Suomen Luonto 4/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Törmäpääsky kaivaa pesän jaloillaan Kevään maljat Punamaljakkaan ja muiden upeiden sienten aika panu Kaila tietää, mikä talo ei homehdu 4 Irtonumero 7,50 14.5.2010 Luo Suomen akilpailu valokuv istyy! käynn U LUOM0 S 201 nnon Saako sammakko seuraa? Vihersammakoita ja haisukonnia tulossa.
Jotta kukat kypsyvät meheviksi marjoiksi, pitää kimalaisten ahertaa meden keruussa kirjaimellisesti kukasta kukkaan. Miten hyvä sato saadaan, riippuu säiden lisäksi myös kimalaisista. Ne ovat tärkeimpiä mustikan pölyttäjiä. Ilman niiden uurastusta jäävät mustikkaherkut tekemättä. KUvA ISMO pEKKARINEN / KUvALIITERI · TEKSTI JOhANNA MEhTOLA. MYÖHÄISKEVÄT Mustikan lyhdyt syttyvät Kukat kaipaavat kimalaisen kosketusta. Kanervakasveihin kuuluva mustikka puhkeaa heleään kukkaan touko heinäkuussa sen mukaan, missä päin Suomea ollaan
MYÖHÄISKEVÄT Kohti koillista! Allit ohittavat Suomen matkalla tundralle. Retkeläinen on jo ehtinyt rantakivikkoon. Retkeilijä haukottelee ja asettaa kiikarin silmilleen. Jäsenet ovat kohmeessa telttayön jäljiltä. Allien nauhat, kauniiksi rimpsuiksi letitettyinä, taustalla Söderskärin majakka. Siinä on kevät, hän ajattelee ja sulkee vielä hetkeksi silmänsä: kevät tulee kyllä, omalla painollaan. KUvA MARKUS vARESvUO · TEKSTI JUhA KAUppINEN. Aurinko vetristää vähin erin
Vastuut pitää langettaa täysimääräisesti kuten esimerkiksi Saksassa. Tarkoitushakuisesti vaietaan siitä, että uraania louhitaan enimmäkseen Australiassa ja Kanadassa alkuperäiskansojen mailla. pÄÄKIRJOITUS MYÖhÄISKEvÄT SUOMEN LUONNOSSA JARI PELTOMÄKI / LINTUKUVA Onneton ydinvoimalinjaus V 22 pESÄ hIEKKATÖRMÄSSÄ. Voimayhtiöt joutuisivat korvaamaan vain murto-osan syntyneistä vahingoista. Ydinvoimaa tuetaan voimakkaasti rajallisella korvausvastuulla mahdollisen voimalaonnettomuuden sattuessa. Teollisuuden innostus ydinvoimaan on kiinnostava tilanteessa, jossa Olkiluodon kolmas yksikkö vajoaa yhä syvemmälle vaikeuksiinsa ja kustannukset ovat karanneet käsistä. Törmäpääskyt ovat hyötyneet soranotosta. Aitoja vaihtoehtoja ydinvoimalle on. Ottakaamme oppia Ruotsista, ja Tanskasta, jotka satsaavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Taas uusi pala Suomea pilataan. Erityisen ikävää on toisen luvan antaminen Fennovoimalle, joka aikoo rakentaa voimalansa Simoon tai Pyhäjoelle. Kahden uuden voimalan rakentaminen merkitsee sitä, että ydinsähköä varaudutaan myymään myös ulkomaille. Suurin osa lankeaisi veronmaksajille. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) uusiutuvan energian lisäämistä markkinoiva paketti ja vetoaminen ilmastosyihin ovat pelkkä veruke, jolla linjaus runnottiin läpi. pyhiinvaellusmatkan voi tehdä kotimaassakin. Ne löytävät sorakuoppien seinämistä hyviä pesäpaikkoja, kun luonnon omat hiekkaseinämät ovat vähentyneet. altioneuvoston myönteinen periaatepäätös kahdelle uudelle ydinvoimalalle on vahva viesti siitä, että päähallituspuolueet ja teollisuus haluavat Suomen jatkavan energian tuhlaamisen ja vaihtoehdottomuuden tiellä. Toisin kuin Suomi ne kurkottavat tulevaisuuteen. JORMA LAURILA pÄÄTOIMITTAJA jorma.laurila@sll.fi 52 RETKI RAJALLE. Kaivostoiminnan ongelmat on ulkoistettu sinne. Myös ydinjätteiden loppusijoituksen kustannukset ovat pitkälti auki, ja suuri osa niistäkin saattaa kaatua yhteiskunnan maksettavaksi. Näin avataan uusi ydinvoimapaikkakunta sen sijaan, että laitokset olisi keskitetty vanhoille sijoituspaikoille. Rauhaa ja hiljaisuutta kävelyn tahtiin on tarjolla esimerkiksi Itärajan retkeilyreitillä Suomussalmella. 6 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 LASSE KOSONEN Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Markkinointivastaava LiisaVähäkylä AssistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto
46 vahvaa viron kuvaa. haisukonnaa odotellaan Luonto ja ympäristö 76 ARvOITUS MÖKKILAITURILLA. 66 "Terve talo hengittää ilman konevoimaa." KasvokkainPanuKailankanssa. Vakiot 8 Luontojaympäristönyt 14 Maailmalta 38 Kolumni 57 Vahtikoira 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 74 Havaintokirja 76 Kysyluonnosta 80 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu HEIKKI SUSILUOMA LUOMUS 2010 s . Kenia. Ihmiset ja elämäntapa 42 Salakavalan helppoa. Digiaikaräpsyttää. Kysy luonnosta -asiantuntijamme ratkaisi oudon palleron arvoituksen. 8 Islannin purkaus ei muuta ilmastoa 11 Liikennebiokaasun vero kummastuttaa 68 päästöt neljännekseen bioetanolilla Tiede ja tutkimus 12 Taskurapu tarttui pyydykseen 12 Koivuallergia lievenee hunajalla 14 Istutuksista vakavia vaikeuksia alkuperäiskalastolle Issyk-Kul-järvenkalatyritetäänpelastaaKirgisiassa. Retkeily ja matkailu 52 Rajan kutsu 58 Itä-Afrikan sydän kuivuu. Kuva Ismo pekkarinen / Kuvaliiteri. W W W.SUOM E N LUO NTO.FI SUOMEN LUONTO 4 | 2010 7. Törmäpääsky. Mahdollisia tulokkaita sivuilla 3237. Kevätsienistä monet ovat vain kauniita kuten punamaljakas, mutta syötäviäkin voi jo etsiskellä. KANNESSA Kurnutus on kevään ääni. RAILI MIKKANEN SuomenLuonto4|201069.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 10 10 16 22 32 Majava kaatoi ennätyshaavan Norppia laskettiin urakalla Kevään maljat ja pikarit Koti törmässä. 4041 ja 75 Suomen valokuvaLuonnon kilpailu 16 SILMÄNILOA. Sammakko saattaa lähivuosina saada seuraa Baltiasta, Karjalankannakselta ja Etelä-Ruotsista
LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOIMITTANEET ANTTI hALKKA JA ALICE KARLSSON TULIVUORET JA ILMASTO NYT LUONTOON! MUSTApÄÄKERTTU Kertut tulevat Viehättävin linnunlaulu saapuu maahamme toukokuussa, kun kertut ja muut mestarilaulajat saapuvat Suomeen. Muutkin suuret trooppiset purkaukset ovat alentaneet maapallon keskilämpötilaa.Euroopankesälämpötilaon ollutkeskimääräistäkylmempijokaisen 400viimevuodenaikanasattuneentodellasuurenpurkauksenjälkeen. Ilmastovaikutussyntyisi,jospurkausolisipaljontähänastinähtyäsuurempijanostaisirikkidioksidiaylikymmenenkilometrinkorkeuteenstratosfääriin. "Maapallonkeskilämpötilaalenivielä 1992 0,20,3 astetta", sanoo dosentti Jouni RäisänenHelsinginyliopistosta. Runsainkertuistammeonlehtokerttu,mutta monenmielestäsykähdyttävinlauluonmustapääkertulla.Vainkoiraslaulaa.Lisäksisen tehtävänä on tehdä naaraan katsottavaksi soidinpesiä,joidenjoukostanaaraskelpuuttaamieleisensä. ANTTI hALKKA YLLÄTTÄVÄ HAVAINTO MARKUS VARESVUO Islannin purkaus ei Rusorintakerttu pyrähti Viikkiin Äärimmäisen harvinainen rusorintakerttu nähtiin huhtikuun puolivälissä HelsinginViikissä.Välimerenmaidenpesijälläoliihmettelemistävieläosinlumenpeitossaolleessamaisemassa.Lajionnäyttäytynyt Suomessaviimevuosinajokavuosi. ANTTI hALKKA Ilmastoaviilentäisi vastakunnon rikkiryöppy stratosfääriin. Eyjafjalla-tulivuoren purkaus ei vaikuta ilmastoon. Näin kävi esimerkiksi Pinatubo-tulivuorenpurkauksessaFilippiineillä1991. ISLANNIN TULIvUORISTAvainLakin (purkaus 17831784) tiedetään vaikuttaneen laajasti ilmastoon pohjoisella pallonpuoliskolla.Purkausolinoin150 kertaaEyjafjallannytkoetuntapauksen Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 8 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 VESA HUTTUNEN. Ne vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeisiin siten, että länsituuletvallitsevat.NiinpäSuomessapari jättipurkaustenjälkeistätalveaonollut tavallistalämpimämpiä. Sinnejäisitällöinjopavuosiksiaerosoleja,jotkaheijastaisivatauringonvaloa takaisinavaruuteen. Trooppisilla jättipurkauksilla on kuitenkin Euroopassa talvisin myös lämmittävä vaikutus
Voimakkain jopa puoleen vuosituhanteen oli Tamboran purkaus Indonesiassa 1815. "Purkauksia voi olla tulevaisuudessa aiempaauseammintainiidenvoimavoi kasvaa",Sigmundssonsanoo. "Salamat olivat kilometrien pituisia ja jyrinää kuului", kertoo kuvan ottanut italialainen komeettatutkija Marco fulle. Salamat syntyvät positiivisesti ja negatiivisesti varautuneen tuhkan välisestä jännite-erosta, mutta vielä ei tiedetä miten varaukset joutuvat erilleen. Islannin purkauksia 2010 Eyjafjallajökull 2004 Grímsvötn 2000 Hekla 1998 Grímsvötn 1996 Gjálp 1991 Hekla 1984 Krafla 1983 Grímsvötn 1981 Krafla 2 kertaa 1980 ja 1981 Hekla 1980 Krafla 3 kertaa 1977 Krafla 2 kertaa 1975 Krafla 1973 merenpohjassa Landeyjarin rannikolla 1973 Heimaey 1970 Hekla 19631967 Surtsey 1961 Askja 1947 Hekla 1933, 1934 ja 1938 Grímsvötn 1927 ja 1929 Askja 1926 merenpohjassa koilliseen Eldeyltä 1923 ja 1924 Askja 1922 Askja 2 kertaa 1922 Grímsvötn 1921 Askja 1918 Katla 1913 Austan Heklu Tambora ja muut maailman isot trooppiset purkaukset Maailmassa on ollut 200 vuodessa ainakin yhdeksän isoa trooppista purkausta, jotka ovat vaikuttaneet ilmastoon. huhtikuuta. Lämpeneminen sulattaa jäätiköitä, ja tällä voi esimerkiksi Islannissa olla purkauksia aktivoivavaikutus. Määräonkuitenkinvainpuoliprosenttia ihmisenaiheuttamistapäästöistä. "Eyjafjallassa näin ei kuitenkaan ole, koska jäätikkö on jo valmiiksi hyvin ohut." Vatnajökullin jää on enimmillään kilometrinpaksuista.Sentulivuoriaovat taulukon Gjálp ja Grímsvötn sekä iso Öraefajökull,jonkapurkaus1362olituhoisa. Tambora myös tuotti stratosfääriin valtavan määrän rikkiä; purkaus ylsi noin 43 kilometrin korkeuteen. ANTTI hALKKA MARCO FULLE muuta ilmastoa kokoinen.Noin122miljoonaatonniarikkidioksidiapääsiilmakehään.Tämäon enemmän kun ihmisen vuotuiset rikkidioksidipäästötkokomaailmassa(2010 noinsatamiljoonaatonnia). Eyjafjallanpurkauksessavapautuialkuun paljon fl uoria. Salamointia tunnetaan yli sadasta purkauksesta. Fluori voi olla tuhkanohellahaitaksilaiduntavilleelämillesuurimmantuhkalaskeumanalueella. ANTTI hALKKA Tulivuori Pinatubo El Chichon Agung Santa Maria Krakatau Cosiguina Babayn Claro Galunggung Tambora Maa Filippiinit Meksiko Indonesia Guatemala Indonesia Nicaragua Filippiinit Indonesia Indonesia vuosi 1991 1982 1963 1902 1883 1835 1831. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TUhKApILvI SALAMOI. Tambora sylki kiveä 50 kuutiokilometriä, mikä on noin 500 kertaa Eyjafjallasta lähtenyt määrä. 1822 1815 voima 6 5 5 6. 6 5 4. Ilmastonmuutoksellajapurkauksilla voi olla toinenkin yhteys. MAAILMAN TULIvUORISTA tulee ilmakehäänmyöshiilidioksidiakeskimäärinnoin130miljoonaatonniavuodessa. Carolina paglinjafreysteinn Sigmundssonin pari vuotta siten julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi Vatnajökullin jäätikön oheneminen lisääsulanmagmanmuodostumistajäätikönalla. VEI eli vulkaanisen räjähtävyyden indeksi kuvaa purkauksen voimakkuutta. Paksun jään peittämiä tulivuoria on myösesimerkiksiAntarktiksella. Tamboran purkaustuote riittäisi koko Suomen päällystämiseen yli kymmenen senttiä paksulla laatalla. 5 7 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 9. Eyjafjalla 16
Saimaannorppiaetsittiinnytperinteisen pesälaskennan ohella lennosta. Viiankiaapa on 65 neliökilometrin naturaohjelmallasuojeltuaapasuo. KangasalanYhteiskylänpäästötasejäänollaan, koskalämpötuotetaanhakkeellajapelleteillä. Eräoppaanakin majavien elämää seurannut Hämeen ammattikorkeakoulunlehtoriMika Soramäkiihaileeurosmajavansinnikkyyttä. "Suuriarvokasaapasuoeiolemilläänkorvattavissa",sanooluonnonsuojeluasiantuntijaTapani veistolaSuomenluonnonsuojeluliitosta. "Sakuhaluaanostaavettäniin,ettähaapaonvedenrajassa, jolloinsenäärelläonturvallistaaterioida." MajavienelämäätyökseenseurannutSoramäkieikeksiSakunkaadoillemuutasyytäkuinhillittömäntyömotivaation. "Suorituksen arvoa nostaa se, että haapa kasvoi keskellä tiheää korpikuusikkoa noin kilometrin päässä majavan pesimälammesta.Lammestakuusikkoononjohtanutvainmatalaoja." Sakuonkaatanuthaavanojanpäällejatehnytpienenpadonkin.Tarkoituksenaolituodajättiläinenvedenääreen. Hylje vaihtaa karvansa kerran vuodessa. Syy laskennan sijoittumiseen kevättalvelle on norpan biologia. Norpan karvanvaihtoajoittuupoikimisenjälkeen huhtitoukokuulle.Vaihtosujuuparhaiten kuivilla maaten, mistä syystä norpHAMPAIDEN TYÖTÄ pianähdäänjäälläjamaallaenitenjuuri nytkeväällä. "Etelä-Suomensuoluonnontilaonylipäänsä hälyttävä.Suurinosasuotyypeistäonuhanalaisia",toteaapaikallaollutSuomenluonnonsuojeluliitonmetsäasiantuntija Sini Eräjää. ANTTI hALKKA SUOJAAKO NATURA? TAPIO AHONEN NORpAT JA MERIKOTKA. Seppo Keräsen Saaristomeren huhtikuisen laskentalennon kuvasta näkee, että norppa on hylkeeksi pieni. Kaivos uhkaa Viiankiaapaa Valtava Anglo American -kaivosyhtiö havittelee Sodankylän Viiankiaapaa kuparikaivokseksi. Suolla on kymmeniä uhanalaisia lajeja. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT RIEKKOSUO POLTETAAN? UHANALAISET Pori tai Tampere polttaa Parkanon Rukonevan Parkanon Rukonevalla osoitettiin huhtikuussa mieltä Vapon turvekaivosta vastaan.Rukonevaonluonnonsuo,jollapesiimuun muassayksiEtelä-Suomenviimeisistäriekoista. Bromarvinekokylälämpiääpuullajaaurinkoenergialla.Vertailutalojenlämmityshoituupääosin öljyllä ja sähköllä. Tästä huolimatta Vapo ojitti suon turvekaivostavarten.Turveonympäristöluvanmukaan päätymässäpoltettavaksiPoriintaiTampereelle. "Kaatamistaanhaavoistaseonsyönytoksistoa,muttaruokaa onsaatavillalähempänäjapaljonvähemmällävaivallariittävästi.EhkäSakustaonmukavakatsoa,kunpuukaatuu." JUSSI KARvONEN 10 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Itämerellä lentokoneet olivat liikkeellä kaikilla tärkeillä norppa-alueilla: Riianlahdella,Perämerellä,SuomenlahdellajaSaaristomerellä. Siltä on löydetty 1990-luvulla muun muassa lapinkämmekkä. Vain joskus norppakanta voi romahtaa äkisti kuten Suomenlahdella 1991, ASUMINEN Ekokylät päästävät vähän Maaseudunuudetekokylätpäihittäväthiilidioksidipäästöjenpienuudessatavanomaisetasuinalueet.Bromarvinekokylänenergiankulutuksestaaiheutuuhiilidioksidipäästöjä10kiloa kilowattitunnilta bruttoneliömetriltä vuodessa, kun vertailualueilla Kangasalan Kortekankaalla niitä kertyy 39 ja Hangossa 52 kiloa vuodessa. Asukkaiden liikkuminen tuottaa kaikissa kohteissa enemmän päästöjä kuinasuminen.TutkimuksentekivätOuti palttalajaBruno Erat. RITvA KUpARI Majava kaatoi ennätyshaavan Sakuksi nimetty majava on kaatanut Lammin Evon suurimmanhaavan,tyvihalkaisijaltaannoin85-senttisenjättiläisen. Viiankiaavalle on juuri rakennettu luontopolkuja ja muita palvelurakenteita osana aapasoidensuojelunEU-hanketta. Anglo American on osapuolena ympäristökiistassaAlaskassa,missäkupari-jakultakaivoshankeuhkaaerämaatajasuurtalohijokea.EteläisessäAfrikassasamanyritysryhmänAngloPlatinuminjättikaivosonollutpitkäänkiistakohde. ANTTI hALKKA Norppia laskettiin Kova talvi tarjosi loistavan mahdollisuudennorppienlaskemiseen. Suomessa merilaskentoja koordinoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, MetsähallitusvastasiSaimaastajaWWF olimukanaSaaristomerenlaskennassa. Laskentatuloksia lienee käytettävissäsyksyllä.Kovinsuuriayllätyksiäeiole tulossa, sillä kaikkien alueiden norppakantojaonseurattuviimevuosina.Norppaonpitkäikäinen,jasenkantavaihteleemaltillisesti
Verotusta vastaan on tehty toimenpidealoite, lakialoite ja kirjallinenkysymysvaltiovarainministerille. MinisteriönesityksenpohjanaonVTT:nkehittämä veromalli, jossa polttoaineita verotetaan hiilidioksidipäästöistä,ympäristönlähipäästöistä jaenergiasisällöstä.Biokaasuonpuhtainliikennepolttoaine,jonkakäytöstäeiaiheuduhiilidioksidipäästöjäjahiukkaspäästötkinovatolemattomanpienet.Senenergiasisältötuleejätteistä. Energia-asiantuntija Ari Lampinen arvioi, että hallituksen verolakiesitys on heikkotasoinensekäuusiutuviapolttoaineitasuosivienEU:n strategioidenjaYK:nympäristösopimuksienvastainen. "Perusteluissa on logiikkavirhe, koska päästöttömän biokaasunhan tulisi olla veroton. Suomessa ja lähialueella on harvinainen maailman norppien monimuotoisuuden keskittymä. Suomessa on vain yksi liikennebiokaasuasema. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT PUHTAIN POLTTOAINE SEPPO KERÄNENN Liikennebiokaasun vero kummastuttaa Hallituskaavaileeliikennebiokaasunverottamista.Tällähetkelläjäteperäinen,uusiutuvabiokaasuonvapautettuliikennepolttoaineiden valmisteverosta ja edellytykset sen käytön yleistymiselle ovat hyvät. Heikoitentunnettuonlaatokannorppa.Senkantaaeioleyritettylaskeavuoden 2001 jälkeen. Valtiovarainministeriönpolttoainetyöryhmäonvalmistellutverouudistusta, jossa biokaasulle määrätään vero sen energiasisällönperusteella. Ruotsissa on yli sata julkista ja kymmeniä yksityisiäbiokaasuntankkausasemia. RITvA KUpARI JUSSI KARVONEN SUOMEN LUONTO 4 | 2010 11 ARI LAMPINEN. Norpan viidestä alalajistaseudullaelääperätineljä. "Raakaöljypohjaisiapolttoaineitaontuettukotimaisiauusiutuviapolttoaineitavastaanvuodesta1965alkaen,vaikkakansanedustajatovattehneetkymmenittäinaloitteitaverotuksenpurkamiseksi",sanooLampinen,jokaonSuomenbiokaasuyhdistyksenhallituksenjäsen. RITvA KUpARI urakalla kun jopa puolet kannasta kuoli tuntemattomaanmyrkytykseen. Hallitus on jättämässä veroehdotuksensa eduskunnankäsittelyynsyksyllä,muttakansanedustajatovatilmaisseetjoalkuvuodestahuolensabiokaasunkohtelusta. Ilahduttavaa on PCB-ympäristömyrkyn väheneminen Itämeressä. Laatokannorppien oletetaan kuitenkin vähentyneen, sillä tietoon tulee 300400 hukkumista kalanpyydyksiinvuodessa. Naaraista on pysyvästi lisääntymiskyvyttömiä enää alle viidennes, kun pahimmillaan kaksi kolmannesta aikuisista norppanaaraista oli myrkyntakiasteriilejä. ANTTI hALKKA UNOHDETTU ENERGIAVARA Kaasua riittää Biokaasuyhdistyksen selvitysten mukaan kuntienbiojätteillävoisikulkeakolmannes Suomentieliikenteestä.Biokaasunraaka-aineeksisopivatmuunmuassajäteliete,biojäte,maataloudenkasvi-jaeläinperäisetjätteet,selluteollisuuden jätteet sekä paperi-, biomuovi ja tekstiilijätteet. Tällainen verotus uhkaisi lopettaa puhtaimman ja täysin kotimaisen biopolttoaineen käytön Suomessa", sanotaan seitsemää eduskuntapuoluettaedustavien43kansanedustajankysymyksessä. Ilmastonmuutos tekee norppien laskemisen jäältä jatkossa yhä hankalammaksi, sillä ankarat talvet harvinaistuvat.Ilmastonmuutosonmyösyksisyistä, joiden takia Maailman luonnonsuojeluliittoIUCNmääritteli2008saimaannorpan,laatokannorpanjaitämerennorpan uhanalaisiksi
Euroopassa mutaravusta käytetäänyleisestiensilöytöpaikanmukaistanimeäzuiderzeentaskurapu. Vastaavasti mutta hitaammin ilvekset suurenevatkohtipohjoista. Sen jälkeläiset ovat sopeutuneet hämmästyttävänhyvinerityyppisiinelinympäristöihinjaravinto-oloihinPohjois-jaKeski-Euroopassa. pERTTI KOSKIMIES Koivuallergia lievenee hunajalla Kerimäkeläinen mehiläistarhuri Kyösti pitkänen ja Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti aloittivathunajasiedätyskokeetmuutama vuosi sitten. Suomessaeläänoin2000ilvestä.KantaontiheinUudellamaallajaJärvi-Suomessa. pERTTI KOSKIMIES Taskurapu tarttui pyyd Jotutuksitulleen villasaksiravunlisäksi merialueiltammeon löydettykaksi muutakintaskurapua. Eläinmuseon asiantuntemusta tarvitaan joitain kertoja kesässä, kun merialueelta saadaan kymmenraajainen saksiniekka. Rapu osoittautui Carcinus maenaslajiksi,jolletulokaslajeihinerikoistunut professoriErkki Leppäkoski esittinimeä rantataskurapu ensilöytäjän MarkusJ.Rantalanmukaan. Ruotsalaistutkijat saivat selville, ettäensimmäisinävuosinatarjollaolevaravinto vaikuttaaaikuistenilvestenkokoon. IlveksenkokojapainokasvavatKeski-Ruotsista etelää kohti metsäkauriskannan tihentyessä. Esimerkiksi kokonaan oireettomienpäivienmääräylikaksinkertaistui,voimakkaimpienoireidenpäivät vähenivätyli70prosenttiajaantihistamiinienkäyttöpäivienmääräpuolittui. VillasaksiravunlisäksijostakinsyystäjuuriNaantalinedustaltaonlöytynyt kaksiharvinaisuutta.Ensimmäinenosui akatemiatutkijaMarkus J. Rapuosoittautuimutaravuksi(Rhithropanopeus harrisii).Suoraanenglannistakäännettynänimiolisiteksasinmutarapu alkuperäisen esiintymisalueensa mukaan. vILLASAKSIRApUJA ON SAATUsaaliiksi vesiltämme jo vuodesta 1933 Viipurinlahdelta, joka tuolloin vielä kuului Suomeen. Niihin oli sotkeutunutkaksieuronlantinkokoistataskurapua. Saaliina oli kilkki ja pienitaskurapu,jokamuistuttivillasaksirapua,muttavillatpuuttuivat. Tarkoitus oli selvittää elääkö orgaanisten tinayhdisteiden kyllästämällä pohjalla mikään. Tuotteen isää ilahdutti myös vertailussa käytetyn tavallisen hunajan hyödyt.Vastaajatnostivatesiinparemman olon ja erityisesti vähäisemmän sairastelun.Lähesjokakolmasarvioiolleensa talvikaudellatavallistaterveempi. Kolmas taskurapulaji löytyi 2009, kun merikapteeni peter Lindberg nostipoikansa MikaelinkanssaNaanTÄRKEÄT MEHILÄISET ARI KARHILAHTI VALLOITTAJA ASKO HÄMÄLÄINEN / KUVALIITERI vILLASAKSIRApU talinaukolla verkkoja. Siitepölykauden jälkeen osallistujat olivat itsekin tyytyväisiä, sillä suurin osasäännölliselläkuurillaolleistakoki saaneensa apua koivuallergiaan. Monet aiemmat tutkimukset todistavat suurempia eroja linnustossa luomutilojen hyväksi; luomutiloillakunonuseinmonenlaisiaympäristöjäkutenojanpientareita,hakamaitajaniittyjä, mikälisäälintujenmäärää.Suomessaonyli3900 luomutilaa, ja niiden ala kattaa seitsemän prosenttiapeltoalastamme. pERTTI KOSKIMIES 12 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Useimmat halusivat osallistua jatkotutkimukseen. Lisätietoja hunajatutkimuksesta www.ekay.net ja Apipollen Immuno -valmisteestawww.kerimesi.net. KIMMO SAARINEN ELINPAIKAT Varpuslinnut hyötyvät luomutiloista Luomutiloillapesiieteläruotsalaisentutkimuksenmukaanenemmänvarpuslintulajeja,esimerkiksikiuruja,tiaisia,sieppojajavariksia,kuintavanomaisestiviljellyillätiloilla.Muilla linnuillaerojaeihavaittu,eikäniitäollutyksilömäärissäkään. Pitkäsen ideoinnin ja kehitystyön tuloksena syntyi hunaja siitepölyvalmiste, jonka avulla koivun siitepölylleherkistynytvoilieventääoireitakoivunkukintakaudella. Rantalan ja Kristian Mäkelän kilkkimertaan 2008NaantalinKorjaustelakansaastuneellaedustalla. KaukoidästäLuoteis-Venäjälle19291955istutettusupikoirienalkukantaolivainnoin9000yksilöä,muttaperimältäänvarsinmonimuotoinen. Myös allergialääkityksentarveolivähentynyt. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT NUORUUSVUODET TÄRKEITÄ TULOKKAAT Ravinto määrää ilveksen koon Ilvekselläuroksetovatsuurempiakuinnaaraat, ja molemmat sukupuolet kasvavat useita vuosia. Perämereltä laji löytyi 1950-luvulla; sittemmin villasaksirapujaonsaatupitkinrannikkoammejasaaristoammevuosittain.Tiheinkantaeleleeetelärannikolla.SisävesiltäSaimaan Haukivedeltä villasaksirapu tarttui pyydykseenvasta1999. Supikoira sopeutuu mainiosti Supikoira on levittäytynyt Venäjältä kohti länttä40kilometrinvuosivauhdillajaelää yleisenäSuomessa,Baltianmaissa,Valkovenäjällä,Puolassa,SaksassajaUkrainassa.Lajiatavataanmonissamaissalännempänäkin1,4miljoonanneliökilometrinuudisalallaan. Ensimmäiseen laajempaan siedätystutkimukseenosallistuitoissatalvenalähessatakoivunsiitepölylleherkistynyttä.Valmisteenkäyttäjätselvisivät kevään siitepölykaudesta selvästi vähäisemminoireinkuinvertailuryhmään kuuluneet. Hunajavalmisteen käyttöä siedettiin hyvin ja haittoja kirjattiin vähän. Saksien karvapeitteisyyden perusteella laji varmistuuyleensävillasaksiravuksi(Eriocheir sinensis)
Kotimaistenyksilöidenselkäkilvenpituuson60 85milliä,eikäpoikasiaolevesialueiltammetavattu.Saksetovat"villan"peittämät, koiraalla villa on pidempää kuin naaraalla. Väritys on useimmiten vihertävä. Vastaavan kaltaisialajejaonmaailmallauseita. Maaperässähyppyhäntäisiäontuhansianeliömetrillä.Kiurupaikallammeniitäolivastaavalla alallakymmeniä.Valkoistataustaavastenpikkueliötolihelppohuomataihmissilminkin. ANSSI vÄhÄTALO KYÖSTI pITKÄNEN SUOMEN LUONTO 4 | 2010 13. Selkäkilpi on leveimmilläänkinvain20millimetriä.Eläimen kookkaat ja alta valkoiset sakset ovat usein erikokoiset. Ensimmäinen havainto Euroopastatehtiin1912.Lajieikykenelisääntymään Itämeressä sen alhaisen suolapitoisuudenvuoksi. VillasaksiraputekeetuhojaanPohjanmerenrannikollakaivamallareikiäpatovalleihin.Massaesiintymistenvuoksilajia vihataan; ajoittain miljoonittain rapuja nousee joen latvoille aiheuttaen lähes sietämättömän tilanteen jokivarren asukkaille (1932 Havel ja 1990-luvulla Elbe). KunÅrhusinyliopistongeologiDavid Egholminjohtamaryhmätutkivuoristojasatelliittikuvista,hehavaitsivat,ettäperinharvavuoriylsi enemmänkuin1500metriälumirajanyläpuolelle. Siihenkuuluivatlisäkseni9-ja6-vuotiaatpoikani. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT MAANKUOREN LIIKKEET ykseen Villasaksirapu on kookas. Nyt korkeimmat vuoret ovat hiukan päälle 8000-metrisiä,muttaalppimaisetnuoretvuoristotkasvavatkokoajankorkeutta.JosHimalajan jäätikötsulavat,vuoretkasvavatkorkeammiksija kasvu pysähtyy vasta, kun uudet jäätiköt kattavat jälleen ylimmät puolitoista kilometriä vuortenrinteistä. SEppO vUOKKO MUTARApU räiselläesiintymisalueellasitäpidetään herkkuna. Jäätiköiden hupenemisen on pelätty vähentävän jokien minimivirtaamia ja lisäävän tulvaisuutta ja siten heikentävän alavien seutujenviljelymahdollisuuksia,muttajäätikötvaikuttavatitsevuoriinkin. Mitänenoukkivat?Hakivatkonesiemeniävai jotain muuta. Rapu on syötävä ja alkupeRANTATASKURApU ARI KARHILAHTI Kun jäätiköt sulavat, vuoret kasvavat Kiista Himalajan vuoristojäätiköiden sulamisvauhdista heiluttaa jo YK:n ilmastopaneeliakin. Siemeniä ei löytynyt, mutta hangella pomppi taajaan hyppyhäntäisiä. Lumi-ilmastossa rapautuminen on nopeampaakuinlämpimässäilmastossa,jotenhetikun vuoristonkorkeusyltääpakkasiinasti,huippujen kohoaminen hidastuu: jäätiköt syövät lisäkasvun!Seselittää,miksikorkeimmatvuoristotovat trooppisillaalueilla. Rantataskurapu kasvaa yhtä suureksikuinvillasaksirapu,muttasensakset ovat pienet ja villattomat. Rantataskurapu on Euroopan Atlanninrannikonlaji,jokaonlistattuyhdeksi sadasta ärhäkimmin leviävistä tulokaslajeistamaailmassa. Kotona otukset päätyivätmikroskoopinalle.Neolivatpituudeltaan noin1,5millisiäveitikoita.15senttiäpitkällekiurullehyppyhäntäinenonsamakuin1,5-senttinen makkaranpalapienelleihmiselle Hyppyhäntäisetmuodostavatkintärkeäravinnonlähteen esimerkiksi muuttomatkalle valmistautuvillemerisirreilleHuippuvuorilla. Itämeren eteläosienlahdissalajiaontavattujojoitain kymmeniävuosia.Pienenkokonsavuoksimutarapuaeipidetäkovinhaitallisena. ARI KARhILAhTI RAVINTOKOHDE ANSSI VÄHÄTALO JUHA JANTUNEN ARI KARHILAHTI Kiurut syövät hyppyhäntäisiä KatselinHelsinginHaltialassahuhtikuussa kiurujenpyrähtelyähangelle.Kiinnitinhuomiotasiihen,ettäkiurutnappailivathangenpinnaltajatkuvastijotain. Villasaksirapu on kotoisin Venäjän KaukoidästäKiinanetelärannikolleulottuvaltamerialueelta.Lajisuosiijokisuistojajaonkovakaivautumaanrantapenkereisiin. Valjastin tutkimusryhmän töihin. Mutarapu on pieni
Vieläisompivirhetehtiin,kunjärveen tuotiin1950-luvulla1400kuhanpoikasta HEIMO MIKKOLA vOIMALA-ALTAAKSI. Joenpatoaminenhävittäisiluonto-jakulttuuriperintökohteita,javalumienmuutoksetvahingoittaisivat Balkanin suurinta järveä Skadaria. NEUvOSTOAIKAAN tuli muotiin kalojen siirtely eri puolille suurta valtakuntaa. Kalabiologi Mairam Sarieva (vas.) ja projektinjohtaja Azat Alamanov tarkastelevat pahoin nälkiintyneitä kuhia. Sademetsäaktivistin murhauttaja vankeuteen Brasilialainensuurtilallinentuomittiinhuhtikuussa30vuodeksivankeuteen73-vuot iaan yhdysvaltalaisen nunnan Dorothy Stanginmurhanjärjestämisestävuonna2005.Nunnapuolustisademetsiäjamaattomienoikeuksia suurtilallisiavastaankolmevuosikymmentä. Brasiliassa on surmattu satoja sademetsäa ktivisteja20viimevuodenaikana.Murhientakanaovatsuurmaanomistajat,jotkaovatmaksaneetpalkkamurhaajillelikaisentyöntekemisestä. padot hukuttaisivat maisemiltaan upean Moraça-joen rotkon. BRASILIA RIUTUNEITA KUhIA. Kantaeikuitenkaansäilyilmanjatkuvialisäistutuksia,koskayhdessäkäänyli 80:ssäIssyk-Kuliinlaskevassajoessaei ilmeisestioleympärivuotisestiriittävästi vettätaimenenlisääntymiselle. Issyk-Kulista päätettiin tehdä tuottoisa taimen- ja siikajärvi. Järvikuuluukansainväliseenkosteikkojasuojelevaan Ramsar-sopimukseen ja on Euroopan tärkeimpiämuuttolintujenlevähdysalueita. JORMA LAURILA PAVAN ALDO / SIME PHOTO / SKOY Istutuksista vakavia vaike Vieraidenkalalajien istutuksetKirgisian Issyk-Kuliinuhkaavat vakavastijärvenomaa kalastoa.Suomalainen asiantuntijaHeimo Mikkolakutsuttiin apuun. Syvässä ja kirkasvetisessä IssykKulissa elää 28 kalalajia, joista 11 on alkuperäisiä ja näistä seitsemän kotoperäisiäeliendeemisiälajejajayksi endeeminen alalaji. Vaikeassa tilanteessa Maailman Ympäristörahasto(GEF)palkkasisuomalaisen (artikkelin kirjoittajan) ja unkarilaisen asiantuntijan auttamaan Kirgisian ympäristöministeriöntyöryhmää,miten päästä eroon kirjolohen ja kuhan tuomistaongelmista. Armeniasta tuotiinrunsaastiSevan-järventaimenta, jokaalkoikinmenestyähyvinjakasvaa Issyk-Kulissaselvästiparemminkuinalkuperäjärvessään. Nyttuomittusuurtilallinenonensimmäinen,joka saituomionmurhanjärjestämisestä. "Tämäonilmeinenmerkkisiitä,ettäaika,jossaväkivallastaeitullutseuraamuksia,onpäättymässä",sanoiGreenpeacenAmazon-kampanjan johtajapaulo Adario. JORMA LAURILA 14 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Vieraat kalalajit, erityisesti kuha ja kirjolohi, uhkaavat vakavasti endeemisiäkalalajeja,joidensuojelueinäytäonnistuvanpelkilläkalastusrajoituksillaja kielloilla.Vuonna2005järvenalkuperäisistäkaloistasekäalastonelisuomuton osmanettäIssyk-Kulinmarinkasuositeltiin laitettavaksi Kirgisian uhanalaisten lajienPunaiseenkirjaan. MAAILMALTA TOIMITTANUT JORMA LAURILA MONTENEGRO KIRGISIA Tuhannet vastustavat vesivoimahanketta Montenegron hallitukselle jätettiin huhtikuussa lähes 15 000 nimen vetoomus, jossa vastustetaan suunnitelmaa rakentaa neljävoimalapatoaluonnoltaanarvokkaaseenMoraça-jokeen. Peräti 17 kalalajiaontuotujärveenjokotarkoituksella taineovatpäätyneetsinnevahingossa
Joillekin lajeille SIIKOJA ISTUTETTIIN1960-luvullaai- apusaattaatullaliianmyöhään.Projeknakin90miljoonaa,javähänaikaasiikaa tiontähänmennessäonnistunutlöytäsaatiinkin hyvin. Ruokaalkaaloppuajamonetyli30-senttiset kuhatmuistuttavatpahastilaihtunutta hevosta(kirgiisientermihemittaavat kaikenhevosissa!). Alastoman eli suomuttoman osmanin luultiin jo hävinneen, mutta viime kesänä tutkijat saivat kiinni yhden. Suurin isku Issyk-Kulin kalastoa vastaantehtiinkuitenkinvasta,kunkirjolohituotiinRuotsi-nimeäkantavaankalanviljelylaitokseen1980.Siitäontullutpa-. Suomalainen sanonta, mään vain yhden alastoman osmanin, etteikannettuvesikaivossapysy,pätee joka päästettiin takaisin järveen. Issyk-Kulin seipi on yksi järven seitsemästä kotoperäisestä kalalajista. 1960-luvun alussa istutettujen eksoottisten ruoho- ja peilikarppien mukana järveen päätyi useita uusia lajeja kuten juovasalakka, kivitörö, täplikäs paksuhuulinuoliainenjavalkojuovatorkkuja. hapetokala,jokaonaiheuttanutendeemisillekaloilleenitentuhoja. Kassiviljelmätlisäävätentisestäänendeemistenlajienpahintavihollista,kirjolohta. Tutkimusten jälkeen se vapautettiin. HEIMO MIKKOLA ALKUpERÄINEN. Se on vähentynyt huolestuttavasti. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 15 XINHUA PRESS / CORBIS / SKOY KIRJOLOhEN TILANNE on monimutkaisempi,kunkaikenkalastuksenkieltämisestä huolimatta hallitus on sallinut kuudenverkkokassilaitoksenperustamisenkirjolohenviljelemiseksi.Kukaanei ajatellut laitosten rehevöittävää vaikutusta, eikä sitä, että osa viljelykaloista onnistuu karkaamaan luontoon. MAAILMALTA uksia alkuperäiskalastolle Uralilta.Nytkuhaonlevinnytkaikkialle istutuspaikastaan.Aluksiendeemisetja myöhemmin järveen vahingossa karppien mukana tulleet pikkukalat olivat hyvääsaalistakasvavillekuhakannoille. Nyt koekalastuksissa on kuitenkin saatu pahoin nälkiintyneitä kuhia. Edeltäällähuonostisuunniteltuihinsiikaistu- linenhavaintolajistaolivuodelta2003. Istutuksissa kulkeutui myös vakava karppien sairaus, joka suurelta osin tuhosijärvessäjoammoisistaajoistaolleenvillinkarpinkannat. Tehopyyntiä parempi keino voisi olla niinsanottujenkeinopesienkäyttö.Niistäkuhankutuvoitaisiintuhota.Unkarissa vastaavaamenetelmääkäytetäänsikäläisenendeemisenkuhansuojelemiseksi. AZAT ALAMANOV LÖYTÖ. Ainoa keino on nyttutkia,mitenendeemisiä lajeja voitaisiin lisätä hautomoissa ja istutuksilla. tuksiinaivankutenSuomessakin.Virhe hEIMO MIKKOLA arvattavastiolikokeillaerisiikoja(peled, lavaretus,ludoga)ilmansenkummempaasuunnitelmaa
Kevään maljat Luminen talvi tietää kosteaa kevättä ja sieniä. Kevätsienien joukossa on muutamia syötäviä lajeja sekä ihastuttavan kauniita ja erikoisia muotoja silmän iloksi. MARJA HÄRKÖNEN pa tönäisy sormella, sinkauttaa itiöt ilmaan pienenä pilvenä. Hieman maata penkomalla huomaa, että punaiset maljat kohoavat lyhyen, vaalean jalan varassa maahan hautautuneilta puun jäännöksiltä. Se kasvaa näennäisesti maan pinnalla usein sammalten keskellä. Sateet ovat vähäisempiä, ilma kuivempaa ja auringon säteily voimakkaampaa kuin syksyllä. Kevät on kuitenkin sienille riskialttiimpaa aikaa kuin syksy. Punamaljakkaan kanssa samaan heimoon kuu- 16 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Kevätsienistä suurin osa kuuluu kotelosieniin, joiden itiöt syntyvät sienen ulkopintaan uppoutuneisiin pienenpieniin pusseihin, itiökoteloihin. Perusmuodoltaan keväiset kotelosienemme ovat yleensä maljamaisia, ja itiökotelot syntyvät maljan sisäpintaan, niin sanottuun itiölavaan. Kosketus, vaikka- Punamaljakkaan (Sarcoscypha austriaca) kirkkaanpunaisia itiöemiä voi ihailla eteläisen Suomen keväisissä rantalehdoissa. Muutamat lajit kuten korvasieni ja huhtasieni ovat tehostaneet itiötuotantoaan siten, että malja on kupertunut palleroksi ja sen pinta poimuuntunut. JALALLISIA MALJAKKAITA S ienet eivät kuulu vain syksyyn; niitä putkahtelee sinne tänne myös keväisin, kun sulava lumi kostuttaa maan. Punamaljakas on lahottaja ja erikoistunut jatkamaan muiden lahottajasienien jo varhemmin aloittamaa työtä. Sienen pinta näyttää sileältä, eikä siinä ole helttoja tai pillejä kuten useimmilla kantasienillä. Itiöemä on aluksi huopakarvainen vaaleankeltainen pallero. Havupuihin sen entsyymit eivät pysty, tavallisesti sen löytää leppien, pajujen ja vaahteroiden maahan hautautuneilta pitkälle lahonneilta oksilta. Se avautuu itiöiden kypsyttyä muutaman senttimetrin levyiseksi maljaksi ja paljastaa räikeän punaisen sisäpintansa
Ensimmäiset ripsimaljakkaat ilmestyvät metsiin jo huhtikuussa, mutta niitä voi löytää lokakuulle asti. PIKAREJA VUOKKOMERESSÄ Vuokonpahkapikari (Dumontinia tuberosa) on ruskea, aika pitkäjalkainen, noin kolmen sentin levyiseksi kasvava sieni. Itiöiden kypsyessä se avautuu syväksi punaiseksi maljaksi. punamaljakkaita keväisessä lehdossa Orivedellä. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 17 LASSE KOSONEN. Lahopuulla ja kasvien jätteillä viihtyvän ripsimaljakkaan (Scutellinia scutellata) heleän oranssit maljat ovat vain muutaman millimetrin levyisiä, mutta niitä ympäröivät mustat jäykät karvat ovat kuin maskaralla sivellyt silmäripset. Varmimmin sen löytää ke- vÄRILÄISKIÄ. Sieni on yleinen koko maassa, mutta jää pienen kokonsa vuoksi helposti huomaamatta. pikkuruinen kaunokainen avaa "nuppujaan" kevääseen. P-G WIKSTRÖM / KUVALIITERI luva kukkamaljakas (Microstoma protracta) lahottaa myös maassa lojuvia lehtipuiden risuja. Leveyttä itiöemällä on korkeintaan kaksi senttiä ja jalalla pituutta noin kolmesta viiteen senttiä. ja pikarit KUKKAMALJAKAS. Lopulta maljan reunat repeilevät tähtimäisesti. Se on punamaljakasta harvinaisempi lehtometsien, puistojen ja puutarhojen laji. Maljakas kohoaa maasta melko pitkän, vaalean jalan varassa ja muistuttaa miniatyyristä tulppaanin nuppua
Kevätpolkuja kulkeva saattaa löytää myös hirvenparvimaljakkaan ( elebolus terrestris), joka on hyvin pitkälle erikoistunut. KEvÄÄN MALJAT JA pIKARIT väisistä valkovuokkokasvustoista, mutta se saattaa piileksiä myös keltavuokon ja kukkapenkkien viljeltyjen vuokkojen seurassa. Kyseessä on toinen hirven virtsaan mieltynyt sienilaji, jolle on annettu nimi hirvimaljakas (Pseudompbrophila aggregata). HÖLSKYVIÄ TYNNYREITÄ LASSE KOSONEN NAhKATYNNYRI. Sitä tapaa vain paikoilla, joihin hirvet ovat virtsanneet. Sientä näkee huhtikesäkuussa alueilla, missä hirvet ovat yleisiä. Käteen poimittuna hämmästyttää sen Hirvenparvimaljakas levittäytyy uusille kasvupaikoille hilvekuoriaisen avulla. 18 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 LASSE KOSONEN. Hirvenparvimaljakkaan seurassa näkee joskus isompia, vaatimattoman ruskeanharmaita maljoja. Sieni on melko kookas, jopa 12 senttimetriä leveä. Vuokoista imemänsä ravinnon turvin vuokonpahkapikari kasvattaa maavarsien ulkopuolelle pitkulaisia pieniä rihmastopahkoja. hytymaljakas hämeenlinnan Rapolanharjulla. Hytymaljakas (Sarcosoma globosum) muistuttaa ruskeasta mokkanahasta valmistettua tynnyriä, jonka kansi on hieman sisään painunut ja kiiltävän musta. Loisinta on vuokoille niin rajua, että ne voivat kuolla. Pahkat ovat päältä kovia ja mustia, ja niiden sisuksen täyttää valkoinen löysä rihmasto. Aikuistuneet kovakuoriaiset saavat mukaansa itiömaljoista itiöitä ja kuljettavat ne ilmateitse uusille hirvien pissapaikoille. Miten näin suppeaan kasvualustaan erikoistunut sieni löytää itselleen sopivan kasvupaikan. Siihen se käyttää hyvällä hajuaistilla varustettuja pikku apulaisia. Sinne ne munivat itsekin ja näin turvaavat omille toukilleen syötävää paikalle kylvämässään sienirihmastossa. Se ilmestyy näkyviin vaalealta rihmastonukalta oransseina pikku pallosina. Pahkaan keräämänsä vararavinnon turvin sieni valmistaa itiöemänsä samanaikaisesti kuin vuokot kukkivat. Pahkapikari ei tyydy elämään jätteitä hajottamalla vaan ottaa ravintonsa elävien vuokkojen maavarsista. Kovakuoriaisiin kuuluva hilvekuoriainen (Atomaria peltataeformis) käyttää toukkana ravintonaan hirvenparvimaljakkaan rihmastoa. Pallot avautuvat pieniksi, korkeintaan puolen senttimetrin levyisiksi maljoiksi. Ne kasvavat usein niin tiheässä, että maljat muotoutuvat toisiaan vasten hieman kulmikkaiksi
Voi kuvitella, miten hyvin se sopisi pikkupojan käteen keväisissä leikeissä ja miten ihanasti hyytelö roiskahtaisi osuman saaneeseen kohteeseen. Miksi evoluutio on luonut näin erikoisen sienen. Hytymaljakasta löytää kuitenkin harvoin, ja silloinkin se on syytä jättää rauhaan. paino. Painon saa aikaan hyytelömäinen neste sienen sisällä. Sieni on harvinainen, silmälläpidettävä rehevien vanhojen havumetsien asukki. Sitä voi suorastaan hölskyttää painelemalla sienen nukkakarvaista, ryppyistä ulkopintaa. Ruotsiksi hytymaljakasta kutsutaan pommisieneksi, bombmurkla. Itiöemiä saattaa kehittyä samoille paikoille vuosikymmenten ajan, jos vain kasvupaikka muuten säilyy. MYRKYLLINEN HERKKU LASSE KOSONEN KIUSA. Oranssit, puolen millimetrin levyiset hirvenparvimaljakkaat ja niitä kookkaammat tummat hirvimaljakkaat ovat mieltyneet hirven virtsaan. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 19 TIMO NIEMINEN / KUVALIITERI. Esimerkiksi Suomessa ja Venäjällä korvasientä pidetään vanhastaan ruokasienenä, kun taas useimmissa muissa maissa se on luokiteltu myrkkysieneksi. Somat vuokonpahkapikarit ovat yleisiä valkovuokon loissieniä. Korvasieneen suhtaudutaan eri kulttuureissa ristiriitaisesti. Ehkä hyytelösisus varmistaa itiöille riittävän kosteuden kuivassa kevätsäässä. Korvasienen nimikin on englanniksi false morel eli valehuhtasieni, ja hieman samannäköisten huhtasienien (morel) kerääjiä keho- vIRTSA KASvUALUSTANA
Huhtasienet ovat arvostettuja ruokasieniä kaikkialla, missä niitä esiintyy. Huhtasienen suku on laajalti levinnyt maapallon lauhkealle vyöhykkeelle ja huhtasieniä tunnetaan kolmisenkymmentä, joidenkin tutkijoiden mielestä jopa viisikymmentä lajia. Ilmeisesti Suomen kangasmetsissä on lähes kaikkialla korvasienten rihmastoja, mutta itiöemiä syntyy vain paikoille, missä maan pinta on syystä tai toisesta rikkoutunut. Paras poimintakausi on Etelä-Suomessa toukokuussa, Pohjois-Suomessa kesäkuussa. Sukuna huhtasieni on kuitenkin helppo tunnistaa lakista, jossa on mehiläiskennostoa muistuttavia pitkänomaisia tai pyöreähköjä lokeroita. Korvasienet kasvavat koko maassa paikoilla, joilla maan pinta on rikottu. Keittiössä puhumme huhtasienestä, mutta biologisessa katsannossa kyseessä on lajiryhmä. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lajien rajauksista, ja samankin lajin sisällä ulkomuoto saattaa vaihdella. KEvÄÄN MALJAT JA pIKARIT tetaan valppauteen, etteivät he vahingossa keräisi korvasientä huhtasienenä. Toisin kuin useimmat muut ruokasienet, korvasienet eivät ilmesty vuodesta toiseen samoille kasvupaikoille. Koko sieni, niin vaalea jalka kuin ruskea lakkikin, on ontto. Korvasienen muhkurainen, ruskea itiöemä kätkeytyy taitavasti keväiseen maastoon. Korvasienen rihmastoihin on syntynyt pieniä itiöemän aiheita jo syksyllä, ja ne ovat valmiita kasvamaan kunnon korvasieniksi pian lumien sulettua. Ranskalaisessa ja italialaisessa keittiössä huhtasientä käytetään keittoihin, risottoihin ja pateisiin sekä koristeellisena lisukkee- 20 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 TERO MAKKONEN / KUVALIITERI. Joka vuosi joutuu uudelleen harjaannuttamaan silmänsä korvasienten havainnointiin. ELEGANTTI HUHTASIENI Korvasienen muhkurainen, ruskea itiöemä kätkeytyy taitavasti maastoon. hIMOITTU hERKKU. Metsäautoteiden luiskat, hiekkakuoppien reunat, metsäpolut, istutusalueet ja kuorikasat kannattaa tutkia tarkoin. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät niitä hienoihin juhlaruokiin kuuluisissa pidoissaan
Useita huhtasienilajeja arvostetaan herkkuruokana myös Japanissa, Intiassa ja Kiinassa. Se suosii rehevää, kalkkipitoista maata. MYRKYTÖN. Sana huhta viittaa kaskialueeseen, ja huhdat olivatkin kaskikulttuurin aikana tyypillisiä huhtasienen kasvupaikkoja. Maku hienostuu kuivattaessa. Myrkky kuitenkin hajoaa keitettäessä ja haihtuu ilmaan kuivattaessa. Korvasienen myrkky, gyromitriini, vahingoittaa maksaa ja hermostoa. Laboratorioissa on saatu huhtasienien itiöt itämään rihmastoiksi, mutta sen itiöemämuodostusta ei vielä hallita. Nykyään sitä löytää palopaikoilta, lehdoista ja puutarhoista, mutta harvoin muutamaa itiöemää enempää. Eräissä muissa maissa, esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä, korvasienten myynti on kielletty. MARJA hÄRKÖNEN na liha-, kala- ja riistaruuissa. Niiden mukaan tuoreet ja myös kuivatut korvasienet on ennen ruoaksi valmistamista keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (yksi osa sieniä, kolme osaa vettä) vähintään viisi minuuttia ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen. Sieniä myytäessä on ostajan nähtävillä oltava myrkyllisyydestä varoittava teksti ja käsittelyohje. Huhtasieni on myrkytön, eikä sitä pidä esikeittää korvasienen tavoin. Keitettäessä gyromitriini hydrolysoituu monometyylihydratsiiniksi, joka sekin on myrkyllistä ja hajoaa edelleen hyvin hitaasti. Huhtasienen itiöemät halkaistaan, kuivataan ja lähetetään kuivattuina maailmanmarkkinoille. Kurttulakki on harvinaistunut kaskikulttuurin väistyttyä. Korvasienien myrkky on keitettävä pois Suomessa korvasieni on perinteinen herrojen herkku, joskin tuoreena tai huolimattomasti valmistettuna hengenvaarallinen. Itiöemämuodostusta on pyritty edistämään polttamalla sopivaa lehtometsää tai läjittämällä omenasiiderimäskiä puutarhaan mätänemään. Joskus sieniä näkee myös purkitettuina, mutta suolaliemessä lilluminen tuhoaa herkän aromin. Korvasienen tavoin huhtasienikään ei tuota itiöemiä samoilla kasvupaikoilla loputtomiin, ja senkin havaitseminen vaatii hyviä hoksottimia. huhtasientä arvostetaan kaikkialla Euroopassa erinomaisen makunsa takia. Toinen tapa päästä myrkystä eroon on ollut sienten kuivaaminen. Niinpä korvasienet on suomalaisen perinteen mukaisesti ennen ruoaksi valmistamista kiehautettu ja keitinvesi kaadettu pois. Raakana syötäväksi se ei kuitenkaan sovellu, ja joillekin herkille henkilöille runsas kypsennettyjenkin huhtasienien nauttiminen on aiheuttanut ruoansulatusongelmia. Kuorikkeella katetut istutukset puistoissa ja puutarhoissa toimivat huhtasienen nykyaikaisina uuskasvupaikkoina, joihin sitä voi ilmestyä satamäärin. Kaupallisia viljelykeinoja odoteltaessa huhtasieniharrastajat ympäri maailmaa vaihtavat netissä innostuneita kokemuksia omista löydöistään ja viljely-yrityksistään. LASSE KOSONEN MARJA hÄRKÖNEN on helsingin yliopiston eläkkeellä oleva kasvitieteen dosentti. Nykyaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet uutta huolestuttavaa tietoa. Rapeiksi kuivattuja korvasieniä on käytetty liotuksen jälkeen ruoanvalmistukseen. Kalliovuorilla ammattimaiset sienenpoimijat kulkevat asuntovaunuillaan rinteitä alhaalta ylös kevään edistymisen myötä. Näin haluttua sientä on kautta aikojen yritetty myös viljellä. hänen erikoisalaansa ovat sienet. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 21. Tämän johdosta työ- ja elinkeinoministeriö on antanut korvasienelle tarkat käsittelyohjeet. Kaskikulttuurin häviämisen myötä huhtasieni on harvinaistunut kaikkialla Euroopassa. Koska huhtasieni on haluttu gourmet-keittiöissä ja lähes kadonnut Keski-Euroopasta, sitä tuodaan kalliiseen hintaan maista, joissa vielä on huhtasienelle sopivia kasvupaikkoja, esimerkiksi Intiasta, Turkista ja jopa Yhdysvalloista
JARI PELTOMÄKI / LINTUKUVA 22 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
Koti törmässä Törmäpääskyn pesä on syvällä hiekkatörmän suojassa. Lintu kaivaa kotinsa jaloillaan. JOHANNA MEHTOLA SUOMEN LUONTO 4 | 2010 23
KOTI TÖRMÄSSÄ TOMI MUUKKONEN / LINTUKUVA 24 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
pedot kuten mäyrä ja kettu eivät pääse niihin törmän jyrkkyyden vuoksi. pesien edustalla linnut lentävät ristiin rastiin, ja ilman täyttää niiden kuivansuriseva ääni. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 25. pesät on kaivettu törmän yläreunaan 1020 sentin päähän toisistaan. pystysuora hiekkaseinämä tarjoaa törmäpääskyille turvallisen pesäpaikan. KERROSTALON SIIvEKKÄÄT
KOTI TÖRMÄSSÄ 26 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
Molemmat törmäpääskyemot hautovat ja ruokkivat poikasia. poikaset pysyttelevät pesän suojissa, kunnes oppivat lentämään. Sen jälkeen ne palaavat vielä useina päivinä pesälle syömään ja yöpymään. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 27 TOMI MUUKKONEN / LINTUKUVA. pERhE-ELÄMÄÄ. Eri sukupuolet ovat samannäköisiä, ja ne pystyy määrittämään vain hautomalaikun höyhenistä ja siinä näkyvien verisuonien koosta
Elokuussa ne katoavat yhtäkkiä muuttomatkalleen", kertoo luontokartoittaja Santtu Ahlman. Lisäksi eri pesille johtavat onkalot voivat toisinaan kulkea ristiin. "On vekkuli näky, kun linnut kaivavat hiekkaa, sitten pakittavat ja ruopivat taakse päin. Sitten se aloittaa kovan, arviolta pari kolme päivää kestävän kaivuurakan. "Paikalliset lintuyhdistykset tekivät historiallista selvitystyötä etsiessään ja merkitessään alueensa törmäpääskypesintöjä. Eläinmuseon seurantatietojen mukaan lajin kanta on tippunut 37 prosenttia kymmenessä vuodessa", Ahlman sanoo. TÖRMÄPÄÄSKY KAIVAA PESÄN JALOILLAAN Törmäpääskyt pesivät vesistöjen, esimerkiksi jokivarsien, jyrkissä hiekkatörmissä. Niissä oli jotain mystistä. Ne ovat hyvin sosiaalisia, kaivavat pesäkolonsa ja saalistavat järven pinnalla lentäen. "Mitä lähempänä seinämän ulkopintaa pesä on, sitä helpommin pedot pääsevät siihen käsiksi." Käytävän päässä on laajempi pesäkammio, johon naaras pyöräyttää neljästä kuuteen munaa. Ilmassa viuhuvat linnut, surinaa muistuttavat ker-ker-äänet, pesien mustat suuaukot. "Kymmenen vuotta sitten Turun seudulla pesi 10002000 paria, nyt 500. "Törmäpääsky onkin outo lintu. KOTI TÖRMÄSSÄ Pesään johtava käytävä saattaa olla yli metrin pituinen, ja siinä voi olla mutkia. Voi sanoa, että törmäpääskyllä ei mene kovin hyvin. Aluksi se hakkaa nokallaan hiekkatörmää pehmeäksi. Siinä hiekka pöllyää." Tuloksena on noin neljäviisi senttiä korkea, 1015 senttiä leveä ja jopa metrin pituinen onkalo. Kartoituksessa selvisi myös, että laji on taantunut erityisesti Lounais-Suomessa. Törmäpääsky kaivaa pesäkolonsa mieluiten törmän jyrkkään yläreunaan pedoilta suojaan. Onpa linnun nähty pesivän jopa multa- ja sahanpurukasassa. Maan- otto auttaa törmäpääskyjä saamaan tarpeellisia pesäpaikkoja, sillä sorakuoppien ja tietyömaiden liepeille syntyy niille soveliasta pystysuoraa hiekkaseinämää. Kaivamisen se tekee jaloillaan. Törmäpääsky oli Birdlife Suomen vuoden 2009 lintu, ja Ahlman toimi pesintäkartoitusten valtakunnallisena koordinaattorina. Törmän maa-aineksen pitää olla juuri tietynlaista, ei liian hienoa eikä liian karkeaa", Ahlman kertoo. "Pesäkammio on sisustukseltaan yksinkertainen, muutama kuiva heinä ja aika usein vesilinnun, 28 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 ARTO JUVONEN / LINTUKUVA. Aiemmin pesiä on etsitty maan laajuisesti vain linjalaskennoilla." Eniten pesiä löytyi Lapista, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Käytävän perällä on pesäkammio. T TÖRMÄPÄÄSKY Riparia riparia selkäpuolelta ruskea, alta vaalea, rinnassa ruskea vyö 12 senttiä pitkä, paino 1418 grammaa pienin kolmesta pääskylajistamme (haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky) Suomessa pesiviä pareja noin 55 000 pesii koko maassa elää kolmeneljä vuotta; vanhin Suomessa tavattu törmäpääsky on ollut 7-vuotias örmäpääskyjen pesät hiekkamontun reunalla muistuvat mieleeni lapsuudesta. "Korkeus ja leveys vaihtelevat, mutta matala ja kapea onkalo takaa turvallisemman pesän poikasille." Onkalon pituutta on hankala mitata, sillä ne eivät aina kulje kohtisuoraan eivätkä vaakatasoon. Näillä alueilla pesii noin 26 000 paria, noin puolet koko maan keskikannasta, joka on 55 000 paria. "Törmäpääsky on kuitenkin aika vaativa laji. Molemmat emot hautovat. Tällaisia luontaisia pesäpaikkoja on kuitenkin enää vähän
RUOKAA! Kun poikaset varttuvat ja ovat saaneet höyhenpuvun, ne siirtyvät pesän suulle odottamaan makupaloja. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 29 TOMI MUUKKONEN / LINTUKUVA
Ne käyttävät joukkovoimaansa joko ravinnon hankintaan tai pesiensä turvaamiseen pedoilta. Emoilla on aika homma kuljettaa hyönteissaalis suussaan aluksi pitkän käytävän päähän ja sitten tepastella vielä takaisin poikasten ulostekikkareet mukanaan." Kun poikaset varttuvat, ne kipittävät pesän suulle odottamaan makupaloja. Käytävien väliset hiekkaseinämät voivat sortua esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi. Niitä on esimerkiksi saaristossa, jossa törmäpääskyt pesivät kivien koloihin", Ahlman kertoo. Yhdessä koloniassa eli yhdyskunnassa saattaa pesiä satoja pareja; pienimmät ovat vain muutaman parin muodostamia. Vedessä kuoriutuvat hyönteiset kuten surviaissääsket ovat linnun pääasiallista ravintoa. Päästyään kunnolla jaloilleen ja lentoon ne palaavat kotipesälleen yöpymään. Pienimmät taas ovat vain yhdenkolmen parin muodostamia. Ne myös saalistavat joskus pieninä parvina ja saattavat lähteä pyyntireissuille kauaskin pesiltään. Maanomistaja on myös vastuussa montun turvallisuudesta, joten jos sinne jää jyrkkiä seinämiä, ne tulisi merkitä ja aidata. Yhdyskuntaelämä on hyvin kiinteää; soidinmenoista aina poikasten lentoon lähtöön pesinnän eri vaiheet tapahtuvat siellä suunnilleen samaan aikaan. Törmäpääskyille yhdyskuntaelämä luo ennen kaikkea turvaa. KOTI TÖRMÄSSÄ MÄ OLEN NIIN pIENOINEN. Pesinnän jälkeenkin parvi pysyy koossa. "Ne siivoavat pesää samalla, kun vievät sinne ruokaa. "Birdlifen selvityksen mukaan Suomen kolme suurinta koloniaa ovat Oulunsalon 500 paria, Karstulan 312 paria ja Yli-Iin 265 paria. Emo myös ruokkii poikasia vielä useita päiviä niiden jo lähdettyä pesästä. Pois tullessaan emot huolehtivat siisteydestä. Parvissa ne pystyvät karkottamaan petoja. esimerkiksi sinisorsan, höyheniä pehmusteena." Poikasten kuoriuduttua emot ruokkivat niitä aluksi pesän perälle. Maanomistajilla onkin lupa rauhoittaa maisemoinnilta törmäpääskyjen yhdyskunnat, mutta valitettavasti kaikki eivät asiasta tiedä. Parvissa ne pystyvät paremmin varoittamaan toisiaan ja karkottamaan esimerkiksi petolintuja matkoihinsa. "Päivänkin jos vettä tulee kuin aisaa, niin pesät ovat vaarassa." Jos munat tai poikaset ovat tuolloin vielä pesissä, saattaa kokonainen yhdyskunta menettää jälkikasvunsa. SORAMONTTUJEN MAISEMOINTI UHKAA PESIÄ TONI AHLMAN Maansiirron jäljet sora- ja hiekkamontuilla tarjoavat törmäpääskyille oivat pesäpaikat, mutta maansiirron jälkeinen velvoitemaisemointi uhkaa niitä. Yhdyskuntaelämässä on myös vaaransa. Lähekkäin, 1020 sentin päässä toisistaan olevat pesäkolot voivat koitua myös lintujen kohtaloksi. Yhdyskuntalintuina törmäpääskyt vaihtavat pesäpaikkaansa 30 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Yhdyskunnassa elämisestä on linnuille hyötyä. Törmäpääsky on pienin kolmesta pääskylajistamme. YHDYSKUNNASSA JOPA SATOJA LINTUJA Törmäpääskyille yhdyskuntaelämä luo ennen kaikkea turvaa. Velvoitemaisemoinnilla pyritään ennallistamaan maisema sellaiseksi kuin se oli ennen maanottoa. Törmäpääsky napsii suurimman osan ravinnostaan veden pinnalta. Se tunnistaa omansa ympäriinsä lentävien poikasten seasta kutsuäänen perusteella. Törmäpääsky on yhdyskuntalintu
Muuttomatkalle Afrikkaan törmäpääskyt suuntaavat jo elokuussa. Myös petolinnut kuten nuolihaukka tekevät mielellään pesänsä törmäpääskyjen naapuriin ja saalistavat lentäviä pääskyjä ahkerasti. Myös pitkä muuttomatka voi olla kohtalokas, sillä levähdyspaikoiksi soveltuvia kosteikkoja on yhä vähemmän. Muitakin uhkia törmäpääskyillä on. Ja vaikka lennot sujuisivatkin ongelmitta, vaanivat pesillä esimerkiksi mäyrä ja kettu. Ne talvehtivat trooppisessa Afrikassa, missä kosteikkojen raivaus tuhoaa lintujen ravinnon lähteitä. Ahlman on löytänyt useampiakin rengastamiaan lintuja uusista kolonioista. Nappasin siellä poikasen pesän suulta käteeni rengastaakseni sen, mutta sillä olikin jo rengas jalassaan. Santtu Ahlman on rengastanut törmäpääskyjä muun muassa Karstulan Tuhkapakoilla, missä viime vuonna pesi Suomen toiseksi suurin kolonia, reilut 300 paria. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 31 ANI LAINE. muutenkin, mutta velvoitemaisemointityöt voivat tuhota pesäseinämän. Rengastamalla lajista saataisiin kuitenkin lisää kullanarvoista tietoa. Esimerkiksi siitä, kuinka kauas pesäyhdyskunnastaan poikaset lentävät ja missä ne pesivät seuraavana vuonna. "Rengastin poikasen eräästä koloniasta, ja seuraavana päivänä siirryin naapurikoloniaan, joka oli noin viiden kilometrin päässä. Yhtäkkiä niiden äänet vaimenevat ja vieri viereen koverretut pesäonkaloiden suut ammottavat tyhjinä. Syyt ovat todennäköisesti talvehtimisalueilla", Ahlman arvelee. RENGASTUS TUO LISÄÄ TIETOA ELINTAVOISTA Törmäpääskyjä ei ole Suomessa tutkittu kovinkaan tarkasti, ja niitä on viime vuosina rengastettukin aika vähän, 6001700 vuosittain, joista iso osa on Ahlmanin rengastamia. Laji on ollut unhossa." Verkkopyynti ja linnun pieni koko voivat olla syynä siihen, ettei hanakkuutta rengastukseen ole juuri ollut. "Kun kyselin rengastustoimistosta lupaa, minulle sanottiin, ettei kukaan ole kysynyt sitä 15 vuoteen. "Niitä ei tunnu nappaavan vähääkään se, missä ne pesivät, kunhan lajitovereita löytyy." Se, kuinka kauas kotikoloniasta linnut voivat päätyä, on kuitenkin arvoitus. "Esimerkiksi mäyrä ja nuolihaukka eivät kuitenkaan heilauta kokonaiskantaa ja selitä lajin taantumista joillakin seuduilla. Naapuriyhdyskunnan poikanen oli siellä sulassa sovussa vieraiden poikasten seurassa." Törmäpääskyt eivät ole pesäpaikkauskollisia. Ne voivat tunkeutua pesään kaivautumalla suuaukon kautta tai kuopimalla pesän esille hiekkatörmän päältä. Kesäkodit hiljenevät. RENGASTETTU
Haisukonnaa DO VAN DIJCK/ FOTO NATURA / MINDEN PICTURES / SKOY 32 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
odotellaan Suurin osa sammakkoeläimistä ja matelijoista elää lämpimillä alueilla, sillä niiden lämpötilaa säätelee ympäristö. Meillä lajeja on yksitoista. Kun ilmasto lämpenee, haisukonnakin (kuvassa) saattaa pian saapua Suomeen. JUHA VALSTE SUOMEN LUONTO 4 | 2010 33
Jos laji kitkuttelee häviämisen partaalla, se tuskin laajentaa elinalueitaan kovin tehokkaasti pohjoiseen. Jos talvet lyhenevät ja lämpenevät, täällä elävät sammakkoeläimet ja matelijat menestyvät paremmin ja leviävät luultavasti pohjoisemmaksi. Ryhmään kuuluu myös Luoteis-Balkanin vuoristoluolissa asustava olmi. hAISUKONNAA ODOTELLAAN S uomessa elää nykyisin neljä sammakkolajia: sammakko, viitasammakko, rupikonna ja mölysammakko. Tulevia tapahtumia voi ennakoida tarkastelemalla sammakkoeläinten ja matelijoiden nykyisiä levinneisyyksiä. Käärmeitämme ovat kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Meillä elävät vesilisko ja rupilisko. Moni lajeista vitkuttelee aivan elinalueensa pohjoisrajalla. Rupilisko elää Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa, kangaskäärme vain Ahvenanmaalla ja mölysammakko Turun seudulla. Poikkeuksia ovat vain ne sammakot, jotka ovat onnistuneet löytämään happipitoisen lähteen tai kaivon, missä lämpötila pysyttelee muutaman asteen nollan yläpuolella. Rupikonna, vesilisko, vaskitsa ja rantakäärme ovat asuttaneet Etelä- ja Keski-Suomen mutta eivät menesty maan pohjoisosissa. Muista salamanterieläimistä lähimmäksi Suomea tulevat tulisalamanteri ja alppivesilisko. Tulisalamanteri on kiehtova eläin lähinnä siihen liittyvien myyttien ja uskomusten vuoksi. Ja jos lajin tiedetään vaativan esimerkiksi kalkkikiviluolia, se tuskin leviää Suomeen oli ilmasto minkälainen hyvänsä. LISÄÄ SALAMANTERIELÄIMIÄ? Euroopassa elää noin 20 salamanterieläinten lahkoon kuuluvaa lajia, joita kutsutaan salamantereiksi, mantereiksi sekä vesi- ja rupiliskoiksi. Sammakkoeläimet ja matelijat ovat vaihtolämpöisiä, joten pitkä talvi on niille ankaraa aikaa. Suomessa ne viettävätkin talven horroksessa. Salamanterieläimiä on kaksi lajia: rupilisko ja vesilisko, samoin liskoja: sisilisko ja vaskitsa. EteläSuomen olot voivat myös muuttua sopiviksi lajeille, jotka nykyisin menestyvät vain maamme rajo- jen ulkopuolella. Antiikin luonnontutkijat Aristoteles ja plinius väittivät salamanterin pystyvän sammuttamaan tulen "Todennäköisin Suomeen leviävä matelija on ilman muuta hietasisilisko." JOSEF HLASEK 34 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Leviämismahdollisuuksia puntaroidessa täytyy myös tietää, minkälainen on kyseisen eläimen pohjoisten kantojen tilanne. Melkein koko Suomessa elävät sammakko, viitasammakko, sisilisko ja kyy
Usein hietasisilisko on vihreämpi kuin sisilisko. Suunnilleen vesiliskon kokoinen eläin viihtyy viileiden ja puhdasvetisten purojen, jokien ja lampien lähellä. Alppivesilisko muistuttaa vesi- ja rupiliskoa. Niitä elää nykyisin Virossa, muualla Baltiassa, Venäjällä, Tanskassa, Etelä-Ruotsissa ja Etelä-Norjassa. vILISTÄJÄ. Eläin viihtyy kasvipeitteisillä dyyneillä ja hiekkanummilla. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 35. Nykyisin se elää tulisalamanterin tavoin jopa Pohjois-Saksassa. hietasisilisko on vähän sisiliskoa isompi ja selvästi sitä isopäisempi ja jykevämpi. Renessanssin tiedemies ja maalari Leonardo da vinci taas totesi, että "salamanterilla ei ole ruuansulatuselimiä eikä se syö muuta kuin tulta, jossa se jatkuvasti uudistaa suomuisen nahkansa". Tulisalamanteri on musta, kellan- tai oranssinväristen laikkujen kirjoma ja kasvaa jopa yli 20 senttimetrin pituiseksi. väritys ja kuviointi vaihtelevat kovasti. Tulisalamanteri saattaisi sopeutua Suomen oloihin, sillä se selviytyy melko korkealla vuoristoissa ja lisääntyy synnyttämällä eläviä poikasia. Useimmilla salamanteriin liitetyillä uskomuksilla on jotakin tekemistä tulen kanssa. Se tulee nykyisin toimeen meitä lähimpänä pohjoisimmassa Saksassa. Räpylä oven välissä: Saapumistodennäköisyys (1 tuskin, 10 melko varmasti) Mölysammakko(Pelophylax ridibundus) Hietasisilisko(Lacerta agilis) Kaivajasammakko(Pelobates fuscus) Syötäväsammakko(Pelophylax esculenta) Lessonansammakko(Pelophylax lessonae) Kellosammakko(Bombina bombina) Haisukonna(Epidalea calamita) Euroopanlehtisammakko(Hyla arborea) Viherkonna(Pseudepidalea viridis) Hyppysammakko(Rana dalmatina) Euroopansuokilpikonna(Emys orbicularis) Idänvihersisilisko(Lacerta viridis) Alppivesilisko(Mesotriton alpestris) Tulisalamanteri(Salamandra salamandra) 10(onjo) 9 8 8 8 7 7 7 6 6 5 1 1 1 ruumiinsa kylmyydellä. Alpeilla sitä tavataan 2500 metrin korkeudelle saakka. MONTA SAMMAKKOA JA KONNAA Suomen ovia ovat kolkutelleet tai kolkuttelevat kohta useat sammakko- ja konnalajit
Tiedot valitettavasti puuttuvat 20 viime vuodelta. Tällaisissa paikoissa saattaisivat aremmatkin sammakkolajit menestyä. Myös elinympäristöjen tuhoutumisella ja niiden pirstoutumisella on osuutta. Sammakkoeläinten nopeaa leviämistä estää niiden melko vähäinen liikkuvuus, tiukat elinympäristövaatimukset ja arkuus ankarille talville. Vaikeuksia tietää myös se, että lähes kaikki maapallon sammakkoeläimet ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet, monet jopa dramaattisesti. Se on karanteenialue, jota varjellaan sammakkoeläimiä tappavilta sienitaudeilta." Salon mukaan asukkaat ovat pääasiassa uhattuja eurooppalaisia sammakkoeläimiä, joita yleisö pääsee näkemään lähinnä virtuaalisesti. pUISSA vIIhTYvÄ. Lähteet, virtapaikat, lauhdevesien purkualueet ja poikkeuksellisen paksut karikekerrokset sekä lämmitettyjen asumis- ja teollisuustilojen ja kaukolämpöputkien läheisyys luovat lämpösaarekkeiden verkoston. hAISUKONNAA ODOTELLAAN Kaikkein todennäköisimmin meille leviävät kellosammakko, kaivajasammakko, haisukonna, viherkonna, euroopanlehtisammakko, hyppysammakko sekä vihersammakot (mölysammakko, syötäväsammakko ja lessonansammakko). Sammakoiden maailmanlaajuisen vähenemisen ehkä tärkeimpänä syynä pidetään sienitauteja. Konnan tummaa pohjaväriä kirjovat keltaiset pilkut, täplät ja viirut. Sammakkoeläimet ja matelijat ovat hitaita leviäjiä lintuihin ja hyönteisiin verrattuina. 36 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 JOSEF HLASEK JOSEF HLASEK. Euroopanlehtisammakot elävät rehevissä metsissä ja oleskelevat paljon puissa. Tällaiset kylmät jaksot voivat helposti tappaa melkein kaikki arktisiin oloihin sopeutumattomat sammakkoeläimet. "Rakennusta ei avata yleisölle. Vihersammakoista Suomessa on jo ollut ja on yhä tunnustelijoita. Suokilpikonna viihtyy seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä, joissa on runsaasti kasvillisuutta. Vaikka ilmaston lämpeneminen siirtäisi Suomen ilmastollisesti Keski-Eurooppaan, ankaria talvia on luvassa silloin tällöin. pienen ja vihreän sammakon kyljillä kulkee tumma juova. vESIKONNA. Toisaalta meiltäkin löytyy paikkoja, joiden mikroilmasto on paljon ympäristöään suotuisampi. "Ainoastaan rupiliskoja on löydetty useista uusista paikoista Lounais- ja Kaakkois-Suomessa, mutta kyse ei ole lajin leviämisestä vaan niiden entistä tehokkaammasta etsinnästä." Korkeasaari pistää kortensa kekoon sammakkoeläinten hyväksi. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa on seurattu kotimaisten sammakkoeläinten levinneisyyttä ja runsautta 1990-luvun alkuun saakka. "Eläintarhaan on tulossa uusi Amphibia-rakennus, jonne sijoitetaan uhanalaisia ja vähentyneitä sammakkoeläimiä", Korkeasaaren johtaja Jukka Salo kertoo. "Lajien levinneisyys ei suuremmin muuttunut, mutta monilla alueilla eläinten kannat pienenivät", intendentti Juhani Terhivuo sanoo
Todennäköisesti nekin ovat tulleet ihmisen avustamana. Jonkinmatkaasisämaassaoleva esiintymäonmitäilmeisimminjoaiempaaperua;19801990oliTurussa saatavilla mölysammakoita akvaarioliikkeessä. Arka, varovainen ja ympäri vuoden vedessä elävä mölysammakko eiliikuedessateillataiöisinihmistenpihoillakutentavallisetsammakottairupikonnat.Seeleleelammikoissahuomaamattomanajapaljastaaitsensävainsoidinaikaan. ARI KARhILAhTI Sammakkoeläimiin verrattuna matelijoita näyttäisi olevan tänne tulossa vähän. Nyttemmin mölysammakoita on havaittu Turussa. Hietasisilisko kasvaa vähän meikäläistä sisiliskoa isommaksi. Syyskuun ensimmäisenä päivänäsainkiinnipitkäpyrstöisiäneliraajaisiapoikasia.Koskajoelokuun alkupuolellahavaittiinpyrstöttömiä poikasia, niiden täytyi olla eri vuosikertaa: pyrstöttömät olivat 2007 kudusta ja pyrstölliset 2008 satoa. Sammakkoeläimet ja matelijat ovat hitaita leviäjiä esimerkiksi lintuihin ja hyönteisiin verrattuina. Kukaan ei onnistunut näkemään otusta. Vihersisiliskoja elää EteläEuroopassa ja Keski-Euroopan eteläosissa, mutta erillisesiintymänä niitä on myös pohjoisimmassa Saksassa. EI INVAASIOTA Jos joku matelijoiden ja sammakkoeläinten harrastaja, herpetologi, odottaa innoissaan eksoottisten sammakko- ja matelijalajien valloittavan lähivuosina Etelä-Suomen, hän pettyy. Se on selvästi sisiliskoa isompi, häntineen jopa 40 senttimetrin mittainen. Vatsa on vaalea. Lessonansammakolla kohtisuoraan käännettyjenjalkojenkantapääteivätkosketatoisiaan,syötävälläsammakollanekoskettavatjamölysammakonkantapäätulottuvatpäällekkäin. Erilaiset täplä- tai juovakuviot ovat tavallisia. SAMAN vUODEN elokuussa toisessapaikassaTurunlähistöllätehtiin havaintoja pienistä vihreistä sammakoista. Sisiliskoja ja sammakoita kulkeutuu vihannes- ja rehukuormien, rekkojen ja laivojen mukana maasta toiseen. Paikka on aivan Turunsatamantuntumassa,jatäysikasvuistenmölysammakoidentiedetään kulkeutuneen laivojen kyydissäSuomeen. Todennäköisin Suomeen leviävä matelija on hietasisilisko. Mölysammakoiden kova ja käkättävä soidinäänieiollutasukkaidenmieleen,janiidenmäärääkoetettiinvähentääampumalla.Lajinkohtaloksikoituivatkuitenkintahattomattai tahallisestivesistöönjoutuneetkemikaalit. Silloin esimerkiksi euroopansuokilpikonnia eleli nykyisen Suomen alueella. MÖLYSAMMAKKO SUOMEN LUONTO 4 | 2010 37 ARI KARHILAHTI. Ilmeisesti mölysammakko ilmaantui juuri tällä tavalla Helsingin Vanhankaupunginlahdelle 1937 hävitäkseen 23 vuotta myöhemmin. Menneinä lämpimän ilmaston kausina monet matelijat ja sammakkoeläimet ovat eläneet paljon nykyistä pohjoisempana. Kirjallisten lähteiden mukaan Helsingin seudun mölysammakot talvehtivataikoinaankeskenkasvuisina pyrstöllisinäpoikasina.Tämäsainyt vahvistuksen. Ilmeisesti akvaarioharrastajan vapauttamista yksilöistä kasvoi Helsingin Vanhankaupunginlahteen ja SaunalahteensekämyöhemminPorvoonjoen suistoon elinvoimainen kanta. Mahdollinen joskin epätodennäköisempi maahanmuuttaja voisi olla kaunis ja kookas idänvihersisilisko. Yllättävin niistä on ehkä suokilpikonna. Eläimen yleisväri on kirkkaan vihreä. Takajalan sisimmän varpaan tyvellä oleva metatarsaalikyhmy on mölysammakolla matalin, lessonansammakollakorkeinjasyötävälläsammakollasiltäväliltä. Se on peto, jonka ruokalistalle kuuluvat kalat, sammakot ja suuret hyönteiset. Iloiseksi yllätykseksi pieniä poikasia näkyi kummankin paikan lammikoissa; Ruissalossa vain joitain, kaikkiaan näin niitä kymmeniä. Mölysammakostaeikuulunutpihaustakaan48vuoteen,kunneskesäkuunalkupäivinä2008TurunRuissalossakuultiinoutoanauravaaääntä. Joku kyllästynyt harrastaja saattaa päästää suokilpikonnansa tai kellosammakkonsa vapaiksi läheiseen lampeen tai puroon. TUNTOMERKKIEN perusteella mölysammakko on pitkäsäärisin ja lessonansammakko lyhytsäärisin. MATELIJOITA TULOSSA VÄHÄN Mölysammakko kutee taas Suomessa Mölysammakoita eli Suomessa 19371960. Laji varmistuimölysammakoksi. Väritys vaihtelee, selkäpuolella tavallisimpia ovat vihertävät tai ruskeanpunertavat sävyt. Nyt piti saada kiinni täysikokoinen yksilö. Se elää jo Etelä- ja Keski-Ruotsissa sekä Baltian maissa, Pietarin seudulla ja jopa Aunuksella, joten matka Suomeen ei olisi kovin pitkä. Paljastui, että kyseessä on joku Euroopassa elävistä vihersammakoista: mölysammakko (Pelophylax ridibundus),syötäväsammakko(Pelophylax esculenta) tai lessonansammakko (Pelophylax lessonae). Sen levinneisyyden pohjoisraja on nykyisin Baltiassa, mutta lämpeneminen voisi hyvinkin tuoda konnan myös meille. Pyydystysretkettuottivatkintulostajaonnistuin nappaamaan yhden täysikasvuisen sammakonsekäRuissalostaettäuudelta havaintopaikalta. Keväällä 2009 kävin toteamassa sammakoidenselvinneentalvesta. Jääkauden jälkeen vallinneella usean tuhannen vuoden mittaisella lämpökaudella Etelä-Suomen ilmasto vastasi nykyisen Keski-Euroopan eteläosien ilmastoa. Epäilemättä jotkin sammakoihinkyllästyneetharrastajatovatvapauttaneetlemmikkejään sopiviinallikoihin. Lisäksi se syö raatoja. Jopa 2530 senttimetrin mittaiseksi kasvava, tumma ja soikeakilpinen suokilpikonna viihtyy lammissa ja matalissa lahdissa, missä on runsaasti vesikasvillisuutta. Ruissalon esiintymän syntymiseeneioletarvittuvälttämättäaktiivista ihmisapua. Ihminen auttaa monien eläinlajien leviämistä
Esox lucius on peräti myyttinen eläin. Pohjahuuhaaja on sitkeä elukka, joka pärjää vähähappisissa suojärvissä ja sietää rehevöitymistä. KOLUMNI Haukijuttu aukiasiantuntija Piirainen kehotti kirjoittamaan hauesta. Suomen järviin ja jokiin istutettiin 196070-lukujen taitteessa vuosittain 30 miljoonaa vastakuoriutunutta hauenpoikaa. inulla ei koskaan ole ollut tarinalle mitään kunnon lopetusta. Jänkäkoira on niin yleinen, ettei kalamies keskimittaisia viitsi mainita. Siinä tulta tuijotellessa ja vanhaa haukea ajatellessa tulee tunne, että tietää olevansa jostakin kotoisin, kantapäästä kasvaa huomaamatta maahan juuri. M K uhmon Kalliojoella sijaitsevaan vanhaan sukutilaan liittyy tarina jos toinenkin. Metsässä kulkee tapettu saksalaissotilas, Veräisen pohjassa moikaavat Iin kirkonkellot. Se on isoksi kasvava ahmatti ja siten oivaa kalajuttujen materiaalia. Kerran Piiraisella oli haukikaveri laiturin alla. Usealle on tuttu tarina vanhasta ja ylivoimaisesta suurhauesta, jota kukaan ei saa napattua. H Katja Kettu pinnassa kyyröttävissä mökkien asukkaissa. Iltanuotiolla pohditaan, kuulosteleeko se nytkin lähikaislikossa ihmisten elämänmenoa ja tuhahtelee. Hauki ei kuole, kukaan ei koskaan saa sitä narrattua. Joskus se huokaisee niin raskaasti, että koko järvenpinta aaltoilee. Kaikki muistavat Kalevalasta hauen leukaluun, kanteleen ja mitä siitä seurasi.. Syitäkin hauen yleisyyteen löytyy. Hauella onkin suullisessa perinteessä vahva asema. Enimmäkseen leväturpa kuitenkin syö pikkukalaa, jota sen kauhakuormaajamainen leuka haroo pohjasta. Mutta tämä nykyhauki, no. Nykyään istutetaan lähinnä sormenmittaista pikkuhaukea. Kauhein kohtalo kuolleelle oli, ettei päässytkään Manan majoille vaan päätyi niin sanottuun hauen suoleen, eräänlaiseen muinaissuomalaiseen limboon. Muun ajan vanha routakuono makaa pohjassa mietiskellen menneitä. Muinaissuomalaiset tietäjät saattoivat hauiksi muuttuneina polskuttaa järven pohjaan ja sitä kautta Tuonelaan. Siitä tuli samanlainen lemmikki kuin vanhanajan kaivohauesta, joka piti veden puhtaana pikkueliöistä ja jonka liikkeitä seurailtiin päiväseltään. Sen kolmimetrisessä varressa on viiltoja, leuasta kasvaa levää ja roikkuu koukkuja kuin partaa. Moni on yrittänyt. Joskus se lapoo piilostaan uimalaisia piinaamaan. Harvoin alkukesästä se saattaa ponnahtaa nappaamaan juomaan asettuneen peuranvasan. Niitä se napostelee silloin kun tykkää, ja joskus suren niitä kaikkia varpaattomia pikkutyttöjä, joita niiltä perukoilta on kasvanut onneksi siellä päin osataan pitää simmarit jalassa. Kaikki muistavat Kalevalasta hauen leukaluun, kanteleen ja mitä siitä seurasi. Sukupolvesta toiseen se hyrisee laiturin alla tyytyväisenä, kun lapset juoksevat kiljuen vedestä. Rakkain tarina kertoo Tappajahauesta. Tarinoissa kaikuvat mäntyharjujen ja erämaahietikoitten henki ja historia, samalla tavalla kuin rajan Kirjoittajaonsammattilainenkirjailija. 38 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 ARI HEINONEN / KUVARYHMÄ / SKOY Esox lucius on peräti myyttinen eläin. Varsinkin tyttöjen varpaat ja uimahousuitta porskuttavien poikien pippelit ovat sen herkkua. Eväkäs on Piiraisen lempieläin, niin mieluinen, että siitä on syntymäpäiväkakutkin leivottava. Se on kypsynyt vuosisatoja suonkitkerissä vesissä ja oppinut lymyilemään niin, ettei sitä kukaan onnistu narraamaan
OSALLISTUSUOMEN SinustakoLuomus Eppu: asfalttikukkia? Marianne: lähiluonnon kauneutta Jenni: luonnonihmeitä lenkkipolun varrella www.suomenluonto.fi
LUONNONkUvAkISAAN! 2010-voittaja? Ahti: ötököitä! Jarkko: kohtaamisia salomailla Luomus 2010, luonnonystävän ykköslehden kisa Palkintona näppärä Nikon D90-runko + 18200 mm objektiivi (arvo 1790 ) sekä matkalippuja luontoon. Osallistumisohjeet tämän lehden sivulla 75 ja osoitteessa www.suomenluonto.fi/Luomus2010. Yhteistyössä Kiitokset: Kapteenska ja Partioaitta.
pidemmällä suljinajalla hahmoja ei enää tunnistaisi linnuiksi", Markus varesvuo sanoo. 42 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. "Tällaiselle hämärän ystävälle suuret herkkyydet ja objektiivien parantuneet vakaajat ovat loistouutinen. "Korkealaatuisten luontokuvien määrä on kasvanut valtavasti", sanoo Markus varesvuo, tilannekuvauksen mestari ja Suomen Luonnon tässä nu- merossa käynnistyvän Luomus 2010 -luontokuvakilpailun toinen päätuomari. "Yön valkoposkihanhet on kuvattu herkkyydellä ISO 3200, jota ei dia-aikana ollut käytössä. Salakavalan Digikamerat toivat upeat tilannekuvat. "Tekniikan suomia mahdollisuuksia ei voi väheksyä", sanoo kilpailumme toinen päätuomari heikki Willamo, suomalaisen eläinkuvauksen arvostettu oman tiensä kulkija. Siinä digitaalitekniikan vaikutus luontokuvaukseen. "Digiaika on tuonut hätkähdyttävät tilannekuvat, joita ei ennen ollut mahdollista ottaa." "Mutta kuvamassan keskimääräinen laatu on romahtanut verrattuna entisajan tarkkaan valikoituihin dia-arkistoihin", Varesvuo jatkaa. Samalla tuli räiskimiskulttuuri, joka vähentää syventyneisyyttä, sanovat eräät kuvaajat. JUHA KAUPPINEN H uippuluontokuvat ovat kaikkien ulottuvilla, mutta klassikkolaukaukset yhtä harvinaisia kuin ennenkin. Digitaalitekniikka tuo illuusion, että mikä ta- hÄMÄRISSÄ. Ilman jalustaa voi kuvata entistä vähemmässä valossa." Mutta kuvaajat, kuten digikuvausoppaitakin kirjoittaneet pitkän linjan tekijät Antti Koli ja Markku Saiha, näkevät myös salakavalan puolen: kuvaus pinnallistuu
Toki miellyttäviä poikkeuksiakin on", Saiha sanoo. "Netti on täynnä kuvia samoista linnuista ja suurpedoista. Mukaan tuli samalla bongausmeininkiä, sosiaalisuutta." "Voidaanko odottaa persoonallista jälkeä, jos kuvaajat kököttävät rivissä vuokrakojussa ja kuvaavat samaa kohdetta?" Willamo kysyy. "Aina voi yrittää ja jokainen onnistuminen poikii entistä uskaliaampia yrityksiä." "Mutta tämä kepeys tuo helposti sen, ettei tule paneuduttua aiheeseen ajatuksella." "NETTI TÄYNNÄ KUVIA SAMOISTA LINNUISTA" "Liekö sitten digitaalitekniikan vai ajan hengen vaikutusta, mutta luontokuvaus on jollain lailla ohuempaa kuin aiemmin", Willamo jatkaa. Olisihan panoraamoja voinut rakentaa filmilläkin, mutta niitä ei vain tullut tehtyä", heikki Willamo toteaa. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 43. helppoa? hansa on ulottuvilla: "Huolellisuus kärsii. "Torppakuva on koostettu viidestä pystykuvasta. "Ikään kuin kameralla, objektiivilla ja valotusajoilla olisi jotain merkitystä", hän toteaa sarkastisesti. "Valmiiksi katetun pöydän ääressä räpsiminen tuottaa pelkkää pintaa." pANORAAMA. Yhdellä ruudulla sitä ei olisi voinut ottaa. "Tekninen laatu on noussut, mutta uutta ilmaisua ja uusia aiheita odotellaan yhä. "Jos ei ole omakohtaista paloa, kuvataan sitä mitä muutkin", toteaa puolestaan Saiha. Naakkaparvesta tai rotasta on paljon vaikeampi löytää kuvaa." "Kaipaan itse tekemisen meininkiä", Willamo sanoo. "Kun etsii, miettii, tekee tarvittavat valmistelut ja käyttää kuvaukseen aikaa, sisältöä syntyy ymmärryksen kautta. "Keskimäärin uutta tekniikkaa ei osata käyttää hyödyksi." "Uskallus kasvaa", mainitsee Willamo digin hyväksi puoleksi. Valmiiksi katetun pöydän ääressä räpsiminen tuottaa pelkkää pintaa." "Tekniikka hallitsee keskustelua", huomauttaa Koli. Tuntuu, että keskittyminen vaatii aiempaa kovempia ponnisteluja", Koli arvioi. "Tekniikan näennäisen helppouden myötä ala sai tavattomasti uusia harrastajia
"Nyt on mahdollista vaikuttaa moneen seikkaan jälkikäteen. Nämä seikat vaikuttavat oleellisesti kuvan tunnelmaan ja läsnäoloon." "DIGI ON KUIN PALUU PIMIÖAIKAAN" Osallistu Suomen Luonnon koko kansan kuvakisaan! Huippuluontokuvaajat Markus varesvuo ja heikki Willamoovat tuomareinaSuomen Luonnon Luomus2010 -kuvakisassa. SALAKAvALAN hELppOA? "Luonnontuntemus on väistynyt tieltä." Ei kai kukaan sentään vakavissaan kaipaa filmiä. Kuvasin monena päivänä, ja juuri tämä vastaa näkemystäni. Kuvattujen ruutujen määrä on vähintään monikymmenkertaistunut, kun ei tarvitse ajatella filmikuluja", Varesvuo sanoo. "Ja suurissa suurennoksissa filmin rakeisuus on koskettavampaa kuin digikuvan. Kameran herkkyys on tässä ISO 1600, jolla majakan valo vielä pysähtyy", Markku Saiha kertoo. 44. Jälki muuttui sattumanvaraiseksi." "Siinä mielessähän digiin siirtyminen on ollut pikemminkin paluu vanhaan", Saiha arvioi. "Toistuva, nopea tilanne. "Voi palata vaikka heti takaisin kuvaamaan, jos tarvitsee." "Diakuvaajan ammattitaitoon kuului, että nap- pia painaessa kaiken oli oltava kunnossa", Willamo muistelee. Mutta kyllä digi on mahdollistanut monta kuvaa, jotka olisivat ennen jääneet ottamatta", Willamo myöntää. KOKEILUN KAUTTA. Yhtäkkiä ne kehittikin joku muu. "Pimiön ja suurennuskoneen tilalla vain ovat tietokone ja näyttö." Jos vähän oikaisee mutkia, nelikko näkee kuitenkin digitaalisen kuvauksen tuomat edut haittoja suurempina. "Utön majakka kuutamossa oli värifilmillä mahdoton kohde. Itse asiassa se on mullistanut valokuvallista ajatteluani aika paljon, syventänyt valokuvan ymmärtämistä, joka diakuvaajalla jäi aika pinnalliselle tasolle." "Digitekniikan ylivertaisuutta ehkä ylikorostetaan. Värikuvaajakin pääsee vedostamaan kuviaan." "Kuvaan kymmenettä kevättä digillä, kertaakaan ei ole tullut filmiä ikävä!" Saiha kiteyttää. "Voi yrittää kuvia, joiden onnistumisprosentti on lähes olematon." "Toisaalta rahaa palaa välineiden hankintaan", aprikoi Willamo. "Kuvia pääsee saman tien katsomaan tietokoneen näytöltä", Koli vertaa aikoihin, jolloin filmiä piti odottaa kehityksestä. Kilpailuonavoinkaikille. "Koko ajan pitää puntaroida, tyytyäkö vanhaan vai ostaako jotain, mikä ainakin teoriassa avaa uusia mahdollisuuksia." Willamo nostaa mukaan myös mustavalkokuvauksen mahdollisuudet. "Digitaalisuus on muuttanut monella tavalla käytännön työtä. Digiaikana nämä ovat mahdollisia, koska ei tarvitse ajatella filmin kulutusta", Antti Koli sanoo. pIMEÄSSÄ. Katsoosallistumisohjeet sivulta75! Markku Saiha koki dia-ajan jopa tuskastuttavana: "Mustavalkokuvaajana sitä oli tottunut kehittämään omat filminsä. Kuvia syntyi diallakin. "Pimiötä vieroksuvalle kuvaajalle sen salat ovat auenneet vasta digin myötä. "Oikeastaan vain vallitsevan valon värin toistumisessa", Koli sanoo
Lataa ilmainen Ifolor Designer -kirjaohjelma. Tee sinäkin oma Ifolorkirja! SmartBook A4 DeluxeBook A4 / 21x21 PremiumBook 28x28 EasyBook A5 SpiralBook A4 PocketBook A6 Näin helppoa se on: 1. Päätä aihe, valitse kirjamalli osoitteessa www.ifolor.fi ja kerää kuvat. Saat upeasti painetun Ifolorkirjasi kotiin 10 päivässä. Kokeile ja innostu! www.ifolor.fi S U O M E N S U O S I T U I M M AT K U VA K I R J AT. 3. 2. Vedä kuvasi valmiisiin sivupohjiin, kirjoita tekstit ja tee tilaus netin kautta
Sellaista kuvaa ei ole otettu Itämerellä ennen minkä myös sisarlehtemme (Loodus = luonto) huomasi ja antoi kuvalle valokuvakisansa pääpalkinnon. Paljastuu, ettei Kaido haagenin hyljekuva ole syntynyt sattumalta, vaan hän on monipuolinen vedenalaiskuvaaja, jonka otoksissa kalat esiintyvät yhtä luontevina kuin hyljekin. Sellaiset kuvat ovat vaikeita ottaa, sillä Suomenlahden eteläpuolellakin vedet ovat sameita. Onnistumiseen tarvitaan kirkasta tahtoa. "Virossa on valtava himo omaan tekemiseen myös luontokuvassa", sanoo kuusamolainen, paljon virolaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lassi Rautiainen. 46 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Harmaahylje siinä katsoo uteliaana. Vahvaa Viron kuvaa Sven Zacekin ja Kaido haagenin luontokuvat näyttävät etelänaapurimme tutut ja tuntemattomat kasvot. ANTTI HALKKA K un katson Eesti Loodus -lehden kantta, hätkähdän
Monipuolinen mies siis, ja samalla oikea kommentoimaan maansa luontokuvatilannetta. Sven Zacekin Tartumaalla kuvaama villisikalauma joutui kaivamaan ravintonsa hangen alta. "Olemme aina katsoneet ylöspäin suomalaisia mestareita." SUOMEN LUONTO 4 | 2010 KAIDO HAAGEN 47 SVEN ZACEK. vILLISIKOJA JA hALLI. Kaido haagenin hallikuva Saarenmaalta näyttää hylkeiden tärkeän aistinelimen: viiksien avulla halli suunnistaa vaikkapa ahdinparran seassa pimeälläkin. Luovuus ja intohimo tulevat kuviin. Sven Zacek on entinen maastohiihtäjä ja judoka, joka menee kuvatessaan "vaikka veteen ihan kaulaa myöten", kuten Rautiainen sanoo. Esimerkiksi Sven Zacekin lintu- ja nisäkäsotokset on huomattu suomalaisissakin luontokuvapiireissä. Hän tuntuu kuitenkin olevan omillaan myös maisemakuvaajana ja tunnelmoijana. Zacek oli perustamassa Viron ensimmäistä luontokuvalehteä, joka tosin tällä hetkellä odottelee tauolla parempia talousaikoja. "Luulen että virolainen luontokuvaus alkaa olla lähellä suomalaista tasoa", mies toteaa vaatimattomasti. Zacekin kuvissa villisiat taistelevat ja linnut parittelevat
paksu lumipeite on vain 2030 kilon painoiselle eläimelle vaikea paikka. vAhvAA vIRON KUvAA vALppAANA. Tartumaa. Metsäkauriille hämärän aika on pelon hetki, sillä saalistajat ovat tällöin liikkeellä. võrumaa. Virossa luontokuva on osa kulttuuria: Kuvaesitysten välissä on usein pianonsoittoa tai muu musiikkisesitys. 48 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 SVEN ZACEK. viime talvena kauriit kokoontuivat suuriin laumoihin (alla)
Tartumaa. SVEN ZACEK SUOMEN LUONTO 4 | 2010 49 SVEN ZACEK. Lassi Rautiainen hämmästyi, kun paikalliseen Vuoden luontokuva -tilaisuuteen Tallinnan linnahalliin tuli tuhansia ihmisiä. Luontokuvaus herättää tunteita kuten musiikki, tuo esiin luonnon ilot ja surut. Tämä yhteys on ollut Suomessa pitkään merkillisen heiveröinen, vaikka luonto tiedetään klassisen taiteen innoittajaksi. Viime talvi oli Virossakin vaikea, ja sen on Sven Zacek hakenut kuviinsa näkyviin. "Virolaisessa luontokuvakulttuurissa on yllättänyt myös se, ettei luontokuvatapahtumissa näytetä vain kuvia, vaan musiikki on tärkeä osa tilaisuuksia, on puheita, pianonsoittoa, laulua...." "Olin yllättynyt, kun omaan ohjelmaani haluttiin väliin tauko musiikkiesityksen takia." Luontokuvia ja pianonsoittoa -- luonto näyttää olevan Virossa osa kulttuuria ja kansallistunnetta avoimemmin kuin Suomessa. Vahvana pohjana luontokuvailmiölle ovat fred Jüssin ja Rein Maranin kaltaiset vanhan polven luontotietäjät ja -tallentajat. LUONTOKUVIA JA PIANONSOITTOA Viroon on ilmaantunut todella taidokkaita Arne Aderin ja Mati Kosen tapaisia lintukuvaajia ja hyönteiskuvaaja Urmas Tartes, joka palkittiin juuri Vahvin tausta luontokuvaukselle on se, että luonto on tärkeä osa virolaista kulttuuria. Metskitsit eli metsäkauriit kerääntyvät isoihin laumoihin ja KALASTAJAN ILTA. Wildlife Photographer of the Year -kilpailussa. Kuningaskalastaja on virossa melko tavallinen, mutta Suomessa harvinainen pesimälintu. Ehkä meilläkin on jotain kuitenkin heräämässä, järjestiväthän huippumuusikot tukikonsertin saimaannorpan puolesta viime syksynä
Tällainenkin on keväinen Viro. KAIDO HAAGEN SOIDIN. Kolmipiikki on laittautunut kutuasuun. põlvamaalla kuningaskalastaja pääsi kuvaan, kun se antoi kosiolahjan. hiidenmaa. 50 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Kolmipiikkikoiraalla on hohtavan paljastava kutuasu, minkä takia se joutuu usein tiiran vastaavaksi lahjaksi. vAhvAA vIRON KUvAA Kuningaskalastajakoiras antaa naaraalle soidinlahjan
Hän asuu Tarton seudulla, missä kosteikkoja ja ikimetsiä on tarjolla. "Pohjoismaisen luonnon ystävänä tunnen oloni Suomessa kotoisaksi; ehkä suurin ero maidemme välillä on, että Suomen luonto on virolaista suureellisempaa." "Olen sitä paitsi yökuvauksen ystävä, ja Suomi tarjoaa siinä parempia mahdollisuuksia revontulineen." Näin virolainen kuvaaja näkee pohjoisen naapurimaan kiehtovan ihmeellisenä. Suomessa kohteena oli Kuusamo, Oulanka ja Riisitunturi sekä lapinpöllön ja kuukkelin tapaiset metsälajit. Sinne vie luontokuva katsojansa. Tällainen on Viro. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 51 SVEN ZACEK. Meille Zacekin ja Haagenin kuvat näyttävät Viron upeaa luontoa: on kattohaikaroita, mustatiiroja, kuningaskalastajia, salaperäisiä metsiä ja kumpuilevia niittyjä, vedenalaistakin maisemaa. Kuvat kertovat suomalaiselle, miksei villisika ole juurikaan levinnyt Suomeen, eikä kauriskaan olisi pohjoisilla alueilla tullut ilman ruokintaa. KUVAUSTEHTÄVÄ SUOMESSA: OULANKA JA KUUKKELI Viron ja Suomen luonnon ja mentaliteetin yhtäläisyyksistä kertoo se, että Zacek on erityisen mieltynyt metsiin ja soihin. "On hienoa kun ympärillä on vain luontoa", hän sanoo. "Tässä virolainen luontokuva liittyy pohjoismaiseen traditioon, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa voidaan ottaa pelkkiä potretteja." Yksi Zacekin virolaiskohteista on ollut viirupöllö, jota villimpää taigametsän pöllöä ei olekaan. Hän on kuvannut myös Suomessa Wild Wonders of Europe -projektissa, jossa tehtävänä oli juuri toisessa maassa kuvaaminen -- Lassi Rautiainen puolestaan matkasi Viroon. Zacek pyrkii aina kuvamaan nisäkkäät ja linnut osana ympäristöään. metssead eli villisiat hakevat turpa lumessa ravintoaan lumen alta
52 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
Rajan kutsu Suomussalmella rajan pinnassa kulkee yksi Suomen parhaista retkeilyreiteistä. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI SUSILUOMA SUOMEN LUONTO 4 | 2010 53
fi-sivuilta ja itarajanreitti. Taimikko vaihtuu pian Murhisalon ikimetsään. Hiljaisuuden lisäksi vaellus tarjoaa paloja suomalaisesta erämaasta soineen, aarniometsineen, ahmoineen ja muine eläimineen. Myös Kuusamon suunnasta pääsee hossaan ja Ruhtinansalmelle. kainuu.fi/ulkoilukartta). Aittojärvi Raate Hukkalampi Malahvia Juurikkaniva Paasonkoski Saapaskoski Tärppitupa Murhijärvi Kirnulampi Lososuo-Saarijärvi Ala-Vuokki Louhenkoski Tammikoski Kajaanista pääsee bussilla Suomussalmelle, ja sieltä hossaan kulkee yksi vuoro aamuisin. Kainuun ulkoilukarttaa voi selailla netissä (www. Siitä pitää huolen VeSUON KAUNEUTTA. RAJAN KUTSU Hossan retkeilyalue Hossan luontokeskus Hossa 9190 Syvälampi Vieremänsuo I Kovavaara 843 Tulijärvi Löytöretkellä Suomessa Housuvaara Hämeaho 9160 Lehtovaara Juntusranta Taivalkoski Teerilampi Haatajanlampi Martinjoki Martinselkonen Mustalampi Kiannanniemi Lintulampi Pirttivaara tärajan retkeilyreitillä Suomussalmella voi kuulla vielä korpien kuiskintaa. Yhden yön voi nukkua laavulla suolammen rannalla, toisen tunnelmallisen kämpän hämärässä ja kolmannen vaikka lakanoiden välissä yksityisessä majoituksessa nautittuaan ensin savusaunasta ja kainuulaisista herkuista. Ojittamaton suo kestää ihmisen jäljet hyvin. Vaelluksen harrastajilla onkin haaveena läpi Suomen kulkeva vaellusreitti eräänlainen luonnon pyhiinvaellus. VENÄJÄ TAKAA RAUHAN JA SUURPEDOT Karttimojoki Öllerinsärkkä Vaskenvaara Lapinlampi Särkänmaja Kiantajärvi Myllylahti Matalavaara Kivijärvi Matalajärvi Kirppula Itärajan retkeilyreitti on Metsähallituksen luontopalveluiden ylläpitämä patikkareitti. Polut jatkuvat siitä edelleen Kuhmon puolelle. Suomussalmen kunta myy maastokarttoja koko reitille. Lisätietoja luontoon. Vaeltaessa ei ainakaan idän suunnalta ole odotettavissa ihmisen aiheuttamia häiriöitä. Retkeilijä Kaartosuon yli kulkevilla pitkoksilla. 843 Puras Tontinniemen laavu Suomussalmi kk Limpurinlampi Suojelualue Retkeilyalue Kesäretkeilyreitti 912 Talviretkeilyreitti Vuokrakämppä Autiotupa Laavu Karsikkovaara-Losolehto Viisiriihinen Itärajan reitti polveilee rajavyöhykkeen tuntumassa. Silloin 160 kilometrin korpivaellus ulottuu Suomussalmen kunnan pohjoisosassa sijaitsevasta Hossan retkeilykeskuksesta Kuivajärvelle, toiseen Suomen viimeisistä vienalaiskylistä. Jos tuo kuulosti liian helpolta, voit varata reilun viikon kuivamuonat reppuun ja kävellä koko Itärajan retkeilyreitin kerralla. fi-sivuilta, mistä löytyy myös tietoa majoittajista ja retkiä järjestävistä yrittäjistä. Tulentekopaikka Pysäköinti, opastus 0 3 6 9 km Saarivaara Murhisalo Metsähallitus 2010 Maanmittauslaitos 1/MLL/2010 Kuivajärvi Veihtijärvi. Ennen saunaa voi käydä katsomassa karhuja kojusta, ellei niitä ole vaelluksen aikana eteen tullut
Jossakin on pätkä metsäautotietä, mutta sellaiseen on jo osin totuttu, eikä se välttämättä pilaa vaeltamisen tunnelmaa. Jos retkeily rajan yli joskus mahdollistuu, seudusta tulee varmasti vetovoimainen matkailukohde. Keltainen merkki kertoo rajavyöhykkeestä. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 55. Onneksi liikenne rajanpinnan metsäautoteillä on hiljaista marjastus- ja metsästysajan ulkopuolella. Reitti kulkee läpi hienojen vanhojen metsien ja soidensuojelualueiden, joiden väliin sijoittuu tavallista metsämaata, paikoin taimikoita ja hakkuita. Keski-ikäinen vaeltaja voi pysähtyä tien pientareelle istumaan ja kuuntelemaan hiljaisuuden huminaa sitä lapsuuden äänimaisemaa jostakin 1960-luvun puolivälin tienoilta, jolloin moottorin ääni oli poikkeus eikä jatkuva häiriö: "Missä ny auto menöö vai onko naapuri ostanu traktorin?" Hiljaisuuden lisäksi itäraja takaa aina mahdollisuuden elämänpinnaan todennäköisyys karhun tai suden tapaamiseen on suurimpia Suomessa. Itärajan reitillä voi levähtää vaikkapa Teerilammen vanhassa autiotuvassa tai lammen rannalla Matalavaarassa. Reitti kulkee monin paikoin pitkin metsäautoteitä, mutta suunnistustaitoonsa luottava retkeilijä voi valita vanhan rajamiesten polun vyöhykkeen reunassa. Myös ahma ja ilves viihtyvät seudulla. TAUKOpAIKKOJA. näjän raja; kiittää sopii myös rautaesirippua sekä entisen Neuvostoliiton vähäistä panostusta luoteiseen kuvernementtiinsa. Sirpaleista kokonaisuutta kutsutaan Suomen puolella Kalevalan puistoksi, ja yhdessä Venäjän puolelle perustetun Kalevalan kansallispuiston kanssa se muodostaa hienon kokonaisuuden
Myösihmisentekemisiinontotuttu.Vastaajista 15prosenttiaontäysinja40prosenttiajokseenkinerimieltäväitteen"Pätkämetsäautotietäpilaa retkitunnelman" kanssa. Avohakkuita siedetään vaelluksella kuitenkin hieman huonommin eikäenemmistö(52%)haluaniitävaelluspolun varrelle. Parinvuodentakainenlaajakysely1500:llevaelluksen harrastajalle paljastaa, että myös pitkät reitit kiinnostavat, vaikka nykyisin suositaankin lyhyitäpäivävaelluksia.KyselyntekiEkointernetyritys Suomussalmen kunnallejaMetsähallituksen luontopalveluille osana Itärajan kehittämistutkimusta.Vastaajatovatpääosinretkeilyäharrastavien järjestöjen (Partiolaiset, Suomen Latu jaSuomenluonnonsuojeluliitto)jäseniäjaerilaisiltavaelluspalstoiltakyselyynohjautuneitaharrastajia. Perässä suhahti muuttohaukan hahmo. Vaikka autiotupa onkin ehdottomasti suosituinyöpymismuototalvella(55%),telttapäihittäätalvellalaavunykkösvaihtoehtona,jaesimerkiksinaisetyöpyvättalvivaelluksellamieluummin jopaavotaivaanallakuinlaavussa. Perusmotiivistavaeltamiselleeijääepäselvyyttä:97prosentilleluontoitsessäänonvaelluksen väärti,jasamamääräpitääolennaisenahoukuttimenakiireettömyyttä. Ikikuusikon keskellä äkkiä avautuva metsäautotien kokoinen taimettuva hakkuulinja kertoo, miten lähellä joidenkin puiston osien häviäminen on ollut. Teeret alkoivat kokoontua pulisemaan lähipuihin ja riekot kiroilivat rämeellä. Vastaajista31prosenttiaonkiinnostunutohjatuista vaelluksistakesälläja37prosenttiatalvella. Vaellusreittien suosiosta kertoo se, että vastaajistavainkymmenesosahaluaavaeltaaehdottomasti merkittyjen polkujen ulkopuolella. Otus oli niin tohkeissaan poronraadon kimpussa, ettei se huomannut minua. Kapealla kannaksella olevasta leiristä järvi avautuu joka puolella kuin kotimaisesta 1950-luvun mainoselokuvasta. RAJAN KUTSU Onnistuin näkemään elämäni ensimmäisen villin ahman muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä oikaistessani Tulijärven autiotuvalle rämeen halki. Yö oli kuulas ja pilvetön. Siellä sielu lepää ja polkua riittää mieli tervehtyy kävelyn rytmissä. Nykyvaeltaja kaipaa seuraa Vaellusharrastuskasvattaasuosiotaan.ToivottavastisekoituumyösMetsähallituksen pitkienreittienpelastukseksi.Elleipolkujakäytetä,nepannaanrullalle.Pitkosten,autiotupienja tulipaikkojen rakentaminen ja hoito on kallista. Nuoret vastaajat ovat selkeästi valmiimpia maksamaan esimerkiksi ohjatusta vaelluksesta niinpatikoiden,hiihtäenkuinvaikkapakoiravaljakolla. hEIKKI SUSILUOMA 56 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Lähes puolet vastaajista (45 %) suosii lyhyitäpäivänretkiä.Pitkienvaelluksientekijöitävastaajista oli kymmenesosa, ja paikasta toiseen kulkevaalinjareittiäsuosineljännes.Enemmistö (62%)käveleemieluumminlähtöpisteeseenpalaavanympyräreitin. Saavuin soidensuojelualueen sydämeen hieman ennen auringonlaskua. Lääkärin pitäisi määrätä jokaiselle kiireeseen ja meluun väsyneelle vähintään neljä päivää, mieluummin viikko, itärajan patikointia. Aittojärven laavu ja tulipaikka on reitin kauneimpia. Hieman polulta sivussa oleva Martinojan laavu on kuin piilopirtti metsän siimeksessä pienen suon ja lammen kainalossa. Laavun päädyssä odotti kuivia puita pinossa, ja pian oli ruoka tulella porisemassa. Suurimman suojelukokonaisuuden muodostaa Martinselkonen, jossa on myös hyvä varustus: kolme laavua ja kaksi autiotupaa. Haukka kävi kääntymässä ja lensi vielä toisen kerran lammen yli koettaessaan saada saaliin, mutta ei uskaltanut iskeä veteen. Puolen yön jälkeen ensimmäiset teerikukot laskeutuivat sadan metrin päähän lammen hIEKKATIE. Saatoin tarkkailla sitä kiikarilla pitkän tovin. TEERIÄ, KURKIA, MUUTTOHAUKKA jäälle pitämään turnajaisiaan. Lompsin hiljakseen illan hämärän hetkellä, kun katseeni kiinnitti oudosti kieppuva tumma hahmo. Laavulle tuovan polun varsia koristavat kilpikaarnamännyt, isot harmaat kelot ja paksut maapuut. Vaeltajienyöpymis-jaseurallisuustottumukset ovatmuuttumassa.Vaellusreittejäkehitettäessä voidaanheittääromukoppaanklassinenyksinäisyyttäetsiväerämies,jokayöpyylaavussaräiskyvänrakovalkeanäärellä.Kyselynmukaanpuolet vastaajistatapaamielelläänmuitavaeltajia. Ilta-aurinko punasi rämemäntyjen kylkiä, pieni sula alkoi peittyä riitteeseen. Laavun edessä olevan lammen pää oli osin sula, muuten lampi oli vielä jään peitossa. pätkä veihtivaaran kylänraittia reitin eteläpäästä Kuhmon rajalla vie ajatukset 1950 -luvun asutustoiminnan aikaan. Itärajan reitin talousmetsissä kulkevat osuudet sietää, kun niiden jälkeen pääsee Malahvian ja Murhisalon hienoihin vanhoihin metsiin. Ilmassa kuului kova suhina tavi molskahti vähemmän tyylikkäästi lampeen ja alkoi uida hätäisesti rannan mättäiden väleissä. Vaihtelua vaeltamiseen tuovat järvimaisemat, jotka avautuvat esimerkiksi Tulivaaralta Tulijärvelle, Hietajärven rantaa ja hiekkaharjannetta kulkevalle polulle sekä pientä Punkaharjua muistuttavalle Aittojärven kannakselle. Aamulla kuulin makuupussiin teeren pelin lisäksi kurkien ja joutsenten aamufanfaarit sekä kahlaajien ja pikkulintujen aamukonsertin. PELASTETTUJA JA KIISTANALAISIA METSIÄ Erämaisen retken huipennuksen koin Vieremäsuolla Syvälammen laavulla toukokuun puolivälissä
Soininvaara tiivisti ideologiansa hyvin viime syksynä Helsingin Sanomissa: "Luontoarvot ovat kauniita ja söpöjä, mutta tuolla argumentilla rakentaminen voitaisiin estää koko pääkaupunkiseudulla. Heinäsirkkoja löytyy joka neliöltä." Tuolla argumentilla voidaan estää kaikki suojelu, mikä lienee tarkoituskin. Kaupunginvaltuutettu Soininvaara on jo pitkään antanut voimakasta tukea Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teknokraattien toiveille purkaa naturat ja hävittää lintulahdet. Hän vastusti erityisen jyrkästi vihreitä käytäviä alueen eteläosissa, missä Sipoonkorven metsät yhtyvät Östersundomin merenlahtiin, jotka ovat linnustonsuojelualueita ja sellaisina natura-alueiksi muodostettuja. Voimakkaimmin esitystä vastusti vihreiden pääideologiksi mainittu entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara. Mikko Niskasaari. Vihreät ja Soininvaara naturaa jyräämässä K un Metsähallitus julkisti helmikuussa ehdotuksensa Sipoonkorven kansallispuistoksi, ensimmäisen katkeran kommentin esitti MTK:n entinen puheenjohtaja Esa härmälä kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (20.2.). Kun Uudenmaan maakuntavaltuusto otti huhtikuussa kantaa Sipoonkorven kansallispuistoon, laajinta vaihtoehtoa kannatti vain yksi valtuuston vih- reistä jäsenistä. Luonnonsuojelijoiden suuri päänsärky on Vihreä Liitto rp. Kun Etelä-Suomen metsien suojelu alkoi toden teolla, paikka oli järjestön mielestä taas väärä. Pohjoisen metsiä suojeltaessa kansallispuisto Helsingin ja Vantaan rajalle oli aihe MTK:n pilkkakirveille, mutta kun selvisi siellä oikeasti olevan suojelua vaativan metsäalueen, kirves olikin omassa nilkassa. Soininvaara oli tekemässä päätöstä, mutta ei katso sen sitovan itseään. M aakuntavaltuuston jälkeen Soininvaara on jatkanut vaatimuksiaan natura-alueiden purkamisesta vihreiden sisäisessä nettikeskustelussa ryöpyttäen rajusti suojelijoita. KOLUMNI Vahtikoira. Pahinta oli, että kansallispuistoa esitti uskollinen liittolainen, jonka kanssa oli vuosikymmenet käyty viivytystaistelua metsien, soiden ja jopa tunturipaljakoiden suojelua vastaan: eihän Metsähallituksen kuulu esittää uusia kansallispuistoja! Ihmeissään ovat liittolaissuhteissa usein myös luonnonsuojelijat. Pahimmillaan asvalttiaavikon. "Soininvaaran argumentilla voidaan estää kaikki suojelu, mikä lienee tarkoituskin." Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 57. Vähemmästäkin hyytyy hymy. H ärmälän, metsiensuojelun vastaisen sodan veteraanin, katkeruus ei kuitenkaan noussut ensi sijassa maantieteestä. Mitä siis saa, kun ostaa vihreän. Sille seikalle, että tämä avaisi yleishyökkäyksen natura-alueille, Soininvaara on viitannut kintaalla. Ei enää niinkään Metsähallituksen vuoksi sieltä on tullut hyviä aloitteita ennenkin. Vuosina, jolloin muokattiin PohjoisSuomen vanhojen metsien suojeluohjelmaa, MTK purnasi suojelun keskittyvän vain pohjoiseen. Samoin Helsingin vihreiden tammikuiselle päätökselle, jossa sanouduttiin irti natura-alueille tunkeilusta. Soinivaara julisti valtuustossa seudun natura-alueet mitättömiksi ja niiden suojelun turhaksi
ItäAfrikan sydän kuivuu Kirjoittaja lähti Keniaan katsomaan, mitä kuuluu suojeluhankkeille, joita hän on avustanut rahallisesti useita vuosia. Köyhyyden, kuivuuden ja metsäkadon vaivaamasta maasta löytyi myös ilonaiheita. PIRJO ITKONEN 58 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
Riistanvartija tarkastelee virtahevon jäännöksiä Tsavon kansallispuistossa viime elokuussa. KUIVUUS TAPPAA. Villieläimiä on kuollut suurin joukoin ravinnon ja veden puutteeseen. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 59 ROBERTO SCHMIDT / AFP / LEHTIKUVA
Toisaalla Nairobista itään Tsavon kansallispuistossa oli satanut muutamia päiviä kaatamalla, minkä seurauksena maa tulvi voimakkaasti ja eläimiä hukkui veteen. Ankarat sääolot, metsien katoaminen, eroosio ja hupenevat vesivarat yhdistettyinä voimakkaaseen väestönkasvuun ovat kierre, josta tuntuu olevan melkein mahdotonta päästä ulos. Vähitellen valtavat ruohotasangot avautuvat edessämme ja tuntuu kuin rauha olisi laskeutunut ympärillemme. Vuoden suurin sademäärä saadaan yleensä pitkien sateiden aikana maalis toukokuussa, mutta viime vuonna pitkät sateet jäivät suurilta osin tulematta. Kymmenettuhannet kenialaiset O saavat valtion ruoka-apua, mutta ruokaakin suurempi puute on juoma- ja kasteluvedestä. Pysähdymme pienen kukkulan laella seuraamaan alhaalla tasangolla liikkuvaa norsulaumaa ja kirahveja. RUTIKUIvAA. Saavumme avomieheni kanssa Nairobiin marraskuun puolessavälissä, jolloin lyhyiden sateiden olisi pitänyt alkaa. Niitä paikalliset ovat rukoilleet lokakuusta lähtien, mutta satunnaisia kuuroja lukuun ottamatta sateista ei ole Nairobin ympäristössä tietoakaan. Maasai-paimentolaiset ovat menettäneet jopa 80 prosenttia karjastaan ja siten lähes koko toimeentulonsa perustan. Alueella on saatu sateita ja luonto kukoistaa pitkän kuivan jakson jälkeen. Ruokatuotannon kulmakiven maissin sato laski yli 30 prosenttia. Olen hyvin tietoinen Itä-Afrikkaa näännyttävästä kuivuudesta ja sen seurauksista Kenian luonnolle ja ihmisille. Erityisesti ylänkömetsien hakkuut ovat aiheuttaneet suuria ongelmia vesitaloudelle jopa useiden satojen kilometrien päässä hakkuualueilta jokien ja järvien kuivuessa. Eroosiosta kärsivän rutikuivan maan vedenpidätyskyky on olematon, ja sateiden lopulta alkaessa ne synnyttävät voimakkaita tulvia, jotka huuhtovat suuria määriä maa-ainesta. Kenian hallituksella ja päättävillä elimillä on suuri haaste vastata kasvavan väestön vaatimuksiin ja samalla yrittää turvata yli miljardin dollarin vuotuiset luontomatkailusta saatavat tulot. MASAI MARASSA ROHKAISEVIA ESIMERKKEJÄ Keniassa on alueita, joilla ei ole satanut yli kolmeen vuoteen. Matkamme Masai Maraan tuntuu kestävän ikuisuuden. ITÄ-AfRIKAN SYDÄN KUIvUU len useita vuosia antanut kuukausittain rahalahjoituksia monille ruohonjuuritason luonnonsuojeluprojekteille eri puolilla Afrikkaa ja pitänyt yhteyttä niistä vastaaviin henkilöihin. Ihmiset hakevat lisää elintilaa ja villi luonto joutuu väistymään. Eri puolilla Keniaa on alueita, joissa ei ole satanut yli kolmeen vuoteen. Viime vuonna Itä-Afrikkaa kurittanut kuivuus oli todennäköisesti pahin sitten vuoden 1991, ja monet kyläyhteisöjen vanhimmat sanovat kuivuusjakson olleen Kenian historian rajuin. Monet laidunalueet on kaluttu loppuun, ja karjaa on viety laittomasti kansallispuistoihin. Halusin nähdä omin silmin, kuinka köyhyyden ja kuivuuden kanssa kamppailevat kyläyhteisöt saavat kaivattua toimeentuloa suojeluhankkeiden ja ekoturismin kautta. Loppuosuuden tiet useiden kymmenien kilometrien matkalta ovat huonossa kunnossa ja täynnä vaarallisia kuoppia. Pohjavesivarannot hupenevat, ja sadekausien aikana tavallisesti täyttyvät vesialtaat, padot ja jokiuomat ovat pysyneet kuivina. Maisemaa matkalla Masai Maraan. 60 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
Vierailumme ajoittuu turistisesongin ulkopuolelle, ja välillä olemme alueella vartijoiden ohella ainoat ihmiset. Ajamme hiljalleen kukkulalta jokilaaksoon, jonka tiheä metsä leikkaa ruohotasangon vihreänä kiemurtelevana vyöhykkeenä. Säätiö on yhdistänyt luontomatkailupalvelut ja niistä saatavien tulojen osittaisen ohjaamisen luonnonsuojeluun ja kestävän kehityksen yhteisöhankkeisiin. On hienoa päästä näkemään, kuinka rahalahjoitukseni ovat osaltaan auttamassa suojelutyötä. LUOMUKANALA JA NÄPPÄRÄ VESISÄILIÖ TARvITAAN pAREMpI vESIpAIKKA. Tansanian Serengetin ja Masai Maran suojelualueet yhdistää Kenian puolella tärkeä ekologinen yhteyskäytävä, joka tunnetaan nimellä Mara Triangle. Aika tuntuu pysähtyvän ja saatamme seurata eläinten liikkeitä ja ruokailua pitkiäkin jaksoja täydellisessä hiljaisuudessa. Tukikohtamme seuraavaksi viideksi päiväksi olisi &Beyond-säätiön Kichwa Tembon telttakylä jokilaakson kupeessa. Perustettiin Mara Conservancy -säätiö valvomaan aluetta. Säätiön innovatiivinen ja asiantunteva toiminta on tehnyt alueesta tarkasti vartioidun eläinten turvapaikan. Alueen vartiointi oli lähes olematonta, vaikka sen aiheuttamat vaarat eläimille tiedettiin. Säätiö valitsee paikallisista kouluista lahjakkaita nuoria, joiden koulutuksen Keni Maun metsäylänkö Masai Mara Laikipia Naivasha-järvi Narok NAIROBI a 200km SUOMEN LUONTO 4 | 2010 61 KUVAT MICAEL EBNETH. Kyläyhteisöjen johtajat huolestuivat Masai Maran suojelualueen tulevaisuudesta ja päättivät ryhtyä toimiin. Vuoteen 2001 saakka Maran kolmio oli eläinten massavaelluksen aikaan salametsästäjien paratiisi. Julius Mokita työskentelee &Beyond-säätiölle, joka auttaa Masai Maran seudun kyliä ekologisesti kestävämpään elämään. Vietämme kokonaisen päivän &Beyond-säätiön Julius Mokitan kanssa tutustumassa paikallisiin hankkeisiin. Vartijat ovat hyvin varustettuja ja koulutettuja ja kaikesta näkee, että alueen suojelu on hyvissä käsissä
Julius on vuotta aiemmin valmistunut opintolinjalta, jonka painopisteenä on kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Säätiö on vuokrannut kymmenen neliökilometriä jokilaakson reunametsää ja ruohotasankoa maasaiheimolta, jonka alueella sijaitsevat Kichwa Tembon telttakylä ja lähialueen kyläyhteisöjen lapsia varten järjestetyt ympäristökasvatuskohteet. Kanala tuottaa tuloja ja naiset ovat pystyneet tukemaan perheidensä toimeentuloa tilanteessa, jossa perinteinen tulo karjataloudesta on kuivuuden vuoksi romahtanut. Kawain kylän naiset perustivat luomukanalan. Säätiö aloitti Etelä-Afrikassa metallikahvoilla maata pitkin pyöritettävän vesitankin, hippo rollerin, valmistuksen. Muutamissa kylissä on käynnistynyt kaupallinen hunajatuotanto, jonka myyntituloilla pystytään parantamaan lasten mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Myös karja ja villieläimet käyvät siellä juomassa. Säätiö kartoitti alueita, jonne voitaisiin rakentaa muutama porakaivo vedenjakelun parantamiseksi. Kawain kylän naisryhmän into ja vahva tahto vakuuttavat siitä, että näiden naisten osaavissa käsissä on taito luoda uusia vaihtoehtoisia toimeentulomalleja, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia ilman, että luontoa riistetään. LAIKIPIAN AVARAN TAIVAAN ALLA LUOMUKANALAN LUOJAT. Nuoret palaavat aikanaan takaisin kotiseudulleen. Luomukanala on myös ympäristön kannalta kestävämmällä pohjalla kuin suuret karjalaumat, joiden jäljiltä maa on ylilaidunnettu. ITÄ-AfRIKAN SYDÄN KUIvUU se maksaa. Näiden kylien lähiympäristössä asuu yli 2000 ihmistä, jotka joutuvat käyttämään yhtä sameaa, vaikkakin lähdeperäistä, vedenottopaikkaa. Viimeisen kaupungin Nanyukin ohitettuamme tunne villin ja karun luonnon kohtaamisesta voimistuu matkan taittuessa kohti päämääräämme Tumarenin yksityistä luonnonsuojelualuetta. 62 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 KUVAT MICAEL EBNETH. Yksinkertainen keksintö on vähentänyt tarvetta laittaa perheen lapsia pitkille vedenhakumatkoille ja antanut aikaa keskittyä koulutehtäviin. Tankki vetää 90 litraa vettä, on täysinäisenäkin kevyt työntää ja lyhentää merkittävästi vedenhakuun tarvittavaa aikaa. Kawain kylässä tutustumme ryhmään naisia, jotka perustivat luomukanalan. Säätiön keskeisiä periaatteita on saada lapset kouluun ja mukaan opetusohjelmiin, joissa perehdytään oman alueen luontoon ja siihen, kuinka ekosysteemin hyvinvointi parantaa myös ihmisten elämää. Alueesta vastaava päävartija Tim Kiok järjestää seudun lapsille retkiä luontokohteisiin, joissa he pääsevät kokemaan Masai Maran ihmeet. Kylien asukkaat ovat hyvin tietoisia siitä, että heidän elämänlaatunsa on parantunut luontomatkailun kautta ja he ovat sitoutuneet parantamaan oman elinympäristönsä tilaa. he saavat siitä tuloja ja luomukanala on myös luonnon kannalta parempi kuin suuret karjalaumat. Kawain kylän naisryhmän into ja vahva tahto vakuuttavat siitä, että hyvinvointia voidaan luoda ilman, että luontoa riistetään. Matkamme toinen pääkohde Laikipian keskisellä ylängöllä Nairobista pohjoiseen on pitkän ja kuoppaisen ajomatkan päässä
Marraskuussa Naivashan rantaviiva on vetäySUOMEN LUONTO 4 | 2010 63. James ja Kerry räätälöivät turisteille kameli- ja kävelysafareja Pohjois-Keniassa ja tukevat siitä saaduilla tuloilla lähialueen kyliä korjaamalla koulurakennuksia, hankkimalla koulutarvikkeita ja tukemalla lääkäripalveluja tarvitsevia kyläläisiä. Lisäksi parikymmentä muuta paikallista samburuheimon jäsentä saa toimeentulon luontosafareista. Tumaren ei ole aidattu, ja villieläimet käyttävät aluetta ruokailuun ja läpikulkuun tai ovat perustaneet sinne oman reviirinsä kuten leijonalauma, jonka ääniä iltanuotiolla kuulemme jopa joidenkin kymmenien metrien päästä. Lähialueen kukkafarmien tuotannosta valtaosa toimitetaan Eurooppaan. Salametsästys ja köyhyys kulkevat käsi kädessä, eikä luonnonsuojelua saada edistettyä ilman, että paikalliset ihmiset kokevat saavansa siitä hyötyä kyläyhteisölleen. Järveä rasittavat lisäksi jätevedet, vieraslajit ja alkuperäisen vesikasvillisuuden häviäminen. Kuivuus on koetellut myös Laikipiaa kovin kourin, ja samburukylien ympäristö on kärsinyt pahoin ylilaidunnuksesta. Virtahevot ja linnut joutuvat kilpailemaan elintilastaan voimakkaasti lisääntyvän teollisuuden ja kotitalouksien vedenottotarpeiden kanssa. Kylien omistamasta karjasta on kuollut valtaosa ja hengissä sinnittelivät enää vuohet. Kerry kiertää myös kylissä keskustelemassa perhesuunnittelusta. Laikipiassa lapset joutuvat hakemaan vettä jopa kilometrien päästä. Kuivuuden keskellä vastakohtaisuus suojelualueen ja ulkopuolisten alueiden kasvillisuuden välillä on uskomaton. NAIVASHA-JÄRVELLÄ VAIKEITA ONGELMIA Suuri Naivasha-järvi välkehtii korkealla suuren hautavajoaman alueella parin tunnin ajomatkan päässä Nairobista. Järvi on myös kuhissut kalaa. Tämä kaikki pitkään jatkuneen kuivuuden kanssa on johtanut järven ekosysteemin kestämättömään tilanteeseen. Alueelle virtaa jatkuvasti työtä hakevia kenialaisia, ja kukkaviljelmät työllistävät jo kymmeniätuhansia ihmisiä. sivu). Amerikkalainen biologi ja luontokuvaaja James Christian ja Keniassa syntynyt Afrikan safareilla elämänsä viettänyt Kerry Glen ostivat Laikipian pohjoisosista vuonna 2006 vajaat pari tuhatta hehtaaria luonnonsuojelua varten. Järvi on kansainvälisestikin tunnustettu kosteikkoalue ja suosittu luontomatkailukohde. Tumarenin suojelualue itsessään työllistää jo toistakymmentä paikallista puistonvartijoina, joista osa on hankkinut menneisyydessä toimeentulonsa salametsästyksestä. Masai Marassa on käytössä työnnettäviä vesitankkeja, hippo rollereita (vier. Naivashan vesi ja alueen suotuisa ilmasto tekevät siitä houkuttelevan paikan kaupallisille kukkaviljelmille. vESIhUOLTOA. Tänä vuonna aluetta laajennettiin tuhannella hehtaarilla. Olen tukenut Jamesin ja Kerryn tekemää työtä alueella rehottavan salametsästyksen vähentämisessä ja äärimmäisen köyhyyden keskellä elävien samburuyhteisöjen auttamisessa
Metsäylängölle lankeavat sateet syöttävät noin tusinaa jokea ja viittä järveä useiden valtioiden alueella mukaan lukien mahtava Victoria-järvi, flamingoistaan kuuluisa Natron-järvi ja lokakuussa tärkeän lintualueen IBA-merkinnän (Important Bird Area) saanut Nakuru-järven kansallispuisto. Marraskuussa Mara Conservancyn vartijat pääsivät pitkästä aikaa pitämään sadetta voimakkaan iltapäiväkuuron keskellä. Metsien hävittäminen uhkaa Itä-Afrikan kuuluisimpien safarimatkakohteiden tulevaisuutta. Maun metsäylänkö on laajin yhtenäinen Itä-Afrikassa jäljellä oleva metsäalue. Kaikkea toivoa ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Sen juurilta saa alkunsa Mara-joki, joka virtaa Kenian tunnetuimmalle suojelualueelle Masai Maraan. Metsäylängön vedensääntelymekanismin vaikutukset ulottuvat satojen kilometrien päähän. Englantilaisen Leicesterin yliopiston asiantuntijat etsivät nyt eri osapuolten kanssa tapoja, joilla konfliktit saataisiin ratkaistua ja järven tulevaisuus turvattua. MAUN METSÄYLÄNKÖ KIISTOJEN KOHTEENA KUVAT MICAEL EBNETH SATEENpITOTAUOLLA. Jäljellä on vain mutaa ja liejua. Maailmanlaajuinen vahva ja tehokas linnustonsuojelujärjestö Birdlife International on tullut apuun, ja yhdessä englantilaisen suojelujärjestön ( e Royal Society for the Protection of Birds) kanssa paikallinen Nature Kenya on saanut kipeästi tarvitsemaansa asiantuntemusta ja taloudellista apua järven pelastamiseksi. ITÄ-AfRIKAN SYDÄN KUIvUU tynyt useita satoja metrejä, paikoin jopa kilometrejä. Hetkittäin järvi vielä näyttäytyy kauniina pelikaaniparvien kuvajaisten heijastuessa sen pinnasta. Viidentoista viime vuoden aikana tästä mahtavasta alun perin 400 000 hehtaarin metsäylängös- 64 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Vesirajan vetäytyessä virtahevot ovat joutuneet siirtymään yhä kauemmaksi ruokailualueiltaan, ja virtahepoja on menehtynyt niiden jäätyä kiinni mutaan
Vuonna 2007 tilanne oli päinvastainen, kun äkilliset rajut tulvat hukuttivat 15 000 vaelluksella ollutta gnuta. Mukana ovat nyt uudet maassamme havaitut lajit sekä kaikki Pohjoismaissa tavatut lajit. Monet Maun metsäylängön varaamasta vedestä riippuvaiset joet kuivuivat. Asiantuntijat sanovat, että Keniaa kohdanneen kuivuuden seuraukset pahenivat alueilla, joilla metsien hävitys on ollut suurinta. Metsän hävittäminen uhkaa Itä-Afrikan kuuluisimpien safarimatkakohteiden Masai Maran ja Tansanian Serengetin suojelualueiden tulevaisuutta sekä kasteluveden saantia. Mara Conservancy: www.maratriangle.org Tumarenin suojelualue: www.karisia.com Maun metsä: http://mau-mandala.wildlifedirect.org Kaupoissa kesäkuussa. Lintujen äänet tutuiksi vain nappia painamalla! Jan Pederson Lars Svensson Jari Peltomäki Markus Varesvuo Lasse J. Maankäytöstä vuonna 2004 julkaistu raportti väittää 40 viime vuoden ajan kulloinkin vallassa olleen hallituksen houkutelleen äänestäjiä myöntämällä jopa 200 000 laitonta maanomistussopimusta. Miljoonien villieläinten vaellusspektaakkeli Tansanian Serengetistä Masai Maraan ei viime vuonna huipentunut valtavien gnu-antilooppilaumojen ryntäykseen Mara-joen yli. LUONTOHARRASTAJAN AJANKOHTAISET UUTUUSKIRJAT! Uudistettu! Sami Karjalainen Suomen sudenkorennot Vuonna 2002 ilmestynyt, ylistävät arvostelut saanut Suomen sudenkorennot julkaistaan nyt kauttaaltaan uudistettuna ja täydennettynä laitoksena. Maun kohtalo linkittyy vahvasti myös talouteen. Maamme tämän hetken tunnetuimpien lintukuvaajien Jari Peltomäen ja Markus Varesvuon loistavat otokset kertovat lintujen ulkonäön ja tekevät kirjasta kauniin katsella. Valittu vuoden 2009 kauneimmat kirjat -kokoelmaan! Sami Karjalainen Suomen heinäsirkat ja hepokatit Löytöretki heinäsirkkojen ja hepokattien kiehtovaan maailmaan ainutlaatuisin valokuvin ja äänittein. A BONNIER GROUP COMPANY www.tammi.fi SUOMEN LUONTO 4 | 2010 65. Suuri osa levinneisyyskartoista on uusittu, monet valokuvat on korvattu uusilla ja vielä paremmilla muun muassa suurimmista harvinaisuuksista on nyt mukana entistä havainnollisemmat kuvat , lajiesittelyissä on runsaasti uutta tietoa ja myös lajinmääritysohjeita on tarkennettu. vETONAULA. Kenia saa luontomatkailusta yli miljardin dollarin tulot vuodessa. Jos luonto häviää, rahat jäävät saamatta. tä on laittomasti hakattu ja poltettu yli neljännes. Viime syksynä hallitus käynnisti alueella laittomasti asuvien häätämisen ja on luvannut istuttaa 100 miljoonaa uutta puuta kaadettujen tilalle. Tämä näkyi esimerkiksi Masai Marassa. Alueet, jotka ennen olivat tiheän metsän peitossa, ovat nyt maissipeltoa tai hakattu kaupallisesti arvokkaiden puulajien vuoksi. Viisi vuotta raportin ilmestymisestä Kenian pääministeri Raila Odinga on päättänyt puuttua tilanteeseen ja toimitti parlamentille listan yksityishenkilöistä ja yrityksistä, jotka ovat saaneet laittomasti metsää omistukseensa. Syyt Maun hävitykseen ovat pitkälti poliittiset. Tällä kertaa joen vesi oli matalammalla kuin koskaan aiemmin ja eläimet kävelivät joen yli. Laine Linnut äänessä Uudenlainen lintukirja joka opettaa tunnistamaan 150 Pohjolan lintulajia sekä ääninäyttein että valokuvin
Tule tutustumaan maan laajimpaa valikoimaan retkeilyn uutuuksia, tekemään löytöjä ja viettämään antoisaa päivää harrastustesi parissa! Hawke frontier ED - Optisesti ehdottomasti hintaluokkansa paras - Erittäin terävä ja erotuskykyinen kuva - Lähitarkennusetäisyys 2 m - Näkökenttä 142m/1000m (8x43 mallissa) - Saatavana 8x36, 10x36, 8x43 ja 10x43 mallit - hinnat alkaen 424,00 euroa Käy sivuillamme tai tule itse toteamaan kuinka hyvä Hawke on Koetilantie 1 B 5, 00790 Helsinki, p.09-386 7856 www.birdlife. Perinteinen rakentaminen oli niin terveellistä, että siitäolisihyväponnistaanykyrakentamisessakin.Vanhoissa mummonmökeissäjarintamamiestaloissaonhelppohengittää,koskaniitäeioletukittumuovisillarakenteilla. Energiansäästönnimissäniitäkintiivistetäänliianusein hengittämättömiksi pulloiksi, maalataan muovimaaleillajahylätäänluonnollinenilmanvaihto.Suuntausalkoijo 1970-luvulla. Kaikki hometalot on rakennettu tai korjattu rakennusasetusten ja -lupien mukaan terveyshaittoja välttäen ja hyvää rakennustapaa noudattaen. VaikkaolenjäänyteläkkeelleOulunyliopistostajokuusi vuottasitten,kierränaikapaljonluennoimassa.Nytminullaonparemminaikaamyöskirjoittamiseen.Neljäskirjani maaleistajamaalaamisesta,Sinistä ja punaista,onjuuri valmistunutjailmestyysyksyllä. Talotolivatennentoipumiskykyisiä,sillähengittävätseinärakenteettekivätsen,mikänythoidetaankoneellisella ilmastoinnilla.Jakonettapitäämuistaahuoltaa,jottahuoneilmaolisiterve. , ma 11-17, Ti-Pe 11-17.30 Melo sydän Savoon! Arkkitehti panu Kaila arvostelee uusien rakennusmääräysten toteuttamista bisneksen ehdoilla. RITVA KUPARI ORAVAREITTI 66 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 JUVA SULKAVA. TOIMITTANUT JOhANNA MEhTOLA KASVOKKAIN "Terve talo hen Olentehnyttyötäensinvanhanrakennusperintömme säilyttämisen puolesta ja sitten edistänyt terveellistärakentamista.Ongelmanaeioleenääniinkään rakennusten purkaminen vaan se, miten säilytetään ja korjataan. Yksittäinen rakentaja eiolesyyllinen,vaansyyllistäpitäähakeamääräyksistä. /lintuvaruste, lintuvaruste@birdlife. Perimmäinen ongelma on se, että määräysten mukainen rakennus ei toivu, jos esimerkiksi ämpärillinen vettäkaatuulattialle.Rakennuksissaonliikaatiiviitäpintoja, joistakosteuseipääsehaihtumaan. Vanhojen rakennusten kunnostamiseen erikoistuneita ammattilaisiakoulutetaanjalöytyyjoSuomestaaikahyvin.Osaomaakotiaanremontoivistahakeemyöstietoaoikeistamateriaaleistajatyötavoista.Tästäkertoo,ettäsuosituimmastateoksestani,1997ilmestyneestäTalotohtorista,onotettujo15.painos. UUDET MÄÄRÄYKSET on tehty liiaksi alan laitevalmistajienjamuunbisneksenehdoilla.Energiansäästönnimissä suunnataan kehitystä termospullotaloihin ja koneasumiseen. Suomalainen kaipaa luontoon Kansainväliset Erämessut on luontoharrastusten ykkösmessut Suomessa
Josrakennettaisiinkotimaisestapuusta,asuttaisiinvähän tiiviimmin ja laskettaisiin huonelämpötilaa neljälläasteella,kokoenergiansäästötavoitesaataisiintoteutettua. En syyllistäisi ihmistä vaanjärjestelmän,jossanäintodellatapahtuu. Koko ajan surraan, miksi Ruotsissa osataan ja Suomessa ei. Ruotsissa tehdään jo kahdeksankerroksisiapuutaloja.Suomessakoetetaan mutkistaapuukerrostalojenyleistymistä. Jopa nollaenergiatavoite voidaan toteuttaameilläkinuudessapuutalossailman koneellista ilmanvaihtoa ja hävittämättätalonhengittävyyttä,muttase vaatiierityistäasiantuntemusta. Lämpöpumput ja ilmanvaihtolaitteet ovat bisnestä, ja niitämarkkinoidaanjaostetaankovallametelilläajattelematta,mitenpaljonihmisetsairastuvathoitamattomista laitteistaniintyöpaikoillakuinkodeissakin.Onliikaa,että ihmistä rangaistaan koneen huollon laiminlyönnistä elinikäisellä terveyden menetyksellä. Se on paljon asenteistajaviranomaisistakiinni. pANU KAILA ARIETTA KAILA 70, arkkitehti, Helsinki SUOMEN LUONTO 4 | 2010 67. OMA REvIIRI Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. gittää ilman konevoimaa" Määräystentoimivuuttaeioletutkittupuolueettomasti etukäteen.Nesaattavattuottaatuhoaihmistenterveydellejataloudelle. TERvEELLINEN RAKENTAMINEN on meitä paremmissa kantimissa Saksassa, Ruotsissa jaSveitsissä.Sieltätuleepaljonhyväätietoa ja taitoa. Saksaanvietävissäpuutaloissaeisaaollamineraalivillaa,vaanneeristetäänpuukuituvillalla.Sielläontehtyyli30-kerroksinen konttorirakennus,jossaonluonnollinenilmanvaihto. Lisäksi,josilmalämpöpumppuakäytetäänkesälläjäähdyttämiseen,talonkosteussulkuonväärälläpuolellaseinää.Missääneiolevaroitettu,ettäälkääjäähdyttäkö,sillä siitäseuraakosteusongelma. Tekisi mieleni sanoa, että tilatkaa omakotitaloSaksasta,niinsaatteparemman jaterveellisemmän
"Osasyvänmerenkalakannoistaonjoromahtamassa, joten tuontikalojen kanssa on oltava erityisen tarkkana. Kansalais- ja ammattiyhdistysjärjestöjen 2002perustamanverkostontietopalveluFinnWatchselvittiAlkuperää kalastamassa -raportissa,mitenvastuullisuusonhoidettuhenkilöstöravintoloidenjakaupanalankalaostoissa. Luonnon voima onesillä SuomenMetsästysmuseossa27.5.10.10., Tehtaankatu23A,Riihimäki, www.metsastysmuseo.fi . Ympäristöystävällisiä liikelahjoja Suomen ensimmäinen ekoliikelahjakauppatarjoaavaihtoehtojaliikelahjojenmaailmaannettikaupassaan.Valikoimissa on esimerkiksi biohajoavia kyniä,kierrätysmateriaaleistavalmistettuja kasseja, ekopuuvilla- ja bambuvaatteita, puu-jamaissituotteitasekäuusiutuvalla energiallatoimiviakellojajalaskimia. Punaisella listalla ovatesimerkiksikotimaisetankeriasjameritai- MAKASIINI Erik Bruunin luova voima NäyttelyLuonnon voimaesitteleetuotteliaanjamonipuolisentaiteilijan, esitteleetuotteliaanjamonipuolisentaiteilijan, graafi kkoErik Bruunintöitäkuudeltavuosikymmeneltä. Kauppa on osoitteessawww.ekoliikelahjat.fi . RITvA KUpARI 68. Vuoden alussa perustetulla sivustolla onnytnoin300tuotetta,muttayritysetsiikokoajanuusia,erityisestikotimaisia ekotuotteita myyntiin. Maailmanlaajuisesti niitä on tarjolla noin 4000, ja Suomenkin valikoima täydentyy koko ajan. valikoimissa on pakasteita kuten kalapuikkoja ja kalafileitä sekä säilykkeitä. ErityisenlähelläBruuniaonkaikessatekemisessäollutluonto,sekä aiheenaettäinspiroijana.Bruunonsuunnitellutmuunmuassa Suomenluonnonsuojeluliitonnorppa-tunnuksen. AvuksikalaviidakossaonesimerkiksiympäristömerkkiMSC(MarineStewardshipCouncil). Suomessa myynnissä olevat MSC-tuotteet: http://www.msc.org/where-to-buy/msc-labelled-seafood -in-shops-and-restaurants/finland. timaistenlajien suosiminen ovat toimintamme perusta",Karvonensanoo. "Kestäväkalastusjasiihenliittyvätympäristöasiatonpakkoottaahuomioon,sillänevaikuttavat koko alan tulevaisuuteen", summaa KalatukunostopäällikköMatti Karvonen. Eriksson. "YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:nmukaan80prosenttiakalakannoistaon äärimmilleen hyödynnettyjä tai romahtaneita ja kolmannes kaikesta maapallon kalasaaliista pyydetään laittomasti", listaa tutkija päivi pöyhönen. FinnWatchtutkimyynnissäolevankalanalkuperäälähettämälläkyselynyli50yritykselle, joistahuonoinvastausprosenttisaatiinkalatukuilta.Niistävainkolmeyhdeksästävastasikyselyyn. Yksi vastaajista oli Kalatukku E. Muitakin sertifi kaatteja kalatuotteilla on parisenkymmentä,muttaMSCtakaasen,ettämerkittyäkalalajiaeiylikalastetaeivätkäsenpyyntimenetelmätvahingoitamuitalajeja.SuomessaonmyynnissäviitisenkymmentäFSC-merkittyäkalatuotetta,esimerkiksitonnikalasäilykkeitä.Maailmallatuotteitaonnoin4000. WWF:n lanseeraamat kalalajienliikennevalot,MSC-sertifi ointijatietystikoMSC-SERTIfIOITUA KALAA. Valintaperusteina ovat energiatehokkuus, uusiutuvat raaka-aineet ja kierrätettävyys. MSC-kalasta valmistettuja elintarvikkeita on Suomessa myynnissä noin 50 tuotetta. WWF on julkaissut Meren herkkuja Kuluttajan kalaoppaan, jossa kalalajit on luokiteltu liikennevalojenmukaan:vihreäsuosi,keltainen mieti, punainen vältä. OMA REvIIRI RUOKA Liikakalastusta suitsitaan ympäristö Suomalainensyövuodessanoin16kiloa kalaa.Kaksikolmasosaakaikestakalasta tuodaanulkomailta.Kuluttajanonuseinvaikea lähteäjäljittämääntuontikalanalkuperää
Jos ulkomaista kalaa on pakko pistääsuuhunsa,saisisemieluitenollaympäristömerkittyä. JOhANNA MEhTOLA Aroharmaalokki on kaunis laulua myöten "Olin ensimmäisellä lokkiretkelläni heinäkuun lopulla 1998 Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa.Ympärillälenteliuseitatuhansiaeripukuisialokkejajapuolentusinaalajiayhtenä sekamelskana. WWF:nmukaan94,4prosentissamaailman meristäkalastetaan. OMA REvIIRI LUONTOFRIIKIN TÄHTIHETKI merkillä mensekäulkomaisistatuoretonnikalajakaikki syvänmerenkalatkutenpuna-ahven. Monitieteinennäkökulmaonteoksensuurinanti. Suomalaisillemaistuvatkotimaisistakaloistakasvatettukirjolohi,hauki,muikkujaahven sekä ulkomaisista kasvatettu lohi ja kirjolohi, tonnikalasäilykkeet, katkaravut ja pakasteseiti. "Aluksi minua kiinnosti, mitä lajeja lähiseudun jätteenkäsittelykeskuksissa voi nähdä. Koskisenlintuharrastusalkoijo1970-luvulla.Hänehtikatsellamuitalintujayli20 vuotta ennen kuin kiinnostus erityisesti lokkeihinvirisi. Kirjassa tarkastellaanmuunmuassaeläimiäuskonnossa,eläintenjaihmisteneroavaisuuksia, tuotantoeläinten oikeuksia sekä eläimiä taiteessa. Ihmisten eläinkirja.Muuttuva eläinkulttuuri,Palmenia2009. Isojen lokkilajien lajin- ja iänmäärittäminenkiinnostaaedelleen.Niidenpuvuissaonloputontayksilöllistämuuntelua, jotaenkyllästykatselemaan." Lokkisesonki alkaa jo maaliskuussa, kun ensimmäiset harmaalokit saapuvat. Viimeiset lokit puolestaan lähtevät vasta joulukuussa. Ole siviä sikanen.Suomalaiset eläinuskomukset,Teos2009. KALA ON TERvEELLISTÄjaproteiinipitoista ruokaajasiksihaluttua.Kovakysyntäjateollisetpyyntimenetelmätovatjohtaneetrajuunliikakalastukseen. ,Palmenia2009. Retken jäljiltä olo oli viikkoja sekava, mutta siitä se harrastus lähti",sanooylöjärveläinenlaaduntarkkailija hannu Koskinen,46. KotimaisetlajitovatKoskisellejotuttuja jasuosikkilöytyykinnytulkomailta. Koskinen veikkaa heitä olevan kymmenkunta. Eniten syödään Norjassa kasvatettua lohta jatoiseksienitentonnikalaa,jotatuodaanThaimaasta,SriLankastajaIndonesiasta. Syyksi hän arvelee lokkien määrittämisenvaikeuden. Kalastusmenetelmiätulisimuuttaaniin,että sivusaalistatulisivähemmänjamuutenkinpyydettävälajistovalikoituisisaaliiksitarkemmin. Kalaa pyydetään noin 90 miljoonaa tonnia ruuaksivuosittain.Poisheitettävääsivusaalista kuten merinisäkkäitä, lintuja ja vajaamittaisia kalojakertyynoin30miljoonaakiloavuodessa. "Jamieluumminalkukeväällä,jolloinvoi seuratauusienlajiensaapumistapikkuhiljaaopetellen.Loppukesälläkuvioihintulevatnuoretlinnut,jotkaovatmonillalajeilla hyvin samannäköisiä ja siksi vaikeita tunnistaa." JOhANNA MEhTOLA VISA RAUSTE LARIDISTI. Myös kasvatetulle kalalle on suunnitteilla oma ympäristömerkki ASC (Aquaculture StewardshipCouncil). Kirjolohi,lohi,seijaturskajyräävät.Kalantoimitusvarmuus,lajijasopivientuotteidensaatavuus ovatajaneetkalaostoissakotimaisuudenedelle. 16.5.viikonluontoäänenähelkytteleeleppälintu,23.5.vihelteleevalkoviklo,30.5.päästelee säkeitäänpohjansirkku,6.6.väkytteleeisosirri ja13.6.liverteleetaviokuurna.ViikonluontoääniävoikuunnellamyösYlenElävässäarkistossa, www.yle.fi /elavaarkisto. Eläimet ihmisen maailmassa pauliina Kainulaisen ja Yrjö Sepänmaan toimittamassa Ihmisten eläinkirjassahumanistit,teologit,taiteilijatjayhteiskuntahumanistit,teologit,taiteilijatjayhteiskuntatieteilijättarkastelevateläintenjaihmistensuhteenmuuttumistavuosisatojenkuluessa.Yksilöinätunnetuistajahoidetuistakotieläimistäonkehittynyttehdasmaisestikohdeltujalihantekokoneitasamaanaikaan,kun yhä eksoottisempia eläimiä paijataan kuin perheenjäseniä. heikki Lehikoinen julkaisi 2007 kattavan metsästyksen kulttuurihistorianTuo hiisi hirviäsi.KirjoittajanuusiteosOle siviä Ole sikanentarkasteleeyhtäoivaltavastisuomalaisenkansanperintarkasteleeyhtäoivaltavastisuomalaisenkansanperinteenkäsityksiäeläimistä.Esi-isämmesuhdeeläimiinnäkyyedelleenesimerkiksisanontoina,paikanniminäjauskomuksina,mikä todistaaeläintenmerkittäväävaikutustakansammehistoriassa. "Silloinvastaalkaatosilokkiharrastajan elilaridistintalviloma,jolloinonaikaajärjestellälokeistaotettujatuhansiadigikuvia jahavaintovihkojenaineistoja." Suomessavakituisestipesiviälokkilajeja on kuusi: pikkulokki, harmaalokki, selkälokki,merilokki,kalalokkijanaurulokki. Tutustuminen lokkien kiehtovaan maailmaan kannattaa aloittaa kotiseudun lokeista. ,Teos2009. pERTTI KOSKIMIES JARI PELTOMÄKI / LINTUKUVA SUOMEN LUONTO 4 | 2010 69. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi. Miten sanoo isosirri? Viikon luontoäänikajahtaaRadioSuomen kanavaltasunnuntaisinklo12.40. Kuluttajan periaatteena kalamarkkinoilla voisiollaenemmänkotimaista,vähemmänulkomaista. hannu Koskinen (oik.) liettualaisella kaatopaikalla. Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Uusiaharrastajiasiismahtuujoukkoon. "Aroharmaalokki on niin kaunis laulua myöten.NiitäpesiilähimmilläänValko-VenäjälläjaLiettuassa.Vielä15vuottasitten Euroopassa tunnettiin vain yksi harmaalokkilaji, mutta 2000-luvulla siitä erotettiin useampia omia lajejaan, muun muassaaroharmaalokki." Lokkiharrastajienjoukkoonhyvinpieni. Tuontikalan käyttö suurtalouksissa kuten työpaikkaruokaloissa ja ravintoloissa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
"Jopa hybridiauto Toyota Prius on kolme kertaa kuormittavampi",hänsanoo. Ahonen on laskenut, että muunnostyön hinnankuolettamiseenriittävätvuodenajot. "Näinpieniinhiilidioksidipäästöihineipäästä tällähetkellämilläänmuullatämänhintaisella tekniikalla",Ruismatoteaa. OMA REvIIRI BIOPOLTTOAINE Päästöt neljännekseen bioetanolilla Ympäristötietoiselleautoilijalle ontarjollakotimaista poltto inetta,jätteistä a valmistettuabioetanolia. TeollisuuskadunSt1-asemallaHelsingissä myyntineuvottelijaJussi hannukkalaja yrittäjä Ari Ahonen tankkaavat autoonsa Refuel RE85-polttoainetta, kotimaista bioetanolia.KummallakinonSaab,jokaeiolesattumaa. "Bensa-aikaan ajon kokonaiskustannukset olivatsataakilometriäkohti3738euroa.Nyt kustannuksetovatpudonneet3132euroon." Erityisenkiitoksensaamyöskotimainenraa- PETRI KUOKKA MAKASIINI Ihan laitumella Hyvinkään taidemuseon Laitumella-näyttely esittelee katoavan perinnemaisemaneläimistöäjakasvistoa.Näyttelyynonkoottuvanhaajauutta taidettakesälaitumienhevosista,lehmistäjaniittyjenkasveista.Samallaesitelläänpaikallisiasuojelukohteitayhteistyössäasiantuntijoidenkanssa.Näyttelyon avoinna5.9.saakka,Hämeenkatu3D,Hyvinkää,www.hyvinkaantaidemuseo.fi . TAPIO HEIKKILÄ / VISUAALINEN MAISEMASEURANTA Päivitettyä tietoa sudenkorennoista Sami Karjalaisen teos Suomen sudenkorennot julsudenkorennot kaistiin 2002. Työ kesti runsaan tunnin ja maksoi noin 800 euroa. Jussi Hannukkala asennutti ohjelman autoonsa viime joulukuussa. Ari Ahonen on puolestaan ajellut bioetanolilla viime elokuustajalaskenutpäässeensäperäti24grammaan hiilidioksidia kilometrillä. Flexifuel-tekniikka ja jätteistä valmistetun RE85 bioetanolin käyttö on tehokkaimpia ja edullisimpia tapoja autoilla vähemmän ympäSAMI RUISMA ristöäkuormittavasti. Se oli ensimmäinensuomalainen sudenkorentokirja50vuoteen.NytKarjalaisen kirjaonjulkaistuuudistettunalaitoksena,jossa mukanaovatmaassammehavaitutuudetsekä kaikkiPohjoismaissatavatutlajit.Suuriosalevinneisyyskartoista on ajantasaistettu, monet valokuvatonkorvattuuusilla,lajiesittelyissäon runsaastipäivitettyätietoajamyöslajinmääritysohjeitaontarkennettu.Suomen sudenkorennot,Tammi2010. 70 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 .. Useistaautoistaonkuitenkinmyynnissäniin sanottujafl exifuel-autoja,jotkavoivatkäyttää sekäbioetanoliaettäbensiiniä."Autonmoottoritunnistaapolttoaineenjamuokkaapalamisprosessiasenmukaan",osastopäällikköSami RuismaST1:ltäsanoo. MIESTEN MIELESTÄ bioetanolin tankkaamisestajäähyvämieli,jotarahansäästövielälisää. Tavallisimminmuutoksettehdäänautontietokonettaohjelmoimalla,jotkinmallitvaativat moottorinosienvaihtoa.Muutoksenjälkeenautonhiilidioksidipäästötputoavat200grammastaalle50grammaankilometriäkohti. Polttoaineenkäyttöedellyttäämuutoksia,joita onvoinuttehdähelpoitenSaabeihin
Kasvit 14onpullollaantuorettajayl- lättävääkin tutkimustietoa, mikä on ollut yksikirjasarjanjulkaisunmotiiveista.Äskettäinonsaatuselvilleesimerkiksi,ettäosa levistäeikuulukaankasvikuntaan,limasienetovatläheisempääsukuaameboillekuin sienillejaperunaruttoonkinlevä. Millainenonlakkimakien yhteisöjakuinka kapusiiniapinatkorjaavat satoapähkinäfarmiltaan. Mikä tekee kasvistakasvin?Millaisialuontokappaleitavärikkäänjavaihtelevanulkokuorenallekätkeytyy?Mitenkasvitovatkehittyneet. Ahosen mukaan kuitenkin jopa 95 prosenttia uusien autojen moottoreista kelpuuttaa sen suoraan.E5onlopulleviidelleprosentille. Kirjasarjan kuvitus on runsas ja monipuolinen. "Pullataikinaa tankkiin, vaimokin vitsailee.Jaahsitäruisleiväntuoksuakunmoottorinkäynnistää",miesmaalailee. Tänä aikana hylätystä kaupungista on tullut kasvien ja eläinten turvapaikka.Onkoydinvoimalaturmakoitunutharvinaistuneidenlajien onneksi. "Pääkaupunkiseudulla käytämme Primulan leipomojätettä,LahdessaHartwallinpanimon mäskiä,NärpiössäperunankuoriajaperunalietettäjaLappeenrannassakaramelli-sekäleipomotehtaanjätteitä." Tänä vuonna avataan Hämeenlinnassa Bionolix-niminen tuotantolaitos, joka mahdollistaa etanolin tuottamiseen kotitalouksien biojätteistä. Miltei kaikki kuvat ovat suomalaiskuvaajilta. Viimeinen osa on eri maata. Kivikäsonkäsitellytkalliotaidettajouseissa kirjoissa,jaaiheeseenaiemminperehtyneelle uutuusteoksessaonpaljontuttua.Uusijulkaisu onsiltipaikallaan,sillätietotarkentuukokoajan esimerkiksidigitaalisenkuvankäsittelynjauusienlöytöjenansiosta. Siinä paneudutaan Suomen kasvimaantieteeseen jaelinympäristöihin.Tässäosassalajiesittelyjäonenemmänkuinmuissaosissayhteensä. KirjanpääpainoonSuomenkalliomaalausten kuvakielen esittelyssä, mutta teoksessa käsitellään myös kuvien määrittelyä, ajoitusta ja sijaintia. Varsinainenleipätekstijääjopaniidenvarjoon. Samaa voisi kysyä myös kasviharrastusta, sienten keräämistä ja kompostointiakoskevistateemajutuista. Lauantaina22.5.lähetet ävässä t ohjelmassaAvaran luonnon aiheenaonÄlyä kuin apinalla. Vaikkasarjantietomääräonvaltaisa,sitäonosattupopularisoidakiinnostavastija lukijaystävällisesti.Melkeinharmittaaajatella,ettäkaikestavaivannäöstähuolimattatämäkinteosonjokymmenenvuoden kuluttuaosittainvanhentunut. Lajikuvauksiakin on, mutta lähinnä vain täydentämässä pääartikkeleita ja antamassa esimerkkejäkustakinilmiöstä. www.yle.fi /avaraluonto. Kuvia kalliossa Suomen kalliomaalausten merkit kokoaa yhteen pekka Kivikkään kol menkymmenen vuoden työn tulokset. Kotimaisten kasviasiantuntijoiden voimintehtyKasvit 14erottuuomaperäiselläsisältöratkaisullaan.Kasviensystemaattisenluokittelunsijastalukijapalautetaan peruskysymysten äärelle. ENSI vUODEN ALUSSAbioetanoliaonlisättäväkaikkeenbensiiniin.Uusiksilajeiksitulevat E10jaE5,jotkakorvaavattällähetkellämyynnissäolevatbensiinilaadut. Kirjojen iso formaatti, reilu A4-koko,antaatilaakookkaillekinkuville. Kalliomaalaustentavoinkirjavaatiirauhaajasyventymistä,mutta palkitseeelämyksellä,jossenäärellemalttaapysähtyä.Suomen kalliomaalausten merkit,Atena2009. MARJO JÄÄSKÄ YLE KUVAPALVELU / CLAIRE WHITBY-SMITH SUOMEN LUONTO 4 | 2010 71. Etanoliavalmistetaanjätteistäniidensyntypaikoilla. OMA REvIIRI KIRJAT Kasviasiantuntijoiden voimannäyte ka-aine. Kirjasarjassa kerrotaan perusteellisesti kasvien rakenteesta, lisääntymisestä, ravinteidenkuljetuksesta,talvehtimisestaja kasvienliikkeistäaivan,liikkeistä. St1onkotimainenenergiayhtiö,jollaon400 polttoaineen jakeluasemaa, joilta seitsemältä saaRE85-etanolia. Maalauksiamme vertaillaan lähialueidenkutenRuotsinkalliokuvaperinteeseen. Kasvit 14 on kaikin puolin painavaa asiaa.Myöskirjaimellisesti,silläkirjapaketinkokonaispainolieneeviidenkilonpaikkeilla. MAURI LEIvO Avarassa luonnossa Lauantaina15.5.TV1:ssäAvaran luonnonaikaanklo18.45 nähdäänTsernobylin uudet asukit.Tsernobylinydinvoimalaonnettomuudesta tulee huhtikuussa kuluneeksi 24 vuotta. "Kuluttajia ohjataan vähäpäästöisempään suuntaan, sillä E10 on halvempaa kuin E5", Ruismatoteaa."RE85säilyyedelleenedullisenapolttoaineena." Kymmenen prosenttia bioetanolia bensiiniseoksessaeikäykaikkienautojenmoottoreihin. Suurenosankirjastalohkaisevatkuvatjaperusteellisetkuvatekstit. Perusbiologian lisäksi kirjasarjassa esitellään laajasti myös kasvien ja ihmisen suhdetta, kasvillisuusvyöhykkeitä, kasvipeitteen muutoksia, uhanalaisuutta sekä muita ekologisia kysymyksiä. Seuraavat bioetanoliaskeleet otettaneen neljän viiden vuoden kuluttua, jolloin myyntiintulevattodennäköisestiE15jaE20-polttoaineet. ALICE KARLSSON Weilin+Göös teki sen taas! Talven kaamoksessailmestyiviimeinenosa kirjasarjastaKasvit 14,jokaonjatkoasamankustantajanhienolleLinnut 13-sarjalle.Muillakustantajillaeioleviimevuosinaollutrohkeuttatairahkeitaryhtyävastaavanlaisiinurotekoihin. On makuasia kuinka hyvin tämä osa, kirjasarjan musta lammas, istuu kokonaisuuteen. "Pääsemmelaajentamaanjakeluverkkoaehkäjoensivuodenalussa",Ruismakertoo
Vähäenergiatalot vaativat pian tavallisen ihmisen ulottumattomissa olevaa teknisten laitteiden hallintaa.Uudetvimpaimetluovat alustaa huoltoryöstäjien markkinoille.Tätäköhaluamme?Autojen korjaaminenonjovietytavallisen mutterinvääntäjän ulottumattomiin. Ympäristöministeriö kuitenkinmääritteleetalojenenergiatehokkuuksia yksiköllä kWh/br-m2 (lämmitettävätbruttoneliöt,toim. Näin paljon oravia, mutta tämä oli ainut kerta, kun kuulinoravannaukuvan. KATI LAAKSO-ChKhUTIAShvILI Lisätiedot:OpintosihteeriP .0504150772ja IiroKakkoP .0443285737 Keuda Mäntsälä · puh. Tästäkintulisituntuvasäästö. Italialaiseteivätkaikkisuhtaudumetsiinsävälinpitämättömästi aivan kuten kaikki suomalaiset eivät ole metsäläisiä ja suhtaudu luontoonmutkattomasti.Elämme identiteettiharhan vallassa: meillä ajatellaan suojeluasioiden olevan automaattisesti hyvin. Olemme menossa kohti nollaenergiataloja. LUKIJAKIRJEET palaute@suomenluonto.fi TOIMITTANUT JUhA KAUppINEN Luonto-ohjaaja tai Luonto- ja ympäristöneuvoja Korkeatasoista luonto-osaamista (luonnontuntemus) ja ympäristöosaamista (ekologisuus ja kestävällä tavalla toimiminen) Mäntsälässä ·2-vuotinenmonimuotokoulutusaikuisille ·hakupäättyy31.5.2010 Naukuvista oravista vielä kerran Lukijakirjeissä (3/2010) arveltiin oravan naukumisen syyksi hätääntymistä. Sen jalka lipsui; kissa oli tehnyt siihenilkeänavohaavan.Yritinottaaoravankiinniauttaaksenisitä, muttasepuriminuakäteenjahävisi metsään. Muutama sukupolvi sitten osa talosta pidettiin talvisai- ILMOITA SUOMEN LUONNOSSA! Sitälukee102000 luonnonystävää! (KMT2009) AITO LUONNONTUOTE Kuusenpihka- ja tervatuotteet mm. Joutuuko perheiden suurin investointi vastaavaan tilanteeseen? ENSIO LAAKSONEN KLIKKAA NETTISIvUILLEMME SUOMENLUONTO.fI Voitlukeablogejamme Voitosallistuaparasjuttu-kilpailuun Voitantaapalautetta Voitkysyäluonnosta Pääsettutustumaanlehtiarkistoomme Näetmitäkaikkeavuosienvarrella onvalittuvuodenturhakkeeksi Löydättoimituksenyhteystiedot Voitvaratailmoitustilaa VoittilataSuomenLuonnon Kettu vastaa Italian puistoista Riikka vainikkakommentoi(3/2010)kolumnianiVuoroin vieraissa metsissä(2/2010). Tämä johtaa suorastaan tuhlaukseen, kuten artikkelissa näpäytetäänkin.Sallitutkilowattitunnit pitäisi kohdistaa per ihminen eikäpertörsäneliö.Jasiihen on lisättävä kesäasunnot, matkatmökeille,ulkomaillejamonta muutakokonaisuutta. Suomessa on tehty ratkaisuja, jotka toimivat Etelä-Euroopan puitteissa jopa plusenergiataloina. huom.). (09) 27383804, 050 415 0772 Saaren kartano · fax (019) 688 3635 Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus · maoinfo@keuda.fi · www.keuda.fi kaan kylmillään tai viileänä. EnergiansäästössätarvitaanAluokanihmisiä,jotkamuunmuassavähentävättalvisinsisälämpötilaa kaksi astetta ja pienentävät siten lämmityslaskuaan 10 prosentilla. Onhan Italiassa yli 58 miljoonaa ihmistä.Olisiollutoikeampaakirjoittaaomastametsäkäsityksestäni;kuinkaseontörmännytpaikallistenkäytäntöjenkanssa. Kuuluvathan Suomi-kuvaan puhdas luonto, mittaamattomat erämaat ja puiden kuisketta ymmärtävä suomalainen. Ihonhoitoon Hyönteisten puremat Allergia Aurinkoihottuma Palovamma Psoriasis Kovettuma Pykimä Atooppinen iho Akne Kutina - myös eläimille www. Siinu.com Puh. Myönnän,ettäesitinmonipuolisen kulttuurin luontokäsitykset yksipuolisesti ja provokatiivisesti. Mikäli palaanItaliaanretkeilemään,tah- Päästöt pitäisi laskea henkilöä eikä neliötä kohti Artikkelissa Passiivitalot lämpiävät hukkalämmöllä (2/2010) oli ansiokkaasti paneuduttu rakennusten energiankäytönongelmiin.Ihmisistäjaviemärivesistä syntyvää hukkalämpöä pitääpalauttaarakennuksiin. Osaa hoidetaan asianmukaisesti, ja olisi omituista, jos ei Italiasta patikoijia ja luonnonharrastajia löytyisi. Jatkossa aion tukeutua asiantuntevaan apuun matkoja suunnitellessani. Nuorena tyttönä olin kävelyllä metsätiellä,kunkuulinkovaäänistänaukumista.Aloinkatsellanäkyisiköjossainkissaa,janäkyihän se.Kissaeitosinnaukunut,vaan senkynsissäolevaorava! Hätistinkissanpois.Oravapakeni edelleen naukuen puuhun. Kokemuksenitukeetätäkäsitystä. Italiassa on toki eritasoisia luonnonsuojelualueitajaluonnonpuistoja. 041 4558 777 "A-luokan ihmiset pienentävät sisälämpötilaa talveksi" 72 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Vuonna 2002 suomalaisessa, italialaisessajayhdysvaltalaisessa lukiossa tehtiin identiteettitutkimus.Suomalainenkeskivertonuori kokeemetsänjaluonnonitselleen läheisemmäksikuinvirginialainen tai eteläitalialainen vaikka globalisoituvassa maailmassa ihmineneiensisijaisestienääedustaisikaankansallisuuttavaanitseään jaalakulttuureita
Asianmukaista luontokartoitustaeioletehty,javalitusaikaoli lyhyt:pääsiäisajanlomat.Siltivalituksiatuli110kappaletta. valitse tämän lehden paras juttu. donollatietoinensiitä,millaiseen luonnonpuistoonolensaapuva. KATJA KETTU KIRJAILIJA Nummi-Pusulassa karmea kivilouhoshanke Nummi-Pusulassa Sierlan kylässä,jossakesämökkimmesijaitsee,ontullutjulkilaajemman huomion ansaitseva maankäyttöhanke. Äskettäin mökkikuntaamme runnottiin moottoritie räjäytyksineen. huhtikuuta: "Poikkeuksetta kaikkia maa-aineslupia vastustetaan, mutta lähesainanehyväksytäänKorkeimmassaoikeudessa."Ja:"Jokainen suomalainenkäyttääkeskimäärin 20 tonnia mursketta vuodessa. Rktl:nmaa-jametsätalousministeriölleesittämänlausunnonmukaan susista voidaan vuosittain metsästää30%kannanvaarantumatta. Laitathanmukaanperustelut.Vastaukset27.5.mennessä. Arvio vahvisti käsityksen, että susikantaonelinvoimainenjasuhteellisen runsas, hyväksytyn sudenhoitosuunnitelmanmukainen. vastanneiden kesken arvotaan siilikuvioiset, luonnonmateriaaleista valmistetut patalappu ja patakinnas! Parhaat jutut Suomen Luonto 3/2010: Toimittaja vastaa Kontrolle Lauri Kontro ei pyydettäessäkään halunnut yksilöidä, millä tavoin olen sekoittanutfaktatjaluulot. Liitto järjesti tänä keväänä arvioinninsusienmäärästä.Setehtiinpiirikohtaisestijaperustuipetoyhdysmiehiltäjaseurojenkokeneilta metsästäjiltä saatuihin tietoihin.TiedossaolimyösRiista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rktl:nmaa-jametsätalousministeriölleesittämälausuntosusikannankoosta. hiekkarantojen ja dyynien hanko Kisaan osallistuneiden kesken arvottiin norppakuvioiset, pellavaisetsaunatyynyt.NevoittiIiro Nuotio Vantaalta.Onnea! Lukijoiden kommentteja: Luonto on paras puutarhuri oliehdottomanhyväjuttu luonnonkasvientakia.Niinpaljontuhotaannurmikonnimissä. RISTO SALONEN, hÄMEENKYRÖ Toimittaja hakoteillä susista Juha Kauppinen kommentoiSuomenMetsästäjäliiton susilaskentaa (3/2010, Metsästäjät vs. Susikanta kestää edelleen myös rajoitetun metsästyksen. Viereemme rakennettiin huvila räjäytysten, maansiirtotöiden ja hakkuidensaattelemana.Omistaja on kasannut maata järven laskujoen suulle. HyvääkesääSuomenihanassa luonnossa! LISE hOLMBERG-NORDMAN KOTKA / NUMMI-pUSULA faktatjaomatluulotiloisestisekaisin. Kevään ensimmäinen päivä 3. Tragikoomisenhankkeentakana on paikallisen ympäristölautakunnan puheenjohtaja Juhana Salmenpohja.Hänhakeelupaalouhia320000kuutiotakiveä kymmenenvuodenaikana. Yhtäkääntaloaeivoidarakentaa ilmankiviainesta."Lisäksihänelle "metsästystä harrastavana luontoarvotovattärkeitä". Metsästäjäliitolla ei ole huomauttamista tähän tutkijoidenkäsitykseen. LAURI KONTRO pUhEENJOhTAJA SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. metsästäjät) tavalla, joka vaatii kommentin. Satakunnassa ja VarsinaisSuomessaonvarsinrunsaatsusikannat.SusiontullutmyösUudellemaalle,jossalöytyiriistalaskennassauseitasusia. Mökin vastarannalle tehtiinkaavanvastainenavohakkuu. Vuosien surun jälkeen on kasvanut valtava raivo: tuholle ei voimitään. Metsästäjäliiton oman arvion mukaanSuomessaolimaaliskuun alussa 279362 sutta. Susien määrä oli huomattava myös etelässä. Äänestä sähköpostillaparasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuillawww.suomenluonto.fi tai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. fi (linkitetusivulla). JUhA KAUppINEN SUOMEN LUONTO 1. Kauppisella tuntuivat vauhdissa menneen Kevään ensimmäinen päivä luotasisydämeenkäyvästijokaisen mökkiläisenherkistyneitätunteitapitkäntalvenjälkeen. pAULA KRESTJANOff, hELSINKI Hiekkarantojen ja dyynien Hanko toi kaupungin kaikkine ihanuuksineenlukijalletarjolle,kunvuosienmielimatkasinneei olekoskaantoteutunut. RAILI KANNILA, TAMpERE SUOMEN LUONTO 4 | 2010 73. Suomen Metsästäjäliittoon kuuluuyli2500metsästysseuraa, joissaonyli150 000Metsästäjäliitonjäsentä.SMLonPohjoismaidenmetsästäjäjärjestönNJS:nja EU:n metsästäjäliiton Facen jäsen. Juttuni noista haastatteluista ovat luettavissa osoitteessa www.suomenluonto. Luonto on paras puutarhuri 2. Salmenpohja toteaa Länsi-Uusimaa -lehdessä 12. Ne kaikki sanoutuvat irtiKontronjaSuomenMetsästäjäliiton(SML)susiarviosta.MKJja ministeriöluottavatsataprosenttisestiRktl:narvioon,jonkamukaan susia on 150160. Hienot lepikot hakattiin. OlenhaastatellutRiista-jakalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl), Metsästäjäin keskusjärjestön(MKJ)sekämaa-jametsätalousministeriön edustajia susitilanteesta. AlueonlähelläSalonrajaaerämaanomaisellaalueella,jossaon pieniälampia,järviä,lähteitä,purojajarunsaseläimistö(ilves,liitoorava,kaakkurijakuikka)
Keinänen. Kuopiossa näin kärpän jäljet. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! TOIMITTANUT JUhA KAUppINEN VESA HUTTUNEN Kirsti Hassinen todisti käärmeiden kevättä Kolilla "Toukokuussa kiersin Kolin lempikierrokseni Mustanahon niityltä TarhapuronputoustenkauttaIkolanahollejasiitäedelleenMäkrälle.Ikolanahollakävinvilkaisemassatutullakivikasallanäkyykökyitä",kertooKirsti hassinen. Molemmat havainnot olivataivankaupunkienydinkeskustojentuntumassa. Näkyihän niitä. Talvella näin kärpän Hämeenlinnassa: se vilisti moottoritien rampin yli. Keinäsen kevään käynnisti varpuspöllö "Keväänensimmäisinälämpiminäpäivinänäimmepöllönvaanivanpienjyrsijöitälinnunpöntöstä", kertoo helsinkiläinen Tuomo K. Kesy varpuspöllö päästi tarkkailijatmuutamanmetrinpäähän keskellä Helsingin Vartioharjun vilkasta asuinaluetta. hAvAINTOKIRJA havaintokirja@suomenluonto.fi. Eläintenkäyttäytyminenkuitenkinmuuttuumyösihanaidosti. KakkosnumerossammesaukkotutkijaRisto Sulkava muistutti,ettäsaukkojenmääränkasvuonkentieslisännytmahdollisuuttanähdäniitä.Ehkäkärppäkinrunsastuu. "Auringon lämmittämät kivet olivat houkutelleet paikalle useammankäärmeen,jotkamakasivattoisiinsakietoutuneina." Hassinenkuvasiyhtäisoaruskeanharmaatajapariapienempää,mustankiiltävää."Tummatkyytnäyttivätmittelevänkeskenään.Piantoinenpainostettiinpois.Huomasinvaaleankyynhäntäpäässäjotainvaaleanpunaistase olikuinisohaava." "Mustajavaaleakietoutuivattoisiinsa.Kuvasinminkäkerkesin.Avattuani kuvatkotonakoneellaymmärsin,ettäolinpäässytseuraamaankyidenparittelua." "OvelastiKolinMustarintanenhoukutteliminutmieronkiertäjänvapaaehtoiseksivangikseen.EnmaltalähteäpoisKolilta.Setarjoaajokapäiväyllättäviäelämyksiä!",Hassinenhehkuttaa. Liekö kärppäkin kaupungistumassa? Paitsicitysaukoista,olemmesaaneethavaintojamyöskaupungeissajaniidentuntumassaliikuskelevistakärpistä. Onkosinullahavaintojacitykärpistä?Kuviajahavaintojaotetaanvastaanosoitteeseenhavaintokirja@suomenluonto.fi.Vinkki: kärpälläonmustahännänpää,lumikollaei. JUhA KAUppINEN Tuomo K. Esimerkiksisepelkyyhkytovatselvästikesyyntyneetmuutaman viimevuodenaikananeovatalkaneetkäyttäytyäkuintalvehtimisalueillaanKeski-Euroopassa.Tänäkeväänäniitäonsaattanut nähdätaasaskeltakesympinäpihoissajapuutarhoissa.Muutos tapahtuukirjaimellisestisilmissä.Vuosikymmensittensepelkyyhkyoliarkametsälintu. "Välillä lyhyt lentopyrähdys terassin köynnöksen suojaan ja sieltä taas takaisinlinnunpönttöön.Pöllönpaljastivihaisestitiuskientontillamme vuosia talvehtinut mustarastas." 74 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
LisäksijaetaankaksiVR:nmatkalahjakorttia(arvoiltaan140ja250). Tuomaristoarvioikuvatilmantietoakuvaajannimestä. JULKISTAMINEN: VoittajatjakunniamaininnallapalkitutkuvatjulkistetaanSuomenLuonnossa1/2011sekäVR:nMatkaan!-lehdessä.Voittajakuvaakäytetäänilmanerillistäkorvaustakilpailuakoskevassa tiedottamisessa. Vesa Perttunen tapasi Rovaniemellä citysaukon "Citysaukkoeilienenykyäänkovinkaanharvinainen ilmiö.SaukonjälkiänäkeejokavuosiOunaskosken rannoillakeskelläRovaniemeä",kertoovesa perttunen. Kuviaeisaamanipuloidadigitaalisesti,eikäyhdistelläuseista otoksista.Tarvittaessatuomaristovoipyytääoriginaalitiedostonnähtäväksi. Kuvanottamineneisaaaiheuttaakärsimystätaikohtuutontahaittaakuvankohteelle.Kuvataikuvaajavoidaansulkeakilpailusta,mikälituomaristokatsoosääntöjärikotun. HänenmukaansasaukkopysähtyiainakinviikoksikalastelemaanJätkänkynttiläsillanallepieneensulaanjanäkyiuseinaivankeskipäivällä.KutenKajaanissamyösRovaniemelläsaukostatulimediajulkkis:kuviasiitäjulkaistiin Lapin Kansassa jaUusi Rovaniemi-lehdessä. LISÄTIEDOT: www.suomenluonto.fi /Luomus2010, JuhaKauppinen,0505922808 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 75. Kuvatiedostonnimessätuleeollaseuraavattiedot:kuvaajansukunimi,kuvaajanetunimi,kuvannimi(esimerkiksimeikäläinen_matti_auringonlasku.jpg).Kuvientuleeollaparhaassa jpeg-muodossa (ei originaalitiedostoja, esimerkiksi .tiff, .nef). Kilpailussa ei ole sarjoja eikä aihealueita:kaikki osallistuvat yhteen sarjaan, ja mitä tahansa aihetta esittävälläkuvallavoiosallistuajavoittaa.Osallistujamääritteleeitse, mitäpitääluontokuvana.Sevoiollajotainyllättävääkin.KilpailujärjestetäänyhteistyössäVR:njaNikoninkanssa.Osallistuminenonilmaista.Tuomareinatoimivatammattiluontokuvaajatheikki Willamo,Markus varesvuosekä12toimituksen edustajaa.Tuomaristonpäätöksistäeivoivalittaa. PALKINNOT: Teemu Leppänen kuvasi viirupöllön ja fasaanin kohtalon "ViirupöllösaalistifasaaninkerrostalonpihassaOrimattilan keskustassa huhtikuussa", kertoo Teemu Leppänen."Erästalonasukkaistasattuiolemaanulkona janäkitapauksen." LeppänenhälytettiinpaikalleOrimattilan Sanomien toimittaja-valokuvaajana.Kutenmonenpöllönkohdallatänätalvena,viirupöllöntarinapäättyisurullisesti."Pöllölläenergiatloppuivat,jasekuoliitseseuraavanapäivänä saaliinsaviereen." TapauspalauttaamieleenLassi Kujalan kuvanlehtopöllöstäjaharakasta,joidenkohtaloaarvuuteltiinHavaintokirjassa2/2010.Ehkäpöllötuossakintapauksessavain väsyijanukkuipoisilmansuurtadraamaa? PääpalkintoonNikonD90-runko 18-200mm:nobjektiivilla(arvo1790). Lisäksipieniäyllätyspalkintoja. OSALLISTUMINEN: Kilpailuunvoiosallistuavaindigitaalisilla,Suomessaotetuilla kuvilla,joihinkuvaajallaonoikeudet.Kuvat(max.kolmekuvaa perkilpailija)voijokoladataSuomen Luonnonnettisivujenosallistumislomakkeenkauttatailähettääsähköpostitseosoitteeseenkuvakisa@suomenluonto.fi(yksikuvaperviesti)perjantaihin17.9.2010 mennessä. Suomen Luonnon Luomus 2010 -kuvakisan säännöt LuomusonSuomen Luonnonjärjestämäkaikilleavoinluontokuvakilpailu
N t 0 r ja vo et ki om 9, nos sti äa käe etä Su atu luon ey sek e h s ht a k y Lä gia ny ikk an y s tk ia:k ukaa opa olo e t Ko ost m in t,g öp ita hava lmiö hk La n i e sä än t ai l l in eh k o hd ma ma ää,il ss yö m a e in ai h yt O S KY TA OS N ON U YL I AS A Tv A TIJ N TU AN vUOKKOMERI. Kevätlinnunherne voi olla alkuperäinen tai saapunut valkovuokon kanssa samassa kyydissä.Kevätlinnunhernettäonalueellaluontaisesti muuallakin, vaikka se on jo harvinainen niinpohjoisessa. Vieläsuurempivalkovuokonerillisesiintymä on Iisalmen Pörsänmäessä, ja sen historiaan pätee sama kuin Vuohtojoen kasvustoonkin: ihmisentoimientulosta. Lisätukea saan tiedosta, että kalalokit ruokailevat myös pelloilla,joiltapallojenaineksetnäyttävätolevanperäisin, jaoleskelevatmielelläänrantalaitureilla. Kuvanperusteellaolisiishelppoasulkeamajavapoislaskuista,mutta"palluroiden"tuottaja jäivieläongelmaksi.Varmuudenvuoksinäytinkuvanmajava-asiantuntijaSeppo LahdellejalintuasiantuntijaSeppo vuolannolle,joiden neuvojen perusteella olen päätynyt pitämäänniitälokin,todennäköisimminkalalokin, kuivahtaneinaoksennuspalloina. ki luon Ä Y s , siil L S in os tio nto els men f rt o h . Kysymykseenliittyionneksihyvävalokuva,jostaolihelppopäätellä,ettäkyseessäeiolemajavaneikätodennäköisestiminkään muunkaannisäkäslajinulostepapanoita.Majavan papanoita näkee lajin ruokailupaikoillakin varsinharvoin,silläseulostaneeuseinuidessaansuoraanveteen.Erittäinoudoltatuntuu ajatus, että majava olisi noussut rantalaiturille jättämään hajujälkensä, sillä se ei merkitseelinpiiriäänkoira-janäätäeläintentapaan näkyviin(jahaiseviin)paikkoihinulostamalla. ja KY A taiko n Lu 510 @suo i, kohta utio M je e 0 a lu os n T vA A TA S. Ovatko ne majavan jätöksiä, kuten itse epäilemme. parissa niissä näkyi vesikuoriaisten kuivuneita jäänteitä. Lokit poistavat kuvustaan sulamattomia aineksia,joitaneovatnielleetehkätahattomasti halutun ravinnon mukana. Etelä-Suomessa ja Karjalankannaksella yleinen valkovuokko muodostaa pohjoisempana erillisesiintymiä. Vuokot kaukomatkaajina Kärsämäellä vuohtojoen laaksossa kasvaa valkovuokkoja parin hehtaarin alalla. valkovuokkojen seurassa kasvaa kevätlinnunherneitä. vesi oli ollut hyvin korkealla, vaikka se ei laiturille asti nousekaan kuin ehkä kovalla tuulella. hE M Y oi t t it . Silloin esiintymän minimi-ikä olisi ehkä vainnoin150200vuottajuurisenverran,ettäsenkerrottaisiin"aina"kasvaneensiellä. Missään muualla lähiseudulla niitä ei ole. En keksi mitään todennäköistäluonnontapahtumaa,jokaolisituonut alppivuokontuhansienkilometrienpäästä. Mikähän eläin on kysymyksessä. Valkovuokot ovat varmaan tulleet Vuohtojoenlaaksoonrehujenmukana,esimerkiksijonkunetelästäpäintulleenhevosmiehen reessä.Eiolemitäänsyytäolettaa,ettävalkovuokkoolisijoskusollutlaajemmallelevinnyt kuinnyt.Seonniinhyvinpuolensapitäväkasvi,melkeinkuinjuolavehnä,etteisitävähäinen ilmastonviileneminenolisihävittänyt. Majavia lähistöllä asustaa. Olipa todella yllättävän hauska kysymys, jonka ratkaiseminen edellytti hieman salapoliisityötäkin. MATTI hELMINEN Nisäkkäät Outo otus tiellä viime toukokuussa naapurin rouva löysi maantieltä otuksen, ikään kuin siivekkään toukan, jonka onnistui kuvaamaankin. Itse pidän myös Vääksyn seudun alppivuokonerillisesiintymääihmisenluomana,vaikka seuhanalaistenkasvienluetteloononkinpäätynyt alkuperäislajina. Miltä aikakaudelta lajien esiintymät ovat peräisin. Ja jos taas kuvitellaan, että Vääksyn alppivuokko olisi vähäinen jäänne lajin aikaisemmasta laajemmasta kasvualueesta, en taaskaankeksitekijää,jokaolisisentäysinhävittänytAlppienjaSuomenväliseltäalueelta. SEppO vUOKKO Kasvit Majavan jätöksiäkö? viime keväänä mökkimme laiturilla Mäntyharjulla oli kymmenkunta palleroa. Joskasvustoonparinhehtaarinlaajuinen,ja kuvittelemme,ettäseolisialkanutvainyhdestäyksilöstäjalisääntyisipelkästäänkasvullisesti,senvoisiarvioidamuutamansadanvuoden ikäiseksi.Luultavastivalkovuokkotekeekuitenkinsiemeniä,jolloinkasvustolaajeneenopeammin. Hurjan näköinen otus on kirjokehrääjän koiras.Seonjuurikuoriutunutkotelosta jaonetsimässäpaikkaa,missäsevoisiroikkua jakasvattaajaoikaistasiipensä.Seontalvehtinutvahvankotelokopansuojaamanakarikkees- 76 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 TOIMITTANUT ALICE KARLSSON PENTTI JOHANSSON / KUVALIITERI I! n e ES TÄ KS eese fi to
Se on kehrääjäntoukaksiaikaerikoisennäköinen:seon vihreä,eikarvainen,kyljessäonkiitäjämäisesti vinoviirujajavielätakapäässäonpyramidimainenkohoutuma,eikuitenkaanpiikkiä. Ruosteenruskean kirjavakoiraslentääkovastiheittelehtiensekäauringonpaisteessaettäöisin,paljonharvemmin tavattavanaaras,jokaonennemminkinvalkopohjainen,paljonkoirastasuurempi,liikuskelee rauhallisillamunintalennoillaanöisin. halkaisijaltaan noin kolmesenttiset pallurat lienevät peräisin kalalokin kuvusta. Monet linnut poistavat sulamattoman aineksen oksentamalla. KARvATURRI. Tämä on osaksi pakon sanelemaa. Tilaisuudentullenoravatsaattavatsyödälintujenpoikasia.Vaikuttaakotämämerkittävästi SUOMEN LUONTO 4 | 2010 77. Kunkäpyjäonsaatavilla,oravatpiilottavat niitäpitkinsyksyämaahantalvenvaralle.Oravat varastoivat myös sieniä puiden oksille. Ja erikoistakyllä,sienetkäytetäänennenkuinkätkettyjenkäpyjenetsintäalkaa. Perhonen lentelee vapun tienoosta toukokuun jälkipuoliskolle. Eläinravinto on oravien ruokalistalla satunnaista.Tosinmonipihapiirissäeläväoravavoi käydäsäännöllisestinakertamassalinnuillelaitettuatalia,jaerityisenmieluistanäyttääolevansiannahka,einiinkäänsenpinnassaoleva läski.Eipäsiiskumma,ettämakkarakinmaistui. Oravanykkösravintoaonkäpyjenanti,siishavupuidensiemenet.Käpyjäeikuitenkaanoletarjolla kaikkinavuodenaikoinaeikäjokavuosi.Tällöin oravatjoutuvatturvautumaankorvikeravintoon kutenhavupuidensilmuihin. Juuri nyt on paras aika nähdä komea kirjokehrääjä lennossa. Nyt huomasimme, että lautasella käy myös oravanpoikanen ja selvästi syö makkaraa. Korvikeravinnon varassa selviytyy talvesta vainpieniosa,jaoravienmääräromahtaakin vähäiseksiluonnossa.Asutuskeskuksissa,missä oravia ruokitaan pähkinöillä ja muilla tuhdeillatuotteilla,oravakannantappiotjäävätvähemmiksi. pikkukuvassa lukijan löytämä vastakuoriutunut koiras. MAIRE MALINEN sa tai hiukan maahan kaivautuneena. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT vASTAAvAT OKSENNUSpALLOJA. Toukka on edellisenä keväänä ja alkukesällä syönyt herkullisia kasvavia koivunlehtiä. Kylmien vuodenaikojen paksuruumiiset yöperhosetovatyleensähyvinkarvaisia,ymmärrettävistäsyistä.Kuvastammevoiarvata,että lämpöturkinohellakarvaisuudestavoiollase hyöty, etteivät linnut kovasti himoitse tuollaisiakarvaturilaita.Karvatsaattavatjopaollaärsyttäviä. KAURI MIKKOLA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet RAILI MIKKANEN MIKA ROKKA / KUVALIITERI Eikö orava olekaan pelkästään kävynpurija? Me täällä Ylöjärvellä olemme laittaneet grillimakkaran palasia ulos tarjolle, että harakka saa syöttää poikasiaan. Oravan ravinto on todella monipuolista. Onko orava oikeasti hyvin moniruokainen eikä ainoastaan saa ravintoansa kävyistä
Koiras tekee itsensä tykö ja naaras hautoo. Netarvitsevatsuojavärejäjamuitakeinoja,jottasaaliiksijääminenolisimahdollisimmanvähäistä.Kysyjäntarkoittamassatapauksessasiis luonnonvalintasuosiisitä,ettäkoirasonvärikäsjanaaraallaonhyväsuojaväri,jokasopeutuuympäristöön. Kun kaverini isä perkasi kesäkuussa päijänteestä pyytämänsä mateen, siinä luikerteli noin millimetrin paksuisia valkoisia eliöitä. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT vASTAAvAT vÄRIT KERTOvAT. Mittarijuotikkaita (Piscicola geometra) ja muita loisia löytyy mateestakin ympäri vuoden. 78 SUOMEN LUONTO 4 | 2010 ANTTI KOLI MARKUS VARESVUO / KUVALIITERI. Suomalaisista lintulajeista tähän harvinaiseenjoukkoonkuuluvatvesipääskyjakeräkurmitsa. SEppO vUOLANTO Linnut Mateen madot Suomen Luonnossa 1/2010 olleessa artikkelissa väitettiin, että mateessa kesällä havaittavat madot olisivat pelkkää huhua. Kaikki lintulajit eivät kuitenkaan noudata kysymyksen sääntöä, sillä monen lajin koiraat ja naaraat ovat aivan samanlaisia ainakinihmisensilminkatsottuna.Tällöinjokin muu seikka kuin väri on tärkeää, esimerkiksi laulu, pitkät pyrstöjouhet taikka tietynlainen käyttäytyminenennenpariutumista.Kaikkien näidenseikkojenyhdistelmätuleeuseinmyös kysymykseen. Naarasvalitseetällaisillaperusteillaparittelukumppaninsa. Yleensänaaraanosanavuorostaanonhuolehtia jälkeläisistä niiden ollessa avuttomia. Siksi esimerkiksi tavilla koiras on komeampi kuin naaras. Vaikka suuri osa jyrsijöistä kuten pelto- ja metsämyyrä ovat kasvinsyöjiä, on jyrsijöissä oravan lisäksi useita muitakin monipuolisen ravinnonkäyttäjiä,muunmuassarottajamonetsensukulaiset. ILKKA KOIvISTO Nisäkkäät Miksi koiraat ovat koreampia? Miksi linnuilla aina koiraat ovat kauniita ja kosiskelevat naaraita. Onko käsitys mateessa kesällä olevista madoista pelkkää huhua. Lintunaaraat useimmiten hautovat pesueen. Kysyjäonoikeassasiinä,ettämateessaon niin kesällä kuin talvella "matoja" kuten loisi- LOISMATOJA. Kyseisessä kohdassa Suomen Luonnon madeartikkelissakumottiinmelkoyleinen muttaperusteetonkäsitysmateenkesäisestä käyttökelvottomuudesta ruokakalana. Paha makuja"madot"kylläsaattoivatkietoutuasiinähiukanliiantiiviistiyhteen. Eläinmaailmassaonlähespoikkeuksetta niin,ettäkoiraidenonosoitettavanaaraillekelpoisuutensa,janaaraanonvalittavakoiras, jolla se arvelee olevan tulevien jälkeläisten kannalta parhaat geenit. Monissa tapauksissa koiraan väreillä, sulkakoristeilla taikka käyttäytymisellä on suurempi merkitys kuin hyvällä lentotaidollataioptimaalisellasaalistajienvälttämisellä.Koiraanomahengissäselviytyminen onsiisvähemmäntärkeääkuinlisääntymisen onnistuminen. lintujenpesimätulokseenniinävuosina,jolloin oraviaonrunsaasti,eilienetutkittu.Paikallista merkitystäsilläainakinnäyttäisiolevan.Omassapihapiirissänieioravarunsaudenkesinäpeiponlentopoikasianäy. Mitä selvemmin seosoitetaan,sitäparempi. Evoluutionmukanaonkehittynytmonenlaisiakeinoja,joistamonetovatmyösihmissilmin huomiotaherättäviä.Kunlinnutnäkevätvärejä, on koiraan värikäs ulkonäkö luonnollisesti erinomainentapailmaistakelpoisuus:mitävärikkäämpilintu,sitäparempikunto.Myösmonilla kaloilla koiraat ovat naaraita värikkäämpiä, nisäkkäillä vuorostaan on komeita sarvia,hampaita,harjaksia,suurempikokotaikka muitakyvykkyyttäosoittaviatunnusmerkkejä. Onkuitenkinmuutamialintulajeja,joillasukupuoliroolitovatkääntyneettoisinpäin.Naarasonsiiskoreampi,jakosiskeleekoirasta.Koiraan osana on hautoa pesye ja huolehtia poikasista
Se haiseevoimakkaastiraadoltajahoukutteleesitenrunsaastikärpäsiä,jotkasyövätitiömassaa ja levittävät sientä. Ei kuitenkaan mikäänepämiellyttäväkokemus! LASSE KOSONEN Sienet Sienikysymyksiin vastaava Lasse Kosonen on 57-vuotias nokialainen biologi ja Tampereen kaupungin ympäristösihteeri. Senvoipaistaapannulla,jamielikuvaniveivät paistettuihin läskinkappaleisiin. Raadonhajun tuntee kymmenien metrien päähän. Loisten elämänkierrot ovat monivaiheisia, ja niitä on mateessa niin täysikasvuisina kuin toukka-asteinakin.Mateenperkaajahavaitsee niitäruumiinontelonelintenpinnoillaolevissa rakkuloissa tai suolen puhjetessa sen sisältä "matoina". Ahvenanmaallaseonjomelkoyleinen. Sienen pinta oli valkoinen, ohut ja nahkamainen, sisus hyytelömäinen. Mateessa loisivista eläimistä on ihmiselle haittaavainlapamadonelileveänheisimadon toukasta.Ihmiseenjoutuessaantoukkaaikuistuusuolistossajapäästessäänkasvamaansuureksisevoiaiheuttaaanemiaa. Sienimuodostaaaluksimaanpäällepienen kananmunan kokoisen aihion, jonka ulkokerros on nahkamainen. Haisusienionmeilläharvinainenmerenrantojen leppälehtojen sieni. Luulin sitä ensin munankuoreksi, mutta päädyin kuitenkin sieneen. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT vASTAAvAT via tiehytmatoja, heisimatoja, sukkulamatoja jajuotikkaita. Joka tapauksessa haisusienen tieteellinen nimikin Phallus impudicusmerkitsee"hävytöntäsiitintä". Mikä sieni oli kyseessä. Pohjoisimmat esiintymät tunnetaan juuri Porin seudulta. Mateen lihaksistossa kutenmuuallakinsenelimistössätaasvoiolla kauttavuodenpienehköjälapamadontoukkia. Metsästä löytynyt halkaistu pirunmuna (vas.), haisusienen nuoruusvaihe, sai kysyjän ymmälleen. Sienionhaisusieni.Kuvaesittäähalkaistuahaisusienennuoruusvaihetta,niinsanottua"pirunmunaa". Nuorena "munavaiheessa"lajionjopasyötäväolenkokeillut!Sienenmunatäytyyperataniin,ettäjäljellejäävainvalkoinensisäosa. Jalan päässä on soikea itiömalto, jossa on tumman oliivinvihreä, limainen itiökerros. ErikoisenulkoisenolemuksensavuoksiprofessoriToivo RautavaaraehdottimuunmuassakirjassaanSuomen sienisatosienensuomenkieliseksinimeksimulkkusientä,jokaeikuitenkaan saanut laajempaa hyväksyntää. Kysyjän kaverin isän mateessa havaitsemista"eliöistä"onvaikeatehdäarvaustasaatimääritystä.Kunihmisravinnoksitarkoitetustaeläimestälöytyyjotainsellaista,jokajohtaa raaka-aineenhylkäämiseen,voiottaayhteyttä esimerkiksikunnanterveystarkastajaan.Häneltäsaaohjeistustasiitä,mitenmahdollinennäytetoimitetaanedelleentutkittavaksi. hARRI DAhLSTRÖM Kalat ja äyriäiset hAISULI. Kärpäset syövät itiömassanmuutamissatunneissa,japuhdistettu itiöemänpääonvalkoinenjakennomainen. Alla haisusieni koko komeudessaan. Löysin porin Mäntyluodosta kananmunan kokoisen ja muotoisen sienen, jossa pienet nystyrät osoittivat sen olleen yhteydessä maahan. Sameasilmäiset mateet ovat tiehytmatojen toukka-asteiden sokeuttamia, ja mateen kidusontelostavoilöytääeräänjuotikaslajinväriltään mustia yksilöitä. Sisuksia kaivellessa löytyy ensin hyytelömäinen, sitten tumman oliivinvihreäitiömaltokerrosjalopuksihohkainen jaosaksionttojalanmalto. Toukkaaikuistuumyösmuunmuassakoiran jasiansuolistossa,jotenonjärkevintäkäsitellämadettakesättalvetohjeidenmukaisestija pakastaa kala vuorokauden ajaksi 18 asteeseen.Kovasuolaustehoaamyös,muttaseei olekovinterveellistä.Myöskalanriittäväkuumennustappaatoukat,muttakalanlihausein kypseneepinnaltajoennenkuinsisäosankuumuusonnoussutriittävänkorkealle. Hän on tehnyt sienistä yksin ja yhdessä muiden kanssa useita kirjoja ja muuta niihin liittyvää materiaalia kuten julisteita ja pelikorttisarjan. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 LASSE KOSONEN Nahkamainen pallero MARTTI TOIVANEN 79. "Muna" on valkoisella, lankamaisella säikeelläkiinnimaassa.Itiöemänkehittyessäjalkaosuuskasvaanoin1520senttiäpitkäksi.Se onhyvinhaurasjamurtuuhelposti
3.Mistäkotimainenliikennepolttoainebioetanolitehdään. 5.Törmäpääsky. pÄhKINÖITÄ Anna lahjaksi viiden tähden luontolehti! Suomen Luonnon lahjatilaus on tyylikäs tapa muistaa päivänsankaria, ammattiin valmistuvaa tai uutta ylioppilasta. 7.Suomessapesiikuusilokkilajia. Luonnonystävän ykköslehdestä on iloa koko vuodeksi. 3.Jätteistä. 2.Missäsienessäontappavanmyrkyllistägyromitriiniä. a)16 b)24 c)30. 4.Kuinkamontakiloakalaasuomalainensyövuodessa. 5.Mikäonpieninpääskymme: haarapääsky,törmäpääskyvairäystäspääsky. Lahjatilaus nyt kevään kunniaksi vain 56 euroa (norm. Mitkäniistäovatuhanalaisia. 8.a)Majavapystyykaatamaanhalkaisijaltaan lähesmetrinpaksuisenpuun. 8.Majavavoikaataa a)halkaisijaltaanlähesmetrisenpuun b)puolimetrisen c)20-senttisen. 2.Korvasienessä. 4.a)Suomalainensyökalaa16kiloavuodessa. (09) 2280 8210. 1.MikäSuomessakineläväliskoonjalaton. Kymmenen monipuolista, upeasti kuvitettua numeroa vuodessa. suomenluonto.fi soittamalla tilaajapalveluumme p. 9.MissämaassaonsuurijasyvävuoristojärviIssyk-Kul. 10.Tunnistatkonämäeläimet? A MARTTI ROININEN / KUVALIITERI B JOUKO VEIKKOLAINEN / KUVALIITERI C D TIMO NIEMINEN / KUVALIITERI vastaukset: 10.A)rantakäärmeB)kangaskäärmeC)sisiliskoD)kyy. JUHA VALSTE 9.Kirgisiassa. 1.Vaskitsa.. 63 euroa)! Lahjatilaus sisältää onnittelukortin (kuvassa), jolla voit kertoa päivänsankarille lahjasta. 7.Selkälokkijanaurulokki. 6.Mitkähyönteisetovatmustikantärkeimpiäpölyttäjiä. Lahjatilauksen voit tehdä sivun 81 tilauskortilla internetissä www. 6.Kimalaiset
Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... LuonnonsuojeluliitonjäsenillejaYkkösbonuksennorppakorttilaisillemääräaikaistilaus 56euroajakestotilaus49euroa. Puolenvuodenmääräaikaistilaus(5numeroa)35euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilausuudistuutilausaksoittainautomaattisesti,kunneshaluatkeskeyttääsen. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... SUOMEN LUONTO 4 | 2010 81. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSLL:njäsen(hinta56tai49, katsotarkemminohesta). Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ Osoite:..................................................................................................................................... Ulkomaantilauksiintuleepostituslisä:pohjoismaat8,muuEurooppa13jamuut maanosat23euroa. . Vaatimuksia on asetettu muun muassa puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle,energiankulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Kaikki tuotanto emikaalit ja k -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Nimi:........................................................................................................................................ Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Lahjatilausonmääräaikainen. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2010. Sisäsivujen painopaperissa (NovaPressSilk)käytetäänFSC-sertifi oituapuukuitua.FSC-sertifi kaattionpuolueeton,Joutsenmerkkiävahvempitakuu luonnonmukaisestametsänhoidosta. Allekirjoitus:............................................................................................................................ Osoite:..................................................................................................................................... YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 00003HELSINKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi en allemerkitsemällenihenkilöllealkaen___/___2010. Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-0678 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila Painopaikka HansaprintTurku/SL10_04/2010 Teen osoitteenmuutoksen. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... Tilaajapalvelu Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus(12kk,10numeroa)kotimaahan63euroa,kestotilaus56euroa. j Irtonumero7,5euroa.MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. TILAUSASIAT INTERNETISSÄ: WWW.SUOMENLUONTO.FI SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2010. . Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifi kaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 00003HELSINKI Lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Nimi: ...................................................................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Kevättarjousnyt56(norm.63)31.5.asti. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lahjan antaja (laskutusosoite): Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. SuomenLuonnonpainopaperillaonJoutsenmerkki. SuomenLuonnontilausasioissaSinuapalvelee Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217,0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214,0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203,0503082795 AliceKarlsson,22808205,0503082457 JuhaKauppinen,22808234,0505922808 JohannaMehtola,22808274,0503082186 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Markkinointivastaava LiisaVähäkylä,0505687385 Ilmoitusmyynti BFMedia,p.(09)45592245 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081,sähköposti: toimisto@sll.fi ,www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin henkilötietolainmukaisesti. Osoite:....................................................................................................................................
Tavoite on hyvä. Asetuksella halutaan suojella pohjavesiä ja hidastaa vesistöjen rehevöitymistä. Sen mukaan jätevesien ravinnepitoisuutta on vähennettävä reippaasti 2014 mennessä. "Olisiko se mennyt porukalla lapioimalla?" piipitin. Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolella tuli voimaan 2004. Eikä kyse ole vain muutamasta mummosta. Mylläyshän oli jo ohi, konehirviöt poistuneet ja maan rujo kaivanto peitelty. Vesistöjä on ilman muuta suojeltava, mutta olisiko tarvetta tapauskohtaiseen tarkasteluun. "Tai sellaisella pienellä bobcatilla?" Miksi minä vasta nyt avasin suuni. Kun talossa on vesivessa ja vesihana, oli muutostöihin ryhdyttävä. Kesämökeillä tämä pelaa, muttei enää siellä, missä iäkkäät ihmiset pyörittävät itse arkeansa. ALICE KARLSSON TOIMITTAJA O Kaakkuri, lintu menneisyydestä Mökkiläiset voivat auttaa suolampien kiehtovaa kaakkuria monin tavoin. 5/2010 ilmestyy 18. Keinoihin asetus ei puutu. Kunnan viemäriverkko tuntui järkevimmältä ratkaisulta. Kun tietoa on vähän ja takaraja tuntuu uhkaavalta, on helppo ottaa vastaan avaimet käteen -ratkaisu. Kauppoja on jo tehty ja velkaa otettu. Jos talossa on huussi ja kantovesi, muutostöihin ei tarvitse ryhtyä. Äiti oli koitua myös pienpuhdistamokauppiaitten onneksi, niitä pyörii kuulemma haja-asutusalueilla tiuhaan. äin miettimään, miten monta tuhottua pihapiiriä asetus on saanut aikaan. Asennuksen jälkeen laskuja ropisee sähköstä, kemikaaleista, tyhjennyksestä ja huollosta. J nneksi äidin turvana on viisi lasta perheineen ja muutama viisas naapurikin. Määräys hätyyttelee noin miljoonaa asukasta ja puolta miljoonaa kesämökkiläistä. Koneiden tieltä oli kaadettava lukuisia puita, isoja ja vanhoja, äidin aikalaisia. Ei siinä auttanut pullikointi, vaikka ikäihmiset ovat tottuneet käyttämään huussia ja lähin järvikin on kilometrin päässä. JÄLKIKIRJOITUS JARI PELTOMÄKI / LINTUKUVA M Putkiremontti SEURAAvASSA SUOMEN LUONNOSSA: inulla on onnea, kun äiti (82) elää vielä, on voimissaan ja asuu siinä rintamamiestalossa, joka on lapsuudenkotini. Urakka tilattiin kaivinkoneyrittäjältä ja apuun riensivät myös kaikki kynnelle kykenevät läheiset. Pienpuhdistamo, panospuhdistamo, jätevesijärjestelmä. Pian pihalla remusi kaksi (!) telaketjutraktoria, jotka kaivoivat ojan rivakasti, mutta veivät myös maiseman mennessään. kesäkuuta 82 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Poissa ovat lintujen laulupuut, jokakeväiset hiirenkorvat ja vanha metsänpohja kieloineen. Nyt keittiön ikkunasta avautuu puuton valtaväylä, esteetön näköala naapurin tontille
Se oli aivan lamaantunut. "Tällä näkyy haava ja sylkeä ja sen leuat on ihan sijoiltaan!" Matti vastasi ja jatkoi sitten: "Hm... kokeillaan... Koko perhe oli yhdessä sunnuntaikävelyllä ja innokkaat lapinkoirat vetivät Saria kelataluttimissaan. (Hehheh, ajatteli Kastehelmi, joku sentään vielä ymmärtää teatteritaidetta!) "Mistä sä niin päättelet?" Sari kysyi. Kävele sä koirien kanssa pois päin." Sari lähti ja pian kuului Matin huuto: "Se heräs kuolleesta! Ei siinä olekaan mitään vikaa. Samassa jokin karmea, karvainen ja painava läsähti sen päälle. Se olikin vain rantakäärme. Sitten hän meni varovasti katsomaan. Nuori Kastehelmi lämmitteli itseään kaikessa rauhassa sammalen peittämällä kivellä polun vieressä. "Anteeksi Johka-kulta, ei mitään hätää. Kuru ja Johka pysähtyivät nuuhkimaan jotakin heinittyneen tien keskellä. Kastehelmi ei pystynyt liikkumaan eikä paljoa hengittämäänkään. Maihinnousutakki meni kerran pilalle, kun pidin rantakäärmeitä taskussa", Matti muisteli. "Koirat ei varmasti ehtiny purra sitä!", hän vakuutti. Silloin oli ollut kaunis kesäaamu. Mäkin luulin sitä ensin kyyksi, kun se kieri vähän matkaa!" Sari puheli, kun he kävelivät kotiin päin. LUONTOSATU Kastehelmen kauhunhetket K astehelmi oli herkkätunteinen rantakäärme. Sillä oli koirakammo, joka johtui huonosta lapsuudenkokemuksesta. "Mulle se on tuttu lapsuudesta. "Olikohan se sama käärme, jonka päälle Johka pentuna lätsähti makaamaan!" hän jatkoi. Samassa Sari näki kuinka maasta ponnahti jotakin mustavalkoista, joka näytti kierivän vähän mat- kaa alamäkeen. Ruokaa löytyi kotitanhuvilta riittävästi, vaikka sammakot olivatkin kovasti vähentyneet. Pakkohan mun oli kopata sut pois, kun sun alla oli käärme", ihminen höpötti. "Tunnetko sä tän rantakäärmeen hajun?" Matti kysyi. Yhtäkkiä rantakäärme tunsi vaimeita tärähdyksiä ja nosti päätään. "Ei ne sillon vielä ollu", Matti murahti. Sari oli riemuissaan. Saarlampi oli myös koiranulkoiluttajien suosiossa. Maassa makasi käärme mustavalkokuvioinen vatsapuoli ylöspäin, leuat nurin narin ja kieli retkottaen ulkona. "Ne on rauhoitettuja, ei niitä saa ottaa kiinni", Sari sanoi moittivasti. Kastehelmestä oli tullut taitava kalastaja ja rantavedestä löytyi paljon varomattomia pikkukaloja. "Hei, tätä on kyllä purtu!" hän huudahti kumartuessaan katsomaan käärmettä. Pian paino onneksi lennähti pois ja Kastehelmi oli vapaa. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. SUOMEN LUONTO 4 | 2010 83. Käärme liukui äänettömästi karkuun kohti vesirajaa samalla, kun ihminen hyvitteli pentua. Se eleli yksikseen Saarlammen rannalla ja oli enimmäkseen tyytyväinen elämäänsä. Matti tuli sauvojen kanssa rauhallisempaa tahtia perässä. Kastehelmi synkistyi sitä ajatellessaan. Se tajusi, että paino oli ollut koiranpentu, jonka polulla seisova ihminen oli siepannut pois Kastehelmen päältä. "Tuskinpa sentään", Matti nauroi. ANNE pETÄINEN JA KATI KINNUNEN Luontosadunkertojinavuorottelevat lastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. etsätiellä Sari ja Matti nauttivat koirineen keväisen luonnon hehkeydestä. Nyt se lähti menemään." M "H ieno kokemus! Nyt mä ymmärrän, mistä on syntynyt uskomus, että kyy ajais ihmistä takaa renkaaksi kiertyneenä. Koirat hypähtivät taaksepäin ja Sari veti ne pois. Hän piteli tempoilevia koiria ja huusi Matille: "Tuu äkkiä kattomaan, rantakäärme esittää kuollutta!" (Se siitä näyttelijäsuorituksesta, tuumi Kastehelmi synkkänä.) Sari odotti sivummalla, kun Matti meni tutkimaan käärmettä. Hajuhan tulee viemärisuolen eritteestä, jota käärme päästää, kun se pelästyy. Rantakäärme haisteli varovasti ilmaa herkällä kielellään
Palautusviikko 201024 767095-1004