Suomen Luonto 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 70-vuotisjuhlanumero RetkeLLe! Etelä-Suomen hienot paikat / UHANALAISet Lohen suku vaarassa / BOVIk Vieraana luomutilalla 4 Irtonumero 7,50 13.5.2011 LAULUN Kultarinta ja muut virtuoosit kriitikoiden arvioitavina. TAIDE
myöhäisKEVäT Kevään varmaa tyyliä KuVA pENTTi jOhaNSSON / TEKSTI jOrMa LaUriLa SUO-OrvOkiN tapaa monenlaisilta kosteilta paikoilta: puronvarsilta, soilta, rannoilta, lähteiköiltä. Metsäorvokkiin verrattuna suo-orvokki on pieni, ja siksi kaunottaren eteen on nöyrästi polvistuttava, jos haluaa kunnolla ihailla sen tyylikästä olemusta.. Se kukkii touko kesäkuussa ja viihtyy koko maassa
Jälkikasvu varttuu pikkujyrsijöillä, oravilla ja linnuilla. Se munii huhtitoukokuussa ja poikaset jättävät pesän juhannuksen paikkeilla. myöhäisKEVäT Perheonni pökkelössä KuVA Erik SaarNiO / TEKSTI jOrMa LaUriLa viirUpöLLö pESii lahopuun onkalossa tai suuressa pöntössä. Pesän tai maastossa olevien poikasten lähelle ei pidä mennä, koska emo puolustaa niitä äkäisesti ja voi hyökätä päälle. Kynnet tekevät pahaa jälkeä.
maamme noin kolmesta tuhannesta aikakauslehdestä se on iältään 90:nneksi vanhin. Näin loihdit upean kedon tai niityn. olemme pärjänneet tiukoilla aikakauslehtimarkkinoilla hyvin. tästä on hyvä jatkaa luonnonystävän ykköslehden kehittämistä. Kaikkein suurin voitto on joka tapauksessa se, että arpajaisten tuotto käytetään kotimaamme luonnon suojeluun. jos ei kuitenkaan halua arpoja, toivomme että ne ystävällisesti palautettaisiin mukana olevassa kuoressa. Pian on kesä ovella ja kukkeimmillaan oleva luonto odottaa kulkijoita. olemme valinneet paikat siten, että niissä on merkityt reitit ja niissä voi pistäytyä päiväseltään. Parhaillaan ovat meneillään juhlavuotemme arpajaiset. Saimaannorppa. 15 Kalafarmin bakteereista tulee vastustuskykyisiä 60 Kotimetsä kahtia. Voitot on valittu siten, että ne ovat ekologisesti kestäviä ja käyttökelpoisia. jokainen voi vapaasti päättää lunastaako arvat vai ei, lähetys ei velvoita mihinkään. moottorikelkkareitit puhuttavat. jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi 78 vaihtoehto tylsälle nurmikolle. Sen kannessa komeili reino Kalliolan piirtämä maakotkalogo. juhlavuotemme kunniaksi julkaisemme 70 retkipaikkavinkkiä eri puolilta Suomea. lehtemme on taloudellisesti kannattava ja sillä on uskollinen lukijakunta. Sittemmin lehdestämme on tullut Suomen laajalevikkisin, kokonaan kotimaisin voimin tehty luontoasioiden erikoisaikakauslehti. Se ei ole edes vaikeaa. marika eerola 14/2011 6 Suomen luonto 1x/2011 xxxxxx. monet kohteista ovat sellaisia, että niihin pääsevät myös perheen pienimmät. 46 Turvataan kuovin huuto! 52 Tiu diu-diu dliu, laulaa pajulintu. myös lehtemme tilaajat saavat arpoja postissa. arvoisat lukijamme, toivotan hienoja hetkiä upeassa luonnossamme! timo nieminen / kUvaliiteri juhlavuotemme kunniaksi retkivinkkejä etelä-suomen hienoille paikoille. 4/2011 Eläimet ja kasvit 10 Majava mullistaa metsäjärven 18 Metsäpeura pelastui viime hetkellä 38 Arvokalat ahtaalla. musiikkikriitikot arvioivat linnunlaulua. terhi ekebom Luonto ja ympäristö 12 Selkälokin lento hiipuu 14 Vaara vaanii verkkorajoitusalueen reunalla. PääkirjoitUS juhlan paikka! kEväTkESäLLä 1941, luonnon ollessa kauneimmillaan, ilmestyi ensimmäinen Suomen Luonnon numero. Uhanalaiset eväkkäät. tässä numerossa tarjoilemme 40 upeaa kohdetta Etelä-Suomesta, kesäkuussa ovat vuorossa itä- ja Pohjois-Suomen aarteet
Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. Luomutilalla asustaa 800 suomenlammasta. 68 markUS vareSvUo / lintUkUva VaKiot 8 Suomen Luonto 70 vuotta 10 Luonto ja ympäristö nyt 16 Maailmalta 45 Kolumni 67 Vahtikoira 74 80 82 82 84 89 89 Oma reviiri Havaintokirja Paras juttu Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti Pertti hartikainen KannESSa kultarinnan ja muiden mestareiden laulutaidot puntarissa. retkioppaat arvioitavina. Ihmiset ja elämäntapa 74 Kasvokkain. 70 retkipaikkaa osa 1, etelä-Suomi. pesät voidaan kuitenkin pelastaa toukotöissä. Suomen Suomen Luonto 4/2011 70. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Antti Halkka (virkavapaalla 31.7.2011 asti) Liisa Hulkko, (09) 2280 8203, 040 717 8550 (ma.) Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, (09) 2280 8234, 050 432 8421 (ma.) Toimituksen assistentti Elina Juva (09) 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4550 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kaikki tuotantokemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. 14/2011 Suomen luonto 7. 76 Oppaita mansikkapaikoille. bovik raaseporissa on Ülle ja Sebastian nurmen paratiisi. Bovikissa kuuluu päkätystä. Vaatimuksia on asetettu mm. Sivut 5257. 46 kuovit pesivät viljelyksillä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_04/2011 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. 68 Luomutila herran kukkarossa. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Seppo vuokko. 20 Retkeily ja matkailu 20 Kukkeinta Suomea
"toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina v. Suurinta vaaraa matkailusta ei kuitenkaan tullut. laatokan rannat ovat jälleen meidän", niilo söyrinki kirjoitti vuosikirjassa 1942. Kannas on jälleen lujasti käsissämme. iloa ei kestänyt kauan: "mutta tuskin olivat nämä Yhdistyksen esikoiset tulleet ilmoille, kun sotatorvet jälleen alkoivat soida ja Suomen miesten oli riennettävä maan rajoja puolustamaan." Keveämmissä tunnelmissa liikkuu vuosikirjassa 1943 ilmari hustich artikkelissaan Kansanvaellus luontoon. Siinä oli hiukan samoja sävyjä kuin 1990-luvulla Suomen Eu-jäsenyyden neuvotteluiden aikaan. Se ei merkinnyt, että perinteinen luonnonsuojelu olisi unohdettu, vaan että tehtäväkenttä laajeni huimasti. uomen Luonto on kasvanut vuosikirjasta ja Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenlehdestä kaupallisilla markkinoilla lukijoiden kiinnostuksesta kilpailevaksi erikoisaikakauslehdeksi. osanottajien huomiota kiinnitettiin tahdikkaasti siihen seikkaan, että meillä ei ole varaa köyhdyttää kaupunkimme lähiympäristön luontoa viemällä sen kauneimpia kasveja sylittäin kotiin kuihtumaan." Hustichin mukaan havainnollisemmalla ja hauskemmalla tavalla ei olisi luonnonsuojelun tehtäviä voitu esittää: "oli oikein ilo nähdä vanhojen ja nuorten, miesten ja naisten, eri yhteiskuntaluokkia edustavien henkilöiden yhdessä vaeltavan luojan luonnossa, ottavan innostuneina vastaan kauniin kevään ja hetkeksi unohtavan sodan ja maailman levottomuuden." huolta kaupunkiluonnostakin Samassa numerossa viljo erkamo kantaa huolta kaupunkiluonnon säilymisestä: "Kulttuuri moninaisine vaikutuksineen tunkeutuu kaikkialle, ja 8 Suomen luonto 14/2011. Vain sopivia, vielä luonnontilaisia kohtia ajoissa rauhoittamalla on mahdollisuus säilyttää tuleviinkin aikoihin kuva siitä, millaista pääkaupungin seudun luonto on ollut alkuperäisessä asussaan." Huolta nostatti sittemmin myös ulkomaisten matkailijoiden houkuttelu Suomeen. rakkaus luontoon ja huoli sen tulevaisuudesta on säilynyt. Pätevien asiantuntijain sanottiin toimivan oppaina. Hetkeksi riitti optimismia: "olemme saaneet takaisin rakkaan Karjalamme, vaikkakin pahasti runneltuna. Samaan aikaan julkaistiin sen ruotsinkielinen painos, Finlands Natur. Enemmän luontoamme on hävitetty kotimaisin voimin. 70 S Suomen vuotta jOrMa LaUriLa Välähdyksiä vuosien varrelta Suomen Luonnon vuosikertojen lehteily tarjoaa mielenkiintoisia näkymiä eri vuosikymmenten tunnelmiin. alkuvuosien tunnelmia värittää toisaalta optimismi, toisaalta sotien tuoma tuho ja ahdistus. 1960-luvun lopulla alettiin havahtua ympäristökysymyksiin. Sota keskeytti 1938 perustetun luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnan, mutta rauhan jälkeen 1940 se taas käynnistyi. tässä poimintoja 70 vuoden taipaleelta. Ajan henki näkyy Suomen Luonnossa usein juuri tavalla tai toisella erikoiset ja parhaiten säilyneet luonnonkohdat joutuvat sen jalkoihin. Sanomalehdissä kuulutettiin, että mukaan saisi tulla kuka tahansa ja viipyä niin kauan kuin halusi. Ensimmäinen Suomen Luonto ilmestyi kevätkesällä 1941. Pääsymaksua ei ollut eikä muitakaan menoja. "Ehkäpä jälkeläisemme mielellään haluaisivat itse ratkaista, onko Suomi myytävä vieraitten käyttöön vai onko heillä itsellään varaa käyttää tuo kaikkien himoitsema ylellisyys, raikkaiden tuulien, vilpoisten vesien ja pihkantuoksuisten metsien Suomi", kirjoitti jouko solonen artikkelissaan Emme saa myydä Suomea Euroopan virkistysalueeksi! numerossa 3/1969. 1943 Suomen luonnonsuojeluyhdistys pani toimeen ensimmäisen kevätretkensä yleisölle
"Vimpelistä moreenikerroksen al- un majava asettuu järvelle, veden laatu yleensä muuttuu. Vesi alkaa padon yläpuolella nousta ja vesialtaan pinta-ala laa- heikki kokkonen/ kUvaliiteri Majavat rakentavat asuinlammellensa padon, jonka avulla ne pystyvät säätelemään vedenpintaa. Majavajärvi voikin olla tehokas kasvihuonekaasujen tuottaja. Majavan patoamissa järvissä vesi on hyvin tummaa, näkösyvyys erittäin pieni, eikä valo pääse tunkeutumaan pohjalle. Väri vaikuttaa myös lämpötilaan. Näin kertoo professori lauri arvola Helsingin yliopistosta. Evolle siirrettiin 1957 kanadanmajavia ja viime vuosina kannan koko on ollut noin 30. "Majava on erittäin vanha nisäkäs", nisäkästutkija seppo lahti Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo. Evon majavajärvissä mitattiin viime kesänä jopa 30 asteen lämpötiloja." "Tyypillistä on kuitenkin, ettei majava viivy samalla järvellä paria vuotta kauempaa ja rakennustyömaa palautuu vähitellen ennalleen. Majava pyrkii säätelemään veden pinnan tasoa ja rakentaa padon yleensä luusuaan, järvestä laskevan joen nieluun. Lajit eivät risteydy keskenään, sillä kanadanmajavan kromosomiluku on 40 ja euroopanmajavan 48. Vähitellen veden alle jäävä kasvillisuus kuolee, samalla mikrobituotanto kasvaa ja happi saattaa loppua. Kun rannoilla on jälleen uutta vesaikkoa, majava palaa." Suomessa elää sekä kanadanmajavia että euroopanmajavia. Metsäinen, pienten järvien pirstoma maasto on majaville ihanteellinen. Majavat syövät vain kasveja. 10 Suomen luonto 14/2011. pesän suuaukko ei saa koskaan jäädä kuiville. "Jos veden väriarvo on 50, se voi nousta majavien vaikutuksesta 510kertaiseksi. Hän on tutkinut kanadanmajavan vesistövaikutuksia Lammin Evolla. Luonto ja ympäristö nyt kun ruoka käy vähiin, majava muuttaa majaa. ToImITTAnEET aLicE karLSSON ja jOUNi TikkaNEN majava mullistaa metsäjärven K Majavan läsnäolo näkyy järven rehevöitymisenä mutta myös runsastuvana eliöstönä. jeta. Arvola antaa esimerkin: Vuodet 2002 ja 2003 olivat ennätyskuivia, ja valuma-alueelta tuli Evollakin vain vähän kuormitusta ja vedet pysyivät kirkkaina paitsi majavajärvillä
luonnossa vanhimmat yksilöt ovat eläneet yli 10-vuotiaiksi. jaksaakohan tämä kaveri nousta rappujamme niin pitkään. "Euroopanmajavista kehittyi pysyvin kanta Noormarkkuun, missä sitä on edelleenkin. Se ei siis kyllästy nousemaan samoja rappusia ilta toisensa jälkeen. mitään ei näkynyt eikä kuulunut. konna näytti kauniilta. "Ruotsissa majavia on noin 100 000 samoin kuin Euroopan puoleisella Venäjällä. Se ei selvästikään vähästä hätkähdä. rupikonnan kudun erottaa helposti sammakon kudusta, sillä konnan kutu on kuin helminauhaa, joka koostuu kahdesta vierekkäisestä rihmasta. rupikonnat aloittavat vasta nyt toukokuussa kutunsa pohjoisemmassa, mutta täällä etelässä kutu alkaa olla jo ohi. Lisäksi Kurussa on erillisesiintymä." Kanadanmajavista ripeimmin alkoivat lisääntyä Sääminkiin siirretyt majavat, joista nykyinen kanadanmajavakantamme polveutuu. rupikonna alkoi kiinnostaa minua ja lueskelin siitä löytyvää tietoa erilaisista oppaista. rupikonna on rauhallisuuden perikuva. taisin kiljahtaa ihastuksesta. avasin kuistin oven ja katselin ympärilleni; onneksi huomasin lopuksi katsoa portaillekin. Sain selville saman asian, minkä olin jo huomannut kotipihallani. tulkitsen sen vihjeeksi, että voisit siitä jo lähteä töllistelemästä. n rupikonnan kutu on kuin helminauhaa. 14/2011 Suomen luonto 11. ti hieman asentoaan. lentääkö joutsenia vai pienlentokone niin alhaalla, että tunnistenumerot vain vilahtavat. Palautusistutuksia alettiin tehdä 1930-luvulla , jolloin Norjasta tuotiin 19 euroopanmajavaa ja Yhdysvalloista seitsemän kanadanmajavaa. missähän sinä olet kuoriurupikonna tunut, kysäisen konnalta. Sain kiivetä sen viereen ja jutella sille, eikä konna ollut moksiskaan. mulkosilmät olivat kuparin väriset ja niissä oli tumma poikittainen viiva. Sain rauhassa katsella sen kyhmyistä, tummanrus keaa, kuivaa ihoa ja haravarpaita. KIIKARISSA mikko hakanen / kUvaliiteri jOhaNNa MEhTOLa ta on löydetty 107 000 vuotta vanhoja puita, joissa on majavan hampaanjäljet." Majava metsästettiin meiltä 1800-luvulla sukupuuttoon. Sieltä majavat levisivät pohjoiseen KauhajoenIsojoen paikkeille asti. Virossakin majavia on enemmän kuin meillä, ja Latviassa sekä Liettuassa majavaluku on meihin verrattuna moninkertainen." Majavien insinööritaidoilla on vaikutuksia vesistön ekosysteemiin, mutta samalla tiheäkasvuiset patoaltaat suojaavat vesilintupoikueita ja lahoavat puut pursuavat hyönteisiä ja tarjoavat kololinnuille pesäpaikkoja. aLicE karLSSON konnan elämää kOira haUkkUi illan suussa vimmatusti. Ylärappusella istua jökötti rupikonna. illalla luen Suomalaisesta sammakkokirjasta, että rupikonnat ovat pitkäikäisiä. on paikkarupikonna vaihtaa kärsivällisesuskollinen. Lahden mukaan meillä on noin 12 000 kanadanmajavaa ja 2000 euroopanmajavaa. jos jostain syystä haluaisin päästä kotikonnastamme eroon ja kiikuttaisin sen vaikka puolen kilometrin päähän pihastamme, se todennäköisesti kömpisi pihallemme takaisin ja nousisi jälleen kaikki viisi askelmaa kuistimme ylärappuselle. Seuraavina iltoina osasinkin jo arvata koiran haukusta, että jaahas, konna on taas astellut vartiopaikalleen kuistin ylimmälle rappuselle. kuikuilin joka ikkunasta, että mitä se nyt taas vohkaa. rupikonna on erittäin paikkauskollinen. naaras pujottelee nauhat vesikasvien sekaan
itäisen Suomenlahden parimäärä on pienentynyt minkkien vuoksi, mutta Saaristomerellä minkin poistopyynti käänsi kannan nousuun. Kierros on laajentunut myös Ääniselle ja Vienanmerelle. lokkeja ammutaan jopa myytäväksi koirien koulutusta varten, eikä viime kesänä satelliittiselkälokin turkistarhaltaan ampunutta pohjalaista vastaan nostettu edes syytettä. Kun yhdestä lokkiyksilöstä voi kertyä jopa yli 300 tapaamiskertaa, tulee tietoa lintujen kohtaloista aivan eri tahtiin kuin normaalirengastuksella. lukurengastuksessa linnulle pannaan metallirenkaan ohella toiseen jalkaan muovirengas, jonka koodi on luettavissa valokuvista tai kaukoputkella. Hän on tutkinut ja suojellut selkälokkeja enemmän kuin kukaan muu. Luonto ja ympäristö nyt Selkälokin lento hiipuu OMA LOkkIMMe S Risto Juvaste on rengastanut lempilintujaan yli 50 vuotta elkälokkeja pesii Suomessa taantuman jäljiltä 8000 paria, sanoo kontiolahtelainen risto juvaste. MUOviTEkNiikaN ammattilaisena hän tekee itse renkaat myös kymmeniin muihin eurooppalaisiin lintujen tutkimusprojekteihin. juvaste tarkastaa Suomen meri-alueista merenkurkun, ja 2000-luvulla hän on kiertänyt laatokalla Valamon pari kertaa joka kesä. Hän veneilee lokkiluotoja tarkastaessaan joka kesä viitisen tuhatta kilometriä, jos sää suinkin sallii. FrakkipUkUiSEN selkälokin nimilaji (Larus fuscus fuscus) pesii Suomen ohella vain ruotsin rannikoilla, Pohjoisnorjassa ja Venäjän Karjalassa. Vuosikymmeniä hän on laskenut yksilömääriä, tutkinut muuttoreittejä satelliittilähettimin, seurannut pesintöjä ja rengastanut poikasia. länsiEuroopan rannikoilla sekä Kuolasta jenisein alajuoksulle elävillä muilla alalajeilla selkä on vaaleampi. Harmaalokkien hävityskampanjoissa tapetaan juvasteen mukaan myös selkälokkeja. Hämeen kantakin on hieman elpynyt, mutta useimmilla vesillä poikastuotto on liian alhainen pesätuhojen sekä emoihin afrikassa kertyneen myrkkykuorman vuoksi. juvasteen mukaan Suomen selkälokkikanta on pysynyt vahvana vain Kok kolan ja Vaasan välisellä rannikkoalueella, missä linnut saavat ruokaa turkistarhoilta. "Kierrän Saimaan vesistön Puumalasta Kolille, Kallaveden reittiä silloin tällöin ja lisäksi Hämeessä ainakin mallasveden, roineen, Pälkäneveden ja Kukkian. kuvaamalla lintuja mökkiläinenkin voi selvittää, mistä kotijärven lokkipari on kotoisin.. Selkälokin suojaamiseksi kaikki lokkilajit pitäisikin rauhoittaa syyskuun puoliväliin saakka. pErTTi kOSkiMiES ma ija-liiSa Pe nt tinen risto juvaste kihlaa selkälokin poikasen. 12 Suomen luonto 14/2011 riSto jUvaSte Lukurengas paljastuu valokuvasta. lisäksi suuntaan joka kesä jollekin uudelle alueelle", juvaste kertoo
Se ei siis olekaan niin kömpelö saalistaja kuin on uskottu." Koskela seuraa gps-pannoitettuja ahmoja kesällä kävellen koiran kanssa, talvella hiihtäen. vuosi sitten käynnistyneessä Suoverkosto-life-ennallistamis hankkeessa on mukana 52 natura 2000 -aluetta hangon Stormossenilta kittilän ja Sodankylän Pomokairaan. jos vuosi 2011 sujuu suunnitelmien mukaan, vuoden loppuun mennessä on saatu valmiiksi miltei puolet tavoitteesta. piia ahONEN markUS vareSvUo ahma on mainettaan parempi saalistaja "pOrONhOiTOaLUEEN ulkopuolella elävien ahmojen elintavoista ei tiedetä juuri mitään, vaikka niitä on arviolta runsas kolmannes koko Suomen ahmoista", sanoo anni Koskela oulun yliopistosta. kun ojituksen kuivattama turve alkaa imeä kosteutta, suokasvit palaavat. "tutkisin siis, käyttävätkö ahmat hyväkseen äänivihjeitä vai etsivätkö ne haaskat lähinnä hajuaistinsa avulla." piia ahONEN laSSi raUtiainen Lehtopöllöt ruskettuvat harMaidEN ja ruskeiden lehtopöllöjen voimasuhteet ovat muuttuneet Siuntion seudulla: 1980-luvulla ruskeita pöllöjä oli vain kolmannes, nyt jo puolet. leutoina talvina niillä menee kuitenkin yhtä hyvin kuin harmailla", sanoo tutkija Patrik Karell helsingin yliopistosta. jOUNi TikkaNEN Voit auttaa tutkimusta ilmoittamalla ahmahavainnoistasi: anni.koskela@oulu.fi 14/2011 Suomen luonto 13. "kyse on geenien yhteispelistä. 20 11 "itSe PUiSton ol em poronhoitoalueen ulkopuolella ja kuinka riippuvainen se on esimerkiksi suden läsnäolosta", Koskela sanoo. muutoksen takana lienee ilmastonmuutos, vaikka se ei suoraan vaikutakaan höyhenpeitteen väriin. ahma saa kiinni jopa jäniksen ja kanalinnun. lyhyeSti Tuhat kilometriä suo-ojia tukkoon METSähaLLiTUkSEN tavoitteena on herättää eloon lähes 4300 hehtaaria suoluontoa vuoteen 2015 mennessä. ensimmäisenä hankevuonna metsähallituksen luontopalvelut täytti ojia ja teki patoja 18 kohteella yhteensä liki 700 hehtaarilla. "ahmakannan hoitoa suunniteltaessa on tärkeä tietää, miten ahma selviytyy Oho! aS Saoloa tUSk in kU ka an alUeen kU nniSS a en ää kYSeen al aiS ta a. Puustoa poistettiin 16 paikassa. tänä vuonna ruskeat pöllöt, joilla on kiivaampi aineenvaihdunta, ovat kuolleet, kun on ollut kylmää, paljon lunta, ja vaikea saada ravintoa. nY t on kin kYSY mYS va in Sii tä , mi ten ra kk aa Sta la PS eS ta PiD etää n hU olta ." La pin Ka ns an pä äk irjo itu s Ur ho Ke kkos en ka ns allispu istos ta 26 .3. Väitöskirjaansa valmistelevaa tutkijaa kiinnostaa, mitä nämä lähinnä itärajan tuntumassa elävät ahmat syövät ja saalistavatko ne itse vai käyttävätkö haaskoja hyväkseen. ennallistamisessa pyritään ensisijaisesti palauttamaan suon vesitalous. "maastosta löytyneiden vihjeiden sekä ulosteanalyysien perusteella pystyn määrittämään ahman ravintokohteet." tutkijan suunnitelmissa on tehdä mahdollisesti myös äänikokeita. Hänen tähän mennessä keräämänsä tutkimusaineisto oikoo piintyneitä käsityksiä ahman tavoista: "ahma kyllä hyödyntää runsaasti susien, luontokuvaajien ja metsästäjien maastoon jättämiä haaskoja mutta kykenee tarpeen tullen myös itse saalistamaan yllättävän paljon jäniksiä ja metsäkanalintuja. "tarkoitus olisi soittaa pannoitetulle ahmalle tietyltä etäisyydeltä muun muassa korppien ääniä sekä susien ulvontaa ja tarkkailla, lähteekö se liikkumaan ääntä kohti", Koskela selittää
"onko kuuttien suoja nyt riittävä, kun lähes puolet Saimaan pinta-alasta on kaksi ja puoli kuukautta rauhoitettuna?" tutkija mervi Kunnasranta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kysyy. tulosten mukaan kuutit kulkevat jopa 20 kilometrin päähän synnyinpaikaltaan ja niiden elinpiirit vaihtelevat kolmesta neliökilometristä 160 neliökilometriin. "Ei välttämättä, sillä vaara voi piillä suojelualueiden reunoilla. tämän kevään pesälaskennoissa löydettiin 52 kuuttia, joista kolme oli syntynyt kuolleena. aLicE karLSSON jUha taSkinen 14 Suomen luonto 14/2011. "norpan uhat ovat kalastus ja muuttuva ilmasto, sillä norppa on riippuvainen jäästä ja lumesta", Kunnasranta sanoo. Suojelussa olennaista on nuorten ikäluokkien selviytymisen parantaminen. lisäksi norpalle vaarallisten pyydysten kuten riimuverkkojen ja muun muas- Lähetin liimataan seurattavien kuuttien selkään, koska panta ei pysy pulleron kaulassa. sa joustavanieluisten katiskojen käyttö on kielletty. Keskeisillä pesimäpaikoilla norpilla onkin hyvä olla, mutta verkkorajoitusalueiden reunoista voi muodostua surmanloukkuja. Saimaalla syntyy normaaleina pesimävuosina 5060 kuuttia. Kuuttien suojelun suunnittelussa on tärkeä tietää, miten kuutit käyttäytyvät. jUha taSkinen Luonto ja ympäristö nyt Äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan kuutteja seurataan radiolähettimillä, jotta niitä voitaisiin suojella tehokkaammin. Vaara vaanii verkkorajoitusalueen reunalla SAIMAANNORppA H allitus on tehostanut saimaannorpan suojelua kieltämällä verkkokalastuksen Saimaalla noin 1800 neliökilometrin suuruisella alueella huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. itä-Suomen yliopisto tutki lähettimien avulla 10 kuutin liikkeitä erityisesti keväisten verkkorajoitusten aikana. Kanta kasvoi 2,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2004, jonka jälkeen lämpimät keväät katkaisivat kasvun. Siellä voi olla pyydys pyydyksen perään." Saimaannorppia on noin 270. aiemmin otaksuttiin, että kuutit liikkuvat enimmillään vain kolmen kilometrin säteellä pesästä. Havaituista kuuteista 10 prosenttia löytyy kuolleina, ja tilastojen mukaan likipitäen saman verran kuolee pyydyksiin. Yksikin käynti alueen ulkopuolella saattaa olla kohtalokas." "Suojelualueet on piirretty kuuttien keskimääräisten elinpiirien mukaan. jos näin olisi, hävikki olisi varsin siedettävä
hyvät ominaisuudet näyttävät myös periytyvän. luomutiloilla lintulajisto on monipuolisempi ja viljelykasvien tuholaisia kuten kirvoja on vähemmän kuin tavallisilla tiloilla. "jos talvien lämpeneminen jatkuu ennustettua tahtia, voi levittäytyminen tulla hieman todennäköisemmäksi, mutta vasta vuosikymmenien kuluttua." aLicE karLSSON tutkittuA marika eerola eva-maria SöDerholm / vaStavalo Terveellisimmät mustikat pohjoisessa pOhjOiSESSa kasvavissa mustikoissa on enemmän sinisen ja punaisen väriaineita, terveysvaikutteisia antosyaanipigmenttejä. Kiljuhanhia ja Huippuvuorilla pesiviä vaaleamahaisia sepelhanhia on hanhista vähiten, alle 10 000 yksilöä. pErTTi kOSkiMiES Luonto viihtyy luomutiloilla kaSviEN sekä lintujen laji- ja yksilömäärät ovat luomutiloilla suurempia kuin tavallisilla tiloilla, selviää 153 tilaparin vertailussa eri puolilla eurooppaa. Hän väitteli uusien pohjoisten mittariperhosten leviämisestä tunturikoivikkoon turun yliopistossa huhtikuun lopulla. kuvassa metsähanhia. 14/2011 Suomen luonto 15. "Emme vielä tiedä, mistä antibiootit kasvattamoille tulevat", tamminen sanoo. Pelko lienee kuitenkin aiheeton. tämä ilmenee oulun yliopiston tutkijan Laura Jaakolan selvityksestä. Hanhijoukko on kasvanut yli kolmanneksen 20 vuodessa, tundrahanhikanta peräti kaksinkertaistunut. mustikan tiedetään muun muassa ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta sekä syöpää, parantavan muistia ja ylläpitävän silmien terveyttä. "Vaikka ruskamittari pystyisikin elämään toukkakautensa pohjoisen Suomen tunturikoivikoissa, ei se vielä pärjää kylmän talven yli", tutkija tea ammunét sanoo. Useimmat näistä vaikutuksista liittyvät antosyaaneihin, jotka ovat tärkeä flavonoidiryhmä. aLicE karLSSON hanhimäärät kasvussa hUhTiTOUkOkUUSSa viisi miljoonaa hanhea muuttaa talvehtimispaikoiltaan länsi-Euroopan rannikoilta Koillis-Euroopan sekä länsi-Siperian taigalle ja tundralle. Pölyttäjiä vetävät puoleensa etenkin apilalaitumet. pErTTi kOSkiMiES markUS vareSvUo / kUvaliiteri hanhien joukkomuutto pesimäpaikoille ajoittuu toukokuun puoleenväliin. "tunturi- ja hallamittarin munat kuolevat keskimäärin -37°C ja -36°C:ssa, mutta ruskamittareiden jo -32°C:ssa." ammunétin mukaan ruskamittarit eivät levinne Suomen puolelle tunturikoivikkoihin ainakaan lähivuosina. Kalakassien luona useiden tetrasykliini-antibiootille vastustuskyiseksi tekevien geenien pitoisuudet olivat kohonneet, mutta kontrollialueilta geenejä ei löytynyt. kun pellon osuus kilometrin säteellä tilasta nousee viidesosasta sataan prosenttiin, kasvilajien määrä vähenee luomutiloilla vain 16 prosenttia mutta tavallisilla tiloilla 33 prosenttia. tamminen keräsi neljän vuoden ajan näytteitä kalankasvattamoiden alta ja vertasi niitä 200 metriä kauempaa kerättyihin näytteisiin. kalafarmin bakteereista tulee vastustuskykyisiä BakTEEriT kehittyvät kalankas vattamoiden lääkeainepöllyssä vastustuskykyisiksi antibiooteille, selviää tutkija manu tammisen Helsingin yliopistoon tekemästä väitöskirjasta. "Kalarehua ehkä käsitellään samoilla laitteilla antibioottirehun kanssa, tai poikasten kasvatus vaikuttaa, kun niitä kylvetetään antibioo teissa." jOUNi TikkaNEN ruskamittari ei selviä Lapin talvista TUNTUrikOivUja syövän ruskamittarin on pelätty leviävän meille ilmaston lämpenemisen myötä. tundrahanhia on 1,2 miljoonaa, metsähanhia yli 600 000, lyhytnokkahanhia yli 400 000 ja valkoposkihanhia liki 900 000 yksilöä. tämä päti jopa sellaiseen kasvattamoon, jolla kaikkien antibioottien käyttö oli lopetettu vuosia aiemmin. Hänen utsjoen seudulla tekemässään kokeessa kaikki ruskamittarin munat kuolivat. Hanhikantoja on kasvattanut etenkin metsästyksen rajoittaminen
linnun muuttomatkan yksityiskohdat selvisivät larry nilesin vetämän kansainvälisen tutkijaryhmän ja yhdysvaltalaisen Conserve Wildlife Foundation of new jersey -säätiön tutkimukkeveitä geopaikantimia voidaan laittaa myös pienille linnuille kuten rastaskerttuselle. sessa. arkTiSET kahLaajaT ovat tunnetusti hyviä muuttolentäjiä. Esimerkiksi yllä mainitun pulmussirrin tarkkaa lentoreittiä ei tiedetä, mutta tutkijoiden mukaan linnun on täytynyt len- Lintujen liikkeet rekisteröidään kellon ja valoa mittaavan anturin avulla. Syysmuutolla ennätyssirri pysähteli kevättä useammin joutuessaan muun muassa väistelemään trooppisia myrskyjä. ToImITTAnuT jOrMa LaUriLa maaiLmaLta ISoSIrrI lensi yhtä soittoa 8000 kilometriä kUvat jan van De kam Geopaikannin paljasti pohjoisamerikkalaisen isosirrin hurjan lentosuorituksen. uuden tekniikan avulla voidaan seurata yhä tarkemmin muuttolintujen liikkeitä. GeOpAIkANtIMet m uuttolinnut yllättävät häikäisevillä suorituksillaan. Sen pisin etappi kantoi kahdeksas-. tutkijat kiinnittivät isosirrien jalkoihin kaksigrammaisia geopaikantimia, jotka rekisteröivät lintujen liikkeet kellon ja valoa mittaavan anturin avulla. sa vuorokaudessa 5100 kilometriä, Kanadasta Karibialle. Eräs viimeaikaisista ennätyslinnuista on isosirri, arktisella tundralla pesivä kahlaaja. Suomen nopeimmin lentänyt lintu on suosirri, joka rengastettiin luvialla ja kontrolloitiin seuraavana päivänä 1022 kilometrin päässä Saksassa. Syys- ja kevätmuuton yhteenlaskettu pituus oli niin ikään vaikuttava, 26 700 kilometriä. alankomaalaisen Groningenin yliopiston tutkijat rengastivat värirenkailla elokuussa 2009 norjassa pulmussirrin, joka nähtiin viisi päivää myöhemmin Ghanassa, 6000 kilometrin päässä. amerikkalainen isosirriyksilö viiletti vuosi sitten kevätmuutollaan yhtä soittoa kuusi vuorokautta ja 8000 kilometriä yli amazonasin ja Karibianmeren, Etelä-Brasiliasta Yhdysvaltain Pohjois-Carolinaan. rengastus kertoo linnun muuttomatkan varrelta ainoastaan ne pisteet, joissa linnun renkaat saadaan luetuksi
runsaslukuisina ja tehokkaina saalistajina muurahaiset säätelevät monien muiden eläinten lukumääriä ja pitävät kurissa muun muassa tuhohyönteisiä. hänen töitään voi ihailla myös sisätiloissa. hiLLa-Maaria varpUhUhTa patrick Blancin luomus Musée du quai Branlyn seinällä pariisissa. 14/2011 Suomen luonto 17 harri nUrminen. maa-ainesta kasvit eivät tarvitse, sillä rakenteen yläosaan liitetty kastelujärjestelmä takaa veden ja ravinteiden saannin. alaskassa pesivien punakuirien on satelliittiseurannalla todettu pystyvän yli 11 000 kilometrin yhtäjaksoiseen lentoon. 1960-luvulla linnuille laitettiin selkäreppuina radiolähettimiä, ja seuraava läpimurto koettiin 1980-luvun puolivälissä, kun satelliitteja alettiin hyödyntää eläinten liikkeiden jäljittämisessä. Pohjoisin ulkoseinä löytyy berliinistä. Journal of Animal Ecology -lehden mukaan muurahaiset vaikuttavat elinympäristöönsä pääasiassa kahdella tavalla. GEOpaikaNNiN on alan uusin sovellus. ne muuttavat yhtä soittoa tyynenmeren yli alaskasta talvialueilleen uuteen-Seelantiin. rakenteen keveydestä johtuen sitä on helppo käyttää arkkitehtuurissa: mikä tahansa seinä voidaan muuttaa puutarhaksi. blanc työskentelee useiden sisustussuunnittelijoiden ja johtavien arkkitehtien kuten Jean Nouvelin kanssa. Piipahdamme vielä rue de la verreriellä ihastelemassa pienempää blancin puutarhaa. täällä ei tarvitse pahastua ihmisten ahneudesta, toisin kuin Quai branlyllä, kukaan ei yllä repimään kasveja omaan puutarhaansa. Se on yksi Patrick Blancin luomuksista. Kaikki linnut eivät palaa samalle levähdys- tai pesäpaikalle. Seinien kasvit blanc valitsee paikallisen ilmaston mukaan. botanisti ja ranskan valtion tutkimuskeskuksen tutkija blanc on patentoinut le mur vegetal -kasviseinäkonseptinsa. Se löytyy jokaisesta maanosasta antarktista lukuun ottamatta. Seinä toimii myös sekä ääni- että lämpöeristeenä rakennukselle. Eri lajien erilaiset elintavat voivat lisäksi hankaloittaa seurantaa. molempia lajeja tavataan myös meillä Suomessa. kasviseinän innoittajana on tällä trooppisten kasvien harrastajalla ollut muun muassa luolien suuaukot, joissa monet kasvit kasvavat suoraan kalliosta. Geopaikantimilla on tuloksekkaasti seurattu lapintiiraa (paino noin 100 grammaa), harjalintua (70 grammaa) sekä jopa etelänsatakieltä ja rastaskerttusta (2030 grammaa). blancin konsepti rakentuu metallikehyksestä, sentin paksuisesta pvc-muovikerroksesta ja polyamidihuovasta, joka jakaa tasaisesti vettä ja jonka pinnassa kasvien juuret ovat kiinni. muuttolintujen yksilötason liikehdintää on tutkittu rengastamalla yli sata vuotta. toisaalta tässä piilee sen käytön epävarmuus: tutkijan on saatava laite takaisin hyppysiinsä, jotta sen keräämä tieto voidaan purkaa tietokoneelle. Geopaikantimen valoanturi mittaa päivän pituuden ja määrittää siten auringon nousu- ja laskuajan. tekniikan kehittyessä paikantimia voidaan teoriassa asentaa kohta kaikkein pienimmillekin linnuille, jolloin lähes kaikkien muuttolintujemme matkantekoa voitaisiin tutkia. WiLLiaM vELMaLa Muurahaiset ahkeroivat perushommissa TUOrEEN SakSaLaiSEN tutkimuksen mukaan muurahaisilla on keskeinen osa ekosysteemissään. Käytetty elektroniikka ja akut ovat hyvin pieniä, joten laite on kevyt ja huomaamaton. Pesiä rakentaessaan ja ruokaa etsiessään ne muokkaavat ja mylläävät maata, mikä edesauttaa merkittävästi maaperän ravinteiden kiertoa. tutkimuskohteina olivat mauriainen (Lasius niger) ja siloviholainen (Myrmica rubra). Yhdessä kalibroidun kellon avulla näistä tiedoista voidaan laskea laitteen sijainti noin 150 kilometrin tarkkuudella. Se ei siis ole yhtä tarkka kuin satelliittilähetin. erkki makkonen: maUriainen Saksa tää Saharan yli ehtiäkseen Guineanlahden rannalle viidessä päivässä. Sen toimintaperiaate eroaa lähettimistä, sillä se ei lähetä minkäänlaista signaalia. vuodesta 1988 lähtien pystypuutarha on valloittanut maailmaa. Esimerkiksi lehvästön varjostus tuo paikannukseen epätarkkuutta. tämä vaikuttaa positiivisesti lukuisiin eläinryhmiin, aina maaperän hajottajista ravintoketjussa korkeammalla oleviin lajeihin. Satelliittilähettimet painavat pienimmilläänkin viisi grammaa, eikä niillä siten voi seurata alle 200300 grammaa painavia lajeja. kummallakin lajilla on elinympäristössään keskeinen avainrooli, ja niillä on merkittävä osa niittyjen ja ruohostomaiden ravintoketjuissa. Erkki MakkONEN Pariisi kasvitaideteokset koristavat metropolia pUUTarha NOUSEE pystysuoraan jalkakäytävältä Pariisissa. Puutarha kulttuurien museon, musée du quai branlyn, ulkoseinässä ilahduttaa kulkijoita 15 000 kasvillaan. Kahlaajista punakuiri haastaa jopa muuttomatkaajien kuninkaan, lapintiiran
Vuosina 19791980 toteutetun hankkeen taustalla olivat metsähallitus, metsästäjäin keskusjärjestö sekä Suomen WWF. metsäpeuran uudeksi elinalueeksi valittiin Salamanperän luonnonpuisto Suomenselällä. tärkeitä vaiheita onnistuneessa suojelussa olivat sen rauhoittaminen, metsäpeuroja ja poroja erottamaan rakennettu peura-aita, luonnonmetsien suojeleminen sekä lopulta siirtoistutus Suomenselälle. Pitkät jalat ja leveät sorkat ovat sopeutuma lumiseen maastoon ja kapeat sarvet helpottavat tiheässä metsässä liikkumista. Sen pelasti sukupuutolta itärajan takana säilynyt kanta, josta ensimmäiset tiedustelijat vaelsivat 1950-luvulla evakkojen tapaan takaisin Suomen puolelle. Siirtoistutus Salamanperälle metsäpeura saatiin pelastettua viime hetkellä. kuukAuden lAji: metsäpeura metsäpeura pelastui viiME hETkELLä Ilman siirtoistutusta arka metsäpeura olisi yhä ahtaalla Suomessa. etsäpeura näyttää ensinäkemältä porolta, mutta se on korkeampi ja sirorakenteisempi. 1800-luvun lopulla metsäpeura oli voimakkaan pyynnin vuoksi kadonnut kokonaan Suomesta. on jopa arveltu, että asutus levisi pohjolaan tämän saaliseläimen perässä. Eläimet otettiin kiinni ruo- m LiiSa hULkkO jUha metSo / kUvaliiteri 14/2011 18 Suomen luonto 11/2011. Siirron vaativin vaihe oli villin ja aran metsäpeuran käsittely. "ainoa tapa varmentaa metsäpeuran säilyminen oli siirtää niitä Kuhmosta muuallekin", siirtoistutuksessa mukana ollut ja metsäpeuraa tutkinut filosofian tohtori Timo Helle toteaa. Suomenpeuraksikin kutsuttu metsäpeura on nimetty maamme mukaan Rangifer tarandus fennicus -nimellä. Suomenpeura onkin ollut kivikaudelta lähtien osa suomalaista kulttuurihistoriaa. alue oli ihanteellinen peuralle: siellä oli monipuolisesti kuusikkoisia korpia, avosoita, korpipuron varsia ja kuivahkoja jäkäläkankaita
Vasa jää makaamaan kasvillisuuden sekaan, kun emo lähtee ruokailemaan reheville soille, joilla ne syövät meheviä suokasveja. kinta-aitauksien avulla, joihon ne oli totutettu vähitellen. "Susikannan kasvu 2000-luvun alussa sen sijaan täsmää ajallisesti paremmin", Kojola arvioi. "mieleeni on jäänyt erityisesti erään suuren hirvaan kuljetus. Syyttävä sormi on kohdistunut ilvekseen, mutta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola ei kuitenkaan näe ilvestä pääsyynä, sillä ajallisesti kantojen muutokset eivät sovi yhteen. Laumoissa vietetyn talviajan jälkeen vaatimet siirtyvät vasomisalueille, jolloin laumat hajoavat. metsäpeurat ja pedot ovat eläneet samoilla alueilla vuorovaikutuksessa toisiinsa jo vuosituhansia. "ainoastaan yksi vaatimista palasi takaisin Kuhmoon. tärkeimmillä vasoma-alueilla myös susien määrää saatetaan joutua vähentämään. Siirtoistutus oli menestys: nykyisin Suomenselän metsäpeurakanta on vajaat 1100 yksilöä, vaikka niitä on myös metsästetty. Toisin kuin monilla muilla hirvieläimillä vaatimillekin kasvaa sarvet. Perillä Suomenselällä niitä pidettiin vielä muutama vuosi suuressa aitauksessa. Se oli pakettiautossa riimusta kiinni kuskin selän takana. Syy löytyneekin lopulta ihmisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista. Varsinainen siirto tapahtui lopulta yksinkertaisesti: peurat kyyditettiin Suomenselälle pakettiautolla. "nykyisessä pirstoutuneessa metsämaisemassa metsäpeura elää samoilla alueilla runsaan hirvikannan ja hirviä saalistavan suden kanssa, mikä lisännee peuraan kohdistuvaa saalistusta", ilpo Kojola arvioi. Hänen mukaansa metsäpeuraa kannattaisikin istuttaa alueille, joilla petoja ei ole paljon. Vaatimet valtaavat itselleen ja vasoilleen parhaat kesälaitumet. Peuravaatimet valitsevat vasomiseen turvallisen, usein kuusivaltaisen metsikön. maanviljelijöitä tämä muutos ei ole ilahduttanut, mutta peuran selviämisessä sopeutuminen muuttuneeseen elinympäristöön on tärkeää. Uusi suojelukiista tällä hetkellä metsäpeura herättää jälleen keskustelua. toivottavasti se saa jatkoa, sillä suomenpeura on olennainen, vaikkakin hiljainen, osa suomalaista luontoa. Kainuun metsäpeurakanta on taantunut viime vuosina 1700:sta 900 yksilöön. menneiden vuosien riistaeläintä metsäpeurasta ei kuitenkaan ole tullut. villi sopeutuu Vielä 1970-luvulla metsäpeura oli hyvin villi ja ihmisarka, sillä se oli peräisin silloisen neuvostoliiton laajoilta erämaisilta alueilta. metsäpeuran suojelu on ollut menestystarina. Siinä ei sitten paljoa pysähdelty", Helle naurahtaa. Karhun ja ahman roolia ei vielä tiedetä, mutta selvää on, että kaikki suurpedot verottavat metsäpeuroja. Hirvaat menettävät kuntonsa ja sarvensa syksyn rykimäajan jälkeen. Se seisoi aivan hiljaa paikallaan niin kauan kuin auto oli liikkeellä. Kun veräjät avattiin, metsäpeurat jäivät lähialueelle. n keväiStä naiSvoimaa KEVÄÄLLÄ hirvaat eli urokset saavat väistyä vaatimien eli naaraiden tieltä. "Sen sopeutumisessa ihmisen läheisyyteen on tapahtunut suuri muutos", timo Helle iloitsee. Se teki metsäpeuran suojelemisen erityisen vaikeaksi. nykyisin metsäpeurat tarvitsevat rauhallisen elinympäristön, mutta ne liikkuvat myös hakkuuaukoilla ja ojitetuilla soilla sekä käyvät ruokailemassa pelloilla. ilman aitaamista ne olisivat varmasti marssineet jonossa takaisin Kuhmoon", Helle kertoo. Kevät on vasoille vaarallista aikaa, joten muutenkin vaitelias metsäpeura aloittaa elämänsä hipihiljaa. 14/2011 Suomen luonto 11/2011 19
LöyTöRETKELLä SuOMESSA 70 rETkipaikkaviNkkiä: OSa 1 ETELä-SUOMi suomea työryhmä: LiiSa hULkkO, aLicE karLSSON, jOrMa LaUriLa, jOhaNNa MEhTOLa ja jOUNi TikkaNEN Kukkeinta heikki kokkonen / kUvaliiteri 20 Suomen luonto 14/2011
Aloitamme Etelä-Suomesta. Kesäkuussa ovat vuorossa itäisen ja pohjoisen Suomen kohteet. Jokaisessa niissä voi käydä päiväseltään. juhlavuotemme kunniaksi esittelemme 70 hienoa retkipaikkaa eri puolilta Suomea. Hyvät lukijamme, nyt vain retkeilemään! 14/2011 Suomen luonto 21
auto on jätettävä nauvon satamaan. j. merikotkankin näkee, mutta vähän harvinaisempi on saaren nimilaji hylje (själ vanhalla ruotsin kielellä). alusten aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen. Gyllich ja Carl ludvig engel piirsivät 1800-luvulla uudet, uusklassiset rakennukset. Webbikamerasta tuttu kalasääski pesii tolpan nokassa. turun yliopisto muutti entisen sairaalan Saaristomeren tutkimusasemaksi 1964. K Seilin rauhaa. iemuraisilla saaristoteillä on kuljettava sellaista vauhtia, että pää pysyy perässä. 1700-luvun lopulla saareen tulivat mielenterveyspotilaat, 1900-luvulla biologit. ahvENaNMaa, varSiNaiS-SUOMi ja SaTakUNTa Seilissä on rikas historia heikki SaUkkomaa / lehtikUva Spitaalisten ja hullujen vankilasta tuli biologien paratiisi. Pitkä asutushistoria on tuonut Seiliin ihmisen seuralaisia. kea tavoittaa. tavanomaiset pähkinäpensaslehdot saarelta löytyvät myös, mutta pitkä asutushistoria on tuonut sinne mielenkiintoisia ihmisen seuralaisia. Yksi Seilin arkeofyyteistä eli muinaistulokkaista on peltomaitikka, jota ei juuri muualta tavatakaan. Seiliin voi tehdä päiväretken, mutta viimeiseltä vuorolta ei parane myöhästyä tai jää saaren vangiksi. www.seili.utu.fi 22 Suomen luonto 14/2011. Siksi silmä ehtii pysähtyä kallioketoihin, kuiviin kankaisiin, pienipiirteisiin pihapuutarhoihin ja rantalehtoihin. Saari oli ruotsin valtion omistuksessa, ja kuningas Kustaa ii aadolf käski perustaa sinne vuonna 1619 leprasairaalan. jenni vartiainen laulaa kauniisti siitä, kuinka Seiliin tultiin ennen oman arkun laudat kainalossa. rannikolla on montakin hienoa miljöötä, mutta Seilin saari on sopivan vai- luonnontutkijalle Seili onkin antoisa: Saaren keskiosista tehtiin puistomaisia samalla, kun P. Yhteysaluksen kannelta onnekas voi silti nähdä pyöreän pään
Siitä on 18 kilometriä parkkipaikalle ja vielä 200 metrin kävely lintutornille. tanja näätänen kylmämyllynlähde jämijärvellä. jämijärven harjut pulppuavat SaTakUNNaSSa jämijärvellä maa kohoaa harjumaiseksi kankaaksi, jota peittää kuiva, jäkäläpohjainen männikkö. kuninkaanlähteelle ruotsin kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi vuonna 1752 lepäämään. Syksyllä tai alkutalvesta sen lintutornissa voi tuulla luoteesta 27 metriä sekunnissa, mutta minkäs teet, kun niemi on Suomen parhaita paikkoja vesilintujen muuton seurantaan. rihtniemessä on tavattu noin 260 lintulajia, joista harvinaisimpia ovat avosetti, suula, lumihanhi, jääkuikka, arosuohaukka, tunturipöllö, isokirvinen, leveäpyrstökihu, isolokki ja mustatiira. www.luontoon.fi/hameenkangas jUha Salminen rihtniemi avautuu Selkämerelle. Nåtön lehtoniitty kukkii ja soi Mikä OLiSi suloisempi kuin kevätpäivä ahvenanmaalaisella lehtoniityllä. Perimätieto kertoo, että Uhrilähteellä voi saada avun vaivoihinsa. aamut auringon noustessa ovat erityisen mieleenpainuvia, kun ensimmäiset linnut muuttavat tornin editse ja konsertti metsän puolella alkaa. rihtniemeen tullessa käännytään reilan risteyksestä rantaan päin. inga wirén / vaStavalo pyhämaan rihtniemessä näkee suuren muuton MaNNEr-SUOMEN läntisin paikka on rauman eteläpuolella, aavan Selkämeren äärellä sijaitseva rihtniemi. niityllä kulkee luontopolku, jonka varrella voi toukokuussa ihastella kellanvalkoisin ja purppuranpunaisin kukin komeilevia seljakämmeköitä ja miehenkämmeköitä. nätö sijaitsee järsön tien varressa noin seitsemän kilometriä maarianhaminasta etelään vastapäätä nåtön biologista asemaa. 14/2011 Suomen luonto Seljakämmeköitä Nåtön niityllä. kUvaaja erkki Santamala 23. vanhojen puiden ympärillä kiertelevät hämärissä lepakot, ja aamunkoitteessa kuuluu pähkinähakin rääkäisy. välillä rinne viettää jääkauden jättämään suppaan, keidassuolle tai lähteikköön. Uskokoon ken tahtoo. nyt se on yksityismaalla, ja kulkua on rajoitettu, mutta kahdella muulla lähteellä voi käydä. lähteitä on useampia, niistä tunnetuimpia Uhrilähde, sen viereinen kylmämyllynlähde sekä kuninkaanlähde. kertut lurittavat valon siilautuessa saarnien ja pähkinäpensaiden läpi nåtössä, lähellä maarianhaminaa. Pedot muuttavat sisempää, mantereen puolelta
www.luontoon.fi/lenholm Turun ruissalo kESki-EUrOOppaa ei tarvitse etsiä kauempaa kuin ruissalosta. tornista avautuu koko järvi, ja sieltä näkee myös soille. www.muinaispolut.fi/polkukuvaukset/untamala.html kokemäen puurijärvi LiNTUharraSTajaN kannattaa piipahtaa Puurijärvellä, jossa viihtyy mahtava valikoima vesi-, petoja varpuslintuja sekä kahlaajia. nyt se on hyvä lintupaikka: tornista näkee kauniilla ilmalla lågskärin ulkosaaristomajakalle asti. Se on kahlaajien ja vesilintujen valtakuntaa. kasveja pääsee nuuhkimaan myös kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa voi nauttia kahvit wanhan tammen kahvilassa. niemen kasvimaailma on kämmeköineen ja monine niittykasveineen erittäin runsas. paraisten Lenholm SaariSTOTiEN varrELLa Paraisten lenholmissa pääsee Sormusten herran tunnelmiin. Sata vuotta laidunnetun tammihaan tuntumasta alkaa luontopolku, joka kiertää jalopuumetsässä ja vie mattholmsfladan lintutornille. www.yyteri.net ja www.preiviikinlahti.fi 24 Suomen luonto 14/2011 arto jUvonen / lintUkUva timo nieminen / kUvaliiteri Merimaisemaa ahvenanmaan herrössä. harmaapäätikka viihtyy ruissalossa. hirvi kokemäen puurijärvellä.. lajistoon kuuluvat muun muassa niittylaukkaneilikka, kangasajuruoho, saunionoidanlukko ja valkoreunapussikoi. harvinainen mustatiira pesii säännöllisesti. jos käy tuuri, harmaapäätikka tulee lähipuuhun koputtelemaan. Se on muinaisjäännealue, jota lampaat hoitavat. mUiSta mYöS nämä: ahvenanmaan herrö ahvENaNMaaN eteläisimmän niemen vierestä kulkee laivareitti turkuun. Saarella ollaan tammivyöhykkeessä, ja lähes kaikki on vanhaa: pellot, puut, talot ja puutarhat. jykevät tammet sen tekevät. www.luontoon.fi/puurijarvi-isosuo yyterin lietteet Petri volanen / vaStavalo pOriN kUULUiSaLLE hiekkarannalle mennään ruskettumaan, mutta luontoihmisen kannattaa suunnata viisi kilometriä etelämmäs. kärjenkallion 18 metriä korkealle lintutornille menee merkitty polku kauvatsantien pysäköintialueelta. www05.turku.fi/ruissalo Laitilan Untamala viiSi kiLOMETriä laitilan keskustasta pohjoiseen on kansallisesti arvokas Untamalan perinnemaisema. järven eteläpäästä löytyy isosuon parin kilometrin pitkospuupolku, jonka varressa on lintutorni. kukkaloisto hakee vertaansa. Preiviikinlahden pohjukassa vedenpinnan vaihtelu vuorotellen paljastaa ja peittää maan. Sotaisampina aikoina herrön edustalla ovat majailleet Pietari Suuren kaleerilaivasto ja taistelulaiva tirpitz. keväällä valoisat metsät hukkuvat kevätesikoihin ja sinivuokkoihin
markkU Saiha / leUkU Päivi mikola / kUvaliiteri Sten branDt Tammilehto paraisten Lenholmissa. kangasajuruohoa Laitilan Untamalassa. Lintujen tarkkailua yyterin lietteillä. 14/2011 Suomen luonto 25
lahden ympärillä on kahdeksan lintutornia ja yksi tarkkailupiilo. lahdella näkee paljon vesilintuja kuten silkkiuikkuja, nokikanoja, sotkia ja sorsia. Viikissä on havaittu lähes 300 lintulajia ja vuosittain siellä pesii 2500 lintuparia. Helsingin yliopiston koetilan kymmenet lehmät laiduntavat niityillä ja tuovat maaseudun tuoksun. tornin edessä on rantaniitty, jota kesätöissä olevat naudat pitävät avoimena. Viikissä viihtyvät myös monet yölaulajat kuten satakieli, viitakerttunen ja luh- tomi mUUkkonen / lintUkUva takerttunen. lammassaaressa on myös perinteinen mökkiyhteisö, jonka historia ulottuu kymmenien vuosien taakse. Viiksitimalit asustavat ruovikossa, ja ruskosuohaukka partioi lahden yllä. maailman mitassakin arvokas kosteikko on suosittu lintujentarkkailupaikka. Viikissä on myös pala maaseutua. Kun sankka järviruovikko poistettiin, niitty elpyi ja alkoi vetää magneetin tavoin puoleensa kahlaajia sekä vesi- ja varpuslintuja. UUSiMaa, ETELä-häME, kyMENLaakSO ja ETELä-karjaLa keskellä Helsinkiä on lintuparatiisi, jonka rantaniittyjä naudat hoitavat. lammassaaren lintutornista avautuu miltei koko lahti. Saareen menee Vanhankaupunginkoskelta parin kilometrin pitkospuureitti. jo matkalla pääsee tunnelmaan, kun kosteikko tuoksuu ja järviruokotupsut huiskuttavat tuulessa. www.gardenia-helsinki.fi/viikinluonto/index.htm 26 Suomen luonto 14/2011. linnuntietä Suurkirkolle tulee vain kuutisen kilometriä. niityllä pesii myös yksi Viikin erikoisuuksista, sitruunavästäräkki. Syksyllä useat tuhannet valkoposkihanhet kerääntyvät laiduntamaan viljelyksille. Lammassaaren lintutornista kosteikko näkyy hienosti. Vain kuusi kilometriä Suurkirkolta kaulushaikara soittelee bassoaan ruovikossa. H elsingin ViikinVanhankaupunginlahden kosteikko on satumainen saareke asutuksen keskellä. lehmien perässä tulevat monet harvinaistuneet peltolinnut kuten keltavästäräkit ja kottaraiset. Kaulushaikaran ja luhtahuitinkin voi kuulla. muuttoaikana tornista voi nähdä muun muassa suokukkoja, sirrejä, jänkäsirriäisiä ja vikloja. Sinne löysi tiensä myös Suomen ensimmäinen pitkäjalka. Äänekkäät räyskät käyvät kalassa
metsätien haarassa käännytään vasemmalle. Suolla on pitkospuureitti ja lintutorni. 322 askelmaa kannattaa ottaa, sillä huipulta avautuu panoraama suloiseen hämäläiseen maisemaan, vanajaveden laaksoon. he ovat matkalla näkötornille. kasbergetiltä katsotaan muinaismeren yli raaSEpOriN ETELäOSiSSa kulkee huskvarnintie, jota ajaessaan voi kuvitella kulkevansa meren pohjaa. janakkalan suunnasta tultaessa lintutornille kääntyy metsäautotie isomäelle, lammilta päin ajettaessa metsäautotie lähtee koivistonharjun kohdalta. tuskin maassamme on aulangon tornia komeampaa tähystyspaikkaa. Sen juurella on syvennys, jossa seisoo kiveen hakattu taiteilija Robert Stigellin karhuperhe. kulkija ei aivan heti tule ajatelleeksi, että hän kulkee kuusi, seitsemän metriä paksun turvepatjan päällä. Puistometsän paviljonkien tienoolle voi kuvitella herrasväkeä eväsretkelle. www.aulanko.fi 14/2011 Suomen luonto aulangon näkötorni on jyhkeää graniittia. 27. Paikan rituaalikäyttö jatkuu yhä. Suurisuo on lammin ja janakkalan puolivälissä tien 292 varressa sen luoteispuolella. Polveilevan tien varrella on myös muinaisluotoja, joista korkein on rullarsbölen kylän kasberget. www.ymparisto.fi > suurisuo terho Pelkonen / vaStavalo Aulanko on tuulahdus sadan vuoden takaa. matti björkman / lehtikUva harri nUrminen Suurisuolla kuljetaan monen metrin paksuisen turvepatjan päällä. vanhan ajan tunnelmaa häMEENLiNNaN aULaNkO on eversti Hugo Standertskjöldin luomus, joka on pysynyt lähes entisellään perustamisestaan asti. Pelloilla on ennen kasvanut sinisimpukoita. kasbergetin kallio on ollut ihmisen käytössä jo pronssikaudelta asti, mistä kertovat kolme kallion laella olevaa hautaröykkiötä. näkymä aulangonjärvelle on ikuistettu muun muassa postikorttiin niin usein, että lähes kaikki tunnistavat siihen pistävän lusikkaniemen. Paksuimmillaan turvetta on jopa 10 metriä! Suotyyppejä on monipuolisesti laiteiden rämeistä ja korvista monenlaisiin nevoihin. vasta maan kohotessa on alkanut viljely. kun muinaistulia poltetaan rannikolla syyskesällä, niitä katsellaan kasbergetiltä. yksi kasbergetin kolmesta hautaröykkiöstä. veikko SomerPUro hieno keidassuo ihailtavaksi jaNakkaLaN SUUriSUO etelä hämeessä on upea keidassuo, jonka metsäyhtiö UPm on vapaaehtoisesti rauhoittanut. helsingin yliopisto käyttääkin suota opetuskohteena. tornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin 19061907. Sinne nousee tien laidasta polku. jykevä graniittitorni on 33 metriä korkea ja sata vuotta vanha
www.ymparisto.fi > ormajärvi-untulanharju kymen suoluontoa vaLkMUSaN kaNSaLLiSpUiSTOSSa näkee kymenlaaksolaista suoluontoa monimuotoisimmillaan. www.lintuinmaa.com, www.luontoon.fi/siikalahti 28 Suomen luonto 14/2011 rainer rajakallio jUkka rUUhijärvi liina toiviainen / aSkola-SeUra askolan hiidenkirnuja. jokimaisemaa hiitolanjoella.. noin 2,5 kilometrin mittaisen pitkospuureitin varrella on luontotorni, josta voi ihailla avaraa suomaisemaa. www.hiidenkirnut.fi Ulko-Tammio, itäinen Suomenlahti jO MaTkaLLa Ulko-tammioon voi ihailla rakentamatonta saaristoa ja nauttia mereisyydestä. lahden ympäri pääsee myös pyöräilemään. Untulanharjulle pääsee ajamalla lammin kirkolta evontietä pohjoiseen 1,5 kilometriä, kunnes vasemmalla näkyy urheilukenttä. kirnuille pääsee Porvoonjoelta kanootilla tai veneellä. Sen ansiosta osa harjusta on lehtomaisen rehevää ja siellä kasvaa pähkinäpensaita ja metsälehmuksia. luontopolun varrelle osuu männikköä, peltoa ja komea jyrkkäreunainen harjusuppa. Siikalahti sijaitsee kolme kilometriä Parikkalan keskustasta ja lahdella voi käväistä vaikka ohikulkumatkalla. alue on tunnettu harvinaisista perhoslajeistaan ja runsaasta lintulajistostaan. alun perin järvenlaskun seurauksena syntyneen kosteikon lajikirjoon voi tutustua sen keskeltä lintutornista, jonne pääsee pitkospuita pitkin pysäköintialueelta. joelle käännytään valtatie 6:lta ennen Simpeleen liittymää. Saaren monimuotoisesta luonnosta voi erottaa lehtomaista rehevää metsää, katajistoa, merenrantaniittyjä ja karua kalliorantaa. karuista harjuista poiketen Untulanharjulla on paikoin hienoa hiekkaa, jota sanotaan lammin lössiksi. www.luontoon.fi/ulko-tammio, www.merikymenluonto.fi, www.meriset.com Lammin lössi UNTULaNharjULLE lammin keskustan tuntumassa voi kiivetä kolmen kilometrin luontopolkua pitkin. meri-kymen luonto järjestää sinne arktika-retken 21.5. www.luontoon.fi/valkmusa valko- ja sinivuokkoja Lammin Untulanharjun pähkinälehdossa. rautjärven hiitolanjoki jyLhiEN kaLLiOMaiSEMiEN ja rehevien rantalehtojen lomassa virtaa hiitolanjoki kohti venäjän rajaa. Sen luontoon ja kulttuurihistoriaan voi tutustua kilometrin mittaisella maisemapolulla. valkmusaan pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla. Se on neljä metriä leveä ja kymmenen syvä. arkisin kotkasta ajavat linja-autovuorot kulkevat kansallispuiston alueiden vierestä tietä nro 3562. Paikalle on opasteet askolan ja Pukkilan väliseltä tieltä nro 1635. Yöpyjät saavat kuulla yölintujen iltakonsertin, jonka solistina etelä-karjalan maakuntalintu satakieli virittelee soolojaan. www.hiitolanjoki.fi Siikalahden lintukeidas SiMpELEjärvEN rEhEvää Siikalahtea on syystä kehuttu Sisä-Suomen arvokkaimmaksi lintuvedeksi. kallioperä on punaruskeaa, kuutiomaisesti lohkeavaa rapakivigraniittia. lähellä on myös linja-autopysäkki. mUiSta mYöS nämä: askolan hiidenkirnut kOrTTiaN kyLäSSä itäisellä Uudellamaalla on ainutlaatuinen, 20 hiidenkirnun keskittymä. Ulko-tammioon pääsee vuorolautalla haminasta. Sen jälkeen käännytään oikealle. kirnukallioon jääkauden päättyessä kovertuneista kuopista suurin on jättiläisen kuhnepytty eli kylpyamme
hannU Siitonen jUha metSo hannU vallaS / lentokUva vallaS Ulko-Tammio itäisellä Suomenlahdella. valkmusassa riittää ihmeteltävää. ilta Siikalahden lintujärvellä. 14/2011 Suomen luonto 29
pirkaNMaa, kESki-SUOMi ja SavO m aaningan Korkeakoskella kuohuu Suomen korkein vapaa vesiputous. Vesiryöppy on runsaimmillaan kevättulvien aikaan huhtitoukokuussa sekä runsaiden kesäsateiden jälkeen. Korkeakoski on luonnonsuojelualuetta ja vesiputous on suosittu nähtävyys. Se on osa kapeauomaista Korkeakoskenjokea ja putoaa 46 metrin matkalla lehtometsäiseen rotkolaaksoon, joka on noin kaksi kilometriä pitkä. Siellä voi havaita vaikkapa puukiipijän, peukaloisen tai pohjantikan. Koski metsän siimeksessä Suomen korkein koski kuohuu Maaningalla. Jo Zachris Topelius teki kosken maankuuluksi. rotkolaakson pinnanmuotojen ja pienilmastollisten tekijöiden takia sen kasvillisuus on rehevää. Sen teki maankuuluksi jo Zachris topelius, joka otti kosken mukaan maamme kauneimpia paikkoja esittelevään kuvakirjaan Finland framstäldt i teckningar, joka ilmestyi 1845. Siellä kasvaa myös vaateliaita ja harvinaisia lajeja kuten kalliokohokkia ja lehtotähtimöä. alueella on noin viiden kilometrin luontopolku. www.ymparisto.fi > korkeakoski, www.maaninka.fi/matkailu 30 Suomen luonto 14/2011 janne taSkinen / maaningan kUnta. joki kiemurtelee rotkolaaksossa vanhan metsän hiljaisessa siimeksessä. inha ikuisti Korkeakosken. myös valokuvaaja i. K. opastus kantatieltä nro 77 tuovilanlahden kohdalta. Korkeakoskenjoki päättyy maaninkajärven tuovilanlahteen, joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue
Sieltä löytyy myös Suomen pisin puu, euroopanlehtikuusi, jolla on mittaa 47 metriä. Sen reunamilla kasvaa eteläisiä lajeja kuten rönsyleinikkiä ja purolitukkaa. vuorella sijaitsee täyssinän rauhan rajamerkki. ryövärinkuoppa on saanut nimensä siitä, että se on ilmeisesti muinoin ollut maantierosvojen lymypaikkana. tutkimuspuistossa ja luonnonsuojelualueella voi kiertää kiinnostuksensa mukaan eri reittejä ja polkuja. www.luontoon.fi/ryovarinkuoppa rönsyleinikki kukkii. timo nieminen. www.metla.fi/metsat/punkaharju/ punkaharju-puulajipuisto.htm, www.luontoon.fi/punkaharju ari roSila / kUvaliiteri puulajipuiston hieskoivuja. Näkymä pisan vuorelta. pisan vuoren pitkät puut kOMEa vUOri kohoaa 270 metriin juankosken ja nilsiän rajamailla. alueella on noin puolen kilometrin pituinen luontopolku. mainittiinpa se jo kalevalassa joukahaisen suulla: "tieän puut Pisan mäellä, hongat hornan kalliolla / pitkät on puut Pisan mäellä, hongat hornan kalliolla." alueella on luontopolut vuoren huipulle, jossa on näkötorni. historiallisen taustansa ja huimien näköalojensa vuoksi Pisan vuori on ollut merkittävä nähtävyys ja retkeilykohde kauan. reitistöstä myös pyöräilijä voi valita omansa, silloin ei tosin pääse aarnialueelle eikä polustoille. Sitä on kutsuttu myös rosvoluolaksi. opastus kantatieltä nro 66 (ruovesiorivesi), lähimmät linja-autopysäkit noin 600 metrin päässä ruoveden suuntaan. metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimassa puistossa kasvaa yli sata puulajia sekä niiden muunnoksia ja risteymiä. tornista voi ihailla pohjoissavolaisia, miltei koskemattomia vaaramaisemia. tutkimus- ja puulajipuisto on Punkaharjun pohjoispuolella laukansaarella Pihlajaveden ja Puruveden välissä. Sen sijaan voi hujahtaa läpi mahtavien lehtikuusimetsiköiden, tutustua tammistoon itäisessä Suomessa ja ihailla visakoivuja. Tutkimuspuisto ja luonnonsuojelualue punkaharjulla kiiNTOiSa TUTkiMUSpUiSTO Punkaharjulla on peräti 150 hehtaaria, josta viisi hehtaaria on puulajipuistoa. www.ymparisto.fi > pisa markkU tano rosvojenkin lymypaikka joUko lehmUSkallio ryövärinkuopan pohjalla on lähde. rUOvEdEN ryöväriNkUOppa on suuri suppa, jonka pohjalla kimaltelee kirkasvetinen lähdepuro
rotko on korkeakosken keskustassa, opasteet teiltä nro 58 ja 66. www.luontoon.fi/vaarunvuoret Näköalaa ihailemassa vaarunvuorilla. NeitvuorenLuonterin alue LUONTEriN kirkkaiTa vESiä voi kiertää meloen tai ihailla maalta. rehevää lehtokasvillisuutta on vuorten koillisrinteellä oittilan jalavalehdossa, ja vaarunjärven laskupuron varressa kasvaa Suomen pohjoisin luonnonvarainen pähkinäpensas. Savon Sveitsiksikin kutsutulta neitvuorelta avautuva järvimaisema on huikaiseva. korkein kohta kohoaa 122 metriä Päijänteen yläpuolelle. Polulla on jyrkkiä nousuja ja laskuja. Parkkipaikalta on vain muutaman kymmenen metrin kävely. rannalla olevasta lintutornista on hyvä näkyvyys jokaiseen ilmansuuntaan, ja sieltä on havaittu noin 180 lintulajia, harvinaisemmista muun muassa ristisorsa, liejukana, mustatiira, kuhankeittäjä ja vuorihemppo. www.luontoon.fi/pyha-hakki Sinisuohaukan voi nähdä iso-korppisella. jyväskylän vaarunvuoret vaarUNvUOrET kOhOavaT Päijänteen rannalla jyväskylässä lähellä luhankaa. Sillä on kerrottavanaan kiinnostava tarina. jyrkänteellä kasvaa useita eteläisiä kalliokasvilajeja sekä joitakin pohjoisia esiintymisalueensa etelärajoilla olevia lajeja. www.luontoon.fi/neitvuori-luonteri 32 Suomen luonto 14/2011 markUS Sirkka jari Peltomäki / lintUkUva jorma laUrila Metsäsaareke Siikanevalla.. lomassa kohoavat metsäsaarekkeet, joiden vanhimmat puut ovat yli 100-vuotiaita. www.luontoon.fi/siikaneva juupajoen rotko kOrkEakOSkEN pUTOUkSESTa alkava rotko on jääkaudella syntynyt syvä raviini, jonne pudotusta on noin 20 metriä. Sisämaan lintutorniksi iso-korppinen tarjoaakin paljon nähtävää. mikkelin Puumalan tieltä on opasteet neitvuoren pysäköintialueelle. lintutornille on opastus valtatieltä nro 13. www.karstulanseutu.fi/matkailu Saarijärven pyhä-häkki kaNSaLLiSpUiSTO tunnetaan komeista ikimetsistään mutta myös soista, erämaisista lammista sekä perinnemaisemista. Parkkipaikan lähistöllä on ollinkivi, joka on ensimmäinen luonnonmuistomerkkimme. Siikaneva sijaitsee tien nro 66 länsipuolella. mastomäen kolmen kilometrin rengaspolku on suosituin reitti. mUiSta mYöS nämä: ruoveden Siikaneva pirkaNMaaN SUUriN luonnontilainen suoseutu, josta valtaosa on aavaa suota. opastus korpilahdentieltä nro 610, parkkipaikka tien vieressä. alueella kulkee 1,5 kilometrin rotkopolku, jonka varrella on opastauluja kasvillisuudesta ja geologiasta. näköalapolku kulkee jyrkässä maastossa. vuorten maamerkki on hieno näköalapaikka vaarunjyrkkä. www.juupajoki.fi/nahtavyydet karstulan iso-korppinen hyvä LiNTUjärvi on peltojen ja pensaikoiden ympäröimä, joten lajisto on runsas. hyvällä säällä voi nähdä kilometrien päähän
retkellä juupajoen rotkossa. SamPo kiviniemi / vaStavalo Pertti harStela / vaStavalo PYrY mäkelä Lahopuita pyhä-häkin ikimetsässä. Näkymä Neitvuorelta Luonterin vesille. 14/2011 Suomen luonto 33
nyt luvassa oli selvä hirvikuvio, mutta vesiperä tuli siinäkin. "tuallaasia nyppylöötähän ne tapaa olla." Pyhävuori kohoaa merenpinnasta 148 metriä ja Simpsiönvuori 132. Pyhävuori oli 2008 julkisuudessa, kun siellä epäiltiin olevan kivikautisia kalliomaalauksia. "no meillähän kaikki on vähä mahtipontista", lapualainen valokuvaaja Benjam Pöntinen tuumaa. Vuoden päästä museovirasto sai uuden ilmoituksen. Ensimmäisenä ei arvaisi, että siellä on vuoriakin kuten alajärven Pyhävuori ja lapuan Simpsiönvuori. Se esittelee lehtolaikkuja, kuusimetsää, lähteen ja louhikon. tiltaltti tiputtelee taukoamatta säkeitään ja kivikossa livahtaa kärppä. Lapuanjoki luikertaa lakeudella. lakeuksilla vuoria valloittamassa P Näkymä pyhävuorelta Lappajärvelle. ohjanmaasta tulee mieleen murre, pellot ja tulvat. jos kiipeäminen hirvittää, voi istahtaa piispanpenkillä, samalla paasilla millä turun piispa hemming levähti 1300-luvulla vuorenpeikkoja jahdatessaan. www.lapua.fi ja www.jarvi-pohjanmaa.fi 34 Suomen luonto 14/2011 benjam Pöntinen. tarkastuskäynnillä kuviot osoittautuivat kallion rakopintojen luonnollisiksi värjäytymiksi ja leväkasvustoiksi. ETELä- ja kESki-pOhjaNMaa etelä-pohjanmaalla näkyy kauas. Simpsiönvuorella asuivat ennen peikot, mutta nykyään siellä on muun muassa läntisen Suomen suurin hiihtokeskus. "Kukahan sen sinne oli käyny raapustamas?" lappajärven rannalla sijaitseva Pyhävuori on syntynyt meteoriitin roiskauttaessa kiveä ja maata ympäriinsä. aikojen saatossa vuoren laki on tasaantunut ja sinne on rakennettu torni näköalaa laajentamaan. osa vuoresta on entisellään ja siihen voi tutustua luontopolkua pitkin. Vuoren näkötornista avautuu alajoen komea lakeus. torni ei enää ole turvallinen, ja se on suljettu, mutta ilman sitäkin näkee hienosti meteoriittijärvelle. Pohjanmaan lakeuksilla ne ovat kuitenkin merkittäviä näköalapaikkoja
Silakka veti kalastajat saarille. vesi on niin kirkasta, että pohjan nimismiehenkiharat voi laskea. e8-tieltä käännytään munsalan tielle ja sieltä hirvlaxiin. koskikalastusta OULUN Siika pyhä kaLa... näinhän koulussa opittu muistisääntö Pohjanmaan joista menee. maakallaan on mantereelta noin 20 kilometriä. www.fememare.fi 14/2011 Suomen luonto 35. ENSiN MUNSaLa, sitten hirvlax ja pienen monäsin kylän jälkeen vasemmalle. Siellä aukeavat Pohjanlahden hienoimmat hiekat. www.kalapaikka.net/sarvikkaankosket benjam Pöntinen hienoa hiekkaa Storsandin heleää hiekkarantaa. aarno iSomäki / vaStavalo kalastaja Maakallalla. benjam Pöntinen Lapuanjokea kuortaneen Sarvikkaalla. Maakalla ja Ulkokalla pulpahtivat merestä 1400-luvulla. Merestä kohonneet Pentti SormUnen / vaStavalo kaLajOEN EdUSTaLLa on kaksi erikoista saarta: maakalla ja Ulkokalla. ne pullahtivat merestä 1400-luvun lopulla ja niiden pinta-ala kasvaa edelleen maankohoamisen ansiosta. Sarvikkaankoskilla voi myös turista nuotiolla, saunoa, uida ja yöpyä laavussa. ne virtaavat laiskasti halki peltojen mutta villiintyvät välillä iloisiksi koskiksi. lapuanjoessa kuortaneen Sarvikkaan kylässä hyppelee peräti viisi perättäistä koskea lähes neljän kilometrin matkalla. Storsand sijaitsee etelästä tultaessa ennen Uusikaarlepyytä. Uudenkaarlepyyn Storsand vaasan pohjoispuolella kimmeltää auringossa kuin tuhatpäinen salakkaparvi. ne tarjoilevat kalastuksen ystävälle mukavia haasteita. kiira-laiva liikennöi sinne päivittäin kalajoen rahjasta. Sinne rakennettiin paitsi kalamajoja myös kirkko. viimeisenä ovat lapuan- ja kyrönjoki, etelä-Pohjanmaan valtasuonet
joen kolme haaraa ovat Seinäjoki, jalasjoki ja kauhajoki. www.elamysliikunta.fi alavuden Larvaneva iSOON SUOjELUkOhTEESEEN alavudella kuuluvat larvaneva ja sen pohjoispuolella oleva mulkkujärvivähä-mulkkujärvi ja erillisenä vielä kuorasjärven etelä-majasaaren lehto. Suo on säästynyt turpeennostolta ja ojituksilta ja aukeaa paikoin rannattomana kuin aava meri. jokisuu on vaasan pohjoispuolella vassorinlahdella. www.jalasjarvi.fi kokkolan Ohtakari hiEkkadyyNiEN Saari on oloissamme ainutlaatuinen. museot.keski-pohjanmaa.fi/lohtaja/ohtakari.htm 36 Suomen luonto 14/2011 hannU mäntY benjam Pöntinen benjam Pöntinen kyrönjoki lipuu läpi asutuksen ja viljelysten. Levanevan aavaa maisemaa. pirunpesä isonvuoren laella.. ohtakari sijaitsee 1970-luvulla rakennetun pengertien päässä vattajanniemessä, joka on maamme tärkeintä dyynialuetta. Suon tuoksuihin pääsee esimerkiksi levanevan luonnonsuojelualueen 13-kilometrisellä polulla, joka kulkee suolla, metsäsaarekkeissa ja reunametsissä. Söderfjärdenin vilja-aitta on Suomen suurin kurkien levähdyspaikka. mUiSta mYöS nämä: kyrönjoki melojille ETELä-pOhjaNMaaN SUUriN jOki, kyrönjoki, on noin 200 kilometriä pitkä. runsas 10 vuotta sitten 23 metriä syvä onkalo saatiin tyhjennettyä jalasjärven kunnan ja Pasasen rahoituksen turvin. kyrönjoen varrella on runsaasti palveluita muun muassa melojille ja kalastajille. hisoriaan pääsee tutustumaan kalastusmuseossa. www.sundom.fi jalasjärven pirunpesä SUOMESSa ON MONia pirunpesiä, joista jalasjärven Ylivallin kylän pesä on tullut kuuluisaksi Pertti Spede Pasasen kautta. larvanevalla pesivät muun muassa naurulokit ja harmaalokit sekä lirot, isokuovit, kapustarinnat ja sinisuohaukat. tuhannet kurjet tankkaavat pelloilla muuttomatkallaan etenkin syksyisin. näkötorninakin toimivasta ohtakarin pookista voi ihailla maisemia lintuperspektiivistä. luonnonsuojelualueelle pääsee maalarinmaalta ja Peräkylästä. halkaisijaltaan 14-metriseen Pirunpesään voi laskeutua portaita pitkin. Söderfjärden sijaitsee kymmenisen kilometriä vaasasta etelään. joessa elää noin 60 kalalajia, joista taimenen, lohen, siian ja harjuksen kantoja ylläpidetään istutuksin. Suot, kosteikot ja lehtometsät takaavat monipuolisen kasviston ja eläimistön. Pyöreän kraatterin halkaisija on kuutisen kilometriä. www.luontoon.fi/levaneva kurkien tankkauspaikka SödErFjärdEN SyNTyi meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. www.sslty.fi/lintupaikat/alavus.html kurikan ja Laihian Levaneva SUUri SOidENSUOjELUaLUE sijaitsee laihian ja kurikan seudulla, 40 kilometriä Seinäjoelta länteen. reittiä on kevyt astella, ja sen märimmät osuudet on pitkostettu. keskellä peltoympyrää ovat meteoriihi-observatorio ja lintutorni. Saarella on ollut asutusta jo 1500-luvulla ja edelleenkin siellä on kalastajakylä. Se sijaitsee isovuoren laella ja se oli pitkään täynnä kivenlohkareita
kirSti karhU / vaStavalo benjam Pöntinen markUS vareSvUo / kUvaliiteri kapustarinta kuuluu Larvanevan pesimälajistoon kurkia Söderfjärdenin pelloilla. Ohtakarin rantamaisemaa. 14/2011 Suomen luonto 37
uhanalaiset lajimme osa 4: kalat AHtAALLA punaisen kirjan uhanalaiset kalat ovat rantanuoliaista lukuun ottamatta haluttua saalista. Arvokalat antti koli 38 Suomen luonto 14/2011
Kalojen arviointiryhmään kuuluneen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan lauri urhon mielestä ollaan kuitenkin hyvällä tiellä. niistä 12 on uhanalaisia, kuusi silmälläpidettäviä ja 10 puutteellisesti tunnettuja. aLicE karLSSON SUOMESSa ON TavaTTU 102 kaLaLajia, joista ympäristöministeriön 2010 julkaisemaan Suomen lajien uhanalaisuudesta raportoivaan Punaiseen kirjaan otettiin 73 lajia tai muotoa. Kalakannan hävittäminen voi olla nopeaa mutta sen palauttaminen erittäin hidasta, varsinkin jos lisääntymisalueita ei juuri enää ole jäljellä. myös veden laatu saattaa olla rajoittava tekijä. Kaksi lajeista, monni ja sinisampi, ovat hävinneet jo kauan sitten, mutta loput 43 polskuttelevat elinvoimaisina. kantaa pidetään yllä istutuksin. 14/2011 Suomen luonto 39. uhanalaiset kalalajit kuuluvat ankeriasta ja rantanuoliaista lukuun ottamatta lohikalojen heimoon, ja useimmat niistä ovat jokikutuisia vaelluskaloja kuten lohi, taimen, vaellussiika ja harjus. "Esimerkiksi toutain siirrettiin uhanalaisista pois, sillä sen tilanne on helpottunut." Siikoja kotkan Maretariumissa. Siioista uhanalaisimpia ovat vaellussiiat, jotka elävät meressä ja lisääntyvät joissa
Taimenet nousevat jokiin lisääntymään venäjän paanajärvestä ja pääjärvestä ja esimerkiksi kiutakönkäällä voi nähdä vonkaleiden hyppyjä. markkU varjo / kUvaliiteri laUri Urho antti koli. Hiitolanjoen Venäjän puoleiset nousuesteet on saatu osittain raivatuksi ja lohi nousee taas laatokasta Suomen puolelle", urho iloitsee. "muutamana viime vuotena lohet ovat myös onnistuneet lisääntymään Kangaskosken voimalan alapuolella." rantanuoliaisen tilanne on myös parantunut, sillä se on todettu aiempaa yleisemmäksi itäisellä Suomenlahdella. Toutain voitiin poistaa uhanalaisten joukosta. itämeren lohi on menettänyt melkein kaikki kutujokensa. vaskikala kuuluu huonosti tunnettuihin lajeihin. toutainkannat ovat elpyneet täydennysistutuksilla Kokemäenjoen vesistössä ja niitä elää nykyisin myös Karjaanjoen vesistön Hiidenvedessä ja lohjanjärvessä. "lisäksi järvilohen status voitiin muuttaa hävinneestä äärimmäisen uhanalaiseksi. "rantanuoliaisesta on ollut meillä vain kaksi esiintymää, 40 Suomen luonto 14/2011 hannU haUtala / leUkU Oulankajoen vesistössä on luonnonvarainen järvitaimenkanta
Esiintymiä voi olla enemmänkin, sillä rantanuoliainen on päivisin hiekan alla piilossa." Saimaannieriänkin eteen tehty työ on kantanut hedelmää. on myös mahdollista tehdä poikastutkimuksia, joissa selvitetään lisääntymisen onnistumista. "nyt jännitetään pystyvätkö ne tuottamaan jälkeläisiä." Silmälläpidettävät: toutain järvisiika nahkiainen taimen (sisävesien kannat napapiirin pohjoispuolella) nieriä (lapin kannat) harjus (etelä-Suomen sisävesikannat) Puutteellisesti tunnetut: nokkakala seitsenruototokko imukala elaska isosimppu miekkasärki teisti piikkikampela vaskikala piikkisimppu urhon mukaan meneillään on lisäksi monta hanketta, joissa esimerkiksi taimen on osin pystytty palauttamaan tyhjentyneisiin jokiin. niitä on viljelty ja osa kaloista on tullut luonnossa sukukypsiksi. Kalojen kanta-arviot on pääteltävä saalistilastojen avulla. Paljon on silti tehtävää. Suomessa on myös hyvin paljon vesistöjä, joten koskaan ei voi olla sataprosenttisen varma, mitä missäkin lymyää. wikimeDia commonS rantanuoliaisen uhanalaisuusluokka lieveni, kun lajia löytyi lisää kotkan edustalta.. niiden perusteella pystytään arvioimaan, onko kanta vakaa vai menossa ylös- tai alaspäin. antti koli PUnaiSen kirjan kalat Nahkiainen kärsii jokien rakentamisesta. Hävinneet: monni sinisampi Äärimmäisen uhanalaiset: lohi (järvilohikannat) taimen (merivaelteiset kannat) nieriä (Saimaan kanta) harjus (merikannat) ankerias vaellussiika taimen (sisävesien kannat napapiirin eteläpuolella) Vaarantuneet: rantanuoliainen planktonsiika karisiika lohi (itämeren lohikannat) lohi (jäämeren lohikannat) mutta rannikkoa on kartoitettu tarkemmin sukeltamalla, ja kalasta on tehty uusia löytöjä. meritaimenen luokitusta jouduttiin kiristämään, eikä järvi-Suomen taimenellakaan mene kovin auvoisesti. veden alle ei näe uhanalaisuuden arviointi kaloilla oli varsin hankalaa. "Kaloja ei näe kuin sukeltamalla, ja silloinkin voi silmäillä vain pientä osaa vedenalaisesta maailmasta", urho sanoo
"Halusimme ottaa huomioon erilaiset sopeumat, lajin sisäisen monimuotoisuuden. Kalat poikkesivat muiden eliöryhmien arvioinneista myös siinä, että työryhmä käytti joidenkin lajien tarkastelussa lajitasoa hienompaa jakoa. Merialueemme harjukset ovat käyneet vähiin. jos menetämme jonkin muodon, se heikentää lajin elinkykyä selvästi." "Esimerkiksi taimenen olot ovat Etelä-Suomessa kovin erilaiset kuin lapissa", urho sanoo. Syy lienee jokien patoaminen ja veden laadun heikkeneminen. 42 Suomen luonto 14/2011. "ne ovat luultavasti olleet aiemmin samaa kantamuotoa mutta ovat eriytyneet ajan myötä. useilla kalalajeilla on erilaisia ekologisia muotoja, joista toiset ovat sopeutuneita esimerkiksi murtoveteen, toiset sisävesiin. "Harjukset taas voivat pohjoisessa pulskasti, mutta merialueen harjus on äärimmäisen harvinainen, eikä se juuri enää lisäänny meillä luontaisesti." Siioista listalle päätyneet vaellussiika ja karisiika ovat sopeutuneet lisääntymään eri paikoilla. Vaellussiika nousee aina johanneS SiPPonen / cartina Kalan uhanalaisuudessa on lähes aina kyse elinpaikan huononemisesta. harjukset tarvitsevat lohikalojen tapaan hapekkaita vesistöjä
Kutu- ja poikasalueiden pinta-ala on jokisuussa huomattavasti pienempi kuin kymmenien kilometrien pituisessa joessa. Veden laatu pitäisi myös pitää niin hyvänä, että se kelpaa vaelluskaloille. Verkkokalastajat pyytävät ahvenia ja siikoja ja saavat sivusaaliina alamittaisia taimenia ja kuhia. "Pyydysten pitämistä jokisuissa olisi rajoitettava. "Eivätkä mätimunat selviäisi niin vähähappisissa oloissa talvesta. jokeen kutemaan ja karisiika lisääntyy meren matalikoilla." Vaellussiika on karisiikaa uhanalaisempi kelvottomien nousujokien vuoksi. Nousuesteet ahdingon taustalla Vaelluskalojen ahdingon perimmäinen syy on se, että niiden nousu kutujokiin on estetty yleensä voimalapadolla ja Nieriää kutsutaan Lapissa kutualueet on tuhottu ruoprauduksi. Se rassaa kovasti kalakantoja." Kalastusta pitäisikin harjoittaa isompisilmäisillä verkoilla kauempana jokisuusta tai vapavälineillä, jolloin pienet kalat voi laskea takaisin veteen kasvamaan. 14/2011 Suomen luonto johanneS SiPPonen / cartina 43. "tilanne on vaikea. "Pohjanmaalla on esimerkiksi vanhoja litorinakauden savimaita ja siellä on kerrostuneena sulfidia. taimenelle jokisuun rannoilta ei juuri löydy sopivia paikkoja. vuoksen vesistön kannasta on vain estetään, ne ovat hukassa. joet palautettava hyvään kuntoon lauri urhon mielestä tärkein tehtävä kalastomme säilyttämiseksi olisi palauttaa jokia sellaiseen kuntoon, että kalat voisivat nousta niihin lisääntymään. Se hapettuu kaivun jälkeen ja valuu jokiin rikkihappona. ne saattavat yrittää lisääntyä siinä mutta yleensä huonoin tuloksin." jos esimerkiksi Vantaanjokeen pyrkivät siiat eivät pääse kalaportaasta läpi, ne yrittävät lisääntyä Vanhankaupunginlahdella ja lisääntyvätkin, mutta tuotto pienenee. Valuma-alueella ei pitäisi nostaa turvetta eikä tehdä muitakaan kaivutöitä. pohjoisen kannat pauksilla tai säännöstelyllä. Vaelluskaloja pyydystetään usein alamittaisina, jolloin ne eivät koskaan saavuta sukukypsyyttään. Veden happamuus lisääntyy monissa Pohjanmaan joissa keväisin ja syksyisin niin, ettei niissä enää selviä kuin ahven ja hauki." Kalastusrajoituksiakin tarvitaan edelleen. "Viettinsä mukaan kalat pyrkivät palaamaan synnyinjokeensa mutta jäävät pyörimään jokisuuhun. joessahan vesi virtaa kaiken aikaa ja happipitoisuus pysyy hyvänä." tällä tavalla vaelluskalakannat heikkenevät yksi toisensa jälkeen. ne heikentävät veden laatua. rippeet jäljellä. olisi myös tehtävä selväksi, että pienisilmäisiä verkkoja ei enää käytetä silloin, kun niissä alkaa olla alamittaisia uhanalaisia kaloja." urhon mielestä parempi olisi, että ihmiset ymmärtäisivät itse, että tietynlainen pyynti tuhoaa kalakantoja. voivat kohtalaisesti, mutta Kun kalojen nousu jokeen etelässä kehnosti
Venäläiset ovat esimerkiksi istuttaneet jäämerelle tyynenmerenlohta ja niitä on noussut jokiinkin. Teemoina kansanperinteen metsäsuhde, metsän antimet ja metsien virkistyskäyttö Luston Puoti Ravintola Lusto Koneaika Vanha Savotta Hiljaisuuden huone Lasten Lusto Kun kalojen nousu jokiin estetään, ne ovat hukassa. Kalastamiseen sinänsä urho suhtautuu myönteisesti. "meillähän istutetaan vesistöihin paljon kalaa, esimerkiksi Perämerelle miljoonittain siikoja. meriharjuksesta on vieläpä eri kantoja. Suomen itämereen laskevissa joissa on vain muutamassa alkuperäiset lohikannat. Kun tietyissä rajoissa pysytään, kalakannat yleensä kestävät." n Juvan matkailu 0400 761 944 · Sulkavan matkailu 044 417 5215 ORAVAREITTI JUVA SULKAVA 44 Suomen luonto 14/2011 ankerias on erittäin uhanalainen. urhon mukaan on valitettavaa, että ammattikalastajien määrä on Suomessa viime vuosina vähentynyt. onneksi tenossa ja näätämöjoessa ei ole vielä käynyt niin." Vieraiden kalalajien siirtämisestä vesistöön voi koitua ongelmia, mutta alkuperäistä kantaa istuttamalla on uhanalaisia kantoja pystytty elvyttämään. "laji saattaa olla myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, joten sen suojeluun kannattaisi satsata. Myönnetty 3.9.2009. Melo sydän Savoon! Elinpaikkojen vähyys iso ongelma urhon mielestä pitäisi aina muistaa se, miksi kalat ovat uhanalaisia. "Vieraslajit syrjäyttävät usein uudessa ympäristössä alkuperäistä lajistoa. Esimerkiksi jäämeren laskevissa joissa peikkona on lohiloinen (Gyrodactylus salaris), joka on tuhonnut lohikantoja muualla norjassa. Siten voidaan myös pitää yllä kalastusta. jos jotakin tapahtuu näillä joilla, lohet menetetään. Lähes kaikki sisävesiemme ankeriaat ovat istutettuja. antti koli. "Kalathan ovat hyvää ja terveellistä ravintoa, ja niitä voi ja kannattaa hyödyntää samoin kuin marjoja ja sieniä. tuntuu, että työ olisi hukkaan heitettyä, ellei kaloja hyödynnettäisi." meriharjusta ei tutkijan mielestä kuitenkaan pitäisi nyt pyytää lainkaan. uhka syntyy juuri tästä. Kaikenlaisia katastrofeja voi sattua. osa nousee jokiin kutemaan ja osa kutee ulkosaariston laidalla merellä." Koijärvi, Kessi ja Kuusamon kosket Suomalaisen ympäristöliikkeen vaiheita Koko luomakunta ikoneissa Piispa Arsenin, Tuula Ahosen ja Ritva Koverolan maalaamia ikoneita Parasta puusta 13.11.2011 asti on monelle koti metsä Lahjoita elämän monimuotoisuuden suojeluun! Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin arvokkaita luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi. Lahjoitustili Op 549409-522493 Tiedustelut: 040-586 3950, toiminnanjohtaja Anneli Jussila www.luonnonperintosaatio.fi · info@luonnonperintosaatio.fi OKH 483 A, ESLH-2009-07280/Tu-52. Metsästä museoon Metsämyyttejä ja luonnonsuojelua Uudet näyttelyt Suomalaisten metsät Näyttely moniarvoisesta metsästä. jokeen voi päästä myrkkyä tai jokin vieraslaji voi tuhota alkuperäisen lajiston
kolumni Sääksisuota ei voi jakaa idän itseäni eräkirjailijana. Sudenkorentonovellini alkaa purosta, käy läpi muutaman erilaisen lammen, päätyy rämeelle. tekstieni maisemat ovat usein peräisin omista kokemuksistani. luontokuvauksen ongelma kohdallani on siis sama kuin kaiken omaelämäkerrallisuuden kohdalla. millaisen lukukokemuksen tuottaakaan tarinan yksityiskohta, jonka olen tarkoittanut kauniiksi, mutta jonka lukija kokee ahdistavaksi. tämä ei tarkoita, etteikö kirjoissa saisi tapahtua mahdottomuuksia. loukkaantumisestani huolimatta aloin pohtia ongelmaa. kirjailija kuitenkin pyrkii kirjoittamaan niin, että kertomuksella on sisäinen logiikkansa, ja ettei se ole niin irrallaan reaalitodellisuudesta, että eläytyminen olisi mahdotonta. mutta yhtä kaikki kirjojeni tarinat tapahtuvat usein metsissä, soilla ja kallioilla. lementti, jossa pyrin ehkä kaikkein eniten pysymään kiinni todellisuudessa, on luontokuvaus. ne ovat tekstieni surrealistinen puoli. toki mielikuvituskin lähtee kerimään kudelmiaan todellisuudesta. ihan eri asia! kivahdin mielessäni. harmi vain, etten koskaan pääse jakamaan kokemuksia, joita lukijoissa syntyy, kun he jakavat minun muistiinkirjoittamiani kokemuksia. n Kirjoittaja on keravalainen kirjailija ja biologi. 14/2011 Suomen luonto 45. ihmiset eivät omien lähtökohtiensa takia kerta kaikkiaan pysty täydellisesti jakamaan kokemuksiaan. Tiina Raevaara P E K anna hämäläinen irjailijalle ilmiö on paitsi haaste, myös mahdollisuus. omissa tarinoissani on esimerkiksi puhuvia lintuja, ihmisiä jotka muuttuvat kiveksi, erilaisia hirviöitä, jälleensyntymiä ja muodonmuutoksia. olin luullut rakentaneeni ympäristöt niin hyvin, etteivät tarinat voisi sekoittua ainakaan luontokuvauksensa takia. novellini, jossa ihminen muuttuu sudenkorennoksi, on saanut alkunsa tosiasiasta: sudenkorentojen muodonmuutoksesta. kaunokirjallisuudessa pyritään aina tietynlaiseen uskottavuuteen, luomaan mimesis eli tunne todellisuudesta. jonkin määritelmän mukaan eräkirjallisuus on "metsästystä ja kalastusta käsittelevää sanataidetta" ja niihin rajoihin en mahdu, sillä henkilöni eivät juuri metsästä tai kalasta (on sellaistakin tosin tapahtunut). esimerkiksi sääksinovellin letto on todellisuudessa vienan karjalassa, jossa kävin vaeltamassa kesällä 1999. ei ehkä tekisi oikeasti koettunakaan: metsä ei voi kiehtoa kaikkia, jonkun mielestä suo saattaa jopa haista pahalta ja on ihmisiä, jotka pelkäävät sudenkorentoja. kuumuus, upottavuus, rehevä kasvillisuus ja silmänkantamattomiin jatkuneen suon keskellä erottunut sääksien pesä tekivät vaikutuksen. Yksityiskohta, joka on tosielämässä tehnyt minuun vaikutuksen, ei koskaan tee samanlaista vaikutusta lukijaan. halusin tallentaa muiston novelliin. onhan eroa, käyskenteleekö päähenkilö sateisella rämeellä vai polviaan myöten letossa auringon paahtaessa. molemmissa kieltämättä esiintyy puita ja turvetta. "taasko metsää?" kysyi eräs kirjoittajaystäväni luettuaan novellin varhaisen version. "miten niin taas?" kysyin, ja ystävä muisteli toista novelliani, joka tapahtuu avosuolla, letossa, ja jossa päähenkilö tarkkailee sääksiä
lisäksi kannattaa ottaa huomioon kevään eteneminen. jos peltoa lähestyttäessä ilmaan pölähtää yksi tai kaksi varoittelevaa kuovia, pellolla on pesä. mikäli kuoveja lähtee pieneltä alueelta kolme tai enemmän, voi kyseessä olla pelkkä ruokailu- tai oleilualue. Parasta etsintäaikaa on toukokuun 10. Hautova emo hypähtää vaaran uhatessa lentoon tai jättää pesänsä juosten. päivän molemmin puolin. Kuoveilla on reviirillään selvä työnjako: toinen emoista hautoo ja toinen ruokailee ja pitää silmällä petoja. Kylvömiehet eivät aja pesien yli tahallaan. olen päättänyt auttaa sekä kuoveja että maanviljelijöitä ja ryhtynyt kuovin pesien etsijäksi. Kuovin pesä voi sijaita lähes missä tahansa pellolla. moni maanviljelijä säästäisi pesät jos vain löytäisi ne. pErTTi harTikaiNEN TurVaTaan K 46 Suomen luonto 14/2011 uovien pesintä sattuu yksiin kevättöiden kanssa, ja lukuisat pesät tuhoutuvat traktoreiden pyörien alle. Erään maanviljelijän mukaan pesä on pellon tylsimmällä paikalla eli siellä, missä se herättää mahdollisimman vähän huomiota. Etelä-Suomessa etsintäajankohtaa voi aikaistaa ja Pohjois-Suomessa myöhentää. jos pelto on lyhytkasvustoinen ja vihreä, kuovi saattaa tehdä pesänsä läheiselle hakkuuaukealle tai suolle, jonne se maastoutuu paremmin. Vartioiva oleskelee usein jollakin korkealla kohdalla. Silloin useimmat kuoviemot ovat aloittaneet haudontansa eikä kasvillisuus ole päässyt liian pitkäksi. mieluisia pesäpaikkoja ovat myös ojanpientareet.. kuovin huuto! joka kevät peltotöissä tuhoutuu runsaasti kuovien pesiä. Kun pesä on vain pieni kuoppa pellossa ja munissa hyvä suojaväri, niitä on hyvin vaikea havaita
pian muuttomatkalta saavuttuaan kuovikoiraat alkavat kuuluttaa omaa reviiriään. 14/2011 Suomen luonto 47 Pertti hartikainen
Koiras ja naaras ovat hyvin samannäköisiä. Parhailla kuovimailla pesät sijaitsevat varsin säännöllisen etäisyyden päässä toisistaan. kiikaroi ja merkitse Kuovien pesiä voi etsiä kiikarilla tai kaukoputkella. naaras on yleensä kookkaampi, pitkänokkaisempi, rintavampi ja pyöreäpäisempi kuin koiras. jos pellolle ei halua jättää käsittelemättömiä kohtia, pesän voi siirtää hetkeksi syrjään ja palauttaa täsmälleen samaan paikkaan. tällöin kannattaa mennä vähäksi aikaa piiloon ja seurata, minne emo palaa. toinen tapa on käydä kiertelemässä pellolla joko jalan tai traktorilla ja havainnoida, mistä kuovit lähtevät liikkeelle. Hautovan kuovin kaulan, pään ja nokan voi havaita kaukaakin, etenkin jos kasvillisuus on matalaa. Hautovat kuovit, töyhtöhyypät ja sorsat eivät yleensä hylkää siirrettyä ja pikaisesti takaisin palautettua pesää. Kuoveja voi nähdä keväällä saapumassa etelärannikolle nauhamaisina tai auramaisina muodostelmina, jotka sitten hajoavat. Samalla tavalla on suojattu kanalintujen pesiä. usein hautovan emon tarkkaa lähtöpaikkaa ei havaitse ajoissa. Kuovin ja muutkin lintujen pesät merkitään pystyttämällä 2030 sentin päähän pesästä metrinen tai vähän pidempi pajunvesa, jonka latvassa on pätkä värikästä kuitunauhaa. ilman vertailukohtaa sukupuolten varma määrittäminen on kuitenkin hankalaa. kuovi soidinlennollaan. Kuovien pesien etäisyys on yleensä selvästi yli sata metriä. Hautovat emot eivät yleensä hylkää näin merkittyä pesää. Hajusteet sijoitetaan muutaman metrin etäisyydelle pesästä esimerkiksi heinätuppojen tai savikokkareiden alle niin, etteivät linnut pääse nokkimaan niitä. PikkUkUvat Pertti hartikainen benjam Pöntinen kuovinaaras hautoo pesällään keskellä kynnöspeltoa. Hajusteilla kuovien pesintöjä on onnistuttu turvaamaan sellaisillakin alueilla, missä maapedot ovat ne aiempina vuosina järjestelmällisesti tuhonneet. kuovi palaa tuttuun paikkaan Vaikka kuovien ääntely on monelle tuttua, vain harva tuntee paremmin näiden kaarevanokkaisten kahlaajien elämää. Pesimäpaikoilleen kuovit saapuvat pieninä parvina tai yksittäin. tämä etsintämenetelmä sopii aivan pesinnän alkuvaiheeseen. Kun pesien merkkikepit ovat selvästi erottuvia, pesät on helpompi väistää peltotöitä tehdessä. ne kiertelevät verk- kuovin pesä on löydetty ja merkitty. 48 Suomen luonto 14/2011. merkitsemistapa ei näytä lisäävän myöskään petojen mielenkiintoa. Koska ketut ja supikoirat vaanivat pesiä herkeämättä, tuhoutumisen riskiä voi pienentää hajustamalla pesien ympäristöä esimerkiksi tervalla ja saippualla. maapedoille erilaiset hajut ovat tärkeitä viestejä ympäristöstä, kun taas kuoveille ja muille linnuille ne merkitsevät selvästi vähemmän. Pian kuovikoiraat alkavat kuuluttaa omaa, usein jo aiemmilta vuosilta tuttua pesimäaluettaan. lisäksi sen nokka taipuu selvemmin kärjestä, kun taas koiraan nokka on tasaisemmin kaartuva
muninnan jälkeen molemmat sukupuolet voivat tuoda pesään pehmusteeksi heiniä tai oljenkorsia. Samalla ne toistelevat: Kuuoo, kuuoo, kuuoo... Yhtäkkiä mittelöivät koiraat voivat lähteä juoksemaan rinnakkain pitkin peltoa. munat ovat kananmu14/2011 Suomen luonto 49. myös kuovinaaraat palaavat muutolta vanhalle elinpiirilleen ja pariutuvat usein jo edellisvuosilta tutun kumppanin kanssa. juoksun lomassa ne ottavat maasta ruohonkorren nokkaansa, heittävät sen pois ja jatkavat juoksua. alkuun koiraat pyrkivät välttelemään vastustajan kosketusta ja yrittävät tehdä vaikutuksen painamalla eturuumiinsa alas ja esittelemällä vaaleita pyrstönalushöyheniään. Parhaiten pesimiseen soveltuvilla rantapelloilla ja -niityillä pelkkä soidinlaulu ei riitä reviirin hallussapitoon. Ennen parittelua kuovipariskunta liikkuu koiraan valtaamalla alueella, jonne koiras tekee esipesiä painamalla rintansa maahan ja pyörittelemällä sillä pienen syvennyksen. pesää puolustava emo hyppii uhkaavasti, oikealla munat vaatimattomassa pesäkuopassa. Parittelujen jälkeen naaras valitsee jonkin esipesistä ja munii siihen ensimmäisen munansa. kaisesti lentäen reviirillään vuoroin liitäen, vuoroin siivillä nopeasti lyöden ja ylöspäin kohoten. Kuovit munivat huhtitoukokuun vaihteesta lähtien päivän välein neljä, joskus viisi munaa. Koiraiden on myös kohdattava kilpailijoita
Poikaset hakevat ruokansa itse. Suomalaisen Kukkaishunajan CO2e on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta, joten sen ilmastovaikutus on vähäinen. molemmat kuoviemot osallistuvat haudontaan, mutta naaras ahkerammin; haudonta kestää 2728 vuorokautta. Heinikoiden käydessä vaikeakulkuisiksi poikaset siirtyvät ajetuille nurmille, laitumille ja muille matalakasvustoisille alueille. Liity sinäkin edelläkävijöiden joukkoon ja valitse Ekoteko-sähkö. n Pertti Hartikainen on Nilsiässä asuva luontoharrastaja, joka on viime vuosina tutkinut erityisesti kuovien ja töyhtöhyyppien pesintää. Hyvä mieli tänäänkin... ...sillä valitsin kotiini ympäristöystävällisen Ekoteko-sähkön. Varoitusääni on iskevä ki-vi, ki-vi-vi. jos pesä tuhoutuu, ainakin osa kuoveista yrittää pesiä uudestaan. Mehiläistarhaus myös edistää suomalaisen luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia: mehiläiset ovat erityisen tehokkaita luonnon- ja viljelykasvien pölyttäjiä, jotka auttavat kasvien lisääntymistä ja parantavat sadon määrää ja laatua. Emot eivät ruoki poikasiaan mutta suojelevat niitä parhaansa mukaan. Suomalainen Kukkaishunaja sopii luonnolle! Hunajayhtymä Oy PL 110, 32201 Loimaa puh. Emot johdattelevat ne heinikkoon, joka antaa hyvän näkösuojan, ja pyrähtävät itse pitämään silmällä petoja. Laskennassa on huomioitu kaikki vaiheet hunajantuotannosta pakkaamisen kautta varastointiin. Kömpiessään munasta se painaa vain 4565 grammaa. Poikaset tulevat perässä pääosin elokuussa. Painoa niillä on yli 60 grammasta lähes 90 grammaan, mutta ne kevenevät haudonnan edetessä. Kuoviemot eivät pysty puolustautumaan maapedoilta, joten pesän paljastuminen sinetöi poikasten kohtalon. 0207 769 680 www.hunaja.fi naa suurempia ja niissä on selvä ruskeanvihreä suojaväritys. Kuoriutuminen on vaarallista aikaa ja esimerkiksi tarkkakorvainen kettu voi kuulla poikasten piipityksen jo kaukaa. Poikanen pyrkii ulos munahampaansa avulla piipittäen pienellä äänellä piip-piip. toukokuun 20. Sitä tuotetaan ESEn Mikkelin voimalaitoksessa tuotantotavalla, jonka myös Suomen luonnonsuojeluliitto ry on huomioinut Ekoenergia-merkinnän käyttöoikeudella. Poikaset saavuttavat lentokyvyn heinäkuun aikana 40 50 vuorokauden ikäisinä, jolloin koiraskuovit vapautuvat vartiointitehtävistään ja suuntavat muutolle. Viimeiset poikaset syntyvät juhannuksen tienoilla. Saat hyvän mielen joka päivä. Uusiutuva energia ja luonto kiittää! Tutustu ja tee Ekotekosähkösopimus osoitteessa www.luontokiittaa.fi 50 Suomen luonto 14/2011. Viikon, parin kuluttua poikasten vartiointi jää koiraiden vastuulle, sillä naaraat lähtevät muuttomatkalle. Miksi valita Suomalainen Kukkaishunaja? benjam Pöntinen Ruoka aiheuttaa suomalaiskotien kulutuksen ympäristövaikutuksista kolmanneksen saman verran kuin asuminen tai liikennekin. niiden haikeaa ääntelyä kui-kui-kui voi kuulla jo ennen juhannusta, kun ne suuntaavat kohti Brittein saaria ja ranskaa. päivän jälkeen uuteen pesintään ei yleensä enää ryhdytä, joten myöhään ajoittuvat peltotyöt ovat kuoveille erityisen haitallisia. Munan ulkopuolella on vaarallista Poikasten kuoriutuminen voi alkaa toukokuun lopulla, mutta huippu ajoittuu yleensä kesäkuun alkuun. CO2e-merkki (hiilidioksidiekvivalentti) kertoo tuotteen aiheuttamien kasvihuonekaasujen yhteismäärän hiilidioksidiksi muutettuna
Luonnonystävän ykköslehdestä on iloa koko vuodeksi. (09) 2280 8210. 14/2011 Suomen luonto 51. tilaamalla tuet myös luonnonsuojelua. Lahjatilaus sisältää onnittelukortin, jolla voit kertoa siitä lahjan saajalle. Asioista ja otuksista jo 70 vuotta! Sarvipöllön (Asio otus) poikasia. Suomen Luonnon lahjatilaus on tyylikäs tapa muistaa uutta ylioppilasta, ammattiin valmistuvaa, päivänsankaria tai läheistä. Lahjatilauksen voit tehdä veSa hUttUnen n sivun 89 tilauskortilla n internetissä www.suomenluonto.fi n soittamalla tilaajapalveluumme p
tiu diu- markUS vareSvUo 52 Suomen luonto 14/2011
varpuslinnut ottavat mittaa toistensa taiteellisista kyvyistä. 14/2011 Suomen luonto 53. diu dliu diu-diu dliu diu-diu tiu diu-diu laulaa pajulintu, jOUNi TikkaNEN ja lajitovereita se saattaa viehättää paljonkin. Mutta mitä sanoo musiikkikriitikko
tereot humisevat, ja huoneeseen laskeutuu keskittynyt rauha: Hufvustadsbladetin taidemusiikkikriitikko Wilhelm Kvist sulkee silmänsä ja mutristaa huuliaan. Satakieli kutoo niin kauniit kuin mekaanisetkin äänet pitkäksi ketjuksi", sanoo Helsingin Sanomat. Etu on kuitenkin se, että ääni on hyvin kuuluva ja kellonkirkas. ilmaisu tulee yhä uljaammaksi ja nousee korkeampiin sfääreihin." Varsin lupaavaa laulurastaan kannalta. Kaiuttimista helähtää herkkä ääni: du FIU! dii fi fi i i drrruuu drrruuu maisia pyrähdyksiä, ja ääni on kirkas ja kantava. laulu on hyvin musikaalista ja kaunista, mutta jollain tavalla myös maskuliinista." Hufvudstadsbladet pitää myös taukoja merkittävinä: "laulu etenee hitaasti ja on fragmentaarista. laulurastas erottuu edukseen, koska sillä on erittäin hyvä rytmitaju ja timing. Ehdottomasti hyvin monipuolinen laulaja." laulurastas. Pitää olla aivan hiljaa. tulee mieleen myös motiivinen kehittely: aloitetaan jostain pienestä ja sitten kasvetaan. runsaassa paletissa on myös karheita sävyjä. Hufvustadsbladet pitää satakieltä ennen kaikkea loistavana viihdyttäjänä: "Se ottaa kaikki sävyt esiin. Helsingin Sanomien hannu-ilari lampila laskee päänsä käden varaan. Vielä on kuitenkin seitsemän esiintyjää jäljellä. kellonkirkas soittorasia uusi yrittäjä laulaa sekin kirkkaasti: "tämä svengaa! Tässä on hyvä groove!" Satakieli jatkaa rimpsuaan minuuttikaupalla ja saa siitä aivan mukavat arviot: "Sen laulussa on jotain soittorasiamaista, mekaanista. Sekametsien ja kuusikoiden laulutaituri ei ole ehkä aivan omimmillaan Sibelius-akatemian kirjastossa, mutta nyt sen suoritusta ar vioidaankin puhtaasti musikaalisin perustein. Se on uljas, ilmaisultaan monipuolinen ja tasaisempi kuin laulurastas; sillä on koko ajan sanottavaa. Sinne tulee lyhyitä, signaali- u u u i i tjii tjii tju tju tju pjot tri pjot tri pjot tri drriiu drriiu drriiu drriiu drje drjekot kotdrje kot! drjedrje drje kot Laulurastaan parasta lauluaikaa on toukokesäkuu. Satakieli saapuu toukokuussa Oulun eteläpuoliseen Suomeen. markUS vareSvUo markUS vareSvUo 54 Suomen luonto 14/2011 arto jUvonen. ilmaisuasteikon laajuus on aivan hämmästyttävän suuri miten se pystyykin yhdistämään erilaisia motiiveja tuolla tavalla. lampila onkin jo valmis esittämään Helsingin Sanomien arvion: "laulurastas käyttää hyvin tehokkaasti taukoja. Suomen luonnon toimitus on valinnut laululintujen joukosta kahdeksan finalistia laulukilpailuun, mutta tarkempi taidekritiikki kuuluu muiden lehtien alaan
tässä on jotain stevereichmaisuutta, minimalistista estetiikkaa. tämä svengaa! tässä on hyvä groove!" Epätasaisia energioita olisiko rima nyt sitten viimein asetettu liian korkealle. aivan perusteetonta ei taida olla siis se, että tämä harmaatakki on kohotetetaan usein jopa laulajista parhaaksi. rytmitajuinen minimalisti Heikompaa hirvittäisi jo nousta lavalle, mutta viitakerttusen esiintymisestä huokuu varmuus. aiheet olivat aina selkeitä ja tulivat perä perään. jotain samaa siinä on kuin satakielessä samantyyppisiä sirkutuksia, huhuiluja ja lyömäsoitinmaisia naksutuksia. Hänen arvionsa on haltioitunut: "jos alussa olikin vähän inisevää laulua, se laajeni aihe aiheelta. Se aloittaa esityksensä tunnustellen: ti-di-di dj! dj! ti-di-di dj! dj! fiii fiii fyyy fyyy fiii fiii faa faa fhuu fhuu ko ei ole aivan yhtä laaja, ja äänikin on hennompi, mutta mielikuvitusta riittää", sanoo lampila. kriitikkoSUomi Kovatasoinen on siis satakielenkin esitys. "aivan lumoava taituri! Viitakerttunen rakensi sävellykseensä hienon loppunousun, jossa se kokosi motiiveja. ilmaisuasteik- i i i i i flu flu flu flu flu flu tuomarien eleistä välittyy kärsivällinen keskittyminen ja yritys ymmärtää i ambient musiikin laji, jossa olennaista ei ole selkeä melodia vaan tunnelma ja tilan tuntu forte voimakkaasti, voimakas ääni fraasi tahtien muodostama kokonaisuus, jakso tai säe fragmentaarinen katkelmallinen motiivi pieni sävelkuvio joka toistuu laulun aikana ja kehittyy melodiaksi pianissimo hyvin hiljaa, hyvin hiljainen ääni profiili melodian hahmo rekisteri ääniala repetitiivisyys toisteisuus soundscape äänimaisema Steve Reich amerikkalainen minimalistisen taidemusiikin säveltäjä timing ajoitus kUvat joUni tikkanen Wilhelm kvist markUS vareSvUo viitakerttusen (yllä) ja sen serkun luhtakerttusen löytää Etelä-Suomen niittymailta, ojanvarsilta ja pensaikoista. Sinirinta eli Lapin satakieli asuu tunturikoivikoissa ja pensaikoissa. hannu-ilari Lampila 14/2011 Suomen luonto 55. loppua kohden kriitikotkin naurahtelevat epäuskoisina. Seuraava esitys on nimittäin vähän vaisu. docdocdocdocdoc docdocdocdocdoc dri dri dri dri diri diri diri diri diri diri diri diri diri diri djerr trii dadada djerr djerr djerr Sävellys on, jos mahdollista, kaksi kertaa pitempi ja monipolvisempi kuin satakielellä. Kvist pitää ilmaisuasteikkoa päin vastoin hyvin laajana
lintututkija Aleksi Lehikoisen mukaan selityksessä on aukko: "onhan sellaisiakin lajeja kuin sinirinta, joka on puvultaan koristeellinen, mutta jolla on monipuolinen, polveileva laulu. jos jumalan korvaa tarinasta luonnonvalinnalla, sillä voi olla hyvinkin selitysvoimaa ehkä valinta on todella suosinut väritykseltään vaatimattomien lajien joukossa niitä yksilöitä, joiden laulu on kirkas ja mielikuvituksellinen. jokainen luo lauluun oman suhteensa. tällaisia ovat esimerkiksi pajulintu ja tiltaltti. Pitää herätä varhain kevätaamuna ja seisoa hetki hiljaa metsän reunassa. Ei ole kattavaa kauneuden määritelmää, vaan rumakin voi olla kaunista, jos oikein korvin kuunnellaan. Sitä ei tiedetä. minä pidän kaikesta huolimatta satakielen puolta ja sinä kannatat laulurastasta." tämän sanottuaan Hannu-ilari lampila katsoo kilpailun järjestäjään. Yksi yllättävä selitys on, että jotkin lajit laulavat paremmin, kun niiden kanta on vahva: talitinttien ilmaisukyky on kehittynyt viime vuosikymmeninä todennäköisesti siksi, että lajin perimä on sen runsastuessa monipuolistunut. markUS vareSvUo 58 Suomen luonto 14/2011 kriitikot ovat yhtä mieltä: mustarastas on runollisin.. monella vaatimattoman näköisellä lintulajilla on taas hyvin vaatimaton laulu. Yhtä biologista selitystä ilmeikkäälle laululle ei voi ehkä antaa. Päivällä taidokas luritus hukkuisi tuuleen ja muuhun meluun. Ero kärjen ja häntäpään välillä repeää niin suureksi, ettei kunniamainintojen jakaminen tunnu järkevältä. hyvä-ääniset yksilöt ovat voineet dominoida parisuhdemarkkinoilla. ei tarinaa voi siis kovin suoraan yleistää." lehikoisen mukaan laulukilpailussa pärjänneitä lintuja yhdistää vaatimatonta väritystä enemmän se, että ne ovat voimakasäänisiä lajeja, jotka laulavat öisin. tuomariston työ on tehty. "Pakko varmaan tehdä niin. koiraslintu rajaa tietenkin laululla reviiriään ja houkuttelee sille naaraita, mutta johtuuko erityisen hyvä-äänisten lajien ilmaisuvoima lajin sisäisestä tai lajien välisestä kilpailusta, elinympäristön äänimaisemasta vai jostain muusta. tuomarit muistuttavat kuitenkin, että taiteessa kaikki on subjektiivista. n kuuntele kilpailun osallistujien esitykset osoitteessa www.suomenluonto.fi. hYvä laUlaja on Yöolento TariNaN MUkaaN satakieli sai kauniin laulunsa jumalalta hyvitykseksi siitä, että jäi höyhenpeitteen värejä jaettaessa jonon viimeiseksi
h U I L I L e h t I . f I 14/2011 Suomen luonto 59. Vaihtamalla Ekoenergia-merkittyyn sähköömme tuet suomalaisen luonnon kuten pienvesien suojelua. K A S INO CRE ATIV E S TUDIO Odotellessamme päivää, jolloin sähköä sataa taivaalta. k r a f t & k ULtUr tarjoaa uusiutuvaa, täysin ydinvoimasta ja fossiilisista polttoaineista riippumatonta sähköä. Tee sähkösopimus osoitteessa WWW.k r a f tk ULtUr.fI k r a f t & k U Lt U r I n a s I a k k a a n a s a at e k o L o g I s e n L I f e s t y L e - L e h D e n , h U I L I n , I L m a I s e k s I k o t I I n ! t U t U s t U : W W W
lopulta kone oli häipynyt. nyt se menee pilalle", isäntä suree. myös korkein hallinto-oikeus on siunannut kelkkareitin. Sieltä täältä hakkaavat pätkän." tossavaisen metsässä on metsojen soidinpaikka ja liito-oravia. Hakkuukone möyrysi jo naapuripalstalla. Sitten ostin talon täältä, että olisi oma rauha. kelkkareitin ura pysyy maastossa vuoden ympäri. t 60 Suomen luonto 14/2011 markUS Sirkka orstaiaamuna 24. Yhdessä ystävänsä jorma huttusen kanssa tossavainen kävi monta kertaa tarkistamassa, onko kotimetsän puita jo ryhdytty kaatamaan. Salassa yrittävät tehdä kelkkareittiä. Kelkkareitti kulkisi satoja metrejä tossavaisen omistaman metsän halki ja sivuaisi kotipihaa parinsadan metrin päästä. "Kesällä varmasti mönkijät ja mopot rälläisivät samalla uralla.". maaliskuuta kiuruveteläisen Paavo tossavaisen kännykkään tuli viesti: "aloitamme tänään tai huomenna moottorikelkkareitin hakkuun." Siitä alkoi jännitys. Kertakorvauksena pysyvästä haitasta maanomistajalle on tarjottu 800 euroa, mutta periaatteen vuoksi hän on kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan. myöhemmin samana päivänä koneurakoitsija ilmestyi Paavo tossavaisen pihaan. "reittitoimitus on tehty toimistossa ja paperit ovat olleet nähtävillä jossakin ilmoitustaululla. "nehän voivat tulla ihan milloin tahansa mieluiten yöllä tietenkin. "olin vuosia reissutöissä maailmalla. "minä sanoin, että älkääpä hakatko", hän kertoo. maastossa ei ole käynyt ketään." metsänomistaja pelkää, ettei kelkkareitin vaikutus rajoitu talvikauteen. tossavainen ei ole hyväksynyt reittisuunnitelmia, mutta valitukset eivät ole auttaneet. niillä ei ole ollut merkitystä
Vastassa on ELY-keskus. 14/2011 Suomen luonto 61. Kotimetsä SampSa OinaaLa kahtia maanomistajan mahdollisuudet puolustautua moottorikelkkareiteiltä ovat heikot
Ympäristöministeriö vastaa hankkeesta osittain, kertoo ympäristöneuvos Pekka tuunanen. Samalla on huolehdittava eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta." tommi taiPa le matti kolho / lehtikUva 62 Suomen luonto 14/2011 metsään paavo Tossavaisen n päivän hakattiin railo yhde varoitusajalla.. Ei poliittista päätöstä Kiuruveden moottorikelkkareitti ei ole yksittäistapaus. "Ely toimii tässä tapauksessa ikään kuin konsulttina. "Yleinen tarve on olemassa, koska korkein hallinto-oikeus on hylännyt maanomistajien valitukset", Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylitarkastaja aleksi heinilä linjaa. "jos reitistä halutaan tehdä pysyvä, se pitää merkitä kiinteistörekisteriin." Ei hauskan kieltoa Kelkkareittejä suunnittelee ja rakentaa Ely-keskus. "Siinähän on laillinen reittitoimitus tehty, joten kaupungin puolesta ei mitään. Erityisen aktiivista suunnitelman toteutus on ollut Pohjois-Savossa, missä reittisuunnittelussa on otettu kovat keinot käyttöön. reitti voidaan tehdä vain, jos sille katsotaan olevan yleinen tarve. me olemme vain päättäneet, että osallistumme siihen projektiin. jo 1990-luvulla ympäristöministeriössä ryhdyttiin hahmottelemaan valtakunnallista kelkkareitistöä, joka yhdistäisi matkailukeskuksia ja lentoasemia. Heinilän mielestä reitistöstä on syytä tehdä pysyvä, koska siihen käytetään yhteiskunnan rahaa. Kiuruveden kaupungintalolta ei kuitenkaan löydy halua kommentoida maanomistajien ahdinkoa. Sopimusten sijaan reittejä on perustettu reittitoimituksilla, joissa kelkkareitistä tulee pysyvä merkintä kiinteistörekisteriin ja haitasta maksetaan kertakorvaus. Emme ole viranomaisroolissa", ylitarkastaja aleksi Heinilä toteaa. menettely on sama kuin perustettaessa uutta tietä. reittien tilaajina ovat alueen kunnat. Harrastusluontoinen kelkkailu rinnastuu siis maantieliikenteeseen. Hankkeen taustalla ei ole lainkaan poliittista päätöstä, vaan sitä on valmisteltu viranomaistyönä. Ei Ely-keskuksestakaan kummoista kommenttia heru. ota yhteys Ely-keskukseen tai ympäristöministeriöön", kaupunginjohtaja erkki strömmer toteaa ja läimäyttää oven kiinni. Hän kuitenkin tähdentää, ettei ministeriö suunnittele, rahoita tai rakenna reittejä: "ministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että reittien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden tarpeet
Koulutusohjelmaan haetaan avoimen yliopiston väylän kautta. Suurimman osan opinnoista voi opiskella joustavasti avoimessa yliopistossa, vaikka työn ohella. Hänen mielestään maanomistaja on heikoilla, kun vastassa ovat ympäristöviranomaiset. (02) 333 6452, lotta.juslin@utu.fi hannu hyvösen videoreportaasissa Vain jälki lumessa tuunanen kuvailee kelkkareitistöä matkailun perusrakenteeksi. Lisätietoja saa verkkosivulta ja Lotta Juslinilta, puh. "Eihän mikään (matkailu)yritys voi tehdä pitkäjänteistä työtä, jos tällainen rakenne ei ole pysyvä", hän perustelee pysyvien reittien perustamista yksityismaille. >> Tutustu koko opintotarjontaan osoitteessa avoin.utu.fi Opintoja myös kesällä 2011! a v o i n YLIOPISTO KAIKILLE 14/2011 Suomen luonto 63. "Emme halua, että ympäristöministeriö kieltää kaiken hauskan Suomessa." Maanomistaja heikoilla Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston puheenjohtaja tuire laurinolli on seurannut maastoliikenteeseen liittyviä kiistoja jo vuosikymmenen ajan. Nuorgam Näätämö Karigasniemi kartta: reetta niemenSivU Kilpisjärvi Kivilompolo Raja-Jooseppi Saariselkä konsultin tekemässä ehdotuksessa kelkkareitit yhdistävät matkailukeskuksia. Ympäristö- ja luontoalan opintoja avoimia yliopisto-opintoja kaikille kiinnostuneille yleissivistykseksi ja tutkintoon tähtääville ammatillisen osaamisen kehittämiseen joustavia opiskelumuotoja myös etäopintoja Syksyllä 2011 ja keväällä 2012 mm.: Olos Levi Ylläs Luosto Pyhä Pello Ounasvaara Ylitornio Ruka Syöte Salla Salla Suomu Biologian perusopinnot 25 op Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto, Kokkola Länsi-Suomen opisto, Huittinen Raudaskylän Kristillinen Opisto, Ylivieska Turun yliopiston lähiopetus ja verkko-opinnot Valtakunnallinen tavoiteverkko Nykyinen yhteys Uusi yhteys Taivalvaara Hossa Kävijämäärältään suuri talvimatkailukohde Talvimatkailukohde Valtakunnanrajan ylityspaikka Kalajoki Rokua Ukkohalla Paljakka Vuokatti Vartius Luontokeskus Maantieteen perusopinnot 25 op Alkio-opisto, Korpilahti Joutsenon Opisto Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto, Kokkola Länsi-Suomen opisto, Huittinen Verkko-opinnot Ympäristötieteen perusopinnot 25 op Alkio-opisto, Korpilahti Etelä-Pohjanmaan Opisto, Ilmajoki Kainuun kesäyliopisto, Kajaani Kymenlaakson kesäyliopisto, Kouvola Länsi-Suomen opisto, Huittinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ilmajoki Suomen ympäristöopisto SYKLI, Helsinki ja Riihimäki Turun yliopiston monimuoto- ja verkko-opinnot Ruunaa luontokeskus Bombatalo Vöyri Simpsiö Lakis Tahko Savivuori Maarianvaara Pyhävuori Jämi Ikaalinen Ellivuori Sappee Imatra Messilä Kalpalinna Mielakka Vattuvuori Häkärinteet Visulahti Savonlinna Pääskyvuori Niirala Koli Laajavuori Ympäristötieteen aineopinnot 35 op Verkko-opinnot Himos Tornimäki Geologia: Mineraalit 3 op Astrobiologian peruskurssi 4 op Tähtitieteen peruskurssi I 5 op Kaupunkitutkimus/Urban Studies Luonnontieteiden perusteiden opintoja: biologia, kemia, fysiikka, matematiikka ja ympäristöterveys Opinnot antavat hyvän perustan yliopistoon tähtääville! lähDe: YmPäriStöminiSteriön raPortteja 3/2009 Tavoitteeksi ympäristötieteen LuK-tutkinto? Turun yliopiston ympäristötieteen koulutusohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto, 180 op)
Mahdollisuus aloittaa myös puh. luonto pirstaloituu. Väitetään, että reitit hillitsevät luvatonta kelkkailua, mutta sehän saattaa jopa levitä reittejä pitkin uusille alueille." harva valittaa Pohjois-Savossa perustettiin viime vuonna Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry puolustamaan maanomistajien ja maaseudun asukkaiden etuja moottorikelkkailua ja muuta maastoliikennettä vastaan. ne panivat kohta uudet tilalle." n Luonto-ohjaaja tai Luonto- ja ympäristöneuvoja Korkeatasoista luonto-osaamista (luonnontuntemus) ja ympäristöosaamista (ekologisuus ja kestävällä tavalla toimiminen) Mäntsälässä ·2-vuotinenmonimuotokoulutusaikuisille ·hakupäättyy31.5.2011 Opintosihteerip.0504150772 Keuda Mäntsälä · puh. "Saa olla tyytyväinen, etteivät mökkiä sentään pura pois reitin tieltä." alunperin kelkkareitti oli piirretty kulkemaan Pietikäisen talon ikkunan alta. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmentava koulutus 1.8.2011 - 29.6.2012 Muoniossa Koulutus sisältää muun muassa eräretkiä, vaelluksia, luonnon tuntemusta ja perinnekäsitöitä. "maaseudun asukkailla ei ole kokemusta etujensa puolustamisesta." Samanlainen tunnelma on Kiuruvedellä. Silti vain harvat ovat valittaneet hankkeesta. ne, joille tästä puhun, eivät usko, että tämä on mahdollista." miettinen arvelee, että enemmistö maanomistajista vastustaa kelkkareittejä. myötämielistä puhetta moottorikelkkareitistä ei helpolla löydä. Vaalien jälkeen eduskunnan käsittelyyn on tulossa uusi laki, jonka nojalla reitti voidaan perustaa, jos se ei aiheuta "kohtuutonta haittaa". (09) 27383804, 050 415 0772 Saaren kartano · fax (019) 688 3635 Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus · maoinfo@keuda.fi · www.keuda.fi Lisätiedot: IiroKakkop.0443285737 Silkkivilla auttaa voimaan hyvin Mukavan ohut ja lämmittävä Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi 64 Suomen luonto 14/2011. erkki Pietikäinen suhtautuu asiaan lakonisella huumorilla. Sanovat vain, että tällainen tehdään. ne määrittelevät yleisen tarpeen." Vielä helpommaksi kelkkareittien perustaminen aiotaan tehdä tulevaisuudessa. nyt se on siirretty maantien toiselle puolelle, josta kelkat kaartaisivat hänen metsänsä läpäisevälle uralle aivan perunapellon vierestä. Korvausta on luvassa 470 euroa. lain tarkoitukseksi määritellään "maastoliikenneolojen järjestäminen". Luonnon omassa korkeakoulussa retkeilytaidot karttuvat vauhdilla. Lisätietoja: kyllikki.kurki@lappia.fi puh. "nilsiä on hurmaantunut matkailusta, eikä asukkaita paljoa kuunnella. www.lappia.fi/ao, www.eraopaskoulu.fi Vielä helpommaksi kelkkareittien suunnittelu aiotaan tehdä tulevaisuudessa. "näitä reittihankkeita hakevat kunnat ja suunnittelevat Elykeskukset. 050 310 9316 kesken lukukauden. "Ei kukaan kysele. Yhdistyksen varapuheenjohtaja jorma miettinen on itsekin menettämässä kaistaleen metsäpalstaansa nilsiässä kelkkareitin alle. moni ei jaksa nähdä vaivaa tai ei usko mahdollisuuksiinsa oikeudessa. läheskään kaikki eivät kuitenkaan pistä hanttiin. "melu ja saasteet leviävät reittien myötä uusille alueille. Väittävät, ettei meille tule meluhaittaa, kun maantie on talon ja reitin välissä", Pietikäinen päivittelee. Pientä kapinamieltä sentään on ilmassa. "Kävin repimässä metsästäni pois reitin paikkaa merkitsevät nauhat. 050 310 9306 Hakuaika päättyy toukokuun lopussa kirsi.vaisanen@lappia.fi 2011. laurinolli muistuttaa, että moottorikelkan polttoaineenkulutus ja päästöt ovat moninkertaiset esimerkiksi autoon verrattuna
Reilusti yli viisisataatuhatta tonnia arvokasta mustaa raaka-ainetta on jo saatu Suomen Rengaskierrätyksen organisoimana takaisin järkevään käyttöön - säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Kierrätysprosentti on maassamme maailman huipulta - käytännössä miltei kaikki vuosittain käytöstä poistuvista renkaista kerätään kierrätyksen kautta uusiokäytöön. 14/2011 Suomen luonto www.rengaskierratys.com 65. Ajaessasi renkaan vaihtoon voit tämän tunnuksen nähdessäsi olla varma, että tuottajalle asetettu vastuu kierrätyksestä täyttyy ja vanhat renkaasi menevät sinne minne pitääkin - järkevään uusiokäyttöön. Valtaosa kerätystä massasta toimitetaan rengasrouheena, kokonaisina renkaina tai muotoon sidottuina rengaspaaleina tie- ja maanrakennustyömaille, hyväkuntoisimmat rengasrungot pinnoitetaan uudelleen liikenteeseen ja raskaimmista renkaista valmistetaan mm. Uusiokäyttökohteita on useita ja uusia etsitään aktiivisesti. AHTIAINEN & STENFORS ETTÄ VASTUULLINEN TOIMIJA TUNNETAAN Oheinen kierrätystunnus on osoitus vastuunkannosta. räjäytysmattoja. Löydät sen Suomen Rengaskierrätyksen kanssa yhteistyötä tekevän yrityksen ikkunasta tai ovesta
ja nimi 1......................................................... A. 3......................................................... Allekirj............................................... Luomusarjan kuvista lisäksi kolmas kansio otsikolla Luomu originaalit. .......................................................... 1....................................................... Kunta................................................... 2......................................................... Kaikki viritykset sallitaan. B Luomusarja Rajaaminen, värisäädöt, terävöitys, kontrasti ja roskien poisto sallittu. Viimeinen postileiman päivä 2.8.2011. ........................................................... (1994 syntyneet tai nuoremmat). D Paras Kuusamossa otettu kuva Tähän käy myös muihin sarjoihin osallistuva kuva. Yleisö äänestää parhaat. aiheuttamista vaurioista. Kuvia saadaan käyttää Nature Photon esittelyssä tai mainonnassa ilman rajoja. A Luova sarja Trikkisarja, jossa vain mielikuvitus on rajana. E-mail.................................................. Nuorten sarja: Koillissanomien raati valitsee 10 parasta, jotka julkaistaan Koillissanomissa elokuussa useasti. Kuvan nro. 2....................................................... 1....................................................... Liitä mukaan osanottomaksu 10 / sarja. 2011 Päänäyttely Expression Personality Emotion www.kuusamo.fi/naturephoto Joe Zammit-Lucia Ohjelma ja lisätietoja Esiintyjinä mm. Henrik Lund, Jari Peltomäki, Anders Ryman, Joachim Griesinger Kuva: Greg du Toit Greg du Toit - Afrikan villit leopardit ja leijonat Staffan Widstrand - Ekomatkailua maailmanluokassa Pekka Fali - Sademetsän kansa Kuusamo Nature Photo 9.11.9.2011 LUONTOKUVAUSKILPAILU Nimi........................................................ Raati voi päättää palkintojen järjestyksen. Kuvat nimetään sarja ja nro / kuvan nimi / kuvaajan nimi esim. Kuvat saavat olla ennen julkaistuja ja kuvattu missä tahansa mutta eivät saa olla aiemmin Nature Photossa palkittuja. Palkintojen yhteisarvo n. 3....................................................... 2......................................................... 9. ja nimi B. Katselukuvat JPG, pidemmän sivun resoluutio max 1024 px. POSTITUS A, B, D sarja: Kuusamo Nature Photo, kuvakisa, Kaarlo Hännisen tie 2, 93600 Kuusamo. Kymmenen parasta palkitaan joka sarjassa. Paras Kuusamossa otettu kuva -sarja: Nordean shekki 250 . 11. A1.Kettu.Liisa Lissukka. Kuvan nro. Päiväys............................................... Emme palauta CD- tai DVD- levyjä tai muistitikkuja. Manipulointi, päällekäisvalotus tai muu kikkailu kielletty. C Nuorten sarja Niin perinteiset kuin tekniikan keinoin käsitellyt kuvat sallitaan. ja nimi D. Emme vastaa postin yms. TULOKSET Parhaat palkitaan Kuusamotalolla pe 9.9.2011 klo 17.30. Kuva: Risto Petäjämäki 66 Suomen luonto 14/2011. 2....................................................... Pääpalkinto Luova sarja: Kuusamon kaupungin shekki 500 . TUOMARISTO A, B, D sarja: Paavo Hamunen (pj.), Hannele Fors, Pauli Määttä (Metsähallitus) ja vuosittain vaihtuvana tuomarina Esko Törmänen. Pakkaa CD, DVD tai muistitikku hyvin. Hyväksyn kilpailun säännöt: Osoite.................................................. Vain digitaaliset tiedostot kahdessa eri kansiossa otsikoituna Katselukuvat ja Painolaatu. Kuvan nro. Nuorten sarja: Koillismaan Osuuskaupan lahjakortti 400 ja Koillissanomien lahjakortti 300 sekä erikoispalkinto yleisöäänestyksen parhaalle. C sarja: Koillissanomat, kuvakisa, Kitkantie 31-33, 93600 Kuusamo. Kuusamo Nature Photo 9. 3......................................................... ja nimi 1......................................................... PALKINNOT Pääpalkinto Luomusarja: Metsähallituksen shekki 1000 . Kuvia toivotaan manipuloitavan tai muutoin taiteellisesti muunneltavan. Puh.................................................... Kuvan nro. Painolaatu JPG korkeimmalla pakkauslaadulla 12, resoluutio 300 dpi. Kuvien ottajalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. C. 6000 . Yläikäraja 16 v. 3....................................................... Kaikille avoin. KUVAT Kolme kuvaa / sarja
kriisejä ammatikseen kommentoivat asiantuntijat ja niistä kirjoittavat toimittajat ovat huomanneet, että jos sanomalehden egypti-uutiset tuntuvat jälkijättöisiltä tai Säteilyturvakeskuksen edustaja vaikuttaa televisioruudussa epäluotettavalta, internetin itseoppineet pika-analyytikot älähtävät asiasta vikkelästi. kansakunnan kotisohvilta on alkanut kuulua poikkeuksellisen kärkästä välihuutelua. E S osiaalinen media kannustaa uutisyleisöä osallistumaan. moni verkon maallikoista osasi kysyä parempia kysymyksiä ja penkoa tietoa monipuolisemmista lähteistä kuin kokeneet toimittajat. harva toimittaja jaksaa matkustaa satojen kilometrien päähän tarkistamaan epäilystä, joka saattaa olla perätön etenkin, kun jäterikospaljastukset eivät juurikaan myy lehtiä. npa onnekasta", tuttava piruili maaliskuussa, "että samat ystäväni, jotka olivat viime viikolla lähi-itäasiantuntijoita, ovat tällä viikolla ydinvoima-asiantuntijoita." olemme eläneet mielenkiintoisia aikoja. n Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. F jarkko virtanen. erityisesti Fukushiman ydinvoimalaturman käsittely kertoi, että katastrofitiedottaminen ei enää ole yksisuuntaista. tietovuotoja ympäristörikoksista tipahtelee nimittäin nykyäänkin toimittajille ja järjestöaktiiveille, joilla ei usein- ntä jos verkossa toimisikin ympäristöasioista kiinnostuneiden tavallisten kansalaisten, toimittajien ja järjestötoimijoiden rinki, pohdimme bussissa. Se tarttuisi vuodettuihin ympäristörikosepäilyihin ja jalkautuisi tarkistamaan tilanteen. ukushima-huolen jo vähän laannuttua törmään bussissa tuttuun, jonka tiedän pohtineen jäterikosten rankaisemattomuutta Suomessa. Päädymme puhumaan siitä, voisimmeko valjastaa sosiaalisen median luomien tee-se-itseasiantuntijoiden innon paikkaamaan viranomaisvalvonnan puutteita. Samaa vääntövoimaa tarvittaisiin myös kotimaan viranomaiskäytäntöjen päivittämiseen. Firma tiesi, ettei kunnista löydy ketään valvomaan jätefirmojen toimintaa. kun lokapojat-jäteyritys valutti luontoon lähes kolmetuhatta kertaa tonnin jätekuorman, kyse ei ollut vahingosta, vaan häikäilemättömyydestä. Pallo siirtyy helposti epäluuloiselle yleisölle, jonka kysymyksiin viranomaisten on pakko reagoida. japanin viranomaiset vasta käynnistelivät kriisitiedotustaan, kun joku jo arvioi sitä kriittisesti. Sekä Pohjois-afrikan kansannousut että japanin ydinvoimalaturma houkuttelivat alkukevään aikana seuraamaan uutisia kuin jännityssarjaa paitsi että tässä sarjassa yleisö sai välillä itsekin leikkiä etsivää. Vahtikoira Hanna Nikkanen "O töitä verkkoetsiville kaan ole keinoja viedä asioita eteenpäin. lokapojatkin olisi voinut jäädä rikoksistaan paljon aikaisemmin kiinni, jos yrityksellä olisi ollut kuntien monitoimisihteerien sijaan vastassaan kärkkäiden verkkoetsivien armeija. on sääli, jos me kotisohvien kriittiset kommentoijat aktivoidumme vain silloin, kun käsillä on maailmanlaajuista huomiota saava onnettomuus. riittävän laajasta verkostosta löytyisi paikallisia lintubongareita ja koiranulkoiluttajia, joille ei olisi homma eikä mikään suorittaa pieniä etsivänhommia kotiseudulla silloin, kun on syytä epäillä, että asiat eivät ole kohdallaan. Fukushimoja tapahtuu onneksi harvoin
herran kukkarossa Luomutila SebaStian nUrmi 68 Suomen luonto 14/2011
Bovikin tilalla raaseporissa Ülle ja Sebastian Nurmi kasvattavat suomenlampaita ja itäsuomenkarjaa, kyyttöjä. Ülle Nurmi on Bovikin emäntä. 14/2011 Suomen luonto 69 SebaS tian nUrmi. Bovikin tilalla on noin 800 suomenlammasta ja 70 kyyttöä. Luomulihaa menisi kaupaksi enemmän kuin tilat pystyvät sitä tuottamaan
nyt nurmilla on käytössään vuokrasopimusten ansiosta 400 hehtaaria. tuolloin tila oli noin 15 hehtaarin kokoinen. "Etsin vapaa-ajan paikkaa, jossa voisi tehdä myös töitä. nyt on kiireinen aika, kun lampolassa on oltava valvomassa, että synnytykset sujuvat hyvin ja oikeat karitsat päätyvät oikealle emolle. laitumia ja heinää tarvitaankin, sillä suomenlampaiden lisäksi tilalla on myös toista alkuperäisrotua, itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä noin 70 päätä. Kyytöt menevät kesäksi vuokrapelloille esimerkiksi Espoon otaniemeen ja Elfvikiin. tämä sen täytyy olla, Bovikin luomutila. länsi-uusimaa kiehtoi visuaalisuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi. Sebastian nurmi kehottaa ottamaan leipää. Edelliset sukupolvet olivat kuitenkin tehneet täällä aikanaan rankkaa duunia ja minusta tuntui, että tila piti elvyttää." Tilalla ovat vanhat arvot kunniassa nurmi hankki vähitellen tietoa itselleen tuiki tuntemattomasta maanviljelystä ja alkoi kasvattaa luomuviljoja. ne hän jalosti puurohiutaleiksi ja jauhoiksi ja myi edelleen. "Kun ostin Bovikin, en todellakaan ollut hakeutumassa maaorjaksi, mutta niin tässä on käynyt", Sebastian nurmi nauraa. Kun isäntä Sebastian Nurmi tulee pihapolulla vastaan ja kättelee iloisesti, voin jo huokaista helpotuksesta. neljä border collieta tekevät myös tuttavuutta. lehdessä oli pieni rivi-ilmoitus tästä paikasta, ja kun tulin täällä käymään, se kolahti ja kovaa." tilan pellot puskivat pusikkoa, ja se tuntui nurmesta eettisesti ja moraalisesti väärältä. Samalla ne hoitavat laidunmaita. Valokuvaaminenkaan ei ole ko- 70 Suomen luonto 14/2011 SebaStian nUrmi. Viihtyisässä keittiössä aamukahvia juo tilan emäntä Ülle Nurmi. "Se on taikinajuureen leivottua." meren rannalla sijaitseva Bovikin tila siirtyi hänen omistukseensa 1980. jos karitsassa on vieraan emon hajua, oma emo hylkää sen", Ülle kertoo ja kiiruhtaa taas koirat thatcher, tuks, tuuli ja jubi kintereillään takaisin lampolaan. Pihapiirin idylli täydentyy, kun astumme päärakennukseen, 1800-luvulla paikalle siirrettyyn hirsitaloon, jota isäntäväki on laajentanut. Perillä ollaan. täällä on saaristoa, ruukkimiljöitä ja muutenkin kauniita, vaihtelevia maisemia. tuolloin nurmi työskenteli valokuvaajana ja teki etenkin muotikuvauksia. "Vanha pariskunta möi Bovikin, koska he eivät enää jaksaneet hoitaa sitä. Hän on vain lyhyellä tau- olla lampolasta, jossa reilut 240 emolammasta saavat juuri näilläkin hetkillä karitsoita. lampaat taas pääsevät merimatkalle, kun ne kuljetaan proomulla saariin laiduntamaan. "Suomenlampaita meillä on noin 400 ja uusia karitsoja syntyy toinen mokoma. SebaStian nUrmi Lampaat viedään perhekunnittain kesälaitumelle 15:een saareen. Ülle Nurmi ja Thatcher. pUNaiSET rakENNUkSET pilkistävät tien päästä ja talon pihassa koirat haukkuvat vimmaisesti. mutkaiset pikkutiet päätyivät oikeaan osoitteeseen
Viljelijäkollegoja on kuitenkin vaikea saada siirtymään luomuun. "luomuviljelijöitä pitäisi olla enemmän, jotta saataisiin lisää hyvää ja turvallista, ekologisesti tuotettua ruokaa. tuntuu, että he ovat aika vahvasti elintarviketeollisuuden talutusnuorassa." kyyttösonnit ovat ulkona kesät talvet. Pekka Sakki / lehtikUva Nurmet puhalsivat Bovikin eloon. Pekka Sakki / lehtikUva. ville mYllYnen / lehtikUva Sebastian Nurmi toivoo, että Suomessa olisi enemmän luomutiloja. konaan unohtunut; nurmi on kuvannut esimerkiksi Markus Maulavirran ruokakirjojen kuvia. luomu- ja lähiruoka ja hyvä ruoka yleisesti on nurmien sydämen asia
"Palaute tulee heti, jos alamme lipiluikureiksi", Sebastian nurmi säestää. "Kyllä tämä kunniakirja jollain tavalla velvoittaa myös meitä, tilan jatkajia", Sebastian nurmi sanoo. Ei varaa ryhtyä lipiluikureiksi ulko-ovi aukeaa ja sisään pelmahtavat koirat Ülle nurmi perässään. Se on myönnetty "henkilöille, jotka ovat osoittaneet itsensä mainioiksi kotieläimiensä pitkällisen, viisaan ja hellän hoidon kautta". "tuntuu, että viljelijöillä on aina istunut herroja olkapäällä kertomassa ja käskemässä, miten asiat pitää tehdä. niitä tekee pari alihankkijaa sekä Üllen äiti ja hän itsekin aina kun ehtii. SebaStian nUrmi Lampaat hoitavat maisemaa Gästanssin saarella. nurmi ei kuitenkaan ole ihan tyytyväinen luomuviljelijöidenkään kohteluun. maukas luomuliha on erittäin kysyttyä myös ravintoloiden raaka-aineeksi. "Se rauhoittaa", Ülle nurmi naurahtaa. Yli 80 prosenttia tämän vuoden tuotannosta on myyty jo vuosi sitten. "Hoidamme kaiken itse, jotta meillä pysyy tuntuma siihen, mihin tuotantomme menee. "niin näköjään jäin", hän naurahtaa. isäntäväen 72 Suomen luonto 14/2011 SePPo Saarentola / SkoY. Se on torppari Albert Holmströmille, tilan vanhalle omistajalle, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen vuonna 1911 myöntämä kunniakirja hyvästä eläinten hoidosta. Villasta kehrätystä langasta neulotaan villapaitoja, lapasia ja sukkia. Emäntä on kotoisin Viron Haapsalusta, eikä hänelläkään ollut kokemusta maanviljelystä muuta kuin isovanhempiensa maatilalta. nurmet myyvät lihaa suoraan tilaltaan "hyvän ruuan klubilaisille". Pian sen jälkeen tilalle hankittiin kymmenkunta lammasta. Hän työskenteli Viron kauppakamarissa ja 1991 Suomeen suunSebastian Nurmi on hyvän ruuan ystävä. tautunut ensimmäinen työmatka olikin kohtalokas. "nyt on valtava buumi päällä. Palkaksi saadaan ainakin hyvä mieli, jos ei niin valtavia tuloja", Ülle nurmi sanoo. Bovikin lihoja voi maistella esimerkiksi helsinkiläisravintoloissa nokassa, Savoyissa, Haviksessa ja juuressa. aamukierros lampolassa on saatu päätökseen ja nyt on aikaa pienelle hengähdystauolle. tie vei Bovikiin ja sille tielle hän jäi. Kiitosta ei saa mistään." Esimerkki vanhoista hyvistä ajoista roikkuu Bovikin keittiön seinällä. tilan kaksi työmiestä ja harjoittelija tulevat myös kahvitauolle. lampaista myydään lihat ja taljat. Eu:n myötä porukka olkapäällä on vain lisääntynyt. Siksi uusia asiakassuhteita ei tässä vaiheessa kaivatakaan", Sebastian nurmi sanoo. lisäksi sitä on myynnissä muun muassa Helsingin maatilatorilla ja Heinolan lähiruokatorilla Heilassa. Kyytöt ovat lihakarjaa, tosin niistäkin saa myös taljoja. Kysyntä on järkyttävää, ja on noloa myydä ei-oota
niiden selkäkarvatkin ovat kuluneet", Ülle nurmi sanoo. niitä on yksitoista yhteisessä pilttuussa. Yhdellä pässillä on voinut olla 30 emoa astuttavana. almalla näyttää olevan tummaa luomiväriä, siis kyytöille tyypilliset laikut silmien ympärillä. lampolasta kuuluu kova päkätys. tuossakin on kolmoset: ruskea, musta ja valkoinen karitsa, ja emo on valkoinen." Karitsat ovat syötävän suloisia ja lihoiksi nämäkin päkättäjät päätyvät noin vuoden vanhoina. luomun osuus peltoalasta on 6,6 prosenttia. Emäntä vetää haalareita ylleen ja alkaa tehdä lähtöä takaisin lampolaan. Kallioinen maasto on asettanut omat haasteensa rakennustöille. Syötävän suloisia karitsoja ja kauniita kyyttöjä aluksi menemme katsomaan pässejä. luomutuotteita osti vuonna 2008 säännöllisesti 21 prosenttia suomalaisista ja 29 prosenttia vuonna 2010. lisäksi on kausiapulaisia aina tarpeen mukaan. niillä on nimet ja ne ehtivät olla hoidettavana ja kasvatettavana useamman vuoden ennen kuin ne teurastetaan. Pitävät minuakin varmasti yhtenä lajitoverinaan, kun tuoksun ihan lampaalta." tuohon hetkeen isäntäväellä on vielä monta työntäyteistä tuntia edessä. monet emot saavat jopa kolme tai neljä karitsaa, joten ei ole ihme, että maitoa ei välttämättä kaikille riitä. ne katselevat meitä uteliaasti. Hänen mielestä hienointa on iltaisin, kun eläimillä on ruuat edessä, lampolat ja tallit hiljenevät ja on aika tehdä iltatarkastus. Emäntä on toista mieltä. "Suomenlammas on erityisen sikiävää sorttia. "Eläimet ovat rauhallisia, ne eivät pelkää eivätkä säiky. "tuo kaunokainen on alma", nurmi sanoo ja osoittaa erityisen komeaa lehmää. Pihan tuntumassa on kaksi hevosta aitauksessa, Poku ja Vekkuli. ne seistä nököttävät puiden katveessa niin rauhallisina, etten tullessa edes huomannut niitä. "Pojat ovat olleet kovilla, kun ovat astuneet emoja. luomutuotanto on Suomessa painottunut kasvinviljelyyn. nyt niitä on noin 70." isäntä mainitseekin, että kyyttöjen tulo oli hänen tähtihetkensä koko tilanpidossa. n 14/2011 Suomen luonto 73. Yli puolet ostoista on tuoretuotteita. SePPo Saarentola / SkoY Bovikiin syntyy keväisin noin 400 karitsaa. apuna on nyt ympäri vuoden ollut yksi työmies viisi viime vuotta. "niistä luopuminen on vaikeampaa", emäntä sanoo ja vie minut katsomaan emokyyttöjä, jotka ovat muutama viikko sitten saaneet vasikoita. Kyyttösonnit ovat omassa tallissaan ja nuoremmat hiehot omassaan. monet emot eivät korvaansa lotkauta, joten bäätä kuuluu vähän joka puolelta. "jos emon maito ei riitä tai se ei halua imettää, karitsoja ruokitaan tuttipullosta. vuonna 2008 luonnonmukaisessa viljelyssä tai sen siirtymävaiheessa oli noin 150 300 hehtaaria. lehmät tulevat heti nuuskimaan meitä ja reijaniminen lehmä parkkeeraa eteeni, kun rapsuttelen sitä ja hamuaa kättä jatkamaan, jos meinaan lopettaa. Vasikat juovat maitonsa suoraan emonsa utareista, joten lehmiä ei tarvitse lypsää. muuten ne villiintyisivät täysin", Ülle nurmi sanoo. jos emo on haluton hoitamaan karitsaa, sen selviämismahdollisuudet ovat aika pienet." "missä sun mamma on?" Ülle kyseleekin tuon tuosta pikku karitsoilta, jotka eivät selvästi ole emonsa lähellä. Kesät ne viettävät saarissa, joissa käymme päivittäin niitä katsomassa. keväinen karitsointi on kiireistä aikaa Ülle Nurmelle. lUomUtilat Pekka Sakki / lehtikUva SUOMESSa ON noin 3800 luomutilaa. lähden hänen mukaansa ja samoin kaikki neljä border collieta. "Kyllä niihin tulee tunnesiteitä varsinkin talvella, kun olen paljon niiden kanssa täällä lampolassa. nurmet ovat hiljalleen laajentaneet ja rakentaneet Bovikiä ja tällä hetkellä tilalla on kolme karjasuojaa ja konehalli. "Ensimmäiset kymmenkunta kyyttöä me haimme Sukevan vankilasta, kun vankilan navetta lopetettiin. Kyytöt sen sijaan ovat kuin lemmikkejä. Karitsat huutavat emoilleen, että nyt ylös, haluan maitoa
Kirjoittanut useita tietokirjoja, joista viimeisin Mammutin aika sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2010. "täällä nähdään miten luonto muuttuu" Seppo Vuokko oli 1980-luvulla Suomen Luonnon päätoimittaja mutta muutti sitten maalle. 14/2011 Suomen luonto 75. Seppo Vuokko 65, vapaa toimittaja, Savitaipale Oli mukana radion ja television vanhassa Luontoillassa ja vastaa Suomen Luonnon Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin
oppaassa etelä- ja Pohjois-Savon retkeilymahdollisuudet esiintyvät edukseen; on melontavesiä, kansallispuistoja ja patikkapolkuja luostarilta toiselle. Jouni Laaksosen kirjaan on koottu retkeilijää kiinnostavia nähtävyyksiä hienoista hiekkarannoista seitoihin ja vanhoihin kulkureitteihin Erä- ja Latu ja Polku -lehdissä julkaistujen artikkelisarjojen pohjalta. retkikuumetta nostattavat kaikki. nähtävYYkSiä! LUONTOELäMySTEN SUOMi, rETkEiLijäN NähTävyydET Jouni Laaksonen. Selkämeren vuoro on myöhemmin. karjalaa molemmin PUolin rajaa! OULaNGaN ja paaNajärvEN kaNSaLLiSpUiSTOT Sanna-Kaisa Simula & Kari Lahti. Edita 2010. eniten reiteiStä! SUOMEN rETkEiLyOpaS Jouni Laaksonen & Juhani Nurmi Edita & Metsähallitus 2007. asianmukaisten palvelu- ja kohdetietojen lisäksi löytyy mielenkiintoisia tietoja Savon matkailu- ja retkeilyhistoriasta. kirjan kartat ovat suuntaa antavia, mutta annetuilla koordinaateilla löytää perille esimerkiksi maanmittauslaitoksen tai metsähallituksen karttapalvelujen (www.karttapaikka.fi, www.retkikartta.fi) avulla. Suomen 100 Luontokohteet -oppaaseen Veikko Neuvonen on valinnut sata luontokohdetta Suomenlinnasta lapin kolmion kasviharvinaisuuksien äärelle. Samalla poiketaan nähtävyyksien äärelle, kerrataan kulttuurihistoriaa ja kohteen luonnon erityispiirteitä. Luonto- ja retkiopas. Metsähallitus 2005. kaikki SavoSta! SavON paTikOiNTiOpaS Pertti Rovamo & Aini Rössi. viime vuosina muun muassa Pohjois-karjala, kainuu, lounais-Suomi ja pääkaupunkiseutu ovat saaneet oman alueellisen oppaansa. kirja on luku-, katselu- ja opaskirja, jossa valotetaan itä- ja Pohjois-Suomeen painottuvien kohteiden taustoja tavallista kohdeopasta laajemmin. kohteiden suuren määrän ja rajallisen tilan huomioon ottaen kohde-esittelyt ovat kattavia. Retkeilijän kansallispuistot -kirjan näkökulma on nimensä mukaisesti kansallispuistojen ja niiden lähialueiden reittien ja retkeilijää kiinnostavien palvelujen esittelyssä. opas keskittyy pieniin ja suuriin luontokohteisiin, joita esitellään monipuolisesti mutta yleisluonteisesti. Suomen retkeilyopas on retkeilijän käsikirja, josta löytyvät perustiedot sadoista kohteista hangosta Utsjoelle. kiinnoStavaSti kanSalliSPUiStoiSta! rETkEiLijäN kaNSaLLiSpUiSTOT Jouni Laaksonen. oppaita on niin retkimelonta- kuin pyöräreiteistä, Karhunkierroksesta ja Salpalinjasta sekä linturetkikohteista. Otava 2011. moniPUolinen! SUOMEN 100, LUONTOkOhTEET Veikko Neuvonen. oma reviiri oPPaita MarkUS Sirkka mansiKKaPaiKoille RetkIOppAAt pUNtARISSA Retkeilijää hemmotellaan kotimaisten retkikohdeopaskirjojen jatkuvasti karttuvalla valikoimalla. TiETOa ON SaaTaviLLa koko maan kattavista yleiskohdeoppaista laji- ja kansallispuisto-oppaisiin. Parasta oppaissa on, että useimmat kulkevat kevyesti mukana eikä käyttöliittymä vaadi sähköä tai toimivaa internet-yhteyttä. Keski-Karjalan luonto ry 2005. kohteiden retkeilypalveluja sivutaan tekstin lomassa, mutta kirjan kartoilta niitä ei pääsääntöisesti löydy. mukana on niin laajoja erämaita kuin lyhyitä luontopolkujakin palveluineen kuten tulipaikkoineen ja autiotupineen. Savon patikointiopas on tuoreimpia. LUONTOrETkELLE karjaLaN kUNNaiLLE Markku Halonen (toim.). viimeisin painos on vuodelta 2007. Otavamedia 2011. kaksi uusinta kansallispuistoa eivät ehtineet kirjaan, mutta kirjailijan kotisivuilta voi ladata lisäsivut Sipoonkorven kansallispuistosta. muutamat rajaseudun luontokohteita esittelevät oppaat yltävät Suomen rajojen wikimeDia commonS 76 Suomen luonto 14/2011. Karttakeskus 2010
erinomaisia kirjoituksia ryydittää lapinkuumetta nostattava kuvitus. kätevä retkellä! SaariSELkä, rETkEiLyOpaS ja karTTa Joel Ahola. Lemmenjoki, Suomen suurin kansallispuisto on laaja paketti tietoa ja elämyksiä kansallispuiston luonnosta ja kulttuurista poronhoidosta kullankaivun vaiheisiin. Metsähallitus 2004. kansallispuistojen ystäviä on hellitty muun muassa kirjoilla tammisaaren saaristosta, nuuksiosta, repovedeltä ja lemmenjoelta. kävelYretkille! SUNNUNTaikävELyLLä hELSiNGiSSä Pauli Jokinen. luontokohteita on vähän, mutta muun muassa lammassaaressa sijaitseva lintutorni esitellään. 14/2011 Suomen luonto 77. Paketteja on ilmestynyt tähän mennessä muun muassa nuuksiosta, ahvenanmaalta, kuusamon karhunkierrokselta ja PallasYllästunturin kansallispuistosta. käSikirja melojalle! rETkiMELONTa Eerikki Rundgrén Edita 2008. melonnanharrastajan opas on Retkimelonta-kirja, joka esittelee koko maan melontareitit ja myös taidot ja varusteet. Useimmat käyvät retken kohteeksi. oma lukunsa on jo loppuunmyyty Homeperseensuo ja muita matkailukohteita, joka esittelee karkeiden karttojen kera 542 paikkaa, johon liittyy alatyylinen tai muuten erikoinen nimi. kätevimpiä maasto-oppaita ovat karttakeskuksen retkeilykartan ja opaskirjan sisältävät paketit: oppaasta löytyvät tausta- ja yhteystiedot reppuun sopivassa koossa ja kartan mittakaava riittää retkeilyyn. Sellaisia ovat muun muassa Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot sekä Luontoretkelle Karjalan kunnaille -kirjat. 2.painos 2008. kaupunkiretkillekin löytyy useita oppaita. ensiapua käsitellään laajasti. Yksi viimeisimmistä, Pauli Jokisen Sunnuntaikävelyllä Helsingissä, johdattaa 52 eripituiselle tutkimusretkelle pääkaupungin kaduille nähtävyyksien, julkisen taiteen ja paikallishistorian äärelle. kaikenlaista voi keräillä, vaikka rivoja paikannimiä! kattavaSti lemmenjoeSta! LEMMENjOki, SUOMEN SUUriN kaNSaLLiSpUiSTO Liisa Kajala (toim.). Uusin on joel aholan kirjoittama ja kuvaama Saariselkä Retkeilyopas ja kartta. toSikoille! hOMEpErSEENSUO ja MUiTa MaTkaiLUkOhTEiTa Johnny Kniga. kirjassa kerrotaan myös norjan puolella sijaitsevasta Ylä-inarinjoen kansallispuistosta. Tietoa löytyy myös repoveden Tervajärven reitistä. markUS Sirkka ulkopuolellekin. retkeilystä saa enemmän irti, kun tutustuu kohteeseen ennakkoon. Minerva 2010. Karttakeskus 2011
Karua ketoa ei tarvitse yleensä edes niittää, mutta niityllä on hyvä antaa viikatteen heilua ainakin kerran kesässä pensoittumisen estämiseksi. Seuraavina kesinä niityn hoito on helppoa. Sen pörisevät, lepattelevat, sirittävät ja liitelevät asukkaat tuovat pihaan elämää ja tarkkailtavaa. LiiSa hULkkO Näin perustat niityn: Niittylajeja Kuivat niityt eli kedot: neidonkieli ruusuruoho kissankello mäkitervakko ketoneilikka kangasajuruoho keltamaksaruoho sikoangervo ahosuolaheinä kissankäpälä keto-orvokki keltamatara Tuoreet niityt: kaunokit kurjenkello metsäkurjenpolvi hiirenvirna pukinjuuri pietaryrtti siankärsämö valkoailakki niittynurmikka vaLiTSE pihan vähäravinteinen, kuivahko ja aurinkoinen paikka. niitä piha loppukesästä ja jätä niitetyt kasvit noin viikoksi paikalleen, jotta siemenet ehtivät varista maahan. voit perustaa niityn vain jättämällä osan nurmikosta leikkaamatta ja antamalla luonnonkasvien vähitellen levitä puutarhaan. ruiskaunokit, päivänkakkarat ja hiirenvirnat leviävät ajan kuluessa pihaan. www.pratensis.fi, www.yrttitarha.com. 78 Suomen luonto 14/2011. kylvä niittykasvit alkusyksystä. Kun naapurin pihassa hikoillaan ruohonleikkurin kanssa, luontopihan puutarhuri rentoutuu kukkaloiston keskellä. Ympäristöystävällinen piha ja puutarha. lannoittamisen voi siis unohtaa. valitse kasvit kasvupaikan mukaan: kosteammalle paikalle niittykasveja ja karummalle ketokasveja. oma reviiri pihaLLa oSA 1 Perusta oma niitty terhi ekebom Luontopihan vaihtoehto karulle nurmikolle on elämää kuhiseva niitty tai keto. LUONNON kaNNaLTa tasainen nurmikenttä on kuin karu aavikko. niitty- ja varsinkin ketokasvit viihtyvät karussa maaperässä. Kasvilajien levittäytymistä voi nopeuttaa kylvämällä luonnonkasvien siemeniä. kerää leikkuutähteet kuitenkin pois, jottei maaperä rehevöityisi. lisätietoa: riku Cajander: luontopiha. niittykasvien siemeniä voi ostaa tai ne voi kerätä itse luonnonkasveista. Kedolla tarkoitetaan erityisen kuivaa ja karua niittyä. jos haluat nopeamman muutoksen, muokkaa maa ja kaiva nurmikko juurineen pois. minervakustannus 2010, Polku mansikkapaikoille -hankkeen niittykasviaapinen: www.ymparisto.fi/perinnemaisemamatkailu, Kasvien tunnistusopas verkossa: www.luontoportti.com, luonto alkaa omalta pihalta -sivut: www.sll.fi/omapiha, niittykasvien siemeniä: mm. Helpoimmalla kukkakedon perustamisessa pääsee, kun valitsee pihan vähäravinteisen, kuivahkon ja aurinkoisen paikan, jossa karussa maaperässä kasvavat niitty- ja ketokasvit luonnostaan viihtyvät. voit myös rikkoa nurmikon pintaa ja kylvää niittykasveja. Perinnemaisemien katoamisen myötä ovat niittyjen ja ketojen lajit pulassa. luontopakolaisille voi perustaa turvapaikan muuttamalla pihan nurmikon monimuotoiseksi niityksi. niityn hoitaminen on huomattavasti helpompaa kuin nurmikon jatkuva leikkaaminen. ensimmäisenä kesänä voi olla tarpeen poistaa isoja, reheviä rikkakasveja kuten ohdakkeita ja nokkosia, jotka vievät tilaa hennoilta niittykasveilta. Se ei tarjoa ravintoa eikä suojaa hyönteisille ja perhosille. lisää vähäravinteista hiekkaa köyhdyttääksesi maaperää. niityn perustaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että ruohonleikkurille annetaan kesälomaa
www.jarviwiki.fi. piia ahONEN LASteN LINtUVIIkkO TOUkOkUUN LOpULLa monien lintujen pesimäaika on kiireisimmillään, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla. Perhe, koululuokka tai kerhoryhmä voi lähteä linturetkelle ja tehdä havaintoja pesivistä linnuista. Havainnot voi lähettää teemaviikon facebook-sivulle www.birdlife.fi/lintupaiva/ tai postitse. Esillä on muun muassa 1700-luvun lopulta lähtien käytössä ollut olkipesämalli sekä mainio suomalainen kaitafilmielokuva mehiläishoidosta. Tuolloin vietetään myös Lasten lintuviikkoa (30.5.5.6.), jonka teemana on lintujen pesintä. joka vuosi on valittu myös isäntämaa ja tänä vuonna se on intia. Suomen ympäristökeskuksen perustamaan palveluun tulee myös asiantuntijoiden kokoamaa tietoa. saakka. www.unep.org/wed/. nyt sivustolla voi käydä esittämässä maakunnalleen omaa nimikkojärveä. lopulliseen, syyskuussa järjestettävään äänestykseen pääsee kolme ehdokasta kustakin maakunnasta. lisää reseptejä muun muassa www.hortoilu.fi. terho Pelkonen / vaStavalo Maailman ympäristöpäivä 5.6. METSäT LUONTO paLvELUkSESSaSi on tänä vuonna maailman ympäristöpäivän teemana. viitasammakko. virikkeitä näe, koe, ilahdu! veSa greiS / kUvaliiteri järviwikiin maakuntajärviä valitsemaan TUhaNNET järvEMME ovat saaneet oman wikin eli verkkopalvelun, jota käyttäjät rakentavat ja kehittävät yhteistyössä. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa, www.sarka.fi. MarkUS Sirkka timo nieminen / kUvaliiteri poimulehti ihan villit vihannekset viLLivihaNNESTEN sesonki on nyt parhaimmillaan. Suomenlinna-museossa avautuvassa Näkin kengissä -näyttelyssä. näyttely on avoinna 31.12. Päivää on vietetty vuodesta 1972 lähtien. saakka, Suomenlinna c 74, helsinki, www.suomenlinna.fi. MEhiLäiSET NäyTTELySSä hUNaja ON kaikiLLE tuttu ravinnonlähde, mutta mitä ovat mehiläispako, savutin tai mehiläisten tanssi. Ne ja moni muu mehiläisiin liittyvä asia tulee tutuksi maatalousmuseo Saran ensimmäisessä mehiläisaiheisessa näyttelyssä, joka on avoinna 30.10. järviwikin avaamisen yhteydessä käynnistyi maakuntajärvikilpailu. järviwikissä on perustiedot jokaisesta vähintään hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa esimerkiksi havaintoja ja valokuvia. maitohorsman pontevat alut voi valmistaa keväisen parsan tapaan ja poimulehti sopii hyvin salaattiin. tutkimuksen tuloksia esitellään 20.5. Lisää vinkkejä lasten luontoharrastuksista: Terve! Olen www.lapsetluontoon.fi. Osallistuneiden ryhmien kesken arvotaan kolme yksityistä, opastettua linturetkeä sekä kymmenen Linnut-, Sieppo- tai Nuorten Luonto -lehtien vuosikertaa, www.birdlife.fi. Petri PUromieS Suomenlinna veden alta MUSEOviraSTON meriarkeologian yksikkö on inventoinut Suomenlinnan vesialuetta 20072010
"lintu uiskenteli rantapenkkojen läheisyydessä pää veden alla saalista etsien. mikähän lie vienyt sarven?" isokoskelo söi mahansa täyteen pENTTi jOhaNSSON ohkolasta sai napattua kuvan, kun isokoskelo lounasti. Kaarina heiskanen maaningalta näki vain vilahduksen ruokinnalta paenneesta metsäkauriista. "metsäkauris olikin yksisarvinen. nielemisessä isokoskelolla oli pienoisia ongelmia, mutta pian hauki solahti pää edellä linnun sisuksiin. tuusulalaiset ruokkivat sorsia päivittäin, mutta isokoskelon oli itse huolehdittava ruuastaan, sillä sorsille tarjottu vilja ja leivänpalat eivät sille kelvanneet." Eräänä päivänä johansson oli kuvaamassa joella muun muassa koskikaroja, kun kameran eteen tuli myös isokoskelo. jaa kU yksisarvinen metsäkauris TakapihaN ruokinnalla voi käydä miltei satuolentoja. aiem min en ole huomannut ruokinnallamme olevilta pukeilta puuttuneen toista sarvea. Kun lähestyin sitä kameran kanssa, se alkoi sihistä ja teki hyökkäyksiä kameraa kohti. nälkä ei ainakaan tätä kalastajaa vaivannut pitkään aikaan." Pent ti johanSSon 80 Suomen luonto 14/2011 kaarina heiSkanen rantakäärme osaa olla dramaattinen jOEL rahkONEN jyväskylästä retkeili huhtikuun puolivälissä ahvenanmaalla. "maaliskuun alussa noin 250 talvehtivan sinisorsan joukkoon tuusulanjoelle tuli isokoskelo. Samalla se avasi suunsa ja roikotti kieltään. Eläin kuitenkin kipitti vain viereiselle pellolle ja rauhoittui sinne syömään. metsäkauriithan pudottavat sarvensa lokamarraskuussa, mutta tämä kauris oli liikkeellä huhtikuun loppupuolella. Käärme haisi kaamealle, kuin raadolle, ja pian kärpäset alkoivatkin pörrätä sen ympärillä. Vaikuttava esitys käärmeeltä ja varmasti tehokas puolustautumiskeino.". "useimmat pötkivät pakoon, mutta yhtä sain kuvata rauhassa. ottaessani lähikuvia, käärme pelästyi, heittäytyi selälleen ja alkoi pyöriä rajusti keränä maassa. n Vai Ha Im To An ITT u h T jO ir toK aN Na M L TO Eh ja a oitasi! si ja tarin etä kuvia nto.fi L äh omenluo kirja@su havainto LUkijOidEN OMa havaiNTOkirja ON i , jOLLE EriTyiSEST LUONTOpaLSTa Ty väT aik aaN LiiT TUOrEET vUOdEN LEiTa . Se paistatteli kerällä jäkälikössä. reilun minuutin ajan koskelo taisteli hauen kanssa kunnes sai siitä voiton. Hän näki kallioisen mäen päällä useita rantakäärmeitä ja otti niistä kuvia. aluksi se sai pohjalta sammakon, ja 25 minuuttia myöhemmin saaliiksi joutui lähes 30 sentin hauki. Syötyään koskelo ui rantakasvillisuuden suojaan sulattelemaan aterioitaan. OT OvaT TErvETUL havaiNN N viSTa MakSETaa jULkaiSTaviSTa kU vaSi kaNSSaMME! paLkkiO
erja mUtanen SUPER UUTUUS WS2801, täysin langaton, W7 yhteensopiva, langattomalla USB liitännällä. WS2801 Sääasema, täysin langaton 299 huuhkajan ensilento Erja MUTaNEN muuramesta sattui kameroineen paikalle, kun Helsingin keskustan kolme huuhkajanuorta tekivät ensilentojaan. toisessa tapauksessa yksi poikasista oli päätynyt lennollaan mannerheimintien northern Fried Chicken -pikaruokalan kyltin päälle, josta pelastuslaitoksen miehet ottivat sen kiinni haavilla, laittoivat pahvilaatikkoon ja palauttivat pesään. Yhtäkkiä poikanen hyppäsi reunalta, levitti siipensä ja lennähti kerrosta alemmas kattotasanteelle. Se vaikutti rauhattomalta tasanteen reunalla istuessaan, joten tarkistin kamerani asetukset ja jäin odottelemaan. "näin kadulta yhden poikasen. Koodi Suure, mittausalue Hinta G7200 Yhdistelmämittari, pH/EC/TDS/ORP 181 G7031 DO 0-20.00 ppm, O2 0-200% 219 G6742 FCL 0-2.50 TCL 0-3.00 ppm 89 G6011A pH 0 14.00 59 G6021 EC 0-19990 µS/cm 49 G6031 TDS 0-19990 ppm 49 G6041 ORP ±1999 mV 79 G6061 EC 0-19.99 mS/cm 49 Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi ant ti koli käsi ulko sisä P. nyt huuhkajia ei enää tarvitse kyyditellä, sillä niiden siivet kantavat jo. Vesitesterit, ominaisuuksien mittaukseen Nyt mukana kuljetettavat korkealaatuiset vesimittarit joka lähtöön, pienikokoisina kulkevat helposti mukana, edullisina sopivat hyvin budjettiin. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi 14/2011 Suomen luonto joel rahkonen 81. Katso tarkemmat tiedot nettisivuiltamme. 010 666 2690 Katso video WWW.EKOLET.COM Kun haluat nauttia pienimmistäkin yksityiskohdista valikoimistamme löytyvät · lintukirjat · kiikarit ja kaukoputket · jalustat · linturuokinnat · linnunpöntöt · lintuäänitteet · lintukorut ym. Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh
1999 turvekammi kalusteineen, turvesauna, liiterivarasto polttopuineen, puucee, niliaitta ja pieni lintutorni. Valitse tämän lehden paras juttu. Isot palsat näkyvissä. en ole kannellut nieriän rauhoituspiirin jatkamisesta. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: Suomen luonto / Paras juttu, kotkankatu 9, 00510 helsinki. @ Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. menin katsomaan, ja varishan siinä roikkui jaloistaan sidottuna pää alaspäin. kanteluni koskee rauhoituspiirissä tapahtuvaa ammattimaista kalastusta. jutussa väitetään muun muassa, että äärimmäisen uhanalainen saimaannieriä voi hävitä Suomen luonnosta vielä tämän vuoden aikana ja että suurin uhka nieriälle on troolaus. jUSSi karhU, aMMaTTikaLaSTaja, vESiaLUEEN OSakaS, SaviTaipaLE Kommentti: jussi karhua yritettiin tavoittaa juttua tehdessä puhelimitse, mutta häntä ei saatu kiinni. TOiMiTUS liSSe tarnanen Tiltaltin selviytymisopas oli hellyttävä tarina pienen luontokappaleen kekseliäisyydestä ja ihmisten hyvyydestä. jutun mukaan olen saanut nuotata rauhoitusalueella kuusi kertaa talvessa, ja nyt haluavani myös troolata kesäisin. Alueelta on tehty alustava lintuluettelo. troolini on pintapyyntiväline, joten pyynnin ei pitäisi kohdistua nieriöihin. 2000-luvun alussa talvinuottauksen yhteydessä sain jonkin verran nieriöitä, joiden esiintymisestä pidin kirjaa rktl:lle. nieriät hakeutuvat kesällä viileämpään veteen syvänteisiin, joihin pyydys ei ulotu. Puh. minulle ei annettu sen yhteydessä tilaisuutta esittää omia näkemyksiäni. Takatalvi haastaa muuttolinnut vastanneiden kesken arvottiin Lasse J. Laineen Suomalainen lintuopas (wsoy). olen esittänyt, että pyynti keskeytetään, jos nieriöitä tulee pyydykseen. Vastanneiden kesken arvotaan kirja Linnut äänessä 150 pohjolan lintulajia äänineen (Tammi). ToImITTAnEET jOUNi TikkaNEN ja LiiSa hULkkO palaute@suomenluonto.fi lukijAkirjeet troolaus ei uhkaa saimaannieriää Suomen luonnon (3/2011) jutussa Saimaannieriältä meni rauha oli minua koskevaa virheellistä tietoa. käsittely on edelleen kesken. totta on, että yhtenä vuonna sallittiin jutussa mainittu kuusi vetoa. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimeksiannosta olen vetänyt rauhoituspiirissä koevetoja muutamina talvina. Palkintona hyvä mieli kaikille. paULa krESTjaNOFF, hELSiNki Takatalvi haastaa muuttolinnut on tänä keväänä ajankohtainen juttu Oulussa, kun kevät on myöhässä. vEikkO NiEMELä, OULU MYYDÄÄN! 20 ha, luontoharrastajien unelmapaikka Inarissa Syysjärveltä 5 km länteen avoimella Saarijärvenjängällä. Hinta 28.500 . Rak. Lentoon! 2. rauhoituspiirissä olen saanut kalastaa vain satunnaisesti, useimpina vuosina en ollenkaan. 040 756 4162. WELHOKANOOTIT kuollut metsäkauris oli sidottu pajuihin. Edullisesti jättivalikoima - kanootteja - kajakkeja - melontavarusteita - uusia ja käytettyjä - oma valmistus ja maahantuonti www.welhonpesa.fi Welhonpesä oy puh/fax 09-8798886 email: welho@nettilinja.fi Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala turhaa tappamista on vaikea käsittää olin kauriita kuvaamassa ja kiikaroin pellonlaitaa, kun huomasin, että jotain liehui puussa. Tiltaltin selviytymisopas 3. olen kalastanut kuolimolla ammattimaisesti muikkua vuodesta 2000 lähtien. Sen voitti ulpu Juvalainen Sundsbergistä. Pusikon juurella oli hauki.. näkemykseni mukaan nieriän rauhoitus ja ammattikalastus eivät ole ristiriidassa, jos pyynti toteutetaan harkitusti. jutussa todetaan, että kuolimon isoselän saimaannieriän rauhoituksen uusiminen tyssäsi kanneltuani siitä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. onnittelut! Lukijoiden kommentteja: Lentoon! oli paras juttu siksi, että kimalaisten ja mehiläisten elämä on uskomattoman mielenkiintoista. arja raNTaNEN, vihTi nollisesti saadut kalat palautettiin takaisin järveen, mikä onnistui poikkeuksetta hyvin. kuolimon kalastusalue päätti ensin sallia ammattikalastuksen tietyin rajoituksin, mutta uudessa kokouksessa päätös kumottiin ja kiellettiin nuottaus ja troolaus kokonaan, mihin valitukseni kohdistuu. nieriää en ole tavannut pyydyksistäni kahteen vuoteen. haluaisin vetää isoselän alueella troolia ajalla 15.6.15.8. jutusta puuttuvat perustelut ja asiantuntijalausunnot esitetyille väitteille nieriään kohdistuvista uhista. luon- PARHAAT JuTuT SuOMEN LuONTO 3/2011: 1. Pyynnin on määrä tapahtua valvonnan alla. laitathan mukaan perustelut! vastaukset 31.5.2011 mennessä. Pyynti kohdistuu vain muikkuun, jonka kanta on tällä hetkellä runsas
luultavasti jotakin tavallista, jota löytyy muistakin pesuaineista. hyönteismyrkkyä ja hajustetta ei saisi koskaan sekoittaa keskenään. kuka hullu on tämän takana. kyse on siis pienpetopyynnistä. hangella oli kaluttu sorkka, eläinten selkärankoja, kalankappaleita ja läjä sisäelimiä. heräsi kysymys, onko puhdistusaineilla ja viimeaikaisilla mesipistiäiskadoilla yhteys. kOSTi kUrONEN hELSiNki oikaisuja: Suomen Luonnon (3/2011) kannessa ja pääkirjoituksessa käytettiin epähuomiossa ilmaisua kimalaisyhdyskunta, kun oikea termi on yhteiskunta. homma haisi paitsi henkisesti myös ihan sananmukaisesti. maassamme 300 000 metsästäjää tarkkailee luontoa saalistajan silmin, ja kuvatuilla riistanhoitotoimillakin on suuri kansallinen tuki takanaan. lopulta käsitin, että kyseessä on vain ahkera metsästäjä laillisessa riistanhoitotyössä. mitä ihmettä tässä tapahtuu, hätäännyin. otin jääkaapista kaikki irto-osat terassille, varustauduin cillit bang -puhdistusainepullon, vesiämpärillisen ja harjan kanssa ja aloitin työn. ruostesiipi ei taas vietä kotelokehdossaan vuotta vaan vain pari viikkoa. TOiMiTUS Mitä mieltä lehdestä. lopputulos oli 10 kuollutta kimalaista noin 10 minuutissa. kaikki tämä hyvin varustellun ampumakojun edessä. tein viime keväänä kevätsiivousta mökilläni. Siinä vaiheessa kaksi hyönteisistä makasi jo selällään. ne imivät terassin lattialle roiskahtaneita pesuvesipisaroita. kimalaiset kuolivat siihen paikkaan. käväisin nopeasti vastaamassa, ja kun tulin takaisin, oli terassille ilmestynyt jo puolenkymmentä kimalaista ja lisää oli tulossa. Samassa huomasin lähestyvän pensaskimalaisen. ravintotaloutemme on kuitenkin jo vuosikymmeniä perustunut täysin tuotantoeläimiin. mihin tällaista epäeettistä riistanhoitotyötä tarvitaan. liian suuri hirvieläinkanta aiheuttaa kolareita, villiintyneet minkit tappavat uhanalaisia lajeja ja linnut kaipaavat suojelua. kun hämärissä kiipeää mukavaan koppiin harrastamaan liikkuvien kohteiden tulittamista, saa ansiopisteitäkin: ketusta 30, supikoirasta ja minkistä 20, näädästä ja mäyrästä 10 ja niin edelleen. tappamista tappamisen tähden en kuitenkaan ymmärrä. LiSSE TarNaNEN ESpOO Puhdistusaine myrkyttää kimalaisia kiitän erittäin hyvästä kimalaisjutustanne (Suomen Luonto 3/2011). Nyt ne ovat saaneet arvoisensa, näyttävän kasvion. Se oli jännittävä lukukokemus ja antoi myös uutta tietoa. Sitten sisällä soi puhelin. tällaisen riistanhoidon edistämiseksi Suomen metsästäjäliitto on perustanut riistanhoidon ansiomerkin. kuollut metsäkauris oli kiinnitetty narulla pajupuskaan, kettuvainaa seuraavaan. Oletpa sitten veneilijä, mökkiläinen tai vakava kasvien harrastaja, Suomen rantakasvio tarjoaa sinulle mielenkiintoista tietoa rantojemme ainutlaatuisesta kasvillisuudesta. juuri yhteiskuntarakenne työnjakoineen ruoste- on kimalaisille siipi ominainen. Ymmärsin, että pesuaine on tappavaa ja vein kiireesti kaikki varusteet sisälle. mitä myrkkyä cillit bangissa on. osittain ymmärrän metsästyksen. katsoin seuraavaa puskaa: rautalankaverkkoon oli sidottu läjä kaloja. ANNA PALAUTETTA! www.suomenluonto.fi Suomen rantakasvio Henry Väre 48 euroa Uutuus Ei vettä rantaa rakkaampaa Onko maailmassa kauniimpia paikkoja kuin Suomemme rannat. Yli 400 kasvia on esitelty värikuvina ja asiantuntevin tekstein. Soita ja tilaa 020 772 9136, tai www.metsakustannus.fi/kauppa SePPo Parkkinen Kirjakauppa. olo oli vähän pelokaskin. asia on vakava
kysy luonnosta ASiAntuntijAt vAStAAvAt ToImITTAnuT aLicE karLSSON LÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI! Postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai lähetä sähköpostia kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Silloin jo huomasin selvän eron ihmisten ja eläinten kisoissa. mutta tässä unohdettiin se, että eläinlajien keskuudessa yksilöiden kyvyt eivät ole samanveroiset. kun kysymys koskee, missä ajassa karhu selviää satasesta, niin vastaan, että taatus- 84 Suomen luonto 14/2011. lap- sena sain lahjaksi kirjan Eläinten olympialaiset. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. tällä halusin todeta sen, että puhuttaessa jonkun eläimen, vaikkapa nyt karhun nopeudesta, täsmällistä tietoa lajin kyvyistä ei ole. ja mikä sitten on ihmisen juoksunopeus. kaiken lisäksi ihmisen on aika vaikea arvioida, milloin eläin todella panee parastaan. nyt aiheina myös sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. tUomaS heinonnen / Pro lUontokUva Karhu on lyhyillä matkoilla todella nopea juoksija. karhun juoksunopeus Kaverini kanssa pohdimme, miten nopeasti karhu juoksee sata metriä. tyypillistä noille eläinten mielikuvitusotteluille oli, että eri lajien voittajiksi valikoitui minkä eläinlajin edustaja milloinkin; voittaja edusti lajia, jolla oli paras fyysinen sopeutuma kyseiseen lajiin. Se tiedetään, millaisia nopeuksia eri matkoilla huippu-urheilijat saavuttavat. Varmaan aikamoista vauhtia, kun se saa hirvenkin kiinni. karhun juoksunopeudesta ei tietääkseni ole tehty mittauksia. eläinten urheilusaavutukset ovat kiinnostaneet ihmisiä ties kuinka kauan. mutta jos pari kolmekymmentä miestä pystyy juoksemaan satasen alle 10 sekunnissa, niin se ei vielä kerro, mikä on lajimme juoksunopeus, jos karhut sattuisivat olemaan siitä kiinnostuneita. eläinten olympialaiset olivat lajienväliset, ihmisten lajinsisäiset. mainintoja on, että karhun vauhti voi olla parhaimmillaan yli 50 kilometriä tunnissa
karhu on vantterana eläimenä todella nopea lähtijä. iLkka kOiviSTO Paavo virkkUnen kyhmyjoutsenet taistelevat mitä ilmeisimmin reviiristä. Mikä huhhailija? Vietimme muutama vuosi sitten lomaa vuokramökillä Enonkosken Pahkajärvellä Etelä-Savossa. Saattoiko huhhailija olla karhu? varttitunnin kolmannen seuratessa vierestä. Pään kääntäminen pois vastustajasta ja oman selän nokkiminen osoittaa niin sanottua sijaistoimintaa, jolla aggressio pyritään purkamaan vastustajaa vahingoittamatta. ehkä ongelma onkin siinä, että äänen kuvaaminen kirjaimin on lähes mahdotonta aiheuttamatta lukijalle väärää tulkintaa. en tunne vesilintua, joka ääntelisi huh-hah. niillä on pienempi kyhmy, mutta lintujen kokoero ei selviä kuvasta. Pariskunnasta on yleensä helppo määrittää sukupuoli lintuja vähän aikaa seuraamalla. kuikalla on tosin monenlaisia ääniä, mutta kyseistä en muista kuulleeni. varttitunnin kestäneen kamppailun perusteella päädyn mieluummin reviiritaisteluun kuin soidinmenoihin. Omistajat kertoivat, että seudulla on havaittu 14/2011 Suomen luonto 85. Oliko kyseessä soidinmenot vai reviiritaistelu? tulipa merkillinen kysymys vastattavaksi. hauska kysymys joka tapauksessa, vaikka heti sen nähtyäni epäilin, että ongelma on ratkaisematon enkä saa tilaisuutta luontotiedon levittämiseen. MaTTi hELMiNEN kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. tässä tapauksessa kuvan erinomaisesta laadusta huolimatta sitä on vaikea tulkita. kyhmyjoutsenen eri sukupuolet ovat hieman erilaisia. En ole nähnyt ennen tällaista tanssia, vaikka olen vuosikausia seurannut niitä. juuri koiraiden keskeiset reviiritaistelut ovat lintumaailmassa yleisimpiä. vastaajina tässä numerossa: HARRI DAHLSTRöM kalat ja äyriäiset MATTI HELMINEN nisäkkäät ILKKA KOIVISTO nisäkkäät KAuRI MIKKOLA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet SEPPO VuOKKO kasvit SEPPO VuOLANTO linnut karhu. keskustelu lintuasiantuntijan kanssa tuotti olettamuksen, että kyseessä voisi olla vaikkapa huuhkajan poikasten kerjuuääni, joka yön tunteina toistuu pesäpaikalta tuntikaupalla. Ääni toistui muutaman kerran. kuvassa taistelevat linnut kuitenkin nokkivat omaa selkäänsä eivätkä ole toistensa höyhenissä kiinni, kuten reviiritaisteluissa. tässä tapauksessa ainakin oikeanpuoleinen taisteleva kyhmyjoutsen on koiras, koska sillä on suuri nokkakyhmy. vaikka ääni saattoi kuulua myös järveltä, ei ongelma sittenkään ratkea. koiras on kookkaampi ja sillä on suurempi nokkakyhmy kuin naaralla. härkälintu möyryää kuin nauta, joten sekin sopii huonosti. jos myös vasemmanpuoleinen taisteleva lintu on koiras, kyseessä on selvä reviiritaistelu, jota naaras seuraa vieressä. ja aggressiivinen kyhmyjoutsenkoiras häätää naapurin naaraankin tiehensä, kun sille päälle sattuu. SEppO vUOLaNTO Soidinmenoja vai reviiritaistelu? Viime vapun tienoilla Espoossa kaksi kyhmyjoutsenta kamppaili ti nopeammin kuin nopeimmat miessprintterit, jos karhu panee parastaan. taidan tuottaa kysyjälle pettymyksen, sillä pidän erittäin epätodennäköisenä, että kesäyön huokailija olisi ollut karhu tai edes jokin muu nisäkäs. reviiritaisteluihin liittyy myös sijaistoimintoja mutta niin myös soidinmenoihin. mutta ovatko kaksi muuta naaraita. epäilykseni kohdistuvat lintuun, vaikka kuvauksen perusteella en voi olla varma siitäkään. Eräänä aamuyönä kuulin rannalla kapean lahden ylitse voimakkaan ja matalan huutelun huh-hah, huhhah
Onko ystävän vai vihollisen käärimä? oSSi variS mukavaa, että vaskitsoilla on ollut hyvät oltavat. näin runsaasti vaskitsojen taisteluita ei usein pääse näkemään. Siinä oli varmaankin kyse viime kesän erinomaisuudesta. kaUri MikkOLa Minkä kääröjä? Ampiaista muistuttava, mutta harmaampi hyönteinen sukelsi kivenlohkareen jäkäläkasvustossa jäkäläpuska ja lepakonpönttö ovat varsin erikoisia verhoilija- eli leikkurimehiläisen pesimispaikoiksi. rakennuksissa pesiä tapaa ikkunankehysten raoista tai jopa kirjahyllyn tukitappien rei´istä. Peltikaton alla on ilmeisesti ollut loistopaikka, kun pesä on saavuttanut tuollaisen koon. on ollut lämmintä ja maastossa paljon pikkueläimiä. lopuksi ne munivat kuhunkin kammioon yhden munan. olevaan sentin kokoiseen reikään. Pesä on pötkö samankokoisia lehtikammioita, joihin mehiläiset keräävät siitepölyn ja meden sekaista puuroa. ilmeisesti mehiläinen käyttää apuna seittiä, muuten suoritusta ei voi ymmärtää. Olisivatko olleet ruusuverhoilijamehiläisen tekemiä. Peltikaton alta löytyi kuvan peräti 30 senttiä pitkä lehtikäärö. Se on siis tehnyt pesänsä onkaloon, niin kuin yleensä, mutta lehtipötköillä ei ollut kosketuspintaa ympärillään. koiraat käyvät kovia taisteluita oikeudesta päästä parittelemaan naaraiden kanssa. Lehtikasassa oli kaksi vaskitsaa toistensa kimpussa. Ympäristöhallinnon sivut mainitsevat sen äärimmäisen uhanalaiseksi. Pesää rakentaa ja siihen munii yksi naaras. tavallisesti nuo erakkomehiläiset pesivät kiinteämmissä ja tunnelimaisissa koloissa kuten kovakuoriaisten puuhun tekemissä käytävissä, laho- puun halkeamissa tai putkikasvien rungoissa. Pöntön katosta löytyi kaksi seittien varassa roikkuvaa lehtikäärylettä, pikkusormen paksuisia, neljänviiden sentin pituisia. Sillä oli lehden palanen eturaajoissaan. Sl 7/96). Ruissalossa lepakonpöntön pohjalla oli pyöreitä lehdenpalasia. Kasasta löytyi vielä kolmaskin vaskitsa. kuvattu näytelmä oli vaskitsojen elämän totista totta. ruusunlehtipötköistä on tullut luontoiltoihin monet kerrat näytteitä, ja peltikattopesäkin on sellainen, joten laji ei voi olla kovin harvinainen. kaUri MikkOLa 86 Suomen luonto 14/2011. Miksi vaskitsat käyttäytyvät tällä tavalla. tarinasta ei aivan käy ilmi, oliko kolmas yksilö naaras vai ennemminkö yksi pukareista. verhoilijamehiläisen lajin näkee helposti, sillä ruusunlehden reunan hieno sahanterä on helposti tunnettavissa. kysy luonnosta ASiAntuntijAt vAStAAvAt jarmo raUtio / vaStavalo Kamppailu naaraista voi olla vaskitsoilla kova. Tappelevat vaskitsat Viime vuoden toukokuun 13. päivä oli lämmin. vielä erikoisempi on verhoilijamehiläisen pesintä lepakon pöntossä. Vajaan minuutin kuluttua se lähti hakemaan uutta lehdenpalasta. Ne kiemurtelivat ja ilmeisesti purivat tosiaan. miten ihmeessä joustavat lehdenpalaset tottelevat mehiläistä ja pysyvät pötkönä. Sitten tappiolla ollut pääsi karkuun. ne yrittävät käärmeiden tavoin vääntää toisiaan alleen ja ovat kovia pureskelemaan. Se näytti kuolleelta, mutta hetken kuluttua se oli kadonnut. mehiläiset leikkaavat vahvoilla leuoillaan tietyn puun tai pensaan, muun muassa ruusun tai haavan, lehdistä pyöreähköjä kappaleita, jotka ne kantavat leuoissaan rakennusaineeksi pesään. Siinä mielessä pesänrakennus on vielä suurempi taidonnäyte kuin rakentaminen ahtaaseen tunneliin (vrt. Miksi
Karttakeskuksen kartat ulkoiluun ja retkeilyyn! Liity KarttaKlubiin. Saat rahanarvoisia etuja! www.karttakauppa.fi/karttaklubi Karttakeskuksen karttoja saat myös useilta jälleenmyyjiltämme: hyvin varustetut, kirjakaupat, tavaratalot, retkeilyvarustekaupat, maanmittaustoimistot ja huoltoasemat (Lehtipisteen hyllyt & myyntipisteet) LOIS TTA! goin TO -nav titu otte iet! Lisä kart tietoja taka : upp a.fi UU 14/2011 Suomen luonto 87
kun kesän eri vaiheissa syntynyt puuaines on hiukan erinäköistä, syntyy runkoon selvä lustorakenne. ahvenen värityksen tummuusaste vaihtelee varsin paljon eri järvissä ja samankin järven eri alueilla kuten tumma- tai vaaleapohjaisilla rannoilla. ahven on yleisin kalalajimme ja siihen on liitetty runsaasti taianomaisuutta ja kansanuskomuksia. jäätyessään vesi laajeni, halkaisi kuoren ja pintapuun sekä repi pintapuun irti kuivemmasta, jo kuolleesta ydinosasta. Puu kasvaa paksuutta siten, että kuoren alle syntyy joka kesä uusi kerros uutta puuta. ahven ei tiedä kauemmas ulottuvan säätilan kehitysennustetta. eri teosten kuvitusta tarkastellessa voi jo huomata eroja täplän koossa ja omia saaliskaloja tarkastellessaan niitä löytää enemmänkin. Ytimen harmaa pölkky on siis erilaisesta ulkonäöstään huolimatta samaa puuta. kesän sademäärien ohella täplän koosta ja muodosta on ennustettu muun muassa talven lumikuukausien määrää ja kevään tuloa. joskus muistan, että kaislikosta onkimieni ahventen tumma täplä on ollut isompi kuin samana päivänä ulompaa verkosta saamieni ahventen. harri dahLSTröM. tapahtumien kulku on voinut olla seuraavanlainen. Mistä ahven tietää tämän? kalakirjoissa ja määritysoppaissa todetaan yleensä vain, että ahvenella on kaksi harmaata tai vaaleanharmaata selkäevää, joista etummaisessa on 14 jäykkää piikkiruotoa ja lajille tyypillisenä piirteenä saman evän takaosassa on tumma täplä. Kun pilkoimme sitä, sen sisältä löytyi kuivunut kuusen runko. tuon hyvin erottuvan läiskän mainitaan toisinaan sijoittuvan evän takimmaisten kolmen piikkiruodon alueelle. ensimmäisen selkäevän tumman täplän koon vaihtelu on antanut mahdollisuuden kysymyksessä mainitun kaltaisten enteiden ja arvioiden syntyyn. Saman päivän saaliskaloissakin on kuitenkin eroja. ratkaisun avain näkyy puusta otetusta valokuvasta: koivussa on yhdellä sivulla pitkittäinen rako, pakkashalkeama, joka yltää läpi vaalean pintapuun aina tummaan ydinpuuhun asti. mutta kuinka se sitten on syntynyt. ankara pakkanen jäädytti koivun runsaasti vettä sisältävän pintapuun. kasvava runko voi kyllä nielaista pinnaltaan vieraita esineitä esimerkiksi puuhun naulatun metallilevyn, mutta silloin säännöllinen lustorakenne häiriytyy esineen ympärillä. kuvissa kyllä näyttää vahvasti siltä: koivun vaalean mantopuun keskellä on osaksi irrallaan paksuudeltaan kymmensenttinen, pinnaltaan harmaa pölkky, aivan kuin eri puuta. myös ydinpuusta vuolaistun lastun solukkorakenne ahven ennustajana Iät ja ajat on ennustettu keväällä tulevan kesän sademääriä ahvenen selkäruodossa olevan mustan määrästä ja useimmiten aivan oikeaan osuen. Sienen lahotustyö päättyi alkuunsa, ja sydänpuu muumioitui tummaksi pölkyksi elävää, valkoista mantopuuta edelleen synnyttävän koivun sisälle. SEppO vUOkkO ahven ei ennakoi tulevia selkäevänsä mustalla täplällä. hämmennyksen ymmärtää, sillä kuusi ei ole mitenkään voinut joutua koivun sisälle. tuli kuivia kesiä ja sydänpuu kuivui, kun se ei enää saanut juuristosta vettä. etummaisen selkäevän tumman täplän koko saattaa liittyä myös lajin yksilöiden väliseen viestitykseen tai suojaväriin, jolloin kala myös vaikuttaisi sen koon vaihteluihin. itse olen aina silloin tällöin myös laskeskellut niin pilkkijäillä kuin kesäongellakin ollessani kuinka monen piikkiruodon alueelle täplä ulottuu. Umpirakkoisena se kyllä tuntee uimarakossaan välittömät ilmanpaineen vaihtelut. ja kun tutkin pölkkyä tarkemmin, niin vaaleassa mantopuussa näkyvät ydinsäteiden ja pikkuoksien jatkeet löytyivät vastaavasta kohdasta pölkkyä. oikeaan osuminen on sitten jo hiukan eri juttu. Moni metsurikin kävi sitä kummeksumassa, mutta kukaan ei osannut selittää, miten kuusi on voinut joutua koivun sisälle. tUomo nUrmela oli samanlainen kuin pintapuun. mökkitontin koivun lustot ovat säännöllisen kehämäisiä aivan harmaan pölkyn vieressäkin. muistelen vaihtelun olleen 16 piikkiruodon välillä, mutta kyllä kolme osunee useimmiten kohdalleen. kysy luonnosta ASiAntuntijAt vAStAAvAt Pirjo koiStinen / vaStavalo kuusipölkky elävän koivun sisässä? Kaadoimme kesämökkitontiltamme ison koivun. kesällä pakkashalkeaman kautta sisään pääsi jokin sieni, joka tummensi sydänpuun. kala kykenee säätelemään ihonsa mustien pigmenttien näkyvyyttä
Selkälokkeja on Suomessa 8000 paria. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... 7. Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... Missä kuovi tavallisesti pesii. 9. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ........................................................................ Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Lahjan saaja: Nimi: .................................................................................................................................... Irtonumero 7,5 euroa. Osoite: ................................................................................................................................ Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 10. Postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... Minkä linnun laulua on jäljitelty eniten taidemusiikissa. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. pähkinöitä kriStina al-Zalimi / cartina 1. Millä nimellä metsäpeuraa myös kutsutaan. 7. kuivassa ja karussa maaperässä. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus: ....................................................................................................................... Missä kaupungissa sijaitsee Aulanko. 9. Pellolla. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 37 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Millaisessa maaperässä ketokasvit viihtyvät. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 59 euroa ja kestotilaus 52 euroa. 4. 6. Minkä lehden päätoimittaja kasvitieteilijä Seppo Vuokko on ollut. 2. Kuinka monta selkälokkiparia Suomessa on. 3. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. Nimi: ................................................................................................................................... Suomenpeura. 1. Osoite: ............................................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... (09) 2280 8210, 2280 8209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 67 euroa, kestotilaus 59 euroa. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS antti koli / kUvaliiteri SUOMEN LUONNON LahjaTiLaUS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2011. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. VASTAUKSET: 10. euroopanmajava ja kanadanmajava (jonka uusi nimiehdotus on amerikanmajava). 52 , määräaikainen Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäkää Teen osoitteenmuutoksen.alkaen ___/___Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni 2011. Suomen luonnon päätoimittajana vuosina 198084. Satakielen. Mikä on kuutti. Mikä on kuvassa lähellä pyrstöä olevan lohikaloille tyypillisen pienen ulokkeen nimi? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: WWW.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2011. Määräaikaistilaus 12 kk (67 ) Määräaikaistilaus 6 kk (37 ) Kestotilaus 12 kk (59 ) (kestotilaus Olen SLL:n jäsen59 ). Mitkä majavalajit elävät Suomessa. hylkeen poikanen. 5. rasvaevä. 8. Osoite: ............................................................................................................................... Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS 14/2011 Suomen luonto 89. 2. 8. 3. 4. 6. 5. hämeenlinnassa
5/2011 ilmestyy 17. KuKA KuLKEE poLuLLA? kesäillan hämärä herättää mäyrän ja muut piilottelevat naapurimme. keSÄ ON JO OVeLLA! HEIKKI wILLAmo juhlavuotemme retkipaikkavinkkejä osa 2: Pohjois-Karjala, Kainuu, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaa ja lappi. kesäkuuta mITä rApInAA TuoLTA KuuLuu
www.hansaprint.fi/ymparisto. Onnea 70-vuotiaalle luonnonystävän aikakauslehdelle toivottaa Hansaprint, Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyritys. Suomen Luonto on painettu Hansaprintissä jo yli kymmenen vuoden ajan. Toimintamme päämääränä on ympäristöasioiden hoidon jatkuva parantaminen. Olemme tehneet parhaamme tämänkin lehden ekotehokkuuden puolesta
Palautusviikko 201124 767095-1104