Suomen Luonto 4/1999 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Huhtikuu 1999 Kuuletko l<uo
Joskus talvehtineita perhosia voi nähdä uuden, uljaan sukupolven joukossa vielä keskija loppukesälläkin.. Marjat ovat aluksi vihreitä ja myöhemmin punaisia. Suoraan rungosta kasvavilla kukilla käyvät varhaiset perhoset ja kimalaiset. Varmimmin pesään törmää puuttomilla kallioja kivikkoluodoilla avomeren partaalla. Hautova haahka luottaa suojaväriinsä ja pakenee ihmistä vasta viime hetkellä. Vaikka jo muutaman marjan syöminen saattaa ol la ihmiselle kohtalokasta, linnut pistelevät niitä kupuunsa halukkaasti. Perhoset kömpivät koloistaan Aikuisena talvehtivat perhoset kuten suruvaippa, sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja neitoperhonen oikaisevat nuhjaantuneet siipensä ja lähtevät aurinkoisina päivinä lentoon parittelukumppaneita etsimään . Lintuluotojen rauhoitusajat eivät välttämättä noudata haahkan pesimäaikoja. Myrkyllinen kaunotar on hyönteispölytteinen . Vartioimaton pesä pitäisi varovasti peitellä haahkan omilla untuvilla, etteivät munat jäähdy tai varikset rosvoa niitä. Näsiä kukkii Näsiä aloittelee kukintaansa EteläSuomessa. Yleensä neuvotaan, ettei lintujen pesiin ja varsinkaan muniin saisi koskea , mutta haahkan tapauksessa asia on päinvastoin . Paras tapa olla hätistämättä haahkoja pesiltä on välttää liikkumista huhtikuun alun jälkeen linnuille otollisissa pesimämaastoissa. Varo hautovia haahkoja Haahka on aikainen pesijä, jonka muninta voi alkaa jo huhtikuun alkupuolella . Haahkaemo saattaa viipyä pitkäänkin karkumatkallaan
Miljoonasade-yhtyeen laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo ei ole unohtanut juuriaan. Lisää mielija valokuvia sivuilla 30-35.. Salon ajatuksia sivuilla 1819. Kuvassa Kelventeen lsohieta. 24 lslanninhevonen päihittää moottorikelkan 27 Erämaat kutsuvat Luontomatkailulla on lupaava tulevaisuus, kirjoittaa Timo Helle. Lue sivuilta 24-26. Potkurin jalakset laulavat, ja Päijänteen maisemat paistattelevat kevätauringossa. 30 Potkukelkalla Päijänteen kansallispuistoon 36 Muuttolintujen highway Yksi Pohjois-Ameri kan muuttolintujen pääväylä kul kee Teksasi n yli ja houkuttelee myös lintumatkailijoita. lssikka antaa keinuvaa, rauhallista ja äänetöntä kyytiä luonnossa liikkujille. 67 Eläinmaailman suunnistajia YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 18 lntiaanifani Pohjanmaan lakeuksilta 20 Kotiseutu on rakas Luonnon vaaliminen on osa nykyajan kotiseututyötä. Pauli Nieminen kuvasi kannen leskenlehdet. Kasvin lehdet putkahtavat näkyviin vasta kesällä. Monipuolinen maaseutu t urvaisi parhaiten niiden elinpaikat . Miksi peippo hyökkäilee ikkunaa vasten. 28 Luontokerhossa on vipinää Kettukerholaisilla on oma polku ja sen päässä salapaikka. 56 Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 60 Ekoelämää Ekoneuvoja, vihervinkkejä, uutisia. 50 Kysy luonnosta Miksi orava jyrsii peuran sarvea. Mitä meripihka on. Niin kukat kuin lehdetkin ovat leskiä vuorollaan. VAKIOT 12 Pääkirjoitus 13 Ajankohtaista 40 Maailmalta 44 Mielipiteitä, keskustelua 48 Kirjat 59 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 1 2. SUOMEN LUONTS 58.vuosikerta Huhtikuu LUONTO 4 Kuovi tuo kevään Peltolinnut kiirehtivät pesimään heti saavuttuaan
c'i z z :::, Q
SUOMEN LUONTO 4/99. Syynä peltolinnuston alamäkeen pidetään maatalouden yksipuolistumista. Töyhtöhyyppäja kuovikoiraat esittelevät naaraille useita soidinpesiä, joista naaraat kelpuuttavat sopivat. Monien peltolintujen väheneminen näkyy jo selvästi koko Suomenkin linnuston laajoissa laskennoissa. Perinteinen pel simäkauden aikana lähinnä maakiitäjäisiä ja muita pikkueläimiä. Linnuille ei yksinkertaisesti enää riitä hyviä pesimäja ruokailumaastoja. Kottaraisen taantuminen liittyy laidunmaiden vähenemiseen. lsokuovin pesimäpiiri on yleensä vuodesta toiseen se sama, ja myös pariuskollisuudella voi olla mittaa kuin linnun nokalla: Torniossa kahden värirenkailla merkatun kuovikoiraan puolisot jäivät muutolta saapumatta. Ensimmäiset kottaraisen, kiurun, töyhtöhyypän ja isokuovin munapesyeet ovat haudonnassa jo huhtikuun lopulla. Linnuilla on peltomaisemassa omat kaistaleensa, joiden omistusta ne kuuluttavat. Se nokkii talvella siemeniä ja muuta kasviravintoa, mutta rasittavan pe6 ISOKUOVI Nuori kottarainen ratsailla. Jostakin pyrähtää ryhmä kottaraisia, jotka nokkivat ruokaansa lämmössä väreileviltä pelloilta. Juuri pensastasku näyttää tutkimuksen mukaan pärjäävän myös nykymaaseudulla, vaikka se onkin suurilla aukeilla vähälukuinen. Koko pesimäkautensa ajan kiurukin kuuluttaa reviiriään kohoamalla yhä uuteen laululentoon. Suomeen peltolintujen taantuminen saapui viipeellä. Ennen tehomaataloutta maisemaa monin paikoin vallinneet heinäpellot ja laitumet miltei kuhisivat hyönteisiä ja muita pikkuelämiä, jos niitä vertaa steriileihin viljaja rehupeltoihin. Suomen muu peltolinnusto sen sijaan näyttää enimmäkseen taantuvan. Parasta alkukevättä on se huhtikuinen hetki pellonlaidassa, kun aurinko ja leivosen laulu lämmittävät yhtä lailla. Joka vuosi noin 50 000 kuovipariskuntaa tulee tänne pesimään. Uusia naaraita olisi ollut tarjolla, mutta koiraat ajoivat ne reviireiltään pois jääden odottamaan vanhoja kumppaneitaan, joita ei tullut. M aaseutu saa muuttolintunsa aikaisin. Hälytyksen antoivat muun muassa Pentti Linkolan rajut kirjoitukset pensastaskun perikadosta 1980-luvulla, ja tutkimus sai puhtia. Siellä kuovit ja töyhtöhyypät ovat vähentyneet 1980-luvulta lähes puoleen, ja peltosirkku on taantunut huomattavasti. Pesinnän aloittamisessa ei aikailla. Muualla Euroopassa varsinkin kiuru ja isokuovi ovat taantuneet, eikä töyhtöhyypälläkään hyvin mene. Sen laulu on jopa asiallisen Pohjolan linnut värikuvin -teoksen mukaan "vuolaana pulppuavaa riemuisaa liverrystä". Hyönteiselämää tarvitsee ravinnokseen jopa kiuru. Isokuoville olemme olleet peräti suurvalta, sillä jopa kolmannes Länsi-Euroopan kuoveista pesii meillä. Hämeen Lammi on peltolintututkimukselle pyhä, Suomessa parhaiten seurattu paikka. Linnut ovat juuri saapuneet, mutta niiden kiihko on jo pesinnän kiihkoa. Töyhtöhyypät kieppuvat naukuen soidinleikeissään, ja isokuovin huuto leikkaa ilmatilaa. Taantuminen leviää Suomeenkin Suomi on ollut peltolinnustolle hyvä maa. Lintu näyttää häviävän taivaalle, mutta tietysti saksalainen on mennyt mittaamaan laululennonkin lakipisteen: se on tyypillisesti noin 80 metriä
KIURU TÖYHTÖHYYPPÄ 1aisema antaa linnuille ruokaa ja suojapaikkoja SUOMEN LUONTO 4/99 7
"Kiurun osittaisen toipumisen taustalla lienee maatalouden ympäristötuki, joka luo sopivia ympäristöjä." Kiurun koko maan kanta lasketaan edelleen sadoissatuhansissa ja töyhtöhyyppiä on suunnilleen yhtä paljon kuin kuovejakin. mukana häviäjiin ovat liittyneet myös varis sekä haaraja räystäspääsky. Luomun osuuden ratkaisee lopulta kuluttaja. Suomessa peltolohkot ovat pieniä, mikä sopii linnuille", sanoo Juha Tiainen. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on 30 prosentin luomuosuus lähivuosina. Viljelijät eivät tietenkään hävitä toukotöissään kuovinpesiä tahallaan. Pesiä tuhoutuu etenkin munavaiheessa. Voi tätä sala-ojien maata! Kuovit tarvitsisivat tutkijan mukaan hyviä pesimäheinikoita tai viherkaistoja. Syyn huomaa, kun katsoo ympärilleen : niittyä, heinäpeltoa ja rehottavia ojanvarsia riittää. Limingan lakeuksilla kuovit huutavat tänäkin keväänä kilpaa. Niin näyttää olevan." Kuovista väitöskirjakin Turun yliopistossa on valmistumassa isokuovista väitöskirja, joka osoittaa miten vaikeasti tulkittavia lintujen heikon menestyksen syyt voivat olla. Näin se harhauttaa petoja, mutta konekuski ei saa tietoa siitä, missä pesä tai poikaset ovat. Kuovinpoikasen selviäminen siivilleen on aina onnekas tapaus. Keväisillä pelloilla voi nähdä merkkikeppejä, joilla luonnosta välittävät viljelijät ovat merkinneet pesien paikkoja. Maatalouden tulevaisuudennäkymät ovat ehkä huonoimmat juuri peltolinnuille parhaiten sopivilla tiloilla ja Pohjois-Suomessa. Moni meistä syö luomuruokaa, koska arvelee siitä olevan luonnollekin hyötyä auttaisiko luomun suosiminen peltolintuja 7 Timo Pakkalan ja Juha Tiaisen mukaan Tanskassa on tutkittu luonnonmukaista viljelyä, ja linnuille sopivaa ravintoa on tulosten mukaan näillä tiloilla enemmän. "Peltolinnuille sopivalla luomutilalla pitäisi olla kotieläintaloutta ja maa saisi olla ympäri vuoden kasvipeitteinen. Vanhana ja hyvänä tapana on ollut kiertää pesät, kunhan ne vain on huomattu. Se juoksee kyyryssä kymmeniä metrejä sivuun ja ponnahtaa vasta sitten siivilleen äänekkäästi varoittaen. Maatalouskoneet tuhoavat suoraan jopa kolmanneksen kuovinpesistä. Miten kehitystä ohjattaisiin parempaan suuntaan. Suuntana koko Suomessa näyttää kuitenkin olevan tilakoon suureneminen ja erikoistuminen. Oikealla naaraan nokan mittausta; se on 1 3-1 4-senttisenä koiraan nokkaa pidempi. Alueella oli peräti 1 7 kuoviparia, jotka eivät neljänä tutkimusvuonna saaneet siivilleen ainuttakaan poikasta 1 Luomustako pelastus. jos luomutilat siis olisivat tyypillistä maalaismaisemaa, niin linnuillakin ehkä menisi paremmin. Kuovinpoikasen nokka murtaa tietä Suomen ilmatilaan. Supikoiran vahingollisuudesta kuoveille ei ainakaan toistaiseksi ole saatu näyttöä, vaikka sitä yleisesti syytetäänkin kaikesta." Kuovit joutuvat tutkijan mukaan myös ehkä pesimään paikoissa, joissa ne eivät menesty: vaikkapa sen ainoan avo-ojan varressa, jolla kettu varmasti partioi. Siihen liitto pyrkii muun muassa vaikuttamalla päättäjiin: luomuviljely yritetään saada osaksi EU:n perustukia. "Sen tiheys on suurin juuri Etelä-Suomessa. "Kettu on todennäköisin syypää", Valkama sanoo. Etelä-Suomen peltolintujen ongelmat tuntuvat paikoin Pohjois-Suomessa kaukaisilta. Neljänä tutkimusvuonna kuovit vähenivätkin 30:sta 23 :een. Valkaman laskelmien mukaan Vammalan tutkimusalueen kuovit väistämättä vähenevät laskennallinen keskiarvopariskunta saa vain kerran kolmessa vuodessa yhden poikasen siivilleen. Jari Valkaman tutkimuksissa pedot olivat suurin kuovin pesinnän epäonnistumisen syy seuratulla alueella Vammalan seudulla Itä-Satakunnassa. Naaras jättää reviirin koiraille ja poikasille ilmeisesti siksi, että ruoka riittäisi muulle perheelle; tämäkin voi olla nokka-asia, sillä maan kesällä kuivuessa lierot jäävät kuovinnokankin ulottumattomiin. "Viljelijät sanovat pääskyjen häviävän parissa vuodessa sen jälkeen, kun karjasta on luovuttu. Niitä on varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, jonka maakuntalintu kuovi on. Asialla ovat nisäkkäät, mutta vielä ei tiedetä varmasti, mikä laji munia vie. Eikä riitä, jos isolla maatalousalueella on siellä täällä luomutiloja, vaan niitä pitäisi olla paljon", he toteavat. Pääskyt saalistelisivat laitumien yllä, jos niitä olisi. SUOMEN LUONTO 4/99 "On hyvä muistaa, että eurooppalaisittain peltolinnustomme on vielä runsas ja monimuotoinen. Valitettavasti kuovi suhtautuu lähestyvään koneeseen kuin mihin häiritsijään hyvänsä. Mitähän siitä maksaisin 7. Pesiä on myös siirretty hieman sivummalle kuovi ei kovin helposti hylkää pesäänsä. Kun valitsen tietyn maitopurkin tai leivän kaupan tiskillä, se voi samalla olla teko kiurun liverryksenkin puolesta tai sitä vastaan
J L~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA Kevääntuoja kottarainen oli vielä parikymmentä vuotta sitten yleinen pihaja peltolintu . Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. llmoitathan järjestelyjen helpottamiseksi tulostasi etukäteen, viimeistään edellisenä päivänä. 3 Suomen luonnonsuojeluliiton re,~ kistereiden osoitetietoja voi,~ daan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoi;o tuksiin. Myös tehomaatalouden ympäristöhaitat ovat suuret Muun muassa Tanskassa ja Alankomaissa ovat pohjaja pintavedet pahoin saastuneet S uomessakin pientilat ovat häviämässä ja maatalous on keskittymässä yhä suurempiin yksiköihin. Peltosirkuilla, kiuruilla, kuoveilla, pensastaskuilla ja monilla muilla viljelymaiseman siivekkäillä ei ole enää tarpeeksi ravintoa ja suojapaikkoja. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. EU:ssa viljelyä halutaan tehostaa ja tilakokoa suurentaa. [03) 751 1815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerron kuussa. Avoimet ovet! Toimitus kutsuu lukijoita tutustumaan Suomen Luonnon tekemiseen ja tekijöihin tiistaina 1 3. [09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forestsll .fi/sl/i ndex. Huhtikuisessa viljelymaisemassa on tunnelmaa. Olemme tottuneet pitämään näkymää ehkä itsestäänselvyytenä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki p. Nyt se on huomattavasti vähentynyt. T eollisuusmaataloutta ajavat unohtavat sen, etteivät pellot ja niityt ole tuotantolaitoksia vaan eläviä ekosysteemejä. Muutos on kuitenkin meneillään. Suomen maatalous ei selviä kilpailussa EU:n suurviljelijöiden kanssa, koska tuotanto-olot täällä ovat epäsuotuisammat Kestävä tie maataloudessa on siirtyä asteittain luonnonmukaiseen tuotantoon. (09) 228 082 10, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 59. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsi nki puh. L uomuviljelyssä maaperää ja maaseutuluontoa kohdellaan niin, että luonnon toimintakyky ja monimuotoisuus säilyvät Luomuviljelyllä voidaan turvata se, että maatalous jatkuu Suomessa, viljelijöille riittää töitä, vedet pysyvät puhtaina ja viljelymaisema säilyy rikkaana. Samaan aikaan, kun tuotetaan luonnosta piittaamatta, tuskaillaan ylituotannon ongelmia. Syyksi epäillään maatalouden muutoksia. Kasvinviljely ja karjatalous eriytyvät Pohjois-Suomessa ja syrjäseuduilla maatalous on vaarassa kuihtua kokonaan. Myynti i! Suomen Luonnonsuojelun Tuen 2 ja Akateemisen Kirjakaupan 5 myymälöissä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Puolen vuoden määräaikaistilaus [kuusi numeroa) 170 mk. huhtikuuta kello 13-1 6. Avointen ovien päivänä Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto täyttää 60 vuotta. Yiljelymaisema on kuitenkin ihmisen muokkaamaa, ja sen ilme riippuu ratkaisevasti maatalouspolitiikasta ja viljelytavoista. Myös pienillä tiloilla on mahdollisuuksia luomutuotannossa. 12 Luomu laittaa livertämään K evätaurinko sulattaa päiviä niityille, pientareille ja kynnöksille. htm 1 Päätoimittaja Jorma Laurila , 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 0821 6 Juha Valste , 228 80228 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. lrtonumero 33 markkaa. Suomen luonnonsuojeluliitto on asettanut tavoitteeksi, että viljelyalastamme olisi 30 prosenttia luomulla tai siihen siirtymässä vuonna 2006. Ti/aushinnat Määräaikaistilaus [ 1 2 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Maa tuoksuu väkevänä, ilma väreilee lämmöstä, ja sulamisvesipurojen hopealangat kimaltelevat Kiurut livertävät korkeuksissaan, kuovit astelevat mulloksella, ja kivitasku niiailee kiviröykkiön laella. Suomessa luomuviljely on lähtenyt kasvamaan ripeästi ja luomutuotteiden suosio lisääntyy. T ehostuva ja yksipuolistuva maatalous jyrää viljelymaiseman monimuotoisuuden. jokainen voi tukea tätä kehitystä luomutuotteita ostamalla. Laadukkailla luomuelintarvikkeilla suomalaiset viljelijät voivat pärjätä kilpailussa muun Euroopan kanssa. Maatalouden rakenne yksipuolistuu, kun eri maissa erikoistutaan tiettyihin tuotteisiin. Ellei niiden elinvoimasta huolehdita, maan rakenne alkaa rappeutua, eliöstö köyhtyy ja taudit iskevät Huolestuttava merkki on, että peltolinnusto on selvästi vähentynyt paitsi Keskija Etelä-Euroopassa myös Suomessa. Tervetuloa! SUOMEN LUONTO 4/99. Suomalainen maatalous on ollut pienimuotoisempaa ja selvästi laajaperäisempää kuin tehoviljelyn ydinalueilla Keskija Etelä-Euroopassa. EU:ssa harjoitettava tehomaatalous on huteralla perustalla: peltoluonto ei kestä vuosikymmenien riistämistä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tuotteiden kuljettaminen ristiin rastiin sisämarkkinoilla kuluttaa energiaa ja vähentää lisäksi elintarvikkeiden tuoreutta
RAINER RAJAKALLIO Nuuksion kansallispuisto täytti viisi vuotta Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella olevan Nuuksion kansallispuiston viisivuotisjuhlia vietettiin helmikuussa. Hevonen jaksaa vetää moottorikelkkaan verrattuna kaksinkertaisen kuorman, eikä lihasvoima tule konevoimaa kalliimmaksikaan. Ensi vuosituhannella tuttavuutta voitaneen hieroa enää Etelä-Lapin suojelualueilla. Metsänomistajat hakkaavat metsänsä ennen myyntitulojen verotukseen siirtymistä 2005. Se on hyvä, sillä hallitsematon puun otto rumentaisi nuotiopaikkojen ympäristöä. Parhaiten viimeisiin länsikuukkeleihin voi kuitenkin tutustua vimpeliläisen matkailuyrittäjän Rauno Toivolan erämajoilla. Temppelin kätköistä kuultiin Björn Engströmin Hymn tili Noux -runon suomenkielinen ensiesitys Nuuksion ylistys. ILPO KURONEN Näätä julistettiin tämän vuoden Nuuksioeläimeksi. Pohjanmaan Järviseutu ei tee poikkeusta säännöstä. Suomen lintuatlas vahvistaa surulliset maallikkohavainnot. Nyt etelän kuukkelikanta on romahtanut. Polttopuut ovat retkeilijöille ilmaisia. Aikaisemmin vuoden eläimiksi on valittu uhanalaiset kirjoverkkoperhonen ja kaskilatikka. Tavoitteena on laajentaa puistoa runsaaseen 5000 hehtaariin. Työssä on mainio voimakaksikko: nainen ja hevonen. Länsi-Suomessa ovat nyt viimeiset ajat käydä tutustumassa nokkelaan ja seuralliseen kuukkeliin. Vuotuinen polttopuu-urakka on melkoinen, sillä Nuuksion retkeilijöiden nuotioissa katoaa satoja kuutioita puuta savuna ilmaan. Hevospelillä luontoon ei myöskään jää rumia jälkiä. Siksi noin tuhannen neliökilometrin alueella pesii enää kaksi kolme kuukkeliparia. Kuin suuri tiainen se kurkki uteliaana naavakuusen oksistosta ja valmistautui nappaamaan osansa vieraan eväistä. Saman kohtalon ovat kokeneet monet muutkin vanhoja metsiä vaativat linnut, esimerkiksi pohjantikka ja hömötiainen. Puisto perustettiin 1620 hehtaarin laajuisena, ja siihen on hankittu lisämaita lähes 2000 hehtaaria. Marja hankki metsurin taidot työllistääkseen hevosensa. Luonnostaankin harvinaiset kuusimetsät muuttuvat avohakkuiksi . Tykkylumiseen Kattilaan oli kokoontunut 50 luonnonystävää. REIJO JUURINEN Kuukkelit häviävät Länsi-Suomesta Vielä 1 960-luvulla metsäretkeilijä sai Länsi-Suomessakin usein seurakseen ruskean , pitkäpyrstöisen kuukkelin. Pulkkamäen , hevosajelun , savusaunan ja avantouinnin lomassa keskusteltiin Nuuksion kansallispuiston tulevaisuudesta. Hänen ruokintapaikal laan vierailee päivittäin peräti viisi kuukkelia , ilmeisesti viimekesäinen poikue. 13. Syy on varsin yksiselitteinen : SUOMEN LUONTO 4/99 Vanhat kuusikot häviävät Eteläja Länsi-Suomesta ennennäkemätöntä vauhtia. Puistonjohtaja Hannu Ormio julisti vuoden Nuuksioeläimeksi näädän Kattilan Metsäntemppelissä, neljästä puulajista valmistetussa tilataideteoksessa. Huurteiset maljat ja lumihiutaleiden peittämä kakku maistuivat juhlijoille kuten myös seitsenkiloinen hauki. Lappajärven ja Kauhavan välimaastossa käy muutama yksilö metsiin perustetuilla ruokintapaikoilla. Viime vuosina erityisesti onneton metsäverotuksen uudistus on kohdentanut hakkuut jykevimpiin kuusikoihin. Kotona Paippisissa hänellä on muitakin kotieläimiä. Aja ista Voimakaksikko Nuuksiossa Nuuksion kansallispuistossa Helsingin kupeessa kuljetetaan polttopuita ja pitkospuutarpeita pelkällä lihasvoimalla. Marja Lehtisen ja viisivuotiaan suomenhevosen Ruuti-Piston yhteistyö on kestänyt jo muutaman kuukauden . Ormio kertoi nähneensä Nuuksiossa kaksi näätäpoikuetta ja yhden yksinäisen näädän
Vaikka Vasama on asunut jo yli kymmenen vuotta Lapissa, hän kokee itsensä edelleen ulkopuoliseksi tarkkailijaksi , jota lappilainen elämänmeno usein ihmetyttää, huvittaa, suututtaa tai surettaa. Mortensen rengasti koti pihaltaan pyydystämänsä 165 kottaraista 1899. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kalastusmatkailun kehittämishankkeen vetäjä Ismo Kolari nimesi maakunnan kuhamaaksi. Liput ovelta 20 mk. Pirkanmaan kuhakannat ovat voimistuneet viime vuosina jopa 1950-luvun hyvälle tasolle. 1980-luvulla oli lämpimiä kesiä ja kuhien lisääntyminen onnistui mainiosti. Alueen vedet ovat myös puhdistuneet tuntuvasti. Suomessa on rengastettu yli 7,4 miljoonaa lintua , jotka edustavat yli kolmeasataa lajia. Vasaman kuvat poikkeavat aihevalinnaltaan ja lähestymistavaltaan voimakkaasti lapinkuvien valtavirrasta. "Kun joku sanoo, että Suomen metsistä on 11 prosenttia suojeltu, toimittajat uutisoivat sen, vaikka voisivat käden käänteessä nähdä Metsätilastollisesta vuosikirjasta, että luku on saatu julistamalla kitumaat metsämaaksi ja laskemalla suojelumetsiksi metsät, joissa hakkuita on vain rajoitettu. Oulujärven ylitystie on edelleen rakentamatta. (09) 4137 7277. Tilaisuus alkaa klo 20. 14 Pirkanmaa julistautui kuhamaaksi Sameiden vesien kultakylkinen kuha on arvostetuimpia kalojamme. Uusi menetelmä lintujen muuton tutkimiseen oli syntynyt. Ympäristönsuojelurokkenrollia! Naivistis-idealistisen ympäristönsuojelurokin huippuyhtye RaakkuJaHelmet tulee ulos kuorestaan ja tömäyttää eetteriin levynjulkistamiskeikan tiistaina 13. huhtikuuta ravintola Kaisaniemessä Helsingissä. Vuosittain Suomessa rengastetaan 150 000-230 000 lintua, joka on viisi prosenttia kaikista maailmassa vuosittain rengastetuista linnuista. :5 i: z <( "' "' :'E Aja ista Ympäristötoimittaja palkittiin Su_omen ~ournalistiliiton freelancer-osasto on valinnut Mikko N1skasaaren 1998 freelancer-toimittajaksi. "Jokamiehenoikeudet ovat pyhät. SUOMEN LUONTO 4/99. 00. Niskasaaren mukaan toimittaja on paljon vartijana , mutta monet eivät vaivaudu tarkistamaan asioita. Ihminen tai ihmisten aikaansaannokset ovat kaikissa kuvissa jollakin tavalla mukana. Renkaaseen oli kaiverrettu Mortensenin osoite sekä juokseva numero. Perusteina on muun muassa lahjomattomuus. Vuonna 1924 rengastuksen otti harteilleen Helsingin yliopiston eläinmuseo. Ensimmäisenä esiintyjänä soittaa helsinkiläisen kaupunkilaisromantiikan erikoisyhtye Kantakaupungin Leijuva Pöly. Eniten rengastetut lajit ovat talitiainen , kirjosieppo, pajulintu ja naurulokki. Vasaman tavoitteena on välttää kiiltokuvamaisuutta ja kritiikitöntä hymistelyä. Kuhamaan kärkikohteet kerätään opasvihkoseen , josta vesille lähtijä saa tietoa kuha-apajista ja seudun muistakin kalalajeista. JARI SALONEN Lintuja on renga~ Tanskalainen lehtori H.C. Nyt Pirkanmaa aikoo ponkaista maailmanmaineeseen kuhan voimalla. Tiedustelut Ripa Willamolta 050 539 4055, risto.willamo@helsinki.fi. Merikihu on piipahtanut Grönlannissa ja Brasiliassa, suokukko Newfoundlandissa, urpiainen Kiinassa ja kultasirkku Thaimaassa. Yhtyeen jo ennen julkistusta toiseen painokseen ehtinyt Joku raja! -cd on ympäristöja musiikkiammattilaisten yhteisponnistus: samaan aikaan ympäristökasvatusmateriaalia ja menevää musiikkia. "Saalistilastojen mukaan Suomen neljä parasta kuhavettä löytyvät Pirkanmaalta: Näsijärvi , Pyhäjärvi, Längelmävesi ja Vanajavesi", Kolari listaa. Todellinen luku on 3,6 prosenttia , kunhan suojeluohjelmat on toteutettu." Niskasaarelle läheiset ympäristöaiheet ovat rannat ja metsät, joista kirjoittaessaan hän puolustaa myös omia etujaan. Suomessa rengastustyön aloitti yliopiston eläintieteen professori Johan Axel Palmen 1913. Joku raja! -cd:tä myydään Luonnonsuojelun Tuen myymälöissä ja postimyynnissä hintaan 95 mk. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 1 1, Helsinki, puh. Suomalaisista linnuista on kertynyt yhteensä 300 000 löytöä. Valtaosa ulkomaan löydöistämme on Euroopasta. Pisimmälle Suomesta on päässyt 1 6 000 kilometrin päähän Tasmaniaan suihkinut tiira. 00-1 7. Niitä voi toteuttaa vain, kun jäljellä on vapaata rantaa ja oikeita metsiä." Mikko Niskasaari on avustanut Suomen Luontoa vuodesta 1977 lähtien. Epätyypillisiä lapinkuvia Lu_ontokuva~Luonnonkuva-arkisto ripustaa huhtikuuksi seinilleen Veikko Vasaman valokuvia. Tarjolle saadaan myös ammattioppaiden vetämiä valmiita kalastuspaketteja sekä kesällä että talvella. Rengastustyö perustuu 7 50 vapaaehtoisen työpanokseen . Ensimmäisessä artikkelissaan hän vastusti Oulujärven yli suunniteltua tietä
Mitäs piisami , kääntyi salamana vastaan talttahampaat tanassa ja antoi pedolle hurjaa kyytiä. Paikallisen metsästyksenvalvojan mukaan metsästysturistit ampuivat kiljuhanhen toukokuussa 1997, vaikka laji on Venäjälläkin rauhoitettu. Toiminta oli määrätietoista: uitettuaan valtavan oksan lahden pohjukan pesälleen piisami palasi , nousi vedenpintaa hipovalle oksalle ja kiipesi siitä ylöspäin. Luonto yllättää Piisami puussa MARKKU T ANTTU Katselin ilta-auringon läpivalaisemia, järven ylle kurottuvia haapojen lehvistöjä. Maalle pelastauduttuaan minkki viuhahti viivana liiterin alle pälyilemään. Vanhimmaksi Suomessa rengastetuista linnuista on elänyt Sulo Lehdon 1 959 rengastama kuovi; määränpäänsä se kohtasi 30 vuotta myöhemmin . "EU :n lintudirektiivi kieltää lintujen kevätmetsästyksen", sanoo projektisihteeri Petteri Tolvanen WWF:n kiljuhanhityöryhmästä. Tämä piisami oli tarmokas ja huimapäinen muutenkin. Seuraavana kesänä en enää tavannut pontevaa piisamia. Kerran sen taas uidessa haapojen oksien alla rantapenkereeltä hyökkäsi minkki sen kimppuun. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Timo Helteen 1 968 rengastama sinisorsa ammuttiin 18 vuotta myöhemmin. Tuo piisamiksi kookas eläin pysähtyi noin kolmen metrin korkeuteen ja järsi tukevahkoa oksaa. "Lajin suurin uhka on metsästys. EU-rahalla suojellaan ja ammutaan kiljuhanhia Pohjois-Karjalan TE-keskus on myöntänyt 64 000 markkaa EU:n lnterreg 2 -rahastosta LK-Erä Oy:lle Matikka-projektiin [Matkaile idässä Kalasta Pohjois-Karjalassa] . Oksa putosi, ja jyrsijä itsekin molskahti järveen. Tundrahanhi on laajuisesti uhanalaisesta kiljuhanhesta. Kohta se kyyditsi toista isoa oksaa. Pohjoismaiden kiljuhanhikanta on enää 30-50 paria . Äkkiä huomasin oksistossa kuin ryömien kiipeilevän eläimen. "Aunuksessa metsästetään sekä metsähanhia että tundrahanhia. Ihmisistä peloton jyrsijä ei juuri piitannut, rouskutteli muina miehinä simpukoita kivellä, vaikka kelluin kolmen metrin päässä kanootillani. Hahmotettuani sen hännän oksien seasta ymmärsin eläimen piisamiksi. Esimerkiksi viime kesänä Taimyrin niemimaalla satelliittilähettimellä varustetuista kolmesta kiljuhanhesta ainakin kaksi todistetusti Suomessa rauhoitettu, ja sitä on ammuttiin jo samana syksynä." hyvin vaikea erottaa maailmanTAPANI VEISTOLA ttu jo sata vuotta Helmipöllö on juuri saanut jalkaansa uuttuuttaan kiiltävän renkaan. PEKKA HÄNNINEN Jos löydät renkaan, ilmoita renkaan tiedot ja löytöpaikka rengastustoimistoon, PL 1 7, 000 14 Helsingin yliopisto. " EU on antanut Suomelle LIFErahaa kiljuhanhen suojeluun 1997-1999. Talvella olikin aivan sen pesän lähellä jälkiä, joista arvelin petolinnun saaneen saaliin. Yritys järjestää muun muassa hanhien kevätmetsästysretkiä Aunukseen. Petolintujen ikäennätystä hallitsee Pentti Linkolan vuonna 1960 merkitsemä kalasääski, joka eli 26 vuotta. Tai ehkä piisamin nujersi talvi , joka oli välillä niin suojainen , että järvi tulvi jäälle ja väliin taas niin kylmä, että sulavedet jäätyivät 15 :::, z :::, "' "' 0: <( ::;. En osaa arvata, kuljettiko piisami meheviä lehtiä ravinnokseen vai käyttikö se oksia rakennustarpeina. Hyvä, että juttuani edes uskotaan. "Suomesta ei ole löydetty pesää vuoden 1995 jälkeen", Tolvanen toteaa. Olen kysellyt luontokuvaajilta havaintoja samanlaisista tapauksista. Luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat kannelleet asiasta EU:n komissiolle
te kuskataan Keltakankaalta kunna llisille kaatopaikoille, joita Kymenlaaksossa on vielä yhdeksän. "Poltettavaksi kelpaavat puu , keräyskelvoton pahvi ja paperi sekä muovit pvc:tä lukuunottamatta. Kassit ja niiden sisältö murskataan kahdessa murskaimessa halkaisijaltaan noin viiden senttimetrin mittaiseksi jakeeksi. Vanhempi insinööri Jaakko Vesivalo Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta sanoo luottavansa siihen, että suurin osa ihmisistä oppii vähitellen lajittelemaan jätteensä. Tampereen siltahanke kuohuttaa mieliä Tampereen keskustassa riehuu sitkeä ympäri stökiista. Kaupunki aikoo rakentaa Finlaysonin ja Tampellan alueiden välisen kosken yli moottoriliikennesil lan. Poltettavan aineksen osuus kaikesta tänne tulevasta jätteestä on 30-35 prosenttia", Köppä sanoo. "En kuitenkaan usko, että polttojätteen 16 keräily romuttaa hyötyjätteiden keräilyn. Energiajäte laitetaan oranssiin kassiin ja kaatopaikkajäte muun väriseen", kertoo laitosta pyörittävän Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Jukka Köppä. Sillan myötä 7000-9000 autoa vuorokaudessa ku lkisi kapeaa Kuninkaankatua Finlaysonin palatsin alueen ja perhematkailuun suunn itellun Tallipihan lävitse. Tiedotuksessa korostetaan, että palttoon kelpaa vain sellainen jäte, jota ei huolita keräykseen . Keltakankaalla kassit johdetaan linjalle, jolta automaatti noukkii oranssit kassit erilleen. Alueen kunnat omistavat lajittelu lai toksesta 95 prosenttia. Kun lähinnä yrityksi ltä erikseen kerätty palava jäte lasketaan mukaan, tuottanee Keltakankaan laitos noin 40 000 tonnia polttoainetta vuodessa. HARRI MANNONEN Tampere aikoo rakentaa asukkaiden vastustuksesta huolimatta Finlaysonin ja Tampellan alueiden välisen kosken yli 11 metriä pitkän ja 14 metriä leveän moottoriliikennesillan. "On totta, että keskustan ilmanlaatu on kehnoa, mutta ratkaisua keskustan ilman laadun ongelmiin pitäisi hakea henkilöautoliikenteen rajoittamisesta eikä sen lisäämisestä." JARMO PASANEN SUOMEN LUONTO 4/99. Kansallismaisema on uhattuna. Vastaavaa järjestelmää hyödyntää Ewapowerin jätteenkäsittelylaitos Pietarsaaressa. Kaija Helle pitää väitteitä halpahintaisena sumutuksena. M yöhemmin, kolmen-neljän vuoden kuluttua, ryhdytään ottamaan vastaan myös biojätettä. Poltettavaksi kelpaamaton jä. Vanhan viinanpolttamon mukaan Mältinrannaksi nimetty Finlayson in puoleinen ranta on myös keskikaupungin virkistyskeidas, jossa on esimerkiksi ympärivuotinen uimapaikka. "Se vaara on tietenkin olemassa, että hyödyntämiskelpoista jätettä menee palttoon", hän sanoo. "Tuottamaamme jaetta voidaan polttaa sivupolttoaineena kuoren , turpeen tai hakkeen kanssa", Köppä sanoo. " Asukkaat voivat heittää kaikki roskapussit samoihin roskalaatikoihin. Kymenlaakson jätteistä polttoainetta Kymenlaakson jätehuolto muuttuu tässä kuussa ratkaisevasti , kun Anjalankosken Keltakankaan jätteen käsittelylaitos alkaa toimia täydellä teholla. Tavoitteena on, että vuoden 200 1 jälkeen kaatopaikkoja on enää yksi. Tampereen keskustassa Hämeenkadulla ja Satakunnankadulla on mitattu erittäin korkeita saastepitoisuuksia, ja uuden sillan uskotaan johtavan henkilöautoliikennettä laajemmalle alalle. Kymenlaaksolaisiin koteihin on jaettu oranssien pussien ohella lajitteluohjeet ja myös neuvontatilaisuuksia on järjestetty. Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskosen johdolla hanketta ajava virkamieskaarti vetoaa myös puhtaaseen ilmaan. Sillan vastustajat vetoavat kulttuu rihistoriallisiin ja virkistyksellisiin arvoihin sekä ilmastosyihin. "Tavoi tteena on saada kokoon yli 8000 nimeä, mikä olisi viisi prosenttia äänioikeutettujen määrästä ja velvoittaisi valtuuston käsittelemään kansanäänestysasiaa", kertoo Mältinrantaliikkeen puuhanainen Kaija Helle. "Sekajätteet lajitellaan nyt kahteen osaan. Kunnissa on noin 200 000 asukasta. Kymenlaakson yrityksistä ainakin lnkeroisissa oleva Enson tehdas on saanut ympäristökeskukselta luvan käyttää jätepolttoainetta. Siltaa vastustava Mältinrantaliike kerää parhaillaan nimiä kansa laisaloitteeseen, jonka mukaan asiasta olisi järj estettävä kansanäänestys. Lopuksi jätteestä erotellaan metallit
Vaikka voimalassa poltettaisiin lähes puolet puuta , fossiiliset hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät 0,8-1 , 1 miljoonaa tonnia. "Villiä länttä enää ole ei. Torjunta-aineverolla puolestaan parannettaisiin luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden kilpailukykyä. Mikko Halonen valmistelee Luonnonsuojeluliiton ehdotusta ekologiseksi verouudistukseksi. Esimerkiksi hiilidioksidiveroilla voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä ja suunnata energian käyttöä uusiutuviin energialähteisiin. ANTTI HALKKA B n-P-le_ta_s_a-ar_e_n-vo_l_m-al_a _ll_sa-·1s-l Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ,8-1 , 1 mllj. Pietarsaareen on suunnitteilla suuvoimala , joka lisäisi merkittävästi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Sen on tarkoitus olla valmis vuonna 2001 . Voimala käyttäisi pääpolttoaineenaan turvetta, joka on kasvihuonekaasuiltaan pahin polttoaine. Paljon on tehtävissä myös kansallisella ympäristöverotuksella." ALICE KARLSSON Pietarsaareen kasvihuonekaasujen suurpäästäjä. SUOMEN LUONTO 4/99 Halosen mukaan ympäri stöverojen käytöstä on hyviä kokemuksia muun muassa Ruotsista, Hollannista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Yleinen 1 i i kerakentam isen kortteli ei riitä kaavamerkinnäksi suurmarketille, eikä poikkeusluvalla rakentamista sallita. Yrityksethän etsivät hyvinkin tehokkaasti sitä mikä kannattaa, ja siksi markkinoiden pelisääntöjä on muutettava", projektivastaava Mikko Halonen sanoo. t . Pietarsaaren seudun luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat ratkaisuksi pienempää voimalaa, joka käyttäisi vain puuenergiaa. "Suomen viimeisiä vetelevään hallitusohjelmaankin sisältyy ympäristöverotuksen kehittäminen, mutta varsi naisesta ekologisesta verouudistuksesta ei voida vielä puhua." Vuoden 1997 maatutkintaraportissaan OECD kehottikin Suomea ympäristöverojen kehittämiseen. Pietarsaaren voimala kasvattaisi taakkaa noin neljänneksellä. "Suomen ei kuitenkaan pidä jäädä odottelemaan EU-tason muutoksia. " Automarketit kaavoihin Amerikan malliin rakennettavien automarkettien tuloa joka kunnan liepeille hillitään . Voimala vaikeuttaisi maamme mahdollisuuksia täyttää YK:n ilmastosopimuksen velvoitteet, joiden mukaan kasvihuonekaasujen päästöt on vähennettävä vuoden 1990 tasolle vuosiin 2008-2012 mennessä. 8 17. Parhaillaan EU :ssa käsitellään niin kutsuttua Monti-direktiiviä Euroopan laajuisesta energiaverotuksesta. Rikkivero ohjaisi siirtymään vähärikkisempiin polttoaineisiin ja teh ostaisi savukaasujen puhdistusta. Säädöksen avulla halutaan turvata muun muassa lähipalvelujen säilymistä ja keskustojen elävyyttä. Turpeenotto uhkaa Länsi-Suomen viimeisiä soita. "Ympäristöverojen ja maksujen ideana on valjastaa markkinat edistämään kestävää kehitystä. Maaliskuun alussa tuli voimaan uuden maankäyttöja rakennuslain säädös, jonka mukaan yli 2000 neliömetrin suuruisen myymälän saa rakentaa keskustan ulkopuolel le vain tähän tarkoitukseen asemakaavassa varatulle alueelle. Suurmyymälöitä on rakennettu maahamme jo noin 90, ja ympäristöministeriön tiedossa on noin 50 uutta markettihanketta. Vähennettävää on nykytasosta noin neljä miljoonaa tonnia. Maankäyttöja rakennuslaki astuu pääosiltaan voimaan vuoden 2000 alussa. .. Voimalan piipusta tul isi myös 1 030 tonnia rikkidioksidia, 700 tonnia typenoksideja ja 220 tonnia hiukkasia vuodessa. Luonnonsuojeluliitto haluaa ekologisen verouudistuksen Luonnonsuojeluliitossa selvitetään parhaillaan, miten verotusta voitaisiin muuttaa suosimaan sekä työvoiman käyttöä että ekologisesti kestävämpiä tuotantoja kulutusrakenteita. ,...,. Ympäristöperusteiset energiaverot, rikkija typpiverot, liikenteen erinäiset verot, erilaiset resurssija saasteverot muun muassa maa-ainekselle, vedelle ja jätteille ovat osa ekologista verouudistusta
Siinä olleiden ohjeiden mukaan rakentelin muun muassa tiipiin ja ompelin mokkasiinit. Meillä on vain pikkuinen pläntti, jolla me viljelemme mansikkaa, perunaa, sipulia ja vähän porkkanaa." Kesämökiltä elämyksiä lapsille SalonPeltolan perhe kompostoi ja kierrättää sen minkä katsoo tarpeelliseksi. lntiaanifani Pohja H eikki Salo kuvaa luontosuhdettaan luonnolliseksi. Katotaan nyt", hän hymähtää. Pitäisikö maailmasta löytää aina tärkeää sanottavaa 7 "Kyllä sitä mielellään koukkii vakavia teemoja, mutta biisintekijä ei voi mielestäni olla sormi pystyssä syyllistämässä ihmisiä. Alussa lähes kaikki kappaleet lähtivät Salon kynästä, mutta nykyisin niitä rustailevat kaikki bändin jäsenet. Hänellä on hyvä käsitys siitä, miten monimutkaisia ympäristökysymykset ovat. Hänen luontosuhteensa esikuvia ovat intiaanit. Perheeseen kuuluvat vaimo, teatteriohjaaja Sirkku Peltola, seitsemänvuotias tytär Pilke ja vajaan vuoden ikäinen poika Valentin. "Taiteen kautta vaikutetaan jos se ylipäätään on mahdollista asenteisiin pitkällä tähtäyksellä. Parempi on kysyä oikeita kysymyksiä kuin antaa lopullisia vastauksia ja luulotella, että ihmiset rupeavat heti käyttäytymään halutulla tavalla." Biisintekijä voi loihtia luonnosta mielikuvia, jotka jalostuvat sanoiksi ja säkeiksi. "Täällä Suomessa me olemme suhteellisen fiksuja ja tietoisia. Kymmenen vuoden takaisella Miljoonasateen Nuoli ja väri -albumilla Salo palasi intiaanien asialle, tällä kertaa eteläisiin sademetsiin. Palstojen viljelijöissä on useita vanhoja ihmisiä, jotka ovat ahertaneet alueella kymmeniä vuosia. "Kyllä tämä globalisaatio vähän horjuttaa uskoa: eikö maailma ole muuta kuin markkinatori 7 Toisaalta, jos ainoat keinot vaikuttaa ovat ostaminen ja myyminen, palataan taas niihin asenteisiin. "Katselen paljon kaikenlaisia kuvia, taidetta, luontoa, maisemia. Nyt hän on asunut nelisen vuotta Tampereella Pispalanharjun kupeessa. "Pispala on melkein kuin maalaiskylä, ja onhan täältä tosi upeat näkymät. Muutaman hehtaarin maaplänttiä ollaan kaavoittamassa rivitaloalueeksi. "Hanke on esimerkki nykypäivän röyhkeydestä ja rahan vallasta. "Ostin äskettäin cdrompun Suomen linnut, jossa linnuista on SUOMEN LUONTO 4/99. Viihdettä tämä on, ja se tanssinrytkekin on tärkeää." 18 Lauluntekijä ja Miljoonasade-yhtyeen keulahahmo Heikki Salo sukeltelee, kalastelee ja koettaa elää ihmisiksi. "Poikavuosieni lempikirja oli Ernest Thompson Setonin Kaksi partiopoikaa, jonka ahmin moneen kertaan. Mutta minun mielestäni suurempi arvo on se, että erityisesti lapset saavat sitä kautta elämyksiä ja heille kehittyy luonnosta tietty kokonaiskäsitys." Heikki Salo ja Pilke tunnistavat myös kasveja ja lintuja, vaikka Salo kieltää olevansa kummassakaan lajissa mikään mestari. Luontosuhdetta ja maajuuria vaalitaan etupäässä kesämökillä Kangasalla Roineen saaressa. Marjastusta Salo sen sijaan pitää liian pitkäveteisenä puuhana. Porukalla nukuimme öitä metsässä ja koetimme pyydystää riistaa ansoilla", Salo muistelee. Heikki Salo synnyttää mielikuvia myös ihmisten tekemistä kuvista. Heikki Salo ja Sirkku Peltola eivät kuulu aktivisteihin, mutta Salo lupaa antaa Kurpitsa-liikkeelle kaiken taustatukensa. Vaikka kotimetsä on tietysti ihan eri näköinen kuin intiaaniaikoina 30 vuotta sitten." Biisintekijä etsii oikeita kysymyksiä Miljoonasade on tehnyt Heikki Salon laskujen mukaan jo 12 albumia. Sen kasvualusta on eteläpohjalaisessa maaseudussa ja intiaanielämässä, jota hän opetteli teoriassa ja käytännössä. Tampereella käydään paraikaa useita ympäristökiistoja, joista SalonPeltolan perhettä lähinnä on kamppailu pispalalaisten ikimuistoisesta kasvimaasta. Pilken kanssa kiipeämme joskus harjun päälle ja katselemme Näsijärveä, joka ihmeellisesti näyttää joka kerta eri väriseltä." Salo uskoo, että lapsuudenmaisema vaikuttaa lähtemättömästi ihmisen psyykeen. Viisainta on koettaa elää ihmisiksi ja tarttua ainakin niihin ongelmiin, jotka ovat käden ulottuvilla. "Kyllähän sitä kuulee, ettei mökkeily ole luonnolle hyväksi. Opiskelu kuljetti hänet Lapuan Ruhan kylältä Jyväskylään, jossa hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja perusti kavereineen 1980-luvun puolivälissä Miljoonasade-yhtyeen. Mutta menepä rajan yli Venäjälle: niillä ihmisillä on jo päällimmäisinä ihan erilaiset ongelmat." Lastensa puolesta Salo toivoo, että maapallo tarjoaisi näille vielä joltisetkin elämisen mahdollisuudet. "Kun matkustan Pohjanmaalle ja lakeudet alkavat, niin aina minulla sielussa helähtää. Niistä löytyy monesti aika vahvoja tunnelmia." Globalisaatio ja Kurpitsa-liike Salo tutustui yhteiskuntapolitiikkaa opiskellessaan muun muassa Rooman klubin mietintöihin. Perheen kesken pidetään linnunpönttötalkoita, sienestetään ja kalastetaan. TEKSTI: JARMO PASANEN KUVAT: JUHA SUONPÄÄ Silloin tällöin Salo sivuaa myös luontoa ja luonnonsuojelua. ja hän tekee koko ajan sanoituksia myös muille artisteille. "Bändi julistaa keikkakiertueen päätteeksi aina yhteiset biisintekokilpailut. jokainen tekee sen minkä jaksaa, ja tuotoksesta valitaan äänestämällä parhaat levylle. Seuraavan on määrä olla valmiina joskus ensi syksynä." Sitä ennen ilmestyy kuitenkin Salon lastenlauluja sisältävä sooloalbumi. "Eritoten kasvien tuntemus jäi aika heikoille, sillä olin kaiketi ensimmäisiä keskikoululaisia, joiden ei enää tarvinnut kerätä kasveja kesälomien aikana." Mutta lintujen tunnistuksessa on tekniikka tullut avuksi. Kasvimaan puolustajat ovat järjestäytyneet Kurpitsa-liikkeeksi
Bändi on pulikoinut myös monissa Välimeren turistikohteissa sekä Punaisessa meressä. Emme mene tuntemattomiin vesiin omin päin, vaan otamme yhteyttä paikalliseen sukellusseuraan. "Koralleilla näkee säkenöiviä vare1a ja kohtaa kiehtovia, kummallisia olioita. "T uulastuksen ohella perhokalastus on kiehtovin kalastusmuoto, niissä yhdistyy käsien ja älyn käyttö", Salo naureskelee. "Painottomuus, äänettömyys, kiireettömyys; niitä elementtejä tuskin muualla kokee." Sukellusvehkeet kulkevat jatkuvasti mukana yhtyeen keikkabussissa. "Biisintekijän pitää mieluusti käsitellä tärkeitä aiheita, kuten luonnonsuojelua. maan lakeuksilta selkeät kuvat ja laulunäytteet. Sen sijaan hän on intohimoinen perhokalastaja. Mutta sormi pystyssä huutaminen ei kanna satoa", Heikki Salo tuumaa. "Pyydä ja päästä -hommaa tulee harrastaneeksi väkisin, koska minä saan aina pienimmät kalat. Mutta pelkään pahoin, että korallit alkavat kohta olla mennyttä kalua", Salo kaihoilee. Ennen luonnosta vain kuuli linnunääniä, mutta ei välttämättä saanut selvää, minkänäköinen siivekäs niitä päästeli. Olen laskenut, että jos perhostan 200 kalaa, syömäkokoisia ja kalalaukkuun päätyviä on noin 15." Vuonna 1992 Salo ja muut Miljoonasateen pojat tutustuivat laitesukellukseen, ja vedenalainen maailma ima1s1 heidät heti syövereihinsä. Lapin joilla tulee käytyä joka vuosi. SUOME LUONTO 4/99. Olemme saaneet aina hyvän palvelun." Muutama vuosi sitten Miljoonasade jopa teki keikan veden alla Samppalinnan maauimalassa Turussa. Nyt tuntuu, että tunnistaminen on jopa liian helppoa'" Sukellus vei koko bändin lntiaanivuosien jälkeen Salo metsästeli muiden maalaispoikien tapaan haulikolla, mutta ei saanut hommaan ikinä kunnon kipinää. "Olemme käyneet kiertueiden aikana melkein kaikissa Suomen tunnetuissa sukelluspaikoissa
Yhdistys ylläpitää museota, järjestää muun muassa työnäytöksiä ja yleisötilaisuuksia. Kartoitus ja kuvitettu luonto-opas ovat osa Harjujen Hausjärvi -kotiseutukirjaa. Sitten tajusin, että vanha talo omenapuineen, marjapensaineen, aittoineen ja navettoineen muistuttaa paljon mummolaani, lapsuuteni rakasta paikkaa", kertoo keski-ikää lähestyvä Nastolassa asuva nainen. "Hausjärven harjut ovat valloittavia. Julkaisutoiminta on ollut aina keskeistä kotiseututyössä, ja muutamat yhdistykset julkaisevat paikallislehtiäkin. Kotiseutu on Haukiputaalla, jossa olen syntynyt ja kasvanut aikuiseksi ja jossa sukuni on elänyt pitkään", kertoo puolestaan keski-ikäinen helsinkiläinen mies. Inventoinnissa löytyi joitakin varsinaisia harjukasveja, kuten kangasvuokko ja kangasajuruoho", Kukko kertoo. "Ympäristöasiat ovat hyvin tärkeitä, ja ne ovat tulleet olennaiseksi osaksi kotiseututyötäkin", Laaksonen sanoo. Kuin taivaan lahjana hausjärveläiset saivat opiskelija Anja Kukon tekemään luontokartoitusta opinnäytetyönään. "Ahdas käsitys, jonka mukaan vain synnyinseutu voi olla kotiseutua, on häviämässä. I hminen asuu nykyisin elämänsä aikana useilla paikkakunnilla ja monissa taloissa, joten kotiseutujakin voi olla monta. Kotiseututyön pitää kohottaa katseensa rukinlapojen järjestelystä tulevaisuuteen, ja ympäristönsuojelu on silloin tärkeää." Esimerkiksi Hausjärvellä eteläisessä Hämeessä toimiva kotiseutuyhdistys on vaalinut perinteitä monella tavalla. "Ihmettelin, miksi minun on niin hyvä olla nykyisessä kodissani, vaikka en olekaan asunut täällä vielä pitkään. Viime marraskuussa yhdistys julkaisi opettaja Kirsti Sarajan kirjoittaman historiikin. Hausjärvi-seura julkaisi viime syksynä Harjujen Hausjärvi -kirjan, ja sille on luvassa jatkoa: teos, joka kertoo paikkakunnan eläimistä. Paikkakuntalaiset liikkuvat mielellään luonnossa, mutta eivät tunne kasveja ja eläimiä. Laaksonen on ollut itse toimittamassa kirjoja, joissa muun muassa 1950-luvulla Lahdessa nuoruutensa eläneet muistelevat kotiseutuaan. Kun etsii tietoa oman kotiseutunsa menneisyydestä, jäsentää itsensä osaksi isompaa historiallista prosessia." Kotiseutuaatteen uudesta noususta kertovat lukuisat kirjat, joita viime vuosina on tehty. Kotoisin monesta paikasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston johtaja, monia kotiseutuaiheisia kirjoja kirjoittanut Pekka Laaksonen kertoo pitävänsä omana kotiseutunaan neljää eri paikkaa: lapsuuden Ahtiala Lahdessa on tärkeä, samoin Nurmijärvi ja Helsingin Lauttasaari, mutta yhtä lailla kotiseudulta tuntuu kesälomilta tuttu Ahvenanmaa. "On uusi ilmiö, että tietoisesti ymmärretään, että voidaan olla kotoisin monelta eri paikkakunnalta", Laaksonen sanoo. "Kaunis luonto ja vanhat rakennukset luovat ihmiselle turvallisuudentunnetta, ja myös siksi niitä pitää puolustaa. Nykyinen aika on epävarmaa ja tulevaisuus näyttää turvattomalta. Itse olen asunut monella paikkakunnalla. 22 Osa taman päivän kotiseututeoksista esittelee tiettyä kuntaa, osa tuo esiin perinnettä ja murretta, joku kuvailee kokonaista maakuntaa, nyt uusimpana ilmiönä ovat luontokirjat. Hausjärven harjuille marjaan ja sieneen Ajatus luontokirjan tekemisestä oli kytenyt jonkin aikaa Hausjärvi-seuran aktiivien mielessä. Tunnen vetovoimaa muun muassa satakuntalaiseen maisemaan, jossa vietin lapsuuteni kesät, sekä savolaiseen pikkukylään, jossa olen lomaillut perheeni kanssa. Myös vanhempien synnyinseudun voi tuntea läheisimmäksi. "Kun julkaisimme 1994 kirjan vanhasta hausjärveläisestä rakennusperinteestä, se innosti asukkaita remontoimaan talojaan ja kylän ilme kaunistui. Siksi ihmiset kokevat tarpeelliseksi ankkuroitua omaan ympäristöönsä ja paikkakuntaansa. SUOMEN LUONTO 4/99. "Harjulla kasvaa myös pieni hietaorvokki ja melkein huomaamaton kanervisara." Heikki Mantereen mielestä luonnon vaaliminen on noussut kotiseutuyhdistyksissä entistä tärkeämmäksi. Se voi olla tämänhetkinen kotipaikka, opiskeluaikojen kaupunki tai vaikka kesänviettopaikka. Mutta kotiseutuni on ehdottomasti nykyinen kotikaupunginosani. Monet myös löysivät nurkistaan vanhoja tavaroita museolle", kertoo seuran aktiivi, opettaja Lasse Toivola. "Pidän Helsingistä, mutta kotiseutuni tämä ei ole. Kotiseutu kuvastaa paikkaa, Jossa olo on hyvä ja onnellinen
"Olin lukenut näistä aikaisemmin, ja niiden näkeminen luonnossa hätkähdytti." Nurmijärveltä kotoisin oleva Anja Kukko sanoo, että pienet paikkakunnat viehättävät: ne ovat helpommin hallittavissa kuin opiskelukaupunki Helsinki. Hän kertoo kokevansa omaksi kotiseudukseen isänsä kotiseudun Pyhäjärven, joka on Laatokan rannalla. "Saimme asian kääntymään niin, että kunta antoikin meille tuon rahan ja me korjasimme vanhan arvokkaan rakennuksen", Mantere mainitsee. Kukko ihastui ikihyviksi harjujen suppakuoppiin, joita hausjärveläiset kutsuvat !ukoiksi. Kunta omisti rakennuksen ja oli varannut budjettiinsa 80 000 markkaa puimalan purkuun. Monta kertaa kaupunkilaisia on työnäytöksissä paljon enemmän kuin hollolalaisia. Ne ovat jääkauden aikaisten valtavien jäälohkareiden synnyttämiä kuoppia, kerrostalon kokoisia. Hollolassa kotiseutuyhdistyksen johtokuntaan ei ole kovin helppoa saada uusia jäseniä, mutta muuten näyttää siltä, että toiminta kiinnostaa. "Nyt tilanne on kuitenkin toinen: moni seuran aktiivi on muualta tullut ja monessa tapauksessa tuonut omat piristävät näkemyksensä kotiseututyöhön." Perinnepäivät kiinnostavat myös kaupunkilaisia Myös toisessa hämäläisessä vanhassa pitäjässä Hollolassa kotiseutuyhdistys toimii vilkkaasti: kotiseutukirjoja julkaistaan ja museota ylläpidetään. Usein suppakuoppien pohjalla on suo, joissakin sammalpeitteinen kuusikko. Esimerkiksi pärekattotalkoisiin museolle saa väkeä helposti, ja kaikenlaiset työnäytökset kiinnostavat todella monia. Muttei Hausjärvikään Anja Kukolle ihan mahdoton paikka ole: "Olen asennoitunut niin, että asun täällä vuoden, mutta kuka tietää." jos Anja Kukko päättää jäädä Hausjärvelle, hän on tervetullut kotiseututyöhön mukaan. Mutta toimittaja Heikki Mantere, joka on luotsannut kotiseutuyhdistystä kymmenkunta vuotta, näkee yhdistyksen roolin suuremmaksi: "Otamme kantaa esimerkiksi kaavaasioihin, kun tarve vaatii ja tähdennämme, että kotiseutu ja luonto ovat sama asia." Kotiseutuyhdistys on saanut muun muassa estettyä Pyhäniemen kartanoon kuuluvan vanhan puimalarakennuksen purkamisen. Vanhakantaisiakin käsityksiä tapaa välillä: "Kun myimme kotiseutukirjaa kuntakeskuksessa, moni totesi, että en osta, olen niin uusi hollolalainen vaikka on saattanut asua täällä jo parikymmentä vuotta", Mantere nauraa. Taustalla arvokasta, uhanalaista Halkomäenharjua. "Olen käynyt siellä isän kanssa ja ihastunut valtavasti. Terhi Friman on Lahdessa asuva vapaa kirjoittaja.. "Aikaisemmin kotiseututyössä oli ajatuksena, että vain syntyperäiset paikkakuntalaiset olisivat oikeita toimimaan", paljastaa juuriltaan hausjärveläinen Toivola. Tietysti minulla on Pyhäjärvestä romanttinen kuva, kun se on tullut tutuksi isän lapsuuskertomusten kautta." Anja Kukko ja Lasse Toivola ovat ihastuneet Hausjärveen
lslanninhevonen päi lslanninhevosella vaeltaessa matka joutuu kuin nojatuolissa, keinuvasti ja tasaisesti. Hevosella voi lisäksi liikkua äänettömästi ja luontoa säästäen. TEKSTI: HELI MIKKOLA GÅRDEN KUVAT: PEKKA ANTIKAINEN .. '
Hevosen selässä luontoon paasee tutustumaan eri tavalla kuin moottorikelkal,t .. Ylitämme jään peittämän Kapsajolssikkavaelluksella luontoon jää vain yksi jälki.. Insinööristä hevosfarmariksi Kittilässä kuusien oksistot kasvavat alaviistoon kuin suojaavat lehvät. Lähdemme vaeltamaan Arja Riitta Kinnusen ja Juha Salmelan islanninhevosilla Kittilän Rautuskylästä, joka on noin 15 kilometrin päässä Levin talvimatkailukeskuksesta. Pian iltatähdet kimmeltävät tummansiniseltä taivaalta. "Kun kerromme vieraille, että matkalla voitte nähdä kettuja, lintuja, jäniksiä ja niiden jälkiä, ihmiset epäilevät ensiksi. , la tai suksilla. Seurueesta jää vain yksi jälki, islanninhevoset asettavat kavionsa samoihin jälkiin. Vaelluksilla matkataan joko umpilumessa tai valmiita polkuja ja metsäteitä pitkin. ttää moottorikelkan S ininen hämärä alkaa laskeutua. Totta se onkin. "lslanninhevoset, issikat, ovat rauhallisia ja ystävällisiä. Levin valot häämöttävät horisontissa. On täysin hiljaista. Tuntuu samalta kuin istuisi nojatuolissa." Arja Riitta kehuu issikoitaan myös luontoystävällisiksi. Kohta saattaakin reitin yli juosta repolainen", Arja Riitta sanoo nauraen. Siinä jää aikaa katsella maisemia, taivasta ja kokea ykseys luonnon kanssa. Se kertoo, että ilma on puhdasta. lssikan käynti on mukavaa. Suuntaamme 25 kilometriä kaakkoon, Sotkaselkään. Täällä puissa on naavaakin. Niillä on luontainen halu miellyttää ihmistä
Hevoset ovat käyneet Sotkaselässä jo niin monta kertaa, että ne tuntevat varmasti reitin. lslanninhevosista enemmän: Suomen islanninhevosyhdistys puh. Yhtään avohakkuuta ei tule vastaan. (019) 636 331. Silmät alkavat lupsahdella kämpän lämmössä. "Töltti on nelitahtinen, käyntiä muistuttava askellaji. Arja Riitta jätti insinöörin työt. Taakse ovat jääneet myös jään ylitykset sekä tuttavuudet porojen, jänisten ja riekkojen kanssa. Töltissä hevosen selässä on miellyttävä istua, ei pompi. Täällä henkii vapaa luonto. Uni alkaa viedä. Töltti on islanninhevosella geeneissä, ja sitä on haluttu ylläpitää Islannissa, koska teitä ei ole ollut." Henrikssonin mukaan liitopassia hevonen menee silloin, kun sen samanpuoleiset jalat liikkuvat eteen samanaikaisesti. Suomessa pääsee issikkavaellukselle lisäksi jo lähes parillakymmenellä muulla tilalla. Liitopassikin on geeneissä, mutta joillakin islanninhevosilla se pysyy piilossa koko elämän ajan. Se saa unohtamaan kiireen ja stressin, pakokaasuiset parkkihallit ja lentokoneiden jylinän. Issikat ovat pelottomia, ja niiden kanssa uskaltaa mennä vaikka pitkospuille. juha puolestaan leipääntyi siltojen rakentamiseen. Ne osaavat käyntiä, ravia ja islanninhevosille tyypillistä tölttiä sekä laukkaa, jotkut jopa liitopassia. Takana on yläja alamäkiä vaaraja tunturimaisemassa. Siinä hevosen jalat liikkuvat kuten käynnissä, mutta on myös vaihe, jossa vain yksi jalka on maassa (englanniksi running walk). Lapin Seikkailuratsastusvaellukset järjestävät muutamasta tunnista viikkoon kestäviä vaelluksia. Tähtitaivas kaartuu ikkunan takana tuikkivana kuin Arja Riitan ajatukset. He muuttivat Kokemäeltä Kittilään ja ryhtyivät hevostilan pitäjiksi runsas vuosi sitten.Nyt Arja Riitalla ja juhalla on jo 19 islanninhevosta. Liitopassissa meno on laukkaa lujempaa. Niistä tulee vanhempia kunnioittavia, niin kuin lapsista hyvissä perheissä", Arja Riitta luonneh26 tii. Omistajat kuvaavat issikoitaan myös taitaviksi. Kuusivuotiaana issikka on vahva ja valmis työhön. Puhuikohan hän jotakin astrologisista vaelluksista 7 joka tapauksessa aamun valjettua alkavat uudet seikkailut. Sotkaselän kämpällä odottaa ruoka valmiina. Ajatuksissa on vielä palattava päivän kohokohtiin. Hevoset oppivat hyville tavoille "Hevosia aletaan kouluttaa vasta sitten kun ne täyttävät neljä vuotta. Ne ovat johtajalle kuuliaisia, oli se sitten hevonen tai ihminen. en. SUOMEN LUONTO 4/99. Arja Riitta Kinnunen ja Juha Salmela ovat issikkavaelluksen pioneereja Lapissa. Vaellus sopii kaikkiin vuodenaikoihin, ja issikat viihtyvät Suomen ja Lapin viileässä ilmastossa. Ne ovat varmajalkaisia ja osaavat korjata tasapainon nopeasti, jos kivi kavion alla vierähtää. Matka taittuu kuudessakahdeksassa tunnissa. Juha sanoo, että ihmisen pitää uskaltaa tehdä sitä, mitä elämältään haluaa. Hevoset on tietenkin hoidettava ensiksi, mutta sen jälkeen ruokahalua ei tarvitse maanitella. Rantakoivikoissa kimaltelee, ja auringon päästessä valloilleen koivurivistöt ovat kuin jäämorsiamia kaikessa loistossaan. Näin kulkee myös esimerkiksi kameli, erämaan laiva. "lslanninhevosilla on kaksi askellajia, joita muilla hevosilla ei ole: töltti ja liitopassi", selvittää Cittan Henriksson Suomen islanninhevosyhdistyksestä. Siihen saakka ne saavat laiduntaa vapaina muiden joukossa ja kasvattaa itselleen hyvän itsetunnon." "Lauma kouluttaa hevosia. Mitä ovat töltti ja liitopassi. Kuukkelikin kurkisti oksaltaan
Kuhmossa tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että luontomatkailun tulot ovat lähes yhtä suuret kuin maatilatalouden, johon sisältyy, valtion metsiä lukuun ottamatta, myös metsätalous. 27. Kuhmon päättäjien on syytä miettiä asia kahteen kertaan ja tehdä sen jälkeen ainoa oikea päätös, se, jossa ilmoitetaan, että Kuhmo ei halua enää olla mukana Posivan ydinjäteselvityksissä. Voimakkaimpia erämaatuntemuksia herättivät kuusivaltaiset aarniometsät ja niihin rajoittuvat avosuot. Metsästäjää kiinnosti riista, aina siinä määrin, että arvokkaimmat laj it pyydettiin sukupuuttoon, poronhoitaja kantoi huolta poroistaan ja porolaitumista, ja jokivarsien lohitalo npojan elämää hallitsi lohen nousu. Sen sijaan nyt, kun Kuhmon Romuvaara on yhtenä ehdokkaana ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi, luontomatkailua ja sen taloudellista merkitystä on mahdotonta sivuuttaa. Kannanottoni on periaatteellinen, ja se perustuu norjalaisen filosofin, syväekologiastaan tunnetun Arne N;;essin ajatukseen siitä, että luonnon monimuotoisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä. Entisaikojen paikalliskulttuureissa tämä merkitsi elinkeinojen sopeutumista luonnon asettamiin ehtoihin; maailman nykymenossa taas kummatkin ovat uhattuina yhdenmukaisten ja lyhyen tähtäyksen tehokkuutta vaativien arvojen levittäytyessä maapallon joka kolkkaan. S illoin kolmekymmentä vuotta sitten Lentuan ja Elimyssalon suojelua ei perusteltu luontomatkailulla olikohan koko sanaa edes keksitty vaan lähtökohdat olivat eettisiä tai luonnonsuojelullisia sen lisäksi, että Lentuan koskien rakentaminen oli jo silloin osoitettavissa taloudelliseksi virheinvestoinniksi. Niihin mielikuviin, joiden varassa luontomatkailu kehittyy, mikään ei sovi huonommin kuin ydinjätteet. Loppusijoituksella pidetään yliSUOMEN LUONTO 4/99 päänsäkin turhaa kiirettä, sillä ehdottoman turvallista ratkaisua ei ole vielä löydetty. Kuhmossa itsekin asuneena tiedän, että luontoihmisiä vetää Kuhmoon toisaalta Lentua, toisaalta rajanpinnan erämaat. Ellei 30 vuotta sitten perustettu paikallinen luonnonsuojeluyhdistys Lentua-seura olisi onnistunut heti ensitöikseen kaatamaan Lentuan koskien rakentamista, itse järvikin hölskyisi suurena säännöstelyaltaana, yhtenä monista Kainuun ja Koillismaan reittivesien pilatuista latvajärvistä. M yönteinen suhtautumiseni luontomatkailuun ei johdu siitä, etten tuntisi sen heikkouksia: monista luontomatkailun nykymuodoista on vielä pitkä harppaus aidosti kestävään ekomatkailuun, joka ei jätä luo ntoon mitään merkke jä itsestään ja tuo sieltä mukanaan vain muistija mielikuvat. Tässä ketjussa luontomatkailu on ensimmäinen selkeä poikkeus: sen on jo o m an etunsa vuoksi tieto isesti vaalittava koko luonnon "kauneutta, eheyttä ja tasapainoa", kuten Aldo Leopold määritteli luonnonsuojelun perimmäisen tavoitteen. Yhtä yksimielisiä haastatellut olivat siitä, että kahviot, hiihtohissit ja kirjolohi-istutukset eivät kuulu erämaihin hakkuista ja metsäautoteistä puhumattakaan. Pakon edessä ja perinteellisen kylähulluuden puuskassa uusia hankkeita saadaan tosin alulle, mutta useimmat niistä kuivuvat kokoon viimeistään ulkopuolisen rahoituksen loputtua. Samoihin aikoihin hakkuut olivat ulottumassa Elimyssalolle, rajanpinnan erämaiden ytimeen. Erämaiden kutsu puree: puolet satunnaisotannan haastatelluista suuntaa matkansa ainakin kerran vuodessa kohti erämaita. Enemmistön mielestä erämaita tarvitaan ensisijaisesti eliölajien suoj eluun, ja tulevien sukupolvien oikeudet asetettiin oman virkistyskäytön edelle. Petri Rinteen tuore tutkimus osoittaa, että luontomatkailusta on kehittynyt merkittävä maaseutuelinkeino. Muutenkin haastatellut antoivat itsestään suorastaan häkellyttävän valistuneen ja sympaattisen kuvan. Vastaukset kysymykseen erämaiden ominaispiirteistä olivat yllättävän samansisältöisiä. Vaikka Kuhmon luontomatkailu on nyt tarkimmin tutkittu, luontomatkailun ykköspaikat löytyvät silti edelleen muualta, osin samasta maakunnasta, osin Lapista, jossa matkailu työllistää jo nyt enemmän kuin metsäteollisuus tai puuntuotanto. Noin puolet vastanneista toivoi lisää suojeltuja erämaita Etelä-Suomeen ja pohjoiseenkin kolmannes tosin kysely oli tehty ennen parin vuoden takaista päätöstä Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta. Niissä korostuivat alueen luonnontilaisuus, tiettömyys, laajuus ja syrjäisyys. Kuhmo on hyvä esimerkki siitä, miten luontomatkailun edellytykset syntyvät tai romuttuvat. Tuloksista välittyy myös muita selkeitä luonno nsuojelukannanottoja. Olisiko peurojen levittäytyminen kohti länttä katkennut siihen, jää arvailujen varaan. Eränkäynti on muuttunut rauhaa ja hiljaisuutta etsiväksi eräretkeilyksi muualla paitsi Lapissa, jossa erämaihin vetävät marjastus, kalastus ja metsästys. On siis aika lopettaa iänikuinen marmatus "rinkkasatiaisista", jotka eivät jätä paikkakunnalle pennin pyörylää. Maailman maineeseen yltäneisiin Kuhmon kamarimuusiikkifestivaaleihin verrattuna luontomatkailun tulot ovat yli kaksinkertaiset. Mutta se luonnossa, mikä haittasi elinkeinoa, yritettiin hävittää tai muuttaa. Erämaat kutsuvat TIMO HELLE •• A lyttömät yrittävät saada haluttomia tekemään mahdottomia", tiivistää maaseutututkija Heikki Susiluoma maaseudun kehittämisohjelmien perusongelman. Tosin kun käyn mielessäni läpi pohjoista kulttuurija elinkeinohistoriaa huomaan, että useimmat vanhatkin elinkeinot olivat pitkälle erikoistuneita "yhden asian liikkeitä". Ylivoimaisesti suosituin retkikohde on Urho Kekkosen kansallispuisto, toiseksi tulee Oulanka, ja Elimyssalo löytyy sijalta 20. Niiden molempien säilyminen luonnontilassa on ollut hiuskarvan varassa. Sen sijaan on aivan varmaa, että Elimyssalon hakkuut olisivat pudottaneet pohjan nykyiseltä Ystävyyden puistolta. liman "ulkokuhmolaisen" Martti Montosen kirjettä presidentti Urho Kekkoselle metsäpeurat olisivat menettäneet silloisen tärkeimmän vasama-alueensa. L uontomatkailuun liittyy myös rovaniemeläisen Ville Hallikaisen väitöskirja suomalaisten erämaakokemuksista. Mutta onneksi kaikki ei ole mahdotonta
"ja jos se ei mahdu seinälle, niin laitetaan sitten kattoon!" Kuvaan alkaa hahmottua monennäköisiä ja -kokoisia kettuja, kerhon tunnuseläimiä. "Onkos Lauran kaikilla ketuilla punainen hännänpää 7" kerho-ohjaaja Kati Kangas kysyy. ja että tulee itsekin tutustuttua tähän lähiluontoon", hän naurahtaa. Kerhon vetämisen ohjenuorana Kati pitää ennen kaikkea sitä, että lapsille tarjotaan tilaisuus elämyksiin luonnossa. Elämykset tärkeitä Ekaja toisluokkalaisille tarkoitettu luontokerho toimii koululaisten iltapäiväkerhon yhteydessä. Minne kerhot ovat hiipuneet. "Kivaa on ollut ulkona oleminen ja sisällä oleminen ja askartelu", Laura ja Elisa sanovat kuin yhdestä suusta. L apset vaativat oikein isoa paperia. "Eikä ole kiva, kun puita kaadetaan. "Olisi kiva päästä vielä retkelle Korkeasaareen", Siina haaveilee. Se johtaa kerhon omaan salapaikkaan. Innokkaan lapsijoukon kanssa elämyksiä löytyy etsimättäkin. Ympäristöongelmista puhutaan, jos lapset itse haluavat. Samalla luonto tulee heille tutuksi pala palalta . Seitsemän tytön ydinporukka on ollut mukana syksystä saakka. jälkien seuraaminen olisi silti ollut kerholaisten mielestä jännittävää. Toive näyttää toteutuvan, kun Kati kyselee tytöiltä ehdotuksia kevään retkikohteiksi. Lähes jokaisella kerhokerralla ollaan ulkona ja tutustutaan lähiluontoon. "Entäs sitten, jos linnun jäljet loppuukin lumessa kesken, kun se on lentänyt puuhun?" "Sitten pitää itsekin kiivetä puuhun'" Ajatus lehdettömien puiden katselemisesta saa sen sijaan yksimielisen tuomion : tylsää. Tärkeä paikka lähinurkilla on Kettupolku, jonka tytöt ovat itse keksineet. jos lapsi on mukana pitkään, vaik28 Kettu kerholaiset retkeilevät ja askartelevat. Vielä pari vuosikymmentä sitten luontokerho oli lähes jokaisessa oppikoulussa siinä missä shakkitai valokuvauskerhokin. "Lapset ovat yleensä jo kerhon aloittaessaan jonkin verran kiinnostuneita luonnosta. SUOMEN LUONTO 4/99. Ennen kerhon alkua Katia pelotti, ettei kerhoon tulekaan ketään, tai jos tulee joitain tosi villejä. Nykyisillä yläasteilla kerhotoimintaa on vähemmän. Ne on eläviä, niin kuin ihmiset ja eläimetkin", sanoo Elisa Eklund. Opettajakin oppii Kati valmistui toissa vuonna nuorisoja vapaa-ajan ohjaajaksi, ja nyt hän opiskelee ympäristötiedettä Helsingin yliopistossa. "Kyllä me jaksetaan piirtää se täyteen!" Meneillään on tärkeä toimitus: seitsenja kahdeksanvuotiaat luontokerholaiset Koskelan nuorisotalolla Helsingissä piirtävät kerhon tunnusplakaattia. Minne kerhot katosivat. Kerho on Katin mielestä hyvää vastapainoa opinnoille. "Niin, ei olisi tätä paperiakaan, jos ei olisi puita", Siina Vähäkangas miettii. kapa vuosien ajan, sillä on varmasti syventävä vaikutus hänen luontosuhteeseensa", Kati sanoo. Laura Suviranta värittää huolellisesti kettujensa hännänpään punaiseksi. Minkälaisin odotuksin kerhonvetäjä sitten aikanaan lähti mukaan 7 "Lähinnä toivoin, että tulee olemaan kivaa lasten kanssa. TEKSTI: HELENA TENGVALL• KUVAT: PETE KUOKKA Kerhon vetäjä Kati Kangas pitää lähiluonnon tutkimisesta siinä missä lapsetkin. Tentit ja muut opiskeluhuolet karisevat mielestä, kun joka suuntaan vilistävä innostunut lapsiparvi ei anna vetäjälle muuta mahdollisuutta kuin elää tässä ja nyt. Kati on kotoisin Padasjoelta, joten pääkaupungin luonnossa riittää koluamista. Nämä pelot ovat sittemmin osoittautuneet virattomiksi. "On", Laura vastaa, "ketut kun ovat samaa perhettä." Tällä kerhokerralla oli alun perin tarkoitus mennä ulos tunnistamaan puita ja eläinten jälkiä, mutta tuima lumimyräkkä muutti suunnitelmia. Se on tarkoitus laittaa seinälle. "Puut ovat silti tosi tärkeitä", Kati muistuttaa
Myönteiset tunnekokemukset luonnosta synnyttävät myöhemmällä iällä halun suojella sitä. Ala-asteikäisille pidettävien kerhojen toimintafilosofia perustuu havaintoon, jonka sekä arkikokemus että ympäristökasvatuksen tutkimukset ovat vahvistaneet: lasten luontosuhteen kehittymisessä tunteet ovat tärkeämpiä kuin tiedot. Kuten mikä tahansa kerhotoiminta, myös luontokerho tukee ja kehittää lasten sosiaalisuutta ja yhteistyökykyä. (09) 68 444 222 .. Tämän vuoden alusta Luonto-Liitto on aloittanut vetäjien kouluttamisen Espooseen ja Vantaalle perustettavia kerhoja varten. Kerho ei tyrkytä valmiita asenteita, eikä lapsia ahdisteta vakavilla ympäristöongelmilla. "Suurin syy on kuitenkin se, että kerhoihin on nykyään vaikea saada opettajia vetäjiksi, koska koulut eivät enää maksa siitä korvausta." Kerhot ovat perinteisesti olleet Suomen luonnonsuojeluliiton nuonso1aqestön Luonto-Liiton kivijalka. Hän ei usko, että maksu karsii kerhoon osallistujia kovinkaan paljon vanhemmat ovat tottuneet siihen, että harrastukset maksavat. Läheisten ihmisten esimerkki vaikuttaa voimakkaasti siihen, millaiseksi lapsen luontosuhde kehittyy. Vetäjän persoona ja muut kerholaiset ovat yhtä tärkeä osa kerhoa kuin kotipaikan luonto. saadut tiedot jäävät lapsen mieleen paljon paremmin ja tulevat ymmärretyiksi syvemmin kuin luetut, kuullut tai tv-ruudussa nähdyt asiat. (09) 446 414. Tietokin tarjotaan konkreettista reittiä. Tuomiopäivän maalaileminen ei kuulu lastenkerhojen ohjelmaan. Viime syksynä kerhotoiminta sai piristysruiskeen, kun Helsingin kaupunki myönsi Luonto-Liitolle uusien luontokerhojen perustamista varten 100 000 markkaa. Kerhoja on myös tulossa muualle maahan. • sa on v1 "Aika on muuttunut. Lapsille luontoa, nuorille ympäristöasioita Melkoinen osa Helsingin uusista kerhoista on suunnattu 712-vuotiaille. Syväsen mukaan tämänikäiset ovat vielä sankoin joukoin tulossa mukaan luontokerhoon. Vielä nykyäänkin olisi kerhoihin tulijoita, ja moni on kysellyt lähimmän kerhon sijaintia. Summalla polkaistiin käyntiin kerhonvetäjien koulutus, ja ensimmäiset kerhot aloittivat jo lokamarraskuussa. Järjestösihteeri Kristiina Vesama, puh. Tällä hetkellä Helsingissä toimii 20 luontokerhoa. Jos lapsesi haluaa liittyä luontokerhoon, tai jos olet itse kiinnostunut kerhon vetämisestä, kysy lisää Luonto-Liitosta: Kerhoprojektin projektisihteeri Tuulia Syvänen, puh . Luontoharrastus ei yläasteella enää oikein vedä", sanoo Luonto-Liiton projektisihteeri Tuulia Syvänen. Itse kokemalla ja itse tekemällä Kettukerholaiset rentoutuvat Koskelan nuorisotalon sohvalla. "Yläasteikäisiä lähestymme toisella tavalla: kerhoissa keskitytään ympäristöasioihin, laaditaan vaikkapa omalle koululle ympäristöohjelma." "Kerhoihin osallistuminen on jatkossa maksullista: 80 markkaa puolessa vuodessa", Syvänen kertoo. Vasemmalta Elisa Eklund, Laura Suviranta, Siina Vähäkangas ja Ilona Pajunen. Ongelmia käsitellään luontevasti silloin, jos sellaiseen törmätään retkellä tai jos lapset alkavat itse kysellä niistä
Päijänteen kansallispuistoon Järven peittää tasainen jää. TEKSTI JA KUVAT: TIMO NIEMINEN. Oiva tapa tutustua Päijänteen kansallispuistoon. Kevätaurinko lämmittää ja potkukelkka kiitää jalakset laulaen
Haukkasalon jylhä lounaisjyrkänne nousee tasaisesta jäästä pystysuorana ja ruskeanharmaana seinämänä. Aurinko paistaa korkealta ja lämmittää. Maisemaa hallitseva jyrkänne kohoaa yli 20 metriä Päijänteen pinnasta. Tuuli on myötäinen. Niiden takana vajaan kymmenen kilometrin päässä ovat loivamuotoiset harjusaaret, komeimpana kahdeksankilometrinen Kelvenne. S ydäntalvi on jo ohi. Lumeton Päijänteen jää kimmeltää harmaansinisenä kenttänä. Lastaan parin päivän tarpeita potkukelkkaan Padasjoen laivarannassa, Kelvenne-tuvan tuntumassa. Usein railo lähtee niemennokasta tai saaresta ja ulottuu silmänkantamattomiin, mutta aina se loppuu johonkin, ja saan kääntää kelkan keulan taas saaria kohti. jyrkänteen laella komeilevat vanhat männyt ja pylväskatajat. Autolla on tultu nuotiopaikalle asti. 32. Pakkasta on muutama aste. Se on houkutellut jäälle myös purjekelkkailijoita, jotka viilettävät vinhaa vauhtia selällä. Muutaman kilometrin päässä kohoavat kallioiset Haukkasalo ja Vähä-Haukkasalo. Suuret railot tuottavat hieman ongelmia, sillä ne pitää kiertää joskus kaukaakin. Potkaisen raskaasti lastatun kelkan liikkeelle. Kalliohyllyillä kasvaa pieniä mäntyjä ja katajia, ja lähes koko kallion pintaa peittävät keltaiset, harmaat, ruskeat ja sinertävät rupijäkälät. Rantahietikko on taltioinut metsäkauriin reitin, mutta siinä näkyvät myös ihmisen jäljet. Vauhtiin päästyään kelkka liukuu kevyesti eteenpäin jalakset laulaen. Liu'un kelkalla sen juurelle nauttimaan jykevästä näkymästä, joka on muovautunut vuosimiljoonien kuluessa
Kaunisrantaisesta Hietasaaresta löytyy parikin nuotiopaikkaa, joista toisen äärellä voi telttailla. Muutama suppa avautuu järvelle, ja ne muodostavat laguunimaisia poukamia. Harjujakso jatkuu Kelventeestä pohjoiseen Papinsaaren, Huhtsaaren ja Hietasaaren ketjuna. Saarella on useita nuotiopaikkoja ja kaksi leiriytymispaikkaa: lsohieta pohjoisessa ja Hinttolanhiekat etelässä. Jää vonkuu Illan vahva rusko alkaa värittää maisemaa. Se on kahdeksan kilometriä pitkä harjusaari, joka on muodostunut jääkauden loppuvaiheissa vain vajaat 10 000 vuotta sitten. Se on Kelventeen tavoin komea pitkittäisharjuselänne, jonka päällä kulkee tie Asikkalasta Sysmaan. Siten suojellaan arkaa harjumaastoa kulumiselta. Kahvivettä hakiessani huomaan, että kovaa jäätä on yli puoli metriä. Auringon paistaessa rantahietikko on jo kuin kesällä, mutta rannasta ruovikon takaa aukeaa siniharmaa jääkansi. Leiriydyn lsohiedan telttapaikalle. Aurinko sytyttää mahtavat jäätelit punaiseen ja siniseen. 34. Jäällä näkyy pieninä pisteinä autoja, moottorikelkkoja, purjekelkkailijoita, luistelijoita ja pilkkijöitä. Matalalta paistava aurinko tuo hiekan pintarakenteen hienosti esille. Myös tähdet sytHaukkasalossa kansallispuiston saaristo on jylhimmillään. Kapeimmillaan Kelvenne on vain 50 metriä, leveimmillään 800 metriä. Nuotiopaikalla sopii keittää kahvit kunnon nokipannulla. Kaakossa sijaitsee tunnettu maisemanähtävyys Pulkkilanharju. Taivaalta heijastuva sini täyttää varjopaikat. Kuu nousee Kelventeen takaa ja kipuaa Maan varjon yläpuolelle. Se on siis hyvin nuori verrattuna ikivanhoihin kalliosaariin. Ranta ja lähes koko saari ovat jo lumettomia. Toiset jäljet kertovat ihmisestä autolla on pitänyt päästä nuotiopaikalle asti. Papinsaareen ja Huhtsaareen ei saa nousta lumettomana aikana lainkaan. Kelventeen maisemaan kuuluvat avarat järvenselät, valoisat männiköt, hienot hiekkarannat ja useat supat. Nuotiopaikan ohi kulkee metsäkauriiden jälkijono. Pehmeäpiirteisiä harjusaaria Ohitan hiekkarantaisen Lietsaaren ja suunnistan Kelventeelle. Padasjoen laivarannasta on Kelventeelle matkaa kahdeksan kilometriä
Päivän lämpö ja yön kylmyys saavat jään elämään. Järven kansi rahisee, paukkuu, jymisee, kumuaa, ritisee ja vonkuu kuin suuri soitin. Kansallispuistosta saa tietoa myös Vääksyn Päijänne-luontokeskuksesta puh. Onkin aina syytä kiertää paikat, joissa epäilee jään kantavuutta. Pulkkilanharjua pitkin kulkee tie Asikkalan ja Sysmän välillä. Tavallista ohuempaa jää on niemien kärjissä, vedenalaisten kivien ja karien yläpuolella, salmissa, jokien ja ojien suissa sekä railojen lähellä. Aamukuudelta, lämpimässä makuupussissa vietetyn yön jälkeen, lähden potkuttelemaan saaren ympäri. Padasjoen keskustasta on satamaan muutama kilometri. Jää vahvistuu vielä, vaikka kevät on jo ovella. Saarten takaa kuuluu moottorikelkkojen ulina. Pysyttelen Kelventeen tuntumassa, missä jääkin on hyvää ja tasaista. I ,, I / j 35. (03) 881 1966. etkelle suurjärven saaristoon Nuotiopaikalla keittelen kahvia ja seuraan, mitä jäällä tapahtuu. (03) 442 7240 . Varo sulia Padasjoen laivarannasta muutaman kilometrin päässä ovat kallioiset Haukkasalo ja Vähä-Haukkasalo. Muina aikoina kulkuyhteyksiä, leiripaikkoja ja muuta tähdellistä Päijänteen kansallispuistosta voi kysellä Seitsemisen luontokeskuksesta, puh . Lierihattu ja aurinkolasit ovat välttämättömät, sillä jäällä on Pääopastuspaikka, Kelvenne-tupa, on Padasjoen satamassa, ja se on auki toukokuun alusta syyskuuhuun loppuun, puh. Kaikkiaan nuotiopaikkoja on kansallispuistossa 1 3, ja teltan voi pystyttää neljään paikkaan. erittäin kirkasta. Autoja ja retkiluistelijoita on liikkeellä. Harjulla, Karisalmen sillan pohjoispuolella, on luontopolku ja opastuspaikka. (03) 556 2050. Siellä voi viritellä nuotion. Ulapalle repeytyy lisää railoja. Aurinko paistaa miltei pilvettömältä taivaalta, ja on täysin tyyntä. On vähennettävä vaatteita, lyhythihainen paita riittää mainiosti, eivätkä kädetkään kaipaa hanskoja. Kevättalvella jäillä liikkujan on oltava varovainen. Matka taittuu nopeasti, ja kuin huomaamatta tavoitan Hinttolanhiekat saaren eteläpäässä. Kahdeksan joutsenta lentää itään, kiuru livertää. Railot ovat petollisia, ja Jaan paksuus vaihtelee. Kierrän Kelventeen kallioisen pohjoiskärjen, ja lähden laskettelemaan etelään. Kevätauringossa jää laajenee puoli metriä kilometrillä, kun lämpötila nousee kymmenen astetta. Päijänteen kansallispuistoon pääsee parhaiten joko Padasjoelta tai Pulkkilanharjulta. Jään reunat puskevat toisiaan vasten, ja tonnienkin painoiset jäätelit nousevat pystyyn. tyvät tuikkimaan ja pakkanen kiristyy. T elit ovat jopa kaksi metriä korkeita ja puoli metriä paksuja. Auringon noustua kuuluu jo ensimmäinen auton ääni: pilkkijät saapuivat. Kelventeen rannassa on mahtavia jäätelejä pystyssä kuin vallina. Joskus jäät taipuvat alaspäin ja paikalle muodostuu useita metrejä syvä sula tai ohuen jään alue
-, ...... ' -·,....., ( ' .... ' ' \ ..... ...... ' ' / I ' ....... I \ \ ' \ ' ·...... \ ··-. ·" . .... ·····' ·.... ·, ...... ,, ,_ ...... I 1 ,, ....... -' ' \ I \ -... ··' \ I .... ·' , _ ' ·, ...... ,_ " ,-. ..... I~ ' ,_ , ..... ...... -. ' -... ..... , ...... \ ..... ..... , ..... . ...... I \ ., ·,_ ......
Erityisen kuuluisa tällaisesta lintupaljoudesta on kaakkoisessa T eksasissa sijaitseva pieni kylä nimeltään High lsland. Yksi PohjoisAmerikan neljästä muuttolintujen pääväylästä kulkee osavaltion yli. Erityisen houkuttelevaksi se muuttuu lintujen kevätmuuton aikaan. Tähän noin 200 lajin ryhmään kuuluvat muun muassa kerttulit, vireot, kolibrit, käet, matkijat, rastaat, turpiaalit, kardinaalit ja tangarat. Lintuharrastajat kutsuvat pudotuskeliksi sellaista sään muuttumista, joka keskeyttää lintujen muuton äkillisesti. I Yhtäkkiä edestämme sujahtaa kiireinen pieni piste: rubiinikurkkukolibri on saanut maata siipiensä alle. Seuraan autostamme kolmen lintuharrastajaystäväni kanssa huonontuneen sään armoille joutuneiden kerttuleiden, sirkkuleiden, kardinaalien ja muiden pikkulintujen pelastautumista matalaan aluskasvillisuuteen. Teksas houkuttelee lintuharrastajia ympäri vuoden. Toinenkin kolibri pöristää ohitsemme, ja pian havaitsemme lisää kimalaista muistuttavia lintuja surraamassa puskien ympärillä rantadyynien tarjoamassa tuulensuojassa. H uhtikuinen päivä Teksasin itärannikolla on äkillisesti hämärtynyt, vaikka aamu on juuri taittunut iltapäiväksi. Kolme muuta PohjoisAmerikan lintumuuton pääreittiä ovat nimeltään Atlantin, Mississippin ja Tyynen valtameren reitit. Tuolloin ei lintuja tarvitse sen kummemmin etsiä, sillä jokainen mahdollinen väsyneelle linnulle jonkinlaista suojaa tarjoava puska tai puuryhmä suorastaan kuhisee elämää. Amerikanpelikaanit suuntaavat lämpimässä nosteessa kaarrellen kohti Suuria tasankoja ja preeriajärviä. Parhaimmillaan Teksas on kuitenkin muuttoaikoina. Kylän kaksi pientä puistoa ovat paikallisen lintujensuojeluyhdistyksen Houston Audubon Societyn omistuksessa. Ilmiö on tuttu Suomessakin, moni meikäläinen suurharvinaisuus on löytynyt sen ansiosta. Yksi PohjoisAmerikan neljästä muuttolintujen pääväylästä kulkee Teksasin yli. Pikkuriikkiset siivekkäät saavat sympatiamme selviydyttyään hengissä mereltä goljatmaisen pahan silmän pyörityksestä. Etenkin pohjoistuulen yllättäessä Meksikonlahden yllä lentävät neotrooppiset muuttolinnut pyrkivät hakeutumaan mantereelle turvaan. Päivän synkkeneminen, autoamme vatkaava tuuli ja viuhuva rankkasade ovat arvatenkin vain kalpea aavistus Meksikonlahdella riehuvan hurrikaanin voimasta. Pudotuskelin osuminen kohdalle T eksasissa on lintuharrastajan toiveiden täyttymys. Pudotuskelillä sataa lintuja Raskaalla muuttomatkallaan linnut saattavat joutua kesken 18-tuntisen merimatkansa nopeasti muuttuvien sääolojen rieMonipuolisen linnustonsa ansiosta Teksas on pohjoisamerikkalaisten lintuharrastajien suosiossa. Galveston lslandin rantadyyneillä tuulta vastaan kamppailevia lintuja suorastaan sataa veden tavoin vaakasuoraan mereltä. T eksasista lintujen matka jatkuu tätä keskimmäistä valtaväylää pitkin kohti pohjoista Suurten tasankojen yli. TEKSTI JA KUVAT: ANTTI LUUKKONEN pottelemiksi. Neotrooppiset muuttolinnut pysähtyvät Jukatanin niemimaalta alkamansa, noin 400 kilometrin mittaisen Meksikonlahden ylityksen jälkeen Teksasin rannikolle levähtämään ja ruokailemaan. Lintuharrastajalle mielenkiintoisin ryhmä ovat Eteläja Väli-Amerikassa talvehtivat linnut, joita kutsutaan neotrooppisiksi muuttolinnuiksi. Kalkkunakondori päivystyskierroksellaan Chihuahuan autiomaassa Big Bendin kansallispuistossa.
Muuttoaikoina esimerkiksi Galvestonissa sijaitsevan Bolivar Flatsin kosteikolle ja aavoille hiekkaran' noille kertyy suuria kosteikko-, vesija kahlaajalintuparvia lepäilemään ja ruokailemaan. Lopullisen silauksen Teksasin linturikkauteen tuo Meksikon läheisyys. Toisin on laita niillä "maanmiehillä", jotka myös yrittävät Rio Granden ylitystä ilman virallisia rajamuodollisuuksia ... parillekymmenelle levinneisyydeltään eteläiselle lintulajille, joita ei säännöllisesti tavata muualla Pohjois-Amerikassa. \.'~'-' ·\..'~ ... Niinpä ei olekaan yllätys, että T eksasissa on Yhdysvaltojen osavaltioista koi__,,_ , .. Pinta-alaltaan mitättömät High Islandin puistot ovat pitkällä, puuttomien kosteikkojen ja rantaniittyjen vuorottelemalla rannikkovyöhykkeellä ensimmäinen suojaa tarjoava metsäinen keidas. Laulukerttuli (alla) on selviytynyt Meksikonlahden ylityksestään, muttei väsymykseltään jaksa hakeutua piiloon. Otollisella säällä puistoissa voi yhden päivän aikana nähdä 55:stä Yhdysvalloissa ja Kanadassa pesivästä kerttulilajista jopa 3 S. Rajanylityksiä Rio Crandella ilman tullimuodollisuuksia Teksasin suosio lintuharrastajien keskuudessa ei ole pelkästään neotrooppisten muuttolintujen varassa. Esimerkiksi 1992 näissä tarunhohtoisissa puistoissa vieraili kahden kuukauden aikana noin 6000 lintuturistia. Preerianiityistä on jäljellä enää alle prosentti. Meksikon puolelta ulottuu osavaltion lounaisosiin Chihuahuan autiomaa ja sen ohessa Chisosvuoristo. Puistoihin hakeutuu suo1aan kerttuleiden lisäksi myös muita neotrooppisia muuttolintuja ja niiden perässä lintuharrastajia. Rannikkoa myötäilevien pitkien riuttamaisten saarien suojelluilla kosteikoilla pesivät muun muassa maailman suurimmat ruusukapustaja klovnihaikarakoloniat. Uurrenokka-anit, ruskosiipikaklattajat ja kuningasturpiaalit kuten muutkin lentävät meksikaanot saavat T eksasissa erittäin innostuneen ja lämpimän vastaanoton. Nämä ja esimerkiksi Rio Granden jokisuiston uhanalaiset palmumetsiköt tarjoavat elinympäristöt Timanttisäämiskäkolibri on Teksasin houkutuslintuja. Linnut sivilisaation puristuksessa Luonnonsuojelussa riittää T eksasissa haasteita. Rannikon alkuperäisistä kosteikkoalueista on kuivattu hieman yli puolet. f\,o. Rannikon kosteikot ovat tärkeitä lintujen talvehtimis-, levähdysja pesimäalueita. ~~?' ,f---~ ...
Niin linnuston kuin muunkin luonnon suojelussa saa uhkaavan tappion harvoin käännettyä voitoksi. Neotrooppisten muuttolintujen pesi· mäkannoissa on havaittu dramaattisia muutoksia. Bolivar Flats on Teksasin rannikon parhaita kosteikkoja. T rumpettikurki on yksi harvoista viime tingan selviytyjistä. manneksi muhkein vaarantuneiksi Ja uhanalaisiksi luokiteltujen lajien lista. Koko kanta talvehtii Teksasin rannikolla sijaitsevalla Aransasin suojellul· la kosteikolla. Neljännesvuosisadan aikana on esimerkiksi täplärastaiden pesimäkanta vähentynyt 40 prosenttia ja havupiivikan· ta lähes puoleen. Maa-alueiden omistussuhteet ovat suo· jelulle vaikea ongelma, sillä osavaltion pinta-alasta 97 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Tähän on kiinnittänyt Texas Audubon Society huomiota käynnistämä!· lä projekteja, joilla tähdätään linnuston· suojelun toteuttamiseen yksityismailla. Antti Luukkonen on espoolainen lintuharrastaja ja -kuvaaja, joka työskentelee Espoon kaupungin ympäristötarkastajana.. Jalohaikaran viehkeää tanssia pikkukalojen perässä. Voimakkailla suojelutoimilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa on lintujen määrä saatu kasvatettua nykyiseen 160 yksilöön. Lintuja ovat vähentäneet etenkin muutonaikaisten levähdyspaikko· jen häviäminen, pesimäalueiden jääminen ihmistoiminnan alle sekä ympäristömuu· tokset talvehtimisalueilla. Öljyä ja kemikaaleja kuljettavat laivat ovat alituinen uhka luonnolle. Pohjois-Amerikassa on vuo· desta 1966 laskettu säännöllisesti pesimä· lintukantoja. Lajia uhkasi lähes varma sukupuutto: kan· ta oli vuoteen 1941 mennessä supistunut 16 yksilöön. Preeria· avosetit ja amerikanpelikaanit ovat toistaiseksi välttyneet vakavilta onnettomuuksilta
Republikaanienemmistöisen kongressin jarruttelusta huolimatta liittovaltion budjetista on vuosittain saatu lohkaistua lähinnä maanhankintoihin muutamia satoja miljoonia dollareita. 1 994 säädettiin laki Evergladesin pelastamiseksi. Eroosio on kehitysmaissa vaikea ongelma. Kasautuessaan vihreää muuria vastaan maa-aines alkaa muodostaa rinteille helposti viljeltäviä penkereitä. Se kestää tulipalot, tulvat ja karjalaumat. Tarkoituksena oli luoda suoalueen ja soEverglades houkuttelee vuosittain 1 ,3 miljoonaa turistia, mutta haikaroita on enää 50 000. Se on kevyttä käsityötä, jota voivat tehdä sekä miehet että naiset." Vetiveria kasvaa parimetriseksi muutamassa kuukaudessa. Presidentti Bill Clinton ja varapresidentti AI Gore ovat yrittäneet toimia Evergladesin puolesta. Viljelijät velvoitettiin osallistumaan kuluihin. "Suurimmat esteet vetiverian levittämiseksi ovat rahoituksen puute ja maanviljelijöiden tietämättömyys kasvin ominaisuuksista", sanoo The Vetiver Networkin presidentti Richard Grimshaw. Tämän vuoden alussa aivan Evergladesin naapurista saatiin ostetuksi yli 18 000 neliökilometriä viljelymaata . Se muuttuu rehuksi , öljyksi , hajuvedeksi tai olkikatoksi. Kanavaverkosto halkoo viljelyja asuinalueita katkaisten veden luontaisen virtauksen pohjoisesta Evergladesin suoalueille ja mereen. Puu karkasi käsistä ja valtaa kosteikkoa kymmenien neliökilometrien vuosivauhdilla. Sokeriruokoviljelmät ja asutuskeskukset ovat imeneet sen lähes kuiviin. Varoja yritettiin hankkia lisää Evergladesin valuma-alueella tuotetun sokerin hintaan lisättävällä verolla. Öljy karkottaa myös hyönteisiä: monissa intialaiskodeissa vetiveria-juuriverhoa käytetään mm. Sitkeä korsisto pysäyttää padon tavoi n veden ja sen mukana liikkuvan maaperän . keriruokoviljelmien väliin vettä varastoivia ja lannoitteita pidättäviä vyöhykkeitä. Floridan Syvien juuriensa ansiosta vetiveria-m uuri pysyy viljelyalueen kasvustosta vihreänä pisimpään, jolloin kosteat varret pysäyttävät palon etenemisen. makuutiloissa ja ikkunoissa. Sokeriteollisuus kampanjoi sitä vastaan ja varoitti , että 40 000 työpaikkaa on vaarassa. Hanke epäonnistui, koska viljelijät täyttivät vain murto-osan velvoitteistaan. Esityksestä järjestettiin kansanäänestys. Rakennetut eroosio-esteet ovat kalliita ja vaativat jatkuvaa ylläpitoa. Kuivumisen takia muun muassa jalo-, silkki-, metsäja kapustahaikarat sekä iibikset ovat voimakkaasti vähentyneet. SUOMEN LUONTO 4/99. Grimshaw uskoo vetiveriaan: "Istuttaminen ei vaadi koneita eikä pääomaa. Sillä laskettiin saatavan 25 vuodessa 900 miljoonaa dollaria. harjoihin, koreihin ja kattoihin . Verolta säästynyt sokeriteollisuus upotti kampanjaansa 24 miljoonaa dollaria. Kuvassa jalohaikara. Alligaattoritkin kärsivät: ne painavat vain kolmanneksen siitä mitä lajitoverit Floridan pohjoisosissa. Mikä se on7 Vastaus on vetiveria-heinä (Vetiveria zizanioides), joka soveltuu käytettäväksi kaikkialla tropiikissa ja subtropiikissa. Juuristossa olevaa, miellyttävältä tuoksuvaa öljyä käytetään hajuvesiteollisuudessa. Lisäksi tiheät rivistöt torjuvat aidan tavoin tuulta, rikkaruohoja ja eläimiä. Varret sopivat myös viljelmiä suojaavaksi lannoitteeksi ja lantakompostin seosaineeksi. Maailmslta Everglades kärsii veden vähyydestä Evergladesin kansallispuisto Floridan eteläosassa Yhdysvalloissa on pulassa. Vanhimmat tunnetut vetiveria-rivistöt ovat I ntiassa jopa 200 vuotta vanhoja. Vihreä muuri torjuu eroosiota Arvoitus: Se täyttää kuivuneet kaivot vedellä. Kansallispuisto saa vain kuudesosan tarvitsemastaan vedestä, senkin lannoittei lla ja myrkyillä höystettynä ja yleensä väärään aikaan vuodesta. Rankkasateet ja tuulet vievät maata viljelmiltä, ja aurinko kovettaa niiden pinnan . Niiden väitetään pitävän loitolla jopa käärmeet ja rotat. Täysikasvuisen heinän juuristo työntyy suoraan alas ja ankkuroi kasvin jopa neljän metrin syvyyteen. Sadevesi ei ehdi imeytyä maahan, 40 mikä lisää tulvien tuhovoimaa. Siksi niitä on alettu käyttää kyläyhteisöjen laillisina rajapyykkeinä. Se tuo hedelmät puihin ja saa aavikon kukkimaan. Käyttökelpoisen menetelmän tulee olla helppo, houkutteleva, halpa ja pitkäikäinen, ja sitä pitäisi voida käyttää köyhimmissäkin maissa. Sata vuotta sitten Evergladesi i n tuotiin Australiasta veden imijänä tunnettu paperikaarnapuu [Melaleuca quinquenervia) helpottamaan suon kuivattamista . Se pengertää rinteet viljelymaiksi. Kasvusto voidaan vuosittain niittää, jolloin saadaan rehua eläimille, polttoainetta keittiökäyttöön ja aineksia mm
Toisen puolen kerää paikallisten poliitikkojen vastustuksesta huolimatta Floridan osavaltio; se mm. MIKKO KIVILUOTO SUOMEN LUONTO 4/99 Siunattu ja kirottu öljy "Jumala antoi öljyn siunaukseksi ogonija ijaw-heimon maille. Tarkastusmatkalla Fijin rinteil le löydettiin kaksimetrisiä penkereitä, joilla sokeriruokoviljelmät kukoistivat. TIMO VAARA Paluu juurille Nuori agronomi John C. Tavoitteena on saada vesi taas virtaamaan luonnollista reittiään Evergladesin halki kuitenkin niin, että viljelymaat saavat kasteluvetensä, asutusalueet välttyvät tulvilta ja eteläisen Floridan miljoonat asukkaat saavat käyttövetensä. Ogonien poliittiset oikeudet ovat olleet heikot, heitä on virunut sotilashallinnon poliittisina vankeina. IIRIS LAPPALAINEN. "Espanjalaiset toivat oman kirjoitetun lakinsa ja filosofiansa, mutta meillä intiaaneilla on ollut omat lakimme, uskontomme ja filosofiamme jo tuhansia vuosia. Uwa-intiaanit, joita on vain noin 5000 , haluaisivat elää omavaraistaloudessa Andien sumumetsissä Koillis-Kolumbiassa. Maailmanpankki alkoi soveltaa esimerkkiä Intiassa, ja ihmeheinän renessanssi alkoi. Juomaveden saastuminen Nigerialainen ogoni Charity Ebeh (vas.) ja kolumbialainen uwa-intiaani Roberto Cobaria kävivät helmikuussa Suomessa kertomassa öljy-yhtiöiden aiheuttamasta ahdingosta alkuperäiskansoille. Tuolloin Greenfield muisti Fijillä käyttämänsä kasvin . "Emme tiedä, kenelle pitäisi valittaa . Saro-Wiwa oli väkivallattoman toiminnan puolestapuhuja. Ogonien eloonjäämisliikkeen perustaja ja johtaja Ken Saro-Wiwa hirtettiin 1995. Öljyn aiheuttama ympäristön saastuminen ja väkivaltaiset yhteenotot kauhistuttavat intiaaneja. aiheuttaa ripulia, punatautia ja koleraa . Äiti Maan verta Uwat ovat uhanneet joukkoitsemurhalla, jos öljy-yhtiö tulee heidän alueelleen. Nigerian Shell selittää, että se on saanut oikeudet käyttää alueitamme ja vastuu on liittohallituksella, mutta hallitus sanoo, ettei sillä ole päätösvaltaa." Erityisen huolissaan Ebeh on ogoninaisista. Greenfield käytti vetiveriaa monien kokeilujen jälkeen menestyksekkäästi 1956 Fijin saaren sokeriruokoviljelmillä, jotka haluttiin laajentaa rankkasateiden huuhtelemille vuorenrinteille. Paperikaarnapuuta pyritään pitämään kurissa biologisella torjunnalla. He pelkäävät kalifornialaisen Occidentalin kolumbialaisen tytäryhtiön tunkeutumista alueelleen, joka on uudisasutuksen vuoksi kutistunut lähes elinkelvottomaksi, 1 00 000 hehtaariin. Valitettavasti Nigerian hallitus ja Shell-yhtiö ovat muuttaneet sen kiroukseksi", aloitti ogonien naisjärjestön edustaja Charity Ebeh puheenvuoronsa Alkuperäiskansat ja öljy -seminaarissa Helsingissä helmikuussa. Mittavien maanhankintojen avu lla luodaan tulvavesien säätelyalueita kansallispuiston ja asutuksen väliin. Köyhät perheet eivät kouluta tyttöjään: vain noin joka sadas nainen osaa lukea ja kirjoittaa. Öljyvaltaukset uhkaavat myös Sierra Nevada Cucuyn luonnonsuojelualuetta. Öljy on uwa-intiaanien mukaan elävän Äiti Maan verta , jonka ottaminen on ankarasti rangaistava teko. Joukkoitsemurhauhkauksella on tausta perimätiedossa. Se vaurioittaa maan sydäntä. Mutta uusia öljyvaltauksia tehdään toisaalla, ja uusia levottomuuksiakin on syntynyt ijaw-heimon alueella. Työ kestää 20 vuotta, ja rahaa tarvitaan kahdeksan miljardia dollaria. "Huonokuntoiset öljyputket rikkoutuvat ja maa saastuu. "Meillä itsellämme ei ole neuvottelijoita, jotka puolustaisivat meitä, siksi tarvitsemme tukea." Uwien peräänantamattomuudella on myös laajempi merkitys. Vasta neljä vuotta myöhemmin tutkijat huomasivat, että vetiveria onkin kotoisin Intiasta. Monien viljelykasvien perimä on kaventunut kaupallisten lajikkeiden syrjäyttäessä maatiaislajikkeet. Kahlaamme aika ajoin öljyssä Niger-joen suiston ogonikylissä", selittää Charity Ebeh. Alueella on paljon ulkomaalaisia öljytyöläisiä, ja nälkä pakottaa tytöt prostituutioon. Kolumbialainen uwa-intiaanien presidentti Roberto Cobaria, kysyy minulta vakavana: "Kuinka kauan sitten suomalaiset erkanivat luontaistaloudesta?" "Elämä taitaa muuttua Kolumbiassakin kaikille samanlaiseksi vähitellen", Cobaria pohtii surullisena. Vastustaessaan esimerkiksi ulkoa tuotuja viljelykasvien siemeniä he samalla suojelevat käytössään olevien lajikkeiden perintöainesta. Uwat keskustelevat sissien kanssa, mutta eivät halua heitä joukkoonsa. Öljyvaltaus merkitsisi kuoliniskua uwien elämäntavalle. Maan saastuminen , öljyputket ja tiet vaikeuttavat viljelyä. Ogonit, joita alueella on puoli miljoonaa ja maanpaossa satatuhatta, olivat ennen Shell-yhtiön tuloa 1 950-luvun lopulla hyvin toimeentulevia kalastajia ja maanviljelijöitä. He selittävät Kolumbian maanjäristyksiäkin rangaistuksina henkien häirinnästä. Yli 1 00 miljoonan asukkaan Nigerian poliittiset olot ovat muuttumassa, ja poliittiset ogonivangit on vapautettu. Jostain syystä Kolumbiankin hallitus hyväksyy ennemmin hyödyntäjien kuin alkuperäiskansojen oikeudet", selittää Cobaria. 1 985 Greenfield ja Richard Grimshaw törmäsivät vaikeaan eroosio-ongelmaan Intiassa. Tammikuussa järjestettiin osavaltiovaalit ja helmikuussa nigerialaiset äänestivät presidentistä. "Kahlaamme aika ajoin öljyssä" Vaikka kukaan ei tahallaan rikkoisikaan öljyputkia, vedet ja maat saastuvat. osavaltion rahoilla hankitaan vielä 4000 neliökilometriä lisää. Seurauksena on ei-toivottuja raskauksia ja loputonta köyhyyttä. Uhkauksen jälkeen heimo on saanut runsaasti tukea kansainvälisiltä ihmisoikeusja ympäristöjärjestöi ltä. Uskonto, maantiede ja etninen kirjavuus yli 200 etnistä ryhmää jakavat Nigeriaa jyrkästi. Sissit räjäyttivät viime vuonna maan suurimman öljyputken 78 kertaa. Sen mukaan joukko uwia hyppäsi jyrkänteeltä 400 vuotta sitten, kun vaihtoehtona ol isi ol lut alistuminen espanjalaisten vallan alle. Valuma-alueen yläosien vesistöt puhdistetaan ja jätevesien käsittelyyn investoidaan huomattavasti. Hän syytti Shelliä ympäristörasismista: Yhtiö noudattaa kehittyneissä maissa tiukkoja ympäristönormeja, mutta on valmis tinkimään niistä kehitysmaassa. Puolet rahoista esitetään varattavaksi liittovaltion budjetista. Valtauksen perässä tulisivat hallitusta ja öljy-yhtiöitä vastustavat vasemmistosissit. laskee markkinoille Everglades-obligaatioita. "Öljy ei ole tuonut meille mitään hyvää. Kalojen ja äyriäisten tuhoutuminen joesta ja rannikon mangrovemetsistä merkitsee, etteivät ihmiset saa riittävästi valkuaista. Kaasun polton vuoksi myös hengitysilma on pilaantunut", Ebeh selittää. Suunnitelma Evergladesin pelastamiseksi on tulossa kongressin käsiteltäväksi ehkä jo kesällä
Kaudella 19961997 vuorella tilastoitiin 18 327 kävijää. Teknisiä apuvälineitä ei tarvita, mutta lopussa alun patikointi muuttuu rankaksi kiipeämiseksi. Pakkausten valmistamisen toivotaan vähenevän kymmenellä prosentilla. Tansanian valtio markkinoi voimakkaasti Kilimanjaroa erityisesti Aasiassa . Ympäristöjärjestöt ihmettelevät, miksei orgaanisista jätteistä saatavaa luonnonmukaista lannoitetta hyödynnetä. Espanjan ympäristöministeriö on asettanut tavoitteeksi, että jätteiden lajittelu ja kierrätys toimivat kaikissa yli 5000 asukkaan kunnissa viimeistään vuonna 2001 . Suomi on antanut valtionapua 1 ,6 miljoonaa. Projekti käynnistyi seuraavana vuonna Korhosen johdolla, ja nyt töitä johtaa liikunnanopettaja Taisto Kuoppala. Väliasemille onkin suunnitteilla jätteiden lajitteluja kompostointijärjestelmä. Turistit kulkevat omia polkujaan ja roskaavat. Puunkaato ja tulipalot uhkaavat myös noin 750 neliökilometrin laajuista kansallispuistoa, jossa paikallisille on sallittu vain kuivan polttopuun keräily. Samalla vaarantuu Kilimanjaron luonto. Jotta suunnitelma onnistuisi , kotitalouksien tulee erotella muun muassa muovipakkaukset ja tölkit orgaanisista jätteistä. Laelle nousu on mahdollista kenelle tahansa hyväkuntoiselle aikuiselle, joka on asianmukaisesti varustautunut. Polkuja kuluttaa lisäksi oppaiden ja kantajien jatkuva virta. Lähes 40 miljoonan asukkaan maassa, jossa käy vuosittain saman verran matkailijoita, ruuantähteet ovat suurin kotitalousjäte. Taisto Kuoppalan mukaan kunnostushanke on edennyt hyvin ja työntekijät ovat motivoituneita. PÄIVI POHJANHEIMO. Espanjalaisten olisi syytä innostua ympäristöasiasta. Viime syksynä hanke työllisti neljä työporukkaa, joissa oli yhteensä noin 60 miestä. Turismi on köyhälle maalle tärkeä elinkeino. Parlamentti hyväksyi kaksi vuotta sitten lain pakkausjätteistä. z z z < ::; => z < Maailmalta Kilimanjaro kuluu Kasvava turistivirta suuntaa Afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron (5895 m) rinteille. Lumihuippuinen Kilimanjaro on maailman korkeimpia tuli vuoria. Kokonaisbudjetti on vajaat vii42 si miljoonaa markkaa, josta tansanialaiset maksavat lähes 40 prosenttia. Laki tähtää siihen , että muutaman vuoden kuluttua puolet pakkauksista, tölkeistä sekä lasija muovipulloista kierrätetään tai käytetään uudelleen. Suomalaisten osuuden on tarkoitus jatkua vuoteen 2001 , jonka jälkeen vastuu siirtyy kokonaan paikallisille. Kompostoinnista saatava lannoite vastaisi toiseen Espanjaa kalvavaan ongelmaan : lähes puolet maan pinta-alasta kärsii eroosiosta ja aavikoitumisesta. Suurin osa korjau stöi stä tehdään käsityönä. Samalla tuotetaan energiaa tai lämpöä, mutta pakkausten pvc-pitoisuuden vuoksi syntyy myös ympäristöhaittoja. ANU MANNONEN Espanjalaiset opettelevat kierrätystä Espanja siirtyy asteittain jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Polttavin ongelma on jatkuva kustannustason nousu. Eräiden arvioiden mukaan vasta jopa alle neljännes heistä lajittelee jätteensä. Suomen Latu kiinnostui Marangun ulkoilureitin kehittämishankkeesta Ismo Korhosen aloitteesta 1996. Erilaiset pakkaukset muodostavat kolmanneksen kotitalousjätteestä. Suomen Latu on ottanut hankkeekseen kunnostaa suosituimman Marangun kiipeilyreitin ja tukea sen ympäristöllisesti kestävää käyttöä. Suurin puute kierrätysjärjestelmässä on , että ruuantähteitä kompostoidaan vähän. Lukuisat kunnat, teollisuuslaitokset ja mineraalivedenpullottamot ovat tosin omasta aloitteestaan rajoittaneet muovin käyttöä. Pakkausjätelain voimaantulon jälkeen keräyspisteitä on lisätty huomattavasti, joten tilanne lienee nyt parempi. Ympäristöjärjestöt arvostelevat lakia siksi, ettei se rajoittanut haitallisen pvc-muovin käyttöä. Ohuessa ilmanalassa maatuminen on erittäin hidasta. Hanke käsittää polun linjausja korjaustyöt , opaspalvelun , opasteet ja viitoitukset sekä kunnolliset levähdyspaikat. Kävijämäärä ylittää reilusti muutama vuosi sitten laaditun suosituksen. Marangun reitin pysähdysasemien keittiöt on tarkoitus uusia puun sijaan kerosiinija kaasukäyttöisiksi. Lasipulloja pidetään Espanjassa ympäristölle parempina kuin tölkkejä ja muovipulloja. Metsien häviäminen on paha ongelma. Esimerkiksi Madridin aluehallitus lupaa avata viiden vuoden sisällä uuden, suuremman kompostorin. Kokoonsa nähden sen huippu on poikkeuksellisen helposti saavutettavissa viidenkuuden päivän vaelluksella. Lasipulloista kierrätettiin 1995 vain kolmannes. Pakkauksia hävitetään Espanjassa pääasiassa polttamalla. Valtaosa pakkauksista päätyy poltettavaksi. Pakkausjäteongelma on ollut Espanjassa painajaismainen . Alarinteillä asuu kaksimiljoonainen chagga-heimo, jonka jäsenet ovat hakanneet omaan tarpeeseensa lähiseudun metsiä. Reitille järjestetään myös asianmukainen energiahuolto sekä vesi-, jäteja saniteettipalvelut. Luontoon heitetyt ruuantähteet houkuttelevat jyrsijöitä ja heikentävät yleistä hygieniaa. Lisäksi puolet maan kaatopaikoista ei täytä kaatopaikoista asetettua eurodirektiiviä. Lasin kierrätyksessä espanjalaiset ovat kuitenkin olleet leväperäisiä. Varsinkaan eteläisimmissä autonomioissa ei silti olla näin pitkällä. Esimerkiksi Baskimaassa, Kataloniassa ja Madridissa kerätään paperia ja kartonkia, lasia, pakkauksia, tölkkejä sekä paristoja omiin säiliöihinsä
::::IN -~, C :c ::::1 E ·2 "7 C, C CO ,., CN C ' 0,.. .:,r, .:,r, .:,r, E N i: z LI.I ::c l""I. • Kirjassa esitetyissä eliöryhmissä uhanalaisiksi on arvioitu kaikkiaan 1714 lajia. ( 1998) 193 sivua. 7 .-1.8.-99. HINTA 245 MK. Outi Airaksinen ja Krister Karttunen. Toimittaneet Heikki Kotiranta, Pertti Uotila, Seppo Sulkava ja Sirkka-Liisa Peltonen. Kustantaja Oy Edita Ab. Natura 2000 -luontotyyppiopas Ympäristöopas 46 • Natura 2000 on koko Euroopan yhteisön kattava ekologinen alueverkosto. Viikonloppuloma 2 vrk pe-su 1 hh 600 mk / hlö 2 hh 500 mk / hlö Hinnat sisältävät tervetuliais; kahvit, aamiaisen ja päivällisen/ lounaan sekä saunan ja uinnin päivittäin. Luonto lomalle Uusi uljas 2000-luvun lintuopas Tule Karjalan Lomahoviin patikoimaan vehreään Laatokan karjalaiseen luontoon. Pyydä uusi Luontoesite ja kartta. Suomen ympäristökeskus. Rantasauna lämmitetään tilauksesta. Lomamökit 1-3 hlöä 4-6 hlöä 1 vrk 5 vrk 460 mk 2250 mk 560 mk 2600 mk Lintuopas Euroopan ja Välimeren alueen linnut Killian Mullarney Lars Svensson Dan Zetterström yhteistyössä Peter J. Havainnollinen nelivärikuvitus. Voit osallistua opastetuille luontoja linturetkille. Toimittanut Iiris Lappalainen. ä. 195,59100 Parikkala • Puhelin 05-430 85 1 • Fax 05-470 597 lomahovi@lomayhtyma.fi ELÄMYKSIÄ KIRJAKAUPASTA Suomen luonnon monimuotoisuus Aihealueet • Luonnon monimuotoisuus • Eliöhistoriaa jääkaudesta nykypäivään • Suomen luonnon kirjo • Ihmisen vaikutus luontoon • Miten monimuotoisuus turvataan • Monimuotoisuus nyt ja tulevaisuudessa • Teoksessa on olennainen osa maamme luonnon kirjon tuntemuksesta. Nyt myös mahdollisuus ~~tkeillä rajan takana Ayräpääjärvellä 4.-6.6., 11.-13 .6. ::::1 ,., C ,_ GI C E ::::1 ::::1 "' .... Jokaisessa mökissä oma vene ja onki. ._ S l \/ f \} \//' i°IU.'i'/'Ö/d~Sk / .~ J,' f\/ , 1 \ l)S \/1 /,JÖCE\'/'J< 1/, .:,r, E "' "' ..,. Uutuutena monet lajit näytetään myös kaukaa ja heikossa valossa. ( 1998) 304 sivua. ja 30. Luontotyypit on ryhmitelty 7 lukuun: meri ja rannikko sisävedet nummet, niityt ja pensastot tunturit suot kalliot metsät. Nikander. Red Data Book of East Fennoskandia • Venäläis-suomalainen luonnonsuojelun yhteishanke ltä-Fennoskandian uhanalaisista kasveista ja eläimistä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. HINTA 112 MK. KARJALAN LOMAHOVI Suomen oloihin soveltaen kääntäneet arvostetut ornitologit Hannu Jännes ja Pekka J. HINTA 185 MK. (09) 566 0266 • faksi (09) 566 0380 • • www.edita.fi/netmarket • tai oheisella tilauskortilla. TILAUKSET Editalle: puh. Suomen ympäristökeskus. ( 1998) 351 sivua. Alan parhain asiantuntijavoimin syntynyt uuden ajan kenttäopas esittelee kaikkiaan 850 lintulajia. Grantin kanssa 1 • 9 Mökit sijaitsevat kauniin, rauhallisen Argusjärven rannalla. Ovh. ä. .:,r, ä
Ihmisen ruumiinrakenne pitkine suolistoineen vastaa kaikilta osin lehtiä, ruohoja ja hedelmiä syövien eläinten ruumiin rakennetta. Vesa Vuorinen Vaasa Menneet lämpötilat Kysy Luonnosta -palstalla Seppo Vuokko vastasi kalI ioperän lämmönvarastointikykyä koskevaan kysymykseen (Kivestä lämpöä SL 2/99 s. Kun ihmiselle ei luonnollisista syistä ole annettu raatelukynsiä eikä -hampaita, hän on alkanut viritellä ansoja ja rakennella aseita eläinten tappamista varten. Maapallon lämpötilaa ei voida mitata suoranaisesti porausreikien sisältä. Niillä on suuri rasitu ksensietokyky. Vastauksessa oli menneen talven lämpötilaa koskevassa selvityksessä sanamuoto, josta lukijalle syntyi helposti väärä käsitys menneiden aikojen lämpötilojen mittaamisesta. Leonardo da Vinci on sanonut: "Totisesti ihminen on petojen kuningas, si llä julmuudessaan hän ylittää ne. Raskaampaa happea sisältävä vesi haihtuu hieman hitaammin kuin tavallinen . Se on aika raukkamaista , koska eläimille ei anneta mahdollisuutta puolustautua. 58) . Toisaalta heiltä kului kokeiden jälkeiseen toipumiseen vain viidesosa siitä ajasta, minkä lihansyöjät tarvitsivat. Raatelukynsien ja -hampaiden , happamen syljen ja vahvojen mahalaukun happojen puuttumisen lisäksi ihmisen ruoansulatusnesteistä puuttuu eräs entsyymi, joka on lihaa syövillä eläimillä. Kukin syö lihaa niin kauan kuin se vastaa hänen tietoisuuttaan. Teuraskarjaa pitää kasvattaa seitsemän hehtaarin peltoalalla , että saataisiin yhtä paljon valkuaisainetta kuin yhden hehtaarin ala tuottaa soijavalkuaista. Olemme hautausmaita. Kuitenkin jokainen kasvisruokaan siirtyvä pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan positiivisen energian lisääntymiseen maapallolla. 44 Brysselin yliopistossa toteutetussa rasituskoetutkimuksessa kasvissyöjät kykenivät kestämään rasitusta kaksi-kolme kertaa kauemmin kuin lihansyöjät ennen täydellistä uupumista. Sekoittamalla kahta kasvistuotetta saadaan valkuaisainearvoiltaan selvästi lihaa parempaa ravintoa. Itse luovuin lihansyönnistä jo varhaisessa nuoruudessani ja tulee aika, jolloin ihmiset pitävät eläinten surmaamista yhtä kauhistuttavana asiana kuin ihmisten surmaamista nyt." Ihmisiä pelotellaan aiheettomasti lihansyönnin lopettamisen vaarallisuudella ja suljetaan silmät lukuisilta tutkimustuloksilta, joiden mukaan eläinrasva ja valkuainen ovat suurimpina syinä moniin sydän-, verisuoni-, syöpäja nivelsairauksiin . Paljon tärkeämpää on oikean tiedon jakaminen. Lämpimillä merialueilla (päiväntasaajavyöhykkeellä) merivesi siis hieman rikastuu 180-isotoopista. Ilmakehän samoin kuin meriveden sisältämästä hapesta valtaosa on tavallista happea (atomipaino 16), mutta seassa on raskaampaa happea (atomipaino 18) noin 0,2 prosenttia hapen kokonaismäärästä. Me elämme toisten kuolemasta . Mielipitei ä&k skustelua Kasviksia vai lihaa. Voimakkaat eläimet norsu, hevonen, härkä ja biisoni ovat kasvinsyöjiä. Lämpötiloista saadaan epäsuorasti tietoa mittaamalla esimerkiksi merenpohjasedimentteihin vajonneiden huokoseläinten kuorista tai mannerjäätiköiden jääkerrostumista hapen isotooppien 1 60 ja 1 80 suhde. On hyödytöntä arvostella toisia käytetyn ravinnon perusteella. Lihansyönnin puolittaminen poistaisi maailman ravintopulan, kun teuraskarjalle syötettyä viljaa jäisi aikaisempaa enemmän suoraan ihmisten ravinnoksi . Tuoreiden tutkimusten mukaan verisuoniston seinämiin on todettu kerääntyneen jopa 1 kiloa eläinten valkuaisaineja rasvamössöä . Esimerkiksi valkuaisainelähteitä ovat monet pavut, riisi , maissi, vehnä, herne, sienet ja nokkonen. Siksi ihmisen on vaikea sulattaa lihaa. Kasvikunta tarjoaa ihmiselle kaiken tarvittavan ravinnon luonnollisessa muodossa. Suuret tuulijärjestelmät siirtävät enemmän 160-pitoista vesihöyryä kohti viileämpiä napa-alueita, missä se palaa sateeLAlNAUS / ---c--v'" -4 , .,,...~ Vue>Kf<AuS Vuo~RAl51N \<'.t-VÅT S l\ VOU STA VARTt:~ PARI ~\\SAA... Jokaisella on vapaa tahto päättää, mitä syö. ~~-----""!!",!!"".'-~~ .,.;;-_: _ ___, http:/ /www _sci _fi/~sep SUOME LUONTO 4/99. Kyse on ennen kaikkea ihmisen tietoisuuden laajuudesta
Shellin häikäisevä ylivoima jatkuu kierros kierrokselta. Tämä lajin rehtiin henkeen kuuluvat myös sopupelit. Pohjois-Päijännettä kuormitti Jyväskylän jätevesien ohella Äänekosken metsäteollisuus. Jari Korkalainen Minä todella tarkoitin lämpötilojen mittaamista poranreijistä. Niitä ei voida mitata tuoreeltaan, koska poraaminen ja reiän täyttyminen muuttavat lämpötilaa. Kuusi suurinta rehevöittävien aineiden päästäjää oli kaupunkien vedenpuhdistamoja. Se päästi Pohjois-Päijänteeseen lisäksi orgaanisia , happea kuluttavia aineita, joiden vaikutus näkyi Päijänteen Ristiselällä päällysveden hapenvajauksena. Tässä lajissa urheilija istuu raUia käännellen ajokissa, joka liikkuu kasvihuonekaasuJa Ja saasteita päästellen. Myös Ristiselkä olisi vähintään lievästi rehevä, ja talvisin sen päällysvedessä olisi lievä hapen vajaus. Suorat lämpötilamittaukset kuvastavat paikallisia lämpötilan vaihteluja, hapen isotooppitutkimukset taas laajemman seudun lämpötilan vaihteluita. Sankan pölypilven saattelemana kiisivät samoin koristellut mainosautot afrikkalaisessa luonnossa. Muutamassa vuodessa lämpötilaerot tasoittuvat, jolloin mittaustulokset kuvastavat ympäröivän jään tai kallion lämpötilaa. Niiden tarkoitus on käsitellä ja puhdistaa inhimillisten toimintojen ja teollisuuden synnyttämä jätevesi niin hyvin, ettei siitä ole enää haittaa vesistölle. Mutta raha pyörii radoilla vinhasti. Grönlannin mannerjäästä mittauksia on tehnyt D. 1 979 aloitettiin Jyväsjärven ilmastus järven kunnostamiseksi. lsotooppimittauksilla päästään monin verroin pitempiin aikasarjoihin kuin lämpötilan mittauksilla. T ämä Formula ykkösten 50 . Formula 1 -kisoilla oli viime vuonna 55 miljardia televisionkatsojaa. Dahl-Jensenin johtama tutkijaryhmä (Science, 9. Vedenpuhdistamosta vesistöön virtaava vesi on edelleen jätevettä, täydellisesti sitä ei kustannusten takia voi puhdistaa. S iis urheilun. Mitä suurempi lämpötilaero päiväntasaajan ja napaseutujen välillä , sitä tehokkaammin happi-isotooppien suhteet merissä Ua napaseuduille muodostuvassa jäässä) muuttuvat. Suomalainen kuski totesi , että "oli aaseja tiellä", kun hän joutui yllättäen pudottamaan vauhtiaan 200:sta. Samaa ongelmaa tutkitaan usein monella menetelmällä, koska toisistaan riippumattomat tutkimukset joko kumoavat tai vahvistavat oikeiksi toisilla menetelmillä saadut tulokset. Se hallitsee suvereenisti vielä, kun kiidetään seuraavaan kaarteeseen . Ja ketkä tarjosivatkaan meille tämän televisiolähetyksen: Expert, Mazda, Mobil 1, 118-numeropalvelu ... October 1998, s. juhlavuosi on asiantuntijoiden mukaan kahden titaanin kamppailua, siis Westin ja Marlboron. Jos kuvitellaan , että vain metsäteollisuus olisi puhdistanut jätevetensä ja Jyväskylän kaupunki eläisi kuten ennen, olisi Jyväsjärvi edelleen pilalla. Ajokistaan kesken taipaleen nousseet haalaripukuiset, kypäräpäiset ajajat olivat kuin Maahan laskeutuneita avaruusolioita paikallisten asukkaiden ihmeteltävinä ja hurrattavina. Aaseja totisesti, monenkinsorttisia. Mikan mainosarvo on kuulemma 80 miljoonaa markkaa. Järvi ei ollut kuitenkaan hyvä lammikkopuhdistamo, sillä ravinteet valuivat edelleen PohjoisPäijänteeseen. Seppo Vuokko Puhdistamatko saastuttajia. 1960ja 1970luvuilla Jyväsjärvi oli talvisin hapeton. K enian halki ajettiin äskettäin reilut 2600 kilometriä Safari-rallia. RITVA KUPARI na takaisin meriin. Esimerkiksi ilmaston jäähtyessä laskee juuri napaseutujen lämpötila voimakkaasti. Päiväntasaajaseutujen lämpötila on vaihdellut paljon vähemmän kuin lämpötila napaseuduilla. Kun nyt myös metsäteollisuus on puhdistanut jätevetensä, on Ristiselän happitilanne parantunut. Aaseja tiellä A utourheilu on turhake ja haitake pahimmasta päästä tässä maailmassa, jossa suuret ongelmat, kuten köyhyys ja ympäristön saastuminen , ovat ratkaisematta . Päiväntasaajan ja napa-alueen lämpötilaero siis kasvaa, happi-isotooppien erottuminen voimistuu ja jäätikköihin kerrostuu vähemmän 18O-isotooppista jäätä. Jyväskylän seudun jätevesiongelmat ovat minulle tuttuja ja läheisiä vuodesta 1964 alkaen. Urheilija on elävä tupakkamainos ja saapuu kisapaikalle omalla yksityisellä suihkukoneellaan. Suomen luonnonsuojeluliiton Kansalliset vesistötalkoot on listannut maamme suurimmat yksittäiset rehevöittävien ja haitallisten aineiden päästäjät (SL 2/99). Nykyisin Jyväsjärvi on jätevesien puhdistamisen ja hapetuksen ansiosta tavallinen, virkistyskäyttöön ja uintiin soveltuva rehevä järvi. Talli määrää tarpeen mukaan sen, kuka kisan saa voittaa. Yritänpä välttää näitä autourheilun sponsorituotteita viimeiseen saakka. Mikan tallin sponsorilistalta löytyy myös sellaisia nimiä kuin Boss, Kenwood, Schweppes ja Finlandia-vodka. Harva enää muistaa kuinka huonokuntoinen se aikoinaan oli. Muut savuketallit, kuten Mild Seven , Lucky Strike ja Benson & Hedges, joutuvat tyytymään vähäisempään mainosarvoon. Ennen puhdistamaa kaikki Jyväskylän kaupungin asumajätevedet johdettiin Jyväsjärveen. Näkyvästi kisoissa mukana on eri auto-, rengasja öljymerkkien ohella myös Siemens. Kaj Granberg Keski-Suomen ympäristökeskus 45. Hänen pahin kilpakumppaninsa Michael Schumacher taas savuttaa Marlboron väreissä. Oantas, One World ja Firestone muiden muassa yrittävät tajunnanvirtaan mukaan, mutteivät kestä vauhdissa. Kameran kiertäessä rataa huomaan ensimmäiseksi Fostersin, sitten silmille ryhtyy hyppimään Bridgestone. Näkivätköhän he samaa kuin minä tämän vuoden avajaiskilpailujen televisiolähetyksessä Australian Melbournesta. AMP, AMP, AMP toistaa radan aita aikansa , kunnes rävähtää esiin pitkä suora ja todellinen radan valtias: Shell. Meidän kansallissankarimme, veropakolaisena Monacossa asuva Mika Häkkinen, on West-savukemies. Asumajätevesien puhdistamo valmistui 197 4, mutta vasta 1977 jälkeen kaikki Jyväskylän viemäreihin johdetut jätevedet pumpattiin Nenäniemeen. (Sponsorien nimiä löytyy muun muassa MTV:n internetsivuilta www.mtv3.fi/f/ .) Näiden tuotteiden imagoa rakennetaan siis formulaurheilun avulla. 268-271 ). Listaa tarkasteltaessa lukijalta voi helposti unohtua, mitä varten jätevedenpuhdistamot on rakennettu. Ilmaston lämmetessä jäässä on enemmän 18O-isotooppia
Tällaiset tapaukset lisääntyvät vuosi vuodelta, sillä "joka niemeen notkoon ja saarelmaan ... 1 7) . Toinen ongelma syntyy lietteen levityksestä. Lietteen varastoiminen maahan kaivettuun kuoppaan samalle tasolle pohjavesien kulkureittien kanssa kertoo järjettömyydestä. Hän toteaa lantakasojen uhkaavan kaivojen pohjavesiä ja vesistöjä. Pahoittelemme virhettä. Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Muutama kauhaisu muutti elämää sykkivän lastentarhan sameaksi rutakoksi, joka ei enää kiinnostanut sammakoita. Ainakin Pohjanmaan harvalukuiset järvet ovat pahoin rehevöityneet, koska niitä ympäröi voimakas karjatalous lietelantaloineen. Surullisinta maatalouden kehityksessä vesien kannalta on se, että lantapatterit ovat häviämässä ja tilalle ovat tulleet lietelantalat. Lapset syöttelevät kilvan somia sorsapoikueita. Ongelma on kaksitahoinen . Poikaset käyvät niin kesyiksi, että rohkeimmat yksilöt napsivat kädestä pullanpalasia. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Lietevarastojen tyhjentäminen syksyllä puintikauden jälkeen syyssateiden huuhdottavaksi ei voi tapahtua jättämättä jälkiä erityisesti avovesiin ja pitemmällä aikavälillä myös pohjavesiin . Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Tästä karjatalouden uudesta tulemisesta on jo merkkejä. Mielipitei ä&k skustelua Lietelantalat saastuttavat Toimittaja Jari Salonen on huolestunut pelloilla näkemistään lantapattereista [SL 2/99 s. Jos siima katkaistaan ja lintu päästetään menemään, se ei pysty syömään ja menehtyy. Tästä karjatilojen vesivessajärjestelmästä on tulossa ongelma, jonka laajuutta ei vielä tiedetä. Samalla sekunnilla kun kastemadon pätkä putosi veteen, se oli jo lennosta pudottautuneen sorsan suussa. saattavat yrittää irrottaa koukkua sorsan kurkusta. Pitelin vapaa pystyssä, ja lintu kiersi kolmasti veneen ympäri , kunnes sen leukapieli repeytyi ja se pääsi vapaaksi. Hätäpäissään lapset 46 ENNEN JALKEEN Jouko Veikkolainen on lähettänyt kuvaparin Sipoon Pohjois-Paippisista, missä vesiliskoilla, rupikonnilla, sammakoilla ja viitasammakoilla oli sopiva lisääntymispaikka sorakuopassa. Kun pyydys heitetään veteen , saattaa paikalle ilmestyä yllättäen sorsa, joka nappaa madon koukkuineen kitaansa. Olen kalastellut 70 vuoden ajan , mutta vasta toissa vuonna jouduin itse kokemaan miltä tuntuu , kun sorsa ehtii napata omaan onkeen. Lauri Salonpää Kauhava Pullasorsat vaarassa Keväällä ilmestyy heti ensimmäisten sulapaikkojen syrjämille sinisorsia. Enin osa kesäaikaisesta heinäsorsakannastamme alkanee kohta jo olla pullasorsia; niiden suhteel linen osuus kasvaa nopeasti. On vaara, että yritys epäonnistuu ja lintu kuolee. " Simo Ahlgren Väära leinikki Viime numeromme (SL 3/99) Grönlanti-artikkelin kuvassa sivulla 40 on rikkileinikki eikä lumileinikki. Lapset myös onkivat mökkilaitureiltaan. Toimitus SUOMEN LUONTO 4/99
Poliittinen koneisto reagoi liian hitaasti ajan muutoksiin. Ympäristöfilosofiaa voi harrastaa mikroskooppisellakin tasolla, mutta ollakseen vaivan arvoista sitä voi ja pitää harrastaa myös suurten kokonaisuuksien tasolla, ei luonnon tieteellisen tutkimisen mielessä vaan luontoa kokemalla, tekemällä. Niinpä ympäristöfilosofian merkittävimpiä tehtäviä voisi olla myös näiden ideologisten kokonaisuuksien hahmottaminen siten, että nähdään niiden mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Auttaisiko ahkerampi ajattelu. Maailman kokeminen kokonaisvaltaisesti ei ole vajoamista subjektiivisuuteen. Maailman ymmärtäminen kokonaisuutena vaatii filosofista tarkastelutapaa ei välttämättä filosofin koulutusta. Luontohan ei ole kirja, jota voi lukea vain tieteen avulla. On kuljettava metsässä ja pi liikkeissään kuin puolustuslaitos tai uskonnolliset instituutiot, jotka ovat varsinaisia dinosauruksia. Usko, toivo ja rakkaus Mitä maailman murhetaakan kumaraan painama ympäristöfilosofi voi sitten sanoa loppujen lopuksi koko siitä puhetapojen, käsitteiden, termien, lukujen, tilastojen, sukupuuttolistojen, argumenttien ja toiminnan sekamelskasta, joka kaatuu päälle kaikkialta. Ympäristöfilosofian painopiste on tutkia maailmankuvaa, vallitsevia käsityksiä ihmisen ja maailman suhteesta. Se on myös ihastumista vesipisaraan, lumikiteeseen ja auringon kehrään tai sydänveren vuodattamista ikkunaa päin kolaroineen, Mutta ihme kyllä poliittinen koneisto on kuitenkin ketterämniskansa nyrjäyttäneen linnunpojan t§r"""!..,"{.14i111,,,,. Ympäristöfilosofien tavaksi onkin jo Henry David Thoreaun päivistä tullut suositella kansalaisaktiivisuutta, koska muuten ei paljon parannuksia näytä tapahtuvan. Filosofiaa tarvitaan ehkä jopa kipeämmin kuin tiedettä: tiede saattaa olla oiva ongelmanratkaisija, mutta filosofian haastava tehtävä on ensin löytää ja osoittaa ongelmat, ja estää ihmisiä sitten sulkemasta niitä pois tietoisuudestaan. Pintatason kosmeettiset korjaukset ekologisissa ongelmissa eivät riitä, vaan on saatava aikaan perustavampia syväekologisia muutoksia suhteessa luontoon. PUHEENVUORO ANTTI IMMONEN Ympäristöfilosofiaa mitä varten. Se on kirja, jota kuka hyvänsä voi lukea vaikka päällään seisten jos huvittaa. Eikä Wordsworthin, Whitmanin tai Coleridgen luontoa ylistävä runous ole sen vähäarvoisempaa kuin tieteen valeasuun pukeutunut filosofiakaan. vuoksi. Kaikki nuo asiat lankeavat viime kädessä (käyttääkseni Juhani Pietarisen terminologiaa) utilismin, tietynlaisen hyötylaskelmoinnin piiriin. Pentti Linkolan tapaiset ajattelijat eivät juuri toimi tiedeyhteisössä, mutta ovat silti filosofeja sanan varsinaisessa merkityksessä, vapaita viisauden etsijöitä, ihmisten näennäispuuhia häiritseviä paarmoja. Luontoa on rakastettava, jos haluaa sen antavan vastarakkautta. Mikä niissä on oleellista 7 Voiko ympäristöfilosofia ratkaista jonkun erikoisalan ongelmia 7 Otetaan nyt vaikka talouselämä, jonka liepeillä leijailee monia monimutkaisia ongelmia: kaupankäynnin etiikka, ekologinen tuotanto, globalisoituminen, poliittisen vallan muuttuminen taloudelliseksi tai vaikkapa eläinkokeet teollisten tuotteiden testaamisessa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä muutama laki tai säädös, vaan tarvitaan syvällisempää asennemuutosta. Tämä on myös kaiken ympäristöajattelun voima: se ei juonna juuriaan vain luonnontieteen sääntöihin tai tutkimusasetelmiin, mutta toisaalta sillä on kuitenkin rationaalisempi kasvualusta kuin silkalla runoudella. Eivätkö jätehuolto, lintulaskenta ja metsiensuojelu suju sutjakasti ilman jonninjoutavia jaarituksiakin. Arne Naessin 1970-luvulla lanseeraama käsite ekosofia viittaa juuri siihen. Kun ympäristöfilosofi kääntää kriittisen silmänsä kohti poliittista koneistoa, hän näkee siinä ennen muuta hitautta ja joustamattomuutta. Kuten Ralph Waldo Emerson toteaa teoksessaan Nature: kaikki ihmisen yhteenlasketut teot ovat "niin merkityksettömiä, pientä nikkarointia, leipomista, paikkailua ja puunausta, että ne näyttävät valjuilta sen valtavan vaikutelman rinnalla jonka maailma tekee ihmismieleen". ojanpientareilla ilmaa nuuskien, tuulta tunnustellen ja kuunnellen kuusten kuiskintaa. Kaikki yksityiskohdat, koko ihmisen toiminnan kirjo ja sellainen mikroskooppinen nyhrääminen, johon suurin osa tutkijoiden ajasta kuluu, näyttää aivan toivottomalta osallistumiselta tähän ihmisten maailman järjestelmälliseen järjettömyyteen, mutta jatkuva työ pitää pessimistinkin hereillä ja hengissä. 47. Mutta miksi filosofiaa tarvitaan ympäristöongelmien ratkaisussa. Filosofialla ei ole mitään kovin selvää ja rajattua, ennalta määrättyä tehtävää, minkä ansiosta se voi vapaasti rönsyillä sinne tänne kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tai voiko sellaisten kirjoittajien kuin Heikki Turusen ja Luis Sepulvedan luomat lukuelämykset sivuuttaa. Kirjoittaja on Naantalissa asuva filosofian tutkija. Y mpäristökriisi pakottaa silloin tällöin kysymään, alkaako muutoksista tulla jo liian hankalia ihmisen kestettäviksi. On kyse myös siitä, että ihminen itse edellyttää uusia oloja. SUOMEN LUONTO 4/99 Asennevikoja Käsitteellisesti voi erotella esimerkiksi talouteen, tekniikkaan, politiikkaan, uskontoon, sodankäyntiin, lääketieteeseen ja taiteeseen liittyviä ympäristöongelmia. Vastaus: ympäristöfilosofiaa tarvitaan etsimään vastapainoa vallitsevalle luontosuhteelle, joka on puutteellisen maailmankuvan, ihmiskeskeisyyden ja lyhytnäköisen välinerationalismin raskauttama. Pitää uskoa myös oman kokemuksen kattavuuteen eikä panna kaikkea toivoa tieteellisten totuuksien varaan. Ajattelun taito ei ole tiede, joten kuka tahansa on vapaa etsimään tietään maailmassa minkä tahansa inhimillisen kokemuksen osa-alueen kautta. Kaikki filosofia tulee nähdä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tarkasteluna. Uusi aika, uusi tilanne ja uudet tarpeet vaativat uusia asenteita ja vastauksia yhä monimutkaisempiin kysymyksiin. Maailma ei tarkoita vain ihmisen ulkopuolista todellisuutta. Nykyisin esimerkiksi kuuluu ikään kuin asiaan, että eliniän odotusarvo on noin 80 vuotta, mikä olisi vaikuttanut lähes jumalanpilkalta jokunen vuosikymmen sitten. Ei ole kyse vain siitä, että ihmisen olot muuttuvat. Hän valmistelee väitöskirjaa tekniikan filosofiasta
Kotilainen ja Heikki Roivainen, kaikki Kuopion luonnontieteellisen museon ja Kuopion Luonnonystäväin Yhdistyksen kasvattipoikia. Aluksi oli erämainen MuinaisPäijänne, jonka rantaa voi nähdä muun muassa Päijänteen kansallispuiston Kelventeellä. Kirjoja Kyyhkysen "heinänteko" Matti Haapasaari: Kirjeitä pastori Kyyhkysel/e, .. Hän nimitti aluettamme Thuleksi ja oletti sen olevan saari . On liian helppoa sanoa, että Kotilaisella oli tällä kohtaa sokea piste, mutta kyllä tämä on floristisen kasvitieteen ja kasviharrastuksen yleisempikin ongelma. Nyt kukaan ei enää itke puhdistamoihin sijoitettuja rahoja. Kyyhkysen floristikollegoja on yhä, ehkä taas muutaman lamavuosikymmenen jälkeen kasvava joukko. Kuopion Museon julkaisuja 4, 1998, 791 s., 200 mk. Teollisuuden pelättiin hakeutuvan vapaammille vesille ja kysyttiin , miksi meidän pitää puhdistaa ja muut saavat jatkaa likaamista. Aiheen ulkoisestikin mittavaan teokseen ovat antaneet Suomen ehkä ansioituneimmalle amatöörikasvitieteilijälle, kansakoulunopettaja Olli Kyyhkyselle lähetetyt kirjeet. Kirjeitä pastori Kyyhkyselle on kulttuurihistoriallisesti antoisa teos. Vähitellen sen ympärille syntyi teollisuutta ja väkiluku rannoilla tiheni . Hän teki elämässään lukuisia jymylöytöjä ja nautti niistä suorastaan narsistisesti. Suosittelen mielihyvin kirjaa biologian historian harrastajille ja luonnonharrastajille. Kotilaisen tragiikka oli siinä, että monien hänen löytämiensä ja tutkimiensa lehtoja lettoalueiden ja niiden kasviharvinaisuuksien nyt sanomme uhanalaisten kohtaloksi tuli peltojen raivaus jo 1920-luvulla ja kiihtyvänä sodan jälkeen. Opettajantyönsä hän teki Maaningan, Pielaveden ja Nilsiän pienillä kyläkouluilla ja eli poikamiehenä. Vaikka siinä on edistytty, ollaan edelleen kaukana alkuperäisestä luonnontilasta. On historiaa, pohjamutia, eläinja kasvimaailmaa, ihmisiä ja maisemia. Alkoi Teollisuuden aika , jota seurasi Kiihtyvän likaantumisen jakso. Luonnonystävässä herää teosta lukiessa monia ajatuksia . "Luonnontilainen erämaajärvi , karu Pohjois-Päijänne löytyy vain sedimentin syvistä kerroksista , jotka hautautuvat yhä syvemmälle uusien kerrostumien alle." Kirjan tuotto käytetään Päijänteen tutkimuksiin ja suojeluun. Pytheas-niminen herra oli käynyt pohjoisen raukoilla rajoilla. Hän harrasti kasveja , retkeili kesäkaudet Kainuussa ja Pohjois-Savossa, "mänj heinäntekkoon" naapurien mielestä. Alice Karlsson Suomen kuvan kehitys Osmo Niemelä (toim.) : Suomen karttojen tarina 1633-199 7 Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi, 1 76 s., 260 mk. Suomen kuva on hahmottunut ja täsmentynyt parintuhannen vuoden aikana. Nyttemmin se on myös juotavan hyvä järvi, jolla on synkkä lähimenneisyys. Muhkean Päijänne-kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita, virkamiehiä ja luontoharrastajia, jotka valottavat suurjärveä perusteellisesti eri puolilta. Heidän ja lukuisten muiden botanistien kirjeiden kautta kirja kuvaa kasvitieteemme historiaa lähinnä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Pian hän tunsi , ettei ollut sielunhoitajana omalla alallaan , Suomussalmen kasvit olivat kiitollisempi kohde. Kyyhkysellä on kolmisenkymmentä tieteellistä julkaisua tai tiedonantoa. Kasvitieteen professori Kaarlo Linkolan tutkimukset liittyivät myös heräävään luonnonsuojeluun. . Sen päätti Vesiensuojelun aika. Linkola koulutti kirjeillään ja ohjeillaan ystävästään Kyyhkysestä kasvitieteilijän. Pastori Olli Kyyhkynen aloitti kirkkoherra Calamniuksen apulaisena Suomussalmella 1905, Punaisen viivan aikoihin. Hän kävi kirjeenvaihtoa Helsingin ja Turun yliopiston kasvitieteilijöiden kanssa ja ke48 räsi näytteitä yliopistojen kasvimuseoille. Savossa lääkäri Jaakko Savolan erityinen ansio on ollut vaalia Kyyhkysen ja Kotilaisen löytämien kasviharvinaisuuksien kasvupaikkoja ja saattaa viimeisiä säilyneitä vaivalloisin neuvotteluin luonnonsuojelualueiksi. Ensinnäkin suuri kunnioitus Kyyhkysen kaltaisille amatööribotanisteille, joiden harrastus on rikastuttanut huomattavasti Suomen luonnon tuntemusta. Järvi oli kulkuväylä ja kala-aitta. Hän valmistui vuodessa kansakoulunopettajaksi. ''ia sitten me otettaisiin ja kerättäisiin ". Kirjoittajien mielestä paluuta entiseen ei ole. Joka tuntee Linkolan vain tieteellisistä julkaisuista, iloitsee nyt julkaistujen kirjeiden ja korttien persoonallisen kepeästä tyylistä. Kuvitus on komeaa, ja sitä täydentävät monet kaaviot, taulukot ja erittäin mielenkiintoiset vanhat kartat. Kyyhkynen yritti syksyllä 1909 aloittaa luonnontieteiden opinnot Helsingissä, mutta sopeutuminen opiskelijaelämään ei enää onnistunut, köyhyyskin vaivasi . Rauno Ruuhijärvi Päijänteestä puhtaasti Lasse Hakkari ja Sari Saukkonen (toim.}: Päijänne suomalainen suurjärvi, Jyväskylän yliopistol ympäristötieteet, Jyväskylä Seura ry, Päijänne-luontokeskus 1998, 255 s., 240 mk. Hän itse opetti aluksi Suonviljelysyhdistyksen botanistina, myöhemmin yliopistomiehenä suonkäyttäjät, maatalousja metsämiehet sekä maanmittarit etsimään parhaat viljelyja metsäojituskohteet. Kerrotaan , että jo vuonna 325 eKr. Kun metsäteollisuuden vesiensuojelun tarpeellisuudesta alettiin puhua 1 960-luvulla, hankkeita vastustettiin Keski-Suomessa. Kirjan punainen lanka on järven veden laadun kehitys. Kyyhkysen lisäksi päähenkilöinä ovat kirjeiden kirjoittajat, professorit Kaarlo Linkola, Mauno J. Kuitenkin vasta 1 500-luvulla Suomi-neito pääsi maailmankarSUOMEN LUONTO 4/99. Savolaisen letkeä sanankäyttäjä hän oli luonnostaan. Päijänne-kirjassa kuvastuu hyvin asenteiden kehitys tiedon karttuessa ympäristönsuojelulle myönteiseksi. Tiedämme entuudestaan, että Päijänne on jylhä. Linkola oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja varhaiseen kuolemaansa (1942) saakka . Siitä miten kasvitiede, scientia amabilis, on vienyt miehen kokonaan , mutta säilyttänyt hänen ystävällisen vaatimattomuutensa. Kotilaisesta kehittyi suomalaisista ammattibotanisteista ehkä tyylipuhtain floristi. Professori Mauno J. Raivausinnossa menivät niin opetuskohteet kuin uhanalaisten viimeiset kasvupaikat ilman ajatustakaan suojelusta
Ennen niin arvokas kartta on nykyisin arkipäiväinen kulutustavara. Katri ei saanut unta. Kirja esittelee kahdeksan tunnettua Itä-Afrikan kansallispuistoa . Kirja on tulvillaan tarkkoja yksityiskohtia. Kotisivujen parasta antia on reaaliaikaan päivitettävä lintukatsaus, jossa Suomi on jaettu osiin. Niiden sivuilla on kerrottu yleensä paikallinen lintutilanne, esitelty retkikohteet, tulevat retket ja tapahtumat sekä muuta yhdistysasiaa. Katri makasi valveilla, kuunteli tuulta ja muisteli kevätöitä, jolloin hänellä oli tapana kävellä rantaan jäidenlähtöä odottamaan , hän oli hyvin nuori silloin. Bongarit olivat ensimmäinen laaja ihmisjoukko, joka otti käyttöönsä yhteisen hakulaiteverkon . Aurinko oli nousemaisillaan, ja rannan , taivaan ja jään yllä lepäsi tyyni , väritön kuulaus. Kirjan kustantaja on Kirjayhtymä ja hinta 365 markkaa. Enempää nimiä en tässä ryhdy luettelemaan. Tällä tarkoitan kauniiden ja suuren värikuvien runsasta osuutta sivujen pinta-alasta. Se oli säkenöivän kaunista aikaa. Haahkat olivat saapuneet. J. Suurennokset ovat paikallaan vasta kun kuvattu eläin on sentin parin mittainen tai pienempi . Aamupuolella hän nousi , pukeutui ja meni ulos. Päivisin maa höyrysi auringon lämmöstä puiden alla, yöt olivat hyytävän kylmiä ja syvänsinisiä. Melan Zoologia kansalaisille, jonka tekijä toimitti suomalaisella lukijakunnalle Alfred Brehmin moniosaisen Tierlebenin pohjalta. BirdLife Suomen alaisuudessa toimivan Rariteettikomitean sivuille on listattu Suomessa tehdyt harvinaisuushavainnot, niiden alueellinen jakautuma ja ilmoittamisohjeet sekä hieno valokuvagalleria Suomessa tavatuista superharvinaisuuksista. 450 mk. Katri seisoi aivan kalalaiturin kärjessä ja katseli , miten tumma jää notkui ja taipuili aaltoilun mukaan, pitkien laineiden verkkaista nousua ja laskua myötäillen. Sen lisäksi se on lähinnä kartoituksiin osallistuneille suunnattu muistelmateos ja Karttakeskuksen mainos. Ainoa nimi, jota kaipasin kirjoittajalistasta on kansainvälistäkin mainetta saanut valastutkija Tiu Similä. Kuitenkin syntyy ilman muuta se vaikutelma , että kirjoittajilla olisi ollut vielä paljon muutakin mielenkiintoista takataskussaan, josta he olisivat vielä poimineet mieluusti jotain mukaan. Laajalle lukijajoukolle tarkoitettuja luontokirjoja on äidinkielellämme ilmestynyt jo pari vuosisataa. Nisäkäsosan päätoimittajaksi on värvätty tietokirjailija ja Suomen Luonnon toimittaja Juha Valste, jonka omaa tuotosta kirjassa on apinoiden teksti. Rainer Rajakal/io Maailman nisäkkäät Maailman Luonto, Eläimet, Nisäkkäät 1, Weilin + Göös 1998, n. KIRJAKALENTERI Huhtikuu '' Kevät lähestyi. PohjoisSavon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka esittelee toimialueeltaan 150 retkikohdetta! Pekka Hänninen Vuoden luontokirja kertoo Afrikasta Olli Marttilan ja Pekka Virtasen Kilimanjarolta Serengetiin Afrikan suuri luonto on Vuoden luontokirja 1998. Niemelän kirja valottaa perusteellisesti erityisesti 1900-luvun kartantuotantoa. Lähes kaikilla paikallisilla lintutieteellisillä yhdistyksillä on oma kotisivunsa, joille Birdlifen sivuilla on linkit. '' Tove Jansson {suom. Kirjan sekavuutta lisää omalaatuinen taitto. Tietokirjojen teon perin yleinen ongelma on , miten tutkijoiden mahtavaksi kasvattamasta tiedosta olennaisin ja kiinnostavin saataisiin mahdutetuksi sittenkin aika pieneen sivumäärään. Eräänä yönä alkoi tuuli puhaltaa mereltä. talle jotakuinkin oikeanlaisessa asussa. Mainiota tekstijälkeä hänkin on tuottanut samoin kuin kaikki muutkin omista erikoisaloistaan kirjoittaneet. Alueellisten lintutieteellisten yhdistysten kattojärjestön Birdlifen kotisivuilta {www.birdlife.fi) selviävät muun muassa järjestön ja sen jäsenyhdistysten tapahtumat ja retket, Suomessa tavattujen lintujen lajilista, suositukset lintuhavaintojen kirjaamiseen ja linnunpönttöjen rakennusohjeet. Weilin+ Göösin aloittaman Maailman Luonto -sarjan suurin ansio on ilman muuta kotimaisuus. Tärkein suururakka oli valtakunnallinen peruskartoitus, joka alkoi 1940 -luvun loppupuolella. Kirjoittaja ei ole osannut korostaa pääasioita, ja ne hukkuvat vähemmän tärkeään pikkutietoon. He ovat onnistuneet ujuttamaan eläinlajien ja -ryhmien kuvauksiin sekä tarpeellista vanhaa perustietoa että tuoreita tutkimustuloksia. Siinä piilee myös sen heikkous. Maanmittauslaitoksen ja Karttakeskuksen lisäksi karttoja tekevät tai teettävät muun muassa monet laitokset ja kunnat. Vene oli melkein valmis vesille laskettavaksi, mutta kanitalossa ei puhuttu siitä. 49. Ja jotain olisi mahtunutkin, jos kirjan yleisessä suunnittelussa olisi annettu vähän periksi perinteiselle markkinointiuskolle. Sittemmin tämä eläintiedettä leveästi popularisoiva teos on saanut useita yhtä muhkeita seuraajia. Esimerkiksi sienen päällä häärivää päästäistä esittävän kokosivun kuvan kooksi olisi riittänyt sellainen, jossa päähenkilö olisi jäänyt luonnollisen kokoiseksi , vähempikin . Yksi jäiSUOMEN LUONTO 4/99 kimmäisistä oli nyt jo sata vuotta täyttänyt A. Katsauksesta saa hyvän kuvan tilanteesta Suomen eri osissa. Tekijä luonnehtii kirjaansa historiikiksi ja oppikirjaksi. Kartat on saatettava ajan tasalle 5-1 vuoden välein . Ja kun ensimmäisten lokkien aika koitti , hän oli seissyt ulkona odottamassa niitä, ne tulivat melkein joka kevät samana yönä. Puoliapinat taas ovat olleet toisen tämän lehden toimittajan Antti Halkan hoteissa. Niistä osa on ollut suomennoksia osa kotimaisin voimin tehtyjä, osa siltä väliltä. Mielestäni tässä kirjassa on selviydytty ongelmasta melko vähin vaurioin kirjoittajien ansiosta. Kyllikki Härkäpää}: Kunniallinen petkuttaja, WSOY 1983. Kultakin alueelta kuvataan senhetkinen lintutilanne ja annetaan retkivinkkejä. Tuuli puhalsi tasaisena ja vakaana eikä ilma ollut kylmä. likka Koivisto Lintu retkelle nettiin Lintuharrastajat ovat uranuurtajia tiedonvälityksessä
maist. Kun nyt on saatu selville, että kirsikan kivien reijittäjä kuuluu jyrsijöihin, on saman tien selvää, että kyseessä on ollut vaivaishiiri. Sain asiakirjat haltuuni, jotta tutkisin mikroskoopilla, onko reiän reunoissa merkkejä jyrsijän hampaista. Näytteenä olleet pyöreähköt, noin puolentoista sentin läpimittaiset "kävyt" ovat jonkin havukirvalajin , luultavasti pikkuhavukirvan aiheuttamia äkämiä. Viimein sitten nähtiin tekijä: orava hypähti ensin räystäälle ja siitä sarven päälle, jyrsi hetken ja poistui. Kouri Mikkola Siistiä jyrsintää Syksyllä seinän vieressä olevan halkopinon takaa löytyi suuret määrät kirsikan kiviä, joiden toisessa kyljessä on siisti reikä. Havukirvalajeja on meillä puolenkymmentä. Suomen vesissä on piileviä ja muita öljyn raaka-aineiksi sopivia pieneliöitä. lis. Seppo Vuolanto Tulitikun mittainen vaivaishiiri on maailman pienimpiä jyrsijöitä. Öljyn syntyminen ja erityisesti kaupallisesti hyödynnettäviksi riittävien öljyvarojen kertyminen vaatii miljoonia vuosia. Laita mukaan yhteystietosi. Orava käy jyrsimässä sarvea saadakseen tarvitsemiaan kivennäisaineita. Veden pinnalla näkyvä öljymäinen kalvo voi olla öljyä (karannut ihmisiltä). ja metsät. tri Kauri Mikkola fil. Tärkeätä on, että raaka-aine, eloperäinen, lahoamaton aines joutuu syvälle hapettomiin oloihin, joissa se maalämmön ja bakteerien yhteisvaikutuksesta pelkistyy hiilivedyiksi. Olisiko kivi pienelle jyrsijällekin liian kovaa, jotta se voisi työstää sitä kohtisuoraan reunaa vasten. Niin hienoa on hampaitten jälki. Liejuisilla rannoilla on ehkä yleisimmin kyseessä bakteerikalvo. Seppo Vuokko fil. tri Matti Helminen fil. Myyrä, hiiri vai mikä. Oljyä Suomesta. Kouri Mikkola Sarvesta • voimaa Mökkini seinällä K_u~mossa on peuran sarvi, Jossa oli yhä enemmän pieniä hampaiden jälkiä. Toiseksi, piilevien kuoret säilyvät erinomaisesti kerrostumissa. Piilevien keskeinen osuus öljyn etsinnässä, ja ehkä synnyssäkin , johtuu kahdesta seikasta. Kantaemon munista kuoriutuneet toukat jäävät suomumaisiksi turpoavien tyvien väliin siisteihin onkaloihin. Jotkut tutkijat väittävät, että öljy olisi syntynyt nimenomaan pohjaliejuihin hautautuneista piilevistä. Meri on syvä, syvänteet ovat niukkahappisia ja eloperäistä ainesta kertyy pohjalle runsaasti. Minkä hyönteisen koteja ne ovat. Pihakuustemme oksien latvoissa on sadoittain "pikkukäpyjä". Kun käpymäinen äkämä lopulta kuivuu ja "kypsyy", toukat vapautuvat. Ihmetellen ehdin jo ajatella päästäisiä ja ampiaisia, mutta varmaankin kivi on niille liian kovaa. Kun piilevälajisto kuvaa hyvin veden oloja, ja kun niitä kertyy kerrostumiin suunnattomasti, on piilevien kuorista tullut tärkeitä johtofossiileita, joiden perusteella arvioidaan kerrostumisoloja ja öljyn esiintymisen todennäköisyyttä. Silmun tyvessä on talvehtinut toukka-asteella kantaemo, jonka imentä on aiheuttanut silmun neulasten tyvien turpoamisen. Uusintakierroksella sitten löytyi muutamasta kohdasta rinnakkain hyvin pienten jyrsintähampaitten jäljet. kand. Sisältö lienee pehmeää ellei juoksevaa , sillä aukon läpimitta näyttää olevan vain noin puolet kuvitellun sisätilan mitasta. luovat nahkansa ja Kysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! 50 Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00S 10 Helsinki. muuttuvat siivellisiksi neitsyiksi, jotka elävät vapaasti kuusen oksilla. Jos vastaa, että ei, se on oikein, ja jos vastaa, että kyllä, sekin on oikein! Öljyn synty on edelleenkin hiukan kiistanalainen prosessi. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Ensinnäkin, elävissä piilevissä on varastoai neena nestemäinen rasva eli öljy. Tehokkaampaa lienee edetä pää hiukan viistossa, ehkä edellisen kierroksen jälkeä pitkin , jolloin syntyisi tuollaisia yhdensuuntaisia teräviä uria. Toisten mielestä sitä voi syntyä miltei mistä eloperäisistä aineksista hyvänsä. Seppo Vuokko Kenen käpykoti. Kiviä on varmaankin kirsikkapensaitten alla lintujen jäljiltä. Miksi orava jyrsi peuran sarvea. Harri Dahlström fil. Varmaankaan tapaus ei todista varastointia, vaan hiiri on aina kiven löydettyään kipaissut samaan suojaan sitä jyrsimään. tri likka Koivisto fil. Niitä kerrostuu runsaasti myös vesistöjen pohjalle, mutta muutoin olot eivät täällä ole öljyn synnylle sopivat. Asiantuntijoina toimivat: maat. Miten tuohonkin nyt vastaisi. Tällä hetkellä kuvitellaan otollisten olojen löytyvän Mustanmeren pohjasta. Kysy luon osta .. kuolleista kasveista tai eläimistä purkautuvaa rasvaa tai elävien bakteerien muodostama kalvo. Ensi vilkaisu toi yllätyksen: hienoja mutta teräväpiirteisiä, yhdensuuntaisia uria. Oravan talviravintonaan käyttämät havupuiden siemenet SUOMEN LUONTO 4/99 "'. Onko Suomen maaperässä öljyn esiastetta, kun liejuisilla rannoilla näkee veden pinnalla aivan selvän öljykalvon
Matti Helminen Arvokasta pihkaa Mitä on meripihka. Meripihka on muinaisten puitten kivettynyttä pihkaa tai hartsia. Itämeren alueen meripihka on peräisin noin 40 miljoonan vuoden takaa , jolloin ilmasto oli täällä miltei trooppinen. Kreikan meripihkaa tarkoittava sana e/ektron on meille tuttu aivan toisesta yhteydestä. Itämeren meripihka on dinosaurusten jälkeiseltä ajalta, mutta muualta (New Jersey, Libanon) tunnetaan liitukautisiakin Oravat ja pikkunisäkkäät saavat kivennäisaineita jyrsimällä jättösarvia. Varmasti myös oravat käyvät jyrsimässä jättösarvia aiheuttaen "pintavikoja" muutoin hyvinkin kauniisiin sarviin. Pihkaa vuodatti sittemmin sukupuuttoon kuollut mäntylaji, Pinus succinifera. Jättösarvien häviäminen luonnossa ei kuitenkaan perustu ensisijaisesti jyrsijöiden kivennäisaineiden hankintaan, vaan sarvet peittyvät nopeasti sammalkerrokseen ja maatuvat happamassa maaperässä. Muinaiselämän tutkijoita meripihka kiinnostaa erityisesti siksi, että aikoinaan pihkaan hautautuneet eläimet, sienet ja kasvien osat säilyvät siinä erinomaisesti. Meripihkakappaleet säilyttävät hyvin hieromalla aiheutetun staattisen sähkön varauksen , ja niinpä sähkön tutkimuksen alkuvaiheissa tärkeitä koevälineitä olivat meripihka ja kissannahka. Pihkan kevyimmät yhdisteet haihtuivat, Meripihkaan hautautunut hyönteinen on elänyt Itämeren alueella noin 40 miljoonaa vuotta sitten. ja maaperään hapettomiin oloihin hautautuneet pihkamöykyt ovat säilyneet meidän aikaamme asti. Metsät olivat ikivihreitä, ja ehkä meilläkin kasvoi palmuja. Suomalainen nimi johtuu siitä, että meripihkaa löytyy runsaasti Itämeren rantakerrostumista. Sen synty ei liity millään lailla mereen. Muualla sitä kaivetaan myös manneralueitten maakerrostumista, eivätkä muunkieliset nimet viittakaan mereen: saksaksi Bernstein , englanniksi amber, latinaksi sucinum. sisältävät vain vähän kivennäisaineita, jotka kuitenkin ovat välttämättömiä luuston kunnon ylläpitämiseksi. Miten ja mistä se meressä syntyy. Myös muut jyrsijät käyvät nakertamassa maahan pudonneita jättösarvia, joiden sisältämät kalsiumja fosforiyhdisteet siten palautuvat luonnon kiertoon. 51
Sitten alkavat hyökkäykset ikkunaruudun kimppuun. puoli kuuta peipposesta. Varis sai pitää pesänsä, mutta poikaset eivät kuoriutuneet. Keino tuli melko kallii ksi tehoonsa nähden, sillä se vaati i paljon vaivaa. Ja seuraavana päivänä mennään katsomaan, vieläkö kilpailija asuu revi irillä! Reviirin puolustus on innokkainta aamulla, siitä aikainen herätys. Se on luonnollisesti tehokas keino estää lisääntyminen. Tultuaan ikkunalaudalle peippo näkee oman kuvansa lasissa. Eh käpä kevään ensimmäiset kärpäset, tuulen mukana lentäneet puiden siemenet tai muu ravinto ovat innostaneet lintuja etsiytymään kerrostalojen ikkunoille. Ikkunaa kopautellaan mieluusti aamuisin viiden jälkeen, joskin keskipäivä on myös toiminnalle otollista aikaa. Esimerkiksi harmaalokkien munat korvattiin puumunilla vuosikausien ajan , kun haluttiin rajoittaa harmaalokkikannan kasvua Helsingin ympäristön saaristossa. Peippokoiraat lentävät Suomeen viikon-pari ennen naaraita valtaamaan reviirinsä. Onkohan tämä osattomaksi jäänyt vanhapoikapeippo, joka tuo esiin epäonnistumistaan aviopuolison saamisessa. Tällaisessa tapauksessa lintujen haudontavire jatkuu pitkän ajan norm aalin hautomisajan ohit se kunnes pesimävire sammuu. Kun se totesi kuvan vaarattomaksi, se aloitti taistelun ikkunaa vasten uudelleen. Yritimme hillitä peippoa kiinnittämällä ikkunan sisäpuolelle muuttohaukan kuvan . Lintu seurasi kuvaa pari päivää omalta oksaltaan. Niinpä peippo jää taistelemaan omaa peili kuvaansa vastaan. Siitäkin saattaisi lukijoilla olla havaintoja. Saavuttuaan kaukomailta se laulaa rinta rottingilla tervetuliaislaulunsa. Mutta kumma kyllä se ei lähdekään nii n kuin normaalisti vaan hyökkää vastaan. Hänellä ei ollut sydäntä hävittää variksenpesää, mutta hän otti munat, keitti ne ja vei takaisin pesään. Tässä kuitenkin on erittäin selvästi kuvatt u tapahtuma, josta asian luonne selviää. Kummallista kyllä, viime keväänä (1998) Luontoiltaan tuli useita havaintoja peipoista, jotka koputtelivat kerrostalojen ikkunalaseihin, ja pohdimme asiaa tuolloin rad iolähetyksessäkin . Seppo Vuokko Yhden • peipon sota Kerrostalopihallamme on asunut kolmena vuotena peippo. Peippo kopauttaa kuuluvasti nokalla ruutua, niin että siihen jää kostea jälki. Kyseessä ei varmaankaan ole turhautunut vanhapoikapei ppo, ehkäpä pikemm in kin hyvässä soidinvireessä oleva peippo, jonka naaras pesii lähipuissa. Vastaavaa keinoa on käytetty yleisesti monin paikoin , kun on haluttu estää ei-toivottuja ra uhoittamattomia lintuja lisääntymästä. Kysy luon osta Luontoillan asiantuntij vastaavat! meripihkaesiin tymiä. Näin on tapahtunut koko toukokuun ajan kaikkina kolmena vuotena. Havainnosta selviää, että peippo ei näe sisäpuolelle asetettua lii kkumatonta kuvaa. Mikä sitten on alun perin saanut peipot lentämään ikkunalaudoil le. Mitä sanoisitte tästä. Kotiuduttuaan se asettuu ikkunalaudallemme tutkimaan sisänäkymiä. Tätä voi jatkua koko pesimäkauden ajan. Jokin vaalea väri saattaisi heikentää peilikuvan näkemistä, varmimmin ti etenki n ulkopuolelle ikkunan alareunaan asennettava teippi , pahvi tai muu lasin peittävä aine. Se on luon nollisesti häädettävä pois. Seppo Vuo/anto Häätö varikselle Kuulin eräästä rouvasta, joka ei tahtonut kuunnella koko kesää variksen raakuntaa pihallaan. M eripi hkaan säilötyistä hyttysistä oli peräisin se dinosaurusten DNA, josta elokuvan Jurassic Park hirviöt luotiin . Se näkee täydessä soidinvireessä olevan uroksen omalla reviirillään. I 52 ... Variksille ystävällisempää olisi häätää ne kauemmaksi keSUOMEN LUONTO 4/99
TVl "' 2 25.8. Viime metsästyskaudella kettuja tapettiin a) 50 000 b) 80 000 c) 1 1 000. Varis munii usein jo huhtikuussa. Vuotta myöhemmin lokin annettiin hautoa toista viikkoa ennen kuin pesä tuhottiin. Miksi kalat kuolivat. TVl 2 25.4. 4. Talvella kalakuolemien syynä on tavallisimmin hapenpuute. Mitä kuolleille kaloille pitää tehdä. Keväällä kalat hakeutuvat myös rantavesi in. Jos hapen vajaus myös jäänalaisissa vesikerroksissa laskee liian alhaiseksi, kalat kuolevat. Kun jäät alkoivat sulaa, löytyi rannoilta mahdottomasti kuolleita kaloja. Poikaset kuoriutuvat vajaan kolmen viikon haudonnan jälkeen. Happea kuluu eniten lämpimissä pohjanläheisissä vesikerroksissa. Voiko taloyhtiötä vaatia rakentamaan esteen, jotta lokit eivät joka vuosi turhaan yrittäisi pesiä piippuun. Mitä ovat a) diabaasi ja b) diapaussi. Seppo Vuo/anto Este lokeille Kalalokki teki pesänsä naapuritalon grillikatoksen savupiippuun Helsingissä. Itse katsoisin kyllä mielelläni variksen pesimäpuuhia pihallani ; älykkäämpää lintua ei löydy. Yhtiössä on varmasti osakkaita, joilla on tietoa ja taitoa riittävästi . TVl 16.6. Harri Dahlström Luontoilta YLE:ssä 14.4 . Kun happi loppuu sieltä, kalat siirtyvät ylemmäs. Vaikka kalalokki on rauhoitettu samoin kuin sen pesäkin , on rauhoituksesta mahdollista poiketa , jos grillin käyttö estyy. Rehevöityneisiin lampiin ja pikkujärviin ei juuri tule uutta happea veden jäätymisen jälkeen. Viimeistään jäiden sulaessa kalakuolemat paljastuvat. Kalakuolemien syinä voivat tietysti olla myös veteen päässeet myrkylliset aineet tai pohjavesien sekoittuminen pintavesiin heti jäiden lähdön jälkeen vesien kevättäyskierrossa niin, että happi loppuu myös pintavesistä. TVl <( 1 . Tunnistatko puiden oksilla kasvavat jäkälät. Lokit ovat viime aikoina havainneet rannikon rakennukset turvallisemmiksi pesimäpaikoiksi kuin saariston luodot. Millä seuraavista suurista järvistä on kuitenkin edelleen muinainen lasku-uomansa: Saimaa , Päijänne, Näsijärvi, Puulavesi, Pielinen, Kitkajärvi ja Oulujärvi. 7. Varmaankin grillin omistaja antaa tehdä tarpeellisen esteen , jos syy selitetään . Huoltoyhtiö poisti sen heti, samoin uuden pesäntekeleen. Tällaisen esteenhän voisi vain rakentaa , kun se tarpeelliseksi havaitaan. Radio Suomi 19.5. Maan kohoamisen takia monien järvien laskusuunta on vuosituhansien aikana muuttunut. Kuolleet kalat tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä pois ja hävittää kompostoimalla. 3. 6. Ei siis voida vaatia tai velvoitSUOMEN LUO TO 4/99 taa luonnonsuojelulakiin vedoten . 5. Mikä aiheutti kalakuoleman. Kumpi niistä on erityisen herkkä ilmansaasteille. Mitkä näistä eläinten nimistä ovat onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä: a) kuovi b) liro c) raakku d) herhiläinen e) naurulokki. Ihminen havaitsee tilanteen usein siitä, että huonokuntoisia ja ilmaa haukkovia kaloja hakeutuu esimerkiksi avantoihin ja puronsuihin. Järven koko kalakanta ei yleensä tuhoudu, sillä aina löytyy lähteensilmiä, pikkupuroja, jäänalaisia ilmataskuja ja muita paikkoja, joissa osa kaloista säilyy hengissä. Mikä ei kuulu joukkoon: a) riisihärö b) lesehärö, c) vyöihrakuoriainen d) jyväkärsäkäs. Mutta eivät nekään näytä aina olevan turvallisia. 2. Vastaukset sivulla 66 53. Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus on a) leppäkerttu b) panda c) saimaannorppa d) kotka. Hajotustoiminta, eliöiden hengitys ja muu sellainen kuluttavat happea vedestä talvella. Mutta miksi taloyhtiötä tai huoltoyhtiötä pitäisi vaatia tekemään jotakin. Seppo Vuo/anto Kalalokki on tehnyt pesän grillikatoksen piipun päälle. Onko järven kalakanta tuhoutunut. väällä juuri silloin , kun ne ovat pesänrakennusvaiheessa. Varsinkin jos vesi jäätyy aikaisin ja nopeasti , veden happimäärä saattaa laskea niin alas, että kalat alkavat kuolla
TUEMME LUONNONSUOJELUA ASEKO-YHTIÖT Aseko Oy Meckelborg Ramikro Oy Tinankuja 3, 02430 Masala Puh (09)221 01 1 fax (09) 2210 1200 ASIKKALAN APTEEKKI Kustaankuja 2 17200 Vääksy BMHWOOD TECHNOLOGY KY PL 32, 26101 Rauma Puh. Koivumäki Kiinteistöhuolto Elementtiasennus A.S.Tmi Aare Suomilahti 33500 Tampere Halpala Heikki Vainio Oy J. Kovanen Oy 41900 Petäjävesi Insinööritoimisto Asperman Oy Jyväskylän kaupunki/ympäristövirasto Jyväskylän maalaiskunta K--Eerikki Keski-Suomen Puhelin Oyj Kleentek Oy Jyväskylä Korpilahden kunta Kuhmoisten kunta LamidollOy Laukaan Betoni Oy Luontaiskeskus Muuramen kunta PislaOy Saari-Hirsi Oy 43100 Saarijärvi Teräs-Asta Oy Ab 43500 Karstula Vuokko myymälä Wiikin Kartano 44500 Viitasaari PIRKANMAA Asianajotoimisto Lehtinen & Sinivaara Oy E. Räisänen Pieksämäen Lukio Puh. (09) 560 7400 HENKIVAKUUTUSYHTIÖ VERDANDI Eteläinen Hesperiankatu 10 00100 Helsinki Puh. (015) 781 1410 Rautakaluste Ky Reijlers Oy Insinööritoimisto POHJOIS-SAVO Autoilija Jouni Kinnunen Hotelli-Kylpylä Rauhalahti Savon Sellu Oy Valokuvaamo Kuva-Siili Varkauden Traktorihuolto Ylä-Savon Kiinteistötili Ky VAASAN RANNIKKOSEUTU Oy Kattemö Ab Pietarsaari Puh. 040 541 2824 Luomutuotteiden tukkumyynti Missä on EURAJOKI. (06) 531 5108 www.tuomarniemi.fi 54 LAPPI Ivalon Apteekki Koivusaajon Lomamajat 95900 Kolari Kolarin seurakunta Oy Metsä-Botnia Ab/ Kemin tehtaat Metsäliitto Metsätila kuntoon Pelkosenniemen kunta Puh. (013) 684 6600 Kuntoutumiskeskus Pääskynpesä Rauta Kalle Timberjack Oy ETELA-SAVO Kangasniemen Nuorisotoimi Maansiirto ja Kaivaus K. (03 ) 223 1822 SUOMEN LUONTO 4/99 > :::, "' z 3 a "' z V> :::, "' "' " ::;;. Haarla Oy, Tampere Puh. (06) 531 5111 Fax. 63700 Ahtä ri Puh. (016 ) 826 1 1 1 Rovaniemen Pultti KAI UU Neste Sotkamo & Neste Paltamo Reprolaube Oy ETELA ARJALA Jousteel Oy Lappeenrannan seurakuntayhtymä Metsätila Ari ja Pertti Kiiskinen Oy Rakennuspalvelu Pause Ristopuutuote Hirsitalo Scandic Hotel Lappeenranta Autoniekka Oy IVO-Tuotantopalvelut Kaijan Kammari, Pielisen rannalla Lomanviettäjien palvelut Kolilla Kiteen Evankelinen Kansanopisto Puh. 010 550 1400 KOTI PUUTARHA-lehti Viljatie 4 C, 00700 Helsinki Puh. (09) 584 166 LOVIISAN AMMATTI OPPILAITOS (019) 535 821 MDU RY Raisio Chemicals Oy Raisio (02) 434 2111 Suomalaiset taimet Taimikolmio Oy Röykän taimitarha (09) 276 5721 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Tuomarniemen Metsäoppi_laitos Tuomarniementie 55. (06) 724 3560 Kontaktor Oy Ab 65 100 Vaasa Laihian seurakunta Sanstor 66240 Petalax Svenska Yrkes lnstitutet Tilitoimisto lngves Varattu Tähkä Oy VeslatecOy ETELÅ-POHJANMAA Lapuan Tuomiokirkon seurakunta Mesikämmenen Kuntoutumiskeskus Rannila Steel Oy Seinäjoen Ammattioppilaitos Suomenselän metsänhoitoyhdistys 63700 Ähtäri VR Henkilöliikenne Seinäjoki ESKI-POHJANMAA Hammaslääkäri Leena Viherkari Kokkolan Ammattioppilaitos Scan-Auto Oy Ab/Kokkola POHJOIS-POHJANMAA Antin Autokoulu Oy EsonmecOy LK-Products Naturcom Oy, siemenet luomuun 92400 Ruukki Oulunsalon kunta/koululaitos KYMENLAAKSO AmekoOy Haminan Tilitoimisto Kotkan Optiikka Kymen Lehtipaino Kymijoen vesiensuojeluyhdistys 45 160 Kouvola Pyhtään Apteekki 49220 Siltakylä Robomec Oy Karhula Oy Transkem Ab Mussalo Kotkan syväsatama Zeofinn Oy KESKI-SUOMI AutoyhtymäJ. Tunnin opastus ilmaiseksi (02) 86 941 GEODATAOY Konalantie 6-8 00370 Helsinki Puh. (02) 831 5250 Etelän Luomu-Osuuskunta Elo Vanha Talvitie 2-6 00580 Helsinki Puh
(02) 868 2047 LSYOy Painorauma Oy 26820 Rauma Ravintolaohjelmat Oy Silmäterä Optikko Uotila Suomen Voimatekniikka AHVENANMAA Park Ålandia Hotell Maarianhamina Puh. Wikman Ky 30420 Forssa Hannu Jokinen Ky Viherrakenne Lyth-lnstruments Oy Ab Suomen Uusioaines Oy 30100 Forssa ITA-UUSIMAA Kulta-ajan Kodit Lovisa svenska församling Sopari Oy 049 465 062 invataksi 0400 465 062, 0405660157 palvelulinja Staffas Trädgård SulmaOy T ibe Oy 06150 Porvoo UUSIMAA Abb Credit Oy Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen ArmeOy Asianajotoimisto Koski Oy Asianajotoimisto Stefan GunsbergOy Aso-Asunnot Varattu Autojalonen Oy 02200 Espoo Autokorjaanno S. (09) 296 2539 KlinemonOy OyKreutoAb Kuorma-autoilija Kauko Koskinen Puh. (09) 75 14 9400 Zeronis-Yhtiöt /Z-Consulting Oy, Z-Merchandising Z...Promotion Oy Espoo PADASJOEN KUNTA l{AINllllN OPISTO 111111111111111! KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ ORMAX T II LI KATO T IMATRAN VOIMA OY VAASAN SÄHKÖ OY Laadukkaat kipsilevyt NCIRlilF!S Rantakatu 3, 65100 Vaasa Puh. (02) 274 0940 M. Rantanen Pasilan Huolto Oy Puh. Oy Lahjaliike Pentik Ruusupuu Luopioisten Säästöpankki Mäntän seudun koulutuskeskus Nostokaulus Oy NucosOy Nuorisokeskus Marttinen ja Asuntohotelli Lomasaari www.virratfi/maminen Palvelukoti Vähäropo Ky Parturi-Kampaanno Mirja Nalli Tampere, puh. 9800 6800 Siivouspalvelu Hirvilahti SolupakOy SUOMEN LUONTO 4/99 Telia lnfomedia, Turku Puh. (03 ) 377 7111 Kiinteistötoimi Niemelä V. Puh.(019) 26731 Fax.(019) 267 3360 Insinööritoimisto J. (09) 148 8 11 Pengerhammas, hammaslääkäri Paula Kärki Puh. (09) 879 471 1 Top-Unit Oy OyTorrexAb Valiovihannes Oy Puh. (018) 14 130 VARSINAIS-SUOMI Asianajotoimisto P. {03) 2680 111 Helsinki-Espoo-Turku Parainen-Tampere-Vaasa 55. (09) 753 4556 Photo Nero Oy PihkisOy Pohjatekniikka Oy Puh. (06) 362 11 11 Fax (06) 362 1122 KESKI-POHJANMAAN OSUUSPANKIT Patentit, Tavaramerkit, Mallit KOLSTER Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki, puh. (02) 454 4028 Puidenhoito ympäristöpalvelu Pukkila Oy Ab Rymättylän Osuuspankki Saaristomeren Kala Oy Santapukki Yhtiöt 21610 Kirjala Sea Wlind Line Oy Ab Varaukset puh. 0400 420 848 Lakiasiaintoimisto Pekka Vuorinen Lasinkorjaus J. (03) 346 3428 Rautasoini Oy 33800 Tampere Spar Virtanen Suodenniemen Apteekki Oy Svedala Ab Tampereen Konekirjanpito Oy Tilija lsännöintipalvelu Sirpa Korpi 37150 Nokia Tmi Lauri Laakso TTK/sähkötekninen osasto Valkeakosken Sanomat SATAKUNTA Kamewa Group Aquamaster Rauma Oy Puh. Lindqvist 04330 l.ahela AvenaOy BimakaKy Bull's Press BWT-Stable Oy Vihti C-F. Hagelstam Oy Ab Puh. 050 2918 T aseseppo Oy Tavaralinjat Ry Puh. (09) 642 525 Cederroth Oy ChrimaneOy Delores lnt. (09) 615 00400 MartelaOyj Mediaunioni MDU ry MedithOy Metsäpalvelu T. (09) 701 5500 VegasoftOy Welhonpesä Oy XX-Press Production Oy Puh. (02) 677 66 11 Lomakoti Ykstammi, Eurajoki, Verkkokari Puh. Näres Tmi Lohjan Päälirakenne Ky Kalevi Luukkonen Ky Mainostoimisto Synteesi House Mainostoimisto VTV Euro RSCG Oy, Helsinki Puh. (09) 477 7510 Polygram Finland Oy Raychem Oy O 1 720 Vantaa Repromestarit Oy Salun Santa Fe 7 Päivää Suomen Kirjallisuuden Seura Suomen Maanrakennuspalvelu Oy Suomen Paalutehdas Oy Pernaja Suomi-Venäjä-Seura Puh. Järvinen 20100 Turku Erikoishammasteknikko Juha Nepponen Fidelio Nordic Oy Kallionokka Camping Oy Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Koneurakointi Esko Knuutila Rusko Liikenteenharjoittaja Veikko Korpela Lohikunta 20100 Turku Puh. Kangasalan kunta Puh. Training Puh. (02) 83791 Kokemäen Sähkö Oy KWH Pipe Ulvilan Tehdas Puh. (03) 857 61 1 HÄME Asianajotoimisto Salmela & Portaanpää Oy Autokorjaanno J. Rimppi Oy 03250 Ojakkala Jukan Maalaus Oy KahaOyAb Kauppapuutarha Raimo Ruoti Keijo Heinonen Oy Kirjanpitotoimisto Lucky Balance Oy Kirkkonummen Teollisuuspalvelu Puh. (09) 436 1707 Celta-Auto Helsinki Oy Elektroscandia Oy Elämän Energia Oy Erikoisvalu H. Laakso Espoon Autopalvelu Oy 027 10 Espoo Etelä-Uusimaa Finn-Camec Oy Ab Helsingin Valotyyppi Oy HertekOy HymatOy Hyvänäkö Optikko IBS Tietolinkki Oy IDO Kylpyhuone Oy www.idobath.com. (02) 436 2900 Palvelutalo Betania-Koti Paraisten Apteekki Puh. (09) 618821 (1) RAUTARUUKKI STEEL *• MYLLYKOSKI PAPER OUTOKUMMUN OPPIMISKESKUS AXiSUUNNITTEL~ PL 428, 33101 TAMPERE Puh. (09) 478 999 Tilija Konsulttitoimisto Matti SillantakaKy Tilitoimisto Yritystilit Top-Metalli Ky Klaukkala Puh. Oinonen Maalausliike Naantalin Energia Oy Puh. (09) 693 831 Taikapeili, tyyli-ja mallikoulu Puh. (02) 265 71 1 1 Teroitusliike Teho Oy 20200 Turku Turun Henrikin seurakunta Varissuon Apteekki Wawa Bakerytechnic Oy PÄIJÄT-HÄME Arkkitehtuuritoimisto Erkki Karjalainen Ky Heinolan Energia Oy Heinolan maaseurakunta Husulan Puutarha Ky Kaupanalan esimiesliitto Kiipulan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kivistön Lähdevesi Oy Keskinäinen Vakuutusyhtiö Palonvaara 15140 Lahti L-fashion Group Oy Lahti L & H Timonen Kuljetusliike Maansiirto LMS Oy Muovijaloste Oy Oilon Oy Lahti Puh
Kaksi päivää tärvätään Ruijan partailla. Tukikohtana toimii Kilpisjärven biologinen tutkimusasema, jossa majoitus 2-4 hengen huoneessa. KOITAJOEN KORPITAIVAL Ilomantsi 7.-11.6. ja 5.-8.8. Neljän päivän luontoleiri tutustuttaa monipuolisesti Tammisaaren saariston kansallispuiston saaristoluontoon sisäsaaristosta aava n meren ääreen. Täysihoito. Käytössämme on kirkkovene, jolla liikutaan Järvi-Suomen saaristoluonnossa. Tarkoitus on kuitenkin paneutua kaikkeen ympäröivään luomakuntaan mahdollisimman monipuolisesti. Reitti kulkee Koivusuon luonnonpuiston aarniometsissä, laajoilla suoalueilla ja erämaisen Koitajoen varsilla. mennessä ja elokuun leirille 28.6. Tämän jälkeen tirkistelemme lähietäisyydeltä jäätikköä ja opimme, miltä omakin isänmaamme näytti kymmenen vuosituhatta taapäin. Ilmoittautuminen: 17.5. Ilmoittautuminen: kesäkuun leirille 10.5. Norjaan viettävän autoretken myötä tutustutaan Jäämeren linnustoon ja vuonomaisemiin. Kurssi soveltuu myös aloitteleville retkeilijöille. Lisätietoja myös Vesa Tanskaselta p. mennessä. Helppokulkuista polkua pitkin tapahtuvaa taivallusta halki jylhän laakson kertyy yhteen suuntaan noin seitsemän kilometriä. Vetäjänä biologi ja retkeilykouluttaja Jani Lemmetyinen. Hintaan eivät Ilmoittautuminen Luonnonsuojeluliiton toimistoon vs. Kuljettava matka on yhteensä noin 60 kilometriä, mistä rinkkojen kanssa noin 50 km. Hinta: SLL:n jäsenille 1800 mk, muille 1950 mk. Hinta: SLL:n jäsenille 1200 mk, muille 1 350 mk. Mukaan tarvitset makuupussin , makuualustan ja kumisaappaat. Ruuat valmistetaan yhdessä leirikokin johdolla. Matkan loppupuolella on mahdollista yöpyä myös autiotuvassa ja saunoa Suomen itäisimmässä saunassa. (09) 2280 8207 tai 040 573 5634, faksi (09) 2280 8200, sähköposti: sarkkinen@sll.fi. Viikon aikana tehdään enintään peninkulman mittaisia päiväretkiä suurtunturien kupeeseen , jolloin botanistioppaiden johdatuksella tutustutaan tunturikasvistoon. YLIPERÄLTÄ RUIJAAN Kilpisjärvi 10.-17.7. Halukkaat voivat pyytää kaloja. Leiriydymme Rödjanin yläniitylle joko omiin tai puolijoukkuetelttoihin.· Kaivo, keittokatos, puusee, soutuvene, sauna ja meri luovat puitteet leppoisalle leirielämälle. 56 SUOMEN LUONTO 4/99. Leirin tuloja paluupäivän tukikohtana on Järvisydämen lomakylä, välillä telttaillaan Linnansaaren kansallispuistossa. Mukaan mahtuu 17 kaikenikäistä retkeilijää. Vetäjänä Vesa Tanskanen ; mukana myös norppatutkija Mervi Kunnasranta ja norppakuvaaja Juha Taskinen. koulutussihteeri Silja Sarkkiselle p. Kurssilaiset ottavat mukaan omat eväät, retkeilyvarusteet ja majoitteet. Retki alkaa Tammisaaresta, josta siirrytään veneellä kansallispuiston suurimpaan Älgön saareen. Toinen retki suuntautuu ikijäätikön juurelle. SAARISTOLAISKUL TTUURIA JA MERILUONTOA Tammisaari 17.-20.6. NORPPALEIRI Rantasalmi 14.-17.6. Ilmoittautuminen: 10.5. puoleen hintaan. Hinta sisältää kuljetukset Joensuusta Koitajoelle ja takaisin. Sisältää ruokailut, retkiruuat ja majoituksen. Älgössa Rödjanin kalastajatilalla sijaitsee kansallispuiston pääopastuspaikka. Hinta: SLL:n jäsenille 600 mk, muille 750 mk. Alkukesän luontovaellus patikoidaan pitkin Suomen itäisintä retkeilyreittiä, Tapion Taivalta. Linnansaaren kansallispuiston maisemissa keskellä Suur-Saimaaseen kuuluvaa Haukivettä järjestetään leiri , jolla tutustutaan SLL:n tunnuseläimeen, uhanalaiseen saimaannorppaan, ja sen elinympäristöön. Vetäjänä luonto-opas Silja Sarkkinen. Vaelluksen lomassa opetellaan retkeilytaitoja sekä perehdytään erityisesti vanhojen metsien ekologiaan sekä alueen metsäja suolinnustoon. Hinta: SLL:n jäsenet 700 mk, muille 850 mk, lapset alle 15 v. Leirin hintaan sisältyy oloihin sopeutettu täysihoito. (05) 416 9096 tai vesa.tanskanen@pp1. Vetäjinä Asko Kaikusalo ja Rauni Partanen. inet.fi . Vaellukselle otetaan enintään 1 henkeä, alaikäraja 1 5 vuotta. mennessä. Yhtenä päivänä teemme veneretken kansallispuiston itärajalle Jussarön saareen , jossa on vanha luotsiasumus ja ulkosaaristomme komeimpiin kuuluva aarniometsä. mennessä
Järjestäjät huolehtivat ku ljetuksista Joensuu-Kajaani-tien varresta KoIille sekä muonituksesta. 7 .-3.8. SUOMEN LUONTO 4/99 Järjestäjät: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pietarin meritekninen yliopisto. Souda ja purjehdi Laatokalla Laatokan saariston elämyksiä on tarjol la suomalais-venäläisillä soutuja purjehdusretkillä. Vetäjinä ovat Hailuodon perinneja kulttuurimaisemien piirteiden ja historian tuntija Eino Merilä sekä kasvilajien asiantuntija Anna Kilpiä. TALKOOLEIRI KOLIN KANSALLISPUISTOSSA 21.-29.7. (130 km , 10 pv) SortavalaHonkasalo-Läskelän Joensuu-[Pitkäranta) Valamon saaristo [säävaraus)-Salmi 3) 16.-25.7 . (135 km , 10 pv) Sortavala-Lahdenpohja-Kurkiniemi-Käkisalmi 5) 2.8.-9.8 . PERINNEPURJEHDUS Kustavista Maarianhaminaan 26.-31.7. Reitit kulkevat suurimmalta osalta suunnitellun Laatokan luodot -kansallispuistorajauksen sisällä. Harjoittelemme kipparin johdolla kaljaasilla purjehtimista ja käymme läpi navigoinnin perusteita. Leiri järjestetään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Viikolle mahtuu 16 harrastajaa [kouluikäiset huoltajien mukana). mennessä. Lauantaina poikkeamme viikinkien kalantiväylän reitiltä Maarianhaminan ltäsatamaan, jonne purjehdus aamupäivällä päättyy. Varusteiksi mukavat, säänkestävät ja sääskiltä suojaavat retkivaatteet. Nukumme koijissa , jotka on erotettu toisistaan vä liseinillä. Ilmoittautuminen: 14.6. KASVIEN LAJINTUNTEMUKSEN ERIKOISKURSSI Hailuoto 21.-25.7. Käkisalmen ja Pietarin väli on seikkailu aavalla ulapalla. Tutustumme myös ahojen ja kaskimetsän kasvillisuuteen, Kolin geologiaan sekä paikallishistoriaan . Tutustumme pohjoisen Saaristomeren koskemattomaan luontoon ja värikkääseen kulttuurihistoriaan lasikuitumeriläisellä. Reitit: 1) 28.6.-7. Purjehdimme myös erityyppisillä verkkoveneil lä, sumppuvene Jehulla ja kaljaasi Albanuksella. (130 km, 1 O pv) Salmi-Valamon saaristo (säävaraus)-[Pitkäranta)Läskelän Joensuu-Markatsimansaari-Sortavala 4) 25. Hintaan sisältyy viisumi sekä kuljetukset, muonitus ja opastus Venäjällä. Majoitus omissa teltoissa. retki noin 1400 mk sekä matkat Suomesta Venäjälle ja takaisin. Kurssille otetaan enintään 20 osallistujaa. Vätsärin erämaa-aluetta rajaavat lännessä lnarijärvi , idässä Norjan raja , pohjoisessa Sevettijärven-Näätämön maantie ja etelässä Kessin erämaa. Perinnebiotoopit ahot, pihapiirit ja kaskimetsät ovat Kolin kansallismaiseman keskeinen maisemaelementti. Keskiviikkona muutamme leirin BrändönJurmon saaristoon, käymme verkoil la paikallisen kalastajan mukana ja vierailemme pohjoisilla hyljeluodoilla. Kokoonnumme ensimmäiseksi yöksi Näätämön kylään , josta aamulla lähdemme rauha llisesti vaeltamaan kohti Uutuanjokea. Leiriydymme 1 01 5 km välein sopivan kalapaikan tuntumaan. Retket lsokarin majakalle, Katanpään linnakkeelle, Tuuskerin Nilssille, ulkoluotolaisten kalamajoille sekä Sarvilinnan arboretumiin. Vaelluksemme puolivälissä pystytämme leirin Vätsärin tunturialueelle, josta teemme 57. mennessä. Torstaina siirrymme kaljaasi Albanukselle. Opettelemme perhoja uistinkalastuksen jaloja taitoja erämaavesillä, mutta pyrimme tutustumaan erämaaluontoon ja sen ihmeisiin myös hieman kokonaisvaltaisemmin: vietämme leppoisia hetkiä ihaillen maisemia, nautiskelemme meitä ympäröivästä hiljaisuudesta ja nuotiotulista. Ku rssi sopii sekä kasvien tuntijoille että vastaalkajille. (135 km , 10 pv) Käkisalmi-Kurkiniemi-Lahdenpohja-Sortavala 2) 7.-16.7. Hinta: SLL:n jäsenille 2000 mk, muille 2200 mk. Ilmoittautuminen: 14.6. Mukana Ari Kalske, Juha Aaltonen , Pentti Heikkinen ja Kim Loueniva. Kurssin aikana tutustutaan kattavasti Perämeren suurimman saaren kasvilajistoon , tyyppilajistoon sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja niiden elinympäristöihin kuten maankohoamisrantoihin vyöhykkeineen, dyyneineen, glo-järvineen ja suolamaineen. Talkoisiin pääsee mukaan enintään 1 5 henkilöä. ONNONHARRASTUSVIIKOT 1 999 sisälly Norjan retkien autokuljetukset [yhteensä noin 200 mk) jotka peritään paikan päällä. (05) 4 11 7358 [työ), faksi [05) 453 1930, (05) 415 0665 [koti), sähköposti: siilahti@sll.fi. Ilmoittautuminen: 3 1.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Pertti Siilahti, puh. retki noin 1700 mk, 5. Reilun viikon mittaisella talkooleirillä kunnostetaan Kolin kansallispuistoon kuu luvan Lakkalan tilan niittyjä, rakennuksia ja pihapiiriä. Kalastamme ja tarkkailemme luotojen lintuja ja kasveja. mennessä. Maanantaina majoitumme Kustavin ulkoluodolle telttoihin . Retkikohteina ovat myös saaren luonnonsuojelualueet, perinnemaisemat ja nykyiset kulttuurikohteet Täysihoito ja majoitus Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasemalla Hailuodon Marjaniemessä. VAPAKALASTUSVAELLUS Vätsärin erämaa-alue 23.7.-2.8. Majoitutaan leiriläisten omissa teltoissa. Aluksella on kaksi vessaa lavuaareineen, muttei suihkua. Saaren biotooppeihin ja lajiharvinaisuuksiin tutustutaan maastossa retkei llen. Ilmoittautuminen: 14.6. Kullekin retkelle mahtuu 1 0-15 suomalaista; venäläisiä yl iopiston kouluttajia ja opiskelijoita on saman verran. Työnteon lomassa tehdään paikallisen oppaan johdolla päiväretkiä Pirunkirkon ja Repouuron luolille sekä Kolin vaaroille. Varsinkin kansallispuiston laajennusosan perinneympäristöjen suojelu edellyttää ru nsaasti hoitoja kunnostustöitä. Reittimme kiertää Brändöstä Kumlingen ja Föglön kautta Maarianhaminaan. (225 km , 8 pv) KäkisalmiKonevitsa-Pähkinälinna-Neva-Pietari (1 pv Pietarissa) Hinnat: 1.-4. Hinta: SLL:n jäsenille 1200 mk, muille 1350 mk. Saunamme perjantai-iltana. Retkimuonitus sisältyy hintaan. Vetäjinä toimivat Jani Lemmetyinen ja Erkki Sankari Joensuusta vahvistettuna paikallisilla asiantuntijoilla ja Metsäntutkimuslaitoksen väellä. Voimme myös halutessamme seurata Volter Kilven saaristoromanttista näytelmää aidossa ympäristössä. 7. Retkillä liikutaan aavan selän tuntumassa, asumattomassa ja yli 50 vuoden ajan luonnontilassa olleessa saaristossa yhdellä kymmenen ja kahdella kuuden soutajan jaalalla; suotuisilla tuulilla purjehditaan. Osoite: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta. mennessä. Ohjelmaan kuuluu risusavottaa ja perinteisen pistoaidan tekoa
Lähtö Euroopan unionin pohjoisimmasta kylästä Nuorgamista, paluu Utsjoelle. Kokeilemme myös kalaonnea matoongella. Samalla tutustumme Nuuksion järviylängön luontoon , jota hallitsee rikkonainen kal lioperä lukuisine murroslinjoineen. Vaelluksen 5-1 5 kilometrin päivämatkojen aikana tullaan toimeen alueen syötävillä kasveilla , marjoilla, sienillä ja teeaineilla. Kurssin vetäjänä toimii biologi ja retkeilykouluttaja Jani Lemmetyinen. Alue on tundran ja koivun hallitsemaa huikaisevan avaraa tuntu rilakeutta, missä silmä ja sielu lepäävät. Vetäjinä Mika Alava ja Janne Ollikainen. päiväja yöretkiä tunturijärville. Seuraavana aamuna on kuljetus Suivakkojärvelle, josta lähdemme vaeltamaan kuusirajaa seuraillen kohti Iva lon ja Inarin välistä tietä. Ilmoittautuminen: 2.8. Osa opiskelusta tapahtuu ennen kurssia suoritettavien kirjallisten etätehtävien avulla. Muuten vaeltajat ottavat omat eväät ja retkei lyvarusteet. Kurssi on tarkoitettu kaikil le yli 15-vuotiaille luonnon hyötykäytöstä, pärjäämisestä ja retkeilystä kiinnostuneille. SAARENMAAN LUONTOA 5.-8.8. Osanottajamäärä on korkeintaan 1 2 henkilöä, joilta edellytetään vähintään 15 vuoden ikää ja kohtu ullista kuntoa. Mukaan otetaan 14 henkilöä. mennessä. Mukana on myös suomenkielinen opas. Luonnonsuojelualueilla opastavat alueiden omat asiantuntijat. Varustuksena tarvitaan omat valokuvausvälineet [ym. mennessä. mennessä. Yöpyminen kodassa, sissiteltassa tai laavussa. Hinta: SLL:n jäsenille 1850 mk ja muille 2000 mk. Hinta: SLL.n jäsenille 400 mk, muille 500 mk. Retki päättyy Inariin, missä ruokaillaan , saunotaan ja yövytään . Vaellus alkaa Inarin kylästä, jossa yövymme ensimmäisen yön mökissä. JOKAMIEHEN KAMERAVAELLUS Inarin Hammastunturin erämaa 5.12.9. Erätaitokurssilla vael letaan noin sadan kilometrin matka Kemijoen latvahaarojen ja aapasoiden halkomassa Itäkairan metsäerämaassa. Kurssille ovat tervetuleita 15 vuotta täyttäneet erähenkiset luontoihmiset; aikaisempi retkeilykokemus on suotavaa. Vaellamme Ruotsin Lapissa halki huikaisevan kauniiden suurtunturimaisemien noin sadan kilometrin matkan kohti Kebnekaisea [korkeus 2 1 17 m). Yövymme omissa teltoissa tunturijärvien kupeessa ja syömme itse valmistamiamme retkimuonia. Retkelle ovat tervetulleita 1 5 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on jo vaelluskokemusta ja jotka jaksavat kulkea rinkan kanssa noin 15 kilometrin päivämatkoja. Ilmoittautuminen: 31 .5. Osanottajamäärä on korkeintaan 12 henkilöä, joilta edellytetään vähintään 15 vuoden ikää ja kohtuullista kuntoa. koulutussihteeri Silja Sarkkiselle p. Hinta: SLL:n jäsenille 1600 mk, muille 1750 mk. ERÄMAASEIKKAILU RUOTSIN LAPISSA Kebnekaise 6.17.8. Vetäjänä toimii virolainen geologi ja luontokoulun opettaja Silvi Piivi. Vaellusretki soveltuu yhtä hyvin kokeneille kulkijoille ja valokuvaajille kuin aloittelijoillekin. RUSKAIN EN SYYSSEIKKAILU PulmankiUtsjoki 4.10.9. Matkan hintaan kuuluvat majoitus, ruokailut, laivaja venematkat ja muut ku ljetukset. mennessä. Lähtöja paluupaikkana Kuhmo, josta kuljetus Paanajärvelle ja takaisin sekä yöpyminen, aamiainen ja sauna Uhtualla sisältyvät hintaan. erävarusteet ja retkieväät. Hinta: SLL:n jäsenille 1200 mk, muille 1350mk. Ilmoittautuminen: 2.8. mennessä. Varustuksena omat kalastusvälineet, erävarusteet ja retkieväät. Viimeiseksi yöksi palaamme lähtöpaikkaan, jossa odottavat sauna ja ruoka. ERÄTAITOKURSSI ITÄKAIRASSA Savukoski 7.-15.9. Päivämatkat ovat pituudeltaan 1 015 km. Lisäksi perehdytään metsäja suoekologiaan sekä alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Hinta: SLL:n jäsenille 1 500 mk, muille 1650 mk. Vetäjinä Mika Alava ja Janne Ollikainen. mennessä. Varusteiksi retkelle oma teltta ja muut retkeilytarvikkeet sekä retkieväät. Vetäjänä leirikouluttaja Veikko Piironen. Yövymme omissa teltoissa ja vetäjien laavuissa ja valmistamme itse ruokamme. Ilmoittautuminen: 21 .6. Vaellusretki soveltuu niin kokeneille kulkijoille ja kalastajille kuin ensikertalaisillekin. Eläimistöön kuuluvat kaikki Ylä-Lapille ominaiset nisäkkäät ja useimmat lintulajit. Seikkailuhenkinen tutkimusmatka vi lliin havumetsäerämaahan, legendaarisen Paanajärven kansallispu iston luonnontilaisille salomaille ja vienankarjalaisiin kyl iin! Paanajärven kansallispuisto on pohjoisen tundran, itäisen taigan sekä eteläisen että läntisen kasvija eläinmaailman uskomattoman kaunis kohtauspaikka. Matkalla tutustutaan myös Kuressaaren vanhaan kaupunkiin ja Paramajan rantaan , jossa fossiilit suorastaan kuhisevat. Kalliomänniköt ja karut metsät, kosteat kuusivaltaiset rotkot, korvet ja rämeet sekä lukuisat metsälammet tarjoavat kulkijalle elämyksiä, seikkailuja ja yllätyksiä. Näillä koskemattomilla seuduilla vaellamme yhteensä noin 50 kilometrin matkan. Hinta: SLL:n jäsenille 1200 mk, muille 1350 mk. Mukaan mahtuu enintään 1 henkilöä. Ilmoittautuminen: 2.8. Kurssin hinta sisältää kyyditykset Savukoskelta Kemihaaraan ja takaisin sekä retken päätteeksi saunan, ruokailun ja yöpymisen Kemihaarassa. Valokuvausta harjoittelemme runsaasti ja vähemmän ryppyotsaisesti pyrkien tutustumaan erämaaluontoon kokonaisvaltaisesti. Ilmoittautuminen: 28.6. Hinta: SLL:n jäsenille 2250 mk, muille 2400 mk. PÄRJÄÄNKÖ LUONNOSSA. Oppaina Janne Ollikainen ja Mika Alava. harrastevälineet]. Vaelluksen pituus on noin 60 kilometriä. 58 SUOMEN LUO TO 4/99. Viron suurimmalle saarelle Saarenmaalle suuntautuvalla nelipäiväisellä luontoja ku lttuurimatkalla vieraillaan Vilsandin saaren luonnonsuojelualueella [merilinnusto) ja Länsi-Saarenmaan ylängön Viidumäen luonnonsuojelualueilla [kasvillisuus]. Kurssilla yövytään omissa teltoissa/laavuissa, mutta eräillä leiripaikoilla on mahdollista käyttää myös autiotupia. mennessä. Mukaan mahtuu enintään 14 vähintään 15-vuotiasta retkei lijää. Mukaan ehtii 20 ensiksi ilmoittautunutta. Vaelluksemme alkaa Abiskon kansa llispuistosta ja jatkuu Kungsledeniä pitkin Kölin vuoristoa päättyen Nikkaluoktaan. Mukaan mahtuu enintään 15 vähintään 15 vuotta täyttänyttä vaeltajaa. Vaellus Utsjoen itäisillä erämailla, Tunturi-Lapin äärimmäisillä kiveliöi llä kutsuu ankariakaan ilmasto-oloja kaihtamatonta ku lkijaa ruskaiselle syysseikkailulle. Hinta: SLL:n jäsenille 1300 mk, muille 1450 mk. Ilmoittautuminen Luonnonsuojeluliiton toimistoon vs. (09) 2280 8207 tai 040 573 5634, faksi (09) 2280 8200, sähköposti: sarkkinen@sll.fi. Viikon aikana opetellaan suunnistusta, vesistön ylityksiä, tulentekoja leiriytymistaitoja, luonnonmuonien käyttöä sekä erilaisissa hätätilanteissa toimimista. mennessä. Matkaamme omalla linja-autolla, yövymme retkeilymajoissa tai hotelleissa. Hammastunturin alueelta löytyvät kaikki Pohjois-Lapin luontoja maastotyypit. Rinkan kantamisen lisäksi teemme päiväja iltaretkiä ympäröivään maastoon; ihailemme ryöppyäviä vesiputouksia, käymme jäätikön reunalla, lumihuippuisen Kebnekaisen päällä ja tutkimme oroarktisen vyöhykkeen kasveja. Vetäjinä toimivat Jussi Tawast ja Markku Virtanen. Ilmoittautuminen: 31 .5. Kalojen narraajina Markku Tukia ja Markku Virtanen. PAANAJÄRVEN VAELLUS 21.-28.8. Luontokuvaajan retkikohteena Hammaskaira on juuri monipuolisuutensa vuoksi mitä erinomaisin. Nuuksio 2.--6.8. Alue kuuluu osittain Urho Kekkosen kansallispuistoon, osittain Kemihaaran erämaaalueeseen. Alueen tun netuimpia nähtävyyksiä ovat Jaurujoen ja Nuorttijoen kanjonimaiset joki laaksot sekä Korvatunturi. Ilmoittautuminen: 14.6
(03) 6336 499 Et-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, puh. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, puh. (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, puh. lspiiri@co.inet.fi Lappi, Tuula leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon ku luttua ilmoituspäivästä. Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu autom aattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 081, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi mape klo 8.3()-16.15 internet www.sll.fi Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Karvonen, toimistosihteeri, vs. Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoim. Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija lammi, järjestöpäällikkö, vs. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ....... (09) 228 08333, www.sll.fi/tukV Luonnonkuva-arkisto/1..uontokuvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. (09) 228 08221, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. ja fax (05) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, puh.ja fax (02) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. . (09) 228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __)_ 19_. . Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ..... Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. pääll.vs. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (02) 2355 255, fax 2355 244, turku@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. ja fax (016) 31 1 550, tai 0400168 271, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETVS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __)_ 19_ . Hanna Maonpuro, kans.välisten as. Tilaajatunnus (jäljennä vanha sta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. 0500 320844 Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, puh ja fax (014) 611 223,kotimäki@sll.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. (01 3) 138 281 , 0400 125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (09) 684 4420, fax (09) 6844 4222 SUOMEN LUONTO 4/99 z L.U 6 :) V) Tilaushinnat: Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Postinumero ja -toimipaikka:. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETVS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI r r 59. (03) 2131 317, 049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. Puhelin (myös suuntanumero): .. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkan katu 9, 00510 Helsinki. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __)_ 19_. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh. (08) 378 443, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh (01 7) 262 3811, 050 569 9091, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. (05) 371 0301. Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Liittohallitus Timo Helle, pj, (016) 3364302, Janne l ampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkilä Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, puh
Mallistoissa on suursäiliöl lisiä kuivakäymälöitä, erottelevia rumpukompostikäymälöitä ja Suomen ainoa täysipäiväinen huussikauppias Jukka Lindroos suosittaa kesämökille joko eristettyä kompostivessaa (vasemmalla) tai kevyempää mökkimultiota. Siksi vessan varsinaisen astian pohja pitää reijittää. 60 Suomalainen huussi on maalattu perinteisesti sisältä siniseksi. Sellaisen nikkaroi itsekin ilman suuria kirvesmiehen taitoja. Kun ala-astia täytetään kuivikkeella, nesteet imeytyvät siihen ja haihtuvat hiljalleen pois. Käymälä voidaan sijoittaa vaikka mökin sisätiloihin, kunhan ilmastointi järjestetään hyvin", Lindroos neuvoo. Kärpäsetkin pysyvät loitolla. Toimivia kesämökkihuusseja on kaupan useita malleja. Hyvin hoidettu vessa ei kuormita vesiä", tietää turkulaisen Pikku Vihreän huussikauppias Jukka Lindroos. Käyskä vaatii yhä kunnan ympäristötai rakennusviranomaisten luvan. Joka käynn in jälkeen astiaan viskataan reilu kourallinen turpeen ja hakkeen seosta kuivikkeeksi ja massaa ilmastamaan. Väri pitää kärpäsiä loitolla. Vesivessassa jätökset huuhdotaan raikkaalla vedellä puhdistamolle ja lopputuotteena on liki käyttökelvotonta lietettä. Hyvä huussi onkin helppokäyttöinen , hajuton ja vaivaton tyhjentää. Suunta on oikea. Käyskälle hoivaa ja huolenpitoa Etenki n viemäriverkoston ulkopuolel la haja-asutusalueella ympärivuotinen kompostikäymälä eli käyskä on hyvä vaihtoehto perinteiselle vesivessal le. Toimivan huussin pystyy toki nikkaroimaan itsekin. "Kompostoiva käymälä vaatii aina hoivaa ja huolenpitoa, asiaan vihkiytymistä sekä sitoutumista. "Monissa kunnissa kesämökkiläisiltä vaaditaan vessojen asianmukaista hoitoa. aa Mökkihuussi hajuttomaksi Monille pelkkä ajatus kesämökin huussin tyhjennyksestä nostattaa kylmät väreet selkäpiihin ja korvissa alkaa kuulua kärpästen surinaa. Ympärivuotiseen käyttöön on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja niin pieneen kuin suureenkin tarpeeseen. Hajuttoman huussin käyttöohje on yksinkertainen. Tavallisin syy sen hankintaan onkin silkka veden puute. pakastavia tai vakumoivia käymälöitä monin eri variaatioin. Se on myös ympäristöystävällinen. Käyskä ei kuluta lainkaan vettä, ja jätökset ovat lopulta mitä mainiointa lannoitetta. Tärkeää on pitää nesteet ja kiinteä aines erillään . Tämän astian alle tulee toinen laakea astia , jonne nesteet valuvat. Käyskä pitää aina valita käyttömäärän ja tilojen mukaan. Toisille operaatiossa ei ole mitään ihmeell istä; toimiva puusee on kompostimaisen vaivaton siivota. "Tällainen puusee toimii hyvin huhtikuusta lokakuulle. Jos mökkiä käytetään talvel lakin, säiliön pitää olla lämpöeristetty ja nesteet on johdettava erilliseen astiaan. J ARI SALONEN. Yksi yhteinen piirre löytyy mallista riippumatta. Yleensä lupa järjestyy jos ei heti niin ainakin pienen valistuksen jälkeen. Toimiessaan käyskä on vesi vessaa hajuttomampi", Jukka Lindroos muistuttaa
SUOMEN LUO NTO 4/99 Kalapurkin uusi koristeellinen elämä. Hän valmistaa käyttökoruja, kynttelikköjä ja koristeita hylkytavaroista ja -materiaaleista. Tuomiston ostotottumuksetkin ovat muuttuneet. Maalinpoistoaineita käytettäessä onkin edessä enemmän ongelmia. Markkinoilla on myös haitattomampia maalinpoistoaineita. Sen jälkeen tavaran merkitys on avautunut taiteilijalle uudella tavalla. Näin ollen myös maalinpoistojätteiden koostumus vaihtelee. Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin . Niiden käyttöä tulee välttää. Tuomisto on Lahden muotoiluinstituutista valmistunut huonekalumuotoilija. Samoin maalinpoistoaineissa on eroja. Jos lipeään pohjautuvilla maalinpoistoaineilla pehmitetty maali on kuivunut kunnolla, on se kelvannut kaatopaikalle, eikä aiheuta ympäristössä ongelmia. Tuomisto on tamperelainen käsityöläistaiteilija. Neitseellisiä raaka-aineita ei aina tarvita , jopa margariinirasian alumiinikalvolla on arvonsa , jos sen osaa nähdä. Yleisimmät nykyisin käytettävät talomaalit ovat kuivuttuaan haitattomia maaperään joutuessaan. Kierrätysesineiden valm istaminen on muokannut tekijänsä elämäntapaakin . Ovatko maalinpoistoaineet myrkyllisiä. Puutalojen maalauksessa on käytetty eri aikoina varsin erilaisia maaleja. Erityisesti kloorattuja hiilivetyjä sisältävät maalinpoistoaineet ovat ympäristölle hankalia. Taiteilijan koti on uudessa puutalossa, mutta huushollia on sisustettu erityisesti 1950-luvun huonekaluilla ja esineillä. Ympäristöpäällikkö Pekka Kotilainen Tikkurila Oy:stä kehottaa toimittamaan kaikki märät maalijätteet ongelmajätekeräykseen . Yksittäiskappaleet ovat ilmaisia, suurista määristä peritään 1 mk/kpl. Myös keittomaalijätteet ovat haitattomia maaperässä. "Maailma on jo niin täynnä valmista tavaraa, ei siihen enää uutta tarvitse luoda. Ne perustuvat natriumhydroksidiin eli lipeään. Maalijätteistä ei ole tämän vuoksi juuri kokemusta. Oikaisu: Edellisessä numerossa kirjoitin vahingossa , että PCkirppis tyhjentää keskusmuistit. Esimerkiksi pellavaöljy-, alkyditai lateksimaalit eivät enää sisällä raskasmetalleja. Vuoden vai hteessa tuli voimaan asetus, jonka mukaan jätteen tuottajan pitäisi osoittaa jätteen kaatopaikkakelpoisuus. Korunkaan ei tarvitse olla kultaa ja timantteja ollakseen kaunis. Leikkejä ja harjoituksia vastuullisen kulutuksen neuvontaan (ja muutama näyttelyideakin) -opasmonistetta voi tilata Luonnonsuojeluliitosta, p. Lyijyvalkoista on käytetty runsaasti kaikissa öljy-, pohjaja peltikattomaaleissa. Nykyisin jätteiden vastaanottaja päättää, miten maalijätteet tulee käsitellä. Siitä voi tehdä esimerkiksi numeroituja miniatyyritauluja, joita jaetaan lii kelahjoina. Monet maalinpoistoaineet sisältävät esimerkiksi metyleenikloridia, N-metyyli2-pyrrol idonia , liuotinbensiiniä ja fenoleita. Tarkoitin tietenkin kovalevyjä. Nämäkin märät maalijätteet on syytä toimittaa ongelmajätekeräilyyn . Tällaiset maalipoistoaineet ovat laajassa ammattikäytössä , ja myydäänhän niitä yksityisillekin . Varsinaista haittaa niistä ei ole kukkapenkei lle, mutta roskaavathan ne ikävästi, eivätkä juuri hajoa maaperässä. Koruja ja koristeita Jaana Tuomisto alkoi tehdä sen vuoksi, että niiden kautta paljastuvat monitahoisesti aineen merkitys, merkityksettömyys ja arvostukset. Hylätty raastinrauta voi saada uuden elämän kynttilälampettina. Näitä maalijätteitä tulee käsitellä ongelmajätteinä. Nappeja tai rintakoruja syntyy parkettisälästä. Häntä alkoivat kuitenkin roskakasan puunkappaleet puhutella runsaat kymmenen vuotta sitten. Koruja hylkykamasta Kierrätysaatetta ja armeliaampaa suhdetta uusiutumattomaan aineeseen voidaan edistää myös koruilla. Talon uusintamaalausta ja maalinpoistoa suunnittelevan kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan ympäristösihteeriin . Sanomattakin on selvää, että jätteet lajitellaan. Sen sijaan vanhemmat, vielä 1970-luvun alussa yleisesti käytössä olleet lyijypitoiset maalit ovat haitallisia maaperässä. (09) 228 08 201 . Entä ovatko vanhat maalit haitallisia. Leikkiohjeita vastuullisen kulutuksen neuvontaan Suomen luonnonsuojeluliitossa on koottu harjoitusja leikki-ideoita vastuu llisen kulutuksen neuvonnan tarpeisiin muun muassa ympäristöja jäteneuvojille. Hankinnat on keskitetty vanhojen tavaroi den kauppoihin ja kirpputoreille: "Tavallisista kaupoista en osaa enää ostaa muuta kuin kengät." ANNE KÄRKKÄINEN Ekoneuvo PEKKA HEIKURA Vanhat talomaalijätteet ovat myrkyllisiä Mitä tulisi tehdä talon maalauksessa syntyville maalinpoistojätteille. Esimerkiksi energiankulutusta ja omaa lihastyötä neuvotaan havainnollistamaan kysymällä: "Voiko omakotitalon valaista kuntopyörä llä?" Oppaan kirjoittajan Eija Kosken mukaan leikkien ja harjoitusten avulla voidaan lempeästi johdatella ihmiset miettimään kuluttamista sekä kyseenalaistamaan rajaton kuluttamisoikeus ja -halukkuus. Vanhaa voi kierrättää uuteen tarkoitukseen", toteaa Jaana Tuomisto. Maalinpoistoaineella poistettu maali on märkää. Siten mekaanisesti poistetut maalijätteet eivät ole ongelmallisia luonnossa. Esimerkiksi ongelmajätteettömiksi todetut radion pikku kondensaattorit ovat Tuomiston käsissä muuttuneet korvakoruiksi. Pekka Heikuralle voi lähettää postia toimituksen kautta tai suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi.. Käytännössä pitäisi ilmeisesti osoittaa, miltä ajalta kuivan maalijätteen maali on peräisin. Ympäristötoimistot neuvovat maalijätteiden oikeassa käsittelyssä
Ravintolaa voi todistettavasti pitää ilman kertakäyttöastioita , joten herää kysymys, toimivatko hampurilaisravintolat Suomessa lain mukaan. Myrkkyjen käyttö vähenee ja energiaa säästyy, kun vahauskonetta ei tarvita niin usein. "Aina kun taloon muuttaa uusi asukas, pyrin ottamaan selvää, kuka hän on ja mitä hän tekee", kertoilee talonmiehemme. Hesburgerilla muovihaarukat ja -veitset on vaihdettu puisiin , ja turhista kansista on luovuttu sielläkin. "Kaikissa uusissa paikoissamme on tavallisen sekaroskiksen lisäksi sanko juomille ja muulle biojätteelle", kertoo tuotepäällikkö Johanna Teinilä-Kurvinen Carrolsilta. McDonald'silla on vaihdettu muoviset kertakäyttökahvilusikat puisiin sekoitustikkuihin, muovinen jäätelörasia on vaihdettu 62 vohveliin, eikä mukeihin laiteta kertakäyttökantta , jos juoma nautitaan ravintolassa. Kokemuksen mukaan biojätettä kertyy ravintolasalin puolelta varsin vähän. Seuraavan kerran kun marssin ulkoa rappuun , pyyhin kenkäni erittäin huolellisesti säästyy vähän ympäristöä, ja talonmies saa ansaitsemansa kiitoksen. Kiiltävä kuluu vuodessa. "Biojäte on aina käytävä läpi, koska asiakkaat heittävät ohjeista huolimatta sekaan mukeja ja muuta ylimääräistä." Myös McDonald'silla ja Hesburgerilla on jätteiden lajitteluja kierrätyskokeiluja. "Mitä se maksaa, kun kaupungin työntekijät käyvät hakemassa teiden varsille hylättyjä jääkaappeja ja pesukoneita?" Ennen talonmies kuskasi maksutta asukkaiden ylimääräiset vempaimet kierrätyskeskukseen. "Jos kiinteistössä on biojätteen keräys järjestetty, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, biojäte viedään sinne. "T oivomisen varaa on", TeiniläKurvinen huokaisee. "Kun vain ihmiset osaisivat pyyhkiä jalkansa", talonmies huokaa, "vaha kestäisi kauemmin." Lajitteluun talonmiehemme suhtautuu hieman nihkeästi, vaikka idea onkin hyvä. Carrolsilla on myös kahvilatyyppisiä paikkoja , joissa käytetään oikeita laseja ja posliinimukeja. HELENA TENGVALL Talonmiehet takaisin! Asun talossa , jossa on talonmies. Myös Suomen nykyisen jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan meneteltävä niin, ettei jätettä synny. Lisäksi hampurilaisten käärepaperina ei käytetä enää muovipinnoitettua paperia. "Sitä tuo jokunen, pari leivän kakkaraa." Laiskuus on vallalla: neljästä roskiksesta ensimmäinen täyttyy yli äyräitten ja pullot lentävät roskikseen. Jokainen kolmesta hampurilaisketjusta on ottanut myös varovaisia askeleita materiaalin tuhlauksen vähentämiseksi. Hän on tärkeä lenkki talon ilmapiirin luomisessa, talon henki. Esimerkiksi pesuaineiksi voi valita ekomerkittyjä tuotteita. "Ja kun juttelee jonkun kanssa , saattaa mukaan tulla toinenkin ja niin he tutustuvat toisiinsa." Aika moni askare sivuaa ympäristöasioita. Jos lattioiden vahaamiseen käyttää himmeämpää vahaa, se kestää kolmekin vuotta. Sadan asukkaan taloyhtiössä syntyy biojätettä 30 litraa viikossa. "Minulla oli lasinkeräyslaatikko pari vuotta, mutta luovutin, kun se oli puolillaan vajaita sillipurkkeja ja muovipulloja." Nykyinen kierrätyskeskuksen neljänkympin maksu vastaanotettavista kodinkoneista ei liioin ilahduta talonmiestä. Sellainenkin ihme on maailmassa jo nähty kuin McDonald's ilman kertakäyttöastioita Saksan Freiburgissa. Jätteiden lajittelua ei silti ole tarkoitettu hämäy.kseksi , vaan tarkoituksena on saada asiakkaat tottumaan lajitteluun." Miten lajittelu sitten toimii. Ehdoton valtaosa jätteistä on kertakäyttöastioita. Saksan jätelaki ei ole ainutlaatuinen. Muuten biojäte päätyy kaatopaikkajätteen sekaan. PEKKA HÄNNINEN SUOMEN LUONTO 4/99. Sikäläiset ympäristöviranomaiset tulkitsivat, että jätteen synnyn vähentämistä koskeva laki ei salli kertakäyttöastioita ravintolassa. aa Hampurilaisketjut etenevät pikkuaskelin jätehuollossaan Kierrätyksen yleistyttyä uudet tuulet ovat alkaneet puhaltaa hampurilaispaikoissakin ainakin vienosti
Lajikkeiden maussa ei ole eroa. Syksyn tullen päästään korjaamaan satoa. Sinapin, illakon, tuoksupelargonin ja krassinkin kukkia voi syödä kohtuullisia määriä. Jos kasvimaallasi kasvaa mustajuurta, voit nostaa sitä talvellakin lauhalla säällä kunhan olet suojannut mustajuuresi paksulla kerroksella kuivia lehtiä, olkia tai heinää. Nykyään näkee salaattiohjeita, joissa ripotellaan koristeeksi kukan terälehtiä. Mitä kukkia uskaltaa todella syödä. Voimakkaasti maustetuissa ruuissa mustajuuren hieno, makea ja artisokkamainen aromi peittyy. Mustajuuri viihtyy kohopenkissä Parhaiten juuret mahtuvat kasvamaan puolen metrin rivivälein lapioiduissa kohopenkeissä tai harjuissa. Kehäkukan terälehdet ovat kauniita ruokien koristeena. Sitten jokainen ruokailija poistaa itse korkkimaisen kuoren ja kastaa läpikuultavan valkean juuren sitruunamehulla maustettuun voisulaan tai majoneesiin. Mustajuuri sopii hyvin viljeltäväksi paikalla, jossa edellisvuonna kasvoi kaalia tai muita voimakkaasti SUOMEN LUONTO 4/99 lannoitettuja vihanneksia . Jos mustajuuret haluaa kuoria raakana, juurta kannattaa vähän väliä kastaa kylmään veteen. Kylvös pidetään kosteana, kunnes ruohomaisen ohuet sirkkalehdet ilmaantuvat. Mietoa, makeaa ja aromikasta Viljele mustajuurta itse Mustajuuret keitetään kuorineen 10-20 minuuttia väljässä vedessä. Varsinkin päivänkakkaran tyyppiset kukat aiheuttavat monille allergisia reaktioita. Raakana kuoritut mustajuuret pannaan heti kylmään veteen tai valmiiksi keiton liemeen odottamaan , muuten ne tummuvat. Katteen alla maa pysyy sulana. Siitepölyallergikon on paras jättää kukat salaateista pois tai ainakin kokeilla ensin vain pieniä määriä. Mustajuuri kylvetään mahdollisimman aikaisin keväällä kuohkeaan, kivettömään ja syvältä muokattuun maahan. Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää toimitukseen tai suoraan Rea Peltolalle, Pälsiläntie 63 , 1 7800 Kuhmoinen tai sähköpostitse vesa.koivu@co.jyu.fi. Spagetti kastike mustajuuresta Yksinkertainen ja hyvä spagetinkastike saadaan , kun raakana kuorittuja mustajuuria paloitellaan kasariin , jonka pohjalla on tilkka vettä. Ruokiin sopivat puhtailta paikoilta poimitut salkoruusut, malvat, ruusut, orvokit ja neilikat. Pian taimet kasvattavat kauniin kiiltävät, suipot lehdet. Juuret kasvavat paksuutta niin kauan kuin maa pysyy sulana, joten satoa korjataan sitä mukaa kuin keittiössä tarvitaan mustajuuria. Mitä kukkia uskaltaa syödä. Taimet harvennetaan noin kymmenen sentin välein , jotta ne mahtuvat kehittymään kunnolla. Mausteyrttien, kuten erilaisten sipulien, saksankirvelin, meiramin, oreganon , timjamin, tiliin sekä kyntelin kukintaja voi myös käyttää. Lopuksi ruoka kruunataan juustoraasteella ja ripauksella mustapippuria. Kaupassa mustajuurta näkee harvoin. Mustajuurimaa pidetään rikkaruohottomana . Multasormet REA PELTOLA Aikaisin kylvetty mustajuuri ehtii kasvaa syksyyn mennessä pulskaksi. Maxima ja Lange Jan näyttävät olevan sitä jonkin verran voimakaskasvuisempia . Purasruoho, kurpitsa ja kurkku tuottavat paljon käyttökelpoisia kukkia. Tavallisesti siemenliikkeissä myydään vanhaa lajiketta Venäläinen Jättiläinen . Pakkasten tullessa mustajuuret voi nostaa varovasti ja viedä puolikosteaan turpeeseen pakattuina kellariin. Siten tahmea maitiaisneste huuhtoutuu pois. Jos pinnan alta löytyy vielä kuiva multakerros, vettä annetaan lisää. Kerralla annetaan niin runsaasti vettä, että multa kastuu ainakin parinkymmenen sentin syvyyteen. Jos on pitkiä poutakausia, maata kastellaan viikon tai kahden välein. Kehäkukan, auringonkukan , ruiskaunokin sekä ohdakkeiden laitakukat, kamomillasauniot, voikukat ja lehmuksenkukat ovat näyttäviä ja maukkaita ruokien lisänä. Asian voi varmistaa pistelemällä maahan reikiä sinne tänne noin puolen tunnin päästä kastelemisesta. 63. Mustajuuret haudutetaan pehmeiksi, kasari otetaan liedeltä ja sekaan kaadetaan kuohukermaa. Niiden maku on mieto ja lievästi karvas. Katkenneet juuret eivät säily, joten ne käytetään heti. Paras konsti saada noita pehmeän makeita juuria onkin kasvattaa ne itse. Keitettyjä ja kuorittuja mustajuuria voi myös paloitella salaatteihin tai sekoittaa kastikkeisiin. Siemenet ripotellaan harvakseltaan harjun niskalle matalaan kylvövakoon ja peitellään. Jos maa on laihaa, siihen voi ennen kylvöä sekoittaa puoli ämpärillistä hyvin maatunutta kompostia neliömetrille. Se johtuu ehkä siitä, että juuret ovat hauraita ja kolhittaessa niistä alkaa herkästi vuotaa maitiaisnestettä. Silloin juuret nahistuvat ja menettävät makuaan. Maahan voi myös sekoittaa pari sataa grammaa kalkkia tai puun tuhkaa neliömetrille. Juuria voi ottaa keväällä siihen asti kunnes versot alkavat kasvaa. Kukkakaalin ja parsakaalin kukat kelpaavat auenneinakin ruuaksi
Yhdysvaltain maatalousministeriön alaisuudessa tehtyjen kenttäkokeiden tilaajista 46 prosenttia ol i kemianteollisuusyhtiöitä . Lääkintätilanteessa on maaja metsätalousministeriön ylitarkastajan Tero Tolosen mukaan vaikea vaatia selvitystä lääkkeen tuotantotavasta, koska lääkettä usein tarvitaan yllättäen ja äkkiä eikä geenitekniikan avul la tuotettuja lääkkeitä tarvitse erikseen merkitä. "Siirtogeeniset kasvit ja muut geeniteknologian sovellukset maataloudessa ja ruoantuotannossa kuuluisivat vasta koekentille", Altieri sanoi. Maatalous teollistuu nopeasti Altieri muistuttaa, että lukuisat sekä luonnonvaraiset että ihmisten perinteisesti jalostamat kasvit ja eläimet ovat muualle siirrettyinä saaneet yliotteen alkuperäisistä eliöistä tai aiheuttaneet muunlaisia odottamattomia muutoksia ekosysteemeissä. Altieria suututtaa se, että kaupallisia siirtogeenituotteita rivakasti markkinoille tuoneet ylikansalliset yhtiöt kuten Monsanto, Du Pont ja Novartis ovat voineet pitää tiedeyhteisöltä ja poliittisilta päättäjiltä salassa geenituotteidensa terveysja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset. EU kieltämässä geenitekniikan käytön luomutuotannossa Euroopan unionin uusi luomuasetus on lähes loppusuoralla geenitekniikan osalta . "Menetelmä on sama kuin se, jolla todetaan onko tuote luomua: tuottaja tai leivän valmistaja antaa takuun", Tolonen sanoo. man nopeassa kaupallistamisessa ja laajassa levittämisessä on poljettu räikeästi tieteeseen kuuluvaa riittävän tutkimuksen ja varovaisuuden periaatetta. Luomuasetuksessa on Tolosen mukaan täysin uutta se, että geenitekniikan käyttö halutaan kieltää kokonaan riippumatta siitä , onko lopullinen tuote muuntunut vai ei. Monesti tätä seikkaa ei pystytä muutoin, esimerkiksi laboratoriokokein, osoittamaan. Teollisuus väittää, että siirtogeenitekniikalla voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä kehittämällä vastustuskykyisiä kasveja. Myös Suomen Luomu-Liitto ilmoittaa olevansa samoilla linjoilla EU:n luomuasetuksen geenimuuntelusäädösten kanssa. Esimerkiksi luomuleipomo joutuu esittämään hiivan toimittajalta todistuksen, että käytetty hiivakanta on muuntelematonta. Ne pitävät Yhdysvaltain ohella kehitysmaita tulevien vuosien merkittävimpinä markkinaalueinaan. Luomutuotannon ulkopuolelta tulevilta raaka-aineilta , esimerkiksi lisäaineilta, aiotaankin vaatia valmistajan kirjallinen vakuutus siitä , että tuote on tuotettu ilman geenitekniikkaa. Geenimuuntelutekniikkaa sovelletaan kiivaimmin suurilla aloilla viljeltäviin kasveihin kuten soijaan , maissiin, riisiin , vehnään, kauraan , durraan, rapsiin, sokeriruokoon, sokerijuurikkaaseen , perunaan , tomaattiin , auringonkukkaan , sinimailaseen , puuvillaan ja tupakkaan. Kalifornian yliopiston agroekologian huippuryhmään kuuluva professori Miguel Altieri totesi viime marraskuussa Argentiinassa luomutuotannon kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa , että geenimanipuloitujen tuotteiden odottamattoEU:n uudistettavassa luomuasetuksessa ollaan päätymässä geenitekniikan täyskieltoon. Ainoana poikkeuksena olisivat geenitekniikan avulla tuotettavat eläinlääkkeet ja -rokotteet. Ainut poikkeus olisivat geenitekniikan avulla tuotetut eläinlääkkeet ja -rokotteet. Suurimmat kylvöalat ovat Argentiinassa, missä puolelle maan soija-alasta kylvettiin siirtogeenistä soijapapua. EU:n luomuasetuksen uskotaan valmistuvan vielä keväällä. EU:n luomusääntöjen mukaan luonnonmukaisessa tuotannossa ei sallittaisi geenitekniikan käyttöä missään vaiheessa tuotantoa. Kuitenkin teollisuusmaissa 1986-1992 suoritetuista siirtogeenisten kasvien kenttäkokeista yli puolet liittyi rikkaruohomyrkyille vastustuskykyisten viljelykasvien kehittämiseen. Muilta osin uusi luomuasetus tulee voimaan siirtymäkauden jälkeen. Saman , geeniperimältään yksipuolisen kasvilajikkeen viljely yhä suuremmilla aloilla myös altistaa kasvintuotannon entistä massiivisemmille hyönteistuhoille ja taudeille. Ylikansalliset bioteknologian yritykset hallitsevat jo noin 80 prosenttia maailman siemenkaupasta . SALLA TYNYS "Jos tutkimukset olisivat asianmukaisesti tehtyjä ja uskottavia, mikseivät yhtiöt halua antaa niitä tiedeyhteisön vapaasti arvioitaviksii?" Altieri kysyi. Suunniteltu tarkastusmenetelmä ei perustu pistokokeisiin , vaan yrityksen raaka-ainevirta tarkistetaan kerran vuodessa. Luomutuotannossakin lääkkeitä halutaan käyttää eläinsuojelullisista syistä. Lääkkeitä ei kuitenkaan 64 luomussa saa käyttää ennaltaehkäisyyn vaan vain sairaan eläimen hoitoon. Siirtogeenisiä kasveja arvioidaan viime vuonna kylvetyn maailmassa jo 40 miljoonalle hehtaarille, mikä vastaa yli 1 5kertaisesti Suomen peltoalaa . Vakava siirtogeenisten viljelykasvien kaupallisen levittämisen uhka Altierin ja monien muiden tutkijoiden mukaan on se, että kasvien lajinsisäinen perinnöllinen monimuotoisuus köyhtyy perinteisten lajikkeiden hävitessä. SUOMEN LUONTO 4/99. Geenimuuntelun osalta asetus astuu voimaan heti, kun se on julkaistu. aa Maailman luomuliike huolissaan geenirr Siirtogeenisten viljelykasvien nopea leviäminen on saanut maailman luonnonmukaisen viljelyn tuottajat ja tutkijat vaatimaan rajoituksia geenimanipuloitujen kasvien ja eliöiden kauppaan. Kansainvälisen puunistutusliikkeen perustajana, ekoaktivistina ja vaihtoehtonobelistina tunnettu intialainen Vandana Shiva totesi konferenssissa maatalouden teollistamisen superlajikkeineen johtaneen kotimaassaan jo 50 miljoonan ihmisen itsemurhaan
lsohirvenjuuri on vuoden maatiaiskasvi Kulttuurikasvien ja -eläinten monimuotoisuutta vaaliva Maatiainen on valinnut vuoden maatiaiskasviksi isohirvenjuuren. Kasvi on arvokas perenna, koska se menestyy melkein missä vain eikä kaipaa hoitoa. SUOMEN LUONTO 4/99 Maitotölkin uusi elämä Lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa ja taajamissa on nykyään keräyslaatikoita tyhjille maitotölkeille. Mutta kun geenimuunnellut tuotteet ovat jo levinneet jättialoille ja yleistyvät jatkuvasti ilman lakisääteisiä toimia, minkäänlaiset ohjeet ja valvonta eivät ennen pitkää voi estää siirtogeenisten kasvien leviämistä myös naapuritiloille ja kuluttajien pöytiin halusivatpa he sitä tai eivät. lsohirvenjuuresta voi valmistaa teetä yskänlääkkeeksi seuraavasti: isohirvenjuurta 20 osaa, timjamia 1 5 osaa , lehtoimikän lehtiä 1 O osaa ja kevätesikon juurta viisi osaa . Annetaan hautua pari minuuttia, ja tee on valmis nautittavaksi. Juuret nostetaan syksyllä, pestään , leikataan suikaleiksi ja kuivataan . Syksyllä 1997 aloitettu Luomukori-projekti kerää tietoa Helsingin kauppojen luomutuotevalikoimasta tavoitteenaan lisätä luomutuotteiden menekkiä. "Lähitulevaisuudessa laatikoita lisätään joillakin seuduilla. Vihreän Sivistysliiton mukaan Luomukori-projekti on oiva esimerkki uudenlaisesta kansalaistoiminnasta tietoverkossa. Vuodessa ne nielevät uumeniinsa 3200 tonnia tölkkejä kymmeniä miljoonia kappaleita. HELENA TENGVALL. pulaation vyörystä "Yhtiöt ovat rahallisilla panostuksillaan kilpailuttaneet valtavat määrät pienviljelijöitä pois tiloiltaan taloudelliseen ja sosiaaliseen umpikujaan." Maailman luomuväki sekä lukuisat perheja pienviljelijät järjestöineen vastustavat geenimuuntelutekniikan käyttöä maataloudessa paljolti myös sosiaalisilla, taloudellisilla ja elinkeinonsa harjoittamismahdollisuuksiin liittyvillä syillä. Viime vuoden lopulla hän osallistui Argentiinassa pidettyyn kansainväliseen luomutuotannon tieteelliseen konferenssiin. Uusille paikkakunnille ei olla levittäytymässä, paitsi muutamiin sellaisiin kuntiin , jotka ovat aktiivisesti pyytäneet keräyslaatikoita." Jos omalla paikkakunnalla ei ole keräyslaatikkoa, tölkit saa parhaiten hyötykäyttöön polttamalla jos sattuu omistamaan tulisijan . MARKKU RÄMÖ Kirjoittaja on ympäristöja maataloustoimittaja. lsohirvenjuurta on kasvatettu Suomessakin lääkkeeksi jo 1600luvulla. Poltettaviksi sopivat puhtaat, kuivat tölkit, joissa ei ole alumiinisisusta. "Keräyslaatikoita on nyt 79 paikkakunnalla" , Salo kertoo. "Corenson tehtailla Varkaudessa tölkeistä tehdään kartonkihylsyjä, joita käytetään teollisuudessa paperija kangasrullien sisällä", kertoo palvelupäällikkö Merja Salo Paperinkeräys Oy:stä. Ylikansalliset yritykset tuovat yhä enemmän markkinoille patenteilla suojattuja geenimuunneltuja siemeniä , joita viljelijät eivät saa käyttää siemeneksi seuraavana satokautena. Tölkit on suotavaa huuhtaista sisältä , jotteivät bakteerit riehaannu. Toivomuksena on myös, että tölkit litistettäisiin ja sullottaisiin sisäkkäin. Se myös kannustaa kuluttajia ja kauppiaita luomutuotteiden hankintaan sekä tarjoaa jokaiselle mielekkään tavan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Talteen saadut tölkit pääsevät paperija tekstiilitehtaiden palvelukseen. Kansainvälisen luomujärjestön IFOAM:n yleisohjeissa geenimuuntelu kielletään ehdottomasti kaikessa luonnonmukaisessa tuotannossa. lsohirvenjuuri edistää limaneritystä, ruoansulatusta , virtsaneritystä ja hikoilua sekä häätää matoja. Keräykseen kelpaavat kaikki kartonkitölkit, joissa on ollut nestettä: maito-, mehu-, jugurtti-, piimäja kermatölkit, pahviset tomaattisosepakkaukset... Myös alumiinilla vuoratut tölkit kelpaavat, koska alumiini pystytään poistamaan prosessissa . Tiedot julkaistaan internetissä osoitteessa http://www.dodo.org/luomu. Jäätelöpakettien kartonkipakkaukset sopivat nekin sekaan, mutta vain huolella puhdistettuina. Kaksivuotiaan kasvin juuret ovat riittävän isoja käytettäviksi. Luomu kori-projektille tunnustusta Vihreä Sivistysliitto on valinnut opiskelijoiden ympäristöjärjestöjen Dodon ja Elävän Maan Luomukori-projektin Vuoden visioksi 1999. Kukkiessaan heinä-syyskuussa se houkuttelee perhosia, mehiläisiä ja kimalaisia. Seosta pannaan runsas teelusikallinen neljäsosalitraan kylmää vettä, joka lämmitetään kiehumispisteeseen. Tölkit poltetaan pieninä määrinä kerrallaan runsaan , reippaasti palavan puumäärän seassa. Sytykkeinä tölkkejä ei kannata käyttää , koska niiden kehittämä äkillinen kuumuus nopeuttaa savuhormien rapautumista. Näin säästyy tilaa ja kuljetuskustannuksia
SUOMEN LUONTO Pellava on mainio hyötykasvi 5/99 ilmestyy 6.5. (017) 3612300, 3612319, Fax 3614 707 • Nopea rakentaa. Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin on saimaannorppa. Nykyisin Kitkajärvi laskee itään, Pielinen, Saimaa, Päijänne ja Puulavesi kaakkoon ja Näsijärvi lounaaseen. Joukkoon kuulumaton on vyöihrakuoriainen. 4. 7. Naavat ovat saasteille herkkiä. lceland pony trekking in Finland. Viime metsästyskaudella kettuja päästettiin päiviltä 50 000. Kysy lisää! (myös ihaisin) SUOMEN LUONTO 4/99. • Edullinen hinnaltaan. Onomatopoettisia sanoja ovat a) kuovi b) liro ja c) herhiläinen. 1 970-luvulle asti tunnus oli kotka. Luotettava Sun Watt cottage-power aurinkosähköjärjestelmät meiltä. Panda kuuluu WWF:lle ja leppäkerttu Luomu-Liitolle. • Myös kesämökkeiä, • Lopulliset suunnitelmat yhteistyössä ostajan kanssa. Terveellinen asustaa. For our Englishspeaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/sllindex This issue's summaries include: lnterest in the local environment is picking up again. Herhiläinen on hyönteinen, jonka nimi on mahdollisesti johdettu sanasta höristä. a) naava ja b) sormipaisukarve. 5. Sormipaisukarve on melko kestävä, saastuneimmilta alueilta sekin puuttuu tai on huonokuntoinen. Se on tekstiilien tuholainen, muut hamuavat elintarvikkeita. Exploring Päijänne National Park by kick-sled. tå" V),_,lllij'9!'T'f , t,i Savon Erämessut ,,ätaika'99 Kuopio-hallissa Z3.-Z5.4.99 Erätaika Kuopio-hallissa kokoaa jo kolmannen kerran eränkävijät, luontoväen ja matkailijat sekä alan yritysmaailman yhteiseen suurtapahtumaan Kuopioon . Oulujärvi laskee edelleen muinaista lasku-uomaansa Oulujokea pitkin Perämereen . Raakku on simpukka , joka ei ääntele, ja vaikka naurulokin voidaan kuvitella nauravan, sana nauru ei ole onomatopoeettinen. 6. Saimaan , Päijänteen , Näsijärven, Puulaveden ja Pielisen muinaiset suurjärvet laskivat aluksi vetensä luoteeseen, Kitkajärvi länteen. Su.nWatt Vaskolantie 1 02510 Oitmäki Puh+ Fax (09) 813 76 73 KUOPION PUUTUOTE OY Kermatie 7, 70780 Kuopio Puh. a) diabaasi on kivilaji ja b) diapaussi on hyönteisten kehitykseen kuuluva lepokausi. (017) 263 3772 Fax (017) 262 2458 Yhdeksän kohtaamista jääkarhu maassa Toukohärän elämä on erakkomehiläisen varassa Vastaukset sivun 53 pähkinöihin 1 . 66 Pyydä esite tai tule käymään. Kuovi ja liro ovat lintuja, ja ne huutelevat nimeään. 3. 2. SAVON ERÄMESSUT Messutoimisto Tasavallankatu 22 70620 KUOPIO Puh . Bird fauna of arable land in Finland is changing. Ne puuttuvat kaupunkien keskustoista ja vilkkaasti liikennöityjen teiden tuntumasta. Tulevaisuuden pientalo! • Pitkälle viety ekologisuus perustuksista lähtien
Monarkkiperhonen hakeutuu pohjoisilta lisääntymisalueiltaan tuhansien kilometrien päähän Meksikoon talvehtimaan. Eläimet käyttävät suunnistuksessa monenlaista aistinvaraista tietoa ympäristöstään ja voivat vaihtaa käyttämäänsä menetelmää tilanteen mukaan. Hyvin pohjoisessa ja etelässä magneettinen tieto on epäluotettavaa, joten siellä linnut turvautuvat tähtiin . L innuilla voi olla toinenkin magneettinen aisti, joka riippuu silmään tulevan valon aallonpituudesta! Vuonna 1993 eräät tutkijat huomasivat, että australialainen hopearilli kykeni sinisessä tai vihreässä valossa aistimaan muuttosuuntansa magneettikenttään perustuen, mutta punaisessa valossa ne lensivät sattumanvaraisiin suuntiin. Magnetiittikiteet voinevat asettua Maan magneettikentän suuntaisesti ja näin antaa eläimelle tietoja pohjoiseteläsuunnasta. Rantaan ajautuneiden valaiden harhautumisen syynä voivat olla kyseisen alueen maaperän magneettiset poikkeamat. ja valailla isoaivokuoren era,ssa osissa. Esimerkiksi linnut käyttävät muuttomatkoillaan maamerkkejä, hajuja, ääniä, polarisoituneen valon tasoa, Maan magneettikenttää ja Auringon ja tähtien asemaa. Keskeisemmillä leveysasteilla magneettiset tiedot voivat sen sijaan olla linnuille oleellisimpia. Ei ole kuitenkaan selvillä, miten magneettiset signaalit muutettaisiin eläimissä hermoimpulsseiksi. J o 19S0-luvulla havaittiin kirjekyyhkyjen löytävän takaisin yli 1800 kilometrin päästä käyttämällä Auringon rataa paikannukseen. Monien eläinlajien aivoista on nyttemmin löydetty biologista alkuperää olevia magnetiittimuodostumia, joita esimerkiksi kyyhkyillä on aivojen ja kallon välisessä tilassa SUOMEN LUONTO 4/99 Ankeriaan päässä on eräänlainen kompassi, joka on avuksi kuuluisilla vaelluksilla. tai polarisoituneen valon antamaan tietoon. 1970-luvulla saatiin ensimmäiset todisteet lintujen kyvystä aistia Maan magneettikenttä. Valoherkkä mekanismi aistisi magneettisen navan silloinkin, kun paikalliset vaihtelut magneettikentässä ovat suuria. Magnetiittiin perustuva mekanismi aistii yleisen magneettikentän, mihin perustuisi lintujen magneettikartta paikallistasolla. Valo ei vaikuta magnetiittikiteisiin, joten linnulla täytynee olla toinenkin magneettisen suunnan aistimiskeino. Tämä on vaikeuttanut eläinten suunnistustaitojen tutkimista, sillä tutkijat yleensä keskittyvät kerrallaan vain yhteen ominaisuuteen. Sama taito on sittemmin todettu valailla, ankeriaalla ja jopa bakteereilla. Myös ankeriaan on todettu rekisteröivän kylkiviiva-aistin soluilla Maan magneettikentän ja käyttävän tietoa vaelluksellaan. Ankeriaan puolen vuoden kutuvaellus ulottuu Euroopasta Sargassomerelle, lehtokerttu muuttaa Pohjolasta trooppiseen Afrikkaan, ja harmaavalas ui jopa 1 000 kilometriä Aasian ja Alaskan rannikkovesiltä etelään Kalifornian niemimaan rannikolle lisääntymään. On ehdotettu, että linnun silmän pigmenttimolekyylit toimisivat magneetteina: oikeanvärisen valon sattuessa niihin ne "virittyvät", ja molekyyli toimii heikkona magneettina. 67. Tärkeä apu suunnistuksessa on niiden oma sisäinen vuorokausikello, jonka avulla ne korjaavat Maan pyörimisliikkeestä aiheutuvat muutokset tähtien ja Auringon asemassa. Yömuuttajat turvautuvat tähtien asemiin. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Eläinmaailman suunnistajia SEPPO TURUNEN P itkien vaellusten ja muuttomatkojen edellyttämä suunnistustaito on kehittynyt useita kertoja eläinkunnan evoluutiossa
Molemmille tuotantomuodoille on myönnetty Suomen Luonnonsuojeluliiton ekoenergiamerkki. KotiVihreä-sopimuksen voit sanoa irti vaikka kahden viikon varoitusajalla. ~ ois-Karjalan Sähkön KotiVihreä on tuotettu puhtaasti vesivoimalla, puulla ja sahanpurulla. 4; P SKotiVihreä-asiakkaana sinun ei tarvitse sitoutua vuodeksi tai kahdeksi sopimukseen, josta irtipääsyä ei ole. Jos haluat jo tänään vaikuttaa siihen, millä tavalla sähkö tuotetaan huomenna, valitse PKSKotiVihreä!. ~ aisesta myydystä KotiVihreä(/ kilowattitunnista rahastoimme pennin käytettäväksi vihreän sähkön tutkimushankkeisiin tai uuteen vihreän sähkön tuotantoon, kuten tuulivoiman rakentamiseen