S U O M E N O r v O k iT . Esittelemme Suomen luonnonorvokit. k a U N E U T T a p ih a a N . L iN N U N p E S ä T . p a p U r ik O T . S U O M E N iT ä iS iN p iS T E . L O N T O O N L U O N T O . L E h d O N k E v ä T . p E r M a k U LT T U U r i. S U O M E N L U O N T O 4 | 2 16 k ir jO k E h r ä ä jä . 48 -50 , 68 OrvOkkiEn aika puutarhan ja pihan luonto. 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä Ke vä ine n le ht o vie hä tt ää s. 4 Lintujen pesänrakennus Opi löytämään ja tuntemaan papurikot piha syntyy luonnon ehdoilla 28.4.2016 Irtonumero 9 € Keto-orvokki, luhtaorvokki, lapinorvokki..
Maisema on muuttunut pelkistyneeksi, ja kosteus saa rannan kivet kiiltelemään. SUMU vErhOaa linnuistaan tunnettua ahvenanmaan lågskärin majakkasaarta huhtikuun lopulla. k e v ä t lågskärin huhtikuuta kuva ja teksti jari kOSTET. Sumun seasta kuuluu tuhansien haahkojen korvia huumaava mourunta
Taianomainen aamuhetki on lyhyt. www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi kenelle linnunlaulu on tarkoitettu?. no. Yöllä pöllöt, kurpat ja ketut ovat äänessä, mutta hienoin hetki metsässä osuu aamuhämärään, jolloin sielua hivelevän aamurauhan hetkenä äänessä ovat vain rastaat ja punarinta. L. CC-000026/FI Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Jorma Laurila 040 351 9217 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. isojen kuusten tummien varjojen lomasta kaikuu mustarastaan huilu, punakylkirastaan särisevä säe ja laulurastaan mestarillinen ja rauhallinen säveltapailu. Laulun voi tulkita kuulostavan iloiseltakin, mutta mukana on aina suomalaisille tuttu ja rakas sininen melankolinen pohjavire. 4 Suomen luonto 14/2016 OLEN aiNa ollut erityisen ihastunut kevätöihin ja aikaisiin aamuihin. www.climatecalc.eu Cert. Täydellinen orkesteri! Se, miltä rastaiden laulu kuulostaa, riippuu omasta tunnelmasta. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Lars Sundin kirjassaan Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset julkaisema ja Tarmo Maneliuksen suomentama ote J. vuosikerta to m li n d r o o s A rt o ju Vo n En Laulurastaan säveltapailu herättää tunteita. retkillä tulee tarkkailtua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia. keto-orvokki on monille tutuin Suomen 14 orvokkilajista. Esittelemme ne kaikki ja kerromme paljon muuta orvokeista sivuilla 16–25. hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies@suomenluonto.fi heikki vasamies on Suomen Luonnon uusi päätoimittaja, jota pohdituttavat eniten eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. auringon noustessa yhä useampi lintulaji liittyy laulukuoroon ja rastaiden tyylittely katoaa heräävän metsän tasaiseen äänimattoon. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_04/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. kannen kuvasi Mauri Leivo. kaiken kruunaa punarinnan helisevä tiuku. Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 4/2016, 75. Linnuille itselleen laululla taitaa olla hyvin käytännöllinen merkitys, mutta se ei estä meitä kädellisiä sijoittamasta lauluun omia romanttisia tulkintojamme. runebergin runosta Laulurastas sopii hyvin esimerkiksi: Vaan rikot lintu illan hopeisen oi laulurastas, rauhaa tienoiden! Jos päivä hehkuu tai on lauha yös ne lainaa lauluus, runon värit myös, ja maalaa vakaan tuntees juhlat niin kuin kevät soinnuin, aina muistuviin. ka n Si ku va Pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla
52 Joen takana itä suomen itäisin piste on Virmajärvellä koitajoen suojelualueiden itäpuolella. nämä metsien tummat päiväperhoset lentävät jo alkukesällä. Tunnetko papurikot. H Eik ki VA sA m iE s m A rik A EE r o lA Johdatamme permakulttuuriin. 36 Pesäni on kotini nyt on pesänrakennuksen huippuaika. ne on helppo oppia tunnistamaan. Permakulttuuri on kasvien ja kasvuolojen tuntemisen taidetta. 58 Vihertävä metropoli lontoossa arvostetaan vihreyttä tärkeänä osana kaupunkikuvaa. joidenkin kukinta kestää pitkälle syksyyn. 48 Nunnamittari kruunaa retken kalkkimaan lehtokohde houkuttaa myös kämmeköillään. sitruunamelissa vaatii kosteaa paikkaa. 44 Papurikkojen perässä ryhmän neljä hienoa perhoslajia esittelyssä. 26 Pikkupihan monta elämää luonnon vaalimisen voi aloittaa omalta pihamaalta. 14/2016 Suomen luonto 5 x x x x x x x x Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 35 kytömäki 51 Vahtikoira 64 Homo sapiens 66 kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 Vähäisiä tutkimuksia kuvis Sisällys 4/2016 Reitti suomen itäisimmälle paikalle vie kauniin ja arvokkaan Koitajoen yli. 52 30 44 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ kirjopap urikon siivissä on paljon silmätä pliä. 16 Taivaan sini loistaa orvokissa Ensimmäiset orvokit ovat jo esillä. to m i m u u kk o n En 14 Kirjokehrääjä tuo kevään iso kehrääjäperhonen yllätti kuoriutumalla karikkeen seasta. m A rk u s si rk k A 36 Silkkiuikun pesä kelluu. 30 Rakenna yhteyksien puutarha Permakulttuuri toimii paikan ehdoilla. koitajoen kiemuroita Suomen itäkolkassa.. tutustumme linnunpesiin ja niiden asukkaisiin
TIESITKÖ. kainuussa herukkasato hipoo 2000:ta kiloa hehtaarilla. tilanne on pahin tiiviisti viljellyillä alueilla kuten Varsinais-suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla se on painunut muutamaan sataan kiloon. Tämä käy ilmi TE-keskusten keräämistä satotilastoista. 6 Suomen luonto 14/2016 Luonto, ympäristö ja tiede NyT t O im it ta n u t jO U N i T ik k a N E N teksti jOUNi TikkaNEN / kuva TapiO kUjaLa P rofessori heikki hokkanen Helsingin yliopistosta on havainnut huolestuttavan ilmiön: hyönteispölytteisten rypsin, mustaherukan ja kuminan sato on pudonnut jatkuvasti 10–15 viime vuoden aikana kaikkein tehokkaimmin viljellyillä alueilla kuten varsinais-Suomessa. Hyönteispölytteisten kasvien sato hiipunut Tarhamehiläinen lentää laajemmalla säteellä kuin luonnonpölyttäjät.
Muualla maassa luvut ovat tältä väliltä. 2 MEriharakka / Äänekäs porkkananokka kiehtoo minua. KIIKArISSA tA PA n i r ä sä n En / Pr o lk kr is tii n A m A n n Er m A A 14/2016 Suomen luonto 7 Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. ”Luonnonpölyttäjillä kuten erakkomehiläisillä tehokas toimintasäde on muutamia satoja metrejä, kimalaisilla korkeintaan kilometrin. vain tarhamehiläinen voi toimia muutaman kilometrin säteellä.” Lyhyellä kantamalla toimivien luonnonpölyttäjien merkityksestä kertoo jotain se, että tarhatut pölyttäjät riittävät Hokkasen laskujen mukaan varsinaisSuomessa vain kolmeen prosenttiin viljelykasvien pölytystarpeesta. Meriharakka Samalla ajanjaksolla vähemmän tiiviisti viljellyissä maakunnissa kuten kainuussa sadot ovat jopa kasvaneet. 1 LiNTUjEN paLUU / rannat, metsät, saaret ja suot ovat täysiä vasta, kun rastaat, lokit ja kahlaajat tuovat äänensä paikalle. Ongelma koskee siis juuri niitä Suomen maakuntia, joissa suuri osa maisemasta on peltoa. 3 LEhdOT / Talven karuuden vastakohta on käynti keväisessä lehdossa. avustushanke on mainio. hOkkaSELLa on arvaus ilmiön syystä. n Tarhatut pölyttäjät riittävät varsinais-Suomessa vain kolmeen prosenttiin pölytystarpeesta. Peittaus tarkoittaa kasvin siementen käsittelyä aineilla. m ik A El kil Pi. kainuussa tätä ei ole tapahtunut eikä suuressa mittakaavassa väli-Suomessakaan.” neonikotinoidit ovat tupakan nikotiinia muistuttavia torjunta-aineita, joista osan Eu kielsi vuonna 2013. Leppälinnuilla on Suomessa 700 000 asuntoa, kottaraisilla 60 000 (ihmisillä niitä on 2,9 miljoonaa). Tuulipölytteisten rehuohran ja kevätvehnän sato on myös kasvanut ympäri maata eli ongelma liittyy mitä ilmeisimmin pölyttäjiin. ilahduin kun huomasin, että färsaarelaiset olivat valinneet sen kansallislinnukseen. Joka vuosi yllätän jonkun kertomalla, että hollantilaistutkimuksessa nuo aika pienet linnut pesivät keskimäärin seitsemänvuotiaina, sillä ne odottavat reviirien vapautumista (tarkistin asian, ja usein pesimisen aloitus venyy kymmenvuotiaaksikin). Eikö kevätasuinen Suomi tunnukin talven jälkeen runsaalta oikeastaan kaikkialla. aNTTi haLkka kalalokkien aaria. Mikä korvaisi kalalokin riemukkaan tervehdyksen. Tiedot tulevat julkaisemattomasta tutkimusaineistosta, jolle Hokkanen on tehnyt alustavat tilastoanalyysit. Onneksi suurin osa linnuista rakentaa pesänsä itse (ks. Lokkeja odottavat pesimäluodot ja kololintuja myös miljoona linnunpönttöä -kampanjan asumukset. ” ainoa nopea, merkittävä muutos, mitä voin ajatella, on neonikotinoidipeittauksen laaja käyttöönotto rypsillä, rapsilla sekä sokerijuurikkaalla noin 10–15 vuotta sitten. Talitiaiset asuttavat paria miljoonaa koloa, sinitiaiset ja kirjosiepot molemmat ainakin puolta miljoonaa. pöLyTTäjäkaTOa voi edesauttaa ekologisen infrastruktuurin rapistuminen. kainuussa, jossa peltoa on ainoastaan 1,5 prosenttia maa-alasta, ne riittävät 50 prosenttiin. Linnuilla on kiire pesimään. näitä elämän runsaudensarvia on onneksi suotu koko maahan. sivut 36–43). Olisiko pönttölintujemme pesätarve jopa kymmenen miljoonaa koloa, kun vajaakäyttö huomioidaan. ”voi olla, että suurilla peltoaukeilla luonnonpölyttäjien pesä-, talvehtimisja ravintopaikat ovat liian kaukana sieltä, missä pölyttäjiä tarvitaan”, Hokkanen sanoo
se on tartuttanut tanskassa ja Gotlannissa jo valtaosan saarnista. ”jalosoukon tulosta on heikosti tietoa mutta etenemisvauhti voi olla kymmeniä kilometrejä vuodessa”, sanoo Hantula. ”kyllä sitä odotetaan suomeenkin mutta samalla toivotaan, että ei tule. Puiden ystävät ovat lajista huolissaan, sillä 1990-luvun alussa itä-Euroopassa huomattiin sienitauti, joka alkoi tappaa saarnia. tunnusraitayökkönen 3. ”osa metsiköistä näyttää säilyvän hyväkuntoisina.” tutkimus onkin osoittanut pienen osan saarnista olevan taudille vastustuskykyisiä. Pari tavallisinta päiväperhosta pääsee listalle oikeastaan vain siksi, että niitä havaitaan paljon Luonnontieteellisen keskusmuseon päiväperhosseurannassa. niitty-yökkönen 9. lanttuperhonen 6. ainakin nämä, tietokantaan tallennettujen havaintojen perusteella Suomen runsaimmat perhoset kannattaa tuntea. puolukkapiiloyökkönen 10. rI st o pu ra n en / va st av a lo ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en pa sI k a n n Is to / va st av a lo pa sI k a n n Is to / va st av a lo 1. suomeen saarnensurma saapui 2007 ja on nyt levinnyt laajalle. huhtikuuta Muddusjärven metsien säästymisestä. ”näyttää siltä, että tauti ei aiheuta meillä yhtä pahaa tuhoa kuin esimerkiksi Baltian maissa”, sanoo professori Jarkko Hantula luonnonvarakeskuksesta. sen on yhdessä saarnensurman kanssa arveltu tappavan jopa suurimman osan Euroopan saarnista. pilkkuiltayökkönen 7. Jostain syystä satunnaisen harrastajan otoksissa esiintyvät kerrasta toiseen sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja neitoperhonen. moskovan länsipuolella on kuitenkin tulossa vielä pahempana pidetty vitsaus, saarnen jalosoukko. mustikkamittari Sienitauti ja kuoriainen koettelevat saarnia SaarNi ON ETELäiNEN Laji, joka saa lehtensä viimeisenä lehtipuistamme. jos vaikkapa saarnia ei olisi koko matkalla.” A rim o Ek lu n d / VA st AV A lo CC BY 3.0 W ik im Ed iA Co m m o n s aikuinen saarnen jalosoukko. syysvarpumittari 8. tesmaperhonen 2. pilkkuruuniyökkönen 4. Luonto, ympäristö ja tiede NyT kEvääLLä luontokuvauksen harrastajat kiinnostuvat perhosista. Melkoisen kirjavaa joukkoa! jOUNi TikkaNEN tunne ainakin nämä ”@Metsahallitus kertoi ettei Muddusjärven paliskunnan vastustamia hakkuita tehdä! #hyväpäätös #metsiensuojelu #inari” poiminta PA lo m A H A n n o n En Luonnonsuojeluliitto iloitsi Twitterissä 6. aNTTi haLkka. kuoriainen on hävittänyt Yhdysvalloissa jo satoja miljoonia saarnia. Seitsemän kymmenestä lentää vain öisin. tunturimittari 5. ne ovat kyllä kauniita, varhaisia ja sopivasti kuvaajan valveilla ollessa liihottavia lajeja, mutta kun Suomen perhosten yleisyyttä tutkii insects.fi-sivuston hyönteistietokannasta, maamme luonto näyttää kovin toisenlaiselta
Tunnetuin on tuulihaukka, jota viroksi kutsutaankin tuuletallajaksi. Tuulihaukka näkee ilmasta myyrien virtsajäljet. Hauska sattuma oli myös, että muuttomatkalla pohjoiseen olleet piekanat jäivät lekuttamaan juuri virtsajälkikäytävien ylle. Haukkojen kyvystä saatiin ensin viitteitä laboratoriossa, ja myöhemmin se paljastui tutkimuksissa Lapuan alajoella, missä erkki Korpimäellä oli tuulihaukanpönttöjä latojen päädyissä. Siksi ilmatähystys. Tutkimus julkaistiin yhdessä maailman arvostetuimmista tiedelehdistä, Naturessa. Tulokset olivat riemastuttavia: tuulihaukkoja kiinnostivat vain ne käytävät, joissa oli virtsajälkiä. Muutamat linnut lekuttavat paikallaan, kun ne etsivät saalista. Syynä lienee evoluution kautta tapahtunut sopeutuminen metsäympäristöön, jossa riittää hyviä istumapuita. jOrMa LaUriLa IL M Iö M ÄI ST Ä m A rk u s VA rE sV u o 14/2016 Suomen luonto 9 Me lekuttajat Piekanan sisarlaji hiirihaukka ei juurikaan lekuta, vaikka myös se pyydystää pikkujyrsijöitä.. idea tutkimukseen syntyi rennossa kahvipöytäkeskustelussa – luovuus ei katso aikaa eikä paikkaa. SaNaT lekuttaa tai lekutella ovat kuuluneet lintuharrastajien sanastoon vuosikymmeniä, mutta kielitoimiston sähköinen sanakirja ei niitä tunne. Piekanan sisarlaji hiirihaukka ei juurikaan lekuta, vaikka myös se pyydystää pikkujyrsijöitä. Muita tunnettuja lekuttelijoita ovat piekana, sääksi, kalatiira, lapintiira, pikkutiira, tunturikihu ja isolepinkäinen. viitala keräsi muualta olkia, joihin myyrät olivat virtsanneet. ne olisi syytä sinne lisätä. Jussi viitalan tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistossa sai 1990-luvulla selville, että tuulihaukka havaitsee ilmasta ultraviolettinäöllään myyrien käytävät niiden virtsajälkien perusteella. Myyrillä oli sopivasti katovuosi. Piekanalla ei avotunturissa ole vastaavaa tarkkailupaikkaa. Sitten pellolle tehtiin jäljitelmiä myyrien käytävistä: toisiin laitettiin virtsaolkia, toisiin puhtaita olkia ja loppu peltoala jätettiin ennalleen
kurki muuttaa Suomeen maalis–toukokuussa ja takaisin talvialueilleen elo–lokakuussa. ku VA t H A n n u H Au tA lA. Se vaatii pohjoisimmilta kurjiltamme tiukkaa ajoitusta. ”kuvasin ensin sen parittelun jäällä. niiden ympärillä käydään jo riitaakin.” Suomen Luonto 3/1975 ennakoi luonnonvarojen niukkenemista. ”ilmaston muuttuessa haitallisten kukintojen riski kasvaa, ja ongelmaan on ehdottomasti tartuttava.” piia ahONEN hannu hautala, 75, kuvasi kurkien pesintää lumelle LUONTOkUvaUkSEN edelläkävijä Hannu Hautala täyttää toukokuun alussa 75 vuotta, saman verran kuin Suomen Luonto. jOUNi TikkaNEN kunnat ja seurakunnat suojelevat metsiään kUNNaT ja seurakunnat ovat suojelleet yli sata metsäaluetta Etelä-suomen metsien vapaaehtoiseen suojeluun tähtäävässä metso-ohjelmassa. Lajin massaesiintymiä ei ole aiemmin havaittu Suomen vesistöissä. pErTTi kOSkiMiES ” Kiinnostus jätteisiin kasvaa koko ajan. 10 Suomen luonto 14/2016 75 vuotta aSian viereSSä MyrkyLLiSTEN panssarisiimalevien kukinnat ovat yleistyneet Suomen rannikkovesissä. suurimpiin suojelukohteisiin kuuluvat inkoossa Bjursin 316 hehtaarin alue sekä nastolan lapakiston 230 hehtaarin ja sastamalan ritajärven 128 hehtaarin alueet. Hautala ei ole koskaan innostunut digikameroista mutta diafilmiä hän kuluttaa edelleen. silloin Hautala kuvasi kurkien pesintää lumen peittämällä suolla. Vappuna kurjilla on kuusamossa yleensä jo munat lumien keskellä. kuntien säästämiä metsiä on yhteensä 2120 hehtaaria ja seurakuntien suojelemia 1025 hehtaaria. ”suolla elää vanha kurkipari”, Hautala kertoo. kunnat ja seurakunnat haluavat yleensä pitää metsänsä omistuksessaan ja suojella arvokkaimmat kohteet. Tämä pimeässä sinisenä hohtava levä tuottaa hermomyrkkyihin kuuluvia saksitosiineja ja gymnodimiinejä. poikaset on saatava siinä välissä munasta lentoon asti. kuusamossa on taas luminen kevät kuten 2014. A in o Es ko lA jo u n i tik k A n En Luonto, ympäristö ja tiede NyT panssarisiimalevien kukinnat yleistyneet itämerellä karlodinium veneficum -levä elektronimikroskoopin kuvassa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoiden mukaan viime heinäkuun kalakuolemat Ersöströmmenissä lähellä Tammisaarta johtuivat panssarisiimalevä Karlodinium veneficumin kukinnasta. ”Karlodiniumin tuottamat myrkyt vahingoittavat kalojen kidussoluja”, erikoistutkija Anke Kremp Syken merikeskuksesta kertoo. ”Panssarisimalevät eivät ole ennen saaneet meillä juuri huomiota, koska ne harvat lajit, jotka kestävät itämeren matalaa suolapitoisuutta, eivät ilmeisesti ole muodostaneet aiemmin merkittäviä kukintoja”, kremp sanoo. ne hääsivät paikalta toisen kurkiparin, vähän tanssivat, ja yhtäkkiä naaras alkoi hieroa itseään mättääseen.” munia naaraskurki ei vielä tuona huhtikuun lopun päivänä saanut aikaan, mutta pesintävire oli vahva. on kiire pesiä ennen syysmuuttoa. ”kukinnat saattavat tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia kalankasvatukselle.” viime vuosina myös toinen panssarisiimalevälaji, Alexandrium ostenfeldii, on muodostanut myrkyllisiä kukintoja itämeressä. suojelukorvausten avulla kunnat ovat rakentaneet ulkoilureitistöjä retkeilijöiden iloksi
Maksimissaan. ainakaan minun tietojeni mukaan näillä ei ole mitään yhteyttä. kyllä Life-hankkeen tarkoituksena on palauttaa metso Puolaan ja tehdä kannasta elinvoimainen. Mistä on kyse, toni hirvonen Finnhunting oy:stä. 14/2016 Suomen luonto 11 Keskisuomalainen-lehti uutisoi, että paikalliset riistanhoitoyhdistykset tyrmistyivät, kun Finnhunting oy sai suomen riistakeskukselta luvan 40 metson siirtämiseen Puolaan. Olemme tosin vähentäneet pyydettävien lintujen määrää. Metso on rauhoitettu Puolassa 1995. metsästysopas, ammattiriistanhoitaja Toni hirvonen Finnhunting Oy:stä vastaa suomen Luonnon kysymyksiin. Jos niitä on 300–500 jäljellä, niin eihän niitä sinne nyt metsästettäväksi viedä. life-hankkeen papereissa puhutaan kuitenkin alun perin metsojen siirtämisestä Ruotsista Puolaan. niin kuin se noista Life-hankkeen papereista selviää, ei todellakaan. Metsästysmatkailuyrityksillä on paljon muutakin toimintaa, ja tässä me on nyt järjestetty pyyntialueita ja hankittu työvoimaa. Ei. Tarhattujen lintujen siirtäminen ei ole kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan järkevää, vaan pitäisi siirtää villejä aikuisia lintuja. Miten niitä nyt pyydetään Keski-suomesta. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Se on Eu:n Life-hanke. jOUNi TikkaNEN jA sm in AW A d / is to Ck PH o to to n i H ir Vo n En keskisuomalaiset riistanhoitoyhdistykset nousivat takajaloilleen, kun suomen riistakeskus antoi luvan siirtää niiden alueilta metsoja Puolaan. Me toimimme Suomessa luvan hakijana ja alueiden hankkijana ja järjestämme täällä tarvittava työvoima. nyt tänä keväänä he tarvitsivat laajempaa pyyntialuetta ja lintujen geenipohjaa, joten tuli tarve laajentaa toiminta Suomeen. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. alun perin riistakeskus myönsi luvan 40 linnun pyyntiin laajemmalta alueelta, mutta kun siitä alkoi tulla keskustelua, ilmoitimme, että otamme 15–20 lintua. Toni hirvonen jo rm A lu H tA / lE u ku Suomessa metson soidinta voi seurata huhti–toukokuussa.. onko tapauksilla joku yhteys. Ei. Miksi metsoja viedään puolaan. se, mikä tässä luontoväkeä kiinnostaa, on, että kun Finnhunting oy on metsästysmatkailuyritys, joka tarjoaa muun muassa rastaiden pyyntiä marjatiloilta ja Puolassa metsäkaurisjahteja, niin ollaanko metsojakin viemässä Puolaan ammuttavaksi. Korkeasaaren eläintarhasta vietiin aiemmin 2000-luvun vaihteessa ilveksiä Puolaan, Kampinoskin kansallispuistoon. Papereissa puhutaan ruotsista, koska vuonna 2014 ruotsista on jo siirretty 14 lintua Puolaan
varhaiset tutkimukset yllättivät. Suurin osa Tiibetin itäisistä jäätiköistä näyttää sulaneen täysin jääkauden jälkeisenä lämpimänä kautena, eikä niistä tavoitettu itse jääkauteen ulottuvaa jäätä. Ero johtunee tuulista: itäiset jäätiköt saavat vetensä monsuunituulten tuomina intian valtamereltä, mutta läntiset jäätiköt ovat läntisten ilmavirtausten varassa. 2016). keskileveyksillä olevan Tiibetin jäätiköt avaavat uuden ikkunan menneisyyteen. kloorin radioaktiivisen isotoopin hajoamiseen perustuva menetelmä kertoi vain, että jää on yli 750 000 vuoden ikäistä. SykSyLLä 2015 Guliyalle tehtiin uusi tutkimusmatka ja otettiin viisi kairausnäytettä. kunlunvuorilla on 200 neliökilometrin laajuinen Guliyajäätikkö, joka on paikoin satojen metrien paksuinen. Tiibetin ylängöllä on tuhansia toisistaan erillisiä, pieniä vuoristojäätiköitä. kun intoa on, pienet terveysongelmat eivät haittaa tutkimusta! (Science 19. Tutkimukseen liittyy hauska henkilöhistoria. Yksi yltää 310 metriin. 12 Suomen luonto 14/2016 il m a s t o maaiLmaLta t O im it ta n u t jO r M a L a U r iL a Tiibetin ylänköä sanotaan maapallon kolmanneksi navaksi. näytteen ottoon 6700 metrin korkeudessa osallistui 67-vuotias lonnie thompson, jolle tehtiin sydämensiirto 2012. näin jäätiköitä tutkimalla saamme tietoja menneitten aikojen ilmastosta ja elämästä. näin se haastaa vanhimman jäänäytteen Etelämantereelta, joka kattaa noin 800 000 vuotta. TähäN Saakka eniten on tutkittu Grönlannin ja Etelämantereen jäästä kairattuja näytteitä, ja niistä saatuja tietoja on verrattu valtameren pohjasta otettuihin liejunäytteisiin. ne ovat erillisiä ja mannerjäätiköihin verrattuina pieniä vuoristojäätiköitä. Guliyalasta onnistuttiin kairaamaan 308 metriä pitkä näyte. Jää tallentaa erinomaisesti kaiken siihen kertyneen pölyn, myös eliöjäänteet kuten siitepölyn. Ylimmät 266 metriä yltivät 130 000 vuoden taakse, mutta viimeisiä 40 metriä ei silloisin menetelmin pystytty ajoittamaan. Etelämantereen jäätikkö kyllä syntyi kymmeniä miljoonia vuosia aikaisemmin, mutta jään paine ja maan ytimestä kulkeutuva lämpö ovat sulattaneet vanhimmat pohjaosat. teksti SEppO vUOkkO i lmaston lämpenemisestä huolimatta jääkausi jatkuu yhä. Tiibetin jäätiköitä on tutkittu kansainvälisenä yhteistyönä jo 1900-luvulla. 1. Sen sijaan läntiset jäätiköt näyttävät olevan vakaampia. Sydän toimi loistavasti, mutta muutoin ikä jo tuntui, sanoi Thompson. n Tiibetissä on uusi ikkuna menneisyyteen.. Etelämantereella ja Grönlannissa kilometrien paksuinen mannerjää peittää kallioperää. A n P /l EH ti ku VA ONkO vaNhiN jää TiibETiSSä. Sen analysoinnin toivotaan tuovan selvyyden jäätikön ikään ja kertovan Sisäaasian jääkautisesta ilmastosta. Tiibetin ylängöllä, jota sanotaan maapallon kolmanneksi navaksi, on noin 46 000 jäätikköä. Jäähän sisältyvät ilmakuplat kertovat syntyaikansa ilmakehän rakenteen ja itse jään hapen eri isotooppien suhteet lämpötilan
Hinta 2,99 €. maailmanperintökohteet kattavat puoli prosenttia maapallon pinta-alasta. tiikerit elivät kuivan tyypin metsissä. Viimeinen havainto tallentui suojelualueen tarkkailukameraan vuonna 2007. Pohjoisen pallonpuoliskon laajimmassa ja erittäin monimuotoisessa riuttaekosysteemissä on lukematon määrä korallija hiekkasaaria, mangrovemetsiä, laguuneja sekä murtovesialueita. Ajankohtainen esimerkki on Belize Barrier Reef -suojelualue keskiAmerikassa. ne varjelevat maailman tärkeimpiä ekosysteemejä, turvaavat elinpaikkoja uhanalaisille eliöille sekä tuottavat arvokkaita ekosysteemipalveluita kuten puhdasta vettä ja ravintoa. raportin mukaan 90 prosenttia maailmanperintökohteista tuo monenlaisia hyötyjä, jotka heijastuvat laajalti myös näiden alueiden ulkopuolelle. kansainvälisen WWF:n tuoreen selvityksen mukaan 114 kohdetta 229:stä kärsii rakentamisesta, öljynja kaasunporauksesta, kaivostoiminnasta, jostain teollisesta aktiviteetista tai metsänhakkuista. nyt kambodžan suunnitelmissa on palauttaa tiikeri sen entisille elin alueille. Projekti on osa maailman 13 tiikerivaltion tavoitteesta kaksinkertaistaa tiikereiden lukumäärä nykyisestä noin 3200 yksilöstä yli 6000 eläimeen vuoteen 2022 mennessä. myös tiikerien saaliseläimet oli tapettu vähiin. intian, malesian ja thaimaan hallitusten kanssa on neuvoteltu seitsemän–kahdeksan tiikerin siirtämisestä lähivuosina. Lataamalla sovelluksen saat nyt 30 kasvin esittelyt sekä keittiömestari Sami Tallbergin 90 herkullista villivihannesreseptiä. Hanke tunnetaan myös symbolilla tx2. Alkuperäinen raportti: Protecting People through Nature: Natural World Heritage Sites as Drivers of Sustainable Development, helmikuu 2016. Sovelluksen aiemmin ladanneille päivitys on maksuton. Häviäjänä ei ole vain luonto, vaan myös paikalliset yhteisöt. tämä voi lopulta vaikuttaa jopa 190 000 ihmisen hyvinvointiin – puoleen Belizen asukkaista. Varsinaisista luonnonperintökohteista joka viides on vaarassa. Lue lisää suomenluonto.fi/villivihannekset. uutiSia Maailmanperintö heikossa turvassa lähes joka toista maailmanperintökohdetta (World Heritage Site) uhkaa lyhytnäköinen hyödyntäminen. Villivihannekset-sovellus on päivitetty kymmenellä uudella kasvilla. jOrMa LaUriLa salametsästys hävitti tiikerit sukupuuttoon kambodžasta. ne antavat elinympäristön valtaisan suurelle eliöjoukolle. riuttaekosysteemi on kuitenkin heikentymässä rantojen rakentamisen, mangrovemetsien raivauksen, maatalouden päästöjen sekä öljyvarojen mahdollisen hyödyntämisen takia. Tiesitkö, että maahumalan maku muistuttaa minttua. Suomen Luonnon Villivihannekset-sovellus ladattavissa IOS-, Androidja Windowspuhelimiin. jOrMa LaUriLa Villivihannekset Maahumalan tunnistaa sen rennosta kasvutavasta sekä sinisistä kukista, jotka ovat myös syötäviä. Suojelualueet uhanalaiSet Tiikeri takaisin kambodžhaan Er kk i sii ril ä. 30 kasv ia & 90 rese ptiä ! belizen barrier reef -riutta-alue kuvattuna lentokoneesta viime joulukuussa
Superherkillä tuntosarvillaan kirjokehrääjä haistaa naaraan erittämän tuoksuhormonin eli feromonin ja suunnistaa suvunjatkamispuuhiin. Syy on ilmeisesti kilpailussa elintilasta ja ravinnosta: mitä aikaisemmin laji pääsee lisääntymään, sitä enemmän aikaa toukilla on kasvaa täysikokoisiksi. kirjokehrääjä pystyy aistimaan naaraan hajuviestin jopa kilometrien päästä, vaikka feromoneja erittyy häviävän pieniä pitoisuuksia. 14 Suomen luonto 14/2016 koiras (alempana) on väritykseltään tummempi ja sillä on leveämmät tuntosarvet kuin naaraalla. kirjokehrääjä kaunis ja vanttera kirjokehrääjä on kevään ensimmäisiä perhosia. Suurin osa perhosista ja muista hyönteisistä nousee siivilleen vasta kesäkuun puolella. Sieltä se jonakin keväisenä päivänä putkahtaa maan pinnalle siiventyngät selässään. naaras puolestaan lentelee vain yöllä, jolloin se etsii sopivaa munintapaikkaa. Seuraavana iltapäivänä kävin uudestaan paikalla. Joillakin alueilla kirjokehrääjä on yleisimmillään parillisina vuosina, toisilla alueilla taas parittomina. aikaisuus palkitaan kirjokehrääjä on varsin yleinen. kirjokehrääjän imukärsä on surkastunut, eikä se ruokaile aikuisena, vaan selviytyy toukkana ahmimansa ravinnon avulla. n Kirjoittaja on nurmijärveläinen luontokuvaaja ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö. Miksi kirjokehrääjä lähtee liikkeelle niin varhain. koiraan tuntosarvet ovat leveät ja sulkamaiset, kun taas naaraan tuntosarvet ovat vaatimattomammat. Sitä voi tavata lähes koko maassa lehtipuuvaltaisilla alueilla, etenkin koivikoissa. K u u K a u d e n la ji : K ir jo K e h r ä ä jä tuo kevään teksti ja kuvat jUhO rahkONEN. vaikka naaras on koirasta isompi, koiras on väritykseltään voimakkaampi. kerran metsäretkellä kirjokehrääjä lensi suoraan paidalleni. kun katsoo lähemmin kirjokehrääjän tuntosarvia, huomaa niiden ison koon ja kampamaisen rakenteen. vaikka kirjokehrääjä on yöperhonen, sitä näkee lentelemässä nopeaa lepattelevaa lentoaan keskellä kirkasta päivääkin. kiikutin perhosen varovasti koivun rungolle. ampiainen olikin perhonen Huhtikuun lopussa, päivä ennen vappua, koirani havaitsi metsäretkellä jotain outoa. Luulin sitä ensin ampiaiskuningattareksi, mutta se olikin juuri kotelosta kuoriutunut kirjokehrääjä. kuvasin tapahtumaa hetki hetkeltä, ja noin 15 minuutin päästä perhosen siivet olivat kasvaneet täyteen mittaansa. nyt kirjokehrääjiä oli kaksi! Päivää aiemmin löytämäni kirjokehrääjä oli naaras, ja sen luokse oli lennähtänyt koiras parittelemaan. Tällöin kyseessä on mitä todennäköisimmin koiras, joka etsii naarasta. näin luonto pyrkii varmistamaan eri sukupuolten kohtaamisen. runsaimmillaan se on Eteläja Lounais-Suomessa. kirjokehrääjän kotelo voi talvehtia maassa monta vuotta. Maan pinnassa käveli noin kolmen sentin mittainen, lapsen sormen paksuinen hyönteinen, jolla oli peräpäässään ampiaisen raitoja muistuttavia kuvioita. kirjokehrääjä on iso ja paksu. kehrääjä kiipesi ojentamalleni pajunoksalle, pysähtyi paikoilleen ja alkoi pumpata nestettä siipisuoniinsa. Toukka on vihertävä ja kalju, ja muodoltaan se muistuttaa kiitäjäperhosten toukkia. Sen siipien kärkiväli on naaraalla noin kahdeksan senttiä ja koiraalla pari senttiä vähemmän. Siihen se jäi kököttämään. Pienet siiventyngät oikenivat ja suurenivat. Lihotettuaan itsensä koivunlehdillä ja muulla kasvisravinnolla toukka koteloituu maahan lehtikarikkeen sekaan. 14 Suomen luonto 14/2016 T uskin ovat järvien jäät lähteneet ja hiirenkorvat puhjenneet, kun luonnossa voi törmätä kirjokehrääjään – sananmukaisesti. kirjokehrääjän elämä alkaa munasta kuten muillakin perhosilla
toukka on vihreä ja kalju. naaras kuolee muninnan jälkeen. talvehtii kotelona useita vuosia ennen kuoriutumista. siipien kärkiväli voi olla jopa kahdeksan senttiä. 14/2016 Suomen luonto 15 14/2016 Suomen luonto 15 kirjokehrääjänaaras on juuri kuoriutunut ja alkaa heti houkutella koiraita feromoneilla eli kemiallisilla viestiaineilla. kirjokEHrääjä kirjokehrääjä elää Suomessa rovaniemen korkeudelle saakka.. LiSääNTyMiNEN kuoriutuu ja parittelee huhti–toukokuussa. ELiNyMpäriSTö koivua kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Endromis versicolora TUNTOMErkiT Iso, paksu ja karvainen ruskeankirjava perhonen
16 Suomen luonto 14/2016 16 Suomen luonto 14/2016 yleisen metsäorvokin siniset silmät piristävät keväistä kulkijaa Eteläja keski-Suomessa. ri it tA A n GE rV u o
kolmas varhainen laji on hennontuoksuinen mäkiorvokki. Harjuhietaorvokin kulkija kohtaa kallioilla ja hiekkarinteillä. Tavallinen viitaorvokki on suoja korpiorvokin risteymä. näyttävä lehto-orvokki kiirehtii puolestaan kukkimaan eteläsuomalaiseen rehevään lehtoon vaaleansinipunaisin kukin. monimuotoinen kukka löysi tiensä jopa napoleonin vaimon kaulalle. 14 omaa orvokkilajia Orvokeistamme 14 on itsenäisiä lajeja, joista kahdella on vielä kaksi alalajia. x x x x x x x x x Mäkiorvokki laskee siemenkotansa maan pinnalle heti varhaisen kukintansa jälkeen. Se kukkii erittäin uhanalaisena vain muutamilla kumpareilla Satakunnassa. alalajit ja risteymät mukaan lukien erilaisia orvokkeja on tätä enemmän. Muhevassa maassa lehdet kasvavat isoiksi niin, että kukat alkavat pian peittyä lehtien sekaan. Taivaan sini loisTaa 14/2016 Suomen luonto 17 H erkän siniset orvokit avaavat kukkansa Etelä-Suomessa pian leskenlehtien ja vuokkojen jälkeen. aikaisimmat orvokit nousevat miltei yhtä aikaa perinteisille kasvupaikoilleen. 14/2016 Suomen luonto 17 orvokissa teKSti riiTTa aNgErvUO ja aarrE LESkiNEN orvokki-sana on elias lönnrotin lyhennys orvon kukasta. A A rr E lE sk in En. aivan hiekan pinnassa kasvavasta runsaslehtisestä orvokista pilkistävät pienet, vaihtelevan siniset tai sinipunaiset kukat
aivan kokonaan hän ei silti sanaa keksinyt, sillä kansa puhui jo ennestään ”orvon kukasta”. Tutkijat ovat määrittäneet orvokkilajien syntyneen useita miljoonia vuosia sitten, ja kasvitieteilijät ovat käyttäneet suvun tieteellistä nimeä Viola viidensadan vuoden ajan. Lajiryhmä viihtyy parhaiten pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla seuduilla, mutta orvokkeja kasvaa myös arktisilla alueilla sekä australiassa, Havaijilla, andeilla ja Etelä-amerikan eteläkärjessä, Tulimaassa. ruotsissa, Tanskassa ja norjassa esiintyy kussakin parikymmentä lajia, aavistuksen enemmän kuin meillä. Suomen yleisimmät lajit ovat suo-, ahokorpi-, peltoja metsäorvokki. 18 Suomen luonto 14/2016 Orvokit tulivat muotikukiksi Euroopan hoveissa. Parin sadan vuoden kuluttua laji vaihtui, kun ranskalaiset kiinnostuivat asiasta ja jalostivat nykyisin tunnetun tarhaorvokin suurikukkaisesta keto-orvokista ja muista lajeista. historiaa antiikista alkaen Orvokki-sanan toi suomen kieleen elias lönnrot kasviossaan Flora fennica vuonna 1860. kosteutta juurilleen vaativat myös luhtaja rantaorvokki. Pyökkiorvokkia esiintyy vain ahvenanmaalla, ja pohjoisimman Suomen polkuja ja tuntureita tarpoessa voi kohdata kauniin keltakukkaisen lapinorvokin. nimensä kotimaiset orvokit ovat saaneet yleensä kasvupaikkansa mukaan: Suoja korpiorvokkia löytää harvoin kuivasta maastosta. Orvokkien historia alkaa tietysti paljon kauempaa. Hänen toinen vaimonsa Maria louise, Parman herttuatar, hullaantui violetteihin orvokkeihin ja teetätti niistä itselleen hajuvettä. 1500-luvulla Englannin nummilla kasvaneita suurikukkaisia keto-orvokkeja alettiin jalostaa tarhaorvokeiksi. antiikin aikaan orvokki tunnettiin afroditen ja rakkauden kukkana, ja jo 2500 vuotta sitten tuoksuorvokkeja kasvatettiin Euroopassa myyntiin. ranska onkin varsinainen orvokkimaa: Pariisilaiset innostuivat lähimetsien orvokeista 1700-luvulla, ja keisari napoleonille orvokki oli mielikukka. m Au ri lE iV o 18 Suomen luonto 14/2016 Lajimäärä on pieni koko maailman mitassa: eri puolilla maapalloa tavataan puolisen tuhatta orvokkilajia. Erityiseksi arvokukaksi orvokki nostettiin Englannin voimakastahtoisen kuningattaren elisabeth i:n aikana. Tuoksuvat orvokit tulivat muotikukiksi Euroopan hoveissa, ja jopa tsaarin englantilainen puutarhuri kasvatti Pietarissa Parman orvokkeja. ahoja keto-orvokki viihtyvät kuivemmassakin, minkä ymmärtää jo nimestä. Luhtaorvokit kukkivat tulvivassa lehtipuumetsässä.
keto-orvokki 25,6 % 7. luhtaorvokki 0,4 % 13. pelto-orvokki 52,5 % 5. mäkiorvokki 0,2 % 14. Hietaorvokki 10,8 % 10. metsäorvokki 39,8 % 6. lehto-orvokki 15,8 % 8. Kasviatlakseen on kerätty tietoja jakamalla Suomi 10 x 10 kilometrin ruutuihin. korpiorvokki 55,2 % 4. 14/2016 Suomen luonto 19 A A rr E lE sk in En 14/2016 Suomen luonto 19 runebergin lähteellä ruovedellä kasvava suo-orvokki herättää runollisia tuntoja.. suo-orvokki 77,4 % 2. kaiheorvokki 11,3 % 9. pyökkiorvokki 0,1 % Lähde: Kasviatlas / Raino Lampinen. lapinorvokki 3,9 % 11. aho-orvokki 65,6 % 3. Prosenttiluku kertoo niiden ruutujen osuuden, joilla kyseinen laji on tavattu. rantaorvokki 1,2 % 12. 14/2016 Suomen luonto 19 suomen yleIsImmät orvokIt 1
kevään edetessä luonnonorvokkien lajimäärä ja värikirjo runsastuvat, mutta osa orvokeista on ehtinyt kukkia ennen kuin muut pääsevät edes alkuun. ne saavat kiittää säilymisestään kasviharrastajia, jotka ovat puutarhakarkulaiset ovat suurikukkaisia ja värikkäämpiä. Lukuisat tarinat kulttuurihistoriasta osoittavat, että orvokkeja on rakastettu niiden herkkyyden ja inhimillisten ominaisuuksien vuoksi. Sitä kutsutaan muinaistulokkaaksi. Luonnonorvokit ovat pienen pieniä, usein vaalean huomaamattomia, valkoisia, sinisiä tai sinipunaisia. Pihoilta, puistoista ja muilta ihmisen muokkaamilta paikoiltakin löytyvät orvokit ovat usein viljelykarkulaisia. Orvokeissa tiedetään olevan salisyylijohdannaisia, saponiineja ja flavonoideja. On orvokille arkisempaakin käyttöä keksitty: Orvokin kukkia on vuosisatojen ajan käytetty ruuan lisukkeena, ja varsinkin ketoja pelto-orvokista on saatu rohtoja moniin iho-ongelmiin kuten maitorupeen, akneen, syyhyyn ja haavoihin. Markettien runsaan orvokkitarjonnan keskellä moni hämmästeleekin, mikä on oikea luonnonorvokki. kauppapuutarhat tuottavat luonnonorvokeista mitä ihmeellisimmän värisiä ja kokoisia koristeorvokkeja, jotka ovat saaneet usein alkunsa orvokkien mahtimaissa Saksassa ja Hollannissa. Lapinorvokki saattaa heinäkuussa laikuttaa iloisella värillään laajan puronvarren tai tunturikankaan. kukan koko vaihtelee sentistä kolmeen senttiin. uutteita on käytetty sekä sisäisesti että ulkoisesti. Markettikukkien sekamelskaa Jalostetut orvokit elävät aivan omaa elämäänsä. 20 Suomen luonto 14/2016 Orvokkien symboliikkaan haluttiin liittää mitä ihmeellisimpiä uskomuksia. ainoastaan pelto-orvokki on tullut meille ilmeisesti ihmisen mukana, rikkaruohoksi ojien pientareille, pelloille, puutarhoihin ja joutomaille. Tutkijat pitävät Suomen aitoina luonnonorvokkeina niitä, jotka ovat tulleet luontoomme jääkauden jälkeen metsän kasvillisuuden mukana. A A rr E lE sk in En A A rr E lE sk in En. Punaiset, mustat ja muut voimakkaan väriset orvokit on jalostettu muun muassa suurikukkaisista keto-orvokeista, ja niitä löytyy luonnosta vain puutarhakarkulaisina. Uhanalaisia autetaan palaamaan Erittäin uhanalaisia luonnonorvokkeja Suomessa on viisi. Hurjimmat ajattelivat, että kaikki orvokit olivat alun perin maidonvalkoisia ja että vasta amorin nuoli oli tehnyt valkeasta kukasta purppuraisen. Parhaita ominaisuuksia on sitten vielä jalostuksella korostettu. Samalla orvokki olisi saanut ripauksen taikuutta, niin että se sopi lemmenjuoman aineosaksi
14/2016 Suomen luonto 21 kohentaneet kukkien elinoloja monin tavoin. Nämä yksilöt kukoistivat Saaristomerellä vielä lokakuun lopussa. Molempien lajien yksilöitä on kasvatettu kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä ja siirretty takaisin luontoon. Mäkiorvokkien ja luhtaorvokkien lisäksi ohjelmaan on otettu myös muut erittäin uhanalaiset orvokit: rantaorvokki, pahtahietaorvokki ja pyökkiorvokki. n Erittäin uhanalaisia orvokkeja on viisi. Pienikukkainen suo-orvokki täplittää ruohikkoa kosteissa metsissä ja soilla. Etelään viettävällä rinteellä saattaa lumettomana vuonna löytää kukkivia pelto-orvokkeja lähes vuoden ympäri. jo u n i ti kk A n En. Ne saavat kiittää säilymisestään kasviharrastajia. keto-orvokki kukkii pitkään. Sinisissä tai sinipunaisissa kukissa keskiosa on valkoinen, mutta toisistaan lajeja ei ilman tarkempaa tutkimista erota. kumpulassa kasvatetut mäkiorvokit vietiin puolestaan viime vuonna takaisin Sastamalaan vahvistamaan heikentynyttä esiintymää. kevät on orvokkien aikaa kohisten etenevä kevät hellii nyt orvokkien ystävää. istutuksessa mukana olleet kertovat, että viime kesänä useat sinisistä tuppaista kukkivat jo uudessa kotipaikassaan. Hietaorvokki avaa kukkansa kuitenkin jo toukokuun lopulla Oulangan lämpimillä kallioilla. Tarkoituksena on pelastaa lukuisia kasveja sukupuutolta. kirkkaan sinisiä, violetteja, keltaisia ja valkoisia kukkia ihailtiin lapsena koulumatkalla. kauneudellaan kilpailevat siniset aho-orvokit ja metsäorvokit ilmestyvät toukokuun alkupuolella kuiville ahoille ja rehevien metsien reunoille. Heinäkuun alkuun mennessä kaikki maamme orvokkilajit ovat kohottaneet terälehtensä kohti aurinkoa. Moni iäkkäämpi ihminen mainitsee keto-orvokin suosikkikukakseen. Luhtaorvokit istutettiin Tampereelle syyskuussa 2014. Pohjois-Suomessa kevät tulee myöhemmin ja niin tulevat myös orvokit. korpiorvokit ja lapinorvokit ihastuttavat pohjolan keskikesässä. kuiville pihoille, tienreunoille ja kalliokedoille ilmestyvät pian myös pienikukkaiset, kermanvalkoiset pelto-orvokit sekä kolmiväriset keto-orvokit. istutukset liittyvät Eu:n tukemaan, viisivuotiseen Escapeetäsuojeluhankkeeseen, jossa ovat mukana Luonnontieteellinen keskusmuseo, Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus. Entisinä aikoina se saattoi peittää pihanreunan tai laitumen sammaloituneen kumpareen ja kukkia keväästä syksyyn. Luhtaja mäkiorvokkien heikentyneitä tai kadonneita kasvupaikkoja on parannettu viime vuosina
pelto-orvokki kukkii yleisenä pelloilla ja puutarhoissa. muutama kasvupaikka Pirkanmaalla ja Hämeessä lehdoissa ja tuoreissa metsissä. muut lajit ovat monivuotisia. Yleinen Eteläja keski-suomessa. ri it tA A n GE rV u o ri it tA A n GE rV u o m Au ri lE iV o. karvaiset lehdet. 3. Lapinorvokki on sukunsa ainoa keltakukkainen laji Suomessa. Esittelemme kaikki suomen luonnonorvokkilajit alalajeineen. kasvaa Eteläja itä-suomessa. kukkii jo toukokuun alussa vaaleansinisin tai sinipunaisin tuoksuvin kukin. 6. kasvaa pelloilla, puutarhoissa, joutomailla, niityillä ja kallioilla. Pelto-orvokki on yksivuotinen ja keto-orvokki yksitai kaksivuotinen. 7. 5. kasvaa kuivahkoilla rinteillä, kedoilla, pientareilla ja avoimissa metsissä. canina, joka kukkii touko–kesäkuussa Eteläja järvi-suomessa, sekä yleisempi isoaho-orvokki Viola canina ssp. risteymistä esittelemme yleisimmän eli viitaorvokin. Aho-orvokki Viola canina sininen kukka, sisäosastaan valkoinen. 2. Mäkiorvokki Viola collina Pienikokoinen, rauhoitettu ja erittäin uhanalainen. löydettiin suomessa vasta 1950-luvulla. Suo-orvokki Viola palustris Vaalean sinipunainen kukka, suomen yleisin orvokki. Suomen orvokit 1. 22 Suomen luonto 14/2016 SUOMESSa on 14 lajia luonnonorvokkeja, joista kahdella on kaksi alalajia ja yhdellä kaksi muunnosta. kukkii touko–kesäkuussa, yleinen keski-suomesta pohjoiseen kosteissa lehdoissa, niityillä ja soilla. kukkii touko–kesäkuussa soilla, kosteissa metsissä, rannoilla ja ojanvarsilla. Lehto-orvokki Viola mirabilis Vaalean sinipunainen kukka, kukkii toukokuussa lehdoissa ja jyrkänteiden alla. isoaho-orvokki kukkii komeasti kilpisjärvelläkin. kaksi alalajia: pikkuaho-orvokki Viola canina ssp. lajin voi joskus sekoittaa keto-orvokkiin. muinaistulokas. Lapinorvokki Viola biflora keltakukkainen, kukkii kesä–heinäkuussa. Pelto-orvokki Viola arvensis Pieni kerman–kellanvalkoinen kukka on esillä toukokuusta syyskuuhun. montana, joka kukkii kesä– heinäkuussa lähes koko maassa. 2. 1. kasvaa usein runsaana Pohjois-lapin kosteilla paikoilla puronvarsilta tunturikankaille. Korpiorvokki Viola epipsila Vaaleansininen tai sinipunertava kukka. Voi sekoittaa metsäorvokkiin. 4. 3
14/2016 Suomen luonto 23 4. korpiorvokki on yleisimmillään pohjanmaalla ja Lapissa. 6. Mäkiorvokin paras tuntomerkki ovat tiheäkarvaiset lehdet. Lehto-orvokki kukkii varhain lehdoissa. 5. Suo-orvokki kukoistaa runsaana kosteilla paikoilla Eteläja keski-Suomessa. 7. m Au ri lE iV o m Au ri lE iV o m Au ri lE iV o A A rr E lE sk in En 14/2016 Suomen luonto 23
A ri A H lF o rs PE kk A H El o m Au ri lE iV o m Au ri lE iV o m Au ri lE iV o. kaksi muunnosta: dyyniketo-orvokki Viola tricolor var. Pyökkiorvokki Viola reichenbachiana kukka sinipunainen. Harjuhietaorvokki Viola rupestris ssp. kukkii heinä– elokuussa sinikukkaisena. Lähteet: Kasviatlas, Luontoportti, Pinkka ja useat muut verkkosivustot. Metsäorvokki Viola riviniana kukka sininen–sinipunainen, sisäosa valkoinen, kukkii touko–kesäkuussa. hietaorvokit ovat harjujen ja hiekkaketojen kasveja. 10. 15. kasvaa Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-lapissa ja lounaisissa tervalepikoissa. kaksi alalajia: Pahtahietaorvokki Viola rupestris ssp. 9. Värivaihtelu suurta. kukkii touko–kesäkuussa. Metsäorvokki on Eteläja keski-Suomen rehevien metsien kasvi. Viitaorvokki Viola x ruprechtiana suoja korpiorvokin risteymä, joka tuottaa myös siemeniä. 13. Keto-orvokki Viola tricolor Yksitai kaksivuotinen, terälehdet yleensä kolmiväriset: sinipunaiset, keltaiset ja valkoiset. 10. käytetään lähes koko Euroopassa lääkinnässä ja kukkia ruoan lisukkeena. glaberrima. 14. Esiintyy usein samoilla paikoilla suo-orvokin kanssa, ja pohjoisempana korpiorvokin kanssa. Luhtaorvokki Viola uliginosa kukka voimakkaan sininen– sinipunainen. Pääasiassa eteläisen suomen sinipunakukkainen kasvi. rauhoitettu ja erittäin uhanalainen. myös kalju muunnos var. rauhoitettu ja erittäin uhanalainen, kukkii touko–kesäkuussa. kasvaa suomessa vain saanalla ja Pikku-mallalla. 24 Suomen luonto 14/2016 8. ahvenanmaalainen pyökkiorvokki on vaikeasti tunnistettava kalkkipitoisten lehtojen kasvi. kasvaa niukkana enää vain muutamassa paikassa Etelä-suomessa, tulvivilla kosteilla rantaniityillä, jotka ovat lähes kokonaan hävinneet. kasvaa harvinaisena Etelä-suomen rannoilla ja ojanvarsilla. tricolor, joka kasvaa kallioilla, kedoilla, ahoilla, niityillä ja pelloilla. 11. vaaleaa rantaorvokkia uhkaavat vesien säännöstely, tulvarantojen umpeenkasvu ja rakentaminen. relicta on rauhoitettu ja erittäin uhanalainen. Yleinen Eteläja keski-suomen metsissä. varjoisten saniaislehtojen kaiheorvokin tunnistaminen vaatii harjaannusta. rupestris kukkii touko–kesäkuussa. 12. 9. Kaiheorvokki Viola selkirkii kukka vaaleansinisestä sinipunaiseen, sisäosa valkoinen, kukkii touko– kesäkuussa. Yleisin Hämeessä ja Pohjois-karjalassa saniaislehdoissa, voi sekoittaa metsäorvokkiin. kasvaa kallioilla, kedoilla ja kuivahkoilla niityillä eteläisessä suomessa. Rantaorvokki Viola persicifolia kukka valkoinen tai vaaleansininen. Hietaorvokki Viola rupestris kukka sininen–vaaleansinipunainen, lehdet karvaiset. 12. 8. 11. kasvaa Ahvenanmaalla muutamassa paikassa, muistuttaa metsäorvokkia. maritima, joka kasvaa merenrantahietikoilla, sekä kallioketo-orvokki Viola tricolor var. rauhoitettu ja erittäin uhanalainen, kukkii kesä–heinäkuussa. kukkii keväästä syksyyn
yleisin kahden orvokkilajimme risteymä on viitaorvokki. 15. 14/2016 Suomen luonto 25 13. kirkasvärinen luhtaorvokki on harvinaistunut tulvaluhtien pensoittuessa. keto-orvokki saattaa kukkia tiheinä ryhminä kuivilla kedoilla ja kallioilla. sE PP o kE r ä n En tu o m o ku it u n En A A rr E lE sk in En Suoja korpiorvokin risteymä viitaorvokki tuottaa siemeniä.. 14
Samalla pihaan saa luonnon oman kukkapenkin”, itkonen vinkkaa. ne myös kukkivat usein syksyyn saakka. Myös luonnonkasvit kuten peurankello sekä ketoneilikka tuovat väriä pihaan. PikkuPiHan 10 Hyvää HyönteIskasvIa mäkimeirami punatähkä Iisoppi ruohosipuli myskimalva nauhukset maksaruohot punahattu syysasteri kiiltotuhkapensas Katso lisää kasvivinkkejä www.suomenluonto.fi. Tonttia rajasi sentään hyvin hoidettu korallikanukkapensasaita, joka tarjosi mukavasti näkösuojaa. kimalaisten ahkeroinnista oikein näkee, että niillä on tärkeä tehtävä.” kimalaistyöläiset hellyttävät itkosen joskus antamaan niille ensiapua. vuosi vuodelta pieneen pihaan on tullut lisää kasveja ja niiden myötä elämää: iisoppi, mäkimeirami, rantakukka, tädykkeet, nauhukset, mintut, kimalaiset, päiväperhoset, yöperhoset, leppäkertut, hämähäkit, kovakuoriaiset... itkonen tarttui tuumasta toimeen. Pian se onkin noussut uuteen, uljaaseen lentoon – ainakin hetkeksi.” pieneliöt ihmiskunnan elinehto Piskuiseen pihaan saa monipuolisuutta pienillä asioilla kuten istuttamalla vaikkapa kesäkukkia ruukkuihin. keväisin ensimmäisinä pihaan pöristelevät kimalaiset, jotka ovat itkosen suosikkeja. pihakaalikirsikäs viivähtää punatähkällä.. ”Se oli seisova ruokapöytä linnuille poikasaikaan. ”kimalaisen lento on jo aerodynaamisestikin ajateltuna uskomatonta – saati kimalaiskuningattarien kyky selviytyä talven yli. heliotroopin tummanvioletit kukat houkuttelevat etenkin perhosia, iisoppi (edessä) myös kimalaisia. Pari kertaa olen antanut uupuneelle kaverille hätäapuna hunajavettä pienestä sormustimesta. ”kannoin huolta kaupunkimetsistä, eläinten ekologisista käytävistä ja maamme suurpedoista. ”Työläiset ovat lyhyen elämänsä loppupuolella ruttuisia, haalistuneita ja näyttävät satavuotiailta. kun muutin rivitaloon ja sain oman pihan, aloin nähdä tarkemmin myös lähiluontoa.” Myös Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyöstä vastaava itkonen kutsuu pihaansa postimerkkipihaksi, jossa oli aluksi pelkkää nurmikkoa. Pian itkonen kuitenkin huomasi, kuinka pensasaita houkutti lintuja kuin paraskin hyönteisbaari. ”nurmikko ei ole muuta kuin vihreää asfalttia, joten ainakin osa siitä voisi hyvin kasvaa esimerkiksi apilaa. Siinä viivähtävät parin viikon ajan myös minilinnuiksi kutsumani uunilinnut ennen muuttoaan.” kun yksitoikkoinen pensasaita toi pihan laidalle niin paljon elämää, mitä hyönteisiä houkuttelevat kukkaset sitten tekisivätkään. 26 Suomen luonto 14/2016 S uomen luonnonsuojeluliiton Espoon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajan Pirjo itkosen kiinnostus luontoon alkoi isoista linjoista kymmenisen vuotta sitten
piparmintun kukat vetävät puoleensa neitoperhosia ja muita hyönteisiä. 14/2016 Suomen luonto 27 teksti jOhaNNa MEhTOLa / kuvat pirjO iTkONEN. 14/2016 Suomen luonto 27 Piha & puutarha PikkuPiHan monta elämää jo puolen aarin pihalle saa rakennettua keitaan sekä hyönteisille ja linnuille että itselle
En uskalla edes ajatella, mitä naapurit ajattelevat”, itkonen naurahtaa. Siitä on auennut aivan uusi maailma. Luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja arvioivan kansainvälisen paneelin iPBESin tuore selvitys kertoo, että pölyttäjät ovat vähentyneet jo siinä määrin, että ravinnontuotanto on vaarassa. Selvitys arvioi, että jopa 40 prosenttia maapallon mesipistiäisistä ja pölyttävistä perhosista on uhanalaisia. n kIrjavInkkejä Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit (maahenki 2008) Riku Cajander: Luontopiha – Ympäristöystävällinen piha ja puutarha (minerva 2010) Annika Christensen & Ulrica Otterling: Ruukkupuutarha (minerva 2015) Jouko Rikkinen: Värien puutarha (otava 2007) Jouko Rikkinen: Suomalaiset perinnekasvit (otava 2016) Paula Ritanen-Närhi: Nykyaikainen kaupunkipuutarha (minerva 2016) ” Meidän tulisi laajemmin tiedostaa, että pieneliöt pitävät ihmiskunnan hengissä.” Nurmikko on saanut väistyä etupihalle rakentuvan, hyönteisiä silmällä pitäen suunnitellun rinnekukkapenkin tieltä (vas.). itkonenkin pärjää pihallaan merileväuutteella, kylmällä vesisuihkulla ja kitkemällä. Takapihan nurmikkoa koristaa apilamatto, jonka reunasta nousevat punatähkien tupsut. kasvit tarjoavat hyönteisille ravintoa ja ihmisille silmäniloa ja terapeuttista hyvinvointia. ne ovat todella mielenkiintoinen ryhmä. ”Lapsuudestani Heinolan kupeessa olevasta saaresta muistan valtavat määrät leppäkerttuja. Läpi kesän kukkiva isokaunosilmä houkuttelee niin perhosia kuin kovakuoriaisiakin. aikuisiällä niitä en enää paljon nähnytkään, mutta onneksi leppiksiä alkoi taas kerääntyä pihalleni muutama vuosi sitten. 28 Suomen luonto 14/2016. Tonttia rajaa korallikanukka-aita, joka antaa suojaa pikkulinnuille ja hyönteisille. ”Meidän tulisi laajemmin tiedostaa, että pieneliöt pitävät ihmiskunnan hengissä.” Pieneliöille haitallisten torjunta-aineiden kuten glyfosaatin käyttö ei kuulu puutarhurin työkalupakkiin. viimeksi innostuin hämähäkeistä. ne pelastivat kanukan kukinnot.” itkonen rohkaisee kaikkia kantamaan edes jonkin korren kekoon monimuotoisemman luonnon puolesta. Sylkikuoriainen syö kasvista sekä siitepölyä että kirvoja. kun kirvat miehittivät pihan korallikanukkapensaan, porhalsivat leppäkertut apuun ja kävivät kirva-armeijan kimppuun. ”kun johdonmukaisesti tekee töitä puutarhan eteen ja näkee, miten vaikkapa iisoppi alkaa vetää perhosia magneetin lailla, onnistumisen tunne on ihana.” Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin yhä ahtaammalla etenkin kaupungeissa, joissa viheralueita nakerretaan ja uusien asuntoalueiden pihapiirit ovat usein nurmialueita muutamalla pensaalla höystettyinä. Tätäkin sopii pohtia monimuotoista pikkupihaa suunnitellessa ja hoitaessa. ”kun vaikkapa vanha rintamamiestalo vanhoine puutarhoineen jyrätään rivitalojen tieltä, se on valtava menetys alueen pieneliöstölle.” itkonen toivoisikin, että rakennusmääräyksiin tulisi velvoite myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja vaalimisesta. ”Pienestä pihastani on ollut minulle valtavasti iloa. koluan iltaisin pihaani otsalampun kanssa ja tutkin hämähäkkien hämärän puuhia
14/2016 Suomen luonto 29 Piha & puutarha monImuotoInen pIkkupIHa 1. 4. rakasta puutarhaasi ja nauti sen tuomasta elämästä. 2. 5. suosi kuitenkin kasviostoksilla pieniä, kotimaisia puutarhoja, joiden kasvit ovat kestäviä ja kukkivat runsaasti. 14/2016 Suomen luonto 29 pyjamaluteet sekä muurahainen kiipeilevät vuohenputkella. pihapuun pöntössä asustaa kirjosieppo. Niittykirsikäs kiipeää kultanauhuksen vartta. 3. kesäkukat kukkivat usein syksyyn saakka ja houkuttelevat paljon hyönteisiä. älä käytä torjunta-aineita. kaukasianmaksaruoho on etenkin kimalaisten mieleen.. aloita pienimuotoisesti ruukuilla tai pikkualalla. valitse alkuun helppohoitoisia, monivuotisia kasveja kuten maksaruohoja
il kk A Au lA. näillä jipoilla pääset alkuun. 30 Suomen luonto 14/2016 permakulttuurissa puutarhasta tehdään mahdollisimman omavarainen. teksti jOUNi TikkaNEN 30 Suomen luonto 14/2016 PuuTarHa rakenna yhteyksien kasvua monessa kerroksessa: maa-artisokka, samettikukka, lehtikaali ja salvia permakulttuuripuutarhassa
aula on alan kotimaisia guruja. Alas kostealle paikalle sopivat sen sijaan minttu, tilli ja sitruunamelissa. niitä hyödynnetään sitä enemmän, mitä lähempänä taloa ne ovat. korkeuden vuoksi lumi sulaa yrttispiraalin päältä usein ensimmäisenä. Permakulttuurissa pyritään samaan. 14/2016 Suomen luonto 31 E nsimmäisen suomenkielisen permakulttuurioppaan nimi oli Aikidoa luonnon kanssa. Se ei tosin ole taistelulaji vaan puutarhafilosofia. Yrttispiraalin rakentaminen aloitetaan etsimällä röykkiö kiviä. myös tiilet käyvät. ”riemu tulee siitä, kun tajuaa, että resurssit löytyvät luonnosta. Mistä tulee vesi. ku VA t il kk A Au lA m A rik A EE r o lA yrttispiraalin pohja kasataan kivistä.. kirjan kirjoittaja Bill Mollison kehitti ympäristön havainnointiin jopa erityiset metodit, sektorija vyöhykeanalyysin, joiden avulla voi selvittää, mitä oman maatilkun luonto tarjoaa. tärkeää on saada kasaan riittävästi kiviainesta, joka sitoo auringon lämpöä ja josta voi rakentaa alaspäin laskevan spiraalin. seuraavalla sivulla). ”Permakulttuuri on kestävien elinympäristöjen luomista, jossa mallinnetaan luonnon omia toimintoja”, määrittelee permakulttuurikouluttaja ilkka Aula. Millainen maaperä ja kasvillisuus?” aula luettelee. Ei kuitenkaan kannata aloittaa hätäillen. nollavyöhyke on talon sisällä, ykkönen heti talon ympärillä, kakkonen siitä vähän ulompana ja niin edelleen, kunnes tullaan vyöhykkeelle viisi. aloita havainnoimalla kuka tahansa voi muuttaa oman puutarhansa permakulttuuripuutarhaksi. ”Havainnoisin vain paikkaa.” neuvo on kuin suoraan permakulttuurin oppikirjasta Permaculture II. ”kostean paikan kasveja voi istuttaa alas ja kuivan paikan kasveja ylös.” Ylös kannattaa sijoittaa esimerkiksi timjami ja basilika. Ei tarvitse lähteä hakemaan lannoitesäkkiä, vaan kaikki löytyy läheltä. Millainen on mikroilmasto. näihin asioihin on hyvä perehtyä ennen kuin puutarha perustetaan. näin pystyy vaikuttamaan esimerkiksi siihen, kuinka paljon omassa elinpiirissä kuluu fossiilisia polttoaineita.” Mollisonin analyysissä oma lähiympäristö jaetaan vyöhykkeisiin. vielä viime kesänä hän piti permakulttuuripuutarhaa kolin kansallispuistossa, Mattilan tilalla. Varjon puolelle voi istuttaa vaikkapa sipuleita, jotka viihtyvät melkein missä tahansa. Se on luontoa, jossa vain rentouPiha & puutarha yrttIspIraalI SpiraaLi ON MUOTO, jonka löytää luonnosta muun muassa kotiloiden kuoresta. Timjami sopii kuivalle ja aurinkoiselle paikalle. ”spiraali muodostuu vesitaloudeltaan mielenkiintoiseksi, koska vesi valuu ylhäältä alaspäin”, ilkka Aula kertoo. ajatus oli rakentaa puutarhoista sellaisia, etteivät ne vaatisi ulkopuolista ainetta tai energiaa. nyt aula on siirtänyt Elontila-yrityksensä toiminnan Lahteen, mutta tämän jutun kuvat ovat Mattilasta, jossa hän kokeili monia permakulttuuriajatteluun perustuvia rakenteita. ”Mistä tulee valo. Yrttispiraaliin tulee valon ja varjon vaihteluakin, koska se on kohtalaisen korkea. Spiraalista löytyy erilaisia kasvuoloja. Chiara lombardini-Riipisen ja olli Riipisen kirjoittaman oppaan julkaisusta on pian 20 vuotta, mutta sen nimi on edelleen hyvä. aikido on näet japanilainen taistelulaji, jossa ristiriitoja ratkaistaan mahdollisimman vähällä väkivallalla. ”aluksi en tekisi mitään”, aula sanoo. Permakulttuurin juuret ovat 1970-luvun australiassa, jossa luonnontieteilijät Bill Mollison ja David holmgren miettivät, miten maata voisi viljellä tekemällä työtä luonnon kanssa eikä sitä vastaan. Permakulttuurissa matkitaan tällaisia luonnon muotoja ja käytetään niitä hyväksi puutarhassa. tämän päälle kasataan lehtiaines ja multa kuten kohopenkissä (ks
ja miksi käytettäisikään, koska luonto tarjoaa ravinteet omasta takaa: täytyy vain kerätä kasviainesta, joka yleensä pantaisiin kompostiin, ja panna se kasvipenkin pohjaksi. Oman tontin rajojen sisällä ei tarvitse pysyä. katso, miten luonto pihallasi toimii. 32 Suomen luonto 14/2016 dutaan ja opitaan. Siksi työ ei edennyt kovin pitkälle, vaikka suunta oli hyvä. Se jäi vain kahden vuoden kokeiluksi, aula harmittelee. Jo tässä jutussa esiteltävien aulan jippojen avulla pääsee hyvin alkuun. näitä samoja prosesseja on tarkoitus luoda omaan puutarhaan.” Luonto hoitaa homman Permakulttuurin idea kuulostaa kauniilta, mutta toimiiko se. m A rik A EE r o lA kohopenkkiä muistuttavan harjupenkin pohjaksi kasataan lahoavaa puuta. hevosenkenkä tai avaimenreikä – riippuu siitä, miten muodon näkee. Permakulttuuripuutarhan hoitaminen käy oikeastaan aika vaivattomasti, koska turhaa kitkemistä ja maanmuokkausta on suorastaan tarkoitus välttää. Maalaisjärjen käyttö on sallittua. toiset näkevät muodossa sen keskelle jäävän tyhjän tilan ja sanovat samaa penkkiä avaimenreikäpenkiksi. ”Perusperiaate on, että kerätään eloperäistä ainetta, joka ajan kuluessa muuttuu mullaksi. kun avaimenreikäpenkkejä panee ympyrään, syntyy mandalakuvio. Sitruunamelissa pärjää kostealla paikalla. ku VA t il kk A Au lA Luonto tarjoaa ravinteet omasta takaa.. Siellä materia kiertää ja asiat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. kuinka lähelle omavaraisuutta aulan puutarha Mattilassa kehittyi. Puutarhan omavaraisuus ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan jos vaikkapa naapurin karjatila tuottaa ylen määrin lantaa, sitä kannattaa ilman muuta käyttää. neloskehältä voidaan hakea vaikkapa polttopuita, mutta jokapäiväisen elämän piiriin se ei kuulu. Luonto saa hoitaa homman niin kuin osaa. Päälle tulee ohut kerros multaa. siihen muodostuu komposti, joka luo lämpöä.” kohopenkkiä ei yleensä tehdä suoraksi vaan hevosenkengän muotoon. Muista: älä hätäile. ”minä suosin tällä hetkellä monikerroksista kohopenkkiä”, ilkka Aula sanoo. Tärkeää on keksiä eri puutarhan osien välille yh teyksiä, niin että ne tukevat mahdollisimman hyvin toisiaan. tällä tavalla käytäviin tuhlautuva maa-ala on vähäisin. aula ottaa esimerkin luonnosta: ”Metsään tulee auringon valon energiaa. Yhtä kaikki, penkki on kaareva. Halutessaan avaimenreikäpenkit voi asetella ympyrään, jolloin ne muodostavat mandala-kuvion. Siitä kestävän puutarhan suunnittelu alkaa. n koHopenkkI kEiNOLaNNOiTTEiTa permakulttuurissa ei käytetä. näin kaikki penkit pääsee hoitamaan samalta keskuspolulta. Ensimmäisen kesän voit vaikka katsella yrttispiraalille paikkaa. Talon lähellä puutarhassa työskennellään kaikkein tiiviimmin. Tarkkaile, havainnoi
muut palkokasvit toimivat samaan tapaan. 14/2016 Suomen luonto 33 kIlta SaNapariT ”teekkarien kilta” ja ”vapaamuurarien kilta” kertovat, että killassa kyse on yhteisöstä. näin syntyy monimuotoisuutta, joka tekee puutarhasta vähemmän häiriöalttiin ekosysteemin. Ilkka aulakin piti kolin mattilassa maatiaiskanoja. il kk A Au lA. omenapuun ympärille voi rakentaa omenapuukillan, kirsikkapuun ympärille kirsikkakillan ja härkäpavun ympärille härkäpapukillan. sillä on puutarhassa monta tarkoitusta eli toimintoa niin kuin permakulttuuriksi sanotaan: kanat tuottavat lihaa ja munia, ne syövät kasvimaalta kotiloita ja niiden kakkaa voi käyttää lannoitteena. kasvimaalla se ja muut pavut ovat oivia killanrakentajia. siksi kanala on permakulttuurin harrastajille esimerkkitapaus. tästä syntyy heti paljon yhteyksiä omaan pihaan, ja paljoista yhteyksistä muodostuu omavarainen ekosysteemi. Permakulttuurissa killaksi sanotaankin sellaisten kasvien yhteisöä, jossa eri lajit auttavat toisiaan. ”minun suosikkiryhmäni on salkopapu, kurpitsa ja salaatti. keskeistä permakulttuurissa on vain ajatus, että puutarhan kasvien välille luodaan yhteyksiä. selviä kumppaneita keskenään”, ilkka Aula vinkkaa. Erilaisia kiltoja voi jopa kasata limittäin ja lomittain. härkäpapu tunnetaan hyvänä proteiininlähteenä. ”niiden rinnalle voi liittää vielä samettikukan, jonka hajun väitetään karkottavan ötviäisiä.” kumppanuuskasveja voi etsiä aivan tavallisista puutarhaoppaista. m A rik A EE r o lA il kk A Au lA Piha & puutarha keltainen samettikukka häätää killasta hyönteisiä. sen ympärille voi istuttaa melkein mitä tahansa hyötykasvia. ”keväällä siemeniä kylvettäessä niiden oli parasta olla häkissä, mutta kun kasvit olivat isompia, kanat pystyivät temmeltämään niiden keskellä vapaina.” kana tekee kaikenlaista hyvää: munii, kuoputtaa, nokkii ja kakkaa. kanala kaNaLa ON kLaSSikkO. Härkäpapu on hyvin tyypillinen killanrakentaja, koska se on typpeä sitova palkokasvi, joka parantaa maan rakennetta. silloin syntyy niin sanottu metsäpuutarha, permakulttuurin käsite sekin
17.00 Tapahtuman avaus 17.30 Nature Photo kuvakisan tulokset, Metsähallituksen puheenvuoro 19.00 Konsertti: Värttinä, Kuvat Lassi Rautiainen 20.00 Tauko 20.15 Seikkailu Islannissa, Seldén Annette, Ruotsi Emil (10 v.) & Thilda (12 v.) Seldén soittavat livenä Tulkkaus suomeksi LAUANTAI 10.9. VALOKUVANÄYTTELYT KUUSAMOTALOSSA. Lofooteilta. Roy Mangersnes: Huippuvuoret ja Antarktis. lmi Suot, metsä, joet 50 min Christoph Hauschild, Corax. , 040 038 0878 Kuusamo Nature Photo 9.-11.9.2016 SUNNUNTAI 11.9. /naturephoto, Kuusamotalo 040 860 8800 Taiteellinen johtaja: lassi.rautiainen@articmedia.. lm, Saksa 17.00 Päivän päätös Kirsi MacKenzien maisemia mm. lm, Saksa 16.15 Festivaalin päätös PERJANTAI 9.9. Annette Seldénin kohteina Islanti, Punainen meri, Afrikka, Grönlanti. 9.30 Maisemia maailmalta: Pohjoismaat, Grönlanti, USA, Afrikka, Punainen meri, Annette Seldén, Ruotsi, tulkkaus suomeksi 10.45 Tauko 11.00 Islannin lintuja, Hannu Hautala Magic Moments, Asle Hjellbrekke, Norja, tulkkaus suomeksi 12.15 Lounastauko 13.15 Huippuvuorilla, Roy Mangersnes, Norja, tulkkaus suomeksi 14.30 Tauko 14.45 Luonnon muotoja pohjoismaisia maisemia, Kirsi MacKenzie Luonto. lmi rannikolta Christoph Hauschild, Corax. Värttinä: Karoliina Kantelinen (vas.), Mari Kaasinen, Susan Aho. Kuva: Lassi Rautiainen VALOKUVAUSKILPAILUSSA PALKINTOJEN ARVO YLI 9.000,Kuvakisan ohjeet: www.kuusamo-knp.. JUONTAJANA VEIKKO NEUVONEN Lisätietoja: www.kuusamo.. 9.00 Suomen Ammattiluontokuvaajat ry: Suomalainen maisema Jaakko Ruola: Järvien Suomi Arno Rautavaara: Saaristo Veikko Neuvonen: Lappi ja Koillismaa 10.30 Tauko 10.45 Seikkailua Antarktiksella, Roy Mangersnes, Norja, tulkkaus suomeksi 12.00 Lounastauko 13.00 Etelä-Amerikka, Asle Hjellbrekke, Norja, tulkkaus suomeksi 14.00 Tauko 14.15 Suomi ilmakuvaajan silmin, Hannu Vallas Uusia kuvakulmia kuvauskopterista, Heikki Kuisma & Jaakko Ruola 15.45 Tauko 16.00 Luonto
ne hidastavat ja väistävät, jos hän levittää sateenvarjon suurieleisesti sivulleen. Hän astelee tiellä yksin. luonnonsuojelija tilastoi, että vain joka kolmas autoilija sammuttaa pitkät valot, kun jalankulkija tulee vastaan. kostealla säällä kävelijä saa päälleen autojen sumulaahukset tai kuraa. kotoa lähtiessä on usein outo tunne, että hän saattaa juuri nyt astua ulos ovesta viimeisen kerran. kun hän kävelee omana itsenään ilman kommervenkkejä, hän on jatkuvasti hengenvaarassa. eräänä päivänä auto pysähtyy kävelijän viereen. kylätiellä on 60 kilometrin nopeusrajoitus. reunaviivan ja pientareen välissä on noin viiden senttimetrin kaistale. Hän haaveilee paluusta 1800-luvulle, jolloin englannissa määrättiin, että auton edellä on aina asteltava ihmisen, joka heiluttaa punaista varoituslippua. n A n n in A m A n n il A Anni Kytömäki on luontokartoittaja ja kirjailija Hämeenkyröstä. 11/2014 Suomen luonto 35 uonnonsuojelija muuttaa maalle. Hän tekee testejä. joidenkin kyydissä on myös ihminen. maalla voi asua autoa ajamatta, autoista huolimatta. luonnonsuojelija kävelee bussipysäkille, asioi kaupungissa ja kävelee pysäkiltä takaisin kotiin kerta toisensa jälkeen. autot hidastavat ja väistävät, jos hän on näpyttelevinään tekstiviestiä. ehkä hänkin hankkii ajokortin ja auton, antaa kivien ja pisaroiden sinkoilla ja sivelee maisemaa pitkillä ajovaloilla. K y tö m ä k i l 14/2016 Suomen luonto 35 Kävellen maaseudulla. Ihminen, joka hymyilee ja nyökkää myös silloin, kun kävelijä sanoo: kiitos ei, kävelen mieluummin. kukaan muu ei kävele bussille. vähitellen hän alkaa huolestua. luonnonsuojelijaa hirvittää: jos vastaan tuleva autoilija menettää ajokkinsa hallinnan, kävelijällä ei ole mitään mahdollisuuksia. piMEiNä iltoina luonnonsuojelija varustautuu turvaliivillä, heijastimilla ja otsalampulla. ne hidastavat ja väistävät, kun hän hirmupakkasella kävelee kolmea kilometriään kuuran peitossa – ilmeisesti luonnonsuojelija näyttää silloin niin omituiselta, että autot hämmentyvät. Hän talsii äreänä ja poimii muistiin pahimpien kaahareiden rekisterinumeroita. kävelijä sokaistuu ja on monta kertaa horjahtamaisillaan auton alle. ne hidastavat ja väistävät, kun hän liikkuu lasten tai kainalosauvojen kanssa. Hän kirskuttelee hampaitaan mutta kävelee kuitenkin. luonnonsuojelija myöntää, että kaikki autot eivät ole vain autoja. sama toistuu myöhemmin. muut paikalliset ovat ajat sitten todenneet, että maalla on pakko olla auto, jos ei muuten, niin oman hengen takia. elämä asettuu uomiinsa. kaikesta huolimatta. kyLäLäiSET tuntevat jo luonnonsuojelijan. kuski kysyy, tarvitseeko hän kyydin. kävelijä ei enää usko, että autojen sisällä on ihminen. luonnonsuojelija suunnittelee kapinaa tai liittymistä joukkoon. Hän kiittää, on itse asiassa hieman kiire, voisi tarvitakin. Hän tutkii karttaa ja linja-auton aikatauluja hyvillään: täällähän pystyy elämään ilman autoa, bussipysäkki on kolmen kilometrin päässä valtatien varrella, sinne tallustaa puoli tuntia pitkin asvaltoitua kylätietä. autot ovat olentoja, joiden tarkoituksena on tehdä kävelemisestä vastenmielistä. on näytettävä, että se on mahdollista. autot syöksyvät silti kohti, eivät hidasta, eivät väistä, pitävät pitkät ajovalot päällä
teksti jOhaNNa MEhTOLa Pesäni 36 Suomen luonto 14/2016. 36 Suomen luonto 14/2016 on kotini jos linnut hakisivat pesätarpeensa kaupasta, hyllyn reunassa lukisi oksia, jäkälää, heinää, savea, karvoja, höyheniä, hämähäkinseittiä ja jossakin tapauksessa myös aku ankkaa
14/2016 Suomen luonto 37 on kotini 14/2016 Suomen luonto 37 Sinitiainen vuoraa pesänsä kasvien höytyvillä tai karvoilla. BE n jA m Pö n tin En
Myös kuhankeittäjän ja rytikerttusen heinistä punotut pesät sekä pussitiaisen roikkuva pussi ovat taidokkaita. korppi on rakentanut jykevän pesänsä kalliohyllylle. Hän on rengastanut lintuja ja käynyt sadoilla ellei tuhansilla linnunpesillä. Jäi kuitenkin arvoitukseksi, mikä lintulaji pesässä oli poikasiaan kasvattanut. koiraalla on siten hyvin aikaa kuopsutella useita pesäaihioita, joita se esittelee myöhemmin saapuvalle naaraalle. useilla lajeilla kuten pääskyillä ja varpusilla sekä koiras että naaras osallistuvat rakentamiseen. 38 Suomen luonto 14/2016 v uosia sitten kannoimme äitini kanssa lähimetsästä haetun joulukuusen tupaan. ”koiras vain saattelee ja vahtii naarasta muiden koiraiden ja petojen varalta.” uunilintujen pesät ovatkin rakenteellisesti vivahteikkaimpia rakennelmia lintujen arkkitehtuurissa. näin toimivat useimmat lajit, mutta poikkeuksiakin on. Se oli komea ja tuuhea. ”Siinä on kuitenkin yksilöllistä muuntelua riippuen sääoloista ja ravintotilanteesta. Eri lajit tekevät tunnusomaisia pesiä, jotka harjaantuneet harrastajat tunnistavat vaikkapa höyhenvuorauksesta tai sen puuttumisesta. Se sai jäädä kuuseen ja sitä ihastelivat kaikki jouluvieraatkin. naaras valitsee mieleisensä ja viimeistelee pesän sopivaksi.” Myös peukaloisen koiras rakentaa useita pesäpalloja. kun sopiva, suojainen soppi löytyy, alkaa itse rakentaminen. Tällä kertaa pesintä on epäonnistunut, sillä pesäkuppia ei ole tallottu tasaiseksi. ”Lisääntymiskausi määrittää pesänrakentamisen aloittamisajankohdan. ”Esimerkiksi pajulinnulla ja tiltaltilla on uuninmuotoinen pesä vuorattu höyhenillä, mutta niiden lähilajeihin kuuluvalta sirittäjältä vuoraus puuttuu”, sanoo erikoistutkija Juha tiainen Luonnonvarakeskuksesta. Pesänrakentaminen ja etenkin muniminen ovat linnuille suuria ponnistuksia, joten ulkoisten puitteiden pitää olla kohdallaan.” yksilösuorituksia ja yhteispeliä kun koiras on vallannut reviirin, saapuu naaras. ”Esimerkiksi töyhtöhyyppäkoiraat saapuvat huomattavasti ennen naaraita. keltasirkun suojainen maapesä on vuorattu heinillä ja juurilla. kun aloimme koristella puutamme, paljastui oksien kätköstä aivan rungon vierestä luonnon oma, upea koriste: pieni taidokkaasti rakennettu linnunpesä. Pajulinnun uunimainen maapesä koostuu kuivista heinänlehdistä punotusta ulkorakenteesta, johon kuuluu myös katto, sekä höyhenvuorauksesta, josta voi muodostua jopa oviverho kulkuaukolle. m At ti Pi H lA ti E m ik A H o n k A li n n A Pi r jo it ko n En ju H A ti A in En. Osalla lajeista siihen vaikuttavat päivän pituus ja sääolot, osalla ajoitus on geneettisesti säädeltyä.” Linnuilla on niin sanottu sisäinen kello, joka ajastuu valon määrän muutosten mukaan. kokonaan naaraan nokassa rakennustyö on uunilinnuilla kuten pajulinnulla ja tiltaltilla. Pesänrakennuspuuhat ovat juuri nyt monella lajilla kiivaimmillaan, mutta pesintäkausi on alkanut jo helmi–maaliskuussa esimerkiksi käpylinnulla ja korpilla. Linnunpöntön puhdistuksen yhteydessä huomaa, että sinitiainen on ahkeroinut sinne edellisvuonna taidokkaan pesän (vas.). Eniten yksittäisiä osasia on pyrstötiaisen pesässä. Yhden pesän on laskettu koostuvan noin 3700 palasesta, joista 600 oli hämähäkin munakoteloita. niistä naaras valitsee sopivimman ja aloittaa sisustuspuuhat. Se tutkii ja testailee mahdollisia pesäpaikkoja. 38 Suomen luonto 14/2016 harmaasieppo on kierrättänyt pesäpaikakseen ampiaispesän. kun ajastumisesta on kulunut tietty aika, lintu alkaa pesiä
Pesää voi lain puitteissa kuvata niin kaukaa, etteivät emot häiriinny vaan käyttäytyvät normaalisti. Anna siis siivekkäille pesimärauha. 14/2016 Suomen luonto 39 kuhankeittäjä punoo korimaisen pesänsä heinistä, koivun tuohen hilseestä ja hämähäkinseitistä. ju ss i siH Vo. Varaa mukaasi kiikari tai kaukoputki lintujen tarkkailua varten ja pysyttele etäällä pesistä. lintujen käyttäytymistä voi kuitenkin olla vaikea tulkita, joten hyvä yleisohje luontoharrastajalle on pitäytyä kokonaan pesäkuvauksesta. 14/2016 Suomen luonto 39 pesImärauHaa! LUONNONSUOjELULaki kieltää rauhoitettujen lintujen tahallisen häiritsemisen. Pesintäaikana myös rauhoittamattomat lajit ovat rauhoitettuja
kun pesässä saattaa olla sadoittain, ellei tuhansittain höyheniä tai untuvia, herää kysymys, mistä ne kaikki ovat peräisin. Osan ne nyppivät itseltään. Tarkoituksenmukainen pesä Pesän voi tunnistaa lajikohtaisesti rakenteesta ja materiaaleista. Monen muun lajin tapaan pyrstötiainen sitoo osaset yhteen syljellään. ”Ei voi kuin ihmetellä, miten pienestä linnusta erittyy niin paljon sylkeä”, Tiainen toteaa. 40 Suomen luonto 14/2016 ”ainekset ovat pieniä, joten yhteen pesään uppoaa valtavan paljon tavaraa.” Pyrstötiaispari on siis tehnyt ainakin 3700 pesäaineksien hakulentoa ennen kuin pesä on valmis. Töyhtöhyypän pesä on vaatimaton, vain laakea syvennys maassa. kuvia onkin mukavampi katsella, jos ei osaa lukea”, Tiainen naurahtaa. lA ss i ku jA lA ju H A ti A in En PE kk A ko m i 40 Suomen luonto 14/2016. Yleisesti pesät koostuvat oksista, heinien korsista ja kuivuneista lehdistä, sammalesta, jäkälästä, maasta, savesta, hienoista juurista, karvoista, höyhenistä ja hämähäkinseitistä. Joillekin lajeille kelpaavat myös ihmislähtöiset materiaalit kuten paperi. näinhän tekevät esimerkiksi sorsanaaraat, jotka peittelevät munansa rintaSääksi suosii samaa pesäpuuta vuodesta toiseen. ”naakan pesässä oli kerran puolikkaita aku ankan sivuja. ”Sitä sopii kysyä. peukaloisen pallomainen pesä sulautuu ympäristöön
Silloin ne tekevät kevytrakenteisemman pesän ja säästävät näin aikaa. Lisäksi naaraat menettävät haudonnan alkaessa höyheniä ja untuvia hautomalaikun alueelta; naaraiden hautomalaikkuhan on täysin höyhenetön paljas pinta. ”Harakan uusintapesästä saattaa aluksi puuttua katto, mutta haudonnan aikana rakennustyöt jatkuvat”, Tiainen kertoo. Tuhoutuneen pesän tilalle rakennetaan uusintapesä paljon nopeammin kuin ensimmäinen pesä.” Myös linnuista löytyy pitkän linjan rakentajia. Jos taas hormonit vielä hyrräävät, ryhtyvät linnut uusintaan. kierrätyspesätkin kelpaavat useinhan ihmisille käy niin, että muutetaan vielä keskeneräiseen taloon. Jos pesä on vain painauma maassa ja pari heinänkortta sen rakentamiseen ei kulu juurikaan aikaa, mutta vaativampien asumusten tekoon linnuilla menee parista päivästä muutamiin viikkoihin. Jos ravintotilanne on hyvä, naaras voi alkaa munia jo keskeneräiseen pesään. niin toimitaan myös lintumaailmassa. lA ss i ku jA lA. Jos ravintotilanne on hyvä, naaras voi alkaa munia jo keskentekoiseen pesään. kanalinnuista, sorsalinnuista ja rastaista irtaantuu juuri pajulinnun tai tiltaltin pesänvuoraukseen sopivan kokoisia höyheniä.” aluksi pesästä valmistuu kehikko tai alusta karkeammasta aineksesta kuten oksista. pyrstötiaisen pesän ulkovuoraus on koivun tuohen hilsettä ja jäkälää. Jos muninta-aika on lähellä, linnut rakentavat lyhyemmässä ajassa. Jos se osoittautuu turvattomaksi, harakka hylkää pesän ja rakentaa uuden nopealla aikataululla.” aina pesänteko ei onnistu ja pesä saattaa tuhoutua. 14/2016 Suomen luonto 41 untuvapeitolla pesältä lähtiessään. Jos linnun lisääntymishormonitaso on jo ehtinyt kääntyä laskuun, ei lintu pysty yrittämään uudelleen. Sellainen on esimerkiksi harakka, joka saattaa aloittaa rakennuspuuhat jo ennen vuodenvaihdetta. Pikkulintujen pesissä olevat vuoraushöyhenet naaras on löytänyt maastosta, missä niitä varmasti on paljon enemmän kuin ihmissilmin voi kuvitellakaan. ”riippuu myös siitä, kuinka kiire linnuilla on. Siitä rakennustyöt etenevät kohti pesän keskustaa hienommilla aineksilla. Linnuista putoilee keväällä aika paljon höyheniä, sillä niiden kesäpuvut eivät ole yhtä tuuheita kuin talviset. ”Pesän täytyy olla tarkoituksenmukainen, jotta se antaa riittävän suojan munille ja kestää poikasten mylläyksen”, Tiainen sanoo. ”Sen hyvin verkkaisen tahdin voi tulkita johtuvan siitä, että se testaa pesäpaikan turvallisuutta. Jos taas ruokaa on huonosti saatavilla, valmis pesä voi odotella pitkäänkin tulevia munia
42 Suomen luonto 14/2016 42 Suomen luonto 14/2016 pussitiaisen huopamainen pesä on usein vuorattu osmankäämin siementen nukalla. PE kk A ko m i. Lajista on Suomessa vain muutamia pesintähavaintoja
”niissä voisi olla talvellakin. Juha Tiaisella lintujen pesät ovat hyvin tiedossa pieniä yksityiskohtia myöten. Se on siis luonnonvalinnan tuote, joten siinä voi olla vaihtelua, mutta kuinka paljon. Mukavuutta ajatellen pyrstötiaisen pesässä olisi varmasti aika pehmoiset oltavat. Klikkaa itsesi osoitteeseen ese.fi/aurinkosähkö ja pyydä tarjous! Lisätietoja antaa Teemu Partanen 044 735 3738 | teemu.partanen@ese.fi Älä jätä tulevaisuutta ennustusten varaan! Tuottamalla itse sähköäsi, vähennät riippuvuutta siirtohinnoista! ”Sepelkyyhkynaaras munii hataraan pesään, josta munat näkyvät läpi. ”Se ei ole korkealla ja se on tarpeeksi iso, että mahtuisin siihen tämän kokoisena kuin olen.” Mutta jos Tiainen olisi vain joitakin senttejä pitkä, valitsisi hän suojaisuuden vuoksi kuningaskalastajan tai törmäpääskyn pesän. vaikka pesät ovat eloperäistä materiaalia ja ne ajan kuluessa hajoavat, niistä on iloa myös muille lajeille. 050 562 0706, www.puumala.. 14/2016 Suomen luonto 43 VESKANSANREITIT-VESIRETKEILYKARTTA Tutustu upeaan Saimaan saaristoon! PYÖRÄILLEN PUUMALASSA -KARTTA Seitsemän suositusreitti ä vievät Puumalan parhaille paikoille! Tilaa kartt a p. 55€/k k Miten. Luonnonvalinta on aika raju sellaista kohtaan, joka on oikeasti huono. voiko lintu olla myös surkea rakentaja. Suomessakin elää yksi laji, joka ei omasta pesästä perusta. ”Joka vuosi ne kantavat lisää risuja pesään myös pesinnän aikana, jotta poikaset eivät joudu makaamaan ravintojätteissä ja ulosteissa.” rakennelma myös hajoaa ajan myötä alaosistaan, joten sitä pitää korjailla. ”Metsäviklo pesii rastaiden tai oravien edellisvuotisissa pesissä. Pesänrakennus kuitenkin jatkuu vielä naaraan hautoessa. Oletan kuitenkin, että yksilön elinkaaren aikana pesänrakennustaidot voivat karttua ja lintu siis oppii”, Tiainen pohtii. n ”Mukavuutta ajatellen pyrstötiaisen pesässä olisi pehmoiset oltavat.”. Jos hänellä olisi vapaus valita jokin pesä asunnokseen, se olisi joutsenen pesä. Se on käki. koiras hakee pesätarpeita ja naaras ottaa ne vastaan ja asettelee paikoilleen. pesättä ei pärjää Pesänteko ei kuitenkaan ole kaikkien lintulajien juttu. Olen myös nähnyt, kun harmaasieppo hautoi räkättirastaan pesään rakentamassaan pesässä.” kololinnuista tikat sekä hömötiainen, lapintiainen ja töyhtötiainen pystyvät kovertamaan oman pesäkolonsa, ja muut kolopesijät voivat asuttaa niitä myöhemmin. isot petolinnut kuten merikotka, maakotka tai sääksi käyttävät samaa pesää vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen, jos vain puu kestää pesän painon. Järje stelm ät alk. ”Jokaisella lajilla on lajityypillinen pesärakenne, joka on sen käyttäytymiseen perinnöllisesti muotoutunut evoluution kuluessa. Jos taas tykkää heilua ja heijata, niin voisi valita roikkuvan pesän, vaikka pussitiaisen”, Tiainen sanoo. vähitellen pesä kasvaa isoihin mittoihin ja on valmis, kun poikaset syntyvät”, Tiainen kertoo
Lähtekäämme siis metsiin! polunvarren seuralaiset alkukesän metsäretkellä huomio kiinnittyy tummilta vaikuttaviin päiväperhosiin, jotka lentelevät polkujen ja pikkuteiden varsilla. suomen papurikot elävät metsissä. Perhoset ovat melkoisella varmuudella papurikkoja, sillä metsässä ei tähän aikaan liiku muita tummia perhosia. Päiväperhosia on silti muuallakin kuin avoimissa ja aurinkoisissa elinympäristöissä. Suomen neljästä papurikosta kaksi on yleistä ja laajalle levinnyttä. kaukaa katsottuna lajeja on vaikea erottaa toisistaan. Papurikkojen perässä Täpläpapurikko alkaa lennellä jo toukokuussa. Papurikot kuuluvat tähän ryhmään. H A n n u A A rn io Papurikkojen 44 Suomen luonto 14/2016 teksti haNNU aarNiO. Suomen hieman yli sadasta lajista parikymmentä on sidoksissa metsiin. varhaisin neljästä, metsäpapurikko, voi lennellä jo huhtikuussa. Tummapapurikon siivet ovat tasaisen ruskeat. kun perhonen on paikallaan siivet levitettyinä, yläpinnan tuntomerkit tulevat näkyviin. Metsäpapurikon siivet ovat muuten yksivärisen tummanruskeat, mutta niissä on heikkoja tummia poikkijuovia. 44 Suomen luonto 14/2016 M ikä voisikaan olla kesäisempää kuin kukkiva ja tuoksuva niitty päiväperhosineen
H Eik ki VA sA m iE s 14/2016 Suomen luonto 45. 14/2016 Suomen luonto 45 Papurikkojen Tummapapurikko on metsänreunojen laji, jonka voi nähdä myös niityillä ja puutarhoissa
Parhaiten niitä näkee havuja sekametsien karuhkoilla soraja kangasmailla. verkkosilmän näkökeilojen rakenteen vuoksi perhosen näkökyky säilyy tasaikaikille papurikoille on yhteistä siipien tumma pohjaväri. Lajilla on myös erikoinen sopeuma. Täpläpapurikko laskeutuu mielellään aurinkoiselle laikulle lepäilemään siivet avoimina. 46 Suomen luonto 14/2016 H A n n u A A rn io PE kk A o jA lA in En. Laji on sopeutunut metsäympäristöön. kirjopapurikko rauhoitettiin 1989, ja se on luokiteltu vaarantuneeksi. 46 Suomen luonto 14/2016 Metsäpapurikko ja tummapapurikko eivät ole kovin tarkkoja elinympäristöstään. kun perhonen pyrähtää lentoon, se katoaa silmistä hämmästyttävän helposti suurten kuusten väliseen valojen ja varjojen mosaiikkiin. valon ja varjon mestari alkukesällä reheväpohjaisissa kuusikoissa voi tavata täpläpapurikon. vanhojen ikikuusten reunustamilla aukkopaikoilla se voi olla ainoa päiväperhonen. niitä tavataan monenlaisissa paikoissa ja usein myös puutarhoissa. Perhosen vaaleanruskea väri ja kellertävä pilkutus sulauttavat sen varjoisen metsänpohjan kirjavuuteen. Tummapapurikko on myöhäisempi, sen lento alkaa vasta kesäkuussa. Perhosilla on tapana lepäillä paljaalla maalla tai kivien kupeella, mutta ne käyvät myös kukilla. Täpläpapurikko laskeutuu mielellään aurinkoiselle laikulle, jossa se lepäilee siivet avoimina. Metsäpapurikko aloittaa lentonsa yleensä toukokuussa, joskus jo huhtikuun lopulla
Mutta tämä on kirjopapurikon kotipaikka. korpikuusten väliset risukkoiset painanteet ovat petollisia ja saavat kompastelemaan. Metsäpapurikon paras tuntomerkki ovat siipien tummat poikkijuovat. Myös alapuolen keltakehäiset silmätäplät ovat suuret. Laji on helppo tunnistaa. kirjopapurikon esiintymät ovat pieniä juottimaisia maastoalueita erilaisten luontotyyppien rajakohdissa. 14/2016 Suomen luonto 47 sena valojen ja varjojen äkillisistä muutoksista huolimatta. Lajille parhaat olot ovat luonnostaan kosteapohjaisissa vanhoissa kuusimetsissä. kun tällaisessa maisemassa kohtaa päiväperhosen, voi vain ihmetellä. kirjopapurikon lentoaika alkaa kesäkuun loppupuolella ja jatkuu koko heinäkuun. Sen harmaanruskeissa siivissä on yläpuolella useita isoja tummia silmätäpliä. n. o ll i V Es ik ko H A n n u A A rn io hakeutuu rauhallisesti kaarrellen ylös kuusten oksistoon ja jää paistattelemaan kuusen kerkälle. kirjopapurikko on harvinainen, paikallinen ja hyvin vähälukuinen. kirjopapurikko on hygrotermofiilinen laji, mikä tarkoittaa korkeita ja vakaita lämpötiloja sekä kosteusoloja. kun ei lennossa häikäisty, mahdollinen saalistaja ei pääse yllättämään. vähäiseltäkin tuntuva metsänhoidollinen toimi saattaa muuttaa elinoloja niin, että laji alkaa taantua nopeasti ja saattaa kadota. kun perhonen lähtee häirittynä lentoon, se kirjopapurikon metsässä vallitsee valojen ja varjojen mosaiikki. Sitä tavataan vain muutamilla pienillä alueilla, parhaiten Etelä-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Se on erittäin tarkka elinympäristöstään. Paikan luonnontilaisuus takaa myös, että siellä kasvaa oikeita ravintokasveja. Yleisesti ottaen kannat ovat laskussa. rääseikkö voi metsänhoitajalle olla kauhistus, mutta kirjopapurikolle se on paras paikka. aukkohakkuu, nykymuotoinen maaperän muokkaus ja ojitus kuivattavat elinympäristön, jolloin täpläpapurikkojen on löydettävä uusi elinpaikka. vuosittainen vaihtelu perhoskannoissa voi olla suuri. Se ei kotimetsästään kauas eksy. Täpläpapurikko ei siedä rajuja muutoksia elinympäristössään. Täpläpapurikon lentoaika on toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun. kosteapohjainen suonreunametsä on suurimmaksi osaksi kitukasvuista kuusikkoa. rääseikköjen rakastaja kirjopapurikon metsä on vihoviimeistä retkeilymaastoa. Harvaa heinikkoa, jokunen korte siellä täällä, varsinaisia kukkakasveja ei yhtäkään. Mitä se täältä hakee. niillä vallitsee tälle perhoslajille juuri oikeat olot. Joinakin vuosina lajilla on toinen sukupolvi elokuussa
48 Suomen luonto 14/2016. 48 Suomen luonto 14/2016 varjoisan lehtometsän kielot rehottavat kuin puutarhassa. kauttaaltaan vihreä pussikämmekkä häviää helposti muun kasvillisuuden joukkoon. pesäjuuri kasvaa yksittäin tai tiheinä pikkuryhminä, usein lehmusten läheisyydessä. Nunnamittarin tuntee mustavalkoisesta värityksestä. Sen toukkia löytää keskikesällä konnanmarjan lehtien alapinnoilta
kosteassa notkelmassa kasvillisuus muuttuu. Myös kukat ovat kellanruskeita. kalkki saa luonnon kukoistamaan. kasnunnamittari kruunaa reTken kämmeköitä, isokukkaisia kieloja ja reheviä konnanmarjoja. On pakko polvistua kosteaan maahan ja tuijottaa kukan värejä ja rakennetta tarkemmin. teksti ja kuvat haNNU aarNiO kun kesä on hehkeimmillään juhannuksen tienoilla, tikankontti puhkeaa täyteen kukoistukseen.. Syvemmältä metsästä lehmusryhmän läheisyydestä löytyy kummallisen näköisiä kukkia. Olen retkeilemässä kerimäen takamailla Louhella, josta on vain lyhyt matka toiminnassa olevalle kalkkilouhokselle. Metsäkortteen lisäksi täällä on erityisen paljon kangaskortetta, mutta yhtäkkiä huomaan pienessä painanteessa kukoistavan tikankontin, kaunottaren täydessä kukassa. Sen avulla kasvi on yhteydessä sienirihmastoihin, ja kaikki kasvin tarvitsema ravinto tulee sienijuuren välityksellä. kukat ovat suuret kuin tropiikin orkideoilla. kierteiset kehälehdet ovat kauniin punaruskeat, ja parin kehälehden yhteen kasvamisen seurauksena muodostunut konttimainen tai kenkämäinen huuliosa on keltainen. Pesäjuurella on lyhyt ja paksu juuristo, joka muodostaa tiheän sykerön. Pyypoikue kiirehtii polun yli. kuusten joukossa kasvaa paikoin suuria lehmuksia. kasvien varsi on kellertävän ruskea, ja siinä kierteisesti sijaitsevat suomumaiset lehdet ovat lehtivihreättömiä. aluskasvillisuus on melko yhtenäistä ja puskee lehtokuusamia, näsiöitä ja lehmuksen taimia. Polkua reunustava metsä on lehtokuusikkoa, jossa puut ovat tuuhealatvaisia ja paksurunkoisia. kasvin kiiltävät ja kauniinmuotoiset lehdet ovat näyttävät, mutta sen kukat ovat pienet ja huomaamattoman vihreät. nautin kahlatessani korkeassa kielokasvustossa tavoitellen silmilläni kiinnostavia kasveja. Pian reitti laskeutuu alemmas ja kaartuu seuraamaan pitkulaisen järven rantaa. Pussikämmekät tuoksuvat heikosti ja erittävät mettä vain yöaikaan, jolloin pienet sylkikuoriaiset tai loispistiäiset pölyttävät ne. Yksinäinen soikkokaksikko kurkottaa pitkää kukintovarttaan muun kenttäkerroksen ylle. Läheltä löytyy myös toinen vihreä kämmekkälaji, pussikämmekkä. niiden erikoisen tuoksun on sanottu houkuttelevan kärpäsiä, loispistiäisiä ja pikkukuoriaisia. niitä kasvaa täällä kymmenittäin, mutta kasvit ovat useimmiten yksittäin ja peittyvät helposti muuhun vihreyteen. Louhoksen lähiympäristönkin kallioissa ja maaperässä on tavallista enemmän kalkkia, mikä selittää paikan erityisen vehreyden. Tikankontti on uskomaton näky suomalaisessa metsäluonnossa. kielot ovat suuria kuin puutarhassa, ja tuoksu tuntuu voimakkaana. vastakuoriutuneet pikkupalleroiset seuraavat emoa tiiviinä ryhmänä ja katoavat hetkessä aluskasvillisuuden suojaan. ryhmässä on kukkavarsia kymmenkunta, kauempana näkyy vielä muutama lisää. kasvit ovat harvinaisia kämmeköitä, pesäjuuria, joita kasvaa täällä paljailla maalaikuilla yksittäin tai pikkuryhminä. Myös konnanmarjoja on runsaasti ja niiden valkoiset kukinnot loistavat metsän varjoja vasten. Tummanvihreitä ja isolehtisiä lehto-orvokkeja kasvaa paikoin laajoina yhtenäisinä kasvustoina ja valkokukkaisia isotalvikkeja sekä valkolehdokkeja näkyy siellä täällä. Sukellus metsään Pian poikkean itsekin polulta metsään. 14/2016 Suomen luonto 49 v anhan metsätien pinta on nurmettunut ja kulkutie muuttunut poluksi, jonka yli puut ja pensaat kurkottavat oksiaan. yllätyksiä Palaan takaisin polulle ja jatkan matkaa metsän läpi
Mustakonnanmarja on harvinaisen nunnamittarin toukkien ravintokasvi. Monet kämmekät kuten tikankontti huijaavat pölyttäjiä. retken jälkeen otan yhteyttä aluetta valvovaan viranomaiseen. kukat tuoksuvat miellyttävästi, mutta niissä ei ole mettä. Myös takasiivessä on samankaltainen vyö. 50 Suomen luonto 14/2016 vitieteilijä Carl von linné näki huulessa kauneuden jumalattaren aphroditen tohvelin, johon kasvin tieteellinen nimi Cypripedium calceolus viittaa. kukan koolla ja värillä ei aina ole suurta merkitystä. www.pks.fi. Siipien pohjaväri on silkinmusta, ja etusiiven poikki kulkee leveä lumivalkoinen vyö. 09 156 11 (vaihde) Mullan myynti: 050 337 9442 050 412 2755 www.metsapirtinmulta.fi Metsäpirtin mullat ovat kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. n Hannu Aarnio on eläkkeellä oleva imatralainen biologian opettaja. Tätä ennen olen nähnyt nunnamittarin vain kuvissa. Se on Suomen ainoa täysin mustavalkoinen perhoslaji. nunnamittari on valtakunnallisesti harvinainen ja harvalukuinen laji. Nunnamittari konnanmarjalla kun maltan jättää tikankonttipaikan ja katsoa ympärilleni, huomaan lillukan lehdellä istuvan nunnamittarin. Tikankontin tuoksu on niin vastustamaton, että mehiläinen siirtyy taas uuteen kukkaan ja pölyttää sen. Tee ympäristöteko ja tilaa Metsäpirtin multaa pihallesi tai nouda itse. kun liikahdan, perhonen lähtee lepatellen liikkeelle ja häviää lehtokuusikon valoihin ja varjoihin. Miten mahtaa käydä nunnamittarin ylivanhalle kuusikolle. Soikkokaksikon kukkien (vas.) erikoinen tuoksu vetää puoleensa kärpäsiä ja pistiäisiä. Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. Sen on poistuttava kontin takaosassa olevaa ahdasta käytävää pitkin erityisen siitintukun ohi, jolloin se töhrii itsensä siitepölyyn. 013 2663 100 . Saan kuulla että kohde kuuluu natura-ohjelmaan, ja osia siitä on jo rauhoitettu. rajut metsänhoidolliset toimet ovat pian tuhonneet kohteen. kontille laskeutuva hyönteinen putoaa helposti sen sisään, mutta ei pääse enää samaa tietä takaisin. vaellan hitaasti polkua takaisin ristiriitaisin ajatuksin. Katso tarkemmat tiedot noutopisteistä www.metsapirtinmulta.fi Koe kasvun ihme! Pieniä tekoja, suuria kekoja. kämmekät ja nunnaperhonen saavat ilmeisesti jatkaa siellä eloaan. Sitä tavataan vain parhaissa, runsaasti konnanmarjaa kasvavissa lehtometsissä kuten täällä. Osallistu luontoaiheiseen valokuvakilpailuun: www.pks.fi/vihrea Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Puh. usein on käynyt siten, että hienon luontokohteen löytymisen jälkeen ilo siitä on jäänyt lyhytaikaiseksi
Sen todellisuudesta spekulointi on turhaa. n jUha kaUppiNEN V a h tik o ira Palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin. OSiN on kyse ehkä osaamattomuudesta. Jos viranomainen ilmoittaa, että nyt on ryöstetty pankki, eihän siitäkään käynnisty loputonta keskustelua, onko pankki nyt ryöstetty. kirja on kertomus Talvivaaran munauksesta, jossa sotkettiin luontoa enemmän kuin luvattiin ja tuotettiin nikkeliä vähemmän kuin luvattiin. Minulta kysyttiin kirjan julkaisemisen yhteydessä monta kertaa, että no onko se Talvivaara nyt sotkenut vakavasti ympäristöä vai ei. LUONNON suunnaton saastuttaminen kaikkialla maapallolla on lamaannuttavaa, ilmastonmuutos tekee voimattomaksi. Se lienee yksi kaikkien aikojen typerimmistä sanonnoista. Juha Kauppisen ja Sampsa Oinaalan kirja Talvivaaran vangit (Siltala) julkaistiin 2016 maaliskuussa.. Pilaaminen on ollut todellista ja vakavaa. kaikki ovat kuulleet hokeman ”ken tietoa lisää, se tuskaa lisää”. Se voi korkeintaan lisätä lyhyen aikavälin voittoa. LUONTO on kiva, mutta se ei ansaitse kovin suurta huomiota. Tai sitten asia ei ole näin. väittely siitä, alammeko elvyttää vai emme, ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Eihän luonto millään mittarilla mitattuna ole pieni asia. Toimituksissa ei kenties ole toimittajia, joille ympäristöviranomaisten päätösten selailu olisi rutiinia. Siksi ympäristötoimittajia ei välttämättä ole toimituksissa yhtään, vaikka talouden ja politiikan osaajia olisi useita. Tässä kohdassa mieleeni tuli tuo ajatus, josta äsken aloitin: ehkäpä luonto ja ympäristö ovat niin vähäisiä ja merkityksettömiä asioita mahtavien talouden ja politiikan rinnalla. kySyMyS on turhauttava: viranomainen, kainuun ely-keskus, on todennut Talvivaaran saastutuksen ”merkittäväksi pilaamiseksi” viidessä järvessä viimeksi joulukuussa lausunnossaan. Ei tietämättömyyden lisääminen voi olla hyve. ne ovat koko elämän kehys, jonka keskellä talous ja politiikka ovat korkeintaan kehyksestä törröttäviä nauloja. näin on Talvivaarassa ja näin on kaikkialla muualla. m ik ko m A li n iE m i / AV iA ti o n st u d io / su o m En lu o n to H Ei kk i n u rm i Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Se on pieni asia verrattuna politiikkaan ja talouteen, jotka ovat isoja asioita. Luonto on uskallettava ottaa pois marginaalista. ken lisää ymmärrystä, lisää ratkaisujen mahdollisuuksia. Jos tilanne on tämä, miksi asia on näin. Ja ratkaisuja me tarvitsemme. ne eivät ole pikkujuttuja, ne ovat suurempia asioita kuin mikään muu. Jos viranomainen ilmoittaa useissa lausunnoissaan, että ympäristöä on merkittävästi pilattu, näin on todella tapahtunut. Luonto ja ympäristö ovat isoja asioita. Tai miten katkaistaan sukupuuttoaalto. Tähän ajatukseen törmäsin jälleen mutkan kautta maaliskuun alussa, kun julkaisimme toimittajakollegani kanssa kirjan Talvivaaran vangit. ken tietoa lisää, lisää ymmärrystä. Sen sijaan se on, kuinka pölyttäjäkato ratkaistaan. 14/2016 Suomen luonto 51 luonto on iso asia kivijärvi pilaantui taustalla näkyvän Talvivaaran kaivoksen takia. Olisi päästävä tilanteeseen, jossa niiden puhtaudesta tulisi päämäärä numero yksi, ehto, jonka ympärille muu toiminta viritellään. Ensin vähäisemmissä asioissa, kuten tuon kaivoksen tapauksessa, jossa sotkettiin suomalaisia metsäjärviä, ja sitten isommissa, kuten siinä, että me olemme poraamassa ja imemässä ja tuhoamassa kaiken tällä planeetalla. Ehkä luonnon ja ympäristön ymmärrystä ei ole toimituksissa, koska luonnon hävitystä ei haluta ajatella
Sieltä on lyhyt kävelymatka rantaan, mistä voi katsella Suomen ja venäjän rajatolppia.. Suomen itäisin paikka on Ilomantsin Hattuvaarassa. Hattuvaaralla on retkeilijälle paljon tarjottavaa. Euroopan unionin itäisimmän pisteen tittelin virmajärven saaressa sijaitseva rajapyykki on joutunut luovuttamaan kyprokselle, mutta Pohjoiskarjalan, Suomen ja Eu:n mantereen itäisin kohta saari edelleen on. Suomi-neidon lanteelta löytyvä paikka sijaitsee 70 kilometriä Pietaria idempänä. runon ja rajan tietä, Suomenlahdelta Sallaan ulottuvaa Suomen vanhinta matkailutietä, kulkeva retkeilijä huomaa ilomantsin Hattuvaaran kylässä mielenkiintoa herättävän tienvarsiopasteen: Eu:n itäisin piste 19 km. teksti ja kuvat MarkUS Sirkka jOen takana itä itäisimpään kolkkaan virmajärvelle tuo soratie, jonka päässä on kääntöpaikka, käymäläja taukotupa sekä opastetaulu. Ympärillä levittäytyvät runonlaulajien laulumaat, erämainen koitajoki ja raja-karjalan vuosisataiset sotatantereet. Se on myös eu:n mantereen itäisin piste. 52 Suomen luonto 14/2016 S uomen itäisin paikka sijaitsee ilomantsin Hattuvaarassa, rajavyöhykkeen suojassa
rajavyöhykkeen takarajalle saavuttiin reilu kilometri aikaisemmin. köysi rajaa luvallisen alueen. näkökenttä kilpistyy ikimetsän vastarannalle muodostamaan muuriin: aihkit ja pystyyn kuivuneiden kelojen ryhdikäs rivistö vartioivat rajan rauhaa. vierailu onnistuu ilman rajavyöhykelupaa, kun pysyttelee vyöhykkeen ulkopuolelle rajatulla alueella. Suomen ja EU:n mantereen itäisin piste sijaitsee virmajärven saaressa. Pitemmälle ei ole asiaa, sillä myös järvi on rajavettä, missä liikkuminen edellyttää lupaa. katselutasanteella seisoo rotary-paalu osoittamassa, että ollaan erityisellä paikalla. 14/2016 Suomen luonto 53 ääRIPISTeeT Vierailemme vuoden aikana kymmenessä Suomen ääripisteessä. venäjän puoleiselle rannalle on saarelta toinen samanmoinen. piste onkin saarella raja kulkee keskellä järveä, itäisin piste sijaitsee pienellä pitkulaisella saarella, reilun sadan metrin päässä rannasta. rajavyöhykkeellä liikkumiseen tarvitaan rajavyöhykelupa, mutta itäpisteellä vierailuun sitä ei ole tarvittu enää vuoden 2009 jälkeen, sillä tie on rajattu rajavyöhykkeen ulkopuolelle. rajavyöhykkeen keltapäisten puutolppien välissä kulkevalta tieltä ei kuitenkaan saa poistua. kyltti kehottaa neljällä kielellä pysymään köysin aidatulla tiellä. reissun rasitukset on siis huuhdeltava iholta paluumatkalla koitajoessa. Hattuvaarassa käännytään itään. Löytyy helposti itäpisteelle on helppo löytää ilman satelliittinavigaattoreitakin: ensimmäiset viitat ohjaavat eteenpäin jo 60 kilometrin päässä ilomantsissa. vastaranta on jo venäjää. itäpiste on rajavyöhykkeellä. Hiljaisuutta täy. Lokakuun kuulaudessa paikalla vallitsee käsin kosketeltava rauha ja seesteisyys. kääntöpaikalta on enää lyhyt kävely virmajärven rannalla sijaitsevalle katselutasanteelle. Pitkän soratien ja monen risteyksen jälkeen tien päässä on kääntöpaikka. Sen jälkeen kyltti löytyy joka risteyksestä. Matala saari on kuvassa keskellä
Täällä ovat myös Suomen itäisimmät suojelualueet. Hattuvaarassa on paljon muutakin nähtävää, kuten Makkolan museotila ja Suomen vanhin, 1790-luvulla rakennettu, yhä käytössä oleva tsasouna, ortodoksinen kyläkappeli. 54 Suomen luonto 14/2016 dentää vain hento tuulenvire ja järven yli kantautuvat käpytikan ja palokärjen ääntelyt. Sodan ja runonlaulun historiaa Sota on ilomantsissa yhä vahvasti läsnä. kartalta itäpiste on helppo löytää, sillä rajamerkillä raja tekee tiukan, 54 asteen mutkan ja jatkaa luoteeseen vuodelta 1617 peräisin olevaa Stolbovan rauhan rajaa pitkin. Laajojen näköalojen lisäksi vaaran laella on kesäisin avoinna oleva runokylä, missä voi runonlaulajan Pirtissä kuunnella kanteleella loihdittuja säveliä, tutustua kuulujen runonlaulajien museoituihin aittoihin ja luontopirtti Mesikän kokoelmiin. aina niin ei ole ollut; rajaseudun rauha on järkkynyt vuosisatojen saatossa lukemattomia kertoja, viimeksi jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä 1944. Tsasounan vieressä on kuulun runonlaulajan Arhippa Buruskaisen muistokivi. Säpissä oleva ovi avautuu tilauksesta, uudelle yrittäjälle olisi talossa paikka vapaana. Talvisodan jälkeen solmittu Moskovan rauha haukkasi kolmanneksen ilomantsista ja käänsi rajan itäpisteeltä etelälounaaseen aiemman Laatokalle kiertäneen rajalinjan sijasta. pirhunvaaran metsänvartijatila koivusuon luonnonpuistossa. hattuvaaran tsasouna on Suomen vanhin. itäpisteen saari: Suomi vasemmalla, venäjä oikealla.. ravintola Parppeinpirtin suussa sulavat riisipiiroot, vatruskat ja muut karjalaisen keittiön herkut ovat tarjolla ympäri vuoden. Petrun praasniekkaa, pyhäkön suojeluspyhimysten muistojuhlaa, vietetään kesäkuun lopulla. niiden välissä pilkottaa matala valkoinen taitepistepaalu, mikä on kymmenen sentin tarkkuudella rajalinjalla ja osoittaa sen suunnan. Hattuvaarasta itäpisteelle tuovan tien varrella on 1,5 kilometrin mittainen historiapolku, Taistelijan taival, mitä kulkien voi eläytyä sodan kauhuihin oikealla taistelupaikalla. ilman kiikareitakin saaresta erottuu Suomen sinivalkoinen ja venäjän punavihreä rajapylväs. Laajemmin runolauluperinteeseen voi tutustua ilomantsin keskustan tuntuman Parppeinvaaralla. koidanvaaran laavu koitajoen varrella. Hattuvaarassa on sotavuosien muistoa ja uhrauksia vaaliva Taistelijan Talo. Taistelusta kertova Taistelijan taival -polku on myös täällä. Muistokivi ja muistotykki itäpisteelle vievän tien varrella. rajamerkillä kohtaa kaksi eri-ikäistä rajaa. Soita ja metsiä itäpiste saa olla melko rauhassa, sillä autolla rajan suuntaisesti virtaavan koitajoen yli pääTie pisteelle ylittää Koitajoen
56 Suomen luonto 14/2016. Melontaa voi jatkaa, kun joki pujahtaa Möhkössä takaisin Suomen puolelle. Erityisen voimakasta se on Polvikosken eteläpuolella, missä jokea on takavuosina jopa oiottu räjäyttämällä uiton tarpeisiin. Patikoijalle on tarjolla joen ylitys vetolossilla. Pimeässä yössä majava läiskyttelee tuvan nurkalla terävästi hännällään vettä. kanootista joen varren maisemat ja lukuisat mutkat avautuvat mainiosta perspektiivistä. n kanootista joen varren maisemat avautuvat mainiosta perspektiivistä. koivusuon luonnonpuiston erämaakuusikko. Lopulta koitajoki laskee satasaariseen koitereeseen. koitajoen amerikanmajavat ovat perua 1940-luvulla läheisen Patvinsuon kansallispuiston alueelle tehdyistä istutuksista. Sota haukkasi osan koitajoestakin, mutta itäpisteen kohdalla Ylä-koitajokena tunnetulla osuudella voi tehdä parinkymmenen kilometrin melontaretken ennen kuin joki käy lenkin venäjällä. Majavan jälkiä koitajoella. Majavien lisäksi koitajoki tunnetaan voimakkaasta meanderoinnista, mutkittelusta. 56 Suomen luonto 14/2016 Majavien ja meanderien koitajoki kierroksen varrella sijaitsee myös verkkoputaan autiotupa. koitajokea polvikosken pohjoispuolella. uittokämpän saunasta kunnostettu tupa on mainio yösija. ne sijaitsevat Tapion taival -vaellusreitin varrella, Polvikosken eteläpuolella. Talttahampaat selvästi viihtyvät, syönnöksiä on joenvarrella tämän tästä eikä itse eläimenkään näkeminen ole tavatonta. Siellä voi parhaiten ihmetellä myös joen pääuomasta irti kuroutuneita makkarajärviä, juoluoita. Savottojen perua ovat myös kaksi muuta joenvarren autiotupaa
kaikkea ei kuitenkaan menetetty, sillä noin viidennes ehdotusalueesta säästettiin koivusuon luonnonpuistona. luonnonpuistoksi ehdotetun alueen hävitys näytti pysähtyneen, kunnes Vapo halusi jatkaa myllerrystä. Samaa pitkospuuta kulkevat sekä Tapion taival että pirhun kierron reitit.. mutta jo seuraavana vuonna maaja metsätalousministeriö määräsi metsähallituksen purkamaan koivusuon aarnialueen ja antamaan ehdotetun puiston keskeisiä osia Vapolle turpeenkaivuuseen. soita ojitettiin nopeasti ja Vapo aloitti turpeenkaivun. Yhtiö anoi vuonna 2011 lupaa jatkaa soiden hyödyntämistä alueen eteläosassa ja ojittaa lisääkin soita. suojelualueet liitettiin myöhemmin myös Eu:n natura 2000 -ohjelmaan. kaikki näytti olevan hyvin, kun kansallispuistokomitea ehdotti 1976 alueelle sadan neliökilometrin luonnonpuistoa. koitajoki ylitetään 17 kilometrin reitillä kahteen kertaan vetolautalla. aNTTi haLkka pirhun kierto vie koivusuon luonnonpuiston soille ja ikimetsiin. käyttö ei jäänyt tähän, vaan paikalle istutettiin myöhemmin ruokohelpeä ja aluetta myös lannoitettiin. itä-suomen aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen tammikuussa 2015, sillä hanke aiheuttaisi haittaa koitajoen natura-alueelle muun muassa vesistöjä likaamalla. Vapo valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. 14/2016 Suomen luonto 57 koIvusuon luonnonpuIstosta pItI tulla paljon nykyIstä laajempI SUOMEN iTäNUrkaSSa oli vielä 1970-luvulla säästynyt ainutlaatuinen ja suuri koivusuon–koitajoen soiden, metsien ja erämaajoen kokonaisuus. myös oikeus päätyi maaliskuun lopulla 2016 pitämään turvehanketta luonnonsuojelualueita liiaksi heikentävänä. Alueelle alettiin puuhata luonnonpuistoa, olihan kyseessä laajin ja edustavin viettokeidassoiden tyyssija maassamme. koivusuon luonnonpuistossa saa patikoida vain merkityllä reitillä. Perustettiin myös pieniä vanhojen metsien suojelualueita ja soidensuojelualueita
Metropoli 58 Suomen luonto 14/2016 Serpentinejärven rannoille kensington gardensin puistossa on viime vuosina istutettu vesikasveja kuten järviruokoja ja kurjenmiekkoja.. luonnonmukaisuus ja viherkatot ovat nyt nosteessa. VihertyVä monelle on ehkä yllätys, että lontoo on luontokaupunki
nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ekosysteemipalveluita, joiden toimivuus on turvattava. 13/2016 Suomen luonto 59 L ontoossa viheralueita on melkein puolet pinta-alasta – kuninkaallisia puistoja, yleisiä viheralueita, yksityisiä korttelipuistoja ja puutarhoja, hautausmaita, joutomaita, vesistöjä ja kymmeniä luonnonsuojelualueita. vähiten viheralueita on tiiviisti rakennetussa ytimessä kuten finanssikeskus Lontoon Cityssä. Luonnon hyvästä tilasta kertovat myös lajimäärät: Lintuja metropolissa on tavattu lähes 400 lajia, lepakoita 17 lajia ja vedenlaadultaan parantuneessa Thamesissa uiskentelee nykyisin useita kymmeniä kalalajeja lohi mukaan lukien. Yleisvaikutelma suuressa osassa metropolia on vehmas. Ekologisesti monimuotoisia urbaaneita viheralueita tarvitaan ekosysteemien vakauttamiseen, eliöiden elinolojen kohentamiseen sekä kaupunkilaisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. teksti ja kuvat jOrMa LaUriLa MATKALLA MAAILMALLA LONTOO kA rt tA is to Ck PH o to 14/2016 Suomen luonto 59. vesimyyräkin on palautettu lajistoon. vehreät keitaat ovat lähellä lontoolaisten sydäntä, hengähdyspaikkoja ja yhteisiä olohuoneita. Toisaalta monissa köyhimmissä kaupunginosissa vihreää on liian vähän – puutteet kasautuvat. viheralueet vaimentavat myös meluisuutta sekä viilentävät ja kosteuttavat ilmaa hellekausina. ne sitovat ilmansaasteita ja parantavat kaupunki-ilman laatua
Tilaa on sekä luonnolle että ihmisille. Luonnonmukaisuutta luovasti viheralueiden monimuotoisuuden lisääminen sekä viherseinät ja viherkatot ovat nosteessa. kisojen jälkeen viherryttämistä jatkettiin ja luonto hoitaa sitä nyt hiljakseen eteenpäin. itä-Lontoo voitti olympialaisissa kun tieto Lontoon vuoden 2012 olympialaisten järjestämisestä tuli julkisuuteen, hyvin monet tulevan kisa-alueen lähistöllä asuneet itälontoolaiset eivät olleet suinkaan innoissaan. Järvi on kymmenien lintulajien suosiossa. Massiivinen rakentaminen arvelutti, samoin kisojen järeät turvatoimet. kuninkaalliset puistot ovat kruununjalokiviä ja ne jatkuvat ekologisena käytävänä kensington Gardensista Hyde Parkin kautta St. Se on ollut yleisölle auki keväästä 2014. Myös ympäröivä puisto on luonnoltaan rikas. Nokikanalla ei ole pulaa pesäaineksista, brittisymbolikin on käytössä. Luonnon rikkauden karttumisen huomaa jo keskustan puistokävelyillä. Turvassa ovat myös asuinkiinteistöjen omistamat hienot yksityiset korttelipuistot (garden squares). Osa on upeasti monikerroksista kauniine puineen ja tiheine pensaikkoineen. kensington Gardensissa ja Hyde Parkissa lainehtivan, vuonna 1730 rakennetun Serpetinejärven rannoilla kukoistaa nykyisin järviruokotiheikköjä, keltaisilla kukillaan ilahduttavia kurjenmiekkoja, punaisia rantakukkia sekä monia muita vesikasveja. Myös muut tärkeimmät yleiset viheralueet on suojattu lailla. Onnittelut voittajille! Wetland Center on monimuotoinen vesija kosteikkoluonnon keidas. Pysyväksi muistoksi jäi tulevillekin polville Queen Elisabeth Olympic Park – suurin Euroopassa rakennettu puisto yli 150 vuoteen. Lahopuita on jätetty sinne tänne, ja osa ruohikoista saa kasvaa kesäisin niityiksi. Se rakennettiin parikymmentä vuotta sitten vesiyhtiön tarpeettomaksi jääneen varastoaltaan tilalle. James’s Parkiin. kew Gardensin kasvitieteellinen puutarha on myös yksi Lontoon kirkkaista helmistä. Eniten vaarassa ovat joutomaat ja suojaamattomat pienet viherkatveet. 60 Suomen luonto 14/2016. Wetland Center Barnesissa Thamesin kyljessä on todellinen kosteikkokeidas. Lea jokea puhdistettiin ja pilaantunutta maata kuljetettiin pois kaksi miljoonaa tonnia, kukkaniittyjä kylvettiin, puita istutettiin – suurimmat tammet juurrutettiin onnistuneesti noin 50-vuotiaina. Puistojen järvet ja lammet ovat vesilintujen suosiossa, samoin vesiyhtiöiden varastoaltaat. Tyylikkäillä takorauta-aidoilla on paikoin varattu viidakkoja vain linnuille. itä-Lontoo oli kuitenkin lopulta olympialaisten suurimpia voittajia: Heti kisapäätöksen jälkeen rähjäistä ja saastunutta aluetta alettiin voimallisesti kunnostaa. kaupungin halkaiseva Thames on yläja alajuoksullaan huomattavasti luonnonmukaisempi kuin kivisten tulvapenkereiden kuristamana kaupungin kovimmassa ytimessä. niitä lisätään koko ajan ja betonia peittyy vihreään
Siellä on myös viheralueita, mutta koska kaupunginosa on tiheästi rakennettu, uusille keitaille ei ole maan tasalla enää paikkaa. Cityssä pesii jo oma muuttohaukkapari pilvenpiirtäjän ulokkeella, ja toinen hieman taiteellisempi pari on lisääntynyt Cityn naapurissa Thamesin toisella rannalla voimalasta taidekeskukseksi muutetun Tate Modernin tornissa. Luonnonystävät ja virkamiehet ovat sijoittaneet alueelle lukuisasti linnunja lepakonpönttöjä sekä istuttaneet pölyttäjille sopivia kasveja ja tuoneet lahopuita muun muassa kovakuoriaisille kuten tamminkaiselle eli tammihärälle. Cityssäkään ei ole pelkästään terästä, lasia ja betonia. viherkatto taustallaan St. kehitystä seurataan viidellä lippulajilla, jotka ovat tamminkaisen lisäksi lepakot (täällä kahdeksan lajia), varpunen, GA rY Gr A n t / GiC hyönteisille on katettu antoisa mesipöytä. Se on Lontoon tiheimmin rakennettu alue: tosin siellä asuu vain noin 9000 ihmistä, mutta työpäivinä ihmismäärä kasvaa 370 000:een, kun tummapukuiset bisnesmiehet ja muut työläiset saapuvat lasitorneihinsa. Lontoon City on myös esimerkki siitä, miten nykyisten viherkeitaiden monimuotoisuutta voidaan kohottaa. Luovuus on valttia näissäkin toimissa. vihreää kuitenkin tulee lisää – rakennusten seinustoilla ja katoilla on runsaasti tilaa. rubens-hotellin viherseinässä on peräti 10 000 kasvia. Luovuus on valttia urbaanin vihreyden suojelussa.. paul’sin katedraali. 13/2016 Suomen luonto 61 kanavien varret toimivat paikoin ekologisina käytävinä, ja niihin voi paeta urbaania hälinää. Muuttohaukka viihtyy finanssikeskuksessa Lontoon City on neliömailiksikin kutsuttu itsehallinnollinen kaupunginosa, jossa lukuisat korkeat rakennukset raapivat taivasta
Jotkut ilkkuivat, että hissilläkö ne hyönteiset sinne viedään. Pökulmakunnan asukkaat loihtivat pohjois-kensingtoniin kukoistavan hyötykasvipuutarhan tarpeettomaksi jääneen tenniskentän paikalle. viherkatoilla voidaan sitoa lisääntyvien sateiden aiheuttamia valumia. 62 Suomen luonto 14/2016. viherkatot ovat saaneet osakseen myös ennakkoluuloja. viherkatot voivat myös vähentää kustannuksia hillitsemällä rakennusten lämpövuotoja. näiden lajien määriä seurataan säännöllisesti ja ne antavat tietoa samalla myös koko pienekosysteemien muuttumisesta ja hyvinvoinnista. vuoden 2012 olympialaiset toivat itä-Lontooseen vihreyttä ja puhdistuneen Leajoen. Sen sijaan, että sadevedet valuisivat valtoimenaan hulevesinä viemäreihin, viherkattojen kasvit voivat kesäaikana imeä ja haihduttaa kosteudesta takaisin kaupunki-ilmaan jopa 70–80 prosenttia ja talvellakin 25–40 prosenttia. Suurissa kaupungeissa lämpötila voi olla useitakin asteita ympäristöään korkeampi, kun kasvittomista, kovista materiaaleista tehdyt pinnat heijastavat lämpöä ympäristöön. hoito sujuu talkoohengessä. viherrakenteita kehittävän Green Infrastructure Consultancy -yhtiön johtaja, ekologi Gary Grant kertoi tapauksesta, jossa Barclay-pankin katolle 120 metrin korkeuteen tehtiin viherkatto. Triangle garden on yksi monista kymmenistä asuinkiinteistöjen yksityisistä korttelipuistoista. viherkatot helpottavat tukaluutta sitomalla lämpöä, heikentämällä lämpösaarekkeita ja tasaamalla kaupunki-ilman lämpötiloja. mustaleppälintu ja muuttohaukka. kohti taivasta: viides julkisivu viherkatoilla ja myös viherseinillä voidaan luoda uusia elinpaikkoja etenkin selkärangattomille eläimille ja linnuille. viherkatot sitovat myös myrkyllisiä aineita ja ravinteita, jotka muutoin päätyisivät vesistöihin. Toinen tärkeä tehtävä niillä on ilmaston lämpenemisen tuomien haittojen vaimentamisessa kuten hulevesien kaappaamisessa sekä lämpötilojen alentamisessa ja kuivuuden haittojen vähentämisessä. arvostelijat väittivät, etteivät pölyttäjät löydä sinne
Luontoalueiden säilyttämisessä ja niiden elinvoiman ylläpitämisessä luovuus on valttia. viherkattoja rakennetaan innokkaasti lisää. . kesäkuuta. lyttäjät eivät olleet onneksi kuulemassa: kun katto oli valmis, meni vain 24 tuntia, kun ensimmäinen kimalainen jo pörräsi korkeuksissa. 13/2016 Suomen luonto 63 tärppejä . Wetland Center Barnesissa, www.wwt.org.uk/wetland-centres/london, (metro ja duck-bussi Hammersmithin bussiasemalta). Viherseiniä: Hotel rubens at the Palace, 39 Buckingham Palace road, toinen helposti saavutettava seinä on Edgware roadin metroaseman vieressä, miltei moottoritiesillan kupeessa. siitä puistoon on lyhyt kävely. Opintoretki Helsingin päättäjille Lontooseen olisi paikallaan – avoimin mielin. n Kirjoittaja on harrastanut Lontoon kaupunkiluonnon tarkkailua vuodesta 1989. regent’s Canalin reitti itä-lontoossa olympic Parkin länsipuolella olevan Victoria Parkin lounaisreunalla, kävellen. Hulevedet valuvat kasvittomilta pinnoilta sadepuutarhan alla olevaan onkaloon, josta ne imeytyvät kasvillisuuteen ja haihtuvat ilmaan. kasvua oli viime vuonna 16 prosenttia. niitä on Lontoossa muutama kokeiluja tutkimusvaiheessa. Luovimmat ja ekologisesti ajattelevat suunnittelijat ja arkkitehdit ovat linjanneet, että rakennettujen joutomaiden poistuessa uusiin rakennuksiin olisi rakennettava vastaava ala viherkattoja. Open Garden Squares Weekend, www.opensquares.org, valittavissa kohteita noin 200 yksityisestä korttelipuistosta ja muusta viherkohteesta. pienikin voi olla tehokasta kuten aurinkopaneelit osoittavat, pieni kääntyy suureksi, jos sitä on paljon. . niin sanottu sadepuutarha (rain garden) ei ole aivan uusi keksintö, mutta kaupungeissakin nämä kaapparit voisivat olla osaratkaisu hulevesien sitomiseen. viherseinä yllättää iloisesti Edgware roadin metroasemalla. Kasvitieteellinen puutarha kew Gardens, www.kew.org (junalla tai metrolla). Kanavareitti little Venicestä Camdenin suuntaan (kävellen tai turistialuksella), lähin metroasema Warwick Avenue. 14/2016 Suomen luonto 63. Merihanhetkin iloitsevat lautoille tehdyistä vesikasvisaarista Serpentiinijärvellä. Lontoon keskustan alueella on nyt noin 800 viherkattoa, yhteensä yli 200 000 neliömetriä, ja koko metropolin alueella lähes kaksi miljoonaa neliömetriä. . Queen elisabeth Olympic Park, maanpäällinen metrolinja (overground), lähin asema Hackney Wick. tänä vuonna tapahtuma on 18.–19. kaupungissa on alettu rakentaa enenevästi erilaisia hylättyjä alueita ja tyhjiksi jääneitä teollisuustontteja sekä muita luonnon valtaamia joutomaita. . Keskusta-alueen hienoja puistoja: kensington Gardens, Hyde Park ja st james´s Park sekä viehättävä, erityisen luonnonmukaisesti hoidettu Holland Park. . Euroopan suurimmassa metropolissa kehitys etenee oikeaan suuntaan, toisin kuin Helsingissä, jossa viheralueita nakerretaan ja rakennetaan lyhytnäköisesti. gary grant esittelee sadepuutarhan ideaa hulevesien kaapparina.
Jouhet ovat hevosen hännästä. 64 Suomen luonto 14/2016 H o m o sa p ie n s Sarjassa tutustutaan eri alojen tietäjiin ja taitajiin. Katso videolta miten jouhikko soi: suomenluonto.fi.. teksti aLiCE karLSSON / kuvat harri NUrMiNEN 64 Suomen luonto 14/2016 raUNO NiEMiNEN soittaa rakentamaansa karjalaista jouhikannelta, jonka materiaalit ovat leppä, kuusi, vaahtera ja pihlaja. Uusi Lönnrot rauno Niemisen verstaasta lentelee hienoja lastuja
niihin aikoihin Suomessa toimi kitaranvalmistaja Landola, mutta muuten soitinrakentajat voitiin laskea kahden käden sormilla. nieminen tutki kirjallisuutta, vanhoja valokuvia ja äänitteitä, kolusi museoita Suomessa, karjalassa, Baltian maissa, valko-venäjällä, Puolassa ja venäjällä. viisi vuotta sitten nieminen ryhtyi vastavuoroisesti tutkimaan soittimia soittamalla. vanhojen kansansoittimien rakennusja soittotaito oli henkitoreissaan. ”Miksi 200–300-vuotiaasta puusta tehdään soitin, jonka käyttöikä on neljä vuotta, kun se voisi olla kaksisataa?” n h o m o S a p ie n S , K o t o n a , r e t K e ll ä ja v ir iK K e it ä t o im it ta n u t jO h a N N a M E h T O L a raUNO NiEMiNEN kovertaa verstaassaan lyyrakannelta, gesleä. ”Suomalainen kitaranrakennus on tällä hetkellä huippuluokkaa, mutta myös kansansoittimien rakentaminen on elpynyt.” kantele onkin niemisen mukaan nyt yleisin soitin sekä Suomen kouluissa että päiväkodeissa ja jouhikoiden kysyntä on maailmanlaajuista. se on ajoitettu 600-luvulle. kun niemisen ensimmäiset oppilaat rupesivat tekemään väitöskirjoja, hän sanoi kansanmusiikin professori heikki laitiselle, että voisi tehdä itsekin väitöskirjan, kun on homman alusta pitäen nähnyt. Mutta se syntyi.” näillä matkoilla syntyi myös varmuus: soitinrakentajan lopputuote ei ole ääni vaan lämpö. Suunta näytti selvältä, mutta navigaattori sekoili. ”ilmamolekyylit liikkuvat ja muuttuvat lämmöksi, jota ennen kuullaan vähän aikaa musiikkia.” Musiikin tohtoriksi nieminen uppoutui yhä syvemmälle soittimien ja soittamisen maailmaan. Se heitti niemisen sähköasentajaksi Mäntän paperitehtaalle ja opiskelijaksi Sirola-opistoon, kunnes oikea suunta löytyi. Löytöretkiä Perinnesoitinten suosion kasvusta iso kiitos lankeaa niemiselle, joka keksi ryhtyä uudeksi elias lönnrotiksi. ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos, joka vielä tuolloin oli ikaalisten kotiteollisuuskoulu, otti viime hetkellä kopin. Ensimmäinen opettaja oli äiti, joka teki pojalle pajupillin. Yksi revon rakentamista paimenhuiluista on niemisellä, ja hän on tehnyt sen mukaan uusia. ”ihan käsittämätöntä, saatiin vain soittaa.” Saksassa taiteilijat kävivät myös maailman suurimmassa soitinkaupassa. Ja niin kävi, että 2008 nieminen valmistui musiikin tohtoriksi. ”koulusta on valmistunut kolmisensataa soitinrakentajaa, ja heistä noin 130 on alalla töissä”, nieminen iloitsee. Esimerkkinä jouhikko. ”Se oli surullinen paikka, sillä melkein kaikki soittimet olivat kiinalaista bulkkitavaraa”, nieminen sanoo. 14/2016 Suomen luonto 65. Pian hänet pyydettiin puhallinsoiton ja soitinrakennuksen opettajaksi Sibeliusakatemiaan. alle 10-vuotiaana napero jo rakensi itselleen kitaran. Ja vaikka paimensoittimien kuuluisin rakentaja ja soittaja inkeriläinen teodor ” teppo” Repo kuoli siirtämättä taitojaan juuri kenellekään, nieminen ehti saada häneltäkin oppia. SOiTTiMET ylhäältä alas: pukinsarvi, paimensoittu ja lulletti. Hän sai taiteilija-apurahan, joka on mahdollistanut monipuolisen tuotannon: esiintymisiä ympäri maailmaa sekä useita kirjoja ja levyjä. soitin on löydetty Gdanskista Puolasta 1949, ja se on ajoitettu vuosille 1250–1275. ”Minulla tosin on vain sähköasentajan tutkinto, että pääseekö sillä?” hän lisäsi. Suomesta löytyi runonlaulaja ontrei Malisen kantele, jossa on vuosiluku 1833 muistona Lönnrotin tapaamisesta – nieminen teki siitäkin kopion. nieminen soittaa seitsemässä orkesterissa, joista yksi on juuri Saksasta kolmen viikon kiertueelta palannut hänen ja kanteletaiteilija timo väänäsen muodostama Ontrei. ”Meillä oli 16–17 konserttia, saimme palkkaa, käytössä oli autonkuljettaja ja äänentoisto toimi loistavasti”, nieminen kertoo. väitöskirjan aihe oli Soitinten tutkiminen rakentamalla. TaLharpa Vormsista Virosta sekä viikinkilyyra (oik.), jonka esikuva on löydetty sutton Hoosta Englannista. Kannel on nyt yleisin soitin Suomen kouluissa. Oman yrityksensä nieminen perusti 1980, jolloin Tmi Rauno Nieminen alkoi valmistaa muun muassa kitaroita ja mandoliineja sekä monenlaisia kansansoittimia luonnonmateriaaleista kuten luusta, tuohesta ja kotimaisista puista – vain jousiin ja kieliin käytettävät hevosen häntäjouhet ovat tuontitavaraa. ”Tein aika paljon kokeiluita. ”kyllä sillä pääsee”, Laitinen sanoi. ”kun se näyttää samalta ja kuulostaa samalta, silloinhan minä olen ollut revon opissa”, hän tuumii. novgorodissa hänelle näytettiin ikivanha mutaan uponneena ollut lyyrakannel, josta hän teki kopion. Soitinrakennuskoulutus alkoi 1984 ja rauno nieminen pestattiin linjan ensimmäiseksi opettajaksi. I kaalisissa asuvan Rauno niemisen matka soitinrakentajaksi, muusikoksi, opettajaksi ja tutkijaksi alkoi vilppulasta 1955
murskaa lehdet hiertämällä tai puristamalla kaulimella tai kämmeniesi välissä siten, että soluneste kostuttaa lehdet. Pyörittele massasta löyhiä palloja. Sovellukseen on ladattavissa päivitys, jossa on kymmenen kasvia lisää. fi. jatka hiostamista niin kauan, että lehdet hieman rusehtavat. K o t o n a pienet palat villit lautasella viLLi SOvELLUS Salaattia luonnosta SUjaUTa vaikkapa jääsalaatin sekaan villivihanneksia makua antamaan. Avaa ja levitä lehtipallot, kuivaa nopeasti esimerkiksi kasvikuivurissa noin 35 asteessa. (jm) st o Ck Fo o d / lE H ti ku VA El o -s ä ät iö jo H A n n A m EH to lA 66 Suomen luonto 14/2016 ahomansikan lehdistä saa oivaa teetä. kerää pintakuivat lehdet ja anna niiden nahistua pari tuntia huoneenlämmössä. käenkaali on kirpeä. (jm) jULkaiSiMME viime keväänä Villivihannekset-mobiilisovelluksen, jossa esiteltiin 20 kasvia, niiden käyttötavat sekä 60 reseptiä keittiömestari sami tallbergilta. Päivityksessä mukaan tulevat kasvit ovat jänönsalaatti, kannusruoho, kataja, litulaukka, maahumala, mesiangervo, osmankäämi, pietaryrtti, pukinparta sekä ukonpalko. Jotkut kasvit voivat aiheuttaa allergisia reaktioita, joten uusia kasveja tulee kokeilla varovasti. 7. Viiden minuutin haudutus takaa jo vahvan aromin. teksti jOhaNNa MEhTOLa / kuva MaUri LEivO. viETETääN viLLiyrTTiviikkOa! Viikon teemana on viedä lapset metsään tutustumaan villiyrtteihin ja innostaa heitä luonnossa liikkumiseen ja villiyrttien käyttöön. Aika vaihtelee kasvista riippuen muutamista tunneista vuorokauteen. 5. suomen luonnon Villivihannekset-mobiilisovellukseen on nyt saatavilla kymmenen kasvin lisäpäivitys. uusille ostajille 30 kasvin ja 90 reseptin paketti maksaa 2,99 euroa. 3. keto-orvokki, koiranputki, koivu, kuusi, käenkaali, maitohorsma, nokkonen, peltokanankaali, pihatähtimö, pihasaunio, piharatamo, poimulehti, päivänkakkara, savikat, siankärsämö, suolaheinät, tuoksusimake, valkoapila, voikukka ja vuohenputki saavat nyt seuraa. lämmitä purkkia vaikkapa kasvikuivurissa, ikkunalaudalla tai saunassa 50 asteessa. 2. tässä ohjeet hiostamiseen eli fermentointiin: 1. Lisäksi keruupaikan tulee olla puhdas: nokkosia ei kannata kerätä huussin takaa eikä kannusruohon kukkia tienvarresta. (jm) Teetä hiostamalla vaikkapa pihlajan, metsämansikan tai vadelman lehdistä saa hyviä teeaineksia niitä hiostamalla. 4. Tarjolla on paljon erilaisia kursseja, joilla villivihannesten tunnistamista ja käyttöä voi opetella asiantuntijan opastuksella. lado pallot löyhästi lasipurkkiin ja jätä kansi hieman auki, jotta sinne pääsee ilmaa. lehdet ovat parhaimmillaan nuorina. säilytä rutikuivat teeainekset tiiviissä lasitai peltipurkissa valolta suojattuna. Päivityksen lataaminen on ilmaista sovelluksen jo aiemmin hankkineille. lue villivihannesten keruuohjeet www.suomenluonto. Valmista tee hauduttamalla lehtiä kiehuvassa vedessä. kyseessä ei ole kolmannen asteen kuulustelu vaan lämpökäsittely, jossa kasvin kitkerät parkkiaineet häviävät. kasveissa on paljon myös erittäin myrkyllisiä lajeja, joten erehtymiseen ei ole varaa. voikukan nuppuja. sitä saat ahomansikasta, isomaksaruohosta, ketohanhikista, koiranputkesta, koivunsilmuista, käenkaalista, lutukasta, maitohorsmasta, niittysuolaheinästä, osmankäämistä, peltokanankaalista, poimulehdestä, apilasta, ruoholaukasta, vadelmasta tai voikukasta. 6. kaSvEja kerätessä on hyvä muistaa, että aina tulee poimia vain sellaisia, jotka tunnistaa varmasti. Lue lisää www.elo-saatio.fi. kroonisista sairauksista tai heikentyneestä terveydentilasta kärsivien kannattaa varmistaa lääkäriltä vil6.–12.6
Jo sitä ennen luonnonkasvien ravintoja rohdoskäytöstä on runsaasti tietoa elias lönnrotin kirjoituksissa. Nappaa nokkoslettujen resepti www.suomenluonto.fi/reseptit. siksi niiden ravintoarvot voivat olla huomattavasti korkeammat kuin viljellyillä kasveilla. Hänen oma villivihannessuosikkinsakin on selvä. ”Villivihanneksista saa hyvää ruokaa, mutta niitä keräämällä voi samalla hoitaa omaa kuntoaan.” sinikka Piippo on opettanut luonnonkasvien käyttöä jo vuosikymmeniä, joten tekstistä kuultaa myös vankka kokemus. jOhaNNa MEhTOLa. Villivihannekset kasvavat niille luontaisilla, hyvillä kasvupaikoilla. suomesta tunnetaan erään arvion mukaan jopa satoja syötäväksi kelpaavia kasvilajeja. kun kerää kasvit puhtailta kasvupaikoilta, ei tarvitse pelätä ruuan mukana saatavaa ylimääräistä kemikaalikuormaa. keruu herättää monissa myös huolta kasvien hupenemisesta. nokkosletut ovat lempiruokani”, Piippo sanoo. kirjassa on selkeät taulukot villivihannesten ainesosista kuten vitamiineista ja kivennäisaineista. nokkonen on terveellinen, hyvänmakuinen, monikäyttöinen ja helppo löytää. Villivihannekset-sovellus on ladattavissa android-, iOSja Windows -puhelimiin. nyt luonnonkasvien käyttö on taas pinnalla ja niitä suositaan yhä enemmän myös ravintoloissa tuomaan ruokiin puhtaan luonnon makua. sovelluksessa esitellään 30 villivihannesta, ja jokaisesta kasvista on lisäksi kolme keittiömestari Sami Tallbergin herkullista reseptiä, yhteensä siis 90 reseptiä! www.suomenluonto.fi/ villivihannekset pietaryrtin lehtiä voi lisätä salaattiin makua antamaan. kaSviTiETEiLijä, professori Sinikka Piippo Helsingin yliopistosta on laittanut villivihannekset järjestykseen niiden terveellisyyden mukaan tuoreessa kirjassaan Villivihannekset – Terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä (minerva 2016). luonnonkasveissa on runsaasti muun muassa vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja sekä kuituja. tutuksi tulevat niin kasvien keruuajankohdat, säilöntäja käyttötavat, valmistusohjeet kuin kasvien rohdosvaikutuksetkin. Esimerkiksi oksaalihappoa sisältäviä villivihanneksia ei suositella munuaisvaivoista kärsiville. n Tutustu villivihanneskurssitarjontaan: www.samitallberg.com (myös verkkokurssi, koulutusta ja luentoja) www.martat.fi, www.hortoilu.fi, www.maajakotitalousnaiset.fi terveyttä kasveista 14/2016 Suomen luonto 67 ru Bé n H id A lG o / is to Ck PH o to PiA Gr ö n r o o s Kirjahylly kaSviT käNNykkääN! LaTaa Suomen Luonnon villivihannekset-sovellus Ios-, androidja Windows-puhelimiin (hinta 2,99 €). kärkikasveiksi ovat osoittautuneet jauhosavikka, nokkonen, maitohorsma, valvatit, voikukka sekä piharatamo. ”se on ollut nokkonen jo vuosikymmeniä. ”suomessa on aiemmin käsitelty varsin vähän luonnonkasvien ravintoarvoja, joten sain etsiä kirjaani varten tietoa monista ulkomaisista julkaisuista”, Piippo kertoo. myös litulaukka ja lutukka yltävät hyviin lukemiin. Suomen Luonnon sovelluksen avulla on helppo opetella uusia kasvilajeja ja kokeilla monipuolisia reseptejä. KärKiKaSveja ovat jauhoSaviKKa ja noKKonen. livihannesten sopivuus. Jokamiehenoikeuksilla saa kerätä kasveja omaan käyttöön, mutta esimerkiksi katajan ja muiden puiden lehtiä, neulasia, havuja, marjoja tai mahlaa ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Villivihannekset-kirjassa niistä esitellään kattavasti 50. On siis selvää, ettei koko kasvustoa pidä ottaa eikä muutenkaan vaarantaa tai vahingoittaa esiintymän elinkelpoisuutta. Tuotto käytetään kotimaiseen luonnonsuojelutyöhön. viLLivihaNNESTEN käytöllä on pitkät perinteet toivo Rautavaaran 1940-luvulla ilmestyneestä kirjasta Mihin luonnonkasvimme kelpaavat lähtien
OppaaNi luonnonmaantieteilijä, emeritusprofessori Matti tikkanen johdattaa minut luontopolulle, jonka 24 etappia muodostavat seitsemän kilometrin kierroksen. Muinaisesta tuliperäisyydestä kertovat kallioiden tyynylaavarakenteet sekä punainen ja valkoinen marmori. kevätpuro solisee. 68 Suomen luonto 14/2016 r e t K e l l ä SähköLiNjaN aLLa heinikko liikkuu. Siellä asuu kettuja ja mäyriä eikä hirvien ja kauriiden näkeminen ole harvinaista. Toistaiseksi alueen nakertaminen on saatu estettyä, mutta se vaatii jatkuvaa valppautta. Sitä täydentävät silokalliot ja siirtolohkareet, joista osa on jäävuorien kaakosta mukanaan tuomia rapakivilohkareita. MUSTavUOri on on helsinkiläisten ja etenkin 40 000 vuosaarelaisen retkeilyja ulkoilumaastoa. helsingin mustavuoreen tehtiin luontopolku vapaaehtoisvoimin. näin pitkälle on kuitenkin päästy; edustavimmat kohteet on kuvattu ja taustat tutkittu. Siellä marjastetaan, sienestetään ja käydään kuuntelemassa lintuja sekä nauttimassa hiljaisuudesta. Muinaisranta on osa Helsingin vuosaaren Mustavuoren geologista historiaa. luontopolku vie menneeseen Geologinen polku teksti aLiCE karLSSON / kuvat MaTTi TikkaNEN Lehdossa kukkivat monet keväiset lajit kuten valkovuokko. Mikään ei estä lähtemästä seikkailulle hymykuoppakiveä ja keltavuokkoja etsimään. Luontopolku on olemassa vasta sähköisenä. Linnoitteiden jäänteitä.. Paljon nuorempia tarinoita voi lukea ensimmäisen maailmansodan aikaisista taisteluhaudoista, kallioon louhituista ammusvarastoista ja pyöreistä veden täyttämistä poteroista, jotka harhaan pudotetut pommit ovat synnyttäneet. rantakäärmeet eivät osuneet reitillemme sattumalta. Siellä on neljän keltakorvallisen rantakäärmeen kimppu hitaassa sylipainissa. Tekijät ovat tutkijan perusteellisuudella selvittäneet tukun luontopolun rasteilla puhuttelevia lukuja. Matti Tikkasen ja geologi Pasi heikkilän suunnittelema luontopolku on hieno näyte vapaaehtoistyöstä. Matkalle osuu geologisten kohteiden lisäksi kosteikkoja, vuokkolehtoja, lähde, puroja, niittyjä ja korkea vuosaaren täyttömäki, josta on huikeat näkymät jopa Porvooseen asti. vettä ei ole lähimailla, vaan paikka on muinaisranta, jonka meren hiomat kivet kasvillisuus on peittänyt jo aikapäiviä sitten. alueen arvoa lisää yhteys Sipoonkorpeen, mikä takaa lajiston vapaan liikkumisen muuten rajatulla saarekkeella. Osa Mustavuoresta on luonnonsuojelualuetta, mutta paineet sen reunamien rakentamiseen ovat kovat. Lintukonsertista huhtikuun alun retkellämme vastaavat laulurastaat ja punarinnat. Mustavuori on tunnettu monipuolisesta eläimistöstään. n Tutustu Mustavuoren luontopolkuun www.suomenluonto.fi. Maastosta opasteet puuttuvat ja välillä polkukin on kateissa. kuiva keto on hyvä ympäristö käärmeille. Täyttömäen laella solisteiksi vaihtuvat kiurut. Esimerkiksi niin sanottu hampurilaiskallio on 1900 miljoonaa vuotta vanhaa kiveä ja kilpikaarnaiset männyt jopa 200 vuotta vanhoja
suomenluonto.fi. kyselyn tulokset paljastamme kesäkuussa ilmestyvässä numerossamme sekä nettisivuillamme. Osalli stu kysely ymme ! 16.–22. lue lisää www.suomenluonto.fi. kansallispuistoissa elää eri elinkeinojen harjoittajia. jos pohjanlepakkoa saisi katsella lähietäisyydeltä, näkisi sen kullankeltaisen selkäturkin ja kellertävän kaulan. toisinaan kurkien massamuutto on sattunut kohdalle. SEppO vUOLaNTO Ympäristöneuvos, Suomen Luonnon asiantuntija. (jm) Mikä varha iskuk kija on sinull e kevää n merk ki. Hyvin suunnitellut luontopolut, eväspaikat ja eksoottisetkin lintutornit houkuttelevat. mitä jo varhain kukkivaa kasvia sinä pidät kevään merkkinä. TOUkOkUUTa vieTeTään lasTen linTuviikkoa. Vuosien varrella olen vienyt matsalun kansallispuistoon perheenjäseniä, tuttavia ja ystäviä katsomaan muuttomatkallaan levähtävien sorsien, sotkien, joutsenten ja hanhien massoja. osallistu kyselyymme 22.5. 14/2016 Suomen luonto 69 Herätys horroksesta! Nyt peliin vähän kevätaspektia! luonto KutSuu! kEvääN MErkkEjä ENNEN LEhTiEN puhkeamista lehtometsissä vallitsee kevätaspekti. jos ei muuten tule lähdettyä retkelle, niin ainakin kätköilemään. pikkukäenrieska on keväinen sipulikasvi. suomessa elää 13 lepakkolajia, joista yleisintä, pohjanlepakkoa, tavataan aina lappia myöten. gEOkäTköLLE! MaaSTOON piilotettuja geokätköjä on suomessa jo yli 35 000. lepakot ovat pitkäikäisiä ja pohjanlepakkokin saattaa elää jopa 15-vuotiaaksi. (jm) MaTSaLUNLahTi on säilynyt jokakeväisenä retkikohteenani. jOhaNNa MEhTOLa MaiSkUTTELEva pOhjaNLEpakkO kEvyT ilmavirta ja tumma lehahdus paljastavat, että lepakot ovat heränneet horroksestaan. kevätkasviretkeä lehtoon ei kannata lykätä, sillä kukinta-aika on kiihkeä ja varsin lyhyt. matsalussa asuu kalastajia, karjankasvattajia ja tietenkin majoitusyrittäjiä ja muita luontoturismista elantonsa saavia. nopeasti korkealla lentävää nahkasiipeä on hankala tunnistaa. LUE LiSää www.birdlife.fi. lahden kiertäminen ja lintupaikkojen koluaminen vaatii muutaman päivän. sE PP o V u o lA n to rE ijo lä H tE En m ä ki / Pr o lk BE n jA m Pö n tin En jo H A n n A m EH to lA. monet kätköillä käyneet ovat kehuneet näitä hienoja retkeilykohteita. joskus on käyty jo ennen jäiden lähtöä ja nähty kymmenittäin halleja köllimässä luodoilla ja jäävuorilla. Viron parhaat luontopaikat tulivat tutuiksi työni puolesta niihin aikoihin, kun Viro liittyi Euroopan unioniin. mennessä nettisivuillamme www.suomenluonto.fi/kevatkasvi ja voit voittaa Seppo Parkkisen oppaan Kevät – Näe, koe, kirjaa (WsoY 2007). Näin naapurissa 14/2016 Suomen luonto 69 yStävän vinKKi! Matsalunlahti on monipuolinen retkikohde. silloin kenttäkerroksen kasvit nappaavat kaiken saatavilla olevan valon ja avaavat terälehtensä antaumuksella. kevään ensimmäisiä kukkijoita ovat esimerkiksi vuokot, käenrieskat, kevätlinnunsilmät ja kiurunkannukset. lintumassat eivät kuitenkaan näy yhdellä silmäyksellä, koska alue on erittäin laaja. matsalussa selviävät myös eurooppalaisen kansallispuisto-käsitteen erot suomeen. kuuntele pohjanlepakon maiskuttelevaa ääntä www. myös Suomen Luonnolla on kaksi geokätköä, toinen leivonmäen kansallispuistossa ja toinen inkoon kopparnäsissä
www.kevatseuranta.fi jOhaNNa MEhTOLa Seuraa kevättä 22.5. kaikista vähiten havaintoja tehdään lepakosta, rantakäärmeestä ja vaskitsasta, joita ei ihan joka päivä retkellä näekään. Esimerkiksi vaahtera, tuomi ja näsiä avaavat keväällä kukkansa ja samalla baarikauden lukuisille hyönteislajeille kuten perhosille, kimalaisille ja kukkakärpäsille. A n tt i sA lo VA A r A sE PP o lE in o n En. kaikki vastaukset tallennetaan Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. 70 Suomen luonto 4/2016 vinkkejä moneen menoon! w w w .s u o m e n lu o n to .fi jOS vapun kunniaksi laulaisi karaokelaulun, se voisi mennä jotenkin näin: fhujiiru firlilijoo, fhrjii fhjuurli vsii vhee visi visi. suomenluonto.fi/ lintukaraoke. kuulolla oleva mustarastas ei ehkä heti tunnista, että sen lauluahan tässä jäljitellään. Seurannan vakiolajeihin kuuluvan koivun hiirenkorvista kaivataan taas havaintoilmoituksia. is to Ck PH o to Sammakon ja viitasammakon kutua voi nähdä rannoilla, puroissa ja ojissa. Erityisesti niistä kaivataankin lisää havaintoja. viETETääN kaNSaiNväLiSTä LUONNON MONiMUOTOiSUUdEN päivää! LUE LiSää: www.ykLiittO.Fi. vuosien varrella listalta ovat tipahtaneet pois esimerkiksi keto-orvokki, kevätpiippo, kalasääski, tavi ja taivaanvuohi. V ir ik ke it ä kUN selaa Luonto-Liiton Kevätseurannan 100 viime havaintoa, tulee hyvälle mielelle. uutena teemalajina toivotaan myös haavan hiirenkorvista ilmoituksia. jospa harjoitus tekee lintukaraokemestarin. nyt tarkkaillaan etenkin puiden ja pensaiden kevättä, niiden kukkimista. huhtikuuta on Haminan kitulassa tehty ensihavainto kottaraisesta ja Hämeenlinnan Lammilla leskenlehdestä. Esimerkiksi 5. koko maan tilastossa eniten havaintoja oli huhtikuun alussa tullut laulujoutsenista ja töyhtöhyypistä. Joka vuosi kevätseurannassa on havainnoitu 41 vakiolajin keväistymistä. kevätseuranta on pitänyt hyvin pintansa. Muun muassa leskenlehti, rentukka, sisilisko, sammakonkutu, naurulokki, rantasipi ja siili ovat kuuluneet seurattavien lajien joukkoon alusta asti. kasveista suosituin on leskenlehti ja hyönteisistä kekomuurahainen sekä sitruunaja nokkosperhonen. Tänä vuonna se viettääkin jo 40-vuotisjuhlaansa. Eniten havaintoja tulee lintulajeista, jotka ovat miehittäneet tilaston kärkeä jo useana vuonna: peippo, laulujoutsen ja västäräkki
jOUNi TikkaNEN PH il Gu n so n BE n jA m ín Co ll A n tE s Maxillaria pyhalaessa on perun lipun värit. orkidean tarina on tämä: ”osoitin suomen suurlähetystön paikallisen yhteistyön varoja tutkimusmatkaan Perun Huancavelican osavaltioon, kun rahoitusta ei saatu mistään muualta. retkikunta uskoi löytävänsä vähän tutkitulta seudulta tieteelle uusia lajeja. Olen onnellinen, että kustantaja lähetti sen aivan pyytämättä ja yllättäen. kirjassa on paljon tietoa kasveista sekä tuhdisti hyviä reseptejä. avautuvat myös taiteilija Kaija Kiurun näyttely Luontonäkymiä sekä Sata vuotta, sata kuvaa – Maaseudun tulevaisuus 100 vuotta ja Hyytiälän kesä 1936. kun ei vielä ole asiaa kääntämään kohmeista kasvimaata tai jäätyneiden lehtien peittämää kukkapenkkiä, voi tunnelmoida erilaisten puutarhakirjojen sivuilla. (jm) ????. kirjan pääosassa ovat lajiesittelyt. menestyneet ovat myös esimerkiksi kurki ja tuulihaukka. Ei näin hyviä tunnistusoppaita joka päivä julkaista. mikko Pyhälä on myös innokas lintuharrastaja ja luontokuvaaja. Pyhälä on myös avittanut Perun ensimmäisten kattavien lintukirjojen julkaisemista. Suomen kalojen tunnistusopas perustuu tosiaan samoihin Sakke Yrjölän tekemiin kalakuviin kuin vuotta aiemmin julkaistu Suomen kalat (nemo 2015). Loppuun on vielä lisätty Yrjölän ohjeet kalojen käsittelystä. lasse Kosonen, Pekka Rintamäki, Petri seppälä ja Christian Geiger: Pirkanmaan linnusto (PilY 2016) linnuiltaan rikkaan maakunnan lintutiedon kokoamisessa on valtava työ – Pirkanmaalla elää usein kymmenesosakin jonkin lajin suomen kannasta. Raija Kivimetsä: villiinny villivihanneksiin – elinvoimaa ja energiaa luonnosta (Kirjapaja 2016) raija kivimetsän teos Villiinny villivihanneksiin – luontoliikuntaa ja herkkuja koko perheelle aiheutti pienen villivihannesbuumin ilmestyessään 2005. ”Suomen kalojen pikkuserkku lähti nyt painoon”, Yrjölä kirjoitti. Yksi kevään uutuuksista on puutarhakonkari Paula ritanen-närhin teos. kartta näyttää joutsenen levinneen koko maakuntaan ja teksti, että vuonna 1974 tiedossa oli vain yksi pesivä pari. jOrMa LaUriLa kUULiN Suomen kalalajien tunnistusoppaasta (nemo 2016) Facebookissa professori hannu lehtoselta, joka on yksi kirjan kirjoittajista Kari nybergin ja sakke Yrjölän ohella. Metsäsuomalaiset kertoo suomesta ruotsin ja norjan asumattomille metsäseuduille kaskiviljelijöiksi 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla siirtyneiden metsäsuomalaisten elämästä ja kulttuurista. minulle oli miellyttävä yllätys, kun aikanaan kunniakseni nimettiin orkidea, jonka jokaisessa terälehdessä on Perun lipun värit.” mikko Pyhälä päätyi perustamaan Perun luonnonhistoriallisen museon tukisäätiötä ja toimi sen puheenjohtajana. Minun mielestäni kirja on sitä paitsi kaunis. kirjan vinkeissä ja ohjeissa ei keksitä pyörää uudelleen, mutta niistä saa paljon virikkeitä oman vihreän olohuoneen sisustamiseen. 14/2016 Suomen luonto 71 valoKeilaSSa Lusto kutsuu yhdELLä ja samalla käynnillä pääsee tutustumaan peräti neljään näyttelyyn suomen metsämuseo lustossa Punkaharjulla. (jm) ????. mittavista ansioistaan hänet on nimitetty kunniatohtoriksi kahdessa ja kunniaprofessoriksi kolmessa Perun yliopistossa. ????. luontopihan monimuotoisuuttakin kirjassa käsitellään sentään sivun verran. saamme tietää, että laulujoutsenia pesii Pirkanmaalla jo liki 400 paria. Se palvelee mainiosti, kun kalastaja miettii, mikä kala otti onkeen ja mitä ihmettä sille pitäisi tehdä. www.lusto.fi (jm) Kalalajit selville Sarjassa tutustutaan suomalaisten tieteilijöiden nimikkolajeihin. Yrjölä on tehnyt kuitenkin myös kokonaan uusia kuvituksia ja koonnut niitä kuvatauluiksi, jotka helpottavat saman oloisten lajien vertailua. Suomen kaloista on tiivistetty mukaan se tieto, joka auttaa kalalajien tunnistamisessa. m A ijA ju VA s / su o m A lA is -u Gr il A in En ku VA ko ko El m A / m u sE o V ir A st o Paula Ritanen-närhi: nykyaikainen kaupunkipuutarha (Minerva 2016) kevään koittaessa puutarhaihmiset heräävät eloon. ”tutkijat löysivät vuoren huipun pilvimetsistä parikymmentä tieteelle uutta orkidealajia, mitä asiantuntijat pitivät lähes tieteellisenä sensaationa. Enää ei voi puhua ohimenevästä innostuksesta, vaan villivihannekset ovat löytäneet tiensä niin kotikokkaajien kuin ravintoloidenkin keittiöihin. Pyhälä on ollut suurlähettiläänä monissa maissa, ja Peruun hän oli akkreditoituna useita vuosia. Vaikeapääsyiselle alueelle oli kolmen päivän kävelymatka”, Pyhälä kertoo. tieteen nimeSSä MikkO pyhäLäLLä on oma nimikko-orkidea, Maxillaria pyhalae. (AH) ?????. Jykevä sohvapöytäkirja on saanut siis käytännöllisen sukulaisen. lisäksi hän oli kätilöimässä Amazonian elävien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevaa espanjankielistä tietoteosta, jonka kirjoittajat ovat maailman johtavia Amazonian tutkijoita. Lehtonen oli jakanut päivityksen, jonka oli alun perin tehnyt myös kirjan taittaja, graafinen suunnittelija ja kuvittaja Yrjölä. Olof Lintorp puhaltaa tuohitorveen 1930-luvun alussa Tvängsbergissä Norjassa. nyt kirjasta on tehty täysin uudistettu laitos. 29.4. Hän on nähnyt lähes puolet maailman linnuista, noin 4500 lajia. lintukuvia on kertynyt tuhansia, joista 1300 on ladattu The Internet Bird Collection -sivustolle, ibc.lynxeds.com
viimeinen jää aUriNgONNOUSU väritti kevään viimeisiä jäitä maarianhaminassa. huhtikuuta Hämeenlinnan tuuloksessa. Neitoperhonen koivunrungolla ”aUriNgON lämmittäessä lähtivät perhoset lentoon. Rainer Åkerblom onnistui vangitsemaan upean aamun maaliskuussa.. 72 Suomen luonto 14/2016 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja tOimittanut LaUra SaLONEN lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. hämeenkylmänkukat jo kukassa ”käviN katsomassa, olisivatko kylmänkukat jo nupuillaan ja yllätyin, kun muutama olikin avautumassa lämpöisillä etelärinteillä.” Timo Saarinen ilahtui kylmänkukkien violeteista nupuista 11. koivunrungolla oli vilskettä, kun neitoperhosen lisäksi kärpäset ja muut kevään pörriäiset kokoontuivat herkuttelemaan puun mahlalla”, kertoo Pirjo Hokkanen, joka ikuisti neitoperhosen kouvolassa 13. pyrstön komein sulka on melkein irti ja siipien räpyttelyssäkin lähtee muutama höyhen”, kuvailee Tuulikki Piikkilä fasaanikukon pöyhistelyä huhtikuussa Hämeenlinnassa. lehdessä julkaistuista kuVista maksamme palkkion. huhtikuuta. kukkomainen tapaus ”TäMä faSaaNihErra on matkalla haareminsa valtiaaksi kohdannut muutaman kukkotappelun
”kyyn solakassa vartalossa oli iso pullistuma. auringonpalvoja kyyNaaraS nautiskeli auringon lämmöstä kymenlaaksossa 2. pastellisävyt kevätillassa TaivaS värjäytyi tyynessä kevätillassa viehättäväksi. se oli varmaan hotkaissut jonkin pienen saaliseläimen,” kertoi Anna-Liisa Pirhonen kohtaamisestaan käärmeen kanssa. kanoja odotellessa kukot selvittelevät arvojärjestystään.” Kaarina Kytö osui kameransa kanssa keskelle teerikukkojen arvomittelöä Virolahdella maaliskuun lopulla.. kevään ensimmäinen leppis aUriNgON lämpö houkutteli leppäkertunkin esille. haaste on heitetty! ”TEErikUkOT palailevat soidinpaikalleen. Pulputus ja suhauttelu kuuluu jo kauas. ”ovat kuin taitavan leipurin suklaapallerot; säännölliset ja samankokoiset”, ihasteli Irja Lehtinen luonnon ihmeitä maaliskuun lopulla lempäälässä. Leena Rissanen ikuisti hempeän illan huhtikuussa karhunpäässä Valtimossa. huhtikuuta Heinolassa. huhtikuuta, vaikka lunta oli vielä runsaasti. Jaana Talvinen kuvasi pirteän pistepirkon 2. 14/2016 Suomen luonto 73 Luonnossa riittää ihmeteltävää TaidOkkaaSTi luonto on järjestellyt kallioimarteen itiöpesäkkeet lehden alle
äänestä . helsingin viheralueet uhattuna Suomen Luonnossa 1/2016 artikkelissa Terveydeksi! kehuttiin aivan aiheellisesti Helsingin hienoja viheralueita ja niiden merkitystä kaupunkilaisille. ANNA PALAUTETTA! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa t O im it ta n u t a L iC E k a r L S S O N Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. osallistujien kesken arvotaan Raija Kivimetsän ja Riikka Rängmanin aikuisten värityskirja Villiinny, väritä, voimaannu. MaariT TUOMiNEN, kOria NäMäKIN SAIVAT PALJON ääNIä: Hossan suuri hetki Hossasta kansallispuisto – paras uutinen aikoihin. Luontokaupan pehmokuutin voitti Juhani Honkanen Vantaalta. harri kaNTOLa, kiiMiNki sE PP o V u o lA n to Tähtitorninmäki 16.2.2016. siinä tärkeille luontoalueille on tarkoitus rakentaa esimerkiksi keskuspuistossa, Vanhankaupunginlahdella ja Vartiosaaressa. SUOMeN LUONTO 3/2016 Lukijoiden mielestä paras juttu oli Siitepölyn ydin. jUhaNi NUrMi, jySkä Odotan innolla pääseväni tutustumaan Hossan kansallispuistoon. Komea artikkeli antaa hienosti arvoa niin Hossalle kuin tälle päätöksellekin. On varmasti upea Suomen 100-vuotissynttärien kruunu! Retkeilyä, melontaa. Ihana alkuperäinen Oulun ja Kainuun luonto, mikäs sen parempaa! päivi pELTONEN, akaa eksoottinen Albania Kuten jutussa todettiin, Albaniaa on pidetty kommunismin syrjäkylänä – sulkeutuneena maana, jonne viimeksi kuvittelisi matkustavansa. Hän korosti, ettei viheralueiden hoidossa ole tarpeen noudattaa talousmetsänhoidon 74 Suomen luonto 14/2016 @ Mitä mieltä lehdestä. Siitepölyn ydin Olen usein ihmetellyt siitepölyn tarpeellisuutta. SiNikka viLLMaN, kUOpiO Ajankohtainen ja kiinnostava artikkeli, josta sai tietoa. luonnontilaisten metsäalueiden ohella puistoista kuten tähtitorninmäeltä ja kaivopuistosta on kaadettu useita suurimpiin ja näyttävimpiin kuuluvia puita – lahojen koivujen lisäksi myös täysin terveitä puita. Juttu aukaisi uuden kuvan maasta ja herätti mielenkiinnon käydä siellä. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . Minulle itselleni Hossa on todella tärkeä paikka. postikortilla: suomen luonto / Paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. rakennusviraston suunnitelmat vilisevät talousmetsien käsittelystä tuttuja harvennushakkuita, ensiharvennuksia, pienialaisia aukkohakkuita ja maisemahakkuita. keskustasta laajasaloon tuleva uusi silta rakennettaneen tärkeiden lintuluotojen kautta – asemakaava on jo hyväksytty valtuustossa. Tämä juttu selvensi hyvin asiaa. kaavoituksen lisäksi Helsingin nykyiset luonnonhoidon menetelmät uhkaavat monimuotoisuuden säilyttämistä niilläkin paikoilla, joiden luonnonrikkaus on tarkoitus säilyttää viheralueina ja puistoina. laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 9.5.2016. uusi yleiskaavaehdotus oli nähtävillä tammikuun loppuun saakka ja kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät kaavasta vuoden loppuun mennessä. 1970-luvulla Helsingin metsien hakkuista vastasi kaupunginmetsänhoitaja Mikko Pitkäniemi. Oman valinnan mukaan helpompia tai vaikeampia reittejä. myös saariston luonto on uhattuna, kun monet linnustolle tärkeät alueet jätetään kaavaan merkitsemättä. lukijoita on hyvä kuitenkin muistuttaa, millaisia suunnitelmia Helsingillä on viheralueille. Mikä sen merkitys on ja tarvitaanko sitä
Puolet vuodesta saimaan norppavesillä asuvana olen jatkuvasti tekemisissä majavien kanssa, lähin naapurimmekin on majavaperhe tai -suku. SEppO vUOLaNTO hELSiNki tshernobyl-apiloita luin vasta äskettäin mökille unohtunutta Suomen Luontoa 5/2015. Welhonpesä oy o il i li im At A in En. jälki alkaa näkyä monien hyvien käytäntöjen romuttamisena ja viheralueiden ekologisen laadun heikkenemisenä. 14/2016 Suomen luonto 75 periaatteita, koska puun tuotto ei kuitenkaan korvaa hakkuusuunnitelmien laatimiseen kuluvia voimavaroja. Perustettujen aarnialueiden linnustoon kuuluvat palokärki, pikkusieppo ja idänuunilintu. kehotan häntä tutustumaan niihin määriin, mitä esimerkiksi uhanalaiseksi luokiteltuja haapanoita ja jouhisorsia maassamme vuosittain ammutaan. Viallisia apiloita oli paljon samalla pienellä pläntillä kokemäen sääksjärven rannalla. f i Tutustu Niksibetoniin www.ekoinfo.fi Kestäviä, venäläisiä Nopeasti ja edullisesti www.taimilaari.fi Ruokaa tuottavia, monivuotisia TAIMIA KASVIHUONEITA Kauppakuja 10 • 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 www.welhonpesa.fi info@welhonpesa.fi Welhossa suomen kattavin valikoima kanootteja, kajakkeja ja melontavarusteita. Esimerkiksi suuria puita ja vanhaa metsää suosiva kanahaukka on kotiutunut jo moneen paikkaan Helsingissä. Ajattelin tuolloin, olisiko radioaktiivinen laskeuma vaikuttanut tähän kasvupoikkeamaan. jaksoin juuri ja juuri vetää rungon vähän ylemmäksi, sillä tarkoituksenani oli pilkkoa se klapeiksi. kun naapurissamme asuvalla majavalla alkoivat ruokapuut huveta, se rohkaistui kaatamaan mökkirantamme aika suuriakin haapoja. Professori on väärässä. Aiemminkin olen huomannut, että nämä ei-patoja rakentavat majavat jäävät helposti huomioimatta. Vähän jäin kaipaamaan tässä jutussasi enemmän tarinaa myös järvimajavista, niitähän on saimaalla varmaan tuhansia. Esimerkiksi laulujoutsen metsästettiin suomessa sukupuuton partaalle, mutta rauhoituksen jälkeen kanta toipui nopeasti uhanalaisten lintulajien metsästys on häpeäksi sekä suomalaisille että metsästäjille, mutta myös Birdlifelle ja luonnonsuojeluliitolle, jotka eivät ole riittävän pontevasti asettuneet sitä vastustamaan. majavan voimista minulla on mukava havainto. NEUvONEN Luonnonsuojeluliiton verkkokaupasta löydät luonnonystävän suosikkituotteet! www.sll.fi/luontokauppa fe e l t h e n a t u re. kun eräs puoliksi pureskeltu haapa oli melko lähellä aamukahviterassiamme, kaadoin sen haluttuun suuntaan ja karsin oksat majaville. Ylimitoitetut hakkuusuunnitelmat hyväksytään yleisten töiden lautakunnassa, ja niiden toteuttaminen on kaupungin rakentamispalvelu staran päätettävissä. miten lie muissa isoissa vesissä. Kysy luonnosta -sivuilla kerrottiin omituisesta alsikeapilasta, jossa lehtiä kasvoi apilan kukinnosta. OiLi LiiMaTaiNEN TaMpErE Metsästys vähentää vesilintuja ”Vesilintujen viimeaikainen taantuminen ei liity metsästyspaineeseen”, sanoo professori Hannu Pöysä Suomen Luonnossa 2/2016. OSSi ääriLä kaariNa Majavajuttu kiitos mukavasta ja paljon tietoa sisältävästä majava-artikkelista Suomen Luonnossa 2/2016. metsän kiertoaika on niin pitkä, että hänen johdollaan aloitettu luonnonhoito alkaa vasta nyt näkyä monimuotoisuuden lisääntymisenä. nykyisin luonnonhoidon suunnittelusta vastaa rakennusvirasto metsänhoitajineen. Vanhat puut elättävät myös harvinaisia ja uhanalaistuvia kovakuoriaisia ja sieniä. siitä voi helposti päätellä, että vähenemisen syy on yksiselitteisesti metsästys. olen nähnyt samanlaisia kukintoja kesällä 1986 ja nimesin ne albumiini tshernobyl-apiloiksi. olipa siis yllätys seuraavana aamuna, kun runko oli häipynyt niin sanotusti parempiin suihin! aNTTi k
selkälokit ovat erittäin pitkäikäisiä ja oppivat kokemuksesta valitsemaan paremman pesäpaikan sekä luonnonvoimia että häirintää silmällä pitäen. haNNU LEhTONEN Myrsky vei selkälokin pesän Selkälokkipari pesi Kallaveden Koirusselällä mökkimme edustan luodolle hämmästyttävän pienelle kivelle. jos pesän puolustaminen johtui ihmisen aiheuttamasta häiriöstä, linnut saattavat muuttaa vähemmän häiriöalttiille paikalle toiseen osaan kallavettä ja aloittaa pesimisen siellä. niin kauan kun ne onnistuvat pesinnässään, ne asuttavat samaa paikkaa. 76 Suomen luonto 14/2016. Mikä kala se voisi olla. Saavatko linnut vielä tänä kesänä toisen poikueen. 76 Suomen luonto 14/2016 Ruutanat pärjäävät suolampareissa ja muissa vähähappisissa vesissä. jos pesä tuhoutuu haudonnan alkuvaiheessa, on hyvinkin mahdollista, että linnut rakentavat uuden pesän parempaan paikkaan. tapahtuiko pesän puolustaminen ihmisten häiritessä vai kenties muiden lokkien tai minkin tullessa lähelle, ei selviä kysymyksestä. lisäksi tummassa vedessä kala voi näyttää erilaiselta kuin vaikkapa vedestä nostettuna. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Veden väreilyjen aiheuttama valon taittuminen sekä valojen ja varjojen vaihtelut voivat osaltaan selittää asiaa. Posion Riisitunturilla tuli polulla vastaan kaunis punainen perhonen. Aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt ja geologia. suolammissa elää yleisesti ruutanoita, josta saattaa tässäkin tapauksessa olla kyse. Väritys ei ollut raidallinen vaan muistutti enemmän leopardin kuviointia. SEppO vUOLaNTO Mikä väriläiskä. Selkälokit ovat pesäpaikkauskollisia. . sA m u El su H o n En ruostesiipiä näkee useimmiten toukkana. Minkä lajin tapasin. PE kk A tu u ri PA si PA rk ki n En / VA st AV A lo Suolammen kala Pudasjärven Hirvisuolla näimme suolammessa kalan, joka oli sävyiltään oranssi ja musta. Sitten kova myrsky huuhtoi pesän mukaansa. – aSiantuntijat vaStaavat t O im it ta n u t a L iC E k a r L S S O N – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy LUONNOSTA – aSiantuntijat vaStaavat LäHeTä OMA KySyMyKSeSI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Ehkä tässä nuori ja kokematon lokkipari yritti pesiä liian lähellä vesirajaa. täysin varman vastauksen antaminen on kuvauksen perusteella kuitenkin likipitäen mahdotonta. Sen pituus oli noin kolme senttiä. kertomuksesta saa vaikutelman, että selkälokkipari pesi ensimmäistä kertaa pienellä luodolla, jolla se on joutunut puolustamaan pesäänsä. . tässä tapauksessa parempi paikka olisi kauempana vedenpinnasta, mahdollisesti samalla luodolla. Haudonta ja ankara pesän puolustaminen alkoi toukokuun lopussa
Aikuiset perhoset ovat etusiiviltään enemmän tai vähemmän punaruskeita, takasiivet ovat sinertävät. Pesäluolasto näyttää kovasti mäyrän tekemältä. Perhonen on siilikkäisiin kuuluva ruostesiipi, jonka useimmiten tapaa toukkana. mäyrä ulostaa melkein aina käymäläkuoppiin: se kaivaa noin 10 senttiä syvän kuopan ja laskee ulosteensa siihen. Mikä eläin tekee pesän, jossa on kolme suuaukkoa edessä ja yksi takana. ihmisen kyky kuvata sanallisesti tuoksuja on heikko verrattuna erilaisten tuoksujen suunnattomaan määrään. ju H o k A sk i HANNU LeHTONeN kalat ISMO RAUTIAINeN matelijat, sammakkoeläimet. Valitettavasti kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Ympäristössä oli kaivettu pieniä kuoppia ja puita oli kynsitty. kevään hunajainen tuoksu tuskin tulee kukista, eikä välttämättä ole paikallinenkaan, vaan on kulkeutunut kauempaa tuulen tuomana. kettu sijoittaa ulosteensa tavallisesti ympäristöä ylemmälle paikalle kuten kannolle tai kiven ja mättään päälle. jaakkO kULLbErg Minkä pesäluolasto. Maata oli joistakin kohdista möyhitty. Kaverini epäili ilveksen pesäksi. ketun ulosteet ovat kuin ohuita, 7–10senttisiä makkaroita, joiden väri vaihtelee eläimen ravinnon mukaan. Paikalla oli kukkivia pajuja, mutta en havainnut niissä tätä tuoksua. kuoppia voi olla useita melko lähellä toisiaan. karvainen tummantai ruosteenruskea toukka on yleinen näky suojasäällä ja keväthangilla. tämä voi olla esimerkiksi ison kiven kuve, tuuhean kuusen alusta tai kaatuneen puun pystyyn nousseen juurakon antama suoja. mäyrä on kanta-astuja, jonka takajalan jälki muistuttaa hyvin pientä karhun jälkeä. laji esiintyy koko maassa ulkosaaristosta Yläperän tuntureille saakka. . ilveksen pesästä ei missään tapauksessa ole kysymys, sillä ilves ei rakenna tai kaiva itselleen varsinaista pesää. 14/2016 Suomen luonto 77 . Yksittäiset ulosteet vaihtelevat ravinnon mukaan löysistä lätyistä kettumaisiin pökäleisiin, joissa on suippo pää. ne lentävät päivisin ja lämpiminä iltoina hämärissäkin. supikoirat ulostavat tavallisesti erityisiin käymälöihin, jotka voivat olla jopa metrin läpimittaisia kakkakasoja. toukokuuta 2015 aamulla hiukan ennen kuutta kotipivastaajina tässä numerossa: SePPO VUOKKO kasvit SePPO VUOLANTO linnut JAAKKO KULLbeRG Hyönteiset JUHA VALSTe nisäkkäät LASSe KOSONeN sienet Mäyrän pesäluolasto on iso rakennelma, jonka suojiin hakeutuvat myös kettu ja supikoira. ulosteen toinen kärki suippenee teräväksi. niiltä voi löytyä jälkiä ja ulosteita. jUha vaLSTE kevään hunajainen tuoksu Keväällä tuuli tuo silloin tällöin mukanaan ihanan hunajan tuoksun. se etsii rauhallisesta maastosta jonkin suojaisan paikan ja pitää sitä pesäpaikkanaan. . ketun ja supikoiran jäljet ovat taas kuin kuin pienen koiran jäljet. tuoksun määrittely hunajaiseksi ei siis vielä kerro, mistä aineesta on kysymys eikä siten myöskään mistä tuoksu on peräisin. Esimerkiksi 23. Mistä tuoksu tulee. Asia selviää parhaiten tarkastelemalla pesän lähiympäristöä ja etenkin aukoille johtavia polkuja. täysikokoinen toukka talvehtii ja koteloituu jo aikaisin keväällä. Etelässä lajilla voi olla kaksikin sukupolvea kesässä, pohjoisessa vain yksi. luolaston asukkaana voi kuitenkin mäyrien sijasta olla myös supikoira tai kettu
lahja puolisolle on tavallisesti ravintoa pesimisaikana, kun muniminen vaatii energiaa ja haudonta tiivistä paikalla pysyttelemistä. Pikkuvarpusen ja muidenkin pönttölintujen pesimisestä on muuten mainiolla tavalla tarjottua kokemusperäistä tietoa Juha Laaksosen kirjassa Pihan linnut ja pöntöt (Paasilinna 2013). Lakki on päältä limainen ja heltat ovat ruskeat. Lintu ilmeisesti tarjosi sitä pesässä olevalle, joka vain katseli aukolla eikä ottanut lehteä vastaan. aSiantuntijat vaStaavat kysy LUONNOSTA 78 Suomen luonto 14/2016 hallani savitaipaleella tuntui hyvin voimakas hedelmäinen tuoksu, joka toi mieleen kävelyn kukkivan appelsiiniviljelmän läpi. kun kävin sisällä ”nollaamassa” nenäni, tuoksua ei enää tuntunut tai siitä oli jäljellä heikko aavistus. tämänkään tehosta ei kuitenkaan voi antaa takeita. Erään kerran toinen emoista lehahti pöntön katolle nokassaan täysikokoinen koivunlehti: vihreä ja tuore. . se siis kesti vain muutaman minuutin. Pienet lapset pelkäävät kulkea rappusilla sisiliskojen takia eikä ulko-ovea voi pitää yhtään avoimena, jotta ne eivät livahtaisi sisätiloihin. sisäänpääsyä voi yrittää hillitä korkeammalla kynnyksellä tai (ihmisten kannalta turvallisemmin) jättämällä kynnyksen ja rappusten ylimmän tason väliin noin viiden sentin raon jota liskot eivät helposti ylitä. Oliko koivunlehti lahja puolisolle, sisustuselementti vai tarvittiinko sitä tuholaistorjuntaan. SEppO vUOkkO Eroon sisiliskoista Omakotitalomme etuoven puurappusten alle on pesiytynyt sisiliskoja. liskot myös syövät paljon hyttysiä, kärpäsiä ja muita otuksia, joista on riesaa. näistä aineista johtuu muun muassa erilaisten metsien luonteenomainen tuoksu. linnut käyttävät pesää kaikkina vuodenaikoina. tähän voi yrittää vaikuttaa varjostamalla paikkaa esimerkiksi jonkinlaisella katoksella tai sermillä, mikä rappusiinne nyt luontevasti sopisikaan. minulla ei ole aavistustakaan, mistä kaukaa voimakas etelätuuli oli tuoksun tuonut! luonnossa on hyvin paljon erilaisia tuoksuvia aineita. SEppO vUOLaNTO väriä vaihtava sieni Tammelassa lenkkipolun varrella kasvoi loivassa etelärinteessä sieniä, jotka ovat nuorena kauniin sinivihreitä, mutta myöhemmin väri muuttuu vaaleankeltaiseksi. Ennen kaikkea suosittelisin muuttamaan asennetta suomuisia kanssaeläjiänne kohtaan. viherkaulussieni vaalenee vanhetessaan. . Pienetkin lapset tämän oppivat ja ymmärtävät, kun asia heille rauhallisesti selitetään. Mitä sieniä nämä ovat. nämä mielenkiintoisen näköiset sienet ovat viherkaulussieniä, jotka herättävät usein sienistä piittaamattomankin retkeilijän huomion erikoisella värillään. m A ri k A EE r o lA EE VA lA PP i. monien lehdistä haihtuvien yhdisteiden tarkoitus on päinvastainen: ne varoittavat eläimiä lehtien pahasta mausta tai myrkyllisyydestä. kukkien tuoksut ovat niistä vain pieni osa, ja silloin kun tuoksu tulee kukista, se on yleensä helppo paikantaa. sisiliskot eivät ole millään tavoin vaaraksi ihmisille. Nehän ovat rauhoitettuja, mutta yhteiselomme käy ajoittain hieman hankalaksi, sillä sisiliskot majailevat rappusilla auringon paisteessa täysin ihmisistä välittämättä ja häiriintymättä. Pesiä on myös tarpeen huoltaa muun muassa tuomalla sisälle uutta materiaalia. sisiliskot käyttävät rappusianne nimenomaan siksi koska se on niille oiva paistattelupaikka. kukkien ja hedelmien tuoksun tarkoitus on houkutella eläimiä kasvin luokse. . maapallon kasvillisuus erittää ilmaan monenlaisia haihtuvia yhdisteitä noin puolitoista miljardia tonnia vuodessa. kasvit erittävät tuoksuvia aineita myös lehdistään, ja niitä syntyy lisäksi sienten ja maaperän bakteerien toiminnasta. liskojen läsnäolon ei kannata antaa vaikuttaa oven käyttöön. otukset ovat niin valppaita, että niiden päälle tuskin onnistuu vahingossa astumaan. ne eivät häiriinny teistä, eikä teilläkään ole syytä häiriintyä niistä. koivunlehti voi toimia kaikissa kysyjän mielikuvituksen tuottamissa rooleissa; emmehän tunne lintujen aivoituksia emmekä perinteitä esimerkiksi pesäloisten torjunnassa. tuoksu tuntui ainakin parin sadan metrin matkalla. Siispä lehden tuoja vei sen itse pesään. Onko olemassa jokin keino miten liskot saisi häädettyä paikalta. sieni on myös yltä päältä limainen ja lakin pinnasSisiliskot etsiytyvät lämpimille paikoille. useiden muiden tuoksuvien aineiden merkitys on yhä arvoitus. iSMO raUTiaiNEN pikkuvarpunen ja koivunlehti Pikkuvarpuset pesivät pöntössä kotipihallani. Pikkuvarpusen pesäpönttö on normaalisti aivan täynnä pesämateriaalia, ja itse pesä sijaitsee pöntön sisällä olevan käytävän päässä
molemmat ovat isokokoisia, yli 15-senttiseksi kasvavia tummahkoja lajeja. haNNU LEhTONEN Näkevätkö kimalaiset värejä. tyypillistä on että nuorena väri on voimakkaimmillaan, mutta vanhetessaan lakki haalenee likaisen vaaleankeltaiseksi. jalka on ohut ja siinä on itiöpölystä mustaksi värjäytyvä hento rengas. muualta suomesta se lienee hävinnyt. Heltat ovat nuorena vaaleat, mutta mustahkon itiöpölyn johdosta ne tummenevat vanhemmiten. A n n El i Pu sA / VA st AV A lo sE PP o m A lin En Lampijuotikas ei piittaa ihmisestä.. LaSSE kOSONEN Mato uimavedessä Näimme Näsijärvessä madon, jota vaimoni pitää iilimatona, eikä sen tähden uskalla mennä uimaan. lajin tyypillinen tuntomerkki on selän kaksi pitkittäissuuntaista mustanruskeaa viirua, jotka katkeilevat iholla olevien nystyjen kohdalta sekä yläpuolen ihon ruskeat laikut. Onko syytä huoleen. sa on valkoisia suomuja. . ihmiselle harmiton hevosjuotikas on yleinen sisävesissämme. Miksi. Rusehtavat vanhemmat kukat ne jättivät väliin. kuva helttapuolelta olisi ehdottomasti paikallaan. Viherkaulussieni kasvaa havuja lehtimetsissä, metsänreunoissa ja pensaikoissa, jopa lahopuulla, myös ihmisasutuksen piirissä. sieniä valokuvatessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että sienen parhaat tuntomerkit voivat olla heltoissa tai jalassa. kuvassa on ihmiselle täysin harmiton lampijuotikas (Glossiphonia complanata). juotikkaita, erityisesti hevosjuotikasta (Haemopis sanguisuga) pidetään usein verijuotikkaana eli iilimatona (Hirudo medicinalis). Viherkaulussieniä tavataan suurimmassa osassa maata kuusamoon asti, usein myöhään syksyllä. se kasvaa yleensä vain noin kolmesenttiseksi ja oleskelee pääasiassa kivien pinnalla kaikenlaisissa vesissä. Seurasin angervopensaissa pörrääviä kimalaisia, jotka lensivät erehtymättä tuoreisiin punaisiin kukkiin. 14/2016 Suomen luonto 79 Kimalaiset löytävät meden mesiviittojen avulla. tässäkään tapauksessa jalan rengasta ei näy lainkaan – oliko sitä. Verta imevä verijuotikas elää todennäköisesti vielä paikoin Ahvenanmaalla. samannäköinen tarhakaulussieni on renkaaton. Vatsapuoli on vaalea. syötäväksi siitä ei ole
jaakkO kULLbErg vihreä pitää pintansa Mitä on vihreä kasvusto, jota on vuosi vuodelta enemmän. Se kasvaa esimerkiksi metallin päällä, kyllästetyllä terassilla, kiviseinillä – melkein missä vain. www.finnature.fi info@finnature.fi. kimalaiset näkevät kasvien hyönteisiä varten kehittämät ultravioletit mesiviitat. 330,-/hlö Uudenmaankatu 5-9 Hyvinkää (019) 427 4700 www.uudenmaanseuramatkat.fi LUONTOMATKAT Kotimaisen luonnon hyväksi... näin romu tai talo alkaa muodostua jo omaksi pieneksi ekosysteemikseen. Pystysuorilla pinnoilla kehitys pysähtyykin pitkäksi aikaa tähän. SAIMAA & VIIKSIVEIKOT, 2 pv ke 18.5. Lähdöt mm. Markku Harju/Nordic Wildlife Care Jouni Koskela/WWF Finland S.Keränen WWF Ismo Nuuja/WWF Finland Saimaa Holiday PYYDÄ MEILTÄ OHJELMA JA KYSY LISÄÄ! SOPII MYÖS RYHMILLE LINTUKURSSIT: 15.17.7. 040 586 3950, 044 302 5773 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. trooppisissa sademetsissä se tapahtuu vielä nopeammin, kuivassa ilmastossa hitaammin. Arktisten kahlaajien syysmuutto Opi tunnistamaan kesäpukuiset kahlaajat VALOKUVAUSKURSSIT: 13.15.5. Helsingistä, Hyvinkäältä ja Riihimäeltä (sekä matkanvarrelta) 5% luontomatkan tuotosta lahjoitetaan WWF:n luonnonsuojelutyöhön. tästä huolimatta kimalaiset työskentelevät lämpiminä päivinä usein turhaan, kun kilpailevat pölyttäjät ovat ehtineet tyhjentää monien kukkien mesivarastot. nämä tarjoavat suojaa ja ravintoa jo pienille selkärangattomille eläimillekin – hyönteisille, karhukaisille, madoille ja nilviäisille. mm. SEppO vUOkkO jo rm A PE iP o n En Sammal on saanut jalansijan autonromusta. Pystysuorassa olevat lasija metallipinnat ovat hankalimpia asutettaviksi, mutta eivät nekään ole ylivoimaisia. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Auta luomaan turvapaikkoja elämälle FI78 5494 0950 0224 93 Puh. Matkan hinta sisältää. Kiinnostuitko. kasvien kannattaa houkutella hyönteisiä vain niihin kukkiin, joita ei ole jo pölytetty. 245,-/hlö NÄE, OPI, IHASTU, RENTOUDU! Kotimaisella luontomatkalla uppoudut opastetusti luontomme saloihin... ja ke 25.5. bussikuljetukset, majoituksen aamiaisineen, 2 lounasta, vierailut kohteissa paikallisoppaiden johdolla, ja matkanjohtajan palvelut. Vihreä väri johtuu mikroskooppisen pienistä levistä. jäkälän kasvu voi alkaa yksittäisestä jäkäläsienen itiöstä, jos se löytää pinnan levistä itselleen sopivan kumppanin. kukkien väri myös muuttuu, kun ne ovat hedelmöittyneet. 80 Suomen luonto 14/2016 kysy LUONNOSTA aSiantuntijat vaStaavat . metsään jätetyn autonromun tai täysin hylätyn rakennuksen vaakasuorille pinnoille kertyy nopeasti kariketta, jossa sammalet ja kukkakasvitkin voivat kasvaa. Kotkakuvaus Testaa Nikonin tuotteita kurssin aikana! Kaikki kurssit järjestetään Oulun seudulla. Ensiksi pinnan valtaavat yksisoluiset sinija viherlevät, mutta vähitellen lajisto monipuolistuu. muutamassa vuosikymmenessä luonto valtaa takaisin tilan, minkä ihminen on siltä vienyt. tavallisemmin kasvu alkaa tuulen tuomasta jäkälämurusta, jossa on mukana sekä sieniettä leväkumppani. & ke 27.7. Luontokuvaus 21.-23.10. Pihalintujen kuvaus 23.25.9. rakennelma voi säilyä tunnistettavana tuhansia vuosia, mutta meidän ilmastossamme metsä peittää vaippaansa autioituneen kaupunginkin parissa sadassa vuodessa. Pian siinä on jalansija myös ensimmäisille sienille ja jäkälille. . Kotkakuvaus ja Lightroom 13.15.1. Anna lahjaksi • Tule kummiksi Po lii si h al lit u s 23 .7 .2 01 5, lu p an ro PO L20 15 -4 51 6 MERENKURKKU & ILMOJEN KUNINKAAT, 2pv ke 20.7. siinä ovat pioneerit työssään! Elävä luonto pyrkii valtaamaan kaiken vapaana olevan tilan, joka vain tarjoaa mahdollisuuksia elämiseen
4) Per int ein en suo mal ain en jou sis oit in. olen sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). 5) onko suomen Itäisin piste a) 30 km Pietaria lännempänä b) Pietarin pituusasteella c) 70 km Pietaria idempänä. Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: nimi: .................................................................................................................................... määräaikaistilaus 6 kk (42 €) . irtonumero 9 euroa. määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) . osoite: ............................................................................................................................... Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaaajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys.. 14/2016 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... 5) c) 70 km Pie tar ia id em pän ä. tilaajapalvelu suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys tunnus 5009174 00003 vastausläHetys suomen luonto maksaa postimaksun. kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. lähettäkää suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2016. 10 ) Met soj a. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. . 9) Jok iuo man mut ka. 7) Suo men luo nno nva rai sia ork id eaeli käm mek käl aje ja. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2016. 8) Tuu lih auk ka. Hinta 34 € Kirjakaupoista kautta maan tai verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai puh. 8) mikä lintu on viroksi tuuletallaja. kestotilaus 12 kk (67,50 €) . 6) milloin suomessa kaikki linnut ovat rauhoitettuja. osoite: ............................................................................................................................... 7) mitä ovat tikankontti ja pesäjuuri. . Kaunis mökkipiha opastaa monimuo toisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. nimi: .................................................................................................................................... postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. 3) Lap ino rvo kki . 2) Suo men kas vis too n kuu luu 14 orv okk ila jia . pähkinöitä 1) mikä hyönteinen on papurikko. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... 2) kuinka monta luonnonorvokkilajia suomessa tavataan. 10) mitä kanalintuja aiotaan siirtää suomesta puolaan. 3) mikä on maamme ainoa keltakukkainen orvokki. 6) Pes im äai kan a. 4) mikä on jouhikko. kr is ti n A Al -Z Al im i / CA rt in A Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: www.suO menLuOntO.F i/ LehtitiLa us 1) Per hon en. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. Kesämökki on monelle suomalaiselle virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka. sll jäsennumero .............................................................................................................. Teen osoitteenmuutoksen. 9) mikä luonnossa on meanderi. myynti lehtipisteissä. tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): allekirjoitus: ...................................................................................................................... Kesä mielessä Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen
vÄHÄiSiÄ tutKiMuKsiA tiedetään, että koloissa pesivät metsätiaiset hupenevat. lieneekö lahopuun väheneminen ajanut käpytikat ja tiaiset samoille rungoille. 82 Suomen luonto 13/2016 Graafikko Juha Ilkka perehtyy lähes huomaamattomiin luonnonilmiöihin. jUha iLkka t O im it t a n u t jO U N i T ik k a N E N m A r ik A EE r o lA 82 Suomen luonto 14/2016
. asiantuntijoiden retkivinkit suomen kesään . kosteikkopirkko on noin kolmen millin pituinen. Miten karhu palasi koko maan asukiksi. Käen kiehtova elämä 5/2016 ilmestyy 2. kesäkuuta 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä. tutustumme leppiksiin, käkeen, vesimittareihin, ja moniin muihin kesän tekijöihin. . www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto kestotIlaajIlle IlmaInen Digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi H En ri ko sk in En / VA st AV A lo suuri juhLanumerO avaa kesän http://instagram.com/suomenluonto Suomessa elää yli 60 leppäkerttulajia
ILMESTYY TOUKOKUUSSA MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTAREILLA! Janne Käpylehto AURINGOSTA SÄHKÖT KOTIIN, KERROSTALOON JA YRITYKSEEN Kattava käsikirja, joka sopii sekä järjestelmän valmiina tilaavalle että itse aurinko sähkönsä rakentavalle. Sähköautot yleistyvät kiihtyvällä tahdilla. Tämä teos vastaa sähkö auton hankintaa harkitsevan ihmisen kysymyksiin. Sadan kilometrin poltto ainekulut: kaksi euroa. HSY:N ILMASTOPALKINTO 2015 Vesa Linjaaho OSTAISINKO SÄHKÖAUTON. ILMESTYY TOUKOKUUSSA MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTAREILLA! Janne Käpylehto MÖKILLE SÄHKÖT AURINGOSTA JA TUULESTA Mökille halvat sähköt helposti: opas uuden järjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsikirjaksi valmiin aurinkosähkö järjestelmän tilaamiseen. palautusviikko 2016–22 767095-1604 AURINKOENERGIA SUOMESSA MARKKU TAHKOKORPI TOI M. Markku Tahkokorpi (toim.) AURINKOENERGIA SUOMESSA Tämä teos kertoo kaiken mitä Suomen olosuhteissa tarvitaan aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Intoa ja virtaa auringosta! Innon nettikauppa on uudistunut! Kaikki Into-kirjat osoitteessa www.intokustannus.fi 5 € HINNASTA POIS! KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA UUSIASIAKAS2016