Sitä ympäröivää erämaasirpaletta ehdotetaan hiljakkoin julkistetussa KansaUispuistoko mitean mietinnössä luonnonpuistoksi, j otta alueen monipuolinen luonto metsäpeuroineen, karhuineen _ja joutsenineen olisi turvassa. Ilmansaasteet alentavat luonnon tuotanto kykyä mm . hidastamalla puiden kasvua (yllä kuva niiden vaurioittamista männynneulasista); Itämeren kalantuotto (ylimmässä kuvassa silako ita) o n vaarassa mm. ympäristömyrkkyj en j a öljyn vuoksi; ylimitoitettu _ja yhä holtitto masti etenevä soiden o jitus tuhoaa marjasoita (keskikuvassa suomuurain), j oiden tuotto on kiistatta metsäntuottoa suurempi ; metsäpeura (alakuva) on muuan Suomelle ominainen _ja su~jelua tarvitseva eläinlaji, _jo ka yhdessä muiden eläinten j a kasvien kanssa on osa ns. Tiivistelmä Kansallispuistokomitean mietinnöstä _julkaistaan tässä lehdessä sivuilla 277-290. Kansallis_ja luonnonpuistot on vih doinkin ymmärrettävä kansallisomaisuudeksi, korvaamatto man arvokkaaksi luonnonvaraksi, joka menetetään, ellei sitä suo jella ajoissa. Luonnonsuo jelun tärkein tavoite on luonnon ainutlaatuisten elementtien ja luonnon moninaisten tuottoj en suoj elu. O heiset kuvat havainnollistavat muutamia suo jelukohteita. geneettisiä luonnonvaroja eli sitä elämän moninaisuutta, joka antaa ihmisellekin monenlaisia aineellisia j a henkisiä tuottoja.. Tämän numeron kansikuva esittää Kuhmon Elimysjokea
Korkealuokkaista ravintoa, vettä ja ilmaa riittää, samoin ennennäkemätöntä elintasoa, eikä kuolleisuuskaan liene lisääntynyt ainakaan yllämainituista syistä. Juuri tämän oivalluksen puute on osaltaan sotkenut maan talouden, mutta silti uskotaan yhä yleisesti tilanteen korjautuvan uudenlaisella rahapelillä. Työllisyys ja ympäristönsuojelu eivät ole vastakohtia vaan toistensa tukijoita. Pääpaino on kuitenkin sanoilla "oikein hoidettuna." Suomessa on nyt unohdettu vanha totuus, että vaurauden lähteitä ovat vain työ ja luonnonvarat. Sitä paitsi kansakuntana kuulumme maapallon vauraimman kymmenesosan joukkoon. Emme, vaan lähes kaikki todellisen kehityksen kuvaajat ovat likimain ennätyslukemissaan. Oivallusten puutteen syvyydestä kertokoon pieni luettelo: SUOMEN LUONTO 45/ 77 36. Kaikkein arvokkainta on tulevaisuuden kannalta se, että mikään todellisen vaurautemme lähteistä ei oikein hoidettuna lopu. Vesistömme voisivat tuottaa jopa kaiken välttämättä tarvitsemamme valkuaisen, mutta niiden tuotto on tyrehdytetty likaamalla ja säännöstelemällä, koska vesien rauhaan jättämistä väitetään kalliiksi; ilman likaantuminen jäytää terveytemme ohella metsiemme, maidemme ja vesiemme tuottoa, mutta kalliina pidetään silti vain ilman puhtaanapitäm1sta; monet metsämme ja suomme ovat todistetusti tuottavimmillaan sienija marjamaina, mutta metsien moninaiskäyttömahdollisuudet ja viimeisetkin marjasuot tuhotaan kalliisti ja juuri taloudellisuuden nimissä; Lapin karu luonto pystyy tuottamaan ihmiselämän pysyväksi perustaksi vain poronlihaa, riistaa ja kalaa, mutta juuri niiden tuotanto estetään ensimmäiseksi taloudellisen toiminnan nimissä; yksinkertaisin säästöja kierrätystoimin voitaisiin merkittävästi vähentää tuontienergian tarvetta, mutta paitammekin öljyn ohella loppuun myös suoturpeen ja otamme niskaamme ydinjäteongelman vuosituhantisen ikeen; teoriassa tiedämme, että luonnontutkimukseen sijoitetut varat tuottavat korkeimman mahdollisen koron sekä rahallisesti että auttamalla säilyttämään tasapainoa ihmisen ja ympäristön välillä, mutta käytännössä yritämme "säästää" supistamalla tutkimusvaroja. Työvoimavaltaiset alat ovat yleensäkin ympäristöystävällisiä ja lisäksi voidaan tehdä työtä ympäristön hyväksi ja luonnon elvyttämiseksi. On kansallinen onnettomuus, että päättäjämme eivät tunne niiden hoitoperiaatteita. Suomen Luonto N:o 4-5 1977 36. Tämä linja olisi nykyistä loppuunmyyntilinjaa verrattomasti parempi: luontoa ja luonnonvaroja säästyisi, ympäristö puhdistuisi ja työtä riittäisi tulevaisuudessakin. Elämmekö siis ennennäkemättömässä kurjuudessa, nälän ja tautien murjomina. Ne on muka kalliisti hakattava ja ojitettava, vaikka puutamme jo nyt lo_juu varastoissa monen kansallispuiston verran ja vaikka suo-ojitusten tuotto on, paitsi vuosikymmenien päässä, jo sinänsä mitä suurimmassa määrin kyseenalainen. Tuoreista "asiantuntijalausunnoista" typeryttävimpiä ovat ne, joiden mukaan meillä ei mitenkään ole varaa jättää sinne tänne maahamme muutamia kymmeniä soita ja metsiä kansallisja luonnonpuistoina siihen tilaan, missä ne ovat saaneet olla kymmenen vuosituhatta. vsk. Raha on niiden symbolinen vastine, joka ilman niitä on vain paperia ja metallia. Suomen ympäristönsuojeluliikkeen kiireellisimmäksi työkentäksi tässä loppuunmyynnin kiihkossa on tullut maltin vaatiminen ja sen seikan osoittaminen, että todellinen elvytys voi perustua vain luonnonvarojen oikeaan hoitoon. 257. On onni, että Suomen talouselämä perustuu nimenomaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Mahdollisuuksia on runsaasti: puhdistamoita, prosessinparannuksia, luonnonvaroien talteenottoa, vesakoiden ve;urointia, ojikoiden perkauksia, taimikoiden hoitoa, hukkapuun keräystä, jätteiden kierrätystä, energian säästötoimia, tutkimusja valistustyötä jne. Suomen asiat eivät vielä ole peruuttamattoman huonosti, koska luontomme on vielä uusiutumiskykyinen ja elvytettävissä. Korpilampi olisi nimeään myöten sovelias paikka luonnontalouden perusteiden opiskelukurssille. Elvytyspuheissa ei ole sivuttukaan luonnonvaroja, vaikka juuri niistä puhumisella olisi pitänyt olla pääpaino, työkysymysten ohella. vuosikerta Maltti tuo vaurautta, ei loppuunmyynti On keskusteltu vilkkaasti elvytyksestä, elinkeinoista, työllisyydestä, rahasta ja myöskin kansallispuistoista. Jos vertailu vielä ulotetaan sellaisiin kansantulossa näkymättömiin asioihin kuin luonnon kauneuteen ja moninaisuuteen, elämisen väljyyteen ja jokamiehenoikeuksiin, olemme todella ruhtinaallisesti kärjessä. Joka suunnassa ongelmia on pidetty lähes ylikäymättöminä
. . ..... . I 7 B 6, 00120 Helsinki 12 puh. . . . . . . Se on auki ark. 921-19 909. . . . . . . . . . . . vsk.. . . . 3 18 Muista uudistaa Suomen Luonnon tilauksesi ajoissa! Ensi vuonna Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. . . . . . . ..... ... .. . . . ..... .. 90-642 881 Päätoimittaja (vastaava) Teuvo Suominen Toimitussihteeri Riitta Jokiranta Taitto : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (kokoonkutsuja) Hannu Himanen Terttu Laurila Tapio Lindholm Matti Lähdeoja ISSN 0356-0678 Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy Forssa 2.58 SISÅ°LLYS Maltti tuo vaurautta ei loppuunmyynti . SUOMEN LUONTO 45/77 36. . . . . . . .. . SL T Oy on nyt avannut Turussa sivumyymälän, josta voit hakea kaikkia tuotteita. . .. ......... .. . . . . Lehden tilatessasi kalenteri maksaa vain 25 mk, muuten 30 mk. . . 90-642 881 Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vapaaehtoisen luonnonsuojelu työn valtakunnallinen keskusjärjestö. . . . Tila ushinta on 40 mk , Po hj o ismaiden ulko puolelle 46 mk. . . ...... . . . . . . . ........ . . . 303 Suomen luonnonsuojeluliitto . 257 J uhani jokinen ja Antti j. ........ . .. . 3 11 Harrastajan poluilta . . . . . . .. 264 Anna-Riitta Wallin: Ilmansuojelun lainsäädännön kehittäminen 270 Erkki Korpimäki: Lappajärven Vanhaneva . . . . . . ... . 294 Pekka Moilanen: Menetetty monni .. . . . . . . 3 16 Uutisia .. . . 300 Suomen luonnonsuojeluliiton yleistavoitteet ja toimintaperiaatteet . . .. . . . . 308 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto . Vuo nna 1978 Suomen Luq nto ilmestyy kahdeksana numerona. . . . . TILA UKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suo men luo nnonsuojeluliiton 10imis10, puh. ... . . . lrto numero t 7 mk. . . . ........ Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 30 mk postisiirtotilille no 608 211. ... . . . . .... Postitse saat tavarat ainoastaan Helsingin myymälästä, Punavuorenk. 31 7 Summaries of the Main Articles . . . . 3 13 Kirjallisuutta . 17 B 6, 00120 Helsinki 12, puh . . . . ... . ... . . . ..... Käytä maksaessa tuota korttia, sillä siihen merkitty tilaajanumerosi helpottaa tilauksesi nopeata ja oikeata käsittelyä. . . Tilaa omasi kätevästi samalla tilauskortilla kuin Suomen Luonto. .. . . Liiton toimi.sto o n avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.Ö0. 12-17 ja Ja 9-13. . . . . . . . Turun myymälän osoite on Läntinen Rantakatu 21, puh. . . . . Saat siis hyvää luettavaa useammin. . .. . . . . . . SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonno nsuojeluliitto ry, Lö nnrotink. ... . . . ... . ILMOJTUSHINNA T 1/ 1 sivu 2000 mk 1/2 sivu 1500 mk 1/ 4 sivu 1000 mk takakansi "::iooo mk aukeama 3500 mk väri lisä 700 mk TOIMITUS Lönnrotink. .............. . . Siksi lähetämme sinulle lokakuussa maksukortin, jolla voit helposti uudistaa tilauksesi. . . . . . 3 14 Huutoja korvesta . Häkkinen: Norjan happosadekokous 1976 .. . . . . . ............ Tilaushinta Pohjoismaiden ulko puolelle on 35 ml<:. . . . . . . . .... . .......... ... . . . . . . . .... . . ........ . . . . . . . 259 Satu H uttunen: Havupuut ja ilman saastuminen . . Tilaushintakin on edullinen, vain 40 mk. 277 Pekka Mustakallio: Vaskijärvi heitteille jätetty luonnonpuisto 29 1 Veikko Huhta: Elävä maaperä ... . Tarkista tilauksesi: maksa sekä lehti että kalenteri. . Uskomme, että haluat olla mukana ensi vuonnakin. .. . .. . .. . . . . . . . ......... . . ... O soitteenmuutokset pyydetään toimittamaa n kirjalliJeJti Suomen luonnonsuoj eluliiton toimistoon (osoite yllä ) riittävän ajoissa enn:n seuraavan numeron 1fmestym1sta. . . . . . 274 Kansallispuistokomitea ehdottaa uusia kansallisja luonnonpuistoja .............. . . ...... 642 88 1 Suomen Luonto ilmestyy vuoden 197 7 ai kana kuutena numerona. . . . Kalenterit, paidat, julisteet ja kortit saat helposti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :stä. . . 4, puh. Luonnonkalenteri 197 8 on ilmestynyt. 90-631 405. . . . . .
1' 1 . Vuosi vuodelta laajeni keskusalue, jossa sadevesi oli voimakkaan hapa nta (pH 3-4). Happoisten sateiden esiintyminen sai epäilemään, että niitä aiheuttavat ilman saastukkeet voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja. Myös LuK Häkkinen toimii Ilmatieteen laitoksella tutkien mm. Kongressin tarkoituksena oli luoda katsaus happosateiden vaikutuksia koskevien tutkimusten nykytilaan ja keskustella ongelmista, joita rikkiyhdisteiden kerääntyminen vesiin ja metsiin aiheuttaa. Aikaisemmin hän on työskennellyt H :gin yliopiston meteorologian laitoksella ja Helsingin seudun luonnonsuoj eluyhdistyksen luottamustehtävissä. ilmansuojeluun liittyviä meteorologisia ilmiöitä. SNSF-projektiryhmä, joka tutkii happosateiden vaikutuksia metsiin ja kaloihin. Alun perin projektin suunniteltiin kestävän vuoden 1975 loppuun, mutta pian havaittiin aikaa tarvittavan enemmän. Tämän ns. Euroopan taloudellinen yhteistyöja kehittämisjärjestö (OECD ) otti 1972 tutkimuskohteekseen saasteiden kaukokulkeutumisen, ja sitä varten perustettiin ilmansaasteiden kaukokulkeutumista tutkiva ns. Euroopan yhä happamammaksi käyvien sateiden pääsyynä pidetään fossiilisia polttoaineita, joiden rikki muodostaa happamia yhdisteitä. Laajalti tunnettu huoli happosateista sai myös N orjan viranomaiset aloittamaan 1972 oman tutkimusohjelmansa. SNSF-projektin kolmen ensimmäisen tutkimusvuoden tulokset osoittavat, että Keski-Euroopan ilmansaastukepäästöt 1. E < " -e n ..,. Aikaisemmin hän on ollut Työterveyslaitoksen palveluksessa. vsk, 1960-luvun mittaukset osoittivat, että Euroopan sadevesi oli tulossa yhä happamammaksi. SUOMEN L UONTO 45/7 7 36. Koska myös kalojen ravintoeläimet ovat herkkiä happamuuden lisääntymiselle, happamien sateiden kalataloudelliset seuraukset ovat suuret {lähde: Miljö o Framtid 7-8/1977, s. Lyhyesti esiteltiin myös nykytutkimuksia rikkidioksidipäästöjen vaikutuksista terveyteen, materiaaleihin ja ilmastoon. Voimakkaan happamiksi muuttuneista Skandinavian etelllosien vesistä on tavattu ahvenia, joiden pyrstöevät näyttävät luonnottoman " kuluneilta" . -emissiot vaikuttavat Norjan 259. Häkkinen Norjan happosadekokous 1976 Norjan Telemarkissa pidettiin kesäkuussa 1976 kansainvälinen kongressi, jonka aiheena olivat happoiset sateet. H erkimmät lajit, etenkin lohikalat, ovat kokonaan kac;lonneet näistä vesistä, ja kestävämpien lajien mädin j a poikasten kehitys on häiriytynyt. O sallistumiskutsun olivat saaneet kaikki ne hallitukset, jotka ovat osallistuneet YK :n Euroopan taloudellisen komission (ECE) työhön, sekä joukko kansainvälisiä järjestöjä. FL Jokinen työskentelee Ilmatieteen laitoksella tutkien rikkidioksidia j a puustovaurioita. Kesäkuussa 19 7 5 parlamentti päätti jatkaa projektia toisellakin tutkim uskaudella, 19 7 6-7 9. SNSF-projektin ensisijaisena kohteena olivat happosateiden mahdolliset vaikutukset metsiin ja järvikaloihin sekä toissijaisesti niiden muut vaikutukset eloyhteisöihin siltä osin kuin niistä tarvitaan tietoja ensisijaisten vaikutusten ymmärtämiseksi. ... oheisen artikkelin kirjoittajat. LRTAPprojekti. Suomesta kokoukseen osallistui viisi henkilöä, mm. Niinpä Skandinavian happosateiden syyksi epäiltiin pääasiassa Euroopan teollistuneimmissa osissa käytettyjä fossiilisia polttoaineita (kivi hiili, öljy). 6). Kongressin järjestäjiä olivat Norjan ympäristönsuojeluministeriö sekä ns. Juhani Jokinen ja Antti j
Molemmat ovat luo nnollisia ja kasveille tarpeellisia aineita, mutta fossiilisten polttoaineiden yletön käyttö lisää ilman hiilidioksidipitoisuutta niin paljon, että sen pelätään jo htava n vakaviin ilmastonmuutoksiin. Kuivalaskeumalla tarkoitetaan hiukkasten laskeutumista ja kaasumaisen rikkidioksidin pidättymistä alttiina oleville pinnoille. Rikkipitoisia yhdisteitä pääsee ilmaan ihmisestä riippumattakin, mm. luontoon. Kivihiilessä ja öljyssä vo i olla jopa useita prosentteja rikkiä. Typpioksidit, pakokaasujen palamattomat hiilivedyt ja muut saastukkeet voivat ilman ja auringonvalo n vaikutuksesta muodostaa j oukon ärsyttäviä, syövyttäviä ja myrkyllisiä kemikaaleja, joiden seasta sa no taa n fotokemialliseksi smog'iksi eli valokemialliseksi savusumuksi. Rikkilaskeumat aiheuttavat usein syöpymistä eli korroo,iota. Siinä valtiot il maisevat vastaavansa siitä, että niiden alueilla tapahtuva toiminta ei vahingoita toisten valtioiden elinympäristöä. Happamuutta ilmaistaan pH-luvulla. Kongressin avauspuheenvuorossaan Norjan ympäristönsuojelu.ministeri Gro Harlem Brundtland korosti hallituksensa ilmaisemaa vakaumusta, että happamien aineiden runsas levittäminen muiden maiden alueille on ristiriidassa YK:n ympäristökonferenssin 21. Seuraava yksinkertaistettu esitys koettaa havainnollistaa muutamia tava llisimpia ilmansuoj elun käsitteitä. Teollisuudesta ja jätteidenpoltosta vapautuu ilmaan mo nia raskasmetallimyrkkyjä, kuten lyijyn, elohopean, kadmiumin ja kromin yhdisteitä. väestön terveyteen on vaikea erottaa varsinaisten ilmansaasteiden aiheuttamista ongelmista. Euroopan rikkidioksidipäästöiksi 1973 arvioitiin 60 milj . Koska sulfiitit ovat myrkyllisempiä eli toioi,empia kuin sul faa tit, kasvit j a muut eliöt vähentävät myrkyllisyyttä el i suorittavat detok,ikaation hapettaessaan sulfiitteja sulfaateiksi. rikkidioksidia ja sulfaattihiukkasia. Erilaisesta luonteestaan huolimatta niiden yhteisvaikutuksia esim. tonnina vuodessa, mutta määrä on jyrkästi noussut viime vuosikymmeninä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja teollisuusprosessit lisäävät ilmaan mm. Rikkidioksidista muodostuu helposti myös rikkihappoa. Ilma o n pääasiassa typen ja hapen seasta, mutta kovassa kuumuudessa ne muodostavat kemiallisia yhdisteitä, typpioksideja. Useimmat elämänilmiöt vo ivat sujua vain lähes neutraalissa ympäristössä, ja tämän säilymistä auttaa mo nien aineiden (esim. Epä täydellinen palaminen tuottaa myrkyllistä hiilimonok;idia eli häkää, j oka nopeasti häviävä nä kaasuna on lähinnä paikallinen o ngelma. SUOMEN LUO NTO 45/77 36. Nämäkin voivat olla myrkyllisiä, syövyttäviä ta i hiukkassaastumia muodos tavia, mutta useinkin ne liittyvät haitatta luonnon kiertoihin nitraatteina, jotka ovat kasvien tarvitsemia kivennäisiä . J o ilmassa rikkihappo saattaa muodostaa monia suolo ja eli sulfaatteja, j oiden j oukossa on sekä myrkyllisiä e~tä happamia aineita. Siitä on tullut etenkin auto istuneiden, aurinko isten ja tuulettomien suurkaupunkien ongelma ( Los Angeles). Kaukokulkeutumi,en etäälle siirtämien rikkipitoisuuksien eli -immiHioiden pahimmat o ngelmat jo htuvat rikkihapon ja sen suolo jen happamuudesta. Maaekosysteemin muutokset ovat kuitenkin vähittäisiä ja lyhyessä ajassa niitä on vaikea havaita. Asteikossa yhden yksikö n muutos merkitsee happamuuden kymmenkertaistumista ; esimerkiksi pH 4 tarkoittaa kymmenen kertaa väkevämpää happamuutta kuin pH 5. PCB,fenolit, liuottimet) sekä epäorgaaniset eli hiilettömä t kemikaalit (ammoniakki,jluorija klooriyhdisteet) aiheuttavat lä hinnä paikallisia ilmansaastumisongelmi a. Ne ova t tärkeä osa ilman hiukkassaasteita. Sitä alempi p H -luku ilmaisee happamuutta, ko rkeampi emäksisyyttä eli alkaaliJuutta. Tämä ja siitä helposti syntyvät suljiitit ova t sa ngen myrkyllisiä. Karkeana nyrkkisääntönä vo idaan pi tää, että emiHioeli päästöpaikan lähellä ongelmallisin rikkiyhdiste on rikkidioksidi, joka on sekä syövyttävää että myrkyllistä. rikkidioksidina tuliperäisistä ilmiöistä ja rikkivetynä mätänemisilmiöistä. Bensiinin oktaaniluvun ko hottamiseen käytetyt lyijy-yhdisteet ova t tärkein taajamien ja liikenneväylien lyijylaskeuman aiheuttaja. vsk.. Happosateet ja niiden vaikutukset Norjan luontoon paljastavat monimutkaisia kansainvälisiä ongelmia, joiden ratkaisujen tulee olla paitsi kansainvälisiä, myös realistisia ja ekologisesti terveitä. melu ja säteily. Tosin joskus ilman typpiyhdisteet voivat siirtyä vil j elykasveihin asti myrkyllisinä nitriitteinä. epätäydellisen palamisen synnyttämä bentspyreeni. 1 Teollisuuden päästämät orgaaniset eli hiil tä sisältävät yhdisteet (esim. periaatteen kanssa. Se saattaa ilmassa olla varsin väkevä nä happona kiinteiden hiukkasten el i partikkelien pinnalla, hienojako isena sumuna eli aero,olina tai sadepisaro issa laimeana happona. tonnia. Ellei sitä po isteta ennakkoon ( tai viimeistään savukaasuista), se jo utuu ilmaan lähinnä rikkidiok,idina. Märkälas260 Vähän taustaa ja termejä Ilman saastumiskysymyksissä käytetään monen tieteenalan termejä, mutta monellekaan ei o le vakiintunut suo menkielisiä vastineita. Puhtaan veden pH on 7 ja sitä sano taan neutraalik;i (" ei kumpikaan"). Pahimmillaan se on ruuhkaliikenteessä, kun hitaasti käyvät autonmoottorit tuottavat sitä runsaasti, eikä tuuli pääse sitä kyllin nopeasti hajottamaan korkeiden rakennusten välisiltä katuosuuksilta. H iilipito isen polttoaineen palaessa täydellisesti syntyy hiilidioksidia, j oka liukenee veteen heikoksi hiilihapok;i. Kaasuma iset, nestemäiset ja kiinteät saasrukkeet aiheuttavat ympäristössään laskeuman eli depo,ition. ·Tapahtumaa hidastaa valtamerien suuri puskurikapasiteetti, joka sitoo ilmasta hiilidioksidia. veren, meriveden, viljavan maaperän) suuri puskurikapasiteetti eli automaa tti nen kyky torjua happotai emäslisäysten vaikutuksia. Ilman rikkipitoiset saastukkeet näet päätyvät pitkän ajan kuluessa sulfaatteina jokiin ja järviin, missä ne lisäävät happamuutta ja tuhoavat kalakannat. Ajan mittaan ne voivat kuitenkin käydä vakaviksi, sillä myös korjaavien toimenpiteiden vaikutukset saattavat myöhästyä. Ilman kemiallisten saasteiden yhteydessä puhutaan usein myös fysikaalisista saasteista, _joita ovat esim. Rikkiyhdisteet poistuvat ilmasta kahdella tavalla. Niitä aiheuttavat myös pahanhajuiset päästöt (sulfaattisellutehtaiden rikkipitoiset merkaptaanit ). Autojen jarruhihno ista irtoava asbestipöly o n osa kaupunkiilman hiukkassaasteita. Se on varsin vo imakkaasti karsinogeenista eli syöpää aiheuttavaa, kuten mo net muutkin ilmansaasteet, mm. Haitat ilmenevät erityisen nopeasti eteläisimmässä Norjassa, missä happamien yhdisteiden suuret laskeumat ylittävät maan ja veden puskurikapasiteetin eli "puolustuskyvyn". Euroopan rikkidioksidipäästöt pysyttelivät 1910-50 varsin vakaasti noin 25 milj . Suomen maaperän ja vesien puskurikapasiteetti on kuitenkin pieni , _ja usein ne ovat jo ennestään sangen happamia, j oten ne kestävät huonosti happamia saasteita
106). Saastuneiden ilmamassojen kulkua seuraamalla on saatu kokonaiskäsitys rikin kaukokulkeutumisesta. keumalla tarkoitetaan yleensä hapanta sadetta. Koska yh clen pH -yksikön muutos merkitsee happamuuden kymmenkertaistumista, sadevesi on nyt jopa monta kymmentä kertaa happamampaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten (lähde : Miljö o Framtid 7-8/1977, s. Nämä laskeumat eivät poista ilmasta vain rikkiyhdisteitä, vaan muitakin luonnon ja ihmisen tuottamia aineksia, kuten nitraatteja, ammoniumja metalliyhdisteitä sekä erilaisia orgaanisia aineita. Eteläisimmän Norjan seitsemän joen vuotuiset lohi ja meritaimensaaliit ovat romahtaneet vuosisadan alun n. SUOM E LUO TO 45/77 36. On todettu, että joidenkin alueiden laskeumat ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden omat päästöt. 6). pH 6,0 5,0 ...... Vasen kartta kuvaa rikkidioksidin kuivalaskeumia, oikea sulfaattien märkälaskeumaa eli happamia sateita. 26 1. 25 tonnista jokseenkin olemattomiin. Bohus Malmön, Bohuslön Forshult, Vörmland 4,2 +-----~ ---~----~---~-1955 1960 1965 1970 1975 TON 30 20 10 1900 1920 191.0 1960 1980 Etelä -Ruotsin sadevesi on käyn·yt happamaksi. \ \ '-.J Rikkipitoisten saastukkeiden arvioidut laskeumat Eurooppaan vuoden 1973 joulukuussa vuoden 197 5 marraskuuhun. Vahingot on todettu myös kaikkein syrjäisimmissä vuoristovesissä, joiden kalamenetyksiä tuskin voidaan selittää muuten kuin happosateella (lähde: Miljö o Framtid 7-8/ 1977, s. 6). Märkälaskeuma on runsasta myös eräillä vuoristoalueilla, mm. Tällöin maaperän ja vesien happamuus saattaa äkkiä lisääntyä. Luvut tarkoittavat rikkidioksidiksi laskettuja grammoja neliömetriä kohti. Kylmillä seuduilla ilman saastukkeet kasautuvat talvella lumipeitteeseen, mistä ne vapautuvat varsin suurina pitoisuuksina ensimmäisten sulamisvesien mukana. Muukin kalasto on kärsinyt. vsk. Etelä-Norjassa, minne rikkiyhdisteet ovat tulleet muualta saastuneiden ilmamassojen mukana (lähde: Ambio V, n :o 5-6/1976 s. Kummassakin kartassa erottuvat selvästi Euroopan suuret teollisuuskeskittymät, joissa käytetään runsaasti rikkipitoisia polttoaineita
Voimakkaammin hapan (pH 5.5) vesi vaikuttaa tuhoisasti itse kaloihin. Niinpä hajottajien toiminta heikkenee, jolloin eloperäisen aineksen kasaantuminen kiihtyy. Sen seurauksena vesissä on alkanut ilmetä voimakkaita lyhytaikaisia happamuuden lisääntymisiä lumen sulaessa ja happosateiden langetessa saastuneista ilmamassoista. 262 VAIKUTUKSET ILMASTOON Fossiilisten polttoaineiden jatkuva käyttö saattaa lisätä ilman hiilidioksidi ja pölypitoisuutta. On kuitenkin muistettava, että ne pidättävät säteilyä, aiheuttavat sen sirontaa ja toimivat sadeja sumupisaroiden tiivistymiskeskuksina. Kaikki sulfaatit tosin eivät ole myrkyllisiä, vaan myrkkyvaikutus riippuu siitä, minkä aineen sulfaatista on kysymys. Myös kenttähavainnot osoittavat, että hajoaminen ja vastaavasti myös ravinteiden kierto hidastuu happamuuden lisääntyessä esim. Vahvat todisteet tukevat käsitystä, että sadeveden happamuus on pääsyynä lohikalakantojen katoamiseen sekä EteläSkandinavian että Yhdysvaltain SUOMEN LUONTO 45/77 36. Sulfaattija muiden hiukkasten pelätään voivan aiheuttaa globaalisia ilmastonmuutoksia erityisesti silloin kun ne esiintyvät 15-20 km korkeudessa stratosfäärissä. HAPPAMUUS SYÖVYTTÄÄ Kun on verrattu toisiinsa saastuneita ja saastumattomia alueita, on todettu, että monet materiaalit (rakennusaineet, metallit, maalit, tekstiilit ym.) syöpyvät rikkidioksidia sisältävässä ilmassa nopeammin kuin puhtaassa. Ilmassa sumuna (aerosolina) oleva rikkihappo ja sen suolat, sulfaatit, vaikuttavat eläviin olentoihin voimakkaammin kuin rikkidioksidi, jota kuitenkin usein on käytetty ilman saastumisen mittana. Happamoituminen muuttaa monin tavoin vesiluontoa, yleensä vähentäen biologista aktiivisuutta ja muuttaen suuresti ravinnonkiertoa. RIKKIYHDISTEET JA TERVEYS On todettu, että ihmisten terveys kärsii alueilla, joiden ilmassa on runsaasti rikkidioksidia ja muita saastukkeita. Happamien sateiden rooli syöpymisvaurioiden syntyyn on kuitenkin vielä epäselvä. 225). Hajoaminen on hidasta happamassa ympäristössä. Vesi on käynyt happamaksi (pH laskenut alle 5) ja suolaista tärkeimmiksi ovat tulleet sulfaatit, rikkihapon suolat. Hiilidioksidin kertymisen pelätään vaikuttavan maapallon pintalämpötilaan. happosateiden vaikutusalueella (lähde: Ambio V, n:o 5-6/1976, s. VAIKUTUKSET VESILUONTOON Skandinavian eteläosien ja Pohjois-Amerikan itäosien lukuisten jokien ja järvien veden laatu on muuttunut viime vuosikymmeninä. Syyksi on todettu happamat sateet, jotka ovat myös alentaneet vesien luontaista kykyä torjua happamuuden muutoksia (ns. puskurikapasiteetti). Hiukkasten, joihin kuuluvat myös happamat sulfaattija nitraattiyhdisteet, vaikutuksia on vaikeampi ennustaa. vsk.. Vasemmanpuoleisia koivunlehtiä on pidetty vuosi varsin happamassa ympäristössä (pH 4.3-5.6), oikeanpuoleisia sama aika lähes neutraalissa (pH 6.0-6.5). Vuonna 1970 arvioitiin, että korroosiovahingot olivat Yhdysvalloissa keskimäärin seitsemän ja Ruotsissa neljä dollaria henkeä ja vuotta kohden. Kun veden pH laskee alle 6 :n, vain harvat kasvija eläinplanktonin sekä pohjaeläimistön lajit sekä selkärangattomat pystyvät tulemaan toimeen, joten happamuuden lisääntyminen vähentää kalojen ja muiden eläinten ravintoa
Mahdollisesti happosateet parantavat tilapäisesti puiden typensaantia niin paljon, että se on korvannut vahingolliset vaikutukset. Kohtuuttomia rahaja voimavaroja ei pitäisi olla tarpeen pyrittäessä nostamaan Suomen ilmansuojelututkimusta ajanmukaiselle kansainväliselle tasolle esim. Päästöjen vähentäminen tuottaisi ilmeistä etua myös päästöpaikkojen lähiympäristölle. Vaikka monet ylläluetelluista SllOM E ' LUO NTO 45/ 77 36. Koska rikkiyhdisteiden tiedetään vaikuttavan haitallisesti vesiin ja uhkaavan vakavasti toisaalta ihmisten terveyttä, toisaalta metsäekosysteemejä, kongressin näkemyksen mukaan kaikkien hallitusten tulisi määritellä uudelleen suhteensa ilmaa saastuttavien päästöjen valvontaan ja harkita jo käytettävissä olevia teknisiä ratkaisuja niiden vähentämiseksi. Ensisijaisina tutkimuskohteina ovat lähinnä paikalliset saastumisongelmat, joskin niiden aiheuttajista tärkeimpiin kuuluvat juuri samat rikkiyhdisteet, joista kaukokulkeutumisessa ja happosateissakin on kysymys. On myös mahdollista, että maaperän tapahtumien muutokset ovat vielä liian pieniä n~kyäkseen kasvun hidastum1sena. HAPPOSATEET JA SUOMI Telemarkin kokouksen suomalaiset osanottajat olivat happosadekysymysten osalta paikalla lähinnä tarkkailijoina, sillä alan varsinaisia tutkimuksia ei meillä ole tehty. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Happamien sateiden ei ole kiistattomasti voitu osoittaa haitanneen puiden kasvua. voimin. Tutkimukset on kytkettävä töihin, joita kansainväliset järjestöt jo tekevät happosateiden vaikutuksesta ekosysteemeihin. tapahtumista voivat hidastaa puiden kasvua, tätä ei ole kenttäkokeissa pystytty osoittamaan. 263. Suomen ilmansuojelututkimus on resurssien puutteessa jäänyt pahasti ajastaan jälkeen; konkreettisena osoituksena tästä on mm. Kuoleman aiheuttaa happamuuden vaikutus kalojen kykyyn säädellä liuenneiden aineiden siirtymistä kidusten läpi. Selvästi on voitu osoittaa niiden hävittäneen kaloja happamiksi muuttuneista sisävesistä. Muidenkin kalojen on todettu nopeasti vähentyneen happanevista vesistä. Ruotsin ja Norjan tapaan. vsk. Täysikasvuisetkin kalat voivat kuolla happostressiin, jos vesi on pehmeätä. VAIKUTUKSET METSÄLUONTOON Rikkiyhdisteiden on jo melko kauan havaittu aiheuttavan kasveille lehtivaurioita päästöpaikkojen lähellä. Vastaahan Suomi sijainniltaan, luonnoltaan ja elinkeinorakenteeltaan varsin läheisesti skandinaavisia naapureitaan, ja siten on otaksuttavissa, että myös happosateiden ja muun rikkisaastumisen vaikutukset vesija metsäluontoomme ovat huomattavat. Lisäksi pidettiin välttämättömänä jatkaa tutkimuksia, jotka koskevat happosateiden vaikutusta terveyteen, ilmastoon ja materiaaleihin. koillisosien ja eräiden Koillis-Kanadan osien vedestä. Ne olisi valittava siten, että tulokset mahdollisimman pian kelpaisivat kauaskantoisten päätösten pohjaksi. Suomen ei tarvitsisi epäonnisempien naapuriensa tavoin odotella kädet ristissä ilmiselviä vahinkoja, vaan ti lanteen selvittely olisi syytä aloittaa jo nyt. se, että Pertunmaan tausta-asemakin jouduttiin taannoin sulkemaan varojen puutteen vuoksi. Ilmatieteen laitoksen lisäksi meillä suoritetaan ilmansuojeluun liittyvää tutkimusta myös Suomen Akatemian varoin sekä eri korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, taajamien, teollisuuslaitosten ym. seitsemän Norjan eteläisimpien kuntien lohijokea on menettänyt käytännöllisesti katsoen koko lohikantansa vuoteen 1970 mennessä. Kansainvälisille tutkimusprojekteille on kuitenkin välitetty tietoja Suomen ilman rikkidioksidipitoisuuksista. Kongressi pohti myös jatkotutkimusten menetelmiä. Mm. Äskettäin on alettu tutkia myös niitä vaikutuksia, joita rikkiyhdisteiden märkäja kuivalaskeumat aiheuttavat etäämpänä, missä saastepitoisuudet ovat paljon pienempiä. Ainakin ne ansaitsevat paljon enemmän huomiota kuin mitä niille on toistaiseksi omistettu. Havain not on tehty kymmenellä Ilmatieteen laitoksen tausta-asemalla maan eri puolilla. Joet ovat nyt varsin happamia ja niiden happopitoisuus nousee yhä. Useiden kalakantojen tutkiminen on osoittanut, että häviäminen johtuu kudun jatkuvasta epäonnistumisesta tai nuorten kalojen kuolemisesta. Kenttäja/tai laboratoriokokeiden mukaan hapan sade a) vähentää maahengitystä, maaperän mikrobitoiminnan ilmentäjää b) vaikuttaa monin tavoin typen kiertoon eloyhteisöissä; nettovaikutuksen suuntaa on vaikea nykytiedoin arvioida c) jouduttaa kivennäisten huuhtoutumista maaperästä d) säätelee havupuiden tarmettumista; siementen itävyys on suurimmillaan varsin happamassa maassa (pH 5) e) jouduttaa lehtien pintakelmun syöpymistä f) lisää ravinteiden ja orgaanisten yhdisteiden huuhtoutumista lehdistä g) hillitsee sekä tauteja aiheuttavien että tarpeellisten mikrobien ja sienten toimintaa h) aiheuttaa lehtivaurioita, jos pH lakee 3,5:een tai sen alle
Yhteys ilmastoon havaittiin jo varhain KeskiEuroopassa, missä ensimmäiset tutkimuksetkin talvivaurioista tehtiin jo 1910-luvulla. 2. Saman verran tullaan menettllmll.ll.n vuoteen 1990 mennessä, ellei pllllstöjll rajoiteta. Toissijaiset vaikutukset, jotka ilmenevät esim. Sangen kauan on tiedetty ilman saasteiden vahingoittavan havupuita, ja jo 1800-luvun jälkipuoliskolla julkaistiin ensimmäiset laajahkot tutkimukset KeskiEuroopan teollisuusalueilla ilmenneistä haitoista. Ilman saastumisen aiheuttamat "talvivauriot" ovat meillä paljon mittavampi ongelma kuin kesäaikaiset haitat. Kaasumaisten aineiden suoranaiset vaikutukset, jotka voivat ilmetä joko välittömästi tai pitkän ajan kuluessa. Prosentin murto-osankin suuruiset kasvutappiot tuntuvat kansantaloudessamme. Tuoreimmat laajahkot metsävauriomme syntyivät viime talvena (1976-77). Norjan Thamshavnissa Trondheimin vuonon rannalla oli todettu metsävaurioita jo vuodesta 1932 lähtien, ja 1956 tämän teollisuusalueen ainoita puita olivat istutetut pihlajat ja lehtikuuset. Norjan Telemarsu OM EN LUONTO 45/77 36. Hlln on myös Kuopion korkeakoulun ekologisen ympllristöhygienian dosentti. Vasta 1960-luvun puolivälistä lähtien on tutkittu Suomessa tapahtuneita vaurioita. Kun viljelykasveistamme tärkeimmät, havupuut, näyttävät olevan niille erityisen herkkiä, ei enää tulisi kevyesti kuitata ilmansaastumisongelmiamme vetoamalla taloudellisiin seikkoihin. Suomen Lapissa todettiin tuolloin havupuiden paleltuneen. 1. Kaasumaisten aineiden välilliset vaikutukset, jotka johtuvat kasvualustan ravinnetalouden, happamuuden tai muun tekijän muuttumisesta 3. Kokonaisiin metsäalueisiin kohdistuvat vaikutukset, jotka johtuvat happamista sateista ja ravinnekierron häiriöistä; näihin on kiinnitetty huomiomiota mm. Ei ole pystytty esittämään luotettavia arvioita saastumisen aiheuttamista haitoista eikä torjunnan kustannuksista. Samalla kun havupuitamme tulee suojata kotimaisilta saastukkeilta, on ryhdyttävä tutkimaan ja torjumaan niitä muualta tulleita ilmansaasteita, jotka happamien sateiden muodossa uhkaavat Suomenkin luontoa (vrt. ilmansaasteet ovat jo tllhlln mennessll aiheuttaneet Suomelle noin miljoonan puukuutiometrin menetyksen. 264 jattiin Harjavallassa 1946, ja useilla paikkakunnilla todettim tuhoja 1960-luvun kylmien talvien yhteydessä. Ilmansuojelututkimuksemme on pahasti jäljessä ajastaan ja tarpeistaan. 259-263). vsk.. Ilman saasteiden vaikutustavat havupuihin voidaan jakaa neljään ryhmään: Voidaan arvioida, ettll. Pohjoismaat tutustuivat il mansaasteiden aiheuttamiin havupuukuolemiin lähemmin vasta 1940ja 1950-luvuilla, kun Ruotsissa Närkes-Kvamstorpissa kuoli puita. Poikkeuksellisen kylmänä talvena 1955-56 syntyi runsaasti vaurioita, ja mm. 4. Suomen Akatemian rahoittamat, Oulun yliopiston piirissä ija osaksi Oulun kuulujen ilmaongelmien keskellä) tehdyt tutkimukset viittaavat selvästi siihen, että jo nykyiset verrattain vähäiset ilmansaasteemme vaikuttavat ankarassa ilmastossamme haitallisesti kasveihin. s. Teollisuusalueillammekin tapahtui silloin havupuutuhoja, vaikka niistä ei varsinaisia tutkimuksia tehtykään. Satu Huttunen Havupuut ja ilman • saas tum1nen Muuan syy siihen, että ilman saastumiskysymyksissä ei ole päästy ylimalkaisia puheita pitemmälle, on tiedon puute. Suomen tiettävästi ensimmäiset havupuuvauriot kirIT Huttunen on vuodesta 1969 lllhtien johtanut Oulun yliopistosta kllsin Suomen Akatemian rahoittamia tutkimuksia, joiden aiheena on ilmansaasteiden vaikutus maaekosysteemeihin, etenkin havupuihin. hyönteistai tautituhoina saasteiden heikentämissä puissa
Yksi mikrogramma ilmakuutiometrissä aiheuttaa niille vaurioita parin päivän kuluessa, kymmenen mikrogrammaa jo muutamassa tunnissa (vrt. kissa ja muualla Skandinavian eteläosissa. Knabe 1976 ilmaa vrt. Nllin luonnonmetsll muuttuu matalaksi ryteiköksi, kaikki metsäpiirteensll menettäneeksi teollisuusekosysteemiksi. vuoden keskiarvo kuukauden keskiarvo kuukauden keskiarvo (kasvukautena) vuoro kauden keskiarvo tunnin keskiarvo 30 90 50 120 400 mikrogrammaa vrt. ankaruus riippuu aineiden suhteesta. McCune 1969, Weinstein 1977 ). Materna 19 73 rikkidio ksidia " kuutio metrissä vrt. Ilman saastumien tappaa ensimmäiseksi tllysi-iklliset puut. esim. Lyhytaikaisvaikutukset alkavat muutamassa tunnissa, kun pitoisuus on 500-800 mikrogrammaa (van Haut 1975). vsk. Myös typen oksidit ovat erityisen myrkyllisiä havupuille. Vaurioiden kynnysarvoina pidetään kokeiden ja kenttähavaintojen perusteella rikkidioksidipitoisuuksia, jotka käyvät ilmi tämän sivun taulukosta. Myös otsoni ja Huomattavasti alhaisemmatkin pitoisuudet vaurioittavat havupuita, jos ilmassa on samanaikaisesti typen oksideja ja rikkidioksidia. EPA-7 3-030 Kauan jatkuessaan pienetkin rlkkidioksidipitoisuudet aiheuttavat vaurioita. esim. Terveydellisten normien rajaa 100 mikn;>t grammaa/m' pidetään turvallisena :i: herkillekin kasveille, ja eräissä kokeissa typpidioksidivaurioiden alkamisrajaksi kasvukauden aikana on saatu 350 mikrogramman kuukauden keskiarvo. Taulukon arvot ovat vaurioiden ilmenem,isen kynnysarvoja. HAVUPUITA VAURIOITTAVAT SAASTEET Tärkeimmät havupuita vauroittavat ilmansaasteet ovat kaasuSUOM E L UONTO 45/7 7 36. Ne vaikuttavat samansuuntaisesti Vaurioiden ja kasaantuvasti. 265. Herkkyydestään tunnetut jäkälät eivät ole ilman saasteille paljonkaan herkempiä kuin havupuut; jäkälien hävitessä havupuissakin ilmenee vaikutuksia. Fluorille havupuut ovat niin herkkiä, että kaikki mitattavissa olevat pitoisuudet vaurioittavat niitä. maiset rikkiyhdisteet (etenkin rikkidioksidi, joka on sekä yleinen että myrkyllinen), kaasumaiset fluoriyhdisteet (fluorivetyhappo ja piitetrafluoridi, molemmat myrkyllisiä) sekä typen eri oksidit ( yleisiä, vaikuttavat yhdessä eri aineiden kanssa). Jo sangen pieninä pitoisuuksina ne aiheuttavat näkyviä ympäristövaurioita. 1 • E .,:;: .., 7; E :0 fmuut valokemialliset tuotteet sekä ammoniakki ja klooriyhdisteet aiheuttavat havupuuvaurioita, samoin jossain määrin pakokaasujen hiilivedyt päästöpaikkojensa lähellä. J o hyvin laimeat rikkidioksidipitoisuudet vaurioittavat havupuitamme. esim. Teollisuusja kaupunkiympäristössä on lähes aina useita vaikuttavia yhdisteitä, etenkin rikkija typpidioksideja. Kuva on Oulun liepeiltll. Typpidioksidivaurioiden kynnysarvoina pidetään pitoisuuksia, jotka ovat puolitoistatai kaksinkertaiset rikkidioksidiin verrattuina, joskin typen oksideja on tutkittu vähemmän
välitön lähivaikutus, yhteisvaikutuksia etenkin rikki dioksidin kanssa; muodostaa ns. Vaurion tyyppi Vaurion aiheuttaja Vaurion tuntomerkit Aineenvaihdunnan Seuraamukset muutokset krooniset el i pitkän vaihtelevansuuruiset, pienikasvuisuus; yhteyttävä pinta kasvu hidastuu; ajan _kuluessa syntyvät m utta alhaiset neulaset varisevat pienenee; puu kuolee, j os vauno t kauan jatkuneet ennen aikojaan ; yhteytys vähenee; vihermassa vähenee il man saastepitoisuudet selviä neulasvaurio ita kasvu hidastuu ; liikaa; ei j uuri o le tai vain kakhappamuus lisääntyy vaikutukset ilmenevät sivuotiaissa neulasissa useiden vuosien kuluttua akuutit eli nopeasti korkeat lyhytaikaiset neulaskuo lemat tai soluja kuolee; puu kuolee tai sen syntyvä t vauriot ilman saastepito isuudet -vaurio t (punatai yhteyttämistapahtuma kasvu hidastuu ; kellanruskea tai ja muu aineenva ihdunta neulasia puuttuu ja . sekundaarisia ilmansaasteita ammoniakki valmistusprosessit, kuljetus ym. Sulfiitteina ne häiritsevät solun elintär266 Saastelähde Vaikutusalue Saastuke Rikkidioksidi ym. kel tainen väri ; häiriintyy erittäin kuolee; kasvavat, kuluvan vo imakkaasti puu o n näkyvästi vuoden neulaset vauhuo nokuntoinen ; rio ituvat eniten vaikutukset ilmenevät nopeasti "talvivauriot" eli talven mittaan neuneulaskuo lemat ja talvehtiminen hä ipuu kuolee tai sen talvella tapahtuneet, lasiin pidättyneet -vaurio t; riinryy ; kasvu hidastuu, seumyöhemmin ilmenevät ja kasaantuneet lievissä tapauksissa vesitalous häiriintyy raavan kesän kasvusta vauno t ilmansaasteet kuolevat vain riippuen ; kaksivuo tiaat ja vauriot tulevat näkyviin sitä vanhemmat neulaset, lämpötilan ko ho tessa ankarammissa kuolevat kaikki Tiivistelmä ilmansaasteiden suoranaisista vaikutuksista havupuihin; lähemmin tekstissä. Ilmarakojen huulisolut keräävät rikkiä ja vaurioituvat ensimmäisinä. Rikkipitoisten pällstöjen vaikutukset ilmenevät akuimpana ja niiden suuri mällrä tekee niistä käytännössä merkittävimmän ilmansaasteen . välitön lähivaikutus 0-5 km kl oori klooritehtaat, kuljetus ym. Puulajien ja -yksilöiden (sekä ns. rikkiyhdisteet teollisuusprosessit, lämpövoimalat, etenkin ö ljyä käyttävä liikenne välitön vaikutus jopa 40 km saakka; välillisiä vaikutuksia happamuutta lisäämällä fluoridit (fluorivety ja piitetrafluoridi) lannoiteja alumiini välitön lähivaikutus teollisuus.sekä keraaminen 0-5 km teollisuus suolahappo teollisuusprosessit ym. Vedessä rikkidioksidi on solun happamuudesta riippuen joko sulfiittina tai bisulfiittina. Rikkidioksidi tunkeutuu kasveihin tavallisimmin ilmaraoista, myös sulkeutuneista, joskin ilmarakojen auki ollessa kasvit ovat sille herkempiä. välitön lähivaikutus Suomessa tärkeimmät havupuihin vaikuttavat ilmansaasteet, niiden saastelähteet ja vaikutusalueet. Neulaseen tunkeutunut rikki. vähentämällä solujen ulomman kalvon läpäisevyyttä, vaurioittamalla entsyymejä, alentamalla solun puskurikapasiteettia ja muuttamalla sen vesitilannetta. Rakojen toiminta häiriintyy jo ennen näkyviä vaurioita. Akuuteille vauriolle herkimpiä ovat nuorimmat neulaset, joiden elintoiminta on vilkkaimmillaan. vsk.. Näiden vaurioiden lisäksi ilman saasteet voivat välillisesti aiheuttaa vahink~ja happamina sateina, maaperän happamuusja ravinnemuutoksina ym. Pienet sulfiittimäärät solu pystyy hapettamaan vähemmän myrkyllisiksi sulfaateiksi ja edelleen sitomaan ne vaarattomiksi orgaanisiksi yhdisteiksi. Kun rikkidioksidia tulee kerralla paljon soluun, syntyy akuutti (äkillinen) vaurio, havupuilla tavallisesti vyömäisinä muodostumina tai kärkivaurioina. keitä tapahtumia mm. välitön lähivaikutus 0-5 km typen o ksidit lannoiteteollisuus, öljynpo ltto, liikenne ym. Hyvin pienet rikkidioksidimäärät voivat ensin vaikuttaa myönteisesti, mutta kasvavat saastemäärät aiheuttavat yhä enemmän muutoksia ja lopulta solujen toimintahäiriöitä. ILMANSAASTEIDEN VAI KUTUSTAVO ISTA ESIMERKKINÄ RIKKIDIOKSIDI Saasteet vaikuttavat eri tasoilla, kuten biokemiallisella sekä solun, solukon, yksilön ja ekosysteemin tasolla. Vioittuneet alueet käyvät punaruskeiksi, ja puiden neulaset putoavat ennen aikojaan. kloonien) vaurioitumisherkkyySUOM EN LUONTO 4-5/77 36. dioksidi liukenee solunvälien ja solunseinien veteen ja kulkeutuu neulasen kärkeen tai solujen sisään. Jo varhaisessa vaiheessa näkyy vaurioita myös lehtiviherhiukkasten kalvorakenteessa
II Ruohokasvillisuusvyöhyke (kulttuuria suosivat lajit, heinät, mm. I Il III Dl V T(/C/L[N SllllA/ TA 100...,,, 200"" 1 km 7km 11;; km 25km Kaavakuva keskikokoisen suomalaisen voimalatai prosessi yksikön päästöjen vaikutus vyöhykkeistä tuulen suunnassa: I Autioitunut tai rikkakasvillisuutta kasvava vyöhyke (muistuttaa usein rata pihojen ja tienvierustojen kasvillisuutta, esim. Kuva on otettu Oulussa Kemiran tehtaiden lähellä 1971, jolloin puita kuormittivat sekä rikkiettä lluoripitoiset päästöt; nykyisin fluorin merkitys on vähäinen. 111 Pensaskasvillisuusvyöhyke (lehtipuiden taimet, koivut, pajut, haavat ja pihlajat). tai kuukausien altistusta alhaisille rikkidioksidipitoisuuksille. Teollisuuslaitostemme lähellä on todettu pahoja puustovaurioita. Tämä hidastaa puun kasvua ja tekee sen alttiiksi ympäristörasit267. Kroonisen eli pitkäaikaisen vaurion merkkien ilmaantuminen voi edellyttää päivien, viikkojen SUOMEN L UONTO 45/77 36. IV Matalakasvuisen voimakkaasti vaurioituneen metsäkasvillisuuden vyöhyke (suojapaikoissa havupuun taimia, matalakasvuista vuosittain vaurioituvaa puustoa). Vahinkoja lisää ankara ilmasto,jonka rasittamat puut kestävät huonosti saasteiden aiheuttamaa lisärasitusta. VII Vaihettumisvyöhyke (vaurioita havaittavissa vain herkimmässä jäkäläkasvillisuudessa). pujoa, maitohorsmaa, pietaryrttiä jne; hyvin korkean savupiipun viereltä tämä vyöhyke voi puuttua). vsk. VIII Luonnonkasvillisuus (vaikutuksia ei ole tai ne eivät ole erotettavissa kaukokulkeutuneiden päästöjen vaikutuksista). lauhat ja kastikat). Kansantaloudelle niitä merkittävämpiä lienevät kuitenkin ne paljon yleisemmät ja laajemmat vahingot, joita teollisuuden ja asutuksen päästöt aiheuttavat metsillemme hidastamalla puiden kasvua. dessä on eroja. Neulasiin saattaa kertyä suuria määriä rikkiyhdisteitä, jotka vähentävät yhteyttämistä ja sen seurauksena vihermassan tuotantoa. VI Lievien havupuuvaurioiden vyöhyke (vaikutukset ilmenevät vain aineenvaihduntahäiriöinä ja kasvutappioina). V Näkyvien havupuuvaurioiden vyöhyke (neulasissa ja jäkälissä havaittavissa selviä vaurioita)
Havupuiden herkkyys ilman saasteille lisääntyy yleensä talvehtimisajan lopulla. Mustat täplät kuvaavat parhaiten tutkittuja päästöpaikkoja, ympyrät vähemmän tutkittuja ; ympyrän koko vastaa teoreettista puustovaurioiden esiintymisalueita. Kun kasvutappioita ja puukuolemia on verrattu ilman saastepi toisuuksiin, on todettu, että · rikkidioksidipitoisuuden vuotuisen keskiarvon ollessa noin 43-57 mikrogrammaa kuutiometrissä kasvu vähenee muutamia prosentteja ja puista noin puolet tai kaksi kolmannesta on täysin terveitä. vsk.. Suomen tärkeimmät teollisuusja taajamapaikkakunnat sijaitsevat RannikkoSuomessa, ja niiden aiheuttamat ympäristöongelmat riippuvat suuresti rannikon tuulija sääoloista. Lyhytaikaiset enimmäispitoisuudet voivat olla moninkertaiset, mikä on omiaan lisäämään paitsi kasvutappioita myös puukuolemia. Niinpä typen oksidit ovat pimeässä myrkyllisempiä kuin valossa, otsonin ~aikutus riippuu valon laadusta 1ne. Ekologisesti nämä poikkeavat paljon toisistaan ja siksi myös samanlaisten päästöjen vaikutukset metsäluontoon voivat olla hyvinkin erilaisia. Ruotsissa on todettu, että 60 mikrogramman pitoisuus aiheuttaa muutaman prosentin vähenemän. teille, kuten pakkaselle, taudeille ja kuivuudelle. On todettu (Dässler 1976, Tamm & Aronsson 1972, Huttunen 197 7), että neulasvauriot ja kasvutappiot ovat yhteydessä seuraavasti: neulasvauriot kasvutappiot pahat yli 20 % lievät 10-20 % eivät havaittavissa 510 % Yleisesti on todettu, että havupuut eivät pysty selviämään kovin pitkiä aikoja, jos niiden yhteyttämiskyky laskee 60 %:iin normaalista. Herkimpiä kroonisille vaurioille ovat vanhat neulaset. Varovasti arvioiden olemme tähän mennessä menettäneet teollisuuden ja taajamien ilmansaasteiden vuoksi havumetsien kasvutappioina yhteensä noin miljoona kuutiometriä puuta. Koska osa tästä alueesta on jäänyt myös laajennusten, teiden yms. Rikkidioksidipäästöjen vaikutusalueen säteeksi on tällöin arvioitu 0-30 km ja muiden päästöjen 0-5 km. Jos rikkidioksidipitoisuus on 86 mikrogrammaa kuutiometrissä, vähenemä on noin 20 %. KÄYTÄNNÖN MERKITYS Suomen rakennettu pinta-ala on noin 550 000 ha (Ympäristötilasto 1974) ja tämän lähellä ilmansaasteiden välittömässä vaikutuspiirissä on noin 120 000 ha metsiä. J o paljon ennen näkyviä vaurioita voidaan kuitenkin todeta puiden kasvun hidastuvan. Todennäköinen vaurion syy on se, että solut eivät kykene hapettamaan kaikkia talvella kertyneitä 268 sulfiitteja sulfaateiksi. Paksuuskasvun hidastuminen on mitattavissa ainakin 5-10 vuotta ennen ulkoisten kroonisten vaurioiden syntymistä, ja nämäkin saattavat ilmetä vain puun ulkonäön vähäisenä muuttumisena ja neulasten keski-iän alenemisena. Talvella syntyvien vaurioiden vaikutustapaa ei vielä täysin tunneta. Paksuuskasvu ja pituuskasvu voivat vähentyä myös alueilla, joilla ei lainkaan ilmene näkyviä vaurioita. alle, ilmansaasteiden hävittämää metsää lienee noi n 10 ooå ha. Suomen teollisuusympäristöissä saastepitoisuudet ovat lähellä näitä kasvutappioita aiheuttavia määriä tai niiden yläpuolella. Oman lisänsä tapahtumaan antaa talven muutenkin kriittinen aika. Vaurioita tosin syntyy jo syvimmän talvilevon aikana joulu-tammikuussa, jolloin rikkidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan (lämmitys), mutta ne tulevat näkyviin vasta, kun lämpötila kohoaa ja kaasujenvaihto alkaa. Tämän lisäksi saasteiden ai heuttamat puukuolemat ovat vähentäneet metsäpinta-alaa noin 20 000 ha :lla. Aikaisemmin oletettiin, että kylmyys parantaa kasvien saasteenkestävyyttä, mutta monet viimeaikaiset tutkimukset ovat päin vastoin osoittaneet, että pienetkin pitoisuudet voivat talvella ai heuttaa pahoja vaurioita yhdessä kriittisten ympäristöolojen kanssa . Saastepitoisuuksien ja vahinkojen vertailua vaikeuttaa usein se, että ei ole kylliksi mittaustuloksia eikä ympäristövauriotilastoja. Tämä ja edellä mainittu puukuutioiden menetys johtuvat ilmansaasteiden välittömistä vaikutuksista. Eräiltä paikkakunnilta on kuitenkin käytettävissä jo noin kymmenen vuoden tiedot. Niiden mukaan myös näkyvien vaurioiden lievealueilla esiintyy jopa SU OME LUO NTO 45/77 36. Muutkin ympäristötekijät, kuten valon laatu ja määrä sekä ravinneolot vaikuttavat vaurioiden määrään. Vuotuiskasvun (0.1 1 m 3 /ha) mukaan arvioiden metsie;i-lisäkasvustä noin 12 000_::_ 120 000 m 3 on vuosittain välittömien saastevaikutusten alaisena. Teollisuusympäristöjä on kolmella erilaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä (kartan ra,javiivat). Erilaisten saastukkeiden vaikutukset puihin saattavat olla hyvin samantapaisia, joskin niillä on myös ominaispiirteitä
Suomea koskevissa arvio issa myös tässä esitetyissä on toistaiseksi jouduttu luottamaan muualla tehtyihin tutkimuksiin, mutta jo alkuvaiheessaan suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ongelmat ovat meillä erilaiset kuin lauhkeammilla vyöhykkeillä. Koska olosuhteet eroavat toisistaan, myös vaikutukset ovat erilaiset. 200 hehtaarin puustovaurioalue. Perinteisessä maankäytössämme teollisuus, taajamat ja metsät ovat monin paikoin vieri vieressä, kaikesta päättäen SUOMEN LUONTO 45/77 36. 269 bC "' " :r:. vsk. Useimmat ilmansaasteiden vaikutuspiirin metsät palvelevat erityisesti taajamaväestön virkistystarpeita, ja saasteet vaikuttavat jo moniin puistoja viheralueisiin kohottaen niiden istutusja hoitokustannukset kohtuuttoman suuriksi. Ilman saasteiden aiheuttamista tuhoista ei meillä liene tehty lainkaan taloudellisia laskelmia, koska täsmälliset vauriotilastot puut~uvat. happamien sateiden (vrt. ~· -~ I ' • ,. Vaikka Suomen saastepitoisuudet ja ongelma-alueet ovat KeskiEurooppaan verrattuna pieniä, vertailua ei tulisi tehdä näin. Ilmaston vuoksi emme voi esim. Gladiolus on erityisen herkkä lluorideille. Ruotsissa on laskettu, että jo muutamilla prosentin kymmenysosilla olisi huomattava kansantaloudellinen merkitys. Näistä yli puolet aiheuttaa ongelmia myös ympäristölleen. 1 I 'i: 1;:t1J LL! ,,,, ' ~11~. Tarkoin valvotuissa olosuhteissa vaurioista voidaan varsin luotettavasti arvioida ilman saastumisaste. sekundaarisia saastetuhoja vastaan. Myös välillisten saastevaikutusten osuus tulee todennäköisesti näkyviin seuraavan puusukupolven aikana eli lähimpien 100-1 50 vuoden kuluessa. muuttaa teollisuusympäristöjen puulajeja yhtä helposti kuin etelämpänä. bC "' " &! ·;; :r: Ilmansaasteiden vaikutuksia tutkitaan usein kasveilla, joiden herkkyys saastukkeille tunnetaan. Metsätaloudellisesti tuhot ja kasvutappiot eivät vielä ole kovin suuria, mutta puunmenetyksiin on lisättävä istutusja hoitokustannukset, viihtyvyyden ja maisema-arvojen menetykset sekä moninaiskäytön rajoittuminen. näin on myös tulevaisuudessa. 259-263) vuoksi. Ilmatieteen laitos on arvioinut meillä olevan nelisenkymmentä ilmansuojelun ongelmapaikkakuntaa. s. Kulttuuriympäristöissähän esiintyy monia muita metsätuhoja lähes yhtä paljon kuin saastetuhojakin. Vasemmalla näkyvät härkä pavun (Vicia faba) lehtiä ja oikealla näkyviä gladioluksen (lajike: Snowprincess) lehtiä on vaurioittanut rikkidioksidi. ' ' 11 J l_...J.... Voidaan arvioida, että vam sääolojen poikkeuksellinen lämpeneminen voi estää meitä menettämästä saasteiden aiheuttamina kasvutappioina vuoteen 1990 mennessä seuraavat miljoona kuutiometriä puuta. Jokainen voi kuitenkin arvioida, mitä markkamääriä sitoo esim. Sen sijaan on vaikea arvioida edes summittaisesti, millaisia ovat kasvutappiot saasteiden välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella ja muuallakin esim. Erityisen tärk~ää on säilyttää alu een luontainen, perinnölhsest1 sopeutunut puusto, koska se on paras tae mm. Suurimmat puustovauriomme ovat olleet keskimäärin 100-350 ha, ja niillä joudutaan vuosittain tekemään istutusja kunnostustöitä. 10 % kasvutappioita (Huttunen 197 7). 1 f r, ;: ~p ·1 'iV,' ' i' i. l j ., il \ I' \ r~ ,
Ilmatieteen laitoksen esittäminen arvioiden mukaan rikkidioksidipäästöt olivat 1973 noin 550 000 tonnia, mistä puunjalostusteollisuuden osuus oli noin 35 %, muun teollisuuden samoin 35 % lopun jakautuessa asutuksen ja voimalaitosten osalle. Vakava ongelma on myös tiedon puute. maapalloa suojaavaan otsoni kerrokseen, häiritsevän ilmakehän lämpötaloutta jne. Aikaisemmassa työpaikassaan sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosastolla hän osallistui esittelijänä mm. Ilmamme pääasialliset pilaajat ovat teollisuus, liikenne sekä lämmön tuottaminen. Jos tarkasti tiedettäisiin, mitä vahinkoja pilaantunut ilma nykyisin aiheuttaa, olisi helpompi myös arvioida suojelutoimenpiteiden taloudellista kannattavuutta. VANHA ONGELMA Usein kuultu väite, että ilman pilaantuminen olisi uusi ongelma, ei pidä paikkaansa. hajujen takia. Luonnonsuojeluväki ei tietenkään vähättele taloudellisia laskelmia, mutta sen erityisvelvollisuutena on kiinnittää huomiota niihin epäkohtiin, joiden rahassa arviointi on vaikeinta: terveyden ja viihtyvyyden ongelmiin sekä niihin pitkäaikaisvaikutuksiin, joita ilman vähäisetkin saastemäärät voivat aiheuttaa luonnon eloyhteisöille (ks. 270 dettu ihmisen ilmaan päästämien aineiden vaikuttavan mm. Sen sijaan ne eivät käsitelleet pilaajan ja pilaantumisesta kärsivän välistä suhdetta, asian yksityisoikeudellista puolta. Likainen ilma koskettaa siis konkreettisesti joka toista suomalaista ja aivan erityisesti hengitysteiden sairauksista kärsiviä. Yllämainitut lait tarkastelivat siis pilaantumishaittaa yleisen edun kannalta, julkisoikeudellisena asiana. PUH DAS ILMA ELINE HTO Ilmansuojelu koskettaa koko maapalloa välittömämmin kuin mo net muut ympäristönsuojelun osa-alueet. vsk.. viime aikoina julkisuudessa käsitellyn ilmansuojeluluonnoksen suunnitteluun. Erimielisyydet eräistä käytännön menettelykysymyksistä ovat toistaiseksi estäneet lain tuomisen eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Anna-Riitta Wallin Ilmansuojelun lainsäädännön kehittäminen Vaikka tupruttelevasta savupiipusta on tullut suorastaan ympäristönsuojelun kuvallinen symboli, ilman suojelemiseksi on tehty vähän konkreettista. Ilmansuojelututkimuksia Suomessa on tehty melko vähän, joten saatavilla ei ole kattavia tietoja ilman laadusta sen enempää kuin ilmaamme tapahtuvista päästöistäkään. Ainakin lai nsäätäjä on jo pitkään kiinnittänyt huomionsa ilman likaantumiseen. Onhan toOik.kand. Lähinnä "tulenvaaraa" aihe·uttavia laitoksia koskevat säännökset sisältyvät vuoden 1734 rakennuskaareen, ja terveydenhoidosta 18 7 9 annetussa asetuksessa määrättiin haettavaksi lupa maistraatilta sijoitettaessa laitosta, joka on pahan haj un tai kaasujen laadun vuoksi terveydelle vaarallinen. Totta onkin, että ilmamme laatu on valtakunnallisesti selvästi parempi kuin useimmissa Keski-Euroopan maissa, mutta toisaalta meillä on nelisenkymmentä ilmansuojelun ongelmapaikkakuntaa ja näillä asuu lähes puolet maan väestöstä. Toisaalta ilman pilaantuminen on myös mitä konkreettisin paikallinen ongelma, joka ilmenee puustovaurioina, korroosiona, pintavaurioina ja terveydellisinä haittoina sekä epäviihtymyksenä esim. Tästä _jo htunut tyytymättömyys löysi kanavansa, ja 1908 asetettiin koSUOM EN LUO NTO 45/7 7 36. Wallin työskentelee nyt oikeusministeriön lainsäädäntöosastolla. kahta edelläolevaa artikkelia). Suurinta estettä ovat jo neljän vuoden ajan olleet raivaamassa viranomaiset, jotka ovat suunnitelleet Suomelle ilmansuojelulakia. Suomen ilmansuojeluun on kiinnitetty liian vähän huomiota, myös luo nnonsuojelujärjestöissä, vaikka ilman puhtaana pitäminen on välttämätöntä niin maapallon elämälle kuin jokaisen ihmisen terveydelle ja viihtyvyydellekin. Ympäristönsuojelumme ja etenkin ilmansuojelumme ongelmia on vähätelty vertaamalla niitä keskieurooppalaisiin oloihin. Häkäeli hiilimonoksidi päästöt, pääasiassa liikenteestä, ovat arviolta noin 500 000 tonnia _ja typen oksidien no in 300 000 tonnia vuodessa. Ilmansuojelua koskeva lainsäädäntömme tulee pysymään rikkinäisenä niin kauan kuin maastamme puuttuu kunnollinen yhtenäinen ympäristönsuo_jelulaki
-25 . Esitystä ei vain ole annettu eduskunnalle; syynä on kiista ympäristölupajärjestelmän kehittämisestä. tuntijaresurssien järkevän käytön kanssa. "' C: s2 TOIVOA PAREMMASTA E ILMANSUOJELULAKI · Ajanmukaisen lainsäädännön Ilman saastuminen aiheuttaa mm. Käytännössä näistä lienee parhaiten toiminut terveydenhoitolain mukainen menettely. vesioikeuksien työruuhkien selvittämisja estämispyrkimysten sekä vesioikeuksien vähäisten asianvalmistelun voidaan katsoa olleen vireillä vuodesta 1973, jollo in ilmansuojeluja meluntorjuntatoimikunta jätti mietintönsä (komiteamietintö 1973:6). 9. Sen sijaan naapuruussuhdelaki voisi ainakin merkittäv1ssa pilaamistapauksissa olla käyttökelpoinen: lääninhallitus voi näet velvoittaa päästöt puhdistettavaksi tai ryhdyttäväksi muihin to imenpiteisiin sellaisen haitan poistamiseksi, joka tuottaa varsin suurta vaaraa tai haittaa yleiselle edulle. Tätäkään säännöstä ei ole käytännössä sovellettu merkittäviin tapauksiin. 9. Vesihallinnossa on voimakkaita pyrkimyksiä luoda vesilaille pysyvä sovellutus ilmansuo_jelussakin. vsk. Edellytyksenä on, että haitat ovat kohtuuttomitta kustannuksitta poistettavissa. Tuloksena oli 1920 annettu laki eräistä naapuruussuhteista. Luonnollista on, että vesilaki voi koskea vain niitä päästöjä, jotka vaikuttavat vesistöön. Näistä ensimmäinen selvitti ilmansuojelulain nojalla ilmoituksenja luvanvaraiseksi tulevia toimintoja sekä arvioi niiden nykyistä lukumäärää maassamme. Onnettominta on, että ennalta voidaan vaikuttaa pääasiassa vain pilaavan laitoksen sijoittamiseen, mutta ei päästöjen pienentämiseen. Jos missä niin ilmansuojelussa on siis toteutettu todellista läpäisyperiaatetta, pahimmassa mahdollisessa mielessä. Terveydenhoitoja rakennuslaki sekä naapuruussuhdelaki sisältävät SlJOME LUONTO 45/ 77 36. kaikki lupajärjestelmän : laitoksen sijoittamiselle on ennakolta hankittava viranomaisen lupa. Sisäasiainministeriö on asettanut kolme ilmansuojelulain valmisteluun liittyvää työryhmää. Pilaavaan toimintaan voidaan puuttua jo sen alettuakin. emissiotyöryhmä vastaavasti ilmaan tapahtuvista päästöistä. Selvitettyään nykyistä lainsäädäntöä toimikunta totesi, että tarvitaan erityinen ilmansuo_jelulaki. mitea tutkimaan sulfaattiselluloosateollisuuden aiheuttamia haittakysymyksiä puunjalostusteollisuus oli jo tuolloin sen pahimman maineessa. SIJOITUKSESTA PÄÄTETÄÄN, EI PÄÄSTÖISTÄ Ilman pilaantumiseen voidaan tällä hetkellä puuttua mm. Toivoisikin, että syyskuun ilmansuojeluviikko (19. Terveysviranomaisten toimivalta rajoittuu terveydellisen haitan estämiseen. rakennuslain ja -asetuksen, terveydenhoitolainsäädännön, vesilain _ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain avulla. 271. Ilmansuojelu saisi siis oman viipaleensa myös vesioikeuksien käsittelyssä. Ns. Sitä on sen jälkeen valmisteltu sisäasiainministenossa, ja uusi lakiluonnos oli lausuntokierroksella kesällä 1975. Silti Suomi on yhä vailla ilmansuojelulakia. Naapuruussuhdelaki on jäänyt suurelta osin kuolleeksi kirjaimeksi, ja ne harvat tapaukset, joihin sitä on sovellettu, ovat ilmansuojelullisesti olleet vähämerkityksellisimpiä (sikalat, asfalttiasemat). Tämä ha_jaannutuspyrkimys on mitä jyrkimmässä ristiriidassa mm. taloudellisia menetyksiä, terveydellisiä haittoja sekä pahaa hajua etenkin teollisuusseuduilla. immissiotyöryhmä puolestaan selvittää, millaisia ohjearvoja tai normeja olisi tarpeen antaa ilman laadusta sekä ns. 1977) aktivoisi lääninhallituksia käyttämaan niille suotuja mahc: dollisuuksia
Näiden lisäksi on esitetty vaatimuksia ns. lautakuntalinja) lupaviranomaisina olisivat erityiset lupalautakunnat sekä valtioneuvosto. 2. Ilmansuojelun on perustuttava ennaltaehkäisyyn. SUOM EN L UO NTO 4-5/7 7 36. Sisäasiainministeriön asettaman työryhmän mukaan maassamme on noin 350 ilmansuojelullisesti haitallista laitosta, jotka tulisi saattaa tehokkaaseen viranomaiskontrolliin, ts. Lupajärjestelmäkiistassa on kysymys kahdesta asiasta. 272 Ruotsissa tehty koe osoittaa, ettll niklatun metalliesineen syöpyminen 4.5 vuodessa vaihtelee paikkakunnittain. Ilmansuojelun kustannusten jakamisessa ja kattamisessa ehdotetaan noudatettavaksi aiheuttamisperiaatetta: ilmaa pilaavan on vastattava sekä haitan ehkäisemiskuluista että jo aiheutettujen haittojen korvaamisesta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta. Toisessa vaihtoehdossa (ns. tehdä ilmoituksentai luvanvaraiseksi. Toisen vaihtoehdon (ns. Pilaajalla katsotaan aina olevan ehdoton oikeus saada tietyin edellytyksin pilaamislupa. Siksi viranomaiselle on annettava riittävät keinot maarata puhdistusja suojatoimista sekä tutkimuksista jo ennen toiminnan aloittamista. terveyden, viihtyvyyden ja luonnon toiminnan kärsimiä menetyksiä. Ilmansuojelun lähtökohtana on ilman laatu (ns. (lähde: Ympäristötilasto 1974). immissionormeja koskevina säädöksinä. Ympäristön pilaaminen kielletään, mutta .tästä voidaan tietyin edellytyksin ja yhteiskunnan kokonaisedun perusteella myöntää poikkeuslupa. Etenkin Helsingin arvoissa erottuu voimakkaasti sydäntalvi, jolloin rikkipitoisia polttoaineita käytetään runsaasti lämmitykseen. Toisaalta tarvitaan yhtenäistä lupajärjestelmää ainakin ilmansuojelun ja vesiensuojelun toteuttamiseksi, toisaalta keskustellaan "pilaamisluvan" luonteesta ja siitä, millainen elin olisi sopivin mm. Lakiluonnoksessa tämä ilmenee mm. " 120 110 ;; :,: 100 :,: < "' 90 " "' "' 80 ;: w 70 " 60 H .... z < 3 T1 He M1 Hu To Ke He Elo Sy Lo M1 Jo TALV I KES Ä TA LV I Ilmatieteen laitoksen mittaustulosten mukaan piirretyt käyrät Helsingin yhtenäinen viiva ja Sodankylän (katkoviiva) ilman rikkipitoisuuksista eri vuodenaikoina 1973. Ero on havaittavissa myös Sodankylässä, vaikka ilma siellä on tietenkin paljon puhtaampaa. On arvioitu, että ilmansuojelutoimenpitein torjuttavat materiaalivahingot rasittavat kutakin ruotsalaista vuosittain lähes parinkymmenen markan kustannuksilla; Suomessa_ ti lanne lienee suunnilleen sama. Juuri lupajärjestelyyn liittyvät erimielisyydet lienevät ilmansuojelulain saatamisen suurin jarru. vsk.. Tämän summan kertominen väkiluvulla ei kuitenkaan anna riittävää laskentaperustetta ilmansuojelun kustannuksille, sillä laskelmat eivät ota huomioon esim. mittaamaan " sallittavan pilaantumisen" rajaa. LUPAJÄRJESTELMÄ MYÖS ILMANSUOJELUUN Lakia suunniteltaessa on lähdetty siitä, että kaikki säännönmukaisesti ilman laatua pilaavat tai sitä vaarantavat laitokset olisivat luvanvaraisia; niitä ei voitaisi käynnistää ilman viranomaisen lupaa. hallintolinjan) mukaan lupaviranomaisena olisi lääninhallitus sekä tärkeimmissä asioissa valtioneuvosto. KESKEISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET Lailla pyritään vähentämään ja rajoittamaan ilmaan tapahtuvia päästöjä siten, että kaikilla olisi puhdas ja terveellinen ilmaympäristö ja että luonnon toiminnoille ei aiheutettaisi vältettävissä olevaa haittaa. Vähemmän haitallisista laitoksista tulisi tehdä ilmoitus. Tuntemattoman suuruisen ongelman aiheuttavat myös ne raskasmetallisaastukkeet, jotka korroosion vaikutuksesta leviävät ympäristöön (lähde: Ambio V, 5-6/1976). Lupajärjestelmä voidaan perustaa kahteen vaihtoehtoiseen ajattelutapaan: 1. Erot aiheutuvat ennen kaikkea ilman rikkisaastukkeista. _____ ____ ___ .,. ilmaresurssiperiaate). 50 ;;: Q 40 w "' JO " 20 "' "' H 10 BOHUS MALMÖ N 1 GÖTEBORG "' ---------------SODANKYLÄ .,., ..... ilmansuojelutehtävät. oikeuslinjan puolesta: vesioikeuksille tulisi siirtää myös mm. Lakia onkin ministeriössä valmisteltu kahtena vaihtoehtona, mikä luonnollisesti jo sinänsä hidastaa valmistelutyötä. •< w w ;;: S0 2 u&,l ml ::; :,: 140 H 130 ...
Lisäksi emissionormeja voidaan käyttää lukumääräisesti suurten, mutta yksittäisenä pilaamislähteenä pienten pilaajien sääntelyyn, esim. antamalla määräyksiä moottoriajoneuvojen enimmäispäästöistä. Muissa maissa koostumusnormeja on annettu mm. Yhdysvalloissa on arvioitu ilmansuojelutoimenpiteiden nostavan puunjalostusteollisuuden tuotteiden hintoja 0.3-0. Emissionormit puolestaan koskevat ilmaan tapahtuvien päästöjen koostumusta. Lakiluonnoksen mukaan voitaisiin antaa kolmenlaisia normeja: immissio-, emissioja koostumusnormeja. korroosiona, lisääntyneenä puhdistustarpeena ja metsänkasvun heikkenemisenä. Koska ilmansuojelulakiluonnoksen kumpikin vaihtoehto rakentuu yleisen edun suojelun periaatteelle, lupamenettelyyn voisivat vaikuttaa muistutuksin muutkin kuin omistajan tai siihen verrattavan oikeuden haltijat, ja korvausta tulisi maksaa myös yleiselle edulle aiheutetuista vahingoista. Laiminlyönnit johtuvat osaksi alan vanhentuneesta ja puutteellisestä lainsäädännöstä sekä asiantuntemuksen puutteesta. Maassamme on viime vuosikymmenenä tehty työtä vesien suojelemiseksi, osaksi siirtämällä saasteet ilmaan. (lähde: Ympäristötilasto 1974). Näistä ei maassamme ole saatavissa luotettavia tietoja. Sen sijaan tultaneen aluksi antamaan ohjeluontoiset laatuja päästösuositukset, jotka yh tenäistävät viranomaistoimintaa lupamenettelyssä. kaikkia tiettyä toimintaa harjoittavia. 7 %. Koostumusnormia voitaisiin SUOMEN LUONTO 45/7 7 36. vsk. öljyn rikkipitoisuuden vähentämiseen ja muihin ilmansuojeluongelmiin, jotka aiheutuvat jonkin laajalti käytetyn aineen koostumuksesta. Suurimpia päästöjä ilmaisevat tummat ruudut sijaitsevat luonnollisesti siellä, missä on eniten asutusta ja teollisuutta. Toisin sanoen on tiedettävä mahdollisimman konkreettisesti toisaalta immissioarvoma, toisaalta laitostyyppisinä emissioarvoina millaiseen tulokseen ilmansuojelutyöllä pyritään. Eräässä yhteydessä esitetyn arvion mukaan kärsimme vuosittain vahinkoja noin 1.1 miljardin markan arvosta, mutta toisaalta luvun paikkansapitävyydestä on esitetty vahvoja epäilyksiä. MITÄ MAKSAA. tonneja/vuosi 1000 E] 1 001IO 000 JO 001-30 000 30001Ilmatieteen laitoksen arviot Suomen rikkidioksidipäästöistä 1973. D 273. Kumpaakaan normityyppiä tuskin käytetään heti lain tultua voimaan. Karkeita arvioita on toki esitetty erään mukaan ilmansuojelulain aiheuttamat kokonaiskustannukset olisivat lain voimaantulon jälkeisenä kymmenvuotiskautena noin miljardi markkaa. Silloin se kilpailukyky olisi todella huonontunut! Ilmansuojelun kustannukset, olivatpa ne lukuina kuinka suuret tahansa, jäävät irrallisiksi, jollemme pysty edes karkeasti arvioimaan hyötyjä. ilman laadun tavoitetasosta ja sen saavuttamisen aikataulusta. Ympäristönsuojelua vastustetaan usein vetoamalla suomalaisten tuotteiden kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. TIIVISTELMÄNÄ: ILMANSUOJELUN YSTÄVÄKSI Ilmansuojelun tavoitteena on ympäristönsuojelun yleinen tavoite: turvata turvallinen ja henkisesti virikäs ympäristö ihmiselle sekä säilyttää luonnon tasapainoinen toiminta ja kauneus. Ilmansuojelulain säätämisellä pyritään luomaan maahamme suunnitelmallista ilmansuojelutoimintaa. pilaaja saa pilata kunhan maksaa sille, joka omistajana kärsii vahingon. Immissionormeilla tarkoitetaan ilman laadusta annettavia määräyksiä. käyttää esim. NORMITUKSEEN Laitoskohtaisen lupamenettelyn lisäksi ilmaa voidaan suojella myös antamalla normeja, jotka koskisivat esim. Välittömien taloudellisten menetysten lisäksi pitäisi pystyä arvioimaan myös terveysja viihtyvyyshaitat. Ilmansuojelu on jäänyt ilman. 244). Lauri Nordberg, SL 3/1977 s. öljyn rikkipitoisuudesta ja bensiinin lyijypitoisuudesta. Olisi tärkeää tietää, miten paljon nyt maksamme esim. rakentamisen sääntelyssä (ks. Tämä eri ympäristöpoliittisten linjojen ero näkyy samanlaisena mm. Ilmansuojelulain toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia selvitetään parhaillaan. Toinen vaihtoehto pitää luonnon tasapainoa ja tuottokykyä yleisen edun mukaisena asiana ja katsoo, että kenelläkään ei tule olla itsestään selvää oikeutta vaarantaa niitä, vaan edellytyksenä tulee olla yhteiskunnallinen kokonaisharkinta. Ensimmäinen vaihtoehto näkee ympäristöongelman pitkälti yksityisten välisenä asiana, ts. Tyydyttävänkin tarkat arviot edellyttävät tietoja mm. Aikaperspektiivi tekee kilpailukysymyksen kaksitahoiseksi: ei kannattane tietoisesti pyrkiä siihen, että kilpailijamaiden laitokset olisivat jo kuolettaneet ympäristönsuojeluinvestointinsa suomalaisten vasta aloittaessa
Erkki Korpimäki Lappajärven Vanhaneva Suomen eteläpuoliskolle kerran niin luonteenomaiset keidassuot ovat käyneet vähiin, sillä ahnas ojitus on kuivattanut niitä tai niiden osia sekä metsänkasvatukseen että turvetuotantoon. Suojeluhankkeet ovat muuten melkoisessa myötätuulessa, mutta suon yllä väijyy totaalisen tuhon uhka, sillä Valtion polttoainekeskus on kiinnostunut sen turpeesta. Lähimpään ihmisasutukseen on matkaa puolitoista kilometriä. 270 ha. Suo on pitkänomainen ja sen korkein, lampareinen keskustaosa on pohjoispäässä. Suurin pituus on 3 200 m ja leveys 1 240 m. Itäpuolella on melko suuri yhtenäinen peltoalue. 2 74 (alle 2.5 m) osoittavat, että Vanhaneva on keidassuo. Viisi kilometriä V,1.nhanevalta länteen lainehtii impaktiitistaan kuulu Lappajärvi ja hieman kauempana lounaassa Kauha järvi. Ilmakuvien perusteella se on lä hinnä eksentrinen kermikeidassuo, jonka kermit, kuljut ja lammet sijaitsevat melko säännöllisesti korkeimman kohdan ympärillä, kohtisuoraan veden virtaussuuntaa vastaan. 105 m . Kauhavan rajalle on matkaa 1 700 m, Lapuan rajalle 2 800 m. Maantie ohittaa suon eteläkärjen puolen kilometrin etäisyydeltä. Suon ympäristö on pääasiassa mäntyvaltaista havumetsää, jota rämejuoti t siellä täällä rikkovat. Hän toimii tällä hetkellä Oulun yliopiston eläintieteen laitoksella. POHJOINEN KEIDASSUO ·Pintarakenne, kasvillisuus ja laiteita hieman korkeampi keskusta Kauhavalainen LuK Korpimäki on tutkinut Vanhanevaa ja erityisesti sen linnustoa useiden vuosien ajan. :;;; -t uJ. vsk. Vanhaneva ei ole puhtaasti mitään Eurolan ( 1962) kuvaamaa keidassuon suurmuototyypp1a, vaan lähinnä kilpikeitaan ja maastonmyötäisen keidassuon välimuoto. Sl IO M E, U JO 1 T O 45/7 7 36. Lounaisosassa on rämereunainen metsäsaareke, Kirkkosaari (8 ha). Jälkimmäisen vuoksi ovat vaarassa nekin äärimmäisen karut suotyypit,joita yltiöpäisinkään metsäojittaja ei kelpuuta. Korkeammat kermit risteilevät allikoiden välillä antaen suon keskustalle labyrinttimaisen leiman. Kuvassa näkyy sen allikkoista keskustaa. Suon eteläpää on pääasiassa aukeaa nevaa, jossa ei ole allikoita ollenkaan. Vanhaneva SIJaltSee EteläPohjanmaalla, Vaasan läänissä Lappajärven kunnan lounaisosassa. Parasta siinä on kuitenkin monipuolinen linnusto, jonka vuoksi se on sisällytetty kansainväliseen vesilintujen suojeluohjelmaan. Lappajärven Vanhaneva on keidassuoksi pohjoinen. Keidassuoksi se on pohjoinen, mikä antaa sille erityistä arvoa. Vanhaneva on suhteellisen hyvin säilynyt. Vanhanevan korkeus merenpinnasta on n. Töyhtöhyyppä edustaa Vanhanevalla eteläistä lintulajistoa. Suurimmat allikot ovat 50-60 m pitkiä ja parikymmentä leveitä. Reunarämeineen suon pintaala on n. Keskustaa ja laiteen rämekasvillisuutta erottavaa reunaluisua ei maastosP juuri huomaa. Lumen sulaessa keväällä ne ovat suurimmillaan ja runsaimmillaan (yli 50)
Vanhanevan eteläpäästä on aikoinaan nostettu turvetta. Kermien ja kuljujen kasvillisuus on tyypillistä ombrotrofista suokasvillisuutta, johon kuuluu rahkasammalta (lähinnä Sphagnum balticum) sekä vähään tyytyviä ruohoja ja varpuja. Inventointi on tehty koealamenetelmällä (korpi mäki 19 7 5a), ,, jonka tuloksia on esitetty lä1 hemmin toisaalla (Korpimäki :c 1973). § Lokkeja on runsaasti. Runsaasti on myös poronjäkäliä, jotka Eurolan ( 1962) mukaan ovatkin tyypillisiä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan keidassoille. Allikoiden äärellä on puolenkymmentä rauduskoivua. 20 harmaa275 _;;;. Mustaviklo on pesinyt siellä epätavallisen etelässä. sen kasvillisuus saa ravinteensa lähinnä sadevedestä, jossa kivennäisiä on vähän. Muistona siitä ovat yhä pystyssä seisovat turveseipäät ja varastolato. Viimeis:c ten kymmenen vuoden aikana keskustalampareitten saarekkeissa on pesinyt n. vsk. Keskustan kermeillä kasvaa harvakseltaan mäntyjä. ·eKARU KASVILLISUUS Keidassoiden tapaan Vanhaneva cJ on ombrotrofinen, ts. Vanhanevalla kohtaavat pohjoiset ja eteläiset lintulajit kuten useilla muillakin Suomenselän alueen soilla. RUNSAS LINNUSTO Vanhanevan linnustosta on tehty havaintoja vuodesta 1967 lähtien, ja vuodesta 19 72 lähtien laskennat ovat olleet tarkat ja säännölliset. i Sinisuohaukankin voi nähdä saalisteleE massa Vanhanevalla. Ruoppakuljujen ruskeanmustaa turvemassaa koristaa jokunen tupasluikkatupsu . SUOMEN LUONTO 45/77 36. Vanhanevan kasvillisuuteen kuuluvatkin lähes kaikki Eurolan ( 1962) mainitsemat ombrotrofisten soiden ilmentäjälajit. Myös reunarämeiden kasvillisuus on keidassoille ominaista. Saroja on vähän, varpuja ja rahkasammalta paljon
D KIRJALLISUUTTA Eurola, S. Vuonna 1972 siellä pesi mustaviklo, jonka lähimmät pesäpaikat tunnetaan Haartmannin ym. ( 1966) mukaan n. Näin on ilm~isesti yritetty estää suon leviäminen. Muutakaan virkistyskäyttöä ei ole syytä unohtaa. KANSAINVÄLISEN SUOJELUKOHTEEN TULEVAISUUS ON VAAKALAUDALLA Vanhaneva kuuluu yhtenä osaalueena Project Mar -ohjelmaan, joka on kansainvälinen vesilinnuston suojeluohjelma. Suo menselän Linnut 8: 106113. 1975 c: Kauhavan Ohranevan linn.ustosta. Naurulokkeja Vanhanevalla pesi kymmenen paria 1968 ja kaksikymmentä 1972, minkä jälkeen kanta on taas taantunut kymmeneen pariin. Metsästykselle ja marjastukselle suo tarjoaa otollisen alueen. lokkiparia (23 paria 1975). Ne käyvät kalastamassa Lappajärvellä. 7. Vanhaneva on siis pesivän 276 suolinnustonsa suhteen EteläPohjanmaalla erittäin edustava keidassuo. Vanhanevan eteläpäästä taas on nostettu kuokkien avulla turvetta; tästä ovat vieläkin muistona pystyyn jääneet kuivatusseipäät. Lisäksi Vanhaneva kuuluu Vaasan läänin runkokaavassa rauhoitettavaksi ehdotettujen soiden luetteloon. Tällöin olisi maanomistajien luonnollisesti saatava kunnollinen korvaus rauhoittamastaan alueesta. Vanhanevan aluetta käytetään nykyään vain marjastukseen ja metsästykseen. Pesivän linnuston lisäksi Vanhaneva tarjoaa muuttolinnuille tärkeän levähdyspaikan. Se on monen pitäjän laajuisen alueen edustavin keidassuokompleksi, kasvillisuus on tyypillistä ombrotrofista suokasvillisuutta ja linnusto on erittäin monipuolinen. Vanhanevalla pesi 1972 kaikkiaan n. vsk.. Suomenselän Linnut 10 : 4651. v., Hilden, ., Linkola, P., Suomalainen, P. Tenovuo 19631972: Pohjolan Linnut Värikuvin. Taannoin on suon itälaidalta niitetty myös saraikkoa karjan rehuksi, koska alueella on vielä jäljellä muutamia luhistuneita latoja. Niittykirvinen (n. Korpimäki, E. Lintutiheys oli 45.0 paria/km 2 • Vuosien 196876 aikana suolla on tavattu pesimäaikaan nelisenkymmentä lintulajia. Siellä pesii myös kiuru, metsäkirvinen, pajulintu, räkättirastas, pensastasku ja västäräkki. 71, mikä on korkein tähän mennessä tavattu luku Suomenselän soilla (Korpimäki 1975 a, b, c, Rajala 1973). Haartman, L. Sinisuohaukka, tuulihaukka, nuolihaukka, suopöllö sekä isoja pikkulepinkäinen saalistelevat Vanhanevalla. Suomenselän Linnut 10: 9398. 1975 b : Lappajärven Hirvinevan luonnosta, erityisesti linnustosta. Rajala, E. MAAN KÄYlTÖ Vanhaneva on yksityisessä omistuksessa, ja maanomistajia on runsaat 20. Suon itäja länsilaidalle on vedetty ojat, samoin Kirkkosaaren ympäri. Vapo on kuitenkin suorittanut tutkimuksia suolla ja haluaa suorittaa myös varauksia. Tähän mennessä suoritetuilla ojituksilla ja hakkuilla ei vielä ole ehditty muuttaa alueen luontoa oleellisesti. Bot. Korpimäki, E. J ouhisorsakin on tavattu pesivänä. 40 paria) ja keltavästäräkki (n. Kalalokkeja pesii vuosittain 2-4 paria, ja pesimäaikana on tavattu myös selkälokki ja kalatiira. "Vanamo" 33:2, 1-243. Linnuston monipuolisuutta ilmentävän diversiteetti indeksin arvoksi tuli v. Ruokailevia ja !epäileviä kurkia on paljon, esim. 1973 : Lappaj ärven Vanhanevan Jysiograjia. Korpimäki, E. 200 km pohjoisempaa. 6. Suomenselän Linnut 8 : 43-50. Sinisorsia pesii säännöllisesti 25 paria, haapanoita yksi pari. Kuovija kurkipareja pesii pari, taivaanvuohia ainakin yksi pari. Kahlaajista lukuisimpia ovat liro ja töyhtöhyyppä, joita molempia suolla pesii kymmenkunta paria. Niihin se tarjoaakin otollisen alueen. & R. Kirkkosaaressa pesii lisäksi huomattava määrä metsien lajeja. Tapio sen sijaan on suhtautunut myönteisemmin rauhoitukseen, sillä alue ei sovellu metsän kasvattamiseen. Keidassuoluonnon opetuskohteena Vanhanevalla olisi myös suuri merkitys, sillä hyvin kehittyneet keitaat ovat harvinaisia tällä kohoja aapasuoyhdistymien vaihettumisvyöhykkeellä. Vanhaneva olisikin rauhoitettava m1ta pikimmin. Korpimäki , E. I 96 2: Ober die regionale Einteilung der sudjinnischen Moore. Rehun niitto ja turpeen nosto eivät kuitenkaan häiritse suon luonnontilaa, sillä ne uvat muistoja ennen vallinneesta luontaistaloudesta. Pesimäaikana Vanhanevalla on tavattu myös vesipääsky sekä jänkäsirriäinen ja -kurppa. 1974 niitä oli 72. Suomenselän Linnut 10: 114117 . SUOMEN L UO NTO 4-5/7 7 36. 1975 a : Suolinnuston kvanlilatiivisista tutkimusmenetelmistä ja tulosten tarkastelusta. Teerille suo on tärkeä soidinpaikka, ja metsot hakovat mielellään sen kitumännytssa. 1973: Seinäj oen seudun soiden linnustosta j a suojelutarpeesta. Myös Lappajärven kunta on omissa suunnitelmissaan varannut suon rauhoitusalueeksi. Pohjoisia kahlaajia Vanhanevalla on runsaasti, suokukkojen (4-6 paria) lisäksi kapustarintoja (4), pikkukuoveja (1) ja valkovikloja (1) . Ilmeisesti myös suurin osa maanomistajista kannattaa rauhoitusta, mikäli he saavat käyvän korvauksen. Vaasan läänissä tämän ohjelman piiriin kuuluvat lisäksi vain Kauhajoen Kauhaneva, Vetelin Pilvineva ja Perhon Heikinjärvenneva. Sorsalinnuista on runsain tavi, jota pesii vuosittain viitisen paria. Vanhanevan suojelu olisikin hyvin perusteltua. 30 paria) ovat Vanhanevan runsaimmat pesimälinnut. Soc. 120 lintuparia, jotka kuuluivat 26 lajiin. Muita Vanhanevalla tavattuja lintuja ovat riekko, varis ja käki. 19 7 2 laskentojen perusteella 2. Muuttoaikana siellä on tavattu lapasotka, heinätavi, tukkasotka ja metsähanhi. Sen sijaan laitdden ojitus ja Kirkkosaaren osittainen hakkuu ovat turmelleet alkuperäistä suoluontoa pahasti. Ann. Otava, Helsinki. Muusta Vanhanevan eläimistöstä mainittakoon hirvet, pikkunisäkkäät, sammakot, muurahaiset, suon perhoset sekä suunnattomat hyttysarmeijat
Yksi puistojen perustamistavoite on riittävän suurten alueiden eli erämaiden suojelu. Kuitenkin vasta 1938 perustettiin valion maille ensimmäiset luonnonsuojelulain mukaiset suojelualueet: Pyhätunturi, PallasOunastunturin, Heinäsaarten ja Porkkalan kansallispuistot sekä Pisavaaran, Kutsan, Mallan, Pääskypahdan, Puumangin ja Hiisjärven luonnonpuistot. Luonnonsuojelulain valmistelun ja antamisen yhteydessä 1920-luvulla yritettiin myös perustaa joitakin kansallispuistoja. Kunkin luonnonmaakunnan tyypilliset ekosysteemit ja luonnontyypit sekä tyypilliset maisemakokonaisuudet tulisi olla edustettuina kansallispuistoverkostossamme. Ensimmäisenä valtion luonnonsuojelualueena rauhoitettiin 1916 Mallatunturi. Kansallispuistot muodostavat maamme luonnonsuojelualueverkoston keskeisimmän osan. Karkalin luonnonpuisto perustettiin 1965 ja 1971 laajennettiin Lemmenjoen kansallispuistoa. Kansallispuisto komitea ehdottaa • uusia kansallisja luonnonpuistoja Kansallispuistokomitean kauan odotettu mietintö luovutettiin maaja metsätalousministeri Johannes Virolaiselle 20. Suomen luonnonsuojelualuejärjestelmä tulisi kansainvälisesti edustavaksi, kun toteutettaisiin kansallispuistokomitean mietinnössään esittämät suunnitelmat. delleen käsiteltäväksi ja pitkällisten valmistelujen jälkeen perustettiin 1956 annetulla lailla uusia luonnonsuojelualueita Liesjärven, Linnansaaren, PyhänHäkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot sekä Jussarön, Vaskijärven. 1977. Sinivuoren, Vesijaon, Häädetkeitaan, Salamanperän, Ulvinsalon, Paljakan, Runkauksen, Maltion, Sompion ja Kevon luonnonpuistot. Kansallispuistojärjestelmämme täydentämisestä on 1960-luvulta lähtien tehty useita ehdotuksia, joista mainittakoon Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen työryhmien, soidensuojelutoimikunnan, Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunnan ja ympäristönsuojelun neuvottelukunnan ehdotukset. Nykyisistä kansallis277. Tätä varten puistojen pitäisi olla vähintään 10 000 ha:n suuruisia. Tällöin suojeltujen alueiden lukumäärä, alueellinen jakautuminen sekä pinta-ala parantuisivat huomattavasti nykyisestä. Kuvitettu mietintö käsittääkin 200 sivua ja 84 karttaa. Nykyään maassamme on 15 luonnonpuistoa ja 9 kansallispuistoa, joiden yhteinen pinta-ala on 330 582 ha. Näistä viisi jäi sotien jälkeen rajojemme ulkopuolelle ja Porkkalan kansallispuisto vuokra-alueelle. Lisäperusteena puistojen muodostamisessa voi olla myös harvinaisten kasvillisuustyyppien sekä yksittäisten kasvija eläinlajien suojelu, geneettisen aineiston suojelu ja luonnonkauneuden säilyttäminen. luonnonsuojelutavoitteet, jotka ovat aina tärkeimmällä sijalla, 2. Komitean pitkähkö toimiaika oli asialle kuitenkin hyödyksi, sillä se ehti paneutua tehtäväänsä varsin perusteellisesti. Useimmat ja laajimmat puistot sijaitsevat Pohjois-Suomessa. Tallgren. Tammikuun 24. vsk. kulttuuriset tavoitteet ja 3. Hallituskatu 3, 00170 Helsinki 17), jolta voi tiedustella kansallispuistoasioita. Kansallispuistokomitean tekemiä ehdotuksia ja asian jatkokäsittelyä hoitaa maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto (os. Vuonna 1945 otettiinkin valtionmaiden luonnonsuojelu uuSU OME N LUO TO 45/7 7 36. ihmisten toimeentulon turvaamiseen liittyvät tavoitteet. Ajatus tyypillisten alueiden varaamisesta kansallispuistoiksi on maassamme ollut vireillä 1880luvulta lähtien. Niiden hoitoon ja hallintoon olisi lisäksi saatava tarpeellinen määrä henkilökuntaa ja varoja, jotta suojelualuejärjestelmämme voisi kunnolla palvella myös kävijöitä. O. Kansallispuistokomitean mukaan uusien suojelualueiden perustamisessa on kolmenlaisia päätavoitteita: 1. Mietinnön luovutustilaisuudessa ministeri Virolainen totesi, että sivistysvaltion velvollisuuksiin kuuluu edustavan kansallispuistoverkon perustaminen ja että valtion pitäisi vuosittain osoittaa tarvittava määrä varoja kansallispuistoalueiden hankintaan ja hoitoon. päivänä 1974 asetetun komitean puheenjohtajana toimi VTM C. 6. MIKSI LUONNONSUOJELUALUEITA PERUSTETAAN . Ne on tarkoitettu alkuperäisen luonnon tai luontaistalouden, kuten erätalouden ja kaski talouden, vaikutuksesta muovautuneiden luonnonja maisematyyppien suojelualueiksi ja samalla yleisiksi nähtävyyksiksi
Maapinta-alaltaan uudet luonnonpuistot ovat 34 7 000 ha eli 1. I luokkaan kuuluvat valtakunnallisesti tärkeimmät alueet. Puistoverkkoa onkin täydennettiivä perustamalla luonnonsäätiöitä. Luonnonpuistot on tarkoitettu luo nnon säilyttämiseen jatkuvasti mahdollisimman koskemattomana, jotta ne turvaisivat luonnontieteelliselle tutkimukselle luonnon häiriintymättömän kehityksen seuraamista varten tarvittavat alueet. Lapin kansallisja luonnonpuistot ovat merkityksellisiä porojen tärkeiden laidunalueiden säilyttäjinä. Luonnonsuojelullisten, biologisten, geologisten, hydrologisten, maisemallisten, tutkimus-, retkeilyja matkailunäkökohtien sekä maanhankintamahdollisuuksien perusteella ehdotetut kansallispuistot on jaettu neljään arvoluokkaan. Tällä hetkellä luonnonpuistottomaan Itä-Suomeen perustettaisiin 4 luonnonpuistoa. Luonnonpuistoissa on yleisön liikkuminen ilman lupaa yleensä kielletty. Eri osa-alueilla puistoehdotukset on jaettu kolmeen toteuttamisryhmään. Lappiin tulisi 4 uutta luonnonpuistoa. Puistojen metsämaa on 2 % maamme metsämaan pinta-alasta. Luonnonpuistojen kohdalla on käytetty samaa aluejakoa ja toteuttamisryhmitystä kuin kansallispuistojenkin kohdalla. L uonnonsuojel ual uejärjestelmän kulttuuritavoitteisiin kuuluvat opetusja tutkimusalueiden varaaminen, rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja luontaiselinkeinojen suojelu. Puistojen retkeilyreittien kunnostamisessa, keskusten rakentamisessa ja luonnonhoidossa tarvitaan väkeä. Länsi-Suomessa, Itä-Suomessa ja Pohjois-PohjanmaanKainuun alueella laajennettaisiin kussakin kahta sekä Lapissa kolmea nykyistä kansallispuistoa. LUONNONSÄÄSTIÖT Luonnonsuojelualueverkkomme rungon muodostavat kansal lisja luonnonpuistot kattavat 4.8 % maamme maapintaalasta, jos ehdotetutkin alueet lasketaan mukaan. Tämä määrä on 2.6 % maamme maapinta-alasta. 1 % maamme pinta-alasta. vsk.. Erityisesti suoluontoa pitäisi komitean ehdotuksen mukaan lisätä luonnonpuistoverkkoomme. Toimeentulotavoitteista tärkein on hyöty luontaiselinkeinoille. Pohjois-PohjanmaanKainuun alueelle tulisi 4 uutta luonnonpuistoa ja toista nykyisistä puistoista laajennettaisiin. Näistä 1 sijaitsee Länsi-Suomessa (3 sijaitsee · saaristossa), 11 Itä-Suomessa ( 1 saaristossa), 7 Pohjois-Pohjanmaan-Kainuun alueella ( 1 saaristossa) ja 5 Lapissa ( 1 saaristossa). Suomi on ehdotuksessa jaettu neljään osa-alueeseen läänien, luonnonmaakuntien ja kasvillisuusvyöhykkeiden perusteella: / Länsi-Suomi, johon kuuluvat Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Vaasan ja Keski Suomen 1. 278 UUSIEN KANSALLISPUISTOJEN PERUSTAMINEN Kansallispuistokomitean periaatteena on ollut mahdollisimman kattavan ja alueellisesti edustavan kansallispuistoverkon luominen. Lapin nykyisistä kuudesta luonnonpuistosta kahta laajennettaisiin. Uusia luonnonpuistoja perustettaisiin siis 16 ja luonnonpuistoja tulisi silloin maahamme kaikkiaan 31. Kaksi olemassaolevaa luonnonpuistoa lii tettäisiin kansallispuiston su ljetuksi alueeksi. Koko maahan komitea esittää perustettavaksi 42 uutta kansallispuistoa sekä 9 nykyisen puiston laajentamista. Joissakin luonnonpuistoissamme on myös polkuja yleisölle. UUDET LUONNONPUISTOT Luonnonpuistoja suunniteltaessa on pyritty samaan alueelliseen edustavuuteen kuin kansallispuistojenkin kohdalla. Näillä alueilla voidaan kohteesta riippuen soveltaa eri asteista suojelua tiukasta luonnonpuistotyyppisestä suojelusta varsin lievään maisemansuojeluun. ). Tämä ei kuitenkaan vielä riitä suojelemaan kaikkia luontomme päätyyppejä ja niiden alueellista vaihtelua. , II Itä-Suomi (Kymen, Mikkelin, Kuopion ja PohjoisKarjalan 1. Niinpä se esittääkin puistojen perustamista maamme jokaiseen lääniin. Myös hallinnossa tarvitaan paikallisella tasolla valvojia, oppaita ja huoltohenkilökuntaa. puistoistamme vain kolme täyttää tämän vaatimuksen. Retkeily, marjastus ja sienestys sekä virkistyskalastus soveltuvat puistojen yleisiksi käyttömuodoiksi, sen sijaan metsästysoikeus kuuluu vain paikallisille ihmisille. Länsi-Suomeen perustettaisiin 4 uutta luonnonpuistoa ja entisistä seitsemästä puistosta kolmea laajennettaisiin. Kansallispuistot tarjoavat myös työtilaisuuksia, useimmiten paikalliselle väestölle. Kansallisja luonnonpuistoverkosto ei pelkästään riitä suojelemaan luontomme päätyyppejä ja erikoisuuksia, vaan tarvitaan pienempiä suojelualueita eli luonnonsäästiöitä säilyttämään pienempiä suojelunarvoisia kohteita. ), III Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu (Oulun 1.) ja IV Lappi (Lapin 1. Myös matkailuelinkeinossa saattaa syntyä uusia työpaikkoja. Kansallispuistot tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet virkistyskohteina. Ne voivat edustaa mitä suojelukohdetta tahansa ja olla joko valtion tai yksityisten omistukSllOM EN LllO NTO 45/7 7 36. Metsämaan osuus on vastaavasti 459 000 ha eli 2.4 %. Ehdotettujen uusien kansallispuistojen ja entisten laajennusten -maapinta-ala on yhteensä 814 000 ha, josta 385 000 ha on metsämaata, loput kituja joutomaata. Luonnonpuistojen perustamistavoitteissa on kiinnitetty huomiota erityisesti luonnonsuojeluun ja tutkimukseen liittyviin seikkoihin _ja pyritty luomaan kansallispuistoverkostoa täydentävä eri ekosysteemien suojelusuunnitelma. Ehdotettujen ja nykyisten luonnonpuistojen pinta-ala 433 000 ha vastaa 1 .4 % maapinta-alasta. Sen sijaan luontaiselinkeinoja voidaan luonnonpuistoissa yleensä harjoittaa. Nykyiset ja ehdotetut kansallispuistot peittäisivät 1 051 000 ha eli 3.4 % maamme maapintaalasta
seutukaavaliittojen inventointien tul oksista koottu luettelo valtakunnallisen tason sopivista luonnonsäästiöistä. vsk. Myös tärkeimmät metsähallituksen luonnonsuojelutarkoituksiin rauhoi ttamat erikoismetsät pitäisi muodostaa kansallispuistokomitean lakiehdotuksen mukaisiksi luo nno nsäästiöiksi. Sl lO MEN LUONTO 45/77 36. Ehdo tuksessa ovat riittävästi edustettuina myös metsäkasvillisuusvyähykkeet, mutta harvinaisimmat tyypit ja uhanalaiset la jit tarvitsevat luonnonsäästiöi<len muodostamista. sessa. Kansallisja luonnonpuistojen maanhankinnan rahoitusaikataulu vuosille 1978-1992. Kaikille muille rannikkoalueille paitsi Selkämerelle on suunnitteilla kansallispuisto. Metsämaata on 0.8 % maamme metsämaasta. J okiluo nnon ja monien järvi tyyppien suojelu o n järjestettävä muuten. Vesistöjen ja vesikasvillisuuden ko hdalla ehdotuksessa on nykytilanteeseen verrattuna selvä parannus, sillä nyt vain yhdessä puistossa on vesistö luontoa edustettuna. 1978alusta ,niskustannukset jakson loppuun 19781982 10 m_i,lj . Kansallispuistokomitean mietinnön liitteeksi o n luonnonsuojeluvirano maisten ja mm. o,s Pol?_/oisOss O tJ PtJ ll..1oa/Tlt70'8 s,, Nykyiset _ja kansallispuistokomitean ehdottamat uudet luonnonj a kansallispuistot. Suokasvillisuudesta ei ole mukana riittävästi näytteitä saariston ja Sisä-Suomen keidassoista. 279. J ärvi-Suomen edustus täydentyy myös merkittävästi, mutta virtaavia vesiä ei mietintöön juurikaan sisälly. Kii reimmin näistä rauhoituksista pitäisi toteuttaa kansainvälisiin ja po hjo ismaisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Samoin soranoto n uhkaamien harjujen ja ojitusten vaarantamien soiden suojelu pitäisi saada kiireesti käyntiin. Kohteita on yhteensä 700, pinta-alaltaan 540 000 ha eli 1.6 % maan kokonaispinta-alasta. J akso Keskimääräiset J aksol le Yhteensä vuotu iset toteuttayhteensä v. Myös yksittäisten suotyyppien ja linnuston suojeluun tarvitaan luonnonsäästiöiden muodostamista. Tällä hetkellä kansallispuisto ja vailla oleviin Uudenmaan, T~1run ja Porin, Kymen, Kuopion ja Vaasan lääneihin ehdotetaan vähintään kahta puistoa. ALUEELLINEN EDUSTAVUUS Kansallispuistokomitean ehdo tuksen mukaan kansallispuistoverkkomme täydentyisi erityisesti Etelä-Suomen osalta merkittävästi. ';1,k 50 m)).i • mk 50 m)).i mk 19831987 15 75 125 19881992 20 100 225 Taulukko 1. Ehdotettujen puisto jen numerointi viittaa luetteloon, JOka alkaa sivulta 283
soranotto, soiden ojittaminen, loma-asutus, metsien hakkuu ja metsäauraus. Metsähallituksella on lisäksi yli 200 aarnialuetta, yli 300 luonnonhoitometsää ja seitsemisenkymmentä ojitusrauhoitusaluetta. Metsähallitukseen ehdotetaan 8 virkaa tai tointa sekä saaristopuistoja varten kahta. Aika ajoin tarvittaisiin puistojen kunnostustöissä, rakennustoiminnassa, huollossa ja hoidossa työntekijöitä, jotka olisivat joko vakituisia työntekijöitä tai paikallisia asukkaita. alueiden tutkimus, 3. Kansallispuistojen hoidossa ja käytössä kuultaisiin myös paikallisia asiantuntijoita. Eduskunnan käsittelyssä on metsänparannuslain muutos, joka tähtää siihen, että metsänparannushanketta ei rahoiteta valtion varoilla, jos hanke vaarantaisi merkittävän luonnonsuojeluhankkeen. Valvojat olisi pyrittävä saamaan paikallisista asukkaista ja ammattikasvatushallitus voisi käynnistää heidän koulutuksensa välittömästi. Kesäisin toimisi erityisesti suurille kävijämäärille tarkoitetuissa puistoissa luonto-oppaita. Poikkeustapauksissa voidaan käyttää pakkolunastusmenettelyä. 24 muuta suojelualuetta. Neuvottelukunnat perustettaisiin ensi vaiheessa poronhoitoalueen, saariston ja muitakin suuria puistoja varten. Eräissä tapauksissa olisi mahdollista käyttää myös vaihtomaajärjestelyjä, jos näyttää siltä, että vil_jelykäytössä oleva maatila tulisi elinkelvottomaksi suojelusuunnitelmien takia . Maaja metsätalousministeriö kutsuisi heidät neuvottelukuntaan kolmeksi vuodeksi. Tarvittavat yksityisten omistamat maat onkin hankittava valtiolle. Kansallisja luonnonpuistojen sekä muiden valtion omistamien luonnonsuojelualueiden hallinto olisi keskitettävä metsähallitukseen, johon perustetta1s11n luonnonsuojelusta vastaava osasto. Valtio ja maanomistaja voisivat määräajaksi sopia käyttöoi, keuden rajoittamisesta, josta maksettaisiin maanomistajalle sopimuksen mukainen korvaus. Luonnonsuojelua hoitamaan olisi perustettava oma osasto, jonka pitäisi saada käyttöönsä riittävästi varoja ja alan koulutuksen saaneita virkamiehiä. Kuhunkin piirikuntakonttoriin sijoitettaisiin kansallispuistoasioita hoitamaan yksi tarkastaja ja ylitarkastaja. Näin meneteltäisiin esim. Ministeriötasolle ehdotetaan perustettavaksi neljää virkaa uuteen muodostettavaan osastoon. Toteuttamisen turvaaminen Suojelukohteiden säilymistä uhkaavat mm. . Suurehkoja ja kaukana hoitoalueen toimistosta sijaitsevia puistoja varten pitäisi perustaa puiston toimipaikka. Kansallispuistokomitean mielestä luonnonsuojeluhallinnon olisi sijaittava luonnonsuojeluasioita hoitavassa ministeriössä eli edelleenkin maaja metsätalousministeriössä. Valtion maat ovat kansallisja luonnonpuistoehdotusten osalta toimenpidekiellossa, kunnes näiltä osin muuta päätetään. vsk.. LUONNONSUOJELUALUEHALLINNON HENKILÖSTÖTARVE Maaja metsätalousministeriössä hoitaa kansallispuistoasioita tällä hetkellä muiden tehtäviensä ohella yksi tarkastaja. TOTEUTTAMISAIKATAULU Uusien kansallisja luonnonpuistojen perustaminen on luonSUOMEN LUONTO 45/77 36. Kallioja tunturikasvillisuus on edustettuna merkittävin kohtein kaikilta kasvillisuusvyöhykkeiltä. luonnon suojelu ja hoito, 2. TOTEUTTAMISKEINOT M aanhankinta Kansallisja luonnonpuistoja voidaan perustaa vain valtion omistamalle maalle. Ministeriön sisällä luonnonsuojelun hallintoa olisi keskitettävä ja selkiytettävä ja sitä pitäisi hoitaa tasavertaisesti hyödyntämistehtävien rinnalla. Ne pyritään enimmäkseen ostamaan vapaaehtoisin kaupoin. Neuvottelukunnan käytännön asiat hoitaisi metsähallinnon hoitoalue. Geologisesti arvokkaita kohteita tuntureita, vaaroja, kallioita, rotkolaaksoja, siirroksia, pitkittäisharjuja ja reunamuodostumia on mukana, mutta varsinaisten Salpausselkien suojelu pitää järjestää luonnonsäästiöiden perustamisella. Ministeriötasolla asioiden hoito on jaettu maaja metsätalousministeriön yleisen osaston ja metsäosaston kesken. Suurehkoihin puistoihin tarvittaisiin yksi tai useampia valvojia, joiden tehtäviin kuuluisi alueen valvonta ja huolto sekä havainnointi ja opastustehtävät. Luonnonsuojelualueiden hallinnon tehtävät ovat: 1. silloin, kun merkittävä suunniteltu luonnonsuojelualue joutuu tuhoutumisuhan alaiseksi. LUONNONSUOJELUALUEIDEN HALLINTO Nykyisten valtion luonnonstiojelualueittemme hallinto on jaettu metsähallituksen ( 7 kansal1 ispuistoa ja 10 luonnonpuistoa) sekä metsäntutkimuslaitoksen (2 kansallispuistoa ja 5 luonnonpuistoa) kesken. virkistyskäytön järjestäminen. Koska kansallispuistojärjestelmän toteuttaminen kestää melko kauan, tarvitaan väliaikaisia järjestelyjä suojeltaviksi tarkoitettujen alueiden turvaamiseksi. Joka puistoon tarvittaisiin vastaava puiston hoitaja. Suurin osa valvojista olisi sivutoimisia. opetus ja valistus sekä 4. Komitea ei katso tarvittavan omaa luonnonsuojelun keskusvirastoa. Neuvoa-antavana elimenä voisi toimia vuosittain koolle kutsuttava kansallispuiston neuvottelukunta, jossa hallintoviranomaisten lisäksi olisivat edustettuina kunnat, paikalliset asukkaat, paikkakunnan luontaiselinkeinojen harjoittajat ja paikalliset luonnonja ympäristönsuojelun asiantuntijat. Aluetasolla suojelualueista huolehtisi metsähallinnon hoitoalue. Alemman tason hallinnossa olisi kehitettävä met280 sähallinnon piirikuntakonttoreita. Ensi vaiheessa näitä virkoja perustettaisiin 16 ja täydennyksen jälkeen niitä olisi 29. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa on
Isojärven suunniteltu kansallispuisto edustaa tyypillistä Päijän teen länsipuolista metsäistä vuorimaata. Hienon erämaa-alueen ja Maanselän saloja halkovan koskireitin säilyminen turvattaisiin Ruunaan kansallispuiston perustamisella . SllOM EN LUONTO 45/7 7 36. 281. Koloveden ehdotettu kansallispuisto edustaa suunnitellussa kansallispuistoverkostossamme Saimaan latvavesien jylhänkarua järviluontoa. vsk. 62 Kotkannevan ehdotettu kansallispuisto suojelisi pysyvästi laajan ja arvokkaan Pohjanmaan avosuoalueen. Eteläisen Suomenselän erämaista suoja harjuluontoa säilyttäisi Seitsemisen ehdotettu kansallispuisto
560 milj . Työpaikkoja komitean ehdotus vähentää lähinnä PohjoisSuomessa ja paikallisesti. Kolmannen toteuttamisryhmän alueiden hankinta voidaan rahoitusohjelman mukaan aloittaa vasta .1992 jälkeen. Toisen ja kolmannen ryhmän alueiden hankinnassa pyritään joustamaan olosuhteiden mukaan. Elinympäristöjen geeniaineksen säilyttäminen hyödyttää luonnonvarojen hyödyntämistä, erityisesti metsätaloutta. Suojelu voisi rajoittua alueen yleisten luo nnonsuhteiden ja maisema nkuva n säi lyttäm iseen. Kunnallistalouteen puistojen perustaminen vaikuttaisi verotulo ja vähentäen. Muista vaikutuksista voidaan mainita kansallisja luonnonpuistoista porotaloudelle koituva hyöty. mk. Puistojen hoitoo n ja hallintoon tarvitaan 1978-82 14 milj. Maanhankintakustannukset ovat ko ko suunnitelman toteutuessa n. Komitean esitysten toteuttaminen vähentäisi metsätaloudessa pitkän aikavälin hakkuumahdollisuuksia 580 000 m 3 /v eli 0,9 % nykyisestä hakkuusuunnitteesta. Hakkuumahdollisuuksista o n 19 70-luvulla jäänyt käyttämättä yhteensä n. Sen sijaan annettaisiin kävijöille mahdollisuus avustaa vapaaehtoisesti kansallispuistojen perustamista. Alueiden kuuluminen eri ryhmiin käy ilmi alueesittelyjen jaottelusta. Alueen suojelullinen arvo ja virkistyskäyttö ovat vaikeasti arvioitavia, mutta useimmiten korvaamattomia hyötyjä. Puistojen rakentamisja kunnostuskuluiksi arvioidaan tarvittavan 1978-92 uusissa kansallispuistoissa n. TALOUDELLISET VAIKUTU KSET Kansallisja luo nnonpuistojen 282 perustamisen taloudellisia vaikutuksia komitea on tarkastellut vain kokonaisuutena, ei puistokohtaisesti. Maata tämän ryhmän puistoja varten on hankittu jo vuodesta 1971 lähtien ja aktiivisia neuvotteluja käydään jatkuvasti. Puistoverkosta pitäisi jo tässä ensi vaiheessa tulla alueellisesti edustava. Tähän ryhmään kuuluvien yksityismaiden hankinta ja liittäminen puistoon voidaan toteuttaa myöhemmin. Vuosina 197882 toteutettavaksi suunniteltuun ensimmäiseen toteuttamisryhmään kuuluvat puistoehdotukset, jotka ovat niin suuressa määrin valtion omistuksessa, että on tarkoituksenmukaista perustaa valtion maista yksinäänkin kansallistai luonnonpuisto. Yhteiskunnan puistoista saama hyöty on suurimmaksi osaksi rahassa mittaamatonta. Mo net näistä alueista tai ai nakin osia niistä onkin jo osittain rauho itettu metsähallituksen päätöksellä. 15 milj . mk, josta puuston osuus on n. Eräitä alueita on jo valtion omistuksessa, mutta ne eivät yksinään riitä kansallispuiston perustamiseen. Toisen ryhmän ja osan ensimmäiseen ryhmään kuuluvien yksityismaiden hankkiminen valtiolle maksaa arviolta yhteensä 225 milj . mk. Suojelu voisi koskea alu een koko luontoa tai vai n sen tiettyjä aineksia , muodostumia, kasveja tai eliiim iä. 10 milj. nonsuojelun kannalta enttam kiireellistä. Kansallisja luonnonpuistojen maanhankinnan aikataulu selviää taulukosta 1. Kansallispuistoissa liikutaan jokamiehenoikeuden perusteella, joten siitä ei perittäisi maksua. Toisen toteuttamisryhmän ( 19 7 8-92) puistoehdotukset toteutetaan tarpeellisen maanhankinnan jälkeen. Puistojen perustamisesta aiheutuvat haitat ovat kansallispuistokomitean mielestä hyötyjä pienemmät, mutta erityisesti paikalliset työllisyyskysymykset ja mm . Haitta poistunee kuitenkin ensimmäisen toteuttamisjakson jälkeen. 1992 mennessä. mk. 60 milj . 60 %. mk ja ehdotetuissa luonnonpuistoissa sekä olemassa olevissa kansallisKANSALLISPUISTOKSI voidaan perustaa koskematonta luontoa edustava tai erityisen luonnonkaunis taikka muutoin luontonsa puolesta merkittävä, ,pinta-alaltaan suurehko valtion omistuksessa oleva al ue, _jolla luonnonsuojelun ja yleisön luonno nharrastuksen kannalta on huomattava merki tys ja joka on tarpeen ensisijaisesti säilyttää alkuperäisen luonnon tukialueena ja nähtä vyytenä. Lakiehdotus näiden puistojen perustamista varten on mieti nnössä jo valmiina. m 3 • Metsänparannu shankkeiden hakkuumahdollisuuksia lisäävä vaikutus on maan eteläpuo liskossa kaksin kertainen ja Pohjo is-Suomessa kansallispuistojen aikaansaaman vähennyksen suuruinen v. kunnallistaloudelliset ongelmat on ratkaistava. Kansallisja luo nnonpuistoverkon toteuttamisessa olisi huo lehdittava siitä, että puuntuotanto ei vähentyisi. Nämä kohteet sijaitsevat kokonaan tai lähes kokonaan yksityismailla. LUONNONSÄÄSTIÖ o n koskematonta luontoa ed ustava tai eri tyisen luo nnonkaunis taikka muu toin luo nto nsa puolesta merkittävä a lue, _jo lla luo nno nsuojelun, tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tai yleisön luonnonharrastuksen kannalta o n huomattava ylei nen merkitys ja joka tarvitaan ensi sijassa tutkimusta varten tai jonka säilyttäminen on tarpeen muista luonnonsuojel ul lisista syistä. mk ja 19831992 46.5 milj. Ehdotuksen mukaan kunnille tulisi korvata metsähallituksen metsätaloustulosta maksaman veron menetys. RAHOITUS Kansallisja luonnonpuistoverkon laajentaminen sekä puistojen käytön kehittäminen voidaan toteuttaa vain, jos valtio varaa siihen riittävästi määrärahoja. Merkittävimmin hakkuusuunnite vähenisi Oulun ja Lapin läänissä. Alueilla tarjottavien palSUOMEN LUONTO 45/77 36. puistoissa n. vsk.. LUONNON PUISTOKSI voidaan perustaa pääasiassa alkuperäistä luontoa edustava, erityisen merkittävä valtion omistuksessa oleva a lue, jolla luo nnonsuojelun ja tieteel lisen tutkimuksen kannalta on huomattava merkitys ja joka näitä tarkoituksia varten on tarpeen säilyttää koskemattomana. Merkitystä suojelualueilla on myös tutkimuksen ja opetuksen kannalta. Kansallispuistokomitean ehdottamat uudet alueet on ryhmitelty kolmeen toteuttamisryhmään lähinnä luonnonsuojelullisen arvon, uhanalaisuuden ja maanomistusolojen mukaan
Lä hes ko ko naan valtion omistuksessa. Kuhmo inen, Längelmäki . vsk. Aluetta luo nnehtivat laajat ula pa t _ja yksittäiset saaret. Maa pinta-ala 2 380 ] ha, vesialueita 900 ha. Tavo itteena o n luonno nsuojelun kannalta arvo kkaan, saaris_g ton kaikki vyöhykkeet käsittävän alueen säilyttäminen keskiseltä Suo menlahdelta. Mm. Tammela. Tär keä merieläimistö lle _ja arktisten lintujen muuto lle. Suurin osa valtio n o mistuksessa. Ilomantsi ja Lieksa . Porkkalan kansallispuisto. Maapinta-ala 10 250 ha, vesialueita 850 ha. Enin osa valtio n hallinnassa. Keskiselle Suo menselälle o minaisten suoval ta isten erämaaseutu_jen edustaja. lisämaksulliset posti merkit, obligaatiolaina ja kansalaiskeräykset. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Alue o n tyy-~ pillistä Suo menselän eteläo sien so iden ja pikku_järvien rikkomaa metsäluo ntoa. mk/v. toteuttamisryhmä LÄNSI-SU OMI 1. Pääosa valtion omistuksessa. Kansallispuistokomitea on po htinut myös muita rahoitusmahdollisuuksia, joita voisivat olla mm. Alue;den oma tuotto olisi viiden ensi vuoden aikana 1.5 milj. Maapinta-ala 5 160 ha, vesialueita 300 ha . velusten käytöstä perittäisiin korvaus. 2. 7. Helvetinjärven kansallispuisto. Ruovesi. Tarko ituksena on .3 säilyttää Päijä nteen länsipuo lisille seuduille ominaista metsäistä vuo rimaata ja rantojen luo nno ntilaisuus. Eno, Ko ntiolahti _ja Lieksa . Tarko ituksena o n tyypillisen eteläisen Suo menselän metsä-, suoja harjul uonno n säilyttäminen yleiseksi g nähtävyydeksi. POHJOIS-POHJANMAAKAI UU 12. Kansallispuistokomitean ehdottamat uudet kansallispuistot ja nykyisten laajennukset 1. 4. suurten retkeilyllisten arvojensa vuo ksi alue vaatii erityissuojelua ja retkeilyjärjestely_jen parantamista. Isojärven kansallispuisto. Saimaalle suunniteltujen kansallispuistojen yksi tehtävä on säilyuää saimaannorpan elinympäristöä. Kuru ja Ikaalinen . marjastus on salliuua. Tavo itteena o n tunnetun Ruunaan koskireitin sekä sen ja itärajan välisen erämaa-alueen säilyttäminen luonno ntila isena. Pääosin valtio n hallinnassa. Maapinta-ala 3 700 ha, vesialueita 700 ha. Lauhanvuoren kansallispuisto. Alueen suo t _ja metsät edustavat sisii -Suo men _ja Po hjanmaan välistä vaihett umisvyöhykettä. Maapinta-ala 490 ha, vesic: alueita 3 000 ha. Kansallispuistoissa liikutaan jokamiehenoikeudella ja mm. Seitsemisen kansallispuisto. Pääosin valtio n o mistuksessa. Maapinta -ala 9 530 ha, vesialueita 2 500 ha . Tarko ituksena o n Suo menlahden itäosa n luo nnonsuojelun kannalta merkittävien saaristoalueiden ra uhoittaminen rake ntamiselta j a muulta luo nnon muuttamiselta sekä runsaan linnuston ja harmaahylkeen lisääntymisalueiden suojelu. 5. Lieksa. Pääosa valtio n o mistuksessa. 1938-5 7 kansallispuistona o lleen Stora Träskö n saaren . 6. 2 milj. Valtio o n sitoutunut suojelemaan sitä kansainvälisellä kosteikkojen suo jelusopimuksella. Liesjärven kansallispuiston laajennus. Tarkoituksena o n ehjien valuma-alueiden, edustavien suo tyyppien, runsaslinnustoisten nevo_jen, pikkujokien ja purojen, kokonaisten _järvien sekä luo nno ntilaisten metsien suo jelu eräm aisena ko ko naisuutena. Maapinta-ala 13 670 ha, vesialueita 2 400 ha. Alue o n ko ko maapallo lla tärkeä murto vesis:taristo, _jo ka edustaa hyvin itäja keski -Suo m enlahden ulkosaaristoa. Maapinta -ala 980 ha, vesialueita 100 000 ha. 1 1. Ko lin vaarajonolle on o minaista kovista ja niukasti ravinteita sisältävistä kivilajeista kuten kvartsiitista muo dostuneet vaarajaksot ja niiden väliset ka peat diabaasivyö hykkeet. Maapinta-ala 3 820 ha, vesialueita 7 200 ha. ITÄ-SUOMI 8. Enin osa o n valtio n o mistuksessa. Alue kuuluu lisäksi kansainväliseen Pro_ject Telma -o hjelmaa n. Tavoitteena on Lo unaismaalle tyypill isen karuhko n metsä-, ranta_ja vesistöluo nno n ja -maiseman säilyttäminen. Hakkuusuunnitelmat uh·;: kaavat alueen luo nnontilaa. Kuhmo, Nurmes ja Valtimo. Ruunaan kansallispuisto. Ko tka, Pyhtää, Virolahti , Vehkalahti. Patvinsuon kansallispuisto. Alue edustaa Maanselän saloseu tu_jen erämaisia maisemia, joille luonteeno maisia ovat m atalat vaarat, lukuisat harjut, pienet suot ja erikokoiset vesistö t. H elvetinjärvet _ja Helvetinko lu ympäristöineen ovat tunnettuja matka ilu nä htävyyksiä. Tarko ituksena o n arvokkaan geologisen muo d ostuman sekä sen metsä -, suoja vesiluonno n suojelu ja säilyttäminen yleisenä nähtävyytenä . Tarkoituksena o n laajan Patvinsuo nLahnasuon lisäksi metsäluo nnon, ko ko naisen järven, Koitereen pohjoisosan rantojen ja saarien, _jo ki ja puroluo nno n sekä monipuo lisen suoja erämaaelä imistö n suojeleminen. Kolin kansallispuisto. Nykyinen kansallispuisto ei kestä kasvavaa käyttöä ja on ekosysteemin säilyttämisen kannalta liian pieni . Tarkoituksena on maisemistaan tunnetun vaarajakson ja näköala-alueen vesistö maiseman säilyttäminen ehjänä. Laajennukseen kuuluu edustava näyte rantamaisemia . Pääosa valtio n on1ista1naa. Perho , Kivijärvi ja Kinnula. Harvinaisen luo nno ntilaisena säilynyt alue, missä on lukuisia murtumalaaksoja ja jyrkänteitä . Raja ukseen sisältyy myös mo nipuo lista etelä po hjalaista suo luo n toa. Maapinta -ala 5 550 ha, vesialueita 15 ha . Sl/OMEN LUO NTO 45/77 36. So tkamo . ja kasvaisi kävijämäärien ja palvelusten myötä n. Alue o n ehdolla ka nsainväliseen Wo rld H eritage o hjelmaan. Pääosin kuntien ja yksityisten o mistuks,e,ssa 10. Maa283. Hiidenportin kansallispuisto. Edustettuina ovat ulkosaaristo -, ulappa_ja merivyöhykkeet. Maapinta-ala 660 ha, vesialueita 300 ha. Isojo ki _ja Kauhaj o ki . Länsi -Suo men jylhimpiin kuuluva luo nno nalue. Kansallispuistoissa voi kasvaa myös harvinaisia kasveja, kuten neidonkenk:l. Suo niunPatvinsuo n alue on edustavimpia suoja eräm aa-alueita maamme eteläpuo lisk'ossa . Sisältää v. Tämä Länsi -Suo men korkein kohta on hiekkakivestä muodostunut moreenija sorapeitteinen kalo ttivuo ri, jo lla o n näh tävissä entisten merivaiheiden synnyttämiä muina isran toj a. Isojärven lisäksi tyypillisiä ovat pienet m etsä_järvet· _ja lammet. Yli 2/3 valtio n o mistuksessa . Kirkko num mi . 3. Tarkoituksena o n säilyttää Po hjo isHämeelle ominaista erämaaleimaista metsä _ja vesistö luo ntoa ko meine rotko laaksoineen. Salamajärven kansallispuisto. Alue kuuluu kansai nvälisiin Project Marj a Pro jen Telma -o h_jelmiin. 9. ,_ Alue sijaitsee pääkaupungin läheisyydessä ja sopii maisemiensa ja luo nto nsa puo i lesta luo nnonharrastusja tutkimuskohteeksi. Muutamista puistoista joudutaan luontaisen puuston palauttamiseksi hakkaamaan puustoa, joka voidaan markkinoida. markkaan vuodessa
284 SI IOMF:N L U O NTO 45/7 7 36. Perämeren ehdotettu kansallispuisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet maankohoamisen tutkimiseen. Itäisen Suomenlahden ehdotettua kansallispuistoa luonnehtivat laajat ulapat ja yksittäiset ulkosaaret. vsk.. Oulangan kansallispuiston ehdotetun II laajennuksen keskeisintä aluetta on Kitkajoki ko meine koskineen. Helvetinjärven ehdotettuun kansallispuistoon kuuluu j ylhiä nmrtumalaaksoja ja järviä. Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa suunnitellaan laajennettavaksi Yllästunturin eteläpuolelle asti niin, että koko Länsi-Lapin suuri tunturiselänne lähiympäristöineen kuuluisi kansallispuistoon
Puolanka _ja Pudasjärvi . Siika vaaran kansallispuisto. Muu osa alueesta o n matalahkoa; metsä iset vaarat vuorottelevat pien ialaisten soiden _ja kapeiden painanteiden kanssa. Maninselkosen kansallispuisto. pinta-ala 7 960 ha, vesialueita 500 ha. Olvassuon luonnonpuisto olisi arvokas Pohjois-Pohjanmaan jokija suoluonnon suojelukohde. Suurin osa valtio n omistuksessa. Viklinrimmen luonnonpuisto suojelisi arvokkaan aapasuon lintuineen. Maapinta-ala 3 260 ha, vesialueita 80 ha . lso-Syötteen ja Raatevaaran kansallispuisto. Evon luonnonpuistoon kuuluisi eteläsuomalaista ikimetsäll ja salomaata. Pudasjärvi. Alueella on myös syviä rotko ja _ja ,iyrkä nteitä. Scilin luonnonpuisto on tarkoitettu sisäsaariston tutkimista varten. Dolo miittiesiintymät kuvastuvat kasvillisuuden monipuolisuu dessa. Maapinta-ala 16 790 ha, vesialueita 150 ha. L11iron luonnonpuisto säilyttäisi tutkijoille yhden Suomen ainutlaatuisimmista suoalueista. Maapinta-ala 6 430 ha, vesialueita 150 ha. Tavoitteena SUO M EN LUONTO 45/77 36. Suurin osa valtion omistuksessa. Keskeinen osa on jyrkkäreunainen rorko laakso, _jo ka kulkee alueen halki. Pää tavoitteena on erämaaluonnon suojelu. 13. Maisem ia hallitsee korkea Siikavaaran vaaraselä nne. Tarkoituksena on sä ilynää Kainuun suurvaarojen luo ntoa ja erit yisesti reheviä metsäja suoryyppejä. vsk. Sammuttijängän luonnonpuisto perustettaisiin Pohjois-Euroopan laajimman palsasuon säästämiseksi. 15. 14. Hallitsevia näkymiä ovat pienialaiset suot ja soistuvat kuusikot. 285. Suomussalmi . En in osa valtion omistuksessa . Tavoitteena on rauhoittaa Kainuun ja PeräPohjolan vaihettumisvyöhykkeen metsäerämaata
Leivonmäki. 26. Tavo itteena on Keski-Satakunnan edustavimpien keidassoiden sekä runsaslinnustoisen Puuri_järven suojelu . LAPP I 1 7. Salla ja Kuusamo. Puisto liittyy suoraan Ruotsin suunniteltuun Perämeren kansallispuistoon. Vallitseva luonnonelementti on Martimoaavan-Lumiaavan nevalakeus kangasmaasaarineen, jota rajaa Kivalon Penikoiden vaaraselänne lännessä ja luo teessa. Luoston kansallispuisto. Maapinta-ala 153 400 ha, vesialueita 4 000 ha. 19. 32. Tavoitteena on laajan erämaisen Pohjois-Pohjanmaan suoja metsäluontoa equstavan alueen pysyvä rauhoittaminen. Kauhanevan ja Pohjankankaan kansallispuisto. 90 % yksityisten omistuksessa. Ylläsja Pallastunturin kansallispuisto. Kolari, Kittilä, Muonio ja Enontekiö. Eläimistössä on eräma inen leima. 33. Alue on nykyisestä puistosta poiketen tasaista maastoa, jota luonnehtivat laajat, kangasmetsäselänteiden rikkomat suoseudut. 16. Tarkoituksena on säilyttää edustava Perämeren ulkosaaristoalue, joka on erittäin tärkeä maan kohoamista ·ja sen vaikutusta kasvillisuuden levinnei·syyshistoriaan koskeville tutkimuksille. vsk.. Tammisaari. Laajennuksella pyritään erityisesti suoluonnon osuuden lisäämiseen ja rauhoitetun suovalikoiman monipuolistamiseen kansallispuistossa, _jonka pinta-alaksi laajenm1ksen _jälkeen tulisi 1 324 ha. Suurin osa valtion omistuksessa. Kansallispuiston perustamisen tarkoituksena on EteläPo hjanmaan rannikkoseudulle tyypi llisen laajan keidassuo n rauho ittaminen. Alueeseen kuuluu pääosa Luoston tunturiketjusta. Alue on ehdolla ka nsainväliseen World Heritage ohjelmaan. Maapinta-ala 720 ha, vesialueita 3 500 ha. Maisemakuvaa hallitsevat loivina kum puilevat kuusikkovaarat ja niiden väliset pienialaiset suot. Suurin osa valtion omistuksessa. Alue sisältyy kansainvälisiin Pro_ject Marja Project Telma -ohjelmiin. Suurin osa valtion omistuksessa. Maapinta-ala 240 ha, vesialueita 13 000 ha. Alue kuuluu PohjanpitäjänlahdenTammisaaren saariston Project Aqua -alueeseen, j oka o n kansainvälisen 1u1kimuksen kannalta tärkein vesistöalue maassamme. Pääosa valtion omistuksessa. Maapinta-ala 13 740 ha, vesialueita 260 ha. kuusen ja männyn metsäja puurajat. 18. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti tärkeimpään I arvoluokkaan _ja sitä o n ehdotettu World Heritage -ohjelmaan. Pääosa kunnan, yksityisten ja vh I iöiden omistuksessa. Maapinta -ala 2 180 ha, vesialueita 450 ha. Maapinta-ala 3 000 ha, vesialueita yli 10 000 ha. 27. 29. Saaristomeren kansallispuisto. Inari, Kittilä ja Enontekiö . Alue edustaa maapallon erikoislaatuisimpia ekosysteemejä: laaja saaristo munovesiympäristössä. Tarkoituksena on rauhoittaa pysyvästi Tornio-Kainuun vyöhykkeen länsiosan suursoiden ja vaaramaiden luontoa edustava arvokas luonno nalue. Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu luo teessa Norjan suurimman erämaa-alueen Övre Anar_jo kkan kansallispuistoon. Maapinta-ala 2 750 ha. Maisemallisesti seutu on erämaaleimainen suon, metsän, jokien, purojen ja salojärvien kokonaisuus. Maapinta-ala 9 070 ha, vesialueita 90 ha. Martimoaavan ja Lumiaavan suoalue kuuluu Project Mar -ohjelmaan. Tarkoituksena on Ko illis-Suomen laajimman yhtenäisen tunturija vaara-alueen rauhoittaminen laajana erämaakoko naisuutena. Maapinta-ala 41 300 ha, vesialueita 530 ha. Tarkoituksena o n kaikkien Saaristomeren tärkeimpien luonnon_ja maisematyyppien säilyttäminen. Tavoi neena on erään Etelä-Suomen edustavimpiin kuuluvan keidassuoalueen ja sen runsaan suolinnuston suojelu. Tarkoituksena on säilyttää LänsiEuroopan viimeinen laaja ja tietön metsä-, suoja tunturierämaa-alue. Maapinta-ala 4 400 ha, vesialueita 80 ha. Lähes 2/3 yksityisten om istuksessa. Tammela . 28. Torronsuon kansallispuisto. 2 1. Maapinta-ala 13 100 ha, vesialueita 600 ha. Oulangan kansallispuiston laajennus 1. Levanevan kansallispuisto. Tavo itteena o n Merenkurkun maankohoaSUOMEN LUONTO 45/77 36. on säilyttää edustava alue PohjoisPohjanmaan vaaraseutujen luonnosta lakimetsineen, vesistöineen ja soineen sekä Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte. lso-Äijönsuon ja Lapiosuon kansallispuisto. Mikkelinsaarten kansallispuisto. Alue on kokonaan valtion omistuksessa. Suurin osa valtion o mistuksessa. Maapinta-ala 3 150 ha, vesialueita 300 ha. Huittinen ja Kokemäki . Alueella on kaikkia Metsä-Lapin tyypillisiä maisemaelementtejä : mahtavia tunturialueita, laaj oja luonnontilaisia kairoja, rimpisiä suo lakeuksia, jo kia ja muita vesistöjä. Pääosin valtion omistuksessa. Laihia _ja Jurva. Runsaat 90 % yhtiöiden _ja yksityisten omistuksessa. Maapinta-ala 6 720 ha, vesialueita 60 ha. Haapasuo sisältyy Project Telma -soidensuojeluohjelmaan. Houtskari, Korppoo, Nauvo, Dragsfjärd ja Para inen. Perämeren kansallispuisto. Useat vaarat ovat lakiosiaan myöten soistuneet; seutu lienee ilmastoltaan maamme kosteinta aluetta. Lisäksi tarkoituksena on liittää kansallispuistoon järviä, jotka nykyisestä puistosta puuttuvat, sekä kappale Ounasjoen rantaa. Tavoitteena o n Pohjois-Satakunnan edustavimpien keidassoiden turvaam inen . 24. Jussarön luonnonpuisto lii t1yy alueeseen. Koilliskairan kansallispuisto. Pääosa valtion omistuksessa. Maapinta-ala 340 ha, valtion vesialueita 10 ha. Riisitunturin kansallispuisto. 34. Alue sisältyy kansainvälisiin Project Marja Prnjcct Telma -ohjelmiin. Tavoitteena 286 on Luoston tunturiselänteen sekä sitä ympäröivien metsien ja soiden säilyttäminen. Tavoitteena on laajentaa PallasOunastunturin kansallispuistoa Yl lästunturin eteläpuolelle saakka, jolloin siihen tulisi kuulumaan koko Länsi-Lapin suuri tunturiselänne lähiympäristöineen. Alueella on rakennushistoriallisesti arvokkaita ammattikalastuksen tukikohtia. Simo _ja Kemi. Maa pinta -ala 2 980 ha, vesialueita 130 ha. Kokonaan yksityisomistuksessa. Saarijärvi. Martimojärven suot, erityisesti Martimoaapa, ovat maamme merkittävimpiä lintusoita. 30. Ulkosaaristoa luonnehtivat laajat ulapat ja kokonaan irtaimista maalajeista muodostuneet lehtipuuvaltaiset saaret. Laajennusalueesta 2/3 valtion omistuksessa. Maapinta -ala 1 990 ha, vesialueita 20 000 ha. Maapinta-ala 12 500 ha, vesialueita 270 ha. Laajat keidassuot ovat hallitsevia alueella. Yli puolet valtion omistuksessa. Kauhajoki, Karvia ja Honka joki . 23. 1976 Saaristomeren kansallispuistotoimikunta. Savukoski, Sodankylä ja Inari . Lemmenjoen kansallispuiston laajennus. Yli 2/3 yksityisomistuksessa. Pyhä-Häkin kansallispuistoalueen laajennus. Tavoitteena o n Etelä-Pohjanmaan laajimman keidassuoalueen rauhoittaminen sekä edustavan kappaleen säi lyttäminen Länsi-Suomen suuresta pitkittäisharju_jaksosta ympäristöineen. Valtio on sitoutunut suojelemaan aluetta kansainvälisellä kosteikkojensuojelusopimuksella. Enin osa yksityisten omistuksessa. Laajennussuunnitelmaan kuuluu kaksi erillistä aluetta, _joista pohjoinen käsittää Vaskojoen ja Lemmenjoen välisen kairan ja eteläinen Ivalonjoen latvan valuma-alueen. Kurjcnrahkan kansallispuisto. Alue on pääosaltaan yli 300 m korkeata lakimaata. 2. Yli 2/3 yksityisomistuksessa. Puurijärven ja lsosuon kansallispuisto. Tämän kansallispuiston toteuttamista on suunnitellut erillisessä mietinnössään v. Tavoitteena on säilyttää edustava kappale J ärvi-Suomen luontoa, jossa hallitsevat luonno nelementit vesistö, harju, metsä ja suo liittyvät monipuoliseksi maisemakokonaisuudeksi. Suurin osa valtion omistuk sessa. 20. Alue kuuluu kansainväliseen Project Telma -oh jelmaan. Honkajoki , Siikainen ja Iso joki. Tarkoituksena on liittää nykyiseen kansallispuistoon sen itäja koillispuolella sijaitsevia eläimistön suojelun kannalta tärkeitä suo_ja metsäalueita. toteuttamisryhmä LÄNS I-SUOM I 25. Maapinta-ala 66 400 ha, vesialueita 1 200 ha. Posio. Rutajärven j a Haapasuon kansallispuisto. Tarko ituksena on laajan erämaaluonnon suojelualueen muodostaminen ja nykyisen puiston rajauksen puutteellisuuksien korjaaminen. 22. 35. Sodankylä _ja Pelkosenniemi. Haapaja Mustasaarenkeitaan kansallispuisto. Laajennuksen jälkeen puiston alueella kulkevat mm . Kemi ja Tornio. 3 1. Pudasjärvi, Ranua ja Kui vaniem i. Maapinta-ala 320 000 ha, vesialueita 600 ha. Yli puolet yksityisomistuksessa. Aura, Vahto, Nousiainen, Mynämäki, Yläne, Pöyryä, Karjala ja Turku. Munsala, Mustasaari ja Vöyri. Maapinta-ala 3 080 ha, vesialueita 25 ha. Martimojärven kansallispuisto. Tammisaaren saariston kansallispuisto. Tarko ituksena on sä ilyttää Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeen luonnonsuojelullisesti arvokka in yhdistymä _ja Etelä-Suomen suurin luonnontilainen suoalue ja mahdoll istaa Talpianjärven entisöiminen lin~u_järveksi. Tavo itteena on monipuolisen, saariston tärkeimpiä vyöhykkeitä edustavan saaristoalueen pysyvä suo jelu
Kälviä, Toholampi ja Lestijärvi . Maapinta-ala 930 ha, vesialueita 5 000 ha. 43. misranniko n ulkoja keskisaaristoa edustavan lä hes luonno ntilaisena säilyneen alueen turvaaminen muuttavalta toiminnalta. Pieksämäen maalaiskunta ja Haukivuori. Lentuan kansallispuisto. Pääosa yksityisomistuksessa. Enin osa "' yksityisomistuksessa. Tavo itteena on Po hjo is-Savon edustavimpiin kuuluvien suoalueiden, maisemallisesti kauniin järven sekä tähän liittyvien harjumuodostumien suojelu. ~. maailman säilymisen. Alue on ehdo lla kansainväliseen World Heritage -ohjelmaa n. 38. Maapinta-ala 1 790 ha, vesialuei ta 20 ha. Tarkoituksena o n suoj ella Suur-Saimaan tyypillistä saaristoluo ntoa muuttavalta to iminnalta. Rahjan kansallispuisto. Lapin kansallisja luonnonpuistot ovat tärkeitä porotaloudelle säilyttäessään laidunmaita metsätalouden tehotoimilta. ITÄ -SUOMI 3 7. Maapintaala 6 200 ha, vesialueita 100 ha. 39. Kuhmo . Yksityisten omistuksessa. vsk. Alue on maan eteläpuo liskon ehdotetuista kansallispuistoista ainoa, _jossa huo mattava järvi koko valu ma-alueineen on ka nsallispuiston rajojen sisä llä. Kotkan ja monen muun erämaan eläimen tulevaisuus maassamme riippuu riittävän laajojen taloustoiminnan ulkopuolisten alueiden olemassaolosta. Lähes kokonaisuudessaan yksityisten, yhtiö iden ja kuntien o mistuksessa. SUOM E LUO NTO 45/77 36. Maapinta-ala 4 77 ha, vesialueita 550 ha. Tiilikkajärven kansallispuisto. Tarko ituksena o n Kaakko is-Suomen edustavimman keidassuoalueen luonno ntilan turvaaminen. Naarajoen kansallispuisto. Kalajo ki , Lo hta ja _ja Himanka. Rauho ituksella tähdätään 1 2 myös alueen erämaaluonteen, monipuo1.;j lisen suo tyyppivalikoiman sekä runsaan linnusto n säilyttämiseen. Alue on ehdolla kansainvä lisccn World Heritage -ohjelmaan. Maapinta-ala 2 070 ha, vesialueita 20 ha. ..J Maapinta-ala 3 900 ha, vesialueita 7 500. Enon koski , Heinävesi ja Savonranta. 4 l. Koloveden kansallispuisto. Maa.§ pinta-ala 2 830 ha, vesialueita 8 700 ha . 28 7. Ko ko naan yksityisomistuksessa. Kotkannevan kansallispuisto. Ehdo te11u kansallispuisto on Leivonmäen Haapasuo n ohella ainoa jäljellä oleva J ärvi-Suomessa sijaitseva laajahko keidassuoalue. Tavo itteena on Saimaan vesistöön kuuluvan jylhänkarun latvavesistöalueen säilyttäminen. Pyhtää ja Ko tka. Tavo itteena o n Sisä -Suo men keidassuoyhdistymien ja jokiluo nno n suojelu. Lähes puolet valtion omistuksessa. Alue sisältyy kansainväliseen Project Telma -ohjelmaan. Tarko ituksena on säilyttää Pohjanlahden saariston eri vyö hykkeitä rannikolta ulkosaaristoon yhtenä isenä aluekokona isuutena . 36. POHJOIS -POHJA NMAAKAIN UU 42. Rautavaara ja Sotkamo. Yli puo let valrion 1nistuksessa. Munaja Kananiemensuon kansallispuisto. Yli puolet valtion omistuksessa. 40. Tarkoi;.!: tuksena on suuren Po hjanmaan aapasoi.E hin kuuluvan avosuoalueen pysyvä rau :;;i ho ittaminen. Pihlajaveden kansallispuisto. Maapin ta -a la 5 690 ha, vesialueita 3 000 ha. Sac: vonl inna, Punkaharju ja Sulkava. Tavo itteena o n Itä-Kainuun suurjärven :ö luonno ntilaisuuden turvaaminen Ja sen ra nta-alueiden säilyttäminen muuttavalta to iminnalta. Ko konaan ykSuunniteltujen kansallispuistojen perustaminen turvaisi rikkaan ja arvokkaan eläinsiryisomistuksessa
Ikirnetsäalue. toteuttamisryhmä LÄ SI-SUO MI 63. 7 1. 54. Laajennuksen jälkeen ko ko puiston maapin ta-alaksi tulisi 43 7 ha. 4 7. Padasjoki, Asikkala ja Sysmä. ITÄ-SUOMI 55. Pääosa yhtiöiden ja yksityisten omistuksessa. Lounaissuo malainen keidassuoalue. Repoveden kansallispuisto. Maapinta-ala 460 ha, vesialueita 5 ha. Inari ja Utsjoki . Linnansaaren kansallispuiston laajennus. Seitin luonnonpuisto. Lä hes kokonaan yksityisomistuksessa. Elimyssalon luonnonpuisto. Maamme laajin yhtenäinen suoalue j a Po hjois-Euroopan suurin palsasuoalue, joka kuuluu kansainvälisiin Project Marja Project Telma ohjelmi in. 58. PO HJO IS-PO HJANMAAKA INUU 52. Sodankylä. Koivusuon luonnonpuisto. POHJOISPOHJANMAAKA INUU 70. Koitilaiskairan luonnonpuisto. Tarkoituksena o n Pohjois-Savolle ja ItäSuomelle ominaisen mäkiasutusalueen ja kaskitalouden luo mien kasvillisuusja ma isematyyppien sekä kulttuuriperinteen suojelu. Maapintaala 12 600 ha, vesialueita 100 ha. 2. Tavoitteena on säilyttää näytteitä Tammelan ylängölle tyypillisistä karuista järvistä ja metsistä, huomattavan laaja keidassuo ja arvokka ita kolmanteen Salpausselkään liittyviä muodostumia. Keidassuoalue. Maapinta-ala 4 600 ha, vesialueita 10 ha. 66. Arvokas eläinkanta, suoja metsäluontoa. Pääosa yksityisten omistuksessa. Maapinta-ala 79 800 ha, vesialueita 7 000 ha. Kuusamo ja Salla. 69. Kansallispuistokomitean ehdottamat uudet luonnonpuistot 1. toteuttamisryhmä LÄ NS I-SUO MI 46. 5 1. Maapinta-ala 3 10 ha. Viklinrimmen luonnonpuisto. Rokuan kansallispuiston laajennus. Laajennuksen jälkeen koko puiston maapintaalaksi tulisi 3 450 ha. Laaj ennuksen jälkeen ko ko puiston maapinta-alaksi tulisi 3 159 ha. Edustava Po hjanmaa n suovyöhykkeen aapasuo. Loppi ja Tammela. J. Laa jentamisen tarkoituksena on täydentää Pyhätunturin kansallispuistoa siihen, että se käsiuä isi nykyistä laajemmin Peräpohjolan tyypillistä alavaa metsä-, suo ja vesistöluontoa. Maapinta-ala 48 400 ha, vesialueita 50 ha. Metsäluo ntoa. Oulangan kansallispuiston laajennus II . Reheviä metsä tyyppejä. Edustava Sisä-Suomen pohjoisosan aapasuo karuine rimpineen ja run saine linnustoineen. Maapinta-ala 660 ha, vesialueita 80 ha. Laaja luo nnontilainen kci<lassuoalue, arvokas elä imistö. Iso-Huppion luonnonpuisto. Utajärvi, Vaa la j a Muhos. Maapinta-ala 2 970 ha, vesi alueita 20 000 ha. LAPPI 73. Valkeala ja Mäntyharju. t 90 vesialueita 1 000 ha. Pelson luonnonpuisto. ITÄ-SUOMI 67 . Puolanka ja Hyrynsalmi. SUOMEN LUONTO 45/77 36. Maapinta-ala 21 500 ha, vesialueita 200 ha. Nauvo. Evon luonnonpuisto. MetsäLapin tunturi-, metsäja suoerämaaalue. LAPPI 45. Vahtisuon luonnonpuisto. · 50. Vllrriön luonnonpuisto. Kansallispuiston eteläi en laajennusalueen tarko ituksena o n säi lyttää Kitkaja Oulankajokien kanjo nien muodostama ainutlaatui nen luonnonko ko naisuus, parantaa kansall ispu iston rajausta luonnonmaisemakokonaisuudet nykyistä paremmin säilyttäväksi sekä liittää kansallispuistoon sii tä puut tuvia luonnontyyppejä. Maapinta-ala 2 890 ha vesialueita 800 ha. Utsjoki. 65. Maapinta-ala 1 120 ha, vesialueita 30 ha. Edustava Ko illis-Suomen suo-, metsä ja vesistöluonnon suojelukohde. Salla ja Savukoski. Runsaslinnustoinen keidassuo. Sisäsaaristoalue. Kemijärvi ja Pelkosenniemi. Maapinta-ala 9 980 ha, vesialueita 200 ha. Maapinta-ala 8 850 ha, vesialueita 400 ha. vsk.. Tarkoituksena o n säilyttää tyypillistä Päijänteen saaristoluo ntoa sekä geologian ja maisemansuo jelun kannalta valtakunnallisesti med<.ittävä pitkittäisharjumuodostuma. J. 62.Sam.;..uttijllnglln luonnonpuisto. Suoja metsäluontoa. Pääosa yksityisten, yhtiöiden ja kuntien omistuksessa. Yläne, Mynämä ki ja Karjala. Tavoitteena on turvata luonnonkaunis, Kaakkois-Suomen o lo issa poikkeuksellisen erämaisena säi lynyt järvi ja metsäalue muuttavalta toiminnalta. Maapinta-ala 1 080 ha. Maapinta-ala 680 ha, vesialueita 4 000 ha. Laajennuksen jä lkeen koko puiston maapintaalaksi tulisi 18 575 ha. Pernunnummen ja Kerityn kansallispuisto. Kaavi. Maapinta-ala 2 530 ha, Keskiaukeamalla on nllkymll Koitilaiskairan ehdotetusta luonnonpuistosta, joka sllilyttäisi arvokkaan metsllerllmaan. Pyhätunturin kansallispuiston laajennus. Maapinta-ala 5 300 ha, vesialueita 300 ha. Petkeljllrven kansallispuiston laajennus. Perä-Pohjolan aapasoiden ja niiden eläimistö n ja luo nnontilaisten ·metsien suo jelualue. Liminka, Lu mijoki, Tyrnävä ja Temmes. 5 7. VaskUärven luonnonpuiston laajennus. Arvokas eläimistö. Lärtgelmäki ja Kuhmalahti . Alue kuuluu Project Marja Project Telma -ohjelmiin. Maapintaala 12 700 ha, vesialueita 300 ha. Kevon luonnonpuiston laajennus. Maapinta-ala 760 ha, vesialueita 70 ha. Sinivuoren luonnonpuiston laajennus. Alue ~ r o ject Marj a Project Telma ohjel mi in . Maapinta-a la 9 400 ha, vesialueita 160 ha. Maapi nta-ala 2 240 ha, vesialueita 40 ha. Yksityisomistuksessa. 44. 60. Pääosa valtio n omistuksessa. Pääosa yksityisten ja yhteisö jen omistuksessa. Alue kuuluu Prnject Mar -ohjelmaan. 68. Laajennuksen tarko ituksena o n saada kansallispuistoon geologisesti täydellinen poikkileikka us Ro kua-m uodostumasta. Juva. Tyypillinen sisäsuo1nalainen suuri suoalue, edustava suolinnusto. Samalla tavoi tteena on puiston laajentaminen siten, että se muodosta isi pinta-alallisesti kansallispuiston vaatimukset täyttävän suojelualueen. Pääosa yksityisten ja yhtiöiden omistuksessa. Kuva : Jorma Luhta. Maapinta-ala 2 420 ha, vesialueita 15 ha. Tunturi-, suoja metsäluontoa. R·unkauksen luonnonpuiston laajennus. Savonlinna, Kangaslampi ja Ran·tasalmi. Laajentamisen tavoitteena on edustavan pitkittäisharjualueen säilyttäminen, karujen kangasmetsien suojelu sekä vesiluonnon ja vesima isem ien sä ilyttäminen. Telkkllmllen kansallispuisto. 64. 'Kelveneen kansallispuisto. Laajennuksen jälkeen ko ko puiston maapinta-alaksi tulisi 76 05 1 ha. LAPPI 59. Simo, Tervola ja Ranua. Maapinta-ala 42 200 ha, vesialueita I JOO ha. Utajärvi ja Pudas järvi. Pilvinevan luonnonpuisto. Kuusamo. Maapintaa la 1 880 ha, vesialueita 125 ha. Ruokkaannevan luonnonpuisto. Lammi j a Padasjoki. Laajentamisen tavoitteena on Haukiveden saariston pääosan säilyttäminen muuttavalta toiminnalta. 49. POHJOIS -POHJANMAAKAIN UU 56. Maapinta -ala 3 7 5 ha, vesialueita 20 ha. Alue kuuluu Project Marja World Heritage -ohjelmiin. Pohjois-Pohjanmaan aapasuoja _jo kiluo ntoa. toteuttamisryhmä LÄNSI-SUOMI .53. Kuhmo. 72. Maapinta-ala 28 920 ·ha, vesialueita 500 ha. ITÄ-SU OMI 48. Sukerijllrven luonnonpuisto. Maapinta-ala 10 720 ha, vesialueita 600 ha. Maapintaala 2 330 ha, vesialueita 1 300 ha. 6 1. Maapinta-ala 59 600 ha, vesi alueita 300 ha. Lähes kokonaan yksityisten ja yhtiö iden o mistuksessa. Olvassuon luonnonpuisto. Maamme ainutlaatuisimpia suoalueita, jo ka sisältää Perä-Po hjolan aapaso ita ja Lapin keidassoita. Ilomantsi. Luiron luonnonpuisto. Alue kuuluu Project Tdma -ohjelmaa n. Veteli ja Kaustinen. Erämainen keidassuo. Häädetkeitaan luonnonpuiston laajennus. Yimpel i. So nakjärvi . Alue o n ehdolla kansainväliseen World H critage -ohjelmaan. Laaj ennuksen jälkeen pinta-alaksi tulisi 2 440 ha. Pelkosenniemi ja Savukoski. Paljakan luonnonpuiston laajennus. Po lvijärvi . Alue kuuluu Project Telma -ohjeln1aan. Erämainen kokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan suo lakeuden alkuperäistä luontoa. Ilomantsi. Parkano ja Karvia. Maapinta-ala 1 060 ha, vesialueita 8 000 ha. toteuttamisryhmä LÄNSI -SUOMI 74. Maapintaala 2 790 ha, vesialueita 30 ha
Kulkukiellosta voidaan myöntää poikkeuksia esim. Suoalue on saanut yllättäen myös kulttuurihistoriallista mielenkiintoa: erikoiset paikannimet kuten Munkkisuo ja Heikinsaari sekä suosta löytynyt siltarakennelma osoittavat Pyhän Henrikin vaellusten kulkeneen alueen halki. Suomessa on nyt viisitoista luonnonpuistoa, yhteensä 859 km 2 • Viisi niistä (Karkali, Vesijako, Häädetkeidas, Pisavaara ja Malla) on metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa, kymmenen metsähallituksen (Jussarö, Vaskijärvi, Sinivuori, Salamanperä, Ulvinsalo, Paljakka, Run kaus, Maltio, Sompio ja Kevo). Esimerkiksi muuttohaukka ja kanahaukka ovat hävinneet kokonaan, kun sen sijaan kapustarinta, töyhtöhyyppä ja pohjansirkku ovat kotiutuneet alueelle. luo nnonpuisto sirpale lounaissuomalaisen_ rapakivialueen karua erämaata on maisemaa, jonka tehokkaat metsäkoneet ovat muualta jo lähes kokonaan turmelleet. Vaskijärven linnustoa. Soiden sisällyttäminen Vaskijärven luonnonpuistoon onkin osoittautunut tästä syystä ' kaukonäköiseksi päätökseksi. Silloin kuviteltiin, että Yläneen-Karjalan laajasta suotakamaasta jäisi riittävästi jäljelle ilman erityisiä rauhoitustoimenpiteitäkin. Koska metsien kehi tys ei ole saavuttanut vielä päätevaihettaan, kasviston ja eläim istön muutosten tutkimiselle tarjoutuu hyvä tilaisuus. Vain kahta käytetään säännöllisesti tutkimuksiin (Malla ja Kevo). RETKEILY LISÄÄNTYY SÄÄNNÖISTÄ EI PIITATA Sitä mukaa kuin erilaiset selvitystyöt edistyvät ja uusia aloitetaan, tutkimukselle on alkanut nousta yhä suurempia esteitä. Kun Vaskijärven luo nnonpuisto vuonna 1956 perustettiin, ei osattu aavistaa niitä kauhistuttavia muutoksia, joiden ~laiseksi Suomen luonto myöhemmin joutui. Pekka Mustakallio Vaskijärvi heitteille jätetty luonnonpuisto Luonnonpuistot ovat "täydellisiä" luonnonsuojelualueita, joilla liikkuminen on pääsääntöisesti kielletty. Monella pohjoisella lintulajilla on luonnonpuistossa eteläisin säännöllinen pesimäpaikkansa, ja moni itäinen laji on saanut puistosta ensimma1sen sillanpääasemansa levitessaan länttä ko hti. Nimitys "luonnonpuisto" on usein aiheuttanut sekaannuksia, sillä samoin nimitetään yleisesti myös monia muunlaisia luonnonsuojelualueita. Vaskijärven Kiikkalainen lehtori Mustakallio on aktiivinen luonnonharrastaja ja seuraa tarkoin kotiseutunsa luonnon muutoksia ja on tutkinut mm. Etenkin luonno npuiston hyönteiset (tuho hyönteiset!) ja pikkujyrsijät ansaitsisivat o mat selvittäjänsä. Mutta miten toisin onkaan nyt! Kaikki ojituskelpoinen on ojitettu ja sen lisäksi myös allikkoiset kohosuot ovat saaneet ensimmäiset ojaviiltonsa. Samalla kaikenlainen tuholaistoiminta on saanut huolestuttavia piirteitä. Luonnonpuistojen käytäntö on kaukana teoriasta. Luonnonpuiston Jarvenrantoja käytetään estoitta nuotioja yöpymispaikkoina. Tämän kirjoittajan ensimmäiset havainno t ovat peräisin jo puiston perustamisen ajo ilta ja tänä aikana linnusto on muuttunut huomattavasti. Keloja kaadetaan ja poltetaan. lumipeitteen ajaksi, merkityillä poluilla pysyttäessä tai tutkimusta tms. Luonnonpuiston eläimistöstä linnusto on parhaiten tutkittu. Vanhojen kuusikoiden uud istumista luonnon omien lakien mukaan voidaan tutkia vuoden 196 7 syys myrskyjen tuhoalueilla. Siellä kohtaavat toisensa pohjoinen, itäinen ja eteläinen lajista. SUOMEN LUONTO 45/ 77 36. Oheisessa on tilanteesta muuan esimerkki sekä metsähallinnon luonnonsuojeluasi oita käsittelevän virkamiehen ajatuksia tulevista näkymistä. vsk. Hän toimii myös Vammalan ympäristöpoliittisen yhdistyksen puheenjohtajana. Ne on perustettu aran luonnon suojelemiseksi ja/tai häiriintymättömän luonnontilaisen kohteen varaamiseksi tutkimuksille. Monet luonnonpuistot ovat lisäksi niin pieniä, että ympäristön perusteellinen muuttaminen muuttaa myös niitä. MIELENKIINTOINEN TUTKIMUSALUE Vaskijärven luonnonpuisto on korvaamattoman arvokas tutkimuskohde. Toukokuussa 19 7 4 eräs retkeilijä sytytti kulohälytystilan aikana nuotion ruti29 1. Useimpien valvonta ja vartiointi on pahasti retuperällä. Yhä polttavammaksi on käynyt luvattoman liikuskelun, tulenteon ja jopa suoranaisen ilkivallan tuoma häiriö. tehtävää varten myönnetyllä luvalla. Koska ympäristön metsäraiskioissa tai huvilaslummeissa ei enää viihdytä, retkeilypaine luonnonpuistoon on lisääntynyt huomattavasti
Ainoa vastaus, mikä on tullut metsähallituksesta, o n kiitokset osoittamastani kiinnostuksesta! Viran292 Kansallispuistokomitean ehdotuksen mukaan Vaskijärven luonnonpuiston maapinta ala laajennettaisiin yli nelinkertaiseksi. omaisten välinpitämättömyys ja saamattomuus onkin suurin syy, miksi tämä kirjoitus on syntynyt. RAJAT MERKITSEMÄTTÄ VARTIOINTI HEIKKOA Luonnonpuiston rajoja ei ole merkitty maastoon tarpeeksi selvästi. Näin alkavat puiston suot hiljalleen kuivua. Puistossa on liian heikko vartio inti. Vanha pitkospolku korjattaisiin niin että sitä pitkin voisi kulkea pikkukengillä ja puiston lähelle raivattaisiin pysäköintitilaa yhdelle linja-autolle ja viidelle henkilöautolle sekä pystytettäisiin maantien varteen viitta! Tämä on samanlaista ajattelemattom uutta kuin kuhmolaisen SllO ME N LU O NTO 45/7 7 36. VETOOMUKSET VIRANOMAISILLE EIVÄT AUTA Vaskijärven luonnonpuistoa uhkaavista vaaroista on kirjoitettu lukuisia kertoja 15 vuoden ajan aluemetsänhoitajalle, luonnonsuojeluvalvojalle ja luonnonvarainhoitoto imistoon. Vartijan pitäisi tehdä kierros järvien rannoilla jokaisena kauniina viikonloppuna kesäheinäkuussa. Kaikkien polkujen päähän olisi laitettava kieltotaulut. Tämän kirjoittaja on itse korjannut kaksi taulua ja pystyttänyt kolme uutta. kuivalle jäkäläkankaalle. Sen mukaan kunnostettaisiin uusi polku (kurjen ja kalasääksen pesäalueen kautta) retkeilijöille. vsk.. Puiston parhaan lehdon kalliorantaa pidetään juhannuksen juopotteluja möykkäpaikkana. Valastenjärvillä kalastetaan iskukoukuilla, katiskoilla ja heittouistimella. Kuvassa Kaukosuon suursaranevaa ja hakkaamanomia metsäsaarekkeita suunnitellulla laajennusalueclla. Tämänkin lehden palstoilla on arvosteltu voimakkaasti järjettömät mittasuhteet saanutta ojitusmyllerrystä . Hänet pitäisi panna syytteeseen kansallisja luo nnonpuistoista annetun lain rikkomisesta! Luonnonpuiston vastaista käyttöä varten on laadittu äskettäin muistio, joka hyvien puoliensa ohella on mielestäni kuvaava nykyiselle ajattelutavalle. Tämä ei ole ylivoimainen tehtävä, jos vartijalla on käytössään mopo tai auto. Alueen valvontaan ei kuitenkaan ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Metsähallitukselle on kyllä tarjottu paikallista apua vartioinnissa, mutta se ei ole kelvannut. Rajalinjat ovat enimmäkseen huomaamattomat ja umpeutuneet, mikäli niitä on ollutkaan, ja vanhat opastustaulut ovat tuhoutuneet. Vaskijärven luonnonpuiston nykyiseen alueeseen kuuluu sekä soita että aarnimets1iä. Ei liene luonnonpuiston perustajien tahdon mukaista, että tutkijat, joilta vaaditaan metsähallituksen erikoislupa liikkumiseen, joutuvat siivoamaan ilkivaltaisten retkeilijöiden ateriatunkioita. Kuka on se vastuuton virkamies, joka on antanut luvan näihin ojituksiin . Monet puistosta yllätetyt eivät ole tienneet tulleensa luonnonsuojelualueelle! Puistoonhan johtaa vain yksi laillinen polku (entinen metsänvartijan pyöräpolku) ja useita laittomia, joilla e_i siis ilman metsähallituksen lupaa saa kulkea. Mielestäni taulujen uusiminen kuuluisi lähinnä metsähallitukselle eikä tutkijoille. Todisteena siitä, että ojituspäätöksissä ei noudateta enää minkäänlaista harkintaa, on se, että luonnonpuiston reunasoiden ojitukset on päästetty aivan puiston rajoihin kiinni
Mustakall io tuntuu kava htava n ajatusta, ett,i puisto n pyhä lle maaperälle voisi astua muukin kuin ornitologin kura inen saapas. Toisaa lta liio itellun mustas ukka iseen va h tirn iseenkaa n ei o le jo psyko logisista svistä a ih et ta, ellei a lueen luo nto to della ,;le vaarassa . Linkola M . SL 4/1972). ara lle eläim istö lle ei koidu hä iriö tä. Luonnonpuistojen ho idon ongelma llisimpia on kysym ys yle isön liikkumisesta . Se on osa luo nno np uisto n ho ido n suunnittelun alkuva ihetta, eikä sitä o le käsitelty metsä ha llituksen el imissä. Sen osana Musta ka llion puheenvuoro o n paika llaan, joskin metsä hallitukseen ko hdistetut syytö kset tällä kertaa tuntuvat hieman kohtuu tto1n ilta. Kuluva na vuo nna ( 1977 ) Vaskijä1-ven luo nno npuiston valvo ntaan ja ho itoon o n voi tu vara ta vai n 3 000 mk, monille mui lle luo nno npuistoi lle vielä vähem män . H annu Onnia suunnittelija M elsähallitus 293. 19.S4. Hänen 1naini tsen1a nsa muisLio luo nnonpuisto n kehinärnisestä on minun laatimani ja ed ustaa siis henkilö ko hta ista käsitystän i (vaikka kaikki ajatukset eivä t o lekaan o maa keksimääni). Kallio P. suolla pitkospuut), ettei tule houkutusta siltä poikkeamiseen eikä po lku turhaan lcvi~i 1naastoon. Mustakallio P. Turku. Nämä tehtävä t edellyttä isivä t jonkin verra n ko ulutusta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suurten luonnonsuo.ielualueittemme huo nosta hoidosta kirjoitetaan (ks. Nvkvisten määrä ra hojen puitteissa luo nnonpui ston sivu toiminen valvoja ei voi suo rittaa kierroksiaa n kovin usein . lsonlepinkäisen poi)we Ylällffllä. 50 s. Ku n o pastein kerro ttaisii nalueen luo nnosta _ja suoj elun tavo i11eista, saavu tettaisii n m yös luonnonsuojelun kanna lta varmasti suurempi hyöty kuin tehokkaimmallakaan poliisiva lvonnalla. 1970. 43 : 7076. M ustakallio P. Mustakallio P. Orn is Fenn. Musta kallio viittaa Ulvinsaloa ja sen luo nno nkul oja koskevaa n ehdotukseen (SL 6/1976) ikäänkuin sen ta ka na ku mmittelisi takavuosien seiskarointi keskustelusta tuttu puunhankintamiehen haamu. Näin o n kävnyt eräässä Vaskijä,-ven luon no npuisto n sa la ka lastusta pauksessa. Ja miksi hätäillä ikikuusikkojen uudistumisesta! Kyllä ne kaatuvat myrskyihin vi imeistään 200 vuoden kuluttua. 19.5 4. 1966. Seuraava ksi metsä ha llinno n näitä asio ita va lmisteleva työryhmä paneutuu luo nno npuisto_jen hoitopolitiikkaan. Voita isiin todel la kehitellä ajatusta kesäisen viiko nlo ppuvalvo nna n td10stamiseksi harrastajien esim . Viimeiut erämaa/. runkosuunni telmiksi. Mustakalli o lta kin o n sitä pyydett y. J o takin o n sentää n tehty, vaikka maastossa ei vielä pal jon näy. Eräs va lvojia turhautta va va ikeus o n, että nimismiehet eivät ai na pidä järjestyssääntöjen rikkomuksia suutteen nostarnisen arvoisina. vsk. Luonnon Tutkija 56 :9 1. Vaskijärven luonnonpuislon linmo losta. Suunni11elussa tarvitaan tä mä n vuo ksi a lueita tuntevien tutkijoi den apua . Pohjamirkun (Emberiw ruslica) lounai.Jia eJiintymiä. Tä lla isissa puineissa Vaskijä1-venkin luonno npuistoa voi tais11n raJOlletusll kävttää o petusko hteena ; o nhan se Varsina is-Suo me n vähi stä luo nno nsuojelualueista suurin ja monipuo lisin. Oliviinidiabamin merhitykseslä Etelä-Salalw rman lw.q,htolle j a kasvillisuudelle. 1966. Koska jo hdo nmuka ista ja perustel tua lin jaa ei vielä o le ja koska luo nno npuistoja su unnitellaan melko isesti lisä ttävän, o n nvt mi elestäni sop iva a ika avoimelle ja asialliselle keskustelulle. Suomen Luonlo 25:.55. Olen kirjoittanut uskoen, että Vaskijärven luo nnonpuiston hyväksi täytyy tehdä jo tain. 1952. Luo nno n Tutkija 79 :58. M11s1.1kallio P. Samalla, kun 20-vuotiaan luo nno npuiston rajat vihdoin merkitään selvästi maastoon ja sinne johtavat polut varustetaan selväsanaisilla kilvi llä , toteutettakoon myös puiston laajennus. Tällaisilla ra hamäärillä ei luonnolli sesti saavuteta suur ia. 1975. D V;P,kij;irYe11 luonnonpuiswa käsi uelevää kirjalli,u1111a Kallio P. Se on niin arvokas alue, että se ansaitsee paremman kohtelun . Ornis Fenn. a la n op iskeJjjo iden avulla va ikkapa siten, eriä he suo rittaisivat inve1uointia ja muuta ho idon kannalta tarpeellista tutki musta sekä samalla huo lehtisiva t siisteydes tä ja puistoon as uneide n neuvonnasta. Yleisölle avoimia polkuja on nykyisinki n useissa luonnonpuistoissa, rnutta usei111n1at ni istä esimerkiksi Vaskijä1-ven kaksi vanhaa läpi kulkupo lkua eivät sovi luo nto po luiksi. Ajatus ei kuitenkaan o le lähtö isin metsähallinnosta eikä metsä am ma11imiehistä vaan Ulvinsalo n luon nonpuisto n tutkijalta. Kilpiä onkin ha nkittu ku lu11eena kesä nä. Pikkusiepf,o koliulumas,a 1 1 a.'ihij/in,m luonnonpllisloon. Niinpä hän on eh dottanut luo nno nkulojen ha lli11ua salli n1ista ta i luonnonn1eLsän suunniteltua kul otusta Ulvinsa lossa, mutta ilman hakkuita nehän eivät kuulu alkuperä iseen luontoon . Lounais-Suomen suolinnwloHa tapahtuneista muutoluisla. Luonnonpuistot heitteille vai harvojen huviksi. Tuum inen . Luo nno nsuo_jelua lueidemme hoito o n kieltä mä nä ajastaan jäljessä. Vai onko todella niin, että luonnonystävien on koettava vielä sekin aika, jolloin mootto risahat alkavat ujeltaa kaikissa vanhoissa suojelumetsissämme ja niiden puupilaristot viedään lähimmälle sahalle tai sellutehtaalle ! Lopuksi sitten ehkä itse metsähallituksen pääjohtaja tuikkaa tulen metsäkoneiden myllertämään murrokkoon . 47 : 136139. Pertti Siitonen o n Suomen toista iseksi ta rki mpien kulo histo riallisten karto itusten perusteella päätyn y1 siihen Po hjo is-Amerika n suojelua lueilta _jo tuttuun tulo kseen, että luo n nonkulo t ova t hyvin keskeisesti kuuluneet metsien eko logiaan. H elsinki . Vä lia ika inen merkintä sekä ra jo jen opaste taulut _ja -kilvet ovat luonnollisesti tarpeen. Po lku on tietys ti rakennettava niin hyvin (esim . Lausuntojen jä lkeen ne ennen pitkää vahvistetta neen virallisesti to imenpiteiden pohjaksi . Viimeiset hetket ovat käsillä toimia, sillä pian sulkeutuu suo-ojien kuristusote puiston ympärillä peruuttamatto masti . J os uusia po lkuja ra ken ne taa n, ne o n luo nno llisesti suunniteltava siten, että esim. Käsittääkseni on tarpeeto nta rajoittaa j o ka mieheno ikeuksia enemmä n kuin suojelutavoite todella cdel ly11ää. Syynä o n, paitsi ho itovarojen niukkuus ja hallinno n mutkikkuus, ennen kaikkea yhtenä isten vahvistcuuj en ja yleisesti tunnustettujen ho ito tavo ineiden puute. Metsä halli tuksessa o n äskettäin saatu valmiiksi luonnokset ka nsallispuistojen ho idon yleistavoitteiksi ja kunkin kansalli spuisto n ho ido n pääp iineisiksi ns. Suomen viidestä toista luo nno npuistosta usein1111at ova t luonnoltaan sella isia, että yleisö n uteli a isuus o lisi ilman sanottavaa ha ittaa tyydvtcnävissä lyhyellä luontopolulla, joka esittelisi a lueen luonno n tärkeimpiä piirtc it,i. Luonnonpuistoihin , jotka on perustettu nimenomaan tutki musta varten , ei tarvita yhtään enempää retkeilijöitä kuin niihin luontaisesti hakeutuu. Sä ilyisihä n ka nsallispuistokornitea n ehdo ttaman laajennuksen jälkeen vain 6 % nykyisistä maarajoista entisellää n. Ziige au., der Flora und Vege/alion der Rapahivife/(ff/ im ~iidösllichn1 Teit des Rapakiui gl'bit•lrs t 1011 Laitila in Siidwestfinnland. Vaskijä1-ven merkintää n ei kuiten kaan vielii o le ryhdytty, ko ska luo nno n puiston hiaj ennushanke o n j o pitkään o llut tiedossa. SUOMEN LUONTO 4-5/77 36. 1966. Rajojen merkin n~in osalta vo idaa nn1a inita, että ,netsäha llitus o n hiljattain vahvistanut virallisen tava n, jolla kaikkien luo nno npuistojen ra jat tullaan merkitsemää n puihin ja paaluih in tehtävin maa limerkein sekä rajakil vin . ... al uemetsänhoita jan estttamä: "Ulvinsalon luonnonpuisto menee hukkaan, koska yleisö ei saa siellä liikkua." Samassa kirjo ituksessa esitetään jälleen kerra n ajatus, että luonnonpuistot pitää "uudistaa" polttamalla (SL 6/ 1976:344). Turku. Ka rtalla valkoisina lä iskinä nä kyvät ja julkisessa kesku.s1elussa yhä use;11n111in esiintyvät luonno npuisto t kiehtova, epä ile1nä1tä 1no nia luonnosta kiinnostuneita , o lletikin kun niihin pääsy on kiellett v muilta kuin hankalast i saatavan erikoisluvan ha ltijo ilta
Jossain määrin sitä purkautuu myös tulivuorista.) On siis välttämätöntä, että hajotusta tapahtuu, ja että maassa on eliöitä. Kasvien rakentama eloperäinen aine palautuu aikanaan maahan, missä se tavalla tai toisella hajoaa, niin että sen sisältäApul.prof. Maaperän eliövalikoima onkin laaja ja monipuolinen. 226). Ilman hiilidioksidipitoisuus on sangen alhainen, vain noin 0,032 %. Huhta opettaa Jyväskylän yliopistossa terrestristä ympäristönsuojelua. "Tuottava maa tuhoutuu", SL 4/75, s. Vielä näitäkin pienempiä ovat bakteerit ja niille sukua olevat, mutta yleensä omaksi ryhmäkseen luetut sädesienet. Juurillaan kasvit ottavat maasta tarvitsemiaan ravinteita. MIKÄ ON MAAPERÄ. Näitä pienempiä otuksia etsittäessä tullaan jo näkökyvyn rajoille, mutta tarkkaan katsottaessa voi vielä erottaa paljain silmin lierojen sukuiset änkyrimadot sekä ainakin suurimmat hyp pyhäntäiset (alkukantaisia hyön teisiä) ja punkit (hämähäkkieläimiä). Tietyissä osissa tuo aines jää kuitenkin hajoamatta, jolloin se voi kerrostua maan pinnalle metrienkin paksuiseksi (suoturve) . Jos herra tai rouva J okamieheltä kysyttäisiin, mitä hän tietää maaperästä, vastaajan tiedot olisivat varmaan ainakin seuraavilta osin kohtalaisen oikeat: Maaperä on kallioperän päällä oleva irtonaisten maalajien muodostama kerros. Tämä artikkeli avaa näkymiä maan alle, missä monenlaiset ja monenkokoiset eliöt huolehtivat siitä, että kuolleitten kasvien ja eläinten jäännökset tulevat uusien polvien käyttöön. lannoittamalla, kasvit saadaan tavallisesti kasvamaan paremmin. vsk.. Vuodesta 1969 lähtien hän on tutkinut maaperän pieneläimiä, etenkin petopunkkeja ja hamähäkkejä. Niinpä neliömetrin bakteerimäärä mitataan jo biljoonissa tai peräti tuhansissa biljoonissa. Yleisenä sääntönä on, että mitä pienemmistä eliöistä on kysymys, sitä enemmän niitä on pinta-alayksikköä kohti (taulukko 1 ). Sukkulamatojen näkemiseen tarvitaan jo välttämättä suurennusta, ja yksisoluisten alkueläinten tarkkailu vaatii jo kunnollisen mikroskoopin. Useimmat tietanevät myös, että hajotustapahtumasta huolehtivat maaperän eliöt, mutta näiden määrä, laatu ja toiminta lienevät jo jokamiehen tietopiirin ulkopuolella. Suomessakin tulisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota maaperän suojeluun, sillä luonnonlannasta luopuminen köyhdyttää peltomaan eloyhteisöjä ja samalla sen biologista viljavuutta. Mineraalimaidenkin pintakerrokseen on tavallisesti sekoittunut eloperäistä ainetta, jolloin puhutaan mullasta. 294 mät ravinteet vapautuvat takaisin maaperään. ravinnontuottomahdollisuuksia (vrt. Kasvien juuret sijaitsevat suurimmaksi osaksi tässä pintakerroksessa. Varsinaisten sienten kokoa ja lukumäärää on vaikea ilmoittaa. Varsinkin kuumilla ja kuivilla seuduilla tämä luonnonvara on pitkälti uusiutumaton, sillä virheellinen viljely voi tuhota sen peruuttamattomasti ja siten vähentää mm. Jokainen puutarhamaata kuokkinut on myös tavannut erilaisia toukkia, kovakuoriaisia ja muita hyönteisiä, hämähäkkejä ja tuhatjalkaisia, joita kaikkia on muutamasta kymmenestä muutamaan sataan, parhaassa tapauksessa tuhansiakin neliömetrillä. Saattaapa sama vaara uhata metsiämmekin, joista tehostuva puunkorjuu poistaa kivennäisten ohella myös eloperäistä ainetta yhä täydellisemmin. Maalajit voidaan karkeasti jakaa mineraalimaihin ja eloperäisiin. Jos hajotusta ei lainkaan tapahtuisi, koko maapallon hiilivarasto sitoutuisi ennen pitkää orgaaniseen aineeseen, jolloin elämän jatkuminen vaarantuisi. MAAN RUNSAS ELIÖ MAAILMA Kaikkeen eloperäiseen eli orgaaniseen aineeseen tarvitaan hiiltä, jota kasvit ottavat ilmakehän (ja veden) sisältämästä hiilidioksidista. Jokamiehelle tutuimpia ovat epäilemättä lierot, etenkin kastemadot, mutta tarkkaan ottaen kastemato on vain yksi lierolaj eista, joita Suomessa on toistakymmentä. (Nykyään ihminen myös polttaa hiiltä ja sen yhdisteitä, jolloin hiilidioksidia vapautuu . Niitä ei kuitenkaan ole aina riittävästi; niinpä ravinteita lisäämällä, ts. Niiden maanpäälliset ltloemät näkyvät kaikille, mutta itse asiassa niiden tärkeämpi osa on maassa mikroskooppisena rihmastona (hyvin tiheän rihmaston SUOMEN LUONTO 45/77 36. Veikko Huhta Elävä •• maapera Luonnonvaroista puhuttaessa unohdetaan usein, että niistä arvokkain on maaperän tuottokyky ja kasvuvoima
Tavallisten lakkisienten rihmastojen lisäksi maassa elää erilaisia hameita, hiivoja ja muita sieniä, joista suurella osalla ei ole lain kaan todettu suvullisia ilmiöitä. Sienet sietävät happamuutta suhteellisesti paremmin kuin bakteerit ja sädesienet. "' Vihreät kasvit Energiaa Kuollut orgaavarutuu l ninen aine l l LI _ _ M_i_k_ro_b_it-.,..--_Jr ... Tärkeimpien maaperlleliöryhmien keskimllllrllisill yksilömllllrill ja biomassoja suomalaisissa maaperissll (karkeasti yleistäen). Näistä taas painossa mitattuna < enemmistönä ovat lierot, jotka voivat muodostaa jopa 80 % maaperäeläimistön koko biomassasta . Bakteerit viihtyvät keskimäärin parhaiten runsasravinteisissa, neutraaleissa maaperissä. Vaikka lähes kaikentyyppisten maaperien eliöstö on yleisesti ottaen runsas, on eri tyyppien vä lillä toki melkoisia erojakin. 295. Lehdoissa syntyy runsaasti kariketta, joka yllllpitllll vilkasta maaperllelllmllll ja ravinnekiertoa. Eläimistö on luku määräisesti suunnilleen samaa luokkaa eri tyyppisten metsien maaperissä. SUOMEN L UO TO 45/77 36. Koska kookkaimpia eläinlajeja on kuitenkin happamissa maissa niukasti, rehevien lehtometsien eläimistön kokonaisbiomassa on huomattavasti suurempi kuin karujen kangasmetsien. ____ .1-[ __ M_e_~a_ ·~;_r:;:_;_:_--~' l ---------1-----l ~---H_u_m_u_s~_.I --~~~-M-aa_n __ _ . Tästä määrästä suurin osa (n. voi nähdä paljainkin silmin). Tämän elävän biomassan enemmistön (6090 %) muodostavat mikrobit (bakteerit, sädesienet, sienet, levät), ja loppu ja:i: kautuu eri eläinryhmien kesken. Luonnonvaraisten mineraalimaiden pintakerroksessa (suun nilleen kyntösyvyydelle) on karkeasti yleistäen arvioitu olevan eloperäistä ainesta noin 7 %. :, :, s ·.; .. Ruohomailla ja ennenkaikkea soilla maaperäeliöstö on keskimäärin niukempi kuin vastaavan ravinteisuustason metsissä, ja viljelymaalla edelleen niukempi kuin vastaavilla mailla pysyvän kasvillisuuden alla. Ratkaisevimmat erot aiheutuvat lieroista, joiden runsaus suurelta osin määrää eläimistön kokonaismassan. _ rakenne ! l Ravinteet Ilmanvaihto Vesitalous loninvaihtokyky Kuvio I kertoo kaavamaisesti vuorovaikutussuhteista maaperllssll. vsk. 85 %) on kuollutta materiaalia, 810 % kasvien juuria ja loput 57 % eläviä maaperäorganismeja. -~ 111 C w C 111 111 C ·;;; C 111 ., 'i: .. Yksilöä/m' Biomassa g/m' (tuorepaino) Bakteereja 10 12 10 15 ~ 50 Sieniä rihmaa 10510 6 km ~100 Sädesieniä 10 10 10" ~ 20 Alkueläimiä 10 8 10 10 3-20 Sukkulamawja 10 6 -10 7 0.2-5 Punkkeja 50 000-500 000 0.3-3 H yppyhäntä isiä 10 000100 000 0.2-2 Änkvrima toja 10 000100 000 0.5-5 Hyönteistoukkia 200-1500 1-10 Kovakuo riaisia 20-200 0.5-5 Hämähäkkejä 50500 0.2-1 "Tuha tja lkaisia" 20-200 0.21 Liero ja 10-200 1-100 Taulukko t. .. .. Eloperllinen aines sekoittuu kivennäismaahan hedelmlllliseksi mullaksi. Siksi sienet vallitsevat kangasmetsien happaman maaperän mikrobistoa sitä selvemmin, mitä pohjoisemmaksi menoaan ja mitä karummasta metsätyypistä on kysymys
296 """""'"'"'"''""'"'~ Hyppyhäntäiset ja muut kariketta syövät eläimet edistävät karik kecn hajoamista pilkkomalla sitä ja valmistamalla siitä mikrobeille "helpostisulavaa" kasvualustaa. Päällimmäisenä on ohut ja hapan turvekerros, jossa ovat useimpien kasvien, mm. värillisiä rautayhdisteitä. vsk.. Alla olevan kivennäismaan, rikastumiskerroksen, tumma väri johtuu rauda~ta ja osaksi myös humuksesta. Sen alla on vaalea uuttumiskierros, josta sarleverlen kuljettamat humushapot ovat huuhtoneet pois monia kivennäisiä, mm. Kuivan kangasmaan ns. Siinä näkyy männyn juuria. kuvan puolukan ja kanervan, juuret. podsolityyppisen maannoksen läpileikkauksesta näkyy selvästi maaperän rakenne. ---....,,~-f:'. Karikkeessa oleva hyvin tiheä sienirihmasto näkyy paljainkin sil min vaalean huopamaisena. Sl lO~tE N 1.l/ONTO -15/77 36
Se on muuttunut "osaksi maata", tummaksi massaksi, josta mikroskoopilla erottuu alkuperäisen kasvisolukon jäännöksiä, eläviä ja kuolleita mikrobisoluja, maaperäeläinten ulosteita ja kitiinikuoren kappaleita. Sen eliö käyttää omiin elintoimintoihinsa. Vaikeammin hajotettavat kasvinosat näyttävät kuitenkin vaativan eläinten suorittamaa esikäsittelyä. HAJOTTAJIEN TYÖNJAKO Maaperän eri eliölajien osuudesta karikkeen hajoamisessa ei voida esittää tarkkoja arvioita. Maaperän eri eliölajit muodostavat monimutkaisen ravintoverkon, jossa vallitsee laki "syödä ja tulla syödyksi". Sensijaan mikrobit yksinään pystynevät täydellisesti mineralisoimaan ainakin pehmeiden ruohokasvien lehtiä. Nykyinen käsitys eri eliöryhmien roolista hajotusprosessissa voidaankin kiteyttää toteamukseen, että mikrobit ovat pääasiallisesti vastuussa varsinaisesta mineralisaatiosta (mineraalien ja energian vapauttaminen kuolleesta kasviaineesta), kun taas eläinten merkitys perustuu niiden mekaaniseen, mikrobiaktiivisuutta edistävään toimintaan. vsk. Mikrobeita tarkoitettaessa ei tosin ole tapana puhua syömisestä, koska "ruoansulatus" tapahtuu solun ulkopuolella mikrobin enttamien entsyymien avulla. HAJOTTAJAT HAJOTTAVAT Kuolleet kasvinosat (neulaset, lehdet, oksat, lopulta suuret puutkin, ellei ihminen korjaa niitä " parempaan talteen") varisevat maahan, missä maaperäeliöiden miljardiarmeija käy niiden kimppuun aloittaen hajotusprosessin. Erilaiset orgaaniset yhdisteet hajoavat hyvin eri nopeudella. Alkuperäisten ravinto molekyylien osaset imeytyvät sitten vesiliuoksena itse soluun. Koska puun tukisolukko on suurimmaksi osaksi juuri selluloosaa ja ligniiniä, puiset kasvinosat hajoavat huomattavasti hitaammin kuin penmeät iehdet ja ruohot. maan vesikalvoissa uiskentelevien alkueläinten ja sukkulamatojen sieppaamiseksi sienen omaksi ravinnoksi. Esim. Tätä massaa kutsutaan humukseksi ja se on erittäin tärkeä pintamaan komponentti. "Karikepussikokeilla", joissa eläinten pääsy estetään sulkemalla hajotettava karike nailonkangaspussiin, voidaan osoittaa, että eri karikelaadut häviävät 2-6 kertaa nopeammin eläinten läsnäollessa. Suuri osa eläinten syömästä ravinnosta jää kokonaan käyttämättä ja joutuu ruoansulatuskanavan läpäistyään takaisin maahan. "Hajoaminen"· tarkoittaa itse asiassa sitä, että eliöt käyttävät kuollutta kasviainetta ravintonaan, siis syövät sitä. Yksien mikrobien puoliksipilkkomat yhdisteet joutuvat toisten mikrobilajien edelleen pilkottaviksi. Havupuiden neulaset hajoavat kaikkein hitaimmin: esim. jne. Ruohokasvien lehdet hajoavat yleensä nopeimmin; puulajeista esimerkiksi leppä kuuluu nopeimmin hajoavien ryhmään ja koivu "keskinkertaisiin". maahan varisseen lehden, häviäminen näkyvistä ei vielä merkitse, että se olisi lopullisesti mineralisoitunut. hajotettavan solukon vähäinen typpipitoisuus sekä suuri tanniinien (parkkiaineiden) ja muiden fenolijohdannaisten pitoisuus. Varmalta näyttää, että eläimet yksinään eivät tehtävästä selviytyisi (vain harvoilla maaperäeläimillä on todettu kyky hajottaa selluloosaa; ligniiniä käyttävät tuskin mitkään). männyn neulanen lakkaa olemasta tunnistettavana kappaleena vasta 8-10 vuoden kuluttua varisemisestaan. HAJOAMISEN VÄLITUOTE: HUMUS Karikekappaleeseen, esim. Toisaalta myös eläimet syövät parhaiten sellaista kariketta, joka on kasvanut täyteen sienirihmastoa. Eri kasvilajien lehtien hajoamisessa on myös suuria eroja. Osan ottamistaan orgaanisista yhdisteistä eliö käyttää oman solunsa tai solukoidensa rakennusaineena, osa taas hajotetaan yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi, jolloin niiden sisältämä kemiallinen energia vapautuu. Selluloosa on jo melkoisesti vaikeammin hajoavaa, ja vielä hitaammin hajoaa ligniini, jonka pilkkomiseen pystyy vain osa maaperän mikrobeista. Itse ne käyttäv~t syömästään kasviameesta vam pienen osan, mutta etenkin bakteerit kasvavat paljon paremmin eläimen suolen läpi kulkeneessa aineksessa kuin alkuperäisessä karikkeessa. Pienimolekyyliset hiilihydraatit, kuten sokerit, käytetään loppuun parissa viikossa, samoin tärkkelys. Ravintoverkon kuvioissa on joitakin peräti nurinkuriseltakin tuntuvia kytkentöjä: tunnetaan esimerkiksi koko joukko petomaisia sienilajeja, joille on kehittynyt salakavalia pyyntivälineitä SUOMEN LUONTO 45/77 36. lierot voivat muutamassa kuukaudessa syödä suihinsa lehtimetsän koko karikesadon. On todettu, että hajoamista hidastaa mm. 297. Ravintoverkon jokaisessa silmukassa osa alkuperäisen kasviaineksen sisältämästä energiasta vapautuu ja osa sen molekyyleistä pilkkoutuu yksinkertaisiksi lähtöaineikseen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravintosuoloiksi, kunnes kaikki on "palanut" loppuun. humushappoja, jotka ovat happoluonteisia fenolipolymeerejä. Mikrobit itse ovat monien maaperäeläinten tärkeintä ravintoa, mikrobin syöjät taas toimivat petomaisten eläinmuotojen ravintona. Suuri osa siitä on edelleen olemassa, vaikkakaan emme enää tunnista sitä erillisenä kappaleena. Eläinten ulosteet ja raadot ovat puolestaan erittäin otollista kasvualustaa uusille mikrobeille, jotka taas joutuvat uusien eläinten suihin jne. Osa humusaineksesta on ns. Tarkkaan ottaen hajotuksen aloittavat erinäiset mikrobit jo ennen varisemista, jopa ennen kasvinosan lopullista kuolemista. Varsinkin kookkaimmat maaperäeläimet ovat enttam tehokkaita karikkeen pilkkojia
Edellisen perusteella on s11s helppo ymmärtää, miksi on tärkeää, että kuollut orgaaninen aines hajoaa, mutta ennen lopullista hajoamistaan muuttuu hu mukseksi, joka säilyy maassa pitkään. Ensinnäkin humus pystyy turpoamaan ja pidättämään painoonsa nähden enemmän vettä kuin mikään mineraalimaalaji. Vaikka humuksen hajoa~ minen onkin hidasta, se kuitenkin hajoaa, ja useissa ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu humuspitoisuuden alenevan huolestuttavasti, kun viljellään pitkään ilman orgaanista lannoitusta. Mitä enemmän maassa on kolloideja, sitä suurempi on vaihtokapasiteetti, ts. Humusta ja humushappoja voidaan pitää hajotusprosessin välituotteena, joka on varsin pysyvä, mutta hajoaa kuitenkin hitaasti. Kasvien rakentamaa ainetta kuljetetaan jatkuvasti pelloilta pois, mutta sitä tuodaan hyvin vähän takaisin. Kuva esittää erästä änkyrimatoa, jotka ovat läheistä sukua lieroille. Humuspitoinen maa säilyttää aina osan ilmatilastaan, eikä tällaista pääse tapahtumaan. Maaseudun viemäröinnin ja karjattoman maatalouden myötä tämä seikka on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Voi ollakin, että sato onnistutaan kauan pitämään ennallaan tai jopa kohottamaan, mutta ravinteiden kannalta on tällöin kysymys paremminkin epätasapainosta: lannoitteiden ylijäämä huuhtoutuu pois, kun maa ei enää pidätä niitä, sensijaan, että maaperän oma biologinen toiminta vapauttaisi ravinteita kasvien käyttöön. Erityisesti hiekkamaan vedenpidätyskyky on heikko, joten humussekoitus parantaa hiekkamaan vesikapasiteettia suojaten sitä liialta kuivumiselta. Myös savimaassa, jonka vedenpidätyskyky sinänsä on tosin riittävä, humus parantaa vesitaloutta löyhentämällä maan rakennetta. Osa humushapoista huuhtoutuu mineraalimaahan, missä niiden keskimääräiseksi viipymäajaksi on radiohiilimenetelmällä mitattu peräti 400 2 800 vuotta. Pelkän savimaan huokoset täyttyvät nimittäin helposti kokonaan vedellä, jolloin maa liettyy ja ilmatilan hävitessä kasvien juuret potevat hapenpuutetta. sitä enemmän ravinteita maa pystyy pidättämään luovuttaakseen niitä tarvittaessa kasvien käyttöön, ja kääntäen, m1ta pienempi on vaihtokapasiteetti, sitä herkemmin maahan lisätyt ravinteet huuhtoutuvat veden mukana pois. vaihtokapasiteetti perustuu pääasiassa kolloidien ominaisuuteen, ja tässä suhteessa juuri humusaineilla on suhteellisesti paljon suurempi merkitys kuin kivennäishiukkasilla. Liian yleisesti kuitenkin uskotaan, että maan ravinnetasapaino voidaan jatkuvasti säilyttää keinolainnoitteilla. Humustasapainon säilyttämiseksi on myös tärkeää, että maahan jatkuvasti tulee uutta orgaanista ainesta. Kolloidihiukkaset sitovat ympärilleen vaipaksi maaperän veteen liuenneita ravinneioneja, jotka ovat sopivan löyhässä, jotta kasvien juuret pystyvät niitä ottamaan, mutta samalla riittävän lujassa, jotta pelkkä vesi ei vie niitä mennessaan (ne voivat myös vaihtua ympäröivässä nesteessä olevien ionien kanssa; siitä nimitys vaihtokapasiteetti). :.:. Humus muodostaa mineraalihiukkasten kanssa myös yhdistymiä, savi-humus -komplekse1a. HUMUS PARANTAA VILJAVUUTTA Humusta tarvitaan maaperässä monestakin syystä. Kivennäismaan savifraktion (hiukkaskoko alle 0,002 mm ) ohella humusaineet muodostuvat veden kanssa ns. Toinen humuksen tarkeä ominaisuus liittyy maan ravinne298 talouteen. Karikkeessa vuoden hajonneessa haavanlehdessä ovat ligniini pitoiset suonet _jäljellä, mutta pehmeämmät solukot ovat lähes hävinneet. Maan ns. Madot osallistuvat sekä karikkeen hajottamiseen että eloperäisen aineen sekoittamiseen kivennäismaahan lehdoissa ja viljelyksillä. vsk.. .. Tässä onkin nykyaikaisen maanviljelyn heikko kohta. kolloidisen liuoksen (=vesi + siihen sekoittuneet hyvin hienojakoiset hiukkaset). Sl lOME N LUO NTO 45/77 36
Eliöt nimittäin vaikuttavat toiminnallaan myös suoranaisesti maan rakenteeseen. J okamies tietää, että lierot pystyvät kaivautumaan syvälle maan sisään ja tulevat taas välillä pintaan. Myös mikrobit liimaavat maapertikkeleita yhteen "mikromuruiksi", mutta eläinten synnyttämät isommat murut ovat merkityksellisempiä. Vaikka tämä havainto ei olekaan suoraan yleistettävissä kenttäolo suhteisiin, se antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle, joka on uskonut pelkkien keinolannoitteiden ihmeitätekevään voimaan. D 299. Esim. Sen synnyttää maaperäcläintct etenkin lierojen, toiminta, mutta myös sienet ja bakteerit aiheuttavat mikromuruja. Jos lieroja on runsaasti, ne täyttävät maan käytäväverkostollaan ja parantavat siten ilmanvaihtoa. Tosin myös kangasmetsissä on lieroja, mutta kysymyksessä olevat lajit eivät tunkeudu kivennäismaahan, ja niinpä kangasmetsien humuskerros jää lepäämään selvärajaisena patjana mineraalimaan päälle. Kahdeksan vuoden kuluessa lierot levisivät sadan metrin säteelle istutuskoh dista. Tässä suhteessa on erityisesti iso mpien maaperäeläinten merkitys suuri. On ilmeistä, että suurimpana syynä on juuri hajotettavan materiaalin vähäisyys. Murut ovat kuitenkin varsin lyhytikäisiä, sillä mikrobit hajottavat niitä koossapitäviä yhdisteitä. murujen eli aggregaattien muodostusta. Muruinen rakenne on viljavan maan tuntomerkki. Uudessa-Seelannissa istutettiin eurooppalaista peltolieroa laidunmaalle, jonka happamuutta oli ensin vähennetty, koska tämä lierolaji vaatii melko neutraalia maata. Sl lOM EN LUONTO 45/77 36. Jos hajottajaeliöiden tarpeista huolehdittaisiin paremmin, olisi ilmeisesti mahdollista parantaa satoja pienemmillä keinolannoitemäärillä. Tämä ei kuitenkaan yksin seli tä, miksi peltomaassa yleensä on sangen niukasti eläimiä. Maaperäeliöiden toiminnan on siis oltava jatkuvaa, jotta maan laatu pysyisi mahdollisimman hyvänä. LI EROT MUOKKAAVAT MAATA Maaperäeliöiden toiminnasta ei ole tärkeää ainoastaan se, että ne hajottavat kuo llutta kasvinainetta ja tuottavat siitä humusta. Myös käytännön mittakaavassa on jo tehty eräitä kokeita siirtämällä lieroja sellaiseen maahan, missä niitä ei aikaisemmin ole ollut. Samalla ne kuljettavat maaperän aineksia suolessa ja sekoittavat niitä viemällä orgaanista ainetta pinnasta syvemmälle ja tuomalla mineraaliainetta tilalle. n laskettu, että vuodessa ainesta siirtyy hehtaarin alalla näin jopa 250 tonnia, mikä vastaa 5 cm: n paksuista maakerros ta. MAAN TÄ RKEÄ MURU RAKENNE Viljelysmailla mekaaninen muokkaus korvaa osittain maa peräeläinten sekoitustoiminnan, mutta eipä korvaa niiden toista työpanosta, ns. Eläinten suolen läpi kulkeutunut materiaali ei nimittäin palaa maahan tasa-aineisena jauhona, vaan isompina tai pienempinä pallosina, muruina. Pääasiassa lierojen ansiota onkin rehevien lel-itometsien luonnollinen multakerros. Niinpä muruinen rakenne häviää muutamassa kuukaudessa, ellei muruja synny jatkuvasti lisää. Ruo honkasvu oli tällä alueella silminnähden rehevämpää, ja tutkimukset osoittivat sadon lisääntyneen 30 110 % lierottomaan maahan verrattuna. Maan mekaanisella muokkauksella on tietty negatiivinen vaikutus maaperäeläimiin, sillä nämä saattavat kuo lla tai vahingo ittua, niiden liikkumiseen käyttämät huokoset vähenevät j ne. Muruinen maa on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan parempi kuin tasarakenteinen: murut pidättävät erittäin tehokkaasti vettä, mutta samalla maan ilmanvaihto pysyy hyvänä, koska murujen väliset huokoset ovat niin suuria, että vesi valuu niistä pois. Ei siis riitä, että maassa o n tietty määrä humusta, koska se hitaasti hajoavana ylläpitää vain vähäistä biologista aktiivisuutta. Koska kuollut kasviaine on hajottajaeliöiden ravin toa, maan biologisen aktiivisuuden säilyminen edellyttää jatkuvaa tuoreen hajotettavan materiaalin saantia. kasteisina öinä puutarhan pintaan kertyvät lierojen ulostekasat, ja hyvässä multamaassa jopa 90 % maa-aineksesta voi olla tällaisina muruina. vsk. Astiakokeissa on todettu eri kylvöheinäja viljakasvilajien sadon kohoavan kaksintai nelinkertaiseksi, jopa 10-kertaiseksi, jos kasvatusasti oissa o n eläviä lieroja. Niitä ovat mm
Entisajan suomalaiset ovat taikauskoisesti pelänneet monnia, joka on ennustanut sotaa, nälkää, ruttoa, kuolemaa ja kurjuutta. Viimeisimmät monnilöydöt ovat Suomenlahdelta Pohjan Dalkarbystä (v. Koska kaksi kertaa on sota jo tullut sen kalan seurassa, niin tottahan vielä kolmaskin". Monni saatiin Kernaalanjärvestä huhtikuussa 1863. Tästä on jäänyt jälkipolville N. Sl/OM EN LUONTO 45/77 36. Eräänä päivänä kesätai heinäkuussa meni Zitting erään apumiehensä, torpparin kanssa pyydyksiään kokemaan. Nyky-Suomen tunnetuin monnin esiintymispaikka on ollut Janakkalan Kernaalaajärvi Kanta-Hämeessä. Tunnetuimmat niistä on pyydystetty vuosina 1864 ja 1866. Oheinen muistelus monnin menneisyydestä olkoon samalla vetoomus tietojen keräämiseksi. 1904 Suomen Urheilulehdessä. 1933) ja sisämaasta Janakkalan Kernaalanjärvestä (v. Täysin varmasti sitä ei vielä voitane sanoa kuten ei sitäkään, milloin monni on viimeksi tavattu. Th. 1 Zitting, jolla oli kiire saada verkkonsa ripustetuksi, huusi nauraen apumiehelleen: Ota senkin jäniksenpää rysä ylös, ei siinä mitään vaarallista ole.' Torppari, istuutuen kiroten ja päätänsä raapien jonkin aikaa, läksi uudestaan yrittämään. Viimeksi tätä ennen saatiin se peto keväällä 1854 ja sitä ennemmin keväällä 1848. vsk.. Mutta tuskinpa hän oli saanut rysän perän veden päälle, niin sen jo suurimman kauhistuksen valtaamana heitti takaisin huudahtaen: Voi sun ple, en uskalla vaikka tapettais siihen enää kajota, sillä siellä on kun onkin itte paholainen.' Torppari sanoi kahden kiiluvan silmän loistaneen häntä vastaan rysässä. Monneja on sieltä saatu useampiakin. 300 ovat säilyneet konservoituina, suurempi Hämeenlinnan Lyseon kokoelmissa ja pienempi Wanantakan kartanossa Kernaalanjärven rannalla. Kaikenlaiset monnitiedot sopii lähettää Suomen luonnonsuojeluliittoon, joka edelleen toimittaa ne tämän artikkelin kirjoittajalle. Tästä ma1mtsee sanomalehti Hämäläinen 1. 1863 : "Muutoin on Janakkalassa sota varsin varma asia, sillä Säkekala on saatu, ja semmoista ei saada muuta kuin sodan tullessa. Böök julkaisi v. "Kalan sai muuan maisteri Zitting, joka kesälomalla asui Tarinmaan kylässä lähelläjanakkalan kirkkoa. Muuan osoitus siitä on monnin kohtalo, kalan, joka oudon ulkonäkönsä vuoksi on jättänyt jälkeensä merkkejä sekä aikakirjoihin että paikannimistöön. Hän toimii myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin puheenjohtajana. Ne voi lähettää myös suoraan Pekka Moilaselle osoitteeseen 12310 R yttylä. Verkot nostettiin vedestä ja maisteri lähetti torpparin rysiä kokemaan, jääden itse rannalle verkkoja suoristamaan. VUODEN 1864 MONNISAALIS Lienee ollut apea tunnelma sillä torpparilla, joka isäntänsä kanssa sai saaliikseen Hämeenlinnan Lyseossa olevan monnin kesällä 1864. Ulkonäöltään limainen ja suomuton monni muistuttaa eniten madetta, mutta eroaa siitä kuitenkin pitkien, matomaisten viiksisäikeittensä perusteella. Vuonna 1866 pyydetty yksilö on myöskin nykySuomen sisävesien viimeisin monnilöytö. Monni lienee Suomesta jo kuollut sukupuuttoon. Euroopan suurin makeanveden monni (Silurus glanis) on elellyt ennen Suomessakin. Oli kertonut itsekin säpsähtäneensä nostaessaan rysän vedestä, ja huomasi, että siinä oli jotain harvinaista, antoi torpparin soutaa maalle päin, kulettaen rysää veneen perässä rantaan, jossa se vedettiin maalle, ja jossa se nuijittiin kuoliaaksi". G. 1866). Molemmat yksilöt Hausjärveläinen toimittaja Moilanen avustaa eri lehtiä kirjoittamalla erityisesti riistanhoitoon, kalastukseen ja luonnonsuojeluun liittyvistä asioista. Eskilssonin tarina, jonka lehtori A. Boy·etta oli saanut luvan kalastaa kartanon kalavesillä Kemaalanjärvessä. Zitting oli ollut hyvin innokas kalastaja, joka H akoisten kartanon omistajalta H. 5. Pekka Moilanen Menetetty • monni Ihminen on köyhdyttänyt Suomen vesiluontoa jo paljon ennen nykyisten saastepuheiden aikaa. Torpparin tehtävä oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä kun hänen piti nostaa rysän perä vedestä, näki hän siellä jonkun kummallisen otuksen, jonka vuoksi hän pelästyneenä heitti sen takaisin veteen huutaen täyttä kurkkua maisterille: Tääl' on itte piru rysässä, en uskalla ottaa sitä ylös . Zitting kiirehti nyt itse veneeseen, jonka torppari tahtoi jättää oman onnensa nojaan selittäen, että pimeyden henget aina syvällä asuvat, ja tarttui itse rysään
Suojujoesta monneja on saatu hyvinkin yleisesti 1920 ja 1930-luvuilla. 1866 saatu monni on pienempi, metrin pituinen ja 20-25 kilon painoinen. Pääjärvestä laskee Teuronjoki Puujoen kautta Kernaalanjärveen. Wanantakan v. Järven laskeminen ja puunjalostustehtaan jätevedet pilasivat monnin mahdollisuudet elää Kernaalanjärvessä, mistä viimeinen sisävesiemme monni nousi v. Kirjoittajan seurassa kuvattu monni saatiin v. Myöskin Höytiäisestä saatuja suuria kaloja on epäilty monneiksi. 1932 ja sa"§ mankokoinen Pohjan Dalkar:i: bystä v. Vuonna 1925 saatiin jopa 23,3 kg:n monni, ja 1930-luvulla väitettiin saadun jopa 40-50 kiloisiakin. 1931, nelikiloinen Virolahdelta v. Päivärinnan nähneen monnin pappilan rannassa 1800-luvulla. Kerrotaan, että v. Ilmeisesti monnia on aikaisemmin ollut syvähkössä Pääjärvessä. vsk. Useita härkäpareja tarvitaan sen vetämiseen vedestä". Brofeltin tietämän mukaan 1800-luvun alkupuolella sekä Puulavedestä 1830 tai 1840-luvulla ja samoihin aikoihin Ruokolahdella. Suomenlahden vanhin monnilöytö Fagervikistä on suurin piirtein vuodelta 1858. 1924 saatiin 11 kilon monni Suvannon Kivm1emestä. Tähän viittaavat mm. Palanderin 1 700-luvun pitäjäkertomukset. 1864 pyydystetty monni on 170 cm pitkä, ympärysmitaltaan 64 cm ja peräevä 90 cm. Painoa on arviolta 35-40 kg. Palander kertoo monnien painaneen "kippunan" verran. Hämeenlinnan Lyseon v. Lammin Pääjärven monniesiintymiin viitataan monissa yhteyksissä. Lisäksi monnia kerrotaan saadun Ähtärin vesistöstä P. "Kala on Petokala SUO M EN LUONTO 45/7 1 36. Se on tal lessa Leppäkoskella Wanantaan kartanossa. 1942 rovasti L. H. Se on säilytetty Hämeenlinnan lyseon kokoelmissa. Samana vuonna nousi 1 7-kiloinen Suojujoesta. Koskaan ei kuitenkaan liene saatu monnia pyydetyksi Pääjärvellä, vaikka Aura Jurva mainitsee kirjassaan "Kosken pitäjän vaiheita" v. Salmin pitäjästä pyydetyt monnit olivat "Venäjän puudan painoisia M aimankaloja ". 1933. 1866. Todistettavasti suurm 301. Se on 400 naulaa eli 1 70 kiloa. Vanajanselkää kuvatessaan Palander kertoo Herra Professori Kalmin "viimetalvisesta piispantarkastuksesta" mainiten vesipedosta eli säkiästä, jota ruotsiksi kutsuttiin Mahlfiskiksi. Myöhemmin Suomenlahdelta on saatu monneja Kymijoen suusta kesällä 1866, 325 g :n painoinen monni Helsingin luota v. Janakkalan Kernaalanjärvi on ollut Hämeessä taikauskoisesti pelätyn monnin viimeisimpiä elin paikkoja sisävesissämme. Varhaisimmat tiedot monnin esiintymisestä Kanta-Hämeen vesissä ovat Lars Palanderin väitöskirjassa "Kulsialan seurakunnasta Hämeen Läänissä", joka hyväksyttiin Turun Akatemiassa 176 7 ( Kulsiala tarkoitti nykyistä Hattulaa). Sotkamon vesistä tiedettiin monneja saadun 1860-luvulla. MUIDEN VESIEN MONNIESIINTYMIÄ Varhempina aikoina monnia eli koko Vanajaveden vesistössä. § LUOVUTETULLA :i: ALUEELLA OLI RUNSAS KANTA Luovutetun alueen (nykyisen Neuvosto-Karjalan) tunnetuin monnin esiintymisalue oli Äänisjärvi ja siihen laskeva Suojujoen reitti. _ja voi nielaista Suurimmankin Lahnan. 1864
Neuvostoliitossa monni elää mm. Monni on rasvainen ja maukas kala, jota edelleen käytetään ravinnoksi mm. Se painoi neljä kiloa. Syynä lienee ollut kalan harvinaisuus ja suurehko koko. 1949: Fre,hwaler {t <hfl of the U.S.S.R. Norjassa monnia on rannikolla harvalukuisena samoinkuin Tanskankin merialueilla. Tapittavat silmät, käärmemäiset viikset ja neula hampaiden täyttämä kita saivat monnit näyttämään pelottavilta otuksilta. Suojujoesta painanut 39 1943. 1959: The Mam ma!, of Karelia . Suurin saatu monni painoi 295 kg. Monni lieneekin auttamattomasti kuollut sisävesistämme sukupuuttoon ja vain sattumalta se voisi vielä elää Suomenlahden alueella. SUOM EN LUONTO 4/7 7 36. Taloudellista merkitystä monnilla on ollut vain karjalaisille. Marvi11 , M . Silloin ·mm. and (l{/;arml countrieJ. Yli 150 vuotta sitten järveen alettiin laskea puunjalostustehtaan jätevesiä, jotka pilasivat lopullisesti monnin elinolosuhteet. Kaikessa kuitenkin piilee rajaton kunnioitus ja pelko monnia koh taan. Se oli viitisen metriä pitkä ja saatiin Dnepristä. Ruotsissa monnia on ollut aina viime vuosiin saakka. SUURIN MAKEANVEDEN KALALAJI Monnikala on suurin makeanveden kalalaji koko Euroopassa. Se painoi 43.5 kg ja oli 180 cm pitkä. saatu monni on kiloa ja se saatiin Myöskin Laatokasta onnistuttiin pyydystämään monnep. Suo m en Urheilulehti 3: 24 7250. Kuitenkin_ joissakin tapauksissa monni on ollut hyvä haltija. Neuvostoliitossa. vsk.. Myöskin v. 83 : 11 13. 1904: Monnikala Suomma. Monnia nimitettiin usein järvihirviöksi tai paholaiseksi. 1933 monni, joka oli vain 15 cm pituinen. Yhtenä tärkeänä syynä pidetään vesistöjen saastumista sekä matalo itumista. Monni lymyää mielellään pohjamudassa ja onkaloissa pyydystäen yleensä öisin. Tunnetaan nimet säkiä, säkekala, säke, säkä, säkäkala, janu, janakala ja sääkala. J. Wuo ren1 aus, V. 1933: Monni SuommLahdeJJa. Monninpelko keskittyi lähinnä Hämeeseen. S. Böö k, A. Suo me n Ka lastuslehti 40, 5: 95. Monnilla on ollut merkitystä myöskin paikannimistöön . A.J. MONNI KANTA ON VÄHENTYNYT Monnin esiintyminen on Euroopassa jatkuvasti vähentynyt. Suomenlahden puolelta Kannaksen Terijoelta on saatu monni v. Janakkalan nimi juontuu janakalasta. W. PELKOA JA TAIKAUSKOA Lars Palanderin pitäjänkertomusten mukaan monni on 1700ja vielä 1800-luvullakin ollut suo malaisista pelottava olio. Saadut monnit olivat hyvin kookkaita, limaisia ja mustankirjavia. Talvisaikaan monnit vaipuvat horrokseen ja sillo in niitä saattaa olla yhdessä kasassa jopa 510 yksilöä. Th . Myöskin Laatokkaan laskevasta Vammeljoesta saatiin v. 302 Taikauskoa kuvastaa myös monnin runsas toisintonimistö. K. Nik o lski , G. Metsä pirtin kalastajat saivat 1 7 kiloisen kalan v. Tonavassa on vielä jonkinlainen monnikanta. Araljärvellä monnia on vielä melko runsaasti. Vesistöä on kuormitettu ja elinolosuhteet ovat muuttuneet monnille heikohkoiksi. Mela. Monnia ei haluttu saaliiksi, koska se ennusti aina sotaa, kuolemaa, nälkää, ruttoa ja kurjuutta. Myöskin muu osa Vanajaveden vesistöä on jo vuosisadan ajan ollut suurten muutosten kohteena. Moila 11e11 , P. Kansanihmisten kauhun ymmärtää, kun tarkastelee monnin ulkonäköä. 195 7: Spaielle Fi,chkunde. 1924 : Monnin entiJej /ä esiintymi.le~tä EteläHämeeJJä. 1882: Suomen Luurankoisel.3 103 11. & Gadd, M. Elintavoiltaan monni on varsin ahne petokala, vaikka se onkin luo nteeltaan hidas ja säyseä. VEDEN PILAANTUMINEN HÄVITTI KERNAALANJÄRVEN MONNIT Mo nnin häviäminen Kernaalanjärvestä oli suoranainen seuraus järven laskemisesta 185 7. 239. Jonkin verran taikauskoa esiintyi aiemmin myös Keski-Euroopassa. Euroopassa monni elää lisäksi Aigeianmeressä ja Kaspianmeressä sekä eräissä Englannin, Ranskan, Espanjan, Portugalin ja Italian vuoristojärvissä ja joissa. Suo men Kalastusleh1i 33, 89: 15 1152. 1976: Monnin esiintymiustä Suomt'Ha . Äänisjärvessä, Laatokassa ja Nevassa sekä Mustassa meressä ja siihen laskevissa Dneprissä ja Dnestrissä. Nykyään järven tila on ollut ajo ittain suorastaan saastunut, eikä monnilla ole enää minkäänlaisia mahdollisuuksia elää järvessä. Yleisesti monni on merkinnyt ihmisille kostoa. Siellä monnista kerrottiin runsaasti pelkoa herättäviä kertomuksia, tiedetäänpä monnin syöneen pikkupojankin Pressburgissa. Suomenlahdenkin Viimeisestä monnilöydöstä on kulunut jo lähes 45 vuotta. 1963 saatiin Påskallavikistä suurikokoinen monni . Saksan Reinistä monni oli melkein hävinnyt jo runsaat sata vuotta sitten. Viimeisimmät löydöt ovat vuodelta 1965, jolloin Påskallavikistä saatiin 50kiloinen ja Fliserydistä 40-kiloinen kala. Sen sijaan karjalalaiset eivät pelänneet monneja, vaan söivät niitä. M . Kanta on pienentynyt viime vuosikymmenenä veden likaisuuden takia. Ber lin. Monnisaaliita kerrotaan hyvinkin usein salatun. KIRJ ALLISUUTTA : Berg. Kuokkalan, Herralan ja Niemen kosket hävitettiin ja Kernaala njärven pinta putosi kaksi metriä. Mo nni voi nousta pintaan vain myrskysäällä, minkä takia sen pyynti on erittäin hankalaa ja sattumanvaraista. Voi. L. 2. Kalojen lisäksi se valitsee ravinnokseen äyriäisiä, kotiloita, sammakoita, vesimyyriä ja jopa vesilintujakin. 1932. Leva nder. 1917. Monikkalan karta no , joka tunnetaan jo vuodesta 1530, on saanut nimensä monnista. Monnikala esiintyy lisäksi Aasian puolella, missä monni on levinnyt aina Kiinaa ja Japania myöten. 333336. Karjalaiset käyttivät nimityksiä maimankala ja maima npoigu . Suomen Kalasw slehti voi
Viisaasti käytettynä luonto tarjoaa edellvtvkset ihmiskunnan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin kehittämiselle. luo ntaiselinkei nojen harjoittajien tarpeet. Ihmisen talous on osa koko maapallon luonnon taloudesta. Suomen luonnonsuojelu liiton yleistavoitteet • • • • Ja to1m1ntaper1aatteet 1 • .JOHDA TO Luonnonja y111päristö nsuojelun tehtäviinii 011 säilyttää ja tarvittaessa palauttaa -sopusointu ihmisen ja luonnon välillii. Lisäksi ne tuottavat teollisuusraaka-aineita, energiaa, rakennusaineita, lääkea ineita ym . n1iscn kannalta tuo rtava na, estenävä veden, ilman, mineraalivarojen ym . 1 hminen on osa luontoa ja hänen olemassaolonsa on täysin riippuvainen luonnon tapahtumie.n ja kiertokulkujen säännö nmukaisuudesta ja enn ustettavuudesta. Viyelyekosysteemien toimivuuden ja tuottavuuden lllrvaamiseksi o n vältettävä myrkyllisiä, vaikeasti hajaantuvia, jäämiä aiheuttavia ja ravintoket_juissa rikastuvia torj unta -aineita sekä kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa haitallisia muutoksia myös ympäristössä (esim. Ihmisten on jo tästä syystä varottava hävittämästä kasvija cl;i inla jeihin liittyvää monipuolista geneeuistä perintöainesta. Vauraissa maissa korostuu tarve suojella luontoa ja säilyttää sen mahdollisuudet tyydyttää ihmisten a ineettomia tarpeita . vesistöjen rehevöityminen). Ohjaustoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon kaikki seurausvaikutukset ja erityisesti pyrittävä varmistamaan tuoton pysyvyys. LUONNONJA YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAVO ITTEET Luon nonja vmpäristönsuojelun avulla on säilvtettävä luonto toimivana ja ihSUOMEN LUONTO 4/77 36. Seuraavassa esitetää n liiton tärkeimmä t tavoitteet ja toimintaperiaa tteet. kehitettävä vi ljelymenetelmiä siten, että nykyistä paremmin huo lehditaan maaperän rakenteesta, kosteussuh teista, humuspitoisuudesta ja pieneli östöstä. Ih misen henkinen ja ruumiillinen vireys edellyttää viihtvisää, puhdasta ja riittävä:, vaih televaa eli nvmpäristöä. Viljelytoi.E menpiteiden on pohjauduttava puolueet-~ tomiin tutkimuksiin. Vil_jelyekosysteemien toimivuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi on estettävä parhaiden viljelysmaiden maankäyttömuodon sellainen muuttaminen, että maan kasvukyky menetetälln. otettava huomioon paikallisen väestön ja etenkin ns. Tähä nastisella toimin nallaan ihminen on paikoin vakavast ikin häirinnyt luonnon taloutta tavoi lla, jotka paitsi vaarantavat sen toimintaa myös heikentävät ihmisen itsensä toimce11tulo111ahdollisuuksia. Käyttösuunnitelmissa on korostetusti Vesiekosysteemien toimivuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi on estettävä myrkyllisten, rehevöittävien, happea kuluttavien pahaa hajua tai makua aiheuttavien _ja hygieenistä vaaraa tai muuta haittaa aiheuttavien aineiden pääsy vesiin. Samalla on pyrittävä välttämään peruuttama ttomien vahinkojen aiheuttamista luonnonvarojen käyttöä tehostettaessa. Tutkimustarpeita > varten on kaikista luonnontilaisista eloyhteisötyypeistä varattava riittävän suuret ~ näytteet. 200. Eloyhteisöj en toimivuuden ja tuottavuuden turvaaminen Toimivat luonnonkokonaisuudet eli ekosysteemit ovat ihmisen toimeentulon tärkein edellytys, koska ne tuottavat mm. Metsäekosysteemien toimivuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi on niiden luonnontilaisuutta muuttavat toimenpiteet suoritettava niin, että niiden moninaiskäyttömahdollisuudet säilytetälln (marjat, riista, porot, virkistys, luonnonsuojelu ym .). Osa häiriö istä on peruuntun1atton1ia tai vain suurin vaivoi n ja kustannuksin kotjattavissa. vsk. Luo1110 on ihmisen aineellisen olemassao lo n perusta. 2 1 I. kaiken ravinnon. Sopusoinnun säilvuiimiseksi tai palau ttamiseksi on ih 111ise11 talo us sovitettava luonnon talouclcn, häiriö uö111yyden ja ennustettavuu den miiii räämiin rajoihi n. ainesten pilaantuminen tai riistokäyttö, turvattava eliöiden perintöaineksen ja kaikenlaisten eloyhteisötyyppien sä ilyminen · sekä huo lehdiuava ihmisen elinympäristön terveelli syydestä , vi ihtyisyydestä ja i kauneudesta. On vältettävä sellaisten laajojen kei notekoisten vi ljelysten luomista, jo iden ylläpitäminen vaatii jatkuvia kemiall isia tai muita luo nnontaloudel le vieraita toimenpiteitä. 2 10. vältettävä koneitten tai lannoitteiden liikakäytön aiheuttamaa energian ja muiden luonnonvarojen tuhlausta ja pyrittävä myös jätteiden hyväksikäytöllä mahdollisimman edulliseen energia taseeseen. Tätä voidaan kutsua ihmisen siveelliseksi velvollisuudeksi säilvttää kehityksen tuloksena syntvnv1 luonnon moninaisuus. Hvvinvoinnin laadun ja määrän epätasa inen jakautuminen maapallolla edellyttää luon non ja luo nnonvarojen käytön edistämistä köyhien maiden kansojen hyväksi. Ihminen o hjaa toim innallaan voimakkaastikin eloyhteisöjä, erityisesti viljelyksiii. Ravinnon ja tuotannon raakaaineiden suh teen ihminen o n kokonaan riippuvainen luonnosta. estettävä parhaiden viljelysmaiden 303. Suomen luonnonsuojelulii~on tavoitteena on luo nnonja ympäristönsuojelun edistäminen sekä kansallisissa että kansainvälisissä puitteissa
Päästöt ilmaan, veteen ja maahan eivät saa vaarantaa ekosysteemien toimivuutta eivätkä muuttaa 304 Suoekosysteemien toimivuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi on arvokkaan marja-, riista-, poro-, retkeily-, vesiensuojelu-, tutkimusja opetussuot säilytettävä luonnontilaisina ja siellä missä alkuperäiset suoekosysteemit on hävitetty, on pyrittävä restauroimaan entisiä soita. suojeltava elottoman luonnon ka_u~iita, tyypillisiä, erikoisia ja kiinto1s1a 1nuodostu1n1a. ojitukseen, kaatopaikaksi tai tekoaltaan paikaksi. 220. huolehdittava siitä, että väestön ulottuvilla on riittävä määrä luonnonläheisiä virkistäytymisalueita. hukkalämpö, saadaan tarkasti talteen ja siirtoja muuntotappiot jäävät mahdollisimman pieniksi. varattava koskemattomia luonnonalueita taloustoimintaan otettujen alueiden rinnalle. 2 13. SUOMEN LUONTO 4/77 36. Uusiutumattomat energiavarat on pyrittävä korvaamaan uusiutuvilla. varmistettava kaikkien vesistöjä koskevien toimenpiteiden yhteydessä, että kalojen (ja muiden arvoeliöiden, esim. säilytettävä kaikkien eliöiden perintöaineksen monimuotoisuus vastaista tutkimusto imintaa, rodunjalostusta, bio logista torjuntaa tai muunlaista hyötykäyttöä varten ; erityistä huomi Veden suojelemiseksi ·on estettävä merien saastuminen öljyllä, jätteillä, myrkyillä, radioaktiivisilla aineilla tai muulla tavoin. estettävä rannikoiden, sisävesien ja pohjavesien haitalliset muutokset torjumalla niitä uhkaavat päästöt, kuten rehevöittävät a ineet, ympäristömyrkyt, raskasmetallit, hapot, öljyt sekä hukkalämpö. Vesiekosysteemien toimivuuden ja tuo ttavuuden turvaamiseksi" o n estettävä myrkyllisten, rehevöittävien, happea kuluttavien pahaa hajua tai makua aiheuttavien ja hygieenistä vaaraa tai muuta haittaa aiheuttavien aineiden pääsy vesiin. Alkuperäisen luonnon suojelemiseksi o n ·1rno lehdittava siitä, että maamme kaikki alkuperäiset eliöt säilyvät elinvoimaisina kantoina ja niiden muodostam ista koskemattomista eloyhteisöistä säilytetään edustavat, riittävän suuret näytteet maan kaikissa osissa ja ottaen huomioon kansainvälisten ·ohjelmien maallemme asettamat velvoitteet. 221. hylättävä vanhentuneena käsitys, että suo aina olisi "joutomaana" sovelias esim. Mineraaleja on käytettävä kierrättäen. niitä haitallisesti. 2 2 4. 222. menpiteitä (tuholaistorjunta tms.) säilytettävä niiden puuston ja muun eliöstön perintöaineksen monimuotoisuus. 230. ) vältettävä toimenpiteitä, jotka vaarantavat niiden uusiutumisen tai vaativat kohtuuttoman työläitä korjailutoi. eivä t muutu haitallisesti. Myös sadevettä on suojeltava estämällä sitä uhkaavat päästöt ·ilmakehään. Mineraalivarojen käytön järkeistämiseksi on käytettävä niitä vain tarpeelliseen tuotantoo n, hyötysuhteeltaan hyvällä teknologialla ja vain kestokulutushyödykkeisiin. 2 12. Kaikki elottoman luonnon tuotteet on ymmärrettävä uusiutumattomiksi luonnonvaroiksi, joita on siksi käytettävä säästeliäästi ja harkiten. Veden suojelemiseksi on ·estettävä merien saastuminen öljyllä, jätteillä, myrkyillä, radioaktiivisilla aineilla tai muulla tavoin . Metsäekosysteemien toimivuuden _ja tuottavuuden turvaamiseksi on niiden luonnontilaisuutta muuttavat toimenpiteet suoritettava niin, että niiden moninaiskäyttömahdollisuudet säi lytetään (marjat, riista, porot, virkistys, luonnonsuojelu ym. kehitettävä vaihtoehtoisia teknologioita, jotka vähentävät riippuvuutta kriittisistä raaka-ainevaroista. estettävä myös sellaiset päästöt, jotka aiheuttavat paikallista saastumista tai muunlaista haittaa ihmiselle tai muille eliöille, eloyhteisöille, maaperälle, rakenteille, materiaaleille jne. Luonnosta saatavat raaka-aineet ja fossii liset polttoaineet ovat keskeisiå ihmisen taloustoiminnassa. toiminnan jäljet siten, että samaa maa-aluetta voidaan edelleen käyttää muihin tarkoituksiin. Luonnon alkuperäisyys on nähtävä uusiutumattomana luo nnonvarana, jonka monenlaiset tuotot _ja arvot menetetään, jos alue o tetaan talouskäyttöön. rapujen) elinehdot, kuten niiden ravintoeliöstö, kutupaikat, veden happipitoisuus, virtaama, pinnan korkeus ym. kehitettävä aurinkoym. korjattava kaivamiseen, louhinnan tms. pidäuäydyttävä vieraiden eliöiden tuomisesta muulloin kuin perusteellisten ennakkoselvitysten sitä puoltaessa. kierrätettävä mineraaleja käyttäen jätettä raaka-aineena. 2 14. haitallinen vai kutus ympäristöön. Alkuperäisen luonnon suojeleminen Vä kiluvun kasvun ja teknistyvän kulttuurin vuoksi koskemattomien luonnonalueiden määrä vähenee nopeasti. vaihtoehtoisia energian tuotantotapoja. kehitettävä energiaa säästäviä teknologioita sekä estettävä palamistuottei den, lauhdelämmön ym. säi lytettävä maiseman kauneus, luonno n monimuotoisuus ja mahdollisim man suuri osa koskemattomille eloyh teisöille ominaisista eliölajeista myös muualla kuin varsinaisilla luonnon suo jelualueilla. Energiansaannin turvaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi on käytettävä uusiutumattomia energiavaroja säästeliäästi, vain tarpeelliseen tuotantoon, ja korvattava ne asteittain uusiutuvilla energiavaroilla. Elottoman luonnon antimien riittävyyden turvaaminen Puhdas vesi, ilma ja auringon säteilyenergia ovat ihmisen ja muun eliöstön elinehto. vsk.. 23 1. Ilman suojelemiseksi on ·luovuttava tekno logioista, jotka aiheuttavat ilmakehässä globaalisia muutoksia, kuten pölytai hiilidioksidipitoisuuden nousua, säänmuutoksia, pilvimuodostuksen lisääntymistä, otsonikerroksen ohenemista jne., koska tällaisilla muutoksilla voi o lla kohtalokas vaikutus maapallon säteilytaseeseen. Siksi suojeluvaraukset on tehtävä nyt myös tulevaisuuden tarpe ita varten. säilytettävä, tarvittaessa aktiivisin hoi totoimenpitein, myös sellaisia eloyhteisöjä, j otka ovat muovautuneet aikaisempien sukupolvien työn tuloksena. 223. luotava järjestelmä, jonka puitteissa suo voidaan ojittaa vain, jos sen voidaan osoittaa ojitettuna olevan kansantaloudellisesti tuottoisampi kuin luonnontilaisena. maankäyttömuodon sellainen muuttaminen, että maan kasvukyky menetetään . Suoekosysteemien toimivuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi on arvokkaat marja-, riista-, poro, retkeily-, vesiensuojelu-, tutkimusja opetussuot säilytettävä luonnontilaisina ja siellä missä alkuperäiset suoekosysteemit on hävitetty, on pyrittävä restauroimaan entisiä soita. sijoitettava energiantuotantoyksiköt siten, euä energia, myös ns. pidättäydyttävä suon ojituksesta metsitykseen tai turvetuotantoon ennen kuin on selvitetty tarvittavien jatkotoimenpiteiden (ojitusalueitten hoito, loppuunkäytetyn turvesuon jatkokäyttö) luonne
Ympäristönsuojelun eri aloj en asiantuntijoiden koulutus on saatava käyntiin. ota on kiinnitettävä mikrobien, hyönteisten, punkkien ym. Valistusta on annettava julkisten tiedotusvälineiden, lehdistön, a ikuiskasvatusorganisaatioiden ja erila isten järjestöjen kautta. Ihmisen a.suinolosuhteiden ja vapaa-a1an ympäristön parantamiseksi maaseudulla on tuettava maaseudulle ominaisten elinkeinojen jatkumista. kestävän tuottavuuden ja ympäristön viihtyisyyden merkitys sekj ihmisen henkisen että aineellisen hyvinvo innin edellytyksenä ja tämän ymmärtämisen avulla vaikuttamaan luonnonja ympäristösuo _jelun edistämiseen sekä oman toiminnan Energiansaannin turvaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi on kehitettävä aurinkoym. Ympäristönsuojelua tulee läpä isyperiaatteen avulla käsitellä kaikissa kysymykseen tulevissa oppiaineissa. Ihmisen asuin-, vapaa-ajan sekä työympäristön parantaminen Monet yhteiskunnan muutokset huonontavat asuin -, vapaa-ajan sekä työympäristön laatua. Nykyiselle luonnonja ympäristön hyväksikäyttöä koskevalle tutkimusja kehi tystyölle on omi naista, että toimenpiteiden pitkän tähtäyksen vaikutuksien, erityisesti eko logisten vaikutusten, selvittämiseen käytetään riittämättömästi varoja verrattuna hyödyntavoittelua edistävän tutkimuksen rahoitukseen. Sanottu koskee erityisesti uusien luonno n käsittelytapojen käyttöönottoa, uusien kemikaalien käyttöönottoa sekä ympäristön käyttämistä jätteiden vastaanottajana. 24 1. luotava enimmäisrajat säätävä normisto melu lle, tärinälle ja säteilylle ja järjestettävä niiden tehokas valvonta. vaihtoehtoisia energian tuotantotapoja. tuettava sellaista aluepolitiikkaa, joka luo työpaikkoja ja palveluksia ja vähentää siten muuttotarvetta. Kansalaiset on saatava ymmärtämään luonnon . Viihtyisyyden ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta on va litettavaa, että muutosprosessit usein hävittävät perinteisten elinkeinojen luomia eloyhteisöjä, arvokkaita kulttuuriympäristöjä rakennuksineen ja maise111Ineen. :, c:: c:: "' !; :i: :, 1 Mineraalivarojen käytön järkeistämiseksi .:i on kierrätettävä mineraaleja käyttäen jätettä raaka-aineena. Kansalaisten vaikutusja valvontamahdollisuudet Luonnonja ympäristönsuojelun edistämiseksi on ympäristödemokratiaa kehi305. Ympäristön hyväksikäyttäjälle on asetettava velvollisuus selvittää tai selvityttää myös mahdolliset haittavaikutukset perusteellisesti. Ilman suojelemiseksi on luovuttava teknologioista, jotka aiheuttavat ilmakehässä globaalisia muutoksia, kuten pölytai hiilidioksidipitoisuuden nousua, säänmuutoksia, pilvimuodostuksen lisääntymistä, otsonikerroksen ohenemista jne., koska tällaisilla muutoksilla voi olla kohtalokas vaikutus maapallon säteilytaseeseen. kannustettava vanhan rakennuskannan sä ilyttämistä ja kunnostamista, perinteisten elinkeinojen jatkamista jne. sä ilytettävä vanhaa rakennuskantaa mil_jöökokona isuuksina . pyriuävä mahdollisimman luovaan ja itsenä iseen työskentelyyn, jolloin työntekijä t voivat to teuttaa kykyjään ja taipumuksiaan. taattava tarkoituksenmukaiset ja viihtyisät sosiaa litilat työn lomassa tarvittavaa rentoutumista varten. 240. avulla että poliittisten päätöksenteon kauua. 320. pieneliöiden säi lyttämiseen. torjuttava ruuhkautumista, melua, saastumista, roskaantumista ja slumn1iutu111ista. pyrittävä uusien asutusalueiden ympäristön parantamiseen. Ihmisen a.suinolosuhteiden Jtl vapaa-ajan ympäristön parantamiseksi taajamissa on estettävä taajamien holtiton' kasvu ja o hjailtava välttämätön kasvu siten, että se ei tuhoa väestön, elinkeinojen tai alkuperäisen luonnon kannalta arvokkaita alueita. 243. 300. 3 10. Ihmisen työympäristön parantam iseksi on luotava normisto, joka asettaa ylärajan kaikille työympäristössä esiintyvi lle, ihmistä ja muuta luontoa haittaaville aineille ja jätjestettävä niiden teho kas valvonta. Selvityksissä tulee painokkaasti ottaa huomioon pitkäaikaiset vaikutukset ja mahdolliset " toisen asteen" seurausvaikutukset. 242. huo lehdittava kansantaloudellisesti mielekkäällä tavalla liikenteestä ja muista palveluista. turvattava väestölle riittävät ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet luo nnonläheisessä ympäristössä. Sää ntönä tulee o lla, että laajamittaisiin ympäristöä muuttaviin tai hyväksikäyttäviin hankkeisiin ei ryhdytä, ennenkuin luotettavasti o n selvitetty niiden todennäköiset vaikutukset ja varmistuttu siitä, että luonnon toimintakykyä ei toimenpiteillä vaaranneta . SUOM EN LUONTO 4/77 36. vsk. Tämä ilmenee yhtäältä autioitumisena, palvelusten heikentymisenä ja ryöttömyyrenä, toisaalta ruuhkautu1nisena, saastu1nisena, 1neluna sekä stressinä ja rumuutena. LUONNONJA YMPÄRISTÖNS UOJELUN KEINOT Luonnon_ja ympäristönsuojelun tavoitteiden saavu ttamiseksi on vaikutettava vmpäristön hyväksi käytön suunnitteluun ja toteuttamiseen, luo nnonj a ympäristönsuo_jelun lainsäädännö n kehittämiseen sekä lainsäädäntöön perustuvan valvonnan toteuttam iseen. Valistus, koulutus ja tutkimus Kansalaisille on annettava oikeata ja monipuolista tietoa ihmisen ja luonnon vä lisistä riippuvuussuhteista, luonnonvarnjen rajallisuudesta, ympäristöongelmien syistä sekä mahdo llisuuksista ympäristöongel mien poistamiseen tai niiden syntymisen estämiseen ennalta. Kou lutuksessa on tiedon lisäämisen ohella kasvatettava myös ympäristönsuojelulle myönteisiä asenteita sekä annettava valmiuksia toimintaan paremman ym päristön puolesta. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta ovat keskeisessä asemassa kansalaisten tietoisuuden lisääminen ympäristöongelmista, kansalaisten vaikutusmahdo llisuuksien parantaminen sekä koulutus ja tutkimus. Kaikenasteisessa koulutuksessa esikoulusta korkeakou luu n on annettava tietoa luonnon _ja ihmisen riippuvuussuhteista, ympäristöongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. estettävä maakeinottelu, maisemaa pilaava rakentaminen, huvilaslummiutuminen, olosuhteisiin sopeutumattoman teollisuuden sijoittautuminen ja muu perinteisiä elinolosuhteita, kuten kalastusta, eränkäyntiä ja luonnontuotteiden keräilyä hai ttaava toiminta. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteiden tutkimuksen tulosten hyväksikäyttöä päätöksenteossa on parannettava
Vaikutusja va lvo ntama hdollisuuksien parantamisen edellytyksenä on luo nnonja ympäristö nsuoj eluun liittyvien tietojen julkisuus _ja tiedo n taso n lisäämi nen. Kustannuk sissa o n pääsääntöisesti no udatettava aiheuttamisperiaatetta, t. a lkuperäisen luo nno n suojelua, m e tsätaloutta, energi apolitiikkaa, vesiensuojelua jne. Liiton päämääränä o n eko logisesti terveide n tuotantotapoj en ed istäminen , luo nno nvarojen ekologisesti oikean eli kestävä n hyväksikäytön edistäminen , ekologisesti ja siis myös inhimillisesti hyvä ksyttävän yhd yskuntasuunnittelun ed istäminen j a a lkuperäisen luonnon sekä ihmisen a ikaa nsaamien ympäristöjen suojelemine n ha ita llisilta muutoksilta. Raaka -aineiden uudelleenkäytön eli kierrä tyksen periaatetta on suosittava. Luonnonja ympäristönsuojelun kustannusten rahoittaminen Luonno n_ja ympä ristönsuojelu on käsitettävä tuottavaksi toiminnaksi, j o hon sijoitetut varat kasvava t ko rkoa. 3.50. vsk.. Luonnonja ympäristönsuojelun tekninen toteuttaminen Luonnonja ympä ristö nsuojelun tekninen toteuttaminen kullakin eriko isala lla edel lyttää erityistoimenpiteitä, j o iden laatu ja luo nne riippuva t o losuhteista , teknologian tasosta ja m o nista muista ta usta tekijöistä. Alueiden käytön suunnittelussa ja eri la isten toimintojen sijoittamisessa pitkän tähtä ime n yleiselle edulle o n annettava etusija. La irisäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi o n maa ha mme luotava nykyistä tehokkaampi _ja keskitetympi luo nnon ja ympäristö nsuojelun hallinto valtion keskusha llinno n sekä läänija kunta tasoille. Luo nno nvarojen riittävyyden j a ympä ristön laadun tulee olla valtiovallan erityisessä suojelussa. Kustannusten m aksaminen o n kuitenkin j äätävä sille, _jo ka saa a iheutetusta haitasta hyödyn itselleen eikä talo udellisen voito n tavoittelu saa j o htaa kustannusten siirtämiseen kuluttajien maksettava ksi. Liito n toiminnan pää määrät o n yksityisko htaisesti edel lä o levassa (kappa leet 13) sekä erä issä lii to n jo hyvä ksymissä eril lisissä tavo iteohjelmissa. tettävä, ts. Luonno nvarojen käytön suunnittelussa on vä ltettävä lyhytnäköisiä, moninaiskä yttöä estäviä ra tkaisuja. Hyväksikäyt{)n on p erustuttava luonnon kestävän j a monipuo lisen hyvä ksikäytön periaa tteelle. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö o n luonnonja ympäristö nsuoj elussa välttämätöntä, koska mo net ympäristöö n kohdistuvat toimenpiteet aiheuttavat haittoja, jotka ulo ttuva t valtio iden raj oj en ulkopuo lelle. Ympäristö ä muuttavissa hankkeissa on _jo suunnittelun alkuvaiheessa kuultava toimenpiteen kohteena olevan a lueen väestöä . La insäädä nnö llä on luotava tehokkaa t keinot ympäristörikosten torjumiseksi sekä edellytykset val vonnalle. J o nkin ka nsakunnan luonnonvaro_jen epäo ikeudenmuka inen käyttö toisen kansakunnan tarpeisiin o n tuomittava . Kaikkeen suunnitteluun o n la kisää teisesti sisällytettävä rea listinen selvitys a iottujen toimenpiteiden ympäristövaikutuksista. 400. Luo nno n_ja ympäristönsuojeluun on sijoitettava riittävästi varoja. Ka nsa invä liset luo nno n ja ympäristönsuo_jelua ed istävä t sopimukset ja koko ukset kuten YK:n ympäristönsuojelua, väestöja ravinto-ongelmia sekä asuinvmpärisiöä käsitelleet ko nferenssit sekä " Uuden talo udellisen järjestyksen " ni mellä tunnettu asiakirja, ova t ta rpeen toim e npiteiden yhdenmukaistamiseksi j a sopi_japuolen o ikeudelliseksi tai moraaliseksi sitom ise ksi tällaisten sopimusten svnt ymiseen _ja niiden no udattamiseen . Suomeen o n saatava nopeasti aja nmukaine n luo nno n _ja ympäristö nsuojelun lainsäädäntö sekä sisällytettävä luonnonvarojen käyttöä j a yhd yskuntien suunnittelua koskevaan la insäädä ntöön ympäristönsuo jelua edistäviä säännöksiä. Luo nno nva rojen käytön kustannusten laskuperusteisiin o n sisällytettävä toimenpiteen a iheuttamien vä littömien ja välil listen ha ittojen kustannukset sekä mahdollisuuksien mukaa n pyrittävä arvioi111aan 111yös ns. Luo nnon erikoispiirteisi in, ympäristön vii htyisyytee n, luonnon sietokykyyn sekä luo nnon ja rake nnetun ympäristön suojeluta rpeeseen o n kiinnitettävä erityistä huo miota. aineettornien atvojen m enetyksistä aiheutuvat kustannukset. Lainsäädäntö ja hallinto Oikeus puhtaaseen ja viihtyisään ympäristöön sekä vapaaseen liikkumiseen luo nnossa o n taattava perustuslaissa. T osin vain osa tuo tosta on rnitattavissa suo ranaisena rahana, j oskin tämä nkään osan suuruutta ei o le syytä a liarvioida. Ympäristönja luonnonvarojen käytön suunnittelu Ympäristön j a luo nno nvarojen hyväksikäytön _järkevä ja riittävä pitkän tä htäyksen suunnittelu ovat edellytyksenä sille, että saadaan a ikaan sopusointu ihmisen talo uden ja luonno n talouden väli lle sekä estetään vahingolliset to imenpiteet. Lainsäädäntöön penistuvin o hjein (päästöno rmit, pi toisuusno rmit yms.) o n ohjattava tuotantotoimintaa j a luonnon käyttämistä jätteiden vastaanotta jana. Viime käd essä ko ko biosfäärin, m aapallo n elollisen kerroksen, suojelu ja hoi1 edellyttää kansainvä listä yhteistyö tä. periaatetta _jonka mukaan haita n aiheuttaja o n vel vollinen korvaamaan haitan poistamisesta ko ituva t kustannukset. yli pitkää a ikaväliä. 360. 340. Ihmisen asuinolosuhteiden ja vapaa-ajan ympäristön parantamiseksi maaseudulla on kannustettava vanhan rakennuskan nan säilyttämistä ja kunnostamista, perinteisten elinkeinojen jatkamista jne. Suomen luonno nsuo_jeluliitto ilma isee ka ntansa eri o_jen teknisistä ratkaisuista erillisohjel missa, _jotka koskevat esim . SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N TOIM INTAPERIAATTEET 4 l 0. Erityisen tä rkeätä on saada aikaan uusi ny306 Alkuperäisen luonnon suojelemiseksi on huolehdittava siitä, että maamme kaikki alkuperäiset eliöt säilyvät elinvoimaisina kantoina ja niiden muodostamista koskemattomista eloyhteisöistä säilytetään edustavat, riittävän suuret näytteet maan kaikissa osissa ja ottaen huomioon kan sainvälisten ohjelmien maallemme asettamat velvoitteet. Lainsäädä nnö llä tulee o hjata ympäristön hyväksikäytön suunnittelua m.m. Laskelma t on ulo tettava koskemaan ns. Kansai nvälistä yhteistyö tä ed ellyttää myös valtioiden välisten ekologisesti jakama ttomien alueiden suojelu ja ka nsainväliset a lueet, kuten erää t vesistöt, m eret ja ilmakehä. 3 70. Liitto toimii tä hän tarko itukseen tähtäävien yhdistysten yhdyssiteenä _ja keskusjä rjestö nä m aassan1n1e. Koska sotava rustelu nielee suunnattomat määrät luo nno nvaroja ja ko ska maa pa ll o n luonno n järkevä hyvä ksikäyttö o n mahdo llista vain rauhanti la n vallitessa, luonno nsuo_jeluliike ka nna ttaa kansoj en itsemäärää miso ikeuteen perustuvaa pysyviiä rauha ntilaa. kyistä parempi luo nno nsuojelulaki, vesilak i sekä erityisla it muillekin ympä ristönsuo jelun osa-alueille. H a itallisten a ineiden valmistajat on lakiteitse velvoitettava todistamaan aineiden haitattomuus ennen niiden käyttöön ottoa. 330. Sll :n tarkoitus ja tärkeimmät päämäärät 511 :n ta rko ituksena on edistää luo nno nj a ympä ristönsuoj elua. Edellä sa notun asetta missa rajoissa o n kansakunnilla o ltava o ikeus omiin luo n no nvaroihin. _järjestelmää jossa kansalaisilla on mahdollisuus osallistua teh okkaasti omaa elinympäristöää n koskevaan suunnitteluun, pää tö ksentekoon sekä toimenpiteiden valvontaan. Pääosa tuotosta saadaan kuitenkin elinympäristö n rikkau tena ja viihtyvyytenä ja pitkä llä tähtäyksellii ihmisen muun toiminnan edellytyk siä luovana tuotto na . Ympäristö dem o kratia n periaatteen mu kaisesti asianosaisi lle o n taattava mahdollisu us valvoa selvityksen tekemistä ja sen valmistuttua tulla kuulluiksi pää töstä tekevässä elimessä. säätämä llä pakolliseksi toimenpiteiden mah d o llisten haittavaikutusten enna lta selvittäm inen ja ehkäisem inen . Sl/OM F.N LUONTO 45/77 36. s
Lrruo .1a1Jestaa koulutusta sekä jäsenkunnalleen että jossain _ määrin myös ~tulli_:: Koulutuksessa pyrnään yhteistyöhon lrr ron 101mmtaan läheisesti liittyvien _järjestöjen kanssa. Liiton tavoitteena on entisestään lisätä kansalaisten aktiiviseen osa ll isrurni seen perustuvaa toimintaa. S11 :n kansainväliset suhteet Liiuo harjoittaa ja pyrki i edelleen lisäämään yhteistyötä naapurimaiden luon rronsuojelujärjestöjen kanssa. yleisja erillisohjelmia sekä pitää ne jatkuvasti ajan tasolla. Liitto harjoittaa merkittävää valistusja koulutustoimintaa. Liit10 laatii tavoitteitaan esitteleviä C: ~.-.... valtakunnallisiin keskusjärjcstöihrn, _._10_,d~n ronrnnta tähtää luonnonja y111panstonsuo1elun edellytysten paran1am1seen kot11naassa tai naapurimaissa. . es1_n~e.rk1ks1 JärJestämällä koulurusta seka pttaa yhteyttä liittoon ja erlus_raa aluettaan liiton päättävissä efin11<iisa. 430. 433. Keskusjärjestön tehtavana 011 edelleen tehdä aloitteita ja anraa lausun10 1a valtakunnallisen tason luo nno n-__ _ja y1npäristönsuojelukysymyks1.s1a seka har1o ittaa lii ton to imialaan kuuluvaa kansa invä listä yhteistyötä . Paikalliset _jäsenyhd istykset muodostava r alueellisia (\ääni tai talousalue) /uon nonsuojeluJ,iirejä, _jotka lii ton rakennemuu rokscn tulrua loppu un suoritetuksi ovat liiwn __ va,rsinaisia _jäsenjärjestöjä. Liiran kusta nnusroimimaa hoitaa ~uom<!n_ L~_°.1rno nsuojel un Tuki Oy. S11 :n tärkeimmät toimintamuodot 43 1. 436. prrnverkosronsa. Liit10 pyrkii antamaan asiantun1\ja_:a~ua sekä kans_alaisjärjestöi lle että yksttt~_,srlle kansala1S11le _luonnonja ympänstonsuo.1clua koskevissa kysymyksissä. Liiuo on luonnonja ympäristönsuo.1clun pu<>_le_sta __ wimivien kansalaisten ja karmtla1s.1ar1estoJen yhdysside. .. Liiuo avustaa myös liittoon kuulumatto_mia __ kansa_laisjärje_stöjä __ luon?o?ja ymltmyvan to1m111nan ai kaansaamisessa . vsk. Piirin relnavana on tormra maakunnallisten luonnon_ja . S_e_n _t~_lee perustua kansojen oikeuteen maarata omista luo nno nvaroisraan , luonnonvarojen oi keudenmu kais_een j a eko logisesti järkevään käyttöön seka maapallo n ekosysteemien toimintakyvyn turvaamiseen. L11tto tuottaa lisäksi valiswksen tukia(neistoa kuten julisteita, korttc1a yms. Kan ainvälisen luonnonJ~ ympäristönsuojelun parantan11Seks1 _1a_ sen edellytysten turvaamisek i 1111 w pyrkii osaltaan sotavarustelun lopettarn15.een .13 kansainvä lisen jännityksen ltcn1am1seen tähtäävän rauhantyön tuken1Iscen. 432 . Yhteisryössä pyritä_än konkreettisiin toimenpi1e1s11n yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. . Ulkoilmatoiminnalla, esimerkiksi tutustumisrerkeilyllä, o n tässä merkittävä sija. ympäristönsuojeluongelmien ra1b1sem1_seks1_, avustaa paikallisia jäsenyhrhstyksta .. Liitolla _ja sen jäsen järjestöillä on suuri merkitys myös ympäristön tilan valvonnassa. Valistuksen tärkeinipinä välineinä ovat liiton lehdet Suo_mm _L~1onto ja L110nnonsuojeluväki seka en ll1s.1ulka1sut. on va lvoa yznpäristön tilaa, puuttua l<>_nrnalueensa ympäristöongelmiin, levittaa luonnon·/a y111päristönsuojeluvalis1usra, rehdä a oiueita rauhoituksista tai vmpäristöä muuren suojeleviksi tai para111av1ks1 10,rnenpiteiksi sekä osallistua l111on va ltakunnallisiin toimintamuotoihin. L11ton pyrkimyksenä on kustannusroiminna.ssa _a ntaa_ lisää painoa luonnon.1a leviuäville julkaisuille sitä mukaan kun ra lo udclliset mahdollisuudet antavat myörcn. S11 :n ja muiden kansalaisjärjestöjen yhteistyö L_i_ino __pyrkii yhteistyöhön ka ikkien ym parmon .1a luonnonsuojelusta kiinnosru_ncrden kansalaisjärjestöjen kanssa. Liiton ulko_jäscn rn_a. Liiuo antaa viranomaisille luo nno n_ja ympäristönsuojelua koskevista hankk_eista lausun toja . Pa1kallrsyhd1stysten tehtäva~1a. Uiu_o pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön ympar'.swwtk1musta Ja ympäristökasvatusta hariomavien järjestöjen ja viranomaisten kanssa. 434. toiminta, _johon kansalaiset aktiivisesti osallistuvat ja joka koskee jotain kouriinruntuvaa ympäristöongelmaa tai suojeluhankeua. S11 :n rakenne Liir?_n roiminnan _tulee perustua jäsenjär_1esro_1en _ torn~elra1suuteen ja jäsenkun nasta lah tev1111 alo itteisiin. Liiron tel,.tävä keskwjärje,tönä on luoda l:rlellyt_y_ksiä l~iirien ja paikallisten jäsenJtqesro1en 1011_111nna_lle erityisesti harjoit1anul\,1 1ulka1su J" uedotusto1mrntaa sckii järjestämällä jäsenyhteisöjen yhteisiä 1or111111tarnuoro.1a kuten opintotoimintaa F' va lii'.kunnaHisia _luonnonja ympäris1om~o,1el_upro1ek1qa. Liitto on Kansainvälisen luo n 11011suojeluliiton jäsen (IUC , International Urnon for the Conservation of arur_e and 'atural Resources) ja pyrkii sen pL_11tte_1s~a tote11ttama~n kansainvälistä yh1e1sryota luonnonJa ympäristö nsuojelun alalla. L_iit,?n valtakunnallisena nuorisojär.1esrona _':'n LuontoLiitto r.y., jolla on 0111a .. 30 7. Liiton pää n1ii~irien toteu na,nisessa on liittoon kuu luvilla paikallisilla jäunyhdistyksillä keskcrncn __ asema. Keskeisenä toimintamuotona on sellainen luonno nja ympäristönsuojeluSUOMEN LUONTO 45/77 36. 440 .. Eri1y1sen _merkittäviä yhteistyökumppaneita o vat lt'.ton Omasta puoles,a~nl11tto pyrkii järjestöjäseneksi sella_1s111~ . parantamiseksi taajamissa on huo lehdtttava kansantaloudellisesti mielekkäällä tavalla liikenteestä ja muista palveluista. 420. Tärkeänä toimintamuotona on va ikuttam inen poliittisee n päätöksentekoon sekä kunnal lisella että valtiollisella rasolla. ...,_~ .., g > ..c: vi w Kaikenasteisessa koulutuksessa on annettava tieto_a luonnon ja ihmisen riipP~'.vuussuhte'.sta, ympll~istöongelmista ja n11den ratka1sumahdolltsuuksista . _jestcttävll niiden tehokas valvonta. Kunnalliset ja valtio lliset luottamuselimet ovat eräs tärkeimmistä kanavista, _jo illa liitto pyrkii tavoitteidensa to1eu1tarniscen. Liiton piirissä toimivat hcnktlot koosruv~t paikallisyhdistysten jäsc.n~unnasra . Useissa tapa uk sissa l11 tto _ta, sen Jäsenjärjestöillä on eri1y1se n hyvat edellytykset esimerkiksi paikallisien o lojen tuntemuksen takia roimia lausunn·onantajana. o~ usetta kymmeniä luonnonja y111pans1onsuo1elusta krr nnostuneita kansa lai~jiirjcsrö __ jä : _Liiuo on tiiviissä yhteisryossa ruots1nk1elisen sisarjärjestön Na111roch mi ljövård r.f:n kanssa .. 450. Tällainen toimima voi olla kampanjaroimimaa epäkohdan ja sen ratkaisun esi in tuomiseksi, suuren yleisön va~1starn1sta, vtranomaisten painostamista, ralkootoimintaa, mielenosoituksia tms. Ihmisen työympäristön parantamiseksi o~ luotava enimmll.israjat slllltllvll normisto melulle, tärinälle ja säteilylle ja jllr:. Tärkeää osaa luonnonja ympäristönsuo_jeluvalistu ksen levittämisessä näyttelee luonnonharrastusroiminta, jolla erityisesti retkeilyihin yhdistetyn koulutuksen muodossa _on merkittävä sija jäsenyhd 1stys1en totmrnnassa . Ihmisen asuinolosuhteiden ja vapaa-ajan ympäristön . 435. Liiton tärkeänä te htäv~nä on rnoda esiin epäko htia ja ongclmra, JOita hallmtoviranomaiset eivät _joko halua tai voi tuoda julkisuuteen
lis. Kakso isnumerosta huolimatta vuosikerran ko konaissivumäärä kasvoi hieman ollen nyt 376. ja Suomen ·Partiolaiset Finlands Scouterna r.y. Juha Hämäläisen tilalle yksivuotiskaudeksi agronomi Juhani Santanen (uudelleen) sekä varajäseniksi fil.kand. Tuntipalkkaisena ulkomaansihteerinä toimi fil.kand. Liiton varsinaisten jäsenyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä oli vuoden alussa n. I I 500ja ~puna n. Jäsenmaksut vuodelle 1977 pidettiin ennallaan 2 mk/henkilöjäsen jäsenyhdistyksessä ja 120 mk/u lkojäsen. 30. lis. Organisaatiovaliokuntaa n kuuluivat Sauvo Henttonen, Lasse Kosonen, Ilpo Kuronen ja Mikko L<takso. Matti Lähdeoja (uudelleen), fil.kand . 2 1. Siten liittoon kuului varsinaisina jäseninä vuoden lopussa kuusi luonnonsuojelupiiriä (Uusimaa, Etelä-Häme, Pirkanmaa, KeskiSavo, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu), jo issa oli yhteensä 26 paikallisyhdistystä, ·sekä I 7 muuta pa ikallisyhdistystä ja nuorisojärjestönä Luonto-Liitto. SUOMEN LUONTO 45/ 77 36. Yrjö Haila, tekn. Organisaatio uudistuksen edetessä liiwn suorasta jäsenyydestä erosivat vuoden aikana Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Länsi-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistys, Pieksämäen seudun luo nnonystävät ja Pirkanmaan luonnon suo jeluyhdistys. Samoin organisaatiouudisiukseen liittyen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistykset lakkasivat toimimasta. Kokousasioiden valmistelu tapahtui neljässä valiokunnassa. 76 ja kokous hyväksyi 11 lisä talousarvion . Pentti Sepponen (uudelleen). Sen jälkeen kun päätettiin luopua Erottajankatu 5:n työhuoneesta järjestösihteeri ja julkaisusih teeri palas ivat Fredrikinkatu 77 :n tilo ihin . J o han Hollsten, luonno miet. Luonto-Liitto oli edelleen alivuokralaisena liiton toimitiloissa. Liittoha llitus kokoontui vuoden aikana I I kertaa. 3. vsk.. Kari Mutka "Soiden käyttö po ltto turvetuota nnon kannalta", suunnittelija Martti Salminen " Keski-Suomen · seutukaavali iton soidensuojelusuunnitelma", projektijohtaja Tauno Rask " Poltto turvetuotanto valtakunnal lisessa energia ntuotannossa" ja ympäristö nsuo_jelun tarkastaja Risto Paloka ngas. Yrjö Haila (uudelleen), maisemasuunnittelija Sauvo Henttonen, perheenemäntä Terttu Lauri la ja eroa pyytäneen luonnontiet.kand. pykäliä muu tettiin kevätliittokokouksessa. ja 11 . 4. Eljas Pohti la, agrono mi Juhani Santanen ja varajäseninä fil.kand. Tilaajamäärä kasvo i 2 000: lla o llen vuoden lopussa 16 000 (kokonaislevikki n. pykä li in, päätti liiton liittymisestä Suomi -Neuvostoliitto-Seuraan ja Pohj olaNorden r.y:een, allekirjo ittaa Tukholman vetoomuksen aseistariisunnan puolesta ja hyvä ksyi I lisätalousarvio n. Liiton sääntöjen 4. 9. Syysliittokokous pidettiin 20. Seppo Hannus, piirisiht. Kokous hyväksyi _julkilausumat "Talousveden fluoraus on estettävä", "Tampereen verkatehtaan ko htalo ei saa toistua" ja " Huopanankoski luo nnonsuojelualueeksi " sekä lähetti valtioneuvostolle ja vesihallitukselle kortit "E i Siuruan allasta". kand . J aa kko Savola va rapuheenjohtajana, fil.kand . Vuoden aikana otettiin keskustelun kohteeksi myös siirtyminen keskitettyyn jäsenmaksujen keruuseen. Li ittokoko us hyväksyi lii ton alkuperäisluonnon suojeluohjelman, käsitteli soidensuojeluteemavuoden toim intaa sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki O y: n hallintoa ja talo utta. JÄRJESTÖLLINEN KEHITTÄMINEN Vuoden aikana muodostettiin kolme uutta luo nnonsuojelupiiriä : Pirkanmaan ja Pohjois-Po hjanmaan luo nnonsuojelu.piirit hyväksyttiin liiton jäseniksi kevätli ittokokouksessa ja Etelä-Hämeen luon nonsuojelupi iri syysliittokokouksessa. Liittokokoukselle jaettiin tiedoksi välitase per. kand. Muuhun henki lökuntaan ovat kuuluneet kanslisti Taina Toivanen-Taikka, Suomen Luonnon päätoimittaja Teuvo Suom inen ja lehden toim itussihteeri Riitta J okiranta sekä julkaisusihteeri Kaija Keskinen (ent. Työvali okunta kokoontui vuoden ai kana 13 kertaa . ·34). Anu Pärnänen 30. TO IMISTO JA TOIM IHENKILÖT Liiton toiminnanjohtajana on ollut metsä nho itaja Esko J o utsamo, järjestösihteerin viransijaisena Lasse Kosonen ja to imi•stonho itajana Eini Nordman. 10. Asia ei kuiten·kaa n saavuttanut kaikkien jäsenten varauksetonta kannatusta ja liittohallitus valmistelee asiaa edelleen. Vammalan seudun luonno nsuojeluyhdistys katsottiin syysliittokokouksessa eron1~eeksi , koska yhdistys ei ollut toiminut mo neen vuoteen ja samalla alueella on li iton aktiivinen jäsenyhd istys. I 6 600). Lisäksi nimitettiin kaksihenkinen talousva lio kunta, jo hon kuuluivat Seppo Hannus ja Johan Ho llsten. Metsäpoli ittinen ohjelma sekä liiton yleistavoitteet ja toimin.ta periaatteet hyväksyttiin luonno ksina ja pa lautettiin hallituksen valmisteltaviksi kevätliitto ko kousta 1977 varten. Matti Lä hdeoja pu heenjohtajana, lääket.lis. 5. LI ITTOHALLITUS JA VALIOKUNNAT Liittohallitukseen ovat toimintavuoden ai kana kuuluneet fil.lis . Läsnä olivat seuraavat äänimäärät: varsinaiset jäsenet 8 1 ja ulkojäsenet 12 ääntä, yhteenså 93 ääntä. Hiekkamä ki ). Tilintarkastajiksi valittiin KHT, ekonomi Mauri Matikainen _ja ylimetsänhoitaja Mauno Pakkanen sekä varati lintarkasta_/·iksi maat. Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1976 1. Pöytäkirjapykäliä kertyi I 8 I kpl. Juha Hämäläinen. Projekti 1o in1inta" 3. Tiedotusvaliokunnan muodostivat Lasse Kosonen, J o han Ho llsten ja Risto Nurmi. Alusta jina toimivat seuraavat: toiminnan_jo htaja Esko J outsa mo " Polttoturvetuotannon ja soiden mo ninaiskäytön risti riita", lis. Valokuvaaja J orma Luhta esitti tilaisuu dessa diasarjan suoluonnosta ja sen tu houtumisesta. Työskentely lii ttokokousasioiden valmistelemiseksi päätöksentekoa varten tapahtui viidessä eri valiokunnassa. Muutoksilla pyritti in selkiinnyttämään liittoon hyväksyttävien ulkojäsenten valintaperusteita sekä paika llisyhdistyksen jäsenten lasku perusteita. Tuula Hämäläinen, maat.-metsät. metsät.tri Erkki Huokuna ja uonnontiet. 2. Urpo Häyrinen ja luon nontiet.kand. ka nd. Uusiksi ulkojäseniksi hyväksyttiin kevätliittokokouksessa Opiskelijoiden Liikuntaliitto r.y., Suomen Mehiläishoitajien Keskusl iitto SUME r.y. Urpo Häyrinen (uudelleen) ja luonnontiet. Vuoden 1975 loppuun asti lii ton ti lo issa alivuo kralaisena o llut Naturoch miljövård muutti tammikuussa Fredrikinka t,1 35 :een, jonne siirtyi myös Suomen Luonnon toimitus. Tila isuutta selostetaan lä hemmin kohdassa "8. J yväskylässä, yliopiston liikuntatieteen laitoksen tiloissa. Pentti Sepponen. Liittohallituksen erovuoroisten jäsenten paikalle valittiin yksimielisesti seuraavat henkilöt kaksivuotiskaudeksi 197 7-78: lii ton puheenjohtajaksi fi l.lis. Helsi ngissä, Tieteellisten Seurain Talolla. Liittohallituksen työvaliokuntaan ova t kuu luneet Matti Lähdeoja, Yrjö Haila , Seppo Han nus, J aakko Savola ja to iminna njoh taja Esko J outsamo. LIITTO KO KOI JKSET Keväiliittokokous pidettiin 20.-21. Juha Hämäläinen, maat.-metsät. Kevätliittokoko uksen päätteeksi järjestettii n yleisötilaisuus aiheesta " Polttoturvetuotanto ja soiden moninaiskäyttö". 13000. Ulko jäsenten lukumäärä oli vuoden lopussa 40. Läsnä olleet äänimäärät o livat seuraavat: varsinaiset jäsenet 7 5 ääntä ja ulkojäsenet 13 ääntä, yhteensä 88 308 ääntä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokous hyväksyi muutokset liiton sääntöjen 4. Esko J o utsamo). Syysliino koko uksen päätteeksi .Järjestetti in Finlandia-talon kamanmus11kk1salissa Soidensuojeluvuoden pääjuhla, j osta muodostui eräs li iton tähänastisen to iminnan kohoko hdista. ja 11. kand . 11. SUOMEN LUONTO Aikakauslehti Suomen Luonnon 35. Muita valio kuntia olivat metsäohjelmavaliokunta, jo ho n kuuluivat Seppo Kello mäki, Esko J o utsamo, Pekka Kauppi ja Lasse Loven sekä yleisohjelmavaliokunta, johon kuulu iva t Matti Lähdeo ja, Kari Hallantie, Teuvo Suori1inen, · J o uko Pettersson (myöhemmin Yrjö Haila ) ja Juha Hämäläinen (myöh. Liittokokous a nto i julkilausuman " Huopana nkosken rakentaminen estetLävä" . asti. Tilausmaksuna oli 2 1 markkaa kotimaassa ja Pohjoisma issa, ulkomaille 25 markkaa. vuosikerta ilmestyi kuutena nu merona, joho n sisä ltyi yksi kaksoisnumero (no
Materiaalin kustansi Suomen Luonno nsuojelun Tuki Oy. Näiden lisäksi o hjelmassa oli vi isi lyhyttä puheenvuoroa soiden merkityksestä alkuperäisluonnon suojelulle (toiminnanjoht. suoretkeilyn päätöksentekijöille TammelanKo kemäen suunnalle. Sisäasia inministeriön järjestämässä päätilaisuudessa 7. 11. · Leh ti postitettiin kaikille jäsenjärjestöj en henkilöjäsenille, kokonaislevikin ollessa n. _jäsen istön yhteyksien parantamiseksi järjestettiin vuoden aikana kahdet järjestöpäivät, huhtikuun lopulla Tampereella ja syyskuun alussa Pieksämäellä. Jäsenyhdisrysten soidensuo_jelutoimintaa esiteltiin laajasti Luonnonsuo jeluväen numerossa 67/76 . Antti Reinikainen " Soiden metsä nkasvatuksen problematiikka" . Suoprojektin käytännö n asioita hoitamaan palkattiin yhdessä Luonto-Liiton kanssa projektisihteeri , jona toimi 1. Matti K. 1.-30. Markku Eskola " Metsänparannushenkilökunnan velvoitteet soidensuojelun suhteen", ylimetsänho it. Liitto toteutti soidensuojelukampanjaa yhdessä muiden luonnonsuo jelujärjestöj en, Luonto-Liiton , Naturoch miljövårdin ja Maailman Luonno n Säätiön Suomen Ra haston kanssa ja kiinteässä yhteisryössä oltiin mvös valtion luo nno nsuojeluviran ori1aisten kanssa. 2. Timo Helle), marjataloudelle (fil.tri Yrjö Mäkinen) ja riistataloudelle (fil.kand . LUONNONSUOJELUVÄKI Liiton järjestölehden Luonnonsuojeluväen 2. IO. Alustuspuheenvuoroina kuultiin seuraavat: tarkastaj a Urpo Häyrinen "Soiden monina iskäyttö", prof. vsk. Taustamateriaa liksi valmistettiin vuoden alussa soidensuo_jelun ta ustaa ja kiireellisyyttä selvittelevä lehtinen ja kampanjajuliste il maisjakeluun sekä värillinen 'Rimpineva" -juliste myyntiin. Helsingissä soidensuojeluseminaarin, johon osallistui 38 asiantuntij aa 2 1 eri yhteisöstä tai organisaatiosta. Liitto järjesti I 2. Esko J o utsamo " Metsäojituksen ja soidensuojelun ristiriita 11 Maailman Ympäristöpäivää vietettiin tänä vuonna myös soidensuojelun merkeissä. Työryhmätyöskentelyn tulo kset julkaistiin Luonno nsuojel uväkilehdessä. Esko Lehtimäki " Ojitustoiminta äärialueilla" ja toiminnanj oht. J äsenyhdistysten käyttöön liitto toimitti kiertoartikkelin ja liiton kymmenkohtaisen soidensuojeluvaatimuslistan. Molem pien tilaisuuksien keskeisinä aiheina oli vat soidensuojeluteeman ja polkuprojektin to teuttaminen sekä vuoden 1977 toin1innan suunnittelu . Projektin suunnittelua ja jatkoideointia varren perustettiin useita sekä _järjestö jen sisä isiä että niiden ja viranomaisten välisiä suoryöryhmiä. Lehden sisä llöstä ja taloudesta käytiin keskustelua syksyllä, eriryisesti vuoden 19 7 7 ta lousarvio n laad innan yhteydessä. PROJ EKTITOIMI NTA 8. Metsäviikolla 24. Tilaisuudessa puhuivat ministeri Heimo Linna, puheenjohtaja Matti Lähdeoja, tiedotussihteeri Lasse Blomberg j a toiminnanjohtaja Esko J outsamo. Suomen Luonno n toimitus sai keväällä opetusministeriö n myöntämän tiedo njulkistamispalkinnon ja syksyllä lehdelle myö nnettiin Tasavallan Presidentin ympäristö nsuojelupalkinto "Viisasten kivi ". Aamupäivällä kuultiin kolme pääalustusta: apulaisluo nnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen "Soidensuojelun valtakunnalliset tavoitteet" , ylitarkastaja Olli Paasivirta "Soidensuoj elu maankäytön suunnittelussa" ja fil.li s. Iltapäivällä osanottajat j akautuivat kahteen ryöryhmään, joiden a iheina o liva t so iden käytön o hj aus ja säätely sekä valtion soidensuoj eluto iminta. Osa _jäsenyhdistyksistä on puolestaan lähettänyt liittoon omaa asiakirja-aineistoaa n. Vastaavana toimittajana on ollut Matti Lähdeoja, pääto imittajana Lasse Kosonen ja to imi tussihteerinä Kaija Keskinen. Helsingissä. Vaasassa lii ton edustajana ja puheenvuoron käyttäjänä oli puheenjo htaja Matti Lähdeoja. So idensuojeluvuoden tiedotustilaisuus _järjestettiin fii ton toimesta 18. J armo Eronen " Metsäojitustoiminnassa suoritetut virheinvesto innit", metsänhoit. Seminaarin työskentely jakaantui kahteen jaksoon. -metsät. yo Ilkka Heikkinen ja 1. Myös Maailman Luonno n Säätiö n Suomen Rahasto lunasti huon1attavan 111äärän tätä nu1neroa omaa n käyttöönsä. Koska erillisen järjestölehden kulut ylittävät mo ninkertaisesti liittomaksujen tuoton harkittiin ma hdollisuutta julkaista jäsentiedomsaineisto Suomen Luonnon lii tteenä. Esko Joutsamo), vesitalo udelle (d ipl.ins. To imitusneuvostoon kuuluivat Urpo Häyrinen kokoo nkutsujana, Harri Dahlström, Se,)po Kellomäki, J ouko Pettersson ja He mi -Irene Saurola. 3. Soidensuojeluviikkoon liitryen liitto järjesti 14. Luonto -Liiton to imittama ohjemoniste toimitettiin ka ikille jäsenyhdistyksille samoin kuin rauhoitusha nkkeiden alullepanoa ja toteuttamista selostava eri painos Suomen Luonto-lehdestä liitemonistci neen. sekä Suomen Luonto vapaakappaleena. Eräät jäsenjärjestö t käyttivät lehteä hyväkseen o man to imintansa esittelem iseksi laajemminkin: Luonto-Li iton toimintaohjelma numerossa 2/76, PohjoisPohjanmaan luonno nsuojelupiirin keskiaukeamalii te numerossa 3/76 ja Helsingin seudun luo nnonsuojeluyhdistyksen Luonnonsuo jelutiedotteet numeroissa 6-7 ja 8/76. fil. 12. Viikkoa varten liitto toimitti ko uluhallituksen suosiollisella myötävaikutuksella tietopaketin, joka sisälsi Suoaapisen, Suomen Luonnon suo teemanumeron ja suovuoden esittelylehtisiä. 6. Pertti Seuna), porotalo udelle (fil.lis. Suopro_jektin toteuttaminen pyrittiin suu111aamaan selvästi pa ikallisyhdistysten tasolle. Yhteenlaskettu sivumäärä oli 68. 1. 14 000. To imitusneuvosto kokoontui kerran kutakin nun1eroa varten. Syysliittokokous jätti kuitenkin _jäsentiedotuksen käytännöllisen toteuttamisen hallituksen päätettäväksi, mutta katsoi , että jäsentiedotuksen määrä ja tiheys ei sa isi kärsiä ja että jäsen järjestöillä tulisi o lla mahdollisuus jäsentiedo tteisiin Luonnonsuojeluväen keskiaukeamia vastaavalla tavalla ja että jäseniä ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella ovatko he Suomen Luo nnon tilaajia vai civä 1. 8. Liitto huolehti keskusjärjestönä taustan1ateriaalin tuotta1nisesta, to itnintaohjeista sekä jäljempänä selostetuista valtakunnallisista tilaisuuksista. Retkeilyyn osallistui vajaat 30 henkeä, 309. maar. Soiden suojelu Liiton toiminta painottui kertomusvuonna selvästi projektitoiminnan osalle. 10.3 1. hitto JarJesti Helsingissä keskustelutilaisuuden aiheesta " Metsäojitus ja soiden moninaiskäyttö". yo Matti Hyytinen. Soidensuojelun teemaviikkoa vietettiin kaikissa maamme oppilaitoksissa. Vuoden 1976 pää teemaksi valittiin soidensuojelu . Inventointija toimenpidetiedot, _joita kertyi kymmeniltä soilta eri puolilta maata, annettiin luonnonsuojeluviranomaisten käyttöön. Talvija kevätkausi käytettiin yhdisryksissä koulutusja suunni tteluryöhön, kampanjakohteiden valintaan, yleisötilaisuuksien järjestämiseen sekä tiedotustoimintaan. Kevät ja kesä käytettiin soille suuntautuviin retkiin ja inventointeihin. 10. Pir°kola). 6. Ennestään oli Käytettävissä tietenkin Suoaapinen, josta kesällä otettiin 3 000 kappaleen lisäpainos lähinnä oppilaitoksille tapahtuvaa jakelua varten. Syksyllä soidensuojelukampanja huipentui kahteen ajankohtaan : soidensuo_jelun teemaviikkoon II .I 7. Päähuomion kohdistaminen soihin oli perusteltavissa so idensuojelun kiireellisyydellä ja monien suo_jeltaviksi suunniteltujen suoalueiden uha nalaisuudella. Lehden pääto imittajana toimi edelleen Teuvo Suominen, toimitussihteerinä Riitta J okiranta ja taittajana Markku Tanttu. Päiviö Riihinen " Metsäoj ituksen kansantaloudelliset näköko hdat", lis. YHTEYDENPITO JÄS EN IIN Luonno nsuojeluväki-lehden lisäksi liiton sisäistä tiedo tustoimintaa on hoidettu jär_jestös ihteerin kiertokirjeillä (5 kpl) seka lä hettämällä jäsenjärjestöille liiton kokouspöytäkirjat, lausunnot yms. Aihe liittyi Euroopan Neuvoston kosteikkoalueiden suojelukampanjaa n vuosina 197677. Liittohallituksen, toimihenkilöiden ja SUOM EN LUONTO 45/77 36. Tapahtuma sai osakseen laajaa huomiota tiedotusvälineissä, mikä ilmiö oli o minaista muillekin soidensuojeluvuoden aikana _järjestetyille tilaisuuksille. tiedotustoimintaa tälle viikolle. Invento inteihin liitryi myös suojelukohteiden toimenpidetarkastuksia, joilla pyrittiin selvittämään eri kohteiden uhanalaisuutta tai suojelun j o mitätö ineiden toimenpiteiden suorittamista. 7. ja soidensuoj eluvuoden pääjuhlaan syysliittoko kouksen jälkeen 2 1. Teemaviikon aikana jäsenyhdistykset järjestivät to imialueillaan retkeilyjä, yleisö tilaisuuksia, näyttelyjä, paino tuotteiden myyntiä ja levirystä sekä keskittivät lehtikirjoittelua ym. IO. Lehden sisältö koostui lii ton ja jäsenjärjestöjen to iminnan esittelystä sekä ajankohtaisista tapahtumista luonnonj a ympäristönsuojelun alalla. vuosikerta ilmestyi kahdeksana numerona, mutta talo udellisista syistä _jouduttiin julkaisemaan kaksi kaksoisnumeroa. 9. Vuosikerran numero 5 toimitettiin soidensuo jelun teemanumerona, jo ta levitettiin laajalti kouluihin soidensuojelun teemaviiko n aika na
Kaarle E. Pitkään valmisteltu neuvostoliittolaisten luonnonsuojelujärjestöjen vierai lu Suomeen to teutui kertomusvuonna. Liiton piirissä toimivista henkilöistä Säätiön hallitukseen on kuulunut Teuvo Suominen sekä hallintoneuvostoo n Harri Dahl ström _ja Seppo Hannus. Kalenteri on saavuttanut jo vakiintuneen maineen erittäin korkea·tasoisena painotuotteena ja sillä on keskeinen asema liiton sekä useiden jäsenyhdistysten varainhankintatoiminnassa. Kilpailun avulla luontopoluille löydettiin yhteinen tunnus tyylitelty käpy jota on tarkoitus käyttää tulevina retkeilykausina maastomerkkinä ja esitteiden kansissa. Luonnonkalenteri 197 7 esitteli tällä kertaa uhanalaisia kosteikkoalueita ja niiden eläimistöä. Palkintojen saajina olivat Kesoto imikunta llomantsista, tri Onni Koistinen Imatralta ja Suomen Luontolehti . JÄS ENYYDET Liitto o n kuulunut jäsenenä Kansainväliseen luonno nsuojeluliittoon (IUC ), Demokraattisten asiantuntijoiden ja tutkijo iden yhteisjärjestöön, Suomen Kotiseutuliittoon, Suomen Metsäyhdistykseen ja Yhteiskuntasuunnittelun Seuraan. Soidensuojeluvuoden merkittävimpiin tapahtumiin kuuluivat edelleen Ilomantsin Kesonsuo n ja Ruoveden Siikanevan vuosien valmistelu työn vaatineiden rauho itushankkeiden toteutuminen, maaja metsätalousministeriön toimesta tehty soidensuojelutyöryhmän asettaminen valmistelemaan valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa ja selvittämään sen toteuttam istapoja sekä korvausperiaatteen hyväksyminen suojelutoimenpiteistä aiheutuvan edunmenetyksen hyvittämiseksi val tion tuloja menoarviossa vuodelle 197 7. TIEDOTUSJA VALISTUSTOIMINTA Tiedotustoiminta keskittyi varsin selvästi 310 soidensuojeluteeman ympärille. Houtskarissa ·3 .-4. Kauppaja teollisuusministeriön alaisessa öljysuojalautakunnassa liittoa o n edustanut Ilkka Viitasalo, varalla J o han Hollsten sekä öljyvahinkolautakunnassa 30. 3. Toiniintavuoden aikana liitto liittyi Suomi -Neuvostolii tto-Seuraan ja Po hj olaNorden-järjestöö n. Tällaisia ovat olleet merikotkan, kotkan, muuttohaukan, kala sääsken, tuulihaukan, suden ja metsäpeuran suojeluprojektit. Suomalaisten isäntien puolelta yhteistyöneuvo tteluihin ja muihin vierailuohjelman järjestelyihin osallistuivat liito n puolelta Matti Lähdeoja, Seppo Hannus, Esko Joutsamo ja Lasse Kosonen sekä Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä Ilkka Viitasalo, Kaarle E. 7. Nelihenkistä valtuuskuntaa johti Yleisvenäläisen Luonno nsuojeluyhdistyksen keskusneuvoston puhemiehistön I varapuheenjohtaja Dmitri Karatsenkov ja muina jäseninä o livat yhdistyksen Moskovan kaupunginneuvoston puheenjohtaja Anatoli Anahov sekä kaksi yhdistyksen akti vistia Viktor Nikoljukin ja Anatoli Mozzuhin. Finlandia-talon kamarimusiikkisalissa. 8. Puheenjo htaja Matti Lähdeoja on edustanut liittoa Tasavallan Presidentin ympäristönsuojelulautakunnassa sekä Maj j a Tor Nesslingin Säätiön asiantuntijaneuvottelukunnassa. Toimittaj ille o n annettu asiantuntijaapua artikkelien ja ohjelmien teossa. Esko J outsamo loi katsauksen soidensuojeluvuoden tapahtumiin, projektij ohtaja Pekka Borg esitteli Kesonsuo n ja sen rauhoittamisen eri vaiheet ja lopuksi nä htiin liiton ja Maailman Luo nnon Säätiön Suomen Rahaston yhteisesti tuo ttama Suo-filmi. Pieksämäellä järjestettiin luontopolkuvastaavien neuvottelutilaisuus, joho n liiton puolelta osallistui likka Heikkinen. Tutustumiskohteina olivat Puurijärvenlsonsuon suunniteltu kansallispuistoalue, Lepp isuon-Järvensuon suojeltavaksi luokiteltu suoalue valtatie 2 :n tuntumassa, Torronsuon suunniteltu kansallispuistoalue ja Torronsuon itäosan ojitusa lue. 5. 10. 12. Suomen Ladun retkipäivien yhteydessä 03.-04. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahastoon on pidetty yhteyttä toimistotasolla etenkin soidensuojeluvuoden yhteisten toimintamuotojen puitteissa. 7. Lähinnä jäsenyhdistysten käyttöön valmistettiin liiton organisaatiota esittävä seinäjuliste. Urpo Häyrinen esitteli SII :n suokansallispuistoesityksen, toiminnanjoht. Polkuprojektin jatkotoimenpiteet niveltyvät jokamiehen oikeuksista ja velvo llisuuksista käytävään keskusteluun. J o · mainitun soidensuojeluaineiston lisäksi vuoden aikana valmistui yhteistyössä LuontoLiiton kanssa julkaistu Metsäaapinen. 13. 9. Liittoha llituksen jäsenet, to imihenki löt ja muut liiton edustajat ovat mahdollisuuksiensa mukaan esiintyneet eri tiedotusvälineissä sekä osallistuneet vuoden a ikana kymmeniin tilaisuuksiin alustajina ja keskustel ijo ina. Syysliittokokouksen yhteyteen sij oitettu soidensuojeluvuoden pääjuhla pidettiin 2 1. Suomen Ladun kanssa on o ltu yhteistyössä polkuprojektia toteutettaessa. Liiton _järjestämään valokuvakilpailuun saapui ennätysmäiset 7 500 kuvaa. 11., j ossa isäntänä toimi Svenska Naturskyddsföreningen. Pieksämäellä järjestettiin 11. 11 . Ympäristönsuojeluneuvostossa liittoa o n edustanut maat. Onnistuneeseen juhlatilaisuuteen osallistui n. Tiedo tusvä lineiden edustajat osoittiva t soidensuojeluvuoden tapahtumiin suurta mielenkiintoa ja niinpä liiton jäsenjärjestöjen toimintaa esiteltiin julkisuudessa näkyvämmin kuin koskaan aikaisemmin. 10. 76 lähtien Esko Joutsamo. Harri Dahlström . Klemola, Jukka Muhonen ja Kai Kaatra . Tiiviiseen vierailuohjelmaan 13.18. Kuudella paikkakunnalla saatiin valmiiksi luontopolut reittiselostuksineen. 76 asu Yrjö Haila ja 1. Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen kunnio itti tilaisuutta läsnäolo llaan ja ja koi siellä hänen nimeään kantavat ympäristönsuojelu palkinnot "Viisasten kivet". 7. Kustantajana toimi Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. J oulukorteiksi valmistettiin kaksi valokuviin pohjautuvaa korttia, jotka esittivät metsäpeuraa ja töyhtötiaista. Yhteistyöneuvo tteluissa kartoitettiin alustavasti kyseeseen tulevat yhteistyömuodot, keskusteltiin yhteistyön käytännön muodoista ja kanavoinnista sekä sovittiin jatkotoimenpiteistä. Taloudellisesti vierailun läpiviemiselle saatiin suuriarvoista tukea Helsingin kaupungilta, Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä tieteellisteknilliseltä yhteistoimintakomitealta sekä valtion eri viranomaisilta ja laitoksilta. liito n ja Naturoch mi ljövårdin järjestämänä sekä Tukholmassa 14.15. Maaja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivassa IUCN-työryhmässä liittoa on edustanut Esko JoutSUOMEN LUONTO 45/7 7 36. Yhdessä Kansanvalistusseuran kanssa järjestettiin perinteiset Luonnonharrastajien kesäpäivät 2.-5. 200 henkeä. KANSAINVÄLIN EN YHTE ISTYÖ Pohj oismaisten luo nno nsuojelujärjestöjen sihteeristökokouksia pidettiin vuoden ai kana kaksi: Turussa 14.15. Muut projektit Liiton edustajat ovat osallistuneet useiden luonnonsuojelujärjestöjen yhteisprojektien toteuttamiseen. Liiton julkaisuissa on säännöllisesti raportoitu näiden projektien tapahtumista. jotka edustivat päätöksenteon eri tasoja eduskunnasta kunnallishallintoon asti. 5. pidettyyn tilaisuuteen, jossa useiden kansainvälisesti tunnustettujen asiantuntijoiden voimin selvitettiin ydinvoiman käyttöön liittyviä ongelmia. -metsät.kand. Klemola. 9. Tilaisuuden avaussanat lausui pu heenjo htaja Matti Lähdeoja, apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi käsitteli juhlaesitelmässään soiden käytön ja suojelun ristiriitoja, fil.kand . Kilpailussa palkittiin 8 parasta kuvaa ja luo nnonsuojelujärjestöjen käyttöön pystyttiin lunastamaan valitettavasti vain runsaat 300 kuvaa. 2. Pollmprojekti Lii ton ja Suomen Ladun yhteinen polkuprojekti eteni vuoden aikana merkittävästi. sisältyi tutustuminen Helsingin kaupungin ympäristönsuojelutoimiin, retkeily ja tutustuminen Tvärminnen eläintieteelliseen asemaan, tutustu minen valtion luonnonsuojelutoimintaan, lehdistö tilaisuus ja kaksi luonnonsuojelujärjestöjen edustajien kanssa pi dettyä yhteistyöneuvottelua. Demokraattisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteisjärjestön (DATY) halfituksessa liittoa on edustanut metsänh. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallituksessa liiton edustajina ovat olleet Harri Dahlström ja Teuvo Suominen. YHTEYDENPITO MUIHIN JÄRJESTÖIHIN JA TOIMIELIMIIN Kiinteintä yhteistyö on luonnollisesti ollut Luonto-Liiton ja Naturoch miljövårdin kanssa. Mo lemmissa ko kouksissa keskeisellä sijalla olivat kosteikkoalueiden suojelukampanjan to teuttaminen eri maissa sekä IUCN:n to imintaan lii ttyvät asiat. 11. Tulkkina toimi suurimman osan ajasta Anneli Heikkinen. 9. 8. vsk.. KURSSIT JA KOKO UKSET Liitto osallistui yhtenä järjestäjänä Finlandia-talossa 18. Neuvostoliittolaiset vieraat kävivät yhdessä suomalaisten isäntiensä kanssa tapaamassa Tasavallan Presidentti Urho Kekkosta 17
HALLINTO Tähänastisen pääsihteerin Kalevi K. Yhtiöiltä saatujen lahjoitusten osuus jäi arvioitua huomattavasti pienemmäksi, kun sitävastoin Panda-keräyslippaat sekä kirjekampanja valituille kohderyhmille tuottivat varsin hyvän tuloksen. Työryhmä on vuoden aikana käsi1ellyt I UCN :n sääntöuudistukseen liittyviä seikkoja sekä kartoittanut yhteistyön parantamismahdollisuuksia IUCN :n kanssa. Uudenmaan lääninhallitukselle Oy Pred ium Ab:n rantakaavasta 18 . (varsinainen yhtiökokous) ja 18. Suomen Kuvalehden kanssa järjestetty "Ihminen ja luonto" valokuvauski lpailun sato 23 000 kuvaa ylitti kaikki odotukset. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö myönsi 7 000 mk liiton ja Luonto-Liiton yhteisen projektisihteerin palkkaamiseen. Kokouk311. vesihallitukselle julkaisusta " Selvi tys Siuruahankkeesta ja sen vaikutuksista" 30. vesihallitukselle liiton edustajien nimeäminen Päijänteen alueen vesien käytön kokonaissuunnittelun neuvottelu kuntaan 8. 6. Taloudellisen tilan kehitystä seurattiin välitaseilla ja talousarviota tarkistettiin kahdella, liittokokouksessa hyväksytyllä lisätalousarviolla. valtioneuvostolle puuntuotannon tavoiteohjelmassa vuosille 197 781 ilmenevistä puutteista ja ohjelman tarkistamisesta 27. Yhtiöjärjestystä muutettiin varsinaisessa yhtiökokouksessa siten, että hallituksen paikkalukua lisättiin kolmesta viiteen. Säätiö osallistui filmin kustannuksiin. Luonnonkalenterin myyntiä lähinnä lah _ja-artikkeliksi yhteisöi lle ja jälleenmyyntiin tehostettiin palkkaamalfa yo-merkonomi Mikko Tiittanen tätä tehtävää hoitamaan. 2. 3. Järjestelyillä pyrittiin tehostamaan niin varainhankintaa, konkreettista suojelutoimintaa kuin suureen yleisöön suuntautuvaa tiedotusja valistustoimintaa sekä rakentamaan samalla tiiviimpää yhteistoimintaa alalla toimivien eri järjestöjen kesken. Se sai varsin runsaasti huomiota osa kseen eri tiedotusväl ineissä. opetusministeriölle biologian opetukseen tarvittavien luonnonalueiden suunnittelun ja varaamisen käynnistämiseksi 27. Hallituksen jäsenen Teuvo Suomisen tuottama Suo-filmi esitettiin Finlandia-talossa soidensuojeluviikolla lokakuussa. Edellä mainitut supistustoimet yhdessä varainhankinnan suotuisten tulosten kanssa paransivat tilannetta loppu yksyllä ja vuosi muodostui siten taloudellisesti tyydyttäväksi. sisäasiainministeriölle ilmansuo_jelulakiluonnoksesta 24. Säätiön IV kansainvälinen kongressi kolmen vuoden jälkeen pidettiin tällä kertaa San Franciscossa yli 700 henkilön läsnäollessa. Liiton osuudeksi tästä muodostui 162 000 mk, Naturoch miljövårdin 44 000 mk, Pidä Saaristo Siistinä r.y:n 40 000 mk ja WWF:n Suomen Rahaston 24 000 mk. Ilkka Koiviston _juo ntama eläinaiheinen "Joulukalenteri" -ohjelma televisiossa sai erittäin myönteisen vastaanoton . 14. 3. 1. 6. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 1975 tilinpäätös ja toimintakertomus. 5. Jäsenmaksuna oli 2 mk/varsinaisen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen ja 120 mk/ulkojäsen. Jäsenmaksutulot peittivät vajaan kolmanneksen järjestölehden kuluista. 15. Muutoinkin Säätiön kotimainen ja kan sainvälinen toiminta ovat o lleet näkyvästi esillä eri yhteyksissä. fil. sisäasia inministeriölle leirintätoimikunnan esityksestä J ulkilausumat 21. oikeusministeriölle luon noksesta laiksi moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttäm isestä maastossa 9. valtioneuvostolle Siuruan allashankkeen lopulliseksi hautaamiseksi 25. Tuki Oy:n hallitukseen ovat kuuluneet Esko Joutsamo puheenjohtajana, eko nomi Merja Virtanen varapuheenjohtajana ja yo-merkonomi Leena Kivijärvi sekä yhtiöjärjestyksen muutoksen jälkeen 18. Maj ja Tor Nesslingin Säätiö myönsi 6 000 mk SUOMEN LUONTO 45/77 36. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet säännölliset lehdistötiedotteet, näyttelyt, esitelmät sekä kaupalliset toimenpiteet, joissa Säätiön tunnus ja tavoittee1 ovat esiintyneet. Hallitus on kokoontunut vuoden aikana 6 kertaa. 6. Suomen Akatemia myönsi Suomen Luonto -lehden julkaisemiseen 4 000 mk ja IUCN :n jäsenmak'sun maksamiseen 800 mk. Valtionapu valtakunnallisille luonnonsuojeluyhteisöille nousi huomattavasti yhdellä harppauksella, aikaisemmasta 170 000 markasta 270 000 markkaan. Pohjoismaiden neuvoston ympäristönsuojelusihteeristölle sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin luonnonsuojeluviranomaisille soiden suojelumahdollisuuksien parantamisesta ja kiirehtimisestä yhdessä Danmarks Naturfredningsforeningenin, Norges Naturvernforbundin, Landvernin (Islanti), Svenska Naturskyddsföreningenin ja Naturoch miljövårdin kanssa 7. kouluille teetettyä Suoaapisen uusintapainosta varten. 11. 5. 8. Tampereen Verkatehtaan kohtalo ei saa toistua 21. SUOMEN LUONNON SUOJELUN TUKI OY Tuki Oy:n kautta tapahtuvaa varainhankintatoimintaa on vuoden aikana tehostettu tuntuvasti mainontaa ja muita markkinointitoimenpiteitä lisäämällä. vsk. polkujen ja luontopolkujen käytöstä ja merkityksestä yhdessä Suomen Ladun kanssa 18. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on avustanut liittoa 12 000 mk:lla Suomen Luonnon levikin edistämiseen ja 8 000 mk:lla Suomen Luonnon suoteemanumeron levittämiseen. 8. kevätkukkien poiminnan välttämiseksi 6. 3. 3. 8. 11 . Huopanankoski luonnonsuojelualueeksi 5. Myös monet liiton jäsenjärjestöt lisäsivät tuntuvasti omatoimista varainhankintaa välittämällä Tuki Oy:n tuot1eita. 2., 15. Liiton edustaj ina kahdessa ensimmäisessä kokouksessa olivat Matti Lähdeoja ja Sauvo Henttonen ja viimeisessä Seppo Hannus ja Johan Hollsten. tri likka Koivisto. Talousveden fluoraus on estettävä 2 1. LAUSUNNOT, JULKILAUSU MAT JA ALOITTEET Kertomusvuoden aikana liitto on antanut seuraava t lausunnot ja julkilausumat sekä tehnyt seuraava t alo itteet: lausunnot 13. 12. Malmströmin siirryttyä kesän alussa toisiin tehtäviin suoritettiin Suomen Rahastossa uudelleen järjestelyjä:._ T~ m~ta!!_ hoitaa nyt sihteeristö, missä pääsihteerinä sekä kaupallisen yrityksen Oy Nooan Arkin toimitusjohtajana toimii metsänhoitaja Mauri Rautkari, projektijohtajana fil.tri Pekka Borg ja PR-johtajana ota. Ei uusia ydinvoimaloita 20. Huopanankosken rakentaminen estettävä Aloitleet 27. 10. Jäsenmaksutuloja kertyi vuoden loppuun mennessä 26 89 1 mk. 11. maaja metsätalousministeriölle liiton edustajan vaihtamisesta öljyvahinkolautakunnassa 15. lähtien Yrjö Haila ja Lasse Kosonen. Maastoliikennelaki saatava aikaan pikaisesti 21. opetusministeriölle ehdotus valtion tieteellisten toim ikuntien jäseniksi 18. sama. 5. TALOUS Vuoden kuluessa jouduttiin kustannusten arvioitua suuremman nousun vuoksi tekemään Suomen Luonnosta yksi ja Luonnonsuojeluväestä kaksi kaksoisnumeroa. valtioneuvostolle suden asemasta ja suojelun järjestämisestä Suomessa yhdessä Norges Naturvernforbundin, Svenska Naturskyddsföreningenin ja Naturoch miljövårdin kanssa 24. 10. Osanotto oli myös runsas Ilmaisfi lmi Oy :n kanssa järjestettyyn " Kuvaa Suomen luonnon häpeäpilkku" -kilpailuun. Yhtiökokouksia pidettiin kolme, 16. sisäasiainministeriölle ongelma_jätetoiniikunnan mietinnöstä 3. 5. 8. Suomen Rahaston hallintoneuvosto piti toimintavuoden aikana sääntömääräiset kevätja syyskokouksensa. 11. 2. maaja metsätalousministeriölle suden suojelun ja kannan seurannan järjestämisestä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston toimintakertomus vuodelta 1976 YLEISTÄ Yksi vuoden näkyvimmistä tapahtumista ol i Kesonsuon suojelualueen vihkiminen elokuussa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. 3. 16
Yksittä isiä suojelukokonaisuuksia varten palkataan tilapäisiä projektisihteereitä. Kellogg'stuo tepakkauksiin sisällytettiin uhanala isia elä imiä käsittävä keräilysarja. Kesolla oli koko kesän a jan Säätiön apurahalla toimiva valvoja, _j oka inventoi suon linnustoa ja valvoi rauhoitusmääräysten noudattamista sekä opasti kävijö itä. Au ton saaminen Uudenmaankin ruokintaryhmä lle o n järjestynyt Wihuri -Yhtymä n avu lla. 8. Pohjois-Karjalan lää nin maaherra Esa Timonen, joka myös vihki alueen käyttöö n ja muurasi myöhemmin rakennettavan lintuhavaintotornin peruskiven. Kuitenkin yli sata mahdollista pesimäsuota tarkastetti in . Tähän ryhmään kuuluvat myös päämajan suosittelemat kansainväliset suojeluhankkeet : 197677 kosteikkoj en suojelu ja 197778 meren elämän suojelu. Merikotkille on tarjottu jo viitenä perättäisenä talvena myrkytö ntä lihaa saariston eri puolilla, jotta ne olisivat pesiessään hyvässä kunnossa. MU UTTOHA UKKA Säätiön _ja Suomen muiden luonnonsuojelujärjestö jen yhteinen muuttohaukkatyöryhmä o n yhteistoiminnassa muiden Po hjo isma iden kanssa uhanalaisen muutto haukan pelastamiseksi. Kokouksissa käsiteltiin ennen kaikkea varainhankintaa, suojeluko hteisiin sekä valistustoimintaan liittyviä kysymyksiä, sekä pyrittiin luomaan Suomen Rahaston tulevalle toiminnalle selkeä t pitkän tähtäimen suuntaviivat. · Hätäohjelma käsittää äkillisesti uhatuiksi _j outuvia lajeja ja biotooppeja. Toimintavuodelle oli luonteenomaista näiden Säätiöitä taloudellisesti tukevien varainhankintasuunnitelmien luominen ja alkuunsaattaminen samoin kuin uusien ·myyntiartikkeleiden tuotekeh ittely, mistä tosin varsinaiset tulokset tulevat näkyn1ään vasta seuraavana toi,nintavuonna. MERIKOTKA Suomessa o n vielä no in 70 merikotkaa. Hallituksen erovuoroisista jäsenistä erosi omasta pyynnöstään tri Pekka Borg siirtyessään palkattuna hoitamaan Säätiön suojelutoimintaa. Suomesta on vi ety neljä siitoslintua Ruotsin tarhoihin . Rudo lf Izerda Säätiön päämajasta Sveitsistä piti esitelmän WWF :n kansainvälisestä toiminnasta. Käytännön yksityiskohdista vastaavat asiantuntijoista kootut erikoistyöryhmät, joita on metsäpeuran, merikotkan ja muuttohaukan suo jelua varten. Säätiön tuo tteita o n yhä enemmän ollut myynnissä Suomen luonnonsuojeluliiton myymä lässä ja niitä on väl ittänyt myös SUOM EN LUONTO 45/ 77 36. KAUPALLINEN TOIMINTA Kaupallinen toiminta keskittyi Säätiön ni meen _ja tunnukseen liittyvien sopimusten solmimiseen eri liikeyritysten kanssa sekä näiden myyntiartikkeleiden postimyyntiin Suomen Rahaston omistaman kaupal lisen yrityksen Oy Nooan Arkin toimin nan puitteissa. Mr. Ohjelmaa o n valmisteltu jo pitkään _ja kertomusvuonna valmistui väliraportti uhanalaisten kasvilajien kasvupai koista. Valmistelur Luiron aapasuoalueen suojelemiseksi a lo itettiin kertomusvuonna kun kävi selville, että metsäojitus uhkaa tätä Suomen tärkeintä yksittäistä suoaluetta. Maailma n Luonnon Säätiön päämajan suosituksen mukaisesti myös Suomessa on siirrytty suojeluhankkeiden neliluokitukseen: perusohjelma, biotooppien hankintaohjelma, hätäohjelma ja varaohjelma. Po ikastuotto jaetaan kuhunkin maahan saatujen emolintuj en suhteessa. Säätiö merkitsi kesäaikana suojelualueen maastoon, pystytti rauhoituskilvet sekä rakensi pitkospuupolun ja tiedotustaulun Kesolle. Kannoissa on suuriakin vaihteluita vuodenaikaisvaelluksista johtuen, _jotka ulottuvat itärajan yli . METSÄP EU RA Suomen metsäpeurakannan suuruus o n 100200 yksilöä Kuhmon itäosissa sekä muutamia yksilöitä Lieksan ja Ilomantsin itäosissa. Turkulainen rakennusliike Ruola o n antanut Saaristomeren ruo kintaryhmän käyttöö n auton viikonlopuiksi. · Perusohjelmaan kuuluvat metsäpeura, merikotka, muutto haukka, susi ja hylkeet. Muiden o hjelmaan kuuluvien kohteiden 3 12 suojelua varten on saatu lainaa päämajasta. Yksinäisiä lintuja löytyi 13. Muut hallituksen erovuoro iset jäsenet valittiin uudelleen. Syyskokouksessa erosivat hallintoneuvostosta omasta pyynnöstään vuorineuvos Veikko Axelson sekä korkeakouluneuvos Hannes Jumppanen. Tehostunut tiedotustoiminta Säätiö n tavoitteista _ja konkreettiset suojelutoi menpiteet olivat omiaan myötävaikuttamaan WWF:n tuotteiden kysyntään. Hänen tilalleen valittiin toimitusjo htaja Raimo Kaitue. Taksonomiaa koskevat tutkimukset ova t _jatkuneet Oulun yliopistossa .. Niiden lisäksi hätäohjelmaan otetaan uhanalaisiksi tulevia merkittäviä kosteikkoja. Po ikasten yhteismäärä oli 28. Kertomusvuonna 9 paria yritti pesiä ja niistä vain 5 onnistui tuottaen yhteensä 6 poikasta. Helsingin Osakepankki on jatkanut Panda-säästölipaskampanjaansa jakaen samalla Säätiö n toimintaa ja tavoitteita käsittelevää tiedotusaineistoa. Säätiön ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman metsäpeuratutkimuksen raportti metsäpeurasta Suomessa on valmistunut. Ha llitus kokoontui vuoden 1976 aikana 11 kertaa. Näistä J oroisten Taarnasuo on ho idettu jo aikaisemmin _ja Kesonsuon rauhoittaminen saatiin päätökseen ken omusvuonna. Säätiön sihteeristöön kuuluva projektijohtaja hoitaa suojelutoiminnan hallinto -, seurantaja suunnittelutyön. Niistä kolme vietiin kesällä I 976. Talviruokinnalla houkutellaan merikotkia myöskin jäämää n Suomeen ja estämään muutto etelää n, missä ne saisivat lisää myrkkyjä ku do ksiinsa tai missä ne ehkä ammuttaisiin . seen osallistuivat Pohjoismaiden pääsih teerit. Prof. Suon perinteiset käyttömuodot turvattiin omistajalle. Suomen muuttohaukkatilanne on jatkuvasti hälyttävä: kesällä 1976 vain 14 paria tuo m poikasia. Ruoki ntaa hoiti neljä työryhmää, jo tka ilman korvauksia keskimäärin kerran vii kossa myöhäissyksystä maalis-huhtikuuhun täydensivät ruokintapaikkojen lihavarastoja. Korkeasaaren eläintarhassa toimi kesän ajan yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa hoidettu tiedotusja myyntipiste . KESONSUO Kertomusvuoden näkyvin tapaus oli Ilomantsin Kesonsuon I 400 hehtaarin virallinen rauhoittaminen 17 . Pesiviä pareja löytyi 19 ja lisäksi 8 paria, _joista ai nakin osa pesi, vaikka pesiä ei löytynytkään. Suojelualueen vihkimisti laisuudessa o li noin 100 kutsu vierasta, mm. Siinoistutus Suomenselälle on ollut metsäpeuratyöryhmän pohdittavana. Reidar Särestöniem i luovutti nel jän teoksensa aiheet Säätiön j oulutervehdyskortteja varten, joita lyhyessä ajassa myytiin huomattava määrä. Ko hdevaliokunta kokoontui 2 kertaa. Finnair tilasi Säätiöltä ma i nostarkoi tuksi i nsa nel ivä rij u l isteen, joka kuvasi Suomen luontoa eri vuo·denaiko ina. Muut crovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen. Säätiö korvasi 166 :lle maanomistajalle suopuuston nykyarvon. Niiden suojelun edistäminen kuuluu _jatkuvasti Säätiön ohjelmaan. Suurikokoiset Panda-keräyslippaat ennen kaikkea Korkeasaaressa, Stockmann ja Sokos-tavarataloissa ovat vuoden mittaan tuotta neet huo mattavan lahjo itussumman. vsk.. Ruotsiin on perustettu muuttohaukkatarhoja, joihin kerätään siitoslintuja eri Pohjoismaista. Ne va hvistavat aikaisempaa käsitystä siitä, että metsäpeura on selvä taksonominen yksikkö laji tai alalaji. Metsäpeura-, merikotkaja muuttohaukkatyöryhmillä oli vuoden aikana yhteensä I O kokousta. Kesonsuon suojelusta oli crikoisartikkeli Suomen Luonnossa. Lihan (sia n ruhoja) la hjo ittivat teurastamot ja yksityiset sika lat. Suomi osallistuu meren elämän suojeluun myös omalla kansallisella saaristonsuo_jeluohjelmalla, jonka valmistelut aloitettiin 1976 lopussa. Meriko tkaproj ektia ovat raho ittaneet Säätiön lisäksi Suomen Luo nnonsuojelun Säätiö. Talvella 1975/76 ruokintapaikkoja oli yhteensä 29 ja niillä kävi 56 merikotkaaa _ja 3 1 maa kotkaa. Talousvaliokunta kokoontui vuoden aikana kerra n käsittelemään vuoden I 97 7 bud jettia sekä Suomen Rahaston ja Oy Nooan Arkin keskinäistä yhteistoimintaa. Rauho itus sai suuren julkisuuden lehdistössä, radiossa ja TV:ssä. Kosteikko_jen suojelussa Säätiö keskittyy biotooppien hankintaohjelmassa mainittuihin alueisiin . KOHTEET Luonno nsuojelutoiminnan koordinointia varten Säätiöllä on kohdevaliokunta, _jossa on eri järjestöjen, valtion elinten ja tutkimuksen edustajia. Varaoh_jelma käsittää kohteita, jotka otetaan biotooppien hankintaohjelmaan silloin kun käytettävissä olevat varat sen sall ivat. Tukea talviruokinnassa on saatu merivartiostolta venekuljetusten muodossa. Säätiön tuo tteita on yhä enemmän ollut myynn issä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa hoidettu tiedotusj a myyntipiste. Heidän tilalleen kutsuttiin uusiksi _jäseniksi pääjohtaja Viljo Luukka sekä toimitus_johta_ja Jouko Nordell . Kohdevaliokunta käsittelee laajoja kokonaisuuksia. Bio tooppien hankintaohjelmassa ovat .Joroisten Taarnasuo, Kesonsuo, Siikalahti , Liminganlahti, Ko tkanneva, Harpar Storträsk ja Sanemossen. Pesimätulos oli siten edellisvuotta heikompi
Epämääräisen kirjekerhotoiminnan tärkeimpänä ohjelmanumerona o n koota alustavaa atlasta 3 13. Po hjo ismaiset neuvo ttelut on pidetty huhtikuussa Helsingissä, syyskuussa Tukholmassa _ja marraskuussa Säätiön vuosikoko uksen yhteydessä San Franciscossa. Televisiossa Elä invisa jatkui Kalevi K. Yhteistoiminta erityisesti pohjoismaisten rahastojen kesken o n ollut hyvin vilkasta, sillä suojelukohteet ja -toimenpiteet sekä varainhankintamenetelmät ovat monilta osin samanlaiset eri Pohjoisn1a1 ssa. Alan taitajat puurtavat omien erikoisaiheittensa kimpussa, mutta samanaikaisesti yksinkertaisimmastakin yleistiedosta o n uupelo. vsk. Seura, Apu ja Suomen Kuva lehti ovat julkaisseet useita Säätiö n toimintaa käsitteleviä erikoisartikkeleita. Yhtiön hallitukseen kuuluneet Martti Immonen, Kari Mannerla sekä Mauri Rautkari, vii meksimainittu yhtiö n toimitusj ohtajana. Erityisen kiitollisena haluaa Säätiö mainita seuraavat kannattajamme : Amerplast, O y Concert Hall Society Ab, EnsoGutzeit O sakeyhtiö, O y Finnair Ab, Helsingin O sakepankki, IBM, Ilo mantsin kunta, Kansallis-OsakePankki , Oy Kaukas Ab, Kemijo ki Oy, Oy Yrjö Koivisto, Korpivaara-yhtiöt, Kustannus Oy Apulehti , Oy Lindell Ab, Luottokunta , Ogilvy & Mather International, Markkinointi Viherjuuri , Martela Oy, O suuspankkien Keskuspa nkki O y, Po hjola-yhtiö t, Voitto Pohjola _ja kumpp ., Pussituo te Oy, Serita ide, Oy Stockmann Ab, Suo men O suuskauppojen Keskuskunta, Suomen Sokeri, Suomen Yhdyspankki, Suomen 3M, Säästöpankkien KeskusO sake-Pankki, Temo Oy, WSOY, Oy Wulff Ab ja Yhtyneet Kuvalehdet. Nuorten nisäkäsharrastajien nimellä toimivaa n epäyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä alun toistasataa jäsentä. Uusia tulokkaita otetaan rajattomasti (mukaan pääsee maksamalla kymmenen markkaa ps-tilille 595 05-2/ Kai~usalo/Ojajoki/ 12700 Loppi). Pekka Borg solmi Yhdysvaltain matkansa yhteydessä syksyllä suhteet Nature Conservancynimiseen järjestöön tavo itteena löytää rahoitustukea kiireellisille suo jeluko hteillemme. Erikoismyymejä on järjestetty mm. Suomessa ei järjestcu y varsinaista " 100 J " -tilaisuutta kertomusvuoden aikana. Lehdistötiedo tteita julkistettiin 14 kpl. TI EDOTUS JA VALISTUS T iedo ttamista ja valistusto imintaa Säätiön tehtävistä" o n harjoitettu julkiselle sa nalle tarkoitettujen lehdistötiedo tteiden, radiolle, TV :lle ja lehdistö lle a nnettujen eriko isartikkelien ja -haastattelujen muodossa. Säätiö osallistui Teuvo Suomisen valmi staman Suofilmin tukemiseen. Eikä ongelma ole pelkästään kansallinen. Amos Anderssonin taidemuseossa. Radio ja TV ovat haastatelleet Säätiö n cdusta_jla huomattavimpien tapausten yhteydessä. Muutamilla ulkomaan retkilläni olen ko hdannut naapurimaiden asianharrastajia, jo tka ova t kiinnostuneeesti kyselleet, pyhästi päivitelleet tai käsikirjojemme tiedoille huvittuneesti hymähdellen siunailleet nisäkäsfaunamme ihmeellisyyksiä. Skaren ja tämän kirjoittaja ryhtyivät kiinteyttämään alan harrastajien rivejä. likka Koiviston Joulukalenteri j ou1,m alla saavutti suuren suosion. Säätiön ja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedo tusja myyntikeskus Korkeasaaressa oli auki kesällä 2 kk :n ajan. Se o li ennen _joulua näytteillä mm. Suo men Rahaston edustajana näissä o n ollut pääsihteeri . ton edustajat ova t pitäneet yhteisiä neuvotteluja kosteikkojen suojelusta ja muista ajankohtaisista suojeluhankkeista sekä yhteistoiminnan tehostamisesta. Ne käsittelivät Sää tiö n kansainvälisiä j a ko timaisia suojel uha nkkeita sekä muita luonnonsuoje°IL,kysymyksiä. Varsinaisia lehdistötilaisuuksia järjestettiin kosteikkosuojeluvuoden _julkistamisen, Kesonsuon vihkimistilaisuuden, va lo kuvanäyttelyn palkinto jenjakotilaisuuden ja kuvakudosnäyttelyn yhteydessä. Niiden jakelu peitti suurimmat sanomalehdet, STT :n ja radio n. Huomattava osa myynnistä on kuitenkin tapahtunut postimyynnin avulla lehti -ilmo ituksin sekä eri ko hderyhmille lä hetetyin myyntiesittein . Suomalaisia "100 i " -jäseniä ·o ri nyt yhteensä 11 . Hä n oli myös tutustumassa kansainväliseen toimintaan Säätiö n päämajassa Sveitsissä elokuussa sekä osallistui San Franciscossa Sää tiö n neljänteen kansainväliseen kongressiin marraskuussa. Harrastajan poluilta NISÄKÄSTUTKIM UKSEN NYKYTILA Yhtä hyvin aloittelevalle nisäkäsharrasta_jalle kuin hieman pitemmälle ehtineelle, pientä yleiskatsausta maamme nelijalkaisista väsäävälle tutkijalle ongelma on yhteinen : Toistaiseksi Suomessa ei ole ainuttakaan arkistoa, ·/·onne voisi lähettää tai josta voisi ude la yksityiskohtaisia havainto ja nisäkkäittemme esiintymisestä. O y Nooan Arkki osallistui Sää tiö n vlciskuluihin 146 338 mk:lla. Säätiöllä on edustaja Suomen IUCN -työryhmässä . Suo men Luonto -lehdessä Säätiöllä on ollut oma palsta, j olla on käsitelty ajanko htaisia suojelu ja varainhankinta-asio ita sekä kansainvälisiä kysymyksiä . Malmströmin juo ntamana kevätkauden ajan. Kysyttyjä tuotteita ovat o lleet Sää tiön tunnuksella varustetut paidat, tarrat sekä luontokon it. Hallituksen puheenjo htaja Matti Viherjuuri vastaanotti Brasilian matkansa yhteydessä kesällä lahj oituksena rahastollemme suo malaissyntyisen taiteilijan Eila Ampulan suurikokoisen sademetsää ku vaavan kangaskudonnaisen. LAHJOITTAJAT Maailman Luo nno n Säätiö kiittää kaikkia niitä lukuisia yksityisiä, yhtiö itä, j ärjestöjä ja liikelaitoksia, j otka ovat eri tavo in tul eneet Säätiötä sekä sen toimintaa kuluneen vuoden aikana. messuilla _ja Stockmannin tavaratalo Helsingissä o n pariinkin otteeseen luovuttanut tila n Säätiö n tuo tteiden myyntiä j a esittelyä varten. Meriko tka _ja Panda-filmit esitettiin televisiossa. Matka nsa aikana Matti Viherjuuri herä tti ajatuksen kansallisen rahaston perustamisesta myös Brasiliaan, mikä suunnitelma on parhaillaan kehitteillä. Kaksi valokuvauskilpailua vietiin onnistuneesti läpi : Suomen Kuvalehden Ihminen _ja luonto keräsi 23 000 kilpailukuvaa _ja llmaisfilmi Oy:n Häpeäpilkku 600 kuvaa. Ja koordinaation puuttuessa toiminta keskittyy hyvin hajanaisten erikoiskysymysten tai suppeiden lajiryhmien osalle. Toisin kuin monissa meitä ympäröivissä kehitysmaissa, Suomessa ei toistaiseksi ole ainuttakaan pelkästään nisäkästutkimuksiin erikoistunutta instituuttia. Varsinais-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys. YHT EISTOIMI NTA JA KA SA INVÄLIS ET YHTEYDET Säätiön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Naturoch Miljövårdin ja Luo ntoLiiSUOMEN LUO NTO 45/77 36. Myyntiva rasto o n ollut Suo men Rahaston toimi ston yhteydessä. Esillä ovat olleet talousja suojelukysymysten ohella myös jäsenj a valistustoiminta sekä Pohjo ismaiden yhteiset tavoitteet kansainvälisessä toiminnassa. Runsas vuosi sitten U. 1001 A NATURE TRUST Kuluneen vuoden aikana yksi uusi jäsen o n liittynyt tähän prinssi Bernhardin perustamaan Säätiön kansainväliseen tukijärjestöön. Suomen Rahaston edustajina ja merikotkatyöryhmän jäseninä Esko J outsamo ja Juhani Koivusaari osallistuivat Norjassa pidettyyn merikotka-symposiun111n . Niinpä tutkimus lepää vain muutamien yksittäisharrastajien varassa, jotka useinkin äheltävät nelijalkaisten parissa vain sivutoimisesti. Sen yhteydessä pidetyssä kansal listen ra hastojen vuosiko ko uksessa hän esitti katsauksen Oy Nooan Arkin toimin taan Sää tiö tä taloudellisesti tukevana yri tyksenä sekä ehdotti yhteistoimintaa eri rahastojen kesken solmittaessa Säätiön tuntomerkin _ja nimen käyttöön liittyviä sopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa. Yhteyttä suomalaisiin " 100 I "-_jäseniin on pidetty rahastomme tniminnasta kertovin tiedo ttein
vsk.. lehtemme numerossa 45/19 73. Havaintoja havic: tellaan osoitteeseen Biologian laitos, g Vapaudenkatu 4, 40100 Jyväskylä c: 10. Värillisen osan jälkeen oppaassa onkin mustavalkoinen liite, jossa esitellää n 4 7 merieläinlajia. Liito-orava. Muista näätäeläimistä ja ennen kaikkea näädästä, sen pesimisestä niin luonnonkoloissa kuin pöntöissäkin o n kiinnostunut Erik Nyholm (os: Katekeetantie 3 E 4, 93600 Kuusamo). Niistä syntyvä yhteenveto julkaistaan taatusti jossakin tämän talven numerossa, mutta edelleen toivottuja ovat viestit piikkiniekan levinneisyydestä ja kannan viimeaikaisesta kehityksestä. Siili. Suolahti, 74300 Sonkajärvi), ja vi samoissa kuorissa saapukoot myös kaikki mahdolliset vihjeet vesikosta, lajista, jonka esiintyminen NykySuomessa rajoittuu toistaiseksi vain epämääräisten arvailujen varaan. Oppaan lukijalle valkenee mikä on ponnen puo liskoja yh<listävä lokeroside ja millainen on säteittäinen, yhdisteräinen, torvimainen kukka. Liisa Hemesniemi, Olla Pöyhönen ja Irmeli Vuo/anto (kasvit), Jouko Silvola (selkärangattomat) ja Erkki H ememiemi (selkärankaiset). J o nkin verran vie aikaa ennen kuin tottuu siihen, että kuvien numerointijärjestys vaihtelee sivulta toiselle; ts. Suoja kannessa esitetyistä vakuutteluista huo limatta teosta tuskin voi pitää käsikirjana. vasemmalla ylhäällä voi olla esim. Tämä vain siksi, että uko ntatar puuttui Värikuvakasviosta ja tilalla sattui olemaan muuan ukontatarta muistuttava harvinaisuus. Useimmat Joka kodin luonnonoppaan silmäilijöistä tuskin kiinnittävät huomionsa hyönteislahkojen nimiin. Ja lo puksi : maamme myyräntutkijoiden ja pöllömiesten tarpeiksi allekirjoittanut pyrkii metsäntutkimuslaitoksen nimissä jatkuvasti pysyttelemään mukana myyräkantojen vaihteluissa eri puolilla isänmaata. Pohjakartat ovat jo o lemassa, mutta niiden täydentämisessä riittää puuhaa vielä seuraavien olympialaisten ohitsekin. · Pääosaa oppaasta hallitsevat aukeamat, jo issa oikeanpuoleisella sivulla ovat kuvat ja vasemmalla lajinkuvaukset tuttuun ja taattuun määrityskirj atyyliin. Pelko tosin kohdistuu vain suuren yleisön näkemisiin; lintuharrastajille tarkoitetuissa oppaissa lajivaliko ima o n täydellinen. Niinpä pienen karvakansan runsaudesta kertovat kirjeet ovat tervetulc: leita alati. J o ka kodin luo nnonopas on selvästikin määriryski1ja ja kenttäopas. J oka kod in luo nnono pas on laadittu kaikenikäisille luonnonystäville, jotka haluavat oppia tuntemaan kotiympäristössä, retkillä ja matkoilla tapaamiaan kasveja ja eläimiä. Hetki sitten käynnistettiin myös hillerikysely. Kirjassa on lisäksi esilehden kerto man mukaan 63 yksiväristä viivapiirrosta ja suojapaperin mukaa n 185 mustavalkoista piirrosta . Nyt kirjoittajan pöydällä o n lähes huo neenkorkuinen keko siilikirjeitä. Tarkoituksena on selvittää tämän kirjokasvoisen näätäeläimen nykytila. numero 6 ja oikealla alhaalla numero 1. Tänään lajin esiintymiseen ja ekologiaan o n erikoistunut Heikki Hokkasen johtama työ1-yhmä, j oka edelleen toivoo kortistoonsa niin tulevia kuin toistaiseksi ilmoittamattomia vanhojakin tietoja isosilmäisestä liitäjästä aina arkkiäijä Noakin ajoista lä htien. Lyhyet systemaattiset katsaukset pyrkivät osaltaan auttamaan lajinmääri tyksessä. j Viime vuonna käynnistettiin myös en siilitutkimus. Suom. " ::: c' j vi Asko Kaikusalo Kirjallisuutta EUROOPAN ELIÖT TASKUSSA Jifi Felix, Jan Toman ;a Kvltoslav H{sek: joka lwdin luonnonopas. Eläinluokkien esi ttelyssä tutustutetaan lukija niin hämähäkin leukako ukkuihin kuin sammakon vlempään silmäluomeenkin. Käsikirja-käsitteen hämärtämisen taisi aloittaa Lintukäsikirja. Siilitieto jen ko koaja o n siis allekirjoittanut, osoite: Ojajoki, 12700 Loppi. Ensimmäinen tämän sarjan elikoista on lii to-orava. Hilleri. Kirjeitä hillerin esiintym isestä vuottaa Uolevi Skaren (os. maamme nisäkkäiden esiintymisestä _ja levinneisyydestä. Näkyvimmän ja näyttävimmän osan kirjasta muodostavat 1 193 neliväripiirrosta. Kasveja edeltävä johdantoteksti selvittää kaavakuvin lajinkuvauksissa käytetyn sanaston. Nyt on pelättävissä, että Suo messa nähdään tästä lähin vain viitatiaisia eikä lainkaan hömö tiaisia. Värikuvakasvion ilmes tymisestä koululaisten kasvienkeruun lopettamiseen saakka biologian opettaja sai oppilasherbaarioita tarkastaessaan alinomaa etsiä ukontattaren korvaketupen reunakarvoja. Sen levinneisyyttä kartoittava utelu julkaistiin jo parisen ajast3 14 aikaa sitten ja alustavia tuloksia on esitetty mm . Pääosaa vanhemman polven luonnonharrastajista kuitenkin häirinneSUOMEN LUONTO 45/77 36. Tämänkaltaisen oppaan suurin pulma _ja heikkous on mukaanotettavien la jien valinta. Eräiden nisäkäslajien esiintymisestä on viime aikoina käynnistetty yksityiskohtainen tutkimus, ja näiden toteuttamisesta kiitos kuuluu ennen kaikkea luonnonsuojeluliitolle ja Suomen Luonnon lukijoille. Otava 1976, 439 s
että se tuntuu suoraan tilaushinnassa. isimman kansantajuisesti (heistähän monet ovat tutkijoita, jotka eivät useinkaan ole'tottuneet puhumaan suurelle yleisölle). Siksi kädessä on nyt kaksoisnumero valitettavasti. Sisällön pääpaino on edelCeen suomalaisen luonnon erilyispiineiden suojelussa sekä uusiutuVien luonnon• varojemme ekologisesti oikeassa hoidossa. Oletko tullut ajatelleeksi, että unohtuneiden maksujen periminen vie niin runsaasti työrä ja rahaa. Ttlauskortti postitetaan pikapuoliin ja seuraavan numeron viJissä on taas lahjakonti. Sama etu tarjotaan pysyvästi lii ton j,isenille j a Suomen Luonnon tilaajille, sillä he ovat kustantaja n omistajia _ja " kanta-asiakkaita ". Komein mustavalkoisin kuvarepo rtaasein esitellään kaikki vakituiset ko lopesi _jämme _ja useimmat satunnaisetkin. Toimitus J.K. .P.: ympäristötiedon levittämiseksi; kaikkihan ei voi mahtua neljäänsa• taan sivuun. Kun kin la_jin " luonteen" esittelee Asko Kaikusalo . Tilaajajoukko toivottavasti kasvaa edelleen; nyt se on 17 000. Käy siis kaupassa tai käytä tä·mä n lehden tilauskorttia tai keskiaukeamaliitenä. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Punavuorenk. J os tilaat marraskuun _jälkeen, merkitse tilaukseesi kood inumerosi (Suomen Luonno n, Nuorten Luonnon tai Luonnonsuojeluväen osoitelipukkeesta ). kaasti _ja samalla mietitään, mitä muita keinoja on luonto~ . 4, 00120 HKI 12, puh. Kirjoittajina ovat taaskin alojensa parhaat asiantuntijat, l ·oita edelleen koulutetaan sitkeästi sanomaan asiansa mahdol. 3 15. saamelaiset ovat kiittäneet poronumerosta, ja kovakorvaiseksi tunnetussa vesihallituksessa on syntynyt ainakin hämminkiä). Kolo metsien synnystä, elä mästä _ja suojelusta kertoo tekstiluvuissa Erkki Kellomäki . Suomen parhaat luonnonvalckuvaajat ovat tarjonneet kaiken apunsa sanoen, että kuvapalkkiota tärkeämpi on asian tukeminen. Suomen Luonnon tehtävistä keskustellaan ilahduttavan vilk. Kun tilauskonti tulee, älä aiheetta viivyttele. Hannu Hautala Tekstil Askn Kaiku~alo Erkki Kdlornäki KOLOLINNlJTja muut pökkelöpcsijät Juuri nyt painetaan Forssassa kuvaja tietokirjaa kolomersän uhatusta elämästä. Yksi ja toinen lukiJa on ilmaissut huolensa numeroiden lihomisesta kirjamaiselts1; viimeksi ilmestyneet lähes satasivuiSt't teemanumerot ovat nähtävästi aiheuttaneet sulatusvaikeuksia niille, joille poroja vesiasiat eivät ole kaikkein likeisimpiä !toisaalta taas mm. Marraskuun loppuun mennessä tilanneiden kesken arvotaan ylläolevat neljä Hannu Hautalan valokuvaa alkuperäisinä seinätauluiksi pohjustettuina suurennoksina . Marraskuussa alkaa kirjan jakelu. SUO M EN LUONTO 45/77 36. vsk. Parisataasivu isen kirjan kustantaja on Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Hannu Hautalan "Kololinnut ja muut pökkelöpesijät" on yhdeksä n vuotta kestäneen sitkeän työn tulos. llmestymistahtia tihentämilli ja numeroita ohentamalla koetetaan ensi vuonna lisltä apnltohtaisuutta ja helpottaa lukemista. Suomen Luontoa koetetaan pitää niin halpana lehtenä kuin suinkin. Paksut teemanumerot ovat aiheuttaneet toisenkin murheen: ne nielivät sivut, joista piti tehdä kokonainen numero. Kun myös Forssan Kirjapaino lu~ parastaan (tuorein työnäyte on Hannu Hautalan ·kololintuk1rja), tuntuu toimituksestakin turvalliselta siirtyä kohta seuraavaan vuosikertaan ja samalla valmistautua viettämään va~htoisen luonnonsuor, · luliilr.keemme 40-vuotispäiviä (työn merkeissä, luonnollisesti . 631 405 Suomen Luonto ensi vuonna Suunnitelmat pähkinänkuoressa: lehti~ kahdeksana numerona (niistä kaksi yhdistetään Itämeri-tecmanumeroksil, sivumäärä on neliseruataa, kotija pohjoismainen tilaushinta 40 mk, muualle 46 mk. Ohjehinta o n 68 mk, mutta marraskuun loppuun saakka on voi massa ennakko hinta 50 mk
Kirjassa on hämmästyttävä määrä tietoa hyvin laajalta alalta. Valokuvausalan kirjallisuutta esiteltäessä on tullut tavaksi mainita, miten mo nen filmirullan hinnalla olisi nyt tarjolla tietoa (tässä tapauksessa o h_jehinta on 7 5 mk). raato kuoriset, tiepistiset, vaaksiset) nimet o n yhdenmukaistettu. J os lä hi-Euroopa n matkaaja jättää kir_jastonsa ko tiin, J o ka kodin luo nnonopasta voi lämpimästi suositella ainoaksi mukaan pääseväksi kirjaksi. Tekijä on ruotsalainen luonno nkuvauksen ammattilainen, joka loikkasi entisestä ammatistaan nykyiseen, kun aika ei enää riittä nyt paisuvalle harrastukselle. Kirjan Englannissa tehty painotyö puolestaan on oiva näyte siitä, kuinka kinofilmistäkin irtoaa niin sävyjä kuin terävyyttäkin. vsk.. En malta olla lisäämättä eräitä reunahuomautuksia aikaisemmin esitettyihin (SL 3/7 7) näkö kohtiin. Parhaat luonno n asiantuntijat ovat yleensä biologeja ja varsin korkeasti oppineita sellaisia. SUOM EN LUONTO 45/7 7 36. siipiäiset. Luonnonkuvauksen oppaat keskittyvät yleensä yksipuolisesti lintukuvaukseen, mutta Holmåsenin kirjan 3 16 sisällöstä ehkä vain noin 5 % on linnuista. Terho Poutanen TIIVISTÄ TI ETOA LUO NNONKUVA UKSESTA Ingmar Holmåsen: Luonnonkuvaus, Tammi 1977, 11 7 s. H ieman kateellisena Hannu Hautala Huutoja korvesta SUOMEN LUONNON LI NJASTA • Keskustelu Luonno n linjasta näyttää tällä kertaa virinneen lehden o milla palstoilla. Kirjan hankkija varautukoon lisääntyviin film ikuluihin, sillä kirjan esimerkit ovat innostavia. Pitkin matkaa kerrotaan, millaisia seikkoja on kulloinkin otettava huomioon, jos kuvia aiotaan painaa. Alkusanoissaan Holmåsen sanoo : "Tämä ei ole oppikirja aloittelijoille, niitä o n jo riittämiin, vaan se perustuu ennen muuta henkilökohtaiseen ko kemukseeni luonnon kuvaamisesta maisemista makrokuviin." Silti hänen kirjansa voi olennaisesti nopeuttaa aloittelijan kehittymistä harrastuksessaan, ja se on hänen tärkein hankintansa ennen monipuo1 isen välineistön hankintaa. Luo nto eri aiheineen on suosituimpia valokuvausko hteita, mutta suomenkielistä perustietoakin on ollut saatavilla niukalti, puhumattakaan niistä mahdollisuuksista, joita kehittyvä tekniikka on tarjonnut nimeno maan luo nnonkuvaajalle. hyppyhäntiäiset) ja heimojenkin (esim. Aloittelevan kuvaajan voi pahanpäiväisesti yllä ttää se välinearsenaali, _j oka sivuilta marssii vastaan, sillä kukapa ehtisi samanaikaisesti kaikkea: kuva ta aapasuo ta ongenvavan no kkaan ripustetulla kameralla, kukkaa erikoisobjektiivilla, j oka toisella puoliskollaan tarkentaa lähelle, toisella maisemaan, rottaa polkulaukaisimella, lentäviä hyönteisiä "ajattelevalla" salamalla ja vesisiiraa rengassalamalla ja kuvauskotelolla. Kirjan mo nipuolisuutta kuvaa, että loppupuolella annetaan ohjeita kuvien arkistoimisesta. Itse en ainakaan va kuu tu siipiäisten oikeellisuudesta ennen kuin muiden lahkojen (esim . Kun tietää, miten paljon esikuvat vaikuttavat nuo rten harrastelij oiden ko hteitten valintaan, katselee tyytyvä isenä kirjan mo nia o ivallisia kuvia kalo ista, kasveista, hyönteisistä _ja mo nenlaisista maisemista. Annettujen henkilö tietojen perusteella tulos muodostuu seuraavaksi : Biologit (FT, FL, FM , FK, Luk, fil. Muutenkin o n syytä välttää sellaisen mielikuvan antamista, että luonnonsuojelussa on kyse akateemisten luonnontieteilijöiden ammatillisten etujen vaalimisesta. Holmåsenin kirjan ko hdalla tämä suosittelu ei oikein päde. Hänen monista kirjoistaan suomalaiset tuntevat ainakin suo meksi ilmestyneen "Tuntureiden kasveja ja eläimiä" ( Otava I 976). Silti kirjan lukemattomista apuvälineistä umpimä hkään valitut kymmenen tus_kin maksavat kymmenettä osaa siitä, minkä saa maksaa välttämattå mana pidetystä kameran moo ttori perästä. Tekijän taito yhdistää teksti ja kuvat toisiinsa o n selvästikin peräisin hänen aikaisemmalta uraltaan kirjapainoalalla. Muutkin pikkuvirheet huo maa tarkkaa lukija ja katselija itse. Ruotsinkielisestä alkuperäisteoksesta Naturfotografering (Bonniers 1976) suomentanut P. Kirj oitusaiheena o n suo malainen luo nto ja sen suojelu. Niissä o n ideapankkia vanhallekin konkarille. Hyllyni parinkymmenen erikielisen opuksen ja vinon lehtipinon sivuilta tuskin on aikojen kuluessa irronnut yhtä paljon tietoa kuin tästä. Tuloksena on kaunis tietokirja. Ainahan o n lisäksi mahdollista, että juuri tämä teos herättää jossakin kii nnostuksen elävään luo ntoon ja sen suojeluun. On kuitenkin ofemassa vaara, että Suomen luonnonsuojeluliiton äänenkannattajasta muodostuu biologien sisäänpäin lämpiävä ammattikuntalehti, jonka lukeminen tavalliselle latinan kieltä taitamattomalle ympäristönsuojeli_jalle on perin raskasta. Mäkelä ja Paasivirta toteavat: " Lehden sivumäärän huo mattava laajeneminen ja toimitustyön ko hentuminen eivät valitettavasti ole merkinneet vastaavaa sisällö n mo nipuo listumista ja kirjoittajakunnan am matillista laajentumista" . kertaista herkkyyttä (ja että juuri markkinoille tullut Kodakin uusi herkkä värifilmi kestää tätä " prässäämistä" hämmästyttävän hyvin). K. j askari. Tämä tuntuu pitävän erityisen hyvin paikkansa, kun ryhtyy esimerkiksi tilastoimaan kuluneen vuoden kolmen ensimmäisen numeron kirj oittajien amma tillista jakautumaa. yo.) 65 kirj oittajaa Metsänhoitajat 2 kirjoittajaa Juristit 2 kirjoittajaa Insinöörit I kirjoittaja Muut akateemiset kansalaiset 5 kirjoittajaa Ei-akateemiset kansalaiset 5 kirjoittajaa Yhteensä 80 kirjoittajaa Tavallaan tämä paino tus o n aivan oikein. Sivun 102 esimerkissä salaman mittasilmää n _jo htaa valoa muoviputki eikä naru, kuten kirjassa kerro taan. tietojen epätasaisuus eri ryhmien ko hdalla, turha systematiikka, josta ei kuitenkaan ole pidetty kiinni loppuun saakka, lado ntavirheet, hakemiston vajavaisuus, o n tällaisen teo ksen ilmestymistä aina tervehdi ttävä eri tyisellä ilolla ja tyydytyksellä. Mutta _juuri lisävälineitten mahtava esittely kuvin ja sanoin koho ttaa tämän kirja n ratkaisevasti muiden luo nno nkuvausoppaiden yläpuolelle. Suomentaja on onnistunut vaikeassa tehtävässään hyvin.Tosin sivulla 91 olisi ollut syytä mainita, että Suomen kehityslaboratorio t korjaavat värifilmin alivalo tukset vain, jos on tavoiteltu kaksin, nelinjne. Vaikka J oka kodin luo nno noppaa n puutteisiin voidaan vielä lisätä esim. vä t yhtäläis-, verkko-, suora-, kaksi, ym. Tekijä käyttää enimmäkseen muita ko hteita kuin lintuja esimerk keinä sellaisista välineistä ja menetelmistä, jotka ovat käyttökelpoisia myös lintukuvauksessa
Luonnonja ympäristönsuojelun tiedonkulun ahtain pullonkaula on todellakin tietävien, osaavien ja viitsivien kirjoittajien vähyys. Ne koostuvat paljolti eri ihmisistä. Rehellisintä on suoraan myöntää se tosiasia, että Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnan ja liiton äänenkannattajan sisällön välillä on selkeästi havaittava painotusero. vsk. EVY on toistaiseksi keskittynyt pääasiassa tiedonvälitykseen ydinenergian käyttöön liittyvistä ongelmista. Perustamispäätökseen vaikutti osaltaan se tosiasia, että luonnonsuojeluliikkeen rajoitetut resurssit eivät ole pystyneet murtamaan lehdistö n penseydestä ja ydinvoiman takana olevista suurista eduista johtuvaa tiedotusumpiota. kaikille kansanedustajille ja ministereille. Mikäli maamme luonnontieteilijät pitävät nykysisältöistä lehteä tarpeellisena ja haluavat sitä lukea, ei sitä tule heiltä estää. Päätoimittaja Suominen antaa lukijan ymmärtää, että lehden linja muodostuu paljolti yksittäisten kirjoittajien aktiivisuuden summana. ympäristönsuojeluasioita, ei varsinaista ympäristönsuojelun keskusjärjestöä maassamme erikseen tarvittaisi. Yhdistys on lähettänyt kirjeitä ja julkaisujaan mm. Sitä kai muutaman vuoden ajan on yritetty, mutta henkiset resurssit eivät ole riittäneet. EVY :n seuraava julkaisu Vaihtoehtoinen energiapolitiikka valmistuu syyskuussa. Ongelma muodostuu snta, että maastamme puuttuu kokonaisvaltainen ympäristönsuojelualan aikakausilehti. Neljättä \1altakunnallista luonnonsuojelualan lehteä ei varmasti kannata lähteä perustamaan. Jäsenmäärän kasvaminen nykyisestä 300 olisi siis erittäin tärkeää. Toimintaa olisi ollut paljon enemmänkin, ellei rahan ja työvoiman puute olisi asettanut esteitä. Omalla toimialalla tarkoitan ympäristönsuojelua siten kuin se on määritelty ja painotettu liiton kevätliittokokouksen hyväksymässä 'yleisohjelmassa'. Suominen perustelee Suomen Luonnon erikoistumista tietyn tyyppisiin, lähinnä alkuperäisen luonnon suojeluun liittyviin aiheisiin sillä, että on olemassa monia muita ympäristönsuojelua käsitteleviä lehtiä. Yhdistykseen voi liittyä maksamalla 10 mk postisiirtotilille 1644 60-1. Kyllä lehden toimituksen panos linjanvedossa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvin ratkaiseva. Toinen mahdollisuus olisi Luonnonsuojeluväki-lehti. Täsmälleen samalla päättelylogiikalla voitaisiin todeta, että koska insinööri-, retkeily-, opettajaym. Tämä ei varmastikaan pidä paikkaansa. Lehdessä on nimittäin annettu suhteellisen paljon palstatilaa puhtaasti biologisille aiheille, joilla ei ole suurta luonnonsuojelullista relevanssia. Sekä Suominen että pj. Energiapoliittisen yhdistyksen tarkoituksena ei missään tapauksessa ole hajottaa luonnonsuojeluliikettä, vaan lisätä sen voimavaroja ja tehokkuutta toimimalla yhteistyössä muiden ympäristönsuojelujärjestöjen kanssa . Helsingissä ja Loviisassa on järjestetty yleisötilaisuus. Asia ei kuitenkaan ole välttämättä näin. Lähdeoja perustelevat lehden nykyistä suuntausta luonnonsuojeluliiton toiminnan painopistealueilla. Sisältöä koskevien toivomusten tehokkain esittämistapa on hyvä käsikirjoitus. Edellä kirjoitetusta saattaa saada sen käsityksen, että Suomen Luonnon linjaa tulisi merkittävästi muuttaa. On totta, että alkuperäisen luonnon edustavien alueiden suojelu on juuri nyt erittäin kiireellinen ja ajankohtainen asia. Kuitenkin myös muut syyt puolsivat energiakysymyksiin erikoistuneen järjestön luomista. Sen puheenjohtajaksi valittiin hiukkasfysiikan professori Matts Roos. kaisu, jollaisen varmasti tarvitsemme. Tämähän on jo havaittu vertaamalla liiton henkilöjäsenten ja Suomen Luonnon tilaajien luetteloita toisiinsa. Ongelma ei itse asiassa muodostu siitä, mitä Suomen Luonnon sisällä on. Suomen Luonnosta ei ilmeisestikään haluta sellaista tehdä. On Suomen \uonnonsuojeluliiton häpeä, ettei se kykene julkaisemaan oman toimialansa lehteä. Mutta tämäkään ei ole rehellinen selitys ja peruste Suomen Luonnon sisällölle. On kokonaan sitten toinen asia, mistä lehdestä pitäisi kehittää valtakunnallinen ympäristönsuojelujulSUOMEN LUONTO 45/77 36. Seppo Hannus PÄÄTOIMITTAJA VASTAA Kauan on jaksettu ihmetellä, miksi Suomen Luonto kertoo pääasiassa Suomen luonnosta. Tätä mieltä emme varmastikaan ole. Uutisia YDINVOIMAN VASTUSTAJAT .JÄRJESTÄYTYNEET Teuvo Suominen Tammikuun lopussa perustettiin Suomeen ydinvoimaa vastustava, energian säästämistä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä kannattava järjestö "Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle" (EVY). Joka tapauksessa Suomen luonnonsuojeluliiton on saatava aikaan korkeatasoinen, riittävän usein ja säännöllisesti ilmestyvä, eri ympäristönsuojelusektorit tasaja monipuolisesti kattava, uutisja keskustelufoorumiksi kelpaava valtakunnallinen ympäristönsuojelulehti. Vaikka energiapolitiikka on tullut yleisen keskustelun kohteeksi lähinnä energiantuotannon ympäristövaikutusten takia, on tietyillä energiantuotantoja käyttömuodoilla haittavaikutuksia, jotka eivät varsinaisesti liity ym päristönsuojeluun: esimerkiksi ydinvoiman käytön aiheuttama ydinaseiden leviämisen ja poliisivaltion syntymisen uhka. Yhdistyksen materiaalia saa myös 317. järjestöt käsittelevät mm. On aika ryhtyä toteuttamaan tätä tavoitetta. Varojen saamiseksi ja yhdistyksen tunnetuksi tekemiseksi on painettu Vaihtoehto Ydinvoimalle -larro;a (kuva, hinta 1 mk, suuremmissa erissä halvemmalla). Tätä tarkoitusta varten on painatettu 4-sivuinen esite Ydinvoiman kriisi (myös ruotsiksi, ilmainen) ja 20-sivuinen vihkonen Ydinvoimaja sen ongelmat (hinta 2 mk). Lisätietoja ja materiaalia saa kirj oittamalla osoitteeseen PL 143, 00201 Helsinki 20. Kahdeksan kunnan valtuutetuille sekä puolueille. "Kokonaisvaltaisen ympäristönsuojelun" mahtipontinen fraasi kumisee ontosti, kun tekijöitä on vähän, päällysmiehiä paljon ja ongelmia vielä enemmän. Julkaisufoorumeita on toistaiseksi riittänyt. EVY on alkanut julkaista myös tiedotetta, jonka ensimmäinen 32-sivuinen numero on valitettavasti jo lopussa. Lokakuun alussa yhdistys järjestää paneelikeskustelun Eurajoella lähellä Olkiluotoa. Syksyllä on Helsingissä luvassa elokuvaesitys ja ehkä lisäksi jokin muu yleisötilaisuus. Luonto-Liiton Molekyyli (nykyinen Nuorten Luonto) on myös joutunut täyttämään olemassa olevaa aukkoa ja keskittymään ympäristönsuojeluasioihin ehkä syvällisemmin kuin seh rooli nuorisolehtenä edellyttäisi
90179 3 14). Häkkinen Pages 259263 lnJune 1976, an internatio nal conference was held in Telemark, southern Norway, about the problems of' the increasingly acid rain water, mai nly caused by long ra nge transport of sulphur dioxide from the industrial centers of Europe. The experiences obrained in Swedish ecosystems strongly support the observations made in Norway. Valtuuskunta tutustui matkallaan sekä luonnonsuojelun järjestötyöhön että moniin luo nno nsuojeluja virkistysalueisiin. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kaupasta sekä monista kirjakaupoista. SUOMEN LUONTO 45/77 36. ln spite of the important role p layed by lakes and forests in Finland, no comparable studies on the influence of long range pollutants and acid rains have heen carried out in Finland . Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection (Suomen luonnonsu0jeluliitto) Address: Lönnrotinkatu 17 B 6 00120 Helsinki 12, Finland Editor-in-Chie{ Teuvo Suominen Consideration rather than selling out Editorial Page 25 7 Economic depression, unemployment, internatio nal balance of trade, and plans to develop the natioual parks system, have, amo ng other things, recently been vividly discussed in Finland. Laissa on yleiset säännökset luonnonsuojelualueista, luonnonmuistomerkeistä, kasvija eläin3 18 lajien suojelusta, maisemanhoidosta ja erityisiä säännö ksiä mm. Liiton edustajat tutustuivat kahden oblastin, Vladimirin ja Voronezin, piirijärjestöjen toimintaan. Maaperän ainesten kotitarvekäyttöä laajemmasta otosta on ilmoitettava maakuntahallitukselle ja annettava samalla ympäristövahinkojen rajoittamissuunnitelma. This kind of shortsightedness has led to massive rnisuse o f Finnish nature: pollution and water regulation have reduced the fishing potentials of the lakes; multiple use of forcsts, including reindeer husbandry in rhe north, has su!Tered fro m the drastic rnethods of forestry; a number of best berry bearing peatlands have been drained ; and, most recently, the plans 10 cxpa nd our national parks system have been violen tly opposed as detrimental for industry and employment. Ulkomainonta taajamien ulkopuolella o n myös kielletty. 1977 . Perusosastot muodostuvat työpaikoilla toimivista yksiköistä, jotka puolestaan ryhmittyvät paikallisja lää nitason järjestöihin. 90-642 881) ja O lli Tammilehdolta (puh. Rainfalls from polluted air masses to the mountai neous southern Norway are now held respo nsible for serious losses of valuable fi sh stocks, including sa lmon and trout. Paitsi edellä mainitusta osoitteesta sitä voi tilata myös Tea Nikkaselta (puh. Ahvenanmaa n uuden lain mukaan perhosten ja muiden selkärangattomien pyynti valoja haj upyydyksillä on kielletty. SLL:N VALTUUSKUNTA NEUVOSTOLIITON LUONNONSUOJELIJOIDEN VIERAANA Suomen luonnonsuojeluliiton kuusihenkinen valtuuskunta vieraili Neuvostoliitossa 21.26. todettiin solmittujen ko ntaktien hyödyllisyys ja hyväksyttiin suunnitelma yhteisiksi toimenpiteiksi vuonna 197 8. Add Rains by j uhani j okinen and Antti}. pakkolunastu ksesta ja rangaistuksista. jäsentä eli noin 25 % koko väestöstä. Mo net Ahvenanmaan luonno nsuojelulain säännö kset poikkeavat Manner-Suomen luo nnonsuojelulaista, jo ten Ahvenanmaalla retkeilevien on syytä tutustua uusiin ja vanhoihin määräyksiin. Surprisingly, the top level discussions of our economic future have totally ignored the role of natural resources. Maisemaa pilaavan rappiotalon voi maakuntahallitus määrätä purettavaksi ta i kunnostettavaksi. Luonnonsuojelualue voidaan Ahvenanmaalla muodostaa myös määräajaksi (vähintään 10 vuodeksi ). This is a most alarming trend since very essential resources are being sacrificed in thc name of direct moneta1-y income or solution of' acute problems of unemployment. T he funds necessary for efficient research would be minimal when compared with the potemia! importance of the problem. For instance, full employmem and high quality environment go ha nd in hand since the labor intensive jobs generally save both the environment and the natural resources. t. The conserva tion movement has a major task in trying to create a sounder attitute towards the natural resources. Suunnitelma sisältää yhteisen seinäjulisteen laatimisen Itämeren suojelusta, Itämeren ja pienten vesistöjen sekä soiden suojelua samoin kuin ympäristökasvatusta käsittelevän materiaalin va ihtoa, metsäpeuraseminaarin jär_jestämisen sekä valtuuskuntien vaihtoa. 7. ln the present hunt for money, Finns are inevitably loosing more va luable thi ngs. The high prio ri ty given to the economic problems might easily be interpreted as an indication o f alarmingly low standard of living. Technical reports of the conference have been published in Ambio V, 56/ 197 6. 8. Tällöin maanomistajalle maksetaan korvaus käyttörajoituksista. Uuden lain mukaan maakuntahallitus voi neuvotella maanomistajan kanssa maankäytö n rajoituksista uhanalaisten eläin ja kasvilajien suojelemiseksi. A number of vital chemical and biological processes of soil and vegetation are known to be harmfully a lfected by acidification of the environment, but so far no conclusive evidence has been obtained of actual losses in forest growth being related with the long range transport of pollu tants and the acid rains. vsk.. Vierailu kuului osana kansainväliseen yhteistyöhön, jo ka aloitettiin viime vuonna Yleisvenäläisen luonnonsuojeluseuran ed ustajien vierailtua Suomessa. Since the 1960's, increasing attention has been paid to the e!Tects of low pH (34) rain to aquatic and terrestrial ecosystems, and in the early l 970's, research projects have been launched . k. Matka n ai kana käydyissä yhteistyö neuvotteluissa mm. Yleisvenäläisessä luonno nsuojeluseurassa on 28 milj. However, this is 110 1 the case ; our quality of life can favourab ly be rnmpared with practically any other nation in the world . AHVENANMAAN LUONNONSUOJELULA KI ON UUS ITTU Ahvenanmaan maakunnan uusittu luo nnons uojelulaki tuli voimaan 1. Ahvena nmaa lla o n omat rauhoitetut eläinja kasvilajinsa. Mo ney is o nly a symbol for something more valuable
Natio nal parks and strict nature reserves ca n o nly be created o n public land. Vanhaneva Bog in South Bothnia by Erkki Korpimäki Pages 274-276 Most bogs, once so typical to the sou thern half of Finland, have been drained during the past few decades. 1 n the same year, the emissio ns of carbon monoxide IOtalled some 500 000 IOns, and those of nitrogen oxides some 300 000 wns. More reserves were created and somc rcarrangements made in 1956, resul1ing in a to tal of9 national parks a nd 15 stric1 nawre rescrves. According IO the plans, serious pollution could only be permitted under special licensc, whereas insrallations causing rninor pollution would be required to make a report of their activities. lts recommendatio ns were published injune 197 7. Living Soil by Veikko Huhta Pages 294-299 The imponant role played by the functio n of the soi! ecosystems 1s often for!(otten, and cenain modern trends in agricul1ure may impair its functio n. Rock and fell vegetations are well represented in the pia n, as well as fine geological objects. ln addition, norms could be given to con1ro l both emissions and imrnissions, as well as the composition of fuels known IO have a ma_jor role in air pollution Oead in gasoli ne, sulphur in oil). Very long term co nsequences may occur as a result of acidification of fores t soi l by slowly depositing air pollutants. Since 197 3, preparatio ns for new legislation have been going on. 11 ca n be roungly estimated that Finland has already lost at !east one mi llion cubic meters of timber as a result of a ir pollution. Visitors are o ften found in 1he reserve, some of them making fires, litteri11g, and d isturbing the wildlife. Vanhaneva, as well as three o ther pcatlands nearby, is part of the Project Mar waterfowl conservation programme. Vaskijärvi Reserve an Example of Mismanagement. The reserve is administered by Depanmen1 o f Forestry. ln addition, the recommendatio ns of the cornmittee include crea tion of some 700 smaller rescrves of diITerent degree of pro1ection, both on private and public land . lt is still unspoiled oITering fine habitats for many birds, including shorebirds and waterfowl. During recent years, some attention has been paid to the cconomic consequences of th is phenomenon in Finland. They oITer pro1cc1io n IO a number of diITerenl types of fo res1s. However, in the l 950's, pea1lands were still considered useless, and they werc bel ieved to be safe without a ny protectio n measures. During the first five-year period, 197882, parks a nd reserves would be created primaril y o n land now owned by s1a1e. Deaths are common only in heavily poll uted areas. For insta nce, animals promote the work of hacteria by "predigesting" the litter, and 1he fungi growing in litter make it more 3 19. However, more important arc the less noticeable changes such as re1ardation of growth and increased susceptibi lity to insect and other pests as well as to the stresses caused by drought and cold winters. The total land area of s1ric1 reserves would be 433 000 hectares nr 1.4 % of the total land area of Finland . The commi ttee proposes the creation of a total of 42 new natio nal parks and ex1ensio ns of ali existing 9 national parks. Southern Finland , now having o nly a few srnall parks, would have a number o f new, rela1ively srnall parks and extensions o f 1hc present o nes, whereas nonhern Finland would have larger parks. The total emissions ofsulphur dioxide in 1973 were estimated a1 550 000 wns, 35 % of wh ich was released by wood processing industry, another 35 % by other industries, and the rest by hea t and power !(encrat ion. ln a comment by a , cp, esenta tlve o f the Department, shortage of funds 1s indica ted as a basic rcason for the admitted shortcomings of Vaski_järvi and o ther reserves. To achieve a regionally representative nerwork, Finland was divided in four rnajor areas, each of which requiring special a ttention in order to obtain a regiona lly satisfactory network. The autho r po ints ou1 1har such regulations have little va lue i11 Vaskijärvi since signs are pracrically 11011exis1c111 and the bou ndaries are almosl invisible. vsk. At rhe sa me 1ime, they make the nutrients availab lc IO plants. The proposed network o f parks and rcserves would oITer protection to a wide ra ngc of forest rypes whereas some imporrant types of peatlands would be m issing. Another 2 exis1ing reserves would be included in 1 he proposed parks. However, a new threa1 has appea red since Vapa, a governmental fuel agency, plans to drain rhe bog for peat production. Altho ugh a majoriry of the proposed park areas are on public land , 1 he creation of some areas would require purchase of land from their present private owners. More National Parks and Strict N ature Reserves ( review of a committee reporl) Pages 277-290 Fin land's first national parks were created in 1938. The parks suggested o n at !east pania lly priva1e land would be created, aftcr la nd purchase, in 197 892 (second period) a nd aft er 1992 (third period). These regulations wou ld apply IO some 350 installa1ions now operating in Finland. Air by Satu Huttunen Pages 264-269 Coniferous trees have long been known IO be sensitive to sulphur dioxide and other air pollutants. The author cxpresses his hope o f better management in future. The s1rict nature reserves of Finland primarily serve scientific purposes ; 1herefore 1hey are partially or IOtally closcd 10 the public. The soi l o rganisms generally of sma ll size like bacteria, fungi , algae, protozoans and a number of relatively small invertebrates obtain their energy by decomposing dead organic matter. !ts 800 hectares indud c typical peatlands and fores1s with rich bird life. Most existing pa;.ks and reserves are admin istered by Depanrnent of Forestry and the rest by Forestry Research Institute. With 1he existing parks, they would cover a 1ora l of 8 14 000 hectares or 2.6 % of the land area of Finland. Due to climatic diITerences, the data obtained elsewhere elo not give realiable information about the losses caused by comparable poll ution level in Finland. A governmental comm itree on na tional parks was created in 1974. The committee has made a lo ng-term pian for land purchase and park crea ti on, the total east of wh ich would be 225 millio n Finnmarks (US $ 56 mill. The area is not suitable for forestry. Since fo restry is the main industry of Fi nland, more crea tion of nature reserves could easily resu lt in unemploymem . ln addi tio n, 16 new stric1 nature reserves are proposed as well as extensio n of 6 existing reserves. Almosl half of this would be forest. The complex food wcbs of the subterranean ecosystems include ma ny intricate interactio ns. by the Environmen1al Conservarion Council in 1973. Freshwater envi ronments would be significan tly better represented than in the existing system. Proposed Legislation to Control Air Pollution by AnnaRiitta Wallin Pages 270-273 Present Finnish legislation deals only marginally with air pollution, and no standards are given o n emissions or immissions. This should, of course, include full compensation of the possible losses ca used by protectio n to the land -owners. ). Vanhaneva in Lappajärvi , South Bothnia, is an uncommo nly northern raised bog. orhers live there unusually south. Several plans exist to oITer protection IO Vanhaneva, now used only by berrypickers a nd hunters. Before 1990, an equal amount will be lost unless the emissions are eITectively curbed. The administration of the parks would he reorganised, and more adm inistrators and wardens would be required . Legal pro1ec1io n of Vanhaneva is urgently needed . Coniferous Pollution Trees vs. by Pekka Mustakallio Pages 29 1293 The Strict Nature Reserve of Vaskijärvi in southwestern Finland was created in 1956 when a number of nature protection areas were establ ished. For some species, Vanhaneva is an unusually northern breeding site; SUOMEN LUONTO 45/77 36. T he need of comprehensive legislat ion is urgent, si nce, according to a recent estimate, about half of Finland's po pulation now lives in areas where air pollutio n is or may be a problem. This 111us1 be prevented by creating new jobs, partial ly in the administratio n and rnanagement of the future parks. Seven nat ional parks and one stric1 nature rcserve are proposed to be crea1ed on the coasts and islands o f the Baltic. Onefourth of th is would be forest. Since 1956, a number of proposals have been made to improve the nerwork of nature reserves, e.g
Another aspect of soi! life frequently igno red is the role of worms. Tilaukset postisiirtotilille 398 57-6 osoitteella: Lintumies-lehti/Heikki Lokki, Santavuorentie 3 C 40, 00400 HELSINKI 40 SUOMEN LUONTO 45/77 36. 1 ts presence was often believed 10 predict war, death, pestilence, and misery, a nd the many legends caused by it hclp modern scientists to reconstruct its former distribution. milloin kottarainen saapui Perä-Pohjolaan keväällä 197 5. lncreasing amounts of inorganic nutrients are used, a large portion of which easily drains to rivers and lakes. Unfortunately, modern methods of agriculture frequently replace manure and other organic materia! with inorganic nutrients, thus ca using a gradually advancing defi ciency of humus. Näihin ja moniin muihin lintuaiheisiin kysymyksiin löydät vastauksen tilaamalla LINTUMIEHEN jokaisen kenttäornitologin oman lehden, jota julkaisee Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto. 320 montako lapinharakkaa talvehtii Turun seudulla. Sheathfish were still occasionally found in lakes in the l 860's and in the brackish coastal waters of the Gulf of Finland in the l 930's. Lintumies-lehtiä on saatavissa vielä täksi vuodeksi. The last specimens were ca ught in 1866 and 1933, respectively. Suoritettuasi tilausmaksun (20 mk) saat jo ilmestyneet lehdet 1977: 1 ja 2 (yhteensä 68 sivua) paluupostissa. Mistä on löydetty kaukaisin suokukkomme. Panially decomposed o rganic matter, known as "humus" serves as an essenLial ingrediem of fenile soi! by controlling its water, air, and mineral balance. Lehden kirjoitukset käsittelevät lintujen elämää ja esiintymistä monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. The weight of the largest sheathfish cxccedcd 300 kilograms. However, the worms canflot live in so ils having no organic matter for food . They increasc soi! fenility by maimaining a grainy texture and by constantly mixing thc different layers of the soi! with each o ther. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa, kussakin numerossa on keskimäärin 32 sivua. miksi eivät kaikki hiirihaukkamme muuta Afrikkaan. ln easternmost Finland (Karelia) sheathfish was highly appreciated as a dcl icacy whereas its strange slimy appearance and huge size were feared elscwhere. Most propably it became extinct long ago, as a result of industrial poll ution and water regulation. Lehti tarjoaa joka numerossa vinkkejä myös lintujen määrittämisessä määrityskilpailun muodossa. "palatable" for a nimals. Reports of declining and disappearing popu lations of this species are known from most parts of Europe. vsk.. Disappearance of Sheathfish by Pe/dl.a Moilanen Pages J00-302 The range of sheathfish (Silurus glanis), t he largest European freshwater fish , once included Finland, too . miten voin tutkia lintujen sulkasatoa
Kaikkea tässä esiteltyä voit tilata oheisella tilauslomakkeella. 117 s., 50 mk. Se levittää luonnonsuojelusta tietoa kaikenikäisille. Jokaista tilausta kohden veloitetaan 2 mk pakkauskuluina. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. 60 mk. 230 s. Tekijät ovat alan parhaita asiantuntijoita (H. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. Luontokirja lahjaksi SUOM EN PEURA on Martti Montosen palkittu esitys metsäpeurasta. MIHIN KASVIMME KELPAAVAT, ruokaa, ryytiäja rohtoa luonnosta on Toivo Rautavaaran mielenkiintoinen kirja luonnonkasvien käyttötavoista. EUROOPAN VARPUSLINNUT, sukupuolen ja iän mllllritys. 180 s., 30 mk. 160 s., 15 mk. Korhonen, H. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Punavuorenk. 7.5 mk, nid. 63 mk . 48 s., 4 mk. Erityisesti se PYTkii huolehtimaan siitä, että asiallista ja pätevää luonnonsuojelutietoa on saatavilla kohtuuhintaan koulujen, kerhojen, kurssien ja yksityisten käyttöön. 631405 ELOKUU 1978 Swmra l -~ luliitoa LUONNONKALENTERI . Kun käytät kirjeenvaihdossasi luonnonsuojeluaiheisia postikortteja ja kirjeensulkijamerkkejä, kun muistat ystäviäsi luonnonsuoJeluaiheisilla julisteilla, tuot luonnonsuojelun aatetta yhä useampien ihmisten ulottuville. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Kauppi, Seppo Kellomäki ja Olli Saastamoinen. 52 s., 15 mk. Suomen Luonnonsuojelun Slllltiö tukee monipuolisesti luontomme suojelutyötä. SUOM EN SUU RPEDOT esittelee uusimmat tiedot suurista petonisäkkäistämme. Huomattava osa liiton toiminnasta rahoitetaan tuloilla, jotka kertyvät näillä sivuilla esitettyjen artikkelien myynnistä. 360 s., 70 mk. 263 s., nid. 187 s., 120 mk. Hieno kuvitus. Luonnon ystävä! Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön keskusjärjestö. : ' ,..;;: •, M T1 K TO 1 2 3 7 8 9 10 14 15 16 17 21 22 23 24 28 29 30 31 p L 4 5 11 12 18 19 25 26 Luonnonkalenteri 1978 s 6 13 20 27 . Suomen Sieniseuran SUURSIENIOPAS auttaa sienien lajinmäärityksessä vaateliastakin harrastajaa. LAPlNMAA on Urpo Häyrisen ja Martti Linkolan kuvateos Lapista. ELINYMPÄRISTÖMME TULEVAISUUS käsittelee maapallomme ongelmia. Tekijä Curry-Lindahl. Ruotsala;sen alkuperäisteoksen on kirjoittanut Per-Arvid Skoog. , 45 mk.. • Kertoo värikuvin ja tekstein Itämerestämme, sen kauniista rannikosta ja saaristosta ja sitä uhkaavista vaaroista sekä sen suojelusta. • 12 suurta ja 12 pientä värikuvaa • jokaisen kohteen esittelyn lisäksi tiedot joka kuukauden tärkeimmistä luonnontapahtumista • selkeä päivyriosa • suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi • :iO x '.H, cm, 30 mk • Suomen Luonnon tilaajille alennettuun hintaan ä 25 mk leh<len tilauskortilla • iloksi itsellesi, lahjaksi ystävillesi • Ostamalla Luonnonkalenterin tuet suomalaista luonnonsuojt>lutyötä sekä aatteellisesti että rahallisesti Luonnonsuojelun peruskirjat METSÄAAPINEN on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton julkaisema tietopakkaus metsän ekologiasta, toiminnasta ja rakenteesta, metsän hyväksikllytöstä ja ekonomiasta. 4, 00120 HKI 12, puh. Kirjoittaja Erkki Pulliainen. Samalla tuet taloudellisesti maamme vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä. Tekijllt Asko Kaikusalo ja Yrjö Metsälä, 45 mk. ' . . Levittämällä alan kirjallisuutta levität tietoa. on Lars Svenssonin lintuharrastajille tekemä mllllrityskirja , n. Opaski~jat MYRKKYSIENET JA SIENIMYRKYTYKSET perehdytt!lä vaarallisiin sieniimme. 52 mk, sid. TARUJEN TUNTURIT on kiehtova kuvallinen ja sanallinen kertomus Yliperän Lapista. Harmaja, M. ' ' <;i~· l ""• • • . 250 s., sid. Åkerblom)
Julisteet ovat mustavalkoisia ja niiden koko on 59 x 42 cm. yt o n Euroopassa soidensuojeluvuosi. nelivllrinen, 12 mk. Suomessa voit tukea soiclensu~jelua tällä 4-värisellä julisteella, j oka esittää PcräPohjolanjänteistä RIMPI EVAA.Julisteen koko on 60 x 86 cm , hinta 12 mk. KALAJ ULISTE (Suomen Kalamiesten Keskusliitto) 84 x 56 cm, nelivärinen, 6 mk.. Muina kuvina sarjassa ovat Jorma Luhdan KURJ ET ja Pentti Sammallahden SAMMAKKO. Sarjan (4 kpl) hinta on 20 mk. Luonnonsuojelu julisteita SUOMEN SUOJELTAVIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 93 x 63 cm. Yksittll.ishinta 6 mk. SINITIAINEN (Michael M0ller) 79 x 50 cm, nelivllrinen, 12 mk. Arno Rautavaaran VESIPÄÄSKY ja Hannu Hautalan NÄÄDÄNPE T U kuuluvat Luonto-Liiton uuteen eläinjulist<·sarjaan
Sarj an hinta 12 mk, kappalettain ä 2 mk. SÄÄSTÄKÄÄ SUOMENLAHTI (Kimmo Kaivanto) 60 x 42 cm, nelivllrinen, 5 mk. (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk. 100x40 cm, 10 mk. KOTKANPESÄ (Hannu Hautala) 60 x 84 cm, mustavalkoinen, 10 mk. 33 x 38 cm. Muita julisteita ELÄMÄN OIKEUS (Erik Bruun) 100 x 70 cm, värillinen, 12 mk. viimeisiä merikotkia två av de sista havsömama KASVITAULUT on piirtänyt Sirkka Linnamies. HARVINAISIA LINTUJA (Sllllstöpankit) 50 x 60 cm, nelivllrinen, piirretty, 5 km. VAARALLISIA MYRKKYKASVEJA (Sirkka Linnamies) 91 x 62 cm, nelivllrinen, 12 mk. 12 pientä, vllrillistll julistetta suunnitelluista kansallispuistoistammc. MERIKOTKA (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk. SUOKASVIT (Sirkka Linnamies) 70 x 50 cm, nelivllrinen, 10 mk. Niiden koko on 25 x 30 cm. SAIMAANNORPPA KALASÄÄKSI (Erik Bruun) LOHI (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk. POIMI VAIN SILMILLÄSI 1. ja englanniksi. LAPIN SUOJELTAVIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 70 x 44 cm, nelivllrinen, 10 mk. Hinta 10 mk/ kpl. Aiheina ovat sinirikko, neidonkenkll, lapinvuokko, kielo, esikko, tllhtirikko, sinivuokko ja kataja. Hopeareunaisten taulujen hinta on 5 mk/kpl.. KANSALLISPUISTO-SARJA. PALAPELI Kansallispuistosarjan kuvat palapclinll, kuvan takana selostus alueesta suom., ruots
Niiden kappalehinta on 12 mk, sarjana 40 mk. Kaikki ovat nelivärlsiä. Koot : 90140 cm 150-160 cm XS-XXL (no 36-56) 45 mk 50 mk 55 mk Norppa T -paidat Paidat ovat lyhythihaisia puuvillapaitoja. Paitoja on saatavissa seuraavasti : N orppacollegepaidat Paidat ovat puuvillan (85 96) ja viskoosi n ( 15 96) sekoitetta ja paksua, lämmintä neulosta. Luonnonsuojelu julisteita Luonnonsuojeluhenkiset MUUMIJULISTEET on Lars Jansson piirtänyt. Koot : 90-140 cm 23 mk 150-160 cm ja XS-XXL (no 36-56) 27 mk. Iloinen norppa-paita Norppapaidoissa on kuvana iloinen saimaannorppa, joka on kansainvälisestikin merkittävä suojelukohde ja maamme vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojeluliikeen tunnus. Värit : keltainen, punainen, ja vaalean sininen. Värit: ruskea, vihreä, sininen ja punainen. Niitä on 4 erilaista: roskaantumis-, öljyvahinko-, pesuaineja ilmansaastumisaiheinen
Kansioiden hin nat : 1 kpl tarroineen 9 mk, seuraavat 8 mk/kpl ilman tarranauhaa.. Teksti on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suomen luonnonsuojeluliiton värilliset julisteet esittelevät suomalaista luonnonmaisemaa. Yhteen kansioon sopii kuusi lehteä eli koko vuosikerta. Aiheina ovat metsä, suo, saaristo ja tunturimaa. Niitä on kahta väriä: tummanvihreä ja vaaleanharmaa. Jokainen juliste on kooltaan 60 x 86 cm. Koko sarjan hinta on 40 mk, kappalehinta 12 mk/juliste. Panda pipo Panclamyssy Pandakaulaliina 30 mk 35 mk 35 mk Kaulaliina Pipo Myssy Suomen Luonnon kansiot Nyt voit säilyttää Suomen Luonnon vuosikerrat omissa siisteissä muovikansioissaan. Kansioihin kuuluvat myös vuosilukutarrat 10 vuoden jaksolle (1969-1978). Kooltaan kansio on hieman lehteä isompi. Uudet lämpimät Pandaneuleet Pandapaitoja, -myssyjä ja -kaulaliinoja on saatavana punaisena, sinisenä ja keltaisena
ELÄINKORTIISARJASSA on 8 tavallista eläintä.: hirvi, jänis, kettu, majava, mäyrä., näätä, orava ja siili. Sen artikkelit käsittelevät Suomen luontoa, luonnonvaroja _ja luonnonsuojelua. Korttikirjan hinta on 10 mk. kortteja. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) -vä.ripostikortit esittävät uhanalaisia eläinlajeja, joista kahdeksan on kotimaista ja neljä. Muita TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKONFERENSSIN VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. 24 s., 5 mk. 6. Siinä. Vuosikerran tilaushinta on 40 mk, ulkomaille 46 mk. Korttien kappalehinta on 80 p, koko sarja maksaa 6 mk. Korttien kappalehinta on 80 p. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. 14 s., 3 mk. 150 s., 15 mk.. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, puh. on noin 400. · 4. Tilaukset postisiirtotilille 608 21 -1 tai os. 1978 8 numerona, joiden yhteinen sivumäärä. Sarjan hinta on 5 mk. 3. 5. NUORTEN LUONTO (entinen Molekyyli) on nuorten oma luonnonharrastus ja -suo_jelulehti, jota julkaisee Luonto-Liitto r.y. on saatavissa myös ilman tekstiä. KASVIKORTIISARJAN on maalannut Sirkka Linnamies. Se on LuontoLiiton _julkaisema käännös ruotsalaisesta teoksesta "Första naturlä.ran". 9 huippuluokan postikorttia Suomen kauneimmista ja uhanalaisimmista orkidealajeista. Koko sarjan hinta on 3 mk. Lehden tilaushinta 20 mk sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. 24 s., 3 mk. JOULUKORTIT esittävät töyhtötiaista, metsäpeuraa, porotokkaa ja talvimaisemaa. 10 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tilaushinta sisältyy Liiton jäsenmaksuun, _joka on 13 mk v. Niitä on saatavissa tavallisina postikortteina (80 p/kpl) sekä taitettuina kirjekuoressa postitettavina kortteina (2 mk/kpl) Kortteihin on painettu joulutervehdys, mutta voit tilata myös tekstittömiä. LUONNONTIEDON ALKEET on lapsille ja aikuisille tarkoitettu ekologian alkeet opettava kirjanen. Tilaukset postisiirtotilille 4335 90-4. ulkomaista. FINLANDS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti, ilmestyy 4 numerona vuodessa ja sitä julkaisee Natur och Miljövård r.l'. 4 2 Suomen luonnonsuojeluliiton hihamerkki 7 cm sinisellä pohjalla musta ja harmaa kuviointi. KÄMMEKKÄKORTIIKIRJA on uudenlainen kortti; sa~ja. Mukana ovat merikotka, helmipöllö, kurki, liito-orava, valkoselkä.tikka, räyskä, karhu, metsäpeura, jättiläiskilpikonna, turkishylje, vikunja ja gepardi. Kämmekä.t on kuvannut Mauri Korhonen. Itsellesi jää korttisarjan kantaosa, jossa samat kuvat ovat pienempinä. Luonnonsuojelun perusteita nuorille LUONNONHARRASTUKSEN PERUS TEET on Luonto-Liiton julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. Luonnonsuojelulehdet SUOMEN LUONTO on maan johtava luonnonsuojelulehti. 90 642 881. Tilaukset postisiirtotilille 9086-1. Postikortit 3 1. Käsitellään lyhyesti ympäristöongelmia ja niiden ratkaisumalleja. Kortteihin on painettu uudenvuoden tervehdys, mutta niitä. KERHOTYÖN OPAS on Luonto-Liiton _julkaisema kirjanen luontokerhotoiminnan avuksi, sen ovat kirjoittaneet Jaakko Luoma _ja Pertti Ranta. Ilvesja huuhkajakortteja on saatavissa myös taitettuina ki~jekuoressa postitettavina kortteina (2 mk/kpl). 58 s., 5 mk. Aiheena on kuusi rohdosja myrkkykasvia: kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumunikko. ENERGIANTUOTANTO JA YMPÄRISTÖ on Suomen luonnonsuojeluliiton toimittama selostus energian ja ympäristön välisistä suhteista. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YDIN on Luonto-Liiton julkaisema peruskirjanen, _jonka ovat kirjoittaneet Yrjö Haila ja Olli Järvinen. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) talvisarja. Kahdentoista kortin sarja (kaksi kutakin lajia) maksaa 8 mk. 1978. Lehti limestyy v. 127 s., 3 mk. Se on vihko, josta voit repiä. Sarjaan kuuluu kaksi värivalokuvaa tilhi ja punatulkku (80 p/kpl) ja kaksi väripiirrosta ilves ja huuhk~ja (1 mk/kpl). 2
srj 6,...... kpl ...... kpl 12,...... Euroopan varpuslinnut Kololinnut ja muut pökkelöpesijät Energiantuotanto ja ympäristö Metsäaapinen Ekologia Tukholman ympäristökonferenssin varjosta Luonnonharrastuksen perusteet Ympäristönsuojelun ydin · Luonnontiedon alkeet Kerhotyön opas Kololintujemme suojelu Muuta Suomen Luonnon kansiot 1 kpl seuraavat harmaana vihreänä Norppacollegepaita (45-55 mk) 120,45,45,15,70,75,60,30,68,15,15,4,3,5,5,3,3,1,...... kpl 2 mk/kpl .. . srj 5,...... srj 3,...... . . srj 12,...... kpl ...... Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. kpl ...... ..... Sll :n hihamerkki Olen jokamies hihamerkki Luonto-Liiton hihamerkki Palapeli, aihe ........................ kpl 8,...... kpl ...... kpl Joulukortit: teks. kpl 5,...... kpl ...... Pandaneuleet: Panda pipo Panda myssy Pandakaulaliina Pandatarrat 120 mm ...... nid. kpl 20,...... Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. Sinitiainen Postikortit Kasvikorttisarja ( 12 kpl) Eläinkorttisarja (8 kpl) U LP korttisarjc! (4 kpl) U LP korttisarja ( 12 kpl) Kämmekkäkorttisarja (9 kpl) Apolloperhonen 2,-/kpl ...... kpl ...... ilm. kpl 8,...... kpl 6,...... kpl 10,...... kpl ...... kpl 6,...... kpl 12,...... kpl Pandakirjeensulkijat 9 kpl/arkki pun vihr Pandahihamerkki Pandarintaneula Muita toivomuksia: 3,...... Huuhkaja Ilves hinta määrä 12,...... kpl ...... kpl 30,...... kpl ...... kpl 12,...... kpl ...... kpl ...... kpl 12,...... kpl . kpl a. kpl 12,...... kpl 5,...... kpl 0,80 mk/kpl . kpl 12,...... kpl ...... kpl ...... srj 0,80 ...... kpl 10,...... kpl ...... kpl ...... kpl 35,...... kpl 12,...... kpl 10,...... srj 10,...... kpl ...... kpl ...... Susi T-paita (pun.) 100-120 cm koko ......... kpl ...... kpl 10,...... . kpl 30,...... kpl ...... ..... kpl 8,...... KappaleTilattu Julisteet Rimpi neva Muumijulistesarja (4 kpl) Roskaantuminen Öljy Pesuaine liman saastuminen Maisema-julistesarja (4 kpl) Metsä Suo Saaristo Tunturimaa Kotkanpesä Myrkkykasveja Suomen uhanalaisia kasveja Lapin uhanalaisia kasveja Suokasveja Elämän oikeus Merikotka Saimaannorppa Kalasääksi Lohi Säästäkää Suomenlahti Viimeiset merikotkat Kansallispu istosarja ( 12 kpl) Laulujoutsenet Kasvitaulu, jonka aihe on ......................................................... kpl ...... Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Tilauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata tämän lehtisen esittelemää aineistoa. kpl Luonnonkalenteri 1978 suomenkielinen ruotsinkielinen englanninkielinen KappaleTilattu hinta määrä 30,...... Norppa T-paita (23-27 mk) pun kelt sin koko ......... kpl 9,...... kpl 5,...... kpl 12,...... ilm. kpl ...... Kalajuliste Eläinjulistesarja Eläinjuliste, jonka aihe on ......................................................... .... srj 12,...... kpl 20,...... kpl ...... kpl 35,...... kpl Tarujen tunturit Mihin kasvimme kelpaavat Myrkkysienet ja sienimyrkytykset Suursieniopas Elinympäristömme tulevaisuus sid. kpl ...... kpl 5,...... kpl ...... kpl Pandatarrat 35 mm (vihr.) ,60 ...... kpl 10,...... . kpl 10,...... kpl 40,...... Metsäpeura Töyhtötiainen Maisema Porotokka Uudenv:n kortit teks. srj 10,...... kpl 40,...... kpl 12,...... kpl ...... kpl 30,...... kpl Kirjallisuus Suomen Peura Suomen Suurpedot Lapinmaa 45,si.d 63,...... . kpl pun vihr sin rusk koko ......... kpl 12,...... kpl 12,...... ark 9,50 ...... kpl 10,...... kpl pun kelt vihr 3,...... srj 6,...... kpl 12,...... Postikulut ja 2 mk pakkauskuluja peritään vastaanottajalta. kpl 10,.....
nimi ______________________ _ PUNAVUORENKATU 4 osoite ______________________ _ 00121 HELSINKI 12 lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, taita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita. Forssan Kirjapaino Oy Forssa 1977. 10 mk. Kirjemaksu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy PL 167 Läh. LAULUJOUTSENET (Hannu Hautala), nelivärinen, 41 x 58 cm
Julisteiden koko o " On äiti la ittanut kystä kyllä" ".J o ulu yö _juhlayö" Joulukortteja (4 kpl). Sarjan hinta 20 mk, julisteet erikseen å 8 mk. .:--.,._, .,,Jl...., " M ERISIILI " Siilijulistesarja (3 kpl). Sarjan hinta 4 mk, kortit å I mk. ....... -~ ~--.... " Arkihuo lesi kaikki heitä" " Reippahasti käypi askeleet" ---
1978) tunnuksena on "Siili". i JII ".J ÄN KÄSII LI " " KORPI SIILI " l A2 (42x60 cm) Siilipiirrokset on tehnyt taiteilija Mantsi Rapeli Siilikampanja "Uhanalaisen luonnon puolesta" on ollut aikaisempien kampanjoidemme tunnuksena. 1977-31. 10. Tämä on "Siilin" toinen tavoite. Meitä luonnonsuojelijoita on aivan liian vähän. Tämä kaikki vaatii varoja. Tue työtämme ostamalla siilimateriaalia. Nimenomaan nuoret on saatava harrastamaan, tutkimaan ja suojelemaan luontoa. Sen taantuva kanta on inventoitava ja harvinaisuuden syyt selvitettävä. Nyt käytävän kampanjan (31. Niitä kerätään nyt. 10. Taitetut kortit ä 2 mk.. Siili on ufianalainen eläin. Näin tuotat iloa siilille ja sen nuorille suojelijoille. Siilin ja muiden uhanalaisten eliöiden suojelu vaatii vankkaa luonnontuntemusta
. . . Ilahduta ystävääsi lämpimällä lahjalla. 120 cm .. .. ... . .... .. .... . .. ... . .. ... . Siilikin on uhanalainen eläin. ........ ... . . .. ... .......... 160 cm ... . ..... .... . Siilijulisteet tilattu määrä Siilipaidat ä 50 mk tilattu määrä Koko sarja (3 kpl) 20 mk . ..... Koko musta beige "Merisiili" 8 mk .... . .... Postikulut ja 2 mk pakkauskuluja peritään vastaanottajalta. .. Tilauslomake Näillä tuotteilla levität siilisanomaa ja tuet nuorten luonnonharrastusja suojelutyötä . . . . ..... Luonto-Liitto ry Läh. ... .. Pihapiirin sympaattinen maidonlitkijä on valittu kampanjamme tunnus•eläimeksi. M L Hihamerkki 5 mk• (musta siilikuvio vihreällä pohjalla) kpl ........... ........ . ....... Lönnrotinkatu 00120 Helsinki Osoite __________________ _ 17 B 3 12 Irroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, taita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita. . "Korpisiili" 8 mk .. ..... .... . . .. . Lisätietoja saat numerosta 90 642 881 Forssan Kirjapaino Oy Forssa 1977. ..... ........ ................. . .... Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. . .. ... "Jänkäsiili" 8 mk ... ........ ..... ... .......... .... Siilikortit Joulukorttisarja (4 kpl) Taitetut kortit + kuori Mukava siili paita 4mk 1 mk 1 mk 2mk 2mk .................... ....... . .... Kukapa ei siiliä tuntisi. ..... s .. . Värit musta ja beige. ..... . .... Pue päällesi pehmeän puuvillainen pitkähihainen siilipaita. . 140 cm ..
Osallistu sinäkin Puhtaan ilman puolesta täysin palkein-kampanjaan. Keuhkovammaisten kuntouttaminen, heidän sosiaalinen, lääkinnällinen ja psyykkinen sopeuttamisensa takaisin yhteiskuntaan on Keuhkovammaliiton päämäärä. Rintamerkki 3 mk, riipus 6 mk, avaimenperä 6 mk, tarra 5 mk, juliste 10 mk, viiri 10 mk, grillipalkeet 250 mk.. Keräyksen suojelijana on Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen. Keräys alkaa 18.9.1977 ja päättyy 28.2.1978. Siksi lähes ainoa mahdollisuutemme on pitää huolta jo todettujen vaurioiden korjaamisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Ostamalla keräyksen tunnusesineen lunasta! osaltasi kuntoutusmahdollisuuden tuhansille keuhkovammaisille. liman saastuminen koskettaa jokaista ihmistä. MAINOSRENGAS OY täysin palke. Liitto toimii ilmansuojelun puolesta, ylläpitää kuntoutuskeskuksia ja järjestää toipilaille ammattikoulutusta ja suojatyöpaikkoja. Tänäkin vuonna todetaan noin 300 000 keuhkovammatapausta maassamme. 6 Keuhkovammaliitto ry Ostapalje, • • tuet to1m1ntaamme. Laki ei suojaa riittävästi ilmaa, jota hengitämme. Hengität kevyemmin, kun kevennä! toisen taakkaa. Ajankohtaisin tavoite on nyt Anttolaan rakenteilla oleva kuntoutumiskeskus
4, 00120 Helsinki 12 puh. piidnl = ~:i~;...:·~..i!:1..:'~.:ti. ltimcri on jitntiri rulf'Yillt polville buniin.a, pul1tun.1 ja, 1umt.11varu.. :lt:i~~u,.n 1~1:i~ 1'::'. • sen luonnosta ja akl uhbavista vaaroista sekä sen suojelusta. Liian buan himnu on kohddtu b ltunut. 90-681 405 1. Osta Luonnonblerueri 1978 tuet suomaJaista luonnonsuojelutyöt.ä aatteellisesti ja taloudellisesti. ,... Tini vuonna :a~,e~u:;,;i~uU:~~rizs~ J~til:~ ~u,opimu1 voi auttu Joen Yrlli, divii luom0,1. ltimenn ainuda,uuisuudm aine~ ov.111 mollft : !:.t=~tl'::i:~~~~=/~:~;: l OfVllmacon liilmnniyl.i seU blan ja virl iuyl 5l"tl lihdt. llifTlffl voidun vieli prWtu. p L s 4 5 6 11 12 13 18 19 20 25 26 27 LUONNONKALENTERI 1978 kertoo värikuvin ja tekstein 1 ~ , aen kauniista rannikosta ja saaristosta. .;i.i1iin i.apah1umiin ja jotta 11,ilmtkin polvn YOisint nauuia mniluomommf' harvinaisa1a UullftKir,. ta. _ ...,......,a1wto. Jokaisen kuubuden kohdalla on DrJ& tiedot maamme tärkeimmistä luonnontapahtumista. Arvol llimmat aluccmme voimme:liilyttii v;iin rauhoiuamalb. ELOKUU 1978 kuhu ""',jo-.,...,...,,.,,..._~ 11~ .,.nlk ~~•llant jllht)'I, yiftn&I llllon all ul""'Lnta muttila, ja """muunimn l)1Hyri•. ...... lu~llispuittok.omitn on ehdouanu1 n.nnil oillanme wi~ U,u,allis~t:!~":=p:i:;~~ri~~~': 161.ct elinkci~ muodosuvat luonnon la~ wpu· 10imuitcn l ol ooaisuuckn. Niili on suojeltava, jolta 1ulev;1dr.in tutkija, voisivat pe«:hryl luonnon vnU . .. 11uiaila on = ;;.;~=E~:t.::l;. Vast.a sirp,tkiu mcriluonnosu.mme on luonnonsuojdwolurina. p,lldnl • 4 Suomen luonnonsuojeluliiton LUONNON KALENTERI M TI K 1 2 7 8 9 TO 3 10 14 15 16 17 21 22 23 24 28 29 30 31 nonmuodos1umi.l. ::~~t .. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Punavuorenl:. Niidffl jaitluminm 0t1 1urva11.1va luonnonsuojelual-..cilblin