Suomen Luonto 4/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Poliittinen eläin Runsastunut ilves nostattaa tunteita Uusi Finavia-paljastus Lentokenttien jäänestossa käytetty sittenkin myrkkyjä Eppu Nuotio Kirjailija inspiroituu saariston suvessa 4 Irtonumero 7,50 15.5.2009 Komeana kesään Heti pohjoisrajamme takana pesii miljoonia merilintuja
Kevät Siivet levälleen On se aika vuodesta, jolloin kotkansiivet rullautuvat auki. Kotkansiipi on näyttävin saniaisemme, jota kasvaa koko maassa. Lapissakin ne keriytyvät auki kesäkuussa joskus lumen seastakin! Jos on lämmintä, siivet ovat komeasti levällään viikossa parissa. kUVA MArkkU MANNONEN / kUVALiiTEri · TEkSTi jOrMA LAUriLA. Versot työntyvät esiin maan eteläpuoliskolla toukokuussa. Se viihtyy etenkin lehdoissa ja lehtopurojen varsilla
Päinvastoin tarpeettomasti ojitettuja soita olisi mahdollisimman nopeasti palautettava luonnontilaan. Jopa hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.) nostaa kädet pystyyn. Turve on kuitenkin ilmastovaikutuksiltaan jopa kivihiiltä surkeampi. Suot ovat liian arvokkaita poltettaviksi. Turve on ainut energialähde, jolle hallitus on myöntänyt syöttötariffin eli takuuhinnan. Turvesuon kehitys kestää tuhansia vuosia, mutta se kalutaan pohjiaan myöten muutamassa vuosikymmenessä. Suokukkokoiras pukeutuu komeasti keväisiin turnajaisiinsa. Hallituksen esityksessä ympäristöverojen korotukseksi turve on saamassa edelleen nollaveron, kun sähkön, maakaasun, kivihiilen ja polttoöljyn verotus perustellusti kiristyy. Soilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle, vesitasapainolle, maisemalle ja virkistyskäytölle. Keskusta yrittää turpeen avulla vankistaa kannatustaan maakunnissa viis kasvihuonekaasujen lisääntymisestä. Yksi esimerkki: kun Kihniössä ennallistettiin soita, riekot palasivat tuota pikaa entisille elinpaikoilleen. jOrMA LAUriLA PÄÄTOiMiTTAjA 36 TÄHTÄiMESSÄ. Päähallituspuolueet kokoomus ja keskusta yrittävät tästä huolimatta vääntää siitä uusiutuvaa biopolttoainetta. PÄÄkirjOiTUS kEVÄT SUOMEN LUONNOSSA raIMo syrjÄnen turve kuuluu suolle, ei taivaalle E uroopan unioni ja Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC ovat määritelleet turpeen uusiutumattomaksi energialähteeksi. Outoa on myös se, että kun päähallituspuolueet vievät, vihreät eivät edes vikise. Muualla Euroopassa takuuhintaa on päinvastoin käytetty uusiutuvan energian tukemiseen. Monien mielestä 1500 ilvestä metsissämme ja tuntureillamme on liikaa. 24 jorMa luhta YLVÄS HErrA. Esimerkiksi Saksa ja Tanska ovat tällä tavalla menestyksellisesti edistäneet tuulivoiman saamista kilpailukykyiseksi muiden energialähteiden kanssa. Naaraista taistellaan, kuinkas muuten. Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen Ulkoasuillusia/HeikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 juha valste
kuva kemijoen Pisiökoskelta. MuseovIrasto / p. heIkkI wIllaMo SuomenLuonto4|20068.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 kevät: Siivet levälleen 30 Puoliksi metso, puoliksi teeri. kannen kuva: Tomi Muukkonen. W W W. iskelmien sanat ammentavat kielikuvia luonnosta. Korpimetso. Huhtikuu on lämmennyt enemmän kuin muut kevätkuukaudet. Myös muutto varhentuu. g. Lintujen suurkaupungin ruuhkaa sivuilla 5665. Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 66 Omareviiri 72 Parasjuttu 73 Lukijoilta 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 50 VANHAA LAPiN YkkÖSTiETÄ. Perämereltä kulki kemijoen latvoille ja edelleen Nuorttia pitkin jäämerelle Lapin tärkein kulkuväylä ennen maanteitä. Kolumni. Väliin mahtuu meren vaahtoa ja rentun ruusuja. katI kInnunen 12 Siemenpankki kasvien turvaksi 12 rikkaruohomyrkky vaaraksi ihmisillekin 13 kalan aivot kehittyvät eri tavalla yksin ja parvessa retkeily ja matkailu 50 kanootilla kemijoen alkulähteillä 56 Hornøyan kevät. Luontojaiskelmä. Eläimet ja kasvit kEVÄÄN kELLO EDiSTÄÄ. 83 Viimeinen koulupäivä. ilves. 42 kAUriiDEN SAAri. F I SUOMEN LUONTO 4 | 2009 5. Lentokoneita suihkutettu hormonimyrkyillä Turpeelle jopa sadan miljoonan piilotuet Sähläystä Sipoon liitosalueella. 8 10 14 20 24 jääleinikki pakenee ylös tunturiin Särki hyötyy ilmaston lämpenemisestä jäämerissä elää luultua rikkaampi lajisto Mettikanat nauravat taas kihniössä kenestä kummun kuningas. 42 kaurissaari 46 Nälkäinen kani ei nirsoile 68 Meri vaahtoaa kuin olut kuohuaa. Suokukkojenhiljaisetturnajaiset. SU O M E N LU O N TO. Luontokuvaaja Heikki willamo osui retkellään täpläkauriiden valtakuntaan. ympäristö 6 16 19 36 tiede ja tutkimus 68 LUONNON rYTMiSSÄ. kuvassa punakuireja matkalla pohjoiseen. Poliittinen eläin. Se aikaistaa pesintöjä. keväällä rakastutaan ja syksyllä erotaan. ekboM 1916 kANNESSA Lunneja pääsee näkemään lähellä Suomea, Hornøyan saarella Norjassa. 66 "Minusta tuli maiseman vahti." EppuNuotio. Norjanlintusaarella. ihmiset ja elämäntapa 35 Takapuoli edellä puuhun. Kolumni
Aiemmin Finavia on muun muassa ympäristöraporteissaan väittänyt jäänestoaineita myrkyttömiksi. Finaviateettinonyylifenolimittauksia vuonna 2006 HelsinkiVantaan kentän purkuojissa, Mottisuonojassa (kartan numero 1), Viinikanmetsänojassa (2) ja Kylmäojassa (3). Molemmat aineet mainitaan EU:n vesipuitedirektiivin vesistölle vaarallistenaineidenlistalla. Nonyylifenolit ovat myrkyllisiä kaloille ja pienille vesieliöille. Läheiset aineet vaikuttavat usein samansuuntaisesti", Tunnela muistuttaa. Katselin pitkään linturetkillä muurahaispesiäsilläsilmällä.Enviidentoistavuoden aikana päässyt seuraamaan kylpytouhuja. "Siemenessä on herkullinenosa,jotamuurahaisetmielellään syövät. "Ainetta täytyisi saada tällöin paljon. "Nonyylifenolietoksylaatit voivat vaikuttaa ihmisenkin sukupuoliseen kehitykseen ja lisääntymiseen sekä aiheuttaa syöpää", sanoo Outi Tunnela lupa- ja valvontavirastoValvirasta. HelsinkiVantaan kentän alla on kaksi pohjavesialuetta. Lintu makoili aamuvarhaisella havukeon reunassa levollisena, levittisiipiäänjaantoimuurahaistenkulkea pitkin höyhenpukuaan. "Aineet sisälsivät nonyylifenolietoksylaatteja ja niiden hajoamistuotetta nonyylifenolia vuosina 20012006", sanoo jäänpoistopäällikkö juha Fieandt kenttähuolintayhtiö Northportista. Direktiivin raja, 0,3 mikrogrammaa litrassa, ylittyi kaikissa ojissa,enimmilläänkahdeksankertaisesti.Vuosisittenmittauksetuusittiin;tällä kertaanonyylifenoleitalöytyiMottisuonojastajaVeromiehenkylänpurosta(4). "Pintavesiäsuurempaahuoltakantaisinpohjavesistä",Manniosanoo. Aloin epäillä, että muurahaiskylvyt ovat pelkkää legendaa. Näin siemenet leviävät muutamien kymmenien metrien matkoja", kertoo kasviasiantuntija Seppo Vuokko. Ne pitäisitutkia",sanooSuomenympäristökeskuksenerikoistutkijajaakko Mannio. kentältä lähteviä puroja on neljä. Muutamavuosisittentoukokuussatärppäsi.Yllätinhelsinkiläisessäpuistossavariksen muurahaispesältä. Kyselinmyösluontoaseuraaviltaystäviltä,olivatkohenähneetlintujamoisissapuuhissa. "Sen sijaan ihmistenmukanavalkovuokkoleviääpaljonnopeammin."VuokkoonkuullutjonkunsiirtäneenvalkovuokkojapuutarhaansaKittiläänkin asti."Hyvinovatmenestyneet."Valkovuokkoa saaottaaluonnosta. jUHA kAUPPiNEN YLLÄTTÄvÄ havainTo JUHALAAKSONEN Varis muurahaiskylvyssä Lintukirjoissakerrotaanuseidenlintulajien ottavan muurahaiskylpyjä, eikä sitäpidetämitenkäänharvinaisenatapahtumana. Raja-arvo vaikutuksille on 0,15 milligrammaaperkoe-eläimenpainokilo." "Nonyylifenoli on vain yksi hormonihäiritsijä. "Nonyylifenolia oli aineista promille", Fieandtsanoo.Vuosina20012006koneisiin suihkutettiin propyleeniglykolipohjaisiaADAF-aineitaFinavianmukaan 15miljoonaalitraa,jostasuurinosasisälsinonyylifenoleita.15miljoonastalitrastapromilleon15000litraa. Asian myönsi Suomen Luonnolle Finavian ympäristöpäällikkö Mikko Viinikainen. Finavian vesitutkimusten mukaankentälläonkäytettymyöstoistahormonihäiritsijää,oktyylifenolia. "Nonyylistaosakertyysedimentteihin, joista niitä voi yhä vapautua. Sain hätäisesti räpsäytettyäparikuvaajatuuletin. jUHA LAAkSONEN MYrkkYjÄ VESiiN. Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTANUT ANTTi HALkkA nYT LuonToon! E.J.LAAMANEN/KUVALiiTERi suomen luonto selvitti Lentokoneita suihkutet Jäänestoaineet ovat olleet vaarallisempia kuin Finavia on väittänyt. Lentokoneiden jäänestossa on käytetty myrkyllisiä hormonihäiritsijöitä. Hormonivaikuttajia on käytetty kentällätuhansialitroja. Kentänalaista pohjavettä käytetääntalousvetenä.Finavianteettämien mittaus en mukaan jäänestoaineita on t saattanutpäästäpohjavesiin.NonyylifenoliaeiFinaviantaivalvovanviranomaisen Uudenmaan ympäristökeskuksen toimestaolemitattupohjavesistä,vaik- ihminen muurahaista parempi vuokon apuri Valkovuokko levittäytyy luontaisesti pohjoiseen hitaasti. Ei tullut myöntäviä vastauksia. Ne virtaavat Vantaan asumaalueiden läpi. Lavangon pohjavesialue Lentoaseman pohjavesialue 1 k i 2 3 Van taa HELSiNkiVANTAAN LENTOASEMA nj o 4 Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 1 km av Ker anjoki 6 SUOMEN LUONTO 4 | 2009
"Tuloseiollutyllätys",kommentoialueentunteva professori Harri kuosa Helsingin yliopistosta. Viime kuukausien aikana suurimmatkauppaketjutovatvaihtaneetetenkin suuryksikköjensäeliPrismojenjaCitymarkettien avopakastimiakannellisiin.Näinsäästetäänsähköäjapienennetäänhiilijalanjälkeä. "SuomenvastuuEuroopanlinnustonsuojelussatuleekasvamaan",sanooBirdlifeSuomensuojelupäällikköTeemu Lehtiniemi. Näinhillittäisiinjoskuskasvihuoneilmiötä. Hiili kuitenkin pysyi kierrossa, kun hankajalkaisäyriäisetsöivätlevät.Hiilimatkasiravintoketjussaeteenpäinjalieneejoosaksivalaissaasti. Luonto ja ympäristö nyt sää Ja ilmasto kaaineistaontiedetty. "Maahammeleviääeteläisiäkosteikko-jametsälajeja.Pikkuhaikara,pikkuhuitti,ruokosirkkalintu,tulipäähippiäinen,pähkinänakkelijamuutkin nythyvinharvinaisetlajittodennäköisestipesivät tällävuosisadallamoninpaikoinSuomessa." Toisaaltayli20pulmusenjatunturihaukantapaistaarktistalajiauhkaakatoaminenmaasta. PErTTi kOSkiMiES Käytetty kaikilla suurilla kentillä NonyylifenoliasisältäviänesteitäkäytettiinhuolintayhtiöNorthportinmukaan 20012006kaikillaSuomensuurimmillakentillä."NämäkentätovatHelsinki Vantaa,Turku,Tampere,Vaasa,Kuopio,Jyväskylä,Oulu,Kajaani,Kemi,Rovaniemi, Kuusamo,Kittilä,ivalojaJoensuu",sanoojuha FieandtNorthportilta. jUHA kAUPPiNEN Asiasta lisää osoitteessa www.suomenluonto.fi. Hankajalkaiset sotkivat valtameren rautalannoituskokeen Kiistelty etelämeren lannoituskoe (SL 1/200)eisujunutodotetusti.Saksalaisen Polarstern-aluksenrautalannoitteenpitiruokkia leviä,joidenmukanahiiltäolisivajonnutpohjaan. Jäänestonesteitä käytetään HelsinkiVantaallaneljämiljoonaalitraavuodessa.Tuntemattomienaineidenosuus tästäonsiisainakin40000litraa.Merkittäväosanesteistävaluuyhäsellaisenaanpintavesiin,vaikkakäsittelyäonkin jonkinverranparanneltu. jUHA kAUPPiNEN ilmastonmuutos lisää suomen vastuuta linnuista Birdlife international on arvioinut Euroopan lajien pesimälevinneisyyden kulkeutuvanvuoteen2100mennessäkeskimäärin550 kilometriä kohti koillista. Vantaanjoen ja Keravanjoennonyylifenoleitaeiolemitattu kentäntuntumassa. "Sevahvistijälleenkerran,ettäavomerelläon täysinennaltaarvaamatonta,mitenpaljonainestalaskeutuupohjaan." ANTTi HALkkA enerGiansäästÖ Kauppojen pakastimiin tulossa kannet Ruokakauppojenpakastimiinonvähitellen tulossa kannet. Kahlaajalintujen talvialueetLänsi-Euroopassaovattoisentutkimuksen mukaanjosiirtyneetkeskimäärin115kilometriä koilliseenvain30vuodessa. "Nyt hormonihäiritsijöitä ei käytetä",Fieandtvakuuttaa.Liikesalaisuuden suojissalisäaineitaonyhä12prosenttialiuoksista.Senenempääkentänval- vojat,piakkoinkentänuudestaympäristöluvasta päättävä ympäristölupaviranomainenkuinFinaviataiNorthportkaan eivättiedäaineidenkoostumusta.AineitatoimittavasveitsiläinenClariant-yhtiö eikommentoilisäaineasiaa. Kentän vesiä virtaa Vantaan asuinalueiden läpi. Kylmäojan puhtaudesta ontaisteltuvuosia."Päästöjäonluvattu vähentää,muttasiltipurohaisee.Asukkaat käyttävät vettä myös kasteluun", asukasyhdistyksen puheenjohtaja kari Aurimaa sanoo. Tämäkin laji voi suunnata Suomeen. 7. "Eivätkannetihanedullisiaole,muttanemaksavat itsensä takaisin kahdessa kolmessa vuodessa",sanooS-ryhmänkylmätekninensuunnittelijaMatti Eerikäinen. jUHA HONkONEN ANTTiAiMO-KOiViSTO/LEHTiKUVA SUOMEN LUONTO 4 | 2009 MARKUSVARESVUO tu hormonimyrkyillä PikkUHAikArA
Suomen luonnonsuojeluliitto kiitti tuoreeltaan hyvistävalinnoista. Jääleinikki on arktinen laji, joka Väreenmukaantaatustiharvinaistuu,jos ilmastosuurtuntureillalämpenee. Ne kestäväthuonostikilpailua,tarvitsevat kukoistaakseenkalkkiajaviihtyvätvain viileässä.Siksiilmastonlämpeneminen voiollaniillekohtalokasta. "Pääkaupunkiseutu ja Turku ovat ennestään vahvoja. "ErityisenhienojaovatvaikkapaVirtainRiponevankuukkelimetsä,lajistoltaankansallispuistotasoaolevaKivimäensalojailomantsinKoivusuon luonnonpuistonviereinenHoikanalue. Suuriosarikoksistanäyttäätapahtuvan kansallis- ja luonnonpuistoissa. Viranomaisetovatkinyhtämieltäsiitä, että rikosten selvittämiseen tulisi enemmän työkaluja, jos lakiin liitettäisiintörkeänmetsästysrikoksenmääritelmä.Heidänmielestäänmyösporomiesten aseen kuljetuslupaa maastoajoneuvoissa tulisi rajoittaa. Jääleinikinlisäksimonilletuttujaarktisialajejaovatkarvakuusio,napahärkki, kiirunankello,ruijanvihvilä,pahtahanhikit,rikkileinikkijasinirikko. jääleinikki ja sielikkö (alla) kiipeävät ilmaston lämmetessä yhä ylemmäksi tunturiin. Lapin pedot yhä vainotumpia Kuluneenavuonnatulihuhtikuun loppuun mennessä ilmi jo yhdeksänpetoeläimiinkohdistunuttametsästysrikostapelkästäänPohjois-jaitä-Lapissa. Valtaosa rikoksista tapahtuu talvella,janetehdäänmoottorikelkanavulla. Valtaosaanliittyymyösvastenmielineneläin- 8 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 HENRYVÄRE. Jotakin uutta on kuitenkin havaittavissa."Koivuntaimianäkeeyhäpohjoisempana,jotenmetsänrajanäyttäisihivuttautuvanylöspäin." Muita merkkejä muutoksista ovat jääsydämisten palsojen kutistuminen ja jääleinikkiensiirtyminen ylemmäksi tunturinrinteillä. "Jääleinikilläonkasvieneurooppalainenkorkeusennätys.Sekasvaaneljän kilometrinkorkeudessaAlpeillaylempänä kuin mikään muu laji", Väre kertoo. "Toistaiseksiilmastoeioleainakaan Käsivarressa suuremmin muuttunut", kasvitieteilijäHenry VäreHelsinginyliopistostakertoo.HänonkulkenutLapin tuntureillakasvienperässä25vuotta. Merenkurkun eteläosa on uusi kasvualue.SisämaassahanhetpesivätesimerkiksiPäijänteellä,Etelä-SaimaallajaOulujärvellä." Laji on tulokas. "Samallatavallalöydettäisiinhelposti10000 hehtaaria arvokohteita lisää, sillä taloustoiminnanpiiriinjäipaljonsuojelunarvoisiametsiä." ANTTi HALkkA Metso 10 000 kohteet > 100 ha (44) 50 100 ha (18) 10 50 ha (30) < 10 ha (16) Metsähallituksen kiinteistö ViiLEÄSSÄ ViiHTYVÄT. Petovaino kohdistuu eniten suteenjaahmaan,muttailvesjakarhukin saavatsiitäosansa.Viranomaistenmukaan vain 1050 prosenttia rikoksista tuleeilmi. Ensimmäinen pari pesi arktisten pesimäseutujen ulkopuolella Gotlannissa 171.Ruotsinkantaonnytyli5000pariajaHollannin6000paria.Pohjois-Venäjänarktinenkantaonkasvanutylipuoleenmiljoonaanhanheen; semuuttaanäinäpäivinäSuomensivuitse. ANTTi HALkkA jääleinikki pakenee Jääleinikin ja muiden karaistuneiden Lapin kasvien elintila supistuu. Monet tunturikasviemme harvinaisuudet ovat vaateliaita. Luonto ja ympäristö nyt lintumaailmasta lapin luonto Valkoposkihanhi levisi koko rannikolle ja järvi-suomeenkin Valkoposkihanhen pesimäkanta on SuomessajaesimerkiksiHollannissanopeassa kasvussa."Suomenpesimäkantaonainakin2000 paria",sanoovanhempitutkijaMarkku MikkolaroosSuomenympäristökeskuksesta. Pedotaiheuttavatporonhoidollesuuriatappioita,mikäselittääosanpetovihasta. "Suomessa on 120 kasvia, joiden esiintymisen painopiste on paljakalla metsänrajanyläpuolella.Niistä40kasmetsästYs 10 000 hehtaarin päätÖs metsien suojelu eteni Metsähallitus julkisti huhtikuussa EteläSuomen valtionmailla suojeluun sovittuihin sataan neliökilometriin sisältyvät kohteet. ihmetystä herättäämyösse,etteiluvallisessahäirikköpedon metsästyksessä tarvitse olla viranomaistamukana. "Mukanaonkymmeniäjärkeviäsuojelukokonaisuuksia", sanoo Luonnonsuojeluliitossa ja Luonto-Liitossamonenkohteenpuolestajovuodesta 11vaikuttanutkeijo Savola. "Petokantaa täytyy rajoittaa, mutta nykyiselle villille ja eläinsuojelullisestikestämättömällekissajahiiri-leikille kairojenkätköissäeiriitäpelkkävalvonnan ja korvausten lisääminen", toteaa tutkinnanjohtaja jouni Männistö Lapinrajavartiostosta
"Kolmasosapuistometsästäonluonnonsuojelualuetta,jonkapuustojätetäänrauhaanyksittäisiärunkojalukuunottamatta.Vanhaapuustoajäi vielärunsaastisisäosiin." Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajaMarkku Hyvärinen eiosaaarvioidahakkuidenvaikutusta. Pienelle osalle kasveista tämä Käsivarren kolkka on liian leuto, ja kaunottaria on lähdettävä jäljittämään Haltin suunnalta. ALicE kArLSSON HENRYVÄRE tunturihaukat vähissä Alkukevään tarkastukset 32 reviirillä Pohjois-Lapissa ja rajan pinnassa Ruotsin ja Norjanpuolellavarmistivat,ettävainharvatunturihaukkaparialoittelipesintää.Poikastenmääräjääalhaisimmaksikymmeniinvuosiin. "Alueella talvehtii pohjantikkoja. Maakotkille tämä ratkaisu on ollut erittäinonnistunut. VESA LUHTA LAPiNRAJAVARTiOSTO rikOLLiSET rAUDAT. Se on myös merkittävä lepakoiden esiintymisalue, jonkapuustotarjoaayöpymispaikkoja." jUSSi kArVONEN suojelurikospetoajahdataankelkalla henkihieveriin,jalopuksisenyliajetaan useita kertoja. "Tunturisarakkeellaniitäonvainkaksi jakiirunankellollapuolisentusinaa.Niilläkatoamisriskionsuurin." Kohtalaisenyleisetkinlajitkutenvaivaispaju voivat kertaheitolla muuttua uhanalaisiksi, kun metsänraja kiipeää ylemmäksi. Riekkojaeiriitäruoaksi.Riekotjakiirunatovat tunturihaukan ainoaa saalista syksystä kevääseen. Luultavasti kiirunatkin kävivät viime syksynä hyvin vähiin. WWF:n suojelukoordinaattori Petteri Tolvanenesittää,ettäahmareviireistämaksettaisiinpaliskunnillekorvausta samalla lailla kuin kotkareviireistäkin. Tänä vuonna tunturihaukan pesillä ei juuri poikasia nähdä. KaupunKimetsät aulangon puita nurin Metsähallitus on kaatanut runsaasti pystyyn kuivunutta järeää puustoa HämeenlinnanAulangonpuistometsästä. Nämä ahmanraudat löytyivät vuonna 2008 Sallasta. Osa rungoista olisi voinut kaatua koska tahansa esimerkiksi tien päälle", sanoo puistonhoitajaTeijo Heinänen. Jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, se voi siirtyä jopa 150 metriä ylemmäksi." Väreen mukaan tunturikasvien me- PESÄONNEA. Vielä toukokesäkuussa poikasille kannetuistasaaliseläimistänoin5prosenttiaonriekkojajakiirunoita. Luonto ja ympäristö nyt lapin linnut ylös tunturiin nestymiselle olennaiset kalkkikivialustat sijaitsevat 65000 metrin korkeudessa,jotenmetsänrajansiirtyessäjuurinemetsittyvät.Eivätkäkalkinsuosijakasvitpääsepakenemaanylöspäin,koskasielläeikalkkiaole. ONgELMANA ON myösmuutoksennopeus. "Metsänraja on Enontekiön suurtuntureilla 650 metrin korkeudella merenpinnasta. "Esimerkiksi tunturikeulankärjelläonSuomessavainyksi esiintymä",Väresanoo. Siitä johtunee, että monista tavallisestikotipaikkauskollisistaaikuisistahaukoista einäkynytviimetalvenamerkkiäkään.NelienevätnuortentavoinpaenneetruokapulaaNorjan rannikkoseuduille. "Hakkasimme lähinnä kuollutta tai kuolevaa puustoaetenkinpuistoakiertävänrengastienläheisyydestä. Haukkojen pesimäkanta pienenee väistämättä,josriekkokatojatkuuuseammanvuoden.Suomenpuolellatunturihaukkojaontavattuvuosina 20042008noin40reviirillä.Pesiviäparejaonollutvuosittain1723. PErTTi kOSkiMiES PERTTiKOSKiMiES vaaSuomessavainKilpisjärvenseudulla." Metsänsiirtyminenpohjoisemmaksi muuttaa valoa ja pohjakerroksen koostumusta;varvutkutenmustikkajapuolukkasekäheinätvaltaavatalaa. kuvassa peiteoksia on heitetty syrjään. SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Osatunturikasveistaonjonytäärimmäisen harvinaisia. Kasvistollisesti rikkain tunturimme on Saana, jonka etelärinteessä on paljonkalkkia.MyösMallanluonnonpuisto onmielenkiintoinen;sieltälöytyysuurin osatunturikasveistamme. Petoja pyydetään yhä myösloukuillajajoparaudoilla. "Vaikkalämpötilankohoamiseenmenisisatavuotta,seonkasveillehäviävän lyhytaika.Kasvitjakasvillisuuseivätole tottuneetreagoimaanniinnopeasti." Suurin osa tunturikasveista, jotka meillämahdollisestitaantuvat,eivätonneksihäviämaailmanlaajuisesti.Meilläkinkasvejatodennäköisestisäilyypakopaikoillakutenjyrkilläseinämillä,johon metsäeipääse. "Lintu- ja luontoharrastajalle Aulangon merkitys on sen sijainnissa kaupunkiympäristössä", hän sanoo
ilmastonmuutostuleevaikuttamaansamallatavalla. ParhaatryhmätA+jaA++korvataanmerkinnälläsiitä,mitenpaljonA-minimitasoaparempituoteon. Etenkin särkikalat mutta paikoin myösahvenethyötyvätvesiensamentumisesta ja levien runsastumisesta. Siitä särki pitää. Rehevöityminen on jo vuosia lisännytSuomessasärkien,lahnojen ja pasurien määrää. "Silmukkamuutto paljasti, että kurjilletärkeitälevähdys-jatalvehtimispaikkojaonpaljonenemmänkuinonkuviteltu.Tieto onoleellistakurkiensuojelussa." Kun Suorsa yhytti Ainon Hinnerjoen huhtikuisellapelloilla(kuva),sesöivirkeänä,"korrenpätkätvainlentelivät".KotisuolleenSallaankurki ehätti2.toukokuuta. ALicE kArLSSON PETRiSUORSA ta,jasärjenlisääntyminenonnistuujokisuitalaajemmallaalueella. Ympäristöjärjestötesittivätnormientiukentamistaeliuusiavaatimuksiaerikirjaintasoille. "Näin varmistui tärkeä uusimuuttostrategia,jota ei rengastusaineistosta ole pystyttyosoittamaan",tutkijaPetri Suorsailoitsee. Pie- oulujärven tie vei Vapaavuoren Ympäristöstä vastaavien ministereidensyvälinjaerotuliesiin,kun hallitusjättiasuntoministeri hallitusjättiasuntoministerijan Vapaavuori(kok.)esityksestääänin85vahvistamatta Kainuun maakuntakaavan aluevarauksenOulujärvenylitystielle. Maakuntakaavaltaedellytetäänympäristönjatalouden kannalta kestäviä liikenteen järjestelyjä, tarkoituksenmukaista alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä maiseman ja luonnonarvojenvaalimista." Oulujärvenylitystientiesuunnitelmat jaselvityksetontehtypääosinjo170 80-luvuilla. EsimerkiksiA-20tarkoittaa20prosentinsäästöä. Viimeisin liikenneselvityskinonlikikymmenenvuodentakaa,ja myösseviittasihankkeellaolevanmer- enerGia Eu puuttuu televisioiden virrankulutukseen SuomessakinkäytössäolevaEU:nenergiamerkintäjärjestelmä uudistuu 2011. jAN VAPAAVUOri 10 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Aino todisti oikeaksi hypoteesin, jonka mukaanosakurjistatekeemuuttomatkallaansilmukan.Ainonsilmukkasyntyisiten,ettäsematkasiBaltianjaUnkarinkautta Pohjois-AfrikkaanjaEspanjankauttajälleenBaltiaan jasieltäkotiin. Ennustuksissa käytettiin apuna myös kaukokartoitusta ja tilastollisiamalleja.MukanatyössäolivatLappalaisenohellaMeri HärmäjaLauri Urho. "Suomen etelä- ja lounaisrannikolla ainakin särki, lahna ja pasuri ovat runsastuneet selvästi parin viime vuosikymmenen aikana", sanoo Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksentutkija Antti Lappalainen. Mitä enemmänrehevöitymistä,sitäsuuremmatovatmuutoksetkalojenmäärissä. "Aluevarausperustuivanhentuneisiin japuutteellisiinselvityksiin",Vapaavuoriperustelee. Päätelmät ovat tutkimuksesta, jonkakenttätyötehtiinTammisaarensaaristossa. "Yksi syy runsastumiseen on rannikkovesien rehevöityminen, mutta myöslämpimätkeväätovatsaattaneet edesauttaa näiden lajien runsastumista.Näitäeikovintäsmällisestivoiedes erottaatoisistaan." ilmastonmuutoksen tuoma talvisateiden ja valuman lisääntyminen parantaa tulevaisuudessa särkien lisääntymistärannikollamme.Särkipystyylisääntymäänvainalleneljänpromillen suolapitoisuudessa.Kriittinenhetkion siiskutuaikakeväällä. Luonto ja ympäristö nyt metsäluonto ilmastonmuutos Käpyjä vähän Oravillejatikoilletärkeätmännynjavarsinkinkuusensiemensadotjäivättämäkeväänäheikoiksi.KuusensatoonMetsäntutkimuslaitoksenmukaanerittäinhuonomaanpohjoisosissajakohtalainenvainpaikoinetelärannikolla. Tasotovatkinvanhentuneet.Nytlinjattiin,etteimarkkinoillasaakesästä2010alkaenmyydäAtasoahuonompiapakastimiajajääkaappeja. Pitkän ajanjakson ennusteiden mukaan vähäsuolainen lisääntymisalue näyttäisi laajenevan myös saariston uloimpiinruovikoihin.Seurausolisisärkikalakantojenvoimakaskasvu,mikäaiheuttaisi muutoksia koko rannikkovyöhykkeenekologiaan. "Sekäsärkiettäahvenesiintyvätvain rannikkovesissä.Ahventaitaaollayleensä runsaampi, mutta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla särkikalat näyttävät yleisestiesiintyvänahventarunsaampina",Lappalainenkertoosärjenjaahvenensuhteesta. EUpuuttuunytmyöstelevisioidenvirrankulutukseen. Kevään tulvavedet laskevat sisäsaariston ruovikkorantojen suolapitoisuutYmpäristÖpolitiiKKa paluu aFriKasta aino teki silmukan Satelliittikurki Aino saapui Suomeen 15. Suunnilleen nykyistä eri kokoluokkien keskivertokulutusta virtasyöpömpiä televisioita eisaisimyydäkesän2010jälkeen.Säädöstenansiosta säästyy sähköä vuonna 2020 arviolta 50 terawattituntia, mikä vastaa yli puolta Suomen sähkönkulutuksesta. huhtikuuta ja viipyi Säkylän Pyhäjärven länsipuolella Hinnerjoella useita päiviä pohjoistuulenpidättelemänä. Särkien, lahnojen ja pasurien on todettu runsastuneen monin paikoin myös Ruotsissa ja Baltian maissa. Männynkäpykätkeesisuksiinsa2030siementä, kuusenusein200300.Kävytaukeavatkeväällä lämmönvaikutuksesta. ANTTi HALkkA särki hyötyy ilmaston Vedet rehevöityvät ja muuttuvat vähäsuolaisiksi. "Niiden perusteella ei voitu arvioida, onko tievaraus maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Samoinahvenetovatrunsastuneet.Muutokset ovat suurimmillaan Suomen ja Ruotsin välisessä saaristossa. MännylläonvähänsiemeniälinjanPoriLahti imatraeteläpuolella.Maankeskiosassasiemeniä on kohtalaisesti ja Pohjois-Suomessa runsaasti
"Luonnonkauneusarvojenmerkitysmaa aoust l politiikassa tulee lähitulevaisuudessa suuresti kasvamaan. Luonto ja ympäristö nyt KYselY palJasti lämpenemisestä nilläpoikasillameneeparemminruuan määrän kasvaessa. Särki (edessä) ja pasuri hyötyvät rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Ongelma on, miten tämä vaikuttaa jokamiehenoikeuksiin. "Entiedä.Emmekeskustelleetasiasta",kertoo ohjelmaavalmistelleentyöryhmänpuheenjohtajaSirkka Hautojärvi. SekäilmastonmuutosettäyhäjatkuMENESTYjÄT. t kOrkEiN HALLiNTO-OikEUS poisti ylitystien Kainuun seutukaavasta 11, koska tie olisi ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämisen kanssa.Kainuunmaakuntayhtymäesittisiis aluevaraustakaavaanKHO:njokertaalleenhylkäämilläperusteilla. Maakuntavaltuuston jäsenelle, ympäristöministeri Paula Lehtomäelle (kesk.)ikivanhatselvityksetriittäisivät, vaikkalainvaatimuksetovatoleellisesti kiristyneetniidenlaatimisenjälkeen. varehevöityminenvaikuttavatsitensamansuuntaisestikalakantoihin.Särjellä jasensukulaisillameneejatkossaentistäparemmin. ANTTi kOLi PYrSTÖTiAiNEN pyrstötiainen ja puukiipijä vakiintuneet lintulautojen vieraiksi PuukiipijäjapyrstötiainenovatoppineetpihapiirienruokavieraiksikokoEtelä-Suomessaallevuosikymmenessä.VastauksenaSuomen Luonnonkyselyynlukijatlähettivättietojauusimmistalintuvieraistamme167pihalta.Useimmat kertoivat havainneensa lintuja vasta muutamanaviimetalvena.Vanhintietopyrstötiaisistatuli Marja-Liisa Mälliseltä Oulusta joulukuulta 15. Asiaa työstää maa- ja metsätalousministeriö. Molempialajejaontavattu48pihalla,pelkästäänpyrstötiaisia67pihallajapuukiipijöitä50pihalla.Puukiipijäonnähtyuseimmitenyksin,mutta14pihallahavaittiinvarmistetustikaksitaikolmeyksilöä.Suurimmat,noin20pyrstötiaisenparvetruokailivatJämsänkoskellajaPieksämäellä. PErTTi kOSkiMiES ja Lehtomäen eri linjoille kittäviäympäristövaikutuksia,joitaeioltuarvioi u. Vastauksiasaatiin4paikkakunnalta.Nepainottuvat eteläisimpään Suomeen, missä myös ruokintapaikkoja, lintujen tarkkailijoita ja näitä eteläisiälajejaontiheimmässä.PohjoisimmattiedottulivatOulusta(kolmepihaa),iistäjaKuusamosta.inariamyötenilmoitettiintapauksia,joissaeiollutaivanvarmaa,nokkivatkolinnutnimenomaanihmisentarjoamaaruokaa. Jokamiehenoikeuksiin nämä ehdottomastieivätvaikuta.Jokamiehenoikeudetovat Suomellekilpailuvaltti:Suomessaonhyväelää", vakuuttaa ministeriön kansliapäällikkö jarmo Vaittinen. MikkO NiSkASAAri KESKUSTANKUVAPANKKi PAULA LEHTOMÄki SUOMEN LUONTO 4 | 2009 11 ARTOJUVONEN. Veden lämpötilan nousuvahvistaarehevöitymisentapaan ahventen ja särkien poikasten selviytymistä. "Oulujärven ylitystie on tarpeellinen hanke", hän arvioi Kainuun Sanomissa 17.4.200.Oulujärvenylitystiemaksaisi arviolta 80 miljoonaa euroa, mutta liikennettä olisi poikkeuksellisen vähän, vaintuhatautoavuorokaudessa. MikkO NiSkASAAri ANTTiKOLi luonnonvarastrateGia Elämysoikeuksien kauppa etenee? Sitran huhtikuussa julkistetussa luonnonvarastrategiassahalutaanedistääluonnon "virkistysarvojenelämysoikeuksienkauppaa".Mitäovatelämysoikeudet,kukaniitäomistaajakenenniistäpitäisimaksaa
MyösPohjois-Eurooppaankeskittynyt levinneisyysolitärkeävalintakriteeri. Kaikkien kiireellisiksi luokiteltujen lajien siemeniä ei välttämättä koskaan saadasiemenpankkiin. Siemenetkerätäänpankkiinsiten,ettämukaansaadaanmahdollisimmanrikasgeeniperimä.Kasvilajinsiemeniätulisi saada useasta populaatiosta siten, ettänekattavatlajinkokolevinneisyysalueen. kun kirjosiepoilla on poikaset, paras hyönteisaika on jo ohi. YmpäristÖmYrKYt rikkaruohomyrkky vaaraksi ihmisillekin RanskalaisenCaeninyliopistontutkijatgilles-Eric SéralinijaNora Benachour havaitsivatyleisenrikkaruohohävitteenRoundupin tuhoisaksi ihmissoluille jo erittäin pieninä laimennoksina.ErityistähuoltaherättiRoundupin pintajännitystä alentava aine, joka yhdessä glyfosaattiseoksenkanssatuhosiihmissolujatehokkaamminkuinainesosaterikseen. Oikein varastoituina ne säilyvät pitkään, jopa satoja vuosia. Keruun jälkeen kuivatut ja puhdistetut siemenet säilötään ilmatiiviisti 20 asteen lämpötilaan tai nestemäiseen typpeen 16 asteeseen. Suomessa uhanalaiset, muttaKeski-Euroopassayleisetlajitputosivatnäinpois",Mirantototeaa. Boreaalista vyöhykettä hankkeessaedustavatHelsinginjaOslonyliopistot. "Suomessaeioleyhtäänluonnonkasviensiemenpankkia,muttayliopistoommeonsuunnitteillasellaisenrakentaminen, jos vain rahoitus järjestyy", Mari Miranto Helsingin yliopiston kasvitieteellisestäpuutarhastakertoo. "Esimerkiksi pohjansorsimo ei ilmei- TOMiMUUKKONEN suojelevat raidat Kokeet osoittavat, että tsetsekärpäset eivät hakeudu raidallisiin eläimiin kutenseeproihinyhtäinnokkaasti kuin yksivärisiin. "Halusin saada lajilistaan pohjoista edustavuutta. Seeprat tunnistavat toisensa raidoista,janeauttavatmyöspitämäänlaumankoossapakenevieneläintenkavioidennostattamassasankassapölypilvessä. jUHA VALSTE 12 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 JUHAVALSTE. tiEDE ja tutKimus nyt TOiMiTTANUT ALicE kArLSSON ilmaston lämpeneminen laJien suoJelu Kirjosiepon poikasilla pulaa ravinnosta Kirjosieppojenpoikasmääräonpienentynyt 50viimevuodenaikana.Syynäonmyöhästyminenruokailusta.Hyönteistenkehitysonpohjoisessaaikaistunutilmastonlämmettyä,mutta kirjosiepottulevatpesimäseudulleensamaanaikaankuinennenkin. Kaikkimyrkyntutkitutainesosataiheuttivatsolukuolemanvuorokaudessa.SéralinijaBenachour peräävät lisää tutkimuksia ainesosien yhteisvaikutuksista.Heepäilevät,ettäepämiellyttäviätuloksiaonjätettypoistieteellisistäjulkaisuista. itävyyttä testataan säännöllisesti. "Joslajinesiintymispaikkaonuhattunaesimerkiksiilmastonmuutoksentakia, siemenpankit ja muut vastaavat suojelutekniikat tarjoavat lajille väliaikaisen hämmästYttävä luonto NÄLkÄ. Tutkimuksessakäytettiinvastasyntyneidennavanseudun laskimoveren solujen, alkioasteella olevienmunuaissolujenjaistukkasolujenlinjoja. Suomesta on laadittu siementen keruusuunnitelma 42 lajille. Valitut kasvilajit ovat yhtä lukuunottamattaSuomessauhanalaisiksi taisilmälläpidettäviksiluokiteltuja,etunenässä äärimmäisen uhanalaiset pohjansorsimo, perämerenmaruna, punavalkku,meritatarjateodorinpihlaja. Raitojen väitetään naamioivan eläimet rikkomallaniidenääriviivat.Onmyös arveltu, että pakenevan seepralauman raitojen sekamelska vaikeuttaisi pedon keskittymistäyhteenyksilöön. Lupa-javalvontavirastoValviranylitarkastajan Sirpa Luomahaaranmukaansolulinjoillahavaituistavaikutuksistaeivoitehdäsuoriajohtopäätöksiä ihmisten ja eläinten terveyteen vaan tarvitaanlisätutkimuksia."Glyfosaatinhajoaminen maaperässäkestääpohjoisissaoloissajokatapauksessavuosikausia." MArkkU rÄMÖ turvapaikan,jostasevoidaanpalauttaa myöhemmin takaisin luontoon", Miranto perustelee siemenpankkien tarpeellisuutta. Siemenet kerätäänEnsconet-hankkeentoisessavaiheessa, johon haetaan parhaillaan rahoitusta. Mirantotyöskenteleesuunnittelijana kasvitieteellistenpuutarhojenvälisessä Ensconet-hankkeessa(EuropeanNative SeedConservationNetwork).EU-rahoitteisenhankkeentavoitteenaonkartoittaa eurooppalaisissa siemenpankeissa jo säilössä olevat luonnonkasvilajit ja laatiakullekinEuroopanluonnonmaantieteellisellevyöhykkeellesiemenkeruusuunnitelmapuuttuviauhanalaisialajeja varten. Keskieurooppalaistentutkijoidenmukaansiepot voisivat ajoittaa pesintänsä tehokkaammin, josniidentalvialuesiirtyisiSaharaneteläpuoleltaVälimerenmaihin.Seonkuitenkinepätodennäköistä,koskalintujenvuosikiertoonsopeutunutvuosimiljooniatiettyynvalojaksoisuuteen. PErTTi kOSkiMiES siemenpankki kasvien Siemeniä säilömällä uhanalaiset kasvit voidaan säilyttää jälkipolville. Jos kasvilajin suojeleminen sen luonnollisessa elinympäristössä käyvaikeaksi,pelastuksenavoiollasiemenpankki.Maammeuhanalaisistakasveistaonnytvalittune,joidensäilöminensiemenpankkiinonkaikkeinkiireellisintä
Elintapa näkyi aivoissa: Yksin kasvaneiden kalojen hajuista vastaavat aivoalueet kehittyivätsuuriksimuttanäköalueetjäivätpieniksi.Ja päinvastoin: parvessa kasvaneiden kalojen hajuistavastaavataivoalueetjäivätpieniksimutta näköalueetkehittyivätsuuriksi. Siemenpankki on yksinkertaisimmillaan siemeniä petrimaljassa, Mari Miranto esittelee. Tutkijatpohtivat,ettäaromaattisetyrtitsaattavatparantaa immuunipuolustusjärjestelmäätaiviestiäpuolisollepätevyydestäemolintuna. PErTTi kOSkiMiES PErTTi kOSkiMiES SUOMEN LUONTO 4 | 2009 13. Kun yksineläjiä kasvatetaan parvissa, ne stressaantuvat ja niiden aivot jäävät sinkkujen aivoja pienemmiksi. Helsinginyliopistonbio-jaympäristötieteiden laitoksentutkijaAbigél gondakeräsikymmenpiikkejäruotsalaisestajasuomalaisestalammesta,VienanmerestäsekäSuomenlahdesta.Poikasistaosakasvatettiinyksin,osaparvessa. Trebatickánteorianmukaannimenomaanetevämpisaalistajienvälttäminenestäämetsämyyrien määrää romahtamasta yhtä alas kuin peltomyyrien. Lammissakymmenpiikitelävätyksikseen,merissä parvissa. tiEDE ja tutKimus nyt evoluutio turvaksi Kalan aivot kehittyvät eri tavalla yksin ja parvessa Kalanpoikastenaivojenkehitykseenvaikuttaayllättävänpaljonse,elävätköneyksin vaiparvessa. Tutkijat arvelevat yksin elävien kymmenpiikkien panostavan hajuaistiin, koska ne eivät parvikalojen tavoin voi jatkuvasti nähdä ja tuntealajikumppaneitaan. Rengaslöydötjasatelliittilähettimetovatpaljastaneet,ettämonetlinnutlentävät myösEuroopanjaAfrikanväliäkeväällänopeamminkuinsyksyllä,muttaerovauhdissaeioleläheskäänsamakuinamerikkalaisillalinnuilla. lisääntYmismenestYs MiKKOKÄKELÄ metsämyyrä pakenee lumikkoa puuhun Suomenrunsainnisäkäsmyyrävuosinaon metsämyyrä.Menestysjohtuneepaitsitehokkaastalisääntymisestämyöspikkunisäkkään nokkeluudesta, jolla se välttelee saalistavia petojakutenlumikkoja.AiheestaväitteliJyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla slovakialainenLenka Trebatickáhuhtikuussa. Samoin käy parvieläjille,kunneelävätyksikseen.Stressipienentääniidenkinaivoja. Silloin yksi vaihtoehto on silmujen tai versonkärkien säilöminen nestetyppeenelikryosäilytys. PiiA AHONEN Lisää siemenpankista: www.fmnh.helsinki.fi/ktp/ensconet/. ANTTiKOLi LAWRENCELAWRY/SCiENCEPHOTOLiBRARY/SKOY Kova kiire kotiin Keski-jaEtelä-AmerikassatalvehtivattäplärastaatjasinipääskytpalaavatkeväälläPohjois-Amerikkaanjopakuusinkertaisellavauhdillasyysmuuttoonverrattuna.NopeinpääskylensiBrasiliastaYhdysvaltainkoillisosiinvain13vuorokaudessa;menomatkaanseolikäyttänyt43päivää. sesti tuota elinkykyisiä siemeniä", Mirantomainitsee. Tutkimuksella pystyttiin osoittamaan ensimmäinenkerran,ettäkehittyvänyksilönaivotmuovautuvatsosiaalisenympäristönmukaan. ANTTi kiViMÄki TALLESSA. Koska lumikko pystyy seuraamaan metsämyyriäniidenkäytäviin,neovatoppineet pakenemaanpetoapuihin,joihinlumikkoeimielelläänkapua. jUHA VALSTE Laventeli on voimayrtti SinitiaisetkeräävätKorsikallapesiinsälaventelinjamuidentuoksuvienkasvienversojaläpipesimäkauden.Jos nepoistetaan,emotkiirehtivätkokoamaansamojayrttejätilalle.Etenkinsuurissapesyeissäpoikastenpainojahöyhenpukukehittyivätnopeamminyrtinversojasisältävissäpesissä kuinniissä,joissayrtitvaihdettiinsammaliin. "Aivotkuluttavatniinpaljonenergiaa,etteimitään ylimääräistä kannata ylläpitää", tutkimusryhmänjohtajaprofessorijuha Meriläsanoo. Joillakinuhanalaisillakasvustotsaattavatlisäksiollaniinpieniä,etteisiemeniä voida kerätä vaarantamatta luonnonkantaa
Tritoniella belli -merietana (takana) ja Odontaster validus -meritähti. jäämerissä elää luultua Lajistoltaan hämmästyttävän rikas Eteläinen jäämeri on evolutiivinen puutarha, joka tuottaa jatkuvasti uusia eliömuotoja. Kansainvälinen, 500 tutkijan vuosia jatkunut uurastus on muuttanutsuurestikäsitystämmePohjoisenja Eteläisen jäämeren vedenalaisesta elämästä. maaiLmaLta TOiMiTTANUT jOrMA LAUriLA Britannia afp / lehtIkuva napaseudut Darwinin kotimuseossa juhlavuoden näyttely charles Darwinin (1801882) juhlavuoden kunniaksi mestarin kotimuseossa Down Housessa Kentissä on esillä teemaan liittyvä näyttely. Tutkijat sademetsät Lue mitä puuta luonnonystävä ostaa WWF:njulkaisemastapuusanakirjastaselviää,minkäpuulajienpuutavaraasademetsistävälittävävoiostaakotinsasisustamiseenja rakentamiseen. Museossa on myös jäljennös Darwinin hytistä Beagle-aluksella. Kansainvälisessä merieliöstön kartoitushankkeessa(CensusofMarine Life) on löydetty Etelämantereen vesistänoin7500jaPohjoisestajäämerestä 5500eläinlajia.Seonpaljonenemmän kuinaiemminotaksuttiin. EnnenDownHouseenasettumistaanDarwin oli tehnyt viisivuotisen tutkimusmatkan HMS Beagle-laivalla.Hänenmatkanaikanakeräämiäännäytteitäjamuistiinpanojaesitelläänkattavasti uudessa Evoluutio-näyttelyssä, jonka keskipisteenä komeilee ensipainos Lajien synnystä. Hemoglobiinin tilalla tällä ahvenkalalla on jäätymistä estäviä proteiineja. Yhteisiälajejanapa-alueiltaonlöytynytperäti235.Yllätyksenäontullutse, että joukkoon mahtuu runsaasti myös matoja, äyriäisiä ja kylmän veden merietanoita. Siitä sininen väri. norbert wu / MInden pIctures /skoy POHjALLA. Darwinin syntymästä tuli tänä vuonnakuluneeksi200vuottajaLajien synnynilmestymisestä150vuotta.Museoonperustettu vuonna12merkkivuosisilläkin. Puutarhassa lasiseinäisen mehiläispesän ja kasvihuoneen orkideojen avulla vierailijat voivat tutustua samoihin tutkimuskohteisiin, joita Darwin käytti teorioitaan muodostaessaan. Tiedot sijainnista ja aukioloajoista löytyvät internetsivuilta www.darwin200.org kohdasta DownHouse,Kent. ANNELi LENkkEri Ilpo Musto jÄÄkALA. FSC-sertifiointi on yksi hyvä takuu.Luelisää:www.wwf.fi,Sademetsäystävällinenkotiopaskodinpuuostoksiin. 14 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. DownHousesijaitseeidyllisessäDownenkylässäKentissäreilut25kilometriäLontoonkeskustasta.Talo,puutarhajaympärillälevittäytyväluontotarjosivatpaitsikodinmyöstyöpaikan, inspiraation lähteen sekä rauhan ajatella ja kirjoittaa. CharlesDarwinasuiperheineenDownHousessa40vuotta,vuodesta1842ainakuolemaansa astihuhtikuussa1882. Hetipuutarhantakaavoiseuratapienenmetsikön kiertävääDarwinin"mietiskelypolkua".Darwinin "ulkoilmalaboratorio" käsittää Down House -tilanlisäksiDownenjaCudhaminkylätsekälaajan osanlähiseudunluontoa.AlueonehdollaUnesconmaailmanperintökohteeksi. Tämä herättää kysymyksiä niidenalkuperästäjapäätymisestävastakkaisille puolille maapalloa
Nykyisin kaksi kolmasosaa kalakannoista on vähenemässä. Luonnonsuojelujärjestöt ovat jo vuosiavaatineetEteläisenjäämerensuojelualueidenpikaistalaajentamista. Erkki MAkkONEN SUOMEN LUONTO 4 | 2009 15. Samalla setuottaalajeistajatkuvastiuusiamuotoja,jotkaaikojenkuluessaleviävätmuihinmeriin,toteavatCOML:ntutkijat Kartoituksessakävimyösilmi,ettäilmastonmuutoksenaiheuttamamerivedenlämpeneminenajaakylmänveden lajejayhälähemmäsnapoja.Tämäsekä meriveden happamoituminen, öljyvuodot,laivojensaasteetjaryöstökalastus muodostavatvakavanuhannapojenainutlaatuiselleekosysteemille. kuvassa Pareledone-suvun edustaja. obaman hallinto ottaa ilmastoasiat tosissaan Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA määrittelihuhtikuussa,ettähiilidioksidijaviisi muutakasvihuonekaasuaovatCleanAirActin(ilmastonsuojelulain)mukainenterveysriski.Maan korkein oikeus oli Massachusettsin osavaltion aloitteestaavannutmahdollisuudentähänkaksi vuottasitten,muttaBushinhallintoeihalunnut sitäkäyttää.EPAtotesimyös,ettäilmastonmuutos on "laajuudeltaan ja todennäköisyydeltään valtavaongelma". Aikojen saatossa luonnonvalinta on jalostanut Eteläisen jäämeren eliöitä suuntaan, joka mahdollistaa niiden selviytymisen äärimmäisen ankarissa oloissa. Vaikeuksissa ovat muun muassa turska, meriantura ja punakampela.PahinesimerkkiEU:nkalastuspolitiikanepäonnistumisestaonWWF:nmukaanVälimerentonnikalanryöstöpyynti.Onarvioitu,että nykymenollalisääntymiskykyinenkantaonmenetettyjo2012. jOrMA LAUriLA rikkaampi lajisto pitävätmahdollisena,ettäjotkinsatunnaiset tapahtumat ovat saattaneet yhdistää napojen vesialueet toisiinsa joskusmenneisyydessä. Kyseessä on presidentti Obaman hallinnon tähänastitärkeinympäristölinjaus.Pääsyilmansuojelulakiin mahdollistaa kasvihuonekaasujen säätelyn, kunhan vielä lainsäätäjät hyväksyvät asian. WWF vaatii Euroopan kalastuspolitiikan voimakasta uudistamista. Etelämannerta kiertävä voimakas merivirta eristää Antarktiksen kylmät vedet pohjoisemmista lämpimistä meristä. Haaskausvaihteleealueittain.Koillis-Atlantillanoinviidennessaaliistakipataantakaisinmereen.Pahintilanneonniillämerialueilla,joillahalutaanvainhaineviäyli0prosenttiasaaliista lentääylilaidan. Esimerkkinä vaikkapa useat Notothenioidei-suvunahvenkalat,joiden verestälöytyyjäätymistäestäviäproteiineja. Eteläisellä jäämerellä elää runsaasti mustekaloja. Eteläinen jäämeri on evolutiivinen puutarha erityisesti mustekaloille, merihämähäkeille, siiroille sekä monille muille syvän meren otuksille. "Tämä on 0.44 Magnumia vastaava lakiase", luonnehdittiineräässäjärjestössätuoreeltaan. ANTTi HALkkA valtameriKalastus afp / lehtIkuva Lähes puolet saaliista heitetään yli laidan Lähes puolet valtamerten kaupallisen kalastuksen saaliista jää käyttämättä, WWF toteaatuoreessaraportissaan. maaiLmaLta YhdYsvallat brItIsh antartIc survey / skoy jÄiSEN VEDEN LONkErOiTA. Tässäniinsanotussasivusaaliissaonkysesiitä,ettävaintiettyjäkalalajejatavoitellaan.Pyyntivälineetjapyyntitavatovatkuitenkinniinmassiivisiajavalikoimattomia,ettäpaljonturhaasaalistapäätyypyydyksiin. Sivusaalis heitetään yleensä yli laidan joko kuolleenataivahingoittuneena.Jonkinverransitähyödynnetään,muttaeitiedetä,onkosivusaaliinkaanpyyntikestävälläpohjalla
Veronmaksajien pussista: Turveteollisuus saa jättimäiset tuet ja verovapaudet, vaikka energialähteen haitallisuudesta ollaan jo melko yksimielisiä. juha honkonen turpeelle jopa sadan T urveteollisuus saa veronmaksajien tukia valtavasti enemmän kuin muiden fossiilisten polttoaineiden tuottajat, vaikka Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, Euroopan unioni ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT rinnastavat energialähteet yhtä haitallisiksi ilmastolle. Jos turvepohjaista lämmöntuotantoa verotet- 16 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Sen sijaan polttoöljyjen, sähkön, maakaasun ja kivihiilen verotus kiristyy. Hallituksen esityksessä ympäristöverojen korotukseksi turpeella on säilymässä nollavero. Yhteensä verotuloa tulee vuosittain kertymään 750 miljoonaa euroa. Turpeen vuosittaiset tuet nousevat lähelle sataa miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan ympäristöverovapaus, takuuhinta sekä varastointi-, tutkimus-, investointi- ja maataloustuet. Summalla maksaisi Fortumin Mikael Liliuksen jättieläkkeen yli 200 vuodeksi. Turpeen suurin etu verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin on uunituore
Jos markkinahinta on tätä takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Koska verolta välttyy noin 10 terawattituntia turve-energiaa vuodessa, turveteollisuus hyötyy verovapaudesta nykyisin lähes 16 miljoonaa euroa. Miksi turpeen valmistevero poistettiin. Muualla maailmassa takuuhinta on myönnetty uusiutuville energialähteille. Silloin sen suuruus oli 1,59 euroa megawattitunnilta. Turpeen takuuhintaa on esitetty jatkettavan vielä kymmenellä vuodella, mitä ympäristöjärjestöt vastustavat voimakkaasti. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 17 arIjukka turtIaInen. Pekkariselta ei saatu kommenttia. valtio taKaa turpeen hinnan "Tässä poliittisessa tilanteessa sille ei varmastikaan löytyisi enemmistöä. miljoonan piilotuet taisiin edes puolella kivihiilen verosta (jotta polttoaineet olisivat yhtä kilpailukykyisiä), rasite olisi peräti 70 miljoonaa euroa vuodessa (7 euroa megawattitunnilta). Miksei turvetta veroteta niin kuin muita fossiilisia polttoaineita, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.)? ma tässä maassa. Suomessa halutaan tukea kotimaista, työllistävää energiamuotoa." Tynkkysen mukaan turpeen fossiilisuudella ei ole vaikutusta tukiin. Emme (vihreät) ole lähteneet käymään taistelua, jonka tiedämme varmasti häviävämme", Tynkkynen vastaa. Siinä sähkön tuottajalle taataan tietty hinta. Summaan vaikuttaa monimutkaisen kaavan mukaisesti myös kivihiilen hinta. Poikkeuksen tekevä Suomi tuki fossiilista turvetta esimerkiksi toissa vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Turvepuolueella on hyvin vahva ase- Turve on vielä ainoa energialähde, jolle valtio on myöntänyt takuuhinnan eli syöttötariffin. Turpeen ympäristövero, valmistevero, poistettiin 2005. "Syytä kannattaa kysyä ministeri Mauri Pekkariselta (kesk.)
Verotus koskee lämmön tuotantoa, esimerkiksikaukolämpöä."Lisäkustannukset meille olisivat yli 40 miljoonaa euroavuodessa",sanooHelsinginenergianlämpöliiketoiminnanjohtajaVeikko Hokkanen."Kaukolämmönhinnassakeskustellaanyli15prosentinkorotuksesta.Uutisointi[veropäätöksestä]ei oleollutreilua.Ontahallaanunohdettu, ettälämmityksenhinnatnousevataika reippaasti." Hallitus ei tiedotuksessaan maininnut kaukolämmöstä mitään vaan laski asumiskuluihinvainsähköverojenkorotuksenvaikutuksen. Vero poistettiin aikanaan turpeelta kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen(kesk.)esityksestä.Nytkivihiilenjamaakaasunveronkorottaminen avaa aivan uusia näkymiä puun ja etenkinturpeenkäytöllerannikolla.Niidenkuljettaminenmaksaakaksikolme euroamegawattitunniltasataakilometriäkohden.Kannattavakuljetusmatkalisääntyisikilpailevanpolttoaineenveronkorotuksenmyötäsatojakilometrejä. TUrPEELLE jOPA SADAN MiLjOONAN PiiLOTUET turvekaupungit välttävät ympäristöveron Hallituksenesityksenmukaankivihiilenveronousisivuonna2011 yli15euroonjamaakaasunyhdeksään euroamegawattitunnilta.Turpeenvero jäisinollilleeliseeipalaisiedesentiselle 1,6eurontasolle. Nyt emme vain tätä kisaa valitettavasti ratkaise. Turve on fossiilinen polttoaine. Laitoksille on myönnetty niin kuin muillekin teollisuushankkeille investointitukea miljoonia euroja. "Äiti maa on tehnyt tehtävänsä: viimeaikaiset säät ovat tehneet turpeen käytöstä entistä huomattavasti hankalampaa." Myös valtiontalous puoltaa turpeen korvaamista muilla energianlähteillä. Kaukolämmönhinnankorotustuntuu kerrostaloasukkaidenyhtiövastikkeissa, muttalähinnäruuhka-Suomessakuten Espoossa,Vantaalla,TurussajaTampereella.TurvekaupungitkutenOulu,Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu säästyisivät verotaakalta. Suo oy nostaa tukien avulla emoyhtiönsä kannattavuutta. Tukea perustellaan tuotannon kausivaihteluilla ja huoltovarmuudella. päästÖKauppa Ja talousKuri vähentävät turpeen KäYttÖä iSOjEN VÄLiSSÄ. Tytäryhtiö kasvattaa vanhoilla turvealueilla ruokohelpeä, minkä avulla turveteollisuus yritti pitkään saada energiamuodolle uusiutuvan statuksen. Turveteollisuuden tuista ehkä eniten piilossa on maataloustuki. Oras Tynkkysen mukaan turvetuet riippuvat päähallituspuolueista. Edellisten ohella turveteollisuus saa välillisesti tutkimus-, investointi- ja maataloustukia. Niiden tarkkaa arvoa on vaikea mitata, sillä osa rahoista menee muun muassa bioenergian tukemiseen. Suomessa on rakennettu ja rakennetaan voimaloita, jotka käyttävät polttoaineenaan puuta ja turvetta. "Valtiovarainministeriö on suhtautunut nuivasta turpeen tukiin", Tynkkynen huomauttaa. Herääkin kysymys, miksi muuten niin tehokasta ympäristöveropakettia sorvannut Vihreä liitto haluaa olla tukemassa turveteollisuutta. Tynkkynen valaa samalla uskoa turvekriitikoille. Turvekaupunkien kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovatkuitenkinmaakaasuapaljonkäyttäväänHelsinkiinverrattunajopapuolitoistakertaiset.Maakaasunpäästötkun ovat tuotettua energiaa kohden vain puoletturpeenpäästöistä. Turpeen käyttöä tutkitaan osin veronmaksajien rahoilla ainakin VTT:ssä ja Jyväskylän yliopistossa. "Turpeen käyttöä varmasti ainakin tutkitaan meilläkin", sanoo Helsingin energianHokkanen. Ä/s ko y Vuoden turvetuilla maksettaisiin Liliuksen eläke 200 vuodeksi. 18 ka pek n I eM I n en / ar kuv yhM. Joulukuussa EU laittoi Suomen valtion tukemalle lobbaukselle pisteen. Summa on kokonaistuesta pieni, mutta se avattiin julkisuuteen vasta viime vuonna. "Turpeen käytön vähentäminen ei jää vihreistä kiinni. Turpeen kannattajia löytyy keskustan lisäksi paljon kokoomuksesta, demareista ja vasemmistoliitosta", Oras Tynkkynen sanoo. Hallituksen tuore veroehdotus saattaa johtaa monipolttoainevoimaloiden i nvestointeihinmyösrannikolla.Niistä luodaanmielikuvaabiovoimaloina,muttanekäyttävät7080prosenttiaturvetta,jolloinpäästötovat800prosenttia kivihiilivoimalanpäästöistä. ANTTi HALkkA Turveteollisuus saa lisäksi muista polttoaineista poiketen varastointitukea noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Vapon omistama Suo-yhtiö sai viime vuonna kaikkein eniten maataloustukea, melkein kolme miljoonaa euroa. Jos poliittinen ymmärrys sen suhteen lisääntyy, olemme taatusti mukana
Sipoon arvokkaat luontokohteet luvattiin suojella. Meren rannalle rakennettaisiin idyllinen pientalojen kaupunginosa 40 000 ihmiselle, jotka metro kiidättää juohevasti kaupungin keskustaan ja takaisin. Östersundomille vaihtoehtoja on. H V iime marraskuussa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta asetti hankkeille puitteita. Suurin osa on kaupungin omistamalla maalla, mutta silti asuntoja rakennetaan perin hitaasti. Monimielisempi on "Natura 2000 -alueet punotaan luontevaksi osaksi kaupunkirakennetta". Epäselvää kuitenkin on, minkä kokoista suojelualuetta kukin kannattaa. juha honkonen H elsinki lähti Sipooseen huterin tiedoin mutta suurin tavoittein. Mielikuvat kävivät hyvin kaupaksi, mutta kuinka paljon niille oli katetta. Niissä on hyviä periaatteita kuten "Sipoonkorpea suunnitellaan Nuuksion kaltaisena seudullisena retkeilykohteena". Ainoan julkaistun kartan luonnon ja suojelun asettamista rajoituksista on tuottanut Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Tärkeintä on kuulemma po- elsingillä on asumiseen kaavoitettua, rakentamatonta maata kuutta miljoonaa kerrosneliötä varten. Ei ole järkevää suunnittelua lyödä ensimmäiseksi lukkoon väestötavoite, sillä kaupungilla ei ole ainuttakaan selvitystä mahdollisista ja mahdottomista rakennuspaikoista. Vaarana on paikata tavoitteiden epärealistisuus suunnittelemalla asutusta suojelualueille, kuten nyt tapahtuu. Sipoonkorven suojelulla on huomattavan laaja kannatus sekä kansalaisten että Helsingin poliittisten päättäjien parissa. Pohjoisosa on Sipoonkorpea, jonka ekologiset käytävät ulottuvat merenlahtiin. Koko pääkaupunkiseudulla on uusia asuntoja varten valmiiksi kaavoitettuna 18 miljoonaa kerrosneliötä. On lupa odottaa sen tueksi tulevan myös niiden, jotka ovat vuosikymmeniä valittaneet, että "kaikki" suojelualueet perustetaan Pohjois-Suomeen. Eteläosan rannoista puolet on maankuuluja lintulahtia, jotka on suojeltu lintuvesiohjelmassa ja liitetty myös Natura 2000 -verkostoon. Suunnittelun johto viestittää, etteivät suojelualueet estä rakentamista. Östersundomiin ei voi noin vain piirtää taloja riviin, se on arvokas alue. Östersundomin natura-alueiden rakentamiselle on niin paljon vaihtoehtoja, että typerintä mitä kaupunki voisi tehdä, olisi aloittaa sota niistä. Se on vain neljä miljoonaa vähemmän kuin Helsingin koko asuinala. Natura-rannoille suoraan kaislikon reunaan piirrrellään rantabulevardeja. Ensimmäiset valmistuvat syksyllä. Vesi peittää ison osan rakennusmaaksi haaveilluista pelloista, kun meri myrskyää etelätuulilla. liittinen päätös asukasmäärästä, ja tarvittaessa suojelu puretaan. Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 1. Kunnallispolitiikoilla olisi tilaisuus osoittaa ryhtiä päättämällä, että tavoitteiden on sopeuduttava Östersundomin luonnonoloihin eikä toisinpäin. Östersundomin suunnittelu on aloitettu lintulahtien ääreltä. Naturan lintulahdet on päinvastoin ympäröitävä suojavyöhykkeillä. Ehkäpä suunnittelijat kuvittelevat toistavansa Helsingin Vuosaaren satamaratkaisun, jossa suojellun Porvarinlahden yli vedettiin silta. Poikkeus säännöistä johtui siitä, ettei sataman liikenneväylien paikalle ollut vaihtoehtoa. Ei pureta. kOLUMNi Tikulla silmään. Mikko Niskasaari Sähläystä Sipoon liitosalueella K ovin ruusuisia kuvia maalattiin, kun Helsinki haki hallitukselta Lounais-Sipoon Östersundomin alueen liittämistä itseensä. Takapuoli edellä puuhun kiipeämistä merkitsee tavoite asuttaa alueelle vähintäin 30 000 ihmistä. Se on yli neljännes kaupungin nykyisistä neliöistä, eivätkä luvussa ole mukana keskustassa vapautuneet satamaalueet
Susiperän metsästysseura kuokkii talkoilla pienimpiä ojia umpeen jukka jylhän nevalla 2006. 20 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Riekkosoiden ennallistaminen Luonto palaa uomiinsa, kun sitä vähän auttaa. Pilalle ojitetut suot saatiin kihniössä riekoille mieleisiksi. aLice karLsson mettikanat nauravat K toMI Muukkonen / lIntukuva obeuk, kobeuk, kobeuk, ilpo Lahtinen matkii mettikanaa, riekkoa, suon laidassa Kihniössä. "Se oli hieno kokemus", lintuharras- TAkAiSiN SUOkSi. Ne ilmestyvät kuin tyhjästä ja liitävät kohti. Viime keväänä riekkokoiras hypähti Lahtisen selkään ja nykäisi tukasta kolme kertaa ennen kuin uskoi, ettei kyse ole kilpailevasta lajitoverista. Riekot kuulevat sen mutta eivät uskaltaudu lentoon. Illalla on toisin. Linnut eivät pysty vastustamaan nauhoitettua lapinriekon naurua vaan tulevat oitis uteliaiksi. Kun totuus paljastuu, ne lennähtävät turhautuneina pois
Hyvät tulokset innostivat eteenpäin ja toiminta laajeni. Niin kuin ei selvinnytkään." oJiKoista suoKsi Vedenjakajalla Suo-Suomessa suota on paljon tai ainakin on ollut. "Erään kerran löysin riekon pesän ojan penkalta ja tiesin heti, ettei yksikään poikanen selviä aikuiseksi. Heti takanamme sen sijaan on ankea ojikko, metsäneläinten surmanloukku, joka hautaa kanalintuja urakalla. "Ja riekkoja on ollut kaikkialla. Kato herätti Kortesojan yhteistyökumppanin, Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Parkanon toimintayksikön, jossa kiinnostuttiin soiden ennallistamisesta. Tulosten perusteella ryhdyttiin vuonna 2000 toimeen Lylynnevalla." Lylynnevan jälkeen oli vuorossa Hautakankaanneva. Niitä löytyi huolestuttavan vähän. Työssä oli luontoharrastajien lisäksi Metla, Satakunnan riistanhoitopiiri ja Metsästäjäin keskusjärjestö. Riekon palauttaminen alkoi kiinnostaa yksityisiä maanomistajiakin. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 21 Ilpo lahtInen. "Fyysinen kosketus villiin lintuun." Olemme ennallistetulla suolla eikä mikään paljasta, että ihan äsken nevaa raidoittivat syvät ojat. Isäntien ei tarvinnut kuin avata ikkuna ja ampua riekko päivälliseksi. Suot pullistelivat hanhia, joutsenia; lakkoja ja karpaloita oli niin, ettei tiennyt mihin astua", Lahtinen maalailee. "Sodan aikana riekot pesivät Parkanon seudulla peltojen reunoissa, laitumilla ja hakamailla", luontoharrastaja Marianne kortesoja lisää. Niitä on ollut monikymmenkertaisesti mitä nyt. "Ensin suolle perustettiin erilaisia koealoja, joiden mukaan laskettiin kustannuksia sekä haittoja ja hyötyjä. "Kaikki untuvikot sortuvat ojiin." Lahtinen on omin silmin nähnyt tuhoisat seuraukset. Lähes jokainen Pohjois-Parkanon ja Kihniön suo on joko turvetuotannossa tai ojitettu pilalle. taas Kihniössä taja hehkuttaa. "Ja sen jälkeenkin riekkoja oli vielä pitkään niin paljon, että niitä riitti pyydettäväksi kotiin ja Parkanon torille vakituisille ostajille myytäväksi." Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskellut Kortesoja ryhtyi keväällä 1998 etsimään opinnäytetyötään varten Parkanosta riekkojen reviirejä
Hän ehdotti ennallistettavaksi kuutta ojitettua suota. Linnuilla pitää olla mahdollisuus levittäytyä esteettä. Mikään ei paljasta, että tällä Metsähallituksen kunnostamalla suolla ammottivat vielä äskettäin syvät, mustavetiset ojat. Uskon, että pesintä onnistuu tänä kesänä." Pian heräsi myös Metsähallitus, jolla oli 2007 2008 rahaa riistan elinympäristöjen aktiiviseen hoitoon. Ja varsin pian ne löytyivätkin. Koska Lahtinen tuntee Kihniön suot kuin omat taskunsa, hänet pestattiin etsimään kunnostettavia kohteita. "Suolle raivattiin kolme erillistä aukeata kolmea riekkoparia silmälläpitäen", Jylhä kertoo. Valinnan hän teki niin, että riekoille syntyisi mahdollisimman yhtenäinen alue. Metsähallitus on kunnostanut soistaan jo kolme; lopuilla työ on kesken. palKitsevaa tYÖtä riEkkOrEViiriT kArTALLA. Toiveena oli saada kitumaalle metsää, muttei sinne mitään kasvanut. Jylhää suon ojitus harmitti, ja isännäksi tultuaan hän kunnosti sen entiselleen. Suo oli aapaneva, jossa oli puutonta alaa muutamine lampareineen 10 hehtaaria. "Odotan tuloksia kiinnostuneena. ilpo Lahtinen (oik.) tutkii riekon palauttamistyössä mukana olevan Mikko Toivosen kanssa kihniön karttaa. Kaikki poikaset hukkuivat ojiin. METTikANAT NAUrAVAT TAAS Ensimmäiseksi ilmoittautui jukka jylhä, jonka isä oli ojittanut 30 hehtaarin kokoisen suonsa kolmekymmentä vuotta sitten. Ennallistettavia soita olisi vielä vaikka kuinka paljon. Riekkosuon ennallistaminen on muutakin kuin ojien luomista umpeen. Ojien tukkimisen ja puiden kaatamisen jälkeen suolle syntyi välittömästi kaksi riekon reviiriä. 22 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 benga pöntInen. Linnut tarvitsevat soidinriSTiNEVA. Ojitetulla suolla eli riekkopari, mutta kanta ei kasvanut lainkaan
tantereekseen saumattomasti ympäröiviin kankaisiin liittyvän aukean, joten enimmät puut on raivattava pois. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut lukuisista pyynnöistäni huolimatta, ja isännät hermostuivat." Metsäkeskuksen lupaukset osoittautuivat katteettomiksi, ja Lahtinen joutui ikävään välikäteen. "Viime kesänä metsäkeskuksesta piti tulla miehiä tarkasta- maan kohteet ja aloittamaan työt. "Työtä pitäisi silti ehdottomasti jatkaa. Esimerkki sai muutkin suonsa aikanaan pilanneet maanomistajat innostumaan, etenkin kun ennallistamisesta luvattiin korvaus. Jo nyt turverekat jyräävät Kihniön pikkuteillä tiuhaan, mutta tuotantoa halutaan edelleen lisätä. Parkanon seudun asukkaat ovat Lahtisen ja Kortesojan mukaan luonnonläheisiä ja kaipaavat paluuta entiseen eloon riekkoineen päivineen. Ilpo Lahtinen valtuutettiin etsimään kunnostettavia soita, joita hän löysikin neljä. Metsäkeskus sai tilaisuutensa kilven kiillottamiseen Jylhän suolla. Verkotus olisi saatava pelaamaan niin, että riekot voisivat turvallisesti siirtyä yhä uusille reviireille. "Metsuritkin ehtivät nähdä linnut." Riekon poikastuotto on niin iso, että tulijoita riekkopankeista riittää. Luontoa arvostava mies olisi kunnostanut suon omalla kustannuksellaankin, mutta Pirkanmaan metsäkeskus ja Pirkanmaan luonnonsuojelurahasto tulivat mukaan. "Kun kasa oli valmis, tulivat riekot saman tien läjien päälle huutamaan, ja kaksi reviiriä syntyi heti", Lahtinen kertoo. Uusi elinalue olisi löydettävä neljän kilometrin säteeltä, sillä riekko ei siirry normaalisti sen pidemmälle." Nyt kun asenteet on saatu myönteisiksi ja ennallistaminen käyntiin, on viimeisten suonrippeitten uhaksi noussut Vapo. Esimerkiksi Ristinevalla Metsähallitus kaadatti melkoisen määrän kitukasvuisia rämemäntyjä, joista kasautui suon laitaan iso röykkiö. "Kävin monena vuonna etsimässä riekkoja Ristinevalla, muttei niitä siellä ollut. Mutta niin vaan ne ilmestyivät kuin tyhjästä, kun sopiva suo syntyi." Pirkanmaan metsäkeskus on ojittanut soita Parkanossa ja Kihniössä hullun lailla, joten kunnostettavaa riittää. Muttei Vapo ilman vastarintaa rekkaralliaan paisuta. Kun ojikko on palautettu suoksi, riekot ilmestyvät sinne kuin tyhjästä. benga pöntInen SUOMEN LUONTO 4 | 2009 23
Suokukkojen hiljaiset turnajaiset Kenestä kummun kuningas? Toukokuussa suokukkokoiraat kokoontuvat näyttäviin turnajaisiin. röyhelökaulat ovat kuitenkin mystisesti vähentyneet. jouduin matkaamaan suokulaisten perässä niin pohjoiseen kuin Suomea riittää. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 24 SUOMEN LUONTO 4 | 2009
SUOMEN LUONTO 4 | 2009 25
1970-luvulla ne runsastuivat ja niitä pesi sopivissa kosteikoissa melkein koko maassa. Kotiseudullani Pohjanmaalla suokukkoromahdus ja muuttohaukan paluu sattuivat samanaikaisesti. Matkan varrella pikkukahlaajat ovat hyvin haluttua satojentuhansien haulikkomiesten ja verkkopyytäjien riistaa. Hautomisvaiheessa naaraan hyvästä maastopuvusta on lajille etua. Suokukot siis katosivat ilman meteliä. Jos jokin luonnonelävä on isokokoinen tai sillä on merkitystä ihmisen mielihaluille, runsastumisesta tai vähenemisestä nousee mekkala. Suokukot vähenivät koko maassa mutta erityisen selvästi eteläisessä Suomessa. Näen leijonaharjaisia koiraita ja vaatimattoman kirjavia naaraita. Muuttoparvien koko supistui kymmenesosaan. Suokulaisen levinneisyys on pohjoinen. Siltä osin on luontevaa, että kahlaajien kovaäänisessä lajiryhmässä vain suokukko on melkein mykkä. Kosteikkoja häviää tai hävitetään. Suokukoilla on samanlainen ryhmäsoidin kuin metsolla ja teerellä. Huomaamattomin se ei kuitenkaan ole. Sitäkin tarkemmin röyhelökaulukset katosivat etelän soilta tai Selkämeren rantaniityiltä, joista haukat puuttuivat. Pienet saavat hiipua maan päältä ilman julkisuutta. Siinä on suokukon soidin. Syöksykierteen tarkka syy jäi silti arvailujen varaan. Nykyisin suokukkoja arvioidaan olevan ehkä jopa vain 10 000 paria, kun vielä 1970-luvulla parimääräksi arvioitiin lähes 90 000. Kahlaajat ovat muuttolintuja, ja suokulaisenkin ongelmaksi paljastui muutto eikä haukka. Sen jälkeen tapahtui jotain. Alapinnaltaan Naaraitten tulo soidinpaikalle saa koreat pörhistelijät hyppimään ja pyrähtelemään. 26 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Määränpäässä malariasääskiä torjutaan tänäkin päivänä hyönteismyrkky ddt:llä. näYttävä rYhmäsoidin kUiN kAkSi Eri LAjiA. kENESTÄ kUMMUN kUNiNgAS? K iikaroin kirjavia höyhenröyhelöitä, jotka liehuvat jänkämättään päällä. Juuri tällä tavoin kävi suokukolle. Samalla mietin maailman menon sääntöjä. Pohjanmaan rimpisillä aapasoilla soidinpaikat tyhjenivät melkein yhdettömiin. Keväin syksyin Pohjanlahden rannoilla näki tuhatpäisiä parvia. Naaras on itse vaatimattomuus, mutta soidinpaikalla koiraat suhtautuvat siihen kuin kuningattareen. Suokukon talvireissut yltävät Afrikkaan saakka. Soidinpaikat sijaitsevat avarassa ja usein tuulisessa maisemassa, jossa näkyminen on kuulumista tärkeämpää
SUOMEN LUONTO 4 | 2009 27
Vesipääsky- ja keräkurmitsa-amatsonit eivät haaskaa päivääkään yksitoikkoiseen munien haudontaan. Lastenhoitajina puurtavat naaraat ovat pienempiä ja vaatimattoman kirjavia. Luvassa on nyt paljon lämpimämpää. Joku makaa siivet levällään maassa, toinen painaa selkää nokallaan kuin miekalla. Jouduin matkaamaan suokulaisten perässä niin pohjoiseen kuin Suomea riittää. kENESTÄ kUMMUN kUNiNgAS? valkoiset siivet viuhuvat ja höyhenkaulurit pullistuvat tuuleen kukkojen äänettömässä tanssissa. Näköalapaikkani ikiroutaisella palsalla lumisten tai seeprankirjavien tuntureitten välissä johdattaa mieleen säiden povaajien ennustuksia. Utsjoen pohjoiskulmilla lenteli vanhat ajat mieleen tuovia soidinparvia. Mietin perinnöllisyyttä ja nuorten ja vanhojen lintujen kotipaikkauskollisuutta, sillä seuraamieni kukkojen kaulureissa näkyy poikkeuksellisen paljon metallinsinistä. Röyhelöherrat tuskin edes tietävät pesistä ja jälkikasvustaan. Valitsen kuvauksiini soidinpaikan palsakummun laelta. Tuokion päästä röyhelökukot jähmettyvät liikkumattomiksi. Nopeita juoksupyrähdyksiä, pöriseviä tappeluita. Kannanromahdus koskettaa viimeisenä ydinalueita. Useimmat viklonaaraat jättävät jälkikasvun isukin hoteisiin heti untuvikkoina. Soidinpaikalla niitä kuitenkin palvotaan kuin maailman ihanimpia olentoja. Väitetään, ettei koko maailmassa ole kahta samanväristä suokulaista. Suokukot ovat toista maata. Norjan puolella sijaitsee melkein samanlainen soidinpaikka, jonka komeljanttarien valtavärinä ovat keltainen ja ruskea. amatsoneJa Ja machoJa Kahlaajilla sukupuolten keskinäiset suhteet ovat kummallisia ja ihmisnäkökulmasta myös kevytkenkäisiä. 28 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä hiihtelen ihmisten ilmoille. Suokulaisten keskellä toivon, ettei tuollainen aika tulisi ainakaan aivan heti. Suokukkoherrat eivät ole pelkästään koreita keikareita, vaan lisäksi jokainen pörhistelijä on ainutkertaisen värinen. Naarasparven pelmahdus soidinpaikalle synnyttää joka kerta lyhytaikaisen sekaannuksen. Sopivasti mutkitellen pulkkaa ei tarvitse raahata metriäkään lumettomassa pälvessä. Kun jääsydämiset palsat sulavat, Pohjolan linnustoltaan monipuolisin suotyyppi rappeutuu yksitoikkoiseksi ja lajiköyhäksi saranevaksi. Kuireilla isä ja äiti paimentavat yhdessä jälkikasvua, kun taas lapinsirrit harrastavat vaimonvaihtoa ja sekavaa moniavioisuutta. Palsojen syntyminen ja säilyminen edellyttää vähintään kahden pakkasasteen keskilämpötilaa. Ja toistaiseksi vaikuttaa kohtuulliselta. Matkan maantieltä kiveliöön sujuttelen suksilla pulkka perässäni, eikä toukokuun viimeisellä viikolla muuten pääsisikään
naaraan poikueessa on dna-testien mukaan hyvin usein vähintään kaksi isää. värikkäät koiraat joutuvat sietämään valkoisia vieraita. näin eri perimälinjat jatkuvat seuraavaan polveen samankin naaraan jälkikasvussa: munista ei kuoriudu vain suokukko vaan naaras, reviirikoiras, valkokauluskoiras tai faeder. ANTTi HALkkA PUkUTYYLEjÄ. reviirikukot kuitenkin oleilevat pienellä reilun puolen neliömetrin läänityksellään lähes vuorokauden ympäri, joten mahdollisuus on pieni. hollantilaistutkijat nimesivät naaraan näköisen tyypin faederiksi isää tarkoittavan sanan mukaan. jotkut ovat värittömiä ja syrjittyjä. Naaraiden matkijat yrittävät jymäyttää koreilla puvuillaan pöyhkeileviä keikareita. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 2. osa kukoista on naaraan puvussa suokukon soidin on pitkään tiedetty erikoiseksi. Muuttomatkaa faederit tekevät yleensä koirasparvissa. faeder-tyypin periytyvyyden yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. faederit ovat koiraina kiihkeitä; ne pyrkivät kokeissa jopa tavallisten koiraiden päälle paritteluun. niiden kivekset ovat keväällä 2,5 kertaa tavallisen koiraan kiveksiä suuremmat. näin ne houkuttelevat naaraita soidinkentälle myös reviirin haltijan luo. osalla värikäskauluksisista koiraista ei ole reviiriä, vaan ne kyttäävät soidinkentän ulkolaidalla tilaisuutta päästä keskiöön. soitimella ne ilmeisesti yrittävät anastaa parittelumahdollisuuden reviirikoiraan luullessa niitä naaraiksi. jokainen suokukko on erivärinen. ne näkyvät kauas ja vielä tehostavat huomiota hyppäämällä aika ajoin ilmaan. oli sensaatio, kun muutama vuosi sitten osoitettiin, että soitimilla on piileskellyt kolmaskin kukkotyyppi. vain joka sadas kukko on tällainen naaraan matkija (valkokauluksisia on 515 prosenttia). se on aivan naaraan värinen. Toiset näyttävät luihuilta, toiset keikareilta. on kahdenlaisia kukkoja: jos kaulus on musta tai värikäs, koiras puolustaa reviiriä; jos se on vaalea, koiras saa oleilla reviirillä ja ehkä parittelun palkakseen. suokukko on ainoa lintu, jolla tunnetaan periytyviä pariutumistaktiikoita
Lintujen lajiristeymiä syntyy muillekin läheisille sukulaislajeille. TeksTi johanna mehToLa · kuvaT henrY LehTo TAiSTELEVAT kOrPiMETSOT. puoliksi metso, kanalintujen teerenpeli on täydessä käynnissä. Harvinainen kahden korpimetsokoiraan mittelö teeren soitimella. Soidinkarkeloihin koettaa päästä osalliseksi myös korpimetso, naarasmetson ja koirasteeren jälkeläinen. Teeret väistivät, mutta korpimetsot uhosivat. 30 SUOMEN LUONTO 4 | 2009
puoliksi teeri SUOMEN LUONTO 4 | 2009 31
Soidinkäyttäymisen arvellaan myös vaikuttavan koiraan "kyvyttömyyteen" lisääntyä, sillä se ei pääse naarasteeren kanssa helposti tekemisiin; naaras valitsee itse kukon jonka kanssa parittelee. Eläinmuseoihin toimitettujen korpimetsojen kuvuista on löytynyt sekä metsolle tyypillistä talviravintoa, männynneulasia, että teerelle tyypillistä talviravintoa, koivunurpuja. Korpimetso uhittelee Ja häiriKÖi soitimella kANADANHANHi X MEriHANHi. Sen vinkkelistä "oudosti" käyttäytyvä korpimetsokoiras jää valitsematta. Lintu on yleensä aggressiivinen soitimella. Ne voivat paritella vanhempaislajiensa kanssa, mutta tuloksena on kelvottomia kääpiömunia. Korpimetsokoiras on kooltaan koppelon ja urosteeren välistä. Selkäpuolen sulat ovat mustia, kun metsolla ne ovat ruskeat. "Korpikoppelot eivät lisäänny ainakaan tarhaoloissa. Sen olemuksessa on kummankin lajin piirteitä. Uloimmat pyrstösulat ovat muita sulkia pitemmät. Korpimetsokoiraskin kokee olevansa ulkopuolinen sekä teeren että metson soitimella. Valkoisen lumihanhen ja taustalla näkyvän valkoposkihanhen risteymässä lumihanhen piirteitä ovat harmaat jalat, vaalea pää ja valkokärkiset pyrstön uloimmat sulat. Korpimetsoista ei juurikaan ole tutkimusaineistoa, mutta niiden soidinkäyttäytymistä on sentään päästy seuraamaan ja tutkimaan. Se ei suhahtele ja pulise kuten teeri tai naksuttele kuten metso. "Paras tuntomerkki on korpimetson krr-rr-rrrrr-ääni, joka muistuttaa korinaa. Merihanhen piirteitä ovat muun muassa koko, muoto, nokan ja jalkojen väri sekä ääni. LUMiHANHi X VALkOPOSkiHANHi. Sen arvellaan johtuvan korkeasta sukuhormonitasosta. Siksi se alkaa häiriköidä. Linnun ravinnon käyttöä on tutkittu, ja siinä on piirteitä kummaltakin vanhemmalta. Korpimetsokoiras voi lisääntyä kummankin vanhempaislajin kanssa ja saada elinkelpoisia jälkeläisiä", sanoo erikoistutkija Pekka Helle Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. "Lajiristeymille on tyypillistä, että niissä aggressiivisuus karttuu. Korpimetsonaaraat eli korpikoppelot ovat lisääntymiskyvyttömiä, mutta osa korpimetsokoiraista pystyy jatkamaan sukuaan. Pyrstö muistuttaa koirasmetson pyrstöä, mutta se on lyhyempi. Pään hahmo ja suuri punainen hurmekulma silmän yläpuolella ovat teeren piirteitä, samoin tumma nokka. Tiedetään tapauk- Paras tuntomerkki on korpimetson koriseva krr-rr-rr-rrr-ääni. 32 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Tsekkiläisen tutkijan jan Porkertin tutkimusalueilla Tsekinmaalla ja Etelä-Norjassa selvisi, että korpimetsokoiraan sukupuolivietti on hyvin voimakas. risteymän vaalea poski, tumma kaula ja ruskeansävyinen höyhenpeite ovat peräisin kanadanhanhelta (taustalla). PUOLikSi METSO, PUOLikSi TEEri K orpimetso on metsiemme yleisin metsäkanahybridi, kahden kanalintulajin risteymä. Ääni sillä on omaperäinen", Helle sanoo
Hedelmöittynytmunasolueialakehittyätaisiitä kehittyväyksilöeisaavutasukukypsyyttä.Joslajiristeymäkuitenkinsyntyy,seonuseimmitensteriili.Syynäovatkahdenkantalajinkromosomien jageenieneroistajohtuvathäiriötristeymänsukusolujensynnyssä.Joskuslajiristeymätovathedelmällisiä,muttaniidenjälkeläisetovatheikkoja taisteriilejä. Todellisuudessa kuitenkin monet lajit voivat tehdä näin. Pretsygoottisiaristeytymistäestäviämekanismeja ovat esimerkiksi sukulaislajien erilaiset lisääntymisajat, eri elinympäristöt, erot kemiallisessayhteensopivuudessasekäerotvärikuvioissajasynnynnäisessäkäyttäytymisessä. Lajiristeymätsopeutuvatympäristöönsälähes poikkeuksettahuonomminkuinkumpikaanluonnonvalinnankehittämistäkantalajeista.Siksievoluutioonsuosinutjärjestelmiä,jotkaestävätlajeja risteytymästä.Neovatjokopretsygoottisiaelihedelmöitystäedeltäviätaiposttsygoottisiaelihedelmöityksenjälkeenvaikuttavia. Posttsygoottisiin mekanismeihin kuuluu esimerkiksi risteymien vähentynyt elinkelpoisuus. kaikki poikkeavan näköiset linnut eivät ole risteymiä. risteymän pään ja nokan väri sekä oranssinkeltaiset jalat tulevat sinisorsalta (vas.). Tavilta periytyneitä piirteitä ovat muun muassa koko, punertava pään väri, täplitys rinnassa sekä vihreä siipipeili. miksi niin vähän risteymiä? Koulussaopetettiinennen,ettäerilajiaolevat eläimet eivät risteydy. Joskus syntyvätjälkeläisetovatmyöshedelmällisiä.Miksi sittenristeytyminenonvarsinharvinaistajamiksi risteymäteivätmenesty. Se oli keltaiseen väriaineeseen tahriintunut västäräkki. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 33. SiNiSOrSA X TAVi. Tätä lintua pidettiin västäräkin ja keltavästäräkin risteymänä. Läheistensukulaislajienvälinenlisääntyminen voi onnistua ja niiden jälkeläiset olla elinkelpoisiajalisääntymiskykyisiä.Syyonyleensälevinneisyyshistoriassa:lajionesimerkiksijääkausienaikanapirstoutunuterillisiksipopulaatioiksi,joista onkehittynyterialalajejajalopultalajeja.Neovat kuitenkinjoutuneetuudelleentekemisiintoistensa kanssaennenkuinriittävänvahvojamekanismeja onehtinytkehittyäpitämäänniitäerillään. jUHA VALSTE suomessa viime vuosina tavattuja yleisimpiä lajiristeymiä: metso x teeri merihanhi x kanadanhanhi haapana x sinisorsa sinisorsa x jouhisorsa tukkasotka x punasotka isolokki x harmaalokki haarapääsky x räystäspääsky keltavästäräkki x sitruunavästäräkki lapintiainen x hömötiainen varpunen x pikkuvarpunen VÄrikÄS VÄSTÄrÄkki
"Korpikoppeloa on hankala tunnistaa luonnossa, sillä se on ulkonäöltään niin lähellä sekä naarasteertä että koppeloa. "Teeren soidinta on helpompi päästä seuraamaan, koska soidinpaikka on aukea ja lintuja voi tarkkailla aamulla valoisaan aikaan. kuuntele korpimetson ääntä www.suomenluonto.fi. 34 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 Korpimetson soidinkäyttäytymisessä on sekä metson että teeren elkeitä.. Metson soitimet taas ovat hämyisissä paikoissa ja ottelut tapahtuvat aamuyön kähmässä. PUOLikSi METSO, PUOLikSi TEEri kOrPiMETSO Markus varesvuo / lIntukuva METSO TEEri Markus varesvuo / lIntukuva sia, että korpimetsokoiras on tappanut soidinkahinoissa koirasteeren", Helle sanoo. Yleisemmin korpimetso kuitenkin havaitaan teeren soitimella. Korpimetsokoiras lähestyi koppeloa suoraviivaisesti kuten metso, mutta ei jäänyt kiertelemään naarasta, kuten tekee sekä metso- että teerikoiras. Jos metsokanta on heikko ja teerikanta vahva, risteymiä syntyy enemmän. Korpimetsoja on tavattu erityisesti silloin, kun metsonaaraita on huomattavasti metsokoiraita enemmän. Metsokoiraita ajavat ahtaalle hakkuiden aiheuttama elinalueiden pirstaloituminen, metsästys ja koiraspoikasten kuolleisuus. Lähdekirjallisuus: Jan Porkert, Suomen Riista 45. Varmatunnistaminenonvaikeaa,silläsamojenkinlajienristeymienjälkeläisetvoivatollaerinäköisiä. Jos väitettyjä lajiristeymiä päästään tutkimaan lähemmin, huomataanusein,ettäkyseessäonkinluonnonoikku,esimerkiksipelkkävärimuunnos. Etelä-Norjassa tallennetusta korpimetsokoiraan ja koppelon parittelusta selvisi, että korpimetson soidinkäyttäytymisessä on sekä metson että teeren elkeitä. Yksittäisiä korpimetsoja on syntynyt aina myös tasapainoisissa oloissa, jolloin teeri- ja metsokannat ovat hyvät. Se aloitti parittelun kuten metsokukko siivet riippuen ja lopetti sen kuten teeri, kahdella siivenlyönnillä. Siksi korpimetsojen määrää on erittäin vaikea edes arvioida", Helle toteaa. "Kanalintukannoissa, metsolla erityisesti, on tälläkin hetkellä kohtalainen naarasenemmistö, joten niitä riittää toisenkinlaisille retkille kuin oman lajin pariin." Korpimetsoja ei kuitenkaan synny ainoastaan silloin, kun metsäkanalintujen sukupuolijakauma vääristyy. TurkulainenlintuharrastajaHenry Lehtoonnähnytuseita luonnonoikkujasekälajiristeymiäjaonnistunutkuvaamaankin niitä.Korpimetsojen uho-kuvalla(s.3031)heltisiyleisöäänestyksenvoittoVuoden Luontokuva-kisassaviimevuonna. Jos korpimetsokoiras saa valita, se parittelee mieluummin koppelon kuin teerinaaraan kanssa. "Luonnossatavattavissaristeymissäongelmanaonse,ettei täysinvarmastivoidatietää,mitkäyksilötovatsenemoja.Linnutvoivatparitellauseammankumppaninkanssa.Tyypillisiä Suomessahavaittavialajiristeymiäonvesilinnuilla,esimerkiksi kanadanhanhenjamerihanhensekätukkasotkanjapunasotkanristeymät." jOHANNA MEHTOLA Korpimetsoja on karkean arvion mukaan maassamme promille koko metsokannasta, ehkä noin 500 yksilöä. Harvoilla on linnuista havaintoja, saati korpimetsosta niiden joukossa." KorpimetsoJen määrä vaihtelee KanalintuKantoJen muKaan Luonnonoikku vai lajiristeymä? Höpintiainen,haahkelo,pyyteerijakorpimetso.Ainakin tällaisialintujenlajiristeymiäontavattumaastamme.Aikaajoinilmoitellaanhavaintojamyösvariksenjaharakanristeymästä,japyymetsonkinonväitettyjossainlentävänainakinVeikko HuovisenHavukka-ahon ajattelijassa.Pyymetsoksi luultiinmyösmaaliskuussaRovaniemeltäkuolleenalöytynyttä lintua.Ouluneläinmuseonkonservaattorikuitenkintunnistisen naarasteereksi,jolleiänmyötäolitullutkoiraanpiirteitä. Naaraspoikaset selviytyvät huonoinakin aikoina paremmin, sillä ne kasvavat hitaammin ja tarvitsevat vähemmän energiaa kasvuaikanaan kuin koiraspoikaset. "Kuvasinpiilokojustateerensoidinta,jossaolimukanaharvinainenparivaljakko,kaksikorpimetsokoirasta.Teeretpulisivatjakorpimetsokoiraatkorisivat.Lähempänäkojuaollutkorpimetsooliselvästiriidanhaluinen.Teeretväistivätsitä,mutta lajitoverieiantanutkaantilaa.Korpimetsokukkojentaistelukestimuutamanminuutin.Hetkenkuluttuaneottivatvieläuusintaottelun.Kuvaonainutlaatuinen." Lehto on päässyt näkemään korpimetsoja monta kertaa, myösvaikeastitunnistettavanjaharvinaisennaaraskorpimetsonelikorpikoppelonlennossa,muttasiitähäneiehtinytottaakuvaa
Varmuus läpi runnotun mallin taloudellisesta ylivertaisuudesta on siis koko ajan ollut pelkän uskon eikä tieteellisen tiedon varassa. Onneksi Suomen valtio on aina tutkimattakin tiennyt, mikä on helpoin tapa kiivetä puuhun. Mutta sillä on myös nolot puolensa, joista meidän olisi jo vähitellen aika kasvaa ulos. Hiilivoimalat tuottavat ilmastoa viilentäviä rikki-, pöly- ja tuhkahiukkasia. Toisin sanoen kaikki kaivavat ensin kantapäänsä tiukasti maahan ja sitten aletaan keskustella. Mutta jos katsotaan, mistä Suomen hiilipäästöt oikeasti tulevat, on vaikea ymmärtää, miten niitä voitaisiin mer- Kirjoittajaontammisaarelainenkirjailija. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 35. Suomalainen keskustelu on usein pelkkä muodollisuus, eräänlainen rituaali. oska ydinvoimalan tuottamaa hukkalämpöä ei voida hyödyntää kaukolämpönä, se lasketaan meriin. Aurinko- ja tuulivoiman vaikutus kuitenkin kääntyy melko nopeasti toisin päin, koska hiilidioksidi kasautuu ilmakehään, päinvastoin kuin auringon säteitä taittavat hiukkaset. Metsäntutkimuslaitoksen professori Olli Tahvonen ei pystynyt jäljittämään yhtään sellaista tutkimusta, jossa olisi edes yritetty osoittaa, että nykyinen avohakkuita korostava metsänhoidon mallimme olisi kannattavin mahdollisuus. Esimerkiksi Sosnovy Borin sula on kevättalvella tuhansien neliökilometrien laajuinen. Poliitikkomme eivät vieläkään ole oikein kunnolla ymmärtäneet, mitä muualla maailmassa tarkoitetaan julkisella keskustelulla. Ennen kaikkea kukaan ei ole koskaan edes yrittänyt arvioida pohjoisilla alueilla toimivien ydinvoimaloiden muita vaikutuksia ilmastoon. K Y MIkko kÄkelÄ Risto Isomäki dinvoimala tuottaa elinkaarensa aikana ratkaisevasti vähemmän hiilidioksidia kuin hiilivoimala. Suomalaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa on puolestaan hallinnut ajatus ilmastonmuutoksen torjumisesta ydinvoiman avulla. Jää on tehokas heijastin, mutta vesi imee auringon säteitä tehokkaasti. Meillä kaikki päättävät ensin, mitä mieltä he ovat jostakin asiasta. Vaikutus on kertaluokkaa pienempi kuin kasvihuonekaasuilla mutta ei kuitenkaan aivan merkityksetön. Tämän perinteen ansiosta poliitikkomme tekevät edelleen ällistyttävän paljon puhtaita musta tuntuu -päätöksiä. Hiilidioksidia syntyy lähinnä voimalan ja loppusijoituspaikan teräs- ja betoniosien valmistuksesta sekä uraanin louhinnasta ja rikastuksesta. Myös itse vesihöyryllä saattaa olla arvioitavissa oleva kasvihuonevaikutus talvella, kuivan ilman aikana. Kun uusiutuvan energian asemasta hajotetaan uraania, Maapallolle tuodaan ylimääräistä lämpöenergiaa. Tästä syystä hiilivoimalan korvaaminen aurinko- ja tuulivoimalla tai ydinvoimalla vaikuttaa aina ensin ilmastoa lämmittävästi eikä sitä viilentävästi. kOLUMNi Takapuoli edellä puuhun S uomalaisella yhteiskunnalla on merkittäviä vahvuuksia. Ydinvoimaloiden talvisin tuottamilla pilvimassoilla on todennäköisesti vielä suurempi ilmastoa lämmittävä vaikutus. Toisin sanoen kaksi kolmasosaa tuotetusta energiasta käytetään vesihöyryn, pilvien ja sulien tuottamiseen. Tässä asiassa ollaan vielä pahemmin tyhjän päällä. kittävästi vähentää rakentamalla lisää ydinvoimaa
Se on kaksi kertaa enemmän kuin Suomen liittyessä EU:hun. Näin määritellään ilveksen ja muiden EU:n luontodirektiivin liitteen neljä lajien suojelu (tarkempi selitys jutun lopussa). Mitä tarkoittaa tiheyden karsiminen. poliittinen eläin Metsästäjät vaativat lisää ilveslupia, koska tupsukorvat yleistyvät. Biologista syytä ilvesten vähentämiseen ei ole. juha kauppinen I paavo haMunen / kuvattu tarhassa lveksiä saa tänä vuonna ampua lähes kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna. Kai sen täytyy olla ministeriölle ainakin pikkuisen kiusalliselta ottaen huomioon, että ilves on Euroopan unionin rauhoittama, "yhteisön tärkeänä pitämä laji, joka edellyttää tiukkaa suojelua". Metsästyksen huomattava lisääminen on silti kiinnostava kysymys. Maaja metsätalousministeriö nosti lupakiintiön 214:ään viimevuotisesta 127:stä. Ministeriön on niitä myönnettävä, jotta sopu säilyy. Ilveksiä on nyt 1500. Se johtaa tutkimaan kysymyksiä kuten: Mitä tarkoittaa kannan hoito. Milloin ilveksiä on liikaa ja kenen mielestä? SUOMEN LUONTO 4 | 2009 37. EU ei varmasti ole lähivuosina puuttumassa Suomen ilveksen metsästykseen
ilveksen pennut syntyvät keväällä. Ne viihtyvät emonsa luona uusien tietojen mukaan yksi- tai kaksivuotiaiksi. staffan wIdstrand / kuvattu tarhassa vahinKoJa tusKin nimeKsi Suomen Luonto selvitti Suomen työ- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskus) niihin ilmoitettujen ilvesvahinkojen määriä. "Ei yhtään ilvesvahinkoa viiden viime vuoden aikana Uudellamaalla", raportoi Pasi Hurttala TEkeskuksesta. Eniten vahinkoja oli Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, molemmissa kaksi kappaletta. Ilvesvahingot nimittäin elävät puheissa mukana, kun petopolitiikkaa tehdään, vaikka virallisesti vahinkojen vähyys on tiedossa. Myös Pirkanmaalla ilves on aiheuttanut närää. Luvussa on mukana kaikki 13 poronhoitoalueen eteläpuolista TE-keskusta pois lukien Kainuun TE-keskus, jossa susien ja ilvesten tekemät vahingot oli ilmoitettu yhtenä lukuna. Kyselyn tulokset tekevät turhiksi ainakin pyrkimykset, joissa ilveksen metsästystä on haluttu lisätä vahinkojen kasvun ehkäisemiseksi. Omavastuutason (250 euroa) ylittäviä vahinkoja on sielläkin olemattoman vähän: yksi vuodessa lukuunottamatta vuotta 2007, jolloin ilmoituksia tuli kaksi. POLiiTTiNEN ELÄiN jÄLkikASVUA. Yhtään ilmoitusta ilvesten tekemistä vahingoista ei tullut viime vuonna seuraaviin TEkeskuksiin: Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Yllättävää on, että viime vuonna, kun ilveksiä oli enemmän kuin vuosikymmeniin, vahin- koja oli edeltäviä vuosia vähemmän: vain seitsemän TE-keskuksiin ilmoitettua vahinkoa poronhoitoalueen eteläpuolella. Vahingoista ei tullut TE-keskukseen 2008 yhtään ilmoitusta, 2007 yksi epävarma (porsaita tappoi joko ahma tai ilves), 2006 kaksi lammasvahinkoa, 2005 ilves tappoi yhden hoitoporon, 2004 ei tullut yhtään ilmoitusta. Entä Pohjois-Savossa, missä ilveksiä on paljon ja metsästyksen lisääminen on noussut viime aikoina esille. Esimerkiksi Keski-Suomen liitto ounasteli ilvesvahinkojen määrän lisääntyvän ilveskannan kasvaessa, kun se 2006 kommentoi maa- ja metsätalousministeriölle tuol- 38 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Uudellamaalla ilvesten määrästä on kohistu; niitä on ilmaantunut Helsinkiin asti. Kuinka on vahinkojen laita. Mukana ovat vahingot, jotka ylittävät omavastuusumman
kannanhoidoksi". Määrä on suuri; pohjois-suomessa arvioidaan elävän 260 ilvestä. luonnonsuojeluliiton mukaan ilvesten yleistymisen mukanaan tuomat yhteentörmäykset voitaisiin välttää korvausjärjestelmää muuttamalla. Metsästäjien mielestä ilveksiä on liikaa tai oikeastaan niitä on riittävästi, jotta niitä voidaan metsästää. 19782008 1500 1200 900 900 600 600 300 KAADETUT ILVEKSET METSÄSTYSVUOSITTAIN 19992008 300 1980 1985 1990 1995 2000 loin tekeillä ollutta kannanhoitosuunnitelmaa. Direktiivin nelosliitteen lajeille on annettu erääksi poikkeukseksi se, että tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti otetaan tiettyjä yksilöitä", perustelee ministeriön ylitarkastaja jussi Laanikari metsästyslupia. Mitä tämä niin sanottu kannanhoito sitten on. Ilveksen hoitosuunnitelmassahan ei tavoitteena ole poronhoitoalueen ilveskannan lisääminen." MikkO PENTTiLÄ jUHA kAUPPiNEN kASVUN VAUHTi. "Syynä ilvesten aiheuttamien vahinkojen vähäisyyteen on se, että Suomessa on niin vähän lampaita. Juuri nyt vaikuttaa siltä, että ministeriö onkin saanut pidettyä kentän kurissa lupakiintiöitä kasvattamalla. POrO jA METSÄjÄNiS iLVEkSET ASUVAT ETELÄSSÄ. EU ei välttämättä katsoisi hyvällä metsästyksen lisäämistä jonkin muun luontodirektiivin ne- Ilvekset aiheuttivat viime vuonna vain seitsemän vahinkoa poronhoitoalueen eteläpuolella. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 2005 3. viidessä vuodessa tilanne on muuttunut. perinteisesti ilves on muihin petoihin verrattuna aiheuttanut vähän porovahinkoja. ilveskannan jakautuminen vuonna 2006. Se perustelee virallisesti ilveksen metsästyslupia kutsumalla sitä "ns. Näin ei siis ole käynyt. Ilveksen asema ei ole riippuvainen pohjois-suomen kannasta. Kyse on siitä, onko ilveksiä ihmisten mielestä liikaa", Kojola sanoo. Yksittäistapauksia tietysti on aina." No mistä sitten on kyse. METSÄjÄNiS METSÄkAUriS uusi porokorvausjärjestelmä estäisi ilvesvihan nousun Maa- ja metsätalousministeriö on kasvattanut poronhoitoalueen ilveslupakiintiötä reippaasti vahinkojen lisääntyessä. 1990-luvun alusta ilveskantamme on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna ilves tappoi ilmoitusten mukaan noin 800 poroa, joista korvattavaa kertyy puoli miljoonaa euroa. huhtikuussa jo 63 lupaa oli käytetty. Miksi ministeriö "hoitaa kantaa", jos kannassa ei ole hoidettavaa? "Kyse on arvovalinnasta. rUOkALiSTA. kun jäniksiä on vähän, poroja tapetaan enemmän. "Selviä viitteitä ei ole siitä, että ilveksiä olisi populaatiobiologisesti ajatellen liian paljon missään päin Suomea", Kojola sanoo. heinäkuun loppuun mennessä pohjois-suomessa saa kaataa 66 ilvestä. "Maakotkalla järjestelmä toimii hyvin." rktl:n erikoistutkija ilpo kojola keskittäisi ilveksen suojelua poronhoitoalueen eteläpuolelle, missä ilvekset aiheuttavat vain vähän vahinkoja. karkea jako ilveksen pääsaaliista. "vahva kanta muualla antaa pelivaraa. viidessä vuodessa vahinkojen määrä on nelinkertaistunut. Tämä jo riittää synnyttämään painetta ministeriön suuntaan. "Tämä on direktiivin mukaista toimintaa. Esimerkiksi Norjassa lampaita ja vahinkoja on paljon", sanoo suurpetovastaava ilpo kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. eKoloGisesti ilveKsiä ei liian tiheässä Määräyksissään pyyntikiintiöistä maa- ja metsätalousministeriö pidättäytyy maalailemasta ilveksestä kuvaa vahinkoeläimenä. eniten porovahinkoilmoituksia aiheuttaa yhä karhu. Samaa vauhtia on lisätty pyyntilupia. ILVESTEN MÄÄRÄ SUOMESSA VV. "olemme vuosia vaatineet, että suurpetojen porovahingot korvattaisiin riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (rktl) laskeman petojen määrän eikä löydettyjen poronraatojen mukaan", sanoo luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola. samalla sudet ja ahmat tappavat aiempaa selvästi vähemmän poroja. "Ruokaa on, eikä esimerkiksi nälkäisiä nuoria ilveksiä tule mitenkään yleisenä ilmiönä pihoihin pyörimään
"Metsästäjien halussa karsia ilveksiä on usein syynä ilvesten mieltyminen pienikokoisiin hirvieläimiin: metsäkauriiseen ja valkohäntäkauriiseen", Kojola sanoo. "No ei minkään pedon metsästystä voi säädellä vain ihmisten asenteiden perusteella", Kojola sanoo. POLiiTTiNEN ELÄiN losliitteen lajin kohdalla. Ilves säätelee niiden määrää, ja kauriiden määrä ilvesten määrää", Kojola sanoo. Ilveksen pelkäämiseen ei kerta kaikkiaan ole mitään järjellistä syytä." Jokin kuviossa ei vielä natsaa. Joidenkin tahojen mielestä ilveksiä siis pitää ampua lisää, koska niitä voi ampua. "Jos niin tehtäisiin, tässä maassa ei olisi esimerkiksi enää ensimmäistäkään sutta." "Ihmisten asenteisiin voi ja tuleekin vaikuttaa valistuksella mutta populaatiobiologiaan ei", Vuolanto muistuttaa. Eivätkä ne ole ensi kertaa vastakkain. "Eivät metsästäjät silloin ajattele koko maan kannan säätelyä." Tällainen ajattelu johtuu siitä, että ilvekset kilpailevat saaliista metsästäjien kanssa. Eihän sellainen voi riittää kuumentamaan tunteita kuten "Se, että ilveksiä on liikaa, tarkoittaa useimmiten alueellista tilannetta; niitä on liikaa omalla seudulla", Kojola sanoo. Koska niiden määrä kasvaa. Syynä on, että kauriit ovat haluttua saalista. "Tutkimusten mukaan ilves on evoluution myötä sopeutunut saalistamaan juuri metsäkaurista. Niiden myötä herää kuitenkin kysymys: miksi kauriita ruokitaan ja kantaa kasvatetaan, jos kerran ne aiheuttavat vahinkoja viljelyksillä. Sosiaalinen puoli korostuu, siis se, paljonko ilveksiä pitäisi ihmisten mielestä olla, ja populaatiobiologia jää vähemmälle", kritisoi Vuolanto. raIMo syrjÄnen maakunnissa on paikoin käynyt. Kaksi näkökulmaa liialliseen tiheyteen, biologinen ja sosiaalinen, ovat suurpetopolitiikan keskiössä. "Ilvekset asettuvat mielellään paikoille, joilla metsästäjät ruokkivat kauriita, koska se takaa niille helppoa ruokaa." Se, joka piipahtaa Metsästäjäin keskusjärjestön internetsivuilla, ei voi välttyä huomaamasta, että metsäkauris aiheuttaa myös tuntuvia vahinkoja. On jossain määrin epäselvää, mistä kohtaa noidankehä alkaa ja mihin se loppuu. "Voidaan kertoa, että ilveksestä ei ole mitään vaaraa ihmiselle eikä ilves ole koskaan Suomessa hyökännyt ihmisen kimppuun. "Esimerkiksi ilveksen kannanhoitosuunnitelmassa (maa- ja metsätalousministeriön julkaisu vuodelta 2007) näitä kahta ei tarkastella ollenkaan tasapuolisesti. Vahingot ovat varmasti totta. Se on julkinen salaisuus, jonka kaikki tietävät." Luontodirektiivin liitteet EU:nluontodirektiivinliitteessäneljäon"yhteisöntärkeänäpitämiälajeja,jotkaedellyttävättiukkaasuojelua", ilveksen lisäksi esimerkiksi naali ja saimaannorppa.Maa-jametsätalousministeriönjulkaisemassailveksen kannanhoitosuunnitelmassaehdotetaan(2007),ettäSuomi ajaisiilveksensiirtämistäliitteeseenviisi.TällöinsenmetsästäminenhelpottuisioleellisestiViitosliitteeseenkuuluu esimerkiksimetsäjänis. 40 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistolan muistuttaa vielä eräästä syystä ilveksenmetsästyshalujen kasvuun: "Monilla alueilla ilveksiä metsästetään puhtaaksi huviksi. Mistä ilvestä ympäröivä orastava kuohunta johtuu? Kiusallinen Kiista Kauriista "Monilla alueilla ilveksiä metsästetään puhtaaksi huviksi." Mutta voiko sosiaalisen puolen väheksyminen nostaa ilvesvihaa ja koitua ilveksen vahingoksi. Lopputulos on selvä: kauriiden metsästystä perustellaan osin sillä, että ne aiheuttavat tuhoja viljelyksille, mutta samalla niitä ruokitaan, jotta olisi metsästettävää. "Niin kauan kuin ilvesten määrä kasvaa, EU kuitenkaan tuskin puuttuu asiaan", sanoo vuosituhannen vaihteen tienoilla komissiossa virkamiehenä toiminut Seppo Vuolanto. Linkin takaa löytyvät sivut, joilla kerrotaan muun muassa, että "metsäkauriit voivat aiheuttaa vahinkoja nuorien, vastaistutettujen taimien syönnillä", ja että "metsäkauriiden on todettu aiheuttavan merkittäviä vahinkoja mansikkaviljelmillä". Ja ilves ei sovi kuvioon, vaikka se on kauriinmetsästäjä, jos joku
9-17 · 010 3970 550. Sen sisältö elää ja laajenee kevään uutuuksien myötä koko ajan. Suomen laajin Haglöfs-valikoima Tässä ilmoituksessa on vain pieni otos verkkokauppamme Haglöfs-valikoimasta. Hyödynnä siis viimeiset uutuudet, tarjoukset ja fiilikset suoraan verkosta www.ScandinavianOutdoorStore.com Scandinavian Outdoor Storen emoliike, Partiovaruste Oy, nimettiin vuoden 2008 Haglöfs-myyjäksi Suomessa! Crux-kuoritakki Couloir Q Soft Shell -takki Spitz-kuoritakki LIM Ultimate Q Paclite -takki Sturn-kuoritakki Neutron-kuoritakki Titan-kuoritakki Aero Windstopper -takki Tropo Windstopper -takki Massif Q Soft Shell -takki Weasel Q Hood -pusero Couloir-kuorihousut Alto Q Pant Mid Fjell Pant Rugged Q Fjell Pant Rugged Mountain Pant Lite Split Pant Oz ultrakevyt kuoritakki Zeal Q -juoksutakki Kaza-juoksutakki Zap Q knee tights Dual Jacket Bungy Q Top Single Top Actives 021 Q Zip -poolo Actives 021 Pant Actives Q Boxer Neo Q -paita Raja II Q -t-paita Capricorn-lippis Regulussormikas Alpine Cap Windstopper Headband Sumo 95 -rinkka OXO 650 -rinkka Carrier 60 -rinkka Matrix 50 -rinkka Ascent 38 -rinkka Tight Evo L -reppu Corker-reppu Castor-tuolireppu Combi-tuolireppu Dome 70 -kassi Goga 3S -makuupussi Slumber 3S -makuupussi LIM 50 -makuupussi Mapcasekarttalaukku Watataitrahavyö Watataitkamerapussi Kompressiosuojapussi M Hawk Q GTX -vaelluskenkä Escape Q GTX -ulkoilukenkä Käytä hyväksesi koko valikoima netissä: www.ScandinavianOutdoorStore.com Puhelinpalvelu ark
Pystyyn jätetyt metsät ovat vanhaa valoisaa 42 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Kiertelen tuttuja paikkoja koko päivän; siellä täällä näkyy muutama vanha sorkan painallus. Jälkikäteen en muista päivää, jolloin en olisi suurta nelijalkaista kohdannut. Sitä ennen olin nähnyt koko lajin vain kahdesti. Näytti siltä, kuin ei toista olisi jostain syystä koskaan ollutkaan. Minne kauriit ovat kadonneet? Kauriiden KesKelle Osuin saarelle seitsemän vuotta sitten hirvien vanavedessä. Tuossa katselin usva-aamuna tumman ja vaalean täpläkaurisnuorukaisen lepäilyä, tuon rantalepikon tuntumassa asusti kesy valkohäntänaaras kaksine vasoineen. Ne laidunsivat hetken niityllä, huomasivat sitten varomattoman liikkeeni ja ponnahtivat pakolaukkaan kadoten tervaleppien sekaan. Illansuussa siinä ei tarvinnut odottaa ensimmäistä kaurista kovinkaan pitkään. Nyt eläimiä ei näy. Runsaan kymmenen neliökilometrin kokoisella Kaurissaarella on vierellään toinen samanlainen ja ympärillään loputon joukko pikkusaaria. Jo ensimmäisellä elokuisen illan kestävällä retkellä näin parikymmentä täpläkaurista, joista muutama pukki kantoi vaikuttavaa sarvikruunua. Mitä niille tapahtui? TeksTi ja kuvaT heikki WiLLamo V iisi vuotta sitten katselin tällä paikalla kahta täpläkaurispukkia. Hirviä, kymmeniä täplä- ja valkohäntäkauriita, seassa jokunen metsäkauris. Alavilla mailla on muutama pelto, joita viljellään sekä paljon pieniä, osin umpeenkasvavia niittylaikkuja ja valoisia lehtimetsiä. Oli suurenmoista päästä lähelle isoja nisäkkäitä. Mieleen jäi myös parivuotias valkohäntäpukki, jolla oli päässään vain toinen sarvi. Toki ne väistivät ihmistä, mutta rauhallisesti ja arvokkaasti. Kaurissaari Saarella eli laumoittain täpläkauriita ja valkohäntäkauriita. Pieniä laumoja, naaraita vasoineen ja sarviaan kasvattelevia pukkeja, joista syksy teki ylväinä kruunujaan kantavia valtauroksia. Tuolloin saari kuhisi kauriita niitä oli niin paljon, että aloin kutsua sitä Kaurissaareksi. Suurten nelijalkaisten määrä oli my- kistävä; parina seuraavana vuonna kävin saarella usein. Pusikoituneen niityn laitaan johti mudalle tallattu polku. Saari on sokkeloinen, kolmen lammen ja syvien lahdelmien pirstoma. Yöllä saattoi herätä läheltä ohi kulkevien kauriiden askeliin. Nyt askelia ei kuulu. Mielessä pyörii ihmetys. Harvoin olen tavannut niin pelottomia kauriita. Mieleeni nousee muistoja, pieniä kohtaamisia kauriiden kanssa. Suurin osa on kuitenkin pienten hakkuiden pirstomaa kalliometsää
Otin vielä muutaman kuvan ja kiirehtiessäni pois kuulin emän varoitusröhkäisyn. Ihmettelin monta kertaa, kuinka kauan tällainen kaurismäärä voi saarella asustaa. sarvipäitä BAMBiEN kiri. Piileskelivätkö ne enemmän metsässä vai oliko lisääntyminen jo silloin vähäistä ylitiheän populaation takia. Komeita ovat myös suojaisten rantojen tervalepikot. vasa sai lämmintä maitoa Eräänä kesäaamuna kävelin niityn laitaa, kun jaloistani nousi täplikäs kauriinvasa, yksi kauneimmista eläinlapsista, jonka olen nähnyt. Pienistä täpläkauriin vasoista en nähnyt jälkeäkään, vaikka olisin kovin mielelläni tuota alkuperäistä Bambia katsellut. kuusipeura) vasa on Bambin esikuva. männikköä. Hirvi meni menojaan; mutta tilalle ilSUOMEN LUONTO 4 | 2009 43. Pikkukuvassa katsoo valkohäntäkauris (ent. Noin nuorta vasaa en sen koommin kohdannut mutta hieman vanhempia valkohäntäkauriin vasoja useinkin. Ne seikkailivat hämmästyttävän usein yksikseen emän ollessa niityllä ruokailemassa. Hetken odotuksen jälkeen emä ilmestyi varovasti pensaikon laitaan, katseli ja kuunteli, asteli sitten esiin. Hirvi nousi jaloilleen, mutta suunnisti pettymyksekseni syvemmälle metsään. Se puheli hiljaa vasalleen johdattaen tämän sananjalkatiheikön keskelle. Täpläkauriin (ent. Kiersin lenkin ja hiivin kalliolle, josta näki niitylle. Notkojen ja solanteiden komeroita varjostavat suuret kuuset. Tein epätoivoisen yrityksen öhkäisemällä lyhyen kutsun. Hetken kuluttua emä hiipi pois, samoin minä vastakkaiseen suuntaan. Jälkimmäinen vaihtoehto nousi mieleen katsellessani kaluttuja pensaita tai tavatessani talvella täpläkauriita, jotka kaivelivat lumiauran paljaaksi raapaisemalta tienpenkalta heinätuppaita nälkäänsä. Vasa otti pari horjuvaa askelta ja minä muutaman kuvan. Olin seurannut sen ruokailua ja kiikaroinut viimeisen tunnin runkojen välistä pilkottavaa hahmoa. Sitten se painautui maahan, kiertyi kerälle ja jähmettyi liikkumattomaksi. Vasta siinä vasa sai nälkäänsä lämmintä maitoa. valkohäntäpeura). Kerran istuin kalliolla edessäni kapea, koivunvesaa kasvava notkelma ja sen takana kalliomännikön suojassa makaileva hirvi
Kauriit tulivat esiin, kulkivat vierestäni pysähtyen kameran laukaisuun. Myöhemmin ilves oli kuulemma palannut, viihtynyt saaressa koko talven, syönyt kauriinlihaa ja kadonnut ennen keväistä jäidenlähtöä. Se lienee tehnyt pienen loven kauriiden määrään. Mietin, onko eläinten määrää vähennetty rajulla metsästyksellä vai ovatko saaren rajalliset resurssit loppuneet. Se tiesi mitä oli tekemässä: liehuva kassi saattoi hyvinkin nostaa pukin arvoasteikossa ylemmäksi. 44 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 Täpläkauris on kova kulkemaan, mutta sen uimataidosta tai pikemminkin -haluista en tiedä. Ainakaan sillä ei eteläisenä lajina ole jään tajua. Pysyvästi se ei kuitenkaan paikalle asettunut. Odotin hievahtamatta, kunnes kauriit katosivat notkelman vitikkoon ja käänsin sitten rintamasuunnan niitä kohti. Tai ehkä eläimet vain ovat häipyneet paremmille laidunmaille? Kyselen metsästäjiltä: he sanovat, että ainakaan kaatojen määriä ei ole sanottavammin nostettu. Iso kissa kulki kerran saaren poikki jo siellä liikkuessani; näin sen jäljet. kesäisin täpläkauriille riittää syötävää. Perimmäinen syy lienee kunnollisen ravinnon loppuminen. kAUriSSAAri LAiTUMELLA. Niitä rantaan vetäneen miehen mukaan vastaavaa sattuu aina silloin tällöin.. Ne katsoivat tarkasti suuntaani, kuuntelivat korvat höröllä ja lähtivät sitten astelemaan määrätietoisesti suoraan minua kohti. Muistan tapahtuman, jossa viiden yksilön lauma hukkui yhdellä kertaa. Ehkä ilves vierasti saarella liikkuvia ihmisiä. Siinä ne tuijottivat minua tajuamatta näkemäänsä. Kalliota vasten iskevien sorkkien kopse vaimeni vasta niiden saavutettua kuusikon laidan. aiheuttiKo ilves haJaannuKsen? Istun pienellä kumpareella ja haistelen alkavan kesän tuoksuja saarella, jolta kauriit ovat hävinneet. Eläimet ovat siis lähteneet liikkeelle; Kaurissaarella ollut keskittymä on hajonnut eri ilmansuuntiin. Ihmettelin asiaa: pöytähän oli yltäkylläisesti katettu. Viimeisen sysäyksen on saattanut antaa myös paikalle ilmestynyt ilves. Ainakin se saattoi sysätä ne liikkeelle. täpläKauriilla vaiKeaa talvella Kaurispukilla oli punainen muovikassi sarvessaan. Siinä samassa kajahti käheä varoitus ja joukko ryntäsi pakoon. Vasta jatkettuaan matkaansa eläimet tulivat tuulen alle ja saivat vainun. Talvella sillä on vaikeammat paikat: se on valkohäntäkauriin tapaan tulokaslaji eikä ole siksi tottunut karuihin talviin. mestyi kolme valkohäntäpeurapukkia. Talvikanta on heidän mukaansa vain hieman hulluja vuosia pienempi, mutta se on levinnyt tasaisemmin hirviporukalle kuuluvan saaristokaistaleen eri osiin
Kaurissaaressa oli vain yksi talviruokintapaikka, jonka tarjonta oli epäsäännöllistä. Täpläkauris on ruohonsyöjä, joka ei kykene tulemaan toimeen oksaravinnolla niin kuin pohjoisempi lajisto. Niinpä eläimet kaivoivat kallioilta jäkälää, kiertelivät öisin talojen seinustoilla ja kun kevättalvi koitti, ne ilmestyivät rantojen ensimmäisiä pälviä kaluamaan. Eräänätoukokuunalunaamunalöysinkomeat sarvet.Täpläkaurispukitkantavatkruunuaankoko talven,pudottavatnekeväänkorvallajaryhtyvät hetikasvattamaanuusia.Nupopäisiäneovatvain pari viikkoa. ilvespiikki ja muita sarvien erikoisuuksia Eräänäsyysiltanakatselinkomeaatäpläkaurispukkia.Senvastakelotutsarvetkiilsiväthämärässäruskeinajamonihaaraisina.Yhtäkkiäpukki pysähtyimuutamankuusentyvellejaalkoiharoa roikkuviaoksiasarvillaan.Sekurottijakoukki,repi oksia.Seselvästikoettikasvattaasarvikruununsa kokoakepulikonstein,saadasennäyttämäänerityisenmahdikkailtavastustajansilmissä. Sitten on vielä muistojen kulta. Niin tai näin, asiaan liittyvää haikeutta se ei vähennä. Lämpimänruskeatsarvetolivatyläosastaanlavoiksi litistyneet ja kuin sormiksi haaroittuneet; taaksepäin sojottavilla piikeillä oli mittaa toistavaaksaa.Niitäkutsutaanilvespiikeiksi,vaikka isoakissaavastaanniistätuskinonhyötyä.Olin nähnytnuosarvetmontakertaaentisenomistajan päässä nytne siirtyivätreppuni päälle kotiinvietäviksi. HEikki wiLLAMO SUOMEN LUONTO 4 | 2009 45. Sarven puoliskot olivat vain muutaman metrin päässä toisistaan ja jäkäläpeitteestä saattoilukea,ettätoisenirrottuapukkiolihieraissuttoistakallioonsaadakseensenkinirti. Täpläkauriin elo Suomen talvessa on vaikeaa. Saariston talvi on vähäluminen, mutta se ei auta, jos vihanta syödään jo syksyllä. Kauriiden häviäminen lienee ollut useiden eri tekijöiden summa, johon sattuma on vielä tuonut oman vaikutuksensa: tuli talvi, jona jäät kantoivat. Kuinka suuren osan Kaurissaaresta, sen yltäkylläisestä kaurispaljoudesta, on synnyttänyt mielikuvitukseni. Varsinkin täpläkauriiden näki laiduntavan niin orasta kuin kasvavaa ja kypsääkin viljaa. Ne ovat ehkä tulleet varovaisemmiksi ja piilottelevammiksi kuin ennen. Arvelen ilveksen vierailun myös muuttaneen kauriiden tapoja. Tämäpalauttimieleenikerrantapaamanitäpläkaurispukin,jollaolipunainenmuovikassitoisessa sarvessaan.Silloinharmittelinsenkurjaakohtaloa. Kaurissaari oli kerran, mutta ei ole enää. Muttaluultavastisetiesimainiosti,mitäolitekemässä. Puutarhat ja perunamaat oli aidattu, pusikot kaluttu; saaren karu kasvillisuus ei kerta kaikkiaan riittänyt tuottamaan tarvittavaa hyvää. Liehuva muovikassi saattoi nostaa pukin arvoasteikossa pykälää taipariaylemmäksi siinä missämuutkinkoristeet. Kyllähän sellainen yhdistettynä vaellusviettiin saa eläimet liikkeelle. Kauriiden takia pelloilla viljellään ainoastaan ohraa, mutta senkään pitkät ja karheat vihneet eivät hillitse kauriiden vierailuja
Kevät paljasti tuhot kasvitieteelli nälkäinen kani ei aLice karLsson Villikanit syövät Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa mittaamattoman arvokkaita kasveja. H elsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa voi nähdä aseistautuneen miehen. Ulkopuutarhassa on 2900 kasvikantaa, joiden yksilöistä yksikään ei ole pikkuhampailta turvassa. Puuvartiskokoelmassa vahingot ovat korvaamattomia. Ylipuutarhuri Marko Pesu on kanijahdissa lähes joka ilta. Ne popsivat taimet mutta käyvät kiinni myös yli 20vuotiaisiin puihin, joilla on jo paksuhko runko ja kuori. Kanille kelpaavat kaikki. Tuijatkin on syöty paljaiksi." Suurimmat vahingot kanit tekevät puille. Monien kasvien arvoa ei voi mitata rahassa, sillä siemeniä ja taimia on hankittu muun muassa pitkillä maailmanlaajuisilla keruumatkoilla Aasiaa ja Amerikkaa myöten. 46 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. "Kaulaaminen on vanha tehokas tapa tappaa puut, ja kanit osaavat sen", Pesu toteaa. Mutta katin kontit. "Meillä ei kovin paksukaarnaisiin puihin ole koskettu, mutta muualla kaupungissa vanhatkaan puut eivät ole olleet turvassa." Kanit nakertavat puun alaosan kauttaaltaan paljaaksi. Mies metsästää erikoisluvalla; jokamiehenoikeuksiin pikkupupun metsästys ei kuulu. Vain vanhat puut ovat kanien ulottumattomissa. Varvut kanit syövät maata myöten ja pienet lehtipuuntaimet menevät samaa rataa. "Narsissit ja marjakuuset ovat ruokalistalla viimeisinä, mutta jos muut kasvit ovat verkkojen takana, nekin viedään", Pesu kertoo. Kasvitieteellinen puutarha on villikaneille ehtymätön ja monipuolinen ruoka-aitta, "viiden tähden ravintola", kuten Pesu sanoo. "Tuijan luultiin pitkään olevan turvassa, koska se puolustautuu kasvinsyöjiä vastaan voimakkaalla torjunta-aineellaan. Havupuista ne napsivat neulaset niin, että jäljelle jää vain ruskea ranka
Siellä kanit asustavat." Lisää pesäpaikkoja tarjoavat kompostikasat, kivimuurit ja vanhojen puiden kannot. Kanit voivat TUHOON TUOMiTTU. Pian kanitiimi teki mullistavan keksinnön, joka Pesun mukaan olisi pitänyt patentoida. Nyt Kaisaniemen puutarhassa on melko vähän kaneja, sillä viime talvi oli liian kylmä lisääntymiseen. Siitä ei tule mitään. Alkuvuodet kasveja suojattiin metalliverkoilla ja käärimällä puiden rungoille muovia. Marko Pesu esittelee kasvitieteellisessä puutarhassa kanien syömiä pohjoisamerikkalaisia samettisumakkeja, jotka hän pian joutuu pilkkomaan takkapuiksi. Jälleenhankinta-arvo voi yhdelle kasville olla kymmeniätuhansia euroja." patentin arvoinen KeKsintÖ janne björklund Kaniongelma alkoi Kasvitieteellisessä puutarhassa 2001. nirsoile sessä puutarhassa "Jos olemme saaneet vaikkapa Japanista pitkien ponnistelujen jälkeen muutaman harvinaisuuden, niin minkä hinnan sille voi laskea. Kun kanaverkon, nyttemmin kaniverkon, alareuna käännetään parikymmentä senttiä maata myöten, kanit yrittävät kaivautua apajille verkon helman päältä eivätkä onnistu siinä. "Vanha miljöö on niille ihanteellinen, taloissa on kivijalka tuuletusluukkuineen ja rossipohja. "Ihan kaikkea emme voi verkottaa. "Niin viisaita ne eivät ole, että osaisivat peruuttaa ja työntää kuononsa verkon helman alle." Aiemmin neuvottiin, että verkko pitää kaivaa maahan ja sehän on aivan mahdoton työ. Heti sään lämmetessä lisääntymispuuhat alkoivat, ja nyt poikaset ovat jo pesässä. "Meillä on yli kolme ja puoli kilometriä verkkoa, joten ojaakin pitäisi kaivaa saman verran." Samalla kun puutarhassa on osa kasveista saatu turvaan verkkojen taakse, muut kasvit ovat altistuneet kanien tuhoille. Vaikka kaksinkertaistaisimme verkkokilometrit, emme saisi kaikkea turvaan." palJon pesäpaiKKoJa Kasvitieteellisessä puutarhassa on kaneille lukuisia pesäpaikkoja. Pala runkoa saa jatkaa tieteen palvelemista kasvimuseon puulajinäytekokoelmassa. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 47
Puutarhassa asuu kettu, joka pitää kanit varpaillaan. Keinot rajoittuvat lopulta hyvin vähiin. Talven mittaan hän on päästänyt niitä päiviltä toista sataa. Frettien käyttö perustuu siihen, että kanit oleilevat koloissa, joista ne pitäisi saada ulos. "Esimerkiksi huuhkajien reviirit ovat niin isoja, että Kaisaniemen puutarhan niitä mahtuu vain yksi." Eniten odotuksia Pesu asettaa pikkuisen kärpän harteille. NÄLkÄiNEN kANi Ei NirSOiLE oloissamme lisääntyä puolentoista kuukauden välein, joten syyskuuhun tultaessa ne ovat lisääntyneet neljä viisi kertaa. Kantakaupungissa ketut eivät vielä pesi, eikä kaneilla ole muitakaan luonnollisia vihollisia riittävästi. Ampumisen ohella lupaavimpia on loukkupyynti. Loukkupyyntiä on kokeiltu Hietaniemen hautausmaalla, jossa se toimii hyvin. "Kaniasiamies" luottaa fretteihin VillikanitovatlevittäytyneetHelsinginlisäksijopitkälleEspooseenjaVantaalle.Nelaajentavatelinalueitaansuotuisissaoloissavikkelästiradanvarsiamyöten. Kanit eivät voi vastustaa kiusausta vaan painelevat satimeen", Pesu selostaa. Pakkohan niiden on syödä." Verkkopyyntikin on epäonnistunut, sillä kanit ovat painelleet verkkoineen päivineen läheisiin puskiin kitumaan. Helsingin yliopiston toisessa kasvitieteellisessä puutarhassa Kumpulassa on myös kaneja, mutta kanta on pienempi kuin Kaisaniemessä. "Varmimmin kaneja näkee Helsingin Töölönlahden rannalla,LinnanmäenkallioillajaAlppipuistossa.Neovatkanienydinalueita", projektisuunnittelija Antti rautiainen Helsingin kaupungiltakertoo.Hänentehtäviinsäkuuluumuunmuassakanikannanrajoittamisensuunnittelujaorganisointikaupunginpuistoissa jamuillaviheralueilla. "Se on turhaa tuhraamista, sillä johonkin vuorokauden aikaan kanit joka tapauksessa tulevat ulos koloistaan. Viimeisin kannanarvio on jo yli puoli vuotta vanha. Koska kani on kulttuuriympäristöjen laji, kaikkia keinoja ei voida käyttää. "Loukkuun asetetaan omenanpala ja pyydys sumutetaan omenamehulla. kanit voivat kaluta yhdessä yössä paljaaksi 1015 metriä orapihlaja-aitaa. Marko Pesu on huolehtinut Kasvitieteellisen puutarhan kanien vähentämisestä yksin. Esimerkiksi myrkyttäminen on poissuljettu. Antti rautiainen katsastaa kanipaikkoja radan varrella. 48 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 rIsto sulkava. "Siitähän vasta meteli syntyisi, jos puistoista ja kaduilta alkaisi löytyä kuolleita oravia, kissoja ja koiria." Heti tappavat raudat ovat myös ongelmallisia, sillä niihin jää muitakin eläimiä. Mikään mieluinen tehtävä tappaminen ei ole, mutta se on kuitenkin ainoita tehokkaita keinoja kannan rajoittamiseen. Yhteenovatlyöttäytyneetkaupunginedustajien lisäksimaanomistajat,riistanhoitopiirinedustajat, ympäristöviranomaiset,eläintensuojelijat,tutkijatjamonetmuutkanienkohtalostakiinnostuneet. "En halua nähdä yhtään siiliä raudoissa", Pesu sanoo. "Olemme saaneet monta kertaa seurata, kun kärppä hinaa perässään kaksi kertaa itseään isompaa kaninpoikasta. "Siitä tulee naarasta kohti 1215 poikasta, joista aikaisin keväällä syntyneet ovat sukukypsiä jo loppukesästä." KeinovaliKoima pieni LiUkUHiHNA. Foorumintavoitteenaonselvitäkaniongelmasta mahdollisimmaneettisestijalainmukaisesti. sIrpa rÄIhÄ / lehtIkuva ALicE kArLSSON jÄLjiLLÄ. Sen mukaankanejaolisiHelsingissänoin7000."Talvenaikanakaupunki onpäästänytpäiviltä1200kaniajamuutnointuhat,muttapyyntiäonedelleenlisättävä." Tuttavallisesti kaniasiamieheksi nimitetty Rautiainen on ollut itsekin mukana pyydystämässä kaneja kesyhillereiden, frettien, avullajahänenmukaansa menetelmätoimii.Kanejapyydetään lisäksiloukuilla,ampumallajaajoverkoilla. Koska kani on riistaeläin, sillä on pesimärauha maaliskuusta syyskuuhun.Poikkeusluvillakantaakuitenkinrajoitetaanlähesjatkuvasti."Kesälläontauko,jotteivätpesäpoikasetjäisiorvoiksi." Viimetalvenakaupunginviheralueidenkanituhotolivatisommatkuinkoskaan.Lumenjajääntakiasyötäväolihaettavapuista japensaista,joitakanitahkerastikalusivatkin."Yhdenyönaikana esimerkiksiorapihlaja-aitaasaattoivahingoittua1015metriä." Euroissalaskettunatappiotovatisoja."PelkästäänHesperianpuistossajaTöölönlahdellakanienjärsimienpuidenjapensaidenvaihtaminenuusiinmaksaisinoin150000euroa." RautiainenonmukanaHelsinginkanifoorumissa,jokapyrkiihelpottamaankanienaiheuttamienongelmienparissatyöskentelevientyötä. Lisäksi vieressä on siirtolapuutarha, joka houkuttelee kanikansaa monipuolisella ravintovalikoimallaan. Pyyntitapa ei kestä eettistä tarkastelua. Pesun mukaan kanit saavat meillä keskimäärin kolme poikasta kerralla. Kesyhillereitä, frettejä, on kokeiltu, mutta Pesun mielestä tulokset ovat olleet hyvin vaatimattomia
Lasken melan kanootin pohjalle ja otan kartan käteeni. Joki kiemurtelee suolla, jota täplittävät pienet metsäsaarekkeet. Ylitimme historiallisen Sotataipaleen, joka Löytöretkellä Suomessa yhdistää kemijoen latvat Nuortin vesistöön ikivanhaksi reitiksi jäämerelle. eerikki rundgren M elomme poikani Elielin kanssa Vouhtusjoella Savukoskella. Kanootilla Kemijoen Lähdimme etsimään kuuluisia kemin lähteitä kanootilla. Tasaista maisemaa hallitsee idässä kohoava Sotatunturi. Pyrimme nousemaan kapeaa jokiuomaa Kemijoen alkulähteiksi mainituille Kemin kuohuville kaltioille. Tartun uudelleen melaan ja estän virtaa painamasta kanoottia rantaan. 50 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Pyydän Elieliä pysymään aloillaan noustakseni seisomaan. Tähystettyäni hetken jokiuomaa eteenpäin laskeudun takaisin penkille
kanootilla saa tuntumaa siihen, miten kauan sitten kuljettiin, kun vesistöt olivat ainut pitkien matkojen kulkukeino. eerIkkI rundgren SUOMEN LUONTO 4 | 2009 51. Tutkin uudelleen karttaa, jonka mukaan lähimailla ei ole Vouhtusjoen lisäksi muita virtaavia vesiä. alkulähteillä Vaikka minulla ei ole epäselvyyttä sijainnistamme, vastaan soljuvan joen alkulähteet ovat osin hämärän peitossa. Kaltioille ei pitäisi olla enää pitkälti matkaa. Matkanteko loppuu miltei saman tien edessä avautuvaan pyöreään kaltioon. Raskas vetotaival jäisi sitä lyhyemmäksi, mitä pidemmälle pääsisimme jokea etenemään. Karttaa silmäillessämme huomiomme kiinnittyy etäiseen kohinaan, joka muistuttaa purossa virtaavan veden solinaa. Haluan samota vanhan vainoreitin. Aiomme ylittää vedenjakajan, joka on lähes yksinomaan vetistä ja vaikeakulkuista aapaa. Joen käydessä yhä kapeammaksi pysähdymme toviksi rannalle nauttimaan eväitä. Synkän historiansa vuoksi Kemi- ja Tulomajoen vesistöä erottava maakannas on nimetty Sotataipaleeksi. Retkeä suunnitellessani Värriön tutkimusaseman johtaja Veli Pohjonen kertoi vanhoissa asiakirjoissa kuvattujen kaltioiden tulevan eteen aikaisemmin kuin kartat antavat ymmärtää. Mieltämme askarruttaa, kuinka pitkälle ylävirtaan joki on vielä melottavissa. Olemme tavoittaneet Kemin lähteet. SOTAjOELLA. Nousemme ripeästi kanoottiin ja lähdemme eteenpäin
Ponnistelumme eivät ole kuitenkaan verrattavissa vastuksiin, joita ihmiset kokivat näissä samoissa maisemissa vuosisatoja sitten. Retki vedenjakajan yli kesti lähes kaksitoista tuntia, ja tunnemme syystäkin itsemme väsyneiksi. Retkeilijälle riittää tieto siitä, minkälaisten tapahtumien näyttämönä syrjäinen suo on ollut. Suota iät ja ajat vartioinut Sotatunturi todistaa jälleen kerran ihmisen tarvetta taittaa taivalta. Olemme ylittäneet maanselän ja loppumatka olisi alamäkeä. Sotataipaleella historia on niin vahvasti läsnä, ettei se vaadi ihmisen rakentamia monumentteja kulisseiksi. Pari tuntia urakoituamme huomaamme purojen virtaavan samaan suuntaan mihin kuljemme. Yletön riemu vaihtuu pian tosiasioiden tunnustamiseen. Eliel tunnustelee jo reittiä hieman edempänä. Sotataipaleella historia on niin vahvasti läsnä, ettei se vaadi ihmisen rakentamia monumentteja kulisseiksi. 52 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 Jalkani kastuvat varsikengissä pian läpimäriksi. kemijoen ja Nuorttin vesistöjen välillä on kolmikilometrinen kannas, Sotataival, jonka yli veneet oli ennen vedettävä. Vesi pyörii vinhasti pienessä lampareessa, josta lähtevä vesimäärä riittää pitämään Vouhtusjoen soutu- ja melontakelpoisena kesän kuivimpinakin kuukausina. Myöhemmin illalla istumme Sotajoen nuotiopaikalla. Taipaleemme on vasta alussa, sillä edessä on vielä raskas vetotaival vedenjakajan yli. Nostan kanootin hyllyvälle suolle ja kiinnitän keulaköyden vyötärölleni. Edessä avautuvalla suolla erotamme Sotajoen uoman, vaikka se onkin paksun pajupensaikon suojaama. Eerikki ja Eliel rundgren kokeilivat, miltä tuntuisi kulkea pitkin muinaista vesireittiä. TUTkiMUSMATkALLA. Vuosisatojen takaiset tapahtumat jättivät pysyvät muistot alueen nimistöön. Eliel vertaa meitä tutkimusmatkailijoihin, jotka ovat löytäneet kauan kadoksissa olleen muinaisen reitin. Kirjoittaja on erä- ja luontoopas sekä erätoimittaja. eerIkkI rundgren eerIkkI rundgren kANOOTiLLA kEMijOEN ALkULÄHTEiLLÄ. Kuolan sotaretkelle lähteneistä suomalaisista iso osa ei palannut takaisin. Eliel pärjää hieman paremmin kumisaappaissa, vaikka hän lentääkin kerran nokalleen jalkineen jäätyä suohon kiinni. Saatoimme kokea vain aavistuksen siitä, mitä matkanteko aikoinaan on ollut. Asumatonta erämaata riitti satoja kilometrejä ja edessä odottivat tuntemattomat vaarat
Entisaikaan jokia pitkin kuljettiin lyhyet ja pitkät matkat. kEMijOELLA. Veneet oli vedettävä Sotataipaleeksi nimitetyn vedenjakajan yli. ki SUOMEN LUONTO 4 | 2009 53 jorMa laurIla. Sotajoki Vesireitti Nuortille ja Jäämerelle kALTiOiLLA. Kokeneena itäkairan kalamiehenähäntunteelatvavedet. g. Päädyimmesiihen,ettähetteiköisensuontäytyytarkoittaaSotatunturinjuurellaolevaaVouhtusaapaa, josta vedenjakajana toimivan Sotataipaleen lounaaseen purkautuvat vedetvirtaavatVouhtusjokenaKemihaaranpääuomaan.Muttakuohuvia kaltioitaeikeskuksessatunnettu. Aloinselvittääasiaa. Historiallinen vesireitti Perämereltä jäämerelle kulki kemin lähteiden kautta. Vasta teiden valtakausi muutti tilanteen. LAPiN YkkÖSTiE. Kokoelmassa oli yksi joen yläjuoksuakoskevamielenkiintoinen kirjoitus(173),jossakansatieteilijä Tuomo itkonenpohtiiKemijoenalkulähteidenarvoitusta. Värriön tutkimusaseman johtaja Veli Pohjonen selvitti vuosikausia kemin lähteiden arvoitusta. Vouhtusjoki Vesireitti Kemijoelle ja Perämerelle Kemin lähteet Sotataival Rannimmainen Sotatunturi 1 km Sodankylä Rovaniemi Ke m ij o k i Tornio Kemi p. pIsIökoskI 1916 Ke mi jok Pelkosenniemi Kemijärvi i Savukoski Nu i jo rtt o Kuohuvia kaltioita jäljittämässä Muutamavuosisittenhaltuuni päätyi edesmenneen Perämeren kalatalousliiton toiminnanjohtajaAarne Partasenkeräämää Kemijoen historiaa koskevaa kirjallisuutta. Seuraavaksi menin Savukosken Neste-huoltoasemaa pitävän, seutukunnantietolähteenjouni räsäsen juttusille. ekboM / MuseovIrasto. Muttatunsikokukaanenääitkosen kuvaamia kuohuvia kaltioita. Matkatessani seuraavalla viikollaVärriöntutkimusasemallepysähdyinSavukoskellaMetsähallituksen luontokeskukseen.Kävimmepäivystävänvirkailijankanssakarttatietokannatläpi. itkonenpäätteli,ettänoidenkuohuvienlähteidentäytyysijaitaKemijoen yläjuoksulla Sotataipaleen liepeillä,missäveneetkiskottiinentisaikaankannaksenyliJäämereenlaskevanNuorttijoenvesistöön
Niiltä kiikaroiden en kuitenkaan löytänyt merkkejäkaltioista. jälkimmäistä pääsi kemin lähteille ja niin pitkälle kuin oli asiaa vaikka jäämerelle. Voi hyvin kuvitella, että veneen sauvominen päättyi muinoin äkistijuuriVouhtusaapaan,silläjokitodella näyttää alkavan keskeltä jänkää,heinämättäidenreunustamasta kaltiosta.Siitäeteenpäinvenettäoli vedettävä.Vetomatkaaolinoinkolmen kilometrin taival, Sotataival, jonka jälkeen veneet saattoi laskea koilliseenvirtaavaanSotajokeen. Niitäajateltiinenemmänkulkemisen kannalta.Kuinkakauasolimahdollista sauvoa venettä joen yläjuoksuun niin, että veneen työläs vetäminenvedenjakajanylimaitseseuraavaanvesistöönolisimahdollisimmanlyhyt. neeivätlienekoskaanolleetsauvojienulottuvilla. kANOOTiLLA kEMijOEN ALkULÄHTEiLLÄ "Kyllä Vouhtusjängällä on vuolaita hetteitä,olenollutsiellämonetkerrattammukassa." Jatkoin matkaa Kemihaaran laitaaMartinjaLattunankauttaSotatunturinjuurellejaaloinetsiäSotataipaleen ympäriltä sopivaa reittiä Vouhtusaavalle. Rämmimmekuohuvillekaltioille. Ensimmäinen historiaan kirjattu arvio Kemin lähteistä sisältyy karttaan Kemijoesta vuodelta 155. Markku Hulkkonen opasti minut parille muullekin lähteelle, mutta riSTEYS. Se sai Pohjois-Suomen valtatie ykkösen aseman.KemihaaraolimerkitykseltäänsuurinVenäjänliikenteessä. KahaKoiden verinen solmuKohta MuseovIrasto Entisaikaanjoenalkulähteeteivätolleetyksinmaantieteellinenkysymys. itäinen reitti johti Rovaniemen Auttin kohdalta Posiolle ja Kitkan reittiäVienanmerelle.Keskinen,Kemin lähteiden kautta kulkeva reitti kulki Värriötunturien länsipuolitseNuorttijoellejaedelleenKuolaan jaTuulomajoelle.Läntinenreittivei Saariselänvasemmaltapuoleltainarijärvelle ja sieltä Paatsjoen kautta Jäämerelle. Tilan perilliset Anneli ja Markku Hulkkonenolivatpaikalla,jahe tiesivätVouhtusaavanhetteikköisten lähteidensijainnintarkalleen.Neolivat suolla vain parin sadan metrin päässä. Karttaonsenajantiekartta.Siihen Kemihaaran ja Nuorttijoen vesistöjen välinen vedenjakaja on nimeltäänSotataival.Seonavainmuinaisiin kahakoihin venäläisten kanssa. Jo 1500-luvulla venäläiset tulivat Sotataipaleen läpi ryöstöretkillään Kemin Lappiin, Kemijokea myöten Pohjanlahdelle ja etelään aina Liminkaanasti. Edessäniolivatnytkuuluisatlähteet. Lopulta huomasin Sotataipaleen alapäästä pienen tilustien, joka vei Vouhtusaavan taakse kesäasunnolle.Pihapiirissäpistisilmäänvanhan asuinrakennuksen raunio, josta oli jäljelläenääkivijalkasekätörröttävä, parin metrin korkuinen savupiipuntynkä.Selvisi,ettäolintullutSotataipaleentilankartanolle. kemi- ja Vouhtusjoen yhtymäkohta. Rentukat ja siimapalpakot heiluivat voimakkaassavirrassa.Lähteidensyvyyttä onkoetettupitkilläkepeilläkin,muttapohjakosketustaeiolesaatu. KeskinenreittiJäämerellenimettiin Kemijoen pääuomaksi. Vesi pulppusi vuolaasti, ja se riittiruokkimaankapeanVouhtusjoen, joka laskee Kemihaaraan. Pohjavedenpaineeseenantaaosansa myös läheinen, Rannimmainen Sotatunturijasiltävaluvatvedet. pohJois-suomen valtatie YKKÖnen on merkitty kolme pitkää venereittiä,joitapitkinpääsiPohjanlahdelta PeräpohjolankauttaJäämerelle. Verisistä 1500-luvun ryöstö- ja kostoretkistäovatsaaneetnimensä Nuortti-jaKemijoenvälisenvedenjakajaseudunsotaisatnimet.SotataipaleenitäpuolellakohoavatRannimmainenjaMaaimmainenSotatunturi.PohjoispuolellavirtaaSotajoki. 54 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Etsimistä nopeuttivat monet metsäautotiet. Lähteistä pulppuaa suon pintaturpeenallaolevaapohjavettä,jota kertyy ympäröivistä metsämaista
Vakavaan tiedonjanoon. Upsalan kuninkaallisen akatemian luonnontieteellisen osaston amanuenssi göran wahlenberg teki vuonna 1802 pitkän matkan Jäämeren rannoilla, inarin Lapissa jaPeräpohjolassa.HänpalasiKemiin jaPohjanlahdellejuuriTuulomanja Kemihaaranreittiämyöten. AiheontullutajankohtaiseksiSoklin fosfaattikaivoshankkeen myötä, silläsenrikastamosuunnitelmienpäävaihtoehdossa jätevedet ehdotetaanpumpattaviksiputkilinjaamyötenVouhtusaavalle.Vouhtusjokiesitetään perattavaksi. Värriön tutkimusasema on ehdottanut,ettäSoklinkuivatusvesien pumppauslinjaajatketaanSotatunturinluoteispuolitselounaaseenriittävänmontakilometriäniin,ettäputki ohittaa Kemin lähteiden alueen. Suositushinta 34 EVOLUUTIO JA IHMISLUONTO VOUHTUSjOki. Wahlenbergolipiirtänytkarttaansa kuvauksen selkämaista, jokiuomistajaveneenvetoonsoveltuvasta taipaleesta. Hän kirjoittaa Upsalan yliopistoonjättämässämatkakertomuksessaan:"Tästäisostajasyvästä suosta, joka on täynnään heinämättäitä,saasittenalkunsaKemijokiRuotsinpuolellepäinjaNuorttijokiVenäjäänpäin." Wahlenbergillä menivät kuitenkintunturitsekaisin:KemijoenlähteetovatSotatunturin,eivätNuorttitunturinjuurella.HänenmainitsemansaLakijänkäeioleNuorttitunturinalapuolinenNuorttiaapavaan SotatunturinjuurellaolevaVouhtusaapa. Suositushinta 32 Suositushinta 36 METSÄEKONOMIAN PERUSTEET EVOLUUTIOBIOLOGIA TILAA GAUDEAMUKSEN SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Gaudeamus julkaisee korkeatasoisia oppi- ja tietokirjoja. Suositushinta 36 MAAPALLON ILMASTOHISTORIA Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki Pokkarillinen evoluutiotietoa! Suositushinta 19 KAIKKI EVOLUUTIOSTA Lämpenevään maailmaan Suositushinta 35 MAAILMAN TILA 2009 Worldwatch-instituutti Petri Ylikoski & Tomi Kokkonen Tieteenfilosofien puheenvuoro evoluutioteoriasta. Wahlenbergin mainitsema Kuivaselkä puolestaan tarkoittaa Värriötuntureiden kymmenkilometristä selkää.SeoliKemihaaraaylösnoustessaveneensauvojanoikeallapuolella,vasemmallahäämöttiSaariselkä.Näidenkahden,veneenvetämisen kannalta ylittämättömän selän välissä on laakso, jonka keskisessä kohdassaonhelpostiylitettäväkannaselitaivalSotataival. soKlin KaivoKsen Jätevedet lähteisiin? Keminlähteetovatmaantieteen,historian,kulttuurinjamatkailunyhdistävänähtävyys.Niidenjaylipäänsä Sotataipaleen, Sotatunturin ja Sotajoen kulttuuriarvon on parhaiten kuvannut sodankyläläinen maalari Andreas Alariesto kuuluisassa taulussaanSotataipaleen sota. joki saa alkunsa Vouhtusaavalta, jossa pulppuavat kuohuvat kaltiot kemin lähteet. www.gaudeamus.fi Jari Kuuluvainen & Lauri Valsta Mats Björklund "Mainio johdatus evoluutiobiologiaan." HS 21.4.2009. Gaudeamus. KuivausvedettulisipurkaaVouhtusjokeen vasta Lattunan ja Tulppion välisentieneteläpuolella. Vaihtoehdossa tärveltäisiin kulttuurihistoriallisesti arvokasSotataipaleenkohde. Kemin lähteet, Vouhtusaapa ja Sotataivaltuleesäilyttääkoskemattomina.NiistäpitäisikehittääSavukoskenjakokoitä-Lapinhistoria-ja kulttuurimatkailunkohde. VELi POHjONEN Juha Pekka Lunkka Vuoden tiedekirja 2008. Keminlähteidenmatkailullistaarvoaeioletoistaiseksihyödynnetty. Varmista, että saat tiedon luonto- ja ympäristökirjojen kotimaisista huipuista ja tilaa sähköinen kuukausikirjeemme verkossa www.gaudeamus.fi. jorMa laurIla SUOMEN LUONTO 4 | 2009 55
56 SUOMEN LUONTO 4 | 2009
Tänä vuonna unelma toteutui. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 57. Lintujen suurkaupunki hornøyan kevät anTTi haLkka Lintukuvaajien jari Peltomäen ja Markus Varesvuon haave oli kokea arktisen Norjan kevään riemu merilintujen palatessa huhtikuussa pesimään
kuten etelänkiisla ja lunni, ruokki munii vain yhden munan. Kajavat ja muut lokit noukkivat kaloja pinnalta. lentoa veden Yllä Ja alla Toive käy toteen; lumi heijastaa taivaan valon lintujen siipien alle ja näyttää maiseman kuin se olisi vasta luotu. Kesällä veneet toisivat saareen turisteja Vuoreijasta. Lunnit lentää viipottavat maahan kaivetun pesäkolonsa eteen, kalistelevat värikkäitä nokkiaan vastakkain ja ovat pian valmiita munimaan ainokaisen munansa. kesän lopulla poikanen lähtee saaresta uiden isäruokin vanavedessä. 58 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. HOrNøYAN kEVÄT L umi kirjoo kevätvalossa kylpevää maisemaa, kun vene tuo jari Peltomäen ja Markus Varesvuon Hornøyan lintusaaren varjoon. Ruokkilintujen siivet ovat pienet. Vuonna 1983 perustettuun suojelualueeseen kuuluu myös viereinen Reinøya. Miehet kiipeävät majakalle, majoittuvat ja alkavat kuvata. Mahtinokka on saanut talven haljuuden tilalle kevään jatkuu sivulla 63 uu Markus varesvuo rUOkki. Nyt ennen pääsiäistä pieni seurue saa lä- Saarella pesii 10 000 paria lunneja, joiden saapuminen on vielä kesken. Papukaijanokat talvehtivat kaukana ulkomerellä ja pariutuvat siellä. Valokuvaaja heissä toivoi lunta kuin ne pikkupojat, joita miehet olivat 1960-luvulla. KesKellä Kevään KiihKoa hes koko retken jakaa Hornøyan yksin merilintujen kanssa. Luonnonkuvaajien unelma on lähellä toteutumistaan. Ne "lentävät" niillä myös veden alla. Pohjoisessa näkyy vain merta, jossakin kylmän ulapan takana ovat Huippuvuoret ja Novaja Zemlja. Saari on ollut miesten mielessä koko pitkän pimeän talven, oikeastaan siitä asti, kun Peltomäki käväisi Hornøyan keväässä vuotta aikaisemmin. Kumivene lähestyy sitkeästi yhä uudelleen, ja viimein saari on jalkojen alla. Täällä Norjan itäisin kolkka laskeutuu äärimmäisenä saarenaan meren syliin. On kiire pesimään! Korean karimetsokoiraan on vallattava pesimäpaikka ja sen avulla myös naaraan sydän. Hornøyallakin runsas tuttu laji on harmaalokki, ja Itämertakin rikastuttavat merilokki, ruokki ja riskilä pesivät saarilla. Ruokit, lunnit, kajavat ja kiislat seisovat räntäsateessa kallioillaan pystypäisinä. Korkeana vellova Barentsinmeri ei laske heti retkeläisiä maihin. Ruokkilinnut täällä ruokki, etelänkiisla, pohjankiisla, riskilä ja lunni sekä karimetso sukeltavat ravintonsa merestä. Nämä ovat kalastajien saaria. On kevät! Tunnelma saarella on aivan erilainen kuin myöhemmin kesällä, kun kaikki on vakiintunutta, pesät ja puolisot valittu. Alle kilometrin pituisella saarella pesii kymmeniätuhansia lintuja. Kirkkaalla ilmalla idässä näkyy Varangin vuonon portin toinen laita, Kalastajasaarento. Monet Norjan lintusaarten runsaimmat asukkaat ovat Suomessa vain käypäläisiä tai pesivät jokusessa paikassa vähälukuisina kuten etelänkiisla. Näin he sen sanoivat: "Viettää aikaa saaressa samaan aikaan merilintujen tulon kanssa." Saareen tulo yhdessä lintujen kanssa oli lintumiehen haave
Barentsinmeren kajavat liikkuvat merellä villakuoretta ja muita parvikaloja saalistaen. SAALiS. kalalokin näköinen pikkukajava on lintuvuorten peruslaji. Se ei pesi itämerellä. Viime vuosikymmenet ovat olleet oikukkaita tuulenkalan, sillin ja villakuoreen kantojen heilahdellessa. uu ViLiNÄÄ. Nyt voi pitkästä aikaa olla hyvä villakuorevuosi. Markus varesvuo jarI peltoMÄkI jarI peltoMÄkI. SUUrEN MErEN PiENi LOkki. Pohjoisempana karhusaaressa kiisloja pesii satatuhatta paria. Lintuvuori saa elinvoimansa kalasta. Seitsemäntuhannen kiislaparin Hornøya on Norjan rannikon suurin tunnettu etelänkiislakolonia. Etelänkiislan ja pikkukajavan pesintä onnistuu, jos kalaa on saatavilla
HOrNøYAN kEVÄT
Petona eniten vaikutusta on merikotkalla (oikealla). HOrNøYAN kEVÄT iLMAN VALTiAAT. Nuori tunturihaukka kävi saaressa päivittäin. korppien soidin kuuluu Hornøyan kevääseen. joissain kolonioissa kiislat ovat petolintujen takia siirtyneet pesimään louhikoihin. 62 SUOMEN LUONTO 4 | 2009
Lintuvuorten entinen peruslaji on vähentynyt 50 vuodessa 160 000 parista alle kymmenesosaan. "Linnut olivat ihmeen pelottomia, pikkukajavia sai kuvata metrin päästä", ihmettelee Varesvuo. Eikä vain etelänkiisla ole vaikeuksissa. kirkkaat värit. Esimerkiksi professori Mike Harrisin tutkimien Britannian May-saaren lunnien joukossa kaksi viidestä jäi viime- ja toissavuonna keväällä palaamatta mereltä. Kanta onkin pian vähälukuisempi kuin Itämerellä. Merilintujen nykyongelmiin taustalla on se, ettei meri anna kalaa entiseen malliin. "Kaiken nähneelle lintuharrastajalle tuli tunne, ettei tällaista ole olemassakaan." Ehkei pian olekaan. mihin Kalat Katosivat? Hornøya on viimeisiä paikkoja koko Norjan rannikolla, missä etelänkiislat vielä pilvenä huristavat vuorensa kupeella. Runsaus häkellyttää Peltomäkeä, ja hän ottaa järjestelmäkamerallaan myös videota. Hornøyan karimetsojen määrä on viime vuosina ollut nousussa. 63. Ekologien mukaan on lähes varmaa, että kuuluisa kolonia häviää 50 vuodessa. Lunnit olivat myös laihtuneet. Elinikä lyhenee noin 25 vuodesta yhteentoista. Merilintutohtori Hanno Sandvikin tutkimuksen mukaan Hornøyan etelänkiislojen kuolleisuus kasvaa neljä prosenttia, jos meriveden lämpötila nousee asteen. Kalakannat ovat aina vaihdelleet. Lofoottien kuuluisan Røstin Vedøyn etelänkiisloista hävisi vuodessa 97 prosenttia. Uutta on, että sekä Britannian että Norjan lintujen tärkeällä talvehtimisalueella Pohjanmerellä kalasto muuttuu nyt myös meriveden lämpenemisen takia. "Näimme korppien ja karimetsojen soidinta ja kiislojen parittelevan." Saari tarjoaa kaikkea: lintujen kahdenkeskisiä kohtauksia mutta myös hetkiä, joina koko taivas täyttyy linnuista. Laji jouduttiin kolme vuotta sitten luokittelemaan äärimmäisen uhanalaiseksi, koska se oli kolmen lintusukupolven aikana taantunut yli 80 prosenttia. Kesällä lintujen lento suuntautuu yksittäin pesille, nyt koko saari tuntui nousevan siivilleen. Normaalisti talven uhriksi jää kymmenesosa. Kiislojen romahduksen syynä oli aluksi hukkuminen ajoverkViHrEÄSiLMÄ. Sama pariskunta hakeutuu kaukaa Atlantilta aina uudelleen Hornøyalle pesimään; lunnit ovat pariuskollisia, vaikka seuraa olisi tarjolla. karimetsokoiraan tehtävänä on pesän etsiminen ja näyttö naaraalle, joka toiminnan perusteella kelpuuttaa myös koiraan. Myös lunnilla on vaikeuksia; viime vuonna Røstin ja Runden suurkolonioiden lunnit eivät saaneet yhtään poikasta. Lämpenemisen vaikutusta on vaikea erottaa kaikesta muusta. Lämpenemisestä puolet on tähän asti ollut ilmastonmuutoksen syytä, puolet luontaista vaihtelua. Ongelmat koskevat koko Pohjois-Atlanttia. Kajavat taantuvat koko Norjassa. Jokin voima on pyyhkäissyt esimerkiksi toisen Barentsin meren suuren lintuvuoren Hjelmsøyan pikkukajavista 80 prosenttia pois
Tämän vuoden norjalaisella karafutoshisamolla on jo herkuteltu Japanissa. Hornøyan kiislakanta kasvaa, ja lunnikanta on melkein kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Ruijan pikkukajavakanta on ylipäänsä yhä vahva; kajavia laskettiin pari vuotta siten 177 000 paria Lofoottien ja Venäjän rajan väliltä. Näenkunkirjavanokkainenlunnilentääpäätähipoenpesälleenkalojanokassaan.Karimetsonaksuttaavaroitukseksi,muttapikkukajavavain katselee rauhallisesti, kun retkeilijä on parin metrin päässä hautovasta emosta.Askeleenpäässäpolustaruohotuppaassaonluotokirvisenpesä. Majakanvartijantuvastasaarenkorkeimmallakohdalla(noin60metriä merenpinnasta)avautuuupeanäköala.Ainakinhyvälläilmallalintuharrastajavoisaadakiitettävänmääränikkunapinnoja. Parasaikavierailulleonyöttömänyönaikatoukokuustaelokuulle.Loppukesästäkymmenientuhansienlintujenpoikastenruokkiminentarjoaa hienonnäytelmän. Myös merikotkia on vähemmän kuin lännessä." Hornøyakin on menettänyt 1980-luvun jälkeen puolet kajavistaan, mutta viime vuosina kajavakato on hidastunut. Vielä nyt merilintuja pesii Norjan rannikolla kuusi miljoonaa, enemmän kuin maassa on ihmisiä. "Se nähdään vasta myöhemmin kesällä", sanoo Tromssan yliopiston merilintututkija rob Barrett. kolmen miljoonan lintuparin väestö keskittyy napapiirin pohjoispuolelle. Røst. Myös karimetsojen kiiltävänmusta asujaimisto menestyy. Tuo tilastotieto miellyttää jollakin salaperäisellä tavalla luonnonystävää. "Kalaa ei välttämättä ole lintujen saatavilla." 10 000 100 000 paria yli 100 000 paria Fuglenyken Nord-Fugløya Sør-Fugløya Hornøya MEriLiNTUjEN kAUPUNgiT. Syytä on vaikea sanoa; ravintotilanne voi olla parempi. Koko Norjassa pesii 1,7 miljoonaa paria lunneja. Jos lintuvuoret tyhjenevät, Norja ja Pohjola menettävät paljon. HOrNøYAN kEVÄT Gjesvær Hjelmsøya Syltefjord Runde hornØYa Kestää katso video etelänkiislojen lennosta www.suomenluonto.fi jUSSi kArVONEN. 64 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 jarI peltoMÄkI Kun katselen Peltomäen ja Varesvuon kuvia merilintututkijoiden raporttien lukemisen jälkeen, niihin ilmaantuu katoavaisuuden surumielinen rantu pitääkö ilmastonmuutoksen kurottaa tännekin! Raportit ja retkikunnan kuvat kertovat kuitenkin, miten Hornøya on poikkeus kiislojen ja kajavien taantuessa nopeasti lännempänä rannikolla. Autolla liikkujalle sopiva retkikohde on Ekkerøyan lintuvuori 15 kilometriäVesisaarenkaupunginitäpuolella.Lintujenluoonsiellävainkymmenenminuutinkävely. kartan tIedot: barrett yM., atlantIc seabIrds, 2006 koihin. Omateväätjaerityisestijuomatonotettavamukaan.Päiväretkeilijälleeisaarellaolevesipistettä.Rannallasyödessäonsyytähuomatalokit, joistaosaonvarsinröyhkeitä. "Kuulemma 60 venettä oli villakuoreen pyynnissä", sanoo Jari Peltomäki. Lintuturistintuleepysyämerkitylläpolulla,jokakiertääsaarta.Polku viepaikoinniinläheltäpesiviälintuja,ettähyviäkuviasaapokkarillakin. Ne kiellettiin 1980-luvulla. Viime ja toissa vuoden pesinnän epäonnistuminen ei ulottunut koko voimallaan tänne. Tämä ei auttanut kiisloja, kun lotan eli villakuoreen kanta romahti 1980-luvun lopulla. Se on yli neljännes maailman lunneista. Ruijan rannikolla kuteva Barentsin meren leipä ei ole sittemmin palannut entiselleen. Ehkä näin kaukainen pohjoinen kestää meren muutokset pisimpään. Tänä vuonna villakuoretta taas on, ja kalastus avattiin vuosien tauon jälkeen. Kiviä,kasvejataimuniaeisaasaareltaottaamatkamuistoiksi. "Etelänkiislojen tilanne on toistaiseksi parempi Nordkapin itäpuolella kuin länsipuolella. Ihminen pyytää lotaa rehuksi mutta myös vientiin. Lintujen näkövinkkelistä Hornøya on suurkaupunki (70 000 as.), Vuoreija (2600 as.) sen vieressä pieni maan tallaajien taajama. Riittääkö myös lintuvuorten asukkaiden poikasille nyt villakuoreita nokan täydeltä. Maailman öljyvaroista Norjalla on 0,7 prosenttia. Kumpi on suurempi rikkaus. Merikelpoinen vene vie kesällä joka päivä matkalaisia Vuoreijasta Hornøyalle. jarI peltoMÄkI Lähtisinkö Hornøyalle? KesälläHornøyaonhelpostitavallisenturistinulottuvilla.MerimatkaVuoreijastalintusaarellevievainnoinvartin.Päivittäinkulkeva yhteysvenekuljettaaretkeilijät250kruunulla(vajaa30euroa). Linnuille lota on tuulenkalan ja sillin ohella elämän kala. SAArEEN. "Se on lasketuista etelänkiislakolonioista nyt Manner-Norjan suurin", varmistaa Barrett
MErTEN PAPUkAijA. Norjan vastuulla on yli neljännes koko maailman lunneista. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 65. Pieni lunni on Norjan runsain merilintu ja lintuvuorten sympaattisimpia olentoja
Hänestä on tullut ulkoilmaihminen. En koskaan ajatellut, että kunpa asuisin kaupungissa vaan että onneksi saan asua tämän hiljaisuuden ja kauneudenkeskellä,onneksisaankatsellalintujenmuuttoa. Sittenkoittikeväänherääminenluonnossajaseriemun päivä,kunpääsinulos.Sanoin,ettätehtävänionvahtiatätämaisemaa,ollavirallinenmaisemanvahti.Seonollut täälläennenminua,enkäminätulesitämuuttamaan,muttasekyllämuuttaaminua. Nuotio on kirjoittanut romaaneja, neljä dekkaria ja useita lastenkirjoja. riTva kupari ORAVAREITTI 66 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 JUVA SULKAVA. Enitensisämaankasvattiatäälläsäväyttäävalo.Kasvit näyttävätpoikkeuksellisenvärikkäiltä.Toinenihanajavoimakasasiaonhiljaisuus,jotaenkoemissäänmuualla.Joskuskuuluukaukaalaivansumutorvenhuutotaiyhteysaluksemmemoottorinjyminä.Kunistunlaiturilla,näenkallio- Kasvimaalle ja leikkipaikoille. TOiMiTTANUT jOHANNA MEHTOLA kasvokkain "minusta tuli Tajusinyhdeksänvuottasitten,ettäkaikkimuuvoi jäädä, mutta minun on pakko olla ulkona luonnon keskellä.Seoliainoaasia,mikätoilohdutustavanhempieni kuolemanjälkeen.Enpystynytolemaansisällävaanläksin koirienkanssaulos.Kunpääsinmäelle,mistänäkyivätpeltomaisematjametsät,silloinhelpotti. Värisävyt: kastanja ja oliivi. Lisätietoja: SARBON WOODWISE OY puhelin (019) 264 4200 · fax (019) 264 4250 info@osmocolor.com · www.osmocolor.com KANOOTTIRETKET UUDENMAAN ERÄMAA-ALUEELTA Omatoimiset kanoottiretket Henkilökunta- ja ryhmäretket Nuorten ja koululaisten retket vähäveden retkimelontakeskus vähäveden retkimelontakeskus vähäveden retkimelontakeskus Vähävesi farm, retkimelontakeskus Puhelin 0400 705351 Vähäveden pihatie 20, 03600 Karkkila www.kolumbus.fi/vahavesi.farm www.vahavesi.fi Melo sydän Savoon! Hiittisten saaressa asuvan kirjailija Eppu Nuotion on vaikea pysytellä sisällä kirjoituspöydän ääressä. Lapsenaentodellakaanollutmikäänpartiotyttövaan kyyhötinkirjankanssasyreenipensaanallakuntoisetleikkivät.Äitijaisäolivatkoviasienestämäänjamarjastamaan; salakuljetinkirjanmukaanmetsäänjayleensäistuinkannonnokassalukemassa. Ei eliömyrkkyjä. EcoGarden Pihan, leikkialueiden, puutarhan ja kasvimaan puurakenteisiin. MUUTiN PErHEENi kANSSAkuusivuottasittenHiittistensaaristoonSaaristomerelle.Loukattuanijalkaniolinpitkäänsänkyynsidottunajakatselinmerenlahdellemakuuhuoneenikkunasta.Yhtäkkiäsainnähdäsuurenarktisen syysmuuton,isokoskeloita,allejajaainauusiajauusialintulajeja.Seoliihanhuikeata. Asunmiehenijakahdenkoirammekanssa140-luvulla rakennetussakalastajantalossa.Kolmelastammeovatjo maailmalla.Hiittisissäonkuutisenkymmentäympärivuotista asukasta, aika iäkästä väkeä, muutamia nuorempia perheitä ja muutamia lapsiperheitä. Kulkuyhteys mantereelleonpuolituntialaivallajasittenkymmenenminuuttialossilla
Hyvinä jäätalvinameilläolijäälläruokapöytä,pöytäliinatjatuolit,ja kävimmetosiaanulkonasyömässä. OMA rEViiri Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. maiseman vahti" luotoja,suuriamammutteja,jotkamakaavatkyljellään. Keväälläonihansietämätönajatus,ettäpitäisiistuasisällä.Onneksisainkirjanvalmiiksihiljattain,janytodotan, ettäpääsenkuopsuttamaankukkapenkkiäjaseuraamaan kevääntuloa. Lastenkirjoihini, kuten Kingi-koiran seikkailuihin, olen tuonutsaaristonluontoa,muttahaluaisinkirjoittaadekkarinympäristörikoksista.Olenseurannutyhtälähistöllätapahtunuttaympäristörikosjuttua,muttaniitähäntapahtuu kaikkiallarahanjavaikutusvallanvoimalla.Seonaihe,joka liikauttaaminuaerittäinpaljon." pasI leIno EPPU NUOTiO 47, kemiönsaari, kirjailija SUOMEN LUONTO 4 | 2009 67 petrI bloMQvIst / skoy. OLEN HUOLiSSANi iTÄMErEN tilasta. Seonkivaa,muttamuidenvuodenaikojenhienouskorostuutäällä.Oikeinpimeätjamyrskyisätmarraskuunpäivät ovattyöllenielinehto.Silloinsaantehtyäkirjoitustöitä. Kodissamme on ekovessa, lämmitämme pelleteillä ja puulla.Saunaankannetaanvesimerestä,jaharmaillevesilleonimeytyskentät.Haluaisinhaastaaihmisiäajattelemaan uudelleen, pohtimaan ratkaisujaan ja aloittamaan omastakotipiiristään. Vapaaehtoisillajaympäristöjärjestöjentoimillaonsaatu paljonaikaan.Neovatherättäneetkaltaisianiihmisiä.Olen oppinutymmärtämään,ettäitsekinpitäätehdäjotain. Kesä on kuin pitkä sunnuntai: ihmisiä tulee, aurinko paistaa, teen pihahommia ja otan lyhyen kesän vastaan. Kun aurinko talvella näyttäytyy, otamme toppatakit päälle ja tyynyt penkeille ja menemme ulos. Olen vaatinut luonnonsuojeluveron säätämistä itämeren auttamiseksi,muttakertyvillärahoillavoisitehdämuuallakinmaassaparannuksialuonnonhyväksi.Emmehänmevoijättää kaatopaikkaalapsillemme
a "Talvesta iskelmät kertovat yllättävän harvoin.Jostalveenastipäästään,onehkä tapahtunutjojotaindramaattista." "NYkYiSkELMÄSSÄ tyyntä ja myrskyä tarjoava meri ei ole enää yhtä keskeinen teema kuin 130-luvulla", Kukkonen sanoo. Siiheneiilmastonmuutosvaikuta. Kirjaa myy esimerkiksi Antikvariaatti Punaparta, suositushinta 10 euroa.KeväänkunniaksiSuomen aksiSuomen Luonnontilaajille hintaon8euroa, hintaon8euroa,www.punaparta.fi, lisätiedot p.040715 052,0408653325. pIIrros katI kInnunen anna kaikkien luonnonkukkien kukkia Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina14.6.Teemalajinaontänävuonnaketoneilikka.Päivänaikanatehdäänkymmenittäinopastettujailmaisiakasvi-japiharetkiä eripuolillaSuomea.Päiväntavoitteenaonkasviharrastuksenja-tuntemuksenlisääminensekäyhteistenluontoelämystentarjoaminen. Luonnonkukkien päivää vietetään kaikissaPohjoismaissa.PäivänjuuretovatTanskassa,jossasitäonvietettyvuodesta188 lähtien. iSkELMÄN MAASEUTUeiolemikääntehokkuuttakorostavakuntaliitosvaanpakopaikka kaupungin kiireestä, jossa ahonlaitaakäydäänilmanpaitaa. kETONEiLikkA kuvaaja 68 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 jussI MurtosaarI / kuvalIIterI. Yksi ymmärtääkaipuunsen." MAriANNA LAiHO maKasiini Ensimäinen Kewätkirja Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt luonnon- ja eläintensuojeluun liittyvä kirja oli Ensimäinen Kewätkirja Suomen Kewätyhtiöille.Vuonna1874ilmes.Vuonna1874ilmestyneestä kirjasta on nyt otettu ensimmäinen näköispainos.Kirjassaonmustavalkoinenpiirroskuvitussekä pikkulintuja esittelevä kivipainotyönä toteutettu neliväriliite. Sittentuleesyksyjailta,jaerorakkaasta. Koskaiskelmätarinoikiertoteitse,sanoituksissakäytetäänuseinkielikuvia.Rakkaudenkielikuvanaluontoonehtymätön. Lehdettippuvatpuistasamaanaikaan,kun surujakaihojäytävätsydän laa. on aivan kuin uneen,mätaaspalaisin." Muuttolinnut lähtevät iskelmässä pois. Tosin aikansa uutisaiheesta muotoutunut Lievestuoreen Liisa soi radiossa edelleen.ikivihreääVanhoja poikia viiksekkäitä -kappalettataaskannatteleetaidokaskiertotie: "Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan. OMA rEViiri LuonTo & iskeLmÄ meri vaahtoaa kuin olut kuohuaa Suomalaisiskelmän suosituimpia sanojalienevätsielu,sydän,kaipuuja kyyneleet. iskelmättulvivatkukkia.Onorvokkia,liljaajaruusujahopeamaljassa.Renttuantaa horsmanjamyöntääolevansaepäluotettava juoppolalli vaikkakin sydämellinen sellainen. Niistä lauletaan mieluiten mollissa. Ainaiskelmässäonsatanutpaljon.Joskus sade tietää syksyä tai sitten pelkkää kaipuuta,jokavoiyllättääminävuodenaikanatahansa. nonkukat. "Kevätjaaamukuuluvatyhteen.Onuudenalkujamielitoiveikas." Kesälläeletäänuseinpäiväsaikaa:aurinkopaistaa,jaihmisetovatiloisia.Myöskesäyötovatsuosittuja,muttasilloineienää hihkutariemusta. Suomessa Luonnonkukkien päi vääalettiinviettää2003.Lisätiedotjaretket www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/luonnonkukat. "Julistaminen on iskelmässä hieman riskialtista, koska se tekee laulusta herkästi banaalin",Kukkonensanoo. Mennyteipalaa,muttaluonnonkierto kantaamuistoja:"Katsohanontuollapuu, se kukkii joka kesäkuu... Väitöskirjansa menestysiskelmän arkkityyppisistä piirteistä Helsingin yliopistolle tehnyt risto kukkonen löytää suomalaisesta iskelmästä toistuvia metaforisia kielikuvapareja. Maaseudultaetsitäänpuhdastaluontoa, mikä ei ihan aina onnistu, kuten Suomen ensimmäisessä luonnonsuojeluiskelmässä Varrella virranmuistutetaan. Huuliharppua soittelee Miikkulainen. Muttaedelleenaavanmerentuollapuolen tapahtuu kaikenlaista, ja paratiisissa merivaahtoaakuinolutkuohuaa. Kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan
Keski-ikäkin on viidenkympinhujakoilla."Naisharrastajiaontullutviime vuosina paljon mukaan, mutta nuorta porukkaasaisiollaenemmänkin." Hämäläinen suosittelee lintuharrastusta jokaiselle."Lintujaonkaikkialla,jotenharrastaa voimelkeinmissävain.Onvainitsestäkiinni, millä tavalla haluaa heittäytyä lintujen maailmaanmukaan." jOHANNA MEHTOLA Lintulisätietoa: www.birdlife.fi. VArPUSPÖLLÖ HYPPYSiSSÄ. Valkoselkätikkojen rengastuksessa tietoa kertyyesimerkiksisiitä,kuinkalaajaltaalueeltane hakevatruokansa.Tämänmukaanmääräytyy myöstarvesuojellaniidenelintilaa." Rengastajia on kuutisensataa, ja naisia joukossa on noin 40. Rengastuksessa saa perustietoa esimerkiksi lintujen eliniästä, pariuskollisuudesta ja kunnosta. "Minussa on ehkä hieman tutkijan vikaa. Huomasin arosuohaukkakoiraan, joka lensi korkealla tornimmeyli.Myöhemminlintulensiuudestaan ylitsemme,ihanmuutamanmetrinpäästä.Hyvä,etteivätjalatkopsahtaneetpäähäni." BirDLiFE-SUOMi VALiTSiHämäläisenviime vuonnaVuodennuoreksilintuharrastajaksi.Hänenkiinnostuksensavalkoselkätikantutkimukseenjasuojeluunolivarmastiyksivalinnassa vaikuttaneista asioista. Harvinaisempaanlintuunliittyvätähtihetkionmieleenpainuvasekin:"OlinviimevuonnaTornien taistossa Oulun Liminganlahdella. Hän onlintuharrastajajaveimeitäoppilaitauseille linturetkille.Hänenansiostaaninnostuinmyös lintujenrengastamisesta." Harrastukseen liittyvää tähtihetkeä Hämäläinenjoutuumiettimään.Hänlaskeetähtihetkiksipienetkinhavainnot;tilhet,jotkaviivähtävätkotipihanpuussaniinkauan,ettäehtiikaivaa luonnosvihon esille ja piirtää niitä. "Kaikki lajit kiinnostavat.Erityisestirengastukset,pesienetsintäja lintujenkäyttäytyminenovatantoisia." Rengastustarjoaamahdollisuudentutkialintujalähemminjasaadaniistäenemmäntietoa. (09) 228 08 274. MarttI rIkkonen tietoa ja tarinaa veden ihmeistä Lapsen oma vesikirjaonpienilleluonnonystävillesuunnattutietoteos,jossa vedenmaailmaantutustutaanvauhdikkaantarinansiivittämänä.Suvi VehmasenjaLaila Nevakivenensimmäisestäkirjasta ensimmäisestäkirjasta tuttuMiihkaliMetsänhaltijaseikkaileetälläkertaamuun muassavaltamerellä,jokisuistossa,rantaniitylläjametsäjärvellä. Salaperäisenäkin pidetty tunturipöllö vaeltaaarktisillaalueillajapesiiSuomessaharvakseltaan.Pohjolan valkea kuolema Martti Rikkosen valokuvia tunturipöllöstä -näyttelySaamelaismuseojaYlä-LapinluontokeskusSiidassa 27..saakka,inarintie,inari,www.siida.fi. johannes hÄnnInen SUOMEN LUONTO 4 | 2009 6. karoliina Hämäläinen on avustajana lintujen rengastuksissa. Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Lapsen oma vesikirjaontekijäparinedellisiinkirjoihinverratontekijäparinedellisiinkirjoihinverrattunatarinal aanyhtenäisempi.Erityisestikertomuksenlopput puolellajuonenkäänteetimaisevatmukaansa,aivanparhaiden klassistensatujentapaan.Kirjanakvarellikuvitusonunenomainenmuttaselkeä,ja semuodostaatietopitoisensatutekstinkanssatasapainoisenkokonaisuuden,josta riittääammennettavaksisekäoppiaettäiloa.Minerva,iSBN78-52-42-25-3. MArjO jÄÄSkÄ Lähikuvassa tunturipöllö inarilainenluontokuvaajaMartti rikkonenon30vuodenajanseurannutjakuvannuttunturipöllöjäPohjoisLapin erämaissa. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi, p. "Näin pihassamme pikkutikan, jostaehdinottaavalokuviakin.Veinkuvatbiologianopettajalleni tunnistamista varten. "Nehaluaisivatuloshäkistä,muttaenpäästä niitähaastattelunaikana.Niidensirkutusvain yltyisi." Hämäläisen harrastus laajeni lemmikeistä täysimittaiseksi lintuharrastukseksi kolme vuotta sitten. OMA rEViiri LuonToFriikin TÄhTiheTki melkein arosuohaukan kynsissä karoliina Hämäläisen, 17, kotona Savonlinnassasirkuttavatneitokakadut. Vivahteikkaasti kirjoitetussa kirjassa vesiluontoa esitelläänmonipuolisesti.Miihkaliystävineenihmetteleesadepilviensyntyä,kauhisteleerantavedensinileväpuuroa,ihailee laivojenpainolastimaanmukanakulkeutuneitakasvejajatutustuumonenlaisiinvesiluonnossaeläviineläimiin
Näyttely on toteutettu yhteistyössäSuomenluonnonsuojeluliitonjaHämeenlinnanlastenjanuortenkuvataide-jakäsityökoulunkanssa,Kustaaiii:nkatu8,Hämeenlinna,www.hameenlinna. OMA rEViiri eLÄmÄnTapa omavaraista elämää Nordlundin perheessä marjat säilötään ilman sokeria ja säilöntäaineita. Vanhan sanonnan mukaan vain huono maanviljelijäostaatuotteita,joitahänvoi tuottaaitse.ValtimolaisenLasse Nordlundin, 43,kokemuksenperusteellaitsevoituottaaoikeastaankaiken. Suomessa kansallispuistopäivän tapahtumia järjestetäänluontokeskuksissa20. 25.5. PikkupoikanaNordlundiakiinnostipaljaalta silmältä kätketty maailma. Siellä on jo yli 17 000 keräyspistettä listattuna, ja lista täydentyy koko ajan. kertaa 24.5. Siihenriittäänoinviisiaaria,joskäymarjassa jasienessäjaosaaollavaatimaton." NordlundeliomavaraisestiValtimollavuosina122004.NytkunNordlundinperheeseen kuuluupuolisoMaria Dorff sekäkaksilasta, perhepyrkiiedelleenomavaraisuuteen. Parhaaksiosoittautuimenetelmä,jossamarjatkiehautetaanjanostetaansittenlasipurkkeihin.Kannetsuljetaantiiviistijapurkitkäännetäänalassuinjäähtymään. saakka. Ensimmäisen säilöntäviikon aikana purkitkäännetäänjokapäivävuoroinoikeinpäin, vuoroinväärinpäin.Toisellaviikollariittääjoka toinen päivä, kolmantena joka kolmas ja niin edelleen. Kansallispuistopäivän aiheena on Nuoret puistojemme tulevaisuus. "Yksiihminentarvitseeyllättävänvähänviljelysmaata pysyäkseen ruoassa koko vuoden. "Unohtuneessa pullossa oli paksu pahanhajuinenkalvovedenpinnalla.Siinäpullossa,jota penttI vÄnskÄ PALikkALEikkiÄ. "Keksin marjasäilönnän sattumalta", Nordlundsanoo. Lisäksi sivuilla on perustietoa jätteistäjalajittelusta,www.kierratys.info. 70 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. olinravistellut,vesipysyikirkkaana." Vuosiamyöhemmintapauspalautuihänen mieleensä.Hänalkoitehdäkokeitamarjoilla. Sienet kuivataan, samoin valtaosakasvimaanantimista. MArjOjA SÄiLÖTÄÄN menetelmällä, jossa eitarvitasokeriaeikäsäilöntäaineita. Tuona päivänä perustettiin Euroopan ensimmäiset yhdeksän kansallispuistoaRuotsiin10. Sieniälähinnätattejajahaperoitahekeräävät satoja kiloja. Maria Dorff ja Lasse Nordlund tyttärensä Aamun kanssa. Syksyisin Nordlund korjaa satojen kilojen lanttusadon.Lisäksihänviljeleemuunmuassa palsternakkaa,perunaa,porkkanaa,hernettäja härkäpapua.Kaikkihoituukäsipelillä.Lihaa,kalaajamaitoaperheessäkäytetäänvainvähän. "Tärkeintämarjojensäilyvyydelleovatensimmäistenviikkojenkäsittelyt.Vuodenpäästäriittääkääntökuukaudenvälein." Nordlundonsäilönytmenetelmälläherukoita,mustikoita,vadelmiajamuitamarjoja.Hän sanoomarjojensäilyvänvuosikausia."Kehotan aloittamaan pienillä määrillä ja seuraamaan, onkoonnistuttu." Nordlundeiuskokeksineensämenetelmää. fi/historiallinenmuseo. Löydä lähin kierrätyspiste Mökin kevätsiivous ja pitkään palvellut jääkaappi eienäähurahdakaantutustikäyntiin.Minnekäyttökelvottomanlaitteenvoiviedä?Lähimmänkierrätyspisteenvoietsiänetistä.Kaikkienjätelajienkierrätyspisteet kokomaastaonkoottusamallekierratys.info-sivustolle. Pelkkään ruokaomavaraisuuteen Nordlund eioletyytynyt.Hänvalmistaavaatteitanahastajamuistaluonnonmateriaaleista.Villaahän kehrää itse tekemällään rukilla, johon ei ole maKasiini IsMo pekkarInen / kuvalIIterI Kansallispuistoon, mars! Euroopan kansallispuistopäivää vietetään tänä vuonna 11. Lisätiedot tapahtumista ja retkistäwww.luontoon.fi. turhien tavaroiden näyttely TurhienesineidenlumoavaaarkeaonesilläTurhake-näyttelyssäHämeenlinnankaupunginhistoriallisessa museossa 30.8. Mikroskooppitutkimuksiavartenhänelläolikaksipulloavettäläheisestälammikosta.Toistapulloahänheilutteliaikaajoin,toinenunohtuinurkkaan. "Olenmelkovarma,ettäjokivikaudenihmiset tunsivatsäilöntätavan,silläsetoimiirajoitetustimyösavoastioissa." Hän arvelee tiedon säilöntämenetelmästä kadonneenehkäsokerinkäytönvuoksi
Pohdintoja työstä, rahasta ja energiasta omavaraisen elämänkokemuksen valossa. Donald Hughes tarkastelee muinaisten kulttuurien tuhoutumista aiheut amiinsa ympäristötuhoihin Maailman ympäristöhist toriassa.Kestävimpinäsuhteessaanluontoonhänmainitsee hopi-intiaanien,balilaisten,egyptiläistenjainkojenmaatalouskulttuurit.Teolistuneetkulttuuriteivätolekestäviänol peanjatuhoisanteknologisenmuutoksenjaräjähdysmäisen väestönkasvunvuoksi.Maapallon ilmastohistoria,Gaudeamus,iSBN78-52-45-083-1,Maailman ympäristöhistoria, Vastapaino,iSBN78-51-768-228-2. PErTTi kOSkiMiES SUOMEN LUONTO 4 | 2009 tIMo vuorIaInen / kuvalIIterI Minullaonkahdeksanvuottavanha kännykkä, joka pelittää yhä loistavasti.Siinäajassamuiltaperheenjäseniltäonhajonnutparimodernimpaa vempainta.Arkikokemuksenperusteella ihmisillätuntuuolevankäsitys,ettätavarathajoavatnopeamminkuinennen. Seurasimuutamavuosityötämaatiloillaja luennointiaomavaraisuudesta. "Laillisuusperustuisisiihen,ettäoptimaalinenkäyttöaikailmoitettaisiinkuluttajalleetukäteen.Tässämaailmantaloudessa pähkähulluilla ja ympäristön kannalta huonoilla ideoilla on merkillinentaipumustoteutua,jotenenpitäisi tuotakaanmahdottomana." jArMO PASANEN 71. "Energiataseenvaalijanasuosittelenperunakuokkaakäteen." TOPi LiNjAMA Lasse Nordlundilta ja Maria Dorffilta ilmestyi 2008 kirja Elämämme perusteista. "Tahallinen kestävyyden huonontaminen kuulostaa hurjalta. Palladium-kirjat, 63 s. Huomaavaista retkeilyä ja veneilyä Tammisaarenkansallispuistoononperustettu212hehtaarinHuomaavaisuusalue, jossa veneilijöiden ja retkeilijöiden toivotaan välttävänmuunmuassameluajakovianopeuksia.Sekattaatärkeänosankansallispuiston kauneimmista ja suosituimmista veneilysaarista sekäniidenlähelläolevistavaltion vesialueista. Näinä vuosina hän oivalsi ongelmamme: tuommesysteemiimmeulkopuolistaenergiaa. OMA rEViiri kuLuTus Huonon tavaran markkinat käytettyyhtäänmetalliosaa. "Jopa alkutuotanto, jonka pitäisi vastata energiantalteenotosta,tarvitseeulkopuolistaenergiaa." "Mitä nykyään kutsutaan tehotuotannoksi, kuvaavainajankäyttöä.Suomalainentraktoriviljelijäelättää50henkeä,muttasetapahtuu energiapanoksella, joka vastaa 1500 työntekijääpeltotöissä.Ennenkoneidenaikaayksiihminenpystyipitämäänylläyhtätaikahtamuuta", Nordlundvertaa. Puustahänrakensiaikoinaanmyöskottikärryt. Olisiko teoriassa mahdollista, että tehtäisiin avoimesti kertakäyttöisiä tai tietynminimiajankuluttuatoimintakelvottomiksi muuttuvia kännyköitä, joita myytäisiin suurilla volyymeillä ja erittäinhalvoillahinnoilla. Pelottavin näkemysonse,ettätavarattehtäisiintarkoituksellisestiheikkolaatuisiksi,jottamarkkinateivätehtyisi. OMAVArAiSUUTEEN NOrDLUND päätyi omantunnonsyistä. "Pitänee paikkansa, että koneiden käyttöikäonlyhentynyt.Sejohtuusiitä, ettäuusienlaitteidenteknologiaonmonimutkaisempaa ja alttiimpaa vioille", Kuluttajaliitoneettisenkulutuksenprojektipäällikköjuha Beurlingarvioi. Valmistaja ottaisiaikamoisen riskin, sillä tieto ennen aikojaan sammuvista laitteista yh- distettäisiinmyöstuotemerkkeihin." Beurling huomauttaa, että tarkoituksellinen heikkolaatuisuus olisi myös vastoinkuluttajansuojalainhenkeä.Sen mukaan tuotteen on vastattava kestävyydeltäänkuluttajanodotuksia.Mutta laissa ei ole yksiselitteisesti määritelty tuotteidenvähimmäiskäyttöikää. Minun kännykkäni kestää siksi, ettäseonyksinkertainenpalikka,jotavoi käyttäälähinnävainpuheluihinjatekstiviesteihin.Hienoelektroniikallatoimivien vehkeidenkorjaaminenonentistävaikeampaa,jotenvioittuneenkoneentilalle hankitaan usein uusi. Yhdysvaltalainen ympäristöhistorioitsija j. "Nuorenaolitunne,ettäjokinmättäätässä yhteiskunnassa." Saksassa, jossa Nordlund kävi koulunsa, hän otti ensi askeleet kohti omavaraisuutta. "Siinäolimukanayltiöpäisyyttä",hännauraaja lisää,etteiihankaikkeakannatatehdäpuusta. 25-vuotiaana hän pyöräili isänsä kotimaahan Suomeen. Suomen Purjehtijaliiton, SuomenVeneilyliitonjaMetsähallituksenyhteisenhankkeentarkoituksenaontaata lomailijoille aidon luonnon rentouttava kosketus ja vähentää luonnon virkistyskäytön haittojaherkälleluonnolle.Huomaavaisuusalueon merkittykilvinjaopastein,lisätiedotwww.luontoon.fi. Katseita aikojen alkuun juha Pekka Lunkan Maapallon ilmastohistoria kuvaailmastoa4,6miljardinvuodenaikana.Planeetan ilmastoonainavaihdellut,japitkäaikaistavaihteluaaiheuttavatmuutoksetetenkinmaankiertoradassa,asemassaAurinkoon nähden, Auringon säteilymäärissä ja mannerlaattojenliikkeissä.Lunkkareferoiuusintatutkimustietoa,joka osoittaa ihmisen hiilidioksidipäästöjen aiheuttavan historiallisennopeanlämpenemisen
Erä- ja luonto-opas, ammattitutkintoon valmistava koulutus 31.8.2009 27.5.2011 Erä- ja luonto-opas suunnittelee ja toteuttaa retkiä ja vie turvallisesti luontoelämyksiin. Olisiko Tampere jotain. Kovat kannet, koko A4. Oikeuttaa opintotukeen. osallistu paras juttu -kisaan! Mikä tämän numeron jutuista on mielestäsi paras. Hyvät eväät repussa: alan harrastuneisuus, hyvä peruskunto, ryhmänjohtajan valmiudet. 440 sivua. Vastaustentuleeolla perilläviimeistään28.5. Valitse tämän lehden paras juttu ja voita juha Taskisen kirja Paluu Saimaalle (wsoy). Happea haaveillesi! Löydä polkusi ammattiin. Hinta 89 euroa. Tiedustelut ja tilaukset Forssan Kirjapaino Oy Marjut Hietarinta p. Hae vapaamuotoisesti tai tulosta hakulomake netistä. Tästä on mennyt saukko 3. (03) 3399 2500, www.ahlman.fi parhaat jutut suomen Luonto 3/2009 Mainos 10.2.2009 16.4.2009 09:58 Sivu 4 MEILLÄ VERSOO TULEVAISUUS Ilmestynyt uusi upea Suomen kasvit kuvateos Kirjan 1 426 kasvikuvaan sisältyvät kaikki Suomen luonnonvaraisten putkilo-kasvien päälajit ja 60 naapurimaista kuvattua kasvia. 03 41 6 3, fax 03 41 730 55 1 55 marjut.hietarinta@forssankp.fi 1. Kutsuuko luonto kesät talvet. käärmeentappaja KisaanosallistuneidenkeskenarvottiinRetki-reppu.Repun selkäänsäsaaSeija HerukkaKuusamosta.Onnea! Lukijoiden kommentteja: Hienojakuviauljaastamaakotkasta,positiivinen selviytymistarinatässäsynkkienluontouutistenkinajassa. JAANA VÄÄNÄNEN, ESPOO Näinomassarannassanijäljet.Nyttiedän,että neolivatsaukon,kiitosLuonto-lehden! KAISA HYVÖNEN, JÄPPILÄ Käärmeentappajaonparasjuttu.Historiaa,uskomusta jatietoutta.Toivottavastiedesjokuyksilöainavain harvalukuisemmaksikäyvästäkäärmepopulaatiosta säästäätämänjutunansiostahenkensä. PAULA KRESTJANOFF, HELSINKI 72 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Lisätietoja: Opintoneuvoja Marianne Junnila, p. Maakotka: Vainon alta nousuun 2. Saatko muut mukaan menoon. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu,00510Helsinki. (03) 3399 2570, instituutti@ahlman.fi AHLMAN-instituutti Hallilantie 24, 33820 Tampere, p. Monimuoto-opiskelua maastossa, luokassa, verkossa ja itsenäisesti. Toimita hakemuksesi oppilaitokseen 7.8.2009 mennessä
Voit suuntautua luonto-ohjaajaksi tai luonnonvaratuottajaksi. Lähiopetuspäiviä 2-3 pv/kk Oulussa ja sen lähiympäristössä. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena tai yrittäjän oppisopimuksena. 08 3120 711. krs. Koulutuksesta järjestetään infotilaisuus 4.8. LUkijOiLTA palaute@suomenluonto.fi merimetsosta kormoraani Merimetso on saanut päälleen ihmisten vihat ja ennakkoluulot. Kesällä järvet ovat l erinomaisiasaalistuspaikkoja;rantaruovikoiden pikkukalaparvet ovatsopivanhelppoasaalista.Talvellasaukotkiertävätmahdollisia sulapaikkoja.Josjärvelläonusein avoimenapysyviäsalmiataimuita virtapaikkoja,jokinyksilökäyvälillänekatsastamassa. 90100 Oulu www.psk.fi Saukkoja elää myös järvialueila. Saukosta on tehty havaintoja myösmerialueilta,esimerkiksiEspoonSuvisaaristossa,LuviansaaristossasekäMerenkurkussa. riSTO SULkAVA oikaisu EdellisennumeronTästä on mennyt saukko-jutunavauskuvan(s.3031)onottanutAsko Hämäläinen, ei Hannu Hautala, kuten kuvaajatiedoissa mainitaan. MEriMETSOSTA kOrMOrAANi. Uudenkaupungin ympäristöyhdistyksen ja Vakka-Suomen kansalaisopiston maaliskuisessa merimetsoillassa kävi ilmi, että kalastajien mielestä kalakantojen vähenemiseen, kalanpyydysten rikkomiseenjajopaitämerensaastumiseensyyllisenvieraslajinnimi "antaasillesuurenyleisönsilmissäturhanmyönteisenkansallislintumaisenleiman". klo 18 PSK-Aikuisopistolla. Hakuaika päättyy 14.8.2009. Ilmoittaudu 31.7. 0400 292 511 ja oppisopimusasioista koulutussuunnittelija Leena Läksy p. Petsamo oli liitetty Suomeen 120, mutta asiasta päätettiin Tartossavastasyksyllämerimetson pesimäkauden jälkeen. 044 3120 706 sekä www.psk.fi > Alkavat koulutukset Hakeutuminen: Täytä sähköinen hakemus osoitteessa www.psk.fi tai pyydä toimistosta hakulomake ja palautuskuori toimisto@psk.fi tai p. Niitä on lähinnä saaria yhdistävienmaantiesiltojenallajaparinteollisuuslaitoksen purkuvesiputkienkohdalla.Kaikkinämäkuitenkin jäätyvät,jospakkanenkiriipidemmäksiaikaapariinkymppiin.Silloin saukononlähdettäväjokialueelle, jollakuitenkinonomatsaukkonsa. Merimetsouutisten yhteydessä maan suurilevikkisimmät päivälehdet ovat kertoneet ensimmäisen merimetson pesineen Suomessavasta16.TodellisuudessamerimetsopesiSuomessamyös 12113. Muutetaan linnunsuomenkielinennimikormoraaniksi. Kormoraaniistuusuomalaisen suuhunyhtähyvinkuinesimerkiksipelikaani.Pelikaaninlaillaseon myösyhtäkansainvälinen.Kormoraani on englanniksi cormorant, saksaksiKormoran,ranskaksicormoranjaniinedelleen. Siksivaikeuksiatulee. NEUVONEN Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 16.9.2009 11.2.2011 Hyvinvointia luonnosta - lisäpotkua työhön ja elämään! Tule oppimaan luontoa, luonnontuotteita ja niiden kestävää tuotteistamista: saat hyvinvointia, elämyksiä ja eväitä luontopalveluihin. Merimetson pesimävuoret Haikarapahta ja Mustakallio luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassamaaliskuussa140,vaikka yhteys Pohjoisen jäämeren merimetsovesiinsäilyiSuomellasyyskuun 144 välirauhansopimukseensaakka. TErHO POUTANEN ESPOO saukkoja myös järvi- ja merialueilla Eleleekö saukko sellaisissa järvissä, joissa on tiuhassa läpi talven sulia virtapaikkoja, esimerkiksi Saimaalla Joutenvedenalueella?Olisihyvätietää,ettäosaisinorppareissuillaansitäkin etsiskellä. ANTTi k. Kotikunnassani Keuruulla on vuosia ollut "kyläsaukko", joka yrittää selvitä kylää ympäröivän Keurusselkä-järven sulapaikoilla. Suoritat luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon sujuvasti työn ohessa. Ankaraa arvostelua onherättänytjopalinnunnimi. mennessä toimisto@psk.fi Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskus Kansankatu 47 B, 3 krs 90100 Oulu www.popo.fi PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3. Ohjaamme sinut halutessasi yrittäjyyden polulle Toteutus: Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Merimetsoja Luvian saariston Marjakarilla. ILMOITA SUOMEN LUONNOSSA! SITÄ LUKEE 118 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) 74 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 tIMo nIeMInen / kuvalIIterI. Lisätietoja: Koulutuksesta vastuukouluttaja Pirkko-Liina Elomaa p. Merimetso ei todellakaan ole mikään metso
Lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Käymme yhdessä ain... OlinkuvailemassainarissaJuutua-joenrannallajasattumaltahuomasin varsin erikoisen "symbioosin". Tämäluonnonihmeellisyysantoimietittävääpitkäksiaikaa. jUHA kAUPPiNEN TAMPErE Kivi, kuusi, juuret Espoossa Luukkaan ulkoilualueella polun vierellä on kuusi kasvattanutjuurensavierelläolevankivenyli.Mitenkähänseonaikoinaan tiensänoinlöytänyt. luKiJoiden luontoKuvat Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Luukkaanulkoilualueellaonhienojalampiajahyviäretkipaikkoja.Sielläonmukavakäydälenkkeilemässäjavaikkaretkikahveillaluonnonhelmassa. PErTTi kUrONEN VANTAA SUOMEN LUONTO 4 | 2009 75. Kaksi vierekkäin kasvanutta mäntyäolivatkasvattaneetoksanvälilleennoinviidenmetrinkorkeuteen
Niittyjen väheneminen on tehnyt ahonoidanlukosta melko harvinaisen. LÄHETÄ OMA kYSYMYkSESi! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki Kalat ja äyriäiset HArri DAHLSTrÖM Nisäkkäät iLkkA kOiViSTO Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet kAUri MikkOLA Nisäkkäät MATTi HELMiNEN Linnut SEPPO VUOLANTO Kasvit ja sienet SEPPO VUOkkO taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi Laitamukaanyhteystietosi. 76 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 penttI alanko I kuvalIIterI noidanlukko pihakedolla. Noidanlukotovatpieniäsanikkaisia,jotkamuodostavat oman ryhmänsä kortteiden, liekojen ja varsinaisten saniaisten tapaan. Tavallisesti lehtiä on kerrallaan vain yksi, mutta lehden vihreä osa talvehtii usein,jotensillävoiollakaksilehteäsamanaikaisesti. kYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT TOiMiTTANUT riTVA kUPAri Hiekkaisen pihaketoni laidassa kasvaa outoja kasveja, joissa on vain yksi lehti ja varren latvassa pieniä, keltaisia, palleromaisia kukkia. Näytteen perusteella kasvi oli helppo määrittää: ahonoidanlukko. Harvinaistalehtonoidanlukkoalukuunottamatta ne ovat matalakasvuisten, hiekkapohjaisten niittyjenkasveja.Yleisinonketonoidanlukko. Se ei menestypelloillaeikävarpuisissakangasmetsissä, joten niittyjen katoaminen on tehnyt siitä melko harvinaisen. Noidanlukot voivat elää vuosikausia sienirihmastonsavarassajakasvattaaitiöivän lehdenvainsuotuisinakesinä.itiötsäilyttävätpitkäänitävyytensäjamuodostavatmaahan"itiöpankin".Vanhaltakasvupaikaltavoikinyllättäenpullahtaauusianoidanlukkoja, kun olot ovat taas suotuisat. Noidanlukkoja on nelisenkymmentä lajia, joista Suomessa kasvaa seitsemän. Noidanlukoille ominaisia piirteitä ovat maanalainen, lehtivihreätön, sienirihmaston varassa elävä alkeisvarsikko, heikosti kehittynytjuuristosekälehti,jokaonjakautunut kahteenosaan:toinenpuoliskoonlitteä,vihreäjayhteyttäväjatoinenmuodostaaitiöpesäkkeistön. Suvun suomenkielinennimijohtuuketonoidanlukonulkonäöstä:vihreälehtionkuinvanhanaikainen, sepäntakomaavain. Epäsäännöllinen esiintymistapa on osaltaan korostanut noidanlukkojentaianomaisuutta. SEPPO VUOkkO ikiViHrEÄ. Mikä se on. Ahonoidanlukkoontoiseksiyleisinlaji.Se on ketonoidanlukkoa kookkaampi ja helppo tunnistaa kolmiomaisesta, nahkeasta ja talvehtivastalehdestään. Vaikka noidanlukkokasveista ei tunneta varhaisia fossiileja, dna-tutkimusten perusteella ne erkanivatmuistasaniaisistaomaksikehityslinjakseenvarhain,ehkäjopaennenkortteita
Onko tavallista, että kuusi tekee käpyjä latvaversoon. Lappeenrannantapauksessasiissyreenilläoliilmeisestikäynytliikaamuitahyönteisiä. Epätavallisen nuorina kukkivat puut kasvavatpoikkeavissaoloissajauseinjonkinlaisessa ahdingossa: jos kuolo uhkaa, voi yrittääsaadaedesjälkeläisiä.Jospaikkaonvaloisa mutta muuten tukala, kukinta ei edes vaarannaomaamenestystä.Kallioillanuoret männytjakuusetkukkivatkuivuudenahdistamina.Pellollakiusanavoiollaankarataisto juolavehnän(taimuidenheinien)kanssaravinteistajaelintilasta.Juolavehnä,kastikatja eräät muutkin kasvit erittävät maahan haitta-aineita,joillanehillitsevättoistenkasvien kasvua.Vaikkaentinenpeltonäyttäähyvältä kasvupaikalta,kuusentaimisaattaakuitenkin tunteaolonsauhatuksi. SEPPO VUOkkO tero Makkonen / kuvalIIterI mikä tappoi kimalaiset? Toukokuun lopulla pihassani Lappeenrannassa oli paljon kuolleita kimalaisia syreenipensaan alla. Missä iässä kuusi tavallisesti alkaa kukkia. kesemmällä siihen kehittyi komea käpyasetelma. Hedekukat ovat pieniä ja keltaisia. IsMo pekkarInen / kuvalIIterI SAMMAkON ALkUjA. Vain uudet kuningattaret lähtevät näet talvehtimaan.Sekäsilloinettäkesälläkuolleidenkimalaistenselässävoiollapyöreitäaukkoja. Luontoiltojenalkuaikoinaluultiin,ettälehmuksen kukissa olisi ollut myrkyllistä mannoosisokeria.Myöhemmätsaksalaisetkokeet kumosivatkuitenkinsen.Mannoosiaeilöytynyt.Sensijaanosoittautui,ettäpuut,joiden kukatmuuthyönteisettaiaikaisemmatkimalaisetovatehtineettyhjentäämedestä,voivat käydäkentieskaukaakintulevillekimalaisille kohtalokkaiksi.Neputoavatmaahanjakuolevatvajaassatunnissa.Kunyksipuupeitettiin niin,etteisitäpäässytmikääntyhjentämään, sillävoitiinruokkiatoisenpuunalletuupertuneitakimalaisia,janevirkistyivätnopeasti. kutu on väritöntä mutta voi heijastaa ympäristön värejä.. Tästä limapallon ominaisuudestaseuraakysyjänhavainto:järvessäkutuuntulisivuiltaruohoistaheijastunutta vihreäävaloajapihalammikossahiekastaruskeaa."Limalinssit"taittavatvaloasiten,että itsekutuvaikuttaavärilliseltä.Värionsiisoptinen harha. Selityslieneetoisenlainen.Naaraanmätimuniensasuojaksierittämälimaturpoaavedessäjamuodostaakirkkaanpallon mustanmätimunanympärille.Sen"varsinainen"tarkoitusontaittaalämpösäteilyämätimunaan, joka värinsä vuoksi imee säteilyä tehokkaasti.Muutointoukkaeiehtisiajoissa kehittyä nuijapääksi. Ampiaiset ovat tyhjentäneet sen, mitä kimalaistensisälläonsyötävää,lähinnätakaruumiinrasvavaraston. kAUri MikkOLA muuttaako sammakonkutu väriä? järvessä oli matalassa vedessä ruohojen seassa läpikuultavan vihreää sammakon kutua. Siirsin sen pihalammikkoon, jossa oli ruskea hiekkapohja. Onko kudulla sellainen puolustusmekanismi, että se muuttaa väriään pohjan mukaan. Olenilkka Teräksenkanssavastannut kysymykseen,jonkaesittäjäolilöytänytkuolleitakimalaisiakukkivanhevoskastanjanalta(SL67/15,s.87).Tavallisinta onnähdäkuolleitakimalaisialehmustenalla,muttavastauksessamainitaanmyössyreenijavaahtera. Lehmusten tapauksessa tuupertuneet kimalaiset ovat olleet keski-ikäisiä työläisiä, mutta hevoskastanja kukkii aikaisemmin ja vaahterasekäsyreenikukkivatvielähuomattavastiaikaisemmin.Toukokuussakimalaiset ovatvarmaankinolleetpelkkiäkuningattaria, muttaehkäjovanhojasellaisia.Maahanvoivatsiisputoillaerikastitjaniissäeri-ikäiset yksilöt. komeista punaisista emikukista kehittyvät kävyt. Mikä kimalaiset mahtoi tappaa. Siellä kutu muuttui ruskeaksi. kYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT mikä kiire kuusella kukkimaan? Löysimme polvenkorkuisen kuusen, jonka latvassa oli kukkia. Limalinssillä on siis kolme hyvin erilaista tehtävää: lämmön keskittäminen munaan, suojaväriheijastussekäsuojaerilaisiapetoja jatautejavastaan. kAUri MikkOLA kUUSi kUkkii. Vaivoikohansyreenintuotantotyrehtyävaikkapakuivuudenseurauksena?Varmaankinkimalaiset tulevat medenhakumatkoilleen kuvuttyhjinä,muttasiinäonsiisvaaransa. Hoiperteleviakimalaisia,sekäkoiraitaettä työläisiä,näkeesyksylläusein,muttasejohtuuyhteiskuntienrappeutumisestaennentalvea. Metsäpuummealoittavatkukintansatavallisestivasta2030-vuotiaina. Se lienee kuitenkin evoluution kehittämäsuojavärikeino
Kysymyksen aikataulussa on jotakin vinossa.Tapahtumienjärjestysonehkä mennyt sekaisin. Paljonko poikasia voi olla kerrallaan. Mutta se vaatisi paljonylimääräistäenergiaamunilta.Rantakäärmenaaraseiolevarustautunutjälkeläistönsätalvehtimiseen. kevät on rantakäärmeen kosiomenojen aikaa. Äitienpäivä on siis mahdoton ajankohta rantakäärmeenmunienkuoriutumiselle.Munatvaativatpaljonlämpöäkehittyäkseenpikkukäärmeiksi.Ehkäjokuväittää,ettäkuoriutuminen on syksyllä myöhästynyt ja munat ovat jääneet talvehtimaan. Minkälainen rantakäärmeen pesäpaikka tavallisesti on ja mihin aikaan poikaset kuoriutuvat. kykeneekö se lentämään munien painon kanssa. jätökset lapioitiin kompostiin, jossa kettu oli oppinut käymään. Hoipertelultavaikuttavaankulkuunsaattoi ollajokinmuusyy,ehkäravinnonetsintätien laidoilta.Petoeläimetoksentavatuseinsulamattomiaaineksiamahastaan,jotenoksentaminenkaaneiosoita,ettäeläinolisiolluthumalassa.Jokatapauksessahurjatjuhlatkysymyksentekijälläonolluttoivottavastivasta työntultuatehdyksi! MATTi HELMiNEN milloin rantakäärme munii? rantakäärme teki pesänsä kälyni polttorisuvarastoon, ja äitienpäivänä kymmenkunta pikku käärmettä mateli kasassa. Onko linnuilla kohtu. Kysyjänolettamus,jokaperustuusamanailtananähdynketunhoiperteluun,onmielestäni liianrohkea.Emmehänvoivarmastitietää,ettätiellänähtykettuoliylimalkaansamayksilö, jokaolikäynytoksennuksethotkimassa. Naaraat munivat sydänkesällä osapuilleen 1030munaa.Hautumislämpötilavaikuttaa suuresti munien kuoriutumisaikaan, mutta yleensä se tapahtuu lähellä elosyyskuun vaihdetta. Lintunaaraiden lisääntymiselimistön muodostavat munarauhanen ja siitä viemärisuoleen johtava munatiehyt. Linnut munivatviemärisuolenkautta.Kutennimikin kertoo,lintumyösulostaajaerittääaineenvaihduntatuotteetsamanaukonkautta. Miten naaras hankkii itselleen ruokaa sinä aikana. Kuvattupaikkasopiihyvinrantakäärmeen pesimispaikaksi,varsinkinjosrisutonkerätty kesällä.Silloinkasanallavoisiollaotollinen kerros lahoavaa lehtikariketta. Mielenkiintoinen tarina, jonka tapahtumatovatuskottavia.Ontäysinmahdollista, että kettu ennätti käydä tuntemallaan kompostillaruokaaetsimässä.ihmistenoksennuksetkelpasivatvarmastisille.Sensijaanon epätodennäköistä,ettäkettusainiitäsyödessäänniinpaljonalkoholia,ettätulihumalaan. Munat kehittyvät naaraan lisääntymiseli- 78 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Poikaset kuoriutuvat munista loppukesällä. penttI johansson / kuvalIIterI tuliko kettu humalaan? Talkooväki nautti niin runsaasti talon juomia ja ruokia, että lopulta oksensivat. kun palasin talkooväkeä kyydittämästä, näin metsätiellä ketun, joka kulki hoiperrellen tien laidalta toiselle ja lopulta oksensi! Tuliko kettu humalaan. Äitienpäivä on sopiva ajankohta rantakäärmeiden kosiomenoille. Sellaisia ovat kompostit, lehti-,heinä-,lanta-jaleväkasatjajopapuutarhamulta. kAUri MikkOLA onko linnulla monta munaa sisällään? Miten pieni lintuemo pystyy pitämään sisällään monta munaa ennen munintaa. Rantakäärmeen pesimispaikat ovat näet useimmiten sellaisia, joissa lahoamislämpö edistää munien kehittymistä. kauanko naaras kantaa munia. Pesimisenalkamistasääteleehormonitoiminta,jokaaktivoituupaikkalinnuillapäivän pidentyessä ja muuttolinnuilla muuttomatkanjälkeen.Muninnanjahaudonnanlisäksi pesänrakentaminenkuuluutärkeisiinlisääntymistoimintoihin.itsemunintaaedeltääparittelutaiyleensäsarjaparitteluja,jolloinlintunaarassaamunienhedelmöittymiselletärkeätsiittiötkoiraalta. kYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT HArMiTON MATELijA
Käkimuniiisäntälinnunmunienvärisiämunia,jotkasäännönmukaanovathiemansuurempiakuinkäenpoikasenkasvatusvanhemmanmunat. Kun yksi käkinaaras voi munia jopa parikymmentämunaa,senonsiislöydettäväyhtä montaisäntälinnunpesää,joidenmunienväri sopiisenomaanvärimalliin.Neonlöydettävä munintavaiheessataiviimeistäänhaudonnan alkupäivinä,jottakäenomamunakuoriutuisi viimeistäänsamaanaikaankunisäntälinnun omatmunat. Naaraantäytyykuitenkinollahyvässäkunnossa pystyäkseen munimaan, ja sen vuoksiontavallista,ettäkoiraatruokkivatnaaraitaennenmunintaa,jolloinravinnontarveon suurin.Keväisinpesimäajanalussanähdään pikkulintunaaraidenjamonienmuidenkinlintujen, esimerkiksi tiirojen, kerjäävän ruokaa koiraalta poikasten tavoin. Käkinaaras lentelee varpushaukan tavoin pelottaenlintujalentoonjaseuraasittenhiljaapaikallaanniidenliikkeitä,kunnepaljastavatpesiensäsijainnin. Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Käkinaaraseipystyvaikuttamaanmunien väriin,vaanerikäkinaaraatmunivatperinnöllisestierilaisiamunia.Käenmuniaontavattu yli30:nSuomessapesivänlintulajinpesästä, jaarvellaan,ettäperinnöllisestierilaisiamuniamunivianaaraitavoisiollaSuomessajopa toistakymmentäperinnöllistätyyppiä.ilmeisesti yleisin käenmunan väri meillä on vaaleansininen,leppälinnunmunanväriäjäljittelevämuna.Munanvärivoimuuttualuonnonvalinnanseurauksenahitaasti,lintusukupolvienkuluessa. kuvassa käen kaksi munaa leppälinnun pesässä. Käestäonilmestynytmonipuolinenkirja: Haikola ja Rutila:Käki(Otava2007).Suosittelensitälämpimästikaikillekäestäkiinnostuneille. SEPPO VUOLANTO SUOMEN LUONTO 4 | 2009 hannu hautala / kuvalIIterI 7. Munat muistuttavat väritykseltään isäntälajin munia. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaanaikaan. kYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT HUijAUS. Vai voiko käki muuttaa muniensa väriä. Linnuilla kohtua vastaa parhaiten kuorirauhanen, munatiehyen osa, jossamunalopullisestivalmistuu,saakalkkikuorenjasentyypillisenvärikuvioinnin. Mikäliravintotilanneonhuono,esimerkiksi epäedullistensäidenvuoksi,pesiminensaattaaviivästyätaiperätisiirtyäseuraavaanvuoteen.Pesimineneivoikuitenkaanlykkääntyä hyvinpitkään,silläpoikastenkuoriutuminen onperinnöllisestisopeutunutparhaaseenravinnonsaanninajankohtaan.Eräätlajitpystyvätkuitenkinpesimäänuseitakertojakesässä,muttamyöhäisissäpesyeissäonvähemmänmuniakuinpesimäkaudenalkaessa. SEPPO VUOLANTO minkä värisiä käen munat ovat? Minkä värisiä munia käki munii. Naaraan paino nousee munintaa ennen muttapaljonvähemmänkuinmunienyhteispainoon.Munivalintuliikkuujalentäämunintakaudenaikana,muttasepyrkiisäästämään energiaa. käkinaaraat munivat monien lintulajien pesiin. Nämä havainnot aiheuttavatmyössäännöllisestiliianvarhaisia ilmoituksiapoikastenkuoriutumisesta. Keltuaisenjavalkuaisenvalmistaminenlintujenmuniinonsiisnopeaa.Lisääntymistäohjaa monimutkainen hormonitoiminta, jossa samathormonitkuinnisäkkäilläjasiismeillä ihmisilläkin,estrogeenijaprogesteroni,määräävät ovulaation. Se ruokailee aktiivisesti ja kerjäälisäksiruokaakoiraaltaan. mistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivänvälein.Munienlukumääräkertoosamalla,kuinkamontapäiväämunintaonkestänyt. Käenpoikaa kasvattavat linnut eivät saa omiajälkeläisiä,janiidenomalisääntyminen pienenee.Eräillelintulajeilleonkehittynyttaitotunnistaakäenmuna,janeosaavatpoistaa senpesästään.Kaikestapäätellenkyseisetlajitovataikaisemminjoutuneetkäenloisimiksi.Käenonvuorostaanlöydettäväuusialajejaisäntälinnuksitaikehitettäväentistäenemmänisäntälinnunkaltaisiamunia,jottanämä hyväksyisivätmunat. Muniiko se vain sellaisten lintujen pesiin, jotka munivat saman värisiä munia. Käenmunintaamuidenlintujenpesiin kutsustaanpesäloisinnaksi.Sevapauttaakäetjälkikasvunhoidostajakasvattamisestatäysikasvuiseksi.Pesimisensijaankäki panostaasiihen,ettähyönteisiäravintonaan käyttävät varpuslinnut kasvattaisivat poikasen lentokykyiseksi ja omillaan toimeen tulevaksi
kirjEiTÄ rANTAVAjASTA eero haapanen Viimeiset jäljet anna lahjaksi suomen Luonto! ilahdutahienollalahjallauuttaylioppilasta, ammattiinvalmistuvaataiyllätääitienpäivänä! Kymmenenmuhkeaanumeroatäynnä hienojaluontokuvia,kiinnostavialuonnon tapahtumia,ajankohtaistaympäristöasiaaja arjenekovinkkejä.Yli800sivuavuodessa! Nytvoittehdälahjatilauksenkampanjahintaan 5euroa(vuodenmääräaikaistilaus). Hän joutui ehkä ammuttavaksi Santahaminaan. Kuulusteluissa tuli ilmi, että tämä mies oli ollut samassa autossa, jossa maaliskuisena yönä ammuttiin tohtori rosenqvist, maanalaisen valkoisten lehden toimittaja. Siitä ei jäänyt mitään jälkeä papereihin. Siinäesitelläänluonnonsuojelunnäkijöitäja tekijöitäylisadanvuodenajaltahienostikuvitettuna. H Tilauksenvoittehdä: viereisen sivun lahjatilauskupongilla internetsivujemme kautta osoitteessa www.suomenluonto.fi soittamalla tilauspalveluumme (09) 228 08 210 KäytutustumassaSuomenLuontoon internetsivuillamme.Sielläonnytmyöslehden artikkeleitasähköisinänäköisversiona. uhtikuun lopussa 1918 jäiden lähdön jälkeen tekivät suojeluskuntalaiset tarkastuksen Vanhankaupunginselän Kuusiluotoon. He vangitsivat sieltä tutun miehen, toukolalaisen punakaartilaisen. "Idänukonpalko, ketohärkki, oopiumiunikko, pihakrassi, harmio, morsinko, merisinappi, valkomaksaruoho, nurmimailanen, rohtomesikkä, peltokierto, puistolemmikki...", i.Hiden luetteli Luonnon ystävä -lehden tiedonannossa. Luonnontutkija on luonnontutkija, vaikka luodit vinkuisivat. Huhtikuussa, vain muutamia päiviä Helsingin valtauksen jälkeen, kasvitutkija kaarlo Linkola oli kehottanut luonnontutkijoita havainnoimaan maailmansodan levittämiä tulokaskasveja, "venäläiskasvistoa", erittäinkin sotilasalueilla, jotka olivat olleet vuosikymmeniä "kunniallisilta Suomen alamaisilta suljettuna maailmana". Punavanki Ahlberg katosi Suomenlinnasta. Aidan toisella puolella oli vartiokunnassa vanamolaisia ylioppilaita, luonnontutkijoita. Ahlberg joutui Suomenlinnan punavankileirille. Katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Lisäksilahjanantajasaaitsekinlahjan, upean Laulujoutsenen perintö -kirjan (arvo 40 ). Miten sitten kävi, sitä oli pakko tutkia, kun huomasin, että vangittu Valter Ahlberg julistettiin kuolleeksi vasta 1980-luvun lopussa. Helsingissäkin "katosi" ihmisiä näin, vaikka ei kovin paljoa, kertoi tutkija Tauno Tukkinen, kun otin asiasta yhteyttä. Murhajuttuun yhdistetty palvelijatar, joka oli ilmiantanut isäntänsä punaisille, ammuttiin Santahaminassa toukokuun lopussa. Pikkupaikkakunnilla voittajilla oli paljon likaisemmat kädet. EErO HAAPANEN kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan
YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Vastaukset: SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee SuomenLuonto/tilaajapalvelu, Kotkankatu,00510Helsinki, p.(0)22808210,2280820, sähköposti:irma.kaitosaari@ sll.fi. Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. 4.Savukoskella. 63 ) sekä lisäksi upea Laulujoutsenen perintö -kirja. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus:............................................................................................................................ 7.Montakoilvestä Suomessaon. Nimi: ...................................................................................................................................... 4.Missäkunnassa pulppuavatKemijoen alkulähteenäpidetyt Keminlähteet. 3.Mikäon Huomaavaisuusalue. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... 5.Montakometsäkanalajia Suomessaelää. 6.Korpimetsoonmetson jateerenjälkeläinen. Osoite:..................................................................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSiNKi 00003HELSiNKi 10.Kaikissamainituissa. PÄHkiNÖiTÄ Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu 1.Mikätunturimmeon kasvistollisestirikkain. Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroaja kestotilaus4euroa. .Suokukkokuuluukurppien heimoonyhdessäviklojen, sirrienjakuovienkanssa. . 7.Noin1500yksilöä. 2.MikäonLuonnonkukkien päivän14.6.teemalaji. MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilölle alkaen___/___200.Lahjatilausonmääräaikainen.Tarjoustoukokuunloppuun5 (norm. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... irtonumero7,5euroa. 6.Mikäonkorpimetso. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ 10.MissäsatelliittikurkiAino oleskelimuuttomatkallaan: a)Balkanilla b)Pohjois-Afrikassa c)Pyreneillä? Kotkankatu,00510Helsinki puhelin(0)228081 faksi(0)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217, 040351217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203 AliceKarlsson,22808205 JuhaKauppinen,22808234 JohannaMehtola,22808274 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Ulkoasu illusia/HeikkiLaurila, p.(0)6221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL0_04/200 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookersoy KiaKangas,p.(0)77382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen iSSN0356-0678 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu,00510Helsinki p.(0)228081 sähköposti: toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin. VASTAUSLÄHETYS Tunnus500174 VASTAUSLÄHETYS Tunnus500174 SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___200. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 56 tai 49 , katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. 8.Neovathormon ihäiritsijöitä. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. . LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___200. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan63euroa, kestotilaus56euroa. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 5.Viisi:metso,teeri,pyy, riekkojakiiruna. Tammisaaren kansallispuistossaon Huomaavaisuusalue. .Mihinkahlaajienheimoon suokukkokuuluu a)kurmitsat b)kurpat c)rantakanat. 3.Huomaavaisuusalueella tuleevälttäämelua sekäkovianopeuksia. 8.Mitähaittavaikutuksia ontodettuHelsinki Vantaanlentoaseman ympäristöstälöydetyillä nonyylifenoleilla. Nimi:........................................................................................................................................ Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ 2.Ketoneilikka 1.Saana. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 81. Osoite:....................................................................................................................................
jÄLkikirjOiTUS jussI MurtosaarI T Etumiehenoikeuksia ammisaaren kansallispuiston suosituimmille veneilysaarille ja niiden lähellä oleville vesialueille on perustettu erillinen, parin sadan hehtaarin kokoinen Huomaavaisuusalue (s. Mökkipihan kirjosieppo tulee kaukaa pekka puska määrää mielelle ja keholle mökkihoitoa jOHANNA MEHTOLA TOiMiTTAjA 82 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Mutta miksi se on miehen. Paras vaihtoehto olisi, ettei tällaisia erillisiä karsinoita tarvittaisi lainkaan. Siellä saisi mielin määrin huutaa ja reuhuta. Tarkoittaako se kuitenkin myös meitä tyttöjä?" Kyllä, se tarkoittaa meitä ihan kaikkia. 5/2009 ilmestyy 17. Lopuksi voisi luoda katseen tekemäänsä sotkuun ja lähteä pois. Pian "Huomaavaisettomuusalueella" kulkeminen olisi niin häpeällistä, että kaikkialla vallitsisivat Huomaavaisuusalueen säännöt. Veneelläkin voisi päästellä niin paljon kuin pytyistä lähtee. kesäkuuta Missä liito-oravat asuvat. Huomaavaisuusalueella kulkeminen olisi normaalia, eikä sitä tarvitsisi erikseen merkitä. Se tarkoittaa että ei saa repiä kukkia, ei saa talloa ötököitä, ei saa kiljua ja vanhoja puita pitää kunnioittaa." Korjasin, että olisiko sittenkin ollut kyseessä jokamiehenoikeus. Siellä liikkuvien retkeilijöiden ja veneilijöiden toivotaan välttävän meluamista ja kovia nopeuksia, jotta kaikki voisivat nauttia jokamiehenoikeudestaan, luonnon rauhasta. Ne olisivat turhia, jos me oikeasti olisimme luonnossakin liikkuessamme huomaavaisia toisiamme kohtaan. M Y ritystä löytyy ainakin tyttäremme päiväkodista, jonka Metsämörri-retkellä oli kerrottu jokamiehenoikeuksista: "Tiijätkö äiti, että on sellainen etumiehenoikeus. 71). Alueen perustamisella on tarkoitus saada muokattua asenteita ja suojella luontoa. Tarvittaessa Huomaavaisuusaluetta laajennetaan kansallispuiston muihinkin osiin. iksei samantien perustettaisi "Huomaavaisettomuusalue". "Ei, kyllä se oli etumiehenoikeus. Roskat saisi heitellä ja vaikka silputa ympäriinsä. Hyvän idean takana ovat Purjehtijaliitto, Veneilyliitto ja Metsähallitus. Siivoamatta jälkeäkään
Silloin se huomasi puristavansa tassuissaan edelleen keppiä, josta roikkui nyytti. Metsähiiri näki jo mielessään oman todistuksensa kehystettynä uuden kesäkodin seinällä. Opettajan pöydällä oli tyhjä vati ja lattialla pähkinän murusia. LUONTOSATU Viimeinen koulupäivä M ippe Metsähiiri oli viettänyt talven ihmisten nurkissa, ja sillä oli kiire kesäksi takaisin luontoon. Kaikkialla oli ilonpidon merkkejä. Se vilisti sisään, portaita ylös ja luokkahuoneeseen. Hiiret rupattelivat vielä aikansa viime talven sattumuksista, kunnes Mipen oli aika lähteä kesän viettoon. Reitti näytti selvältä ja metsähiiri pinkaisi tien yli. Mippe aikoi ylittää tien, kun peto hyökkäsi sen kimppuun. "Minä kiinnitän Mörön huomion itseeni ja sinä livahdat sillä aikaa varauloskäytävän kautta omille teillesi", se suunnitteli. Iloisin mielin Mippe solmi nyyttinsä keppiin, heitti sen olalle ja lähti matkaan. "Mitä sinä täällä vielä teet. Lisäksi kuoressa oli kourallinen pähkinöitä ja kirjelappu. ANNE PETÄiNEN jA kATi kiNNUNEN LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. Mippe painoi päänsä tassuihin ja nyyhkäisi. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. "Tanssin kohta tähtien kanssa, jollet lopeta", se jatkoi nauraen ja vaipui hengästyneenä istumaan. Metsähiiri hyppeli koulua kohti pää täynnä suunnitelmia ja unohti varoa pihapiirissä vaaniskelevaa Mörö-kissaa. Rapinan kuullut Mörö syöksähti perään. Koko talven Mippe oli käynyt hiirten koulua naapuritalon kellarissa, ja tänään jaettaisiin todistukset. Mippe pelkäsi viimeisen hetkensä koittaneen. Sen ystävä Aatu oli jo lupautunut avustajaksi. Sitä ennen piti kuitenkin vielä hoitaa eräs velvollisuus. Hiiri rimpuili, mutta kissalla oli tiukka ote sen nutusta. "Tämähän on sinulle!" se sanoi ja ojensi kirjeen Mipelle. Siinä opettaja pyysi Mippeä opettajaksi ensi talvena. Mippe riemastui niin, että kaappasi vanhan Lillin tanssipyörähdyksiin. Hiiri oli pakannut tavaransa nyyttiin ja oli valmis muuttamaan. Mippe kertoi Lillille, kuinka kissa melkein sai sen saaliikseen. Kellarissa Mippe loikki vanhan nukkekodin ovelle. Se veti kuoresta esiin todistuksen, jossa luki: "Mippe Metsähiiri on suorittanut erinomaisin taidoin Nukkekodin Hiirikoulun." Allekirjoituksena oli Mesimarja Metsähiiri, opettaja. Kissa väijyi sitä edelleen pinon toisella puolella. "No, mutta Mippe!" se sanoi hämmästyneenä. "Minä myöhästyin, enkä ehtinyt edes hyvästellä parasta ystävääni Aatua", se ajatteli surkeana. Ä kkiä portaista kuului kolinaa, sitten mutinaa, ja hetken kuluttua ovelle ilmestyi vanha Lilli Kotihiiri luuta kourassaan. Kotihiiri otti taskusta nenäliinan pyyhkiäkseen vuotavia silmiään ja löysi sieltä kirjeen. Kesti kauan ennen kuin Mippe ilmestyi näkyviin halkopinon takaa. Lilli oli iloinen, että Mörö sai vain pitkän nenän. Tyhjä! Hiiri heittäytyi pettyneenä nojatuoliin ja katseli ympärilleen. "Minä keksin", Lilli sanoi. Eikö sinulla ole kiire kesälaitumille?" se kysyi hymyillen. Kissa naukaisi ja pudotti hiiren, joka vilisti halkopinon suojiin. Mippe mojautti kaikin voimin Möröä kepillä kuonoon. "Armoa!" vikisi kotihiiri. "Se johtui varmaan kepin iskusta", sanoi Mippe ja hiiret nauroivat sukkeluudelle. Hiiri ennätti kellariin johtavalle kololle juuri ennen kissaa ja sukelsi turvaan. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 83. Pöydän alle oli pudonnut vaaleanpunainen rusetti ja seinän vieressä lojui paperiliidokki
Palautusviikko 200925 767095-0904 Rautsi