Suomen Luonto 4/1998 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

z Ll..J 6 :J tr') lrtonurnero 33 mk
Kuuluvimpia airueita ovat harmaalokit, jotka kattojen yllä kaklattavat kevättuntojaan koko kaupungille. Julkaisemme jutun uudestaan tämän numeron liitteenä. Kaikkea eivät markkinavoimatkaan sentään määrää! Kevät on valon juhlaa. Kevät saa tanssimaan S äännöllisestä toistuvuudestaan huolimatta kevät tuntuu aina yhtä väkevältä kokemukselta. Tai ehkäpä juuri siinä onkin osa sen salaisuutta: nopeasti muuttuvassa maailmassa voi tuntea edes jotain pysyvää. Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Myös keskiaukeaman piirroksen oikealta puolelta olivat numerot hävinneet. Liitteellä juhlistamme kahden luonnon linnakkeen merkkivuotta: Suomenlinna täyttää 250 vuotta ja Suomen luonnonsuojeluliitto 60 vuotta. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Kevät on hyvä aika aloittaa luontoharrastus. Luonto on täynnä ihmeitä eikä mikään päivä ole samanlainen. Päivien pidetessä aurinko saa sulamisvesipurojen hopealangat kimaltelemaan maisemassa ja komeat jääpuikot ilmaantuvat räystäille. Luonto on jatkuva ilon lähde. z LJ..J 6 SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 I Helsinki puh. 2 Jonna Luhla Räntäsadekaan ei hillitse kurkien tanssiaisia. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kevät päättyy komeasti arktisten lintujen massamuuttoon toukokuussa. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Öisessä metsässä kiirivät pöllöjen ja kettujen äänet. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. lrtonumero 33 markkaa. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. (03) 75 11 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Pensasaidan varpusten, puiston tiaisten, viherpeippojen ja mustarastaiden rinnasta pulppuaa kev~iinen riemu. Kun kurkiaurat rientävät pohjoiseen ja soiden valtiaiden tanssiaiset alkavat, on kevät jo pitkällä. Näinkin voi käydä, vaikka tarkkoina ollaan joka vaiheessa. Kirkkaampaa kokemusta kuin keväisillä hangilla ja jäillä on vaikea löytää. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suorarnarkkinointitarkoituksiin. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimi11aja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimitrajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 082 I 6 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierorrelut Offset-Kopio Oy Pain.opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Varikset katkovat puista oksia ja kiikuttavat ne nokassaan rakennustyömaalleen. Iltaisi n ja aamuisin voi tuntea kevään ainutkertaisen tuoksun. Jorma Laurila Teknisen virheen takia maaliskuun Suomen Luonnon Suomenlinna-artikkelin lopusta oli kadonnut puoli palstaa ja jutun alku oli kaksi kertaa: korjatussa ja vanhassa virheellisessä muodossa. Suuria investointejakaan ei harrastuksen aloittamiseen tarvita: saappaat ja kiikari riittävät. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 00510 Helsinki puh. Samaan aikaan lehtojen kukkaloisto on kauneimmillaan. Kaupungeissakin voi nähdä paljon kevään merkkejä. SUOMEN LUONTO 4/98. Liitettä jaetaan maksutta myös Suomenlinnan opastuspistei ssä
Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 10 Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kuukauden ekoneuvo 50 Vastuullinen kuluttaja 50 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 Tosi-ja makuasioita ravinnosta 57 Palvelukortti 64 Kansikuva: Luonnonsuojelun voittoja 67 Pähkinäpensas kukkii Espoon Lippajärvellä (H. Eräopas, toiveammatti. 57. Ketola/Luontokuvat). Tapahtumista lisää sivuilla 16-17. 28 Retkeilijöitä palvelevia monitaitureita koulutetaan yhä enemmän. Viirupöllöpesue varttuu vanhan männyn kolossa. SUOMEN LUONTO 4/98 3. 37 Hannu Niklander vaatii vapautta pysyä paikoillaan. Mika Honkalinna Juha Taskinen Laatokannorpan kurkistus. 16 Vuoden puu nauttii valosta ja lämmöstä 18 Kevät keikkuen tulevi 21 Timo Helle tietää, mitä sanonnalla alunperin tarkoitettiin. Jättiläinen herää 4 Kuinka käy Konikallion. Jouko Alhainen (vas.), Veikko Mero, Harri Hölttäja Matti Liimatainen esittelivät liito-oravan jätöksiä Forssan sahan toimitusjohtaja Heikki Piesalalle. Eteläisen tuulahduksen luontoomme antava pähkinäpensas on Dendrologian seuran niSummaries of the Main Articles 66 meämä vuoden puu. Juha Taskinen todisti norppien kanssa kevään vääjäämätöntä vyörymistä Laatokalle, sivut 4-9. Lue perheen selviytymistarina sivuilta 22-25. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Turkistarhojen ongelmiin on pakko puuttua 36 Tehdäänkö liikkumisesta pakko. vuosikerta 4 1998 Tapio Tuomela Forssan Konikallion hakkuut kuumensivat tunteita. Hongankolon kummajaiset 22 Puron solinasta hiirenkorvaan 26 Kevään huumaama luonnonystävä toivoisi ajan pysähtyvän. Sivut 18-20. Suomies 30 Jorma Luhta kuvaa suon ja metsän elämää. Nousevan auringon maa turvaa tekniikkaan 3 8 Japani paikkailee ympäristönsä haavoja
Iso mies hankasi parransänkeään ja sytytti nuotiota. Kuljin moottori kelkalla. Sen ääni oli syntiä ja jälki haavaa Laatokan ikonissa. Sen katon oli aurinko rytkäyttänyt sisään, mutta hengitysreikää piti sukeltaja vielä auki . Ne olivat kevään etujoukkoja. Pesimäluotoa kirjoivat olkiset ruohotupsut. Tarjosivat tsaijua. Kysyivät, haluanko kalaa. Vahva haju oli sitä yllyttänyt. Jää oli lujaa vain lahtien kainaloissa ja pienillä selkävesillä. Luoja sytytti vielä tähdet, ja pakkanen intoutui paukuttamaan rumpuaan jääkentällä. Lauttojen lonkse kiihtyi päiväksi kunnes yökylmä liimasi palapelin yhteen. " Kuule Jussi, muistako kun ajettiin jäätä myöten 1993 ensimmäistä kertaa Valamoon ja tehtiin elukkaopin historiaa löytämällä ensimmäiset laatokkalaisten suurpesät." Nostin telttaa ja vastasin: "Tavarits, se reissu on lähtemätön!" Petroskoin karhu, toimittaja ja runoilija Paavo Voutilainen silmäili edessä aukeavaan sulaan salmeen ja viittoili kädellään. KiitSUOME LUONTO 4/98. Varoittelivat railoista ja avoimista salmekkeista. Niistä linnut jo nyhtivät pesän pohjaa. Olin poiminut muutaman norpan pesän ki noksista. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen Jättiläiner Honkasalon saari ravisteli sormistaan jäitä irti huhtikuun alkupäivinä. Odotimme korvat tyhjinä, milloin susi aloittaisi laulunsa. Jätin Laatokan sissit hymyssä suin . Seuralaisia Orjatsaaren kupeella kohtasin pilkkijöitä. Täällä on reiluja kalamiehiä, oikeita luontoihmisiä! Nukkui vat kuusen persuksiin kasatuilla havumatoilla ja valvoivat kynsitulilla yön yli pyytöjään. Ol i ylitettävä mustaa vettä kymmenen meripeninkulmaa ennen kuin merenkulkijoiden suojeluspyhimykselle pyhitetyn Nikolskin skiitan kulta osui silmiin. ·Tuiskut olivat kipsanneet isoimmatkin raot, ja leudot välipäivät olivat vahvistaneet ahtojäät monumenteiksi. Honkasalon Vahtivuoren rinteiltä oli jotostellut alas susi. Suurimmat oli vat melkein talon korkuisia. Välillä maa on murtunut salmeksi ja hukkunut selkä vedeksi kunnes nostaa sormenpäiden ri vistön kaukaisiksi ulkoluodoiksi. Sortavalan saarien vahvat kädet ovat monilukuiset ja erikokoiset. Katse työntyi Valamon maata kohti . Matkaani oli liittynyt päivän aikana seuralainen. Kävin läpi rantamaat. Lakkapäässä valkohammas oli kaivanut norpan onkaloita. Hiljaisuus oli järkyttävä. Löysin niistä ikkunoita, joissa taittui pilvisenäkin päivänä taivaan sini. Meri oli työntänyt jäähilettä ja levyjä luotojen selkiin. Jään valtakunnan rajaneuvotteluja käytiin joka hetki, 4 nyt sen pyrkimys oli mannerta kohti . Huhtikuun alussa Honkasalon saaren eteläkärjen kua jasilla maailma kahtaantui . Olivat tulleet Sortavalasta ja saaneet isoja ahvenia ja siikoja. Ne uskalsivat uhmata pakkasta muutaman munan tähden. Saaremme rannasta löytyi norpan hylätty pesä. Salmea aurasi hetkisen norpan naama. Mutta hiljaisuus otti perillä paikkansa nopeasti. Päiväsaikaan aurinko mursi jään mahtia; öisin pakkanen paikkaili murtumia. Hyvät merkit vedessä! Tyyneen ehtooseen kimposi harvakseltaan myös harmaalokkien kailotusta. Kämmenillä näkyi, miten muinainen vuorijono on pullistellut pois uhmansa ja silti sen rystyset kohoavat korkeiksi riutoiksi. Lumi oli vaatettanut kantelettaren salomaat
Yritin kurkkia, näkyikö kuutteja niiden vierellä. Teeret kutsuivat morsiamiaan. Ehkä se näki minut, mutta ei malttanut sukeltaa. Sydän kauhoi rinnassa. 5. Jähmetyin paikalleni. Poikivat naaraat etsivät aina kiinteää ja turvallista jäätä. Juha Taskinen on ollut kokemassa, kuinka kevään etujoukot rynnivät rannoille ja kuinka talven valta murtuu Euroopan suurimmalla järvellä, laatokannorpan asuinsijoilla. Aamujäällä lepäili ainakin kuusi norppaa. telimme asukkia, sillä saimme huokailureijästä vaivattomasti kahvi vettä. Heti toisen saaren takaa yllätin norpan. Laatokkalaisten · kasaantumisen syynä oli epäilemättä talven heikkous. Sortavalasta saapunut pilkkijä Orjatsalon kupeella Laatokalla. Vasta viikkoa aiemmin olimme venäläisten ja suomalaisten tutkijoiden kanssa seuloneet satoja kilometrejä laatokannorppien pesälaskennoissa näitä rantoja. Se nuuhki ilmaa ja puisteli viiksiään. Aurinko valaisi silloin riutan harjaa. Koukkasin erään "huvilan" kautta seuraavan hylkeen luo. Salmi oli jäätynyt. Minut valtasi sielullinen, sykkivä hyvän olon tunne. Silloin löytyi tämä synnytyssali, johon oli sukkuloinut viisi naarasnorppaa kuuttimaan. Vapisin. Kolme muuta norppaa loikoi kauempana jäällä. Kun hajukuvani oli kijunut perilk, norppa solahti syvyyksiin. Maska ja Sarik Hiihtelin virtojen varsia ja väistelin uhkuavantoja. Aamujumppani jäi kesken, kun huomasin asukkinorppamme köllimässä jäällä ihan lähellä. Synnytysselällä Paavo kuorsasi tukevasti teltassa, kun kömmin ulos. Turkki oli kuivunut ja se nuuhki ilmaa sieraimet törhöllään. Norppa tuijotti herkeämättä
Se värisi puolimärkänä. Juha Taskinen huilasi monumentaaliseksi kasvaneen ahtojään juurella. Selkämys oli kuivunut tuuhean ruskeaksi. Pääsin diplomihiivinnällä perille, ja samalla selvisi, että railosta kömpinyt sukeltaja oli vanhan oloinen naaras. Tuijotteluyrityksistä huolimatta naaras ei keksinyt minua, mutta kumisaappaiden narina ja hajuviestini heittivät sen veteen . Pääni ei ehtinyt kunnolla tuuleentua, kun kuulin norpan hengitysääntä. Paavo Voutilainen Maskan ja Sarikin pesällä, jonka leudot säät olivat romahduttaneet.. Lähestyin pientä luotoa. Vedestä ilmestyivät norppaemo ja kuutti Tämä huvittava asumus oli laudoista kyhäilty kalastajien tuulensuoja. Sen takana piti norpan köllimän. Jääpaanteen alta lähtevä hätäinen puuskutus oli selvästi kuutin. Aurinko hehkutti lumesta kalliolle vettä pieniin noroihin. Paljastin pääni ja pyyhin hikeä
La.atokannorppaemo Maska imettää kuuttiaan Sarikia kevätjäällä.
Emä rapsutteli vuorotellen molemmilla eturäpylöillä tikkujäätä auki. Tiesin, mitä oli tulossa. Tämän takia kannatti ottaa monta riskiä ja tehdä joka talvi arvaamattoKalastajien kyhäämä tuulensuoja, järven ainoita "huviloita ". Pesän monet kamarit oli leuto painanut lyttyyn. Se venytteli hetken kaulaansa, kampasi eturäpylällä pitkät viikset ojennukseen ja aloitti torkunnan. Se aloitti avannon karskuttelun. Nimet tarkoittavat suurinpiirtein pyhää äitiä ja palloa. Maska käänsi etumuksen lapselleen. SUOMEN LUONTO 4/98. Tovin päästä emän musta nenä työntyi hengitysavannosta. Järvi nieli ahnaasti jäätä, ja ovi kesään avautui Synnytyspesän tähteet lojuivat kivenheiton päässä pienen saaren kupeella. Muutaman loiskauksen jälkeen emä ja poikanen pääsivät jäälle. Tunnelma tiivistyi. Se nuukahti äidin vierelle tuuliuniin. Perheonnea Kuutti välmyili epäillen ympärilleen. Nyt kuutin oli luurattava Laatokassa ja emon imetettävä jäällä. Sarikilla ei ollut äijyn nälkä. Molemmat kuuntelivat kotivettään. Henget olivat suotuisat! Annoin 8 hätäkasteessa norpille nimiksi Maska ja Sarik. Kohta kaksi päätä kuikuili samasta avannosta. Sisälläni hihkui
Mutta erämaan anti kuului kiistämättä susille. Monen mutkan kautta ja jännityksen vallassa pääsimme Ukulinsaarille. Kun katsoimme ylös, tunsimme huimausta. Hiivin niemen takaa. Kuutti oli kasvanut jo 15Selkälokit ihmettelivät Laatokassa kelluvia jääpatsaita. Päivä läilyi yhä lämpimämmin. Luulenpa, että venäläisten vanhat arviot alle 5000 yksilöstä olivat alakanttiin. kiloiseksi. Norppien unta pätki vain Laatokan jään äänekäs nytkähtely. Suden kaatama hirvenruho lojui vielä salmessa. 9. Laatokan jäille niitä surmattiin armotta. mia matkoja. Laatokka oli merikotkien valtakuntaa. Vesi turskui armotta jokaisesta saumasta ylös, ja iltaan mennessä kaikki talven valta oli sohjona. Hetkessä Laatokka nytkytteli jääkentän lukemattomiksi lautoiksi. Se tuuppi nenällään nisiin, painoi siron räpylän äitinsä vatsalle ja nuputti vaaleaa maitoa. Matkaamme pmst1 lukuisien hylkeiden näkeminen. Kesälaumojen äänekäs räplätys, kärmätys ja naukuna olivat vaihtuneet synnytyksen hiljaisiin viikkoihin. Miten paljon niitä mahtoi olla. Jäiden lähdön aikaan Sarikille olisi karttunut voimia jahtailla syvänteissä "korjuskojen" ja "riapuskojen" viljavia parvia. Joskus oli käännyttävä takaisin tai odotettava, että halkio umpeutui ja päästi yli. Se sanoi muutaman kerran tsi-lyp, ja taikasanalla taivaalta tippui saareen parvi peippoja. Viikkoa aiemmin hirvellä oli kolme päätä. Ruhosta ehtivät nauttia korpit ja ketut. En uskaltanut kertoa Paavolle, miten heikoilla jäillä seikkailimme. Sitten se lopetti. Sudet olivat nyppineet nahanpaloja ja pureskelleet niitä lepopaikoillaan. Merikotka! Virrat uhkuivat mustina. Hirvi lojui virran nuolemana. Jää liikkui allamme! Äsken tasainen kenttä notkui ja kumpuili ulapan pumppauksen voimasta. Sarik vähän tuhahteli, pusersi vienoja mahahuutojaan ja aloitti imemisen. Väistelimme railoja. Poimimme railoista niiden pesiä kuin helmiä nauhasta. Hupenevilla jäillä Jää litisi, sulat suhisivat, sotkat ja koskelot sujakoivat salmissa. Lähdimme Paavon kanssa kevättä pakoon. Puutsaari ui julmana vedessä. Kolme askeen mittaa vielä ja synnytyssali hukkuisi mereen. Supikoiratkin olivat sitä si i vuttaneet. Ja levottomuus lankesi myös minuun. Naarassudesta metsästäjä sai kaksi ja uroksen tappamisesta yhden hirven kaatoluvan. Johonkin salattuun oli piilotettu niiden risulinna. Jätin Paavon rannalle ihastelemaan pulmusparvien välkettä ja kuuntelemaan valkoselkätikan rummutusta. Tuuli yllytti moottoreitaan. Niitä Sarik oli oppinut jo napsimaan. Kiihtyvällä tahdilla mustia säkkejä nousi jäälle lämmittelemään ja ilmakylpyihin. Pitkään ne eivät voineet täälläkään pitoja pitää. Laatokkalaisen katse oli suora, kiehkuraiskuviot hillityt ja viikset ylen mahtavat. SUOMEN LUONTO 4/98 Maska pysyi vaiti. Hän on kokoamassa matkoistaan luontoja elämyskirjaa Laatokan seitsemän merta. Ehkä emon maito oli ehtynyt tai vastaus löytyi jään alta. Yltyvän kevään valo veti ahvenia jo kutuviisteelle matalaan. Laatokkalainen ui avautuneessa salmessa. Jatkuva harjoitus teki siitä selviytyjän. Minä hetkenä hyvänsä syvyys tempaisisi sen sorkista ikuisesti juumaan. Nyt näin vain silhuetit muistoissani ja kuulin ilkkuen ronkkuvat kaarneet. Kiirehdin Paavon luo. Kevään merkkikieli antoi vakavia varoituksia, mutta halusin nähdä merikotkan. Maska venytteli. Ovi kesään oli avattu. Lämpö laajensi valkeaa kantta ja levyt työntyivät verkkaan rantakiville. Virrat piti kiertää maan kautta, mutta Laatokan rannat olivat usein liian jyrkkiä.Vetäydyimme länteen. Niistä kaksi nousi kokkona taivaalle. Salmi mantereen puolella oli vielä jäässä. Nyt se oli totta! Kevään viestintuoja västäräkki räpsähti norppien viereen ja pirskautti siitä keikkulennollaan luotooni. Silloin taivaan halki liiti korkealla merikotka. Pienen aikaa Sarik jaksoi nujuta. D Juha Taskinen on liikkunut kuvausmatkoilla Laatokalla seitsemän vuoden aikana yli 40 kertaa. Nousevatko nekin ilmoille vai sukeltavatko syvyyksiin . Kuului suhinaa ja suuren oven aukaisua muistuttavaa narinaa. Jälkien sanomat olivat levottomia
Oulujoen alakanavallakin oli useita onneaan koettavia. Oulussa ja Lahdessakin oli viitisen astetta kylmempää kuin tavallisesti. Pohjoisen hanki oli enimmillään vielä noin 140-senttinen, mutta etelämpänä lunta oli 2~0 senttiä. Lisäksi tehtiin asuntoja telkille ja lehtopöllöille. D SUOMEN LUONTO 4/98. Punatulkkujen viheltely kuului lähimetsissä, mutta ruokintapaikalle uskaltautui vain yksinäinen naaras. Merja Niva Maaliskuussa paleltiin Perttu Saksa Maaliskuun alkupuolisko oli tavanomaista kylmempi koko maassa. Ivalossa keskilämpötila oli reilu 17 pakkasastetta kun pitkäaikainen keskiarvo on 8,2. Lintulaudalla ruokaili parvi viherpeippoja ja tiaisia. Tunnustusapurahan saivat Jouko Alhainen, Humppila, 1500 markkaa Kangasalan Pohtiolammen sääksikeskuksen yleisötomin suunnittelusta, Harri Salo, Hämeenlinna, 3000 markkaa säätiön erilaisten rakennus-, varainhankintaym. Helmi-maaliskuussa Oulun seudulla vesi lainehti paikoin Limingan pelloilla ja jäälle nousi vettä. Suomen Luonto lahjoitti leirikouluprojektiin lehden vuosikerran. Veikko Tarsa, Lohja, 1500 markkaa Lohjan ja Inkoon alueiden tekopesäverkoston kenttätöihin. Kolmisataapäinen pulmusparvi odotteli Tyrnävän pelloilla kevään edistymistä ja muuttoa Lapin tuntureille. Pilkkijöitä se ei haitannut. helmikuuta! Yleensä nämä virtapaikoissa pesivät linnut saapuvat maahamme aikaisintaan huhtikuun lopulla. Myös kauas vieropalkisille harhautuneita poroja haetaan takaisin omaan tokkaansa. töiden pitkäaikaisesta tukemisesta ja Jussi Karhula, Lammi, 1000 markkaa Lammin ja Asikkalan rajaseudun sääksikannan kartoitustyöstä. Myös haahkat olivat liikkeellä, samoin Iapinpöllöt, joita nähtiin lähinnä Itä-Suomessa. Harvinainen virta västäräkki havaittiin Ahvenanmaalla jo 15. D Apurahoja sääksen suojeluun Sääksisäätiön hallitus on myöntänyt apurahoja sääksen tutkimusja suojelutyöhön: Eino Lohikallio, Pertunmaa, 500 markkaa tekopesän rakentamiseen hartolalaiselle sääksiparille. Korian ala-aste ahkeroi pönttöjä Matti A.Sorsa Korian ala-asteen 4b-luokkalaiset päättivät rahoittaa kahden vuoden päähän sijoittuvan leirikoulunsa Rautavaaran Metsäkartanossa muun muassa nikkaroimalla ja myymällä linnunpönttöjä. Jouni Ruuskanen, Kajaani, 2000 markkaa tekopesäverkoston jatkotöihin Oulu järven ympäristökunnissa. Varsinkin kantavat naaras porot eli vaatimet kuljetetaan mieluummin rekikyydillä kuin kahluutetaan · upottavassa lumessa. Talkoissa tehtiin kaikkiaan noin 230 pönttöä, joista tintit saivat 140 ja kottaraiset 80. Lapin sääksityöryhmä Matti Suopajärvi, Raimo Koskenkorva ja Kari Oittinen, 5000 markkaa pesätarkastuksiin, tekopesien rakentamiseen ja muihin kenttätöihin. 10 Kevättalvella poroja ajetaan metsistä ja tuntureilta piharuokintaan ja vasotusaitauksiin. Kristiinankaupungissa nähtiin maaliskuussa kymmenen eteläiseltä Itämereltä muuttavaa merikotkaa. Se arvotaan kaikkien pönttöjä ostaneiden kesken. Pian pakkassäät palasivat, mutta aurinkoisina. Kuun alussa Lahden sää vaihteli auringonpaisteesta lumipyryihin ja yöpakkaset jäädyttivät kadut liukkaiksi
(09) 409 238. huhtikuuta. Luonnonkuva-arkisto/Luontokuvat, Nervanderinkatu 11, Helsinki. Suurin osa linnuistamme palaa huhti-toukokuussa. Siperian tundralla pesivät arktiset muuttajat pyyhältävät yleensä pysähtymättä Suomen yli, usein rannikkoa seuraillen. Arktisien lintujen massamuutto sen sijaan sijoittuu kokonaan toukokuulle. Etsiydy aitiopaikoille lintuharrastajien Suomen Luonnolle suosittelemiin takuuvarmoihin katsomoihin: Etelä-Pohjanmaan peltoaukeat Hailuoto Halikonlahti Hankoniemi Harboda-Rummelö, Kokkola Kalajoen jokisuu Kanteleenjärvi, Pukkila Kokemäenjoen suisto Laajalahti, Espoo Liminganlahti Mynämäenlahti, Mietoinen Otajärvi, Laitila Paimionlahti seurannoista, JOita on harjoitettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1961. Ensimmäiset nokkosperhoset nähdään nyt keskimäärin yli kuukautta aiemmin kuin 1970-luvun lopulla. Nokkosperhosia on viime vuosina nähty jopa helmikuussa. Siksi kurkia, joutsenia ja hanhia voi odottaa vuosi vuoden perään samoille levähdysalueille ja hyvin samaan aikaankin. Kajaanilainen Ruuskanen on niittänyt mainetta lukuisissa kilpailuissa. Muun muassa tällaisia selviää Luonto-Liiton kevätPakko päästä pohjoiseen Kun muuttovietti valtaa lintujen mielen, niiden on pakko päästä pohjoiseen. Loru Kuu kiurusta kesään ... ei tosin kovin hyvin pidä paikkaansa. Juuri nyt elämme kiihkeitä aikoja. Jouni Laaksonen Kevätseurantalomakkeita saa osoitteesta Luonto-Liitto, PL 226, 00151 Helsinki tai puhelimitse (09) 630 300. Joka kevät luonnossa liikkujat kirjaavat ensi havaintojaan 40 eläinja kasvilajista. 11. Leivon mukaan monet linnut oppivat pysähtymään tietyissä paikoissa. Puh. Ruuskanen aloitti kuvauksen 1977 ja kuvaa nykyisin lähes päätoimisesti. Muun muassa 1989 hän voitti arvostetun BBC Wildlife Magazinen valokuvauskilpailun ja sai kansainvälisen "Vuoden luontokuvaaja 1989" -arvonimen. Ensimmäiset sini vuokot puhkeavat tilastojen mukaan kukkaan keskimäärin 29.3. Ja pääskysestähän ei kesään ole päivääkään ... ja koivun lehdet viheriöivät sentin mittaisina 28.4. Kun tuuli on eteläinen tai lounainen, linnut heittäytyvät yhtäkkiä siivilleen. Suosittuja lepäilyja ruokailupaikkoja ovat merenlahdet, jokisuistot ja lintujärvet, monesti kevättulvan valtaamat pellotkin. "Ne eivät luonnollisestikaan voi tietää minkälainen sää meillä täällä pohjoisessa on." Euroopassa ja muualla lähialueilla talvensa viettävien lintujen muuttovietin laukeamisessa ratkaisevia ovat myös valo ja lämpö. Parhaina vuosina havaintolomakkeita on palautettu toistatuhatta, mutta viime vuonna jäätiin vajaaseen 350 lomakkeeseen. Tutkija Mauri Leivon mukaan Afrikan lämmössä talvehtiville linnuille lähtöhetken ilmoittaa sisäinen kello. Porkkalanniemi Preiviikinlahti, Pori Puurijärvi-Isosuo Savijärvi, Nummi-Pusula Siikalahti, Parikkala Sotkajärvi, Enontekiö Suomenoja, Espoo Torankijärvi, Kuusamo V anhankaupunginlahti, Helsinki Virolahti Alice Karlsson Maailmanmestarin luontokuvia Käypä katsomassa lintuja myös näyttelyssä! Luonnonkuva-arkiston/Luontokuvien tiloissa Helsingissä on huhtikuun ajan esillä lintuharrastaja ja luontokuvaaja Jouni Ruuskasen lintuja, nisäkkäitä ja maisemia. Luonto-Liitto kokoaa vuosittain seurannan tulokset taulukoiksi ja kartoiksi, jotka yleensä julkaistaan Nuorten Luonto -lehdessä. Kevätseuranta käynnistyy Ensimmäiset haarapääskyt ovat viime vuosina saapuneet Suomeen keskimäärin 18. SUOMEN LUONTO 4/98 AJANKOHTAISTA Reijo Juurinen/Luontokuvat Viestiikö nokkosperhonen kevään aikaistumisesta. Keskimäärin kiurusta kuluu reilut kuusi, peiposta viisi ja västäräkistä kolme viikkoa ennen kuin ensimmäiset pääskyset tulevat. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9.00-16.00. Näyttelyssä on esillä 35 värivalokuvasuurennosta
Sähköposti: tts@tts.fi. Tiiviin roskisverkon sijaan LänsiSuomen kansallispuistoissa kokeillaankin muutamia lajittelupisteitä. Kirjasessa on tietoa myyjille ja ostajille muun muassa pilkkeen hankinnasta, valmistuksesta, varastoinnista ja kuivauksesta. Tällä hetkellä yhtiö on mukana koordinoimassa kymmenkuntaa EU-tutkimushanketta, jotka koskevat muun muassa rannikkoja jokivesien seurantamenetelrnää, ympäristöä vähemmän kuormittavan voimalaitosteknologian kehittämistä sekä energiamarkkinoita Keskija Itä-Euroopassa. Pilkettä tulisijaan Työtehoseura on julkaissut kirjasen Pilkeopas omakotitaloille. Vastaukset sivulla 66 Jari Salonen Seitsemisen huoltomies Jari Lähdekorpi on kuskannut vuosittain parikymmentä tonnia retkeilijöiden roskia kaatopaikalle. 2. Poronjäkälä on a) kasvi b) eläin c) ei kumpikaan näistä. 12 AJANKOHTAISTA 1. Mitkä seuraavista puista kukkivat huhtikuussa a) rauduskoivu, b) halava, c) pähkiKansallispuistojen roskarallille loppu Metsähallitus on lopettelemassa roskien keräilyä LänsiSuomen kansallispuistoissa Seitsemisessä, Helvetinjärvellä, Lauhanvuorella, Kauhanevalla-Pohjankankaalla, Päijänteellä sekä Isojärvellä. 7. Tähän asti esimerkiksi Seitsemisen roskaralli on nielaissut 25 000 markkaa joka vuosi. Opas antaa myös perustiedot puulajin ja puun kosteuden vaikutuksesta pilkkeen energiasisältöön. Päätös tuo säästöä puistojen tiukkaan talouteen. Milloin talvi keskimäärin päättyy (eli keskilämpötila nousee yli nollan) a) Turussa, b) Oulussa c) Ivalossa. Esimerkiksi kannäpensas d) kuusi. Yrityksessä työskentelee jo lähes 20 asiantuntijaa mitä monipuolisimmissa tehtävissä. 6. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 4/98. 5. "Nyt laitamme retkeilijät ajattelemaan, että miksi jättäisin roskat metsään, kun voin viedä ne samalla vaivalla kotiin", sanoo Seitsemisen puistonhoitaja Pekka Vesterinen. Väkipyörä painiskelee muun muassa hajautetun energiantuotannon ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönoton parissa, opastaa yrityksiä suojelemaan ympäristöä ja tutkii hajautettuja vedenpuhdistusmenetelmiä. Väkipyörä 10 vuotta Vaasassa yhden miehen ympäristökonsultointia tekevästä yrityksestä Väkipyörästä on JO vuodessa kasvanut merkittävä osaaja ympäristötalouden ja suunnittelun alalla. Onko ketun kiima-aika Etelä-Suomessa yleensä a) syksyllä b) talvella c) keväällä d) kesällä. sallispuistojen esitteisiin tulee maininta jätekeräilyn loppumisesta monilla paikoilla. Roskikset poistuvat hiljaisimmilta tulipaikoilta sekä kaikilta parkkipaikoilta. Sen puuttuminen on saattanut jarrutella klapikaupan kehittymistä. Mitkä seuraavista kaloista kutevat huhtikuussa a) lohi b) särki c) kuore d) made. Nyt jokamiesten odotetaan vievän roskansa mennessään. Pilkeoppaassa on 36 sivua, ja se maksaa 50 markkaa. Seppo Tuomi tai Hanna Luoma, Työtehoseura (09) 2904 /200. Seitsemisen ja Lauhanvuoren kävijät osaavat tutkimusten mukaan lajitella jätteensä varsin mallikkaasti. Tunnetko nämä sulassa sovussa viihtyvät kolme lintulajia. Mikä tai mitkä seuraavista linnuista pesivät Suomessa: a) harmaahaikara b) kattohaikara c) hanhikorppikotka d) haarahaukka e) mustatiira f) viiksitimali g) nokivaris. "Jos maasto alkaa ratkaisun jälkeen roskaantua, olemme valmiit ottamaan takapakkia ja tuomaan roskiksia takaisin", Vesterinen myöntää. 3. Oppaassa on muun muassa ehdotus pilkkeen mittaja laatuluokitukseksi. Muutos vaatii valistusta ja tiedotusta. 4
Lämpeneminen johtuu mitä ilmeisimmin ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntymisestä. Parasta olisi jättää uraani maaperään, viestii ydinvoiman vastainen liike. JotsuoMEN LUONTO 4/98 AJANKOHTAISTA Ydinkysymys aktivoituu Terhi Arell Ydinenergian ongelmat eivät liity vain ydinvoimaloihin. Delegaatio tapasi kaikkien suurten puolueiden edustajat. Järjestöt haluavat tuoda esille vaihtoehtoisten energialähteiden kuten puuhakkeen ja tuulivoiman mahdollisuudet energian lähteinä. Pakolaisongelmat kärjistyisivät, väkivalta lisääntyisi ja voisi levitä rauhallisillekin alueille maapallolla. Ydinjätteen loppusijoituspaikat Suomessa on tarkoitus päättää vuoteen 2000 mennessä. Sateiden runsaus ja jakautuminen muuttms1vat, mistä voisi olla kohtalokkaita seurauksia ravinnontuotannolle. Näitä kaasuja päästävät ilmaan muiden muassa liikenne, teollisuus ja maatalous. Käsitys on väärä. Muun muassa sateiden runsaus ja vuodenaikaisjakautuma muuttuisivat. Samaan aikaan kun kansalaisjärjestöt ja alkuperäiskansat kampanjoivat ydinvoimaa vastaan, teollisuuden edustajat jakavat peruskouluissa Päivänsäde-projektin kautta varsin myönteistä kuvaa ydinenergiasta. Kysymyksen käsittely jatkunee myös eduskunnan energiapoliitisessa työryhmässä. Tuhannesta kilosta uraanimalmia saa vain joitakin kiloja käyttökelpoista uraania. Vihreät ja RKP lupasivat viedä asiaa eteenpäin. Useimmat ilmastotieteilijät Suomessa ja muualla maailmassa ovat kuitenkin vakuuttuneita ilmaston muuttumisesta. Radioaktiivista erotusjätettä syntyy valtaisat määrät. Mukana ovat ainakin Maan Ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Naiset rauhan puolesta. He vaativat myös korvauksia vahingoista, joita Suomeen tuodun uraanin louhinta on aiheuttanut. Uraanintuotannon lisäksi kaikki suurvallat ovat tehneet ydinkokeensa alkuperäiskansojen mailla, ja nyt alueille halutaan haudata myös ydinjätteitä. Jos suuri osa maailman väestöstä uhkaa kuolla lyhyessä ajassa nälkään tai kulkutauteihin, tämä vaikuttaisi Suomeenkin. Samaa luvattiin kauppaja teollisuusministeriössä. Jos maapallon keskilämpötila nousee muutamallakin asteella, seuraa suuria muutoksia. Terveytensä ja perinteisten elinkeinojensa lisäksi nämä kansat ovat usein menettäneet KIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Lämpeneekö ilmasto. Alkuperäiskansojen edustajat jättivät kansanedustajille ja hallitukselle vetoomuksen, jossa he vaativat puolueetonta tutkimusta Suomeen luodun uraanin ihmisoikeusja ympäristövaikutuksista, maanomistusloukkauksista sekä yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja henkisen elämän häiriintymisestä kai vostoiminnan seurauksena. Maaja metsätaloutemme joutuisi uudenlaiseen ympäristöön. Tutuimpia ja pahimpia näistä ovat hiilidioksidi, freonit ja metaani. IVO:n uraani Loviisan laitoksiin tulee Venäjältä. Merivirrat ja tuulet muuttuisivat, jolloin maapallolla lämpöä siirtävät järjestelmät eivät säilyisi entisellään. kin alueet lämpenisivät paljon voimakkaammin kuin toiset. Juha Valste 13. Alkuperäiskansojen edustajat maailman suurimmilta uraaninlouhinta-alueilta toivat viime marraskuussa uusia Lehdissä ja television asiaohjelmissa on väitetty, ettei maapallon ilmasto lämpenisi. Se sisältää yhä noin 85 prosenttia alkuperäisestä radioaktiivisuudesta. myös pyhät paikkansa. ILMAKEHÅN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (ppmv) JÄÄKAIRAUKSET Siple station , Antarktis MITTAUKSET Mauna Loa, Havaiji ./ 370 360 350 340 330 320 310 300 • • • ••• ., •••• Lähde: CDIAC, USA 280 1850 1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990 Heikki T uomenvirta/llmatieteen lai10s Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (miljoonasosa tilavuudesta) 1850-1996. Usein arvellaan, että Suomelle ilmaston lämpeneminen olisi melko samantekevä tai jopa hyvä asia. Alkuperäiskansojen edustajat kertoivat suurten kaivosyhtiöiden ja useiden maiden hallitusten polkevan räikeästi ihmisoikeuksia. Kaikki valtiot ovat ainakin jonkin verran muista riippuvaisia. Greenpeacen mukaan jätettä on maailmassa yhteensä kuutisen miljardia tonnia. Terhi Arell Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköiden osittainen sulaminen nostaisi merien pintaa melko vähäinenkin nousu altistaisi suuren osan ihmiskunnasta tuhoisille tulville. Hiilidioksidin lisääntyminen johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden runsaasta käytöstä ja metsien hävityksestä. näkökulmia Suomen ydinvoimakeskusteluun. Teollisuuden Voima hankkii pääosan Olkiluodon voimaloiden uraanista Kanadasta ja Australiasta. Uraanikiertueen jäsenet Yhdysvalloista, Australiasta, Namibiasta ja Kanadan Saskatchewanista halusivat nostaa tutumpien ongelmien lisäksi esille myös Suomeen luodun uraanin ympäristöja ihmisoikeusvaikutukset siellä, missä uraania kaivetaan. Se ei ole toistaiseksi vakuuttunut kuparisten säilytyskapseleiden valmistustekniikasta eikä ydinjätteiden valvontamenetelmistä. Lämpeneminen on näiden käsitysten mukaan vain yksi monista "vihreistä valheista". Säteilyturvakeskuksen mukaan ydinjätehaudan turvallisuuden varmentaminen vie kuitenkin vielä vuosia. Ei Ydinvoimaa -kansalaisliike kerää syksyyn asti nim1a ydinvoimaa vastaan
Kyse on laajasta ja kunnianhimoisesta hankkeesta", sanoo liiton vesistösihteeri Johanna Peltola. Muutaman viikon valmistusvaiheen jälkeen reilun 300 litran erä 4,3-prosenttista suodattamatonta pintahiivaolutta pakataan 30 litran kegeihin eli tynnyreihin jälkikypsytykseen. Oman panimon sydän syntyi vanhasta Ylämyllyn varuskunnan rokkakattilasta. Pirkanmaan Uusi Panimo on valmistanut vuoden verran ykkösoluen vahvuista luomupilsneriä. Siihen kuuluvat esimerkiksi kulutustottumuksien muuttaminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu", Peltola sanoo. Vedet talkoilla kuntoon Suomen luonnonsuojeluliitto käynnistää 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kansalliset vesistötalkoot. Eri puolilla Suomea kampanjoidaan alueille ominaisten ongelmien parissa; alustavasti on suunniteltu, että esimerkiksi Helsingin seudulla ja muiden suurten kaupunkien valumaalueilla keskityttäisiin taajamien vesiensuojeluun ja hajakuormituksen vähentämiseen. Anne Bra.x 14 AJANKOHTAISTA ©SQf' -~,, Slf'lUA VA\Li~ \JA~M\\TA t-~AM\(~S\Å ! ,, M ~-rsk\.\A.~\,\1\)S Kuohuva Lumotar Luomukeskiolut maistuu ainakin joensuulaisille. Vaalean pehmeä Lumotar on saamassa loppukevääJlä rinnalleen tumman voimakkaan Maahisen, ja 2,8-prosenttisesta pilsneristäkin on koe-erä valmistunut. Vesistötalkoiden yhtenä tuloksena luonnonsuojeluliitolle pitäisi syntyä oma vesiensuojelun tavoiteohjelma. Ritva Kupari Ritva Kupari Liperiläinen luomuviljelijä Seppo Nissinen on ensimma1sen suomalaisen luomukeskioluen Lumottaren isä. Pohjois-Karjalassa on käynnistetty projekti, jossa viljellään kokeilumielessä erilaisia humalalajikkeita ja kokeillaan niiden aromia", Seppo Nissinen kertoo. "Luomuohraa meillä viljelJään, mutta mallastajaa ei vielä ole löytynyt. Toistaiseksi Nissinen pyörittää Pohjois-Karjalan panimoaan maanviljelystyön ohessa, mutta ajan mittaan oluestakin saattaa irrota leipä. SUOMEN LUONTO 4/98. YhteiskunnaJlinen vaikuttaminen päättäjien valistaminen ja painostaminen vesien suojeluun on niin ikään tärkeä osa hanketta. Ensimmäinen 300 litran erä Lumotarta myytiin vajaassa kahdessa viikossa loppuun joensuulaisesta Palaveri-pubista, jossa on hörpittävänä melkoinen valikoima eurooppalaisia merkkioluitakin. Vesistötalkoiden on suunniteltu kestävän vuoteen 2000 saakka. Se voi olla esimerkiksi uimarannan kunnostus. Koululaisille urakoidaan yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa opetuspaketti. Talkoisiin haastetaan laajasti muita järjestöjä, päättäjiä ja yksityisiä kansalaisia. Nissinen säästi pitkän pennin hankkimalla lähes kaikki panimon laitteet käytettyinä. Muita alueellisia teemoja voisivat olla kalankasvatuksen haittojen vähentäminen ja metsätalouden kuormitus. KevääJlä koululaisia ohjattaisiin kesälomaJlaan tutkimaan vesistöjen tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia, syksyllä kesän aikana tehdyistä havainnoista otettaisiin oppia. Olutta maustava ja säilyttävä luomuhumala tuodaan vieläkin kauempaa, Saksasta saakka. Liiton mukaan vesien huono tila on viime kesänä nähty; nyt on aika ryhtyä tekoihin. Lumotar ehti Suomen ensimmäiseksi luomukeskiolueksi. Jokaisessa luonnonsuojelupiirissä aiotaan toteuttaa käytännössä jokin hanke. Noin kuuden viikon jälkeen tynnyrit ovat valmiita matkaamaan janoisten luo. Liperiläinen luomuviljelijä Seppo Nissinen on perehtynyt kolmen viime vuoden aikana oluenpanon saloihin. Viime keväänä hän rakensi omin voimin pienpanimon, ja kesällä päästiin luomuoluen maistiaisiin. "Kampanjalla pyritään tekemään jokaisesta asukkaasta ja päättäjästä oman vesistönsä valuma-alueen tuntija. Läheisen varuskunnan entinen rok' kakattila vuosimallia 1956 muuntui kätevän miehen käsissä panimon sydämeksi, jossa tapahtuvat mäskäys, siivilöinti ja vierteen keitto. Nissisen tavoite on valmistaa pari kolme keitosta viikossa kypsymään. "Koska vesien likaantuminen johtuu monesta syystä, vesien suojelussa joudutaan puuttumaan oikeastaan koko ympäristönsuojelun kenttään. Kotimaista luomumaJlasta ei toistaiseksi saa; maitaan panimomestari joutuu hankkimaan Ruotsista
Tunnelma oli korkealla, kun nuoret taiteilijat vastaanottivat palkintonsa kunnanjohtaja Arno Miettiseltä ja Vihdin Luonnon edustajilta. Jouko Veikkolainen Kyyttöjä on Suomessa vain satakunta, joista sarvekkaita kymmenkunta. Tueksi saatiin selvityksiä, joita aiemmin ei ollut käytettävissä. Asukkaat ja mökkiläiset eivät kuitenkaan lannistuneet, vaan päätökselle ryhdyttiin hakemaan purkua. Ilmeisesti korkein hallinto-oikeus ei tuolloin pitänyt Pohjois-Karjalan ympäristökeskusta asianomistajana. Palin Granit sai 1994 korkeimmalta hallinto-oikeudelta luvan louhintaan. Tutkija Juha Kantanen Maatalouden tutkimuskeskuksesta on sitä mieltä, että kyyttö juhlistaa samalla karjanjalostuksen historiaa maassamme. päristökeskus totesivat, että Mustikkavuori on luonnonja maisemansuojelulliselta merkitykseltään arvokas kallioalue. Tutkija Ari Lyytikäinen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta pitää purkupäätösä hienona voittona. AJANKOHTAISTA Mustikkavuori säästyy louhinnalta Useita vuosia vireillä ollut Rautalammin Mustikkavuoren louhoshanke kaatui Suonenjoen-Rautalammin luonnonsuojeluyhdistyksen sekä asukkaiden ja mökkiläisten riemuksi. Alice Karlsson nee jo paremmin. Vuonna 1898 perustettu Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys on käyttänyt työssään keskeisesti itäsuomenkarjaa. neo ja intendentti Martti Linkola. Kilpailuun osallistui yhteensä 250 työtä kymmenestä koulusta. "Jäljet kyllä peittyvät vähitellen", Lyytikäinen uskoo. Lyytikäisen mukaan Mustikkavuorella on koelouhittu ja kallio on paljastettu noin puolelta hehtaarilta. Markkanen asuu kunnassa, Hirvosella ja Linkolalla on siellä kesäasunto. Aikoinaan SuonenjoenRautalammin luonnonsuojeluyhdistys yritti estää louhosluvan Lyytikäisen lausunnon perusteella. Suurin osa kilTässä työssä kisailevat sitruunaperhoset näsiöissä, käpytikat puurtavat työssä ja liito-oravakin on liikkeellä. Vuori kun sijaitsee PohjoisSavon ympäristökeskuksen tontilla. Sarvigeenin kantajat voidaan todeta DNAtutkimuksin, ja sarvekkuus periytyy vain, kun sekä emällä että isällä on tämä geeni. pailuun osallistuneista töistä oli maalauksia ja piirroksia: akvarelleja, vahaliiduilla tai puuja peiteväreillä tehtyjä. Aiheena olivat kunnan omat nimikkolajit liito-orava, käpytikka, kuha, sitruunaperhonen ja näsiä. Maa-ainesluvan purkamista hakivat muurari Esko Markkanen, yrittäjä Reijo HirvoJouko Veikkolainen Nimikkolajit innoittivat taiteentekoon Vihdin Luonto haastoi koulut taidekilpailuun. "Halusimme tehdä nimikkolajeista tunnettuja, ettei hyvä asia unohdu ja hautaudu vain johonkin viraston mappiin", Vihdin Luonnon puheenjohtaja Hilkka-Maija Virrankoski sanoo. Korkein hallinto-oikeus kumosi vuodenvaihteessa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Rautalammin ympäristölautakunnan Palin Granitille myöntämän päätöksen maa-ainesluvasta ja hylkäsi yhtiön maa-aineslupahakemuksen. Lausunnot vakuuttivat korkeimman hallinto-oikeuden. Kaija Oksa 15. Nyt kyytöllä meJorma Peiponen Rautalammin Mustikkavuori kurkottelee taivaisiin vielä tulevaisuudessakin. Maassamme on säilynyt myös kymmenkunta sarvekasta kyyttöä. Hän tiesi kallioalueen arvon alusta pitä-• en. Takamailta löytyneistä karjoista on pelastunut valtion laitoksiin ja yksityisten hoiviin satakunta nupopäätä. Perinnekarja ehti muodin muuttuessa hävitä lähes olemattomiin. Vaikean valinnan SUOMEN LUONTO 4/98 Kaija Oksa jälkeen parhaat työt palkittiin juhlallisesti kunnantalolla. Muutamat Nummelan lukion oppilaat olivat toteuttaneet työnsä myös keramiikan ja käsityön keinoin. Kilpailussa palkittiin 45 lasta ja nuorta. Selvitysten ja maastokäyntien perusteella sekä ympäristöministeriö että Suomen ymKyytöllä juhlavuosi Maaseutumaiseman kaunistus kyyttö on Vuoden Maatiasieläin. Asukkaiden ja mökkiläisten sitkeyden ansiosta graniitti pysyy vuoressa. Ihastuttavat keltaiset sitruunaperhoset lentelivät painokuvioisessa tyynynpäällisessä ja harmaa villalanka oli saanut uuden muodon liito-oravana taitavan virkkaajan käsissä
Nämä löysivät nopealla käynnillään kaksi liitooravan pesäpuuta. Hakkuu olisi taas saanut jatkua, mutta Forssan Saha ilmoitti, ettei se hakkaa ennen kuin tutkimuspyynnöt on käsitelty. On louhosfirman edun mukaista, että alue pienenee, koska silloin heikentyvät argumentit, joilla voidaan puolustaa luontoarvoja." Esikauppasopimuksin louhosalueen maanomistajat, joukossa Forssan kaupunki, ovat sitoutuneet edistämään louhoksen syntyä. Konikallion tapauksesta haastateltu ympäristöministeri Pekka Haavisto pyysi, ettei puhuttaisi liito-oravasta vaan itse asiasta: louhoksesta. Koko Konikallion 20 hehtaarin vanha metsä korkeinta lakea lukuunottamatta sopi heidän mielestään liito-oravan elinpaikaksi. Ministeriön lausunnossa huomioitiin myös maaliskuun alussa kyläläisten teettämät tutkimukset siitä, että Konikallion läheinen, huonosti hoidettu lietekompostointikenttä on saastuttanut maaperää. Konikallion tapaisia paikallisesti arvokkaita kallioita on ympäristöministeriön ylitarkastajan Markus Alapassin mukaan kohdeltu vaihtelevasti maa-aineslupia myönnettäessä. Hätääntyneet asukkaat keräsivät yli 500 nimeä kallion louhimista vastaan. Iltamyöhällä saatiin aikaan tauko, kun paikalliset asukkaat alkoivat maksaa metsäkoneen kuljettajalle palkkaa seisokista. Myönnetäänkö maa-aineslupa. Kovakuori aistutkij oiden vierailu paljasti, että Konikalliolla viihtyvät monet vanhan metsän kovakuoriaiset, vaikkei vaativimpia ikimetsien lajeja löytynytkään. Alhainen näki myös liitooravan papanoita, mistä hän ilmoitti somerolaisille WWF:n liito-oravatyöryhmän jäsenille Jouni Paakkoselle ja Päivi Eroselle. Salla Tynys Kuinka käy Konikallion. Louhittavaksi kaavaillun kiviaineksen arvo on kymmeniä miljoonia markkoja. Kalliota louhittaessa syntyy ruhjeita, jotka kuljettavat SUOMEN LUONTO 4/98. Alhainen sai virkamiehet miettimään, olisiko Konikalliolla arvoa vanhojen metsien suojelukohteena. Hänen mielestään hakkuut ja louhos ovat kiinteästi kytköksissä. Viime kesänä Forssan Linikkalan kyläläiset kuulivat, että paikallinen sorayritys Stenberg Oy on solminut läheisestä Konikalliosta esikauppasopimuksia. Se noteerattiin paikallisesti arvokkaaksi kallioksi. Ministeriön käsitys on, ettei esitetyllä louhinta-alueella ole maa-aineslain tarkoittamia erityisiä maisemallisia tai geologisia ympäristöarvoja. Lähiasukkaat ja luonnonsuojelijat puolustavat Forssan Konikalliota louhinnalta ja hakkuilta. Konikallion metsän biologiset arvot on ministeriön mukaan otettava huomioon louhinnassa. Jouko Alhaista rajaukset epäilyttivät. Vanhoihin metsiin erikoistunut ympäristöministeriön ylitarkastaja Pertti Rassi vieraili Konikalliolla. "Jokainen hehtaari, joka Konikalliosta menetetään, heikentää alueen kokonaisarvoa. Silti puita kaadettiin koko ajan. Hän otti yhteyttä ympäristöministeriöön. Linnustoa selvittänyt humppilalainen ympäristökonsultti Jouko Alhainen tapasi Konikalliolta yli 40 lintulajia: esimerkiksi harvinaisia vanhan metsän lajeja. Louhoksesta esikauppasopimuk16 Hakkuu tuhosi risupesän, joka saattoi olla liito-oravan käytössä. neen maa-alueen lähellä pidä ottaa maa-ainesta ennen kuin likaantuneet maat on poistettu. Hän ei pitänyt aluetta niin arvokkaana vanhana metsänä, että se olisi voitu lunastaa valtiolle. Ympäristöministeriön pyynnöstä Konikallio arvioitiin kallioalueiden inventoinnissa käytetyllä menetelmällä. Hakkuu Konikalliolla jatkui koko päivän. He ryhtyivät myös teettämään arviointeja pitkään hakkuilta säästyneen Konikallion metsän luontoarvoista. Alhaisen mukaan on ymmärrettävää, etteivät kyläläiset halua 10 vuodeksi naapurikseen pölyävää ja meluavaa kivilouhosta. Liito-oravan pesäpuut alueella on etsittävä, eikä niitä välttämättömine ympäristöineen ja levähdyspaikkoineen saa hävittää tai heikentää. Seuraavana päivänä ympäristöministeriöstä lähti virkamies neuvottelemaan maanomistajan kanssa. Myös lehtipuut sovittiin säästettäviksi. helmikuuta. Ministeriö tavoitteli alueelle vuoden mittaista rauhoitusta, mutta sopimukseen ei päästy. Hämeen ympäristökeskuksen virkamiehet rajasivat hakkuun ulkopuolelle kaksi liitooravan pesäpuuta suojavyöhykkeineen sekä käytävän pesäpuilta muualle talousmetsään. Yöllä 19. Iltapäivällä tilanne kiristyi niin, että ympäristöministeriössä päätettiin pitää seuraavana päivänä kokous liito-oravasta. Sopimusten mukaan viisi hehtaaria kalliota siirtyy yrityksen omistukseen, jos maa-aineslupa saadaan. Tutkimusta tehneet Mirja Salkinoja-Salonen ja Rainer Peltola Helsingin yliopistosta varoittavat, ettei saastu. Hämeen ympäristökeskus uusi rajausta parin virkamiehen käytyä alueella Alhaisen kanssa. Nyt jännitetään, myöntääkö Forssan ympäristölautakunta louhokselle maa-ainesluvan. Rassin muistio oli Forssan Sahalle kuin hakkuulupa. maaliskuuta maanomistaja käynnisti hakkuut, ja lopulta koko leimikko oli nurin. Kallion louhimisesta ei aiheutuisi maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonoloissa. Koska Konikallion tapaus on erityisen kimurantti, lausuntoa maa-ainesluvasta pyydettiin Hämeen ympäristökeskuksen lisäksi myös ympäristöministeriöltä. Tätä luettaessa se on jo saattanut päättää asiasta. Viisi hehtaaria meni nurin Tämän vuoden uutinen oli, että suunnitellun louhosalueen vierestä aiottiin hakata metsää viiden hehtaarin alalta. Monitoimikone aloitti leimikon hakkuun 22. Jouko Alhaisen mukaan kukaan ei ole väittänytkään, etteikö yksi perimmäinen syy vastustaa Konikallion hakkuita olisi louhosuhka. Säästyykö vanhan metsän sirpaleesta mitään. sen tehnyt maanomistaja oli tehnyt puusta pystykaupat valtionyhtiö Vapo Timberin alaisen Forssan Sahan kanssa. "Jotkut kunnat eivät niitä noteeraa, mutta jotkut ovat evänneet lupia." Seutukaavassa Konikalliota ei ole varattu maa-aineskäyttöön eikä suojeltavaksi
Alhaisen ja Merojen luonnonsuojelurikoksesta tekemät tutkimuspyynnöt ovat Forssan poliisin käsiteltävinä. Jos louhos tulee, se lohkaisee taas yli viisi hehtaaria. Ympäristöministeriössä taas varotaan tekemästä liitooravasta valkoselkätikan veroista kiistakapulaa. Alue rajautuu joka puolelta peltoon, vanhaan avohakkuualueeseen tai maantiehen. Luonto-Liitto on esittänyt, että Etelä-Suomen vanhan metsän rippeet ostettaisiin valtiolle. Pettyneen Jouko Alhaisen mielestä ympäristöviranomaiset eivät pitäneet luonnon puolta. Ohjeina on käytetty WWF:n liito-oravatyöryhmän suosituksia, joiden mukaan on säästettävä vähintään pesäpuiden lähiympäristö (20-50 metriä) ravintoja suojapuineen sekä kulkureitti lähimetsiin. Liito-orava huomioitu kirjavasti Tähän asti liito-oravat on huomioitu hakkuissa vaihtelevasti. Tavoitteena on luoda säännöt, jotta vastaavilta konflikteilta vältyttäisiin. Paakkosen mukaan Hämeen ympäristökeskus olisi voinut jo syksyllä suunnitelmallisesti pohtia, miten ja mitä toimia Konikallion alueelle sovitetaan, jotta liitoorava siellä säilyy. D 17. Alhaisen ja Linikkalan kyläläisten Veikko ja Raija Meron mielestä Konikallion hakkuussa rikottiin luonnonsuojelulain pykälää 49, jonka mukaan liito-oravan "selvästi luonnossa havaittavien lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty". "Jos jälki Konikalliolla täyttää minimivaatimukset liito-oravan kannalta, ympäristöviranomaisia ei tarvita, koska isännät keskimäärin muutenkin hakkaavat paremmin", Alhainen tilittää. Ympäristöministeriön ja Hämeen ympäristökeskuksen mukaan Konikallion leimikko on rajattu näiden minimivaatimusten mukaan. Alhainen arvostelee sitä, että aukko on ensinnäkin liian suuri, ja ruokailupuiksi säästetyt lehtipuut törröttävät ilman suojaavia havupuita. Jos hakkuut ja louhos toteutuvat, liito-oraville jää vain pari metsäkaistaletta, joista ei ole kunnollista yhteyttä ulkopuolisiin metsiin. Sekä ympäristöministeriön Heikkinen että suojelijat ovat yhtä mieltä siitä, että EteläSuomessa on liian vähän vanhaa metsää. Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja Ilkka SUOMEN LUONTO 4/98 Konikallion 20 hehtaarin liito-oravametsästä on kaadettu neljännes. "Perustelut antavat sen käsityksen, että tällainen selvästi luonnossa havaittava lisääntymisja levähdyspaikka on suhteellisen suppea. Heikkinen myöntää luonnonsuojelulain kyseisen pykälän niin uudeksi, että tulkintaa vasta haetaan. Suurin virhe Alhaisen ja Paakkosen mukaan on, ettei pientä Konikallion aluetta ja sen liito-oravia ole tarkasteltu kokonaisuutena, eikä oravien esiintymistä ole kunnolla selvitetty. Tällä hetkellä Heikkisen mukaan tukeudutaan vain hallituksen esitykseen luonnonsuojelulaista perusteluineen. Hakkuita 22. Hänen mielestään louhoksen kautta ei pääse likavesiä pohjaveteen, koska kalliota ei aiota louhia pohjaveden tasoon saakka. Alapassin mukaan Salkinoja-Salosen ja Peltolan johtopäätökset ovat "aika rohkeita". Siellä viitataan saimaanhylkeen pesimäluotoihin. Tätä tietoa olisi levitettävä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kautta. Ongelmana on, kuinka suppeasti tai laajasti "selvästi luonnossa havaittava lisääntymisja levähdyspaikka" määritellään. Ministeriössä vannotaan neuvonnan nimiin: miten maanomistajia voidaan kouluttaa havaitsemaan liito-oravan pesäpuut. Rikottiinko luonnonsuojelulakia. Paakkosen mielestä luonnonsuojelulakia on tulkittava niin, ettei liito-oravan esiintyminen alueella saa vaarantua. Alhainen ja Paakkonen eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä. Heikkisen mielestä ministeriöllä ei olisi ollut enempää tehtävissä Konikallion tapauksessa, pakkotoimet eivät sovi liito-oravan suojeluun. helmikuuta seurasi huolestuneina mm. Sen tarkempaa määrittelyä ei ole." Määrittelytyö on jo aloitettu laajapohjaisessa työryhmässä. likavedet pohjavesiin. joukko kyläläisiä. Lisäksi hakkuissa menetettiin keskeistä liito-oravan asuinaluetta sekä yksi risupesä ja kolopuu, joka ei tänä talvena ollut liito-oravan käytössä
Unohdetuista kätköistä versovat uudet pähkinäpensaan taimet. Pähkinä on hedelmä, jossa kova siemenkuori suojaa alkiota. Seppo Vuokko Vuoden puu nautti Pähkinäpensas on lounainen laji. Jos sarapuuta ei olisi unohdettu, saattaisimme puhua hasselpähkinän sijasta sarapähkinästä. Luonnossa kasvava pähkinä on samaa lajia kuin hasselpähkinä. Pähkinä on ravinteikas herkku, jolla on monta ottajaa. Pähkinä lienee tarkoittanut hedelmää, ja itse kasvi tunnettiin ainakin lounaisessa Suomessa nimellä sarapuu. Siksi meillä ei ole ollut tarpeen erottaa pähkinäpensasta ja sen hedelmää toi18 sistaan eri sanoilla. Kun pähkinäsadon käyttö ja merkitys vähenivät, tarve sanojen erillään pitämiseenkin pieneni. SUOMEN LUONTO 4/98. Pauli Nieminen Pähkinähakki kerää pähkinöitä ja kätkee ne pahan päivän varalle. Käytäntö vastasi ruotsia: hasse[ on kasvi ja nöt sen hedelmä. Pähkinäpensaan seurassa viihtyvät vuokot ja suomukat. Sen oksilla touhuavat linnut ja oravat, jotka kuljettavat siemeniä uusille kasvupaikoille. Tai ehkä kasvin mm1 on unohtunut. Reijo Juurinen/Luontokuvat Orava on samanlainen unohtelija kuin pähkinähakki pähkiPähkinälehto keväisessä kukkaloistossaan. näpensaan onneksi. Suomessa on vain kaksi kasvia, joiden hedelmä on pähkinä: pähkinäpensas ja tammi. Muinoin se kasvoi Kokkolan korkeudella asti; mitä lämpimämpää Suomessa on ollut, sen pohjoisemmaksi kasvi on kivunnut
Joskus pähkinät ovat olteet syyskauden pääruokaa, toisinaan harvinaista herkkua tai ruoan lisä. Vainajan matkaan laitettiin muuta19. Uudelleen pähkinä ilmaantui muinaislöytöihin rautakaudella, 50-1150 jKr, mutta silloin se edusti magiaa. Arkeologiset pähkinälöydöt loppuvat myös äkillisesti noin 1000 eKr. Siemen sisältää öljyä 60-70 prosenttia painostaan. Mutta miksi pähkinää ei olisi syöty lämpökaudella vai onko kyseessä vain puutteellisista löydöistä syntynyt harha. Tuolloin pähkinäpensas oli jo harvinaistumassa. Energiasisältö on suuri ja pähkinät täyttä ruokaa. Sen voisi selittää viljelyn ja kotieläinten hoidon alku. ;alasta ja lämmöstä Ihmisen ruokana Tuore pähkinä painaa kuorineen noin gramman. Yllättävästi pähkinän runsaasta käytöstä on merkkejä Suomessa vasta noin 3000 eKr lähtien. Käyttötavat ovat vaihdelleet suuresti eri aikoina
Oliko kasvin nopeaan ja oikulliseen leviämiseen syynä ihminen. Suomukka tunkeutuu isäntäkasvin juuristoon imujuurillaan. Molempien levinneisyysalueetkin ovat kutakuinkin samat. Vaikka metsähiiret ja myyrät tuhoavat osan varastoista, osa selviää talven yli, itää ja on alkuna uudelle pensastolle. Ehkä sattuman tuloksena asuinpaikalle on voinut syntyä erillinen pähkinäkasvusto aivan napapiirin tuntumaan! Mahdotonta se ei ole, sillä Kemijoen laakso oli tuolloin pitkälle sisämaahan pistävä vuonomainen merenlahti. Metsähiiri ja metsämyyrä syövät ja varastoivatkin pähkinöitä, mutta silti niillä tuskin on merkitystä pähkinän levittäjinä. Ruotsinvallan aikana Lounais-Suomesta toimitettiin pähkinöitä Tukholmaan. Noin 5000 vuotta sitten alkoi alamäki. Vain tältä varsin lyhyeltä kaudelta on säilynyt melko runsaasti pähkinäfossiileja, sillä ainoastaanturpeeseen ja järviliejuun hautautuneet pähkinät säilyvät. Ne varastoivat ylimäärän maahan, karikkeen ja sammalen joukkoon pähkinän itämisen kannalta mitä parhaimpaan paikkaan. Yrjö Vasari löysi muutamalta Koillismaan suolta lämpökautisista kerrostumista pähkinän siitepölyä. Kun ilmasto lämpeni, se levittäytyi kohti pohjoista. Kymenlaakson rannikolta pensas puuttuu, mutta kannakselainen kanta yltää niukkana Suomen puolelle Lappeenrannan ja Imatran tienoilla. Kuusi karkotti pähkinän parhailta paikoilta Lämpökausi oli pensaan kulta-aikaa. Orava varastoi lähimaastoon, mutta närhi ja pähkinähakki voivat kantaa siemeniä jopa parinkymmenen kilometrin päähän. Lounais-Suomeen pähkinäpensas on ilmeisesti tullut yli meren, ehkä Ruotsista. D SUOMEN LUONTO 4/98. Viljelty hasselpähkinä on osaksi samaa lajia kuin pähkinäpensaan hedelmä; lisäksi viljellään turkinja isopähkinää sekä lajien risteymiä. Samanaikaisesti ilmasto muuttui mantereisemmaksi: kesät olivat yhä lämpimiä mutta kuivia. tanmeren ja Välimeren tuntumassa. Keruulla oli kaupallista merkitystä 1700-luvun lopulle, ja 1950-luvulle asti pähkinöitä kerättiin yleisesti kotikäyttöön. Laiduntaminen, tarvepuun otto ja maanviljelys pitivät kurissa metsäpuut, erityisesti kuusen, mutta hyvin vesova pähkinä menestyi. Outoja kasvupaikkoja Jääkauden kylmimmän ajan pähkinäpensas sinnitteli Mus20 Paavo Hamuncn/Luontokuvat Lehtivihreätön suomukka loisii pähkinäpensaassa. Pensas saapui yllättävän nopeasti Karjalan Kannakselle, Pohjois-Saksaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin sekä Brittein saarten länsiosiin, mutta ehti selvästi myöhemmin Baltian maihin, Pohjois-Ranskaan ja Itä-Englantiin. Kaupan pähkinät ovat peräisin Välimeren ja Mustanmeren seudun viljelmiltä. Kun ilmasto viileni, suot muuttuivat märemmiksi, rahkasammalet levittäytyivät ja pähkinäpensaat kuolivat. Pähkinöitä on löydetty Saa·rijärveltä, Vimpelistä, Lappajärveltä ja Pielavedeltä asti, mutta siitepölyanalyysien perusteella pensasta olisi kasvanut vieläkin pohjoisempana, ainakin Kokkolan Haapajärven tasalle asti. Pähkinäpensas tarvitsee eläimiä levitäkseen. Yleisesti jopa kuvitellaan, etteivät meikäläiset pensaat edes tee pähkinöitä. Sen sijaan orava, närhi ja pähkinähakki kuljettavat siemeniä pitemmälle. Levinneisyysalue supistui nykyiseksi . Viljeltäviksi on valittu runsassatoisia ja suuripähkinäisiä yksi löitä, joten viljellyt hasselpähkinät ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin meikäläiset luonnonpähkinät. ma pähkinä tai tammenterho ehkä uuden, tuonpuoleisen pähkinästön tai tammiston siemeniksi. Pohjoisin esiintymä on Korpilahden Vaarunvuorella. Kannaksen pähkinästön leviäminen näyttää pysähtyneen jo varhain. Ilmeisesti pähkinä puuttui kuitenkin tyystin Saimaan vesistöalueelta. Ehkä ei ole ollut kyse suoranaisesta viljelystä, mutta eväinä, kauppatavarana ja tuliaisina tuodut pähkinät ovat saattaneet olla hyvinkin erillisen esiintymän pohjana. Kuivien lehtorin teiden kasvi Nykyisin pähkinäpensas on yleinen Ahvenanmaalla ja lounaisessa Suomessa EteläHämettä myöten. Hellekesät kuivattivat korpien pintaturpeen, jolloin pähkinäpensas levittäytyi parhaille soillekin. Pähkinälehtojen eksoottisin kasvi lienee toukokuulla kukkiva suomukka, lehtivihreätön loiskasvi, jonka punertavat, suomulehtiset versot nousevat pähkinäpensaan juurelta. Siemenen rasvat härskiintyvät vuodessa ja siemen menettää itävyytensä. Hyvänä siemenvuonna linnut kiikuttavat varastoihin kahdesta neljään kertaa enemmän siemeniä kuin ehtivät syödä. Useimmat lehtokasvit voi tavoittaa sen seurasta, mutta sinivuokon ja pähkinän välillä tuntuu olevan tavanomaistakin läheisempi yhteys, ikään kuin ne olisivat vuosimiljoonien myötä sopeutuneet toisiinsa ja kehittyneet yhdessä. Sitten pähkinät unohtuivat. Ehdoton pähkinän loinen se ei ole: joskus se kelpuuttaa ravinnon antajaksi lepänkin. Se ei tee kätköjä, joten se on vain siementen kuluttaja. Hän itse piti niitä kaukolennon tuloksena, mutta Kemijärven Haverin muinaiselta asuinpaikalta löytyneet pähkinänkuoret antavat toisenkin mahdollisuuden. Tällöin nopean leviämisen suunnat osoittaisivat aktiivisia kulttuurija kauppayhteyksiä. Pähkinä levisi Balkanilta Kannakselle parissa tuhannessa vuodessa, noin kilometrin vuodessa. Myös käpytikka syö pähkinöitä. Pähkinäpensas on kuivien, usein kivikkoistenkin lehtorinteiden kasvi . Yhtä omalaatuinen on pähkinän muinainen levinneisyys Suomessa. Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa pähkinäpensas lienee säilyttänyt nykyisen yleisyytensä ainakin osaksi ihmisen ansiosta. Idästä levisi kuusi, joka syrjäytti pähkinän parhailta paikoilta. Se vastaa pikemminkin kulttuurin kuin luonnonkasvin leviämisnopeutta; Lähi-Idässä keksitty maanviljely levisi samalla nopeudella hiukan myöhemmin. Linnut levittävät Pensaasta karisseilla pähkinöillä ei ole mahdollisuuksia elämiseen emonsa varjossa
En tosin ole lainkaan varma, että suomalainen luonnontai edes eläinsuojelu nousisi ennennäkemättömään nousuun, vaikka mätkähtäisinkin maahan hirvitorniin kiivetessäni poikkisahattu tikkaan piena kädessäni. Fennovegaaneille nostan hattua, mutta muille en malta olla huomauttamatta, että jokainen puraisu banaanista on pois tropiikin luonnosta. Se, joka on lapponut bensaa letkulla auton bensatankista tietää, että suuhunhan se tulee. Nuorten ajatuksissa eläinten suojelu ja kasvissyönti kulkevat käsi kädessä, edellistä ei ole ilman jälkimmäistä. Siihen sairastuneen kävely muuttui keväällä hoippuvaksi ja keikkuvaksi, ja kesän tultua hampaiden irtoaminen vinksautti suupielet vinoon. "Eläinten suojelu, kasvissyönti, uuspuritanismi ja yksinkertaisen elämän ihannointi ovat lyömässä itsensä läpi nuorten keskuudessa." Arvioon on helppo yhtyä, sillä saman olen pannut itsekin merkille niin luontoliittolaisissa kuin omassa jälkikasvussani. Monet ammattilaiset etsivät uutta ja kestävämpää luontosuhdetta alan uranuurtajan Aldo Leopoldin ajatusten pohjalta. Eläinoikeusfilosofeille tämä ei kelpaa. Yksi heistä, amerikkalainen Tom Regan, tyrmää Leopoldin maaetiikan "ympäristöfasismina", koska se asettaa ekosysteemin terveyden eläinyksilön oikeuksien edelle. Ruoka ja syöminen ovat asioita, joilla suomalaiset SUOMEN LUONTO 4/98 vaivaavat päätään enemmän kuin koskaan sitten sota-ajan elintarvikepulan. Meitä varttuneempia patistellaan valtakunnallisilla terveyskampanjoilla kuoriutumaan ylimääräisestä miljoonan kilon rasvavaipasta, ja nuoriso miettii kuumeisesti suhdettaan ruuan tuotannon etiikkaan välillä tuntuu siltä, että terveytensäkin riskeeraten. Jollekin toiselle otsikon sanonta on muistutus kevätsään oikuista: tänään paistaa virheettomältä taivaalta, huomenna västäräkki murjottaa höyhenet pörhöllään ilkeästi vihmovassa räntäsateessa. Sananparteen kuuluu toinenkin säe. Suomessa, Euroopan ja maailman reunalla, on syytä muistaa, että elintarvikkeiden rahtaaminen maanosista ja maasta toiseen on tuhlausta sekin ja on mahdollista vain nykyisillä keinotekoisen alhaisen energian hinnoilla. On selvä, että länsimaista tuntemamme kotieläintuotanto on maailman mitassa suurta tuhlausta. Laitteeseen kuulunut mekaaninen pumppu ei yleensä toiminut ja pötsiliemen joutui imaisemaan. Auttaakohan siinä edes Elina "Elvis" Mikolan puoltolause, jonka mukaan "Timo on sentään Suomen lempein metsästäjä". Se onnistuikin ruokatorven kautta pötsiin varovasti ujutettavalla letkulla. Pohjois-Amerikan tundralla elävät inuitit välttivät keripukin syömällä kaatamiensa karibujen pötsin sisältöä. Osalle kasvissyönti on protesti jokaisen kunnon ihmisen kavahtamaa teollista eläintuotantoa kohtaan, osalle kaikkien elollisten tappamiskielto on ehdoton. Tähän hän oli päätynyt kuulemani mukaan rakennettuamme viime kesänä viikon verran yhdessä sähköpaimenaitaa Merikarvialle lampaiden suojaksi ja suden suojelun helpottamiseksi. Tämä pohjoisten metsästäjien, merimiesten ja naparetkeilijöiden vitsaus johtui C-vitamiinia sisältävän kasvisravinnon puutteesta. Luen ympäristövallankumoukselliseksi julistautuneen Muutoksen kevään toimintasivulta, että eläinaktivistit ovat tuhonneet Hämeessä 17 hirvitornia hirven pyynnin estämiseksi. Tiedän, että uskottavuuteni luonnonsuojelijana on osalle nuoremmista kollegoistani kyseenalainen. Ainoat elinkeinot, jotka eivät oikein harjoitettuina muuta luontoa, ovat metsästys, kalastus ja keräily. Tiedän omasta kokemuksesta, että banaaniviljelmät ovat haudan hiljaisia, ei linnun laulua, ei kaskaitten sirinää. Sakari Pälsinsä lukenut tietää, että säepari kuvaa vääjäämättä etenevää keripukkia. Hänelle ihmisen korkein hyvä ja tärkein moraalinen mitta on luonnonjärjestelmien hyvinvointi, mikä ei estänyt häntä säätelemästä peurakantoja metsästämällä. Timo Helle Kevät keikkuen tulevi Vielä viikko tai kaksi niin Kemijoen rannassa jään reunalla keikuttaa pyrstöään kevään ensimmäinen västäräkki. Kevään tulo oli välillä keikauttaa ruokapakinani aivan väärille urille, kauaksi arkipäivästä ja sen valinnoista. Kun kiersin 15 vuotta sitten Alaskan rannikon kylissä, tapa oli jo unohtunut ja inuitit saivat C-vitamiininsa kyläkaupan appelsiineista. En tosin ollut vaarassa sairastua keripukkiin, vaan tarvitsin poron ravintotutkimuksia varten pötsinäytteitä myös kesällä, jolloin poroja ei teurasteta. Valmiita, jokaisen hyväksymiä vastauksia ruuan etiikkaan ei löydy edes ympäristöfilosofiasta. Ajatusten suunta vain on toinen. Pikku uroteolla hankkimani sädekehä ei enää himmene, vaikka nyt vuosikymmenien päästä kerron, että iljettävän näköinen liemi ei maistunut happamuudestaan huolimatta lainkaan hullummalta, heinäkuussa pinaattija elokuussa sienikeitolta. Sen tyly toteamus suvi suuta vääristävi tekee kerralla selväksi, että kysymys ei ole västäräkin pyrstön keikutuksesta tai kevätsään vaihtelusta. 21. Mutta ruuan tuotannon ekologiallakin on eettinen ulottuvuutensa. Reganille leopoldilainen "ympäristöfasismi" ja eläinten oikeudet ovat kuin "öljy ja vesi: ne eivät sekoitu". Timo Helle löytää monta näkökulmaa ruuan etiikkaan ja ekologiaan. Jos pelloilla kasvatettaisiin rehun sijasta ihmisravinnoksi kelpaavia viljelykasveja, ravintoa riittäisi nykyväestölle yllin kyllin. Mutta aivan yhtä tosia ovat kaksi muutakin näkökulmaa. Pruikkasin liemen näytepulloihin poroa pidätelleiden Kittilän Kyrön paliskunnan poromiesten taivastellessa, miten tutkijalla saatettiin teettää niin vistoja hommia. Periaatteessa minullekin on varattu konnan rooli. Emme tule kuitenkaan toimeen ilman maataloutta, jossa tavoitteena on luomutuotanto ja vähimmäisvaatimuksena tuotteiden kotimaisuus. Kunpa maailma olisikin niin yksinkertainen, että hyvän ja pahan raja kulkisi jokaisen ihmisen kohdalla siinä, syökö hän lihaa ja kalaa vai ei, tai brutaalimmin: tahraako hän kätensä syyttömien eläinten vereen vai ei. Maitoon keitettynä ja Koskenlaskija-juustolla sakeutettuna sitä voisi pitää elämysruokailijoiden bongattavana elämänpinnana minkä tahansa tasokkaan tunturihotellin ruokalistalla. "Nuorten maailmassa muhii uusi asenteiden vallankumous", kirjoitti Mikko Heikka taannoisessa Suomen Kuvalehdessä. Taidan olla yksi niistä harvoista, jotka tietävät, mille perinteinen keripukkilääke maistuu. Mutta sen jälkeen, kun Pentti Linkolan verkkosaunasta ovat jäljellä vain savuavat rauniot, suomalainen ympäristövallankumous on syönyt lapsensa ennen kuin vallankumous edes alkoi
Vanhalla rantapenkalla kohoava ikipuu on säästetty parin vuoden takaisen hakkuun laidalle. SUOME LUONTO 4/98 Emopöllö vahtii pesäänsä. Teksti ja kuvat: Mika Honkalinna Hongankolon kummajaiset Kilpikaamaisen ikimännyn kylkeä viistää vuosikymmenien harmaannuttama, syvään uurtunut koro. RaikkaaSuuren hongan henki. Männyn syleilystä loistaa vaalea naamakiehku ja siinä tumma silmäpari. Lähistöllä asuva maanomistaja on pitänyt tapanaan käydä keväisin katsastamassa, ovatko pöllöt päässeet pesinnässään alkuun. Viirupöllöille riittävän suuret luonnonkolot ovat huvenneet viime vuosikymmeninä vähiin. Kenties ikivanha salaman raapaisu. Toukokuun ilta Metsänreunan yllä rätköttävän ilta-auringon oranssi kiekko valaisee männyn uurteista kylkeä. Saisivatko ne kasvaa aikuisiksi. Vuosia aiemmin ne kasvattivat poikasia tervalepän onkalossa. Poikaset varttuvat puun uumenissa. Muutama vuosi kului ihmisen paikalle rahtaamassa suuressa pöntössä, mutta vuosien tauon jälkeen ne ovat jälleen palanneet vanhalle hongalle. Se on viirupöllönaaras, joka aprillipäivän jälkeisellä viikolla pyöräytti neljä valkeaa munaa kuivalle lahopurupohjalle. Suuren hongan koloon syntyi neljä viirupöllön poikasta. Nyt pesäpaikka on aihkissa, jonka suojissa viirupöllön tiedetään pesineen jo vuosikymmeniä aiemmin. On toukokuun viimeinen viikko. Sen alaosassa on ajan kovertama tilava onkalo asukkaineen. Niillä oli toinenkin luonnon muovaama pesäpaikka. Huhtikuun aurinko lämmittää kevääntuoksuista metsää ja haihduttaa laikuiksi huvennutta karkeaa nuoskalunta. 23. Kuvaamallani kymenlaaksolaisella pöllöpariskunnalla on ollut kummaa tuuria
Eletään kohtalaisen hyvää ravintovuotta, ja ruokaa riittää kaikille. Naaraspöllön pyöreänkurvikas hahmo koivunoksalla rikkoo runkojen ja oksiston piirtämän sekavan viivaston. Sen hahmo täyttää kolonsuun. raskaasti öyhkien. Vanhin on nuorimmaista puolet kookkaampi, kuten yleensä pöllöpoikueissa. Sitten se pyörtää katseen tulosuuntaansa, ponnahtaa pehmeästi siivilleen ja poistuu äänettömästi vartioon. Hontelosti huojuva pikkuinen tunkee itseään vilusta siristen sisarustensa lämpöön. Sen ainoa mahdollisuus on koettaa kavuta näiden selkään ja kurkotella kohden kolonsuuta. Tällä kertaa ei kuopuksellakaan näytä olevan hätäpäivää. Askelten porske kantautuu selvästi pöllöjen pesäpuulle yli sammakoiden lemmenlaulun. Siivet läpsivät männyn kylkiä pöllön tavoitellessa tasapainoa saalista ojentaessaan. Naaras ei enää änkeydy sisälle koloon vaan luovuttaa saaliin kynnyssäleillä istuen. Naaraan vastaus tulee välittömästi: VRÄH VRÄH. Tämä koituu usein kohtalokkaaksi viimeiseksi kuoriutuneelle. Uros luovuttaa saaliin naaraalle hakkuuaukealla seisovan haavan oksalla, mistä emo lennättää jyrsijävainajan nokassaan pesälle. Pesällä on jo pidempään ollut hiljaista. Öinen pimeänhetki liukenee yö yöltä kutistuvaan hämärään. Hallayön hetkinä Hämärän huntu laskeutuu metsään, ja maaston yksityiskohdat piiloutuvat varjoihin. Jyrsijän häntä sojottaa vielä hetken nokanpielestä. Ajoittain kuuluu kitinää tai heikkoja muksahduksia poikasten touhutessa. Emon tuomiset saanut poikanen hotkii ruokaansa rytmikkäästi nieleskellen. Naaras liitää noutamaan saaliin. Yöstä tulee kylmä. Läpi yön soivat siivet. Kololla puhkeaa vimmattu piiskutus. Nuorimmainen jää sisarustensa muodostaman muurin taakse eikä saa tungettua itseään suurempien väliin. Myyrä uppoaa kitaan karvoineen kaikkineen. Poikaset tuuppivat toisiaan kamppaillessaan parhaasta paikasta. Lämpötila laskee lähelle pakkaslukemia. Viimeisillään oleva hirvilehmä kahlaa vastarannalla 24 Viirupöllöemo lentää ääneti mutta joutuisasti. Tänä iltana ensimmäinen ateria tarjoillaan hyvissä ajoin alkuillasta. VA VA VA. Luhdalla lätsyy ja plumpsahtelee. Lähestyvä naaras lipuu vaaleana haamuna vasten tummaa taustaa. Pian sekin häviää. Neljä vaaleanpörhöistä pöllönpoikaa tähyää odottavina valoisaan kevätiltaan. Pöllöntairni vajoaa kasaan pönäkän tyytyväisenä, nuorimmaisen jatkaessa nälkäistä kitinäänsä tyhjää haroen. Taivaanvuohet laskettelevat mäkättäviä syöksyjään ilmatilassa, ja kirahteleva tavijoukkio räiskähtää vetiseen luhtaan. Poikasten ollessa pienempiä näytti ajoittain kertyvän pientä ylijäämääkin: joskus pulska myyrä, toisinaan rastas tai pyyn puolikas. Urospöllön pehmeä haukku katkaisee hiljaisen odotuksen. Aamu. Pesähonka piirtyy jykevänä ja latvukseltaan tiheän ryhmyoksaisena vasten iltataivasta. Pöllövanhemmilla on kiire hankkia ruokaa koko katraalleen seen vihreään puhjennut kevät on taittumassa alkukesään. Ruokaa ei ole kuulunut moniin tunteihin. Jo tunteja ennen auringon mailleen menoa alkaa puun sisältä kantautua nälkäkuoron vaativia piiskahduksia. Heikompana se häviää kamppailun ravinnosta vanhemmille sisaruksilleen
Mutta liikkurrunen sujuu uskomattoman joutuisasti kotometsässä. Kaksi vanhinta poikasta on jo jättänyt hyvästit koti kololleen. Toinen on raivannut tiensä risukon lävitse rannan tervaleppään. Poikaset ovat jo liki neliviikkoisia. Rauhallisempina hetkinä jokin poikasista torkahtaa kesken uteliaan kurkistelun. Tru oikeastaan... Aamuauringon punaaman ikihongan suojissa köllöttää neljä toisiinsa painautunutta pöllönalkua täysin vatsoin. Kolon suulla tungetellaan, keikutaan ja roikutaan. yön tunteina pieninkin saa helpotusta hillittömään nälkäänsä. Alkukesän yö lepikkoisessa kuusikossa on sakeana hämärästä, jota pöllökuoron pistävät sivallukset puhkovat. Pöllöjen päät kiertyvät joutsenen lentorataa seuraten, kunnes lintu katoaa niiden näköpiiristä. Ne ovat kulkeneet yli rytöisen hakkuun lehtevän havusekametsän suojiin. Ohitse lentävän laulujoutsenen joiku saa koko pöllököörin ryntäämään ihmettä töllistelemään. Pari yötä myöhemmjn koko katras on jo jalkautunut maastoon. maailma ja sen tapahtumat vetävät poikasten huomiota vastustamattomasti puoleensa. Metsä kutsuu Kololla alkaa jokailtainen kerjuun kähinä. Lentäjiksi noista avuttoman näköisistä kummajaisista ei vielä ole. Toinen on kavunnut valokuvaajan piilon päälle, jonka löysäksi viritetty kangas muljuaa huterasti jalkojen alla aina sen liikahtaessa. Vahvat jalat auttavat selvittämään metsänpohjan esteet. UlkoPoikanen kotimetsän pohjalla. kaikki piiskahdukset eivät tulekaan enää samasta paikasta. D 25. Se nukkuu keskellä oksiston vihreää piiloa aamutuulen heijauksessa. Hapuilevat ensilennot odottavat muutaman viikon päässä suviöisen hämärän ollessa niukimmillaan. Aamun tullen pöllönpoika nukahtaa oksan tyvelle vasten kuusen karheaa ja turvallista runkoa. Ennen syksyä olisi opittava vielä monenmoista. Ylöspäin käy niiden mieli, vaikka puusta toiseen on vielä siirryttävä jalkapatikassa. Pää nurin niskoin käännettynäkään katse ei tavoita metelöitsijää. Pesäpuun latvassa kimjttävä valkoviklo aiheuttaa sekavaa päänpyöritystä. Vastaus tulee jostain järven toiselta laidalta. Luhdalta kantautuvat töyhtöhyyppien naukaisut ja siipien rupsutus kalpenevat, kun kurkiparin duetto purkautuu pakkasaamuun pesäpuun liepeiltä. Poikaset kiipeilevät pitkin pystyjä puunrunkoja alimmille oksille, roikkuvat kiinni puun kaarnassa koukk:ukynsillään, vetävät nokallaan s11p1en huiskiessa apua. Kurkottelua kololla Kuluu viikko. Pesä oli matalalla suuren hongan halkeamassa. Heti alkuillasta alkaa kolon suulla kiivas vilske ja huiske
Peippokonsertti raikaa. Talvi on taittunut. Hyvä tässä on aamukahvit keitellä. 26 Leskenlehti puskee valoon. Vaahtopäiset pärskeet roiskivat pienistä putouksista ja jäädyttävät puronvarren kasvit paksuiksi jääpatsaiksi. Lammen rantatöyrään viimeisille jäähelppeille on istahtanut nokkosperhonen. Kuluu hetki, ja paikan valtias palaa takaisin. Soidin jatkuu entistä kiihkeämpänä. Jossain ryystää järripeippo. Läheisen pakettipellon laiteella leskenlehdet kurkottavat kukintojaan terälehdet supussa edellispäivän takatalven tupruttamasta lumesta. Teksti ja kuvat: Arto Jokinen Puron solinasta hiirenkorvaan Latu puikkelehtii suonlaidan rämeikössä kitukasvuisia männyntarreja kierrellen. J äät helisevät kuin tiu' ut auringon sulattaessa vedessä kelluvia jäälauttoja. Pian kaksikko säntää järven pintaa nousukiitoon siivet vinhasti viheltäen. Metsäviklot, rantasipit, västäräkit ja lokit saavat ilmaista kyytiä lautoilla. Torailu ja mekastus jatkuvat auringonnousun jälkeen vielä tunnin, kaksi. Mitä siitä, vaikka muutama sulka ja kasa höyheniä irtoaa, pääasia että saa pitää mättäänsä. Koivujen rungot puskevat mahJaa, ja suoraan rungosta esiinpistävät oksantyngätkin ovat saaneet päihinsä hempeän vihreät hiirenkorvat. Kuusivanhusten keskellä latu ylittää matalassa rinteessä puron. Seuraan tapahtumia piilokojusta. S uolla käydään äänekkäät turnajaiset, kun teerikukkojen mahtaileva kaarti ottaa mittaa toisistaan. Lämpöaalto antaa takatalvelle äkkilähdön ja herättää koko luonnon kiihkeään elämään. ja hiirenkorviin ! SUOMEN LUONTO 4/98. Se töpöttää pitkällä imukärsällään jään pintaa kuin janoaan sammuttaakseen. Viikko sitten puroa ylittäessam kuulin vain suksieni suihkeen. Kaula kenossa se ui röyhkeilijää kohti . Tähän kun saisi ajan pysähtymään, näihin ääniin, näihin tuoksuihin ... Teerikukkojen suhahdellessa nokista ulos työntyvä lämmin ilma tiivistyy kirpakassa aamussa pään ympärille paksuksi huurupilveksi. Telkkäuros on tehnyt valtauksen ja saanut jo naaraan vierelleen. Korkeimman kuusen latvassa huiJuttelee mustarastas. Hanki upottaa metsäsuksillakin pohjaa myöten. Kaukaa kuuluu taivaanvuohen mäkätys. Puron iloinen solina on vaihtunut vahvaksi kohinaksi. Nojaan sen päällä sauvoihin ja olen haltioissani ... Puro päätyy viimein järveen, johon virta on syövyttänyt ison sulapaikan. Takana ovat muutaman tunnin yöunet suonlaidan metsikössä louteen alla tulilla. Lehtokurppa tekee aamun viimeisiä kierroksiaan yksitotisen orinan säestyksellä. Leikillä ei ole sijaa, kun naapuripukari änkee kyläilemään toisen mättäille. Jos vaikka sattuisi naaras seuraamaan sivummalta. Liikkuminen ei ole enää sujuttelua, se on taapertamista. Nyt hangen alta kuuluu veden lorina. Eteneminen tällaisena päivänä on tosin työtä ja tuskaa. Hiirenkorvat koristavat koivun oksantynkiä. Tuoksu koivikossa on huumaava. Metsä nielaisee vesimassat sisuksiinsa monen kilometrin matkalla. Pimeän hämyssä hiippailin kojuun aitiopaikalle. Piiskaava räntäsadekaan ei ole vaimentanut kosiomenoja. Siipipankot läiskivät surutta vierasta, joka vastaa samalla mitalla. Pitää näyttää vahvalta. Niskojaan nakellen ja välillä vettä jaloillaan pärskien koiras seuraa tiukasti naarasta. Kostean, lauhan yön jälkeiset tuoksut metsässä ovat mahtavat. Valtias antaa äkkilähdön sulaan saapuvalle vieraalle koiraalle
Pärskeet jäädyttävät kasvit jääpatsaiksi. SUOMEN LUONTO 4/98 27
Hän ottaa huomioon luonnon kestävyyden ja asiakkaidensa fyysisen kunnon sekä sosiaalija kulttuuritaustan. Luonto on paras luokkahuone muun muassa luonnontuntemuksen ja -suojelun, metsäasioiden, suunnistuksen ja erätaitojen opettelussa. Eräopas on loistava luonnontuntija, ensiluokkainen erämies, suvereeni suunnistaja, kohtuullinen kielinero, inhimillinen ihmistuntija, vinkeä viihdyttäjä, erinomainen ensiavun antaja, kelpo kokki ja mahtava markkinoija. Jouni La,aksonen Eräopas, toiveammatti. Raimo Lyly, 46-vuotias opettaja-maanviljelijä Somerolta, hakee kurssilta vaihtelua elämään ja kokee opiskelun osittain sapattivuotena. Välillä puristimme vaatteet mahdollisimman kui viksi ja juoksentelimme lämpimiksemme, mutta sitten vain takaisin veteen! Tulossa on vielä muun muassa survivalviikko: lähdemme · metsään suurin piirtein ilman varusteita; ruoka ja suoja on löydettävä luonnosta. Retkiin on liitettävä ohjelmanumeroita, kuten lohen loimutusta, laskeutumista kalliojyrkänteeltä tai koskenlaskua kumilautalla. Hän on innokas retkeilijä, ja hänen tulevaisuudensuunnitelmiinsa kuuluu perinteinen eräopastaminen, mieluiten omassa yrityksessä. Tiian toiveissa on työskennellä jossakin ohjelmapalveluyrityksessä ja ehkäpä yhdistää mukaan myös nuorisotoiminta. 28 Katy Lindström Tuleva eräopas Katy Lindström särkemässä lokakuista ensijäätä meren lahdessa Vehmaalla. Tiian luontoharrastuksia ovat ulkoilu, retkeily ja ahkera partiotoiminta. Hyvä oli päästä kokemaan, että kovallakin pakkasella tulee toimeen, kun tietää mitä tekee. Tammihelmikuussa hiihdimme umpihangessa rinkka selässä tai ahkio perässä Hetasta Pallakselle. Tulevaisuudessa hän aikoo tehdä rinnakkain opettajan ja oppaan töitä, ja näiden lisäksi ohjelmassa pysyvät myös maanviljely ja musisointi. Minä ja viisitoista muuta 1950-vuotiasta nuorta aloitimme viime elokuussa luontoja eräopaskurssin EerikkiIän urheiluopistossa Tammelassa. Temppuja ja seikkailuja Yksi kurssimme kouluttajista, Markku Kallama, toistaa usein, ettei perinteisellä eräoppaan työllä tule toimeen. Enpä muista koskaan olleeni niin kylmissäni kuin pulattuani syyskuun lopussa noin 12-asteisessa vedessä kolmisen tuntia. Kokeilimme kanootin kaatamista ja vedestä tyhjentämistä, rinkka selässä kaatumista ja pelastusuintia. Euralainen 22-vuotias nuorisoja vapaa-aikatoiminnanohjaaja Tiia Toivola tuli kurssille syventämään ammattitaitoaan. Patikoinnin ja hiihdon lisäksi olemme myös pyöräilleet ja meloneet. Helsinkiläinen rakennusmestari Markus Rask pitää päällimmäisenä syynä kurssille hakemiseensa kyllästymistä nykyajan vouhotuksiin. Melontaa ja suunnistusta harrastavaa Raimoa luonto on kiinnostanut aina. Vaativa ammattitutkinto Ammattitutkinnon perusteiden mukaan eräopas suunnittelee ja toteuttaa turvallisesti erilaisia retkiä maastossa kaikkina vuodenaikoina. Eräälle lähiseudun ala-asteelle pidimme Robin Hood -päivän: aamun tutustumisja luottamusleikkien jälkeen oppilaat ja opettajat kiersivät Sherwoodin metsässä jännittävältä, teemaan sopivalta tehtävärastilta toiselle. Monet eräopasyritykset järjestävät jopa enemmän ohjelmapalveluja kuin varsinaista opastamista. Ohjelmaan kuului upeiden lumisien maisemien ihailun ohella muun muassa telttayö tuiskussa tunturin laella, lumimajoiteyö, mahtavin tähän ikään näkemäni auringonnousu ja ·yö louteessa avotulen ääressä 40 asteen pakkasessa. Lumiasumukset olivat miellyttävä yllätys: vaikka ulkona oli 25 astetta pakkasta, lumimajoitteissa oli jopa pari astetta lämmintä. Syksyllä meillä olikin välillä aika vilske, kun koulupäivän päätteeksi järjestelimme oikeille asiakkaille erilaisia temppuja yhteistoimintaratoja, seikkailuja ja viihteellisiä kotailtoja. Varsinaiset koskenlaskut kajakilla ovat vuorossa vasta keväällä, mutta syksynkin vesileikeistä moni painui mieleen. Me oppaat eläydyimme rooleihimme, ja innoissaan tuntuivat lapset olevan. Hän tuntee maakuntansa luonnon, väestön, elinkeinot sekä historian ja suhtautuu kunnioittavasti luontoon ja asiakkaisiinSUOM EN LUONTO 4/98. Pitkällehän erämaassa selviää maalaisjärjellä, mutta kyllä esimerkiksi tulen sytyttämistä metsästä löytyvillä aineksilla räntäsateessa on hyvä vähän harjoitella. Muutama tuli kurssille suoraan lukiosta, mutta useimmilla meistä on jo ammatti ja työkokemustakin eri aloilta. Kurssi on vuoden mittainen ja tähtää eräoppaan ammattitutkintoon. Poikia kurssilla on kymmenen ja tyttöjä kuusi. Sata yötä makuu pussissa Lukuvuodesta vietämme satakunta yötä metsässä. "Halusin kovasta tekniikan maailmasta lähemmäs luontoa ja perusasioita", sanoo 25-vuotias Markus
Ammattitutkinnon suorittaneita eräoppaita on Suomessa vasta alle 30. hyvinkin tarkoittaa käytännossa aivan samaa asiaa. 29. Eräoppaan ammattitutkinto astui voimaan 1995. Suuri osa jo kauan eräoppaana toimineista ei ole käynyt tutkinnossa. Luontomatkailun tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta luontoja eräoppaan koulutus on niin monipuolinen, että osaavalle varmasti aina töitä riittää jollei juuri opastamista, niin kuitenkin jollain tavoin luontoon liittyvää. Aurinko houkuttelee hiihtelemään, mutta työ ennen huveja: ennen iltaa on lumimajoitteet saatava valmiiksi. Kysyntää on myös isoissa organisaatioissa, kuten Metsähallituksessa. Ryhmän jäsenten on mentävä läpi eri aukoista eikä seittiä saa hipaistakaan! sa. Eräoppaiden yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta on tarkoitus parantaa tänä keväänä Eerikkilän urheiluopistossa, jonne on kutsuttu Suomen kaikki ammattitutkintoon tähtäävät eräopasopiskelijat opettajineen keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja kohottamaan yhteishenkeä. Katy Lindström Ryhmän yhteistoimintaa kehittävällä temppuradalla voi törmätä jättiläishämähäkin verkkoon. Eräoppaita koulutetaan ympäri Suomea Tammisaaresta Inariin vajaassa parissakymmenessä oppilaitoksessa, joten uusia eräoppaan ammattitutkintoon osallistujia tulee tänä vuonna reilut parisataa. D 27-vuotias kirjoittaja on rakennusalan diplomi-insinööri, joka opiskelee luontoja eräoppaaksi Eerikkilän urheiluopistossa. Usein varsinaisten eräoppaan töiden ohella harjoitetaan toistakin tointa; vain kourallinen saa koko toimeentulonsa ympäri vuoden eräopastuksesta! Monet eräoppaat toimivat itsenäisinä yrittäjinä: järjestävät perinteisiä vaelluksia ja retkiä, kiireiselle nykyihmiselle motorisoituja luontoelämyksiä, erilaisia ohjelmapalveluja ja ruokapalveluja maastoon. Hän opetteli kaksi viikkoa lehden tekoa Suomen Luonnossa. Kaikkiaan erätai luontooppaita on Suomessa karkeasti arvioiden toistasataa. Varsin vaativan ammattitutkinnon selvittäminen antaa niin eräoppaan asiakkaalle kuin työnantajallekin melkoisen vakuutuksen kyseisen SUOMEN LUONTO 4/98 henkilön taidoista, joten tutkinnon suorittaneiden eräoppaiden osuus kasvanee jatkossa nopeasti. Luontomatkailu nousussa Luontomatkailu on tällä hetkellä hurjassa kasvussa. Nimitysten käyttö on vaihtelevaa, eräopas ja luonto-opas voivat Tiia Toivola Lounashetki Pallas-Ounastunturin kansallispuiston Pahakurussa. Vuoden 1995 jälkeen eräopastoiminnan aloittanut henkilö saa kutsua itseään eräoppaaksi vasta, kun on suorittanut ammattitutkinnon
Luonnonvalokuvaajien piirissä tiedetään hyvin, ettei Jorma Luhta osallistu valokuvauskisoihin. Siellä Luhta myös opastaa kahta tytärtään metsien ja soiden salaisuuksiin. Heti alusta alkaen kuvaamisen kannustimena oli myös luonnonsuojelu. Hän määrittelee itsensä valokuvaaja-kirjoittajaksi. Metsät ovat toinen rakkaus. Metson kuolema (Pohjoinen 1987) oli ihmisen, metsän ja metson suhdetta luotaavan vahvan tekstinsä ansiosta ehdokkaana Runeberg-palkinnon saajaksi. "1970-luvulla suo oli löytymätön osa Suomen luontoa ja innosti retkeilijöitä siksikin." "Tavallaan tämä on hyväkin, sillä liikkuja aiheuttaa pesimäaikana runa häiriötä ja kiusaa." Suoluonto tuhoutui metsäojituksissa kovaa vauhtia juuri löytymisensä hetkillä. Suo oli se ympäristö, joka tuntui väkevimmin vastaavan kysymykseen. Kun koulupoika Jorma Luhta hyppäsi mäkeä 1960luvun taitteessa, häntä jo askarrutti kysymys: "Miltä maailma näyttäisi jos ihmistä ei olisi?" Vastauksen etsintä vei hänet ensin Etelä-Pohjanmaan soille ja sitten Lapin loputtomille aavoille. Soilla liikkui pari-kolme30 kymmentä vuotta sitten luontokartoittajia ja innokkaita luontoliittolaisia. Luhdalla on ollut kurkeen ja metsoon aina erityinen suhde. Esimerkiksi viime keväänä Jorma Luhta "katosi maailmalta kolmeksi viikoksi", kuten hän sanoo. Kuvausreissut ovat erikseen. Hänen mielestään kuvat toimivat parhaiten kokonaisuutena: näyttelyssä tai kirjassa tekstin tukemana. Hän alkoi valokuvata suota ja metsää sekä niiden elämää: kurkia, metsoja, teeriä ja muita eteläisten soiden vakioasukkaita. Pudasjärvenkin suot on toki paljolti ojitettu. Luhdan luontosuhde juontaa juurensa lapsuuden Seinäjoelta. KUVAKULMIA Kuvat: Jorma Luhta Teksti: Antti Halkka Suomies Luonnonkuvaaja Jorma Luhta on sillä tavalla suoihminen että hän asuukin Suo-Suomen ytimessä Pudasjärvellä. "Luonnonkuvaajat suhtautuvat vouhotukseeni kiitettävän huumorintajuisesti." Suvaitsevaisuutta osoittanee, että Luhta pyydettiin pari vuotta sitten Vuoden luontokuvan va]jnneen raadin puheenjohtajaksi. Kunta tunnetaan yhtenä Suomen soisimmista. Silti Luhdan kuvauskohteet löytyvät usein lähiympäristöstä, omasta pitäjästä. "Kuvalla ilmaiseminen ei ole urheilua", kuuluu perustelu. "Muistaakseni viimeksi osallistuin kuvakilpailuun vuonna 1975", Luhta toteaa. "J orma Luhta (47) on voittanut Haukiputaan Veikkojen perinteikkään mäkihyppykisan." Näin kuului kokonaisuudessaan lyhyt tiedonanto Luonnonkuvaaja-lehdessä viime vuoden lopulla. Kurjesta Luhta teki jo parikymmentä vuotta sitten kirjan Kurkimaa (Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1980). Jorma Luhta muutti ojitettujen soiden Etelä-Pohjanmaalta ensin Ouluun ja sitten Pudasjärvelle. Niillä Luhta liikkuu itsekseen. Kilpailukuvat ovat yksittäisiä, taustastaan irrotettuja laukauksia. SUOMEN LUONTO 4/98. Turvekeko, Pelkosenniemi. Pian tulivat kuviin myös löytöretket pohjoisen Suomen soille. Peuravaaran aarniometsälehto, Hyrynsalmi. Uutinen veti varmasti monia suupieliä hymyyn. Kuvattu neulanreikäkameralla. "Nykyään kukaan ei liiku soilla sillä välillä, kun kelkka ei enää kulje eikä hilla ole -vielä kypsä", hän sanoo. Niitä syö myös polttoturvetuotanto. Kairanaavan Kairanlampi, Pelkosenniemi. Kun Luhta 1990-luvun alussa kiersi Tansseja aavalla -kirjansa (Pohjoinen 1994) tekoa varten Lapin suursoita, hän ei yleensä nähnyt ihmisiä. Poissaolon satoa on esimerkiksi kuva lumisella suolla seisovista kurjista. Edes lempipetolinnut muuttohaukka, kotka ja kanahaukka eivät kiedo häntä yhtä paljon, vaikka hänen muuttohaukkakuvansa ovat maankuuluja. Tärkein vuodenaika on juuri käsillä: "Keväästä en luovu perheellisenäkään"
SUOMEN LUONTO 4/98 31
Luhdan veljesnelikon ensimmamen retkikumppani oli oma isä, joka välitti pojille isoisän vahvan luontotietämyksen. Hänen isoisänsä oli EteläPohjanmaan viimeinen ammattimetsästäjä. 32 Jorma Luhta tunnetaan maastossa viihtyvänä kuvaajana hän on viettänyt tuhansia öitä kuvauspiiloissa, teltassa ja louteella. Juuri samassa kuusikossa isoisä aikanaan pyysi metsoja. Kuvat syntyvät, kun tilanne pitkän retken tai kuvauspiilossa kykkimisen jälkeen tulee eteen. Metson kuoleman eräs ukkometso on kuvattu Seinäjoen Mustassakorvessa, jota ei enää soidinpaikkana ole. Suomen Luonto 9/96). "Metso on aina paikalla kunnon metsässä", Luhta luonnehtii." "Jos kaikki Suomen linnut pantaisiin lajeittain puntariin, metsopunnuksen tulisi olla painavin. Tekee huolestuneeksi, kun yleinen metso käy harvinaiseksi." Luhdan metsokuvia ja näkemyksiä oli viimeksi Suomen Luonnossa 3/1995 artikkelissa Metsot pulassa. Hyvin usein hän pystyy SUOM EN LUONTO 4/98. Näin löytyy sävyjen tasapaino, joka on samalla valokuvaajan käsiala. "Huippukuvat syntyvät vahingossa", hän sanoo puolitosissaan. Nyt niin ei ole. "Onni on valokuvaajan tärkein ilmaisukeino." Pitkä kokemus näkyy kuvissa aitona tunnelmana. Metson salaisuuksiin nuori Luhta tutustui sukuperintönä. Luhta vedostaa itse värikuvat työläästi paperille. Teiden ulkopuolella hän ei liiku moottorikelkalla eikä mönkijällä, kuten muut pohjoisen Suomen luonnonkuvaajat. Isoisä pyydysti metsoja soitimeltakin pulavuosina ennen sotia, jolloin se oli vielä luvallista. Jos Luhta ei ole ollut tyytyväinen kuvien tunnelmaan, hän on sinnikkäästi pyrkinyt parempaan. Aarniometsän hämyisän sisätilan välittämisessä hän on kokeillut neulanreikäkameraa (ks
Ne venyivät niin korkeiksi kuin pystyivät ja niiden nokat sojottivat yläviistoon. Kurjet suorittivat tavalliset tanssieleensa kuin hidastettuina ja äärimmäisen keskittyneesti, eivätkä ne hyppineet. Illalla ne huusivat kilometrin päässä rämeellä loputonta yhteishuutoa. Lopuksi ne puhkoivat ja rikkoivat munansa ja levittivät vedessä kelluvia pesäaineksia ympäriinsä. Kahden viikon tauoton sade nosti pesimärimmen vesipintaa kymmenet sentit. Ajattelin, että elämä on paljon ,~ enemmän kuin olin '~ 33. Louetulet, litokaira. Metsolla, kurjella ja kuukkelilla on ilonsa ja surunsa, jotka kuvat ja teksti välittävät. SUOMEN LUO TO 4/98 herättämään luonnon henkiin. Ne poistuivat pesältä pitkin ja hyvin hitain askelin. Tansseja aavalla -kirjassa on kohtaus, joka kuvaa hyvin Jorma Luhdan luontofilosofiaa: "Kiikaroin Rookkiaavan kurkia, joiden pesän ja munat kevään toinen tulva oli kastellut. Niiden jokainen liike oli selittämätön, surullinen ja kaunis. Toukokuun alun nälkäkurjet, Pelkosenniemi
Suomen Luonnon julkaisija on luonnonsuojeluliitto. Offset-Kopio Oy on tukenut tämän eripainoksen painattamista. Juhlavuosien kunniaksi Suomen Luonto julkaisee eripainoksena Suomenlinnan monimuotoista luontoa esittelevän artikkelin. SUOMENLINNA SVEABORG Luonnon vahvat linnakkeet: Suomenlinna 250 vuotta Suomen luonnonsuojeluliitto 60 vuotta Suomenlinnaa alettiin rakentaa 17 48, Suomen luonnonsuojeluliitto perustettiin 1938. Matti Tirri/Luontokuvat
Seppo Vuokko Piirros: Hannu Virtanen ELINPAIKKA Kukkivat SUOMEN LUONTO
Varsinaista metsää ei ollut, sillä lehtomaiset painanteet oli raivattu niityiksi, arvopuusto käytetty ja laidunnus esti metsän uudistumisen. Saarten alkuperäisestä rantaviivastakin enin osa on peittynyt täyttömaiden alle. Ihmistoirninta on jatkunut voimakkaana nykyaikaan asti. SUOMEN LUONTO Ylpeänä seisoo sodankäynnin kestävä kivinen muuri kunnes hento kukkanen juurillansa sen murentaa Kun Augustin Ehrensvärd alkoi rakentaa Sveaborgin linnoitusta 1748, saaret olivat syrJa1s1a mutta eivät suinkaan luonnontilaisia. Mielessään voi yrittää kuvitella saarten silloista tilaa: enimmäkseen paljaita, perin pohjin laidunnettuja kalliokkoja, muutamia kitumäntyjä, notkoissa ehkä joku pieni näreikkö ja pieniä suojuotteja. Niillä asui vain muutama kalastajaperhe, mutta luonto oli tehokkaassa käytössä. Suomenlinnan saaret: etualalla Kustaanmiekka, jonka kannas yhdistää Susisaareen. Kirkko, joka toimii myös majakkana, on lso-Mustasaarella, josta vasemmalle ensin Pikkuja sitten Länsi-Mustasaari. Alkuperäisessä tilassaan, joskus 1200-1400 -luvuilla tai varhemmin, ku!Jakin saarella on kasvanut ehkä 50--100 kasvilajia. Jo 1700-luvulle tultaessa enimmät metsäkasvit olivat väistyneet, mutta kokonaislajimäärä oli silti kasvanut. Särkkä jää kuvan ulkopuolelle.. Kun Ehrensvärd aloitti urakkansa, mikään ei jäänyt ennalleen. Suomenlinnan saaret eivät silloin olennaisesti poikenneet Suomenlahc;Ien muista samankokoisista saarista
Suomenlinnan rakentamisajalta tai 1800-luvulta ei kasvistotietoja ole, mutta laj iston muutokset tällä vuosisadalla tunnetaan poikkeuksellisen hyvin. Näistä unikko, hullukaali ja ehkä hukanputkikin ovat vanhoja rohdoskasveja. Nyt runsaita ovat saarni, vaahtera, pihlaja sekä hiesja rauduskoivu; lisäksi on tammea, tervaleppää, puistolehmusta ja jonkin verran monia muita puulajeja. Hemppo (3) taas hyödyntää monipuolisen kasvilajiston siementuotantoa. Ruotsalaiskaudella saapuneita kasveja voisivat olla hukanputki, myrkkykatko, hullukaali, oopiumiunikko, terhi , kel tamo, valkomaksaruoho, pukinparta, nurmilaukka, hanhentatar, terttuselja ja syreeni. Hiitosen tutkiessa aluetta se ol i juuri siirtynyt suomalaisten haltuun. Vallisaaresta Arto Kurtto ja Leena Helynranta ovat löytäneet peräti 4 15 putki lokasvilaj ia! Miten siinä näin on käynyt: yleensähän kuvitellaan, että ihminen toimillaan vain hävittää luontoa. Linnoitusalueen sisäosissa oli myös puistoja ja viljelypalstoja. Loistokaapuyökkösen toukka (6) syö ketomarunaa (1 1), ja kaaliperhosen (7) toukille luulisi ristikukkaisia riittävän. Jalopuissa elää joukko muutoin Suomessa hyvin harvinaisia hyönteisiä ja sieniä. Lisäksi tulee vielä parisataa erilaista viljelykasvia. Susisaaren ja Kustaanmiekan museoalueelle menijöiltä perittiin pääsymaksu. Lajien runsaus jollakin alueella riippuu erilaisten elinympäristöjen määrästä, ei niinkään alueen koosta: yksitotisella maastokuviolla on vähemmän lajeja kuin samankokoisessa, vaihtelevassa kohteessa. Viereinen Vallisaari on vielä rikkaampi. Vieraita eri suunnilta Tervapääsky (1), kivitasku (2) ja pulu (5) löytävät pesäkolon muureista. Vielä 1970-luvulla siellä asusti peltopyykin, mutta enää sille ei ole tilaa. Mahdollisesti ne ovat kuuluneet jo luonnontilaisten saarten lajistoon, mutta kilpailevien havupuiden poistaminen on antanut niille lisää tilaa. Vaikka puusto onkin ihmisen luoma, puiden seuralaislaj isto on itse tullutta ja luontaista. Karoliinien ja kasakkain saari Ruotsalaiset rakensivat valtaosan nykyisestä rakennuskannasta ja kiviset linnoituslaitteet. Nyt Suomenlinna on kasvistoltaan ehkä koko maan rikkain. Pienemmätkin kasvit kuten haurasloikko ( 10), ketomaruna ( 11), kissankello (1 2) ja jopa kivipintaa koristavat jäkälät (haavankeltajäkälää kivitaskun vieressä) murentavat laastia ja hapertavat aikaa myöten itse kiveäkin. Tuskin missään on edes puolen hehtaarin suuruista yhtenäistä kuviota, ja joidenkin kasvupaikkojen pinta-ala on mitattavissa vain neliösenteissä. P-G. Se oli edelleen sotilasaluetta ja punavankien säilytyspaikka. Puhtaan ilman ansiosta puissa on Helsingin seudun komeimmat jäkäläpeitteet. Pihlaja (9) on Museoviraston kannalta perin kiusallinen: linnut kuljettavat siemeniä muurien koloihin ja kasvaessaan pihlajat murtavat muureja. Se on muita saaria suurempi ja monipuolisempi , ja siellä on jäljellä myös alkuperäistä kasvillisuutta kuten lehtoja, soita ja rantaniittyjä. Selkeät kulkureitit Ari Kamunen/Luontoku va1 Valkoposkihanhet käyvät usein Suomenlinnan nurmikoilla laiduntamassa. portaat, tiet, polut ohjaavat kulkua. Wikström/Luontokuvni Suomukääpä on yksi Suomenlinnan jalopuiden erikoisuus. Varis (4) on Suomenlinnassa, niin kuin muuallakin kaupungissa, viimeaikainen uudistulokas. Harmaakynsimö (15) on saariston vanha kanta-asukas, keltamo ( 13) ikivanha rohdoskasvi; valkomaksaruoho (14) ja pukinjuuri (17) ovat ruotsalaistulokkaita ja valkopeippi (1 6), harmio (18) ja ukonpalko (19) venäläiskauden tulokkaita. Maata tongittaessa heräävät siemenpankissa uinuvat yksija kaksivuotiset kasvit kuten litutilli (20), hukanputki (21), hullukaali (22), lituruoho (23), jauhosavikka (24 ), oopiumiunikko (25) ja rautanokkonen (27). Vuosisataisen rakentamisen vuoksi maaperään on kertynyt runsaasti kalkkia. Vaikka pihasyreeni (28) onkin tuotu Suomeen jo ennen Suomenlinnan rakennustöitä, oli Suomenlinna kuitenkin yksi sen leviämiskeskuksista. Kullaki n saarella kasvaa 150-250 kasvilajia ja yhteensä noin neliöki lometrin maapinta-alalla tavataan enemmän tai vähemmän kotiutuneena nelisensataa lajia. Viisikymmenluvulla alue oli jo avautumassa siviileillekin. Muureilta kariseva laastimuru ja valuvedet ravitsevat törmän kasveja. Ensimmäisen selvityksen teki Ilmari Uiden (Hiitonen) 1918-20, sitten Tapio Rintanen 195758, Seppo Vuokko 1977, ja viimeksi saarten lajistoa selvittivät Arto Kurtto ja Leena Helynranta 1990-1997. Rakentaminen ja muut ihmisen toiminnot ovat luoneet saarille erilaisten elinympäristöjen tilkkutäkin. Myrkyllisten ja rohdoksiksi sopivien lajien suuri määrä viittaa siihen, että alueella olisi ollut nimenomaan työväestön lääkekaapiksi tarkoitettu yrttitarha! Yleinen käsitys on, että syreeni olisi tullut maahamme Suomenlinnan kautta. Neljästi tutkittu Mullistusten seurauksena saarten kasvilajien määrä on kaksintai kolminkertaistunut. Myöhempien inventointien aikana ti lanne oli jo nykyinen: Suomenlinna on yhtä aikaa vajaan tuhannen asukkaan kaupunginosa, kulttuurimuistomerkki, matkailukohde ja rakennustyömaa. Syksyllä ja talvella valleilla voi vaellella yksin, mutta kauni ina kesäpäivinä ei luonnon rauhaa tavoita, kun kanssakokijoita on tuhansia. Kasvit ja hyönteiset säästyvät, mutta linnuille ei jää pesimärauhaa. Saarni (29) ja vaahtera (30) menestyvät erinomaisesti linnoitusalueen kalkkipitoisessa maassa. Ihmisen mukana on tullut uutta lajistoa Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suomenlinnan rasitteena on sen suosio. Suomenlinnassa lienee myös maan ainoa luontaisesti syntynyt vuorivaahterametsikkö. Se tunnettiin Turun seudulla ainakin jo 1720-luvulla, parikymmentä SUOMEN LUONTO. Etelä-Venäjän aroilta lähtenyt gammayökkönen (8) löytää muurien katveesta tuttuja kasveja. Luontaiset valtapuut mänty ja kuusi liki puuttuvat nykyisestä Suomenlinnasta. Kaunis arktinen hanhilaji on 1990-luvulla alkanut yllättäen pesiä vakituisesti lähiluodoilla. Seittitakiainenkin (26) hyötyy ajoittaisesta maankaivelusta
vuotta ennen Suomenlinnan rakennustöiden aloittamista. Tärkeänä pidettiin, ja toivottavasti pidetään yhä, että saarille ei tarkoituksellisesti tuoda vierasta taimija siemenainesta. Suuri osa vieraista jäi tilapäisiksi, yhden kesän kukkijoiksi. Osa vanhasta historiallisesta lajistosta taantuu ja menettää asemiaan. Aina 1950-luvulle asti Suomenlinna oli varuskuntana, jossa myös kantahenkilökunta perheineen asui . Kokonaan ovat hävinneet ukonputki , heinäratamo, rohtomesikkä, värija peltosauramo, piikkiohdake, metsäkurjenpolvi ja musta-apila. Varuskunnasta muinaismuistoksi Suomen itsenäistyessä venäläinen sotaväki poistui, ja Suomen armeija marssi tilalle. Kotiutumaan pystyivät idänhierakka, harmio, ukonpalko, karvahorsma, kenttätyräkki ja rohtopernaruoho. Venäläiset rakensivat saarten ulkoreunaa kiertävät hiekkavalfö. Suomenlinnan mahtavat maavallit ovat venäläiskaudelta, jolloin saarille kulkeutui myös maiseman alkukesäisin keltaiseksi värjäävä ukonpalko. Erityisesti ovat vaarassa pienikokoiset ja/tai Iyhytikäiset lajit kuten rautanokkonen, oopiumiunikko, rusojuuri, peltorasti, kyläsirkunjyvä, hullukaali ja myrkkykatko. Jokainen maakuorma, joka ajetaan Suomenlinnasta pois tai mantereelta Suomenlinnaan, väärentää ja hävittää sen historiaa. Jo julkaisu on kompromissien tulos, jossa kaikki lajiston aitoutta suojelevat näkemykset eivät tulleet yhtä voimakkaina esille kuin valmistelukokouksissa. Alueen käyttö ja hoito ovat muuttuneet. Itsenäisyyden aikana syreenien määrää on vähennetty linnoitusnäkymien paljastamiseksi, osaksi jo liikaakin. Linnoitukseen saapui maan, rehun, siementen, viljan ja muun kauppatavaran mukana uutta kasviainesta Venäjältä, aina mustan mullan aroilta saakka. Suomenlinnaa varten tehtiin laajan asiantuntij ajoukon tuella 1970-luvulla perusteellinen hoitosuunnitelma. Kun venäläiset saivat linnoituksen haltuunsa 6. Samalla alkoi uusi rakennusvaihe, sillä tykistön kasvanut teho oli vähentänyt kivisten bastionirakenteiden merkitystä. Piperin puiston lammikko on peräti kolmen harvinaisen sorsimon elinpaikka. Pikkuja viirusorsimoa ei tunneta muualta Suomesta, mutta savisorsimo kasvaa muutamassa paikassa Etelä-Suomessa. Valleilta on hyvä tarkkailla lintujen muuttoa. Rikas, eri aikakausista kertova kasvisto säilyy, jos rakennusmaana käytetään paikallisia purkujätteitä, tiili-, kivija betonimurskaa, sillä juuri näistä syntyy maaperän kalkkipitoisuus. Menestyksekkäitä lisätilan valtaajia ovat kookkaat, monivuotiset ja usein myös kasvullisesti lisääntyvät lajit kuten piparjuuri, ukonpalko, idänhierakka, idänkattara, keltamo ja valkopeippi sekä Jonna Laurila tavanomaiset vattu, nokkonen, maitohorsma, koiranputki, juolavehnä, koiranheinä, nurmipuntarpää j a hietakastikka. toukokuuta 1808, kääntyi huoltoyhteyksien suunta itään. Luonnon historiallista merkitystä ei aina tajuta. Uusia lajeja on saapunut tiuhaan tahtiin erityisesti viime vuosikymmeninä, kun Suomenlinnaa on ehostettu ja uudistettu. Yhteydet itään katkesivat, ja venäläislajisto alkoi niukentua. Tuoreita, 1950-luvun jälkeen kotiutuneita tulokkaita ovat litulaukka, amerikanhorsma, vaalea-amerikanhorsma, jättipalsami, rikkapalsami , rikkanenätti , tahmavillakko ja kanadankallioinen. 1760-luvulla tiedetään Suomenlinnassa jo olleen syreenejä, mutta varsinaista syreenin kulta-aikaa oli vasta Venäjän vallan aika, jolloin niitä istutettiin runsaasti myös kujanteiksi. Alue oli niin tehokkaasti laidunnettu, ettei kaikkia heinämäisiä kasveja pystynyt tunnistamaan. Siellä kasvavat itäinen savisorsimo, länsieurooppalaista alkuperää oleva pikkusorsimo ja pohjoisamerikkalainen viirusorsimo. Myös idänsara ja idänkattara ovat venäläistulokkaiSUOME LUONTO ta, vaikka Hiitonen ei niitä nähnyt. Maan mukana ovat tulleet huopaohdake ja rantaminttu. Rikkapalsami on kotoisin Siperiasta, mutta ei silti kuulu venäläiskauden tulokkaisiin ! Joidenkin lajien tulotapa ja tuloaika ovat arvoitus. Aivan samalla tavoin pitäisi nähdä muidenkin historiallisten kohteiden linnojen, linnoitusten, kartanoiden, puistojen, raunioiden, taisteluja leiripaikkojen lajiston arvo.
J uhlavuotta vietetään työtä tehden : Lihiluontoprojekti nostaa arvoonsa taajamametsät, viheralueet, ja pi hojen luonnon monimuotoisuuden. ......... 130 mk jäsenmaksulla saat mm. Suomen Luonto -lehden tilauksesta ja liiton kursseista ja 1 uontoharrastusvi i kaista . Tulokset ovat olleet kymmenien tuhansien jäseniksi liittyneiden kansalaisten ja yhteisöjen ansiota. ·· ·· .... ·· .. .. ......... . T oiminnallemme annat parhaiten tukesi liittymillä Luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Postinro ja -toimipaikka: .............. Vastuullinen kulu• tus -projektissa etsitään keinoja ekologisesti kestävän ku I utusja tuotantotason saavuttamiseksi. ·· · ... Syntymävuosi: Kotkankatu 9, 00510 Helsin Osoite: ........................................... · ·· ... Htt~ Nimi: .... . Puhelinnro: O En halua vastaanottaa SLL:n varainhankintaan liittyvää L suoramarkkinointipostia. . .. S uomen luonnonsuojeluliitto on puolustanut luonnon monimuotoisuutta, elinympäristömme terveell isyyttä ja vii htyisyyttä 60 vuoden ajan . .. ....... .. ..... ....... . Jäsenmaksu v. ·· ... 60 vuotta ei ole •• Haluamme tehdä luonnon varjelemisen isin• maanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvol• Professori Kaarlo Linkolan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustavassa kokouksessa kevää llä 1938 lausuma tavoite on yhä pätevä. 1 r :,~m ~a~s:.~~o:o;:,.~;=.:-----Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. Jäsenmaksustani 60 mk menee paikalliseen ja alueel liseen luonnonsuojelutyöhön. Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran : normaalitilaus 12 kk 300 mk, 6 kk 170 mk, säästöti laus 12 kk Uatkuu ilman eri irtisanomista) 270 mk. Luonnonsuojelija-lehden sekä monenlaisia alennuksia mm. Talousmetsien ki• sittelyi pyritään muuttamaan luon• nonmukaisemmaksi, ja perinteistä toimintaa uhanalaisten lajien saimaannorpan, kotkan, luonnonlohen jne. . Alleviivaa haluamasi vaihtoehto! Allekirjoitus: ...... He ovat antaneet Luonnonsuojeluliitolle äänivallan. ...... SLL:n jäsenille normaalitilaus 250 mk, säästötilaus 235 mk. ja vaarantuneiden elinympäristöjen suojelemiseksi jatketaan. .. -----------. ·· ·· ..... ·· · . ·· · .... . ..... Mutta onko tuo tavoite lähempänä kuin tuolloin, hyvin erilaisessa maailmassa. 1998 on 130 mk, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI jolla liityn myös paikallisyhdistyksen jäseneksi
Viime vuonna maassamme eli noin kuusi miljoonaa turkistarhaeläintä, joista suurin osa oli naaleja ja minkkejä. Monissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Sveitsissä ja Hollannissa, varsinkin kettujen ja naalien oloihin on vaadittu olennaisempia muutoksia, kuten laajoja maapohjaisia aitauksia sekä mahdollisuutta elää perheryhmissä. Minkeillä yksipuolisen ja runsaan ruokinnan on todettu lisänneen virtsakiviä ja lihasrappeumaa. Vaarana on etenkin pohjavesien nitraattipitoisuuden nousu. Eläinten häkkikoot kasvavat muutamalla kymmenellä prosentilla, ja häkeissä on oltava joko lepäilyhylly tai pesäkoppi sekä purukapula. Turkiseläinten jätteet sisälsivät viime vuonna typpeä kaikkiaan 9,4 miljoonaa kiloa ja fosforia 2,2 miljoonaa kiloa. Eläimillä on myös entistä ahtaampaa häkissään. Turkiseläinten oloihin on vielä tänä vuonna tulossa parannuksia EU:n ja Euroopan neuvoston kautta. Paikallisesti tarhat aiheuttavat ongelmia etenkin Pohjanmaalla. Lisäksi rasvainen rehu voi aikaansaada ruoansulatuselinten toimintahäiriöitä. havaittu tavallista enemmän perinnöllisiä silmäsairauksia. Ne tulisi uuden vesiensuojelun tavoiteohjelman perusteella siirtää muualle. Suurilla yksilöillä on 36 Euroopan neuvosto vaatii, että kettuhäkeissä on oltava lepäilyhylly. Teksti ja kuvat: Veli-Risto Cajander SUOMEN LUONTO 4/98. Nykyään yli 50 tarhaa sijaitsee tärkeillä pohjavesialueilla. Tarhojen jätteissä on ravinteita saman verran kuin 1,5 miljoonan ihmisen puhdistamattornissa jätevesissä. Kun luonnossa naali painaa viitisen kiloa, tarhojen naalit on jalostuksen ja rasvaisen rehun avulla lihotettu 15-kiloiksi jättiketuiksi. Turkistarhojen ongelmiin on pakko puuttua Turkistarhojen ympäristökuormitus on Suomessa kasvanut. Tämän jälkeen eläinmäärät ovat kuitenkin kasvaneet lähes 50 prosentilla. Paino aiheuttaa rasitusta ja kipua kyynärja lonkkaniveliin. Vuonna 1993 arvioitiin, että tarhoilta pääsee pintaja pohjavesiin 500 tonnia typpeä ja 50 tonnia fosforia. Mikäli tarhaus ei näissä oloissa ole taloudellisesti kannattavaa, siitä ehdotetaan muun muassa Ruotsissa luovuttavan kokonaan. Supikoirat kärsivät tarhoissa siitä, etteivät ne voi vaipua talvihorrokseen. Pienissä häkeissä virikkeettömyys ja luontaisen käyttäytymisen täydellinen estyminen johtavat siihen, että eläimet tulevat apaattisiksi ja saavat pakkoliikkeitä sekä sijaistoimintoja. Suomen turkistarhoissa on lyhyessä ajassa vajaassa kymmenessä vuodessa kasvatettu voimakkaasti naalien kokoa. Turkiseläimet ovat petoja, joille runsas liikkuminen, monimuotoisen saalistuskäyttäytymisen ylläpito, ruoan kuljettaminen ja kätkeminen sekä laajan reviirin hallitseminen ovat tärkeitä
Yksityisautoilukin olisi etelässä kohtuullisempaa, jos täällä asuisi vähemmän väkeä. Silloin voi tulla ikäviä seurauksia myös heille, jotka nyt eivät tajua kotimaisen maatalouden tukemisen välttämättömyyttä. Myös Uudenmaan luonnolla ja maisemalla on arvonsa ja ainutlaatuisuutensa. Väki siirtyy. Matti Koivumäki Meidän tulisi tuntea kehitysaluesolidaarisuutta tyhjenevää maaseutuamme kohtaan, Hannu Niklander kirjoittaa. Kunnanisien ja -äitien unelmiin kuuluu saada oman kuntansa asukasluku kasvuun. Siinä ei olisi kyse ihmisten passittamisesta minne sattuu, vaan halukkaiden vapaaehtoisen kotiinpaluun turvaamisesta. Pelkästään väestönsiirrosta ei ole kyse, maaseutu autioituu myös etelässä. Mutta eivät ne saappaat sieltä toosasta ulos tule, kyllä ne yhä täytyy lähteä hakemaan (]akkautetusta) postitoimistosta. Maaseudun kulttuurimaisema supistuisi ja sen lajisto harvenisi. On myös eteläsuomalaisten etu, että pohjoisen ja idän väki pysyy siellä missä on eikä tungeksi etelän harveneviin postikonttoreihin ja muuhun yleisönpalveluun jonoja kasvattamaan. Joiltain osin se sitä helpottaakin, mutta silti tarvitaan peruspalvelut. Yhden seudun tyhjeneminen tietää toisen täyttymistä. Kun maakansa vähenee ja tuotanto yksipuolistuu, katoaa myös maallemme ominainen agrikulttuuri. Sanotaan ettei kannata pitää koko Suomea asuttuna. Monessa tapauksessa olisi hyvä jo sekin, ettei väki vähenisi. En hyväksy ajatusta, että osa Suomea, esimerkiksi Uusimaa, katsottais11n jo luonnon kannalta menetetyksi. En ymmärrä millä perusteella esimerkiksi Karkkilan, Mäntsälän tai Vihdin luonnon ja kulttuurimaiseman säilyttäminen olisi vähemmän tärkeää kuin varjella vaikkapa Sodankylän, Sotkamon tai Taivalkosken luontoa. Paljon kehutusta vapaudesta puuttuu paljon. Muuttumisesta ja muuttamisesta on tehty itsetarkoitus. Hämmästyttää, että yhä jaksetaan haikailla Karjalan palauttamista samalla, kun ei tosissaan valmistauduta pitämään asuttuina kaikkia edes nyt Suomeen kuuluvia osia. Jos tahdomme maailman mitassa solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan, tulisi meidän Suomessa vastaavasti tuntea kehitysaluesolidaarisuutta ja kuntakohtaisesti suosia syrjäkyliä. Joskus on ehdotettu kansalaispalkkaa niille, jotka palaavat Etelä-Suomesta kotiseudulleen. Ahmatti on hän, joka tahtoo jatkuvaa muutosta omaksi edukseen. Markkinatalous on eräänlaista donjuanismia, jolle vaihtaminen on tärkeämpää kuin säilyttäminen. Mutta kuinkas tämä kaikki luontoon liittyy. Toisaalta, kannattaako ruuhkan luominen etelään. Lintujen talviruokkijat ja vesaikonkarsijat kyllä lähtevät, mutta autio maaseutu jäisi puutavarareserviksi ja yhä pahemman hyväksikäytön kohteeksi. Ensi näkemältä voisi ajatella, että onhan hyvä, että ihminen häipyy laajoilta alueilta. Kun väkeä kerran voidaan heitellä toiselle puolelle maata palkkatyön perässä, niin ei kai voi olla ainakaan pahempi asia lähettää ihmisiä kotiinsa vastikkeettoman korvauksen edestä. SUOMEN LUONTO 4/98 37. Jos keskisuuret tilat katoavat ja jäljelle jäävät vain isot, vähäisellä työvoimalla yhteen asiaan keskittyneet tilat, kuka esimerkiksi enää auraa kaupunkilaisten mökkitiet. Puuttuu liikkumattomuuden vapaus, oikeus saada olla ennallaan. Nykyään alkaisi jo olla aika miettiä mitä tietoyhteiskunnan jälkeen tulee, mutta moni jaksaa vielä intoilla tietokoneen ihmistä vapauttavasta vaikutuksesta, kuinka se esimerkiksi sallii maalla asumisen. Ei saa kiintyä, opettaa fundamentaalinen markkinatalous, ja siinä saavat mennä pientilat, maalaismaisema, kyläkaupat, paikallisjunat, suojelutalot ja luonto. Enää siellä ei olisi paikkakuntalaisia kotiympäristöään puolustamassa, eikä kaupunkilaisia aktivisteja millään riittäisi ainakaan ajoissa niin laajoille alueille. Se on maan pinta-alaan nähden pieni tahtojamäärä. Asialla on myös moraalinen puolensa. Hannu Niklander Tehdäänkö liikkumisesta pakko. Viimeistään se tapahtuu seuraavan sukupolven vartuttua sen jolla ei ole muistoja entisestä ja joka ei haaveile paluusta. Toki tietokoneella voi omasta pirtistään tilata vaikka kumiteräsaappaat postimyynnistä. Jos pitää valita saituuden ja ahneuden välillä, ovat sympatiani saituuden puolella. Mutta häipyykö ihmisen vaikutus. Niin kauan kuin syntyvyys ja/tai maahanmuutto ei suunnattomasti kasva, ovat kunnan väkiluvun suureneminen ja väheneminen saman asian kaksi puolta. Saituri on hän, joka ei kaipaa kasvua mutta ei luopuisi olemassa olevasta. Käykö niin, että sitä mukaa kun vakituista asutusta autioitetaan, vähenee niiden osuus, jotka tahtoisivat Suomen tasapuolista kehittämistä. Hiljakkoisen tutkimuksen mukaan reilu puolet suomalaisista pitää tärkeänä maan kaikkien osien säilyttämistä asuttuina. Ahmatit hallitsevat Suomen eteläisiä keskuksia, saiturit yrittävät syrjempänä ( osin myös etelässä) pitää kiinni siitä mikä vielä on jäljellä
Nousevan auringon maassa yhtyvät huipputekniikka ja perinteet. Japanin osuus maapallon pinta-alasta on 0,2 prosenttia ja väestöstä kaksi prosenttia. den raaka-aineet ovat tuontitavaraa. Lehtikuva Tokio on maailman suurimpia kaupunkeja. Toiseen maailmansotaan saakka Japani oli maatalousHieman Suomea suuremman Japanin asukasluku on noin 126 miljoonaa. vuoren hallitseman maiseman. J5 38. Parin viime vuosikymmenen toimet ovat kuitenkin korjanneet tilannetta, ja maa näyttää löytäneen paremman sopusoinnun talouden ja ympäristön välille. Energia ja teollisuuLuotijuna syöksyy läpi Fuji. Maailman taloudesta Japani pyörittää peräti 14 prosenttia. Suuria ovat myös liikenteen ja teollisuuden melun, tärinan ja päästöjen aiheuttamat ongelmat. Pintaalasta on vuoristoa yli 60 prosenttia, joten asumisja viljelykelpoista maata on erittäin vähän. Anu Mannonen Nousevan auringon n Japani kehittyi sodan jälkeen yhdeksi maailman saastuneimmista teollisuusmaista
ta turvaa te • • aan
Erään uhanalaisen perhosen ravintokasvia siirrettiin kokonaan toiseen paikkaan. Öljykriisi 1973 aiheutti Japanissa suuria muutoksia. Esimerkiksi ampumahiihto piti alunperin järjestää samassa paikassa kuin maastohiihto, mutta kun alue havaittiin rauhoitetun kanahaukan pesimäsijaksi, kilpailu siirrettiin kymmenien kilometrien päähän Nozawaan. Hakubassa omalla autolla saivat ajaa vain autoilijat, joilla oli pysäköintilupa. Kehitystä vauhdittivat sotien lisäksi 1950-luvun lopulta lähtien ostovoimaiset kotimarkkinat, jotka kasvattivat erityisesti kodinkoneiden ja autojen kysyntää. Silti vasta 1970-luvun alussa päästöihin liittyvät suuret oikeudenkäynnnit ja öljykriisi pakottivat sen toimimaan. Viime vuoden lopulla Toyota päästi markkinoille ensimma1sen sarjavalmisteisen auton, jossa on hybridimoottori. Savusumun välttämiseksi kisojen liikenteessä käytettiin J Kiina / Venäjä t Vladiv ; y / P;::,s-Korea Lehtikuva Talviolympialaisia vastustettiin niiden kalleuden ja ympäristöhaittojen vuoksi. Tunnetuin tapaus on elohopean aiheuttama Minamata-tauti. Rakennettaessa tuhoutuu luontoa, eivätkä japanilaiset rakennusliikkeet aina huolehsuoMEN LUONTO 4/98. Tilanne muuttui 1945 jälkeen, kun maata alettiin kehittää nykyaikaiseksi teollisuusvaltioksi. Japanin lounaasta koilliseen suuntautuva saariketju ulottuu yli 2000 kilometrin mittaisena lauhkealta ltä-Kiinanmereltä Hokkaidon pohjoispuolisille jäätyville ulapoille. Naganon prefektuurissa on neljä luonnonsuojelualuetta, joissa asustaa harvinaisia eläimiä ja kasveja. Oikeusjutut selkeyttivät teollisuusyritysten vastuuta ympäristöstä, ja suuret yhtymät alkoivat panostaa ympäristöasioihin. Luontoa ovat uhanneet rakennushankkeiden lisäksi kisa-areenoiden ylläpito ja katsojalaumat. Hallitus myönsi 1969 teollisuuden pilanneen ympäristöä. Kierrätystä harjoitettiin muun muassa ruokailussa ja kisavaatteissa. Kelkkaratojen jäädytyksessä käytettiin vain kuudeskymmenesosa ammoniakkimäärästä, joka kului Lillehammerin kisoissa. Sähköja polttomoottorilla käyvä auto kuluttaa vajaat viisi litraa polttoainetta sadaJla kilometrillä ja tuottaa vain puolet polttomoottoriauton synnyttämästä hiilidioksidimäärästä. Japanilainen autoteollisuus on yhä maailman kärkeä, ja Japani on edelläkävijä ekoautojen suunnittelussa. Piittaamattomuudesta kohti vastuuta Toisen maailmansodan jälkeen painopiste oli raskaassa metalliteollisuudessa, joka vaati paljon raaka-aineita ja energiaa. sähköautoja sekä maakaasuja hybridibusseja. Järjestäjät tekivät kuitenkin voitavansa pitääkseen tuhot ja haitat mahdollisimman pieninä. Jätevesien mukana kulkeutui raskasmetalleja tehtaiden läheisille pelloille ja ruoan mukana ihmisiin. 1965 jo 10-40 prosenttia pahempi kuin Yhdysvalloissa, Saksassa, Englannissa ja Ranskassa. Ylimääräisestä ruoasta tehtiin lannoitetta. Silloin havahtuivat myös kansalaiset: he alkoivat painostaa päättäjiä toimiin ympäristön parantamiseksi. Hakubassa uuden suurmäen tieltä kuorittu maan pintakerros asetettiin takaisin rakennustöiden päätyttyä. Japanilla on maailman suurimmat rakennusmarkkinat. Syöksylaskurata aiottiin rakentaa kansallispuiston alueelle, mutta siirrettiin alkavaksi puiston rajalta. 1940-luvun lopulla se tuki terästeollisuutta, 1950luvulla johtotähdeksi valittiin autoteollisuus ja 1960-70-luvuilla tietotekniikka. Päästöt olivat suuret, eikä niitä juuri valvottu tai puhdistettu . Yhdeksän miljoonan pahvilautasen valmistukseen oli käytetty biologisesti hajoavaa omenamassaa. Yksi Naganon talviolympialaisten teemoista oli luonnon suojeleminen. Naganon lääniin perustettu luonnonsuojelun tutkimusinstituutti ja luonnonsuojelun tutkimuslautakunta tarkastivat erikseen jokaisen kisojen rakennushankkeen. Japanin hallitusten ensisijainen päämäärä oli elvyttää taloutta. Saastuminen oli Japanissa 40 nelle alueelle, joka ulottui ainoastaan noin kahden kilometrin päähän maalialueelta. Vapaaehtoisten ja koululaisten voimin Naganon lääniin on myös istutettu kahdeksan kertaa enemmän puita kuin olympiarakennelrnien tieltä on kaadettu. Muo• I viset ruokailuvälineet ja virkailijoiden asut sulatettiin takaisin öljyksi ja nailoniksi. Samasta syystä latuverkosto sullottiin mahdollisimman piemaa, jonka viljelymenetelmät olivat sovussa luonnon kanssa. Teollisuuden päämääräksi valittiin laadullinen kasvu. Kun kisapaikkoja valittiin, etusijalle asetettiin jo olemassa olevat suorituspaikat. Myös monia muita arvokkaita kasveja ja puita siirrettiin raivaustraktoreiden tieltä, ja kisojen jälkeen loputkin väliaikaisistutukset on tarkoitus palauttaa alkuperäisille kasvusijoilleen. Lautakuntaan kuului ympäristöjärjestöjen edustajia ja asiantuntijoita, joiden hyväksyntä oli välttämätön ennen rakennustöiden aloittamista. Vihreät olympialaiset. Uudessa paikassa perhosen muninta on jo onnistunut. Korean ja Vietnamin sodat nostivat Japanin talouden kasvuun. Ihmisäly määriteltiin tärkeimmäksi voimavaraksi ja painopiste siirrettiin kevyeen teollisuuteen, jossa hyödynnetään uutta tekniikkaa. Uuden politiikan seurauksena tietotekniikateollisuus kasvoi nopeasti. Kaikille japanilaisille mittavat toimet luonnon hyväksi eivät kuitenkaan riittäneet, vaan kisojen aikana järjestettiin mielenosoitus jonka viesti oli: "Kukaan ei voita, jos luonto häviää"
Rakennusyhtiö vei vuoren Kiotossa sijaitsevasta lchijo-vuoresta on ilman lupaa kaivettu maata rakennushankkeisiin. Ensimmäinen merkittävä ympäristönsuojelua koskeva laki säädettiin Japanissa 1967, ja sillä pyrittiin saamaan kuriin teollisuuden pahimpia saastuttajia. Tässä vaiheessa paikallinen lwakuran kyläyhteisö esitti jyrkän vastalauseen, ja kaupunginhallituksen menettelyn laillisuutta selvittämään perustettiin komitea. Tokion ja Osakan seuduilla rekisteröidyille autoille asetettiin 1992 päästörajoituksia, jotka ovat parantaneet ilmanlaatua ratkaisevasti. Tulevaisuudessa keskitytään enemmän melu-, tärinäja hajuhaittoihin, jotka ovat kau41. Uusi huolenaihe ovat saasteet, joita syntyy tietotekniikkateollisuudessa. Kaupungeissa ongelmaksi on noussut elohopean, PCB :n ja kromin saastuttama maaperä. D as101sta, kaupunkijätteistä ja viheralueista. Johtajat luottavat ydinvoimaan Japani tuotti vuosisadan alussa energiansa pääasiassa hiilellä ja korvasi sen öljyllä 19651974. di rakennusjätteistä. Pohjavesi on paikoin saastunut pahasti. Tokion ensimmäinen savusumu oli 1970; nykyisin ne ovat tavallisia eri puolilla Japania. Maakaasulla tuotetaan kymmenen prosenttia energiasta, mutta tulevaisuudessa kaasun osuutta aiotaan nostaa. Komitea tuomitsi Kioton pormestarin antaman rakennusluvan laittomaksi. Luonnonsuojelulain (1972) päätarkoitus oli turvata merkittävät luonnonalueet. Kemianteollisuus taas on suurimpia maaperän saastuttajia. Öljykriisin vuoksi alettiin suosia säästöä, sähkön tehokasta hyödyntämistä ja ydinenergiaa. Kioton kaupunginhallitus ei määrännyt rakennusliikkeelle rangaistuksia päinvastoin, yhtiö voi hävittää loputkin vuoresta ja rakentaa sen paikalle asuntoja, koska vuorta on enää mahdoton saattaa alkuperäiseen kuntoon. Vuoren nykytila pilaa puutarhan alkuperäisen idean. Rakennusyhtiö ei jäänyt toimettomaksi, vaan valitti päätöksestä rakennusrninisteriöön, jolta heltisi uusi rakennuslupa. Ilmansuojelun suurin haaste on hiilidioksidipäästöjen supistaminen lähivuosina. 1973 katettiin tuontiöljyllä 77 prosenttia energiantarpeesta, mutta 1990 sen osuus oli enää 58 prosenttia. Oman ongelmansa muodostavat ydinvoimalat, jotka uhkaavat merten elämää ja kalataloutta. Mohikaanivuoreksi kutsuttu uusi maamerkki pilaa maiseman. Japani on johtava maa ydinvoimaloiden kehittelyssä. Vuoden päästä avataan uusin voimala Rokkashohon. Vuosisadan alussa vesivoima oli tärkeää, mutta nykyään sen osuus on enää nelisen prosenttia. Teollisuuden jätevesiä valvotaan tiukasti ja myrkkypäästöt ovat pieniä. Tämän seurauksena kyläyhteisö aloitti pitkän oikeustaistelun: vuoden 1995 loppuun mennessä oikeudenkäyntejä oli jo 13, eikä lopullista ratkaisua vuoren kohtalosta ole vieläkään tehty. Suurin saavutus on rikkidioksidipäästöjen jyrkkä väheneminen. Japanissa on vähän kaatopaikkoja maan kalleuden vuoksi, joten suurin osa talousjätteistä poltetaan. Kierrätystä käsittelevä lainsäädäntö on ollut jäljessä Euroopasta, ja ympäristöveroja vasta pohditaan. Koko maata koskevien normien täydennykseksi läänit voivat itsenäisesti päättää oman alueensa ympäristöasioista. Päästöt kasvoivat 1995 melkein kuusi prosenttia, yli 340 miljoonaan tonniin. Happosateiden määrä on suunnilleen yhtä suuri kuin Euroopassa. Vesiensuojelussa kehitys on mennyt parempaan, mutta tulokset ovat olleet epätasaisia. Vastarintaliike on keskittynyt yhteisön laitamilla sijaitsevaan Myoman-ji-temppeliin, joka on tunnettu perinteisestä japanilaisesta puutarhastaan. Toisaalta jätettä käytetään täyttömaana, sillä jokainen japanilainen tuottaa vuodessa noin kolme tonnia kiinteää jätettä. Ympäristön tila kohenee Japanin ilmansuojelulainsäädäntö on maailman tiukimpia. Poliittisen vallan, virkarnieseliitin ja yritysmaailman kietoutuminen toisiinsa voi synnyttää hankalia tilanteita. Kalateollisuus käsittelee vuosittain yli yhdeksän miljoonaa tonnia kalaa ja muita mereneläviä, mikä uhkaa jo maailman merien eliömaailmaa. Joskus mukana on myös järjestäytynyt alamaailma; sen ja äärioikeiston yhteydet tunnetaan erityisesti rakennusalalla. 48 reaktoria tuottavat lähes kolmanneksen energiasta. Typpipäästöjen rajat olivat Japanissa 1970-luvulla tiukemmat kuin missään muualla, mutta sitten niitä höllennettiin teollisuuden vaatimuksesta. lchijo on yksi viidestä lwakuraa ympäröivästä vuoresta, ja yhteisö pelkää menettävänsä vuorensa yksi toisensa jälkeen. Asumajätevesiä ei puhdisteta yhtä hyvin kuin OECD-maissa keskimäärin. Uusin niin sanottu ympäristön peruslaki on vuodelta 1993, ja sen tehtävänä on huolehtia entistä paremmin kansainvälisistä ympäristöSUOMEN LUO TO 4/98 Anu Mannonen Rakennusliikkeen laittomasti ottama maa on jättänyt lchijon laelle metsää, joka tuo mieleen intiaanikampauksen. Vuonna 1982 rakennusliike jyrsi laittomasti vuoresta reunat jättäen jäljelle vain huipun puineen, minkä vuoksi vuorta alettiin kutsua mohikaanivuoreksi. Vaikka uraani hankitaan muualta, ydinenergia lasketaan puolittain kotimaiseksi. Tavoite on laskea päästöt vuonna 2000 vuoden 1990 tasolle eli 320 miljoonaan tonniin. Epäpyhä liitto johtaa Japanin ympäristöpolitiikasta päättävät hallitus sekä valtion virastojen, yritysten ja teollisuusjärjestöjen johtajat. Puutarha on shakkeityyppiä eli lainatun maiseman puutarha, jossa ympäröivä maisema kuuluu oleellisena osana kokonaisuuteen. Vaihtoehtoista energiaa käytetään vähän: auringolla, tuulella, maalämmöllä ja merivedestä saatavalla vedyllä tuotetaan alle kaksi prosenttia energiasta
Japanilaisia on pitkään vaivannut asenne, että mikäli ongelma ei suoranaisesti kosketa omaa taloutta, sillä ei ole kovin suurta merkitystä. Kolme vuotta myöhemmin Tanaka sai vihiä joen yläjuoksulle aiotusta patohankkeesta ja alkoi selvittää asiaa. Japanin kaltaisessa palveluyhteiskunnassa asiakkaan toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisemman täydellisesti. Golfin kodissa Brittein saarilla on 1200 golfkenttää, Japanissa niitä on jo 1700 ja suunnitelmissa on 4700 kenttää! Kun viljelyala pienenee, yhä suurempi osa ruoasta tuodaan ulkomailta. Hanke saatiin hyllytettyä, ja kaupunki sai varoituksen patohanketta koskevan tiedon salailusta. Tällä lisääntymiskaudella kuoli 1470 poikasta, minkä lisäksi tutkijat löysivät rannoilta 45 aikuisen naaraan ruumiit. D FM Anu Mannonen kirjoittaa parhaillaan kirjaa Japanin kulttuurista. Japanilaiset elävät vanhemmiksi kuin mikään muu kansa, mutta esimerkiksi syöpäsairaudet ovat lisääntyneet huimasti. Asiantuntijat ovat huolestuneita tuontiruoan terveellisyydestä sekä Japanin maaperän köyhtymisestä ja tämän vaikutuksesta ruoan laatuun. Direktiiviluonnoksen hyväksyminen muuttaisi Euroopan patenttilakia niin, että biotekninen teollisuus voisi patentoida vaikkapa geenejä, kasveja, eläimiä ja jopa ihmisruumiin osia bioteknisinä keksintöinä. Temppelin johtaja puolustaa jokea Kioton läpi virtaava Kamojoki saa alkunsa Shimyo-intemppelin alueelta. On ollut helppo vetäytyä syrjään ja todeta: shigata ga nai ei mahda mitään. Paljon pieniä ympäristöliikkeitä Japanissa on tuhansia ympäristöliikkeitä. Sen selvittämiseksi on lähetetty kudosnäytteitä Hollannissa ja Uudessa Seelannissa sijaitseviin laboratorioihin. Perinteisesti paljon kalaa sisältävä japanilainen ruoka on ollut maailman terveellisintä, mutta yhä useampi valitsee sen sijaan vaalean leivän, pihvin ja kolan. Kukaan ei tiedä, kuinka monta merileijonaa on kuollut mereen. D perinteisen japanilaisen kantoliinan suosiota erityisesti kauppakassina. Lisäksi japanilaisia ovat aina kiinnostaneet enemmän yksityiskohdat kuin kokonaisuuksien hallinta. Yksi esimerkki pikkujärjestöistä on muutama vuosi sitten Kiotossa perustettu Furoshikiyhdistys. Y mpäristöliikkeiden ansiota on kuitenkin tavallisen kansan ympäristötietouden kartuttaminen ja pienten ympäristömyönteisten arkitekojen lisääntyminen. Liikkeiden vaikutusvaltaa vähentää niiden riippuvuus valtion tuesta. Vuotta myöhemmin hänellä oli koossa 26 000 ihmisen allekirjoitus patoa vastaan ja arvostettujen tutkijoiden vastalauseet. Tällä hetkellä tuontiruoan osuus ylittää kotimaisen tuotannon. Japanissa on 0, 15 prosenttia maailman viljelymaasta, mutta valtio käyttää viidenneksen kaikista kasvimyrkyistä. Vuosi ennen Kioton konferenssia 200 niistä liittoutui kattojärjestöksi. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä parisataa jäsentä, jotka toimillaan yrittävät rajoittaa japanilaisten intoa kääriä ostoksiaan moneen kertaan ja lopuksi pussittaa ne vielä muoviin. Japanilaiset heräävät suojeluun pungistuneessa Japanissa suuri ongelma. Tietoa on, halu puuttuu Tuoreen asennetutkimuksen mukaan japanilaisilla on tietoa ympäristöasioista, mutta erityisesti nuoret eivät ole valmiita muuttamaan elämäntapaansa ympäristölle myönteisemmäksi. "Elämän patentointidirektiiviä" vastustavaan liikkeeseen on liittynyt kaikkialta Euroopasta noin 40 kansalaisjärjestöä, muiden muassa viljelijöiden järjestöjä sekä ympäristönsuojeluja eläinsuojelujärjestöjä. Euroopan parlamentti torjui 1995 elämän patentointidirektiivin, mutta hyväksyi kesällä 1997 lähes samansisältöisen tekstin. Vapaa-ajan lisääntyessä loputkin pellot halutaan muuttaa golfkentiksi, joiden hoito vaatii runsaasti ympäristöä kuormittavia kemikaaleja. Eläinten kuolinsyytä ei tunneta. Ritva Kupari Jälleen hyljetuho Uudenseelanninmerileijona lisääntyy ainoastaan kahdella pienellä, 400 kilometriä Uu· den Seelannin eteläpuolella sijaitsevalla saarella. Direktiiviehdotus on tulossa tänä keväänä parlamentin toiseen käsittelyyn. Perinteisesti maailma on jaettu kotiin ja ulkomaailmaan, joissa pätevät eri säännöt. Se pyrkii lisäämään Anu Maanonen Kamojoen laaksoa noudatteleva tie tarjoaa ikäviä esimerkkejä japanilaisten asenteista. Temppelin vastaava Shinchö Tanaka puuttui asiaan ja sai käytän42 nön suurimmaksi osaksi loppumaan. Temppeli ja joki ovat tärkeitä Kioton historiassa: ne ovat suojanneet koillisesta uhkaavilta huonoilta vaikutuksilta ja turvanneet kaupungin vedensaannin. Laittomalta jätteidenpolttopaikalta työnnetään tuhkat myrkkyineen ja törkyineen jokeen. New Scientist 14.2.1998 SUOMEN LUONTO 4/98. Nobelin kirjallisuuspalkinnon viime vuonna voittanut Fo oli europarlamentin vihreän ryhmän kutsumana vauhdittamassa geenien patentointia vastustavaa kampanjaa. Dario Fo geenibisnestä vastaan "Tässä on kysymys paljosta rahasta. 1980-luvun lopulla rakennusliikkeet alkoivat kuskata jätteitään joen penkereille. Dario Fo: elämän patentointi on likainen temppu. Vastenmielisintä asiassa ovat markkinoiden edut", kirjailija Dario Fo sanoi helmikuussa Strasbourgissa
Puutarhoissa ja pelloilla kannattaisi suosia luonnonvaraisia kasveja, joissa on paljon mettä. Näillä alueilla mehiläiset huolehtivat yli sadan kaupallisesti tärkeän ravintokasvilajin ja monien luonnonmarjojen sekä hedelmäpuiden pölytyksestä. Tämä uhkaa tärkeiden ravintokasvien satoja ja luonnonkasvien monimuotoisuutta, kertoo New Scientist helmikuussa 1998. Tällaisen lepakkolajin häviäminen voi johtaa puiden katoamiseen ja sen seurauksena monien muiden eläinja kasvilajien kuolemiseen sukupuuttoon. Haikara tekee pesän usein samaan rakennukseen kuin edellisenäkin keväänä, aivan toisten pariskuntien pesien viereen. "Ennen pyydystettiin suurempia, ravintoketjuissa ylempänä olevia kaloja", Pauly sanoo. Espanjan lintutieteellinen yhdistys arv101 koko maassa olevan vain noin kaksisataa mustahaikaraparia. villibanaania. Linnun elinoloja rauhoittaa myös se, että ihminen on jättänyt haikaran ja sen pesät rauhaan. "Nyt pyynti kohdistuu yhä pienempiin ja yhä alempana ravintoketjuissa oleviin kaloihin." Seuraukset ovat olleet aina haitallisia. Yhä useampi niistä jää Iberian niemimaalle myös syysja talvikuukausiksi. Mustahaikaran pesintä häiriintyy, jos sen elinalueilla tapahtuu rajuja muutoksia, kuten moottoriteiden tai patoaltaiden rakentamista. Asiat ovat huonommin mustahaikaralla, joka aristelee ihmisen läheisyyttä. Espanjan keskustasangolla näkee kirkkoja, joiSUOMEN LUONTO 4/98 MAAILMALTA on harvinaisia tai uhattuja. Pulaa pölyttäjistä Mehiläiset, perhoset, linnut, lepakot ja muut kasveja pölyttävät eläimet vähenevät kaikkialla. New Scientist 14.2.1998 43. Haikarapariskunta pysyy yhdessä koko ikänsä. Pölyttävien lepakoiden väheneminen uhkaa trooppisia puita, kuten duriania, neemiä ja eukalyptuksia, sekä mm. Tyynenmeren saarilla elävät suuret hedelmälepakot, lentävätkoirat, huolehtivat monien hedelmäpuiden pölytyksestä. Joskus yhden ainoan pölyttäjälajin katoaminen voi johtaa kokonaisen ekosysteemin romahtamiseen. Pohjois-Amerikassa mehiläiset ovat vähentyneet 25 prosenttia kahdeksassa vuodessa. Haikaroiden pesät koristavat myös muun muassa, sähkötolppia sekä saamien ja jalavien latvoja. Erkki Makkonen Ari Kamunen/Luontokuvat Huonojen vuosien jälkeen Pyreneiden niemimaan kattohaikaroilla menee taas hyvin: Espanjassa kuoriutui 1997 yli 2000 poikasta kolme kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Raimo Lietsala/Luontokuvat Kimalaiset ja muut pölyttäjät kärsivät kukkien vähenemisestä ja torjunta-aineista. Monet niistäkin ovat harvinaistuneet viime vuosina. Lisäravintoa lintu hankkii ihmisen kotitalousjätteistä. Selkärankaisiin kuuluvista pölyttäjistä jopa 1200 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Keskija EteläAmerikassa tärkeitä pölyttäjiä ovat lepakoiden ohella kolibrit. Kaupunkien ulkopuolella voi siten talvellakin kuulla outoa kalinaa: haikara viestii toiselle valtavaa nokkaansa kalisuttelemalla. Se viihtyy erityisen hyvin keskusylängöllä, missä kuoriutui viime vuonna lähes 2000 poikasta kolminkertainen määrä parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Isojen kalojen kannat eivät pääse uusiutumaan, kun kalastajat pyydystävät pieniä kaloja ja niiden mukana suurten kalojen poikaset. Pesänrakennuspuuhiin pariskunta ryhtyy samaan aikaan, kun Afrikassa talvehtineet haikarat palaavat eli pian vuodenvaihteen jälkeen. Intiasta kotoisin oleva varroapunkki on tuhonnut Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa jo miljoonia mehiläisyhdyskuntia. Brittein saarten 250 mesipistiäislajista noin neljännes Haikarat ahkeroivat Espanjassa Kahden peräkkäisen talven sateita on kiittäminen siitä, että pitkäkoipinen kattohaikara on jälleen silmiinpistävä osa Espanjan sisämaan maisemaa. den katoilla on _]Seita kymmeniä haikaranp~iä. Vuosikymmeniä jatkunut torjunta-aineiden käyttö on ollut tuhoisaa monille pölyttäville linnuille ja lepakoille. Tämä on aiheuttanut viljelijöille lähes 30 miljardin markan tappiot vuodessa. Tilanteen korjaamiseksi torjunta-aineiden käyttöä pitäisi vähentää merkittävästi. Päivi Pohjanheimo Teollinen kalastus tuhoaa Tutkija Daniel Pauly Brittiläisen Kolumbian yliopistosta Kanadasta varoittaa tehokkaan kalastuksen vaikutuksista merien ravintoketjuihin. Varteenotettava ehdotus on myös luoda erityisiä mesikäytäviä, joita pitkin pölyttäjät voisivat siirtyä paikasta toiseen. "Kalakannat elpyvät ehkä vain perustamalla laajoja, kokonaan kalastukselta suljettuja suojelualueita", arvelee Pauly
Serengetin ja Masai Maran laajalla savannilla väheneminen on johtunut ainakin osaksi penikkataudista. Säiliöt on kaupunkilaisten iloksi reilu vuosi sitten poistettu ja kuljetettu Viroon jatkokäyttöön. Muualta ei ole näyttöä hyeenakoirien sairastumisesta penikkatautiin, vaan noin puolet kaikista kuolleina suojelualueilta löydetyistä eläimistä on tapettu (mukana ovat myös Serengetin alueelta löytyneet raadot). Karjankasvattajien viha on osaksi aiheellista, sillä suojelualueiden ulkopuolella ei koirilla ole juuri muuta metsästettävää kuin karja. Älkäämme unohtako Puijoa! Numerossa 2/98 oli ansiokas artikkeli kansallisista kaupunkipuistoista. Saksalainen Neue Revue (3/98) kertoo Suomen Luonnon (2/98) tavoin, että hyeenakoiria on koko Afrikassa jäljellä vajaat 3000. Teollisuusmainen karjatalous ihastutti kovasti kävijöitä, ja samanlaista toivottiin suomalaisen pienviljelystalouden korvaajaksi. Rannan maisemointi on vielä kesken. Sieltä on yhteydet Neulamäen-Neulaniemen luonnonalueisiin, joista arvokkaimmat osat ovat myös ehdolla Naturaan. Puijo sijaitsee keskellä kaupunkia ja on olennainen osa kaupunkirakennetta. Puijo ei ole kuitenkaan vain 44 yksinäinen saareke tai irrallinen luontokohde Kuopion ruutukaavakeskustan kupeessa. Varmaankaan esiteltyjä kohteita ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi luetteloksi: kuopiolaisen luonnonystävän mieleen nousi väistämättä Puijon sopivuus kaupunki puistojen joukkoon. Puijolla on pitkät perinteet matkailukohteena, ja säilyneitä kulttuuriarvoja edustavat myös Konttilan vanhat rakennukset pihapiireineen. Lisäksi esimerkiksi masait laiduntavat karjaansa suojelualuei lla (ainakin Masai Marassa, Amboselissa ja Tsavossa), missä hyeenakoirat ainakin teoriassa voisivat uhata sitä. Puijon selänteeseen liittyy olennaisena osana Niuvan alue, jossa on kulttuurija rakennushistoriallisesti arvokas sairaalamiljöö rakennuksineen. Puijon selänne kokonaisuudessaan on ahkerassa virkistyskäytössä ympäri vuoden. Kotkansaarella törötti vuosikymmenien ajan öljysäiliöitä aivan keskustan asutuksen tuntumassa. Kirjoittaja vo1s1 tutustua vaikkapa suomalaisten pienvi ljelijävaltuuskuntien matkakertomuksiin Neuvostoliitosta. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Puijon laki on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi jo 70 vuotta sitten. Lisäksi Puijo on yksi valtioneuvoston nimeämä valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Itärinteiden lehtoalueet kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Niitä ympäröi , aivan kaupunkimaisen asutuksen keskellä, palanen peltoja maatalousmaisemaa. Siinä yhdistyvät parhaimmillaan jopa kansainvälisesti merkittävät lehtojensuojeluarvot ja suomalaisen Jarv1maiseman arvokkaimmat piirteet. Jokin aika sitten Kuopiolle kyseenalaista julkisuutta niittänyt Laivonsaari voitaisiin tulevaisuudessa liittää samaa kokonaisuutta täydentämään. Sieltä pääsee suoraan Pohjois-Kallaveden suuntaan. Tämä kokonaisuus muodostaa ekologisen yhteyden luonnonalueiden ja rakennetun kaupungin välille. Valleala Hyeenakoirat ovat vähentyneet melkein kaikilla Afrikan suojelualueilla. Juha Valste Vapaa markkinatalousko se sovhooseissakin. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Valtuuskunnat liittivätkin kertomuksiinsa kauniit kiitokset toveri Stalinille, joka oli tehnyt vierailut mahdollisiksi. Laivonkin arvokkaimmat osat kuuluvat Natura-ehdotukseen. Mikä on totuus. Niihin aikoihin ei läntisissä markkinatalousmaissa olisi voitukaan esittää yhtä huimia saavutuksia. Siellä koirat ovat käytännössä suojattomia. Luonnonsuojelualue ja sen laajennukset ovat ehdolla Naturaan. Vuosia sitten vahvistetussa yleiskaavassa suojelualueiden pinta-ala on ehdotettu kolminkertaistettavaksi lähes 180 hehtaariin. Saksalaisten mukaan väheneminen johtuu penikkatautiviruksesta, Suomen Luonnon mukaan taas vainosta. Virossa voitte kysellä uuSUOMEN LUONTO 4/98. lyhyesti sanottuna suomalaisen luonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta monimuotoisimmillaan. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Suomen Luonnon pääkirjoituksessa 3/98 propagoitiin, että vapaa markkinatalous olisi muuttanut eläintalouden teollisuudeksi. Patrick Hublin luonnonystävä Kuopiosta Mikä uhkaa hyeenakoiria. H yeenakoirien saalistusreviirit ovat niin laajoja, että ne ulottuvat yleensä suojelualueiden ulkopuolelle. E. On kulttuurija rakennushistoriaa, luonnontilaisia metsäja virkistysalueita, maatalousmaisemaa, rakennettuja puistoja, hoidettuja kaupunkimetsiä ... MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Kotkalainen Reino Korhonen on kuvannut kotikaupunkinsa kaunistumista
Tilan vähyyden vuoksi pitäydyin kirjoituksessani nykyajassa, jota markkinavoimat pitävät pihdeissään. Jos lopetan tarrali uskojen repimisen, rupean ko näkemään painajaisia yhä kasvavasta tahmamöykystä, joka vähitellen hukuttaa siistauslaitoksen ja halvaannuttaa koko uusiopaperin tuotannon. Selviydyttyään alkuvaikeuksista taimikot ovat yleensä terveitä ja tulevat hyvin toimeen omillaan. Ritva Kupari Pysyvyyden parantamiseksi valmisteeseen on lisätty klooria ja huuhtoutumisen estämiseksi sideainetta. Mikä on muiden toimijoiden vastuu. Suomalaiset ovat hyviä paperinkerääjiä ja kierrättäjiä. Kuuliaisena kierrättäjänä olen kehittänyt sujuvan kirjekuorien tarraliimaliuskojen ja muovi-ikkunoiden repimisrutiinin. Verrattuna muuhun käyttöön taimien suojaus on täsmäkäyttöä, sillä permetriinin kanssa eivät joudu kosketuksiin muut kuin taimea syövät hyönteiset, käytännössä vain tukkimiehentäit. Myyrät saattavat kuitenkin joskus tehdä pahaakin tuhoa taimikoissa, mutta niiden tappamisesta myrkyillä on käytännössä luovuttu jo ajat sitten. Tarvetta torjunta-aineiden käyttöön männyntaimikoissa on tällä hetkellä vain silloin, kun taimikko perustetaan istuttamalla ja tukkimiehentäin tuhojen riski katsotaan niin suureksi , että metsän uudistaminen on vaarassa epäonnistua. demmista eläinteollisuuden saavutuksista 197O-8O-luvuilla. Usko omien pikku tekojen järkevyyteen horjuu tarpeeksi jo silloin, kun kuulee keräyspaperia, -lasia tai biojätettä kipattavan autolasteittain kaatopaikalle tällaisia tapauksiahan on sattunut kunnassa jos toisessakin. Taannoin närkästyin, kun pääkaupunkilaisia moitittiin puutteellisesta paperin lajittelusta. Metsä uudistetaan kerran sadassa vuodessa, joten torjunta-aineen kertymisestä metsään ei voida puhua. Taimet käsitellään taimitarhalla permetriini-nimisellä SUOMEN LUONTO 4/98 Repiäkö vai ei. Epäpuhtauksia ja sekalaista tavaraa tulee kuulemma liikaa keräyspaperin joukkoon. Ei tosin EU:n maatalouspolitiikkakaan ole puhdasta markkinatalousvoimien temmellystä. Mukaan houkutellaan lapsi45. Sienitaudeista ainoastaan männynversoruosteella on käytännöllistä merkitystä. Pohdinta supistui pelkäksi puhtaan lihan valmistukseksi ja syötöksi. Kuorien muoviset ikkunat ovat myös epäpuhtauksia, jotka pitää poistaa uusiomassasta. Ojanen Korpilahti Tiedän hyvin, että Neuvostoliitto harjoitti tehomaataloutta massiivisine sovhooseineen ja kolhooseineen. Yhdeksän kuorta kymmenestä on suljettu tarraliimalla, varsinkin tiedotteet! Posteljooni kantaa kotiini paljon vähemmän ja pienempiä kirjeitä, ja niistä suurimmassa osassa on muovi-ikkuna, varsinkin laskuissa! Työhuoneeni omassa pikku valtakunnassa on kolme roskista: yksi mustavalkoiselle keräyspaperille, toinen värilliselle paperille ja vaaleille kirjekuorille, kolmas sekalaiselle hyödyntämättömälle jätteelle. Pienen ihmisen lajitteluintoa ei pidä nutistaa yksipuolisilla paineilla ja vaatimuksilla. Tomaatilla varoaika, eli aika käsittelystä syömiseen, on seitsemän vuorokautta, kasvihuonekurkulla neljä vuorokautta. Noista kirjekuorien helppokäyttöisistä tarraliimalipukkeista syntyy siistauslaitoksessa vaikeasti poistettavia tahmoja. Senkään torjuntaan ei käytetä torjunta-aineita, vaan tuhoriskiä pyritään vähentämään poistamalla taimikosta haavanvesat, jotka toimivat taudin väli-isäntinä. Vähän varttuneemmissa taimikoissa hirvet voivat katkoa taimien latvoja, mutta tuhojen vähentämiseksi käytetään vain myrkyttömiä karkotteita. Euroopan unioni jatkaa maatalouspolitiikassa sekä markkinavoimien että Neuvostoliiton viitoittamalla tiellä vain komissaarit ovat nyt toiset. Mutta tuo kuorien repiminen ... Sanomalehdestä lukemani moitteet kohdistettiin nimenomaan tavalliselle kansalaiselle, eivät kenties paperilaatuja huolimattomasti sekoitteleville keräysliikkeille, eivät tarraja muovipaperien ostajille puhumattakaan niiden valmistajista. Kapitalismin kultamaassa Yhdysvalloissa markkinavoimat hoitivat sen, mikä Neuvostoliitossa toteutettiin pakolla. Sujautan kuoret keräyslaatikkon vasta askarteluhetken jälkeen. Asennetutkimukset kertovat sen, minkä arkikokemus vahvistaa: jos kierrätykselle luodaan hyvät puitteet, siitä tulee jokapäiväisen käyttäytymisen osa; sitä ei kovin korosteta silloinkaan, kun listataan omia ekotekoja. Lajittelemme varmasti nurkumatta muovitkin sitten, kun siihen asti päästään. Erkki Annila Teurastamisshowta ei tarvita Outi Jääskö (SL 3/98) sekoittelee sanojani ja kiinnittää tietoisesti huomion kauas pääasiasta. Olli J. Toimituksen yhteisessä tilassa on laatikko pahville ja tummille kirjekuorille. Keittokomerossa ovat tietenkin erikseen keräyssangot biojätteelle, pahvisille juomapurkeille ja lasille. valmisteella. Toimitussihteerin työssäni avaan monen monta kirjekuorta päivittäin: mainoksia, tiedotteita, juttutarjouksia, kyselyja ja lukijapalautetta. Kuitenkin sisintäni kuohauttelee moinen näprääminen. Permetriiniä käytetään hyönteisten ja punkkien torjuntaan myös asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa sekä ristikukkaisilla öljykasveilla, tomaatilla, kurkulla ja koristekasveilla. Jorma Laurila päätoimittaja Taimikoiden ruiskutukset Numeron 3/98 keskustelusivuilla Pentti Pesonen kirJOittaa, että "Metsiimme suunnitellaan laajoja hyönteisten myrkkyruiskutuksia viljeltyjen männyntaimikoiden suojelemiseksi." Minua kummastuttaa, mihin tällainen tieto perustuu, ja toivoisinkin tarkempaa selitystä. Ikkunamuovit pystytään kuulemma siivilöimään pois, mutta miten käy tarraliimatahmojen. Ne eivät näytä juurikaan kelpaavan elävinä eivätkä kuolleina lintujen ruuaksi ilmeisesti kovan kitiinipanssarinsa vuoksi. Permetriini kuuluu synteettisiin pyretroideihin, jotka ovat päivänkakkaran sukuisissa Pyrethrum-lajeissa esiintyvän pyretriinin johdannaisia. Molemmissa talousjärjestelmissä ajatuksena oli pitää ihmiset rauhallisina tuottamalla riittävästi halpaa ruokaa. Nykyisen torjunta-ainelain mukaan ruiskuttaminen voidaan tehdä myös metsässä istutuksen jälkeen, mutta sitä tapaa ei juurikaan ole käytetty. Se voi sopivien säiden seurauksena tappaa taimien versoja ja aiheuttaa taimien pensastumista. Teollinen tehomaatalous kehittyi kahtaalla samaan aikaan. Maatalouden tukemiseen menee karkeasti ottaen puolet EU:n budjetista. Halusin mietittävän, onko sopi vaa, että Savonmuan Inari järjestää Metsähallitukselta vuokraamillaan mai lla matkailubisnekseen kuuluvan yleisötapahtuman, jossa metsästetään ja teurastetaan hirvenvasa. Se on surullinen luku maailman maatalouden historiassa
Erkki Pulliainen totesi vihreiden EU-äänestyksen jälkeen pelin olevan menetetty. Suomessa ei ole laajaalaista aatteellista ympäristötoimintaa. Kansa oli sen verran vaurastunut öljykriisin jälkeen, että varaa myös pehmeille arvoille löytyi. Pääkaupunkiseutu on ylivoimainen, ja Kainuun peräkylät ovat onnettomia. Se oli nuorten aktivistien vapaamuotoinen yhteisö, joka vaikutti silloin perustetun Suomen luonnonsuojeluliiton aatteelliseen kehitykseen sekä ulkopuolelta että liiton hallituksessa. Hallinto ja virallinen aatteellinen kenttä, Luonnonsuojeluliitto, ovat jo historiallisista henkilösuhteista johtuen toimineet läheisessä vuorovaikutuksessa. Tyytymättömyys kasvaa, mutta mihin se purkautuu. Muita aatteellisia yhteisöjä ei ollut. Greenpeace oli liian kansainvälisenä etäinen ja nukahti pois. Julkisuudessa ympäristöasiat yhdistetään joihinkin kettutyttöihin, joiden toimintatavat ovat jyrkässä ristiriidassa ekologisten periaatteiden kanssa. Kommunistit puolestaan kiistivät Neuvostoliiton perustuslain tavoin ympäristöongelmien olemassaolon tai väittivät niiden syntyneen kapitalismin tuotteena. Rahamaailma upottaa pehmeitä ja inhimillisiä arvoja. Aatteellinen kenttä ei ole kuitenkaan havahtunut huomaamaan tehtäväänsä ympäristön ja luonnon etujen puolustajana, vaan on lähtenyt tukemaan "järjestelmää" ajattelematta, kuinka sen pyrkimykset jatkuvasti ja kiihtyvällä vauhdilla murentavat elämää ylläpitävien voimien mahdollisuuksia ja kansalaisten aineetontakin hyvinvointia. Yhteisö lopetti itsensä ja hajaantui toimimaan poliittisessa kentässä niin sanottujen vanhojen puolueiden sisällä. Poliisin mellakkaryhrnien on väistyttävä ja annettava Ympäristökomitea 2000:n ja Koijärvi-liikkeen jälkeläisille oikeutettu mahdollisuus vaikuttaa ulkoparlamentaarisesti, myös kansalaistottelemattomuudella yhteiskunnan kehitykseen kohti ekologisempaa maailmaa. Aatteellinen kenttä on väsähtänyt ja järjestelmän vanki. Alueellisen kehityksen kärjistyminen EU:n aikana vain lisää kahtiajakoa: suojelevia ympäristöarvoja ymmärretään paremmin etelässä ja ympäristön käyttötarkoituksia pohjoisessa ja maaseudulla. Onko vain haettu syytä iskeä ympäristönsuojelua, jotta ehkäistäisiin ennalta vaadittavat rahainvestoinnit. Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistoista tehtiin ympäristökeskusten tukahdutettuja toimialoja. Aikuisten teollisuusosakkeet peittoavat lasten koulutodistukset. EU polkee Suomen tasapuolisen alueellisen kehityksen. Sen ideologinen pohja oli helposti luotavissa vankaksi ja Suomen kaltaisessa koulutusvaltiossa myös luotettavaksi. Vihreiden synty Tähän saumaan syntyi oppineiden valistajien liike, Vihreä liitto. Pätevät suojeluhenkiset päälliköt viettävät nyt aikaansa eläkkeellä tai työpöydän ääressä iltasanomia lukien. Todelliset ympäristöinvestoinnit pelottavat. Ympäristöhallinto taisteli alkuaikoinaan itselleen tilaa, jonka toimintamahdollisuudet turvattiin kattavalla lainsäädännöllä. Ja kaiken siunasi EU. Onko ympäristöasenteiden muutos pelkkä vihreä kupla. Luonnonsuojeluliitto, virallisesti integroitu Ympäristöhallinnon perustaminen 1970-luvun alussa merkitsi luonnonsuojeluliiton integroitumista osaksi järjestelmää: oma tehtävä valtion varoin kasvattajana, byrokratisoituneena ja virallistettuna. Sitten on Tampereen ekoanarkisteja, mutta missä on todellinen vaihtoehtoinen toimintaliike ympäristönsuojelun puolesta. Ympäristöministeriössä suojeluhenkilöt hyllytettiin ja johtoon nimitettiin kaavoituspsykologi. Hän toimi Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksessa 1970, keskustapuolueen puoluehallituksen ympäristöpoliittisessa toimikunnassa 1972-85 ja sisäasiain-lympäristöministeriön apulaispäällikkönä 1975-96. Kenestä tehdään syntipukki ja sylkykuppi. Poliittinen toiminta tukahtui Vihreän liiton integrointiin nykyhallituksessa; hallinto alistettiin talouselämän asettamille vastakkaisille tavoitteille. Mutta onko todella näin. Hallintokoneisto oli saatava toisiin käsiin ja se myös saatiin. Sitä odottavat monet 1960-luvun aktivistit nykynuorilta. Luonnonsuojeluliittoa ja varsinkin sen toimistoa uhkaa eläköityminen kuten 1960-luvulla radikaalien syrjäyttämää Suomen luonnonsuojeluyhdistystä. Oli kysymys sitten perustuotannosta (kirjolohi, turkistuotanto ja metsätalous) tai etenkin teollisuudesta (energian saanti halvalla, kasvihuonekaasujen päästönormit, kantohintojen kehitys, Karjalan puun saanti). Virkamiehiäkin karsittiin harhaluuloisten säästöjen takia. Tuskalla aikaansaadut kuntien ympäristönsuojelulautakunnat lakkautettiin yksi toisensa jälkeen muka rationalisoinnin perusteella. SUOMEN LUONTO 4/98. Yhteiskunnassamme raivoaa hyytävän raaka markkinavoimien puhuri. Radikaalit siirtyivät 1970-luvun alussa vaikuttamaan puolueiden sisälle. Liiton kannatuksen alueellinen jakautuma osoittaa oppineisuuden ja varakkuuden seuraavan toisiaan. Nykyistä kehitystä vastusti 1960-luvulla Ympäristökomitea 2000. Y mpäristövallasta huolestuneille tahoille tuli kiire alkaa tulkita ja muuttaa lakeja löysemmiksi. PUHEENVUORO Kuka iski lalllalla ylllpäristönsuojelua. Luonto-Liitto tarjosi vain nuorille vastinetta, ei liian jyrkkää sitäkään, ettei ajautuisi paitsioon. Olli Paasivirta Ympäristöneuvos Olli Paasivirta perusti Ympäristökomitea 2000:n. Pehmeiden arvojen todellinen läpimurto olisi isku talouskasvulle, markkinavoimille eli talouspiireille, tuotantokoneiston omistajille. Tämä onnistuikin aluksi, mutta lopulta puolueiden vanhat tavoitteet tu46 kahduttivat pehmeät arvot: kepussa maaseutu ajautui ristiriitaan luonnonsuojelun kanssa, demareissa talouskasvu palkankorotuksineen ja työpaikkojen turvaaminen voittivat ympäristöinvestoinnit ja luonnonvarojen säästöt, kokoomuksessa rahavalta, ekonomia, odotti kulisseissa vain tilaisuutta hylätä luonnonvarojen käyttöä ehkäisevät ekologiset luonnonlait. Taisteluhelikopterit vievät opettajien voimavarat, ja kilpailulla hinnoitellaan terveyspalvelut kansan ulottumattomiin. Kovat arvot ovat sinnitelleet pinnan alla rahalaman aikana
Siinä sivussa ovat muutkin noin 60-80 yksilöä saaneet parempaa hoitoa. Maaseutu on pullollaan suunnitelmia hyödyntää jo valmiina oleva luonto. Jos lisääntyminen jatkuu, saattaa Mikkelissä olla pian kymmeniä valkoisia sorsia. Jo edellisenä talvena metsähiiret söivät rikki linnuille tarkoitetut auringonkukkasäkit, joten olin siirtänyt ne muoviseen saaviin. Talven ajan blondisorsat viettävät Mikkelin Pitkäjärven jokisuiston sulassa. Tarkemmin katsoessani tajusin kauhukseni, että tuplapitkiin verkkoihin tarkoitetut köysipaulavyyhtini oli nakerrettu riekaleiksi ja näistä riekaleista oli kasattu vyyhtien väliin pallo. Hauskannäköiset sorsat ovat herättäneet julkisuutta, ja ihmiset ovat käyneet joukoin niitä ruokkimassa. Pallossa oli lisäksi siivousrätin palasia ja jopa limoviikunan lehti. Mauttomin on Jäppilän Akkain jahti. Sellaiseen metsästykseen ei show kuulu. Nykyään käydään kovaa taistelua lastenkin sieluista: metsästysmatkailua, riistanhoitoinformaatiopaketteja jo ala-asteen oppilaita varten, turkistarhaajien informaatiota opettajille, MTK:n ja turkistarhaajien yhteinen lahjakirjanen kotieläimistä Vantaan ja Helsingin päiväkoteihin ja niin edespäin. Alemmalla hyllyllä oli kenkälaatikko, jossa oli vaimoni jo häähumussa hieman likaantuneet morsiuskengät. Ei edes metsästäjän pojasta tule automaattisesti metsästäjää, voi käydä täsmälleen päinvastoin. Mistä hiiret siis varastonsa keräsivät. Laatikon kansi näytti olevan raollaan, joten kurkistin sisään. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA perheitä ympäri Suomea. Tai sitten ne ovat siirtyneet naapurin varastoon. Osa niistä on hyviä: ohjatut luontoretket, kanoottiretket, hevosvankkuriajelut. Metsähiiren ryökäle oli siis tehnyt pesän tarvikelaatikkooni ja tuhonnut paulat! Mahtoi sillä Juha Blomberg Mikkelissä on kolmena vuonna näkynyt "värivammaisia" sorsia. Kengät olivat täysin ehjät ja siemenet avaamattomia, joten ilmiselvästi kengät olivat varasto pahojen päivien varalle. Vanhojen verkkojen lisäksi päätin koota ainakin yhden uuden, sillä olihan verkkotarpeita entuudestaan varastossa. Arvostan niitä harvinaisia metsämiehiä, joiden sivistykseen kuuluu rehellisyys, taito ja saaliseläimen todellinen kunnioittaminen. Rauno Yrjölä 47. Hiiri mokoma oli asunut ylemmässä kerroksessa ja käyttänyt alempaa kerrosta ruokavarastonaan. Viimesyksyinen yleisöjahti oli ennakkotapaus, projektia on tarkoitus laajentaa ja valjastaa "hankkeeseen" lisää erilaisia yrittäjiä. Nosti hyllyltä laatikon, jossa piti olla yläja alapauloja, siulalankaa ynnä muuta. Ja kas ihmettä, molemmat kengät olivat täpötäynnä auringonkukansiemeniä. Ensin Pankalammen alueelle ilmestyi yksi, joka pyöräytti seuraavana kesänä poikueen, jossa oli muistaakseni kahdeksan täysvalkoista yksilöä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi muoviastia, jolla kannan siemenet ruokinta-automaattiin. Nostaessani laatikkoa ihmettelin, mikä kumman roskaläjä laatikkoon oli ilmestynyt. Nykyajan lapselle, joka on TV:stä saanut paljon tietoa eläimistä ja niiden tarpeista, voi nopea tapahtumasarja "elävästä eläimestä lihapaloiksi" olla rajumpi juttu kuin vanhemmat kuvittelevatkaan. Navetassa ja tallissa olen eläinoppini perusteet oppinut. Järkytyksestä toivuttuani katsoin, mitä muuta hiiret olivat tuhonneet. Siivosin varaston, ja hiiret joutuivat etsimään uuden pesäpaikan. (Esimerkiksi Leppävirran metsästysmatkailusuunnitelmat ovat ainakin tähän mennessä koskeneet aikuisia.) Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni maalla, eikä ole tarvinnut vielä tähän mennessä kenellekään lihan alkuperää valehdella. Ei ehkä tarvitsisi lukea, SUOMEN LUONTO 4/98 miten haukkukokeessa koira hyppäsi hirven selkään eikä päästänyt irti hirvi pakeni järveen ja hukkui; toisessa mokomassa hirvi katkaisi jalkansa. Nyt ne näyttävät majoittuneen portaiden alle. Rantasalmella kuolettavasti haavoitettu karhu joutui kitumaan lähimetsikössä seuraavaan päivään. Angelissa elämä on erilaista kuin etelässä. Osa on luontoa häiritseviä, kuten tuhansien kilometrien moottorikelkkareitit ja miljoonapilkkikisat. Se mikä siellä on luonnollista ja puolustettavaa, voi täällä olla hyvinkin vierasta. Alkutalven pakkasten kiristyessä ja merenlahtien jäätyessä heräsi taas kuume talviverkkokaJastukseen, ja niinpä menin ulkovarastoon penkomaan tarvikelaatikoita. Mieheni on siitä oiva esimerkki. Kenties Mikkelistä tulee oikea "valkoisten sorsien kaupunki". Ne tuskin kävivät takapihalla hakemassa siemeniä lintulaudan alta ja kipittivät takaisin varastoon. Pitänee hakea EU-tukea sorsakannan säilyttämiseksi! Juha Blomberg olla lokoisat oltavat lämpöä varmaan hyvinkin eristävien paulavyyhtien keskellä. Astian pohjalle on aina jäänyt sen verran siemeniä, että hiiret pystyivät niistä varastonsa keräämään. Metsästyksen toivoisin arnmattimetsästäjien hoidettavaksi. Katriina Nenonen Morsiuskengät uusiokäytössä Rauno Yrjölä Metsähiiri löysi korean varaston auringonkukansiemenille. Metsästäjät ovat vahvoja ja heidän on maailma kenen olikaan taivas. Nykypäivinä kylillä on harvoin karjaa, eikä kotona teurastaminen ainakaan Eteläja Keski-Suomessa kuulu enää normaaliin arkielämään
Järven ympärille on syntynyt kansanperinnettä, omia sanoja ja El Niiion kesäajan vaikutuksia. Teistä-esseessä Stevenson rinnastaa upeasti sielumme kaipuun tieltä näkyvään kaukaisuuteen. Kävelyretkistä-esseessä hän kirjoittaa, että onnistunut retki tuottaa humalturrusen kaltaisia vapauden, kiireettömyyden ja mielihyvän tunteita. Pohjois-Karjalan Höytiäinen on kuuluisa järvenlaskustaan. coaps.f su. Vesijättö heinittyi hjtaasti, ja karjaa oli varjeltava hukkumasta mutaan. Yhdysvaltojen kauppa48 KIRJOJA Kävelyretkistä koostuu skotlantilaisen Stevensonin kolmesta vaikuttavasta filosofisesta ja maisemaesteettisestä esseestä vuosilta 187376. Julkaisun etusivulla kerrotaan, että vuosien 1997-1998 lämmin El Nifio aiheuttaa yli 50 miljardin markan vahingon, mikä tekee noin kymmenen markkaa jokaista maailman kansalaista kohti. Tosin ylläpitäjä on leimannut vain pienen osan jutuista suoranaiseksi pupuksi. coml) pelkällä El Nifio -hakusanalla. Ilmiö vaikuttaa eri alueilla eri tavoin. Kun Höytiäisen kanavaa alettiin rakentaa 1854, tavoitteena oli tulvien hillitseminen ja uuden viljelysmaan saaminen vedenpintaa alentamalla. Pienkustantamo jack-in-thebox perusti viime vuonna kokonaisen pienen kävelyki1jaston. 4111 -----; •-:------· · · · ···. Tulos oli kirjan mukaan suunnitelmien mukainen, joskin se tapahtui kaavailtua vauhdikkaamrrun. Nyt merkit järvenlaskusta · ovat ainutlaatuisia nähtävyyksiä, joiden avulla Höytiäinen erottuu muista järvistä. Etusivulla on taulukko, jossa vuodet 1944-1996 on jaoteltu sen mukaan, oliko sääilmiö kylmässä, neutraalissa vai lämpimässä vaiheessa. Toista vakavaa verkkojulkaisua ylläpitää Center for Ocean-Atmospheric Prediction Studies Library. Niiden, jotka ovat sääilmiöstä kiinnostuneita mutta kyllästyneitä naputtelemaan koneelleen webin pitkiä osoitteita, kannattaa pyytää päteviä linkkejä Yahoolta (http:// www. ' •• •:--A--' •• ' .' •••••• l • . Höytiäisellä on suuren järven näkö, tynkävesistönäkin. ministeriön merija ilmakehähallinto NOAA tarjoaa laajaa versiota perusasioista (http://www.elnino.noaa.gov). . Jos aaltoviiva eli tilde on hukassa, ei tarvitse surra. -~----...... JOS -----! · ... Onni on hyvä kävelyretki Robert Louis Stevenson (suom. Thoreaun Kävelemisen taidon jälkeen siltä ilmestyivät Stevensonin Kävelyretkistä ja Vasili Sleptsovin ensimmäinen oppitunti. ( http://www. Elämä järkkyi, kun järvi katosi maisemasta. Samaa teemaa hän syventää Ikävien paikkojen viehätyksestä -esseessä: "Kun jotakin katselee kärsivällisesti joka taholta, se näyttää itsestään yleensä lopulta myös kauruin puolen." Ritva Kupari Höytiäinen on raivaajakansan työnäyte Matti Pihlatie, Heikki Vesajoki, Ari Lappalainen ja Petri Hottola: Höytiäinen, omakustanne 1997, 175 s. Höytiäisen pinta aleni lopulta 9,5 metriä. Luonto hoiti haavat hitaasti, mutta taitavasti. Se voi muuttaa ilmastoa lämpimämmäksi (warm), viileämmäksi (cool), kuivemmaksi (dry) tai kosteammaksi (wet). Myynti Joensuun, Kontiolahden ja Polvijärven kirjakaupat tai suoraan Matti Pihlatie (013) 738 007 ja Heikki Vesajoki (013) 251 3447. Kaikenlaisia vitsauksia kuumaa, kylmää, kuivaa, märkää ja myrskyisää on pantu sen tiliin ja pahempaa on ennustettu olevan tulossa. Alice Martin): Kävelyretkistä, jack-in-the-box 1997, 61 s., 70 mk. asukas, lienee saanut rajuista otsikoista käsityksen, että El Nifio merkitsee paljon suurempaa katastrofia. yahoo. Sivuilta löytyy sanasto, karttoja, selostuksia, vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin (FAQs), hurrikaaniennusteet, keskustelua. Robotti toimii kohtalaisesti. Jyrki Siukosen piirros Kävelyretkistä -kirjan kannesta. Vesi kuitenkin ryöstäytyi kaiKUUKAUDEN INTERNET-VINKKI , ... . JuhaniArtto SUOM EN LUONTO 4/98. Yahoo toimii yhtä osaavasti hakusanalla ei nino. Eikö El Nifio olekaan paha poika. Se kutisti järven puoleen, hävitti nieriän, säyneen ja harjuksen, muutti saaria niemiksi ja paljasti tuhansia hehtaareita maata, joille vähitellen syntyi viisi uutta kylää ja 855 maatilaa. com/-rfwatts/e lnino.html). Höytiäinen on kertomus luonnon ja ihmisen sopeutumisesta uusiin oloihin. Yhdysvalloissa tiedotusvälineet ovat elämöineet ilmiöllä niin railakkaasti, että joku huumortaho on perustanut webiin El Nifio Hype Watch 1998 ! ! ! ! :n eli nopeasti laajenevan listan aihepiiriin liittyvistä mediakuplista (http:// www.primenet. Moni, varsinkin Tyynenmeren rantavaltioiden vajien käsistä ja syöksyi Höytiäisestä mahtavalla ryskeellä Pyhäselkään, jonka pinta oli 21 metriä alempana. Stevensonin mielestä kävelyretkelle kannattaa lähteä kokemaan hauskoja rruelialoja. Höytiäinen on paitsi kaunis luontokirja, myös mukava katsaus menne1sun. Maapallon eri alueita koskevia ajankohtaisia raportteja on kätevästi tarjolla osoitteessa http://darwin.bio.uci.edu/ -sustain/ENSO.html. 250 mk. Sääilmjöstä nimeltään El Nifio on kohuttu viime kuukausina runsaasti maailman tiedotusvälineissä. Sen saarissa on vielä yhteisessä käytössä olevia kalasaunoja, sillä on lintunsa ja kasvinsa ja ihmisensä, jotka rakastavat ja puolustavat sitä. Maaliskuun alussa osoitteen kuplabarometri näytti jo yli 400 epäilyttävää tai vähintään liioittelevaa juttua. Kuva NOAA. Etusivulta pääsee suoraan tieteellisiin julkaisuihin, alaa sivuaviin elokuviin, kirjoihin, tuoreisiin uutisiin ja El Nifiopilapiirroksiin. edullibl elninolinks/newpage.html). Hän määrittelee "maalais-epikurolaisen" nautinnon, joka perustuu luonnon tarkkaan tutkiskeluun ja tuntemukseen eikä lainkaan silmiinpistävien näkymien ohikiitävään ahnehtimiseen. El Niilon vakavan puolen opiskeluun web on oiva tietolähde. . Se on edelleen syvä ja kalaisa järvi, jolla viihdytään. . UICI ••••-~ • ' •• ' • ••••• '. "" w+-__.;.-+---,,-+-_.;..----.,,i ,m ---.11:YII ••••• • .
Sen toivoisi saavan vankan jalansijan niin lukioiden kuin ammattikoulujenkin opetusohjelmissa. Itävalta ja Suomi sen sijaan muistuttavat toisiaan huomattavasti, paitsi siinä, että Itävallan työttömyysaste on alle seitsemän prosenttia. Molemmissa maissa vallitsee hankintakauppatapa, Suomessa taas pystykauppa. Päivisin suli lumi auringossa, mutta öisin lämpötila laski seitsemäänkin pakkasasteeseen. Itävallassa ovat esimerkiksi korkeintaan puolen hehtaarin pienimuotoiset avohakkuut sallittuja ilman erityistä lupaa. Jälkimmäinen käsittelee ihmisen mahdollisuuksiin huolehtia ympäristöstään paremmalla tekniikalla. Metsätalous poikkeaa Itävallassa ja Iso-Britanniassa muutenkin selvästi suomalaisesta. Paikoin tekijän optimismi tuntuu kuitenkin hieman liioitellulta, kuten sellainen ajatus, että koko Itämeri ja sen eliöstö voisi palautua ennalleen parissa vuosikymmenessä. Iso-Britannian jatkojalostukseen painottuva metsäsektori pyörii suurelta osin suomalai" KIRJAKALENTERI Huhtikuu Kevät antoi odottaa itseään kauan. Osa eroista selittyy erilaisella metsätaloudella ja varovaisemmilla hakkuilla. Kenties siitä johtuu, että eräitä tärkeitä lähinnä kansainväliseen ympäristöpolitiikkaan liittyviä näkökohtia on jäänyt pois. Enää ei pelkkä kuorekukko elätä. Iso-Britannian etuna ovat suuret kotimarkkinat. Harvoin ilmestyy yhtä merkittävää selvitystä kuin tämä raportti metsäsektorin työllistävästä vaikutuksesta Suomessa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa. Lähestymistapa on aivan oikea, eikä esimerkikis vesistöjen puhdistuksessa saavutettua edistystä pidä vähätellä. Jokaisen metsäsektorin työttömyydestä huolestuneen tulisi lukea se, varsinkin niiden, jotka kuvittelevat luonnonsuojelun olevan syypää työpaikkojen häviämiseen. Tiesitkö, että: Noin 5000-7000 yksilöä käsittävän maailman tiikeripopulaation pelastamiseksi vuonna 1973 käynnistetty operaatio lienee kaikista yhden lajin pelastusohjelmista tunnetuin, suurisuuntaisin ja kallein; Perun maineikas Macchu Picchun rauniokaupunki ympäristöineen kuuluu suojeluhankkeeseen, johon sitoutumalla Peru saa anteeksi Suomen sille myöntämät kehitysluotot; Suomessa on kehitetty metsätyökone, joka liikkuu hyönteisen tavoin kuuden jalan varassa ylittäen ojat ja esteet tavalla, joka säästää metsäluontoa; Meksikon, Kenian ja Indonesian väestöohjelmat ovat SUOMEN LUONTO 4/98 KIRJOJA muutamassa vuosikymmenessä puolittaneet perheiden keskimääräisen lapsiluvun. sen puun varassa. Pääsiäisenä oli vielä lumi maassa. Metsää Iso-Britanniassa on kuitenkin vain vajaat 12 prosenttia Suomen metsäalasta. Suomisen tekstistä huokuu varovainen optimismi: vaikka ihmiskunnan ajautuminen ympäristökriisiin onkin selviö, ongelmiin on myös löytymässä ratkaisuja. Antti Vahtera Missä metsäsektorin työpaikat. Kenties olennaisinta on oivaltaa, että yhteen suureen ja laaja-alaiseen ongelmaan tarvitaan nyt useita pieniä ja paikallisia ratkaisuja. Höytiäisellekin on saatava matkailijoita, joiden varassa kaupat ja kioskit ja muut palvelut pyörivät. Teksti on helppolukuista eikä vaadi erikoissanastojen tai tietojen hallintaa. Alice Karlsson Ympäristö-oppia kaikille Teuvo Suominen: Biologia, Ympäristö Tuhat tietä kestävään kehitvkseen, WSOY 1997, 160 s., 73,50 mk. Nämä tiedot ja lukemattomat muut löytyvät Teuvo Suomisen hiljakkoin ilmestyneestä biologian ja ympäristötiedon peruskysymyksiä käsittelevästä oppikirjasta Tuhat tietä kestävään kehitykseen. Itävallan metsistä on suojelumetsiä 19 prosenttia, mistä suurin osa on kokonaan puuntuotannon ulkopuolella. Mutta sitten yhtäkkiä, toisena pääsiäispäivänä hengähti lämmin tuuli, nousi pilviä ja vuolas ja lämmin sade valui kolme päivää ja kolme yötä. Hankiainen oli niin kantava, että kuormia saattoi ajaa tiettömilläkin taipaleilla. Ulla-Liisa Heino): Anna Karenina, I nide, Ex Libris 1970. Suomisen alkuperäinen käsikirjoitus oli kaksinkertainen kirjan tekstiin verrattuna. Alkuperäisteos ilmestyi 1875-77. Selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että suuret metsävarat ovat Suomessa johtaneet puun haaskaukseen ja puolivalmisteiden vientiin, päinvastoin kuin Itävallassa. Molemmat ovat pieniä ja kuuluvat maailman ja Euroopan metsäisimpiin maihin. Sitä elävöittävät lukuisat kuvat ja tietolaatikot samoin kuin lukijan aktivoimiseen tarkoitetut Pohdittavaa-laatikot. Suomisen kirja, jota hän teki valtavasta perusmateriaalista kolmen vuoden ajan, jakaantuu kahteen osaan: Ekosysteemit koetuksella ja Uudesti syntyvät teknosysteemit. perinneruokia. Edellinen keskittyy niihin vaikutuksiin, joita väestön ja talouden kasvulla on maan ja veden ekosysteemeihin sekä ilmakehään. Jan Kunnas 49. Kielivalinta kuvastelee elinkeinojen muuttumista. Leo Tolstoi ( suom. Tavoite on varsin kunnianhimoinen, mutta kokonaisuutena tekijä on mielestäni onnistunut suna kiitettävästi. Sumun suojassa lähtivät vedet virtaamaan, jäälautat ryskyivät ja ajautuivat eteenpäin, sameat vaahtoavat virrat syöksyivät yhä nopeampaan juoksuun, ja juuri punamäkeä* vasten illalla hajosi sumu, pilvet karkasivat hattaroina tiehensä, taivas selkeni ja puhkesi oikea kevät." * Pääsiäisen jälkeinen viikko, jota venäläiset viettävät kevätjuhlana. Paastonajan viimeisinä viikkoinakin vallitsi vielä kuulakka pakkassää. Torstaina tuuli tyyntyi ja nousi sakea harmaa sumu ikään kuin kätkien verhoonsa luonnossa tapahtuvien muutosten salaisuudet. Kun mukaan otetaan huonekaluteollisuus ja graafinen teollisuus, Iso-Britannian metsäsektori työllistää liki viisi kertaa enemmän kuin Suomen metsäsektori. Miljoonan puukuutiometrin työstäminen antaa Suomessa vuodeksi 2100 työpaikkaa, mutta Itävallassa 5600 ja IsoBritanniassa 27 000 työpaikkaa. Turismin turvin voisivat sitten Höytiäisen ihmiset elellä ainakin osan vuotta entiseen tapaan, oman järvensä taikapiirissä. Kirjan tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. Itävallankin metsäsektori työllistää kirjan tavalla määriteltynä hieman enemmän kuin Suomen, vaikka hakkuukertymä on vain neljäsosa suomalaisesta. Leena Petäjistö, Pertti Elovirta ja Ashley Selby: Metsäsektorin rakenne ja työllisyys Suomessa, Itävallassa ja lsoBritanniassa, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 728, 1997, 51 s., 70 mk. Merkittävin syy Iso-Britannian ja Itävallan metsäsektorin suurempaan työllistävyyteen Suomeen verrattuna on pitkälle viety jatkojalostus. Jatkojalostuksen osuus metsäsektorin työllisyydestä on Suomessa 44 prosenttia, Itävallassa 75 prosenttia ja IsoBritanniassa 88 prosenttia. Sellainen on esimerkiksi vapaakaupan ympäristövaikutukset
Eniten suomalaiset saavat PAH-yhdisteitä sisäänsä tupakasta, viljasta ja grillatusta makkarasta. Esimerkiksi Helsingin päärautatieasemalla nähdään korjaajien työnäytöksiä. Esimerkiksi kengät voi ennen lopullista ostopäätöstä hyväksyttää suutarilla. Jälleen erinäisten sivistyneisu oMEN LUONTO 4/98. Miele mainostaa uusien KUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Huonekaluja valitessa voi turvautua puuseppien ja verhoilijoiden apuun. Tervassa on paljon esimerkiksi polyaromaattisia Karikiven mukaan hyviä esimerkkejä ovat Lundia-hyllystöt, paloittain täydennettävät sohvat ja Kenwoodin yleiskoneet, joiden uudet osat sopivat aiempiinkiin malleihin. Nykyisin kää vaahtomuovia ja voiko päälliset irroittaa pestäviksi. Millaisia päästöjä tervanpoltosta aiheutuu. pyykinpesukoneidensa "kestävän äidiltä tyttärille". htm. Jos sauna, terva ja viina eivät auta, niin tauti on kuolemaksi, sanoo sananlasku. Kuitenkin ompeluttamalla saa mittojen mukaan tehdyn vaatteen, johon voidaan jättää esimerkiksi saumanvaraa myöhempää muuntelua varten. Huonon hygienian ja antibioottien puuttumisen aikoina saunalla, tervalla ja viinalla on saatettu pelastaa montakin ihmishenkeä. (09) 503 2510. Ompelijan tekemä vaate ei aina ole edes kalliimpi kuin valmisvaate. Toinen peruste tervasta luopumiseen on ollut tervan luokitteleminen karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Parempilaatuisen vaatteen voikin saada ompeluttamalla vaatteen itse valitsemastaan, hyvälaatuisesta kankaasta. Löylytervan vaikutukset lienevät samanlaisia kuin tupakan haitat, mutta toki vähäisemmät. Karikiven mielestä nykyään on suotta vieraannuttu ompelijan käytöstä. pava vaikutus. Nykyvaatteiden huonon laadun syy Marjo Karikiven mukaan piilee muodin tiuhassa vaihtumisessa: ajatellaan ettei vaatteiden tarvitsekaan kestää kauan. Teemoja ovat "Kestää, säästää, työllistää" ja "Korjaten kuntoon". Valitse kestävää ja huolehdi siitä hyvin. Ne ovat merkittävimpiä elinympäristössä esiintyviä karsinogeenisia aineita. Kyseisillä "lääkkeillä" on antiseptinen eli bakteereita tap50 VASTUULLINEN KULUTTAJA Sinä valitSet. hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä. Salla Tynys Kierrätysliikkeen valtakunnallista Nuukuusviikkoa vietetään taas 20.-26. Löylytervan terveysvaikutuksia ei ole tutkittu. Vaikuttaako terva saunailman terveellisyyteen. Puuseppä todennäköisesti neuvoo, että kokopuinen huonekalu on lastulevyistä kestävämpi. Kestävyys perustuu muun muassa siihen, että muoviosista on siirrytty metallisiin osiin. Tapahtumista saa tietoa Internetistä Kierrätysliikkeen sivuilta osoitteesta http ://f o re s t. Vastaavan julistenäyttelyn voi lainata Suomen luonnonsuojeluliitosta. Nyrkkisääntönä Karikivi opastaa kysymään kestävyydestä tuotteiden korjaajilta. Bakteeri-infektiot olivat tuolloin suurin kuolinsyy. Muunneltavista tuotteista Reino Hänninen/Luontokuvat tervan käytöstä ihosairauksien hoidossa on luovuttu, koska korvaavat aineet ovat helpompia käyttää. Myös myyjältä kannattaa kysyä, onko sohvassa jouset vai pelkTervattu paanukatto kestää. Kodinkonetta hankittaessa voi kysyä hyvistä merkeistä korjausliikkeiden lisäksi myös Kuluttajavirastosta, Marttaliitosta tai Suomen Kodinkonehuoltojen liitosta. "Kestävä tuote on pitkäikäinen, sillä on takuu, se kestää muodin ja ajan vaihtelun, se on muunneltavissa ja korjattavissa ja varaosia on saatavissa", listaa kansalaisjärjestöjen Kierrätysliikkeen Nuukuusviikkoa järjestelevä Marjo Karikivi. Saattaapa hän ehdottaa, että itse valmistaa sinulle käsityönä pöydän lähes kaupan pöydän hintaan. Asiantuntijoiden sivistyneiden arvausten mukaan löylytervalla ei kuitenkaan ole mitään hyödyllisiä vaikutuksia, sen sijaan haitallisia vaikutuksia voi olla. Sitä voi tilata Rakennusalan Kustantajilta, p. Tämä johtunee siitä, että tervanpolton kultakausi ajoittui 1860-luvulle. Kaupoissa on myytävänä löylytervaa. Tervan solunjakautumista estävää vaikutusta on käytetty hyväksi muun muassa vaikeiden ihosairauksien kuten psoriasiksen ja jäkälöityneen atooppisen ihon hoidossa. Terva tappaa bakteereja ja estää niitä lisääntymistä. Käytetään heikkolaatuisia ja ohuita kankaita. Kuvitus on Kierrätysliikkeen Vältä jätettä -esitteestä. Myös kännyköitä ja tietokoneita voi täydentää uusin sisuksin, jolloin uutta muovikuorta ei tarvitse ostaa. Nimiehdotuksia voi toimittaa huhtikuun loppuun esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliittoon. Tervanpoltosta ja tervasta on tullut muoti-ilmiö. Sivujen osoite on http://www.kkhtaunokorhonen.fi/niks it. Ja mikä ettei. Helsinkiläisellä Kodinkonehuolto Tauno Korhosella on Internet-sivut, joilta löytyy apua diagnoosin tekoon ja tarvittaviin toimiin, kun oma laite reistailee. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai Heikuralle suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Jos terva ei auta, nnn ... huhtikuuta. Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike etsii parhaillaan uutta nimeä, joka kuvastaisi paremmin liikkeen tämän hetken tavoitteita, kuten kestäviä tuotteita. Kukaan haastatelluista asiantuntijoista ei kuitenkaan maksaisi tervanhajusta saunassa. PAH-yhdisteet ovat haitallisimmillaan sisäisesti nautittuina. Kaikki lääkärit eivät tosin luopuisi tervasta kokonaan ihosairauksien hoidossa sillä on etunsa esimerkiksi kortisonivoiteisiin verrattuna. Sitä pidetään ylellisyytenä, ja vain juhlapukuja teetetään. s ll.filkie r rätys. Päästömittausmenetelmät perustuivat tuolloin lähinnä siihen, että joskus tervahaudanpolttaja saattoi saada häkämyrkytyksen. Kaikilla näillä mainituilla lääkkeillä on joskus ollut merkittävä asema suomalaisessa kansanlääkinnässä. Kuinka valitsen kestävän tuotteen. Tervanpolton päästöistä on tehty harvinaislaatuisen vähän tutkimustyötä
Lämpimällä parvekkeella voi viljellä pienihedelmäisiä avomaantomaatteja. Jos tervaa vertaa teollisiin puunsuoja-aineisiin, tervan etuna on ainakin suhteellinen haitattomuus luonnossa. Köynnökseksi seinustalle kannattaa laittaa sidottua avomaankurkkua ja kesäkurpitsaakin, vaikka se tahtoo viedä aika lailla tilaa jäykkine, piikikkäine lehtineen. Etelänpuoleisella parvekkeella satokausi voi olla pitkä, jos paikka on tuulelta suojattu. Hyvin paahteisina päivinä harsoa voi käyttää kasvien varjostamiseen. Paanukatto olisi tervattava joka kolmas vuosi. Viileällä säällä kylmänarat kurkut, kurpitsat, pavut, basilika ja tomaatit kannattaa suojata harsolla. Lukija Imatralta neuvoo sulattamaan jäätyneen kompostorin panemalla kompostiastian sisään kannellisen sangon, jossa on kuumaa vettä. Olen ajatellut rakentaa jonkinlaiset viljelyaltaat kasvatusta varten. Keijo Luo10/Kuvaliiteri Parvekkeella viihtyvät syötävätkin kasvit. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen. Sato oli niin hyvä, että haluaisin ensi kesänä kokeilla useampiakin vihanneksia. Jos kasvatusastia on suuri, kastelijan ei tarvitse olla joka päivä kannuineen paikalla, ja kasvit selviytyvät silti mainiosti. Juuripaakku vain pullautetaan ehjänä ulos entisestä ruukusta ja peitellään varovasti uuden ruukun multaan. Myös latvusta typistetään, jotta taimi haihduttaisi vähemmän ja kestäisi paremmin juurien vaurioitumisen. säästää tilaa alkukeväällä, kun valoisia kasvatuspaikkoja on vähän käytettävissä. Miksi taimia koulitaan. Kompostikonsteja lukijoilta Lukijat ovat lähettäneet hyviä neuvoja kompostin jäätymisen estämiseksi ja jäätyneen kompostin sulattamiseksi. Samalla usein typistetään pitkiksi venyneitä juuria, jotta juuret saadaan suoriksi uuteen multaan. Miksi vihanneksen taimet pitää koulia. Vesiväripensselillä voi sutia siitepölyä kurpitsan hedekukista emikukkiin, ja hedelmiä alkaa ilmestyä enemmän kuin tarpeeksi. Lä m p öeri s t ämä ttö m än kompostiastian sulattaminen keskitalvella ei tällä konstilla onnistu, mutta keväällä se auttaa niissäkin. Parvekkeella ei ehkä pölyttäjähyönteisiä käy, joten tomaatin ja kurpitsan pölytyksestä täytyy muistaa huolehtia. Rea Peltola 51. Kouliminen on taimelle suuri rasitus. Jos komposti kuitenkin jäätyy, se sulaa keväällä nopeasti, kun avaa aurinkoisina päivinä kompostorin kannen. Temppu toistetaan muutamana päivänä. Jos taimet kasvavat nopeasti, ne voi istuttaa myöhemmin suurempiin ruukkuihin. PAH-yhdisteet eivät ole luonnossa haitallisia, vaan PAH-haitat ovat terveyshaittoja. Runsas vedensaanti on hyvän sadon avain, ja isossa multatilassa kosteutta on saatavana tasaisemmin kuin pienessä. Jo maaliskuulla aurinko lämmittää kasvihuoneen yli 30-asteiseksi. Silpoydinherneet ovat hauskoja säleikössä, ja hallanarkaa salkopapua voi myös kokeilla. Tiheään kylvetyt taimet koulitaan eli istutetaan uudelleen entistä väljempään siksi, että taimet mahtuisivat paremmin kasvamaan ja saisivat tarpeeksi valoa. PAH-yhdisteet ovat vielä siitä veikeitä, että ne saattavat hajota luonnossa hyvin, hyvin hitaasti. Rotevakasvuisimpia vihanneksia kuten tomaatteja ja kurpitsoita voi lannoittaa kesän mittaan kastelulannoitteilla. Pienissä kapeissa parvekelaatikoissa ja amppeleissa voi kasvattaa yrttejä ja muita lisukkeita, mutta ne vaativat huolellista hoitoa. Varsinainen ekoteko tervanpoltto tervahaudassa ei ole, mutta perinneseuroille se tarjoaa mielenkiintoista puuhasteltavaa kesäpäivien ratoksi. Tiiliä, kirveliä ja basilikaa kannattaa ehdottomasti kylvää edes hiukan, ja jonnekin nurkkaan saa aina mahtumaan ruohosipulimättään. Kuumina päivinä pikkuruukut voivat tarvita kastelua usean kerran. Tervaa käytetään puunsuojaukseen. Mitä suosittelisit. Vihanneksia parvekkeelle Kasvatin viime kesänä aurinkoisella ja tuulelta suojaisella parvekkeellamme tomaatteja, jotka olin istuttanut ämpäreihin. Nykyään saa jo kunnollisen kokoisia, 30 tai 40 litran vetoisia, parvekeruukkuja. Operaation tarkoituksena on den arvausten mukaan tärkeimmät tervahautojen poltosta aiheutuvat päästöt ovat PAHja häkäpäästöjä. Nopeasti kasvavia retiisejä, lehtisalaattia, kesänauriita ja punajuuria saa korjata pöytään pitkin kesää, kun tekee useamman kylvöksen. Siten ei tarvitse kastella muutenkin usein turhan märkää kompostia kaatamalla vettä massan sekaan. Nykyisin tärkein käyttökohde lienee kirkkojen paanukattojen suojaus. Keskikesällä viileässä viihtyvät salaatti ja retiisi voivat paremmin kaiteen varjossa kuin suorassa auringossa. Mullaksi käy tavallinen kukkamulta tai kompostimullan, tavallisen puutarhamullan ja hiekan tai leca-soran seos. Viitasaarelainen lukija kertoo pystyttäneensä kompostinsa talveksi kasvihuoneeseen. Eikö häirintä haittaa taimien kasvua. Isoissa puisissa, muovisissa tai lasikuituisissa laatikoissa tai ruukuissa voi viljellä kaikenlaista. Itäneistä taimista poistetaan nipistämällä kaikki muut paitsi suurin ja vahvin, joka saa jäädä kasvamaan. Myös kuivikeaineita on kätevä säilyttää kasvihuoneen katon alla. Kotikasvattaja saa parempia taimia, kun siemenet kylvetään pareittain tai muutama yhdessä suoraan ruukkuunsa. Tervan puunsuojausominaisuudet perustuvat siihen, että puu tulee vettä hylkiväksi. Tervassa olevat yhdisteet estävät osittain myös lahosienten kasvua. Tervan ongelmana puunsuoja-aineena on, että se tahtoo haihtua, ja puu olisi tervattava käytännössä vuosittain. Pakkasillakin kausikasvihuone pysyy useita asteita ulkoilmaa lämpimämpänä. Ruukut kannattaa salaojittaa panemalla pohjalle lecasoraa. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 4/98 Uljas Lehtonen/Kuvaliiteri Taimet koulitaan eli istutetaan väljempään. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
Kyseessä on ristiseppä (Corymbites cruciatus). Itiöemä kuivuu, ja muutaman päivän tai viikon kuluttua kelmu murtuu ja itiöt vapautuvat tuulten vietäviksi. Hyönteistutkija Jyrki Muonan mukaan se on harvinaistuva laji, joskin sitä tavataan vielä Etelä-Suomessa. Muhonen Koivussa roikkuva pallukka osoittautui Suomessa harvoin nähdyksi limasieneksi. Siellä sen paljaista, päällysketottomista soluista muodostunut limakko vaeltaa eteenpäin ja pystyy tunkeutumaan hyvinkin ahtaista raoista. Näitä kevätherkkuja löytyy metsistä, elleivät eläimet ole ehtineet apajille. Kun kaksi myxoameebaa yhtyy, alkaa uusi solu jakautua ja muodostaa liikkuvan limakon. Miksei enää keväisin löydä puolukoita. Teljo Laine/Luontokuvat Puolukat muuttuvat talven pakkasissa makeiksi. Kun oheinen kuva tuli Luontoiltaan, ei kukaan asiantuntijoista olisi huolinut sitä kontolleen. Se on kookkaimpia limasieniämme ja tavallisen sudenmaidon sukulainen, mutta sitä paljon suurempi. Lycogala flavofuscum tuntuu kuitenkin olevan riippuvainen vanhoista, elävistä, mutta lahovikaisista puista. Kauri Mikkola Missä herkulliset kevätpuolukat. Minulle se kuitenkin lopulta jäi selvitettäväksi, ja sienitutkija Marja Härkönen tunnisti otuksen oitis limasieneksi Lycogala flavofuscum. Pallukan sisällä kypsyvät sienen itiöt. Kosteassa itiöt itävät ja niistä syntyy pieniä ameebamaisesti liikkuvia soluja. Siksi sen ottamista mukaan uhanalaisten sienten luetteloon on harkittu. Puolukan marja sisältää runsaasti bentsoehappoa, ja siksi marjat säilyvät hyvin kevääseen säistä riippumatta. Tälle, kuten muillekin vanhojen puiden ja metsien lajeille on eduksi, että puiden annetaan puistoissa ja muissa sopivissa paikoissa vanheta rauhassa. Samoin voi käydä kevätpuolella: jos lumi sulaa kovin varhain, eläimet ovat ehtineet syödä puolukat SUOMEN LUONTO 4/98. Harvinainen pallukka Puiston vanhasta koivusta Savonlinnassa löytyi omituinen pallukka. Limakko syö sieni-itiöitä, bakteereita ja muita mikrobeja ja kasvaa vähitellen yhä kookkaammaksi. Mikä tuo koristeellinen riipus on. Limasieni elää suurimman osan elämästään piilossa lahoavassa puuaineksessa. 1950-Iuvulla sai kevätretkillä syödä herkullisia, pakkasen panemia puolukoita, mutta ei niitä enää löydä! Johtuisikohan tuo ilmaston lämpenemisestä. Se oli kananmunan kokoinen, pinnaltaan kuin nahkamuna ja melko tiivis sisällöltään. Seppo Vuokko Ristiseppä villasukassa Mikä ihmeellinen ristiselkäinen kuoriainen löytyi kuolleena vasta kudottujen villasukkien joukosta. Se roikkui katkaistun oksan jättämässä korossa. Kun aika on kypsä, limakko tulee puun pinnalle ja keräytyy yhdeksi kasaksi. Jos syksy on pitkä, lauha ja lumeton, linnut ja nisäkkäät ehtivät löytää ja syödä enimmät puolukat. Toinen havainto tuli Riihimäen seudulta, jossa pallukka löytyi kookkaasta tervalepästä. Limakko voi elää vain kosteassa ympäristössä, mutta itiöt kestävät pitkääkin kuivuutta. Koin ominaisuuksia sepällä ei ole, vaan se on vahingossa joutunut villasukkien joukkoon. Limasienten uhanalaisuudesta on vaikea sanoa, koska niiden elinvaatimuksia tunnetaan vielä aika huonosti. Solukasauma erittää pinnalleen suojaavan kelmun ja muuttuu sen sisällä itiöiksi . nähneet sitä koskaan. Sieni on niin harvinainen, ettei si lle ole suomenkielistä nimeä. Itse puolukka ei ole miksikään muuttunut, mutta säät ovat voineet muuttua. Lycogala flavofuscum on löydetty vain muutaman kerran Suomesta, eivätkä useimmat sienten harrastajat ole 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat -P
Hajuaistimet ovat tuntosarvissa. Tarkat lämpöaistimukset ovat myös ohjaamassa pesuoMEN LUONTO 4/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähet1ää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vasta//aviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Pitää vain asettautua muurahaisen sijaan, niin tilanne käy selväksi. Näin se varmistaa, että poikasille on taattu ravinnonsaanti. Lihaksistoon ja niveliin liittyvät hermosolut kertovat sille, miten päin se kulloinkin on. Vastaantulevat työläiset antavat erilaisia viestejä, erityisesti hajun avulla. Tuntosarvillaan se tunnustelee ympäristöään. Koskelokantojen vahvistuminen ja koskeloiden yleistyminen kuikkien asuinsijoilla johtuu vesien rehevöitymisestä sekä kalaston lisääntymisestä. Kauri Mikkola Ärhentelevä kuikka Kuinka yleistä on, että kuikka hätyyttelee muita lintuja. Seppo Vuokko Muurahaiset tuntevat ja haistavat likka Koivisto Miten muurahaiset osaavat liikkua pesänsä pimeissä käytävissä. Ilmjötä on korostanut se, että ainakin kaakkoisessa Suomessa hyviä puolukkavuosia on ollut vähän. ennen kuin työn ja arkirutiinien sitomat ihmiset ehtivät retkei (emään. Haju on käytävissä tärkein opastin, eräänlainen liikennemerkistö. Muna-, toukkaja muiden kammareiden ja niiden työläisten hajut ovat erilaisia. Sopivaa varovaisuutta noudattaen voi tietenkin pysyviäkin koivuja käyttää ruokkimiseen. Kuikallekin tämä merkinnee parempia aikoja, joten ravintoa pitäisi kuikkavesissäkin riittää myös koskeloille. Muurahaista peittävät yltympäriinsä tuntokarvat, joten se on koko ajan selvillä lähimmän ympäristönsä piirteistä ja laadusta. Havainto on mielenkiintoinen. Yöllä mahlalla käy yökkösiä ja jopa kiitäjiä. Mikä niitä siihen houkuttelee. Käytävissä tulevat kysymykseen lähinnä tuntoja hajuaistit. Mökkini tuntumassa kuikkaemo alkoi poikasten kuoriuduttua käyttäytyä uhkaavasti muita vesilintuja kohtaan. Sama toistui muutaman kerran, kunnes koskelot ja muut vesilinnut oppivat pysyttelemään etäämmällä. Seppo Vuolanto 53. Jos pihallasi on koivu, joka joutuu joka tapauksessa poistettavaksi, sitä voi ensin käyttää perhosten ruokkimiseen. Se nousi sukelluksista koskelopoikueen keskelle ja mahtaili, jolloin koskelonpoikaset säntäilivät eri suuntiin. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Se osoittaa, että kuikka on todellakin pyrkinyt karkottamaan koskelot ja mahdollisesti muutkin vesilinnut elinpiiriltään tai poikasten läheisyydestä samoin kuin esimerkiksi kyhmyjoutsen usein tekee. Kuikka on sopeutunut asustamaan karuissa vesissä, joissa kalaravintoa on perin rajoitetusti saatavilla. Uskoisin, että kevätpuolojen kato on Rannikko-Suomen ilmiö ja että sisämaassa niitä on ollut tarjolla lähes joka kevät. Karkottiko se koskelopoikueet tarkoituksella. Saattaa olla, että tämä on ollut normaalia aggressiivisempi kuikka. Viime syksynä puolukkaa oli pitkästä aikaa runsaasti. Muurahainen ei ole niin näön hallitsema eläin kuin ihminen, vaan näön voivat sillä korvata muut aistit. Erityisen persoja mahlalle ovat päiväperhosista suruvaippa, amiraali, neitoperhonen ja liuskaperhonen. Todennäköinen selitys on se, että kuikkaemot (tai vain toinen niistä) kokevat koskelot uhkaksi poikasille. Mahla houkuttelee perhosia koivun rungolle. Houkuttelijana on koivun mahla, varsinkin sitten kun se on ehtinyt väkevöityä ja käydä koivun rungolla. Aivan niin kuin ulkoilmassa, haju kertoo polun käytöstä tai käyttämättömyydestä. Suruvaippojen lisäksi mahlasta pitävät monet muutkin päiväja yöperhoset. Kuikka on reviirilintu, joka normaalisti karkottaa lajitoverit elinpiiriltään mahtailueleillään. Uhkailu kohdistuu lajiin, joka myös käyttää kalaa ravintonaan. Mikko Hakancn/Luontokuvat sän ydinosiin. Kauri Mikkola Mahlanjuojia Ison koivun rungolla oli runsaasti päivä perhosia. Tämäntyyppisiä havaintoja kuikan käyttäytymisestä ei ainakaan toistaiseksi ole kovin paljon. Vapun aikoihin isketään kirveellä muutama kunnollinen, puuhun asti ulottuva haava tuoheen
Ne törmäilevät kiusallisesti toimistossa. Ne ovat selvästi huonekärpäsiä suurempia, mutta lihakärpäsiä pienempiä pörisijöitä, joiden takaruumis on heikosti sinertävä, mutta keskiruumiissa on tunnusomaista, selvästi ruskehtavaa karvoitusta. Ruotsissa merimetso on levittäynyt jo suurille järville yhdyskunnittain pesimään. Näytteessä oli ullakkokärpäsiä. Kuinka merimetso erehtyy tällaiseen rehevään pienveteen. Iijoen merimetsot kuuluvat maamme kautta pohjoiselle Jäämerelle ja Vienanmerelle muuttavaan kantaan, joka lienee myös kasvamassa lisääntyneistä sisämaan havainnoista päätellen. Nämä merimetsot seurailevat vesistöreittejä ja tietenkjn kalastavat heti kun löytävät kalaisia paikkoja. Meteli toistui noin viikon ajan. Laji on alkanut pesiä etelärannikolla ja sen odotetaan yleistyvän edelleen. ------Haukka variksen pesällä Onko jokin muu haukka kuin tuulihaukka kiinnostunut variksenpesistä. Seppo Vuolanto Ullakko kärpäsiä toimistossa Nummelan teollisuushallin toisessa kerroksessa, kai ilmastointikanavissa, on etenkin keväällä auringon alkaessa lämmittää suuria, hitaita ja jähmeitä kärpäsiä. Tällaisia merimetsoja tavataan etenkin keväin ja syksyin, mutta nuoret linnut saattavat oleilla hyvillä kalapaikoilla myös kesällä. Ullak.kokärpäset ovat ainoita suuria sisätiloissa aikuisina talvehtivia kärpäsiä, joten täP-G. Kesällä, kun pesimäaika oli parhaimmillaan, näimme mahtavia taisteluita varista suuremman vaaleanruskean, raitaisen haukan ja variksien välillä pihaa ympäröivien vanhojen kuusien luona. Wikström/Luontokuvat Huonekärpästä kookkaampi ullakkokärpänen talvehtii aikuisena sisätiloissa. Seppo Vuolanto Merimetso Iijoella Iijoen rehevässä poukamassa olleeseen katiskaan eksyi merimetso ja tietenkin hukkui. Sen jälkeen varikset hävisivät eikä haukkaakaan näkynyt. Niille kelpaavat myös muunlaiset risukasat, esimerkiksi harakan ja oravan pesät. Säännöllisesti vanhoja variksenpesiä käyttävät haukkamme ovat pienikokoisia jalohaukkoja: nuolihaukka, ampuhaukka ja tuulihaukka. Merimetsot ovat viime vuosina kovasti lisääntyneet maas---=--=-=-=-===-----=----..:::=:------------Ilkka Koivisto samme. Lisäksi sarvipöllö pesii vanhoissa variksenpesissä. Sulapaikkoihin saattaa myös jäädä merimetsoja talvehtimaan. Hiiritai mehiläishaukan pesä saattaa sijaita jossakin lähellä, esimerkiksi suurissa kuusissa, ja äkäiset varikset hätyyttelevät pesälleen suunnistavaa haukkaa. Tapahtuman ajankohta sopii hyvin yhteen variksenpoikien lentoonlähdön kanssa. Nykyisin tosin tuulihaukka käyttää sille varta vasten asetettuja pesä54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat laatikoita siellä missä se tottunut näihin uusiin asuntoihin. Onko vähennyskonstia. Lisääntyminen liittyy kaikkialla Euroopassa havaittuun merimetsokantojen kasvuun. SUOMEN LUONTO 4/98. Kanahaukka on saattanut saada variksenpojista hyvän saaliin ja käynyt verottamassa poikuetta viikon ajan
Muut keinot ovat Luontoilta YLE:ssä 15.4. Varhaisimmillaan koivu on ollut hiirenkorvalla Helsingin Kaisaniemessä 1921 jo huhtikuun 21. Voisiko pölypunkkeja vastaan käyttää torjunta-aineita. ma JO riittää määritykseksi. Kauri Mikkola 55. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 JO Helsinki. TVI 26.4. Kaikenlainen myrkyttäminen olisi suhteetonta, eikä ikkunoista pyydystäminen taida tulla teollisuushallissa kysymykseen. Niillä ei siis ole mitään tekemistä raatojen tai likaisuuden kanssa. Allergiahan aiheutuu punkkien nahoista (kasvaakseen punkit luovat useita kertoja nahkansa), ei niinkään itse punkeista. Lyhyt lämmin jakso ei vielä saa silmuja kehittymään, mutta jos lämmintä jatkuu pitempään, silmut avautuvat. Lehteentulon ajankohta vaihteleekin paljon enemmän kuin ruskan tai lehtien karisemisen aika. Seppo Vuokko Myrkkyä pölypunkeille. Hallanarat saarni ja tammi ehtivät lehdelle normaalivuosinakin vasta kesäkuun puolella. päivänä, ja myöhäisimmillään nälkävuonna 1867 vasta kesäkuun 16. Radio Suomi 13.5. Miksi kylvää myrkkyä kotiinsa, jos on muita keinoja. Päivän lyheneminen aiheuttaa ruskan, mutta keväinen lehteen puhkeaminen riippuu enSUOMEN LUONTO 4/98 nen muuta lämpötilasta. Kauri Mikkola Lämpö kasvattaa hiirenkorvat Määräävätkö valon määrän muutokset lehtien tulon puihin ja niiden varisemisen. Torjunta-aineiden käyttöä vastaan voi kyllä esittää useita perusteluja ilman asiantuntemustakin. Radio Suomi Pentti Johansson/Luontokuvat ennen kaikkea mattojen säännöllinen tamppaus varsinkin talvipakkasella sekä kokolattiamattojen, nojatuolien ja muiden tekstiilipäällysteiden, patjojen ja vuoteen pohjan sekä alustan perusteellinen imurointi samoin kuin vuodevaatteiden pesu. Luontoillassa on vältetty puuttumasta torjunta-asioihin, ja tässäkin jätän mahdollisen torjunnan alan asiantuntijoiden ratkaistavaksi. Lauhanakin syksynä EteläSuomen koivut kellastuvat syyskuun lopulla ja karisevat lokakuussa, Pohjois-Suomessa jo noin kuukautta aikaisemmin. Sen sijaan vaahtera on leutoina syksyinä vihreä koko syyskuun, mutta syyskuiset pakkasyöt kuten syksyllä 1996 saavat sen ruskaantumaan jopa ennen koivua. Puissa on eroja. Punkkien myrkyttäminen auttaa vaivaan vasta vähitellen, jos auttaa lainkaan, sillä on varmasti hyvin vaikea poistaa kaikkia nahkoja ja päästä käsiksi kaikkiin yksilöihin, muun muassa muniin. TVl 24.5. Siksi pitkä pinna on paras yhdessäolon muoto. Ullakkokärpäset ovat harmittomia otuksia, nimittäin lierojen loisia. Pakkanen lienee paljon tehokkaampi ja ainakin paljon halvempi ja terveellisempi punkkien tappaja. Ennen muuta kevään lämpötila vaikuttaa siihen, milloin koivut saavat hempeän vihreän lehtihunnun. päivänä. Syysolkikärpäset, jotka myös talvehtivat sisällä, ovat kooltaan vain neljäsosan verran huonekärpäsestä ja takaruumiltaan selvästi poikkivöisiä. Tottakai voi, mutta kyse on järkevyydestä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Tilanne saattaa siis palata pian myrkytyksen jälkeen ennalleen. Koivun lehtien kellastuminen seuraa selvästi päivän lyhenemisestä, mutta vaahteran ruska määräytyy (ainakin voimakkaammin) lämpötilojen mukaan
.. ..... . ...... .. Suomen Luonnon tilaajana tai Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat 44-sivuisen opaskirjan hintaan 30 mk. ...... .... ... ..... ...... Postinumero ja -toimipaikka: ..... ...... .. ...... ....... Kohtaa kotipihan kesä Suomen luonnonsuojeluliiton uuden Lähiluonnosta nauttimaan -oppaan johdattamana: Perusta keto tai kosteikko, komposti, viljele ikkunalaudalla. ........ ...... ... .. .... .. .. 2 % korkotuottoa sinulle, 0,2 % bonusta Suomen luonnolle. ............. ... .... .... Hakuaika päättyy 30. ............. .... ... ....... .. . Korosta 2 % on tallettajan verotonta tuloa ja ,2 % bonuksen Ålandsbanken lahjoittaa suoraan alueellisiin ympäristön kehittämisja suojeluprojekteihin. 0204 29011 HELSINKI• ESPOO• TURKU• PARAINEN TAMPERE• VAASA• AHVENANMAA 5N(LLMAN-~ORK{f\KOULU BIODYNAAMISEN VILJELYN JA LUONNONHOIDON OPINTOSUUNTA • Havainnoiva luonnontutkimus • Puutarhaja peltoviljely • Kotieläintenhoito • Maisemanhoito Edellytyksenä yleisopinnot (1 v) tai puutarha-alan opinnot. ... ... SNELLMAN-KORKEAKOULU Puuskakuja 14, 00850 Helsinki Puh: 09-698 5044, fax : 09-698 5616 Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Helsinki Nervanderinkatu 11 (09) 406 262 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 (014) 372 1022 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 (017) 263 1778 Tampere Laukontori 4 (03) 214 5715 Turku Brahenkatu 5 (02) 232 7001 Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita, mukavia ja hyödyllisiä tuotteita Poikkea tutustumaan! SUOMEN LUONTO 4/98. ... .. .. .. Tervetuloa avaamaan Luontotili! ALAND§BANKEN Puh. ...... ... .... ...... Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse: Sinua palvelee Suomen luonnonsuojeluliiton keskus, puh. 4. ....... .. ... .... Lähiosoite: ........... ... ... ... LUONTOTILI 2,2% Luontotili on säästötili, jonka vuotuinen korko on 2,2 %. .... Rakenna linnuille ja lepakoille pönttö. .......... ..... ...... . .. ...... ... Löydä luonto läheltä! r-----------------------------, .E :::, QJ ·o :::, V, C C QJ E C C :::, vi2 :.;;;: O'I . Allekirjoitus: .. .. ...... .. ..... .... 1998. .. .. .... (09) 228 081 ja telefax (09) 2280 8200 L ________ __ ___________________ J 56 AINUTLAATUISEN LUONTOMME KUNNIAKSI Luontotili. ~ :::,~ QJ :c co n:J ~i.n 00 :s,:: ){J Kiitos! Ti laan _ kpl uutta Lähiluonnosta nauttimaan -opasta! O Olen Suomen Luonnon tilaaja/Suomen luonnonsuojelul iiton jäsen, ja saan oppaan tarjoushintaan 30 mk + postikulut O Teen tilaukseni normaalihintaan 40 mk + postikulut Nimi: ...
Kotimaisista marjoista tärkeimpiä vapaiden radikaalien nujertajia ovat karpalo, puolukka, mustikka, variksenmarja ja tyrni. Japanilaisten suurin flavonoidien lähde on tee. Toivo Rautavaara: Miten Luonto parantaa, WSOY 1980. Joissakin kasviksissa kuten perunassa ja porkkanassa tlavonoideja on eniten lehdissä, syötävässä osassa vähemmän. 57. Elintarvikeviraston selvityksen mukaan pesemällä ja kuorimalla saadaan poistettua jopa 70-90 prosenttia hedelmien torjunta-ainejäämistä. Appelsiinissa tlavonoidit ovat hedelmälihassa. Tutkimuksia 511997. Usein ne antavat kasveille värin. Flavonoideja on tuhansia. Hyviä flavonoidilähteitä ovat myös lehtikaali ja parsakaali, sipuli ja tomaatti. Teessä suurimmat flavonoidipitoisuudet on löydetty vihreästä teestä, SUOMEN LUONTO 4/98 Hanna Hentinen Värikkäät kasvikset, marjat ja hedelmät, kaikki vihreä sekä tee ja punaviini. Suomalaisten ruokatottumukset ovat kuitenkin muuttuneet. Parhaaksi osoittautui omena: kun potilas söi omenoita 1,5 kiloa paivassa viikon ajan, useimmat verenpainetaudit paranivat. Omenassa on niin ikään runsaasti flavonoideja, suuri osa kuoressa. Toivo Rautavaaran mukaan esimerkiksi Neuvostoliitossa kokeiltiin 1950-luvulla eri kasvisten vaikutusta verenpainetautiin. Aineet myös varjelevat kasveja liialliselta ultraviolettivalolta ja taudinaiheuttajilta. Ne voivat vahingoittaa soluja ja johtaa sairauksiin. Vanhalla hokemalla omena päivässä pitää lääkärin loitolla saattaa olla vinha perä. Kun 1960 meillä syötiin tuoreita vihanneksia noin 20 kiloa henkeä kohti vuodessa, 1996 määrä oli kasvanut 53 kiloon. Tällöin flavonoidit hapettuvat entsyymien vaikutuksesta muuttumistuotteikseen. Viinissä rypäleen kuori on avainasemassa. Hyviä antioksidantteja ovat esimerkiksi beetakaroteeni, joka on A-vitamiinin esiaste, Eja Cvitamiinit sekä seleeni. Esimerkiksi musta tee valmistetaan siten, että teepensaan lehdet fermentoidaan. Valkoviini valmistetaan ilman kuoria, punaviini kuorineen. Keltaiset, oranssit, punaiset, violetit ja vihreät hedelmät ja kasvikset ovat mainioita flavonoidien lähteitä. Erityisen tehokkaita antioksidantteja ovat tlavonoidit, jotka ovat kasvien aineenvaihduntatuotteita. Elintarvikevirasto, Tutkimuksia 8/1992. TOSI-JA MAKUASIOITA RAVINNOSTA Flavonoideilla pitkää ikää Ihmisen elimistössä käydään jatkuvaa kamppailua. Aseina ovat muun muassa antioksidantit, joita elimistö tuottaa itse tai saa niitä ravinnosta. Vihreän teen salaisuus lieneen teetyypin lisäksi valmistusmenetelmässä. Porkkanan ja perunan torjunta-aineista kuoriminen ja raaputtaminen poistavat enimmillään 40 prosenttia. Omenien peseminen on tärkeää, sillä myrkky siirtyy herkästi käsistä maitoon. Vapailla radikaaleilla uskotaan olevan vaikutusta paitsi syövän syntyyn myös sydänja verisuonitauteihin, vanhenemiseen ja kohonneeseen verenpaineeseen. Vihreätä teetä ei fermentoida, jolloin flavonoidit säilyvät. Marketta Sauri: Pesemisen ja kuorimisen vaikutus kasvisten torjunta-ainejäämiin. Valitettavasti tällä tavalla flavonoideistakin häviää suuri osa. Värikkyytensä ansiosta flavonoideja on helppo pyydystää. Flavonoidien saanti on suomalaisilla ilmeisen vähäistä. Lähes yhtä hyväksi lääkkeeksi osoittautui porkkana. Kun esimerkiksi puolustuskykymme heikkenee, saattaa aineenvaihduntamme tuottaa normaalia enemmän niin kutsuttuja vapaita radikaaleja. Poikkeuksen tekee sipuli. Kotimaisia omenia voi syödä kuorineen, mutta ulkomaiset omenat olisi sekä pestävä että kuorittava. Lehtikasviksissa flavonoideja on uloimmissa lehdissä enemmän kuin sisemmissä, sipulissakin suurimmat pitoisuudet löytyvät kuorikerroksesta. Kasvusta huolimatta tuoreiden vihannesten kulutus on meillä edelleen vain kolmasosa eteläeurooppalaisesta ja noin puolet keskieurooppalaisesta määrästä. Siinäpä terveellisen aterian maukkaat ainekset! viineistä punaviineistä. Siksi appelsiini kannattaa syödä sellaisenaan eikä puristaa sitä mehuksi. Tuoreita tutkimuksia ei ole, mutta yli 30 vuotta sitten suomalaiset miehet saivat ravinnosta flavonoideja vajaat kolme milligrammaa päivässä, kun esimerkiksi japanilaiset saivat 60 milligrammaa. Alice Karlsson Lähteet: Riitta Törrönen: Elintarvikkeiden jlavonoidit, Elintarvikevirasto. Niitä on ilmeisesti kaikissa kasveissa ja etenkin maanpäällisissä osissa. Keho kuitenkin puolustautuu raivokkaasti
Ne viihtyvät soilla, rantaniityillä ja pelloilla. (09) 584 166 Jonna Luhta/Luontokuvat Kuovi takatalven lwurissa. Lassilan Tila Tuusula Verhoomo Jouko Jokela Ky Sipoo Maalausliike Björkqvist Helsinki Kotec Oy Espoo Järvenpään Putkija Metallityö Oy Järvenpään seurakunta Metsämiesten Säätiö Lito-Scan Oy Helsinki Yrityspalvelu Oy Tosite Ab Vanpipe Oy Standiman Oy Helsinki Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Leppäsuon Huoltokorjaamo Helsinki Eläinlääkäriasema Jär-Vet Järvenpää Kiinteistöhuolto J. Pynnönen Oy Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Hyvänäkö-Optikko Risto Vähävirta Helsinki TV-Huolto Sulander Oy Espoo Ahlroth Autokorjaamo Ky Karjaa Oy Hercofinn Ab Helsinki Airas Keittiömaailma Oy Vihdin Painorasteri Kyriiri Oy Helsinki Rintekno Oy Liitin Oy Helsinki Nuorisolomat ry Helsinki Thomesto Oy Helsinki Tapiolan Taide ja Kehys Espoo Vantaan Retkeilyhotelli Mömossen Jätehuolto Oy Geodata Oy ABB Asea Skandia Oy Grafiyhtymä Oy Teboil Ab Etelä-Suomen myyntikonttori Kehitysvammaisten Hoitokoti Kotilo Oy Luontaistuote Marjaterttu Päiväkoti Kurppa Helsinki Optimi Kate Ky RI Margareta Laihi DeLores Interactive Training Oy C-F Hagelstam Ab Insinööritoimisto J. Rimppi Oy Samin Putkija Sähkötyö Oy Helsinki Rainex Yrityspalvelu Oy Kylmat Helsinki Palopainos Oy Helsinki DM-Tate & Co Oy Vantaa Airas Helsinki Oy Ravintola Laiska Kissa Tavaralinjat ry KOTIPUUTARHA lehti Viljatie 4 C 00700 Helsinki Puh. (09) 509 3535 VALTAMERI OYJ ASEA SKANDIA KOKOOMUS 58 UUSIMAA Tilitoimisto Yritystilit Ky Mainostoimisto Motiivi Oy Kuljetusliike K. Onnittelut Suomen luonnonsuc VhteistyOIO Tm ... Laakso Oy Hirvihaara Uudenmaan Leipä Oy Klaukkala Oy Finn-Camec Ab BWT-Stable Oy Vihti Isännöitsijätoimisto T. (09) 222 5823 PARTURI SALON LEONE Lipparinne Ostoskeskus 02720 Espoo Puh. Kukila Oy Bimaka Oy Chrimane Oy Quick Trading Oy LKV CPC Foods Oy Espoo Kuljetusliike R. (0 19) 2211 TILIJURIDIIKKA OY Metsäpirtintie 1 18 03100 Nummela Puh. Malinen Oy YIT-Yhtymä Volvo Auto Oy Ab Balance Consulting Oy Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä www.skl.fi Pohjatekniikka Oy Ateljee Matti Piironen Alajärven Kukka Oy Rajamäki Isännöinti Turro Oy ISA Helsinki Puuja Erityisalojen Liitto Erikoisvalu H. Pitkiinokat palaavat pääosin huhtikuussa. Fabritius Oy Helsinki SUOMEN FAKTORILIITTO RY Museokatu 13 A 4 00100 Helsinki SUOMEN LUONTO 4/98. TE LA TYOEIAKElAITOSTcN LIITTO TERAPIXEL OY Espoo ;?'TEKNOS HENKIV AKUUTUSYHTIÖ VERDANDI Eteläinen Hesperiankatu 10 00100 Helsinki Puh.0105501400 FUNDIA WIRE OY AB 10820 Lappohja Puh. Tikkinen Helsinki Kuljetusliike Benjaminsson Rajamäki Kotipizza Soukka Espoo Primator Oy Vantaa Repromestarit Oy Helsinki Polygram Finland Oy Helsinki · Kiinteistöantenni Oy Helsinki OY FOSTERING LTD Helsinki Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Suomen Journalistiliitto/ Finlands Journalistförbund Espe Oy Espoo, Lahti, Kouvola, Kankaanpää, Kauhava Paloheimo Oy Kirkkonummen Teollisuuspalvelu Oy Kiviliike T. Lainio Ky PMS PrintOy Ravintola Mamma Rosa Rakennusteollisuuden Keskusliitto Top-Unit Oy Veikkola Etuhammas Vantaa Cash Back Finland Oy Verhoomo J
Paja Oy Lohja as. Devexor Water Treatment Oy Suomen Kolarikorjaamoiden Liitto Helsinki Elämän Energia Tmi Helsinki Movision Helsinki Berner Oy, vain parasta Invataksi Sopari Oy KW Tilija isännöinti Oy Oy Kaha Ab Espoo Käpylän iltaoppikoulu Helsinki Raychem Oy Finnconsult Oy ~arjaan LVI-Tori Oy Orn Consulting Oy Espoo Sun Chemical Oy Espoo Inkoon kunta onnittelee 60-vuotiasta! Suomen Pakkausyhdistys Helsinki GeoUnion Oy Helsinki Tricol Oy Karjaa Prodmac Oy Vantaa Ritva Norris Cosmetics Oy Virtual Office Center Ltd Postituspojat Oy Suomen Taksiliitto Oy KreutoAb Malkit Oy Vegasoft Oy TK-Kuljetus Oy Welhonpesä Oy 60-vuotisonnittelut S. Lindqvist Kiinteistötoimisto Oy BriRck Ab Automaalaamo KKM Kolarikorjaus ja Maalaus Ay Valiovihannes Oy Laattaja Marmorityö Tmi Heinonen Kirkkonummen Huolto Oy Vesa Luhtala Oy Taseseppo Oy Hyvinkää Medith Oy Espoo Bulls Press Paparazzi Oy Sulmu Oy Jukan Maalaus Oy Oy Kirjalito Ab Keravan Ratsastuskoulu Eläketiedotustoimisto Pikkuroban Sähkö Ky Suomen Kuorma-autoliitto ry MAAja METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELU KESKUS Vantaan Energia Puhelin 09-829 01 Telefax 09-826 517 Seurakunta Hakaniemessl Nlkinkuja J, 00530 Helsinki p.6154488 email:saalem@saalem.fi AKEY KAUPANALAN ESIMIESUITTO KEY RY PL 30. Odotettavissa on muuttavia kurkia ja joutsenia sekä töyhtöhyyppiä ja peto lintuja. Koljonen Oy Tuusula Merentutkimuslaitos Helsinki Eläköön Suomen luonto! Automaalamo Virtanen Oy Tuusula TOP-Metalli Ky Klaukkala Oy Schetelig Ab Hotelli Palace Muotolevy Oy Auto Jalonen Oy Suomen Paalutehdas Oy Pernaja Teppo K. luliitolle 60-vuotisesta työstä Jouni Hiltunen/Luontokuva! lintuharrastajia Helsingin Viikin pelloilla huhtikuussa. (03) 734 9101 ORMAX TIILIKATOT PHILIPS ®TOYOTA EDUSKUNTARYHMÄ .RAY 60 vuotta http:www.ray.fi TYOVAE.N I \ AKATEMIA Ynh, h1nlie \ . Punkki Oy Dekolevy Oy Hyvinkään Sepät Oy Printservice Oy Photo Nero Oy Jalokivihiomo Espoo Kauppapuutarha Raimo Ruoti Perttula Kino Media Oy Helsinki Vanhankirkon seurakunta Helsinki Eläkeläiset ry Helsinki Tukku-Kylmä Oy Helsinki IDO Kylpyhuone Oy Tammisaari Autokorjaamo S. Kuljetusliike R. Arvelo Oy Helsinki Mavor Oy Nummela Autohotelli Olympiaterminaali Helsinki A. , 02700 h11 l1i•n SuperSpar Espoontori Kamreerintie 3 02770 Espoo Puh. (09) 805 8022 Kamreerintie 3 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ a TOLKKI OY ProMinent® SUOMEN LUONTO 4/98 59. 15101 Lahti, puh
47400 Kausala Puh. Kirju Oy Kokemäen Sähkö Oy PIRKANMAA Tampereen Puristelaatta Oy Ylöjärvi Diamack Oy Kirjapaino Toiprint Ky Kangasalan kunta Kesoil Toijala Kuusimäen Palvelukoti Mäntän Seudun Koulutuskeskus Pirkanmaan ammatikorkeakoulu Rautasoini Oy Printscorpio Oy Konepaja Siivola Ky Viialan kunta Automaatiosuunnittelu I. p. Mustajärvi Lkv Tampere SUOMEN LUONTO 4/98. 0S-7 40 211, GENENCOR -------INTERNATIONAL @ JUJO THERMAL OY Kauttua 60 ITÄ-UUSIMAA Porvoon Jätepaperi Ky Porvoon kaupunki/liikuntatoimi Corenso United Oy Ltd Loviisa Kar-Foto Porvoo Tibe Oy Staffas Trädgård Puutarha Pernaja Voimax Trading Oy Loviisa Cafe Saltbodan Loviisa Hopean Talli Ky Porvoo KYMENLAAKSO Metsäkulman Kioski Karhula Oy Saimaa Lines Logistics LTD Kotka Hotelli Kantri Anjalankoski Virolahden kunta Iitin seurakunta Kansanviihde T. Onnittelut Suomen luonnonsuc Result Merita IMATRAN VOIMA OY Ym pä ristöla kiasiai n toimisto Kokko, Niemelä & Sario Oy puh. osasto Suomen Kaukokiito Oy Antinniemen Apteekki Valkeakoski Kangasalan kunta Arkkitehtitoimisto L~ Kosunen Oy Tampere Hämeenkyrön seurakunta Kiilto Oy Tampere Oriveden Apteekki Kirjanpitotoimisto Karvinen Ikaalisten Keskussähkö Oy Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunta Kiinteistötoimisto P. (08) 884 8000 e KESKJ-POHJANMAAN OSUUSPANKIT Haitan Teollisuustie 2~. (08) 849 13, Fax (08) 849 3996 Merikosken ammatillinen .,0., koulutuskeskus V Nahkatehtaankatu 3, 90 100 Oulu. Kansa Oy Karhula Pyhtään Apteekki Siltakylä Paino Rop Oy Valkeala Robo Mec Oy Oy Transkem Ab KL-Sähkö Ky SATAKUNTA Porin Elementtitehdas Oy KWH Pipe Ab Ulvilan tehdas Broilertalo Oy Eura Ulvilan seurakunta Merikarvian kunta/sivistystoimi Vihreä Välittäjä Ky Nostopalvelu Tuominen Oy Harjavalta Jokilaakson Tilitoimisto Ky Kokemäki KK-Market Suomi Ulvila Porin Metsäopisto Kullaa Hyvelä-tuote Ky Pori Kartanon Autosuojaus Pori Rauman Seudun Ympäristöpalvelu Oy Rauman Ensimmäinen Apteekki Saaristomeren Kala Oy Lomakoti Ykstammi Eura Ketjumyynti Oy Rauma Ravintolaohjelmat Oy Lounaskahvila Minttu Hotelli Kantri Kankaanpää Oras Oy Rauma Eurajoen vapaa-aikalautakunta Lännen Vakuutusyhdistys Kiukainen Eupart Oy Kiukainen Kankaanpään Puhelin Oy Länsi-Valu Oy Pomarkku Jarkko Mäkineva/Luontokuvat Satakuntalaisen Puurijärven lintutornista avautuu hieno näköala kosteikkoon, jossa viihtyvät vesilinnut ja kahlaajat. Virolainen Kärjennierni Eilan Taide ja Kehys Tampere Kuljetusautot Oy Tampere Tekstiilisisustus Appareo Tampere Steelkas Oy Kangasala Tilija lsännöintipalvelu Sirpa Korpi Nokia Rengaskaksikko Oy Tampere Valkeakosken Sanomat Tampereen teknillinen korkeakoulu/sähkötekn. 09 6221112 / lax 09 -625043 {I) RAUTARUUKKI •TEIEL SÄKKIV ÄLINE OY Rautatienkatu 18 Tampere Puh. (03) 2654444 ,., ,,1 (2l) IUUT,\•UUIUU GIIOUP' Niittykatu 5, 92 100 Raahe Puh
luliitolle 60-vuotisesta työstä A sko Hämäliiinen/LuonIokuvat Töyhtöhyyppä vaappuu ja naukuu parhaillaan talven kourista vapautuvilla pelloilla ja niityillä. Haarla Oy Tampere Röntgentutka Oy Tampere Marian Kamari Tampere Lahjallike Pentik/Ruusupuu Kumijaloste Oy Kiikka Kirjanpitopalvelu Anja Oksi Ky Ylöjärvi Metallisorvaamo Paul Lehtinen ETELÄ-POHJANMAA Liikennöitsijä Pentti Koivisto Kyrönmaan Ratsastuskeskus Ylistaro SOL Palvelut Oy/sövouspalvelut Lapua, Kokkola, Saariselkä Uusitalon Liikenne Ky Ylihärmä Kuljetusliike Veljekset Järvimäki Luopa AP-Rakennus Oy Huissi SUOMEN LUO TO 4/98 Toimistopalvelu Liisa Luiro Alajärvi Suomenselän Metsänhoitoyhdistys ry Rannila Steel Oy Paperimarkkinat Oy Ähtäri Ilmajoen Autotarvike Maansiirtoliike Pentti Pyhälahti Vimpeli Hesburger Oy Seinäjoki Urho Viljanmaa Oy Jokipii Sähkö-Argos Lapua Mesikämmenen Kuntoutuskeskus Oy Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Jurvan Kello ja Kulta Ky Seinäjoen ammattioppilaitos Pohjanmaan Remonttipalvelu Ky Lapua Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Teuvan Kone ja Sora Ay Äystö Suupohjan Auto ja Rengas Oy Kauhajoen Laatupinnoitus Oy Arkkitehtitoimisto HilkkaMaija Antila Lapua Muoviserres,Oy Kauhajoki Projako Oy Ahtäri KESKI-POHJANMAA Alfa-Bag Oy Kaustisen evankelinen kansanopisto Kaustisen Soitinverstas Oy Kälviän kunta Gasthaus Himanka Oy Valio Ab Valio Juustot Toholampi Kodinkone Tekno Kokkolan ammattioppilaitos POHJOIS-POHJANMAA SKS-Yhtiöt Oy Raahe Sähkösuunnittelu ja -asennus Markku Talala Pudasjärvi Rakennuspalvelu Vedman Ky Haukipudas Jätehuolto Kropsu Oy K-Rauta Atsontori Oy Haukipudas Paikallislehti Maaselkä Sievin seurakunta Hasa Yhtymä Piha ja Puutarha Ylivieska Raahen tietokonealan oppilaitos Reisjärven Palvelukoti Oy Pohjoisen Eristys Ay Kempele Kiinteistövälitys LKV Pekka Mattila Oy Raahe Asianajotoimisto Haaksiluoto ja Vesala Oy Oulu Pohjan Laakeri Oulu Lakiasiaintoimisto Arto Heikkilä Oulu Haukiputaan Apteekki Ylivieskan kaupunki AHVENANMAA Park Alandia Hotell Mariehamn Transmar Ab KMS-Konsult VAASAN RANNIKKOSEUTU Etelä-Pohjanmaan Voima Oy PVO-Lämpövoima Oy Vaskiluodon Voima Oy Oy Finnhydraulic Ab Mustasaari Sanstor Petalax Liikennekoulu Rönn Vaasa ... Jyväskylän ~€H€P.GIÅOy ® (i)EKOKEM Ekokem Oy Ab, PL 181 , 11101 RIIHIMÅKI Puh. 03-2503 200 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA-ALAN YKSIKKÖ/TUOMARNIEMI Tuomlll11iemen MelSäoppilaitos 63700 A htäri , Puh. (06)53 1 5 111 61. Fax (019) 715 305, 715 300 JÄMSÄNKOSKENKOSKE PÄÄ SEURAKUNTAYHTYMÄ ONNITTELEE 60-VUOTIASTA! PYHÄJÄRVEN TERVEYSKESKUS Pyhäjärvi, puh. Hämeen Pussitehdas Oy Tampere J. (08) 769 7 111 ''~VIERUMÄEN ,v, TEOLLISUUS PIRKKA-KESKUS OY Näsilinnankatu 48 33200 TAMPERE Kokoustilat ja Juhlajärjestelyt edullisesti Tampereen keskustassa. (019) 7151 . puh
Saresma Oy Sulkava Pieksämäen lukio Pesutupa Pyykkimummo Savonlinna · Lemmikkitalo Reporanka Mäntyharjun kunta Kaivinkoneurakoitsija Markku Pesonen Savonlinna KK-Market Huuhari Naarajärvi Suomen kaunein kunta Kangasniemi Mäntyharjun kunta/vapaaaika onnittelee! POHJOIS-SAVO Luontaistuote Yrtti-Mari Kiuruvesi Stromsdal Oy Keiteleen kunta/vapaa-aikalautakunta Kuopion Talokeskus Oy T ~ R Asikainen Siilinjärvi SUOMEN LUONTO 4/98. Tourunen ~y Äänekoivisto Aänekosken toimintakeskus Keuruun Aikuiskoulutusosasto Lamidoll Oy Lievestuore Jyväskylän Keskus-Sähkö Oy Keski-Suomen Puhelin Oy Eld-Rex Ky Yhtyneet Sahat Oy, Leivonmäen Saha Schauman Wood Oy Jämsän kaupunki Taimikolmio Oy Keuruun taimitarha Lomaja kokoushotelli Rantasipi Joutsenlampi Kuljetusliike Keijo Niskanen Keihärinkoski Oy Teräs-Astra Ab Karstula Laukaan Betoni Oy Suolahden kaupunki Kirja Paperi ja Kemikalio Helander Korpilahti Sähköinsinööri toimisto Leinonen & Mantsinen Ky Keski-Suomen Kuljetus Oy Rakennusliike Porrokki Oy Äänekoski Wiikin Kartano Edullista ruokailua ja majoitusta, tervetuloa! Trio-Keittiöt Oy Koskenpään Huopatehdas Oy Oy Teräs-Astra Ab Jyväskylän maalaiskunta Kesport Intersport Näppi Jyväskylä Saari-Hirsi Oy Saarijärvi Asianajotoimisto M. Onnittelut Suomen luonnonsuc KAINUUN SANOMAT PERUSMAKSUVAPAA sähkövuosi yrityksellesi A ~T> Puh. Tiainen Oy Kirjakumpu Ky Hieroja Kari Laine ETELÄ-SAVO Minnan Pyykkipaikka Juva U. (0 17) 582 5500, Fax (0 17)582 550 1 Internet: www.yit.fi AB KENNETH RÖNNQVIST OY Edullisia uusia ja käytettyjä perämoottorei ta Miusvägen 27, 654 10 Sundom Soita 0500-368568 PUUKESKUS OY VAASA Myllärinkatu 19 65100 Vaasa Puh. (02) 8506 235 1:1'.A.:~ Fax (02) 8506 200 Hengityksensuojaimia i~KEMIRA JI~ KEMIRA SAFETY OY Puh. 020 4165 470 KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY Vapaudenkatu 8 B 98100 Kemijärvi ONNITTELEE 60-VUOTIASTA! ASIKKALAN APTEEKKI Kustaankuja 2 17200 Vääksy VILMETOY Teollisuustie 14 35700 Vilppula Puh. 01 861 811, faksi 01 863 6591 VIT YIT-insinöörirakentaminen Myllymäenkatu 2 1, 53 100 Lappeenranta Puh.(05) 685 6500 Fax (05) 685 6560 WWW.TRAVEL.FI Turku Energia Iisalmen Sahat Oy 74510 Peltosalmi Puh (017) 8302 1, fax (0 1 7) 830 2240 011111lltlummt ÄLÄ OLE EGOISTI . IVO tuontantopalvelut Naantali Someron Optiikka/Valokuvaamo Knalli Turun Prosessiasennus Oy Yliskulma Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Oy Uudenkaupungin nuorisoyksikkö Uulatuote Oy Ravintola Gardenia Tilivakka Oy Huonekalutehdas Korhonen Oy Littoinen Kuljetuspalvelu Veikko Korpela Fidelio Nordic Finland Lohi kunta KESKI-SUOMI Maanrakennus E. VIT YIT-Yhtymä Oy, PL 1632,Kellokuja 1 7046 1 Kuopio Puh. ole: ekoisti. (03) 471 3151 62 Oy Kontaktor Ab Vaasa Laihian seurakunta VR Oy henkilöliikenne Seinäjoki Länsi-Suomen ympäristökeskus Oy Närko Ab Närpiö Oy Katternö Ab Pietarsaari VARSINAIS-SUOMI Västanfjärd kommun Varsinais-Suomen Kaukokiito Oy Turku Piikkiön kunta Tmi J-P Rantanen Teijo Turun Peltipalvelu Oy Kimitoöns Hälsöcentral Kimito Turun Gynekologikeskus Ky Kahvila Ulla-Maarit Naantali Beiersdorf Oy Turku RS Hansa Auto Oy Asianajotoimisto Pentti Järvinen Riihikosken Vehnämylly Oy Liedon kunta Lohikunta Turku Kuorma-Autoilija Reijo Björklund Raisio Muuria-Kone Oy Halikko Hautaustoimisto Saarinen Turku Turun Vesicenter Oy Turku Kaarinan sosiaalialan oppilaitos Rosnell Oy Oy Pukkila Ab Pukkila Kaakeli tori Siivouspalvelu Hirvilahti Ky Turku Painorauma Oy Rymättylän Osuuspankki Ravintola Riistamestarit Turku Putki-Parainen Oy Parainen Tilipalvelu 2007 Uusikaupunki Vasemmistoliiton Turun Kunnallisjärjestö Venehuoltoja Tarvike Rosten Uusikaupunki Paraisten Apteekki Kyrön Seudun Osuuspankki onnittelee! Turun Päänsärkykeskus Teijon Korjaamo Ky Teroitusliike Teho Oy Naantalin Energia Oy Paimion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Tili-Ringvall Oy Turku Oy Tiliteho Martin & Törnroth Ab Hammas-Pulssi Santapukki Yhtiöt Parainen Reijo Juurinen/Luontokuva! Keskisuomalaiset ovat valinneet järvitaimenen yhdeksi maakuntansa tunnukseksi
Heinolan Kulta Oy Ky Mikko Soilu Jätehuoltoliike LTM Company Oy Lahden Vesi-ja Sähkötekniikka Vihertalo Varpula Tmi Mertrim Neste Polyester Oy Vesi-ja Lämpöässä Oy Turkis-Virta Oy Lahti Fimatec Oy ETELÄ-KARJALA Lappeen Hydrauliikka Lappeenranta Tmi Risto Kuhanen Lappeenranta Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Sinkko-Yhtiöt Lappeenrannan kuntoutusja kylpyläsäätiö Lappeenrannan seurakuntayhtymä Upofloor parkettiteollisuus Itä-Suomen Raideks Oy YH-Rakennuttajat EteläKarjala Szepaniek-Yhtiöt Alavieskan Apteekki Eka Chemicals Oy Joutseno POHJOIS-KARJALA Lehtosen Liikenne Oy Kuljetuspalvelu M. Kolppanen Ky Kemi Kittilän kunta Insfrakta Oy Ltd Arkkitehtiotimisto Arkture Ky Ivalon Apteekki Tilitoimisto Irmeli Luokkanen Posio Kemin Energia Energia Palvelutalo Inergia Oy Ivalo Pelkosenniemen kunta Rovaniemen seurakunta Ylitornion kunta/koulutoimisto Plusmark Oy Hotelli Oppipoika Rovaniemi Arkkitehtitoimisto Vesa Heikkinen Keminmaa SLOOy Lapin Safarit Oy Tilitoimisto Maija-Liisa Knuuti Koillislukko Ky Kolarin Tilitoimisto Ky 63. Vikman Ky Forssa Uurrelevy Oy Turenki Kuljetusliike Aarre Mäkelä Hämeenlinna Autoilija Seppo Kaloinen Vehkalahden Mylly & Saha Koitti Oriveden Aluelämpö Oy Rutavan Mylly ja Saha Oy Lokapalvelu J. Tastula Turkhauta Novart Oy Leevin Mainos ja Paino Lounas-Leena Asikkalan Apteekki Halpala Yhtiöt Oy PÄIJÄT-HÄME Vihersilkki Lahti Maanrakennus M. Miettinen Ky Suhmura Loma-Kitsi Hattuvaara Kiteen Moottorikoneistamo Tolosenmäki Insinööritoimisto Väylä Oy Kuljetus Risto Putkinen Oy Joensuu Kiteen evankelinen kansanopisto Nunnauuni, Nunnanlahden Uuni Oy IVO Tuontantopalvelut Oy Joensuun Voimalaitos Kuntoutuskeskus Pääskynpesä Ilomantsi Kiteen Meijeri Oy G WS Peri os Oy Kiinteistöpalvelu Olavi Kakkinen Juuka Matti Harjanen Ky Lieksa Joensuun evankelis-luterilaiset seurakunnat Enon Osuuspankki Koti Print Eno Joensuun Ratsastusopisto KAINUU Luontaistuote Kissankello Oy Kajaani Kainuun opisto Mieslahti Neste Sotkamo RHA-Rakenne Oy Kajaani Kajaanin seurakunta Evox Rifa Oy Suomussalmi Evox Oy Kuusamon Energiaja Vesiosuuskunta Puolangan Apteekki LAPPI Muurausja Laattatyö Lappalainen Länsirajan LVI ja Kylmä Ky Ylitornio Kolarin seurakunta Lemminkäinen Oy Kemi Liikenne Pasma Ky Lohiniva Putkieristys Artic Oy Kemi Music Bar Ruka Koivusaajon Lomamajat Maalausliike R. Rantanen Oy Lahti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Palon vara Heinolan seurakuntayhtymä Ala-Seppälän Pitopalvelu Orimattila Sysmän Osuuspankki Sysmä Sysmän Lasityö Oy Oilon Oy Lahti Orfer Oy Orimattila Kotirannan Kuljetus ja Maanrakennus Hollola Kievari Aijakka Oy Auttoinen Korukka Oy Heinola SUOMEN LUONTO 4/98 Markus Varesvuo/Luontokuvat Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu. luliitolle 60-vuotisesta työstä Tilija Notariaattipalvelu TI-MA Ky Kuopio Kiuruveden seurakunta Viinitiedotekeskus/Muuruveden puutarhaja maaseutuoppilaitos Valokuvaamo Kuva-Siili Siilinjärvi Savon Sellu Oy Leenan Kotileipomo & Pitopalvelu Juankoski Hius-Frendi Oy Varkaus Kuopion evankelis-luterilaiset seurakunnat Varkauden Traktorihuolto Hotelli-Kylpylä Rauhanlahti Kuopio Luontopuoti Johannes Porali Kiuruveden seurakunta HÄME Kattoja Seinäakustointi Oy Iittala Hannun Paino Oy Sako Oy Riihimäki Suomen Uusioaines Oy Forssa Hämeenlinnan terveydenhuolto-oppilaitos Hämeenlinnan osuusmeijeri Autokorjaamo J
Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotila us 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. . . (0 14) 61 1 223, Tc11ja L11111111e Kymenlaakso Kauppamiehenk. 15 Ulla Ahonen, toimitraja Mi,ja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Jowsamo, pääsihteeri Inna Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestöpäällikkö Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Johanna Kojo/a, kans.välisten as. Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Tarja Karvonen, toimistosihteeri, vs. 64 z LU 6 :::> V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen__)_ 19_. (0 13) 138 28 1, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, p. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (05) 37 1 0301, Hannele Mäkelä Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). kulutus -messut Mervi Taskinen , toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Tapani Veistola, Natura-projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. pääll.vs. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . (09) 228 08206, Satu Hemula-Nieminen Pohjanmaa Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Ma-pe klo 8.30-16. 109) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terha Powanen, tiedotuspääll., päätoimitt. Perämiehenk. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa 1: Lähettäjä Allekirjoitus: ........................................ 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHITTS Sopimus 00510 /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (02) 632 6163, Maija T. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LllITO ry. Puhelin (myös suuntanumero!: Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 4/98. (09) 176 633 UITTO HALLITUS Timo Helle (pj.), (016) 3364 302, Helena Pesonen, Janne l.Llmpo/ahti, Susanna Lehvävirta, Seija Nerg, Juho Pennanen, Ilkka Sten, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen ALUETOfMlSTOT Keski-Suomi Kilpisenkatu 8 A 24,40100 Vaajakoski puh. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. Leena Sjöblom, Vastuull. (09) 228 08333 LUONNONKUV A-ARKJSTO/ LUONTOKUVAT Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. (06) 312 7577, Merja Puumalainen Varsinais-Suomi Martinkatu 5, 208 10 Turku puh. (09) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 IO Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ Oy Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (017) 262 381 1, Eelis Rissanen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (0 16) 311 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Posti numero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: .... (02) 2355 255, Maaril Lagus SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Rirva Pietiläinen, p. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavan katu 11 , 28 100 Pori puh. (03) 2131 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. (08) 3115 828, Merja Ylänen Pohjois-Savo Haapaniemenkatu 23, 70100 Kuopio p. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ..........................
570 sivua• koko 250 x 350 mm • runsas kuvitus: vinjettejä, karttoja, graafisia esityksiä • kauttaaltaan nelivärinen • Ovh. Lajien pitkäaikaiset ja vuosittaiset kannanvaihtelut esitetään diagrammein, joista osa ulottuu 1940-luvulle asti. nimi osoite postitoimipaikka päiväys ja allekirjoitus (alle 18-vuotiailta huoltajan allekirjoitus) Postimaksu maksettu Kustannusosakey htiö Otava VASTAUSLÄHETYS sopimus 01720 / 51 01003 HELSINKI L---------------------------~. E Tarjous on voimassa 29.5. Kirjassa esitellään kaikki 248 maassamme 1970-1990-luvulla pesinyttä lintulajia, joista jokaisen levinneisyysalue esitetään ns. Li ntuha rrasta jien P erusteos I RistoA.Väisänen Esa Lammi nyt saatavissa Pertti Koskimies MUUTTUVA ITAV~ t 8 9 . usn\n\aan s,nu\\e \af\O ·440"'"t 35 m\{ d "ffl\tus\{u\u + toh•• n\nta suos\tus tus\ 85 m\{ 525 m\{. Voit tehdä tilauksen postittamalla oheisen kupongin, faksaamalla sen numeroon (09) 8525 4237 tai soittamalla, puh. arkisin klo 8.30-16.00 (09) 8525 4280. PESIMÄLINNUSTO Teokseen on koottu keskeinen tietämys Suomessa pesivien lintulajien levinneisyydestä, runsaudesta ja kannanmuutoksista sekä niihin vaikuttavista ympäristötekijöistä. Lisäksi käsitellään lintujen suojelua Suomessa ja muualla Euroopassa. atlaskartan avulla. Aineisto on kerätty koko maasta. 525,r---------------------------~ Kyllä kiitos) tilaan! Muuttuva pesimälinnusto -kirjaa kpl a 440 mk Toimitus postiennakolla, toimituskulut 35 mk, kymmenen päivän palautusoikeus. saakka
Fur farm waste poses a threat to surrounding watercourses and groundwaters. Ajattelin, että onpa siinä hauska kompa. Fur farms have a variety of problems by Riku Cajander pp. Kuvassa on metsähanhia (kookkaimrnat), jouhisorsia ja sinisorsa (koiraalla vihreä pää). The nutcracker (Nucifraga caryocatactes), red squirrel (Sciurus vulgaris) and jay (Garrulus glandarius) distribute the hazel to new localities. At one time the hazel grew more commonly and also further north as far as Kokkola. Ketun kiima on Etelä-Suomessa talvella, yleensä se sattuu helmikuulle. Among the organisms associated with hazel the toothwort (Lathraea squamaria) is one of the strangest. This shrub is a southwestern and southern species in Finland; its northernmost growing places are at the latitude of Jyväskylä. Suomen Luonnon 1/98 pähkinässä 2 kysyttiin, kuinka alas elohopea laski Suomen kaikkien aikojen ennätys pakkasessa. Once its blue flowers die down, they are replaced by the white wood anemones. Kysyjä taisi langeta kaunokielisyytensä kaivamaan kuoppaan. Talvi päättyy (keskimäärin) Turussa 5. A trip to a peatland inevitably means a trip to a forest, for forests and mires form large mosaics. Sinisorsa taas lienee kaikille tuttu. Muiden jäkälien tavoin se rakentuu sienirihmastosta ja yhteyttävistä yksisoluisista levistä. Pähkinäpensas kukkii huhtikuussa, rauduskoivu toukokuussa, halava ja kuusi touko-kesäkuussa. Mires and bogs have been preserved, even now, in a natural state better than other biotopes. Wastes from fur farms contain the same quantity of nutrients as untreated sewage from a comrnunity of 1.5 million people. Taskinen studies seal lairs, observing the habitats of the mother and her pup. 3. The hazel requires light and warmth. 4. 7. 2. Petyin. Its decline has been caused by cooling of the climate and the spread of the spruce (Picea abies) from the southeast some 5000 years ago. Spruce has ousted hazel from the best growing sites. Huhtikuulle osuu kyseisistä kaloista vain kuoreen kutu. Metsähanhet ovat tumrnahkoja. The ice thaws before one's eyes as spring takes hold in April. Lapissa ketun kiima ja poikasten syntymä ovat hieman myöhemmin. 30-35 "How would the world look if mankind did not exist," wondered Jorma Luhta in the 1960s, before choosing peatlands as his special subject for photography. Satusetä Topelius puolusti lintuja Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää 60 vuotta SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 forests, cranes and capercaillies, in addition to being a respected writer. Water protection should be improved without delay. Elohopea jähmettyy 39 pakkasasteessa. toukokuuta 1998. 36 There are around five million fur farm animals in Finland, the majority being Arctic foxes and mink. Luhta is worried about the fate of the capercaillie, which is declining in pace with vanishing old-growth forests. huhtikuuta ja Ivalossa 25. As food for the winter, these animals store nuts, some of which are inevitably forgotten. A resting shelf and a gnawing stick do not eliminate the fact that fur farm animals are predators to which e.g. Suomen talvessahan tulee kohtalaisen usein vastaan kylmyyttä, jota elohopeamittari ei pysty näyttämään. 4-9 Wildlife photographer and film maker Juha Taskinen has experienced the breaking of winter' s grip on Ladoga, Europe' s largest lake, located in Russian Karelia. This pale plant absorbs nutrients from hazel roots through its root hairs. Most Finnish Ural owls these days breed in nest boxes, a natural nest in a hollow tree being a rarity. Jouhisorsan paras tuntomerkki ovat pitkät pyrstösulat. Jorma Luhta mire, crane and capercaillie photographer by Antti Halkka pp. 1n small cages the animals are unable to behave naturally. 18-20 The Dendrology Society chose the hazel (Corylus avellana) as the tree of the year 1998. Juha Taskinen is publishing a book about his experiences among the wildlife of Lake Ladoga. 6. Kuinka alas elohopea laskeekaan. huhtikuuta. Merihanhella siiven etureuna on huomiotaherättävän vaalea, metsähanhilta vaaleus puuttuu. In wildlife photography he has little regard for the competition still in vogue in Finland "expressing one's self in pictures is not a sport". Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Hepatica (Hepatica nobilis) also seems to thrive well close to hazel shrubs. This year improvements are being made to the conditions in which fur farm animals have to live. He has been venturing out on the ice for seven years, during which time he has become familiar with the lake's shores, islands and inhabitants, the most interesting of which are the Ladoga seals. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Hazel is tree of the year by Seppo Vuokko pp. Kysymykseen ei vastattu, todettiin vain ykskantaan ennätyslämpötila. Despite these minor improvements, the problems associated with fur farms remain. Over 50 farms are located in important groundwater areas. He fmds wolf tracks, a sea eagle, and passerine birds flying north on the spring heat wave. The giant awakens by Juha Taskinen pp. Pesimälinnustoomme kuuluvat harmaahaikara, haarahaukka, mustatiira ja viiksitimali, vanhalta nimeltään partatiainen. He has been the author of several books, the latest being "Dances on an aapa mire", published in 1994. Luhta is most renowned as a photographer of peatlands, Suomen Luonto 66 ilmestyy seuraavan kerran 4. Palaavatko lapsuutemrne perhoskesät. Kaarle Kurki-Suonio prof emeritus Kiitos huomautuksesta. wandering about, hunting, and guarding a territory are important. Huhtikuun puolivälissä naaraat synnyttävät poikaset. Näinhän se on, että sanonnat elävät, vaikka tekniikka kehittyy. Poronjäkälä ei ole eläin eikä kasvi. Lohet kutevat syksyllä, särki touko-kesäkuussa ja made tammi-maaliskuussa. D SUOMEN LUONTO 4/98. Life of a Ural owl family by Mika Honkalinna pp.22-25 On pages 22-25 we can follow the life of a Ural owl family at home in an old Scots pine in southeastern Finland. huhtikuuta, Oulussa 20. The best time for photographing on a mire is in spring, and indeed Luhta can often be found there in April in the company of the first cranes. The size of the cages is being increased by a few dozen percent and each cage must have either a resting shelf or nest box, in addition to a stick to gnaw on. 5
"Silloinen Suomen Luonnonsuojeluyhdistys oli jo 1960-luvun puolivälissä mukana soidensuojelutoimikunnassa; siellä luotiin keskusteluyhteys suojelijoiden ja ojittajien välille." Metsäasioista olivat noihin aikoihin asti saaneet puhua vain metsänomistajat tai ammattilaiset. metrien lisäkasvun. Professori Kullervo Kuusela esitti Metsäntutkimuslaitoksen 50-vuotisjuhlaretkeilyllä 1968, että PohjoisSuomen kaikki vanhat metsät tulisi hakata mahdollisimman nopeasti. YK:n ympäristökokousta Rio de Janeirossa 1992", luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo sanoo. Luonnonsuojelijoita alettiin vähitellen pitää pakollisina osapuolina eri laisissa metsien käyttöä pohtivissa komiteoissa ja työryhmissä. Kuluvalla vuosikymmenellä metsätaloudessa ovat puhaltaneet uudet tuulet. Silmänkantamattomat, aukeiksi parturoidut ja ylösalaisin myllätyt Lapin ja Kainuun hakkuuraiskiot järkyttivät ihmisiä. Tähän ovat vaikuttaneet monet asiat, kuten Rion ympäristökokous, metsänparannusvarojen väheneminen, uhanalaisselvitykset ja metsäteollisuuden asiakkaiden lisääntynyt ympäristötietoisuus. "Harvaa käytännön toimintamuotoa on viime aikoina arvosteltu julkisesti niin raivokkaasti kuin Suomen metsänhoitoa sekä sanomalehdistössä että aikakauslehdistössä ja myös pamfletintapaisissa kirjasissa", totesi luonnonsuojelun pioneeri, professori Torild Brander Suomen Luonnon metsänumerossa kolme vuosikymmentä sitten. Eri metsänparannusmenetelmien vaikutuksista puuntuotantoon esitettiin varsin mielikuvituksellisia käsityksiä. Luonnonsuojelun voittoja Metsänhoidon linja pehmeni Metsänhoitotavoissa on tapahtunut liikahdus metsäluonnon suojelun suuntaan. Oli niitäkin, jotka olisivat halunneet vielä laajempia hakkuita. Kuvan muutti 1970 ilmestynyt Suomen Luonnon metsänumero. Alle kymmenessä vuodessa Lapin ja koko maankin vuotuiset hakkuut ylittivät selvästi metsien kasvun . Kritiikin taustalla oli 1950ja 60-luvuilla metsänhoitotavoissa tapahtunut muutos. Eihän edes sellainen termi kuin luonnon monimuotoisuus ollut laajemmassa käytössä ennen . Vielä ei kuitenkaan tiedetä, minkälaisia vaikutuksia uudenlaisella metsänhoidolla on metsäluontoon ja onko muutos riittävä. Hän arvioi tämän kahden ja puolen miljoonan hehtaarin ojitusurakan tuottavan metsissä miljoonien kuutioSUOMEN LUONTO 4/98 Juha Taskinen/Luontokuvat Luonnonsuojelijat osallistuivat kymmenen vuotta sitten kolopuiden merkitsemiseen vihreillä "säästä kolo puu" -nauhoilla. Suomen luonnonsuojeluliiton entisen puh-.:~njohtajan Rauno Ruuhijärven mukaan kriittinen keskustelu metsänhoitotavoista alkoi juuri soidensuojelusta. "Metsänhoito maiseman runtelijana Metsäyhtiöt Etelä-Karjalan raiskaajina Metsähallitus tuhoaa elinmahdollisuudet Metsähallitus raiskaa suojametsät Metsähallitus kylvää myrkkyä", jyrisivät otsikot. Nyt metsänhoidossa toteutetut uudistukset ovat Joutsamon mukaan kuin suoraan Luonnonsuojeluliiton metsäohjelmasta: "Avainbiotooppien rauhoittaminen talousmetsissä, luontaisen uudistuksen tukeminen , aurauksesta, kemiallisesta vesakontorjunnasta ja uudisojituksista luopuminen, lehtipuiden suosimi nen, metsien monikäyttö ja virkistysarvoista huolehtiminen jopa metsätaloutta ja suojelua koskevien lakien perusrakenne ja sisältö ovat kuin liiton vuoden 1987 ohjelmasta", hän luettelee. Myös Pentti Linkola suututti 1970-luvulla Suomen Luonnon kirjoituksellaan metsäammattikuntaa: "Luonnonsuojelu on nimenomaan puuvanhusten, lahopuiden ja kelojen suojelua; taimikot, risukot ja rääseiköt, tuulien läpipuhaltamat harveikot ja siteiksi peratut suorarunkoiset, murhaavan yksitoikkoiset puistot eivät mitään suojelua tarvitse, niitä meillä on jakaa vaikka koko Euroopalle." Suotutkija Urpo Häyrinen puolestaan antoi metsäammattilaisille nimityksen "panssaroitu tuhooja". Anne Brax 67. 1960-luvulla myös metsää omistamattomat maallikot, opettajat, biologit, taiteilijat ja innokkaat kaupunkilaisnuoret, ilmaantuivat mukaan keskusteluun. Vielä 1970-luvun lopussa käyty keskustelu kansallispuistokomitean mietinnöstä oli Rauno Ruuhijärven mukaan luonnonsuojelukielteiSuomen luonnonsuojelu! i itto 60 vuotta 1998 syydessään suuri pettymys luonnonsuojelijoi I le. Hakkuut keskittyivät PohjoisSuomen valtionmetsiin, joita alettiin hyödyntää ennennäkemättömän tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan välttämättä näkynyt lopputuloksessa. Numeron takia liitto menetti suuren määrän metsäammattilai j äsenistään ja suhtautuminen metsänhoitoon repi liiton yhdistyksiä kahtia. Luonnonsuoj lul iiton lisäksi muutkin Suomes a toimivat luonnonsuojelujärjestöt, kuten WWF, Greenpeace ja LuontoLiitto, ovat tällä vuosikymmenellä esittäneet voimakasta arvostelua metsätalouden menetelmiä kohtaan. "Varsinaisesti uhanalaisten lajien kohtalosta alettiin tuntea suurempaa huolta vasta toisen uhanalaisselvityksen jälkeen 1991. Tämä huolestutti metsäammattilaispiirejä ja alkoi niin kutsuttu MERA-kausi laajoine metsänistutuksineen, ojituksineen ja lannoituksineen. Luonnonsuojeluliiton linja metsänhoitotapojen muuttamiseksi oli varsin maltillinen. Professori Olavi Huikari ehdotti l 968 Pohjola 2000 seminaarissa kaikkien Oulun ja Lapin läänien soiden ojittamista. Tämä vihreän kullan maa -teemaki1jassa 1983 luonnonsuojeluliitto linjasi melko sovinnollisesti sitä, mitä se tarkoitti metsien hoidon vaihtoehdoi lla. Luontoväki on uurastanut metsätalouden toimintatapojen ja lainsäädännön muuttamiseksi vuosikausia; työvälineenä on useimmiten käytetty sanan säilää