.. . ...... 10. . . Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1974 aikana kuutena numerona. Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. . . Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 350 mk 1/4 sivu 200 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 000 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimitusneuvosto: Urpo Häyrinen Harri Dahlström Jouko Mättö Sauvo Henttonen Olli Järvinen Osaston "Virallinen luonnonsuojelu" kustantaa maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto ja/tai sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto. . 207 Suomen luonnonsuojeluliitto 21. ... . . Pimlott 173 Gunnar Brusewitz 175 Juhani Koivusaari 176, 177 Kaius Hedenström 179, 180 Pertti Sulkava 182, 183 0. . apulaisluonnonsuojelunvalvoja, H:ki Esko Joutsamo, metsänhoitaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, H:ki Asko Kaikusa/o, työnjohtaja, Metsäntutkimuslaitos, Loppi Juhani Koivusaari, fil.kand., Jyväskylän yliopisto Ismo Nuuja, fil.kand., Jyväskylän yliopisto Rolf Oinonen, assistentti, Helsingin yliopisto Risto Palokangas, ympäristönsuojelun tarkastaja, Jyväskylä Douglas H. 181 Pakettipelto on myyräparatiisi , Asko Kaikusalo . ..... .... . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1. . . . . 498 159. ....... 1973, Juhani Koivusaari, Ismo Nuuja, Risto Palokangas, Esko Joutsamo, Kaius Hedenström, Torsten Stjernberg ja Henrik 167 172 Wallgren .. .... . Taitto: Timo Tanttu TÄMÄN NUMERON KUVITUS kansi Esko Joutsamo ja Kaius Hedenström sivu 163 Keskisuomalainen -lehti 167-171 Douglas H. 184 Thaimaan teak, työelefantti ja kansallispuisto, Teuvo Suominen . ... . 202 Virallinen luonnonsuojelu: Budjetti 1974, Luonnonvarainhoi totoimisto tiedottaa ........... . . .... . Brander, professori, Forssa Kaius Hedenström, valokuvaaja, Lehtikuva, H:ki Urpo Häyrinen, vs. . . vuosikerta Suomen Luonto No 4-5 1973 JULKAISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. ... .... . 32. Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. Inkilä 184, 187 Asko Kaikusalo 189-193 Teuvo Suominen 194-197 Lehtikuva 199 Urpo Häyrinen 200 Lehtikuva 201 Lehtikuva, Urpo Häyrinen 203 Rolf Oinonen 206 Teuvo Kanerva 211 Kymen Sanomat 213 Teuvo Suominen 215 Douglas H. ..... Vuonna 1968 ilmestynyttä 152sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. Vuoden 1972 numeroita myydään 2,50/kpl, sitä vanhempia 50 p/kpl. . . . . . . . . . . . lrtonumerot 3 mk. SISÄLLYS vastustajat Kansallispuistojen astuvat esiin, Pääkirjoitus Metsäteollisuus haluaa keittää kansallispuistot selluloosaksi, 161 Esko Joutsamo 163 Maailman sudet, Douglas H. .... Viime kesän merikotkatilanteesta kerrotaan sivuilla 17 4-177. . 204 Virallinen luonnonsuojelu: Ulkoilulaki on annettu, Y mpi:iristönsuojeluosasto tiedottaa . . . . . . Brancler .. . . . . Pimlott Pohjoismaiden sudet, Erkki Pulliainen Suomen merikotkat v. .... . 206 Virallinen luonnonsuojelu: Ympäristönsuoje1:rn hallinto, Y mpi:iristönsuojeluosasto tiedottaa . . 208 Uutisia ja tiedotuksia .. . . . . ....... .. . Pimlott 216 Urpo Häyrinen 217 Teuvo Kanerva, M. . ....... Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh . . . .......... 223. . . .. . . 174 Vielä liitää liito-orava, Asko Kaikusalo 178 Uudistunut Forssan luonnonhistoriallinen museo, T. . . . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 916, kesäkuukausina klo 9-13. 188 Matkailun virrat paisuvat, Kai-Veikko Vuoristo 194 Turismin siunaus, Urpo Häyrinen 198 Ympäristönsuojelun opetuksen anarkia, Rolf Oinonen .............. . .. .... Mannelin TÄMÄN NUMERON KIRJOITTAJAT T. ... 4.-2. . . .... 210 Huutoja korvesta ... .... . 1973 . . . . . . . ... Pimlott, professori, Kanada Erkki Pulliainen, dosentti, Helsingin yliopisto Torsten Stjernberg, fil.kand., Helsingin yliopiston eläinmuseo Teuvo Suominen, toimittaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, H:ki Kai-Veikko Vuoristo, apulaisprofessori, Kauppakorkeakoulu, H:ki Henrik Wallgren, vt. . . . 215 Kirjallisuutta ........ professori, Helsingin yliopisto TÄMÄN NUMERON KANSI esittää merikotkan kolmosia Saaristomeren pesässä kesäkuun 1973 lopussa. 219 Summaries of the main articles in this issue .... Kansikuvan ottivat Esko Joutsamo ja Kaius Hedenström. .
Kuusela on esim. virheellistä tietoa luonnonsuojelualueiden lunastamisesta ja korvausperusteista. Tuntuu uskomattomalta, että hän voi edelleen olla valtakunnan metsänarvioinnista vastaavan metsäntutkimuslaitoksen osaston päällikkö. Tämän "tiedotuspalvelun" pääorganisaattorit löytyvät MTK:n pääkallonpaikalta Helsingistä. Puistojen vastustajat ovat eniten huolissaan metsätöiden vähenemisestä. Monilla seuduilla tämä on tapahtunut jo ennen kuin asioita on suunnitteluviranomaisten toimesta ehditty selvittää maanomistajille. Valtion toimenpiteillä on maaseudulla perinteisesti huono maine. Kullervo Kuusela, joka on jo pitemmän aikaa koettanut nakertaa tosiasioihin perustumattomilla ja haetuilla väitteillään pohjaa pois luonnonsuojelun parhailta saavutuksilta. Tähän mennessä julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella Etelä-Suomeen suunnitelluilla kansallispuistoilla on paljon kannattajia, kun taas PohjoisSuomessa kansallispuistoja etenkin paikallisen väestön ja kuntien piirissä vastustetaan, Koilliskairan kansallispuistoa jopa "kaikin käytettävissä olevin keinoin" . Kuusela näyttää viime aikoina menettäneen lopullisesti suhteellisuudentajunsa. Ulkomailtahan positiivisia esimerkkejä löytyisi paljon. MTK:sta teollisuuden pal161. "TOTAALISEEN VASTAHYÖKKÄYKSEEN" Kuuselan linjalla olevien metsäasiantuntijoiden rintama on saanut uuden eturivin miehen Metsäteollisuuden Keskusliittoon, joka aikaisemmin on suhtautunut melko asiallisesti luonnnosuojelualuesuunnitelmi in. Suoalueiden hintakysymyksen korjaamiseksi ei ole tapahtunut kolmeen vuoteen mitään. Valitettavasti meillä ei ole osoittaa yhdeksästä nykyisestä kansallispuistostamme mitään tähän viittaavaa esimerkkiä kansallispuistojen hoitoorganisaation odottaessa tulemista kolmattakymmenettä vuotta. Yksityismaille suunniteltuja kansallispuistoja vastustavat maanomistajat. Kampanjassa ,on jaettu mm. Tällainenko tutkijankammiossaan omille esityksilleen virnistelevä huijarisaarnaaja on vakavasti ehdolla metsätalouttamme johtavan keskusviraston pääjohtajaksi. JYVÄSKYLÄN KOKOUS Yhdistelemällä toisiinsa kuulumattomia asioita voidaan kärpäsestäkin tehdä härkänen. Kuuselan kannanotot ovat nykyään kaukana tieteellisestä totuudesta ja objektiivisesta asioiden käsittelystä. Sama mies on nimittäin hiljattain myös ilmoittanut, että kansallisp!-listovaraukset vähentävät vuotuista hakkuumäärää 1,2 milj. Päättävien elinten ilmeisesti tarkoituksellinen vitkastelu luonnonsuojelualueiden osto-, korvausja vaihtomenettelyn selvittämiseksi ja riittävän rahoituksen aikaansaamiseksi on herättänyt maanomistajien keskuudessa pahaa verta. iskenyt silmänsä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suoseuran aloitteesta metsähallituksen maille perustettuihin uusiin luonnonsuojelualueisiin, joista laajimmat on perustettu kansallispuistojen muodostamista varten. Tämä ei sinänsä ole uutta. Nykyistenkin puistojen suunnitteluvaiheessa niitä vastustettiin juuri Pohjois-Suomessa. Valtakunnallisella tasolla tehtävässä on erityisesti kunnostautunut metsäteollisuuden kiertävä saarnamies prof. Kansallispuistojen tulevaa työllistävää vaikutusta ei vielä Pohjois-Suomessa uskota. Viimeksi Jyväskylässä syyskuun lopussa pidetyillä metsäntutkimuspäivillä Kuusela ilmoitti metsänsuojeluhankkeiden metsien vajaakäytön kanssa romahduttavan maamme puuntuotannon. valtakunnallisen metsäarvioinnin virhemarginaaliin. KIIHOTUSKAMPANJ A KANSALLISPUISTOJA VASTAAN Tilannetta on eräillä maanomistajia lähellä olevilla tahoilla käytetty häikäilemättömästi hyväksi aloittamalla järjestelmällinen maanomistajiin suunnattu kiihotuskampanja kansallispuistoja ja muita suojelualueita vastaan. Suomenluonto N:o 4-5 1973 Kansallispuistojen vastustajat astuvat esiin Edesmenneen ympäristönsuojelun neuvottelukunnan esitys kansallispuistoverkon kehittämiseksi on ollut kesän aikana laajalla lausuntokierroksella. m 3 • Luku tuntuu suurelta, mutta metsänarvioimisen johtavana asiantuntijana Kuusela itse varmasti parhaiten tietää, että mainittu luku ei horjuta metsätalouttamme, vaan mahtuu pelkästään esim
Metsähallitus vetoaa ohjelman taloudellisten ja työllisyysvaikutusten ohella mm. Kun metsähallitus vastustaa kansallispuistoja taloudellisin perustein, on syytä tuoda esiin, että se on saanut todella huomattavat määrärahat metsätalouden tehostamiseen ja että puun tuotanto valtion mailla on sen mukaisesti jatkuvasti kasvamassa. Hassin mielestä "tulevat polvet voivat aloittaa museoimisen milloin tahansa". Erityisesti hän on jäänyt luonnonsuojelijoiden mieleen soidensuojeluohjelman toteuttamisen ajoilta, jolloin hän LänsiSuomen piirikuntapäällikkönä toimiessaan vastusti ankarasti alueelle suunniteltuja kansallispuistoja, EDUSKUNNASSAKIN KIIREHDITÄÄN TAPAHTUMIEN EDELLE Suomen eduskunnassa metsäteollisuuden rengit ovat myös olleet liikkeellä kansallispuistoohjelman sabotoimiseksi. Hänelle on syytä , huomauttaa, ettei myrkytetyistä ja auratuista raiskioista synny enää alkuperäisen luonnon suojelualueita edes geologisessa mielessä, Hassin "virkaanastujaisesitelmän" perusteella on odotettavissa, ettei metsäteollisuuden punssa tulla kaihtamaan keinoja ympäristölle turmiollisten laajennushankkeiden viemiseksi päätökseen. Metsähallitus on omien alueittensa osalta määrännyt suunnitellut alueet toimenpidekieltoon, mikäli niitä ei ennestään ole rauhoitettu. Tuttua Kuuselan tekstiä, mitä kautta se lienee sitten mietintöön eksynytkin. Vaiheittain toteutettuna kansallispuisto-ohjelma ei merkitse missään vaiheessa vähennystä nykyisiin hakkuumääriin, vaan ainoastaan pientä hidastumista puun tuotannon kasvussa. Yläraja tulee joka tapauksessa aikanaan vastaan. luonnonsuojelulain vanhentuneisuuteen. Suomen Luonto yhtyy onnittelijoihin.. D J .K. Kansallispuistojen vastustajat astuvat esi-in velukseen siirtynyt metsänhoitaja Yrjö Hassi kehotti heti alkajaisiksi Jyväskylän metsäntutkimuspäivillä metsä väkeä "totaaliseen vastahyökkäykseen metsien museoimista vastaan". METSÄHALLITUS KAHDEN V AIHEILLA Sisäasiainministeriö ja metsähallitus ansaitsevat kiitoksen ripeästä toiminnastaan kansallispuistoasiassa. Kansanedustaja Jokela unohti kyselyn tehdessään kokonaan, että kansallispuisto-ohjelman jatkokäsittelyssä alkeellisin vaatimus on työrauhan turvaaminen siksi, kunnes suunnitelmat eri alueiden osalta saavat joko myönteisen tai kielteisen päätöksen. Lehden ollessa painossa saatiin tieto, että metsähallituksen pääjohtajaksi on nimitetty P. Mutta Länsimieskin on luonnonsuojelun vastustajana vanha kettu. A, Länsimies on heti Hassin "sodanjulistuksen" jälkeen kiiruhtanut ilmoittamaan julkisuudessa, että "nykyisten kansallispuistojen mää162 rä on jo aivan tarpeeksi riittävä eteläisessä Suomessa ja ettei uusien perustaminen enää ole toivottavaa", Länsimies unohtaa kokonaan, että metsähallitus on Etelä-Suomen piirikunnan alueella suorittanut jo laajoja aarnialuerauhoituksia juuri puutteellisen kansallispuistoverkon (4 puistoa, yhteensä 26 km2) paikkaamiseksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton suosituksen mukaisilla puistoilla. Kansanedustaja Mikko Jokela (kesk.) on peräti tehnyt eduskunnassa kirjallisen kyselyn metsähallituksen toimista. Metsähallitus ei tosin lausunnossaan asetu varauksetta kannattamaan uusien kansallispuistojen perustamista. Hassi on jo unohtanut kokonaan luonnonsuojeluvuoden opetukset ja sen, että Suomen "yli-ikäisistä" metsistä pääosa on edelleen hakkuun piirissä. "KANSALLISPUISTOJA ON JO TARPEEKSI!" Metsähallituksessakin on Kuuselan linjalla pysyvät kannattajansa, joita metsähallinnon vastuuntuntoiset voimat ovat toistaiseksi pystyneet pitämään edes jotenkin kurissa, EteläSuomen piirikunnan päällikkö metsänhoitaja E. Puuntuotannon loputon lisääminen taas ei ole mahdollista. Valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto toteaa 13.9.1973 julkistamassaan mietinnössä, että valiokunta vastustaa suurten luonnonsuojelualueiden perustamista Lappiin, Valiokunnan mukaan suurten metsäja suoalueiden vetäminen kokonaan pois metsätalouden piiristä tulisi haittaamaan suuresti Lapin elinkeinoelämän kehittymistä ja samalla koko kansantaloutta. Vaikkei kansallispuistoja arvostetakaan puuntuottajien piirissä, metsähallituksessa on syytä muistaa, että sillä on yleisen edun mukaisissa luonnonsuojelupäätöksissään takanaan Etelä-Suomen suuren yleisön tuki. Jokinen. Viimeksi ma1mttu näkökohta vaikuttaa kuitenkin varsin haetulta, sillä muuten auttamattomasti vanhentuneessa luonnonsuojelulaissa on juuri kansallisja luonnonpuistoja koskeva osa edelleen täysin ajan tasalla. W. Aiheena on se, että sisäasiainministeriö on kehottanut viime toukokuussa lähettämällään kirjeellä lääninhallituksia antamaan niille kunnille, joita kansallispuistosuunnitelma koskee, tarpeelliset ohjeet kansallispuisto-ohjelman toteuttamisen turvaamiseksi. Esityksillään hän paljastaa, ettei hän ymmärrä lainkaan alkuperäisen luonnon suojelun vaatimuksia. Hassin mukaan "museointivillityksen sijasta yli-ikäiset talousmetsät tulisi saattaa tehokkaan käytön piiriin"
Viimeksi v. Kullervo Kuusela Metsäntutkimuslaitoksesta ja metsähallituksen Etelä-Suomen piirikunnan päällikkö E. Siinä hän manasi koko "metsäväkeä" totaaliseen vastahyökkäykseen metsien "museoimisvillitystä" vastaan sanoen "museometsiä" ( = erilaisia suojelualueita) olevan meillä jo tarpeeksi. Niiden merkitys matkailuja retkeilykohteina kasvaa koko ajan, erityisesti alueilla, joilla ihmisen toiminnan aiheuttama luonnon mullistus on kiivainta. Kansallispuistoverkon laajentamisen ja täydentämisen kohdalla on kyse yksinkertaisesti erään ajastaan jälkeen jääneen asian korjaamisesta. Uusia kansallispuistoja vastustavien puheenvuorojen joukosta erottuu toistaiseksi selvästi kovimpana hyökkäyksenä Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton metsäosaston tuoreen johtajan Yrjö Hassin kannanotto hiljattain Jyväskylässä. Hoidon ja valvonnan osalta mikään Suomen kansallispuisto ei kelpaa IUCN :lle. sen vuoksi että siten saadaan selville, kuka missäkin joukossa seisoo. Siten kansallispuistojen perustamisessa ei voida olla liian kaukonäköisiä, koska kokemukset kaikkialta maailmasta osoitta/ yväskylässä järjestettiin 27.9. valtakunnalliset metsäntutkimus päivät, joiden eräänä pääaiheena piti olla puun mittausta käsittelevä paneelikeskustelu. 1956 tapahtuneen luonnonja kansallispuistojen täydentämisen jälkeen on näiden alueiden lisätarve kasvanut asenteiden ja arvostusten muuttumisen myötä niin, että uusien täydennyssuunnitelmien laatiminen katsottiin ympäristönsuojelun asiantuntijoiden piirissä välttämättömäksi. Sitäpaitsi vuoden 1956 ohjelma oli jo puistojen perustamisvaiheessa vanhentunut nähtävissä olevaan metsätalouden kehitykseen verrattuna. Luonnonsuojelijoilla ei ollut minkäänlaista tilaisuutta vastata näihin tunnepitoisiin väittämiin itse paikan päällä, koska tilaisuuden ohjelmassa ei mainittu mitään siitä, että nämäkin kysymykset tulevat esille. A. 163. Eniten julkisuutta ko. Kansallispuistojen suhteen Suomi on edelleen takapajuinen kehitysmaa, jossa vain kolme Pohjois-Suomessa sijaitsevaa puistoa täyttää kooltaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (I UCN) minimivaatimukset. Esko Joutsamo Metsäteollisuus haluaa keittää kansallispuistot selluloosaksi Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan laatima esitys maa,mme kansallispuistoverkon kehittämiseksi näyttää jälleen kerran nostattavan luonnonsuojelukeskustelun laineet korkealle. Tämä on hyvä asia mm. Länsimies ilmoittaneet vastustavansa "kansallispuistovillitystä". Sam4:l[n ovat prof. tilaisuudessa käytetyistä puheenvuoroista saivat kuitenkin eräiden keskustelun osanottajien hyökkäykset luonnonsuojelua ja erityisesti uusia kansallispuisto-ohjelmia vastaan. Kansallispuistot on tarkoitettu maamme alkuperäisen luonnon yleisiksi nähtävyyksiksi. MISTÄ ON KYSYMYS
Valitettavasti on usein ennenkin käynyt selväksi, että monet Hassin ikäpolven metsäammattimiehet ovat kykenemättömiä näkemään ympäristönsuojelun oman tehtäväkenttänsä huomattavana laajenemisena ja monipuolistumisena. metsien moninaiskäyttö, mikä pitää sisällään myös riittävän monipuolisten metsien säilyttämisen normaalien talousmetsien rinnalla, näyttää olevan vain julkisissa juhlapuheissa käytettävä fraasi, joka voidaan heti unohtaa kun ryhdytään käytännön toimiin. Eräiden muidenkin metsätalouden johtohenkilöiden tapaan myös Hassi puhuu ikäänkuin koko metsäammattikunnan nimissä, jolloin tarkoituksena on antaa suurelle yleisölle ja päätöksentekijöille sellainen vaikutelma, että koko "metsäväki" vastustaa uusien kansallispuistojen perustamista. Onneksi varsinkin nuorempi metsämiespolvi on jo tajuamassa, että metsä on muutakin kuin pelkkä teollisuuden raaka-ainevarasto. Hassi onkin nyt ilmeisesti päättänyt käyttää vanhaa taktiikkaa ja päätellyt, että parasta on löytää sopiva yhteinen vihollinen, jonka kimppuun voidaan sitten oikein miehissä rynnätä. SUHTEELLISUUDENTAJU ON MENETETTY Kansallispuistosuunnitelmia vastustavien henkilöiden (Hassi, Kuusela) taholta on väitetty, että suojelualueiden puuston jääminen hakkuiden ulkopuolelle romahduttaa maan metsätaseen ja aiheuttaa laajaa työttömyyttä maaseudulla. Ja luonnonsuojelusta yleensä sekä kansallispuistosuunnitelmasta erityisesti se näyttää nyt löytyneen. Serla-kreppinä tai Panoraama-lehtenä. Nyt keskustelun ja lausuntojen kohteena olevan suunnitelman laatinut Ympäristönsuojelun neuvottelukunta edusti, paitsi huomattavaa luonnonja ympäristönsuojelun asiantuntemusta, myös varsin laajoja poliittisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä. Näinhän asia ei tietenkään ole, vaan osa näistä alueista on metsäammattimiesten omia aloitteita Ia heidän toimestaan jo rauhoitettu varsinaisen metsätalåuskäytön ulkopuolelle. Ja yleensä nämä muut tahot ovat kuuliaisina ryhtyneet toimeen, joskin siinä vaiheessa kun "yhteisen edun" satoa on alettu korjata, on huomattu, että pääosa siitä onkin jäänyt jonnekin yläpuolelle, osakkeenomistajille, pankeille, johtoportaaseen. Siten teollisuus kokee jo nyt Suomen Pankin kanssa tehdyn sopimuksen, jonka mukaan raakapuun käyttöä lisääviä teollisuuslaitoksia ei rakenneta ennenkuin metsävarat sen sallivat, varsin kiusallisena. m' :n vuotuisen hakkuumäärän vähennystä. V ASTUST AJJEN MOTIIVIT Edellä mainitussa Jyväskylän puheessaan johtaja Hassi ilmoitti lisäksi, että metsäteollisuus haluaisi lisätä raakapuun käyttöä 4-5 milj. Kansallispuistosuunnitelman laatijoina ovat olleet Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan jäsenet ja valtion viranomaiset, j1oiden nimenomainen tehtävä on luonnonsuojelun ja luonnonvarain järkevän käytön edistäminen maassamme. Metsäteollisuus haluaa keittää kansallispuistot selluloosaksi vat, että ihmiset haluavat yhä enemmän nähdä ja kokea myös alkuperäistä luontoa. Tilannetta 164 ovat omiaan hankaloittamaan vielä ristiriidat Metsäteollisuuden Keskusliiton sisällä (Metsäliitto contra muut yhtiöt). MONINAISKÄYTTÖ ON TEO LLISUUSMIEHELLE PELKKÄ FRAASI Hassin ajatuskuviot noudattelevat edelleen vuosisadan vaihteen aikaisten teollisuusmiesten aivoituksia: metsäteollisuuden etu on aina ja kaikkialla koko kansan etu. Luku vaikuttaa ensi näkemältä suurelta, mutta jos sitä verrataan eräisiin muihin raakapuun käytön ja poistuman laskennassa saatui. Myös kansallispuistojen perustaminen on nähtävä eräänä metsän käyttömuotona. Kun metsäteollisuus haluaa lisätä hakkuita ja laajentaa tuotantoaan, tämä vain ilmoitetaan välttämättömäksi ja samalla vaaditaan muita ( = tutkijoita, virkamiehiä, metsänomistajia jne.) panemaan nopeasti toimeksi, jotta teollisuuden vaatimukset voitaisiin täyttää. Ohjelmasta kymmenesosan käsittävien yksityismaiden osalta maanomistajat saisivat luonnollisesti alueistaan täyden korvauksen. Kuusela on esittänyt arvion, jonka mukaan suunnitteilla olevien suojelualueiden perustaminen merkitsisi 1.2 milj. Edelleen Hassi ei näytä koskaan kuulleenkaan, että metsä on monisäikeinen ekosysteemi, jossa elää ja vaikuttaa suuri joukko muitakin eliöitä kuin pelkästään teollisuuden raakaaineeksi kelpaavia puita. Merkillistä on niinikään se, että samalla kun metsäammattimiehet usein korostavat metsätaloutta pitkäjänteisenä ja kauas tulevaisuuteen tähtäävänä elinkeinona, ympäristönsuojielua ja siihen eräänä osana liittyvää suojelualueiden perustamista ei kyetä näkemään vielä kauaskantoisempana toimintana. Hänen mielestään jokainen männynkäkkärä ja pajupensas kasvaa Suomessa vain siksi, että se aikanaan voisi tyydyttää jonkun ihmisen todellisen tai kuvitellun tarpeen esim. m" vuodessa. Heille esim. Kaiken aikaa on lähdetty siitä, että uusien puistojen perustamisesta koituvat haitat on kompensoitava asianomaisille kunnille. Prof. Ilmeisesti näitä suunnitelmia vastustavien mielestä tällaiset henkilöt ovat kokonaan tarpeettomia tai sitten heille olisi maksettava palkkaa siitä, etteivät he tee mitään
J y,·ii•lylii,•ä 1n,..u,ina ~~:l:•·;~J::::::~~~~!.~:.:E:::::t;:eFiJ.::~2 ::;:!E::;::;:::;=.~m;.~=·-iRi•~" "Valiokunta · ei pidä tarkoituksenmukaisena, että satojen tuhansien hehtaarien suuruiset alueet poistetaan tuottavan metsätalouden piiristä, varsinkaan kun valiokunnan käsityksen mukaan järkiperäinen metsänhoito ei ole ristiriidassa metsän virkistyskäytön ja ympäristönsuojelun kanssa" (Valtiovarainvaliokunnan tarkaslusjaoston esitys valiokunnan mietinnöksi valtion tilintarkastuskertomuksesta vuodelta 1971). .. llint,.na. Keskisuoma lain en 28 . 9. • ...,.,,.._ }" johon Hhi1,·..i,.,.n,uli111111il,y .. Lapin Kansa 14 . li1111!iif'la: Pian ri .-11iiii nu~fsiirahojo . SUOJELUVIMMA TUHOISAA Jo... in ,·i,1,J,in _,.;;,.,J.,ja ja m uutan.., i;;u, y ..... 1973 :ielsing i n vanomat 27 . K11llr"'" ,-,.a..,la puha-.. 9 . ....,,..;;,-;n,10 lt11nnia,....,liin ••1111 ... 1975 Hakkuut pysähtyvät kansallispuistoiksi aiotuilla alueilla l~in6 in 0&n 0mat 29 . na lnhd,,.11°1 .. 1oän 1 ,.,...,,.,.1,;.,.., mahdntli•1111l,,-'1,-n ••jaa hy .. •• l,, ,i, 11iö ja ka .. al,.UUI pHa .. Museointivillityksen sijasta meidän tulisi saattaa yli-ikäiset talousmetsät tehokkaan käytön piiriin, sanoi Hassi värikkäässä puheenvuorossaan. lentokaluston puutteisiin, muuttoliikkeeseen ja kauppataseen . 1973 'Museometsät riittävät' Teollisuus vastahyökkäykseen Totaaliseen vastahyökkäykseen metsien museoimista vastaan kehotti joht~ja Yrjö H a s s i metsä väkeä metsäntutkimuspäivien paneelikeskustelussa torstaina Jyväskyläs!?ä. ,;1,,.;. EI SUURIA LUONNONSUOJELUALUEITA: Ei esteitä Lapin metsätaloudelle Helsinki, 13. (STT) Väkivallan ja rikollisuuden kasvun estämistä, Lapin metsien tehokasta hyväksikäyttöä sekä moraalisesti arveluttavien lehtien kuljetustuen lopettamista esittää eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto torstaina julkiitamassaan vuotta 1971 koskevassa mietinnössä. vaJeeseen. ,1011 nu hnlllami11rn tuotannon ul• n<>i pNlf. ll1ivui1essa mietinnössä kiinnitetään huomiota lisäksi mm. 9 . 197 3 Metsänhoitaja Länsimies: Kansallispuistoja kyllin etelässä Metsähallituksen toimista kysely eduskunnassa. 9 . 9
Syntynyt tilanne on laukaistavissa vain siten, että valtiovallan toimesta selvitetään mitä pikimmin ne menettelytavat, joilla suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat haitat korvataan oikeudenmukaisesti asianomaisille. KANSALLISPUISTOSUUNNITELMA ON KESKUSTELUN ALUSTUS Ympäri stönsuojelun neuvottelukun taa on syytetty mm. Kuitenkin neuvottelukunnan ehdotus on tarkoitettu nimenomaan keskustelun ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Onko tarkoituksena laajentaa Lapin kuuluisaksi tullut onneton tilanne metsävarojen ja rakennetun metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin välillä myös Etelä-Suomeen työllisyyden, maksutaseen ym. Hassilla & kumppaneilla on ilmeisesti syytä tyytyväisyyteen: maakunnalli sella tasolla jo aiemmin liikkeelle laitettu sanoma totaalisesta vastahyökkäyksestä on mennyt hyvin perille. Jos kerran Hassi ja Keskusliitto eivät halua perustaa Suomeen enää yhtään kansallispuistoa tai muutakaan luonnonsuojelualuetta, niin sehän on heidän häpeänsä eikä asiassa heidän kanssaan juuri ole sen enempää keskustelemista. Lisäksi uusiin kansallispuistoehdotuksiin liittyy huomattavan suuria saaristo-, tundra-, suoja lakimetsäalueita, joiden metsätaloudellinen merkitys on vähäinen . työllisyyskysymystä . Joitakin vuosia sitten metsäammattimiesten taholta esitettiin voimakkaita vaatimuksia yhteistoiminnasta ympäri stönsuojelun viranomaisten ja aatteellisten kansalaisjärjestöjen kanssa. kansallispuistosuunnitelman laatimisessa mukana olleiden henkilöiden vika , koska sillä taholla on alusta alkaen johdonmukaisesti vaadittu käyttökelpoisen ja oikeudenmukaisen korvausmenettelyn aikaansaamista. (Tässä paljastuu eräs Hassin esitykseen liittynyt valheellisuus: "Tulevat sukupolvet voivat aloittaa museoimisen milloin hyvänsä" .) Tosiasiassa kansallispuistosuunnitelman toteuttaminen selkiinnyttäisi tilannetta : siinä osoitetaan selvästi alueet, joilla metsä saa rauhassa ikääntyä kaikkien hakkuusuunnitelmien ulkopuolella ja samalla ylivoimainen valtaosa maamme metsistä säilyisi edelleen normaalin metsä taloustoiminnan piirissä . D. 5 milj. Siten Hassin mainitsemat "tulevien polvien mahdollisesti suunnittelemat metsien museoimiset" on jo ennakolta tuomittu epäonnistumaan, koska silloin teollisuus voi oivallisena painostuskeinona käyttää esim. Melkoinen osa tästä määrästä voitaisiin järkevin, myös työllisyyttä lisäävin toimenpitein saada teollisuuden käyttöön. Metsäteollisuus haluaa keittää kansallispuistot selluloosaksi hin arvioihin, asia muuttuu toisennäköiseksi. Yksinomaan metsään lahoamaan jäävän valmiin puutavaran määrä on arvioitu 200 000 m' :ksi. hämäysmielessä esiinheitettyjen 166 näkökohtien varjolla. vuotuisen metsähukkapuun ( = hakkuun ja kuljetuksen yhteydessä tuhlaantunutta puuta) määrä on samojen tutkijoiden toimesta arvioitu vuosittain n. kansallispuistosuunnitelmia vastaan. Luonnonsuojelun vastustaj at ovatkin kiireesti käyttäneet tilannetta hyväkseen ja jatkuvall a propagandalla on asiat ajettu esim. Kansallispuistoverkon kehittämisehdotuksen vaikutuksia käytettävissä oleviin metsävaroihin arvioitaessa on vielä otettava huomioon, että valtion mailla suurin osa ehdotetuista alueista on jo nyt siirretty varsinaisen taloustoiminnan ulkopuolelle. KORVAUSMENETTELY KUNTOON On selvää, että niinkin laajamittaisessa työssä kuin maamme kansallispuistoverkon kehittämisen yhteydessä ei voida välttyä tietyiltä risti riidoilta alueellisella tasolla. Ilmeisesti moittijat ovat tällä kohdin tottuneet enemmän liikemaailman ja valtionhallinnonkin piirissä yleiseen menettelytapaan, jossa asiat valmistellaan salassa niin pitkälle, ettei niihin voida enää julkistamisen jälkeen puuttua , vaan ollaan jo tapahtuneen tai tapahtumassa olevan tosiasian edessä. Jos uusia puunjalostuslaitoksia rakennetaan siihen tahtiin, mitä teollisuus näyttää toivovan, on samalla jokainen puuntaimi ja kannonkoppero jo tällä hetkellä varattu teollisuuden raaka-aineeksi. Etelä-Savossa siihen pisteeseen, että suojelusuunnitelmia tekemässä ollut seutukaavajohtaja on uhattu maanomistajien toimesta ampua. kansallispuistosuunnitelmien liian aikaisesta julkistamisesta ennenkuin korvausmenettelytavoista on päätetty. Mikäli valtiovalta tässä asiassa vitkastelee, eikä eri korvausmenettelytavoista päästä nopeasti riittävään yksimielisyyteen poliittisella tasolla, tämä ei tietenkään ole esim. Esim. Tällaisen tuhlauksen rajoittaminen olisikin selvästi merkittävämpää toimintaa teollisuuden raaka-ainetarpeen turvaamiseksi kuin hyökkäily esim. TUTTU KIRISTYSPOLITIIKKA Mikäli teollisuus Hassin aloitteesta ryhtyy kaikin tavoin taistelemaan uusia kansallispuistoehdotuksia vastaan, kyseessä on metsäteollisuuden alalta tuttu kiristyspolitiikka . m' :ksi. KANNATTAAKO METSÄTEOLLISUUDEN KAN SSA KESK USTELLA LAINKAAN . Mikäli H assin silmitön hyökkäys ympäristönja luonnonsuojelua vastaan Jyväskylän metsäntutkimuspäivillä edusti Metsäteollisuuden Keskusliiton kantaa, niin yhteistoimintamahdolli suudet sillä suunnalla ovat kyllä selvästi pakkasen puolella
Mutta vasta nyt, kun ne on hävitetty sukupuuttoon alkuperäisen levinneisyysalueensa laajoilta · alueilta, niiden olemassaolon oikeutta aletaan kunnioittaa. Vuosisatojen ajan susia on pidetty pahuuden symbolina. Kåännös Teuvo Suomisen. Douglas H. Kussakin maassa susiryhmä koettaa löytää ne suden suojelua edistävät keinot, jotka estäisivät suden kuolemisen sukupuuttoon. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Euroopan Neuvoston luonnonsuojelujulkaisussa "Nature in F2_cus" n:o 15, 1973, s. Hän on itse lapsineen elänyt kirjaimellisesti susien keskellä. Tässä mielessä alkaa tänä kesänä (1973) Euroopassa ohjelma, jonka rahoitta167. Vihdoinkin luonnonsuojelijat kaikkialla maailmassa kokoavat voimiaan saadakseen selville, miten voitaisiin vastustaa voimia, jotka uhkaavat hävittää suden sukuputtoon. Oheisen artikkelin on kirjoittanut Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton susiasiantuntijoiden työryhmän puheeniohtaja, kanadalainen professori Pimlott, joka viime elokuussa vieraili Suomessakin. Oheisen kuvan susilauma edustaa vaaleaa värimuotoa, jota esiintyy monin paikoin Kanadassa. 18. Pimlott Maailman sudet Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) yhdessä Maailman Luonnon Säätiön (WWF) kanssa on aloittanut kansainvälisen sudensuojeluohjelman, jonka merkeissä susimaihin, myös Suomeen on perustettu "susiryhmät"
Suteen kohdistuva pelko ja viha on siis ymmärrettävää entisissä ja nykyisissä maatalousyhteisöissä. Vaikka olen 168 työskennellyt ja matkustellut aseettomana susien asuinalueella ja usein elänyt niiden lähellä, ne eivät ole koskaan uhanneet minua mitenkään vakavasti. Parhaat tiedot suden suhtautumisesta ihmiseen saadaan tiedemiehiltä, jotka ovat työskennelleet ja eläneet niiden lähellä. Muuan neuvostoliittolainen tiedemies kertoi minulle äskettäin, että v. Kirjassaan "A Naturalist in Alaska" Adolph Murie kertoo, kuinka hän otti kolme pentua eräästä tietystä pesästä ilman, että tilannetta läheltä tarkkailleet vanhemmat olisivat puuttuneet asiaan, vaikka hän vei yhden pennun pois. Selvästikään susista ei ole mitään vaara ihmisille, eikä niiden "vaarallisuus" mitenkään oikeuta niiden tappamista. Omat kokemukseni ovat olleet samanlaiset kuin tri Murien tutkiessani susia Ontariossa ja myöhemmin Baffin'in saarella. Kun valkoinen mies tuli Pohjois-Amerikkaan, Canis lupus -lajin monet muodot tai alalajit elivät alueella, joka ulottui Kanadan arktisilta saarilta yli suurimman osan Yhdysvaltoja kauas etelään, Meksikoon. Susi on varmastikin muuan kaikkein sopeutumiskykyisimmistä eläimistä, mitä maailma on tuntenut. Vaikka lukuisissa kirjoissa on väitetty susien hyökänneen Euroopassa ihmisten kimppuun, tällä hetkellä on hyvin vaikea päätellä, kunka paljon tästä on . 1961 tapettiin 28 000 sutta ja 17 000 v. Ne kulkevat kuitenkin pitkiä matkoja etsiessään saalista, niin että ne joskus näyttävät olevan lukuisampia kuin mitä ne itse asiassa ovat. jina ovat IUCN ja WWF. Siihen tarvittiin sisukasta työtä, johon kuului laajojen metsäalueiden polttamista. Hän totesi, että niiden olemassaolo on uhattuna Euroopan puoleisessa Neuvostoliitossa, mutta ei Aasian puoleisessa.. Tämä, yhdessä piileskelevien elämäntapojen ja pelottavan ulvonnan vuoksi on aiheuttanut sen, että niitä on pelätty, vihattu ja vainottu kaikkialla maailmassa. SUSI ON AINA HARVALUKUINEN Sudet ovat piileskeleviä, varovaisia eläimiä, jotka ovat kaikkialla asuinalueellaan hyvin harvalukuisia. Siellä niiden oli annettava periksi ihmiselle 1 700luvun puolivälin aikoihin. 1970. Omasta puolestani uskon, että jos ihminen voi oppia kunnioittamaan suden oikeutta jatkaa elämäänsä maan pinnalla, olemme oppineet tärkeitä seikkoja, jotka auttavat omaa lajiamme säilymään. Nykyvaiheessa voimme nähdä myös kuvan toista puolta: millainen eläin susi todella on; miten huolehdimme edelleen omista eduistamme tuhoamatta sukupuuttoon tärkeätä eläintä; kuinka annamme arvoa sille tehtävälle, mikä sudella on luonnossa. Kun ihminen alkoi kesyttää kotieläimiä, sudet tappoivat niitä, ja saattoivat joskus vaarantaa perheitten ja yhteisöjen ravinnonsaannin. Ehkäpä vieläkin vakuuttavampi todiste on se, että Ontarion Algonquin-puistossa Kanadassa joka vuosi tuhannet lapset liikkuvat kanootilla ja viettävät leirielämää puiston erämaaosassa, vaikka alueen susitiheys on maailman suurimpia. SUDEN SITKEÄ TAISTELU OLEMASSAOLOSTAAN Vuosisatojen ajan, päättäväisistä hävitysyrityksistä huolimatta, sudet osoittivat pystyvänsä elämään hämmästyttävän hyvin ihmisen naapurina. Mutta kulttuuri on kehittynyt suuresti. Vuosisatojen varrella sudet ovat tappaneet tehokkaasti karjaa, lampaita, vuohia ja poroja. Näin ollen luonnonsuojelijat voivat ainakin yrittää luoda sudesta muoteisen kuvan olemassaolevien tosiasioiden pohjalta. Euroopassa ja Aasiassa niiden sopeutumiskyky oli samanlainen. Sudet elävät vielä laajoilla Neuvostoliiton alueilla, missä niitä on toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vähennetty hyvin tehokkailla menetelmillä. Susien häviäminen Brittein saarilta oli ensimmäisiä hävitystyön tuloksia. Vain hyvin vähän täsmällisiä tietoja on saatavissa niiden nykytilanteesta näillä alueilla. Ne elivät Brittein saarilla, kaikkialla Euroopassa, Keski-Idässä sekä suuressa osassa Intiaa, Kiinaa ja Aasian puoleista Neuvostoliittoa. Nykyään Kanadassa kiertelee säännöllisesti kertomuksia ihmisistä, joiden kimppuun susi on käynyt, mutta tarkistetut tiedot osoittavat poikkeuksetta, että suuri osa alkuperäistarinasta on valhetta tai vahvasti liioiteltua. totta ja kuinka paljon tarinaa. Luonnonsuojelun Keskuslaboratorion toimesta suoritetaan siellä nyt tiiviitä tutkimuksia, jotta päädyttäisiin keinoihin, joilla voitaisiin pienentää susien aiheuttamat tuhot mahdollisimman vähiin hävittämättä lajia sukupuuttoon. Susien ei tiedetä koskaan hyökänneen heidän kimppuunsa tai edes hätyyttäneen heitä. Myös Länsi-Euroopassa sudet ovat hävinneet kaikkein tiheimmin asutuista maista, mutta jokunen susi elää vielä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja ltäEuroopassa. KILPAILU KOTIELÄIMISTÄ Ei kuitenkaan ole ihmettelemistä siinä, että ihminen on vihannut susia, sillä ne olivat usein vakavia kilpailijoita yksinkertaisissa maatalousyhteiso1ssa. EI VAARAA IHMISELLE Susien huono maine on johtunut osaksi uskosta, että ne ovat vaarallisia ihmiselle. Mutta ennen kuin 'käsittelen tulossa olevia toimenpiteitä, saanen ensin kertoa susista ja niiden paikasta tämän päivän maailmassa
Ne ovat osoittaneet, että susiyhteisöjen rakenne on monimutkainen ja että se on herkässä vuorovaikutussuhteessa saaliseläimiin. Mutta 44:stä maan yhtenäisen manneralueen 48 valtiosta ne on hävitetty, ja niiden nykyinen asuinalue siellä on vain yksi sadasosa siitä, mikä se oli valkoisen miehen tullessa Pohjois-Amerikkaan. Tämä on johtanut siihen, että suden tapporahoista on luovuttu kaikkialla Kanadassa ja Alaskassa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yleinen mielipide on nopeasti noussut tukemaan sutta Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Nykyisin näyttää selvältä, että susi valikoi saalistaan. Yhdysvaltain tärkein susialue on Alaska. Vapaudessa ja eläintarhoissa elävien susien tutkimus on Pohjois-Amerikassa suuresti lisännyt kiinnostusta susiin. Lauman sisäiset tappelut ovat äärimmäsien harvinaisia, sillä kerran ratkaistut arvovalta-asemat tunnustetaan ja ne säilyvät kauan. Niiden tiheys on normaali vielä yli 90 % :ssa maan pinta-alasta, alueella, jonka pinta-ala on yli 9 miljoonaa neliökilometriä, vaikka ne on hävitetty maan eteläisimmistä osista. Ensimmäisen tutkimuksen vapaudessa elävistä susista teki tri Adolph Murie St. Uudet tutkimukset, jotka on tehty Isle Royalen kansallispuistossa Yläjärvellä ja Ontarion Algonquin-puistossa, osoittavat, että susikannat säätelevät omaa suuruuttaan jollakin tavoin. Ainakin vankeudessa susilla on arvojärjestys. Kun Kanadan provinsseissa pidetään tarpeellisena tuppaa susia, tästä huolehtivat valtion viranomaiset tietyillä alueilla tai valikoivaa pyyntiä noudattaen. Sekä uros että naaras hoitavat pentuja. Suorat havainnot osoittivat hänelle, että laumaa johtaa hallitseva uros ja naaras. Vaikka laumoilla olisi käytettävissään riittävästi saalista ja niiden annettaisiin olla täydessä rauhassa, niiden tiheys ei kohoa suuremmaksi kuin 40 -50 sutta tuhatta neliökilometriä kohti. Laki ei myöskään nykyisin salli suden ampumista lentokoneesta tai sen ajamista moottorikelkalla. Joka tapauksessa valinta johtaa siihen, että susi tappaa hyvin nuoria, hyvin vanhoja tai heikkoja saaliseläimiä. Luultavasti tämä ei ole tarkoituksellista, vaan se johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että toiset eläimet ovat helpommin pyydettävissä kuin toiset. VALIKOIVAA SAALISTUSTA On kiistelty paljon siitä, tappaako susi sairaita ja heikkoja eläimiä. McKinleyn kansallispuistossa Alaskassa. Jopa lauman muut jäsenet osallistuvat tähän, kun hallitseva susipari on poissa pesältä. EUROOPAN SUSIEN TULEVAISUUS ON VAARASSA Euroopassa susia on tutkittu. POHJOIS-AMERIKAN SUSI EI ENÄÄ OLE VAARASSA Maailman susien tärkein tukikohta on Kanada
oppia ymmärtämään susien aiheuttamia ongelmia, jotta susiryhmä pystyisi ratkaisemaan ongelmat susia hävittämättä, 4. Itse asiassa luule~, että tätä työtä ovat tehneet vam muutamat asianharrastajat, joille on ollut mahdollista tehdä sitä sivutöinään. Työtäni varten tulen saamaan varoja Maailman Luonnon Säätiön päämajalta ja vierailukohteinani olevien maiden rahastoilta. SUOJELUOHJELMA Euroopan ja Aasian susien säilymisen kannalta mielenkiintoisen ja mahdollisesti arvokkaan aloitteen on tehnyt Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton eloonjäämiskomissio (Survival Services Commission), joka on aikaansaanut susiasiantuntijoiden työryhmän (Wolf Specialist Group). Tällaista työtä on tehty Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, ja sen seurauksena jokin määrä susitietoa on julkaistu. työskennellä susiasiantuntijoiden työryhmän jäsenten kanssa ja esitellä joitakin PohjoisAmerikassa käytettyjä tutkimusmenetelmiä, 2. "Säilyttääkseen suden pohjoisen pallonpuoliskon luonnon elävänä lajina tieteellisiä, opetuksellisia ja taloudellisia tarkoituksia varten ja lisätäkseen suden hyväksymistä ja arvostamista luonnon ekosysteemien tärkeänä ja hyödyllisenä osana, niin että ihmiset voisivat saada iloa ja tyydytystä siitä, että ne elävät luonnontilai170 sissa eloyhteisöissä". Kuulun niihin, joiden mieles~ tä on väärin hävittää sukupuuttoon eläimiä, myös sellaisia, jotka näyttävät suden tapaan aiheuttavan ongelmia ihmisyhteisöille. Ennen kokousta aion vierailla useimmissa Euroopan jäljelläolevissa susimaissa. Näyttää siltä, että mainittavaa huolestumista suden säilymisestä ei ole esiintynyt Euroopassa eikä Aasiassa. Yksityiskohtaisimpia niistä ovat tri Erkki Pulliaisen Studies of the Wolf in Finland ja tri S. Odotan tulevaa kesääni Euroopassa hyvin kiinnostuneena, koska toivon, että voin edes vähän edistää eloonjäämiskomission päämäärää: "Säilyttää susi luonnon ekosysteemien tärkeänä ja hyödyllisenä osana, niin että ihmiset voisivat saada iloa ja tyydytystä ·siitä, että ne elävät luonnontilaisissa eloyhteisöissä." D. seuraavat tarkoitukset: 1. Vierailullani on mm. hyvin vähän. Myerhergetin The Norwegian Population of Wolf. auttaakseni Euroopan väestöä saamaan susitietoa ja ymmärtämään sutta. Kuudentoista maan, niiden mukana· Neuvostoliiton, ekologit ovat lupautuneet työryhmän komiteajäseniksi ja kokoontumaan ensimma1sen kerran tämän vuoden syyskuussa Tukholmassa Riistabilologien kansainvälisen liiton kymmenennen kongressin aikana. tutustua perusteellisesti maapallon eri osien susitilanteeseen, jotta voisin johtaa kunnolla susiasiantuntijoiden työryhmää, 3. En ehdota sutta täysin rauhoitettavaksi, mutta väitän kuitenkin, että ongelmat ovat voitettavissa tuhoamatta sutta sukupuuttoon. On jonkin verran viitteitä siitä, että Skandinavian maissa suhtautuminen on muuttumassa, mutta yleinen mielipide ei ehkä kehity riittävän nopeasti estääkseen suden katoamisen Suomesta, Norjasta ja Ruotsista
-J ..... ___ , .. . , 171
Ruotsin Luonnonsuojeluyhdistys omistaa nykyisin kaksi sutta ja toivoo saavansa lisää. Tämä taas edellyttää ennen kaikkea asenteiden muuttumista, sillä Ruotsin petokorvausasiat on järjestetty tehokkaasti ja joustavasti. Edelläolevassa artikkelissa on mm. Jotta sukusiitoksen vaarat vältettäisiin, Pohjoismaiden susille on perustettu kantakirja. Ruotsin Luonnonsuojeluyhdistyksen perustaman susiryhmän kunnianhimoisena tavoitteena on pelastaa sukupuutolta j,uuri pohjoismainen rotu, josta vapaudessa · juoksentelee korkeintaan muutamia satoja yksilöitä. Sitä myydään postikorttina kaikissa Pohjoismaissa suden suojelun hyväksi. lueteltu Euroopan nykyiset susimaat. Tälle rodulon ominaista mm. Myös Ruotsin metsästyslaki määrää, että kaikki suurpedot on säilytettävä maan eläimistössä. Ruotsin ja Norjan edustajat ovat ehdottaneet Suomen susille edes "kauttakulkulupaa" . Erkki Pulliainen Pohjoismaiden sudet Euroopan viimeiset sudet elävät syrjäisillä vuoristoja metsäseuduilla. Tämä johtui siitä, että Ruotsin eläintarhoihin kootaan pohjoismaisen susirodun edustajia, jotta ne siellä lisääntyisivät ja säilyttäisivät rodun puhtaana. Tavoitteena on, että vankeudessa elätetty susikanta joskus voitaisiin vapauttaa vahvistamaan luonnonvaraista kantaa. Pohjoismaista Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on vielä kullakin jokunen susi alueellaan. Susi on niin liikkuva eläin, että yhteiset suojeluperiaatteet kaikissa Poh172 JOismaissa ovat välttämättömät. Susi näet lisääntyy varsin helposti vankeudessa. Norjan luonnonsuojelutyön vimeaikainen nopea kehittyminen osoittaa kuitenkin, että norjalaiset ovat sudensuojelussa tosissaan. Suomen viimetalvisten susijahtien yhteydessä näkyi lehdissä tietoja, että ruotsalaiset olisivat halunneet ostaa Suomen takaaajetut sudet elävinä. Itärajamme takana oleva Karjalan neuvostotasavalta luovutti tri Bibikovin ilmoittamasta kolmestasadasta sudestaan meille melkoisen partian. Skansenin eläintarhan sudet saivat tänä vuonna kaksi pentua. Suden suojelu Norjassa on siis aloitettava kirjaimellisesti alusta. Rauhoituksen toteuttamista tosin helpotti se tosiasia, että nykyisellään Norjan susikanta on lähes olematon. TANSKA Tanskassa ei tunnetusti ole susia, mutta Tanskan luonnonsuojeluväki on ilmoittanut olevansa ehdottomasti muiden Pohjoismaiden susien suojelun takana. NORJA Viime toukokuussa rauhoitettiin Norjan sudet, vaikka maan lammas-, vuohija porotalouden harjoittajat suhtautuivatkin päätökseen epäillen. Ruotsin susiryhmän puheenjohtajan, prof. Talvella 1972-73 lumioloRuotsalaistaiteilija Gunnar Brusewitz on lahjoittanut oheisen kuvan sudensuojelun hyväksi. Havaintojen mukaan eräät niistä liikkuvat verraten kaukana etelässä (Härjedalen, Taalainmaa). Talvella 1972-73 susia ilmaantui maahamme tavallista enemmän. tummahko yleisväri ja etujalkojen mustat juovat. Hinta 1 mk, Suomen luonnonsuojeluliitosta.. SUOMET SUDET SYKSYLÄ 1973 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvun alussa Suomessa totuttiin siihen, että meillä esiintyy susia parhaimmillaankin reilut kymmenkunta yksilöä, useimmat niistä aivan valtakunnanrajan tuntumassa. Sitä ennen ja sen jälkeen muiden pohjoismaiden riistabiologit ja luonnonsuojelijat ovat vakavasti huomauttaneet Suomen edustajille, että kaikkien pohjoismaiden susien kohtalo riippuu siitä, miten suteen suhtaudutaan Suomessa. Jo joulukuussa 1971 Maailman Luonnon Säätiön Norjan Rahasto lähetti presidentti Kekkoselle vetoomuksen, jossa se pyysi Suomen mukaantuloa pohjoismaiseen sudensuojeluohjelmaan. 1965. Vahvistamattomien tietojen mukaan siellä kuitenkin liikuskeli viime talvena jokunen yksinäinen susi; kannan lisääntymisestä ilman uutta verta on yhtä vähän toivoa kuin pelkoakin. Suden ystävien onneksi ihmeiden aika ei ole vielä ohi. Tämän edellytyksenä on tietenkin, että susien toimeentulo vapaudessa on turvattu (Ruotsin sudet on virallisesti rauhoitettu, mutta näyttää siltä, että ainakin poronhoitoalueella lain kirjain ei välttämättä toteudu maastossa). RUOTSI Linne määritteli aikoinaan suden nimirodun Canis lupus lupus juuri pohjoismaisten susiyksilöiden perusteella. Asenteiden muuttuminen Ruotsissa on selvästikin pitemmällä kuin Suomessa, sillä Ruotsin sudet rauhoitettiin jo v. Bertil Haglundin mukaan Ruotsissa elää muutamia yksinäisiä susia, jotka eivät pysty lisääntymään. Tarhasusia on nyt kaikkiaan runsaat parikymmentä Pohjoismaiden eläintarhoissa (Suomessa 7)
Kuten sanottua, Koillis-Lapissa on esiintynyt yllättävän paljon susia. Heinäkuussa tapettiin yksi susi Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Rajamiesten kanssa suorittamiemme laskelmien mukaan lokakuun puolivälissä Sallan ja Savukosken alueella oli yhdellä kertaa seitsemäntoista sutta, joista kuitenkin ammuttiin heti kättelyssä kolme viime keväänä syntynyttä pentua. Lisäksi muutaman koiran on ilmoitettu kadonneen. Osaltaan se helpotti susien liikehdintää siinä määrin, että itärajamme ylittäneet sudet saattoivat kivuttomasti ja nopeasti siirtyä aina Hämeeseen saakka lännessä. suhteet olivat varsin poikkeukselliset. Kaiken kaikkiaan lokakuussa 1973 Suomessa oli yli kolmekymmentä (ehkä jopa 40) sutta, joista kuitenkin ammuttiin pois ainakin viisi yksilöä. Se jäikin sitten toistaiseksi viimeiseksi porohoitoalueen eteläpuolella tapetuksi sudeksi , sillä susi rauhoitettiin tällä alueella tämän vuoden syyskuussa. Savukosken pohjoisosassa liikkui puolestaan kuuden suden lauma, josta yksi yksilö haavoitettuna meni rajan yli Neuvostoliittoon. D 173. Hämeeseen ja sen tuntumaan vaelsi ainakin neljä sutta, joista kaksi sai surmansa, ja Rautavaaralle kolme sutta, joista yksi menetti henkensä. Etelä-Suomessa aina Luonnon-Suomen rajaa myöten pohjoisessa oli lunta hyvin vähän. Kuusamo on poronhoitoaluetta ja siellä oli näin ollen luvallista ampua susi lokakuussa. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että tri Bibikovin mukaan Kuolan niemimaalla on susia vain meidän itärajamme takana olevalla kapealla vyöhykkeellä, joten mistään massiivisestä reservistä nuo rajaloikkarit eivät liene kotoisin. Näistä ja niiden mahdollisista pennuista kuultiin havaintoja heinäkuusta lähtien lähes päivittäin. Janakkalan susialueen ohella susista on tehty havaintoja ainakin Orimattilassa ja Lappträskissä itäisellä Uudellamaalla. Kesällä ja syksyllä 1973 susia esiintyi Etelä-Suomen lisäksi Pohjois-Karjalassa, Koillismaalla, Inarin Lapissa ja erikoisesti Koillis-Lapissa. Lisäksi ammuttiin muun muassa naali sutena! Keväällä 1973 jäi Hämeeseen ainakin kaksi sutta. Koko kesän ja alkusyksyn aikana noiden susien jäljiltä on löydetty vain kolme hirvenraatoa. Nämä kaikki saatiin saaliiksi Sallassa seitsemän suden laumasta, josta kolmen yksilön todettiin sittemmin painuneen takaisin Neuvostoföton puolelle. On merkillepantavaa, että jälleen kerran sudet Suomessa vaeltaessaan käyttivät noita jo kauan tunnettuja vaellusreittejä, tällä kertaa Salpausselän eteläpuolitse kulkevaa reittiä Hämeeseen sekä Kuhmon ja Pielisjärven rajamailta Valtimon kautta Ylä-Savoon kulkevaa reittiä Rautavaaralle. Marraskuun alun 1972 ja maaliskuun lopun 1973 välisenä aikana sai itärajan tuntumassa surmansa ainakin seitsemän sutta
Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on käynnistänyt niiden pelastamiseksi proiektin. Myös toinen merikotkapari oli tänä vuonna onnistunut munimaan yhden hedelmättömäksi jääneen munan, joka yllättäen löytyi vanhasta kalasääskenpesästä myöhemmin kesällä. On vaikeaa arvioida mitkä tekijät ovat olleet myötävaikuttamassa edellä mainitun merikotkaparin poikkeuksellisen hyvään lisääntymistulokseen. MERENKURKKU Kokkolan ja Kaskisten välisen rannikkoja saaristoalueen merikotkien pesintätulos selvitettiin kuluneena kesänä viime vuosien tapaan (Ornis Fennica 48: 137 1971 , Suomen Luonto 5/ 1972). Yhteensä tarkastettiin 20 puussa pysynyttä ja 12 pudonnutta pesää. Kahdeksalla reviirillä pesät olivat koristeltuja ja osa näistä hyvin kunnostettuja. 30 m päässä) kunnostettiin helmi-huhtikuun aikana henkilöautolla ajettavaan kuntoon , mistä todisteena oli pesän lähelle pysäköity auto, kun pesä tarkastettiin. Edellä mainitun pudonneen munapesän (viime vuonna pesästä lähti yksi lentopoikanen) vieritse tehty tienpohja (n. Tämän vuoden pesintätulosta voidaan pitää keskimäärin samanlaisena ja yhtä huonona kuin viime vuosien pesintätuloksia yleensä. Siten yhteensä seitsemän reviiriä ovat todennäköisesti kokonaan autioituneet, koska niillä ei tavattu merkkejä kotkista ainakaan nyt tiedossa olevien pesien lähistöllä. Yhdeksällä reviirillä nähtiin yksi tai kaksi merikotkaa. Joutsamo & K. Stjernberg Maailman Luonnon Säätiön merikotkaprojektin puitteissa sovitun aluejaon pohjalla. Tänä vuonna todettiin pesinnän häiriytyneen ihmisen toiminnasta ainakin kahdella reviirillä. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin mahdolliselta löytää vielä uusia vaihtopesiä kaikilta reviireiltä. Hedenström sekä T. 1973 Suomen merikotkat ovat tunnetusti häviämä/sillään. Tarkastustyön tulokset sisältävät yhden ilahduttavan yllätyksen: ainoa pesinnassaan onnistunut merikotkapari kasvatti lentokykyisiksi kolme poikasta, mitä ei liene Suomessa tapahtunut vuosikymmeniin. Kaksi näistä havainnoista koski nuoria merikotkia, mikä osoittaa, että nykyi nen kanta ei ole pelkästään vanhojen merikotkien varassa. Kuitenkin vuotuinen poikastuotto on täysin riittämätön yl läpitämään nykyistä kantaa alueella. Kahden reviirin ainoat, viime vuosina käytössä olleet pesät olivat pudonneet, toinen ilmeisesti talvella ja toinen keväällä haudonta-aikana , koska pudonneen pesärydön läheltä löytyi tuore, rikkinäinen merikotkanmuna. On selvää, että Merenkurkun merikotkakannan surkea tila heijastaa eräänä indikaattorina koko tämän alueen saaristoluonnon uhanalaista tilaa. Oheisen raportin Merenkurkun tiedoista vastaavat Juhani Koivusaari, Ismo Nuuja ja Risto Palokangas, Saaristomeren tiedoista Esko Joutsamo, Kaius Hedenström ja Torsten Stjernberg, Ahvenanmaan tiedoista Henrik Wallgren avustajineen. Kaikkiaan käytiin Saaristomerell ä tarkastamassa 11 merikotkareviiriä ja näillä yhteensä 21 puussa olevaa pesää. Merenkurkun merikotkanpesien tarkastus v. Vain jälkimmäisellä mainituista reviireistä nähtiin emolinnut. Kahdelta reviiriltä ei löydetty kuin aiemmin pudonneita pesiä, mutta toisella näistä 174 todettiin silti merikotkapari. Kaikesta huolimatta pesää oli koristeltu. Mahdollisesti kotkille suotuisa, leuto tai. Tarkastuksen aikana käytiin 15 reviirillä , joista yksi oli ennestään tuntematon. Täysin vastaava tilanne oli myös eräällä toisella reviirillä sillä erotuksella, että uusi tie kulki runsaan sadan metrin päässä pesästä, kuusi henkilöautoa oli pysäköity uuden hakkuun kohda~ le, mistä pesä näkyi hakkuun laidalla. Ainoastaan yhdellä reviirillä todettiin onnistunut, kaksi lentopoikasta tuottanut pesintä. Juhani Koivusaari, Ismo Nuuia, Risto Palokangas, Esko Joutsamo, Kaius Hedenström, Torsten Stiernberg ia Henrik Wallgren Suomen merikotkat v. Kuudella reviirillä tavattiin koristeltuja pesiä, mitkä ovat merkki siitä, että ainakin toinen emolinnuista oleskelee edelleen alueella. Tämän vuoksi olisikin alueelle saatava nopeasti 2-3 kansallistai luonnonpuistoa vastaavaa rauhoitusaluetta, missä merikotkatkin koko muun luonnon ohella saisivat rauhan hakkuilta, teiltä, huviloilta jne. Yhden reviirin ainoa tiedossa oleva pesä oli täysin autio, mutta alueella kuitenkin nähtiin vanha merikotka. 1973: Reviiri , lukumäärä jolla on poikaspesä 1 jolla on munapesä 2 jolta on löydetty vain koristeltuja pesiä 8 jolta pesät ovat pudonneet tai autioituneet tai niitä ei ole löydetty 4 yhteensä 15 SAARlSTOMERI Saaristomeren alueella (Hankoniemi-Kihti) suorittivat merikotkan pesien tarkastusta E
175
Varsinainen kenttätyö suoritettiin 9.7.-16.7. projektit voivat koska tahansa pyyhkäistä vielä pesimäkunnossa olevien saarten yli. 1,5 km' laajuista aluetta, joka aiotaan tarkastaa v. Tällöin on maanomistajille maksettava tietenkin käypä korvaus alueesta. Vielä pesimäalueiden lunastamisen ja rauhoittamisen jälkeenkin merikotkien pesimärauhan turvaaminen vaatii rahaa, sillä suojelualueiden vartiointi olisi pystyttävä järjestämään todella tehokkaasti eikä jätettävä alueita oman onnensa nojaan, kuten nykyisin luonnonsuojelualueiden kohdalla tapahtuu. Yhden asutun revnnn kotkat oleskelevat säännöllisesti alueellaan, mutta ei. Kun vain pieni osa nykyisistäkin merikotkan pesäsaarista sisältyy valtakunnallisiin luonnonsuojelualuesuunnitelmiin, ei pitkällä tähtäyksellä ole muuta vaihtoehtoa kuin vielä merkittävien pesimäalueiden lunastaminen suojelualueiksi, tapahtuipa tämä sitten valtion tai Maailman Luonnon, Säätiön toimesta. Työ aloitettiin haastattelemalla 14 maanomistajaa joilta saatiin lisätietoja pesäpaikoista sekä merikotkahavainnoista. Yksi näistä on Luonnon Säätiön lunastama. Tarkastusta valmisteltiin yhteistoiminnassa maakuntaviranomaisten (lis. Saattaa tietenkin löytyä maanomistajia, jotka osoittavat niin suurta luonnonsuojelumieltä, et176 tä rauhoittavat vapaaehtoisesti omistamansa pesimäsaaren. H. Vaikka merikotkan ympanstömyrkkyongelmia voitaisiinkin helpottaa tehostetun ruokinnan avulla, on kotkien pesimisympäristön säilyminen nykyisellään Saaristomerellä niinkuin muuallakin Suomessa vain sattuman ja hyvän onnen varassa. Maasta käsin kiikaroituna poikasmäärä olisi vielä toisellakin käyntikerralla (juhannuksen jälkeen, jolloin kaikki poikaset olivat jo fyysisesti lentokunnossa) merkitty ainoastaan kahdeksi, koska kolmas poikanen makasi koko ajan litteänä pesän pohjalla eikä siitä näkynyt sulkaakaan mahtavan pesän reunojen yli (katso kansikuvaa). 1974. sekä 22. Samoin valtakunnalliset tie-, vesiliikenne-, voimalinja-, matkailuym. Wallgren poikansa Thomas W allgrenin avustamana. Reviireistä 5 oli asuttua ja 3 asumattomia. ja 23.7. Paikkakuntalaisten suhtautuminen oli yleensä myönteinen. Erityisen arvokasta apua valmisteluissa antoi riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen havainno1ts1Ja Volter Stenroos Hummersön kylästä. Håkan Kulves ja metsäteknikko Jens Harberg) kanssa, joiden tiedossa olevat reviirit ja pesäpaikat merkittiin käytettyihin topografisiin karttoihin. Noin 110-115 km:n mittaiset kulkureitit kattoivat ilmeisesti hyvin mahdolliset pesimäalueet lukuunottamatta yhtä n. Milloin tahansa maanomistaja saattaa päättää myydä rahantarpeeseensa pesimäsaaren huvilatonteiksi tai hakkauttaa metsät sellaiseen kuntoon, etteivät ne enää täytä kotkien pesimäbiotooppivaatimuksia . 1973 pääasiallisesti Föglön pitäjään, jossa sen suoritti H. Inventointi käsitti kahdeksan tunnettua reviiriä, joista kolme kokonaisuudessaan sijaitsee jollakin pitäjän viidestä pääsaaresta, kolme käsittää jonkin pääsaaren metsäalueen lisäksi lähellä olevia saaria ja kaksi asumattomia, metsää kasvavia välisaariston saaria. AHVENANMAA Tarkastus rajoittui v. Tähän tarvittavat summat kohoavat varsin suuriksi. Joka tapauksessa tällä "kolmospesällä" käytäessä kävi selväksi, että mikäli lisääntymistuloksesta halutaan tarkat, todelliset tiedot, pesälle on kiivettävä vaikka sitä pidettäisiinkin luonnonsuojelullisesti arveluttavana. vi ja jo viime talvena varsin hyvin käynnistynyt talviruokinta ovat pitäneet emolinnut hyvässä kunnossa kevääseen saakka, jolloin lisääntymistoiminnotkin ovat sujuneet normaalisti
Kahdesta reviiristä löydettiin koristettu pesä. Lisäksi Joutsamo ja Hedenström tarkastivat yhden reviirin Brändössä ja toisen Kökarissa. Pahin uhka tässä suhteessa on Luonnon Säätiön lunastaman saaren eräästä kotkanpesästä n. 500 m:n päässä sijaitseva mökki , jossa pitkin toukokuuta paikkakuntalaisten mukaan juhlitaan ja käydään linnustamassa. Kasvava veneily johtaa varsinkin juhannuksesta heinäkuun loppuun yhä tiheneviin yöpymisiin kahden pesimäsaaren rannoissa. Asumattomilta reviirei Itä löydettiin 1 + 2 + 1 vanhaa pesää, joista yksi oli melkein kokonaan sortunut, kolme muuta melko hyvässä kunnossa. Keräyksen tuottamilla varoilla on tarkoitus kustantaa erilaisia suojelutoimia kuten pesimäalueiden lunastusta, pesäpaikkojen vartiointia, talviruokintaa, kannan inventointia ym. Lisäksi tutkijain havaintoja sekä vanhoista että nuorista kotkista; samanaikaisesti kuitenkin nähtiin enintään kaksi vanhaa ja yksi nuori yksilö. Merikotka tarvitsee sinunkin apuasi. Pesimismahdollisuudet ovat Föglössä edelleen melko hyvät, mutta kaikilla asutuilla reviireillä häiriötekijät voimistuvat. vät ole osoittaneet minkäänlaista toimintaa pesillä (3 pesäpaikkaa tarkastettu: vanhan kotkanpesän pohjalla oli kanahaukan pesä, jossa kaksi lentopoikasta). Asumattomia reviirejä 3, joissa 4 vanhaa pesää. Mökkejä on yleensä paikkakuntalaisten toimesta rakennettu kolmen asutun reviirin alueelle tai välittömään läheisyyteen. Pesäpuut ovat kaikki vahvaoksaisia petäjiä ja sijaitsevat yleensä tuuheissa metsiköissä, usein jonkin suon laidassa tai lähellä, maaston vaihdellessa .tervaleppäkorvesta kalliokankaaseen. Kaksi jälkimmäisistä sijaitsee nykyään paljaaksihakkuualueella, samoin kuin yksi asutun reviirin pesä. Yksi asuttu reviiri (kolme pesäpaikkaa), jonka kotkat eivät ole käyneet pesillä. Neljältä muulta asutulta reviiriltä löytyi 3 + 2 + 3 + 2 pesää, ja näistä kotkat olivat oleskelleet 2 + 2 + 2 + 1 :n pesän luona (jonkin verran tuoreita höyheniä ja ulosteita sekä ravinnon jätteitä). Keräys toteutetaan siten, että eräs uhattuna oleva merikotkan pes1masaari Ahvenanmaalla "myydään" lahjoittajille hintaan 1 mk/ m'. Maailman Luonnon Säätiö Suomen Rahasto Postisiirtotili 28400-4 177. Yksityiskohtainen selostus ja kopiot pesäkorteista on jätetty maakuntaviranomaisille. Samoilla reviireillä on suoritettu ojitusta. MUISTA MERIKOTKAA! Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on aloittanut yleisen varojenkeruun. 1971. Neljä asuttua reviiriä, joissa aktiivisuutta pesillä 4, pesiä 10 joista seitsemän luona kotkat ovat oleilleet. Hakkuita on suoritettu ja suoritetaan kaikilla paitsi Luonnon Säätiön lunastamalla reviirillä. Yhteenveto Föglön inventoinnin tuloksista: Tarkastettuja reviirejä 8, pesiä 17. Metsäteitä on rakennettu yhteen reviiriin kaksi ja toiseen yksi. perustutkimuksia. Paikkakuntalaisilla oli useita havaintoja, joista tärkeimmät huhtikuun lopussa samanaikaisesti nähdyt kaksi vanhaa ja kolme nuorta yksilöä sekä maaliskuussa todettu kahden nuoren kotkan puoli päivää jatkunut soidin. Paikkakuntalaisten ja näiden havaintojen mukaan Luonnon Säätiön lunastamalla saarella pesintää on tapahtunut 1969 ja 1972 sekä toisessa reviirissä v. Jokaiselle vähintään 10 m' lunastaneelle lahjoittajalle lähetetään erityinen todistus. Kaikilla reviireillä on järeää, vanhaa metsää
Oheiseen karttaan on yhdistetty kaikki tämänhetkiset tiedot liito-oravan levinneisyydestä. Pokan havainnot nykyisen Porttipahdan allasalueelta, missä liitoorava asusti vv. Samanaikaisesti aiheesta vedottiin maamme rengastajiin, joilta myös saapui pieni keko kirjeitä. Seuraavaan yhdistelmään on koottu kaikki ne pesälöydöt, joista poikasmäärä saatiin luotettavasti laskettua: Poikasluku 1 2 3 4 5 Todettuja pesimätapauksia 8 27 19 5 1 Todennäköisesti poikasmäärä riippuu emon iästä. Varsinaisina yhdyskuntina liito-oravat eivät majaille, mutta. PIENET POIKUEET Lajin lisääntymisestä todetaan kirjallisuudessa (esim. Tässä yhteydessä kiitän mitä aurinkoisimmin vastaajajoukkoa, jonka lukumäärä nousee iloisesti toiselle sadalle. (Pertti Virtaranta: "Vienan kansa muistelee") Ylläolevat säkeet löytyivät A. Asko Kaikusalo Vielä liitää liito-orava Vuitaimah kum männäh ta siitä morsien sulhas'en käteh annetah, siitä morsiemen heimokunta siirrytäh vähäs'en etemmäksi, sivunais'et siirrytäh loitompais'eh sulhais'kansasta. Vastauksia tihkuu yhä ja ne ovat edellee0 yhtä 178 arvokkaita vaikkeivät tähän yhteenvetoon ennättäneetkään. On kuitenkin ilmeistä, että lajin yleinen levinneisyys rajoittuu summittaisesti Oulusta Kuhmon seudulle vedetyn linjan eteläpuolelle. Liito-orava tai kaiketi sen nahka näytteli tärkeää osaa hääseremonioissa, olihan se Vienan väen ikioma eläin. Mutta kyllä laji tunnettiin ja tunnetaan edelleen eri puolilla nyky-Suomeakin. Useimmiten poikaset syntyvät toukokuussa tai kesäkuun alkupäivinä, varhaisin poikashavainto 6 .IV. LEHTIPUUSTO RATKAISEE Liito-orava on tyypillisesti siperialainen laji. K. Koska eläimiä ei ole yksilöllisesti merkitty, on mahdoton tietää, imettivätkö nämä naaraat jo toista poikuettaan samana vuonna, mutta ainakin edellytykset tähän olivat olemassa. Patvaskalla on siipiorava sauvam peässä ta sillä pyyhiksentelöy sulhais'ta ta morsienta selkäh jottei rikkiet tarttuis' n'i kem pis's'y siih ... Liito-oravalle on tunnusomaista, että myös koiras pysyttelee perheen parissa, ja hyvin monissa kirjeissä kerrottiin tapauksista, joissa molemmat vanhemmat sekä keväällä syntyneet poikaset liikehtivät yhdessä aina elotai syyskuuhun saakka. Varsinkin etelä-Suomen välivyöhykkeiden tyhjiöt voivat osittain johtua myös vastaajien harvalukuisuudesta. Ohessa seuranneen sanaston mukaisesti "vuitaida" tarkoittaa morsiamen luovuttamista sulhaiskansalle; "pat'vaska" taas oli häämenojen ohjaaja. Yhtenäisesti mustatuilla alueilla lajia esiintyy vielä vakituisena ja turvallisen lukuisana kantana. Siivonen: Suomen nisäkkäät, 1972), että poikueita syntyy kesässä kaksi ja poikasmäärä vaihtelee yleensä 3-6. Ilmaston puolesta se varmasti menestyisi pohjoisempanakin. Käsillä olevan aineiston perusteella jälkeläisten luku on kuitenkin selvästi pienempi, useimmiten 2-3. Innanen seurasi Halikossa erään liitooravaparin pesintää viitenä peräkkäisenä vuonna; aluksi poikasluku oli 3-4, mutta kahtena viimeisenä kesänä jälkeläisiä syntyi vain kaksi. Sen osoittavat yli sata saapunutta kirjettä. Lisäksi tietoja on siunaantunut allekirjoittaneelle eri tahoilta puhelimitsekin. Luultavasti jotkut naaraat saavat kaksikin pesuetta vuodessa, mutta lisääntymisen painopiste on selvästi keväässä. L. Rytkösen kirjeestä. Esimerkiksi Pohjanmaan pohjoisosissa laji lienee todella harvmamen. Suomen Luonnon numerossa 1 / 1973 allekirjoittanut pyysi lukijoilta liito-oravan levinneisyyttä ja elintapoja koskevia havaintoja. Lähtökohtana olivat hieman aiemmin Fauna-lehdessä suoritetussa kyselyssä kertyneet tiedot. Liito-oravan poikanen kykenee noin kuukauden ikäisenä kiipeilemään pesän ulkopuolella, ja eräissä tapauksissa perhe oli poistunut pöntöstä ilman näkyvää syytä pian juhannuksen jälkeen. 1957-59 ja lisääntyikin kahtena kesänä. Vastaavasti taas emon vanhetessa viimeiset pesueet pienenevät. Kinnusen havainto liito-oravan jäljistä Posion Palotunturin laella sekä L. P. Useimmilla nisäkäsnaarailla ensimmamen poikue on keskimäärin muita pienempi, ja luultavasti näin on myös liito-oravalla. Täälläkin esiintyminen on laikuttaista ja tyhjät alueet saattavat olla melkoisen laajoja. Ilmeisesti liito-oravan levinneisyyttä oleellisesti rajoittava syy on lehtimetsien väheneminen. Noin kolmannes äskettäin syntyneistä poikasista löytyi pesistä keskikesällä. Pohjoisessa tämä on luonnon, etelässä taas paljolti ihmisen ansiota . Tätä puolustavat mm
Esimerkiksi J. KOLOPESlJÄSTÄ PÖNTTÖJEN ASUKKAAKSI Lajin alkuperäisiä asuinpaikkoja ovat kolopuut, mutta niiden vähetessä katastrofaalisesti liitooravat ovat muuttuneet tyypillisiksi pönttöpesijöiksi. Härkönen löysi v. Esimerkiksi K. ilmeisesti ravinnonsaannista riippuen ne voivat asustaa sangen lähekkäinkin. Suosituimpia tuntuvat olevan pöllöille tai kottaraisille tarkoitetut pöntöt niin pyöröpuusta koverretut kuin laudoista lyödyt mutta myös pienemmät kirjosiepon ja jopa tiaisenkin kokoluokkaa olevat majapaikat kelpaavat, kunhan oviaukko vain riittää. 1972 Alavuden-Töysän seudulta kymmenen liito-oravan asuinpaikkaa, joista yhdeksän oli pöntöissä. Laji ei vieroksu kulttuuria; hyvin usein • • • 'b • 11!-, • • • • LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SUOMESSA o Tavattu ennen 1960-lukua • Tavall'u 1960 tai sen jälkeen Tavattu ennen ja jälkeen 1960 • Li ito-oravan yhtenäistä esii ntymisaluetta 1970luvulla 179. af Ursinin pöntöissä kolme yksilöä eleli 50 metrin päässä toisistaan
sudenkorentojen ja kovakuoriaisten jätteitä. Voimme ripustella pönttöjä maastoon ja ehkäpä vielä edes yksityismetsien omistajien joukossa on henkilöitä, jotka suunnattoman järkevistä suunnitelmista huolimatta säästävät maillaan rehottavia leppä-, haapaja koivikkotilkkuja. Eri henkilöiden kertoman mukaan peräti 12 yksilöä oli menehtynyt lanka-aidan piikkeihin. Allekirjoittaneen ja erinäisten muiden luonnonystävien lisäksi he silloin saavat yhden kiitollisen, isosilmäisen ihailijan liito-oravan. Vielä liitää liito-orava eläimet pesivät pihapuihin sijoitetuissa pöntöissä. Kuitenkin P. 1957 kolmelle kanahaukan pesälle oli hautomisaikana tuotu yhteensä kymmenen liito-oravaa. Tilannetta on vaikea osoittaa tilastoilla, mutta lukemattomat tähän kyselyyn vastanneet kuten muutkin luonnonharrastajat ovat ilmiselvästi todenneet, että parin lähimmän vuosikymmenen aikana liito-oravat ovat vähentyneet huimasti. Kiinnostus linnunpesiin näyttää olevan yksilöllistä: hyvin monet vastaajat tarjosivat silminnäkijän kuvauksia siitä, miten liito-orava oli rosvonnut eri pikkulintujen pesiä aina rastaisiin saakka, mutta tämän vastapainoksi jotkut kertoivat, että laji oli elänyt sulassa sovussa viereisissä puissa majailleiden kirjosieppojen kanssa. Kostjala löysi tyhjästä liito-oravan pesästä mm. Eräissä tapauksissa eläimet olivat asustaneet puupinoissa, vanhoissa oravan, närhen tai jopa rastaan pesissä. PETOJEN KYNSIIN JA PIIKKILANGAN PIIKKEIHIN Kissojen lisäksi liito-oravan viholliseksi tunnetaan yleisesti huuhkaja. E. Pesän korkeus maanpinnasta vaihteli 1-12 m; tavallisesti se oli 3-5 m, mutta tämä johtunee ennen kaikkea pönttöjen sijoittajista. Sitä vastoin K. Eräässä tapauksessa ihmisen vierailusta hätääntynyt emo siirsi poikasensa uuteen pesäpaikkaan ja toisti tempun 6-7 kertaa aina välittömästi sen jälkeen, kun uusi asumus oli (toisinaan vain maasta käsin) havaittu. Tämän jälkeen emo vilisti paikalle, puhdisti sahanpurut poikasten päältä ja jatkoi imetystä tutussa kolossaan, kunnes pesue varttui täysikasvuiseksi. SEKÄ KESYJ Ä ETTÄ ARKOJA Muussakin käyttäytymisessä ja suhteessa ihmiseen ilmenee yksilöllisiä eroja. Lisäksi hän oli löytänyt yhden yksilön jäännöksiä korpin pesästä. LUKUMÄÄRÄ VÄHENEE Kuitenkin ehdottomasti vaarallisin liito-oravan vastustaja on ihminen. D. Yllättävin vihollinen näyttää olevan tavallinen piikkilanka. Toisinaan kolossaan oleskellut eläin on pienim: mästäkin häiriöstä livahtanut karkusalle ikiajoiksi, joku yksilö voi taas käydä agressiivisena häiritsijän kimppuun, ja kolmas jököttää visusti paikallaan, vaikka puuta kaadettaisiin. He katkaisivat puusta lyhyen pöllin, jossa pesä sijaitsi, ja pystyttivät sen kannon päähän. Immonen kertoo, miten Ilomantsissa metsurit löysivät kaatamastaan haavasta liito-oravan pesän viisine poikasineen. Ellei sopivia koloja ole tarjolla, liito-oravat varsin yleisesti voivat majoittua asuinja ulkorakennusten ullakoille. Paljon oudommalta tuntuu, että tämä yöllinen laji joutuu kanahaukan saaliiksi. Granqvistin kertoman mukaan liitäjäinen käyttää eläinravintoa paljon enemmän kuin tavallinen orava; J. Sitä vastoin oman naavapesän rakentaminen oksistoon on ainakin tämän aineiston perusteella erittäin harvinaista. PÄÄASIASSA KASVISRUOKAA Liito-oravan tärkeimmän talviravinnon muodostavat lepännorkot, joita sen varastoista useinkin voi löytyä litroittain. Oleellisia syitä liitooravan harvinaistumiseen on kaksi: pesäpaikkojen sekä hyvien ruokamaiden häviäminen. Tosin tilanne ei vielä ole aivan yhtä hälyyttävä kuin eräiden vieläkin uhatumpien lajien kohdalla. Sulkavan avarassa aineistossa todetaan, että v. 180 vupuiden antimet tuntuvat kelpaavan vain hätäravinnoksi. Seuraavana ruokalistalla ovat koivun silmut ja sitten muiden lehtipuiden norkot tai silmut. Kesällä laji käyttää appeekseen monien kasvien kukkia ja siemema, maqoJa (mansikkaa, mustikkaa, juolukkaa ja variksenmarjaa) sekä sieniä. HaVaikka liito-orava viettääkin talvella hiljaiseloa, sen jälkiä näkee silloin tällöin lumella
Erityistä huomiota on kiinnitetty lintujen höyhenasun vaihteluihin ian, sukupuolen, vuodenajan jne. Museossa voivat parantaa lajintuntemustaan, paitsi koululuokat, myös esim. metsästyksenvartijat ja poliisit. Suunniteltiin jo koko museon muuttamista Hämeenlinnaan. kasvija hyönteiskokoelmat täytyi tilanpuutteen vuoksi siirtää yhdistyksen omistamiin huoneistoihin Vapaudenkadulle. Tieteelliset kokoelmat, mm. Tri Sten Stenius julkaisi Suomen Luonnon n:ossa 1/1970 runsaasti kuvitetun ja muutenkin valaisevan artikkelin Forssan luonnonhistoriallisesta museosta, maamme ainoasta luonnonsuojelumuseosta. Vuokraisäntämme ei osoittanut uutta kattoa päämme päälle. Branderille. Sopivilla paikoilla on alan kirjallisuutta ohjeeksi niille, jotka haluavat täydentää tietojaan omin päin. Kaikilla esineillä on selvät esitteet ja eräillä lisäksi kehystetyt, konekirjoitetut tekstit. Vaikka uusi huoneisto on entistä lähes puolta pienempi, oli kuitenkin mahdollista asettaa näytteille suurin osa vanhan museosalin esineistöstä. mukaan. 600 täytettyä selkärankaista 13 lasikaapissa 2. huoneistossa omalla kustannuksellaan joukon välttämättömiä korjauksia, joiden jälkeen myös kaupungin kustannuksella päästiin alkamaan museon aikaa vaatinut muutto. Seuraavassa luettelen luonnonsuojeluongelmiin ja käytännön luonnonsuojelutyöhön liittyvää näyttelyaineistoa (numeromtl noudattaa edelläolevaa jaottelua): 1. Se oli niihin aikoihin avattu yleisölle Forssassa Kartanonkadun varrella sijaitsevassa postitalossa. Suomen Luonto palaa myöhemmin tarkemmin yhdistyksen muuhun toimintaan. Muusta toiminnasta antaa valaistusta lopussa oleva luettelo vuoden 1972 toiminnasta. Rauhoitetut lajit on merkitty punaisin RAUHOITETTU -etiketein. Museon omistajalla, Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksellä, ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia rahoittaa näin kallista toimenpidettä. 2. Suurin ansio tästä lankeaa sen pitkäaikaiselle puheeniohtaialle ;a koko iäriestön sielulle, professori T. Täytettyjen eläinten koko vaihtelee kääpiöpäästäisestä (2.5 grammaa) täysikasvuiseen karhuun. Niinpä nähtävillä on kymmenkunta kanahaukkaa, joiden koko, väritys ja kuviointi vaihtelevat. Sitten Forssan kaupunki puuttui asiaan myöntämällä ilmaiseksi voimistelusalin. Uudelleen järjestetyn museon esineistö voidaan edelleen jakaa kolmeen ryhmään: 1 . Oheisessa artikkelissa käsitellään vain yhdistyksen ylläpitämää museota. Lajintuntemuksenhan täytyy koskea kaikkia vaihtelun muotoja, jotta lajin rauhoitus toteutuisi käytännössä. Erityisesti pyrittiin säilyttämään luonnonsuojelumuseon luonne. Pelottavat asetelmat valaisevat pyyntirautojen, piikkilankojen ja moottoriajoneuvojen aiheuttamia vaaroja. Muutamissa kaapeissa havainnollistetaan, miten metsätaloutta vahingoittavat kaarnakuoriaiset elävät puunkuoren alla, suojassa luonnonsuojelullisesti tuomittavilta myrkyiltä, joita ruiskute181. lajien ampumista siinä luulossa, että ne ovat rauhoittamattomia kanahaukkoja, koska kuka hyvänsä voi maksutta käydä tutustumassa kaikkien näiden lajien tuntomerkkeihin museossa. Lasikaappien erikoisnäyteryhmät kiinnostavat lintujensuojelijoita, riistanhoitajia ja eläintensuojelijoita. 60 erikoisryhmää yhtä monessa lasikaapissa 3. Ei enää voida hyväksyä rauhoitettujen jalohaukkojen, hiirihaukkojen, suohaukkojen, kalasääksien ym. LUONNONSUOJELUMUSEO Uudesti syntynyt museo avattiin 18.3.1973 Forssan kaupungin ja paikallisen päivälehdistön edustajien läsnäollessa. T. Eräässä kaapissa esitetään, miten helmisimpukan pyyntiä voidaan harjoittaa simpukoita säästäen sen sijaan että niitä on ryöstöpyydetty ja hävitetty helmisimpukkakantamme tuhon partaalle (nykyisin laji on täydellisesti rauhoitettu). Brander Uudistunut Forssan luonnonhistoriallinen museo Lounais-Hämeen Luonnonsuo;eluyhdistys on tunnetusti maamme vilkkaimmin toimiva maakunnallinen luonnonsuoieluiäricstö. Se ei kuitenkaan saanut toimia siellä viittäkään vuotta kun sen jo täytyi muuttaa toisaalle. Tarjous otettiin kiitollisesti vastaan. seinille ripustettu havaintoaineisto Lajista on yksinomaan lounaishämäläistä. Lisäksi Forssan kaupunki on sittemmin suorittanut ao
Linnustonsuojelun seinälle kuuluvat myös peltiset ja paperiset pelättimet. Uudistunut Forssan ·luonnonhistoriallinen museo taan metsiimme runsaasti moottoriruiskuin, lentokonein ja helikopterein. Siellä on k2ikenlaisia pesälaitteita pääskysiä ja muita pikkulintuja varten, erikokoisia ja -tyyppisiä pesäpönttöjä kololinnuille ja puukiipijälle. Eräs esineryhmä havainnollistaa Suomen rauhoitustoimintaa. Tuholaisten asemesta kuolevat kaarnakuoriaisten luontaiset yiholliset (eräät kärpäs-, pistiäisja kovakuoriaislajit) sekä vahingollisia hyönteisiä syövät linnut ja pikkunisäkkäät. kaikki Eurooppalaisena luonnonsuojeluvuotena 1970 Suomessa painetut julisteet, samoin Saksan liittotasavallan, Itävallan, Ruotsin jne. Siellä ovat mm. Seinillä riippuu kotija ulkomaista aineistoa luonnonsuojelun työkentiltä, kuten tauluja, taulukoita, valokuvia, julisteita jne. värillisiä luononsuojelutauluja. Laitteiden mitat on koottu yhteen suureen tauluun. Suuri lepakkopönttökin on esitteillä. Samalla esitellään puille vaaraton ripustusmenetel182 mä. Eteisen viidessä lasikaapissa esitellään kotija ulkomaista, vanhaa ja uutta luonnonsuojelukirjallisuutta, aikakauslehtiä, esitteitä jne. Mukana on ohjeet rauhoitushakemuksen laatimiseksi, anomuslomakkeita sekä erilaisia virallisia ja yksityisiä rauhoitustauluja. Niiden avulla pidetään viljelyksiltä ja puutarhoista loitolla paitsi varislinnut, villit kyyhkyset, pikkulinnut (talitiaiset ja rastaat) myös peurat ja hirvet. 3. Muuttavat kurjet ja hanhet voidaan niiden avulla karkottaa pelloilta vaaratta ja Forssan luonnonhistoriallisen museon sivukäytävää. Ruiskutusten vaikutukset koituvat siten alkuperäisen tarkoituksensa vastaisiksi. LINNUSTONSUOJELU Kokonainen seinä on omistettu linnustonsuojelulle. Erityisen katinis ja valaiseva taulu esittää Liechtensteinin rauhoitettuja putkilokasveja, joista monet ovat myös Suomessa uhanalaisia, vaikkakin toistaiseksi rauhoitusta vailla. Oikealla olevassa kaappirivistössä on täytettyjä selkärankaisia, vasemmanpuoleisessa rivistössä on näytteillä muuta luonnontieteellistä ja luonnonsuojelullista aineistoa.
luonnon rauhaa häiritsemättä. Arkistoon saapui mm. Pääkäytävän kahden puolen ovat 15 m pitkät kaappirivistöt ja ulompana toiset, matalammat. XII. Kirjastoon saatiin 210 sidottua ja 493 nidottua kirjaa, 8 995 aikakauslehtinumeroa, 2 677 eripainosta ja 652 monistetta eli yhteensä 13 027 painotuotetta, joista mm. Laajamittaisen rauhoitustoiminnan tuloksena lähetettiin 23 luonnonmuistomerkin rauhoitusanomukset loppuvuodesta Hämeen lääninhallitukselle. lähes tuhat Suomen tieteellisten kirjastojen toimintaa valaisevaa painotuotetta. Forssassa myytiin ja ostettiin 154 m 2 :n tilat samasta talosta. Vieraspaikkakuntalaisten joukossa 20 ulkomailta, Skandinavian ohella myös Neuvostoliitosta, Länsija Itä-Saksasta, Itävallasta, USA:sta ja Irakista. Kaikki kävijät toivotetaan sydämellisesti tervetulleiksi! LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS V. 1972 17 774 markkaan. Lounais-Häineen Luonnonsuojeluyhdistys ei ole hankkinut näille vuosikymmenien sitkeällä työllä suunnitelluille ja valmistetuille pesäpöntöille tai pelottimille minkäänlaista yksinoikeutta, jotta ne voisivat levitä mahdollisimman laajalti. Se on yleisölle avoinna arkikeskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 1317 (suurina pyhäpäivinä museo on suljettu). Suurin retkikunta oli Porista (140 henkeä) ja suurin yhden päivän kävijämäärä neljättäsataa. Valtion painatusavustus 2 300 markkaa. D M usean pääseinän keskellä on Hämeen vaakunaeläin, ilves. Kirjattuja lähetyksiä 153, lentoteitse 225 , pikana 128 ja fragilena 10. Muutto keväällä 1973. Museolla kävi 3 097 henkilöä, joista 1 520 Forssasta. Jäsenmäärä kasvoi 400:sta 585:een. Tähän työhön käytettiin yli 1 000 tuntia. Sarjajulkaisujen lukumäärä nousi 628:sta 720:een; 499 kotimaista ja 221 ulkomaista. 1972 Johtokunnan jäsenet ja muut toimihenkilöt olivat samat kuin v. 5 sanomalehteä, joista leikekirjaan liimattiin 1 500 sivua a 630 cm' eli yhteensä 100 m 2 (aari) = 2 palstakilometriä. Kaikki tämä on vähällä vaivalla omaksuttavissa museossa. 11 linturengasta toimitettiin Helsinkiin Rengastustoimistoon. Kasvinäytelisäys oli 68. Uusia hyönteisnäytteitä saatiin 2 883 kpl, mutta tieteellisiin kokoelmiin voitiin liittää ainoastaan 211 kokoelmille uutta hyönteislajia. Valokuvia saatiin 536 ja väridioja 70. Täytettyjä selkärankaisia saatiin vain 22, joista huomattavin oli susi (valitettavasti se ei ollut kuuluisa Tammelan susi). Suurin tuloja menoerä oli Forssan kaupungin suorittama museon 7.629 markan vuokra. Museon uusi osoite on Kuhalankatu 19 A (Paloasema). 7 jäsentä hoiti aikaisempien rauhoituskohteitten tarkastukset: ajokilometrejä 1 835 ja 277 tuntia. Kokouksen jälkeen esitelmöi kalastaja P. Linkola. Hämeen lääninhallitus rauhoitti aikaisempien rauhoitusanomusten perusteella yhden luonnonmuistomerkin (pirttikuusi Tammelassa) ja yhden luonnonsuojelualueen (Tammelan Kaukolanharjun rauhoitusalueen laajentaminen). Rauhoituspäätöksiä ei ehditty tehdä 1972. 111. Yyr r w 183. Alinna on maalattuja pelättimiä, keskirivissä erilaisia linnunpönttötyyppejä. 1971. Vuosikokouksessa 12. LHL Y:n äänenkannattajasta, Lounais-Hämeen Luonnosta ilmestyi numerot 44-45 ja 4748, yhteensä 196 sivua. Postikirjaan vietiin 6 439 lähetystä: kirjeitä 1 310, kortteja 229, painotuotelähetyksiä 4 764, paketteja 117 ja sähkösanomia 19. oli läsnä 60 jäsentä 12 paikkakunnalta. LHLY:n 84 m 2 :n huoneisto (toimisto, arkisto ja kirjasto) Linnustonsuojelulle omistettua seinää. Kolmelle ansioituneelle LHL Y:n jäsenelle ja yhdelle lehtimiehelle annettiin yhdistyksen kunniakirja. Kirjahyllyjä hankittiin lisää 102 juoksumetriä ja 250 kpl 10 cm levyisiä pahvikoteloita sitomattomia painotuotteita varten. Tilinpidollinen tilitase päättyi 31
Kasvilajisto riippuu ennen kaikkea alueen maape184 rästä sekä aiemmasta käsittelystä; vuosien myötä se myös vaihtelee melkoisesti. Koko maassa peltomyyrät ja Pohjois-Suomessa lapinmyyrät suosivat juuri tällaista biotooppia. Ravintoa ja suojaa on ensi alkuun ylitsevuotavasti. Joka tapauksessa tällöin on luotu runsasheinäinen aukio, joka eräille myy, rälajeille muodostaa yli-ihanteel• lisen paratiisin. Myyrätuhoista on kiinnostunut mm. Kolmas eritoten talvisin niityillä viihtyvä laji on vesimyyrä. Metsäntutkimuslaitos, jonka toimeksiannosta niitä on tutkinut Asko Kaikusalo. Edellä mainitut lajit on tiedostettu jo aiemminkin, niiden aiheuttamat tihut ovat tuttuja sekä viljelyksiltä että hedelmätarhoista, mutta yhtäkkinen, uuden myyräystävällisen biotoopin syntyminen on laajentanut ongelmaa moninkertaisesti. Jo ensimmäisenä kesänä villiintyneellä alueella huojahtelee sankka heinikko tai rikkaruohosto. Asko Kaikusalo Paketti pelto on myyrä paratiisi Myyrät tunnetaan vanhastaan kasvimaiden ja puutarhojen kiusankappaleina. 1973.. luonnollisilla biotoopeilla. J okseenkin kaikilla lajeilla kannat vaihtelevat melko säännöllisesti toistuvine huippuineen ja niitä seuraavine romahduksineen. Ihmisellä on kiusallinen tarve peukaloida luomakuntaa oman useinkin melko lyhytnäköisen eduntavoittelunsa mukaisesti. KULTIVOITU KUKKAMAAMYYRÄ YSTÄVÄLLINEN BIOTOOPPI Kun pelto jätetään auraa ja äestä vaille, se alkaa hyvin nopeasti lähestyä eräänlaista luonnontilaa. Sitten huomattiin Paavon olleen hakoteillä; raivasi mokoma liian ison halmeen. Viime vuosina ne ovat alkaneet olla yhä näkyvämmin myös metsätalouden ongelmia. Ja tavallisesti tämä käpälöinti käy kipeästi niin siivekkäiden kuin nelijalkaistenkin elinmahdollisuuksille. Istutettiin metsäksi ja käytiin vuottamaan pellosta uudenlaista satoa. Luultavasti näin on tapahtunut kautta aikojen, mutta vaikuttaa siltä, että joillakin pakettipelloilla myyrien huippuvaiheet ovat selvästi runsaampia kuin ns. Raivio rauhoitettiin kyntäjältä kuin kylväjältäkin. Eräs viimeaikaisista luontoa ja maisemaa voimakkaasti muokkaavista suuntauksista on peltojen paketointi. Ja ammoin Paavo-riepu kuokki suota ja kieritti kiveä saadakseen maan hedelmöimään. Myyriä, niiden tuhoja sekä torjuntaa selvitteleville tutkijoille pakettipellot muodostavat todellisen päänvaivan. Eräs syy tähän on pakettipellon synty. SUURET MYYRÄTIHEYDET Jossain mielessä pakettipellot ovat myyrille suorastaan "luonnottoman" ihanteellisia. Kuva Kauvatsalta v. Hyvään kasvuun ehtinyt pakettipellon puuntaimikko voi tuhoutua yhdessä talvessa kokonaan, jos vesimyyrät löytävät sen. Vaan eipä jätetty vainiota omaan arvoonsa
Suopöllö on myös havaittu tehokkaaksi myyrien harventajaksi. Vielä vaikeampaa on myyrien tuhoaminen. Koukkunokkien käytännön merkityksestä ei tällä hetkellä ole luotettavia lukemia, mutta jo muutamat kenttähavainnot saavat uskomaan, että suppealla alueella yksikin pesivä pöllöpari voi saaMyyrätuhojen torjumiseksi ei ole keksitty päteviä keinoja. Pakettipeltojen synty jatkoi kehitystä samaan suuntaan. Kärkölässä sijaitsevalla heinittyneellä männyn siemenpuuviljelyksellä allekirjoittanut laski elokuussa 1973 vesimyyrien runsaudeksi 270 yks./ha varovaisesti arvioiden, mutta todellisuudessa luku lie ollut paljon suurempi. Petolintujen asuntopula on tunnettu tosiasia. Käytännössä siis kymmenestä metsänviljelijästä yhdeksän työskentelee uuden metsän ja yksi myyrien hyväksi. METSÄNHOITOA MYYRIEN ILOKSI Heinien ja ruohojen myötä myyrien ruokalistalle joutuvat myös pakettipellolle istutetut taimet. Nykyisin tiedossa olevin menetelmin tuhansia taimia on mahdoton suojata. Jos paikalla saataisiin viihtymään runsas petokanta, esim. Eri tutkimuksissa on pohdiskeltu mm. pöllöjen merkitystä myyräkantojen säätelyssä. Eräs tällainen on suopöllö. Koskahan meillä toteutetaan koko maan käsittävä "pöllönpönttöjä puihin"-kampanja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jotkut pedot hyötyvätkin paketti pelloista. Lähes ainoana toivona on paluu luonnonmenetelmiin. Yksittäisen taimenkasvattajan kohdalla luku ei kuitenkaan vastaa totuutta. Ja vaikkei pöllöjen pesäpaikkojen l;säämisellä suinkaan torjuttaisi täydellisesti myyrien aiheuttamaa ongelmaa, erinäisten pönttöjen avulla pääsisimme edes pienen askeleen lähemmäs luonnon tasapainopyrkimyksiä. Eräs asiantuntija arveli taannoin, että mikäli esim. da melkoisesti aikaan. PÖLLÖPÖNTTÖ PAKETTI PELLON PIENTAREELLE. TORJUNTA ON VAIKEATA Laajalla, luonnontilaa lähentelevällä pakettipellolla myyrien tcrjunta on äärimmäisen hankalaa. Esimerkiksi Kolarissa ja Kittilässä lapinmyyräkannat olivat muutaman kesäkuukauden kuluessa kohonneet "miltei tyhjästä" aivan huippulukemiin vuotta nopeammin kuin tilastojen ja ympäristössä suoritettujen pyyntien perusteella osattiin odottaa. KIRJALLISUUS Terttu Koponen, 1972: Peltomyyräpopulaation rakenteesta. Täysipainoisia tuhoja pakettipellolle istutetussa taimistossa voi aiheuttaa ainakin kolme myyrälajia: vesimyyrä syö puun juuret, peltomyyrä kaluaa kuoren maanrajasta ylöspäin, ja metsämyyrä kaapaisee latvaan ahmimaan mehevimmät silmut. Vastaava toimenpide olisi totta tosiaan paikallaan myös Suomenniemellä. Metsänviljelyn koeaseman tiedonantoja 4 (Metsäntutkimuslaitos).. Tärkeintä on saada pedot viihtymään paikalla jo ennen myyräkannan kasvua. Eräässä Itä-Suomen piirimetsälautakunnassa työskentelevän metsänhoitajan kertoman mukaan myyrien taimistoissa aiheuttamat tuhot ovat vuosittain summittaisesti kymmenen prosentin luokkaa. Pakettipellolle istutetut taimet saattavat kasvaa rauhassa kolme vuotta, mutta 186 seuraavana vuonna hillittömäksi paisunut myyräkanta voi tuhota niistä 95 % , jolloin työ on aloitettava aivan alusta. Myyrien hyväksi tehtiin paljonkin, mutta petojen hyväksi ei. Peltomyyrän ansiosta vastaava kohtalo on viime talvena koetellut lukuisia nuorempien taimistojen omistajia. Luonnollisesti tämä voi olla pelkästään runsaan myyrävuoden ansiota ja hetkellinen ilmiö, mutta on myös mahdollista, että syynä on aivan uuden biotoopin synty paketti pellon. Tästä käsittelystä ei normaali puunpoikanen selviä hengissä, ja niinpä pakettipeltotaimisto näyttää viisi vuotta istutuksen jälkeen aivan alkuperäiseltä: sankkana huojuvalta heinikolta. Pikkujyrsijöiden etuja edistettiin, kun taas niiden luontaisten vihollisten elinmahdollisuuksia heikennettiin. Pakettipel~o on myyräparatiisi Eräällä Suonenjoen koealueella peltomyyrien tiheydeksi todettiin noin 320 yksilöä/ha (Koponen, 1972). Myyrien lisääntyminen riippuu ensisijaisesti ravinnosta, ja otollisilla paikoilla kannan kasvu voi tapahtua runsaan kasvillisuuden ansiosta poikkeuksellisen nopeasti. Esimerkiksi Kauvatsalla eräässä kuuden vuoden ikäisessä kuusitaimistossa vesimyyrät olivat talvella 1972/73 kalunneet juurettorniksi käytännössä kaikki kunnon joulupuun mittaiset taimet. Maanviljelyn aikoinaan laajetessa luonnon tasapainoa tönittiin pahoin. lumikko, jäisivät tuhot varmasti pienemmiksi. Lajin biotooppitoiveet muistuttanevat melkoisesti peltomyyrän vaatimuksia, sankkaheinäistä aukiota. Kuluneena kesänä suopöllöjen on todettu pesineen runsaslukuisesti sekä levinneisyytensä painopistevyöhykkeellä pohjoisessa että myös maan eteläosissa. KeskiEuroopassa peltoja ryhdyttäisiin metsittämään, jokainen pakettipellon omistaja varmaan velvoitettaisiin ripustamaan pöllönpönttöjä vainionsa laitamille
187. Vesimyyrä kaluaa juuret. Peltomyyrä ja sen syönnös. M etsämyyrä kuorii latvan
Hän tiesi mm . FIO omistaa toista sataa työelefanttia, ja niiden li. Silmänkantamattomilla riisivainioilla työskenteli kyntömiehiä härkineen ja vesipuhveleineen. uitto, helpottuu. Sain uudenlaisia koukerokirjaimia paperilapulle. Turistina sain viipyä Thaimaassa korkeintaan viikon ilman viisumia. Samalla järjestö pyrkii turvaamaan asukkaiden jatkuvan toimeentulon ja maan teaktuotannon. Ja jos oikeilla ihmisillä on niin paljon hyvää tahtoa kuin tapaamillani thaimaalaisilla. Teuvo Suominen . Teak on isokokoinen, suurilehtinen puu, joka viihtyy erityisen hyvin Thaimaan pohjoisosien vuorisessa maastossa . Vuonna 1896 perustettu Kuninkaallinen metsähallitus julisti ne valtion omaisuudeksi ja koetti hillitä niiden luvatonta kaatamista. FIO:n va ikei mmaksi tehtäväksi onkin tullut uusien metsien kasvattami nen. Ensimmäisenä pa1vana kiertelin matkatoimistoja ja tutkien matkailumainoksia. nuori virkamies Somboon Wongpakd, joka esitti kutsun käydä tutustumassa Kaojain kansallispuistoon heti palattuani pohjoisista teakmetsistä. Sen kansallispuisto-osastolla työskenteli mm . Kävi ilmi, että Amnuay Corvanich työskenteli itse aikaisemmin maansa pohjoisosissa sikä188 läisten teakmetsien hoidosta vastaavana viranomaisena. Ennen eroamistamme Corvanich ehti kuitenkin kertoa, että Thaimaassa seurataan tiiviisti Suomen metsäalan tapahtumia ja sovelletaan suomalaisia ratkaisuja sikäläisiin olosuhteisiin. Vuosisatojen kuluessa teakmetsiä verotettiin yhä kiihtyvällä vauhdilla, niin että niiden tila lopulta oli varsin kurja. Hän oli menestynyt työssään niin hyvin, että oli saanut ylennyksen ja joutunut siirtymään Bangkokin keskusvirastoon. Tämän maiseman läpi kulki pikajuna yhdessä yössä Lampangin asemalle, missä minua oli vastassa FIO:n maastoauto. Teak peittää noin 28 % Thaimaan metsistä ja se on maan uudistuvista luonnonvaroista tärkeimpiä. Mutta matkatoimistot eivät tienneet mitään kansallispuistoista (eivät ne tiedä Suomessakaan). Vuodesta 194 7 lähtien teakmetsien hoidosta ja käytöstä on vastannut FIO. Metsätalouden käytäntö on kui tenk in mutkikkaampi ku in teoria. Alun alkaenkin se on muodostanut paikoin lähes puhtaita metsiä, mutta enimmäkseen se luonnontilaisena kasvaa muiden puulajien kanssa sekametsänä. orsu liikku u sellaisessakin maastossa, mih in kaikk i konepeli t juuttuisivat. Amnuay Kaosingha oli saanu t edeltäjäja esimieskaimaltaan ohjeet esitellä minulle työkenttäänsä. Maaston vaikeakul kuisuus onki n tärkein syy siihen, että työelefantilla on Thaimaan metsätaloudessa yhä tärkeä tehtävä . Teakin salakaato on edelleen va ikea ongelma. TEAKMETSÄT Bangkokin ympärillä levittäytyy laakea ja hedelmällinen tasanko, jota usein sanotaan Kaakkois-Aasian riisimaljaksi. Sain kutsun olla FIO :n vieraana kaksi vuorokautta Lampangin kaupungissa ja sen ympäristössä. Pohjoiseen jääneistä teakmetsistä ja varsin kin elefanteista hän puhui niin suurella lämmöllä, että aiva n ilmeisesti kaipasi sinne taka isin. Olosuhteet ovat metsätaloudelle melko va ikeat: maasto on epätasaista, teitä on vain vähän ja nekin muuttuvat sadekausina liejukoiksi. Kaulattu puu kui vuu ja kevenee, joten kul jetus, mm . Harvaa n asutuilla vuoristoseuduilla on mahdotonta valvoa yksityisyritteliäisyyttä. Halusin nähdä maaseutua ja ennen kaikkea Kaojain kansallispuistoa. Tämä pahoitteli, että kansallispuistot eivät kuulu FIO :lle vaan Kuninkaalliselle metsähallitukselle. että thaimaalaisia opiskelijoita opiskelee metsäalaa Helsingin yliopistossa. Sitten hän äkkiä kysyi: "Haluatteko nähdä, kuinka nuoria elefantteja koulutetaan metsätöi hin ?" Tietysti halusin. Aivan vii me aikoina on alettu kaataa myös tuoreita puita. Taksi löysi Kuninkaallisen metsähalli tuksen toimitalon Bangkokin laidoilta. Jo yli 2000 vuotta sitten sen arvo tunnettiin. Kokonaiset vuorenrinteet ovat muuttuneet paljaiksi ennen kuin FIO on edes ehtinyt paika lle. ELEFANTTIKOULU Viitisenkymmentä kilometriä länteen Lampangista on Pang-lan kylän lähellä nuorten elefanttien koulu . Sen avulla löytyi Valtiollinen metsäteollisuusjärjestö (Forest I ndustry Organisation, seuraavassa FIO) ja sieltä tanakka, myhäilevä johtaja Amnuay Corvanich. Valtiollisesta matkailuvirastosta sain kuitenkin thaikielen koukeroilla kirjoitetun osoitteen. Tämä valitsee hakkuu kypsät puut ja kaul aa ne pari vuotta ennen kaatamista. Thaimaan teak, , työelefantti • Ja kansallispuisto Muu tamassa päivässäkin ehtii nähdä paljon, jos sattuu löytämään oikeat ihmiset. Teak on tunnetusti kovaa ja hienosyistä puuta, ihanteellista rakennusja huonekalumateriaalia
Aikuiset elefantit puolestaan ovat tottuneita työntekijöitä ja nuoret oppivat niiden työtä jäljittelemällä; vanhat ovat siis apuopettajia. Jo kolmen vuoden iässä poikanen voi joutua kouluun, mutta usein vasta viisivuotiaana. Sitten seuraa kävelyharjoituksia yksin, kaksin ja jonossa, maahan laskeutumista ja ylös nousua, kyyristymistä siten, että mahout pääsee niskaan ja sieltä pois (huomaavaisimmat norsut ojentavat tällöin isännälleen auttavan kärsän), pienten esineitten poimimista mahoutin ohjeiden mukaan jne. Lukuvuoden pituus on yhKesytetty intiannorsu on yhä edelleen Thaimaan metsätalouden monitoimikone silloin, kun maasto ei salli koneiden käyttöä. Koulupäivä päättyy viilentävään kylpyyn, ja iltapäivä on vapaa. Se muodostaa maan pohjoisosissa varjoisia, lehteviä metsiä. Norsut käyttävät sen lähinnä ruokailuun. Varsinainen opettaja on kuitenkin mahout, tavallisesti nuori poika, jonka komentoja nuori norsu tottelee ja joka saattaa koulusta lähtien viettää jokseenkin koko elämänsä saman norsun isäntänä. Hoitoon osallistuu myös äidin valitsema "kummitätielefantti". Loput kolme kuukautta maaliskuusta toukokuuhun on kesälomaa, sillä kuumimpana vuodenaikana elefantti ei pysty työskentelemään. Koulupäivä alkaa aamukuudelta kylvyllä. Vii189. säksi sen alihankkijoista monilla on omia elefantteja. Puolelta päivin ilma alkaa olla liian kuuma elefanttien työskennellä. Nuorimmat osallistuvatkin harjoitustunneille äitinsä seurassa. deksän kuukautta, sama kuin tuleva työaikakin. J uhlapyhinä mm. Ammattitaidon säilyttämiseksi on ollut kehitettävä koululaitosta. 1 Teak eli "tiikki" on Thaimaan uudistuvista luonnonvaroista tärkeimpiä. Koulun alueella kasvatetaan banaaneja ja sokeriruokoja. täysija puolikuun päivinä koulussa on lupaa. Varttuneemmassa iässä elefantit alkavat harjoitella tukkien siirtelyä: työntämistä torahampailla, kantamista kärsän ja hampaiden välissä, hinausta ketjulla, yhteistoimintaa toverien kanssa silloin kun tukki on yhdelle liian raskas jne. Kaksi ensimmäistä elinvuottaan nuori norsu on tiivisti äitinsä hoidossa. Norsu ja ihminen näet elävät jokseenkin yhtä vanhoiksi
Kun muuan suuri, vaaleakärsäinen työelefantti ilmestyi metsästä paksua teakrunkoa hinaten, minua kehoitettiin väistymään syrjään. Noin seitsemänkymmenen vuoden iässä norsu kuolee vanhuuteen, ellei sydämeen pesiytynyt loismato ole ehtinyt tehdä loppua sitä ennen. Kuvassa teakin taimi maapähkinäpellossa. Vuoristoon on perustettu metsäkyliä, joiden asukkaat elvyttävät metsiä samalla kuin viljelevät peltojaan (kuva vasemmalla). Työikä jatkuu kuuteenkymmeneen ikävuoteen asti, jolloin täysinpalvellut norsu siir190 tyy eläkkeelle. Kunnioitukseen onkin syytä. Banaani on sikäli koulun oloihin hyvin sopiva viljelykasvi, että opettaja syö sen hedelmät, oppilas lehdet ja varret. Samainen norsu oli kuulema jo tappanut kolme miestä, joille se oli vihastunut. Noin yhdentoista vuoden iässä alkaa työnteko. Mahout ja eläinlääkäri pitävät huolta sen terveydestä. meksimainittu on norsujen suurinta herkkua, ja sitä tarjoamallå palkitaan hyvin suoritettu koulutyö. Nuori puuntaimi menestyy erinomaisesti tavanomaisten viljelyskasvien lomassa. TAUNGYA JA METSÄKYLÄT Kun Thaimaan kuningas tutustui v. Viimeiset vuodet se viettää rauhallisella metsäseudulla kylpien ja laiduntaen. Rotusiemenestä kasvatetaan teakin taimia istutettavaksi hävitettyjen metsien tilalle (kuva alhaalla).. Koska intiannorsu on täysissä voimissaan vasta parikymmenvuotiaana, on alkuvuosien työnteko suhteellisen kevyttä. Metsäkylän taimitarhaa. alhaalla). Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, että parhaassa työiässä oleva norsu on arvokas, virallisenkin kurssin mukaan noin 6 000 mk. Tilannetta ei siis ratkaista tappamalla norsu vaan osoittamalla sille entistä suurempaa kunnioitusta. FIO:n edustajat ilmoittivat, että norsun elämää ei koskaan katkaista väkivaltaisesti. TYÖELEFANTTI Norsujen koulupakkoa kestää viisi tai kuusi vuotta. Paria vuotta myöhemmin maa jätetään pelkästään teakille (kuva vas. Thaimaan bahteissa se on kalliimpi, sillä sikäläisen rahan ostoarvo on meikäläistä paljon suurempi. Mukaan ei ole laskettu mahdollista esikouluaikaa, jonka poikanen viettää äitinsä seurassa. 1964 elefanttien työskentelyyn, hän joutui myös toteamaan, että teakmetsät oli hävitetty laajoilta alueilta ja että salakaato yhdessä peltoalan laajentamisen kanssa tuhosi metsää nopeammin kuin mitä Kuninkaallinen metsähallitus ehti sitä Hä vitettyjen teakmetsien tilalle koetetaan kasvattaa uutta metsää. Vuosikymmenien varrella siitä on tullut ystävä ja työtoveri, johon suhtaudutaan kunnioittavasti
Näille FIO antaa asunnot, vesijohdot, sähköt, koulut ja lääkintähuollon. Ongelmissakin on paljon tuttua: laajat paljaaksihakkuut ovat muuttaneet maaperän rakennetta siten, että uudistaminen ei aina tahdo onnistua, ja luonnonsuojelijat kauhistelevat uusia metsiä, joissa entisen vaihtelevan ja käkkyräisen sekapuuston asemesta kasvaa suoria teakrunkoja suorissa riveissä. Kun heidät saatiin kiinni, he vetosivat arvovaltaisiin suhteisiinsa ja uhkasivat ikävyyksillä luonnonsuojeluviranomaisia. Menetelmät ovat siis varsin samantapaiset kuin meikäläisessäkin metsätaloudessa. Matkanäkyminä oli jälleen riisipeltoja, lootuslammikoita ja loppuvaiheessa karjalaitumia, kuivahkoa nummea ja matalaa vuoristoa. Puuntaimien välissä kasvatetaan puuvillaa, maissia, soijaa, maapähkinää tai chilipippuria tavalliseen tapaan, jolloin myös teakin taimet viihtyvät. Tapaus ei aiheuta oikeudellisia toimenpiteitä, koska metsästys on puistossa kielletty ja vartijoiden katsottiin toimineen, paitsi virkavaltuuksiensa rajoissa, myös itsepuolustukseksi. Ne ovat hylättyjä viljelmiä, joita metsä ei ole pystynyt valtaamaan. Jopa thaimaalainen kenttäsaha muistutti erehdyttävästi suomalaista sahaa purukasoineen ja jäterimaläjineen. Myös karjatalous, luvaton kaivostoiminta ja siihen liittyvä yhtä luvaton sydenpoltto aiheuttavat tappioita teakmetsille. Tästä alkoi laajamittainen metsänuudistuskampanja, jossa edellämainitulla Amnuay Corvanichilla oli tärkeä rooli. Korkealuokkaisen siemenmateriaalin saamiseksi kasvatetaan valituista puuyksilöistä kasvatettuja vartteita erityisissä siemenviljelystarhoissa. VARTIOINNIN RIUSKA T OTTEET Kansallispuiston rajalla oli vartija, joka tarkasti auton perusteellisesti. Hänen ansionsa 191. Varat metsänuudistukseen saadaan FIO:n puutavaratulosta. Taungya-menetelmän ohella teakmetsiä kasvatetaan normaalein kylvöin ja istutuksin. Silloin vartijat ampuivat hänet kuoliaaksi. Vuorille on syntynyt metsäkyliä, joista kussakin on jopa sata perhettä. Viljelijöille korvataan lisäksi rahalla se työ, minkä he ovat tehneet valtionmetsien elvyttämiseksi. istuttaa. Matkalla kuulin mm. Puistoviranomaiset arvelevat, että ruohoniityt sopivat hyvin kansallispuistoon: ne ovat gaurien ja hirvieläinten laidunmaita. Virallisesti sen pinta-ala on 216 875 hehtaaria, mutta todellinen pinta-ala on melkoisesti suurempi, koska maasto on täynnä vuoria ja mäkiä. Silloin maa jätetään teakille, ja sama menettely aloitetaan uudella alueella. Parhaita ovat noin sentin vahvuiset ja parinkymmenen sentin pituiset. Teakin lisääminen tapahtuu juurenpätkistä. Ne istutetaan maahan neljän metrin välein. Kahdessa vuodessa taimet ovat varttuneet niin suuriksi, että rikkaruohot eivät niitä enää voi uhata. KAOJAIN KANSALLISPUISTO Thaimaalainen vieraanvaraisuus odotti paluutani Bangkokiin. "Todisteiden puutteessa" sotilaat selvinnevät ilman rangaistusta, mutta luonnonsuojelijoiden arvelun mukaan he tuskin uskaltavat yrittää uudelleen. Vaikeammin ratkaistavia ovat olleet ne tilanteet, jotka ovat syntyneet, kun köyhä kiertelevä väestö on kaskennut viljelmiään kansallispuiston alueelle. toisella luonnonsuojelualueella hiljattain sattuneesta skandaalista: Thaimaan korkein sotilasjohto oli ammuskellut helikopterista kansallispuiston gaurihärkiä ja muita villieläimiä. Alkujaan hän oli Kaojain puiston esimies, mutta hänetkin oli ansioidensa vuoksi ylennetty ja siirretty Bangkokiin, mistä seikasta hän ei ollut yksinomaan mielissään. Huomatessaan joutuvansa kiinni hän alkoi ampua ja haavoitti kahta vartijaa. Ne oli lähellä asuva tilanomistaja raivannut omin luvin kansallispuistoalueelle. Hän ehdotti FIO:lle, että tämä ottaisi ohjelmaansa myös metsien kasvatuksen. Öisten valonheittäjäsafarien aikana kävijät voivat nähdä siellä monia muitakin eläimiä puiden rajoittamatta näkyvyyttä. PHAIROT SUVANAKORN Puistossa tapasimme Thaimaan kansallispuistojärjestelmän johtajan, Phairot Suvanakornin, joka tapansa mukaan oli tullut puistoon viikonlopuksi. Hän etsi aseita. Menetelmää kutsutaan nimellä "taungya". Kansallispuiston reunalla olevalla tasamaalla oli hylättyjä peltoja. Korkein huippu on 1 328 m. Seurauksena oli oikeudenkäynti, jonka tuloksena viljelijä joutui luopumaan puuhistaan ja maksamaan sakot. Laajat alueet kansallispuiston keskelläkin kasvavat nyt heinikkoa. Menettelyllä on ikivanhat perinteet, ja väestön totuttaminen kansallispuistoajatukseen vie aikansa. Syntyi julkinen kohu, jossa yleinen mielipide ja lehdistön tuki olivatkin yllättäen luonnosuojelijoiden puolella. Alussa mainitun Somboonin ystävä Asvin Nimmanheminja ja tämän vaimo Susan kuljettivat meidät autollaan kansallispuistoon, joka sijaitsee parisataa kilometriä itään pääkaupungista. Vuoteen 1972 mennessä FIO oli lisännyt teakmetsien pinta-alaa tällä menetelmällä noin 6 000 hehtaarilla. Yhä edelleen tosin jatkuu puiden salakaato toisilla, syrjäisemmillä alueilla. Taimien väliin jäävää tilaa käytetään parin ensimmäisen vuoden aikana muiden viljelyskasvien kasvattamiseen. Vain muutamaa viikkoa aikaisemmin oli kansallispuiston alueelta tavattu metsästäjä. Asukkaiden tehtävänä on raivata pensaikko hävitetyn metsän paikalta ja valmistaa maaperää istutusta varten . Erityisen tärkeää niiden kehitykselle on rikkaruohojen kurissa pitäminen . Kaojai on suurin ja kuuluisin Thaimaan kansallispuistoista
Äänen päästäjä oli haukkuva peura, muntjakki. Malaijinkarhuja on jonkin verran, peuroja ja muita hirvieläimiä tuhansittain. Leirintäalue, ruokailukatokset, opasteet, viitoitetut polut ja golfrata kuuluvat myös puiston varusteisiin. Nuori, salametsästäjän orvoksi tekemä märkäturpainen gauri pyrki tekemään tuttavuutta kävijöiden kanssa. Tiikereiden lukumäärää ei 192 tarkkaan tiedetä, mutta niitä arvellaan olevan toistakymmentä. Yöllä kuului tienvarresta ryminää. Autoilijoita kehoitetaan ajamaan hitaasti, koska yhteentörmäys norsun kanssa on kohtalokas. VARTIJAT JA RAKENNUKSET Kaojain alueella työskentelee alun toista sataa henkeä huoltoja vartiointitehtävissä: Nelisenkymmentä heistä partioi kivääreineen puiston eri osissa. Metsähallituksen muut osastot yrittävät päästä sinne puuta korjaamaan ja istuttamaan. KA SALLISPUISTON OLEMASSAOLONT A ISTELU Kolmisen vuotta sitten Kaojai joutui kansainvälisen huomion kohteeksi. Illan suussa ruoholaikuille ilmestyi pieniä peuralaumoja. Ne kuuluvat pienehköön indokiinalaiseen rotuun, jolle on ominaista tiheä juovitus. Lisäksi puistossa työskentelee vaihteleva määrä väkeä teitä rakentamassa ja kunnostamassa. Vartijoiden esimiehinä ja puiston ylimpinä viranomaisina on neljä virkailijaa, joista yhdellä on korkeakoulututkinto ja muilla parin vuoden erityiskoulutus. Tämä rotu lienee nykyisin yleisin maapallon tiikereistä. Myös norsut ovat vaarattomia, ellei niitä tahallises ti ärsytetä. Pian sen jälkeen perustettiin vielä kaksi muuta kansallispuistoa ja viime vuonna neljäs. Phairot Suvanakorn ilmoitti masentuneena, että heidän vaatimuksiinsa on ehkä pakko suostua. Samalla hän on lisännyt yleisön mahdollisuuksia tutustua koskemattomaan thaimaalaiseen luontoon. Joessa uiskenteli laiskan näköinen suuri kilpikonna ja parimetrinen käärme. Yksi puiston tiikereistä on ottanut tavakseen tulla loikomaan auringon lämmittämälle asvaltille, eikä suostu väistymään matkailijoiden tieltä. Vähän myöhemmin matka keskeytyi, koska yksi sademetsän puista oli kaatunut tien poikki. Tien varressa oli varoitus kobrakäärmeitä kuhisevasta suosta. Mm. Aseman olemassaolosta ei kuulema ole ollut mainittavaa haittaa puistolle. ELÄIMISTÖ Jo matkalla puiston keskustaan saimme jonkinlaisen kosketuksen eläimiin. Yhteenotoista heidän kanssaan ratkaisee enemmän voima kuin lakiteksti. Tienrakennushallitus pyrkii rakentamaan puistoon lisää teitä työllisyystöinä. Tiikereistä sen sijaan ei ole vartijoille huolta. Lisäksi siellä työskentelee kuusi metsänvartijaa, joille on annettu koulutusta puiston alueella käytännön työn muodossa. Muuten puiston rauhoitusmääräykset voidaan peruuttaa kokonaan.. Sitä sahaava vartija totesi, että puu on pienempi ongelma kuin tiikeri. Metsänreunasta alkoi kuulua haukuntaa. yliopiston opiskelijat tulevat nykyisin säännöllisesti joka viikonloppu puiston leirintäalueelle. Iltapäivällä alkoi metsästä kuulua omituista hoilotusta, jonka päästäjäksi mainittiin gibbonilauma. Pian sen jälkeen tuli liikennemerkki, joka osoitti, mistä tiikereillä on tap_ana kulkea tien poikki. Parikymmentä vuotta sitten Thaimaan hallituksen edustajat vierailivat Kaojaissa ja ihastuivat sen vuoristo-, viidakkoja jokiluonnon kauneuteen sekä eläimistöön niin, että he ehdottivat sen pysyvää suojelua. Puiston rakennuksista huolehtii kuutisenkymmentä miestä. Tien reunan viidakosta pilkisti norsun suunnaton takapuoli. Metsähallitukseen perustettiin kansallispuisto-osasto, ja syyskuussa 1962 Kaojai julistettiin kansallispuistoksi. Monet niistä ovat jo virallisesti luonnonsuojelualueita; puuttuu vain kansallispuistoksi julistaminen. Kävijämäärät kasvavat nopeasti; viime vuonna kävi Kaojaissa 120 000 ihmistä. Korkealla vuorenhuipulla on tutkaasema ja siellä kolmisensataa sotilasta. Hallintorakennusten, ravintolan ja vuokrattavana olevien bungalovien lisäksi sinne rakennetaan uutta museota, jossa kävijöitä autetaan tutustumaan luontoon ja ymmärtämään näkemäänsä. Tällä hetkellä maahan on perusteilla alun toistakymmentä puistoa. Aseita tarvitaan lähiseudun asukkaiden varalta, koska kansallispuiston runsaat riistavarat ja lihava maaperä houkuttelevat salametsästäjiä ja -viljelijöitä. Eri ministeriöiden korkeimmat virkamiehet vaativat, että puistoon on valtion varoin rakennettava lomamajoja heidän yksityiskäyttöönsä . Suvanakorn sanoi itse tavanneensa niitä usein ja vartijat tapaavat niitä myös tavan takaa. Vapaa-ajan vieton lisäksi he tulevat sinne kenttäkursseille. Sen nimi oli "Suloinen ja ihana". Jos tiikeri sattuu vastaan, on kuulema parasta jäädä rauhallisesti paikalleen ja antaa tiikerin mennä ohi. Yli kymmenen vuotta hän on taistellut puistojen ja etenkin niiden suureläimistön puolesta. Koskaan tiikerit eivät ole hätyytelleet puistossa ihmisiä. Mutta uusia vaaroja ilmenee yhtenään. maan kansallispuistojärjestelmän luomisessa ja kehittämisessä ovat erittäin suuret. Hallintorakennuksen pihapuussa keikkui kaksi kesyä gibbonia ja pari muuta apinaa. Kansainvälinen painostus YK:n johdolla pelasti puiston, ainakin sillä erää. Thaimaan hallitus päätti hukuttaa puiston parhaat jokilaaksot, yhteensä kymmenennen osan koko pinta-alasta, patoaltaiden alle saadakseen kasteluvettä ja sähkövoimaa. Norsuja on noin 150, gaureja 60-70, villisikoja yli tuhat. Tiellä oli katkenneita oksia sekä mahtava, hyöryävä lantakasa
D 193. Suvanakorn totesikin: "Ellemme uhraa pieniä kappaleita virkamiesten voiteluun, menetämme koko puiston." Viime vuoden kansainvälisessä kansallispuistokonferensissa hänet palkittiinkin kunniakirjalla työstä, jonka hän on maansa kansallispuistojen hyväksi tehnyt. Myöhemmin tärkeitä päätöksiä tehtäessä on voimassaolevilla rauhoitusmääräyksillä arvovaltaisia puolustajia. Näihin mökkeihin kutsutaan sopivia virkamiehiä sopiviin aikoihin. Puistoon on rakennettu pieniä mökkejä paikkoihin, joista villin vuoristoluonnon koko kauneus avautuu katsojalle. Vain kaksi muuta henkiöä koko maailmassa sai osakseen saman huomionosoituksen. "Suloinen ja ihana" Kaojain kansallispuiston kesy gauri tekee tuttavuutta vieraiden kanssa. Sademetsän peittämässä vuoristossa on komeita putouksia. Suvanakorn ja kansallispuisto-osasto ovat kuitenkin jo etukäteen aloittaneet vastaiskun, virkaherrojen omilla aseilla. Kun he ovat perheineen majailleet viikon tai pari kauniin luonnon keskellä, he ovat hyvin myötämielisiä puiston suojelusuunnitelmille. Kansallispuiston keskiosissa on laajoja ruoholakeuksia muistona luvattomista viljelyksistä. Puiston monet nautaja hirvieläimet käyvät niillä öisin laitumella
Sen mukaan Pohjoismaihin tuli kaikkiaan 11.3 milj. vierasmaalaista matkailijaa. Suhteessa väkilukuun asia on taas aivan toinen. Kai-Veikko Vuoristo Matkailun virrat paisuvat Matkailun ja luonnonsuojelun väliset suhteet ovat moninaiset. Tämä asettaa Pohjoismaat kuudennelle sijalle maapallon matkailualueiden joukossa. Suomen viranomaisilla on nyt viimeiset hetket käsillä ryhtyä matkailun kanavointiin ja suunnitteluun, jotta sama ei toistuisi meillä. Tätä kirjoitettaessa tuorein YK:n Tilastollinen vuosikirja, joka on saatavilla (Statistical Yearbook 1971, painettu 1972), sisältää tiedot vuodelta 1970. Reilusti edellämme ovat Kanada ja Espanja, mutta muut suuret turistimaat Ranska, USA ja Italia ovat vain niukasti Pohjolaa "suurempia" . Kansainvälinen matkailu on. Suomea eteläisempien maiden luonnonmaisema ja kulttuurimiljöö ovat jo saaneet kärsiä matkailun haitoista. Yhteisen passintarkastusalueen muodostavat Pohjoismaat esiintyvät kyseisessä tilastossa Skandinavian nimellä (Skandinavia tässä yhteydessä = Suomi , Ruotsi, Norja, Tanska). Vertailu YK:n tilastoissa esitetyn aluejaon pohjalta ei ole luonnollisesti aivan mielekäs, koska Skandinavia-käsitteeseen sisältyy neljä eri valtiota. 194 Pohjoismaista on miltei huomaamatta kehittynyt eräs kansainvälisen matkailun tärkeimmistä kohdealueista. Turisteja on pari ssamme tällöin suhteellisesti enemmän, ja vastaavasti saatamme hyötyä matkailutulosta enemmän. tässä suhteessa ja tämän aluejaottelun puitteissa . Suhteessa pinta-alaan ovat "vanhojen" turistimaiden turistimäärät tietysti yhä omaa luokkaansa. Pohjoinen luonto on erityisen uhanalainen, koska se ei kestä kulutusta. Tämä käy selvään tapaan ilmi YK:n Tilastollisesta vuosikirjasta, johon kootaan tiedot matkailijoiden määristä sekä matkailutulosta maittain. Kaunis, alkuperäinen luonto on nykymaailmassa verraton matkailuvaltti, mutta samalla se joutuu helposti suunnittelemattoman matkailun jalkoihin
Merkit viittaavat lisäksi siihen, että lomailun yhä paheneva ruuhkautuminen Eteläja Keski-Euroopassa heinä-elokuussa suorastaan pakottaa matkailijavirtoja siirtymään "uusille" matkailualueille, periferiaan. Nykyisenä kiertomatkailun aikakautena tämä merkitsee sitä, että lukuisat Skandinaviaan saapuvat turistit valitsevat reittinsä siten, että se kiertää mahdollisimman monen maan ja alueen kautta. Vielä voitaneen sanoa, että Suomi muodostaa matkailukohteen sinänsä, minkä vuoksi ulkomaalaisia tulee maahamme suoraankin. Jos matkailun portit Neuvostoliitosta Suomeen avautuvat, voi myös itäisestä naapurimaasta tulla vuosittain suuri määrä matkailijoita tähän lähimpään länsimaiseen valtioon. Pohjoismaissa voimistunut tasaisesti viime vuosina. Tämä tietää käsittääkseni toistaiseksi suhteellisen vähäistä turistimäärää muualta maailmasta, mutta erittäin huomattavaa määrää naapurimaista, etenkin Ruotsista, joka on ensi sijalla meille saapuvien matkailijoiden kansallisuusjakaumassa. Käytännössä se merkitsee ja on merkinnyt jo useiden vuosien ajan ulkomaalaisten matkailijoiden vilkasta liikkumista Etelä-Suomen kautta rajan yli itään ja takaisin. 195. Tätä osoittaa kenties selvimmin Vaalimaan raja-aseman kautta kulkeneiden matkailijoiden todella kirjava ja monipuolinen kansallisuus jakauma (81 kansallisuutta v. Tällöin korkeaa elintasoa edustavat, harvaan asutut ja runsaasti myös matkailullista vetovoimaa omaavat Pohjolan maat tulevat olemaan entistä enemmän polttopisteessä. Onkin syytä muistaa, että maassamme liikkuvan ja paisuvan turistivirran pääsuoni koostuu suomalaisista, vaikkei sitä heinä-elokuussa ehkä aina huomaa. Neuvostoliiton jatkuva "avautuminen" turismille ja sitä kohtaan tunnettu suuri mielenkiinto asettavat siten Helsingin -Leningradin-Moskovan reitin erityisen merkittävään asemaan. SUOMI KANSAINVÄLISEN MATKAILUN KOHTEENA Suomi kuuluu siis osana Skandinavian matkailualueeseen. Omalle väestölle Suomi tietysti on jatkuvasti tärkein matkailukohde. Näin Suomi saa vaa1aamättä osansa esimerkiksi Tanskan kautta Pohjoismaihin tulevasta matkailijoiden joukosta, etenkin kun sopivia kiertomatkailun reittejä on olemassa (Lapin tieyhteydet, runsaat autolauttayhteydet). Lisäksi Suomi tarjoaa nykymaailmassa harvinaisen turistiyhteyden kapitalistisesta maasta sosialistiseen Neuvostoliittoon ennen kaikkea Vaalimaan, mutta nyttemmin myös Nuijamaan kautta. 1972)
Jokin valtio voi turvautua joko positiivisiin tai negatiivisiin toimenpiteisiin kansainvälistä matkailua kohtaan. Siten viime vuonna maamme turistimenot kasvoivat peräti 42 % ja sama suuntaus on Suomen Pankin julkaiseman tilastotiedotuksen mukaan jatkunut tänä vuonna (tulojen kasvu tammi-kesäkuussa 16 % , menojen 25 % ) . Matkailijamäärän kaksinkertaistuminen kuudessa vuodessa on todella nopeaa kasvua, kun lähtökohtana on jo niinkin suuri absoluuttinen luku kuin miljoona (v. Puuttumatta tässä lähemmin matkailun kehitysennusteiden laatimisongelmiin voitaneen yleisesti todeta, että kansainvälinen matkailu tulee edelleen kasvamaan, joskin paikoin jo hidastuvana, ja että varsinaisesta käännekohdasta tai kyllästymispisteestä ei vielä ole selvää tietoa. kehittyneessä maailmassa. 1972: 327 mili. Vastaisen kehityksen ennustaminen on matkailun kohdalla erityisen vaikeaa, varsinkin jos halutaan tehdä pitkän tähtäyksen ennusteita. Luonnonmaisema on vaarassa. Ensiksimainitut ovat ohjaavia ja informoivia toimenpiteitä, joiden yhteydessä matkailijavirtaa ei pyritä tukkimaan tai karsimaan. mk). Mikäli vuotuinen kasvuvauhti olisi keskimäärin 10 % , kuten se oli kansainvälisessä turismissa v. Matkailusta saadut valuuttatulot olivat viime vuonna jo 985 miljonaa markkaa, mikä tietää mm. MATKAILUT ASEEN KEHITYS Suomi kuuluu vuoden 1967 devalvaation jälkeen niihin suhteellisen harvoihin maihin, joiden matkailutase on aktiivinen (ylijäämä v. 2.1 milj.). Vertailukelpoiset 196 aikasarjat aikaisemmasta kehityksestä ovat yleensä suhteellisen suppeita ja tähänastisen trendin jatkaminen tulevaisuuteen sisältää runsaasti riskejä ja jopa katteettomia olettamuksia. Samalla kun lämmitellään viime vuosien myönteisen taseen paisteessa on kuitenkin huomattava, että matkailumenotkin ovat jyrkkenevässä kasvussa. 1970. henkeä eli saman verran kuin Jugoslavian v. 1950 -1970, olisi Suomen matkailijamäärä vuonna 1980 peräti 4.7 milj. Me tarvitsemme matkailutuloa, joka absorboi rajusti kasvavat matkailumenot ja joka tuottaisi vieläpä voittoa. sitä, että matkailu on kiivennyt Suomen ulkomaankaupan vientiryhmittelyssä aivan kärkisijoille (1971: 7 .3 % palvelusten ja tavaroiden kokonaisviennistä). tuntuu kyseenalaiselta, etenkin jos tämä jää yksipuoliseksi käytän. Matkailun virrat paisuvat SUOMEEN SUUNTAUTUVAN MATKAILUN KEHITYS Koska Pohjoismaihin saapuvat matkailijat on tilastoitu vuodesta 1960 lähtien vain silloin, kun he ylittävät passintarkastusalueen rajan , ei yksityisen valtion osalle tulevien matkailijoiden tarkkaa määrää ole mahdollista toistaiseksi sanoa. Suurin piirtein oikea kuva asiasta on kuitenkin tehtyjen arviointien pohjalta satavissa, ja se muodostuu seuraavanlaiseksi (vuosien 1945, 1950 ja 1955 tiedot tarkkoja , muut arvioita): Suomeen saapuneet ulkomaalaiset matkailiiat vuosi henkeä 1945 12 887 1950 65 968 1955 235 235 1960 500 000 1966 1 000 000 1972 2 000 000 Aivan sodanjälkeisiin lukuihin ei kannata kiinnittää suurtakaan huomiota , koska suhteelliset kasvumäärät olivat aallonpohjasta lähdettäessä luonnollisesti suuria. Jälkimmäiset ovat puolestaan eri asteisia torjuvia toimenpiteitä, joihin tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia aina rajojen miltei täydellisestä sulkemisesta lähtien. 1971 n. Majoitusliikkeiden kapasiteetin tulisi siten kasvaa vuoden 1972 tasosta 100 % , lomakylien yli 600 % ja leirintäalueiden yli 100 % . Joka tapauksessa matkailusta on tullut Suomelle tärkeä elinkeino. Kotimainen matkailija on joutumassa vierasmaalaisen jalkoihin. Kasvavan kansainvälistymisen aikakautena eivät jyrkät kielteiset toimenpiteet ole suositeltavia puolin tai toisin, vaikka niistäkin näkyy jatkuvasti esimerkkejä. 1966). Turismin kasvuun liittyy kuitenkin melkoisia ongelmia ja herkästi kiehahtavia tunteita, kuten OECD:n matkailukomiteakin on todennut. Näin on laita varsinkin uusien matkailumaiden kohdalla, joihin Suomikin kuuluu. Matkailijoiden käytös ei aina tyydytä paikallista väestöä. Jokaista suomalaista kohti olisi siten yksi vierasmaalainen turisti. 1980 kaikkiaan 7.5 milj. Mainittakoon, että eräässä tutkimuksessa on ennustettu ulkomaalaisten yöpymismääräksi Suomessa v. Vuonna 1972 Suomi ansaitsi turismista jopa 39 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä on huippuluku OECDmaiden piirissä. SUHTAUTUMINEN KASVA V AAN MATKAILUUN Muutaman miljoonan vien1~maalaisen matkailijan saapuminen Suomeen vuosittain on tosiasia, jolla on sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Samanaikaisesti tulisi leirintäalueiden lisäksi "selviytyä" kiristyneistä luoki tusvaatimuksista. Kuitenkin koko kehityskin osoittaa voimakasta nousua, kuten kaikkialla ns. Matkailun jarruttaminen pidättäytymällä helpotuksien myöntämisestä, käyttämällä erilaisia matkailuveroja, passija viisumimääräyksiä jne. yöpymistä (v
Ohjatun virran vaihtoehtona voi olla vain tulva. 197. leiriytymisen ja tulenteon kieltäminen muualla kuin leirintäalueilla ja vastaavilla) ja ratkaistava niiden valvontaongelma. Eikä ole sanottu, että ne tiet olisivat parhaat mahdolliset. nöksi. Ainoa keino siis on nimenomaan myydä Suomea, mutta vihdoinkin oikealla tavalla ja antaa matkailun samalla lakaista itse jälkensä. Jos tämä olisi kansainvälinen käytäntö, olisi vain varakkaimmalla väestönosalla kautta maailman oikeus ja mahdollisuus matkusteluun. Tarvitaan siis ennen kaikkea valtakunnallista matkailun suunnittelua ja siten myös koko valtakunnan käsittävää matkailualuesuunnitelmaa. Mikäli ihmisen vapaus ja miljöö halutaan samanaikaisesti säilyttää, on pyrittävä matkailijavirtojen aktiiviseen ohjaamiseen suunnittelemalla ja mitoittamalla matkailureitit ja -palvelukset sinänsä karkeiden kehitysennusteiden mukaan. Jutulla on siis moraalinsa. Pyrkimys eliittimatkailun kehittämiseen voisi olla kansakunnan ja luononsuoielun kannalta tarkoituksenmu·kaista, mutta muuten arveluttavaa. maksut) eikä mitään polkumyyntiä. Jos taas suljemme rajat, olemme silloinkin hakoteillä . Tässä yhteydessä esitetään usein myös väite, jonka mukaan esimerkiksi Suomen tulisi luoda vain kalliita matkailupalveluksia. Sitävastoin matkailun oikea "hinnoittaminen" on paikallaan, jotta kulut, myös ympäristövauriot, voitaisiin hoitaa kunnollisesti. Kansainvälisellä tasolla tulisi sitä paitsi pyrkiä esim . Tämän lehden palstoilla on joitakin vuosia sitten julkaistu artikkeli otsakkeella "Emme saa myydä Suomea Euroopan virkistysalueeksi!" (Suomen Luonto 3 / 1969). Hinnoittelun tulisi olla huomattavasti perusteellisempaa kuin tähän asti (käsittäen mm. Jos vaihtoehdoksi jää Suomen antaminen ilmaiseksi, kuten pelkään, olemme hakoteillä. Jos matkailua ei nyt kanavoida, vaikkapa Sveitsin esikuvaa soveltamalla, hakee turistivirta kyllä itse omat tiensä. Silloin sa1s1mme matkailutulot pieneltä, mutta maksukykyiseltä ryhmältä, joka kaiken lisäksi tärvelisi maisemaa mahdollisimman vähän pysyttelemällä hotellien seinien sisäpuolella ja näköalaterasseilla. Kuitenkin hintaja laatutasoltaan eri asteisia palveluja tulee olla järkevässä suhteessa matkailijavirran määrään ja rakenteeseen. Sen siiaan on kiireesti ryhdyttävä matkailun suunnitteluun ia kanavointiin. vuosilomien järkevään porrastukseen ottaen huomioon eri maiden matkailuolosuhteiden vuodenaikaiset vaihtelut. Edelleen olisi määritettävä matkailijaa koskevat säännökset (esim. kansallispuisto-, turistitieyms. D Matkailun virrat paisuvat, eikä niiden hillitseminen näytä mahdolliselta eikä tarkoituksenmukaiseltakaan
MASSATURISMI Aiheen tyytymättömyyteen on antanut matkailijoiden määrän valtava kasvu sekä ennen kaikkea kaupallistumiseen liittynyt matkailun alkuperäisen tarkoituksen unohtuminen ja turismin muuttuminen pelkästään viihteeksi, äkkiä lisääntyneen vapaaajan tappamiseksi esim. Turistien ei-toivotut tempaukset eivät enää mahdu yhteen kirjaan. Luonnonrauhasta nauttiva on tyytymätön, koska humalassa räyhäävä suomalainen turistiseurue on majoittunut samalle rannalle ja särkee tyhjiä pulloja rantakallioon. 1973. Turistit ovat jättäneet jälkeensä rahaa ja saaneet mukavia muistoja matkastaan. TYYTYVÄISET Turisti on kuluneena kesänä jälleen ollut monilla seuduilla Suomessa päivän puheenaihe. Ennennäkemättömän suuret matkailijamäärät ovat kulkeneet maanteillä, vesillä ja asutuskeskuksissa. Rii stanhoitaja on tyytymätön, koska keskieurooppalaiset turistit ovat ampuneet sorsia pitkin kesää ja virittäneet henkiinjääneille pu llanpaloilla syötetyn pitkäsiiman. Kun matkailijalla on etukäteen tietoa kohteestaan, hän pystyy saamaan matkastaan irti paitsi vir kistystä myös suuren määrän oppia ja vaikutteita. Kuin yhdestä suusta kuullaan matkailua edistävän järjestön puuhamiehen ja kunnanisän suusta, että turisteja pitää saada lisää ja matkailua on kehitettävä. Matkailu on käynyt mahdolliseksi miltei kaikille kansalaisille. Tyytymättömiin kuuluu ympäristönsuojeluntarkastaja, joka joutuu toteamaan turistien jälkeensä jät198 tämät, yhteispituudeltaan kilometreihin nousevat löyhkäävät kaatopaikat valtateiden varsilla. Kansainvälisessä kanssakäymisessä ja tiedon levittämisessä vieraista maista matkailulla on ollut ja on edelleenkin kieltämättä positiiviset vaikutuksensa. Nousukasmaiset räyhäävät möykkääjät ja rikolliset. Poromies on tyytymätön, koska turistirnetsästäjät ovat ampuneet omin lupineen vaatimen ja pakanneet lihat auton tavarasäiliöön. Tyytymättömiin kuuluu maanomistaja, koska keskieurooppalaiset turistit ovat hakanneet pihakoivut polttopuiksi ja ajaneet löytämällään moottorikelkalla vehnäpellon lakoon (tämä ja muut esimerkit eivät ole keksittyjä, vaan todella koettua elävää elämää). Tyytymätön on luonnonsuojelualueen vartija, joka joutuu yksin taistelemaan tuhansien turistien aiheuttamaa roskatulvaa ja yleistä luonnonarvoista piittaamattomuutta vastaan. Tyytymätön on myös metsänvartija, joka yllättää kotimaiset turistit rakentamassa säästetyistä rantakeloista kopukkaa ja hakkaamassa jäljelle jääneistä oksia nuotioon kulohälytystilan aikana. Tyytyväisiä ovatkin mm. Tyytyväisinä voivat hieroskella käsiään hotellin omistaja, lomamökkikylän pitäjä ja ylikansoitukseen saakka suositun leirintäalueen omistava kunta. Elintason yleinen nousu ja siihen liittyvä loma-aikojen pidentyminen, liikennevälineiden kehitys ja yleinen liikkuvuuden lisääntyminen ovat pääsyinä tähän kehitykseen. matkailutulojemme laskijat. Veneenornistaja on tyytymätön, koska turistit ovat varastaneet hänen veneensä ja rikkoneet moottorin. Näin voidaan sanoa etenkin aatteellisesta matkailusta, joka perustuu haluun nähdä ja kokea uutta, luontoa, maisemia, kansanperinnettä ja kulttuuria. Kotiin päästyään monet kehottavat ystäviäänkin lähtemään matkalle. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä massaturismi. NÄIN EI TARVITSE OLLA Pohjimmaltaan matkailu on käsitettävä positiivisena ilmiönä. erilaisten rahankeruulaitosten liepeillä tai pyörien päällä maanteillä. TYYTYMÄTTÖMÄT Kaikki eivät ole tyytyväisiä eivätkä pidä matkailun kaupallisten myyntiorganisaatioiden huikeista suunnitelmista. Suomi on ansainnut turismista enemmän kuin minään kesänä aiemmin. Mutta aivan ilmeisesti massaturismi on saanut myös liikkeelle joukot, joiden asenne tai tiedollinen ja taidollinen taso ei vielä olisi antanut edellytyksiä liikkeellelähtöön. Kunnan alueelle mahtuisivat vaikka kaikki maailman ihmiset. Kelkasta ei saa pudota , Suomen luonto on myytävä Euroopalle ja koko maailmalle. Kaikkien pitäisi kai olla tyytyväisiä. Eräretkeilijä on tyytymätön, koska keskieurooppalaiset turistit ovat vallanneet viikoksi autiomajan eivätkä päästä muita sisään. Urpo Häyrinen Turismin • siunaus Oheinen katsaus on aikaisemmin julkistettu radiossa 26.8. Tyytymättömiä on jo paljon ja vuosi vuodelta yhä enemmän. Samalla kun matkailulla on ryhdytty tietoisesti lyömään rahaa, on matkailijain valinta ja koulutus hylätty
Osasyyllisiä ovat myös tieviranomaiset, etenkin rakentamalla tarpeettomia läpikulkuteitä lähes asumattomille seuduille. Moottoriveneturismi elää vasta nousukautensa alkuvaihetta, joten saaristoja vesiluontomme on tulevaisuudessa todella vakavasti uhattuna. On maito-, piimäja oluttölkkiä, kertakäyttölautasta, jukurtti purkkia, muovipussia ja oksilla roikkuvia talouspaperin repaleita. Kasvavien matkailijamäärien ympäristöä pilaava vaikutus on eri puolilla maailmaa lisääntyvän huolen aiheena. I\UTOTURISMI Nykyisin vallitsevimpana olevan automatkailun haitallisuus kohdistuu ennen kaikkea tienvarsiin ja niiden lähimaisemaan. Matkailuteollisuus on alkanut tuottaa saastetta siinä kuin muukin teollisuus. Se on myös lähtökohtana metsäseutujen ja erämaiden alkavalle pilaantumiselle. MUU MOOTTORITURISMI Suurimman vaaran Suomen luonnolle muodostaakin juuri moottoroitu turismi. Nykyinen lainsäädäntömme ei anna luontoa säilyttäville voimille mitään mahdollisuuksia moottoriveneiden tulvan torjumiseksi. Matkailuteiden varret ja paikat, joille pääsee ajamaan tieltä ja leiriytymään, ovat jo monin paikoin perin siivottomassa kunnossa. Esimerkiksi vesilaki 199. Katkotut ja silvotut puut, kallioilta loistavat lasinsirpaleet ja mustat nuotionpohjat sekä maastoon kylvetyt jäteröykkiöt kertovat omaa kieltään nopeakulkuisten muoviveneiden omistajien vastuuntunnosta. Metsäautotei den tolkuton rakentaminen mahdollistaa autolla-ajon paikkoihin, joihin ennen joutui kävelemään päiväkausia. Läntisestä naapurimaasta saapuneita moottori veneturisteja on saaristossamme parveillut jopa valtavina armadoina. Merialueella ovat niin kotikuin ulkomaistenkin veneilijöiden määrät voimakkaasti kasvaneet. Jäljet luonnossa ovat olleet murheellista nähtävää . Veneturistit ovat arkailematta nousseet maihin myös lintusaarille, joihin maihinnousu on lintujen pesinnän suojaamiseksi ehdottomasti kielletty ja myös rauhoitustaulu in osoitettu. Päättävien tahojen välinpitämättömyyttä asiassa osoittaa se, ettei roskien heitteleminen luontoon ole vieläkään rangaistava teko, vaikka tällaisen toiminnan haitallisuudesta 1 uonnolle on puhuttu jo miespolven ajan. Maasto on ajettu kasvittomaksi kaikkialta mistä suinkin metsään pääsee. Tällaisen epävirallisen leirintäpaikan ympäristö on saanut toimittaa kaatopaikan virkaa. Syytä tapahtuneeseen ei tietenkään voi sälyttää yksinomaan vastuuttomien turistien niskoille. ainekset ovat tulleet kaupallisen massaturismin myötä. Maasto on luonnontuotteiden lisäksi täynnä erilaisten kertakäyttöpakkausten röykkiöitä
Metsäalueilla on sahattu keloja kasapäin lämmittelyä varten. Meteli pilaa sen rauhan ja häiritsee eläinten elämää. PAHIN ON TULOSSA Moottoriturismin alalla pahin on vasta tulossa. Missä viipyy esimerkki moottorikelkkatoimikunnan ehdottama maastoliikennelaki. Ja uusia keskuksia syntyy säätelemättömästi kuin sie111a sateella. rurismin siunaus sallii vesillä liikkumisen ra101tuksetta kaikille ja kaikkialle. Maastoajoneuvojen suosio on voimakkaasti nousemaan päin. Matkailujärjestelyissä lähdetään kasvavassa määrin siitä, ettei turistin tarvitse omin jaloin siirtyä mihinkään ja että kaikki on nähtävä mahdollisimman lyhyessä ajassa tekniikan sallimin apuvälinein. TAHDOTON TURISTI TEKNIIKAN KYYDISSÄ Valitettavasti myös virallinen matkailupolitiikkamme on tukenut häiriötä aiheuttavaa turismia eikä ole tehnyt mitään sen hillitsemiseksi esimerkiksi turisteilta ympäristöä pilaavien kulkuvälineiden maahantuonnista perittävillä maksuilla. Tympeällä esiintymisellään lihasvoimin rehkiviä kohtaan moottorisankarit karkoittavat erämaista rauhaa etsivät retkeilijät, jotka voimattomina vaikuttamaan joutuvat siirtymään "tulevaisuuden eräretkeilijöiden" tieltä muualle. Matkailun innokkaimmat puuhamiehet rakentavat unissaankin hotellia Haltialle, suunnittelevat parempaa joulupukinmaata Pyhätunturille, matkailukaupunkia Muotkatuntureille, suihkukenttää Saarijärvelle ja pystyttävät kelluvan itsevalaisevan nakkikioskin J uiman Ölkyn rantaveteen. Talvisin matkailijat hankkiutuvat Pohjois-Suomen erämaihin yhä useammassa tapauksessa moottorikelkoilla. Kun muusta ei edes tiedoteta, opitaan teknillistä toimeliaisuutta pitämään ainoana vaihtoehtona. Tällä hetkellä matkailualan yritysten kannattavuus kaikkialla maailmassa perustuu suureksi osaksi siihen, etteivät ne korvaa aiheuttamaansa ympäristön pilaantu. Tunturi-Lapissa vesilentokoneet lentävät kesäisin yötä päivää kuljettaen turistikalastajia tunturijärville. Opettamalla turistit oppivat myös vaatimaan matkailuympäristöstään mitä erilaisinta keinotekoista palvelutoimintaa, paitsi teitä, myös tuntureille, vaaroille ja mäennyppylöille ihmisiä kuljettavia hissejä, lohilammikoita, valintamyymälöitä, huvipuistoja ja jopa matkailukaupunkeja. Onko syytä antaa tämänsuuntaisen kehityksen jatkua. Paitsi varsinaisesta turismista kysymys on samalla kasvavasta viihtymättömyydestä, miksei myös Lahtisen ja Virtasen statuskilpailusta, joita kumpiakin kaupallinen matkailu osaa käyttää ovelasti hyväkseen ja ylläpitää. Mutta kehittämisessä ei voi tukeutua pelkästään taloudellisiin laskelmiin, vaan ympäristönäkökohdat on nimenomaan matkailun kyseessä ollen otettava korostetusti huomioon. Moottorikelkkaturismin luontoa pilaava vaikutus ei rajoitu vain roskaantumiseen. Perinteinen rauha ja luonnon puhtaus tunturiseudulta on eräin paikoin mennyttä ja järvet on kalastettu tyhjiksi. , Kesäaikana käytettävät maastoautot sekä henkilöautojen peräkärryissä kuljetettavat maastomoottoripyörät ja erilaiset mönkijät tekevät jo tuloaan. Moottorikelkkaturmismin myötä myös vandalismi ja gansterimainen käyttäytyminen ovat lisäänty200 neet erämaissa. Moottoroitu turismi on tunkeutunut myös erämaihin kesällä lentokoneiden ja talvella moottorikelkkojen avulla. Poronhoitajilla on keväisestä, porojen vasomisaikaisesta moottorikelkkaturismista pelkästään ikäviä kokemuksia. MATKAILU KANNATTAA, KUN YMPÄRISTÖSTÄ EI MAKSETA Suomessa on jo tarpeeksi sellaisiakin matkailukeskuksia, joita voidaan lähteä kehittämään. Teknillinen kehitys tulee antamaan mahdollisuudet miltei mihin hyvänsä. Nämä kiireiset porukat eivät ilman tekniikan tarjoamaa keinoa olisi milloinkaan tulleet lähteneiksi tiettömille taipaleille. Moottorisahalla on päräytetty autiomajojen irtaimistoa ja jopa seinärakenteita polttopuiksi. Moottoriveneitä kuljetettiin viime kesänä karavaaneittain Pohjois-Suomen kalavesiä kohti. Suomen metsissä on myös jo tarpeeksi kaupunkeja, joiden taloutta voidaan turismilla parantaa. Jäljet ja jätökset ovat sen mukaiset. Heidän ansiostaan jäteongelma on voimakkaasti tunkeutumassa erämaihin, ja suosituimmilla seuduilla olutpurkkien ja muovipakkausten kasat ovat jokapäiväistä nähtävää. Konevoimalla pystytään viemään erämaahan paljon tavaraa. Nykyään menevät miehet pystyvät niillä kiertämään päivässä sellaisenkin erämaa-alueen, mitä hiihtäen saa kahlata päiväkausia. Mukana on valintamyymälän muona-arsenaali kertakäyttöpakkauksineen. Tähän asti kehitys on saanut kulkea yksilön rajoittamattoman vapauden tietä, liikaa rahaa omistavien isojen lasten mielihalujen mukaan
Ja ennen kaikkea turisteja ei saa houkutella massoittain liikkumaan pitkin Suomenniemeä, ennen kuin lainsäädännöllisesti on valmistauduttu ottamaan matkailijat vastaan. Pyritäänkö tällä auttamaan pääsyssä kohti parempaa yhteiskuntaa vai onko kysymyksessä pelkkä häikäilemätön liikeyritys. Matkailu syö nykyään omia edellytyksiään. Juuri tällöin paljastuukin matkailun pirullinen petos ja valhe, kun osoittautuu, ettei päättävällä taholla ollakaan valmiita tekemään myönnytyksiä ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä luonnon suojelemiseksi. Matkailun haittavaikutuksia tutkimaan ja haittojen torjumisessa tarpeellista lainsäädäntöä valmistelemaan on asetettava pikaisesti komitea, jossa luonnonja ympäristönsuojelun asiantuntemus on monipuolisesti edustettuna. Jokamiehen oikeus on arvokas asia kotimaan matkailijoille, jos he tuntevat maan tavat. 'Eikä ihmekään sillä matkailijoiden maahantuojien ja majoittajien taholta ei ole millään tavoin selvitetty, mitä saa tehdä ja mitä ei. Matkailukeskuksen turistit eivät myöskään käyttäydy samalla lailla kuin seudun alkuperäiset asukkaat. TURISMI SYÖ OMAT EDELLYTYKSENSÄ Matkailulta on voitava vaatia paljon enemmän tekoja luonnon hyväksi kuin tähän asti. Jos tavoitteita ei ole ollenkaan, vaan holtittoman kehityksen seurauksena maantiemme ovat ennenpitkää ruuhkaan saakka täynnä ulkolaisia autoja ja vesistöt ulkolaisia veneitä suihkujättien jylistessä joka toinen minuutti maaseudun yli, tämä tavoitteettomuus on ennen kansallisen onnettomuuden tapahtumista paljastettava. Ne myyvät sitä mitä ne eivät omista eivätkä hoida. Päinvastoin matkailupiirit ovat valmiit käyttämään nekin luonnon rippeet, mitkä muilta elinkeinoilta jäävät jäljelle. On korkea aika harkita turistien maahantuonnin perimmäistä tarkoitusta. Matkailu mainostaa luontoa, jota se kuluttaa ja jolla se suorastaan elää. 201. Alan viranomaisten olisi otettava asiat vakavasti. Ihmisten on saatava liikkua ja katsella ympärilleen. Tämä kaikki on syöttinä, jotta haaskalle saataisiin lisää väkeä, valmiina syöksymään mainostetun ihanuuden kimppuun. JARRUT P_Ä.ÄLLE KUNNES EPÄKOHDAT SAADAAN KURIIN Turistin tulo ei ole estettävissä. vedet ovat pilaantuneet, on paikka menettänyt alkuperäisen arvonsa matkailijan kannalta ja on valmis vaikkapa hitaasti slummiutumaan. Suomesta on ulkomailla leviämässä käsitys maana, jossa turisti saa tehdä miltei mitä hyvänsä. mista. Se kehuskelee luontomme kauneudella, vesiemme puhtaudella ja päristää mainosrumpuaan erämaiden hiljaisuudella. D "Lappi on Euroopan viimeistä erämaata, joka on sellaisena säilytettävä ja myytävä palvelusten kera muulle Euroopalle ja koko maailmalle" (Joulumaa-lehti v. Joka niemi, notko, järvi ja saari ei ole turisteja varten. Suomi on siirtymässä matkailun kärkimaiden joukkoon, mutta turistien käyttäytymissääntöä ei vielä edes ole kirjoitettu. Paikalliset asukkaat menettävät usein enemmän kuin mitä heille on edeltäkäsin kerrottu. Kun ympäristön luonto ja mm. Mutta jonkinlainen yläraja ja takeet laadusta on saatava. Turismin tulee olla ohjattua. He jäävät kotiseutunsa suhteen eräänlaiseen syrjästäkatsojan asemaan eikä heille aiheutuneita vahinkoja kukaan korvaa. Onko esim. matkailun ylin hallintoviranomainen vain turismin lisäämiskeskus vailla vastuuta matkailun muista puolista. Mutta miten valvoa vierasmaalaisia, jotka tietämättöminä tai piittaamattomina aiheuttavat monenlaista häiriötä ja vahinkoa. 1969)
TILANNE MUUALLA Ymmärtääksemme tilannetta paremmin voimme luoda silmäyksen Ruotsiin ja Norjaan, molemmat maita, jotka suhtautuvat ympäristöongelmiin vakavasti ja yrittävät järjestää opetuksen ympäristönsuojelun tarpeiden mukaan. Tällainen melkoisen tärkeä osakysymys on ympäristönsuojeluopetus. TYÖMARKKINAT Henkilökohtaisesti luulen, että useimmat niistä, jotka ovat valinneet ympäristönsuojelun pääaineekseen, ovat tehneet sen. Kun pääaineopetusta ympäristöhygieniassa annetaan Helsingin yliopistossa, ja Kuopion korkeakoulu tästä tietämättä aloittaa saman aineen opettamisen, kun sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopisto kouluttaa yleisympäristönsuojelijoita, kun kyseisten aineiden opiskelijat tuntevat sekä opiskelun että työpaikan saamisen epävarmaksi, kun yhteiskunta ei ole valmis käyttämään hyväkseen koulutettuja resursseja, ei asia enää kuulostakaan kovin hyvältä. Opettajakoulutuksen yhteydessä ainakin biologian opettajat saavat perustietoa ekologiasta ja ympäristönsuojelusta. riittävästi ekologista tietämystä, jotta he ymmärtäisivät vastuunsa yhteisestä ympäristöstä ja sen lisäksi voisivat keskustella näistä as101sta muiden ammattiryhmien kanssa. Ei haluta kouluttaa ympäristönsuojeluspesialisteja, vaan tavoitteena on antaa insinööreille, ekonomeille, metsien hoitajille jne. Norja on lähtenyt samoille linjoille samalla kun pyritään kouluttamaan myös pieni joukko ympäristönsuojeluspesialisteja. yhteydessä. Rolf Oinonen Ympäristönsuojelun opetuksen anarkia Yleinen ympäristökeskustelu on hajonnut pienten osakysymysten pohtimiseksi. Tavoitteena tietenkin tulisi olla, että ympäristönsuojelun opetus pystytään hoitamaan pelkällä läpäisevällä opetuksella. Samoja periaatteita on noudatettu myös korkeakouluopetuksessa; useimmissa korkeakouluissa järjestetään suppeita ympäristönsuojelun peruskursseja (pisin on 40 pisteen kurssi; se vastaa approbatur-arvosanaa) samalla kun ongelmia käsitellään läpäisevästi perinteisten oppiaineiden yhteydessä. Mutta minkälaista opetusta. Maamme korkeakoulupoliitikot tuntuvat hyvin yksisilmäisesti lähteneen pääaineja erikoismiesopetuksen linjalle samalla kun mahdollisuudet 2) ja 3) on laiminlyöty. Professuureja on jo Helsingin yliopistossa (15.12.1971), Jyväskylässä (1972) ja Kuopiossa (1.9. 1973) ja lisää on suunnitteilla. Tuloksena näyttää olevan, että saamme vuosittain kourallisen (30 kpl) ympäristönsuojelun erikoismiehiä, samalla kun juristimme, ekonomimme, insinöörimme ym. Ympäristönsuoje202 lun on tajuttu liittyvän kaikkeen inhimilliseen toimintaan. 2) Perusja sivuaineopetus, tavoitteena antaa toisia aineita paaameenaan opiskeleville (ekonomi, juristi, insinööri ym.) perustietoa ekologiasta ja ympäristönsuojelusta. Jokaisella itseään kunnioittavalla korkeakoululla täytyy näköjään olla ympäristönsuojelun professuuri. Pääaineopetukseen ei ole ryhdytty. Peruskoulussa ja lukiossa ympäristöongelmia käsitellään biologian, kielten, matematiikan, kotitalouden jne. KOLME MAHDOLLISUUTTA Ympäristönsuojelun korkeakouluopetusta järjestettäessä tuntuu siis olevan käytettävissä kolme periaatetta: 1) Pääaineopetus, tavoitteena ympäristönsuojelun erikoismiesten koulutus. 3) Läpäisevä opetus, joka sisältyy kaikkeen perinteelliseen opetukseen, tavoitteena selvitellä ainekohtaisia ympäristön ongelmia. Ruotsi on hyvin voimakkaasti lähtenyt läpäisevän opetuksen linjalle. Tämähän kuulostaa hyvältä: mitä enemmän professuureja, sitä enemmän opetusta. Sen vuoksi sitä on käsiteltävä kaikissa yhteyksissä. edelleen ovat yhtä tietämättömiä ekologiasta ja ympäristönsuojelusta kuin ongelmien syntyessäkin, rakentavat moottoriteitä ja öljynpuhdistamoja, korottavat kansantuloa, lisäävät kulutusta jne. Erityisesti korkeakoulutasolla kysymys on muodostumassa kuumaksi perunaksi. Näitä mahdollisuuksia v01 Ja tulee yhdistellä mikään ei sulje toista pois, kysymys on vain siitä mikä kombinaatio rajoitettujen opettajavoimien puitteissa antaa parhaan tuloksen. Mitä voi 30 ympäristönsuojelijaa tehdä 60.000 tietämätöntä vastaan
PÄÄTELMIÄ Edellä mainittu johtaa selvästi seuraaviin päätelmiin: kaikkia ympäristönsuojeluopetuksen resursseja ei pidä käyttää pääaineopetukseen. Se osoitti seuraavaa: nykyiset työmarkkinat eivät osaa käyttää erikoiskoulutuksen saaneita ympäristönsuojelijoita; tarvitaan insinöörejä, joilla on perustiedot ympäristönsuojelusta, arkkitehteja joilla on perustiedot ympäristönsuojelusta, juristeja, joilla on perustiedot ympäristönsuojelusta jne. Suorituspistejärjestelmään siirtyminen ja tiedekuntarajojen poistaminen tulevat jossain määrin helpottamaan mielekkään ympäristönsuojeluopetuksen antamista. Ympäristönsuojelun laitos kouluttaa edelleenkin 203. Tässä yhteydessä on paikallaan pohtia ympäristönsuojelun opetusta yhdessä korkeakoulussa (Helsingin yliopisto) ja yhdessä tiedekunnassa (maatalousmetsätieteellinen). Nyt tuntuu jopa kohtuullinen toimeentulo olevan epävarmaa; yhteiskunta ei ole valmis vastaanottamaan ympäristönsuojeluspesialisteja. Jotta Helsingin yliopiston ympäristönsuojeluopetusta voisi mielekkäästi kehittää, olisi myös muiden korkeakoulujen aikomusten oltava selvillä. Ympäristönsµojelun opetuksella on oltava läheinen kosketus käytännön elämään, jotta se palvelisi tarkoitustaan. Toistaiseksi olisi opetusta annettava vain cum laude-tasolle saakka, eikä pääaineopiskelijoita korkeakouluihin pitäisi ottaa. Ainakin kirjoittajasta tuntuu siltä, ettei ympäristönsuojelua voi eikä sitä pidä pääaineena opettaa. Pääaineopetuksen mielekkyys on arvioitava uudelleen. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos suoritti työmarkkinakyselyn keväällä 1972. Perusja läpäisevän opetuksen järjestäminen ei olisi kallista. Vastaisuudessa näitä virkoja avautuu todennäköisesti hyvin harvoin. Laudaturin ympäristönsuojelussa saisi suorittaa vain sivulaudaturina. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kukaan ei tiedä, miten ympäristönsuojelun korkeakouluopetus valtakunnallisesti tullaan järjestämään, niin kaoottinen tilanne tällä hetkellä on. Työmarkkinoita ajatellen 30 ympäristönsuojelijaa vuosittain tuntuu liian suurelta. Korkea palkka tuskin on ollut mikään houkutin. Kaksi opettajaa pystyisi hoitamaan näitä tehtäviä Helsingin yliopistossa nykyisen opetuksen vallitessa. Silloin opprameen nimenä oli luonnon hoito ja suojelu sen ollessa hyvin metsäkeskeistä, samalla kun yhteiskuntatieteet loistivat poissaolollaan. Asiaa opetusministeriössä käsiteltäessä mm, kuitenkin muuttui ympäristönsuojeluksi, mikä antoi oppiaineelle paljon entistä laajemman sisällön. vakaumuksesta ja halusta saada jotain hyvää aikaan. Kuvassa ympäristöopiskelijoita tutustumassa troolikalastukseen itäisellä Suomenlahdella. Kun tiedekunta 1971 anoi aineen professuuria, oli nimi edelleen sama. Tämä, luonnon ohella myös yhteiskunnan kattava lähtökohta ei kuitenkaan kovin selvästi heijastu nykyisistä tutkintovaatimuksista. PÄÄAINEOPETUS Ympäristönsuojelun pääaineopetus Helsingin yliopistossa alkoi maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1968. Sitävastoin olisi jokaiseen korkeakouluun perustettava elin, joka huolehtisi ympäristönsuojelun peruskurssien pitämisestä eri tiedekunnissa ja osastoissa ja valvoisi läpäisevän opetuksen toteuttamista. Pääaineopetuksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä, että eri korkeakoulut jakaisivat ympäristönsuojelun osa-alueet keskenään. Näyttää siis siltä kuin perinteiset ammattiryhmät ajaisivat ohi ympäristönsuojelijoita kaikilla aloilla. Lääninhallituksien ympäristönsuo" jelun tarkastajien sekä keskushallinnon ympäristönsuojeluvirat tulivat haettaviksi vaiheessa, jolloin valmistuneita ympanstönsuojelijoita ei vielä ollut. Todellinen ympäristönsuojeluopetus tulee kysymykseen vasta projektiopiskeluun siirryttäessä
Järjestötoiminta. 6. Mielekkyyttä pääaineopiskeluun saataisiin selvittelemällä ne ammatit, joissa opiskelija todennäköisesti tulee valmistuttuaan toimimaan, ja ohjaamalla opiskelu näiden vaatimusten nmkaan. 5. LÄPÄISEVÄ JA PERUSOPETUS Päinvastoin kuin paaameopetuksen kohdalla, on läpäisevän ja perusopetuksen tehokas ja mielekäs toteuttaminen jo tässä vaiheessa täysin mahdollista. Seutusuunnittelu. Joskus tuntuu myös siltä, että tämä spontaanisti syntynyt opetus on luonteeltaan kilpailevaa. henkilöitä, jotka osaavat suunnitella virkistysalueita, mutta jotka eivät tiedä, mitä hanke maksaa, kuka sen maksaa, ketkä aluetta käyttävät ja miten suunnitelma toteutetaan. Opetus laaja204 alaista, sivuaineena pedagogiikka, tiedotusoppi yms. 4. Tiedekuntatasollakin perusopetuksen periaate on toteutettu vain puolittain: ympäristönsuojelun yleiskurssi sisältyy ainoastaan muutamaan harvaan tutkintoaineeseen (metsäpolitiikka, maankäytön ekonomia, riistanhoito, metsäbiologia, metsänhoito sekä limnologia). Tämä oli tilanne keväällä 1973. Rahoituksen jakamisessa on tarkoitus lähteä siitä, että teollisuuden oma rahoitusosuus edellä mainitusta 1 300 milj. Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta mahdollisesti saatava vesiensuojelulaina. D Luonnonvarainhoitotoimisto tiedottaa Virallinen luonnonsuojelu: Budjetti 1974 Otteita vuoden 1974 valtion tuloja menoarviosta : "--Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua, valvontaa ja hallintoa on tarkoitus kehittää. Sisäasianministeriön ympäristönsuojeluosaston virkailija. Kunnalliset ympäristönsuojelijat. 7. Opetus laaja-alaista, erityistä painoa uudistuville luonnonvaroille, metsätaloudelle sekä kaavo:tukselle. Toivotan menestystä opetusministeriön äskettäin asettamalle komitealle, jonka tehtävänä on korkeakoulujemme ympäristönsuojeluopetuksen järkeistäminen. Muu omien taipumusten sanelema ala (kirjallisuus, yksityinen suunnittelutoimisto yms.). Yliopistossa pidetään lukuisia ympäristönsuojelua käsitteleviä kursseja ja luentoja, mutta ne ovat syntyneet spontaanisti j& ilman kokonaissuunnittelua. Erityisesti vesiensuo{elutoimenpiteisiin tarvittava rahoituspanos tulee voimakkaasti kasvamaan. Opetus laaja-alaista, erityistä painoa kaavoitukselle ja suunnittelulle. 9. Hyvä lääke tähän puutteeseen olisi esim. Tämän rahoitusjärjestelmän osana jatketaan myös vesiensuojelulain?je~ myönt~mistä teollisuudelle v1ent1maksula1nojen kuoletuksina kertyvistä varois. Ilmansuojelua, meluntorjuntaa ja jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö pyritään saamaan aikaan. Opetus laaja-alaista, erityistä painoa yhteiskunnalliselle, hallinnolliselle sekä suunnittelukoulutukselle. Muu valtion hallinto (vesihallituksen moninaiskäyttösunnitteli j at, suojeluja retkeilyalueiden henkilökunta). Maaja metsätalousministerwn luonnonvarainhoitotoimiston virkailija. Opetusalana olisi ympäristöhallinto ja -lainsäädäntö, ympäristösuunnitelmien toteuttaminen, tiedotus sekä ympäristönsuojelutoimenpiteiden sosiaaliset vaikutukset. VESIENSUOJELU "Ympäristönsuojelun tehostaminen merkitsee paitsi luonnonvarojen ja niiden käytön tutkimuksen tehostamista, myös ympäristön saastumif.ta ehkäisevän investointitoiminnan laajenemista. Laaditun suunnitelman mukaan yksistään teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteiden toteut!amisen arvioidaan vaativan 10-vuotiskautena 1974-83 yhteensä 1 300 milj. Opetus laaja-alaista, erityistä painoa maankäytölle ja ympäristöhygienialle. markan kokonaisrahoitustarpeesta on 300 milj. Opetus laaja-alaista, sivuaineena tiedotusoppi yms. markan investoinnit vuoden 1972 hintatason mukaan laskettuna. markkaa eli 23 %. Tähän liittyen on eri osapuolten kesken neuvoteltu valtion ja Suomen Pankin osallistumisesta suunnitelman toteuttamisen rahoitukseen lainoituksen muodossa. Myöskään perusopetusta ei ole toteutettu koordinoidusti. -::reollisuud_en .':_esiensuojeluinvestomtien rah01tus1arjestelmän tote~tta~iseksi ehdo_teta_~-~ tähän menoarv10es1tykseen uusi maaräraha Postipankin varoista myönnettäväksi ehdotettavien, vuonna 1974 enintään 30 milj. Nykyisen kokemuksen mukaan nämä ammatit ja opetuksen painopisteet ympäristönsuojelun ohella voisivat olla esim. Erikoisesti hallinnollinen koulutus on surkastunut. Läpäisevän opetuksen järjestämisestä ei kuitenkaan ole ollut puhettakaan sen enempää tiedekunnan sisällä kuin koko yliopistossakaan. ympäristöpolitiikan apulaisprofessuurin perustaminen laitokselle. seuraavat: 1. 2. lainoitusosuus on tarkoitus hankkia osaksi ulkomaisena Iainoituksena, johon sisältyisi mm. Yhdessä maankäytön ekonomian kanssa tämä oppiaine olisi hyvä tuki ympäristönsuojelun pääaineopetukselle. Hallituksen tarkoituksena on myötävaikuttaa siihen, että edellä mainittu teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteiden t 0-vuotissuunnitelma toteutetaan. 3. Läänien ympäristönsuojelutarkastajat. Opetus laajaalaista, erityistä painoa kaavoitukselle ja hallinnollisille aineille. Luonnonsuojelua koskeva lainsäädäntö on tarkoitus uudistaa". Ulkopuolelle jäävät ravintokemia, maatalouspolitiikka, metsänarviointi, metsäteknologia sekä suometsä tiede. 8. Opetustoiminta. Ne, jotka eniten ovat ekologisen tietämyksen tarpeessa (juristit ja valtiotiteilijät) saavat sitä vähiten. markkaan nousevien teollisuuden vesiensuojelulainojen korkotukea varten
"KEHITYSNÄKYMÄT VUOSINA 1975-1978 metsien moninaiskäyttöön liittyvien tehtävien huomattava kasvu aiheuttavat muutoksia metsähallituksen organisaatioon suunnittelukauden alussa. 2. Petoeläinten tappamien porojen korvaaminen (arviomääräraha) Petoeläinten tappamien porojen korvaamisesta annetun lain (574/56) ja laiksi sanotun lain muuttamisesta annettavan esityksen mukaisesti momentille ehdotetaan 315 000 mk, mikä vastaa petoeläinten tappamien porojen täysimääräistä korvausta. Mahdollisuuksien mukaan pyritään kuitenkin puuntuotannon ja muiden käyttömuotojen yhteensovittamiseen. markkaa lisäyksen kuluvan vuoden määrärahaan ollessa 3 milj. markkaa METSIEN MONINAISKÄYTTÖ "Metsien moninaiskäyttö tulee lähivuosina lisääntymään ja pienentämään jo kasvatetun puusadon korjuumahdollisuuksia sekä nostamaan metsänhoidon ja puunkorjuun kustannuksia. Tämän vuoksi pyritäänkin toisaalta metsien eri käyttömahdollisuuksien yhteensovittamiseen sekä toisaalta nopeasti selvittämään niiden mm. Metsänparannusja metsänhoitotoimenpiteet pyritään keskittämään tuotosvaikutuksiltaan edullisimpiin kohteisiin. Kuluvana vuonna vastaavaa momenttia ei ole ollut. Alamomentin loppusumma on 55 000 mk." "30.95.88. Alamomentille ehdotetaan lisäystä 75000 mk, mikä aiheutuu tunturiretkireittien varteen sijoitettujen 60 autiotuvan valvontaan ja retkeilijöiden opastukseen tarvittavien opastajien palkkaamisesta sekä rakennusten ja laitteiden huollosta ja vuosikorjauksista. Yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden rahoittamiseen myönnettäviä avustuksia varten ehdotetaan myönnettäväksi 5 milj. Haaluben esitys Edusltunnmle tuloja lnetlOCII Wicbi woclele f'l74 205. Huomiota joudutaan lisäksi kiinnittämään virkistystoiminnasta aiheutuvien haittavaikutusten torjuntaan. Mahdollisuudet tällaisten alueiden hankkimiseen valtiolle nykyistä suremmassa määrässä tullaan selvittämään -." LUONNONSUOJELUALUEIDEN KÄYTTÖ "30.01. h) Luonnonvarojen ja luonnonsuojelualueiden tutkimisen, hoidon ja käytön suunnittelun tehostamiseksi ehdotetaan tilapäisen suunnittelijan palkkaamiseksi luonnonvarainhoitotoimistoon lisäystä tilapäisten toimihenkilöiden palkkioihin 28 087 mk." Tämän jälkeen luonnonvarainhoitotoimistoon kuuluu toimistopäällikkö, apulaisluonnonsuojelunvalvoja, kaksi tarkastajaa, kaksi suunnittelijaa ja kaksi kansliahenkilökuntaan kuuluvaa. Hakkuiden maisemanhoidolliseen merkitykseen tullaan myös kiinnittämään huomiota. Kansanedustajien on nyt pidettävä huoli siitä, että ympäristönsuojeluamme kehitetään ainakin siinä määrin kuin mitä budjetissa on ehdotettu. Rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Rauhoitettujen harvinaisten eläinten maa-, metsäja kalataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annettavan maaja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti ehdotetaan momentille 15 000 mk käytettäväksi vahinkojen korvaamiseen silloin, kun vahingon aiheuttaneen rauhoitetun eläimen kanta on niin heikko, ettei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä torjumaan näitä vahinkoja eläimiä tappamalla." Tähän asti on korvattu vain hirvieläinten ja petojen aiheuttamia vahinkoja. Luonnonvarainhoitotoimiston ehdotus ensi vuoden maanhankintamäärärahaksi oli 10 600 000 mk ja korvausmäärärahaksi maanomistajalle suojelualueiden käyttöoikeuden rajoituksesta 2 000 000 mk. Luonnonja kansallispuistojen hoito. Lainoja varten ehdotetaan myönnettäväksi 1 milj. Luonnon suojelu ja hoito (metsähallitus) Momentille ehdotetaan lisäystä 130 000 mk seuraavasti: 1. Kansallispuistoverkon täydentämiseksi sekä soidensuojeluohjelman toteuttamiseksi samoin kuin muita luonnonsuojelutarkoituksia varten tarvittavien maaja vesialueiden hankkimiseen ehdotetaan 2 000 000 mk." Kuluvana vuonna määräraha luonnonsuojelualueiden ostamiseen on ollut 980 000 mk. Ulkoilutoiminnan hoito. Alamomentille ehdotetaan lisäystä 5 000 mk, mikä aiheutuu toiminnan tehostamisesta. Lisäys on 105 000 mk." LUONNONSUOJELUALUEET "30.50.21. Momentissa 30.01. Tämän uuden määrärahan avulla voidaan korvata esimerkiksi kalasääsken ja saukon kalanviljelylaitoksilla aiheuttamia vahinkoja, majavan metsätuhoja, kurkien ja karhun tuhoja pelloilla, saimaannorpan aiheuttamia kalanpyydysvahinkoja tai huuhkajan joskus kanaloissa aiheuttamia vahinkoja. Vuonna 1972 silloisen luonnonsuojelutoimiston budjetissa oli vastaava 10 000 mk:n määräraha, joka käytettiin yksityismailla olevien luonnonsuojelualueiden, luonnonmuistomerkkien ja petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, vartiointiin ja hoitoon, lintuvesien inventointiin, harjujen moninaiskäyttötutkimuksen ja aarnialueinventoinnin aloittamiseen ym. 29.2. Kansallisja luonnonpuistojen määrä tulee suunnittelukaudella lisääntymään. Alamomentin loppusumma on 150 000 mk. Maaja metsätalousministeriön ehdotus maanhankintamäärärahaksi oli 6 000 000 mk. esitetään otsikolla 'luonnon hoito ja suojelu' luonnonvarainhoitotoimiston käyttöön 50 000 mk. ulkoiluja luonnonsuojelutarkoituksiin varattujen alueiden määrä ja sijainti, jotka edellyttävät puuntuotantoa huomattavasti pienentävää metsien käsittelyä. Alamomentin loppusumma on 175 000 mk. Maanhankintaa valtion metsätaloutta sekä luonnonsuojelutarkoituksia varten tullaan suunnittelukaudella lisäämään. Valtion metsien organisaatiota kehitetään sekä toimintatavoitteita tarkistetaan nykyisiä tarpeita vastaaviksi---." Hallitus on jättänyt Eduskunnalle ehdotuksen ensi vuoden rahojenkäytöstä. 4. Yhdyskuntien vesihuoltolaitteiden rakentamiseen Postipankin varoista myönnettävien korkotukilainojen enimmäismääräksi vuodelle 1974 ehdotetaan edelleen 45 milj. Alamomentille ehdotetaan lisäystä 50 000 mk, mistä 34 000 mk kertamenona seitsemän kansallispuiston käyttöja hoitosuunnitelman laatimiseen, 16 000 mk yleisön palvelun lisäämiseen kansallispuistoissa ja vartiomiesten koulutukseen. Maisemanja luonnonhoito. Vireillä on lisäksi useita erilaisia virkistystarkoituksiin varattavien alueiden perustamissuunnitelmia. POROJEN PETOVAHINGOT "30.35.41. markkaa enemmän kuin kuluvana vuonna eli 11 milj. markkaa. Ulkoilun ja retkeilyn yleistyessä tarvitaan suunnittelukaudella enenevässä määrin varoja sekä valvontaan että ulkoilualueiden hoitoon ja palvelutason nostamiseen. markkaa. Valtion metsien moninaiskäyttö tulee myös lisääntymään. RAUHOITETTUJEN HARVINAISTEN ELÄINTEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT "30.34.42. ta
MÄÄRÄYKSET fOKAMI EH EN OIKEUKSISTA PUUTTUVAT Elokuussa voimaan tulleen ulkoilulain .ia toisaalta vuonna 1969 eduskunnalle annetun ulkoilulakiehdotuksen välillä on varsi n merkittävä sisällöllinen eroavaisuus. Eduskunta edellyttää, että H allitus huolehti i siitä, että yhteiskuntasuunn ittelu, rakentaminen ja maan käyttö järjestetään niin, että mahdollisuuden jokamiehenoikeudella tapahtuvaan luonnon virkistyskäyttöön säilytetään ja taataan". Tällaisella alueella on metsätalouden harjoittaminen, metsästys ja kalastus samoin kuin maaja ves ialueen muukin käyttö järjestettävä niin, että ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon. Leirintäalueita koskevien säännösten aikaansaaminen on myös meidän maassamme tehnyt mahdolliseksi järjestellä varsin laajaksi ja vilkkaa~si muodostunut leirintätoiminta aian vaatimuksia vastaavaksi . Lakia täydentää tässä suhteessa sisäasiainministeriön antama päätös luvan hakemisesta leirintäalueen pitämiseen sekä leirintäalueiden luokitusperusteista. Retkeilyalueiden osalta tuleekin olemaan vastaista ajatellen merkittävää, missä määrin tällaisia alueita perustetaan. Martikainen. lähinnä kuntien toimesta tai ainakin nii den myötäva ikutuksella kanavoida yleistä ul koi lutoimintaa perustamalla ja pitämällä ulkoilurejttejä. Laki sisältää säännöksiä ulkoilurei206 teistä, valtion retkeilyalueista. RET KEIL YREITIT, LEIRINTÄ YM. Nä iden jokamiehen oikeuksien määrittelyn lisäksi lakiehdotus samassa yhteydessä sisälsi määräyksiä jokamiehelle kuuluvi sta velvollisuuksista ja käyttäytymisohjeista liikuttaessa ja oleskeltaessa toisen maalla. Ulkoilulain edellyttämät valtion retkeilyalueet luon nonsuojelulain mukaisten luon nonja etenkin kansallispuistojen kanssa tarkoituksenmukaisesti sovitellen tekevät mahdolliseksi joustavan alueiden eriasteisen muodostamisja rau hoitustoiminnan. Tätä esitystä ei si lloinen eduskunta kuitenkaan ehtinyt käsitellä ja niin lakiesitys raukesi. Puuttumatta tässä yhteydessä lain syntyhistorian vähäisempiin yksityiskohtiin todettakoon, että lakiluonnosta ensivaiheessa valmisteli komitea ja tämän mietinnöstä saatujen lausuntojen jälkeen vielä eri tyinen toimikunta. leirintäalueista sekä erinäisiä muita säännöksiä mm . Ulkoilulaki ei sisällä säännöksiä jokamiehen oikeuksista. Tähän astinen käytäntöhän on jo osoittanut, että juuri tämänkaltainen ulkoilun kanavoiminen on varsin tehokas keino yleisen joukkoulkoilun edistämiseksi ja mahdollisten haittavaikutusten poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi. Keskeistä leirintäalueita koskeville säännöksille ja määräyksille on, että matkailijan ja retkei lijäin yleiseksi tarkoitetun leirintäalueen perustamiseen ja pitämiseen vaaditaan lääninhalli tuksen lupa ja että leirintäalueet tulevat julkisen valvonnan alaisiksi. Ympäristönsuojeluosasto tiedottaa Virallinen luonnonsuojelu: Ulkoilulaki on annettu Noin 10 vuotta kestäneen monitahoisen valmisteluja käsittelyvaiheen jälkeen annettiin kuluvan vuoden heinäkuun 13 päivänä ulkoilulaki (606/73), joka tuli voimaan viime elokuun 1 päivänä. Viimeksimaini ttu lakiehdotus sisälsi kenties sen keskeisimpänä ja ulkoilun kannalta tärkeimpänä osana säännökset nk. Laki sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä leirintätoimintaan liittyvistä seikoista. 0. Laki tekee mahdolliseksi yhteiskunnan. Nyt ulkoilulain säätämiseen johtanut hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 11 päivänä helmikuuta 1972, joten se viipyi eduskuntakäsittelyssä ja vahvistu smenettelyssä hi eman vaille puolitoista vuotta. HALLITUKSELLE VASTUU JOKAMIEHEN OIKEUKSIEN TURVAAMISESTA Lopuksi vielä maini ttakoon, että hyväksyessään ulkoilulain eduskunta antoi seuraavan sisältöisen ponnen: "Hyväksyessään lain Eduskunta toteaa, että maamme kansalaisilla ikimuistoisista ajoista alkaen kuuluneet maan ja veden yleiskäyttöoikeudet, jokamiehenoikeudet, säilyvät sellaisina, jollaisiksi ne ovat yleisesti hyväksytyn maan tavan ja erinäisten lainsäännösten varassa muotoutuneet, vaikka näistä ei ole ulkoilulakiin säännöksiä otettukaan. Tästä puutteesta huolimatta ulkoilulain aikaan saaminen on ollut edi stys yleisen ulkoilutoiminnan kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Toimikunnan ehdotuksen pohjalta hallitus antoi esityksen eduskunnalle ulkoilul aiksi 21 päivänä marraskuuta 1969. Laki antaa nyt sii hen mahdollisuuden. jokamiehen oikeudesta ilman maan omistajan tai haltijan lupaa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen toiselle kuuluvalla maa-alueella sekä tilapäisesti oleskella siellä samoi n kuin säännökset siitä . V. organisaatiosta ja ranga istuksista. Valtion retkeilyalueita koskevat säännökset puolestaan tekevät mahdolliseksi perustaa valtion maalle, jolla ulkoilun kannalta on huomattava ylei nen merkitys, retkeilyalue. missä ei ollu t oikeutta ilman lupaa liikkua tai oleskella
941/211 711 10. . Uudenmaan lääninhallitus Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI 17 Filosofian lisensiaatti Seppo Vuolanto puh. Hämeen lääninhallitus 13100 HÄMEENLINNA Filosofian kandidaatti Erkki Kellomäki puh. Lapin lääninhallitus 96100 ROVANIEMI Virka täyttämättä Luonnonja ympäristönsuojelu valtionhallinnon eri aloilla 207. :::i 11) p,; C u, ;y ;:l 1-' ;:1 ;:I rt 11) ct et C ,._, ::S C C lll tn ,_. Keski-Suomen lääninhallitus 40100 JYVÄSKYLÄ Filosofian lisensiaatti Risto Palokangas puh. CI) .... 90/737 166 Osastopäällikkö: eläinlääketieteen 1 isensiaatti Olli Ojala Ylitarkastaja: metsänhoitaja, lainopin _kandidaatti Olavi Martikainen Suunnittelija: filosofian tohtori Elisabeth Helander Suunnittelija: filosofian kandidaatti Olli Paasivirta Vt. 951 / 3061 3 3 ct :,;< ,-. Ilppo Kangas Sihteeri: valt. "-'• C il,) 3 :::s il,) u, .... Kymen lääninhallitus 45100 KOUVOLA Filosofian kandidaatti Jorma Taarna puh . yo Pentti Väisänen LÄÄNINHALLITUSTEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN TARKASTAJAT 1. '< '< 1/1 :,;ll>: 3 3 1t1 ll> [ 2 3 um r 1 i '-'· c-r (n : 1 w w 5. Turun ja Porin lääninhallitus 20100 TURKU Arkkitehti Osmo Kivivuori puh. Oulun lääninhallitus 90100 OULU Filosofian maisteri Esko Raatikainen puh. 90/737 166 Pääsihteeri: maat.-metsät. Mikkelin lääninhallitus 50100 MIKKELI Filosofian kandidaatti Ilkka Sten puh. Y mpäristönsuojeluosasto tiedottaa Virallinen luonnonsuojelu: Ympäristönsuojelun hallinto YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTON VIRANHALTIJAT Pääskylänrinne 8 00500 Helsinki 50 puh. Kuopion lääninhallitus 70100 KUOPIO Filosofian kandidaatti Kalevi Takala puh. 961 / 11 141 9. en o ... 971 / 83 444 7. nuorempi hallitussihteeri: varatuomari Outi Nuorvala-Knaapi Esittelijä: oikeustieteen ylioppilas Anna-Riitta Wallin Esittelijä: ekonomi Kati Haukioja Esittelijä: filosofian maisteri Matti Vehkalahti Tiedotussihteeri: toimittaja Lars Blomberg Suunnittelija: luonnontieteiden kandidaatti Veikko Marttila Suunnillelija: maatalousja metsätieteiden kandidaatti Tuula Hämäläinen Suunnittelija: valtiotieteen kandidaatti Sirkka-Liisa Paikkala Toimistosihteeri: diplomi-sihteeri Irma Kario Apulaiskanslisti: Kaija Vasara Konekirjoittaja: Pirjo Matikainen Konekirjoittaja: Anna-Liisa Juntunen Toimistoapulainen: Maire Peuraniemi Tuula Tuomi Vahtimestari: Markku Soikkeli YMPÄRISTÖNSUOJELUNEUVOSTO Pääskylänrinne 8 00500 Helsinki 50 puh. ("I' s:: rt, ;:I PII 1 .... 917/ 25 711 4. lis. 11) <b :,;il,) <1' ., ;:I 1--'• .... il,) <tl O il,) <b s:: il,) c-r "'l ,_. 955/ 10 700 6. rt 1 1 .... Joensuu/ 25 211 8. 981 / 15 421 11 . < 0. Pohjois-Karjalan lääninhallitus 80100 JOENSUU Luonnontieteiden kandidaatti Juha Hämäläinen puh. Vaasan lääninhallitus 65100 VAASA Filosofian kandidaatti Esko Räsänen puh. 90/ 650 511 2. 921 /355 222 3. il,) ...
Liitto esittää poistettavaksi lakitekstistä sanonnat ilmeinen, melkoinen tms. Työpaikkojen väheneminen olisi korvattava alueen kunnille valtion varoista, sillä valtakunnallisesti merkittäviä suojelualueita ei tule perustaa paikallisen väestön kustannuksella. Sen sijaan liitto yhtyy toimikunnan es ityksiin moottorikelkan ja lentoliikenteen voimakkaasta rajoittamisesta. Lausunto Koilliskairatoimikunnan mietinnöstä metsähallitukselle. 17.5. suojametsäalueella (mietinnön mukaan reuna-alueilla pyrittäisiin melko voimaperäi siin hakkuisiin) . Liitto esittääkin tutkittavaksi käytettyä pienemmän uuden aluejaon ottamista käyttöön. Toisaalta kirjan aineisto on suppea , koska julkaistu aineisto on koottu vanhojen tilastojen pohjalta luomatta uutta. Komitean esityksestä korvauksiin oikeutettujen piiriin tullaan lukemaan myös ammattikalastajat. Toimikunnan enemmistö on päätynyt suosittelemaan alueen perustamista luonnonsuojelul ain ulkopuolisella erillislailla. Näiden tavoitteiden asettelu olisi valmisteltava uudelleen. Liitto esittää liiken teen hyötysuhteen parantamista, mikä käy päinsä siirtymäll ä enemmän joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen käyttöön. Koitilaiskairan luonnonpuiston rajaus olisi suoritettava hydrologisena kokonaisuutena. Synnytetty uusi liikenteen melutai saastehaitta on katsottava korvattavaksi menetykseksi si inä missä muutkin tien teosta tai pidosta aiheutuvat ha itat. Korvausprosessia tulee liiton mukaan huomattavasti yksinkerta istaa. Kiusallista on myöskin käytettyjen tilastoaluejakojen kirjavuus. Liitto kannattaa uusia yleissuunnitelmasäännöksiä, mutta tähdentää voimakasta yhteistyötä muun aluesuunnittelun kanssa. Tehokas melusuojaus saadaan aikaan vain meluvalleilla, maaleikkauksilla ja alentamalla liikennenopeutta. Polttomoottorille tulee määrittää saastukekohtaiset päästörajat. Asutuskeskuksissa tulee pyrkiä autottomiin liikekeskuksiin, ja tyhjäkäynti on voitava kieltää lakivoimaisesti. katselmustoimituksissa yleisen edun valvojina. Komitean esitys pohjavesien pilaami skiellon tehostamisesta on oikea, sillä nyt voitaisiin ryhtyä toimiin jo ennen pohjaveden todettua pilaamista. Tiet tulee suunnitella maastoon sopiviksi välttäen mahdollisimman paljon leikkauksia ja pengerryksiä. Liikennesuunnittelu ei saa eriytyä omaksi maan käytön suunnittelun alaksi, kuten on ollut tyypillistä Jiikennepoli tiikassamme. Muilla vyöhykkeillä tulee kiinnittää erityistä huomiota rantametsien suojeluun ja kelojen säästämiseen. Tiesuunnittelun periaatteena tulee olla liikenneturvallisuuden takaaminen ja liikkumismuotojen tasa-arvon turvaaminen. Liitto asettuu varauksettomasti kannattamaan alueen porotaloudellista käyttöä, mikä olisi sopusoinnussa sekä luonnonsuojelun että työllisyystavoitteiden kanssa. Aluekohtaista perustietoutta voitaisiin kerätä hyvin esim. Päätelmien tekeminen ympäristön muutoksista edellyttää riittävän pitkien aikasarjojen käyttöä, ja niitä ei ole ollut saatavissa. Yleistä etua si lmällä pitäville järjestöille tulee mahdollistaa asianosaisuuskelpoisuu s esim . 2. Uudessa lakitekstissä tulisi mahdolli staa myös vanhojen maisemaan sopivien erityisen mielenkiintoisten teiden suojelu. Nykyiseen vesil akiin ei sisälly määräyksiä riittävästi vesien käytön yleissuunnittelusta. Bensii nin lyijy olisi korvattava joko alkoholilla tai mangaanilla. luonnonsuojeluvalvoja Erkki Kellomäen eriävään mielipL teeseen, jossa vaaditaan ainakin ydinalueen rauhoittamista kansallispuistona. 17.5.73 Lausunto vesilain tarkistamiskomitean mietinnöstä, oikeusministeriölle Mietintö tuottaa luonnonsuojelulle suuren pettymyksen, sillä jätevesien johtamista ja käsittelyä, vesien virkistysja moninaiskäyttöä koskevat muutosesitykset eivät ole nykyistä tilannetta juuri korjaavia. Kansallispuistojen perustamisen ja työllisyyden välinen ristiriita on joh208 tunut laiminlyönneistä. Tämän takaamiseksi yleissuunnitelmien vahvistamisen tulee tapahtua valtioneuvostossa eikä maaja metsätalousministeriössä. Liitto ei pidä riittävänä ehdotuksia vesioikeuksien rakenteen muutoksiksi, vaan yhtyy Ryhäsen ym. valtakunnallisten metsä narviointien yhteydessä. 10. Koko alueella olisi kiellettävä loma-asutus, eikä autiotupiakaan olisi enää syytä rakentaa lisää. Vanha tielainsäädäntö ei esim. Kirjan suurimpana puutteena on pidettävä energian tuotantoon, kulutukseen ja käyttöön liittyvien tietojen täydellistä puuttumista. Pyöräja kävelyteille tulee varata myös haja-asutusalueilla riittävästi tilaa ja ne on kanavoitava erilleen moottoriväylistä. Suurin osa liiton mainitsemista puutteista johtuu puutteista tutkimustoiminnassa. Korkeimmaksi tei den mitoitusohjenopeudeksi tulisi sallia vain 120 km / h. Moottoriveneille tulee voida rantojen lähellä määrätä yleiset nopeusrajoitukset, hakemuksesta myös ajokieltoja sekä isohkoille moottoreille erityisvero. 1 tä-Lapin kansallispuiston, ns. 15.6. Liitto kannattaa kyllä retkeilyn kanavoimista ja rajoittamista, mutta ei hyväksy maksullista retkeilykorttia eikä pakkoa määrätyn polun käyttämiseksi . Toimikunnan esitys retkeilyteiden raivaamisesta on arveluttava. Lausunto ympäristötilastollisesta vuosikirjasta, tilastokeskukselle Liitto toteaa tyydytyksellä ensimmäisen ympäristötilaston julkaisemisen. Suomen luonnonsuojeluliitto 21. 4. Koilliskairan, suunnittelussa on päästy vaiheeseen, jossa hanketta kehittelemään asetettu toimikunta on valmistanut mietintönsä. Viranomaisille on hankittava kalustoa ja koulutusta meluja saastevalvontaan. Työja asuinympäristöön liittyvät tiedot ovat perin puutteelliset. Samoin puuttuvat kaikki materiatilastot. Samoin olisi kan salaisten tietojen saantia helpotettava käsittelyasioissa. tietoimituksissa . Liitto pitää tätä perustelemattomana yhtyen apu!. raportissa esittämään eriävään mielipiteeseen. Liitto esittää hyväksyttäväksi äskettäin Ruotsissa käyttöön otetun suosituksen enimmäismelusta eri tyyppisillä alueilla. Liitto esittää lisättäväksi lainsäädäntöön erilaisten kansalaisjärjestöjen oikeuden toimia asianosaisina esim. Melun rajoittamiseksi tulee lainsäädännössä määritellä enimmäisrajat, paitsi moottorimelulle, myös pyörän ja tien pinnan väliselle kitkamelulle. käsittele lainkaan ympäristönsuojelukysymyksiä. Ydinosan rajauksiin liitto esittää tarkennuksia si ten, että siihen tulisivat kuulumaan myös Kiertämän ja Naltiotunturin alueet sekä Saariselän eteläpuoli vahvistetun suojametsäalueen rajaan asti. 73 17.5. Samoin liitto kannattaa Oulangan kansallispuiston laajennusta ja petolautakuntien perustamista. Matalat vesistötkin tulisi ylittää siiloilla. Erityisiä suojauksia tarvitaan valtateiden varsilla, jotta elintarviketuotannolle ei tarvitsisi asettaa rajoituksia. Puiston reuna-alueista liitto esittää muodostettavaksi luonnonhoitometsä n, minkä tyyppisen käsittelyn on oltava itsestään selvää tällä ns. Toimikunnan esitykseen kansallispuistojen metsien uudistamisesta liitto suhtautuu jyrkän kielteisesti. Muistio ympäristönja luonnonsuojelutavoitteista liikennesuunnittelussa, parlamentaariselle /iikennekomitealle. Tutkimustoiminnan lähtökohtana tulee oll a se, että kaik. Vesitasojen ja helikoptereiden käyttö tuli si rajoittaa vain pelastusja vartiointitehtäviin
Samalla se kuitenkin osoittaa, miten vaikeata on saada tietoja yleistä etua koskevista suunnitelmista. Kuntien tulisi käyttää hyväksi kaavoitusmonopoliaan laadituttamalla maan käytön muutosta odottaville alueille kunnan osayleiskaava, millä toimenpiteellä voitaisiin paremmin huomioida kuntalaisten ns. Liitto vaatii nyt lausuntokierroksella olevien yleissuunitelmavaihtoehtojen hylkäämistä ja vanhan kuutosvaihtoehdon ottamista suunnittelun pohjaksi. Liiton mielestä ilmansuojeluasetuksen luvanvaraisiin laitoksiin tuli si lukea mai nittujen lisäksi öljyvarastot ja ympäristölle vaarallisten :iineiden kuljetukset ja vastaavasti meluntorjunta-asetukseen moottorija moottoriliikennetiet, ampumaratojen ohella puolustusvoimien kovapanosammunta-alueiden perustaminen ja rnoottoriajoneuvourheiluun käytettävät alueet. Aiheen käsittely ja tehdyt lakiesitykset ovat liiton mielestä kiitettävän hyvät toimikunnan enemmistön esittämässä muodossa . Alan hallintomalliksi liitto kannattaa väliportaan hallinnon kehittämistä tukevaa vaihtoehtoa, missä lupia myöntävinä viranomaisina ovat lääninhallitus, sisäasiainministeriö ja valtioneuvosto. Puutavarayhtiöistä kaavoitustoiminnan ovat käynnistäneet yksityinen Kymin Oy ja valtiojohtoinen Enso-Gutzeit. Toimikunnan esittämä lainsäädäntö merkitsisi toteutuessaan ympäristönsuojelun huomattavaa edistystä. Esitetyn ohella on edelleen kehitettävä aineellista suojelulainsäädäntöä ja valvontaa sekä yhteinäistettävä lupamenettely. Lausunto ilmansuojeluja meluntorjuntatoimikunnan mietinnöstä, sisäasiainministeriölle. Liitto pitää myös erityisen ympäristönsuojeluasiamiehen viran perustamista erittäin kannatettavana. Liitto jatkaa johdonmukaisesti aiemmin asiasta esittämäänsä kantaa, minkä mukaan niin ympäristönsuojelun kuin talouden kannalta paras vaihtoehto on ns. Liitto kannattaa vastuusakon käyttöön ottoa ja todisteluvelvollisuuden siirtämistä yrityksille. Rahaston varat kerättäisiin tuomituista vahingonkorvauksista, rikoksella kootun omaisuuden tai edun takavarikoimisella ja osittain erityisillä ympäristönsuojelumaksuilla. Kirjelmä rantakaavoituksesta, Hirvensalmen, Kangasniemen, Karkkilan, Lopen, Luumäen, Mikkelin mlk:n, Mäntyharjun, Punkaharjun, Pusulan, Puumalan, Ruokolahden, Savonlinnan, Sippolan, Snappertunan, Sulkavan, Tammelan, Tammisaaren mlk:n ja Valkealan valtuustoille. Liiton kannanotto ydinkokeista Liitto vetoaa Tukholman ympäristökonferenssin julkilausuman massatuhoasei ta käsittelevään kohtaan ja ilmaisee tyrmistyksensä siitä, että eräät valtiot ja nimenomaan Ranska jatkavat ydinkokeita ilmakehässä. Pikaisesti olisi rnatava määräykset raskaan polttoöljyn rikkipitoisuudesta ja lyijyn käytöstä bensiinin lisäaineena. Jatkossa tämä suunta on jostain käsittämättömästä syystä hylätty ja Pernajanlahden ylitysvaihtochdon kilpailijaksi on muodostettu uusi Koskenkylän halkaiseva haitallinen vaihtoehto. Viimemainittu vastaa liiton v. 15.6. Kyseessä on liiton mukaan suunnittelupoliittinen veto, millä Pernajanlahden ylitys painostetaan läpi. Lausunto ympäristörikostoimikunnan mietinnöstä, oikeusministeriölle. Liitto toivoo toimikunnan mietinnön mahdollisimman pikaista toteuttamista. Rauma-Repola Oy ei sen sijaan ole osallistunut kyseiseen toimintaan, kuten liiton julkilausumassa erheellisesti esitettiin. Alan kysymysten käsittely on saatava julkiseksi. 1970 vesilain tarkistuksen yhteydessä oikeusministeriölle esittämää kantaa. Toimikunnan ehdotusten toteuttaminen on liiton lausunnon mukaan suoritettava odottamatta rikoslain kokonaisuudistusta. Aloite maastoharjoitusten aiheuttaman roskaamisen estämiseksi, puolustusministeriölle. Liitto on esittänyt tästä liikenneministerille yksityiskohtaisen parannetun suuntaehdotuksen tutkimista. Rakennettavat kohteet uhkaavat Etelä-Suomen viimeisiä laajoja rakentamattomia ja ulkoilukäyttöön hyvin soveltuvia luonnonalueita. Liitto kannattaa ympäristönsuojelurahaston perustamista toimikunnan esittämässä muodossa. Liitto tiedustelee miehistölle ja päällystölle annettavia asiaa koskevia ohjeita ja toivoo varusmiehille jaettavaksi jokami ehen luonnonsuojelutietoutta asennekasvatuksena, mikä alkaisi roskaamisen välttämisestä Sotaharjoitusalueiden maanomistajille suoritettava maksu ei sellaisenaan ole tarkoituksenmukainen, vaan harjoitusten jäljet tuli si siistiä varusmiesten toimesta. Se on ensisijainen toimi aiheutetun vahingon korjaamiseksi, koska siten korvataan parhaiten yleisen edun kärsimät menetykset. Liitto pitää tärkeänä niin päästö(ernissio) kuin altistus(immissio)-norrnien määrittelemistä. 15.6. 1.9. Liitto on erityisen ilahtunut sekä ennallistamisen velvoituksesta että rikoksella saadun hyödyn tai rikoksentekovälineen mahdollisesta menettämisestä uudessa lakiehdotuksessa. Huollon näkyv immiksi käyntikorteiksi jäävät erilaiset kertakäyttöpakkaukset, mitkä roskaavat luontoa. Uusi 11laushlnta on siis 12 mk. Liitto tarjoutuu käytettäväksi puolustusvoimien ryhtyessä laatimaan ympäristönsuojelukysymyksiä käs itteleviä ohjeita. Nykyisiä tilaajia kehotetaan uudistamaan tilauksensa tämän numeron välissä olevalla tillllepanokortilla. 1.9. alkuperäinen kuutosvaihtoehto. 1.9. 209. 20 kunnan alueella olisi ryhdytty rantakaavoitushankkeisiin tiheää loma-asutusta varten. Samoin liitto kannattaa sekä tämän toimikunnan että vesilain tarkistamiskomitean esittämää ves101keuksien toimivallan supistamista siten, että ympäristörikosasiat käsiteltäisiin yleisissä alioikeuksissa, joiden on saatava käyttöönsä alan asiantuntijoita. Liiton mukaan vahingonkorvaus on tuomittava vain siltä osin kuin ympäristön tilaa ei voida määrätä palautettavaksi ennalleen. Puolustusvoimat harjoittelevat usein sellaisilla metsäalueilla, joilla on merkitystä virkistyskäytölle. Nykyisessä oikeuskäytännössä tulisi korjata yleisen edun suoja, yhteisöjen rikosoikeudellinen vastuu, rangaistusseuraamusten koko ja ympäristön ennallistamissäännösten puuttuminen. Liitto katsoo toiminnan sivuavan maakeinottelua kiinteistötoiminnan harjoittamisen muodossa, vaikka puutavarayhtiöiden maanomistuksen tehtävänä on lähi nnä puun tuottaminen teollisuudelle. Ympäristöön kohdistuvien tekojen kriminalisointi on osa ennalta ehkäisevää ympäristönsuojelua. 2.10.73 Lausunto moottoritien yleissuunnitelmasta välillä Porvoo-Pernaja, tieja vesirakennushallitukselle. ki valvontatutkimus tulisi olla julkisen valvonnan alaista ja sen tulokset julkisia sen sijaan että ne ovat nyt tutkimuksen tilaaj an omaisuutta. Julkilausuma puutavarayhtiöiden rantakaavoituksista Liitto julkisti keräämänsä muistion puutavarayhtiöiden uudesta maankäyttöpolitiikasta, minkä ilmentymänä n. Toimikunnan työn lähtökohdat ovat olleet perusteltuja ja oikeaan osuneita. D SUOMEN LUONTO 1974 Kustannusten nousun vuoksi Suomen Luonnon vuosikerran 11laushlnta nousee 2 mk. Rikoksen jälkeen on ympäristö ennallistettava eli saatettava mahdollisimman lähelle rikosta edeltänyttä tilaansa. yleinen etu. 1.9. Liitto pyytää mainittujen kuntien valtuustoja suhtautumaan kriittisesti näiden kuntien alueella käynnissä olevaan puutavarayhtiöiden rantakaavoituksiin, tutkimaan tarkkaan hankkeiden kaikkia seurausvaikutuksia ja suhdetta tekeillä oleviin seutukaavojen osavaihekaavoihin. Liitto valittaa tapahtunutta, mikä johtui käytetyn tietolähteen antamista vääristä ti edoista. Hänen tehtävänsä olisi ensi sijassa palvella yleisöä erilaisissa alan kysymyksissä. Käytännön valvonnan painopiste on kunnallisilla terveyslautakunnill a
Oja syöttää mereen mm. viisi tonnia magnesiumia vuorokaudessa ja vain puunkuoret poistetaan ojasta lippoamalla (Kansan Tahto 6.10.73) OULANGALLA ALKAVAT HAKKUUT Oulangan kansallispuiston suunnitellulla laajennusalueella Kuusamon yhteismetsä aloittaa puutavaran hankintahakkuut. Selvitys koskee koko maata lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa sekä Oulun ja Kainuun tieja vesirakennuspiirejä, joista jälkimmäistenkin osalta selvitys valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. IIJOEN LAITTOMAT RUOPPAUKSET Pudasjärven ja Taivalkosken kalastuskunnat ovat jättäneet virka-apupyynnön Oulun vesipiirille kaikkiaan 15 joen tai puron luvattoman perkaamisen selvittämiseksi. Pyynnin tulokset muodostuivat seuraavaksi: 2 karhua ammuttiin luvalla Sodankylässä. "T IPUTTELEVAT ROSKIA AUTOJEN PÄÄLLE" Lahden kaupungin teknillinen lautakunta on ryhtynyt kaatamaan puita pihoista. Lauttojen poistamiseksi käynnistetään laajat turpeenpoistoja koneelliset rantojenmuokkaustyöt (Kaleva 26.9.73) TUOTT AMUKSELLINEN VESIEN PILAAMINEN Pohjois-Suomen vesioikeus on käsitellyt Rautaruukki Oy:tä vastaan nostettua syytettä, missä paikallisjohtaja Toivo Härköstä ja tuotantopäällikkö Esko Erkkilää vaaditaan rangaistavaksi tuottamuksellisesta vesien pilaamisesta. Ajoja varten on varattu neljä metsätraktoria ja nelisenkymmentä miestä (Koillissanomat 10.10.1973). Oulangan ja Luoman palstalla hakataan talven aikana 400 000 j' tukkeja ja 8 000-10 000 kuutiometriä pinotavaraa. italialaisille tehtaille. Mäki lupia eräille karhunkaatajille karhun rauhoitusaikaiseen pyyntiin. Se! vi tyksen kohteena olleilla alueilla havaittiin kaikkiaan 2 416 ulkomainosta, joista tieja vesirakennuslaitos on, soveltaen valtion luonnonsuojelunvalvojan ohjeita ja käyttäen apunaan tilastokeskuksen luetteloa maamme taajamista vuonna 1970, katsonut 1083 mainosta luonnonsuojelulain vastaisiksi. Tämä kaikki tapahtui karhun rauhoitusaikana. Syksyn sateiden tultua juoksutusta on lisätty lähes 200-kertaisesti niin, että kaikki jokirannan pellot ja metsät ovat nyt veden peitossa kuin pahimpana tulvaaikana (Kaleva 26.9.73). Viime vuoden juhannuksen aikoihin oli tehtaalta masuunin tyhjennyksen yhteydessä päästetty veteen 2,5 tonnia syanidia sillä seurauksella, että satama-altaan veden syanidipitoisuus nousi vaaralliseksi ja ilmeni kalojen joukkokuolemana. ULJUAN ALLAS RÄMETTYY Siikajoen latvoille perustettua Uljuan tekoallasta tullaan laajentamaan. lainsäädäntö Italiassa on muutettu ja että olemme siitä ilmoittaneet a.o. Kun nykyinen tilanne mainosten osalta on jatkunut jopa monia vuosia viranomaisten useinkaan siihen puuttumatta, sisäasiainministeriö edellyttää, että mainosten pystyttäiille ja omistajille varataan kohtuullinen aika, ei kuitenkaan juuri enem. Kun kerran Belgiassa on saatu aikaan parannus samanlaisessa asiassa, pitäisi tämän olla mahdollista myös Italiassa." LUONNONSUOJELULAIN VASTAISET TIENVARSJMAI NOKSET ' POISTETAVA Sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto on kirjelmässään 22.8.1973 lääninhallituksille (paitsi Ahvenanmaan) kehoittanut näitä ryhtymään toimenpiteisiin luvattomien tienvarsimainosten poistamiseksi. LAHJOITUS JA ITALIAN LINNUT Insinööritoimisto K. 20 vuotta sitten, joten syytetoimiin tuskin enää ryhdytään. Aleksanterinkatu 29 pihamaalta lautakunta on päättänyt hävittää kaksi suurta poppelia, koska ne tiputtavat kaikenlaisia roskia autojen päälle. Autot ovat kaupungin vaikutusvaltaisten virkamiesten omistamia. Sekin on toista metriä ojan pohjaa ylempänä. Asiaan tuskin puuttunee kaupungin ympäristönsuojelutoimikuntakaan; antoihan se hyväksymisensä suuren soranoton aloittamiselle vielä jäljellä olevasta Salpausselän harjumaastosta (Etelä-Suomen Sanomat 29.9.1973). Tieja vesirakennuslaitos on valtion luonnonsuojeluvalvojan pyynnöstä inventoinut maamme valtaja kantateiden varsilla olevat ulkomainokset. Joelle on tehty koneilla paikoin aivan uusi väylä yksityisten omistamille maille. Uutisia • Ja tiedotuksia TOPPILA OY:n HAPPO-OJA 95 % Toppila Oy:n tehtaiden jätevesistä eli 60-70 000 litraa minuutissa virtailee vapaasti mereen avoojassa, jonka "puhdistuslaitteena" on 4 cm raoin varustettu ritilä. Joella yhtiö olisi saanut siirtää kiviä noin 400 m', mutta todetuissa ruoppauksissa yhtiö on siirtänytkin maata n. Alustavia töitä on jo tehty. Lisäksi Pölkky Oy:lle on myyty Oulangalta 100 000 j' ja Kuusamon Puu Oy:lle ölkyn palstalta 250 000 j' . Kesällä vähän veden aikaan veden juoksutus 210 oli vain puoli m'/sek., mistä seurasi kalojen kuolema. karhu ammuttiin "itsepuolustuksena" turistien antaman vihjeen perusteella Sodankylässä ja emon kolme pentua toimitettiin Korkeasaareen. Kaivuut on tehty n. Olisi hyvä, jos turismi ja kaupankäynti Italian kanssa rajoitettaisiin mahdollisimman paljon, koska muut keinot eivät nähtävästi auta. Vastaajana on Iijoen Uittoyhdistys, joka on jo todettu syylliseksi Iijoen sivujoen Loukusanjoen luvattomaan ruoppaamiseen. Edellä olevan perusteella ja todeten, että luonnonsuojelulain 19 §:n rikkominen on mainitun lain 23 §:n 5 momentin mukaan virallisen syytteen alai nen , sisäasianministeriö kehottaa lääninhallituksia ryhtymään läänin poliisiviranomaisten kautta laillisiin toimenpiteisiin luonnonsuojelulain vastaisten mainosten poistamiseksi läänin alueelta. Vesihallitus yhtyy syyttäjän vaatimuksiin ja vaatii Rautaruukin saaman hyödyn, yhteensä 54 260 mk, menettämistä valtiolle. 50 000 m'. Mm. KARHUN LISENSSIPYYNNIN TULOKSET Viime keväänä antoi valtion metsästyksenvalvoja Tauno V. Kiitos! Samalla lahjoittaja haluaa kiinnittää muiden liikkeiden ja järjestöjen huomiota siihen seikkaan, että Italiassa on uudelleen sallittu muuttolintujen pyynti: "Voimme tässä yhteydessä ilmoittaa, että yhtiömme on toistaiseksi lopettanut edustamiemme italialaisten tehtaiden tavaroiden myynnin, kunnes k.o. SÄÄNNöSTEL YN VIRHEET Luiron jokivarren asukkaat ovat kääntyneet Sodankylän valtuuston puoleen, jotta Lokan altaasta Hanhiaavan padon kautta tapahtuva veden juoksutus korjattaisiin. Heldt on jälleen muistanut Suomen luonnonsuojeluliittoa rahalahjoituksella, määrältään 2 000 mk, käytettäväksi etenkin eläimistönsuojeluun. Vastaavien virkamiehien olisi tullut estää luvattomat toimet välittömästi (Kaleva 2.10.73). Noin 20 % altaan pinta-alasta on noussut turvelauttoina pintaan. Varmoja salakaatoja havaittiin samanaikaisesti seuraavasti: 2 Sallassa 1 Savukoskella Lisäksi 1 Sallassa salaa ammuttu meni haavoittuneena karkuun. Syytettyjen edustaja kiistää vaateet ja jutun käsittelyn päätöstä odotetaan (Kaleva 2.10.1973)
Tuunainen KYMMENIÄ KÄÄRMEITÄ RATATYöMAALLE "Laumoittain lähti Vuohijärven Joutsensuolta käärmeitä talvinokosille ratatyömaan ylitse Kasarminmäelle. Ne luovutti muuan perholainen maanviljelijä. foukkovael/uksella olleita käärmeitä tapettiin kymmenittäin ja raadot haudattiin ratapenkkaan. Lisäksi vietiin 21.4.73, kolme sianruhoa kotkien ruoaksi. 10 km. Mutta onko syytä ylläkuvatun kaltaiseen joukkomurhaan. Alpo Harju kuljetti ne Tynnyriviitaan noin 400 metrin päähän pesältä. Kalamiehet kävivät Tynnyrij ärvellä ja kulkivat pesäsaarekkeen kautta. Rengastaja kävi helluntaina. Naaras hautoi ja uros istui tuntikaupalla tähystyshongassa tarkkaillen tilannetta. Tiistaina havaittiin ensimmäinen luikertelija nousemassa huuruisesta Joutsensuosta suuntanaan Kasarminmäki, jonne se ilmeisesti oli matkalla talviunosille. Lopuksi kerrottakoon, että kotkanpesän vartiointi hyväksytään ainakin Perhossa. Viime tiistain ja keskiviikon kuluessa on näet tällä Kasarminmäen tietämillä sijaitsevalla työmaalla toimitettu autuaammille luikertelukallioille vitisenkymmentä sihisevää käärmettä. Kotkanpesästä kiinnostuneille vartijat ilmoittavat, että elokuun ja helmikuun välisenä aikana sallitaan pesällä käynti rajoituksetta, kun vain pesä ja pesäpuu jätetään rauhaan. siihen että se (ammunta) häiritsee kotkien pesimistä. Ja onko sanomalehden tarpeellista puhua asiasta kuin sankari teosta. 10.5 käytiin lähellä pesää. Tohmajärveläiset maanviljelijät Vihtori ja Lyyli Ahponen, Veikko Hirvonen, Lauri ja Aino Lötjönen sekä Kaino ja Kerttu Nenonen ovat hakeneet Pohjois-Karjalan lääninhal211. Vuohijärven rata kulkee Joutsensuon ja Kasarminmäen välistä. Perhon Kauhalammille on ollut suunnitteilla jo pari vuotta ampumarata. Vartiointi aloitettiin myös silloin. Hautominen alkoi 6.4. Nyt sen hoiti melkein yksinään Alpo Harju. Pisin havaittu istumaaika oli 4 tuntia (Alpo Harju) . Kotkanpesän vartiointi tapahtui nyt totutulla tavalla Perhon Salamajärvellä. Yleisistä teistä annetun lain vastaisten tienvarsimainosten osalta sisäasiainministeriö on pyytänyt tieja vesirakennuslaitosta ryhtymään tienpitäjänä asiassa toimenpiteisiin. Vartiointi ja tarkkailu oli jatkuvaa. Jo viime vuonna havaittiin, että vartioimalla on kotkanpoikasen maailmaan tulo kysymyksen alaista. Kauhalammilta on matkaa Tynnyriviitaan 12 km ja linnunteitse n. 1972 Salamajärvellä" . Pihamaalla ja marjametsässä kyy voi tunnetusti olla kiusallinen ja vaarallinenkin. Tieja vesirakennuslaitoksen suorittaman inventoinnin tulokset asianomaisen läänin osalta oheistetaan. Niinpä marjastajien ja muiden metsässäliikkujien peloittelijoita sihisee vuohijärveläisissä metsissä ison kasan verran entistä vähemmän" (Kymen Sanomat 21 .9.1973). 1973. Kävin Tynnyriviidassa 14.7.73 noin 150 m päässä pesältä. Nyt samoin kuin 1972 -talvella nähtiin uroskotka salolla tammihelmikuun vaihteessa. Päätös vartioinnista oli tehty jo kesällä v. Kalasääksen pesässä oli kaksi poikasta (1972 3 kpl), mutta sitä on häiritty jatkuvasti. Olihan myös kutsumattomia vieraita runsaasti, niinkuin pitääkin . Toimenpide on vähentänyt kyykantaa joukossa vain jokunen tarhakäärme. Raadot paiskattiin syvään monttuun, päälle kaadettiin tonnikaupalla hiekkaa. UKONHATTUJEN SUOJELUALUE Tohmajärveltä löytyy vielä kaukokatseisia kansanmiehiä, jotka ymmärtävät luonnonsuojelun kulttuurin ja kotiseututyön yhdeksi tärkeäksi osaksi sekä luonnonsuojelun suuren merkityksen yleisen edun kannalta varsinkin tulevaisuudessa, jolloin edustavaa ja harvinaista luontoa on jäljellä yhä vähemmän. Myös paikkakunnalla levisi tieto vartioinnista. Nyt ovat vastustajat vedonneet mm. Toukokuun 21 päivänä kotkat olivat jo saalistamassa, joten poikasen kuoriutuminen tapahtui 19.-20.5. Eläimistömme on jo aivan kylliksi saanut kärsiä siitä, että ihmisiin iskostetaan vahvat ennakkoasenteet "hyvistä" ja "pahoista" eläimistä. Heinäkuulla ei havaittu häirintää ja niinpä kotkanpoikanen jätti pesän 24.7.73. Otti yhteyttä vartijaan. Nytkin todettiin sama. Oulun ja Kainuun tieja vesirakennuspiirien alueita koskevat inventoinnit toimitetaan Oulun lääninhallitukselle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hyvin teki ruoka kauppansa. Sitten tulivat 15.5.-8.6. Kotkarouva tuli tervehtimään kuin vanhaa tuttavaa kaartelemalla yläpuolella. tai niillä main. Oloissamme varsin harvinaislaatuisella ja toiselle osapuolelle ainutkertaisella kisailulla ovat Vuohijärven radan perusparannustyömaan miehet kuluttaneet ruokatuntien vapaahetket. Sisäasiainministeri Heikki Tuominen Kansliapäällikkö Arno Hannus KOTKANPESÄN VARTIOINTI PERHOSSA V. pää kuin noin kaksi kuukautta, mainosten poistamiseen omalla kustannuksellaan ja että ankarampiin toimenpiteisiin ryhdytään vasta jos mainittu poistamisvelvollisuus määräajassa laiminlyödään. Salolla olevalle Pahkalammin kämpälle kulkijat varoivat nyt häiritsemästä, eikä moottorisahankaan käyttö häirinnyt kotkia vähääkään. Kuten jo edellisenä keväänä havaittiin, säännöllinen työ ei häirinnyt kotkia yhtään, kun ei vain menty pesäsaarekkeeseen. Naaraan saavuttua alkoi vilkas liikehtiminen soidinlentoineen pesän lähettyvillä. Korppi alkoi härnätä, niin kuin aina ennenkin ja kotka lisäsi korkeutta kadoten näkymättömiin. Häirintää tapahtui nytkin, mutta ei ollut jatkuvaa pesällä käyntiä. Joutsensuon käärmeiden talviunivaellus oli päättynyt. metsänviljelijät, edellisen vuoden avohakkuualueelle istutukselle. Riihimäellä 22.8.73. Alkoi kuumeinen ajojahti, ihmisen luonnollinen vastenmielisyys käärmettä kohtaan purkautui vainona, jonka seurauksena viitisenkymmentä sihisijää aloitti tarkoittamaansa paljon pitemmän talviunen. Onko tähän vartioinnilla myönteistä osuutta (edelisinä kesinä pesiminen jäi yritykseksi) sen arvostelun jätämme lukijoille. Monet SL:n 5/ 72 lukijat muistanevat raportin "Kotkan pesän vartiointi v. T.A. Parhaillaan on paikalla perusparannustyömaa käynnissä, ja niin ollen seudulla liikkuu runsaasti autoja ja miehiä. Pian ensimmäinen uskalikko sai seuraa, sahanteräväkuvioisia pitkiä selkämyksiä pilkotti sananjalkojen seasta. Pesäsaarekkeen tarkkailua suoritettiin vähintäin kaksi kertaa viikossa, sekä kaikki Tynnyrisaloon menijät yritettiin tarkistaa ja tunnistaa. Tässä yhteydessä sisäasiainministeriö kehottaa kiinnittämään poliisiviranomaisten huomiota myös luonnonsuojelulain 24 §: n mukaiseen seuraamusuhkaan. Tänä kesänä kuuluu hyvää myös toiselta Perhossa olevalta pesältä, jossa oli kaksi poikasta. Naaras ilmestyi pesälle huhtikuun alussa, samoin kuin edellisenä keväänä. Tämä pioneeri koki kuitenkin tylyn kohtalon kovan anturan alla, nytkähti ja sihisee nyt siellä mistä ei paluuta ole. 1972, ja Riihimäen Sanomat sekä Suomen Luonto levittivät siitä tiedon laajalle lukijakunnalle. Lääninhallituksia kehotetaan ensi tilassa sen jälkeen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu, lähettämään selvitys niistä sisäasiainministeriölle
Retkeilyllä sai sen vaikutelman, että niitäkin niukkoja luonnonsuojelukohteita, joita seutukaavaliitot laajapohjaisine kansanvaltaisine päätäntäelimineen olivat hyväksyneet ja esittäneet suojeltaviksi, olivat metsätalousorganisaatiot toisaalla esittämässä täyteen talouskäyttöön. onko Metsälehden kantaa oidettävä myös keskusmetsäseura Tapion kannanottona, on ilmeisesti vastattava myönteisesti, koska Metsälehti on keskusmetsäseura Taoion julkaisema. Lehdossa tavataan myös muita kasviharvinaisuuksia. Kohteista oli siis suurin osa luonnonsuojelukohteita. Esiintymä liittyy Sortavalan lehtokeskukseen, josta Suomen puolelle on jäänyt vain vähäisiä, mutta tieteellisesti sitäkin kiintoisampia rippeitä. Kemien esiintymä on laajin, tunnetuin ja selvästi arvokkain. Lehdon puusto koostuu puumaisista harmaalepistä, tuomista, haavoista, pihlajista ja koivuista. Retkeilyistä on sovittava maanomistajien kanssa etukäteen. Sitä yllättävämmältä tuntui jälkipeli: Heti retkeilyn jälkeen ilmestynyt Metsälehti suoritti omalaatuisen hyökkäyksen Pernunnummen kansallispuistohanketta vastaan. 120 metsätalousalojen ja seutukaavaliittojen edustajaa. Hän on väsymättä hoitanut asiaa käytännössä eteenpäin neuvotellen maanomistajien kanssa, suorittaen maastossa mittauksia, oh.iaamalla paikalle asiantuntijoita ja retkikuntia jne. Loput olivatkin sitten lähes kaikki metsätalouden piiristä. Ministeriö katsoo että Kemien ukonhattulehdon rauhoittaminen luonnonsuojelulain nojalla edistää huomattavaa yleistä etua ja puoltaa rauhoittamista. Tämäntyyppisistä esimerkeistä ei ollut puutetta. Suurin ansio rauhoituksen aikaansaamisesta lankeaa maanomistajien lisäksi mv Toimi Karttuselle Tohmajärven Riikolan kylästä. Yksityisiä metsänomistajia ei juuri ollut, lukuunottamatta yhtä maanviljelijää. Heikkojen karttojen ja monimutkaisten maanomistusolojen takia asian valmistuminen on lykkääntynyt näin pitkälle. koiranheisi, näsiä ja kuusama . Allekirjoittanut edusti Suomen luonnonsuojelu liittoa. Retkeily suuntautui Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Helsingin seutukaava-alueille. Siihen kysymykseen. Seutukaavaliittojen edustajia oli kolmisenkymmentä. Uutisia ja tiedotuksia litukselta luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta omistamalleen ukonhattulehtoalueelle. Lehtoaluetta tullaan käyttämään paitsi tutkimukseen myös opetusja retkeilykohteena. Maaja metsätalousministeriö on antamassaan lausunnossa todennut, e!tä kyseinen ukonhattulehto on hyvm edustava näyte harvinaisesta luontotyypistä. SUOMEN METSÄ YHDISTYKSEN METSARETKEILY 5.-6.6.1973 Metsäyhdistyksen jäsenenä Suomen luonnonsuojeluliitto osallistui tämänvuotiseen kesäretkeilyyn, jonka teemana oli seutukaavoitus ja metsätalous. Virallisen luonnonsuojelun edustajaa ei ollut retkeilyllä mukana lainkaan, mikä oli huomattava puute; olivathan kohteet lähes kaikki suojelukohteita. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto oli oikeutetusti huolestunut soravarojen riittävyydestä ja soraharjujen suojelusta; puoltaahan seutukaavaliitto saaristotietä Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle, jolloinka seutukaavaliiton huoli soraharjuistamme on samalla niiden tasoittamista ja kuopalle kaivamista ja sorakuoppien "luonnontamista". Toinen samantapainen alue oli Pernunnummen ehdotettu kansallispuistoalue, joka oli yksi Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan ehdottamista uusista kansallispuistoista. Alueella saadaan harjoittaa samanlaista metsätaloutta kuin tähänkin asti, kuitenkin niin että lehtipuuvaltaisuus säilyy ja kuusettuminen estetään. Nämä retkeily! suoritetaan asiantuntevan valvonnan ja ohjauksen alaisina. Nämä ovat selväsiikin sellaisia näkökantoja, joilla Metsälehti asennoituu LounaisSuomen vähäisten säilyneiden luonnonalueiden suojelua vastaan . 212 Rauhoitettavan alueen säännösten mukaan esim. Sen sijaan metsäntutkimuslaitoksen edustus oli niukka. Oli myöskin sellaisia kohteita, joidenka luonnonsuojelulliset arvot olivat jo kaikilla tahoilla täysin tunnustettuja, kuten Ruissalon ehdotetut suojelualueet, sekä Lenholmin saaren edustavat merenrantalaidunmaat. Retkeilyyn otti osaa n. Kemien ukonhattulehto on pitkään ollut kasvitieteellisen tutkimuksen kohteena. Kyseinen 5.36 ha:n suuruinen alue on rehevää ukonhattu-leppä-kullerolehtoa, joka on Suomessa ainutlaatuinen sillä ukonhattua tavataan vain mu~tamassa paikassa maamme kaakkoisrajalla. Yhdysmiehenä toimii Toimi Karttunen, puh. Riikola 210. Retkeilyllä sai sen vaikutelman, että etenkin Kanta-Hämeen seutukaavaliiton edustama varsin myönteinen suhtautuminen luonnonsuojeluun (kuin myös monien muiden seutukaavaliittojen edustama linja ohjelman ulkopuolella saamieni vaikutelmien perusteella) tunnustettiin melko laajasti metsätalousväen piirissä. Ilmeisesti Metsälehden edustama kanta ei kuitenkaan ollut retkeilyllä esiintynyt yleinen kanta, sillä käytetyistä puheenvuoroista ja epävirallisista keskusteluista sai toisentyyppisen ja luonnonsuojelumyönteisen kuvan. Lehto kulkee kapeana vyönä peltojen ja kalliojyrkänteiden välissä. kasvien ottaminen, eläinten tappaminen, tulenteko, telttailu ja roskaaminen on kielletty, samoin liikkuminen muualla kuin merkityillä poluilla. Piirimetsälautakunnat olivat runsaasti edustettuina, samaten keskushallinto, keskusmetsäseura Tapio ja sen metsänparannuspiirit. Aluskasveista on mainittava ukonhatun lisäksi kolmiomainen hiirenporras, kotkansiipi, konnanmarja, _ lehtotähtimö, harajuuri, lehtokorte Ja lehtoheiniä. koilualueelle. Kansallispuiston arvoa vähäteltiin sen edustamien luonnonarvojen epähämäläisyydellä, Riitalan yhteismetsän kesäasuntohökkelikylää puolusteltiin kansallispuistohankkeen vastakkaisena tavoitteena maaomistajien oikeuksia verukkeena käyttäen sekä lehden pääkirjoituksessa että kyseisen metsäretkeilyn selostuksessa. Tulevien kesäretkeilyjen varalta tulisi Suomen luonnonsuojeluliiton varustautua paremmin: liiton edus. Kohteet oli siten valittu laajalta alueelta, mikä merkitsi kahden päivän aikana perusteellista linja-autossa istumista. eikä kestä suuren yleisön liikkumista alueella. Aulangolta alkanut retkeily ulottui Kanta-Hämeen kohteiden kautta Turkuun, Ruissaloon, Kuusistoon, Lounais-Suomen rannikkomaisemia katsellen edelleen Valtatie yhtä pitkin Vihtiin Helsingin ulkoilualueille jonneka retkeily päättyi Salmen ui'. Helsingistä käsin asiaa on puolestaan hoitanut tri Pekka Borg, joka valtion luonnonsuojelunvalvojana toimiessaan jo kesällä 1972 kävi ukonhattulehtoon tutustumassa sekä uudelleen lopullisia mittauksia suorittamassa kesällä 1973. Pensaskerroksessa on mm. Korpilammin suo Rengon pitäjässä, joka on laaja ja edustava ja lähellä Hämeenlinnaa ja siten opetuskohteeksi hyvin soveltuva suoalue, oli seutukaavaliiton toimesta esitetty suojeltavaksi, mutta keskusmetsäseura Tapion Helsingin metsänparannuspiirin taholta ojitettavaksi ja ojitushanke oli lähetetty metsähallituksen ratkaistavaksi (luonnonsuojelu väki luonnollisesti odottaisi ojitustoiminnan pysäyttämistä metsänparannusvarojen turvin, kunnes maankäyttötapa on lopullisesti vahvistettu, ja luonnonsuojelun hyväksi, sillä suojeluesityksiä ei todellakaan ole liikaa eikä ojittamaan pitäisi mennä ehdotetuille suojelualueille). Lehtokasvillisuus on arkaa kulutukselle
Tällä pyrittäisiin siihen, ettei hakkuukypsiä metsiä kannattaisi seisottaa pitkiä aikoja vaan suosi ttaisiin metsien nopeaa uudistamista. P. lun alalla"; muut käsittelevät rauhanomaista rinnakkaiseloa, aseistariisuntaa, taloudellista ja tieteellisteknistä yhteistyötä, yhteistyötä kulttuurin ja koulutuksen alueella, sekä maapallon tämän hetkisten sotapesäkkeiden rauhoittamista. tajalla tulisi olla hyvä paikallistuntemus tahikka retkeilyn aikana yhteydet liiton paikallisyhdistysten edustajiin, jolloinka olisi paremmat edellytykset herättää enemmän keskustelua ja tarkastella esitettyjä kohteita kriittisemmin luonnonsuojelun kannalta. Positiivisia kannanottoja mietinnöstä ovat ilmaisseet pääasiassa vasemmistolaiset sanomalehdet ja järjestöt. Metsänhoitolaki uudistetaan siten, että tarpeettomia hakkuurajoituksia poistetaan, jolloin edellä selostetun kiihdytetyn hakkuuohjelman toteuttaminen helpottuu. Kun hakkuita on ehdotettu kiihdytettäväksi huomattavasti yli metsien tämänhetkisen kasvun on seurauksena hakkuumäärän lasku tulevaisuudessa ja siten myös Ruotsissa toimivan metsäteollisuuden supistaminen. Sekä metsäammattimiesten että ympäristönsuojelijoiden taholta on esitetty voimakasta kritiikkiä sen johdosta, että mietinnössä on ehdotettu tähän asti noudatetun kestävän metsätalouden periaatteen hylkäämistä. Ruotsissa valmistui tänä keväänä runsaan seitsemän vuoden työn jälkeen metsäpoliittinen selvitystyö, jo. Komitea ei ollut tästä kohdasta yksimielinen vaan osa sen jäsenistä katsoi, että tällainen järjestelmä on epärealistinen. Jo sen valmistelevaan kokoukseen heinäkuussa osallistui edustajia 78 maasta ja 56 järjestöstä, mm. Mietintö on Ruotsissa herättänyt myrskyisän keskustelun maan metsien tulevaisuudesta. Kongressista tulee tähän astisista suurin maailman rauhanliikkeen esiintyminen. m'. Komitea perustelee tätä näkemystään sillä, että Ruotsissa on tällä hetkellä liikaa yli-ikäisiä metsiä eikä metsien koko tuottoa siten käytetä täysimittaisesti hyväksi. YMPÄR ISTÖNSUOJELU MOSKOVAN RAUHANKONGRESSISSA Eräiden kansainvälisten rauhan puolesta toimivien järjestöjen aloitteesta on tehty päätös suuren rauhankongressin järjestämisestä Moskovassa lokakuun 25.-31 . Maannousemasienen ai heuttamia vaurioita voidaan rajoittaa supistamalla hakkuita heinä-lokakuun vä. Mitä suurempi Ja syvempi kasvavaan kuuseen syntynyt vaurio on, sitä nopeammin siitä alkunsa saanut laho vaurioituneessa puussa etenee. Ruotsin metsäteollisuuden tämänhetkiset laajennussuunnitelmat viittaavatkin siihen, että näin suuri hakkuumäärän nousu on tarpeen mikäli teollisuuden raakapuun tarve halutaan tyydyttää ja tehtaita käytetään täydellä kapasiteetilla. Nämä vauriot ovat kesällä suurempia kuin talvella puun ja maan ollessa jäässä. Samalla avohakkuiden määrä kasvaa koko maassa, millä on nähty olevan kielteisiä vaikutuksia metsäluontoon ja -maisemaan (Metsätiedotustoimiston ajankohtaistiec/otteen 2/1973 mukaan). päivinä. ka on julkaistu mietintönä nimellä "Mål och medel i skogspolitiken". Rintamalinjat ovat muotoutuneet kutakuinkin selviksi: Mietinnössä esitettyjä näkemyksiä vastustavat yksityismetsänomistajat sekä heidän omat metsäteollisuusyhtiönsä, yksityiset metsäteollisuusyhtiöt ja näiden järjestöt, ympäristönsuojelujärjestöt, porvarilliset puolueet ja useat valtion virastot. Runsainta itiölaskeutuma on yöllä. Maatalousministeri Ingemund Bengtsson on todennut, että kyseessä on vain eräs vaihtoehtoinen ehdotus tulevasta metsäpolitiikasta. Etelä-Suomen kuusikoissa suuri osa kaikista heinä-lokakuun välisenä aikana kaadettujen puiden kantojen kaatopinnoista saastuu ilmasta laskeutuvilla maannousemasienen itiöillä. Erään komitean teemana on "Yhteistyö ympäristönsuoje. giganteaa kasvatetaan laboratoriossa keinoalustalla torjuntasivelyitä varten (Metsätiec/otustoimiston ajankohtaistiec/otteen 2/1973 mukaan). lisenä aikana. Ruotsissa olisi siirryttävä pois metsävaroja säilyttävästä metsäpolitiikasta ja ryhdyttävä nopeassa tahdissa lisäämään hakkuita. Kahdeksanjäseninen komitea on selvitystyön aikana kuullut lukuisia asiantuntijoita metsätalouden eri sektoreilta. Hallitus ei ole näin vaalivuon. On pantava erittäin suurella tyydytyksellä merkille, että maailman rauhanliikkeen piirissä on otettu ympäristönsuojelukysymykset esiin tasa-arvoisina muiden ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevien kysymysten kanssa. 1. Tämän käävän itiötuotanto alkaa keväällä ilman keskilämpötilan noustua nollan yläpuolelle ja päättyy syksyllä läm. 2. Jos kuitenkin kuusikkoa on välttämättä hakattava, voidaan maannousemasienen leviämistä kantojen kaatopintojen kautta estää sivelemällä kannon kaatopinta välittömästi kaatamisen jälkeen erään toisen sienen Peniophora gigantean rihmastosuspensiolla. Maannouseman tiedetään iskeytyvän myös puunkorjuukoneiden aiheuttamiin vaurioihin. Mikroskooppisen pieniä itiöitä leviää suun!)attomia määriä ilmaan, josta niitä laskeutuu eniten heinälokakuun välisenä aikana. Mietinnön valmistaneen komitean puheenjohtajana on toiminut Valfrid Paulsson, joka nykyisin tunnetaan Naturvårdsverket'in pääjohtajana. Näin kesäaikainen hakkuu lisää maannousemasienen leviämistä. Edelleen komitea katsoo, ettei Ruotsin metsistä saatava puu ole korkean kustannustason vuoksi enää ehkä kilpailukykyistä 1980-luvulla tropiikin nopeakasvuisten metsien tarjoaman halvan puuraaka-aineen ja erilaisten muovituotteiden kanssa. pötilan laskiessa nollan alapuolelle. na ottanut ainakaan toistaiseksi virallista kantaa. m':n tasolle kun Ruotsin metsien vuosittainen kasvu tällä hetkellä on 77 milj. YK:sta ja sen useista erityisjärjestöistä. 1 tiöistä kasvaa sienen rihmasto kantoon ja juuriin ja juurien kosketuskohtien ja yhteenkasvettumien kautta terveiden puiden juuriin ja edelleen runkoihin lahottaen puun arvokkaimman tyviosan. Komitea päätyy ehdottamaan Ruotsin uuden metsäpolitiikan lähtökohdaksi seuraavat kolme toimenpidettä. KESÄHAKKUUT JA METSÄTYöKONEET LEVITTÄVÄT MAANNOUSEMAA Kesällä ja syksyllä Etelä-Suomessa suoritettu kuusikon hakkuu lisää vaarallisen lahottajasienen maannousemasienen eli juurikäävän leviämismahdollisuksia. Luonnonja ympäristönsuojelun puolesta toimivan liikkeen tavoitteita kaikkein lähi nnä ovat epäilemättä rauhanliikkeen tavoitteet: estää ihmisen ja hänen ympäristönsä tarkoituksellinen tuhoaminen, estää ydinsota, sammuttaa paikalliset sotapesäkkeet poliittisten 213. 3. Sitä on jo ehdotettu piilotettavaksi, poltettavaksi tai hävitettäväksi muuten tehokkaalla tavalla. Siten hakkuut pitäisi komitean mielestä nostaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 90-95 milj. Kongressin työskentely tapahtuu 13 komiteassa, jotka käsittelevät aikamme rauhanliikkeen keskeisimpiä kysymyksiä. Jaakko Savola KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN PERIAATE HYLÄTÄÄN RUOTSISSA. Valtion toimesta ryhdytään ohjaamaan metsänomistajien metsien käyttöä yhdistetyn maksuja tukisysteemin avulla
eduskunnalle hallituksen tiedepolitiikkaa koskevan selonteon jossa se ilmoitti hyväksyvänsä val'. Luononvarojen säästeliään käytön kannalta on tärkeää selvittää tuotannon nykyinen rakenne väestön todellisiin tarpeisiin ja yhteiskunnan kehitystavoitteisiin suhteutettuna sekä tuotannon ja kulutuksen nykyiseen ohjautumiseen vaikuttavat tekijät ja näiden säätelyn mahdollisuudet ja rajoitukset. Ihmisen ja ympäristön välisten vuorovaikutussuhteiden selvittäminen on tullut välttämättömäksi, kun yhteiskunnan toiminnoilla aiheutetaan ympäristössä laajamittaisia ja lisääntyviä muutoksia. Teollisuuden tutkimustoiminnan tukemiseen sijoitettavaa valtion rahoitusta on kohdennettava erityisesti luonnonvaroja ja ympäristöä säästävien teollisten menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen tähtääviin tutkimusja kehitystyöhankkeisiin. Yksi näistä kohteista on ympäristönsuojelua sekä luonnonvaroja ja ympäristöä säästävien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä koskeva tutkimus, jota koskeva ohjelman osa julkaistaan ohessa. Uutisia ja tiedotuksia ratkaisujen avulla sekä toteuttaa yleinen aseistariisunta. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on keskeinen asema perustutkimuksen sekä osaltaan soveltavan tutkimuksen suorittajina. Liiton on hankittava tiedot järjestöistä, jotka osallistuvat ympäristönsuojelun käsittelyyn kongressissa sekä ryhdyttävä kehittämään yhteistyötä niiden kanssa. Merkittävä osa tarvittavasta tutkimustoiminnasta on kuitenkin puutteellisesti järjestetty tai kokonaan järjestämättä. Suuri osa edellä mainituista tutkimustehtävistä voidaan suorittaa UNESCOn ja eräiden muiden kansainvälisten järjestöjen käynnistämien tutkimusohjelmien puitteissa. Liiton keskeisiä ta_ voitteita ovat seuraavat: 1. Luonnonsuojeluliiton on pyrittävä huolehtimaan siitä, että suomalaisen valmistelutyön yhteydessä tulevat esiin luonnonsuojeluliikkeen tärkeimmät tavoitteet. Tukea kaikin tavoin kongressiin osallistuvan suomalaisen valtuuskunnan työskentelyä. Ympäristönsuojelututkimuksen tehtävänä on antaa luotettavat tiedot ympäristön tilasta, siihen johtaneista syistä, ympäristössä tapahtuvista muutoksista sekä näiden muutosten vaikutuksista ihmiseen ja muuhun elolliseen luontoon sekä luoda menetelmät haitallisten muutosten ehkäisemiseksi. Keskeisiä tutkimuskohteita ekologisen ympäristönsuojelututkimuksen piirissä ovat ihmisen aikaansaamien ympäristön muutosten vaikutus luonnon toimintaan sekä näiden vaikutusten takaisin heijastuminen ihmiseen itseensä. 05. Rakennetun ympäristön suojeluun liittyvässä tutkimuksessa olisi erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta, olemassa olevan rakennuskannan käyttömahdollisuuksia ja kohentamista sekä maankäytön suunnittelua koskevaan tutkimusja selvitystyöhön. 3. Näitä kysymyksiä selvittävä monitieteellinen tutkimusohjelma on valmisteltava ja toteutettava lähivuosina. Erityisesti olisi tutkittava eliöille haitallisten aineiden käyttäytymistä luonnossa ja niiden kulkeutumista ravinnon mukana ihmiseen sekä luonnon tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Moskovan rauhankongressi tulee olemaan vakuuttava osoitus siitä, kuinka laaja on nykyisin rauhan ja ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta toimiva kansanjoukkojen liike. 2. Hallitus antoi 09. Teknisen tutkimuksen ja tuotekehitystyön kiireellisenä tehtävänä on kehittää sellaisia teollisuuden prosesseja ja tuotteita, jotka luonteeltaan ovat ympäristölle mahdollisimman haitattomia, kehittää raaka-aineiden säästämiseksi jätteitä hyväksikäyttäviä niin sanotun palauttavan talouden menetelmiä sekä kehittää teollisten prosessien päästeiden puhdistusmenetelmiä. Tiedeneuvosto on ohjelmassaan määritellyt mm. Suomalaiseen valmistelutyöhön osallistuu useita kymmeniä poliittisia, ammatillisia, kulttuurija opiskelijärjestöjä sekä rauhanjärjestöjä. Alan tutkimusta haittaa hajanainen organisaatio ja koordinaation puute. viisi tavoitetutkimuksen kohdetta, joilla tutkimuksiin perustuvan tiedon tarve on tällä hetkellä kiireellisin ja joilla tutkimustoiminta olisi saatava käyntiin pääasiassa julkisin varoin. Ympäristönsuojelututkimuksen koordinointi tulisi järjestää nykyistä pysyvämmälle kannalle Suomen Akatemian puitteissa. Moskovan kongressi lujittaa maailman rauhantahtoisten voimien yhteistyötä ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta. D. Selvittää kongressin aineiston pohjalta entistä paremmin liiton piirissä kansainvälisen ympäristönsuojelun peruskysymyksiä. Liitto on antanut useita kannanottoja, jotka koskettelevat kansainvälisiä kysymyksiä tärkeimpiä ovat YK:n Tukholman ympäristönsuojelukonferessin valmistelun yhteydessä annetut lausunnot ja ne luovat pohjan kansainväliselle toiminnalle. Suuri osa ympäristönsuojelun perusselvityksistä sekä suojelutoimenpiteiden edellyttämästä soveltavasta tutkimuksesta voidaan tehdä valtion tutkimuslaitoksissa. Yrjö Raila YMPÄRISTÖNSUOJELUA SEKÄ LUONNONVAROJA TA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVIEN MENETELMIEN TA TUOTTEIDEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA TUTKIMUS Äskettäin julkistettiin valtion tiedeneuvoston laatima tiedepoliittinen ohjelma "Suomen tiedepolitiikan suuntaviivat 1970-luvulla". Ympäristönsuojelututkimuksen koordinoinnista vastaa tällä hetkellä tieteen keskustoimikunta ympäristöntutkimusten jaoston avustamana ja yhteistyössä Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan kanssa. Suomessa oli kokouksen valmistelun tärkein vaihe Suomen rauhanpuolustajat ry:n aloitteesta lokakuun 8.214 14. Meidän on kuitenkin vielä paremmin opittava tuntemaan sekä perusongelmat että niiden ratkaisemisen keskeiset välineet. Ympäristönsuojelu viranomaisten asiantuntijaja tutkimuseliminä tulee käyttää ensisijaisesti valtion tutkimuslaitoksia. Luoda suhteita niihin kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joiden toiminnan tavoitteet ovat yhdensuuntaisia luonnonsuojeluliiton tavoitteiden kanssa. Mahdollisuudet tieteellisten toimikuntien tapaan toimivan elimen aikaansaamiseksi olisi kiireellisesti selvitettävä. tion tiedeneuvoston ohjelmassa esitetyt suunnitelmat. Edellä mainittua periaatetta on noudatettava myös kokonaan valtion varoilla suoritettavan teknisen tutkimustoiminnan suuntaamisessa ja valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimuspolitiikan määrittelyssä. Samalla myös luonnonsuojeluliike liittyy entistä kiinteämmin siihen kansojen yhteistyön virtaan, joka yksin voi turvata ihmiskunnalle tien tulevaisuuteen. Kongressin merkitys perustuu paitsi laajaan osanottajien määrään ja yhteistyöhön tähtääviin työmenetelmiin, myös ja ennen kaikkea siihen työhön, mitä eri maissa tehdään yleisen mielipiteen parissa rauhanliikkeen tärkeiden tavoitteiden puolesta. Tämän tiedon perusteella voidaan luoda toimintaohjelmia ympäristöhaittojen estämiseksi tai lieventämiseksi sekä täten luoda edellvtvkset ympäristön jatkuvalle hyväksikäytölle. päivinä järjestettävä rauhanviikko, jonka aikana käsiteltiin ja tehtiin tunnetuksi eri tilaisuuksissa rauhanliikkeen keskeisiä tavoitteita. Luonnonsuojeluliiton hallitus on tehnyt päätöksen osallistua Moskovan rauhankongressia valmistelevan suomalaisen kansalaistoimikunnan työskentelyyn
tuhohyönteiset rikkaruohot, vähäarvoisina pidetyt' vahinkoeläimet kuten hiiret ja rotat. Tutkimus, millä kunkin alueen sietokyky voidaan määri tellä, on heti käynnistettävä. Päinvastoin, mikäli nyt viime hetkellä todellakin sivistysmaa rohkenisi ottaa tuon uljaan askeleen ja myöntäisi edes osittaisen lainsuojan luon tonsa villeimmälle pojalle, olisi sen samalla taattava huippukorvaus kaikista siitä johtuvista seurauksista . Luultavasti suden vaistomainen menettely on samaa kuin ihmisen tapa koota aittoihin aikaa myöten suurikin saalis syödään, jos siihen on tilaisuus, j~ sinä aikana ei ole tarvetta tappamiseen. _Riskialueiden ihmisille tulee yhteiskunnan taata korkein mahdollinen henkija vahinkovakuutus. Toisaalta, jos rauhoitusmääräys n_äillä ja mahdollisilla m~illa tarl?eelhs1lIa ehdoilla toteutettuina osoittautuu erehdykseksi, on se my?s kaikkien muiden määräysten tavoin kumottavissa. Nykyaikaisen metsästäjän te: hokkaat keinot takaavat sen, ettei sudesta tule yleistä, ellei niin haluta. Susi on lihaa syövä peto, joka si täpaitsi on varsin tehokas tappaja ja siis hyvin pystyvä elämään suomalaisessa luonnossa. Kotieläinvahingoista tulee aina suorittaa k_oi:: vaus korkeimman laatutason e1ka tingityn teurasarvon mukaan. Siihen ei kukaan voi suhtautua välinpitämättömästi. Jälkimmäinen tappaa ja vahingoittaa pelkästään ihmisiä päivässä enemmän ku in susi viimeisinä satana vuotena täällä Suomessa. Ja sataan vuoteen ei yhtään lasta ole koulutiellään j?_utunut suden suuhun, mutta sensijaan jokaista koulupäivä_ä kohti j_oku heistä jää autojen ruh1ottavaks1. Noista useimpien kohdalla tuskin syntyisi ajatusta säästää osa~ tuleviin päiviin, jos niiden lopullinen hävittäminen vain olisi mahdollista. Monia vaarallisia as ioita on hyväksytty ja omaksuttu viim~isten s_adan vuoden aikana hyvinkin lyhyin koeajoin, tai vailla minkäänl_aista kokemusta tai tietoa mahdolhs1sta seuraamuksista. Tämän seikan pitäisi riittää todistamaan, että nykyaikaisin keinoin pystytään pieni kanta pitämään kurissa. Entisen Iaumaeläimen yksinäinen perillinen noudattaa perittyä vaistoaan, eikä suinkaan ole himom urhaaja. Hirmutilastoita ovat si is myös ihmisen toimenpiteet olleet lisäämässä. Poikkeuksellisen hankalia yksilöitä tulee voida riistapäällikön ja paikallisen nimismiehen päätöksellä poistaa päiviltä ilman monimut1'aisia anomusmenettelyä. Valitettavasti sen osa on olla liian itsenäinen ja liian voimakas ihmisen, ainoan kilpailijansa ystäväksi, jot~n suhtautumisemme siihen on melkein poikkeuksetta vihamielin~n. Esim. Yhdistyksen aatteellinen ohjelmanjulistus sisältää kielteisen kannanoton yleisesti ottaen kaikkeen vapaata luontoa koskevaan hävittävään toimintaan . Samanaikaisesti jokainen tämänk in yhdistyksen jäsen osallistuu aktiivisesti ihmiskunnan olemassaolontaisteluun myös tuhoamalla luontoon kuuluvaa elämää monissa tämän hetken ti etämyksen mukaan ihmiselle vahingollisissa tapauksissa: tautien aiheuttajat, ns. Susia on aina näihin päiviin saakka muutamia ollut ja ihmisen keinot sen voittamisessa ovat olleet ennen paljonkin vähäisemmät kuin nykyisin. Kansakunnilla ja valtioilla on vastuu niiden alueilla ja hallinnassa olevista luonnonvaroista. Samoin mahdollinen kannan liikakasvu tulee pitää asiallisesti hallinnassa. Pedoille ominaiseen tapaan se "tappaa enemmän kuin jaksaa syödä". Lehdistössä käsiteltiin 28.9.1973 laajasti metsäja puumiesten, Kuuselan ja Hassin hyökkäystä maamm~ tämänhetkistä metsäja talouspolitiikkaa vastaan kehitysaluemaakunnissa. osuus koirienkin tuhoajina on palJon suurempi kuin suden. Menetyksiä ovat miehekkään susijahdin jännittävien tapahtumien menetys, mahdollisen tapporahan menetys, sude!?syoman ja ihmistä kiinnostava_n __ mstan m_enetys. Metsästäjien menetykset sopinee myös mainita, varsinkin ½u.1:1 on oletettavissa nimenomaan silla taholla ehkäpä voimakkainta rauhoituksen vastustusta. Auton aikaansaannokset kotieläinvahinkoina ovat niinikään aivan eri suuruusluokkaa kuin petojen . Susi kuuluu Suomen luontoon eräänä sen vaikuttavimmista ja jaloimmista villieläimistä ollen samalla ja juuri siksi ehkä kaikkein ongelmallisin ekosysteemimme osakas. Vaarassa on e~t1~ta use~mmin metsästyskoiran henki, JOS susia seuduilla liikkuu, mutta lisääntymässä ovat myös autot, joiden. Kil_Pail!jamme lopullinen tuh<;1amine~ e1 kmtenkaan voine olla ainoa oikea ratkaisu tämän päivän maailmassa, missä yleensäkin pyritään r_auhan<;1m~isiin molempien osapuolien enko1seht~ja hyväksyviin ja ymmärtäviin järjestelyihin." Pohjois-Karjalan Luonnonystävät ry:n johtokunta METSÄTKÖ RAISKATTAVA. Voidaan vain kuvitella, millainen olisi suhtautumisemme vi imeisiin kymmeneen isorokkobasilliin, jos ne olisivat yhtä komean nä~öi~i~ ja koo~kai ta kuin sudet; v01tta1s1ko harv1naisuusarvo niiden pelottavuuden, jos ne häälyisivät kylämme ympärillä. Suuri saalis on suuren lauman onnistuneen metsästäjäyksilön toimenpide koko lauman hyväksi; jos lauman susi olisi tappanut katraasta tai takasta vain yhden otuksen ja päästänyt loput karkuun, olisi sen oma lauma voi nut olla suurissakin vaikeuksissa, koska tilaisuuksia tuli vai n harvoin. Edellinen on näennäisen valtavan siunauksensa ohessa tuonut ja yhä tuottaa mittaamattomia vahinkoja koko luomakunnalle ihminen mukaanluettuna. Huutoja korvesta SUSI "Syvästi ti etoisena siitä, miten eri tavoin ja kussakin tapauksessa silti perustellusti luontoa ja kaikkea siihen kuuluvaa katsotaan voitavan käsitellä haluaa Pohjois-Karjalan Luonnonysiävät ry:n johtokunta asiaa kauan harkittuaan julkituoda muutamia ajatuksia suden rauhoittamisesta. Kun Kuusela arvostelee mm. Ihmisen kannalta on tietysti vain lopputulos merkitrksellinen, eivät perustelut, mutta v01daan silti panna merkille, että n:i_itä usea~: min susi ajetaan pois saalnltaan, s1t~ useammin sen on pakko tappaa uusi. Kaikkein tärkeintä on silloin se, että vahingonkorvaukset ovat nostettavissa välittömästi ilman virastokankeutta, mikä on nimenomaan syrjäkylän asukkaalle äärettömän vaikea ja vastenmielinen asia. 1969 hän piti suorastaan leivisköien maahankaivamisena, mikäli sieilä ryhdyttäisiin tehokkaaseen 215. metsänparannusmahdollisuuksien vajaata hyväksikäyttöä yhtenä puutasetta heikentävänä tekijänä kehitysalueilla, tässä yhteydessä on aiheellista todeta, että hän itse on ollut tähän saakka kärkimiehenä vastustamassa nimenomaan Lapin talousalueen metsänhoitoja metsänparannustöiden tehostamista. Pohjois-Karjalassa ei voi olla sellaista luonnonystävää, joka vaatisi suden rauhoittamista ilman ehtoja. Lukemattomien muiden joukosta otettakoot esimerkkeinä vaikkapa DDT ja auto
Klemola metsänhoitaja, luonnonsuojelija MERA-LAINA JA METSIEMME KOHTALO MERA-ohjelma ja Maailmanpankin laina ovat antaneet monelle miehelle ja naiselle aiheen tarttua kynään. Huomautettakoon vielä, että käsitykset esimerkiksi lannoituksen vaikutuksesta ovat Ruotsissa ja Suomessa hyvin samanlaiset. Kun Suomen metsien puuston kuorellinen kuutiomäärä nykyisin on n. Onneksi maallemme Kuusela on talouspolitiikkansa kanssa jäänyt vähemmistöön. Toiseksi on metsiemme kasvu ja poistuma nykyisin hyvin lähellä tasapainoa. Se, että Hassi ja Kuusela haluaisivat, että suunnitteilla olevat kansallispuistoalueet yms. Kun metsiemme kohtalo kirjoituksessa nähtiin synkkien pilvien varjostamana, lienee paikallaan tuoda kuvaan vähän kirkkaampaa valoa. Luonnonsuojelun tarkoituksena on luonnonvarojen järkevä hyväksikäyttö päämääränä korkein mahdollinen elämisen taso koko ihmiskunnalle. Ensiksi on todettava, että tietyissä tapauksissa puuston pienentäminen ei merkitse ylihakkuuta vaan esimerkiksi laajojen yli-ikäisten metsien uudistaminen taimistoksi on puuston määrän tilapäisestä pienentämisestä huolimatta ehdottomasti paras, oikeastaan ainoa käytännön vaihtoehto. Olisi varmaankin pitkällä tähtäimellä maamme taloutta ja puutasetta sekä maaseutuväestön toimeentulon parantamista ajatellen hyödyllisempää, että tällaisen hyökkäilyn sijaan pyydettäisiin luonnon216 L, suojelijoita ja päätöksentekijöitä kiinnittämään jatkuvasti huomiota siihen, että maamme metsistä 18,8 % on vajaatuottoisessa tilassa. Jos todellisuudessa näin olisi, ei metsänviljelyn avulla tietenkään saavutettaisi tarkoitettua puuntuoton lisäystä. Tarja Palo ja Risto Cajander uskovat, että maassamme suoritetaan metsien ylihakkuita, ts. Katsoisin tämän koskevan paitsi itse puun kasvun parantamista myös luonnontuhojen estämistä ja tor.iuntaa. Sekä puustoa että sen hyväksikäyttöä voidaan jopa lisätä. metsiemme puuston määrä pienenee. Huutoja korvesta ojitustoimintaan ja ojitusalueiden taimistometsien hoitoon. Kaarle E. k-m' eli lähes 60 % suurempi kuin nykyisin! Laskelmat ovat tietysti laskelmia, mutta kun maailmalla pidetään Suomen metsätieteen tasoa erittäin korkeana, täytyy mielestäni olla melkoiset perusteet, jos asettaa parhaiden asiantuntijoidemme esittämät luvut kyseenalaisiksi. Lehden palstatilat eivät kuitenkaan riittäne selvittämään kaikkea sitä vuosikymmenien tutkimustoimintaa, mihin nvkyiset tietomme perustuvat. Aika pitkän valmistelun jälkeen Maailmanpankki myönsi lainan Suomen valtiolle. k-m', olisi MERA-ohjelmaa ja sitä vastaavaa metsänparannustoimintaa jatkettaessa puuston määrä v. Ensimmäistä kertaa olen saanut tiedon, että kasvupaikkatekijöitä ei oteta huomioon viljeltävää puulaiia valittaessa. Tähän saakka ei maamme poliittinen johto eikä metsähallitus ole tähän suostunut ja tuskin metsäväkikään yhtyy Kuuselaan ja Hassiin. Kansa/lisja luonnonpuistot Kuuselan ja Hassin suorittamat hyökkäykset kansallisja luonnonpuistojen perustamista vastaan ovat röyhkeydessään, halpamaisuudessaan ja yksipuolisuudessaan vertaansa vailla. 2015 jo lähes 2 200 milj. Metsänparannustoimenpiteet, erityisesti lannoitus, vaikuttavat kasvua parantavasti hyvin pian , eikä tuloksia tarvitse odottaa, kuten näköjään pelätään , kymmeniä vuosia. Lienee yleinen käsitys, kuten mm. pitäisi hakata yksinomaan metsäteollisuuden tarpeet huomioiden, osoittaa kuinka härskistä suunnitelmasta nyt on kysymys. Toivottavasti tätä politiikkaa myös jatketaan. Ohjelmaan sisältyvät metsänparannustöiden tavoitteet ovat vuosikausia jääneet toteutumatta siksi, että valtion rahaa tarkoitukseen ei ole riittänyt tarpeeksi. Mm. MERA 111-ohjelma on edeltäjiensä 1ja II-ohjelmien tapaan ennen kaikkea rahoitusohjelma (MERA = MEtsätalouden RAhoitus). Suomen tärkein luonnonvara on metsiemme puu. Kuusela ja Hassi. 1 400 milj. Koko maailman raaka-aineja energiatalouden kannalta lienee toivottavaa, että uusiutuvien luonnonvarojen hyväksikäyttöä tehostetaan eikä päin vastoin. että puuntuoton lisäämismahdollisuudet perustuvat nykyisten menetelmiP-n mukaiseen tietoon, mutta käytännössä lienee selvää, että tiedon taso nousee ja mahdollisuudet nykyisistä paranevat. Esimerkkinä todettakoon Lemmenjoen kansallispuiston ja Koilliskairan alueen sijaitsevan suojametsälain alaisella Lapin suojametsävyöhykkeellä. Tiedot siitä, miten metsänparannustoimenpiteet vaikuttavat, ovat käsittääkseni erittäin luotettavia. Onneksi se on uusiutuva luononvara eikä vähene kuten öljy tai malmit. Näin varsinkin, kun kirjoittajat näyttävät saaneen monista asioista vallan väärän kuvan. Mikä sitten metsäteollisuutemme johdon kanta on, onko se sama kuin Kuuselan ja Hassin. MERA-ohjelma tähtää kyllä siihen, että metsistämme voitaisiin hakata vuosittain suurenevia puumaana. Samalla hän suositteli ajatusta kaiken metsänhoitotoiminnan lopettamista ja alueen puunjalostusteollisuuden ja metsien loppuunkäyttämistä 30 vuodessa, jonka kuluessa väestö tulisi sijoittaa uudestaan. Vajaatuottoisuus ja koneellistaminen Kun Hassin mielestä metsäväen pitäisi käydä vastahyökkäykseen luonnonsuojeluväkeä vastaan, herää kysymys: eikö Hassi luekaan luonnonsuojelijoiksi metsäväkeä. Tämän lehden numerossa 3/1973 Tarja Palo ja Risto Cajander ilmoittivat asian johdosta huolestuneisuutensa, johon arvelivat "luonnonsuojeluväen" yhtyvän. Väite, että MERA-ohjelman laskelmat perustuvat virheellisesti perustettuihin koealoihin , on oikeastaan huvittava, mutta kaiketi vakavasti esitetty. Jokainen metsänomistaja ja käytännön ammattimies toki tietää, että viljeltävä puulaji va. Mutta samalla se pyrkii myös puuston määrän lisäämiseen. valtakunnan metsien inventointimenetelmät, ojitettujen soiden ja kangasmaiden kymmeniä vuosia vanhat kestokoealat sekä lannoituksen vaikutusta selvittävät laajat kokeet antavat toki erittäin luotettavaa tietoa. Nämä herrat haluaisivat koko suojametsäalueenkin ja kaikki yli 300 m merenpinnan yläpuolellakin olevat lakimetsät kauttaaltaan saatettavaksi teollisuuspuun hakkuutoiminnan piiriin. On lisäksi todettava. Näitten kunnon kohentamisella ja metsien moninaisen merkityksen ymmärtämisellä tätä maata on rakennettava, eikä sellaisella metsien hakkuuja hävi tysvimmalla ja metsätalouden järeällä koneistamisella, joka on ollut tunnusomaista tähän asti harjoitetulla metsäpolitiikalla, jonka kärkimiehiä ovat aikoinaan olleet mm
ha. Tulevaisuudessa kasvavien metsiköiden kehityksen sanotaan perustuvan koealoihin ja tavoitepuustosarjoihin, jotka koskevat pieniä, parhaisiin paikkoihin rajoitettuja metsiköitä eivätkä siten sovi keskiarvoiksi suurille pinta-aloille. On surullista, että puuntuoton kaikkia lisäämiskeinoja vastustetaan luonnonsuojelullisilla perusteilla esittämättä yhtään käyttökelpoista keinoa, eikä ymmärretä metsätaloutta kansantaloutemme keskeisenä osana. asiaa selvittäneiden tutkimusten tulosten perusteella. On surullista, että tunnetaan huolta ihmisten siirtymisestä kaupunkeihin, mutta ei haluta käyttää niitä mahdollisuuksia, joita tehokas metsätalous puun tuottamisessa ja korjuussa voisi antaa. Kuten muistaakseni professori Huikari joskus on huomauttanut, tämä 3 milj. teisenä ja kaikin tavoin vastustettavana. Lisäksi on muistettava, että metsäojituskelpoisen suon vaatimukset ovat 1960-luvun käsityksistä kiristyneet, joten pelottelu luonnontilaisten soiden loppumisella on kerrassaan aiheetonta. Vuoden 1972 lopussa lienee maamme koko metsäojitettu ala noussut melko lähelle 4 milj . Ellei sellaista voida esittää, ovat väitteet pelkkiä huitaisuja. MERA-ohjelma tähtää puuntuoton lisäämiseen. On aivan oikein, että edustavia näytteitä suoluonnostamme varataan ojitustoiminnan ulkopuolelle erityisesti Etelä-Suomessa, missä ojituskelvottomia soita on sekä määrällisesti että suhteellisesti paljon vähemmän kuin Pohjois-Suomessa. Siltä osalta kuin on käytetty kasvututkimusten koealoja, on niiden kasvun ja kehityksen tasoa alennettu 15-20 % erillisten ko. Artikkelissa väitetään metsänviljelyssä pyrittävän usein niin tiheisiin taimikoihin, että niiden kehitys käytännössä ei voi onnistua. fos jotain yhteyttä on, niin oienenevä puuntuotanto pakottaa vielä nopeampaan koneellistamiseen, jotta metsätalouden kilpailukyky säilyisi. Nykyisestä metsänparannustoiminnasta metsän lannoitus vaikuttaa puun kasvua lisäävästi välittömästi ja lähimmän 10 vuoden aikana. Töiden koneellistuminen on yleinen 217. Tärkein merkitys metsäteillä tietysti on puun kuljetuksen helpottumiselle. Mielestäni metsää kasvava ojitettu suo on uusi ekosysteemi, joka rikastuttaa luontoa, sillä ojittamattomia kyllä jää jäljelle. Kasvupaikkatekijät otetaan huomioon valittaessa puulajia ja istutustiheyttä, minkä voi todeta vaivatta perehtymällä metsänviljelyohjeisiin. Metsänomistajille teiden rakentaminen on erityisen tärkeää, sillä metsäkulietusmatkan lyheneminen lisää välittömästi tien vaikutuspiiriin tulevan puuston arvoa ja hintaa. Sen lisäksi olosuhteissa, joissa on korjuukypsien ja korjuukypsyyttä lähestyvien metsiköiden kasautuma, kestävää hakkuumäärää voidaan suurentaa välittömästi metsänparannusta lisättäessä. Todellisuudessa metsänviljelyn tavoitteena on aikaan saada taimisto, jossa on haluttua puulajia noin 2 000 kpl hehtaaria kohti, huonoilla kasvupaikoilla vähemmän. Maailmanpankin asiantuntijat perehtyivät puun kasvun lisäyksen arvioihin ia totesivat niiden vastaavan ammatillisia käsityksiä Skandinaviassa ja Pohjois-Amerikassa. Koneellistumisen nopeudella puun korjuussa ja metsänparannustoiminnalla ei ole mitään tämänkaltaista yhteyttä. On surullista, että on luonnonsuojelusta kiinnostuneita ihmisiä, jotka eivät näe yhteistoimintaa metsäammattimiesten kanssa eraana parhaana keinona luonnonsuojelun päämäärien toteuttamisessa. Tos nykyisin käytettyjä perusteita pidetään yliarviointeihin johtavina, olisi kohtuullista ilmoittaa ne tutkimukset, joihin tällainen käsitys perustuu. Osa ojituskelpoistenkin soiden ojittamisesta edellyttäisi lannoitusta ja jäänee taloudellisista syistä toteutumatta. Ojitus ja lannoitus nähdään artikkelissa kovin kielteisinä. Tätä ei voida pitää metsiköiden kehitystä haittaavana ylitiheytenä. ha. On siinä vielä suota. Me tarvitsemme metsiä, jotka ovat kauniita, joissa on runsas puusto, ja jotka lisäksi kasvavat puuta. Mutta "Me vastustamme"asenne ei edistä enempää oikeata luonnonsuojelua kuin metsätalouttakaan (Matti Oksanen). On surullista, jos ei nähdä, mitä me tässä maassa voimme tehdä, jos emme huolehdi puun tuotannosta. Voimmeko me saada sellaisia metsiä. ha, josta täysin ojituskelvotonta ja jo nykyisin suojelualueisiin sisältyviä soita on noin 3 milj. Metsän parannuksen perusteina käytettyjä laskelmia pidetään artikkelissa yksipuolisina ja yliarvioivina ja sanotaan, että parannustoimenpiteiden vaikutukset alkavat pääasiassa näkyä vasta kymmenien vuosien kuluttua. litaan lähes yksinomaan kasvupaikkatekijöiden perusteella. Käsitykset metsän parannuksen puun kasvua lisäävästä vaikutuksesta perustuvat useiden vuosikymmenien aikana suoritettuihin tutkimuksin ja niitä verrataan jatkuvasti ulkomailla vastaavissa olosuhteissa saatuihin kokemuksiin metsien kasvusta. Ta jos halutaan ihmisten pääsevän metsiin retkeilemään ia ulkoilemaan, tarvitaan tei1ä, sillä eivät kaikki voi kävellä haluamiinsa kohteisiin kilometrimääriä. On surullista, että Suomessa on vielä paljon ihmisiä, jotka näkevät puuntuoton lisäämisen ja yleensä metsätalouden harjoittamisen kielVanha metsä on kaunis, sen puusto on runsas, mutta kasvu pieni. Matti Oksanen, metsänhoitaja Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto METSÄNPARANNUKSEN VAIKUTUKSEN PERUSTEISTA Suomen Luonnon vuoden 1973 numerossa 3 on artikkelissa "Meralaina Metsiemme kohtalo puunjalostusteollisuuden käsiin" käsitelty metsänparannustoiminnan perusteita tavalla, joka antaa aiheen seuraavien näkökohtien esittämiseen. Maailmanpankin metsänparannuslainan seurausvaikutukseksi väitetään yhä laajeneva metsäkoneiden käyttö puun korjuussa. Todellisuudessa tavoitepuustosarjat perustuvat valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuihin keskimääräistä metsiköiden kehittymistä osoittaviin koealoihin. On surullista, että ei nähdä puuntuotannon lisäämistä talousmetsissä eräänä tärkeimmistä edellytyksistä rauhoitusalueiden perustamiselle. Voimme (Matti Oksanen). Ojittamatonta suota on jäljellä noin 7 milj. Välillisesti sillä on tämäkin merkitys, sillä metsään täytyy näästä muutenkin kuin kävellen, kun istutetaan, hoidetaan taimistoja tai vaikkapa valvotaan lentolannoituksen tasaisuutta. ha maan päästä päähän sijoitettuna tasalevyisenä kaistaleena olisi lähes 30 km leveä vyöhyke. Metsäteiden rakentaminen on työmuoto, joka ei sinänsä lisää puun tuotantoa. Maisemaja luonnonsuojelunäkökohdat voidaan samalla ottaa huomioon
puunjalostusteollisuuden palvelukseen. Kysymyksessä ei ole yksinomaan metsätalouden tutkijoiden ja ammattihenkilöstön asenteet luonnonsuojelua kohtaan. Metsäteiden osalta lainaprojektin kolmivuotistavoitteeksi esitetään 20 410 km . Pirkka-Hämeen 6. On myös erittäin epätodennäköistä, että metsänparannuslainsäädäntöömme tullaan esittämään sellaisia muutoksia, jotka estävät metsänparanm1ksen toteuttamista lainaehtojen mukaan. Lounais-Suomen 3. Artikkelimme ei edusta pelkästään omia mielipiteitämme, vaan se on pääasiassa syntynyt metsäntutkijoiden ja asiasta hyvin perillä olevien ammattimiesten kanssa käymiemme keskustelujen pohjalta. Huutoja korvesta tuotantoteknologian kehittymiseen liittyvä ilmiö. Tällaista Oksanenkin tuntui haluavan. Metsänparannuslaina jouduttaa määrävuosina metsänparannusta, ei muuta sen luonnetta eikä tavoitteita. 5. 6. ') Metsätase maassamme on ollut jo usean vuoden ajan negatiivinen. Näitähän ovat mm: a) liman lisääntyvä saastuminen (Sja N-oksidit) -+ puitten kasvu vähenee. 1970. 2. Etelä-Karjalan 9. siten , että se vaarantaa metsänparannuslainsäädännön kehittämisen ja metsien moninaiskäytön näkökohtien huomioon ottamisen tulevissa metsälainsäädännön tarkistuksi ssa. Satakunnan 4. On kuvaavaa, että mihinkään näistä asioista ei vastineissa puututtu. b) Metsien diversiteetti pienenee -+ puuston tuhoalttius lisääntyy. Etelä-Savon 8. k-m' kuoretonta puuta/v selvää yli 0.1 milj. Vaasan 15. Lapin edustajien, ekologien ja metsänomistajien välille. k-m' kuoretonta puuta/v Ylihakkuuta lievää 0-0.1 milj. Tämä johtuu siitä, että lainaehdot on mukautettu Suomessa vallitsevaan tähänastiseen käytäntöön, ja että metsänparannus tulee Suomessa käsittämään joka tapauksessa työmääriä ja alueita, jotka ovat vähintään yhtä suuret kuin mitä lainasopimus edellyttää. Viimeisten tietojen mukainen tilanne käy ilmi oheisesta kartasta.. k-m' kuoretonta puuta/v selvää yli 0.2 milj. Kuusela ja Oksanen, huvittavaa kyllä, väittävät, että tämä kehitys johtuisi muutamista kansallispuistohankkeista. Etelä-Pohjanmaan 14. Todellisuudessa Maailmanpankin lainalla tuettu projekti merkitsee viimeisten 20 vuoden aikana toteutetun metsänparannuksen laajentamista. Vertailualueverkoston luominen. Ympäristönhoidon ja luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikissa valmistelun vaiheissa kunnioitetaan tietoja, asiallisuutta ja elinkeinonharjoittajien tarpeita. Ahvenanmaa 1. Kartan selitykset: M etsätase piirimetsälautakunnittain· V. Itä-Hämeen 7. Uudenmaan-Hämeen 5. artikkelissa esitettyjen perustelemat218 tomien väitteiden ja yleensä artikkelin laadinnassa käytetyn· tyylin vaikeuttavan yleisestikin hyväksyttyjen luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. MERA-laina hyödyttää yksinomaan puunjalostusteollisuutta. Esim. Onko puuntuottolaskelmissa ennakoitu tulevaisuudessa lisääntyviä häiriöitä. Monet ovat joutuneet siirtymaan kaupunkeihin, usein huonoihin asuntoja työolosuhteisiin, esim. Metsänparannuslainsäädännön kehittäminen on komiteavaiheessa. Lähinnä kansalli~puistohankkeet ja niiden yksipuoliset, elinkeinonharjoittamisen edellytyksistä piittaamattomat perustelut ovat oikeutetusti saaneet maaseudulla aikaan lähes kansanliikkeitä vastu_stamaan kansallispuistojen perustamista. ~ainavarojen kiireellisen käytön Johdosta tulevat toimenpiteet olemaan ekologisesti ja taloudellisesti huonosti suunniteltuja. k-m' kuoretonta puuta/v Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 1971 Piirimetsälautakunnat: 0. Laina on Suomen hallituksen anoma ja vastaanottama. Keski-Suomen 13. Metsäteiden rakentamistavoite kolmivuotiskautena 1973-75 MERA lll-ohjelman mukaan todella on 20 140 km. Pohjois-Savon 12. Metsien moninaiskäytöllisiä ja luonnonsuojelullisia periaatteita ei ole huomioitu Maailmanpankin lainan vauhdittaman MERA IIIohjelman toteuttamisessa'). ulkomaisille yrityksille avoimet lentolannoitukset ja muut tehokkaat, pitkälle koneellistetut metsätaloustoimenpiteet tulevat entisestäänkin vähentämään työvoiman tarvetta. Sen käyttäminen ei muuta tähänastisia yleisiä periaatteita. Olen kirjoittanut oheiset huomautukset sen johdosta, että katson ko. Itä-Savon 10. Uusimmat työllisyystilastot osoittavat, että useita tuhansia metsätyömiehiä on viime aikoina joutunut siirtymään muiden alojen palvelukseen tai jäänyt kokonaan työttömiksi. On epätodennäköistä , että ennen Maailmanpankin lainalla luetun metsänparannusprojektin loppumista saadaan valmistelluksi ja hyväksytyksi uusia metsälakeja. Lannoitusten ja ojitusten pitkäaikaisvaikutuksia elolliseen ja elottomaan luontoon sekä puun laatuun ei riittävästi tunneta. Hakkuusäästöä lievää 0-0.2 milj. Näiden esimerkkien lisäksi kirjoituksessa on lukuisia kohtia, joissaannetaan ymmärtää, että metsänparannustoiminnan laajentamisella ei ole käytännössä koeteltuja eikä tutkittuja perusteita. Kainuun 16. Artikkelissa annetaan myös käsitys, että Maailmanpankki myöntäessään lainan Suomelle vaikuttaa täten eri intressipiirien väliseen etupolitiikkaan ja yleensä metsäpolitiikkaan esim. Keski-Pohjanmaan 17. Kuusela itse on todennut: "Mera-laina on kuin Troijan puuhevonen, jolla on kuljetettu metsätalouden tuotannon suurentamisen idea läpi paikoilleen jähmettyneiden päätöksentekijäin muurin" (Helsingin Sanomat 23.1.1973) . Koi/lis-Suomen 19. Esimerkiksi vertailualueverkoston luominen ja siihen liittyvän tutkimu stoiminnan järjestely tarjoaisi mitä laajimmat yhteistyömahdollisuudet metsäntu~kijoitten, luonnonsuojelijoitten, puunjalostusteollisuuden ') Kuten prof. Helsingin 2. uusimmasta metsätilastollisesta vuosikirjasta'). Tämä käy ilmi mm. 4. Töitä laajennettaessa voidaan siten käyttää hyväksi kaikki tähänastiset kokemukset. Pohjois-Pohjanmaan 18. Pohjois-Karjalan 11. On varmaa, että varsinaiset pääsyyt ovat muualla. Kullervo Kuusela VASTAUS KUUSELAN JA OKSASEN VASTINEISIIN H alusimme artikkelissamme korostaa seuraavia seikkoja: 1. Ellei näin tehdä aiheutetaan aivan kuin tahallisesti ristiriitoja, erimielisyyksiä ja periaatteessa hyvienkin luonnonsuojeluhankkeiden vastustamista. Projektin työtavoitteessa kolmivuotiskautena 1973-75 metsäautoteiden tavoite on 5 755 km ja traktoriteiden 2 650 km. 3. c) Laajeneva ympärivuotinen metsäkoneiden käyttö metsänhoitoja puunkorjuutoimenpiteiden suorittamisessa -+ metsiköiden tuhoalttius lisääntyy
sanomansa hän antaa loppus1vu1lla, mutta sen perustaa on :akennett~ alkuosassa, jotta loog1suusvaat1mus toteutuisi myös kirjan rakenteessa. Huomattavan osan kirjastaan Monod käyttää luonnont_ieteiden viim~: aikaisten tulosten esittelylle. seurauks~na näyttää olevan tuho , JOita nykyiset ideologiat eivät voi ihmistä pelastaa , koska ne ovat " kaikki halunneet olla enemmän tai vähemmän tietämättömiä biologisesta ihmise~tä." . Entä tämän toiminnan vaikutus työllisyyteen. Entä_ sitte!1 es_~~: puun esikäsittelyssä pois h~t~~tt~v~ kuoriaines (I milj. Itse asiassa Monodin filosofia on eräänlaista darwinismia, jonka yksityiskohtia luonnontieteiden uudet löydöt ovat hioneet. Asioiden katsantokanta metsakysyrnyksissä eri ihmisten välill_ä on usein hyvin erilainen. T~~-k~!ta!Ilme tällä niitä valtavia puumaana, Jotka puunkorjuun yhteydessä jäävät m~tsiin: havupuiden latvukset, oksat l~ neulaset. P?l11tt!~ten instituutioiden pohJaks1 Ja s11s niiden autenttisuuden mittapuuksi." Kirjan suomalaiselle kustantajalle: Monod toteaa (s. Monodin murskatuom10 d1alekt1sesta materialismista, jota hän pitää luonnontieteen tuloksiin täysin sopimattomana animistisena filosofiana, on erityisen mi elenkiintoinen siksi, että hän itse on entinen tunnustuksellinen kommunisti. . Kokonaisvaltainen tarkastelu puuttuu, kun tak~na ovat suppeiden piirien edut Ja .tavoitteet. tn/v). Nämä yhdessä vastaavat lahes 20 % vuosittain korjattava_sta koko puumäärästä. Kukoistavan teknologian väistämättömänä. Vam näin objektiivisesti toimi~n void_aan päästä meidän ihmisten Ja yhte1~en ympäristömme kannalta parha11!1paan mahdollisee~ ~ulokseei:.: T~rv1tsemme monipuolisia mets1a, Jotka palvelevat ihmisten ~-inee_l_l_isia .. Molemmat käsitteet hän määrittelee laajasti. k?sk_a .. Elämä ja ihmisen kulttuunkm voidaan selittää puhtaitten luonnonlakien pohjalta. ~yväksyttäisiin sosiaalisten_ Ja. Lukemista ei kuitenkaan niiden vuoksi tarvitse jättää kesken, k_<;1ska _lukija. Tä~ä näkökanta ei sulJe p11nstaan metsien taloudellista hyväksikäyttöä. Biologian ja kemian rajamaita, molekyylibiologiaa, tutkivan Monodin lähtökohtana on objektiivisuuspostulaatti: luonto on objektiivin~n ja vailla tarkoitusta_. Monelle lukijalle nämä kulm_akiv~t varma~n koituvat kompastusk1veks1. Sen tieltä on raivattava pois kaikki muut, koska ne juuri estävät nykyisten suurongelmien ratkaisemista: "Objektiivisuuspostulaatille perustuva tiede on kolmessa vuosisadassa vallannut paikkansa yhteiskunnassa, käytännössä mutta ei siel\lissa." Sieluissa vallitsee yhä menneisyyden perintönä alkukantainen animismi eri muodoissaan. lu_?_!1no~tieteiden kulmak1v1å e1 v1elakaan pidetä yleissivistyksen osana, vaikka niiden varaan on rakennettu koko aineellinen kulttuurimme. Yhteistyötä eri piiri~n ja aloj~n edustajien välillä tarvitaan. 21) että ihmisen luomilta esineiltä odotetaan käyttöön soveltuvaa muotoa. Tässä maailmankuvassa ei ole tilaa jumalille eikä sellaisille ideologioille, jotka ovat ristiriidassa objektiivisuuspostulaati n kanssa. .. Luettelon saa yl/ämainitusta osoitteesta. Hän vaatii näiden romuttamista ja tieteen etiikan omaksumista tilalle, koska vain se on sopusoinnussa objektiivisuuspostulaatin kanssa. Solu on ~a!n kone. Valtavat painokset ja vilkas lehtikirjoittelu osoittavat, että samoja kysymyksiä ovat pohtineet lukemattomat muutkin ihmiset. Ranskalaistutkijan pohdinta luonnontieteellisen maailmankuvan perusteista on herättänyt suurta huomiota sekä kotimaassaan että muualla. Vitalismia on kaikki se, jonka mukaan elävän maailman lait ovat periaatteessa toiset kuin elottoman (varsinkin termodynamiikan toisesta pääsäännöstä esitetään usein tällaisia· mielipiteitä). Varsinai~en . voi: nee luottaa Monod11n, Joka JUUl'I näillä tiedon alueilla on ansainnut Nobelin palkintonsa. Animismeiksi Monod lukee kaikki nykyiset uskonnot ja ideologiat, aL kaen Uuden Guinean papualaisheimoista ja päätyen kristinuskoon ja dialektiseen materialismiin . Tama on ymmärrettäv~ä:. Muutoksia aiheuttavat vain sattuma ja luonnonlait. j_a henkisiä tarpeita seka sailyttavat luontomme rikkaana ja toimivana. Ranskan vallankumouksen suurta unelmaa hän ei silti hylkää, vaan toteaa kirjansa lopussa: " Vain tiedon etiikka saattaisi johtaa sosialismii n, _jos se .. HAKKUUSÄÄSTÖÄ selvää lievää YLI HAKKUITA lievää selvää Eikö olisi ollut järkevämpää sijoittaa lainavaroj~ ny~Y.~~n huk~aa~joutuvien raaka-amemaanen h_yvaks1käytön lisäämiseen. Monien mielestä luonnon olemassaolo smansä on elämää rikastuttava tekijä. Luonnon ja ihmisyhteiskunnan kehityksellä ei ole mitään e!1· nalta määrättyä suuntaa. Monodia on helppo syyttää siitä, että hän pyrkii repimään maailman hajalle, riistämään sekä uskovaisilta että ateisteilta sen henkisen perustan, joilla näiden maailmank~va !~pää: Itse asiassa hän tarkoittaa Juun päinvastaista ~rittäessää~_ luoda 1!1aaperää si lle ainoalle et11ka\1e, Jo~a voisi olla sopusoinnussa luonnontieteellisen maailmankuvan kanssa. Tätäkään seikkaa ei pidä aliarvioida. Vielä tiedemies kuumenee melkoisesti hyökätessään "vitalismeja" ja "animismeja" vastaan ja todistellessaan, että näillä ei ole mitään sijaa luonnontieteille perustuvassa maailmankuvassa. Oliko sattum~ vai välttämättömyys, että kirjan s1sämarginaalista tehtiin niin kapea , Helsingin yliopiston maatalouskirjasto (007100 Helsinki 71 Viikki) on laatinut erikoisluett_<;l?t kokoelmissaan olevasta ympar1stönsuojelua ja biodyn_a~m!sta viljelyä käsittelevästä kir1all1suudesta. 219. Risto Cajander & Tarja Palo Kirjallisuutta SATTUMA JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYS "Että ihmisellä ei ole mitään merkitystä maailmankaikkeudessa, että hänellä ei ole mitään painoa ja että hän on ilmaantunutkin maailmaan vain sattumalta, tämii tieteen tuloksista tärkein on niistä myös vaikein hyväksyä." Jacques Monod 1967 Jacques Monod 1970 (WSOY 1973): Sattuma ja välttämättömyys, 205 s. Etko s1ll~ olisi paljolti käyttöä luonnonmukaisena lannoitteena (kuorihumus). Mielestämme luontoa on hyödynnettävä ~oni~ _ta~~in
Vaarattomana, teknisesti melko pitkälle kehitettynä "uutena" energianlähteenä esitetään mm. Kirjat 'Hotade Släktled' (1969) ja 'Mordet på framtiden' 1973 ovat myöskin B. Julkaisun erinomaiset valokuvat osoittavat, että Tarvasjoen kartoitettuja kohteita kyllä kannattaa suojella ja hoitaa. Lehdessä ei kaihdeta kirjoittaa valtaapitävien "ujoudesta" kun on kysymys huolestuttavien ympäristöntuho-, myrkkyym. 'Miljö o Framtid' tarjoaa ruotsinkieltä taitaville melkein kuukausittain ajankohtaista ja lahjomatonta informaatiota ympäristönsuojeluliikkeen laajamittaiselta sektorilta. Ihmisen tulevaisuutta pohtivan jälleen uuden kirjan on kirjoittanut ranskalaissyn tyinen, nykyisin New Yorkissa toimi va mikrobiologi Rene Dubos. Kirjanen arvostelee toisaalta henkilöautojen palvontaa, toisaalta Helsingin (ja monen muun kaupungin) kehnoa liikennesuunnittelua. Painavalle ja kiiltävälle liitupaperille on pieni varsinaissuomalainen Tarvasjoen kunta painattanut dosentti Hannu Mansikkaniemen laatiman kunnan ympäristön hoitosuunnitelman, johon verrattavia töitä maassamme toistaiseksi on teetetty vain muutamia. Liikennesuunnittelu tehdään pikkuautoja varten ja pikkuautoja käytetään näin suunnitellussa Helsingissä. Lehden päätoimittaja on perinnöllisyystieteen tutkija, joka on tullut Ruotsissa tunnetuksi 'kansan omana' kuluttaja-asiamiehenä. Kirjallisuutta että reunasanojen lukeminen vähäisin ruumiinvoimin on mahdotonta. Siihen kuuluu runsaat seitsemänkymmentä valokuvaa tekijän oman työmatkan varrelta Helsingin keskustasta Herttonie~ meen. Jokaisen sivun kuviin liittyy muutaman rivin teksti, joka osittain selventää näymiä, osittain esittää ystävällisenpisteliäitä kommentteja niistä. Vastaava päätoimittaja Björn 0. Taskutieto. Aivan ilmeisesti se kuuluu autoi lijoille ja Jiikennesuunnittelijoille, vaikka se ei kumpaakaan ryhmää ilahduta. Dubosin mielestä nykyajan ihminen muistuttaa eläintarhan villieläintä, jolla on runsaasti ravintoa sekä suoja petoja ja muita luonnonvoimia vastaan , mutta jolta on riistetty hänen ruumiinsa ja sielunsa toiminnoille välttämättömät luonnolliset ärsykkeet. Kuvien ja tekstien pohdiskelu esim. Erittäin aktiivisesti käsitellään se, mitä tapahtuu ja jää tapahtumatta päätöksentekotasolla. 21,60 (puoluepoliittisesti sitoutumaton). Tekisikin mieli puhua mieluummin Tarvasjoen maisemanhoitosuunnitelmasta, sillä kyllä ympäristönhoidosta puhuttaessa olisi syytä perusteellisemmin käsitellä esimerkiksi kunnan vähäistenkin vesien tilaa, maatalouden ekolo220 gisia vaikutuksia, metsien käsittelyä tms. Kokonaisuuden kannalta olisi tietysti joka suhteessa järkevämpää suosia voimakkaasti joukkoliikeni:iettä. Teuvo Suominen MILJö O FRAMTID-LEHTI Julkaisija: Miljö o Framtidyhdistys. Kohteet on suunnitelmassa luokiteltu yksittäisiin kohteisiin, pienalueisiin, tienvarsimaisemiin sekä näköalapaikkoihin. työryhmien puitteissa herättää varmasti monta sellaista ajatusta, joiden avulla voitaisiin päästä joustavampaan liikenteeseen, myös muualla kuin Helsingissä. Ihminen ei ole vie. Tämän jälkeen kartoitettiin lopulliset ympäristönhoitokohteet ja laadittiin niille hoito-ohjeet. Näin valmistellaan sijaa ekologien tavoittelemalle 'kausaaliselle ajattelulle', ts. asioiden julkituomisesta, joista virallisella taholla toivottaisiin vaiettavan. Niiden mukaan on helppo tunnistaa jokainen paikka. Tilaushinta Suomeen mk. Päästäisiin ruuhkasta, saastumisesta, melusta, haaskauksesta, viivytyksestä ja rumuudesta. Julkaisu on nimensä mukaisesti dokumenttikuvaus eräältä työmatkalla. Lisäksi lehdessä on hyviä vihjeitä terveellisestä ravinnosta sekä varoituksia liiaksi myrkkypitoisista ja lisäaineilla käsitellyistä tuotteista. Kirjanen on kuvitettu "tavallisiL Ja" valokuvilla. Tarvasjoki on vielä melko puhdasleimainen maatalouspitäjä, jonka pahimmat ympäristöongelmat tutkimuksen mukaan ovat luokkaa siivottomat tienpenkereet, vanhat autot kesämökkeinä jne. Oli miten oli, tällaisenakin suunnitelma soveltuu hyvin kunnan käyttöön. Toivoisi tämänkaltaista lehteä suomenkieleksikin. Teuvo Suominen YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA Kunnan ympäristönhoitosuunnitelma. pitkän tähtäimen kokonaisvaltaiselle suunnittelulle. Markku Rämö INHIMILLINEN ELÄIN Rene Dubos, suom. Hänen toimintaansa on virallinen taho parhaansa mukaan yrittänyt tyrehdyttää taloudellisin painostuskeinoin. Kirjoituksissa on tuotu julki vetoomus, että arvioitaisiin uudelleen Ruotsin koko energiantarve ja että tehtäisiin pesäero tarpeen ja "tarpeen" välille. Erityisen lämpimästi sitä voi suositella kaikenasteisten koulujen ja opistojen opetusmateriaaliksi. Gillberg. Turun kaupungin läheisyyden aiheuttaman rakennustoiminnan vilkastumisen paineessa. Toimituksen osoite: Ullsaxvägen 14, 752 48 Uppsala, Sverige. 60 henkilön antamia tietoja tarkastettiin kesän aikana maastossa ja haastateltiin maanomistajia. Hannu Mansikkaniemi (Tarvasjoen kunta 1973) 90 s. Hän on saanut teoksestaan Pulitzerin palkinnon. Tarvasjoki. Gillbergin jäljiltä. Keitä varten tämä kirjanen sitten on tehty. tuulivoimaloiden käyttöönotto. Jokaisen luonnonja ympäristönsuojelijan olisi erittäin hyvä huolehtia terveydestään, ellei nyt "itsekkäistä" syistä, niin ainakin siksi, että jaksaisi ja kykenisi paremmin taistella ympäristönsä puolesta. Marketta Klinge (WSOY 1973) 242 s. Juha Hämäläinen TYöMATKAKERTOMUS Markku Tanttu 1973, kuvaraportti ruuhkasta, 28 s, tekijän kustantama Työmatkakertomus on sarjakuva elävästä elämästä. Näistä asioista ovat "ihme kyllä" kirjoittaneet pääasiassa ydinfyysikko ja insinööri , eivätkä vain "miljööhullut" atomiasioista tietämättömät. Lähtökohtana on huoli k~nna~ luonnon ja maisemien säilym1sesta mm. Suunnitelman pohjana on korkokuvaan ja maankäyttöön perustuva maisemaanalyysi, joka perustuu aina Granön teorioihin, sekä kunnan "isokenkäist~n" parissa toimeenpantu kyselytutkimus. Varsinaisissa ympäristönhoitokohteissa (lähes 100 kpl) on pääpaino maisemanhoidossa sekä kulttuurihistoriallisesti tahi muutoin arvokkaiden rakennusten tai rakenteiden suojelemisessa. Niissä ei ole erikoisin kuvakulmin, äärimmäisin polttovälein tai vedostuskeinoin korostettu aihetta, vaan näkymät ovat sellaisia kuin ne kadunmies näkee. Näiden lisäksi on kaavailtu virkistysalueita, retkireittejä patikointiin, polkupyöräilyyn ja autoiluun, suositettu tiettyjä alueita teollisuuden ja rakennustoiminnan käyttöön ja lopuksi puututtu lyhyesti joihinkin kunnan pahimmista epäkohdista. Molemmat ovat tietysti toisiinsa sidoksissa. Tämän vuoden numeroissa on monin paikoin käsitelty energiapolitiikkaa, jonka yhteydessä on tuotu esiin atomivoimaloihin liittyvät suuret riskitekijät, asia josta meillä Suomessa taitavasti on osattu vaieta päätettäessä omien atomivoimaloidemme rakentamisesta. Lehden parhaita puolia on, että se käsittelee yhteenkuuluvasti, toisiinsa liittyvinä asioina ympäristön tuhoamista, maan, veden ja ilman myrkyttämistä, viljelymaidemme ja ravintomme rappeuttamista sekä kansan terveyden laskusuuntausta
HKI 10/14 Lupa 2423 ~ , Vastaanottaja maksaa postimaksun VALOKUVA-lehti 7 1 1 1 1 1 1 1 1 Korkeavuorenk. O Ti laan Valokuva-lehden vuodeksi 1974 hintaan 24 mk NIMI LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA Tilatlaessa tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme. tämän vuoden numeroista on jo myyty loppuun. Lehti i,1mestyy 12 kertaa vuodessa. .__ __ L_u_o_N_N_o_N_K_u_v_A_u_s_ JA_ T_i_ED_E_~j I LUONNONKUVAT OSANA OPPIMATERIAALIA KURKI KAHDEKSAN KYSYMYSTÄ KAHDEKSALLE LUONNONKUVAAJALL .__ _ ___ s_o_P_E_u_T_u_u_K_o_ L_u_o_N_T_o_. ..__ _ _ J_o_K_i_ K_u _NT_o_o_N __ _,J J._ _ __ K_A_LA _ s_Ä_Ä_s_K_1 __ _,J ~J ____ s_A_A_M_1T ____ TESTISSÄ PEILITELEET LUONNONKUVAUS SÄRKYLÄÄKETTÄ OIREISIIN MISTÄ RAHAT LUONNONKUVAUKSEEN. ,---1 Tietääksesi valokuvasta, sen ottamisesta, käyttämisestä ja katsomises'\ia selkä kuvata1pahtumista ma1hdo~Nsimman pa,l~·on, seuraa VALOKUVA-lehteä. Yhteensä lähes 500 sivua tiet o,a valokuvista ja va'lrdku1Vaaimisesta. Tilaamalla varmis,tat lehden saami·sen, smä suurin osa mm. Se on Suomen valdkuvaijä~jestöjen keskusl,ii:ton julkaisema valokuvaU.inen ai1ka1kauslehti. 2 b F 72 1 00003 Helsinki 300. _ __ ~J . Luonnonkuvaus on vahvasti mukana myös ensi vuonna. _ J _ _ _ s _uo _ M_E_N_ Lu_o_ N_T_o_ K_A_M_E_R_A_N_ K_o_H_T_E_E_N_A __ _, .__ _ _ M_o_o _ TT_o_R_1_P_E_R_Ä_L_u_o_N_N_o_N_K_u_v_A_u_K_s_E_s_s_A_~I J.__ ____ M_E_T_s_Ä_P_Eu_R _A ____ Nämä ovat otsikoita tämän vuoden Valo kuva -1,ehdistä. .__ ___ _ M_E_TS_Ä_._T_Ä_·N_Ä_·Ä_·N ___ ~I [ LUONNONKUVAUKSEN EKONOMIASTA .__ _ __ R_u_o_K_K_1_-_ _ M_E_R_1L_1N_T_u ___ _,I I MILLAISIA LUONNONKUVIA TARVITAAN. _ J _ _ _ _ _ o_N_G_E_L_M_A_N_A_s_A_A_s_T_E ____ FORMALIINI MYRKYTTI 10 MIESTÄ VÄRILABORATORIOSSA KORTTELI 358 .__ ______ o_·L_J_Y_Ä ____ _ _,, . TIiaa Valokuva tällä kupongilla, puhelimitse 90663 433 tai postlsllrrolla 313 88-1. 1 LUONNONKUVAAJALUONNONSUOJELIJA
Se kertoo turkismetsästäjästä, joka tajusi luonnossa piilevän muitaki n arvoja kuin suoraan roposi ssa mitattavan. Tekijä tähdentääkin, että maa talous on käsitettävä kokonaisuutena, tunnettava elävä n luonnon rakenetta, fysiologiaa ja rytmiikkaa ja suunniteltava maataloutemme tietoon noja utuen, ti etoon joka on syvemm äll ä ku in pelkkien oireiden toteaminen. metsänhakkuuta) vastaa n sopisi suoraan nyky-Suomen oloihin. Eräs eikä lainkaan väheksyttävä menetelmä lajien pelastami seksi on siirtää osa näistä viimeisistä yksilöistä uhanalaisi lta asuinsijoiltaan elä intarhan a idattuun mutta suhteellisen suojaiseen ympäristöön. Tämän selvittämiseen Dubos uskoo 222 pystyttävän mm. Olisi otettava huomioon Homo sapiens -laj in väi stämättömät biologiset rajoitukset sopeutua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Hän ei pyydä palaamaa n taka isin luontoon, vaan kehoittaa ihmi syyden ti eteen perustamiseen, sillä tarvitaa n uudenla ista tietoa nii stä koossapitäv istä voimista , joiden ansiosta ihminen pysyy ruumiillisesti, henki sesti ja yhteiskunallisesti kokona isuutena. Rajoitusten myöntämi sen ei tarvitse merkitä muuttumatonta näkemys tä ihmisluonteesta eikä alistumista ihmisen nykyisten elinehtojen hyvä ksymi seen. "Erämaan pyhiinvaeltajat" on tekijänsä kokemuksiin perustuva "seikkailuromaani ". Markku Rämö INTIAANI EN HÄTÄHUUTO Wa-Sha-Quon-Asin: Erämaan pyhiinvaeltajat (Otava, 1973), 264 s. Melkoinen joukko murheellisen maapallomme vi lli elä imistä on surmattu sukupuuttoon . Leppeän myötätuntoi sta, välistä syvältä luotaavaa itsetilitystä ja sitten taas kepeän humori sti sta. Kirj a on tarkoitettu lähinnä käytännön oppaaksi puutarhoihin ja maa tiloille. myrkyttää ma ita, siemeni ä ja kasveja tauteja ja tuholai sia vastaan ja oll a aiheutta_ miensa oireilmiöiden orja. Durrellilla vain on kyky kuvata ikävätkin asiat hillittömän hilpeästi . Ja kuitenkin teoksen tapahtumat ajoittuvat vuosisatamme alkuun ja silloiseen Ontarioon. Käytännön toteu ttam inen on siis v iisaampaa, taloudellisempaa ja pidemm än pääll e kestävämpää va ikuttamall a luontoon syy-seuraussuhteet jo ennakolta tuntien kuin sa ttum anvaraises ti esim. Luonollisesti kiintoisaa on se, että tekijä on intiaani. H änen ratkaisuyrityksensä pohjana on usko mahdollisuuteen käsitellä tieteellisesti ihmisen elävää kokemusta . Toivo Rautavaara on käsitellyt kirjan saatesanoissa globaaliselta kannalta oikeiden viljelymenetelmien tärkeyttä taustana karvaasti koetut "kem iaa llisen" vi ljelyn haitat ja valaisee esimerkeillä, miten esim. Tuskin mitään ti edetään hänen piilevi stä sopeutumismahdollisuuksistaan , hänen reagoimistavastaan kehityksensä alkuvaiheissa ja myöhem min elämässä kohtaamiinsa ärsykkeisiin , näiden reaktioiden pitkän tähtäimen seurauksista hänelle itselleen ja hänen jälkeläisilleen. Kuvilettu. Se, miten tätä voidaan tieteellisesti käsitellä, on jo kauan ollut psykologian suuria kiistakysymyksiä. Lea Hytönen BIODYNAAMINEN VILJELY Kjell Annan, (Tammi) 135 s. Allekirjoittaneen asiantuntemus ei riitä määrittelemään, millaista on tyyp illinen intiaan iteksti, mutta kuvitellen, että "Erämaan pyhiinvaeltajat" edustaa sitä parhaimmillaan. Majavanpyytäjästä tuli majava nsuojelija, joka uhrasi kaikkensa löytääkseen lemmikeilleen turva-alueen. Kirja ei yleisluontoisuuden vuoks i ole eikä voi ollakaa n peru steellinen , vaan antaa viitteitä siitä, miten voi elää sopusoinnussa viljelemänsä maan kanssa ja kertoo helpos ti tajuttavassa muodossa miten kasvatetaan laadulli sesti korkeatasoisia ruokakasveja sekä miten päästään hyviin satotul oksi in ilman kemiallissynteetti siä lannoitteita ja myrkkyj ä. Lisäksi hänellä on luon ta inen taito tulla toimeen sekä omintakeisten eläinten että valloittavaa persoonallisuutta osoittavien alkuasukkaiden kanssa. Vaikkei teos ole tippaakaan ti eteellinen, se kertoo a idosti eläimestä ja ihmisestä. Kirjallisuutta raantunut a inoastaa n lajitovereistaan vaan perustav imman minuutensa syvimmistä kerroksista, kun hän on joutunut sopeutumaan yhä teknisempään ympäristöön. W a-Sha-QuonAsin eli H armaa Pöllö oli puoliverinen, joka vietti melkoisen kirjavaa elämää, ennen kuin hänestä tuli riistanvalvoja ja myöhemmin osavaltion palkkalistoill a ahertava luonnonsuojelija. T eoksen loppuun päästyään lukija voi olla katkera vain yhdestä seikasta: miksi se loppui niin nopeasti! A sko Kaikusa/o. Dubos pelkää tämän johtava n inhimillisyyden katoami seen ja ihmisen muuttumiseen koneeksi. Sen luettuaan voi esittää vain yhden toiveen : Lisää täll aista_ A. Melkoi nen joukko on täll äk in haavaa menehtymi sen partaall a; lajien olemasaolo on enää anih arvojen yksilöiden varassa. T ämän vuorova ikutuksen kuvaam iseen Dubos käyttää monta luku a ihmi syyden esihistoriasta alkaen. T ämä oli eräs Gerald Durrellin motii veista hä11en häi pyessään ystävänsä kanssa pu oleksi vuodeksi Kamerunin tropiikkiin pyydystämään joukon harvinaisi mpi a luontokappaleita eläi ntarhoi hin . Kaikusalo NYKYPÄIVÄN NOAK Gerald Durre/1: Arkillinen eläimiä (Otava 1973) 246 s. Sopeutuminen ei ole tapahtunut kivuttomasti , vaa n on a iheuttanut ahdi stusta ja epätoivoa, koska elämä tun tuu menettäneen tarkoituksensa . Se käsittelee sen vuoksi run saasti erila isia työmenetelmiä ja maa n sekä kasvien terveydenhoitoa, ekologista tautien ja tuholai sten torjuntaa . Mirjamaija Mikkola. monet elintärkeät viljelykset on voitu pelastaa vain viljelytapojen mullistavilla muutoksilla voimaperäisen "kemiallisen" vi ljelyn kouri sta. Mikäli ihmiskunta josk us järkiintyy, nämä kriisivaiheen sivuuttaneet eläimet voidaan kenties lajinsa a inoi na edustajina päästää joko enti sillä ta i uu silla ja otollisemmilla alueilla vapauteen. laboratoriomalleja kehi ttämällä täydentämää n ihmisen havai ntoja. Alkuteoksesta 'Jord och bröd' suom. Dubosin mi elestä ihmisen evoluuti oon ei kuulu jatkuvasti kasvava riippuvuus koneistumisesta. Prof. Syynä ei Dubosin mielestä ole va in läheisten sosiaalisten suhteiden rikkoutuminen ja siihen liittyvä yksinä isyys, vaa n myös ihmisen ja luonnonvoi mi en vuorovaikutuksen särkyminen, luonnonvoimien, jotka ovat muova nneet hänen fysiologisen ja henki sen minuutensa, ja joihin hän pohjimmaltaan on vieläkin si doksissa. Vaaran ihmisyydelle aih euttaa erehdys pitää teknologian kehitystä itseisarvona eikä välineenä. Myrkkyja väkilannoiteteollisuuden pitäessä maanviljel ymenetelmien ohjaksia voi biodynaamista viljelyä käsittelevän kirjan ilmestymistä pitää iloisena ja kehottavana ympäristönsuojelutapahtumana. "Arkillinen eläimiä" on räiskyvän humori stinen pakinakokoelma, jossa kuitenkin jokainen lause kertoo todella koetusta ta pahtumasta. Riemastuttavinta on, että hän onnistui. Matkatoverinsa ki ell osta huolim atta hän puki kokemuksensa kirjan muotoon, ja suomalaisten eläinystäv ien onneksi Martta ' Eskelinen käänsi teoksen äidinki elellemme. Dubos on kaikesta huolimatta optimi stin en, vaikka hänen käsityksensä mi elestäni eivät ole uusia kuten eivät keinotkaan, joiden hän uskoo muuttava n huoles tuttavan kehityssuunn an. Vähintäin yhtä kiintoisaa on se, että kirjassa kuvattu hätähuuto luontokappaleen (majavan) puolesta ja luonnon tuhoami sta (mm
Northern Finland is crucial since it allows the Russian wolves to rnigrate to the Scandinavian mountain range; unfortunately this is the Finnish reindeer country where the wolves are vigorously persecuted. The present parks can be shown as examples of little use, of no income or employment to the local people, etc. The survey in 1973 was pari of the program. The wolves of the world by Douglas H. Apparently the present opposition to national parks is only one new step in the bitter fight for the future of Finnish f orests. The industry wants to rnake cellu/ose out of the national parks by Esko foutsamo Pages 163-166 The present systern of national parks is largely the same as created in 1956. Therefore the industry is worried about any factor threatening their timber supplies. In Sweden, however, there is a program to breed the Scandinavian race of wolf (Canis lupus lupus) in captivity and to release it in future. Eleven of them were active, but only one nesting was succesful (with 2 young). For the representatives of the industry it seems to be impossible to see the forest as an ecosystem with many aspects and many uses. The results are shown on the map on page 178. Pesticides may be an additional factor. Several hundred hunters went after them and killed some of them. This gives a useful weapon into the hands of the industry. 2. They rnaintain thai the program, if realized, would cause the forest econorny of Finland to col/apse. The state is still paying bounties on wolves in northern Finland. Eight eyries were checked. 3. The few remaining wolves of Norway and Sweden are now totally protected, but their numbers are too low to allow natural reproduction. Five of them were inhabited, but no one produced any young. the large island group between Finland and Sweden (Åland). Part of the opposition can be explained by the miserable state of the present Finnish parks; there is practically no maintenance and no favorable influence on e1:nployment. Summaries ofthe main articles • lll this issue The opponents of national parks Editorial Pages 161-162 A new program to create 35 new and to expand 8 existing national parks in Finland is opposed by various groups. Seven of them were active, but only one was succesful (with 3 young; an unusually high number for this species in the present situation). Eleven eyries were checked. In several cases the nesting was disturbed by road construction, forestry, or human activity. For the public it is hard to believe thai there could be imy other results but unemployrnent for the local population although the program includes a cornprehensive pian to bring the whole park systern to an up-to-date level, with new jobs, increased tourisrn, etc. In October 1973 some 15 wolves appeared on the Finnish side of the border. Unfortunately the present system of national parks of Finland is far from the recommendations of IUCN. The reasons for this are the same as listed above. Fifteen eyries were checked. 15, pp. the southwestern archipelago of Finnish mainland; and 3. 18-21. The flying squirrel still flies in Finland by Asko Kaikusa/o Pages 178-180 Enquiries in various magazines have resulted in more than one hundred letters describing the occurrence of this mamma/ (Sciuropterus russicus) . They ignore the fact thai the /oss of timber could be cornpensated more than suf f iciently by other incomes. However, the future of Finnish wolves cannot depend on these specimens. The white-tailed eagles in 1973 by Juhani Koivusaari, Ismo Nuuja, Risto Palokangas, Esko Joutsamo, Kaius Hedenström, Torsten Stjernberg and Henrik Wallgren This species is one of the most immediately endangered species of Finnish wildlife. Two or three wolves, possibly with pups, are known to live now in southern Finland. Reasons for lack of success were largely the same as in area 1. The black dots indicate a recent (after 1960) observation and the apen circles older observations. Pimlott Pages 167-171 This article is a translation, with the author's permission, of the article published in "Nature in Focus" (Council of Europe, 1973) No. Sorne of the leading experts of forest industry and forestry research have devoted their energy to attacking the program. The species has formerly been more numerous, but modern forestry has proved fatal for it. This information is the only existing knowledge of the present range of flying squirrel. Their existence has not interf ered with hurnan interests. The forest industry of Finland is willing to expand. The rapid increase of tourism and the equally rapid destruction of natural habitats make the time factor critical; new parks can be made only as long as there are suitable areas left. 1. Their fears have been actively supported by a campaign arranged by the forest industry. The conservationists have been opposing the plans of the forest industry to build new factories without sufficient resources of raw materials. Apparently the role of pesticides in this part of the Baltic is very important. the archipelago of the central part of the Gulf of Bothnia; 2. The new program is an effort to preserve representative areas of various parts of Finland to be used for recreation, conservation, reindeer economy, scientif ic reseSuomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection (Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10, Finland Editor: Teuvo Suominen arch, education, etc. The wolves of Scandinavia by Erkki Pulliainen Pages 172-173 There is still a small population of wolves in the Scandinavian countries, but it does not generally exceed 20 specimens. In other words, the new program is shown to the public as a pian to increase the proportion of useless land area of Finland. The WWF Finland has started a campaign to col/ect money for urgent protection measures. Some of the wolves went back to the Soviet Union. The Finnish wolves living outside the reindeer economy area are now allowed f ull protection. I ncreased protection is urgently needed in all parts of Scandinavia. !n Finland the white-tailed eagle is restricted to three distinct areas: 1. It needs old 223. Owners of private land areas are suspicious since they are afraid of losing their property without sufficient cornpensation. The clark area indicates a rather uniform distribution. The Bank of Finland has, however, banned the plans as there is not suff iciently raw materia/
Jt also includes a certain degree oj responsibility. However, this is done without proper planning. A very interesting method, callecl "taungya" is used for reforestation. This aspect is not always respected by foreign ers who are not accustomed to free access to places 1,11 l 1 ich are no/ effectively watched. O,_w of the results is the flow of fore1gn currency in to Finland. The anarchy of environmental education by Rolf Oinonen Pages 202-204 Several Finnish universities are now giving courses in the management of the environment. Jt is urgently neeclecl to channel the flow in orcler to avoicl deslruction of vulnerable nature. Recently the museum had to move f rom its previous quarters to a new one. The present aclclress is: Kuha/ankatu 19, Forssa, Finland. Apoarently Europe is getting crowded, and people are trying to find peaceful, scarce/y populated areas Jor their holidays. The modern trend in tourism is towards greater numbers of unse/ected tourists. Bird-boxes are now welcomed by it. The possibilities of breeding the predators and improving their habitat is now under research. Few experts can do very little if the majority of people are not aware of the problenis. Amnuay Kaosingha of Forest Industry Organisation of Thailand very few clays were able to give a clear view of the use and reforestation of teak forests in northern Thai/ane/. The other side of the coin is the disturbance ancl pollution brought about by too many visitors. Due to the generous help of Mr. The weeding ane/ other agricu/tural care is of great importance for the young tree; after two or three years the /ane/ is left entirely for teak, ane/ a new area is taken to use. Among the crops young teaks are planted at regular intervals. Amnuay Corvanich and Mr. Jt seems that, instead of professional experts in environmenta/ matlers, there should be smaller courses given lo ali people. The modernized museum of natural history in Forssa by T . Clean, unspoilecl nature can no longer be offered f ree to tourists. The costs of tourism by Urpo Häyrinen Pages 198-201 During last summer the newspapers told about several shocking cases where tourists frequently f rom Cenlral Europe had misbehaved in Finland. The equal/y generous attitude of Mr. Open from 1 pm to 5 pm. Jt results in massive numbers of voles in small areas. As a result, there is a danger of training too many experts in environmental matters without suilable jobs for them . Tourists are attracted to p/aces where the nature does not tolerate intensive use. It seems possible that the situation has been made worse by the destruction of the natural habitats oj predators (weasels, owls, ele.). The growing tourism in Finland by Kai-Veikko Vuoristo · Pages 194-197 The UN Statistical Yearbook 1971 shows that 11,3 million tourists entered the Scandinavian countries (Finland, Sweden, Norway, and Denmark) in 1970. Thai teak, e/ephant, ane/ national park by T euvo Suominen Pages 188-193 This is a clescription of a short visit to Thailand. Käytätkö kirjeensulkijamerkkejä. The flow of tourists to Finland has expanded rapidly. During the first years there is a rich vegetation of many wild species. Various m ethods oj control have been employed, without a great success. W elcome. Luon-nonsuojeluaiheiset julisteet ovat huipputasoa. Scandinavia is now _ comparable with the largest tounst centers of the world. Jt seems that the natural fluctuations of rodents are even more conspicious on this kind of habitat. Taungya seems to be a valuable m ethocl since it brings both food and employment now, and 224 industrial raw materia/ in the f uture. This m eans that the problems caused by tourism are rapidly expanding. Phairot Suvanakorn and Mr. Brander Pages 181-183 A very active voluntary organisation f or conservation of nature is situated in Forssa, southern Finland. For a Finn it is consoling to_ see how bitter the fight for the ex1stence oj Thai National Parks has been since the pressure to use economica/ly the natural areas seems to be equally high in Finland and Thailand. deciduous forests, with aspens and woodpecker holes. Phairot Suvanakorn was decorated, apparently with fu/1 reason, during the last International Conference on National Parks in 1972 in USA . Lahjatilauskortteja saat maksutta liitosta. Somboon Wongpakd of the National Parks D(vfsion offered an opportunity to VlSlt the Khao Yai National P_ark. Domestic tourism is equal/y disturbing to the inhabitants of Lapland. Soon it will be impossible to control the disadvantages unless the costs are charged to the visitors in some way. The sad lhing is that the general opinion is rapidly changing against ali foreign tourists. lf ali people are given effective and meaningf ui information about the importance of environmental problems it will be more /ikely thai the environment wi/1 be properly managed. This is an idea/ habitat for several species oj rodents, including voles. The so-called everyman's right prevails in Finland, ane/ it includes thai everybody has free access to others' property. They kill the young trees by eating their buds, bark and roots. A paracl ise for voles by Asko Kaikusalo Pages 184-187 Due to overproduction of agriculture part of the field area of Finland has been planted with trees. The vegetation is clearecl, and agricultural crops are grown. The collections have a definite interest in local nature and conservation. Motor s/eclges, private aeroplanes and other motor-powered vehicles are causing considerable losses for !he northern economy reindeer k eeping ane/ fishing. This requires careful planning ane/ large investments. The rich scenery and natural 11/ e of the park is of great interest to everyone. Se ei tule sinulle yhtään kalliimmaksi kuin muu (itse asiassa saat sen keskimääräistä hintatasoa halvemmalla). The expansion of tourism has been too rapid, ancl Finland has been unpreparecl to accept the flow. Jos vastauksesi on myönteinen, niin miksi et käyttäisi Suomen luonnonsuojeluliiton aineistoa. !n 1966 one million tourists entered Finland, in 1972 the figure was twice as large. Careless use of fire is cletrimental for forestry. Esimerkiksi : Suomen luonnonsuojeluliiton perinte inen postikorttisarja (12 värikorttia, koko sarja 5 mk:lla) Suomen luonnonsuojeluliiton uusi korttisarja (6 värikorttia rohdostai myrkkykasveista, kaksi sarjaa 5 mk:lla) Suomen luonnonsuojelul iiton perinteinen kirjeensulkijalajitelma (50 merkkiä 5 mk:lla) Suomen luonnonsuojeluliiton uusi kirjeensulkijalajitelm a (5 kauniskukkaista suojeltavaa kasvia, 50 merkkiä 10 mk:lla) Suomen Luonto on edelleen maamme lehdistä halvimpia (vuonna 1974 6 numeroa, 12 mk). LUONNON YSTÄVÄ Lähetteletkö postikortteja . One of the activities is to keep a museum of natural history. Annatko joululahjoja. The space is now more limited, but the materia/ related to conservation is given a preference. Sopivat omaksi iloksi ja joululahjoiksi.. Elephants are siili considerecl valuable "tools" in Thai forestry, and they are trained in a special schoo/
Juhani Santanen, lehtori Teuvo Suominen, fil.kand. (9-15.30) 971-12 082. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Helmer Tuittila, Sylväänkatu 4 A 8, 38200 Vammala. 964-22 991. POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Viertolankatu 47, 05800 Hyvinkää. P IEKSÄMÄEN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT, c/ o Jaakko Savola, Kalevalankatu 48, Pieksämäki, puh . 448 439 Toimistonhoitaja: Eini Nordman, puh. 23 208. {10-15) 921-335 599/ 522. varapuh.j. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kasvitieteen laitos, Torikatu 15, 90100 Oulu 10, puh . Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINA ISET JÄSENJÄR JESTÖT ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/ o Ari Kultanen , Soskua, 53100 Lappeenranta 10. LENTUA-SEURA , c/ o Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. 939-23316. 5093. g53-11 956. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTA öSTERBOTTENS NATURVÅRDSFÖRENING, Isokatu 15, 67100 Kokkola 10, puh. LAPIN LUONNO SUOJELUYHDISTYS, c/ o Pauli Lisitzin, Valtakatu 2, 96100 Rovaniemi 10, puh. !!SALMEN LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, c/ o Eero Antikainen , Rinteentie 28, 74130 Iisalmi 3. POHJOIS-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/ o Heimo Mikkola, Kuopion korkeakoulu, pl 140, 70101 Kuopio 10. 448 439 Järjestösihteeri: Sauvo Henttonen, puh . ITÄ-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Satamakatu 5 B 61 , 57130 Savonlinna 13, puh. maist. 931-62 531. Sulo Rahko, kaupungineläinlääkäri Lauri Ruippo, maisemanhoidonvalv. HELSINGIN SEUDUN LUONONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFöRENING , c/ o Kaarle Klemola, Merikorttitie 4 a 589, 00960 Helsinki 96, puh . kand., puheenjohtaja Urpo Häyrinen, fil.kand. Martti Linkola, fil.kand. Matti Vehkalahti, yhteiskuntat. (915) 941-10 920. Jaakko Savola, ylilääkäri, varajäsen Yrjö Haila, fil.yo, varajäsen SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMISTO Toiminnanjohtaja: Esko foutsamo, puh. Anna-Riitta Wallin, oik.yo; siht. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Uusikoivistontie 77 A 3, 28130 Pori 13, puh. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, c/ o Olli Laamanen, 80510 Onttola. KUOPION LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh. KOILLISMAAN LUONTO , c/ o Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusamo. LÄNSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJ ELUYHD ISTYS VÄST-NYLANDS NATURVÅRDSFöRENING , postilokero 33 , 0810 1 Lohja 10. 981-22 710. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NATURTenovuo, Turun Yliopiston Eläintieteen laitos, 20500 Turku 50, puh. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10. 554. LAHDEN LUONNONYSTÄVÄT, c/ o Veli Haikonen, Kaivolankatu 2 B 16, 15240 Lahti 24. (16.30-) 952-16 767. ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/ o Raimo Koponen, PL 10 60100 Seinäjoki 10, puh. 90-315 243. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11 , 00100 Helsinki 10, puh. 10 000. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/ o Niilo Ruuth, Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60. 13 860. KYMENLAAKSON LUONNON SKYDDSFöRENING, c/o Rauno YSTÄVÄT, ltäkatu 2 B 21 , 48100 Kotka 10, puh. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Jyväskylän yliopiston biologian laitos, Vapaudenkatu 4, 40100 Jyväskylä 10, puh. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/ o Pentti Andsten, Armas Launiksentie 5, 13130 Hämeenlinna 13. PIRKANMAA LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/ o Lauri Ruippo, Kuusamakuja 2 E, 33840 Tampere 84, puh. ULKOJÄSENET Bio-Dynaaminen Yhdistys Eiclos Enemmistö Fyysikkokilta Hämäläis-Osakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten suojelu Kokoomuksen Nuorten Liitto Maantieteen Opiskelijat Marttaliitto Metsäylioppilaat Myy Päijät-Hämeen Maakuntaliitto Rakennusinsinöörikilta Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen Arkkitehtiliitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto Suomen M ielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Suomen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liitto Symbioosi Synop Vihreä Risti SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HALLITUS Harri Dahlström, maat.-metsät. KAINUUN LUONTO, Huoltokatu 1, 87100 Kaj aani 10, puh. 90490 961. 498 159
lajitelmana, jossa on 10 kutakin. Hinta 10 mk. Kappalehinta on 20 p. Korttien kappalehinta on 50 p, mutta kaksi .kokonaista sarjaa (12 kpl) saa 5 mk:lla. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Uudet kortit ja sulkijat ... Postikorttien aiheina on 6 rohdosja myrkkykasvia: ,kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumlunikko. Merkit toimitetaan esim. i: .:l i: Q.I SUOMEN LUONNONSUO.JELULIITl'O SUOMEN LUONNONSUO.JELULIITTO SUOMEN LUONNONSUO.JELULIITTO SUOMEN LUONNONSUO.JELULIITTO = V) Kilamapaino, Helsinki 1973. Kasviaiheiset kuvat on lahjoittanut luonnonsuojelutyölle Sirkka Linnamies. Kirjeensulkijoiden aiheina on 5 kauniskukkaista, suojelua tarvitsevaa kasvia (kuvat ohessa). Suomen luonnonsuojeluliiton entisten korttien ja sulldjolden rinnalle on tullut uusia