Suomen Luonto 4/1996 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

z LL..J 6 :) tr) Pikku joutsenet vai laittavat keväisen Viron lrtonumero 33 mk Elämä rehottaa lehton i ityl lä Kymenlaakso saa kansal I ispu iston
Nyt metsästys päättyy tammikuun lopussa jatkuakseen vasta syksyll ä. z L.L..J 6 :) CJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Erityisen törkeää on, että myös allin ja lehtokurpan naaraita saa ampua. Lintukantojen verottaminen ennen lisääntymiskautta on yhtä viisasta kuin siemenperunoiden syöminen. artikla kieltää selkeästi lintujen pyynnin lisääntymisaikana: "Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että metsästystä koskevan lainsäädännön alaisia lajeja ei metsästetä pesimisaikana eikä eri lisääntymisja poikastenkasvatusvaiheissa. Alleja saa ampua sekä uroksia että naaraita. Hämmästyttävää äänestyksessä oli kuitenkin se, että Suomen europarlamenttiryhmän 16 edustajasta vain seitsemän (Heidi Hautala, Ulpu Iivari , Riitta Myller, SaaraMaria Paakkinen, Elisabeth Rehn, Mikko Rönnholm ja Marjatta Stenius-Kaukonen) vastusti metsästyskauden pidentämistä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateem isen kirjakaupan myymälöissä. lrtonumero 33 markkaa. Tutkimuksissa on todettu, että kevätmetsästys vähentää pesintöjä ja poikastuottoa. Timo Järvilahti , Seppo Pelttari, Pirjo Rusanen ja Kyösti Toivonen kannattivat pyyntikauden pidentämistä. Kun on kyse muuttavista lajeista, jäsenvaltioiden on huolehdittava erityisesti siitä, että metsästyslainsäädännön alaisia lajeja ei metsästetä niiden lisääntymiskauden aikana tai niiden palatessa pesimisalueilleen." Suomi rikkoo räikeästi tätä säädöstä vastaan. EU :n parlamentti hylkäsi vastikään ryhdikkäästi komission esityksen lintujen kevätmetsästyskauden pidentämisestä helmikuun loppuun. Kestotilaus 270 mk. Tilaushin11a1 Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk . vsk.. huhtikuuta ja päättyy 2 1. (90) 228 082 10 ja 228 08224. Suomen on aika luopua häpeällisestä ryöstömetsästyksestä. llmoitusmyy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Ahvenanmaalla ammutaan vuosittain noin 25 000 pilkkasiipeä, mikä on enemmän kuin Suomen koko pesivä kanta. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 4/96 55. Suomalainen häpeätahra on meillä saaristossa ja Ahvenanmaalla sallittu lintujen kevätmetsästys, joka alkaa 10. Metsästys kohdistuu haahkan, telkän, isokoskelon ja tukkakoskelon uroksiin. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08200 Päätoimittaja Jonna Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimi11aja1 Ulla Ahonen, 228 082 16 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierotfelu1 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L1101110 ilmestyy kerran kuussa. Muut olivat poissa joko koko istunnosta tai asiakohdan käsittelystä. Maaja metsätalousministeriö ei ole ympäristöministeriön ja BirdLifen huomautuksista huolimatta ryhtynyt muuttamaan lainsäädäntöämme direktii vin mukaiseksi, vaan puolustaa nähtävästi metsästäjäjärjestöjen painostuksesta poikkeamia direktii viin. Vaikka hyväksyisi metsästyksen osaksi luonnonvarojen hyödyntämistä, kevätpyynti on yksiselitteisesti ryöstömetsästystä. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (90) 227 1 967 telefax : (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdoll isimman vähän ympäristöä rasittavasti. Ahvenanmaalla on lisäksi sallittu muualla Suomessa rauhoitetun harvinaistuneen pilkkasiiven metsästys. toukokuuta. EU:n lintudirektiivin 7. Käytä mieluiten pal velukorttia sivulta 57. Keväisten vesilintujen ja lehtokurppien metsästäjä ei toiminnallaan poikkea eteläeurooppalaisista pikkulintujen pyytäjistä, joiden liima-ansoihin ja verkkoihin kuolevat kymmenettuhannet pesimäalueilleen kiiruhtavat pikkulinnut. Joka ampuu pohjolaan rientävän kevääntuojan on verrattavissa barbaariin , jonka ampumaan luotiin katkeaa kiurun elämää pursuava keväinen laululento. Käyttämällemme painopaperi lie on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Pilkkasiivistä, samoin kuin alleista, suuri osa on matkalla Jäämerelle. 2 Kevätmetsästys on Suomen häpeätahra Jussi Murtosaari/LKA Lehtokurppaa saa metsästää Ahvenanmaalla myös keväällä. Ahvenanmaalla on näiden lisäksi luvallista metsästää pilkkasiipeä, tukkasotkaa ja lehtokurppaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh
Mitä keväthuuman jälkeen, se selviää sivuilta 26-28. Metsämörri houkuttaa lapsia luontoon 24 Kevään komistus 26 Mammutin perintö 29 Biotooppi-sarjassa vieraillaan lehtoniityllä. Lue sivulta 33. vuosikerta 4 1996 Läpitunkematon muuri 11 Aura Koi visto pakinoi. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tansania ja tansanialaiset ovat tulleet Marja Härköselle tutuiksi sienitutkimuksen myötä. Kansikuva: Herkkä kevätesikko kaunistaa lehtoniittyä, jonka elämää tutkaillaan sivuilla 29-32. Säilytetään luonto ja työpaikat 12 Puheenvuoro metsien suojel un todellisista esteistä ja vaikutuksista. Ahvenanmaan maakuntakukan kuvasi Johannes Lahti/LKA . Vakiot: Pääkirjoitus 2 Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Ulkomailta 39 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 48 Kuukauden Ilkka 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries ofthe MainArticles 58 3. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Harmaalokkia vainotaan turhaan 22 Valmiina nuuskimaan! Lapsen uteliaisuutta luontoa kohtaan herätellään käyttämällä mielikuvitusta. Kansallispuisto Kymenlaaksoon 16 Kymijoen suuhaarojen väliset suot saavat pian suojan Valkmusan kansallispuistossa. Mörrikoulusta sivuilla 24-25. lsokoskelokoiraat pöyhistelevät ja ärhentelevät tähän aikaan keväästä. vsk. Maa järisee Suomessakin 20 Vakaa peruskalliommekaan ei välty tärinää tuottavilta jännityksiltä. Tansanialaista sieniperinnettä 3 3 Oikea Ultima Thulen lintu 34 Tuhannet ja taas tuhannet pikku joutsenet levähtävät Virossa matkallaan Siperian lyhyeen kesään. Lähimetsä elinvoimaiseksi 14 Taajamametsiä pitää hoitaa käytön mukaan tuottamaan iloa asukkaille. Harmaalokkien tappajat ovat tutkija Mikael Kilven mukaan väärän asian kimpussa. 55
liiturit liitelivät ylihärmäläisessä pihapiirissä. Maaliskuun aurinko ja lämpimät iltapäivät toivat tuulahduksen lähestyvästä keväästä Nurmoon. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 4/96 55. Katonharjalla tai räystäiden alla kuivuvista poronkyljistä vuollaan ensimmäisiä maistiaisia. Valkoselkätikkakoiras ja käpytikkakoiras selvittelivät reviirikiistojaan Pitkäjärvellä edellisvuoden malliin. Cityhuuhkajaksi heittäytynyt lintu oli ilmeisesti nälkiintynyt nuori. Joskus 1970-luvulla huomattiin, että varsinkin kaupungeissa laulu oli lyhentynyt muotoon tityy. Ensimmäiset isokoskelot ja telkät tulivat. KosLamo/LKA Talitiainen kutsuu naarasta entistä lyhyemmällä ja terävämmällä säkeellä. Pikkutikka (kuvassa) rummut/eli nopeaa sarjaansa Konkalammenmäellä. Pari kevättä olen kuunnellut tamperelaistinttien laulua, ja valtaosa niistä kuuluttaa reviiriään lyhyesti ja napakasti: tity. Lapuan keskustassa saalistava huuhkaja aiheutti hämmennystä. Risto E. Lyhyttä säettä laulava yksilö voi aamun hiljaisina hetkinä visertää tyytyväisenä titityytä. Aurinkoa ja kipakoita aamupakkasia on riittänyt Rautjärvellä. Jään hautuminen ohuemmaksi alkoi kuun puolivälissä, ja jää on heikkoa etenkin siellä missä vesi on noussut sen päälle. Lehvästön kahistessa lyhyt ,säe erottuu paremmin kuin pit~ä", Sorjonen sanoo. Sodankylässä oli muutamia asteita tavanomaista lämpimämpää, KaakkoisSuomessa ja Pohjanmaalla sää oli tyypillisen maaliskuinen: mittari pysytteli neljän viiden pakkasasteen tuntumassa. Viherpeipot ja tiaiset laulavat, harakat katselevat pihapuita sillä silmällä ja kimaltelevilta hangilla kantautuu taukoamaton moottorikelkko jen pärinä. Vierekkäiset linnut laulavat yleensä samaa säettä, sillä linnut matkivat yleisesti toisiaan. 4 Vaikka Sodankylässä joudutaan odottamaan muuttolintuja vielä tovin, muita kevään merkkejä on jo näkyvissä. Talitiaisella on vielä käytössään monta eri lauluversiota. Välillä se etsi hyönteisiä pujonvarsista. Aivan pelkkä kaupunki-ilmiö laulun lyhentyminen ei sentään ole. Veikko Vasama Tuuli toi jo kevään tuoksua Mikko Pöllänen Maaliskuussa Suomessa oli vielä talvi, vaikka kevään merkkejä alkoi näkyä joka puolella. " Hälyisässä ympäristössä normaali titityy hukkuu muiden äänien sekaan. Keväthän alkaa vasta sitten kun keskilämpötila pysyttelee nollan yläpuolella. 3. Lyhyt laulu kantaa paremmin ja siksi se on yleistynyt varsinkin kaupungeissa", sanoo suomalaisten lintujen laulua selvitellyt Joensuun yliopiston lehtori Jorma Sorjonen. "Tiheässä metsässä talitiaiset laulavat lyhyempää säettä kuin avomaastossa. vsk.. Tintin laulu lyhenee Oi niitä aikoja, kun talitiainen visersi pihakoivuun ripustetun pöntön vierellä riemukkaasti titityytä. Liito-oravien ensimmäinen kiima on yleensä maaliskuun lopulla, mutta jo 8
Metsoa ei pidä potkia, sillä sen luut ovat kevyitä ja helposti murtuvia. Ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa suuresti siihen, miten polulla tavattu metso reagoi. Se seisoo vakituisella soidinpaikallaan pitkät ajat liikkumatta, pyrstö levällään ja kurkkuhöyhenet pörhöllä. Välillä se päästää ilmoille sarjan soinnukkaita naksutuksia ja käheitä, hiovia ääniä. Hyvällä onnella voi nähdä jotakin suurta ja komeaa. Sitä paitsi keväinen metso on rauhoitettu. Toinen käy jo pienestäkin yllytyksestä päälle kuin yleinen syyttäjä, tarraa nokallaan housunlahkeeseen ja takoo kovilla siipipankoillaan. Nämä linnut taivehtinevat Baltiassa ja Venäjällä ja intoutuvat päämuutolle yleensä viikon AhvenanPaavo Hamunen Soiva ukkometso on ensi näkemältä kuin lajinsa kunniaksi pystytetty patsas. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Suomen läpi arvioidaan muuttavan vuosjttain jopa puolentuhatta merikotkaa. Soidinaikana ukkometson hormonitoiminta hyrrää kuitenkin väkevänä, ja lintu on erittäin virittynyt kosiskelemaan koppeloita ja karkoittamaan kilpailevia kukkoja. Jari Kontiokorpi Kookaskaan metso ei paina yleensä yli neljää kiloa, ja ihmiselle jää muistoksi enintään muutama mustelma. Metson voi myös saada irrottamaan otteensa työntämällä sitä varovasti rinnasta. Suomen taivaalla on kaksi merikotkien käyttämää valtatietä. Vika on sen sijaan metson ympäristössä. huhtikuuta 1994. Pirkanmaan yli arvioidaan muuttavan 100-200 merikotkaa keväässä, eteläkarjalaisten matkaajien määrä on hieman pienempi. vsk. Ahvenanmaan haaskaruokinnalla vahvistuneet merikotkat lentävät koilliseen Pirkanmaan yli. Merikotkat viuhuvat suurilla siivillään maamme yli lähinnä Vienan Karjalaan ja Pohjois-Venäjälle pesimään. Jos metso rynnistää kohti, pikainen perääntyminen on paras keino välttää yhteenotot. KOTIMAASTA Teuvo Suominen/LKA Merikotkan tuntee helposti leveistä, kärjistään harattavista siivistä ja kiilamaisesta pyrstöstä, joka on vanhalla linnulla valkoinen. Näiden kahden vahvan muuttorintaman välilläkin menee toki merikotkia, kuten myös Pirkanmaan pohjoispuolitse. Metsokukon hyökkäykset näyttävät dramaattisilta, mutta vaarallisia ne eivät ole. Toinen reitti kulkee kaakkoisrajan tuntumassa pohjoiskoilliseen. Kukon soidinalueeseen kuuluu ydinkohta, jota se puolustaa kiivaimmin, ja mitä lähemmäs kaikkein pyhintä mennään, sitä tarmokkaammin metso tekee valehyökkäyksiä tai oikeita hyökkäyksiä tunkeilijaa kohti. Alkukevään huikaisevan kirkkaana päivänä kannattaa tähyillä taivaalle. Helena Tengvall 5. Silloin eri puolilla maata tavataan taas "hulluja metsoja", jotka suhtautuvat ihmisiin pelottomasti. Suurten siipien aikaa Juuri nyt elämme hienoa aikaa. Yhä harvemmin ukkometso enää kohtaa soitimella kaltaistaan sen enempää koppeloa eli naarasmetsoa kuin ukkometsoakaan. Mikäli metso roikkuu housunlahkeessa, linnun saa peräytymään hulmuttamalla käsään siipien tavoin tai ravistamalla voimakkaasti takinliepeitä tai reppua. Hienointa yksittäistä kevätmuuttoa on ihailtiin EteläKarjalassa 5. Paremman puutteessa soidinvire purkautuu vaikka ihmiseen. Pääosa vanhoista linnuista muuttaa useimmiten maaliskuun lopulla. Moni on tietämättään saanut metson hyökkäämään. Tällä vuosisadalla metsot ovat Suomessa vähentyneet voimakkaasti. Yksi metso kulkee perässä kuin koira ja esittää kärsivällisesti yhä uudestaan herkkiä kosioelkeitään. Silloin Rautjärven Simpeleellä laskettiin 14 merikotkaa ja kaksi maakotkaa ja yhdessä parvessa kaarteli kuninkaallisesti kuusi valkopyrstöistä vanhaa merikotkaa. Rymisevä kulku tai metson edessä kompastuminen voivat näyttää linnun silmissä kilpailijan hyökkäykseltä, joka edellyttää vastatoimia. Nämä hulluiksi mainjtut metsot ovat todellisuudessa täysin järjissään. Rauhallinen Jjikkuminen on viisasta. Uusia muuttolintuja saapuu päivittäin, laulu kaikaa jo pelloilta ja metsien reunoilta. Metsot soivat hullun lailla Metson soidin alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa. maan merikotkien jälkeen
Juha Nymanin mukaan akun turvin voi ajella reilun tunnin 10 kilometrin tuntivauhdilla, uisteluvauhdilla akun latinki kestää kolme kertaa kauemmin. kunnostustempauksia. Radan vastustajat valittivat tästä korkeimpaan halljntooikeuteen (KHO). Jätteiden syntyä ehkäisee myös yhteiskäyttö, moni käyttöisyys, lainaus ja vuokraus. Suomessa talkoolaisten välitys luomutiloille alkoi viime kesänä, mutta ulkomailla se on jo vakiintunutta toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on auttaa ihmisiä, jotka ovat väsyneet elämänmenoon ja kaipaavat rauhaa ja turvaa. Hakkuissa tulisi säästää ainakin pesäpuu ympäristöineen, suojaavia kuusia sekä lehtipuita ravinnoksi. WWF:n mielestä nykyiset elinpaikat olisi turvattava ja liito-orava olisi otettava huomioon myös talousmetsiä käsiteltäessä. Pyöräilyvuosi käynnissä Liikenneministeriön tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräily vuoden 1986 tasosta ja puolittaa pyöräilyonnettomuudet vuoden 1989 tasosta vuoteen 2000 mennessä. Liito-oravalle soveliaat monipuoliset sekametsät vähenevät koko ajan. Eteläkarjalruset moottorikerhot ovat havitelleet uutta asfalttirataa Etelä-Suomeen jo vuosia. Kesällä papanoita ei löydy, sillä kesäulosteet ovat usein nestemäisiä, etenkin jos liituri on herkutellut mielirav innollaan lepänlehdillä. Pro Somerhaiju -liikkeen aktivistin Pirkko Etelävuoren mukaan on. Myös puustoyhteys eri liito-oravametsikköjen välillä olisi säästettävä. Parhaillaan ratajupakassa odotellaan KHO:n päätöstä. Linnutkaan eivät huomanneet lähestyvää venettä, ja niin niitä pääsi tarkkailemaan läheltä. (90) 228 08 1. D Rauhaa ja luomua Suomeen on perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Rauhan Asuinyhdistys. Tänä keväänä teemana ovat korjaus, kunnostus, huolto ja jätteiden synnyn ehkäisy. D Taas nuukaillaan Nuukuusvii kkoa vietetään 15.-2 1.4. M ootton on pieni ja äänetön. (90) 228 08223 tai fax illa (90) 228 08300. Onnekas löytää kaarnalta kullankeltaisia papanoita joko yksittäin tai pieninä kasoina. Lisäksi heidän mielestään lupakäsittely olisi pitänyt lopettaa kokonaan. Esimerkiksi englantilaisilla on kokemuksia luomutalkoista jo vuodesta 1971 . Kunnat eivät Etelävuoren mukaan aja kokonrusuuden saatikka ympä.Jistön etua, niille tä.J-keintä on pyörittää talouselämää. Lääninha)Jjtus vaati lupaa kumottavaksi vedoten meluhaittoihin, vesien suojeluun sekä Suomen Akatemian harjututkinlukseen. Akku piiloutuu peratuhdon suo1un. Jupakan mana kerhot järjestäytyivät Luumäen Moottorirata Oy:ksi. Liito-orava liikkuu hämärissä, ja sitä pääsee harvoin näkemään. vsk.. Lisätietoja Aili lsohuhta puh. Toivottavaa olisi, että talkoolainen viipyy tilalla vähintään kaksi päivää. Lisätietoja puh. Sen ha)Jjtuksen puheenjohtaja Jukka Rusanen sanoo, ettei Somerharju ole heille korvaainaton. Säästä liito-oravan kotometsä Maailman Luonnon Säätiön (WWF) liito-oravatyöryhmän mukaan liito-orava on yhä uhanalainen laji Suomessa. Rata lohkrusisi arvokkaasta alueesta viidesosan. Suunnittelutyöhön ja aineiston tuottamiseen osallistuvat lisäksi muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Liikenneturva. Moottoriradai1 sijoittamiseen arvokkaalJe harjuja pohjavesialueelle lääninoikeus ei ottanut kantaa. Liikenneliitto vastaa kampanjasta, jonka päärahoittajia ovat liikenneministeriö, ympäristöministeriö, kauppaja teollisuusministeriö, tielaitos, polkupyöräja mopediteollisuusyhdistys, VR ja Turvatec. Luomutila tarjoaa työn vastineeksi yösijan ja ruuan. Mukaan valmiiksi täytetty vastauskuori, jossa on 2,80 markan postimerkki. Jouko Veikkolainen Liito-oravan ulosteet ovat kuivana kullankeltaisia. Luettelon talkoolaisia vastaanottavista tiloista saa osoitteesta Luomu-liitto{falkoovälitys, Riitta-Leena Mäkinen, Koikkalanmylly, 51 880 Koikkala. Salla Tynys 6 KOTIMAASTA Äänettömästi moottorilla "Aivan uusi ulottuvuus liikkumiseen vesillä tuli äänettömästä kulusta. Ostoksilla voi jätemäärää vähentää esimerkiksi käyttämällä kankaista punnituspussia ja kestävää kauppakassia ja hankkimalla tuotteet irtomyynnistä omaan rasiaan. HelsinkiläiselJä Etelävuorella on loma-asunto LuumäeUä, kuten kymmenillä muillakin. Meluttoman ja käryttömän keksinnön ideoivat ja kehittivät Juha Nyman ja Jorma Ponkala. Harjuselvityksen mukaan Salpausselän keskjosassa sijaitseva Somerharju on "geologisesti erittäin merkjttävä, mrusemallisesti, biologisesti ja monikäytön kannalta merkjttävä haijualue". Tukijoina olivat Naps ja Kesko Marin sekä lsoluoto Veneveistämö Ky. D Talkoisiin luomutilalle Luomu-liiton talkoovälitys kaipaa ahkeria käsiä kitkentään, harvennukseen ja sadonkorjuuseen sekä usein myös eläinten hoitoon. Yhdistys kutsuu jäsenikseen kaikkia, jotka tuntevat tällaisen toiminnan läheiseksi. KesälJä 1995 lääninoikeus palauru ympäristöluvan uudeIJeen käsittelyyn puutteelJjsen meluselvityksen vuoksi. Tässä on eväitä tulevaisuuden ekologiseen veneilyyn." Näin hehkuttaa arkkitehti Maija Kairamo uudesta puisesta Albica 460soutuveneestäään, johon on asennettu sähköperämoottori ja aurinkopaneelin lataama akku. "Ellei lupaa saada, aletaan etsiä uutta paikkaa." Somerharju valtatie 6:n varressa, Lappeenrannan ja Kouvolan välillä, olisi Rusasen mukaan kui tenkj n sijainniltaan ihanteell inen. Ei häiriinny luonnon eikä naapurien rauha. Tarkoituksena on hankkia yhdistyksen käyttöön tiloja, myöhemmin muun muassa maatila, jolla viljeltäisiin ravintokasveja ja kasvatettaisiin karjaa luonnonmukaisesti. Akun voi ladata auringon sijaan myös verkkovirralla. Helsingissä ja Vantaalla tapahtumia on lähes päivittäin. Somerharjulle halutaan moottorirata Onko kunniUa lijkaa valtaa ympä.Ji stölupia myöntäessään. Huhti-toukokuussa kannattaa retkeillä varttuneessa kuusikossa, jossa on kookkaita haapoja ja koivuja ja lähistöltä löytyy leppää. Lisätietoja pyöräilyvuodesta ja sen monista tapahtumista antaa Liikenneliiton Pyöräilyvuoden 1996 projektisihteeri Maija Vähä-Rahka, puh. (9 18) 733 2650 tai 940 506 8980. Liitureita on maassamme 40 000-50 000, mikä on vähäinen määrä tällaisen pienen nisäkkään ollessa kyseessä. Etelävuori ei odota KHO:lta liikoja, sillä ongelma ei ole oikeuskjemuroissa vaan ympä.Jistöpolitiikassa. Nuukuusviikolla järjestetään eri puolilla Suomea huoltoja A_~rinkopane~li on vedetty_ esiin penkin alta. Lää.J1inha)Jjtus, vesija ympäristöpiiri, Kymen läänin vihreät sekä kolnu senkymrnentä henkjlöä valittivat päätöksestä lääninoikeuteen. Tuttuja yhteiskäytön muotoja ovat kirjastot, yleiset saunat, talopesulat ja joukkoliikenne. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Valtakunnallisen pyöräilyvuoden aikana näihin tavoitteisiin pyritään markkinoimalla pyöräilyä taloudellisena, terveellisenä ja ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Lisätietoja puhelimella (924) 7323 203 tai 9400 783963. Pro Somerharju vastustaa moottorirataa, joUe Luumäen kunta myönsi kesälJä 1994 ympä.Jistöluvan. Muissa kunrussa hankkeet ovat kaatuneet kovaan vastustukseen. Viikolla voi omistautua vaikkapa omatoimiselle yhteiskäytölle eli pyykkituvassa ja kirjastossa käynnin jälkeen yleiseen saunaan ja sieltä julkisilla kulkuneuvoilla elokuviin
telkkien lisäksi ampua lehtokurppia, pilkkasiipiä ja tukkasotkia. Suomen ensimmäinen teollisesti biodieseliä valmistava tehdas rakennetaan ilmeisesti Kymenlaaksoon Elimäelle Hankkijan entiseen rehutehtaaseen. "EU on sitoutunut Blair HouEuroparlamentti on päättänyt, että metsästyskausi päättyy koko yhteisössä tammikuun viimeisenä päivänä. Yllättäen EU myös uhkaa Suomen voimalahanketta. Saalistettujen lehtokurppien määrästä ei pyynnöistä huolimatta saatu tietoja. Toivo painottaa kuitenkin sitä, että Suomelle tehdas olisi ensimmäinen ja se turvaisi polttoainehuoltoa kriisitilanteessa. Suomen oma pesivä allikanta on vain noin 2000 paria. "Suomi on kuulunut jo yl i vuoden EU:hun, mutta maaja metsätalousministeriö ei ole useista BirdLifen ja muun muassa ympäristöministeriön huomautuksista huolimatta ryhtynyt korjaamaan metsästyslainsäädäntöämme lintudirektiivin mukaiseksi." BirdLife Suomen mukaan < kevätmuuttajien metsästämi~-~=nen on kestävän käytön peri_:: aatteen vastaista riistan hävittämistä. vsk. toukokuuta. Tehdas käsittelisi myös ravintoloista talteenotetun keittorasvan, jota kertyy vuosittain noin viisi miljoonaa litraa. Alice Karlsson 7. KOTIMAASTA Vero hidastaa biodieselin tuloa sesopimukseen, joka määrittelee rypsirouheen tuotantoalaksi miljoona hehtaaria. Rypsin siemenistä puristettu öljy liikuttaa pian junia ja linja-autoja. Ahvenanmaalla saa haahkojen, isokoskeloiden, allien ja SUOMEN LUONTO 4/96 55. "Verohelpotusta haetaan nimenomaan kokeiluun. Elimäen esteröintilaitoksen < hinta on arviolta vajaat 30 miijoonaa Suomen markkaa, jos . Biopolttoaineen valmistus on kaikissa EU-maissa verovapaata. Metsästäjäin Keskusjärjestön mukaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan riistanhoitopiireissä saatiin saaliiksi 14 780 lintua, josta suurin osa oli alle ja ja koirashaahkoja. Huomionarvoista on myös, että keväällä metsästettävistä alleista pääosa on matkalla pesimäalueilleen Jäämerelle. tehtaasta rakennetaan yksilinjainen. Ahvenanmaalla niitä saa ampua. Oljy puristetaan Kirkkonummella ja Raisiossa. Projektipäällikkö Untamo Toivo uskoo hankkeen toteutukseen, mikäli valtiovarainministeriö myöntää biodieselille vapautuksen verorasitteista. Kysymys on suomalaisesta erikoisuudesta: vesilintujen kevätmetsästyksestä, joka alkaa 10. Biopolttoaineen valmistaminen tulee kalliiksi , ja nykyisillä verosäännöksillä aineen jälleenmyyntihinta olisi huima. Viime vuoden tilaston mukaan kevätmetsästykseen oikeutettuja metsästäjiä oli Varsinais-Suomessa 1190, Uudellamaalla 758 ja Ahvenanmaalla 4100. Miksi Suomessa sitten pyssyt alkavat saaristossa paukkua huhtikuun alussa ja kasapäin alleja sekä haahkojen, isokoskeloiden, tukkakoskeloiden ja telkkien uroksia päästetään päiviltä. huhtikuuta ja päättyy 2 1. Pyssyt paukkuvat kevätvesillä Pilkkasiipi on manner-Suomessa uhanalainen. Biodieselin koekäyttäjiä ovat puolustusvoimat, Tielaitos, Suomen Posti, Valtionrautatiet sekä Helsingin ja Tampereen liikennelaitokset, joiden käytössä biodieseliä kuluisi koko tehtaan alkuvaiheen tuotanto, 14 mi 1joonaa litraa." Lähimmät biotehtaat sijaitsevat Ruotsissa. "Nykyaikaisten riistanhoitoperiaatteiden mukaisesti metsästys rajoittuu syksyyn, jolloin korjataan pesimäkauden satoa", Veistola jyrisee. Toiminta alkaa jo ensi kesänä, jolloin ensimmäiset kesantopellot otetaan rypsin viljelyyn. Viljelyalaa tarvitaan noin 20 000 hehtaaria, ja hehtaarilta saadaan 700 litraa bioöljy~ ja 1100 kiloa rypsirouhetta. Yhdysvallat pitää kaupallisista syistä tiukasti kiinni siitä, ettei tuo määrä ylittyisi, mutta nykyisellä rakennusmäärällä kapasiteetti väkisinkin ohittaa rajapyykin, ja unioni saattaa katsoa uusia laitoksia karsastaen. Tuorein tilasto Ahvenanmaalta kertoo, että keväällä 1994 saarivaltakunnassa amm uttiin yli 60 000 vesilintua, joista suurin osa oli haahkoja ja pilkkasiipiä. Euroopan unionin maissa on rakenteilla useita uusia tehtaita. Raaka-aineen tuottajiksi etsitään paria tuhatta viljelijää kesantopeltoineen. Hanketta rahoittavat " alussa Eli mäen kunta ja Kymen maaseutuelinkeinopiiri. BirdLife Suomen toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan Suomi rikkoo Pentti Hirl'Onen EU:n lintudirektiiviä
Kuolleet olivat erittäin kevyitä ja muut pahasti nälkiintyneitä", kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Lasse Kosonen kertoo. "Meidän pitäisi pelata varman päälle ja käyttää varovaisuusperiaatetta, mikä on hyväksytty hallitusohjelmassakin. vsk.. Kuikka sai kuvan noin yhdeksänkiloisen hauen uistimella kesäpaikasta Särkisalosta. Kaikkien kuikkien tapaan hän on kiinnostunut kaloista ja niiden pyytämisestä. "Jos päätökset tehdään keskiarvojen mukaan, ovat mahdollisuudet liikaan tai liian vähään kalastukseen tasan", sanoo Kuikka. Meillä tällaista kalastusta ei ole lainkaan. päristökeskus ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Hän on "kuikka kalalle", kuten jotkut sanovat. "Tarve suojella luontaisesti syntyneitä lohia on suuri. Sakari Kuikka on kiinnostuneempi kalojen hyödyntämisestä kuin niiden biologiasta. Esimerkiksi Norjassa, New Foundlandissa ja Perussa kalastus on suurteollisuutta, jossa ovat mukana valtavat pääomat. Näin ihmisille syntyy omakohtainen tarve suojella luontoa. Hän työskentelee Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, mutta viime kuukaudet Kuikka on ollut Suomen ympäristökeskuksessa. Siellä hän on perehtynyt ilmastonmuutosten ennustamisen epävarmuustekijöihin. Noin 90 prosenttia lohista on istutettuja. Se on arvokas ja ui monen eri valtion vesien kautta; lohi onkin poliittisempi kuin muut kalat. Korkeasaareen toimitetuista linnuista keveimmät painoivat ainoastaan 1,3 kiloa, kun normaalisti linnun paino lähentelee kolmea kija energian säästämisestä". Vonkale katosi sukkelaan neljän kuikanpojan suuhun murekkeena. "Silloin on myös kovat paineet pitää kalastusta käynnissä katkeraan loppuun asti. eivät ole yhtä alttiita romahtamaan kuin esimerkiksi pohjakalojen. "Kaarna on vieraillut muun muassa kouluilla sekä asuka ja kylätoimikuntien tilaisuuksissa", ympäristönsuojelusihteeri Jari Leinonen Joensuusta kertoo. Poikasia on tosin tullut sellaista tahtia, että se uhkaa rajoittaa harrastusta. "Henkilöstön palkkaukseen on saatu työllisyysvaroja. Jari Salonen Auton toiminta on edullista. Kuikka on edelleen kova kalastaja ja joskus Saken saaliskin on melkein sama kuin kuikalla: hän voitti juuri pilkkikilpailun pienimmän saaliskalan palkinnon. Saken suku on lmpilahden suunnasta. Juha Valste loa. Itämeren kalatuotantoa käytetään tehokkaasti hyväksi, mutta pintavesissä uivien pääsaaliskalojen, ennen muuta silakan, kannat Korkeasaaren eläintarhaan tuotiin hoitoon helmikuussa yli kymmenen huuhkajaa, enemmän kuin koskaan ennen. Kuikan mielestä luonnonsuojelu ja kalastus liittyvät yhteen. " Mikäli luovumme varovaisuudesta, niin on vain ajan kysymys, milloin menetämme joitakin kalatai riistaeläinkantoja osittain tai jopa kokonaan", Kuikka jyrähtää. Tätä tietoa tarvitaan kun päätetään, paljonko kalastetaan tai miten pyyntiä rajoitetaan. "Tampereelta löydettiin kuolleena tai huonokuntoisena liki kymmenen huuhkajaa. Jos luonto muuttuu, kalastajat huomaavat sen kouriintuntuvasti: verkot limoittuvat, saaliit huononevat ja kalojen marunsasti . "Ympäristöauto on saanut hyvän vastaanoton makunnassa ja itä tilataan kilvan", Kaarnan mukana kiertelevä Jaakko Vasarainen sanoo. Sakke on kuikka kalalle Kalastusbiologi Sakari, "Sakke" Kuikka on iso, mustapartainen mies; hän ei näytä mielikuvani kuikalta. Kalastaessaan he ovat välittömästi tekemis1ssa luonnon kanssa. Kuikka ei usko, että PohjoisItämerellä kalakannat voisivat romahtaa valtamerien kalakantojen tapaan. Istutusten hyötysuhde kärsii." Kuikka-nimi on peräisin Karjalasta, kuten monet muutkin eläinten nimet ihmisten sukuniminä. Kuikan työ on soveltavaa tutkimusta. Suomessa kalastusta harrastaa aktiivisesti yli miljoona ihmistä. Auto koottiin käytetyistä osista, ja rakennuskustannuksista vastasivat muutamat pohjoiskarjalaiset yritykset", Leinonen kertoo. Kimmo Repo SUOMEN LUONTO 4/96 55. Ongelma on siinä, että yhden luonnonlohen pelastamiseksi täytyy säästää yhdeksän viljeltyä kalaa. Näin maksamme tavallaan vakuutusmaksun ja saamme suuremNälkä näivetti huuhkajia Talven kipakat pakkaset koettelivat huuhkajia. Miten meidän pitäisi ottaa huomioon epävarmuus luontoon liittyvässä päätöksenteossa. Se nielaisee vuosittain 60 000 markkan verran. "Mitään vikaa linnuista ei ole löytynyt, ne ovat vain nälkiintyneitä. Isot pöllöt lensivät ruuan hakuun ihmisten ilmoille, mutta varsinkin nuoria menehtyi silti Kaarna vie ympäristö viestiä Pohjois-Karjalassa kiertelee ympäristövalistusta jakeleva, Kaarnaksi nimetty auto, joka starttaa tilauksesta Joensuun ympäristökuntiin: Pyhäselkään, Enoon, Liperiin ja Kontiolahdelle. "Tietoa annetaan muun muassa jätteiden oikeasta käsittelystä, kompostoinnista, pakkausten keräilystä sekä veden ku muuttuu. Muutaman viikon tehoruokinnan jälkeen pöllöt on voitu palauttaa luontoon", Korkeasaaren palveluesimies Pertti Pöllänen sanoo. man varmuuden siitä, että resurssit säilyvät", Kuikka selittää. Luonnonlohissa on enemmän perinnöllistä muuntelua kuin istutetuissa, ja tämä on tärkeä peruste niiden suojelemiseen. Lohi on ongelmakala. Pohjakaloja on teknisesti paljon helpompi pyytää, kanta voidaan kannattavasti kalastaa paljon pienemmäksi kuin ulapalla ja välivedessä uivien kalojen kannat", Kuikka toteaa. Vastaavaa tutkimusta hän tekee kalastuksesta ja sen vaikutuksista. "Nähtävästi auto on hyvinkin tarpeellinen." "Auton mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kulut kertyvät lähinnä polttoaineesta, die eiverosta ja vakuutuksista. Voimme järje tää tietoiskuja ja teemanäyttelyitä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla", Leinonen iloitsee. Auton ovat tuupanneet matkaan Pohjois-Karjalan ym8 KOTIMAASTA Kaisa Pajanen Kalastus on Sakari Kuikan mieleen. Nimi ei suoranaisesti vaikuttanut Kuikan ammatinvalintaan, vaikka suvussa onkin aina ollut paljon kalamiehiä Sakkekin aloitti kalastamisen jo pojannassikkana
Suomen luonnonvarainen kanta sai alkunsa Maarianhaminan puistolinnuista 1930luvulla. Kyhmyjoutsenen alkuperäinen asuinalue on Mustallamerellä, jossa talvet ovat leutoja. Ihmeköynnöksen vaatimattomien kukkien värikkäät, paperinohuet suojuslehdet voivat olla vaaJohannes Lahti/LKA Suurin osa kyhmyjoutsenista pakeni talvea etelään. Ihmiset soittivat luonnonsuojelu järjestöjen puhelimet tukkoon halutessaan auttaa tai arvostellessaan järjestöjä toimettomuudesta. viljelyssä on runsaasti myös näiden lajien välisiä risteymiä ja muunnoksia. Jäällä kyhjöttävät linnut !epäilevät ja säästävät näin energiaa. Comerson löysi ensimmäiset ihmeköynnökset Brasiliasta. Televisiouutisissa hehkutettiin luonnonkatastrofia, johon huudettiin apuun lintumiehiä. Rea Peltola 9. BirdLife Suomen toiminnanjohtajan Tapani Veistolan keräämien tietojen mukaan nuoria kyhmyjoutsenia kuolikin Lounais-Suomessa jonkin verran, mutta julkisuudessa liikkunut tieto "tuhansista kuolleista tai kuolevista linnuista" perustui väärinkäsityksiin. Myös joutsenten jäätyminen jäähän on sitkeä luulo. Ne tuotiin Eurooppaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Bougainvillea on saanut nimensä ranskalaisen Bougainvillen kreivin mukaan, joka 1700-luvulla matkusti maailmanympärimatkallaan yhdessä kasvitieteilijä Comersonin kanssa. Alunperin ihmeköynnöksiä oli vain kolme lajia: Bougainvillea glabra, B. Kaikkien Vesa Koivu lhmeköynnös on kotoisin trooppisesta Keskija Etelä-Amerikasta. Jari Kontiokorpi Jean tai tumman aniliininpunaisia, oransseja tai valkeita. lhmeköynnös voi olla myös kerrottukukkainen tai kirjavalehtinen. yksilöiden muuttovietti ei ole kuitenkaan kehittynyt tarpeeksi voimakkaaksi. Keväällä sivuversoja lyhennetään niin, että jäljelle jää vain pari silmua; siten ihmeköynnös mahtuu sisälle taloon vielä seuraavanakin vuonna. Kylmemmässä ihmeköynnös voi paleltua. Talvesta ihmeköynnös selviää parhaiten, jos se pidetään viileässä paikassa, 7-10 asteen lämmössä. Lämpimässäkin huoneessa ihmeköynnös talvehtii, jos sille annetaan lisävaloa kasvilampun avulla. Silloin se pudottaa lehtensä ja kastelua vähennetään . Nykyään SUOMEN LUONTO 4/96 55. Oikeasti se kasvaa viidestä seitsemään metrin korkuiseksi; meillä sitä joudutaan yleensä kasvattamaan ruukuissa eikä sen voi antaa kehittyä täyteen mittaansa. Keskiajalla kyhmy joutsen tuotiin puistolinnuksi KeskiEurooppaan. lhmeköynnös on roteva ja ahne kasvi, joka tarvitsee runsaasti lannoitusta ja kastelua sekä niin paljon valoa ja aurinkoa kuin mahdollista. Huonokuntoisimmat oli tällöin jo otettu hoitoon, kaikki muut olivat lentäneet avovesi lle. Kaikki eivät kuitenkaan jaksaneet tai älynneet lähteä vaan jäivät uhmaamaan talvea lossiväylille tai muille pienille sulille. Maamme alkuperäiseen lajistoon kuuluvat laulujoutsenet osaavat sen sijaan lähteä kylmää pakoon. Uutisoinnin jälkeisenä päiN opeakasvuinen katseenvangitsija lhmeköynnös eli bougainvillea on se hämmästyttävä värimassa, joka vyöryy vastaan Välimeren maiden kalkittujen seinustojen ja muurien kupeilta. KOTIMAASTA Simpeleen Kokkolanjoelle talvehtimaan jäänyt nuori laulujoutsen selvisi hyvin kevääseen ilman ihmisen apua. Kovina talvina kyhmyjoutsenet ovat pulassa ja luonto opettaa kovalla kädellä: vahvimmat ja viisaimmat pääsevät jatkamaan sukua. Sorsalinnut eivät jämähdä jaMikko Pöllänen toistaan kiinni ennen kuin henki lähtee tai on lähtemäisillään. Vanha kyhmyjoutsen voi myös paastota kolmekin kuukautta. spectabilis ja B. Tänne jäävät ovat joko heikkoja nuoria tai sairaita yksilöitä. Kyhmyjoutsenet palelivat Hyisen talven puhutuimpia tapahtumia luonnossa oli kyhmyjoutsenten ahdinko Lounais-Suomessa. Kesäksi ihmeköynnöksen voi myös siirtää ulos suojaisalle, lämpimälle paikalle. Kökarin edustalla olikin tuhatkunta hyvinvoivaa kyhmyjoutsenta. Pitkät pakkasjaksot jäätivät meren muutamaa edellistalvea pahemmin, ja kyhmyjoutsenet joutuivat siirtymään etelään avomeren äärelle. vsk. vänä BirdLife lasketutti Turun saariston lossirailojen ja viimeisten sulapaikkojen kyhmyjoutsenet, ja tulokseksi saatiin 47 lintua. Laji on lev innyt nopeasti maahamme. peruviana
Energiankulutukseltaan selk.eästi huonoimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui kuumailmapuhallin. Myös pehmopaperin valmistus tuntuisi järkevältä onko tolkkua valmistaa neitseellisestä kuidusta pitkällisen ja paljon energiaa vievän prosessin kautta paperia, jota käytetään vain kerran pyyhkimiseen. Mielestäni suurin ympäristöhyöty saavutettaisiin, jos keräyskuitua käytettäisiin mahdollisimman paljon korvaamaan mekaanista puupitoista massaa, esimerkiksi sanomalehtipaperin valmistuksessa. Saksalainen ympäristöjärjestö Bund för Umwelt und Naturschutz teki viime vuonna tietokoneen valmistajien ympäristövertailun. Myös paperin valmistukseen tarvitaan melkoinen määrä kemikaaleja, muoveja ynnä muuta, ja kuoren elinkaareen kuuluvat lisäksi valmistus ja jakelu. Nyrkkisääntönä on, että kannettavien mikrotietokoneiden energiankulutus on selvästi pienempi kuin pöytäkoneiden. Motivan osoite on PL 462, 02151 Espoo, p. Joka tapauksessa tarroihin kuluu merkittävästi vähemmän paperia. Uuden paperimassan tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa ja aiheuttaa enemmän vesistöpäästöjä kuin uusiomassan valmistaminen. Pekka Heikuraan voi ol/aa yhteyllä myös suoraan joko faxi/la (93 f ) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Uusiopaperinen vai ruskea lqiori. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat !ähellää kysymyksiään ekoneuvojamme vastallaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Energiaa säästävimmäksi vaihtoehdoksi osoittautui puuvillapyyheannostelija, jos pyyhe pestään modernissa lai toksessa, jossa energiankulutus on minimoitu. Merkin käyttöoikeuden saadakseen laitteilla on erilaisia kriteerejä. Esimerkiksi pöytämikrojen tehontarpeen täytyy olla lepotilassa alle 30 wattia. Kannettavat koneetkin ovat kasvaneet kapasiteetiltaan niin suuriksi, että ne riittävät mainiosti normaalikäyttöön. Kokonaan uusiomassasta valmistettu paperipyyhe pääsee energiankulutuksessaan miltei yhtä vähäisiin lukuihin kuin puuvillapyyhe, joka pestään modernissa laitoksessa. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA on vuosikausia myöntänyt vähän energiaa kuluttav ille tietokoneille Energy Star -merkkiä. Siksi pidän edelleenkin järkevänä suosia uusiopaperisia kirjekuoria. Samoin neitseellisen "kirjekuorikuidun" tuottaminen kuluttaa periaatteessa vähemmän fossiilisia polttoaineita nykyisellä paperintuotannon rakenteella kuin uusiokuidun tuottaminen. Yleensä lopulliset ympäristövaikutukset seuraavat energiankulutustietoja. Jätepaperi on tärkeää käyttää uusiokuidun valmistukseen myös siksi, että kaatopaikalle kärrätty paperi synnyttää hapettomissa oloissa hajotessaan muun muassa haitallisia metaanipäästöjä. Pesun ja paperinvalmistuksen vesistökuormitusta ei selvityksessä ole laskettu. Ari Nissisen tekemässä laskelmassa on vertailtu käsienkuivausvaihtoehtoja. Suomessa Energiansäästön palvelukeskus Motiva neuvoo myös koneiden energiankulutusasioissa. Sen sijaan pyyhkeen pesu vanhassa laitoksessa kuluttaa laskelman mukaan enemmän energiaa kuin kaikki paperipyyhevaihtoehdot. Luultavasti markkinoilla olisi tällöin ylitarjontaa keräyspaperista ja hyödyllisen raakaaineen kysyntä laskisi, ja samalla alenisivat keräyskuidun hinta ja keräysaste. Useimmat markkinoilla olevat uudet koneet täyttävät tämän vaatimuksen. Internetissäkin Motiva palvelee: http://www.otech.fi/MOTIV A. Miten pyyhkiä kätensä ympäristöä säästäen: kuumailmapuhaltimella, paperipyyhkeillä vai kangaspyyhkeillä. Mikrotietokonemalleja on markkinoilla valtavat määrät; siksi kannattaa käyttää hyväksi muun muassa EPA:n www-sivuja, jolle on listattu kaikkien Energy Star -koneiden tehontarve. Kovin tarkkoja 10 elinkaarianalyysejä ei tähän hätään löytynyt, mutta karkea nyrkkisääntö sanoo, että mitä vähemmän uuden massan kulutusta, sitä vähemmän ympäristöhaittoja. Energiankulutus vaikuttaa keskeisesti mikrotietokoneiden ympäristökuormitukseen. Mikä mikrotietokone on ympäristöystävällisin. Suomeen tuodaan vuosittain vähintään 100 000 tonnia keräyskuitua. Sen sijaan paperipyyhkeiden ja kangaspyyhkeiden välinen järjestys riippui käytetystä paperipyyhemateriaalista ja puuvillapyyheannostelijan pesutavasta. (90) 456 6090. Mutta millainen olisikaan jätepaperin kysyntä, jos keräyspaperia ei käytettäisi myös uusiokuorien valmistukseen. Kuitenkin monet koneet pääsevät selvästi pienempiin energiankulutuslukemiin. Energiankulutuksen lisäksi tietokoneista on tehty hyvin vähän ekovertailuja. Mikä ero on uusiopaperista ja ruskeasta paperista valmistetuilla kirjekuorilla, jos ottaa huomioon senkin, että jätepaperista on kai pulaa pehmoja painopaperituotannossa. Pohjoismainen ympäristömerkintä on laatinut koneille ympäristömerkintäkriteerit, mutta kukaan koneen valmistaja ei ole hakenut kriteereille käyttöoikeutta. Mikäli mikroa käyttää vain kirjoituskoneena, kannattaa harkita pelkän kannettavan hankkimista. Mikä mikro on paras. Mitä mieltä olet kirjekuorien uudelleenkäytöstä, jos tarvitaan esimerkiksi osoitetarroja, teippejä ja muita lisukkeita. Ruskeiden kuorien etuna on, että kuituja ei valkaista ja päästöt ovat pienemmät kuin valkoisilla kuorilla. Ero uusiokuoren ja ruskean kirjekuoren välillä ei todellakaan ole suuri. Vertailussa saivat hyvät arvosanat Acer, AT&T, Compaq, HP, IBM , SNI ja NEC. Neljä yritystä, muun muassa Escom, ei antanut tietoja. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 4/96 55. Ja vähentäähän keräyspaperi maailmanlaaj uisesti ajatellen merkittävästi metsien hakkuupaineita. Motivan sivujen kautta on myös linkki monille muille maailman energiansäästöä koskeville internetsivuille. vsk.. Energiankulutuksen lisäksi kriteereissä kiinnitetään huomiota muun muassa koneiden laajennettav uuteen ja kierrätykseen. Kuorien uudelleenkäyttö on myös järkevää. Huonosti menestyivät valmistajista Apple, Olivetti ja Comtech. Liimaa kuluu tarraan näet hyvin vähän. EPAn Energy-star -sivuille pääsee lnternetosoitteella http://www.epa.gov/docs/GCD OAR/EnergyStar.html. Olisi tietysti parasta olla käyttämättä tarroja ja vain viivata yli vanha osoite ja kirjoittaa uusi vaikka kirjeen toiselle puolelle. Mikäli liimaa käytettyjen kuorien päälle tarran, aiheutuu siitä luonnollisesti ympäristöhaittoja. Tarraliimat kuormittavat ympäristöä selvästi vähemmän kuin uusien kuorien valmistus. Jos ei ota huomioon kysyntätekijöitä, uusiopaperikuorien käyttö on järkevää. Mihin kannattaa pyyhkiä kädet. Erityisesti yritysten tai virastojen kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä Motivaan, jos haluaa säästää energiaa. Vanhan kuoren uudelleenkäytössä kuluu varmasti vähemmän massaa. Tietokonetta hankittaessa kannattaa vilkaista myös Ruotsin Näringsoch teknikutveckligsverketin NUTEK:in sivut, joilla on tietoa tietokoneen näyttöjen energiankulutuksesta
Viime kädessä tämä merkitsee kärsimyksiä luonnolle. Metsäpomot, sekä suuret että pienet, ovatkin aikojen myötä tottuneet kunnioittavaan kohteluun: pienintäkään arvostelua ei ole tarvinnut kuunnella saati sitten ottaa käytännössä huomioon. M allikas esimerkki on Metsähallitus ja sen asema Itäja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla. Nyt on uuden sukupolven aika ja siihen sukupolveen kuuluvat myös akat, likat ja pojanklopit. Mitä siis tämän kivikovan ja läpitunkemattoman muurin sisällä oikein liikkuu. Esittämällä kauhukuvia suojelun haitoista metsätalousväki yrittää varmastikin peitellä heille itselleen epäedullista totuutta. Mikään ei muutu niin paljon kuin muutospropagandaa kaiutetaankin ennen kuin nämä diktaattorin vuosistaan nauttineet miehet lähtevät. On helppo käsittää, miten sietämättömältä viime vuosien kritiikki on heistä tuntunut. Valta sokaisee ja toisinajattelijoiden sietäminen on heikkoa, ei vain Kiinassa vaan myös Suomessa , tietää metsien suojelumetakkaa seurannut Aura Koivisto. Iskulausekampanjat pauhaavat Suomen viisaasta ja hyvästä metsänhoidosta kuin kommunismin autuudesta konsanaan. Sillä kuulijakunta on joko samanmielisenä nyökkivää, joka ymmärtää suojelun tärkeyden ja ötököiden itseisarvon sauhuamattakin tai sitten vastassa on järkkymättömän läpitunkematon muuri . Metsädiktaattori näyttää valtaansa hakkaamalla viimeiset aarniometsät sileäksi. Kun Suomen metsädiktaattorit eivät voi tappaa ihmisiä, he voivat tappaa pohjantikkoja ja liito-oravia. Mutta en usko, että esimerkiksi metsäalan johtoportaissa oltaisiin samalla tavalla tietämättömiä. Murtamattomassa muurissa seisoo varmasti ihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti tietämättömiä. Aura Koivisto Läpitunkematon muuri J oskus tuntuu siltä, että turhinta mitä ihminen voi tehdä, on sauhuta metsien suojelun puolesta. Tuhotuista lakkasoista ja auratuista metson soidinareenoista on täytynyt vaieta niin monilla on ollut suoria tai epäsuoria yhteyksiä metsätalouteen, ja varovainen asenne on levinnyt sinnekin, missä näitä yhteyksiä ei ole ollut. Kysymys on kostosta suojelijoille; luonto on siinä vain onneton välikappale. Se ei johdu siitä, että metsien suojeluohjelma olisi kohtuuton tai että suojelulle ei olisi riittäviä perusteita vaan siitä, että sanelupolitiikan tahdotaan pysyvän sanelupolitiikkana. Että suojelu katsotaan tämän sanelupolitiikan uhkaksi. Ei auta vaikka latelisi hehtaarit ja prosentit ja muut matemaattiset selvitykset maamme metsien vähäisestä suojelusta, uhanalaisista lajeista ja katoavista biotoopeista, ei auta, vaikka mielin kielin tarjoilisi suojelun hyötyjä aina elinvoimaisista ekosysteemeistä turistien passaamiseen saakka, ei auta vaikka työttömyyden ja tukkipulan syyt olisivat jossain aivan muualla kuin suojelussa kaikki, kaikki on turhaa, silloin kun vastassa on muuri . Miksi tämä läpitunkematon muuri ei siedä ajatusta, että edes pieni osa metsistä olisi muutakin kuin teollista raaka-ainetta. Vanhojen metsien suojeluohjelman herättämä metakka on suhteettomuudessaan ollut järkyttävä. Diktaattorithan tunnetusti pitävät vallasta ja pitävät si itä myös kynsin hampain kiinni . Ja suojelijat henkilökohtaisiksi vastustajiksi. " Isänmaan petturi" -syytökset kajahtavat, ja "epäluotettavien" henkilöiden kansainvälisistä yhteyksistä nousee hätä. Suomen metsähallitsijat ovat sentään pidättäytyneet fyysisistä teloituksista, mutta pohjimmiltaan toisinajattelijoiden sietäminen on yhtä heikkoa. Tätä muuria vasten kilpistyvät maailman kaikki mahdolliset perustelut. He ovat haluttomuutensa ja kyvyttömyytensä metsäluonnon suojeluun jo näyttäneet. Joita asiat eivät kiinSUOMEN LUONTO 4/96 55. Vaikka Suomen kaikki aarniometsät suojeltaisiin, olisi jatkossakin metsien ehdoton valtaosa talouskäytössä. vsk. Eikö talousväki , joka on vuosikymmenet hakannut metsiä lähes diktaattorin valtuuksin, näe muidenkin tarpeiden oikeutusta. Sen verran olen näiden metsädiktaattorien toimintaa nähnyt, että yhdestä asiasta olen varma. nosta, tai joita on johdettu harhaan ja harhaluuloilla lietsottu pyhään vihaan. Etenkin, kun tähän miesten maai lmaan on röyhkeästi tunkeutunut ennen niin itsestäänselvästi alempiarvoista ja mitätöntä joukkoa: akkoja, likkoja ja pojankloppeja. Konemiehille on annettu paperille kirjoittamattomia kehotuksia "tehdä niin pahaa jälkeä kuin suinkin mahdollista". Siksi muuri on niin läpitunkematon. Kieltämättä se on antanut sy1jäseudun ihmisille töitä ja toimeentuloa, mutta samalla edellyttänyt ehdotonta kuuliaisuutta. Ja toisaalta: ehkä taustalla piilee juurikin tuo metsätalousväen iät ajat nauttima diktaattorin valta. 11. Kiinan tai Pohjois-Korean hirmuhallitsijoissa onkin jotain tuttua. Suojeluesityksissä on aina ollut kyse korkeintaan muutamista prosenteista. Jos joku näyttää heidän sanelupolitiikkaansa uhkaavan, tai jos he vain epäilevät jonkun sitä uhkaavan, reaktio on raivoisa. Miksi marginaalisetkin suojeluanelut herättävät muurissa jyrkkää torjuntaa, suoranaista vihamielisyyttä. Vuosikymmenet se on voinut toimia kuin valtio valtiossa. Vuosikymmeniä harjoitettu kestämätön hakkuutoiminta ja koneistamisvyörytys unohtuvat ja painuvat toisarvoisiksi sivuseikoiksi, kunhan vain suojelun hirveyttä joka käänteessä riittävästi tolkutetaan
Karhuviita, Kuusamo. Uutta suojelua tulisi taloudellisesti arvokkaille maille suunnilleen kymmenen kertaa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun verran. Kuulumme sukupolveen, jonka pöytätavoissa lautasen syöminen tyhjäksi on yhtä itsestään selvää kuin se, ettei veistä laiteta suuhun. Talouskäytössä olevalla valtionmaalla on PohjoisSuomessa kaikkiaan noin 600 000 hehtaaria vanhaa metsää. Pokan toimikunnan selvityksessä tarkasteltiin aivan huimaa suojelualan lisäystä, jossa suojelu olisi jo nostettu 1,2 miljoonaan hehtaariin. Taustalla on epäilemättä historian kova koulu ja ajatus ruuasta Jumalan lahjana, jota ei saa heittää hukkaan. Yksityismetsänomistajien järjestöt ovat kaikesta huolimatta pikemminkin vastustaneet kuin kannattaneet suojelua. Lautanen tyhjäksi, metsä paljaaksi Suojelun vastustamisen syitä voi etsiä myös syvemmältä kuin arkipäivän politiikasta. Metsäkeskukset ovat joutuneet karsimaan kulujaan, eikä suojelun kannattamista välttämättä katsottaisi hyvällä. Perimmältään samaan ajatukseen törmätään jatkuvasti myös metsien suojelua koskevassa keskustelussa. Työllisyyteen ei auttaisi, vaikka kaikki suojelualueetkin hakattaisiin. Suojelun tarjoamat työllistämismahdollisuudet liittyvät lähinnä matkailuun, joka palveluvaltaisena ei koneellistu. Säilytetään Vanhojen metsien luonnonarvot menetetaan, ellei riittävää osaa metsistä suojella. Se on todella vähän, kun sitä verrataan esimerkiksi metsäsektorin työn tuottavuuden nousun takia samana aikana häviäviin 25 000 työpaikkaan. Mutta mikä on metsien suojelun todellinen vaikutus työllisyyteen. Hakkuukone tekee kymmenen miehen työn ja uudet sellutehtaat pyörivät järkyttävän vähällä väellä. Luonnon monimuotoisuuden suojelun vastaisen kampanjan kärkihahmona toimii lähinnä Metsähallitus, jonka hakkuita suojelu vähentäisi. Puukauppa on sujunut vain huippusuhdanteessa. PUHEENVUORO Alkuperäisen metsäluontomme hävittämistä ei voi perustella työllisyydellä eikä taloudella. Tänne ei tarvita kalikkaakaan tuontipuuta silloin, kun kaupan ehdot ovat kunnossa", totesi Lapin metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Jouni Ekonoja hiljattain Maaseudun Tulevaisuudessa. Vaikutus työllisyyteen olisi kerrannaisvaikutuksineen vuonna 20 I O kuitenkin vain 6000 työpaikkaa. Pohjois-Suomen yksityismetsänomistajat ovat va12 littaneet, ettei varsinkaan harvennuspuu tahdo käydä kaupaksi. Metsän pitäisi Suomessa kasvaa enemmän kuin hakataan ja niin se kasvaakin. Silloin metsät olivat täyskäytössä ja suojelualueiden lisääminen olisi vähentänyt puun käyttöä. Puuta on tuotu pari miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta paikallisen näkemyksen mukaan se ei ole välttämättä tarpeellista. Vaikka suojelu mon inkertaistettaisiinkin, työpaikat säilyvät. Mitä järkeä tai moraalista oikeutusta on lahottaa metsät pystyyn, kun niistä saatavalla puulla voitaisiin torjua käsistä täysin ryöstäytynyttä työttömyyttä, kuuluu yleinen kysymys. vsk.. Juhlapuheissa annettujen lupauksien lunastamisen aika on nyt. Varovaisuusperiaatteen tai tulevien sukupolvien saati eläinten ja kasvien oikeuksien korostaminen valuvat kuin vesi hanhen selästä. Nykyisin koneet tekevät jo pääosin työn sekä metsässä että tehtaissa ja automaation tahti vain kiihtyy. Suojelu-Suomessa säilyy työllisyys Mielenkiintoisen ajatuskokeen on tehnyt maaherra Hannele Pokan vetämä metsiensuojelun työllisyyttä ja rahoitusta pohtinut toimikunta. "Sillä rokotetaan metsänomistajia rankasti. Vielä edellisten polvien aikana suojelulla olisi ollut merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Sen kevättalvella valmistuneiden laskelmien mukaan paljon suunniteltua laajemmankin suojelun toteuttaminen näyttäisi käyvän päinsä työpaikkojen juurikaan vähentymättä. Kun MetsäBotnian Kemin sellutehtaan kapasiteettia vastikään nostettiin kymmenyksellä, tehtaalle ei palkattu yhtään uutta työntekijää. Metsänomistajien vaikea rooli Yksityismetsänomistajat sitä vastoin ilmeisesti voisivat hyötyäkin suojelusta, sillä valtion hakkuut siirtyisivät suureksi osaksi yksityismetsiin. Metsien hyvä kasvu on tieteellinenkin totuus, joka on lisäksi julkaistu arvovaltaisella foorumilla, huipputieteen Sciencessä. Syynä lienee osaksi Metsähallituksen vahva asema valtionhallinnossa yksityismetsätaloutta edustavia metsäkeskuksia rahoittaa ja ohjaa maaja metsätalousministeriö, jonka alaisuudessa myös Metsähallitus toimii. Valtioneuvoston pitäisi vielä tänä keväänä päättää Pohjois-Suomen valtionmaiden vanhojen metsien suojelusta. Osuus on varsin pieni, mutta suojelun vastustus on kuitenkin ollut yllättävän kiivasta. Niistä on tarkoitus suojella nyt noin I 00 000 hehtaaria. Pekka Kaupin, Kari Mielikäisen ja Kullervo Kuuselan artikkelin eräs Suomeakin koskeva johtopäätös on, että hyvän kasvun ansiosta metsiä riittää myös luonnonsuojelun tarpeisiin. Hyvän kasvun takia näyttää jo penseimminkin suojeluun suhtautuvan mielestä selvältä, että Suomessa voidaan suojella kohtuullinen määrä metsiä. Suojeltuina metsät ovat pystyssä vielä vuosina SUOMEN LUONTO 4/96 55
Metsäyhtiöiden suurimman tusinan voitto nousi 43 prosentilla ja työllisyys säilyi entisellään. Oikeus vakuuttui ekologien todisteista. Se kuulostaa terminä hyvältä, mutta sen soveltaminen vanhojen metsien suojeluun ei perustu ekologiseen asiantuntemukseen. 2030-2080, jolloin ne hakattuina eivät tuottaisi ja työllistäisi. Luonnonsuojelijat eivät ole esittäneet suojelua Amerikan mitoissa vaan hyvinkin suomalaisessa laajuudessa. SUOMEN LUONTO 4/96 55. 13. Siellä metsäsektorin osuus työllisestä palkkatyövoimasta on tyypillisesti 10-20 prosenttia, kun se PohjoisSuomessa jää 3-8 prosenttiin. Metsäteollisuuteen on tässä luettu massaja paperiteollisuus, sahateollisuus ja levyteollisuus. Jorma Luhta Alue-ekologia ei auta Metsiensuojelun vaihtoehdoksi ollaankin tarjoamassa alue-ekologista suunnittelua. Lopulta massiivinen määrä metsää siirrettiin syrjään puuntuotannosta. Mitä alue-ekologinen suunnittelu on käytännössä, sitä ei kukaan tunnu kuitenkaan tietävän. 1)1 . Laajat vanhan metsän alueet ovat keskeinen vaatimus monille lajeille metsosta lapintiaiseen. Teollisuustuotanto kokonaisuudessaan kasvaisi nykyisestä kolmanneksella. 1990 1995 2000 2005 2010 Metsäteollisuuden työvoima on vähentynyt 15 vuodessa 30 000:lla ja vähenee vääjäämättä jatkossakin. On viheliäistä, jos ekologiaa käytetään tieteellisesti kestämättömästi. vsk. Laaja suojelu ja kasvava metsäteollisuus näyttävät sopivan samaan Suomeen. Luonnonsuojeluliitto uskoo, että suojelu veisi lähinnä metsäteollisuuden laajenemisvaraa. Alue-ekologisesta suunnittelusta on silti tullut suorastaan taikasana, jolla vanhojen metsien suojelun uskotaan hoituvan jopa ilman suojelualueita. Metsähallituksen aluejohtaja Juha Ojala totesi toiminnan alueella perustuvan alue-ekologiseen suunnitteluun. Lapissa nousi vastikään mekkala metson soidinmetsän hävittämisestä. Todellisessa ekologisessa suunnittelussa säästyneet luonnonmetsät jätetään hakkaamatta ja ekologista metsänhoitoa sovelletaan talousmetsissä. Suojelun vastustajien maalailemat uhkakuvat eivät toteutuneet onneksi niin, sillä metsätalouden työllisyys on täpläpöllöalueella paljon merkittävämpää kuin Pohjois-Suomessa. Huomaamatta on jäänyt tosiseikka, että alue-ekologinen suunnittelu vähentää eikä suinkaan lisää vanhojen metsien pinta-alaa. Jo toteutetuksi oletettu metsämaan suojelualan kaksintai kolminkertaistaminen vähentäisi metsäteollisuuden työpaikkoja vuonna 2010 parin tuhannen verran eli ei juuri muuttaisi kokonaistrendiä. Amerikan opetuksia Yhdysvalloissa käydyssä tiukassa oikeudenkäynnissä maan johtavat ekologit lähtivät siitä, että uhanalaisen täpläpöllön suojelu edellyttää laajoja suojelualueita. •= .. Ennusteet Pohjois-Amerikan täpläpöllön suojelun vaikutuksesta työllisyyteen vaihtelivat välillä 0-400 000. Kaikki odottivat mitä todella tapahtuu, kun suojelu astui lopullisesti voimaan 1993. Uskomme, että silloin elämme aikaa, jona myös suojelun nykyiset vastustajat tai heidän lapsensa ovat suojeluun tyytyväisiä. Vaikeuksia oli joillakin pienillä yrityksillä, joilla ei ollut mahdollisuutta hankkia puuta yksityismetsistä. Amerikan esimerkki ei varmaankaan sovi sellaisenaan Suomeen, mutta ehkäpä se auttaa suhteellisuudentajun säilyttämisessä. 1onto ja työpaikat METSÄTEOLLISUUDEN TYÖLLISYYS 1980-2010 "' O> O> 100 000 80000 60000 40000 20000 ,. vuosi 1980 1985 ........................ Antti Halkka on Suomen Luonnon toimittaja. Näin pitää ollakin, sillä nykyaikainen teollisuus voi toimia vain ekologisissa rajoissa. työpaikat .......... Antti Halkka Timo Helle Timo Helle on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Viime kesänä Yhdysvaltain johtava metsälehti Journal of Forestry joutui toteamaan, että alueen työllisyys oli paras 25 vuoteen
Metsä ei saisi olla pelkkä hoitamaton rakentamisen re14 servimaa, jonka kasvillisuus saa kulua vapaasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan elinvoimaisuus ja kauneus ovat kansalaisille metsän tärkeimpiä arvoja. Asukkaat mukaan suunnitteluun Hoidossa on tärkeää olla yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Seuraavaksi aluskasvillisuuden alta paljastunut humuskerros kuluu ja tuo esiin puiden juuriston. Kunnassa voidaan painottaa ulkoilumahdollisuuksia, meluja saastesuojan aikaansaamista, luonnon vaalimista ja niin edespäin. Kapeat kaistaleet ovat vaikeita ja kalliita hoitaa. Kytkemällä asukkaat mukaan jo hoidon suunnitteluun pystytään sopimaan yhteisistä tavoitteista, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat. Varsinaiseen ulkoiluun on varattava laajempia alueita, sillä ulkoilijat liikkuvat keskimäärin kaksi-kolme kilometriä kerrallaan. Käytännossä kahdeksan hehtaarin alueelle pystytään järjestämään korkeintaan kilometrin pituinen ulkoilureitti, joka säännöllisesti käytettynä on yksitoikkoinen. Ulkoilumetsien monimuotoisuuden ja ulkoilukäytön vaatimusten kannalta vähimmäiskokona voidaan pitää kymmentä hehtaaria. Jos metsä on pienempi, se kestää huonosti kulutusta. Metsien kestävyys on kovalla koetuksella Taajamametsät ovat usein sijainniltaan ja kooltaan huonoja virkistyskäyttöön eivätkä kestä paljoa kulutusta. Yhteistyössä asukkailla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei riitä olla vain kuultavana tai informoitavana. Taajamametsien ekologista kestävyyttä on toistaiseksi tutkittu kovin vähän. Kunnissa tulisi olla myös yli 50 hehtaarin suuruisia yhtenäisiä uiSUOMEN LUONTO 4/96 55. Suomen metsäpinta-alasta on taajamametsiä vain pari prosenttia, mutta neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa. Uudistuvassa lainsäädännössä rakennus-, YV A-, kuntaja metsälaissa painotetaan entistä enemmän asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä viihtyisyyteen. Liian usein rakentaminen pilkkoo metsän pieneksi puolen-kahden hehtaarin kaistaleeksi. Näin vähennetään jälkikäteen syntyviä metsäkiistoja. Voimakkaassa käytössä myös kestävin lajisto vaurioituu. Sen tilalle tulee niin sanottuja kulttuurilajeja, jotka kestävät paremmin kulutusta. Ekologisen kestävyyden turvaamiseksi metsä pitäisi säästää kaavoituksessa vähintään kahden hehtaarin suuruisena ja pyöreän muotoisena. Samanaikaisesti kasvava asukasmäärä lisää metsän ulkoilukäyttöä, ja metsän ekologinen kestävyys joutuu äärirajoille. Muissa kunnissa tavoitteista ei ole paljoakaan keskusteltu. Vähin erin juuristo vaurioituu ja puustoa alkaa kuolla. vsk.. Ensin alkuperäinen metsälajisto vähenee. bja Löfström Minna Komulainen Lähimetsä elinvo Ilkka Toivoncn/LKA Kotimetsässä voi kokea hienoja luontoelämyksiä retkeillen, leikkien, ma,jastaen, mietiskellen ... Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on lupaavia tuloksia asukkaiden osallistumisesta metsäsuunnitteluun, jota kaupunki nimittää osuvasti vuorovaikutteiseksi suunnitteluksi. Kulumisvaurioista palautuminen on hidasta, vaikkei alue olisikaan jatkuvassa ulkoilukäytössä. Vain alle puolella kunnista on tähän mennessä ollut sovittuja kirjallisia periaatteita metsiensä hoidosta. Suurimman osan taajamien metsistä omistavat kunnat. Taajamametsien hoidossa on ensin otettava huomioon kunnan koko viheraluepolitiikka ja mietittävä hoidon tavoitteet
virkistysympäristö • ylläpitää monipuolista kaupunkiluontoa • lisätä suojavaikutuksia • elävöittää kaupunkikuvaa • tarjota ympäristökasvatusta • säilyttää kulttuuriarvoja • hoitaa viheralueita taloudellisesti. vsk. D MML Irja Löfström ja MMM Minna Komulainen toimivat taajamametsien ja metsämaiseman tutkijoina Metsäntutkimuslaitoksessa. Rakennuslaki on metsän ja kuntalaisen puolella. Kestävä taajamametsä on monikerroksinen. koilumetsiä monipuolisen metsäluonnon ja virkistystarjonnan turvaamiseksi. Tietämättömyys hoidon periaatteista voi johtaa joko siihen, että metsiin ei uskalleta koskea juuri lainkaan tai siihen, että niitä hoidetaan laidasta laitaan samalla kaavalla puuntuotannon edistämiseksi. Luonnontilainen alue on suojeltu, ja valmennusmetsään aiotaan rakentaa myöhemmin. Hoitamaton puistometsä ei kuitenkaan kestä rakentamisen muuttamia valoja vesisuhteita eikä lisääntynyttä kulutusta niin hyvin kuin hoidettu metsä. Se edellyttää kaava-alueella kestävyyden periaatetta. Vyöhykkeet esiin Metsät jätetään taajamissa usein tavallista tiheämmiksi, jolloin niiden elinvoimaisuus heikkenee ja kulutuskestävyys vähenee. Kulunutta, vanhaa kuusikkoa on vaikea ja kallista hoitaa, jos sen kaikki aluskasvillisuus on hävinnyt ja juuristo on tullut esiin. Asutuksen lomassa olevia puistometsiä ympäröivät ulkoilumetsät. ulkoilumetsä luonnontilainen alue puistometsä toiminta-alue puistometsä ulkoilumetsä valmennusmetsä Taajamametsän hoidon vyöhykkeet. Suojavyöhykkeet hoidetaan tiheinä ja monikerroksisina, jolloin niiden suojavaikutus on tehokkain. Lähimetsien uudet hoito-ohjeet ottavat huomioon luonnonmukaisuuden ja asukkaiden toiveet. Rakennuslain mukaan kaikilla on oikeus mahdollisimman monipuoliseen, terveelliseen, esteettiseen ja elämykselliseen ympäristöön. Euroopan Luonnonsuojeluvuotena ja valtakunnallisena Vihervuotena 1995 laadittu Taajamametsien hoito-opas kiinnittää erityistä huomiota asuinympäristön hoitoon. suojavyöhyke toiminta-alue Taajamametsien hoidon tavoitteita: • turvata metsien ekologinen kestävyys • kehittää viihtyisä asuinja ._. teutuisi, taajamametsät on säilytettävä yhtenäisinä ja riittävän laajoina. Hoitosuositusten takana ovat ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Metsäkeskus Tapio. Asutuksen läheistä metsää hoidetaan puistometsänä, jossa painotetaan turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kulutuksen kestävyyttä. 15. Laajemmat ulkoilumetsät voivat tarjota monia mahdollisuuksia: osa alueesta jätetään haluttaessa luonnontilaan; yhtäällä kehitetään ulkoilupalveluita ja toisaalla pyritään korostamaan maisemakohteita. Siellä on monipuolinen ja rikas lajisto ja runsas aluskasvillisuus. Hoidolla pyritään tuomaan esiin metsien tarjoamia monipuolisia hyötyjä, jotka taajamissa ovat pääasiassa henkisiä, aineettomia. Jotta oikeus tosuOMEN LUONTO 4/96 55. naiseksi Taajamametsät ovat kaupunkiluonnon rikkauden lähde ja monen kaupunkilaisen tärkein yhteys luontoon. Suositusten mukaan metsän monimuotoisuutta säilytetään pienipiirteisellä hoidolla jakamalla metsä käytön mukaan eri vyöhykkeisiin. Rakentamiseen kaavoitettuja metsiä valmennetaan tuleviin muutoksiin harvennuksin. Oppaan tarkoituksena on lisätä yhteistyötä asukkaiden, kaavoittajien, ympäristöja metsäammattilaisten välillä
Siksi jäljellä olevat laajat luonnontilaiset suot ovat täällä erityisen arvokkaita. Pehmeän lämmin, umpipimeä syysyö suosaarekkeessa vanhojen puiden suojassa ja kivenlohkareiden joukossa SUOMEN LUONTO 4/96 55. Suurilta soilta tavoittaa vielä ripauksen yksinäisyyden tunteesta, jota hoitometsistä ei enää löydä. Kananiemensuo huhtikuussa. Suuhaarojen väliin jäävällä alueella levittäytyy useita suuria ja osaksi luonnontilaisina säilyneitä soita, joista muodostetaan lähiaikoina Valkmusan kansallispuisto. Suolla kulkija aistii myös vuodenaikojen vuorottelun. 16 Etelä-Suomen viimeisetkin suuret metsäalueet on viipaloitu hakkuin ja metsäautotein pieniksi sirpaleiksi. ' 'l Teksti ja kuvat: Mika Honkalinna Kansallispuisto Kymenlaaksoon Kymijoki jakautuu kahtia ennen laskemistaan Suomenlahteen. vsk.. Monien suosaarekkeiden metsä on säilynyt pitkään hakkaamattomana, ja puiden joukossa on keloja ja kilpikaarnaisia petäjiä
vsk. Soilla pesii muutama kurkipari. Talvipäivänä autiota suota hallitsee karu ja kylmä hiljaisuus. Kesällä suo puhkuu läkähdyttävän helteen alla, ja kulkija saa kimppuunsa ärhäkät hyttysja mäkäräarmeijat. Elämä on suolla vaisua vielä alkukeväällä, vaikka Kymijoelta kantautuu jo joutsenten joiku ja ilmassa viuhuSyksy muuttaa suon värikkääksi suopursujenkin lehdet punastuvat kauniisti. Pimeällä kuuluu ketun rähisevä haukku ja reunametsästä pöllön huuto. voi vähän pelottaa. Vihdoin, tuhnuisena huhtikuun aamuna, kun märkänä niskaan työntyvä sakea räntäsade tekee kevättä, jostakin kuuluu ensimmäisen kapustarinnan apea vihellys. 17. Muuttoaikoina Valkmusa naapurisoineen on kurkien suosima pysähdyspaikka. Kevyt tuulenhenki tuo vahvaa suon tuoksua. SUOMEN LUONTO 4/96 55. vat leikkien siivet
vi ileydessä onkin kulkea, kostean tupasvillapumpulin Kymijoen suuhaarojen välinen, elämää kuhiseva suomaailma on suurimmillaan kymmenen kilometrin levyinen. Joki työntää suolle päin laajentuman, pienen ja rehevän Tarkjärven. Valtakunnalliseen harjujen18 suojeluohjelmaan kuuluva Kananiemenharju erottaa Kananiemenja Mustanjärvensuon toisistaan. Alueella on kaikkia Etelä-Suomen tärkeimpiä suoyhdistymiä, ja eri suotyyppejä on yli 30. vsk.. Munasuo on Suomen laajin ja arvokkain laakiokeidas, Saaristo-Suomelle tyypillinen suoyhdistymä. Suolinnuston eteläinen tukikohta Valkmusa 011 tärkeä suokasveille ja -eläimille. Sydänkesän lähestyessä puhkeaa villojen pumpulisade. Myöhemmin alue pyritään yhtenäistämään vapaaehtoisin kaupoin. Lapinharakka pesii säännöllisesti . Korpin heleät ronksotukset kuuluvat kevättalviselta suolta. Lähellä soiden taiteita kohoaa siellä täällä komeita suosaarekkeita, joista saattaa löytää lukemattomia vuodenkiertoja nähneitä, kilpikaamaisia aihkeja. Siellä pesii ja levähtää monia muualla Etelä-Suomessa harvinaistuneita lintuja. Harjun pohjoispäässä kohoaa upea Haukkavuori lähes 70 metrin korkeuteen. Tarkjärven ruovikosta kuuluu joskus kaulushaikaran puhaltelua. Ainakin alussa Valkmusan kansallispuisto koostuu to1s1staan erillään olevista osista. Suolintujen, kasvilajien ja suotyyppien eteläinen näyttelyalue Kesäyön keveämpi udun ja keskellä. Siellä täällä pesii kalaja harmaalokkeja. Keidasta ja nevaa Tulevan kansallispuiston ja sen lähiympäristön suurimmat suot ovat Munasuo, Valkmusa, Kananiemensuo ja Mustanjärvensuo. Suolampareissa uiskentelee telkkäja tavipoikueita, mutta etenkin syksyllä niissä viihtyvät monet muutkin sorsalinnut. Yaroitteleva valkoviklo johdattaa poikasensa ympäröiviltä kangasmailta turvaan rehevän suokasvillisuuden kätköihin. Suotyyppien runsauden ansiosta myös suolinnusto on poikkeuksellisen vaihteleva. Niiden rauhaton liikkuminen ja ränkätys iltalennon aikaan ovat osa pimenevän syysillan tunnelmaa, samoin kuin suopöllön aavemainen, jäntevän kevyt liihottelu hämärän rajamailla. ValkmusanKananiemensuon suotyypit ja suoyhdistymät vaihtelevat sateesta vetensä saavista kermikeitaista laakiokeitaiden kautta nevoihin, jotka saavat vettä ja ravinteita valuvesistä. Valkmusa-Kananiemensuo nousee pohjoisessa suoraan Kymijoesta. Reunoilla 011 myös joitakin arvokkaita, luonnontilaisina säilyneitä metsäkuvioita. Mustanjärvensuo on kauniisti kehittynyt kermikeidas. Lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen asukkaaksi mielletty, surumielisesti viheltävä kapustarinta kuuluu vakiolintuihin. Sääksiä asustaa kaksikolme paria, ja nuolihaukan virtaviivainen hahmo kuuluu kesuOMEN LUONTO 4/96 55. pohjansirkku ja korpilaiteiden soistuneissa kuusikoissa voi tavata idänuunilinnun, pikkusi~pon tai pohjantikan. Reunarämeillä tiksuttelee Talvella suot näyttävät kuolleilta ja autioilta
Paikoin on myös Etelä-S uomessa uhanalaista lettokasvillisuutta, kuten lähteikköjen yhteyteen syntynyttä lettonevakorpea. Myöhemmin valtioneuvosto teki periaatepäätökset, joiden mukaan Kananiemensuolle muodostetaan noin 1200 hehtaarin pinta-alainen kansallispuisto ja Munasuolle 630 hehtaarin suuruinen soidensuojelualue. Monet rahkasammalista ovat vaateliata ja harvinaisia. Kesällä 1995 lausuntokierrokselle tuli lakiehdotus Kananiemensuon ja Munasuon alueelle perustettavasta noin 11 80 hehtaarin laajuisesta kansalli spuistosta. Talvella suot ovat rauhaisia ja hiljaisia. 19. Tikka nakuttaa suosaarekkeessa käpyä, tiaisparvi häärii reunametsässä. D Mika Honkalinna on kymenlaaksolainen luonnonkuvaaja ja -harrastaja. Perhossoiden aatelia Kananiemensuo ja Mustanjärvensuo ovat Etelä-Suomen perhossoiden parhaimmistoa. Myöhemmin on tarkoitus liittää kansallispuistoon lisäalueita hankkimalla v-altiolle Munasuolla olevia yksityisten omistamia maita. ryyteen, samoin kuin kotka, · joka liitää metsän taakse. vsk. Kymenlaaksossa ja EteläSuomessa harvinaisia tai uhanalaisia suokasveja ovat muun muassa suovalkku, hoikkavilla, liereäsara, a1mäsara ja pohjanpaju. Rahkasammalia on määritetty 30 lajia koko Kymenlaaksosta niitä tunnetaan 33. Suomen eteläosissa tavatuista suoperhosista puuttuu vain muutama laji. Vetisiä rahkaja ruoppapintoja sekä allikoiden laitoja koristavat silloin kurkien höyhenet ja kolmen harottavan varpaan jättämät jäljet. Alueella on runsaasti suurperhoslajeja, joista moni on uhanalainen. Suoalueen lukuisat kurkiparit poikasineen saavat seuraa, kun kurjet ja hanhet kokoontuvat syksyllä soiden upottaviin hetteikköihin viettämään öitään ennen muuttomatkaa. Huhtikuinen näkymä Kananiemensuolle: muuttolintuja onjo saapunut ja kapustarinnan haikea vihellys voi kuulua koska hyvänsä. säisten hellepäivien taivaalle. Alkusyksyn auringon laskiessa voi nähdä jopa 300-500 kurkea lentämässä lähiseutujen pelloilta kohti soiden yöpymispaikkoja. Vihdoinkin kansallispuisto Kansallispuistokomitea es1tt1 1976, että Munasuon ja Kananiemensuon alueelle perustettaisiin noin 2100 hehtaarin laajuinen kansallispuisto. Soistuvat metsänreunat ovat paikoin lehtomaisia, paikoin karumpia korpia, joissa viihtyvät monenlaiset kasvit. Suotyyppien kirjo on luonut edellytykset myös monipuoliselle kasvillisuudelle. Korpin ronksotus kuuluu tammikuisen suon karuun hämäsu oMEN LUONTO 4/96 55. Valtio omistaa maat, ja ne ovat ympäristöministeriön hallinnassa
Suomessa voimakkaimmat maanjäristykset ovat olleet kuutosen suuruisia. Suomen ensimmäinen SUOMEN LUONTO 4/96 55. Kuvausten mukaan järistyksessä kuului samanlainen ääni kuin raskas kuorma-auto olisi ajanut ohi. 1600-luvulla ei tietenkään ollut Richerin asteikkoa eikä mittareita järistyksen suuru utta rekisteröimässä. M aankohoamisrannikkoa T auvo/ta. _J7 -fl =tr::::::;::c ,...., n 1 ... Vasta kun järistyksen voimakkuus on neljä, useimmat sisällä olevat ihmiset huomaavat jotain outoa, esimerkiksi kuulevat rekan jyrinää muistuttavan äänen. Richteri n asteikolla Lappajärven järistys oli 3,8:n suuruinen. Mullistukset kirkonkirjoissa Varhaisin kuutosen järistys tunnetaan Kajaanin läheltä Paltaniemeltä, m1ssa maa järkkyi juhannuksen edellä 1626. , _.,.1---..,r----~,---------... Asteikon 20 Maajäriset Maanjäristysten viime aikojen suomenennätys on vuodelta 1984, jolloin maa tärisi 37 kertaa. Seismologisia havaintoasemia on Suomessa 15 paikkakunnalla, ja ne kuuluvat maailmanlaajuiseen verkostoon. Sen perusteella pnstyksen voimakkuus on voitu arvioida jälkikäteen. -'2. Eri paikkakuntien kirkonkirjoja vertailemalla voitiin arvioida se alue, missä järistys tuntui. Teksti: Anne Kärkkäinen Kuvat: Paavo Hamunen Useimmat Suomen maanjäristykset ovat hyvin lieviä, minkä vuoksi järistyksistä ei yleensä tiedetäkään. Mittarei lla rekisteröidyn järistyksen jälkeen Helsingin yliopiston seismologian laitos lähettää kyselykaavakkeita nii lle paikkakunnille, jotka ovat mahdollisella maanjäristysalueella. .. Posliinija lasitavara heli si notkuvi lla hyllyillä, ja palomuureihin tuli pieniä halkeamia. Paltaniemen järistyksen voimakkuudeksi on arvioitu 4,6 Richterin asteikolla, joka mittaa järistyksessä vapautuvaa energiamäärää. Järistys kuului kirkonkylässä lyhyenä jyrinänä. . vsk.. Järistyksen keskus oli parikymmentä kilometriä taajamasta etelään. Lieneekö kirkko ollut hutera, sillä Richterin luokituksen mukaan kuutosen järistyksessä rakennusten rappaukset lohkeilevat ja huonosti rakennetut talot vaurioituvat. Järistyksen tuntuvuusaluetta arvioidaan nykyisinkin ihmisten aistihavaintojen perusteella. ,~ _s Seismogrammi Kuu..... 1 1 ' ' . Voimakkuudeltaan ne jäävät useimmiten alle kolmen mitattuna 12-lukuisella intensiteettiasteikolla, joka kuvaa järistyksen vaikutuksia ihmisiin, eläimiin, rakenteisiin ja ympäristöön. Taulut voivat heilahtaa vinksalleen. jokaista lukua kohden maan liikkeen voima kasvaa järistyksessä kymmenkertaiseksi. Voimakkuudeltaan kolmosen järistyksen havaitsevat vain muutamat ihmiset. Viitosen järistys tuntuu myös ulkona. ........,,. Muutaman sekunnin kestänyt täristys säikäytti ihmisiä pahanpäiväisesti muun muassa Alahärmässä. saman järistyksestä ..........-~!l,...,,,,Jr,1"""'1 10.11.1993. Silloisen Paltamon seurakunnan kirkko vaurioitui korjauskelvottomaksi. Kotieläimet käyvät levottomiksi. Joinakin vuosina maankuori uinuu hiljaiseloa liiemmin liiPohjanlahden rannikko on maankohoamisen vuoksi järistysherkkää aluetta. Tiedot on jäljitetty kirkonkirjoista, joihin kaikki maata mullistavat asiat kuvani in noina aikoina. Sitä ei tarvinnut arvioida epäsuorasti vaikutusten perusteella, vaan voimakkuus rekisteröitiin myös seismologisilla mittausasemilla. Pohjanmaalla jytisi 1979 Edellisestä kuutosen järistyksestä Lappajärvellä Pohjanmaalla 1979 on hyvät tiedot. Tärinälle altis kaappikello voi pysähtyä ja aloittaa uudelleen, tai sen naksutus kiihtyy tai hidastuu. Kakkosen järinän voi havaita vuoteessa lepäävä ihminen, ja ykkösen suuruiset vavahtelut rekisteröi vain maanjäristyksiä havainnoiva seismografi. Näin vahvoja järistyksiä tunnetaan Suomesta 13, joista vain tuorein on rekisteröity seismografi lla. \e.,,r:I r 1..,., J7 --.rl ... Sisällä se herättää nukkuvat, sillä rakennus tärisee. Järistyksen voimasta astiat saattavat kilistä sekä ovet ja auki olevat ikkunat heilahtaa. Talvella lumi voi tipf!htaa katolta. =---•---ii•L-¾.,,_ ___ .., ...... Kaavakkeita jaetaan posteissa
Vaikka Suomen kallioperä onkin 40-60 kilometriä paksu, se ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Nykyisin näistä repeämistä tunnetaan parhaiten Itä-Afrikan alueelta Punainenmeri, Adeninlahti ja Itä-Afrikan repeämälaakso. Niiden kalkin ansiosta maaperässä viihtyvät myös vaateliaat lehtokasvit pohjoisista oloista huolimatta. Vielä nykyisinkin se nousee Pohjanlahden rannikolla yhdeksän millimetriä vuodessa eli lähes metrin sadassa vuodessa. Se syntyy, kun uutta merenpohjaa muodostuu . Eräs syy Suomen maanjäristyksiin on maan kohoaminen. Seismologinen asema Kuusamossa. Rauhoituttuaankin tällainen vanha kallioperän arpi on yhä muuta seutua herkempi . Repeämän pohjalle purkautui maan syvyyksistä ympäröivästä kallioperästä poikkeavaa emäksisempää laavaa. Asemaverkkoa laajennettiin etenkin 1960ja 1970-luvuilla ydinkokeiden valvontaa varten. Asemanhoitaja Unto Parkkisenniemi tarkistaa piirturia, joka rekisteröi maanjäristyksiä. Maanpinnalla saattaa tuntua järinää, mutta maan avautumista on turha pelätä, sillä siirroksissa syntyvät raot eivät yllä lähellekään maanpintaa. Järistysten lisäksi herkät laitteet rekisteröivät päivittäiset kaivosräjäytykset ja tietyömaiden paukut. K orouoman ruhjelaakso Posiolla syntyi noin 2400 miljoonaa vuotta sitten, kun maankuori kohosi ja siihen syntyi repeämiä. Tämän vuoksi seutu on Suomen järistysherkimpiä. Sulan kiviaineksen vuoksi laatat erkanevat toisistaan. Suoinessakin kahtelematta, mutta Helsingin yliopiston seismologian laitoksen tilastojen mukaan Suomessa järähtelee yleensä kymmenisen kertaa vuodessa. seismografiasema aloitti toimintansa Helsingissä jo 1924. vsk. Selänteen raosta, maan sisästä pursuaa laavaa kahden laatan väliin. Työnnön vuoksi Fennoskandian kilpeen syntyy jännitystiloja. Seismologi Marja Uski Helsingin yliopiston seismologian laitokselta kertoo, että heikkousvyöhykkeellä kallioperän kiviaines on ympäröivää kalliota heikompaa. Toinen vyöhyke haarautuu Pohjanlahden rannikolla Oulun seutuvilta Kainuun kautta koilli seen. Perämeren alueella lähes neljän kilometrin paksuinen jääkansi painoi jääkauden aikana maan kuoren noin kilometrin nykyistä syvemmälle. Painon hellittäessä maa alkoi kohota. Yhtenä maailman vakaimpana alueena pidetyssä peruskalliossamme nämä jännitykset pääsevät helpoimmin purkautumaan maanjäristyksinä niin kutsutuilla heikkousvyöhykkeillä, joita on poikkeuksellisen paljon Koillismaalla ja Lapissa. Eteläisin niistä ulottuu MeSUOMEN LUONTO 4/96 55. Näihin siirroksiin voi liittyä maanjäristyksiä 5-15 kilometrin syvyydessä. D Anne Kärkkäinen on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. Kolme järistysherkkää aluetta Lappajärvi ja Paltamo eivät ole järistysherkkiä alueita. Maamme paikkakunnista Kuu samo täriseekin tiuhimpaan. Muinaisten laavapurkausten takia Kuusamossa on graniittigneissien ohella emäksis~mpiä syväkivilajeja. Herkimmin liikahtelevia alueita on kolmella seudulla. Maankuori repesi myös nykyisen Koillismaan tienoilla. Vanhat arvet Seismologien mukaan suurin syy Suomen ja Fennoskandian järistyksiin on Atlantin keskiselänteeltä lähtevä työntö. renkurkusta Pohjanlahden rantaa pitkin Kemijokivartta ylös Tornioon. Kolmas järistysherkkä alue sijaitsee Lapissa Pellon, Enontekiön ja Kolarin alueella. Maankuoren kummutessa koholle kuin uunissa pai stuva pannukakku kumpujen keskelle syntyi kolmihaaraisia repeämiä. Heikkousvyöhykkeet syntyivät noin 2400 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maankuori eli voimakkaasti. 2 1. Kallioperä on jakautunut erillisiksi lohkoiksi, joita erottavat jopa useiden kymmenien kilometrien pituiset rai lot, siirrosja ruhjevyöhykkeet. Näillä heikkousvyöhykkeillä jännitykset purkautuvat helpoimmin. Kohoamisen yhteydessä syntyy joskus rakoja, joita pitkin jännitys laukeaa. Mantereet kasvoivat nopeasti , ja vuoristoja kohosi
"Jos tällä keinolla aiotaan saada jotakin todella näkyvää aikaiseksi, se vaatisi kaikkien Länsi-Europan harmaalokkien tappamista", Kilpi toteaa. Kilven mielestä asia ei kuitenkaan ratkea näin yksinkertaisesti. Harmaalokkien määrä kasvoi hitaasti , ja 1950-luvulla se oli jo yleinen, joskin selkälokkia selvästi vähälukuisempi pesimälintu useimmissa saaristoissa. Viime vuosina lokkien pyytäminen ja surmaaminen on ajoitettu Turussa heinäkuun loppupuoliskolle. Joukkoteloitusten pontimena on ollut huoli saaristolinnuston köyhtymisestä: kasvavan harmaalokkikannan on pelätty valtaavan kaikki asumiskelpoiset lintusaaret ja luodot ja sysäävän muut lajit sy,jään. Lentoliikenteelle lokeista ei ole ollut Suomessa haittaa sen jälkeen, kun HelsinkiVantaan lentokentän kiitoradan tuntumassa ollut avokaatopaikka suljettiin. Harmaalokkeja on tapettu esimerkiksi selkälokin suojelun nimissä. Meillä käyvät harmaalokit voivat periaatteessa olla pesimättömiä kiertelijöitä vaikka Riian seudulta tai Tanskasta saakka. Tehotonta tappamista "Koko Suomessa pesii arviolta 30 000 paria harmaalokkeja, joten näin valtavien lokkimäärien tappamisen luulisi hävittäneen Turun seudun kaikki harmaalokit", sanoo dosentti Mikael Kilpi Helsingin yliopistosta. Lokkiongelma onkin jäteongelma Kilpi pitää koko lokkiongelmaa enemmänkin jätehuoltoongelmana. Tuhansien harmaalokkiparien munat tuhottiin yhdyskunnista vuosi vuoden jälkeen. Siinä vaaditaan, että tavanomaisen lanauksen lisäksi jätteet on tarvittaessa peitettävä irtomaalla. Samalla paukutellaan hengiltä rauhoitettuja lintuja, kuten kalalokkeja, selkälokkeja ja räyskiä. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole koko totuus", Kilpi muistuttaa. Jos ravintoa hakeva emo joutuu kloroformisäkkiin, poikaset kuolevat pesällä nälkään. Huonosti peitetty Jåte on tarjonnut lokeille lähe ehtymättömän ruokapöydän. Jä1jestelmällisellä harmaalokkien hävittämisellä on pisimmät perinteet Turussa, missä Topinojan kaatopaikalla on tapettu vuosina 19781995 lähes 50 000 harmaalokkia. Tahti muuttui kui tenkin : harmaalokki yleistyi 1960ja 1970-luvui lla nopeasti yhdeksi saariston valtalajeista, ja se runsastui vielä 1980-luvull a. Valmisteilla on muutosesitys, jossa asia on otettu huomioon. Salmonellaa taas tuntuvat levittävän tehokkaammin broilerit kuin harmaalokit. Onko harmaalokin niskoille kaadettu todisteeton syytösryöppy, jota on käytetty ja käytetään häijysti nuijana armottomassa lokki sodassa. Tämän vuosisadan alussa harmaalokki oli harvalukuinen, jopa suorastaan harvinainen Suomen saaristoissa. vsk.. Mikko Savelainen Harlllaalokkia vainotaan turhaan Harmaalokkia syytetään selkälokkien häviämisestä, muun saaristolinnuston köyhdyttämisestä, lentoliikenteen vaarantamisesta ja salmonellan levittämisestä. Ympäristöministeriö kielsi kuitenkin tämän " luonnonsuojelun" 1984 sillä perusteella, ettei harmaalokkien haitall isuudesta ollut näyttöä, ja parhaaseen pesimäaikaan luodoi lle nousevat munantuhoojat haittasivat muiden lintujen pesintää. Toimintaa on kuitenkin harjoitettu myös alkukuusta, jolloin poikasten ruokinta on vielä kesken. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin 1970-luvun lopussa harmaalokkien vähentäminen samoin yleviltä kuulostavin perustein. Voimassa oleva jätelaki ei edellytä toimia, joilla lokkien ravinnon saanti kaatopaikoilta estettäisiin. Harmaalokin munien tunnistaminen on joskus lintututkijallekin vaikeaa, ja on sitä varmasti myös "riistansuojelun" nimissä toimivalle munanpuhkojalle. Tuntuu mielettömältä, että tämän eteen on täytynyt tehdä vuositolkulla töitä ja tappaa 50 000 harmaalokkia." Tappamisen vähäinen vaikutus pesimäkantaan selittyy Kilven mukaan muun muassa sillä, että kesällä kaatopaikoilla vierailevat lokit tulevat erittäin laajalta alueelta. Harmaalokkeja ammutaan edelleen sekä merel lä että joillakin kaatopaikoi lla, ja nii22 den pesiä tuhotaan yhä saaristoissa. "Harmaalokki on varmasti yksi selkälokin taantumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Pentti Johansson Harmaalokki pesii saariston lisäksi myös joillakin suurilla avosoilla. Näidenkin lintujen jälkeläiset voivat joutua kaatopaikalla jätesäkkiin ja saada lorauksen kloroformia peräänsä. Yhtenä syynä kannan voimakkaaseen kasvu un pidetään elintason nousun paisuttamia kaatopaikkoja. Näin väittävät erityisesti henkilöt, jotka ovat huolissaan "riistaarvoltaan" merkittävien vesilintujen poikastuotosta. Haahkanpoikasia pyydystää kuitenkin vain kaksi prosenttia harmaalokeista, loput pitäytyvät pääasiassa kalaravinnossa. Mistä saadaan pieSUOMEN LUONTO 4/96 55. Katteettomia syytöksiä. " Kuitenkin Turun saariston harmaalokkien määrä on saatu vähenemään ainoastaan 2500 parista 1500 pariin. Harmaalokkia on syytetty myös muiden saaristolintujen poikasten tuhoamisesta. Rangaistus on myös ollut ankara: yksin Turussa kaatopaikalta on tapettu lähes 50 000 harmaalokkia
[ Onko harmaalokkeja jo ni in paljon, ettei Suomen saaris5 toihin mahdu niitä enää pesi_ _ ...;;;;;;,;;.;. Tutkijoiden lisäksi kaatopaikoilla värirengastettav ien lokkien edesottamuksia seuraa lukuisa lintuharrastaj ien joukko. Esimerkiksi saaristolinnusto ei ole vähentynyt harmaalokkien vuoksi. Kilpi ei tähän usko. vsk. Entistä useammat lokit saattavat alkaa ryöstellä pesiä ja syödä poikasia; näin muu linnusto voi joutua kärsimään kaatopaikkojen siistim isestä. Kanta ei enää näytä kasvavan Mitä sitten on tehtäv issä. Paikoitellen harmaalokit ovat jopa vähentyneet. Helsingin yliopisto aloittaa tänä vuonna tutkimuksen, jossa selvitetään harmaalokkien ja kaatopaikkojen väl istä suhdetta. Tähän kysymykVuosi/...--ymmeniä jatkunut harmaalokkien joukkomurha ei perustu tutkimuksiin. Tutki muksen yhtenä tavoitteena on perehtyä harmaalokkien ravintokäyttäytymisen muuttum iseen sen jälkeen, kun kaatopaikkojen antimet loppuvat. .( / I Pentti Johansson Jätelaki ei vielä estä tehokkaasti harmaalokkien ravinnonsaantia kaatopaikoilta. _ ___. Kil ven mukaan läheskään kaikki harmaalokit eivät vieraile kaatopaikoi lla. Lokkiongelman sijasta meillä onkin jäteongelma: kun jätteet peitetään , lokit vähenevät. seen ei pystytä vastaamaan, sillä tutkimuksiin perustuvaa tietoa on vähän. Osa palaa varmasti kalaravintoon. Hänen Hangossa tutkimistaan lokeista vain kymmenesosa oppi hyödyntämään "kulttuuriravintoa". SUOMEN LUONTO 4/96 55. jon lokit kaatopaikkoja itse asiassa käyttävät. Emme tiedä esimerkiksi sitä, kuinka palMikko Savelainen on ympäristöja luontoasioihin erikoistunut vapaa kirjoittaja. Esimerkiksi Porvoon maalaiskunnan Söderskärin saaristossa, Tammisaaressa ja Hangossa tehdyissä harmaalokkilaskennoissa on todettu, että kannat eivät ole enää 1980-luvun jälkeen kasvaneet. 23. neen kuntaan ne miljoonat, joilla hankitaan jätelain vaatima tekninen välineistö. Laahaako lainsäädäntö niin paljon jäljessä, että lokki kanta ehtii paisua mahdottomiin ennen kuin asiat kaatopaikoilla ovat kunnossa. Vaikka jätehuolto paranee vielä kompostoinnin ja kierrätyksen myötä, kuluu vuosia ennen kuin kaatopaikkojen antimet lokeille ehtyvät. f mään lisää
Jos asia on kovin vaikea, ohjaaja voi auttaa. Lapset saavat haavia ötököitä, jotka ravistellaan valkoisen lakanan päälle. Lasten huomioita pitäisi 24 myös osata arvostaa, ja juuri sen mörrihahmo tekee. Skogsmulle-Metsämörrillä on perinteitä ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla. on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välimuoto luontotiedon alalla. Vaikka Metsämörri ei näyttäytyisi , lapset voivat vannoa nähneensä hänet maassa, puussa, kivenkolossa tai järvessä uimasillaan. Kaul aan ripustettava luuppi on ainoa tutkimusväline. Kun lapset saavat aikaa ja tilaa tehdä havaintoja, he näkevät enemmän kuin aikuiset mutta eivät kokonaisuuksia vaan valtavan kirjon yksityiskohtia. "Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus selviää mörriretkillä erinomaisesti. Suomen Latu järjestää koulutusta sekä kääntää ja toimittaa aineistoa suomeksi. Siivekkäiden päälle heitetään heti luuppi tai lasipurkki , etteivät ne lennä tiehensä." "Lapsia ei tarvitse yllyttää tutkimaan hyönteisten eroja ja yhtäläisyyksiä. He vertailevat kokoa, koipia, supia, vana Ja karvaa", Hämeenlinnan Solvikin päiväkodin mörriohjaajat Eliisa Soirila ja Pirjo Stenman kertovat. "Lapset saavat selittää, mitä kelmu on ja mitä muovi on. Kuvitteellinenkin Metsämörri-satuhahmo auttaa lapsia solmimaan tunnesuhteen luontoon. Hyvä luuppi on vähintään kahdeksan kertaa suurentava, jolloin hyönteiset jo näyttävät kiehtovan hurjilta. Suomessa Metsämörrin "hoi, kolikok" -huuteluun on vastannut innokkaimmin pienten lasten ympäristökasvatuksesta kiinnostunut päiväkotien henkilökunta. vsk.. Ruotsista Suomeen levinneeseen mörriaatteeseen voi tutustua alan kursseilla. Mörrilapsia viihdyttävät metsäluonto ja muutamat valmiiksi mietityt tehtävät, laulut ja vapaa leikki. Metsämörri kunnioittaa elämää ja palauttaa kaiken tutkimansa aina takaisin samaan paikkaan, kuten tekevät myös mörrilapset. Ei ole tarkoituskaan, että hän näyttäytyisi joka retkellä. Teksti: Asta Leppälä Kuvat: Anja Leskinen Metsämörri houkuttaa lapsia luontoon Metsämörrin satuhahmo houkuttelee lapsia tutkimaan luontoa. Satuhahmon opetukset uppoavat vintiöihin, joiden maailmassa todellisuus ja satu vielä ovat iloisesti yhdessä. Lapset saavat kertoa Metsämörrille, mikä on auto tai polkupyörä", Luontokoulun opettaja ja metsämörriohjaaja Minna Styrman Kokkolasta kertoo. Luontosuhde syntyy varhaislapsuudessa Päiväkoti ja koulu lähentyvät toisiaan, ja metsämörrikoulu Lapset palauttavat kaikki tutkimuksiaan varten keräämänsä metsän aarteet takaisin luontoon. " Metsämörrin odotus tekee retkestä jännittävän ja pistää mielikuvituksen liikkeelle. Hän ei osaa ottaa kelmua pois lapsen tarjoamalta eväsleivältä ennen kuin haukkaa. Hyönteisetkin lasketaan takaisin vapauteen. Ihmisen riippuvuus luonnosta ja vaikutus luontoon tulevat mukaan mörrimetsään lasten itsensä kautta. Metsämörriohjaajan valmiudet saa viikonloppukurssilla, ja SUOMEN LUONTO 4/96 55. Metsämörritoiminnan loi ruotsalainen kasvatustieteilijä ja ulkoilmaihminen Gösta Fromm, joka halusi keksiä lapsille omaa, järjestövetoista vapaa-ajan toimintaa. Metsämörritoiminta sopii viisi-kahdeksanvuotiaille lapsille. Metsämörri saa tuoda iloa ja sisältöä pakon makua saaneisiin metsäretkiin ulos ei mennä vain palelemaan tai hyttysten syötäväksi. Ruotsissa lasten luontoretket ovat osa Friluftsfrämjandetin toimintaa. Metsämörrinä oleminen vaatii ohjaajakurssin käymistä ja fiilistä", Metsämörrinä viihtyvä Minna Styrman kertoo. He kyykistyvät luuppeineen alas ja pohtivat, missä on pää ja kumpi pää se on. Kun lapset tottuvat olemaan ja viihtymään mörrimetsässä, luonnonsuojelun perusasiat siirtyvät samalla uudelle sukupolvelle. Metsämörri voi olla ihmishahmoinen, mutta lasten mielissä hän elää, vaikka olisikin vain etukäteen retkipaikalle kätketty nukke tai käsinukke. Metsämörri asuu metsässä ja saa sieltä kaiken tarvitsemansa mutta ei tiedä mitään elämästä taajamissa. Lapset keräävät roskia pois metsästä, jotta Metsämörrin ei tarvitse lakaista niitä hännällään jos häntä kuluu karvattomaksi, Metsämörriä paleltaa! Metsämörriohjaajia koulutetaan, sillä aikuisten vaativa tehtävä on auttaa lapsia tulkitsemaan ja kokoamaan kokemuksiaan mörrimetsässä. Kun se ja Suomen Latu solmivat lisenssisopimuksen 1992, metsämörriaate alkoi levitä todenteolla Suomeen·
Voidaan tutkia yhdessä lasten kanssa ja katsoa myöhemmin kirjasta, jos jää vaivaamaan. Kun luontopainotetut sovellukset leikitään yhdessä, ne jäävät iloisesti mieleen. Metsämörrikurssilla ei istuta sisällä kalvosulkeisissa. Yksityiskohtia tarkasteltiin luupeilla; maattiin maassa jalat kallionkuvetta vasten ja tähyiltiin taivaan ikkunaa aikuiset ihmiset! Erika Elo ja Arja Kaasalainen valmistuivat keväällä Tampereen lastentarhanopettajaopistosta. Se kuuluu opetusohjelmaan mutta mentiin läpi kovalla vauhdilla ja enemmän teoriassa", naiset perustelivat tuloaan kurssille. Erika Elo aikoo kokeilla mörrijuttuja viemällä lapsiryhmiä metsäretkelle keväällä. Juuri tämän vuoksi keksittiin metsämörritoiminta. Kun lapset kuitenkin kysyvät mikä jokin on, voimme kysyä: miltä se näyttää." Metsämörrin leikit ovat kasvattajille tuttuja, eikä ihme, ne ammentavat yhteisestä leikkiperinteestä. Erika pääsi Ahjolan päiväkotiin, ja Arja pitää Ylöjärven seurakunnan päiväkerhoja. D 25. Varusteet eivät ole ongelma, sillä päiväkodeissa vaaditaan, että lapsella on sadeasu ja lämpimät vaatteet ulkoleikkejä varten. Teoria kulkee mukana metsäretkille. Mörrilapset ihailemassa lakanalle koottuja löytöjään Espoon Ladun opastuksella. Arja Kaasalaisen työ on väliaikainen, ja hän epäilee, että seurakunnan kerhojen harvat ja lyhyet kokoontumiskerrat eivät suosi metsämörritoiminnan kaltaista, varsin pitkäjännitteistä ympäristökasvatusta. Keskustan lapsillekin pitäisi pystyä välittämään ilo ja vastuu luonnosta", Arja Kaasalainen pohtii. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Luupin läpi maailma näyttää erilaiselta. Metsämörri-hahmon yhtenäinen teema ja kokonaisuus on hyvä juoni, joka auttaa pitämään ympäristökasvatuksen liekkiä yllä. vuoden lasten kanssa mornretkeiltyään voi hakeutua jatkokurssille. Voidaan myös rajata vain metri kertaa metrin tutkimusala, siitäkin saa irti jo vaikka mitä." "Kaikkien aistien käyttö oli hienoa, ja se ettei tarvitse tietää kaikkea. "Olimme jo opistossa kiinnostuneita ympäristökasvatuksesta. vsk. "Pienellä alalla me pyörittiin ei tarvitse isoa metsää tehdäkseen metsämörrijuttuja. Lapsiakaan ei tarvitse monta kertaa viedä mörriretkelle, kun he jo alkavat itse vaatia lisää ja haluavat reput, eväät ja tuupit, kurssilaiset summasivat. Metsämönin ohjeita noudattaen lämpimästi ja sateenpitävästi pukeutuneet kurssilaiset tarkenivat hyvin halata puita, etsiä jotain kovaa ja jotain kaunista ja jotain mikä ei kuulu luontoon. "Lapsille kuuluu se elämys, että joku vie luontoon. Metsämörri uppoaa varhaiskasvattajiin Tampereella järjestettiin viime· lokakuussa metsämöniohjaaj'akurssi. Paikka voi olla aina sama, ja omat puutkin voivat pysyä samoina. Erika ja Arja myöntävät, että mielikuvitus ja todellisuus olivat mennä sekaisin, kun he näkivät Metsämörrin syömässä puolukoita. Sillä oli vihreä asu ja myssy, ja myssyn alla tuuhea pörrötukka. Mörrimetsässä opittiin uudestaan tuttuja asioita
Jouko Kuosmanen Kaksi isokoskelourosta ja naaras. 26 Isokoskelot viipyvät Suomessa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Niiden vilkkaat poikueet ovat kaikille vesillä liikkujille tuttuja. Koskelot ovat kalastajamestareita poikasetkin kalastavat jo muutaman päivän ikäisinä. vsk.. Naaraan voi sekoittaa tukkakoskeioon, jolla ei kuitenkaan ole kaulassa jyrkkää värirajaa. SUOMEN LUONTO 4/96 55
vsk. Poikaset eivät kauaa §; pesässä viihdy vaan hyppäävät alas ja kipittävät vesille. Linnun pää on tummanvihreä. 27. -----------------------------~ SUOMEN LUONTO 4/96 55. Jsokoskelon tunnistamiseksi ei tarvita paljon tietoa tai vaivaa. Jo varhain maaliskuussa isokoskelot täyttävät sulat virrat mahtipontisesti elehtien ja narskuttavaa soidinhuutoaan päästeli en. Pitkä, päästänsä alas<( "' päin kaartuva nokka on linnun paras tuntomerkki. Tunnistamista helpottaa myös uroslinnun vaalea höyhenpeite, jonka rajauksena linnun siivissä kulkevat mustat laikut. Naaraskoskelon väriLeszek Sawiki/LKA 1 : Hannu Hautala/LKA ] lsokoskelonaaras hautoo yli kuukauden
Untuvikot saalistavat niitä ketterästi vesikasvien lehdiltä. Aikainen pesijä Kevään kärkkyjänä tunnettu isokoskelo ei viivyttele pesintää aloittaessaan. Pesät sijaitsevat useimmiten rantalouhikoissa, mutta pesii isokoskelo myös uuttuihin, rantarakennusten tai Iaiturien alle ja jopa metsään katajapensaiden kätköön. Keväisen soidinkauden perästä ne lyöttäytyvät yhtenäisiin, järvikohtaisiin laumoihin tai muutamien lintujen vahvuisiksi tynkäparviksi. Parinmuodostus tapahtuu osaksi jo kevätmuuton yhteydessä. Niinpä lintu onkin tätä nykyä monien vesistöjen valtalaji. Heleät saraheinikot ovat koskelopoikueen mieluisimpia pyyntipaikkoja. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Kesärantojen kiertolainen Emolintujen tarkan ylöspidon ansiosta suurin osa isokoskelopoikueista selviytyy ehjänä lapsuusajan lukemattomista esteistä ja ongelmista. Ei ole lainkaan harvinaista, että koskelot pesivät taajamien liepeillä. Pesintä käynnistyykin miltei välittömästi vesistöjen auettua talven sitovista jääkahleista. Emo siel lä säntää si lmittömän pyyntivimman hurmaamana saaliin perään. Lisääntyvä lämpö irrottaa koskeloiden kuontalosta valkeata pohjauntuvaa. Poikaset kasvavat hitaasti. Tosin tässä isokoskelopoikuetta varjelee tiivis rantaelämä. Mitä syrjäisempi järvenselkä on kyseessä tai mitä kauempana erämaan sylissä jokin karu, kristallinkirkas järvi on, sitä varmemmin sieltä tavoittaa isokoskeloita. Emolinnut saalistavat isompia vonkaleita. Pituuseroa on vajaat kymmenen senttiä. Tästä johtuvatkin kesäisiltä järvenlahdilta kantautuvat kiivaat vedenloiskahdukset. Enemmänkin rannat ovat koskeloiden luontaisten vihollisten lokkien , varisten, korppien ja pienpetojen vapaata temmellyskenttää. Riittää, että järvessä on pientä kalaa, joka on isokoskelon tärkein ravintovara. Koreat isokoskelot ovat vesistöjemme tyyppilinnustoa. Luonto varjelee omiansa sivullisten uhalta. Isokoskelokoiraat ovat noin 400 grammaa painavampia kuin naaraat. Muuta houkutinta ei tarvita kuin vesistö, jossa kesän myötä kasvavan isokoskelopoikueen liikkuminen ja 28 ravinnonsaanti on välttävästi turvattu. Joskus useita rinnakkaisia isokoskelopoikueita kasautuu yhden emon taakaksi. Saaliskaloina ovat kevätkudulta kasvaneet mitättömän pienet tirrit, jotka majailevat yhtenäisinä parvina rantamatalikoiden lämpimissä vesi kerroksissa. Vaarallisia tilanteita koituu myös vapaasta perämoottorivenei lystä. Minkit ja muut pitkäkyntiset järviemme pedot eivät saa niitä kokonaan satimeensa. Isokoskelo, riemuitse aina rannoillamme! D Jouko Kuosmanen on pohjoiska,jalainen luonnonkuvaaja ja vapaa kirjoittaja. Y mpäristömyrkyt vaarana lsokoskelon kalalle maistuva linnunliha ei saa metsästäjiltä suurta kiitosta. Järvenlahti kuhisee kymmenien vesipropelleiden kiihkeässä pyörityksessä. Emolinnun uskollisuus ei osoita vielä tässäkään vaiheessa minkäänlaista hiipumisen merkkiä. Sen sulava uinti hivelee katselijan silmää. Kevään suurpesueesta on syksyllä onnellisimmillaankin lähteenä vain muutamia koskeloita. Yhä vieläkin se opastaa omiin mittoihinsa kasvaneita jälkeläisiään järven ruskettuvilla ruohikkolahdilla ja syysruskan kirjavoimilla rannoilla. Ne ovat suurimmalta osaltaan tuhoon tuomittuja, sillä yhden emolinnun tarkkaavaisuus ei riitä tällaisen yhteisön varjelemiseen. Muista vesilinnuista poiketen isokoskelonpoikaset kykenevät menemään veteen jo välittömästi kuoriutumisensa jälkeen. Muutamien vuorokausien perästä tällöin eletään kesäkuun kymmenennen päivän tietämissä koskelopoikue kykenee jo kelvollisesti kalastamaan. lsokoskelo on nykyisin hieman kaupungistunut. Eikä siinä kaikki: virkku poikue säntäilee emon ympärillä samaan rientoon yhtyneenä. tys on hieman kirjavampi: selkähöyhenistö on likaisenharmaa ja päähöyheniä koristaa ruosteenruskea väritys. Pienten koskelonpoikasten ravinto koostuu elämän ensimmäisten piinapäivien kuluessa vain ja ainoastaan vesihyönteisistä. Naaras hautoo munia noin 3435 vuorokautta. Lentokykyisiä ne ovat noin yhdeksän viikon ikäisinä, pääsääntöisesti vasta syyskuun alkupuolella. Emolinnun houkutteleva kutsuääni on varma ohjeviitta vesielementin huomaan. Kertaalleen hyviksi havaitut pesäonkalot ovat vuodesta toiseen koskeloiden käytössä. Toukokuun porotuksessa ne makoilevat auringonpuoleisilla rantakivikoilla kuten muutkin tyytyväiset kesärantojen omistajat. Kookkaimmat linnut painavat noin 1,6 kiloa ja pituutta niille on kertynyt pyöreät 70 senttiä. Harvat pikaliipparit sentään rantarämeiköissä kurvailevat. Vakavana vaarana ovat ympäristömyrkyt, jotka kerääntyvät suurimpina pitoisuuksina ravintoketjussa korkeimmalla olevien eläinten kudoksiin. Niiden kesäinen puvunvaihto on päässyt hyvään alkuun. Uroskoskelot eivät osallistu millään tavalla poikueen kaitsentaan. I sokoskelo on heinäsorsan ja haahkan ohella vesilinnustomme aikaisin pesijä. Sen nokka viiltää vettä ja siivet takovat hurjasti peräräpylöiden paukkaessa vieden eläintä yhä kiihkeämpään lentoon ja vauhtiin. Sen lento kuin taitavimman virtuoosin kevyttä soitantaa. Tällaisia jopa useamman kymmenen linnun jättiläispoikueita on nähty muun muassa Saimaalla. Isokoskelon mieltymys erämaaympäristöön on tunnettua. Linnun krokattava ääni syöpyy syvälle tajuntaamme jo kevätkesän ensimmäisellä venetai kanoottiretkellä. vsk.. Runsas poikastuotto takaa tämän kehityksen myös tulevaisuudessa. Siellä ne pysyvät lämpiminä alkukesän vedet ovat kylmiä. Sen sukellus on kuin virtaviivaisimman vedeneläimen jouduttavaa kiitoa kaislapehkojen katveessa. Isokoskelo on esimerkillinen emo Seppo Keränen/LKA lsokoskeloemo ottaa melko usein poikaset selkäänsä
Linnusto on runsas, samoin hyönteisja sienilajisto. Näille täystiheä lehtometsä on kauhistus. Rauhassa kehittyessään tammi, jalava, lehmus, saarni ja vaahtera kasvavat tiheinä metsinä, joiden varjossa kasvisto ja eläimistö ovat paljon niukemmat kuin lehtoniityillä. Lehtojen lajisto näyttää sietävän voimakkaitakin häiriöitä kuten avohakkuita, mutta kärsii metsän luontaisesta 29. "Lehtoniitty on kahden erilaisen elinympäristön, lehdon eli metsän ja niityn mosaiikki, joka on parhaimmillaan melSUOMEN LUONTO 4/96 55. Piruntatti ja kottarainen Myös monet eläinja kasvilajit ovat sopeutuneet juuri tähän reunaan, ei kunnolla metsään, mutta ei niityllekään. Neliömetrillä voi kasvaa jopa 50 kasvilajia. Tai tammen rungon jäkäliä, jotka vaativat valoa. Retkelläkin asetumme aterialle mieluusti puun alle, mutta aukean reunaan. Tällaisessa ympäristössä olisivat voineet kehittyä metsälajit, jotka pitävät valosta, ja niittylajit, jotka viihtyvät puolivarjossa. Ihminen tuntee olonsa kotoisammaksi valoisalla lehtoniityllä kuin sankassa metsässä. Harvapuiset metsätundrat ja puistoarot kattoivat laajoja aloja. Tai naakkaa ja kottaraista, jotka pesivät ontoissa puissa, mutta hakevat ruokansa avoimilta paikoilta. Pastoraali-idyllit olivat suosittuja taiteessa aina vuosisatamme alkuun asti, ja lehtoniitty on myös kaupunkipuistojen esikuva. Ajatellaan vaikkapa piruntattia, joka on tammen, pähkinäpensaan ja pyökin juurisieni, mutta kasvaa parhaiten avoimella ja lämpimällä paikalla. kein pelkkää reunaa. Jos lehtoniitty on luonnoton elinympäristö, niin miksi se viehättää niin syvästi. Ilmaston on ajateltu olleen niin kuivan, että metsä ei menestynyt, mutta toisaalta näyttää yhä todennäköisemmältä, että eläimet ainakin osaksi itse pitivät metsän harvana ja aukkoisena. Jouko Veikkolainen/LK A Metsän vai pellon lintu. Ennen jääkautta ja vielä sen aikanakin Euroopassa oli ainutlaatuisen hieno eläimistö: norsuja, sarvikuonoja, hevosia, virtahepoja, nautaja hirvieläimiä ja tietysti myös suuria petoja. Selittääkö reunavaikutus kaiken. Lehtoniitty on ihmisen luoma elinympäristö, joka luonnontilaan jätettynä vesottuu tuota pikaa metsäksi, ja valtaosa sen lajeista katoaa. "Ei ole olemassa lehtoniittylajeja, on vain metsälajeja ja niittylajeja", sanoo Suomen paras lehtoniittyjen tuntija, professori Carl-Adam Hreggström. Tai kukkajääriä, jotka elävät toukkana lahopuussa, mutta ruokailevat aikuisina kukilla. Seppo Vuokko Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Ma111111utin perintö ketä varten ruusu piikkejään kantaa miksi myrkkyä on kauneus kukkien missä oppi kottarainen tonkimaan lantaa perintöä sarvikuonon, härkien, pukkien. vsk. Harjalintu viihtyy puussa, mutta nokkii hyönteisiä karjan lantakakkaroista. Norsu puutarhurina. Monet niistä elivät hyvin avoimessa ympäristössä: hirveä, jonka sarvien väli on kaksi metriä, ei voi kuvitella metsään juoksemaan. Ja kahden erilaisen elinympäristön reuna on enemmän kuin niiden summa." Lehtoniitty on runsaslajisin ekosysteemimme
Paatsamasinisiipi (16) on huonosti tunnettu kevätperhonen. Käsityksen suurten kasvinsyöjien merkityksestä saa Afrikan savanneilta: ilman suureläimiä ja ajoittain toistuvia kuloja nekin kasvaisivat metsää, ja missä norsuja on liikaa, sieltä ne ovat hävittäneet puut. Voimme myös kuvitella, että kaikkein erikoistuneimmat eläinten avulla leviävät lajit kuolivat sukupuuttoon suureläinten laumojen hävitessä. Ei tullut kuljettajaa talven aikana lehtotakiaisen (7) koukkupiikkisille mykeröille, miten käynee kyläkellukan (8) hedelmien syksyllä. (22) Lehtoniitty on ihmisen luomus, mutta jatkaako ihminen vain metsänorsun ja mammutin aloittamaa työtä. Oksilla tai puunkoloissa pesiviä, mutta aukealta ravintonsa hankkivia lintuja on lukuisia. Suomukka (9) loisii pähkinäpensaan juurissa. Sekä niittyjen että lehtojen kasvit sietävät myös eläinten aiheuttamia tuhoja hyvin. Jos jääkautiset metsätundrat ja puistoarot olivat eläinten aikaansaannosta, hakamaat ja lehtoniityt ovat niiden perillisiä. Kun ihminen hävitti suuret kasvinsyöjät, metsät sankkenivat. Monet lehdon ja niityn kasveista ovat myrkyllisiä kuten valkovuokko ( 12) ja mäkileinikki (18). Eläinten oma luomus Kenties mammuttiaro olikin sitä laiduntavien eläinten oma luomus, jota ne itse ylläpitivät, ja joka katosi , kun ihminen hävitti isot eläimet. Saarnen (21) runkoa ki,javoivat monet jäkälät. Pienten kasvien (härkit, jäsenruohot, haarikat) ja ruusukekasvien (ratamot, nukit, maitiaiset) suojana on mataluus: isot eläimet eivät kalua ruohoa aivan maata myöten. Kun laumat siirtyivät toisaalle, taimet työntyivät kohti valoa tallatun ja rikkisyödyn monivuotisten kasvien peitteen läpi. Kottarainen ja harjalintu penkovat mielellään ravintonsa laidunten lantakasoista. Sen sijaan meillä on metsälaidunlajeja, jotka ovat sopeutuneet elämään puoliavoimessa ympäristössä, puiden ja suurten laiduneläinten seurassa. Seljakämmekän (19) kaksi värimuotoa, punainen ja keltainen, hämäävät mantukimalaiskuningattaren (20) toistuvasti käymään medettömissä kukissa. Lehtopuiden saamin, jalavien, tammen ja lehmuksen versomiskyky on hyvä, varsinkin kun sitä vertaa karujen kangasmetsien lajeihin kuuseen, mäntyyn ja rauduskoivuun. Valoisia metsia suosivia sienia, jäkäliä, hyönteisiä ja kasveja on runsaasti . Ovatko metsäomenapuun (5) oraoksat ja pähkinäpensaan (6) hyvä vesomiskyky isojen laiduneläinten synnyttämiä sopeutumia. Muun muassa leinikeillä, vuokoilla, näsiällä, hierakoilla, kuismilla ja konnanmarjoilla on suojana myrkyllisyys; toisilla taas on piikit kuten nokkosella, ohdakkeilla, kurhoilla, karhiaisilla, happomarjoilla, oratuomella, orapihlajalla, metsäomenapuulla, ruusuilla ja vatuilla. M iekkavalkun ( 10) valesiitepöly harhauttaa maamehiläisen ( 11) pölyttämään huijarikämmekän kukat. K ukkiessaan pikarililjat (15) näkyvät, mutta myöhemmin heinämäisen siro verso hukkuu niityn rehevyyteen. M etsäkaurisemo ( 4) matkaa paikoillaan odottavaa paikastaan imettämään. Jopa yksija kaksivuotiset, nyt rikkaruohoina tutut lajit ovat voineet kehittyä sopeutuTimo Nieminen/LK A Ojakellukan koukkupäiset ja siirottavakarvaiset siemenet takertuvat tiukasti eläimen turkkiin. Tämä on hieno hypoteesi, mutta kuinka todistaa se oikeaksi tai vääräksi, kun päähenkilöt ovat kuolleet jo tuhansia vuosia sitten. Jo eläinten väheneminen voi johtaa metsien sulkeutumiseen: jos viimeisten norsujen ei tarvinnut kaataa puita ruokaa saadakseen, kai ne laiskuuttaan söivät helpommin saatavaa ravintoa. Piikkisiin pensaisiin saaliinsa varastoiva pikkulepinkäinen on saman ympäristön luomus, samoin jo Virossa pesivä sininärhi. Kevätesikko ( 17) ei viihdy varjossa, mutta välttää myös paahteisimpia ketoja. Pähkinähakki (2) on käynyt noutamassa syksyisestä varastostaan pähkinöitä poikasilleen. Kun valtaisat eläinlaumat keväällä tulivat, yksivuotiset olivat pikkutaimina tai siemeninä, kaksivuotiset matalina ruusukkeina, ja säästyivät syömiseltä. Todisteeksi käyvät myös jalojen lehtipuiden (samojen, jotka myös vesovat hyvin!), runsas valoa ja lämpöä vaativa jäkälä-, sienija hyönteislajisto. D SUOMEN LUONTO 4/96 55. Voimme siis olla samaa mieltä H~ggströmin kanssa, ettei meillä ole lehtoniittylajeja: onhan lehtoniitty vain yksi tietyn hoitotavan synnyttämä laiduntyyppi. mina suureläinten vuotuiseen laidunkiertoon. Alkukesän aamu lehtoniityllä Naakka (])ja kottarainen (3) pesivät ontoissa puissa, mutta hakevat ruokansa aukealta. tihentymisestä. 32 Timo Nicminen/LKA Nelivyökukkajäärän elämä alkaa tahossa koivussa, mutta vumeiset viikkonsa se viettää aurinkoisilla kukkakedoilla. Sorkkien ja kavioiden rikkoma maanpinta oli hyvä itämisalusta. vsk.. Heinien ja kortteiden kova rakenne johtuu piirakeista, jotka kuluttavat niitä syövien eläinten hampaat. Heinien hyvä versomiskyky on luku sinänsä on väitetty naudan syljen lisäävän heinien kasvua, ja on kuviteltu niiden jopa tarvitsevan laiduntavia eläimiä kukoistaakseen. Preerioilla, joilla miljoonaiset biisonilaumat vaelsivat vielä viime vuosisadalla, eläinten turkissa leviävä lajisto on monipuolisempi kuin Euroopassa. Tämähän selittäisi aron suuren tuottavuuden: se ei ollut kylmyyseikä kuivuusaroa vaan potentiaalista metsämaata, joka puski heinää ja ruohoa, kun ei puuta voinut. Yhtä jalkaa eläinten kanssa Niittyjen ja lehtojen lajit ovat monin tavoin sopeutuneet voimakkaaseen laidunnukseen. Pystykiurunkannuksen ( 13) kesä alkaa olla ohi, ja pikkuapollon toukallakin ( 14) on jo kiire koteloitumaan. Omassa luonnossammekin on useita eläinten turkkiin takertuneina leviäviä lajeja (kellukat, takiaiset, rusokit, verijuuret, monet heinät ja lemmikkikasvit), mutta vielä runsaampi lajisto on etelämpänä. Lajistoltaan yhtä kiintoisia ovat hakamaat ja metsälaitumet
"Tverin karjalaiset, jotka ovat eläneet 1600-luvulta eristyksissä venäläisten keskellä, syövät myös paljon sieniä. Tutkijan on saatava käsiinsä kyseistä sukua koskevat tieteelliset artikkelit kaikkialta maailmasta. Myös kasvillisuustyyppejä on runsaasti ja niillä kasvaa erilainen sienilajisto." "Tansaniassa on erittäin voimakas sienenkäyttöperinne, joka on vaarassa kadota. Lähden sinne keräämään heidän sieniperinnettään". Myöhemmin elämä heitti Marja Härkösen Helsingin yliopistoon opettajaksi ja hän pääsi professori Timo Koposen retkikunnan mukana ensimmäiselle Tansanian matkalleen. Asia tyssäsi silloin siihen, mutta aihe jäi kytemään mielen pohjalle. vsk. "Olen kolunnut Tansanian syrjäkyliä enemmän kuin kotimaata konsanaan ja haastatellut satoja ihmisiä. "Niinhän Suomessakin on. Viime vuonna kolmikko julkaisi kirjan Tansanian sienistä: Edible mushSUOMEN LUONTO 4/96 55. Kun Marja Härkönen työskenteli 1980-luvun alussa metsien moninaiskäytön ylitarkastajana ammattikasvatushallituksessa, metsäopetuksen päällikkö Lasse Hellman sanoi, että Itä-Afrikan maihin pitäisi järjestää sellaista kurss1t01mmtaa, joka vastaisi meillä sienineuvojakoulutusta. Esimerkiksi maukas punainen kärpässieni wigwingwi, joka on arvokas ruokasieni , on Amanita tanzanica ja suosittu termiittisieni impora, on nyt Termitomyces singidensis. rooms of Tanzania, jossa esitellään tansanialaisten sieniin liittyviä tapoja ja uskomuksia sekä 35 yleistä sienilajia. Marja Härkönen Tansaniassa on monenlaisia kantarelleja: punaisia, keltaisia, mustia ja jopa kaksi värisiä kuten kuvan Cantharellus platyphyllus. Alice Karlsson 33. Lisää sienivalistusta "Tansania on kuin tilkkutäkki. Ihmiset syövät muun muassa monenlaisia kärpässieniä, eivätkä he edes tiedä, että kärpässienissä on myrkyllisiä lajeja." Lajisto on myös muuttumassa. Länsisuomalaiset ovat syöneet vain kantarelleja ja itäsuomalaiset rouskuja, mutta nyt kun meillä on sienivalistusta ja sienikirjoja, niin joka puolella syödään rouskuja, tatteja, kantarel leja ja jopa haperoita." Samanlaista on Tansaniassa: ruokasienivalikoimassa on laajentamista ja valistusta on lisättävä, jotta perusteettomat uskomukset voidaan hävittää. Tiina Saarimäki Marja Härkönen keskustelee sienenpoimijoiden kanssa kädessään olevasta termiittisienestä Mpeperan kylässä. professori Marja Härkönen huudahtaa. Punainen kärpässieni on pohjoisen pallonpuoliskon laji, joka on levinnyt puiden juurisienenä eri puolille maailmaa, muun muassa Australiaan ja EteläAfrikkaan ja nyt myös trooppiseen Afrikkaan. Suomen ulkoministeriön rahoittama työ Tansaniassa alkoi 1990. "Emme yritä saada selville kaikkia lajeja vaan juuri ne, joita eniten syödään. "Samoja sukuja tosin on kuin meilläkin; on haperoita, rouskuja, tatteja, mutta aivan eri lajeja." Myös lajimäärä on valtava. Heimoja on 120 ja kaikilla on oma kieli ja omat tavat. Nyt takana on jo kahdeksan tutkimusmatkaa. Eri heimoilla on myös erilaisia uskomuksia sienistä. "Maa on maailman köyhimpiä, ja ihmiset elävät varsinkin maaseudulla kädestä suuhun. Sienet ovat erittäin tärkeitä tansanialaisten ruokavaliossa. Nyt Marja Härkönen tietää jo suurin piirtein, minkälaisia sieniä tässä trooppisessa maailmankolkassa kasvaa, ja mitä niistä käytetään ravinnoksi. Perinnettä talteen naapuristakin Vaikka Marja Härkösellä riittäisi tansanialaisissa sieninäytteissä tutkimista "hautaan saakka", hän odottaa innolla ensi kesän matkaa Tverin Karjalaan. Kun Härkönen esimerkiksi haki kärpässienistä tietoja hakusanalla Amanita, kärpässieni , hän sai lähes 300 kirjallisuusviitettä. Tansaniaan on esimerkiksi ilmestynyt punainen kärpässieni, jota ei pitäisi olla Afrikassa lainkaan. Maailmanlaajuinen kirjallisuushaku tuotti laihan tuloksen: koko maapallolta ei löytynyt minkäänlaista viitettä Itä-Afrikan ruokasienistä. Sitten tulee ongelmia. Tansanian sienet ovat puiden seuralaisia, ja puulajejakin on satoja. Härkösen mukaan sienten määritys sukutasolle on aika helppoa. "Leonard Mwasumbi on .ollut meille korvaamaton apu, sillä hän tuntee puut ja kasvillisuustyypit." Kärpässienet ovat herkkua Marja Härkösen työryhmän ponnistelun tuloksena pieni osa tansanialaisista sienistä on saanut tieteellisen nimen. Sienet ilmestyvät sopivasti sadekauden alussa kun peltojen sato on syöty ja uutta vasta kylvetään." Härkösen työryhmään kuuluvat hänen oppilaansa Tiina Saarimäki ja Dar es-Salaamin kasvimuseon superintendentti Leonard Mwasumbi. Tällaisesta etnomykologisesta tutkimuksesta ei selviä vain sieninäytteitä keräämällä." Vähitellen Tansanian sienimaailma alkoi hahmottua. Mikä sienelle nimeksi. Päästä näkemään tieteelle tuntematon laji! Sitä ei monikaan tutkija pysty vastustamaan, vaikka pitäisi mennä sinne missä pippuri kasvaa. Tunnistus alkaa kirjallisuushaulla. Tansanialaista sieniperinnettä "Ajattele, Afrikassa tienvarsilla myydään sellaisia sieniä, joita tiede ei tunne", sienitutkija, vt. Sitä paitsi Tansaniassa ja Suomessa ei ole ainoatakaan samaa luonnonvaraista sientä. Muutto maaseudulta kaupunkiin kiihtyy ja koska luonto on maassa suunnattoman vaihtelevaa, myös sienilajisto on aivan erilaista maan eri kolkilla ja kun sienikirjoja ei ole, eivät asukkaat opi käyttämään uuden kotipaikkansa sieniä." Yhteys perinteiseen elämäntapaan on Tansaniassa katkeamassa ennen kuin sitä on ehditty edes tallentaa
34 SUOMEN LUONTO 4/96 55. vsk.
35. SUOMEN LUONTO 4/96 55. vsk
Sekä lauluettä pikkujoutsenille viedään Sevemjoen rantaniityille perunaa ja viljaa. huhtikuuta 1995 ja kävimme vielä samana päivänä kiikaroimassa Matsalunlahden sekä Lihulan ja Pämun väliset niityt ja pellot. Perille etapeittain Pikku joutsenet käyttävät muuttomatkaansa Länsi-Euroopasta Siperian tundralle keväällä 9-11 viikkoa. Virolaisia on vaivannut kaukoputkien puute ja sama asia kuin vuosikymmeniä sitten meitä suomalaisia: ei ole osattu varmasti erotella joutsenjoukoista pikkujoutsenia. Virolahden Vilkkilänturalla !epäilee huhtikuussa sekä pikku(vasemmalla) että laulujoutsenia. Ainakin viime keväänä pikkujoutsenet hankkivat energiaa Viron pelloilta heinäkasvien versoista. Niitä ei silloin määritetty lajilleen. Pikkujoutsen on Euroopan joutsenista parhaiten sopeutunut lyhyeen arktiseen kesään. Pikkujoutsenia on merkitty Hollannissa sinisin ja Saksassa keltaisin kaularenkain, ja näitä molempia näimme viikon aikana joka päivä. Huhtikuun 2 1. Kaksi päivää myöhemmin muuttomatkalaisia oli saapunut lisää: Audrun polderista Pärnun pohjoispuolelta laskettiin 12 000 pikkujoutsenta. Ne viihtyivät paremmin heinäja oraspelloilla ja lensivät yöksi ilmeisesti läheisille soille. He eivät onnistuneet, koska joutsenet siirtyivät muualle. Viime keväänä pikkujoutsenista vain pieni osa yöpyi ja ruokaili Matsalunlahdella. Pikkujoutsenen muuttomatkan muita levähdyspaikkoja ei tunneta varmasti . Viro on suosittu pysähdyspaikka Pikku joutsenet saapuivat 1995 Viroon jo maaliskuun lopulla. Tankkaus on tarpeen pitkällä muuttomatkalla Pikkujoutsen/en muuttoreitti sivuaa Suomen kaakkoisinta kulmaa. Välillä linnut lepäävät, syövät ja keräävät rasvaa kudoksiinsa lennon polttoaineeksi. Sir Peter Scottin, WWF:n pitkäaikaisen presidentin, taidemaalarin ja tutkijan perustaman vesilintutarhan käynnistämä talviruokinta on houkutellut alueelle yhä enemmän pikkujoutsenia 1967 lähtien. Hollantilaiset laskivat jo 25.3. Peter Scottin pikkujoutsenet Helmikuussa 1983 vierailimme Slimbridgessä Englannin länsirannikolla. Muutamassa oli yli tuhat lintua, suurimmassa yli kaksituhatta. Hollantilaisten lintuharrastajien laskujen mukaan näistä noin 11 500 oli pikku joutsenia. Matkan ne tekevät kolmessa, mahdollisesti neljässä vaiheessa. Ne pysähtyvät välillä muutamaksi viikoksi tai jopa reiluksi kuukaudeksi. "Audrussa on 12 000 pikkujoutsenta", hihkui Matsalun luonnonsuojelualueen johtaja Taivo Kastepöld korvaani , kun tiedustelin kuulumisia viime vuoden huhtikuun alussa. Pikkujoutsen painaa viidestä seitsemään ki loon, ja painosta lähes neljännes voi olla rasvaa. Pohjanmereltä on LänsiViroon matkaa rei lut tuhat kilometriä. Tämä käsitys perustuu talvisiin ruokailuhavaintoihin Hollannissa. Viime keväänä hollantilais-tanskalainen tutkijaryhmä yritti pyydystää rakettiverkoilla muutamaa pikkujoutsenta asentaakseen niille satelliittilähettimen. Siitä pikkujoutsenet selviytyvät yhdellä lennolla. Peter Scott kutsui meidät SUOMEN LUONTO 4/96 55. Matala, noin kymmenen kilometrin mittainen ja parin kilometrin levyinen Matsalunlahti tarjoaa pikku joutseni l le ruokai I ual ueita ja rauhallisia yöpymispaikkoja. Pämun ympäristöstä 7000 pikkujoutsenta. Sellaisella rasvamäärällä lintu pystyy lentämään yhtäjaksoisesti noin 1200 kilometriä eli se joutuu "tankkaamaan" muuttomatkan aikana useita kertoja. Edelliset viikot olivat olleet Länsi-Euroopassa lämpimiä ja käynnistäneet muuton. Joutsenet kaivavat nokallaan matalissa merenlahdissa pohjaan kuoppia, joista ne tonkivat hapsividan ja muiden vitojen nuoria versoja ja silmuja. Laulujoutsenella tähän kuluu yli kuukausi ja kyhmyjoutsenelta lähes kolme kuukautta kauemmin. Tiesimme paikan pikkujoutsenten talvehtimisalueeksi. Pikkujoutsenen poikaset kehittyvät munasta lentokykyisiksi kolmessa kuukaudessa. Pesimäalueelle on päästävä hyvässä kunnossa ja valmiina aloittamaan pesintä heti. Edellisenä keväänä Matsalunlahdella oli toukokoon alussa samanaikaisesti noin 16 000 joutsenta. Se on todellinen äärimmäisen pohjolan eli Ultima Thulen lintu, ei niinkään laulujoutsen, joka paremmin viihtyy havumetsävyöhykkeen soilla ja Jarv1ssa. vsk.. Suruksemme suurparvi ei enää ollut koossa, mutta löysimme sentään useita pikkujoutsenparvia. Viron länsirannikolla on pikkujoutsenten ruokailuun sopivia niittyjä ja peltoja sekä 36 laajoja soita, joilla voi yöpyä turvallisesti . päivänä 1957 virolaiset laskivat Matsalunlahdelta 40 000 joutsenta. "Tulkaa nopeasti ennen kuin parvi hajaantuu muualle!" Saavuimme Viroon 7
Siellä sain kokea uuden pikkujoutsenelämyk37. Welneyssä ja Slimbridgessä EteläEnglannissa niitä on ruokittuja merkitty eri tavoin jo vuosikymmenien ajan. Pikkujoutsenia on merkitty sinisillä ja keltaisilla kaularenkailla ainakin Tanskassa , Saksassa ja Hollannissa. "Aluksi annoimme niille vain nimiä, si llä nimet on helpompi muistaa kuin numerot", Scott selitti meille. Pikkujoutsenia talvehtii molemmilla puolilla Pohjanmerta. Vierailin myös Welneyssä, joka on saman vesilintusäätiön huostassa oleva suojelualue kuin Slimbridge. Kiikaroimme alapuolella lammikossa uivia pikku joutsenia ja tarkastelimme nokan kuviointeja. Siellä nousimme tämän pikkujoutsenten tuntijan perässä hänen henkilökohtaiseen lintutorniinsa, olohuoneen yläpuolelle. Vuoteen 1989 mennessä on nimetty 6700 pikkujoutsenta! Talvi Brittein saarilla Vilja, perunat ja juurikkaat houkuttelevat joutsenia Englannissa. vsk. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Scott tunnisti linnut yksi löllisesti nokan värierojen perusteella. kotiinsa. Lokakuun lopulla 1992 kiertelin Etelä-Englannin lintupaikoilla. Virossa pikkujoutsenet ruokailevat pelloilla ja yöpyvät soilla tai merellä
Pikkujoutsenia !epäilee muuttoaikana muun muassa Kaakkois-Suomen järvillä ja merenlahdilla. Useimmiten pikkujoutsenia on vain yksi tai muutama, joskus harvoin jopa kymmeniä yhdessä. Ennätysvuosi on ollut 1987, jolloin Welneystä laskettiin yli 6000 pikkujoutsenta. Welneystä kehittyi 1980-luvulla muutamassa vuodessa pikkujoutsenten tärkein talvehtimispaikka. Pikkujoutsen pesii tundralla laulujoutsenen pesimisalueen pohjoispuolella. Ankarat talvet 1985-87 ajoivat pikkujoutsenet Hollannista yli Kanaalin. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Welneyn maisemat muistuttavat Hollantia laajoine peltoaukeineen, poldereineen ja kanavineen. Ennen kaukoputkien yleistymistä pikkujoutsenen tunnistaminen oli usein vaikeaa, ja tämän vuoksi sitä pidettiin pitkään paljon harvinaisempana vieraana kuin se onkaan. Welneyn pelloilla viljellään juurikkaita ja perunaa, joita talvehtivat joutsenet syövät mielellään. Tosin vain pieni osa LänsiEuroopan talvehtivista 20 000 pikkujoutsenesta matkaa Suomen yli useimmat kiertävät Itämeren Baltian rannikoita pitkin. D Veikko Neuvonen on lintuharrastaja, Yleisradion toimittaja ja Luontoiltojen vetäjä. Loput Siperiassa pesivistä pikkujoutsenista talvehtii Hollannissa ja Pohjois-Saksassa. Virossa pikkujoutsenten muuttoparvissa on satoja, enimmillään jopa tuhansia lintuja. vsk.. Pikkujoutsenia näkyy toki muuallakin Suomessa, mutta ne ovat vähälukuisia ja epäsäännöllisiä vieraita. Kun linnut löysivät hyvät ruokailupaikat ja sopivat yöpymislammikot Welneystä, ne palasivat seuraavina vuosina samaan paikkaan. Syy-yhteyskin on selvä: hollantilaiset ovat viime vuosisadalla käyneet suunnittelemassa kanavoinnin ja viljelysmaiden kuivattamisen myös Pohjanmeren länsirannikolla. Suomessa ilahtuu jo muutaman pikkujoutsenen näkemisestä. Pikkujoutsenet muuttavat tundralta lounaaseen ja kaakkoon Pikkujoutsenet pysähtyvät keräämään rasvavarastoja pitkällä muuttomatkallaan muun muassa Virossa. 38 l'riiGälml'l"(_:11·lii11uHI Ml -==::;::::;;~:=:::S ,:::::::::~::,:~:::::::=:::: i#!llll§~ sen. Meillä vähälukuinen vieras Pikkujoutsen ei kuulu Suomen pes1vaan linnustoon, mutta joka kevät ja syksy niitä näkee meilläkin. Levinneisyysalueen länsiosien linnut muuttavat lounaaseen, itäosien joutsenet kaakkoon. Varmin paikka pikkujoutsenten näkemiseen lienee Virolahti maamme kaakkoisnurkassa; paras aika taas on useimpina vuosina huhtikuun loppupuolella. Niitä viedään joutsenille myös talviravinnoksi
Edeltäjänsä virheistä oppineeULKOMAILTA Yasunin kansallispuistoon raivattu tie ylittää 330 jokea ja puroa. Yasunin öljykentän tuotantopäällikkö David Shores kiistää, että yhtiö aiheuttaisi puistossa öljytuhoja. Tien raivaaminen ja puiden siirtely vaatii järeitä koneita. Se sitoutui käyttämään kaikkiaan noin miljardiin dollariin nousevista kustannuksista 60 miljoonaa ympäristönsuojeluun. Quiton Katolisen yliopiston dekaani ja biologisen aseman johtaja Laura Arcos on tyytyväinen Maxuksen ympäristöohjelmiin. 1980-luvulla Yasunin sademetsistä löytyi öljyä. Hän ei näe puiston luonnon olevan tällä hetkellä uhattuna. Putkilokasveja saattaa samalla alalla versoa jopa 1200 lajia. Unesco nimesi 1989 kokonaisuuden biosfäärialueeksi. Yasunissa on havaittu 600 lintuja 120 nisäkäslajia, ja alueen joissa ui 500 kalalajia. Pääsin käymään yhtiön puistoon rakennuttamalla biologisella asemalla Quiton yliopiston vieraana. Teksti ja kuva: Jouni Klinga Euronatur vetoaa presidentti Ahtisaareen Vuotoksen puolesta Eurooppalaisen luontoperinnön säilyttämiseksi toimiva säätiö Euronatur on kirjoittanut tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelle ja vedonnut häneen Vuotoksen allashankkeesta luopumiseksi. Usein toistuvat maanjäristykset luovat kaikki edellytyksyt tuhoisille öljykatastrofeille. Putki on rakennnettu jo yli 25 vuotta sitten, eikä siihen voi asentaa automaattisia hälytysjärjestelmiä, joita Maxus on laittamassa omiin putkistoihinsa. Oljynetsintä laantui hetkeksi , mutta pian amerikkalainen Conoco-yhtiö sai Ecuadorin hallitukselta luvan aloittaa tuotannon puistossa ja rakentaa 180 kilometrin pituisen tien sen halki. "Viime vuonna Ranskan hallitus luopui uusien voimaloiden rakentamisesta Loirejokeen. Hehtaarin tutkimusruudulta läheisellä Cuyabenon suojelualueella löydettiin 317 puulajia, mikä on maailmanennätys. Intiaanien suora toiminta keskeytti tien rakentamisen. Tämän vuosikymmenen alkuun mennessä oli rekisteröity yli 30 suurta öljyonnettomuutta, joissa luontoon on päässyt yli 60 miljoonaa litraa öljyä. Suunnitelmissa on estää kaskiviljelijöiden tulo tiesuluilla, mutta mistä saadaan varat alueen vartiointiin. Hän on varma, ettei teitä hävitetä vaan ne siirtyvät sotilaskäyttöön. Tilanne on hankala, koska ulkomaailmaan kosketuksissa olleet osaavat vaatia kehitystä, mikä useimmiten koituu lopulta heidän ja heidän kulttuurinsa tuhoksi. Hän myöntää kuitenkin valtion omistaman öljyputken olevan suuri ympäristöongelma. Intiaaniväestö vastusti ölj_ynporaushankkeita tiukasti. Puiston viereen suojeltiin lisäksi samankokoinen alue waorani-intiaaneille. na se panosti myös ympäristönsuojeluun. Vuoristosademetsiin ja jokiekosysteemeihin virtasi miljoonia litroja raakaöljyä. David Shores kertoi, kuinka intiaanit ovat nuoliensa kanssa pysäyttäneet puskutraktoreita ja vaatineet teitä myös kyliinsä, autokuljetuksia ja lapsille maastopyöriä. Alueella asuu 1200 sademetsäintiaania hyvin hajallaan ja eristyksissä. 39. "Tekoallas hukuttaisi maatiloja kultuurimaisemineen, metsiä, valtavia soita, joilla pesii tuhansia vesilintu ja, puro ja ja 40 kilometriä Kemijoen rantaa", säätiö perustelee. Pääasiassa yhdysvaltalaisten omistama Maxus Ecuador lnc. "Mielestämme Ranska on Loirella antanut merkin, miten eurooppalaisten tulisi käsitellä jokiansa, ja suuntaamme pyyntömme Teille, jotta ottaisitte vakavasti huolemme Euroopan luontoperinnön säilymisestä." Säätiö vetoaa, että Suomi luopuisi lopullisesti Kemijoen yläosan ja Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta. pyrki luomaan hyvät suhteet intiaaneihin "ystävyyden sopimuksella". Oljy ja Ecuadorin sademetsät Eteläamerikkalaisen Ecuadorin itäosassa on Amazonian upeimpia ja monimuotoisimpia sademetsäalueita. Arcos on kuitenkin hyvin huolestunut siitä, mitä tapahtuu öljyn loputtua. Turisteille puisto pysyy suljettuna. Napoja Curarayjoen väliin perustettiin 1979 Yasunin 6800 neliökilometrin kansallispuisto. Vuoden 1987 maanjäristyksessä putki katkesi useasta kohdasta ja öljytoimitukset loppuivat useiksi kuukausiksi. Vuonna 1993 puistossa aloitti uusi yhtiö. Intiaaneja hävittävät myös valkoisten mukanaan tuomat sairaudet. Vielä tänä vuonna puretaan yksi pato ja tehdas", säätiö kirjoittaa vetoomuksessaan. Sen sijaan Loirea luonnonmukaistetaan 120 miljoonalla D-markalla. Öljyputkea myötäilevä tie houkutteli Cuyabenon suojelualueelle yli tuhat laitonta uudisasukasta. Putki kulkee aina 4000 metriin ulottuvien huippujen yli erittäin vaikeassa maastossa. Kansallispuisto oli kaukana teiden ulottumattomissa ja vain kanootilla saavutettavissa. meneillään lukuisia luonnonsuojeluprojekteja eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on estänyt luvattomien tunkeilijoiden pääsyn tietä pitkin kansallispuistoon. vsk. Euronatur, Stiftung Europäisches Naturerbe pitää päämajaansa Saksassa ja sillä on SUOMEN LUONTO 4/96 55. Tutkijoiden mukaan heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat vaarassa tuhoutua muutaman sukupolven aikana
Karjan sorkat tuhoavat kasvipeitettä ja rikkovat maan pinnan: kuivilla mailla syntyy eroosiota. vsk.. Korhonen Arkkiherttua Ouo von Habsburg kehottaa suomalaisia huolehtimaan omasta ja lähialueiden ympäristöstä. Seudulla ei juuri ole yhtenäisiä metsäalueita, minkä vuoksi harmaaoravien määrä on kasvanut hitaasti eivätkä ne ole vielä levinneet kovin laajalle. Maasait ja muut paimentolaiset ovat häviäjiä kamppailussa maasta ja luonnonvaroista. Maatalouden rakennemuutoksen tuomat ongelmat, pelot ja odotuk et saattavat estää Suomen ja muun Pohjolan asukkaita katsomasta objektiivisesti tulevaisuuteen. Ajat ja elinympäristö ovat kuitenkin muuttuneet. Hän pitää Euroopan yhdentymistä vääjäämättömänä ja välttämättömänä. Taistelkaa luonnon puolesta! Paneurooppalaisen Unionin pre identti , Itävallan arkkiherttua Otto von Habsburg on kansainvälisesti tunnettu ihmisoikeu poliitikko ja kolumnisti. Maidossa on myös enemmän C-vitamiinia ja proteiinia kuin lehmänmaidossa. Maata peittävä kasvillisuus säästyy. Pitkäkaulaiset eläimet syövät mielellään lehtiä, silmuja ja oksia piikkisistä ja korkeista akaasioista. Ankara kuivuus hävitti heidän ka1jansa, minkä jälkeen he ottivat oppia naapurei ltaan rendilleiltä ja turkanoilta. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, sillä harmaaoravat ovat enää kymmenen kilometrin päässä Alppien alarinteiden laajoista ja sankoista sekametsistä. Samburut alkoivat ensimmäisenä maasaikansana kasvattaa dromedaareja. Pohjois-Keniassa elävät samburut erosivat muista maasaista 1800-luvulla. Korhonen paiksi Torinon lähellä. Se syö monipuolisempaa ravintoa ja sopeutuu oravaa paremmin erilaisiin metsä-, puistoja asuinalueympäristöihin. Harmaaoravaa vastaan on tai teltu Brittein saarilla vuoikymmeniä huonolla menestyksellä. Karja vaatii ravinnokseen heiniä ja ruohoja, ja lehmien on juotava jatkuvasti. itsekkyyden vuoksi Pohjolan asukkaiden pitäisi tehdä jotakin entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän ympäristöpolitiikan surkeuden vuoksi", von Habsburg sanoo. Osa maasaista on alkanut kasvattaa dromedaareja, joita he rakastavat yhtä kiihkeästi kuin karjaansa. Näiden kokemusten perusteella Newcastlen yliopiston tutkija Peter Garson arvelee, että jos harmaaoravat pääsevät Alppien rinnemetiin, mikään ei pysäytä niiden leviämistä läpi Keski-Euroopan Tanskaan saakka. Itäisen Afrikan maasailla on ollut erityissuhde karjaan. Tälle vuosi adalle saakka maasait ryöstivät karjaa naapureiltaan: koska naudat oli annettu heille, puuha oli kunniaksi jokaiselle moranille eli nuorelle soturille. Keihäs, huopa ja kampaus ovat perinteistä, sandaalit, tennissukat ja savuke uutta kulttuuria. Italiassa päästettiin 1948 kaksi harmaaoravaparia va40 ULKOMAILTA Markus H. " Muutaman vuosikymmenen kuluttua Pohjoismaat kuitenkin ovat Euroopan aarreaitta ravinnon ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannossa", von Habsburg uskoo. Jos ravinnossa on kosteutta, dromedaarin tarvitsee juoda vain kerran tai kaksi viikossa. Siksi hän myös toivoo, että Pohjolan asukkaat pystyisivät nostamaan riittävän suuren metelin luonnonsuojelusta omilla asuinalueillaan. Irlantiin harmaaorava vietiin 1913, ja tulos oli samanlainen kuin Englannissa: oravakannat ovat romahtaneet ja orava on kokonaan hävinnyt suuresta osasta Irlantia. Juha Valste Maasait vaihtavat dromedaariin Juha Valste Maasaimorani vartiossa. Harmaaoravia on nykyisin noin 2,5 miljoonaa; edelleen väheneviä alkuperäisiäoravia on noin 160 000, joista suurin osa elää Skotlannis a havupuuistutuksilla. "Ranskan ydinkokeista Mururoalla nousi valtava häly, mutta painajaismainen tilanne Kuolan niemimaalla on jäänyt vähälle huomiolle. Kameliin siirtyminen on erittäin perusteltua, sillä dromedaari on ympäristölle paljon haitattomampi kuin nauta. "Katsokaa karttaa, mitatkaa välimatkoja ja verratkaa niitä Tyynen meren pommikoealueen välimatkoihin! Ranskan ydinkokeissa sentään noudatettiin varotoimia, toisin kuin koillispuolellanne sijaitsevalla suunnattomalla ydinkaatopaikalla." Markus H. Kamelista voi lypsää jopa enemmän maitoa kuin laihasta maasaikarjasta. He uskovat, että Jumala lähetti naudat heille pitkin köyttä, joka yhdisti taivaan ja maan. Dromedaarien "pehmustetut" jalat eivät tuhoa kasvi ll isuutta eivätkä riko maan pintaa. Hän ei ymmärrä Pohjoismaiden rauhallisuutta tässä kysymyksessä. Hän on myös Euroopan parlamentin ikäpuhemies. Hallitukset eivät yleensä luota paimentolaisiin: ne suosivat viljelijöitä, jotka vähitellen ottavat haltuunsa paimentolaisille ennen kuuluneet maat. Nyt amerikkalainen valloittaja uhkaa vakavasti myös Eteläja Keski-Eurooppaa. Jo terveen Harmaa uhka Brittein aarille 1800-luvun alkupuolella tuotu harmaaorava on vähän oravaa suurempi. Percy Mashaire SUOMEN LUONTO 4/96 55. Tohtori von Habsburg on kiinnostunut ja hyvin peri llä Suomen ja muiden pohjoismaiden oloista ja luonnosta
Virtahevon hammasluu muistuttaa norsunluuta, ja jokaisesta tapetusta virtahevosta saa kiskottua neljä suurta hammasta. Aineet tehoavat esimerkiksi kilpikirvoihin, mutta eivät tapa leppäkerttujen tapaisia tuholaisia napsivia hyönteisiä. Tutkijat uskovat, että tohvelikukan naftokinoneista voidaan ehkä saada vielä tehokkaampia, synteettisesti valmistettuja johdannaisia. Arkeologien aikaisemmin löytämät Asvan ja Ridalan palaneet linnoitukset eivät siis ole tuhoutuneet meteoriitti-iskussa. Kaalin kraatterit luultua vanhempia Saarenmaalla sijaitsevat Kaalin meteoriittikraatterit ovat Eestin ehkä tunnetuin luonnonnähtävyys. Hyeenakoirista ei yleensä pidetä niiden kotieläimille aiheuttamien vahinkojen ja julmana pidetyn saalistustavan vuoksi. Sarvikuonoja norsukannat hupenivat sarvien ja syöksyhampaiden salakaupan vuoksi, sarvikuonot jopa sukupuuton partaalle. Elinalueiden supistuessa hyeenakoirat tulevat entistä alttiimmiksi ihmisen vainolle. Riku Lumiaro 41. Aikaisempien tietojen perusteella uskottiin, että suuri meteoriitti iski Saarenmaalle alle 3000 vuotta sitten. Hyeenakoiria voidaan hävittää tehokkaasti myrkyllä, ja tätä on erittäin vaikea valvoa etenkin suojelualueiden ulkopuolella. Ne häviävät jopa suojelualueilta; esimerkiksi Masai Marasta, Serengetistä ja Ngorongorosta hyeenakoirat ovat ilmeisesti kadonneet. Afrikan alkuperäiseen luontoon hyvin sopeutunut hyeenakoira ei ole sopeutunut elämään ihmisen naapurina. On epäi lty, että pimeät hammasmarkkinat olisivat paljon laajemmat kuin tilastoista näkyvät. Vaikka hyeenakoiria ei enää virallisesti ahdistella, vaino on todennäköisesti häviämisen pääsyitä. Muistojen tästä katastrofista on arveltu säilyneen meidän aikoihimme asti peri mätiedossa. Yhdisteet vaikuttavat erittäin lupaavilta torjunta-aineilta: ne ovat tehokkaita, niiden rakenne on yksinkertainen ja ne hajoavat maassa hyvin nopeasti . Helena Tengvall Tohvelikukka tappaa tuholaiset Eräs korkealla Chilen Andeilla kasvava tohvelikukkalaji (Calceolaria andina) sisältää kahta naftokinonia, jotka tappavat kasvin nesteitä imevät tuhohyönteiset. New Scientist Juha Valste Kaalin suurin kraatteri on pyöreä, ja sitä ympäröi reunavalli. Virtahevon pelätään olevan seuraava afrikkalainen suurnisäkäs, joka joutuu vaikeuksiin eläinten osilla käytävän kansainvälisen kaupan takia. Kraatterien läheltä tavatut puunrungot ja puuhiili ovat myös pera1sm paljon meteoriittia myöhemmältä ajalta. Afrikan virtahepokannat eivät kestä tällaista verotusta kovin pitkään. Tutkijat huomasivat pian, että tohvelikukan sisältämät naftokinonit tuhosivat niitä syöneet hyönteiset. Hammaskauppa uhkaa virtahepoja Kun norsun syöksyhampaiden ja sarvikuonon sarvien saanti ja kauppaaminen ovat käyneet yhä vaikeammiksi, salametsästäjien ja kauppiaiden katseet ovat kääntyneet virtahevon hampaisiin. Tuskin perimätiedossakaan on voinut säilyä muistoja katastrofista näin pitkään. Elinvoimaisia kantoja on enää Etelä-Afrikassa Krtigerin kansallispuistossa ja sen lähellä sijaitsevilla yksityisillä suojelualueilla. Niistä valmistetut uutteet lähetettiin Englantiin tutkittaSUOMEN LUONTO 4/96 55. Hyeenakoirat liikkuvat hyvin laajalla alueella, ja isotkin suojelualueet ovat niille ahtaita. Vuosina 1991-1993 vietiin Afrikan maista CITES-viranomaisten tilastojen mukaan yhteensä kahdeksan tonnia virtahevon hampaita. Hyeenakoirat hätää kärsimässä Suojelusta huolimatta Afrikan hyeenaeli villikoirilla menee huonosti. Usein ne ovat samoja yrityksiä, jotka ovat aikaisemmin ostaneet suuria määriä norsunluuta. Sairaudet ja salametsästys verottavat pieniä ja eristettyjä kantoja raskaammin kuin suuria ja yhtenäisiä. Noin kolmen metrin syvyydestä löytyi runsaasti meteoriitin iskussa muodostuneita mikroimpaktiitteja. Karjanhoidon ja maanviljelyksen leviäminen ovat alamäen päätekijöitä. ULKOMAILTA Juha Valste Virtahepoja on paljon helpompi tappaa kuin esimerkiksi norsuja. Nyt hepojenkin hampaat kelpaavat salakauppaan. Niiden ikä on siitepölytutkimusten ja radiohiiliajoitusten perusteella 7500-7600 vuotta. Niiden saamiseksi on tapettu arviolta 4000 virtahepoa. Serengetissä hyeenakoirien on osoitettu kuolleen vesikauhuun ja penikkatautiin; tartunnan epäillään tulleen kansallispuistoa ympäröivien kylien koirilta. Anto Raukas kumppaneineen kertoo Eesti Loodus -lehdessä (1112/95), että he ovat tutkineet kymmenen kilometrin päässä iskupaikasta sijaitsevaa Piilasuota. Itäja KeskiAfrikassa elää arviolta 87 000 virtahepoa, mantereen läntisissä ja eteläisissä osissa niitä on paljon vähemmän. Chileläistutkijat keräsivät näytteitä sadoista Andien rinteillä viihtyvistä kasvilajeista. viksi. Tulevaisuus näyttää varsin lohduttomalta, jos suojelualueiden ulkopuolella liikkuvat eläimet tapetaan. Hyeenakoirien häviämisen syitä ei tiedetä varmasti. vsk. Hampaiden ostajat löytyvät muun muassa Hongkongista
Ilta-Sanomat ki1joitti 22. Näin Suomi menettäisi vallan omaan valuuttaja talouspolitiikkaan. Lindström Ei pidä vaieta EU:sta Ennen EU-kansanäänestystä tämä lehti kirjasi sivuilleen EU:n haittoja ja etuja luonnolle. Inhan 1893 tallentama näkymä Haavuksen Hautalahdesta Sortavalan saaristosta. Presidentti Ahtisaari on Sanonut: "EU tarvitsee Suomea". Luonnonsuojelijoiden ja luonJÄLKEENI Suomen Luonto etsii lllon,1011 muuttumisesta kertovia kuvapareja. Saksa ajaa jopa sodalla uhkailemalla vastahakoisia jäsenmaita EU:n talousja valuuttaunionin (EMU) taakse. Paikan löytäminen ei ollut ihan helppoa, koska maisemat ovat kasvaneet umpeen. toaktivistien tulisi nyt herätä ja esittää omat ekologiselta perustalta lähtevät kysymyksensä liittovaltiohankkeeseen. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn 1994 julkaisemassa kirjassa Uusi teollinen Suomi (julkaisusarjan n:o 137) sanotaan muun muassa, että ympäristöriskejä aiheuttavat kemianja petrokemian teollisuus pyritään EU :ssa sijoittamaan harvaan asutuille reuna-alueille ja että Suomi on tässä mielessä ihanteellinen maa. Tavoitteena on saada yhteinen valuutta (euro) jo muutaman vuoden kuluttua. " Matemaattisessa tasapuolisuudessa" mentiin äärimmäisyyksiin. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimituksee11. Laatokan vesi oli ravinteikasta ja rantakalliot levistä liukkaita, Kantanen ki,:joittaa. Päätä ei pidä panna pensaaseen, tai luonnon kannalta olennaiset kysymykset jäävät tyystin esittämättä. K. Tämäntapainen tasapuolisuus johtaa siihen, ettei oteta juurikaan mitään kantaa vaan viestin vastaanottajalle pannaan lantti kouraan ja sanotaan: valitse kruuna tai klaava! Nyt kun Euroopan unioni on käymässä niin sanottuun hallitusten väliseen konferenssiin, olisi luonnonsuojelijoiden avattava silmät ja katsottava, mihin ollaan menossa. Pauli Kantonen onnistui löytämään saman paikan 1992. kesäkuuta 1995: "EU-Suomen tulevaisuu pidetään salassa". S. Kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi on edullista rakentaa ydinvoimaloita. Niinpä Suomen Pankista tulisi Frankfurtiin sijoitettavan keskuspankin haarakonttori ilman sanottavaa valtaa. "Uusien laitosten kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiin Keski-Eurooppaan, jossa energian tuotanto on joutumassa sekä ympäristöaktivistien että viranomaisten silmätikuksi." "Vahva peruskalliomme sopii ydinjätteen loppusijoitukseen." "Länsi-Euroopan jätteet Suomeen", teoksessa sanotaan. Ydinvoimaloita EU:n takia Meillä vaaditaan lisää ydinvoimaloita EU :n takia. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Omaa kansaa ei pidetä totuuden arvoisena. vsk.. Seppo Reitler SUOMEN LUONTO 4/96 55. Itsenäisen valtion keskeinen elementti lakkaisi olemasta. Jokaista EU:n haittaa vastaamaan piti saada yksi etu. EU :n keskuspankin sijainnista on jo päätetty. Kun Saksan johdolla ollaan lisäksi luomassa uutta uljasta euroarmeijaa, voidaan kysyä, kenen asialla EU :n syventämishankkeessa ollaan, Saksan, Suomen vai kasvottoman byrokratian asialla. tiota. Käytännössä tämä merkitsisi integraation jyrkkää syvenemistä kohti täydellistä liittoval42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN Yläkuvassa I
Minulla ei ollut kokemusta lintujen reagoinnista salamavaloon, mutta olinhan nähnyt sadoittain salamalla valaistuja lintukuvia. Joka kerran kun jostain käsittämättömästä syystä erehdyn lentokoneeseen, on tuloksena kestomasennus. Hänkin oli joutunut vilkaisemaan pitäjän metsiä ylävinkkelistä. Joskus yksin, kerran jopa neljä yhtä aikaa. Olen melkein täsmälleen samaa mieltä, vain yhden kirjaimen erolla. Talo kertoi salaisuuksiaan, kun sitä malttoi kuunnella hiljaa. Nimittäin ilmasta Suomi on kauheimmillaan, mistä saatiinkin makua seuraavassa numerossa. Ylhäältä ihmisen käden jälki näkyy kaikessa armottomuudessaan. Viritinkin sitten kameran ja salamalaitteen lintua odottamaan. Näin saatoin katsella linnun puuhia ovenraosta hyvässä valossa pitkät ajat. vsk. Erämaaluonnon koskemattomuuden säilyttämisellä kansallispuistossa on kansallisarvo, jonka nyt tuhoaa yhden kullankaivajan etu . Tietysti mieleeni tuli ajatus saada valokuva palokärjestä ullakolla. Mistä se oli tullut. Viimekesäinen lento Kuusamon taistelutantereiden, kolmen pienoiserämaan, yli masensi tavallista enemmän. Lintu tuli sisään alimmasta reiästä ja kiipesi viipymättä nukkumapaikalleen ylimmän aukon suulle. Liikkumisen rytmi ei tällä kertaa kuulostanut oravalla. Nautin talon tarjoamasta rauhasta. Eivät nuo tainneet kovin säikkyjä olla. Taas kerran havahduin kuuntelemaan ulkoseinältä kuuluvaa ääntä. Toivoin ja kai rukoilinkin sitä palaamaan. Huoltoura on jo merkitty maastoon! Ja kevät lähestyy ... Hämärän vuoksi ehdin nähdä vain vilahduksen tummasta linnusta, joka lensi ulos laudoituksessa olevasta reiästä. Siinä samassa sekunnin murto-osassa kun kamera ja salama laukesivat, palokärki oli kadonnut talostani. Lisäksi osa puistossa olevista valtauksista on tehty ennen suojelualueen laajentamista näille alueille. Uteliaisuuteni heräsi, kun tuntui siltä että joku tuli sisään mutta ei poistunut. Pienitehoisen hehkulampun sytyttäminen ullakolle ei hätkäyttänyt sitä lainkaan. Erikoisempaa yövierasta en saattanonsuojelulain ja kaivoslain ristiriitaisista tulkinnoista. Sytytin hehkulampun palamaan. Suomi kauheimmillaan Ilmasta Suomi on kauneimmillaan väitti Suomen Luonnon kansi muutama numero taaksepäin. Sen koommin lintu ei ole ullakolla vieraillut. Jännittyneenä ja ristiriitaisten tunteiden saattamana vihdoin painoin kaukolaukaisimen nappia. Rohkenin kokeilla miten se suhtautuisi sähkövaloon. Luonnonsuojeluliitto on voimakkaasti vaatinut lakien selkiinnyttämistä siten, että valtauksia ei voitaisi tehdä lakisääteisille luonnonsuojeluja erämaa-alueille. Tällöin myös rivijäsenet voivat ottaa yhteyttä oman alueensa kansaedustajiin ja esittää heille näkemyksensä. Eihän tuo suuri ihme ollutkaan, vanha hirsitalo kun seisoi miltei metsän sisällä: ympärillä suuria koivuja sekä heti talon takana vankkaa kuusikkoa. Liiton Lapin piiri keräsi 15 000 nimeä asiaa käsittelevään kaivosadressiin, joka luovutettiin kesäkuussa 1995 ympäristöministerille. Hiljaisuudessa saattoi viipyä pitkään ja kuunnella kuinka luonto ympärillä eli elämäänsä. Siinä se tarkkaili ulkopuolisia tapahtumia ja oli valmiina pakenemaan. Ne käyttivät taloa läpikulSUOMEN LUONTO 4/96 55. Jokin tässä paikassa veti noita sysimustia lintuja puoleensa. Siispä odotin palokärkeä tutulle paikalleen. Linnun rauhoituttua jäin odottamaan kuvaamiseen sopivaa hetkeä. Aikovatko ne muuttaa täältä pois. Kun luonnonsuojelulaki liitännäislakeineen tulee ilmeisesti tänä keväänä eduskuntaan, liitto jatkaa päättäjiin vaikuttamista. Päinvastoin olin talon eläinasukkaista hyvin ylpeä. Se tuli aina täsmällisesti hieman auringonlaskun jälkeen. Se ilmestyi kuin tyhjästä ja katosi yöhön ääntä päästämättä. Teksti ja kuva: Jyrki Luukkonen 43. Kamera ja salama sulautuivat ilmeisen hyvin ullakon tavarapaljouteen. "Mikä näitä isäntiä vaivaa. Tuon tyrmistyttävän hetken muisto on mielessäni nöyryyttävän häpeällisenä. Maaston turmeleva huoltoura ei ole välttämätön, koska nykyinen kuljetustekniikka on niin kehittynyt, että useidenkin tonnien painoiset kuljetukset voidaan hoitaa talviaikaan. Lemmenjoen kansallispuistoon suunnitellun huoltouran nut taloon kuvitella. Laudoituksessa oli kolme reikää eri korkeuksilla. Aamuyöstä saattoi herätä pihapolulta kuuluvaan juoksun töminään; jäniskö siinä meni kettu perässään. Ne näyttäytyivät pihapiirissä usein. Kaikki isommat rapinat olin tottunut laittamaan oravien tiliin. Eräänä loppukesän iltana satuin kulkemaan talon ympäri. Se tulikin kellon täsmällisyydellä ja teki kaiken kuten ennenkin. Palokärjen kireä uikutus kuului ympäristössä lähes päivittäin. Äitini taikauskoa palokärjestä kuoleman ennustajana en onneksi ole perinyt. Hiivin varovasti portaat yläkertaan, ja raotin kylmillään olevan ullakon ovea. Kyse on tosiaan pienoiserämaista, Palo kärki Tullessani taloon ensimmäisiä kertoja kiinnitin huomioni ullakon päätylaudoituksen reikiin. Se kuitenkin pysyi poissa ja tuntuu siltä, että tuosta onnettomasta tapauksesta lähtien nuo hienot linnut ovat karttaneet talon lähipiiriäkin. Suomen Luonnossa 2/95 ja 10/95 ovat Alice Karlssonin, Matti Melan ja Antti Halkan ansiokkaat kirjoitukset Lemmenjoen asioista. Niin luulisi, kun näkee mitä metsässä tehdään." Tuomo Pirttimaa Miten estämme huoltouran. Eila Haitari Ongelmat Lemmenjoen kansallispuistossa johtuvat luonPalokärki-Tampereen Pyynikin koulun kokoelmista. Ilta oli jo pimenemässä, kun kookas lintu pakeni talon päädystä metsään. Mitä konkreettisia toimia Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt estääkseen kansallispuistoon suunnitellun huoltouran toteutumisen. kureittinään ja hakivat epäilemättä ullakolta eristeitä pesiensä lämmikkeeksi. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA mitättömistä luodoista tasaisentappavan talousmetsän, ojitetun suon ja metsäautoteiden ylitiheän verkoston meressä. Ei pääse itsepetokseen, johon jalkamiehenä metsässä liikkuessaan helposti lipsahtaa. Oravapoikueen vaellus rapisi pitkin seiniä ja kattoa. Tuntui siltä, että olin muuttanut palokärjen kotitaloon. Olen samaa mieltä kirjoittajien kanssa, mutta mitä me Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet voisimme yhdessä tehdä, jotta edes kansallispuistomme säilyisivät tuleville sukupolville. Ne näyttivät ilmiselvästi palokärjen hakkaamilta. Lintu oli palokärki, ja se nukkui öitään täällä ullakolla! Seuraavina iltoina varauduin odottamaan palokärjen yöpymispuuhia. Viime kesältä jäi mieleen myös kuusamolaisen vanhemman polven miehen pohdiskelu
Katto ladottiin päreen tavoin noin sentin paksuisista paanuista. Tavallisesti männylle uudistetaan verraten karuja kankaita, joilla haapaa on yksitellen siellä täällä. Tämä sienitauti on männyn taimikossa riesa, vaikka sen esiintyminen vuosittain vaihtelee. MILLAISIA SMSTÖJÄ KUL.JE7-W<.<:,ESSA JA PAKKAAMISESSP... rakentaminen voidaan ilmeisesti estää lunastamalla valtauksi lle suuntautuva tieoikeus, mutta myös tämä vaatii poliittista tahtoa ja varoja. Omat havaintoni saivat odottamaan suurempaa eroa haavan hyväksi. Metsien biodiversiteetille haapa on tärkeä, siitä ei ole epäilystäkään. .. Männyssä syntyvät helmi-itiöt tartuttavat haavan, jossa se muodostaa kesäitiöitä, jotka leviävät edelleen toisiin haavan lehtiin. soissa lisääntyvä versoruoste voi aiheuttaa pahojakin tuhoja. TOl-'IAA7TE..JA -~' TEKNOLOG! IALLA .' 44 5YN"TVISIKP..Ät-J JOS SE OL15I l<IAUTION M<AOTOINEN .'?.' Käyuöku va/Hannu Virtanen SUOMEN LUONTO 4/96 55. Mikolan tutkimuksessa happaminta ja hitaimmin hajoavaa kariketta tuottivat lehtikuusi, kuusi ja mänty. Vaikka menetelmät ovat muuttuneet, haavan hävittäminen on edelleen tarpeen tietynlaisilta kasvupaikoilMIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ta, sillä männynversoruosteen väli-isäntänä haapa on haitallinen. Kolmanneksi Seppo Vuokko aivan oikein toteaa, että haapa on hankala viljeltäväksi. Latvakasvainten tuhoutuminen aiheuttaa männyn kasvutappioita ja latvanvaihtoja. AJATe.LKAA VAIKKA TAVALL\'S1A KAN.P-NHUNAA .. Männyn versoruoste on sieni, jonka kesäitiöaste elää haavan vesalehdissä ja helmi-itiöaste männyn vuosikasvaimissa. LÄHI "TULE.VAISUUDE.-SSA MONIP... vsk.. Katto on loistavassa kunno sa, ainoastaan väri on muuttunut kauniin harmaaksi. Toiseksi, haavan hävittäminen männyn uudistusaloilla oli perusteltua männynversoruosteen torjumiseksi, mutta on niin nykyäänkin. Perinteinen suositus on ollut, että haavat käydään kaulaamassa neljä-viisi vuotta ennen hakkuuta, jolloin ne kuolevat pystyyn ja voidaan kaataa samalla kuin muukin puusto. Halvemmaksi ja luonnon kannalta monin verroin edullisemmaksi tulee kuitenkin jättää haavat koskemattomiksi, elävinä jättöpuina hakkuulle, jolloin ne eivät kovin runsaasti veso. Oksanen metsänhoitaja, koivumies Yllätyin itsekin haavan ja koivun karikkeen laadun erojen vähäisyydestä, kun luin Peitsa Mikolan tutkimusta metsäkarikkeiden hajoamisnopeuksista. Parhaita maan parantajia olivat muut lehtipuut (pihlaja, raita, harmaaja tervaleppä, vaahtera). Koivu ja haapa kuuluivat keskiryhmään, jossa näiden kahden välillä e1 ollut suuria eroja: haavan karikkeen happamuus oli hiukan pienempi, hajoamisen alettua neutraali tai jopa emäksinen sekä hajoaminen nopeampaa kuin koivun karikkeen. Runkohaapsanen ei valitettavasti ole ainoa eikä todennäköisesti pahin tuhon aiheuttaja. Seppo Vuokko Haavasta on moneksi Muinoin asuntona ollut pihapiirimme vanha lato sai haapapaanukaton 1991. t-1UIT.A.K\N HYÖ"TYKASVEJA JA-ELAIHIÄ VOI~ KEHITTÄÄ PAREMMAKSI JA TU01TAVAt··ll'·1P...KSI 6EEN 1.. PILAANTU MATtOM IP,. Koivu, kuten haapakin, parantaa si is metsämaata. Väitän kuitenkin, ettei haavan hävittäminen ole aina tarpeen männyn uudistusaloilla. Ensinnäkin hän rinnastaa koivun, ehkäpä sekä rauduksen että hieksen, havupuihin lehtija neulaskarikkeen happamuuden suhteen. Tämän osoittivat esimerkiksi Jyrki Raulon kokeet 1960-luvulla, kun koivua ja haapaa viljeltiin rinnakkain. Sieni talvehtii karisseissa haavan lehdissä ja niistä itiöt leviävät tuulen mukana männyn kasvaviin versoihin. Jos haavat kaadetaan samalla kuin muukin puusto, haavat vesovat runsaasti, ja ve_. Haavan metsätaloudellista arvoa vähentää sen lahonarkuus, mutta suvaittakoon haapaa metsissamme sen luonnonarvojen vuoksi. Haavassa sieni e1 aiheuta merkittävää tuhoa, mutta helmi-itiöaste tappaa vuosikasvaimen. Myyrät, jänikset ja hirvet tekevät haavan taimista selvää ennen kuin ne ovat metriä paria pitempiä. Männyn versoruoste lisääntyy merkittävästi vain nuorten vesojen pehmeissä lehdissä, mutta vanhojen haapojen latvuksessa sientä on vähän tai ei ollenkaan. Matti J. Tämä on väärin, koivujen lehtikarike ei ole hapanta, sen osoitti professori Peitsa Mikola jo 1950-luvulla. Tässä joitakin täydennyksia ja korjauksia Seppo Vuokon kirjoitukseen. Esko Joutsamo SLL:n pääsihteeri Haapa, arvovai roskapuu. Haapa on nyt vuoden puu, kuten Seppo Vuokko toteaa (SL 1 /96). Mitään pintakäsittelyä katolle ei ole tehty. Haapapuulla on myöhemmis., OLISI JO P..IKA 'SAADA SUOH EENK\N NIITÄ 6EENIMANIPU LOITUJP..
Väärien arvojen kannattajia on liikaa ainoa haittalaji selviää peiliin katsomalla. Ilman näin käyttäytyvää ihmistä maailma olisi paratiisi. Matkan jälkeen on levännyt olo. nossa kaksi miljoonaa aseiden kalistelijaa. Junassa matka taittuu mukavasti lueskellen tai ikkunasta maisemia katsellen ja mietiskellen. "Metsästystapahtumaa ei saa häiritä", sanotaan uusimmassa metsästyslaissa. Jos aikaa on riittävästi, parempaa matkustamistapaa en tiedä. Pitiväthän ne välillä aikamoista ääntä. Alpo Jaakola Niinijoki Valokuvausmateriaalit vertailuun Innokkaana valokuvauksen harrastajana olisin kiinnostunut saamaan selville, onko erimerkkisten valokuvausmateriaalien "vihreydessä" eroja. Suomen yli 300 000 "luonnon hyödyntäjää" tekevät lopullista jälkeä muutenkin hiljaisissa metsissä. Aamuisin ja iltaisin istuimme puutarhassa aterioimassa ja katselimme kun junat suhahtelivat ohi. lsäntäperheeni talo oli Luzemiin vievän rautatievyyhden varrella. Jo muutaman matkan jälkeen alkaa tulla puhdasta voittoa. Kyyhkysjahtiin lähtee 100 000 metsästäjää, sorsastukseen 250 000. Oravia on ehkä vielä kaupungeissa. Vaikken ole koskaan ollut interraililla, olen muuten matkustanut paljon junilla Euroopassa. Mutta siihenkin on apu. Vedotaan lain kohtiin, esimerkiksi jokamiehenoikeuteen: jokaisella suomalaisella on oikeus tappaa luonnonvaraisia eläimiä. Rikollista ajattelua, tappamisen puolustamista. Tietenkään metsästys ei ·ole ainoa syyllinen eläinten katoamiseen. Oikeilla raiteilla Olen junaihminen. Ainut huono puoli on se, että junaliput kuten kaikki muukin on Sveitsissä kallista. Jos ostaa rautateiden alennuskortin, joka maksaa vuodessa 150 sveitsinfrangia (vajaat 600 markkaa), saa joka matkasta puolet alennusta, myös monilta laivareiteiltä. Kamerat valmistetaan nykyään lähes kokonaan kevyistä muoviosista. Esimerkiksi viime sorsastuskaudella tapettiin 80 prosenttia kiljuhanhista. vsk. Tuomo Tarvas Oulu 45. Matkustan mieluummin junalla kuin autolla, jos vain on valinnan varaa. Palvelu oli ystävällistä ja erilaiset yhdistelmäliput juniin, alppirautateille, köysiratoihin ja laivoihin sai vaivattomasti samalta luukulta. Junalla pääsee jopa Jungfraujochin jäätikölle 3454 metrin korkeudelle, Euroopan katolle, jonne on kallion sisään louhittu rautatieasema. Mieluummin he kuitenkin urheilevat, ja urheiluidiotismi leviää. Myös tavarakuljetuksia on siirretty yhä enemmän kiskoille, kun sveitsiläiset kyllästyivät maansa läpi jyräävään rekkaliikenteeseen. Mutta entä käytäntö. Junien ystäväksi opin jo kouluaikana, kun kavereideni kanssa matkasimme lukemattomia kertoja lättähatulla polkupyörinemme lintuja katsomaan Kokemäen kuululle Puurijärvelle. Olen melko hyvin perillä valokuvaukseen liittyvästä kierrätyksestä: Hopeapitoisten kiinnitteiden ja voimakkaiden kehiteliuosten talteenotto on välttämätöntä, ja ö-mappiin tarkoitetut kuvat ja negatkin ovat käytännössä ongelmajätettä. Jos 70 prosenttia metsästyksen jollain lailla hyväksyvää (gallupin mukaan) ostaa aseita ja lukee jokamiehenoikeutta, kohta on luonSUOMEN LUONTO 4/96 55. Tämän niin sanotun Aho-kortin saa myös kuukaudeksi 90 frangilla. Luonnonsuojelu ja eläinsuojelu käsitetään erikseen. Aho-kortin ajatus on oikea: mitä enemmän matkustat, sitä enemmän säästät. Pyörät ja lemmikkieläimetkin näkyivät kulkevan junissa vaivatta. Viime kesänä olin kielikurssilla Sveitsissä ja vapaa-ajat sukkuloin turistina tutustumassa huikaisevaan alppimaahan. Eläimille ei jää mitään mahdollisuutta, voidaan puhua teurastuksesta: yhä voimakkaammat ja tarkemmat aseet, radiopuhelimet, ajomiehet, koirat ja ampumatornit. Mutta perheen äiti totesi, etteivät junat ainakaan häntä häiritse: "junien melu on ystävällistä", hän sanoi. Metsästystä auttaa liian tiheä tieverkko. Ehkä maataloudessa noin neljä vuosikymmentä sitten aloitettu siemenviljan peittaus, 70-luvulla lisääntynyt myrkkyjen käyttö, tieliikenne sekä etelän ja Euroopan maiden suruton pikkulintujen tuhoaminen ovat vähentijneet eläimiä. Se on helppo ratkaisu, massat ovat jo mukana kautta maailman. Laskin sen ansiosta säästäneeni noin tuhat markkaa kuukauden aikana. Ihmisillä olisi valtava voima vaikuttaa yhteiskuntaan rakentavasti. Erkki Martikainen Tappamista väärillä nimillä Aseiden kanssa luonnossa kulkemisesta ja luonnonvaraisten eläinten tappamisesta käytetään nimityksiä rakkaus luontoon, liikunnan tarve, suomalaisissa sitkeänä pysyvä saalistusvietti vielä tällä vuosituhannella! Nyt on tullut muotiin "luonnon hyödyntäminen, aivan sama kuin syysmarjastus" (kas ettei perunannosto). Nyt rekat pakataan juniin, jos mielivät Alppimaan läpi. Kauniit maisemat avautuvat junan ikkunasta aivan eri tavalla kuin moottoriteiden meluvallien takaa. Närhiä ei enää näe, ja varis on harvinainen, samoin harakka ja käki. Kehitän itse filmit, kerään litkut talteen ja käytän huuhtomisessa taloudellisesti vettä. · Erkki Martikainen Haapapaanukatto on muuttunut viidessä vuodessa harmaaksi, mutta kyllä kestää. Luonnonsuojeluliitto on vaikeuksissa petovihan lisääntyesJorma Laurila sä. Viimeksi saunaremontissa haapa oli pääosassa saunan seinissä ja lauteissa. Joka parin kilometrin päässä teitä ristiin rastiin, kaikki autolla ajokelpoisia. Puhutaan myös ikuisuusarvoista. Kuinka hyvin näitä jätelain vaatimuksia noudatetaan esimerkiksi suurissa tehdasvalmistamoissa, kuten Eirissä, Kuva-Sammossa ja Ifillä. Nykyajan huipputerävien, kirkasväristen ja lähes rakeettomien filmien teollinen valmistaminen ei voi olla kovin luontoa vaalivaa eikä liioin niiden kehitys. Pienten yksityisliikkeiden kierrätysinnokkuutta sopii myös epäillä, kun tuska pystyssä pysymisestä vie kaiken huomion. Ihmisuhreilta on säästytty, vain yksi kaksi marjastajaako pääsee hengestään. Huomasin, että Sveitsi on varsinainen junakulttuurimaa: Rautatieverkko on tiheä, yhteydet ovat sujuvia ja junat kulkevat aikataulussa. Hyvin järjestäytynyt Metsästäjäin Keskusjärjestö ja koko maan kattava, vilkas metsästysseuratoiminta pitävät puolensa. Näin ei ole kaikkialla, sillä valokuvaajiahan usein syystäkin haukutaan hoheemeiksi. Metallisia filmipurkkejakin halutaan kerätä metallinkeräykseen. Vieläkin muutamien asemien erikoiset nimet ovat mielessäni: Leukaluut, Nohkua, Kiikka, Äetsä, Kauvatsa. Kentällä vallitsee täysi kaaos. Kysykää haapaa, se korvaa muun muassa sademetsistä tuotavaa puuta. Utelen jälleen kierrätyksen perään! Kuvaan noin 30 rullaa vuodessa, joista suurimman osan mustavalkofilmille. Rauhanomaisten ihmisten liikkumista luonnossa pitäisi siis rajoittaa. säkin rakennushankkeissamme kysyntää. Pieni vihreä fototiedotuskampanja olisi enttam paikallaan, sillä täysautomaattiset kompaktikamerat ovat takuulla lisänneet ihmisten kuvausintoa. Saaliit pois metsästä, etteivät sinne mädänny. Jokaisessa itseään kunnioittavassa liikkessä on nykyään tunnin pikalahhis, joka kaiken järjen mukaan haaskaa selvästi enemmän energiaa kuin vanhat menetelmät. Eräät ihmiset ja Metsästäjäin Keskusjärjestö suosittelevat haittalintujen hävittämistä, mustarastas on räikein esimerkki
18. Vuoden 1996 teema on: kestävän kehityksen edistäminen paikallisesti paikallisyhteisön ja ekologisten ratkaisujen vuorovaikutuksessa . YÖKSI MAJOITUMME ERÄKESKUS INARIIN PUOLIHOIDOLLA TULE MUKAAN KEVÄISILLE SOIDINMENOJLLE ! KURSSIN HINTA 1 940,00 MK LISÄTIETOJA : ERÄKESKUS INARI RIUTULA FIN-99870 INARI PUH: 9697-673 260 JYf~W WILDERNESS cer-m:R • POHJOISMAIDEN NEUVOSTON LUONTOJA YMPÄRISTÖPALKINTO Pohjoismaiden neuvosto jakaa toistamiseen luontoja ympäristöpalkinnon . 90 432 3503 tai ympäristöministeriöstä, puh. 90 1991 9308 ja 90 1991 9458 . Se on 350 000 Tanskan kruunua (n. Se voidaan antaa yritykselle, järjestölle, viestirnelle, ryhmälle tai yksittäiselle kansalaiselle, joka on tehnyt jonkin merkittävän aloitteen luonnon ja ympäristön suojelemiseksi. Lisätietoja saa Pohjoismaiden neuvoston Tanskan sihteeristöstä, puh. +45 33 37 55 00, faksi +45 33 37 59 64, Suomen valtuuskunnasta, puh . Palkinnon saajan valitsee palkintolautakunta, johon kuuluu jäseniä kaikista Pohjoismaista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Ehdotus saa olla enintään kaksi A4-sivua. -24.5.1996 "-""~ /_ ERÄKESKUS INARISSA tl. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdotuksessa tulee olla kuvaus hankkeesta ja sen toteuttajasta. Tanskan sihteeristön osoite: Nordiska rådets naturoch miljöpris Nordisk Råd, Darunarks riges delegation Prins J0rgens Gård 2 DK-1240 K0BENHAVN K Danmark. .<. Hankkeen tulee olla korkeatasoinen, ja sillä on oltava merkitystä laajahkoille piireille yhdessä tai useammassa Pohjoismaassa. Palkinnon toivotaan lisäävän kiinnostusta luonnon ja ympäristön hyväksi tehtävään työhön. VOIT HAVAITA 110-140 LAJIA.KURSSILLA KULJEMME POHJOIS-LAPIN PARHAILLA BONGAUSPAIKOILLA JA JÄÄMERENRANNIKOLLA PAIKALLISEN ORNITOLOGIN/ BIOLOGIN OPASTUKSELLA. LINTUHARRASTAJA NYT JÄRJESTÄMME LINTUKURSSIN: LAPIN TUNTUREIDEN JA JÄÄMEREN LINNUT #. kesäkuuta 1996 . 285 000 mk) . Ehdotukset tulee olla Pohjoismaiden neuvoston Tanskan sihteeristössä viimeistään 1. -,_ ,IC ,KEVÄISET TUNTURIT JA JÄÄMERI KUTSUVAT TUNNISTAMAAN TUNTUREIDEN JA JÄÄMEREN LAJEJA
Laita rasti ruutuun, jos et halua 00003 HELSINKI L vastaanottaa tällaista postia.) .J -------------------------Lisätietoja saat Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimistosta, puh. Pyydän lähettämään lisätietoja. Jäsenmaksu v. ....................................................................................................... Postimaksu maksettu. Luonnontuntemus on löytämisen taitoa. Luonto on lähelläsi. .. (90) 228 081 . Jäsenmaksustani puolet menee paikalliseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. Puhelinnro: ......................... Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkan katu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄH ETYS En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. ............. Syntymävuosi: ........ Huomasitko. Osoite: ...... ....... Allekirjoitus: .. 1996 on 100 mk, jolla liityn myös paikallisyhdistyksen jäseneksi. ................................... Mutta on muitakin hyviä syitä sujauttaa alla oleva palvelukortti postilaatikkoon: Luonnonsuojeluliiton Huomaat että elämykset alkavat jo kotipihalta. Tunnetko. . Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitustilin PSP 800016-98850 kautta.. On luonnollinen teko liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. ........................................... Katso tarkemmin. Postinumero ja -toimipaikka: .......................................... ....................... . jäsenenä Sinun on helppoa ja hauskaa kehittää luonnontuntemustasi ja tutustua samoista asioista kiinnostuneisiin luonnonystäviin. .............. Sopimus 00510 / 845 (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää liiton omaan varainhankintaan liittyvään markkinointiin. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojelu• liittoa maksamalla itse postimaksun. r--------------------------, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. Kukapa luonnonystävä ei haluaisi antaa tukeaan esimerkiksi vanhojen metsien suojelulle, uhanalaisten eliölajien pelastamiselle ja kestävän kehityksen energiaratkaisujen edistämiselle. Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta. Nimi: ............................................................................. Luonnonsuojeluliiton kursseille, talkooleireille ja koko perheen luonnonharrastusviikoille voit osallistua jäsenhintaan.
Voimavarojen rajallisuuden vuoksi työ on keskitettävä "kuumiin pisteisiin", joissa lajimäärät ovat korkeimpia ja uhanalaisimpia. Tärkeässä luvussa maapallon pelastamisesta Wilson toteaa, että valtioilla on kolmea eri rikkauden lajia: aineellista, kulttuurista ja biologista vaurautta. *** Nyt on aika tarttua Linnen 1700-luvulla kaavailemaan suureen hankkeeseen ja viedä biosfäärin kartoitus loppuun. Eikö vauhtia voi mikään hidastaa. Kirjallisuusviitteitä ei ole, eivätkä siellä täällä olevat, yleensä koko sivun piirroskuvatkaan juuri häiritse romaanin vaikutelmaa. Hän kertoo lukijalle reitin perille, kuvailee seutua ja maisemaa ja kertoo Suuren sukupuuttoaallon vietävänä Edward . Petri Nummen helppolukuisessa kirjassa esitellään reilu 20 luonnossamme viihtyvää nisäkästä. Jokainen eliölaji on päässyt tähän hetkeen kulkemalla toistuvasti neulansilmien läpi, kehittämällä äärimmäisen epätodennäköisiin tilanteisiin nerokkaita eloonjäämistä ja lisääntymistä edistäviä menetelmiä. Arvio perustuu elinympäristöjen pinta-alojen ja monimuotoisuuden väliseen yhteyteen. Ihmiskunta on kuitenkin osa luontoa ja tunteillaan ihminen liittyy luontoon. Muinaisjäännökset kätkevät sisäänsä monia salaisuuksia siinä yksi syy esihistorian kiehtovuuteen. Ei suinkaan. Viidennes eliölajeista tai enemmänkin voi hävitä tai olla tuomittu ennenaikaiseen sukupuuttoon vuoteen 2020 mennessä, ellei ryhdytä nykyistä tehokkaampiin yrityksiin niiden pelastamiseksi. Kuinka moni maapallon asukkaista tajuaa olevansa todistamassa jotakin geologisesti merkittävää. Biodiversiteettiä ei voida pienentää loputtomasti uhkaamatta ihmiskuntaa. Kirjassaan hän osoittaa perusteellisesti, että luonnon monimuotoisuus on ravinnosta, lääkeaineista ja muista aineista sekä kauneusarvoista syntyvän suunnattoman ja paljolti käyttämättömän vaurauden lähde. Alice Karlsson Retkiä menneisyyteen Eero Ojanen: Suomen muinaisjäännöksiä, Otava 1995, 256 s., 180 mk. 0. Eero Ojanen johdattelee lukijat linnavuorille, kalliomaalauksille, lapinraunioille, kalmistoihin, hiidenkiukaille, uhripaikoille ja muinaisille asuinpaikoille, kaikkiaan 44 esihistorialliseen kohteeseen eri puolille Suomea. Wilson luettelee käyttämättömiä ja jo käytettyjä luonnonrikkauksia perusteellisesti. Niinpä esimerkiksi tärkeitä termiittejä tuntee tällä hetkellä kolme henkilöä maailmassa. Korutonta arkista kerrontaa maustavat Veli-Matti Väänäsen herkät piirrokset sekä uusin tieto, jota on ripoteltu jutustelun sekaan sopivina annospaloina. Mitä SUOMEN LUONTO 4/96 55. Systematiikalle pitää vaatia keskeistä asemaa. Ja tuntuu siltä, että kaikki antautuvat. Harvardin yliopiston professorin ja kaksinkertaisen Pulitzerin palkinnon saajan E. Ekosysteemit rikastuttavat maaperää ja tuottavat ilman, jota hengitämme. Wilson laskee, että maapallon lajiston kartoitustehtävä vaatii 25 000 tutkijan elämäntyön, mikä ei ole enempää kuin Hinds County Mississippin tukkuja vähittäiskaupan henkilökunta. Painotus on toki jonkin verran amerikkalaista, mutta heti on kiiruhdettava toteamaan, etteivät edes muurahaiset Wilsonin oma ala vilahda kuin muutaman kerran kirjassa. Lopulta ne kuolevat. Kimmo Pietiläinen): Elämän monimuotoisuus, Art House 1995, 464 s., 180 mk (nid.), 240 mk (sid.). Ihmiset vaeltavat metsissä ja tuntureilla, asustavat ja leireilevät vesien äärellä, metsästävät ja kalastavat sekä käyvät joukoittain eläintarhoissa ja kansallispuistoissa. Maailman eläimistö ja kasvisto on selvitettävä. Nummi kuvaa eläimet siten kun ne ovat, vaikka jokaisessa eläimessä on hieman persoonallisiakin piirteitä. Wilsonin kirja Elämän monimuotoisuus on ainutlaatuinen ja erikoinen raportti maapallon eliölajistosta ja sitä uhkaavasta, jo käynnissä olevasta sukupuuttoaallosta. Wilsonkin toteaa alistuvasti, että ihmisiä on nyt 5,5 miljardia ja vuoteen 2025 mennessä 8,5 miljardia ja että kasvu voi pysähtyä 10-15 miljardiin. *** Juuri kun elämä oppi ymmärtämään itseään, ihmisen mielen keinoin, se tuomitsi kauneimmat luomuksensa kuolemaan. Ojanen paneutuu esittelemiinsä paikkoihin esihistorian ja arkeologian harrastajan perinpohjaisuudella. Teos on itse asiassa kokonainen nykypolven testamentti, dokumentti maapallon tilasta. Häpeä. Kehittämättömät lääkeaineet, sadot, sahatavara, kuidut, sellu, maaperaa parantavat kasvit, polttoaineen vastikkeet ja paljon muuta menetetään, puhumattakaan kauneusarvoista. Sellaisia kuin kaksi hyönteislajia, jotka kukistivat Australian laidunkohteeseen liittyvistä tutkimuksista, perimätiedoista ja uskomuksista. Kuudetta sukupuuttoaaltoa viidensadan miljoonan vuoden aikana! Onko tämä etuoikeus. Se näyttää tiiliskiviromaanilta. 0. Niiden äärellä voi pohtia suomalaisten alkuperää, maita uhanneet kaktukset, Hodgkinin tautiin ja lapsuuden leukemiaan lääkkeen tuottanut punatalvio, Tyynenmeren marjakuusi, joka antaa munasarjaja rintasyöpäpotilaille uutta toivoa, ja verijuotikas, jonka syljen yhdistettä käytetään leikkauksissa liuottamaan verenhyytymiä. Todettakoon, että molemmat alueet, joiden biodiversiteetin tutkimista oma Luonnontieteellinen keskusmuseomme suunnittelee, kuuluvat Wilsonin luettelemaan 18 kohteeseen: Usambaran vuoristo Tansaniassa sekä Himalajan etelärinteet Nepalissa ja ympäröivissä maissa. Wilson (suom. Biologian, antropologian, taloustieteen, maatalouden, hallinnon ja lainsäädännön on päästävä yksimielisyyteen, miten torjua biodiversiteettiin kohdistuva suuri uhka. vsk.. E. Eläimet syntyvät, lisääntyvät, etsivät ravintoa ja kestävät pakkasta mikä paremmin ja mikä huonommin. Monimuotoisuuden mukana menetämme tiedonlähteitä. Kirjan otsikkolajien esittely nappaa kirjasta alle 10 prosenttia; yhtä hyvin kirjan nimi KIRJOJA Mäyränelämää ja myyräntöitä Tammi Petri 'V11111mi voisikin olla Petri Nummen eläintarinoita, vaikka opetuksia tarinoissa ei Aisopoksen tapaan olekaan. Eliöt pitävät maailmaa tehokkaasti yllä, koska ne ovat niin monimuotoisia. Tutkimuksen avulla on luotava biologista vaurautta. Kirja on vapaan esseen ja tieteellisen monografian välimuoto. Onneksi on olemassa biofilia, ihmisen tiedostamattomat siteet muuhun elämään. Nykyaikaisia eläintarinoita Petri Nummi: Mäyränelämää ja myyräntöitä, Tammi 1995, 134 s., 138 mk. Sehän on ihmisen itsensä aiheuttama. Tärkeydeltään se sijoittuu 48 Brundtlandin komission mietinnön rinnalle, mutta tyyli lähentelee kaunokirjallisuutta. Ja se onkin eräs kirjan parhaita puolia: eläinten elämänkulkua seurataan melko puolueettomasti ja moralisoimatta, olipa sitten kyseessä Iinnunpesissä rohmuava minkki tai maisema-arkkitehtina hääräilevä majava
Wilson esittää utopistisen toiveen, että lopulta talodellisesti vakaalla pohjalla oleva väestö arvostaa ympäristönsä biodiversiteettiä sen itsensä takia. Näkemykset eri maissa vaihtelevat ja niinpä useassa yhteydessä on esitelty saksalaisten, hollantilaisten ja ruotsalaisten ekorakentajien ohjeita. Tiedustelut ja peruutukset osoitteeseen Kuisma Ranta, Metsäntutkimuslaitos, 99490 Kilpisjärvi, puh. Nyt lukija joutuu ihmettelemään toistuvia mainintoja "perhosista ja koista". Kimmo Pietiläisen suomenkieli on sujuvaa, minkä huomaa siitä, että kieli toimii eikä herätä huomiota. Painopiste on kerrostalorakentamisessa, mutta tietoa voi hyvin soveltaa myös pientaloihin. Suomessa lähes koko rakennusteollisuutemme on viritetty betonielementtien ympärille ja raparemmin ekosysteemi tunnetaan, sitä epätodennäköisempää on, että se tuhotaan. Vaikkei kirjanen ole suuren suuri ja moni asia sen sivuilla vielä uuden tutkimuksen myötä muuttuu, se kuuluu ehdottomasti ympäristöstään ja asiakkaistaan vastuun kantavan suunnittelijan pöydälle. Tutkijoilla on monia tulkintoja ja omia voi kehitellä lisäksi. Osallistumismaksu on avoimessa, naisten ja veteraanien sarjassa 500 mk partioita ja nuorten sarjassa 300 mk partioita. Naisten, nuorten ja veteraanien sarjojen matka on n. Pientä kustantajaa on onniteltava siitä, että se on suomennuttanut ja kustantanut tämän perusteoksen. Saana-Veikot ry kutsuu retkeilyn ja suunnistuksen harrastajia osallistumaan kahden hengen partioin kolme vuorokautta kestävään vaellukseen. Punamullalle ja muutamille muille perinteisille maaleille löytyvät kirjasta reseptit. Kirjassa käydään läpi eri materiaalit ja rakenteet. Kirjan lopussa on kirjallisuuslista ja muutamien ekologisempien tuotteiden valmistajien yhteysEKOTALOM rakennusaineet tiedot. Syynissä ovat seinät ja runkomateriaalit, eristeet, väliseinät, tasoitteet, lattiat, vesikatteet, ikkunat, pintakäsittelyaineet ja niin edelleen. 15), mutta sillä tarkoitetaan päiväperhoslajeja, mikä on kova luku (itse asiassa sekin aliarvio). Ovathan koitkin perhosia. *** Wilsonin kirja imee ja valloittaa. Kirjan aineisto perustuu kotija ulkomaisiin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Minulle tuntemattomia suuruuksia ovat "kaarnatäit" ja "koikärpäset" (s. Ulkoseinärakenteita on verrattu keskenään tällaisia kokonaisuuksien vertailuja olisi voinut olla enemmänkin. KIRJOJA kennuskantamme on sen mukainen. Jos kaikkia nyt jo tunnettuja suojelukeinoja päästään käyttämään, menetykset voivat jäädä kymmeneen prosenttiin. Rakentamisesta ja asuntojen mitoituksesta on Suomessa julkaistu poikkeuksellisen suurella innolla ohjeita, mappikaupalla. Kalliomaalauksien ja uhrikivien äärellä voi pohtia ikuista peruskysymystä, ihmisen suhdetta luontoon. Sen sijaan on melko noloa, ettei suomentaja ole tarkistanut kaikkien eliöryhmien nimiä. Vaellus tapahtuu rastien kautta reitillä, jolla on vaellustietoihin ja -taitoihin, suunnistukseen, ensiapuja pelastuspalvelutoimintaan sekä luonnontuntemukseen ja -suojeluun liittyviä tehtäviä. Materiaalien terveydellisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä on tähän saakka saanut noukkia tietonsa hajanaisista lähteistä. Amazonin sademetsässä kerrotaan elävän tuhat perhoslajia (s. vsk. Luontaistalouden tukeminen säästää myös alkuperäisiä ympäristöjä. Jokaisen lajin menetys pienentää vaurautta kaikkialla. Ilmoittautuminen on tehtävä 28.6.1996 mennessä maksamalla osanottomaksu Saana-Veikot ry:n tilille Meritapankki Enontekiö 131630-100975. Biodiversiteetti on laillisesti valtioiden omaisuutta, mutta eettisesti globaalia yhteismaata. Kirjan sivumäärää ei kannata kavahtaa, sillä kirja on helppolukuinen ja sitä voi lukea mistä sattuu kiinnostumaan Kauri Mikkola materiaaleja ole vielä edes tutkittu. Ja tietenkin myös asiakkaan on tiedettävä mitä vaatia asuntomarkkinoilla! Pekka Hänninen NAALIVAELLUS 22.-25.8.1996 XXVII Erävaelluksen SM-kilpailut Saana-Veikot ry Kilpisjärvi KILPAILUKUTSU Erävaelluksen SM-kilpailut järjestetään Kilpisjärvellä 22.-25.8. 1996. Kiintokalusteet, vesikalusteet, jätteenkäsittely ja aurinkoenergian käyttö ovat saaneet oman osansa, samoin eri aineiden vaikutukset niin talon kuin asukkaankin terveyteen. Avoimessa sarjassa, johon voivat osallistua kaikki, on matka n. Tiedonantoja-kohtaan on merkittävä kilpailijoiden nimet, paikkakunta ja partion mahdollisesti edustama yhdistys tai seura, osallistumissarja ja vaellusohjeiden lähetysosoite. Peruutukset on tehtävä kirjallisesti. Ritva Kupari Tietopaketti ekotalon tekijälle Eija Heino ja Pi,jo Sundholm: Ekotalon rakennusaineet, Rakennusalan Kustantajat RAK 1995. Tällaisessa tapauksessa on varmempi turvautua siihen perinteiseen vaihtoehtoon, eikä omaa nenäänsäkään saa aliarvioida pistävä tuoksu viittaa jo vahvasti vaarallisuuteen. 28.6.1996 jälkeen tehdyistä peruutuksista peritään toimistokuluina 100 mk, ja mikäli peruutus tapahtuu myöhemmin kuin 48 tuntia ennen kilpailun alkua, pidätetään koko osallistumismaksu. Tästä on taSUOMEN LUONTO 4/96 55. Ekotalon rakennusaineet on huomattava askel parempaan suuntaan. Ero on miljoonia lajeja. Jopa ekoturismi saattaa muodostua tärkeäksi suojelukeinoksi. Sen lukeminen ei vaadi asiantuntemusta. Tähän Ojasen kirja on oiva opas ja apuväline. Mitkään sinänsä tärkeät geenipankit tai eläinja kasvitarhat eivät voi olennaisesti vaikuttaa kokonaisten ekosysteemien pelastumiseen. muinaisten asukkaitten elämäntapaa ja sitä, miltä maamme tuhansia vuosia sitten näytti. Jälki-ilmoittautuneilta ja/tai osallistumismaksun myöhässä maksaneilta peritään kaksinkertainen osallistumismaksu. Maksu sisältää kartat, tehtävämateriaalin materiaalin, tapaturmavakuutuksen, tulokahvin maalissa, saunan ja mehun, tehtäväja tulosluettelon sekä mitaliin. Hän ei ole tuntenut sitä seikkaa, että englannissa ei ole suoraa vastinetta sanalle "perhoset", vaan sitä vastaa ilmaisu "butterflies and moths", siis "päiväja yöperhoset". Havaijin Eupitheciat, joiden toukat ovat petoja, eivät taas ole koita vaan pikkumittareita, joita on Suomessakin viitisenkymmentä lajia (tosin Havaijin otukset viedään nykyään toiseen sukuun). Jos nykyinen elinympäristöjen tuho jatkuu, saatamme menettää jopa kolmanneksen maapallon lajeista. Eikä läheskään kaikkia kuuna myös parikymmensivuinen sanasto, johon sisältyy myös muutaman rivin biografiat tärkeimmistä tutkijoista. Linnavuorelle kavutessaan voi tehdä matkaa omaankin menneisyyteensä. 27). Silti vieläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä terveydelle haitallisia aineita elementtiseinistä huoneilmaan vapautuu betoniteollisuudessahan käytetään huomattavia määriä erilaisia kemikaaleja betonin ominaisuuksien parantajana. Mutta aika on loppumassa. TERVETULOA KÄSIVARTEEN IKIMUISTOISELLE VAELLUKSELLE! Saana-Veikot ry 49. 100 km. Koulutus on tärkein keino rajoittaa väestönkasvua. 85 km. Kolmannen maailman köyhiä on nostettava puutteen ja tuhoutuvan monimuotoisuuden syöksykierteestä. (9696) 537 715 . Samalla pieni kansa voi tuntea siitä ylpeyttä. On ryhdyttävä "kemialliseen malminetsintään", joka arvottaa ympäristöjä selvällä rahalla. Nuorten sarjaan voivat osallistua 1520-vuotiaat ja veteraanisarjaan yli 45-vuotiaat
Kotimaisia ja u/kolaisia lintukirjoja, äänitteitä, retkipaikkaohjeita, tietokoneohjelmia ym. Nyt on aika astua pöllöjen salaperäiseen maailmaan. Upeat ja loistavat arviot saanu1 Suomen Pöllöt tarjoushintaan 295,tai kirja ja CD-levy yhteensä 360,(+postikulut 20,-) Myös paljon muita malleja ja merkkejä. 1000.tilaa ilmainen postimyyntihinnastomm
TIiaa kerralla useampi lahja.kirja: maksat vain yhdet lähetyskulut. Upea omistaa, ilo antaa lahjaksi! ARKTIKA muuttolintujen valtaväylillä Arktikan upeat kuvat ovat pääosin eturivin luontokuvaajamme Mikko Pölläsen vuosien työn tuloksena syntyneitä taideteoksia. holhooja) Puhelin ( ) Hintoihin lisätään lähetyskulut 22 mk/lähetys. Näyttävä lahjateos, joka antaa mielenkiintoista, uutta ainutlaatuista tietoa myös lintujen muuttokäyttäytymisestä Virossa ja Karjalassa. Upeat uutuuskirjat erikoishintaan Suomen Luonto -lehden lukijoille! KOTIMAAN LINNUT Tilaa kotimaisten huippuasiantuntijoiden elävästi kirjoittama uutuusteos lintujen elintavoista, esiintymisestä ja suhteesta ihmiseen. 230 mk)! lil.nro 3501401 Nimi Osoite Postinumeroja toimipaikka Alleki~oitus (alle 18v. Tarjous on voimassa 30.5.1996 saakka ja koskee vain tilauksia Suomeen. 260 mk)! Til.nro 3501571 _ kpl ARKTIKA: TäUä tarjouksella VAIN 2 x 84 mk/kpl (yht. • 144 sivua • 120 ainutlaatuista värikuvaa • Upea lahjateos • Englanninkielinen yhteenveto teksteistä • HINTAETUSI TÄLLÄ TARJ.9UKSELLA PERATI 62 MK! _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Leikkaa tästä, postita jo tänään: et tarvitse edes postimerkkiä! • Monipuolinen UUTUUSteos! • 312 sivua • 265 lintulajia: KAIKKI Suomessa pesivät ja talvehtivat lintulajit sekä säännölliset läpimuuttajat • 300 värikuvaa • Tärkeimmät tuntomerkit ja perustiedot pesinnästå· • Mukana CD-levy: Opi tunnistamaan 99 linnun äänet! Käytä erikoisedulliset hinnat hyödyksesi jo tänään WSOY Suoramarkkinointi, Annankatu 15, 00120 Helsinki 1 Kyllä, kiitos! Käytän Suomen Luonto-lehden lukijoiden erikoishinnan hyödykseni ja tilaan: _ kpl KOTIMAAN LINNUT+ CD-levy: TäUä tarjouksella VAIN 2 x 89 mk/kpl (yht. Mukana myös parimäärät ja tiedot uhanalaisuudesta Suomessa ja Euroopassa! Mukana 99 linnun äänet CD-levyllä. 178 mk)! Säästöni 82 mk (ovh. 0536 WSOY maksaa postimaksu11 WSOY Suoramarkkinointi PL215 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00120/60 00003 HELSINKI. Ensi kertaa suomeksi: kaikkien Suomessa pesivien ja talvehtivien lajien lukumäärät kesällä ja talvella. 168 mk)! Säästöni 62 mk (ovh
Asuinpaikkojensa lähimmässäkin ympäristössä liikkuessaan esivanhempamme joutuivat olemaan varuillaan vaanivien petojen takia, sekä neliettä kaksijalkaisten, ja tähän virittyminenhän alkoi jo varhaislapsuudessa. Kerran hän tokaisikin: "Eläinsuojelulaki kieltää eläinten rääkkämisen, mutta kasviparoilla ei samaa suojaa ole". Lähiöiden kerrostalojen ulkonäkö ja sijoittelu maastoon on puhuttanut eniten. Alkuperäisestä luonnosta ei toisiaan kopioivien talorivien välittömässä tuntumassa ole jälkeäkään, ja istutuksetkin ovat murheellisen vähäverisiä. Otivatpa syyt mitkä tahansa, jos arkkitehtuurin matka yksivakaistamisen tiellä jatkuu, tulevat sukupolvet joutuvat elämään yhtä virikkeettömässä elinympäristössä kuin lapamato. Rakennuslupien myöntäjät olivat melko väljämielisiä talojen sijoittamiseen tonteille. Samankaltaisia tuntemuksia synnyttää myös koskemattoman luonnon tarkkailu. Silloin tulin tuskin huomanneeksi saati miettineeksi niiden näkymien yksivakaisuutta. Juuri niiden selkeyden ansiosta "homma on äkkiä hallinnassa". Liekö tällainen jo jossakin Suomessa. En ole tietenkään ainoa, jota nykyisen arkkitehtuurin yksitoikkoisuus aprikoittaa. Mihin sitten mahtaisi perustua nykyihmisten, ei välttämättä vain länsimaisen kulttuurin piirissä elävien, käytännön tarpeet ylittävä halu rakentaa ympäristönsä helposti ja nopeasti hahmotettavaksi. Sopii länsimai52 KUUKAUDEN ILKKA Rivissä r -------------sen kulttuurin henkeen! Vanhemmissa vaikuttavissa rakennuksissa katse sen sijaan viipyy pitkään nauttien yksityiskohtien kauneudesta ja myös uteliaana; miten tuo kaikki on osattu tehdä. Vasta joitakin vuosia sitten havahduin, ettei luonnonmukaisempi vaihtoehto varmaankaan haurastaisi hartautta. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 4/96 55. Joidenkin leikattujen nurmikkoalueiden käytännöllisyyden kyllä ymmärtää, mutta minusta niiden kauneusarvot ovat villinä rehoittavaan ketoon verrattuna yhtä niukat kuin lyhyen pystytukkani, jos sitä verrataan tuuheatukkaisen naisen suortuvasumaan. Meillä syntynyt keskustelu onkin edennyt jo ideakilpailuihin, jopa kunnon suunnitelmien tekoon ja pienimuotoisiin toteutuksiinkin. Hautakiviä oli siellä täällä mäntyjen, kuusten, koivujen ja pihlajien alla vahvan kasvillisuuden joukossa, polveilevien polkujen tuntumassa. P oikavuosinani kuljin hautausmailla mielessä vain lintujen tarkkailu. Näistä yksi on parvekkeiden käytön monipuolistaminen. Ja kun tällä kertaa en anna ujouteni estää, mainitsen, että kirjoitin tästä ideasta jo yli 20 vuotta sitten. Myös pihojen ja puutarhojen suunnittelussa on kauneusarvoksi pinttynyt nopean hahmottamisen mahdollistava selkeys, tasaleveät suorat tai varovasti kaartuvat käytävät, sentintarkoin tasavälein istutetut puut ja pensaat, geometrisiä kuviota noudattelevat kukkapenkit ja leikatut nurmikot. Syitä on varmasti monia, eritasoisia. Sekä luonnonkasveille että istutuksille jäi tilaa. Kävin Tytärsaaressa, jonka vanha hautausmaa oli ollut hoitamatta 50 vuotta. Vaikka Suomesta löytyykin runsaasti esimerkkejä tästä karuudesta, huomattavasti karumpaa löytyy kuitenkin ulkomailta. Sen kielenkäytöstä ovat tuttuja ilmauksia muun muassa "rakennusmassojen tasapainoisuus", "selkeä harmonia" ja "linjakkuus". Oltiin pohtimassa asukkaiden viihtyvyyden parantamista. Hoidetut puistot ovat tarjonneet mahdollisuuden pikahahmotuksiin jo vuosisadat. Hän inhosi sen geometrista kaavaa yhtä syvästi kuin siellä kasvavien puiden ja pensaiden jatkuvalla leikkaamisella ylläpidettyjä geometrisia muotoja. Nykyinen omakotirakentaminen ei eroa yksitoikkoisuudessaan useimmilla kaupunkialueilla lainkaan siitä, mitä rivitalorakentamisessa on jo kauan pääsääntöisesti noudatettu. "V ertauksesi oli vähän tuhma", sanoi minulle arkkitehti Keijo Petäjä vuosia sitten pidetyn seminaarin kahvitauolla. vsk.. Onneksi linnut eivät näytä hylänneen tällaisia asutusalueita! Julkistenkin rakennusten arkkitehtuuri on ajelehtinut entisaikojen moni-ilmeisyydestä totisuuteen. Kenties se luo monien mieleen hartauden. Siihen aikaan, kun lähiöiden kerrostalorakentaminen oli jo täydessä vauhdissa, omakotitalot rakennettiin vielä aika väljästi, vähintään puolentoista, kahden tuhannen neliön tonteille. Sitä ei voi pikahahmottaa. Ystäväni ja entisen kollegani, Wienin eläintarhan johtajan Walter Fiedlerin työmaa oli Schönbrunnin kuulun barokkipuiston keskellä. Kyllä Finlandiatalossa, Salmisaaren voimalassa, Hyvinkään kirkossa ja monissa muissa tunnustusta saaneissa luomuksissa silmä lepää, mutta vain hetken. Siinä sutkautin, että nykyarkkitehtuurin joissakin suuntauksissa näyttäisi olevan yhtäläisyyksiä sotaväen kouluttajien vaatimuksiin: selkeä mahdollisimman yksinkertainen järjestys ja viivasuorat rivit sekä muut samanlaisina toistuvat kuviot. Olin pitänyt alustukseni. Kun noita viime vuosikymmeninä kohonneita rakennuksia katselee, monet niistä viehättävät ensi näkemällä. Niitä on muun muassa lasitettu minitalvipuutarhoiksi. Joskus olen miettinyt, mahtaisiko yksi niistä olla syvällä mielen sopukoissa majaileva alkukantainen pelko. Talojen ulkonäöstäkään ei oltu turhantarkkoja, lupien anojia kuunneltiin
POHJOLA-YHTIÖT Järjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. Nimi ______ _________ _ _ Osoite _____ _ _________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _ ____ _ koti ______ _ Eu rooppalainen maksaa postimaksun . Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Kuulun _ ________ liittoon/järjestöön. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Miksi et varautuisi etukäteen. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasi ja postita yhteyskorltisi jo tänään/ ;gl Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti
Yleisen ampiaisen pesässä voi olla kymmeniätuhansia työläisiä. Luonnon kauneus on meissä itsessäm54 me. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 4/96 55. Latvus saa edelleen tarvitsemansa veden, ja puu lehtii parina, kolmena kesänä, mutta sitten juuristo ja samalla koko puu kuolee nälkään. Pesä voi vaikuttaa monivuotiselta, koska ampiaiset tunnistavat hyvän paikan. Emme voi tietää, mitä haahkan päässä liikkuu, mutta inhimillistä kauneudentajua sinne ei mahdu . Sekoittamalla kuidut sylkeensä se saa aikaan paperimaisen rakennusaineen. Epäilemättä Hortling on tuntenut haahkan elintavat pesä vuodesta toiseen samassa paikassa ja sen ympärillä kukkaan puhkeavat saunakukat ja nähnyt ulkosaariston karun kauneuden. Ampiaiset hylkäävät pesänsä syksyllä uusien kuningattarien lähdettyä talvehtimaan muihin suojapaikkoihin. Jos haavat kaataa samalla kun muunkin puuston, saa kiusakseen tuhatlatvaisen vesaikon, jossa lisääntyvä versoruoste voi haitata männyn uudistusta pahastikin. Haahkallako kauneusaisti. Kysyjä kertoikin kaataneensa pihansa laidasta muutaman haavan. Seuraavana keväänä ne perustavat uuden yhteiskunnan ja aloittavat siis aina uuden pesän rakentamisen. Haapa on kuin Herkuleen kohtaama Hydra: kun yhden puun kaataa, saakin vastaansa kokonaisen haapametsän ! Kaadettu haapa turvaa tulevaisuutensa juurivesoilla. Tämä pesä on kuitenkin niin hyväkuntoinen, että se on varmaankin ollut asuttuna edellisenä kesänä. Nurmikon leikkausten välillä taimet ehtivät kasvaa parikymmensenttisiksi! Haavan siemenet ovat pieniä ja siementaimet hentoja, eikä niistä ole riesaa hoitonurmikoilla. Elinvoimainen juuristo kasvattaa jopa satoja vesoja, jotka voivat venyä ensimmäisenä kesänään reilun metrin mittaisiksi. Sama pesä ei kuitenkaan ole ollut asuttuna useita vuosia. Ampiaiset eivät käytä samaa pesää uudelleen vaan rakentavat kutakin kesää varten uuden pesän. Kauri Mikkola Nurmikko muuttumassa haavikoksi Oliko kesä suotuisa haavan lisääntymiselle, kun mökkipihani nurmikko on työntänyt haavan tainta vieri viereen. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Haahka tekee pesänsä usein ihmissilmin kauniiseen paikkaan. Kukin kaari yhdessä suomussa vastaa yhtä rakennusaineksen hakulentoa. Sen sijaan kasvamaan jätetyistä isoista haavoista ei ole paljon haittaa, mutta suuri ilo metsäluonnon monipuolistajina. Hortling onnistui herättämään lukijoissaan kiinnostusta asiaan! Seppo Vuo/anto Pesä ullakolla Mikä on tämä kuutisen vuotta paikallaan ollut valtaisa pesä ullakolla Hattulan Lepaalla. Joka vuosi uusi kuningatar tulee siis perustamaan pesän samaan paikkaan. Haapojen yleiseen hävittämiseen metsistä ei ole mitään syytä. Sitä paitsi sen alla näkyy kuolleita ampiaisia. Siementaimen kasvu onnistuu vain paljaalla kostealla maalla, kuten tuoreessa ojan penkassa, jossa ei öle toisia kasveja varjostamassa pienokaista. Kirjassa esitetään varsin ajatuksia herättävä arvelu: "Näyttää todella siltä kuin eräillä naarashaahkoilla olisi kehittynyt kauneusaisti niin somasti osaavat ne asettaa pesänsä." Esimerkkinä tästä kirjassa on kuva "taiteellisesti järjestetystä" haahkanpesästä, jota kuin seppeleenä ympäröivät saunakukkamättäät. Saattaisiko haahkalla todella olla jonkinlaista kauneusaistia. Pesä on useimmiten maaonkaloissa, mutta ullakko sopii myös. Pesä on melko vahvaa tekoa, joten se saattaa kyllä pysyä vuosikausia kunnossa asumattomanakin. On varsin tavallista pyrkiä inhimillistämään eläinten yksinkertaisiakin ni in sanottuihin vaistoihin perustuvia tapoja. Ampiaistyöläinen järsii harmaantuneen puun kuituja muun muassa kuivista oksista, seinistä ja aidanseipäistä. vsk.. Ivar Hortling oli Suomen lintutieteellisen yhdistyksen ja sen lehden Ornis Fennican perustajia. Haapa on tosin männyn versoruosteen väli-isäntä, mutta aikuisissa haavoissa ei sientä paljon ole. Työläiset voivat käyttää vanhojen pesien rakennusainetta uuden pesän rakentamiseen. Selitys näennäiseen monivuotisuuteen saattaa olla se, että paikka on ampiaisen silmin erittäin hyvä ja joka vuosi uusi kuningatar perustaa siihen yhteiskunnan. Kuvan pesässä näkyy voimakkaan ruosteenruskeita juomuja: lähettyvillä on ehkä ollut jokin tämän värinen rakennus tai rakennelma, ja väri syntyy kuitujen mukana jauhaantuneesta maalista. Sen tuntee loimumaisesta rakenteestaan helposti yleisen amp1a1sen pesäksi. Kun runko kuoritaan ympäriinsä muutaman sentin matkalta, estyy ravinnon kuljetus latvasta juuristoon. Hän kirjoitti useita lintukirjoja, jotka olivat käytössä vuosikymmeniä 1950luvun lopulle saakka. Jos haavan haluaa jostain syystä hävittää, se täytyy ensin kaulata. Ivar Hortlingin Pieni lintukirja (WSOY 1927) kertoo haahkasta ja sen pesimistavoista
Ainakin joissakin helsinkiläiskouluissa on ollut oikeita täiepidemioita, itsekin määritin yhden näytteen. No ei kyllä tule! Päätäit elävät vain ihmisessä, tai ehkä väliaikaisesti jossakin muussa lämminverisessä eläimessä. Sorsat kesyyntyvät helposti ruokintapaikoilla. Papintappajia laudoissa Kymmenkunta vuotta sitten sahattuja kuorellisia lautoja on varastoituna vajaan. Millainen kala se oikein on. Radio Suomi 15.05. Radio Suomi 07.08. Oikealla aikuinen yksilö, komea kovakuoriainen. Särjet ja lahnat kutevat usein samoilla paikoilla, ja silloin kun kutuajankohtakin sattuu samaksi, voi syntyä risteymiä. Radio Suomi 55. Papintappajan kehitys on kyllä monivuotinen, mutta ei noin hidas. Särkilahna on myös lisääntymiskykyinen poikkeuksena lajiristeymistä yleensä. Kala on syytä toimittaa edelleen asiantuntijoiden määritettäväksi. On mahdotonta sanoa, onko alkuperäinen muninta tapahtunut ulkona vai ovatko aikuiset naaraat löytäneet tiensä varastoon. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle l uontoillan asiantumijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 0051 HELSINKI. Kauri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 17.04. TV 1 06.10. TV l 08.09. Radio Suomi 16.10. Radio Suomi 21.08. Radio Suomi 01.12. Risteymät ovat piirteiltään kantalajien välimuotoja. TV 1 28.04. Mitään alkusyntyä liasta ei ole, vaan täit ja muut syöpäläiset tarttuvat muista ihmisistä. Lutikkakin syö pelkkää verta. Otuksella on hurja nimi , papintappaja, mutta itse otus on kaunis sinihohtoinen kovakuoriainen, sarvijäärä. Radio Suomi 29.12. Ilmeisesti varastossa on elellyt pysyvä papintappajakanta tai sitten täydennystä tulee ulkoa. Täitä tulee likaiseen ihmiseen, vaikka hän eläisi yksin. TV 1 02.06. Kalakirjani ei kerro siitä sen enempää. Ei särki eikä lahna Seppo Vuo/anto Sain kalan, joka tunnistettiin särkilahnaksi. Toisaalta taas metsästyspaikkojen sorsat pysyvät arkoina. Niissä on yhä kuoren alla valkeita, tummapäisiä toukkia litteissä, purun täyttämissä käytävissä. Ne ovat olleet tavallisia pappiloiden ullakoilla, joiden kattolaudat ovat kuorimattomia, s11ta nimi. Ovatko ne samoja sorsia, jotka tottuivat edellisenä kesänä saamaan ruokaa mökin asukkailta. Särkilahna on särjen ja tahnan risteymä. Sen evät ovat tummanharmaat ja silmät keltaiset. Kirppuhavaintoja tulee runsaasti, mutta ne ovat tavallisesti lintukirppuja, koska linnunpönttöjä on rakennusten lähettyvillä ja lintujen pesiä on ilmanvaihtoaukoissa tai räystäiden alla. Ne muistavat hyvin paikat, joista löytyi ravintoa. Harri Dahlström Mistä täit tulevat. Otus ei tee merkittävää vahinkoa, koska se on pintaeläjä, ja sitä paitsi siitä pääsee eroon kuorimalla laudat. Mistä ihmeestä syöpäläiset kuten päätäit, vaatetäit, kirput, lutikat ja muut ilmaantuvat ihmiseen, jos laiminlyö siisteyden. Tartuntaa edistää epäsiisteys, koska syöpäläiset pääsevät likaisissa oloissa lisääntymään helpommin. Särkilahnan ruumis on korkeampi kuin särjellä ja matalampi kuin lahnalla. Kauri Mikkola SUOMEN LUONTO 4/96 55. TV 1 30.06. Niitä on saatu kymmenistä järvistä sekä merenrannikon rehevistä lahdista. Ovatko ne tulleet sinne alunperin vai lisääntyvätkö ne varastotavarassakin. Radio Suomi 12.06. Jo nämä piirteet herättävät epäilyjä risteymästä, ja asian voi tarkistaa vaikkapa eväruotojen ja kylkiviivasuomujen lukumäärien perusteella. Papintappajan toukat elävät kaarnan ja puun välissä. Näin ollen ulkoisessa hedelmöityksessä risteymien todennäköisyys on melkoinen, ellei ole muita esteitä, kuten perintötekijöistä johtuvia. Näin voi jopa syntyä jomman kumman kantalajin ja risteytymän välisiä risteymiä. TV 1 03.11. Radio Suomi 18.09. Se on yleisin meillä tavattu särkikalojen risteymä. Mökkirannan uskolliset sorsat Sorsat tulevat joka kevät järvelle saavuttuaan suoraa päätä ruokaa pyytämään mökkirannasta. Niiden mukana olevat koiraat saattavat olla eri lintuja, mikäli lintujen pariutumispaikalla on ollut muualtakin kotoisin olevia sorsia. Käyttäytymisestäkin voi päätellä, onko vanhojen sorsien mukana uusia, ihmiseen tottumattomia koiraita. Mitä ne ovat. Toukat elävät ainoastaan kuorimattomassa puussa, kaarnan ja puun välissä kaivaen puuhun teräväreunaisia, hyvin laakeita käytäviään. Sorsanaaraat ovat uskollisia entisille pesäpaikoilleen. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki1jeitse. Vaatetäi lienee kutakuinkin hävinnyt maastamme, mutta lutikka ja päätäi ovat kokemassa jonkinlaista renessanssia. vsk. Kyllä ovat, tai ainakin osa niistä on samoja
Kalkkia viljel ypalstalle Mistä tietää, tarvitseeko viljelypalsta kalkitusta. Karaisua yrttien taimille Hankin viime keväänä valikoiman yrttien siemeniä. Menestyvätkö monivuotiset kasvit parvekeoloissa. Kasveja isolle parvekkeelle Miten saisin suuren, lasitetun parvekkeeni reheväksi. Kiinansipuli kylvetään jo maaliskuun puolivälissä, samoin ruohosipuli, jos sitä kasvatetaan siemenestä. Sitten laatikko täytetään mullalla hiekan ja puutarhamullan tai kevytsoran ja lannoitetun kasv uturpeen seos pitää kasvien juuriston ilmavana ja sopivan kosteana pitkään, joten kastelua ei tarvita kovin usein. Eristetyssä, suuressa kasvatusastiassa menestyvät rehevät, monivuotiset köynnökset ja perennat. Kun taimet ovat olleet pari päivää ja ainakin yhden yön kokonaan ilman harsoja, ne voi turvallisin mielin istuttaa ulos. Putkesta voi mittatikun avulla seurata, kuinka korkealla vedenpinta on. Pari tuntia ennen istutusta taimet on syytä kastella oikein kunnolla. Suurpiirteisen kuvan maan happamuudesta saa ottamalla muutaman kourallisen multaa palstan eri puolilta ja mittaamalla mullan happamuuden apteekista saatavalla pH-liuskalla. Paria suurikokoista istutuslaatikkoa on paljon helpompi hoitaa kuin monta pientä, joissa kasvit kui vahtavat hetkessä. Kun lämpimät säät alkavat, taimet kannattaa ensin viedä tuulelta suojattuun, aurinkoiseen nurkkaukseen, mihin ne huolellisesti peitellään moninkertaisen kasv uharson alle. Kosteuden tarkkailua helpottaa, jos pohjalle tökkää ennen mullan levittämistä onton muoviputken. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 JO Helsinki. Yöksi taimet taas peitetään, etenkin jos luvassa on viileä yö. Keinolannoitteet sen sijaan happamoittavat maata. Kylvin siemenet sisälle ja taimet kasvoivat kohtalaisesti kunnes siirsin ne ulos. Kunnollisen kokoisia parvekelaatikkoja ei taida kukaan valmistaa, mutta sellaisen voi rakentaa itse. Rentovartiset suikeroalpit ja pikkutalviot sopivat peittämään laatikon reunoja ja luikertelemaan isompien kasvien välissä. Kangas estää multaa sekoittumasta ojitustilaan. Maustekasveista basilika, meirami, rosmariini, salvia ja timjami kannattaa kylvää huhtikuun alussa sisälle, jotta satoa tulisi kunnolla basilika on sen verran kylmänarka, että se kannattaa suojata harsolla vaikka koko kesäksi. Silloin ne kuolivat kaikki, lukuunottamatta yhtä ainoaa anisiisoa. Jos ostan esimerkiksi porkkanan ja punajuuren siemenet lähikaupasta, saanko luomujuureksia. Mitkä maustekasvit ja vihannekset olisi hyvä kasvattaa taimiksi etukäteen. Reilun puolen metrin korkuinen, ainakin puolen metrin levyinen ja parin, kolmen metrin pituinen parvekelaatikko kootaan filmivanerista, joka vuorataan styroksilla tai muulla lämpöeristeellä pohjasta ja sivuilta. Ja tietysti taimia pitää muistaa kastella istutuksen jälkeenkin. Liuska puristetaan kostean mullan sisään ja hetken päästä katsotaan, minkä väriseksi paperi värjäytyi. Noin suurelle parvekkeelle voi perustaa oikean pienoispuutarhan. Salaatteja voi jouduttaa kylvämällä osan niistä toukokuun alussa sisälle, kurpitsat ja kurkut kylvetään myös toukokuussa. Luonnonmukaisesti viljeltyjä vihannesten siemeniä ei valitettavasti vielä saa Suomesta. Jos kalkkia tarvitaan, milloin ja miten kalkitus tehdään. Laatikon pohjalle levitetään kymmenen sentin kerros kevytsoraa ja sen päälle lahoamaton kuitukangasharso tai palanen mansikkakangasta. Komeaa kasvia haluava istuttaa laatikkoon myrkyllisiä mutta kauniita ukonhattuja. Aurinkoisella parvekkeella kasvatetaan villiviiniä ja kiinankärhöä, varjoisalla seinustalla menestyy ruohovartinen, kolmenneljän metrin pituiseksi kasvava karhunköynnös. Jos laatikkoa on kasteltu liikaa, vedenpinta nousee multaan asti, ja kasvien juuret saattavat joutua liian märkiin oloihin. Talveksi astia peitetään paksulla havukerroksella. Jos lannoitukseen käytetään jatkuvasti puun tuhkaa ja kompostia, maan pH nousee pikku hiljaa niidenkin voimalla. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, / 9920 Pappinen. Vihannesten esikasvatus Haluaisin saada satoa palstaltani koko kesän. Jos multa on kuivaa, sen voi kostuttaa tislatulla vedellä. Siten parveke on hauskan näköinen talvellakin, ja kasvit säästyvät auringon lämmön ja pakkasöiden vuorottelun rasituksilta. Ennen pitkää niitä varmaankin tulee kauppoihin, sillä uudet luomuviljelysäännöt edellyttävät, että muutaman vuoden päästä ammattiviljelijätkin käyttävät luonnonmukaisesti tuotettua siementä. Jos pH on alle 5,5, liika happamuus haittaa useimpien puutarhakasvien viihtymistä, ja kalkkia tarvitaan reilummin. Ukonhatut kukkivat syyskesällä, ja kiiltävät, liuskaiset lehdet ovat kauniita varhaisesta keväästä syksyyn. Filmivanerin voi peittää kaislamatoilla tai vaikka paneelilla. Peittaamattomana vihannesten siemeniä saa jo Suomestakin; ainakin Siemen Oy:n tilauslomakkeeseen voi merkitä, haluaako siemenensä ehdottomasti peittaamattomina. Mukulaselleri ja purjo kylvetään jo maaliskuun alkupuolella. Entä milloin olisi parasta aloittaa. Tulee kalliiksi ostaa joka vuosi yksivuotisia parvekekukkia, eivätkä tavalliset parvekelaatikot näytä miltään melkein yhdeksän neliön suuruisella parvekkeella. Niitä kastellaan kerran tai pari päivässä, mieluiten haalealla vedellä, ja päivä päivältä harsoN\"T'-\ kerroksia vähennetään. Happamilla savimailla tämä on kovin hidas keino, ja voidaan tarvita kilon verran dolomiittikalkkia neliömetrille syksyisin, ennen kuin pH alkaa nousta kunnolla. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 4/96 55. Kevätpikkusydän, korallikeijunkukka, keltakiurunkannus ja konnantatar kukkivat melkein koko kesän. Kaalintaimet kylvetään sisälle huhtikuun puolivälissä, parsakaali vasta toukokuun alussa. Missä mahtoi mennä vikaan. Noin voi käydä, jos unohtaa karaista taimet kunnolla ennen siirtoa. Ruskettuneet varret voi jättää talveksi pystyyn kuin kuivakukat. Jos pH on alle 6,5, kalkitseminen kannattaa. Esimerkiksi sipulit ja mustajuuret viihtyvät vielä korkeammassa pH:ssa, Jos pH on 7 eli neutraali, on maata kalkittu turhan runsaasti. Perennoista kannattaa valita kestäviä, reheviä ja mahdolli56 \ ill _, simrnan pitkään kukkivia lajeja. vsk.. Maan pieneliötoiminnan kannalta turvallisin tapa kalkita on levittää hidasliukoista dolomiittikalkkia sata grammaa neliömetrille joka syksy, kunnes pH on sopiva. Luomu juuresten siemeniä Haluaisin viljellä ~alstaani luonnonmukaisesti siemenestä lähtien. Pienille taimille on kova shokki joutua tasalämpöisestä, tuulelta suojatusta huoneesta ulos aurinkoon, etenkin, kun juuretkin yleensä enemmän tai vähemmän vaurioituvat istutuksen yhteydessä
Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. (961 ) 312 7577 Tiina Seikkula SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka ....................... 1 1 A 17, 00 150 Helsinki puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __j_ 19_. ..................... O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 SUOMEN LUONTO 4/96 55. . (90) 409 238 Suomen luonnonsuoj eluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: .... Leena Sjöblom, j äteprojektisihteeri Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, toimistosihteeri, vs. Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (981) 311 5 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa ja Keski-Suomi Laukontori 4, 33200 Tampere puh. .............................. z LU 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa vuonna 1996. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (960) 3364 302, Vesa Heinonen, Helena Kalu, Tuovi Kurttio, Hanna Matinpuro, Timo Permanto, Pertti Siilahti, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUESIHTEERIT Varsinais~Suomi Läntinen Rantakatu 49-51 , 201 00 Turku puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO K otkankatu 9 00510 Helsinki puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Posti numero ja -toimipaikka Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lappi Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi puh. Postinumero ja -toimipaikka: .. . vsk. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojelu liitto maksaa postimaksun. (921 ) 2301 141 Hannu Klemola vs. Satakunta Otavankatu 11 , 28 100 Pori puh. (939) 632 6163 Maija T. Perämiehenk. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. Osoite: Suomen Luonto/Tilaaja palvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (90) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. 15 Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumpponen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YVA-yhteyshenkilö Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussiht., päätoimitt. (953) 4 1 1 7358 Pertti Sii/ahti vs. (90) 228 08333 Posti myyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 M a-pe klo 8.30-16. (93 1) 21 31 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ . (90) 228 08 210,228 08 224, telafax (90) 228 08 200. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100Oulu puh
SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES A new national park for southern Finland by Mika Honkalinna Suomen Luonto 55(4):16-19 Yalkmusa National Park is being established in southeastern Finland, close to the coast. ~KARJALAN LOMAHOVI 59100 Parikkala Puhelin (954) 430 851 Telefax (954) 4 70 597 SUOMEN LUONTO 4/96 55. Ilmoittautumiset: Kurssisihteeri Sulander puh. Aside from the interesting flora, it also has several breeding bird species, including the wood sandpiper, greenshank and golden plover, which rarely nest this far south. Traditionally the species has preferred isolated, wild lakes but nowadays it also nests close to human habitation. 952-227 4279. Changes in fis hing habits may also be a cause. Goosanders have large famil ies which can be seen hunting for food close to the shore during the summer. They arrive at the first open areas on lakes as soon as the ice begins to melt. 952-227 4868. Finland has no gull problem but it does have a waste management problem ! Goosander aristocrat of Finnish shores by Jouko Kuosmanen Suomen Luonto 55(4): 26-28 Goosanders live in Finland from early spring to late autumn. lts rapid expansion is a result of increased waste due to a higher standard of living among the human population. by Mikko Savelainen Suomen Luonto 55(4 ):2223 The herring gull was a rare bird along Finland 's coasts early this century. mennessä. Some of the photographs accompanying this article were taken in the marine archipelago, the species being common in the Baltic, where the water is brackish. vsk.. ln Finland 's inert igneous rocks earthquakes occur more easily in so-called zones of weakness, where the rock is weaker than in the surrounding material. Earthquakes in Finland are barely a tremor by Anne Kärkkäinen Suomen Luonto 55(4): 20-2 1 Finland is subjected to an earthquake about ten times a year. Landfills are being managed more Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 7. Kysy RAY:n tuettuja lomia meiltä. This is because the land is still rising along the west coast at the rate of nine millimetres a year due to the geologicall y recent melting of the continental ice sheets. The earth also quivers more often than usual along the coast of the Gulf of Bothnia. Despite these drastic measures, Finland 's herring gull population keeps bouncing back. toukokuuta 1996 Maa on täynnä kevään kukkia Taivaallista kiihkoa: mäkätystä, kavioiden kopsetta ja kurnutusta Siipien suhinaa suurkaupungissa SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 efficiently, the available food is becoming less, and the gull population is in decline. Valkmusa will serve to proteet some unique southern peatland habitats that in many respects resemble bogs and mires much further north . With just a handful of large seabird colonies present in the Baltic, hundreds of pairs of herring gulls form a hefty component of the ecosystem. Karjalan Kannaksen luontomatka 2.-4.8. The main reason for their occurrence here in the North is the drifting apart of the continental plates in the middle of the Atlantic Ocean, leading to tension in the Fennoscandian plate. mennessä. lt appears that, at least in Finland 's southern and southwestern archipelagos, herring gull numbers are in fact no longer rising. When fis hing, the birds are great fun to watch, as they move like lightning. 1996. Herring gulls have been considered a nuisance. 58 Parikkalassa on maankuulu lintujärvi: Siikalahti Tule virkistymään toukokuussa hotellissa 3 vrk/P.h 690 mk. Consequently herring gulls have been caught and killed at municipal landfi lls; they have also been shot and have had their nests robbed. Small wonder, since many gulls that have met their fate at Turku have come from populations in the Baltic states and even from as far away as Denmark. Hinta 1200 mk. Studies have provided little evidence in support of the contention that the herring gull is a pest. 1.7. Nowadays there are some 30 000 nesting pairs in Finland. Tarjous voimassa toukokuun ajan. !n the Turku municipal landfi ll aione some 50 000 herring gulls have been eliminated. On a lake a goosander's nest will usually be made among stones on the shore, but the species has also been known to nest inside nestboxes and under juniper bushes, for instance. Translated by Leigh Plester HELSINGIN YLIOPISTO KOTKA Täydennyskoulutus KEV ÄTMUUTTO Hiidenmaan perinnemaisemat 6.-9.6.1996. Kuusamo is Finland's most earthquake-prone municipality. Mökkiloma 3 vrk 1300 mk, 6 h:n mökissä. However, later on there was a gradual increase in the number of breeding pairs, with a population explosion taking place in the 19501970 period. Mass murder of herring gulls a blunder. lt consists of a group of peatlands which are either in a natural state or almost so and in which various types of bogs and mires are represented. Here the goosander nests on the same islands as the eider. Ilmoittautuminen 5.5. Retkeillään Kannaksen alueen luonnonsuojelukohteilla ja kasvistoltaan kiinnostavilla alueilla. Most of the quakes are so mild that they pass entirely unnoticed by the man in the street. Hinta 1800 mk. They are accused of consuming the eggs and nestlings of other birds and commandeering their nest islets, posing a threat to aircraft, and spreading dreadful diseases. Zones of weakness are abundant in Lapland and in northeastern Finland. Tiedustelut: Suunnittelija Godenhjelm puh. Ilm. Tutustutaan maaseudun perinneympäristöjen luontoja kulttuurikohteisiin sekä Hiidenmaan luonnonsuojelualueisiin
Nahka iholla voi laukaista kromiallergian mikä lie soittajien alusasustus. Nahan ongelmat ovat samat kuin lihankin. Sen sijaan halpatuotantomaissa ei välttämättä huolehdita esimerkiksi tehoaineena käytetyn kromin asiallisesta käsittelystä. Tanniinit ovat olleet niin himoittuja, että ne ovat olleet paljon tanniineja sisältäville kasveille turmiollisia. Nahkatuotteiden ostaja tulee ehkä epäsuorasti tukeneeksi lihakarjan kasvatusta esimerkiksi Etelä-Amerikassa, vaikka söisi vain kotimaista lihaa. 59. Esimerkiksi kenkien ostamisen avuksi ovat tulleet satojen tuotteiden listat, joissa luetellaan nahattomia tuotteita ja tuotemerkkejä. Parkki on puun kuorikerroksen eli kaarnan synonyymi. Suomessa kuorensa sai luovuttaa usein paju ja etelämpänä Euroopassa esimerkiksi tammi tai kastanja. Niistä tulee yhä parkitsemista merkitsevä englannin kielen sana tanning. Nahkaa parkittiin yksinkertaisesti liottamalla sitä tanniinipitoisessa nesteessä. Jätteenpoltossa se joutuisi taivaalle. Metallisuolat tulivat parkitsemiseen vasta 1800-luvulla, jota ennen nahka parkittiin kasviaineilla. Monet heistä kutsuvat itseään nimityksellä vegaani. Nahan karttajat ovat toistaiseksi pieni ryhmä, mutta he ovat saaneet nahkateollisuuden varpailleen. Perimmäinen kysymys nahan käytössä ei liity kemikaaleihin vaan eläinten elinoloihin. Kromiallergikko saa oireita, jos hän erehtyy esimerkiksi käyttämään kromilla parkittuja nahkakenkiä ilman sukkia. Nahkatuotteiden välttäjät kyseenalaistavat jo ihmisen oikeuden ylipäänsä pitää eläimiä ravinnon saamiseksi tai vartalonsa verhoamiseksi. Nahan valmistaminen on todella perinteikäs taito alan konservatiivisuudesta ehkä kertoo jotakin, että mittayksikkönä on yhä Suomessakin käytössä neliöjalka. Lehtikuva Antti Halkka East 17-yhtye on mieltynyt nahkaan. Kromi on Suomessakin ikävä ongelma joutuessaan kaatopaikalle, josta se vuotaa ympäristöön. Kotimainen nahka lienee ympäristöä säästävämpi vaihtoehto kuin keskimääräinen ulkomainen nahka tai nahkatuote. Tanniinit tai metallisuolat liittyvät nahan valkuaisaineisiin muodostaen yhdisteitä, joita entsyymit eivät pysty hajottamaan. Tämä on sikäli ironista, että kasvien kuoressa on tanniineja juuri siksi, että eläimet ja pieneliöt pysyisivät loitolla. Aristoteles luki nahanvalmistuksen yhdeksi neljästä perustaidosta; muut taidot olivat rakentaminen, maanviljely ja kutomataito. Nahan käsittelyssä käytetään kemikaaleja, joiden kanssa ollaan Suomessa nykyisin melko tarkkoja. Sen paluun takaisin luontoon estää tanniini tai kromi. Yhteensäkin enää noin kymmenesosa Suomen työllisistä työskentelee perustaitojen aloilla. Tanniinit ovat kasveissa hyvin tavallisia yhdisteitä ne antavat esimerkiksi teelle värin. VARTALON VERHOT Vieraissa nahoissa sensataa ja nahkatuotteiden valmistuksessassa lisäksi kolmisen tuhatta. Alun perin parkitukseen käytettiinkin puunkuorta. Listat ovat edenneet jo niin pitkälle, että nahkatuotteiden karttaja voi tilata ei-nahkaisia pelivälineitä esimerkiksi jalkapallon. Karjan olot ovat usein varsin huonot Suomessakin. Yegaanille ei riitä tanniiniparkitus, vaikka hän kasvikuntaa muutoin suosiikin. Tavallisesti kannamme yllämme luonnontai keinokuiduista valmistettuja tekstiilejä, mutta monella on yllään myös nahkaa. Ilman käsittelyä nahan pilaisivat pieneliöiden erittämät entsyymit. vsk. Chilessä tiedetään Gunnera tinctorea -nimisen tanniinikasvin käyneen vähiin jo 1600-1700-luvuilla. Maanviljelijöitä on 130 000, rakentajia 87 000, mutta ammatikseen nahanvalmistuksessa työskentelee vain viitiSUOMEN LUONTO 4/96 55. Vegaanit ovat olleet vaikeuksissa, koska moniin tuotteisiin on käytetty nahkaa, vaikka se ei heti näkyisi päälle. Nahka-ala on Suomessa ehkä eniten häviöllä Aristoteleen perustaidoista. Suomen kielen parkitseminen viittaa sekin kasvikuntaan. Perustaidoista peräti kaksi siis liittyy vartalon verhoamiseen. On myös ekologisia syitä. Miltei kaikilla meistä on yleensä päiväsaikaan päällä muutakin kuin omaa ihoa. Nahkaiset jalkineet ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joskin vetistä maankamanaa vasten saa palvella kumipohja. Suomessakin on ihmisiä, jotka pyrkivät eettisistä syistä luopumaan kaikkien nahkatuotteitten käytöstä. Espanjalaiset valloittajat parkitsivat valtavia määriä nahkaa, ja kasvia vietiin myös Peruun. Karja tarvitsee suuria laidunalueita, jotka osin raivataan viidakkoon. Esimerkiksi ympäristöä säästävämmän nahankäsittelyn tekniikan tutkimus on saanut vauhti\i. Nahka on ollut osa luontoa naudan, hevosen tai lampaan yllä. Kasvisparkitus on tulossa uudestaan, mutta esimetkiksi ekokenkiä valmistava Mantereen kenkätehdas Orivedellä joutuu vielä hankkimaan nahkansa ulkomailta
Täytä kassi keräyspaperilla ja vie se kotikeräyslaatikkoon tai muuhun paperille tarkoitettuun keräyspisteeseen! r1wrn1u11 Säästää myös luontoa.. Voit kerätä kassiin kaikki postin kautta tulleet paperisi: sanomaja aikakauslehdet, mainokset ja kirjekuoret. KAffAVALK SE UUSIUTUU PAREMMIN KUIN RUSKEA. Ruskean kuidun väri kun ei poistu siistauksessa, vaan aiheuttaa tummia täpliä uusiopaperiin. ~Qi;~;ii!@ S,l(i(jT ')l M'Vl:U WONTQA Pirkka-kassi sopii mainiosti paperinkeräykseen, koska se on valmistettu valkoisesta paperista