t" CD ° C C Q \ 2B y J ~o µ Ta hd om m e ko tk an ja ka rh un el äv in ä . L U O N N O N II O IT O K E S K IT E T T Ä V Ä t. IL M A N E K O L O G IA A EI O LE E K O N O M IA A M ets ien m on ina isk äy ttö P O R O N H O ID O LL E M A H D O LL IS U U S FO SF O R I P E LL O LL E m en ny t m ets ää n an tak aa ilm aa (il ma a!] va in ve ttä jär vi in
Lapinlahdenkatu 29 B 22, Helsinki 18. Vastuu luonnon käytön kokonaisuudesta kuuluu valtiovallalle. Jäseneksi ilmoittautuminen (nimi, arvo tai ammatti ja postiosoite) kirjeitse tai puhelimitse. Vuosijäsenmaksu 8 mk, opiskelijat ja koululaiset 5 mk, ainaisjäsen 160 mk. On pikaisesti varattava riittävästi vapaata, turmeltumatonta luontoa virkistyalueiksi lisääntyvän vapaa-ajan tarpeisiin. l!: LKP vie eteenpäin-tule mukaan LIBERAALINEN KANSANPUOLUE Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Julkaisija: Suomen Luonnonsuojeluyhdistys r.y. Opetusta on annettava myös muilla oppiasteilla. Suomen on toimittava Itämeren valtioiden ja kalottialueen valtioiden yhteistyön hyväksi näiden alueiden miljöön turvaamiseksi. Puhdas ilma, raikas vesi, ympäristön viihtyisyys sekä tarpeettoman melun torjuminen ovat olennainen osa ihmisen ja hänen ympäristönsä tasapainosta ja ihmisen kannalta elintärkeätä vauorovaikutusta. Postisiirto 6882 . Miljööpolitiikan käytännöllisenä tehtävänä on ihmisen hyvinvoinnin turvaaminen. Ihmisen ympäristöhuoltoon liittyviä kysymyksiä varten on maahamme viipymättä perustettava koko miljööhuollon alueen kattava Luonnonhoitovirasto. Teuvo Suominen (toimitussihteeri). Puh. Virkistysalueita on perustettava myös saaristoalueille. Pentti Salanterä, agronomi Johan Standertskjöld ja fil.kand. Turmeltumaton ympäristö kuuluu elintasoon. Erityisesti kaupungeissa on ympäristön arvoa kaikin tavoin korostettava. Kansikuva: Urpo Huhtanen Taitto: Timo Tanttu Ilmoitushinnat 1/1 sivu 280 mk 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk. lrtonumerot 2.50 mk. E.-P. Miljöön laadulla on keskeinen vaikutus ihmisen terveyteen, työtehoon, vapaa-ajanviettoon, viihtyvyyteen ja mahdollisuuksiin valita taipumustensa mukainen myönteinen elämäntapa. Pekka Nuorteva (vastaava), fil.kand. Toimituskunta: fil. 1969 aikana kuutena numerona. Peruskoulutuksessa on ympäristön suojelu sisällytettävä opetusohjelmaan oikeisiin miljöönkäyttötottumuksiin kasvattavana oppiaineena. Miljöön väärinkäytön estämiseksi on luotava ajanmukainen miljöönhuoltolainsäädäntö, joka käsittää ilman, vesien ja maankamaran sekä koko elollisen luonnon suojelun, melun torjunnan, yhdyskuntasuunnittelun, kemiallisen teollisuuden hyödykkeiden valvonnan ja tutkimustoiminnan. 64 37 19. Teuvo Suominen. Kiireellisin tehtävä on auttamattomasti vanhentuneen luonnonsuojelulain uudistaminen. Miljööpolitiikkaa ihmistä varten Jokaisella on oikeus turmeltumattomaan ympäristöön. Lehti jaetaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenille jäsenmaksua vastaan. Toimitus: dos. Toimisto avoinna arkisin klo 9-13. On väärin, että taloudellista kasvua pidetään yllä ympäristölle vahingollisin ja saastuttavin tuotantomenetelmin. Seppo Ny/({nder, varat. Ympäristötekijät on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. kand . Koko Eurooppaa ajatellen olisi vakavasti harkittava Perä-Lapin vähittäistä rakentamista laajaksi, monimuotoiseksi virkistysalueeksi . Myönteinen miljöö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan ihmisten aktiivisten toimenpiteiden tuloksena. Suomen Luonto ilmestyy v. Muistakaa ilmoittaa heti osoitteenne muutoksesta. Paavolainen, mets.hoit
V U O S I K E R TA Luonnonsuojeluohjelma runsaan vuosisadan takaa Yksinäisyys, siinä mielessä, että ollaan usein yksin, on välttämätöntä, jotta mietiskely ja luonne saisivat vähänkään syvyyttä. Paljoa ei myöskään tyydytä sellaisen maailman ajatteleminen, jossa luonnon omaehtoisuudella ei ole sijaa: jokainen maapala muokataan, jotta ihminen saisi ravintoa; jokainen kukkiva autiomaa ja jokainen luonnonlaidun kynnetään, kaikki nelijalkaiset ja linnut, joita ihminen ei ole jalostanut hyödykseen, hävitetään; jokainen pensasaita ja hyödytön puu kaadetaan, eikä sellaista paikkaa jätetä jossa villi pensas tai kukka voisivat kasvaa ilman että ne rikkaruohon lailla revittäisiin juurineen kehittyvän maatalouden nimissä. Koska suomalainen talouspoliitikko saavuttaa saman tason. SUOMEN LUONTO No5 1969 28. 149. K. Ja yksinäisyys, luonnon kauneuden ja suuruuden keskellä, on ajattelun ja pyrkimyksen kehto, ihmiselle välttämätön, mutta myös yhteiskunnalle sen puuttuminen on pahasta. Jos maan on menetettävä sellaisista seikoista johtuvaa miellyttävyyttään, jotka vaurauden · ja väestön rajoittamaton kasvu siitä hävittäisivät vain siitä syystä, että kyettäisiin elättämään yhä suurempaa mutta ei missään mielessä parempaa tai onnellisempaa väestöä, niin jälkimaailman nimissä toivon sydämestäni, että pysähdytään paikoilleen ennenkuin siihen on pakko. John Stuart Mill (Principles o/Political &onomy) J
Ympäristön tuhoaminen lyhytnäköisellä riistolla tai saastuttamisella tuhoaa ihmisen omat elinehdot. että suurimmankaan kaupungin asukkaat eivät Jaa vaille virkitäviä luontokokemuksia. Ihminen voi elää vain niin kauan kuin luonnon kiertokulut hänen ympärillään pyörivät häiriintymättä. Jokainen eläinja kasvilaji on vuosimiljoonia kestäneen kehitystapahtuman ainutkertainen lopputulos. Luonnonsuojelun on säilytettävä ympäristömme ekologinen tasapaino. Luonnonsuojelun on taattava ihmiselle mahdollisuus saada kosketus luontoon.. 150 Luonnonsuojelu on sitä että yhdenkään elämänmuodon ei anneta tuhoutua. että luonnon tuottokyky säilytetään. Puisto-oravien ja linnunpönttöjen lisäksi kaupunki tarvitsee viheraluei-· ta, ja yhteiskunta tarvitsee puhtaita järviä, kansallispuistoja, eräretkeilyalueita ja häiriintymättömän luonnontilaisia tutkimusalueita. Luonnonsuojelun on turvattava sen kaikkien nykyisten ilmenemismuotojen säilyminen tulevaisuuteen. Näsijärven rantakivien hiilifossiilit (Corycium aenigmatiettm) osoittavat, että kaksi miljardia vuotta sitten Suomessa oli elämää
Aikuiseen pitäisi suojella luontoa eikä tuhota sitä ( Istvan) . Sitten kun minä olen aikuinen, niin ei ole yhtään puhdasta järveä, ei yhtään kalaa eikä lintuja. Länsimainen kulttuuri on elänyt kiihkeän kasvun kautta. Euroopassa on syntynyt se ajattelutapa tai paremminkin ajattelemattomuus, joka ankarimmin asettaa luonnonvarat koetukselle. Ihmiskunta lähestyy tätä vaihetta, eikä uusia laitumia ole näköpiirissä. Missään muualla maailmassa ympäristön tuhoutuminen ei vielä ole saavuttanut vastaavia mittasuhteita. Ryhtyessään viettämään Eurooppalaista I uonnonsuojeluvuotta 1970 Euroopan neuvosto on tajunnut vastuunsa. Ympäristön tuhoutuminen johtaa ihmisen tuhoon. Ja ennen muuta globaalinen nälkä, jolta vain me muutamat harvat olemme toistaiseksi säästyneet. Luonnonsuojeluvuosi 1970 MIKSI NIIN PALJON LIKAA. Kussakin maassa järjestelyistä huolehtii maan hallituksen asettama toimikunta yhteistyössä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Eurooppa on myös saanut eniten kärsiä ajattelemattomuutensa seurauksista, yhdessä rintaperillisensä Yhdysvaltain kanssa. Jos laitumelle ahdetaan liikaa karjaa, ruoho tailaantuu ja maa peittyy lantaan. Ennusmerkit ovat selvät: suurkaupunkien pilaantunut ilma, joka leviää satojen kilometrien päähän lähteiltään, ehtyvät makeanveden varat, sisävesien ja merien tuottoa uhkaava saastuminen, ilmakehän kaasutasapainon muuttuminen, ravintoketjujen globaalinen myrkyttyminen. Siksi on aika ruveta suunnittelemaan tulevaisuutta oman planeetan puitteissa. Ohjelmaa toteuttaessaan liitto toivoo tukea sekä yksityisiltä että järjestöiltä, sekä liittoon kuuluvilta että kuulumatt-0milta.. 1969 perustettu Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomi ei ole neuvoston jäsen, mutta se on liittynyt mukaan yhteispohjoismaiseen luonnonsuojeluvuoden viettoon. Ja ihmisen osalta: lisääntyvät syöpäja elintenrappeutumissairaudet, häiriintynyt mielenterveys, itsemurhatilastot, suurkaupungeissa alkanut keskimääräisen eliniän lasku. 152 Jos saastetta ei olisi, olisi paljon hauskempi elää tällä vanhalla maapallolla. Koska kaikki ihmisen tarvikkeet ovat alun perin luonnontuotteita, luonnon kestokyky on rasitettu äärimmilleen. Eurooppa on länsimaisen kulttuurin, jos ei kehto, niin ainakin lapsuuskoti. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on laatinut oman ohjelmansa luonnonsuojeluvuoden viettoon, ja tätä ohjelmaa lähtee toteuttamaan v. Kasvun aikana se on luonut omat ihanteensa, jossa inhimillisten arvojen rinnalla ovat yhä korostetuimmin alkaneet esiintyä materiaaliset arvot. TEKEEKÖ KUKAAN MITÄÄN
Y mpäristönhoitokysymykset ovat kehittyneet globaalisesti jo nyt niin vaikeasti ratkaistaviksi, että on olemassa pelko ihmisyyden kuolemisesta. Y mpäriscön vaikutus jokaiseen yksilöön on huomattavan suuri; mitä saakaan tällöin kokea tänään syntyvä uusi sukupolvi . Se ei saa koskaan hengittää puhdasta ilmaa eikä juoda puhdasta luonnonvettä, vaan joutuu elämään koneiden ja automaattien valtaamassa kivierämaassa, jossa kasvava melu, saasteilma ja ihmisyyden typercyneisyys hukuttaa hänet. että, coimikenttä on tavattomasti kasvanut, mutta yhdistys itse ei ole sanottavasti muuttunut. Vai eikö enää nähdä maailmaa muuten kuin materiaaliseen lasien lävitse. Vai onko jo inhimillisyys kuollut, kun lajin vanhemmat eivät huolehdi jälkeläistensä kaikinpuolisesta hyvinvoinnista. Jo ennakkomerkic, vesihallitus, öljysuojacoimikunnan työskentely, elohopeakysymys, MERA-ohjelman jatkaminen jne., puhuvat puolestaan. Syyt Ympäristökomitea 2000:n synryyn ovat olleet yhdistyksen piirissä jo pitempään vallalla ja ovat olleet selvillä myös yhdistyksen halli cukselle. Näiden asioiden järkevä ratkaiseminen vaatii nykyisen materiaalisen hyvinvointiajattelun romuttamista. Kuitenkin se eroaa yhdistyksestä monissa ratkaisevissa kohdissa. Siinä ei ympäristökomitealaisten mielestä lainkaan pyritä kiinnittämään huomiota tärkeimpiin epäkohtiin, vaan tuomalla suureen ääneen julkisuuteen jossain määrin näyttävä luonnonsuojeluohjelma yritetään hämätä painostavaa yleisöä muu154 toksien välttämiseksi. Ehkä nämä nuoret ~iväc kuitenkaan ideologisista syistä toimisi . Ympäristökomitea 2000. Suomen Luonnon numerossa 3/69 käsittelee varapuheenjohtaja V. Tähän eivät ole pystyneet edes vanhat »luonnonsuojelijat», kuinka sicä voisi vaatia suurelta yleisöltä. Onhan ympäristönsuojelun tärkein tavoite saada syntyvä suk'upolvi edes mahtumaan tänne saastuneeseen maailmaan. Viimeinen pisara tässä kärjistymisessä olivat tiedot Luonnonsuojeluvuosi 1970:n virallisen ohjelman sisällöstä. Ympäristökomitea 2000 Suomalaisen luonnonsuojelun kenttään on syntynyt uusi vaikutrajaryhmä. Se ei ole tullut jonkin jo toiminnassa olevan orgaanisaation (Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen) alueelle, vaan sen tehtävänä on täydentää sitä työtä, jota yhdistys tekee. Suurin osa vanhan polven »luonnonsuojelijoisca» ajattelee edelleen klassisesti , tai elle( ajattele, niin ainakin toimii ja on siten tavallaan joukon peccäjä. Asioiden ratkaisu vaatii yhteiskunnan melko perusteellista muuttamista. Aikansa elänyt organisaatio ei ollut kuitenkaan ainoa syy nuorten eroamiseen yhdistyksen toiminnasta. Eräiden vanhahkojen »suojelijoiden» mielestä voi. Voiko ihminen kutsua itseään luonnonsuojelijaksi, jos hän päivittäin töihinsä saapuessaan autollaan päästää ilmaan kilomäärin myrkyllisiä • typpi-, rikkilyijyym. Tätä taustaa vasten ei liene ihme, että nuoret aktivistit eivät tehneet vallankumousta itse yhdistyksessä, vaan katsoivat paremmaksi muodostaa oman ja nyt myös ulospäin toimivan ryhmittymän, Ympäristökomitea 2000:n. Jotta inhimillistä elämää olisi vielä kolmannella vuosituhannella, yhteiskunnan tehtävänä juuri nyt on hoitaa päätökset enemmän tulevaisuutta carkascellen. Pikagallup vuonna 1984 osoitti, että 89 % piti vuonna 1970 elänyttä ihmistä icsetuhokierceessä olleena eläimenä; onneksi vallankumous kuitenkin tuli väliin . Uusien ympäriscösuojelukäsicceiden synty erottaa nuoret vanhoista. Hallitustasolla työskennellään melkein ahkerammin kuin mitä ministerien aika antaisi myöten, samalla kun suurin osa coimintahaluisisca nuorista ympäristönsuojelijoisca toteaa vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyy , en yhdistyksen puitteissa. Organisaatiosta onkin muodostunut yhdistyksen vaikeimpia ongelmia. Oli tultu tilanteeseen, jossa. Meidän nuoreen mielestä tämä haiskahtaa melko pahasti itsepetokselca. Huhta näitä sisäisiä vaikeuksia todeten mm. oksideja kanssaeliöidensä hengitettäväksi . Yritys oli saada suuri yleisö luulemaan, että kun »luonnonsuojelusta» paljon puhutaan, sillä alalla myös jotain tehdään ympäristön saastuttamisen estämiseksi . Yhdistys onkin näiden nuorten mielestä muodostunut entistä enemmän Luonnonhoitoviraston korvikkeeksi antaessaan virallisluonteisia lausuntojaan ajankohtaisista ongelmista
Lisäksi on suunnitteilla ympäristönsuojelun hallintoa, yleistä miljöönhoitoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevat ryöryhmät. Vastaperustettuna ryhmittymänä Ympäristökomitea 2000 on toistaiseksi vähäväkinen, mutta kasvaa lähes räjähdysmäisesti. Saastunut kapitalistinen ilma muisumi aivan yllättävästi saastunutta sosialistista ilmaa ja kaikkien kerskakuluttajien hyödykkeet joutuivat ympäristönsuojelun alttarille. Ympäristönsuojelun totaalinen vallankumous on muodostumassa nuorison piirissä yhä suuremmaksi vaatimukseksi. OUi Paasivirta vr. On vielä mahdollisuus parempaan ihmiselämään maailmassa, jossa kukaan ei näe nälkää, sairasta ympäristötauteja, ei sodi eikä muutenkaan riko tätä kokonaisuutta. Varsinaisia toimintayksikköjä ovat ryöryhmäc. Tämä Ympäristökomitean haluamast-a historiikista. Ette ainakaan omallanne. Tätä kuitenkin ajetaan Ympäristökomitea 2000:n punssa. Työ saattaa tuntua toivottomalta, idealistiselta, mutta yhdessä korjaamme tuloksen vielä tällä vuosikymmenellä. Suomen Luonnonsuojeluyhdisrys kompastui suljettuun organisaatioonsa; näin ei ainakaan tule käymään Ympäristökomiteassa. Mutta kenen kuitenkin on tulevaisuus, voidaan aiheellisesti kysyä hyvinvointiin kohonneelta vanhalta polvelta. Tämän liikkeen aktiivisen nuorison piirissä saavuttama valtava suosio heijastaa jo osaltaan nykyisen nuoren polven epätoivoista asemaa sen taistellessa kohti vapaata inhimillistä maailmaa. Näitä on perustettu ja perustetaan aina tarpeen mukaan. Joulukuun puolessa välissä oli perustettu kuusi työryhmää teemoinaan vesi, ilma, yleiset saasteet, biosidit, metsä ja radioaktiiviset aineet. Neuvottelukunnan ja työryhmien lisäksi komitealla on toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja. Komitean toimintaa koordinoi kaikille avoin neuvottelukunta, joka ei äänestä mistään vaan selvittää asiat keskustelemalla. Työryhmät on tarkoitettu kaikille toimiville yksilöille, jotka tiedostavat kyseiset ongelmat ja haluavat toimia paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Sillä ei ole hallirnsta eikä alaorganisaatiota. toiminnanjohtaja. Saamme tämän paremman maailman vain vallankumouksen kautta, sillä demokratia palvoo Systeemiä, eikä anna tukea ympäristösuojelijoiden pyrkimyksille. puolueideologiat ja yhteiskunnan taloudelliset järjestelmät osoittautuivat merkiryksettömiksi asioiksi. Nyt Luonnonsuojeluvuoden alkaessa Ympäristökomitea 2000 toivoo nuorien aktivistien ottavan omakseen vallankumouksen eteenpamv1emisen levittämällä sodanjulistusta ympäristömme tuhoajia vastaan. Kenen kustannuksella nyt elätte. Se tehdään kaikin mahdollisin ja osittain mahdottominkin keinoin. Kaikki, jotka haluavat toimia komitean periaatteiden mukaisesti, saavat siihen myös mahdollisuuden. Tämäkö idealismia, vai ehkä sittenkin realismia. Suoraa toimintaa harjoitetaan kaikkialla aina yksikön aktiivisuuden mukaisesti. Suuri ympäristönsuojeluliike ja samalla inhimillisyyden vastaisten toimintojen protestiliike, hippiliike, on saamassa yhä radikaalimpia piirteitä ja valtaosalla nuorista on yhteinen pyrkimys: kumota nykyinen yhteiskuntajärjestelmä. Koska yhteiskunta ei ole vielä valmis vallankumoukseen Ympäristökomitea 2000: n tärkein toimintamuoto on oikeaoppisen informaation levittäminen. Uusi järjestelmämme ei aja sellaista hyvinvointitalouspolitiikkaa, joka pyrkii ympäristön kustannuksella kohottamaan vain sekundaarista materialismia. Hippiliikkeen lieveilmiöt ovat merkkejä epäonnistumisesta, sillä vielä on Systeemi ollut liian vahva murtuakseen
Tällöin voidaan pitää selvimmin 156 näkyvänä haittana rauhoitustoimenpiteisiin materialistisista syistä kielteisesti suhtautuvien ihmisten vastustusta. Mutta tällöin olemme samalla verhonneet itse ongelman ja estäneet itsekutakin näkemästä sitä katkeraa totuutta, että abstraktisten arvojen vuoksi tarvitaan todella tuntuvaa säästämistä. Edellä mainittujen lisäksi on olemassa suuri välinpitämättömien lauma sekä lopuksi sekalainen ryhmä henkilöitä, jotka pitävät itseään luonnonystävinä ja saattavat sellaisia monessa suhteessa ollakin, mutta joille karvas todellisuus ei ole selvinnyt. Kun kasaamme koko tämän motiivien ja pyrkimysten sekamelskan saman nimekkeen alle kutsumalla sitä , luonnonsuojeluksi, olemme tietyssä mielessä tehneet rintaman väliaikaisesti vahvemmaksi . On täysin anteeksiantamatonta ja ajattelematonta, että he saavat jatkaa edelleen ihmissuvun kohtaloiden valvontaa. . Erämaiden säilyttämiseen sisältyvien suunnattom:ien vaikeuksien lisäksi alkuperäisen luonnon pelastusyrityksiin liittyy kokonainen sarja muitakin ongelmia. Kanssamatkustajamme Seisoessani siinä piikkilangan takana ja katsellessani alligaattorinaarasta tuhoontuomitussa maisemasirpaleessaan, minut valtasi jälleen vakaumus, että meidän on pelastettava osia alkuperäisestä luonnostamme ja että tämä on tehtävä ilman käytännön vaatimuksiin perustuvia todisteluja. Ajattelen tällöin ihmisiä, jotka tahtovat säilyttää luonnon siksi, että voisimme tulevaisuudessakin saada lihaa, vettä, puutavaraa ja retkeilyalueita; metsästäjiä, jotka toivovat, että heidän pojanpoikansakin tuiisivat eläimiä ampumalla vahvoiksi ja miehekkäiksi; biologeja, jotka ovat hätäännyksissään opetusmateriaalinsa menettämisestä sekä eläintieteellisten puutarhojen omistajia, jotka tahtovat tallettaa luonnon häkkeihin ja karsinoihin. Lajeja elinympäristöineen on suojeltava siksi, että tällaisten kohteiden tutkiminen tyydyttää ihmismieltä ja koska tulevaisuuden vapaampia ihmisiä tulee kauhistuttamaan, jos annamme niiden vastuuttomasti hävitä. Mikäli emme tunnusta tätä tosiasiaa, on nykyinen luonnonsuojelu mielestäni ylen heikolla pohjalla .. Floridalainen tiedemies Archie Carr teoksessaan »Matelijat» (Otava/Life). Tällaiset henkilöt haluaisivat mieluummin muuttaa maapallon muurahaiskeoksi ja heidän perustelujensa lähempi tarkastelu paljastaa niiden mielettömyyden
Vuosisadan vaihteessa Suomen viimeiset metsäpeurat karkoitettiin tai tuhottiin. Vuosisadan alussa naalin turkki ruli muotiin. 158 Majava tuhottiin sukupuuttoon viime vui:Jsisadalla. Nykyistä tappotahtia jatkaen viimeinen tapetaan vuoteen 1990 mennessä. Muutama harva naali asuu vielä Lapin äärimmäisillä rajaseuduilla, mucca uusiin aluevaltauksiin ne eivät ole pystyneet. Nykyinen karhukancamme on 150 yksilöä. Kesäisin peuroja on Suomen puolella noin 100. Tämän vuosisadan alkupuolella aloitettiin istutukset Norjasta ja Pohjois-Amerikasta ruorujen yksilöiden avulla. Neuvostoliitossa karhun säilyminen on rurvaccu rauhoituksin, Suomessa ei.. Suomen runsas naalikanca tuhottiin sukupuuttoon. Vuoden 1950 vaiheilla laji ilmesryi takaisin pienelle koskemattomana säilyneelle metsäkaistaleelle 1tarajamme tuntumaan. Nyt Suomessa on melko hyvä kahden rodun muodostama sekakanca. Tällöin on otettu huomioon Neuvostoliitosta tuleva jatkuva täydennys. Laji on tuomittu ruhourumaan, sillä neuvostoliittolaisten tutkimusten mukaan se ei siedä minkäänlaisia metsänkäsittelytoimenpitei tä
Suomen nykyinen muurcohaukkakanta käsittää korkeintaan 10 paria. Muuttohaukka on parissa vuosikymmenessä hävinnyt suurimmasta osasta Länsi-Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Suomen niukan merikotkakannan tulevaisuus on toivoton. Muutamia yksilöitä on viety Brittein saarille, minne yritetään palauttaa uusi kanahaukkakanta. Maakotka rauhoitettiin Suomessa aivan äsken. Syynä ovat samat myrkyt kuin muuttohaukan tapauksessa ja lisäksi kalojen metyylielohopea. Suomi on ilmeisesti ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa· vielä on runsaasti kanahaukkoja. Ne tulevat tuhoutumaan ennen kuin luonnonsuojeluvuodella alkava vuosikymmen on kulunut umpeen. Samojn yritetään Hollannissa. Merikotka on tuhoutunut melkein kaikkialta Itämeren ääreltä. Niitä tapetaan meillä 5 000--10 000 kpl vuosittain. Syynä on mm riistanja poronhoidon nimissä suoritettu vaino sekä ennen kaikkea asuinalueiden ja pesäpuiden tuhoaminen, jota maakotkan pesimisalueella suorittaa pääasiassa metsähallitus. 159. Tuhoutumisen syynä ovat hyönteismyrkyt ja muut myrkkysaasteet, jotka ovat saastuttaneet haukan ravinnon yli valtakuntien rajojen. Jäljellä on noin 100 paria
tämiinne pienehköihin detaljikysymyksiin, joilla ehkä sanomalehtiä ei tarvitse vaivata ( Uolevi Raade 17.5. Neste Oy on aina valmis keskusteluihin ja yhteisÖljyä joudutaan usein pumppaamaan merenpohjan ryöhön Suomen Luonnonsuojeluyhdisrys r.y:n kanssa. 160. alaisista kerrostumista. 1969). Suomen merialueilla öljyä Siinä yhteydessä ehkä selviävät myös vastaukset esit· esiinryy pääasiassa pintavesissä
Tämä siksi, että metyylielohopea on tavattoman hitaasti hajoavaa ja säilyy näin kauan pohjalietteessä. S a 1 m i n e n. Elohopeasaastuminen on jälleen nousemassa puheenaiheeksi. Tutkijoita hämmästytti, kuinka nopeasti kissat menivät niin huonoon kuntoon että ne oli lopetettava. lis. Suomalaisia kissakokeita oli tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat tri T. Meillä tehtiin kokeita kahdella kissalla, joille syötettiin jauhelihassa synteettistä elohopeaa. Vielä tämän vuoden aikana on odotettavissa, että myös klooritehtaiden kanssa päästään sopimukseen. R i s s a n en ja K. 11. Suomessa saatiin jokin aika sitten puunjalostusteollisuuden kanssa aikaan sopimus, jonka mukaan se ei käytä enää elohopeaa liman torjunnassa. Tilanne ei ole kuitenkaan tällä kokonaan autettu, sillä Ruotsissa on havaittu korkeita elohopeapitoisuuksia veden ravintoketjuissa sellaisillakin alueilla, joissa teollisuuden toiminta on lopetettu jo 30-40 vuotta sitten. Tutkimuksilla saatiin selville miten tietty määrä metyylielohoeaa vaikuttaa elimistöön ja kuinka nopeasti sillä on kuollettava vaikutus. kissakokeista, joissa kissoille syötettiin metyylieiohopeakalaa. Ruotsissa kokeita tehtiin 15 kissalla, joille syötettiin luonnosta otettua metyylielohopeakalaa. Elohoeapitoisuus oli noin 5,7 mg/kg. Kun se pääsee syömäkalaan, esimerkiksi haukeen asti, metyylielohopeamäärä saattaa olla jopa 400 000-kertainen. Tavallinen epäorgaaninen elohopea alkaa mikrobien vaikutuksesta vähitellen muuntua metyylielohopeaksi, ja rikastua luonnon omiin ravintoketjuihin. Kissakokeet Elohopeakysymys otettiin esille perjantaina Helsingin yliopiston radiokemian laitoksen kollokviossa, jossa ruotsalaisia tuloksia selittivät tohtorit S ta f f a n S k e r f v i n g, K u r t ö s t 1 u n d sekä fil. mar~askuula 1969 KISSAT KUOLIVAT I Suomessa • ez vielä tietoa tu~ ÅHelsinki 7. A r ne J e r ne 1 ö v. Ruotsissa on määritelty väUaikainen elintarvikehygieninen turvalRuotsissa on jo muutamia vuosia sitten· kielletty myös teollisuuslaitoksilta elohopean vesiinpäästö. Lopputilana oli mm. Neurologisia häiriöitä alkoi ilmetä jo muutaman päivän kuluttua ja jo kymmenen päivän kuluttua kissat olivat huonossa kunnossa. Oireet olivat samat kuin Ruotsissa ja kissat täytyi lopettaa meillä jo aikaisemmin. halvaantuminen ja kissat täytyi lopettaa. Sekä Ruotsissa että Suomessa on saatu ensimmäiset tulokset ns. Aineita, joilla metyylielohopeaa voitaisiin neutraloida, ei ole toistaiseksi keksitty, elkä metyyelohopeaa saada esimerkiksi häviämään keitettäessä. Koko prosessi kesti vain 9-11 viikkoa vaikka tutkijat olivat arvelleet että oireet ilmaantuisivat vasta noin vuoden kuluttua. Tutkimuksista tehtiin :nyös päätelmä, ylittää Ruotsin t se on vaarallinen on todennäköisest kallisilta katastrc. J. Itse asiassa pitäisi puhua metyylielohopeavaarasta eikä elohopeavaarasta. Metyylielohopea on elohopeaa huomattavasti myrkyllisempää. Lauantai 8. Pekkanen, K
missa keväällä 1969) 163. Japanissakin kissat kuolivat ennen ihmistä . ()S m äärä :uusrajan, ;issa raja .anut paiRuotsissa aiotaan r aja tutkimusten perusteena käsitellä uudelleen. AAMULEHTI jOHOPEAKALASTA 1/lisuusrajamä ärityksestä sraja, joka on 1 mg/kg tuoretta kalaa. Japanissa syntyi todellinen elohopeakatastrofi jo 1950-luvulla, jolloin ihmisissä ilmeni samanlaisia neurologisia oireita kuin nyt kissakokeissa. Lääki ncöhalli ruksen edellisen pääjohtajan Niilo Pesosen televisiossa antaman lausunnon mukaan metyylielohopea on vaaraconca, koska se erittyy hiuksien kautta pois. . Asiaa tutkii paraikaa vesiensuojelun neuvottelukunnan ja ntö hallituksen yhteinen toimikul')ta. Kissa on karvaisempi kuin pääjohtaja, mutta se kuolee, jos sille syötetään elohopeakalaa. Nyt tätä rajaa on Ruotsissa ?nnetty antamalla suositus, jonka mukaan 0,2-1 mg/kg sisältäkalaa pitäisi syödä enintään vain kerran viikossa. Viimeksi Oulun saastumistasessa korkeimmat elohopeapitoisuudet olivat 2,5 mg/kg. Suomessa ei täi' määritystä ole toistaiseksi vielä annettu, vaan on odotettu lisää doksia. Tällöin myös perheiden kissat sairastuivat aina samoihin oireisiin, tosin aina ennen ihmisiä. »Syökää vain kalaa, se on terveellistä! » Lliäkintöhallituksen nykyinen pääjohtaja Leo Noro H:gin yliopiston Radiokemian laitok.sen järjestämässä saastasymposiu
Sekä typpihappoa. Lämmitykseen käytettävä polttoöljy sisältää kolme prosenttia rikkiä. Poltettaessa siitä syntyy rikkioksideja ja niistä edelleen rikkihappoa. Silloin lapset sais leikkiä Ja keinua puisroissa (Juha-Pekka). 9. ,.. Kestettyään ajan, sään. --•--~·--·. (UPI) Yhdellä maailman kuu1uisimmalla Ja ,-akastetubnmalla maalauksella, Leonardo da Vlncln "Ehtoollisella", on uusi vaara edessä. Elleivät omat höyryt riitä, niin Keski-Euroopasta saamme pilvien mukana täydennystä. Viranomaiset suunnittelevat tau~ lun mahdollisimman pikaista puh• dlstamista ja ilmansuodatusjärjes• teltnän asentamista, jotta voitaisiln ehkäistä nokihlutaleiden aiheutta• ma jatkuva eroosio, sanoi Epoca. Suurennoksesta voi havaita kuinka Milanon suurteollisuuden saastuttama ilma on jättänyt tauiri~! J~:itä~i fJ~~\: nokihiukkaAsiantuntij at kertoivat lehdelle, että taulu itseasiassa on paksun ruskehtavan pölyn peitossa. sodan Ja. .... __ ,,, ____ ,. Siirtyminen dieselkoneilla kulkeviin julkisiin liikennevälineisiin pelastaisi kaupunki-ilman ja olisi matkustajille halvempaa ja nopeampaa. Sitä syntyy autojen pakokaasuista. Lyijy tappaa ihmisiä ja eläimiä. Kaupungeissa sataa rikkihappoa. Lyijy voidaan korvata. joka viimeksi kunnosti taulun, on ehdottanut taulun peittämi~tä plexilasilla lisäsuojan antamiseksi . Niistä tulee myös lyijyä. Kaupunkien lähistölle satava happo tuhoaa hitaasti metsät, pellot ja järvet. .. se~isr:it;:~ti o\~~~i päästä. j os kaupunkien liikennepalvelua parannettaisiin ja yksityisautojen käyttöä tehokkaasti rajoitettaisiin. Itsestään ei muuros tapahdu. Yksi öljykilo tuottaa sata grammaa rikkihappoa. Milanolainen viikkolehti Epoca kertoi asiantuntijoiden varoitta~iee:~ ~~t;;it~ :~a~f:!t!atin!~lt: tua mistä tahansa huomattavasta lämpötilan tai kosteuden muutoksesta. 164 Saastunut ilma uhkaa Vincin Ehtoollista M 11 •no, 26. Rikki voidaan kohtuullisin kustannuksin poistaa. Savupiipun savu nousee pilviin asti ja likaa nekin. ihmisen välinpitämättömyyden nsltuksd tau.lua uhkaa nyt saastunut Ilma.. Lehden mukaan maailmankuulu ta.iderestauroija Mauro PelUccioli. Maa täytyy puhdistaa ja istuttaa paljon puita ja peltoja ja pensaita. Hapot syövyttävät. Ja häkää
Autoja ei pitäisi olla ollenkaan eikä bussejakaan, koska nekin laskevat pakokaasuja. Liikenne tappaa Autot laskevat pakokaasua ja se saastuttaa ilmaa. Lapset ei saa olla missään rauhassa (Paula) . Atomipommit saastuttavat ai kamoisen määrän ilmaa. 166
167
Veteen tulee bakteereja ja ihmiset sairastuvat. Jätepaperin kerääminen säästää metsävarojamme. Mutta mineraalit ehtyvät. Huomenna metalleja louhitaan kaacopaikoilta. Eilispäivän kaivokset ovat tämän päivän ~aatopaikkoja Ja huomispäivän kaivoksia Tuotancoprosessimme ovat niin tehokkaita, että uutta raaka-ainetta saadaan halvemmalla maaperän mineraaleista kuin romusta. Ja kun pommeja räjäytellään niin ne tuhoavat omaisuuttamme ja ihmisiä kuolee conneittain (Marjaana). Paperi on jalostettua puuta. Tehtaista tulee myös kaikkea likaa ja ihmiset päästävät tehtaista kaiken lian veteen ja coiset ihmiset pesevät siinä ja uivat. 168
4 700 000: n ihmisen jätevesien fosfori pääsee vesiin . 3 000 tonnia tulee asutuksen viemäreistä. Fosfori voidaan poistaa viemärivesistä halvalla ja tehokkaasti. Fosfori on suurin syyllinen . Suomessa on 14 puhdistamoa, jotka sen tekevät. 170. Fosforia on myös pesuaineissa, joista se joutuu viemäreiden kautta järviin. Kasviravinceen paikka on pelloilla eikä järvissä. Kasviravinceet rehevöittävät järviä. Ne puhdistavat 20 000:n ihmisen jätevedet. Fosfori on kasviravinne. Viisitoista prosenttia järvistämme on jo pilaantunut. Se siirtyy kasveista ihmisiin, ihmisistä viemäreihin ja viemäreistä -järviin. Niihin joutuu vuosittain 5 000 tonnia fosforia
"Näitä vuorenrinteitä on pidetty pyhinä esi-isien päivistä saakka, ja kun näkee bermuda-shortseihin pukeutuneen idiootin kiipeävän ylös ja ruiskuttavan maaleja, herää vanha vastenmielisyys valkoista miestä kohtaan", sanoo päällikkö James Jackson. He ovat ryhtyneet toimiin, ja 40 kilometriä luonnonkaunista hiekkarantaa on nyt kiellettyä aluetta muille kuin heimon 1500 jäsenelle, jotka hallitsevat Ulysses S. Intiaanit partioivat itse alueella ja hätistelevät pois matkailijoita. Aiemmin valkoiset miehet olivat tuhatpäisinä tulvineet koskemattomille alueille, mutta kun intiaanien lakimiehet olivat vakuuttaneet heimolle, että se omistaa reservaatin ja että sillä on oikeus karkottaa kenet tahansa pyyntimailtaan, on matkailu loppunut lyhyeen. Intiaaniheimo lähti sotapolulle N e w York, 28. (STT) Washingtonin osavaltiossa Tyynen valtameren rannikolla asuvat Quinault-intiaanit oyat kaivaneet sotakirveen maasta ja vannoneet katkeran valan olla polttamatta rauhanpiippua valkoisen miehen --..~fl'.::.. .. Grantin Washingtonin suuressa valkoisessa teltassa heille aikoinaan luovuttamaa reservaattia. "Heillä on mukanaan jopa maalia sumutinpulloissa, joilla he kirjoittavat nimiään pyhien vuoriemme kylkiin", kertovat intiaanipäälliköt. kanssa ennen kuin tämä lopettaa intiaanireservaatin likaamisen tyhjillä oluttölkeillä, pulloilla, papereilla, tupakantumpeilla ja muutla roskalla. 8. Reservaatin asukkaita on jo ~ &I~ kauan ärsyttänyt porsastelu, jota valkoiset harjoittivat saavuttuaan alueelle suurilla autoillaan ja asuntovaunuillaan. He ryhtyivät kovakouraisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun matkailijat alkoivat varastaa kaloja heidän verkoistaan, hakata suuria puita kahvinkeittoa varten ja maalata vuorenkylkiin nimiä ja mainoksia. .
Metsähallitus on nimittäin julkisesti ilmoittanut tänä syksynä laajoista metsänviljelyalueiden tuhoucumisista . Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että tänä talvena yksityismetsissä avohakkuucoiminta on voimakkaasti lisääntymässä, niin voidaan perustellusti väittää, että Lapin talousalueella on tällä hetkellä jo metsänviljelyä odottamassa vähintään kaksisataa tuhatta hehtaaria paljaaksihakattuja alueita, joista suurin osa on metsähallinnon hoidossa olevaa valtionmaata. . Ei laaksoa, e1 kukkulaa Joidenkin metsämiesten ja suuren yleisön toimesta esitettiin joitakin vuosia sitten syvä huolestuminen avohakkuiden laajentamisesta ja metsänviljelyn epäonnistumisesta. Metsäammattimiehiä pyrittiin vaientamaan ja suurta yleisöä rauhoitettiin kehottamalla heitä polvilleen laskeucuen toteamaan, kuinka paljaaksi hakatut alueet on saatu uuteen kasvuun. Näiden aukkojen metsittämiseen ei näköpiirissä ole erikoisia mahdollisuuksia siitä yksinkertaisesta syystä, että met. . Tällä hetkellä me tiedämme, että liiketaloudellisesti edulliseen tulokseen pyrkivä metsähallitus on jättänyt omien selvitystensä mukaan viljelemättä peräti satatuhatta hehtaaria paljaaksi hakkaamiaan alueita yksinomaan Lapissa ..
. . . Vuonna -56 astui rautainen laki Pohjolassa voimaan, jolla suorastaan kiellettiin erittäin paljon puun kasvuun liittyviä toimenpiteitä, mutta hakkuut sallittiin tai niitä suorastaan vaadi ttiin .. Me olemme sen velkaa sekä luonnolle, mutta ennen kaikkea tuleville polville. 12. Monin paikoin puuston arvo pienenee sitä enemmän, mitä kauemmin metsikköä seisoceraan. 10. On nähdäkseni mieletöntä jatkaa näiden__aukkojen tekoa, ai nakin siihen saakka kunnes paljaana olevat alueet on saatu metsitetyksi ja uusi kasvu niillä turvatuksi . Viimeksimainitut alueet ovat aukeanakin puun nettokasvua vähemmän pienentäviä kuin hakkaamattomina I Professori K1dler1·0 K1111sel<1 lokt1k. Nähdäkseni keinollista uudistusta vaativien avohakkuiden lopettaminen on välttämätöntä valtion mailla. 19681. 1969 Yli-ikäisyyden vuoksi laajoilla pinta-aloilla { Lapissa) puuston lahoaminen on niin voimakasta, että nettokasvua muodostuu tuskin ollenkaan . 19681.. ole yksinomaan metsätaloudellinen sanan suppeassa merkityksessä, sillä metsämiehet ovat tällä hetkellä valitettavan p ieni vähemmistö niiden joukossa, jotka ovat huolissaan Lapin laajoista, paljaana olevista kairoista. . Näiden pitäisi käsitykseni mukaan olla riittävät perustelut vaihtoehtoja mietittäessä Lapissa. sänviljelymateriaalia ei ole riittävästi . Kysymys ei kuitenkaan enää tällä hetkellä Meidän politiikkamme ei ole metsien defensiivistä säästämistä, vaan eräänlaista tasausta 1 /\letsäh,1!/i111k• se11 pääjohtaja A11tero Pih<1 2.3. . Metsänhoitaja Kaarle Klemola 2. . Kuitenkin meidän metsämiesten velvollisuus on tarttua asioihin aivan uudella tavalla. Tästä eteenpäin meidän on ennen uusiin avohakkuisiin ryhtymistä Lapissa tutkittava kaikki keinot luontaisen uudistumisen mahdollistamiseksi talousmetsissä sekä saatava paljaana olevat alueet nopeasti uuteen kasvuun
176. Muokkaus Koska muokkauksella voidaan lisäksi parantaa myös maan fysikaalisia ominaisuuksia, lisätä esimerkiksi kanalintujen jauhinkivien saantimahdollisuuksia ja rypypaikkoja, jos ehkä suojaja pesimäpaikkojakin, niin minä näkisin, että luonnonsuojelun nimissä on kohtuutonta moittia metsämaan muokkausta fYlimetJänhoitaja Väinö KoiviJto 2.12.1969)
Milloin erityiset paikalliset olot sitä vaativat, voi valtioneuvosto metsähallituksen esityksestä rajoittaa myöskin kotitarvepuiden ottoa tällaisella alueella tai kokonaan kieltääkin sen. . Lienee katsottava selvitetyksi, ettei metsähallituksen aurausalueet aiheuta porotaloudelle haittaa (Ylimetsänhoitaja C. . . . Suojametsäalueella on metsänkäyttö muuksi kuin tilan kotitarpeeksi sallittu ainoastaan asianomaisen metsänhoitoviranomaisen osoituksen mukaan. 1922/ 196 1 §. 178. Suojametsä LAKI SUOJAMETSISTA 11. 2 §. Joka rikkoo tämän lain nojalla annettuja määräyksiä tai 6 §: n säännöstä, rangaistakoon sakolla tai vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi, ja olkoon, jos hakkaukseen ei sisälly toisen metsän luvaton käyttö, hakatut puut tai niiden arvo menetetty . . Axelsson Poromies-lehdessä 3/ 1968) . Samoin olkoon valtioneuvostolla val ta antaa rajoittavia määräyksiä porojen laiduntamisesta suojametsäalueella, mikäli sellaiset määräykset 1 §:ssä mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi ovat välttämättömiä. Kuvassa Sodankylän Lapin paliskunnan poromiehiä luomassa silmäystä elinkeinonsa nykynäkymiin metsähallituksen käsittelemällä suojametsäalueella. 10 §. 8. Seuduilla, joissa metsäin säilyminen on tarpeen metsärajan alenemisen ehkäisemiseksi, olkoon valtioneuvostolla valta metsähallituksen esityksestä tässä laissa säädetyssä järjestyksessä jul iscaa määrätyt metsämaa-alat suojametsäalueiksi
Tehtävä yritetään perinteellisesti siilyctää jonkun jo palveluksessa olevan virkailijan niskoille, vaikka sen laajuus edellyttäisi uusien virkojen perustamista. Ongelma ei rajoitu Suomeen: Byrokraatti, tuntiessaan olevansa byrokraattisen koneiston osa, ei mitään muuta toivo niin hartaasti kuin välttää vasiuuta, olla toisin sanoen tekemättä ratkaimja, joista häntä voidaan arvo1tella. Syy ei ole vanhuksen vaan valitsijoiden, jotka itsepintaisesti valitsevat aloitekykyä vaativille paikoille vanhimmat mahdolliset henkilöt. Usein lienevät syynä arvoval takysymykset; pelätään, että arvossapidetty asiantuntija loukkaantuisi sivuuttamisesta, korostetaan liikaa sitä arvovaltaa, mikä vanhan henkilön persoonaan liittyy . Ongelman ilmaantuessa on vaikea ratkaista, minkä hallintoviranomaisen piiriin ratkaisun etsiminen kuuluu. Valitsijat ovat yhteiskuntamme kalkinsuosijoita. Koneisto on rakennettu toimimaan olosuhteissa, jolloin nykyisiä riistoja saastumisongelmia ei tunnettu. Päin vastoin, vireytensä säilyttänyt vanhus on varmasti paljon nuorta arvokkaampi luonnonsuojelunkin ongelmia ratkomaan, koska hänellä on kok~musta yhteiskuntakoneistoomme vaikuttamisesta ja ihmisten asenteiden muuttumisesta. Yhteiskunnan etu kärsii , mutta myös iäkkään henkilön maine kärsii: hänelle aletaan takanapäi n irvailla. Ratkaisut viipyvät, ruotsalaisen kokemuksen mukaan noin kymmenen vuotta ongelman ilmenemisestä lähtien . Kuvassa lapinvuokko. Kun oikea virasto aikanaan löytyy, on ongelmana oikean yksilön löytäminen. Siitä huolimatta yhteiskuntamme pyrkii yhä jättämään ongelmiensa ratkaisut nimenomaan iäkkäiden asiantuntijoiden ratkaistaviksi . Toinen luonnonsuojelua rajoittava tekijä on valtiokoneistomme jäykkyys. Ikävuodet eivät sinänsä ilmaise kaavoittumisen astetta. Kalkinsuosijat Suomalaisen yhteiskunnan perinteisiin kuuluu iän ja kokemuksen arvostus . Edellisten polvien tallettamat perinteet kelpasivat sellaisinaan uusien polvien ohjeiksi. Hän yrittää välttå'ä tekemästä yleensä ollenkaan sellaisia ratkaimja, joita ei ole selvästi muotoiltt, hänen tapaus-säännös töissään ja ellei hän ole aivan varma, hä-n lähettää henkilön toisen byrokraatin luo, joka puolestaan tekee s~man tempun. Tämä kaunis perinne syntyi aikakautena, jolloin elämä säilyi muuttumattomana sukupolvesta toiseen. Mutta samalla valitaan tehtävään henkilö, joka ennestäänkin on ylikuormitettu, asiantuntija, jonka tiedot perustuvat entisiin olosuhteisiin. Jokainen joka on joutum,t tekemisiin byrokraattisen organisaation kanssa ttmtee tämän prosessin, jossa ihminen lähetetään byrokraatin luota toiselle ja jossa hän usein pitkän kierroksen tehtyään astuu ulos samasta ovesta mistä tulikin ilman että häntä olisi edes kutmneltu muuta kuin sillä eriskummallisella tavalla, jolla byrokraatit kuuntelevat: välistä miellyttävästi, välistä kärsimättömästi, mtttta lähes aina asennoituen sillä merkillisellä tavalla, joka koosttm heidän omasta avuttomuudestaan , vast111ttlom111tdestaan ja ylemmyydentunnostaan ·»anovaa» vastapuolta kohtaan ( Erich Fromm, Toivon vallankumous, Kirjayhtymä) .. Luonnonsuojelun kannalta on tärkeintä, että ratkaisuja eivät tee kalkkeutuneet vaan vireät yksiiöt. Vanhuudelle usein ominainen kaavoittuminen ja kalkkeutuminen sekä todellinen verisuonten kalkkeutuminen että kuvaannollinen ei näissä oloissa häirinnyt yhteiskunnan toimintaa, vaan paremminkin vakiinnutti sitä ja loi turvallisuuden tunnetta. Kun tällainen henkilö on kauan palvellut yhteisl<untaa tietyn kaavan mukaan, hänen on mahdotonta sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon uudet ja äkilliset ongelmat saattavat ymmälle vireimmänkin yksilön. 180 Kalkinsuosija, k a I s i f i i I i , kasvi, joka pystyy kehittymään vain riittävän kalkkipitoisessa maaperässä (Uusi Tietosanakirja)
Luonnonsuojeluvuoden aikana Suomeen perustetaan Vesihallitus. Allasta tehtäessä valtion luonnonsuojeluvalvojan mielipidettä ei kysytty. Nyt sitä on jatkettava. Vesihallituksen koko organisaation palvelukseen tulee (hallituksen eduskunnalle tekemän budjettiesityksen mukaan) seitsemän limnolo,gia. Sitten DDT: n ikävät puolet alkoivat tulla ilmi . Nyt siitä luovutaan. Sen tehtävänä tulee olemaan vesiasioittemme järkevä hoito. Hän tulee aina tarvitsemaan makeaa vettä, myrkytöntä ilmaa, kasvien ja eläinten valmistamia ravintoaineita, luonnon energianlähteitä sekä turmeltumattoman luonnon kauneutta. Vesien luonnontaloutta opetetaan yliopistoissa limnologien nimellä. Mutta ekologisesti parempien keinojen kehittäminen pysähtyi DDT:n vuoksi kaksikymmentä vuotta sitten. Tämä osoittaa, että metsätalouden nykymuodon ekologinen perusta on hatara. Luonnonsuojelu on ihmisekologiaa. Kun lehdet puhuvat Italian ja Pohjanmaan tuhotulvista, ne unohtavat mainita, että tulvat ovat saavuttaneet nykyiset mittasuhteensa sen jälkeen, kun metsiä on hakattu paljaaksi ja soita ojitettu. Huolehtimaan Suomen 60 000 järven luonnontaloudesta. DDT:n ja sen sukuisten myrkkyjen käytöstä on päätetty luopua Suomessa. 182 Ekologia tutkii eliön ja ympäristön välistä suhdetta. Siitä tulee 8 5 70 järveä per limnologi . Poikkeuksen muodostaa metsätalous, joka ei tule toimeen ilman sitä. Vesien järkevä hoito perustuu niiden luonnontalouden tuntemukseen. Tässä häntä auttaa ekologia. Tämä osoittaa, että kirjoittajien ekologiset tiedot ovat hatarat. Kun valtiojohtoinen yhtiö teki Lappiin yli neljänsadan neliökilometrin suuruisen tekoaltaan, siihen hukkui metsää ja suota. Ihmisruumis elää ja toimii luonnon yleisten lakien mukaan, ja näihin lakeihin ihmisen on alistuttava. Ihminen on eliö ja luonto on ympäristö. Hyönteisiä voidaan tappaa myrkyillä. Kissoja vai ekologeja. Pystypuut, risut ja kannot estävät kalastuksen ja liikkumisen, kelluvat turvelautat pettävät poroja. Jos hän kysyy sen neuvoa. Koululaitoksemme on pitkään unohtanut, että ihmisellä on myös ruumis. Koska ihminen ei voi elää yksin, maapallon ainoana elollisena olentona, hänen on pystyttävä turvaamaan myös ympäröivän elämän tasapaino. Kun DDT keksittiin, se oli niin tehokas, että muita keinoja ei uskottu tarvittavan. Sekä lisäksi 10 000 neliökilometriä merialuetta per limnologi .. Lokan allas tuhosi 2 000 poron laitumet, haaskasi puutavaraa, hävitti kalakantoja ja vaikeutti monin tavoin asukkaiden toimeentuloa
Ketjureaktion aiheuttamat seuraukset pystyttiin torjumaan vasta sen jälkeen, kun Englannin ilmavoimat puuttuivat tapausten kulkuun. Moskiltot tosin kuolivat, mutta samalla kuoli myös torakoita, jotka joutuivat seudun kissojen helpoksi saalllksi. Kissojen aikaisemmin kurlna pitämät rotat ja muut tauteja levittävät Jyrsljät pääsivät nyt rauhusa lisääntymään, ne levittäytyivät ihmisasumuksiin ja aiheuttivat tautien nopean leviämi11en. Myrkytyksen horjuttama luonnon tasapaino saavutettiin vaata sen Jälkeen, kun syrJlHslln kyllin pudotettiln Ien tokone1sta laskuvarjoilla joukko kissoja. On(Celman alkusyynä Sarawakin alueen kylissä oli yritys hävittää moskiitot myrkyttämällä. Myrkytetyt torakat aiheuttivat vuorostaan kissojen joukkokuoleman. Washingtonin yliopiston biologian keskuksen johtaja Barry Commoner mainitsi Yhdysvaltain Unesco-toimikunnan kokouksessa muina ihmisen luonnolle aiheuttamina ongelmina mm. synteettisten pesuaineiden ja epäorgaanisten lannoittel• den saastevaikutukaet.. Kissat apuun hätäalueelle laskuvarjoin S a n F r a n c i s c o (UPI) MoskiittoJ en myrkytys aiheutti vaikean on(Celman Malesian syrjäisissä vuoristokyllssä Sarawakin alueella. Malesian kylien pulma on oiva esimerkki vaikeuksista, joita teknolosian saavutusten soveltaminen luontoon tuo mukanaan
Siksi KOKOOMUS ON TURVALLISEMPI. Atomipommit ja muut ydinaseet ovat ihmiselle vaarallisia. 11 . 1969) . Me lapset toivomme, että me saisimme elää rauhassa ja rai ttiissa ilmassa (Antti) . N e tuhoavat paljon luontoa ja ihmisiä ja muuta saasraa. Malaste 153 Veikko Lahtinen 155 H enrik Paersch 156 Tuula Hämäläinen 157 Teuvo Suominen 158 T euvo Suominen, Teuvo Suominen, Martti Mantonen, Antti Kilpi äi nen 159 Teuvo Suominen, Pekka Lehtonen, Teuvo Suominen, Teuvo Suominen 161 Merenalainen maai lma (WSOY) 163 Ismo Hölttö 164 Sakari N enye, Leonardo da Vinci, P. Kuvitus SIVU 150 Mauri Korhonen 15 1 Markku Huupponen, P. K. Vastuun vuosikymmenelle myös ympäristönsuojelussa 184 Kokoomus näkee ihmisen elinympäristön suojelun eräänä ihmiskunnan keskeisimmistä tehtävistä alkavalla 1970-luvulla, vastuun vuosikymmenellä. K . T . Malaste 165 L. ] alkanen 166 Esko Jokinen, Pekka H eikkilä, Veikko Rissanen 167 Mikko Julkunen 168 Gunnar Pettersson, K eijo Kansonen, H eikki Seppälä 169 H eimo H ar ju , Ismo Hölttö, Esa Mälkönen 170 T euvo Kanerva, Sakari N enye 1 71 Risco Laaksonen 173 Teuvo Kanerva 174 T euvo Suominen 177 Urpo H äyrinen 179 Urpo H äyrinen 181 Teuvo Suominen 182 Leo Tuomisaari 183 Tuula Hämäläinen takakansi Kari Pietilä Muut avustukset Anein ja muiden lasten lausu nnot ovat peräisin Taivallahden kansakoulusta ( Pääkaupunki 20. Kokoomus edellyttää, että jokaisen ihmisen taloudell iselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille tärkeän elävän luonnon pilaantuminen torjutaan sekä lainsäädännöllisin että käytännön toimin julkisen vallan ja ihmisten yhteisvoimin. Ympäristönsuojelu on yhteiskuntapolitiikkaa, joka koskee jokaista yksilöä, kaikkia maita ja koko maailmaa. Me lapset toivomme, etteivät aikuiset saastuttaisi kaikkea luontoa meiltä
Mattila, Mustonen, Mäki , Männistö, Nevalainen, Niemelä, Nieminen, Niinikoski, Nikkilä, Nordström, Nurminen, Paananen, Paarman, Paasio, Pakkanen, J . . Mäkinen vaati ed . Linna, Lintilä, Lottanen, Lukkarinen, Lähteenmäki, Manninen, Matilainen, M. A. Räsänen, Rönkkö, Saalasti, A. Kansanedustajat V. 0. T allgren tekivät 19. 12. Mäkinen, A. E. Virtanen, V. Salo, T . ,MANNIN OFFSETPAINO 1970 Luonnonsuojelijan vaalivihje Suomalaisen luon nonsuojelun puutteet tunnetaan. 1969 eduskunnassa aloitteen 60 000 markan valtionavun myöntämisestä Suomen Luonnonsuojeluyhdistykselle-Suomen Luonnonsuojeluliitolle (Rah.al . N:o 45 3). Laine, Lehmonen, Leinonen, Lindeman, H. Saarinen, . Salo ja C. Mattila, Melin, Mäkelä, Mäkinen, Niskanen, Paasi vuori, Paavola, Pentti, Pesola, Procope, Roden, Rytkönen, P. Virtanen, V. E. Aloitteen perusteluissa vedottiin U. Tässä tilanteessa yksityinen aatteellinen järjestö, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, on ryhtynyt ajamaan luonnonsuojelumme asiaa, mutta pahimpana esteenä on ollut varojen puute. Salo, Silianraus, Siltanen, Sinisalo, Suonpää, Terästö ja Vilponiemi. Partanen, Pekkarinen, Pennanen, Pohjonen, Pousi, Puhakka, Pulkkinen, Puntila, Raipala, Raunio, Rosnell, Ruutu, E. 9. SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN VALTIONAVUN VASTUSTAJINA ESIINTYIVÄT: Ahonen, Aitio, Alenius, Aro, Asunta, Backlund, Berner, Borg-Sundman, Burman, Eskelinen, Flinck, Forsius, Friman, Granvik, Gröndahl, Haapanen, Haapasalo, Halinen, Hamara, Hanhirova, H ara, Hasu, Haukipuro, Heinonen, Helle, af Heurlin, Hietala, Hjerppe, Holopainen, Honkanen, Honkonen, Holstila, Huima, Huurtamo, Häkkinen, Häppölä, Ilaskivi, Junnila, Jussila, Juvela, Jämsen, Kaarlonen, Kaarna, Kaasalainen, Kalavainen, Kangas, Kantola, Karkinen, Karpola, Karvikko, Kemppainen, Kinnunen, Kiviaho, Knuuti, Kock, Koivunen, Kokkola, Koppanen, Korsbäck, Koskinen, Kosola, Kuusi, Laaksonen, Lagerroos, Laiho, E. Thaorin luonnonsuojeluraportissa esitettyyn kehotukseen tehostaa luonnonsuojelucoimintaa kaikissa maissa, maamme luonnonsuojelutoiminnan pahaan jälkeenjääneisyyteen Ruotsiin verrattuna sekä SLY:n alalla suorittamaan arvokkaaseen työhön ja huonoon taloudelliseen asemaan. Linna, M. Saarinen, Saimo, Salama, Salla, Saloranta, Sandelin, Savela, Siiskonen, Sileäkangas, Siren, Suorttanen, Sääskilahti, Tainio, Tallgren, Tamminen, Tiekso, Tiitu , Tikkanen, Uusitalo, Vartia, Weckman, Westerlund, Vilmi, Virolainen, R. Pahimpana syynä siihen on virallisen organisaation puutteellisuus. R. Partanen, V. Salo, E. SUORITETUSSA ÄÄNESTYKSESSÄ VALTIONAVUN MYÖNTÄMISTÄ KANNATTIVAT KANSANEDUSTAJAT: Aalto, Ehrnrooth, Eskman, Gestrin, Halme, Hykkäälä, Häggblom , Häikiö, Knuuttila, Kull, Landström, Leivo-Larsson, Lilquist, Linkola, Luja, V . . 1 Melinin kannattamana, että asiasta oli äänestettävä. Linna, I. LUONNONSUOJELIJAT OTTAKOOT HUOMIOON TÄMÄN AANESTYSTULOKSEN HARKITESSAAN KETÄ ENSI VAALEISSA ÄÄNESTÄVÄT! toivoo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO. Toistuvista yrityksistään huolimatta yhdistys ei ole saanut valtiolta tukea. Räsänen, Saarto, A. 1969, jolloin kansanedustaja V. Asia tuli eduskunnassa käsittelyyn 17. Virtanen, Volotinen, Voutilainen ja Väyrynen . Laine, . Tyhjää äänestivät Perheentupa ja T eir.Poissa 18