Jos ydinvoimaa halutaan, on hyväksyttävä myös jätteet riskeineen. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh . Tämän hallituksen aikana se tuskin kuitenkaan onnistuu. Ydinvoiman lisärakentaminen veisi Suomen yhä enemmän väärään suuntaan. Ydinvoimaa yritetään orwelliläisen irvokkaasti markkinoida "vihreänä" vaihtoehtona. vsk.. Uraanin louhinnassa syntyy vaikeita ympäristöongelmia. Öko-Instituutin mukaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan kaasuvoimalan ilmastotase on selvästi parempi kuin ydinvoimalan. Puuvoima on hyvää kotimaista uudistuvaa energiaa: sen hiilidioksiditase on kunnossa ja hakevoima luo tuhansia työpaikkoja. Ku lutuksen vähentäminen on kuitenkin realismia jos mikä, kunhan katsotaan vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Myös tuulesta ja auringosta saadaan ajan mittaan lisäapua, jos tuulija aurinkovoiman kehittämiseen ollaan valmiit satsaamaan. Energiaintensiivinen massateollisuus edustaa menneisyyttä. Kuvaavaa on myös, että Eurajoen ja Loviisan kunnat ottavat mieluusti vastaan ydinvoimaloita, mutta ydinjätteiden loppusijoitus ei niitäkään kiinnosta. Kun tuijottaa komeettaa yötaivaalla, ajatukset lähtevät liikkeelle; ajantaj uun tulee syvyyttä ja ihmismuurahaisyhteiskunnan touhuihin suhteellisuutta. Meitä luonnonsuojelijoita haukutaan epärealistisiksi, kun vastustamme energiankulutuksen lisäämistä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Suomen luonnonsuojeluliitto ry: n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa ti lausja suoramarkkinointitarkoituksiin . Se on kaukana vihreydestä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Suomessa as ukkaita oli korkeintaan joitain kymmeniä tuhansia. Tuleville polville saattaa tulla ydinsähköstä melkoinen jälki lasku. Nehän ovat joka tapauksessa pilalla. Viimeksi komeetta käväisi ihmiskunnan ihmeteltävänä nelisen tuhatta vuotta sitten. Elämässä on voimakkaampiakin mahteja kuin markkinavoimat! Tähtitaivaalla komeetta näyttää pysyvän paikallaan, vaikka se kiitääkin miljoonia kilometrejä tu nnissa. Komeetta kohentaa suhteellisuuden tajua Hale-Boppin komeetan vierailu on luonnonsuojelullisesti merkittävä ainaki n sikäli, että se muistuttaa maailmankaikkeuden suuruudesta ja ihmisen pienuudesta. Saksasta saatiin esimakua siitä, ettei ydinjätteiden sijoittami nen ole helppoa. Jos haluamme välttyä ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomilta ehkä järisyttäviltäkin seurauksilta, suunnanmuutoksen on alettava nyt. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painariiaan mahdoll isimman vähän ympäristöä rasittavasti. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 4/97 56. z LL..J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Oikeaa kehitystä on kulutuksen vähentäminen ja energiantuotannon painopisteen määrätietoinen siirtäminen uudistuviin lähteisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaisti laus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Suunnitelmat sijoittaa jätteet Kuhmoon tai muualle Syrjä-Suomeen edustavat kolonialismia. Maakaasu sopii hyvin siirtymäkauden energiaksi. (09) 228 08210 ja 228 08224. Parhaat sijoituspaikat ovat ilman muuta nykyiset voimala-alueet. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 56. Ydinjätteiden kuljetuksia Gorlebenin välivarastoon vastustettiin kiivaasti maaliskuun alussa. Jätteiden loppusijoitus on ede lleen ratkaisematta, ja sen todelliset kustannukset ovat hämärän peitossa. Miltähän maapallo näyttää, kun HaleBoppin pyrstötähti seuraavan kerran joskus tuhansien vuosien perästä ilmaantuu maapallolta nähtäväksi. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Lehti painetaan kasviöljyväreillä. Virheellisesti väitetään myös, ettei ydinvoimasta tulisi hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä syntyy väli ll isesti uraanin louhinnassa ja ennen kaikkea sen rikastamisessa, joka kuluttaa paljon energiaa. Energiaparatiisien aika on ohi. Lehtimetsät verhosivat maisemaa, vaikka ni iden valtakausi olikin jo väistymässä ja kuusi oli työntymässä tilalle. 1/moitusmyymi Il moitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Ilmastonmuutos on alkanut ja se pahenee, kun päästöt kasvavat. Tilaushinnat Vuoden määräaikai stilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ul komaille 300 mk. Saksalaisen Öko-lnstituutin selvityksen mukaan niitä tulee varsin huomattavasti. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 Päätoimiuaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierouelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luol1/o ilmestyy kerran kuussa. Kestotilaus uudistuu ti lausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. lrtonumero 33 markkaa. Silloin meitä oli maapallolla vain noin kuutisenkymmentä miljoonaa, sadasosa nykyisestä väenpaljoudesta. Näennäinen liikkumattom uus edustaa liikettä ja valtaisa liike maailmankaikkeuden pysyvyyttä. Mitenkähän ihmiskunta on onnistunut hoitamaan asiansa. Se että uraanikaivokset ovat kaukana Australiassa ja Kanadassa ja suureksi osaksi alkuperäiskansojen mailla, ei tee ympäristöhaitoista yhtään vähäisempiä. Kestoti laus 270 mk . Loppusijoitus on myös yhteiskunnallisesti kuuma kysymys; kukapa haluaisi koti konnuilleen tuhansia vuosia vaarallisuutensa säi lyttäv iä ydinjätteitä. 2 Energiaparatiisien aika on ohi Ydinenergian lobbaajat kärkkyvät herkeämättä sopivaa tilaisuutta tuoda uusi ydinvoimalahakemus valtioneuvoston ja eduskunnan hyväksyttäväksi. Lobbaajat haluavat työntää syrjään sen, että ydin voiman ympäristöriskit ulottu vat kauas tulevaisuuteen. Ihmiset saivat elantonsa vi ljelemällä maata luonnonmukaisesti, metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä luonnonanti mi a
Dick Forsman Kansikuva: Samaan aikaan kun metsäjänis (Nils Sundberg/Luontokuvat) vaihtaa talviturkkiaan kesäisempään, vahvistavat kunnat identiteettiään tunnuseliöillä. Maaseudulle kaunotuottajia 28 Aura Koivistoa huolestuttaa maaseudun rumentuminen. vuosikerta Jorma Laurila Nuorisoklinikan kaverit ovat vaihtuneet lintuihin, siileihin ja jäniksiin Aulis Juneksen yhteisössä. 56. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Suojelun ansiosta Suomessa liitelee yhä enemmän maakotkia. vsk. Katso sivuilta 38-41 mitä sieltä löytyy. Aiheesta enemmän sivuilla 18-23. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Lue eri suojelukeinoista sivulta 33. Selaile sivulle 16. Linnunlaulun viimeinen mohikaani 16 Luottamuseliöitä kuntiin 18 Karjalan ikimetsiä siivotaan 24 Kännykkä jättää jälkensä luontoon 26 Matkapuhelimista tuli uusi ympäristöongelma. Tsurnussa 4 Valokuvaaja Seppo Lammi tapasi Inarissa luontaistaloudessa elävät Inka Vallen ja Pekka Tervaniemen. Maakotkia suojellaan talkoovoimin 33 Kevät tulee Lim_inganlahdelle 34 Silta sademetsän salattuun maailmaan Vakiot: 38 Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 10 Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kysy luonnosta 50 Kysy ekoneuvoa 52 Multasormet 53 Kuukauden Ilkka 54 Ihme juttu 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Pikkukuvassa Ka,jalan ikimetsien puita pinossa. Arthur van Dulmen Tutkijat kiipesivät sademetsän latvustoon. Ne kuvasi Mikko Niskasaari, jonka raportti kielletyistä hakkuista on sivuilla 24-25. 4 1997 Jouni Klinga Maan hienoin kosteikko on taas täynnä hanhia. Uhkapeliä paistevierussa 29 Päivissä on kevään kuhinaa. Sivut 34-37
Lähimpään kylään ja maantielle on Tsurnusta matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. Teksti ja kuvat: Seppo Lammi TSURNUSSA Vätsärin erämaassa Inarissa asustavat Inka Valle ja Pekka Tervaniemi ovat lajinsa viimeisiä: he tulevat toimeen poronhoidolla, kalastuksella, marjastuksella ja metsästyksellä. vsk.. 4 SUOMEN LUONTO 4/97 56
Ajatukset palaavat viitisentoista vuotta ajassa taaksepäin jäistä juuri vapautuneelle Inari lie sekä lopulta Sumuvuonoon. Vaatimattomat ja rehdit olemukset jäivät mieleen. nä yli muiden rakennelmien. dus kiinnitti huomion vastarannan varjoista esiin astelevaan vanhempaan pariskuntaan, jonka vaatetus ja olemus puhuivat erämaan kieltä. Valkoviklon naukaisu pa5. Heinien syöjia käyskentelee kentällä vasomista odotellen. Pekka Tervaniemen ja Inka Vallen kotikenttä Inarissa Vätsärin erämaassa, kaukana kylistä ja maanteistä. Kentällä ei näy liikettä. Ensimmäinen tapaaminen Inkan ja Pekan kanssa sykähdytti. M äntyjen takaa pilkistää laajalle kumpareelle levittäytyvä, vanhan puuaidan rajaama kenttä. Lapinkoirani lyhyt murah"Täälähän mie olen hääränny vähä mitäki. Maahan lyötyjen puurankojen tukema heinäsuova kohoaa monimetrisesuoMEN LUONTO 4/97 56. Se sai linnut laulamaan, hyttyset leijaamaan suvannon iltahämyssä. Korkeimmalla kohdalla kyhjöttää pieni hirsimökki, ja rinteellä hohtavat vuosikymmenten patinoimat harmaat aitat. Sukan suuta kuvon ku varphat teki rei jän, sukkaraasu." Inka kutoo villasukkia sen minkä muilta askareiltaan ehtii. vsk. Kylmä sää oli hellittänyt, ja juhannuksen aluspäivien lämmin ilmavirtaus kietoi maiseman pehmeään otteeseensa. Inka on varmaan tuvassa ja Pekka metsäreissuillaan. Pysähdyn suonreunan puunrunkoon nojailemaan
Kaks reissua tehin, poroissa, ku vaajin oli vasonu ja toin toiset likemmäs tänne. Talon ainoa huone ei ole suuri; ikkunan ääressä pöytä tuolineen, oven vieressä vasemmalla rautahella sekä kaapisto, oikealla pieni kaasukeitin ja kaksi sänkyä seinää vasten. Vuodet ovat vierineet. Kättelemme. nyt paikalla. "Suksilla lähdin liikkeelle, mutta jätin ne matkan varrelle kun jouduin vain pälvipaikkoja kiertelemään." "Kuuma se oli minullaki. Vaamet oli meillä aijan sisällä, jokku oli jo vasonhet ja Pekka oli niitä merkannu. Katteli tietenki ko vaami oli kentässä, onkhan sillä lassaa että mie saisin syyä. "Täälähän mie olen hääränny vähä mitäki. Karhu söi sen vasan, ei jääny ko jalka vaan pikku vasalla." Pekka ilmestyy metsästä kentälle ja saapastelee tupaan. Häntä innosta heiluen koira saattaa kulkijan sisälle tupaan. Maltillinen erämaan antien hyödyntäminen ja vaatimaton elämäntapa ovat pitäneet heidät joskus ankaristakin oloista huolimatta leivän syrjässä kiinni. Porot töllistelevät tulijaa ja vetäytyvät matalakasvuiseen koivikkoon. Hän kohottaa matalan vartensa ja tervehtii minua kädestä. Muut erämaan asukit ovat kuluneina vuosina käyneet läpi murroksen muuttaen kyliin ja maanteiden varsiin, mutta Inka ja Pekka sen kun sinnittelevät Yätsärin sydämessä kymmenien kilometrien päässä sivistyksestä. juuri palannut ja siirtämästä Ja on päivystä"Karhu vain olis saattanu tulla ja panna porot poskhen, ja minut vielä", naureskelee Inka. Pekka on täyttänyt 65 vuotta ja teräs-nainen Inka päässyt jo yli yhdeksänkymmenen mutta tekee vielä töitä niin, ettei moni nuorempi pysyisi perässä. Viime vuona se oli ku karhu kävi kentässä, aijan alta oli kulukenu ko emme olheet vielä mithään risuja panheet. 6 Tsahpi ryntää vauhdilla luokseni. Yks vaami oli sille vasonu, Pekka oli ollu sen vasan vahtaamassa ja käveli sille pois jonku matkaa. lauttaa ajatukseni tähän päivään. vsk.. Ensimmäisen veraJan läpi toiselle, jonka riukujen välistä pujottelen pihaan. Kulukee se yli aijanki, semmonen laitos." "Joo ... "Onko karhuja näkynyt?" "Ei ole näkyny. Lyhyen epäröinnin jälkeen se tunnistaa ja kellistyy maahan hyväiltäväksi. "Lämmin on liikkua", sanon. Onneksi se ei perkele tuon kauemmaksi särkyny." "On ollu koko kevättalaven SUOMEN LUONTO 4/97 56. Inka istuu sängyn reunalla parsimassa villasukkaa. se kans oli sillon kerran. "Mie jo ikkunasta katon että tehän se ootte." "Joo, tulin taas käymään." "Aiokko kauan olla?" "Kelirikkoaika olis tarkoitus viipyä." "Jaa", tuumaa Inka ja nauraa iloisesti. Ei vain ollu ottanhu. Hopusti se nielee vassaa ku siinä ajassa ei jääny ku kopara vain. Sano ettei hän kauan viipyny, niin sillon näpänny vasan ja söi. Pitäs lähtee kelekka kokuamhan ennenku loppuu lumet, saapi senki ajettua pois. Kelekkaromun kanssa meni päivä. "Miten on talvi sujunut?" kyselen. Sukan suuta kuvon ku varphat teki reijän, sukkaraasu." Inka on ruokkimasta hihnaporoja
Ruokavalioon saa vaihtelua kalasta, jonka pyytämiseen luontaiselinkeinojen harjoittaja käyttää myös virveliä. Tsahpi viihtyy reessä ja tarvittaessa vaikka koneporon satulassa kuskin takana. "Kyllä se joka tuola mettässä liikkuu-kyllä se pittää olla rehelliset evhät, ei se piru muuten kauas kävele." syömään kohta. Mutta pitäs käyä aijakki puottamassa alas kohta ensimmäisenä. menoa niin että sitä oikeen väsytti, pitäs nukkua jo vuorokauen ainaki. Niin ja lähijängällä oli hanhipari." "Nehän munnii tähän lähellekki, mutta noista variksen piruistahan ne ei saa rauhaa, kyllä ne munat syöpäsee. Leipää vain on niukanlaisesti , koska Pekka ei sitten kevättalven ole käynyt kaupassa eikä Inka ole ehtinyt leipoa. Nuotio lämmittää ja raukaisee mukavasti ... Kyllä se joka tuola mettässä liikkuu kyllä se pittää olla rehelliset evhät, ei se piru muuten kauas kävele." Aamusta kuskataan Pitkältäjärveltä tarvikkeita kentälle. Koppelo paukahtaa oksalta rymisevään lentoon, urpiainen istahtaa kuivaan männyn latvukseen. Leppälintukin ilmestyi eilen pöntölle pyörimään ja ampuhaukka kitisi männikössä." "Tiaset on alakanu vissiin hautomhan ku ne on kavonnu." "Kyllä tämmösillä säillä varmaan, kärpäsetkin jo surisi. vsk. Sais porot isommalle puolelle käveleen. ti yrittäny munia järven saarheen puomiläjän alle, mutta varikset aina käyvät imemässä munat." Inkan lämmittämä poronlihakeitto vilahtaa , nälkäisiin suihin. Tuosson kans koskelo monesSUOMEN LUONTO 4/97 56. Pekka nostaa heilalle vielä toisen kattilan. Pallona hehkuva aurinko sulattaa 7. Raskaasti lastattu reki juuttuu vähän väliä sohjoon, mutta perille päästään. No, mitäs sielä näky?" "Joutsenia lenteli ja järvi sulaa nopeasti. Kahvit juotuamme painomme suksipelissä metsään Inkan neuvon saattelemana: "Kirvhes on siinä puussa ja kortesäkin nakkasin oksalle! " Yhytämme hirven raskaan askelluksen varjopaikan paksussa lumessa sekä metson määrätetoisen jälkirivin mäntykankaalla. "Alamme tätäki keittoa Loppukevään käynti kylillä jää joskus viimeisiin hetkiin, mutta kotiin on päästävä vaikka tulvavesien halki. Metsäporot on ruokittu
Tsahpi kirmaa kentällä ja seuraa valppaana porojen touhuja. "Ottiko Inka poikasina ne?" "Niin sillon ku se Hiiriniemessä oli nuorempana piikahommissa, siihen aikhaan. Pienillä jaloillaan vasa köpöttelee sitten emänsä luo, joka on rauhallisesti seurannut tapahtumaa. Ei se mettään tapettu vasa niinkhään, mutta että henkisesti se kyllä rassaa jos peto tappaa vasan, jota on pielly sylissä. Kuinkahan paljon lintua olis sinä syksynä saanu ku olis metästäny emminä ottanu ku aina sen minkä keitin. sihisten erämaan lumia. Mutta jänis ei kessyynny, se on sama jänis ku mettäski. Hiihtelemme soseessa päiviä kierrellen, suopainanteissa kahlomme vedessä ja ylittelemme kevätpuroja ensimmäisten taivaanvuohien jäkätyksen saattelemina. Jos on lunta maassa ei jäkälä sitte kulu, mutta kesämaassa kannata oikheen, se kuite kävelemällä sen vongastaa. "Kyllä Tsahpi tietää että hänen kurittavat. Inka istahtaa maahan ja pitelee vasaa sylissään jutellen sille kaikenlaista kun Pekka leikkaa korvamerkit. Missä niitä pietään, ei kasua ku männikkö jonku vuojen päästä." S ytytämme juurakkotulet porojen tuntumaan. Vennetty sitä on näissäki puissa. Oliko niitä kolome vai neljä." "Kesyyntyikö?" "Joo ne vain kesyyntyi. Vastasyntynyt vasa kiinnostaa, mutta vaatimen tiukka mulkaisu pysäyttää koiran. "Inka vain on kasvattanukki hanhia", sanoo Pekka kurottaessaan pannun kepinnokkaan. Se on ku kaverin tappas. Hihoimme me Seurujärven Arvin kanssa kerran nääjänki perässä Suolisvuonoon asti, mutta sitte heitimme sen homman ja menimme Veikon luo loppuVaatimen vaikea synnytys saa Pekan auttamaan vasan maailmaan. K elloporon kalkatus herättää kahvin lämmitykseen. Mitäpä niillä, pilaantuvat." "Nuorempana metsästelit enemmänkin?" "Lintuja ja jäniksiä ja mitä nyt sattuki. vsk.. "Jäkälää kyllä on, mutta ku sitä ennen ventämällä piettiin poroja se on silläki vähenty-· ny. Pekka tarjoaa pahimpaan janoon variksenmarjamehua. Ruokintapaikalla hihnaporot siirretään ja ravitaan kortteilla. Poromies kilistelee kelloa ja huhuilee muutamaa irrallista vaadintaan, mutta eläimet eivät näyttäydy. Verkostelin lnari lla ja koiran ku pani vaan maalle linnun sai melekeen ensimmäisestä puusta ampua. Ne poroaijat ne muuten on jäkälämaanloppuja. Lopulta nousemme kallioalueelle ja käkkärämännyn juurella alamme kaivella eväslaukkuja. "Jäkälää riittää", totean katsellessani ympäristöä. "Yksi vaami ei syö, kävelee SUOMEN LUONTO 4/97 56. Pajusirkku-uros näyttäytyy pensastossa ja valkoviklo laskeutuu suota tutkimaan. Pyitähän kyllä on ollu, mutta ei ole ennää, ennehän ne vuononperässä asuvat suorastaan. Inka istahtaa maahan ja pitelee vasaa sylissään jutellen sille kaikenlaista kun Pekka leikkaa korvamerkit. Jykevätekoinen hanhi viipottaa puiden latvoja ' hipoen ylitsemme. yöksi. Olivat jostain löytäneet ku kulukivat Nammujärvellä. Ihailen linnun voimakasta olemusta ja karheaa kaakatusta. Viimeks mie olen nähny pyyn poikasia Rautujärven suunnassa." "On minun elämässä kuiten kerran ollu lintua niin paljo ettei tarvinnu metästellä. Kyllä minä ajattelin että juoskoot nääjät minun puolestani, emminä ala hihtomhan." Kahvin juonti ja tulen lämpö raukaisee; nukahdamme tulen rätinään, porojen rou'untaan. Non kyllä semmoset muorit että sinne ei ole hyvä mennä." Pekka houkuttelee vaatimen kortteilla ruskean vasan käsiinsä. "Pittää tuo savun hajuki karhut poissa ... Oonhan minä jänistä pitäny, ei se piru kummentunu siitä." Hiihtelemme takaisin kentälle. Karhun merkhin on menny moni vasa." "Metsojen soidinjälkiä muuten näkyy joka puolella, kanta on vahva." 8 "Niitä on alakanu vähä niinku näkymhän." "Mutta teeriä ja pyitä on harvassa, reissuillani olen tainnut vain kerran nähdä kummankin lajin." "Ei teeri sillä lailla täälä, kyllä se vasta tunturin tuota puolen alakaa yleensä niinku asumaan. Punakylkirastas lurittelee, piekana vaappuu pohjoista kohti. Ja varsinki kattua ku se vaajin viikon ettii sitä lastaan. "Niin se antaa kyyttiä", Inka tuumaa
"Kyllä se syöpi mutta miettii ekko sie voita raskis." Seppo Lammi on vaasalainen valokuvaaja. vsk. Inka hellii vasaa Pekan leikatessa korvamerkit, joiden avulla eläimen omistaja tunnistaa 'erotuksissa omat poronsa. "Taisi näläkä tulla Tsahpilla, eilenki sille lihhaa vuoleskelin, söi aikansa ja sitte nukkumhan." "Ottaako Tsahpi leipää?" kysäisee Pekka ja tyrkyttää ruisleivän palasta, mutta koira vain katselee. Kesällä tehdyt heinät sekä kortteet maistuvat kentälle kootuille poroille. 9. Ei se ole kauan tuokhan ku vassoo, sillähän on niin isot tuumet ja äsken rouku", virkkaa Inka ja tallustelee vanhan ihmisen keinuvalla kävelytyylillä tupaan koira perässään. vain. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Ja kun Inka vielä höystää tarjoilua mukavalla jutustelulla, eläimet viihtyvät ruokapöydän ääressä
vsk.. Lintujen muutto alkoi aikaisin. maaliskuuta seitsemän kurjen parvi. Lumi suli Kirkkonummella ennätysvauhtia. Juho Rahkonen Maaliskuun aurinko paistoi armaasti Reijo Juurinen Maaliskuun alkupuoli oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Mustarastaan huilu soi kauniisti. 1998. H. Varis teki pesää. 8 12039 ja tai Pentti Pyyköselle (01 6) 85 1255. Tämänvuotiset apurahat käytetään sääksenpesien tarkastukseen ja tekopesien rakentamiseen. Tyyninä selkeinä iltoina kuului helmipöllön puputusta sieltä täältä. Leutojen säiden lomaan sattui myös pikkupakkasia. Majoittuminen tarvittaessa Rentukassa ja Pelkosenniemen koululla. Auringon lämpö houkutteli monia pikkueläimiä ulos talvehtimiskoloistaan. Tikat rummuttivat vimmatusti ja ajoivat toisiaan takaa. Rentukan omistaa Vuotoksen Voima Oy, johon pääsee osakkaaksi maksamalla osakkeita vastaavan summan tilille PSP Suoralinja 80002424110905 ja lähettämällä kuittikopion ja henkilötiedot tai yhdistyksen tiedot Helena Tiihoselle osoitteella Soppela, 98100 Kemijärvi. Vuoden Luontokuvat kiertävät Vuoden Luontokuva 1997 sekä muut palkitut valokuvat ovat esillä eri puolilla Suomea seuraavasti: Forssan Luonnonhistoriallinen Museo 4.4.-23.4., Luonnontieteellinen museo, Helsinlci 27.4.-18.5., Urho Kekkosen Kansallispuisto, Savukosken luontokeskus 22.5.-10.6., Urho Kekkosen Kansallispuisto, Koilliskairan luontokeskus 13.6.-29.6., Turun ympäristötoimisto, Ruissalon opastuskeskus 3.7.-23.7., Imatran kulttuuritoimisto 27.7.-13.8., Suomen Metsästysmuseo, Riihimälci 17.8.-7.9., Kuusamo-talo 11.9.-30.9., Lieksan kulttuurikeskus 6.10.-22.10., Oulun kaupunginkirjasto 26.10.-12.11., Kokkolan Museo/K. Maaliskuussa Jyväskylän maisemat olivat jo miltei vapautuneet lumipeitteestä. Tulva tuli ja meni. Yhden osakkeen hinta on 300 markkaa. Sunnuntaina on perinteinen Keminsaarten tapahtuma, jossa esiintyvät muun muassa Tiina Aikio ja Reeti Hannula. Ahvenanmaalla nähtiin jo 6. Kettu kävi hakemassa pihalta kalaa yöllä. (01 6) 8 132 10, fax. Kuusamossa pakkasta oli viitisen astetta vähemmän kuin normaalisti. Noin 30 korpin parvi vieraili Nuuksiossa. sekä Ostrobothnia Australis, Vaasa 12.12.-15.1. Renlundin Museo 16.11.-8.12. Silloin luistelijat viilettivät pitkin kirkkaita järvenselkiä. Kuvan hämähäkki kiipeili Sääksvuorella jääpuikkojen karistamalla jyrkänteellä. Kevään merkkejä oli lintujen ruokintapaikallakin, missä kuukkelit pitivät kujertaen soidintaan. 6. Kemijärveltä on Iin ja-autokuljetus Jauru joen Rentukka-kämpälle perjantaina 13. Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla keskilämpötila kipusi jo plussan puolelle. 10 Kevät edistyi Kuusamossa maaliskuun alussa nopeasti lämpimän ja aurinkoisen sään ansiosta. Yöpakkaset koristelivat vielä tammukkapuron rantoja jääpitsillä. Soutamaan Vuotoksen puolesta Vuotoksen puolesta soudetaan tänä vuonna Jauru-, Vuotosja Kemijoella lauantaista 14.6. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Helena Tiihoselle puh. Kuun alkupuolella maahamme saapui muun muassa töyhtöhyyppiä, uuttukyyhkyjä, mustavariksia, kottaraisia ja kiuruja. Soutua ennen väki on tervetullut Rentukan saunatalkoisiin ja kämpän viimeistelytöihin. Apurahoja saivat: Pertti Koskimies 4000 markkaa, työryhmä Kari Oittinen, Raimo Koskenkorva ja Matti Suopajärvi 5300 markkaa, Jouni Ruuskanen, 2000 markkaa ja Tapio Solonen 2000 markkaa. Kuun puolivälin kylmä jakso pysäytti hyvin käynnistyneen muuton. SUOMEN LUONTO 4/97 56. sunnuntaihin 15.6. Apurahoja kalasääsken suojeluun Sääksisäätiö on myöntänyt neljä apurahaa kalasääsken suojeluun
D 11. Huomauttamista löydettiin lisäksi päiväysmerkinnöistä ja veden käsittelyn merkitsemisestä. Lapsille on laadittu oma lomake, Kevättuuli, jossa seurataan 12 kevätlajin ilmaantumista. Viime vuonna sinivuokot puhkesivat kukkaan huhtikuun puolivälin jälkeen, valkovuokot kuun loppupuolella. Luonto-Liiton mukaan aineistosta on kiinnostunut viime vuosina myös Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, jonne kaikki palautetut lomakkeet onkin toimitettu. Alice Karlsson Tilaa Kevätseurantalomake 1997 osoitteella Luonto-Liitto, PL 226, 00151 Helsinki tai puhelimella (09) 630 300. joukossamme. EU-kukkanen ekotuotteille EU :n tähdistöstä muotoiltu kukkanen koristaa Eko Joker -sisämaalipurkin kylkeä. Nyqvistin mukaan EU-merkin asetusta ehdotetaan uusittavaksi siten, että samoissa tuoteryhmissä ei sallittaisi unionin alueella muita ympäristömerkkejä. Samaan aikaan kun viimeiset lumet sulavat sihisten, pilkottavat leskenlehdet pientareilla viime vuonna varhaisin havainto leskenJehdistä tehtiin Turun seudulla jo 24.3. Esimerkiksi pesuaineissa joutsenmerkin kriteerit ovat tiukemmat kuin EU-merkin, mutta tuotteen testaus euromerkkiä varten on hankalampaa", Leena Nyqvist Standardisoimisliitosta kertoo. Sisilisko sekä kyy ovat selvinneet talvitokkurastaan, ja ensimmäiset kekomuurahaiset hortoilevat tutkimassa asumuksensa talvivaurioita. Jos kevät etenee normaalisti, huhtikuun alussa on iso osa muuttolinnuista tullut, pihoilla keikkuvat taas iloiset västäräkit, kiurut taituroivat peltoaukeiden yllä ja soilla töräyttelevät jo hätäisimmät kurjet kosiolaulujaan. vsk. Elintarvikevirasto tutki kaikkiaan 23 pakattua vettä, joista 12 oli peräisin lähteestä, kuusi kaivosta, neljä kunnallisesta vesijohtoverkosta ja yksi porakaivosta. Pentti Johansson/Luontokuvat Rantakäärmeen horros päättyy Etelä-Suomessa huhtikuun puolivälissä. Esimerkiksi lähes puolessa veden alkuperä ilmoitettiin epämääräisesti. Noin puolet juodaan kotimaassa ja loput viedään etupäässä Viroon ja Venäjälle. AJANKOHTAISTA Seuraa kevättä Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton 37. Ainakin toistaiseksi EU-kukkanen ja pohjoismainen joutsenmerkki ovat rinnakkaisia ympäristömerkintöjä. Suomessa merkin käyttöoikeushakemukset käsittelee Suomen Standardisoimisliitto SFS. Komissio on tähän mennessä vahvistanut merkin myöntämisperusteet sisämaaleille ja -lakoille, lampuille, tekstiileille, pyykinpesuaineille, pyykinpesukoneille, jääkaapeille, pakastimille, vessaja talouspapereille sekä maanparannusaineille. Suomeen tuodaan luontaista kivennäisvettä muun muassa Ruotsista ja Ranskasta. "Myöntämiskriteerien tiukkuus vaihtelee tuoteryhmittäin. Rantakäärmeelle tunnusomaisia ovat keltaiset niskatäplät, mutta mustalta muodolta ne saattavat puuttua. Ekotuotemerkin myöntämisperusteet vahvistaa Euroopan yhteisön komissio. Tämä käy ilmi Elintarvikeviraston tekemästä selvityksestä, jossa tutkittiin Suomessa myytäviä pakattuja vesiä ja luontaisia kivennäisvesiä. kevätseuranta on käynnissä. Kevät etenee pitkin harppauksin. Maali on ensimmäinen EU:n ekotuotemerkin hankkinut suomalainen tuote. Jos käärmettä uskaltautuu katsomaan silmästä silmään huomaa, että rantakäärmeen silmäterä on pyoreä, kyyllä se on pystysuora soikio. D Pakattu vesi voi olla vesijohdosta! Suomessa myytävä pakattu vesi on laadultaan pääosin moitteetonta, sen sijaan pakkausmerkinnät ovat puutteellisia. Mustaa rantakäärmettä onkin vaikea erottaa mustasta kyystä. Maan hiljaisetkin ovat taas SUOMEN LUONTO 4/97 56. Elintarvikevirasto aikoo puuttua ilmi tulleisiin epäkohtiin. Tietoja keräämällä saadaan arvokasta aineistoa kevään heräämisestä ja samalla innostetaan ihmisiä luontoretkille. Kun uros onnistuu löytämään naaraan, alkavat pitkät paritteluun päätyvät kosiomenot, joihin kuuluu äksyilyä, tuhinaa ja hypähtelyä. Reijo Salminen/Luontokuvat Talven aikana laihtunut siili ilmaantuu näihin aikoihin pihamaille. Suomessa pakataan vettä myyntiin kymmenisen miljoonaa litraa vuodessa. Vesistä 14 oli käsittelemätöntä, yhdeksässä pakkaamossa vesi suodatettiin. Vuokkojen vuorokin on aivan pian. Pakkausmerkinnöissä oli Elintarvikeviraston mukaan virheitä ja puutteita. Luonnossa liikkujilta pyydetään havaintoja 39 lajista leskenJehdestä vaskitsaan. Urosten ensimmäinen kevättyö on puolison etsiminen. Kriteerit ja ekotuotemerkin käyttöoikeus ovat määräaikaisia
Ne kulkevat valoisan ajan parvessa, mutta vetäytyvät yöpuulle yksinäisyyteen. Parvi viettää päivän valoisan ajan lehtikariketta pöyhien. Näätäeläinten heimoon kuuluu Suomessa yhdeksän lajia. Nytkin lehtimatolla kuhisee pieniä vipeltäjiä. Kolmessa vuodessa ahvenet ovat oppineet tuntemaan järven läpikotaisin. Kotelossaan piilotteleva vesiperhosen toukka joutuu hetimiten lähimmän ahvenen imaisemaksi ja toiset kalat löytävät tukin kyljestä punaisia surviaisääsken toukkia. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUONTO 4/97 56. Metsähallituksen suojelubiologin Tero Sipilän mukaan suurin syyllinen kuuttien kuolemaan on vedenpinnan nopea lasku pesig mäaikana, mikä sortaa pesät. Ahvenparvi hätyyttäisi mieluimmin muiden kalojen poikasia, mutta alkukeväällä niitä ei vielä ole. Nyt on erityisen tärkeää välttää liikkumista norpan pesimälueilla. Miten sammakon ja viitasammakon erottaa toisistaan. Pian kymmenkunta kalaa on kerääntynyt kokoon ja ne ryhtyvät joukolla etsimään ruokaa. Pekka Paaer ja pesiin. Seppo Keränen & Pekka Keskinen/Luontokuvat Heikki Willamo/Luontokuvat Reijo Juurinen/Luontokuva1 2. D 1. 5. Ahvenet palailevat omille yöpaikoilleen ja illalla laiturin tikkaiden juuressa torkkuu taas tuttu raitapaita. Se hahmottaa pian tilanteen; koleina pilvipäivinä kevät on edistynyt hitaanlaisesti. Hän uskookin, et2 tä norppakanta vahvistuu tänä vuonna 30 poikasella. Kivikon reunassa ahven kiertää puhkiruostuneen kiukaan, jonka mökkiläiset upottivat syksyllä. 7. Viime pesimäkaudella 1996 kuoli ennätysmäärä kuutte12 AJANKOHTAISTA Vili Englund Ahvenet tuntevat kotojärvensä vaarat ja ruokapaikat. Kiukaan takana se tapaa samaan sisarusparveen kuuluvan lajitoverinsa: pikkujärvissä ahvenet tuppaavat olemaan toisilleen sukua. Ainoastaan jokunen vesiruton varsi antaa vihreyttä veden alle. Ahven ui pienen matkaa yöpuulta rantaan päin tarkistamaan jäänreunan sijaintia. Muistatko niistä viisi. Kalat uivat kapeaan uppotukkien muodostamaan solaan ja alkavat tutkia pohjamutaa. On aika tavata muita tuhatveljiä ja muodostaa parvi. 6. aan valoisaa vastarantaa kohti. Samankokoisia kaloja on järvessä paljon, sillä kutu ei ole kaikkina vuosina onnistunut. Ahven torkkuu paikalleen nauliutuneena uimalaiturin tikkaiden juurella. Mikä on terminen kevät. Mitä tarkoitetaan puolisukeltajasorsalla. 4. vsk.. Järven etelärannalla kasvaa sankka koivikko ja järven pohja on siellä paksun lehtimaton kattama. Ahven sukkuloi parvessa Laiturin tolpat sojottavat vinksinvonksin pikkujärven rannalla. Si"'pilän mukaan pesimäolot ovat nyt huomattavasti paremmat kuin i viime vuonna. Pahoja paikkoja ovat kaislikon länsireuna ja veteen kaatuneen rantapetäjän runko, joiden tienoilla hauet pitävät reviireitään. Nopein ahven pääsee heti äyriäisen makuun: puolitoistasenttinen vesisiira on järven runsaimpia herkkupaloja. Suuri uhka norpille on moottorikelkkailu. Kalan silmät alkavat muljahdella, kun pilviharso repeää ja aamuaurinko osuu kirkkaana vastarannalle. 3. Ahven kääntyy ja sylkäisee kuplasarjan pintaan. Kalat muikistelevat törröhuuliaan toisilleen ja jatkavat uintiLiiku varoen Saimaalla Helmikuun lopulla norppaemot ovat synnyttäneet poikasensa rantakinosten lumipesiin. Muutenkin järven vedenalainen maisema on tyhjä ja autio, kun vesikasvillisuus uinuu itiöinä tai juurakkoina pohjassa. Leveä jääkaista ulottuu laiturilta kaislikon reunaan, muualta vuolas puro ja kevätaurinko ovat jo syöneet jääkannen. Tunnistatko seuraavat perhoset. Mitä ovat teisti, turpa, törö ja vimpa. Ahvenet kuoriutuivat kolme kesää sitten ja ovat nyt vajaan 15 sentin pituisia raitakylkiä. Iltapäivällä parvi alkaa hajaantua, kun valo vähenee ja siiroja ei enää kunnolla näe lahonneiden lehtien seasta. Missä ovat kirjolohen alkuperäiset asuinvedet. Ahvenparvi ui karikon takaa etelärannalle, sillä kalat tietävät, että pohjaan varisseita lehtiä kannattaa pöyhiä
AJANKOHTAISTA Viemäreistä virkistysreiteiksi Jari Salonen "Hyvin on puhdistunut" , toteaa herra Vesiensuojelu Tammerkosken niskalla. Jäkälälaikkujen kirjavoimilla kentillä kypsyy keskikesällä runsas variksenmarjasato. Haaralampinsuot ,,____ ___ 3. Esimerkiksi Tampereella pohdittiin vakavasti, miten seudun jätevedet voitaisiin siirtää Nokian alapuolelle, pois kaupunkilaisten silmistä. Istahdan harmaalle hirsipenkille ja kaivan termospullon repusta. Tuolloin vesistöjä pidettiin viemäreinä, jotka kuljettavat saasteet pois. Pihkantuoksuiset karut mäntykankaat jatkuvat loputtomiin aaltoillen tuulen ja meren muokkaamassa maastossa. Siellä täällä lojuu lahoavia jäkälälaatikoita. Mäntyniemen tienoilta näen ensimmäisen vilahduksen Marjaniemen tuulivoimalan siivestä ja muutaman kilomertrin päästä tulen männiköstä öljysoratielle. Maarit Vainio 13. ,, "'• 0-' &. Järven takaamatka jatkuu kapeiden suojuottien, taimikoitten ja tiheäoksaisten männiköiden halki Haaralampinsoiden ohi kohti Hietaniemeä. Suojelutyön tulokset näkyvät monien pahastikin saastuneiden järvien hämmästyttävänä elpymisenä. Haaralampinnokan ja Keskiniemen välistä alkavat komeat rantavehnädyynit ja hiekkarannat. Muita kulkijoita täällä tapaa harvoin, sen verran vaikeapääsyisiä ja tuntemattomia nämä rannat ovat. Saavun Nuottajärvelle, jossa loppukesällä voi nähdä kuikkien kokoontuvan ja kuulla niiden kovaäänisen seurustelun. "Vielä joku vuosikymmen sitten vesi muistutti laihaa kahvia, nyt tämä on aivan kirkasta. "Hyvä merkki on kuitenkin, että maatalousjärjestöissä ongelma myönnetään." Eläkepäivillään Harri Westerling tarkkailee kiinnostuneena, miten järvikohtaiset suojeluyhdistykset onnistuvat työssään. Hietaniemi •\ 4. Westerling soisi niiden yhä yleistyvän. §____\ 2. Lumien sulettua paljastuvat lukemattomat jäkälikössä ja varvikossa risteilevät tienpohjat. Täällä on myös eväspaikkani. Suunnitellusta Kokemäenjoen viemäristä tulikin jalokaloja vilisevä virkistysreitti. Keskiniemen karussa maisemassa avoimen meren äärellä seisoo maamerkkinä kaunis valkoinen puupooki. Tässähän on saatu jotakin aikaan." Likimain päivälleen 33 vuotta sitten Westerling astui Hämeen vesiensuojeluyhdistyksen peräsimeen. "Tilanne näkyy selkeästi esimerkiksi Kokemäenjoessa", Westerling sanoo. Nuottajärvi . Suunnan pitämiseen ei tarvita kompassia: dyynivallit toistuvat itä-länsisuuntaisina sarjoina, ja melkein kohtisuoraan niiden poikki johtavat isonjaon aikuiset sarat, joita voi seurata kylältä merenrantaan. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Siinä missä teollisuus ja kunnat ovat saaneet kuormitusta alenemaan, valumat metsistä ja pelloilta jatkuvat. Lammen rannassa on pikkuinen, puoliksi hiekkaan hautautunut savusauna, jonka edustalle aurinko paistaa lämpimästi. Tampereen ympäristössä jo muutamalle kymmenelle pikkujärvelle on perustettu suojeluyhdistys. Vanha aallonmurtaja ei kuitenkaan enää ole maan viimeinen ääri, vaan sen takana oleva uuden sataman asvalttikenttä tuulimyllyineen. Mäntyniemessä nummen laidalla pistää hietikosta outoja töppäreitä, kuin jättiläisen päitä: ne ovat hanhenpajun sitomia kumpareita, joiden ympäriltä tuuli on puhaltanut irtaimen hiekan. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Harri Westerling nostaa vesinäytteen Tammerkoskesta ja näyttää tyytyväiseltä. Jari Salonen 1. Jotkut rakennuksista ovat palvelleet kalastusasumuksina, ja jotkut ovat selvästi kesämökeiksi laitettuja. Kulovesi ei enää vaahtoa tuulisella säällä, ja Valkeakosken alapuolella järven pohja näkyy! Työtä riittää toki jatkossakin. Mintynleml I I Hailuodon takaranta edustaa mielikuvissani,omaleimaisinta Hailuotoa, karua ja avaraa mutta samalla pienipiirteistä ja luonnoltaan vaihtelevaa. vsk. Mäntän alapuolen täysin kuolleet alueet on saatu kuntoon, ja Vilppulan koskissa hyppivät taimenet. Keskiniemestä Marjaniemeen ranta jatkuu aukeiden nummien ja koivuja mäntymetsien vuorotteluna. "Tärkein muutos meikäläisten vesien varrella onkin asennemuutos. Järviä pidetään arvosssaan eikä yhdelläkään kunnalla tai teollisuuslaitoksella ole varaa menettää mainettaan vesien puhdistajana", Westerling toteaa. Kävelen kohti Nuottajärveä syvään uurtunutta hiekkatietä, joka kulkee korkeiden dyyniharjanteiden poikki. Saaren vastakkaiselta rannalta, parin peninkulman päästä Rautaletosta, löytyy paljon paremmin säilynyt ja harkiten kunnostettu kalakylä. Näin ei onneksi käynyt. Rantamännikössä pilkottaa rykelmä tyyliltään sekalaisia mökkejä ja vajoja. Tie nousee kohti taivasta, niin kuin Matti Hälli kirjassaan kuvaa, ja majakkakin löytyy tien päästä
Alice Karlsson Luontokuvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki. Ympäristön tilasta huolestuneet opiskelijat perustivat vajaat kaksi vuotta sitten järjestön Dodo Tulevaisuuden elävä luonto ry. Luontokuvien käyttäjät ovat pääosin kotimaassa, mutta asiakkaita on ulkomaillakin Japania myöten. Luonnonkuva-arkisto on Suomen tunnetuin luontokuvien välittäjä. Ritva Kupari sa on kuvaajien parhaista otoksista vain kopiot. Ympäristöasiat ovat sellaisia uhkakuvia, jotka halutaan torjua." Dodon suuri haaste on tuoda ympäristöasiat pohdittaviksi myönteisessä valossa. Kuvat liikkuvat vilkkaasti: joka kuukausi yli tuhat kuvaa lähtee maailmalle. Perustavaan kokoukseen osallistui myös biologian opiskelija Nina Castren, joka on puhaltanut Dodoon eloa toimimalla järjestön puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja nyt hallituksen jäsenenä. On vaikea saada ihmiset reagoimaan niihin. Benga Pöntisen liitooravavien tilalle on vastikään ripustettu Antti LeHiosen karhukuvia. Maaliskuisella viikolla tavatessani Ninan Dodon aktivistit ja ystävät kokoontuivat kuppiloissa ympäri kaupunkia tulevaisuusskenaarion, ympäristöfilosofian, yhteiskunnan ja talouden, maailman tilan ja kulttuurin merkeissä. Arkistonhoitaja Kaija Keskisen mukaan on varsin tavallista, että kuvatoimistoiselämästä ... Dodon ensimmäinen vuosi on ollut keskustelun herättelyä ja availua. "Meillä satsataan laatuun", Kaija sanoo. 14 Ritva Kupari Nina Castren haluaa herätellä ihmisiä näkemään maailman kriisin erilaisen ympäristötoiminnan kautta. Sieltä löytyvät varsin pian esimerkiksi tuoreet kuvat lintuharvinaisuuksista, jotka ovat vain pistäytyneet jossakin päin Suomea. Ihmiset söivät 1600-luvulla viimeistä lintua myöten Mauritiuksella eläneet suuret lentokyvyttömät dodot. Sieniretkiä ei varmasti järjestetä. Arkistosta kun saattaa tulla mielikuva, jossa tummiin pukeutuneet virkailijat tutkivat isoilla luupeillaan pölyisiä otoksia. Vastaava arkistonhoitaja Me,ja Haikonen (keskellä) sekä arkistonhoitajat Kaija Keskinen ja Seppo Hakala. "Dodon häviäminen sukupuuttoon voidaan nähdä vertauskuvana luonnon haavoittuvuudesta", sanotaan järjestön esitteessä. "Lähes jokainen kuva on alkuperäinen ja takuulla terävä, jolloin se kestää vaikka minkälaisen suurennoksen." Kaijan mukaan asiakkaiden vaatimukset luontokuvista ovat vuosien varrella muuttuneet vain vähän. Ympäristö-sanakin olisi hyvä häivyttää silloin, kun keskustellaan ihmisille tärkeistä asioista: toimeentulosta, työstä, terveellisestä ja hyvästä Luontokuvia jo lähes 20 vuotta Jorma Laurila Luontokuvat henkilökuvassa. Ehkä sinne syntyy pikku-Dodoja ja tai muita uuden elämän ituja. Näyttely on esillä toukokuun loppupuolelle asti. Kiinnostusta toimintaan on ainakin Tampereella ja Turussa. Luontokuvat perustettiin 1978. Dodo järjestää luentosarjoja, vetää ke kustelupiirejä ja pyrkii lietsomaan julkista keskustelua maailman tilanteesta. Dodolaisten mielestä elämänmenoon täytyy saada mullistus pienen ihmisen arkiajattelusta valtaja tuotantorakenteisiin saakka. Puh. "Ajatuksena on tavoittaa ihmisiä, jotka eivät toimi perinteisessä ympäristöliikkeessä. Vaatimattomasta alusta kuvamäärä on paisunut yli 200 000:een ja kuvaajia on nyt reilut 500. Emme ole missään nimessä kilpaileva vaan erilainen järjestö, johon on helppo tulla mukaan", Nina selvittää. Toisaalta on ajattelemattomuutta ja toisaalta torjuntaa. Nina kertoo, että pikkuhiljaa kehitellään myös ratkaisumalleja niin kansalaisen arkipäivän kuin yhteiskunnan talouden ja energiankäytön tasolle. AJANKOHTAISTA ASKELEN EDELLÄ Dodo elää ja vaikuttaa Sukupuuttoon kuollut dodo on herätetty henkiin Helsingin yliopistossa. Dodo ei halua jäädä yliopiston seinien sisäpuolelle vaan ehkäpä vallata koko maan... Nina on tulokseen tyytyväinen. Nina on osallistunut aiemmin aktiivisesti muun muassa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen taajamametsäprojektiin. Vain muutama Dodon hallituksen jäsen on toiminut muissakin ympäristöjärjestöissä. Hiljattain tämä Suomen luonnonsuojeluliiton omistama kuva-arkisto muutti nimensä Luontokuviksi. Jäseniä on kertynyt yli 130ja mukana pyöriviä kiinnostuneita toinen mokoma. "Perinteisten lajikuvien ja maisemien suosiota ei mikään näy horjuttavan." Luontokuvat on myös näyttelytila. vsk.. Hän lupaa vuoden mittaan uusia toiminnan muotoja ja kampanjoita, joihin saavat tulla mukaan kaikenikäiset kiinnostuneet kaupunkilaiset. Ympäristöpsykologiallekin on oma keskustelupiirinsä, ja sitten on vielä väljämuotoinen Toinen linja, joka päästeli hyviä höyryjä saunaillassa. Luontokuvat on ajassa kiinni. "Minua huolettavat eniten hitaasti etenevät maailmanlaajuiset ongelmat, kuten tuottavan maan häviäminen, eroosio ja ilmaston lämpeneminen. Luontokuvien valttina on kohtuuhintojen ja nopean palvelun lisäksi alkuperäiset kuvat. Siksi tarvitaan erilainen ympäristöjärjestö. (09) 409 238, fax (09) 448 202, email: luontokuvat@sllfi SUOMEN LUONTO 4/97 56
Pesälle jätettiin puolen metrin suojavyöhyke, ja kylvökone nostettiin pesän kohdalla ilmaan. Pelloilla kannattaa ennen SUOMEN LUONTO 4/97 56. Entäs jos menisimme hampurilaispaikan sijasta mukavaan kiinalaiseen ravintolaan tutustumaan uusiin makuelämyksiin?" Vincent Klink Saksan Slow Food -yhdistyksestä on huolissaan siitä suuntauksesta, mihin ruoan väheksyminen johtaa. Mistään tiukkapipojen yhdistyksestä ei ole kysymys. muokkausta ajaa pelkällä traktorilla; linnut lähtevät usein pakoon vasta viime tingassa, tällöin pesän paikannus on helppoa. Kuovi ja töyhtöhyyppä tarvitsevat pesansa ympärille puolimetrisen suojakaistan. "Syömme nykyisin pelon vallassa, koska emme tiedä saammeko annoksestamme tarpeeksi hiilihydraatteja, rasvoja, suolaa vai olisiko niin, että kuituja tuli kuitenkin otettua liian vähän." Arvelan mukaan Slow Food -yhdistys ei kirjoita herjapuheita hampurilaispaikkoja vastaan vaan tuo esiin vaihtoehtoja: "Entäs jos tekisimme yhdessä perheen kanssa hyvää ruokaa. Oleskelua pesän lähellä pitäisi välttää, sillä varislinnut tuhoavat helposti pesät, jos emot joutuvat olemaan pitkään poissa. "Voimme vain todeta ne hirvittävät seikat, joihin yhä tulosvastuullisemmaksi muuttunut eläinten kasvatus, vihannesten manipulointi tai meijerituotteiden jalostusaste ovat johtaneet", Klink viestittää internetin välityksellä. Liike pyrkii tukemaan oman maan ruokakulttuuria, kannattaa ekologisesti järkeviä tuotantotapoja sekä vastustaa ruoka-aineiden turhaa teknistä ja kemiallista käsittelyä. (08) 556 4921 (koti), (08) 537 5247 (fax) , pentti.arvela@oulufi (e-mail). Eeva Mehto/Luontokuvat Puhdasta nautintoa Italiassa 1986 syntynyt Slow Food -liike sai alkunsa Rooman Piazza Spagnalle avatusta Fast Food -hampurilaisravintolasta. "Elintarviketeollisuus ei enää pidä asiakkaitaan perinteisinä liikekumppaneina vaan saaliina. Tämä vaatii vastaiskua. Palkaksi etenkin isokuovista voi saada hyvinkin uskollisen kaverin, sillä pitkänokat elävät varsin vanhoiksi. Slow Foodilla on noin 50 000 jäsentä, joista reilut 200 Suomessa. Linnun lähtöpaikka on tosin pidettävä visusti mielessä, sillä pesät ovat yllättävän hyvässä piilossa. Ralf Nyman, Slow Food Finland ry. Kasvava nuorisomme on monessa asiassa meitä valistuneempi , ja yhä useampi ajautuu jatkuvien elintarvikeskandaalien vuoksi kasvissyöjiksi." Slow Foodin toiminta on Klinkin mukaan sukua taiteelle: "Taide merkitsee vastavirtaan uimista tai kaikenlaisten säännösten kiertämistä, ennakkoluulojen voittamista ja taistelua yleistä mielipidettä vastaan. "Älkää hyvät asiantuntijat pilatko elämän viattomimpia nautintoja kuten hyvää ruokaa hyvässä seurassa ja ajan kanssa", huudahtaa Slow Food -yhdistyksen Jasen, biokemiallisen toksikologian dosentti Pentti Arvela Oulusta. Simonkallionkuja 1 A 4, 01300 Vantaa, (09) 834 110, (09) 834 220 (fax). Miten pesät sitten löytää. 15. AJANKOHTAISTA Merkitse pesät ennen toukotöitä Jouni Klinga Merkitty töyhtöhyypän pesä, joka saastettiin sokerijuurikasmaalla Kiikoisissa. Suomessa rengastettujen kuovien ikäennätys on 30 vuotta, ja etenkin koiraat voivat palata vuosi toisensa jälkeen samalle pellolle pesimään. Entäs jos kutsuisit kaverisi kotiisi aterialle. Slow Food kamppailee elämän pienien nautintojen ja inhimillisen elämänrytmin puolesta. Ajatusta vierastavat hyvän ruoan ystävät perustivat yhdistyksen, joka on nyt laajentunut kansainväliseksi. Näihin arvoihin nojaa myös Slow Food. Kyse onkin maanviljelijän tahdosta ja pienestä vaivannäöstä viljelyksien tuotantoa ei pesien säästäminen vähennä. vsk. Jokainen, joka vastustaa nykyajan vääristyneisyyttä, voi huoletta tehdä pesänsä liikkeen suojaan ja on jäsenenä sydämellisesti tervetullut." Alice Karlsson Slow Food Suomessa: Pentti Arvela, Rentukkatie 17, 90580 Oulu. Taide syntyy ilosta ja maanisuudesta. Arvelan mielestä jatkuva jankuttaminen oikeasta ravinnosta on vahingollista. Ainakin ruokaseura lienee tässä parasta mitä vauva tietää. Esimerkiksi kuovin suurikokoisia munia ei hevin erota harmaasta kynnöksestä. Poikaset lähtivät pesästä pari viikkoa kylvön jälkeen. Vuosittain sadat töyhtöhyypän ja kuovin pesät tuhoutuvat peltotöissä. Jouni Klinga Slow Food -yhdistys korostaa, että ruokailun tulee olla kokonaisuus, johon kuuluvat sekä hyvistä ruoka-aineista kiireettömästi tehty ateria että syöminen rauhassa ja hyvässä seurassa.Hmm. Paikan muistaa toukotöiden alkaessa pesän molemmin puolin muutaman metrin päähän laitettavista merkeistä
Nehän ovat juuri tärkeitä kaikenlaiselle elämälle. Huoneissa on viileää. Mitä niitä lamppuja sytyttelemään. Niissä on yhtä hyvin Kaivopuiston, Töölön kuin muidenkin paikkojen nuoria." metriä läpimitaltaan ja maata vain kämmenen ala. vsk.. Rauha luonnolle "Mulle on sanottu, että sinähän elät kuin Kainuussa. Alice Karlsson Kuvat: Jorma Laurila Linnunlaulun • • • v11me1nen mohikaani Helsingin Linnunlaulussa on tien varressa kyltti: Arkadian yhteisö. Jo vuosikausia häntä on yritetty ajaa pois. Mehän olemme kuin muurahaisia täällä." Juneksen mielestä oikeata olemista on antaa luonnon olla rauhassa. Kirpputori. ja moni muu lintu tekee mielellään pesän tuollaiseen kolopuuhun?" Junes tivasi. Etkös sinä tiedä, että esimerkiksi sinitiainen, keltatiainen... Niukka maaliskuun valo riittää juuri ja juuri kirjoittamiseen. Olisi puuhaa yllin kyllin eikä tarvitsisi sitoutua kivihiileen, ydinvoimaan eikä muuhunkaan kestämättömään järjestelmään. Junekselle siitä ei ole haittaa, sillä hänellä on kissan silmät. Hän polttaa jätelautaa ja roskapuuta ja säästää. Talossa asuu Aulis J unes, legendaarinen yhteisöjohtaja ja kierrätyskunkku. "Ei siitä ole kysymys vaan kaadettavien puiden merkitsemisestä", virkamies rauhoitteli. "Tällainen juurikallio", Junes hehkuttaa. Junes elää riippumatonta elämää eikä siedä ulkopuolisia neuvoja. "Reilu 12 700 kilo16 "Olen rakentanut omaa elämäntapaani ja uskon, että se säteilee ulospäin. "On se perkele, ettei minua Jäljelle jääneet luontotilkut ovat Juneksen mukaan kaupunkilaisten olohuoneita. "Se parantaa lihan himon, sielun sairauden, keinottelunhalun, johtajapsykoosin ja yleisen pölkkypäisyyden." enää uskalla tulla tapaamaan ilman kirvestä", Junes päivitteli. Parasta Linnunlaulussakin on luonto. Mittarin mukaan lämpöä on kymmenen astetta, ja kun Junes tarjoilee teetä, se tuntuu taivaan lahjalta. "Annahan saatana olla merkitsemättä." "Ainakin nuo !ahot ja kaatuneet koivut on tuolta tontin alareunalta siivottava", jatkoi virkamies. Minä sanoin että menkää te, minä jään tänne. Juneksen mielestä taloja pitäisi lämmittää hänen tavallaan. Hänen talonsa muistuttaa kummituslinnaa, ja piha on täynnä roinaa. Aulis Junes asuu hämärässä. "Eräskin virkamies sanoi, että etkö sinäkin voisi mennä kalastamaan kuten Linkola. Ja saan nauttia jatkuvasti yhteisöllisyydestä tässä omalla kirpputorillani." " Olen saanut iloita näistä parikymppisistä ihmisistä, jotka eivät olekaan menneet kulutusjuhlaan mukaan. Samoihin aikoihin yliopisSUOMEN LUONTO 4/97 56. Kerran eräs virkamies tuli mäkeä ylös kirves kädessä. "Minkä ihmeen takia. Sähkölasku on noin 1500 markkaa vuodessa, kun se sähköllä lämmitettävässä naapuritalossa on 21 000. Mutta tämä on pieni pallo", Junes herkistyy. Juneksen suhde lämmitykseen on selvä. En halua paeta mihinkään maalle vaan haluan elää tässä." "Se on aivan varmaa, että minä olen täällä viimeinen mohikaani", Junes vakuuttaa
Ne asustavat Finlandiatalolla, teatterilla ja täällä, ne on kulttuuritietoisia nuo naakat." Samastumisen tuska Junes antaa täyden tukensa kaikille elämän suojelijoille. "Tässä on kaikki mitä ihminen tarvitsee, on teatteria ja musiikkia, yhtä urkuhuonetta tämä on!" D 17. Kukaan ei esimerkiksi pilko puita." Juneksen omakin yhteisö on muuttunut. Juuri sillä tavalla minä teen. Naapuritkin pelkäsivät rottia, mutta Junes sanoi, että kyllä luonto hoitaa asian, ja r niin se hoitikin. Hänen mielestään huuhkajallakin on oma tehtävänsä elämässä. "Asunhan minäkin täällä, mikseivät sitten linnut?" Kun kaupunki käski tukkimaan rottavaaran takia seinissä olevat reijät, Junes kieltäytyi, koska seinien välit ovat täynnä lintujen pesiä. Mutta kun naakat löysivät sinne, niin pulut hävisivät kertaheitolla. Hänen mukaansa meissä ei ole eläimiin muuta eroa kuin se, että meillä sisäelimet ovat alekkain kun ne eläimillä ovat peräkkäin! Muuttunut yhteisö Juneksen mukaan me elämme nyt itsekkyyden aikaa. Sitä paitsi hän tuntee itsekin olevansa vähän huuhkaja. Mulle sanottiin, että se pitäisi hävittää. Turkistarhat saavat hänet kovin murhelliseksi. Hän tyhjentelee vinttejä ja kellareita ja ottaa kaiken talteen. ton väki toi tontin reunaan pönttöjä sinitiaisille. Mutta minä sanoin, että siihen ei kosketa, sillä siinä pesivät siilit ja talvella linnutkin menevät sinne suojaan." Sallikaa lintujen tulla Linnut ovat Junekselle läheisiä. Ensin viette linnuilta kodit ja sitten tuotte pönttöjä tilalle!" "Tapeltiin me kaupungin kanssa tuosta pihalla olevasta tavararöykkiöstäkin. Keväisin hän avaa ikkunat lintujen tulla ja mennä. "Tässä kulkee sellainen 50-60 naakan parvi. "Ei tulla toimeen keskenään, eikä haluta tehdä niin paljon työtä kuin yhteisöasuminen vaatii. "Kaveria ei saa, kun kukaan ei enää lähde tällaiseen työhön." Juneksen mukaan lähes kaikki yhteisöt Emmausta myöten ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen. "Se on sillä tavalla että asiat hoituvat niihin puuttumatta." Esimerkiksi yhteen aikaan Juneksen pihassa oli tuhottomasti puluja, jotka likasivat kaikki paikat. Siihen kuuluvat nyt vakituiset kirpputoriasiakkaat sekä tontin eläimet ja kasvit. Tavaran kierrättäjänä hän näkee sen siinä, että vaikka ei itse tarvitse jotakin esinettä, ei sitä haluta muillekaan antaa. Reiteillään hän ajelee yksin. Juneksen pihastakin tupsukorva on ottanut fasaaneja ja jäniksiä, muttei Junes osaa luontokappaletta vihata. Kaatopaikalle hän ei vie mitään. Mitä muuta siitä voi tulla mieleen kuin Hitlerin keskitysleirit?" "Lähdin siitä ajamaan Helsinkiin ja ajattelin, minkälaisia me ihmiset oikein olemme ja miten julmasti me lajitovereitamme kohtelemme." "Minulla on tämä samastumisen taito ja tuska", Junes sanoo. Jotkut vihaavat huuhkajaa, sillä se syö muita lintuja. Tontille muutti huuhkaja, joka istuu öisin pihalla "pirun komean näköisenä." SUOMEN LUONTO 4/97 56. Mutta silti Juneksella riittää ajoa. "Seisoin siellä kalliolla ja tunsin sen hajun. Kerran hän kulki Pohjanmaalla ja kiipesi kallionnyppylälle kat.somaan erästä muurin taakse sijoitettua turkistarhaa. vsk. Päivät kuluvat tavaroiden lajittelussa: osa vaatteista menee Venäjän Karjalaan, metalliesineet Metalliyhtymän varastolle Tikkurilaan, lasi keräysastioihin ja käyttökelpoiset huonekalut ja tarvekalut omalle kirpputorille. Minulla on niin suuri tuska kärsivien ihmisten ja eläimien puolesta." J unes sanoo, että hän on vain pystyyn nostettu eläin. Ja Junes ihmettelemään, että "olette te kummallista väkeä. "Intiaanit sanovat, että pitää asettua toisen mokkasiineihin ja kulkea kappaleen matkaa hänen kanssaan
Nimikkokasviksi tullutta men smappia luonnehdittiin "kauniiksi rantojen viihdyttäjäksi, joka kukkii koko kesän ja vielä syksylläkin." 18 Luottamuseliöitl Idea kuntien nimikkolajeista syntyi Kansainvälisen luonnonsuojeluvuoden 1995 päättyessä vuoden työjaosto keksi vedota kuntiin, jotta nämä valitsisivat nimikkoja. Antti H alkka Hangon lintu : Meriharakka Kevät tuo meriharakat näihin aikoihin Hankoniemelle. "Kaipa ajatus oli aluri perin kuntaliiton Maija Hakasen", sanoo työjaoston sihteeri, luonnonsuojeluvuotta Suomen luonnonsuojeluliitossa vetänyt Anna Parkkari. "Meriharakka on iloinen vipeltäjä, jonka kimeä piipitys kuuluu Hankoon", todettiin perusteluissa. Niiden tulossa on tänä vuonna uutta arvokkuutta, sillä hankolaiset valitsivat meriharakan syksyllä kaupunkinsa nimikkolajiksi. Pohjoisen sanansaattaja on myös Rovaniemen kuntakukka: "Pihlaja omalla sitkeydellään ja lujuudellaan kuvaa Rovaniemen kaupungin arktisia olosuhteita. Maaliskuun puoliväliin mennessä satakunta kuntaa oli valinnut jonkin nimikkolajin. Valkeat kukat kuvaavat vaaleita kesäöitä ja punaiset marjat ja hehkuvat Jukka Rantanen/Luontokuvat SUOMEN LUONTO 4/97 56. Maitohorsma on kemijärveläisten mukaan "kaikille tuttu ja kaunis kuin mikä". Innostus ei vielä riittänyt Hangosta Utsjoelle asti , mutta Sallan nimikoksi tulivat kataja, tammukka ja kuukkeli, ja Kemijärven maitohorsma, pulskaneilikka ja kuha. vsk.
Moni rannikkokuntakin tasapainottelee vesielementin ja kuivan maan välillä, kuten kultasiiven, liito-oravan ja merihanhen valinnut Uusikaupunki. Sienistä useampia kuntia miellyttivät kantarelli ja herlekutatti. mennyt täyden sarjan lajeja eli kunnassa on valittu mm1koksi myös nisäkäs, selkärangaton, kala ja sieni. Suosikkeja ovat muun muassa neidonkorento, kantarelli, sinivuokko, hauki, selkälokki ja liito-orava. Valinnoissa näkyy kunnan Paavo Hamunen/Luontokuvat tai kaupungin sijainti rannikolla on usein Hangon tapaan valittu mereneläviä, kuten Raumalla tyrni ja merilokki. Täysi sarja harvinainen Kunnat ovat valinneet ennen kaikkea kasveja ja lintuja; vain muutama kunta on niSUOMEN LUONTO 4/97 56. Lappajärvi valitsi kuntakasvikseen perunan ja Nivala timotein. ruskavärit värikästä kaupunkikuvaa", toteaa kaupunki tiedotteessaan. Suosikkeja ovat nisäkkäistä liito-orava, orava, saukko ja karhu, linnuista selkälokki, kurki ja peltopyy, kasveista koivu ja sinivuokko, kaloista hauki, kuha ja muikku, hyönteisistä ritariperhonen, nokkosperhonen ja neidonkorento. Naapuri Rovaniemen maalaiskunta tunnustaa puolestaan kulleron kullankeltaista kulleron valitsi nimikokseen myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kuivaniemi. Kannusta edustaa tyylikäs perus19. vsk. Pohjanmaalla hyötykäyttö näyttää painottuvan muuta maata selvemmin. tuntiin Lähes sata kuntaa on jo valinnut nimikkolajeja
Sen valitsi myös Kiihtelysvaara, jonka vaakunassa on neljä hopeista oravannahkaa. Valintoihin ovat suvittäneet tiedotusvälineiden järjestämät äänestykset, ympäristölautakuntien ja -toimistojen arvovaltaiset esitykset ja yksittäisten asianharrastajien sitkeä työ. Risto Pylvänäinen/Luontokuvat Pentti Johansson/Luontokuva1 Huittinen, Iisalmi, Kiiminki, Kurikka, Padasjoki, Uusikaupunki ja Valtimo ovat valinneet täyden nimikkosarjan lajien sarja: voikukka, talitiainen ja kettu. Kauniaisissa myös närkästyttiin, kun helsinkiläiset äänestyksessä valitsivat 20 oravan Kauniaisten vaakunaeläimen. Paavo Hamunen/Luontokuvat Juha Taskincn/Luoniokuvat Uhanalaisetkin kelpaavat Nimikkolajien valinnassa on käytetty monia menetelmiä. Kolmas oravakunta on Pirkanmaan Sahalahti. Jos kaikki kunnat valitsevat nisäkkään, kalan tai linnun, päällekkäisyyksiä tulee pakostakin: onhan Suomessa yli 200 pesimälintulajia ja noin 60 nisäkäsja kalalajia, mutta 452 kuntaa. Vaakunaeläimet ovat tulleet SUOMEN LUONTO 4/97 56. Joitain on oudoksuttanut se, että moni kunta valitsee saman lajin. vsk.
Asenteiden kehityksestä ehkä kielii, että kirkontomeihin pesiytyneitä naakkoja jopa vainottiin takavuosina. Uhanalaisten suosio nimikkolajien joukossa on melkoinen. määrätyllä seudulla", lajin nappasi pian Iisalmi. Helsingin, Kiihtelysvaaran ja Sahalahden nisäkäs: Orava Hannu Hautala/Luon1okuva1 listalle miltei automaattisesti, kuten Parikkalan siika. Seuraavalle aukeamalle 21. Pohjois-Karjalan Valtimo valitsi Malli Torkkomäki/Luontokuvat tämän vuoden puolella nimikkonisäkkääkseen vaakunassaankin komeilevan suden. Kuka huolisi nimikokseen jäniksen, neitoperhosen, lapintiiran, ahman, tuomen, ahvenen tai maariankämmekän. Tiedotusvälineiden ja asiantuntijoiden ehdotukset ovat usein olleet ratkaisevia. Kun Savon Sanomat vihjaili äänestäjille kuinka "saukko on tyypillinen [yleis-]savolainen eläin, mutta saattaahan silläkin olla perinteitä jollakin SUOMEN LUONTO 4/97 56. Nisäkkäistä suosituimmaksi on noussut liito-orava; se on peräti kuuden kunnan nimikkonisäkäs. Viljellyt ja vieraat lajit ovat kelvanneet siinä kuin alkuperäisetkin. Nyt tämä kulttuurilintu kelpasi niRaimo Sundelin/Luontokuva! An11i Leinonen/Luontokuvat mikoksi sekä Varsinais-Suomen Mietoisille että Oulun lähellä sijaitsevalle Muhokselle. Kaloista uhanalaisiin kuuluu esimerkiksi toutain, linnuista pikkutikka sekä kasveista kellokanerva ja laukkaneilikka. Suomen luonnonsuojeluliiton "vaakunaeläin" saimaannorppa on nyt myös Savonlinnan nimikko. Monia näyttäviäkin lajeja on vielä vailla omaa kuntaa. vsk
Lisätietoja nimikkolajihankkeesta antaa Kuntaliitto, puh. Yhteensä kunnaneliöinä oli rekisterin mukaan yli 170 lajia. (09) 77 JJ. KUNTIEN VALINNAT TILANNE 17.3.1997 KUNTA SELKÄRANGATON KASVI SIENI KALA LINTU NISÄKÄS Alavus liito-orava Askola pylväskataja Espoo valkovuokko mustarastas liito-orava Haapavesi haapa joutsen Halikko tammi Hankasalmi neidonkorento kuusi kuha Hanko merisinappi meri harakka Harjavalta lehtopalsami satak ieli Haukipudas kilpukka hauki Hauki vuori hauki Hausjärvi mäkitervakko Heinävesi koivu Helsinki vaahtera orava Houtskari seljakämmekkä Huittinen kaksipistepirkko linnunsilmä kantarell i toutain peltopyy siili Hyvinkää rautatieomenapuu kuusi peura Hämeenkoski koskikara Iisalmi tukkimiehentäi rauduskoivu karvarousku matikka lehtokerttu saukko lkaalinen nokkosperhonen kuore sini tiainen liito-orava Imatra idänhepokatti ulpukka harjus lniö keto-orvokki Janakkala kylmänkukka ilves Joutseno mänty joutsen Joensuu juurtokaisla herkku tatti järvi lohi kultasirkku Jyväskylä hienouurresulkukotilo siperianl illukka* herkku tatti pikkutikka Järvenpää keltavuokko silkkiuikku Kajaani metsäkurjenpolvi helmipöllö Kangasala tummatulikukka kangastatti kuore kotka Kannus voikukka tali tiainen kettu Kauhava mesimarja tuuli haukka Kem i mesimarja lohi kalalokki Kem ijärvi maitohorsma, pulskaneilikka kuha Kemiö lehmus Kiihtelysvaara orava Kiim inki ritari perhonen tikankontti punakärpässieni meri taimen kiuru hirvi Kokkola tymi siika merikotka liito-orava Konnevesi pohjanruttojuuri Korppoo käkkyrämänty Kotka neidon korento rantakukka merilohi merikotka Kuhmo kellokanerva metsäpeura Kuivaniemi kullero norppa Kurikka sudenkorento huopaohdake suppilovahvero purotaimen peltopyy hirvi Kuru suopursu majava Kustavi skopolia Kärkölä pihtakuusi Lappajärvi peruna muikku Lappeenranta rantakukka Lempäälä metsä lehmus lehtopöllö Lieksa karhu Liminka ritari perhonen niitty leinikki norssi kultasirkku kärppä Yli 170 lajia MAAKUNTIEN JA SUOMEN TUNNUKSIA Tiedot kuntien valinnoista perustuvat Kuntaliiton rekisterissä maaliskuun puolivälissä olleisiin tietoihin rekisteri ei ole välttämättä täydellinen. vsk.. Yllä lueteltujen ohella kaksi kuntaa on valinnut tunnuskiven; Kaavi ei ole kimberliitin ohella muita tunnuksia valinnutkaan. 22 MAAKUNTA Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Uusimaa Kymenlaakso Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Karjala Etelä-Karjala Pohjois-Karjala LINTU merikotka naakka sini tiainen mustarastas punatulkku kalasääski valkoselkätikka västäräkki satakieli käki KASVI NISÄKÄS KALA kevätesikko metsäkauris hauki tammi kettu silakka tymi kettu nahkiainen valkovuokko siili kuha kurjenmiekka saukko sinivuokko ilves lahna kylmänkukka ruiskaunokki tuomi valkohäntäpeura toutain susi järvi lohi kangasvuokko karjalan ruusu SUOM EN LUONTO 4/97 56
kullero Rovaniemi pihlaja Ruukki leppäkerttu Sahalahti pihlaja, sireeni, sinivuokko orava Salla kataja tammakko**** kuukkeli Savonlinna haapaperhonen idänlukko haaparousku säynävä kuhankeittäjä sai maan norppa Simo ruijanesikko nahkiainen Sotkamo hietaneilikka Suonenjoki mansikka Taivalkoski purotaimen Tampere tummaverkkoperhonen västäräkk i Tuusula satakieli Uurainen koivu kurki Uusikaupunki kultasiipi papelorikko** puistoruskokarve*** hauki merihanh i liito-orava Valkeakoski terva leppä kalasääski Valtimo leppäkerttu päivänkakkara karvarousku hauki laulujoutsen susi Varkaus kissankello saukko Vesilahti kynä jalava kurki valkohäntäpeura Vihanti kissankello metso Vihti sitruunaperhonen näsiä kuha käpytikka liito-orava Vuolijoki aarniluppo*** kangasrousku muikku metsähanhi saukko Yli-li apila Ylitornio joki paju Ylivieska valkoapila saukko Ähtäri rentukka kalasääski karhu Äänekoski selkälokki * lisäksi lapinsirppisammal **Ukin liitosalueeUa: sikoangervo (Kalanti), laukkaneilikka (Lokalahti), suomyrtti (Pyhämaa) *** jäkälä **** eli tammukka eli purotaimen MAAKUNTA LINTU Savo Etelä-Savo kuhankeittäjä Pohjois-Savo kuikka Keski-Suomi metso Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa kuovi Keski-Pohjanmaa kiuru Pohjois-Pohjanmaa kurki Kainuu kuukkeli Perä-Pohjola riekko Lappi sinirinta SUOMI laulujoutsen KASVI lumme pihlaja päivänkakkara maitohorsma kissankello suopursu kanerva kullero kullero kielo NISÄKÄS saimaannorppa hirvi metsä jänis orava kärppä poro karhu KALA muikku järv i taimen siika lohi ahven 23. ] " i ·5 z KUNTA SELKÄRANGATON KASVI SIENI KALA LINTU NISÄKÄS Mietoinen laukkanei likka naakka Muhos naakka Muurame kevättähtimö Nakkila puna-ailakki punarinta Nauvo ruohosipuli Nivala timotei peltopyy Nokia vuorijalava toutain kaakkuri näätä Nurmijärvi kivikkoalvejuuri Oulu lohi Padasjoki nokkosperhonen sinivuokko kantarelli hauki kuikka ilves Parikkala siika Parkano mänty hirvi Perho metsäpeura Petäjävesi teeri Pietarsaari ko ivu selkälokki Pihtipudas punakämmekkä raidantuoksukääpä kaakkuri saukko Pirkkala pirkkalanko ivu siili Pohja kurjenmiekka Pälkäne suomenpikkumittari sinivuokko, tervaleppä selkälokki Puumala kangas vuokko muikku karhu Ranua hilla Rauma tyrni meri lokki Rovaniemen mlk
Venäjän Metsähallituksella on parasta aikaa toiminnassa erittäin suuri hakkuutyömaa upeassa ikimetsässä Vienansalon eteläpuolella. Pikkukuvassa hakkuun jälkiä Karjalan mailla. Monimutkaisten vaihtokauppojen kautta puun alkuperä yritetään piilottaa ja sitä tarjotaan ostettavaksi jopa Suomesta." Vapolla ja Ensolla on sopimus, jonka mukaan Enso myy tukkeja Vapon sahoille ja ostaa niiltä haketta ja kuitupuuta. Venäjän valtion, Kostamuksen kaupungin ja venäläisten ympäristöjärjestöjen edustajat allekirjoittivat sopimuksen, jolla kaupungin metsäalueet jaettiin kolmeen vyöhykkeeseen. Menossa ovat Suomestakin tutut aavistushakkuut: alueet yritetään pilkkoa ja tuhota ennen kuin tutkimuksia ja suojeIupäätöksiä ehditään tehdä. Kansainvälinen kohu ajoi ne pois salolta. Sopimus ja Kostamuksen kaupungin esitys osoittivat, 24 että rahapulastaan huolimatta Karjalassa paikalliset ihmiset ymmärtävät ikimetsiensä arvon. Vienansalo ulottuu Suomen rajaan Suomussalmen kohdalla, pääosin vanhan Raatteesta Karjalan Vuokkiniemeen vievän tien pohjoispuolella. Yli 100 000 hehtaarin suuruinen ikimetsä on koko jääkauden jälkeisen ajan kasvanut luonnon oman rytmin mukaan: Vienansalossa ei ole koskaan hakattu eikä kaskettu metsiä. Rekkaralli rajalla Kostamuksen metsissä pitäisi siis vallita rauha, mutta siellä vallitsee anarkia. Arvokkaimmalla osalla kiellettiin hakkuut kokonaan, osalle määrättiin väliaikainen rauhoitus, kunnes niiden luonnonarvot on tutkittu. vsk.. Sopimusta tosin heikensi se, ettei metsäviranomainen, suomalaista Metsähallitusta vastaava organisaatio, sitoutunut suojeluesityksiin, vaikka sen edustaja allekirjoittikin sopimuksen. "Hakkuita tehdään paljon alueilla, joilta emme suostu puuta ostamaan", kertoo myös Enson metsäpäällikkö Voitto Pölkki. Kalevala-puistoksi ehdotetun alueen lisäksi Vienansaloa ympäröi laaja väliaikainen rauhoitusvyöhyke. Tosin 1994 vedettiin Raatteen-Vuokkiniemen tieltä tie kohti Vienansalon sydäntä ja siellä aloittivat hakkuut suomalaiset Pölkky Oy ja Orel. Näyttäisi siis siltä, että Enson valvonta toimii paljon tehokkaammin kuin Vapon. Päivittäin noin 50 rekkaa ajaa Vartiuksen raja-aseman kautta puuta Suomeen. Mitään lähellekään yhtä laajaa ja yhtä koskematonta metsää ei löydy koko läntisestä Euroopasta. Teksti ja kuvat: Mikko Niskasaari Karjalan ikiJDetsiä sil~ Karjalan aarniometsien suojelu eteni Kostamuksessa ratkaisevasti 10. tammikuuta. Maaliskuun alkupuolella lyhyelläkin pistäytymisellä löytyi kaksi työmaata kielletyiltä alueilla. Lisäksi korostettiin, että metsiä pitää käyttää paikallisten asukkaiden hyväksi, esimerkiksi sellaisiin hankkeisiin kuin Vuokkiniemellä vuosia rakenteilla olleeseen kouluun. Vapo vetäytyi kaupasta saatuaan Enson edustajilta tiedon, millaisesta tavarasta on kyse. kanssa. Kolme päivää myöhemmin Kostamuksen kaupunginhallitus teki valtiolle virallisen aloitteen Vienansalolle perustettavasta Kalevala-puistosta. Vapoa on usein epäilty suojelualueiden puiden ostamisesta, lupauksistaan huolimatta. Maaliskuun alussa Vapo tarjosi Ensolle puuta venäläisten Kostamuksen eteläosan väliaikaisesti rauhoitetulla alueella tekemiltä hakkuilta. Osa puista kuljetetaan pois venäläiseen tapaan kokonaisina runkoina, osa sahataan heti suomalaisiin mittoiSUOMEN LUONTO 4/97 56. Myös Vapo ja UPM-Kymmene ovat ilmoittaneet kunnioittavansa sopimusta. Sopimuksessa todettiin, ettei metsätalous kaupungin alueella ole kestävällä pohjalla. Puuta hakataan liikaa, vääriltä paikoilta vääriin tarkoituksiin, eikä metsän uudistamisesta huolehdita. Vastoin paikallisten asukkaiden ja kaupungin tahtoa Petroskoin metsäviranomaiset ovat kiihdyttäneet hakkuita. Kolmanteen vyöhykkeeseen kuuluvat puhtaat talousmetsät, joilla edellytettiin harjoitettavan ekologisesti kestävää metsätaloutta. "Meille yritetään myydä puuta kielletyiltä alueilta mitä erikoisimmin keinoin. Enson tiedotuspäällikö Juha Mäkinen arvioi, että Vapo on ostanut jonkin verran kiellettyjä puita. Osa tulee Kostamusta kauempaa, mutta pääosa on lähtöisin Kostamuksesta, jossa ovat käynnissä raivoisat hakkuut myös kielletyillä alueilla. Mahdollisuuksia petkuttaa puun ostajia lisää paikallisen Metsähallituksen sujuva yhteistoiminta puujobbareiden Venäläisillä on Vienansalon eteläpuolisella rauhoitusalueella laaja hakkuutyömaa, josta puuta yritetään ujuttaa Suomeenkin. Toisaalta sopimus sai vahvaa tukea Suomesta, kun itäpuun ehkä suurin ostaja Enso Oy sitoutui noudattamaan sitä ja katkaisi puun ostot sopimusta rikkovilta yhtiöiltä
Hyvin todennäköinen ehdokas Karjalan suojelumetsien ostajaksi on ruotsalainen metsäjätti Modo, jonka tunnuksin varustettuja rekkoja suomalaiset ovat tavanneet Kostamuksessa useaan otteeseen. Tilannetta voisi verrata siihen, että Suomessa Metsähallitus myisi 16 markalla tukkipuuta, josta yleensä maksetaan 200 markkaa kuutiolta. Tämä käy kaupan osapuolille, koska vain rajan yli menevä puu huomioidaan laskutuksessa. Sen sijaan kuitupuu jää hakkuumiesten mukaan lahoamaan tien varteen. >taan hin. Ruotsalaiset osingoille Yksi Enson mustalle listalle päätyneistä yhtiöistä on Martinniemen Saha. Kostamuksen kaupunki saa metsän tuotosta ehkä kahdeksan prosenttia edellyttäen että sille tilitetään sen osuus, mitä useinkaan ei tehdä. Eurohonka ja Helsinkiin rekisteröity Vainionpään Saha. vsk. Kun suomalaiset tekevät sitä Karjalassa, se on ansiokasta liiketoimintaa. Hän väittää, ettei tiennyt olevansa rauhoitusalueella, eikä tiedä kuka puut osti. Toiveissa on saada rahdattavaksi ainakin I 00 000 kuution puulasti. Palstan hoiti Sampo-Kometille paikallinen välittäjä Aleksander Taipas, joka hankki myös suomalaisen koneurakoitsijan. Paltamossa saha käy täysillä, mutta hake ja kuitu menevät ilmeisesti huonosti kaupaksi Suomessa, sillä sahan kentät alkavat täyttyä hakevuorista. Puun ostajaa yhtiöstä ei kerrota. Saman suvun omistamia ovat Virroilla toimiva SUOMEN LUONTO 4/97 56. Raahen satamassa huolintaliike Lindberg August Oy:stä kerrotaan, että satamaan on jo toimitettu pieniä eriä Karjalan puuta laivattavaksi Pohjanlahden yli, kunhan jäät lähtevät. Siipiveikot jakaisivat erotuksen ja laskuttaisivat sen lisäksi palkan hakkuista ja kuljetuksista. Niinpä yhtiö yrittää myydä Karjalan kuitupuun Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Vainionpään suvulla ovat Kostamuksessa käynnissä laajat hakkuut. 25. Koko 20 hehtaarin palsta pannaan matalaksi ja tukkipuu viedään Suomeen. D Mikko Niskasaari kävi tutustumassa Karjalan ikimetsien hakkuisiin maaliskuun alussa. Metsää haaskataan Maaliskuun alussa lähellä Vuokkiniemen kylää, Vienansaloa ympäröivällä hakkuukieltoalueella, hakkasi lappilainen urakoitsija Pentti Hoisko. Kun puuerä ajetaan venäläisellä rekalla talousmetsässä hakkaavan suomalaisen työmaan pinoihin, niin mikä sen erottaa laillisista puista. Toiminta on edustava esimerkki Karjalan ryöstöstä. Nyt ovat saaliinjaolle tulossa myös ruotsalaiset. Hakkuupalsta on annettu kostamuslaiselle ompelimoyhtiölle nimeltä Sampo-Komet. Tällaisessa kaupassa palstan saanut yhtiö, välittäjät ja suomalainen urakoitsija jakavat potin. Metsäalan edustajien mukaan on mahdollista, että suojelupuuta yritetään viedä myös muiden Suomen satamien kautta. Tämän suomalainen välittäjä myy puut. Suomessa tätä pidettäisiin rosvoamisena. Se omistaa kuuluisan vanhan Martinniemen sahan Haukiputaalla, mutta sahaa myös samalla nimellä Paltamon Laajankankaalla. Valtion keskushallinto, Petroskoi ja Moskova, tai niiltä valtuutuksen saaneet välittäjät saavat myös osansa. Tukki menee kaupaksi, sillä monien sahojen omistajien moraaliin sopii erinomaisesti ostaa suojelualueiden puita. "Ei sitä tiedä, tuleeko siitä mitään", vähättelee Asko Vainionpää Martinniemen Sahasta eikä halua kertoa kenen kanssa kauppaa on hierottu. Karjalan ikimetsien suojelusta on tehty uusia sopimuksia ja ehdotuksia, mutta kielletyiltä alueilta löytyy yhä uusia hakkuutyömaita, myös suomalaisten
Mitä enemmän matkapuhelimia vyöryy markkinoille, sitä tärkeämmiksi tulevat ympäristönäkökohdat. Uutta arsyyntymisen aihetta voi etsiä ympäristösyistä. Suuret kadmiumannokset vahingoittavat munuaisia ja maksaa. Lähes jokaisessa kotitaloudessa on kilokaupalla täysinpalvelleita partakoneita, laskukoneita, leivänpaahtimia, hiustenkuivaimia ja sähkökirjoituskoneita. Uusissa puhelimissa nikkeli-kadmiumakut on korvattu vaarattomammilla akkutyypeillä. Britanniassa puhelinvalmistajien yhdistys on käynnistänyt kokeilun, jossa puhelunvälittäjä (British Telecom) ottaa käytetyt puhelimet vastaan. Romu kiertämään Matkapuhelimet kasvattavat elektroniikkaromun maaraa; tällaista romua kertyy nykyisin Suomessa vuosittain JOO 000 tonnia. Vanhojen akkujen kadmium on myrkky Niin kauan kuin matkapuhelin on käytössä, se ei ole juuri vaaraksi ympäristölle. vsk.. Tekniikan kehitys on niin nopeaa, että jo muutaman vuoden takaiset puhelinmallit jäävät vähitellen pois käytöstä. Aikanaan itse matkapuhelinkin vanhenee, ja siitä tulee jätettä. Vuonna 1994 markkinoille tulleissa nikkeli-kadmiumakuissa oli yhteensä 50 tonnia kadmiumia. Nikkelikadmiumakut ovat tavallisia myös videokameroissa, porakoneissa, parranajokoneissa ja monissa leikkikaluissa. Suurempi ongelma ovat kuitenkin ympäristömyrkkyjä sisältävät akut, käytetyistä matkapuhelimista täyttyvät kaatopaikat ja maisemaa rumentavat tuhannet mastot. Yhdessä ainoassa sähkölaitteessa voi olla kuparia, bromia, hopeaa, kromia, bariumia, elohopeaa, kadmiumia, arsenikkia ... Asia on pikemminkin päinvastoin: puhelin saattaa vähentää matkustamista, ja esimerkiksi puhelinlinjoja painekyllästettyine pylväineen tarvitaan vähemmän. "Kadmiumpommi" on kasvanut nopeasti, sillä 1980-luvun lopulla kadmiumia tuli akuissa markkinoille vuosittain vain 18 tonnia. Jos kadmiumia joutuu elimistöön, se saattaa nostaa verenpainetta. Matkapuhelimet on myös rakennettu purkajan kannalta SUOMEN LUONTO 4/97 56. Käytetyn akun oikea paikka 26 Lehtikuva Kännykkä joutuu Suomessa lopulta kaatopaikalle. Joka neljännellä suomalaisella on nimittäin jo matkapuhelin, ja määrä on kasvussa. Akkujen kadmium on raskasmetalli , jonka tiedetään olevan monella tavalla haitaksi ympäristölle ja terveydelle. Jos huoneessa on tätä lukiessasi vähintään neljä henkilöä, ainakin yhdellä heistä on todennäköisesti taskussaan matkapuhelin. on siis ongelmajätteiden keräyspiste. Mikä voisi ärsyttää laitteessa, joka meillä itsellämme jo on tai jonka pian luultavasti hankimme. Onneksi akku on matkapuhelimissa yleensä hyvin käsillä: monissa muissa laitteissa se on hankalasti löydettävä ja irrotettava osa. Akun tunnistaa tyyppimerkinnästä Ni-Cd, mikä samalla on ongelmajätteen tunnus. Aluksi vanhenee akku, joka muutaman vuoden takaisissa malleissa on luultavasti nikkeli kadmiumtyyppiä. Peik Österholm Kännykkä jättää jälkensä luontoon Matkapuhelimeen puhuva saattaa ärsyttää muita ihmisiä. lukematon määrä erilaisia aineita, joista monet ovat haitaksi ympäristölle. Kun matkapuhelimista on tullut tavallisia, yhä harvempi jaksaa ki usaantua kännykän käytöstä linja-autossa, kadulla tai kahvilassa. Ongelmat alkavat, kun puhelimesta tulee jäte
Mastoja toki tarvitaan, mutta niiden rakentamisessa ympäristö ja maisema on otettava huomioon. Mastot kasvavat metsäksi Jokainen matkapuhelimen käyttäjä lienee joskus sadatellut huonoja yhteyksiä tai vaillinaisesti rakennettua verkkoa. Pelkästään Tele on jo pystyttänyt noin 1000 mastoa, ja lisäksi tulevat Radiolinjan mastot. Matkapuhelimelle on ollut tarjolla tavallisen sekajätteen käsittely, vaikka sen rakenteissa piilee paljon kierrätyskelpoisia metalleja. Suoralta kädeltä saa vain tiedon siitä, että akku on kierrätettävää tyyppiä. Lisää rakennetaan häkellyttävän nopeasti. Näyttää kuitenkin siltä, että elektroniikkaromun käsittely saadaan kuntoon juuri sopivasti suurten matkapuhelinikäluokkien tullessa eläkeikään. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Tämän jälkeen määrä on noussut oleellisesti. Maisemaan on kohonnut tuhansia linkkimastoja, joiden korkeus voi olla jopa 80 metriä. Pietarsaarelainen EK-Finland ottaa jo maksua vastaan käsiteltäväkseen elektroniikkaromua. Rakentamislupien entistä tiukempi käsittely saattaisi olla paikallaan. Masto rumentaa maisemaa ja vaatii lisäksi alleen I 000-2000 neliömetriä maata. Tulevaisuudessa matkapuhelimet ovat tärkeä osa käsiteltävää romua. D Ki,joittaja on Finlands Natur -lehden päätoimittaja. Juha V alste mahdollisimman sotkuisesti. Elektroniikkaromua on tähän asti käsitelty kuin mitä tahansa jätettä. Suomen yön pimeys on nykyisin mastojen punavalojen täplittämä. Sähkölaitteemme ovat päätyneet kaatopaikalle, missä ne murskataan tuusannuuskaksi. Ei ole ollut olemassa paikkaa, jossa loppuunpalvellut matkapuhelin saisi oikean kohtelun. Maston rakentamiseen antaa luvan joko kunnan rakennustarkastaja tai rakennuslautakunta. Lehtikuva Matkapuhelimissa on nykyisin yleensä nikkelimetallihydridiakut, joissa ei ole vaarallista kadmiumia. Pietarsaaren seudun asukkaat voivat toimittaa elektroniikkajätteensä paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteisiin, minkä ohella EK-Finland käsittelee myös eri puolilla maata toimivien yritysten toimittamaa romua. Jos kierrätettävä materiaali halutaan talteen, laite on purettava ruuvimeisseliä ja moukaria apuna käyttäen. Yhteen mastoon ei voida sijoittaa rajoittamattomasti laitteita, joten telealan yrittäjät joutuvat usein pystyttämään omat mastonsa. Ni-MH -akutkaan eivät kuulu käytettyinä luontoon vaan ongelmajätekeräykseen. vsk. Jos tuotevastuulakia laajennetaan koskemaan matkapuhelimia, valmistajan velvollisuus on ottaa loppuunkäytetty laite vastaan. Matkapuhelimet ja muu elektroniikka lienevät tulossa niin sanotun tuotevastuulain piiriin. Matkapuhelinmastoja nousee maisemaan kuin sieniä sateella harvassa ovat näkymät, jossa mastoa ei sojottaisi. Paljon puhuvaa on, ettei erään puhelinvalmistajan edustaja ainakaan heti pystynyt vastaamaan, millaisia heidän puhelimensa ovat jätteenä. Häiriöttömien yhteyksien vaateesta saa maksaa myös ympäristö. Nykyiset lait säädettiin 1990-Iuvun alussa, kun mastoja oli vielä vähän. 27
28 SUOMEN LUONTO 4/97 56. Varojen ja ajan niukkuudessa jouduimme myös turvautumaan kammottaviin hätäratkaisuihin, joilla itse turmelimme idylliämme; hyvänä esimerkkinä laitumilla kököttäneet eläinten suojakatokset, jotka olivat kuin suoraan Rio de Janeiron slummista. ) En usko, että valtion tukema kansalaistyö koituisi yksityisyrittäjien konkursseiksi kysehän on työstä, jota nyt ei tee kukaan, koska siitä joko ei haluta tai ei kyetä maksamaan normien mukaisia palkkoja. Näin tässä uudesti virinneessä innostuksessani pauhaan, ja voitte uskoa, että pauhauksessani minulla on oma lehmä ojassa jos nyt ei aivan kirjaimellisesti, niin melkein. T oinen järjettömyys on työvoimapoliittinen: että ihmistyö on niin ylettömän kallista, että työtön ei saa tehdä mitään. Siihen tarvittaisiin sekä yhteiskunnan tukea että ihmisten itsensä innostusta. Ja kun saunat, hevostallit, heinäladot, maakellarit, puuliiterit, riukuaidat ym. Totta kai maalaismaiseman muovaajana ylivoimaisesti merkittävin rooli on alkutuotannossa toimivilla ihmisillä, mutta kortensa kekoon kantavat muutkin maaseudun eläjät. Havahtumisesta on merkkejä, mutta mistään sieluissa ja kourissa tuntuvasta aatteesta ei voi puhua. Yhä edelleen matkailusta puhuttaessa hehkutetaan "meidän kaunista ja puhdasta luontoamme", vaikka oltaisiin keskellä hakattuja metsiä, soramonttuja ja tökeröä parakkirakentamista. Tällaista työtä voisi olla vaikka juuri pärekattojen tai riukuaitojen teko siinä missä muukin maaseudun kaunistaminen. M aaseudun kaunistaminen on suuri hanke, joka voisi herättää koko maaseudun uuteen eloon. Maalla on oltava kaunista, olen ankarasti sitä mieltä, ja jos maaseudun annetaan tästä yhä rumistua, seuraukset ovat hirmuisia! Tiedän kyllä, että nykyisessä maaseudun ahdingossa kaikkine tila-, kauppa-, koulu-, posti-, linjurija kyläkuolemineen ei jakseta kuin tuhahtaa, jos joku sormi pystyssä. piiskuttaa esteettisistä arvoista. Tähänastisten päätösten yhteydessä ei ole juurikaan pohdittu niiden vaikutusta kulttuurimaisemaan", todetaan ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä 1993. K auneuden vaaliminen merkitsee monenmoista toimintaa, ja mitä useammat ihmiset ottaisivat asian omakseen ja ryhtyisivät yhteistyöhön keskenään, sitä enemmän mahdollisuuksia sikiäisi. Se voisi olla työtä omilla tiluksilla tai keikkatyötä (vaikkapa burn-outia potevien diletantti-farrnereiden lomittamista ... Mutta ehkäpä kauneuden vaaliminen voisi poikia jotain yllätyksellistä; ehkäpä se puhaltaisi maaseudulle kaivattua eloa. Olemme nyt pitäneet hengähdystaukoa farmerin hommista, mutta idylliaatteesta emme ole luopuneet sehän on kuitenkin maalla elämisemme idea. Kun valtio nyt maksaa toimeentulotukea sillä ehdolla, että ihminen ei tee töitä, olisi ehkä vähemmän järjetöntä maksaa korvausta jonkinlaisesta kansalaistyöstä. Vaan kuten alussa ilmeni, yksin ja niukalla budjetilla tavoitteet jäävät helposti puolitiehen. Kuvaavia ovat edellämainitun maisema-aluetyöryhmän mietinnön eräät esimerkit: riukuaidan teko maksaa noin 4000 markkaa/sata metriä (todetaankin, että rakentaminen tulee kyseeseen vain talkootyönä); pienten latojen kattaukset ovat peltikatolla noin 1000 markkaa/lato, kun taas pärekatolle hintaa kertyy peräti 3000 markkaa/lato. Ja lopultakin: kylät ja kunnat, jotka aidosti kiinnostuisivat kulttuurimaisemien vaalimisesta, saattaisivat kiinnostaa sekä asuinseutuina että matkailukohteina. "M aamme kulttuurimaisemien tulevaisuus on pitkälti maatalouspoliittinen kysymys. vsk.. Maaseudun kaunistamisesta voisi koitua monenmoista iloa ja hyötyä. Eräs perustava ongelma oli se, ettemme olleet aivan niin juurevia isäntiä ja emäntiä kuin olisimme tahtoneet olla ja mihin nykymaailmassa vallitseva palkattomien vuohipaimenten puute meidät pakotti. Maaseudun rumistumisen ongelma on se, että rumistumista ei nähdä tai sitä ei haluta nähdä. Maalla on oltava kaunista, Aura Koivisto vaatii. Ja oikeastaan: kulttuurimaisemien tulevaisuus ei ole vain maatalouspoliittinen vaan maaseutupoliittinen kysymys. Olimme pienidyllityömaallamme itse uuvuttanet itsemme. Yleensäkin näyttää siltä, että sitä halvemmalla pääsee, mitä rumempaa jälkeä tekee ja mitä uusiutumattomampia luonnonvaroja käyttää. Aura Koivisto Maaseudulle kaunotuottajia Viime kesänä, kun minkään aidan pitelemättömät vuohenkilit olivat syöneet kaikki perennat ja lopulta kaatoivat lehdettömäksi riipimänsä omenapuun, isäntä karjaisi: NYT RIITTÄÄ! Tänne ei elukoita otettu maisemia rumentamaan vaan kaunistamaan! Maassa säälittävästi makaava puuntaimi taisi olla vain se viimeinen korsi, joka katkai si meidän aasien seljät. Usein juuri heillä olisi asian vaatimaa innostusta. odottivat tekijöitään ja kaiken tämän harrastamisen keskellä piti tehdä töitäkin meihin iski burn-out
Meillä säät vaihtelevat ja elollisen luonnon on sopeuduttava sään oikutteluihin. päivänä, kun taas 1867 koivu alkoi vihertää vasta kesäkuun 16. Yhtenä päivänä on kymmenen astetta lämmintä, seuraavana sataa lunta ja sitten on kenties kymmenen astetta pakkasta ja kylmä jakso voi kestää useita päiviä. vsk. Lämpimän valtameren äärellä pakkasherra ei saanut pitävää otetta koko talven aikana, ja keväänkin alku SUOMEN LUONTO 4/97 56. Kilpailu ajaa kevääseen Miksi sitten kaikki eläimet ja kasvit eivät voi odottaa varmaa ja turvallista kesää. Seppo Vuokko ELINPAIKKA Piirros: Käyttökuva!Hannu Virtanen Uhkapeliä paistevierussa valvoo vatvoo koko luomakunta kevään säätä holtitonta milloin viskoo räntä/unta milloin paiste on kuin unta Timo Nieminen/Luontokuval Huhtikuussa säiden vaihtelu pitää luonnon varpaillaan. paju. Ensinnäkin ne kilpailevat pölyttäjistä: tehokkaimpia pölyttäjiä, maamehiläisiä ja kimalaisia, ei ole kovin runsaasti. 1921 moni teki touot jo huhtikuussa ja oli elonkorjuussa heinäkuussa, mutta 1867 oli täydellinen kato, joka aiheutti yli 200 000 suomalaisen menehtymisen seuraavan syksyn ja talven aikana. Muuttolintujen aikatauluihin vaikuttavat monet seikat jo matkankin aikana, joten ennätyksellisen varhaisia tai myöhäisiä saapumisia voi olla normaalinkin kevään aikana. Syynä on yksilöiden ja lajien kilpailu elintilasta ja ravinnosta. Pari viikkoa kiiltopajua myöhemmin avautuvat mustuvanpajun kukat. näkyy vain tilastoista. Ihmissilmin eri pajulajien hedekukinnot muistuttavat enemmän toisiaan kuin saman lajin hedeja emikukinnot, mutta hyönteisiä ohjaakin tuoksu enemmän ·kuin kukintojen ulkonäkö. Kukinta-aikojen erilaisuus vähentää myös siitepölyn kulkeutumista väärään osoitteeseen. Pajujen kukinta jakautuu pitkälle ajalle. Ääritapauksissa kevään tulo heittää paljonkin: 1921 koivu ehti hiirenkorvalle Helsingin Kaisaniemessä jo huhtikuun 21. Touko-kesäkuun vaihteessa kukkivat virpapaju ja ahopaju, ja viimeisenä, vasta juhannuksen tienoilla, halava. Pajulajit ovat nuoria, vasta jääkauden loppuvaiheessa eriytyneitä, eikä eri pajulajien välille ole ehtinyt vielä kehittyä pitäviä risteytymisesteitä. päivänä viikkoa ennen juhannusta. Jakamalla kukinnan pitemmälle ajalle kukin saa osansa pölyttäjistä. Kevään kasvit ja hyönteiset kestävät parinkymmenenkin asteen yöpakkaset, mutta pitkä pakkaskausi voi tuhota kukat ja tappaa kevättunteiden kiihdyttämät hyönteiset ennen niiden elämäntehtävän täyttymistä. Lämpiminä keväinä raita aloittaa kukintansa jo huhtikuun puolella ja hiukan raitaa myöhemmin kiiltoPajuilla on montakin syytä lomittaa kukinta-aikojansa. Erilaiset kasvupaikat, eri ku29. Kevät keikkuen tulevi: lumi voi hävitä helmikuussa tai kestää toukokuulle. Kylmä kevät ei sinänsä ole eläimille ja kasveille kovinkaan haitallinen, mutta sellainen kevät on vaarallinen, joka alkaa varhain ja lämpimänä, mutta kääntyy sitten pitkäksi ja . Manteren sisäosissa talvi vaihtuu kevääksi kuin napista kääntäen. ankaraksi takatalveksi. Lämpiminä päivinä päiviä paljastuu paitsi etelänpuoleisille rinteille myös latojen seinustoille, joissa kevään heräämistä on mukava seurata. Kaoottinen vaihtelu vaaraksi Säittemme oikullisuus johtuu sijainnistamme pohjoisnavan, Euraasian suurmanteren ja Atlantin valtameren vaikutuspiirissä: milloin pohjoinen lähettää kylmän henkäyksen, milloin Aasia läähättää kuumana, milloin Atlantti heittää lämmintä vettä. Kasvit ja hyönteiset kuvastavat paikallisia oloja
Aikuisina talvehtivat tuttujen suruvaipan, neito-, nokkos-, liuskaja sitruunaperhosen lisäksi myös eräät yökköset. Liro takatalven puristuksessa. Useat kevätkasveista lakastuvat kokonaan, kun siemenet ovat kypsiä. Punarinta (7) heläyttää lyhyen säkeen kesken ruoan hankinnan. Kun lehtikatto sulkeutuu, metsänpohja viilenee. Leppäpirkko ( 13) hakee vielä turhaan kirvoja. Muurahaispesällä (14) on käynyt kutsumaton vieras ehkä mäyrä tai repolainen, kun pesää ei ole tuon pahemmin rikottu. Oman ekolokeron löytämiseksi ei ole väliä, miten poikkeaa toisesta, pääasia, että on erilainen! Lajin jokaiselle ominaisuudelle ei löydä yksiselitteistä "hyödyllistä" selitystä. Riski ja voitto Eläimillä keväiseen lisääntymiseen pakottavat samantapaiset syyt. Lehdoista ja aroilta Varsinaiset kevään juhlat ovatkin tavallisesta metsäluonnosta poikkeavassa ympäristössä: etelärinteissä, lehdoissa ja kalliokedoilla. Tammikehrääjän toukka ei ehdi ahtaa itseänsä kyllin suureksi yhdessä kesässä: se talvehtii ensin toukkana ja sitten toisen kerran kotelona. Erilaisuus on etu Varhaisuuteen päästään monilla eri tavoilla. Lintujen ja nisäkkäiden on lisäännyttävä mahdollisimman varhain, jotta jälkikasvu ehtisi varttua ja voimistua ennen talven tuloa. Eloa pälvessä Raidan (2) kukkien mesi on ravintoa sitruunaperhosille (]), kimalaisille (3)ja maamehiläisille (4) . Elollisen luonnon kannalta ero on vielä suurempi, sillä Maarianhaminasta lumi on hävinnyt jo ennen termi sen kevään alkua, mutta pohjoisessa lumipeite varastaa keväästä vielä viikkoja. Esimerkiksi koivun syöjistä suruvaippa talvehtii aikuisena, kirjoja nastakehrääjä kotelona, tammikehrääjä keskenkasvuisena toukkana, syksyllä lentävä tunturimittari munana. Useimmilla muilla ei ole aivan niin kiire. Arolla suuri osa vuotuisesta sademäärästä tulee talvella lumena, ja kun lumi sulaa, aro kukkii. Meidän kevätilmastomme alkaa kuitenkin olla selvästi riski kukille, sillä kevätkukkijoiden määrä vähenee voimakkaasti koilliseen: pohjolan havumetsissä ei enää monta kevätkukkijaa piileksi. Terminen kevät alkaa, kun keskilämpötila nousee yli nollan ja vaihtuu termiseksi kesäksi, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 10 astetta. Vuokkojen, kiurunkannusten, leinikkien, esikoiden ja imiköiden kevätkukinta on sopeutuma lehtojen vuosirytmiin: kasvit kukkivat keväällä ennen kuin lehti ehtii puuhun. kinta-aika ja kukkien erilaiset tuoksuaineet ovat osa tätä lajiutumisprosessia, ja mitä suurempia erot ovat, sitä harvemmin tapahtuu risteytymistä. vsk.. Punakylkirastas ( 17) penkoa syötävää karikkeesta. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Juuri kuoriutunut koivutyttöperhoskoiras (6) etsii morsiota ja yhtä tuore kirjokehrääjänaaras ( 10) tuoksuu kilpaa näsiän kanssa ( 11 ) ja odottelee ylkäänsä. Silti kaikkien toukat ahnehtivat yhtä aikaa samaa ravintoa. Erityisen jyrkkä vastakohta on pyökkimetsissä, joissa lehdet keräävät niin tarkoin valon, että metsänpohja on keskija loppukesällä miltei kasviton, edellisvuotisen lehtikarikkeen peittämä ruskea matto. 32 Hannu Hautala/Luontokuvat Takatalvi on lähes jokakeväinen ilmiö. Toiset taas, kuten kellareissa ja luolissa talvehtiva liuskayökkönen, lähtevät lentoon vasta myöhään toukotai kesäkuulla, jolloin monet normaalit kotelotalvehtijatkin ovat jo ehtineet kuori utua. Vastaavasti kilpailu ravinnosta ja elintilasta ajaa osan hyönteisistä niin varhaiseen lisääntymiskauteen, että sää alkaa olla petoja suurempi vaara. Näin yksi ainoa lämmin päivä riittää kuoriutumiseen. Samaan tapaan kilpailu valosta, kasvupaikasta ja pölyttäjistä ajaa monia muitakin kasveja kevätkukintaan. Keväällä aurinko pääsee paistamaan lehtimetsän pohjaan asti ja lämmittää maaperän. Hyönteisillä ravintokasvi ja sen saatavuus ja laatu sanelevat paljolti kehitysrytmin. Hyönteissyöjälinnut ajoittavat pesintänsä niin, että poikasten kuoriutuessa hyönteisravintoa olisi tarjolla mahdollisimman paljon. Niitä voi tavata samaltakin pälveltä: ylärinteellä kukkivat kylmänkukka, jalkasara ja metsämaarianheinä, alarinteellä vuokot. Sekä kaakkoisten arojen että läntisten lehtojen lajiston rippeet ulottavat alueensa meille asti ja muodostavat kevätlajiston ytimen. Kevätkin lyhenee kohti pohjoista. Myös kesän kuivuus ajaa kevätkukintaan. Kyykoiras (9) kerää voimia ennen kosiomatkaansa. Ahnas saalistaja, kyhmykiitäjäinen, ( 18) joutuu tällä kertaa pakenemaan isompaansa. Vai olisiko sittenkin karhu, joka ohimennessään vain kerran kouhaisi pesästä happaman kämmenellisen. Kevätpiipot ( 15) ja sinivuokot (20) aukovat jo terälehtiään, mutta kevätlinnunherne (19) on vielä nupussa. Ravintokasvin tulisi olla parhaimmillaan silloin kun toukka syö. Pälvet ovat muuttajien ravintoaittoja. Järripeippo (16), peipot (22) ja lehtokurppa (21) /epäilevät. Muunteleva raitayökkönen (23) sulattelee öistä mesiateriaansa, kun ampiaiskuningatar (24) ja suru vaipat (25) herkuttelevat mahlalla. Huhtinirkko, koivukehrääjä, kevätvillaselkä, tyttöperhoset, huhtiyökkönen, raitayökköset ja useat mittarit varmistavat varhaisuutensa talvehtimalla aikuiskotelona: perhonen on kehittynyt valmiiksi jo syksyllä, mutta odottaa kotelokuoren sisällä kevättä. Kevät kestää Maarianhaminassa keskimäärin 56 vuorokautta, mutta Sodankylässä ja Kuusamossa vain 42 vuorokautta. Jos ravintokasvi on varhainen ja lyhytikäinen kuten pikkuapollon kiurunkannus, hyönteisen on talvehdittava munana tai pikkutoukkana, jotta toukka ehtisi syödä ja varttua täysikasvuiseksi ennen kuin ravintokasvi lakastuu. Vihervarpumittari parittelee syksyllä, ja vain naaraat talvehtivat ja munivat keväällä. Näistä piiloyökköset ja puuyökköset lähtevät niin herkästi liikkeelle säiden lämmetessä, että niitä voi nähdä valaistuissa ikkunoissa ja katuvaloissa jopa sydäntalven suojasäillä. Heinähukan toukka (1 2) etsii vasta koteloitumispaikkaa, kun aikuisina talvehtineet hyönteiset hakevat jo ravintoa. Vaihtopukuinen metsa1ams (5) etsii pälvipaikoilta sormisaraa (8) ja muuta kevätvihantaa. Eläimet ja kasvit selviävät lyhytaikaisesta kylmästä hyvin, mutta pitkä ja ankara pakkasjakso kesken kevättä niittää satoa. Huhtinirkot (26) ovat olleet nopeampia: paisteinen koivun runko saa toimia häävuoteena. Kasvit ovat parhaimmillaan ja niiden puolustusaineiden pitoisuudet pienimmillään silmujen aukeamisen ja lehtien nopean kasvun aikaan
Pahinta häiriköintiä on moottorikelkkailu pesän lähistöllä haudonnan ja pienten poikasten aikaan. Alueen poikastuotto on edelleen vain välttävä, vaikkakin suunta on nyt hyvä. Mukana on muun muassa Oulun läänin luontokuvaajien parhaita maakotkaotoksia ja Dick Forsmanin Sinäkin voit tukea litografioita. Jatkossa pyritään entisestään tehostamaan kesä-elokuun kierroksia, koska ajankohta on vaarallinen poikasille. Syyskuusta helmikuuhun tehdään tekopesiä ja etsitään kadoksissa olevia pesiä. Luonnonpuistokaan ei takaa maakotkalle pesimärauhaa: Utajärven Olvassuolla pesintä epäonnistuu vuodesta toiseen. Tuotto menee lyhentämättömänä PohjoisPohjanmaan maakotkien suojeluun. Tämä on rengastushistoSUOMEN LUONTO 4/97 56. Projekti pyrkii parantamaan kotkan elinoloja Pohjois-Pohjanmaalla, joka on jättilinnun parhaita elinalueita Suomessa. Pesimisen alkua ja edistymistä seurataan turvalliselta etäisyydeltä helmi-maaliskuulta kesäkuiseen rengastukseen ja tästä hetkeen, jolloin poikanen jättää pesän. Suomen luonnonsuojeluliiton ja BirdLifen jäsenet saavat kymmenen prosentin alennuksen. Vainosta osa lienee tahatonta. Projektia voi tukea myös lahjoittamalla rahaa tileille PSP 800011-1025220 ja OP 57 4136-2149820. Tuotteita voi tilata Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskuksesta, osoite Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu, puh. Kotka-alueiden tarkastuskierrokset jatkuvat läpi vuoden. Jo alkukeväällä on todettavissa valtaisan moottorikelkkailun jäljet, jotka johtavat reviireillä pesältä pesälle. vsk. Myös kesällä saadut vihjeet tarkistetaan viimeistään alkutalvesta. (08) 311 5828, fax (08) 370 279. Maakotkan ainoa vihollinen on ihminen. Muut myyntiartikkelit ovat maakotkapinssi (20 mk), t-paita (120 mk), tunnusjuliste (100 mk), Maakotkan paluu -juliste (50 mk) sekä pahvinen paperikotelo (20 mk). 33. Ari Matila Maakotka 2000 -projekti kerää varoja myymällä muun muassa Dick Forsmanin signeerattuja ja numeroituja litografioita, jotka maksavat kehystämättöminä 600 mk ja kehystettyinä 850 mk. rian paras tulos, kuten myös valtakunnallinen 117 poikasta. Projektissa mukana olevat tekevät suojelutyötä vapaaehtoisesti. Tällä hetkellä jo kaksi yritystä odottaa omaa suojelualuettaan, jossa iso lintu joko pesii tai jonne se yritetään houkutella. Maakotkan poikasmäärä Kalevi Tunturin tarkastusal ueella, joka ulottuu Perämereltä Taivalkoskelle ja Oulujoelta Ranuan Simojärvelle, oli viime kesänä 17, kun se esimerkiksi 1994 oli vain kolme. Myös muutamia kuntia on mukana. Näyttely on esillä Oulussa erämessuilla toukokuun lopussa. Myytävänä on myös erä luontokuvaajien kirjoja, joista osassa on tekijän signeeraus. Vainotuimpien reviirien tilanne tarkistetaan useastikin viikossa, mikäli pesintä ylipäätään on onnistunut. Maakotkaa suojellaan talkoovoimin Dick Forsman Maakotkaa tehdään tunnetuksi pohjoispohjalaisille " Maakotkan paluu" -näyttelyn avulla. Lisäksi viiden pesinnän ihminen pilasi viime vuonna. Poikastuotos on kuitenkin edelleenkin vähäinen, sillä maakotkia arvioidaan Suomessa asustavan noin 250 paria. Isoa lintua vainotaan ja sen elinalueet pirstaloituvat. Oulussa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin ja sanomalehti Kalevan yhteistyönä 1995 käynnistynyt Maakotka 2000 -projekti etenee mukavassa myötätuulessa. Projekti on saanut tuekseen useita tukijoita liike-elämästä. Jäljelle jääneillä 13 reviirillä pesintä onnistui. Rengastettujen poikasten vointia valvotaan viikoittain kesäkuusta syyskuun alkupäiviin asti. Eräänä keinona ovat alueiden lunastukset yksityisiksi, "maakotkapuistoiksi". Tarkastusalueen 23 maakotkareviiristä viisi on autioitunut 1980-Iuvulla
t::::ii~g~ti Kevät tulee Liminganlahdelle
anhet ja joutsenet kerääntyvät keväällä Liminganlahden rantaniityille ja matalaan veteen tankaamaan muuton loppuvaihetta ja etenkin pian alkavaa pesintää varten. Rikkaan pesimälinnuston lisäksi se on hanhien, joutsenten ja kurkien tärkeä levähdyspaikka matkalla pohjoiseen.. Tuhatpäiset metsähanhiarvet orat Suomessa ainutlaatuinen näky. Liminganlahti Perämeren rannikolla Oulun eteläpuolella on Suomen arvokkain lintuvesi
Lintuvesien suojeluohjelmassa 1982 Liminganlahti oli mukana Suomen suurimpana ja arvokkaimpana kohteena. Lintujen keväisestä huumasta aistii ilon, jota ne ankaran muuttomatkan jälkeen kokevat löytäessään tutun ja kaivatun sulapaikan kaukaa pohjolasta. Hanhet tonkivat nokallaan jään alta paljastuvan saraikSuojelua, metsästystä ja lintumatkailua Liminganlahti liitettiin kansainväliseen Project Mar -ohjelmaan 1965. Jo tornille johtavilla pitkospuilla voi alkukesällä kuulla itäisen harvinaisuuden kultasirkun. Metsähanhien kevätpäivät ovat kiireisiä. Ensimmäisten lintujoukkojen saapuessa jääkansi peittää vielä lahtea ja tuhatpäiset hanhiparvet kerääntyvät ruokailemaan lähipelloille. Pontevimmat kylpijät tekevät vedessä jopa kuperkeikkoja. Ne ovat pari uskollisia lintuja, ja pari toisensa jälkeen lipuu hitaasti kojuni edessä olevassa sulassa. vsk.. Liminganlahden maisemakuvaa on perinteisesti muokannut laidunnus, joka on pitänyt tehokkaasti leviävän järviruo'on poissa rantaniityiltä. Dosentti Jouko Siira Perämeren tutkimusasemalla korostaa hoidon merkitystä. Metsähanhet viipyvät Liminganlahdella usein vain kolmesta neljään pa1vaa. Piilokoju ruovikossa Piiloudun järviruokojen sekaan lähelle pientä tulvapaikkaa. Silti suojelutoimet saivat edelleen odottaa. Suojelu käynnistyi vasta 1995 lopulla EU :n tukemalla LIFE-hankkeella. Ensin tulevat hanhet ja joutsenet, mutta kevään edetessä rannat täyttyvät kahlaajaparvista 36 Lauhkeat etelätuulet hävittävät Limingan peltolakeuksien lumet tavallisesti jo varhain huhtikuussa. Illalla hanhet lentävät tuivarannoille tai merenjäälle yöpymään. Vesi on jo noussut, ja vain piilokoju pitää jäätävän veden ulkopuolella. Päivisin suuret hanhitokat laiduntavat sänki pelloilla, missä ne syövät syksyllä varisseita jyviä ja vihreitä versoja. Metsähanhille puhtaus on tärkeä asia höyhenpeitteen lämmönja vedenpitävyyden säilyttämiseksi. Lahdella on myös telttailualue. Mahdun tuskin kääntymään kopissa, mutta olen valmistautunut viettämään viikonvaihteen hyvässä makuupussissa. Sulavedet kerääntyvät ojiin ja valuvat vähitellen Liminganlahteen. Laakeilla rannoilla on hankala katsella lintuja, mutta avuksi on lahden eri puolille noussut lintutorneja. Linturetki kannattaa aloittaa Virkkulan opastustuvalta, jonne on opasteet Liminkaa sivuavalta valtatieltä. Lahdelle kaivettiin kuivatusojia ja rantanittyjä otettiin viljelyyn. Meneillään on myös kokeilu, jossa järviruokoa korjataan hoideltavilta alueilta energiakäyttöön. Rantaniityiltä on jo alettu raivata pensaikkoja ja niittyjä niitetään ja laidunnetaan. Uusia muuttoparvia laskeutuu jatkuvasti, kun toiset jo lähtevät jatkamaan matkaa. Välillä koko hanhimassa rymähtää ilmaan. Parhaaksi ratkaisuksi hän näkee erillisten rauhoitusalueiden perustamisen ja metsästyksen rajoittamisen vain paikkakuntalaisten oikeudeksi. Alueelle on tavoitteena perustaa 850 hehtaaria luonnonsuojelualuetta ja suojella käyttörajoituksin noin 650 hehtaaria. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Laidunnuksen loputtua ruovikko ja pensaikot ovat vallanneet rantaniittyjä, tukahduttaneet vaateliasta niittyja suolakkokasvillisuutta ja vähentäneet avomaiden lintuja. Matalat maankohoamisrannat sulavat hitaasti. Viime vuosina Liminganlahdesta on tullut suosittu lintumatkailukohde. Syksyisin Liminganlahti houkuttelee satoja metsästäjiä, ja joinakin vuosina ammutaan jopa 20 000 vesilintua. Yksi niistä on opastuskeskuksen tuntumassa ja helppo saavuttaa. Ensimmäiset suojeluhankkeet yli sadan neliökilometrin suuruisella lahdella kaatuivat jakokuntien vastustukseen: yksimielistä hyväksyntää oli vaikea saada, kun pienelläkin alueella saattoi olla yli 200 omistajaa. Metsästys on jyrkässä ristiriidassa lahden suojelun kanssa, mutta Siira pitää silti lahden täysrauhoitusta mahdottomana
Osa hanhista lentää ulommaksi merenjäälle yöpymään, muutama pari jää lähi mättäille. Jos vieras ei ymmärrä, koiras kurottaa kaulaansa sitä kohti ja korisee vakuuttavasti. Hanhiparin löytäessä hyvän ruokapaikan, sinne kerääntyy pian muitakin hanhia. uhatessa pari merkkitörähdystä saa koko hanhijoukon ilmaan. Mustaviklojen joukot saapuvat vasta joutsenten ja hanhimassojen lähdettyä. Vahvemmat koiraat pitävät kuitenkin huolen siitä, ettei tunkeilijoilla ole asiaa liian lähelle oman naaraan ruokailupaikkaa. Kylpyjä ja mustasukkaisuutta Metsähanhet vaalivat parisidettään tarkasti. Parin viikon kuluttua lahden rannat ovat jo sulat ja suokukkoja mustavikloparvet valtaavat rannikon. Useimmat metsähanhet jatkavat muuttoa kauas Kuolan ja Itä-Karjalan suoalueille. Hiukan ylöspäin kaartuvasta nokastaan erottuva, pitkäkoipinen ja kookas valkoviklo partioi jäätikön reunaa ja löytää aina uusia pikku saaliita. Raskaan lentomatkan jälkeen hanhien on saatava höyhenpukunsa kuntoon, ja sulapaikoilla näkee usein hienoja pesunäytöksiä. Vaikka vartija sattuisi uimasillaan vähän torkahtamaan, parvessa aina joku seuraa tilannetta. Silloin matalikolla on kuhinaa, ja kymmenien mustaviklojen tiivis parvi kulkee pitkin rantaa kuin nopeutettu tuhatjalkainen. Toisen hanhen tullessa lähelle koiras törähtelee sille uhkaavasti. korannan antimia vihreinä talvehtineita juurakoita. Hanhien ja joutsenten metakointi kuuluu jostakin kauempaa. Siinä riitti veden pärskettä ja häviölle jääneen sadattelua. Ensimmäiset kahlaajat Kevätaurinko on päivän aikana sulattanut vesirajaa lähes metrin etäämmäksi, ja ensimmäiset kahlaajat vipeltävät lietteellä. Rajua pärskyttelyä seurasi huolellinen sukiminen ja kuivattelu. Naaraan pitäisi kuitenkin olla hyvässä munintakunnossa jo ennen pesimäalueelle saapumista. 37. Uidessaan ne tekevät vähän väliä pistokokeita veden alle varsinaisen tankkauksen hanhet aloittavat vasta löydettyään hyvän paikan. Ne jatkavat matkaa nopeasti kohti pesimäseutuja. Isot linnut olivat oppineet tekemään kuperkeikkoja! Linnut räpiköivät ja molskasivat siivet veden alla, koivet kohti taivasta. Muistelen edellistä iltaa ja sitä, miten uni ei ollut heti tullakseen. Hanhet turisivat läpi yön; havahduin tuon tuostakin, kun hanhiparvi oli tulossa tai lähdössä. Yleensä hanhet peseytyvät heittämällä veden alle painamallaan kaulalla vettä selkäänsä, jonka jälkeen hanhi ravisuttaa siipiään ja puhdistaa näin höyheniään. vsk. Tavipari laskeutuu hätäisesti kirahdellen, nousee samantien takaisin lentoon ja laskeutuu vielä yhden lentokierroksen jälkeen sulaan. Kun naaras kurottelee veden alle, koiras on kaula pystyssä ja valppaana havaitsemaan pienimmänkin vaaran. Muuan hanhipariskunta oli kyllästynyt tehottomaan veden viskelyyn ja käytti rajumpia menetelmiä. Aamulla eilinen sula on taas jäässä. Auringon laskiessa ilma pakastuu nopeasti vedän makuupussini vetoketjun kiinni . Siellä niitä odottaa luminen ja karu maisema, josta on vaikea hankkia ruokaa varhaiskeväällä. Vaaran SUOMEN LUONTO 4/97 56. Koiras saa oman energiantarpeensa nopeammin tyydytetyksi ja keskittyy vartioimaan puolisoaan. D Jouni Klinga on Oulussa asuva luonnonkuvaaja ja luontokirjoittaja. Kerran näin koiraan ampaisevan lopulta kaula pitkin pintaa ojennettuna kohti tunkeilijaa, jonka kyljen höyheniä se tukisti aimo voimalla. Linnut joutuvat työskentelemään tosissaan tokottaessaan jäistä pohjaa. Toisinaan ne hämmentävät ensin pohjaa kaapimalla sitä räpylöillään. Kuka nyt kevään kiihkossa nukkumaan ehtisi
Kati Salovaara Silta sademetsän 38 SUOMEN LUONTO 4/97 56. vsk.
Sademetsän latvustoon rakennetulta sillalta tutkijoille avautuu huikea, maassa liikkujilta salattu maailma. 39. Sademetsäekologeista on tullut uusi vuorikiipeilyvälineiden käyttäjäryhmä. Silloin keksittiin, miten vaikeapääsyinen elinympäristö voidaan saavuttaa. Sademetsien latvustossa piilee vielä miljoonia tieteelle tuntemattomia lajeja. vsk. Kaupasta löytyy jopa täydellisillä turvavälineillä varustettu riippumatto, jossa tutkija voi uinua yöunensa kymmenien metrien korkeudessa sademetsän latvustossa. Luonnon monimuotoisuus on tässä elinympäristössä huipussaan. Sademetsien biologisilla asemilla on nykyisin latvustotorneja, latvustosiltoja tai vähintäänkin köysirata kymmeniä metrejä varjoisen metsänpohjan yläpuolella. Sademetsässä on hämärää, suurin osa valosta pysähtyy monikerroksisen latvuston lehtiin. ~alattuun maailmaan Arthur van Dulmen SUOMEN LUONTO 4/97 56. Mauritz van den Bergh Pienet oravasaimirit liikkuvat useiden kymmenien yksilöiden muodostamissa laumoissa etsien hedelmäpuita. Nämä apinat eivät juuri pelkää ihmistä. Kahden vierekkäin seisovan puun tuhansista eläinlajeista suurin osa on erilaisia. Mauritz van den Bergh Lintuja näkee varsinkin puissa, joissa on kypsiä hedelmiä. Kaunis mesitangara on muuan sademetsän latvuston tavallisista lintulajeista. Eläimiä näkyy aniharvoin: vain lintujen äänet ja apinalauman liikkeiden kahina kertovat yläkerran elämästä. Sademetsien latvuston eliömaailman tutkimus pääsi kunnolla käyntiin vasta 1980-luvulla
vsk.. Lavalle kiipeävän ensivaikutelma on, että eläinkunnan ainoita edustajia ovat ihmisen ruumiinnesteitä nauttivat hyönteiset. Arthur van Oulmen Vuorikiipeilyvarusteet auttavat tutkijan riippuessa yli 30 metrin korkeudessa. Eräiden puulajien siemenet itävät korkealla toisten puiden oksilla. Ryhmän johtaja Arthur van Dulmen on viettänyt kolme viime vuotta sademetsässä. Kasvien pölytyksestäkin huolehtivat lähinnä hyönteiset, kolibrit ja lepakot. Suuri osa latvustosta on erilaisten puiden varassa kiipeilevien liaanien lehvästöä. Kahden metrin korkeudessa samalla hehtaarilla voi olla yli tuhat puuyksilöä. Erilaisia verenimijöitä pahempi riesa ovat pienet pistimettömät mehiläiset, jotka tyynesti nauttivat kasvoilla virtaavaa hikeä kutittaen ja tukkien samalla silmät, sieraimet, suun ja korvat. Lähes 30 metrin korkeuteen on rakennettu riippusiltoja, joilta on helppo seurata tämän elinympäristön eläimiä ja kasveja. Juuret ovat maassa ja lehvästö nauttii runsaasta valosta kiipeillen puiden päällä. Tällaisia vapaamatkustajia saattaa yhden puun oksilla kasvaa useita. Hehtaarilla saattaa 40 metrin korkeudessa olla kymmenen puuyksilöä, joista jokaisella on laaja latvus. Latvustossa ja pohjalla oma maailmansa Amazonian sademetsissä kurkottelee siellä täällä 50 metrin mittaisia puujättiläisiä. Varsinaisen latvuskerroksen puut yltävät korkeintaan 30-40metrisiksi. Kasvien pölytys ja siementen leviäminen perustuvat pitkälle kasvien ja eläinten väliseen vuorovaikutukseen." Monet linnut ja nisäkkäät syövät kasvien hedelmiä ja kuljettavat niiden siemenet suolistossaan uusille kasvupaikoille. Sademetsän latvakerroksessa liaanien lehtiä voi olla jopa puolet puiden lehtien määrästä. Yli 75 prosenttia maassa ruokailevien lintujen ja nisäkkäiden ravinnosta on peräisin metsän yläkerrasta. Liaanit ovat puuvartlSla köynnöksiä, joiden pitkät, lehdettömät varret kasvavat puiden tukemina latvustoon saakka. Latvuston runsaan ravinnon houkuttelemina useimmat kasvinsyöjät viettävät ainakin osan elämästään sademetsän yläosassa. Auringolle ja ilmavirtauksille altis latvusto on päivällä kuuma, melko kuiva ja tuulinen. Myös maassa elävät eläimet ovat riippuvaisia latvustosta putoavista kasvinosista. SUOMEN LUONTO 4/97 56. "Kasvien lisääntymisen tutkiminen edellyttää paitsi kasvien myös eläinten ekologiaan perehtymistä. Kosteassa ja tyynessä sademetsässä tuulipölytys on harvinaista. Näin taimet saavat riittävästi valoa heti alusta lähtien ja välttävät tiukan olemassaolon taistelun metsän pohjalla. Latvustoon kiivetään pitkin köysitikkaita tai köyttä. Kasvit kilpailevat valosta ankarasti , ja ylös saakka niistä yltävät vain harvat. Turvavaljaat ja -köydet varmistavat, että otteen lipsahtamisesta selviää pelkällä säikähdyksellä. Ensikertalainen ei silti uskalla jäädä ihailemaan ympäröivää vehreyttä, liaanien runsautta tai lähellä lepattelevaa, hohtavan sinistä perhosta. Korkeuden aiheuttama epävarmuus hellittää, kun lopulta kapuaa hengästyneenä tukevalle lavalle. Latvuston pienilmasto eroaa alhaalla vallitsevasta. Myöhemmin puun juuret kasvavat maahan saakka; isäntäkasvin kuollessa tulokas voi vallata sen kasvupaikan. Ryhmä hollantilaisia biologeja tutkii latvuston kasvien lisääntymisbiologiaa Amazonian alueella Kolumbiassa. Katsoja huomaa yllättäen, ettei suuren puun lehvästö olekaan yhtä puuta, vaan useiden puuyksilöiden, liaanien ja päällyskasvien muodostama kokonaisuus. Tiheä lehvästö suodattaa tehokkaasti auringon valoa, joten alempana 40 kasvavat kasvit joutuvat sopeutumaan hämärään. Alempana liaanien varret näkyvät hyvin. Vapaamatkustajina valoon Latvuston kasvillisuus näyttää sekasortoisella
Vaikka vettä tulee usein ja runsaasti, päällyskasvien on täytynyt sopeutua kestämään myös kuivuutta. Ne houkuttelevat paikalle monia erilaisia eläimiä. Tyypillisiä päällyskasveja Amazoniassa ovat esimerkiksi ananaskasvit, orkideat ja saniaiset. Mauritz van den Bergha Mustahuppuarakari napsii upeaan nokkaansa villin viikunapuun (Ficus sp.) hedelmiä. D Joensuulainen Kati Salovaara on perehtynyt trooppiseen ekologiaan vaihto-opiskelijana Amsterdamissa ja kenttäasemalla Kolumbiassa. Monet päällyskasvit keräävät kariketta kasvamalla suppilomaisesti tai muodostamalla juuristostaan kariketta keräävän vyyhdin. Suuret hedelmät vetävät puoleensa aroja, jotka liikkuvat usein ryhmissä. Päällyskasvit saavat vettä vain sateesta ja ravinteita puusta putoavasta tai tuulen tuomasta karikkeesta. Suurten päällyskasvien tyvelle voi vuosien varrella muodostua humusta, jossa elää lieroja ja muita puissa harvemmin viihtyviä eliöitä. Kookkaat papukaijat kiipeilevät taitavasti oksilla ja roikkuvat usein yhden jalan varassa pää alaspäin kurkotellessaan hedelmiä nokkaansa. Monille linnuille ja nisäkkäille jatkuva hedelmien saanti on elinehto. Linnuista kiinnostuneelle erityisen antoisa voi olla tilanne, jossa ruokailemaan tulee monista eri lajeista koostuva parvi. Jos nämä avainlajit katoavat, myös niitä syövät eläimet kuolevat. Lehvästön kahahtelu ilmoittaa apinoiden tulosta. Vain noin kilon painoiset oravasaimirit liikkuvat usein monen kymmenen yksilön laumoina. Yhden ananaskasvin vesisäiliöissä voi elää kymmeniä eläinlajeja. Näin ne pääsevät osallisiksi latvuston runsaasta valosta. Oravasaimirit ovat uteliaita eivätkä arastele tarkkailijoita. Monenlaisia päällysvieraita Kati Salovaara Päällyskasvien kasvualustana ovat puiden oksat ja rungot. 41. vsk. Kati Salovaara Kämmekät, ananaskasvit, saniaiset ja muut päällyskasvit saavat ravinteita juurten ulottuville putoilevasta karikkeesta. Arat eivät juuri edistä puiden leviämistä, sillä vahvalla nokallaan ne särkevät siemenet. Ananaskasvit keräävät sadevettä ruusukemaisesti kasvavien lehtityviensä keskelle muodostuviin säiliöihin, jotka tarjoavat elinympäristön monille eläimille. Yhdessä suuressa SUOMEN LUONTO 4/97 56. Pölyttäjien ja siementen levittäjien häviäminen taas saattaisi johtaa monien kasvilajien häviämiseen vähitellen sukupuuttoon. Joinakin aikoina vuodesta vain harvoissa puissa on hedelmiä. Monia muita puissa eläviä nisäkkäitä on vaikea huomata. Eläintarha hedelmäpuussa Latvuston lintu ja ja nisäkkäitä näkee parhaiten tarkkailemalla puita, joissa on runsaasti kypsiä hedelmiä. Esimerkiksi laiskiaisia näkee aniharvoin vaikka ne ovat melko yleisiä. puussa saattaa elää jopa 60 eri kasvilajia. Tällainen joukko ahmii valtavasti hedelmiä. Samoin puissa liikkuvat puolikarhut pysyvät tavallisesti näkymättömissä
vsk.. Päästöt tuhosivat kalat ja muun vesielämän. maan länsirannikolla. Percy Mashaire SUOMEN LUONTO 4/97 56. Usuthun sellu loosatehdas Swazimaassa taas laski viime vuonna valtavat määrät tappavan myrkyllisiä aineita Usuthujokeen. Maaseudulla jokaisella on omat puunsa jackfruit on Bangladeshin kansa! 1 ishedelmä. Jackfruitin kuori koostuu pienistä kuusisivuisista kartioista, jotka tekevät sen karheaksi. Myös hedelmää voi keittää vihannesten tavoin. Siemenet voidaan keittää tai paahtaa. Harare ottaa osan vedestään 42 Chiverojärven patoaltaasta, josta kuolivat kalat viime vuoden lopussa. Siinä on runsaasti hiilihydraatteja ja siemenissä proteiineja. Etelä-Afrikan teollisuusjätteistä lähes puolet haudataan maahan lähelle kaupunkeja. Kosteat, viileät ja tasalämpöiset käytävät ovat lepakoiden suosiossa yöpymisja talvehtimispaikkoina. Vesiä pilaavat Zimbabwessa ja sen naapurimaissa etenkin teollisuuden ja asutukset jätevedet. Puu kasvaa luonnonvaraisena Keralassa Intian niemiEija Herva Bangladeshin jackfruitit kypsyvät kesä-heinäkuussa. Eija Herva ja asutuksen viemärivedet Cacuacolahteen. Angolan pääkaupunki Luanda valuttaa teollisuuden hallien kattoja. Sambian Kafuejokea saastuttavat teollisuuden jätekemikaalit. Namibiassa Rössingin uraanikaivos päästää radioaktiivisia aineita Khanjokeen. Näistä jätehaudoista kemikaalit ja saasteet voivat tihkua pilaamaan puhtaita vesiä. Portugalilaiset veivät sen 1500-luvulla Brasiliaan ja Karibian merelle. Länsimaalaisten väitetään usein vieroksuvan jackfruitin makua, mutta ainakin minusta se on herkullista. Jackfruitin emi kukinnoista kehittyvät valtavat hedelmät: muhkuraiset, soikeahkot, metrin mittaiset ja 40-50 kiloa Eteläisen Afrikan vedet saastuvat Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa pidettiin alkuvuodesta eteläisen Afrikan valtioiden vesien saastumista käsittelevä kokous. Lisäksi se on halpaa. Siitä valmistetaan kauniita ovia, huonekaluja ja soittimia. Tämä johtuu ainakin osaksi talvehtimispaikkojen tuhoutumisesta. Jackfruit on terveysneuvonnan suosittelema ruoka. Esko Sorakunnas painavat möhkäleet. Kyseessä on jackfruit (Arctocarpus heterophyllus), muuan leipäpuu. MAAILMALTA Lepakkoja suojellaan Liettuassa Liettualaisen Kaunasin kaupungin alueelle on 1990luvun alussa perustettu yksitoista lepakkojen suojelualuetta. Iltapäivällä hedelmiä on tien varrella varjokohdissa kasoissa ja aumoissa, joista niitä lastataan kuormaautojen lavalle. "Niitä on paljon mutta ei tarpeeksi 120 miljoonalle", sanoo matkakumppanini. Maputon ympäristössä Mosambikissa on satoja teollisuuslaitoksia, joiden jätevedet virtaavat suoraan mereen. Puusta tehty väriaine oli tärkeä kauppatavara viime vuosisadaJla Siamissa: sillä värjättiin muun muassa buddhalaismunkkien viitat. Niitä tuovat Kuparivyöhykkeeltä, maan teollisuuden keskuksesta, virtaavat sivujoet. Hedelmästä otetaan lohkoja veitsellä tai käsin ja hedelmäliha irrotetaan sormin säikeisestä täyteaineesta. Muutaman metrin mittaiset päärungot voivat olla lähe kokonaan hedelmien peitossa. Sieltä se levisi jo varhain muualle Intiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Itä-Afrikkaan. Kaunasilaisen lepakkoasiantuntijan, professori Dainius Pauzan mukaan sadat horrostavat lepakot pelltavat talvisin Dainius Pauza suosituimpien käytävien ja Horrostavia brandtinviiksisiippoja (Myotis brandtii). Talvehtimisrauhan takaamiseksi on suojelualueilla vierailu kielletty syysja toukokuun välisenä aikana. Vanhan jackfruitin punakeltainen ydinpuu kestää termittien ja muiden hyönteisten hyökkäyksiä. Asiantuntijat vaativat hallituksilta tiukempia otteita. Edullisia hedelmiä on silloin basaareissa kaupan läjittäin. Kalastajat saavat Kafuesta enää yhtä kalalajia; saasteet ovat tappaneet muut kalat. Iso hedelmä Bangladeshin pääkaupungin Dakkan tienoilla näkee kaikkialla puita, joissa riippuu valtavia hedelmiä. Liettuassa elää yli kymmenen lepakkolajia, joista yleisimmät ovat Suomessakin esiintyvät vesisiippa ja korvayökkö sekä vakituiseen lajistoomme kuulumattomat pikkulepakko ja etelänlepakko. Pauza on havainnut, että monien lepakkolajien yksilömäärät ovat vähentyneet viime aikoina. Ne sijaitsevat kaupunkia ympäröivillä kukkuloilla, missä on 1800-luvulla rakennettujen linnoitusten raunioita, maanalaisia käytäviä ja luolasto ja
Tiesuunnitelmista suuri osa on kuitenkin edelleen elossa. Tämä johtui siitä, että talousja kehitystilas,a tojen perusteella olemme olE leet oikeassa", Nilsson toteaa · ~ ,. Kasvavat liikenneongelmat odottavat Tukholmassa ratkaisuaan. "Emme kuitenkaan voi protestoida vain protestoimisen vuoksi, meidän on myös arvioitava vaihtoehdot", sanoo Tukholman läänin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Magnus Nilsson. Siellä gepardeille riittää pieniä antilooppeja ravinnoksi eivätkä ihmiset ahdistele niitä. Vain kehän niin sanottu itäväylä on poistettu tarpeettomana. vsk. Ruotsin hallitusoikeus näpäytti hanketta todeten sen laittomaksi. Nopeat kissat surmaavat suojelualueiden ulkopuolella kotieläimiä. Etelä-Zimbabwen gepardikanta on kuitenkin kasvanut. Cornellin yliopiston tutkija David Pimentel on laskenut, paljonko vettä kuluu eri ruokatarpeiden tuottamiseen. D SUOMEN LUONTO 4/97 56. ...t: 2 Nilsson nauraakin, että tärL 2 kein luonnonsuojelijoiden liitDennis-pakettiin kuuluivat keskustan kehätie ja ulompana kiertävä väylä. Päättäjät eivät voitolainen on ollut korkea reaalikorko. Maissi kilon kasvattaminen imaisee 1400 litraa ja kilo riisiä ryystää peräti 1910 litraa vettä. Dennis-paketin ympäristövaikutuksia alettiin tarkastaa. Heidän takanaan oli kuitenkin koko Ekopuistoliitto jäsenjärjestöineen ja kaikki moottoriteiden vastustajat. Tukholman läänin luonnonsuojeluyhdistyksessä tehdään juuri uusittua FRODO-suunnitelmaa. Silti yli 36 000 allekirjoittajan kannattama kansanäänestysaloite tiehankkeiden arvioimisesta uudelleen ei mennyt läpi valtuustossa. Dennis-paketille kriittiset puolueet voittivat 1994 vaaneet olla välittämättä meistä, vaan heidän täytyi hankkia vastaukset kysymyksiimme", kertoo Nilsson. Mustat osuudet on jo aiemmin rakennettu. Dennis-paketin romuttaminen tämän vuoden alussa oli yhdistyksen ja muiden ympäristöliikkeiden ehkä makein menestys. Eläimet eivät toki itse juo tällaisia määriä vesi kuluu njiden rehun tuottamiseen. Ihmisten usko kansalaisvaikuttamiseen pålautui, ja samalla avautui uusia mahdollisuuksia viedä pohjoista miljoonakaupunkia kestävän kehityksen suuntaan. Kansallispuistot, yksityiset suojelualueet ja riistafarmit aloittivat niiden pelastamiseksi teho-ohjelman. Se romahti alkuvuodesta. Hallitusoikeuden mukaan tiukkaa luonnonvaralakia luetaan siten kuin se on kirjoitettu. Hanke onnistui: sarvikuonokanta on kasvanut tähän vuoteen tultaessa 320 yksilöön. MAAILMALTA Tukholman moottoritiet törmäsivät ruohonjuureen Dennis-paketti oli valtava, useita eri moottoriteitä sisältänyt suunnitelma Tukholmassa. Asiasta valitti kaksi Ekopuistossa asuvaa pariskuntaa, jotka olivat juridisesti asianosaisia. Jotta vesi riittäisi, ainakin naudanlihan ja riisin syömistä olisi syytä rajoittaa. Suuri yleisö väsyi , mutta poliitikot alkoivat uskoa. "Kukaan ei halua maksaa", sanoo Nilsson. Ampumisen sijasta gepardeja on pyydystetty elävinä ja siirretty Matusadonhan kansallispuistoon Pohjois-Zimbabween. Tukholman hyvin toimiva joukkoliikenne on saatava entistäkin tehokkaammaksi ja kattavammaksi. Perunakilon tuottamiseen kuluu 500 litraa vettä, kiloon vehnää puolestaan 900 litraa. Hallitusoikeus totesi, että kuusikaistaisen moottoritien tunnelityö oli lainvastainen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun luonnonvaraisia gepardeja on siirretty luontoon uudelle alueelle. Nyt tielaitos ottaa kuukaudessa velkaa kymmenisen miljoonaa markkaa vain maksaakseen korkoja. Minna Ahonen 43. Tiet olisivat leikanneet kuutta Tukholman kahdeksasta vihreästä "kiilasta". Minna Ahonen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Magnus Nilsson on syystä tyytyväinen. D Parempi koti gepardeille Gepardi on erittäin uhanalainen Aasiassa ja vaaravyöhykkeessä myös Afrikassa. Sitä paitsi on vaikea löytää uutta reittiä, joka ei kulkisi Ekopuiston alta. Yksityisautoille lankeavia ympäristömaksuja täytyy miettiä vakavasti. Hallitus oli jo hyväksynyt rakennuskaavan ja tielaitos tunkeutunut kansallispuiston kallioon 85 metrin matkan. "Poliitikot herkistyivät kuulemaan, mitä ympäristöjärjestöt sanoivat. , ... Sarvekkaat pelasti niiden siirtäminen entistä tehokkaammin suojatuille alueille sekä puistonvartijoiden ja armeijan aktiivinen toiminta salametsästäjien toiminnan estämiseksi. Vesi loppuu Maailman joissa virtaavasta vedestä puolet ohjataan kastelemaan viljelmiä. Moottoriteiden vastustus alkoi perinteisenä protestiliikkeenä. Kymmenien miljardien markkojen suuruinen, 1992 aloitettu tiepaketti karahti karille, kun se ulottui maailman ensimmäisen kaupunkikansallispuiston eli Ekopuiston alueelle. Tulkinta noudattaa EUtuomioistuimen käytäntöä. Se on malli, jonka mukaan Tukholman alueen liikennettä kehitettäisiin ekologisesti ja taloudellisesti järkevältä pohjalta. Pohjoisosa on jumittunut juridisiin ongelmiin. Kuningaskunnan hallitus heräsi ja päätti lopettaa Tukholman hölmöilyn. Hän uskoo kuitenkin, että päättäjät sopivat joistakin tiehankkeista ja ne maksetaan korottamalla veroja. Niiden rahoitus on kuitenkin epävarmalla pohjalla: tiemaksuja ei saa periä ja valtio kieltää lainanoton. Todella suuria eroja on lihan tuottamisessa. ~.,,...,._ g tyytyväisenä. Turhaan ei Tukholman läänin luonnonsuojeluyhdistystä ole pidetty Ruotsin vaikutusvaltaisimpana ympäristöjärjestönä. Suur-Tukholman ympäristöjärjestöt perustivat vaalien jälkeen liikenneneuvoston, jolla oli suuri vaikutus. Luonnonsuojelijat saivat selkävoiton lisää teitä ja autoliikennettä haluavista. D Sarvikuono runsastunut Ärhäkästä temperamentistaan tunnetuksi tulleita suippohuulisarvikuonoja oli Zimbabwessa 1992 jäljellä enää 120 eläintä. Broilerikilon kasvattaminen kuluttaa vettä 3500 litraa, mutta kilo naudanlihaa peräti I 00 000 litraa. Hankkeisiin osallistuivat kunnan ja tielaitoksen virkamiehet, poliitikot ja ympäristöjärjestöt. Paketin loppujen tiehankkeiden hinta olisi yli 12 miljardia markkaa. "Saimme silloin käyttöömme selvitysten tekoresursseja miljoonien kruunujen arvosta. leissa. vi Ympäristöliike keskitti !l, osaamisensa tiehankkeiden 1 viivästyttämiseen: esimerkik:ll!.l~"""'~ ...:....J si kaikista rakennuskaavoista ! valitettiin järjestelmällisesti
Huomaamisen iloa ja löytämisen riemua kannattaa kehittää ja kannustaa jo ihan pienestä. tarjoilla koskaan valmiina: aina tulee asioita ja ongelmia, joihin ei ole valmiita vastauksia. Elämä on pohjimmiltaan löytöretki. Kun revontulet näkyvät, pihavalot sammutetaan ja ihmetellään revontulia lasten kanssa. Keinotekoiset efektit voittavat myös revontulet mennen tullen: oma pihavalokin jo peittää taivaantulet loistollaan. Selvimmin erotamme· tärkeitä asioita hiljaisuudessa ja pimeydessä, jolloin päivätietomme voima häipyy. Surkea on vanhemman osa tässä elävien kuvien kulttuurissa. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Yhdenlaisia japanilaisia turisteja itse kukin olemme tällä maapallolla. Itse havainnoinnin tapahtuma jää oppimatta, kun se tulee valmiiksi tarjoiltuna muualta niin paljon kuin luontokuvaus on saanutkin hyvää aikaan luonnon läheiseksi ja tunnetuksi tekemisessä. Siksi tervehdin sähkökatkoksia joskus ilolla. Siksi kesämökkielämä on tärkeää. Omia lapsia on vaikea saada metsään tai niitylle havainnoimaan mitään: "Joo, olen minä nähnyt paljon hienompana tämän telkkarista." Yritä siinä sitten saada kiinnostumaan ja innostumaan mistään. Elokuviin, elokuviin, kiljuu molempien kaula, kun televisiossa näytetään mainoksia jos mistäkin amerikkalaispätkästä. Sen sijaan vaatimaton ja tarkkaavaisuutta vaativa luonto ei hahmotu se jää tyhjäksi ja lapsi jää tyhmäksi. Tuijotamme maailman ihmeitä televisioruudun läpi eikä mikään muu ole mitään. Eivät ne kauan jaksa "heikkotehoisia" aurora borealiksia tuijottaa edes Brita Polttilan kirjasta Pohjan portit opiskeltujen tarinoiden kanssa. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Silloin voi luontoa havainnoimaan tottunut löytää sieltä sekä oikean, eteenpäin vievän kysymyksen että lohdutusta, vastauksia, löytöretkien aineksia. Täytyy vain toivoa, että jokin joskus havahduttaa lapset muistamaan ja muistelemaan sirä, mitä saattoi havaita, arvioid"1· ja kokea ihan itse. Tuttu juttu. Mikä tahansa luonnossa näyttää vaatimattomalta verrattuna loisteliaisiin luontokuviin, joita on nykyään jopa sanomalehtien sivuilla monista aikakauslehdistä puhumattakaan. Olla ilma sähköä ja katsella vain, huomata tuokin ötökkä tuolla, jokin vilahtava varjo. Toivottavasti jotakin tarttuu mukaan jo kolmen kilometrin kävelymatkalta kouluun pitkin vuodenaikojen kirjomaa tietä ja maisemaa. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Eikä se ole myöhäistä milloinkaan. Ikävystyttävät revontulet Lehtiuutinen kertoo, miten japanilaisturistit ovat usein pettyneitä oikeisiin revontuliin, koska valokuvissa revontulet näyttävät komeammilta. Satu Tegelin kuvaparin jälkimmäinen kuvakin on jo historiaa; paikalle on pykätty kauas näkyvä pyöreä halli, jossa voidaan pelata MM-jääkiekkoa suojassa kevätauringolta. Täällä syrjäkylällä eivät onneksi katuvalot haittaa. Irma Heiskanen Muurame SUOMEN LUONTO 4/97 56. Elämää ei kuitenkaan lopulta 44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Niin sanotun Hjallishallin rakennustyömaa raivasi syksyllä 1995 tieltään Helsingin Pikku-Pasilassa idyllisen Tarvosen talon. vsk.
Haukka ei ollut paljoa varista suurempi, joten se sai vain vaivoin variksen irtoamaan maasta ja lähti rinnettä alaspäin maata viistävään liitoon. vsk. Arvelen suomalaisten valmistajien myslipakettien kadonneen kauppojen hyllyiltä ainakin osittain siksi, etteivät ne kyenneet koreissa ja soman pienissä pakkauksissaan kilpailemaan kuluttajan suosiosta ruotsalaisten ja saksalaisten reilujen, vaatimattomasti pakattujen kilomyslien rinnalla. Harmikseni olut oli mautonta. Ihmettelen aina pakkausten kirjavuutta ja pientä kokoa. En tiedä, oliko kanahaukka iskenyt varikseen ilmassa, mutta näin niiden tulevan peräkkäin liukuvassa liidossa, siivet supussa maata kohti, varis parikymmentä metriä edellä ja haukka perässä. Sitten haukka yritti irrottaa siipensä variksen otteesta, mutta variksen nokkaote piti. Paini jatkui hetken, mutta muuta tulosta ei tullut kuin hieman verta lumenrippeisiin. Vahva paperipussi, jossa lukisi keksien nimi ja tarvittavat tuoteja valmistajatiedot asiallisesti yhdellä värillä painettuina, kelpaisi hyvin ainakin kovempiin kekseihin, jotka eivät kaipaa tukevaa suojakoteloa. Niissä on tyylikkäät, värikkäämmät kilpailijat laudalta lyövät yksitai kaksiväriset pakkaukset. Naiiviahan tällainen värikylläisyydestä kärsiminen monella tapaa reippaamminkin törsäävässä maailmassa on. Hetken silmäiltyäni huomasin lintujen painivan tuomipensaikossa. Sitten linnut pysähtyivät huokaisemaan, haukka huohotti nokka avoinna ja varis oli sen alla. Takaa-ajo loppuu, ja varis vie saaliinsa pojilleen. Varis temppuilee jälleen Aurinkoinen toukokuun alun päivä 1996. Pankkiautomaatilla käyd~ssäni uskoisin näkeväni tuntuvampia saldoja, jos monivärillisiä, materiaalikirjavia pakkauksia ei olisi. Onneksi paria keksilaatua on sentään reiluissa puolen kilon, tosin moniväripainetussa, sellofaanipussissa mutta muuten tuhlailematta pakattuna. Olutpullon etikettiinkään en edellytä mustaa, punaista ja kultaa, enkä niitten lisäksi missään tapauksessa nelivärikuvaa; sellaistakin on. Minua tuokin, varsin vähäpätöinen asia ärsyttää. En kiellä. Silloin minuun iski säälin 45. Harjoitus tekee mestarin. Isompi saa yleensä ahdistettua pienemmän pudottamaan saaliinsa, mutta useimmiten ensimmäisenä paikalle ennättää huonona lentäjänä pidetty varis. Ja onko turhempaa kuin kääntöpuoleltaan monin värein painettu pankkiautomaattikuitti. Siihen on vähäeleisesti painettu leipomon nimi ja piirros iloisesta leipurista. Katselemme sataman eteläpuolen Pappilanniemen kalliolta mukavaa aamumuuttoa. Kuitenkin huomion varastaa puolen kilometrin päässä etelässä temppuileva varis. Olen huomannut yhä useammin tekeväni matkassani mutkan ostaakseni pienen leipomon hiivaleipää, joka sujautetaan ruskeaan paperipussiin. Kerran kaaduinkin mennessäni, mutta nopeasti ylös ja lintujen luo. Järkevämmän paketoinnin säästämät pennit saattaisivat viipyä tililläni pitempään. Valeri n tunnisti pyrstöttömyydestä ja pelottomasta käytöksestä, mutta kahtena seuraavana keväänä ei niin kesyä varista näkynyt. Värikästä pakkausta katsellessani ajattelen, että jokainen noista väreistä on vaatinut oman ekologisesti arveluttavan osansa; oman kemiansa, painopintansa, yksikkönsä painokoneessa, energiansa ... Varis haukan alla yritti puolustautua kaikin voimin, mutta haukka piti sitä otteessaan. Teevalinnoissani päädyn usein erään englantilaisen valmistajan merkkeihin. Hetken levättyään haukka yritti taas saada variksen hengiltä. Siellä ne olivat tiheässä lepikossa, jossa oli myös runsaasti vesoja sekä muuta kenttäkerroksen kasvillisuutta. Markku Tanttu Variksen viisautta Tämä tapaus sattui muutamia vuosia sitten kostean lauhana joulunaluspäivänä, jolloin olin mökillämme hakkaamassa pihanvieruslepikosta polttopuita. Lintu piilotti aarteen aina yhtä huolellisesti leikin loputtua. Varis lentää suhisti matalalla ja välillä kuului pomppaava ääni. Lopetettuaan leikkinsä varis katseli ympärilleen ja piilotti superpallon maahan. Olisiko maistunut paremmalta, jos vaatimaton etiketti olisi kumminkin ollut tyylikkäästi toteutettu, asiansa taitavan suunnittelijan tekemä. Katselimme suu auki, kuinka varis lensi neonpunainen superpallo nokassaan, pudotti sen viidestä metristä asvaltille ja nappasi pomppaavan pallon takaisin nokkaansa! Varis pudotti pallonsa vielä pari kertaa, eikä kiinnisaaminen ollut kovinkaan helppoa kimmoisan pallon pompatessa epätasaisesta asvaltista minne sattui. Haluaisin makupalat kunnollisen kokoisessa paketissa. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Rumaa, jos pakkaus on korea Ostan joskus keksejä. Minusta on turhaa, voisi sanoa aatteen vastaistakin, painaa uusiopaperinen kirjekuori yltä päältä monin värein ja mainita sitten kuoren säästävän luontoa. Ryntäsin laskeutumispaikkaa kohti. En voinut olla juoksematta taas lintujen perään. Nyt joudun sellaista turhaan hakemaan kymmenien, toinen toistaan kirjavampien, mitättömän kokoisten pakkausten seasta. Nämä leikit eivät ole turhaa touhua. Viikkoa paria myöhemmin olin Viipurin Tervaniemessä, jossa tutustuin Valeri-varikseen 1994 (SL 4/95). Tuottajat ilmeisesti päättelevät kuluttajien vaativan koreita pakkauksia ja rönsyilevän, usein tyylillisesti horjuvan värienkäytön myyvän. Yksi lempileipäni pakataan nykyään moniväriseen pussiin jossa on sellofaani-ikkuna. Kumpi sitten on ekompi, neitseellinen valkoinen vai painettu uusiokuori. Lehtiä ja heinää kätkön päälle ja takaisin perhe-elämään! Tätä leikkiä näimme useana päivänä, ja hauskaa näytti olevan. Linnut mätkähtivät puronvarsilepikkoon. Kerran ostin pienen panimon yksivärisin etiketein varustettuja olutpulloja. Leipä tuntuu hikoilevan sen alla miltei yhtä inhasti kuin muovipussissa. Usein Tervaniemessä näkee takaa-ajolennon, jossa naurutai kalalokilla on nokassaan joku herkkupala, perässään muutama muu lokki ja viimeisenä varis. Kevät koristaa Viipuria, arktisen vesilintumuuton komeaa näyttämöä. Noin sadassa metrissä varis päästää puupalan nokastaan ja syöksyy itse perään saaden sen nokkaansa juuri ennen metsää. Pyrstökin oli toki kasvanut takaisin täyteen mittaansa, joten varmaa tunnistusta ei pystynyt tekemään. Yhtäkkiä kuului yläpuoleltani hätäinen variksen rääkäisy. Ennen käytin kuittien kääntöpuolia puhelimen vieressä muistilappuina; nyt sekään ei enää käy. Jari Kontiokorpi SUOMEN LUONTO 4/97 56. Varis piti haukan siipeä kilpenään, eikä haukka päässyt iskemään sitä riittävän arkaan kohtaan, jotta saalis olisi tullut tainnutetuksi. Kanahaukka oli taas variksen päällä ja yritti nujertaa sen. Tarkkailin niitä muutaman metrin päästä, eivätkä ne huomanneet minua. Aina kun haukka yritti iskeä, varis veti päänsä sen siiven suojaan. Vaan sepä ei tahtonut onnistua, sillä varis oli alla ollessaan tarttunut haukan päälleen levittämän siiven pariin keskimmäiseen kynäsulkaan aivan niiden tyvestä. Eräänä päivänä tuntui tapahtuvan jotain outoa. Tämä kuvio toistui useana aamuna. Joudunhan niitä aina ostamaan, maksamaan tuotteen valmistuksen, pakkauksineen kaikkineen. Ne laskeutuivat noin 50 metrin päähän. Päällisen ei tarvitsisi olla korea. Sitä paitsi sellaisessa on yleensä aikamiehen annokseksi vähäinen keksimäärä. Joskus puupala vaihtui käpyyn tai risuun, mutta yhtä taitavasti lintu sai sen kiinni. Kun tuli aivan lähelle ottelijoita, haukka huomasi minut ja nousi varis kynsissään lentoon. Mutta turha värikoreushan on usein vielä rumaa, tyylitöntä, jopa luotaan työntävää. Variksella on nokassaan kymmensenttinen puunkappale, jota se hilaa ylös taivaalle. Tai kuinka hyvä ekotase niitten rinnalla on ruskealla, kaikista vahvimmalla kirjekuorella. Siinä ne välillä rimpuilivat kiinni toisissaan, sitten taas lepäsivät. En halua ostaa keksipakettia, joka sisältää muovisen ja/tai pahvisen tukirasian ja jonka sellofaanitai muovikuoreen on painettu kuvia ja tekstejä neljällä värillä ja yhdellä metallilla
päiväkodissa. Haukka lähti hitain siiveniskuin leppien välistä pujahdellen etelään päin. Tai ehkä "sodankäynnin" raadollisuus on jo saavuttanut hirvetkin. Suuret lapiosarvet vastakkain on hyvä mitellä voimia, mutta onko terävä piikki jonkinlainen hirvien ydinase, liian tuhoisa käytettäväksi. Niin sanotut kehitysmaiden ongelmat ovat vain merkkejä länsimaalaistumisesta. Komea sarvipari on hirvelle enemmänkin statussymboli kuin taisteluväline. Keräysastiassa olevalla laitteella voi puristaa purkit kasaan. Maailmasta löytyy vielä yhteisöjä, joiden elämä perustuu omavaraistalouteen, jossa ihmiset ovat tasa-arvoisia ja esimerJorma Laurila kiksi ravinto jaetaan kaikkien kesken. Jaakko Heinonen 46 Säilykepurkkien ja teräksen keräyspiste Sveitsissä. Komeimmillaan sarvet ovat ihmisikää mittapuuna käyttäen "leikki-iässä". Missä kulkee yhteiskunnan vastuu. Löytäjä saattaa olla pieni lapsenlapsenlapsesi, etkä voi enää korjata asiaa. Tein uuden aloitteen 1996 laajentuneena kaikkiin suuri in talouksii n. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA tunne, vaikka hyvin tiedän, että varikset ovat kanahaukan ruokaa ja kanahaukka on sopiva verottamaan ihmisen toimista hyötynyttä ja siksi roimasti lisääntynyttä variskantaa. Varis oli selvästi väsynyt päästyään siivilleen ja suunnatessaan koilliseen. Seppo Lindgren eläkkeellä oleva ymp.suoj . Paluu omavaraistalouteen on lähellä ... suunnittelija Purkit talteen Tein 1995 aloitteen Tampereen kaupunginhall itukselle peltipurkkien keräyksen ja hyötykäytön tehostamiseksi suurissa sairaaloissa. Alkukesän yltäkylläisyydessä hirvisonni kasvattaa joka vuosi uuden sarvikruunun ja kiima-ajan komeimmillaan kiillellyt varustus putoaa joskus jo alkutalven hämäryydessä, mutta useimmiten vasta talvella. Varsinkin nuori lla sarvet tuntuvat istuvan tiukemmin päässä. Olemme täällä nyt harppaamassa oikeaan suuntaan. Kaivaa nämä sonnat maan pinnalle ja tuhoaa ekosysteemiä. Harras toiveeni on, että mahdollisimman moni kan alainen, yritys, yhteisö ja muu tiedostaisi jätehuollon lait. Sarvien muoto ja piikkimäärä vaihtelevat perintötekijöiden mukaan. Tulos kolmelta ensimmäiseltä viikolta oli niin mittava (sairaala 97, koulu 33 ja tarha 2 ki loa), että todettiin tarpeelliseksi jatkaa. Öljyn loppuessa kaikki pysähtyy. Juha Hanhisuvanto Piikkiö SUOMEN LUONTO 4/97 56. Sain ilokseni tiedon, että ympäristölautakunta päätti hyväksyä aloitteeni ja määrätä sen tote utettavaksi kaikissa kunnan ruokapalveluyksiköissä. Miten sitten peräti vaarallisten ja teräv ien hankosarvien yleistyminen sopii kuv ioon. Syy tähän järjettömään käyttäytymiseen on vasemman aivopuoliskon liiallinen kehittyminen. Öljykriisejä on koettu, mutta mitä niistä on opittu. Ihmettelen suuresti, eikö asiaa ole ennakoitu, tulevathan EU:n myötä säilykkeetkin lisääntymaan. Vaikka joskus niin on kuviteltukin, hirvi sonnin ikää ei voi laskea sarven piikkien lukumäärästä. Ihmiset ajattelevat kaikkea liian matemaatti s<,:_sti ja monimutkaisesti. Linnut havaitsivat minut ja katselivat hetken hämmästyne inä. Länsimaalainen ihminen on ulkona luonnon kiertokulusta ja ottanut ylivallan evoluutiosta. Ehkä kysymys on vuosisadan vaihteen lähes sukupuutosta uudelleen kukoistukseen nousseen hirvikannan perintöaineksen sattumasta. Meiltä loppuvat kohta puhdas ravinto, vesi ja ilma, elämän perusedellytykset. Ehkä ne jo seuraavana päivänä uusivat ottelunsa ja saalistaja saisi saaliin . Kuinka helppoa elämämme olisikaan, jos kaikki ihmiset osaisivat käyttää järkiperäisesti tekniikkaa ja vuosisatoja vanhoja perinteitä. Emeritusprofessori Pekka Nuortevan sanoin : "Tutkittua tietoa luonnon tuhoutum isesta on entistä enemmän, vaan tekoja ei riitä tarpeeksi". Aloitettiin keräys-kien-ätys kokeiluna sairaalassa, koulussa ja Jättösarvia voi löytää keväällä Jaakko Heinonen Komea lapiosarvi on Etelä-Suomessa va,styvä sarvityyppi, mutta valikoivalla metsästyksellä asiaan voidaan vaikuttaa. Markkinavoimat ovat tehneet luonnonvaraisen talouden kannattamattomaksi ja samalla luoneet turhi a tarpeita. Henkeä salpaava ulkomuoto on merkki ylivertaisuudesta. Hyötykäyttömateriaalia on haaskattu ja samalla raiskattu maaperää metalli päästöi llä. Päättäjät ja talousihmiset ajattelevat vain kasvavia markkinoita ja valitettavasti "kolmannen maailman" ihmiset uskovat meitä ja luu levat, että meidän elämäntapamme on oikeanlainen. Sillä minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Mutta mitä tekee länsimainen ihminen. Rippikouluikää lähestyvä eläin on jo vanha ja se alkaa näkyä sarvissakin. Sain sairaalainsinööri ltä tylyn vastauksen: "sen tote uttaminen tuotta1s1 ympäristöhaittoja, kuljetuksen, varastoinnin, puhdistuksen ja energian tuoton osalta enemmän ku in hävittäminen yhdyskuntajätteen mukana" . Kun ostat ja avaat seuraavan metallisäilykepurkin, mieti hetki sen seuraavaa, oikeaa paikkaa. Teknologian ylikehitys on johtanut räjähdysmäiseen väestönkasvuun . Luonto on hoitanut liiat hiilidioksidit ja muut myrkyt, esimerkiksi uraanin, maan sisään, mutta mitä tekee ihminen. vsk.. O ljyn löytäminen on mahdollistanut valtavan kehityksen. He ovat mukana luonnon kiertoku lussa. Sitten haukka irrotti kyntensä variksesta ja varis nokkansa haukan siivestä. Todelliset ongelmat ovat unohtuneet täysin. Helena Salmi Yhteiskunta kriisissä Tampere Työttömyys, lama, EMU, Nato ja muut painavat suomalaisen "hyv invointiyhteiskunnan" päättäj ien mieliä. Kuinka helppoa olisikaan esimerki ksi peruskoulussa kasvattaa ekologisesti ajattelevia ihmisiä. Talvilaitumien tuntumasta jättösarvia löytääkin useimmin, kohta lumien sulamisen jälkeen. Löin käsiä voimakkaasti yhteen merkiksi tasapeliin päättyneestä ottelusta. En antanut periksi. Ei yhtään mitään. Hän tappaa maapalloa kiihtyvää tahtia. Nyt kerätään tietoa jätteen määrästä ja syntypaikkalajittelun mahdollisuudesta
Itsenäisyyden vastapuolena on symbioottisen vaiheen antama turvallisuuden tunne. Usko oli niin varmaa, että luonnon kyky ilmoittaa säät ennakolta koettiin ilmeisesti jonkinlaiseksi itsestäänselvyydeksi . Ehkäpä ennustamiseen uskovilla on tiettyä yhtäläisyyttä maailmankatsomuksissaan. Kokiessamme luonnon ennusmerkkien toteutuvan käytännossa, saamme vakuuttavan näytön, että luonto "viisaudessaan" ohjaa elämää, ja voimme kieltää pelottavat ajatukset elämästä sattumien leikkinä. Tietoisessa ajattelussa nämä ääripäät, vapautemme hallita ja mahdollisuutemme heittäytyä luontoäidin syliin, ovat toisensa poissulkevia. Toisaalta väitteet, että ihminen toiminnallaan tuhoaa luonnon ja itsensä, uhkaa ajatusta luonnosta lopullisena turvana. Taistelumme itsenäisyyden (vapauden) ja riippuvuuden (turvan) välillä tapahtuu valtaosin tiedostamattomalla tasolla jatkuen koko elinaikam me. Vastavoimana on luonnon kokeminen turvaksi. Siis pihlaja ei niinkään ennustaisi vaan suorastaan vaikuttaisi tulevan talven säihin. Tällöin halu säiden ennustamiseen saa syvällisemmän merkityksen, sillä SUOMEN LUONTO 4/97 56. Näyttäisi siltä, että tietoisen uhan lisäksi näille ihmisille luonnonsuojelu ja uudenlainen ympäristötietoisuus muodostavat tiedostamattoman uhan, joka on romahduttamassa heidän elämänhallintansa perusteet. Ilkka Valkama 47. Suhteesta luontoon näyttää muodostuvan yksi elämänhallinnan peruselementti . Osalla ihmisistä suhde luontoon näyttää muodostuvan hyvin samanlaiseksi kuin lapsen suhde lähimpään hoitajaansa. Olisiko pihlajilla kyky solutasolla aistia kevään ilmakehän ilmiöistä sellaisia fysikaa lisia ominaisuuksia, jotka vääjäämättä vaikuttavat vajaan vuoden kuluttua päättyvän talven lumimäärään. Suomen Luonnossa 1/97 ollut artikkeli luonnon merkkeihin perustuvasta sään ennustamisesta pöyhi ajatuksiani ihmisen ja luonnon välisistä psykologisista yhteyksistä. Aikoinaan ihmiset olivat paljon nykyistä riippuvampia säistä; voisi kai liioittelematta sanoa elämän olleen hyvin paljon säiden armoilla. Aikajärjestyksessä olisi loogista ajatella, että pihlajan kukkiminen keväällä ja marjominen kesällä vaikuttavat seuraavan talven lumisuuteen. Mihin tämä ennusmerkkien teho perustuu. Ihminen ei halua hyväksyä sattumanvaraisuuden tuomaa toivottomuutta. Tässä luontosuhteessa ilmenee samankaltaista alitaj unnan tasolla tapahtuvaa kamppailua kuin äitisuhteessa. Miten pihlaja voi tietää. Esimerkiksi ajatukset ihmisestä vain yhtenä eläinlaj ina uhkaavat luonnonhallintaoikeutta (vapautta). Jos ennusmerkit todella kertovat säästä, jopa vuotta etukäteen, täytyy niillä jokaisella olla tietty syy-yhteys tulevaan säähän, sattumaahan ne eivät voi olla. Siitäkö johtunee, että ihmiset vielä nykyäänkin niin innokkaasti haluavat etsiä erilaisista luonnon ilmiöistä ennusteita tuleville säille. Suojelu voi olla alitajuinen uhka Täällä Kainuussa käyty keskustelu hakkaamatta säilyneiden Ilkka Valkama on Kuhmossa asuva luonnon ihastelija ja ihmisluonnon opiskelija. Luonto kykenee itse korjaamaan ihmisten sille tekemät tuhot ja lopulta ehkä pelastaa meidätkin. Uskaltaisin väittää, että valtaosa luonnon ennusmerkkeihin luottavista kuuluu siihen ihmisryhmään, joka uskoo evoluutiolla olevan joku "suunniteltu" ja toivottu suunta. Evoluutioon uskovat voidaan edelleen jakaa karkeasti: "Suunniteltuun suuntaan etenevään" evoluutioon uskoviin, siis Jumalan tai vaikkapa panteistisen maailmanhengen ohjaamaan tulevaisuuteen, ja toisaalta ennalta suunnittelemattomaan fysikaa listen, biologisten ja sosiaalisten ilmiöiden ja sattumien kuljettamaan evoluutioon uskoviin. ltsemääräämispyrkimys (vapaus) ilmenee uskossa ihmisen oikeuteen hallita luontoa. Tulevan satokauden sään onnistunut ennustaminen olisi antanut verratonta varmuutta hengissä säilymiselle. Ajattelemme luonnon meitä "suuremmaksi" turvalliseksi pelastajaksi. On kyse elämänhallinnasta psykologisessa (ei sosiologisessa) mieiessä. Tällöin elämänhallinta säilyy vain jos ihminen eri laisin minän puolustusmekanismein onnistuu mitätöimään luonnonsuojelijat ja heidän "väärät" ihanteensa ja ajatuksensa. Mielestäni ennusmerkkeihin uskominen ilmentää mainiosti sitä, kuinka syväksi elämänhallintakysymykseksi suhde luontoon osalle ihmisistä muodostuu. Tämä antaa meille luvan, jopa velvollisuuden, käyttää luontoa hyväksemme. On kyse elämänhallinnasta Saattaa olla mielenkiintoisempaa kysyä, miksi haluamme uskoa näihin luonnon antamiin ennusmerkkeihin. Ennustaminen luo turvallisuuden tunnetta Mielestäni toivo tällaisen ennustamisen mahdollisuudesta on ratkaiseva tekijä ennusmerkkeihin uskomiselle. Sillä emme voi hallita itseämme mahtavampaa ja toisaalta emme saa lopullista turvaa sellaisesta, joka on hallittavissamme. Sitä vastoin käytämme joustavasti tilanteen mukaan joko luonnonhallintatai turvamielikuvaa siinä "minää" ylläpitävässä elämänhallintakamppailussa, joka on jatkuvasti käynnissä syvällä tiedostamattomassa. Pihlajanmarjojen määrä enteenä seuraavan talven lumitilanteesta kelvannee esimerkiksi. onnistuessaan ennuste tukee ihmisten turvallisuuden kaipuuta. Tiedon perusteella pihlajat jo kukintavaiheessa järjestävät asian niin, että marjojen määrä jää vähäiseksi, mikäli seuraavasta talvesta on tulossa runsasluminen ja päinvastoin. Toinen tulkinta on se, että pihlajat ikään kuin tietävät seuraavan talven lumimäärän. Voisi ajatella karkeaa maailmankatsomuksellista jakoa: vähenevänä ryhmänä evoluution kieltäjät ja enemmistönä evoluutioon uskovat (evoluutio käsitettynä laajasti maapallon ja myös maailmankaikkeuden jatkuvana muutoksena). vsk. Vai onko niin, että luonnon ennusmerkkejä ei edes saa yrittää selittää, on vain uskottava. ikimetsän rippeiden suojelusta on tuonut esiin toisenlaisia, hyvin vakuuttavia esimerkkejä luontosuhteen alitajuisuuteen ulottuvasta syvyydestä. Luottamus luonnon ennusmerkkeihin näyttäisi pohjautuvan tarpeeseen tuntea luonto kaikkitietäväksi, turvalliseksi . Olemme sen armoi lla. Oli luonnollista, että ihmiset toivoivat ja uskoivat tiedon löytyvän luonnon ilmiöistä, jos vain osasi niitä tulkita. Näyttää si ltä, että mikäli suojelun vastustaja kokee suojelun pelkästään tietoisena uhkana, hän kykenee keskustelemaan ja etsimään vaihtoehtoja. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA PUHEENVUORO Haemmeko luontoäidin turvaa vai hallintaa. Toisaalta monien suojelun vastustajien viha suojelua ja suojelijoita kohtaan näyttää tulevan hyvin syvältä, tietoisen kontrollin tavoittamattomissa olevalta tasolta. Mahdolli set ongelmat uskomme selvittävämme loistavan teknisen nerokkuutemme ansiosta. Ihmislapsen psyykkisen kehityksen ajatellaan olevan kamppailua itsenäistymisen tuomaa vapautta kohden
Maailman Luonnon Säätiö valitsi Seppo Keräsen Itämerellä (WSOY 1996) Vuoden luontokirjaksi. vsk.. Ensimmäisenä aloittanut Enso on perustanut Indonesiaan yhteisyrityksen, joka on saanut Indonesian hallitukselta 3000 neliökilometriä dayak-alkuperäisasukkaiden asuttamaa maata sellupuuviljelmiä varten. Luvut eivät anna edelliset laitokset tuntevalle juuri mitään uutta. Jos Rion saavutukset ovat kangerrelleet, niin toisin on ki rjan viimeisessä luvussa käsitellyn otsonisopimuksen kohdalla. Suomalaisten metsäalan yritysten toiminnalla kehitysmaissa on kuitenkin paljon tätä suurempi vaikutus. Kirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat saada laajemman näkökulman metsäyritystemme toimintaan ja Suomen rooliin maailmalla. Klusteriteoria on professori Michael E. Tälläisiä luonnon "itsestäänselvyyksiä" ovat muun muassa viljelykasvien pölytys, sienten ja marjojen sadot, puiden antama eroosiosuoja ja eläinten tekemä tuholaistorjuntatyö. Harvoin tulee tuumineeksi, mitä ongelmia vuodenaikojen siirtyminen, erityisesti kevään aikaistuminen, aiheuttaa ekosysteemeille. Kirja on esitelty numerossa 11/1 996. Worldwatchin Maaihna 1997 KIRJOJA Lester Brown ym.: Maailman Tila 1997, Worldwatch-instituutti ja Gaudeamus 1997, 150 mk. Metsäteollisuus tukee klusterikäsitteen käyttöä luoden mielikuvaa yhtenäisen, yhtä etua ajavan metsäblokin olemassaolosta. Jokaisen luvun lopussa esitetään mahdollisia pelastusmalleja, jottei lukija aivan vaipuisi synkkyyteen. Demjan kuuluu pieneen suomalais-ugri laista kieltä puhuvaan siperialaiseen hantikansaan; aiemmin heitä kutsuttiin ostjakeiksi. Näytteeksi tästä upeasta kuvateoksesta kuva merikotkien lentosoitimesta. 2200 mk/5 vrk KARJALAN LOMAHOVI · TIEDUSTELUT PUH. Hän muistelee elämäänsä ja kuljettaa samalla mukanaan kansansa traagista kohtaloa: sota, Stalinin vainot ja viimein öljynporaajien tuoma "edistys" murensivat luontaiselinkeinoilla eläneen kansan elämäntavat. Suomen hallitus on edistäessään yritysten metsäja aseteknologian vientiä Indonesiaan sulkenut silmänsä kenraali Suharton diktatuurihallinnon jatkuvilta ihmisoikeusrikkomuksilta niin ltä-Timorilla kuin muuallakin lndonesiassa. "Nyt ei riitä, että ajattelee eläimiä ja lintuja, mäntyjä ja jäkäliä, jokia ja järviä, on ajateltava myös rautaisia rekiä ja mustaa putkea", pohdiskelee taigan metsästäjä Demjan matkatessaan porovaljakolla kylään. Metsäteollisuus on suurimpia suomalaiseen luontoon ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi Suomen hallituksella on suuri vastuu valvoa, mitä yrityksemme maailmalla tekevät. Jeremei Aipinin romaani on järkyttävä ja kaunis. Suomalaisia sellun ja paperin valmistajia houkuttavat Kaakkois-Aasian nopeakasvuiset puut, työntekijöiden alhainen palkkataso sekä olematon ympäristöja työlainsäädäntö. Neljästoista Worldwatch~instituutin Maailman tila noudattaa vanhaa konseptiaan. Juuretonta kansaa lohduttaa vain alkoholi. Matkansa aikana Demjan kohtaa kaasun ja öljyn etsijöitä, ja huoli tulevaisuudesta valtaa ajatukset. Porterin kiistanalainen talousteoria, jolla on eniten kannatusta Suomen teollisuuspiireissä. Laitevientiä on edistetty muun muassa presidentin tai ministerien johtamien kauppavaltuuskuntien avulla, valikoiduilla kehitysyhteistyöhankkeilla sekä Valtiontakuukeskuksen ja Vientiluotto Oy:n rahoituksella. Mielenkiintoinen on myös luonnon palvelujen hinnoittelemista pohti va luku. Ilmastonmuutosten ekologisia seurauksia käsittelevä luku sen sijaan antaa ajattelemisen aihetta. Uusi uljaampi aika ajaa metsästäjäkansan rippeet kyliin ja kaupunkeihin. Kirjan puuduttavimmat luvut käsittelevät tulevaisuuden ruokapulaa ja viljelymaiden säilyttämistä. Demjan elää luonnosta. Indonesian jo yli kaksi vuosikymmentä kestäneen miehityksen aikana yli 220 000 itätimorilaista on kuollut väkivaltaisesti. MAHTAVA NÄYTELMÄLINTUJEN KEVÄTMUUTTO ! 48 PARIKKALASSA ON MAANKUULU LINTUJÄRVI TÄÄllÄ VOIT SEURATA KEVÄÄNTULOA LÄHELTÄ Esim. "Hantit ovat jo kauan uskoneet, että maa on pyhä ja se kuuluu kaikille eläville, ei kenellekään erityisesti." Mutta nämä uskomukset karhunpeijaisineen joutavat romanttisten muistojen joukkoon. Ritva Kupari SUOM EN LUONTO 4/97 56. Itä-Timorin historia ja nykypäivä, Suomen Sadankomitealiillo /996, 40 mk. Muutaman suuren metsäteollisuusyrityksen etu ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien yritysten etu, saatikka Suomen etu. Tämän vuoden raportti alkaa Rion kehitysja ympäristökonferenssin saavutusten pohdinnalla. Ongelmana kirjassa on metsäklusteri-termin kritiikitön käyttö. Kirjan mukaan suomalaiset yritykset ovat olleet mukana hävittämässä sademetsiä sadoiltatuhansilta hehtaareilla ja viemässä toimeentulon perustaa omavaraisilta keräilijäja viljelijäyhteisöiltä. Kalle Sysikaski: Kansanmurha paratiisissa. Pian hantien taitavia käden töitä tarvittiin enää näyttelyesineiksi ja uskomuksia vain historiikkeihin. Sonja Pehko Suomalaiset metsäyhtiöt diktatuurien Aasiassa Marko Ulvila: Suomen metsäklusteri Kaakkois-Aasiassa sademetsäsellua, puupeltoja, paperikoneita, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus /996, 80 mk. toukokuussa: Hotellipaketti 800 mk/ph/2 hh:ssa, 3 vrk/hlö Lomamökki 6:lle alk. Nähtävästi maailmasta sittenkin löytyy tahtoa ja kykyä toimia, jos vain uhka koetaan tarpeeksi suurena. Marko Ulvilan kirja kertoo suomalaisten yritysten levittäytymisestä Kaakkois-Aasiaan. Se käyttää paljon numeroita ja taulukoita valottaakseen kulloinkin kyseessä olevan ongelman vakavuutta ja laaj uutta. Jan Kunnas Hantit jäivät jalkoihin Jeremei Aipin: Viimeinen aamutähti, Taifuuni 1996, 343 s., 136 mk. Jatkolukemiseksi suosittelen Kalle Sysikasken kirjaa Kansanmurha paratiisissa, joka käsittelee ihmisoikeustilannetta ltä-Timorilla. Kirjailija on kansanedustaja ja aktiivinen alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja. Ne ovat ki rjan mukaan jääneet pääasiassa erilaisten perustettujen toimikuntien ja työryhmien tasolle. (05) 430 851SOITA! Viime aikoina julkisuudessa ovat olleet suomalaisten puunhankinnat myös rajan takaa Venäjän Karjalasta. Neuvotteluprosessissa on kuitenkin tapahtunut myös edistystä, sillä esimerkiksi Yhdysvallat on yllättäen luopunut ilmastosopimuksen vastustamisesta ja kannattaa nykyään jopa oikeudellisesti sitovaa sopimusta. Hän tuntee taigan metsän ja sen asukkaat, kansansa ikiaikaiset tavat, uskomukset ja tarinat. Ihminen ei usein edes huomaa luonnon suomia palveluja ennen kuin ne katoavat, ja silloin se voi olla liian myöhäistä
vsk. C. " Metsänhoitoa tieteellisessä ymmärryksessä ei ensinkään ole Suomessa. Netissä voi siis paitsi surffailla myös samoilla. Tyrkyllä ovat lähes kaikki Suomesta Brasiliaan ja Ghanasta Indonesiaan. lhmemaa-hakurobotti vastaa hakusanaan "metsät" tarjoamalla linkkejä lukuisiin vanhoihin ja uusiin, pitkiin ja lyhyisiin juttuihin suomalaisisKoko maailman metsät humisevat tietoverkossa helppokäyttöisinä englanninkielisinä tietokantoina ainakin kahdessa osoitteessa. Mitä suunnitellaan Venäjän metsätalouden kehittämisohjelmassa. Huomaa, että tuolloin tukkipuulla tarkoitelliin paljon järeämpää puuta kuin nykyisin. Kartta osoittaa, ellä tiheän asutuksen seuduilla metsät oli hakattu vähiin. ran.org). org.uk), jonka perustajia ovat YK :n ympäristöohjelma UNEP sekä kaksi huomattavaa kansainvälistä ympäristöjärjestöä, IUCN ja WWF. Juhani Artto 49. G yldenin kartta Suomen metsistä /850. W. Hakkuut yli kaksinkertaistetaan kymmenessä vuodessa lisätuotannon keskittyessä pääosin Uralin länsipuolella sijaitseviin metsiin . flLULfl VASTAUSLÄHETYS Sopimus 02270/175 02003 ESPOO aineistot klikataan esiin maakohtaisesti . Sademetsäliike on saavuttanut voittoja! Minkälaisia. WCMC kertoo metsävaroista, FAO niiden hyötykäytöstä. SLL:n sivujen vinkkikokoelmaan on linkitetty maailmanlaajuisen metsäkamppailun keskeisiä kansalaisjärjestöjä, muiden muassa Rainforest Action Network (h11p:/lwww. Sen hyvintoimitetun ai neiston etusivulla on hauska oivallus: "Victories"-painike. .fl). Suomalaisen metsänhoidon kritiikkiä ai neistosta ei kannata etsiä, vaikka sivuilta löytyykin edellä siteerattu vapaaherra von Bergin lausunto. Mennään metsään Paljonko Brasiliassa kaadetaan metsää polttopuuksi. Missä metsää maahan hakataan, tapahtuu se ainoastaan voitonpyynnön, eikä uudesta kasvattamisen, taikka jo löytyvän metsän säästämisen vuoksi." Näin kerrotaan Internetin World Wide Webissä, jossa on tarjolla mahtava määrä tietoa Suomen ja maailman metsistä. Lähes 16 miljoonaa kuutiometriä vuonna 1994. Kiinnostavia ulkomaisia tiedontuottajia löytyy vaivattomasti Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta (http://www.sll. Klikkaamalla se selviää. Se ja oheinen kuva on poimittu Suomen Metsäyhdistyksen julkaisusta "Suomen metsätalouden taustatiedot". Toista ylläpitää YK :n elintarvikejärjestö FAO (http://wwwfao.org), toista World Conservation Monitoring Centre (http://www.wcmc. Brasiliassa luonnonmetsiä tuhotaan 3,7 miljoonaa hehtaaria vuodessa eli yhdeksäsosa Suomen pinta-alasta. seikkaperäisesti alan tutkimuksesta ja muista asioista. Mitä vapaaherra Edmund von Berg kirjoitti Suomen metsien tilasta matkakertomuksessaan vuonna 1858. Molemmissa Tilaan Alulan 1997 (4 numeroa) 160,D Jatkotilaus (lehti tulee kunnes itse keskeytän sen) vuodesta 1997 alkaen 150,D Vastaanottaja maksaa postimaksun Erikoistarjous (niin kauan kun lehtiä riittää) Vuosikerrat 1995-1997 (10 numeroa) 340,D Nimi: ____________________ _ Osoite: ____________________ _ Postinumero: __________________ _ Postitoimipaikka: ____ _ ___________ _ SUOMEN LUONTO 4/97 56. Mikä maa kiinnostaa. M e t sä ntutkimu s laito s (http://www.metlaji) kertoo KIRJOJA KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI 1 Metsää yltäkylläisesti Polttoja pien puuta huomattavan runsaasti tarvetta tukkipuusta Polttoja pienpuuta runsaasti, tukkipuuta niukasti 1 Polttoja pien puuta rintävästi kotttarpeeksi, puutetta tukkipuusta 1 Polttoja pienpuuta niukasti, puutetta tukkipuista 1 Metsän puute yleinen ta metsistä. Etusivulta samoilija voi lähteä suoraan Taiga Rescue Networki n ihmisten matkaan ja päivittää vaikkapa Venäjän pohjoisten osien metsiä koskevia tietojaan
Harri Dahlström Sananjalka riesana Ostimme 1993 kesämökkitontin, jolla kasvaa "inhottavan" runsaasti sananjalkaa. Poikaset nähtiin vielä 12. Kyseessä oli varmaankin perhostoukka, joka oli sisällään kasvattanut koko lauman vainokaisia, loispistiäistoukkia. Liito-oravat eivät vaivu horrokseen monien sukulaistensa tapaan, vaikka ovatkin unten mailla suuren osan vuorokaudesta. Miten voin päästä lopullisesti niistä eroon. Noiden liito-oravanpoikasten äiti oli ilmeisesti vankkakuntoinen yksilö. Koska myrkkyjä ei mökkiympäristössä kannata käyttää, jää keinoksi vain kitkeminen. Sama muuten pätee toiseen monia mökkiläisiä kiusaavaan SUOMEN LUONTO 4/97 56. Hedenorkkosilmut ovat halutuimpia. Talvi koloon liito-oravat rahtaavat eristeeksi pehmeää ainesta, sammalia ja naavaa, yhtä lailla kuin poikaspesäänkin, mutta talvikoloon kerätään myös ruokavarasto: litrakaupalla koivun ja lepän silmuja. Olen kesällä nyhtänyt niitä pois muka juurineen, mutta aina ne vaan ilmaantuvat uudestaan. Sitkeydellä. Koukkukalastuksessa liian ohuet siimat johtavat tarpeettoman usein siiman katkeamiseen ja kalan irtautumiseen koukku suussa tai suupielessä. elokuuta, mutta koko perhettä ei enää sen koommin näkynyt. Miten se talvehtii. Söivätkö pikkutoukat isoa, vaikka sekin oli elävä, vai mistä siinä oli kysymys. Jos koukku on kiinni nielussa tai kiduskaarissa, se on varsin usein tuhoisaa ja johtaa kalan kuolemaan'. Loispistiäistoukat koteloituvat tavallisesti isäntänsä pinnalle ja tämä kuolee pian. vsk.. Kalan suupielessä oleva koukku tai koukustaan kiinni oleva viehe ei yleensä ole kalalle kuolemaksi, ellei se vaikeuta ratkaisevasti saalistusta ja nielemistä. Kauri Mikkola Liito-orava kesä vieraana Kesämökilläni Luumäellä asusteli liito-orava linnunpöntössä ja sai ilmeisesti kaksi poikasta. Vain puuston varjostus voi sen vallan tukahduttaa. Liito-oravanaaraat synnyttävät keväällä poikueen, mutta joidenkin kaksivuotiaiden ja vanhempien naaraiden kunto kestää sen, että ne synnyttävät keskikesällä toiset poikaset. Muuttaako liito-orava talveksi eri paikkaan. Kantojen säätely toimii tiheydestä riippuvasti eli mitä enemmän on isäntäeläimiä, sitä enemmän loiset runsastuvat. Hyönteisten kantojen säätelyssä loispistiäisillä samoin kuin loiskärpäsillä on suuri merkitys. Liito-oravat saattavat viettää talvensa poikaspesässä, mutta monasti ne etsivät syksyllä toisen paikan tähän tarkoitukseen. Suupielessä oleva koukku irtoaa yleensä jonkin ajan kuluttua. Ilmeisesti ne eivät tee eroa likkojen hakkaamien alkuperäisten kotiensa, ja ihmi sten asettamien pönttöjen välillä, jos pönttö on tukevatekoinen ja tiivis. Nämä syövät isäntäänsä siten, että elintärkeät osat säilyvät viimeisiksi, joten se pysyy hengissä. Jos taas isäntäeläimiä on kovin harvassa, loisten kanta romahtaa ja isäntäeläin pääsee runsastumaan. Toisinaan koukku tai koukut ruostuvat, katkeavat ja kudoksiin jäänyt osa koteloituu. Vastassa on tosi sitkeä kasvi, jonka suvullinen lisääntyminen on heikkoa, mutta joka kerran kotiuduttuaan levittäytyy yhä laajemmalle ja pitää pintansa erinomaisesti muita kasveja vastaan. Loispistiäisiä kohisemalla Puutarhassa näin ison toukan, jonka pinta kuhisi pieniä toukkia. Parasta on kiskoa heti keväällä nuoret ja vielä avautumat, tomat lehdet, "kuolleenkourat", pois sitä mukaa kun niitä ilmaantuu. Liito-oravat käyttävät varastojaan silloin, kun säät ovat kehnot ja ruuan hankkiminen on ulkosalla hankalaa. Jos irronneeseen vieheeseen on jäänyt runsaasti siimaa, kala voi tarttua siitä kiinni vaikkapa kasviin ja menehtyä. Lisäksi vanhat lehdet ovat viiltävän kovia ja jos rukkaset unohtuvat, voi olla edessä lääkärireissu ja muutama tikki kämmenpohjaan. Poikaset syntyvät keväällä; joskus emo pyöräyttää toisen poikueen keskikesällä. T imo Uljas/Luontokuvat Liito-orava on saanut kaksi poikasta pönttöön. Kuinka 50 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Seppo Laakso/Luontokuva! Loispistiäistoukat koteloituvat isäntänsä pinnalle. Näistäkin lukemattomista toukista naaraspuoliset pystyvät myöhemmin loisimaan kukin ainakin yhden toukan. Jos lehdet ehtivät levittäytyä suuriksi, ne valmistavat lisäravintoa juuristolle. Ilkka Koivisto Koukku suussa Mitä tapahtuu kaloille, joiden suupieleen jää siiman katkettua koukku tai uistin. Pienet lastenlapsemme pelkäävät kulkea siinä osassa tonttia, jossa sananjalkoja on paljon. Pikkutoukat olivat jo miltei syöneet ison. Kalan uidessa ja liikuttaessa leukojaan kudoksiin tunkeutunut koukku liikkuu ja voi näin vähitellen höltyä ja irrota. Näin kannat tasapainoilevat keskenään hyvin herkästi. Parvivainokaisen kotelokopat ympäröivät perhostoukan yltä päältä. Kun kalastat, pyri saamaan saaliskalasi ylös, tainnuta ja verestä ne heti. moni tähän pystyy, siitä ei ole tarkkaa tietoa
Kun lehdet jatkuvasti poistaa, juuristo menehtyy ravinnon puutteeseen ja sananjalka katoaa. Hän luettelee 11 eri lajia, jotka kävivät ruokailemassa, kunnes varpushaukka keksi paikan ja vähensi ruokavieraita. Samaan aikaan myös lintujen syysmuutto alkaa olla lopuillaan. En osaa sanoa, ovatko perustelut paremmat vai huonommat kuin itselläni. Seppo Vuo/anto Keväistä pukuloistoa Lintulaudan vieraat kuten punatulkut ja keltasirkut ovat aika harmaita syksyllä, mutta loistavan värisiä keväällä. Lisäksi he houkuttelevat joitakin muuttolintuja yrittämään talvehtimista meillä. Havainnoista voimme tehdä sen johtopäätöksen, että tiklit ovat viime talvesta lähtien oppineet syömään lintulautojen auringonkukansiemeniä. Monet aloittavat aikaisemmin syksyllä ja myös lopettavat aikaisemmin; jotkut taas ruokkivat koko vuoden ympäri, mikä tapa lienee myös yleistynyt. Kaikissa tarkemmin havaituissa tapauksissa tiklit söivät auringonkukansiemeniä joko suoraan laudalta tai sen alta urpiaisten ja viherpeippojen tapaan. vsk. Monien lintulajien uusien höyhenten kärjet ovat himmeämmät tai peräti aivan eriväriset kuin keväinen höyhenpuku. Se ei kuitenkaan vastaa luonnonravintoa, eikä sen vuoksi ole varmaa, ovatko poikaset yhtä elinkykyisiä kuin muut. Linnut tarvitsevat ravintoa pesimiseen valmistautumiseen ja varsinkin takatalvien ajaksi. Uroksen keväinen väriloisto paljastuu, kun höyhenten kärjet hiljalleen kuluvat talven aikana pois. Näin varsinkin kirkasvärisillä koirailla, joiden sulkasadon jälkeinen puku muistuttaa naaraan vaatimatonta asua. Mikä on oikea aika aloittaa lintujen ruokinta. Seppo Vuokko Joko on aika lopettaa ruokinta. Mitä haittaa on ympärivuotisesta ruokinnasta. Pirkko lso-Markulla Salossa oli parhaimpina päivinä kuutisenkymmentä lintua kerrallaan. Yhteistä kaikille kuudelle havainnolle oli se, että tiklit olivat aloittaneet käynnit viime tai tänä talvena ja ne käyttivät säännöllisesti lintulaudan antimia ravintonaan. Siitä huolimatta havainto on aivan oikea; lintujen höyhenpuvun väri on kirkkaimmillaan keväällä ja alkukesällä. Aloitan lintujen talviruokinnan siinä vaiheessa, kun maa jäätyy ja lumisateet alkavat. Kiitos kaikille havaintojen lähettäjille! Seppo Vuo/anto kasviin, järviruokoon. Kesän yli jatkuva ruokinta altistaa lintulaudoilla ja ruokintapaikoilla käyvät linnut tarttuville, etenkin ulosten kautta leviäville taudeille. Voidaan siis sanoa, että ne vaihtavat pukua, mutta ilman sulkasatoa. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastallaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 /0 Helsinki. keinä katoamiset sanajalkaviidakon hämyyn. Jarkko Mäkineva/Luontokuva1 Punatulkun niin kuin monen muunkin linnun höyhenet loistavat kirkkaina keväällä, vaikka puku vaihtuu syyskesällä. Tiklipaikoilla tuntui käyneen runsaasti muitakin lintuja. Lopetan ruokinnan huhtikuussa maan paljastuttua ja keväisiin takatalviin . Siis sitkeyttä kitkentäänkin! Mutta asialla on aina kaksi puolta. Seppo Vuo/anto 51. Vaihtavatko ne pukua talven aikana. Krsymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Tiklit syövät auringonkukanszemenia Kyselin lukijoiden havaintoja tikleistä lintulaudalla, sillä ilmiö oli minulle tuntematon (ks. Kun aloititte kitkennän vasta loppukesästä 1993, eivät tulokset ehkä vielä näy. kuuluvien lumisateiden loputtua. Helsingin seudun lisäksi havaintoja tuli Porvoosta, Tampereelta ja Salosta. Sain yllättävän paljon palautetta. Niinpä peipot, vihervarpuset, rautiaiset ja sepelkyyhkyt, jotka pesivät lähimetsissä, oppivat käymään paikalla ja näyttävät takatalvien aikana monille vielä muuttomatkalla oleville linnuille ruokapaikan. Keväällä jatkan ruokintakautta siis melko pitkään sen jälkeen, kun muuttolinnut ovat saapuneet. Suomen Luonto 2/97). Milloin se pitää lopettaa. Varpuslintujen puvun vaihto tapahtuu kuitenkin loppukesällä ja alkusyksyllä ennen muuttomatkaa tai talvehtimispaikoille kerääntymistä. Aiemmin syksyllä aloittavat perustelevat sillä, että näin he saavat suuremman joukon lintuja talven iloksi ja kenties auttavat laajemmalla alueella eläviä lintuja löytämään oivan talvehtimispaikan. Yleensähän tämä tapahtuu loka-marraskuun vaihteen tienoilla etelärannikolla, jolla asun. Lisäksi linnut voivat ruokkia pesyeensä liian helposti saatavalla ravinnolla. Linnut vaihtavat höyhenpukunsa kerran vuodessa, eräät vesilinnut useamminkin. Minna Manninen Helsingin Toukolasta kertoo, että tänä talvena 15 tiklin parvi on syönyt ainoastaan auringonkukansiemeniä, vaikka tarjolla on ollut myös kauraa, vehnää, pähkinää, tattaria, seesaminsiementä ja pellavaa siemenensekoituksen lisäksi. Tosin en ole huomannut tai ajatellut, että punatulkun väri kirkastuisi kevääseen mennessä, mutta ainakin teoriassa näin tapahtuu. Omasta lapsuudestani muistan mukavimpina leikSUOMEN LUONTO 4/97 56
Juomapakkauskartongin tie keräyslaatikoista tehtaaseen kestää yhdestä kolmeen kuukautta, ja sinä aikana elintarvikejäämät tarjoavat erinomaisen kasvualustan hajottajille. Myös metallisulattojen henkilökunta altistuu arseenille. Lepokauden aikana multa pidetään lähes kuivana. Sitä kastellaan ja suihkutellaan kevään ja kesän ajan kohtalaisen runsaasti ja lannoitetaan varovaisesti. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, 19920 Pappinen. Viime vuosina suomalaisten kaivojen arseenipitoisuutta on kartoitettu laajasti. Ennen keräyspisteisiin laittamista jäätelöpakkauspahvit täytyy pestä erittäin hyvin. Vesa Koivu Kliivia (Clivia miniata) kukassa. Arseenia on ollut jopa 2 mg/1. Ruokakin maistuu paremmalle! Pekka Heikura MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Eräiden valmistajien teettämien elinkaaritutkimusten mukaan kertakäyttöastiat olisivat ympäristöystävällisempiä kuin pestävät astiat. Lyhytkuituisesta kierrätyskartongista voidaan tehdä esimerkiksi wcja talouspaperirullien hylsyjä. Maito ja mehutölkeistä tehdään hylsykartonkia eli ne joutuvat tekstiilija paperiteollisuudessa rullien sisuksiksi. Johtava maitotölkkien kierrätyskaupunki on Kuopio. Niitä tulee valtavasti, ja kaikkihan ovat samaa materiaalia. Arseenin tavallisin terveysriski on ihosyöpä, mutta yhteyksiä myös muihin syöpälajeihin on havaittu. Arseenialueilla asuvat tupakoitsijat saavat tutkimusten mukaan muita herkemmin virtsarakkosyövän. Sama koskee myös jugurttija piimätölkkejä. Olisi hyvä, jos kliivia syksyyn mennessä kasvattaisi pari kolme uutta lehteä. Mitä terveysriskejä arseeni voi aiheuttaa. Tiedottaja Merja Salo Paperinkeräys Oy:stä vastaa ykskantaan: "ei voi". Maitoja mehutölkeissä oleva kuilu on pidempää kuin muiden pakkauskartonkien kuitu. Juomatölkkien keräyspisteisiin voi laittaa jäätelöpakkauksia. Muille pakkauskartongeille ollaan rakentamassa pikkuhiljaa kierrätysjärjestelmiä. Kliivia saa olla samassa ruukussa niin kauan kuin se siihen suinkin mahtuu. Arseenipitoisuudet vaihtelevat paljon pienilläkin alueilla. Ennen EU:iin liittymistä Suomessa oli arseenille vielä nykyistä löyhempi raja-arvo (0,05 mg/1). Jäätelöpaketit tehdään näet samasta materiaalista kuin maitoja piimätölkit. Vaarallisinta arseeni on juomavedessä. Kuopion kaupunki on osallistunut aktiivisesti tölkkien keräysjärjestelmän rakentamiseen, ja tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi laitospesun (koneilla) energiankulutus on vain kuudesosa kertakäyttöastioiden elinkaaren energiankulutuksesta, ja useimmat päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pestävillä astioilla pienemmät kuin kertakäyttöisillä vaihtoehdoilla. Elokuulla lannoitus lopetetaan ja kastelua vähennetään. Näitä Kiertokuidun keräyspisteitä on pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla ja Kouvolassa. Kliivia viihtyy valoisalla, suoralta auringolta suojatulla ikkunalla. Arseeni on kuitenkin tyypillisesti porakaivojen ongelma. Yleensä syöpää aiheuttaville aineille sallitaan raja-arvo joka vastaa yhdestä kuuteen ihmisen sairastumisriskiä miljoonasta 70 vuoden aikana. Ahdas ruukku parantaa kukintaa. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko fa.xil/a (03) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ s/lfi M yslipaketti mehutölkkikeräykseen. Kannattaako kertakäyttöastioita vaihtaa pestäviin astioihin, sillä astioiden pesu kuluttaa energiaa ja likaa vesistöjä. Matalissa lämpötiloissa maitotölkit palavat huonosti ja tuottavat paljon muun muassa nokea ja erilaisia hiilivety-yhdisteitä. Monet asiantuntijat pitävät arseenin nykyistä raja-arvoa liian löysänä, sillä nykyinen rajaarvo merkitsee sitä, että kuusi ihmistä 10 000:sta voi sairastua 70 vuoden aikana syöpään. Tietysti maitotölkitkin täytyy huuhdella ennen keräyspiste1s11n toimittamista. Tietojen tarkistuksen ja puolueettoman Öko-Institut -tutkimuslaitoksen tutkimuksen perusteella pestävät astiat säästävät ympäristöä kertakäyttöisiin verrattuna. Jos kastelu aloitetaan liian varhain, kukkavarsi saattaa jäädä jumiin turpoavien lehtien väliin. Vaikka naapurin kaivo olisikin arseenikaivo, saattaa oma kaivo olla aivan "puhdas". Häme on osoittautunut pahimmaksi alueeksi, mutta arseenia on myös muun maan kaivoissa. Joillakin paikkakunnilla on päästy miltei 40 prosentin kierrätysasteesen. Kun kukkavarsi on tullut kunnolla esiin lehtien lomasta, aloitetaan jälleen runsas kastelu. Koko Suomessa se merkitsee sitä, että 10 prosenttia juomapakkauskartongista päätyy kierrätykseen. Miksi puhutaan vain maitoja mehutölkeistä. Syksyn ja talven ajan kliivia saa olla 8-12 asteen lämmössä, valoisassa paikassa. Porakaivoissa ei ole aina arseenia. Arseeni on luonnossa eri muodoissa esiintyvä alkuaine. Niinpä huuhtelemattomat tölkit saattavat olla hajonneet käyttökelvottomiksi tehtaalle ehdittyään. Juomatölkkien kartonki täyttää sen sijaan erinomaisesti kartongin laatuvaatimukset. Lähemmän perehtymisen jälkeen näistä analyyseistä on löytynyt enemmän tai vähemmän huomautettavaa yleensä enemmän. Kliivian hoito Sain kukkivan kliivian kapeassa, 13 cm korkuisessa muoviruukussa. Mikäli juomapakkauskartonkeihin jää elintarvikejäämiä, pääsevät bakteerit jylläämään voimallisesti. Vastaavanlaisia pitoisuuksia on tiedossa Thaimaasta ja Etelä-Amerikasta. Kaivoveden arseenm terveysriskit Onko porakaivoissa aina arseenia. Pesu vai kertakäyttö. Samalla tiilihormien seinämät saattavat vaurioitua. Kierrätysmateriaalin laatu kärsisi, jos juomapakkausten keräyslaatikoihin laitettaisiin myös muuta pakkauskartonkia. Nyt haluaisimme SUOMEN LUONTO 4/97 56. Porakaivojen omistajilla ei kuitenkaan ole aihetta paniikkiin. Jos haluaa säästää ympäristöä, kannattaa edelleenkin käyttää pestäviä astioita kevätjuhlien aterimina. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kotipaikkakunntani Oriveden juomavedestä on löydetty Suomen suurimpia arseenipitoisuuksia. Minulta on usein myös kysytty, kannattaako maitotölkkejä käyttää saunan kiukaan sytyttämiseen. Tutkimuksissa on havaittu arseenin vaikuttavan myös muun muassa reisien verenkiertoon. Joillakin alueilla arseenipitoisuus on kaivoissa jopa 200 kertaa yli ohjearvojen. 52 Juomapakkauskartongin keräyspaikkakunnilla on päästy keskimäärin 20 prosentin talteenottoasteeseen. Olen vastannut tähän kysymykseen kerran aiemmin (SL 6-7/94), mutta asiaa on kyselty usein sen jälkeen, joten lyhyt kertaus lienee paikallaan. Sallittu raja-arvo on 0,01 mg/1. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tupakointi herkistää arseenin syöpävaikutuksille. Multa on hyvin läpäisevää ja rakeista. Pähkinät kotipihalta Asumme omakotitalossa Uudellamaalla. vsk.. Pöpöjen lisääntyminen merkitsee lahottajien toiminnan aktivoitumista ja kuidun pilkkoutumista. Terveysviranomaisilta voi saada tietoja oman paikkakunnan arseenitilanteesta. Voiko tölkkien keräykseen laittaa myös muita paperisia ja kartonkisia elintarvikepakkauksia, kuten kahvija myslipakkauksia ja leipäpusseja. Kun kliivia joskus maaliskuun tienoilla työntää esiin kukkavarren, suihkutellaan lehtiä päivittäin. Mielestäni ei. Arseenia on myös muun muassa katkaravuissa, mutta niissä se on vaarattomassa muodossa. Miten hoidan sitä kukkimisen jälkeen. Hylsykartongin täytyy kestää hyvin suuria mekaanisia rasituksia, ja lyhytkuituinen keräyskartonki heikentäisi hylsyjä ratkaisevasti. Eräät nuohoojat ovat suoranaisesti kieltäneet uunien sytyttelyn maitotölkeillä. Voisi olla hyvä siirtää kliivia kukinnan jälkeen suunnilleen saman kokoiseen tai vain hiukan suurempaan lasittamattomaan saviruukkuun juuripaakkua rikkomatta
Poutakeleillä voi jyrsiä parin päivän välein siten nostetaan uudet juolavehnän juuret maan pinnalle kuivumaan. Kun kasvusto myöhään syksyllä muokataan maahan, mullassa elävät sienet, bakteerit ja kastemadot saavat runsaasti ruokaa. Lisälannoituksena ja kalkituksena istutuskuopan multaan voi sekoittaa myös kourallisen puun tuhkaa. Alue olisi hyvä jyrsiä tai kääntää ennen pressutusta. Pensaiden väliin voi istuttaa valkovuokkoja, käenrieskoja, kiurunkannuksia ja muita aikaisen kevään kukkijoita, joiden lehdet lakastuvat jo kesäkuussa. Kasvimaan muokkaaminen teellisen mietoa. Pähkinäpensaan viljely pähkinöitä varten on harvinaista Suomessa. Kastemadot ovat muokanneet ja sekoittaneet mullan ja katekerrokset keskenään, muuttaneet rikkaruohot mullaksi ja kaivelleet maan täyteen käytäviään. Kasvitarha peitetään ohuella kerroksella kompostia tai karjanlantaa, päälle levitetään kerros turvetta ja kalkkia, ja koko komeus piilotetaan kumipressun alle. Näin uskoen istutin pihajasmikkeen taimen pelkkään kompostimultaan. Peitteen pitää olla tumma ja valoa läpäisemätön kevytpeite ei käy. Luonnonvaraiset pähkinät ovat pienenlaisia ja ne kypsyvät myöhään. Jos pähkinät ovat raakoja vielä syyskylmien tullessa, niitä voi jälkikypsyttää kasoissa. Peruskunnostuksen jälkeen palstalle voi vielä kylvää jotakin nopeasti kasvavaa, syväjuurista viherlannoituskasvia. Keväällä maata ei tarvitse muokata; riittää, että vetää siihen vaot ja tiputtelee siemenet multaan. Tulos on paras, jos peite pannaan paikoilleen heti keväällä mien kimpusta. Vastaistutetut taimet viihtyvät parhaiten melko heikossa mullassa. Rea Peltola mi. Vähimmällä pääsee kun odottaa, että juolavehnä on kasvattanut kolme lehteä, ja jyrsii vasta sitten. Kun kalkki ja turve on jyrsitty tai haravoitu mullan sekaan, maan pinnalle voidaan vielä leistuttaa entisen perunapellon pähkinäpensaikoksi. ja otetaan pois vasta syksyn tultua. Peitetyn alueen olisi hyvä olla niin suuri, etteivät juolavehnän juuret tunkeudu reunoilta sen alle. Katekerros pitää rikkaruohot poissa taiSUOMEN LUONTO 4/97 56. Siinä on paljon humusainesta, runsaasti kastematoja ja pieneliötoiminta on vilkasta. Jos käytettävissä on jyrsin, maa muokataan perinpohjaisesti aina, kun juolavehnä alkaa vihertää. Kastemadot ja muut maan pieneliöt sekoittavat pintaan levitetyn kompostin vähitellen pensaiden multaan Rea Peltola 53. Hyvä maa on lämmintä, ilmavaa, kuohkeaa ja ravinteikasta. Kun peite syksyllä kääritään pois, alta paljastuu ihme. Pienellä palstalla työ tehdään talikolla, samalla kannattaa kerätä kaikki näkyviin nousseet juuret pois. vsk. Miten meidän tulisi menetellä. Pähkinäpensaan kasvatus sujuu helposti. Kunnollinen peltomulta voi olla riittävän ravinteikas kasvualusta kehittyville juurille jo yksinään. Pensaita voi myös lannoittaa silloin tällöin levittämällä maan pinnalle kompostia. Hyvä maa on avain kasvitarhan onnistumiseen Jos kasvimaan multa on huonoa, sen parantamiseen kannattaa uhrata vaikka kokonainen kesä. Kalkki vilkastuttaa pieneliötoimintaa, turve kuohkeuttaa multaa sekä sitoo ravinteita ja vettä. Vanhempien pensaiden ravintoa ottavat juuret kasvavat yhtä kaukana tyveltä kuin uloimmat oksat, ja kompostikate levitetään muutaman sentin levyisenä renkaana oksien alle. Jos maa on hiekkaista, palstalle sirotellaan vielä puun tuhkaa sata grammaa neliömetri I le. Jos jättää osan palstasta seuraavaksikin vuodeksi kesannolle, siihen voi kyl\lää puna-apilaa ja suojakasviksi hiukan kauraa. Vanhoja pähkinäpensaita voi uudistaa leikkaamalla versot poikki maata myöten noin kymmenen tai viidentoista vuoden välein. Ensi säikäyksestä selvittyään se raukka revitti pienen pensaan täyteen yli kaksi kertaa normaalia suurempia kukkia. Pensaiden tyvelle kannattaa levittää puunkuorta tai sahanpurua viiden sentin kerroksena ainakin puolen metrin säteelle taimesta. Kun rikkaruohot eivät enää jaksa ponnistaa pintaan, maan pinnalle levitetään 100-500 grammaa kalkkia ja viiden sentin kerros kasvuturvetta neliömetrille. Sellaisessa maassa siemenet itävät nopeasti, taimet tuuhettuvat pian, rikkaruohot on helppo harata tai kitkeä pois ja viljelykasvit antavat hyvän sadon. Paras olisi ehkä poimia pähkinät hieman raakoina ja antaa niiden tuleentua kasoissa harson alla. Kahdesta viiteen kiloa neliömetrille olisi hyvä annos, mutta vähempikin edistää pieneliötoimintaa ja parantaa maan rakennetta. vittää kompostia. Taimet istutetaan kolmen-neljän metrin päähän toisistaan. Jos kasvimaa on saatu puhdistettua rikkaruohoista heinä-elokuuhun mennessä, kylvetään keltasinappia, hunajakukkaa, tattaria, keltalupiinia tai jotakin muuta nopeasti taimettuvaa yksivuotista kasvia. Taimien istutuskuopan pohjalle voi levittää muutaman sentin kerroksen kompostimultaa. Jos multa on kovin hiekkaista tai savista, siihen voi sekoittaa kompostia 10-20 prosenttia mullan kunnosta riippuen. Kunnostuksen jälkeen viljely onnistuu vuodesta toiseen vähällä vaivalla. Näin juuret pääsevät ravinteikkaaseen multaan vasta kun taimi on kunnolla asettunut aloilleen. Katteena voi käyttää myös nopeasti maatuvaa ja ravinteikasta ruohosilppua tai kompostia. Meille on luvattu naapurin metsästä 1-1,5 metrin korkuisia pähkinäpensaan alkuja. Komposti haravoidaan mullan pintakerrokseen. Kun istutan ensi kesänä lisää koristepensaita lähimaanviljelijältä ostettuun peltomultaan, kuinka paljon panisin kompostia esimerkiksi sangolliseen multaa. Kasteluvesi imeytyy nopeasti, ja kasvien juuret pystyvät tunkeutumaan syvälle pohjamaahan asti. Täysikokoisen pähkinäpensaston alla on kesällä syvä varjo. Maa saisi olla syvämultaista, ravinteikasta ja hyvin kalkittua. Maa kannattaa ensiksi puhdistaa monivuotisista rikkakasveista. Mitä talvenarempia kasveja istutetaan, sitä varovaisemmin kompostia lisätään. Sen päälle levitetään peltomultaa, ja sitten istutetaan taija kaivelu häiritsevät puutarhurin maanalaisia apureita, joten maata käännetään vain silloin, kun rikkaruohoista on haittaa. Kompostia Olen laktovegetaristi, joten talouskompostini lienee suhVesa Koivu Maan kunnostaminen vaatii työtä, mutta se kannattaa. Istutuksen yhteydessä pähkinäpensaan taimia kannattaa typistää; versot jätetään noin 30 sentin mittaisiksi. Pelkkä talousjätekomposti vapauttaa todennäköisesti ravinteita liian nopeasti, vaikkei siinä olisi eläinperäisiä jätteitä. Seuraavina keväinä taimia voi lannoittaa levittämällä parin sentin paksuisen kerroksen kompostia puolen metrin säteelle taimen tyveltä. Siten ne kasvattavat sivuversoja ja muodostuvat tiheiksi. Jäykinkin savimaa on helposti käsiteltävää ja muruista. Sen juuret murustavat mullan kuohkeaksi. Jos maa on laihaa, katteen alle voi ensin levittää ohuen kerroksen kompostia. Jos muokkaustyöhön ei riitä voimia tai aikaa, kätevä konsti on pressukesanto. Taimirivien väliin tai perunamaalle levitetty parin sentin paksuinen kerros turvetta tai kuivia lehtiä estää yksivuotisten rikkakasvien itämistä, suojelee kastematoja ja vähentää kastelun tarvetta
Ensimmäisiin vihellyksiin vastasi oitis punatulkku, jonka kutsuääni on hyvin samanlainen kuin varpuspöllön vihellys. Tiedossamme oli piha, jossa oleskeli varpuspöllö. vsk.. Nämä havainnot viittaavat aika vahvasti siihen, että pikkulintujen kyky tunnistaa varpuspöllön ääni perustuisi sittenkin merkittävästi oppimiseen. vaa. Pian alkoi kuulua myös hömötiaisen hätääntynyt ääntely ja tämä pikkuinen tuli vain parin metrin etäisyydelle meistä. Tähänastiset tutkimustulokset lintujen käyttäytymisestä osoittavat, että niillä on, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, saalistajansa tunnusmerkit "präntättynä" perimään. Laineen kanssa. Ja ilmeisesti vielä harvemmin niille tulee tilaisuus päästä kytkemään se aivojensa tietokoneessa pöllön hahmoon. Olen aikaisemmin nähnyt muutaman kerran, kuinka puun latvassa tai sähkötolpan päässä istuva varpuspöllö kerää ympärilleen kiukkuisten tiaisten joukon, mutta tämä oli uutta. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Otaksuma, että tiaiset tuntisivat varpuspöllön äänen synnynnäisesti, menetti hieman uskottavuuttaan myöhemmin. KUUKAUDEN ILKKA Absoluuttisen musiikkikorvan omistajat Helmikuun lopulla olin kuvausryhmän kanssa maastossa hankkimassa aineistoa Aamuluonto-ohjelmaan. Olimme ottaneet mukaan ääninauhan, josta ryhdyimme keskellä päivää irroittelemaan ilmoille tuon pöllöistämme pikkuruisimman vihellystä. Nämä eivät reagoineet siihen lainkaan. Mutta tiaisista saattoi tehdä sen mielenkiintoisen päätelmän, että niiden musiikkikorva on tarkka, jollei absoluuttinen. Punatulkku lensi läheisen kuusen latvaan ja sai seurakseen lajikumppaninsa. Tiedän kyllä, että pöllöretkillä yleiseksi tavaksi tullut ääniatrapin käyttö on joidenkin mielestä luonnon häirintää. Toisaalta voidaan tietysti olettaa, että nauhurimme viheltelystä ensimmäiseksi ärsyyntyneellä olisi joskus ollut tilaisuus tällaisen kytkennän oppimiseen, ja sen sadattelu valpastutti ja vei mukaansa muutkin. 54 Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että tiaisten synnynnäisten valmiuksien varastoon kuuluu myös kyky tuntea varpuspöllön ääni. Tiaisten tilaisuudet päästä kuulemaan varpuspöllön ääntä ovatkin pakosta harvinaisia. Teksti ja kuva: Ilkka Koivisto JK. Tämähän on mitä tarkoituksenmukaisinta, sillä merkkien opetteleminen niin sanotusti kantapään kautta, olisi suuri yksilökohtainen riski ja merkitsisi vaaraa jopa lajin säilymiselle. Kun tilanne riistäytyi tällaiseksi tiaisten joukkohysteriaksi, suljimme nauhurimme ja lintujen sadattelu loppui puolessa minuutissa. Nehän kykenevät erottamaan varpuspöllön punatulkun vihellyksestä. Mielessäni oli näet, että kerron tästä metsänpeikosta yleisölle. Hetkessä ilmestyi epämieluisaa tilannetta sadattelemaan pari muutakin sinitiaista sekä talitiainen, joka sai myös tuokiossa tuekseen lajikumppaneitansa. Ryhmämme kuvaaja Ilari Korhonen kokeili, mitä mieltä hänen kotipihansa tiaiset olisivat varpuspöllön äänestä. Ainakaan se ei alkanut itse äännellä, puhumattakaan siitä, että olisi tarjoutunut kuvattavaksemme. Elleivät tiaiset tähän kykenisi, niiden kanssa samoilla seuduilla oleskelevat, monasti samoilla ruokintapaikoillakin käyvät punatulkut aiheuttaisivat niille tuon tuostakin ruokailun ja muita tärkeitä arkiaskareita keskeyttäviä tuohtumuskohtauksia. Tähän en osaa vastata. Hän kertoi matkineensa joinakin kevätiltoina varpuspöllön ääntä ja saanut siten muutaman lähistöllä olleen mustarastaan ja punarinnan hermostumaan, vaan ei kaikkia. . Tiaisethan tuntevat synnynnäisesti paitsi oman lajinsa myös toisten tiaislajien varoitusäänen. Paikallista varpuspöllöä ei nauhuristamme kuulunut vihellys tuntunut kiinnostavan. Liiallisuuksiin mennessään se on minustakin kyseenalaista, enkä ole sitä ennen harrastanut, mitä nyt joskus olen kouriini puhaltamalla matkinut lehtopöllöä. Varpuspöllö alkaa yleensä äännellä vasta kun ilta jo hämärtyy, ja silloin tiaiset ovat jo unten mailla. Mutta vielä lähemmäksi säntäsi sinitiainen, joka alkoi varoitella lajilleen tyypillisellä terävällä äänellä. Juttelin asiasta Lasse J. Entä punatulkut! Tulivatko ne paikalle siksi, että ne erehtyivät luulemaan nauhurin ääntä lajinsa kutsuääneksi vai tunsivatko nekin varpuspöllön äänen ja lähtivät ottamaan tilanteesta tarkemmin sel...
.. Ovh. erusteellinen käsikirja ja opas llergiaa aiheuttavista luonnon-, uutarhaja huonekasveista niin uomessa kuin osin myös ulkomailla: allergiapotilaita hoitaville allergiaa sairastaville kasvi harrastajille puutarhaja vihertyöntekijöille ympäristösuunnittelijoille ,unsas kuvitus. ·ari Haahtela & Pentti Sorsa ~LLERGIAKASVIT ilmiä kirveltää, nenä vuotaa, engitys on tukalaa ... Ovh. Terhi Ryttäri Taina Kettunen UHANALAISET KASVIMME Teoksessa esitellään kaikki valtakunnallisesti uhanalaiset 225 putkilokasvia. Erinomainen opas ja käsikirja työnsä tai harrastuksensa vuoksi luonnonsuojelusta ja kasveista kiinnostuneille: • metsäja maatalouden ammattilaisille • luonnonsuojelun ammattilaisille • puutarhureille • opettajille • opiskelijoille Runsas kuvitus. Toim. Mustavalkoinen piirroskuvitus. lt'_! 1 ,. 280,.... Lahjaksi, tuliaisiksi, kesämökin kirjastoon. Ovh.a 120,1 l 1 • • >. 285,Hyvän valikoiman kirjakaupoista KIRJAYHTYM~ r N A T T I L t '\ J ..._ ______ 1 1 .IIIA T TJ L l l ! I O N E I Matti Leinonen KES~RANNAN KASVEJA KES~RANNAN 1::INJUJA KESARANNAN OTOKOITÄ Kuvitus Veli-Matti Väänänen Kesärannan luontokirjoissa kerrotaan kansantajuisesti monia mielenkiintoisia asioita luonnon tapahtumista niin sisävesien äärellä kuin merenrannalla
Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12. (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 4/97 56. . (013) 138 28 1, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (09) 176 633 LIJTIOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Helena Pesonen, Tuovi Kurllio,Janne Lampolallli, Hanna Matinpuro, Seija Nerg, Per11i Siilahti, likka Sten, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen ALUESIHTEERIT Keski-Suomi Aatoksenkatu 8 A 5, 40720 Jyväskylä puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ....... Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Mervi Taskinen , toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen , vastuullinen kulutus Salla Tynys, toimittaja vs. 1 1 A 17, 00 150 Helsinki puh. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahja kortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ............ (02) 632 6 163, Maija T. (02) 2355 255, Hannu Klemola vs. 00170 Helsinki, puh. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 1 1, 28 100 Pori puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. . (09) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. (08) 3 115 828, Merja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). . (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9,005 10 Helsinki puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (0 14) 2 11 115, Tarja lumme Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. . Postinumero ja -toimipaikka: Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: ..... Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. 56 z LU 6 :::J V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (09) 228 08206, Päivi Saarinen vs. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 Ma----pe klo 8.30--16. (09) 228 08 210,228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Perämiehenk. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (06) 3 12 7577 Varsinais-Suomi Martinkatu 5, 208 10 Turku puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ................................ (0 16) 3 11 550, Tuula leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. 15 Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumpponen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Eija Koski, vastuullinen kulutus Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussiht., päätoimin. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Puhelin !myös suuntanumero): ........ . vsk.. (03) 213 1 3 17, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_
5. 02-821 0700, RJIHJMÄKJ: Hämeen Konttoritekniikk~_Oy, 019-720 810, ROY ANIEMJ: Lapin Konttoritekniikka Oy, 016-311 933, SAVONLINNA: Konttorikonemichet Oy, 015-272 2 I 1, SEINAJOKJ: Lakeus Office Oy, 06-423 2780, SODANKYLA: Lapin Toimistotieto Oy, 613 627, TAMMISAARI: Lindroos Kassaja Konttorikone, 019-241 2009, TAMPERE: HM-Office Oy, 03254 5900, TOIJALA: Ahonen & Eho Konttorikoneliike, 03-542 4344, TORNIO: Topi-Data 016-431 400, TURKU: City Office Oy, 02-469 0888, V AASA: Vaasan Toimistoapu Oy, 06-312 8118, VARKAUS: Data-Info/lnfo-Enter, 017-552 6741. TOSHIBA Kopiokoneet MAAHANTUOJA: SCRIBONA SUOMI OY, (09) 52 721 JÄLLEENMYYJÄT: ESPOO: Toshiba-Keskus, 09-527 2219, TelecenterOy, 09-613 300, FORSSA: Forssan Konttoripalvelut Oy, 03-422 2251 , HELSINKJ: GP-Office Oy, 09685 7818, Karumaa Oy, 701 2201, HUUTJÄRVI: Konesatama, 05-220 1327, HYVINKÄÄ: Data-Info/Data-Koivisto, HÄMEENLINNA: Hämeen Konttoritekniikka Oy, 03653 2800, IMATRA: Vuoksen Systema Ky, 05-436 5555, JOENSUU: AV-Ahola Ky, 013-120 565,JYVÄSKYLÄ: Jyväskylän Toimistokeskus Oy, 014-677 999, JÄMSÄ: Konerex Ky, 014-718 278, KAJAANI: Kajaanin TK-Huolto, 08-613 3670, KEMIJÄRVI: Lapin Toimistotekniikka, 016-812 880, KOKKOLA: Kon-Tec, 06-831 0428, KOUVOLA: E. 4. Valitettavasti. Kylmälä Oy, 05-312 1592, KUOPIO: Stigell Oy, 017-261 2233, LAHTI: POP-Keskus Oy, 03-781 8105, LAPPEENRANTA: Lappeenrannan Konttorikone Oy, 05-614 6000, LOHJA: Lohjan Konttoriautomaatio Oy, 019-312 111, MAARIANHAMINA: Marieharnns Kontorsmaskiner, 018-135 36, MIKKELI: Mikkelin Konttorikoneja Kalusto Ky, 015163 137, NTVALA: Keski-Pohjanmaan Konttorikonekeskus, 08-443 883, OULU: Oulun Konttoripiste Oy, 08-375 732, PARKANO: Toimistotukku A & J, 03-448 1748, PIEKSÄMÄKJ: ORKKopiotekniikka Ky, 015-488 890, PIETARSAARI: LM-Office, 06-766 7719, PORI: Porin Konttorikone, 02-6370011 , PORVOO: Taika Oy, 019-580 888, RAUMA: Länsi-Suomen Toimistokeskus Or_. Seuraavassa annamme kilpailijoillemme muutamia neuvoja, jotta he yltäisivät samaan kuin me. Lähettäkää ympäristömerkintää koskeva anomuksenne Suomen standardisoimisliittoon. Tehkää värija hukkavärisäiliöiden kierrätys asiakkaalle helpoksi. Merkitkää kaikki yli 50 g painavat muoviosat kierrätyksen yksinkertaistamiseksi. Vastausta odotellessanne leikatkaa joutsenmerkki irti esitteestämme, kopioikaa se ja kokeilkaa, miltä se näyttää kopiokoneessanne ( meidän mielestämme sen paikka on kopiointinäppäimen vieressä). Haastamme kilpailij kopioimaan • amme •• me1ta. Varastomme muistuttaa yhä enemmän ja enemmän joutsenlampea. 2. Asentakaa laitteisiin otsonija pölysuodattimet, jotka vähe~tävät päästöjen määrän huomattavasti alle ohjearvoien. 3. Olemme siis harvinainen poikkeus. 6. Varmistakaa, että laitteiden käyntiääni on mahdollisimman hiljainen. 1. Onnea yrityksellenne. Lähes kaikki kopiokoneemme ovat läpäisseet tiukat ympäristön suojelua ja laitteen toimintoja koskevat vaatimukset, jotka on asetettu joutsenmerkin saamiselle
Most of the timber cut stays rotting in the forest, as only good quality roundlogs are taken away. 6. Termiseksi kevääksi nimitetään ajanjaksoa, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee nollasta kymmeneen asteeseen. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1.a) Neitoperhoset ovat kevään ensimmäisiä perhosia, sillä osa niistä talvehtii meillä. Modo, a Swedish forest industry giant, is also interested in the Karelian forests. Tämän mukaan kevät alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun alkupäivinä, Oulun korkeudella kuun puolivälissä ja Lapissa loppukuusta. 5. Joitakin viitteitä lajin luontaisesta lisääntymisestä vesistöissämme on saatu. Liminganlahti ties in an area affected by post glacial uplift (isostasis). Kirjolohi elää Pohjois-Amerikan Tyyneenmereen laskevissa joissa. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Finnish municipalities choose their mascot by Antti Halkka Suomen Luonto 56(4 ):18-23 There are 453 municipalities in Finland, of which approximate1 y 100 have so far chosen an animal or plant species as their mascot. Toukan rav intokasvi on nokkonen. Mobile phones also indirectly clutter up the environment; two operators have erected more than 1000 masts and landscape protection has been given scant attention in their siting. Finland 's most important bird wetland continues to be inadequately protected. The largest Finnish companies are not logging the area, neither are they buying timber cut there. Laji on eteläinen, pohjoisin perhonen on nähty Oulussa. c) Amiraali on vaeltaja, joka ei selviydy Suomen talvesta. Paras erottava tuntomerkki on kuitenkin kutuaikainen ääntely: sammakko kurnuttaa, viitasammakko pulputtaa. Suomeen se tuotiin vi ljelykalaksi 1960-luvulla. The mascots reflect Finland's length from South to North. The idea for a municipal mascot dates from late 1995 , the end of the European conservation year. lf -the income were to be properl y di vided, the municipality of Kostamuksha would receive perhaps 8 percent. ln addition, the municipality would like to temporaril y protect the large forest around this area from logging. Pihalla saunarakennus ja kaivo. This bay is also an important place fo r breeding birds, providing idea! conditions for some really rare species. While Espoo, lying adjacent to Helsinki on the southern coast, chose the wood anemone and blackbird, Salla, in Lapland opted for the Siberian jay and the local trout. ln a shallow bay so drastic a change in elevation is evident each year in the receding of the shore line by several metres. 3. Teisti kuuluu ahvenkaloihin ja elää Itämeressä. Liminganlahti 's meadows are also the best nesting place for the black-tailed godwit in Finland. 2. Törö, turpa ja vimpa ovat särkikaloja. Tontti sopimuksen mukaan 2500-3000 m2. Every August a 'duck war' takes place along its shores and among its reed beds which results in 20,000 waterfow l being shot. This almost 100 square kilometre shallow marine bay, with its reedy shores, forrns an important resting place for birds of northern waters and wetlands. Suomen eläimistä näätäeläinten heimoon kuuluvat ahma, mäyrä, saukko, kärppä, näätä, lumikko, minkki, hilleri ja vesikko, joka on ku itenkin jo luultavasti kuollut Suomesta sukupuuttoon. vsk.. Amiraali on meillä harvinainen. Most of the wood comes from Kostamuksha, where the Petroskoi regional forest management adSuomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 9. Once weighed down by the continental glacier, the Earth 's crust is now rising at the rate of almost one centimetre a year. Rauhallinen viljelysmaisema, joki uimarantoineen lähellä. Toukalle kelpaavat ravintokasviksi nokkosen ja humalan lisäksi ohdakkeet. Yiitasammakon kuono on lisäksi terävämpi ku in sammakolla; eroja on myös takajalan varpaissa. Phones also have a variety of other hazardous substances in them. Hp. 7. 190 000. In Finland this kind of logging would be condemned as criminal as well as unsustainable. Sukeltajasorsat kuten koskelot häviävät kokonaan pinnan alle. Several times lorries have been seen in Kostarnuksha bearing the Modo emblem. Niitä näkee kuitenkin joskus varsin varhain keväällä. Varhaisimmat neitoperhoset on tavattu jo maaliskuun lopussa. Thousands of whooper swans, bean geese and cranes stop off there every year. However, it is possible to conceal the timber's origin and the smaller companies are not as vigilant as the large ones. 3 h+k, 82m2 + tilava vintti. Logging of protected forest in Russian Karelia by Mikko Niskasaari Suomen Luonto 56(4):2425 Efforts have been made to improve the protection of the oldgrowth forests of Russian Karelia. SUOMEN LUONTO 4/97 56. Although people have gradually become accustomed Myydään ---Lapinjärvellä tyylikäs, huvilatyyppinen, hirsinen 1920 -luvun talo. The City of Kostamuksha would like to protect Yienansalo, an untouched wilderness area which starts at the Finnish frontier and covers over 1000 square kilometres. the fly ing squirrel, brown bear, otter, partridge, lesser black-backed gull, hepatica, birch, common agrion, chanterelle, penny-bun mushroom, pike, pike-perch and vendace. The money from timber sold over the border fi nds its way into many pockets, including those of the logging company, various agents, the Finnish logging contractor, the Karelian national board of forestry in Petroskoi, and the central administration in Moscow. iltaisin (019) 6127 I 1. Puuja sähkölämmitys, kaunis kaakeliuuni. However, some 50 lorries pass through the Vartius border post into Finland daily carrying Karelian timber. It is the only site in western Europe where one can be sure of hearing the song of the lovely, rare golden bunting (Emberi za aureola). Batteries in the older phones are usually of the nickel-cadmium type; cadmium is an environmental toxin. Timber fe lled in Karelia is presently lying in Raahe harbour, awaiting the thawing of the ice in the Bay of Bothnia and transportation to Sweden. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association f or Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 005 JO Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 to these devices, they do cause some adverse environrnental effects. toukokuuta Keräyslasin tie uudeksi lasiksi Tiira antaa kevätlahjan valitulleen Elämän alku uinuu siemenen kauniin kuoren alla 58 ministration (Goskomies) has ignored the wishes of the municipality and local authorities by actually stepping up logging. Aggravaied by mobile phones. Puh. Toukan ravintokasvi on nimen mukaisesti nokkonen, mutta joskus myös humala. by Peik Osterholm Suomen Luonto 56(4 ):2627 lf there are four people in a room in Finland, one of them will probably have a mobile phone in his or her pocket one in fo ur Finns now possess one. Nämä kummalliset nimet kuuluvat kaloille. When Finns and Swedes are involved in it in Russian Karelia, it is considered a lucrative business activity. The forwarding company declines to say to which company the cargo is going. Perhonen on yleinen koko Suomessa. However, at present they generally end up at the municipal landfill, as electronic scrap recycling in Finland is still in its infancy. 4. ln fact, the money frequently 'gets lost' . Puolisukeltajasorsat etsivät ruokaa veden alta siten, että ne ovat vain puolittain pinnan alla, pyrstö pystyssä. With them early migrants and some of the last nestlings are also destroyed. Most popular are e.g. Sammakko on keskimäärin kahdesta kolmeen senttiä suurempi kuin viitasammakko. Liminganlahti Finland's best bird wetland by Jouni Klinga Suomen Luonto 56(4):34-37 Liminganlahti is located on the coast of the Bay of Bothnia slightly south of Oulu. b) Nokkosperhonen talvehtii neitoperhosen tavoin aikuisena
Pieniä jääpannareita esiintyy lähes jokaisessa jokisuvannossa, mikäli siinä on silmukkamainen virtauskenttä eli kansanomaisesti "akanvirta". Kakun päälle saattoi helposti hypätä, koska se säännöllisesti kävi koskettamassa ympäröivän jään reunaa. Paikalliset asukkaat epäilivät sitä UFOn laskeutumisjäljeksi, mitä teoriaa myös jutun kirjoittaja tuntui suosivan. Kevätaurinko sulattaa ne ennen kuin jäät muualta uomasta lähtevät. Jättipannarit esiintyvät aina yksinään; toisaalta ne ovat voineet syntyä monien pienten kakkujen jäädyttyä yhteen. Kiertoliikkeen jatkuessa reunavalli kasvaa yhä korkeammaksi. Pyörteinen virtaus pyrkii jakamaan sohjolauttaa SUOMEN LUONTO 4/97 56. Kakku pyörähti täyden kierroksen 1 1 minuutissa. Jos sen muoto on kaukana ympyrästä, se ei välttämättä koskaan pyöristy. Sen halkaisija oli tasan 80 metriä ja paino 1500 tonnia. Syystalvella joki sitten alkaa alustaa uutta pannaritaikinaa. Tavallisesti jääpannukakkujen halkaisijat ovat vajaasta puolesta metristä metriin. Esko Kuusisto Dosentti Esko Kuusisto työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa. IHME JUTTU Kelluvat pannukakut Eräs puolitieteellinen lehti julkaisi muutama vuosi sitten valokuvan salaperäisestä ympyrästä joen jäällä. Ympyrän halkaisija oli lähes kymmenen metriä. Jäisten kakkujen elinikä on enimmillään useita kuukausia. Tällöin ne pyöristyvät. 59. Vedenpinnalla kelluva lumisohjo ajelehtii ensin suvannon ympäri epamaara1senä lauttana. Kun pakkanen kiristyy, sohjokiekot jäätyvät ja niin ovat pannarit kypsyneet. Lumisohjon ohella pannaEsko Kuusisto rin aihiona saattaa oll a ylempää joesta irronnut jääkappale. Maailmanennätystä pitänee hallussaan Perämereen laskevan Pitejoen pannukakku talvelta 1994. Kyseessä oli vuorenvarmasti papannukakku melko yleinen ja harmiton luonnonilmiö. Omassa kuva-arkistossani oli lähes samanlainen jääympyrä, joten UFOn alasampuminen oli helppoa. Jääpannarien joukossa näkeekin joskus pitkulaisia tai kolmionmuotoisia "toisinajattelijoita". Kakku voi myös hörpätä aallokon ajamaa vettä ja jäätyä keskeltä paksummaksi. UFO-kiekon kokoiset jättipannarit ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi era1ssa Ruotsin ja No1jan joissa niitä Antero Aaltonen esiintyy. Sen ympärillä oli vain metrin levyinen avovesi. vsk. pienempiin osiin, jotka alkavat kiertää oman keskiönsä ympäri. Törmäily naapurilauttoihin synnyttää sohjokiekoille matalan reunavallin. Sen pinnassa näkyi sirppimäisiä kaaria. Pikkupannareita saattaa samassa suvannossa pyöriskellä satamäärin. Ne olisivat hyv in voineet syntyä pyörivän avaruusaluksen nousun ja laskun yhteydessä
... Osoite: ........... Liity jäseneksi lähde löytöretkelle · lähiluontoon! r.---------------------, Lisätietoja saat Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimistosta, puh. (09) 228 081. Suomen luonnonsuojelul iitto Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki 1 1 1 voit tukea myös /ahjoitustilin PSP 800016-98850 kautta. Laita rasti ruutu jos et halua vastaanottaa tällaista postia.) L-----Postimaksu maksettu. ... ......... .... . Luonnonsuojeluliiton talkoissa, kursseilla ja retkillä Sinulla on mahdollisuus käytännön toimintaan ja luonnontuntemuksesi parantamiseen. •• LU Luonto alkaa kotipihalta. Puistot, puutarhat ja pientareet kuhisevat elämää luonnonvaraisia lajeja ja ihmisen seuralaisia kunhan tarjolla on riittävän vaihtelevia elinympäristöjä. Lähiluonto vaatii hoitajaltaan malttia: Vi 11 iytyneissä pöhei köissä ja "joutomailla" on runsas ja kiehtova eliöstö. ....... .... Vuosi 1997 on Suomen luonnon• suojeluliitossa lähiluonnon vuosi. Jäsenmaksu v. .. ... :~ 1 1 1 1. . .......... .. .. Hoidetut viheriöt ovat niihin verrattuna autiomaita. Pyydän lähettämään lisätietoja. ..... Liian tiivis ja tehokas rakentaminen sekä intomielinen saneeraaminen köyhdyttävät luontoa ja tekevät ympäristöstä epäviihtyisän. ...... ..... Nimi: ............ ............ Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun. . . ....... Syntymävuosi: .. Jäsenmaksustani 60 mk menee paikalliseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. Puhelinnro: .. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. AI lekirjoitus: ........................................ 1997 on 130 mk, jolla liityn myös paikallisyhdistyksen jäseneksi. .... Posti nro ja -toimipaikka: .......................... ..... ............ ........ ....... Jäsenyytesi antaa luonnonsuojeluliitolle arvovaltaa toimia luontoa säästävän maankäytön puolesta. .. .. ... .. ...................... .... ......... (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää liiton o varainhankintaan liittyvään markkinointiin. .. .......... O En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. .... ....... ... .. .. Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta