puheenjohtaja Urpo H åjrinen, fil.kand. sihteeri Yrji;' Haila, fil.yo. Anna-Riitta Wallin, o.s. Lauri Ruippo, maisemanhoidonvalvoja Teuvo Suot11inen, fil.kand. (14 16) 90-490 961. (16.30 ) 952-16 767. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS NATURVÅRDSFÖRENING, Isokatu 15, 67100 Kokkola 10, puh. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Uusikoivistontie 77 A 3, 28130 Pori 13, puh. Juha Hät11äläinen, Toiminnanjohtaja puh. 554. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Lauri Ruippo, Kuusamakuja 2 E, 33840 Tampere 84, puh. SUUR-SA VON LUONNONSUO JELUYHDISTYS, c/o Niilo Ruuth, Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60. varapuheenjohtaja Olli Paasivirta, fil.kand. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDIS TYS, Kasvitieteen laitos, Tori katu 15, 90100 Oulu 10, puh. 482 841 (k.) ja 718 322 (t.). (9 15) 941-10 920. (9-15.30) 971-12 082. Pentti Väisänen, valtiot.yo. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Tapio Koistinen, Poikkikatu 57, 83500 Outokumpu, puh. POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, luonnontieteen osasto, Kuopio. 914-1 4 182 tai 20 215. 11 956. KYMENLAAKSON LUONNON YSTÄVÄT, Itäkatu 2 B 21, 48100 Kotka 10, puh. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Jyväskylän yliopiston biologian laitos, Vapaudenkatu 4, 40100 Jyväskylä 10, puh. 448 439.. LÄNSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VÄST-NYLANDS NATURVÅRDSFÖRENING, postilokero 33, 08101 Lohja 10. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFÖRENING, c/o Hrnnes Ignatius, Hiidenkiukaantie 1 D, 00340 Helsinki 34, puh. Poranen, oik.yo. KOILLISMAAN LUONTO, c/o Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusamo. 5878. ITÄ-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Satamakatu 5 B 61, 57130 Savonlinna 13, puh. PIEKSÄMÄEN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT, Toikantie 9, 76100 Pieksämäki 10, puh. POHJOIS-U UDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Esko Lindholm, Kirvesmiehenkatu 3, 05800 Hyvinkää, puh. 939-23 316. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Pentti Andsten, Armas Launiksentie 5, 13130 Hämeenlinna 13. 23208. 981-22710. 931-62 531. (10 15) 921-335 599/522. LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Varsitie 22, 96100 Rovaniemi 10 LENTUA-SEURA, c/o Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10. LAHDEN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Veli Haikonen, Kaivolankatu 2 B 16, 15240 Lahti 24. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFÖRENING, c/o Rauno Tenovuo, Turun Yliopiston Eläintieteen laitos, 20500 Turku 50, puh. 13 860. 5093. KUOPION LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, Kuopion Museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh. Suomen luonnonsuojelu liitto VARSINAISET JASENJARJESTÖT ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Terho Poutanen, Liisankatu 6, 53900 Lappeenranta 90. ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Seppo Ojala, Petäjätie 2 A 2, 60550 Nurmo, puh. 964-27 170 (k.) ja 96423 446 (t.). KAINUUN LUONTO, Kauppakatu 28 A 10, 87100 Kajaani 10, puh. Jouni Kitti, kalastusmestari Martti Linkola, fil.kand. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Helmer Tuittila, Sylväänkatu 4 A 8, 38200 Vammala. ULKO J ASENET Bio-Dy11aaminen Yhdistys Emmmistö Fyysikko kilta Hämäläis-Osak1111ta Koe-eläinte11 moje!u Kokoomuksen Nuorten L iitto Marttaliitto Päijät-Hämeen Maaku11taliitto Suomalais1111de11 Liitto Suomen Arkkitehti! iitto Suomen Ka!amieste11 Keskuliitto Suome11 M ielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Rom11kauppiaide11 Liitto S11ome11 Voimalaitosyhdistys S11ome11 ylioppilask1111tie11 liitto Symbioosi Synop Vihreä Risti Suomen Lääkäriliitto SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HALLITUS Olli Ojala, eläinlääket.lis
...... . Vuonna 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. .... . . . 192 Linjakeskustelu jatkuu 192 Ulkomaan uutisia . . 164 Ekologinen jätehuolto, Ilkka V iitasalo ...... 1972, Esko Joutsamo ja Kaius Hedenströ·m . . . . ...... 206 TÄMÄN NUMERON KANSI esittää valkoselkätikkaa sen ainoalla tänä vuonna tietoon tulleella pesäpaikalla Kuhmalahdella. . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu postisiirtotilille n:o 608 21-1. . . . .. ..... . . 203 Virallinen luonnonsuojelu ... . . . . .. 1972 Juhani Koivusaari .. . . 498 159. . 195 Kirjallisuutta .. ..... . . . . 186 Turun saariston merikotkat V. . . Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1973 aikana kuutena numerona. . ... . . 188 Koululaisten asenteet ja luonnonsuojelu, Osmo Kontturi .... . . kand., Kalamiesten Keskusliiton toiminnanjohtaja, Helsinki Kaius Hedenströ·m, valokuvaaja, Pressfoto, Helsinki Esko J outsa1110, metsänhoitaja, Metsätiedotustoimisto, Helsinki Kaarle Klemola, metsänhoitaja, Puolustusministeriö, Helsinki Juhani Koivusaari, fil.kand., J yväskylän yliopisto Osmo Kontturi, lehtori, Espoo Martti Lindqvist, pastori, Helsinki H eimo Mikkola, fil.kand., Oulu Mauri Sarkanen, verhoilija, Savio Jaakko Savola, ylilääkäri, Pieksämäki Seppo Sulkava, dosentti, Oulun yliopisto Ilkka Viitasalo, fil.kand., Helsingin kaupungin vesiensuojelulaboratorio TÄMÄN NUMERON VALOKUVAT kansi Hannu Hautala 163 Seppo Hannus 165 Teuvo Suominen 167 Teuvo Suominen, Urpo Huhtanen 168 Teuvo Suominen 169 Pekka Nuorteva, Teuvo Kanerva 171 Teuvo Suominen, P. . . K. 170 Joroisten ihme eli taarnasuon ojat tukittiin, Jaakko Savola ... . Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. . . . . ... ...... . vuosikerta Suomen Luonto JULKAISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . .. . . ...... ... . . . Malaste 173 H :gin kaupunki 174 H :gin kaupunki 175 H:gin kaupunki/ Teuvo Kanerva 176 Jaakko Savola 177 Paavo Mörönen 179 Hannu Hautala 181 Hannu Hautala 183 Teuvo Suominen 184 Teuvo Suominen 185 Teuvo Suominen 186 Juhani Koivusaari 189 Kaius Hedenström 193 Veikko Lahtinen 200 Claire Aho, T euvo Suominen 201 Teuvo Suominen, Jukka Mättö 204 Hannu Arola SISÄLLYS Opeta minua kunnioittamaan lapsenlapsiani, Martti Lindqvist ... . . ... . . ... ... . . . ..... 176 Valkoselkätikka vähenee, Risto Alatalo . . . . Kuva liittyy sivujen 178-182 artikkeleihin. . . Suomen Luonnon vuosikerran tilaushinta on 10 mk. ... . . 161. . . Irtonumerot 2,50 mk Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. . Taitto: Timo Tanttu VUODENVAIHDE L~HESTYY UUDISTA SUOMEN LUONNON TILAUS! Katso tämän numeron viimeistä sivua. TÄMÄN NUMERON KIRJO/TT AJAT Risto Alatalo, biol.yo., Oulun yliopisto Harri Dahlstrijm, maat. . , 199 Huutoja korvesta .. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 450 mk 1/2 sivu 250 mk 1/4 sivu 150 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 000 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimitusneuvosto: Urpo Häyrinen Harri Dahlström Jouko Mättö Jouni Kitti Hannele Pohjanmies-Nurmi Osasto »Virallinen luonnonsuojelu »: fil.tri Pekka Borg. ........ . . . 196 Uutisia ja tiedotuksia ........ ....... 162 Sinne ja tänne keskitystäkö luonnonsuojeluun, Harri Dahlströ·m .... . Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. . . 178 Elämä on runoa: Valkoselkätikka ja minä, Mauri Sarkanen ... . 205 Summaries of the main articles in this issue . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 916, kesäkuukausina klo 913. 31. . Vuoden 1971 numeroita myydään 1 mk/kpl, sitä vanhempia 50 p/kpl. . . Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. . . . . 180 Mitä syö tunturihaukka, Heimo Mikkola ja Seppo Sulkava . .. Valkoselkätikan kuvasi Hannu Hautala. . ... . ..... . . 183 Merenkurkun merikotkat v. . . . . ... . . . . . ja metsät.
kohta: Tehkää maailmasta lapsiystävällinen. Kohdelkaa jokaista lasta, äitiä ja isää samanarvoisina tukien eniten niitä, joiden olosuhteet ovat vaikeimmat. On vaara, että luomalla tekniikallaan itselleen keinoympäristön ihminen tekee tulevista sukupolvistaan keinoihmisiä. 8. 4. Eikö tällaisen puheen pitäisi hätkähdyttää. Jos olisi yhdentekevää, miten me tämän pallon päällä taaperramme, tuskin meille koskaan olisi annettu elämän lahjaa. Yhä useammin tapaa ihmisiä, jotka sanovat, etteivät he uskalla synnyttää lapsia tällaiseen maailmaan. kohta: Miettikää joskus! Me tarvitsemme jonkun henkisen perinnön voidaksemme kasvaa ihmisinä. Meidän maamme tarvitsisi uuden puolueen mikäli olen pysynyt laskuissa mukana, yhdennentoista puolueensa. Sota tuhoaa ihmiselämän aineellisia ja henkisiä edellytyksiä ja uskoa huomiseen. Esimerkiksi tähän muotoon on puettu ajatus etujen ja mahdollisuuksien tasaamisen välttämättömyydestä. Antakaa lapsille välineet muovata tulevaisuudesta parempi kuin nykyisyydestä se ei totisesti vielä ole paljon. Vai luuletteko, että me elämme hengittämällä häkää, syömällä DDT:tä ja uimalla öljyssä. Koska me oikein pysähdymme. Me tarvitsemme arvoja, joiden nojalla voimme pitää jotain tärkeänä jotain muuta taas vähemmän tärkeänä. Tänään puhun oikeudesta toivoon, se on: oikeudesta tulevaisuuteen; se on: tulevien sukupolvien oikeudesta. ». » Siellä missä ei ole oikeutta, ei ole myöskään rakkautta. Tehdessään ihmisestä työtoverinsa J umala antoi hänelle myös kiinnekohdan tulevaisuudessa. Siksi ne eivät voi taistella oikeuksistaan, joihin meidän päätöksemme ja elintapamme ratkaisevasti vaikuttavat. En silti aio puhua tänä aamuna työtätekevän ihmisen oikeuksista, vaikka niistä olisi puhuttava joka päivä. kohta: Lopettakaa sota omaa maailmaanne vastaan. En aio puhua kehitysalueiden eläjistä, vaikka tunnustan usein häpeäväni itseäni ja maatani, missä ruuhka-Suomen asujat elävät kurjistuvan kehitys-Suomen loisina. Päinvastoin ainakin jälkimmäinen voi tuhota tulevaisuuden. Me emme ole vain veljiemme vartijoita, vaan me olemme myös moraalisessa vastuussa vielä syntymättömille ihmispolville. 2. Ehkäpä meidän tulisi ryhtyä rukoilemaan myös niiden ihmisten puolesta, jotka syntyvät 2000-luvulla ja joiden tulee selvittää meidän sekoittamamme ihmisyhteisön vyyhdit ja puhdistaa meidän likaamamme maa. Sen nimenä voisi olla vaikkapa »Syntymättömät sukupolvet rp. Meidän esi. Samalla meidän tulee I uoda edellytyksiä heidän työlleen. Juuri tätä korostavat raamatun monet kertomukset suuresta tilinteosta tämän ajan päättyessä. Kumpi näistä joukoista olisi suurempi, se riippuu suurelta osin meistä. 3. Luther kehoitti rukoilemaan jo pienestä pitäen Jumalalta kunnollista aviopuolisoa. 1972 »Ovat vieneet minulta toivon ... Tuhoamalla ympäristönne tuhoatte itsenne tai ainakin meidät, tulevien sukupolvien edustajat. He sanovat tekevänsä väärin lasta kohtaan, mikäli antavat tälle elämän. Ihmisellä ei ole oikeutta tehdä, mitä hän kulloinkin sattuu haluamaan. Ihminen on vastuussa Luojalleen, hän on vastuussa tulevaisuudelle. Jäseninä tuossa puolueessa olisivat meidän lapsenlapsemme; sekä ne, jotka syntyvät, että ne, jotka eivät synny. Martti Lindqvist Opeta minua kunnioittamaan lapsenlapsiani Radion aa11111harta11s 18. 5. Me tiedämme joskaan emme toimi sen mukaisesti että heikollakin ihmisellä tulisi olla oikeus määräosaansa leipää. Se riistää tulevilta sukupolvilta sekä ympäristön että elämän. Me tarvitsemme, mihin uskoa, mitä toivoa. Puolueen yleisteemana on: »Lopettakaa sota meitä (siis tulevaisuutta) vastaan me vaadimme tasausta nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä!» Tarkemmin puolueen tavoitteet on määritelty ns. Antakaa ihmisille mahdollisuudet synnyttää lapset, jotka ovat kehityksensä alkaneet. kohta: Luopukaa ajatuksesta, että tekninen osaaminen ja taloudellinen kasvu olisivat ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin. »viiden kohdan ohjelmassa», mistä seuraavassa muutamia otteita: 1. En myöskään puhu kehitysmaista kaikkihan niistä puhuvat noin lämpimikseen, riistonsa ohella. Itsestään, teoistaan ja jopa osittain tulevaisuudestaan tietoisena ihminen on syvässä moraalisessa vastuussa teoistaan. »Syntymättömät sukupolvet rp :n» jäseniä ei ole vaaliluetteloissamme, jotka parhaillaan ovat nähtävinä. kohta: Jokainen sota riip162 pumatta rintamasta ja osapuolista on sotaa tulevaisuutta vastaan
Haluaisin oppia elämään vähän vähemmällä ja säästämään tätä maailmaa. Opeta minua kirjoittamaan oppikirjat, hallitusohjelmat, talouselämän lait ja käyttäytymissäännöt uudelleen ja kunnioittamaan lapsenlapsiani, että he menestyisivät ja kauan eläisivät maan päällä. Amen . Joskus luulen, että olet tehnyt kaiken, minkä näen, minua varten. Tämä ajatus saa minut tuntemaan syyllisyyttä. Sitten taas hätkähdän ja huomaan, että ilmeisesti olet tarkoittanut tämän maan myös lapsenlapsilleni ja heidän lapsenlapsilleen. 163. RUKOUS: Taivaallinen Isäni. vanhempamme ovat pitäneet huolen tunkioistaan mitä me teemme omillemme. Silloin mietin, miten nopean auton voisin rakentaa tai miten ison kaupungin suunnitella
Perustelujen mukaan sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvista tehtävistä on ympäristönsuojelun kannalta merkitystä ilmansuojelulla ja meluntorjunnalla, seutukaavoituksella ja rakentamisen valvonnalla. 1973 lukien ympäristönsuojeluosasto. Harri Dahlströ·111 Sinne ja tänne keskitystäkö luonnonsuojeluun Hallituksen esitys eduskunnalle valtion tuloja 111enoarvioksi vuodelle 1973 sisältää ympäristö·nsuojelrm organisaation osalta pääpiirteissään samat ehdotukset kuin vuodelle 1972 tehty valtion tuloja menoarvioesitys. Neuvoston tulee em. Tälle vuodelle tehdyt esitykset kaatuivat eduskunnassa syksyllä 1971 varsin monivaiheisen käsittelyn jälkeen, kt1ten /11onnons11ojel11väki var/Jlasti muistaa. Tältä osin voi olla hyvin pettynyt esitettyyn ratkaisuun. Näin luonnonsuojeluväen kauan toivoma järjestely ympäristönsuojelutehtävien hoidon järjestämiseksi al uehallinnossa on saatu alulle. Vuoden 1970 lopulla valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustettu Ympäristönsuojelun neuvottelukunta on vuoden 1973 tuloja menoarvioesityksessä esitetty siirrettäväksi sisäasiainministeriön yhteyteen. edelleen paikallishallinnon alalla. Toisaalta on todettava, että vuoden 19 7 3 tuloja menoarviossa on ytJJpäristö·nsuojelu otettu eräissä kohdin mukaan paljon laaje11J111in ktlin koskaan aikaisemmin. Toisaalta valtioneuvoston kanslian yhteyteen esitetään perustettavaksi erityinen yhteiskuntapoliittinen suunnitteluneuvosto, joka valtioneuvoston avuksi antaa lausuntoja mm. 3. Tämä esitys ei noudata niitä linjoja, mitä mm. toiminnassa tapahtuisi keskittymistä. Hajotus ei merkitse entiseen ehdotukseen nähden ministeriötasolla uusia virkoja tai toimia, sillä vuoden 1972 tuloja menoarvioesityksessä esitetyt ympäristönsuojeluosaston virat ja toimet on tässä vuoden 1973 esityksessä jaettu sisäasianministeriön ympäristönsuojeluosaston ja maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston kesken. Sisäasiainministeriön hallinnonalan piiristä löytyy vuoden 1973 tuloja menoarvioesityksen miellyttävin esitys. Mutta luonnonsuojelijan kannalta todella suuri MUTTA syntyy, kun toteaa, että vesihallitusta ja etenkin nykyisin metsäntutkimuslaitokseen sijoitet164 tua luonnonsuojelunvalvojaa ja luonnonsuojelutoimistoa ei olekaan ehdotettu siirrettäviksi sisäasiainministeriön piiriin, vaan molemmat jäävät maaja metsätalousministeriöön. Tehokas ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat riittävästi huomioon ottava alueiden käytön suunnittelu ja eriasteinen kaavoitus on varmasti oikea keino ympäristönsuojelun edistämiseen. Se ristittäisiin uudelleen ympäristöneuvostoksi. Tulleekohan jäsenistä sitten ympäristöneuvoksia. yt jos koskaan tarvitaan ympäristönja luonnonsuojelun tavoitteet ymmärtäviä henkilöitä. Tämä käsitys saikin vahvistuksen vuoden 19 7 3 tuloja menoarvioesityksen tultua julkisuuteen. ympäristönsuojelun koordinointitehtävistä. Samoin kävi lisätalousarviossa tä11Jän vuoden keväällä tehdyille esityksille. Tässä vaiheessa, kun sanojen sisällöstä tai toimien laadusta ei ole muuta tietoa kuin tuloja menoarvioesityksen sanonnat, voi vain toivoa, että todellisuus olisi sanontoja parempi, ts. Lääninhallituksiin ehdotetaan perustettavaksi 11 ympäristönsuojelun tarkastajan ylimääräistä tointa. Jälkimmäinen tosin siirretaan mrn1stenon yleiseen osastoon erityiseksi 1 uonnonvarainhoitotoimistoksi. Luonnonsuojelunvalvojan ja -toimiston tehtäväkentässä alkuperäisluonnon suojelu, kansallispuistokysymykset jne. Perinteinen luonnonsuojelunvalvojan virkanimikekin näyttää häviävän muutosvaiheessa. Tarkastajien toiminnan tehokkuudesta ja aktiivisuudesta tulee varmasti osaltaan riippumaan ympäristönsuojelun tehtävien hoidon jatkokehitys mm. esityksen mukaan antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita ympäristönsuojelun kannalta laajakantaisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Tuloja menoarviossa ehdotetaan perustettavaksi s1saas1arnm1rusteriöön 1. liittyvät läheisesti ennenkaikkea alueiden käytön suunnitteluun, mutta nyt tätä yhteyttä ei luoda kestävälle pohjalle, kun ympäristönsuojelun hallinto hajotetaan tuloja menoarvioesityksessä esitetyllä tavalla. VAPAAEHTOISET LUONNONSUOJELU JÄRJESTÖT Valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valtionavuksi on nytkin esitetty vain 60 000 mk, vaikka tarve on selvästi paljon suu. ympäristönsuojelun organisaatiotoimikunta, aikaisempi luonnonsuojelunvalvoja Reino Kalliola ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat esittäneet. 1Vyt istuvan »Sorsan hallituksen » julkisuuteen saatetun ohjelman J'111päristöns11ojelua koskeva kohta oli jo sellainen, että alkoi epäillä hallitusku111ppaneina toimivien poliittisten puolueiden päässeen sopimukseen ympäristö·nsuojelun jaosta
Bruttokansantuotetta koskevat laskelmat, kehitysnäkymät yms. Metsätalous on muuttunut suurmetsätaloudeksi ja nollaraja! ovat hävinneet traktorien ja caterpillarien jJirätessä jo alueen joka kolkassa. Lapin ihminen osoittaa jo merkkejä alistumisesta kohtaloonsa, jossa vallitsee alemmuudentunne ja pohjaton epävarmuus omasta ja lastensa tulevaisuudesta. Nyt hajanaiseksi luotavan ympäristöhallinnon kokoaminen on tehtävä pian ennen asenteiden jäykistymistä ja eri organisaatioiden välisen kilpailun kiristymistä. on painotettu ilman elämisen laatua koskevia tekijöitä. Tämä avustus on ollut paperilla jo ennen rahaston perustamista, kun taas Suomen luonnonsuojeluliiton avustuksen saaminen vaati »kolmikymmenvuotisen sodan». Jäljelle ovat jäämässä paljaaksi hakatut ja aurauksilla tuhotut metsät, autiot k:Jlät ja ennenaikaisesti työn uuvuttamat eläkeläiset sekä vanhukset. Siihen jo viitattiin nykyisen hallituksen ohjelmassa. Toiflleentulovaikeudet ovat lisääntyneet ja tybHiimyJ'S vuosi vuodelta vain pahentunut, minkä seurauksena alueelta on muuttanut tuhansittain väkeä lähinnä ulkomaille leipää hankkimaan jne. D Kaarle Klemolan esitelmä Sodank:Jlän Kesäerotuksessa 5. Teollisuutta on fuusioitu ja saneerattu, teitä rakennettu, ihtJJisiä asutettu j ne. Kokonaisuutena ottaen entisestäkään eläfllisentasosta ei kohta ole kuin muistot jäljellä. Ja toiseksi ne, jotka eniten hyötyvät luonnonvaroista tänä päivänä ja ennen kaikkea heidän palveluksessaan olevat, käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen tätä tietämättömyyttä, tätä tiedontason yksipuolisuutta voidakseen jatkaa luonnonvarojen käyttöä oman hyvinvointinsa turvaamiseksi ja lisäämiseksi, jopa niiden tukemana, joilta he riistä165. Toivottavasti olen kuitenkin erehtynyt. On sekä hyvää että huonoa. 8. ovat saamassa lisää määrärahoja. Vuoden 1973 tuloja menoarviota selatessa voi todeta ympäristönsuojeluun liittyviin menoihin varattujen määrärahaesitysten nousseen kautta linjan. Tilastokeskuksen ympäristötilastot tuottavat toivottavasti tulevaisuudessa yksilöityjä tietoja tämänlaatuistenkin laskelmien tarpeisiin. », jonka yhteydessä puhutaan paljon Koilliskairan kansallispuistokysymyksestä ja mikäli en arvaa väärin, niin enimmäkseen sitä vastaan. Meillä Suomes savielä tänä päivänä pidetään luonnonsuojelijoita ja melkeinpä luonnonsuojeluakin kuin ihmisen vihollisena. Ovatko Lapin ihmiset ja luonnonvarat mahdollisesti joutuneet tietoisen tai tahattoman riiston kohteeksi. Vakavinta koko tilanteessa on se, että niin Lapin asukas kuin valtaosa meistä suomalaisistakin pitää kehitystä luonnollisena. Ja ihmisen riisto Lapin luonnonvarain kåjttö on vuosi vuodelta tehostunut. Lapissa on siis tehty paljon työ"fä ja tämän kaiken seurauksena olettaisi helposti, että väestiin elintaso olisi korkea ja että ihtJJisten toiflleentulo j a tulevaisuus olisivat turvatut. Tavoitteeksi siis ympäristöministeriö kuten Norjassa ja Tanskassa vuonna 197 4. Samoin ympäristönsuojelun opetukseen ja tutkimustyöhön yleensä on tullut uusia virkoja ja määrärahoja. Myös nyt perustettu Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on saanut omalle momentilleen 40 000 mk avustuksena päi(sihteerin palkkaukseen ja rahaston muihin hallintomenoihin. ELINTASO NOUSEE, ELÄMISEN TASO UNOHTUU Valtion tuloja menoarvion loppusivujen taloudellisessa katsauksessa ei vielä näy häivettäkään uusista ympäristönsuojeluun liittyvistä näkemyksistä. Tilanne on kuitenkin j uuri päinvastainen. Erityisen ympäristöministeriön aikaansaaminen on varmasti nyt tärkein tavoite. Maan hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin esitetään jopa määrärahat kaksinkertaistettaviksi. Vesiensuojelu, luonnonsuojelu ja ulkoilualueet, öljyntorjunta, riistaja kalatalous jne. 1972 Lapin luonnon . T ätä rataa olisi muissakin ympäristönsuojelun puitteissa edettävä jonkin aikaa. rempi. LUONNONSUOJELU Täällä Kesäerotuksessa keskustellaan luonnonsuojelusta paljon näiden kahden päivän aikana, sillä onhan huomisen päivän teemakin »Unohtaako luonnonsuojelu ihmisen. Meillä on kuitenkin oikeus ja velvollisuus kysyä onko se sitä vain onko se jotakin muuta. Joko ajat ovat muuttuneet tai herrat heiluneet. Voimalaitoksia on rakennettu, säännöstel_yaltaita padottu ja voitJJaa tuotetaan yli oman tarpeen. Tämä johtunee ainakin kahdesta syystä, Ensinnäkin luonnonsuojelusta puhuvat ja sitä vastustavat eivät aina ymmärrä toistensa tarpeita eikä koko luonnonsuojelun perimmäistä tarkoitustakaan. Kaikenkaikkiaan luonnonsuojelija on valtion vuoden 1973 tuloja menoarvioesityksen edessä hiukan ristiriitaisin tuntein
Tämän tilanteen vallitessa luonnonsuojelijain taholta tehtiin ehdotus Koilliskairaan perustettavasta kansallispuistosta, jotta edes jotain pelastuisi. Sen toteuttamisen seurauksena ovat pienviljelijät ja maatyöläiset joutuneet työttömiksi ja kodittomiksi sekä ajautuneet suur. Lapin luonnon ja ihmisen riisto vät toimeentulomahdollisuudet tulevaisuudessa. MITÄ T UKHOLMASSA PUHUTTIIN. M)löhempi kokemus on osoittanut, että kansallispuistolla on siellä ollut aivan keskeinen tehtävä elinkeinon jatkuvuudessa. Maailman kansojen kokoontuminen Tukholmaan YK:n ympäristökokoukseen ja muille foorumeille tämän vuoden kesäkuussa keskustelemaan maapallon luonnonvarain riittävyydestä ja ihmisen elinympäristön tuhoutumisen estämisestä osoittaa, kuinka vakavaan tilanteeseen ihmiskunta on ajautunut. Samoista piireistä tehtiin muutama vuosi sitten myös ehdotus Lapin metsien hakkaamiseksi sileäksi 30 vuodessa ja väestön siirtämiseksi muualle saman ajan kuluessa. T ämän lisäksi ne eivät pyydä teollisuusmailta muuta kuin apua kansojensa tiedontason kohottamisessa. Kehitysmaat ja kolmas maailma katsovat, Intiaa lukuunottamatta, tarvitsevansa etujensa puolustamiseksi teollisuusmaita vastaan riittävän väestön ja toteavat samalla, että yksi syntyvä valkoinen lapsi tarvitsee tällä hetkellä yhtä palj on luonnonvaroja kuin 40 kehitysmaan ja kolmannen maailman lasta yhteensä. J älkimmäinen pohjautuu pelkoon, että kansallispuisto toimisi »petosiittolana », joka tekisi lopun elinkeinosta. Puisto on '""'· keväällä porojen rauhallinen vaso111isalue ( kuva oikealla) . Metsien hävityshakkuut ja niiden hoidon laiminlyönti ovat meille kaikille tunnettu tosiasia. Edellisen perusteena on ollut pelko h)lvien laidunmaiden tuhoutumisesta hakkuissa. Niistä on puhuttu paljon ja vielä puhutaan eikä turhaan ainakaan Lapin tulevia aikoja ajatellen. H änen sanoistaan käy jo osittain ilmi luonnonvarojen riittävyyteen tojen suojelu. Me kaikki tiedämme, että Lokan altaaseen hukutettiin valtavat määrät puuta muka menekin puutteessa kun samanaikaisesti kuitenkin muualla Lapissa suoritettiin liikahakkuita. Tämä ehdotus on kuitenkin johtanut siihen, että ne jotka eniten hyötyvät K oilliskairan puista kaadettuina, paperina ja lankkuina, pitävät huolen siitä, että väestölle ei yritetäkään tarjota muita vaihtoehtoja toimeentulon hankkimiseksi kuin hävityshakkuut. T eollisuusmaat taas katsovat, että kehitysmaissa suoritettava syntyvyyden säännöstely ja »vihreä vallankumous » ovat niitä keinoja, joilla maapallon väestölle voidaan turvata toimeentulo eli joilla maapallon luonnonvarat saadaan riittämään ja ihmisen elinympäristön tuhoutuminen estetyksi. Luonnonsuojelun vastakohtana on ihmisen ja hänen elinympäristönsä tuhoutuminen. Nyt muutaman vuoden kuluttua samat piirit, jotka ovat vastuussa tästä törkeydestä, esittävät, että puusta on sellainen puute, että koko Lapin elämää suojaamaan perustetut suojametsätkin on saatettava kauttaaltaan teollisuuspuun hakkuutoiminnan piiriin samoin kuin yli 300 m korkeudella merenpinnasta olevat lakimetsätkin. Eräät Lapin lehdet ovat voimakkaasti lietsoneet tällaista petoh)'steriaa, vaikka puistos111111nitelmiin ei ainakaan tällä hetkellä kuulu pevaikeuksissa ja työttömyyden pelossa tai työttömänä olevat ihmiset tuntevat luonnonsuojelijat ja luonnonsuojelunkin vihollisinaan. Lapin metsät ja Koilliskairan kansallispuisto ovat oivallinen esimerkki tästä. Tämä osoittaa, että Lapin väestö on heräämässä taistelemaan toimeentulonsa puolesta, taistelemaan kaikkinaista riistoa vastaan, mutta tajuaako se, että se on samaa kuin luonnonsuojelu sanan laajemmassa merkityksessä. Kansainvälisellä tasolla ovat kehitysmaat nousemassa vaatimaan oikeuksiaan omiin luo nnonvaroihinsa ja oikeutta päättää omista asioistaan. liittyvä perusongelma, joka on niiden riisto niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Intian laajasti arvostetun pääministerin Indira Gandhin puheenvuorosta kävi selvästi ilmi, että itseasiassa kysymys on kansallisella tasolla samasta asiasta, kun hän mainitsi, että useimmat maailman kehittyneet valtiot ovat saavuttaneet hyvinvointinsa hallitsemalla muita rotuja ja valtioita sekä riistämällä omia kansanosiaan ja omia luonnonvarojaan. Vastaava ristiriitatilanne vallitsi aikoinaan myös PallasOunastunturin kansallispuistoa perustettaessa. Luonnonsuojelu nimittäin määritellään (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) maapallon luonnonvarain järkeväksi käytöksi päämääränä korkein mahdollinen elämisen taso koko ihmiskunnalle. äitä kysymyksiä käsiteltiin siellä pääasiallisesti kansainvälisinä, mutta mm. Kehitysmaat katsovat, että teollistunut maailma ei osaa eikä saa enää järjestellä heidän asioitaan eivätkä omien kansojensa osalta näe näissä mitään ratkaisua vaan päinvastoin. T ällä on saatu aikaan se, että toimeentulo166 Poromiehet ovat vuoroin olleet Koilliskairan metsien ( alakuva) rauhoittamisen puolella, väliin sitä vastaan. VIHREÄN V ALLA KUMOUKSE PETTYMYS Kehitysmaat vastustavat myös »vihreätä vallankumousta» : tehostettua suurmaatalo utta nälän ja puutteen poistamiseksi heidänmaistaan
167
168 Toivottavaa olisi pohdittaessa Lappia ja muita kehitysalueita koskevia ongelmia, että näissä kysymyksissä katsottaisiin asioita myös tätä kansainvälistä taustaa vasten, sillä loppujen lopuksi kaikki elämänmuodot ovat riippuvaisia toisistaan ihmisen puuttuessa planeetallamme elämää säilyttäviin prosesseihin. Lapin luonnon ja ihmisten riisto kaupunkien kaduille. Lapin maaperän auraukset on usein ulotettu myo·s kuiville kangasmaille, jotka ovat olleet tärkeitä porojen talvilaitumia. Kun lisäksi hehtaarisadot ovat alussa tapahtuneen nousun jälkeen alkaneet laskea, kehitysmaat ovatkin todenneet, että »vihreästä vallankumouksesta» hyötyvät heidän kustannuksellaan ne piirit, jotka hyvinvointivaltiossa omistavat maatalouskoneita, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja muita kemikaleja sekä kastelujärjestelmiä valmistavia tuotantolaitoksia. Siirtotyömaiden sijasta monet. Lapin kaikinpuolisen kehittämisen laiminlyönneistä ja luonnonvarojen riistosta ovat ensimmäiseksi joutuneet kärsimään alueen väestö ja heistä työtä vaille jääneet. Alueen malmivarat pyritään viemään jalostettavaksi muualle jne. RIISTETÄÄNKÖ LAPIN LUONNONVAROJA. vaikka on puutetta työstä ja vaikka ne turmelevat luontoa ja vaikeuttavat metsän uudistumista. Luetteloa olisi helppo jatkaa, mutta kun otetaan jo esitetyn lisäksi vielä huomioon alueen luonnon pohjoisesta sijainnista johtuva hidas uusiutuminen ja helppo haavoittuvuus, ei ole vaikeaa päätellä, riistetäänkö Lapin luonnonvaroja. Metsiin on tuotu raskaat ja kalliit koneet korvaamaan ihmistä, Lapin metsien paljaaksihakkuut vain jatkuvat, vaikka on todettu metsänviljelyn tuhoutuneen 70-prosenttisesti ja vaikka paljaaksihakattuja alueita virallisen selvityksen mukaan on viljelemättä 2 400 neliö.kilometriä. Lapin perinteellisiä ravintoa tuottavia elinkeinoja: porotaloutta, kalastusta ja metsästystä ei ole kehitetty eikä mitenkään edes suojattu, vaan ne ovat saaneet väistyä muualla olevien raakapuuja sähköenergiasekä virkistystarpeiden tieltä. Lapin metsien paljaaksihakkuut vain jatkuvat, vaikka on todettu metsänviljelyn tuhoutuneen 70 prosenttisesti ja vaikka paljaaksihakattuja alueita virallisen selvityksen mukaan on viljelemättä 2 400 km 2. Heidäthän molemmat lähetetään perheistään eroon siirtotyömaiksi kutsuttuihin parakkikyliin. Muutenkin luonnon käsittelyssä on usein sivuutettu paikallinen ja yleinen etu sekä luontaisten elinkeinojen tarpeet. yritykset saamelaisalueella kiistää väestön oikeudet vesiin ja vapaaseen kalastukseen, samoin kuin yritykset ottaa Lapin väestöltä pois oikeudet vapaaseen metsästykseen katteettomilla verukkeilla. Tarkoituksena tässä ei ole ollut antaa täydellistä raporttia; näillä esimerkeillä on vain haluttu saattaa itse kullekin ajateltavaksi, mistä tämän hetken maailmassa on kysymys, kun puhutaan luonnonja ympäristönsuojelusta. Työttömiksi joutuneet ovat saaneet osakseen melkein samanlaisen kohtelun kuin kanssakärsijänsä mustat työmiehet rotusyrjintää harjoittavassa Etelä-Afrikassa. Tällä hetkellähän pyrkimykset ovat päinvastaiset, jota osoittavat mm. Tällöin olisi helpompi tajuta, mikä merkitys näiden alueiden ongelmien ratkaisemisessa on väestön tiedontasoa kohottamisella ja oikeuksilla itse päättää alueensa asioista ja luonnonvarain käytöstä. Tukholmassa puhuttiin toki paljosta muustakin, kuten taloudellisen kasvun turmiollisuudesta, sodan mielettömyydestä, Vietnamin ympäristömurhasta, Amazon-virran alueen metsien paljaaksihakkuista ja sen vesien säännöstelystä, Afrikkaan rakennetuista säännöstelyaltaista, alkuperäisen luonnon säilyttämisestä, reunaeli suojametsien suojelusta, vähemmistökansojen, kuten saamelaisten ja intiaanien oikeuksista jne. Esimerkkinä tästä mainittiin Kalkutta Intiasta, jonka kaduilla tällaisia toivottomia ihmisiä on jo 500 000 ilman työtä ja asuntoa. Lapin metsia on hakattu enemmän kuin ne tuottavat ja kuitenkin niiden hoito on samalla laiminlyöty. Jotta todella käsitettäisiin, kuinka syvä kuilu luonnonvarojen käytöstä saatavan hyödyn jakaantumisessa teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä todella on, on totuuden salaamista, jos tässä yhteydessä jättää mainitsematta, että Afrikan kansojen ja Arabien vapautusliikkeitten edustajat esittävät yksimielisesti, että niitä ei voida enää poistaa muutoin kuin sodalla. Lapin väestön tiedontasoa on määrätyissä peruskysymyksissä pidetty alhaisena, samalla kun sen luonnonolosuhteisiin ja -varoihin perustuvien elinkeinojen kehittäminen ja monipuolistaminen on lyöty laimin. RIISTETÄÄNKÖ LAPIN IHMISTÄ. Lapin alueelle soveltuvan maatilatalouden kehittäminen on lyöty laimin. Tällä on turvattu muualla niin kotikuin ulkomaillakin olevien pääomapiirien halpoja työvoima-, raaka-aineja energiatarpeita ja hankittu poliittista valtaa
Kauppa toisensa jälkeen sulkee ovensa, lääkärit ovat lähtemässä tai ovat jo menneet jne. • t -~ . On aika kysyä, mikä on suomalaisen yhteiskunnan moraalinen taso ja paljon puhuttu halu olla oikeudenmukainen. RIISTETÄÄNKÖ SUOMEN SAAMELAISTA KA SAA. Lokan allasta tehtäessä haaskattiin suuri määrä puutavaraa, turmeltiin tuhansien porojen laitumet, vaikeutettiin liikennö'intiä ja pakkosiirrettiin asHkkaita. Virkamiehet, luottamushenkilöt, loma-asukkaat, muualla lomakohteita tarvitsevat ja teollisuuslaitokset, vieläpä valtiokin ovat muuttuneet tilakeinottelijoiksi ostaessaan pilkkahintaan velkaantuneil ta, työttömiltä ja vanhuksilta heidän maansa, metsänsä ja kotinsa. Koko saamelainen kulttuuri on vaarassa tuhoutua. . . 169. Porotaloutta vaikeutetaan metsien hakkuilla ja metsänhoidon nimissä suoritettavalla ravintokasvillisuuden hävittämisellä. Urheiluja virkistyskalastajien ja valvovien virkamiesten annetaan kaventaa köyhän saamelaisväestön leipää sallimalla heidän lisääntyvässä määrin viedä kalat näiden kotivesistä. '.(?/ 1:! · / • ' <· ,,, l • 1 Oikein ohjattu ja kanavoitu retkeily voisi tarjota työ"tä ja tuloa paikallisille amkkaille. MahdollisuHdet retkeilyn järkevään järjestämiseen vähenevät luonnon tuhoHtumisen mukana. Tämä lisää voittoja, joilla voidaan ostaa aina vain lisää tiloja jne. ovat valinneet maastamuuton, jossa heitä odottavat suurten monopolien jo kauan kirotut liukuhihnat sekä vieras kieli ja ympäristö. . ,. "·. TuottopHolelle voidaan lukea lähinnä sähkö', joka johdetaan etelään. Koltat eivät ole saaneet vuokrata maata kotiseudultaan, vaikka samanaikaisesti sitä on vuokrattu suomalaisille ja käytetty niiden viranomaisten virkistysja lomailutarkoituksiin, joiden hallintaan ja hoitoon valtiovalta . on omistamansa maan uskonut. Suomen koululaitos on historiansa aikana oma-aloitteisesti saanut aikaan kaksi saamenkielistä koulukirjaa. seuraavaa: saamelainen lapsi ei voi aloittaa koulunkäyntiään omalla äidinkielellään. Mutta maamme saamelaisten riisto on vielä tehokkaampaa, sillä tähän saakka esiintuodun lisäksi voidaan mainita mm. Suomen kansan olisi tämä myös tiedostettava ajoissa, sillä tämä koskee meitä kaikkia. Tämä kaikki voi tapahtua, vaikka maamme on allekirjoittanut YK:n sopimuskirjan kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi maailmasta, joka käsittää myös sen estämisen omassa maassa. Lapin väestön on vihdoinkin käsitettävä, että täällä on käynnissä vertaansa vailla oleva ihmisen riisto kansainvälisenkin mittapuun mukaan katsoen. /1 • '· -~ r ,ii;_-f / . Kaikki edellä esitetty koskee niin lapissa eläviä suomalaisia kuin saamelaisiakin. Koulut ovat jääneet tai ovat jäämässä kylmilleen. Puutteella ja alhaisella puunhinnalla pidetään huoli siitä, että raha ei liiku, jotta tiloja olisi kaupan ja hinnat halvat. N y kyisessä muodossaan se tuottaa enemmän haittoja kuin hyötyä
Kuluttajien lähinnä eläinten kyky irrottaa energiaa käyttöönsä on yleensä rajoitettu, ja käyttämänsä aineksen, johon on vielä jäänyt energiaa, ne jättävätkin asteittain alempien kuluttajien tai hajoittajien käyttöön. Ympäristöstä otetaan suuria määriä elotonta ainetta, ja fossiilisia hiilivarastoja vapautetaan. Tämä vei siihen, että tuottajien biomassaa kasautui, hautautui ja varastoitui käyttökelvottomaan muotoon. Joskaan niiden seuraukset eivät niin voimakkaasti heijastu jätehuollossa, mainittakoon ne lyhyesti: a) Ympäristöstä rikastetaan aineita, joita ei aiemmin ole päässyt biosysteemiin. kuvaa). Karkeasti yleistäen voisi väittää, että vajavuus ekosysteemissä, ja nimenomaan sen jätehuollossa teki aikoinaan happeen perustuvan elämän niin yleiseksi maapallolla. elohopea, muut raskaat metallit 1ne. Muuttuneessa ekosysteemissä vallitsee määrällisten häiriöiden lisäksi myös laadullisia. Ihmisen toiminta on tuonut ekosysteemiin viime aikoina lisäpiirteitä(ks. alta ovat esim. Hiilitasapainon häiriöiden lisäksi esiintyy määrällisiä häiriöitä muidenkin alkuaineiden kierrossa. Biosysteemi ottaa ympäristöstä, siis ilmasta, maasta ja vedestä epäorgaanisia aineita, joihin se tuottajien kasvien välityksellä sitoo tarvitsemansa energian. 25 milj. Hajottajat, jotka aiemmin huolehtivat jätteistä, eivät ehdi käsitellä kaikkea suoraan tuotantoprosesseista tai kuluttajaportaasta tulevaa Jatettä, vaan sitä on alkanut keräytyä. Prosessi eroaa ekosysteemin hajotuskeinoista ainoastaan rajuudessa. vuoden aikana saanut vakiintua, ei ole pystynyt mukautumaan uuteen tilanteeseen, vaan on rajoitetulla alueilla maapallolla joutunut häiriytyneeseen tilaan. kivihiilikauden jälkeen. Tuottajaportaan sitoma energia ja materia siirtyy nyt kuluttajille, jotka ainoastaan tätä tietä kykenevät vastaanottamaan toimintoihinsa tarvittavaa energiaa. Tunnetuimpia näistä lienevät typen ja fosforin nykyinen kerääntyminen erityisesti veden ekosysteemiin, mistä on seurauksena vesistön luontaisen kantokyvyn ylittävä tuottajaportaan toiminta eli rehevo1tyminen. Tasapainossa olevassa ekosysteemissä kuluttajien ja hajottajien ketju pystyy ja ehtii käyttää kaiken sen materian, jonka maapallolla tuottajat yhdessä tuottavat, mutta yleensä vain koko ketjun yhteisvoimin. Ekosysteemin karkea malli on esitetty viereisen sivun kuvassa. Tässä ketjussa kulutetaan lisäksi se ylimäärä tuottajien massaansa sitomasta energiasta, jota ensimmäiset kuluttajat eivät käytä. Tämä energia on ylivoimaiselta osaltaan tunnetusti peräisin auringonvalosta. yhdisteitä, lentotuhkaa ym. Rehevöityminen voidaan suurelta osalta osoittaa jätehuoltovirheeksi; tähän palataan esityksen lopussa. imenomaan kivihiileen sitoutui silloisen ilmakehän hiilestä (hiilidioksidista) valtaosa, jolloin happi jäi vapaana jäljelle. likka Viitasalo Ekologinen jätehuolto EKOSYSTEEMI TARKASTELUA Ekologisen ajattelutavan mukaan käsitetään elollinen luonto, biosysteemi, ympäristöineen kiinteäksi järjestelmäksi, ekosysteemiksi. a) Jäljitellään kemiallisesti hajottajien toimintaa b) Tehostetaan hajottajien biologista toimintaa c) Jälleenkäytetään jäte d) Varastoidaan jäte Hajottajien toimintaa jaljitelläån ennen kaikkea kiinteän jätteen poltossa. Ihmisen ylläpitämä tuotanto on lisännyt kuluttajiin kohdistuvan ainevirran määrää. Koko maapalloa ajatellen on ekosysteemin tasapaino nykyisin hyvä, mutta pienimmillä alueilla nähdään ilmiöitä, jotka johtuvat ekosysteemin takaisinkytkevistä taipumuksista: Jätteen kasautuminen rajoittaa tuotannon määrää ja tuotantotapoja. Hajottajien työtapa, mineralisointi, sallii tuottajien ottaa tarvitsemansa aineet heti uuteen kiertoon niiden vapauduttua. Ekosysteemi, jonka rakenne on n. Paikallisesti palttoon kuitenkin liittyy suuria ongelmia: hajottajaporras ohitetaan, jolloin maan bakteeristo vähitellen heikkenee, ilmakehään joutuu hiilidioksidin lisäksi myös rikki-, typpiym. JÄTEHUOLLON ASEMA EKOSYSTEEMISSÄ Ekosysteemi on järjestelmänä takaisinkytkevä, ja sillä on siten taipumus tasapainottaa itse itsensä, kuten tapahtui esim. EKOSYSTEEMIN HÄIRIÖT Maapallon geologisessa historiassa on tunnetusti ollut aikoja, jolloin kuvatun ekosysteemin tasapaino on häiriytynyt. 300, 150 ja 40 mil170 joonaa vuotta sitten tuottajien kyky muodostaa orgaanista materiaa on ollut poikkeuksellisen korkea, ja toisaalta kuluttajien toiminta on ollut suhteellisen heikkoa. Jos jätetään ihmisen tuotantoon ja kulutukseen liittyvät parannukset tarkastelun ulkopuolelle, on jätehuollon osalta nähtävissä lähinnä neljä tapaa selvitä tilanteesta. Maapallon kivihiilija öljyvarastot synty1vat. Tältä kannalta katsoen jätteen poltto ei ole ekosysteemin suuria linjoja haittaava menetelmä. Viime aikoina. b) Tuotantoprosessissa valmistetaan aineita, jotka tosin sisältävät energiaa, mutta ovat ekosysteemissä käyttökelvottomia (muovit, biosidit)
Vasen kaavio esittää tasapainossa olevaa ekosysteemiä, jossa jokseenkin koko ainemäärä kiertää. , Muovit ja eräå't muut luonnossa vaikeasti hajoavat tekoaineet aiheuttavat roskaantumista ja saastumista. 1:ULUT TAJAT eliii111et yo ! : ,----''--~' : HAJOTTAJAT bal:teerit )'III -& VARASTO jäte 171. Teollisuusja asutusjätteiden kasaantuminen aiheuttaa ympäristö·haittoja. myös muovi on lisännyt jätteenpolton haittoja. Kaavion pisteviivat osoittavat kohdat, joissa jätehuolto voi tasapainottaa häiriijitä jäljittelemällä tai tehostamalla hajotusta, käyttämällä jätteen hyväksi tai varastoimalla sen. Meidän maassamme kompostointi on toistaiseksi kohdannut vaikeuksia, jotka johtunevat pääasiassa kylmästä ilmastosta, tuotteen menekkivaienergi1i /1\ Suo,nen järvien rehevöityminen on näkyvä osoitus siitä, että ainetta on joutunut väärään paikkaan. Savukaasujen puhdistus saattaa helposti muodostua ilman suojelutoimenpiteestä vesien pilaamistoimenpiteeksi, mikäli palokaasut pestään veteen. Oikea kaavio kuvaa ihmisen häiritsemää ekosysteemiä, jossa huomattava osa aineesta virtaa ihmisen tuotantojärjestelmän läpi. Levien ja muun kasvillisuuden runsasluminen johtuu kasviravinteista, etenkin fosforista ja typestä. Tällaisten aineiden jätteet on joko käytettävä uudelleen tai varastoitava vaarattomalla tavalla. Hajottajien toiminnan tehostaminen voidaan suorittaa parhaiten kompostoimalla jäte
Oikeanpuoleisessa p11rkissa kasvaa rairuoho tavallisessa mullassa. Myös käytetty puhdistusmenetelmä vaikuttaa tuotettavan lietteen ominaisuuksiin.. kuvaa vier. Voidaan ajatella, että niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään, olisi jätteenä jopa pakko varastoida sama määrä orgaanista hiiltä mikä poltossa vapautetaan. Ravinteista, esimerkiksi fosforista taasen 75 ¾ päätyy viemäriin (ks. Nestemäisistä jätteistä erityisesti jätevedenpuhdistamoiden liete olisi saatava maanviljelyn käyttöön. Jätteen varastointi (esim. 172 Liete antaa kasv11voimaa. Syy tähän on ilmeinen : mitä ravinnepitoisempi jokin yhdyskuntaan tuotu aine on, sen varmemmin ja täydellisemmin se päätyy ihmisravinnoksi ja edelleen aikanaan viemäriin. Kun valtaosa ravinteista siis päätyy jäteveteen, on siitä erotettavalla lietteellä keskeinen asema näitä häiriöitä korjattaessa. Kaaviosta nähdään, että jätteiden kuiva-ainemäärien tai hiilen osalta jäteaineksen valtavirta kulkee tuottajilta kuluttajien kautta kiinteiden jätteiden kaatopaikoille. Jätteen varastointi on kontrolloidussa muodossa vielä pitkään vaihtoehto jätteen kasautumiselle, ts. Kompostoinnissa pannaan alulle jätteen hajotus ilman polton mukanaan tuomia epäkohtia. Keski-Euroopassa kompostointi on jälleen nousemassa suosituksi käsittelymenetelmäksi erityisesti varastointiin yhdistettynä. saastumiselle. Kiinteitä jätteitä voidaan kompostoinnin jälkeen käyttää koristenurmikoiden pohjana, puutarhamultana jne. J ätevesilietteen kemiallisia ominaisuuksia kahdessa helsinkiläisessä vedenpuhdistamossa. Ekologinen jäteh110/to keuksista ja niiden liioittelusta, kommunikointivaikeuksista asiantuntijain ja toteuttajien välillä jne. Teollisuuden jälleenkäyttö vähentää tuotannon tarvitsemia raaka-ainemääriä, mutta myös hajottajiin kohdistuvaa jätekuormaa. meluvalleja, maisemamäkiä jne. Rajasaaressa menetelmä on tavallinen biologinen, Talissa siihen on yhdistetty fosforin kemiallinen poisto ns. Suuri osa nk. Alla oleva kaavio esittää p11hdistamolietteen lisäävää vaikutusta kasvin k11iva-ainemå'å'rå'å'n. Varsinkin »teollisuuspitoisemmilla» paikkakunnilla saattavat eri aineiden suhteet vaihdella voimakkaasti. Toistaiseksi ei maassamme ole saatu suoritetuksi lietteiden ominaisuuksien inventointia kuten Ruotsissa, joten yllä esitettyjä analyysiarvoja ei tule yleistää muita kaupunkeja koskeviksi. Lietteen tuotantoprosessista riippuen puhutaan mekaanisesta, hautumo-, raakatai kemiallisista lietteistä. Kompostin ravinnetasapainoa voidaan säädellä jätevesilietteellä. kaatopaikoille) antaa myös aikaa kehittää uusia jälleenkäyttömenetelmiä. Maatalous voi jo nykyisin jälleenkäyttää suuria määriä jätteitä. Lietettä tuotetaan nykyisin jätevedenpuhdistamoissa n. Jätteen jälleenkåjttöä tapahtuu sekä teollisen että maataloustuotannon toimesta. sivulla. T eollisuuden jätteen jälleenkäyttötavat ovat vasta kehittymässä, mutta ilmeistä on, että jäteongelma suurelta osalta tullaan ratkaisemaan tätä tietä. 85-110 g kuiva-ainetta asukasta kohden vuorokaudessa. Jätteestä voidaan näiden työvaiheiden jälkeen rakentaa esim. 1 Rajasaari 1 Tali (Biol. puhd.) Kuiva-ainetta (k.a.) 27 % 20 pH 6,7 6,9 typpeä % k.a :sta 2,20 2,87 fosforia )) 0,36 1,26 rautaa )) 0,3 3,0 kuparia )) 0,012 0,025 sinkkiä )) 0,053 0,053 hiili-typpisuhde 12 11 Ta11l11kko 1. simultaanisaostuksella ( rautasulfaatilla) . Näin voitaisiin turvata ilmakehän happitasapaino, kunnes fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan. Keskimmäiseen purkkiin on lisätty 20 % biologisen puhdistamon tuottamaa tavallista hautumolietettä ( R ajasaaren puhdistamo) ja vasemmanp11oleiseen 20 % biologis-kemiallisen puhdistamon tuottamaa ravinne-hautumolietettä (Talin puhdistamo). 4-8 % k.a.) mutta prosessin edistyessä se joko kuivataan ulkoilmassa lietelavoilla (14-28 ¾ k.a.) tai koneellisesti puristus-, painetai imusuotimilla, sentrifugeilla tai haihdutusrummuilla. rehevöitymisestä on välillisesti tai välittömästi yhteydessä ravinteiden kierron häiriöihin ekosysteemissä. puhd.) (Biol.-kem. Paikallisena ongelmana varastointi edellyttää esikäsittelyä, homogenisointia, tiivistämistä ja kuljetuksia. JÄTEVESILIETE: RA VINNEHÄIRIÖ POISTAJA Yhdyskuntaan perustuotantoalueilta, siis maaseudulta, suuntautuva ainevirta voidaan jätettä muodostavilta osiltaan kuvata eri aineiden jätetasekaaviolla. Liete on aluksi hyvin vesipitoista (n
Tällaiseen puhdistamoon voidaan pienin muutoksin yhdistää fosforin saostus, jolloin jäteveden rehevb'ittävä vaikutus häviää. Lietettä on saatavissa yhdyskuntien lähistöllä, jossa yleensä on vallalla karjaton maatalous ja maaperän humuseroosion vaara. 1.011 · TALOU· Ot.STA7 a90 tn, V , ilT\l,~ ! IW 'OOtn./v 173. ämä ravinteet ovat lisäksi liittyneet orgaaniseen ainekseen maaperän humuksen muodostumiselle otollisessa suhteessa. Lietteen käyttö tuo sen käytBiologinen puhdistamo erottaa jätevedestä' jokseenkin kaiken orgaanisen aineen ja osan kasviravinteista. IT~1 Helsingin läpi vuosittain virtaavasta 890 fosforitonnista valtaosa eli 700 tonnia päätyy viemäriveteen. A rvokas kasviravinne voitaisiin melko helposti ottaa tästä talteen. LIETTEEN ARVO LANNOITTEENA ON SUURI Lietteen käytön periaatteellinen arvo perustuu siis siihen, että se sisältää valtaosan yhdyskuntien ravinnejätteistä
kieltäminen polttoja voiteluaineissa. Tärkeimmät näistä toimenpiteistä ovat: lyijyn ym. Joskaan näiden aineiden kulkeutumista esim. korroosiosta, osittain alueella mahdollisesti sijaitsevasta teollisuudesta. Liete joutuu suoraan maan sisään, jolloin epämiellyttävää hajua ei synny (yläkuva). runsasrikkisten polttoaineiden käytön rajoittaminen, jolloin kuparisten ja galvanoitujen kattojen korroosio vähenee. On toisaalta huomattava, että p.o. Yhdyskunnassa kiertävien ravinteiden ja orgaanisen aineen jälleenkäyttö tarjoaa niin suuria etuja ekosysteemille että em. On nähtävä selvästi jätteen jälleenkäytrjn ekologinen perusarvo ja tämän jälkeen poistettava tätä arvoa uhkaavat vaarat, eikä päinvastoin.. Entä kannattaako nähdä mokomaa vaivaa. S aio nousee lietteen avulla n. Eräälle alueelle perustettiin v. Ensiksi on huomattava, että kaikki em. MIKSI. pintakäsittelyja maaliteollisuus saattoi tuoda prosessijätteensä. Kohtalaisen edustavan yleiskuvan alan koetoiminnasta voi saada esim. Buckin (1954) bibliografiasta. viljakasvien syötäviin osiin ei ole lyhytaikaisissa kokeissa havaittu (Viitasalo 1972), lienee ehdottomasti syytä varovaisuuteen pitkällä tähtäimellä. kuvaa Astiakokeessa saatua sadonnousua ei kuitenkaan voi suoraan yleistää kenttäolos uh teisiin. Tällaisena se voidaan levittää pelloille kylvökonetta muistuttavalla lietteensijoittajaffa. Ne ovat osittain peräisin vesijohtoverkoston, galvanoitujen peltikattojen tms. Tämän seurauksena alueella toimivan jätevedenpuhdistamon tuottaman lietteen metallipitoisuudet alenivat n. Ekologinen jätehuolto täjälle myös käytännön hyötyä. hivenmetallit eivät tulleet lietteeseen ihmisen biologisen toiminnan tuloksena, vaan lähinnä erilaisten ekologisteknisten virheiden seurauksena. Vastaavanlaisia kokeita on suoritettu runsaasti. 1968 kemiallisten jätteiden vastaanottoasema, jonne esim. LIETTEEN VAARAT LANNOITTEENA VOIDAAN TORJUA Taulukko 1. Eikö olisi helpompaa luopua koko hyväksikäytön ajatuksesta. Väkilanta-annoksia voidaan vähentää, maan ravinteiden pidätyskyky suurenee ja sadot nousevat. kolmanneksella (Bucksteeg 1970). toimenpiteet ovat tarpeen jo muidenkin ympäristönsuojelun osa-alojen takia. 10--40 % ja maaperän humuspitoisuus säilyy Jryvänä. raskaita metalleja. Liete voidaan myös kuivata ja levittää tavallisella karjanlannan levittimellä ( alakuva). Tämän kirjoittaja on arvioinut, että peräti neljä viidennestä ras174 Puhdistamon tuottama liete on hyvin vesipitoista. muoviputkien) käyttö, tiilikattojen suosiminen, alan tarkkailuja tutkimustoimen lisääminen jne. kaista metalleista on peräisin sellaisista lähteistä, joihin voidaan vaikuttaa suhteellisen yksinkertaisin toimenpitein. Esimerkkinä saavutetuista sadonlisäyksistä esitettäköön Helsingissä suoritettu astiakoe, jossa rairuohon (Lolium italic111n) sato nousi huomattavasti ks. osoittaa, että jätevesiliete voi sisältää merkittäviä määriä vieraita aineita, esim. Saksasta on raportoitu lupaava esimerkki siitä, mitä jo yhden torjuntakeinon soveltamisella voidaan aikaansaada. teollisuusjätteiden vastaanoton järjestäminen, jolloin niitä ei päästetä viemäriin. vaivannäkö on varsin perusteltua. Tämän kirjoittajalla on tiedossaan kolmatta sataa raporttia kaikkialta maailmassa, ja lähes yksimielisesti näissä on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin. Pitkän tähtäimen lisätoimenpiteitä olisivat inerttien vesijohtojen ja räystäskourujen (esim
Vastausten käsittely on vielä kesken, mutta muutamia lukuja on jo voitu laskea. niiden laitteistojen ja prosessien valintaan, joilla jätevesi ja jätevesiliete Helsingissä käsitellään. Keväällä 1972 julkaistu Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan lietejaoston mietintö on asettunut myös kannattamaan jälleenkäytölle suosiollista lietteen sijoitusta. 175. Landwirtschaftlichen Hochschule Hohenheim-Stuttgart. Vesiyhdistys 1971. 80 % tuotetusta lietteestä(ks.kuvaa). tl[l~I .... Viitasalo, I., 1970: Kemiallisen puhdistamon lietteen sijoitus. Attonde nordiska symposiet om vattenforskning, Skokloster 2527. 4. Vuosittain maassamme tuotetusta jätelietteestä (20 000 tonnia kuiva-ainetta) noin 45 % jälleenkäytetään joko pelloilla tai puistonurmikoilla. Tabergs Boktryckeri 1970. Viitasalo, I., 1972: Skillnades mellan olika slam som gödselmedel. Helsinki on maan suurin yhdyskuntalietteen käyttäjä: nykyisin saadaan jälleenkäytetyksi n. I l !M1-1 , n Seiskari, P., 1970: Ekosysteemin malli luonnonhoidon perustana. 1970. 1972. 4. Oikeaalla oleva kaavio osoittaa, että viime vuosina lietteen hyväksikäyttö· on kasvanut nopeasti, toisin sanoen lietteen arvo lannoitteena on oivallettu. Världen, Vattnet och Vi, J önköping 1970. Bucksteeg, W., 1970: Vattendragens skydd i samband med ytbehandlingsindustrin inom Förbundsrepubliken Tyskland kraven och deras uppfyllande. Yhdyskuntasuunnittelu 2-3, 1970. Helsingin puhdistamojen tuottama liete käytetään maanparannukseen; mm. JÄTEVESILIETTEEN JÄLLEENKÄ YTTÖ SUOMESSA ON LISÄÄNTYMÄSSÄ Vesiensuojelulaboratorio on keväällä 1972 suorittanut haastattelukyselyn siitä, miten maamme kaupungit ja kauppalat ovat järjestäneet jätevesilietteensä sijoituksen. Diss. 1954. Tällä päätöksellä tulee olemaan sangen kauaskantoinen seuraus, sillä se vaikuttaa esim. Ekolo, ll•UI iljoltettu lotte, tJI k~Jvt•t lnttlt/VLJO\i , , .. Nordforsk 1972. Inst.f.Pflanzenernährungslehre und Bodenbiologie d. Vesipäivät 2223. Finlandiatalon puistot ja puutarhat hoidetaan näin Helsingin jätevesien tuottamilla lannoitteilla. Helsingin veden puhdistamojen lietteestä käytetään ,rykyisin noin 80 %KIRJALLISUUTTA Buck, K., 1954: Untersuchungen uber <lie Beurteilung, Aufbereitung und Anwendung von Klärschlamm als Dungemittel
4. Maanviljelijd Antti Multanen suhtautui suopeasti taarnaan ja ojiensa tukkimiseen allekirj oittaen rauhoitushakemuksen. yo. Ehkä moni botanisti hankki matkaa taarnan luo ja kävikin paikalla. Löytyi myös sulia hetepuroja, joissa suohorsma oli jo aloittanut kasvukautensa, löytyipä myös keväthangen läpi työntyviä talventörröttäjiä: 23 taarnan vartta edelliskesältä osoitti, että oikealla paikalla olimme. 4. Siitä tiesi kertoa PohjoisSavon luonnonsuojelun perusselvitys ja alustava suunnitelma (Erkki Kellomäki 1971 ). 5. Ne ovat ikäviä kokemuksia kasapäässä. Jaakko Savola Joroisten ihme eli taarnasuon ojat tukittiin Vuodelta 1949 muistanevat jotkut lukeneensa savolaissanomalehdistä pikku-uutisen, jonka mukaan Joroisista kerrottiin löydetyn harvinaisen kasvilajin. Harrastelijalle Suuren Kasvikirjan (I, II, ) ilmestyminen valotti asiaa uudestaan ja laajemmin: saatiin kuvaus taarnan kasvupaikasta ja seuralaislajeista. valtion luonnonsuojelunvalvojan kanssa sovittiin, että hänen vieraillessaan Pieksämäellä olisi Saarilampi eräs retkeilykohteista. y:n hallituksessa. -72 asia oli ensi kerran esillä Pieksämäen seudun luonnonystävät r. 176 Taarna (Cladium mariscus) on sarakasvien heimon edustaja, joka kasvaa märillä, runsaskalkkisilla paikoilla. 28. Tiitisen löytämä järvitaarnan ainoa mannersuomalainen kasvupaikka. 9. 1970. Tämä syksyllä 1971 julkistettu tieto sai mielen apeaksi. Lammen pohjalta kuultaa vaalea kalkkiliete. Sydäntalvella kehkeytyi kuitenkin toimintamalli: ennen kuin suo sulaa, niin vedet seisoo. Haavekuva oli valmis: erämaalampi Savon sydämessä ja lähteinen harjunvierusletto, jolta vedet valuvat taarnan reunustamaan lampeen. 28. Tämd kasvupaikka ojitettiin v. Kone oli kaivanut ojat suoriksi, metriä syviksi, toista leveiksi, levittäen maat laajalle. Suomessa sitä kasvaa A hvenanmaata lukuunottamatta vain Jorozszssa Pohjois-Savossa muutaman hehtaarin alueella. Ojia oli. Saarilammella kävi omituinen hiihtojoukkue, joka kierteli ja kaarteli paikalla, ihaili hyvin kaivettuja suo-ojia, jotka paikoin olivat jo alkaneet sulaa. 17. Kyseessä oli fil. Kun rämpii peratun kotkansiipimetsäpuron kiviryteikössä, saa nähdäkseen puron päässä lasketun metsälammen pajukkoa kasvamaan alkaneet vesijättörannat, joilta ei enää onkimaan pääse. Sinne oli huhtikuun jälkeen ilmestynyt harmaahirtinen siirretty riihi, jonka kiiltävä alu. Entisellä punakämmekkää punaisenaan kasvaneella letonlämpäreellä näkee kolmivuotiset ojat. Into käydä paikan päällä alkoi palaa uudestaan olihan paikalta löydetty myös suoneidonvaippa sekä hetesara ja lettorikko. Mitä kaikkea saattaisi paikalta löytyäkään, kun parhaiden lajien luettelo oli jo näinkin edustava. 4. 0. Jäljelle jääneessä metsässä oli paikoin tukiksi varttuvaa, paikoin käsivarren paksuista mäntyä, harvakseltaan yksipuisena törröttelivät petäjät. Lammen maisema oli vain kokenut muodonmuutoksen. Taarnan tiedettiin säilyneen ainakin ojituksen välittömiltä vaikutuksilta. Monelle, kuten allekirjoittanelle, käynti jäi odottamaan sopivaa hetkeä. hetesaran sieltä. HAAVEKUVAT HAIHTUVAT Pienestä eivät botanistin haavekuvat enää järky, siitä on valtakunnallinen ojankaivuu pitänyt huolen. 5. Rantaletoilta oli kaikki koivunkäkkärä hakattu pois, runkokatajat rähmöttivät kaadettuina maassa, kasvavat kuuset oli kirves kaatanut. Saarilampi ei ollut hänelle mitenkään vieras kohde, olihan hän vuosina 195758 tutkinut Saarilammen rantaleton kasvistoa ja tallettanut mm. Juvan Moisiosta riihen vierustalta löytyi maanviljelijä Antti Multanen, jonka kanssa pääsi helposti puheisiin, vaikka aihe olikin ojitetun suon palauttaminen entiselleen. Ei botanisti siitä siis enää paljoa järkähtänyt, kun sai kuulla Joroisten Saarilammen rantaleton ojituksesta. Saarilammessa on luonnollisesti myös saari. Kesdkuussa 1972 ojat tukittiin ja taarnan tulevaisuus turvattiin. oli valtion luonnonsuojelunvalvoja, tri Pekka Borg, Pieksämäen yhdistyksen vieraana. Toimintamalli varmistui. yhdistyksen hallitus kävi puheenjohtajan ja sihteerin voimin tapaamassa maanomistajaa Juvan pitäjässä. Kapealehtisen kämmekän kasvupaikka saa saman kohtalon. TAPAHTUMIEN P ÄIV ÄKIR JA 5
13. ja 7. 8. Molemmat osapuolet totesivat, että rauhoitussopimus oli hyvä. 1970 ojitetun ja v. 177. Lettorikkoa ei näkynyt, sen lienee ojakauha kaivanut pois; myöskin hetesara oli ilmeisesti ojituksesta huvennut vähiin. tämän kirjoittaja suoritti ensimmäiset tarkastukset: veden meno oli pysähtynyt, vesi seisoi patojen takana. Kesäkuun alku oli talkoiden aikaa, kuutisenkymmentä patoa rakennettiin, tuhat metriä suo-ojaa tukittiin. kävi ikkarilan metsäopiston oppilaskunta tekemässä pääosan padoista luonnonhoitopäivän merkeissä ja metsänhoitajan johdolla. Lähellä rauhoitettavaa aluetta oli runsaasti häränsilmää ja korven alvejuurta. 1972 jälleen padotun suoalueen rauhoittamista J oroisten Savuniemen kylässä. Nyttemmin on Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahasto kiinnostunut rauhoituksen taloudellisen puolen hoitamisesta. oli sitouduttu maksamaan ojituskustannuksia vastaava valtion lainan osuus takaisin sekä hyvittämään maanomistajalle menetetty metsän tuotto. 7. 9. miinipeltinen kattoaines peilasi keväisen auringon säteet suomalaisen raiskiomaiseman pintaan. Suomen suokuivatuksista on nyt seitsemän hehtaaria vesitetty. 6. 7. soikkokaksikko, herttakaksikko, punakämmeköitä punaja valkokukkaisina, kirkiruoho, maariankämmekkä, lehdokki, yövilkka, saroista hetesara, röyhyja liereä sara, nuijasara, keltasara ja jokin »parempikin» /lava-ryhmän sara sekä »herrasmies » eli lettovilla. 12. Se koski noin seitsemän hehtaarin suuruisen, v. Kasviston tutkimus antoi paljon: yhdeksän kukkivaa taarnaa, 31 kukkivaa suoneidonvaippaa, suovalkkuja kuusi yksilöä, muita kämmekkäisiä mm. Yksissä tuumin todettiin, että ojat on saatava tukkoon. Joroisten Saarilammen rauhoitushanke onnistui suurelta osin siksi, että maanomistaja tajusi asian välttämättömyyden ja rauhoituskohteen valtakunnallisen ja kasvitieteellisen merkityksen. Jo alusta alkaen oli maanomistajan kanssa sovittu kohtuullisesta korvauksesta, mm. Maanomistaja tuli vakuuttuneeksi toimenpiteen välttämättömyydestä. maanviljelijä Antti Multanen allekirjoitti Mikkelin lääninhallitukselle osoitetun rauhoitushakemuksen
Haartman ym. Pesäkolon korkeus maasta on keskimäärin noin 5 m (16 pesää). Suurin osa valkoselkiitikkahvainnoista on saatt1 lomakkeilla, joilla on pyydetty kaikkia havaintoja harmaapiiii-, valkoselkii-, pikkuja pohjantikasta. Pohjaslahdella kolopuita on varustettu pienillä pahvitai vanerilapuilla, joissa puita kehotetaan jättämään pystyyn (Ahola 1971). Haartman (1968) esittää, että paikkalintujen mahdollisuus valita aikaisin reviiri ja pesäpaikka, sekä parinmuodostuksen varmistuminen suosivat paikkalintuelintapaa. Pesä voi olla lähellä asutustakin, kunhan lähistöllä on riittävän laajasti sopivia ravintopuita. Reviirin koko on huomattavasti suurempi kuin käpytikalla (Pynnönen 1939). Viitteellisenä arviona tuntuu uskottavalta, että Suomessa pesisi 2030 paria valkoselkätikkoja. 1970-luv ulta on tiedossa seuraavat valkoselkätikkapesinnät: Kuhmalahdella 1970 (Sarkanen & Sarkanen 1971 ), 1971 ja 1972 (S. Aineiston 27 pesästä 10 on ollut haavassa, 10 koivussa, 6 tervalepässä ja 1 männyssä. SUOJELUN MAHDOLLISUUDET Talvella valkoselkätikat ruokailevat myös lintulaudoilla. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pohjoisimmat pesätiedot ovat länsirannikolta (kartta). Ferm). 1963). Esim. Laskemani havaintojen painopisteet osoittavat valkoselkätikan harmaapäätikkaa pohjoisemmaksi ja valkoselkätikan painopiste on tutkimistani lajeista itäisin (Alatalo 1972). Lintu1 autaruokailun yleistyminen voisi siten hyödyttää valkoselkätikkaa mahdollistamalla tai vehtimisen paikkalintuna. Metsissä liikkuessa voi nostella kaatuneita lahopökkelöitä nojalleen puun runkoa vasten, jolloin ne jäävät lumipeitteen yläpuolelle tikkojen ulottuville. Vuoden 1969 jälkeen valkoselkätikkahavaintojen määrä on pienentynyt alle puoleen samalla kun harmaapäätikkahavaintojen määrä on kaksinkertaistunut. Sarkanen) ja Lahdessa 1971 (A. Haartman Kirjoittaja on vuodesta 1967 liihtien keriinnyt ornitologeilta valkoselkiitikkatietoja. Pesimäpiirikseen laji vaatii rehevän lehtitai sekametsän, jossa on runsaasti yliikäisiä koivuja (v. Näyttää siltä, että valkoselkätikka on katoamassa myös Uudenmaan pesimälinnustosta: viimeinen pesä on löydetty v. Tällaisia suojelutoimia kannattaisi harrastaa laajemminkin. Uusimmat tilastot tukevat tätä arviota kiistattomasti. 1930-luvun jälkeen ei kuitenkaan ole ilmennyt yhtään pesintään viittaavaa havaintoa sisämaasta Jyväskylän pohjoispuolelta. Haartman ym. tammikuussa 1972 lasketun tilaston mukaan valkoselkätikasta ilmoitettiin vuodelta 1971 yhtä paljon havaintoja kuin 1962, mutta harmaapääja pikkutikkahavaintojen määrä kasvoi samassa kymmenessä vuodessa yli kuusinkertaiseksi ja pohjantikan reilusti yli kymmenkertaiseksi. Kohtalaisen hyvin tunnetuista alueista voidaan todeta (kartta ja Alatalo 1971), ettei valkoselkätikka pesine lainkaan Suomenselällä, Satakunnassa eikä Varsinais-Suomessa. Neljää mainittua tikkalajia vertailtaessa valkoselkätikka osoittautuu selvästi muita itäisemmäksi (Alatalo 1971 ). Sisämaan pesintä näyttää painottuvan Hämeeseen, jossa tosin myös havainnointi on keskimääräistä tehokkaampaa. 178 Pesintäalueen supistumisesta huolimatta ilmoitettujen pesien lukumäärä on pysynyt suunnilleen samana. Piilevää valkoselkätikkapesintää voi olla eniten Etelä-Savon heikosti tunnetulla alueella. Vertaamalla valkoselkätikan elinvaatimuksia metsäinventaarituloksiin selviää syy lajin itäisyyteen: koivuvaltaisten metsien osuus on Etelä-Savossa 16 %, Itä-Savossa 15 % (Kuusela & Salovaara 1968) ja Itä-Hämeessä 12 % (Kuusela 1967). 1963). Risto Alatalo Valkoselkätikka vähenee ESIINTYMINEN JA PESINTÄ Valkoselkätikka on arvioitu pesivistä tikoistamme harvinaisimmaksi ja se on luettu linnustomme suuriin harvinaisuuksiin (Hilden & Linkola 1962). Poikasten ravinnon valkoselkätikka etsii valtaosaltaan lahopuista, lähinnä koivuista. 1963). ym. Valitettavasti asiaatuntemattomat lintujen ruokkijat hätistävät tikat pois pikkulintuja häiritsemästä. Muiden eteläisten piirimetsälautakuntien alueella koivuvaltaisia metsiä on huomattavasti vähemmän. Lahopuissa elävien hyönteisten ja niiden toukkien merkitys on suuri myös talviravintona (v. Keskimäärin tulee tietoon 1,5 pesää vuodessa. 1966 Kirkkonummella (K-o Mikkola). Ilkka Virkkunen sai lupaavia tuloksia tikkaruokinnallaan: taliruokinnan lisäksi hän pystytti kotinurkilleen lahopökkelöryhmän ja sai valkoselkätikan jäämään talveksi ruokintapaikalle.. Talviruokinnalla voidaan pienentää kuolleisuutta ja estää vaeltamista. Tikkahavainnointi ja havaintojen keruu on voimistunut jatkuvasti, joten valkoselkätikan on täytynyt harvinaistua nopeasti vuoden 1967 jälkeen. Tavanomaisia lintulehdissii julkaistuja vetoomuksia on tehostettu kirjeellisillii tiedusteluilla, monistetuilla tiedotteilla sekii esitelmillii. Lajin sanotaan pesivän erittäin harvalukuisena Eteläja Keski-Suomessa Kainuuta myöten (v
179. Huomioita valkoselkätikasta, Dendrocopos leucotos. I. Suuri Lintukirja. von, 1968. Otava, Helsinki. Kuusela, K. & Linkola, P., 1962. Haartman, L. Harmaapäätikan, valkoselkätikan, pikkutikan ja pohjantikan pesintähavainnoista 19601971. Ornis Fenn. Vähäisillä eteläisillä suojelualueilla havupuut pyrkivät syrjäyttämään lehtipuut(Seiskari 1972) ja tikkojen elinmahdollisuudet heikkenevät. Pohjolan ltf i' ·.t··· ~f~·: .:.\·.":~; . & Salovaara, A., 1968. Tapion vuosikirja 1969. Ohjekirja maisemanja luonnonhoidosta talousja erikoismetsissä. Metsähallituksen kiertokirje. Näillä alueilla olisi estettävä havupuiden liiallinen lisääntyminen, mutta kaikki lehtipuut pitäisi jättää rauhassa lahoamaan. Seiskari, P., 1972. Puulajien valtasuhteiden muutokset Suomen eteläpuoliskossa (Kuusela 1970) ovat olleet valkoselkätikalle epäedullisia. ' {~. Suomen Luonto 31 (4): 138139. Luonnon suojelua ja luonnon säilömistä. Metsähallitus on tämän todettuaan jo muistanut tikkojamme. Ann. Metsänhoito on vähentänyt tikoille tärkeätä lehtipuustoa ja lahopökkelöitä. Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Itä-Savon, Pohj ois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen metsävarat vuosina 196667. Metsäinventaarien mukaan koivu-, leppäja haapavaltainen metsäala on jatkuvasti pienentynyt havupuuvaltaisten metsien lisääntyessä. »Ohjekirje maisemanja luonnonhoidosta talousja erikoismetsissä » antaa seuraavia ohjeita talousmetsien leimikkosuunnitteluun: »Kaulatut haavat, lahopökkelöt ja kelokannot säästetään kololintujen, kuten pöllöjen, tikkojen ja tiettyjen pikkulintujen pesimäpaikoiksi ... Sarkanen, M. Hilden, 0. Tikoista vain pohjantikka viihtyy kliimaks-vaiheen kuusikoissa. Karttamerkkien selitykset: V = 195357, U = 1958-62, T = 196367, S = 196872. 45: 1-7. Lehtipuita suosivia tikkametsiä tulisi perustaa Etelä-Suomeen, jotta ne olisivat valkoselkätikan lisäksi myös harmaapäätikan käytettävissä. Otava, Helsinki. von, Hilden, 0., Linkola, P., Suomalainen, P. Pynnönen, A., 1939. Zur Kenntnis der Biologie finnischer Spechte. Harmaapäätikan valkoselkätikan, pikkutikan ja pohjantikan esiintymisestä Suomessa. jalojen lehtipuiden esiintymät säästetään ja vapautetaan. & Sarkanen, S., 1971. & Tenovuo, R., 1963. Tämä merkitsee sitä, että laji vähenee nopeasti. Suomen eteläpuoliskon metsävarat. Zoo 1. » Luonnonsuojelualueista valtaosa on liian pohjoisia turvatakseen valkoselkätikan säilymisen linnustossamme. Kuusela, K., 1970. Soc. The Evolution of Resident versus Migratory Habit in Birds. Kelometsiköt ja yksittäiset kookkaat kelot erityisesti teiltä tai vastaavilta näköalapaikoilta näkyvissä olevilla alueilla säästetään. Alatalo, R., 1972. Vanamo 7 (2): 1166. Haartman, L. Kuusela, K., 1967. linnut värikuvin III. Suomenselän Linnut 6 (1): 19. Folia Forestalia No 42. Some Considerations. Tehostuneesta tarkkailusta ja havaintojen tiedottamisesta huolimatta valkoselkätikan pesintöjä tulee vuosittain tietoon keskimäärin vain puolitoista. Helsingin, Lounais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Hämeen, PohjoisHämeen ja Itä-Hämeen metsävarat vuosina 1964--65. KIRJALLISUUS Ahola, M., 1971. Suomenselän Linnut 6 (4): 100102. Käsikirjoitus Savon Luontoon. Folia Forestalia No 27. Säilyttääksemme valkoselkätikkakantamme elinkykyisenä olisi pikaisesti järjestettävä lajin elinvaatimuksia vastaavia suojelualueita. Alatalo, R., 1971. ' ~,:l:~. Valkoselkätikan pesintähavainnot viimeisten kyvnnenen vuoden aikana. :;~,~~· ::._,::::._ ·._ .'lti?,:;_f:. Kolopuiden suojelusta. Lintumies 7 (1): 2021
Tarkoituksemme on pyydystää koiras verkolla. Olemme laskeneet, että poikasten pesästälähtöpäivä on joko tänään tai huomenna. Oikeastaan meillä on pesällä muutakin tekemistä kuin kykkiä piilokojussa ja tehdä havaintoja niitä on jo kertynyt eräitä sivuja. Niin, Sinä olet alkanut pitää samoista maisemanosasista kuin mekin ja mikäli se meistä riippuu Ua kyllä se hiukan riippuu) tulevat ne säilymään Sinulle. enää. Ilman Sinua kylä menettää jotain omaleimaisuudestaan. Ensimmäisen kerran näin Sinut jo v. Helsinkiä, Turkua ja Oulua myöten on Sinua tänne keski-Hämeeseen tultu katsomaan. Hänhän ei hy_ väksy linturengastusta eikä valokuvausta missään muodossa. Kaikki tehtävissä oleva on tehty. Eikä se ollut mikään pikku-urakka; usein näyttäydyit eri puolilla kylää, mutta pesääsi et paljastanut. Järeä puolilaho koivunkanto tai ei oikein kantokaan, pikemminkin pystyyn lahonnut, tuulessa latvansa menettänyt puu. Juuri sellainen, jota valkoselkätikka tarvitsee. Hyttysiä joka paikassa paljasta ihoa. Vilijärven rantalehtoja, Raukolan lepikoita, Kallioisen koivuvanhuksia, Kirkkoharjun männiköitäkin. Mauri Sarkanen Elämä on runoa: Valkoselkätikka ja minä Siinä se on, Suomen tällä hetkellä ainoa tiedossa oleva valkoselkätikan pesä. Kunnioitan Branderin luonnonsuojelullisia näkemyksiä, mutta en sittenkään tunne olevani roisto. Tiedän, että T. 1968, mutta sitten pysyttelit piilossa pari vuotta ennenkuin näyttäydyit. Poikasta tuntuu väsyttävän; silmät ovat puoliummessa ja pää painuu unisena. Minä toivon, että iskisit nokallasi mäsäksi maantienvarsien mainostaulut, rummuttaisit puhki sähköpylväiden suojapellit, että pian mätänisivät, iskisit ihmistä missä vain voisit. Säkkikankaasta tehty piilokoju tuoksuu voimakkaasti säkille, vaikka se on ollut pitkään paikoillaan. Ehkä osasyynä kuuluisuuteesi olemme me, mutta suurin »syyllinen» olet itse. Brander ei hyvällä silmällä tätä katso. Mutta et Sinä ihmiselle mitään voi, eihän ihminen itsekään voi ... Ja entä sitten Niittystenmäen haavat ja kylän sähköpylväät. Olemme piilokoj un sisällä n. Sinä et itse, tiedä kuinka kuuluisaksi olet tullut. Käyttäytymisesi ja pienimmätkin liikkeesi pesän läheisyydessä on tarkoin merkitty muistiin ja niiden perusteella on verkkomme pystytetty viidentoista metrin päähän pesäpökkelöstä paikkaan, joka on todennäköisin poistumistiesi pesältä. Tämä on jo kolmas peräkkäinen kesä, jolloin sen pesä on tiedossamme. Meidän täytyy ihmetellä, että Sinä yhä uhmaat ihmisen ylivaltaa, olemalla vielä lajina lintujen joukossa. Edessämme on harvinaisimpia lintulajejamme; tuijotamme silmä kovana verkkoa koko ajan. Tiesimme silloin, että olit pesimispuuhissa; Sinulla oli tyttösi mukana. Suoraan pesäkololta emme henno Sinua yrittää. Veljeni Sinut näki. Veljeni, jolla on ollut mahdollisuus asustella samoissa maisemissa 180 kanssasi, etsi väenväkisin pesas1. Nuoren valkoselkätikan pää nuokkuu pesäkolon suulla. Yhdestä asiasta aloimme olla jo varmoja. Se on kuin ihminen. Mutta sano se ihmiselle, se suuttuu. Luulen, että Sinäkin närkästyit. Valkoselkätikka on hemmotellut meitä. Kuuma. Yhtäkkiä pää nytkähtää alas ja lintu herää. Ja ihminen suuttuu vain silloin kun hän on väärässä tai kun keinot on loppu. Tikka on pesinyt samalla paikalla menestyksellisesti myös kahtena aikaisempana keså'nä. Kuukauden kuluttua se sitten löytyi, mutta ethän ollut vihainen, emmehän kertaakaan edes kiivenneet pesäpuuhusi. Olimme iloisia. Pesäpaikkasi ympäristöstä hakattiin yli 400 koivunrunkoa; myös sen kertainen pesäpuusi meni. Olemuksesi kiehtoo jokaista. Melkein kaikki ihmiset ovat ahdasmielisiä, sen tietää siitä kun puhuu niille politiikkaa tai uskontoa; nykyisin myös luonnonsuojelu saa ihmiset suuttumaan. Ainoa tänä vuonna tietoon tullut valkoselkätikan pesintä tapahtui Hämeessä K11hma/ahden pitäjässä. Aikaisemmin emme ole ajatelleetkaan emoa pyydystää, jotta kaikki riskitekijät olisivat mahdollisimman pieniä. kymmenen metrin päässä pesältä. Sinä rakastit samaa kylää kuin mekin. Tiedämme varsin hyvin, mihin olemme ryhtyneet. Sinulla oli jo isot poikaset ja puuhaa riitti, etenkin kun rouvasi ei enää ollut kiinnostunut poikasten ruokkimisesta. Et siitä kuitenkaan pahemmin tuntunut säikähtäneen; seuraavana keväänä jälleen soitimesi soi raikkaana. Mutta ei yksin olemuksesi. Ainoastaan luopuminen koko hommasta olisi karsinut viimeisenkin vaaran; kohtalokkaan sattuman, linnun sydänhalvauksen saamisen tms. Monet silmäparit ovat sen suojasta pesätapahtumia tarkastelleet. Vapunpäivän soidin viime keväänä, kuinka riemullinen se olikaan. Ensimmäisen pesimiskesäsi jälkeen pelästyin aikalailla. Odotus on pitkällistä aina; viisitoista minuuttia on kulunut. Ympäristön lehdossa mustapääkerttu ja lehtokerttu laulavat kilpaa. Nyt on molempia.
Tuttu koukkaus maata kohden, suunta niinkuin aina ja verkossa, ensimmäisellä kerralla. Miksi ihmisen pitää osata tehdä johtopäätöksiä. vanhat merkit pitivät paikkansa. Yksi ainoa kerta kun tapaat linnun, riittää sinulle palkinnoksi. Karta sitä tietä, ylitä se korkealla lentäen. . Neljäkymmentäviisi minuuttia on kulunut kojuun asettumisesta. samassa kuuluu kauempaa tikan kjik . Vaaroja Sinulla tietysti on vaikka kuinka paljon, mutta erästä pelkään erityisesti. Elämä on runoa valkoselkätikka Sinun ansiostasi.. Se on villin luonnon salatuim182 pia eläjiä. Koko toimitus ei kestä kuin tuokion. . Koiraalla edelleen molemmat poikaset hoidossaan. Mittaamme siiven, pyrstön, nokan, pään punaisuuden. Parin metrin päässä kojusta ruokkii poikasiaan pajulintu. Ympäristön lintumaailma on vilkkaassa touhussa, vaikka on keskipäivä ja helle. Jännäämme seuraavia liikkeitä, meneekö menojaan vai »käykö pyydykseen». Valkoselkätikka ei osaa ehkä aina kiittää ihmisen tavalla keinotekoisesti ja teennäisesti. Seuraavana päivänä puolen kilometrin päässä lensi verkkoon sattumalta naaras ja sai renkaansa. Elå'mä" on runoa: Valkoselkätikka ja minä Puoli tuntia kulunut. Eikä se minullekaan ole edes »uusi rengastuslaji». Valkoselkätikka on uskollinen paikkalintu. . Pienen hoivailun jälkeen se lensi, mutta läksyänsä tuskin muistaen. Mutta jos löydyt, löydy elävänä monen, monen vuoden päästä. Kuka enää uskoo sattumiin. Senkö vuoksi sen on pakko olla suppealla lehtimetsäalueella kylän liepeillä. Sinun tapasi lentää usein melko matalalla ja varsinkin lentoon lähtiessäsi koukkaus kohti maata tuntuu minusta vaaralliselta. Tikat tekevät usein kolonsa juuri käävän alle. Värisikin ovat hailakkaammat. Seuraava auto olisi ajanut sen yli. Pitää pientä ääntä, kuin kysellen »onko kotona kaikki hyvin». Poikanen torkkuu edelleen lentoaukolla. En uskalla toivoa Sinusta löytöä, sillä useimmissa tapauksissa löytö tietää kuolemaa. Sen pesä on kokonaan rehevän kasvillisuuden peitossa. Käpytikan pesältä vajaan sadan metrin päästä kuuluu säännöllisesti »kjik»-huuto, se on emon merkki poikasilleen sen tullessa pesälle. Kuinka monessa yhteydessä onkaan tullut esille, että valkoselkätikka tarvitsee lahoja kolopuita elääkseen. Muistatko kun viime kesänä, jolloin pesäsi oli koverrettu vain 300 metrin päähän Kallioisen mökistäni, Sinä ruokit jo isoa poikasta pesäkololla, vaikka näit minut seuraamassa tapahtumaa aivan avoimesti. Sattumaltako. Sielläkin se 'aina on löytänyt jonkun vanhan lahottuneen koivunkörilään. Hyttyset vievät vertamme ja hiukan kai hermojammekin. . Mitä merkitsee se, että otan Sinut pian kiinni. Ei ole turha inhimillistää Sinua; tunsimme toisemme, luottamuksemme oli molemminpuolista. Jatka sukuasi ja levitä jälkeläisesi sinne, missä vielä on elämisen mahdollisuuksia. Vain muutaman kerran se on tavattu kauempana metsässä. Viime kesänä rengastin ainoan poikasesi. Yhteistä kyläämme halkoo vilkkaasti liikennöity öljysoratie. Sitten lennä, lennä, olet villi ja vapaa, mutta et enää kuka hyvänsä tikka. Valkoselkätikka, Sinuun kilpistyy koko minun luonnonsuojeluni. Hyvin on ja sitten pesäpuulle ja poikanen saa saatavansa. Olet rotevampi kuin käpytikka, mutta säyseämpi. Sen vuoksi haluamme Sinut pyydystää; yhteisen ystävyytemme merkiksi, ja tietääksemme, koska aika Sinusta jättää ja toinen valkoselkätikkakoiras on Sinun sijassasi asuttamassa näitä valkoselkämaisemia. Puhu ihmisille, mitä se tarvitsee. Se on vaatimaton, se ei osaa pitää itsestään ääntä. Koiras tulee tavanmukaisesti, ei päätä pahkaa suoraan pesälle, vaan kautta rantain kaarrellen. Jos vanhat merkit . Vanhat metsät, tiheät lepikot, koloja lahopuut ovat valkoselän elinehto. Emme juuri puhu mitään älykästä. Minulla on hyvä mieli. Pesällä on pian tekemiset tehty, lintu ponkaisee puulta lentoon. Sinut on ihminen numeroinut. Sen poikaset ovat vielä pienet. Mikä sitten saa minut ja veljeni pyydystämään Sinut. Molemmat valkoselkätikat ovat myöhemmin tulleet tervehtimään meitä Kallioisen mökille, tosin eri päivinä. Käpytikan löysin kerran sanotulta tieltä autoon törmänneenä puolitokkurassa. Valkoselkätikan pesäkolon yläpuolella on kääpä hauskasti aivan kuin lippana tai sateensuojana. Rengas on jo nilkassa. Tärkeimmät puut ovat vanhat suuret koivut ja haavat, mutta myös keloutuvia mäntyjä se mielellään tarkastelee ja niissä rummuttaa. Nokkasi vaikuttaa ohuemmalta kuin käpytikalla, pitempi se on ainakin. Piilokojussa on ahdasta k~hdelle. En osaa sitä varmaan selvästi selittää. Sinulle ei luultavasti mitään, tuskin muistat kohta koko merkkiä, mikä jalkaasi jää. Kerro tästä muille, kerro kaikille. Hoe ja tavaa valkoselkätikan nimeä mielessäsi niin, että kun kuka hyvänsä kysyy, kuka tarvitsee apua, tiedät; se on valkoselkätikka, valkoselkätikka. Lehtokerttu lentää verkkoon ja käyn rengastamassa sen. Poikanen kololla herää ja käy valppaaksi. Sinun on sitä pidettävä sen puolesta. Silmäkkäinen tapaamisemme oli lyhyt, mutta kuitenkin niin pitkä, se jatkuu vieläkin. Kesät talvet sen tapaa lähes samoilta paikoilta, vai johtuuko se siitä että sille sopivia ravintolähteitä on niin perin vähän. Helposti lintu irroitetaan verkosta. Se tarvitsee sitä, mitä nykyajan ihmisellä on sille varaa antaa. Valkoselkätikka haluaa niitä, haluathan sinäkin valkoselkätikan. Siinä se on, valkoselkätikka
Lajin harvalukuisuudesta sekä pesien syrjäisestä ja vaikeasta sijainnista johtunee myös, ettei tunturihaukan ravintobiologiasta ole meillä tehty tarkkoja tutkimuksia. 183. Pesät ovat eri vuosina olleet eri paikoissa, usein vanhoissa korpin ja piekanan pesissä noin kahden kilometrin mittaisella kalliojyrkänteellä. Vähenemisestä huolimatta Suominen (1967) arvioi maassamme pesivien tunturihaukkojen määräksi 1960-luvun alkupuoliskolla vähintään 10 paria; näistä 4 Utsjoella, 3 Enontekiöllä ja 3 Inarissa. Vielä tämän vuosisadan alussa munankerääjät onnistuivat tavoittamaan Suomen pohjoisimmista pitäjistä parhaina vuosina kymmeniä pesiä, mutta sen jälkeen tunturihaukkakanta on kärsinyt jatkuvia takaiskuja, joiden syynä ovat olleet ihmisen säälimätön vaino ja pesäpaikkojen joutuminen vilkkaasti liikennöidyn tien tai muun ihmistoiminnan läheisyyteen. Viime vuosien tiedot tunturihaukan pesien kohtaloista puuttuvat, ja kirjoittajat vetoavatkin lukijoihin tilanteen kartoittamiseksi. Pesivä kanta lienee aina ollut näillä lajin esiintymisen eteläisillä äärialueilla pienehkö, mikä johtunee osaksi myös pesäpaikaksi sopivien kalliopahtojen puutteesta. Lajin tiedetään pesineen tällä reviirillä ainakin vuodesta 1938 lähtien. Kirjoittajienkin aineisto on kerätty lähinnä sattumanvaraisten käyntien yhteydessä yhdeltä reviiriltä Utsjoelta vuosina 1959 ja 1970 71. Heimo Mikkola ja Seppo Sulkava Mitä syö tuntL1rihaukka Yksinomaan maapallon arktisilla alueilla esiintyvä tunturihaukka pesii Suomessa nykyisin vain Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntien alueella
J., 1960: Ecology of the Peregrine and Gyrfalcon population in Alaska. P. Paikoin on Neuvostoliitossa todettu tunturihaukkojen erikoistuneen jänisten ja sopulien tavallista runsaampaan käyttöön. On mahdollista, että kalajätteet olisivat jo edellisen pesijän, korpin tai piekanan, perua. 4: 137. Univ. Yli-Pietilä). Skr. Kuvassa tunturihaukkanaaras poistuu pesältään vieden mukanaan riekon j äännökset. Mitä syii tunturihaukka SAALIS TÄHTEET Tunturihaukan ravintoa on tutkittu pesän läheltä löytyneistä oksennuspalloista ja ennen muuta saalisjätteistä, kuten osaksi tai kokonaan syötyjen lintujen ja nisäkkäiden luista, sulista ja karvoista. Loput kymmenen prosenttia ovat olleet jäniksiä, kanalinnun poikasia ja rastaan kokoisia varpuslintuja. I.M.N.Kl. Vainon syynä on ollut ennen kaikkea se, että riekolla ja kiiruna/la on keskeinen sija tunturihaukan ravinnossa. Näytteistä olemme määrittäneet yhteensä 270 saalista (Taulukko 1). Lintujen luihin ja oksennuspalloihin sen sijaan tulee tavallisesti jo seuraavana kesänä vihreyttä, joka helpottaa niiden iänmääritystä. & Gortchakovskaya, N. Oksennuspalloaineiston perusteella riekkojen/kiirunoiden osuus ravinnosta olisi vain 54 %, ja pikkunisäkkäiden osuus kasvaisi 36 prosenttiin. Mikkola & S. N., 1945: On the Biology of the Norwegian Gyrfalcon. Dementiev, G. OKSENNUSPALLOT Koska oksennuspallojen antama kuva tunturihaukan ravinnosta on 184 erilainen kuin edellä kaikista saalisjätteistä saatu, oksennuspalloaineisto on käsitelty myös erikseen (Taulukko 2). Ehjiä oksennuspalloja löytyi kaikkiaan 27, suurimpien pallojen ollessa mitoiltaan 7,4 x 2,4 x 1,9 cm, pienimpien 3,3 x 2,0 x 1,8 ja keskiarvon 4,7 x 2,3 X 1,9 cm. Sulkava) ja kesällä 1971 (M. Zool. Suominen, T., 1967: Lintujemme katoava aateli. Rajanveto uusien ja vanhojen kalansuomujen ja ruotojen välillä on vaikeata. Ibis 113: 468476. KIRJALLISUUS Bengtson, S. Vid.-Akad. Varsinaisina harvinaisuuksina lajin ruokavaliosta löytyivät kana ja kiljuhanhi. Ibis 87: 559-565. RAVINTO MUUALLA Tunturihaukan ravintoa on tutkittu myös Islannissa, Norjassa, Tunturihaukan väheneminen on johtunut munankeräilystä, petolintuvainosta, pesåpaikkojen häiriintymisestä ja mahdollisesti ilmastomuutoksista. Selvä pääsaalis on ollut riekko/ kiiruna, joita oli 71 % todetuista saaliseläimistä. in Dovre, Norway. Väisänen), kesällä ja syksyllä 1970 (H. Yhdessä oksennuspallossa oli keskimäärin 1,4 saalisyksilön jätteitä. Calif. Ravintoaineistossa on mukana myös kaksi pientä kalaa, joiden jätteitä löytyi runsaasti pesän pohjalta. Hagen, Y., 1952: The Gyr-falcon Falco r. Murie, 1946: lainattu Caden 1960 mukaan. Neuvostoliitossa ja Alaskassa (Taulukko 3). Nisäkässaaliiden osuus oli tässä aineistossa 18 %, koon vaihdellessa harmaakuvemyyrästä jänikseen. Myös ulkomailla tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että pelkät saalisjätteet ilman oksennuspalloanalyysejä antavat puutteellisen kuvan tunturihaukan ravinnosta. Saalisjätteitä on kerätty kesällä 1959 (K. A., 1971: Hunting methods and choice of prey of Gyrfalcons Falco rusticolus at Myvatn in Northeast Iceland. Riekon ja kiirunan luustot ovat niin samanlaisia, ettemme tässä vaiheessa saaneet lajeja luiden perusteella erilleen. Kaikkien muiden lintujen osuus ravinnosta oli yhteensäkin alle 10 % lajien koon vaihdellessa pulmusesta koppeloon. Skandinavian tuntureilla ja Neuvostoliiton metsäalueilla riekko ja kiiruna ovat yleensä selvästi pääravinto, näissä aineistoissa Suomessa 71 % ja Norjassa jopa 96 %Myös Alaskassa on tunturihaukkojen todettu olevan riippuvaisia riekkokannoista, vaikka meren rannoilla asuvat haukat keskittyvät siellä Islannin ja Neuvostoliiton rannikoiden haukkojen tavoin vesilintujen pyyntiin. Publs. Yleispiirteenä voi todeta ravinnon vaihtelevan melkoisesti eri vuosina ja eri alueilla, joskin kaikki aineistot ovat pienehköjä. (Werner Söderström Osakeyhtiö), Porvoo.. rusticolus L. Cade, T. Oheisenkin oksennuspalloaineiston perusteella tunturihaukka näyttää paljon useammin kuin yleisesti arvellaan käyttävän ravinnokseen riekkojen/ kiirunoiden ohella myös pikkunisäkkäitä, eritoten hyvinä sopulivuosina. Uino & R. Tunturisopuli oli lukumääräisesti runsaslukuisin saalisnisäkäs. 63: 151290
Nä yttel y vn kuuluu 12 , uurikokois ra ,irkkia (60 ' 76 cm ), joista kukin 011 omistettu y hdelle suomaL1i sen luonno nJ,1 y mpär istön suojelun o sa a lueelle (ni sä kk:i:it, linnut, kas v it, geologia , suo, metsj , pui stot. Useat lajit ovat kuolemassa sukupuuttoon. yksikin Yiera,lupesallion tutloisa. Mu1ta sevaa1il ehdo1onta ko1lraunaa. Toista sataa lintulajia on vieraillut täällä satunnaisemmin. T ämä on omaku sta n n ushinta, joten nä y ttel yä ei kannata itse ruveta pohjustamaan. H inn a t selviävät tämän esitteen ril a uslomakkeesra, joll a tilaus o n helpointa tehdä.. Pohjustettuna näyttel y n hinta on 50 mk. linnut LUONNONSUOJELUNiX.YTTEL Y on va !,ntsrettu Luonn o nsuojeluvuoden 1970 val okuvaki!pa ilun tuo tt amasta ku va -c1 in eisrusra ent v1sest1 ko u luja, k irj ,1sroi,1 1a kokoonrumi sri loj a l' a rte n. 1'.irjay ht vmän " Luonnon suoje\u "-kirjassa 11 siv u1a 382 Ja Ora va n " Luonto ja luonnon suojelu " -kirjassa niit:i on 240. Nä y ttelyn voit tilata m yö s sii sti st i pah veille pohjustettuna, jolloin sen pysty ttäminen ja siirtely o n helpom p aa . muttelenailkauan .sensuos,mia Kamuunkorp,aei kohla e,1ia ola. Muu1tonaukk, e,ole kesti nyl uu1la hyöntelsmy,kkyJa.jotka myrkyttava1 1enrav,nnon Kymmen,sen par,a onenliji l!• lli Luonnonsuojelu T u1m111:t11e.:t K~1io raw Ja t ;rpo l l;i} r11K·n LUONNONSUOJELUN KA.SIKIRJ A T Yllä ku va tut luonnon suo jeluaihciset kirjar saat kirjakauppahinraa halvem m alla Suomen luonnonsuojeluSuomessa on tavattu 236 pesivää lintulajla. Nä y ttel y n 68 va loku va a ja vtimek k:iät rekstir sis:ilr:i v:ir p:ihkin:inkuoressa Suomen luonnon suojelun p:i;i kohd ar. kori stami -;cen. N:i y rrel y n hinra 11 15 mk. _apmpollolan1el ee joskusltä;1111a 1;ugo,1ta Suomenkinmets,in. Se sopii m yö s vk sitvis.isunt o jen, kä y r:l\'icn vm s. Ihminen tuhoaa lintujen asulnpeikkoja, vainoaa niitä ikivanhojen uskomusten vuoksi, myrkyttää niitä. liirusta . Huuhka11Yflhlyylhm!sasu1uksankin !iepeillarot1,avaanlen. eri maa, vesi, ilma , ölj y ja mai sem a) . N ;i y ttel y n rehoa ruke e hyv:i paperi ja erino n1 a inen painoa su. Myös erilli siä ark k eja roimirera.111 ra joitetusti, jolloin a rkin kappalehinta on 2 mk. Uljaimmat lajit ovat uhatulmpia
Maksu peritään muun tilauksen yhteydessä.. Menet postiin ja maksat 10 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1 . Lehtitilausmaksu peritään postiennakkomaksun yhteydessä. Tai yksinkertaisesti piirrät rastin tilauslomakkeeseen, johon kirjoitat myös saajan nimen ja osoitteen. tilaat liitolta muuta aineistoa. Sen avulla teet lahjatilauksen ja ilmoitat ystävällesi lahjasta. Suomen Luonto No 4 1972 NÄIN TILAAT ITSELLESI (jos olet uusi tilaaja) Valitset jonkun seuraavista vaihtoehdoista: piirrät rastin tämän esitteen yhteydessä olevan tilauslomakkeen asianomaiseen kohtaan , mikäli samalla. tilaat tämän esitteen tilauslomakkeella Suomen Luonnon maksuttomia tilillepanokortteja. . Maksettuasi postiin oman tilauksesi voit jaella muut kortit luonnosta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneille ystävillesi. NÄIN TILAAT YSTÄVÄLLESI Tilaat tämän esitteen tilauslomakkeella Suomen Luonnon maksuttoman lahjakortin. Maksun saajaksi merkitset " Suomen Luonto, Fredrikinkatu 77 A 11 , 00100 Helsinki 10"
Suomen luonnonsuojelul iiton kautta kirjan saa kirjakauppahintaa halvemmalla (40 mk). Omakustannushinta 2 mk. Osa niistä on tarkoitettu koristamaan kotisi ja työpaikkasi seiniä. Vuonna 1973 Suomen Luonto ilmestyy kuutena numerona, joista kukin on vähintään 32 sivun laajuinen . Niiden kappalehinta on 10 penniä. Kaikkien niiden avulla pidät luonnonsuojelun asiaa vireillä ja hanki! sille uusia ystäviä. Osa niistä on tarkoitettu sinulle jokapäiväiseen käyttöön . Hinta on omakustan nushinta 2:50 mk. SUO on Urpo Häyrisen kirjoittama ja Kirjayhtymän julkaisema Suomen soita ja soidensuojelua käsittelevä kirja. suo Urpo~nen. SUOMEN LUONTO on luonnonsuojelulehti , joka kertoo kasveista, eläimistä, metsästä, vedestä, saastumisesta, ympäristön pilaantumisesta, luonnonvarojen käytöstä ja kaikesta muusta luonnonsuojeluun liittyvästä. YMPÄRISTÖAAPINEN on Luonto-Liiton 36-sivuinen julkaisu , joka kertoo ihmisen ja hänen ympäri stönsä välisistä suhteista. Kirjassa on runsas nelivärikuvitus. Samal la tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. Tilaus oheisella lomakkeella. Se on tehty sekä jokamiestä että kouluopetusta varten . Nämä ovat sinulle: SÄILYT Ä LUONNON KA SVOT SÄILYT Ä LUO N N O N KASVOT "' 1 4 ~· ~----"' ti f SÄI 1.YTt\ U 'ON NON KA SVOT Suomen luonnonsuojeluliitto ry . jotka uhkaavat huonontaa sitä. haluaa esitellä sinulle luonnonsuojeluun liittyviä artikkeleitaan . Tilaus oheisella lomakkeella. Vuosikerran tilaushinta on 10 mk. Tilaukset voit tehdä tämän esitteen ti lauslomakkeella. Osa niistä on tarkoitettu levittämään luonnonsuojelutietoa. Tilaus oheisella lomakkeella. EKOLOGIA on Ruotsin Luonnonsuojeluyhdistyksen julkaisun mukaan toimitettu 48-sivuinen vihkonen , joka kertoo luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. Tilaus oheisella lomakkeella. Julkaisut ovat maksuttomia. Vihkonen on tarkoitettu liiton kerhojen opintopiiritoimintaan , mutta se antaa hyödyllistä tietoa l:aikille muillekin . Tällä hetkellä ovat . saatavina n :o 3 KOLOLINTUJEMME SUOJELU (pöntönrakennusohjeita) ja n :o 4 MYRKYT, JOITA SYÖMME (elintarvikkeiden saasteista) . KIRJEENSULKIJAT on ohessa kuvattu luonnollisessa koossaan. Suomen luonnonsuojeluliiton kirjeensu lkijoille ja postikorteilla annat kirjeenvaihdollesi persoonallisen ulkoasun . Tilaus oheisella lomakkeella, LUONNONSUOJELUJULKAISUSARJA B sisältää ajankohtaisia jul kaisuja luonnonja ympäristönsuojelun eri aloilta. SÄÄSTÄKÄÄ SUOMENLAHTI on Suomen Arkkitehtiliiton julkaisema kirjanen , joka kertoo vesiensuoj elun ylei sistä periaatteista, Suomenlahden nykyisestä tilasta sekä suunnitelmista. Ymmärtäminen ei edellytä erityisiä taustatietoja. Ne toimitetaan joko 100 kappaleen nippuina, joissa on vain yhtä lajia (hinta 10 mk) tai lajitelmana, jossa on 10 kpl kutakin lajia (hinta 5 mk) . Hinta 8:50 mk
Kortin hinta on 50 penniä. Kortteja käyttämällä tuet uhanalaisten eläi nlajien suojelutyötä. Korttien kappaleh inta on 50 pen niä. Maakotka Muuttohaukka Riskilä Sinivuokko LUONNONSUOJELUN VXRILLISET POSTIKORTIT Naali Metsäpeura Ahma Karhunpesä SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON vä rilliset postikortit on kuvattu yllä. Kahdentoista kortin sa rjan hinta on 5 mk. SUOMEN LI N TUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN komisarjassa on kymmenen lintukuvaa: kurki, piekana, kanahaukka, huuhkaja, helmipöllö, metso, isokoskelo, leppälintu, Näsiä Kylmänkukka Neidonkenkä Kalasääksi urp1ainen ja punatulkku. Korttien kappalehinta on 50 penniä. Tilau kset voit tehdä tämän esitteen cilauslomakkeella.. Kymmenen korti n sarjan hinta on 4 :50 mk. Kaatopaikkakomia "MITAPA T;,\.STA?" voit käyttää erityisesti ympäristönsuojelun epäkohti a koskevassa kirjeenvaihdossa (kuva vasemmalla)
. . .... ... kpl Tilaan Suomen Luonnon vuosi kerran 1973 itselleni (rasti ruutuun) 10:alla mainitulle henkilölle (rasti ruutuun) 10:nimi . . . Suomen.Luonnon tilauskortteja (tilillepanokortteja) Suomen Luonnon lahjatilauskortteja (ti I il lepanokortteja) .... .. . ..... . . . . ..... . Ti lauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitolta tämän lehtisen esittelemää aineistoa. . Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. .. . ...... kpl ... ....... . . .. kpl Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle!. ........... . . osoite . . Kappal eTilattu Julisteita hinta määrä Pallo on nyt meillä 4:kpl Ihminen, älä laske veteen 4:Elämän oikeus Kasvitaulu n:o Kasvitau I u n:o 2 Kasvitaulu n:o 3 Kasvitaulu n:o 4 Kasvitaulu n:o 5 Kasvitaulu n:o 6 Merikotka Pidä luonto puhtaana Pois turha melu Anna niiden elää Suojele vesiä Koko sarja " Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus" Häll naturen ren Bort med bullret Låt dem leva Vårda vattnet Hela serien '.'Nordens 8 :7:7 :7:7:7:7:6 :1 :1 :1 :1 :4:· 1 :1 :1 :1 :natur Nordens framtid " 4:Näyttely 12 arkin luonnonsuojelunäyttely pohjustamattomana 15:pohjustettuna 50:Postikortteja Suomen luonnonsuojeluliiton korttisarja (12 kpl) 5:kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl sarjaa st st st st serier sarjaa sarjaa sarjaa Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen korttisarja (10 kpl) Kaatopaikkakortti Kappalehinta 4:50 " Mitäpä tästä?" 0:50 Kirjeens1,.1lkijoita Karhu (100 kpl nippu) 10:1 lves (100 kpl nippu) 10:Maakotka (100 kpl nippu) 10 :Helmipöllö (100 kpl nippu) 10:Kangasvuokko (100 kpl nippu) 10 :Lajitelma, 10 kpl kutakin laj ia Muuta 5:" Ekologia" 2:50 " Ympäristöaapinen " 2:" Kololintujemme suojelu " " Myrkyt, joita syömme" " Säästäkää Suomenlahti " 8 :50 " Suo" (Kirjayhtymä) 40 :" Luonnonsuojelu " (Kirjayhtymä) nidottuna 28:sidottuna 33 :" Luonto ja luonnonsuojelu " (Otava) Tilattu määrä sarjaa kpl nippua nippua nippua nippua nippua nippua kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl nidottuna 16:· kpl sidottuna 20:kpl Suomen Luonnon juhlanumero 2-3/68 "Totaaliseen suunnitteluun " 2:-,... . . Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. . ..
Vasemmalla kuvattu MER l KOTKA on mitoiltaan 40 X 100 cm . Lis ää jul isteita ja lisätietoja jul isteista kääntö pu olel la. nimi osoite luonnonsuojeluliitto Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10 Postimaksu 50 p lrroita tämä lehti vasemmalla olevaa viivoitusta myöten , laita tästä , kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita. Suunnittelu: Erik Bruun. Hinta 6 mk. Ni itä voit til ata Suomen luonnonsuoj eluliitosta tämän esi tteen ti lauslomakkeella, / 1minen , )·mpari.iön myrkyuamiocnl1it• romu l1uktuk1er po::ti nryiis,10( r'IIU II • pyynti, . Suunn ittelu: Erik Bruun. Oikealla ku vattu ELAMAN O IKEUS on mi toiltaan 70 <: 100 cm . Hinta 8 mk. 1 1 ' 1 ; 1 1 ' 1 11 1 11 1 Suomen Läh. elämän oikeus.
Kappalehinta on 7 mk. N l>l Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut pienen erän v. V, Korkeatasoisia värikkäitä kivi piirroksia vuodelta 1914 ...... 1914 painettuja Ebba Masalinin piirtämiä kasviaiheisia värillisiä kivipiirroksia. Piirrosten mitat ovat 61 X 83 cm. Ne on kuvattu mustavalkoisina ohessa. piirroksen numero.. Tilattaessa pyydetään mainitsemaan a.o
~,lrl.',lt~~ '1'!0:lit;.i! " anna niid~n , .... , / ;'~/ POHJ0UH LUOWTO • POHJOLAN TUtEVAISll'J suojele ••• LUONNONJA YMFXRISTöNSUOJELUN JULISTEET Alhaalla kuvattujen MAAPALLOJULISTEITTEN mitat ovat 78 X 118 cm, Kappalehinta 4 mk. las•, muovi, romu, • e, tienvienl1e e, luontocf'I, vaan kaa l opaikol!le-i'\"'.-_ ),.lolo',), ,11 ~M)lr••auflc' ... Suunnittelu: Kyösti Varis, Julistesarja POHJOLAN LUONTO POHJOLAN TULEVAISUUS on kuvattu yllä, Mitat ovat 34 X 85 cm, Kappalehinta 1 mk, koko sarjan hinta 4 mk Saatavissa myös ruotsinkielisin tekstein, Suunnittelu: Erik Bruun ,. ..,~ .. ...-,,.c,;11\t,, ~..,........,.., ~,t-,r-,,. ~"tll'I ~-.'1!~ . ,,, ~..., ' .. J'\ff; ,.,,, M'fOII• ~,..-00,",t,.11> \/ '--::... pa o e r1, kuore1
Juhani Koivusaari Merenkurkun merikotkat vuonna 1972 Tämä ja seuraava artikkeli kertovat viime kesän merikotkatutkimuksista. Onnistuneiden pesintöjen yllättävä toteaminen tänä vuonna voitaneen laskea vain pelkän sattuman tilille, mutta toisaalta tilanne kuitenkin osoittaa, ettei merikotkien tarinan tarvitse välttämättä olla vielä kokonaan loppuun kirjoitettu. Tämän jälkeen sitä on vuosittain koristeltu, kunnes se tänä vuonna oli täysin autio. KAKSI POIKASTA LÄHTI LENTOON Viime vuosien synkkiin merikotkanäkymiin tämä vuosi oli poikkeus siinä mielessä, että kaksi merikotkaparia onnistui saamaan kumpikin yhden poikasen lentoon. Vuonna 1971 Merenkurkussa tehdyn mahdollisimman perusteellisen tarkastusoperaation kuluessa todettiin Kaskisten ja Kokkolan välisellä rannikkoalueella varmuudella 21 merikotkayksilöä. Toisen poikaspesän ympäristö on jo aikaisemmin hakattu niin laajalta alueelta pesän ympäriltä, että hakkuiden välitön häirintämahdollisuus lienee poissa laskuista lähitulevaisuudessa, mutta saaren toiseen päähän jo ulottuvan huvilatien jatkeen suunnan voi vain aavistaa aikaisempien esimerkkien perusteella. MYRKYT, HAKKUUT, HUVILAT, TIET, OJAT SÄHKÖLINJAT ... Viimeksi pesässä oli muna v. Lisäksi tutkitulla alueella on merikotkapari, jonka mahdollista pesää (pesiä) ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta sekä yksi mahdollinen pari, jota ei ole ehditty vielä tarkemmin jäljittää. 1964. Ja voidaanko merikotkille taata riittävä pesintärauha nykyisten näkymien valossa. Tämä pätee myös niihin seitsemään reviiriin, joilla pesät tänä vuonna olivat kunnostettuja ja koristeltuja. Kahden reviirin pesien välittömässä läheisyydessä suoritettiin kevättalvella metsänhakkuut, kolmen reviirin halki tehtiin lähes pesiä hipoen (2200 m:n etäisyydelle) myös huvilalaisia palvelevat metsäautotiet ja erään reviirin ainoata (tiedossa olevaa) pesää sivuaa uusi sähkölinja. Ne antavat masentavan kuvan suurimman petolintumme kohtalosta. Mainittakoon, että toisen tämänvuotisen poikaspesän vieritse tehtiin viime vuonna tielinja ja leveä oja. kotkaparilla on eräiden tietojen mukaan toinen uudempi vaihtopesä, missä pari ilmeisesti yritti pesintää viime vuonna, ehkäpä tänäkin vuonna. Näin vuonna 1972. »koristelluista» reviireistä nähtiin kotka tarkastuskierroksen aikana, mutta koristellut pesät siitä huolimatta edellyttävät kotkien olemassaoloa näilläkin reviireillä. On myös mahdollista, 186 että kahdella muulla em. Lisäksi kaksi kaikkiin pesäpuihin kiinnitetyistä rauhoituskorteista oli repäisty irti ja revitty pesäpuun juurelle. Tie kohti tätä pesää lienee jo tekeillä. Vanha pesäpuu todettiin katkenneeksi, mutta ao. Parin kilometrin päähän pari on rakentanut uuden pesän, mutta pesiminen siinä epäonnistui.. Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella voidaan otaksua, että sikäläisten ,nerikotkien pesimismenestys on yhtä huono kuin Turun saaristossa. Mainittakoon, että .vain kahdella em. Toinen näistä kotkapareista sai poikasen lentoon viimeksi v. 1967 ja toinen ei ole onnistunut siinä ainakaan kuuden kuluneen vuoden aikana jokavuotisista yrityksistään huolimatta. D Bjö"rkön saarella asuvan merikotkaparin pesäympäristii hakattiin kymmenisen vuotta sitten. Näistä neljän reviirin pesät olivat autioita, mutta kolmella näistä kuitenkin nähtiin kotka tai kotkapari useaan otteeseen. Myo·s Ahvenanmaalla on ollut merikotkia, mutta niiden pesimistuloksista ei vielä ole saatu tietoja. Vain yhdeltä »autiolta» reviiriltä ei tavattu kotkia ollenkaan, mikä johtui mahdollisesti vain yhdestä käynnistä alueella. Teoreettisesti viimeksi mainittu kysymys pitäisi olla helpompi ratkaista kuin ympäristön puhdistaminen myrkyistä, mutta käytäntö tänäkin vuonna osoittaa aivan muuta. Lisäksi Lapissa vuodesta 1965 lähtien säännöllisesti pesinyt merikotkapari epäonnistui tänä vuonna kuten edellisenäkin. Kolmella reviirillä pesät olivat koristeltuja ja kunnostettuja. KAHDELLA TOISTA REVIIRILLÄ NÄHTIIN KOTKIA Vuonna 1972 tarkastettiin yhteensä 13 reviiriä. Viisi paria onnistui munimaan, mutta, yhtäkään poikasta ei kuoriutunut. Loppujen tunnettujen reviirien ( 4) pesät olivat autioita, vaikka muutamia kotkia nähtiin näilläkin reviireillä (Ornis Fennica, 48: 137). autioista reviireistä on uudet vaihtopesät, joita ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta. Vai voidaanko edes toivoa, että ympäristömyrkyt olisivat poistumassa merikotkien kudoksista vähitellen, vuosi vuodelta sen jälkeen kun tiettyjen myrkkyjen laajamittainen käyttö on lopetettu
187. __ ,,._ ....... _, . 19711972. Merikotkan pesien tarkastus Merenkurkussa vv. . Vuosi 1971 1972 jolla on jolla on poikas»munapesä pesä » 5 2 .. ä -~:' ."' . ..... Suluissa on esitetty tarkastuskierroksella nähdyt yksittäiset merikotkat tai kotkaparit reviireittäin. .. ~,· R EVII RI, jolta on jonka jolta peTarkastetlöydetty kaikki siä ei ole tujen »pevain kotunnetut löydetty sällisten » risteltuja pesät ovat tai niitä reviirien pesiä autioita ei ole koko naismäärä 3 (2 + 1) 4 (2 + 2 + 1) 3 (2 + 1) 13 7 (1 + 1) 4 (2 + 1 + 1) 2 13 . . \ .. Munaja poikaspesien kotkapareja ei ole merkitty taulukkoon. .
1972. ALUE SUPISTUU Paitsi lajin lukumäärän romahtamis,ta on myös »merikotkakannan» asuma-alue nyt selvästi supistunut. Lisätietojen hankkimiseksi postitettiin huhti-toukokuussa Helsingin yliopiston eläinmuseon kautta yli 270 merikotkaa koskevaa kysely kaavaketta eri puolille saaristoa. ketun) tilille, vaan paljon luontevammalta selitykseltä tuntuisi se, että salaampuja olisi käyttänyt tätä keinoa kätkeäkseen linnun todellisen kuolinsyyn. Kaikkiaan käytiin läpi 22 saarta. Ainakin toisessa näistä hakkuun jälki oli niin rajua, ettei kotkien enää voi odottaa palaavan saarelle. MYRKYT, MESTAUKSET, HAKKUUT, VENEET . Turun saaristoalue on kuitenkin niin laaja ja runsassaarinen, että on todennäköistä, ettei jokaiselta reviiriltä tunneta kaikkia vaihtopesiä. . Yhtään pesintäyritystä ei tänä v uonna voitu todeta. Vastauksia kertyi viitisenkymmentä ja joukossa oli lupaavia vihjeitä ennestään tuntemattomista pesäsaarista. Molempien raatojen päättömyyttä on melko vaikea panna haaskaeläinten (esim. Ilmeistä on myös, että kaikkialle levittäytyvä huvila-asutus ja räjähdysmäisesti kasvanut veneliikenne vähentävät jatkuvasti merikotkille sopivaa pesimäbiotooppia. Vuosi 1973 voi olla ensimmäinen, jolloin maassamme ei voida todeta yhtään onnistunutta merikotkan pesintää. Tähän olettamukseen sekä omiin ja paikallisten asukkaiden tekemiin havaintoihin pohjautuen voidaan esittää varsin optimistinen arvio, että 34 näiden tunnettujen reviirien kotkapareista on voinut ainakin yrittää pesintää tänäkin vuonna toistaiseksi tuntemattomissa vaihtopesissä. Eräässä kolmannessa saaressa metsän leimaus oli jo niinjonka kaikjolta pesiä ei Tarkastettuki tunneole löydetty jen »pesä!tut pesät tai niitä ei listen » reovat ole (puviirien koautioita donneet) konaismäärä 4 3 11 Merikotkan pesien tarkastus Turun saaristoalueella v. Tämä ohjelma voisi sisältää tehokkaan talviruokinnan, uhattujen pesimäalueiden lunastamisen suojelualueiksi, jatkuvan pesintätulosten seuraamisen ja pesien vartioinnin sekä ainakin kokeellisessa mittakaavassa suoritettavat siirtoistutukset.. Samalla kun perussyy tilanteeseen (ympäristömyrkyt Itämeressä) on säilynyt ennallaan, tuntuvat kaikki muut häiriötekijät merikotkien suhteen vain lisääntyvän, joskaan ei ehkä aivan niin karmeassa tahdissa kuin Merenkurkun alueella näyttää tapahtuvan. . Viime vuonnahan yksi pari onnistui pesinnäs188 sään saaden kaksi poikasta lentoon. 1970 kaksi päätöntä merikotkaa samalta saaristoalueelta. NELJÄTOISTA REVIIRIÄ, SEITSEMÄLLÄ KOTKIA EI YHTÄÄN POIKASTA Ta.tkastustyön tulokset muodostuivat kuitenkin masentaviksi siitä huolimatta, ettei mihinkään kovin riemastuttaviin yllätyksiin ollut syy~ä varautuakaan. SUOJELUOHJELMA Tilanteen korjaaminen vaatisi tietenkin pitkällä tähtäyksellä sellaisia kansainvälisiä lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla voitaisiin estää ravintoketjujen myrkyttyminen sekä sen jälkeen näiden säädösten tehokasta ja tinkimätöntä valvontaa viranomaisten taholta. Hakkuut ovat pyyhkäisseet kahden sellaisen pesäsaaren yli, joissa molemmissa on vielä 70-luvun puolella havaittu kotkapari. Turun saaristoalueen merikotkainventoinnin tulokset on tiivistetysti esitetty oheisessa taulukossa. Taulukon kylmät numerot kertovat sen, että vain seitsemällä reviirillä on elossa ainakin toinen vanhoista linnuista (koristellut pesät). ikään suoritettu, joten hakkuut voivat alkaa milloin tahansa. Korppoon ja Nauvon pesimäpaikat näyttävät tällä hetkellä autioituneen lopullisesti ( ?), jolloin lajin esiintymisalue käsittää enää Turun saaristoalueen läntiset osat. Sen sijaan on hyvin epätodennäköistä, että Turun saaristoalueelta voitaisiin vielä löytää ennestään tuntemattomia merikotkapareja. Tutkittu alue käsitti kaikki tiedossa olleet merikotkan pesäsaaret Kustavin, Iniön, Houtskärin, Korppoon, Nauvon ja Dragsfjärdin pitäjien välija ulkosaaristossa. Lyhyellä tähtäyksellä olisi laadittava ja toteutettava eräänlainen »tekohengitysohjelma», jonka avulla lajin rippeet saataisiin säilytettyä siksi kunnes ympäristömyrkkyongelmaan on pakko tarttua lujin ottein. Esko Joutsamo ja Kaius Hedenströ·m R EV IIRI, jolla on jolla on jolta on löypoikas»munadetty vain pesä pesä » koriste!Turun tuja pesiä 7 • saariston merikotkat vuonna 1972 Luonto-Liitto r.y:n myöntämän taloudellisen tuen (Kotkapäivän keräys) turvin pystyttiin lounaissaariston merikotka-alueilla tekemään kuluneena kesänä tähän asti selvästilaajimmatmaastotutkimukset. Tarkastettuja merikotkan reviirejä oli 14, joista löytyi yhteensä 26 pesää, mihin lukuun sisältyy kuitenkin kaksi alaspudonnutta ja kaksi erittäin huonokuntoista pesää. Pesien hävittämisestä ei ole enää yli kymmeneen vuoteen kantautunut tietoja, mutta eräs paikallinen asukas kertoi löytäneensä v. Lisäksi kontrolloitiin yksi pesäsaari Brändössä Ahvenanmaan puolella. Koko tarkastuskierroksen aikana nähtiin vain y ksi vanha lintu
189
s¾ 20 tyttöjä 53 2% 1M. Tosin toinenkin vaihtoehto lähes tarpeeksi sai merkittävän suuren kannamksen (39.8 0/o). Kielteisimmin siihen suhtautuivat 14-v, siLlä vain 27.4 0/o heistä katsoi luonnonsuojelua esiintyvän kouluopetuksessa a1va,n Liian vähän. Myös opetUJksen ympäristönsuojelullinen sisältö ja sen va1kutukset asenteisiin ovat puutteellisesti tutkittuja. Kysymyslomake sisälsi tarkat vastaamisohjeet. Pelkän iän perusteella mielipi·teitä ta11kastel,taessa havaitaan 16ja 17-vuoiaiden suhtautuvan luonnonsuojeluun myöntelS!mmin. että koulun opernksessa esiintyy aivan liian paljon luonnonsuojelua. Tutkitun perusjoukon sukupuolijakaantumat ja hylättyjen vastausten määrät eri luokkatasoilla. V ~k:ten mielipiteet olivat luonnonsuojeluystävällisimmät. Pylväiden päällä olevat luvut ovat prosentteja. Tiedetään k uitenkin käyttöön hyväksytyistä peruskouiluja lukiotasoisista oppikirjoista puuotuvan ympäristönsuojeluHiset perusnäkemy,kset kokonaan ja vain harvoissa oppi.kirjoissa käsitellyn ympäristönsuojelua yleensäkään. Näistä oli tyttöjä 53.2 °/o ja poikia 44.8 0/o. Kun taas IV ~k:n oppilaista oli 46.0 0/o sitä mieltä, että luonnonsuojelua on lähes tarpeeksi ja jopa 7.9 0/o oli sitä mieltä, 10 \ kpl .1E. Vain 2.0 0/o vastaubista jouduttiin hylkäämään, syinä mm. Tyuöjen ja poikien mielipiteissä ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja, vai!f!ka IV lk:sta ls:uun kielteisimmin suhtautuneista onkin suurin osa tyttöjä. 30 20 kpl 111 IV V lk Kuva 1. 190 60 80 31.6 31:s 50 30.a 60 40 L.O illill hylättyjä 2.o¾ poiki a t.t.. Mel"kittävä valtaosa (85.7 0/o) perus joukosta katsoi, että yhteiskunta sijoittaa aivan liian vähän luonnonsuojeluun. 2. 1972. Lähes •tarpeellisen suuriksi katsoi 12.8 0/o yhteiskunnan luonnonsuojeluun menevät sijoimkset. Sensijaan riittäv~ksi ta-i liian suureksi määrittelivät yhteiskunnan osuuden vain muutamat oppilaat.. Mielipidejakaantumat poikkesivat jonkin verran eri lu,okka tasoilla. Aja:~lisesti tutkimus suoritettiin helmikuussa ja rajana ikää laskettaessa oli 1. kuva 13). iän tai sukupuolen puuttuminen tai ta11koitUJksellisesti väärä ikä. Koulun sijainti mahdollistaa maastoreoket ja -tuokimukset, joilla luonnonläheinen asenne mahdollisesti syventyy. Asiaa koskevassa kysymyksessä oli luokittelu sama kuin biologian opetuksen luonnonsuojelun osuutta miotaavassa. Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että tutkitut käyttävät biologian opiskelussaan ekologiseen kokonaisnäkemykseen perustuvia, vielä kokeilumonisteina olevia oppikirjoja, JOISSa ympäristönsuojelun periaatteet tulevat esiin monipuolisesti. Yhteensä tiedusteluun vastasi 205 oppilasta. 121314 151617 18 V Kuva 2. Perusjoukon ikäjakaantuma. Tiedustelulomaikkeella pyrittiin s·elv1tt1imään seuraavia asioita : mielipiteet luonnonsuojelun määrästä koulun biologian opetuksessa mielipiteet yhteiskunnan sijoitrnksista luonnonsuojeluun suhtautuminen rauhoitettujen kasvien keruuseen TUTKITTU JOUKKO JA TIEDUSTELUN SUORITTAMINEN Tutkimukset kohteeksi valittiin III -V luokat, jotka vastaavat peruskoulun yläastetta. Tutkimus suoritettiin nimettömilJä lomak1keilla, miblä lienee ollut merkitystä vastaamisalniuteen. Tässä yhteydessä kiitän lehtoreita Leena Ahoa ja Mirja Helskettä, jotka ystävällisesti suorittivat kyselyn järjestämisen muutamilla omilla luokihlaan sekä tutkimukseen osallistuneita oppilaita. Tiedustelulomaikkeet jaettiin biol·ogian tuntien alussa, jolloin vastaamiseen oli käytettävissä aikaa 5-10 min. TUTKIMUSTULOKSISTA Lomakkeessa oli asiaa koskeva kysymys, johon vastaus oli mahdollista antaa 4 erilaisen vaihtoehdon mukaan. Kustakin luokkatasosta valittiin arvalla kaks,i luokkaa ja saaduilla aineistolla suoritettiin kokonaistuokimus. Valtaosa (91.0 0/o) haastatelluis-ta asettuu 13-16 v rajoihin. Luokkakohtaisissa ikäjakaantumissa kiinnittaa hu,omiota suuri "yli-i,käisten" määrä, joka on otetuva huomioon tuloksia punniua-essa (ks. Ko11lulaisten asenteet ja luonnonsuojelu Vaikka ympäristönsuojelua koskeva tutkimus on lisääntynyt 1970-luvulla, ei varsinaisia mielipidemokimuksia ole suoritettu paljoakaan. Perusjoukon ikä vaihteli 12-18 vuoteen. Tarkemmat jakaanrnmat kuvassa 4. Jotta saata1s11n jonkinlainen käsitys koululaisten mielipiteistä ympäristönsuojelun opetubesta ja heidän suhtautumisesta lähinnä perinteelliseen luonnonsuojeluun, suoritettiin Espoon Vapaaniemen Yhteiskoulussa suppea tutkimus. Vastausten hajonta oli selvästi pienempi kuin opetusta koskeneessa kysymyksessä. Lis~ksi kaiki•Lla asteilla tehdään laboratoriotöitä, joissa esiintyy ympäristönongelmia, kuten jäteöljynpuhdistus,koe, jolla selvitellään öljyvahinkoja. Suurin osa ( 44.7 0/o) perusjou,kosta oli sitä mieltä, että kouilun biologian opetuksessa es,iintyy aivan liian vähän luonnonsuojelua
Tyttöjen mielipiteet näyttävät kiinteämmiltä ja poikien mielipiteitä myönteisemmiltä luonnonsuojelulle, vaikka niillä e1 ole tilastollisesti merkittävää eroa. pojilla telmi·syys, tytöillä perinteelliset kauneusarvot. 1 39., 37, 20 2,, 20 20 10 n., 1 10 /S3 lt, kpl kpl 1.6 kpl 12 13 14 15 16 V 14 15 16 17 V 15 1617 18 V Kuva 3. : laki kieltää, moraalinen velvollisuus, harmittaa toisen tyhmyys, säi•lytettävä tulevien sukupolvien iloksi, koskematon luonto on kaunista) 3. Välttelevästi tilanteeseen suhtautui tasan kolmannes (33.3 0/o). Kiekeisimmin asiaan suhtautuivat 17 v, heistäkin 81.8 0/o piti sijoituksia luonnonsuojelun hyväksi aivan liian pieninä. Pystyviivoitus osoittaa tyttöien mielipiteitä. pelkästään yleinen perustelu (esim.: ei hyödytä heittää pois jo kerättyjä kasveja, vaikea sanoa kun ei ole koskaan sattunut, muuten vaan, opettaja on kertonut) 5. Erot ovat myös tilastollisesti merkitseviä 5 0/o riskiHä. Erityisen voimakas tämä mielipide oli IV 1k :n pojilla, joilla vastaava arvo oli peräti 60.6 0/o. Vain 7.5 0/o käyttäytyi !s:n kannalta virheellisesti. ilmioittaisin poliisille, ilmoittaisin luonnonsuojelijoille, pyytäisin olematta toistamasta tekoaan, selvittäisin luo nnon merkitystä) 2. 111 lk IV lk Vlk 1,~ 6"0.o 30 30 30 40. selvä pyrkimys vaikuttaa asiaan luonnonsuojelua edistävästi (esim. Tällöin osa ls:uun kohdistunutta vastenmielisyyttä voi olla murrosiän 'normaalia' protestointia, joka tässä on kohdistunut esim. en mitään, jatkaisin matkaani, jättäisin asian silleen) 3. välttelevä suhtautuminen (esim. Vastaukset toiminnan perust•eella luokiteltiin kolmeen ryhmään: 1. Tämän pohjalta esitettiin kaksi avointa kysymystä: mitä tekisit ja miksi. teitä e1 esimtynyt lainkaan. Luonnonsuojeluystävällisimpiä olivat V lk :et, joista 91.5 °/o pitivät yhteiskunnan ls-sijoituksia aivan liian vähäisinä. selvemmin biologian opetukseen tai opettajiin kuin yhteiskuntaan sinänsä. Oo 2 3 l JC ;•, 30 20 70 60 50 2 3 l (/), lO 40 111 V lk 30 ,r JO Jto 20 :J 10 kpl f, 2 3 l 2 3 4 Kuva 4. Pojista vastaavasti tilanteeseen suhtautui 47.2 0/o välttelevästi. Perusteluina käytetyt syyt eriteltiin viiteen ryhmään: 1. Hyvänä selittäjänä tämä tuntuisi olevan IV lk:ten biologian opetusta koskevissa vastauksissa. Perusjoukon ikäjakaantumat eri luokkatasoilla. f• 2 3 4 50 30 50 L " ' Vtk 1 7• kpl WW_llillL~~-0 •_ kpl 1• Oo 2 3 4 1 2 3 4 Kuva 5. lkäja,kaantuman pohjalta asiaa tarkasteltaessa havaittiin 15 v suhtautuvan myönte1sunmin ls:uun. 191. vaihtoehtoon 71.5 0/o. RAUHOITETUT KASVIT Lähtökohtana oli seuraava tapahtuma: Kävellessäsi luonnossa havaitset, että luokikatoverisi on poiminut suuren kimpun harvinaista rauhoitettua kasvia. ls-ystäväHisempiä, sillä heidän vastauksistaan luokiteltiin 1. virheeLlinen suhtautuminen (esim.: käskisin piilottaa ne, poim1S1n itse lisää, menisin myymään, jos ne olisivat tarpeeksi kauniita) Valtaosa (59.2 0/o) pyrki vaikuttamaan asiaan luonnonsuojelumyönteisesti. Mielipidejakaantumat luonnonsuojelun määrästä koulun biologian opetuksessa. puhtaasti biologinen peruste (esim.: sukupuuttoon kuolemisen vaara, koska kannattaa ympäristönsuojelua, ei saa turmella koskematonta luontoa, kasvien täytyy saada lisääntyä) 2. TaustaLla saattavat olla rooliasenteet, esim. Heistä 93.5 °/o katsoi sijoitukset liian pieniksi ja vain 6.5 0/o piti niitä lähes riittävinä, joten muita mielipi30 20 111 lk LL i : 1 11 , , 11 30 ]v,, ' ' ' l-1:l ,1. Mielipidejakaantumat yhteiskunnan luonnonsuojeluun sijoittamien varojen määrästä. Sen sijaan eri lu-okkatasoil-la olivat jakaantumat selvästi toisistaan poikkeavat. Tar>kemmat tiedot kuvassa 5. sosiaalinen peruste (esim. 1 = aivan liian vähän, 2 = lähes tarpeeksi, 3 = riittävässä määrin, 4 = aivan liian paljon. Tytöt olivat selvästi Blo 50 111 lk 30 l!h 10 ,., Oo kpl 2 3 4 150 50 30 100 10 a. yhteisperu~telut, sellaiset, JOISSa kriteereinä oli usei ta edellä esitettyjä ja ne, joita oli vaikea sijoittaa selvästi rajattuihin ryhm11n. Eräänä syynä 13-14 v muita kielteisempaan suhtautumiseen saattaa olla puberteetin alku. taloudellinen peruste (esim.: olisin myynyt, hyödyllistä kerätä harvinaisuuksia) 4. 1 4 = sama kuin kuvassa 4
Myös oppilaiden vastuuntuntoa sekä luontoa että myös yhteiskuntaa kohtaan tulisi kohottaa. Moninaiset tutkimuksetkin hyökkäävät, usein aiheellisesti, teollisuuota va'staain. kodin suhtautumisesta ympäristönsuojeluun, huoltajan ammatista ja oppilaan biologian numerosta tai ,luonnonharrastuksesta. Toiseksi suurimman rymän muodostivat sosiaaliset perustelut (24.6 0/o). 1 = luonnonsuojelua edistävä s., 2 = välttelevä s., 3 = virheellinen s. Voidaan katsoa 4. ja 5. V ASTUU JA VELVOLLISUUS YMP.i\RISTONSUO JEL USSA Monet ovat ne keskustelut ja kirjoitukset, joissa on pohdittu, kenelle tai keiille oli,si sälytettävä huoli elinympanstomme pysymisestä tasapaiinoisena, jolloin suojelutyön voi to&iaankin katsoa onni,stuneen erinomaisen hyvin. Täysin väärille Linjoille kuitenkin lähtevät ne, jotka syytävät vihansa teollisuudelle ympäristönsuojelua keppihevosenaan käyttäen. Pelkästään yleisesti asiaa oli perustellut 16.5 0/o perusjoukosta ja yhteisperusteluita esiintyi 18.2 0/o. Saattaa tuntua luonnollise1ta asettaa teollisuus silmätikuksemme. LOPPUP .i\.i\ TELMI.i\ Huolimatta koululaisten myönteisestä suhtautumisesta ympäristönsuojeluun, olisi koulun opetuksessa lisättävä ja monipuolistettava ympäristöongeLmien käsittelyä. Koululaisten asenteet ja luonnonsuojelu Enemmistö vastauiksista (39.0 0/o) perustuu biologisiin lähtökohtiin. Perustelun jakaantumat suhtautumisessa rauhoitettujen kasvien keruuseen. 2 61' 40 40 20 20 kpl kpl 2 3 2 Kuva 6. Tosin pojat olivat enemmistönä yleisesti perustelleiden joukossa, kun taas tytöt käyttivät useammin yhteisperusteluita (kuva 7). Tällaisten, kuten yleensäkin ympäristönsuojeluil1list,en tutkimusten koordinoijaksi ja suorittajaksi tulisi meilläkin saada keskitetty organisaatio. Olisi mielenkiintoista tietää, miten vastaavanlaisiin kysymyksen asetteluihin suhtautuisivat oppilaat eri koulumuodoissa, eri puolella Suomea jne. Tilaa järjestyy seuraavillekill, mikäli ne tuovat uusia näkökohtia jo esitettyjen lisäksi. Suhtautuminen rauhoitettuihin kasveihin ei näyttänyt yhtä myönteiseltä kuin 6l, 40 '" 111 lk 20 120 ,,, kpl .,, 2 100 30 80 11, 10 31, 60 .,. Suhtautuminen rauhoitettujen kasvien keruuseen. Prosenttiluvut kuten kuvassa 6. Ne jätettiin pois, koska tutkimuksen yksityiskohtaistuessa ja pidentyessä olisi vastausalttius saattanut laskea. Jos osoite on muuttunut, kirjoita uusi osoitteesi kortissa olevaan tilaan. Puolueita on yritetty vetää mukaan ympäristönsuojelutyöhön, jotta jokainen voisi luottaa oman puolueensa kansanedustajien huolehtivan luonnonhoidosta äänestäj,ien haluamalla tavalla. K eskustelu jatkui seuraavassa ja tässä 11umerossa. Kovinkaan suuria eroja sukupuolten välillä ei esiintynyt. Osmo Kontturi TILAA SUOMEN LUONTO! Tämän numeron välissä postitetaan tilauskortti, johon nimesi ja osoitteesi on valmiiksi leimattu. Linjakeskustelu jatkuu Suomen Luonnon 11umerossa 2 3/ 1972 käy11nistyi keskustelu l1101111onmojel1111 ja Suomen luo11no11suojeluliiton linjasta. Uudista tilaus tällä kortilla se säästää liiton toimiston työtä ja takaa häiriöttömän postituksen ensi vuonna. 1 = puhtaasti biologinen peruste, 2 = sosiaalinen p., 3 = taloudellinen p., 4 =yleisperuste, 5 = yhteisperustelu. 192 70 60 30 10 kpl 1B 22..8 262 2 f6.2 182 ///.1 3 4 5 Kuva 7. Luvut pylväiden päällä osoittavat prosentteja, jotka on laskettu sekä perusjoukosta että kustakin luokasta pojista ja tytöistä erikseen (viivoitus osoittaa tyttöjen mielipiteitä). ryhmän vastausten heijastavan epävarmaa suhtautumista asiaan. Vastuuta ympäristön pilaantumisesta on useasti yritetty siirtää suoraan teollisuuden harteille. Valitettavasti meillä on vielä pitkä matka edes tutkivaan luonnonsuojelu virastoon. Huomaamme hyvin tuon suursaastuttajan valtavat haittavaikutukset. Kun rienataan yk&i,tyistä pääomaa ja leimataan tehtaiden johtohenkilöt r,ii,scokapita. Ovatpa jotkut, 'tosin äärettömän harvat, ehdottaneet ympäri,stönsuojelun ensisijaisen vastuun ja velvollisuuden siirtämistä yksityisen kansalaisen harteille. Tämän takia olisi voimakkaammin perusteltava alkuperäisen luonnon merkitystä ja pyrittävä syventämään biologian perusteiden opettamista. luonnonsuojeluun yleensä. On tutkittu eri mahdollisuuksia, mihin virastoon tai ministeriöön voisimme syytää valituksemme ja toiveemme jättäen siten vastuun ja velvollisuuden kyseessä olevien virkakonei'stojen jauhettavaks.i. Puhtaasti tafoudellisia kriteereitä oli vain 2.0 0/o. Syiden selvittämistä eri mielipideja!kaantwniin olisi voitu syventää lisäämällä tietoja oppilaiden taustasta: esim
Mahdollisesti he pyrkisivät yksityiselämässäänkin ajoneuvojen lakisääteiseen, huolelliseen ja säännönmuka.iseen käyttöön ja neuvoisivat nuorisoakin rajoi•ttamaan ajoneuvojen tyhjäkäyntiä ja kovaää,ni,syyttä. Eduskuntapuolueilta, jotka toimivat ministeriöiden ja virastojen ens.isijaisina valvojina, meidän on vaadittava muutakin kuin tyhjää äänestäjien kosiskelua vaalien alla. Jos jonkin tehoaan työntekijät siirtyisivät yhteiskuljetukseen tai edes käy-ttäis.ivät vuorottain omia autojaan ryhmien kuljetukseen, saattaisivat nämä työntekijät alka,a tuntea ympäri·stönsuojelun todella omaksi asiakseen. Samalla, kun tämän ongelman valossa pohdnmme mi•tä olisi tehtävä kunnallisen jätehuollon hyväksi, voimme yrDttää saada tuota jäueiden kuljettajaa ymmartamaan, ettei ongelman siirtäminen tuo varsinaista ratkaisua. Meidän ei tule tyytyä pelkä9tään iihen, että jokin virasto ottaa ympäristönsuojelun hoitaakseen. Keväisin ollaan monessa suomalaisessa taloudessa pulmallisessa tilanteessa, kun pi·täisi pa.1sta eroon kevätsiivouksessa kertyneistä jäotei•stä ja ,tarpeettomiksi havaituista tavaroista. Tämä ei tarkoita si,tä, että meidän tulisi herätä vaatimaan toimenp1te1ta yksinomaan puolueilta, virastoilta, ministeriöiltä ja teollisuudelta, vaan ympäristönsuojelun tarpeellisuuden periaatteen on yksilöllisesti juurruttava meihin jokai·seen. Sen s-ijaan, että poromiesten kärsimät petovahingot kokonaisuudessaan korvattaisiin, päätti Suomen tasavallan eduskunta tappaa suden ja ahman sukupuuttoon. Kaikkein pahinta on, että vielä tälläkin tasolla tapaa lukuisia repiviä hyökkäyksiä yri,eystoimintaa vastaan. Jokaisen vdvollisuutena on valvoa, ettei luoma kärsi tappiota suojelutyön hautautuessa byrokratian syövereihin. Suurin osa tähän mennessä jaetusta informaatiosta ja suoritetusta painostuksesta on kohdistunut erilaisiin päättäviin elimiin eli tällöin useasti kantautunut kuuroille korville, koska vaateita ei ole esitetty sieltä mihin päätöksen tekijät ovat vastuullisia äänestäjiltä. Surkean vähäiset ovat kuitenkin puolueiden toimenpiteet suuresta sanailusta huolimatta. Ollaan tietoisia si•itä, että kotoinen ympäri·stö rumenee, jos rajut jätetään lojumaan omaan pihapiiriin. Toiminta helpottui.si varmasti, jos teoreettisen tiedonjakelun sijasta sovellettaisiin käytännön esimerkkeihin perustuvaa työmenetelmää. Nyt oli,sikin aika aloi.ttaa yksityisten kansalaisten tiedon ja toimintatapojen teroitus. Niinpä ongelma ratkaistaan usein siten, että kuljetetaan roskat johonkin metsään tai ti,e.n oheen, jossa ne eivät itseä häiritse. Tavallisen ihmisen jokapäiväisestä ympanstosta otetut ongelmat ratkaisuineen auttaisivat meitä ymmärtämään Ja ra.tkaisemaan myös suurempia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä pulmia ja näin opp1s1mme pitämään luontomme kauniina ja tasapainoisena. Jos me kaikki tajuamme luonnonhoidon olevan elinehtomme, ei ole minkäänlaisia vaikeuksia luoda taman jälkeen lainsäädäntöä, joka estää esimerkiksi teollisuutta myrkyttämästä mehan krntian ympäristöämme. Joka tapauksessa vähentäisi ryhmäkuljetus kerrallaan kulussa olevien ajoneuvojen määrää. Tätä mukaa poistuu myöskin pelko, emä luonnonsuojelu hautautuisi virastojen arkistoihin, sillä äänestäjien vaatimukset siirtäisivät varmasti leväperäiset virkamiehet toisiin toimiin. Ympäristönsuojelun organisaation varsinainen perustaminen pitäisi siis aloittaa valistamalla yksityi,siä kansalaisia ja täten saattaa heidät huo193. Useat teollisuuden johtohenkilöt ovat osoittaneet huolestumisensa nykyisestä luonnon tuhosta, muota teollisuuden piirissä ollaan odottava:!la kannalta. Totuushan tietenkin on, että meillä on edessämme vielä valtava työkenttä puhdistusmenetelmi·en kehi-nämisessä ja käyttöönotossa. Maassamnoudatetaan vapaan demoperiaatteioa, jolloin vähemmistön on taivuttava enemmistön päätöksiin. Jos jokainen tä1La.inen oman edun tavoittelija jakais.i kansalaisiUe tietoja asiallisesta käyttäytymisestä luonnossa tai edes itse noudattaisi luonnonhoidon periaaoteita, saatai6iin pa;ljon enemmän aikaan luontomme hyväksi, kuin asiaankuulumattomalla hyökkäilyllä teollisuuttamme vastaan. Teollisuus on tähän mennessä kehittänyt, kuitenkin epätyydyttävissä maann, puhdi,stusmenetelmiä ja jättänyt pois käytöstä haitallisia tuotantoprosesseja. Tuntuukin siltä, että on unohdettu kenen on valta. Meidän on pyrittävä siihen, ettei valtiovallan tarvitse odottaa suomalaisten selvää huolestumisen osoirn.sta luonnon tuhoutumisesta. Luonnonsuojelu vaatii tietenkin valtiokoneistossa oman organisaationsa, joka toivottavasti toimii joustavana ja etenkin tiedottavana elimenä. Eduskunnassa on tälläkin hetkellä todellisia luonnonsuojelijoita sekä poLiittisessa vasemmistossa entä oikeistossa. Jos siis äänestäjäkunta vaati,i luonnonhoidollisia toimenpiteitä, puolueet ovat pakotettuja toimimaan näiden periaatteiden edistämiseksi. Jokaisen suomalaisen olisi aika tajuta vastuunsa ja velvolli,suutensa ympäristönsuojelussa. Se, että saataisiin suurin osa suomalaisista tajuamaan luonnonhoidon merkDtys, on valtava työ, mutta kantaa onnistuessaan suunna,ttoman sadon. Odotetaan selvää aloitetta rahoituskysymyksestä valtiovallan taholta. Kaikilla eduskuntapuolueilla on ohjelmassaan jonkinlainen luonnonsuojeluosa. Eräillä puolueilla, etenkin niiden nuorisojärjestöillä, on erinomaisen asiallisia ja tarkoituksenmukaisia kannanottoja. Myöskin työntekijöiden sosiaalisen yhdessäolon tarve saisi tyydytystä ja matkoilla voi,taifil.in neuvotella työpaikalla tarvit-tavista uudistuksista. Tällöin saatamme saada tuon maisemanpiJaajan ymmärtämään myös sen, että tehtan jäteputken vieminen yhä kauemmaksi merelle e1 ratkaLse itse ongelmaa, joskin siitä selvitään suhteellisen alhaisin kustannuksin. listeiksi ainoana tarkoituksena oman poliittisen ideologian esiinlietsonta, ollaan luonnonsuojelutyössä väärillä urilla. Kuitenkin esiin,tyy, niin ikään yli puoluerajojen, järkyttävää tuhoami·svimmaa, joka kävi ilmi muun muassa vuonna 1971 eduskunnan paattaessä äänin 122-45 jatkaa tapporahan maksamista sudesta ja ahma•sta niillä alueilla, joilla näitä petoja yleensäkin enää esiintyy
Tällä edellytyksellä sekä käyttämällä hyväksi kaikki ihmisen henkiset voimavarat ja ankaralla työllä voidaan välttää tuomiopäivän profeettojen yhä uskottavammaksi käyvät ekokatastrofin eli maailmanlaajuisen luonno ntuhon (ja samalla myös ihmisen tuhoutumisen) ennustukset tai niitä vieläkin uskottavampi ja kenties karmeampi tulevaisuudenkuva, jonka ruotsalainen Sven Lindqvist kirjassaan »Myytti Wu Tao-qusta » esittää maailmanlaajuinen fasismi, jo ka ehkä saattaisi turvata joidenkin luonnonsuojelualueiden säilymisen, mutta hävittäisi maailmasta ihmisyyden. suojella luontoa ja ympäristöä, vain voimiensa mukaan ja että tuon hiilen, maapallo n luonnon ja ihmisen elinympäristön, on oltava kaikille ihmisille yhteinen. Tahdommeko säilymää luontomme kauniina ja tasapaiinoisena. Jokaiselle pitäisi tehdä selväksi, että me kaikki voimme, ja meidän myös täytyy, tehdä tavallisissa toimissamme paljon luontomme hyväksi. Ernest 194 Thompson Setonin, Reino Kalliolan ja Niilo Söyringin innoittamana koulupoikana olin vakaasti vihkiytynyt luonnonsuojelun asialle. Olli Ojala. Mutta uskonto luo puhdasoppisuutta ja puhdasoppisuus suvaitsemattomuutta ja vihaa. Luonnonsuojelun o n mentävä poliittiseen ideologiaan sisälle ja korjattava luonnonsuojelun toteutumista estävät ideologian virheet, jos ne ovat korjattavissa. On hyvä, että luontoa palvo taan uskonnollisesti. Luonnonsuojelun linj oilla on nykyisin monenlaisia kulkij oita. Vastuu ja velvollisuus on meidän jokaisen. Auktoriteettien saadaan sitten kuulla luokittelevan ihmiset oikeisiin ja vääriin luonnonsuojeIijoihin, moitiskelevan toisiaan älyllisestä epärehellisyydestä, väittävän että maapallo tuhoutuu sinä ja sinä vuonna tai uskottelevan, että kaikki kyllä järjestyy, kunhan kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja vieraisiin rotuihin kuuluvat alhaisokansat lakkaavat lisääntymästä. Lehden levikkiä laajentaisi huomattavasti varsin vähäinenkin mainonta päivälehdissä. Ja sillä linjalla olen vieläkin. Kun opimme pitämään oman kocimme puhtaana ja terveellisenä, tahtonemme yhooi·sesti pyrkiä tähän luontomme osalta. Mutta on myös niitä, jotka tuntevat maailman ja ihmisten hädän, näkevät kullan, tinan, kuparin, öljyn ja rahan paisuvat virrat köyhistä maista rikkaisiin, mahdin keskittymisen niille, jotka eivät tiedä, mitä on tuottaa ruo kaa toiselle, mutta kuolla itse nälkään, miltä tuntuu asua slummissa ilman toivoa poispääsystä, tehdä työtä myrkkyhuurujen ympäröimänä, savussa, kuumuudessa ja melussa työtahdin jatkuvasti kiihtyessä tai mistä johtuu, että ihminen mieluimmin valitsee helvetillisenkin työympäristön kuin kuuluu työttömien toivottomaan armeijaan. Jokaisessa, jo ka vähänkin laajemmin on osallistunut luonnonsuojelukeskusteluun viime vuosina, on ainakin jonkin verran kaikkia niitä aineksia, joita o len edellisissä virkkeissä heitellyt esiin . Ja vielä: kun ihmisiä vaaditaan luonnonja ympäristön suojelemisen nimissä puhaltamaan yhteen hiileen, on nähtävä, että kukin voi puhaltaa, so. Ylioppilasaineeni aiheeseen o len joutunut monasti palaamaan luonnonsuojelun vapaaehto isessa järjestöto iminnassa, luonnonsuojelua politisoitaessa eli selvitettäessä sen asemaa ja tehtäviä yhteiskunnassa sekä ympäristönsuojelun o rastavaa hallintoa valmisteltaessa. Veikko Valtonen LUONNONSUOJELUN LINJAT Kirjoitin aikoinani (1952) ylioppilasaineeni aiheesta »Miksi luontoa on suojeltava. Pyriiotäisiin informoimaan jätteiden hävittämisestä, roskittamisen vähentämi·sestä ja moottoriajoneuvojen käytöstä. Siksi luonnonsuojelu ei ole mikään usko nto. On puhdasta luonnonsuojelua kannattavaa ihmisvihaajaa, liukas kielistä ja teräväkyynärpäistä ympäristönsuo jelijaa, olevien olojen säilyttämistä vaativaa ja vanhoja hyviä aiko ja kaipaavaa nollakasvumiestä, manttaalejaan vahtivaa suurtilallista, julkista sanaa pelkäävää ja huonoa omaatuntoa tyynnyttelevää teollisuusja talousmiestä, kaikki hyvät asiat vikkelästi mutta aina yhtä pinnallisesti o hjelmaansa kaappaavaa poliitikkoa, apurahoja kyttäilevää ja ongelmien todellisia syitä välttelevää tutkijaa sekä luonnonsuojelulla ratsastelevaa poliittista pyrkyriä. Jumalan näkeminen luo nnossa on paljon ylevä mpi perusta uskonnolle kuin ajatuksen harhailuttaminen tuonpuoleisissa. Velvollisuus tästä vali.stU1Styöstä lankeaa esimerkiksi Ympäristönsuojelun neuvottelukunnalle, Suomen luonnonsuojeluliitolle, sen jäsenjärjestöille ja jokaiselle yksicyiselle luonnonsuojelijalle. Koulumestarimaiseen kysymykseen ko ulumestarimainen vastaus. Suomen luonnonsuojeluliitto jäsenjärjestöineen voisi järjestää erilaisia tempauksia, joiden a,ikana jaettaisiin yksityiseen kansalaiseen vetoavaa tietoaineistoa. Luonnonsuo jeluun ei ihmisviha vo i kuulua. Ilman ihmisyyttä ei luonnonsuojelua tarvita. Annoin tietysti kysymykseen samoja vastauksia, joita siihen oli maailmassa annettu jo useiden kymmenien vuosien ajan ennen tuota vuotta, jona ylioppilastutkintolautakunta katsoi luonnonsuojelun ylioppilaskirjoitusten arvoiseksi. Erityisen tärkeätä olisi, etteivät paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset jäisi nukkuviksi isojen poikien salaseuroiksi, vaan kehittyisivät pienienkin maakunnallisten asioiden a:~niåvisiksi eteenpäin viejiksi. Suomen Luonto -lehden linjasta vo1ta1slll1 vmttaa keskustelua. Ja on vielä niitäkin, jotka käsittävät, että ihmisen ja luonnon kurjistumisella on jotain tekemistä keskenään. Luontoa o n suojeltava ihmisen aiheuttamalta hävitykseltä ihmisen hyväksi. ». Luonnonsuojelun on ja tulee o lla ennenkaikkea yhteiskunnallinen liike, ei mikään puolue, vaan aate, jo ka arvioi poliittiset ideologiat sen mukaan, miten niillä on mahdo llisuuksia toteuttaa ihmisen ja hänen ympäristöm ä sekä luonnon välinen tasapaino ihmi syyden kannalta arvokkaimmalla tavalla. Miksi luontoa on suojeltava . Toimittajilla ja kustannusyhtiöiden mainosmiehillä on taipumusta julistaa aina joku luonnonsuojelun tai ympäristönsuojelun profeetta ainoaksi alan auktoriteetiksi. Kaikkien yhdessä tulisi kehittää keinoja, joiden avulla tieto tavoittaisi yksityisen kansalaisen. Kysymys ei ole puolueiden saamaDtomuudesta, virastojen kankeudesta tai riistävistä pääomista, vaan kysymys on meistä. Luonnonsuojelu on elämän ja ihmisyyden suojelua. Linjakeskustelu jatkuu mamaan, eotei kysymyksessä sumkaan ole kaukaiselta tuntuva ongelma vesien fosfaateista tai ilman rikkidioksideista, vaan kysymys on meidän jokapäiväistä elämäämme koskevista asioista
Kahdentoista maan edustajat neuvottelivat viime helmikuussa Lontoossa eteläisen napa-alueen hylkeistä, joita toistaiseksi ei sanottavasti metsästetä. Kojoottien tuhoaminen muilla menetelmillä jankuu ( Animals 5/1972). Suomen huuhkajat ovat vailla rauhoitusta 1. ALASKAN ÖLJYN johtaminen putkia .nyöten rannikolle aiheuttaisi monenlaisia vaaroja luonnolle. Kuitenkin karitsoiden kuolleil.uus on yhtä suuri sekä Ohion että Wyomingin osavaltioissa, vaikka edellisessä ei ole kojootteja, jälkimmäisessä on. Operaatio kasvattaa huuhkajaperheitä häkeissä ja päästää poikaset aikanaan vapauteen sen jälkeen kun ne on opetettu saalistamaan. 12. INTIAN luonnonsuojelua vaikeuttaa suuresti osavaltioiden itsenäinen paatantavalta, joka voi tarvittaessa peruuttaa suojelupäätökset. 1965. YHDYSVALTAIN hallitus lopetti viime helmikuussa petoeläinten, lähinnä kojoottien, myrkyttämisen valtion mailla. Ulkomaan uut1s1a KANADAN HYLKEITTEN pyyntiä Saint Lawrencen kohdalla on rajoitettu kieltämällä pyynti laivoista ja lentokoneista käs,in. Viime vuonna Tamil Nadun metsänsuojelualueista hävitettiiin yli 20 000 hehtaaria. Pääsyyttäjinä ovllit olleet karjanja erityisestii lampaankasvattajat. Vastaava pikkulintujen pyynti jatkuu kuitenkinmm.ltaliassa, Ranskassaja Espanjassa. Vain kolmen lajin metsästys sallitaan ja niillekin vain osaksi vuotta. 1970 10 000 kruunua yksityiseltä lahjoittajalta, seuraavana vuonna samansuuruinen summa säätiöLtä, jonka varoista määrää Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. 9. Ornitologien ja metsästäjien yhteistyona aloitettu operaatio "Berguv Sydväst" ("Lounais-Huuhkaja") pyrkii palauttamaan huuhkajan seuduille, joilta se on hävinnyt. Tänä aikana määrä oli pudonnut puoleen. (Sv ensk Jakt 5/1972). BELGIAN KUNINGAS Boudouin on allekirjoittanut lain, joka astui välittömästi voimaan kieltäen pikkulintujen pyynnin maassa. Eteläinen jäämeri jaettiin kuuteen vyöhykkeeseen, joista kukin jää vuorollaan "kesannolle" niin että hyljekannat voivat elpyä pyynnin jäljiltä. Myös muissa valtioissa on tapahtunut, että yhä edelleen metsänsuojelualueen nimissä olevat alueet kasvavat nyt teetä, kumia ja muita viljelykasveja ( Animals 6/1972). Kullekin lajille maarattnn vuotuinen pyyntikiintiö (ravunsyöjähylje 175 000 kpl, leopardihylje 12 ooo kpl ja weddellinhylje 5 000 kpl). Maan huuhkajakannasta on tehty kaksi inventaariota, ensimmäinen vuosina 1943-48 ja toinen v. Kojootteja on totuttu pitämään tuhoeläiminä, vaikka mikään tutkimus ei tätä käsitystä tue. ( Die Vogelwelt 4/ 1972 ) 195. Ruotsin metsästäjäliitto (Svenska Jägareförhundet) on käyttänyt tarkoitukseen varojaan 20 000 kr. Tärkeimmä,t lisääntymisalueet rauhoitettiin kokonaan. RUOTSIN HUUHKAJAT ovat nopeasti vähentyneet. Pyytäjämaina tulevat kysymykseen lähinnä Japani, Norja ja Neuvostoluitto ( Animals 4/ 1972). (Sv eriges Natur 2/1972). Suurin osa tästä jaettiin maattomalle köyhälistölle, loput hakattiin ja muu.tetriin viljelyksiksi. 150 000 kpl kun se vuonna 1971 on ollut 245 000. Maahan on onnistuttu istunamalla palauttamaan myös alppikauris. Meneillään on työ ilveksen ja villiki'Ssa:n palauttami,seksi. Kieltoa joudutti kansainvälinen painostus, jota lukuisten maiden luonnonsuojelujärjestöt ja yksityiset ovat viime vuosina harj oittaneet. Lisävaara koituisi öljyalusten haaksirikoista ja muista suuronnettomuuksista. Samalla alueen kansainvälisten vesien hyljekantaa on lupa nykyisin verottaa vuosittain vaiill. Lisäksi sovittiin tutkimusohjelmasta, jonka mukaan suunnitellaan myöhemmä·t suojelutoimet, mikäli kaupallinen pyynti joskus alkaa. Samalla poikastuotto pesää kohden oli pudonnut 1.8 :sta 0.2 :een. Vähenemisen eräänä syynä pidetään ympäristömyrkkyjä, etenkin elohopeayhdisteitä. Tähän asti Belgian 30 000 linnustajaa ovat vuosittain pyydystäneet 10 12 miljoonaa muuttolintua. Viime vuonna syntyi 20 poikasta ja tänä vuonna odotetaan saatavan 26 poikasta. ETELANAP AMANTEREN HYLKEITTEN pyynnistä on tehty kansainvälinen sopimus. Nyt maassa on yhteensä 12 majavayhdyskuntaa ja niissä yhteensä 80100 majavaa. SVEITSIN MAJAVAT tapettiin sukupuuttoon toista sataa vuotro sitten. Maan pinnalla kulkevalla osallaan öljyputki salpaisi Nelchinan karibujen vaellusreitin, jota vuosittain käyttää 600 000 peuraa ( A nimals 3/1972). Huuhkajien kasvatukseen on saatu v. Seuraavana lienee vuorossa parukorppi,kotka ja sitren mahdollisesti susi, karhu, visentti ja hirvi, jotka kaikki ovat maan alkuperäistä lajistoa, mutta jotka ihminen on hävit tänyt (Animals 5/1972). Vuonna 1956 Geneven luonnonsuojeluyhdistyksen toimesta maahan tuotiin Ranskasta neljä majavaa ja myöhemmin Norjasta lisää. Koska pyynnistä ei ole tähän asti ollut mitään sopimusta (lukuunottamatta itse manneraluetta) ja koska hylkei'tten määrä on niin suuri, että niiden pyynnillä voi olla huomattava taloudellinen merki,tys, pyrittiin sopimukseen jo ennen pyynnin aloinamista, mikä lienee ainutlaatuista metsästyksen historiassa. 31. Yhdysvaltain merivartioston arvion mukaan öljyä valuisi päivi,ttäin mereen noin 500 tynnyrillistä, josta puolet pääsisi s.inne vahingossa lastausvaiheessa ja toinen puoli karkaisi öljysäiliöiden huuhteluveden mukana
Väestön todetaan lisääntyneen 42 %, mutta ei käsitellä tarkemmin ikäja kulutusrakennetta, väestön alueellista jakaantumista, koulutusta jne. Commonerin kirjan pääajatus on selvitys eri tekij öiden merkityksestä saastu misen lisäykseen. Tekniikka jää, kuten aiemmin on todettu ,pelkästään esimerkkien varaan. Teoksessaan hän repostelee melko railakkaasti erityisesti Paul E hrliehiä. Vaurauden lisäyksen (ku lutustavaroiden tuotannon) Commoner sivuuttaa todella kevyesti todeten vain ettei sillä ole merkitystä ( Yhdysvaltain rihkamatuotanto henkeä kohti ei muka ole lisääntynyt merkittävästi toisen maailmanso dan jälkeen ?). Markku l'Palli11. Kirjalla on kuitenkin muutama ominaisuus, joka tekee sen mielenkiintoiseksi. Commoner antaa ison kasan esimerkkejä, mutta varsinaiset perustelut jäävät lukijan mielikuvituksen varaan. Commonerin kirja on populaariteos ympäristönsuojelusta ja kuuluu sellaisenaan monelta osin samaan sarjaan kymmenien jo aiemmin ilmestyneiden kanssa. Tämän jälkeen jää kaikkein merkittävimmäksi tekij äksi tuotantotekniikassa tapahtuneet muutokset: on siirrytty teko kuituihin, uusiin metalleihin, joiden valmistus lisää energiankulutusta, autojen moottorit saastuttavat enemmän kuin ennen, ovat turhan voimakkaita jne. Tekniikan osuudeksi saadaan loput eli no in 510 kertainen aiheuttamispanos esim. Kirjeessään E hrlieh kiinnittää huomiota joihinkin edellä esitettyihin heikko uksiin. Hän käsittelee lähes yksinomaan saastumista eikä ota huo mioon muita ympäristön pilaantumista, saatikka luo nnonvaroj en riittävyyden analyysiä. Melko pian teoksen ilmestyttyä U SA :ssa lähettikin Ehrlich ystävineen asiantuntijapiireille hiljaisen kiertokirjeen, jossa hän arvostelee Commonerin tapaa julkistaa keskustelu saastumisen syistä. Hän tutkii edelleen rihkamaja välttämättömyystarviketuotannon lisääntymistä ja osuutta koko tuotannosta ja toteaa nämä väestönkasvuakin merkityksettömimmiksi saastumisen lisääjiksi. Vaikka melkoista ko mpurointia tapahtuukin, on hänen tarkastelunsa kuitenkin selkeätä ja mielekästä. Toinen huomautus kos kee itse analyys iä: Commonerin valitsemat saastumisen taustamuuttujat eivät ole ainoita mahdollisia selittäviä tekijöitä ja näidenkin käsittelyyn sisältyy koko joukko epämääräisyyksiä. Kirjallisuutta COMMONERIN YMPYRÄT YmpJ,rä sulkeu/1111, Barry Commoner, (Gummerus 1972) 230 s. Eri tekijöiden merkitystä o masta puolestaan selvitellessään hän kuitenkin käyttää aivan yhtä alkeellista analyysiä kuin Commonerkin ja tekee joukon virheitä. väkilukuun verrattuna. Commonerin teesi on, että ympäristön pilaantumisen ehdottomasti suurin syy on tuotantotekniikan vinoonkasvaminen toisen maailmansodan jälkeen. Myös kunnolliseen tutkimukseen tarvittava matemaattinen analyysi on huo mattavasti mutkikkaampaa kuin Commonerin prosenttileikit. Viimemainitun tulisi olla jo »pakollinen » tällä hetkellä ilmestyvissä kirjoissa. Tutkimuspohjan heikkous ei kuitenkaan kaada sitä mielenkiintoa, jo ka teokseen muuten sisältyy. Saastumiseen ja yleensä ympäristön pilaantumiseen vaikuttavien seikkojen keskenäinen vuorovaikutus on mutkikas; mitään tekij ää ei voida tarkastella erikseen. Omia aiempia teoksiaan ko mmentoidessaan hän korostaa, että hän on esittänyt väestönkasvun vain erääksi monista tekijöistä ja on näin ollen viaton syntyneeseen tilanteeseen. Suurin virhe on siinä, että syyttäessään muita liiaksi ositetusta ja kohteen kerrallaan käsittelevästä tarkastelusta Commoner sortuu siihen itse. Ensimmäinen iso huomautus tulee Commonerin esityksen kapea-alaisuudesta. Ensinnäkin ympäristöongelmia käsitellään hieman toisin, yhteiskuntaan luonnollisemmin nivoutuvasti, kuin mitä useimmissa muissa meillä aikaisemmin julkaistuissa kirjoissa kirja siis soveltuu aiheen käsittelytavan ja tavallista syvemmälle pyrkivän analyysinsä puolesta tämänhetkiseen ympäristönsuojelun kehitysvaiheeseen . Kritiikki julkistettiin lopulta useassakin lehdessä, jo issa in Commonerin vastauksen kera. Kaikista miellyttävistä puolistaan huolimatta Ympyrä sulkeutuu jää kuitenkin puolinaiseksi. Sitä on kuitenkin va ikea uskoa Populatio11 bomb'ia tai Pop11latio11, res11rces a11d wviro11mwt'ia lukiessa. Monista arvosteluista myös huomaa, että Commonerin yhteiskuntaan suuntautunut analyysi ei ole kaikille mieleen. Tämä panos on kuiten kin hu omattavasti merkityksellisempi kirjan kotimaassa Yhdysvalloissa kuin esimerkiksi meillä Suo messa, jossa laajasta hedelmällisestä keskustelusta ei ole tietoakaan. Kuinka viehkeä Commonerin idea onkin, sen perustana oleva tieteellinen toteutus on paperikoriin kelpaava. Commoner toteaa väestönkasvun olleen Yhdysvallo issa toisen maailmansodan jälkeen 42 % tämä ei voi 196 selittää koko saastumisen lisäystä (olettamuksella että tuotanto p er capita ja tekniikka pysyneet samoina). Varsinkin eri tekijöiden vertailua (väestönkasvu, tuotantotekniikka) pidettiin tuo mittavana ; sa moin pyrittiin osoittamaan Commonerin analyysin pätemättömyys. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on Commonerin arvion mukaan tapahtunut eri tekijöissä mitaten noin 200 2 000 prosentin saastumisen lisäys. Syyn tähän hän lastaa väestönkasvun, runsautta kuvastavan rihkamatuotannon ja tuotantotekniikan harteille. Syitä tekniikan muuto kseen tutkiessaan ja ratkaisuja etsiessään lähtee Commoner biologille harvinaiselle tielle yhteiskunnallisten prosessien tulkintaan. Mainitsin alussa, että Commoner lienee tehnyt teoksensa vastapainoksi väestönkasvun merkityksen korostajille. Toiseksi Commoner li enee tehnyt teoksensa tarkoitukselliseksi vastapainoksi sille ajattelusuunnalle, joka yksipuolisesti on korostanut liiallisen väestönkasvun merkitystä y mpäristön pilaajana. Commoner seurailee markkinataloudellisen yhteiskunnan lakeja ja toteaa voitontavoittelun eli tuoton maksimoinnin ja kustannusten minimo innin ohjaavan yritykset käyttämään sellaisia aineita ja sellaista tekniikkaa, joka kuluttaa palj on halpaa energiaa, mutta pilaa samalla ympäristöä
Tällöin tietenkin pitää olla erittäin tarkka uusien käsitteiden esittelyssä ja määrittelyssä, kuten kirjoittajat kiusallisen lavertelevassa esipuheessaan aivan oikein toteavat. Sekä Kyösti Pulliainen että Pertci Seiskari tunnetaan systeemiteori,asta kiinnostuneina henkilöinä. materiaa termi on monimerkityksinen, tassa tarkoitetaan ainetta ja heti tämän jälkeen käyttävät materian synonyyminä ma,reriaalia. Tunnustettakoon, että tartuin teokseen hieman ennakkoluuloisesti. Yleensä biosfääriiksi kutsuttua maailmankaikkeuden osaa nimitetään kirjassa useimmiten ekosysteemiksi, mutta tämän suhteellisen itsenäisiä alasysteemejä joita tavataan kutsua ekosysteemeiksi Pulliainen ja Seiskari eivät käsi,toele johdonmukaisesti: puhutaan sekä ekosysteemeistä että osaekosysteemeistä, jopa samassa kappaleessa. Pitäisikö esimerkiksi "teknomassaan" sisällyttää kaikki ihmisen "välineet" vai vain esimerkiksi tuotantovälineet. (Kun sataa, siirtyykö ilmakehästä maanpinnalle ja vesistöihin materiaalia?) Räikein terminologinen kömmähdys on DNA-tieto, jota nimitetään myös geneettiseksi iinformaatioksi. Pertti Seiskari sen sijaan väiueli kanalinnuista, mutta on sittemmin harrastanut systeemiteoriaa lehtiartikkeleissa. Ympäristömme systeemit, Kyösti Pulliainen & Pertti Seiskari (Tammi 1972) 148 s. "Symbolicietoa" verrataan tuskallisen usein sivujen 6070 vaåheilla DNA-tietoon, mutta tulos jää sittenkin roikkumaan ilmaan. "Teknosysteemi" ei paljon selvene, kun kerrotaan: "Tämänhetkistä kokonaistoimintaa maapallolla voidaan varsin hyvin nimittää teknosysteemiksi ... Kysymyksellä on merkitystä siksi, että Pulliainen ja Sei,skari määrittelevät tehokkaan tuotantojärjestelmän teknomassan käsitteen avulla: järjestelmä on sitä tehokkaampi, mitä suuremman tek110massan järjestelmä pystyy ylläpitämaan tietyllä määrällä käyttöön otettuja luonnonvaroja. Ei ole vaikea keksiä esimerkkejä tapauksi,sta, jolloin nimitys kuulostaa hyvin oudolta. KORKEASAARI Elämää Korkeasaaressa, Ilkka Koivisto (Otava, 1972). Ja sitä paitsi erittäin onnistunut opus. Vaikutus:suhteita luokitellessaan PulLiMnen ja Seiskari kertovat, että voi siirtyä mm. " Eräitä käsitteitä on käytetty totutusta poikkeavalla tavalla. Ensimmäise~ä luvussa esitellään peruskäsitteitä tavalla, joka ei herätä innostusta: välistä teksti puuroutuu läs:sytykseksi, välistä joutuu k~tselemaan erilaisia elämälle vieraita autoiluun li~ttyviä kaavioita, väListä törmää johonkin 197. Tuntuu kuitenkin siltä, että tehtävässä ei arna ole onni 1 stuttu. Elämää Korkeasaaressa on kookas kuvakirja, joka kertoo lukuisista eläintarhan asukeista, niiden hoidosta sekä taustasta. Tällöin on ilman muuta mielenki,intoi:sta kysyä, onko kaikkien ihmisen välineiden massa yhtä huomionarvoista. Jos halutaan halkoa hiuksia, teoksen tekstipuolelta voisi löytää hiuksen neljänneksen verran huomauttamista. Onnistuneiden kuvakulmien ja onnistuneen taiton (Björn Landström) ansiosta kirjan lehdiltä avautuu näkymä avarasta ja aidattomasta, avotarhaa muistuttavasta eläinpuistosta, siitä, mihin jokainen eläintarha myös Korkeasaari mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii. Monet ilmeikkäät lähikuvat saavat katsojansa unohtamaan eläimen ympärillä olevat kalterit tai verkot. Näyttää yksinkertaisesti sikä, että Pulliainen ja Seiskari ovat jostakin syystä jättäneet huomiotta biologian erään perusväitteen, nimittäin kaavan "fenotyyppi eli ilmiasu + genotyyppi eli perimä + ympäristö". Asko Kaik11salo MISSi\ OVAT MUUTOKSEN VOIMAT. Kirjan osat Ympäristömme systeemit on jaksooeotu viiteen lukuun. Runsaita ja sinänsä asiallisia kuvatekstejä lukiessa korvissa kaikuu kaiken aikaa radion tai tv :n lastenohjelmissa perheen pienimmille rupattelevan Ilkka Koiviston ääni. Joskaan kirjan mielenkiintoisimpiin kohciin seikalle ei ole vaikutusta (ks. Termeistä Ensimmäinen huomioni on t,erminologinen. Kirjan osat -jakso), niin ainakin biologilukijan korviin syntyy kiusallista kohinaa, joka paikka paikoin puhkeaa kirouksiksi vaimentaen kirjan sanomaa. Ajattelin innottomasti, että kyseessä on vain komeasti kirjan muotoon paisutettu esittelylehtinen Korkeasaaren kävijän »matkamuistoksi ». Teksti rajoittuu lyhyeen esipuheeseen ja pitkiin kuvateksteihin. Kiistatta molemmat ovat kuuluneet luonnonsuojelukeskustelun maltillisiin. Yllättävää on, että systeemin alkiioiden välisiä vaikutussuhteita on päätetty kutsua hyödyntämissuhteiksi. Tämähän on todella kirja. Taloustieteilijä Pulliainen on tehnyt aiheesta väitöskirjansakin. Osaekosysteemi-nirojtys o~si luonnollisesti kirjan yleisen linjan mukainen. Mutta ennen kaikkea kuvat kertovat. Se merkitys, jonka kirjoittajat DNA-tiedolle selvästi antavat, on DNA :n (se on: geenien) ja ympäristön yhdessä eliölle "antama" informaatio. Tavallaan kuvien taso olisi tätä edellyttänyt, mutta missään nimessä tällainen makuseikka ei vähennä kirjan arvoa tippaakaan. Toisin sanoen tehokkain järjestelmä olisi se, joka p1taa suurimpana suhteen "teknomassa / käyttöön otetut uudet luonnonvarat". Tosin teos on tarkoitettukin eri-ikäisille maallikoille, joille asiat on hyvät selittää mahdollisimman yksinkertaisesti, mutta ehkä hiukkasen »tyylikkäämpi tyyli » olisi ollut paikallaan. Loistavien värikuviensa ansiosta ''ElämääKorkeasaaressa" viehättää sellaistakin lukijaa, joka ei kuuna päivänä ole vieraillut eläintarhassa. "Ympäristömme systeemit" -teos, joka yrittää soveltaa systeemi teoreettista ajattelutapaa luonnonsuojeluun, joutuu väistämättä luomaan uusia termejä, koska kynnettävänä on uusi sarka. Monet uus,ista termeistä ovat kekseliäitä, vaikka varmasti alttiita keskustelulle, koska on kyse uudesta alasta. Lyhyttä lehteilyä myöhemmin ennakkoluulot olivat jo kaikonnet. En pysty emtamään syitä miinkään erityisen näkökannan puo1esoa, joten siirrän ongelman muille; samalla kuitenkin totean, että olis.i varsin jännittävää saada tehokkuusarvioi,ta todellisista yhteiskw1.11istJa ja tietoja erilai,sten yhteiskunnallisten toimenpiteiden vaikutuksista Pulliaisen ja Seiskarin keskeisiin muuttujiin
Asiattomuuksia Pulliainen ja Seiskari ovat tuottaneet luonnonsuojelumme käyttöön varteenotettavan, joskin monin paikoin huitaisten ja useast.i perustelematta asiat esittelevän teoksen. Pulliainen ja Seiskari mm. . Olli Järvinen. Erityisen mielenkiintoinen on johtopäätöksen sisältävä jakso. (s. Tämäntyyppisessä kehityksessä, jota meille jo on suositettu, ei riitä, että ympäristömme olotila tuhoutuu: me vieläpä maksamme saadessamme tuhota s.itä." Pulliainen ja Seiskari tOteavat myös selkeästi uusiutumatt0mi 1 ;n luonnonvarojen vähenemisen ehdottoman vaikutuksen yhteiskuntaan: yhteiskunnallisen tuotantotavan on vähtämättä muututtava viimeistään uusiutumaromien luonnonvarojen vähettyä niin, ettei nykyisen kaltainen tuotant0 voi jatkua. Edellä on jo toivottu parin luvun poistamista ja huomautettu muutamasta ikävästä virheestä. Koska ympäristön ja perimän järjestelmällinen sotkeminen liittyy olennaisesti näiden lukujen teemoihin, ei vaikutus lopputuloksiin ole merki.ttä vä. elämän syntyä ja kehitystä. Seuraavassa vielä muutamia asiattomuuksia, jotka ovat päässeet asialliseks.i tarkoitettua kirjaa pilaamaan; parinkympin liuskapalkkiosta kirjoitan halukkaasti muutaman liuskan lisää. .. jo esitellyt teknomassan ja tehokkuuden käsitteet. 30). Kirjallisuutta kielilmkkaseen ("tarpeellinen rihkama" s. Tämä ongelma on mielestäni suomalaisen luonnonsuojelun suurin ongelma. Lamarckista ja Darwinista, eikä omituisilta lausumilta ole vältytty. nykypäivän ihminen ei ole päässyt ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimma1sta lukua olennaisesti pitemmälle." ('s. "vety + happi = vesi + hiilidioksidi" (s. On enttam kyseenalaista väittää, että "taloutemme t0mu1 edelleen niiden sankari.tarinoiden mukaan, joita tällä hetkellä taloudesta päättävät . Suuryritysten omistajien etujen mukaista on teknosysteemin alkioitten LisäämLnen ja uusien luominen ... "Auto on ohjaajansa mi<tä moninaisimpien systeemien systeemiympäristö." (s. . Ja lepertelyä on arvella Darwinin kannaksi, että hän " tuskin" olisi hyväksynyt tulkintaa "jätkä sen kun porskuttaa". Luonnonsuojelijat t1etavat, mitä luonnossa tapahtuu, mitä luonnossa pitäisi tapahtua ja jopa miksi luonnossa asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuva.t. Typistämällä nämä luvut muutamaan sivuun kirjasta olisi saatu varmasti selkeämpi ja keskitetympi. Enimmäkseen asiat ovat mielenkiintoisia, mutta kirjan luonnonsuojelullisen sanoman kannalita yhdentekeviä. Tämä johtaa lopulta vain siiihen, että ympäristömme hinta pelkästään nousee si•tä mukaa kuin sitä tuhotaan ja että kulutus ja luonnonvarojen käyttö ohjautuvat yhä voima,kkaampana vielä jäljellä oleviin ympäristövaroihin. 103). mitäpä muuta iliminen olisikaan pystynyt kuin matkimaan jotain jo olemassaolevaa" (s. 40) " . ... On selvää, että kys.e ei ole saivartelusta: asiallista tekstiä on luvat0nta sotkea vähemmän informatiiviseksi. Suuria evoluutikkoja p1ta1S1 kunnioi~taa edes sen verran, että heitä siteeratJtaisiiin oikein: Darwinin ilmaus on "survival of the fittest", ei "survival for the fittest", saati "survival for fittest". Sen sijaan ei tiedetä, mistä luonnonsuojelijoiden rintamaan liitetään ne sadattuhannet ja miljoonat ihmiset, jotka suorittavat tarpeelliset muurokset. 16) ... 39). . Suomen luonnonsuojelun suurin tehtävä näyttää selvästi olevan perusteellinen yhteiskunnallinen analyysi: on osoitettava muutoksen voimat; kaikki muu meillä jo on. yltä). 18) tai asiakömmähdykseen (DNA-oiet0, ks. ihmisyhteisön nykyinen ohjausyksikkö on joko purettava tai pantava systeemin kaikkien aiki.oitten kontrolliin." Missä ovat muutoksen voimat. Neljäs luku "Ekoja teknosysteemin kuvausjärjestelmät" tarjoaa jo selvästi uutta materiaalia luonnonsuojelukeskusteluun, mm. "Jossakin vaiheessa näinä aikoina tapahtumat todennäköisesti ( ! !) olivat niitä, mistä Raamatussa kerrotaan sanoilla "tulkoon valkeus". Suuryritysten nykyiset lyhyen ja pitkän tähtäyksen tavointeet ovat varmasti ristiriidassa koko ilirniskunnan hyvinvoinnin samoin kuin myös ihmisyksilöiden pitkän tähtäyksen tavoitteiden kanssa ... Tuottaako esimerkiksi tietyllä tavalla rakennettu yhteiskunta tätä yhteiskuntaa vahvistavia ihanteita. Toinen ja kolmas luku "Geosysteemistä ekosysteemiin" ja "Ekoysteemistä teknosysteemiin" esittelevät pikkulipsahduksia viljellen mm. sanoutuvat jyrkästi irti ruotsalaisen 198 ekonomistin Dahmenin kannasta: "Emme voi päästä kovin pitkälle määrittämällä tuhotun ympanston hmtaa ja sisällyttämällä maksettavat kustannukset tuotettaviin tavaroihin. Darwinhan kirjassaan "Lajien synty" epäröi ottaa käyttöön ilmausta "survival of the fiittest" juu~i siksi, että hän näki ilmauksen tulkintaan liittyvät vaarat.) Viiides luku, jonka aiheena ovat teknosysteemin toiminnan seuraukset, on kirjan paras. nuoruudessaan kuulivat, lukivat ja ihannoivat." (Ainakaan piirrossarjojen Robin Hood, jota Pulliainen ja Seiskari tarjoavat yhdeksi esime~ki>kisi, ei kelpaa, koska tuo hahmo ryösti rikkailta ja lahjoitti köyhille.) Kysymys on tietenkin suta, onko ongelmien ratkaisu "asenteiden vallankumous" vai ei, so. Yhteiskunnallisen tuotannon joka tällä hetkellä toimii ekologisesti katsoen tuhoavasti tärkeimmiksi säätelijöiksi Pulliainen ja Seiskari osoittavat suuryritykset: " Olennaista on, että ne jotka nykyään syöttävät teknosysteemiin sen ohjausinformaation haluavat meidän uskovan, että he ohjaavat teknosysteem1a koko kansakunnan, yhteiskunnan tai jopa ihmiskunnan et11jen mukaisesti . (Luvun alkupuolella puhutaan mm. ovatko ilimisten ihanteet kaiken pahan ja hyvän perimmäiset vaikuttimet vai syntyvätkö ihanteet tietynkaltaisiksi muista syistä.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård toteavat tyydytyksellä, että 04. Järjestöt katsovat, että erityisen luonnonsuojelulautakunnan perustaminen tai jonkin nykyisen lakisääteisen kunnallisen Lautakunnan taikka mahdollisesti perustettavan lakisääteisen ympäristönsuojelulautakunnan määrääminen näistä tehtävistä vastaavaksi kunnalliseksi vi ranomaiseksi on toteutettava laiJla. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Naturoch miljövårdin mielestä vuodelta 1923 peräisin olevan luonnonsuojelulain uudistaminen on tullut vuosikymmen vuosikymmeneltä yhä vähtämättömämmäksi. 1972 seuraava kirjelmä: Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen piirissä herätettiin jo vuonna 1953 kysymys vuonna 1923 säädetyn luonnonsuojelulain uudistamisesta. Uudistusten tulisi koskea sekä valtion luonnonsuojelunvalvojan toimiston asemaa että alueja paikallishallintoa. 9. Suomen luonnonsuojeluliiton 24. Valtion luonnonsuojelunvalvojan ja luonnonsuojelutoimiston tehtävä•t sekä nykyinen epätyydyttävä asema ja sijoituS huomioonottaen olisi luonnonsuojelunvalvojan ja luonnonsuojelutoimiston surtammen sisäasiainmirusteriöön Suomen luonnonsuojeluliiton ja Naturoch miljövårdin mielestä toteutettava ensi tilassa. ympäristönsuojeluosaston perustaminen sisäasiainministeriöön. Järjestöt katsovatkin, että hallituksen tulisi antaa esitys luonnonsuojelulain ulkomainontaa koskevien saannös.ten muuttami5esta vielä kuluvan vuoden aikana. Ympäristönsuojelutehtävien hoitaffilllen aluehallinnossa on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Naturoch miJjövårdin mielestä järjestettävä kiiireellisesti. Hallitusohjelma ei ympäristönsuojelun osalta ole niin yksityiskohtainen, että valtion luonnonsuojelunvalvojan ja luonnonsuojelutoimiston asemaa ei •tässä vaiheessa järjestettäisi uudelleen. Luonnonsuojelu lain uudistamista koskevassa keskustelussa todettiin jo 1950-luvulla luonnonsuojelun hallinnon uudistaminen välttämättömäksi. Uudistuksia ei kuitenkaan vielä ole toteutettu. 09. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård ovat edelleen sitä mieltä, että nykyisen luonnonsuojelulain alaan kuuluvien tehtävien hoitaminen olisi järjestettävä myös paikallishallinnossa. 02, 1956 jäutämässä luonnonsuojelulain uudi·stamista koskevassa kirjelmässä kiinnitettiin huomiota myös hallinnollisiin kysymyksiin sekä keskushallinnon etJtä varsinkin väliasteen hallinnon tasolla. Järjestöt esittävät valtioneuvos-oolle kunnioittavasti seuraavaa. Huolestuneina näistä tiedoista Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård toteavat, eutä sisäasiainmini.steriöön perustentavan ympäri-stönsuojeluosaston keskeisimpiä tehtäväalueita tulisi kaikkien tähänastisten suunni,telmien mukaan olla a1kuperäisluonnon suojelu ja maisemanhoiw. Uutisia Ja tiedott1ksia LUON ONSUOJELUN HALLINTO JA LAINSAADANTO Pääministeri Kalevi Sorsalle jätettiin 29. Läänin ympäristönsuojeluntarkastajan tai luonnonsuojeluntarkastajan virat olisi ehdottomasti perustettava vuoden 1973 kuluessa. 1970 päivätyssä, luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunnalle osoitetussa aloitteessa, joka koskee luonnonsuojelun (ympäristönsuojelun) hallintoa, lienee ensi kerran esitetty ajatus erityisen ympäristönsuojeluministeriön perustamisesta. Sittemmin on ilmennyt, että hallinnon uudistaminen on koko ympäri·stönsuojelun alalla kaikkein kiireellisin tehtävä ja edellytyksenä ympäri·stönsuojelua koskevien lakien uudistamiselle ja säätämiselle. Samoin olisi pantava alulle koko lain uudistamista koskevan hallituksen esityksen valmistelu. 09. 1972 nimetyn hallituksen ohjelmassa pidetään tavoitteena erityisen ministeriön aikaansaamista ja että tähän tavoitteeseen pyrittäessä kuuluu ensimmäiseen vaiheeseen mm. Edellä olevan perusteella Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård esittävät, että valtion luonnonsuojelunvalvoja ja luonnonsuojelutoimisto olisi sijoitettava sisäasiainministeriöön perustettavaan ympäristönsuojeluosastoon; että lääninhallituksiin olisi vuoden 1973 aikana perustettava ympäristönsuojeluntarkastajan tai luonnonsuojeluntarkastajan virka; että hallituksen esitys luonnonsuojelulain ulkomainontaa koskevien 199. Asiaa on valmisteltu viranomaisten toimesta vuodesta 1960 lähtien. Kaikkein kiireellisintä näyntää kuitenkin olevan ulkomainontaa koskevien säännösten uusiminen tienvarsimai5emiemme pelastamiseksi. Tärkein niistä perusteluista, joiden nojalla ympäristönsuojelun organisaatiotoimikunta II mietinnössään (Komiteamietintö 1971: B 25) päätyi ehdottamaan ympäristönsuojelun haiLinnon sijoi~tamistia s1saas1amm1mstenoon, oli ympäristönsuojelun läheinen liittyminen maankäytön suunnitteluun ja maankäytön suunnittelun valvonnaan, mikä on erityisen kiistatonta vaLtion luonnonsuojeluvalvojan ja luonnonsuojelutoimiston tehtäviä ajatellen. Suomen luonnonsuojelulii•tto, joka jatkaa edeltäjänsä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toumntaa, kääntyy yhdessä rinnakkaisjärjestönsä Naturoch miljövårdin kanssa valtioneuvoston puoleen. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård yhtyvät tähän käsitykseen ja toteavat, että myös varsinaisen luonnonsuojelun eli alkuperäisluonnon suojelun ja maisemanhoidon alalla, mistä on säädetty luonnonsuojelulaissa, uudistukset tulisi aloittaa hallinnosna. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen, Kotiseutuliiton ja Hembygdsvårdens samarbetskommiten sillouselle maatalousministeriölle 14
Yhteiskunnan keinot vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen ovat lähes olemattomat, koska merkitykseLlisiä maa-aluei,ta on teollisuuden tai sen rahoittajien omistukses:sa. Lisåiksi oli Haapastensyrjän metsänjalostuske~kuksessa valmiita varnteita 400 000 kpl eli tuhatta hehtaaria varten. Yleiseen virkistäytymiseen on Hankoniemen rannoista käytettäviss,ä yhä vähenevä osa, ja maisemallisestikin on tapahtunut kieLteistä kehitystä. Se merkitsee sitä, että jo nyt metsänviljelyn ja metsätalouden suunnittelutyössä ja koetoiminnassa on syytä siirtää painopisteaä luontaisesta uudistamisesta viljelyyn päin. Pohjois-Suomen arkuperää olevat vanhemmat männyn vartteet ovat Keski-Suomessa siemenviljelyksissä kasvaessaan kehittyneet, kukkineet ja tehneet siementä hyvin. Järjestöt toteavat tassa yhteydessä myös pitävänsä energiapo1i,i,tti,sen kokonaissuunni,ttelun käynnistämistä energi,apolitiikan neuvottelukunnan toimesta enttarn myönteisenä ilmiö nä. Mm. Uutisia ja tiedotuksia saannösten muuttamisesta olisi annettava eduskunnalle vielä vuoden 1972 aikana; sekä että hallituksen esitystä koko luonnonsuojelulain uudistamiseksi oli,si ryhdyttävä valmistelemaan ennen vuoden 1972 päättymistä. Tvärminnen eläintieteellisen aseman läheisyydessä on teollisuuslaitoksia, jotka muuttavat ympäristöä mm. Mutta jo lähivuosina saadaan merkittäviä eriä taimitarhasiementä ja noin v. Arvioitu siemensato 10 kg/ha tullaan varmasti saavuttamaan, mi,kä merkitsee sitä, että noin v. 1972 istutettuna 1 263 hehtaaria. Tämän johdosta Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård esittävät entä valtioneuvosto ryhtyisi toimenpitei,siin kokonaisvaltaisen ympäristönsuojelusuunni,telman laatimisebi ja toteuttamis•eksi, tarvittava rahoitus ja lainsäädäntö mukaanlukien, 1) Hankoniemen alueella; 2) koko rannikkoalueella ja erityisesti eteläja lounaisrannikolla, Suomen luonnonsuojeluliitto Naturoch miljövård SIEMENVILJEL YKSET LOPETTAVAT MANNYN SIEMENPULAN POHJOISSUOMESTAKIN Pohjois-Suomen plusmännyistä peräisin olevia siem enviljelyksiä oli 1. 9. Suomen luonnonsuojeluliitto Naturoch miljövård RANNIKKOALUEEN, ERITYISESTI HANKONIEMEN SUOJELUKYSYMYKSET Pääministeri Kalevi Sorsalle 7atettiin 29. Painavan ja perintötekijöiltään hyvän. laskemalla veteen ja ilmaan jättei,cä. Kun Pohjois-Suomen männyn siemenviljelysten valtakunnallinen kokonaistavoi.te on 2 360 hehtaaria, ovat siis melkein kaikki tarpeelliset vartteet jo tehtynä. Luontaisen uudistamisen tarve ja kannattavuus vähenee ja vastaavasti männyn kylvön ja istutuksen asema paranee. alkuperäisen luonnon suojelu, maisemanhoito ja luonnon virkistyskäyttömahdolLisuuksien turvaaminen eivät tapahtuneessa päätöksenteossa ole saaneet ri,uttavaa huomiota osakseen. Suomen luonnonsuojeluliiitto ja Namroch miljövård toteavat, että sekä Tvärminnen eläintieteellisen aseman tulevaisuus että luonnonsuojelun rut,tava huomioonottaminen koko Han.koniemen aiueelfa edelleen ovat sangen epävarmalla pohjalla. Hankoniemen alueelle sijoittuu jatkuvasti ympäristöä muuttavaa teollisuutta. Suomen luonnonsuoj.eiluliiitto ja Naturoch miljövård noivovat, että tähänastista kokonai6vaLtaisemman energiapolitiikan ja suurten t,eollisuuslaitosten sijoituspoliti,ikan kehittämiseen s•ekä ympäristönsuojelun huomioonottamiseen tähtäävä suuntaus yhteiskuntasuunnittelussa jatkuu ja pääsee nLttavasn vaikutitamaan päätöksiin ja ni,iden valmisteluun. Pohjois-Suomea rasittava hyvän ja sopivan männyn siemenen pula poistuu keruikaikkisesti noin kymmenen vuoden kuluessa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård ovat huolestuneena seuranneet kehitystä Hankoniemellä sekä Suomen koko lounaisja etelärannikolla. Mainittakoon, että Pohjois-Suomea vastaavilta Ruotsin siemenviljelyksi!tä on jo kerätty 22 ki,lon siemensatoja hehtaaria kohti. 1979 kai!kki tarpeellinen taimi,tarhasiemen siemenviljelyksiltä. 1. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Naturoch miljövårdin mielestä ei yhteiskunnan käytettävi,ssä olevia vähäisiäkään keinoja ole käytetty tilanneen parantamiseksi. 1985 saadaan Pohjois-Suomen männynviljelyyn vuosittain 15-25 tonnia ensiluokkaista Pohjois-Suomen alkuperää olevaa männyn siemenviljelyssiementä. Järjestöt tulevat luonnollis~ti erik!seen muodos,tamaan kantansa energiapo]i,riikan neuvottelukunnan 200 mieti,ntöihin. 1972 seuraava kirjelmä: Suomen luonnonsuojeluliitto ja Naturoch miljövård ovat tyydytykseLlä ottaneet vastaan tiedon, jonka mukaan Hankoniemelle ei ainakaan tässä vaiheessa sijoiteta öljynjalostamoa ja Neste Oy:n mahdolliselle kolmannelde öljynjalostamolle ets1taan sijoituspaikka muualta ranniko!ita
Palasin kanto jen räjäyttäjän luokse lo pettaakseni työn, mutta aluemetsänhoitaja oli tull ut vähän ennen ja tehnyt samanlaisen päätö ksen. N äin kotkanpesän vartiointi jatkui ilman sanottavaa häirintää heinäkuun lo ppupäiviin, jo ll oin kotkanpo ika lähti koettelemaan siipiään. E nsimmäin en kotkahava into tehtiin tammikuun 7. Samalla alkoivat häiritse miset, sillä pääsiäisen jälkeen meni kaksi miestä hiihtäen kotkan pesäll e (hakkuumiehen havainto.) Samoin kaksi miestä ajo i autoll a tien päähän ja kävi kotkan pesällä silloin kun työmaalla ei ollut ketään. Kun hyvää PohjoisSuomen siemenviljelyssiementä saadaan aik anaan 25 tonnia vuo,iotain, saan aa lencokonekyl vök in tu ll a taas kysy mykseen . Tttttllaimn Alpo H arju KANAH AUKAN MAAPE SINTÄ SOPEU T U M A SU OMALAISEEN M ETSÄ T ALOU T EEN . 5. E hkä edellä oleva selostus selvitti ainakin sen, että ellei kotkanp esiä vartio ida ja tarpeen vaatiessa tiukasti, niin ai nuttakaan kotkanpoikasta ei tule pitämään yllä vähäistä kotkakantaamme. Täytyy mainita, että metsätyömi esten ja puutavaran aj o ei näyttänyt kotkia häiritsevän yhtään. salolla vielä ko lme kertaa. To uko kuun 23. päivin ä enää nähn eet pesällä. T ämä o li helpotus, sillä nyt totesimme, että kaikki on hyvin kiusallisesta häirinnästä huolimatta. p :n tieno illa ilmestyi kotka, todennäköisesti uros, melkein jo ka päivä pesän yll e kiertelemään ja kuun lo pulla las keutui jo muutaman kerran pesään. p :nä 1972, ja maaliskuun alkuun mennessä nähtiin kotka k.o. Olin aamulla varhain tarkkailemassa noin 400 m :n päässä kotkanpesästä, kun ter vas kantojen räjäytys alko i. 10 min. 4 t. Varat tähän saatiill Luo11to-L iito11 Kotkati!iltä. Helmikuulla hakattiin pesää lähinnä olevat tukkipuut ja suurin osa ajettiin varastolle. Sillo in tehtiin kaikkien työssä olev ien metsätyömiesten ja työnjohdon kanssa päätös, että mikäli kotka pesii, ni in sill e annetaan rauha. ja laskeutui takaisin pesään. J o v. Anno imme lu va n rengastaa, tos in hyvin vastahakoisesti , niinkuin salamajärveläin en sanoo. Pesäalueeksi jätettiin n. nähtiin ensimmäisen kerran kotkan pu oliso, naaras. 400 m :n päässä. Kun v. n . Ne tuli vat pesäll e ja po istui vat, aivan kuin ketään ei olisi lähettyvillä. Maaliskuun 10. E i vartio miehiä, ei ku vaajia, ei lilmaajia, eikä rengastaji a. A. Kun kulo palo i parhaimmillaan, no usi naaras pesästä tähystys kuusen latvaan, istui n. Sen jälkeen oli vilkasta liikehtimistä päivittäin so idinlentoineen. 1969 suunniteltiin Tynnyrisalo 6 :n hankintaa ja 1970 syksyllä, lo kak. Pesäsaarekkeeseen ja pesäll e ei mene kukaan eikä las keta ketään mu itakaan ei edes rengastajaa. Seuraa vana päivänä kävi kolme miestä taas pesällä. Olkoon onni matkassa! Ilmoitamme samalla salamaj är veläisten päätö ksen ensi vuotta va rten ; J os kotka pes ii ensi keväänä taas samaan pesään, ei pesälle lasketa ketään. seitsemän yritystä tulla pesäll e. Sen jälkeen se laskeutui taas pesään. Oheillen raportti kertoo vartiointikokemttksista Sa!amajärvellä. 5. Tynn yrisa lo 6 :n pinotavarahakkuu alo itettii n syyskuun alussa 1971. ajan ja tänä aikana kotkat teki vät yhdessä nelj ä yritystä tulla pesäll e, mutta kun panos räjähti, kääntyivät pois. Lisä ksi kolme yritystä ne te kivät yksitellen, 1. veimme traktorilla vesitynnyreiksi varastolle bensiinitynnyreitä, joista piti po istaa leikkurilla hakkaamalla yksi pää avoimeksi. 5 minuutissa. o . Niihin kuuluvat pesimätavat, jois201. Lapin männ yn siemenviljelyssiemenen k ylvö eri m ene telmin avaa vaikeissakin ilm asto-, uudiscumis-, liikenneja ty övoimaoloissa ratkaisevast i en tistä parempia m ahdollisuuk sia hyv ien tai mikkojen ja m etsien perustamisessa. Kohta ' kilkutuksen' alettua kotka no usi tähystyskuusen lat vaan ja istui siinä niin kauan kuin työ kesti eli puolito ista tuntia. N yt oli häirintä kiusallinen, emmekä kotkia k. 1970 71. käv i edelleen kolme miestä kulkien pesäpuun kautta saloll e Pahk alammin kämpäll e. T äytyy mainita, että hän osasi tehtävänsä, sillä kun emo oli po istunut pesältä, o li rengastus suoritettu n. 5. Ta rkkailin n. 15. 3 ha. T ynnyrisalo 5 hankintatyömaa oli v. kul otimme 3 ha saarekkeen n . 2,5 km päässä sieltä. Silloin tuli ajankohtaiseksi pesäalu een jättäminen hakkaamatta. ja 27. 1972 SALA MA J ÄR VELLÄ A luksi lyhyt katsaus kotkanpesän rakennusv aiheis iin . 16. K otkan pesä oli ylätuulessa, joten savua ei menn yt pesäll e. Huhtikuun 2 p . p :n iltamyöhällä tuli ter vatehtaan hankintapäällikkö ja ilmo itti alo ittavansa ter vaskantojen noston räjäyttämällä hakkuualueelta. 29. 1 km päässä. Us koin näin päätety ksi, mutta pyys in että räjäytystyöt alo itetaan hakkuualueen siitä laidasta, mikä on kauimpana kotkanpesästä, n. Monta pesäll e menij ää käännytettiin takaisin kun työt jatkuivat aina to ukokuun 15. Eri lintulajeill e kehittyneet lajio minaiset käyttäytymismuodot ovat yleensä varsin tunnuso maisia ja muuttumattomia. Tä mä työ suoritettiin 1 km päässä ko tkanpesästä. Kot kanpoikasen rengastaja tuli 13.6. Metsätiedotustoimiston tiedote n:o 2 A1)'ös viime kesänä vartioitiin Suomessa !11k11isia kotkanpesiä häirinnän ja hävit)'ksen estämiseksi. 26. p :n. K O TKAN PESÄN VARTIOI N TI V. 1971 keväällä alettiin puhua kotkanpesästä Tynnyri viidassa. 10 20 p :nä suo ritettiin leimaus, ei kotkanpesää ollu t vielä olemassa. Vartio miesten puo lesta T . Ihmettelin toimenpidettä, mutta hän sano i sopineensa aluemetsänho itajan kanssa
Tämä velvollisuus ulottuu myös ns. Onnistuneitakin poikkeuksia on toki useita, myös sopeutumista tekorakenteisiin. Toukokuun alussa löytyi haukkojen pesä 200 metrin päässä entisestä pesäpaikasta matalan maakiven päältä. Pesueen väistämätön tuhoutuminen tapahtui viikon sisällä ensin toisen, sitten toisenkin rikotun munan kuorenpuolikkaat löytyivät pesän viereltä. Ympäristönsuojelun neuvottelukunta kääntyi kirj eellään 20. 10. SUOMEN PANKKI JA YMPÄRISTÖNSUOJ ELU Y mpäristö11suojel1111 11euvottel11kun11an keskiviikkona 12. 5. Maailmanpankki on palkannut palvelukseensa erityisiä ympäristönsuo jelun asiantuntijoita. Vastauksessaan 26. Perustamisen )'hte)'dessä Suomen Rahasto antoi oheisen j11lkila11suma11. 1972 Suomen Pankin puoleen ja toivoi, että uusien, Suupohjan alueelle suunnitellun selluloosatehtaan kaltaisten hankkeiden toteuttamiseen ei tulisi ryhtyä ilman, että hankkeeseen liittyvät ympär istönsuoj elunäkökohdat on tarkoin selvitetty ja laitoksell e laadittu ympäristönsuojelusuunnitelma. Uutisia ja tiedotuksia ta poikkeaminen on lajin säilymisen kannalta yleensä epäedullista. A~f, )> ,f ,, -i / 1 t' / / . valaat, gorillat, sarvikuonot, tiikerit ja kotkat ovat lähellä sukupuuttoon kuolemista, se on oire maapallon luonnon sairaudesta, joka tekee myös ihmisen tulevaisuuden uhatuksi. Hätälasku oli epäonnistunut. ~. ,J'(_ 1.i~\.."',;.; "'~-.:~\-. -;I. Suojelua ja pelastusta kaipaavia eläinja kasvilajeja sekä luonnonalueita on myös o massa maassamme. '\,~ ' '/r' ' i y"-, 0{ 1 ""-,,.,.. ""' ?.-. Toisaalta reviiriuskollisuus on useilla lajeilla huomattavan suuri, varsinkin eräillä petolinnuilla. Kevättalvella 1972 kaadettiin kanahaukan pesäpuu 5 km päässä Mikkelistä. Ihminen on osa luontoa. Ihminen ei pysty luo maan uudelleen ainoatakaan kerran hävittämäänsä lajia. Meidän vei vollisuutemme on estää korvaamattomat vahingot. Suomen Pankin vastauksen johdosta allekirjoittaneet ympäristönsuojelun neuvottelukunnan jäsenet toteavat seuraavan; Suomen Pankin vastauksessa korostetaan kansantalo udellisia näköko htia. ~j ' ,. Haukkojen »kotiseuturakkaus » saattaa kuitenkin olla epätoivoisen suuri. Porotalo uden edut ja suurten petonisäkkäiden suo jeleminen on pyrittävä hoitamaan rinnan. Tyypillistä on haukkaparin viimeinen pesintäyritys jo epätoivoisessa tilanteessa propsipinojen ja tukkikasojen keskellä. Näin päättyi ensimmäinen Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa havaittu kanahaukan maahanpesintä. 10. v \ 1 t:Jlg17~ ·~ ·1~i.~ ~ --.~V'\. Kun esim. Mm. Ihmisen tulevaisuus maapallolla on erottamattomasti kytketty luonnon tulevais uuteen. 9. ..._ ·'\ ,._I .r r \.. Valitettavasti pesä sijaitsi lähellä ahkerasti käytettyä polkua. ;,, ' · '.\' •~ -., ~'"'lf ~ l 1 / .'), / \ ",' Å~ / .f l;" / ' Y; U \ ~ ',{ ! ( /4 ; ;.r,.i, (• '(_( ,, ,~;,,~/ ... Maailman vauraiden maiden joihin Suo mikin luetaan velvollisuus on auttaa tässä työssä, ja se tapahtuu parhaiten Maailman Luonnon Säätiön (World Wildlife Fund) välityksellä. Nimeno maan tämä vi imemainittu, luonnon ekologisen monimuotoisuuden säil yttäminen, kuuluu Maailman Luonnon Säätiön keskeisiin työkohteisiin. Tässä tar vitaan suomalaisten asiantuntijoiden työtä ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston talo udellista tukea. Suomen Pankin esittämät näköko hdat edustavat sitä vastoin yksipuo. 1972. Kanahaukka on tyypillisesti reviiriuskollisimpia lintujamme. Mutta nykyisissä talousmetsissä tulee kullekin kanahaukkaparille vuorollaan eteen lopullinen häätö. Voisi todeta, että parempi kuin »maassa rauha» olisi »puussa rauha » ja ihmisillä hyvä tahto. 72 Suomen Pankki toteaa, että sillä on mahdollisuuksia kiinnittää huomiota vain hankkeiden kansantaloudelliseen puoleen ja että ympäristönsuojelulliset päämäärät, jo ill e Suomen Pankki luonnollisesti periaatteessa antaa arvoa, jäävät kuitenkin Suomen Pankin toimi vallan ulko puolelle. Molempien tulevaisuus riippuu luonnonvarojen tuhlauksen lo pettam isesta, väestönkasvun suunnittelemisesta ja säätelemisestä, saastumisilmiöiden estämisestä ja elämän monimuotoisuuden säilyttämisestä. p./ ,,/ (·· .ff ( ~~ \ , :--. Avoimeksi jäi, mihin suuhun sisältö oli joutunut. Eurooppa laisten ja yleismaailmallisten harvinaisuuksien säilyttäminen on meille paitsi kansallinen myös kansainvälinen velvollisuus. Vanhat haukat saattavat mikäli ovat saaneet olla ampumiselta rauhassa yrittää pesiä samaan risulinnaansa viimeiseen saakka huolimatta ympäröivistä metsänhakkuista ja kaikista muista negatiivisista ympäristönmuutoksista. Sellaisia ovat metsäpeura ja Saimaan norppa, suuret petonisäkkäät ja petolinnut sekä edustavat suoja metsätyypit, jotka ovat samalla monien harvinaisten kasvien ja eläinten asuinpaikkoja. Muualla maailmassa ympäristönsuojelun katsotaan kuulu van jo elimellisenä osana kokonaiskansancaloudelliseen toimintaan. kolmannen maailman alueelle, kehitysmaihin, joilla harvo in on varoja tällaisen toiminnan rahoittamiseen. r<';;. 1972 pitämässä kokot1ksessa jätti kokouksw enmemistö 11et1vottelukt11111a!fe oheisen kir jelmä11. Jouko Mätto· 202 MAAILMAN LUONNON SÄÄTIÖ, SUOMEN RAHASTO Maailman L11on11011 Säätiön ( IVor!d IVi!dlife Fu11d, IV'WF) kansallinen rahasto perustettiin S11omee11 16. ~~1. Hautova emo joutui poistumaan pesältään useita kertoja päivässä, ilmeisesti pitkäksikin aikaa. Eläinja kasvilajit ovat syntyneet miljoonia vuosia jatkuneen kehityksen tuloksena
Tätä ei Bo rg olekaan kieltänyt. Suomen Pankki joutunee lähiaikoina mahdollisesti jo ka tapauksessa käsittelemään ympäristönsuojelu kysymyksiä. Pyrkiikö Seiskari muuttamaan tämän kehityksen suuntaa. Toivottavasti Seiskari ei mielipiteillään edusta metsähallitusta, vaan ainoastaan omaa itseään. julkaistussa, merkillisen pilkkaavan sävyisessä kirjoituksessaan Seiskari taas hyökkäili 4. Kanadassa ja Ru otsissa on runsaasti muita suojeluja moninais käyttöalueita. Esitetty asiaton arvostelu on sitäkin ihmeellisempää, kun juuri viime aikoina suhteet ja yhteistyö I uonnonsuojeluväen sekä metsäammattikunnan välillä ovat jälleen kehittyneet myönteiseen suuntaan. Suo men Luonnon viime numeron mukaan fil.tri Pertti Seiskari on sitä mieltä, että kliimaksmetsien rauhoittaminen vain siirtää kohteiden tuhoutumista jonkin verran myöhäisemmäksi (!)ja että puustoa olisi siksi ykkösvaihtoehtona uudistettava hakkuilla ja sitten kulotettava (!). Artikkelissa on kiinnitetty huomiota mm. Edellä olevan perusteella esitämme ympäristönsu ojelun neuvottelukunnalle, että neuvottelukunta kiinnittäisi Suomen Pankin huo miota ympäristönäkökohtien korostuvaan merkitykseen ko ko naisvaltaisessa talo udellisen kasvun ja kasvupolitiikan tarkastelussa. Huutoja korvesta MIKA ON MENNYT SEISKARIJN . Sen vuo ksi esim. Anto Leikola hämmästeli Seiskarin mielipiteitä ja »vitsejä », ja hän osoitti eräiden Seiskarin ajatusten epäloogisuuden. J os tätäkin kysymystä tarkastellaan Suo men Pankin esittämän linjan mukaisesti pelkästään ahtaasti kansantalo udellisena kysymyksenä, ei mahdollisen lainan hyöty maamme ympäristönsuojelulle ole paras mahdollinen. Näin ollen suojeluko hteiden rahoitus on välttämättä ratkaistava samanaikaisesti MERA-ohjelman rahoituksen kanssa. projektien rahoitusta Suomen Pankki pyytäisi ympäristönsuojeluvirano maisilta selvityksen hankkeiden vaikutuksesta ympäristöön ja että riittävä ympäristönsuojelun aste asetetaan rahoituksen myöntämisen ehdoksi. Olipa Seiskari its'e esittänyt »karkean harhaanjohdatte, lun » Kanadan ja Suomen pinta-alavertailussa. Tilanne Seiskarin kohdalla tuntuu melko pelottavalta, sillä hän on vastuunalaisessa tehtävässä metsähallituksen moninaiskäytön virkamiehenä. Helsingin Sanomissa 9. Esim. 10. 10. klassisen luonnonsuojelun ja suoranaisesti ihmisen kannalta välttämättömän, lähinnä virkistystarko ituksiin tähtäävän luonnonsuojelun, joilla edelleen on jon kin verran eri tavoitteet. Tosin Borg ei mitään suoraa vertailua ollut esittänytkään. Nyt ihmetyttää, mikä Seiskariin oikein on mennyt. Ka11ri Mikkola KUUSAMON SYVALAMPl Suomen Luonnon tämän vuo den numerossa 4 Juha H ämäläinen kertoo vaikutelmistaan »Runon, rajan ja raiskion tiellä». luonnonsuojelunvalvo jan fil.tri Pekka Borgin matkaselostusta vastaan. Suo men valtio on anonut Maailmanpankilta lainaa myös MERA III -ohjelman rahoitusta varten. Kuusamossa toimi203. HS :ssa dos. Vaikka ohjelma periaatteessa on talo udellisesti ja lu onn onho idollisesti perusteltu, sen toteutuskautena aiheutuu myös suurta käyttöpain etta sellaisia luonnonalueita kuten soita ja metsiä kohtaan, joita seurukaavoituksen yhteydessä on suunniteltu säilytettäväksi ja ostettavaksi valtiolle. J o nkun muun esittäminä no ille mielipiteille voisikin kevyemmin hymähtää . H än kieltää jopa ulkoluoto jen rauhoittamisen, vaikka juuri tämä on kaikkein tehokkaimpia rauhoitusmuotoja: saaristoissa o n til aa sekä ihmisell e että linnuille ja muulle luonnolle, kunhan pystytään luomaan tasainen rauhoitettujen luotojen ja saarien verkosto sekä hoitamaan tarpeellinen valvonta. 10. Seiskari sanoo paljon muutakin ja sotkee keskenään ns. 12. Rivien välistä kuultaa suoranainen luonnonsuo[elun vastaisuus. Ruotsissa vastaava osuus on yli 2, Uudessa Seelannissa 8 ja Zairessa 10 o/o. Ongelma ei todellakaan ole »tekaistu », joskin tietenkin myös ihminen on tässä yhteydessä otettava huomioon. Tuskinpa yksikään asioihin perehtynyt henkilö voi väittää, että Suomessa on tarpeeksi luonnonja kansallispuisto ja. Vaikuttaa siltä, ettei hän enää muistakaan, miksi luontoa piti suojella. Suo men Pan kissa tehdyt ratkaisut va ikuttavat laaj asti ympäristön tilaan maassamme, joten ympäristöön vaikuttavia hankkeita olisi voitava tarkastel la Suo men Pankissakin ko konaisvaltaisesti. Vaikka Leikola jo todisti väestön jakaantuman ja tundran osuuden pinta-alasta Kanadassa tekevän suoran pinta-ala vertailun vähämerkityksiseksi, haluan ku itenkin vielä todeta, että kansallispuistojen osuus koko maan pinta-alasta on Suomessa hiukan alle 1 % ja Kanadassa noin 2 o/o . samassa lehdessä julkaistua, vt. uusia puunjalostustehtaita perustettaessa olisi saata va yksityiskohtainen selvitys ja suunnitelma vesiensuojelun ja ilmansuojelun näkö ko htien sekä metsävarojen riittävyyden huomioon ottamisesta ennen kuin lupa hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä oleville rahoirustoimenpiteill e annetaan. Ympäristönsuo jelun kannalta olisi tärkeätä, että ennen uusien teollisuusym. Suo men valtio on nimittäin anonut Maailmanpankilta lainaa eräitä ympäristönsuojelutoimenpiteitä varten . Lisäksi mm. lisen ahdasta kansantalo udellista suuntausta. Seiskarin pääteemana oli, ettei Kanadan ja Suomen kansallispuisto jen pinta-aloja pidä vertailla, kos ka maat ovat eri koko iset. Juuri tämäntapaisella ajattelutavalla aiheutetaan vakavia haittoja luon nolle ja ympäristölle ja vaikeutetaan haittojen to rjuntaa ennakolta. Hänen esittämänsä kritiikki ei missään mielessä tunnu rakentavalta
Asenteitten m uuttumista osoittaa se, että nä mä o n lu ettu erää ksi vesihallinno n to imialueeksi. aineetto mat vaikutukset, jo ita ei vo ida rahassa mitata . Tilanne jo htuu osa ksi lainsäädännö n puutteellisuudesta, sillä la ki ei velvo ita sahalaitosta siistimään jälkiään eikä myöskään mitään virastoa valvo maan sitä. N äin yhtiö katso i o levansa syytö n lammen pil aa miseen. Lienee jos kus paikallaan puo lustaa kin vesio ikeutta, jo ka ei liiaksi saa kiitosta osakseen. Vesihallitus anto i as iasta lausunno n kieltäen jätteiden laskemisen lampeen, kunnes vesioi keus mahdo llisesti antaisi siihen lu van. Yhden lammen menettä minen ei liene ny kyisen näkemyksen mukaan rahassa arv io ituna kovin suuri menetys seudulla, jo nka järv isyys o n noin 20 %, eikä vai kutu ksen oleteta ulo ttuvan laajalle. T äll ö in ei osattu o do ttaa, että to imenp idettä ei ilman muuta hyväksyttäisi, vaan se saisi sekä vesiensuo jelu virano maisten että luo nn onsuo jelij o iden vastustuk204 sen osa kseen. Niitä voit tilata esim. Syvälammen tapaus o n esimerkki talo udellisen ajattelutavan ja luo nno nsuo jeluaatteen välisestä ristiriidasta. K un yhtiö päätti perustaa sahan lammen rann all e lähell e vilkasliikenteistä viitostietä, se perusti kannattavuuslas kelmansa lammen käyttämiseen sahau sjätteiden kaato paikkana. Onko sitten loppuj en lo puksi eroa näillä kahdella tapauksell a. On tietysti o lemassa riski, että ki elteinen päätös aiheuttaisi sahan toiminnan lo pettamisen ja työnte kij ö iden jo ut umisen työttö m iksi. Huutoja korvesta van Pölkky O y :n piittaamatto muuteen vesiensuo jelusta sekä toisen sahayhtiö n tien varrelle jättämiin törkyihin. Ratkaisua o n o do tettu vesioi keudelta. T o imitusmiehet ovat sitä vasto in antaneet hake muksen jo hdosta puo lta van lausunnon eräin edellytyksin, jo ita ei o le tarpeen lähemmin selvitell ä. Ilman erittäin pätevää syytä meillä ei o le mo raalista o ikeutta nopeuttaa tätä kehitystä ja riistää t ulev ilta sukupo lvilta mahdo llisuutta suunnitell a vesien käy ttöä o mien näkemystensä mukaan . M o lemmat ovat tärkeitä intressejä, jo iden asettaminen vastakkaisiin vaa ka kuppeihin ei liene kovin helppoa. Näin o n m yöskin tarpeetto masti huo nonnettu vesio ikeuden main etta. Sahausj ätteet ovat to dellakin näkyvä ilmiö, ei ain oastaan K o illismaalla vaan muuallakin maassa mme. Vaikeasti mitatta vissa ovat maisemaja vir kistysar vo, jot ka on aiemmin katsottu luo nno nsuo jelijo iden vaalittaviks i. To imitusmiehet, jo tka ovat tehneet vesilain mukaisen intressivertailun, ovat puo ltaneet yhti ön tekemää hakemusta saada jo htaa sahausjätteet veteen, kos ka saatava hyöty aih eutu viin haitto ihin verrattuna o n huo mattava, eikä toimenpide aiheuta laaj alle ul ottu via haitallisia va ikutuksia tai vaaraa ter veydelle. Las kuuo maa ei la mm esta o le, eikä pohj aveden p ilaant uminen laaj all a alu eell a liene mahdo llista. Jär ven käyttöä kaato paikkana ei varmaankaan sallittaisi. M yös kansantal o udellisesti on järj etö ntä työntää järveen arvo kasta puuraaka-ainetta, josta alkaa o ll a pul a. Oletettiin talo udellisen hyödyn ja työllistävän vaikutuksen syrjäyttävän vesilain pykälät. Vakavaa suhtautu mista asiaan osoittaa se, että Pölkky O y :n ha kemus käyttää lampea sahausj ätteiden varasto na o n määrätty katselmustoimituksessa käsiteltävä ksi, ja vesio ikeus o n suo rittanut katselmuksen paikan päällä. Syvälam men tapaus tul ee osoittamaan, miten vesio ikeus arvostaa toisaa lta ta loudellista hyötyä, to isaalta luo nno nsuo jelun periaatetta, jo ka pyrkii estämään luo nno n varojen suu nnittelematto man ja lyh ytnäkö isen käytö n. Lisää lahjakortteja saat maksutta liiton toimistosta. Toiseksi intressivertailussa o n pyrittävä o ttamaan huomioon myös ns. H ämäläin en o n, ilmeisesti väärän informaatio n v uo ksi, antanut virheellisiä tieto ja Pö lkky O y :n tapauksen tähänastisesta kulusta kiirehtien tapausten edell e. K un vesilautakunnalla ei kuitenkaan o le päätösvaltaa vesistön pilaa mista kos kevassa as iassa , sai yleinen valvontavirano mainen, Oulun vesipiirin vesitoimisto, as ian tutkittava kseen. K uusa mossa o n jo havaittavissa eräiden jär vien vedenpinnan no pea aleneminen. Kevättalvella 1971 rannalle muodostunut jätekasa syttyi tuleen. T os in pilaa minen o n jatkunut tä män jälkeenkin vasto in kieltoa ja vesil ain selvää tekstiä. Mikäli o lisi kysym ys vasta suunnittelu vaiheessa o levan sahan sij o ittamisesta, o lisi ratkaisu ilmeisen helppo. T ähän päivään (20.10.1972) mennessä ei vesioikeus o le antanut tapauksesta minkäänlaista päätöstä. tämän numeron keskellä olevan liitteen tilauslomakkeella.. Urpo Myl/ymaa Oulun vesipiiri Seuraavan numeron välissä postitetaan entiseen tapaan lahjatilauskortti, jolla voit tilata lehden ystävällesi esim. joululahjaksi. Havaitessaan tilanteen paikallinen vesilautakunta to imi kuitenkin a ktiivisesti keho ttaen yhtiötä pidättäyt ymään jätteiden panemisesta lampeen. Mi käli lupa m yönn ettäisi in, o lisi se oso itus siitä, että virano maisilta salassa rakennettu laitos saa helpo mmin »lainsuo jan » kuin laillisesti ra kennettu. P arin viiko n päästä paikallinen palo päälli kkö anto i määräyksen työntää ko ko kasan lam peen estää kseen tul en leviämisen. L uonnonsuo jelij o iden o n vastustettava tämänl aatui sta hanketta siitä syystä, ette mme tällä hetkellä voi tietää, mill ä tavalla kyseistä lampea arvostettaisiin luo nno ntilaisena muuta man v uos ikym menen kuluttua, jo ll oin sahan to iminta jo saattaisi o lla päättyn ytkin. Mahdo llisesti lähellä seudun suurinta taaj amaa o leva lampi oli si eri ttäin arvo kas , kun o tetaan hu o mioon, että luo nnollisen va nh enemisen vuo ksi jär ve mme hitaasti matalo itu vat. A inoastaan vesilain puitteissa o n mahdo llisuus puuttua asio ihin sillo in kun kysy mys o n veteen pannuista jätteistä. Oulun vesipiirin vesito imisto on alusta alkaen jo hdo nmukaisesti vastustanu t luvan myöntämistä pitäen tämänlaatuista jäteongelman rat ka isua varsin huo no na vaihtoehtona, varsinkin kun alueelta o n to dennäköisesti löydettävissä sopiva mpiakin talo udellisesti käyttö kelpo isia kaato paikko ja kuin v ilkkaasti liikennö idyn tien varrella, lähellä useita leirintäalueita ja muita matkailuko hteita o leva jär vi
Sen tehtävänä olisi toimia edelleen ympäristönsuojelun kannalta laa jakantoisissa tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa lausuntoja an tavana ja alo itteita tek evänä elimenä. \laltionmaiden maisemanja luonnonhoidollisten kohteiden se! vittelyyn, suunnitelmien laatimiseen ja töiden suorittamiseen 50 000, (uusi alamomentti). LUO NO S UOJ ELU J Ä RJ E STÖT Valtakunnallisten luonno nsuo jelujärjestöjen valtionapu pysyy ennallaan (60 000, ). Todettakoon, että vesipiirien mm. Valtioneu voston kanslian uudelleenorganisoinnin yhteydessä perustettava yhteisku11tapoliilli11e11 s11111111ille/11ne11voslo antaa valtio neu vostolle lausunto ja tärkeistä yhteiskuntapolitiikan suunnitteluun, mm. Nyt esitetty lisäys o n oso itettu nimenomaan luo nno nsuojeluja mon inaiskä yttötar ko itu ksiin. 1972 täydentän yt Lemmenjoen kansallispuistoa hankkimalla aluevaihdon kautta haltuunsa 4,1 ha palstan ja liittämäll ä sen kansallispuistoon. mk avustuksina yhdysku ntien vesiensu ojel uto i menpiteisiin ja 6 uutta tarkasta jaa vesipiireihin. LEMMENJOEN KANSALLISPUISTO Metsähallitus on 20. 1-Ielsingin ylio piston ympäristönsuojelun laitokseen 1 yp. metsäo jituksen yhteydessä suo rittamiin vesistö tö ihin käytettäviä varoja esitetään lisättäväks i 1,3 miljoonaan markkaan eli lähes kaksinkertaistettavi ksi. U utena rnomenttina esitetää n vastaperustetun Maailman Luonno n Säätiön (WWF) tukemiseen (mm. Metsähallituksen luo nnonja kansallispuistojen ho itoon 100 000, (lisäystä 30 000, ) Metsäntutkimuslaitoksen koeasemien ja luonnonsuojelualueiden hoitoon 90 000, (lisäystä 20 000, ). Metsäpeuran talviruo kintaan y m. Perusteluosassa todetaan vielä asiantuntijahen kil ö kunnan lisäämisen tarv e ja edell ytetään Po hjanmaan keskeneräisiä ves istö jä rjesrelytöitä jatkettavan va in siltä os in, kuin se o n yhteis kuntatal o udellisesti selvästi kannattavaa. hoitoon 5 000, . Valtion luonnonsuojelunvalvojan toimisto siirretään metsäntutkimuslaito ksesta maaja mersätalousministeriön yleiseen osastoon /1101111011varai11hoilotoi111isloksi. Tähän sisältyy mm. Petoeläinten tappamien porojen korvauksiin lisätään 50 000, , jolloin kokonaissummalla 210 000, voi daan korvata kaikki löytyneet haaskat. Se sijaitsee Norjan rajalla Anarjohkan rannalla lähellä Skiehttsarnjo hkan yhtymäko htaa; sen Ieunassa on eräretkeilij ö idenkin tuntema rajavartioston auti o kämppä. Tie11rake1111usi11vestoi11teihi11 ehdotetaan lisäystä 14 o/o. assistentti. Palsta o n puiston alueiden ympäröimä. rakentamiseen ja autiomajo jen polttopuuym. Lääninhallituksiin (paitsi Ahvenanmaalle) y111päristö11s11oje/1111 tarkastajat (11). A1etsänpara111111slöide11 valtio napu vähenee 2, 7 milj. 1973 lähtien perustettavaksi y111pärislö11moje/11osaslo, jossa o lisi seuraavat virat ja to imet : osastopäällikkö 1 ylitarkastaja 2 suunnittelij aa nuorempi hallitussihteeri ylimääräinen tied o tussihteeri, sekä tarvittavaa to imistohenkil ö kuntaa (osastojen yhteisinä) Ympäristönsuojelun neu vottelukunta ehdotetaan siirrettäväksi valtioneuvoston kanslian alaisu udesta sisäasiain ministeriöön ympärislö11moje/1111e11110s/o-nimisenä. Luonnonsuojelun kannalta huo mio ta herättäviä uusia rakennuskohteita ovat mm. Lisäys on tarkoitus käyttää aarnialueiden ja luonnonhoitometsien retkeil ypolkuj en, viitoituksen, telttapaikkojen ym. Virallinen luonnonsuojelu: Budjetti 1973 Poimintoja hallit11kse11 tuloja mwoarvioesitykseslä 1111odel/e 1973 LUO O J A YMPÄRISTÖNSUOJELUN ORGANlSAATIO muuttuu perusteellisesti: Sisäas iainministeriöön ehdo tetaan 1.3. 2 milj. mk (6,6 %) ja metsänparannuslainat 3 milj. pääsi hteerin palkkaukseen) 40 000, . OPETUS Kuopion yl iopistoon ympäristöhygienian professori ja 1 yp. Petoeläinten tapporahat pysyvät ennallaan ( 450 000, ). mk(7,3 %). Samalla vakinaista henkilökuntaa lisätään kahdell a: 1 toimistopäällikkö apulaislu o nn ons uo jel un vaiv o ja 2 ylimääräistä tarkastajaa tutkimusapulainen (osastojen yhteinen) 1 toim istoapu lainen (osasto jen yhteinen) Luonnonvarainhoitotoimistolle tulisivat kuulumaan lu o nnons uo jelulaissa luonnonsuojelun valvojalle säädetyt tehtävät sekä ympäristönsuojelua koskevat asiat uudistuvien luo nno n varo jen osalta. D 205. Tähän asti näistä varoista o n kansallisja luonno npuistojen ho itoon käytetty vain pieni osa. huoltoon. assistentti. Ulkoilutoi minnan ho itoon metsähallituksen mailla 100 000, (lisäys 30 000, ). Raippaluodon ja mantereen väli sen, Perä meren virtausten kannalta tärkeän salmen osittainen sulkem inen penkereellä (1973 77) ja Punk aharjun tien siirtä minen rautatien v iereen (1973 75). V ARO J A LUONNOLLE J A LUON ONSUOJELULLE Maan hankintaan luonnonsuojelutarkoituksiin 980 000, (lisäys 490 000, ). SEKALAISTA Vesihalli1111011 menot nousevat 17 % eli 77 miljoonaan markkaan. ympäristönsuojelun koordino intiin liittyvistä kysymy ksistä. 6. Valt io11 pollloai11ekesk11s saa turvetuotantoon varattavien suoalueiden hankkimiseen edelleen 500 000, . Teknilliseen korkeakouluun maisemansuunnittelun apu laisprofessori
However, the existing units working with conservation and environment, W ater Administration and the af/ice of State lnspector /or Conservation, will remain under the Ministry of Agriculture and Forestry. This process produces si111ilar solir/,s, ,vith higher percentage of phosphorus anrl iro11. The exploitation is particu/arlj, Jota/ to the sma/1 Lapp eth11ic group sti/1 holdi11g 011 to its tradilio11al wap of life. 5. No,11 the nalura/ resources have heen taken into 11se: foresls have been logged, rivers have been hamesserl, reservoirs huilt, roads co11stmcled, etc. by Harri Dahlström Pages 164-165 The Government of Finland has submitted to Parliament a proposed budget f or next year. This will seriously impair the coordination o/ environmental conservation. The exploitatio11 of Lapp 11a/ure rmrl people hy Kaarle K/e111ola Pages 165 169 Formely Lapla11d was /eft alone. The lmth is, however, that the tre111e11dous prohle111 af u11employ111e11I is i11creasi11g, the traditiona/ eco110111y S11ch as rei11deer husbandry and fishing are threalened, and lhe forests are practica/lj, gone. 6 000) have been reserved /or supporting the activity o/ voluntary conservation organizations. The Lapp wlture is fading out, with 110 hope for future. The progra111 af this party 111011/d i11c/11de followi11g ideas: 1. lt gives some ideas about the /uture development of the state level organization of conservation and other environmental issues. The local co11servatio11ists co11lacted the la11rlow11er, and, ,vith his per111issio11, filled the rlitches i11 1972. Make lhe world hospitahle for children. This is a real improvement since the organization of conservation has now been without any local bodies. A t the present time so111e 45 per cent of /he solids producerl hy se,vage /reat111e11t are used. According to the budget, eleven inspectors /or conservation will be appointed to w ork in the administrative districts of Finland. A1a11 is a producl af his enviro11111e11/; lhe lech11ological, artificial world af future 111ay creale artificial people. M iracle at Joroinen hy Jaakko Savola Pages 176 177 The 011/y ocwrrence sedge of ( C I a d i 11 111 111 a r i s c II s) in co11ti11enta/ Fi11/a11d is i11 Joroi11e11 i11 eastem Fi11/a11rl. This ca11 he prevented hy co111hi11i11g /he hiological process ivith si111u//a11eous precipitatio11 af phosphoms with ferrous Slllphate. Summaries of the main articles 1n this 1ssue Teach 111e Jo respecl my gra11dchildren by Marlli Lindqvist Pages 162 163 This arlicle is based 011 a Morni11g Prayer i11 radio, given hy lhe author, a 111i11ister. The prayer i11c/11des the se11te11ce: »Teach 111e Jo respect 111y grandchi/dre,,, » Concentration /or conservation. Stop the war against your e11viro11111e11I. This pian/ gro,vs 011 ,vei places, rich in calciu111, a11d s11ch places are very rare i11 Fi11la11rl. This sit11atio11 is reflected in the disc11ssio11 ahot// co11servatio11. The reindeer keepers are worried ahoul the big carnivores ,vhich coulrl f ind a refuge within the park although wolf, wolverine, anrl hear have 110 legal prolecl io11 110w 1vithi11 the 11atio11al parks. The ecological use of wastes by likka V iitasalo Pages 170175 The hasic reaso11 for pol/11Jio11 is thai S11bsta11ces are i11 ,vrong places a11d i11 excess q11a11tities. Give us the right Jo helieve i11 Jhe J11111re. Every war is a ,var against f11ture general ions. /n addition, 40 000 marks have been reserved /or supporting the World Wildli/e Fund of Finland, /ounded this year. 4. II cou/d ive/1 he expected that this had reS11lted i11 a high standard of living for the loca/ people and good hope for fut11re. 2. However, these S11hsta11ces are valuahle, a11d they can be tuet! in agriwlture. Clearly the need is much higher. The controversy hetween Lapland anrl lhe rest of Finland is very similar Jo thai existing hehveen the i11d11strialized 1vorld. The natural resources have 1101 heen used for the henefit af the local people hui those living in southern Fi11/a11d. The budget includes: A special Department /or Conservation will be established under the Ministry of the lnterior, w hich clearly is the right place /or environmental issues. There are pla11s to create a Jorge Natio11al Park, Koilliskaira, i11 eastern Laplanrl ,vhere sov,e virgi11 forest sti/1 exists. The S11rvival of this pian/ was, ho111ever, threatened by ditching af its hahital i11 1970. Since 1970 there has been an Advisory Board /or Environmental Conservation under the Council of State; now it will be under the 206 Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association /or Nature Protection ( Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10, Finland Editor: Teuvo Suominen Ministry of the lnterior. The realization of the true value of this kind of fertilizer may, ho,vever, promole the sol11lio11 of the 111assive pollutio11 of Finnish lakes. The cutting of this area, however, would hring local and lemporary relief for u11e111ploymenl. H e. The biological treat111e11t of sewage ,vaters produces va!uahle fertilizer ,vith high co11ce11/ratio11 of 1111trie11ts. r/o,vever, a large a11101111t of phosphorus escapes the process. The organic pari prevents h11111us erosio11 a11rl the 111i11erals act as fertilizer. 3. O11/y a sma/1 fractio11 af wvages produced i11 Fi11/a11d is /rea/eri a/ a/1. !11 Fi11/a11d a good exa111ple is the pollution of lakes by organic materia/ anti 111i11erals, especially phosphorus. /n the budget, 60 000 marks ( approximately P. anrl the Thirrl 1/Yorld. The 111ai11 obstacles for 110/ using more is the Jack of i11formatio11, difficulties i11 ha11dli11g the very ,vatery materia!, anrl probfems of tra11sportatio11. He dismsses the 11eed Jo create a 11e111 polit ical party represe11ti11g the gra11dchildre11 af lhe present generatio11. As some heavy meta/s may be har111f11/ for the crops gro1v11 with this kinrl of fertilizer it is advisahle to prevenl lheir escape /o the seivage syste111
Tilaamalla varmistat lehden jatkuvan saannin. Lehti ilmestyy 12 kertaa vuoden aikana ja sisältää lähes 500 sivua asiaa valokuvasta ja valokuvaamisesta. TÄMÄ NUMERO MYYTIIN LOPPUUN Pyrimme jatkuvasti julkaisemaan luonnonkuvausta käsitteleviä kirjoituksia ja valokuvia. 2 b F 72 00003 Helsinki 300 207. Ajankohtaista asiaa vasta1 alkajalle ja ammattilaiselle. \ Seuraa Valokuva-lehteä, se kertoo valokuvasta ja valokuvaamisesta. Tarjoamme nyt kaikille uusille tilaajillemme loppuvuoden numerot ilmaiseksi siitä hetkestä, kun maksettu tilaus saapuu meille. 1 1 D Koko vuosikerta 1973 + loppuvuoden numerot 24 mk [ nimi ! lähiosoite 1 postitoimipaikka Tilatessasi tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme. 1 HKI 10/14 Lupa 2423 ---Vastaan• ottaja maksaa posti• maksun VALOKUVA-lehti Korkeavuorenk. Tilaa Valokuva-lehti tällä kupongilla, puheli1 mitse 90-663 433 tai postisiirrolla JIJ 88-I
VUODENVAIHDE LÄHESTYY UUDISTA SUOMEN LUONNON TILAUS! Tämän numeron välissä on tilillepanokortni, johon lllimesi ja osoitteesi on leimattu. Keskiaukeaman liiueellä voit ti lata lahjakor,oi•t ja lahjaesineet. Kirjojen lrsäksi on rarjo!La "EKOLOGIA'', "YMPARISTOAAPINEN", "LUONNONSUOJELUJULKAISUSARJA B":n maksu,ttoma,t vihkoset jne. A descriptio11 of the habits a11d habitat of this bird is given. Adult birds 1vere see11 011 three eyries otherJ11ise seemi11g1J, deserted. The 1vhite-backed 1voodpecker is disappearing by Risto Alatalo Pages 178 179 The 1vhite-backed 1voodpecker ( D e 11 d r o c o p o s I e II c o t o s) has fonnelJ• been relative!y abm1da11t in Finland; 1101v it is on the verge of exti11ctio11. No1v 011ly a ha11df11I of localities are more or less regularly meri for 11esti11g. Other factors arthe clear-cutting of nesting isla11ds, co11e stmctio11 of roads, building of cottages a11d other dist11rba11ce a11d 11tilizatio11 of land. lmporta11t pari, ho1vever, consists of lemmi11gs 1vhich 1vere particularly ab1111da11t i11 1971. Five pairs laid eggs, but 110 chicks hatched. The results are sho1v11 011 the hvo 11pper tables 011 page 185. Lähemmin Suomen Luonnon seuraavassa nurneros·sa.. of land caused the pop11latio11 to decline. The reaso11s for decli11e are the same as for the eagles /ivi11g a/011g the G11lf of Both11ia ( see the previous article). 111 order to preserve the species it is 11ecessary to create special reserves for this pecies, and others living i11 similar habitat. This study is based 011 materia/ collected at 011e 11esti11g site at Utsjoki i11 1959 a11d 197071. The 1vhite-tailed sea eag!es H a Ii a e t II s a I b i c i II a) of the Gulf of Both11ia by Juhani Koivusaari Pages 186 18 7 A caref11I st11dy ,vas made i11 1971, a11d it revealed 22 ad11/t specimens. 111 spite of i11te11se st11dies and careful observations, 011/y one or two 11esti11g pairs are fo,md a1111ua!!y. JOULU LÄHESTYY Luonnonsuojelijan joululahjaksi sopiva,t Suomen Luonnon lahjaoiLaukset, oikealla kuvatut taidokkaat värilli,set kivipii rrokset, luonnonsuojdukirjat jne. It happened i11 K11hmalahti in ce11tral Finland, at the only 11est of this species k1101v11 this year. Discussio11s have bee11 started about rei11trod11ci11g the species i11 the fu ture. The hvo you11g sea eagles raised this year i11 this area are the 011ly 01ies k11011111 i11 the 1vhole co1111try; ho1vever, 110 reports have arrived from Aland, the isla11d lyi11g behveen S1veden and Finland. T,vo pairs 11ested succesfullJ,, each of them raising 011e young. I 11 additio11, there are 011e or IJl!o pairs nesti11g 011 this area, but the exact loca/ities are 110/ yet k1101v11. Later 011 the egg collectors, i11 the so11th1vestem archipelago of Fi11la11d the general persec11tio11 of raptors, a11d 11se i11 order to reveal the prese11t status of this 208 bird. The food of gyrfalco11 i11 Fi11la11d by H eimo Mikkola and Seppo Sulkava The J11hite-tailed sea eagles of the southPages 183 185 1vestern archipelago [11 the beginning of this cent11ry the gyrby Esko J outsamo ane! Kaius H edenström falco11 (Falco r11sticolus) nested Pages 188 189 i11 relat ivef:y good 1111mbers i11 11orthemA detailed study 1vas carried out this year most Finland. The reason for decline is apparently the disappeara11ce of old and decaying trees which are essential for food a11d nesti11g. Nests of seve11 eyries 1vere decorated 1vith fresh hvigs, but 110 11esti11g occurred. Altogether 26 nests 1vere fou1ul 011 fourteen eyries. Thirtew eJ,ries were checked. Table 3 sho,vs a comparison of the food of gyrfalco11 i11 Alaska, lceland, Nonvay, Finland, anti Soviet U11io11, respective!y. TIETOA saat Suomen luonnonsuojeluEiton levittämistä julka,isuis,ta. The World 117ildlife F1111d of Fi11la11d, estab!ished this year, has show11 i11terest i11 doi11g this. Summaries of the main articles in this issue 1vas promised a compensatio11 for his economic losses, a11d he signed a petitio11 to protect seven hectares of his property to conserve the species. The basic reaso11 for the disaster of ali Finnish sea-eagles is the pol/11tio11 of the Baltic Sea by orga11ic merc11ry a11d chlorinated hydrocarbons. Lähiaikoina nlmestyy Suomen luannonsuojeluEicon juLkaisema katsa us TukhoLma:n Ympäri's,tönsuojelukonferenss,Lsta. Table 1 sho,vs the remlts obtai11ed by studying the rem11a11ts fou11d a/ the 11est site; Table 2 is based 011 pellet, 011/y. Nests of three additional eyries were decorated; others were deserted. Uudista tilaus tällä kortilla! Jos maksat ennen tammik uun puoli väliä, osa!Lisrnt arvontaan, jossa jaetaan 3 kpl Urpo Häyrisen loistel,i~sta "SUO"kirjaa (Kirjayhtymä). The percentage of mamma!s is relativelJ• high, especially i11 the pel!ets ( 40 % ) . O11e of them 1vas totally deserted. lt is 110111 expected thai sufficie11/ monetary compematio11 ,viii be fou11d some1vhere. The most importa11t prey by far is ptarmiga11 ( 71.5 % of the renma11ts and 54 % i11 the pelle ts ) . Nämä kaikki vout tihta keskiaukeaman rihuslomakkeella. 111 1972 a similar st11dJ' ,vas made. No t a single pair tried /o 11est ( i11 1971 one pair raised hvo yo1111g 011 this area). Sevw eyries 1vere inhabited by at /east one adult. H 01vever, some of the pairs of this regio11 may have additio11al nests which are 11ot k1101v11 yet, although it seems most probable thai 110 11e1v eyries ,viii be fo1111d i11 the f11t11re. U11til recently the deciduo11S forests have bee11 cleared i11 order to gro,v spmce a11d pine; 1101v birch has become valuable agai11, but the o/d trees are gone. A co11tact ,vith the 1vhite-backed ,voodp ecker by Mauri Sarka11en Pages 180182 This article is a case-historJ' of mccesf11I ef fort to band a white-backed 1voodpecker. Very little ca11 be done; ho1vever, the ornithologists have been IIJ•i11g to feed the eagles 1vith poiso11-free food i11 1vi11ter
Ne on kuvattu mustavalkoisina ohessa. Piirrosten mitat ovat 61 X 83 cm. piirroksen numero. 1914 painettuja Ebba Masalinin piirtämiä kasviaiheisia värillisiä kivipiirroksia. \J1 Korkeatasoisia värikkäitä kivi piirroksia vuodelta 1914 Hel•lnkl 1972 Kirjapaino Llbr1• ON.k.eyhtlO Offset ..... tämän lehden keskellä olevalla tilauslomakkeella.. Kappalehinta on 7 mk. Tilattaessa pyydetään mainitsemaan a.o. N l..,l Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut pienen erän v. Tilaukset esim
Loistelias kuvaja tietoteos, samalla voimakas puheenvuoro alkuperäisen luonnon puolesta. 152 sivua tekstiä, 24 sivua monivärikuvia ja 32 sivua yksivärikuvia. Suurikokoisen teoksen loisteliaat kuvat ja niitä myötäilevä runsas ja asiantunteva teksti kertovat soiden eläimistöstä, kasvistosta, erilaisista suotyypeistä ja -yhdistymistä, s·oiden vuotuisesta elämänkierrosta, niiden taloudellisesta käytöstä sekä myös suojelun järjes,tämi·sen välttämättömyydestä sanalla sanoen asioista, joiden tietäminen, tunteminen ja ymmärtäminen kuuluu nykyään muillekin kuin kaik'kein aktiivisimmille luonnonystäville. Urpo Räyrbae11 Maamme tunnetuimpiin luonnonvalokuvaajiin kuuluva Urpo Häyrinen esittelee teoksessaan kirjallisuudessamme niukasti käsitellyn aiheen, soiden erikoislaatuisen maai'lman. sid. 48:-. Kirjayhtymä. Ovh