsingin ilma poikkeaa hyvästä, se on selvä. "Rakennuksia ylläpidetään verovaroi lla ja paljon on suunniteltu ja tehty huonosti." "Liikennemelu voidaan ennakoida. lapset viedään päiväkotiin ja haetaan iltapäivällä aina ruuhkaisimpaan aikaan. D laislapset. ltäväylä. Tätä ei tosin ole tutkittu." Helsinkiläislapset ovat Pöngän mukaan jossakin määrin sairaampia kuin muut suomaottaa kadulta, vaan ottoputki on sijoitettava mieluiten sisäpihalle. 1960-luvun noin 60 mikrogrammasta kuutiossa ollaan päästy noin 10 mikrogrammaan, josta taustan osuus on karkeasti ottaen puolet." "Pölyä Helsingissä on paljon js uusien ohjearvojen mukaan pienten hiukkasten määrä ylittyy etenkin keväisin. kodin läheisyydessä kasvavaa, on kai selvää, että haittoja syntyy." Lohdullista on, että liikenteellisesti melko pahoissakin paikoissa saattaa sisällä olla " Helsingissä on yli 300 päiväkotia, 500 leikkialuetta ja 300 koulua, eli toistatuhatta paikkaa, jossa lapset leikkivät ulkona. Saasteet lisäävät limaneritystä, aiheuttavat sileän lihaksiston kramppeja ja heikentävät syöttösolujen toiminvarsin leppoisaa; äänieristys on kohtalaisen hyvä ja ilmanvaihto toimii. Jos liikenne päivä"Pahin on ohitettu" Hyvä ilma on sellaista, jossa on mahdollisimman vähän epäpuhtauksia", sanoo Helsingin ympäristökeskuksen ympäristöterveyden päällikkö Antti Pönkä. Pönkä nostaa hattua Nesteelle, jossa on kehitetty entistä haitattomampia liikennepolttoaineita. " Kyllä tilanne hieman masentaa", myöntää myös ympäristötarkastaja Petri Puttonen. Siihen vaikuttavat tosin monet tekijät. Autojen tekniikan kehittyminen ja katalysaattorit ovat johtaneet siihen, että kaikki päästöt ovat Helsingissä alamäessä, vaikka liikenne lisääntyy. liman epäpuhtauksia kannattaa vähentää, mutta tässäkin tulee raja vastaan. Otsonipitoisuudet ovat sen sijaan yleensä matalia." Ilman saasteille ei Pöngän mukaan ole olemassa mitään yksiselitteisiä raja-arvoja, sillä haitat alkavat vähitellen ja ne riippuvat henkilön herkkyydestä, altistumisajasta, iästä, sairauksista ja monista muista tekijöistä. "PAH-yhdisteiden osuus on syövissä todennäköisesti suurin, bentseenin merkitys arvioidaan pieneksi." "Bentseeniä ja PAH-aineita ei ole tosin Helsingin ilmasta mitattu sellaisia määriä, että ne aiheuttaisivat mittavia terveyshaittoja
Mannermaan ihanneyhteiskunnassa oltiin onnellisia siirtelemällä tietoa paikasta toiseen. Rion ympäristökongressissa sinetöitiin, että luonto on ihmisen orja ja pilkottavissa omistuskelpoisiin sirpaleisiin . Enää hekään eivät huuda kurkku suorana kilpailua, tehoa, tulosta, joiden piti tuoda ainakin heille onni ja autuus. Systeemi määräsi, mitä ihminen teki, söi, joi ja ajatteli, mutta ohjaili ihmistä niin taitavasti, että hän nimitti systeemiä demokratiaksi . Jokainen aikakausi, jokaisen typerän keisarin hovi tarvitsee ama narnnsa. Pursiainen höpisi munkki latinaansa "kumppanuusyhteiskunnasta" samaan aikaan, kun ihmiset tappoivat toisiaan ja muuta luomakuntaa ennen näkemättömällä aggressiolla. Kirjoittamiseen jää vielä aikaa, ja luonto on jäljellä vanhojen kirjojen teksteissä ja kuvissa. Valtaa silloin hännystellyt Helsingin Sanomat kyllä kehotti pääkirjoituksessaan kuuntelemaan von Wrightiä totuudenpuhujana, mutta kaikella muulla kapasiteetillaan lehti toimi talouskasv un, turismin, ydinvoiman, moottoriteiden, lentoreittien lisäämistä vaativan idioottikuoron äänitorvena. Haanpään mukaan "on ehkä hyvä tietää, että vaikka ihminen lohkaisee tohkaisemistaan sitä ja tätä, niin hän lopulta makaa laudalla kylmänä ja hievahtamattomana ja pitääpä turpansakin kiinni, tuon julman aukon, johon on niellyt suunnattomasti luontokappaleita, ja jolla on soitellut jos jonkinlaista joutavaa." Kun minun ruumiini nousee savuna tähtikirkkaalle taivaalle, olen yhtä sen kiertokulun kanssa, jossa metsästäjä-keräilijäihminen eli ainakin 200 000 vuotta sovussa luonnon kanssa. Haav ikko nosti itsensä oraakkeliksi, mutta hän kaipasi vain menneen maai lman loistoa. Tiede määräsi, miten luontoon piti suhtautua. Kun sav u nousee, talo lämpenee. Kaupungit ovat hiljaisia, ja maattomien laiskureiden rosvojoukot terrorisoivat niitä. Paljon ei tule kotinurkilta enää liikuttua, eikä ole halujakaan. Mitä enemmän luonnonsuojelu sai yhteiskunnalta rahaa, sitä monin verroin tehokkaampi kansantalous oli luontoa tuhotessaan. Luonnonsuojeluliikkeessäkään syväekologiset ajattelijat eivät saaneet vastakaikua. Enää en jaksaisi kirjoittaa paria kolmea kirjaa vuodessa, enää ei edes julkaistaisi kirjasarjaa, johon silloin maalasimme illuusiomme. Olihan hänestä valovuosi muihin vihreisiin, jotka eivät maininneet luontoa edes vaalimainoksissaan vaan askaroivat sen kimpussa, pitäisikö Bogotan slummien homoille sallia av ioliitto-oikeus. Talouskasvu muuttui elämän synonyymiksi, kunnes siitä levisi kalman haju, sillä markkinoilla ei silloin määritelty hintaa lapsille, tulevaisuudelle eik~ evoluutiolle. Ympäristötuhojen, kuten ilmastonmuutoksen ja otsonikadon torjunta aloitettiin vuosikymmeniä liian myöhään, osittain siksi, että tutkijat kiistelivat joidenkin mittaustensa mikrotason merkitsevyydestä vielä silloinkin, kun jokainen maallikkokin ymmärsi, mitä oli tapahtumassa ihan kuin metsäkuolemissa vähän aikaisemmin. Savu ja tuli rauhoittivat yhtä lailla vaelluksilla Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Ruokasen ja Nurmion skenaariot rakentuivat EU-onnelan paisuvaan tavaratulvaan. Työn haj u, maku ja tunne ovat väkevästi mukana aamusta iltaan. Pertti Koskimies Savu Pertti Koskimiehen tulevaisuudenkuvassa tärkeää on ruumiillinen työ, eläinten hoito, viljely, kalastus ja polttopuiden teko. Eläinten hoito, viljelytyöt, kalalla käynti ja polttopuiden teko pitävät paikallaan. Rahatalouden jäänne-eliitti käpertyy sähköaitojensa, vartijoidensa ja panssariautojensa suojaan. Kaikki muutettiin rahaksi. Nyt onni löytyy pienistä arkipäiväisistä asioista. Heidän maailmassaan ihminen oli markkinoita varten, eivät markkinat ihmistä varten. Kuusamon jälkeen taisteltiin Lemmen joella ja Koilliskairassa, mutta aktivistitkaan eivät pystyneet estämään kaivosten tuloa kansallispuistoihin, sillä sitä vaativat jopa ympäristöjärjestöt kansantalouden kuolonkouristuksissa. T eollisuustuotanto, tiede ja ympäristönsuojelu tekivät luonnon yhtä lailla hajuttomaksi, värittömäksi ja itseisarvottomaksi, kuin kuolleeksi . Niiniluoto, joka kyllä puhui yliopiston 350-vuotisjuhlassa kulutusyhteiskunnan valomerkistä, lateli näkemyksettömiä latteuksia Suomen henkistä tilaa arvioidessaan. Minua rauhoittaa Pentti Haanpäältä omaksumani näkemys ihmisestä, joka ei ole enempää kuin maan hetkittäinen olomuoto olihan heprealaistenkin ihminen, adam, jumalten maasta luoma, adamah. Niukka mutta riittävä elanto nousee pellosta, metsästä ja järvestä. .. Paitsi luonnon valtava tuho minut tekee nykyään surulliseksi myös ihmisten järkyttävä av uttomuus oman elämänsä kanssa. Kuoleman ääntä riittikin, sillä metsästysmafia pörräsi viimeisenkin pyyn perässä puistoissa, jotka oli kerran tarkoitettu eläinten ja kasvien turvapaikoiksi. P iipusta kuusten lomaan luikertava savu tuo mieleeni aina saman rauhan ja tyyneyden. " Kestävästä kehityksestä" puhuttiin vuosikymmen toisensa jälkeen. Kun minun tuhkani leviää Muotkatunturin ja Lemmenjoen tuuleen, kun kairasta vaimoni ja lasteni nuotioita nousee savu, kun tunturihaukka piirtää kaartonsa sinitaivaalle, si inä on kaikk i se yksinkertainen ja alkuperäinen elämä, mitä minä todella rakastin. vsk. listävinä ja epärealistisina, niin kuin silloinen elämänmeno olisi ollut realistista! Luonnonsuojelu oli enemmän päälle kaatuvien kriisien epätoivoista torjuntaa. Vain nuoret idealistit, suoran toiminnan aktivistit, vaativat ihailtavalla tavalla ehdotonta elämisen oikeutta luonnolle ja lajeille, joita ei 65 miljoonaan vuoteen, dinosaurusten hävittyä, ollut tätä vauhtia tuhoutunut. Kuluttajavalvoja maaras1 kerrossänkyjä poistettavaksi myynnistä, koska niissä ei ollut varoitusta putoamismahdollisuudesta. Tarvittiin muka vain lisää tutkimusta, tuotekehittelyä, teknologiaa, "ekokulutusta", rajoituksia, lakeja, mutta ei omakohtaista luopumista, säästäväisyyttä. Kun EU-juopumus päättyi krapulaan ja jättimellakoihin, Matomäki joukkoineen marssi Kiinaan, mutta sielläkin ekologian lait osoittautuivat ekonomian lakeja vahvemmiksi. Oli markkinajärjestelmä kommunistinen tai kapitalistinen, se tuhosi ihmisen. Valtapuolueet keskittyivät kukin vuorollaan omien etujen lyhytnäköiseen ryöstämiseen, ja hetken suomalaisetkin olivat mukana EU-rosvojoukossa, kuudessa prosentissa ihmisistä, jotka halusivat kaiken. 19. Nyt maa on jälleen elämän antaja. Heitä pidettiin pessimistisinä, ihmisiä syylSUOMEN LUONTO 4/95 54. Liian vähän keskityttiin välttämättömimpään, koko ihmisen elämäntavan täydelliseen muuttamiseen, jolla koko planeettaa järkyttäneet katastrofit olisi voitu välttää. Kevätkesästä siellä jylisi vielä lintuja kuvaajarallien jyry. Se korvasi uskonnon, ja tutkijoista ja asiantuntijoista tuli pappeja, jotka liittyivät teknokraattien kuoroon hallitsemaan luontoa. Työ antoi vain rahaa, ja sillä saattoi ostaa vain markkinasysteemin tarjoamia mahdollisuuksia, systeemin, jota ihmiset eivät voineet kontrolloida eivätkä ymmärtää. Paloheimon ajatuksissa oli järkeäkin. Yhtään puolueita pitkänäköisempiä eivät olleet naistenlehtifilosofit Saarinen ja Himanen. Viranomaiset valvoivat ihmisten elämää pienintä piirtoa myöten. V ain muutama ajattelija ymmärsi luonnon ja ihmisen tulevaisuuden: von Wright, vanhin ja viisain, Rinne ja Linkola, luonnon tinkimättömät puolustajat, ulkomailla Zapffe, Kval!lly, Naess, Muir, Murie, 01son, Devall, Taylor, Snyder
Hienoimpia rakentajia ovat hämähäkit, hyönteiset ja linnut. Hän on hankkinut aiheesta tietoja vuosien ajan, eikä eläinten taituruuden edessä hämmästelylle tunnu tulevan loppua. "Olen pohtinut aika paljon sitä, että mitä lähempänä eläimet kehityksessään ovat ihmistä, sitä onnettomampaa niiden rakentaminen on. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä monimuotoista neroutta, jota eläinarkkitehtuuriin kätkeytyy. "Yksi näyttelyn olennainen SUOMEN LUONTO 4/95 54. Oksaa pitkin lähtee katettu tie termiittiyhteisön muihin osiin yhteisöhän voi ulottua kymmenien metrien laajuiselle alueelle, jota tieverkko yhdistää. 20 " Kuitenkin arkkitehtuuri on eläimille yhtä elintärkeää kuin ihmiselle ja ihmisen kulttuurin kehittymiselle", hän muistuttaa. Juhani Pallasmaa pitelee käsissään afrikkalaista termiitinpesää, joka on kiinni puun oksassa. merkiksi apinat kyhäävät lehtilavan puuhun yhdeksi yöksi kerrallaan kun taas termiittien pesät ovat käytössä yli sata vuotta." Pienet ja avuttomat eläimet tarvitsevat tietenkin suhteessa monimutkaisempia suojarakennelmia kehittyäkseen ja puolustaakseen elämäänsä kuin suuret ja vahvat. vsk.. Ritva Kupari Mestarillista jälkeä Kolme-neljämetrinen termiittikeko Okavangon suistossa Botswanassa. Pesän vaalea sävy tulee suistomaan väristä. Sen tietää arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa, joka on suunnitellut näyttelyn eläinten arkkitehtuurista. Ihmisen luomukset häviäisivät armotta kaikkien eliöiden _välisissä rakennustaitokilpailuissa. Termiitit ovat rakentaneet pallukan itse tekemästään paperista, syljestä ja lannasta. Termiittien erilaisista nerokkaista pesäratkaisuista tiedetään paljon, mutta kaiken kaikkiaan Pallasmaata hämmästyttää, miten vähän eläinten arkkitehtuuria on tutkittu . EsiArkkitehti, professori Juhani Pallasmaa esittelee termiitin pesää, joka on saatu Helsinkiin näyttelyä varten Guineasta. Olemme oppipoikia Rakentamisen taito ja tarve vaihtelevat eläinkunnassa valtavasti
Jäähtynyt hapekas ilma kiertyy pesän alle ja nousee sieltä takaisin pesään. Näin kierto jatkuu koko ajan. Entäpä lankojen yksityiskohdat! Katselemme mi_kroskooppikuvia 21. Hämähäkin seitit ovat kaunista katseltavaa ja sen lisäksi täynnä rakenteellisia hienouksia, jotka paljastuvat vasta mikroskoopilla tutkittaessa. Automaattinen ilmastointi Juhani Pallasmaa pitää termiitin pesää hienoimpana kaikista eläinten rakennelmista. Seittilangan vetolujuus on kolme kertaa suurempi kuin teräksen. kellä on emokammio, sen ympärillä haudontakammiot ja ylempänä yhteiskunnan sieni viljelmät. Ampiaiset osasivat paperinteon ennen ihmistä. Räystäsampiaiset muuraamassa pesänsä suuta. Terästäkin vahvempaa Ihmeellinen rakennelma, Juhani Pallasmaan sanoin "käsittämätön juttu", on hämähäkin seitti . "Ennen kaikkea pesän automaattinen ilmanvaihtojärjestelmä on mielettömän hieno systeemi", Pallasmaa sanoo ja esittelee kuvaa Macrotermes1ajin kolme ja puoli metriä korkean pesän poikkileikkauksesta. Lämmin ilma nousee ylös, haarautuu pesän harjanteisiin ja painaa ilmaa edellään pesän sivuille hiussuonistoihin. perspektiivi on, että länsimaisen ihmisen arkkitehtuurin historia on 5 000 vuotta vanhaa, mutta hämähäkkejä on ollut olemassa melkein 500 miljoonaa vuotta. Ne ovat niin lähellä ulkoilmaa, että hiilidioksidi korvautuu hapella ja samalla ilma jäähtyy. Ei ole lainkaan ihme, että eläinten rakentaminen parhaimmillaan on hienompaa kuin ihmisen." SUOMEN LUONTO 4/95 54. " Koko ihme ei ole tässä vaan oikeastaan siinä, että saman termiittilajin pesien ilmastoinnit Norsunluurannikolla ja sisämaassa Ugandassa toimivat täysin erilaisilla fysiikan periaatteilla." Kuusi-seitsemän milliä pitkät sokeat otukset rakentavat metropoleja, jotka muutettuina ihmisen mittasuhteisiin hipoisivat taivaita puolentoista-parin kilometrin korkeudella ja nielaisisivat sisuksiinsa koko New Yorkin väestön. Varsinainen pesä on ikään kuin astia valtavan ki vimassan sisällä. Miljoonien termiittien elämä ja sienien kasvu nostavat pesän lämpötilaa. vsk. Se seisoo kartiomaisilla jaloilla. Pesän kesMalli Moisio/LKA Kaaliperhonen kuoriutuu taidokkaasta kotelosta, jonka toukka on luonut talvisuojakseen
Se joko tekee tuuletusaukkoja tai kasaa kekoa korkeammaksi, jotta lämpötila säilyisi tasan 33 asteessa. Mutta pienemmätkin oliot osaavat muuttaa maailmaa, esimerkiksi muurahaisten on todettu edistävän kallioiden metsittymistä. Niistä kehitetään sovelluksia ihmisen uusimpaan rakennustekniikkaan. Universumissa on valmistettu paperiakin paljon ennen ihmisen aikaa. Eläimet osaavat myös valita edullisimman rakentamisajankohdan. Sammakko vaahdottaa takajaloillaan li maa ja ilmaa ja käärii kuplarakennelman ympärille lehtiä. Niiden työ täyttää kustannustehokkuuden vaatimukset, kun mitataan rakentamiseen käytetty aika, energiankulutus, materiaalien tarkoituksenmukaisuus, kuljetukset ja niin edelleen. Monet tutut maisemamuodot, kuten nummet ja savannit, ovat pääosin eläinten aikaansaamia ja ylläpitämiä. veleviä ja hyvin tarkoituksenmukaisia muotoja. Koko näyttely on mielestäni todistus funktionalismin periaatteen puolesta. Kauneuteen ja esteettisyyteen pyrkimistä sekä koristelunhalua pidetään yleensä ihmisen yksinoikeutena. Eläimet osaavat valmistaa pesänsä monin tavoin ja käyttää työkalujakin. Kiinnostus laantui muutamaksi vuosikymmeneksi, kunnes heräsi henkiin 1976 hänen löydettyään eläinten käyttäytymistä tutkineen Karl von Frischin kirjan Animal Architecture. Ihmisen kuplahallirumiluksia hienommalta tuntuu kiipei lijäsammakon pesä. Niitä ihminen on jäljitellyt kautta aikojen omissa esineissään ja rakennuksissaan. Eläimet eivät tuhlaa rakennusmateriaaleja, eivät saastuta eivätkä aiheuta jäteongelmia. Vähitellen vaahtoon sitoutunut ilma ja vesi erkanevat ja lehtipalloon muodostuu miniatyyriuimaallas, jossa poikaset kehittyvät. Lavastajakoiras maalaa majan ja koristelee sen muun muassa kukilla, hedelmillä, marjoilla, höyhenillä, lehdillä, sammalilla, jäkälillä, kivillä ja luilla valiten koristeisiin sen omaa väritystä korostavia värejä. vsk.. Oikeassa vaiheessa pesän pohja repeytyy ja poikaset tipahtavat veteen. Tyhjän kiepin lämpötilan on mitattu säilyvän seitsemän kahdeksan astetta ulkoilmaa korkeampana. Eläimet luovat kaivamalla, kovertamalla, kasaamalla, muovaamalla, rullaamalla, taittamalla, kutomalla ja ompelemalla ihmisen silmää hi---Riekko kaivaa itselleen yösuojaksi lumen sisään kiepin, jonka poikkileikkaus kuvassa (Lapin maakuntamuseon kokoelmista). lsojalkakanat kokoavat suuren kompostikummun, joka tuottaa lämpöä ja pitää sisällään olevat munat lämpiminä. Tarkoituksenmukaista kauneutta " Monet eläinten rakennelmat ovat hämmästyttävän kauniita. Pesäpuuhat nähtävillä Juhani Pallasmaa koki ensimma1sen ahaa-elämyksensä lapsena tarkkaillessaan eläinten puuhia ja rakennelmia. Suurin tunnettu majavan pato on 700 metriä pitkä. Esimerkiksi malleekanan koiras käy säännöllisesti tarkistamassa lämpötilan nokallaan. Siellä on tutkittu pitkään hämähäkin seittien hienouksia ja pneumaattisia kuplarakenteita. Oman laj in tai kokonaan toisen lajin tekemän pesän uudelleenkäyttö on myös yleistä. Linnun nokka mittaa pesän lämpötilan alle asteen tarkkuudella. Tämän pallon sisään se munii munansa. Pato muuttaa metsän ekosysteemiä rajusti. Maisemaarkkitehtuuria Eläimet muovaavat monin tavoin ympäristöä. Toinen merkittävä innostaja ja tietolähde on ollut brittiläisen eläintieteilijän Michael H. Näkyvimpiä rakennelmia ahkeroi majava. "Australiassa tutkijat kiistelevät siitä, ovatko tietyillä alueilla säännöllisenä kenttänä kohoavat 12 metrin laajuiset ja neljän viiden metrin korkuiset kummut alkuasukkaiden vain isojalkakanojen tekemiä", Pallasmaa kertoo. Stuttgartin yliopiston rakennetekniikan laitoksella on päätetty kaventaa eläinkunnan mestarirakentajien ja ihmisen välistä osaamisen kuilua. Uurastuksen tuloksena on SUOMEN LUONTO 4/95 54. Räätälilintu ompelee pesän kahdesta vierekkäisestä lehdestä. Luonnon rakentajamestarit osaavat myös kierrättää pesämateriaaleja, ja käyttää vaikkapa omaa lantaansa taidokkaasti rakennusaineena. Eläinten rakennuksissa on huolehdittu kaikesta siitä, minkä ihminenkin turvaa kodissaan: vesihuolto, jätehuolto, ilmastointi , lämpö, kosteuseristys. Hansellin ki rja Animal Architecture & Building Behavior. Ekologisuutta ja taloudellisuutta Eläimet käyttävät rakennelmissaan samoja materiaaleja 22 kuin luonnonkansat: kasvikuituja, oksia, lehtiä, lantaa, ki viä, hiekkaa, multaa, savea, mutaa ja lunta. Kaikin puolin tarkoituksenmukaisella tavalla syntyvään tulee aina joku sykähdyttävä esteettinen laatu", Juhani Pallasmaa pohtii. Kiinalaiset oppivat paperinvalmistustaidon 2 000 vuotta sitten ilmeisesti ampiaisilta. Näiden kahden perusteoksen lisäksi Pallasmaa on kaivellut esiin kaiken mahdollisen tiedon eläinkirjoista, kirjoittanut tutkijoille ja museoihin ympäri maailman sekä hankkinut tuekseen suomalaisen eläintieteilijäjoukon. Itävaltalainen eläintieteilijä Karl von Frisch näkee kuitenkin lavastajalintujen soidinmajan rakennustyössä esteettistä valintaa. Kuplien puhjetessa pesään erittyy lisää vettä ja sen kuori ohenee. pyyntilangoista, joiden läpimitta on 0,0002 millimetriä nyt lähestytään jo eläinkunnan pienimpiä rakennelmia
23. Tämän artikkelin kuvitus ei ole näytte/yaineistoa räätälilinnun pesää ja riekon kieppiä lukuunoltamatta. Ihminen yrittää Eläinten arkkitehtuuri -näyttely on esillä 3.5.-26. arkkitehtuurissaan ymmärtää ja symboloida maailmaa ja yrittää saavuttaa kuolemattomuuden. Ne muuttavat ympäristöä radikaalisti. Kuvan pääsky rakentaa kotia vanhan kalamajan päätyyn. "Tekemäni kartoitus on seikkaperäisin tältä alalta", Pallasmaa myöntää. Jatkuvan uusien tyylien kehittämisen sijaan arkkitehdit voisivat Pallasmaan mielestä oppia eläinten rakennelmien asteittaisesta ja hitaasta kehityksestä ja sopeutumisesta miljoonien vuosien kuluessa. syntymässä monipuolinen näyttely ja perusteellinen Majavan patorakennelmia ei voi olla huomaamatta. Afrikkalaiset tasavaltalaislinnut rakentavat korsista puuhun metrien levyisen ja korkuisen pesän, jossa voi asua jopa 300 lintua. Miten olisi toisinpäin. "Olen voinut perustaa sille, mitä muut ovat tehneet, joten täytyyhän sen olla vähän kattavampi", hän li sää vaatimattomasti . Näyttelyn jä1jestävät Suomen rakennustaiteen museo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Suomen rakennustaiteen museossa Helsingissä, Kasarmikatu 23. Kuvan padot ovat Valkealassa. Katsomme edelleen luontoa ja eläinkuntaa yksipuolisesti ihmisen näkökulmasta. // . ja valokuvien lisäksi videoita, näytteitä eläinmuseoista sekä viisitoista elävää, rakentavaa yhdyskuntaa. näyttely luettelo, joka mahdollisesti julkaistaan kirjanakin . Voisimme vaihtaa näkökulmaa Pallasmaan mukaan ihmisen arkkitehtuurissa ekologisuus ja funktionaalisuus, tarkoituksenmukaisuus, joutuu aina punnittavaksi kulttuuristen, fyysisten ja esteettisten seikkojen kanssa. Räystäspääskyt muuraavat usein pesänsä lähekkäin yhdyskunniksi. vsk. Kävijä voi seurata kalojen, vesiperhosten, vesihämähäkkien, erakkorapujen, mehiläisten, muurahaisten, muurahaisleijonien, kenttämyyrien ja vaivaishiirien puuhia. "Voisimme kenties alkaa kuvitella itsemme asumassa eläinten mestarirakentajien inspiroimissa taloissa", arkkitehti ehdottaa. Näyttelyyn tulee piirroksien SUOMEN LUONTO 4/95 54. Puemme satujen eläimet ihmisten asuihin ja sijoitamme ne ihmisasumuksiin
Bryssel, helmikuun 8. Tammikuu, Ilomantsi Ilomantsin susimatka osoittautuu hukkareissuksi, vaikka yritämme vi ikon ajan parhaamme. Paikalle kutsuttu Suomen Brysselin lähetystön edustaja oli ti ettävästi yllättynyt siitä, ett. Myöhemmin saamme lukea Pogostan Sanomista, että seudulla olisi siellä ollessamme kyllä havaittu neljä sutta. Susiryhmä päätti lähteä etsimään nyt lopuillaan olevan talven lumilta laumaa, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi , Suomessa. Niitä on monissa lumioloissa vaikea erottaa suden jäljistä, joten erehdys on ymmärrettävä. Päätämme lähteä maaliskuussa Ruotsi in, jossa Erik lsaksonin mukaan varmasti löytäisimme susia. Susia ei löytynyt. Mutta ainakin me rimpuillaan vastaan, ja sitten otetaan salametsästys käyttöön." Poistumme llomantsista hieman hämmentyneinä. Suomalaista lehdistöä ei ole paikalla, kun Euroopan susiliiton puheenjohtaja Pierre Dubois pitää Brysselissä lehdistötilaisuuden. Antti Halkka Sudet elävät laumassa, eikö niin. Mukana ovat Ruotsin parhaisiin jälkiasiantunti24 Susia etsiinässä joihin kuuluvat Erik Isakson ja Mats Rapp sekä Suomen suurpetotuntijoiden eliittiin lukeutuva Kai-Erik Nyholm. Jos haluaa tutustua susiin , on siis löydettävä lauma. Sitä ennen susiasiassa näytellään kuitenkin pieni välinäytös Brysselissä. Jos ne saavat Venäjän puolella syödäkseen, niin ne viipyvät siellä pidempään." llomantsilaiset suhtautuvat susiryhmäläisiin enimmäkseen hyvinkin ystävälli sesti, mutta Pogostan Sanomissa tiivistetään paikalla käydessämme jo hyvin huomattu toisenlainenkin asenne: " Herrathan ne sanelee, mitä tehdään ja Pohjoi s-Karjala rauhoitetaan susille. Duboisilla on vaatimus: susi on Suomessa rauhoitettava myös poronhoitoalueella. Ilveksen jälkiä löytyy muutoinkin ilahduttavan paljon. Ja ihmeesti nämä kaupunkilaishipitkin saavat hämmennettyä asioita. Jakaannumme neljään partioon, jotka etsivät jälkiä määrätyiltä alueiltaan hiihtämällä järjestelmällisiä lenkkejä ja ajamalla autoilla loputtomasti metsäteitä pitkin. .temmekin kansainvälistyivät EU-ratkaisun myötä. Varmimmin susia on perinteisesti itärajalla. vsk.. Rajasusien jotos polveilee Suomeen lähinnä rajavyöhykkeelle ja sinnekin niin ennustamattomasti, ettei parinkymmenen susiryhmäläisen vierailu ole järjestettävissä. Tämä on sikäli luonnollistakin, että suden rauhoittaminen Suomen itärajalla johtui osin EU-ratkaisusta. Alkupäivinä pyryttää, mutta loppuviikosta on niin kirkasta, että jälkiä pitäisi löytyä. Tuntuu myös, että saimme osaksemme hieman syrjä-Suomen Euroopan unioniakin kohtaan tuntemasta kaunasta. Lehdessä toisaalta todetaan "ettei ole niin paljon susihavaintoja kuin viime talvena. Niinpä suuntaamme susia etsimään maamme itäisimpään nurkkaan, Ilomantsiin , jossa saatujen tietojen mukaan olisi ainakin 1015 sutta. Mukana Brysselissä on europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka päättää vastSUOMEN LUONTO 4/95 54. Olemme pyytäneet paikallisradiossa ilmoittamaan jäljistä, mutta tarkastetut jäljet osoittautuvat ilveksen jättämiksi. Paikallista lehdistöä on paikalla ja asia myös uutisoidaan
Kuvassa Vesa Liukkonen Ilomantsin hukkareissulla. Siellä oli luvattu tehdä "susista tarvittaessa karvahattuja". Täällä siis löytäisimme susia! Aluksi kuitenkin osallistumme Ruotsin susiryhmän (Yarggruppen) ja Petoeläinyhdistyksen (Våra Rovdjur) yhteiseen kokoukseen. Esimerkiksi espanjalaiset kannattavat metsästämistä, mutta maassa on susia ehkä 20-40 kertaa niin paljon kuin Suomessa. Monenlaisia kysymyksiä nousee mieleen. Tästä on mennyt susilauma 1 Taalainmaan eräillä kulmilla susien )otos on yleinen nä/...ry. Ryhmässä herää myös keskustelua siitä, onko susille enemmän haittaa kuin hyötyä Brysselin sekaantumisesta asiaan. Susiryhmässä on lähes pari tuhatta jäsentä ja petoeläinyhdistyksessäkin tuhat; molemmat julkaisevat laadukasta lehteä. Rannikolla paljas maa jo työnsi vihreää, mutta nyt olemmekin 300-400 metrin korkeudessa, si is Kolin huipun tasalla. Kuvaaja Tero Poukkasen mukaan sudet ovat valtaosan ajastaan Venäjällä. Suomen Luonto jäljitti kuluneena talvena Luonto-Liiton susiryhmän kanssa susia Suomessa ja Ruotsissa. Pari pentuettakin on syntynyt. Susiryhmä on saanut tilaisuuteen kutsun, muttei osin varallisuustilanteensa takia mene Brysseliin. Euroopan susiliitossakin on suden täysrauhoituksesta monenlaista mielipidettä. Taalainmaa, maaliskuun puoliväli Onpas täällä lunta, tulee ensiksi mieleen, kun saavumme Taalainmaalle, vain 300 kilometrin päähän Tukholmasta. Kenen susiasenteet ovat oikeat. Ne ovat toimineet jo 15 vuotta, kun Suomen susiryhmä ei ole vielä edes suden sukukypsyysiässä (susi tulee sukukypsäksi 22 kuukauden ikäisenä, siis paljon koiraa hitaammin). 25. Kuka kiristää ja ketä. Onko susi Euroopan unionin vai Suomen vai Pohjois-Karjalan sisäinen asia. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Olemme Helsingin leveysasteilla, mutta kinokset ovat hyvinkin puolimetrisiä. Nuori urossusi tulossa haaskalle viime marraskuussa raja-Kuhmossa. Ilomantsi on tuoreena mielessä. Susi on Suomessa nyt rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella, joten se luultavasti yleistyy lähivuosina. Sukset auton katolla tuntuivat rannikolla lähinnä naurettavilta, mutta nyt ne ovat hyvinkin tarpeellisia. edes seurata susitilannetta ja toimii tarvittaessa susien puolesta Strassbourgissa europarlamentissa. On aika tutustua eläimeen, jonka todellista olemusta myytit ovat hämärtäneet. Susien jäljillä on hyvä liikkua hiihtämällä, sillä kulku sujuu vitelikössäkin. vsk
SUOMEN LUONTO 4/95 54. Hiihdämme letkana näreikköön, ja pian edessämme on suden jälkiä. Kauriin vahvat takajalat antavat etua ylämäessä, kun taas koiraeläin on vahvoilla alamäessä. Suden pikalaukka (oikea ammattitermi: hyppely) yltyy täyteen raivoonsa. Se on jo vanha, loppuun kaluttu. Toisen perheen alue Seuraavana päivänä siirrymme kolmisenkymmentä kilometriä pohjoiseen, ilmeisesti toisen lauman alueelle. .. Monet susien tutkijat ovat parina viime vuosikymmenenä pyrkineet eroon lauma-sanan käytöstä, .sillä lauma on oikeastaan perhe. Varsinkin Yhdysvalloissa on myös suurempia laumoja, mutta niidenkin jäsenet ovat yleensä sukulaisia. Nyt toinen ryhmistä löytää metsästä läheltä suon laitaa melko tuoreen metsäkauriin raadon. Hanki on sotkuinen ja painunut, kauris jatkanut ylöspäin suden hampaissa. • 1 . Kauris on noussut viimeiselle mäelleen kaksi sutta perässään. Maailmassa susia lienee noin 200 000. "Suden kanssa on tultava toimeen nyt, kun se on rauhoitettu", Jansson tyytyy toteamaan. Jansson suhtautuu melkoisen sävyisästi susiin kilpailijoina. "Jos susivihaa on, niin se on muualta tänne tuotua", hän vastaa hetken päästä. Pienen saaren kupeessa toinen kauris tulee valituksi eikä enää saavuta muutaman kymmenen loikan päässä odottanutta rantaa. Onko termillä merkitystä. Nyholmin arvio kannasta on noin 110-140. Susiryhmä on voinut seurata niistä ehkä joka neljättä. Hiihdämme muutaman kilometrin järven jäällä. Pian löydämme suden jäljet ja jäänteitä toisesta metsäkauriista. Tuohtumusta toki herätti , kun sudet veivät syksyllä koiran, joskin ajosta eikä pihasta. Neljän viiden suden ryhmät toimivat enimmäkseen hajallaan; sudet ulvovat tai muuten huolehtivat tarvittaessa laumansa kokoon. Metsäkauris oli syöty tarkkaan Lähdemme maastoon. jopa kuuteen metriin. Jos pentue syntyy taas tänä vuonna, edellisen vuoden pennut ehkä osallistuisivat jälkeläisten hoitoon ja ruokintaan. Susilauman perimmamen perhe luonne osoitettiin vasta nykyaikaisten tutkimusmenetelmien tultua käyttöön. ...., Koko Euroopassa on noin 18 000--30 000 sutta, joista suurin osa elää Venäjällä. Kallo irvistelee jäällä, mutta tämä ei ole tappopaikka. Kokoonnumme paikalle ja luemme lumesta ajon kulun. Suomessa susia on lähinnä itärajalla; muualle ei synny pysyviä elinpiirejä. Muita vahvoja susimaita ovat mm. Tämä ajo on ollut hurja. Sytytämme nuotion. Etsimme merkkejä siitä, onko lauman emoeli alfanaaras kiimassa, mutta emme löydä niitä. "Vaihtoehtoa ei ole." Seura pyrkii kuitenkin saamaan alennusta metsästysmaansa vuokraan maanomistajana on iso metsäyhtiö. vsk.. Hän kertoo, ettei Hällefosin jahtiklubilla ole erityistä valittamista susista, vaikka ne hänen mukaansa saalistavat 100 000 hehtaarin metsästysalueella 100-150 hirveä vuodessa. . Erik S. Olemme vakuuttuneita siitä, että susi lauma jättää jälkiä kaikkialle oleskelualueelleen. Nyt, maaliskuussa, on susien pariutumisaika ja uudet pennut syntyisivät toukokuussa. eivät kaihda susien aluetta. Hirvi oli kuollut jo ennen viimeisiä lumisateita, eikä sitä voinut varmasti osoittaa susien tappamaksi. Tällä perusteella hän pitää arviota Suomen susikannasta liian suurena, sillä Suomesta ei tahdo löytyä ainakaan normaalia perhe-elämää viettäviä susia. Koluamme läheisen metsäsaarekkeen, mutta runsaiden jälkien lisäksi ei löydy muuta. Nyt mukana on susia alueella työllisyysvaroin seurannut Mats K varnström. Mitä mieltä metsästäjät ovat siitä, että susi tulee osille. Kauriin loikat venyvät nel jään ... Hän vaikuttaa kysymyksestä hieman hämmästyneeltä. Mieleni tekee kysyä Mats K varnströmiltä susivihasta ja pelosta kuinka seudulla tullaan toimeen susien kanssa. Löydämme verihorisontin: lämmin veri on valunut koko ruhon alle tiivistyneen lumikerroksen läpi maahan asti. Kokoonnumme jätösten äärelle, ja päättelemme hampaista kauriin nuoreksi. Ruotsissa on vain 25-30 sutta. Siihen käännös kuitenkin jää, puolitiehen. Elättäisikö pari susilaumaa muutaman perheen tällä työttömysalueella, mietin. Se on ehtinyt vähän matkaa alarinteeseen ja yrittänyt sitten kääntyä jyrkästi vasempaan, tulosuuntaansa. "Sudet saattavat silloin jättää loput lihat syömättä ja käydä heti seuraavan saaliin kimppuun." Opimme, miten lapiolla kaivamalla saa selville, onko hirvi kuollut juuri tässä, tähän näreikköön. Laumansa. Sudet voivat saavuttaa 60 kilometrin huippunopeuden. Lisää kummallisuuksia: Ruotsin metsästäjäliiton toivomus on, että maahan kehittyy elinvoimainen kanta ja Ruotsiin leviäisi lisää susia Suomen kautta. Illalla tapaamme paikallisen metsästysyhdistyksen suurpetovastaavan Gunnar Janssonin. Metsästäjien osuus on noin 300 hirveä. Nuotio sammutetaan, ja lähdemme uudestaan järven jäälle etsimään metsäkauriin tarinaa. 26 Kaksi sutta, onko se lauma. Se on järkevää, mietin. Siellä jäljet hajaantuvat ja mekin jakaannumme kahteen partioon. Perhe korostaa susien välisten tunnesiteiden luonnetta ja niiden elämäntavan tavanomaisuutta. Ne löytyvät hiukan liiankin vähällä vaivalla, mutta lisää yllätyksiä on tuota pikaa luvassa: eteemme osuu hirvenraato. lsakson selittää, ettemme olisi edes jääneet tutkimaan tuoretta kaatoa. Erik lsakson on puhelinsoitoilla jäljittänyt mahdollisia susialueita. Tyypillisessä talvisessa susilaumassa on emo ja urossusi sekä niiden edellisenä keväänä syntyneet pennut, joita voi olla kuusikin. Perhe. Ehkä lauma on jotenkin negatiivisempi. Sen luettavalle osalle kertyy matkaa kilometrin verran. Susi syö päivässä pari kiloa lihaa, joten kauriista riittää kahdelle sudelle syötävää muutamaksi päiväksi. "Voisin vaivatta löytää viikon aikana puolet Ruotsin susista", sanoo Erik lsakson. Lauma. Löydämme runsaasti suden ulosteita, joilla on myös tarinansa kerrottavanaan. Raato-oppia saatuamme lähdemme seuraamaan susien poistumajälkiä, jotka johtavat parin kilometrin päähän suolle. Voimme seurata, miten kahden kauriin jäljet pakenevat yhtä sutta tasaista jäätä pitkin. Baltian maat, Puola (1000 sutta), Italia (350-400) ja Espanja (15002000). Jälkihavaintojen perusteella seudulla on kymmenkunta sutta, jotka ovat kahtena tai kolmena laumana. Oikeastaan susilaumoja ei ole olemassa. Ehkä osansa myönteiseksi muuttuneisiin susiasenteisiin on silläkin, että läheisen Säfsenin lasketteluja lomakeskuksen pyörittäjät harkitsevat susiretkien järjestämistä. Ruotsalaiset metsästävät hirviä ja metsäkauriita. " Kun haaska on lopussa, tavara on tuollaista", selittää lsakson, ja näyttää hirvenkarvoja täynnä olevaa ulostemöykkyä. Ilves pentuineen on tosin tassutellut koko näyttämön läpi; nähtävästi ilvekset • • • • • • • .
Mech on maailman tunnetuin susitutkija ja mm. L. "Siellä ihmiset ovat oppineet hyväksymään suden elinkumppanikseen", Lumiaro tietää. Susiryhmän puheenjohtaja Riku Lumiaro vetoaa myös siihen, että Baltian maissa, Puolassa, Slovakiassa, Italiassa ja Espanjassa tullaan hyvin toimeen susien kanssa. Hän on viime vuosina tutkinut napasusia Ellesmeren saarella lähellä Grönlantia mutta jo kolmisenkymmentä vuotta jatkuvasti myös Minnesotassa. Kävijät voivat kuunnella suden ulvontaa, radiopeilata eläimiä koiratutkalla (susilla on radiolähetinkaulapantoja) ja jopa seurata niiden elämää helikopterista. Luonnonoloiltaan paljon Suomea vastaava vertailukohta on Yhdysvaltain Minnesotan osavaltio. "Miksei siis meilläkin", hän kysyy. Asenteet olivat Minnesotassakin toisenlaiset vielä muutama vuosikymmen sitten. Minnesotalaiset ovat ylpeitä susistaan", kertoo sähköpostitse tavoitettu kiireinen L. Nyt olisi jälleen valistuskampanjan aika." Italiassa ja Espanjassa asenteet saatiin kampanjoimalla muuttumaan suopeammiksi. Siellä käy yli 50 000 vierailijaa vuodessa. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Riku Lumiaroon: Pengerkatu /9 a 6, 00500 HKI, (90 )701 22/5. Kun haaska on syöty loppuun, suden uloste on miltei yhtä karvaa. vsk. David Mech. Riku Lumiaro tekee parhaillaan opinnäytetyötä suomalaisten susiasenteista. Se korostaa, ettei susi ole tällä vuosisadalla todistettavasti tappanut yhtään ihmistä. 27. David Mechin susitutkimukset ja menestyksekkäät susivalistuskampanjat. Esteenä on muun muassa Lapin porokarja. Sittemmin asenteita muuttivat ennen kaikkea L. Miehet eivät joko pelkää tai myönnä pelkoaan", hän sanoo. Minnesotan susitiheyksiä susiryhmä ei Suomeen havittele. Susiryhmäläiset seuraavat, kun Erik !saksan arvioi leukaluuta tutkimalla susien tappaman metsäkauriin ikää. Takaisin Suomeen Suomessa susiryhmä pyrkii levittämään asiallista tietoa sudesta. "Varmaankin pelko perustuu osittain liian vähäiseen tietoon. Susitutkijakin voi nyt huoletta käydä haaskalla; aikaisemmin sudet helposti hylkäsivät sen. "Minnesotassa on noin 2 000 sutta kolmanneksella osavaltion pintaalasta. kaupungissa osavaltion luoteisosassa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton susityöryhmän puheenjohtaja. "Mistä löydettäisiin muutama alue, joilla sudet voisivat viettää normaalia perhe-elämäänsä ilman jatkuvaa vainoa." D Susiryhmä on avoin kaikille ja ottaa mielellään vastaan uusia jäseniä. Erkki Pulliainen sai paljon asennemuutosta aikaan 1970ja 1980-luvulla. Suomalaisilla on vielä matkaa minnesotalaisuuteen, sillä susi vihaja pelko ovat yhä lujassa. Mechin pitkälti ideoima susivalistuskeskus kukoistaa pikkuisessa Elyn SUOMEN LUONTO 4/95 54. Tutkimus ei ole vielä valmis, mutta hän on valmis tekemään muutamia luonnehdintoja: "Susia näyttävät pelkäävän eniten maaseudulla asuvat nuoret naiset riippumatta siitä kannattavatko he susien suojelua vai eivät. Kannat ovat kasvaneet osin asennemuutoksen myötä, sillä se tepsii myös salametsästykseen. Seudulla on mihin elinkeinonsa perustaa. Susiryhmä on asettanut tavoitteekseen "luoda Suomeen elinvoimainen susikanta", joka voisi Lumiaron mukaan tarkoittaa esimerkiksi 500 sutta. David Mechinkään mielestä Minnesotan tiheydet eivät ole Suomessa tavoittelemisen arvoisia: "Se edellyttäisi luultavasti laajempia erämaisia alueita, joilla ei ole ihmisiä eikä karjaa." " Kun aluksi pääsisimme edes Ruotsin tilanteeseen", haaveilee Lumiaro
vsk. V . I '. Kylmä hyydyttää laulun. Jari Kontiokorpi Takatalvi iskee Kun kesken kevään vihmoo viima ja paukkuu pakkanen, ovat muuttolinnut pulassa. f. \ I \ / 28 I \ Punarinta hiljenee takatalven puristuksessa. Onneksi lintuja voi auttaa ruokkill'311a niitä monipuolisesti. \ "l \ t _,,,.. ,J , 1 / ,y, \ \ ' \ ' 1 ' \ I \ SUOMEN LUONTO 4/95 54
Kauniin kuoren alla takatalvi mittaa lintujen selviytymistaitoa. Mitä myöhäisempi takatal1 • I J \ '\ \ \ \ \ \ \ \ \ ! I SUOMEN LUONTO 4/95 54. \ Töyhtöhyypät voivat vain odottaa. vsk. Aina ei meren ylityskään pelasta, sillä perillä voi olla , / 29. Äkillinen talven paluu saa aikaan paniikin. Nopeimmat saapujat valloittavat parhaimmat reviirit, mutta uhkarohkeus ei aina kannata. Liian rohkeat ja heikot menehtyvät. Alkukevään tulijat kestävät pakkasta ja lunta paljon paremmin kuin huhti-toukokuun saapujat. On huikaisevan kirkasta. Pakoon vai ei. Kilpa aikaa vasten on vaatinut ensimmäisen uhrinsa (äärimmäisenä oikealla). Eniten menehtyy töyhtöhyyppiä, västäräkkejä ja punarintoja. Lunta voi tulla kymmeniä senttejä, sää pakastuu. Paluumuutto Pohjolaan ja reviirin valtaus vaativat paljon energiaa, jota tarvitaan takatalven hyisessä puristuksessa. Hyönteissyöjät ja sulaa maata tarvitsevat ovat heikoimmilla kun taas vesilinnut ja petolinnut eivät paljon hätkähdä takatalven kourissa. Kevät joutuu ottamaan usein reilusti takapakkia. Tämä rautiainen saa tuntea nahoissaan, että huhtikuu on kuukausista julmin. vi, sen tappavampi. Peipot, kiurut, rastaat, kyyhkyt ja töyhtöhyypät lähtevät kiireesti takaisin lounaaseen, joskus jopa Ruotsiin ja Viroon
• reviirik:Mikutulcsensa. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Valtatielle katkeaakin monen peipon ja töyhtöhyypän keskeytynyt DIIIOttomatka. ! f Auta hädässä olevia i Krii in iskiessä linnut hakeutuvat mieluusti ruokintapaiHeikkokuntoinen punakylkirastas yrillää kerätä voimia auringon lämmöstä kylmää yötä \'asten. Ne sietävät hädän lä~ isyyden. lviytymään samanlainen takatalvi. Lintujen ystävä toki hiljentää autonsa nopeutta, mutta lintuja houkutteleville tienpätkille kannattaisi asentaa vaikka varoituskyltit muille autoi; lijoille, jos muu ei auta. vsk.. Linnut hakeutuvat vähälumisimmille paikoille, kuten jokien ja teiden varsille suurin joukoin. Jo kus linnut tuntuvat ymmärtävän tilanteen ja kerääntyvät yhdelle hyvälle paikalle kuin toisistaan turvaa hakien
Ruuan pitää kuitenlcin olla pilaantumatonta ja suolaton ta. Lisäpalkinnoksi saa tarkkailla lintuja. Jätevedenpuhdistamon sulana pysynyt oja pelasti peukaloisen.. D SUOMEN LUONTO 4/95 54. koille. Ruolcinta ei muuta luonnon kulkua puoleen tai toiseen, mutta ruokittaville höyhenystäville se on elintärkeää ja ruoklcijallekin tulee hyvä mieli. vsk, Kova tuuli on puhaltanut lumet viljankuivaamon katolta ja antanut peipoille oivan ruokintapaikan. Peipot pitävät kaurahiutaleista, leipä maistuu monelle lajille ja pienet jauhelihapallerot saattavat pelastaa punarinnan hengen. Ja voi sitä riemua millä peipot lumisateen jälkeen laulavat pilvipeitteen raottamalle auringonsäteelle! Kesä tulee sittenkin. Auringonkukan siemenet, kauranjyvät ja rasva riittävät pitkälle, mutta myös muunlaista ravintoa kannattaa tarjoilla. Peipot, järripeipot, kottaraiset, rastaat ja jopa punarinnat ja rautiaiset pyrähtävät tavallisten talvilintujen seuraksi lintulaudoille
A: pöntön korkeus (mm), B: lentoaukon halkaisija (mm), C : etäisyys katosta lentoaukon keskelle, D: sisähalkaisija (mm), E: ripustuskorkeus (m). Vielä ei ole myöhäistä Kuluneen talven jälkeen lintujen pesintä alkoi varhain. Ni inpä valkoselkätikkaa ja pikkutikkaa e i pelasta muu kuin lahoavien lehtipuiden säästäminen. Hento lintu pystyy kaivamaan onkalon vain lahoon puuhun. Terho Poutanen Perusteellista tietoa pöntöistä ja sijoitusohjeita löydät myös Suomen Luonnon numerosta 4/1993. 1,5-3 ponton r eudesta r Pikkuvarpunen talitiaisen pönttö vaaka-asennossa 4-6 Varpuspöllö, liito-orava 600 46 200 150-180 4-6 Puukiipijä 350 30-60 80 60-100 1,5 Helmipöllö, naakka, uuttu/.cyyhky 500 85 JOO 180-200 4-6 , Tuulihaukka, hiiripöllö 400 etusein\g:flet 260-300 pöntön r eudesta 4-6 Telkkä, uivelo 550 LIS 140 220-240 1,5-3 Lehtopöllö 600 130 130 260 .l 4-6 Viirupöllö 650 180 150 300-350 4-6 lsokoskelo 700 130 220 260 1,5-3 Tukkakoskelo, 250 150 350 maassa pesälaatikko, aukko alalaidassa nurkassa Linnunpönttöjen mitat ja sijoitus maastoon Eero Ki vimäen mukaan. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Suuremmat kolot on yleensä takonut käpytikka tai palokärki. Itse kolonsa kaivav ien lintulajien suojelua ei juuri auteta pönttöjä asettamalla. · Kaikki linnut eivät pesi puuhun' Tämän vuoden pönttökisan satoa on kivitaskulle rakennettu koto, jossa on erillinen pesäkäytävä. SM-kilpailun järjesti Suomen luonnonsuojeluliitto tällä kerralla yhdessä kilpailutöiden vastaanottopisteet järjestäneiden Kesoilin ja WM-yhtiöiden kanssa. Linnunpöntöistä on iloa myös monelle uhanalaiselle nisäkkäälle, kuten liito-oravalle ja lepakoille. taasti hyötymistarkoituksessa. Materiaali oli kuorittua haapaa, mikä kestää muuta puuta kauemmin, varsinkin kun sadevesija kosteusongelmat oli ratkaistu: takaseinä oli tervattu, ki innityslankojen reiät porattu yläviistoon, takaseinän yläreuna viistottu. Suomen mestarin voittopöntössäkään ei ollut mitään järisyttävän uutta, mutta loppuun asti mietittyjä pieniä yksityiskohtia oli sitä enemmän. Lopuksi laatikko peitetään kiviröykkiöllä. Parhaat pöntöt ja lintulaudat, jotka kilpailivat nyt ensimmäisen kerran pääsivät 41 karsintakilpailupaikkakunnalta loppukilpailuun. ••. Hyötyaskartelua kilpailun merkeissä Ensimmäiset linnunpöntöt Suomessa rakennettiin puh32 Laji A B C D '1111 E J • Hömö, töyhtö-, kuusija " sini tiainen 250 28 70 JOO 1,5 1 Talija lapintiainen, kirjosieppo 300 32 80 100-125 1,5-2 ... Linnunpöntöillä iloa Enin osa metsiemme pienkoloista on hömötiaisen kovertamia. Ihmisen ripustamaan uuttuun munineen telkän ja koskelon munat pöntönomistaja söi tai syötti perheelleen. Viisi vuotta myöhemmin pienin pöllömme voitiin poistaa luettelosta. vsk.. Pöntöntekotaito on hallinnassa Kolmas kerta linnunpönttöjen rakentamisen SM-kilpailuja tuntui riittävän: vallankumouksellisia, uusia ideoita eivät pöntöntekijät enää löytäneet. Nykyisin linnunpönttöjen rakentaminen on hyötyaskartelua, jossa myös kilpaillaan. Varpuspöllö luokiteltiin vielä 1985 silmälläpitoa vaativaksi harvinaisuudeksi. Linnunmunat olivat tärkeä ravinnon lisä loppukeväällä, jolloin talven jälj iltä luonnosta ei kovin paljon hengenpitimiksi irronnut. Pöntötys pyrkii säilyttämään edes hiukan luonnon monimuotoisuutta. Kilpailun tavoitteena oli lisätä yleisön tietämystä linnuista ja luonnosta yleensä sekä innostaa ihmisiä lintujen ja muun luonnon suojeluun. 3-5 ja tervapääsky 5-8 Harmaasieppo ja västäräkki 180 e\µs(;in\g:f Iet 125150 . Tehometsähoito vie linnuilta lahoja kolopuut metsistä; saman tekee tehokas puistonhoito kaupunkien viheralueilla. Pöntötyksen ansiosta varpuspöllö pesii nyt talousmetsissäkin. Pesäkoloon pyrkivä lintu joutui ikään kuin ryömimään paksun puun sisään, missä se tunsi olevansa turvassa. Pesäkoloja voidaan korvata pesäpöntöillä. Lainattu soveltaen kirjasta Pertti Koskimies: Lintuharrastajan opas, WSOY, 1993. Tiaispari pesii kolossaan ainoastaan kerran, minkä jälkeen kolo jää muiden pikkulintujen käyttöön. Myös rakennuksista kolot hävisivät viimeistään silloin, kun talot saneerattiin energiaa säästäviksi. Menneenä talvena oteltiin kolmannen kerran linnunpönttöjen rakentamisen Suomen mestaruuksista. Esimerkiksi talitiainen pyöräytti ensimmäisen munansa jo maaliskuun 14. Pöntön tekijä ehtii vielä hyvin asuntomarkkinoille, sillä talitiaisen ohella yleisin pönttölintumme kirjosieppo on vasta paluumatkalla Afrikasta. Voittopönttö oli tehty kuusipöllistä kairaamalla keskusta pois niin, että lentoaukon puoleinen seinä oli tavanomaista paljon järeämpi eli kuuden sentin paksuinen. Leppälintu, käki 280 70 80 125-150 1,5-3 Kottarainen, käenpiika, varpunen 350 50 80 125-1 50 .. päivän aamuna. Varpuspöllölle erikoispönttö Ensimmäisten linnunpönttöjen rakentamisen Suomen mestaruuskilpailujen voittajaksi 1990 tuli lappeenrantalainen Eero Kivimäki varpuspöllölle suunnittelemallaan pöntöllä (ks. SL 6/90)
Eläin ei voi ilman jumalten apua olla samanaikaisesti toisen ruokana ja silti kasvaa ja voida hyvin. Kasveilta sekin onnistuu. Prometeus oli kuin Valhallan sika, joka jatkuvasti tarjosi ihraansa taivaallisissa taisteluissa uupuneille viikingeille. Kääriäisriesa pahenee vuosi vuodelta, kunnes yhtäkkiä kanta romahtaa, ja seuraavana keväänä tammisto puhkeaa lehteen kauniin vihreänä. Kun lehdet kasvavat ja kovettuvat, niiden tanniinipitoisuus nousee ja ravintoarvo laskee, ja loppukesäiset kovannahkeat lehdet saavat olla jo rauhassa. 33. Niinpä useimpien lammella elävien perhosten ja muiden hyönteisten vuodenkierto on samanlainen: talvi munana, alkukesä toukkana, heinäkuu kotelona, syksy aikuisena. myöhään, vasta kesäkuussa. toukkia on joinakin vuosina Ruissalossa niin summattomasti, että ne syövät tammet lehdettömiksi ja toukkien ulosteet rapisevat maahan kuin sade. Päivisin kotkat söivät Prometeuksen maksaa, joka öisin taas tervehtyi. Samoihin aikoihin kuoriutuvat useimmat tammen lehtiä syövät hyönteistoukat, joilla on kiire ahmia tuoretta ja pehmeätä ravintoa. Lehvästön nakertajat Tammella on koko joukko uskollisia seuralaisia, jotka eivät menesty ilman emopuutansa. Toukat ovat monen otuksen ravinto. Vaikka tammi kalutaankin aivan kaljuksi , leposilmuista puhkeaa uusi lehvästö heinäkuulla. Meillä tuhoisin on tammenlehtikääriäinen, jonka Hämypensasyökkönen piilottelee päivisin suojavärinsä turvin. Jo yksinäinen puukin on kokonainen ekosysteemi, jossa kymmenet lajit elävät sukupolvesta toiseen jaottavat ravintonsa tavalla tai toisella puusta ja puulta. Tammen terhot ovat kasvistomme suurimmat siemenet. Rangaistukseksi siitä, että Prometeus antoi ihmisille tulen, Zeus kahlitsi hänet kallioon. Tammi vihertyy melko SUOMEN LUONTO 4/94 54. Pedot eivät kuitenkaan pysty kääriäistoukkia pitämään kurissa. Seppo Vuokko Kuvat: Jouko Veikkolainen Piirros: Käyttökuva!Hannu Virtanen Tuhatvuotinen valtakunta Erakkokuoriainen elää toukkana tammen lahoavassa ytimessä sienirihmastoja syöden. Aikuinen liikkuu myös ulkona. Ne painavat jopa kolmesta neljään grammaa. Niitä· jahtaamaan on erikoistunut tammikiitäjäinen, joka muistuttaa suuria ma~kiitäjäisiä mutta viettää kesänsä tammen rungolla ja latvuksessa kiipeillen. vsk. Koko lehtisadon menettäminen yhdellä kertaa kuitenkin rasittaa: kasvu jää vähäiseksi ja seuraavan vuoden kukinta heikoksi. Toukkana tammen lehtiä syöviä suurperhosia on reilusti puolensataa lajia; pikkuperhosia on ainakin samanlainen joukko
OUV~UIN vmP~.hlHOO.UJILm~ !T!N!! ÖLJYALAN PALVELU ----~ KESKUS OY:N ILMOITUSLIITE
Molemmissa tapauksissa energianjalostuksen kokonaishyötysuhde on 85-90 %. Primaarienergian käytön kannalta tehottomuutta suurimmillaan on lämmön tuottaminen sähköpattereissa tai sähkövaraajassa, kun sähkö on tuotettu lauhdevoimalaitoksessa. VAIKKA MATTI MEIKÄLÄINEN VOIKIN SÄÄSTÄÄ ENERGIAA , HUOMATTAVAT SÄÄSTÖKOHTEET OVAT AIVAN MUUALLA. Toisaalta tällä hetkellä suurin osa merkittävistä lämpökuormista on jo yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon piirissä, joten lisäkohteita tällä alueella on enää vähän jäljellä. Itse kukin voi arvioida tämän merkitystä. Tehottomuuden perussyy on liian moniportainen jalostusketju: energiaa "häviää" joka portaassa yhteensä noin 65-70 % alkuperäisestä primaarienergiasta. Käytännön toimenpiteissä on korostettu taloudellista ohjausta ja energiansäästöä. Huonoimmillaan jalostusketjun hyötysuhde on varaavaa sähkölämmitystä käytettäessä. KIINTEISTÖJEN LÄMMITYKSESSÄ TULISI HAJA-ASUTUSALUEILLA EHDOTTOMASTI EDISTÄÄ ENERGIAN TUOTTAMISTA TALOKOHTAISESSA KATTILASSA. Energiansäästön edistäminen on jäänyt monilta osin valitettavan pienimuotoiseksi toiminnaksi. Tällöin energian jalostusketjun hyötysuhde primaarienergiasta huonelämmöksi jää 30-35 prosenttiin käytettiinpä polttoaineena öljyä, kaasua, turvetta, hiiltä tai uraania. Tavoitteet ovat kirkkaat, silti energiankulutus kasvaa voimakkaasti. Kuluttajia neuvotaan energian käytössä ja uuden teknologian kehittämistä tuetaan. Molemmat ovat hyviä toimenpiteitä, mutta päättäjiltä pitäisi löytyä myös rohkeutta tarkastella energiatalouden rakenteita eli energian muuntoja siirtoketjuja alkaen primaarienergiasta ja päätyen loppukulutukseen. T ulevaisuudessa lisäsähkön tuotannon polttoaine on mitä todennäköisimmin hiili. Kokonaishyötysuhde on huono ja hiilidioksiditasetta heikentää edelleen se, että hiilestä vapautuu poltettaessa noin neljännes enemmän Sähkölämmitys (lauhdevoima) ÖLJY i 1995. Primaarienergia 100 % 2 ILMO ITUSLIITEksi valtakunnallisen energiapolitiikan kulmakivistä on kestävän kehityksen periaate ja pyrkimys hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Kun lauhdevoimalaitoksessa tuotettua sähköä käytetään kiinteistöjen lämmitykseen, energiaa häviää monivaiheiseen siirtoketjuun 65-70 prosenttia. -----------------1( H G 1 ) 1 PIIRR OKS ET : R AIMO S ALLINEN Primaarienergia 100 % Kevytöljylämmitys En e r 1 a n säästötavoitteel ENERGIASÄÄSTÖN EDISTÄMINEN ON KÄYTÄNNÖSSÄ USEIMMITEN KULUTTAJIIN KOHDISTUVAA SÄÄSTÖNEUVONTAA. LÄMMÖN TUOTTAMINEN LAUHDESÄHKÖLLÄ TUHLAUSTA Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on tehokasta primaarienergian käyttöä, samoin lämmön tai höyryn tuotto suoraan polttoaineista lämpötai höyrykattilassa käyttöpaikalla
Maakaasuun verrattuna suhde on hiilelle vielä epäedullisempi. Markkinatalouteen eivät sovellu kilpailua vääristävät toimenpiteet. Monet muistavat 80-luvulla esillä olleen sähkölämmitysveron, joka olisi liittynyt sähkölämmityksen hankintaan samaan tapaan kuin autovero auton hankintaan. Informaatioja neuvontasektori on tässä asiassa myös käyttökelpoinen. Kiinteistöjen kohdalla täiIäinen lähestymistapa asettaisi eri lämmitysratkaisut samalle viivalle energiatehokkuutta vertailtaessa. MIKSI MYYJÄ HALUAISI VÄHENTÄÄ MYYNTIÄÄN. On suorastaan ironista, että samalla kun energiansäästö on yksi julkisen vallan harjoittaman energiapolitiikan kulmakivistä, haja-asutusalueiden yleisin lämmitysmuoto uudisrakennustuotannossa on kokonaishyötysuhteeltaan kaikkein heikoin vaihtoehto eli sähkö. Mikäli energiansäästöön todella pyritään, energiapolitiikassa on löydyttävä rohkeutta puuttua tehottomiin rakenteisiin. Jokainen uusi kiinteistö, joka valitsee öljyn tai miksei myös kaasun tai puun lämmönlähteeksi ja jokainen vanha kiinteistö, joka Primaarienergiasta hyötykäyttöön 30-35 % IÄmmitysöljyn jalostusketju alkaa raakaöljyn jalostuksella ja päättyy kiinteistöjen lämmitykseen. Kokonaishäviö raakaöljystä huonelämmöksi on vain noin 15 20 %, mikä on mainio tulos verrattaessa muihin energiamuotoihin. siirtyy sähköstä öljyn käyttäjäksi, säästää primaanenerg1aa. Lämmitysöljyn jalostusketjussa energiaa kuluu öljynjalostuksen yhteydessä ja kuljetettaessa polttoöljyä asiakkaalle. Normiohjauksen puolella tulisi laitekohtaisten hyötysuhdetavoitteiden lisäksi asettaa energian jalostusketjukohtaisia hyötysuhdetavoitteita kulutussektoreittain. PITÄISIKÖ VAPAITA MARKKINOITA SÄÄNNELLÄ. Romutuskorvaus voisi tulla kuvaan mukaan autettaessa kiinteistöjä irti sähkölämmityksestä energiatehokkaampien lämmitysmuotojen käyttäjäksi. ----------------1( G 1 )1-------------Primaarienergiasta hJö~kä ttöön 80-85 % 1 a ativat ) hiilidioksidia lämpöyksikköä kohti kuin öljystä. Ö ljyalan edustajatkin ovat helposti vaivautuneita, kun energiansäästöstä puhutaan. Silti noin 95 % raakaöljyn energiasisällöstä on tallella, kun polttoöljy on kiinteistön säiliössä. Sähkölämmityksen jatkuva yleistyminen kasvattaa luonnollisesti sähkön kokonaiskulutusta, mutta ennen kaikkea se lisää kaikissa muodoissaan nopeimmin primaarienergian tehotonta kulutusta. Ö L JY i 1 995 Eri energiatuotteiden verot vuosina 1991-1995 Primaarienergian kulutusrakenne Suomessa ja EU:ssa keskimäärin Polttonesteiden verotus EU/Suomi -ILMOITUSLIITE3. Heillä on sama ongelma kuin sähkökauppiailla. Hän on työskennellyt energia-alalla 25 vuoden ajan. Ristiriita julkisen energiansäästöpolitiikan kanssa on räikeä. Tässä prosessissa energiasta haaskautuu vielä noin 10 15 %, pääasiassa savupiipun kautta. Koko ketjun energiahäviö on vain 15-20 prosenttia. Poliittisten päättäjien tehtävänä on arvioida, antaako energiansäästö jatkossa perusteita puuttua markkinoiden vapaaseen toimintaan. J AAKKO TUSA Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti ja Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja. Ohjausvälineiden löytäminen on luonnollisesti lainsäätäjän tehtävä, mutta joitakin vinkkejä on helppo antaa. Sekä porkkanoita että keppejä on löydettävissä. Lämmityssektorilla öljymiesten ja -naisten on kuitenkin helppo olla rinta kaarella energian tehokkaasta käytöstä puhuttaessa. Myös taloudellisen ohjauksen keinoja voisi tässä yhteydessä harkita, koska lämmittäjällä on selkeästi käytössään vaihtoehtoja. Tuleehan alan ja alalla työskentelevien leipä öljytuotteiden jalostuksesta ja öljykaupasta. Kiinteistön öljykanilassa öljyn energia siirtyy lämmönjakoverkon veteen ja edelleen huonetiloihin. Mikäli valtiovalta toteuttaisi "irti sähkölämmityksestä" -kampanjan, Suomessakaan ei tarvitsisi nykyiseen tapaan ihmetellä, mistä saada lisäsähköä teollisuudelle
kasvihuonekaasuista, joilla yleisesti arvioidaan olevan vaikutusta maapallon ilmaston kehitykseen tulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa energian käyttäjällä on selkeästi käytössään vaihtoehtoja, taloudellinen ohjaus toimii. Tuotantotekniikka on hankittu 15-25 vuoden tähtäimel4 ILMOITUSLIITEe l ole täsmäase lä. Näin ollen hinnankorotuksen ohjausvaikutus on hyvin vähäinen. Tällä hetkellä suunnitteilla olevan Porvoon voimalaitoksen verokohtelusta ei ole lopullista tietoa, vaikka veroilla on erittäin suuri vaikutus laitoksen kannattavuuteen. Kun sitten taloudellisen ohjauksen nimissä energiantuotantoon lisätään veroja, eivät tällaiset laivat pysty hetkessä kääntymään. Ratkaisuksi on tarjottu energian säästöä, ydinvoiman käytön lisäystä tai uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Jos hinta nousee, bensiiniä käytetään edelleen lähes saman verran kuin ennenkin. Energiaa tuottava teollisuus ja sitä paljon käyttävä raskas teollisuus ovat hyvin hidasliikkeisiä. Fossiilisia polttoaineita käytetään kaikkialla maailmassa, toisaalla tehokkaasti, toisaalla erittäin huonolla hyötysuhteella. Suomessa on viime aikoina ollut se ongelma, että taloudellisen ohjauksen mekanismeja ja tasoja on muutettu jatkuvasti niin että esimerkiksi tällä hetkellä ei tiedetä, mikä ensi vuoden tilanne tulee olemaan. Jos sen hinta nousee, juuri mitään ei ole tehtävissä. Bensiinissäkin muut mekanismit vaikuttavat hintaa paremmin, jos kulutukseen todella halutaan vaikuttaa. Vai väheneekö käyttö sittenkään. Tätä taustaa vasten hiilipitoisten polttoaineiden käytön verottaminen tuntuu hyvältä ajatukselta. Verotuksella on jo niin suuri vaikutus polttaineiden hintaan, että Jaakko Tusa odottaa verottajalta vähintäänkin johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. I lmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa edelleen. Kun uutta tuotantotekniikkaa hankitaan, voidaan hankkia uudet määräykset täyttävää tekniikkaa. Kummassakaan tapauksessa vaihtoehtoisia energialähteitä ei lyhyellä ajalla ole olemassa, ei varsinkaan suuressa mittakaavassa. Bensiinissä hinnankorotusten vaikutus on suunnilleen samanlainen kuin välttämättömyyshyödykkeissä. Ehdotus joutui kuitenkin vastatuuleen: kun plussia ja miinuksia ryhdyttiin laittamaan peräkkäin; miinuksia kertyi enemmän eikä veroa otettu yhtenäisenä käyttöön. Saattaa olla, että toivottu tulos saavutetaan, mutta heijastusvaikutukset muualla aiheuttavat ongelmia. Tietenkään sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, että vanha ja sastuttava teollisuus saa painella täysillä eteenpäin. Näin ollen toimija joutuu samanaikaisesti maksamaan veroa ja investoimaan rahaa päästöjen vähentämiseen. Päätöksen takaisinvetäminen voi taas olla hankalaa. Lisäksi on tosiasia, että hiilidioksidi on tärkein ns. Tämä ei tietenkään ole loogista, sanoo Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jaakko Tusa. Ne ovat kuin valtamerilaivoja, jotka kulkevat vakaasti suuntaansa. Sen sijaan annetaan suosituksia, joita jäsenmaiden toivotaan noudattavan. EU:LLA El OLE YHTENÄISTÄ VEROLINJAA Euroopan Unionissa tehtiin vuonna 1992 ehdotus direktiivistä, jonka mukaan hiilipitoisia fossiilisia polttoaineita ryhdyttäisiin verottamaan. Sen lisäksi valtio saa polttoaineiden valmisteveroina noin 10 miljardia markkaa. Liikenteessä dieselöljy on kaupalle ja teollisuudelle välttämättömyystuote. Jaakko Tusan mielestä hallinnollinen ohjaus toimii useimmiten taloudellista ohjausta oikeudenmukaisemmin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhtenäistä, koko Euroopan Unionia koskevaa energiaverotusta ei tule. Parhaiten tuloksia voidaan saavuttaa vain energiaa säästämällä ja energiantuotannon ja käytön hyötysuhdetta parantamalla. Omasta kulutuksesta säästämällä emme voi ratkaista hiilidioksidiongelmaa, mutta olemalla mukana eturivissä uuden teknologian kehittämisessä voimme jollain tavalla vaikuttaa asioihin.. Kun puhutaan hiilipitoisista polttoaineista, vaihtoehtoja ei usein ole. Hiilipitoisia polttoaineita käytetään sekä energiatuotannossa että liikenteessä. Vanhaan koneistoon voidaan soveltaa hieman lievempiä määräyksiä. Koska sitä ei voi vaihtaa, verotus jää ylimääräiseksi kuormaksi. Sähkövero on ollut voimassa yhtenä vuotena, toisena vuotena taas ei ja myös sen määrä on vaihdellut. Pitäisi tietysti aloittaa sieltä, missä on nopeimmin tuloksia saatavissa. Hallinnollisella ohjauksella on se etu, että muutoksiin sopeutumiseen tarvittavaa aikaa voidaan säädellä paremmin. Veron taso on jo korkeampi kuin EU:n komission alkuperäisessä jo nyt kaatuneessa ehdotuksessa. SÄÄSTÖ NOPEIN RATKAISU Mitä sitten pitäisi tehdä, jos todella halutaan vähentää hiilidioksidin pääsyä ilmakehään. Ö L JY ~ 1 9 9 5 Suomessa energian verotusta kiristettiin voimakkaasti viime vuoden lopulla. Suurin osa tavarankuljetuksista on sellaisia, että niitä ei voi millään siirtää raiteille. ENTÄ JOS VA I HTOEHTOJ A El OLE. VEROTUKSESTA PUUTTUU JOHDONMUKAISUUS Tänä vuonna energiaja hiilidioksidiveroa kerätään Suomessa 2,5 miljardia markkaa. Haitan aiheuttaja voi muuttaa tuotantoteknologiaansa tai siirtyä muihin energialähteisiin. Energiantuottajien ja käyttäjien pitää saada tietää ajoissa, että muutoksia on tulossa ja toisaalta verotuksen rakenne ei saa jatkuvasti muuttua. Keskustelu energiaverotuksesta jatkuu vilkkaana Euroopan Unionin jäsenmaissa. 1 ( G 1 ) TEKSTI : M ARKKU R IMPILÄ I NEN K UVA: JOUKO LESKELÄ ONKO ENERGIAN VEROTUS SITTENKÄÄN PARAS KEINO, JOS HIILIDIOKSIDIN PITOISUUTTA ILMAKEHÄSSÄ HALUTAAN VÄHENTÄÄ. Noin 85 prosenttia maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla eikä siirtyminen niistä muihin energiamuotoihin onnistu kovin nopeasti. Silloin haitan aiheuttaja maksaa veron ja toimii niin kuin ennenkin. Kun taas tulotaso nousee, se johtaa aina kulutuksen kasvamiseen. Kun polttoaineen hinta nousee, sen käyttö vähenee ja ilmastomuutoksen riski pienenee. Sivuvaikutukset voivat olla huomattavan suuria ja sellaisia, joita ei voi etukäteen ennustaa. Markkinatalous toimii monimutkaisilla mekanismeilla eikä taloudellinen ohjaus ole mikään täsmäase
Moottoritiestä ekotie erottuisi tinkimällä suoraviivaisesta geometriasta. Valtatiet ja erityisesti moottoritiet ruhjovat aina maisemaa, vaikka ne voivatkin kiertää laajat luonnonkokonaisuudet. Myös nopeudet ovat laskeneet 120 kilometrin tuntinopeuden alapuolelle, Reijo Lehtinen huomauttaa. Ekotie-sanaan Heikkonen suhtautuu ainakin pienella varauksella. Oikeampaa olisi puhua ekoväylästä, ekotiestä, josta on maailmalla keskusteltu jo vuosikaudet. Moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi, jolloin kohtaamiskolareilta vältytään, voi olla taloudellisesti järkevää. Tien rakentamisessa hyödynnettäisiin jo olemassaolevia, vanhoja väyliä ja tie sovitettaisiin maaston ja maiseman mukaan. Esimerkiksi Järvenpään ja Lahden välinen moottoriliikennetie kannattaisi rakentaa nelikaistaiseksi ekotieksi, koska toinen ajorata olisi jo valmiina. Teiden parantaminen olisikin kohdistettava sinne, missä liikenteen kasvu on suurin. . Olemme laskeneet, että kohtaamisonnettomuuksien poistuminen maksaisi investoinnin takaisin kymmenessä vuodessa, Reijo Lehtinen sanoo. LIIKENNE KASVAA EPÄTASAISESTI Ympäristöministeriön mielestä nykyinen tieverkkomme kestää kasvun, kunhan tiestöstä pidetään hyvää huolta. Rakentamiskustannuksissa säästettäisiin, koska materiaalitarpeet sorasta alkaen vähenisivät. Nykyisillä moottoriteillä ajoratojen väliin jäävä tyhjä aukko houkuttelee ajamaan liian lujaa. Uudenlainen moottori tieaj a ttelu haastaa etsimään vaihtoehtoja Liikennemäärät e1vat kuitenkaan kasva tasaisesti eri puolilla maata. Suomessa on vallalla huippuunsa kehitetty moottoritieajattelu, joka juontaa kymmenien vuosien taakse, mutta jota nykytodellisuus ei vastaa. Teiden tasaus on myös saatava lähemmäksi maanpintaa ja nopeuksia on laskettava 100 kilometriin tunnissa. Hän on Reijo Lehtisen kanssa samaa mieltä siitä, etta jos ja kun uutta tietä tarvitaan, sen geometriaa on muunneltava maaston ja maiseman mukaan. ---------------1( l 11 ~H N U )1-------------TEK STI: M AURI HE IKKIN EN , KUVA: MARKKU SIL V ENTOINEN ra äsite ekomoonoritie putkahti esiin viime syksynä järjestetyssä Tie ja liikenne -seminaarissa Tampereella. Tien raltentami,eua hyödynnettiiiliin vanhoja viiyliii ja tie lOvitettauiin ny/tyiltii paremmin maaltoon ja maiumaan. Vanhat moottoriliikennetiet, esimerkiksi tie Helsingistä Lahteen, ovat osoittautuneet vaarallisiksi. Ympäristön kannalta on järkevää keskittää liikennettä. Ruuhkissahan päästöt kohoavat merkittävästi, kertoo yli-insinööri Mauri Heikkonen ympäristöministeriöstä. Ennustetut liikennemäärät vilkkaimmillakin teillä Suomessa jäävät alle 25 000 ajoneuvon vuorokaudessa, minkä vuoksi sitä suurempaa liikennemäärää palvelemaan mitoitetut raskaat moottoritiet eivät ole perusteltuja. Kuvtula Tan,ontie, jolta on Suomen enlimmiiinen moottoritie .. Termin lanseeraaja, liikennesuunnittelija Reijo Lehtinen Suunnittelutoimisto LTT-Group Oy:sta sanookin halunneensa tietoisesti nostanaa keskustelua perinteisen moonoritieajattelun vaihtoehdoista. On syytä kysyä, eikö samalla rahalla, joka tarvitaan 100 kilometrin raskaan moottoritieosuuden rakentamiseen, kannattaisi rakentaa 500 kilometriä paremmin luontoon istuvaa ja suuremman autoilijajoukon ajo-olosuhteita ja turvallisuutta parantavaa tietä. Moottoritie voi olla ympäristön näkökulmasta edullinen ratkaisu, jos liikennemäärät ovat todella isot. Ekotiessä yhdistyvät Reijo Lehtisen mukaan ympäristöä säästävä ajattelu, turvallisuus ja taloudellisuus. PALJON KOHTALAISTA VÄYLÄÄ VAI PIKKU PÄTKÄ HUIPPUTIETÄ. Ekotie ottaisi huomioon myös kevyen liikenteen. Vanhan tien päälle ei aina ole helppo rakentaa moottoritietä, mutta joissain paikoissa sen pitäisi kyllä onnistua. i;.uomooTTO~ITIIT TULIY.Jll Eltomoottoritie ei vaati,i yhtii ,uuria maa-aloja kuin perinteinen moottoritie. EKOTIELLÄKIN AJETTAISIIN KAKSIKAISTAISILLA AJORADOILLA Kahden ajoradan ratkaisu on liikenneturvallisuuden vuoksi perusteltu jo tiellä, jolla kulkee alle 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi vanhankin tien vaatima maa-alue on yleensa niin iso, että lähes samaan tilaan voitaisiin suhteellisin pienin kustannuksin tehdä nelikaistainen tie, Mauri Heikkonen toteaa
Myös dieselöljy kehittyy kaiken aikaa. Samalla mietitään keinoja noihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Toistaiseksi lainsäädännön asettamat päästörajat on onnistuttu alittamaan vain katalysaattorin avulla. Nykyinen dieselhenkilöauto täyttää yleensä vaivatta samat pakokaasunormit kuin bensiinimoottorikin. EU:n komission käynnistämä hanke toteutetaan yhteistyössä Euroopan autoja öljyteollisuuden kanssa. Eri keinot suhteutetaan niistä aiheutuviin kustannuksiin. Ongelmiakin on: jos raskaissa ajoneuvoissa käytettävissä suorasuihkutusdieseleissä tavoitellaan alhaista polttoaineen kulutusta ja alhaisia hiukkaspäästöjä, syntyy samalla paljon typen oksideja. Nykyisin on siirrytty jo lähes rikittömään polttoaineeseen. Ohjelmassa tutkitaan sekä moottoriettä polttoaineteknologian mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi. Sinänsä dieselmoottorin parempi hyötysuhde antaa kaikkinensa mahdollisuuden bensiinimoottoria puhtaampaan ajamiseen. Nykyisten autojen kulutus on jo noin neljänneksen pienempi kuin 70-luvun autojen. zeolittiikatalysaattoria kehitetään jatkuvasti. POLTTOAINEEN HAPPI VÄHENTÄÄ HÄKÄPÄÄSTÖJÄ Lyijyn korvaaminen muilla yhdisteillä katalysaattoriautoille sopivaksi oli ensimmäinen askel kehitettäessä bensiinin ominaisuuksia vähemmän haitalliseksi. laihaseosmoottoreita. ( l 11 t N U ) } T EKSTI: HANN U VIRTANEN KU VA: J O UK O LESKELÄ Moottori tekniikka a uudet olttoaineet EU tutkii päästörajoja Euroopan Unionin Auto/Oilohjelmassa etsitään keinoja, joilla voidaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Tulevaisuudessa Suomen autokannan on arvioitu kasvavan 54 prosentilla ja tieliikenteen 47 prosentilla tämän vuosikymmenen alusta vuoteen 2010 mennessä. Ratkaisua etsitään säätämällä palamista elektronisesti. Ensi vuosituhannen alussa valmistettavien autojen kulutuksen tavoitearvo on 3-5 litraa sadalla kilometrillä. KATALYSAATTORIAUTOJEN YLEISTYMINEN, MOOTTORITEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUDET ENTISTÄ PUHTAAMMAT POLTTOAINEET MAHDOLLISTAVAT PÄÄSTÖJEN TUNTUVAN LASKUN. Nykyisten moottoreiden elektroninen ohjaus tuottaa lopputulokseksi mahdollisimman täydellisen palamisreak6 -ILMOITUSLIITEÖLJY i 1 99 5 tion ja vain vähän haitallisia aineita. Kun kymmenen uutta kat-autoa aiheuttaa saman verran päästöjä kuin yksi vanha auto, on ympäristön kannalta ratkaisevaa, kuinka nopeasti autokanta uusiutuu. Tällä hetkellä katalysaattoriautojen osuus henkilöautokannasta on noin 17 prosenttia. Suomessa dieselöljyn rikkipitoisuus on perinteisesti ollut pienempi kuin monessa muussa maassa. Dieselmoottoriin voidaan liittää myös hapettava katalysaattori, joka vähentää häkäja hiilivetypäästöjä, mutta ei valitettavasti vähennä typen oksidien päästöjä. VTT:n laskelmien mukaan tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt putoavat kuitenkin samaan aikaan 25 prosentilla, hiilivetypäästöt 38 prosentilla, typenoksidipäästöt 66 prosentilla ja hiukkaspäästöt 33 prosentilla. Myös autojen polttoaineen kulutuksen pieneneminen vähentää päästöjä. Kolmitoimikatalysaattori puhdistaa parhaimmillaan 80-90 prosenttia bensiinikäyttöisen auton haitallisista pakokaasuista. LIIKENTEEN MÄÄRÄ KASVAA, MUTTA SEN AIHEUTTAMAT YM• PÄRISTÖHAITAT VÄHENEVÄT. Sama pätee säännölliseen huoltoon: se pitää vanhankin auton päästöt vähäisinä ja kulutuksen kohtuullisena.. Typenoksidien päästöjä vähentävää ns. KATALYSAATTORIAUTOJA VAIN 17 PROSENTTIA Nopeimmin pienenevät henkilöautojen päästöt kolmitoimikatalysaattorin yleistymisen myötä. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaimmat keinot ilman laadun parantamiseksi vuoden 2000 jälkeen. Muitakin vaihtoehtoja voi lähitulevaisuudessa olla tarjolla, kuten vähän polttoainetta kuluttavia ns. Ohjelman lähtökohtana on asettaa uudet ilman laatua koskevat tavoitteet. Uusien polttoaineiden merkitystä ympäristön kannalta lisää se, että ne pudottavat välittömästi koko autokannan, myös vanhojen ei-katalysaattoriautojen, päästöjä. Uudet runsaasti happea sisältävät bensiinilaadut vähentävät liikenteen häkäpäästöjä 10-20 prosentilla ja palamattomien hiilivetyjen määrää viidellä prosentilla. L iikenteen päästöt Suomessa jäävät nyt neljänneksen pienemmiksi kuin mitä ne olisivat, jos katalysaattoriautoja ja uusia polttoaineita ei olisi käytössä, arvioi erikoistutkija Kari Mäkelä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Entäpä dieselmoottorit. Kun lyijyn käytöstä polttoaineen lisäaineena on jo kokonaan luovuttu, e1 lyijypäästöjäkään enää synny. Suomessa uusiutuminen on ollut valitettavan hidasta korkean autoveron vuoksi. Päästöjä on vähentänyt myös moottoritekniikan parantuminen. Uusien polttoaineiden bentseenipitoisuus on myös hyvin alhainen. Uusien polttoaineiden avulla on pystytty pudottamaan myös vanhojen henkilöautojen päästöjä. Tämän pohjalta päätetään uusista polttoaineita koskevista tuotestandardeista ja ajoneuvojen päästöarvoista
Euroopan maista Ruotsi ja Saksa ovat päätyneet huoltoasemaratkaisuun. Öljyalan oma toimenpideohjelma noudattaa direktiiviä sisällöllisesti, mutta se toteutetaan direktiivin aikataulua nopeammin. Tässä vaiheessa noin neljännes maan huolcoasemista (eli 400) on myös varusVfflP~~IITÖ Bensiinihöyryjen nesteytyslaitos öljynjalostamolla ottaa talteen höyryt, joita haihtuu tankkiautojen täytön yhteydessä. OHJELMA LOPPUUN KYMMENESSÄ VUODESSA Suomessa öljy-yhtiöt ovat jo kuluvan vuosikymmenen alussa käynnistäneet bensiinihöyryjen talteenoton. Direktiivin valmistelun ei kuitenkaan odoteta etenevän kovin nopeasti.Huolcoasemavaihtoehtoja on ollut esillä kaksi: erityisten tankkauspistoolien lisäksi tulisi joko ns. TEKSTI: ANNAL IISA JÄRVIAHO, KUVA: JUHA JORMANAINEN S uomi on sitoutunut vähentämään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä 30 prosenttia vuoden 1988 tasosta vuoteen 1999 mennessä. TANKKAUSHÖYRYT TALTEEN Myös tankkaushöyryjen talteenottoa koskeva direkciivi on EU:n komission kuluvan vuoden työohjelmassa. Se maksaisi 200 000 400 000 markkaa asemaa kohti riippuen saneerattavan huoltoaseman koosta, mutta keräisi talteen selvästi vähemmän päästöjä (50 60 prosenttia) kuin auton aktiivihiilisäiliö. Huoltoasematekninen vaihtoehto edellyttäisi erittäin kalliita muutostöitä varsinkin vanhemmilla huoltoasemilla, käytännössä huoltoaseman mittaripihan kaivamista ja uudelleen rakentamista. Niiden määrä on noin kolme prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilivetypäästöistä. Direktiivin mahdollistama siirtymäaika ulottuu vuoden 2004 loppuun. passiivinen (tasapainojärjestelmä) tai aktiivinen (avustettu) järjestelmä, jonka avulla palautuskaasut kulkisivat takaisin bensiinisäiliön kaasufaasiin. Eurodirektiiviä no eammin · tettu höyryjen talteenottamisen edellyttämällä laitteistolla. Investoinnit maksåvat öljy-yhtiöille noin 15 5 170 miljoonaa markkaa ja huoltoasemille yhteensä arviolta 20 25 miljoona markkaa (10000 markkaa/asema). SUOMESSA ÖLJYYHTIÖT OVAT JO KULUVAN VUOSIKYMMENEN ALUSSA KÄYNNISTÄNEET BENSIINIHÖYRYJEN TALTEENOTON, NOIN NELJÄNNES HUOLTOASEMISTA ON JO VARUSTETTU TALTEENOTTOON TARVITTAVILLA LAITTEILLA, Ö L JY ~ 1 9 9 5 ILMOITUSLIITE7. Auton laajennettu aktiivihiilisuodarin suodattaisi tankkauksen ja ajon aikaiset syrjäytyskaasut 90-prosenttisesti. Pohjoismaat ovat tämän lisäksi sopineet päästöjen vähentämisestä 50 prosenttia vuoteen 2005 mennessä vuoden 1988 tasosta. Bensiinihöyryjen nesteytyslaitokset on rakennettu: Nesteen Naantalin varastolle sekä Sköldvikin tuotantolaitoksille ja Shellin Laajasalon-varastolle. Esillä on ollut huoltoasematekninen ja ajoneuvotekninen vaihtoehto. USA:n ympäristönsuojeluvirasto EPA edellyttää vuodesta 1998 alkaen kaikkien uusien autojen varustamista tankkaushöyryt talteen ottavalla aktiivihiilisäiliöllä. Muilla varastoalueilla vastaavat laitokset toteutetaan vuoteen 2000 mennessä. VOC-päästöt muodostavat yhdessä liikenteen typpioksidipäästöjen kanssa auringonvalon avulla otsonia, joka on alailmakehässä haitallista ihmisille, eläimille ja kasveille mutta yläilmakehässä välttämätön auringon liiallisen ulcraviolettisäteilyn suodattajana. Bensiinihöyryjen talteenotosta annettiin vuodenvaihteessa EU-direktiivi. Auton käynnistämisen jälkeen aktiivihiilisuodattimen läpi kulkeva ilmavirta huuhtoisi bensiinihöyryt suodatinaineesta mukanaan, ja ne palaisivat polttokammiossa hiilidioksidiksi ja hiilimonoksidiksi, samalla kun aktiivihiili regeneroituisi. Öljyvarastoilla, kuljetuksissa ja huoltoasemien bensiinisäiliöiden täytön yhteydessä vapautuu bensiinihöyryjä. Bensiiniajoneuvojen aiheuttamista hiilivetypäästöistä ylivoimaisesti suurin osa on pakokaasupäästöjä, jotka saadaan pienenemään katalysaattorilla autokannan uusiutuessa
Lisätietoja: puh. Ihmisen toiminnasta aiheutuvien haihtuvien hiilivetypäästöjen kokonaismäärä on Suomessa vuosittain noin 195 000 tonnia. V esienja ympäristöntutkimuslaitos tutki Öljyalan keskusliiton toimeksiannosta viime kesänä kompostoinnin soveltuvuutta käytöstä poistettavien huoltoasemakiinteistöjen öljyisen maa-aineksen käsittelemiseen. (90)177 299, fax (90)171 314 Kustantaja: Viestinnäntekijät Oy Meritullinkatu 3 D, 00170 Helsinki, puh. Öljyalan Keskusliitto valmistelee nyt yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa toimintaohjeita, joita noudattaen esimerkiksi vanhoja huoltoasemakiinteistöjä koskevat puhdistustoimet voidaan suunnitella, esittää hyväksyttäväksi ja toteuttaa. Saastuneen maan kunnostaminen edellyttää yleensä aina myös jätelainsäädännön mukaista viranomaisvalvontaa. Ohjelmaa uudistetaan paraikaa. Kelluvien välikattojen rakentaminen on öljy-yhtiöissä edennyt siten, että lähes kaikissa vähintään 2000 kuutiometrin bensiinisäiliöissä öljyvarastoilla on jo nyt välikatot. Kelluvan välikaton periaate on yksinkertainen. Katto estää tehokkaasti haihtumisen. Näin pohjoisissa oloissa öljyisen maa-aineksen puhdistamista kompostoimalla ei ole aiemmin tieteellisesti tutkittu. Kaiken kaikkiaan toimenpiteet maksavat yhtiöille noin 12 miljoonaa markkaa. polttaminen, tietyissä tapauksissa kaatopaikkakäsittely tai paikalla tapahtuva biologinen käsittely. Öljyn saastuttaman maa-aineksen vaihtoehtoisia käsittelytapoja ovat mm. Koe osoitti selvästi, että menetelmä on Suomessa käyttökelpoinen. Säiliöt on ympäröity suojavalleilla, jotka pidättävät rikkoontuneesta säiliöstä vuotavan nesteen. Kaikkien käytössä olevien vanhojen varastojen vallitilat kunnostetaan uusille varastoalueille asetettujen rakentamisohjeiden mukaisiksi kuluvan vuosikymmenmen aikana. Pirjo Gueck, Pirkko Joutsen, Risto Kemppi, Markku Rimpiläinen Repro: Mediatehdas Oy 8 ILMOITUSLIITEÖLJY ..;. Koe paljasti, että öljyisen maa-aineksen voi saada kompostoimalla niin puhtaaksi, että sitä voi käyttää normaalin maa-aineksen tapaan esimerkiksi viherrakentamisessa. ohjelmaa, johon Suomessa toimivat öljy-yhtiöt ovat sitoutuneet. Öljyalan Keskusliitto laati noin vuosi sitten öljy-yhtiöille suosituksen vallitilojen rakenteesta. ( V m P~ 1 l ö) TEKSTI: ANNA-LIISA JÄRVIAHO Komposti puhdistaa ö lj yisen maan YKSINKERTAINEN KOMPOS• TOINTI ON OSOITTAUTUNUT ERITTÄIN TEHOKKAAKSI KEI• NOKSI PUHDISTAA ÖLJYISTÄ MAA-AINESTA. Vallitilojen kunnostusja maapohjan tiiviyden arviointikriteerit on määritelty erikseen tärkeillä pohjavesialueilla ja muilla alueilla sijaitsevia varastoja varten. Tutkimuksessa mikrobit tekivät jo yhden kasvukauden aikana tehokasta työtä kompostiaumoissa: maa-aineksen mineraaliöljypitoisuudet alenivat 2400 milligrammasta 700 milligrammaan kilossa kuivaa maata. Hajoaminen oli nopeinta kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Sen elementit ovat helposti saatavilla. Syksyä kohden sää viileni, mikä hidasti hajoamisprosessia.Prosessia hidasti myös hiilivetymäärän väheneminen. 1995. Säiliön sisällä oleva tiivis välikatto kelluu suoraan bensiinin pinnalla. Kunnostustyöt ovat nyt käynnistyneet. INVESTOINTIOHJELMASSA OVAT MUKANA VA• RASTOSÄILIÖT, BENSIINISÄILIÖIDEN KELLUVAT VÄLIKATOT SEKÄ SUOJAVALLIT. Tätä ennen ala toteutti mittavan varastoalueiden kartoituksen, jossa selvitettiin vanhojen vallitilojen kunnostustarve. Varastosäiliötä ympäröi tiivistetty maavalli. Päätoimittaja: Tiina Miettinen-Luck Toimituspäällikkö: Markku Rimpiläinen Ulkoasu: Soile Lemettinen Toimitusneuvosto: Jaakko T usa, Tiina Miettinen-Luck, Juha-Pekka Jussila, Olli Ernvall, . Pelkkä kompostointityö maksoi noin 70 80 markkaa kuutiometriltä. MIKROBIT TE• KEVÄT NOPEASTI SELVÄÄ MAA• HAN IMEYTYNEESTÄ ÖLJYSTÄ. Toisin sanoen kaksi kolmannesta aineista hajosi kesän aikana. Nurmijärven Metsä-Tuomelan mallikaatopaikalla tehty koe alkoi kesällä 1993. K äynnistetyt toimenpiteet ovat osa öljyalan ympäristö.._..,_..__. (90) 177 299 / Pekka Huttu!a. Nopeimmin imeytyvän varastoidun tuotteen imeytymisen metrin syvyyteen pitää tärkeillä pohjavesialueilla kestää vähintään seitsemän vuorokautta ja muilla alueilla vähintään kaksi vuorokautta. SUOJAVALLEJA KUN NOSTETAAN Öljyvarastoilla on varauduttu onnettomuustilanteisiin. Julkalsja: Öljyalan Palvelukeskus Oy Fabianinkatu 8, 00130 Helsinki, puh. Varustamalla öljyvarastojen bensiinisäiliöt välikatoilla sekä säännöllisillä tiiviystarkastusja korjausohjelmilla vähennetään tehokkaasti näitä päästöjä. Kun siihen lisätään kaivuutyöt ja kuljetukset, hinta nousee noin 250 markkaan kuutiometriltä, eli puhdistaminen kompostoinnilla on joka tapauksessa edullista'moniin muihin menetelmiin verrattuna. Tutkimusraportti kokeesta julkistetaan tänä keväänä. TYÖT JAKSOTTUVAT USEILLE VUOSILLE KUTEN MYÖS REILUN 100 MILJOONAN MARKAN INVESTOINNIT. Kompostoinnin etu muihin menetelmiin verrattuna on varsinkin siinä, että se on hyvin mutkaton toteuttaa. Laajamittaisen kompostoinnin edellytyksenä on kuitenkin, että kompostille osoitetaan asianmukainen paikka, jonka pohja eristetään ja viemäröinti järjestetään. (90)170 100, fax (90) 170 032 Öljyvarastoilla investoidaan ympäristön suojeluun ÖLJY-YHTIÖT INVESTOIVAT PARAIKAA ÖLJYVARASTOJEN TEKNI• SEEN TURVALLISUUTEEN JA PYRKIVÄT VÄHENTÄMÄÄN SÄILIÖISTÄ HAIHTUVIA HAIHTUVIEN HIILIVETYJEN PÄÄSTÖJÄ SEKÄ SUOJELE• MAAN MAAPERÄÄ. Öljyalan ympäristöohjelma ljyala julkisti keväällä -93 ensimmäisen yhteisen ympäristönsuojeluohjelman, johon on koottu alan toimimaa ohjaavat yleiset ympäristönsuojeluperiaatteet sekä ajankohtaiset vireillä olevat hankkeet ja tavoitteet. Öljyteollisuuden ja bensiinin jakelun osuus tästä on vajaa 7 prosenttia
Tamminopsasiipi ( 10) oleskelee tavallisesti puiden latvuksissa, mutta voi avoimilla paikoilla piipahtaa alempanakin. Sen kova kuori suojaa kasvavaa toukkaa monilta mahdollisilta syöjiltä, mutta sisäpinnalle tammi kasvattaa koko ajan erinomaista ravintosolukkoa. Elokuussa aikuisetkin ovat jo kuolleet ja tammenlehtikääriäi nen odottaa munana uutta kevättä. Tammen karike on aika karua ja nilviäislajisto tavanomainen. Kääpien kasvu on hidasta, ja tammi pitää sitkeästi puolensa, antaa periksi vain milli milliltä ja sentti senti ltä. Sienet ja bakteerit pääsevät tammen runkoon murtuneiden oksien aiheuttamista haavoista. Joka tapauksessa kukin laji aiheuttaa omanlaisensa äkämän, ja äkämäpistiäiset on helpompi tunnistaa äkämistään kuin aikuisen ulkonäöstä. Vennajäärä (17) edustaa tässä tammen puuaineksen purijoiden suurta joukkoa. Valkohuulitarhakotilo (7) ja hentoha,jaetana (8) ovat tavallisia eteläsuomalaisia lajeja. Y dinpuu on jo kuollutta soi ukkoa, jossa lammella ei enää ole aktiivista puolustusta. Pesueessa on vain kaksi poikasta, mutta pariskunta tuottaa uusia poikueita kesän mittaan kolme,jopa neljä. Monet äkämäpistiäiset munivat lehteen tai silmuun. SUOMEN LUONTO 4194 54. Lounais-Suomen tammistot olivat vailla siroa kauristaan (5) satoja vuosia: tarvas hävisi Suomesta viimeistään 1700-luvulla. Y dinlaho etenee, mutta Pakkasmittarin lajinimi defoliaria tarkoittaa lehdettömäksi tekevää. Tammen kerroskääpä (6) asustaa vanhoissa kannoissa, tammivuotikka (] 5) viihtyy maapuissa, koppelokääpä (J / ), häränkieli (/4) ja rikkikääpä ( 13) asuttavat vanhoja, jo lahovikaisia, mutta vielä eläviä puita. Ontto vanhuus Tammen puuaineskin sisältää runsaasti karvasaineita, joiden tehtävänä on vähentää puunpurijoiden intoa. Tammialueelle metsäkauris on palautettu istutuksin. 36 Tammen tanniinitehdas on kuitenkin huiputettavissa. Hyönteistoukka käyttää kasvin omia hormoneja tai niitä muistuttavia aineita äkämän kasvun ohjaamiseen. tammi kasvaa ja voi hyvin. Alkukesästä tammi kelpasi räkättiyhdyskunnan ( 19) kotipuuksi. Punaselkähaiskiainen (9) mätänevän herkkutatin kimpussa. Muna tai toukka ärsyttää tammen kasvattamaan hyönteisen ympärille äkämän. Vanhojen tammien kolot ja onkalot ovat uuttukyyhkyn (J 8) mieleen. vsk.. Rullalle kääritty lehti on ollut toukan suojana. Tammella on kymmeniä omia juurisieniään. Meillä sen toukka ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut haitallisen runsas. Tammenherkkutatti (9) ja tammensavurousku (J 6) ovat tavanomaisen näköisiä, mutta piruntatti ( 12) hätkähdyttää jo väreillään. Tammen lahottajiksi on erikoistunut iso joukko sieniä. Tässä vaiheessa myös tikat kiinnostuvat tammesta, ja osaltaan avaavat tietä yhä useammalle ytimen syöjälle. Närhi (20) on tammen oma lintu, terhojen syöjä ja tammen kylväjä. Usein ydin alkaa lahota puun ollessa parin sadan vuoden ikäinen. Tammiston seurakunta Tammikääriäisen toukat ( 1) saattavat syödä kevätkesästä tammet lehdettömiksi. Sulkamittari on levinnyt viime aikoina hämmästyttävän nopeasti, vaikka naaras on siivetön ja siis lentokyvytön. Karvasaineiden runsaus tekee nimenomaan tammesta soveliaan tynnyrimateriaalin viskin ja viinien kypsytykseen: se antaa tuotteeseen oman arominsa. Tammella elää lukuisia äkämäntekijöitä: lehtipallopistiäisen (2), lehtimykiöpistiäisen (3) ja ki,jopallopistiäisen (4) aiheuttamat äkämät
menkääpä ja häränkieli. Melkoinen väriläikkä on myös heloseitikki, värjäreitten himoitsema punaisen värin lähde. Ja silti latvus on tuuhea, ja puu kasvaa vuosi vuodelta paksuutta. Eikä se tapahdu nopeasti . Ruissalon vanhimmat tammet, ympärysmitaltaan kolmi-nelimetriset, ovat peräisin isonvihan ajoilta. Tammiritariyökkönen on tammen omista perhosista komeimpia, vaikka se lepoasennossaan kätkee takasiipensä punaiset raidat. Toukalla on erinomainen suojaväri. Eläinlajiston monipuolisuus on suurimmaksi osaksi seurausta kasvilajiston, ja puista puhuttaessa myös ikärakenteen monipuolisuudesta. Tamminopsasiiven toukka kuoriutuu keväällä, kun lehdet ovat nuoria. Monet juurisienistä ovat erikoistuneet yksinomaan tammen seuraan kuten tammenrousku ja lutikkarousku. Talonpoikien tammien käyttöoikeuksia oli rajoitettu jo 1347 ja kun tammi julistettiin kruunun omaisuudeksi 164 7, se sai päällensä talonpoikien vihan. Joillekin, kuten tammihytykälle, riittävät maahan pudonneet oksatkin. Tammikukkajäärä elää toukkana lahoavassa tammessa, mutta hakee aikuisena ravintoa kukista. Jo yksittäinen vanha tammi voi tarjota erakkokuoriaiselle tai vennajäärälle kodin vuosikymmeniksi. D 37. Tammen seuralaislajiston runsaus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista. Tammimetsiä ja isoja tammia on vähän. Komeimmat puut ovat yhä pihaja puistopuita. Koti vuosisadoiksi Tammi elää hyvin vanhaksi. Kasvunopeudeltaan se vastaa kotoisia puulajejamme, mutta pahat hyönteistai hallatuhot voivat ajoittain hidastaa kasvua. Toiset, kuten tammenkerroskääpä, menestyvät vasta toisten jo tappamassa, kuorettomassa rungossa. Osaltaan se johtuu tammen suojeluun tähtäävistä määräyksistä. Männyn, kuusen tai koivun lajiston merkitys luonnon rikastuttajana jää isäntälajien runsauden vuoksi huomaamatta. vsk. Monella muullakin puulajilla on yhtä runsas erikoistuneiden seuralaisten, suosijoiden ja syöjien joukko. Parhaiten tunnetaan kuitenkin tammen sieniseuralaiset. Haapaa tai raitaa osataan arvostaa monimuotoisuuden lisääjinä, mutta lajistoa rikastuttaa osaltaan jokainen kasvilaji. Komeimpia ovat kuitenkin värikkäät tatit kuten häräntatti , piruntatti ja kaunojalkatatti . Tammen omia lahottajasieniä on kymmeniä. Maan alla Tammen maanalainen seurapiiri on huonommin tunnettu. Tammen karikkeen kimppuun käyvistä sienistäkin osa on erikoistunut lähes pelkästään tammen lehtiin kuten rusohiippo ja tammenlehtinahikas; osalle kelpaa muukin lehtipuukarike. Pintapuu pysyy sitkeästi elossa, vaikka ydinlaho laajenee. Ne ovat jakaneet tammen. Vanhat, monisatavuotiaat tammet ovat usein onttoja lieriöitä, joiden tyhjään ytimeen voi laittaa vaikka kappelin, kuten paikoin Ranskassa, tai pelipöydän, kuten kotoisemmissa oloissa kuulutaan tehdyn. Kartanopuistojen ikitammet ovat olleet monen hyönteisen pelastuksena ja välietappina otuksen levittäytyessä tammimetsiköstä toiseen. Suurimmat tammemme, kuten Piikkiön Lyydikkälän ympärysmitaltaan liki kahdeksanmetrinen tammi , voivat olla ristiretkien aikoihin syntyneitä. Mikä viihtyy elävässä rungossa, kuten tamSUOMEN LUONTO 4/94 54. Niinpä tammet säilyivätkin vain kartanoiden mailla, joissa jokaista neliötä ei tarvittu ravinnon tuotantoon. Karikkeessa ja juurikerroksessa elää hyönteisiä, jotka ovat tammesta riippuvaisia. Tammen juurisieninä on lukuisia tatteja, rouskuja, haperoita, seitikkejä ja valmuskoita. Tammia ei ehkä uskallettu kaataa, mutta niiden uudistuminen voitiin laidunnuksella estää. Jokainen suuri tammi on arvokas. Jättitammen sortaminen on kymmenien lajien yhteistyötä. Toukkapolvi toisensa jälkeen seuloo lahoavasta ytimestä sienirihmastoja ravinnokseen
Paikoitellen soilta löytää jopa erämaisen oloisia näkymiä. Pakkasyön taikaa Salaperäisimmillään Kurjenrahka on kenties talvisina pakkasöinä, ainakin jos lumen haltia on ollut suopea. Alueen suot ovat kooltaankin varsin pieniä pohjoistai itäsuomalaisiin suursoihin verrattuna. Kurjenrahka oli mukana jo kansallispuistokomitean mietinnössä 1970-luvulla. Tulevan kansallispuistoalueen kauneus on pienipiirteistä. Se perustuu vaihteleviin maisemakokonaisuuksiin, joiden ilme muuttuu dramaattisesti vuodenja päivänkierron 38 mukana. Kauneimmillaan suot esittäytyvät kitukasvuisten mäntyjen reunustamilla allikkoalueilla, paikoin rämeitä ympäröivissä kelokoissa ja laajimmilla nevoilla. vsk.. Kansallispuisto pitäisi perustaa mahdollisimman laajana. Kurjenrahkan merkitys nousee myös sen sijainnista, sillä matkaa Turkuun on vain parikymmentä kilometriä. Teksti ja kuvat: J ami Jokinen Pienoiserämaa Turun kupeessa Kurjenrahkan soilta ei löydy suuria ikimetsäsaarekkeita, ei liioin silmänkantamattomia aapoja tai erämaita. Alueen koko ja luonnontilaisuus ovat Lounais:Suomessa harvinaisuuksia. Sen soille avautuu somia näkymiä ympäristön kallioilta. Usein unohtaa vaeltelevansa muutaman kymmenen kilometrin päässä Turun keskustasta. Kalpean kuun valaisemia hiihtoretkiä tahdittavat kevättalvella helmipöllön innokas puputus ja huuhkajan sekä viiruSUOMEN LUONTO 4/95 54
SUOMEN LUONTO 4/95 54. Lounais-Suomen oloissa ihmeen hyvin säilynyt alue tarjoaa sykähdyttäviä elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Aamun valjettua metsänreunasta kantautuva korppiparven kronkutus hätkähdyttää; pian huomaa kotkan lentävän hitain siiveniskuin kohti. Kiimaisten kettujen ulina täydentää tunnelman, jonka rikkoo hetkellisesti ehkä maantiellä huristava rekka tai suon ylittävä lentokone. vsk. Painumalla matalaksi pääKurjet saapuvat Kurjenrahkalle huhtikuussa. Pari vuosikymmentä viritelty Kurjenrahkan kansallispuisto on vihdoin perusteilla. Ne erkanevat alas aurasta omalle pesimäsuolleen. pöllön kumeat bassot. 39. Kaunis mutasara koristaa syksyisin allikoiden reunat kultalangallaan. see hyvällä onnella näkemään U lpukkaa kasvava Lakjärvi on pieni ja ruskeavetinen ojitettujen rämeiden keskellä. Kurjenrahkasta tulee soiden, mutta myös metsien kansallispuisto
Ensimmäisenä kurkottaa tupasvilla pörröisiä kukkiaan kohti taivasta, yleensä vielä täysin lumen ympäröimänä. Auringon mukana heräävät linnut. Vasta tilanteen rauettua muistaa, ettei kotka ole matkalla jänis-tai koppelojahtiin, vaan helpolle aterialle lähimmälle sikahaaskalle. Lämpimän kevätpäivän iltana satava lumiräntä painaa helposti mielen matalaksi. Jonakin toukokuun lopun aurinkoisena päivänä aistii kuitenkin ilmassa selvästi kesän. Kurkien trumpetteja kuulee pian niiden jälkeen. vsk.. Leutoina ja vähälumisina talvina voi kuitenkin usein tuntua siltä kuin puolet vuodesta olisi masentavan harmaata tihkua, ikään kuin yksi vuodenaika puuttuisi kokonaan. Toistaiseksi kuningaslintu viettää Kurjenrahkan maisemissa vain talviaan, mutta sen pesimistä voidaan hyvällä syyllä odottaa. Auringon kivutessa korkeammalle katoavat lintujen äänet kuitenkin lähes tyystin. Kevät koittaa kuitenkin kunnolla vasta varhain maaliskuulla saapuvien muuttolintujen kotiuduttua. Talvi taittuu Ensimmäinen varma kevään merkki on aamuhämärissä lähes kaikkialta kantautuva teerikukkojen tasainen pulina. Kurjenrahkan alue ympäristöineen lienee parhaita kotkalle sopivia pesimämaastoja Lounais-Suomessa. Elämä kukoistaa Kurjenrahkan kesässä mahtavan linnun parinkymmenen metrin päässä yläpuolellaan. Kevään airueita ovat töyhtöhyypät ja kapustarinnat. Auringonlaskua seuraavan lyhyen sinisen hetken jälkeen alkaa koillinen taivas jo kajastaa heikkoja sarastuksen sävyjä. Aavistuksia ikimetsästä Tulevan kansallispuistoalueen SUOMEN LUONTO 4/95 54. Kesäyön mystiikkaa Kesällä upeinta retkeilyaikaa Kurjenrahkan soilla ovat illat, yöt ja varhaisaamut. Kosteus tiivistyy saraikkoihin ja hämähäkinseitteihin kiiltäviksi , auringonsäteitä peilaaviksi kastehelmiksi. Kun aurinko on sulattanut suolle jo joitakin päiviä, herää myös kasvimaailma. Taivaalla mäkättää taivaanvuohi ja jossakin soidintaa nimeään toisteleva liro. Joskus voi yhyttää yksittäisen metson tai teeriparven. Niitä useammin näkee suota kiertelevän tai sen ylitse lentävän varpuslintuparven, useimmiten tiaisia ja urpiaisia, monesti myös käpylintuja. Yöllä ihminen kokee suon mystisen alkuvoiman koko komeudessaan. Värit ja äänet vaihtuvat jatkuvasti, ja hiipivän usvan kosteus saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä. Kesä ja talvi vääntävät kättä useaan kertaan ennen talven lopullista taittumista. On uskomaton kokemus valvoa koko suon kesäyö. Vaikka Kurjenrahkan leveysasteilla ei paistakaan keskiyön aurinko, on silti varsin valoisaa läpi yön. 40 Keltakoipinen liro on alueen näkyvimpiä kahlaajia. Varoitusääni kaikaa männyn latvasta. Alkukesäinen aamu on äänekäs; käkkyrämäntyjen latvoissa laulavat pensastaskut ja keltavästäräkit, joita säestävät niittykirviset lyhyillä laululennoillaan. Mutasara alkaa vihertää allikoiden reunamilla pian jäiden lähdön jälkeen
Valkeana hohtaa myös kukkiva muurain. Viimeistenkin kurkiaurojen paettua talven tieltä alkaa Kurjenrahkalla taas hiljaiselo. Sen kuusikot ovat pääosin yli 150-vuotisia soistuneita kankaita ja korpia. Ruskan värit häipyvät antaen tilaa hyvin hillityille ruskean , vihreän ja oranssin murretuille sävyille. D Jami Jokinen on turkulainen biologian opiskelija. Pitkälehtikihokki on petollinen kaunotar; se pyydystää hyönteisiä ravinnokseen. Vaikka Pukkipalo on pieni ja hakkuiden ahdistama, voi sen paksussa sammalikossa kokea myös todellisia metsäelämyksiä, jotka LounaisSuomessa ovat jo tuiki harvinaista. Elottomuus on näennäistä; jossain takoo tikka männynkäpyä, suon yllä kronkkuu yönmusta korppi ja hangen alla lepäävät tupasvillojen silmut. villan vallitsemat nevat ovat kuin laajoja pumpuliviljelyksiä. Kun lämpötila on reippaasti ylittänyt hellelukemat, kiusana on usein myös tuhatpäinen verenimijäparvi. Tupasvilla on suon pumpulia. Syksyn hiljaiseloa Kesä kääntyy syksyksi vaivihkaa. Lironaaraat ovat lähKarpalo on suon kirpeä lahja tarpojalle. Tyyni ja aurinkoinen heinäkuun keskipäivä voi Kurjenrahkalla olla melkoinen pätsi. Sen varhainen kukinta tuo suolle kevään. Kurjenrahkan lukuisilla rämeillä leijuva suopursun voimakas tuoksu aiheuttaa tottumattomalle retkeilijälle päänsärkyä. Lumivaipan peittämä Kurjenrahka vaikuttaa kaikessa kauneudessaankin varsin kuolleelta. Suokukan kauniit kukat luovat hempeää tunnelmaa kesäkuun alussa. Karpaloiden parasta poiminta-aikaa on lokakuun tienoo, mutta ne säilyvät kevääseen. vsk. TupasSUOMEN LUONTO 4/95 54. Kesäkuulla soiden pintaa vallitsee suokukan ja karpaloiden kukkien vaaleanpunainen väri. Hyttysten, paarmojen ja kärpästen lisäksi monet sudenkorennot ja päivänkorennot viettävät allikoissa toukkavaiheensa. Allikoissa ja kuljuissa piilevä hyönteisten runsaudensarvi on kuitenkin paitsi rikkaus sinänsä, myös monien suolintujen elinehto. Runsas lahopuusto, tuulenkaadot ja pohjantikan hiljainen rapistelu antavat aavistuksen suurempien ikimetsien tunnelmista. Paikoin löytyy muhkeita aihkimäntyjäkin. Syysmuuton aikaan kokee Kurjenrahkalla usein yllätyksiä; joskus yhyttää rämeellä toukkajahdissa olevan käen, joskus matalalla kiitävän sinisuohaukkakoiraan. arvokkain metsä on ehdottomasti Pukkipalon aarnialue. Talvi lähenee tasaisen varmasti . Tihkusateisen harmaalla keidassuolla on hiljaisuus syvimmillään. Suot pukeutuvat vähitellen kullankeltaisen, punaisen ja oranssin sävyiseen juhlapukuun ennen talvilepoon vaipumistaan. Kurjenrahka ei ole kuollut, se vain nukkuu herätäkseen taas lumien sulettua kevätauringon lämpöön. 41. Surumielisesti viheltelevä kapustarinta on kelpuuttanut Kurjenrahkan yhdeksi harvoista pesimäsoistaan Etelä-Suomessa. teneet jo keskikesällä, ja poikasten vartuttua katoavat loputkin muuttolinnut yksi toisensa jälkeen. Kun karpalosato on yöpakkasten aikoihin kypsynyt, voidaan jo odottaa ensilunta. Kulkijalla on taas aikaa iloita pienistä as101sta, kuten satunnaisen tiaisparven kohtaamisesta tai sadepisaroiden helinästä allikon pinnalla
Toisenlainen askel kohti väljempiä oloja on sikojen pihattokasvatus, joka on hiljakseen yleistymässä myös muillakin kuin luomutuottajilla. Laidunsika pysyy terveempänä Tärkeä osa luomukasvatusta on antaa sioille liikkumatilaa ja kesäaikaan mahdollisuus ulkoiluun. Kesy sikamme polveutuu villisiasta, samasta jyhkeästä harmaaharjaksisesta otuksesta, joka edelleen elää laajoilla alueilla Euraasiassa. Liikunnan ja virikkeiden puute stressaa ja turhauttaa sikoja. Lihasioilla stressi purkautuu välillä tappeluiksi. Porsaiden tuotantoon käytetyt emakot pidetään tavallisesti yksittäin emakkohäkeissä, joiden leveys on 70 cm ja pituus 2,4 metriä. Muun muassa jalkavaivat ja porsimisongelmat vähenevät. Ruotsin maatalousviraston laskelmien mukaan sikojen pitäminen väljemmissä tiloissa kohentaa niiden terveyttä siinä määrin, että antibiootteiSUOMEN LUONTO 4/95 54. luomukasvatus on selvästi ympäristöä säästävämpi kuin tavanomainen. KOTIMAISTA RUOKAA Helena Tengvall Hus sika pihalle Sikoja on Suomessa enemmän kuin pääkaupunkiseudulla ihmisiä: röhkijöiden määrä on noin 1,2 miljoonaa. Luonnonmukainen siankasvatus eli ns. Sekä emakot että porsaat ovat olleet terveitä ja voivat selvästi paremmin kuin teollisissa suursikaloissa elävät lajitoverinsa. eläinvalkuaista. Sikojen ulkokasvatusta on tutkittu Ruotsissa, jonka uusi eläinsuojelulaki velvoittaa kaikki kotieläintilat päästämään 1998 alkaen eläimensä kesäisin laitumelle. Pihatossa siat saavat liikkua sikalan sisällä vapaasti ja käyttää vaistojensa mukaisesti eri paikkoja ruokailemiseen, nukkumiseen ja ulostamiseen. Kokeilu on osoittanut, että kasvatus sujuu hyvin kokonaan ilman sähkölämmitystä ja muita sähkölaitteita. Älykkyystesteissä sika asettuu samalle tasolle kuin keskivertokoira, ja tilaisuuden saadessaan siat keksivät monenlaisia leikkejä ja huvittelumuotoja. Lihoiksi kasvatettavat siat taas pidetään yleensä ryhminä karsinoissa, joissa niillä on teurastusiän lähestyessä tilaa noin yhden neliömetrin verran kullakin. Seuraukset näkyvät sairasteluna: muun muassa porsimiskuume on emakkohäkkien as ukkailla kaksi kertaa yleisempi kuin väljemmissä oloissa pidetyillä emakoilla. Valtaosa niistä elää suursikaloiden ahtaissa ja stressaavissa oloissa. Tappeluista kielivät repaleiset korvanreunat, jotka ovat teurastamolle tuotavilla sioilla tavallisia. Häkissä emakko mahtuu ottamaan muutaman askeleen eteenja taaksepäin, mutta ei pysty edes kääntymään ympäri. Nykyisen sian ulkomuoto on etääntynyt kauas villien serkkujen olemuksesta, mutta sen vaistot ja käyttäytyminen ovat säilyneet lähes täsmälleen samanlaisina kuin villien es1-1s1en. Luomutuotanto vähentää ympäristörasitusta Oleellisin osa siankasvatuksen ympäristörasituksesta koostuu tuotannon välillisistä vaikutuksista. "Kallis" tuotanto sittenkin kannattavaa. Voisiko luonnonmukaisemmasta siankasvatuksesta kehittää Suomelle kilpailuvaltin EU-markkinoilla. Yleisin terveysongelma sioilla ovat kuitenkin jalkavammat. Ulkokasvatus antaa tilaisuuden laskea tuotannon energiankulutusta. Ensimmäiset siat kesytettiin Lähi-Idässä jo noin 7 000 eKr. Sikojen päivä kuluu ryhmän elinpiirillä kuljeskellen, maata tonkien ja uusia pesiä rakennellen. Tonkiminen on oleellinen osa ruoan etsintää, mutta siat käyttävät sitä myös huvittelumuotona. vsk.. Siat hakeutuvat elämään perheryhminä, jollaisen johtajana toimii vanha emakko. Kesysikojen käyttäytymistä on tutkittu muun muassa Droevendahlin yliopistossa Hollannissa. Tutkijat ovat olleet vaikuttuneita paitsi sikojen käyttäytymisen monipuolisuudesta, myös lajin älykkyydestä. Kuumalla ilmalla siat hakeutuvat vakituisille rypemispaikoilleen ottamaan mutakylpyjä, jotka viilentävät ihoa. Suomessa on Juvalla kokeiltu hyvällä menestyksellä porsastuotantoa ympärivuotisesti tilavassa ulkoaitauksessa, josta sioilla on pääsy suureen, heinäpaaleilla lämpöeristettyyn pesäluolaan. Sikamaisuudet kiellettyjä. Kuten useimmissa muissa teollisuusmaissa, myös Suo42 messa valtaosa s101sta pidetään nykyään ympäri vuotisesti sisätiloissa, ja niiden liikkuma-ala rajoitetaan minimaaliseksi. Lihantuotanto edellyttää suuren maaran peltopintaalaa, jolla tuotetaan eläinten tarvitsema vilja ja muu rehu. Sialle on syötettävä keskimäärin kahdeksan kiloa valkuaisaineita, jotta se tuottaisi !ihana yhden kilon Sikojen tanakka, herkkään tuntolevyyn päättyvä kärsä sopii erinomaisesti maan tonkimiseen. Luomueläinten lanta myös kompostoidaan, joten siitä ei pelloille levitettynä huuhtoudu ravinteita samassa määrin kuin kompostoimattomasta lannasta. Sitä mukaa kun vapaammasta siankasvatuksesta on saatu lisää kokemusta, ovat alkaneet murentua myytit siitä, että ahtaat suursikalat ovat taloudellisesti tehokkain ja omistajalleen kannattavin vaihtoehto. Siat ovat tarkkoja puhtaudestaan. Niiden syinä ovat liikunnan puute ja nopea painonnousu, jossa jalkojen kantavuus ei aina tahdo pysyä perässä. Perheryhmä rakentaa itselleen yhteisiä nukkumapesiä oksista ja heinistä. Jotta liha täyttää luomukasvatukselle määritellyt kriteerit, eläinten rehusta vähintään 80 prosenttia on oltava luomuviljeltyä eli tuotettu ilman keinolannoitteita ja synteettisiä torjunta-aineita. Yhteiseksi käymäläkseen ryhmä valitsee paikan, joka on tarpeeksi kaukana pesistä. Vapaasti ulkona pidetyt siat ovat osoittautuneet puuhakkaiksi ja sosiaalisiksi kiitolliseksi tutkimuskohteeksi eläinten käyttäytymisen tutkijoille, etologeille. Ulko1lun on havaittu kohentavan paitsi eläinten viihtyvyyttä, myös niiden terveyttä. Harvinaista ei ole myöskään karsinatove1i n hännän pureminen, jopa kokonaan poikki
D 43. neestä tilantarpeesta aiheutuneet kulut nou evat. EU -jäsenyys on nyt asettanut siankasvatuksen uuteen valoon. Monista lähikaupoista luomuliha puuttuu, vaikka asiakkaat sitä kyselisivätkin, koska tuottajia on vähän eikä lihaa riitä kaikille kauppaketjuille. Suomessa ympäristöä säästävä ja eläinten elämänlaatuun panostava tuotanto on vielä harvojen harrastus, mutta tehokkaalla paneutumisella siitä saataisi in hyvä kilpai luvaltti niin kotimaisille kuin EU-markkinoil lekin. Suomessa ja Ruotsissa on nostettu mainosotsikoihin lihan puhtaus. Toinen tekijä, jota Ruotsissa osataan jo hyödyntää mainonnassa, ovat eläinten elinolosuhteet. Lisääntynyt porsastuotanto tuo taloudellista hyötyä sikojen omistajallekin. Luomu lihasta kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan hiukan enemmän kuin tavanomaisesta. vsk. Hinnasta huolimatta luomulihan kysyntä on Suomessa yhä edelleen suurempi kuin taijonta. Kuluttajien eläinsuojelutietoisuus on kasv ussa sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa. hin ja muuhun lääkintään menevät kulut alenevat usein enemmän kuin m itä lisääntySUOMEN LUONTO 4/95 54. KOTIMAISTA RUOKAA Jos siat pääsevät kesäisin laitumelle, ne viihtyvät paremmin ja pysyvät terveempinä kuin jatkuvasti sisätiloissa pidetyt laji toverinsa. Jos niillä ei ole saatavilla pesänrakennusaineksia, ne turhautuvat ja stressaantuvat,ja se johtaa sairastelevuuden lisääntymiseen. Keskieurooppalaiset rehut ovat nimittäin monesti taudinaiheuttajien saastuttamia. Hollannissa Droevendahlin yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan ulkoilu myös parantaa sikojen hedelmällisyyttä. Sioilla on suuri tarve rakentaa pesiä heinistä, oljista tai risuista
Antiikin maailma arvosti " Itämeren kullaksi" tai "jumalten kyyneliksi" nimitettyä meripihkaa suuresti koruina. Kasvinjäännökset kertovat, että Itämeren alueella vallitsi muinoin trooppinen ilmasto: joukossa on mm . Onpa sitä tavattu jopa lnkoosta. museoiden satojen vuosien ikäisistä eläinnäytteistä, egyptiläisistä muumioista, jäähän hautautuneesta pronssikautisesta ihmisestä ja meripihkan ulkomaailmasta eristämistä hyönteisistä. Pihkaa on pusertunut ulos rungoista, joita salamat, myrskyt, hyönteiset tai tikat ovat vahingoittaneet. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Meripihkasta on löytynyt yli 2 000 eri hyönteislajin ja yli 200 kaksisirkkaisen kasvilajin jäännöksiä. Euroopan ulkopuolella tärkeimpiä löytöseutuja ovat Libanon, Haiti , Meksiko, Kiina, Burma, Siperia ja Australia. Meripihkan väri ja läpikuultavuus riippuu sen alkuperäisistä aineosista ja sitä ympäröineestä maaperästä. Tutkijat ovat pystyneet eristämään ja tutkimaan DNA:ta mm. Nykypäivän termiitit elävät pääasiassa tropiikissa. Joistakin paikoista on löydetty tummanruskeaa, punaista ja jopa vihreää tai sinistä meripihkaa. Pitkään on pohdittu, mistä ja minkälaisissa oloissa kasvaneista puista valtavat pihkamäärät ovat peräisin. Jurassic Parkista ei toki ole kysymys tavallisesti meripihka ei ole niin vanhaa eikä siinä ole säilynyt sudenkorentoja suurempia hyönteisiä. Esimerkiksi Chiapasin alueelta Meksikosta löydetty meripihka on peräisin Hymenaea-sukuun kuuluneista puista. Väri vaihtelee tavallisesti lämpimän hunajankeltaisesta kellanpunertavaan. Arviot Itämeren alueelta löydetyn ns. Termiitin alapuolella on pieni sääski tai kärpänen. D gon paahteessa lähes juoksevaksi muuttuvaan pihkaan takertui usein hyönteisiä, muita pieniä selkärangattomia eläimiä ja erilaisia kasvinosia. eräät hernekasvit. Hän on erikoistunut valoja elektronimikroskopiaan. Tutkimus on vasta aivan alussa, mutta lupaa kiinnostavia uusia tietoja. Hyönteisistä suurin osa on kaksisiipiäisiä kuten kiiluja tanhukärpäsiä, sienija harsosääskiä, mutta joukkoon mahtuu myös vesiperhosia, surviaissääskiä, pistiäisiä ( etenkin muurahaisia) ja jopa sudenkorentoja. Baltian lisäksi meripihkaa on löydetty mm. Poltettaessa hyvältä tuoksuva meripihka oli myös maaginen aine: se tulee villalla hangattuna sähköiseksi ja vetää kevyitä esineitä puoleensa. vsk.. Poikkeusoloissa pieniä DNAkappaleita voi kuitenkin säilyä jopa miljoonia vuosia. Havupuiden lisäksi tällaisia ovat mm. Balttilaisen meripihkan päätuottajaksi on arveltu jo sukupuuttoon kuollutta Pinites succinifera -mäntyä, Metsien uskotaan kasvaneen pääasiassa nykyisen Etelä-Skandinavian seuduilla, mistä joet ja merivirrat olisivat kuljettaneet pihkaa etelämmäksi. D Pentti J. Tärkein kaivospaikka on ollut Palmnicken. Meripihkaa on löytynyt Afrikkaa ja Antarktista lukuunottamatta kaikilta mantereilta. Kreikkalaiset kutsuivat meripihkaa nimellä elektron, mistä sähkön nimi on siirtynyt moniin kieliin. Sisiliasta, Romaniasta, Espanjasta, Ranskasta ja Saksasta. Meripihkaa on löytynyt eniten Itämeren kaakkoisrannikolla sijaitsevalta Samlandin niemimaalta, joka kuuluu nykyisin Kaliningradin alueeseen Venäjään. Noin neljän millimetrin pituista ruumista ympäröi maitomainen kerros, joka lienee pihkan ja ruumiinnesteiden muodostamaa emulsiota. Aikojen kuluessa sieltä on kaivettu meripihkaa ilmeisesti tuhansia tonneja. Roomalaiset tiesivät sen parantavan sairauksia; kiinalaiset taas uskoivat, että kuolleen ti ikerin sielu tunkeutui maahan ja muuttui meripihkaksi . Maahan joutunut pihkaklöntti hautautuu ja muuttuu vähitellen miljoonien vuosien aikana fossi iliseksi hartsiksi. Eläimen tai kasvin kuoltua sen DNA hajoaa valkuaisaineiden ja muiden elämälle luonteenomaisten aineiden tavoin. Ennen meripihkaa pidettiin pien kaltaisena amorfisena aineena, mutta nykyisin sen tiedetään olevan ainakin osaksi kiteistä. DNApätkät ovat myös varsin lyhyitä. Joskus se on aivan läpikuultavaa, mutta tavallisesti meripihka on sameaa, ilmakuplien ja epäpuhtauksien himmentämää. balttilaisen meripihkan iästä vaihtelevat 35 ja 60 miljoonan vuoden välillä. Menneen elämän arkisto Meripihka on fossiilista pihkaa, joka on peräisin miljoonia vuosia sitten eläneistä kasveista. Monenlaista meripihkaa Monet eri kasvit tuottavat pihkaa tai hartseja, joista voi muodostua meripihkaa. Siinä tapahtuu kemiallisia muutoksia ja kaikki haihtuvat yhdisteet häviävät. Aurin44 Termiitti balttilaisessa meripihkassa kertoo lämpimästä ilmastosta. Sukulaisuudet selviävät Yli kymmenen vuoden ajan eri eliölajien välistä sukulaisuutta on pystytty tutkimaan vertaamalla niiden geenien rakennetta toisiinsa: mitä samanlaisempia ovat geenit, sitä läheisemmät sukulaiset ovat kyseessä. Meripihkaan säilöytyneet eläimet ja kasvit ovat ainoa tapa saada tietoa tertiäärikauden elämästä ja ilmastosta Itämeren ympäristössä: jääkaudet ovat tällä alueella pyyhkineet muutaman sadan miljoonan viime vuoden kerrostumat pois vanhempien kivilajien päältä. neljä palmulajia, magnolia ja kanelipuu. Joskus ne ovat kuitenkin niin pitkiä, että niitä kannattaa verrata nykyisin elävien lajien DNA:han. Meripihka oli tärkeä kauppatavara Antiikin aikana, ja sitä tuotiin yhdessä turkisten kanssa Itämeren alueelta Etelä-Eurooppaan ja Lähi-itään. Alho on biologi ja vapaa tiedetoimittaja Helsingistä
SI 'l"\\ffl\J LUONTO 4/95 54. vsk. Hämähäkki saaliineen on pudonnut pihkapisaraan, saaliin jalka on irronnut kamppailussa ja paketointi keskeytynyt. Kaksisiipiäispariskunta on siirtynyt ikuiseen uneen pihkatyynyllä. 45
Laajan maan luontokuvat Kodin sisustus koostuu paljolti Aleta Karstadin töistä. Lakeuksia pirstovat vähäiset joet sekä vaahteraa ja tuijaa kasvavat metsiköt. Valkoinen puutalo seisoo alastomien vaahteroiden keskellä. Se on yleiskanadalainen ilmiö ja johtuu suurelta osin ilman saastumisesta. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Näinpä McCord-museossa Montrealissa metrin mittaisen vaahterasiirapista valetun höyryveturinkin. Quebeciläiseen maisemaan kuuluu suoramyyntiä harjoittava erablier, vaahteristo, josta voi ostaa myös herkullisesti tuoksuvia vaahterakreppejä. Kevättalvi on paitsi mahlan juoksutuksen ja si irapinkeiton aikaa, myös carnaval a sucren sesonkia. Vaahterasiirappi taitaa olla maailmalla tunnetuin kanadalainen ruoka-aine. 46 Astioita on paljon. Mahlaa noruu hiljalleen tippumalla. Jos mahlaa keitetään oikein kauan avonaisessa astiassa, siitä saadaan kovaa massaa, josta voidaan leikata vaaleanruskeita sokeripaloja. Onpa sokerivaahteralankuista joskus veistetty jopa ratakiskoja kevytrakenteisille junille. Mahtaa keitetään kauan, jotta sen sokeripitoisuus kasvaisi veden haihtuessa. Siitä halukkaat ennen aineen jähmettymistä kiertävät itselleen ti kun nokkaan sitkeänruskean nekun. Tuottavuus on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Kevään tuoksuja Menemme pihalle. Usein sii rappi a tehdään vain kotitarpeiksi. Muovisia, peltisiä, emaloituja, joskus kaksikin samassa puussa. Katvepaikoista pilkistää yhä lumilaikkuja. Kaakkois-Ontariossa, Ottawasta etelään, sijaitsee Bishop 's Mills -niminen kylä avarien peltomaisemien, isojen maatilojen ja korkeiden viljasiilojen takana. Kuuma siirappi valutetaan lumiselle pöydälle. Teksti ja kuvat: Hannu Niklander Luontomaalaus ja vaahterasokerin tuottaminen sopivat oivallisesti yhteen. Se on hyvää keramiikan tekoon. Sisällä lentelee valtoimenaan pariskunnan tyttären papukaija, ja joskus lasketaan lehtisammakot ulos terraariostaan. Puinen kelkka seinustalla, tikapuut vaahteraa vasten, ja monessa rungossa roikkuu ämpäri. Hieman yllättäen se ei olekaan alueen kaikkein sokeripitoisin vaahteralaji, mutta on tullut tavallisuutensa ja kestävyytensä takia siksi varsinaiseksi siirappipuuksi. Yhden siirappilitran tekoon tarvitaan 40 litraa mahlaa. Turistiliikkeissä myydään matkamuistoiksi vaahteranlehden tai liljankukan muotoon valettuja siirappikaramelleja, joissa sokerin hinta on jo moninkertainen. Yhdysvalloista kulkeutuu happamia sateita, jotka haittaavat kalkkia kaipaavien jalopuiden menestystä. Näille kahdelle toimelle kanadalainen Aleta Karstad on omistautunut vuosien ajan. Saan kuulla, että siirappisesonki on lyhyt, vain muutama keväinen viikko kun päivällä on lämpöasteita ja yöllä pakkasta. Vaahtera1 Aleta Karstad ja Fred Schueller keittävät vaahterasiirappia. Toiminnan keskuksena on cabane a sucre, sokerimaja. Kaikki siirapintuottajat eivät asu näin rennosti , naurahtaa sukujuuriltaan norjalainen Karstad. Siinä määrin, että viime vuosisadalla Quebec tuotti 80 prosenttia koko Pohjois-Amerikan potaskasta. Itäisissä provinsseissa yleinen siirapinvalmistus on erityisesti kanadanranskalainen intiaanei !ta opittu tapa. Sen lujasta puuaineksesta valmistetaan huonekaluja, parkettia, soittimia ja aikanaan myös maataloustyökaluja ja puujalkoja. Sokerivaahtera on muutenkin hyödyllinen kasvi. Sokerivaahtera kasvaa yleisenä pitkin Kanadan ja Yhdysvaltain itäosia. Sokerivaahtera on lämpöarvoltaan mainiota polttopuuta, ja sen tuhka sisältää paljon kivennäisaineita. vsk.. Sitä asuttavat ku vataiteilija Aleta Karstad ja hänen miehensä, matelijatutkija Fred Schueller. Mikäli mahlaa joudutaan keittämään sähkö-, kaasutai kerosiiniliedellä, saattaa siirapista äkkiä tulla hyvinkin kallista herkkua. Jos siirapinkorjuu on ainoa ammatti taikka tärkeä sivuansio, se sitoo harjoittajansa hyvin tarkkaan sesongin ajaksi. Fred Schueller ja Aleta Karstad toteavat, ettei siirapinteko kaikesta huolimatta ole pelkkää idylliä. Se on lev innyt Ontarioon ja osaan Yhdysvaltoja. Monikäyttöinen puu Keittiössä leijuu imelä tuoksu. Muulloin se ei vaadi kovin paljoa työtä. Keskellä huonetta pihisee iso keittokamiina, sen päällä höyryää monen kokoisia kattiloita, niissä erisuuruisia nestemääriä. Siirapinteko kysyy kovasti energiaa, ennen vanhaan se ei ollut mikään ongelma kun käytettiin polttopuuta. Sokerikarnevaalissa toteutuu yksinkertaisin tapa nauttia siirappia. Se maistuu hiukan makealta. Siirappi taidelajina Saan maistaa niin mahlaa kuin valmista sii rappiakin. Yaahteroita ei tarvitse ihmeemmin hoitaa, kunhan karsii ympäriltä puustoa ja oksistoa niin, että sokeri vaahterat saavat kasvuaikoina riittämi in valoa. Tästä on enää lyhyt matka erityisten makeisten tekoon; tarvitaan vain muotti
Lapsi on matkustellut luonnossa jos mahdoll ista vieläkin enemmän kuin äiti omassa lapsuudessaan. book. Sitä voi kutsua naturalismiksi , sanan kumpaisessakin merkityksessä. Tämä luonnonmuistikirja syntyi puolitoista vuotta kestäneen asuntoautomatkan tuloksena. Samaan tarkkuuteen liittyy sekin , että Karstad piirtää ja maalaa aina mallista. Parhaillaan on telineellä puolivalmis vesivärimaalaus simpukasta. Onhan se yhtä täsmällistä kuin että järvisimpukka on maalattu Point au Barilissa, Parry Soundissa. Kanadassahan naturalisti tarkoittaa myös luonnon harrastajaa. Toronton satama, Quebecin keskusta, ratapenkka Uudessa Brunswickissa, manitobalainen preeriafarmi sekä metsäpaloalue Ontariossa, nekin saavat vuoronsa. Taideopintonsa Karstad suoritti Torontossa. Työhuoneen rauhassa on kankaalle piirtymässä simpukka. Karstadin isä oli villieläinpatologi, ja tytär varttui niinkin erilaisissa maisemissa kuin Georgia, Wisconsin ja Yancouverin saari . Hänen tavakseen on tullut varustaa joka ikinen työ päiväyksellä ja paikannimellä, joskus jopa kellonajalla. Paitsi varjeltua ja alkuperäistä luontoa Karstad esittelee elämän sopeutumista ihmisen rinnalle. Kaksi jäkälää Parc de ta Gaspesiesta 30 syyskuuta 1977. Selailen Karstadin kirjoja. Erityisen ansiokas on hänen taitonsa esitellä vähäpätöisen kauneus: hennot hiirenjäljet hangella, toukat lahoavan puun tuohen alla tai se, kuinka kotilon sydämen lyönnit erottuvat läpikuultavan kuoren takaa. Aleta Karstadin tytär näyttää äitinsä laatimia kalentereita ja luontoaiheisia muistivihkoja, sentapaista kuvataidetta, joka Suomesta puuttuu. D 47. Se on näytteiSUOMEN LUONTO 4/95 54. ehden inaalari Taiteilija piirtää ja maalaa suoraan mallista tai huolellisten luonnosten pohjalta. Kun hörpimme vaahterasokeriteetä kaminavalkean lämmossa, näyttaa Karstad teostaan Canadian Nature NoteAleta Karstadin luonnonmuistiki,jassa on runsaasti pii,·roksia ja akvarellimaalauksia kasvija eläinlajeista sekä maisemista. Teetä j uodessamme popsimme vaahteramakeisia. Vesivärityöt ovat grafiikan ohella tai tei I ijattaren ominta keinostoa luonnon kuvaamisessa. vsk. Mukana ovat myös ilmastolliset äärialueet: tundraa Baffi nin maall a sekä hiekka-aavikkoa kaktuksineen, sillä sellaistakin Kanadaan mahtuu, Kalliovuorten itärinteille sadekatveeseen ja joillekin preerian osille Albertassa. Perhe ajoi maalaustelineineen maan halki rannikolta toiselle. denottoa ja semmoisenaan osa ammattietiikkaa
Meillä on nyt hieno tilaisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että Suomen vanhoissa metsissä tehdään nopeasti luonnonarvojen kartoitus ennenkuin ne kaikki ennätetään hävittää", sanoo brittiläisen Women's Environmental Networkin (WEN) toiminnanjohtaja Angela Mawle. WENin naiset sanovat, että helmikuussa järjestetty mielenosoitus oli vain alkusoitto muutaman kuukauden kuluttua alkavalle suurkampanjalle. Veli-Risto Cajander Markku Tano Voimalapadon uhkaama Paanajärven kylä Vienan Kemijoella on saanut armonaikaa, koska Karjalan tn~r,,,nllalla ei ole rahaa rakentamiseen. Myös nopealiikkeiset delfiinit viihtyvät 10-50 yksilön laumoissa Teneriffan ete. Hanke on pysähtynyt valmiiksi kaivettuun rakenn11smonttuun. Enää eivät pelkät uimarannat ja ravintolat jaksa kaikkia matkailijoita kiinnostaa, vaan uudeksi vetonaulaksi ovat kohonneet valasretket. Sekä yhtiön edustajat että saamelaiset ovat sanoneet, että meidän työmme tässä oli ratkaiStora ei nimittäin halunnut maineensa tahriutuvan näillä tärkeillä, melkein 60 miljoonan ihmisen markkinoilla. Valasretkille osallistui Teneriffan saarella viime vuonna arviolta jo lähes satatuhatta ihmistä. WEN ei ole mikään lilliputtijärjestö, vaikka sen pari kuukautta sitten Suomen Lontoon vientikeskuksen edessä järjestämä mielenosoitus olikin melko vaatimaton. Heitä neuvotaan aina suosimaan kierrätystuottei ta. Ne saattavat tulla surffaamaan valasalusten keula-aalloille. vsk.. He sanovat, että ruotsalaisen Stora-yhtiön perääntyminen saamelaisia koskevassa kiistassa on tästä hyvä esimerkki. Sekään ei tahtonut nimensä yhdistyvän saamelaisten oikeuksien polkemiseen. Valasturismi tuo nykyisellään saarelle merkittäviä tuloja, joten sen tulevaisuutta ei ole syytä vaarantaa. ULKOMAILTA Brittinaiset Suomen metsien asialla sevan tärkeää", kertoo Ann Link. Ison-Britannian ympäristöministeriö on puolestaan juuri myöntänyt järjestölle rahoituksen kolme vuotta kestävään, ilmansaasteiden vähennyskeinoja etsivään projek"' tiin. dunoikeuksiaan vastaan. Toistaiseksi valasmatkailu ei näytä häirinneen valaiden käyttäytymistä. lärannikon lämpimissä vesissä. Sillä yritetään vaikuttaa niin tavallisiin kuluttajiin kuin esimerkiksi suuriin painopaperin ostajiin. j Angela Mawle, Ann Link ja < ·~ tiedottaja Lin Collins vakuut"' tavat, että heidän järjestönsä pystyy vaikuttamaan brittiläiseen kuluttajaan ja että brittikuluttaja pystyy vaikuttamaan Skandinavian metsäyhtiöihin. Koska suunnitelma on yhä voimassa, alueella häärivät metsäyhtiöt hakkaavat sumeilematta metsiä matalaksi kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen kylän ympäristössä. Aurinkoiset Kanarian saaret Afrikan luoteisrannikolla houkuttelevat vuosittain yli miljoona eurooppalaista turistia lämpöönsä. Teneriffan etelärannikon paikallisen pallopäävalaskannan sanotaan viime vuosina kasvaneen parista-kolmestasadasta yksilöstä neljäänsataan. WENiä on esimerkiksi juuri pyydetty mukaan viranomaisten ja eri järjestöjen yhteishankkeeseen, jossa sen tehtävänä on opastaa kuntia siirtymään kaikilla aloilla kierrätystuotteiden käyttöön. Järjestön tutkimusprojekteista vastaava Ann Link kuvaa, että siitä on tullut maan arvostetuin kaikenlaisen kierrätyksen ja luontoa säästävän kulutuksen asiantuntija. "Iso-Britannia ostaa niin suuren osan Suomen paperista ja puusta, että meidän on kuluttajina tunnettava vastuumme siitä, mitä Suomen metsissä tapahtuu. Eläimet 48 ovat sosiaalisia; ne auttavat toisiaan ja myös poikasista huolehditaan yhdessä. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Varsinkin rauhallisesti liikkuvat pallopäävalaat ovat matkailijoiden suosiossa. Rivikansalaisia kehotetaan vähentämään kaikkea paperinkulutustaan. Eräät valastutkijat ovatkin ehdottaneet, että ne suojaisat lahdet, missä pallopäät lisääntyvät, tulisi rauhoittaa vesiliikenteeltä. Pampers-vaippojen valmistaja Procter & Gamble toi tuolloin 90 prosenttia vaippojensa raaka-aineista Ruotsista. Järjestö painostaa myös suuria lehtiyhtiöitä katkaisemaan suhteensa niihin suomalaisyhtiöihin, jotka myyvät vanhojen metsien puista tehtyjä tuotteita. Valaankatselualusten joukossa on kuitenkin monenlaista yrittäjää, jotka lähestyvät liian suoraan ja lähelle valaita. Järjestöllä on 3000 henkilöjäsentä, 55 paikallisosastoa, 200 järjestöjäsentä sekä suorat yhteydet 500 ympäristöja naisjärjestöön ympäri maailman. Nämä neljän viiden metrin mittaiset, yhdestä kolmeen tonnia painavat ja väriltään harmaatmustat valaat elävät I 0-40 eläimen laumoissa. "Naiset ostavat Isossa-Britanniassa suurimman osan pehmopapereista samoin kuin esimerkiksi korteista", he sanovat. Suvi Arapkirli Valasretket suosiossa Kanariansaarilla Mikäli valaiden katselun suosio jatkaa kasvuaan, tuli i nopeasti saada aikaan selkeät säännöt toiminnalle. Järjestö keskittyy nimenomaan naisia koskettaviin ympäristöongelmiin. Lukuisat viralliset ja epäviralliset matkanjärjestäjät kuljettavat purjeja moottorialuksilla valaiden ystäviä saaren etelärannikon läheisyydessä, missä viihtyvät ennen kaikkea pitkäeväpallopäät, yleiset delfiinit, pullokuonodelfiinit ja raitadelfiinit. "Vuonna 1991 tämä suuryhtiö luopui oikeustaistelustaan saamelaisia ja heidän laiLin Collins, Angela Mawle ja Ann Link vetoavat naisten ympäristötietoisuuteen kuluttajina
"Luonnonsuojelujärjestöjen yhteistyö on ollut jo useiden vuosien ajan hyvin aktiivista ja hedelmällistä. Gracen mielestä EU:lla on varsin edistyksellinen ympäristölainsäädäntö. . Tärkeimmät näistä ovat lintuja elinympäristödirektiivi. .,· .. • ovatko Kuolan saastepäästöt vaurioittaneet Lapin metsiä. 10 N , = . :.: ·>>>:. . vsk. EU:lla on myös rahastoja, joista myönnetään joka vuosi suuria summia luonnonsuojeluun. ,111 .C: CII ; .§ "c;' l2 8. Hyvin merkittävänä Grace pitää myös mahdollisuutta yhteistyöhön eri valtioiden ja järjestöjen kanssa. Käytännössä kuitenkin ympäristölle aiheutuvia haittoja joudutaan vertaamaan taloudellisiin ja sosiaalisiin etuihin. Ulkopuolisille käytäntö on hankala, sillä ministerineu] voston asiapaperit ovat yleenc sä salaisia ja tiedottaminenkin l on usein salamyhkäistä ja ylimalkaista", Grace väittää. • mikä Lapin metsiä oikein vaivaa. hetta. "Silloin asia nousee esille ja tiedetään monia tapauksia, joissa ympäristölle tuhoisan hankkeen alullepanijat ovat vetäytyneet suunnitelmistaan valituksesta kuultuaan." EU:n rahavirrasta puolet suunnataan maatalouteen. Suurin osa päätöksistä täytyy hyväksyä myös kansallisissa hallituksissa." Brittein saarilta Brysseliin siirtynyt lintumies uskoo EU:hun liittymisestä olevan Suomelle monenlaista hyötyä luonnonsuojelussa. David Grace patistaa suomalaisia valittamaan Euroopan unioniin aina kun siihen on aihetta. • mikä on Lapin luonnon tila ja mitä muutoksia siinä tapahtuu. Mauri Leivo Jos välität ·•·····A,., ... Hän patistaa suomalaisia järjestöjä valittamaan aina kun siihen on aiSUOMEN LUONTO 4/95 54. 49. ·.< ·•·.•·.·.··.1 ····· . välitä alkoholia nuorelle ALKOYHTIÖT OY SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ saastepäästöt Lapin metsien rasitteena Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti julkaistaan näyttävänä kirjana. "Elinympäristön häviäminen on merkittävin lintulajien uhanalaisuuden syy." "Toisaalta EU:ssa on laki, jonka mukaan maanviljelijä voi saada korvausta hoitaessaan maataan ympäristönsuojel ull isesti suotuisaan suuntaan. Brysselissä on väitetty, että eniten lobbailua harrastavat juuri luonnonsuojelu järjestöt." Hän myös uskoo Pqhjoismaiden pystyvän esimerkillään ohjaamaan EU:n ympäristöpolitiikkaa parempaan suuntaan. "EU :n ympäristölainsäädäntö on edistyksellinen" "Monimutkainen byrokratia tekee Euroopan unionista tavalliselle ihmiselle hyvin etäisen ja vaikean ymmärtää", sanoo David Grace, kansainvälisen lintujärjestö BirdLife lnternationalin EU-asioita hoitava mies. Tähän suunnatuille varoille ei ole määrätty ylärajaa, joten tällä pykälällä voi tulevaisuudessa olla suuri myönteinen vaikutus ympäristölle." "Periaatteessa hanketta ei saisi tukea, jos se on selvästi vahingollinen ympäristölle ja ristiriidassa ympäristönsuojelun tavoitteiden kanssa. oO N CII ::S = 111 ... ·.• ... Pattitilanteessa EU :n lainsäädännön henki velvoittaa asettamaan ympäristönsuojelun etusijalle, ja näin on monissa ennakkotapauksissa käynytkin", iloitsee Grace. "Mutta kansalaisten onneksi melko harvat EU:n päätöksistä astuvat voimaan jäsenmaissa sellaisenaan. EU :n valitusmenettelyä Grace pitää käytännöllisenä, joskin hitaana. Gracen mukaan juuri maatalouspolitiikalla on suurin vaikutus Euroopan linnustoon. • missä sijaitsevat Venäjän puoleiset vaurioalueet ja miten nopeasti ne laajenevat. Useat direktiivit on säädetty nimenomaan ympäristöasioita silmällä pitäen. Siinä pohditaan mm. ·· a .·. "Päätöksenteossa tärkein elin on ministerineuvosto, joka siunaa lopulliset päätökset
Osattomaksi jäämisen tunteista kasvaa vahva kritiikki . Eli paljon aikaa ja vaivaa. Jos minä tyhmyyksissäni ohjaan hevosen puuta päin, se varmasti väistää. Ja erityisesti toiminnan motii vien aitoutta kohtaan. tunnetaan epäluuloisuutta. Lapissa ja Kainuussa on aina tunnettu voimakasta vastenmielisyyttä etelän miehiä kohtaan. Pohjoissuomalainen luontosuhde poikkeaa olennaisesti etelän urbaanimmasta luonnon merkityksen oivaltamisesta. siitä, miten he ovat hävittäneet joki laaksoja kilometritolkulla ja sotkeneet alapuoliset vesistöt keltaiseen kuravelliin. Hevonen itsekään ei selviä "luonnontilassa"; jos se on jokapäiväisessä käytössä (yksi lepopäivä viikossa) se pitää harjata joka päivä. Paradoksaalista onkin, että ku ltamuseolla ollaan huolissaan siitä, miten konemiehet peittävät jälkensä niin tehokkaasti, ettei museoitav ia ku ltamonttuja enää synny! Paljon parjatun kulku-urahankkeen puuhamiehen Kari Merenluodon montun päälle laskeutui viime kesänä lentokone. Sisäloisien vuoksi ei myöskään yksi ja sama laidun voi olla käytössä jatkuvasti; laitumia vaihdellaan niin ettei kasvusta yksipuolistu liikaa eivätkä loiset lisäänny tolkuttomasti . Hevonen pitää myös madottaa. Heitä on syytetty mm. Mitä tahansa ei päästetä pohjoiseen saakka. Ongelman on tuonut nykytekniikan kaikki voipaisuus, joka on aiheuttanut joitain järjettömiä rajankäyntejä ahneen luonnonriiston alueella, muuttanut sen pahimmillaan silkaksi alistamiseksi. Kaikkea vierasta ja outoa toimintaa kohtaan JÄLKEENI Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Eikä taida yksi kerta riittää; harjaus edistää myös verenkiertoa, se ei ole pelkkää lian irrottelua. Tätä olennaista muutosta pohjoinen luontoihminen ei jostain syystä näytä ymmärtävän. Pohjolassa se on usein johtanut kilpajuoksuun viimeisten salomaiden luonnonarvojen hyödyntämiseksi, teemanaan "jos et itse ota, joku muu vie kumminkin". Sillen ro/par saivar uudet harur ja lokir jouruivar muu/lamaan. Mutta vastalahjaksi rakkautta, ystävyyttä, lämpöä. Teemana on pidetty, että meitä ei perkele etelästä neuvota vaikka oltaisiin miten tyhmiä, lyhytnäköisiä ja sokeita omien toimien vaikutuksilta tahansa. Vääryyden kärsimisen tunne on iskostettu syvälle pohjoisen ihmisen sielunmaailmaan. Tuntemusta ovat vahvistaneet muutamat intrigiset poliitikot, jotka ovat ratsastaneet hyvinkin pitkälle tällä itse luomallaan aallonharjalla. Synnittömiä kaivajat eivät suinkaan ole, ja kone tekee toki selvää jälkeä lapioon nähden, mutta koneella saa myös peitettyä jäljet ja entisöityä alueet. Ja ainakin minä tunnen oloni turvallisemmaksi hevosen kuin auton kyydissä; hevonen on ajatteleva ja tunteva olento, auto ei. Hevonen täytyy kengittää säännöllisesti , se on toistuva rahanmeno siitä huolimatta kukaan ei kai suosittele asfalttiteillä liikkumista, sillä tien pinta on kaviolle liian kova, ellei tyydytä aina vain käyntiä kopsuttelemaan. Kaunalla voi olla perusteltua historiallista taustaa, mutta suurimmalta osin se tuntuu johtuvan alemmuudentunteesta, jota kansan syvät ri vit saavat tarkastellessaan median antamia multipinnallisia elämisen malleja ja verratessaan omaa valovuosien takana olevaa mitättömyyttään noihin muodin ja ajan virrassa alati ratsastaviin erikois-A-kansalaisi in. Vastaus oli puutteellinen. Se 50 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IENNEN Teemu Tahvanainen kuvasi 1991 kalalokin hauromassa " ukon" päässä lähellä linnusronsuoje/ua/ue//a Höyriäisen kanavan suisroa/uee/la . Jeesusteleva epäaitous karsiutuu jo pitkän etäisyyden vuoksi. Lampaat ja lehmät voivat vuorotella hevosten kanssa eri laitumilla. on mutkaton, sisäistävä ja perustuu luonnon hyväksikäyttöön. Hevonen syö useamman kerran päivässä, mieluiten täsmällisinä ateria-aikoina. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Karhun kaatanut mies nousee päätään muita pidemmäksi, vaikka se kaupunkiluonnonsuojel ijan sielua pistelisikin. " Ukkoj en" päällä haurovar linnur ilahdullivar monia rerkeilijöirä, sillä useimmar eläimer pesivä/ meilrä piilossa, kuvaaja kirjoittaa. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Hevonen on siisti eläin, mutta tallin siisteys on ihmisen viitseliäisyyden varassa. Auton kanssa rysähtää. Hevosen varusteet maksavat myös, ja niitä täytyy huoltaa usein, ettei hiertymiä pääse syntymään. Pohjoinen luonnonystävä ei niinkään taivastele maiseman kauneutta tai yksittäisen luontokappaleen liikunnallista uljautta vaan arvostaa näiden rinnalle (ja joskus ohikin) menestyksellisen metsästäjän oivaltavia pyyntitaitoja. Minna Se/änne Helsinki Miksi luonnonsuojelu on pohjoisen kirosana. Lemmenjoen sekametelisoppa Viime aikojen hurjimmat ylilyönnit on isketty Lemmenjoen kullankaivajien niskaan. Tallissa riittää myös työtä joka päivä. vsk.. Muutamassa vuodessa vanhat montut kasvavat niin vahvaa pajukkoa, että on mahdoton sanoa missä on SUOMEN LUONTO 4/95 54. Hevonen vaatii paljon hoitoa Kysy ekoneuvoa -palstalla tiedusteltiin hevoskyydin eduista ja haitoista (SL 3/95). Kesäisin hevostenkin pitää päästä pitkälle lomalle, silloin ne voivat elää laitumen antimilla olettaen että kasvusta on tehevää ja monipuolista
Minun ei tarvitse edes pukeutua karhupukuun osoittaessani Metsähall ituk en portailla mieltäni, voin olla omissa vaatteissani ja silti minulla on rooli, tapahtumalla on oma käsikirjoituksensa, ohjauksensa ja yleisönsä. Se on kymmenen kertaa kymmenen metrin aidattu alue Töölönlahden rannalla. Epäuskottavalla tiedottamisella ja ristiriitaisuuksilla ei ajeta kuin suojelun vastustajien asiaa. Nykytaiteilijat tarjoavat harvoin teokselleen yhtä oikeaa tulkintaa, tulkinnan vapaus jää katsojalle. Onhan ympäristöiskuissa ja mielenosoituksissa selvästi teatterin kaltaisia piirteitä. Sepänmaa on tietoinen tästä ja pohtii, miksi luonnonpuolustajat eivät ole kiinnostuneita taiteesta tai jos ovatkin, vain hyvin perinteinen esittävä taide kelpaa. Taiteil ijat ovat sen jo tehneetkin. Teos muuttuu ajan myötä; sen villiytymistä tai kuihtumista voi käydä viiden vuoden aikana töllistelemässä ken viitsii . Omituista on myös se, että Merenluodon kulku-urasta on väkisin yritetty tehdä tiehanketta. Tälle ekoalueelle ei saa kukaan astua ennen vuotta 2000. Mutta voi, ohessa lopetetaan kaikenlainen kullanhuuhdonta ei ainoastaan Lemmenjoella vaan myös enimmällä osalla Ivalojoen kulta-aluetta. Merenluoto kertoo, että uralta tultaneen kaatamaan viitisenkymmentä koivua ja hän itse val voo, ketkä uraa voivat käyttää. Mielestäni on hyvä välillä miettiä ja tunnistaa roolejaan, ky eenalaistaa niitä, rikkoa ajatuskaavioitaan ja ravistella itseään ja ehkä muitakin katsomaan elämää hiukan uudenlaisesta näkökulmasta. Joskus olen tuhahdellut käsittämättömäksi jääneelle taj unnanvirtavideokoosteelle ja hairahtunut vertaamaan sitä esteettiseen nautintoon, jonka voi tuottaa sadepisaroiden iskeytyminen tyyneen järven pintaan, veden renkaiden tan si. Hän tarjoaa mahdollisuutta ottaa ympäristöiskut taiteena, teatterin kaltaisena performanssina. Se koskee siis noin 2 000 ihmistä, jotka vuosittain koluavat Lapin 300 kultavaltausta. Kaikkea ei tarvitse arvostaa eikä kaikki voi kiinnostaa, mutta voihan ekoaluekin puhutella monia. Että tämmöistä taidetta tällä kertaa, hymähtelen. kaivettu ja missä ei. Ihmisen suhdetta ympäristöön peilaavat monet muutkin työt, vaikkapa palestiinalai yntyisen Mona Hatoumin metallihäkit, joista voi lukea huolta ihmisten ja eläinten alistamisesta. Ei ole näyttöä mielipiteestäni, jonka mukaan eliölajeja ei pidä suojella Suomessa, tai että Hiroshiman pommi ja Vietnamin sota eivät olisi "aiheuttaneet minkäänlaisia tuhoja". Latvialainen Kristaps Gelzis osall istuu näyttelyyn teoksella Eco Yard 2000. Mitään Lapissa ei tällä hetkellä pelätä niin paljon kuin metsästyskieltoa kansallispuistoihin. Hän ihmettelee myös, miksei poromiesten vastaavista kulku-urista nosteta meteliä vaikka ne puistoalueella ovat viisinkertaisia. Tässäpä taidetta! Mutta sehän ei ole taidetta, se on luonnonelämys vai. Onko minulla mi tään sanansijaa paikan tulevaisuudesta keskusteltae sa. Miksi Töölönlahden ranta on nyt tuon näköinen. Sellaisen päätöksen jälkeen on turha yrittää suojella Vuotosta tai vanhoja metsiä tai hankkia Ritva Kupari uusia jäseniä Lapista luonnonsuojeluliittoon. Ja luonnonsuojelijalle ei kohta jää muuta tekemistä kuin ujosti suon laidasta kiikaroida lintuja ja kylillä li ikkuessa välttää saamasta turpaan. Jos ympäristöliikkellä on vasikoita joukkoviestimissä, se ei oikeuta olettamaan samaa toisista. sistä on niin ylimalkaista, että se saa herkän pohjoisen ihmisen aina pelkäämään pahinta. Mitä siellä on tapahtunut. Yrjö Sepänmaa ehdottaa kirjassaan Tuhatjärvinen, Esseitä Ympäristökul ttuu rista, että taiteen käsitteen voisi aivan hyvin laajentaa luonnon prosesseiksi, ihmisen teoiks i ja toiminnoiksi. Sitä on tahallinen työn häirintä ja taloudellisten menetysten aiheuttaminen Kuusamon yhteismetsässä. Arsissa nautin suurelle seinälle heijastetun Välimeren aallon loputtomasta vyörynnästä. Ketkä alueen kohtalosta päättävät. Realismin nimissä on lisäksi hyvä muistaa, että Lemmenjoella koneella kaivetut maat mahtuvat kevyesti esimerkiksi vaalalaiseen keskikokoiseen hiekkakuoppaan; eikä nii tä ole edes viety sieltä pois. "Poliittisten ympäristöiskujen taktiikka seuraa aktiivisen ympäristötaiteen mallia: siirtää huomion pois itsestään, varsinaiseen kohteeseen, siihen luontoon ja ympäristöön, jonka puolesta isku annetaan", Sepänmaa määrittelee. Olen arvostellut ja arvostelen ympäristöhallinnon ja -liikkeen epätieteellisiä määritelmiä uhanalaisuudesta ja sen syistä sekä biologisen uhanalaisuuden käyttämistä poliittisena uhanalaisuutena. Miksi pitäisi sitten olla ki innostunut. Tieteellis-ammatillisen käytännön mukaisesti tietoni ja mielipiteeni sisältyvät nimelläni varustettuihin julkaisuihin eikä siihen, mitä minusta puhutaan ja kirjoitetaan milloin milläki n tarkoituksella. Kullervo Kuusela professori 51. Tätä ihmettelee myös hoitoalue, joka ei suinkaan halua tappaa perinteistä lapiokaivuuta puistosta. Ja samaan syssyyn tehdään pari tuhatta luonnon ystävää luonnonsuojelun katkeriksi vihollisiksi. Mersuja Lemmenjoen ydinalueella ei vastakaan tulla näkemään. En ole fanaatikko, kun en hyväksy lehden kantaa tässä asiassa. Toimittaja, tai kuka muu tahansa, joka hyväksyy Heidelberg-vetoomuksen, ei ole minulle j uoksupoika vaan kanssaihminen ja kollega. Latvialaistaiteilija sanoo käyttävänsä taidetta ikään kuin tutkimusvälineenä, oppaana kohti lopullista tietoa ja sanomaa. Arti kkelissa sanotaan, että Suomen Heidelberg -yhdistyksellä ja minulla on "juoksupoikia" Suomen lehdistössä. Asiaa ei auta metsähallinnon hidas lupapolitiikka. Eipä moisella joutoalueella kovin kummoisia kasva. Lapissa on heillä jo oma järjestönsäkin. Koska laki ei voi poistaa olemassaolevia 12 Lemmenjoen kaivospiiriä, jäävät Lemmenjoelle näillä näkymin vain konehuuhtojat. Menevätkö lakiuudistukset pieleen. Ympäristöministeriön tiedottaminen uusista suojeluesitykSUOM EN LUONTO 4/95 54. vsk. Mitä kaunista voi nähdä joutomaalla. Taiteilija voi olla tyytyväinen, jos hänen työnsä herättää ki innostusta, keskustelua ja kysymyksiä. "Taiteilijat ovat menneet mukaan ympäristöliikkeeseen ja tuottaneet ympäristön puolesta puhuvaa tendenssitaidetta", Sepänmaa kirjoittaa. Jos joku haluaa tarkistaa väitteen, että minulla ei olisi asiantuntemusta osallistua keskusteluun ekosysteemien to1mmnoista ja biodiversiteeteistä, hän voi perehtyä julkaisujeni luetteloon Metsäntutkimuslaitoksen tiedonannossa 529. Taideiskuja Joul upuun mittaiset kuuset kaatuvat ja nousevat taas pakkotahtisesti koneen voimalla ruotsalaisen Ulf Rollofin teoksessa Ar 95 -näyttelyssä Ateneumissa. Luonnonsuojelulain uudistuksessa on monia ilolla tervehdittäviä pyrkimyksiä, eräs niistä on suurten kaivosyhtiöiden mahdollisuuksien rajoittaminen eriasteisilla suojelualueilla. Ympäristöesteetikko Sepänmaa menee kuitenkin vielä pidemmälle. Tämä hoidetaan kieltämällä valtausoikeus. Sen vaikutus Inarin kunnan alueella ei suinkaan ole vähäinen. Tällaista näyttöä ei ole artikkelin väitteelle, että olisin vihamielinen luonnolle ja luonnon arvoille. Merenluoto on valmis luopumaan kulku-urahankkeesta, jos ministeriöistä taataan, että hän voi saattaa loppuun huuhdontasuunnitelmansa. Mitä etua luonnonsuojelulle voi olla, että sen nimissä tuhotaan kokonainen kullanhuuhdonnan varaan rakentuva matkailuteollisuu . Alueella on kaivajilla ollut jo aiemmin käytössään kul kuura, mutta se ei epäkäytännöllisyydessään sovellu kaikille kaivajille. Artikkelin kuva ja sen teksti osoittavat, että Suomen Luonto hyväksyy rikoslain alaisten keinojen käyttämisen luonnonsuojelussa. Mikä onkaan taidetta minulle, mikä muille. Vesa l uhta Inarin l uonnonystävät Kommentti Koska Suomen Luonnon 2/95 artikkelissa esitettiin minusta sellaista, joka poikkeaa kä itykseni mukaisesta totuude ta, pyydän seuraavan kommentin julkaisua. Näistä ylivertainen enemmistö on lapiokaivajia. Väitteellä pyritään muuntamaan arvosteluni, jonka kohdistan epätieteelliseen ja epäeettiseen ympäristöliikkeeseen, luonnonvastaisuudeksi. Se taas on taidetta. Ympäristöaktivistit tuskin ovat itse ajatelleet iskujaan pelkkänä performanssina, eivätkä ainakaan taiteena
Lensin miltei selälleni säikähdyksissäni . Kasvo illeni levisi helpottunut hymy, vaikka sydän vielä pomppaili ja polvet tulisivat. Ilta-aurinko va laisi polkua oksien lomasta himmeästi. Syöksähdin mahalleni villisti kasvavaan nurmikkoon ja nauroin sydämeni pohjasta. Äske isen tilanteen kireys oli poissa, säikähdys tipotiessään. . Syöksyin ulos ovesta raikkaaseen kesäiltaan, jonka lämpöisen ilman täytti iloinen lintujen laulu. Jostain kuului rapinaa, jostain tikan naputusta. Kotona varmaan ihmeteltiin, miksi saunareissuni kesti näin kauan. Nämä kysymykset tulivat mieleeni luettuani Eeva Kilven kolumnin ja Helvi Hämäläisestä kertovan artikke lin (SL 3/95). Vedin pehmeää ilmaa nenääni. Sen siitä saa kun on ajatuksissaan, si lloin pe lästyy pienintäkin kahahdusta. Eteeni oli loikannut suuri rusakko, joka tosin nyt jo pötki pakoon. Jostai n kuului kukkaan laske utuvan mehiläisen surinaa. Polulla olevat neulaset pistelivät jalkojani. vsk.. Vanhan sav usaunan ov i, josta äskettäin syöksähdin ulos, natisi hiljalleen kiinni . ., MÄ SAAN KOHTA SYDÄRIN .. Poskeni hehkuivat punaisina. Hoiperte lin eteenpäin, kuin linnunpoikanen. Huokasin ja käännyin selälleni. Varmaa on, että eräitäkin puita on nurin mennyt ja lisää menee, mikäli luomi svoima vielä, toivon mukaan, säilyy. Se taisi pelästyä minua yhtä paljon kuin minä sitä. OSAATKIN INA NIIN Ö IVIAN ND\ ONEN.'. Lähdin kulkemaan hitaasti , hitaasti eteenpäin . Taivas oli sininen, jossain leijui pari pilvenhattaraa. Heidi Mononen, /3 1•. Suljin si lmäni . Ehkä sillä puun kasvattajalla, kaatajalla ja paperiksi jalostajallakin on arvonsa, vaikka se nykyisessä arvomaai lmassa tahtookin unohtua. Jospa ne puut on kaadettu juuri siksi, että näidenkin kirjailijoiden mittava tuotanto olisi saatu julkaistuksi puusta tehdylle paperille. Auringon säde loisti oksien lomasta. Kesäillan huuma sai minut sulkemaan silmäni, kunnes säpsähtäen syöksähdin taaksepäin . Pysähdyi n. Sivun 22 Muhoksen halot kuvasi Kaarina Kokkonen eikä Erkki Väisänen. Polun lähellä oleva järvi kimme lsi salaperäisesti ja rannasta kuului vaimeaa aaltojen läpsytystä. SUOMEN LUONTO 4/95 54. Nekin iloitsivat kesästä. Hento perhonen lenteli kevyesti kukasta kukkaan . Tää llä pehmeällä ruohopatjalla keskellä metsää tunsin olevani onnellinen. OIKAISU Erkki Närä metsänhoitaja Suomen Luonto 3/95:n haloilmiöistä kertovassa jutussa oli kahden kuvan kuvaajan nimi väärin. atina ei o llut ilkeää tylsistynyttä natinaa vaan sekin oli ystävällistä, koto isaa. Seuraava kertomus kertoo metsästä, paikasta, jonka siimekseen voi paeta arjen rasituksia, paikasta, jonne voi mennä rentoutumaan. Tallustelin epävarmasti po lkua pitkin . Pitkät varvut kutittelivat palja ita käs ivarsiani. Puita nurin Miksi puita kaadetaan, aivanko turhanpäiten. Jylhät kuuset muodostivat varjoja, mikä teki metsästä satumaisen. Arvaa oma tilasi, mutta anna arvo toisellekin. Tarvitsemmehan , me kaikki , puuta ja paperia joka päivä. Järvestä kuului loiskahdus, ehkä kala tuli ihmette lemään kesäillan taikaa. Pahoitte le mme virhettä. M ITP-S Ä TAAS OLET MENNYT KEK51 i'-'IÄÄN .~' Pian ilmassa kuitenkin kiiri iloinen, helpottunut nauru. Lähdin taas rauhallisesti kulkemaan eteenpäin. Lämmin tuuli leikki koivun lehdillä ja oksilla. Jossain kukkui käki tuttavallisesti. Toimirus 52 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA METSÄ Varmasti jokainen teistä on kävellyt metsässä, hyppinyt paljain jaloin pitkässä nurmiko sa ja kuunnellut linnun laulua ja sirkkojen siritystä
> ..( -: Antti Leinosen värikäs kuvaus metsäpeuran elämästä vuoden kierrossa. IIANMJ flAUT ALA .JUKK.A PAAKKINEN TIKAN PAJA Hannu Hautalan kuvat ja Jukka Parkkisen lorut lapselle johdatus likkojen maailmaan. u 3 .., Kesää odotellessa suoraan kustantajalta tietoa ja tunnelmia suomalaisesta luonnosta ... Nyt 58 mk Uljas kurki •esittäytyy suomalaisessa luonnossa Lassi Kujalan värikuvin ja tekstein. A4, 128 sivua. A4, 104 s., mvja värikuvitus. Antti Leinonen P(URAS'AlOLLA )f4 ,~·-~~:<:~.~---,.; -... Tilaa ja merkitse haluamasi kirjojen lukumäärä, nimesi ja osoitteesi selvästi niille varattuihin paikkoihin ja pane tilauskortti postiin postimaksu on jo valmiiksi maksettu. 210 x 290 mm, 128 s. Hinta nyt 50 mk Ammattitaito painaa paljon Forssan Kirjapaino Oy Luonnollisesti luonnosta ympäristöä vaalien! Kesäiset pihapiirin linnut Tapani Räsäsen värikuvin ja pikkuiselle sopivin Leena Aarnion tekstein esiteltynä. . :S u 5 :, 0.. A4, 32 s. A4, 64 s. Kokonaan värikuvitettu. Hinta 120 mk SYNTYNYT Merihylkeidemme elämää ja komeaa meriluontoamme Seppo Keräsen värikuviin taltioimana ja Martti Soikkelin asiantuntemuksella tekstittämänä. :, "' 3 0.. Nyt 58 mk Nyt 58 mk Tintti ja Tiiteri ja Käpytalvi sarjan II osa •-•m5~~$t!.J yhteishintaan 100 mk Tilaan postiennakolla seuraavat kirjat: (minulla on 10 päivän palautusoikeus, jollen ole tyytyväinen tilaamaani tuotteeseen.) Lapselle iloksi ja virikkeeksi luonnonharrastukseen: Tikanpaja __ kpl å 50 mk Ja pääskysellä pesä __ kpl å 58 mk Tintti ja Tiiteri __ kpl å 58 mk Käpytalvi __ kpl å 58 mk Tintti ja Tiiteri & Käpytalvi __ paria yht. Även på svenska: Född i drivisen Tikat tutuiksi ! Oiva startti lajituntemukseen ! Tunnelmia ennen retkelle lähtöä. Hinta nyt 130 mk. 275 x 245 mm, 128 s. Hinta nyt 68 mk , lintu retkellä Kuv.1t ~SOOER.\\,\l"J Nils Södermanin loisteliaat lintukuvat Markku Lappalaisen sujuvien retkisanojen saattelemana. hint å 100 mk Koko perheelle suomalaisesta luonnosta luonnollisesti: Kurki __ kpl å 120 mk Linturtetkellä __ kpl å 58 mk Metsäpeura __ kpl å 68 mk Ajojäällä syntynyt __ kpl å 130 mk Född i drivisen __ kpl å 130 mk (postija pakkauskulut 32 mk/ lähetys ) Tilaaja. _______________ _ Osoite ----------------Postiosoite --------------Puheli n nro ______ ______ _ Allekirjoitus _ ___________ _ Suomen Luonto IV -95 Vastaanottaja maksaa postimaksun Forssan Kustannus Forssan Kirjapaino Oy Vastauslähetys sopimus 30100/62 PL 38 30101 Forssa. Heikki Willamon lämminhenkinen kuvaus ' töyhtötiaisperheen elämästä. , 48 s
WRI, /UCN, UNEP, FAO, UNESCO, Gaudeamus 1995, 223 s. Ihmiskuntaa kohtaavista ongelmista yksi on ylitse muiden: ruuantuotanto. Suomi metsätalouden vai suojeluvallan maa, Otava 1995. Kuitenkin tekijöiden suuri ansio on hajanais54 KIRJOJA ten tiedonsirpaleiden jouheva yhdistely ja kiteytys. Jokaisen pääryhmän esittely aloitetaan hyvällä johdannolla aiheeseen. Yleisluonteisuudestaan huolimatta kirja on nimenomaan toimintaohjelma ja sellaisena uraauurtava. Ankara kamppailu hyvinvoinnin rippei tä on alkanut ilmetä poliittisena epävakautena ja muuttoliikkeinä. Brown (toim.): Maailman tila 1995, Worldwatchinstituutti, Gaudeamus 1995, 256 s. Myrsky ja mylväys! -oppaassa on 108 sivua, hinta 68 mk, kustantaja Suomen luonnonsuojelun Tuki, p. Lajiteksteihin on etsitty lisäksi mielenkiintoisia kansanperinne-, hyötykäyttöja uskomustietoja. Kattavan luontokirjaston kokoaminen maksaa kuitenkin paljon. Osmo Sarin Kotimaasta kattavasti Antti Halkka, Krister Karttunen, Ulla Kokko, Pertti Koskimies, Juhani l okki, Petri Nummi, Seppo Parkkinen, Teuvo Suominen ja Kalle Taipale: Kotimaan luonto-opas, WSOY 1994, 549 s. Hannu Eskanen Peitsi menneen puolesta Viljo Holopainen ja Erkki Timonen: Metsä vastaa . Malliesimerkki on Kiina, jolla on valtava väestö mutta iihen nähden pienet luonnonvarat. Yleisluontoisuutta ei voi välttää, jos samoihin kan iin puristetaan toimintaohjelma koko maapallon monimuotoisuuden pelastamiseksi, siksi erilaisia ovat ongelmat ja niiden ratkaisut vaikkapa Suomessa ja Etelä-Amerikassa. Pekka Peura Laaja toimintaohjelma Maapallon biodiversiteetti. Teos painottaa monimuotoisuuden välinearvoa: luonto säilyy vain jos siitä on jotain hyötyä. Se si ältää 85 numeroitua toimenpide-ehdotusta monimuotoisuuden turvaamiseksi. He antavat 46 vinkkiä kunnalliseksi ympäristöaloitteeksi. Tämän vuoden uutuus on kohtalaisen kallis tietokonelevyke, joka sisältää tärkeimmät tilastot taulukkomuodossa. Maailman tila 1995 -raportin sanoma on entuudestaan tuttu. Toimintaohjelma luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Teksti soljuu jouhevasti ja jopa lasten on sitä helppo lukea. Suomenkielisten ja tieteellisten nimien lisäksi lukija oppii tuntemaan otukset myö ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Tiesitkö, että esimerkiksi intialaisten sarvikuonojen perinnöllinen monimuotoisuus on suuri mutta Afrikan gepardien hyvin vähäinen. (90) 228 08333. Yhtä selvää on, että ulkoisen säätelyn puuttuessa ratkaisevaa ihmiskunnan kannalta on sisäisten säätelymekanismien kehittäminen. Kuvien ja helpo ti luettavan tekstin ansiosta kirjan voi kuvitella ku luvan jopa koululaisten käsissä. Maailman tila -raporttien peru aineistoa on valtava tietomassa, joka koostuu koko maapallon kattavista tilastoista ja tutkimuksista. Valitettavasti kaikki henkeä kohden lasketut globaalit ravintotilastot osoittavat jo nykyisellä väestöllä laskua näköpiirissäkään ei ole mi tään, mikä kääntäisi käyrät uuteen nousuun. Mutta sinnikkäälle lukijalle kirja avaa kotoista aarniometsäkeskeistä näkökulmaa laajemman näkökulman biodiversiteettiin . Maai lman tila -raporttien sarja onkin osoittanut hienosti, että uudelleen esittämisen ei tarvit e olla eisahtanutta vanhan kertausta. Lajien ja ekosysteemien rinnalle nostetaan geenien rikkaus, puhtaan luonnon rinnalle kulttuuri ympäristöt. Luonto-oppaan kuvitus on kuntalaisen opas ilmastomuutoksen torjuntaan ----illillt Joukko tamperelaisia kansalaisjä,jestöjen aktivisteja on ki,joittanut kuntalaisen oppaan ilmastonmuutoksen to,juntaan. Ehkä se on niin. Sen avulla tunnistaa myös helposti kesämökin ja kodin pihapiirin eliöitä. Silti on hyvä pitää mielessä mone ti kuultu lähtökohta: "Kestävän yhteiskunnan kehittämisen taakka on langetettava niille maille, jotka loivat kestämättömät elintavat". Kirja antaa hyvän kuvan suomalaisesta luonnosta kokonaisuutena. Se takaa jatkuvasti tuoreen kokonaisnäkemyksen, joka osoittaa selkeästi ympäristöongelmien yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset kytkennät. Siksi lajit on listattava ja ekosysteemit läpivalaistava, käyttökelpoiset lääkekasvit löydettävä ja viljelykelpoiset jalostettava ihmiskunnan hyödyksi. Tämän jälkeen kerrotaan kyseisen ryhmän eliöistä kuvien, levinneisyyskarttojen ja tunnistustietojen avulla. Suomessa ilmestyy jatkuvasti toinen toistaan komeampia määritysoppaita luonnonharrastuksen eri osa-alueilta. Monien ehdotusten konkretisointi jää kansallisen toimintaohjelman varaan. Toisaalta raportti tuo "puolivirallisen hyväksynnän" piiriin uutta käytäntöä, kuten tänä vuonna energian tuotannon, materiaalitalouden ja rakentamisen uudet ratkaisut. Vaarana olisikin sortua loputtomaan pikkutietojen esittelyyn. Sen luotettava viesti tavoittaa jatkuvasti uusia lukijoita mutta yhtä hyvin lujittaa jo herännyttä tajuntaa. Supervaltojen kylmän sodan tilalle ovat tulleet pienet ja vaikeasti hallittavat kriisipesät, ja ympäristöpakolaisuudesta odotetaan uutta kansainvaellusten muotoa. Lajisto on pääasiassa ihmisen lähi ympäristössä eläviä eliöitä, erämaiden asukit jäävät vähemmälle huomiolle. Kuitenkin monet aiemmin alikehittyneet maat ovat saaneet uutta potkua talouskasvuunsa ja ovat vasta omaksumassa Iän imaisia elintapoja. Kuka keksisi käyttöä Kuusamon Närängänvaaran hitupihtisammalelle. Kaikkiaan kirjassa esitellään yli tuhat lajia. Maailman tila 1995 Lester R. Knoppitietoa tai ei, eläviä esimerkkejä saisi olla enemmänkin, tuomassa lihaa luiden päälle muutoin kovin yleisluontoiseen tekstiin. Tämän ongelman tietäen Kaarina Miettinen toimitti yksiin kansiin laaja-alaisen luontokirjan. Ehkä ajatus luonnon itseisarvosta kelpaa vain juhlapuheisiin. Kotimaan luonto-oppaan kirjoittajakunta vakuuttaa: Teuvo Suominen kirjoittaa kasveista, Krister Karttunen sammalista, jäkälistä ja sienistä, Pertti Koskimies ja Juhani Lokki linnuista, Petri Nummi nisäkkäistä, Ulla Kokko kaloista, sammakkoeläimistä ja matelijoista, Seppo Parkkinen selkärangattomista, Antti Halkka meren eliöistä sekä Kalle Taipale kivistä ja mineraaleista. Selvää on, että paine luonnonvaroihin on vaarassa kasvaa kestämättömäksi, ja Kiina-ilmiö voi koitua kohtalokkaak i koko maapallolle. Me tsäntutkimu s laitoksen entinen johtaja Viljo Holopainen ja metsänhoitaja Erkki Timonen ovat käyneet kirjallaan puolustamaan vanhoja SUOMEN LUONTO 4/95 54. "Suojelutoimet on suunniteltava ja toteutettava ekologisten ja yhteiskunnallisten arviointiperusteiden määräämässä laajuudessa." ??. Värikuvia on kaikkiaan 650 ja kuvaajina iso liuta luonnonvalokuvaajiemme kärkikaartia. Kuitenkin toistossa on oma voimansa, ja se on suorassa suhtee sa raportin tärkeimpään merkitykseen: Maailman tila luo ja vahvistaa yleistä mielipidettä. vsk.. Opas sopiikin lahjakirjaksi kaikenikäisille. tuttua suomalaista laatua. Se on vaki intumassa osaksi ajattelua, ja se on yytä ottaa vakavasti . Uhanalaisten turvapaikkoja ovat pa1ts1 kansallispuistot, myös eläintarhat, geenipankit ja kasvitieteelliset puutarhat. Sen sijaan tekstin hallinnollis-juridinen tyyli koettelee paikoin turhaan lukijan voimia. Monen metsätalouden ammattilaisen on ollut vaikea hyväksyä metsäluonnon suojelun tason korotusta on kuin ennen niin seesteinen taivas talousmetsien yllä olisi alkan ut äkisti salamoida
147 (väitöski,ja), Suomen tiedeseura 1994, 424 s. Rakkaus suohon, kurkiin, hanhiin ja kotkiin näkyy. Jopa tuore Kuusamon kiista on ehtinyt mukaan. S. Tunnekuohuja aapasoilla Jorma Luhta: Tansseja aavalla, Pohjoinen 1994, 159 s. Bidrag tili kännedom av Finlands natur ochfolk. Hän havaitsee joutsenien, hanhien, harmaalokkien ja kaakkurien lisääntyneen ja muuttohaukan palanneen. Tätäkö ohjetta kirjoittajat olisivat tarjonneet myös neuvostojärjestelmän epäkohdista raportoineille. Pidin kovasti myös kuvateksteistä. Luhdan tyyli on jokseenkin niukkaa ja toteavaa. Jorma Luhdan kuvat ovat nautittavia, koska ne ovat niin hyviä. Niissä on satumaisuutta, joka tuntuu kumpuavan maahisten maasta. l iris Lappalainen 55. Luhdalle luontoterroristeja eivät suinkaan ole metsäkoneisiin kiinnittyvät nuoret vaan luontoa häiritsevät ajattelemattomat ihmiset, jotka muun muassa ampuvat kaikkea liikkuvaa. Upottavien soiden massahtelu tuli vielä uniinkin, vaikka Luhdan saappanjäljissä oli verrattain helppo tarpoa. Se on suorastaan välttämätön lukupaketti, jos on kiinnostunut maantieteestä ja historiallisesta Suomi-kuvasta. Topelius myös vastusti metsän haaskausta, puolusti metsiä ja erämaita kuten luonnonsuojelijat tänään. Hän oli eräänlainen esienviromentalisti , jonka näkemyksen mukaan luonnon olosuhteet vaikuttavat ihmisen luonteen muovautumiseen. Alice Karlsson Topeliuksen Suomi-kuva Allan Tiiua: Harmaakiven maa. vuosisadalla -runoihin sekä lukemattomiin tarinoihin ja kertomuksiin. Kirjassa mainittua "tunnettua aktivistia" Matti Pietikäistä ei ole olemassakaan (eikä J. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Esimerkiksi Leninin kuvan esiintyminen l 970-luvulla luonnonsuojeluliiton seinällä on jo moneen otteeseen teloitettu uutisankka. Luin koko kirjan samalta istumalta muutamassa tunnissa, joskin kuvien tarkasteluun käytin moninkertaisesti aikaa. Todetaan aivan oikein, että metsäammattilaisillekin kuuluu paljon kunniaa suojelutyössä. Luhta ei ole kuitenkaan synkistelijä. Topeliuksen Suomi-kuva on kirjoitettu Maamme ki,jaan ja lisäksi myös sitä edeltäneeseen Suomi kuvina -teokseen, Matkustus Suomessa ja Suomi 19. Tätä luonnonlakia Luhta ei jää päivittelemään. Rakastuin vallan kurkien tanssiin. Rakentuuko kuitenkin vastakkainasettelun julkisen käsittelyn yli yhteisymmärryksen uusi silta. Suot ovat olleet suomalaisille sääskiä sikiäviä joutomaita. Nän alkaa Jorma Luhdan tuorein teos, joka liikkuu Suomen pohjoisilla soilla. Se tarttui. Paitsi kotomaamme koko kuvan, ystävälliset äidinkasvot, joita monet kirjailijat Kivestä alkaen ovat ylistäneet, loi Topelius myös perustan geopoliittiselle näkemyksellemme Suomesta idän ja lännen välittäjänä, arvioi Tiitta. Hengästyttää. Kuva Jorma Luhdan ki,jasta Tansseja aavalla, sivulta 97. Sieltä, vetisten rimpien takaa Luhta arvelee löytävänsä ihmiseltä koskemattoman paikan. Ei syyllistämistä eikä ylenpalttista ihailuakaan: suo on suo ja kurki on lintu, vaikka tanssiikin paremmin kuin ihmiset. Topelius ei ollut varsinaisesti uutta luova tutkija. He selostavat aluksi luonnonsuojelun ja metsätalouden lähihistoriaa. Tunnustuksen Holopainen ja Timonen kuitenkin ansaitsevat, sillä he tuovat rehellisesti esiin sen, mikä täydestä sydämestään metsien hyväksi työtä tehneen metsäammattilaispolven mieltä kaihertaa. Neitseellinen aarniosaari suon keskellä osoittautuu viinapulloja, kaljatölkkejä ja muoviroinaa pullistelevaksi törkyläjäksi. Toisen menestyminen on toisen tuho. Hänen luentojensa ja kirjoitustensa pääteemoja olivat maankohoaminen, Suomen "luonnolliset rajat", soistuminen ja metsien tuhoutuminen, ilmasto ja kasvillisuus sekä eläimistö. KIRJOJA Kurjet ylväimmillään. Tiitta on terävä, nykyaikainen tieteentekijä, mutta Topeliusta eivät häirinneet kehitysoppi ja darvinismi; hän perusti luonnontieteellisen näkemyksensä luomisoppiin. Hän oli lehtimies, siis olemassa olevan tiedon kerääjä ja yhdistäjä. Vaikka teos on seikkaperäinen, se on taitavasti kirjoitettu. Tiitta selvittelee niiden lisäksi myös Topeliuksen yliopistollista opetustyötä yli 3 000 luentokäsikirjoitussivun perusteella. Nykyisistä suojeluhankkeista kirjoittajat maalaavat synkkiä uhkakuvia. Samalla he tulevat lyöneeksi luonnon puolesta yhtä vakaumuksellisesti työskenteleviä nuoria luonnonsuojelijoita. Luhta on myös humoristi. Siitä minä pidän. Hän ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat, moralisoimatta. Suomineito on Itämerestä kalliolle syntynyt Jumalan luomana, siinä satusedän näkemys maastamme. Miltä maailma näyttäisi jos ihmistä ei olisi. Erityistä paheksuntaa Holopaisessa ja Timosessa herättää ulkomaisen kuluttajaliikkeen tulo mukaan metsäkeskusteluun. Hän esitteli Harmaakiven maan väitöskirjanaan maantieteessä, ja on siis asettunut näin kahden yliopistollisen oppialan välittäjän rooliin. Harjoittelematta. Häviäjiksi Luhta laskee mustalinnun ja pilkkasiiven sekä muuttohaukan saalislajit, suokukan ja töyhtöhyypän. Jorma Luhta heitti kipinän. Pahoittelemme ! Niinpä pientä pränttiä jaksaa kummasti lukea ja vi lkuilla vielä runsaita viitteitäkin ja tutkailla kirjallisuusluetteloa. Hän oli saanut varsin kiistanalaisesti venäjämielisyydestä syytettynä keisarillisen yliopiston historian profess uurin ja katsoi maantieteen ilman muuta historian sisartieteeksi. Allan Tiitan väitöskirja on mielestäni enemmän kuin mielenkiintoinen. Topelius uskoi, ettei Jumala ollut luonut ihmistä vain luonnon herraksi vaan myös sen vaalijaksi , "hyväksi paimeneksi". Hänen kuvissaan on pilkettä, ja teksti on tuoretta ja joutuisaa. Paimenia), ruotsalaistutkijoiden erästä nyrkkisääntöä on referoitu aivan väärin, harhauttavia tietoja suojeluasteesta ja työllisyysvaikutuksista toistetaan sellaisenaan jne. Suurin osa kirjasta koostuu viimeaikaisten metsäkiistojen läpi käymisestä lehtileikepohjalta. Eipä hän siten sen kummemmin kunnostautunut historioitsijana eikä maantieteilijänä. Joillakin rahkajänteillä saa kahlata "nilkkoihin yltävässä haulikkohylsymatossa". Haaveidensa paikkaa etsiessään Luhta on kokenut valtavasti pettymyksiä. Kirjoittajien tuomio suomalaisen metsätodellisuuden nurjaa puolta kansainvälisessä lehdistössä esille tuoneille on kova virren vertaus: "Lyö maahan maansa pettäjät, tuo julki juonet ilkeät" . vsk. Suomen Luonto on hyvin edustettuna. Harmaakiven maan kirjoittaja Tiitta on myös historioitsijamaantieteilijä. Uhkakuvat eivät perustu faktoihin vaan mielikuviin ja virheellisenkin tiedon referointiin, josta he juuri kirjassa ympäristötutkijoita syyttävät. Ojituskoneiden edellä juoksemisen tämä pohjalaispoika aloitti jo kouluaikana ja on nyt kolunnut Keski-Lapin soita parikymmentä vuotta. hyviä aikoja. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 4/95 54. Viime numerossa olleesta Linnunsiivin Siperiaan -kirjan esittelystä unohtui pois suomentaja Leena Vallisaaren nimi
Ja muitakin voittoja on niin runsaasti, että joka 5 . Hinta 10 mk VEIKKAUS. Niitä on jaossa peräti 40 kappaletta ja hyvällä säkällä voit hetkessä olla 50 .000 markkaa rikkaampi . Luontoarpa voittaa . Jäljitä nyt koirien ja kissojen kanssa Luontoarvan päävoittoja
Suomen luonnonsuojeluliitto Kotka nkatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (92 1) 30 1 141 A1111e Raunio Satakunta Vahak. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen__)_ 199_. Lahjan saaja Lahiatilauksen saajan nimi: Osoite: ........ vsk. 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. J ·, Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Posti numero ja -toimipaikka: .. (90) 228 08 210, 228 08 224, telafax (90) 228 08 200. (93 1)2 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. telefax (90) 630 414 SUOMEN LUO TO 4/95 54. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkan katu 9, 00510 Helsinki. (90) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. 20100 Turku puh. z LU 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Suomen Luonto ilmestyy 12 numerona vuonna 1995. (960) 31 1 550 Tuula Leskelii Uusimaa Kotkankatu 9.005 10 Helsinki puh. Perföniehenk. ..................... (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LI ITTO ry. (98 1) 3115 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa ja Keski-Suomi Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (90) 228 08221 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOME LUONNO SUOJELU TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (90) 630 300. (90) 228 08206 Satu He11tula-Niemine11 Vaasan lääni Wolffintie 36 F 6, 65200 Vaasa puh (96 1) 312 7577 Tiina Seikku/a SUOMEN LUO NONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ril\'a Pietiläinen puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. (939) 632 6163 MaijaT llunmi Pohjois-Pohjanmaa j a Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Puhelin (myös suuntanumero): . SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaus Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Osoitteenmuutos Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . (90) 176 633 LIJTTOHALLITUS Timo Helle (pj .),(960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Hei11011e11, Kimmo Kaaki11e11, Marja Meura, Timo Permanto, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51. Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (953) 41 1 7358 Pertti Siilahti vs. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Mape klo 8.3016.15 Ulla Aho11e11, toimittaja Pirkko Elomaa-Vahterisro, koulutussihteeri Susanna Huhwla, toimistosihteeri Esko Jowsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kairosaari, rek.isterinhoitaja Ta,ja Kerola, järjestösihteeri Joha1111a Korimiiki, toimistosihteeri Marjukka Kulmanen, energianeuvoja Ilpo Kuro11e11, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oi11as, kirjanpitäj ä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutane11, tiedotussihteeri Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Uisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 7 C 36,28 100 Pori puh
Muihin ihmisiin kyyhkyt suhtautuivat arastellen. 58 SUOMEN LUONTO 4/95 54. Hämmästyin nähdessäni vanhan miehen, jonka ympärillä räpisteli useita sepelkyyhkyjä. Pian pelloille kokoontuneet suuret parvet hajoavat ja pariskunnat aloittavat pesimäpuuhat. Toisin kuin Suomessa, sepelkyyhkyt ovat Keski-Euroopassa kaupunkija puistolintuja. vsk.. Olen tarkkailut niiden touhuja hotellihuoneen ikkunasta muun muassa Amsterdamissa, Berliinissä, Brysselissä ja Lontoossa. Sepelkyyhkyt pesivät meillä kuusikoissa viljelysten liepeillä ja peltosaarekkeissa. James's Parkissa Lontoossa. Osa kyyhkyistä asustaa aivan sydänmaillakin kaukana kulttuurista. Sepelkyyhky on Keski-Euroopassa kaupunkilintu Sepelkyyhkyt ovat taas palanneet Suomeen muuttomatkaltaan. En ennen ole törmännyt moiseen, vaikka olen vuosien mittaan liikuskellut lukuisissa Keski-Euroopan puistoissa. Maahan heitetyt leivänkappaleet ne käyvät hätäisesti nappaamassa mutta astelevat taas heti syrjemmälle. Jotkut istahtivat miehen hartioiden ja pään päälle ja söivät hänen kädestään. Tämän vuoden helmikuussa kävelin eräänä iltapäivänä St. Kaupunkien bulervardit ja puistot ovat sepelkyyhkyjen mieluisia olinpaikkoja. Kysyin mieheltä asiasta, ja hän kertoi muutaman viime kuukauden aikana vähitellen totuttaneensa sepelkyyhkyt itseensä ja käyvänsä joka päivä niitä ruokkimassa. Urbaanista elämänmuodostaan huolimatta sepelkyyhkyt ovat melko arkoja. Kun mies vihelsi, kauempaa kiisi hänen luokseen heti pikavauhtia muutamia sepelkyyhkyjä. Kaupunkipuihin ne myös kyhäävät muutamasta oksanpätkästä vaatimattoman pesänsä. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Sepelkyyhky elää meillä enimmäkseen metsissä, mutta esimerkiksi Lontoossa se on yleinen puistolintu. Varma merkki tästä on metsistä kantautuva kumea huhuilu. Pulujen ruokinta on tuttu näky kaikkialla, mutta sepelkyyhkyt ovat aivan uusi juttu. Kun niitä lähestyy, ne kipittävät nopeasti päätään nyökytellen suojaan pensaiden sekaan tai lennähtävät lähipuun oksalle
Ovh. Ovh. Ovh. 250,Carl:.Adam Hceggström Tapio Heikkilä Jorma Peiponen Seppo Vuokko TOUKOHÄRKÄ JA KULTASIIPI Niityt ja niiden hoito Alan ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys niittyjen synnystä ja historiasta, kasvija eläinlajeista, hoidosta ja suojelusta. ilmestyy toukokuussa. 92,Rolf Jonsson Åke Lindau · POHJOLAN KUKAT Toimittanut Jan Moen Kolmesataa Pohjolan luonnonvaraista kasvia selkein tekstein ja havainnollisin värikuvin. Ovh. Saatavana myös englanniksi ja saksaksi. 190,K IRJA KAUPASTA. Ovh. Ovh. 260,Antero Järvinen MAAKUNTALINNUT Tutustu kotimaahan uusin silmin! Näyttävästi kuvitettu humanistin lintukirja esittelee kaikki Suomen maakuntalinnut ja kansallislintumme joutsenen omassa ympäristössään. 260,Veikko Huovinen PUUKANSAN TARINA Valokuvat Hannu Hautala Huovisen mieleenpainuva kertomus metsiemme kultaajoilta on saanut vertaisensa kuvituksen. Tekstitetty suomeksi ja englanniksi. KUTSUU KULKIJAA t • 9 Hannu Hautala Lassi Rautiainen KANSALLISPUISTOISSA Komea kuvateos valokuvaajien persoonallinen ja avartava näkemys Suomen kaikista kolmestakymmenestä kansallispuistosta nähtävyyksineen. Käytännöllinen käsikirja nyt ajan tasalle uudistettuna. 193,Mikko Pöyhönen MUUTTOLINTUJEN MATKASSA Kätevä lintuharrastajan tietopankki kertoo tekstein, kartoin, diagrammein ja tilastoin petolintujen, lokkilintujen, hanhien ja joutsenten sekä arktisten lintujen kevätja syysmuutosta. 38 perinnemaisemaa eri puolilta suomea,~ kuv.in
;;; r--CV\ .....J 0... Jäseniä n. 90-4002949. 1 1 1 1 t a.i V, ."l ·;:; V, 0. Jos haluat liittyä jäseneksi yhdistykseen , tilaa kaavake puh. 300,~Kodak ~FESSIOIIIAL PRO DUCTS SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT ry. 600. 90-777 4134 ,,... ~--------------------~-----------------TILAA SUOMEN AINUT Luontokuvauksen erikoislehti Luonnonkuvaaja • 4 numeroa/ vuosi • KokoA4 • Uusinta tietoa luontokuvauksesta • Lukijakilpailu Sadan ensimmäisen tilaajan kesken arvomme 50 rullaa KODAK EKTACHROME PANTHER filmejä SINULLA ON MAHDOLLISUUS VOITTAA VIIDEN RULLAN PAKKAUS, ARVO n. '-----------------------------------------. saat lintuja luontoharrastajan omasta liikkeestä esim: Leie4 Zeiss Manfrotto Bushnell Swarovski Optolyth Kowa Gitzo Nikon Docter );~ Bir dLnrr~· INTERNATIONAL J onsson: Euroopan Linnut 179,kuvitukseltaan ehdottomasti paras Euroopan lintuoppaista Holopainen: Linturetkikohteet Suomessa 125,yli 60 linturetkikohdetta pohjoisimmasta Lapista Saaristomerelle saakka Pöyhönen: Muuttolintujen matkassa 85,Valtaisan tietomäärän avulla valotetaan lintujen muutonkulkua Suomessa Kowa TS611 +27x kaukoputki 3100,sopiva ensimmäiseksi kaukoputkeksi Bushnell 8x42 Naturview kiikari 1090,Nikon 9x25 CF II kiikari 850,~~:,t Ötf Kylänvanhimmantie 22 B 3, 00640 Helsinki Puh. Lintukirjat, kiikarit, kaukoputket, jalustat, t-paidat, luontoharrastajan ATK-ohjelmat, äänitteet ym. 90-777 4134 tai 940-543 3182 fax. -~ 1 1 1 1 6 -" ::::, .8 ' E w ..c E z -< :::, :::.::: z z z :::, .....J ö V) rJ) °' ~CV\ wc :r: :,< N .....J rJ) U) :::, :::, E rJ) 0.
Pihapiirin eläinystäviä ajatellen kirjassa on linnunpönttöjen mitat ja siilin talvi pesän rakennusohjeet. Ovh. 129,TAMMI ~--1 ~.a >>-,.....; 1 1~ t2 E-s~ 1 -~1 :~ g 1 0... ,.. Minulla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. 145,Lars Jansson EUROOPAN LINNUT Lars Jonssonia pidetään maailman etevimpänä lintumaalarina ja hän on määritystiedon mestari. Ovh. u, . 1 S2s:8 ~a 1 1 TILAUS 1 1 1 1 1 1 1 1 1 D Kiitos, tilaan uudet luontokirjat tarjoushintaan _ _ Nummi: Mäyränelämää ja myyräntöitä 109,Luontoilta 3 119,Jansson: Euroopan linnut 179,Hofmann: Perhoset 105,Maksan lähetyksen mukana olevalla pankkisiirtolomakkeella. ...... ....:l ,.....; ....:l 1 1 e 1 M 8 0,. Tämä odotettu lintuharrastajan kirja käsittää kaikki Euroopassa säännöllisesti tavattavat linnut ja satunnaisvierailijat suurin osa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän pesimälinnuista 670 lajia 150 vinjettiä 6700 kuvaa yli 600 levinneisyyskarttaa 300 koko sivun kuvataulua 560 sivua Ovh. 1 Nimi 1 I Lähiosoite 1 Postinumero ja -toimipaikka 1 I Allekirjoitus 1 Tarjous on voimassa 15.6. MaaJlaasuva lisää luetteloon mäyrän, piisamin, ketun, valkohäntäpeuran ... 135,Lars Jansson Euroopan linnut Eurooppa, Po hjois-Afrikka ja l.'ihJ-ltä LUONTOTIETOA LUONTOILTA 3 Toimittaja Veikko Neuvonen Aistit valppaina kulkevat maallikot kysyvät ja Luontoillan luotettavat asiantuntijatHarri Dahlström, Matti Helminen, Kauri Mikkola, Seppo Vuokko ja Seppo Vuolanto antavat selkeäsanaisen vastauksen. . Postimaksu lisätään hintaan. Myös kirjan kuvittaja Veli-Matti Väänänen on eläintieteilijä. Erilliset luvut perhosen biologiasta, lisääntymisestä, elämänkierrosta ja perhosten suojelusta. 245 korkeatasoista väri valokuvaa perhosista ja näkyvimmistä toukista. Ovh. 1995 saakka. Näiden tuttujen eläinten elämään liittyy paljon mielenkiintoisia piirteitä,joista eläintieteilijä Petri Nummi kertoo uusiin tutkimuksiin perustuen. 210,Helga Hofmann Thomas Marktanner PERHOSET Euroopan tärkeimmät päiväja yöperhoset värivalokuvina. Kätevänkokoinen perhosten määritysopas,joka sopii luonnossaliikkujan taskuun. Kun tilaan vähintään kolme kirjaa postimaksua ei veloiteta. MONIPUOLISTA Mäyränelämää ja m yyräntöitä Ta111111i Petri Nummi Petri Nummi luontoilta Toimittaja: Veikko Neuvonen Asiantuntijat: Harri Dahlström Matti Helminen Kauri Mikkola Seppo Vuokko Seppo Vuolanto MÄYRÄNELÄMÄÄ JA MYYRÄNTÖITÄ Siili, metsäjänis, peltomyyrä, sinisorsa, fasaani niitä tapaa kaupunkilainenkin. 1 Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.. Kirjaan on koottu noin 200 Luontoillalle viime vuosina esitettyä ky ymystä
Petolintujen pesien ja pesäpaikkojen säilyttäminen asuttuina on uudistuvan metsänhoitomme käytännön haasteita. Useimmat loispistiäiset ja -kärpäset loisivat hyönteisten toukissa, harvat aikuisissa, ja melko monet pistiäiset käyttävät hämähäkkejä isäntinään. Lopulta toukat ovat koteloituneet isäntähyönteisen pinnalle. Lehmus oli aiemmin EteläSuomessa yleinen lehtopuu, mutta sekä ankara niinen käyttö että lehtojen raivaaminen peltomaaksi ovat vähentäneet lehmuksen määrän murto-osaan aikaisemmasta. Kaikki nämä esiintyvät myös yleisesti paikannimissä. Silloin metsätöiden pitäisi petolintujen pesien läheisyydessä olla ohitse. Niinipuun ohella siitä on käytetty nimiä pämä, pärkkä ja pemu. Sen sijaan lehmus-alkuiset paikannimet lienevät uudisnimiä, vasta viime vuosikymmeninä sepitettyjä. Se saapuu pesälleen metsän suojassa. Monet metsänomistajat haluavat nykyään suojella metsissään pesiviä petolintuja. vsk.. Ryhmätyönä Eläinmuseossa päädyttiin siihen, että kyseessä ei ainakaan ole hämähäkki. Lehmuksen kuoren pitkät niinisyykimput eroteltiin liottamalla kuten pellavan kuidutkin. Kumpaa sukupuolta se on ja mistä on kysymys. Hakkuuta suunniteltaessa on tärkeää tietää haukan tapa. Hiirihaukallakin on vaihtopesiä. Tällöin bakteerit hajottavat löyhemmät kudokset, mutta eivät ehdi kajota sitkeisiin kuituihin. Kauri Mikkola Miten suojella hiirihaukkaa. Ohjeissa mainitaan lisäksi kanahaukan ja varpushaukan pesivän metsäisten soiden tiheiköissä, joiden säilyttämiseen on myös muita syitä. Lisäksi on hyvä jättää puurivi tai kaksi myös hakkuuaukion ja pesän väliin. Liikkuminen pesien lähellä on lähes yhtä haitallista kuin pesäpaikan liian voimakas käsitteleminen. Oletettu hämähäkki onkin joka tapauksessa pelkkä nahka. Loispistiäiset ja -kärpäset syövät isäntänsä sisällä ensin vähemmän välttämättömiä osia kuten rasvakudosta, joten isäntä elää kuin ei mitään. Kumpi syö kumpaa. Ohjeita kannattaa pyytää Metsähallituksesta. Kaula, rinta ja osa selästä ovat kesäpuvussa keskellä talvea. Ohjeet kotkan, merikotkan ja kalasääsken sekä huuhkajan pesien ja pesinnän suojelemiseksi ovat hyvin yksityiskohtaiset, muille petolinnuille yleispiirteisemmät. Heinäsorsakoiraan puvunvaihto on jäänyt kesken. Hiirihaukat palaavat EteläSuomeen usein jo maaliskuussa ja ryhtyvät kunnostamaan pesiään. Ohjeiden mukaan petolintujen ja pöllöjen pesäpuut pitää aina säilyttää. Kotelot ovat erikoisella tavalla pötkönä, mikä puhuu jonkin vainokaispistiäisen puolesta. Tässä tapauksessa, kun kokonaista kolme loista on elänyt yhdessä hyönteisessä, on luultavasti lopulta tullut ravintopula. Pesäpaikan yhteys metsään on säilytettävä, eikä pesää saisi eristää erilliseen saarekkeeseen. Juhlapuku vaihtuu syksyllä, viimeistään talveen mennessä takaisin. Syökö hämähäkki matoa vai mato hämähäkkiä. Kyseessä saattaa olla vaikkapa myöhäisestä pesyeestä syntynyt nuori yksilö, jonka ensimmäinen juhlapuku on vielä puutteellinen. Pesäpuun suojaksi pitää jättää ryhmä puita kaatamatta. Saattaa jopa olla, että jotkut loistoukat ovat joutuneet tois62 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat tensa syömiksi. Kuvasin niitä 10 minuuttia, mutta kumpikaan ei liikahtanut, käännetystä kannosta roikkunut hämähäkki vain heilui elottoman näköisenä seittinsä varassa. Seppo Vuo/anto Mikä on niinipuu. Monet petolinnut pesivät vuodesta toiseen samassa pesässä. Seppo Vuo/anto J uhlapuvussa puutteita Kummallinen heinäsorsa oleskeli ympäri talven 1993-94 Jyväskylän Tourujoella tavallisten lajitovereidensa kanssa. Metsähallituksella on ohjeita petolintujen säilyttämiseksi valtion metsissä. Pian loisten on kuitenkin käytävä käsiksi tärkeisiin elimiin ja isäntä kuolee. Lintu näyttää jättäneen sulkasadon kesken siten, että kaula, rinta ja osittain selkäkin ovat kesäpuvussa. Hyönteisestä on jäänyt pelkkä nahka, kun kolme loispistiäistoukkaa on syönyt sen sisäosat. Sen höyhenpuku oli puoliksi naaraan ja puoliksi koiraan. Hyönteinen on heittänyt henkensä, sillä siitä on kömpinyt ulos kolme loispistiäisen toukkaa, jotka ovat sitten koteloituneet isäntänsä pinnalle. Lehmus on aikaisemmin ollut hyvin tärkeä talouspuu ennen kaikkea kuoresta saatavan niinen vuoksi. Sellaisia niinimääriä, kuin 1500-Iuvulla maksettiin niiniSUOMEN LUONTO 4/95 54. Näitä varten on hyvä jättää joitakin riittävän vankkaoksaisia puita toisaalle. Elokuussa, kun poikaset lentävät, työt voi aloittaa uudelleen. Todennäköisesti kyseessä on kaksisiipinen, kärpänen tai sääski, jonka siivet ovat karisseet pois. Haluaisin säilyttää metsänhakkuussa ja uudistuksessa hiirihaukan pesän. Lisäksi niillä on usein reviirillään yksi tai kaksi vaihtopesää, joihin ne silloin tällöin siirtyvät. Metsätyöt pitää tietenkin ajoittaa niin, etteivät ne häiritse pesintää. Hiirihaukka rakentaa pesänsä usein jonkinlaisen aukion laitaan, jopa hakkuuaukion reunapuuhun. Toinen mahdollisuus on pysyvä värivika. Mitä eroa on niinipuulla ja lehmuksella. Lintu on koiras, sillä on selvät koiraan tuntomerkit: nokan ja pään väri , valkoinen kaularengas, pyrstön sirppimäisesti taipuneet sulat. Kiintoisa, mutta hankalasti tulkittava kuva. Myös tällaisia lintuja tavataan kaupunkien sinisorsakannoissa melko usein. Sorsat sulkivat siten, että ne jo loppukeväällä alkavat vaihtaa juhlapukua vaatimattomaan kesäpukuun. Kuinka suuri käsittelemätön vyöhyke pesän ympärillä pitää olla, jotta hiirihaukka jatkaisi siinä pesintää. Ei mitään, kysymyksessä on sama puulaji. Raajojen rakenne näet kertoo, että kyseessä on hyönteinen
Metsälehmuksen runko pysyy sileänä. Paarman . Ruotsissa ohjaillaan ankeriasistutuksia niin, että hyvät rapuvedet pyritään säilyttämään ilman ankeriaita. Näitä varhaisempia kehitysvaiheita ei siis pääse näkemään ellei erityisesti kaivele sopivia paikkoja. Siksi paarmojen lento keskittyy sydänkesään. Ankeriaan poikasistutuksia vastustetaan kalastuskunnassa sillä perusteella, että ankeriaat olisivat tuhoisia ravuille. VUOSI Missä paarmat lisääntyvät ja talvehtivat, kun niitä näkyy vain keskikesällä. Ankerias syö enimmäkseen pohjaeläimiä ja verottaa myös järvien rapukantoja. Sen tunnistaa helposti suuremmista lehdistään ja vanhemmiten runkoon kehittyvistä pahkuroista. Puistolehmus on keskieurooppalaisen isolehtilehmuksen ja metsälehmuksen risteytymä. Ankeriaat pystyvät etsiskelemään ja jopa kaivamaan ravinnokseen rapuja niiden suojapaikoista, kuten kivenkoloista ja pohjan koloista. Runsas ankeriaskanta verottaa siis rapukantaa. Toukat nousevat kuivempaan paikkaan talvehtimaan ja koteloituvat seuraavana keväänä. Kookas ankerias pistelee kooltaan elokuiseen rapupöytäänkin sopivan ravun. Paarmat mönkivät toukkina marassa maassa, varsinkin rantavesien pohjaliejussa sekä rantaniityillä, soilla ja lehtokarikkeessa. vsk. Pitääkö se paikkansa. Ne ovat pitkänomaisia kelmeitä mönkijöitä, joiden jaokkeissa on vahvoja sivulisäkkeitä. Kauri Mikkola Syökö ankerias rapuja. Niiden on kehityttävä kotelossa aikuisiksi loppukevään ja alkukesän aikana, joten ne eivät voi lentää kovin aikaisin. Niintä kiskottiin metsälehmuksesta. Katuvarsien ja puistojen lehmukset ovat valtaosin puistolehmuksia. Ankeriaat syövät enimmäkseen pohjaeläimiä. Metsälehmus on niinipuu, jonka kuoresta kiskottiin ennen niintä verotettavaksi asti. verona, ei yksinkertaisesti saisi nykyisistä lehmuksista irti. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 4/95 54. Kun esimerkiksi kalastuskunnat tai -alueet istuttavat täplärapuja, ei ole syytä päästää samanaikaisesti samoihin vesiin ankeriaita harventamaan lisääntyvää ja levittäytyvää täplärapukantaa. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoil/an asiantuntijoiden vastattaviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankaru 9, 00510 HELSINKI. Meillä paarmat ovat useimmiten kehitykseltään yksivuotisia ja siis yksisukupolvisia. Ne työntävät parilla vahvalla väkäsellä varustetun soukan etupäänsä saaliseläimen sisään ja imevät sen tyhjäksi. Siis täystuhoisia ankeriaat eivät rapukannoille ole. Istuttamalla voidaan meilläkin saada aikaan tiheitä ankeriaskantoja, ja silloin raputuotto kärsii. Useimpien lajien toukat pyydystelevät muita pikkueläimiä, ovat siis petoja. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Harri Dahlström 63. Sokkopaarmojen toukat tulevat kuitenkin toimeen pelkällä lahoavalla jätteellä. Niinivero loppui , kun niinipuut loppuivat; eihän valtio aikaisemmin hyvästä verokohteesta luopunut. Toisaalta Suomessa on ollut tuottavia rapukantoja sellaisissakin vesissä, joissa ankeriassaaliskaan ei ole jäänyt aivan vähäiseksi. Toisaalta toukan on ehdittävä loppukesän aikana kasvaa valmiiksi talvehtimaan, joten sen on kuoriuduttava ajoissa munasta, jonka naaras on muninut jonkin märän paikan heiniin. Hyönteistoukat, simpukat ja kotilot sekä äyriäiset kuten vesisiirat, katkat ja ravut ovat merkittävä osa ankeriaan mahanäytteiden sisällöstä. Kuoren pitkät niinisyykimput eroteltiin liottamalla
Kerran kun pulupari pyöriskeli lähellä, Valeri lensi kymmenen metrin korkeudella taas kohtalaisen kokoinen kivi nokassaan ja pudotti kiven puolen metrin päähän puluista! Kyyhkyt tietysti säikähtivät ja lensivät kaupunkiin. Valeri jutteli kaiteelta koiralle mukavia kunnes koira syöksähti ylös lintua päin , mutta veijari vaihtoi viime tipassa vain kaiteen kohtaa jatkaen peliään. Jos makkaraleikkeleen heitti hiekalle, älykkö kävi pesemässä makupalan rannassa. Hiljaisella hetkellä nojailimme auton ja rannalla olevan veneen välissä, kun kuulimme taas tutun siivensuhinan yllämme. Pohdiskelimme kollegani Ari Parviaisen kanssa miten varis oli pyrstönsä menetettänyt. Leikkisyys yllätti. Valeri huomasi saavansa meiltä helposti ruokaa. Laiturin kaiteella Valeri hämäsi aktiivisemmin. ja varis putosi jalansijoilleen takaisin. Yleensä Valeri käveli aukiota pitkin poikin hauskalla keinuvalla tyylillään ja etsiskeli naposteltavaa. Aina välillä se pysähtyi , katseli pää kallellaan ympäri lleen ja jatkoi taas verkkaista käyntiään perä keinuen. Lintu oli pesivä koiras, jonka puoliso hautoi pesässään lähellä. Venäläisen pieni ja sutjakka koira oli variksen mielikiusattava. Yrittikö Valeri tosiaan tainnuttaa kesykyyhkyä kivellä. Tällöin voi tosin nähdä sellaista, mitä hätäisellä käynnillä ei huomaa. Pikkuvarpuset, kivi taskut ja västäräkit tyytyivät vain silloin tällöin varoittelemaan. Varistamme oli hykerryttävää seurailla. Avoimen veden pääll äkin perivihollista ahdisteltiin kärkkäästi yhdessä muiden lähialueen varisten kanssa. Kerran, kun seurasin lähestyvää sepelhanhiparvea, kuulin takaani rapinaa. Teksti ja kuvat: Jari Kontiokorpi SUOMEN LUONTO 4/95 54. Valeri saattoi kävellä selkä koiraan päin kaikessa rauhassa aukealla hyvin tietoisena lähellä vaanivasta pedosta. Käännyin, jolloin Valeri tyytyi vain hitaasti kävelemään vähän etäämmäs, tyypillistä sivuttaista puolilaukkaakaan ei tarvittu. Vain pienen osan varis söi heti , osan se kätki maan uumeniin. Ehkä ihminen ei siedä jonkun el iölajin sopeutuvan ihmisen ai heuttamiin mullistuksiin ja jopa hyötyvän si itä. Asiaan saatiin viitteitä vähän myöhemmin. Ilmankos koiran kroppa oli niin hyvässä kunnossa eikä variksen pyrstön puuttuminenkaan enää ihmetyttänyt. Variksemme lähti arkailematta ahdistelemaan jopa parin kilometrin päässä lentävää haukkaa kraakkuen kiivaasti varoitusta. Ihmettelenkin, miksi harmaatakit ovat niin vihattuja lintuja. Siltä tapahtuma ainaki n vaikutti . Ohilentävät lokit sentään joskus tekivät syöksyn Valerin yli. Koira menetti aina jossakin vaiheessa hermonsa ja niin kohta mentiin peräkkäin pitkin aukeaa Valeri lentäen metrin korkeudella ja koira pinkoen aivan pyrstöntyngässä kiinni . Puolisokin sai osansa. Mikään sottapytty Valeri ei ollut. Muut rannan linnut eivät pahemmin piitanneet variksen läsnäolosta. Pääosan varis oli helppo tuntea, koska siltä puuttui pyrstö. Koiran tehdessä salamannopean syöksyn Valeri hyppäsi viime hetkellä ylös, koira nelisti ali 64 Aina välillä Valeri joutui pitämään puoliaan lokkeja vastaan, tässäkin se tappelee kalalokin kanssa makkaranpalasta. Kateutta älykkyydestä. Monet nau rut pääsivät ilmoille Valerin ilkikurisuuksia katsellessa. Miten Valeri menetti pyrstönsä Muutonhavainnointi on sitkeää puuhaa. Olihan sitä annettava ystävälle syötävää. Vastarannan synkässä metsässä pesivä kanahaukkakoiras saalisti alueella. Heittelimme joskus kaverille leiväntai makkaranpalasia. Samantien kuu lui hirveä kolina varis oli pudottanut nokastaan kiven veneeseen! Emme olleet varmoja tähtäsikö Valeri kiven autoon vai veneeseen, mutta päätimme tämän ylipuhumina taijota ruokaa. vsk.. Valpas ja rohkeakin varis oli. Parivaljakko jutustelee. Kaikki pyyntökeinot eivät kuitenkaan miellyttäneet. Valeri tottui pikku hiljaa meihin, olimmehan harmittomia tarkkailijoita. Kohta tuntui kevyttä nokan koputusta saappaan varressa. Esittelen tässä yhden variksen toimia viime vuoden toukokuussa Viipurissa. Silti lintu oli vastuuntuntoinen perheenpää. Viikkotolkulla pysytellään melkein samoilla jalansijoilla
Maakaasusta on tullut Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, luonnollinen energiavalinta. ~GASUM NESTE-KONSERNI. Kolmannen vuosikymmenen alussa maakaasun käyttö on lisääntynyt ja siirtokapasiteetti vahvistunut Kasvun perustana ovat kaasuun tyytyväiset asiakkaat, pitkäaikainen sopimus kasvavien maakaasumäärien tuonnista ja Gasumin kahdenkymmenen vuoden aikana keräämä vankka kokemus maakaasusta. Maakaasua, luonnollisesti. Maakaasua on käytetty maassamme jo yli kaksikymmentä vuotta
David Mech says that there are 2000 MAHTAVA NÄYTELMÄLINTUJEN KEVÄTMUUITO! PARIKKAIASSA ON MAANKUULU LINTUJÄRVI TÄÄLLÄ VOIT SEURATA KEVÄÄNTULOA LÄHELTÄ TULELOMASELLE SVRKI-3 H • 5VRK4-6H VIRKISTYMÄÄN! 1.500,• 2.000,· mukavu~!2!!cYs~ KARJALAN RANTAMÖKEISSÄ. Over 50,000 visitors flock to the USA's Minnesota Ely township's Wolf Center every year. At the present time there are some 2530 wolves in Sweden, of which 5 are shared with Norway; Norway has no wolves of its own. Oikea on (90) 228 08 207 Kaikilla näillä kursseilla on vielä tilaa, joten soita rohkeasti. Finnish officials place the current number at over 100, but the real number may be substantially lower. Nevertheless there are some lovely oak groves, as well as some very large specimens; the oldest oaks date from the time of the Crusades. in the lower two-thirds of the country. This fauna is not as rich as in Europe 's main oak belt. LOJ\1AHOVI TIEDUSTELUT PUH. Omavaraisuudessa on elämän makua. There will also be 15 living animal colonies noted for their constructional skills. With growth in the population, this branch of the travel business could be placed on a firm footing. ln March the Group acquainted itself with the wolf situation in central Sweden under the leadership of the country 's chief field expert Erik lsakson. 66 maa became fascinated by structures made by animals during his childhood. Eastem wolves often gather in packs that only visit Finland on a temporary basis from Russia. D Seuraava numero ilmestyy toukokuussa Helsinki on yllättävän vihreä. This article shows the fauna typically occurring in association with oak. Opening in May, the exhibition will feature photographs, drawings and videos on animal architecture, in addition to a large number of nest exhibits from various parts of the world. A possible target for the overall population could, in the opinion of the Group's chairman Riku Lumiaro, be 500 animals. Sweden 's central association of hunting clubs wants a thriving wolf population to develop in the country which would also have contact with Finland's wolves and those in Russia. He has spent years studying this subject and has encountered animal architects that are more advanced than people. The Group attempted, unsuccessfully, to locate some wolves on a week long course in Ilomantsi in Finland 's eastemmost comer. Spiders, insects and birds are the most adept builders. Small scale wolf tourism is planned for the area where Sweden's heaviest wolf population lives. The Finnish Wolf Group's aim for the near future is to have a few reproducing wolf packs in Finland. Wolf researcher L. Mahtava näytelmä taivaalla: sadattuhannet linnut rynnivät pohjoiseen. Pallasmaa feels mankind could leam a great deal from animal ecology and functional architecture. Back to ice and snow by Jari Kontiokorpi Suomen Luonto 54(4): 28-31 These pictures by Mikko Pöllänen and Tapani Räsänen show what happens when birds arriving for the spring suddenly discover that it is " back to winter" in their summer home. At present wolves are encountered most commonly in the municipalities along the eastem frontier. Thousand-year reign by Seppo Vuokko, illustrated by Hannu Virtanen, with photos by Jouko Veikkolainen Suomen Luonto 54(4): 20-23 ln Finland the oak only occurs naturally along the southern coast. Almost two years ago the first organisation in aid of the wolf was established here. Wolves face a better future in Finland by Antti Halkka Suomen Luonto 54(4): 24-27 Nowadays the wolf is protected in Finland south of the reindeer farming region, i.e. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Animal architecture on show by Ritva Kupari Suomen Luonto 54(4): 20-23 Architect Juhani Pallasmaa has designed a comprehensive exhibition of animal architecture for the Museum of Finnish Architecture. ln Finland wolf tourism is still out of the question, as the wolves have no permanent territories and persecution, in spite of the law, is obviously much commoner than in Sweden. An unexpected freeze up towards the close of the winter season is particularly tough on April arrivals like the chaffinch and lapwing. Attitudes towards wolves appear much more positive in Sweden than in Finland. Pallasmaa says that the most magnificent constructions are the nests of termites, where the ventilating system is the result of pure genius. Neither the local Wolf Group nor Mech believe that so large a number could survive in Finland because the wilderness as where there is no reindeer farming are collectively just not large enough. PallasHyvät luonnonystävät SLL:n luonnonharrastusviikkojen esittelyissä (SL 2/95) oli osassa (Albanuksen purjehdukset Hiiderunaalle ja Ahvenanmaalle, vesikurssi melojille ja Astridin purjehdus) väärä puhelinnumero. The hunters are not worried by their competitor, however, even though the wolf preys on another important game animal , the roe deer. 954 430 851SOITA! SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 wolves present in one-third of Minnesota's land area, equivalent to one-fifth of Finland. 94 7 889 263 SUOMEN LUONTO 4/95 54. The wolf population is expected to increase unless poaching becomes prevalent in the future. Traslated by Leigh Plester METSAN REUNASSA luonnonmukaisesti viljeltyjä perinteisiä koristeja keittiökasveja '* hinnastamme puh . vsk.. ln the area inhabited by the densest part of the population the wolves probably dispatch 100 elk a year, while human hunters account for 300. Called the Finnish Wolf Group, it currently forms a section of the Finnish Association for Nature Conservation 's association for youth
Käytännössäkin niiden yhteisvaikutus oli si hedelmällistä. Lisäksi Colorado Springsissä on kaksi vuoritapiiriurosta ja Los Angelesissa naaras. Täällä oli kuitenkin jo puutarhavuosikymmeninä rakennettu joitakin eläintiloja, muun muassa lintuhuone. Kansainväli sessä eläintarhojen vuosikirjassa Wilhelma ilmoittaa erikoistumi sensa tärkeimmiksi ryhmiksi trooppiset merikalat ja apinat. Tämän laj in erikoinen ulkonäkö lienee useimmille lukijoille tuttu, nimenomaan vanhan uroksen, jonka naamankori ste riippuu suun edessä ja jopa sen alapuolella. Vaikka sillä oli pitkät ajat seuranaan uros, lisääntyminen ei onnistunut. Periaatteessahan nykyaikaiset eläintarhat ja kasvitieteelliset puutarhat ovat toiminnasssaan hyvin samankaltaisia laitoksia. Kun 1988 Wilhelmassa pidetyn kongressin aikana retkeilimme eläintarhassa, Wilhelman pitkäaikainen, nyt jo eläkkeell ä oleva johtaja Wilbert Neugebauer vei meidät nenäapinoiden tarhan ääreen ja sanoi : "Tämän laj in minä hankin ensimmäisinä johtajavuosinani , eikä kenenkään liene vaikea arvata, miksi". Minä en ainakaan tunne ketään , joka "nenärustinkinsa" puolesta mui stuttaisi yhtä paljon nenäapinaurosta kuin Wilbert Neugebauer, jonka johtajanavuihin verrattoman huumorintajun li säksi kuului monipuolinen perehtyneisyys sekä eläinettä kasvitieteeseen. vsk. Vähän ennen kuolemaansa Wilhelm tuli toisiin ajatuksiin ja antoi luvan perustaa eläintarhan. Jo pelkästään symbioosi n takia Wilhelma on perusteelli sen käynnin arvoinen nähtävyys, mutta kasveista piittaamatonkin eläinten harrastaja pääsee siellä tutustumaan moniin eläintarhaharvinaisuuksiin. Wilhelman logo, norsu, joka pitää kärsässään suurta kukkaa, viittaa sekä sen historiaan että eläinja kasvitieteen symbioosiin. Muistaakseni muuan naaras eli siellä yli 30-vuotiaaksi. Tunnetuin esimerkki Euroopasta on Stuttgartin Wilhelma. Se oli tarkoitettu lähinnä virkamiesten kouluttamiseen. Kun selkärangattomiak in on 160 laji a, ei ole ihme, että Wilhelman eläinlaj ien kokonaismäärä on niinkin huimaaKaikkiin arvonsa tunteviin kasvitieteellisiin puutarhoihin kuuluvat kaktukset. Sen eläimet myytiiin tai lopetettiin. Wilhelman apinoista harvinaisimpi a ovat mustalanguuri , bonobo eli kääpiösimpanssi ja nenäapina. Mutta jo tätä ennen, 1837, hän oli alkanut rakennuttaa kasvitieteellistä puutarhaa, jonka viimeiset viisi suurta barokkityylistä kasvihuonetta valmistuivat 1853. Kaikkiaan kalojen lajimäärä on 460. Nykyisinkin Wilhelmassa on pariskunta. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Stuttgartin eläintarha Kuuluuko tämä eläin-, kasvivai kivikuntaan. Stuttgartin eläintarha koki kuitenkin monta vaihetta ennenkuin eläintarhatoiminta siirtyi lopullisesti Wilhelmaan, vasta välittömästi toisen maai lmansodan jälkeen. va kuin 10 10. Tämä on Wilhelman varsinai nen perustamisvuosi. Vastaus alla. Tätä kahden eliökunnan pääryhmän es ittelyä samassa paikassa harrastivat myös assyrialaiset ja babylonialaiset. Maailman ensimmäisenä eläintarhana pidetään kiinalaisten perustamaa Tiedon puistoa, joka ei ollut vain eläintarha vaan myös kasv itieteellinen puutarha. Tämä on nähty nii ssä harvoissa poikkeustapauksissa, joissa eläintarha ja kasvitieteellinen puutarha toimivat samall a alueella. Wilhelmassa on ollut pitkään Euroopan ainoat vuori tapiirit. Kummankin tärkeimpiä tehtäviä ovat suuren yleisön luontovalistus, jota höystetään "luonnonsuojelupropagandalla" ja aktiivinen osallistuminen geenipankkitoiminnalla luonnonsuojelutyöhön. Maailman toinen eläintarhassa elävä tapiiripari on San Diegossa, jossa ne ovat myös lisääntyneet. Stullgartissa ne ovat erityisen muhkeita. Wilhelma on saanut nimensä perustajansa WUrttembergin kuninkaan Wilhelm 1 ( 18161864) mukaan, joka valtakautensa alkajaisiksi lopetti taloudellisten ongelmien vuoksi isänsä Friedrichin 18 12 perustaman eläintarhan, Saksan ensimmäisen. Matkalla se murtautui ulos kuljetusvaunusta, ryösti hedelmäkaupan ja pakeni lopuksi soti laiden ammuskelua kirkkoon, jossa kanuunanl aukaus teki siitä lopun . SUOMEN LUONTO 4/95 54. Norsu , silloisen Euroopan kookkaimpana tunnettu , kuljetettiin Italiaan. Nenäapinoita ei Wilhelman lisäksi ole nykyisin kuin New Yorkin Bronxin eläintarhassa. likka KoiFisto 67. Länsimaisessa kulttuurissa se ei ole tavallista, päinvastoin, mitä olen monessa eläintarhojen toimintaa käsitelleissä kirjoituksissani ja esitelmissäni pahoitellut. Wilhelman akvaario onkin yksi Euroopan suurimmista ja uudenaikaisimmista
Maan parhaat luontokuvat. Puolen vuoden määräa ikaistilaus 170 markkaa. Vuodessa lähes 700 sivua! Tilaa ih111eessä! Suo111en Luonto on myös mainio lahja : merkkipäiväksi , jouluksi , äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaa lle, ystävä lle yllätykseks i. Soita tilaa japalveluumme (90) 228 08 210 tai 228 08 224 tai tilaa osoitteella Suomen Luonto, Tilaajapa lvelu, Kotka nkatu 9, 005 10 Helsinki.. Pysyt ti edoi ssa ja tunne lmissa, kun seuraat sää nnöllisesti Suo111en Luontoa. Kiehtovia, tiedoi ltaan tuoreita ja luotettav ia artikkeleita luonnosta ja ympäristöstä. Kestotil aus ja tkuu ti lausjakso ittai n niin kauan, kunnes haluat lopettaa sen. ~OPyydä 111e_iltä lehtemme 0111a ~"0 ·,1.; • J1Jo lah1akortt1 ! ,i ,\) NTO v ~LUON Vuoden määräa ikai stilaus (12 seuraavaa numeroa) 300 markkaa, Luonnonsuojeluliiton jäsenille 250 markkaa, kestoti lauksena 270/235 markkaa