H Y V Ä P U U TA R H A . IRTONUMERO 9,70?€ ekovinkit Voit kotipihallasi autt aa luontoa ja sitoa hiiltä maaperään.. AHMAN JA SUSILAUMAN KOHTAAMINEN LUONTO SÄÄTUTKASSA PURO LUO METSÄÄN RIKKAUTTA AHMAN JA SUSILAUMAN Puutarhan ekovinkit LUONTO SÄÄTUTKASSA PURO LUO METSÄÄN RIKKAUTTA Valmis elämään elämään Metson poikanen kehittyy täydelliseksi munan sisällä. A H M A K O H TA S I S U S IL A U M A N . LU O N T O S Ä Ä T U T K A S S A . K A LO JE N K U T U A JA T. M E T S Ä P U R O T. IRTONUMERO 9,70?€ S U O M E N LU O N T O 4 | 2 2 2 K A N A H A U K A N N A A P U R IT . LI N T U JE N M U N A T. S O M P IO N S U O E R Ä M A A N K O H TA LO
KE VÄ T. Ehkä oravallakin on omat hetkensä jolloin se ehtii iloita kesän tulosta. 2 suomenluonto.fi 2 suomenluonto.fi Hetken helpompaa KUVA ANNELI PUSA / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES ORAVA ON taantunut metsissä, mutta pärjää yllättävän hyvin kaupungeissa. Talvi on takanapäin ja lisääntymiskausi alkanut. Puistot ja pientaloalueet tarjoavat kurrelle isoja puita, satoisia sieniä sekä puutarhojen ja ruokintalautojen antimia
suomenluonto.fi 3
46 Kaikuja kirkkaalta taivaalta Säätutkat näyttävät lintujen muuton ja hyönteisten vaellukset. H EI KK I W IL LA M O. 34 Koska kalat kutevat Hauki on varhainen, muikku myöhäinen. Miten muna ja sen kaunis väritys syntyvät. 26 Metsä tarvitsee vettä Heikki Willamon kertomus metsien pienvesien luonnon kauneudesta ja monimuotoisuudesta. 36 Hurja kohtaaminen Samuli Haapasalo seurasi 11 tuntia kohtausta, jossa susilauma ajoi ahman puuhun. 62 Kysy luonnosta: Mitä ovat pitkät ja läpinäkyvät nauhat rantavedessä. Kaloilla on aikataulunsa, joka on osa luonnon vuosirytmiä. Millainen suhde on kyseessä. 42 Sormet hiilessä Puutarhassakin voi torjua luontokatoa ja sitoa hiiltä. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Saalistajan suojissa Moni lintu elää kanahaukan naapurina. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Julia Thurén 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Riikka Kaihovaara 74 Luonnoksia: Paula Humberg 26 Suomen Luonto 4/2022 26 Metsien pienvedet luovat varsilleen rikkaan ja kostean luonnon. 16 Ensin oli muna Lintujen munista kuoriutuvat uudet sukupolvet. 52 Tarina siitä miten Sompio hukutettiin Lokan altaan vedet peittivät Sompion suot, metsät ja kylät yli 50 vuotta sitten. Tutkijat tallensivat katoavan luonnon
i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii o www.sll. i palaute@suomenluonto. KUVA: MARKUS VARESVUO . Työharjoittelussa hän toivoo pääsevänsä sukeltamaan syvälle luontoaiheisiin ja oivaltamaan jotakin uutta upeasta luonnostamme. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN (paine u) ISSN (verkkojulkaisu) JE N N I SA LM IN EN TO M I SE TÄ LÄ SA M U LI H AA PA SA LO. Jokainen työtehtävä on omanlaisensa seikkailu, jossa kokee ja oppii uutta. Ennen kuvausta Tomi käy huolella läpi, mitä tilanteelta odottaa. i Tilaajapalvelu ( ) (ark. Lisätietoa saat syö ämällä tuo een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu b, Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto. Hän jakaa luontokokemuksiaan kuvaamalla ja kirjoittamalla. Samuli on Suomen Luonnon pitkäaikainen avustaja, ja lehden nettisivuilta löytyy jo noin 800 hänen luonto bloginsa kertomusta kuvineen. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Etenkin linnut ja suuret petonisäkkäät kiinnostavat häntä. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Samuli Haapasalo, luonnonvalokuvaaja ja kirjoittaja Luonnon kauneus, tutkiminen ja suojelu ovat olleet Samulille tärkeitä jo pikkupojasta. i Päätoimi aja Heikki Vasamies Toimituspäällikkö An i Halkka Art Director Marika Eerola Tai oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi ely A e Kar unen ja Marika Eerola Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Katriina Kontuniemi Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö timo.lepisto@saarsalo. i/tietosuojaseloste. Tomi Setälä, freelancer-valokuvaaja Helsinkiläisen valokuvaajan juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Katriina Kontuniemi, toimitusharjoittelija Katriina on työharjoittelussa Suomen Luonnossa kesän ajan. 68 16 36 Metsonaaraan eli koppelon alta kurkistaa kuoriutunut poikanen. Greenline Print -merkki kertoo painotuo een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. i Itälahdenkatu b Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue avissa osoi eessa sll. Tamperelais tunut toimittajaopiskelija rakastaa kävellä suolla paljain jaloin ja tarkkailla luontoa niin läheltä, että huomaa pienimmätkin yksityiskohdat. klo ), tilaajapalvelu@sll. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar o Kroonpressille on myönne y Pohjoismainen ympäristömerkki. i Tilaa diginä: suomenluonto. Tällä kertaa hän pääsi tutustumaan erilaisiin linnunmuniin. Asiaa lintujen munista sivuilla – . Painolla on myös ISO-ympäristöjohtamisserti ikaa i
Yölaulajia on moneksi. Muita kerttusia ovat rastas-, ruokoja rytikerttunen. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi LOPPUKEVÄT JA ALKUKESÄ ovat luonnonystävälle vuoden kohokohtia. Otollinen aika laittautua retkelle on alkuillasta aamuvarhaiseen. Luhtahuitti on tunnettu huittauksistaan ja luhtakana käkätyksestään ja kiljahduksistaan. Satakieli edustaa lintuorkesterin klassista linjaa ja pitäytyy tiukasti partituurissaan huilutteluineen ja kastanjetteineen. Usein molemmat löytyvät samanlaisista rehevän kosteista ympäristöistä. Tällä linturetkellä ei tarvita kiikaria vaan höristetään korvia. Ruokoja rytikerttunen esittelevät erilaisia säriseviä ääniä ja sointeja monipuolisesti, rastaskerttunen on raksutuksellaan ja kitinällään niitä pelkistetympi. Se lainailee muiden lintujen lauluista sopivia kohtia. Linturetkellä kannattaakin kuunnella tarkalla korvalla myös kurnutusta.. Lähilaji luhtakerttunen on taitava sekin, mutta sen laulun tempo on huomattavasti nopeampi. i. Puhallinosastoa edustaa yksinoikeu della kaulushaikara. Nyt yöjalkaan! TEKSTIT JORMA LAURILA JA ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Yön pimeydessä raikaa lintujen konser. Parhaita paikkoja löytää yölaulajia ovat avoimet, pensaikkojen täplittämät tienoot ja ojanvarret sekä lintuvedet, joissa on ruovikkoa ja muuta tiheää kasvillisuutta. Sen ääni on rytmikästä narinaa. Silloin yölaulajat konsertoivat ja kesäyön tuoksu ja hento hämärä luovat taianomaisen tunnelman. Ne edustavat lintumaailman punk-genreä. VINK KI Yölaulajien konsertti lomittuu sammakoiden kutuajan kanssa. Piileskelevä ruisrääkkä viihtyy heinikkoisilla mailla. Laulu on polveilevaa, ja solisti jää välillä maistelemaan säveliään. Rantakanat ovat lintukosteikon rytmiryhmä. Sen laulu raikaa etenkin lehdoissa ja nuorissa lehtimetsissä. Sen voi kuulla parhaissa lintukosteikoissa, joissa on tiheitä järviruovikkoja. Viitakerttunen improvisoi taidokkaasti. Pensassirkkalinnun laulu on heinäsirkkamaista sirinää ja viitasirkkalinnun edellistä matalampaa ja enemmän hepokattimaista
Ripusta lapio naulaan Kevään aikaisin horsmakiitäjä VINK KI Minimoi myös kitkeminen. Syyskesällä täällä liikkuu isoja päiväperhosia. Lierot, siirat ja monet muut pienet otukset vipeltävät mullassa ja kuohkeuttavat sitä. Syntyvän sienijuuren kautta ravinteet vaihtuvat, ja molemmat osapuolet hyötyvät. Haluaisin siilin pihaan, mutta tämä ei oikein ole sen elin ympäristöä. Se löytyi Tampereen keskustasta syksyllä, ja oli niin pieni, että se on nyt ollut meillä ruokinnassa ja talvilevolla. Samalla myös sienirihmat saavat rauhassa levittäytyä ja liittoutua viljelykasvien kanssa. 2 KETTU. Viime vuosikymmenten aikaisin havainto laji.. suomenluonto.fi 7 Mitä jos tänä kesänä joku mylläisikin kukkapenkkisi puolestasi, eikä sinun tarvitsisi kuin tarjota uutteralle puurtajalle eväät. Suosiotaan viime vuosina kasvattanut no dig -menetelmä perustuu siihen, että multa jätetään maaperäeliöiden huomaan. Suuri ja värikäs horsmakiitäjä lentää yöaikaan. Se on siinäkin mielessä hyvä otus, että sen ruokavalioon kuuluvat myyrät ja hiiret. Kevään vihertyessä siivilleen alkavat nousta myös kotelona talvehtijat, joita perhosten enemmistö on. 3.5. Parin kuukauden päästä sen voi toivottavasti palauttaa löytöpaikkaansa. Se hillitsee monivuotisten rikkaruohojen kasvua. Lisää penkkiä perustaessasi pohjalle kerros pinnoittamatonta pahvia. Ne ovat omalla tavallaan hienoja, pörröisiä. Kimalaiset taas lähtevät pölyttämään jo varhain ja varmistavat meille marjasadon. Meillä on sen sijaan hoitosiilejä, tälläkin hetkellä yksi. Ensimmäisenä keväällä lentoon lähtevät aikuisena talvehtineet perhoslajit. Kaunopunahattu on niiden mieleen. 3 PERHOSET. Mitä eläimiä suosit puutarhassasi, Jyrki Santala?. Horsmakiitäjän päälentoaika alkaa kesäkuun alussa. 1 SIILI. Olemme nyt parikin kertaa nähneet, kun kettu kulkee pihassa. Puutarhamme on metsän reunassa, joten tässä pyörii enemmän metsätyypin eläimiä. Meillä on pari pesää mehiläisiäkin vielä, ja omaa ketoa, jolla kasvaa hunajakukkaa, josta pölyttäjät pitävät. Joka vuosi penkkiä ruokitaan kerroksella kompostia, ja siinä juju pääpiirteissään onkin. Sen voi päästä näkemään kirkkaalla pihavalolla, joka vetää perhosta puoleensa. Ne myös hajottavat kompostia yhä edelleen muhevaksi mullaksi. Hyväkuntoinen kettu on hieno katsella. Maaperäeliöt viihtyvät, kun niitä ei häiritä. Kettu on todella hyvässä kunnossa. Puutarhamme on aidattu, mutta talvella tänne satoi niin paljon lunta, että se pääsi hyppäämään aidan yli. Jyrki Santala on Tampereen puutarhaseura ry:n hallituksen puheenjohtaja. -tietokannassa on tehty kuitenkin jo toukokuun alussa. Muutkin ötökät tietty ovat tervetulleita. Siitä menetelmän nimikin tulee – ei kaivamista
Se toki tiedetään, että taajamissa tai maatalous alueilla enää aniharva puro on luonnontilainen. Lumen sulamisvedet ovat valuneet pieninä noroina ojiin ja purouomiin ja päätyneet kauaskin syntypaikastaan. Kaikkialla. SÄÄLIKSI KÄY niitä sepelkyyhkyjä, peippoja, punarintoja, siilejä, rusakoita ja perhosia jotka hakeutuvat kemikaalien pilaamien norojen ja purojen äärelle juomaan. Mukana on kulkeutunut kaikki se, mitä ihminen on toimillaan maastoon syytänyt. 8 suomenluonto.fi SITÄ ON taas virrannut – vettä. KAIKKEIN PIENIMPIEN uomien tilaa ei seuraa oikein kukaan. Kuten vaikkapa hyttyskarkottimista opittiin, se että jonkin aineen käyttö on laillista ei tarkoita, että käyttö olisi fiksua. Syken:n seurannassa on sen ylläpitämä uomaverkosto, joka käsittää toistaiseksi vain purot joiden valuma-alue on yli 10 km2. Taajamissa siellä ovat virranneet surullisena cocktailina tiesuola, asfalttija rengaspöly, raskasmetallit, erilaiset liuottimet ja pesuaineet, kasvi-, home-, jyrsijäja hyönteismyrkyt, pihalle jääneistä maalaustarvikkeista liukenevat maalijätteet, lannoitteet ja roskat. Maaperän hoidossa, tuhohyönteisten ja rikkakasvien torjunnassa luonnonmukainen, pitkäjänteinen ja sitkeä työ johtaa parhaaseen ja kestävimpään tulokseen. Mieti siis kahdesti, ennenkuin turvaudut puutarhassasi myrkkyihin tai muihin kemikaaleihin. NÄE VAIVAA etsiäksesi vaihtoehtoja. Vaali pihapiirisi pienvesiä Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T JA RI KO ST ET JA AN N A RI IK O N EN Mustarastaalle pikkupuro on sekä juomaettä kylpypaikka.. Kukaan ei luultavasti tule laittamaan sinua vastuuseen siitä mitä aineita puutarhaasi tai viljelmillesi kylvät, mutta voit itse päättää olla vastuullinen. Kaupunkipuro voi silti olla luontoarvoiltaan hyvinkin merkittävä, ja tarjota suojaa, ravintoa ja vettä yllättävän monipuoliselle ja laajalta alueelta veden äärelle hakeutuvalle eliöstölle. VOIMME KAIKKI vaikuttaa pienvesien tilaan
Eteläisessä Lapissa suot saattavat olla paksun lumen peitossa vielä toukokuun alkupuolella. Tästä huolimatta kurkien etujoukot saapuvat maakuntaan. Mutta kun kevät pääsee vauhtiin, kurjet saapuvat isoina auroina levittäytyen Lapin soille. Kuvan kurkipari käyskenteli Rovaniemellä Olkkajärven jäällä toukokuun 2020 alussa. Ne odottelivat kaloja napatakseen niitä ruoakseen. Myös ruokamaina käytetyt pellot saattavat olla hangen alla, ja tällöin kurkien on turvauduttava vaihtoehtoisiin ruokiin. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI JA KUVA ARTO KOMULAINEN Nyt. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Kurjet saapuvat Lappiin KUN KEVÄÄLLÄ Etelä-Suomessa suot ja pellot ovat vapautuneet lumipeitteestä, on tilanne Lapissa usein aivan toinen. Niistä voi napsia karpaloita ravinnoksi. Riittää kun mättäiden nokat pilkistävät hangen alta. Kun kevät oli erityisen myöhäinen 2017, Rovaniemen Vianaavan kurkipari seisoi läheisen Raudanjoen avannolla vesilintujen vierellä. Talvisia oloja uhmaten ne tulevat vartioimaan pesimäsoitaan
Huhtikuussa 2022 väitellyt Suomen ympäristökeskuksen eli Syken kemisti Hanna Niemikoski löysi Itämeren turskista jäämiä fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteista. ”Yhteensä 14 prosentissa turskien lihasnäytteitä havaittiin fenyyliarseeniyhdisteitä. Kiinnostus Itämeren pohjalla lojuviin ammuksiin on herännyt, kun Saksa on päättänyt investoida merellisiin tuulivoimapuistoihin. Fenyyliarseeniyhdisteitä ja niiden hajoamistuotteita on löydetty aseiden lähettyvillä olevista sedimenteistä. Vaikuttaa siltä, että yhdisteet ovat kulkeutuneet kaloihin joko sedimentin tai iho–vesi kontaktin välityksellä.” Niemikoski löysi myös sedimentistä aiemmin tuntemattomia fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteita. Hajoamistuotteet ovat erilaisia riippuen siitä, kuinka paljon happea merenpohjan mikrobeilla on käytettävänään. Huomasimme tässä selkeitä alueellisia eroja”, selittää Niemikoski. eita on löytynyt Itämeren turskista. Hänen väitöskirjansa on osa Helsingin yliopistoon kuuluvan, kemiallisten aseiden kieltosopimusta tukevan yksikön Verifi nin työtä. Ruostuva aikapommi Kemiallisten aseiden hajoamistuo. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT JESSICA HAAPKYLÄ KUVAT COPERNICUS SENTINEL / ESA JA HANNA NIEMIKOSKI Kemiallisia aseita on upotett u Bornholmin saaren koillispuolelle, 100 metriä syvään Bornholmin syvänteeseen.. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi TOISEN MAAILMANSODAN lopussa liittoutuneet upottivat yhteensä 50 000 tonnia taisteluaineita sisältäviä ammuksia Itämereen. ”Nyt tavoitteenamme on etsiä ja määrittää sedimenttinäytteistä uusia fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteita ja selvittää, mitkä niiden osuudet ovat”, Niemikoski kertoo. Löydettyjen yhdisteiden metaboliaa tutkittiin laboratoriokokeilla. ”Tulokset osoittavat, että kalojen aineenvaihdunnassa muuntuvat yhdisteet ovat niille myrkyllisempiä kuin itse fenyyliarseeniyhdisteet.” Niemikoski on mukana kolmivuotisessa Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteisessä Wartox-hankkeessa. Tutkimuksessa ovat mukana sekä Verifi n että Syke. Suurin osa niistä lojuu Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren syvänteessä. Toiveena on perustaa yhdisteiden seurantaohjelma Itämerelle myrkkyjen leviämispotentiaalin selvittämiseksi. ”Ne ovat syntyneet todennäköisesti mik robien toiminnan vaikutuksesta
Simpukan toukat elävät lohikalojen kiduksissa. RK. Poliisi keskeytti Ympäristöliike Elokapinan ja Greenpeacen mielenosoituksen Koverharin satamassa Hangossa. Kaksi löytöä ajoitettiin peräti 43 000 vuoden taakse eli jääkausiajan keskelle. Mi. Lajin varhaisesta läsnäolosta on jo aiemmin saatu viitteitä siitepölynäytteistä. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . PERTTI KOSKIMIES Vakiintuneen käsityksen mukaan kuusi levisi maahamme idästä 3000– 5000 vuotta sitten. Nyt käytettiin maanäytteen dna:ta, joka kertoo, että kuusi kasvoi paikalla jo tuolloin. En itse koe, e ä kemiallisten aseiden hajoamistuo eet voisivat tällä hetkellä aiheu aa terveysriskiä ihmiselle. Aktivistit vaativat ministerejä ottamaan kantaa siihen, miksi hiilen kauttakulku Suomen läpi jatkuu, vaikka toiminta tukee Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan ja on haitallista ilmastolle. päivä. äisivät kansainvälistä keskustelua mereen upote. On mahdollista, e ä kaikki fenyyliarseeniyhdisteet muu uvat ajan myötä bakteerien muokkaamiksi myrkyllisiksi hajoamistuo eiksi. . Kantaa elvytetään kasvattamalla toukkia laitoksissa pikkusimpukoiksi, joita palautetaan jokeen. Pääsyitä ovat vesivoiman rakentaminen ja vesien liettyminen sekä lohija taimenkantojen pienentyminen. Kuusen valtakausi alkoi vasta 4000 vuotta sitten ilmaston viiletessä. ”Emme tiedä, mikä kemiallisten aseiden tilanne on 30 vuoden kulu. Emme tiedä, mikä tilanne niiden suhteen on esimerkiksi 30 vuoden kuluttua. Aiheesta puhuminen voi toimia varoituksena tulevaisuuden toiminnalle ja estää sen, e ei meriin enää upote aisi vaarallisia aineita. ä tutkimustulokseni herä. Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lajia oli kuitenkin Suomessa jo paljon aikaisemmin. Aktivistit pysäyttivät venäläisen hiilijunan huhtikuun 12. Aiemmin tuntemattomia esiintymiä löytyi 14. Mielenilmaus jatkui reilun viikon, kunnes poliisi keskeytti sen. ua.” Suomen ympäristökeskuksen kemisti, Hanna Niemikoski Kuusi saapui Suomeen luultua aiemmin Raakut vähenevät Metsähallituksen tutkijat etsivät raakkuja Pohjois-Suomessa kolmen vuoden ajan 360 purolta yli 500 kohteella. Jokihelmisimpukat eli raakut ovat huvenneet monissa Pohjois-Suomen vesistöissä häviämisen partaalle. Toivon, e. a. aamieni yhdisteiden määrät turskan lihaksissa olivat hyvin pienet. Niitäkin mielenkiintoisempia ovat 5000–7000 vuoden ikäiset löydöt Etelä-Suomesta sekä 9300 vuoden takainen ajoitus Sallasta. Raakku voi elää jopa 200 vuotta, mutta Luttojoella edes ennätysikä ei enää kauaa pelasta kantaa nuorempien sukupolvien puuttuessa. . ujen kemiallisten aseiden vaaroista. Hän arvelee, että kuusi oli ehkä Suomen jääkausiajan jälkeisessä ilmastossa tuhansia vuosia melko harvalukuinen ja joutui kilpailemaan muun muassa lämpimien alueiden lehtipuiden kanssa. Raakun lisääntyminen loppui Lutolla 1960-luvulla, jonka jälkeen Jäämeren lohi ei ole pystynyt nousemaan jokeen kutemaan. Mallinnustutkimusten perusteella aineet säilyvät ja vuotavat Itämereen seuraavat 200 vuo. ANTTI HALKKA Poliisi keskeytti Elokapinan mielenosoituksen Hangossa Elokapinan mukaan EU-maat ovat ostaneet fossiilisia polttoaineita Venäjältä 19 miljardilla eurolla Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. ”Kuusi on tullut Suomeen luultua aikaisemmin ihan Lappia myöten”, sanoo tutkimuksessa mukana ollut yliopistotutkija Minna Väliranta Helsingin yliopistosta
Sen sijaan ilmastonmuutoksen lisäämät keväthallat voivat olla haitallisia, jos mesikasvit paleltuvat. Sitä, kuinka aikaistunut pesimäkauden aloitus vaikuttaa telkän poikasten kasvuun, ei vielä tiedetä. Jäiden lähtö puolestaan vaikuttaa siihen, milloin telkkä pääsee asettumaan pesimäjärvelleen. Jäiden lähdössä suurta paikallista vaihtelua Parikkalassa tehty tutkimus paljasti, että jäiden lähdössä on suuria paikallisia eroja saman valuma-alueen sisällä. Suurin osa tutkituista kuningattarista kantoi mukanaan punkkeja, mutta niiden määrä ei vaikuttanut kuningattaren selviytymiseen. Vuoden 1988 suomalaistutkimuksessa havaittiin, että sammakoiden kutu on aikaistunut jo vuosina 1846–1986 keskimäärin viikolla. Keväiset tapahtumat muu uvat ilmastonmuutoksen paineissa, mu a paikalliset erot ovat suuria. Ilman lämmetessä ravinnontarve kasvaa, kun aineenvaihdunta vilkastuu. Kun toukat varttuvat, ne sietävät äärioloja paremmin kuin aikuiset sammakot, selviää tammikuussa 2022 julkaistusta tutkimuksesta. Viileä kevät voi olla eduksi kimalaisille Keväällä heräävät kimalaiskuningattaret kestävät paastoa pidempään, jos ilma on viileä. ILMA S TONMUUTOS F YSIOLOGIA FENOLOGIA 12 suomenluonto.fi. Vuosina 1991–2020 jäiden lähtö on aikaistunut vesistöstä riippuen reilusta päivästä yli kahteen viikkoon. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA VESA HUTTUNEN L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Sammakon kutu aikaistunut Sammakot ovat herkimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamille äärilämpötiloille kehityksensä alkuvaiheessa, eli nuorina nuijapäinä
Sitran 1,5 asteen elämäntapojen mukaan suomalaisten hiilijalanjäljen tulisi olla 2500 hiilikiloa (CO2e) vuonna 2030. Väheneminen johtui juna-, laivaja lentoliikenteen hiipumisesta, mutta yksityisautoilun päästöt vähemivät vain neljä prosenttia. Pralletriini on erittäin myrkyllistä kaloille, sammakkoeläimille ja kaikille hyönteisille. Lehtonen au oi asiantuntemuksellaan myös kaloja koskevien ju ujen teossa. RK POLIIT TINEN ELIÖ BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y IS TO CK PH OT O Pandemia ei juurikaan vähentänyt yksityisautoilun päästöjä.. JESSICA HAAPKYLÄ Hannu Lehtonen 1950–2022 Suomen Luonnon pitkäaikainen avustaja, Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen on kuollut. Tutkijoiden mukaan napojen lämpöaallot ovat varoitus häiriöistä maapallon ilmastojärjestelmässä ja askel kohti peruu ama omia muutoksia. Vuonna 2020 hiilijalanjälkeä pienensivät matkustamisen ja liikkumisen väheneminen noin 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Lämpöaallot navoilla herä. Melkoiset maansiirtotyöt edessä, ennen kuin pelto kylvökunnossa. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T KOTITALOUKSIEN KULUTUKSEN hiilijalanjälki laski Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan neljä prosenttia vuodesta 2019. Arktiksella jääpeite oli kuluvana talvena mi aushistorian 10. Myös jää hupenee nopeasti molemmilla navoilla. Viime kesänä otsikoihin nousi Thermacell-laite, joka höyrystää pralletriinihyönteismyrkkyä. RK Pandemia laski hiilipäästöjä Syyskyntö, viljelijän itsepetos. Yhden tyynyn sisältämä myrkky riittäisi tappamaan miljoona mehiläistä, vaikka näin ei luonnossa tietenkään käy. Pudotus oli kuitenkin varsin pieni, sillä vuosina 2010–2019 hiilijalanjälki laski 26 prosenttia aktiivisten päästövähennysten ansiosta. Ne ovat paitsi ihmisten kesäinen kiusa, myös tärkeä osa ravintoverkkoa ja toimivat pölyttäjinä. Arktis lämpenee yli kaksinkertaisella vauhdilla maapallon keskiarvoon verra una. suppein. TOIMITUS HYTTYNEN Aedes -suku Suomessa on noin 40 lajia verta imeviä hyttysiä. Kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat yksityisautoilusta sekä asumisesta ja lämmittämisestä. Tehokkaasti huuhtoutuu humus ja ravinteet kohti järveä. ävät huolta Maaliskuussa 2022 Etelämantereella mita iin 40 ja Pohjoisnavalla 30 aste a korkeampia lämpötiloja ajankohdan keskiarvoon verra una, ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Sen sijaan Etelämantereella ilmaston luonnollinen vaihtelevuus on suurempaa. Etelämantereella helmikuinen jääpeite oli pienin si en vuoden 1979. Suomen Luonnon toimitus o aa osaa omaisten suruun. Kerääjäkasvi sen sijaan estää eroosion ja huuhtoutumisen . Maanviljelija Jari Eerola viestipalvelu twi erissä 21.4.2022 Suomalaisen keskimääräiset hiilipäästöt olivat henkeä kohden 9950 kiloa (CO2 ekv.). Lehtonen vastasi kalakysymyksiin Kysy luonnosta -palstalla lähes vuosikymmenen ajan, ja tässäkin lehden numerossa
Sen tarkat silmät löytävät suojaväreissään lymyilevät metsonpoikaset, ja terävät kynnet yllättävät tarkkaavaisenkin pyyn. 14 suomenluonto.fi Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. Myös liito-oravan tiedetään toisinaan suosivan koloja kanahaukan pesän lähellä. Voi olla, että riskinotto päättyy lyhyeen, mutta pelin voittaja saa palkinnoksi suuren pesueen. Nurinkuriselta vaikuttava pesäpaikan valinta on osa kiivasta selviytymistaktikointia. Toisaalta hurja naapuri saalistaa tai karkottaa pesää uhkaavat pedot. Saalistajan suojissa TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT VESA HUTTUNEN. Teeriemo asettaa oman henkensä vaaraan asettuessaan lähelle haukkaa. S u h t e e l l i s t a 14 suomenluonto.fi K anahaukkaa ei suotta kutsuta huippupedoksi. Huippupedon suoma suoja perustuu siihen, että se saalistaa myös muita petoja, kuten varislintuja, näätäeläimiä sekä oravia, jotka myös toisinaan syövät linnunmunia ja -poikasia. Liito-orava taas pitäytyy mieluusti kaukana kanahaukasta, paitsi jos lähistöllä elelee myös lapinpöllö. Saaliseläintensä keskuudessa kanahaukka on silti merkillisen suosittu naapuri. Pöllö karttaa kanahaukkaa, ja kahdesta pedosta liituri valitsee mieluummin päiväaktiivisen kanahaukan. Kanahaukka saattaakin olla tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten huono. Esimerkiksi pohjantikka tekee usein kolonsa lähelle kanahaukan pesäpuuta. Kanahaukka on saanut nimensä saaliseläimen eli metsäkanalintujen mukaan, mutta nimestään huolimatta se pyydystää monenlaisia lintuja ja nisäkkäitä. Tutkijat ovat huomanneet myös teeren pesintämenestyksen paranevan lähellä kanahaukkaa, vaikka teeri on pedon tärkeimpiä saalislajeja
suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Kanahaukan terävä katse näkee kaiken mitä metsässä tapahtuu.
16 suomenluonto.fi 16 suomenluonto.fi Ensin oli Elämän synty munasta on kiehtonut ihmismieltä muinaisista ajoista lähtien. suomenluonto.fi Ensin oli Ensin oli MUNA 16 suomenluonto.fi TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT TOMI SETÄLÄ, JARI KOSTET JA ARTO JUVONEN. Mutta kuinka muna syntyy ja miksi ne näyttävät eri lajeilla niin erilaisilta
suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi 17 17 17 Ragnar Kreugerin munakokoelma on yksi maailman suurimpia, ja sitä käytetään edelleen tutkimukseen. TO M I SE TÄ LÄ. Vuonna 2020 sen avulla kuvatt iin Salomonsaarilla elävän endeemisen melanesiankeisarikyyhkyn munat ja lajin historiallinen levinneisyys
Keräilystä tuli intohimo, ja jo 20-vuotiaana Kreuger osti ensimmäiset lisäykset kokoelmaansa. Runon ikää on yritetty ajoittaa, mutta arviot ovat jääneet hyvin epävarmoiksi. Moni runonkeräilijä seurasi Lönnrotin jalanjälkiä Karjalaan ja tallensi elävää runoperinnettä 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Tapaus on toistaiseksi suurin luonnonsuojelurikosten ja -rikkomusten kokonaisuus Suomessa. Vaikka linnut olivat saaneet lainsuojan, munien kerääminen ei loppunut kokonaan. Yksi lumoutuneista oli Ragnar Kreuger. Puuttuvat palaset hän sepitti itse. Ruskuaisesta tulee aurinko, valkuaisesta kuu ja pienistä kuorensirpaleista tähdet. Maailmansyntyrunoissa maankamara syntyy telkän munankuoren alaosasta ja taivas sen yläosasta. sinitiainen talitiainen pikkuvarpunen kirjosieppo leppälintu 2 cm TO M I SE TÄ LÄ Linnunmuniin törmää usein linnunpönttöjä putsatessa. Tuomio jäi lainvoimaiseksi. Sotkatarinan juuret yltävät ajalle ennen kirjoitettua kieltä.. Syytetty sai rangaistukseksi 16 kuukautta ehdollista vankeutta sekä 250 000 euron korvaukset maksettavaksi valtiolle. Syytetty haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta ei saanut sitä. Kreuger lahjoitti kokoelmansa Luonnontieteelliselle keskusmuseolla eli Luomukselle vuonna 1962, kun munien kerääminen ja hallussapito kiellettiin luonnonsuojelulailla. Marraskuussa 2011 närpiöläismieheltä löytyi 9500 linnunmunaa sekä täytettyjä lintuja ja muita elämiä. Tämä kuvastaa, kuinka ihmeellisenä ihmiset ovat kokeneet elämän synnyn linnun munasta jo esihistoriallisina aikoina, siis ennen 1100-lukua. Tämän kunnianhimon – tai hulluuden – seurauksena syntyi yksi maailman merkittävimmistä munakokoelmista. Hän tavoitteli mahdollisimman täydellistä kokoelmaa, johon kuuluisivat kaikki maailman lintulajit. Voidaan kuitenkin sanoa, että sotkatarinan juuret yltävät ajalle ennen kirjoitettua kieltä. Aluksi munien keruu oli laillista, mutta jo 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää sen haitallisuus. Lahjoituksen myötä munien määrä museossa kasvoi kaksinkertaiseksi. 18 suomenluonto.fi otkoinen ilman lintu Etsi pesän sioa; Muni munaista kolme Väinämöisen polven päällä. Elämän ihme ja munien kauneus sykähdyttivät sukupolvi toisensa jälkeen. Niin munan alanen puoli Alaseksi maaemäksi, Munan ylinen puoli Yliseksi taivoseksi, Jäälitässä valkeata Se kuuksi kuumottaan. Näin syntyy maailma kalevalaisen runon mukaan, jonka Elias Lönnrot tallensi Vienan Karjalassa loppukesällä 1832. Munien kauneus johti keräilyyn Linnunmunien lumo ei hellittänyt, vaikka ihminen oppi kirjoittamaan ja yhteiskunta teollistui. Hänen kokoelmansa takavarikoitiin ja sijoitettiin Luomukseen, jotta se olisi tutkijoiden käytössä. Seuraavana vuonna Lönnrot palasi Trohkimon taloon, jossa hänet otettiin ystävällisesti vastaan vanhana tuttavana. Tässä pihapiirin yleisimpien pesimälajien munat. Ilmatar syntyikin Lönnrotin omasta kynästä. M U NIEN H ÄIK ÄISEVÄ MONIM UOTOISU US Seuraavilla sivuilla kuvatut linnunmunat ovat luonnollisessa koossa. Sotka on myöhemmin tulkittu telkäksi. Rikosta käsiteltiin Vaasan hovioikeudessa kesällä 2016. Kuuli polvensa palavan, Jäsenensä lämpiävän, Järkähytti polviaan, Munat vieräy vetteen. Hän syntyi 1897 Viipurin maalaiskunnassa, ja aloitti munien keräilyn jo pikkupoikana. Kalevalaan Lönnrot yhdisteli irrallisia runoja ja loi niistä juonellisen kertomuksen. Kun Kalevala julkaistiin 1835, siinä sotka ei kuitenkaan muni munaansa Väinämöisen vaan Ilmattaren polvelle. Munien ja eläinten todellinen korvausarvo ylsi yli puoleen miljoonaan euroon, mutta oikeus kohtuullisti korvaussumman. Kalevalan ilmestyminen synnytti muoti-ilmiön. Jäälitsässä ruskeata Se päiväksi paistamaan, Jäälitän muut muruiset Ne tähiksi taivaalla. Niiden avulla kävi ilmi, että sotkatarina maailman synnystä oli samanlainen huolimatta siitä, kuka sen keräsi. Runon lauloi hänelle Trohkimai?i Soava, akonlahtelainen runonlaulaja. Sen sinivihreät munat lienevät tulleet tutuiksi, koska ihmiset söivät telkän munia
suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19 Mustakurkkuuikun munat ovat suippopäisiä ja soikeita. suomenluonto.fi 19 JA RI KO ST ET. Aluksi munat ovat valkeita, mutt a haudonnan myötä ne likaantuvat rusehtaviksi
Lajeja on yli 3000, eli miltei kolmannes maailman kaikista tunnetuista linEmun muna on miltei musta tai sinivihreä.. Värit ovat säilyneet hämmästyttävän kirkkaina. Suurin osa Ovaskaisen esittelemistä munista on kerätty 1800-luvulla. Kokoelma on yksi maailman suurimmista sekä lajien että pesyeiden määrässä. Kukin pesye on asetettu omaan pieneen pahvilaatikkoonsa, jossa munat lepäävät pumpulipedillä. Ne ovat tiiviissä kaapeissa valolta ja tuholaisilta suojassa. Näin elinvoimaiset poikaset saavat entistä paremmat lähtökohdat alkavaan elämään. Niitä on paljon, yli satatuhatta. Biliverdiini saa aikaan paranevan mustelman vihertävän sävyn, kun taas protoporfyriini synnyttää punaruskeita sävyjä. Molemmat yhdisteet liittyvät rautaa sisältävän hemin syntyyn ja hajoamiseen. Brittiläiset tutkijat selvittivät tunnistavatko etelänkiislat munansa todella niiden ulkonäön perusteella. Etelänkiisla pesii harvalukuisena myös Suomessa. Kirjosiepoilla munien värin tiedetään heijastelevan naaraan kuntoa. Koiras voi pariutua usean naaraan kanssa, jolloin se joutuu päättämään kenen poikasia se ruokkii. Vaihtelevista kuvioista on silloin hyötyä. Niitä on paljon, yli satatuhatta. Munien värikuvioista on hyötyä myös tilanteissa, joissa emon pitää tunnistaa munansa monien samanlaisten joukosta. esittelee Luomuksen kokoelmissa olevia munia. Mitä elinvoimaisempi naaras on, sen kirkkaamman sinivihreitä ovat sen munat. Ovaskainen availee kokoelmakaappeja ja vetää niistä ulos suuria laatikoita. Kokoelma on yksi maailman suurimmista sekä lajien että pesyeiden määrässä. Ulkonäön perusteella ikää ei voi päätellä, sillä munat näyttävät siltä, kuin ne olisi munittu vasta eilen. Kokoelmiin kerätyt munat halutaan säilyttää hyvässä kunnossa tutkimusta varten, sillä uusien munien kerääminen ei ole vastuullista, kuten ei lintujen tappaminenkaan. Osa munista on pohjaväriltään vihertäviä, toiset beigejä. Jokaisessa laatikossa on mukana tiedot siitä, mille lajille munat kuuluvat, koska ne on kerätty ja mistä, sekä tiedon siitä, kuka ne keräsi. Lajeja on yli 3000, eli miltei kolmannes maailman kaikista tunnetuista lintulajeista, sekä pesyeitä 38 000. Kun emo palasi pesälle, se siirsi munanKU VA T TO M I SE TÄ LÄ 2 cm kiiruna rantasipi koskikara käki keltasirkku niittykirvinen hippiäinen Museomestari Outi Ovaskainen esitt elee Luomuksen munakokoelmia. Munia säilytetään kokoelmatiloissa eläintieteellisen museon kellarissa. Hämmästyttävää on, että värien kirjon takana on vain kaksi väriyhdistettä: protoporfyriini ja biliverdiini. Etelänkiisla munii vain yhden munan, eikä se rakenna pesää. Pohjanmeren lintuvuorilla pesivän etelänkiislan munissa on hämmästyttävän monimuotoiset kuviot. Kuviot vaihtelevat läiskistä viiruihin. Päivänvalossa munat haalistuisivat, siksi suuria munakokoelmia ei nähdä yleisölle avoimessa näyttelyssä. Värikuvioiden merkitys Munat ovat väriltään valkoisia, ruskeita tai ruskeankirjavia, punertavia tai vaaleanturkooseja. 20 suomenluonto.fi Luomuksen vaikuttava kokoelma Museomestari Outi Ovaskainen esittelee Luomuksen kokoelmissa olevia munia. Koiras hoitaakin sen naaraan poikasia, jotka ovat kuoriutuneet kirkkaimman värisistä munista. Ihmiskehossa hemiä esiintyy esimerkiksi hemoglobiinissa. Pesäpaikkana toimii laakea syvennys kalliolla. Tutkijat testasivat emojen kykyä tunnistaa oma munansa siirtämällä munaa parinkymmenen sentin päähän pesästä. Lintuvuorilla, missä pesät ovat tiheässä, emoille on tarpeen pystyä tunnistamaan omat munansa
suomenluonto.fi 21 Etelänkiislat pesivät valtavissa kolonioissa, missä pesät ovat vieri vieressä. Pesän rakentamiseen se käytt ää heiniä ja muuta kasvillisuutt a, ja vuoraa sisuksen ohuilla juurilla.. ETELÄ NKIISLA N Y KSILÖLLISET M U NAT Keltasirkku tekee pesänsä tyypillisesti maahan, heinikkoon tai pienen puun alle. Emojen täytyy oppia tunnistamaan munansa. Päärynämäisen muodon ansiosta munat eivät putoa helposti jyrkänteeltä, vaan pyörivät ympyrää. Muniin on evoluutiossa syntynyt yksilöllinen väritys ja kuviointi
Tutkijat eivät ole onnistuneet selvittämään, miksi näin on. Monilla suojaisissa paikoissa pesivillä lajeilla on kirjavat munat. Ne ovat piilossa kasvillisuuden suojissa silloinkin, kun emo ei ole pesällä. Toisin kuin nisäkkäällä, linnun munasolu vaatii kasvaakseen useamman siittiön. Kokeessa selvisi, että mitä kauemmin haudonta oli jatkunut, sitä suuremmalla varmuudella emo tunnisti oman munansa. Rautiaisen munat ovat sinivihreät ja pesä on usein tiheässä kuusessa tai katajassa. Keltasirkku tekee pesänsä heinikkoon. Voisi kuvitella, että valkoinen väri lisää munien riskiä joutua pedon saaliiksi. Samaan aikaan valkuaiseen kertyy vettä ja ympärille kasvaa ohut kalvo. Emo siis oppi miltä sen muna näyttää. Munasolun hedelmöittämiseen niitä tarvitaan vain yksi, mutta muut siittiöt tuovat hedelmöitykseen kalsiumia, joka laukaisee alkionkehityksen. Munissa toistuvat hennot heinämäiset kirjailut. Tässä vaiheessa valkuainen on geelimäisen tiivistä. Kalvo määrää sen, minkä muotoinen munasta tulee. Linnun munasolu sisältää perinnöllisen aineksen lisäksi keltuaisen, joka on poikasen ravintoa sen kasvaessa munan sisällä. Noin viisi tuntia hedelmöityksen jälkeen munasolu alkaa jakautua, eli siitä tulee alkio. Hyytelömäinen valkuainen kasvaa hedelmöittyneen solun ympärille munajohtimessa. Sitä tarvitaankin paljon kaikkien munien synnyttämiseen. Pesäkuppi on tyypillisesti vuorattu karvoilla tai höyhenillä. Suojaväri pienentää munien riskiä joutua pedon saaliiksi. Talvella lintujen sukuelimet surkastuvat, mutta päivän piteneminen saa ne taas kasvamaan. Kevät käynnistää lisääntymiskauden. 2 cm. Kaikilla lintulajeilla ei ole pigmentoituneita munia. Esimerkiksi koskikaran munat ovat puhtaanvalkoiset, eivätkä ne sisällä lainkaan väripigmenttejä. Toki kaikilla avopesijöillä näin ei ole. Seuraavaksi tutkijat testasivat mitä käy, jos munia olikin pesän lähellä kaksi, tismalleen yhtä kaukana pesäkuopasta. Miksi muna on valkoinen. Kirjavia munia tavataan esimerkiksi rannoilla pesivillä kahlaajilla, kuten rantasipillä sekä avomailla pesivillä pikkulinnuilla, kuten keltasirkulla. Suojaisesta paikasta johtuen munien värillä ei ole niin suurta merkitystä. Talitiaisten ja hippiäisten tiedetään syövän tyhTO M I SE TÄ LÄ varis teeri lehtopöllö telkkä Toisin kuin nisäkkäällä, linnun munasolu vaatii kasvaakseen useamman siittiön. Vain kalansyöjät ja petolinnut saavat munimiseen riittävästi kalsiumia ravinnostaan. Pesä on melko suuri ja avonainen, rakennettu sammalista ja heinistä. Koirailla prosessin käynnistämiseen riittää päivän pituus, mutta naaraiden munarakkula ja -johdin tarvitsee aktivoitumiseen ja kasvuun myös koiraan soidinta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan munien värin lisäksi merkittävää on se, mihin lintu tekee pesänsä, sekä se, onko emolla hyvä suojaväri. Läheskään kaikkiin munien väritykseen liittyviin kysymyksiin ei ole löydetty vastausta. Lajista riippuen naaraslinnuilla munarauhanen ja -johdin voivat kasvaa lisääntymisaikana kooltaan satakertaiseksi talviseen kokoon verrattuna. 22 suomenluonto.fi sa takaisin pesään. Kun muna etenee munanjohtimessa, kalvon pintaan alkaa kertyä kalsiumia. Esimerkiksi juuri koskikaran valkoiset munat ovat hyvässä turvassa suojaisessa pesäkolossa, usein vieläpä vaikeasti saavutettavassa paikassa virtaavan veden partaalla. Esimerkiksi sinitiainen tarvitsee yhden pesyeen muniin enemmän kalsiumia kuin mitä sen koko luusto sisältää. Myös lehtopöllön munat ovat valkoiset, nekin pesäkolon tai -pöntön suojassa. Tällöin emo joutuu valitsemaan kumman munan se siirtää takaisin pesäänsä. Muut joutuvat hakemaan sitä erikseen. Monilla avoimilla paikoilla pesivillä lajeilla munat ovat ruskeankirjavat, jolloin ne sulautuvat hyvin ympäristöönsä. Munat syntyvät yksi kerrallaan Värikkäät munat saavat kuvionsa ja värinsä linnun kohdussa, mutta sitä ennen muna on tehnyt pitkän matkan. Vaaleanruskealla pohjalla on tiheässä ohuita tummanruskeita viiruja
suomenluonto.fi 23 suomenluonto.fi 23 Kurki munii kaksi munaa, jotka ovat harmaatai punaruskeatäpläisiä, pohjaväriltään harmaansinisiä tai himmeänharmaita. suomenluonto.fi 23 AR TO JU VO N EN
24 suomenluonto.fi jiä etanan kotiloita, tundralla elävät kahlaajat nokkivat myyrien ja sopuleiden luita. Kuoriutuminen paljastaa vielä yhden munan ihmeistä. Muninnan jälkeen alkaa haudonta, joka kestää lajista riippuen parista viikosta yli kuukauteen. Pikkulinnut munivat tyypillisesti aamuvarhaisella, jotta ne pääsevät ruokailemaan aamulla ilman, että niiden sisällä olisi raskas muna kannettavana. Munan kuori on tarpeeksi vahva, että se kestää hautovan emon painon, mutta tarpeeksi ohut, jotta heiveröinen poikanen saa kuoren itse rikki. Uusi elämä on syntynyt. Viitattu 4.4.2022). Osa väripigmenteistä jää kalsiumkerroksen alle, jolloin sävy jää himmeäksi. Jutun lähteenä käytetty muun muassa Tim Birkheadin kirjaa The most perfect thing – Inside (and outside) a bird's egg (Bloomsbury 2016). Emolta poikanen ei saa apua. Kun se on päässyt ulos kuorestaan, munan ihme on käynyt toteen. 24 suomenluonto.fi KU VA T TO M I SE TÄ LÄ Etelänkiislan munan himmeämmät kuviot ovat ohuen kalsiumkerroksen alla. Vastamunitun munan päällimmäinen pigmenttikerros voi olla niin tuore, että siitä tarttuu pigmenttiä kosketuksesta. Kohdun seinämässä on erikoistuneita soluja, joista vapautuu väriainetta. Munan kehittymiseen kuluu kaikkiaan noin vuorokausi, ja ne kehittyvät yksi kerrallaan. Yhdessä värin kanssa vapautuu kalsiumia, jota kertyy munan pintaan kerroksittain. Elias Lönnrotin tallentama runo on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietokannasta (SKVR I1AII2. Ilma kuivattaa värit. Kun munan kuori on valmis, muna jatkaa kulkuaan kohtuun. 2 cm kuikka maakotka laulujoutsen. Apuna poikasella on nokan kärkeen kasvanut sarvimainen uloke eli munahammas ja niskan vahvat kuoriutumislihakset
suomenluonto.fi 25 L U O N N O N Y S T Ä V Ä N Y K K Ö S S A I T T I • LUONTO • RETKEILY • KOTONA • YMPÄRISTÖ • BLOGIT • Villivihannesten aika! Lataa Suomen Luonnon Villivihan neksetmobiilisov ellus puhelimees i! www.suomen luonto.fi/ sovellus Villivihannesten aika! Kevät ja alkukesä ovat villivihannesten parasta satokautta. suomenluonto.. / linnunpesat SH U TT ER ST O CK BE N JA M IN PÖ N TI N EN JU SS I H EL IM Ä KI. suomenluonto.. / retkipaikat Pesäni on kotini Nyt on pesänrakennuksen huippuaika! Tutustu linnunpesiin ja niiden asukkaisiin. /tag/ linnun-aani/ Lähde kevätretkelle! Retkivinkkejä ympäri Suomen. Opi tunnistamaan kasvi ja lähde kevääseen maistelemaan villejä makuja! suomenluonto.fi/ villivihanneskoulu Opi lintujen ääniä! Sivuiltamme kuunneltavissa runsaasti lintujen ääniä. Selaa kätevästi karttanäkymässä. suomenluonto.
26 suomenluonto.fi 26 suomenluonto.fi Vesi luo metsässä ympärilleen luonnonrikkautta.
suomenluonto.fi 27. suomenluonto.fi 27 Metsä tarvitsee vettä TEKSTI JA KUVAT HEIKKI WILLAMO Vesi on metsässäkin elämän neste, rikkauden luoja ja ylläpitäjä
Purona se juoksee tosin vain tämän rauhoitetun pätkän, alempana kulku on oikaistu ojaksi, suoraksi ja tasaisesti virtaavaksi. Juurakot ja kääpien koristamat lahopökkelöt kurkotte levat saniaisten seasta. Notkon pohjalla voisi kuvitella olevansa keskellä laajaa metsää, mutta todellisuus on toinen. Vuosien saatossa syntynyttä lahopuuta on paljon, paikka paikoin puro melkein katoaa sammaloituneiden liekojen alle. Kirkas vesi virtaa läpi tiheän varpushaukkakorven, polveilee sitten rauhallisesti hämyisän metsän varjoissa. 28 suomenluonto.fi K uljen metsäpuron vartta syvän uoman pohjalla. Metsä on ajettu ahtaalle: puronotkoa on suojeltu puolisentoista kilometriä, mutta alue on kapeimmillaan vain seitsemänkymmenen metrin levyinen. Rinteen päällä maa tasoittuu hiekkakankaaksi, jolla kasvaa runsaan kolmenkymmenen vuoden ikäinen istutusmännikkö. Se kertoo ajasta, jolloin Etelä-Suomi oli vapautumassa kilometrien paksuisen, maan muotoja tasoitelleen mannerjäätikön puristuksesta. Puron reunalla ja hiukan ylempänäkin on upottavia hetteitä, joista peittävä märkä sammal hohtaa kauniin vihreänä. Ero ei voisi olla suurempi: yksitoikkoinen puupelto vastaan monimuotoisuuden helmi. Paitsi metsien monimuotoisuuden kirjoa, syvä notko on myös kappale maamme jääkauden jälkeistä historiaa. Metsä on iloista puiden sekamelskaa: kuusta, koivua, harmaaleppää ja raitaa, rinteessä jokunen mänty ja haapa. Lähdepuro virtaa läpi kauniin sekametsän.. Jopa vuolaat lähteet, joista vesi kumpuaa, on rajattu suojelualueen ulkopuolelle. Suunnattomat sulamisvesimassat hakivat reittejään kuljettaen tonneittain hiekkaa, joku virroista uursi tämän syvän uoman, jonka pohjalla pieni puro nyt vie lähteikön vettä läheiseen järveen
Pikkutikka viihtyy luhtaja tulvametsissä. suomenluonto.fi 29 Metsä on iloista puiden sekamelskaa: kuusta, koivua, harmaaleppää ja raitaa; rinteessä jokunen mänty ja haapa. Kantokääpiä puron poikki kaatuneella kuusella.
Istahdan kaatuneelle haavalle, jonka latvaosa makaa hetteikön märässä sammalessa. Jotain on suojeltu, mutta alueet Pohjavett ä purkautuu pienen lähdelammen pohjasta. Ympärilläni lentää, kävelee, ryömii ja mönkii valtava joukko pieniä lajeja, joiden löytämiseen tai tunnistamiseen tietoni eivät riitä. Sen ympärillä on jokunen pienempi lähde sekä runsaasti upottavia tihkupintoja, joissa retkottaa kaatuneita kuusia ja vanhoja haapoja. Alueen topografi nen vaihtelu luo pienipiirteisyyttä, Salpausselkien vaikutus näkyy lähteiden ja lähdepurojen määrässä. Tästä kaikesta on kuitenkin menetetty valtaosa: rehevät maat on raivattu pelloiksi, kosteikot kuivattu ja metsien monimuotoisuus typistetty yksitoikkoiseen, puutavaraa tuottavaan muottiin. Pieni joki polveilee halki saniaisviidakon.. Lammesta lähtee vuolas puro, sen penkkojen varjoissa vilahtelee purotaimenia. Paikka on ollut retkieni kohde jo vuosikymmeniä, erityisesti pidän kesäilloista. Sama koskee kymmeniä sammalia ja jäkäliä, jotka peittävät lähes kaikki pinnat märimmistä hetteistä kiviin ja puiden runkoihin. Kotiseutuni luonto läntisen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla on monimuotoisuuden helmi Suomen kartalla. 30 suomenluonto.fi V ajaan peninkulman päässä purosta kolmannen Salpausselän luoteisrinne laskeutuu jyrkkänä kohtaan, jossa pohjavesi kumpuaa maan pinnalle muodostaen kirkasvetisen lammen. Lähteiden keskittymä on kauniin metsän ympäröimä ja kuuluu muutaman neliökilometrin suojelualueeseen, joka metsän ohella säilyttää geologisia arvoja harjumuodostumineen ja suppakuoppineen. Ensimmäiset lepakot kiertelevät lammen yllä tehden koukkauksia sen tyyneen pintaan. Tammivyöhykkeen raja kulkee sen halki, Lohjanjärven ympäristön ravinteikkaat kalkkimaat tuovat lehtojen runsauden. Vesi on metsässäkin elämän neste, rikkauden luoja ja ylläpitäjä. Lampi on niiden lastenkamari, poikaset viettävät ensimmäisen elinvuotensa sen viileässä vedessä. Auringon vielä punatessa harjun yläosan puita on lähteikköjen äärelle laskeutunut hämärä. Sormenmittaiset tammukat tavoittelevat hyönteisiä hypyillään, tavi pärskähtää lentoon puron suulta, jossa olen kerran seuraillut vesipäästäisen touhuja. Olen metsän polttopisteessä
On suojeltu kokonaisuuksia, vaikka ne enimmäkseen ovatkin iäkkäämpää talousmetsää. Ehkäpä vesi löytää vielä joskus takaisin vanhoihin, pehmeästi polveileviin uomiinsa ja menetetyt purot heräävät henkiin.. suomenluonto.fi 31 Kotiseutuni luonto läntisen Uudenmaan ja VarsinaisSuomen rajalla on monimuotoisuuden helmi Suomen kartalla. Edellä kuvaamani hieno harjualue kuuluu keskittymään, jossa suojeltujen metsäalueiden pinta-ala ylittää reilusti eteläsuomalaisen keskiarvon. ovat valtaosin pieniä irrallisia sirpaleita vailla yhteyttä toisiinsa. Luonnontilaisten lampien, korpija rämelaikkujen, lähteikköjen ja purojen määrä on sen sijaan ilahduttavan suuri. Paikat paranevat vuosi vuodelta: metsät vanhenevat, lahopuun määrä kasvaa ja vanhat ojat umpeutuvat
Puro yhtyy toiseen, saa lisää voimaa reunojensa lähteistä ja kasvaa pikkujoeksi, jonka yli ei enää pääse loikkaamalla. Siellä täällä kasvaa elämänpolkunsa loppupuolella olevia koivuja. Joki kiemurtaa syvän uomansa pohjalla suojassa maailman meteliltä. Purot ja veteen sortuneet puut ovat Joki kiermurtaa uomansa pohjalla suojassa maailman meteliltä. 32 suomenluonto.fi Alueeseen kuuluu myös harjun toisella puolella oleva pitkä, rauhoitettu kaistale, jonka yläpäässä vesi virtaa purona. Päästäiset viihtyvät tiheäkasvuisissa puronvarsissa. Se virtaa hiljakseen vanhojen kuusten reunustamana, kiemurtaa serpentiinin lailla keskellä tiheää saniaisviidakkoa. Erilaiset elinympäristöt kohtaavat vankkarunkoisen kangasmaan muuttuessa märäksi korveksi, jossa takkuisten kuusten keskellä kituuttavat koivut ja lepät lahoavat pesäpökkelöiksi tikoille ja tiaisille. Kristallinkirkkaassa vedessä makaa liekopuita, niiden keskellä hiekkainen pohja hohtaa auringon läikässä kuin kulta. Voi kuulla pohjantikan naputtelua ja kanahaukkojen väkevää jaklatusta. Se muovaa sitä ja synnyttää pieniä keitaita, kun sen äärelle muodostuu elämää rikastuttavia reunavyöhykkeitä. Nevareunuksen ympäröimä lampi pienellä rämeellä. Lammet ja lampareet avaavat puiden keskelle valoisia aukkoja saaden rannoilleen lehtipuiden heleän vyön. V esi on oleellinen osa metsää. Puukiipijät ja peukaloiset laulavat, pyy piiskuttaa, varpuspöllö viheltää. Kuvassa metsäpäästäinen.. Pohjantikan vaimeaa naputtelua voi kyllä kuulla tai kanahaukkojen väkevää jaklatusta
Viereinen lampi purkaa vetensä toiseen suuntaan pienemmän järven pohjukkaan. suomenluonto.fi 33 asukkailleen korvaamattomia elinympäristöjä. Tämäkin puro alkaa ryöppyämällä jyrkkää rinnettä, mutta jatkaa sitten läpi vanhan metsän. Metsän virtavedet vaihtelevat vähäisistä noroista pieniin jokiin. Siellä täällä kukkii suo-orvokki. Korven reunassa on suosikkikohtani, jossa puroa reunustaa riutuvien koivujen ja pökkelöiden rivistö. K esällä puro kuivuu miltei olemattomiin, ryöppyävä koski vetäytyy kivien väleihin. Lain suojasta huolimatta edelleen vastaan tulee metsäpuroja, joiden reunoille on jätetty muutama puu sekä korpinotkelmia, jotka seisovat saarekkeina keskellä hakattua aukkoa. Heikki Willamo on karjalohjalainen valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija. Ojitusinnon huumassa metsänpohjat viillettiin haavoille ja vedet juoksutettiin vauhdilla pois. Maa on kuitenkin märkää, suovehka ja muut kosteikkokasvit rehottavat, suuret tervalepät ja kituliaat kuusentarrit kasvavat korkeilla mättäillä. Matkaa on vain nelisensataa metriä, mutta siihen mahtuu vaihtelua, jonka vaikutukset näkyvät puron ympärillä. Lähteiden viileässä vedessä ja partailla elää vakaisiin olosuhteisiin sopeutunut eliöyhteisö, laajemmat hetteiköt reuna pensaikkoineen elättävät omaa elämänkirjoaan. Tulva-alue rehevöityy läpitunkemattomaksi viidaksi eikä puroa juuri erota. Erilaiset pienvedet ja niiden lähiympäristöt kuuluvat metsiemme arvokkaimpiin ympäristöihin, mutta valitettavasti myös uhanalaisimpiin. Kasvillisuuden noustessa vähäinen uoma katoaa saniaisten, vehkan, raatteen ja rentukoiden keskelle. Jäljelle jää ymmärtämättömyyden irvokas muistomerkki. Korvet kuivuvat, purouoma altistuu tuulelle ja valolle. Lähdelammen ympärillä on runsaasti pökkelöitä ja liekopuita.. Maan muodot määräävät niiden kulkua, veden nopeutta ja vaikutusta, vähävetisimmätkin norot muokkaavat lähiympäristönsä pienilmastoa. Korpinotkelmat kuivuivat, lähteiköt ehtyivät, metsä yksitoikkoistui ja paljon monimuotoisuutta katosi. Vaikka niiden arvo jo ymmärretään, ja ne kuuluvat metsälain suojaamiin kohteisiin, ehdittiin tehometsätalouden rajuimpina vuosikymmeninä tehdä valtavasti tuhoa. Se suikertaa suurten kuusten alla, kulkee pitkin kauniin korven laitaa jatkaen sitten kivenheiton päässä olevaan rantaan. Keväällä se levittäytyy tulvaksi tervalepikon pohjalle, kerää itsensä taas uomaan, virtaa pajukon reunustamana halki pienen avosuon ja putoaa jyrkkää rinnettä järveen. Lammesta lähtevä puro kuohuu jyrkässä rinteessä hakien uomaansa kivien väleistä, mutta rauhoittuu päästyään tasamaalle
TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVITUKSET SAKKE YRJÖLÄ INFOGRAFIIKKA SAKKE YRJÖLÄ JA SUOMEN LUONTO 34 suomenluonto.fi MADE HAUKI AHVEN ITÄMERENKAMPELA SILAKKA NAHKIAINEN SÄRKI LAHNA MUSTATOKKO KOLMIPIIKKI KUHA HÄRKÄSIMPPU Värijanat kertovat kunkin kalalajin keskimääräisen kutuajan. V I N J E T T I L U O N T O T I L A S T O I N A Koska kalat kutevat. Joillakin lajeilla, kuten silakalla, on eri aikaan vuodesta kutevia kuturyhmiä: silakoita onkin kudulla toukokuulta syyskuulle asti.. Se vaihtelee jonkin verran maan eri osissa
Kalalajien kutu toistuu vuosittain melko tarkasti samaan aikaan, tosin sen alkua säätelee veden lämpötilan kehittyminen. Kaloille kutu on vuoden kohokohta: moni laji sonnustautuu lisääntymishetkeä varten juhlavaan kutuasuun. MUIKKU LOHI KYTTYRÄLOLOHI HÄRKÄSIMPPU SILAKKA MUIKKU LOHI KYTTYRÄLOLOHI HÄRKÄSIMPPU SILAKKA. V I N J E T T I suomenluonto.fi 35 KALOJEN KUTUAJOISTA on Suomessa oltu hyvin perillä, sillä kutukerääntymät ovat tarjonneet hyvän tilaisuuden veden viljan keruuseen. Lohikalat kaivavat kudulleen pesäkuopan, mustatokko kätkee kutunsa suojaisaan pesäkoloon ja kolmipiikki kyhää kasvinosista jälkeläisilleen pienen pesän. Nyt kun kala tulee pöytiimme enenevässä määrin kasvatusaltaista, tuntuma kalojen vuodenkiertoon on hämärtynyt. Kalat jaetaan kutupaikan perusteella useaan ryhmään: jotkin kutevat kasveille, toiset kovalle pohjalle, monet merikalat laskevat kutunsa vapaaseen veteen kellumaan. Kojamo eli koiraslohi on silloin komeimmillaan, ja särkikalojenkin päätä ja eturuumista kirjovat sarveisaineiset kutukyhmyt. Joskus viileät säät venyttävät kudun alkua jopa parilla kuukaudella
36 suomenluonto.fi Hurja kohtaaminen
Ahma joutui satt umalta susilauman saartamaksi.. ävää kamppailua. suomenluonto.fi 37 TEKSTI JA KUVAT SAMULI HAAPASALO Luontoharrastaja ja -kuvaaja Samuli Haapasalo pääsi todistamaan ahman ja susilauman jänni
Kun ahma lähestyy aukean reunaa, se kohtaa yllätyksen. Nyt se jolkottelee aukealla suolla, kääntyilee välillä tarkoituksettoman tuntuisesti. Melkein läpinäkymätön räntäpyry muuttuu yläpilvien siivilöimäksi kirkkaudeksi ja taas pyryksi. Kaksi sutta ilmestyy metsästä suolle. Välillä ahma kääntyy susilaumaa kohti ja näyttää uhmakkaasti valkoisia hampaitaan. 38 suomenluonto.fi A hma on aina liikkeellä. Sudet ovat nopeampia kuin ahma, mutta myös raskaampia. Ahma saarretaan joka puolelta ja kellistetään maahan. Nyt ahma suuntaa helposti tunnistettavalla näätäeläimen keinahtelevalla tyylillään yli suoaukean. Niitä on nyt kuusi. Ahma säntää pakoon. Tuntuu, että susia on kaikkialla, ahman takana, sivussa ja edessä. Sudet torppaavat ahman tien kohti metsää. Parhaan turvan antavat kuitenkin vahvat leuat. Pääseekö ahma pakoon. Ahma pyrkii kohti ainoaa metsäsaareketta. Hanki pettää välillä niiden alla, kun ahman suuret tassut kantavat lumessa. Sudet piirittävät ahman. Tuisku ja tuulen suunta eivät ole antaneet sille vainua. Jos ahma yltää iskemään hampaillaan suden jalkaan, luut rutisevat.. Kaikki kuusi sutta ovat sen kimpussa, ja ahma jää alimmaiseksi. Voin jälkikäteen nähdä kuvista monta asiaa, joita en havainnut valtavalla kiihkeydellä ja nopeudella etenevässä kohtaamisessa. Tilanne kehittyy nopeasti. Sillä on kintereillään kaksi sutta, ja lisää hukkia näkyy samassa suunnassa, minne ahma on juoksemassa. Ahman ja susien reitit kohtaavat. Pian metsän reunassa näkyy jo kolme sutta tasaisin välein. Erämaa on kaunis. Maisema vaihtuu tänä iltana hetkessä. Susien maahan nujertamanakin sillä on voimakkaat jalat ja niissä pitkät raatelukynnet. Sen ainoa mahdollisuus on päästä kiipeämään puuhun. Sudet pysyivät siltä piilossa, kunnes oli liian myöhäistä. Ehkä ahman aikomuksena on viedä ruokaa naaraalle, joka imettää poikasiaan lumikäytävässä. Alkaa hurja takaa-ajo. Ahma näyttää susille toistuvasti hampaitaan. Sen lenkit ovat pitkiä, sillä on ankara elämä. Sudet eivät halua tuta niiden terävyyttä. Tilanne kehittyy arvaamattoman nopeasti. Takaa-ajo kiihtyy, ja puiden äärellä näkyy melkoinen mylläkkä. Takaa-ajo Ahma on joutunut kuin väijytykseen
Se voisi antaa turvan. Alakynteen jäänyt ahma jää kyyhöttämään liikkumattomana oksalle. Ahman täytyy kuitenkin suojautua koko ajan eri suunnilta hyökkäävil tä susilta. Kun ahma näyttää yhteen suuntaan hampaitaan, toiselta puolelta puuta toinen ja kolmas susi tavoittavat ahmaa omilla hampaillaan. Mikä on sen kohtalo. Susilauma saa vedettyä ahman takaisin maahan. Kestävyyskin on varmasti jo koetuksella. Ahma on yhä ylhäällä puussa, samassa asennossa. Puraisuja voi olla kehossa, mutta kuinka syviä, en voi tietää. Se ei voi kääntää selkäänsä yhdellekään ottaakseen ratkaisevat vedot ylös runkoa. Mukana ovat vanhat alfat ja nuoret yksivuotiset. Taistelu elämästä ei ole ohi. Susien loikat runkoa vasten eivät enää tavoita ahmaa. Räntäsade alkaa taas, mutta ahma kyyhöttää edelleen aivan paikallaan. Yö laskeutuu ja sudet lähtevät vähitellen pois. Mutta eivät aivan. Molemmat alfat ovat kiinni ahmassa, sen takajalassa, hännässä tai kyljessä. Suo on hiljainen, vain tuuli puhaltaa. Ylös turvaan Kaksi suurinta sutta nousee pystyyn puun runkoa vasten. Aamu sarastaa Aamuviideltä alkaa sarastaa. Ahman täytyy olla äärimmäisen uupunut. Tuuli piiskaa räntää sen selkään, ja lopulta se on lumen peitossa. ämään oksalle. Kehossa lienee haavojakin raastamassa voimia. Sudet juoksevat ja kääntyilevät ympäri puuta sellaista kyytiä, että vain kamera voi pysäyttää liikkeen. Tekeekö se kuolemaa. Se onnistuu kapuamaan ylös runkoa. suomenluonto.fi 39 Ahma pääsee kuin pääseekin susilauman alta vahvimman puun juurelle. Puu ei ole suuri, ehkä 8–9 metriä korkea. Ahma kiertää runkoa susien kulun mukaan. Kuvista voi arvioida, että sudet yltävät hypyillään selvästi yli kahden metrin korkeudelle. Ahma suojaa itseään käsittämättömällä sitkeydellä ja pääsee uudelleen rungolle, vaikka ensimmäinen yritys epäonnistui. Tekeekö se kuolemaa?. Ahma nousee niin lähelle latvaa kuin oksat kestävät, asettuu jalat molemmin puolin runkoa kapeahkolle, mutta kantavalle oksalle ja painaa päänsä ja hartiansa kumaraan. Sudet asettuvat vartioon puun alle. Luminen ahma on yhä samassa asennossa puun latvassa kuin illan viimeisissä valonrippeissä, edelAlakynteen jäänyt ahma jää kyyhö. Karvan verran jää väliä. Minun käy sääliksi ahmaa hurjassa taistossa. Uusi dramaattinen käänne susiperheen ja paljon pienemmän ahman välillä
Susilaumoja, eli susiperheitä, on Suomessa vain joitakin kymmeniä. Se on ollut 11 tuntia liikkumattomana. Sitten ahma kapuaa hiljalleen alas. Ahma, joka eilen pelkäsi henkensä edestä, joka oli vähällä tulla tapetuksi, jää hetkeksi jopa syömään haaskalle. Vai ovatko ahman voimat ehtyneet. Sitten se työntää kehoaan aavistuksen taaksepäin rungolla. Auringonnousun aikaan puun latvassa tapahtuu ehkä jotakin, mutta en ole varma. Menee tovi. Opettivatko sudet edellisvuoden pennuilleen laumana saalistusta. Sain seurata kahden uhanalaisen suurpetolajimme kohtaamista yksitoista tuntia kestäneen tuokion verran. Minulle kuvaamassani tapahtumasarjassa oli erittäin hienoa se, että kaikki suurenmoisen kauniit ja kiehtovat Suomen luonnon petoyksilöt selvisivät. Susia ei näy. Ahma puolustautui ja selvisi. Pian se katoaa harmaaseen lumisateeseen. Turkista putoaa hieman lunta. Ahma oli rohkea ja taitava, ja pyrki viisaasti vain pakoon. Jään pohtimaan kuinka tosissaan sudet mahtoivat olla. Sen jäsenten täytyy olla puutuneita. Lumisateessa ahma erottuu vain heikosti. Tuuli ja räntä ovat pyyhkineet ahman yli koko yön. En tiedä, halusivatko sudet tappaa ahman. Ja kuinka suuressa vaarassa yksittäinen susi kahakassa oli. Ahma haistelee pienen hetken puun alla, ja lähtee sitten tuttuun keikkuvaan kulkuunsa, ei ihan suoraan tulosuuntaansa, mutta vähän kierrellen. Sitten se jatkaa matkaansa. 40 suomenluonto.fi leen paksun lumikerroksen alla. Jään seuraamaan näkyykö liikettä. Ahman liikkuminen ei ole nopeaa, mutta mikään ei kerro vakavasta loukkaantumisesta. Antoiko susilauma varoituksen pysyä loitolla susien reviiriltä tai haaskalta. Ahma viett i yön puun latvassa.. Pian näen, että ahma on elossa! Se kääntää hiljaa päätään ja katsoo suolle. Liikahtiko ahma. Se ei ainakaan onnistunut, vaikka taistelu oli ajoin hirmuinen. Ahmoja on noin 400 yksilöä, siis ehkä hieman enemmän kuin aikuisia susia yhteensä. Sitkeä ja sisukas
24,95 € (norm. 19,95 € (norm. Kaikki maamme 41 kansallispuistoa näyttävästi esillä. 27,95 €) Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot Helppotajuinen tunnistusopas auttaa määrittämään kaikki maassamme tavatut 122 päiväperhosja 62 sudenkorentolajia. 24,95 € (norm. 24,95 €) Tea Karvinen Kansallispuistot Maamme luonnon helmet Päivitetyssä juhlapainoksessa on mukana tänä vuonna avattu Sallan kansallispuisto. 24,95 €) Luontokirjat omaksi ja lahjaksi Suomen hyppyhämähäkit Upea luontoteos esittelee kaikki Suomen 42 hyppyhämä häkki lajia, toinen toistaan viehättävämmät pienet hyppijät. 19,95 € (norm. 32,95 €) Ku va : Ju ss i M ur to sa ar i Suomen kimalaiset Kaikki maamme 37 kimalaislajia esiteltynä hienoin luontokuvin ja levinneisyyskartoin. Suomen leppäkertut Tämä ainutlaatuinen kirja esittelee kaikki maamme noin 60 leppäkerttulajia näyttävin valokuvin. 29,95 €) Jussi Murtosaari Upea Suomen luonto Valokuvauksen käsikirja Ainutkertainen kuvateos ja huippuosaajien luontokuvausopas yksissä kansissa. 24,95 € (norm. 29,95 € (norm. 29,95 €) Tarjoushinnat voimassa 5.6.2022 asti.
42 suomenluonto.fi V I N J E T T I 42 suomenluonto.fi V I N J E T T I SORMET HIILESSÄ TEKSTI JA KUVAT PEKKA HÄNNINEN KUVITUS MARIKA EEROLA Mitä omalla pihalla voi tehdä luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 42 suomenluonto.fi
Nikunen on pihallaan imitoinut eri luontotyyppejä. Kun Nikusen perhe vuonna 2013 rakensi talon pienelle tontille Espoossa, syntyi halu kompensoida rakentamisen aiheuttama haava luonnolle. Lehtipuu suo kesällä varjoa, kuusiaita tuulensuojaa”, Nikunen vinkkaa. Siksi useat kunnat ohjaavat asukkaita paikalliseen sadevesien käsittelyyn nimenomaan kasvillisuuden ja vettäläpäisevien pihan pinta materiaalien avulla. Ravintoa hyönteisille, suojaa eläimille Kukkakasvit kannattaa valita niin, että ne ovat vuoron perään kukassa alkukeväästä loppusyksyyn. Siniset, lähellä UV-aluetta olevat aallonpituudet houkuttelevat hyönteisiä. Luonnonkasvit ilmestyvät usein pihalle itsestään, ja niiden kasvua voi hieman avittaa ja opastaa. Koiranputket kannattaa kuitenkin kitkeä alkuunsa, sillä ne valtaavat helposti koko pihan. Rehevä piha on ilmastosietoinen Ilmastonmuutoksen seurauksena sää äärevöityy. Runsas pihakasvillisuus suojaa paahteelta ja toisaalta hidastaa rankkasateiden aiheuttamaa tulvaa. Lämpimällä seinustalla voi kasvattaa esimerkiksi ruukussa syyssyrikkää, jonka kukat toimivat perhosbaarina. Vältä valosaastetta Valosaaste sekoittaa eläinten vuorokausirytmin ja eksyttää linnut muuttoreiteiltään. Suoraa valoa ei kannata kohdentaa heijastaville pinnoille, kuten asfaltille, sillä hyönteiset etsivät vettä valon polarisaation avulla. Loppukesästä piha kuhisee amiraaleja ja suruvaippoja. Punaiset värisävyt puolestaan häiritsevät lintujen magneettikentän havainnointia.. Lammessa on vedensuodattimella varustettu pumppu, joka hapettaa ja puhdistaa vettä. Puutarhaliikkeiden ulkomaiset kasvilajit saattavat karata ja levittäytyä pihalta muuttuvan ilmaston avittamina. Myös valon aallonpituudella eli värillä on väliä. suomenluonto.fi 43 ”Kasvillisuuden avulla voi muokata pihan pienilmastoa. ”Ekologinen kompensaatio oli minulle tärkeätä, kun perustin luonnonmukaisen pihan”, kertoo Heli Nikunen. Pihoillakin hulppea rakennusten valaistus on yleistynyt. Monet luonnonkasvit, kuten vaikkapa kotkansiipi, hiirenporras, kielo ja lemmikit soveltuvat pihakasveiksi. Linnunpöntöt, siilin talvipesät ja hyönteishotellit parantavat lajien elinolosuhteita pihapiirissä. Istutuskasveina kannattaa suosia paikallisia maatiaislajeja. Nikunen on myös tarkoituksella säästänyt kivenkoloja pesäpaikoiksi nisäkkäille. Monimuotoisen pihan vastakohta on ajettu nurmikko, jossa lajikirjo on hyvin niukka. Valaistaan vain sitä, mikä on syytä valaista, kuten kulkuväyliä ja käytetään ajastimia ja hämäräkytkimiä ohjaamaan valoja. Lehtipuu suo varjoa, kuusiaita tuulensuojaa.” P ihan hoidossa paiskaavat kättä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä rento elämänasenne ja luonnon kauneudesta ja antimista nauttiminen. ”Ja onhan luonnonmukainen piha linnunlauluineen ja perhosineen myös esteettinen ilo.” Monia kerroksia ja lajeja Kerroksellinen ja monilajinen kasvillisuus, jossa puut, pensaat ja ruohovartiset kasvit sekoittuvat ja lomittuvat, on monimuotoisen pihan peruselementti. Turha valaiseminen kuluttaa energiaa. Moni kerroksellinen ja monilajinen kasvillisuus kestää sään vitsauksia paremmin kuin kiveykseen ja nurmikkoon perustuva piha. Komealupiini ja jättipalsami ovat esimerkkejä pihoilta villiintyneistä tulokaslajeista, jotka ovat syrjäyttäneet alkuperäisiä lajeja. Asfaltilta tai kiveyksiltä vesi syöksyy ajotielle aiheuttaen veden nousua varsinkin taajamissa. Näin pölyttäjien vasuihin on aina tarjolla kerättävää. Jos jonain vuonna ei jaksakaan hoitaa sitä, piha pärjää kyllä itsestään”, Nikunen pohdiskelee. Kallioisella kohdalla kasvaa kuivalle alueelle tyypillinen kissankäpälä, pihatien hiekassa elävät ketolajit ja lammen rantaa vartio kurjenmiekka. Valot kannattaa suunnata aina alaspäin, silloin ne eivät lisää taivaan valoisuutta. Taajamien viemäriverkkojen mitoitus ei kestä lisääntyvien rankkasateiden kuormaa. ”Kasvillisuuden avulla voi muokata myös pihan pienilmastoa. Nikunen on ammatiltaan valosuunnittelija, ja neuvoo suosimaan pihoilla minimaalista valaistusta. ”Luonnonmukainen piha on myös resilientti eli joustava. Monimuotoinen kasvillisuus tarjoaa elinympäristön kaikenkirjavalle muulle eliöjoukolle
HYÖTYKASVEJA: pensasmustikka, tyrni, mustaselja, karhunvadelma ja kiinanlaikkuköynnös PERUSTA HIILIPIHA TALO TALON SEIN USTA LA M PI M Ä NTY AVOK ALLIO K ETOTIE VA RJON PU UTA RH A VA RJON PU UTA RH A K ATTOPU UTA RH A H YÖTY K ASV EJA LUONNONK ASV EJA ”K A ALILA ATIK KO” PU PU N RUOK A A KETOTIE: nurmikohokki, ahomansikka, sammal KATTOPUUTARHA: tilli, korianteri, rucola AVOKALLIO: mänty, kissankäpälä, kangasajuruoho ja siankärsämö LAMPI: Itsekseen leviäviä kurjen -miekkoja, leskenlehti LUONNONKASVEJA: päivänkakkara, kissankello, hietaneilikka, valkovuokko ja litulaukka KAALILAATIKKO: palmukaalia ja lehtikaalia pupulle ruoaksi TALON SEINUSTA: alppiruusu, tuoksumatara, kurjenpolvi ja atsalea Heli Nikusen pienessä pihassa on kasvupaikkoja ja luontotyyppejä monille eri kasvilajeille. Varjon puutarhassa viihtyvät hiirenporras ja karhunlaukka. Erilaisia luontotyyppejä, kuten pieniä lampia, voi rakentaa omaankin pihaan. ja siankärsämö 44 suomenluonto.fi VARJON PUUTARHA: kotkansiipi,hopeatäpläpeippi, tuoksukurjenpolvi VARJON PUUTARHA: tuoksumatara, hiirenporras, tarha-andatumi ja karhunlaukka IN FO GR AF IIK KA M AR IK A EE RO LA. 44 suomenluonto.fi V I N J E T T I 44 suomenluonto.fi Katt opuutarhan istutuslaatikoissa yrtit saavat kasvaa rusakoiden ulott umatt omissa
”Mikrobien ansiosta hiili koteloituu savipartikkelien sisään ja säilyy pitkään maaperässä.” Kasvit myös varastoivat osan hiilidioksidista hiilenä runkoihinsa, joka päätyy maahan kasvin kuoltua. ”Pihan hiilen sitomista on vaikea mitata, mutta jokainen neliö on kotiin päin”, vahvistaa myös Eliisa Malin. Nikusen pihan laidalla seisookin muutama suuri haapa. ”Kyllä”, vastaa biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta. Kun ötökkä kuolee, hiili jää maahan. Hiilihelppi.fi/asumistavat/pihasta-monimuotoisuuden-keidas/ Nappaa Heli Nikusen viisi vinkkiä aloittelijalle: Suomenluonto.fi ”Mitä kerroksellisempaa ja rehevämpää kasvillisuus on, sitä enemmän maahan päätyy hiiltä.” Valosuunnitt elija Heli Nikunen suosii pihakasveissaan monikerroksellisuutt a. Siinä pikkuruinen pihakin voi olla tärkeä lenkki. ”Juurien ympärillä käy kova touhu, kun ne ottavat vettä ja luovuttavat vastalahjaksi hiilihydraatteja maahan. Mikrobit puolestaan popsivat sokerin. Kasveilla voi myös muovata pihan valomaailmaa. Pihoissa on voimaa Mutta onko piskuisella pihalla merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Se on kolmanneksen suurempi kuin Pallas–Yllästunturin kansallispuiston pinta-ala. Pihalla käytetyt torjunta-aineet voivat levitä hyvin laajalle”, Ahlroth kertoo. Tätä kutsutaan hiilipumpuksi”, hän sanoo. ”Perusperiaate on, että mitä kerroksellisempaa ja rehevämpää kasvillisuus on, sitä enemmän maahan päätyy hiiltä”, Malin neuvoo. ”Varsinkin Etelä-Suomessa suojelualueet ovat pirstaloituneet, joten siellä yksittäinenkin piha tai jopa puu voi olla hyvin merkittävä tietyn lajin populaation säilymiselle,” Ahlroth jatkaa. ”Kasvit sitovat yhteyttäessään ilmakehästä hiilidioksidia ja tuottavat siitä veden kanssa hiilihydraattia eli sokeria, joka päätyy kasvien juuriin”, agronomi Eliisa Malin Carbon action-hankkeesta selostaa. Pihalle ei tarvitse tuoda lannoitteita. suomenluonto.fi 45. Pienikin muutos voi olla vaikuttava: Suomessa omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala on 1500 neliökilometriä. Valosuunnittelija Nikunen rakastaa haapoja: ne havisevat ihanasti tuulessa, ja lepattavat lehdet saavat pihan valaistuksen välkehtimään. Metsän maaperään on varastoitunut noin kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin sen puihin. Puutarha ei myöskään saa olla vieraslajilinko. Ilma ja vesi liikkuvat. Kirjoittaja on ekologiseen rakentamiseen perehtynyt arkkitehti. Mitä rikkaampi luonto on geneettisesti ja lajivalikoimaltaan, sitä paremmin se kestää myös muutoksia. Riku Cajander: Luontopiha, Minerva 2015. Ryhdy hiilitarhuriksi Piha voi toimia myös tehokkaana hiilinieluna. ”Piha voi olla täysin merkityksetön ja jopa vahingollinen tai sitten hyvin hyödyllinen luonnon monimuotoisuudelle.” ”Piha, jolta kaikki ylimääräinen elämä torjutaan järkyttävän tehokkailla mutta täysin laillisilla myrkyillä, heikentää luonnon monimuotoisuutta ympärillään. Lue lisää: Riku Lumiaro, Juha Laaksonen ja Mikko Lagerström: Luonnonkaunis piha, Paasilinna 2014. Riittävän runsas ja monipuolinen luonnon alueiden verkosto takaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Vasta aivan hiljattain on alettu ymmärtää mikro bien osuus prosessissa. Kun mikrobitoiminta on vilkasta, myös ravinteet, kuten typpi ja fosfori kiertävät maassa liukkaasti. Hän pitää myönteisenä suuntausta, jossa pihoilla pyritään kompensoimaan ihmistoiminnan hävittämien luontotyyppien, kuten ketojen ja niittyjen kasvilajiston säilymistä. Kuollut kasviaines kannattaa säilyttää pihassa, jolloin hajottajat varastoivat hiilen maahan. Mikrobien hiilipumppua voi tehostaa omalla pihalla. Monipuolinen kasvillisuus pitää juurillaan maan kuohkeana
46 suomenluonto.fi TI M O M EL AN TI E / VA ST AV AL O. Koivukirvoja ja muita hyönteisiä kulkee tuulten mukana joka kesä, mutt a vaellusten voimakkuus vaihtelee. 46 suomenluonto.fi 46 suomenluonto.fi Kaikuja kirkkaalta taivaalta TEKSTI ANNA TUOMINEN Säätutka löytää vesipisaroiden lisäksi muuttavat linnut ja vaeltavat hyönteiset
Kiertäessään tutka lähettää ja vastaanottaa aaltopulsseja. Se tarkoittaa, että koko kierrokseen kuluu kaksitoista sekuntia. Tutkan täytyy olla korkealla, jotta mä et ja rakennukset eivät häiritsisi sen signaalia. suomenluonto.fi 47 suomenluonto.fi 47 H elsingin yliopiston Physicum-rakennuksen katolla tuulee. Leskinen kertoo, että kun tutka on käynnissä, se kiertää akselinsa ympäri kolmenkymmenen asteen sekuntivauhtia. Käsivarren mitan päässä se on vain pikkusormen levyinen”, Leskinen havainnollistaa ja nostaa kätensä vaakatasoon. JA N I N ÄR H I / H EL SI N GI N YL IO PI ST O H EL SI N GI N YL IO PI ST O. Sen alla tutka on suojassa säältä, jota se mittaa. Leskinen kävelee tornin juurelle ja avaa oven kulkuavaimella. Katon ylle asennettu teräsramppi saa vatsanpohjan muljahtelemaan, mutta Ilmakehätieteiden keskuksen laboratorioteknikko Matti Leskinen astelee rennon tottuneesti kohti rakennuksen reunassa kohoavaa tornia. Tornin huipulla on valkoinen, valtavaa lentopalloa muistuttava kupu. ”Tutkan keila on yhden asteen levyinen. Jyrkät portaat vievät kuvun sisään. Kumpulan kampuksen huipulta näkee kauas Vanhankaupunginlahdelle, joka pian kuhisee lintuja kevätpuuhissaan. Tutkan suuri, valkoinen lautanen täyttää melkein koko tilan, ja paksu kaapelinippu kiemurtaa laitteesta alas Physicumin uumeniin. Tällaisia kappaleita ovat suomenluonto.fi 47 Kumpulan kampuksen säätutka on valkoisen kuvun suojassa. ”Kun säätutkalla mitataan sadetta sadan kilometrin päästä, keila on jo melkein kaksi kilometriä leveä.” Kun osaset aaltopulssista palaavat tutkaan, niiden ominaisuuksista voidaan päätellä, millaisista kappaleista pulssi kimposi takaisin. Nyt lautanen seisoo aloillaan, mutta kuvun sisällä käy silti kova hurina
ARKTIKA eli arktisilla alueilla pesivien lintujen massamuutto näkyy Ilmatieteen laitoksen tutkakuvassa, jos linnut lentävät tarpeeksi korkealla. Pian tietokoneen näytölle ilmestyy kuvia Kumpulaa ympäröivästä ilmasta. Tieto pesimään rynnistävien lintujen liikkeistä on tärkeää myös lennonjohdolle, joka vastaa ilmailun turvallisuudesta. Osa kuvista näyttää kaikuja karttakuvan päällä, osa taas sivusuunnasta ilmakehän läpileikkauksena. Biologit taas saavat tutkien avulla ison mittakaavan tietoa lajien käyttäytymisestä, mikä puolestaan kiinnostaa tuulivoimarakentamisen suunnittelijoita. Muun muassa tuomikirvan liikkeet voidaan ennakoida, kun tiedetään, millaisissa olosuhteissa ne lähtevät liikkeelle. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy sadealue, jossa heikkoa sadetta kuvaa vihreä väri ja kohtalaista sadetta keltainen väri. Sininen harso kuvan keskellä viittaa todennäköisesti muihin muuttaviin lintuihin. 48 suomenluonto.fi vesipisarat ja lumihiutaleet, mutta myös lentokoneet, hanhet ja kirvat. Mitä tarkemmin eri kohteet saadaan eroteltua toisistaan, sitä käyttökelpoisempaa tieto on. Leskinen aloittaa tutkan uudelleenkäynnistyksen. Tässä kuvassa linnut erottuvat vihertävänä nauhana Suomenlahden rannikolla ja Karjalankannaksella. AR IM O EK LU N D / VA ST AV AL O IL M AT IE TE EN LA IT O S JA H EL SI N GI N YL IO PI ST O. Teknisistä syistä tutkan kohdalla on aukko. Vaakasuuntaisena erottuva raita noin puolentoista kilometrin korkeudella kertoo, että hyönteisiä on liikkeellä. Sivukuvan laidalla erottuu kaksi läiskää, mutta 1. Meteorologille tarkkuus tarkoittaa parempia sääennusteita. 2. 48 suomenluonto.fi Viljelykasveja syövien hyönteisten vaellukset kiinnostavat viljelijöitä. 1. Nauhoitettu ääni kaiuttimissa varoittaa sisällä olijoita siitä, että tutkan käynnistäminen on pian mahdollista. Nauhoitteen yksinpuhelu jatkuu yhä, kun hän sulkee oven ja ääni häviää kuuluvista. Työhuoneessa Leskinen avaa suuren peltikaapin ja painaa nappia, joka käynnistää tutkan. 2. Voiko tutka tunnistaa lajin. PYSTYPOIKKILEIKKAUS näyttää ilmakehän tapahtumat 20 kilometrin päähän Helsingin yliopiston Kumpulan tutkasta. Leskinen on perehtynyt sekä sään että elollisen luonnon ilmiöihin tutkakuvissa. Sää on kolea ja pilvinen, eikä siivekkäitä näytä olevan liikkeellä
Kun laivue saapuu tutkakuviin, etenkin maanviljelijät haluavat tietää, millaisia otuksia on luvassa. Kuvassa muuttolinnut lentävät koilliseen. KIRVOJEN kaiku erottuu kuvassa maalta merelle kaartuvina vanoina. ”Nämä ovat kuuden kilometrin korkeudessa. Kaksoispolarisaatio tarkoittaa, että tutka lähettää kahta ristikkäistä mikroaaltoa, jolloin vaeltavan hyönteisjoukon kaiku kertoo otuksen muodosta, koosta ja asennosta. Suomen säätutkat ovat kaksoispolarisaatioteknologiaa hyödyntäviä Doppler-tutkia. 4. Linnut näyttäisivät samalta, mutta ne olisivat alempana.” Hän on tutkinut pitkään kirkkaalta taivaalta tulevia kaikuja ja perehtynyt etenkin hyönteisiin, joita ajoittain vaeltaa ilmassa miljoonittain. Vanojen kaareutuminen kertoo, että hyönteiset nousevat ylöspäin ja että ylempänä ilmakehässä tuulen suunta muuttuu. Isosta kuvasta näkyy parven suunta. Näin iso kuva kertoo myös pienistä yksityiskohdista. Lähestyvät linnut näkyvät lämpiminä sävyinä, loittonevat kylminä. Kirvat kulkeutuvat tuulten mukana ja säätelevät lähinnä lentokorkeuttaan. Leskinen näyttää esimerkkejä käytävän seinille ripustetuista julisteista. ”Kaksoispolarisaatiolla saadaan kuvattua, missä hyönteinen on kylki kohti tutkaa ja myös se, mihin suuntaan se on kallellaan. H AN N U RÄ M Ä / VA ST AV AL O. suomenluonto.fi 49 Leskinen kertoo niiden olevan luultavasti lentokoneita. 4. DOPPLER-TUTKALLA saadaan selville kohteiden nopeus suhteessa tutkaan. ”Mutta saadaanko tätä tietoa käytettyä hyväksi?” Leskinen kysyy. Sanalitania kertoo, että tutkilla saadaan kohteista selville lukuisia eri ominaisuuksia. Koivukirvalla on tyypillisesti pyrstö alhaalla, joten tiedetään, missä sen pää on. Palaavan aalto pulssin taajuuden muutos kertoo, mihin ja kuinka nopeasti otukset liikkuvat. 3. Arviot varmistetaan hyönteispyydyksillä. Niissä koivukirvojen laivueet näkyvät värikkäinä läiskinä kartalla. Tutkijat hyödyntävät tietoa muun muassa siitä, mitkä hyönteiset vaeltavat massoina ja millaiset olosuhteet ne tarvitsevat. suomenluonto.fi 49 Tutkilla voidaan seurata punarinnan ja muiden yöllä muutt avien lintujen saapumista. 3. Laite ei siis mittaa liikkeen suuntaa, mutta kertoo, lähestyykö kohde tutkaa vai etääntyykö se siitä. Liikkuvassa parvessa kaikki yksilöt käyttäytyvät kutakuinkin samalla tavalla ja matkaavat samaan suuntaan. Vaikka kirvan erottaisi yöperhosesta, vaihtoehtoja on yhä valtavasti. Se on ehkä aika yllättävä havainto”, Leskinen kertoo. Tarpeen tullen tutka taipuu vaikka kuinka tarkkoihin mittauksiin, mutta korkealla taivaalla näkymättömissä vellovien hyönteisten tunnistus vaatii myös kokemusta ja luonnontuntemusta. Tiedon määrästä huolimatta pelkkä tutkakuva ei riitä kovin tarkkaan määritykseen. Doppler-tutka taas mittaa sitä ilmiötä, johon esimerkiksi poliisien nopeustutkat perustuvat. Tutkien avulla nähdään, mistä vaeltajat ovat peräisin ja voidaan myös ennakoida, mihin ötökkäpilvi seuraavaksi ropsahtaa. Hennot hyönteiset ovat vaelluksellaan tuulien vietävissä ja ohjautuvat tiettyihin lämpötilakerroksiin, joten niiden kulkureittiä voidaan arvioida. Hyönteisten suuri määrä nostaa kaiun voimakkuutta tutkan koillispuolella
Valtioiden ja tieteenalojen yhteistyötä Projektin tiimi on sekoitus biologiaa, meteorologiaa ja lajitietoutta. ”Se on todella laaja ilmiö. 50 suomenluonto.fi Säätutkien verkko Kumpulan tutkalla voidaan tehdä monenlaisia mittauksia, sillä se ei ole osa Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkkoa. Jos linnut taas joutuvat lentämään vastatuuleen, ne painuvat lähelle meren pintaa ja putoavat tutkan keilan alapuolelle. Yhdessä he ovat kehittäneet säätutkadatan käsittelemiseen tapoja, joilla linnut saisi mahdollisimman tarkasti suodatettua kaiuista. Silloin verkosto olisi jopa parinsadan tutkan laajuinen. Lintujen ja hyönteisten luokittelun tarkentamiseen tarvitaan myös tarkoitusta varten kehitettyjä tutkia, sillä niillä kohteista saadaan lisää tietoa. Se on tutkassa vähän kuin sade, ilma on täynnä lintuja.” Weisshaupt kertoo, että hyvällä säällä myös arktika, eli arktisilla alueilla pesivien lintujen massamuutto, näkyy tutkassa komeasti. Euroopassa tiedon kokoaminen ei kuitenkaan toimi yhtä suoraviivaisesti. Leskinen osallistui tutkan hyödyntämistapojen kehittämiseen yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, kun Vaisala rakensi ensimmäisen kaksoispolarisaatiotutkan Kumpulaan 2004. Esikuva löytyy Yhdysvalloista, jossa eri osavaltioiden tutkadataa on menestyksekkäästi koottu ja saatu teko älyn avustuksella uutta tietoa lintujen ja hyönteisten liikkeistä. Ne on sijoiteltu sopivin välein niin, että kun maan kaareutuessa tutkan keila kohoaa pilvien yläpuolelle, seuraavan tutkan kantama on jo vastassa. Kun Ilmatieteen laitoksen tutkaverkostoa uudistettiin, tutkakaikujen luokittelua kehitettiin yhä pidemmälle. Toukokuun lopulla miljoonat vesija rantalinnut muutt avat Suomenlahdella kohti arktisia pesimäseutuja.. Tutkadatan hyödynnettävyyttä biologisiin tarkoituksiin selvittää myös Ilmatieteen laitoksen tutkija Nadja Weisshaupt osana eurooppalaista GloBAM-projektia. Valmiina on jo Suomen tutkaverkkoa hyödyntävä menetelmä, mutta toiveet ulottuvat koko Eurooppaan asti. Tutkalla voidaan muun muassa mitata siiveniskujen tiheyttä. ”Yritämme ennustaa lintumuuttoa, milloin ne muuttavat ja miten ne reagoivat säähän. Ilmatieteen laitoksella on Suomessa yksitoista säätutkaa. Silloin kehitettiin tuhohyönteisten vaelluksen malli. Ilmassa on tuhansia ja tuhansia lintuja samaan aikaan. Esimerkiksi Suomessa on kyllä rengastusta ja jonkin verran lähetinprojekteja, mutta laaja kuva on aika heikolla pohjalla”, Weisshaupt kertoo. Tutkat ovat korvaamaton apu esimerkiksi öisen lintumuuton seurannassa. Varsinaisten säätutkien mittaukset on laadittu meteorologian tarpeiden mukaan, mutta niiden etu on valtava verkosto. Samasta syystä Leskinen pystyi sammuttamaan tutkan toimittajan vierailun ajaksi
Yön edetessä linnut niukkenivat. suomenluonto.fi 51 Kevään havaintoja Ma. i Leskisen lokikirjasta 20.04.2022 Runsaasti lintuja matkasi keskiyöllä pohjoiseen 12–15 m/s pääasiassa kilometrin alapuolella, mu. Runsaasti lintuja lähti matkaan iltayöllä maa-alueelta ja kulki alkuyöllä kolmen kilometrin korkeudella saakka kaakosta / eteläkaakosta 12–15 m/s. Aamulla ja aamupäivällä edelleen ensi sijassa maa-alueen puolella lintuja näkyi melko paljon liikkeellä alhaalla, mutta myös Suomenlahdella lintuja tuli päivän edetessä jokseenkin pohjoiseen päin 7–12 m/s. Joskus sääkarttaan ilmestyy kummallisia sääilmiöitä: pitkulainen, paikallaan pysyttelevä sadepilvi suoraan Porkkalanniemen kärjestä kohti etelää, tai pikkuruisten sadekuurojen rykelmä kirkkaan aurinkoisena päivänä. avasti alhaalla lähinnä maaalueen puolella, vaan sangen vaihtelevasti liikkeellä. 27.03.2022 Aamuyöllä lintuja oli huoma. Iltayöllä sadealueen väisty. Muualla Euroopassa tämä kaksoispolarisaatiotutka on vasta tulossa, ja meidän menetelmämme tarvitsee enemmän tutkatietoja kohteiden luokitteluun”, Weisshaupt selittää. Silloin kannattaa napata kiikari kaulaan ja lähteä ulos, sillä muuttosää on mitä mainioin. Päivällä linnut hiljalleen niukkenivat ja sen sijaan maa-alueelta lähti liikkeelle runsaasti hyönteisiä. Sääkarttoihin päätyvä kuva on ehditty perata jo moneen kertaan ennen kuin se päätyy kännykkäsovellukseen tai verkkosivuille. Illalla hyönteiset häipyivät vähitellen. Jotkin linnut, kuten kurki, voivat muutt aa sekä päiväsaikaan ett ä yön yli. H EI KK I KE TO LA / VA ST AV AL O PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV AL O. Joskus meteorologeilta saatu data on jo automaattisesti suodatettua, eikä täysin käsittelemätöntä kaikutietoa ole tallennettu lainkaan. yä alhaalle ilmaantui melko paljon lintuja, aika vaihtelevasti liikkeellä, pääasiassa ilmeisesti vahvan tuulen mukana itäkaakkoon / itään. Silloin tutkimus pysähtyy.” Projektitiimi tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä eri eurooppalaisten tahojen kanssa, jotta tietoa saataisiin käyttöön mahdollisimman paljon. a harvemmassa ylempänä kolmen kilometrin korkeudella asti. Suodattimet eivät kuitenkaan aina toimi täydellisesti. ivät hyönteisiä puolentoista kilometrin korkeudelle saakka nostaen virtauksen viedessä länteen/länsilounaaseen 7–12 m/s. Aamulla lintuja tuli eteläkaakosta 15–18 m/s Suomenlahden yllä kolmen kilometrin korkeudelle saakka nousten, kun taas sisämaassa linnut kulkivat puolen kilometrin alapuolella. Niistä on esimerkiksi poistettu kiinteät kohteet, kuten radiomastot, sekä suodatettu pois kohina ja eliöt. Rullapyörteet keski. Lopuksi tutkien pyöreistä kuvioista lasketaan yhdistelmä, jossa keilan korkeuden erot on tasattu. ”Euroopan tutkaverkosto on palapeli erilaisia tutkamalleja ja -tyyppejä. Maa-alueen puolella lintuja oli hyvinkin paljon liikkeellä alhaalla aamuyöllä ja hyvin paljon lintuja lähti aamulla taas liikkeelle maa-aluelta ja etenkin Viron rannikon ulkonemien vaiheilta Suomenlahdelle. 05.04.2022 Sadealue oli yöllä ja aamulla edelleen alueen päällä yhtenäisenä. ”Se tarkoittaa, ettei data ole biologeille enää järkevä
52 suomenluonto.fi Tarina siitä miten Sompio hukutettiin TEKSTI VESA LUHTA KUVAT RAUNO RUUHIJÄRVI – ja siitä miten syntyi merkittävän luonnonsuojelijan elinikäinen missio.
Lokka, Korvanen, Mutenia, Riesto, Kurujärvi ja Laiti historioineen ja perinteineen eivät painaneet mitään. Rahoitus saatiin opetusministeriöltä ja valtion luonnontieteelliseltä toimikunnalta keväällä 1958. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys näki ainoana vaihtoehtona kerätä tutkimuksen avulla alueesta mahdollisimman paljon tietoa ennen veden nousemista. Näkymä Sompiojärveltä Natt asille, vasemmalla Serrikäisen itäreunaa, keskellä Terävä-Natt asen ja Suku-Natt asen keilat välissään Lupukaisen selkää.. Heille selitettiin, ettei mitään voi enää tehdä. Posoaavan yleisnimellä tunnettu suosysteemi oli Euroopan suurin. Kitisen ja Luiron latvojen laajat suoalueet valittiin tekoaltaiden paikoiksi. Sodan jälkeinen Suomi vaati vaurastuakseen uhrauksia, rakentaminen selitettiin suureksi isänmaalliseksi velvollisuudeksi. Yhteensä yli sata perhettä sai häädön. Varat riittivät vain kahdeksi vuodeksi. Lokan altaan alle jäi äärimmäisen arvokasta suoja jokiluontoa, joka tunnettiin sangen pintapuolisesti. Annettiin ymmärtää, ettei kyseessä olekaan Kemijoen hanke, vaan suomalainen jälleenrakennushanke, joka liittyi valtakunnan elvyttämiseen sodan jälkeen. Veden alle jäi yksin Lokan altaalla 420 neliökilometriä soita ja metsiä. Asukkaat ostettiin epämääräisillä lupauksilla ja rahalla, joka monen kohdalla suli in. Silloisen Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen Niilo Söyrinki, Valter Keltikangas ja Aarno Kalela koettivat keskustella voimayhtiön ja valtiovallan kanssa. Soiden ja tulvaniittyjen kirjo kuitenkin tiedettiin lähes korvaamattomaksi. Se perusti Kemijoen patoamisaltaiden tutkimustoimikunnan, joka koostui pääosin eri alojen nuorista tutkijoista. Altaitten alle jäi kokonaisia vauraita kyliä. suomenluonto.fi 53 S odan jälkeen kahlehdittiin valtiovallan kannustamana Kemijokisuun Isohaara tuottamaan sähköä. aatioon muutamassa vuodessa. Maan talouselämä piirsi kartoille Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat. Valtion vesivoimatoimikunta ja Kemijoki Oy väittivät, ettei joen voimalaitosten jatkorakentaminen kannata ilman latvavesille suunniteltuja säännöstelyaltaita. Toimikunnan sihteeriksi valittiin Rauno Ruuhijärvi, joka oli jo muutaman vuoden tutkinut Pohjois-Suomen aapaja palsasoita
Postiauto Sodankylästä kulki arkipäivisin Vuotson ja Korvasen kautta Lokkaan ja takaisin. Espanjantautiin oli kuollut kolmisenkymmentä ihmistä, ja sodat veivät saman verran nuoria rintamamiehiä. Vanha metsästysja kalastuskulttuuri, karjanhoito sekä ohranja perunanviljely olivat hiipumassa. Joki katosi tulvan alle leviten kauas jängille. Kuulun lapintalon leskiemännältä puuttui lähes kaikki tuona keväänä. Heinäkuussa 1944 partisaanit murhasivat Lokasta ja Yli-Luirolta 24 naista, lasta ja vanhusta. Ruuhijärvi lähti Tauno Ulvisen kanssa Metsähallituksen lainaveneellä hakemaan sovittua toista venettä Riestosta. Allasuhka näkyi siten jo 10 vuotta ennen patoamista. Jokivarret olivat tulvan muovaamia hiekkapenkkoja, joissa kasvoi hiukan havupuitakin, mutta valtaosa oli raivattu niityiksi. Alkukesää sävytti kulleron keltainen, heinäkuuta rantatädykkeen sininen. Miehet jakaantuivat päivittäin eri suuntiin. Oli kevättulvan aika. Näistä jäljellä on enää Vaaranaapa ja osia Nalka-aavasta. Miehet eksyivät tulvan keskelle, ja löysivät Kuukkelin talon kumpuun iltahämärissä. Osa majoittui alueen suurimman kylän, Korvasen, kansakoulun oppilasasuntolaan. Sompiota oli jo muutenkin kuritettu yhden sukupolven aikana. Varsinainen allasalue oli tavoitettavissa vain vesitse. 54 suomenluonto.fi Kohti Sompiota Sekalainen, noin kaksikymmenpäinen tutkijajoukko lähti pienissä ryhmissä kohti Sompiota loppukeväällä 1958. Talossa oli kylmä, ja ruoka oli loppu. Elämä Sompion kylissä oli odottava ja pysähtynyt. Seppo Eurola tutki niittyjä, Jouko Siira lintuja, kasAlkukesää sävytti kulleron keltainen, heinäkuuta rantatädykkeen sininen. Ruuhijärven työt sujuivat siten, että ajettiin veneellä Luiroa ja sen sivujokia pitkin sopivaan paikkaan ja painuttiin jängille kuvaamaan kasvillisuutta ja keräämään näytteitä museoihin. Poroja vielä hoidettiin, mutta muuten tunnelma oli kuin kukaan ei jaksaisi tehdä mitään. Jokipenkan takaa alkoi Sompion aapamaa, jonka osia jokihaarat erottivat toisistaan; muun muassa Seita-aapa, Kaita-aapa, Posoaapa, Kotiaapa, Naarasaapa, Nalka-aapa ja Vaaranaapa. Luiron rantaniitt yjä Korvasen lähellä.. Pitkiä päiviä Tutkimukset alkoivat. Kylässä oli tuolloin koulun lisäksi kaksi kauppaa ja posti. Riestoon oli vielä kilometrin matka, ja he päättivät kysyä yösijaa
Miehillä oli majoitustilana muutama huone ja keittiötila. Päivät olivat pitkiä, ja miehet illalla väsyneitä. Opettaja Tapaninen suhtautui heihin ystävällisesti. Sompiojärven vesihyönteisiä tutki Mauri Hirvenoja ja soita Rauno Ruuhijärvi apulaisenaan Väinö Hosiaisluoma. Mitään juhlia ei vietetty, koulun kellarissa oli sauna, joka lämmitettiin jos jaksettiin. Sieltä Ruuhijärvi vaelsi kymmenkilometrisen Posoaavan yli Vuotso-Korvasen tielle, josta pääsi illalla postiautolla takaisin. suomenluonto.fi 55 vistoa Tauno Ulvinen ja Kyösti Laaksonen. Useimmiten kuljettiin Riestoon. Mutenia 1973: Tapion veljekset Jussi ja Arppa, keskellä Rauno Ruuhijärvi.. Paljon muitakin oli mukana. Taka-Lapin Raatt eiden koristama allikko Posoaavan eteläosassa. Koulu oli rakennettu sodan jälkeen
Kelot ja koivut jätettiin kaadettuina maahan. Ketkä olivat menneet myymään, ja mitä olivat saaneet. Märimpiä paikkoja oli kuljettava jänteitä pitkin, jotka eivät aina vieneet oikeaan suuntaan ja katkeilivat ikäviksi umpiperiksi. Lopun odotusta Kesällä 1959 näkyi altaan tulo jo selvästi. Posoaavan allikoilla Maiseman avaruus sykäytti. Yleisimpiä olivat suokukot ja kapustarinnat, ja rimmissä pienet vesipääskyt. Tuuli kävi tasaisesti yli jänkämaan pitäen sääskien armeijat enimmäkseen aisoissa. Metsähanhet hakivat sulkasatoaikana suojaa ja ruokaa vetisistä raateja kortelammista. Pääosa suosta oli karua, tyypillistä aapasuoluontoa, seassa hienoja lettoja. Yhä useampi allasalueen asukas oli suostunut Kemijoki Oy:n kauppamies Karppisen maanitteluun. Ruuhijärvi muistaa nuo kesät 1958–60, joiden aikana tutkimuksia tehtiin, valoisina ja hienoina aikoina, vaikka katoavaisuuden katkera juonne oli kaiken aikaa läsnä. Aurinkoisena päivänä näky oli sykähdyttävä. Rauno Ruuhijärven sykähdyttävin hetki oli kun muuttohaukka sieppasi suokukon nenän edessä. Korvasessa ei tehty enää heinää kuin läheisillä pelloilla, korvauksia oli jo saatu. Menestyksekästä perunan ja ohran viljelyä lopeteltiin. 56 suomenluonto.fi kaupasta sai ruokaa, ja Martinin ja Olavi Alakorvan taloista tuoretta maitoa. Tämä taitava ihmistuntija osasi ostomiehen konstit: ”Jos tehdään heti kaupat niin saat reilusti enemmän, mutta älä vaan kerro naapureille! Ja jos ei myy niin voi käydä niinkin, että jää vallan rahatta.” Kyläläiset vaikenivat ja kyttäsivät toisiaan. Lounaassa siinsi Koitilainen, lännessä Riestovaarat, Nattasten keilat luoteessa, Raututunturit ja Saariselkä Sokostille saakka pohjoisessa sekä Vuoltinen idässä. Päivät menivät rämpiessä, kahlaillessa, usein saapaskin haukkasi, mutta pääosin jängät olivat joustavaa kasvijuurten mattoa. Posoaavan vetisimmillä osilla ei näkynyt jälkeäkään ihmisestä, lintuja sen sijaan oli paljon. Suon ja hien tuoksut, saraheinän huojunta tuulessa, luhtaja ruostevillojen meret ja raatteen täyttämät rimmet piirtyivät ikuisesti mieleen saaden syttymään samalla voimakkaan luonnonsuojelun palon. Altaiden reunamaiden parhaita metsiä ryhdyttiin raivaamaan. Ei tarvinnut ihmetellä miksi hyönteissyöjälinnut viihtyivät Sompiossa. Vauras Korvasen kylä hukkui kokonaan vesimassojen alle.. Laajan aapamaan noin 600 neliökilometrin laakiota piirittivät tunturit. Surviaisten tanssi oli pysäyttävä näky – oli kuin suopalo olisi syttynyt jängästä niiden purkautuessa vesiallikoista helteisenä päivänä
Nyt hän on liiton kunniapuheenjohtaja. Ruuhijärvi jatkoi soiden tutkimusta, ja tuli 1978 valituksi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi. Niistä sihteerinä toiminut Ruuhijärvi maksoi kenttätöiden matkat ja päivärahat, mutta kun tuli tutkimusten julkaisun aika, niin rahat loppuivat. aatio puri myös tutkimusmäärärahoihin. Ruuhijärvi on edelleen luontotyyppien uhanalaisuustyöryhmässä soidensuojelun asiantuntijana. Väistämään joutuivat kaikki allasalueilla asuneet 560 ihmistä. Lopuksi talot ja raivatut puukasat poltettiin. ”Pitkäaikainen projektini on ollut Laatokan saariston kansallispuisto. Posoaavalta Laatokalle Rauno Ruuhijärvi arvelee, että Sompion kokemukset vaikuttivat kuitenkin Kemijoki-yhtiön myöhempiin haasteisiin – Ounasjoki ja Vuotos jäivät rakentamatta. Mukana oli onnenonkijoita ja pontikankeittäjiä paikallista maailmanloppua odottaen. aatio oli nopeaa. Lisää kuvia ja video Sompiosta : suomenluo nto.fi Lisää kuvia ja video Sompiosta : suomenluo nto.fi DIGITILAA JILLE. Seitajärvenaapa taustallaan Natt astunturit. suomenluonto.fi 57 Tietoisuus siitä, ettei mitään ollut tehtävissä, oli ahdistavaa. Lopun alku oli käynnistynyt. Posoaavalta alkoi elämän mittainen työ. 1500-luvulla vaikuttaneen lovinoita Akmeelin oletettu hautapaikka jäi altaan rantapenkkaan. Kemijoki-yhtiö ei tukenut tutkimuksia millään lailla. Sompion kesät olivat valoisia, vaikka katoavaisuuden katkera juonne oli kaiken aikaa läsnä. Mikään taho ei myöntänyt lisää, ja moni tutkimus jäi kokonaan julkaisematta. In. Luonnonsuojelussa ei kuitenkaan saa mitään aikaiseksi yksin”, toteaa Rauno Ruuhijärvi hymyillen. Sompiojärven kalarikkauskin selvisi, syitä siihen olivat surviaissääskien valtavat massat ja kirkkaat lähteiset ojat. Hän on ollut auttamassa kansallispuistojen perustamista myös Venäjällä. Aiottu yhteinen kirjakin jäi tekemättä, mikä oli sääli, sillä paljon mielenkiintoista tietoa kirjattiin. Kauppoja tehdessä puhuttiin miljoonista, mutta in. Hän johti liittoa vuoteen 1990 saakka. Jos rahalle halusi saada vastinetta, se oli tuhlattava pikaisesti, vaikka taksilla. Niihin asettuivat metsänraivaajat, joille kelpasi vain arvopuu. Ruuhijärven oma ala, kasvillisuusja suotyyppitutkimus tuli raportoitua, mutta esimerkiksi metsätutkimus ja soiden siitepölytutkimus jäivät kesken tai tekemättä. Ihmiset olivat luovuttamassa, kykenemättömiä taistelemaan vastaan. Ihmisten lähdettyä kylät ja talot jäivät autioiksi. Sekin on nyt toteutunut
Julia Thurén. Sarjassa tutustutaan eri alojen tietäjiin ja taitajiin. Mo. o. TEKSTI MARJO JÄÄSKÄ KUVA ANNA RIIKONEN Ankara kuluttaja Kuka. Älä osta mitään turhaa paskaa. Tärkeintä luonnossa. Se, e ä luonto on itseisarvoisesti olemassa, minusta riippuma a. Mitä. Toimi aja ja tietokirjailija. Kotipaikka. 58 suomenluonto.fi H O M O S A P I E N S Tietokirjailija Julia Thurén koettaa elää niin kuin kirjoittaa – ja ylistää laiskuutta. Helsinki
En halua tehdä enemmän töitä vaikkapa oman auton ylläpitoon tarvitM ustavalkoraidallinen, leveähelmainen mekko. Hankintojaan hän miettii tarkasti, ja käyttää rahaa siivoojaan tai muihin palveluihin mieluummin kuin tavaroihin. Uskon, että syyllistäminen jollain tavalla toimii.” Laiskuuden ylistys Kuluttajana Thurén luonnehtii itseään ankaraksi. Ajattelen, että jos asiat ovat mukavia, niitä tulee toteutettua helpommin.” Vuoden itseinho Thurénin ensimmäinen kirja Kaikki rahasta (Gummerus 2018) syntyi vaivattomasti, mutta uutuuden kohdalla haastetta oli enemmän. Vaikuttava kokemus oli myös iso ”Nyt on pakko” -mielenosoitus Senaatintorilla. ”Tarvitsen paljon aikaa sohvalla makoiluun, kirjojen lukemiseen ja television katseluun. Heidän tulevaisuutensa ajatteleminen iski tajuntaan. Se oli vuoden mittainen itseinhon kokemus.” Hankalaa oli etenkin se, ettei Thurén kokenut elävänsä niin esimerkillistä elämää, että olisi ollut oikeutettu sanomaan muille, miten pitää olla ja elää. ”Lähinnä kritisoitiin sitä, että olin liian lempeä. Yrittäjänä pystyn onneksi säätelemään sitä, paljonko tienaan.” Notkeat työkuviot ovat mahdollistaneet myös pitkät kesälomat, jotka Thurén viettää perheensä kanssa Turun Kakskerrassa, papalta perityssä hirsihuvilassa. Ymmärrän sen, sillä tykkään itsekin siitä, että ihmiset jyrähtelevät. Totuus on se, että tämän hetkinen meininki ja loputon hedonismi ei vaan voi jatkua.” Havahtuminen Monien muiden tavoin Thurén havahtui maailman tilaan toden teolla vuonna 2018, kun media uutisoi näyttävästi IPCC:n raportin pysäyttäviä yksityiskohtia. Lapsuus ja nuoruus peltojen ja metsien keskellä muokkasi minut tietynlaiseksi ihmiseksi.” 2015 ”Perustin Juliaihminen -blogin. Kirjoittaminen itseä kiinnostavista aiheista auttoi löytämään oman kirjoittajan äänen. Sen jälkeen en ole lentänyt, ja olen alkanut tehdä valintoja sen perustella, miten oma toiminta vaikuttaa ympäristöön.” Thurénin lapset kasvavat luontevasti ekologiseen elämään. Thurén kuitenkin välttää kaikkea dramatisointia, eikä halua olla puritaani. ”Tyttö on mielettömän innostunut luonnosta. suomenluonto.fi 59 yhteisö. Vaatteet hankitaan pääosin käytettyinä ja lapset syövät päiväkodissa kasvisruokaa. Teoksessa Thurén porautuu syvälle kulutuskulttuurin taustoihin ja pohtii, mistä kulutusvimma johtuu, ja mitä tavaroiden haalimisen tilalle voisi keksiä. Mökkielämä on tavallaan paluuta lapsuuteen, jonka Thurén vietti samoissa maisemissa, meren ja metsien helmassa. Helsingin Hermannissa asuvalla perheellä on ympärillään samanmielinen tavan rahan vuoksi. ”Lapset saavat VR:n ravintolavaunussa ottaa lihapulla-annokset, jos haluavat. Kirja on kuitenkin saanut enimmäkseen positiivista palautetta. Kypsyttelyyn ja rohkeuden keräämiseen meni kolme vuotta, kirjoittamiseen vuosi. Päiväkotikavereiden vanhempien kanssa on esimerkiksi sovittu, ettei kaveri synttäreille tuoda lahjoja. Sellainen, että metsä on paikka, jossa viihdytään ja jossa on turvallinen olo.” Toive voi hyvinkin toteutua, ainakin sen perusteella, mitä Thurén kertoo kaksivuotiaastaan. ”Meillä oli tuolloin yksi lapsi ja odotin toista. Lapsille perustellaan, miksi leluja ostetaan vain vähän, eikä lomilla lennetä ulkomaille. Ostohaluja hillitsee myös laiskuus, jota Thurén suorastaan ylistää. Suurta ehdottomuutta ei ole minkään suhteen. Hän puhuu paljon muurahaisista ja muista ötököistä ja jo yksivuotiaana hän karkaili terassilta metsäpolulle poimimaan mustikoita.” 1994 ”Muutimme perheen kanssa Turun lähiöstä Kakskertaan. Siinä toimittaja, somevaikuttaja ja tietokirjailija Julia Thurén on totuttu viime vuosina lehtijuttujen kuvissa näkemään. ”Yritän herätellä ihmisiä miettimään, millainen on tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus. Kirjoittaminen oli alusta loppuun supervaikeaa. Aihe on tärkeä, sillä kotitalouksien päästöistä neljännes tulee muusta kuin liikkumiseen, asumiseen tai ruokaan liittyvästä kuluttamisesta. ”Päätin jeesustelun uhallakin tarttua aiheeseen, sillä halusin kirjoittaa ekologisesta elämäntavasta jotakin, joka olisi inhimillistä, mutta ei tylsää. Lapsentasoisia keskusteluja käydään perheessä jatkuvasti. ”Toivon, että mökillä lapsille muodostuisi luontoon yhtä läheinen suhde kuin itselleni. Blogin ansiosta sain ensimmäisen kirjadiilin.” 2018 ”IPCC–raportti julkaistiin. Se ravisteli vahvasti ajatteluani.” 2035 ”On kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu seuraavan kolmentoista vuoden aikana. Kulutuskulttuurin pihdeissä kärvisteleviä ihmisiä Thurén ravistelee myös uusimmalla, Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksikin yltäneellä kirjallaan Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus 2021). Valitsemalla ylleen aina saman vaatteen Thurén haluaa kyseenalaistaa normia, jonka mukaan jokaiseen juhlaan tai esiintymiseen pitäisi vetää uutta päälle. Onko Suomi hiilineutraali vuonna 2035?” ”Yritän herätellä ihmisiä miettimään, millainen on tavoittelemisen arvoinen tulevaisuuus.”
Vuoroin tuli lunta ja kohta taas paistoi aurinko. KEVÄÄN TAIKOJA ”Viikonlopun sää oli vähintäänkin vaihteleva. o amassa kuvassa.. Varkaudessa. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. 60 suomenluonto.fi KEVÄÄN ENSIMMÄINEN SINIVUOKKO ”Sinivuokon väri on kaunis näky vielä niin ankean sävyisen aluskasvillisuuden seassa”, toteaa kasvin Lahdessa 22.3. . V I N J E T T I TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä e ä netissä. i Kortelainen 9.4. Jospa tämä sorsa saisi loihdi ua tuolla siivistä tulevalla taikapölyllä kevään taasen voi amaan.” Keväisen linnun kuvasi An. i Kaskisen Hui isissa 18.4. i Valtonen. MITÄS KAVERILLE KUULUU. Herukkaja nokkosperhonen viihtyivät sulassa sovussa pajun oksilla tässä An. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto. /havaintokirja Havainto~ kirja 60 suomenluonto.fi . kuvannut Mar
suomenluonto.fi 61 V I N J E T T I suomenluonto.fi 61 ILLAN VÄRIT Lokkien kirmailua ilta-auringon oranssissa loisteessa kuvasi 13.4. . suomenluonto.fi 61. HÄMÄHÄKKIEN KEVÄTTOUHUT ”Joillakin hämähäkeillä koiras saa aa pari elun jälkeen päätyä naaraan ravinnoksi. kun Jorma Laurila nappasi kuvan kanadanhanhesta ruokailemassa sänkipellolla. Tässä näy äisi käyneen juuri niin. ELÄMÄN NÄLKÄ Helsingin Viikin pelloilla oli vielä lumista 7.4. . Arja Valtonen. KEVÄÄN MERKKI ”Leskenlehtiä kukkii jo siellä täällä pientareilla”, ihastelee Raisiossa pääsiäisenä kukat kuvannut Risto Kangassalo. Hämeenlinnassa. Aivan varma kuvan perusteella ei voi olla, oliko saaliina oleva hämis samaa lajia.” Kimmo Jalkanen ikuisti karvajalan 20.2
Metsäpeura on peuran alalaji Rangifer tarandus fennicus, poro taas on tunturipeuran Rangifer tarandus tarandus kesyte. y muoto. . eeseen Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Peuroja elää kaikilla pohjoisnapaa ympäröivillä maa-alueilla, eli peura on sirkumpolaarinen laji. lomakkeella, joka löytyy osoi. Eläinsuojelulaki puolestaan säätää, minkälaiset tilat ja minkälaista ravintoa eläimille tulee antaa. /kysy-luonnosta tai . omat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia. Asiat on helpompi hoitaa maaseudulla ja rii. Voiko kuka tahansa hankkia kesyn poron takapihalleen. U UTTA! Julkaisemme vielä yhden vastauksen digitilaaji lle osoitteessa suomenluont o.fi/ digitilaaja lle. JUHA VALSTE Tämä Helsingissä seikkaillut nuori peura määritett iin dna-testillä metsäpeuraksi. 62 suomenluonto.fi Kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT. eesta suomenluonto.. Aiheina palstalla ovat kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkäranga. Useamman hotellin pihalla olen sili. Se toipui koett elemuksistaan Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ja vapautetaan luontoon MetsäpeuraLIFE-luontoon palautushankkeeseen kuuluvien eläinten kanssa. ävän suurella ja metsäisellä maatilalla, Haagassa porojen pito olisi hankalaa. Suomessa tapahtuu jonkin verran porojen risteytymistä peurojen kanssa, vaikka tätä yritetään estää poroaidoilla. Haagassa juoksennellut eläin oli nuori metsäpeura, joka todennäköisesti oli peräisin Seitsemisen tai Lauhanvuoren kansallispuistoihin tehdyistä siirtoistutuksista. Luonnonvaraisena metsäpeuraa elää Suomessa Koillismaalla ja siirre. Saman lajin eri alalajit pystyvät periaatteessa risteytymään keskenään. kirjeellä tai kortilla osoi. ynä Suomenselän eteläosissa. Kyllä kuka tahansa voi periaa. eessa hankkia poron tai jopa useampia, mu. änyt yksin tai kaksin liikkuvia tai jäkälää popsivia poroja. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Kaupunkilais peurat Poro tai metsäpeura on käynyt Helsingin Haagassa! Voivatko nämä eläimet risteytyä keskenään, ja onko tällaista tapahtunut. M AR I LE H M O N EN / KO RK EA SA AR EN EL ÄI N TA RH A TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN Lähetä oma kysymyksesi . a ei takapihalleen. Kaupunkien järjestyssäännöissä sanotaan minkälaisia kotieläimiä niiden alueella saa pitää. Tunturipeuraa tavataan Norjassa ja Ruotsissa Skandien suurtuntureilla
Kuusen siemen on sa. suomenluonto.fi 63 K Y S Y L U O N N O S TA Miten kuusi on kyennyt kasva. . Siemenessä on vararavintoa, joka tarjoaa eväät alkuun siitä syntyvälle sirkkataimelle. Siemenen itämisestä ja taimen eloonjäämistaistelusta on kulunut ehkä noin viisi vuosikymmentä. a mistä saada riittävästi ve. ä ja ravinteita, kenties sadeve. amaan juuret noin korkealta kiveltä. yä. Siemeneen imeytyvä vesi käynnistää entsyymitoiminnan, joka pilkkoo vararavintoa kasvavan alkion käy. ä ja ravinteita kasvuun. Itääkseen siemen tarvitsee vain ve. ä ja ravinteita. Sinä aikana on puun kasvuympäristökin voinut muuttua niin, e. Ne kasvavat pituu. Tämän jälkeen sirkkavarsi venyy ja nostaa sirkkalehdet ylös maasta. Kuusi on hyvinvoivan näköinen. omaan. Suureksi se on kasvanutkin, kuvasta päätellen ihan tukkipuuksi. Ensimmäisenä siemenestä pilkistää ulos sirkkajuuri, joka tunkeutuu maahan ja kiinni. öön. Kiven päällä ei ole lainkaan multaa. Taimella on kuin onkin ollut saatavilla tarpeellinen määrä ve. y, mu. ä kiven halkeamasta ja ravinteita lahoavasta karikkeesta – kunnes se on jonakin päivänä ulottanut juurensa pehmeämpään kasvualustaan. a kärjestään ja hakeutuvat kohti ve. yy aluksi pääjuuri, joka korvautuu varhain useilla vaakasuorilla tai viistosti alaspäin kasvavilla juurilla. ANNELI VIHERÄ AARNIO Geenit ohjaavat juuret maahan Pieni kuusentaimi voi selvitä kivenkolossa sadeveden ja lahoavan karikkeen turvin. a kuvasta päätellen ei kuitenkaan aivan mahdo. Juurten sanotaan olevan positiivisesti geotrooppisia, toisin sanoen ne on ohjelmoitu kasvamaan alaspäin, kohti maata. M AR JA TT A KO SK IN EN SH U TT ER ST O CK. yy siihen. ä, happea ja sopivan lämpötilan. ä kuva ei kerro viidenkymmenen vuoden takaisesta tilanteesta kaikkea. Haasteellisin vaihe tuon kuusentaimen elämässä oli varmasti se, jolloin sen juuret kasvoivat kiven kuvetta pitkin maata kohti. unut tippumaan jokseenkin hankalaan paikkaan, mu. Kiven pinnassa on todennäköisesti ollut rosoa tai jopa halkeama, jossa olleen kosteuden turvin siemen on voinut itää ja johon pieni sirkkataimi on voinut kiinni. Pienelle kuusentaimelle kehi. Siemenen antamat eväät on käyte. Geeneissään taimella on perityt ohjeet kasvaa suureksi puuksi asti. Tässä vaiheessa pieni sirkkataimi on isojen haasteiden edessä
elevat valkovuokko ja pihlaja. Siellä oli kuusi munaa, ja kun menimme katsomaan, olisivatko ne jo kuoriutuneet, pesässä oli kyykäärme kerällä. omia. Tässäkin havainnossa voisi olla samasta asiasta kysymys. Harvoin isäntäkasveja voivat olla myös keltavuokko ja tuomipihlajat. Kysymyksessä on nimi. helmi-itiövaihe). Pesässä olevat linnunpojat on jäte. Silloin sää oli erityisen kylmä. y rauhaan, vaikka kyykäärmeen tiedetään syövän myös linnunpoikia. ä se oli syönyt munat. Kukinnot nousivat huoma. Ruoste kasvaa monivuotisena valkovuokon juurakossa ja kasva. Onko kyseessä muunnos tavallisesta valkovuokostamme vai jokin villiin vapauteen karannut puutarhalajike. u. ävätkin hieman kärsineiltä ja hailakoilta. 64 suomenluonto.fi K Y S Y L U O N N O S TA 64 suomenluonto.fi JA N I KU RK IS U O -P O H JO IS AH O / VA ST AV AL O Västäräkin pesue kuoriutui kyyn vierailusta huolimatt a. uma. äin valkovuokon-pihlajanruoste (Ochropsora ariae), eli ruostesieni, jonka isäntäkasveina vuoro. . Onko tällaista havai. Valkovuokon-pihlajanruoste on melko tavallinen valkovuokon levinneisyysalueella. u aikaisemmin. Kyllä samanlaista on ennenkin havai. Valkovuokon lehdissä syntyvät itiöt tarttuvat seuraavaksi pihlajanlehtiin, joista niitä eri kehitysvaiheiden jälkeen taas päätyy valkovuokkoihin. TERHI RYTTÄRI Kahden lajin yhteinen loinen JO H AN N A M AR SC H 64 suomenluonto.fi. JA N I KU RK IS U O -P O H JO IS AH O / VA ST AV AL O Västäräkki teki pesän tulentekopaikallemme. Mahtoiko lähistöllä kasvaa pihlajaa. u olevan lyhytikäisempiä kuin terveiden. Arvelen kyyn menneen lämmi. Kuvan vuokon lehdet näy. Valkovuokko kärsii infektiosta, ja tartunnan saaneiden kasvien on tode. eli jotakin muuta saalista. Pihlajan lehdissä tartunta näkyy laikkuina lehdissä. Myöhemmin menin tarkistamaan tilanteen, ja poikaset olivatkin hengissä. Tyypillistä ruosteen infektoimille valkovuokoille on myös kukkavarsien venyminen terveitä yksilöitä korkeammalle – tämä kenties auttaa itiöitä leviämään laajemmalle. aa keväällä vuokon lehtien alapinnalle itiöpesäkkeensä (ns. Lähistöllä oli myös runsaasti normaaleja valkovuokkoja. Luulimme, e. Olen itsekin tavannut kyyn pajulinnun pesästä poikasten alta, mu. a seitsemän poikaa olivat vahingoi. Toisinaan ruoste näkyy myös kukkien kehälehdissä: valkoisiin kehälehtiin muodostuu poikkeuksellisesti lehtivihreäpilkkuja. SEPPO VUOLANTO Kyy linnunpesässä Kävelyllä tuli vastaan erikoisia valkovuokkoja. . elemään pesään. Ehkä se ei ollut nälkäinen, vaan sula. avasti korkeammaksi kuin tavallisella valkovuokolla, ja lehdet sekä terälehdet olivat pistekuvioinnin koristamat
Mätinauhan rakenteen ansiosta raikkaan veden ja hapen saanti on turva. a kysyjän kuvasta en löydä siitä todisteita. a yleensä poikkeuksellisen hyvä. Onko ulkomaisissa kukissa jotain torjunta-aine. Tavallisesti 0,5–3 metrin syvyydessä oleva mäti saa olla rauhassa mädinsyöjiltä nauhan sisältämän karko. u perinteisesti ampiaisiksi, mistä kertoo muun muassa ojakellukan kansanomainen nimi ampiaiskukka. Mitä ne mahtavat olla. a, joka tappaa pöly. Munien kuoriutuvuus on tästä huolima. Kuvassa on väkivaltaisen lopun kokenut rantakäärme, jonka pää jää piiloon laiturilautojen väliin: suomujen suunnasta näkee, e. ain läpinäkyviä noin 20–50 sentin pituisia nauhoja. a syystä tai toisesta jä. ä koko pitkä keho kuuluu yhteen käärmeeseen. EE RO LU O M AS PI RJ O -R IIT TA SA AR IN EN. Koska mätinauhat ovat selvästi pohjan yläpuolella kasvien, uppopuiden tai joskus myös kivien päällä, ei ole myöskään olemassa vaaraa, e. Kimalaisten kuolema on voinut johtua monista tekijöistä, myös torjunta-aineiden vaikutus on mahdollinen. Viileä kevät on voinut heikentää kimalaisia, minkä vuoksi ne ovat olleet herkkiä torjunta-aineiden jäämille. Yksi. Oletan, e. eeseen. . Tällaista jälkeä on ehkä tehnyt lintu tai muu saalistaja, joka on tappanut käärmeen, mu. Kyseessä on ahvenen mätinauha matalassa rantavedessä. u nauhan keskelläkin sijaitsevilla mätimunilla. omien eläinten näkyvillä. MAIJA KARALA PÄ IV I RÄ TY Ahvenen mätinauha Kaksi käärme. ä onkin yksi Mikä tappoi kimalaiset. suomenluonto.fi 65 K Y S Y L U O N N O S TA Ostin pääsiäiseksi narsisseja pihalleni. äjät. JUHO PAUKKUNEN Lohjanjärven rannasta löytyi nauhamaisia, valkoisia ja osi. ä rantakäärme syö lajitoverinsa. Törmäsimme kesämökkilaiturillamme alkusyksystä tällaiseen näkyyn. Kimalaisia on osassa Suomea kutsu. . änyt sen syömättömänä laiturille. . Kuvassa on kaksi kontutai mantukimalaiskuningatarta. HANNU LEHTONEN Onko yleistä, e. Ahvenen mätinauhat ovat helposti mätiä syövien kalojen ja selkäranga. Mätinauha on ainutlaatuinen ilmiö vesissämme, eikä vastaavaa ole muilla kalalajeilla. i ampiaisilla näitä kimalaisia. Ulkomailla käytetään kukkaviljelmillä runsaasti torjunta-aineita tuhohyönteisten vähentämiseksi. Ilahduin, kun ampiaiset alkoivat pörrätä ja imeä me. ä ne tukehtuisivat rehevienkään vesien pohjamudassa hapen puu. avan aineen vuoksi. ä kysyjä tarkoi. Kannibalismi eli lajitovereiden syöminen ei ole suinkaan käärmeillä tuntematonta, mu. Hetken päästä ne kuolivat. Molemmat yksilöt olivat lopulta kuolleet ensimmäisen yöpakkasen tultua. äiset munat sijaitsevat löyhästi nauhaa koossa pitävän yksiosaisen mätipussin sisällä. ä
Tämä sieni kuuluu kotelosieniin, tarkemmin kotelopulloisiin, jolloin alustapahkaan ovat uppoutuneet varsinaiset itiöemät, kotelopullot. (s is . 66 suomenluonto.fi K Y S Y L U O N N O S TA Mikä mahtaa vaivata karviaispensasta. LASSE KOSONEN Näppyjä karviaispensaassa JA AN A KE TO N EN www.ruskovilla.. Laji kasvaa useimmiten kuolleella puualustalla, muun muassa koristepensaissa, kuten kanukoissa, siperianhernepensaassa, happomarjoissa ja herukoissa ja lehtipuilla, luultavasti havupuullakin. a usein anamor. Punanäppy ei ole yleensä kovin haitallinen, mu. Se on hyvin yleinen lähes koko maassa. en näppyjen ohessa näkee myös suvullisesti lisääntyviä, teleomorfeja, punanäppyjä, jotka ovat pienten punaisten pallosten rykelmiä. 09-386 7856 Lintuharrastajan erikoisliike linnunpöntöt kaukoputket lintukirjat jalustat kiikarit tule tutustumaan!. LUONNOLLISTA VILLAFLEECEÄ ULKOILUUN Tunnista kesän ötökät HYÖNTEISTARVIKE TIBIALE OY palvelee luonnosta kiinnostuneita hyönteisharrastajia aloittelijoista ammattilaisiin. . omasti lisääntyvänä, anamor na, mu. A LV ) Tilaukset: tilaus@tibiale.fi KIRJAUUTUUS Perhoskompassi, osa 2 (Latinalainen Amerikka) noin 850 lajia/298 sivua, pehmeäkantinen. Pensaiden, kuten vaikkapa herukoiden, kuolleissa oksissa kasvaa toisinaan tiheästi pieniä, vaalean tai kirkkaan punaisia näppylöitä. Usein niitä kasvaa koko oksan pituudelta. aa kasvien oksiin ja haaroihin versotautia. 100% luomumerinovillasta valmistettu villafleece on pehmeä, lämmin ja hengittävä. Punanäppy kasvaa yleensä kuolleisiin, tikkumaisen ohuisiin oksiin, varjoisiin paikkoihin, lähelle maanrajaa. Luonnon puuvartisista sitä löytää esimerkiksi tuomen oksilta ja jopa näsiältä. Nyt jouduin leikkaamaan kaksi kolmasosaa pensaasta pois, koska kaikki oksat, joissa tätä esiintyi, olivat kuolleet. 104 €, yli 1000 lajia, 822 sivua 85 € Päiväperhoset matkalla pohjoiseen 10 € normaalihinta 35 € Hämikki ja seitsemän seittiä 20 € normaalihinta 30 € Suomen verkkosiipiset 30 € normaalihinta 49 € Suomen lukit ja valeskorpionit 25 € normaalihinta 32 € Tutustu: www.tibiale.fi MUITA KIRJOJA Tibiale ilmoitus suomen luonto 21.04.2021.indd 1 21/04/2022 9.35.52 Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00–17.00, Ti–Pe 11.00–17.30 www.suomenlintuvaruste.com, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. Sieni kuuluu punanäpyn (vanha nimi punapahkasieni) kasvustoon. Yleisimmillään laji on suvu. Se on mikromuoviton ja ympäristöystävällinen vaihtohto perinteiselle tekokuitufleecelle. Tilaa samalla Perhoskompassi, osa 1 (Kaakkois-Aasia) ja saat ne yhteishintaan 39 € Perhoskompassi (Kaakkois-Aasia) erikseen 20 € (norm 25 €) 29 € Suomen vesiperhoset normaalihinta 63 € Suomen kotilot ja etanat normaalihinta 48 € 35 € 15 € Suomen päiväja yöperhoset maastokäsikirja normaalih. a voi tappaa heikentyneen pensaan oksistoa ja aiheu. H in na t vo im as sa to is ta is ek si . Viime vuonna tällaista ei näkynyt, ja sato oli hyvä. Tuotevalikoimaamme sisältyy runsaasti korkealaatuisia tutkimusja harrastusvälineitä
– Me e Sky ä, Kotka Ka. Peipsi, Narva, jokiristeily, Rakvere ym. i niin, e. u oli Tunnista kevätsienet luonnossa. u -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras jutt u. – Laura Tä ilä, Turku Hylkeiden meri Kauniit kuvat ja kiinnostava artikkeli. 04/2022) osoitteessa: suomenluonto.. yä mielenkiinnon keväisten sienten poimimiseen! – Anton Ojanperä, Helsinki Kevätsienet ovat olleet yleisesti varsin vähän esillä. i Suvi Niilola Järvenpäästä. ä luin jutun pitkälti ääneen myös kaverille. Osallistujien kesken arvotaan Juha Metson ja Annastiina Nykäsen Hannu Hautala – Legendan perintö (Docendo, 2021). Lapsi on todella kiinnostunut lehden kuvista ja selaa lehden aina innolla. yi myös hylkeisiin. Tilasin lehden myös siskolleni ja hänen perheelleen. Hyvät kuvat, infot, ja ju. Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhossa suomen kattavin valikoima Welhonpesä oy Welhonpesä oy Hyvä lukijamme, kerro mielipiteesi tästä lehdestä (nro. ÄÄNESTÄ . Suomen Linnut -kirjan voi. u yhteen. Nyt helppo tunnistella ruokasieniksi kelpaavia jo keväästä alkaen, kiitos. postikortilla: Suomen Luonto / Paras ju. Itä-Viro 14.-17.7.2022. 16.-20.6. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 23.5.2022. Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Welhonpesä oy Kauppakuja 10 • 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 www.welhonpesa.fi kattavin valikoima kanootteja, kajakkeja ja melontavarusteita. (klikkaa lehden kansikuvaa) tai . 045-1374757 Polkuja seikkailuun! Kauppakuja 10 • 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 www.welhonpesa.fi info@welhonpesa.fi Welhossa suomen kattavin valikoima kanootteja, kajakkeja ja melontavarusteita. sekä 6.-9.8.2022. ava kuvaus Itämeren kolmesta hyljelajista. suomenluonto.fi 67 L U K I J O I LTA Mitä mieltä olet lehdestä. Mahtavaa, kun nämä oli selkeillä kuvilla ja kuvauksilla koo. Lukemisen jälkeen pystyn melkoisella varmuudella tunnistamaan merellä kohtaamani yksilöt jo käytöksen mukaan. Anna palaute. Welhonpesä oy Welhossa suomen kattavin valikoima kanootteja, kajakkeja ja melontavarusteita. EDELLINEN NUMERO TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N Koe aidoin luonto ja Suomi Hossa/ Martinselkonen, Arola, vapaat karhut, perinneruoka ym. IS TO CK PH OT O. verkkosivuilla www.suomenluonto.. u todella sai heräte. Aihe, joka harvemmin on esillä. – Juhani Lehto, Turku Pesän uusi asukas Mielenkiintoista tietoa; käpytikan vanha kämppä onkin kaikinpuolin täydellinen asumus liito-oravalle! Taas viisastuin :) – Ulla Mar inen, Koria Osallistu Paras ju. u, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Hänen huomio kiinni. i uuden sisällön ohella jutun kirjoitustyyli, joka huvi. a: palaute@suomenluonto.fi Lukijoiden mielestä viime numeron paras ju. – Heidi Mäkiharju, Rovaniemi Kevätsienijutussa viehä. KAINUU! niikonmatkat.. /lukijatutkimus Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvotaan 10 norppapyyhettä
TEKSTI KATRIINA KONTUNIEMI KUVITUS JENNI SALMINEN kanleppäpirkot ja kirvoja kirvasääsket ja kaksipistepirkot. Sopivissa oloissa nämä eliöt viihtyvät useita viikkoja. Esimerkiksi vihannespunkkeja syövät ansaripetopunkit, ripsiäisiä ripsiäispetopunkit, villakirvoja ameriViherkasveihin hyökkäävät tuholaiset ovat torjuntaeliöille maukas ateria. Hyötyeläinten tarkastelu on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa. Sisällä tuholaisilla ei ole luonnollisia vihollisia, joten ilman torjuntaa ne saavat rellestää vapaasti. 68 suomenluonto.fi 68 suomenluonto.fi KUN RAKKAASSA viherkasvissa havaitsee tuntemattomia öttiäisiä, voi ensimmäisenä tulla mieleen häätää vieraat myrkyllä. Ne lisääntyvät keskenään ja aterioivat kaikessa rauhassa, kunnes kaikki ruoka on pistelty poskeen. K O T O N A TOIMITTANUT JOHANNA MEHTOLA. Torjuntaeliöiden levittäminen on helppoa: kun on selvittänyt oikean petolajin, hyönteiset vain levitetään kasville ja niiden annetaan tehdä työnsä. Petoeläimet kuljetetaan kotiin kantoaineseoksessa, jota levitetään suoraan kasvustolle. Toinen vaihtoehto on ripustaa kasviin petopunkkipussi, jonka pienestä reiästä pedot kiipeävät kasviin. KOK EILE ROHK EASTI! Tietoa ja neuvontaa löytyy muun muassa forssalaisen Biotus-yrityksen sivustoilta Biotus.fi ja Tarhurinapu.fi. Tuholaisia voi kulkeutua kotiin erityisesti silloin, kun ostaa uuden viherkasvin. Viherkasvien tuotannossa on pitkälti siirrytty biologiseen torjuntaan, joten tuholaisten kulkeutuminen kukkakaupasta ei ole tavatonta. Lempeät hyvästit Biologinen torjunta on kemikaalien käyttöä ympäristöystävällisempää ja myös terveellisempi vaihtoehto sekä ihmiselle että lemmikeille. Kemikaalien sijasta kannattaa kuitenkin harkita biologista torjuntaa, joka on myrkkyjä luonnonmukaisempi ja myös lempeämpi tapa päästä tuholaisista eroon. Tuholaisia voi tulla kotiin myös ulkoilmasta ilmanvaihtokanavan kautta tai tuulettamisen aikana. Petojen hankkimisessa tulee olla tarkkana, sillä vain tietyt lajit toimivat tietyille tuholaisille. Torjuntaeliöt ovat hyönteisiä, jotka syövät tuhoa tekevät tihulaiset. Viherkasveihin hyökkäävät tuholaiset ovat torjuntaeliöille maukas ateria. On jännittävää seurata petojen ateriointia ja lisääntymistä samalla, kun tuholaiset vähenevät ja kasvi alkaa taas kukoistaa. Viherkasveihin hyökkäävät tuholaiset ovat torjuntaeliöille maukas ateria
Kasveja kannattaa pyyhkiä säännöllisesti, sillä pöly tekee punkkien olon mukavammaksi. suomenluonto.fi 69 K O T O N A J. Ole tarkkana uusien tulokkaiden kanssa Tuholaisia tulee useimmiten silloin, kun kaupasta tuo uuden kasvin kotiin. Youtube-kanava Onni elää käsityössä AURINKOENERGIAA Aurinkovoimasta haaveilevan kannattaa tutustua Motivan Aurinkosahkoakotiin-sivustoon, jossa annetaan vinkkejä niin omakotitaloon kuin taloyhtiöön soveltuvista aurinkosähköjärjestelmistä. K O T O N A Vinkit antoi vihersisustaja ja hortonomi Tiina Aroniitty. 4. Aurinkosahkoakotiin.. IS TO CK PH OT O Pienet makupalat. Torjuntaeliöt hommiin Ota selvää, mikä tuholainen kasviin on iskenyt, ja osta oikeaa petolajia. On tärkeää havaita tuholaiset ensimmäisten merkkien kohdalla, sillä silloin kasvin selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. W . 5. 3. Tarkkaile kasvejasi Kun kasvi on nuupahtanut ja sen pinnoilta häviää kiilto, hälytyskellojen pitäisi soida. Myös vedenkulutuksen väheneminen on merkki siitä, ettei kasvilla ole kaikki hyvin. /villivihannekset VINKKINURKK A Ehdi ennen tuholaisia 1. Se esittelee 30 ravinnoksi hyödynnettävää kasvia maamme luonnosta. Uuden kasvin tyvelle voi asettaa liima-ansan, joka on hyvä erityisesti ripsiäisten tarkkailussa. PA LM ST RU CH RAKAS VAATE Videosarjassa Ekologinen vaatehuolto annetaan näppäriä käytännön vinkkejä tekstiilien ja vaatteiden huoltoon. Ajoissa toimiin Kun tuholaisia näkyy, niitä on jo paljon. Taitoliiton ja vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyyn tuottama sarja kannustaa pitämään vaatteista hyvää huolta. Opettele tuntemaan kasvisi, niin huomaat, kun ne eivät näytä normaalilta. Tekstiileistä syntyvä ympäristökuorma on kasvava ongelma. Suomenluonto.. Lisäksi sovelluksessa on keittiömestari Sami Tallbergin 90 herkullista reseptiä. Torjuntaeliöiden käyttäminen vaatii perehtymistä, mutta tietoa on hyvin saatavilla ja asiantuntijoilta voi kysyä neuvoa. 2. VILLIVIHANNEKSET TASKUUN Joko sinä olet ladannut Villivihannekset -mobiilisovelluksen. IS TO CK PH OT O IS TO CK PH OT O Leppäpirkot ovat tehokkaita kirvojen pyydystäjiä. Vaatteen käyttöiän pidentäminen on helpoin keino pienentää niistä syntyvää hiilijalanjälkeä. Kun ensimmäinen hyönteinen jää nalkkiin, on aika toimia. Ennaltaehkäise hoitamalla Sopivasti valoa, lämpöä ja ravinteita saavat kasvit voivat hyvin ja pystyvät paremmin puolustautumaan tuholaisilta
Seinajoentaidehalli.fi Kuva luonnosta Taiteen edistämiskeskuksen hanke Kenen luonto. K U LT T U U R I Tämä helysieniäisten heimoon kuuluva kuoriainen on peräisin Brasiliasta. Kenen luonto. Poikkipolkuja ekologiaan Seinäjoen Taidehallissa 1.6. Nyt näyttelyyn! Nyt näyttelyyn! Poikkipoluilla Minkälaista taidetta syntyy merilevästä, lintujen äänistä, radioaktiivisuudesta tai mutatoituneista sammakoista. Biss on koonnut jokaisen valokuvan yli 8000 erillisestä, mik roskooppiobjektiivin avulla otetusta kuvasta. on tuonut yhteen luontokuvaajia ja valokuvataiteilijoita, jotka etsivät valokuvasta työkaluja muun muassa monimuotoisuuden edistämiseen. Microsculpture-näyttely Kuopion museossa 14.8. saakka. LE VO N BI SS 70 suomenluonto.fi Hienoja rakenteita Palkitun brittiläisen valokuvataiteilijan Levon Bissin otokset esittävät hyönteisnäytteet kirjaimellisesti uudessa valossa Kuopion museon Microsculpture-näyttelyssä. saakka. -näyttely esittelee luontotulkintoja alan huipuilta sekä nousevilta lupauksilta. Mikkelin Taidemuseon Kenen luonto. -näyttely Mikkelin Taidemuseossa 22.5. Seinäjoen Taidehallin ryhmänäyttely Poikkipolkuja ekologiaan esittelee teoksia, joissa havainnot ja faktat erilaisista ilmiöistä yhdistyvät taiteen, tieteen ja muotoilun kautta. saakka. saakka. Mikkeli.fi AUKEAMAN TOIMITTANUT JOHANNA MEHTOLA. Kuopionmuseo.fi Hienoja rakenteita Nyt näyttelyyn! LUONTO & TAIDE Kuopion museossa 14.8
AURA KOIVISTO on erinomainen kirjoittaja, ja erityisesti luontoasiat ovat hänelle tuttuja. Eriksson on kuvannut Helsingin laitamilla, etenkin Itämeren rikkonaisen rantaviivan tuntumassa. Lintujen tietäjät Yle Areenan sarja Legendaariset lintututkijat esittelee maamme lintututkimuksen värikkäitä persoonia vuosien varrelta. suomenluonto.fi 71 K I R J AT PUUTARHAN HIST O R I A A . Kasvia rke olo g i Tei ja Alangon kirja Daalia ja pelakuu – Suomalaisen puutarhan kasvutarina (SKS 2022) on syväluotaava teos maamme kiehtovaan ja kukoistavaan puutarhahistoriaan. Koivisto tuo esseissään myös varjoon jääneitä näkökulmia metsien suojelun historiaan luoden katsauksen Harmaan Pöllön, Anahareon sekä James Fenimore Cooperin tyttären Susanin kirjalliseen tuotantoon. Muutin samoihin aikoihin taloon, jonka pihalla oli mahdollisuus korvata köyhä perusnurmikko monimuotoisilla kylvöillä ja istutuksilla. Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopiston professori Anne Sverdrup-Thygesonin kirja Luonnon varassa (Bazar 2022) valottaa ihmisen ja luonnon elintärkeää suhdetta sekä luontokadon vaikutusta siihen. Hän luo uusia kuvakulmia metsien olemukseen ja niiden erilaisiin käyttömuotoihin ja tuo tieteellisesti perusteltua kritiikkiä nykymetsänhoitoa kohtaan. Areena.yle.fi/audio sen värikkäitä persoonia vuosien varrelta. VESA LUHTA Lisävaloa metsien peitosta KUUK AUDEN KIRJA POIMINTOJA LUONTOKIRJA SUOSIKKINI PODCA S T Maiseman monimuotoiset kasvot Vanhojen koristekasvien pauloissa Riku Cajander on biologi ja vapaa toimittaja. OLEN OLLUT lapsesta saakka kiinnostunut luonnosta. Minna Pyykön toimittamassa 17-osaisessa sarjassa esitellään muun muassa Johan Axel Palmén, Yrjö Kokko ja Pentti Linkola. 13 vuotta sitten käteeni osunut Pentti Alangon ja Pirkko Kahilan Palavarakkaus ja särkynytsydän (Tammi 1992) sai harrastukseni suuntautumaan kauniiseen ja luonnonsuojeluhenkiseen maailmaan: vanhoihin koristeja luonnonkasveihin. Mainion kirjan loppuun on liitetty vankka esseiden taustoitusosa. Kirjalla on ollut valtava vaikutus myös myöhempään elämääni, kun kädet mullassa ja kynä sauhuten olen saanut itse tehdä kolme kirjaa näistä ihanista kasveista. Kirjan tiedot ja upeat kuvat sadoista kasvilajeista herättivät halun paneutua vanhojen perennojen ja ”isoäidin kukkamaan” maailmaan. suomenluonto.fi 71. Valokuvaaja Lauri Erikssonin kirjassa Sumunhimmeä maisema – Polaroideja lähiluonnosta (Parvs 2021) lähimaisemien ainutlaatuisuus sekä hauraus näyttäytyvät tunnelmallisissa harmaansävyisissä kuvissa. Hän osaa kuvailla kauniisti luonnon tunnelmia sekä hakea oivaltavia taustatietoja tuoreista tutkimuksista. Sieltä löytyy oivallinen lukulista syventävään matkaan kohti katveisia alkuperäismetsiä ja ekosysteemipalveluista riisuttuja talousmetsiä. Paljastava on anekdootti, jonka mukaan melkoinen osa suomalaisista ilmoittaa pelkäävänsä mäyrää, tuota lauhkeaa kastematojen syöjää. H I L J A I N E N M A I SEMA . Uusimmassa teoksessaan Ei mikä tahansa metsä (Into 2021) Koivisto tanssittaa lukijaa luonnonmetsien rippeisiin ja niitä ympäröiviin monihyödynnettyihin talousmetsiin. Monimuotoisuuden merkitysten kirjo on kirjassa vahvasti esillä. Osansa saa myös metsästys sekä muu outo eläinten hävitysinto. ELÄMÄN SUOJELIJAT
Ta rk is ta m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai n en .c om is ta .. Tilavuus 227 ml. Atena 27 95 Anne SverdrupThygeson LUONNON VARASSA Lajien monimuotoisuus elämän suojelijana Asiantunteva ja viihdyttävä kirja ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä, joka on vahva mutta haavoittuvainen. KESTOMUKI Kierrätysmateriaaleista valmistettu kestomuki pitää juoman kuumana pitkään. Bazar 29 95 Lahjaksi Antti Halkka HYLKEET SUOMEN LUONNOSSA Innostava opas esittelee saimaannorpan, harmaahylkeen ja itämerennorpan sekä ainoan valaslajimme pyöriäisen. Kahden pyyhkeen setti. 14 95 Maria Katajavuori VALAS LASIMALJASSA Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Miksi ympäristökriisi etenee, vaikka tiedämme siitä koko ajan enemmän. Runsaasti kuvitettu kirja sopii tietolähteeksi kaiken ikäisille siilinystäville. Otava 19 95 KEITTIÖPYYHKEET Kierrätysmateriaaleista valmistetut keittiöpyyhkeet klassisella norppatunnuksella. Otava 19 95 Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi tt äi n . Anni Rautio, Mervi Kunnasranta SIILI SUOMEN LUONNOSSA Ensimmäinen perusteellinen tietokirja suomalaisesta siilistä. 17 95 KESTOKASSI Kierrätysmateriaaleista valmistettu tukeva kestokassi on tyylikäs varuste kauppareissuille. Upea tietokirja ympäristökriisistä, ihmisen mahdollisuuksista ja toivosta. 16 95 Ostamalla Norppatuotteen tuet samalla Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa
Muuttuvan perustason syndrooma on merkittävä este laajamittaisemmalle luonnonsuojelulle. suomenluonto.fi 73 T unnustan: olen alkanut vihata talitiaisia. Ulkona liikkuessani tarkkailen lähes aina lintuja. Tuntuu kuin muita lintulajeja olisi hyvin vähän tai ainakin vähemmän kuin ennen. Laulua voi kuulla läpi talven. Otava 19 95 Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi tt äi n . Vaikka ihminen olisi suojelumyönteinen, hän saattaa ajatella, että ei tässä ole mitään isoa hätää, linnut laulavat ja hiirenkorvat vihertävät niin kuin ennenkin. Toukokuussa lintujen kevätkonsertti on kiivaimmillaan. K a i h o v a a r a KU VA IL KK A SA AS TA M O IN EN Anni Rautio, Mervi Kunnasranta SIILI SUOMEN LUONNOSSA Ensimmäinen perusteellinen tietokirja suomalaisesta siilistä. Työryhmän jäsen, valokuvaaja Sanni Seppo käyttää ilmiöstä sanaa lajikatosokeus. Lajit vähenevät niin vaivihkaa, että maallikko ei välttämättä huomaa sitä. Toiveikkaana tarkennan katseeni ääntä kohti. Kun osa lajeista häviää, osa voittaa. Ilmaston lämpenemisen myötä yhä suurempi osa niistä talvehtii Eteläja Keski-Suomessa. Upea tietokirja ympäristökriisistä, ihmisen mahdollisuuksista ja toivosta. Nykyisyyden voimme sentään yrittää painaa mieleen. Paitsi että eivät. Muistan, että lapsuuteni keväinen lintukonsertti oli nykyistä runsaampi ja täyteläisempi, hurmos rajumpi. Runsaasti kuvitettu kirja sopii tietolähteeksi kaiken ikäisille siilinystäville. TUNTEMUKSENI SAI VAHVISTUKSEN viime syksynä, kun näin Poliittisen valokuvan festivaalilla teoksen Uhan alla. ÄÄNIMAISEMA HILJENEE huomaamatta. Kuvasarja uhanalaisista lintulajeista pysäytti. Mikä se oli. Uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa niin nopeasti, että sitä ei meinaa uskoa todeksi. Satunnaiset havainnot suuristakaan yksilömääristä eivät kerro koko totuutta. Nähkäämme muutos omin silmin, kuulkaamme käänne omin korvin. Kahden pyyhkeen setti. Päällimmäinen tunne on pettymys. Kun lajeja katoaa tai yksilömäärät vähenevät, se alkaa näyttää uudelta normaalilta. Taas. Niistä on tullut minulle lajikadon symboli. Epäuskon taustalla on niin sanottu ”shifting baseline syndrome” eli muuttuvan perustason oireyhtymä. Samoin sinitiaisiin. Muistan myös ajan, jolloin mustarastaan laulu kuulaassa maaliskuun illassa elähdytti. Tilavuus 227 ml. 14 95 Maria Katajavuori VALAS LASIMALJASSA Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Miksi ympäristökriisi etenee, vaikka tiedämme siitä koko ajan enemmän. KESTOMUKI Kierrätysmateriaaleista valmistettu kestomuki pitää juoman kuumana pitkään. Otava 19 95 KEITTIÖPYYHKEET Kierrätysmateriaaleista valmistetut keittiöpyyhkeet klassisella norppatunnuksella. Jos emme muista mennyttä, emme tiedä mitä menetämme. Tai ehkä vihata on liian voimakas sana, mutta olen kyllästynyt niihin. Nykytilannetta pitäisi verrata siihen mitä oli 10 tai 20 vuotta sitten. 17 95 KESTOKASSI Kierrätysmateriaaleista valmistettu tukeva kestokassi on tyylikäs varuste kauppareissuille. Melkein aina silmäni osuvat talitai sinitiai seen. Ta rk is ta m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai n en .c om is ta .. Kahahdus puussa tai lehahdus lintulaudalla kiinnittää huomioni. Bazar 29 95 Lahjaksi Antti Halkka HYLKEET SUOMEN LUONNOSSA Innostava opas esittelee saimaannorpan, harmaahylkeen ja itämerennorpan sekä ainoan valaslajimme pyöriäisen. Käsitys luonnon tilasta liukuu muutoksen mukana. 16 95 Ostamalla Norppatuotteen tuet samalla Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa. Mustarastaat ovat runsastuneet. Nämä sopeutuvaiset, aggressiivisetkin tiaislajit ovat yleistyneet. Kevät! Enää laulu ei ilahduta yhtä paljon. Mustarastas kevään merkkinä on kuollut. Atena 27 95 Anne SverdrupThygeson LUONNON VARASSA Lajien monimuotoisuus elämän suojelijana Asiantunteva ja viihdyttävä kirja ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä, joka on vahva mutta haavoittuvainen. Kokemus on sama Helsingistä Kainuuseen ja Kittilään. Niin monta tuttua, arkista lintua! Jopa kiuru ja västäräkki ovat silmälläpidettäviä lajeja. Lajikatosokeus ”Jos emme muista mennyttä, emme tiedä mitä menetämme.” Riikka Kaihovaara on marginaaleissa vaeltava kirjailija ja dokumentaristi
Physarum oli mennyttä, mutta homeet rehottivat. Valokuvataiteilija Paula Humberg tutkii luontoa. Valokuvapaperista se ei kuitenkaan vaikuttanut pitävän. Se muodosti pienen limakon paperin reunaan, mutta ruokakaan ei saanut sitä etenemään pidemmälle. Lopputulos ei ollut aivan sitä mitä hain, mutta sellaista on elävien eliöiden kanssa työskentely.. L u o n n o k s i a 74 suomenluonto.fi Limasieni vastaan homesieni Aioin tehdä kuvia, jotka muodostuisivat valokuvapaperille Physarum polycephalum -limasienen ja valon yhteisvaikutuksesta. Siirsin kasvustot valoon ja papereille tallentui hentoja jälkiä rihmoista ja itiöpesäkkeistä. Limasienen kasvatus kostealla paperilla on helppoa, ja se lähtee herkästi leviämään myös lasisen petrimaljan kanteen. Lopulta sekä limasienen että sille ravinnoksi laittamieni kaurahiutaleiden päällä alkoi kasvaa hometta. Odotin päivän, toisen ja kolmannenkin – limakko jähmettyi sijoilleen ja muuttui tummanoranssiksi
i/digi Kätevä kotelo Nokkosperhosen kotelo voi säikäyttää pedon sätkimällä tai pyörimällä.. suomenluonto.fi 75 suomenluonto.fi 75 Pääskyt tuovat kesän Opi tuntemaan apilat Anni Kytömäki retkellä keväisessä lehdossa Liito-orava • Suomen parhaat snorklauspaikat • Lisäaukeama luontokysymyksiä www.facebook.com/suomenluonto @SuomenLuonto @suomenluonto KI M M O SI LV O N EN / ilmestyy 8. i Digitilaus: www.suomenluonto. kesäkuuta E N S I N U M E R O S S A Digitilaus alkaen vain , €/kk Tilaa nyt! Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto