. . Ilmoitushinnat : 1/ 1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/ 4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri -ilmoitus 1 200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Urpo Häyrinen Pekka Borg Juha Hämäläinen Pekka Nuorteva Anna -Riitta Wallin TÄMÄN NUMERON KIRJOITTAJAT Thor Heyerdahl, tutkimusmatkailija, Norja Esko Joutsamo, toiminnanjohtaja, Suomen lu onnonsuojel ulii tto, Kerava Lasse K osonen , proj ektisihteeri, Luonto-Liitto, Hel sinki Seppo Kuusela, fil.yo., Hel si nki Matti L einonen, FL, lehtori, Tampere Esa Niemelä, FK, Hebnki Magnar Norderhaug, Ympäristönsuojeluministeriö, Norja Eljas Pohtila, metsänhoitaja, Metsäntutkimuslaitoksen koe asema, Ro vaniemi Pekka Salminen, LuK, Helsinki Juhani Santanen, agronom i, lehtori, Mikkeli Jaakko Savola, ylilääk ä ri, Pieksämäki Sakari Tuhkanen, fil. . 255 H an nu Hautal a; 257 Pressens Bild/Leif E ngberg; 262 Arno R autavaara; 263 Sakari Tuhkanen. . . Fredrikinkatu 77 A 11 , 00100 Helsinki 10 , puh . . 265 Uusi a rauhoituksia . SISÄLLYS Uuteen orga ni saa tioon 229 Tuleeko Sei tsem isest ä kansallispu isto, Matti Leinonen . . . . . 247 Laiv a lla y li saastuvan meren, Th or Hey erdahl . . . . . . . . . . . . 238 H allin as iat ov at huonosti, Esa Nie melä . . . . . . . . 270 Huutoja korvesta . . . . . . . . . . . . 256 Välimeri saas tuu . . . . . 269 Järjes tösih teerin palsta . . . . . SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . . Seitsemisest ä kertoo lisää Matt.i Lein onen s. . . . . Ensi vuoden vuosikerran tilaushinta on 17 mk. . . . . yo., Helsinki TÄM ÄN NUME RO N KUVITUS kansi Urpo Hä yri nen si v u 231, 233 Matti Leinonen ; 235 Kalle Kultala; 241-243 , 245 Christer Wastesson; 250 Urpo Huhtanen ; . . 234 Ydin voi malat saastuttavat vesistöt jäteläm mö llä än, Ja akko Savola . . . 230-233. . . . . . 241 ULP jatkuu, Lasse Kosonen, Seppo Kuusela, Esko Joutsamo ja Pekka Salminen . . 262 Norjan Hardangervidda kansallispuisto vai voi malaitos, Sakari Tuhkanen . . 259 Koillis-At!a ntti saas tuu . . . . . . . . 27 4 Muista uudistaa tilauksesi tämän lehden välissä olevalla tp-kortilla!. . lrtonumerot 3 mk Suomen Luonnon vuoden 1973 numeroita myydään 2,50 mk / kpl , vuoden 1972 numeroita 1 mk / kpl , sitä vanhempia 50 p/ kpl. . Lehti voidaan tilata maksamalla ti lausmaksu 12 mk postisiirtotilille no: 608 21-1. . . . . . . 498 159 . . . . Suomen Luonto · ilmestyy vuoden 197 4 aikana kuutena numerona . . . . . . . 264 Y dinv oimaoptimistit ja -pess imi stit . . KANSI on Pirkanmaalle suunnitellun Seitsemisen kansallispuiston alueelta. . . . 260 Huippuvuorilla suojellaan lintu ja, Ma gnar Norderhaug . . . . . . . . . . . . . . 270 Summaries of the Main Articles in Th is Issue . . . . . . . . . . . . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-'--16 , kesäkuukausina klo 9-13 . . . . . . . . . . . . 230 Siurua n p ää tön allashanke, Juhani Santanen . 263 Ilm asto ja Lap in metsät, Eljas Pohtila . . . . . . . . Maiseman ikuisti Urpo Häyrinen. .
Organisaatiota on kehitettävä edelleen, kohti pienempiä yksikköjä . Silloisen uudistuksen tarkoituksena oli keskittää luonnonsuojelutyö aina sinne, missä ongelmat kipeimmin tunneta an. Suomi on niin laaja maa, että sen jakaminen noin kolmeenkymmeneen alueeseen ei aina tuo voimia ja asiantuntemusta kaikkialle, missä sitä tarvi ttaisiin. Kuluneet vuodet ova t osoittaneet, että muutos o li oi kea. Toimiessaan kuntatasolla tällainen yhdistys pys t yy parhaiten keräämään piiriinsä luonnonsuojelutyös tä kiinnostuneet henkilöt ja samalla se pystyy pitämään tehokkaasti y hteyksiä kuntatason virkamiehiin ja lu o ttamushenkilöihin . Kenttätyöhön perehtyneet ja siitä kiinnostuneet voiv at taas kuntatason yhdistyk sissä keskittyä omaan ty ökenttaansä. Tavoitteena on edelleen, että kuntatasoiset luonnonsuojeluyhdistykset muodostavat alueellisia luonnonsuojelupiirejä, jotka edelleen yhdessä muodostavat Suomen luonnonsuojeluliiton. Käytännössä tilanne on monin paikoin jo johtanutkin kuntatasoisiin luonnonsuojelu y hdi st yksiin, erityisesti maan pohjoisosissa, m1SSa etäisyydet ovat aivan liian pitkät, jotta yksi maakunnallinen järjestö voisi hoitaa koko toimialuettaan . Kuluneet vuodet ovat myös osoittaneet, että organisaatiouudistus oli h yvä, mutta ei vielä riittävä. maakunnalliset yhdistykset, joita Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluu n yky isin lähes kolmekymmentä. D. Toimintaalueitten uudelleen määrittelyssä tuskin voidaan aina välttyä ristiriidoilta . Näin organisaatio muuttum kolmiportaiseksi nykyisen kaksiportaisen asemesta. Entisen y hdistyksen keskuspaikka oli Helsinki ja se saattoi ottaa kantaa lähinnä vai n val takunn allisiin kysymyksiin. Tämä johtuu siitä, että on pystytty paremmin käyttämään hyväksi paikallisia asiantuntijoita, oman alueen tuntemusta, paikallislehdistöä ja on saatu oman alueen väki liikkeelle heitä läheisesti koskettavien asioitten merkeissä. Liitto-organisaation maakunnalliset yh dist ykset ova t voineet keski ttyä om iin toimialueisiinsa. Luonnonsuojelupiirit tulisivat siten vastaamaan n ykyis iä maakunnallisia luonn onsuojeluyhdistyksiä, liiton jäseniä. Maakunnallisissa yhdistyksissä saatu järjestökokemus puolestaan helpottaa koordinointiongelmissa. Suomen luo nnon suojeluliiton n ykyisille jäsenjä rj es t ö ille, maakunnallisille luonnonsuojelujärjestöille, organisaatiouudistus merkitsee monenlaisia muutoksia ja runsaasti ongelmia. Käytännössä asia usein järjestyneekin niin, että nykyisten yhdistysten toimintaan ja toimialueeseen perehtyneet henkilöt tulevat ainakin aluksi ohjaamaan piirien toimintaa ja hoitamaan yhteydet liittoon . Suomen luonn onsuojeluliiton viime kevään liittokokouksessa h yväksyttiin periaate, että jokaiseen elinvoimaiseen kuntaan tai kuntaryhmään on perustettava paikallinen luonnonsuojeluyhdistys sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee . Suomen Luonnonsuojeluyhdistys luovutti tehtävänsä Suomen luonnonsuojeluliitolle. Onhan muuan nyk ytilanteen suurimmista vaikeuksista se, että samat henkilöt "pakotetaan" sekä paikalliseen kenttätyö hön että alueelliseen järjestöt0imintaan. Täm ä puolestaan on monissa kysymyksissä vä lttämätöntä eteenpäin pääsem iseksi . Oleellisinta muutoksessa oli se, että entiseen yhdistykseen kuului pääasiassa henkilöjäseniä, kun taas liittomuotoisen järjestön jäseniä ovat itsenäiset luonnonsuojeluyhdistykset, pääasiassa ns. Lukuisat maakunnallise t yhdistykset ovat saaneet aikaan paljon sellaista, mikä entisen yhdistyksen aikana ei olisi ollut mahdollista. Silloin nähtiin myös, että muut.os tulee o lem aa n va ikea. Kuntatasoisten järjestöjen työstä saadut kokemukset ovat olleet yksinomaan m yönteisiä, ja ne rohkaisevat pyrkimään siihen myös maan muissa osissa. Myös Ruotsin Luonnonsuojeluyhdistyksen työ on jo pitkään perustunut kuntatasoisten yhdistysten aktiivisuuteen. Suomen Luonto No 5 1974 Uuteen organisaatioon Vuonna 1969 tapahtui vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön organisaatiossa muutos. Toiminnan painopisteen siirtyminen sen sijaan tuskin on nykyisille yhdistyksille menetys; pikemminkin on helpotus, että aktiivisten henkilöiden vastuulla olevat alueet supistuvat ja ongelmat rajautuvat tarkemmin. N y t, kun k o nk reettiset muut0ks et tule vat ajankohtaisiksi, tarvitaan samaa päämäärästä tietoista näkemystä, jonka avulia voitetaan käytännön vaikeudet . Liittoko k o uksen päätös siirtyä kolmiportaiseen orga nisaatioon perustui vakaumukseen, että juuri tällä tavoin v oitaisiin parhaiten toteuttaa va paaehtoisen luon nonsuojelutyön ta vo itteita
Rantoja reunusta va t useimmiten nevat ja rämeet. Ikaalisiin kertyy matkaa jo 60, Tampereelle 70 ja Poriin 120 km. Sen avulla pyritään säilyttämään edustava näyte eteläisen Suomenselän metsä-, suoja järviluonnosta. PIRKANMAAN ENSIMMAINEN KANSALLISPUISTO Selvityksen tehneessä työryhmässä olivat edustettuina taloustiede, metsätalous ja biologia-e kologia. Pienet järvet ovat vai taosal taa n ruskea vetistä oligotrofista tyyppiä . Samalla sillä olisi monipuolista opetusja virkistyskäyttöä. Tätä 180 sivun mittaista selvitystä kannattan ee siksi esitellä ja ruotia tämän lehden palstoilla.''· MITA SEITSEMISESSA ON. Tunnetuin suojelun koh de o n Multiharjun aarnialue mahta vine ikipetäjineen ja keloineen. Tulos on heti alkuun todettava turhan laaja ja epätasaisesti painottunut syystä, että työ palveli tekijöitään myös opinnäytt ee nä. Vesist ö llisesti ansallispuisro. Tämä puistosuunnitelma täydentäisi toteutuessaan olennaisella tavalla maan eteläosan harvaa luonnonsuojelualueverkostoa. MISSA SEITSEMINEN ON. Ympäristö nsuojelun neuvottelukunnan toimesta valmistuneessa suunnitelmassa kansallispuistoverkostomme kehittämisestä on Pirkanma alle ehdotettu kolme puistoa: Seitsem inen Kurun-Ikaalist en rajamailla, Hel ve tinjärvi-Kovero Ru ovedellä ja Siikaneva Orivedellä. Lähimmät kuntakeskukset ovat Parkano (20 km) ja Kuru (30 km) . Hallinnollisesti suurin osa Seitsemisestä sijoittuu Kurun alueelle, noin kolmannes jää Ikaalisten puolelle. Ylei svaihekaava n pohjalta. Sitä kauniimpia ovat tasai selta alustalta n o usevat harjujakso t, Seitseminen ja Multiharju, joilta avautuvat juhlavat näkymät ympanstoon. Samantapaista luontoa o n myös Pitkäjärven luonnonhoitometsässä. Tiivistelmä on kuitenkin luvassa. Valtaosa Seitsemisestä on pi eni piirteistä kankaremaata. Alueen suot ovat suurimmaksi osaksi pieniä rämeitä, korpi a ja nevoja. Erämaiselle lajistolle se tarjoaisi suhteellisen laajan ehdotuksen mukaan 4 500 hehtaarin suuruisen turvapaikan . Sitä kuten itse selvitystäkin on saatavana Tampereen seutukaavaliitosta, Satakunnankatu 11 A, Tampere 10. Matti Leinonen Tuleeko Sei tsernisestä kansallispuisto Ikaalisten ja Kurun kuntien alueelle suunniteltu Seitsemisen kansallispuisto on yksi Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan uuden puistosuunnitelman osa. Seutukaavaliitto on vaihekaavan pohjalta julkistanut tutkimuksensa ja suunnitelmansa Seitsemisen puistosta. Seutukaavaliiton selvityksessä ehdotetaan kunnanrajojen muuttamista siten, että puisto jäisi kokonaan Kurun ja samalla Hämeen lään in puolelle. Ensimmäisen 230 kerran tässä maassa esitetään yksit yis kohtainen puistosuunnitelma ennen kuin on edes varmuutta puiston perustamisesta. Pääosa Seitsemisen metsistä on kuitenkin 40-100 vuoden ikäisiä. B ,,. Selvitys kartoittaa alkusivuillaan kansallispuistojen merkitystä ja päämääriä yleensä, hakeutuu Suomen tilanteeseen ja päätyy alueelliselle taso lle: Pirkanmaalla ei kansallispuistoa ole, toisaalta siellä on rauhoittamisen arvoisia ko hteita, muistakin sy istä kuin turistien houkuttimek si.. Seitsemisen suunnite lma Tampereen 57 1974. Erityisesti Seitseminen on vanhastaan tunnettu näk öa lapaikka. Keskustelu Seitsemisen kohtalosta jatkuu kiivaana. Luonnonmaantieteellisesti Seitseminen on eteläistä Suomenselkää, sen ja Lounaismaan murrosaluetta. Tämänkin puiston yhteydessä ilmenevät rauhoitustoimintaan liittyvät kysymykset, kuten työllisyys, puuntuoton menetys , monenlaiset paikallisille asukkaille koituvat seurausvaikutukset jne. Viljavimpia tyyppejä lukuunottamatta edustettuina ova t kutakuinkin kaikki Suomenselän ete läosien suotyypit. merkittävin on Seitsemisjoki, jonka koko valuma-alue jää puiston alueelle. Tärkein ohikulkutie on kantatie 332 Parkano-Kuru . Joukossa on kuitenkin par i kirkasvetistä oligotrofista 1am pea ja yksi eutrofinen umpeutuva järvi, Seitsemisjärvi. Näistä erityisesti Seitseminen on saa nut taakseen vahvoja paikallisia hankkeen ajajia, seutukaavaja maakuntaliiton, jotka yhteistoimin Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa ovat jo pitkälle kehitelleet ajatusta uudesta kansallispuistosta . Valtakunnallisessa ohjelmassa Seitseminen saa erityismaininnan kiir ee llisesti rauhoi tetta vana EteläSuome n metsäluontoa edustavana alueena. seurukaavaliiron julk
Suurimpana puutteena puiston perustamisen jälkeen on ollut hoidon, tiedottamisen ja opastuksen laiminlyönti. 1300 ha. HOITOMETSAN JA AARNIMETSAN RISTEYTYS Työryhmä es ittää puiston jakamista kolmeen vyöhykkeeseen. Aarnivyöhykkeen ympärille on tarkoitus jättää 20 m:n suojavyöhyke. 3300 ha. Jälkimmäisen yhteydessä korostetaan puiston merkitystä mm. 231. Muita perusteluja ovat alueen virkistysarvo ja taloudellisen merkityksen kasvu lisaantyvän kävijämäärän myota. Ainoat rakenteet olisivat kävelytiet. Edellisen pohjana ovat Seitsemisen luonnon ainutlaatuisuus, vaihtelevuus, kauneus, ikimetsät sekä maantieteellinen ja ekologinen edustavuus. Pirkanmaasta yhtenäisenä matkailualueena on laaja kuvaus; sen yhteyteen kytketään sitten uusi houkuttel eva kohde, Seitseminen. Kansallispuistopolitiikan työryhmä toteaa Suomessa olleen "varsin passiivista, jopa suljettua". Suunniteltuun Seitsemisen kansallispuistoon sisältyy myös kuuluisa Multiharjun aarnialue yksi Etelä-Suomen viimeistä ikimetsistä. Ne olisivat kokonaan taloudellisen toiminnan ulkopuolella. Puiston aikaansaamista perustellaan ensisijaisesti luonnonsuojelullisilla ja kulttuurillisilla tarpeilla. Kaikkien järvien ympärille jäisi 30 m:n lev yinen koskematon rantavyöhyke. Aarnimetsät käs ittäi sivät n. Lähes kolmannes puiston alueesta tulisi olemaan vanhaa metsää liito-oravan, varpuspöllön ja vaeltajan iloksi. Niitä hoidettaisiin mittatilaustyönä tehdyn suunnitelman mukaan. Näin saadaan yhä la aje mmat p11nt mukaan luonnon suojelu t yö hön ." Oman t yöns ä pohjak si r yhmä on pyrkiny t ottamaan "kansainväliset kansa llispuistosuosi tuk se t se kä ekosysteemipohjaisen kokonaisvaltaisen ajattelutavan". Työryhmä itse on "aktiivisen toimenpidepolitiikan" kannalla . koululaisten retkeilyalueena ja osana poliittisten päätöksentekijöiden ympanstonsuojelukoulutusta. Muilla alueilla näkyy ihmistekojen jälki. Eräänä kantavana ajatuksena on kunkin puiston käsittelemin en nim enomaa n sitä va rten tehdyn suunn itelman mukaan. Sillä se ymmärtää "uusien potentiaalisten kävijäryhmien saamista kiinnostuneiksi kansallispuistoista kas va tus, opetusja virikstysmielessä. Tarkoituksena on antaa nykyisen istutetun puusukupolven k y psyä korjuuikään. Toisena vyöhykkeenä olisivat luonnonhoitometsät, alaltaan n
Luonnonhoitometsien nettotulo olisi arvioiden mukaan noin 60 °/o talou smetsinä hoidetun alueen tu losta . Seitsemisen alueella on pidetty paljon porua kuntien ja seurakuntien menettämistä verotuloista, jos puisto syntyy. Nykyinen maankäyttö selvitetään. Tässä vai heessa ei kannata h aikailla muutaman roskiksen sijaintia. Tavoitteena on kaikkien muiden paitsi puiston käyttöä palvelevien ra~enteiden ja ihmisjälkien poistaminen . TALOUDELLISET TEKIJAT Laaja osa työryhmän selvityksestä käsittelee puiston taloudellista ja kansantaloudellista merkitystä. Tämä on tietenkin näppärä tapa osoittaa puiston arvo populaarikielellä, rahalla, mutta peru st elu on sittenkin vähintään kyseenalainen . Sen mukaan vanhoja sähkölinjoja revitään, laitureita puretaan, veneitä poistetaan, aurausja raivausjälkiä siistitään, ojia tuki taa n jne. Työryhmä itse valittelee joidenkin yksityiskohtaisten suunnitelmien puuttumista, esimerkiksi luonnonhoitometsän kuviokohtainen suunnittelu, tieja liikennesuunnittelu, majoitusalueet. Pitkällä tähtäimel lä koko Seitseminen muuttuu aarnialueeksi: alkuvuosikymmeninä luonnonh o itomets ät ovat kan sa llisp ui stoks i "kunnostetta vaa" aluetta. Ihmisen askareet keskittyvät puiston kolmanteen vyöhykkeeseen, joka käsittää tarpeelliset kulkuväylät, hallintoja huoltotilat sekä palvelupisteet. Kustannuksia pohdittaessa on työ ryhmän perusajatus oikea: kustannus-tuotto-ajattelusta on siirryttava "kustannushyötyanaly ys iin , jolloin perustamisen ratkaisevimmaksi tekijäksi muodostuu kansantaloudellinen kokonaish yö t y, jossa aineettom at opetus-, kasvatusja v irkistyshyödyt saava t niille kuuluvan keskeisen osuutensa". Seitsemisen suunnitelmassa on yksityiskohtaiset kuvaukset alueen luonnosta aina geologiaa ja paikallisilmastoa myöten. Hienot yö n aika on vasta, kun on saatu varmuus puiston perustamisesta. Paikallisen väestön suhtautuminen puistoon jää työryhmän selvityksestä pois. Puiston rajaukseksi on piirretty kolme vai htoehtoa, joista seutukaa val iiton hallitus on päätynyt 4 600 ha:n kompromissiin. Puiston perustamisen aiheuttamat metsä taloudellise t kustannukset ovat selvämarkkaisella pohjalla. Hakkuun jälkeen alueet sa1S1vat metsittyä luonnonvaraisesti. Kunnat ja lääninhallitukset ovat kantansa ilmaisseet: rauhoitus saa koskea vain valtion maita, yksityisillä tiloilla on voitava jatkaa maataloutta, työllisyysongelmat on selvitettävä, suunniteltuja liikennerajoituksia ei pidä toteuttaa jne. Ensimmäisen 20-vuotiskauden aikana hakkuutulojen menetyksiksi arvioidaan vuosittain pystyhin toina 400 000-500 000 mk. Mitä tehdä ojitetuille soille. Kuinka kaukaa, millaisia ja miten liikkuvia ihmisiä puisto mahdollisesti kävijöikseen houkuttelee, paljonko puiston perustaminen maksaa, korvaako turismi erityisesti metsätaloudessa menetettävät ansiot jne. T yö ry hmän ehdotus aarnialueiden ja lu o nn on hoito mets1en yhdistämisestä saman puist on al ueelle eriasteisina vyöhykk ei nä noudattaa kansainväl istä käytäntöä ja tarj oaa sellai sena mallin muillekin su unnitelluille puistoillemme. Nämä summat eivät kuitenkaan häikäise: vuosittain parisataa tuhatta markkaa . Maksajakin on tiedossa: valtion tehtävänä on tietenkin korvata tällaiset . Työryhmä päätyy ratkaisuun, jonka luonnonmukainen tulos näkynee vasta sukupolvien päästä: osa ojista luodaan umpeen, osa jätetään silleen ja soiden lannoitus lopetetaan. T yöry hmä taulukoi puistos ta aiheutuvat rahalliset menot ja siitä tulok si laskettavat markat rinnakkain. Työryhmä on laatinut käyttösuunnitelman kullekin osa-alueelle. puiston sija inti ja koko, etäisyydet asutuskeskuksista, niiden väestörak enne, liikenneyhteydet ja kilpailevat puistot. Lopputulos on se! vää voittoa miltei 600 000 mk! Hetken pällistelyn jälkeen löytyy selityskin: alueen vi rkist ysa r vo on laskettu "nk. Luku on perin optimi stinen (?), sen perustelut yh232 tä aikaa epämääräiset ja sinisilmäiset. Lopputulos monenmoisten turhan laajoilta va ikuttavien ja vähän vakuuttavien laskelmien jälkeen on yli 40 000 kävijää vuosittain! 6 500 koululaista, 30 000 muuta pirkanmaalaista ja 7 500 kauempaa tullutta kulkijaa. Siihen vaikuttavat mm . Puiston perustamiskustannuksissa (palkat, materiaali , tiedotus) pääd ytään arvioon 678 000 mk. SEITSEMISEN SUUNNITELMA MALLIKSI MUILLE Jo rauhoitettujen alueiden h aja llisuus on o n ge lma Seitsemistä perustettaessa. Käyttökustannuksiksi lasketaan v uosittain yli 200 000 mk. Menetelmällä voitaisiin äkkiä katsoen muuttaa koko Suomenniemi rauhoitusJa virkistysalueeksi ja osoittaa se vielä voittoa tuottavaksi! En millään tavalla vastusta puiston perustami sta tai koko suunnitellun kansalli spuisto-ohjelman toteuttamista, mutta väkisin tehdyt rahalliset perustelut rahalla mittaamattomista asioista antavat pikemmin aseen vastustajan käsiin kuin edistävät itse hanketta. T yö ryhmä käyttää tämän asian tiimoilta runsaasti sivuja puiston "takamaan", sen taloudellisesti merkityksellisen alueen kartoittamiseen. minimimallia käyttäen, jossa katsotaan, että alueen virkistysarvo on vä hintään perustamisja käyttökustannusten suuruinen". Minusta tällaiset ripsee t eivät tähän suunnitelmaan kuulukaan, nytkin niit ä on liikaa . Reino Kalliola aikoinaan totesi. Jos luonnonhoitometsissä harjoitetaan metsätaloutta nykyisen puusukupolven ajan, on menetys enää parikymmentä tuhatta markkaa. Myös niiden sijainnista, laajuudesta ja laadusta on melko yksityiskohtainen esitys. menetykset. Seitsemise n suunnitelma on virike kansallispuistoverkoston kehitt ämi se ll e: kustakin aiotusta puistosta kunnollinen tutkimus ja suunnitelma, jonka po hjalta asia lopullisesti päät etään
Kun perustamispäätös syntyy optimisti on oltava on edessä seuraava ongelma: miten järjestää Seitsemisestä puisto, joka lunastaa lupaukse t suuresta kävijämäärästä samalla kun luonnonrauha ja -koskemattomuus säilyvät. _/) .. ' i ' ,1( '), ..... / J/11. kansallispuiston olevan paradoksin: sen luontoa olisi suojeltava, toisaalta saatava sinne mahdollisimman paljon ihmisiä. Seitsemisen suunnitelmassa korostuu voimakkaasti ja pelottavastikin usko kymmeniin tuhan siin kävijöihin, ympärivuotiseen toimintaan, hyvin järjestettyihin palveluihin, joita tarvitseva t suuret ja pienet, irralli se t ja ohjatut retkeilyryhmät, joukossa pari sataa koululuokkaa vuosittain. Toivon mukaan se sai vesiperän. Liittohallitus esittää jo n y t lievennyksiä suunnitelmissa oleviin liikennejärjestel yi hin ja luonnonhoitometsien käsittelyyn . V APO tutki suot, myö s jo rauhoitetun Kivinevan. Mitä ne täsmällisesti ottaen tarkoittavat, jää sanomatta. ... Mutta vastustuskin on kova . Tähän toivottavasti maltetaan pitäytyä, kun päätös puiston peru sta misesta aikanaan saadaa n aikaan. . Vasen alakuva es1ttaa siltaa, Joka kuuluu alueen hyvään polkupyöräverkostoon. 233. Todettakoon kuitenkin, että esitetyssä suunnitelmassa korostetaan "Seitsemisen kansallispuiston merkitystä erämaaluonteisena luonnonnähtävy y tenä ja opetuskohteena, jonne matkailua pal velevista toiminnoista ovat suotavia vai n sellaiset, jotka edellyttävät tällaista luontoa läheisyyteen". Lieve nnykset ovat joka tapauksessa myönnytyksiä mm. Tätä nykyä Seitseminen on Metsähallituksen taholta toimenpidekiellossa, kunnes päätös puistosta sy nty y. Sitä mukaa kun suunnitelmat Seitsemisen rauhoittamisesta ovat edistynyt, ovat kiihtyneet myös aavistushakkuut ja auraukset, jotta valtion metsäta_lo1_1den runt~lema _alue_ ei enää kelpaisi kansallispuis~o~~i. Säilyykö Satakunnan Lappi. Hankkeella on pystyvät ajajat, jatka UKK:a m yöten ovat käyttäneet alueella ajatukselle myönteisiä isokenkäisiä. Yielä <;>n ehjääkin luontoa jäljellä, ja valtionmaaat on nyt Julistettu to1menp1dek1eltoon. Onko Seitsemisestä tulossa kaiken kansan markkinapaikka luonnonsuojelun siivellä. kuntien painostuksen alla. Tuleeko Seitsemiseen kansallispuisto, Pirkanmaan ensimmäinen
Tästä innostuneena tai yhteistä taktiikkaa toteuttaen teki Pohjolan Voima välittömästi aloitteen altaan rakentamisedellytysten tarkistamisesta. 1969 hyllylle, kun valtio ei suostunut sitä riittävästi rahoittamaan. Tämän johdosta Vesihallitus asetti 27. UUSI YRITYS TANA VUONNA Tuli ns. Miten herra pääjohtaja lienee tähän käsitykseen tullut?. . Sitä ennen oli Pohjolan Voima kärsinyt toisenkin takaiskun, kun sille ei myönnetty lupaa johtaa Kitkajärvien vesiä Livojärven kautta Livojokea myöten Iijokeen, vaikka toiminnanjohtaja P. Mutta joki jauhoi kultaa yhdeksälle puunjalostusyhtiölle, jotka omistavat Pohjolan Voiman , antamatta enää mitään muuta kuin haittatekijöitä Iin ja Yli-Iin kunnille sekä i,iiden asukkaille. Jaatinen, kun häntä kuljetettiin viime kesäkuun alussa suunnitellun allasalueen halki, toteaa puheessaan, että "tämähän on ihana altaan paikka, eikä väestö sanotta vas ti nä ytä vastustavan altaan rakentamista". Allashanketta kannatti innokkaasti Pudasjärven silloinen kunnanjohtaja Veikko Honkanen muutamien luottamusmiesten tukemana, mutta suunnitelma joutui v. Savisarvi Vesihallituksesta apunaan lähinnä Pohjois-Pohjanmaan Ves1p11nn ja Pohjolan Voiman asiantuntijoita, tulee laatimaan Ja laadituttamaan tarpeelliseksi katsomansa selvitykset Siuruan allashankkeen osalta sekä luovuttaa työn tuloksen Vesihallitukselle ja Pohjolan Voimalle. 2. Tutkimusten moninaisuutta ja laajuutta ajatellen käytettävä aika on hämmästyttävän lyhyt, mutta toimintaohje "tarpeelliseksi katsomansa selvitykset" selvittänee täysin taktiikan . Vanhat suunnitelmat kaivetaan esiin arkistopölyistä ja niitä yritetään kiireesti toteuttaa ennen kuin seurausvaikutuksia ehdi. Tätä ei tarvitse ihmetelläkään, sillä liiton varapuheenjohtajana toimi vielä silloin entinen kunnanjohtaja V. Hintikan mukaan se olisi ollut kannattavuuden ehdoton perusedellytys . Edelleen toimikunnan työohjeessa sanotaan, että sen tulee olla aktiivisesti yhteistyössä alueen asukkaiden valitseman "Paikallisen Siuruatoimikunnan" sekä kunnan elimien kanssa. . Myös aloitettiin tutkia Yli-Iin kirkonkylän kohdalla Iijokeen laskevan Siuruanjoen yläjuoksun allastumista ja samalla viritettiin alueen asukkaisiin, n. 800 henkeä', pitkä painajaisuni, joka on nyt saavuttamassa kulminaatiopisteensä. Sen myötä ratkaistaan myös tuhansien ihmisten tulevaisuus. Asiantuntijoina toimikunta käyttää myös Oulun yliopiston voimia ja tutkimukset tulisi saada valmiiksi jo tämän vuoden lokakuun loppuun mennessa. Vesivoima tuli kenkättyä, raha menetti arvonsa, voimayhtiö aloitti raennustyöt joen alajuoksulla, vaelluskala hävisi, uimavesi tärveltyi ja maisemat röykkiöityi vät. ENSIN IIJOKI Kuusamon ylängöltä alkava ja Iin kirkonkylän kohdalla Pohjanlahteen laskeva, n. Toimikunta, jonka puheenjohtajana toimii vesihallintoneuvos R. On valitettavaa, että vaikka luvataan suorittaa täydellinen hyötyja vahinkovertailu ennen päätöksen tekoa, niin niinkin korkean tason henkilö kuin Vesihallituksen pääjohtaja S. Eikä kukaan vielä aavistanut todellista vaaraa, kun Pohjolan Voima alkoi vähin äänin ostella vesiosuuksia 1940-luvun alussa. 234 SITTEN HALUTAAN MUKAAN KITKAN JA SIURUAN VEDET Kun Iijoen rakennustyöt alkoivat 1960-luvun alussa, niin suunnitelmana oli koko vesistöalueen kahlitseminen, jonka toteuttamiseksi laadittiin selvä taktiikka. Aina 1960-luvulle saakka Iijoki sai säilyttää luonnonkasvonsa lähes koskemattomana sekä tarjota sen varrella asuville monipuolista puuhaa ja vaivannäköä, mutt~ myös jatkuvasti hienoja palkintoja puhtaan vetensä ja vaelluskalojensa ansiosta. Se vähäinen ja yksipuolinen informaatio, jota on saatu suunnittelijoiden taholta, osoittaakin selvästi, että Pohjolan Voiman, Vesihallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan Vesipiirin toiminta on täysin yhteneväistä. 310 km:n pituinen Iijoki elää historiansa kohtalon hetkeä. Tuttu tunne, kuten pikku pojalla, jolta pissa meni pakkasella housuihin; ensin lämmitti, sitten itketti. tään selvittää. 197 4 toimikunnan selvittämään kiireellisesti tekoaltaan rakentamiseen liittyviä seikkoja. Honkanen. Jo kerran kuopattu Siuruankin allashanke on kaivettu haudastaan. Juhani Santanen Siuruan päätön allashanke Suomen sitkeähenkinen vesivoimakeskustelu sai tekohengitystä energian hinnan taannoin kohotessa. energiakriisi ja sen myötä Siuruan tekoallassuunnitelma vedettiin uudelleen esille. Virolaiselle ottamatta sitä ennen lainkaan yhteyttä Pudasjärve n kuntaan. Virallisesti aloitteen tekijänä toimi nyt Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto, joka esitti asian vuoden 1973 lopulla valtiovarainministeri J
Edelleen Pudasjärvestä ruopattaisiin Härmänja Livonjoen sekä Aittojärven kautta, jonka ympärillä on vanha kyläyhteisö, 100 200 m leveä täyttöväylä altaaseen. 450. Marjastuksen, kalastuksen ja metsästyksen suhteen menetykset olisivat myös huomattavat. Tulvan vaikutus ulottuisi Pudasjärven keskustaan Kurenalle saakka, jossa osa vesija viemäriverkostoa joutuisi veden alle. 650 ha ja asukkaita tällä hetkellä on n. Alue on myös poronhoidon kannalta tärkeä. Tiloja on alueella n. Altaan toteutus kuivaisi myös pitkälti jokiuomia: Iijoen pääuoma Livonjoen suulta Kipinän alapuolelle n. 2 0/o. Se jauhaantuisi hienoksi ja huonontaisi veden laadun aina Iijoen alajuoksulle ja jopa merialueelle Iin edustalle saakka. Tekoaltaan vedenpinnan maksimikorkeuden tulisi näet järvijakso Kivarin-, Pudas-, Tuuli-, Kaakkuri-, Ontamoja Taipaleenjärvi, joiden ympäristöä joutuisi veden ;;:lie tuhansia hehtaareja . kauneusvettä, mikä on sinänsä silkkaa hämäystä, sillä vähäinen virtaus, Pohjolan Voiman ilmoituksen mukaan n . Metsää on n . Alueen elinkeinonharjoittajat eivät ole samaa mieltä. Suunnitellun allasalueen pintaalasta, n. 30 km :n pituudelta, ja Siuruanjoen alajuoksu altaasta lähtien, lähes 50 km, kuivuisi kokonaan. Tosin on luvattu pohjapatojen avulla ns. 2,5 m l sek., 100 200 m leveässä joessa ei tuntuisi missään, vaan aiheuttaisi nopeasti veden rehevöitymisen ja siten vähitellen täydellisen 235. 250 km 2, omistaa valtio n. "Tämähän on ihana altaan paikka" totesi vesihallituksen pääjohtaja Jaatinen nähdessään Siuruan suunnitellun altaan paikan. 130, joilla on peltoa n. 52 °/oja kunta n. Vesi hukuttaisi noin 130 tilaa ja kokonaisen poropaliskunnan. MAATALOUS, POROTALOUS, KALASTUS, VIRKISTYS ... 42 °/ o, yhtiöt n. Rakentaminen tuhoaisi täydellisesti Ikosen paliskunnan (sallittu poroluku 400) ja KollajanKiimingin paliskunnan (sallittu poroluku 1 700) kesäja syyslaitumet jokseenkin kokonaan sekä osia vielä kahdesta paliskunnasta. LAAJA HAITTA-ALUE Altaan rakentamisesta koituva vahinkoalue muodostuisi todella yllättävän suureksi. Esiintyisi myös happikatoa, jota tutkimuksissa on todettu säännöllisesti esiintyvän kaikissa altaissa. Vedenpinnan edestakainen vaihtelu turveperäisessä maastossa, kuten Siurualla, aiheuttaisi turpeen vuorottaisen pohjaan laskeutumisen ja taas ylös nousemisen. Varsinaisella allasalueella veden korkeuden vaihtelu olisi peräti 10 m, ja rantaviiva siirtyisi monin paikoin jopa 10 km . 12 600 ha ja hyvää ojituskelpoista suota 2 000 3 000 ha. 4 °/o, yksityiset n . Seurausvaikutukset ulottuisivat vielä laajemmalle
Kansantaloudellisesti voidaan suorittaa esim. NÄENNÄISDEMOKRATIAA Kun Pohjolan Voima lähti Vesihallituksen kanssa toteuttamaan allassuunnitelmaa, niin päätettiin toimia ainakin näennäisesti demokraattisessa hengessä. Merkitys olisi mitätön ja pienenisi nopeasti pitkällä aikavälillä, jolta kannalta asiaa olisi tarkasteltava. Pohjolan Voima perustelee rakentamista sillä, että se olisi varavoimaa ja käytett äisiin samalla kulutushuippujen tasaamiseen. Jokialueiden arvon menetykset rantatonttien, talousveden saannin vaikeutumisen, kalastuksen ym. 1974. Siinä kokouksessa perustettiin ns. mk (100 mk 30 000 k-m 3), mikä jalostettuna olisi ehkä nelinkertainen eli 12 milj. Jo aikaisemmin ol i perustettu Siuruanjoen alajuoksulla Siuruanjoen Suojelutoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Olli Suorsa sekä Pudasjärven Kollajalla Iijoen Suoje!utoimikunta, jonka puheenjohtaja on tämän kirjoittaja. mk ylitettäisiin varmasti moninkertaisesti, ja kun lähdetään laskemaan myös reuna-alueiden vahink oja, summa nousee kuin pullataikin a. Toistaiseksi Pudasjärven kunta, jonka alueella allas sijaitsisi, ei ole halunnut tutkimuksiin vedoten ottaa vielä virallista kantaa, mutta kylläkin on tu onut esille epävirallisesti selvin sanoin vastustavansa allashanketta . Pääomitettuna 20 vuodelle se tekee 240 milj. Ainakin h e tuntevat nyt Tantaloksen tuskia, kun vettä virtaa "hukkaan". Mutta sitähän on kokonaisuudessaan ves1vo1ma. Pohjolan Voiman ilmoituksen mukaan se olisi 365 milj. kWh/v, mikä tällä hetkellä merkitsisi ehkä 3 0/o :n lisäystä vesivoimaenergian kokonaistuotannossamme. Uhkana o li, että muuten Pohjolan Voima katkaisee neuvottelut. pilaantumisen. Kokous antoi valtuudet neuvotella markoista, mikä vai he on nyt Hintasuositustoimikunnassa meneillään. 6. 3 penniä/ kWh) eli 3 365 milj. 1 500. mk. seuraava laskelma: Kilowattituntien tuottama puhdastuotto (n. Tämä vauhditti altaan vastustajien toimintaa, kun näytti siltä, että Hintasuositustoimikunta olisi valmis myymään "selkänahkansa". Vastaava laskelm a porotalouden kohdalla olisi 2100 x 1000 mk (elävän täysikasvuisen poron hinta 1000 mk) eli 2, 1 milj mk, mikä pääomitettuna tekee 42 milj. Pääomitettuna 20 vuodelle se tekee 219 milj. Sitä varten organiso1t11n suunnitellulla all asa lueel la väestön kokous 16. Samassa kokouksessa päätettiin pyytää Sisäasiainministeriöltä lausunto allashankkeesta sekä lähettää kannanottopyyntö myös Pudasjärven, Yli-Iin, Iin, Taivalkosken ja Kuusamon kunnanva!tuustoille. 1974, jossa Hintasuositustoimikunta pyysi valtuuksia neuvotella markkalinjalla korvausperusteista. 3. Iijoen Suojelutoimikuntaa laajennettiin Pudasjärven jakokunnan alueella ja paatettiin aloittaa välittömästi nimien keruu adressiin, joka oli jo kesällä suoritettu Siuruanjoen Suojelutoimikunnan alueell a. 1974, jossa perustettiin Paikallinen Siuruatoimikunta. Kuvaavaa Pohjolan Voiman taktiikalle on sekin, että jo rakennetuissa viidessä voimalaitoksessa ovat valmiina aukot kolmansia turbiineja varten. 3 milj. Tähän tuli edustajia etupäässä suunnitellulta allasalueelta sekä lisäksi kaksi kunnan edustajaa. mk. 350 tilaa ja asukkaita n. Päätettiin nimenomaan, ettei markoista missään nimessä puhuta, vaan nämä toimenpiteet olisivat varotoimenpiteitä. Näin o li kolmikantaperiaate valmis neuvotteluja varten, jossa PohjoisPohjanmaan Vesipiirin p1ta1s1 edustaa puolueetonta kantaa. jo yli 1 000 ja keruu päätettiin ulottaa Pudasjärveltä aina Iihin saakka. Seuraava yleisökokous Siurualla pidettiin 8. Kaiketi voimayhtiön taholta väitetään, ettei ilman Siuruan tekoallasta Iijokea olisi kannattanut rakentaakaan. Sitäpaitsi vaara ulottuisi koko jokialueelle siten, että Iijoen koko rakennussuunnitelma pyrittäisiin sitten toteuttamaan vähitellen pala palalta. mk. Kun kokouksessa tehtiin kannatettu esitys vetoomuksen lähettämiseksi Metsähallitukselle, maaherralle ja läänin kansanedustajille altaan rakentamisen estämiseksi, niin kokouksen puheenjohtajat (samalla Hintasuositustoimikunnan jäsenet) Yrjö Ahonen ja Arvo Mertala, ilmeisen tahallisesti pitkittävät omia puheenvuorojaan niin, että aika loppui eikä asiaa ehditty käsitellä lainkaan. mk. KOKOUSTAKTIIKALLA V ASTUST AJAT VOIMATTOMIKSI Toinen yhteiskokous, johon osallistui jo jonkin ver ran lievealueiden väestöä, pidettiin 15. Kesäaikana asukasmäärä nousee moninkertaiseksi. Suojelutoimikuntien yhteistyöelimen kokouksessa 5.10.1974 todettiin nimiä kerätyn yht. SUURI HAITTA, PIENI HYOTY Mikä olisi altaasta saatava hyöty. Hin tasuosi tustoimik unta, jonka tehtäväksi tuli selvittää vastapuolen edustajien kanssa kaikki mahdolliset vahinkokohteet Ja -alueet sekä määritellä niiden korvausperusteet. Samassa kokouksessa tuli selvästi myös ilmi, että suurin osa Hintasuositustoimikuntaa ajaa sismmässään sitä kantaa, että allas tulisi rakentaa, koska he täten saisivat maistaan erikoishinnan niin he ainakin luulevat. 30 000 k-m 3• Kanto 236 hintaa kertyisi vuodessa n. 9. Allasalueen puuntuotto kahden kiintokuutiometrin (2 k-m 3) vuosikasv un mukaan olisi n. Jos todella halutaan suorittaa täydellinen hyötyja vahinkovertailu kaikilla vaikutusalueilla, olisi kyseessä huippukallis allas. Voidaan tietenkin esittää monenlaisia laskuperusteita, mutta uusiutuvan raakaaineen arvo muodostuu tulevaisuudessa epäilemättä ennalta arvioitua korkeammaksi. kWh = 10, 95 milj. osalta ovat suuret, sillä kuivuvien joenuomien rannalla on yht. Pelkkä altaan rakentamisen kustannusarvio 360 milj. Samassa yhteydessä lähetettiin myös Valtioneuvostolle vetoomus, ettei allasta rakennett aisi. Puolu eista Pudasjärvellä va in SKDL on ilmoittanut virallisesti jyrkin. mk vuodessa
eivät o nnistupirulaiset yrit1.37. 9 000 ha kangasta 8 500 ha Energianlisäys 365 milj.kWh/v. Suomen luonnonsuojeluliitto, tulee antamaan lausuntonsa. Virallisista asiantuntijoista on avainasemassa Vesihallitus, jolle Iija Kiiminkijokien sekä Kuusamon vesistöjen vesien käytön kokonaissuunnittelun neuvottelukunta, jossa on virkamiehiä ja eri intressipiirien edustajia mm. sanoin vastustavan kannan ja on esittänyt puolueensa Oulun läänin kansanedustajien välityksellä allashankkeesta kyselyn paaministeri Sorsalle. Ratkaisun avain on Valtioneuvostolla, sillä Pohjolan Voiman ei kannata lähteä omin varoin, vaikka puunjalostusteollisuuden konjunktuurit ovatkin viime vuosina olleet hyvät, tällaiseen mammuttiyritykseen (Pohjois-Suomen Vesioikeudelta on tietenkin saatava rakennuslupa). 13 km, suurin korkeus 29 m Tyhjenny sväylä, pit. Kaikille asianosaisille sopii hyvin erään siurualaisen sotaveteraanin terveiset: "Kahdessa soda ssa ne yrittivät tapattaa, ja kun neet, niin nyt ne tävät hukuttaa". Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on huolella seurannut tilannetta ja päättänyt jättää julkilausuman maatalousministeri Linnalle, jotta allashanke lopullisesti romutettaisiin ja samalla väestölle korvattaisiin ne menetykset, jotka suunnitellun allasalueen väestölle kymmenen vuoden apn "Allaspeikko" on aiheuttanut. Toiminta altaan rakentamisen estämiseksi voimistuu päivä päivältä. Voidaan myös täydellä syyllä kysyä, olisiko tällainen investointi valtion edun mukainen tai muodostuisiko kokonaisetu suuremmaksi kuin alueen tuhansille ihmisille koituvat vahin got. 11 km, pohjalevey s 20 m Kollajan voimalaitos (17 000 m 3 betonia) Lautta sen maapato Aittojärven säännö stelypato 1 300 Mm 3 /27 °/o 50 000 m 3 4 700 000 m 3 6 900 000 m 3 225 000 m 3 Täy ttöväylä, pit. 1 2 3 4 5 6 7 8 10 11 12 13 14 15 16 VOIMALAITOI valmi Vesistöalue 12 600 km 2 , vuosivalunta 4 700 Mm 3 , josta keväällä 2 000 Mm 3 Säännöstelyn yläraja/ pinta-ala (Pudasjärvi mukaanlukien) ,, alaraja-pinta-ala N43 + 109,00 m/250 km• + 99 ,00 ml 60 ,, Sään nöstel y tila vu us/ -aste Työkohteet: Litosuon maapato Tulvatunneli Siuruan maapato, pit. Pallo alkaa hiljalleen Siuruan allassuunnitelman osalta siirty ä päätöksen tekijöille, ellei Pohjolan Voima järkiinny ja luovu lopullisesti tasta järjettömästä suunnitelmastaan, joka eräille sen suunnittelijoille on muodostunut pakkomielteeksi. VASTUU PAATOKSESTA SIIRTYY VALTIONEUVOSTOLLE Mitä enemmän Siuruan allassuunnitelmaan kokonaisuudessaan perehtyy, sitä mielettömämmältä se vaikuttaa. 7 km, pohjaleveys 50 m, vesi syvyy s 8,5 m 3 500 000 m 3 Li von suun säännöstelypato Livon saaren maap ato 150 000 m 3 Siikahaaran säännöstelypato Alasiurua-Vengas-Kipinä maantien rakentaminen Kipinänkosken-Aittojärven-Alalivon maantien rakentaminen Pudasjärven-Rovaniemen kantatien parantaminen 20 km 21 km 43 km Pohjapadot Siuruanjoessa (8) ja Iijoessa (2 kpl) Työ voimantarv e 3600 miestyö vuotta Vahingot: talouskeskuksia 130 kpl suota 12 320 ha peltoa 470 ha hukkuva alue yhteen sä 21 640 ha niittyä 350 ha josta valtion omistuk sessa n. Kolmella koneistolla varustettav ien alapuolisten voimalaitosten rakenn ettu koneteho on yhteen sä 275 MW, joka parantaa Iijoen vesivoim an hyv äk sikä yttöä valtakunnallisessa voimantuotannossa ja li sää varavoiman toimitusmahdollisuuksia
Veden saanti on välttämätöntä ydinvoimalaitoksen to1mmnalle. Ydinvoimalat ovat höyryvoimalaitoksia, joissa tuotetaan sähköenergiaa vesihöyryn käyttäessä turbiineja. Lämpösaastuminen riippuu pienemmässä määrin muista tekijöistä, kuten tuulista, ilman kosteudesta, veden ja ilman lämpötilojen välisestä erosta, vuodenajoista, vesistön virtaamasta, ottoja purkuputken sijoituksesta toisiinsa ja vesistön syvyyssuhteisiin nähden ja muistakin putkiston teknisistä yksityiskohdista . Vastaanottavan vesistön koko on kuitenkin ainakin yhtä tärkeä tekijä. Voimalat tarvitsevat suunnattomia määriä vettä. Vaikka onkin todettava, että ehdottomasti vakavin ydinvoimatuotannon aiheuttama vaara on 238 radioaktiivisten poltto jätteiden synnyttämä ihmiskuntaa pysyvästi uhkaava säteily (1), ovat myös jätelämmön vesistöille aiheuttamat haitat vakavasti varteenotettavia kysymyksiä. Sitä tarvitaan, paitsi vesihöyryn synnyttämiseksi, ennenkaikkea jäähdytysvedeksi ja yleensä vesikierron ylläpitämiseksi . Lämpövoima loi ll e on ominaista heikko hyötysuhde, ja suurin osa lämmöstä vapautuu ympäristöön "lämpösaasteena". Tällä vo i kuitenkin olla arvaamattomia seurauksia vesien biologialle, sillä vesieliöt ovat hyv in herkkiä lämpötilan muutoksille. Tämä fysikaalinen tapahtuma on tietysti sama Suomessakin. litraa, Kallaveden vuorokautinen keskivirtaama 0:1 11 miljardia litraa. Energianlähteenä voimaloiden ydinreaktoreissa käytetään uraanin radioaktiivisia isotooppeja. Vesistöstä, olkoon se sitten merenlahti , joki tai järvi, otettu vesi palautetaan jäähdystehtävänsä täytettyään keskimäärin 10,8 ° C lämmenneenä tavallisesti samaan ves1stoon siten, ettei samaa vettä käytetä toiseen kertaan. Tunnettua on, että tuotettaessa sähköä ydinvoiman avulla ei päästä yhtä hyvään hyötysuhteeseen kuin fossiilisilla polttoaineilla käyvissä höyryvoimaloissa. MITEN JATELAMPOA SYNTYY. 1000 megawatin voimala tarvitsee 4,5 miljardia litraa vettä vuorokaudessa (4). Ydinvoimaloiden tnottaman jätelämmön aiheuttamat vahingolliset seuraamukset purkuvesistöissä ovat toistaiseksi jääneet melko vähälle huomiolle. Y dinvoiman lisääminen katsotaan välttämättömäksi siitä syystä, että sähkön kulutuksen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan kymmenvuotiskausittain (mikä puolestaan selittyy kontrolloimattomasta ja vapaasta sähköenergian tuhlauksesta). Yhden kWh:n tuottaminen ydinvoimaloissa merkitsee kahden kWh :n suuruista energiahukkaa, mikä tavallisesti johdetaan käytetyn lauhdeveden mukana jätelämpönä purkuvesistöön. 1985 yltää 5000 megawattiin, tulevat siirtämään huomattavia lämpömääriä jätelämpönä niihin vesistöihin, joihin lauhdevedet tullaan johtamaan. VASTAANOTTAVA VESISTO LAMPENEE Vastaanottavan vesistön läm penem1sen maara riippuu paljon voimalan tehosta. Mitä suurempi voimala on , sitä enemmän lauhdevettä on käytettävä. Lauhdevesi otetaan tavallisesti lähimmästä vesistöstä johtamalla s1ta voimalan jäähdytyssysteemiin. Ydinvoimatuotannon aiheuttamia haittavaikutuksia on alettu laajasti ja yksityiskohdittain tarkastella. Yleisin voimalatekniikka perustuu lauhdeveden kertakäyttöön. Jokien lämpösaastuminen voidaan ennustaa melko luotettavas. Suomessa on muita teollistuneita maita jäljitellen päätetty lisätä ydinvoiman osuutta sähkön tuotannossa. Näin ollen maahamme rakennettavat laitokset, joiden teho v. Tavallisimmin voima lan hukkalämpö johdetaan veteen laudevesien mukana. Yhdysvaltojen ydinvoimaloissa lauhdevesi lämpenee keskimäärin 10,8° C (4) . Jaakko Savola Y dinvoi01alat saastuttavat • •• ves1stot j ätelä0101öllään Vaikka ydinvoima lat edustavatkin "tekniikan huippua", ne ovat samalla melko vanhanaikaisia lämpövoimalaitoksia, jotka eivät kovinkaan paljon ole kehittyneet sitten höyrykoneitten päivien. Helsingin kaupungin vuorokautinen veden tarve on 250 milj. Muiden ympäristöonge lmien ohella tämäkin saastemuoto on otettava huom ioon yd invoimaloita suunniteltaessa. Maamme hallitus päätti äskettäin ydinvoimatuotannon nostamisesta 5000 me gawattiin vuoteen 1985 mennessä. 1000 megawatin voimalan kondensoreissa tarvitaan tuumanva h vuis t a kupariput kea toistatuhatt a kilometriä. Lämpösaastuminen on sitä vähäisempi, mitä suurempi vesistö on
Veden läm pöti la vaikuttaa ratkaisevasti myös kal oje n lisäänty miskyk yy n . Vastaanottava vesistö lämpenee enemmän -tai vähemmän, ulkomaisten esimerkkien muka an sekoitusalueen ulkopuolellakin on sallittava vesistön lämpötilan nou suja . Asiasta on saatavissa varsin vä hän tarkkoja tietoja. Vesielementissä lämpö tilan merkitys erit yisest i korostuu. Kolmaskin tekijä vaikuttaa huo nontavas ti eli öi den hapen saa ntiin veden lämpö tilan noustessa. HAPENSAANTI VAIKEUTUU Lämpötilan noustessa eliöiden aineenvaihdunnan aste nousee tiettyyn rajaan saakka. Läm minn y t vesi leviää edelleen virtaamien mukana alajuoksulle päin jossa edelleen tapahtuu haihtumista ilmatilaan tai merenrannassa merivirtaamien mukana laajemmalle alueelle. Lauhdeveden mukana vesistöön johdettu jätelämpö jää aluksi kokonaan ves1stoon. Tämä merkitsee sitä, että lämpötilan noustessa kudokset saavat huonommin happea. Asioita omalta kannaltaan tarkastelevat voimayhtiöt mä ärittelevät sekoitusalueen mielellään mahdollisimman suureksi, koska sekoitusalueella sallitaan enemmässä tai vähemmässä maann tapahtuva vesistön lämpeneminen ja lämpenemisen aiheuttamat haitat. Silti Savon seutukaavaliitot ehdottavat sisäjärviämme ydinvoimaloiden jätelämmön purkupaikoiksi. Karkeasti arvioiden aineenvaihdunnan nopeus kaksinkertaistuu lämpötilan noustessa 10° C (2). ti, mutta järvien tai merenlahtten lämpösaastumisen ennalta arv101mmen onnistuu huonosti (3). P y rkiihän Suom i ydinvoima tuotannossaa n asukaslukuunsa nähden maailman tilastoissa kärkipaikoille . Ennen sitä on hapen kulutus jo nelinkertaistunut ; lämpötilan nousu lisää siis hapen tarvetta. Kalojen hemoglobiinin fysikokemialliset ominaisuudet aiheutta va t sen, että lämpötilan noustessa veripunan, hemoglobiinin, kyky sitoa happea vähenee. Järvitaimenelle on 25 ° C jo tappava lämpötila. Happea haihtuu ilmaan . Onge lma tulee Suomessa kin olemaan vakava. T alvisissa oloissamme on myös eräs toinen merkittävä seikka otettava huomioon. Tällaista vo imaloiden rakenta mistamallia on varmasti Suomessak in haa veksi ttu eräiden luon no narvoja vä heks yvie n tal o uselämän edustajien tah o ll a, kos ka yhä kuulee puheita Saimaan ka navan ja Saimaa n ves ist ö n syväväy lie n aukipitämisestä tal vikauden yli ydinvo iman avulla. Näin menetellen vesi reitti pysyisi talvikauden sulana vesiliikennettä va rten. Vedet tuleva t sill o in siellä varmasti lämpenemään hai tallisesti. Yhdysvaltain ves1v1ranomaiset pitävät 2.8 ° C suuruista vesistön lämpötilan nousua sekoitusalueen ulkopuolella rajana, jonka yläpuolelle ei veden lämpenemistä suositeta tapahtuvaksi (2). Suomessa ei asiasta ole mitään ennakkosäädöksiä. Tämän jälkeen lämpösaastuminen vähenee ainoastaan ilm aan haihtumisen avulla. Miten paljon ves1stoJen lämpötilat sitten ovat muualla maailmassa t01m1v1en ydinvoimaloiden ansiosta nousseet. Lohikalojen hapentarve nelinkertaistuu, jos veden lämpö tila nostetaan siihen määrään, missä ne pystyvät vielä elämään. Vast aa notta va t ve det siis t odella ha lutaan lu o nn ontilaa lämpim ämmiksi. Tal visin vesistöjemme jäätyessä pohjaveden lämpötila on neliasteista ; pintaan noustaessa lämpötila laskee nollaa kohti . Biologit ekologit ja luonnonsuojelijat, mikäli he yleensäkään hyväksyvät yhteiskunnan päättäm än ydinvoimaloiden rak entamis en, haluaisivat sekoitusalueiden kooksi muutamien satojen metrien läpimittaise t vesial ueet, joiden ulkopuolella ei saisi esiintyä jätelämmön aiheuttamaa veden lämpenemistä. Lämpösaastuminen on suurinta ns. Valitetta vas ti tällainen toivomus on mahdo ttomuus, mikäli kä yttöön otetaan ydinvoimaloita, jotka perustuvat lauhdeveden kertakäyttötekn iikkaan . Kevä tkutuisil la kalalajeilla läm pö til an tietynsuu ruin en nous u lau kaisee kudun 239. Tämä puolestaan lisää ja nopeuttaa hen gitystä. Ennusteiden mukaan Yhd ysva lloissa kaikki käy tettäv issä olevat luonnonve det joudutaan jo vuo nna 2000 käyttämään kert aa lleen voima loiden jäähdytysvedeksi (2). Aineenvaihdunnan kiihtyminen lisää hapen tarvetta. Joidenkin ulk omaisten ydinvoimaloiden y hteydessä voi m ay htiöt ovat esittäneet jopa 10-15 km läpimittaisia sekoitusalueita. Koska vesi kevenee lämmetessään (jos se on yli 4° C), nousee lämmin lauhdevesi ves ist ö n pintaan riippumatta purkupaikan syvyydestä. Voimalarakenta jien tarkoituk set käy vät h yv in ilmi siitä, että "The Economic Commission for Europe" on ehdottanut, että voimalat olisi rakennetta va sopivin vä lein pieninä yksikköinä ves ist öjen va rrelle (3). Sekoitusalueen ulkopuolella ei tietenkään saisi esiintyä minkäänlaisia jätelämmön aiheuttamia haittoja. Näin ollen talvisissa oloissamme ydinvoimaloiden jätelämpö saattaa aiheuttaa arvaamattomia muutoksia ves1emme jääpeitteeseen, koska lämmin lauhdevesi nousee jääpeitteen alle sitä sulattamaan . Ilmiö noudattaa van't Hoffin prinsiippiä; kemiallisen reaktion nopeus kasvaa lämpötilan noustessa. Lämpötilan nousu vähentää nimittäin veteen liuenneen hapen määr ää. sekoitusalueilla. Kylmi en seu tu jen vesieliöst ö on erityisen herkk ää lämpö tilan vaihteluille . Sekoitu sa lueen koosta syntyy tietysti erimielisyyksiä. Tiedämme, että + 4° C lämpötilassa oleva vesi on painavi nta. Kylmien maid en vesissä elävien kalojen lämm önsietorajat ovat pal jon ahtaammat kuin trooppi sten lajien. JATELAMMON AIHEUTTAMAT HAITAT LUONNON VESIT ALOUDESSA Lämpö til a on elämää säätelevistä tekij öis tä tärkeimpiä. Luonnontilaista lämpötilaa korkeampi lämpö tila aiheuttaa kaloille vaikean stressitilan, koska hapen tarve kasvaa aineenvaihdunnan kiihtyessä, mutta silti ve ren kyky kuljettaa happea kudoksiin huononee (2)
Suomen oloissa ja myös Itämeren haavoittuvuuden vuoksi, mikä johtuu sen vaikeasta likavesikuormituksesta, on lauhdeveden kertakäyttöön ja jätelämmön suoraan vesistöön purkavas ta voimalatekniikasta luovuttava. S. Tästä syystä ydinvoima loiden jätelämpö on erityisen vaarallista pohjoisiJla vesillä. Ydinvoimaloiden ra kentaminen on r adioaktiivisten jätteiden ratkaisemattomien ongelmien vuoksi estettava . Luonnonsuojeluliikkeen on paneuduttava koko ydinvoimatuotannon vastus tamis een. Kasviplanktonin fotosynteesi saattaa estyä, jos veden lämpö nousee liiaksi. 220, 19-27, 1969. Liiallinen veden lämpötilan nousu saattaa estää kudun tai estää hedelmöityneen mädin normaalin kypsymisen . Jätevesien fosforikuorma yhdessä jätelämmön kanssa lisää rehevöitymistä lisääntyvän levä-, ym. Tappava lämpöti la on keskimäärin vain 7,2 astetta korkeampi kuin se lämpötila, missä kala vielä viihtyy. Kutupaikkojen tulisi olla lämpötilaltaan mahdol lisimman luonnontilaisia, eikä niissä sen vuoksi saisi esiintyä voimaloiden aiheuttamia lämpöhaittoja. On huomattava, että kalat edustavat korkealle kehittynyttä vesielämää. Siitä on kyllä se hyöty, 240 että urheilukalastajat saavat helpon saaliin. Vaihtoehtoisia keinoja hukkalämmön käsittelemiseksi ovat haihdutustornimenetelmät, haihdutuslammikkoja haihdutusjärvimenetelmät. Makean veden lämpösaastuminen on hyvin paljon pahempaa kuin merien ja v alt amerien lämpösaastuminen. alkamisen, kun taas syysku tuisilla kaloilla veden lämpötilan tietty madaltuminen on kudun laukaisija. MITEN JATELAMMON VESISTOIHIN P AASY ON ESTETTAVA. S. Jos maksat tämän vuoden puolella, osallistut kirja-arvontaan, jossa jaetaan kaksitoista arvokasta palkintoa.. U. Näistä syistä likavesien kuormittamat vesistöt eivät missään tapauksessa sovellu ydinvoimaloiden jätelämmön purkupaikoiksi (3). Kalojen kasaantuminen ydinvoimaloiden purkuputkien suulle ei merkitse sitä, että ne hyö tyisivät veden lämpenemisestä. Kuitenkin sekä Kuopion vesipiirin vesitoimisto sekä Etelä-Savon seutukaavaliitto ehdottavat Varkauden teollisuuden pahoin kuormittamaa Haukivettä sinne rakennettavan ydinvoimalan jätevesien purkupaikaksi. R. On osoitettu, että lämpötilan noustessa luonnontilasta yli 3° C pohjaeliöstössä tapahtuu merkittäviä muutoksia (4) . Myös monien myrkkyjen toksisuus lisääntyy veden lämpötilan noustessa (3). Biskajan lahdella vuonna 1969 tuhoutui pohjaeliöstö laajalta alueelta lämpösaastumisen seurauksena. LIKAVEDET JA U\MPOSAASTUMINEN Likavesien vaikutus on erityisen vahingollista jätelämmön kuormittamille vesistöille. Lopullinen seuraus tällaisesta kehityksestä (räjähtävä kasvu orgaanisen massan tuotanto hapen kulutus kasvukauden päättyessä tai hapen puutteesta johtuva hajoaminen lisääntyvä hapen kulutus) on hapeton, kuollut vesistö. Kalat sietävät melko huonosti lämpö tilan muutoksia. Jätelämmön määrää tulisi erityi ses ti kontrolloida, kun kyseessä ovat järvet ja joet jätelämmön purkupaikkoina (3). Nuclear Power Stations. Ruotsissa Oskarshamnin voimalan toiminta on aiheuttanut vakavia biologisia haittoja kyseiselle merenlahdelle. Järvi t aimen viih t yy vain alle 20-asteisessa vedessä. Nuclear Power Proj. mikroorganismien ja myös bakteerikasvun muodossa ja siten aiheuttaa veden happipitoisuuden madaltumisen alle kriittisen rajan, 5 mg/1. Useita kalojen joukkokuolemia on tapahtunut ydinvoimaloiden lämmittämissä vesissä. El Mahgary: Thermal Pollution, its Estimation, Control and Conversion into Thermal Enrichment. Esimerkkikalamme, järvitaimen, ei kude kuin alle kahdeksanasteisessa vedessä (2). Nuorien kalojen marginaali on vain 6° C (2). Jos kuitenkin yhteiskuntamme päättaa rakentaa ydinvoimaloita, huolimatta kiistattomasti osoitetuista vakavista haitallisista vaikutuksista, jotka korostuvat kauas tulevaisuuteen, on biologien ja ekologien ja myös luonnonsuojeluliikkeen vaadit t ava sellaista voimalatekniikkaa, joka estää lämpösaastumise n syntymisen . Se, että luonnonsuojelijat vaativat parempaa tekniikkaa, ei merkitse sitä, että luonnonsuojeluliike on hyväksymä~sä ydinvoimatuotannon periaatteen. Kaikilla kalalajeilla on omat tark at lämpörajat, joiden ylätai alapuolella lisääntyminen ei onnistu. Y. Biologien ja ekologien vaatimus on selvä. Kalojen ravinnon saanti riippuu suuresti siitä, miten plankton, pohjaeliöstö tai vesikasvit voivat. Clark: Thermal Pollution and Aquatic Life, Scientific American Voi. Yleensäkin pohjoiset kalalajit kestävät huonosti korkeita lämpötiloja trooppisiin ja subtroopp1s11n lajeihin verra ttun a. Tämän numeron välissä on tilillepanokortti. Teknisesti parhaana, vähiten ympäristöä rasittavana ratkaisuna on pidettävä haihdutustornimenetelmää, jossa vesihöyry ei joudu lainkaan ympäristöön, jolloin kysymyksessä on "kuivatornimenetelmä". Atomic Energy Commission , August 1971. Lämpötila saattaa olla vieläkin tärkeämpi tekijä planktonin tai pohjaeliöstön ekologiassa. Group, Imatran Voima Oy, 1971. Suomen Luonto, 122-128, 3/ 1974. D KIRJALLISUUTTA: Pekka Suominen: Ydinvoiman jäteonongelmia ei ole ratkaistu . S. Uudista lehtitilauksesi sitä käyttämällä, niin vältät sekaannukset. N äyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että voimayhtiöt suostuisivat rakentamaan kustannuksiltaan kalleinta voimalaratkaisua, vaikka se olisikin ympäristölle vähiten haitallinen. Thermal Effects and V
Esa Niemelä Hallin asiat ovat huonosti Itämeren hallikanta on tuhon partaalla. Brittiläiset tutkijat ovat puolestaan seikkaperäisesti selvittäneet nimenomaan hallien eli harmaahylkeiden elintapoja. Hylkeistä tiedetään vähän. Nimenomaan naapurimaassa tai hylkeistä puhuttaessa paremminkin saman merialueen toisella rannalla tehtyjä selvityksiä voidaan useimmissa tapauksissa käyttää hyväksi myös meidän maassamme. Jokseenkin kaikki Suomen rannikon hallikalliot ovat autioituneet. Ja Suomen valtio maksaa yhä hallistakin tapporahaa. Itämeren hylkeiden kudoksista löytyy suuria myrkkymääriä. Onneksi eräissä muissa Itämerenmaissa, ennen kaikkea Ruotsissa, on ajankohtainen hyljetutkimus ollut aktiivisempaa ja tuloksia on jo käytettävissä. Vaikka sikäläisten hallien elintavat ovat monilta osin erilaiset kuin Itämeressä elävien, eräät siellä selvitetyt yksityiskohdat (mm. Tämä johtunee lähinn ä kahdesta seikasta: 1) eläi nti eteilijät (ennen kaikkea ruotsalaiset tutkijat) ova t todenneet toisen maamme merialueel!a esiintyvän hyljelajin, harm aanh ylkeen eli hallin, kannan vähentyneen siinä määrin, että lajia on pidettävä Itämeressä tällä hetkellä häviämisuhanalaisena. Viime aikoina hyljekysymys on saanut yleisissä tiedotusvälineissä lisääntyvää huomiota. Yhtään tieteellistä selontekoa hylkeiden ekologiasta ei Suomessa ole toistaiseksi julkaistu. 241. Voidaan jopa perustellusti puhua "yhteisistä hylkeistä", jotka helposti vaihtavat valtiollista ja kansainvälistä vesialuetta jääolosuhteista ym. Kevätjäiden hallinkuutteja tapetaan joukoittain. Itämeressä elää ehkä kymmenesosa koko maailman kannasta. Suomalaisten harjoittama pyynti ja poikastappo uhkaavat sitä vakavasti. Halli eli harmaahylje on maap:illon harvinaisimpia hyljelajeja. tekijöistä johtuen. iänmääritys) päte vät lajiin kaikkialla sen esii ntymisa lueilla. Laivoista ammuskellaan kaikkia vastaan sattuvia hylkeitä ilman syytä
Haglundin (1961) mukaan Itämeren hallien määräksi on arvioitu 10 000 yksilöä. Yleensä koiraat ovat tummempia kuin naaraat. Myös näillä lumettomalle ja tummalle alustalle syntyvillä hallinkuuteilla on valkea syntymäkarva. Brittein saarilla hai. LEVINNEISYYS MAAILMASSA Harmaahylkeen yleismaailmallinen levinneisyys on kolmijakoinen, ts. laji on alkujaan sopeutunut poikimaan jäälle, mitä tapaa edustavat edelleen Itämeren ja Luoteis-Atlantin hallit. Itämeren hallit synnyttävät poikasensa kevättalvella, tavallisesti maaliskuun aikana, ajojäille. Toisen maamme merialueilla esiintyvän hyljelajin, hallia tuntuvasti pienikokoisemman norpan eli kiehkuraishylkeen pyöreän pään muotoa luonnehtii sen sijaan lyhyehkö kuono ja selvä otsapenger. Naaraat ovat keskimäärin selvästi pienempiä, joskin eräät ennätysyksilöt ovat tulleet aina 250 kg painoisiksi . 1) Luoteis-Atlantti itärannikko), St. Koillis-Atlantin hallit poikivat sen sijaan alueesta riippuen syys-joulukuussa niin, että poikiminen siirtyy myöhäisempään ajankohtaan pohjoista kohti mentäessä. Pohjanlahti ja Suomenlahti sulan veden aikana. Paras lajituntomerkki on kuitenkin pään muoto . Päävärinä on tavallisesti harmaanruskean ja kellertävän sekoitus, jossa voi olla tummia tai vaaleita säännöttömiä laikkuja. 3) Itämeri. Koillis-Atlantin hallien syksyistä poikimista on pidettävä myöhemmin syntyneenä sopeutumana. lahden eteläosa Scotian pohjois(5000 yksilöä). Kannasta valtaosa elää Brittein saarten rannikoilla ja Islannin alueella, pienehköt koloniat Ruotsin länsirannikolla, Norjassa ja Kuollassa ( 42 500 yksilöä) . Lisääntymisaikainen esiintyminen vaihtelee jäätilanteen mukaan (5 000 yksilöä). Valkea kuuttikarva osoittanee, että. (Kanadan Lawrenceja Nova ja itäpuoli 2) Koillis-Atlantti. Vahvinta esiintymisaluetta ovat Keski-Itämeri . Etelä-Itämerellä halli on nykyisin satunnainen. Pitkä kiilamainen kuono muodostaa päälaelta suoran, vanhoilla koirailla jopa hieman ylöspäin kaartuvan viivan kuonon kärkeen. 2) tapporahaja rauhoituskysym yksistä keskusteltaessa merialueen ammattikalastajat ovat esittäneet harjoittamansa elinkeinon ansiomahdollisuuksien heikentyvän, mikäli hylkeenpyyntiä, myös hallinpyyntiä ryhdytään rajoittamaan. Vanhat koiraat voivat saavuttaa lähes 300 kg painon ja yli 300 cm pituuden . Mainittakoon lisäksi, että halli on eräs maailman harvalukuisimpia hyljelajeja. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on aluksi kuvata eräitä piirteitä harmaahylkeen elintavoista ja sen jälkeen tarkastella lajin nykytilannetta ja mahdollista suojelutarvetta Itämeressä. Huomionarvoista tämä on sikäli, että viimemainitun alueen hallit edustavat 4/5 koko maailman tämänhetkisestä hallikannasta. 242 Hallin turkin väri vaihtelee huomattavasti. LISAANTYMISEEN LIITTYVAT ELINTAVAT VAIHTELEVAT Hallin elintavat ovat sen levinneisyysalueen eri osissa varsm erilaiset. Esitetyt yksilömäärät perustuvat englantilaisen tutkijan arviointeihin vuodelta 1966 (Smith, 1966). TUNTOMERKIT Täysikasvuinen halli on luonnonvaraisen eläimistömme mahtavimpia edustajia. se käsittää kolme erillistä kantaa, jotka eivät ole kosketuksissa keskenään
SEURALLISET HALLIT Elintavoiltaan hallit ovat seurallisia. Tätä on kuitenkin pidettävä hätäratkaisuna ja on ilmeistä, että poikasten kuolleisuus on tällöin hyvin suuri, koska mm. lit ovatkin olleet lisääntymisaikana rauhoitettuja v. Otaksuma, että kyseessä on ollut nimenomaan lisääntymistoimintaan liittyvä vaellus saa vahvistusta alueella huhtikuussa 1973 tapettujen hallien iänmäärityksestä. Eräs kokenut hylkeenpyytäjä arveli näiden olevan vanhoja koiraita. Esimerkiksi keväällä 1973 ja 1974 vastasyntyne1ta hallinkuutteja tavattiin luodoilla Gotlannin pohjoispuolella. 160 yksilöä ja toisaalta yli 5-vuotiaita (lisääntymiskykyisiä emoyksilöitä) toistakymmentä, mutta 1-4-vuotiaita, nuoria ei-sukukypsiä yksilöitä koko saaliissa oli vain yksi 2-vuotias. Jos talvella kunnon jäitä ei ole muodostunut Itämerellekään, poikiminen voi täälläkin tapahtua kallioluodoille ja hiekkasärkille, kuten poikkeuksellisina talvina on todettu tapahtuneen. Kuutteja (saman kevään poikasia) tapettiin n . 1914 alkaen, millä seikalla on epäilemättä merkityksensä vallitsevaan tilanteeseen. 200 suurikokoista yksilöä käsittävästä hallilaumasta. Tyy243. Lisäksi tehtiin samalla alueella näköhavainto n. Ruotsin itärannikon Harstenan kerääntyi aikoinaan kymmeniä tuhansia halleja kesää viettämään. (Koivisto ja Niemelä, julkaisematon aineisto). Alueilla, missä niitä tavataan runsaimmin, ne elävät säännöllisesti yhdyskunnittain. myrskyt voivat huuhtoa lähellä vesirajaa makaavat v ielä uimataidottomat kuutit mereen. Neuvostoliittolainen 2eglov on aivan hiljattain julkaisemassaan artikkelissa todennut hallien Eestin rannikolla muodostavan kesällä ja syksyllä samaa ikäluokkaa käsittäviä laumoja (2eglov, 1973). Nyt ne ovat kadonneet lähes jäljettömiin. Parhaillakin paikoilla tavataan vain muutaman kymmenen yksilön laumoja. On olemassa havaintoja siitä, että hallinaaraat voivat pitkittää synnytyksen tapahtumista jonkin aikaa sopivaa jäätyyppiä hakiessaan. Suomen hallikalliot ovat tyhjillään. Ammuttujen yksi!öiden iänmääritys on suoritettu tekemällä hampaan juuresta ohut leike, josta mikroskooppisesti tarkasteltaessa on luettavissa hammassementtiin muodostuneet vuosirenkaat. On mahdollista, että näin tapahtui myös keväällä 1973 ja tuolloin Keski-Itämeren hallikannasta huomattava osa hakeutui Suomenlahdelle aina Suursaaren itäpuolelle, missä jäänreuna kulki kuuttien syntymän aikoihin
Häneltä olen saanut tietoja läntisen Suomenlahden vanhoista tunnetuista hal liluodoista ja vastaavia ti etoja idästä olen kerännyt useilta saariston vanhoilta hylkee npyytäj iltä. Yhden laskentakerran perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä hylkeiden kokonaismäärästä tutkitulla alueella. Mielenkiintoinen oli havainto siitä, että kaikki tavatut hylkeet olivat aivan uloimpien luotojen tuntumassa, ts. Suomessa tapettiin 1930-39 yli 26 000 hallia, joista kuuttien osu us oli 65 prosenttia (Curry-L indahl, 1965). Kesällä 1974 suoritettiin Maailman Luonnon S:iätiön Rahaston myöntämillä 244 Suomen varoilla lentolaskenta erityisesti mainittuja paikkoja tähystäen . Näin saatii n al.ustavasti luetteloiduiksi alueet, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olivat hallien suosimia oleskelupa ikkoja. alueilla jossa häiriötä on mahdollisimman vähän. Hitaasti lisääntyvälle lajille ankara poikasverotus oli tuhoisaa. Itäisellä Suomenlahdella kuutteja tapettiin 15 8 yks ilöä ja Pohjanlahden puolella, lähinnä Merenkurkun alueella 150 yksilöä. Tuloksia tästä tutkimukses ta on esitetty ai kaisemmin Suomen Luonnossa (Niemelä, 1973). Sosiaalinen, lisääntymisajan ulkopuolinen käyttäytyminen on sen sijaan lajille tyypillistä myös Itämeressä. pillisimmillään yhteiskuntamuotoista elintapaa edustavat Skotlannin rannikon hallikoloniat. Saalismääriin o n tuolloin vaikuttanu t nimenomaan hallikuuttien osu us. Aivan hiljattain on kalamiespiirien ja riistantutkijoiden välillä keskusteltu hyljevahinkojen selvittämisen tarpeellisuudesta. esim. Hallien määrä norppiin verrattuna on nyk yisin kuitenkin niin vähäinen, että hyljeva hinkojen tämänhetkisestä valtaosasta vastannevat norpat. Kuinka paljon tata esiintyy ja mikä on sen taloudellinen merkitys on vielä selvittämättä maassamme. KUUTTITAPON JALJET NAKYVAT KAUAN Keväällä 1964 tapettiin Gotlannin itäpuolella 170 hallinkuuttia (Söderberg, 1973). Myös Suomenlahden rannikolla on tunnettu van hastaan runsaasti paikkoja, jonne hallit ovat kesäisin kokoontuneet. Tutkimus todellisten hyljevahinkojen suuruudesta ja taloudellisesta merkityksestä saataneen piakkoin käyntiin. Göran Bergman (ks. Suurimm alla osalla näistä luodoista hallit elävät nykyisin ainoastaan vanhoissa jutuissa, sil lä itse otuksista ei ole havaintoja vuosikausii n . Ottaen huomioon hylkeiden korkealle kehittyneen oppimiskyvyn (vrt. kesällä 1974) oleskellut 100-150 yksilön hallilauma . Tällöin luod o t olivat aivan täpötä ynnä makuupaikoista kilpailevia mahtavia o tuksia ja tyynellä ilmalla kauaskantava mylvintä, "hallinlaulu" kuului selvästi vielä kilometrien päähän. Suom en rannikolla suurimmat esiintymät ovat olleet 100200 yksilön su uruusluokkaa, ta vallisin yks il ömää rä lienee ollut 10-30 eläintä. Tulokseksi saatiin yhteensä 8 hyljettä, joista 3 norppaa, 1 halli, 3 todennäköistä hallia ja 1 todennäköinen norppa (varma lajimääritys vain ylhäällä luodolla makaavista yksilöistä). Tiettävästi viimeiset yli sadan yksilön käyttämät oleskelupaikat Suomenlahdella sijaitsevat Virolahden edustalla heti valtakunnan rajan takana. On todetta va, että tiet yt yksilöt saattavat erikoistua esimerkiksi lohikaloihin, minkä seikan verkkoja siimakalastajat joutuvat silloin täll öi n harmikseen toteam aa n . lukuisat halli-sa naan liittyvä t luotojen ja karikoiden nimet. PYYNTI TUHOSI HALLIT 1930-luvun leutoina talvina hallikantaa verotettiin varsin ankarasti . Tilastot osoittavat selvän riippuvuuden hylkeenpyynnin ja talven jääolosuhteidenn välillä, niin että saalismäärät ovat olleet suurimmat leutoina vähäjäisinä talvina. Vuonna 1973 tapetti in Suomessa ainakin 350 hallia, jo ista kuuttej a oli 308. Kaikki vanhastaan tunnetut halliluodot todettiin tyhjiksi. Vuoden 1974 keväällä tapettuja halleja oli ainakin parisataa yks ilöä, joista kuutteja oli yli puo let. Näillä Huovarin kalastusvuokra-alueeseen kuuluvilla luodoilla on opettaja Heimo Rautavan ja merivartija Pekka Lassilan havaintojen mukaan vielä viime vuosina (mm. Nimenomaan useina talvina toistuneita laajamittaisia kuuttien tappamisi a on pidettävä suurimpana syynä kannan romahtamiseen. 1956, 1958). HALLI SYO MONENLAISTA KALAA Ruotsalainen hyljetutkija Staffan Söderberg on tehn yt toistaiseksi ainoan Itämeren hallien ravintoselvityksen (Söderberg, 1972). Koska halli on varsin pitkäikäinen eläin, kesti jonkin aikaa enne n kuin vaikutukset näkyivät kannassa. Itämeren samoin kuin muidenkin alueiden jäälle lisääntymään sopeutuneita halleja pidetään sitä vastoin yksiavioisina. Tästä on osoituksena mm. Erikoisen tunnetuiksi ovat tulleet Harstenan kuulut halliluodot Ruotsin itärannikolla, jonne kesäöisin saattoi kokoontua jopa 20-30 000 eläintä. Pari vuotta myö. sirkushylkeet) ei ole mitään syytä epäillä kalamiesten väittämää siitä, että hy lje oppii "putsaamaan" pyydykse t tehokkaasti. Erikoistuminen tä ssä lienee pikemminkin seuraus helpommin tavoitettavista pyydyksiin tarttuneista kal oista kuin tietoinen va linta. Saalisvalikoiman laajuus tukee käsitystä siitä, että halli ei erityisemmin valikoi saaliskalojaan, vaan pikemminkin syö mitä onnistuu tavoittamaan. PYYDYKSETSARKYVAT Paitsi syömällä arvokaloja saattavat hylkeet ja voimakkaampana lajina nimenomaan hallit aiheuttaa pahaa jälkeä verkkopyydyksissä. HALLIT OVAT HAVINNEET SUOMESTA Suom essa hallien selvää n taantumiseen kiinnitti ensimma1senä hu omio ta dos. Täällä hallikoiraat ovat myös moniavioisia, jolloin vanhalla koiraalla saattaa olla 5-15 naarasta. Halleja tavattiin tällä alueella runsaati vielä 1930lu vu lla; nyt ne ova t lähes ty ystin kadonneet näiltä rauhattomiksi käyneiltä luodoilta. Tämä esiintymä on eräiden Eestin rannikon hallipaikkojen ohella viimeisiä tunnettuja hallien kesäaikaisia kokoontumispaikkoja koko Itämeressä
pidentynyt sikiönkehitys (delayed implantation), jossa blastocysta-asteelle kehittynyt munasolu jää n . Tutkijoiden mukaan Itämeren hylkeiden myrkkypitoisuudet ovat saavuttamassa rajan, jolloin on odotettavissa häiriöitä mm. Tämä steroidihormonien säätelemä mekanismi on ilmeisesti hyvin herkkä erilaisille häiriötekijöille. Toisin sanoen 170 kuutin tappo on vaikuttanut tuntuvasti koko laajan merialueen hallikannan ikärakenteeseen. Näytteitä on saatu myös suhteellisen runsaasti ammutuista ja kuolleina löydetyistä halleista (Olsson et al., 1974). Tänä vuonna on kuutteja Suomen rannikoilla tapettu yli sata, viime vuonna yli kolmesataa. Hylkeillä on nk. Joka vuonna (vielä 1973, lähes 10 vuotta jälkeenpäin) on ko. kuuttitappo näkyvissä kannan ikärakenteessa: v. lisääntymisessä. Lisäksi on huomattava, että 10 vuotta sitten Itämeren hallikanta arv101tiin vielä nykyistä paljon elinvoimaisemmaksi. Hallit synnyttävät poikasensa kevätjäille. Itämeren hylkeiden pitoisuudet ovat keskimäärin n. KUDOKSISSA ON PALJON MYRKKYJÄ Ruotsalaiset tutkijat ovat viime aikoina kiinnittäneet runsaasti huomiota Itämeren eliöissä tavattuihin ympäristömyrkkyihin. Lajien välillä ei ole todettu olevan merkitseviä eroja myrkkyjen kertymisessä hylkeiden kudoksiin . 1964 syntyneiden osuus on ollut selvästi pienempi muihin ikäluokkiin verrattuna. Suoritetuissa analyyseissä on todettu huomattavan korkeita DDT-, PCBja elohopeapitoisuuksia. kymmenenkertaiset verrattuna Ruotsin länsirannikon hylkeisiin . Näillä naarailla olivat PCBja DDTpitoisuudet 6-8 -kertaiset verrattuna 245. Kalifornian merileijonilla on tavattu osalla naaraista selvä ennenaikainen synnytys ja mta johtuva sikiökuolleisuus (Lon g et al., 1973). Valkean kuuttikarvan peittämä jälkeläinen ei vielä voi mennä veteen, ja tätä vaihetta käyttävät hylkeenpyytäjät hyväkseen. hemmin käynnistettiin Ruotsissa tutkimus, jossa kerättiin hallin hammasnäytteitä kannan ikärakenteen selvittämiseksi koko Ruotsin itäiseltä rannikkoalueelta. 100 vrk :n ajaksi inaktiiviseen tilaan ennen kiinnittymistä kohdun seinämään ja normaalin alkionkehityksen alkua
I. 1973: Sälobservationer våren 1973. normaaliaikana elinkykyisiä poikasia synnyttäneisiin merileijonanaara1s11n. G. & A. ,, 1958: Suomen hyljekannoista. Vaz, 1974: DDToch PCBsubstanser i sälar utef ter svenska väst och ostkusten. Kokoukseen jäivät valitettavasti saapumatta neuvostoliittolaiset, puolalaiset ja itäsaksalaiset tutkijat. Svenska Ostkustfiskarenas Centralförbund. 2) Vähenemisen syyt johtuvat pääosin ihmisen vaikutuksesta (ympäristön saastuminen, häirintä ja metsästys). Johnel s & R. Kokouksen antamassa julkilausumassa tuotiin esille mm. Science 181 :1168-1170 . Ensimmäinen askel olisi vanhentuneesta tapporahasysteemistä luopuminen . Trudy, vypusk LI, Kalinin grad.. 1) Todettu Itämeren hylkeiden voimakas väheneminen. Niemelä, E., 1973 : M erialueittemme hylkeet. J. TAMANHETKINEN TILANNE Yllä käsitellyistä seikoista on käynyt ilmi, että Itämeren hallikanta on tällä hetkellä useille eri haittavaikutuksille altis. välisinä aikoina. G. G . T APPORAHAT POIS Uskoisi asiassa vastaisuudessa jonkinlaisen kompromissin löytyvän, niin että myös pyyntimahdollisuus on olemassa silloin kuin se voidaan toteuttaa kantaa vaarantamatta. , 1965 : The plight of grey seal in the Baltic. Eri asia on sitten metsästyssäännösten yhtenäistäminen naapurimaiden kesken. A., 1966 : A re view of world's grey seal population. Haglund, B., 1961 : Säl. Fauna och flora 5:182 -192. 3) Hyljekysymys on ratkaistavissa ainoastaan kansainvälisellä yhteistyöllä. . Simpson, 1973: Premature births in California sea lions: association with high organochlorine pollutant residue levels. Prom ys lovaja okeanologija, 150-160. 1.-30. De Long, R. nassa on momnverrom antoisampi kuin nimismiehen kaksikymppiä alaleuasta. Metsäs tykselli ses ti ajatellen asialla on kuitenkin toinenkin puolensa. Suomessa kevätjäillä harj o itettu p yy nti on useimpien h ylj em iesten mielestä "a inoaa oikeaa hy lkeenpy yntiä", jonka virkist ysa r vo taitoa ja hyvää kunto a vaa tivana onkin epäilemättä korkea. Zool. Statens naturvå rd sve rk PM 420, 28 pp. Stockholm . Ruotsi ssa ke vä tpy ynnillä ei ole ko skaan ollut sitä mer kitystä kuin Suomessa eikä Neuvostoliiton metsästysoloja voi liioin verrata maamme hylkeenpyyntiperintei siin. Zeglov, V . Voidaan perustaa erity1S1a hylkeen suojelualueita, tehostaa tieteellistä tutkimusta ja tiukentaa metsästyssäännöksiä. Metsästys on vain yksi tekijöistä. & W . Luonnon tutkija 3: 81-90. Ruotsissa on kaikki hylkeet nyttemmin rauhoitettu 1. Kukin tekijöistä vaikuttaa osaltaan lajin elinmahdollisuuksia heikentävästi ja tekijöiden yhteisvaikutuksesta 246 hallikantaan kohdistuva stressi on korkea. Lond. 4) Todettu tyydytyksellä, että hiljattain allekirjoitetut sopimukset: Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus (Helsinki 1974) ja Itämeren ja Balttian kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva yleissopimus (Gdansk 1973) luovat paremman perustan Itämeren merinisäkkäiden suojelulle. On selvää, ettei naapurimaiden täysin poikkeava asennoituminen hyljekysymyksessä vo i olla jatkuva. Suomen Riista 12:110-124 .. Lisäksi esitettiin suositus Itämeren seitsemän valtion hallituksille näkyvän ja elinkelpoisen harmaahylje-, norppa-, kirjohyljeja pyöriäiskannan säilymisen turvaamiseksi. Sitä vastoin eräiden muiden hallikantaan kohdistuvien haittatekijöiden korjaaminen (myrkyt, häirintä) on huomattavasti hitaammin ja hankalammin toteutettavissa ja eräät tekijöistä ovat vieläpä sen laatuisia, esimerkiksi halleille epäedulliset jääsuhteet, että niihin ihmisellä ei ole mahdollisuuttakaan vaikuttaa. Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin hallikannan säilymisen turvaamiseksi. YHTEISIA PERIAATTEITA TARVITAAN ITAMEREN ALUEELLA Lopuksi on syytä korostaa, että puhuttaessa hylkeiden suojelusta on kyseessä ennen kaikkea hallien suojelu. Oryx 8 :38-44. . KIRJALLISUUTTA: Bergman, G., 1956 : R annikoittemme hyljekannasta. Neuvostoliiton päätöksillä lienee hyvinkin suuri merkitys Suomenlahden ja Kesk i-Itämeren hyljekantoihin. Hylkeenpyynti on nykyi sin muuttanut voimakkaasti luonnetta: aikaisemmin p yy ntiä harj o itti va t lähes yksinomaan ulkosaaristolaiset, n y kyisin tapaa pyyntijäillä ainakin yhä usein kaupungista lähteneen optimistin, jolle viikko lumen ja jään valtakun. välisenä aikana ja Neuvostoliitossa r ajo itukset ovat vielä voimakkaammat: pyynti sallitaan va in 20. 6. Norppakanta kestänee hyvin nykyisen verotuksen. 11.-31. Smith, E. Söderberg, S., 1972 : Sälens /ödoval och skadegörelse på laxf isket i Ostersjön. Suomen Luonto 6:249-253. 150 :436-489. A., 1973: Gråsälens /ördelnin g under årstiderna och dess beteende i Ostersjön (ruotsinnos venäjästä) . TUKHOLMAN HYLJEKONFERENSSI Viime kesäkuussa pidettiin Tukholmassa ruotsalaisten luonnonsuojeluviranomaisten koollekutsumana kokous, johon osallistui eläintieteilijöitä Itämeren maista sekä tunnettuja hyljetutkijoita Englannista, Hollannista ja Kanadasta. 12. 5) Lisätoimenpiteet hylkeiden suojelemiseksi ovat välttämättömiä . On kuitenkin muistettava, että silloin kun lajin selvä ja nopea taantuminen on havaittu tosiseikka, metsästyssäännöksin voidaan suhteellisen nopeasti vaikuttaa tilanteeseen. L. Gilmartin & J. Olsson , M. 4.-30. 6. ja 1. Curry-Lindahl, K
Jotta havainnot ilmoitettaisiin käyttökelpoisessa muodossa, voi Luonto-Liitosta tilata kirjallisesti projektin yleisohjeita ja havaintokaavakkeita. Varojenhankinta onnistui odotetusti, nyt on tilillä n . Pesivän kannan inventointia ja vuotuisen pesimätuloksen tarkkailua on suoritettu koko maan merikotka-alueilla Ahvenanmaata lukuunottamatta vuodesta 1972 lähtien. Taitettuja kortteja on saatavissa sekä joulutervehdyksellä että ilman. 110 000 mk. Parhaillaan kootaan kaikki viime kesänä tuulihaukasta tehdyt havainnot. Seuraavassa esittely muutamasta ULP:n puitteissa rahoitetusta käynnissä olevasta tutkimuksesta ja projektista: TUULIHA UKKAPRO JEKTI Seppo Kuusela Viime keväänä käynnistyi jälleen uusi uhanalaisen eläinlajin tutkimusprojekti: tuulihaukan vähentymisen syiden selvittämiseksi on tänä vuonna aloitettu lajin tehostettu tutkiminen varsin laajan, vapaaehtoisen luonnonharrastajajoukon turvin; mukana on ollut mm. MERIKOTKAPRO JEKTI Esko Joutsamo Merikotkan tehostettu suojeluohjelma on ollut nyt käynnissä vajaat pari vuotta . Varoja merikotkan suojelutoimenpiteisiin on saatu sekä säätton keräyskampanjan tuotosta (vajaat 80 000 mk) että LuontoLiiton kotkatililtä, joka sittemmin on kulkenut ULP-rahaston nimellä. Kaikki kortit ovat värillisiä, ja niitä on ostettavissa myös yksittäin hintaan -,80 mk. Vuotuiset tulokset on esitetty Suomen Luonnossa, viimeksi vuoden 1973 osalta numerossa 4-5 /73. Osana projektia on myös pyritty keräämään tietoja tuulihaukan ravintokohteiden, pikkunisäkkeiden runsaudesta. Vaikka havaintoja tuulihaukasta on ilmoitettu ympäri Suomea, Ahvenanmaalta Utsjoelle saakka, osoittavat kuitenkin ennakkotiedot tuulihaukan nykyisestä esiintymisestä valitettavan tarpeelliseksi entistäkin tehokkaammin jatkaa tutkimusta. Uusina myyntiartikkeleina ovat joulusarja a 3 mk sisältäen kaksi Hannu Hautalan kuvaamaa korttia sekä kaksi Urpo Huhtasen piirtamaa eläinaiheisesta korttia. Vuoden 1974 inventoinnin tuloksista laaditaan myös raportti myöhemmin SL:ssa julkaistavaksi, joten niihin ei tässä yhteydessä puututa. Piirretyistä koneista on tehty myös taitetut kirjekuorelliset kortit, joiden kappalehinta on 2,mk. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston puitteissa on toiminut merikotkatyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina luonnonsuojelujärjestöt sekä lajin biologiaa ja elintapoja tutkivat asiantuntijat. Näistä osa-alueista vain kahden ensimmäisen kohdalla on päästy täysitehoiseen toimintaan. Mikäli Suomen Luonnon lukijoilla on kuluneelta kesältä vielä tuulihaukkahavaintoja, ovat nämä edelleen tervetulleita, sillä tällä hetkellä on tiedossa vajaat 200 kuntaa, joissa tuulihaukka on viime kesänä havaittu. He ovat etsineet tuulihaukan pes1a, tarkistaneet vanhoja pesäpaikkoja sekä keränneet näytteitä ravintotutkimuksia ja myrkkyanalyysejä varten. Yleisenä toteamuksena on syytä vain m ainita, että merikotkien lisääntymistulos on riittämätön pitä247. Syksyn osalta projekti jatkuu myyntikampanjana. Tutkimuksen käytännön toteuttamista varten on luotu valtakunnallinen projektiorganisaatio: maamme on jaettu 22 alueeseen, jolta jokaisella on oma "tuulihaukka-asiamiehensä". Kevään materiaalia on edelleen saatavissa! Lisätietoja ULP -projektista sekä materiaalista saa LuontoLiiton toimistosta Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. 90/490 961. Ainakaan viime kesänä ei tuulihaukka ole lekutellut läheskään jokaisen sopivan aukion yllä, kuten se teki vielä runsas kymmenen vuotta sitten. luontoliittolaisia, lintutieteellisten yhdistysten jäseniä sekä yli sata lintujen rengastajaa. (Projektin tarkempi esittely: Suomen Luonto n:o 1/74.) Kevätkampanja onnistui Luonto-Liiton kerhojen osalta kohtalaisesti: kouluissa järjestettiin aamunavauksia, esitelmätilaisuuksia skä näyttelyitä. Merikotkan suojeluohjelma on jaettu useisiin eri osa-alueisiin: pesivän kannan seuraaminen ja pesimätuloksen tarkkailu, kotkien talviruokinta, kotkien ravinnon koostumuksen ja itse lintujen myrkkypitoisuuden selvittely, pesäpuiden ja pesimäalueiden suojelu, pesien vart10mti sekä mahdolliset siirtoistutukset. l.Asse Kosonen ULP jatkuu Luonto-Liitto ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n yhteisvoimin -74 keväällä käynnistämä 'Uhanalaisen Luonnon Puolesta' -projekti jatkuu
t ... 77 Helsinki 10 Tasavallan Presidentin kanslia lähettää oheisena Teille tiedoksi Anna-Katriina Himasen ja Jann Räsäsen Tasavallan Presidentille osoittamat kirjeet. , lie. h,.,. _J..._""'f. ... t .· R "• n .. Myös Virpi Tanskasen kirje oheistetaan samalla. Ra:.)._ L.,.,; t,·._ -t h 1'~ ~ 5 ;L: -/:.. H e r~a pre,; de YlH-: M:.,,~ o le vi e ).:_·;v,+e-1 ~s't<>vo.· e .\-+c,' ef,;: :m;~· i-a p•i-aa" \; ,'av F" \I o hielto 1a n ,'fY1 e Ii-ei' Sc,viok.aa h'.Jv,:·: +;;v, e lo.·, m;,; _ M:ls: ye virn_,.,\h +-o On f-op e.;tLA, k1_A·r, le e r enr. Urho Hefs;nki TASAVALLAN PRESIDENTTI KANSLIA Helsinki 29.10. .: ' Uot>-73/22 Suomen Luonnonsuojeluliitto ry Fr-edrikink. n \..; • ..~--, 1 . J ... f..kin ..... Kansliapäällikkö /w,:..,f~Kauko Sipp~~n / P. 11-\ v. f t..., ?-i ,Y"leV1. \,; "' ,..,_~1_,,._,.,., i ~,;.:o.n I l._. Liitteitä M,l,._, /-/;,. vi e \C\i1-11~ !" \.lO.å~1 010 ,;-1 ·1. 74 N:o ,1) , . ~ . S. ,1.J .. 1.... ~ "'1,k, k1\I._ l .. 1 s e ,vo " 1 • "' n: ,·t;,,"_.! f:;hö. •• ·'\-' . _,;..,,t.:. i••j-. 1...d•J.:;r, • v ,·n vuoksi! f ~-h~vi ;h (\·, ;Ylfll' n; ; 5 , M·k · ·+ ,·,.,.,,,·i,, + o s+/"\
)(~,(/)tVYl.,i,o<·,(:i,<UM ; ~ x ~L ', -v · <-a,L/2.M,..u.a_ ,?'U ~ ·c/Z{.J:..cvio;-·-v.. ~ ;k.0: e lti; v-.·"~Tl<c>,~>'"" ' "' j(\ r so ; T+e,: V)i 0"1 Valko . ~ -nu.1)-u..J: ~ fl?.,/1•nu1..,,al.M:1.,h.;_,.,,, ??-UUV ..b,,ne1..Y.>a ~ ~ .c,{,~ .toAl0~ r,t.<,J;t<:i ./ejt . ~ -~ ~~ ~ . c ~ vu..ck!ri, . ~ ,,,;~ 1:rWlw. '7LK..,o-&,,,., Vn--07ln..lA~ ( ~ ~ ~ < U : U 1 . ·. / I I O · t 4 ~ ".5(0~~ ~ -d:a,l." 7u.mu,~ . , ; .-~ Xwt.rn.~w~ i.d,,d<i. Ccvn h1.J'<,V>'U. .o-A,Jc.l,nt.('l_ .... . '--/{'1 99 -~. U ~ k ~ ~ . ~T._,,,,...,.;. S ~ ~ ~ ?-UUJ.~ ~ . !1.0 't:. --nt.eA/4L~'A , 7n,~~ ~ -r ~ • ~ 1u 'V-(//..,..dc v ~ ~ 1Ujt ~~ ~ ' ~ ~ c . ~ ~~ ,a,fo.tt~ ~ lt.R./ 4 ~ ...lu-<:'-n/11,0'M ,fu,,1./~ ~ a . 7...uc. s 1.. -cu,u ~~ , J ~ .Li:w J _.-(., ~-~ k.«-~ ..-t..cir-~ , e , n , d,5. J{,,---&f: __,.(,a,I~ . . c/f/~ ~idvn b ~ ~ J-lot.t-fUMA.h:~ m-o-n.d:, ~ hrx:d . S;;.,,O: o hjelMosso, -tQpdpe h,o,n ~ ena t-.i k~,,, e VY'o tco •M; k s,' el O:im :.; +opetc,o.v, h C-1 \0.: ko;k;, +o, ~ 1,:;; ,,,;i t ,\ ole ri ip i'\ \ 0:l \ ;t C\\.~k\jC\ j(:\ o.V\ )~'\ I\..,\ i' l1 \l\ l;j .·o. o/~ n "7 V"lo t , c\S • t '( ~-0,
Tuloksia näistä tutkimuksista julkaistaan lähivuosina aihetta käsittelevien erikoistöiden yhteydessä. Tehostunut talviruokinta oli todennäköisesti ainakin eräänä syynä siihen, että merikotkat onnistuivat kasvattamaan lentokykyisiksi pesimäkautena 1974 enemmän poikasia (9) kuin minään aikaisempana vuonna 70-luvulla . Lihat saatiin lähes poikkeuksetta ilmaiseksi sikaloista, teurastamoista yms. joulukorteilla. Haaskaruokintaa on harJO!tettu jo 60-luvulta lähtien, mutta talvikausi 1973/74 oli ensimmäinen, jolloin ruokinta oli nimenomaan merikotkan kannalta riittävän tehokkaasti järjestetty. Urpo Huhtasen piirtämien värillisten ilvesja huuhkajakorttien hinta on 80 p/kpl, taitettuina kirjekuorineen 2 mk/kpl. ja "tavaraa" kului talven mittaan ilmeisesti useita kymmeniätuhansia kiloja . Talviruokinta näyttää tällä hetkellä olevan se toimintamuoto, jolla eniten voidaan auttaa kotkia. Talven mittaan näillä haaskoilla havaittiin ruokailemassa yhteensä ainakin 26 merikotkaa ja 24 maakotkaa mutta lukuja on pidettävä summittaisina, koska haaskojen tarkkailu rajoittui yleensä vain ruoantäydennyskäyntien yhteyteen. 10 000 mk. Talviruokinnan kulut maksettiin puoleksi Maailman Luonnon Säätiön merikotkaprojektiin varatuista varoista ja puoleksi ULP-rahastosta. 250 maan yllä elinkykyistä kantaa maassamme. Pesien tarkastuksen yhteydessä on kerätty näytteitä merikotkan saaliseläimistä sekä myrkkyanalyyseja varten sulkia ja kuoriutumattomia munia. Alueellisesti ruokintapaikat jakautuivat seuraavasti: Länsi-Uusimaa 7 kpl, Saaristomeri 6 kpl, Ahvenanmaa 6 kpl ja Merenkurkku 5 kpl. Yhteensä tähän toimintaan kä ytettiin varoja n. Pesäpuiden ja pesimäalueiden suojelua vaikeuttaa suuresti se, että Lappia lukuunottamatta (1. Kaikkiaan ylläpidettiin 24 ruokintapaikkaa, joista pääosa oli sijoitettu asuttujen reviirien tuntumaan. / / \ ,J Varoja uhanalaisen luonnon suojelemiseen kerätään mm. Maamme vajaat 30 merikotkaparia ovat pystyneet tuottamaan vain 3-9 lentopoikasta vuosittain 1970-luvulla, keskimäärin 5 poikasta vuodessa
Jouluruuhka on jo alkanut. Pääset sinne ympäristöystävällisellä johdinautolinjalla 14.. Sieltä saat kaikkea tässä esiteltyä ja paljon muuta. Jos asut Helsingissä, käytät tietenkin Punavuorenkatu 4 :ssä olevaa myymälää. Jos muistat • • • • • • ystav1as1 jouluna, muista myös luonnonsuojelua Lah jaehdotuksia: • Suomen Luonnon lahjatilaus • Luonnonkalenteri 1975 • Suomen suurpedot • Suomen peura • Joulukortti (ilves, huuhkaja, tilhi, punatulkku) • Juliste ( esim. Saimaannorppa, Merikotka, Lohi, Kalasääksi, joku kasvi julisteista) Käännä pari lehteä ja käytä tilauslomaketta ! Jos tilaat postitse, tee se pian
--. ~ -.---~/_-:~~ ~..,..-~ --· Tammikuu/Torronsuo Maaliskuu / Pihlajavesi Huhtikuu / Kauhaneva Toukokuu/ Kitkajoki Kesäkuu/ Kesonsuo Elokuu/ Saaristomeri Syyskuu/ Koilliskaira "' ~i ,,, ..i t!~~:1 11 .., ··" ,, I • ,' ,. päivän jälkeisenä yönä siika ja mu ikku kutevat Pohjois-Suom essa joutsenet alkavat kerääntyä merenlahtiin. päivänä porot ja metsäpeurat rykivät jänis, riekko , kiiruna, kärppä ja lumikko vaihtavat talviasuun pohjoisin Suomi saa pysyvän lumipeitteen täysikuu loistaa suurimmillaan 19. • I , , ,,;j .. I 1 Lokakuu/ Kelvene Marraskuu/ Kolovesi Joulukuu/ Seitseminen Lokakuussa Luonnonkalenteri kertoo, että karpalo! kypsyvät ; torvisien ien ja suppilovahveroiden satokausi jatkuu puut varistavat lehtensä ; karhu ja siili alkavat hakeutua talvipesään vaelluslintujen, kuten tiaisten , ti lhien , punatulkkujen ja käpylintujen liikehdintä on vilkkaimmillaan hirvenmetsästys alkaa 16
Hänellä on kuvausretk illään mukana Canon FP ja Canon F-1 . Saadaksesi tällaisen kuvan tarvitset muutakin kuin onnea. Esimerkiksi Jorma Luhta on kolmen vuoden aikana kuvannut harvinaista kaakkuria pienen aapasuon laidassa Pelkosenniemel lä. Tarvitset myös kameran , johon voit luottaa. Jorma kuvaa Canon illa. Etäisyydestä huolimatta kaakkuri näyttää epäluuloiselta, se ilmeisesti vaistoaa Jorman ja Canon in läsnäolon. Tämä lintu ei päästä ihmistä lähelle ja tämäkin kuva on otettu pitkällä kauko-objektiivilla piilokojusta. Tarvitset vain hyvän kameran . Ja molemmat kamerat ovat joka hetki kuvausvalmiina. Sen vuoksi hänellä on myös laaja valikoima objektiiveja ja muita lisävälineitä. Tänä aikana hän on saanut linnusta materiaalia 80 rullaan ja yllä oleva kaakkurin muotokuva on hyvä esimerkki aineiston laadusta. Jorma on ammatiltaan valokuvaaja. Sellaisen kuin Canon . Jorma Luhta. Mutta se ei riitä. Kaakkurin muotokuva . Jokainen hyvä kuvaaja myöntää, että hyvän valokuvan saamiseksi tarvitaan onnea: pitää olla oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan . Canon F-1,Canon FTb,Canon FD-objektiivit Canon johtava kameroiden valmistaja. Näin hän varmistaa, ettei eteen sattunut tilanne jää ikuistamatta. Kun sinä alat harrastaa valokuvausta, et suinkaan tarvitse heti alkuun näin täydellistä välineistöä
TILHI I BOMBYCILLA GARRULUS I HANNU HAUTALA I SUOMEN LUONTO 1974 1 LIBRIS
Samalla pidät luonnonsuojelun asiaa vireillä , hankit sille uusia ystäviä ja tuet ta loudellisesti luonnonsuojelutyötä. Postikorttien kappalehinta on 50 penniä. Suomen luonnonsuojeluliiton perinteelliset postikortit ja kirjeensulkijat SÄ I LYTÄ LUON N O N K ASVOT SÄ I LYTÄ LUONNON KASVOT SÄ I LYTÄ LUONNON KASVOT Suomen luonnonsuojeluliiton kirjeensulkijoilla ja postikorteilla annat kirjeenvaihdollesi persoonallisen ulkoasun. Viidellä markalla saat lajitelman , jossa on kymmenen kappaletta joka lajia . Ohessa kuvattujen kirjeensu lkijoiden kappalehinta on 10 penniä. Viidellä markalla saat korttisarjan, jossa on kaksitoista erilaista: neljä lintua, neljä nisäkästä ja neljä kasvia .
. Postikulut peritään vastaanottajalta. P.S. kpl Postikortit Perinteellinen korttisarja Kappalehinta (12 kpl) 5,Kasviaiheinen korttisarja (12 kpl) " Uhanalaisen Luonnon Puolesta ''-korttisarja (12 kpl) ULP :n joulusarja (4 kpl) Ilves Huuhkaja Punatulkku Tilhi Ilves, ta itettu + kuori ilma ntekstiä tekstillä 5, 5, 3, 0,80 0,80 0,80 0,80 2, Huuhkaja, taitettu + kuori 2,ilman tekstiä tekstillä Kalenteri Luonnon kalenteri 30,suomenkielinen ruotsinkielinen englanninkielinen Kirjallisuus Mantonen : Suomen peura 41,Pulliainen: Suomen suurpedot nid . . 1975 tilauskortteja 15,2,50 31 3,3,3,Tilattu määrä sarjaa sarjaa sarjaa sarjaa kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Muita toivomuksia: ............. Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. ... Hinnat kohoavat vuoden vaihtuessa. Näin ei myöskään postimaksujen osuus tule kohtuuttomaksi. . . . 45,Energiantuotanto ja ympäristö Ekolog ia Tukho lman ympäristökonferenssin varjosta Luonnonharrastuksen perusteet Kierrätystä. ............ Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Ti lauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitolta tämän lehtisen esittelemää aineistoa. Julisteet Kotkanpesä Myrkkykasveja Kappalehinta Suomen uhanalaisia kasveja Lapin uhanalaisia kasveja Elämän oikeus Merikotka Saimaan norppa Kalasääksi Lohi Säästäkää Suomenlahti Suomen Luonnon keskiau keamat Maapallojuliste Kirjeensulkijat Perinteellinen sulkijasarja (50 kpl) Kasviaiheinen sulkija10,10,10,9' 8,8,8,8,8,5,5, 41 51 Tilattu määrä kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl sarjaa kpl sarjaa sarja (50 kpl) 10,sarjaa Tilaan pelkästään sulkijaa, jonka aiheena on . . 50,sid. . . . ........ . . On edullisempaa tehdä kerralla suuri tilaus, koska jokaisesta lähetyksestä peritään pakkauskuluina kaksi markkaa. .... .......... Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. Tilaa nyt niin saat joululahjasikin entisin hinnoin!. ....... . . Ympäristönsuojelun ydin Kololintujemme suojelu Suomen Luonnon v. ........... . . (perinteelliset 10 p/kpl, kasviaiheiset 20 p/kpl , .... , . . .
Suomen luonnonsuojeluliitto FREDRIKINKATU 77 A 11 Läh. KALASÄÄKSI (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk.. MERIKOTKA (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk. nimi 00100 HELSINKI 10 osoite lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, laita tästä , kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla , liimaa postimerkki ,ja postita . SAIMAANNORPPA (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk
Tällöin suojelutoimenpiteilläkin on tukevampi perusta. Pitkällä tähtäyksellä ainoa merikotkan suojelun kannalta järkevä ratkaisu on pesimäalueiden lunastaminen suojelualueiksi. 255. Kun Uhanalaisen Luonnon Puolesta -projektin pt1itteissa pystyttiin korvaamaan maastotutkimuksia suorittaville tark astuksista koitun eita kustannuksia, saati in työhön mukaan myös henkil öi tä, jotka t aloudellisista syistä eivät olisi siihen muuten kyenneet. Kauden alussa aluevastaaville lähetettiin myös luettel o tärkeimmistä t ar k as tuskohtesista, havaintokaavakkeita sekä muita ohjeita. Tarkastajilla oli mahdollisuus vapaakirjein olla tarpeen vaatiessa yhteydessä tutkimukse n organisoijiin, koska kirjeenvaihto hoidettiin Maaja metsätalousministeriö n Luonnonva rainhoitotoimistosta käsin . . Ahvenanmaalla eräs maanomistaja luopui vapaaehtoisesti pesimäsaaren hakkuista ja päätti säilyttää saaren luonnontilassa ainakin 10 vuotta, jonka jälkeen merikotkatilannetta voidaan tarkastella uudelleen . minen oikeuttanut riemuun. alkaa todella karttua. Tarkastukset olivat PohjoisSuomen osalta kuitenkin siksi puutteellisia, että talvella 1974 kiireellises ti kerätyt tiedot kesän 1973 osalta paransiva t tilannetta hu oma tta vasti tilastoissa (ks. Suomen Luonto 2/ 73 ). Vaikka nopeasti koottuun tarkastusorganisaatioon ei asetettu kovin suuria toiveita, on havaintojen palautusvaiheessa käynyt ilmi, että lähes kaikki asutut reviirit on tarkastettu nyt ensimmäistä kertaa saman pesimäkauden aikana. Siten pesimäalueet ovat alituisessa vaarassa joutua hakkuiden, huvilapalstoituksen tai tienrakentamisen runtelemiksi. Inventoinnin tulos oli jokseenkin lohduton muuttohaukkojemme tule vaisuuden suhteen (ks. pesä) yksikään tunnettu merikotkan pesä ei sijaitse valtion maalla. Tutkimukset keskitettiin yksinomaan lajin nyky isin tunnetulle levinneisyysalueelle (lähes pelkästaan Vaasan, Pohjois-Karjalan, Oulun ja Lapin lääneihin). Vasta 1972 muuttohaukkatutkimus sai uutta vauhtia. Kesän 1974 inventoinnin organisointi suoritettiin kiireellisesti. Suomen Luonto 2/-74). MUUTTOHAUKKATUTKIMUS Pekka Salminen Runsaan vuosikymmenen ajaksi Suomen muuttohaukkojen vaiheet jäivät hyvin vähälle huo miolle 1950-luvun lopulla tehdyn selvityksen jälkeen. Samalla tietämys lajin pesimäbiologiasta, reviirien vaihdoksista, biotooppivaatimuksista jne. ULP:n rahoituksen turvin on mahdollista ensi pesimäkautena jatkaa entistä tehokkaammin myös potentiaalisten pesimäpaikkojen inventointia. Kullakin alueella tutkimukseen halukkaaksi ilmoittautunut henkil ö otti vastuulleen "reviirinsä" tarkas tu ste n hoitamisen sekä apuvoimien järjestämisen. Tällöin Suomen luonnonsu ojelul iitto o rga nisoi yli neljänsadan vanhan pesäpaikan tarka stuksen. Muualla maanomistajiin ei juuri ole oltu yhteydessä, koska käyttökelpoinen korvausjärjestelmä sekä ennenkaikkea tarvittavat varat puuttuvat. Saadut tulokset kuitenkin osaltan rohkaisivat, osaltaan pakottivat jatkamaan muuttohaukkak annan selvittämistä. Kun tämäkin tavoite saavutetaan vuosittain paastaan vuosia vaivanneista epäselvyyksistä. Vaikk a k ymmenen pesi vä n parin sijasta saatiin todisteet kahdenkymm ene n parin enemmän tai vähemmän onnis tuneesta pesinnästä 1972-1973, ei muuttohaukan uhanalaisuuden kannalta tuo k ymmene n "uuden" parin löytyHannu Hautalan värilliset tilhija punatulkkukortit maksavat 80 p/kpl. Tutkimusalue jaettiin 14 osa-alueeseen noudattaen mahdolli simman hyvin tutkimukseen osallistuvien lintumiesten vakiintuneita retkeilyalueita. Hajahavainnot 1960-luvulta kielivät kuitenkin kannan tasaisesta heikentymisestä. Kaikki tiedossa olevat pesäpuut on varustettu maaja metsätalousministeriön rauhoituskilvillä, millä toivotaan voitavan estää ainakin itse pesäpuun kaataminne. Niiden tuotto kartuttaa ULP-tiliä. Neljän-viidensadan kohteen tarkastaminen vienee pari-kolme kesää
Kesäkuun 30. O sa oli suurehkojen hiekkajyvien kokoisia Ja ajeleh ti lähellä toi siaan pinnalla ja hieman pinnan alla . Veden pinta oli sysimustien asfalttia muistuttavien möykkyjen peittämä. li.lkää kuunnelko hystee ri siä tuomiopäivän profeettoja. Ran markalla ei siis tehty määrät ieto isia havaintoja, mutta todeniin kui.cenkin se ikävä se ikka, että 6 mat kapäivää o li teht y pahasti saas. Koska useimmat epäpuhtaudet pysyvät pinnalla ja ko.5ka virrat ja aall ot jatkuvas,ci huuhtovat rantoja, meren syvyys merkitsee hyvin vähän, kun on !kysymys meren elämän suojelemisesta ihmisen t ekni sehä kehit y kseltä. pd,vana , kun olimme keskellä Atlanttia, Afrikan ja Amerikan välillä, merkittiin lokiki rjaan, että alue oli niin saastunut, että peseytyminen tuotti vaikeuksia. Se joka on y linän y t ,meren pienellä ve256 neellä tai puulautalla ymmärtää, että meri on vain suuri suolaves ijärvi. Heinäkuun 15. Kesäkuun 8. .. päivänä, kun Ra oli purjehtinut n. MATKA RA I:LLli. Hän on järkyttynyt niistä muutoksista, joita ihminen on öljyä ja törkyä levittämällä aiheuttanut sitten Kon Tikin päivien v. Koko maaulman meribiologit p onnistelevat tiedottaaikseen yleisö.lie valtamerien vaka vasta tilasu . Ensimmäisen kerran Ra I :lla matkustavat seitsemän miestä huomasivat purjehtiva nsa saas tunee ssa vedessä kesäkuun 6. Oljymöykyt olivat herneiden ko koisia, jo skus suuria kuin v oileivät. päivänä n. 960 km Barbadokselta itään (hieman ennen Ran tuhoutumista) ilmeni, että öljym öykyillä oli syöpyny t pinta; joskus niillä kasvoi levää Ja s,mpukoita. 160 km lounaaseen, huomasimme jälleen olevamme hkaisessa v edessä, vaikka mllaan alusta ei ollut näkyvissä. Seuraavana päivänä löysimme öljypalloja, joiden halkaisija oli jopa 10-15 cm. 160 km Mauri tanian rannikon ulkopuolella ( Luoteis-Af rikka). Vesi oli läpinäkymätöntä ja harmaanvihreätä eikä kirkasta ja kirkaan sinistä. 1947. Tuntuu si ltä , että mieluummin kuunnellaan puhujaa, joka ei tiedä mitään merestä ja joka jostakin syy9tä jättää ottamatta huomioo n biologien varoi~ukset saarnaten om ia teese jään: "li.lkää olko huolissanne. päivänä 1969 , jolloin he olivat n. Meri on loputon. Koska raport ti otettiin vastaan hyvin kiinnostuneesti, paanmme seuraavalla yli,tyiksel.lä Ra II:lla tutkia järjeS1telmäUise-mmin epäpuhtauksia ja tehdä laajempia kokeita. Meri on toki syvempi kuin mukään järvi, muota sen elämän valtaosa rajoittuu oh ueen pintakerrokseen ja sekin enimmäkseen manneräyräille. Meri on mibtaamaton. 1969 o li ensimmäinen kokemu s, joka uudella ajalla on saatu pap yrusveneestä merellä. Meri on otta nut vastaan jätteemme satojen miljoonien vuosien ajan ja se on luotu huolehtimaan nii stä. li.lkää olko huolissanne jänteistä, joita pieni ihminen tuottaa." MERI EI OLE LOPUTON ja sen syvyys voi erehdyttää. Thor Heyerdahl Lautalla yli saastuneen nieren Kirjoittaja on tunnettu nykyviikinki, jolla on erilaisia pintaaluksia käyttäessään ollut erinomainen tilaisuus tehdä havaintoja valtamerten tilasta. Miten monen jokisuiston vesi on nykyään juomakelpoista. Meren elämästä 90 °/o on alueella, joka on vajaat 10 0/o •koiko sen pinta-alasta. Koko maailman yhteiskunnat ja teo.Ilisu uslaitokset tyhjentävät jätteensä mereen. Oli kuin olisimme olleet satamakaupungin viemärin kohdalla . Retken osa nottajat e1vat siis olleet mitenkään valmi stautuneet tekemään tutkimusta meren saasteista, mutta alu sta lähtien roskaa ntuminen koettiin kouriintuntuvana, ja kun mat!ka oli päät,tynyt, jä.timme Norjan YK-edustajistolle saastenäyttei·tä sekä lyhyen selonteon. Pitäisi uskoa meribiologia, kun hän varoittaa rannikkovaltioita mutta hän saa jankuttaa kauan ennen kuin epätoivoi set varoit uk se,c saav uttavat yleisön korvat. Kun purjehdimme Atlantin yli pap y ruslautalla ja otimme näyitteitä meren pinnasta, näimme muovipakkauksia ja muuta jätettä pitkin matkaa ja keräsimme ölj y möykkyjä 43 päivänä purjehduk sen 57 päiväs•tä! Tämä merkitsee, että suurin osa valtameristä on jo enemmän tai vähemmän saastunut. He kaikki ovat yhtä mieltä siitä, eotä merien saastuminen lisääntyy huolestutta van nopeasti ja että maan ja meren elä,mää uhkaa välitön vaara, jos mitään ei tehdä, tehokkaasti ja pian. Erie-järvi on kuollut, saastunut rantojensa jätteistä . "Tekniikan ihmisen" täytyy raJ011ttaa si.tä myrkkyjen maaraa, joka joutuu mereen laivoista, järvistä ja joista. Ei voida sa noa kyllin usein: jos sijoitetaan 10 Erie-järven kokoista järveä perä,kkäin, ne ulottui sivat yli k oko Atlantin, Afriikasta Amerikkaan. Olimme ilmeisesti kauppareitillä ja ymmärsimme, että jokin öljynkuljetusalus oli aivan äskettäin huuhdellut säiliönsä täällä
Kun hän ylitti Atlantin kaislalautoin runsaat kak sikymmentä v uotta myöhemmin, oli merenpinta täynnä tö rkyä. Oli järkyttävä kokemus nähdä, miten ihminen on saast uttanu t merta." Kesäkuun 16. Kun Ra II oli purjehtinut alu eelta pois, seurasi toisenlaisia epäpuhtauksia: muovi pusseja, metallipurkkeja, lasipulloja ja muuta jätettä, joka kellui veneen sivulla koko ajan purjehduksen määränpäähän asti. välisten 43 päivän aikana hava i•otiin epäp uh tauksia 40 päivänä kolmena päivänä myrsky t estivät havaintojen t eon . Vedenpintaa peitti loputon määrä suuria ja pieniä öljymöykkyjä . NORTH AMERICA AFRI CA SOUTH AMERICA Aru of nl!tmt poll u1ioro ~ R, l ~ R1 ll Kun norjalainen merenk ävijä Thor H eyerdahl purjehti v . 1947 balsalautallaan Tyynen meren poikki, oli meri puhdas . päivänä lokikirjaan merkittiin: "Uskomaton määrä as/alttikokkareita, hevosenkakkaran kokoisia , on kaikkialla. Toukokuun 30. Selityksenä saattaa ona Pohjois-At.lantin v irtaan Länsi-Intian ,täp uo lella liittyvie n eteläisten virtojen ep äsään nöllisyys. päivänä matkalla Kanarian saarten ja Marokon välillä vesi oli tyyni ja öljymöykyt luumunkokoisia joskus perunankin. Kartan nuolet osoittavat pahimmin saastuneet paikat. Ra II :n mat ka ll a saat toi kulua päiviäkin näkemättä öljyepäpuhtauksia, mu-tta oli myös päiviä, joll o in ei voinut täyttää pimeä purkkia vedellä saamatta mukaan öljymöykkyjä. Joidenkin pinnalla nähtiin m olaisia äyriäisiä, joskus jopa merirapuja ja matoja. Toukokuun 17. Ajoittain vedenpintaa peitti saippuan tai systeettisten pesuaineiden valkoinen vaahto. päivänä, keskellä A tlanttia olimme jälleen saastuneella alueella. Siellä täällä pinta kimalteli sateenkaaren tavoin bensiinin takia . Välimeri näytti sopivalta pai.kalta 257. päivänä merkittiin lokikirjaan uudelleen, että "saastuminen oli kauhistuttavaa" yön aikana kannelle oli huuhtoutu nut öljymöykkyjä. Toukokuun 21. ja kesäkuun 28. cuneessa vedessä . RANNIKKOVYOHYKE Nähtyä n i öljymöyl::kyjen maar an Marokon hi ekkarannoilla Ran matkan alkaessa ja Barbadoksella ma t kan p äättyessä tulin u teliaaksi ja halusin ruokia myös s-ell aisia rannikkoalue ita, jotka ovat liia n epäystävällisiä turisit eille, mutta joilla o n suuri merki t ys meren elämäll e. Niiden pinnalla oli simpukoita, äyriäisiä ja linnunhöyheniä. Eräät vesialueet, jonka Ra I:n mat kan aikana ol-ivat olleet pahasti saastu neita, oli vat n yt puh taat . Toukokuun 29. Yli 10 0/o Ran pu rjehtimist a vesistä oli epäorgaanisen aineen pe itossa; ne näyttivät suu,r·in piirtein samanlaisilta epäilemättä n ykyaj an kaupalli,ten toim intojen tulosta. Ha vaittiin muovipullo ja metallinen öljykannu sekä suuri määrä vihertävää köyttä ja nailonilta vaikuttavaa materiaalia yhdessä puulaatikon ja pahvilaatikon kanssa. HUOMIOITA RA II :LTA 1970 Ra II :n matkal la, jota YK ja tutkijat seurasivat kiinnostuneesti, Madani Aie Ouhanni piti erityi stä lO'k ikirjaa epäpuhtauk sis ta ja keräsi myös näytteitä lähete,täväksi NorJ<'.n YK-valtuuskunnalle
Merenpinta oli puhdas Kon Tikin ma,okan aikaan 1947, mutta silmi n nähden saastu nut rannikolta rannikolle Ran mac;kojen ai·kana 1969 ja 1970. Miten voi tällainen muutos tapahtua kahdess a vuosikymmenessä, kun meri o n aikai semmin huolehti nut epäpuhtauk sista tuhansia vuosia. Ei voi olla mitään aluevesiä , on vain alueellin en me·renpo hja ! Vain pohja voidaan merkitä kartalle "territoriona" itse meri kuten ilmakehäkin on li ikkeessä. Heitä ei pit äisi un o htaa huomenna. Malta ja Kypros ~amoin kuin Syy rian, Libanonin, Israelin ja Pohjoi s-Afrikan rann ikkoalueet o livat pahasti saastuneet. Roskat, jotka upotetaan Marokon sat amiin, sukeltavat jonkin aja n kuluttua esiin Karibian meren aalloista. .. Tunnettu autotehtailija va1tcaa, että kaupunki-ilma 1980 tulee olemaan yhtä puhdasta kuin onnellisella 40luvulla, autoteollisuuden kehit yk sen an sios ta .. N y k yään meribi o lo gi t ovat h yv in selvillä vaaroista, mutta lähes joka kokouks-essa, jossa p1ta1s1 paattaa ympäristökysymyks istä , esiintyy vastakkaisia edu stajia . Maapall o n väest ö n suuri osa n yk yää n ja vielä suurempi osa huomenna o n tä ys in riip pu vai nen meren ravinn ont uo tann osta . tällaisillle havainnoille. MATKANI KON TIKILLA Humbo ldtin virrass a ja Ra I Ja II :lla Kanarianvirrass a sa ivat minut vakuuttumaan siitä, että mer : liikkuu ku in kattilass a kiehuva v~si. ihmin en tar vi tsee, noin pu ole t o n meren kasviplanktonin ja muiden !evien tuottamaa ... Ran matkoilla saam ien i kokem usten mukaan meri hu o n o n ee yhä no peammi n. He antavat meille mukavuutta ja hyvän oma ntunn o n . ölj y si n änsä o n my rk y lli stä , mutta pelkkfa ö ljyä ei huuhd ota pois! ölj y kerää itseensä k uin imupaper i kl oo rattu ja hiilivet y jä (DDT:n t yy ppisiä) Ja muita ympär istömy rkk yjä! Biolo gi t ovat lö ytäneet DDT:tä napaseucujen pin gv iine,sca ja jääkarhui sta, ts. D. He yrittävät herättää nukkuvan y lei sön ja saada päätöksentekijät t oimimaa n . Askettäin pyy d yst ettiin erityisluvalla tukimuk sia va rren Grö nlannin rannik o n ar,kt isis ta virroi sta 20 valasta ja kaikkien niiden rasvasta löydettiin er ilaisia ympäri st öm yrkk yjä, mm . Umpimähkään tehdyillä vierailuilla huomasin, että esim. DDT:tä. IHMISKU NNAN TULEVAISUUS Biologisen peruskoulutuk seni vu o ksi ja tutkittuani koko ikäni hi sto riaa on huoleni ihmi sk unnan tulevaisuudesta kasvanut. Ne yeuraavat meitä jatki..vasti kasvavina määrinä kä y t·tämättömänä jätteenä planeetallamme ja me y ritämme si,ivota kaiken mereen . VYÖHYKE jota kerran o livat peittäneet levät , simpukat, kotil o t , äyriäi set ja pikkukalat, oli n yt kuollut ja steriili. J oi denkin laskelmien muk aan sii t ä hapesta, jo ta mm. . Po lii tik ot puhuvat "a lu evesistä". Ihmi sen sy nn yt,ti evoluu,tioketju, joka alkoi meressä. Olen otta nut osaa YK :n, Eur oo pan Neu voston ja Maailm an Lu o nn on Säät iö n järjestä miin ympär ist ökonferen ss ei h in amerikkalai siin ko ng ress eihin ja sena at in k o miteoihin, esiint yn yt monien maiden TV: ssä jne . si eltä mi ss ä ei koskaa n oli kä ytetty näitä ympäristöm y rkk yjä . Ihm inen on edelleenkin t äysin riip puvainen tästä ennen häntä vallinneesta elämänkierrosta, ja jos hän pah oi npitelee merta, hän aiheuttaa vahink oa itselleen. J arkuvasti kohtaan sekä kaukokatseisuutta että "pane-pää-pensaaseen" -asenteita. Nykyajan ihmi se llä ei o le yht ä kiireesti ratkai stav aa t oista o ngelmaa kuin se , miten selv iyq ,ä my rk y lli ses tä jätteestä muuten kuin heittä m ällä se mereen . Perun edustan aluevesi on monta kuukautta m yöhemmin Po25 8 ly nesian aluevettä. He lohduttavat ;a saavat useimmat meistä rento utumaan . Mi,kään kan sallinen raja ei voi estää tätä. Vajaan sukupolven atikana vuosi vuoden jälkeen , pa1va pa1vän iäl,keen on muuttumattomien ja hajoamatctomien aineiden tuotanto kohonnut jy rkästi. KAUKOKATSEISET tekevät kaikkensa saadak seen meidät a;o1ssa tajuamaan ongelman. Nämä vala:1t oli vat syntynee t p ka sva neet Grönlannin rannikon edustalla eivätkä ne kos·kaan olleet oleskelleet niiden r annikkojen lähell ä, missä paastot olivat tapahtuneet mutta meri liik kuu kuten valaitten ru okana olevat eliötkin . " Pacem in Maribus" -kokouk sess a kuulin näiden sanovan, että meri on vain suuri aukko maassa ja että voimme jatkaa myrky lli sten jätteidemme upottami sta sinne! Eräässä toisess a kansainvälisessä kokouksessa he sanoivat, että meidän ei tarvitse olla huolissamme Välimeren ranni kon öljy np äästöis t ä, ·koska meri on suuri ja aallot huuhtovat öljyn mennessä än! Eräässä Euroopan Neuvost o n 1kokouksessa eräs edu staja väitt i, että vesi tulee vain puhtaammak si ja h än perusteli tätä si llä, että hän poikasena JOI vettä vain pullosta, kun taas aikuise na hän voi juoda vettä suoraan ves-ijohdosta . Melkein kaik iss a merissa kelfou ö lj yä ja pieniä öljymöykkyjä, joita pä äsee veteen rutiiniluont eisiss a tankinhuuhtdui ss a. öljy ja kemialliset jätteet o livat värjänneet kalli ot keltai sik si ja harmaiksi niin pitkäll e kuin aaltojen va iku tus oli ul o ttunu t . R osoi nen kallio n äytt i kuin keite t yltä ja suuret ö ljymöhkäleec olivat painautune et ko lo ihin kuin terva cahrat. Vesirajan yläpuolella oleva vyö h y ke oli tumman Ja myrk yllisen ra sv an k yllästä mä. Olen kuullut ni ide n, jotka "panevat p ää nsä pen saaseen", puhuvan televisioss a ja lehdi stössä. K äytö n jälkeen ne heitetään pois mutta me emme p ääse niistä eroon. Tun tuu rauh oitt avamma!ta kuunnella heitä. Heidän nimen sä ja sa nan sa pitäi si arkistoida yh dess ä kaukokatsei sten varoitu sten kanssa . TA.MA. Sik si olen puhunut asia sta par issa k ymm enessä maa ss a ja julkaiss ut varoitu ksia moni ss a mui ss a. öljyn mu ~taamat muovikääreet ja sä ilykepurk i t lojuivat kivilohkareiden joukoss a ja ·kallionuurceissa. Vähemmän kau.koka.tseiset sen sijaa n katsovat, ette-i ole syytä huoleen, puhuvat tu o miopäivän profet:ioi sta ja y rittä vät rauhoi~tavin sanoin sa ada meidät nukahtamaan samalla, 1 kun ;attelta ja myrkkyjä edelleen syydetään mereen. He ova t suurenmoisia puhujia suurelle yleisö lle. Pessi mi stien puheet her ättävät vai n le vottomuutta. Heidän v~stuun sa ihmi sen nykyises tä ja tulevasta hyv in voinni s.ta o n suuri . Mutta millainen on huomi späi vä, jos me heittä ydymme huolettomik si
Myös öljyl iukoi set aineet jäävät Välimereen . ollut tapana juuri ennen myymi stä lihottaa simpukoita viemäre iden suulla. Atlantilta v irtaa suolattomampaa ja keveämpää vettä pintaa pitkin sisää n ja "alamäkeä" kohti itäpäätä. Saastumisesta on myös luku isi a terveydellisiä haittoja . Vuonna 1973 eräs itali alainen yhtiö aiheutti skandaa lin, kun se lvisi, että se oli upottaanut Korsikan läh ivesille titaaniok sidituotann ossa syntyneitä happoja ra skasme tallijätteitä. Ihmi sen mereen saattamat p atogeen iset organi smit ja myrkylliset raskasmetalliym. Brumfitt on todennut eräässä esitelmässään, että joka kymmenennellä Välimeren rannikon asukk aalla on veressää n hepatitisviruksen aiheuttamia muutoksia. Lontoolaisen The Economist-lehden mukaan Välimeren ekologinen tasapaino alkoi järkkyä 1960-luvun al ussa. Vuosi v uodel ta kasvava jäteveden määrä pumpataan toistai seks i su urimmaksi osaksi kä sittelemä ttömänä mereen. pinnankorkeuden vaihtel ut, jotka on voitu todeta geologisi n tai a rkeologisin tutkimuksin. uimarannat pila ant uva t yhä laajemmalti. It alian rannikkoalueita . On korkea aika ryhty ä Välimeren johdonmukaiseen kokonaissuojeluun. Tämä on herättänyt maailmanlaajuista huolestumista . Voimalaitokset tuovat oman lisä nsä saastumisen ongelmavyyhtiin lauhdevesien ja radioaktiivisten jätteiden vuoksi. Merestä saadaan vuosittain suhteellisen vaatimaton kalansaalis (1 milj. yhdisteet palaavat merestä ruokapöy tään simpukoissa . Oljy saasteet Välimeressä ovat li sääntymässä Pohjois-Afrikan öljyteollis uuden kehittyessä. Tilanne ei parane si itä, ettei edes nrkyi,iä puutteelli sia öljysuojamääräyk siä noudateta läheskään aina. Suunnitelmi en toteutumisen edellytyksenä on Välimeren rannikkovaltioiden kiinteä yh tei styö ja taloudelli se t uhraukset (Natr.re in Forns 17/ 1973 ). Raskaampi Välimeren vesi virta a puolestaan pohjaa myöten vastakkaiseen suuntaan ulos Gibraltarista. Er ilai sia ehdotuksia sa telee, mutta näiden toteuttami seks i tarvittai siin koordinointia ja tutkimuksia. J ätevesissä on synteettisiä aineita mm. Etenkin biologisten muutosten toteami see n sekä niiden syy-y hteyksien sel vi ttämiseen tarvi taan run saas ti tutkimustyö tä . Pisan y liopiston professorin Lapuccin mielestä rantatyrskyjen sisältämät detergentit ovat Tyrrhena n meren rantojen mäntymetsi en häviämisen syy nä. Eräällä alueella Lib ya n rannikolla öljyalukset saa vat puhdistaa säi liöitään. Ensiksi ovat vaarassa suljetut merialueet sellaiset kuin Välimeri ja Itämeri. Lisäk si Atlantilta voi pintavirtausten mukana tulla kelluvaa jätettä. Runsas väestö, turismi, teollistuminen ja vastuuton merenkulku uhkaavat tappaa meren. Voimakkaamman haihtumi sen takia Välimeren vesi on suolai sempaa ja raskaampaa kuin AtlantLn vesi. Mikrobiologian profes sori W. Samanaikaisesti kun ryöstöpyynti hävittää kalaja valaskannat, saastuminen uhkaa vesien tuottokykyä ja myrkyttää merestä saatavat elintarvikkeet syötäväksi kelpaamattomiksi. Vaikeutena on kuitenkin se, et;ei tiedetä Välimeren nykytilaa. Välinieri saastuu Maailman merien pilaantuminen saa yhä huolestuttavampia piirteitä. t/v), mikä on saas tum isesta huolimatta vuosia pysynyt samana. Toisaalta öljy, joka vettä kevyempänä kelluu pinnalla, pysyy Väli.meressä. detergenttejä. Oli luonnolli sta, että kesä n 1973 kolera epidemian syy ksi epäiltiin saastuneita simpukoita, koskapa Italiassa on mm. Oljypi sa rat ja niiden muk a na klooratut hiilivedyt pesti sidit ja polykl ooratut bifenyylit voivat sii rtyä ravintoketjussa kaloihin aih euttaen mm. Vedenalaiset öljynporaussuun nitelmat tuliperäi sellä Välimerellä lisäävät myös saastumisvaaraa. Tämä kuvastaa myös hyvin meren luontaista karuutta . Välimeri on toistaiseksi vie lä sa ngen kirkas, mutta rehevöitymisen myötä se tulee varmasti samenemaan. Assua nin padon rakentaminen, mikä on aiheuttanut se n, että makean veden määrän ja sen mukana run sasravintei sten sedimenttien virtaaminen Niilisrä Kaakkoi s-Väl imereen on vähentynyt, tai Suezin kanavan rakentaminen, jonka jälkeen uu sia eläinja kasvilajeja on tullut Välimereen, tai tehoka s ja sää lim ätö n kalastus, jolloin kalakanta helpost i romahtaa. Koska haihtuminen Välimerellä voimistu u itäänp äin, vede n pinta kallistuu lievästi sinne päin. Näiden toteuttami seksi tarvitaan kuitenkin eri alojen kuten lain sää dännön, luonnontieteid en , teolli suuden ja hallinnon piiri stä asiantuntijoita kokonai skuvan luomi seks i ja sen jälkeen toimintasuunnitelman laatimiseksi. Eteläisellä Väli merellä, Libanonin rannikolla, on puolestaan todettu vedessä sa ngen korkeita lyijykonsentraatioita. 259. Petrokemiallinen ja soke riteolli suus pilaavat esim. Ihmin en muuttaa Välimeren fysikaalis-kemi al lisia ja biologi sia ominaisuuksia sekä suoranaisesti että vä lillisesti. Simpukat ovat tehokkaita ihmise n meriveteen päästämien aineiden rikastajia. Välimeren vesi vaihtuu Gibraltarin salmen kautta. Välimeren tilaa selvitettäessä on myös otettava huomioon luonr,olliset muutok se t, kuten esim. Välimeren suojelemiseksi on pidetty konferen ssej a ja annettu julkila usumia. Näin esim. Erilai sia ehdotuksia säännöksistä, suojelualueiden peru stami sista ja tutki mu sprojekteista on run saas ti. Välilli sest i vaik uttavat esim. epäm iellyttävää makua . Saasteet, jotka sekoittuva t tai liukeneva t veteen, voivat poistua At!anttiin tai saostua pohjasedimentteihin
teoll istumi sen, urbanisaation ja säännös telemättömän simpukoiden ja korallien keräilyn sekä keihästyskalastuksen aiheuttamat haitat. öljy vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Grönlanni ssa on havaittu selvää lyijypitoisuuden nousua v iimei sten 20 v uoden aikana. Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana kalansaaliit eivät ole vähentyneet saastumisen v uoksi. Tieteen tehtävänä on korj ata tämä puute tulevina vuosina. Syynä on lähinnä ryöstöpyynti, joka on tuhonnut useita hyvin tuottavia paikalliskantoja. Yhä useampien ihmisten halutessa viettaa lom ansa meren äärellä, sen päällä tai pinnan alla, on huomattava luonnontilaisten alueiden suojelemisen tarve. P aikallisten varotoimien lisäksi eräät a,ineet kuten esim. lentokoneiden pakokaasui ssa, laskeutuu sateen mukana laajoi lle a lue ille. P isimmälle on päästy Lundyn saa rell a, jonka itärannikoll a on nyt maan ensimmäinen vedenalainen luonnonsuojelu alue (Nature in Focus 1711973). Ainoastaan 7,5 °/o a luei sta on kalliorantoja. Kuitenk•in sillisaaliit ovat vähentyneet vuosi vuodelta. (Nature in Focus 17I 1973.) BRITANNIAN rannikkoalueita käytetään merenkulkuun, kalastukseen, mineraalien rikastami seen, ulkoiluun, tieteelliseen tutkim ustyöhön ja mitä moninaisi mpien, jopa hyvin myrkyllisten, jäteaineiden kaatopaikkoina. Osa rannikosta merieläimistöineen on jo peruuttamattomasti pilattu, mutta jäljellä on vielä laajoja alueita, jotka ovat säilyneet käytännöllisesti katsoen koskemattomina . lyijy, jota joutuu ilmaan mm. Pyrkimyksenä on estaa esim. Tämän v uoksi Ruotsissa on kielletty muutamista suistoista saatujen kalojen, etenkin lohikalojen, myynti. The Nature Conservancy Councililla on vai vonnassaan 1500 ha ranta-alueita 33 kan sa llisella luonnonsuojelualueella, mutta nama alueet ovat lähinnä lintuja varten. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tehty laajoja tutki muksia elohopean, kadmiumin, lyijyn ja radioaktiivis ten aineiden pitoi suuksista kaloissa ja simpukoissa, mutta ne ovat osoittaneet toistai seksi, ettei erikoistoimia tarvita. Toistai seksi ei tiedetä, kuinka paljon juuri vesien likaantuminen on vaikuttanut kalanpoikasiin, koska muut ympäristöja ilmastotekijät on myös otettava huomioon. Toi staiseksi ei ole tarpeeksi tutkimustuloksia, joihin voitaisiin nojautua toimenpiteitä suunniteltaessa. Ja matalat rannikkovedet tuottavat runsaasti simpukoita. Nämä alueet ovat myös useiden kalalaji en kuten punakampelan, merianturan ja sillinpoikasten kasvuympäristöj ä. Niiden hajoaminen on hidasta, koska ne eivät kuulu luonnon normaaliin kiertokulkuun. On pyrittävä estämään aineiden karkaaminen tuotannon välivaiheissa ja kehitettävä mahdollisimman paljon lu on nonvaroja ja ympäristöä säästäviä prosesseja välttäen erityi sen myrkyllisiä aineita. Vaikka näistä aineista ei olisikaan haittaa täysika sv ui si lle kaloille ja s.impukoille, ne voivat silti muodostaa vaaratekijän ihmiselle, jos saastuneilta alueilta pyydettyjä meren antimia syödään su uria määriä. Ihminen voi vaikuttaa meren metallipitoisuuteen ainoastaan paikallisesti. Vaikeinta on tilanteen arvioiminen ja niiden asioiden löytämi.nen, joihin pä ähuomio olisi kiinnitettävä. Avomerellä saastee t ovat laimentuneet niin paljon, ettei nii stä ole enää suoranaista haittaa. Kaloihin ja simpukoihin rikastuu jätevesien mereen syöttäm iä metalleja ja hita asti hajoavia orgaanisia aineksia. Se on myös ehdottanut, että perustettaisiin 11 80 km pituinen ns. PohjoisIrlanni ssa on juuri sikäläis tä silmälläpitäen merieläimistöä muutami a vuorovesirannoille perustettuja suojelualueita. KoillisAtlantti saastuu Aavankin meren pilaantuminen tuntuu, ja ensiksi rannikolla. Sen sijaan suurin osa kalansaaliista saadaan avomereltä, usein yli 100 metrin syvyy destä. perintörannikko, jolla ulkoilu keskitettäisiin tietyille tarkoi tukseen kaikkein sopivimmille aluei lle. The Contryside Comission on jo nimennyt joukon erityisen luonnonkauniita alueita. Poikkeuk se llisesti kuitenkin esim. Näistä yleisimpiä ovat DDT, dieldrin ja pol yklooratut bifenyylit (PCB). Jätevedet on puhdistettava mahdollisimman hyvin ennen niiden päästämistä vesistöön. Selvää on, että ennaltaehkäisy on tärkeätä. Suistoissa ja rannikkovyöhykkeillä on todettu selv iä saastumisen aiheuttamia muutoksia. Erään vaikean ongelman muodostavat tuhannet synteettiset orgaaniset aineet, joi sta useimpia ei lu onnostaan ole meressä. Niiden rik astuminen ravintoketjuissa aiheutt·aa tunnetusti vakavia fysiologisia häiriöitä etenkin pedoille. Tätä vahvistaa myös se, että tonnikalan metallipitoisuus on nyk yään hyvin samanlainen kuin jopa 100-vuotiaiden museonäytteiden. Rannikolla ia suistoi ssa jäteaineet vaikuttavat etenkin vettä siivilöimällä ravintonsa hankki vi in ostereihin, sini simpukoihin ja sydänsimpukoihin. Itämeren tuskasta saatavan ka lanmaksaöljyn käyttäminen ihmisravinnoksi on myös kielletty koska se sisältää runsaasti kloorattuja orgaanisia yhd isteitä. Rannikkovesien puhtaana p ysyminen on siis hyvin tärkeää Euroopan kalastajille. Joita kin luonnon suojelualu eita rannikkovesi lle on jo suunnitteilla. Avomerellä kaikki näyttää tamatta Suistot olevan enna llaan, lukuunotpikipalloja ja öljyläikkiä. Kaikkia ihmisen toimLnnan takia mereen joutuneita metalleja on siell ä jo luonnostaan ja niitä liukenee koko ajan metallipitoisista kallioista. Toistaiseksi ainoa staan joidenkin sup peiden alueiden, eräiden lahtien ja 260 su istojen, kaloissa ja simpukoissa on todettu hälyttäviä määriä mainittuja aineita
Suomen Luonto on edelleen maamme lehdistä halvimpia. Sinne ja sieltä pääsee esim. Suomen Luonto Suomen luonn onsuojeluliitto 261. Käytä hyväksesi tämän nume ron välissä olevaa tilauslomaketta. Vuoden vaihtuessa joudutaan useimpien artikkeleiden hintoja kohottamaan. Kokemus on osoittanut, että lahjatilauksen saaneista monet muuttuvat pysyviksi tilaajiksi . Mutta vieläkään ei sivua kohti laskettu hinta ylitä viittä penniä. Kaksitoista suurta värikuvaa ja paljon tietoja joka kuukauden luonnontapahtumista. Myös kaikkien painotuotteiden hinnat pidetään kohtuullisina, jotta luonnonsuojelutyötä näin tukeva henkilö ei kärsisi taloudellisesti aatteestaan. Rahaa kuitenkin tarvitaan, ja se tulee pääasiassa Suomen Luonnon lukijoilta, jotka käyttävät Suomen luonnonsuojeluliiton välittämiä tuotteita koristeena, kirjeenvaihdossaan, lahjoina jne. Jäsenmaksut koetaan pitää pieninä, jotta raha ei olisi esteenä mukaan liittymiselle. ympäristöystävällisellä johdinau tolinjal1 a 14 tai raitiovaunulla 3. Hän saa postikorttinsa, sulkijansa, julisteensa ja lahjaesineensä itse asiassa jonkin verran halvemmalla kuin puhtaasti kaupalliset tuotteet. Koko 35 x 50 cm, hinta 30 mk (Suomen Luonnon tilaajana saat 23 mk:lla) • Suomen Luonnon lahjatilaukset ensi vuodeksi 17 mk • Uudet jouluja uudenvuodenkortit, joiden aiheina ovat ilves, huuhkaja, tilhi ja punatulkku. Hinta 80 p/kpl, tai tetut ilvesja huuhkajakortit kirjekuorineen 2 mk/kpl • Syyskaudella on ilmestynyt kaksi poikkeuksellisen hienoa luontokirjaa: Erkki Pulliaisen "Suomen suurpedot" ja Martti Montosen "Suomen peura" (metsäpeura) . Liiton toi mistosta saat maksutta lisää lahjakortteja. Ehkä ihmettelet, miksi Suomen Luonnossa jatkuv asti mamostetaan postikortteja, kirjeensulkijoita, julisteita ja muita painotuotteita. Tämä on puolta enemmän kuin kolme vuotta sitten . Helsinkiläiset käyttävät ' tietenkin luonnonsuojelijan paperikauppaa: Punavuorenkatu 4, avoinna klo 9-1 7, lauantaisin 10-13. Selitys on yksinkertainen: maamme vapaaehtoinen luonnonsuojelutyö rahoitetaan suurimmaksi osaksi näin saaduilla tuloilla. Tänä syksynä luonnonystävän käytettävissä on joukko uusia tuotteita, joiden avulla joulun ja uudenvuoden tervehdykset suju vat nopeasti, kätevästi ja luontoa muistaen: • Upea "Luonnonkalenteri" Suomen uusien kansallispuisto jen perustamista ajava seinäpäivyri. • käytä hyväksesi Suomen Luonnon lahjatilauskorttia • ripusta seinällesi »luonnonkalenteri» • levitä tietoa luonnosta ja sen suojelusta Lukija Suomen luonnon tilaajamäärä on saavuttanut uuden ennätysluvun, yli 12 000. Samasta syystä koetetaan Suomen Luonnon ti laushinta pitää alhaisena. Niiden avulla voit ratkaista monta joululahjaongelmaa ja samalla lisätä lukijakuntaa. Viimeaikaisesta kasvustaan huo limatta Suomen luonnonsuojeluliiton valtionapu kattaa vain noin viidenneksen liiton kuluista. Ehdit saada kaiken hyvissä ajoin ennen joulua ja entisin hin noin . Tilaajamäärän kasvun vuoksi tilaushinta on kohonnut hitaam min kuin yleinen kustannustaso, vaikka Suomen Luonnon sivumäärä on samalla kasvanut, kuvi tus ja painoasu parantunut ja kirjoittajakunta monipuolistunut. Tänä vuonna olet saanut luettavaksesi jokaisen sivun samalla hinnalla kuin viisi vuotta sitten eli neljällä pennillä. Kustannusten jyrkän nousun ja valtion painatustuen pienenemisen vuoksi tilaushintaa on nyt pakko nostaa. Molemmat saat Suomen luonnonsuojeluliitosta kohtuuhinnalla • Ja tietenkin perinteiset julisteet, sulkijat ja postikortit ovat edelleen käy tettävi ssäsi. Jotta tilaajaja lukijakunta edelleen kasvaisi, tämänkin numeron välissä on entiseen tapaan lahjatilauskortti, jolla voit tilata Suomen Luonnon joululahjaksi haluamallesi henkilölle. Samalla nä mä tuotteet jakavat tietoa ja lisäävät luonnonsuojelutyön saamaa huomiota. Ensi vuoden tilaushinta on 17 mk. Näin levikki lisääntyy, hinnat pysyvät kohtuullisina ja luonnonsuojelu työn vaikutusvalta lisääntyy
Suunnitelma toteutettiin kuninkaalli sella asemksella kesäkuussa 197 3. Huippuvuorilla suojellaan lintuja Huippuvuorten saaristoon kuulu u V1'1Sl suurta Ja useita pieniä saari a, jonka sijai,tseva,t 74. Tämä on rannikon tärkein osa muutenkin kuin ornicologisesti. Kaikki liikenne, myös rannikkoliikenn e ja lentokoneiden lask eutuminen on kielletty tollkokuun 15 . Valvonnasta vastaa Ympäristöministeriö yhdessä Huippuvu o rten kuvernöör in kan ss a. Huippu vuorten län siosaan. Kaikki linnu sto nsuojelualuee t ova,t suhte ell isen pien1a. Näiden 15 linnu sto n suojelualueen li säks i samal la asetuksella peru stetut kolme ,kansaHispuistoa ja kaks i muuta suojelualuenta ovat myös menkittäviä Huippuvuorten lin,tukannoille. Jätt ei den päästö on kielletty. Suunnilleen 30-40 °/ o Huippu vuorte n kannasta pes,ii Tusenöyanen a•lueella. YJ.eensä Huippuvuorille peru stet u t linnustonsuojelualueet antavat lisää suojaa alueen llhanalaisimmille ves ilinmkannoil le. Alueita suojellaan kaikel ta tekniseltä käytöltä kuten kai vostoim innalta ja öljynporauksela . Meidän vuosisadallamme tämä hyv ä k si·käyttö on hil jakseen vä hent ynyt . Tutkimukset johtivat siihe n, että Ymp:iristöministeriö thdotti perustettavaksi 3 kansallispui stoa, 2 muuta suurta suojdualuetta ia 15 linnu s,tonsuojelualuetta. Varsinaisten sa arten lisäksi ni,ihin sisältyy rancaalueita, joc.ka laskuveden aikaan ulottu vat jopa 300 metrin päähän rannast a. On erityisen tärkeätä, että nämä suojelutoimenp,iteet saa tiin aikaan ennen kuin ihmisen v ai kutu s on liian suuri. Koska näiden alueiden päätehtä vä on suojel la pesiviä ves ilintuja häirinnältä, niille on laadittu suhteellisen tiukat säännöt. Näiden paikk ojen merkit ys peru stuu siihen , että ne ovat haahk oje n , va,1koposkihanhien ja sep elhanhi en pesimäalueica. Linnu stonsuojelual u eiden perustamiseen johtanut tutkimus raJ01crui 262 Norjan ympäristöministeriö n ehdotukses ta julistettiin viime vuoden kesäku ussa kun inkaallisella asetuksella lähes puo let H ui ppuvuo rte n pin ta-a lasta erilaisiksi luonn onsuoje lu alu eiksi. Kaikkiaan tarkistettiin 67 paikkaa ja nii stä v-iin ätoista ehdot ett iin l,inn usconsuojelualueiksi. Li,kenceen vuobi se on myös saa ri sto n häirit y in alue. Alueen koko pinta-ala on noin 62 000 km. pohjoisen leveyspiirin välissä. Tämä johtuu erilaisten ret1kikuntien lisääntymisestä, ku,ten turismista ja öljynporauksesta sekä ongelmista, jotka liittyvät y lei see n lentokoneid en helikoptereiden, moottorikelikkojen Ja moottorive neiden !,isään,cyvään käyttöön. Arkti silla hanhilla ja muilla linnuilla on nyt turvalliset pesimispaikat. Ma gnar Norderhaug. Samaan aikaan on kuitenkin ilmennyt uutta painetta dollisten luonnonvarojen ja y leensä ekosysteemin kannettavaksi. Tutkimu s käsitti kaikki ornitologisesti tärkeät saaret ja saa rir y hmät pitkin Sörkappin rannikkoa etelästä aina Huippuvu orte n luotei sku lmaan asti. Linnuc ja niiden pesät ovat t äysi n rauhoitettuja. Kiireellisimmin suoje ltaviksi ehdotettiin paikkoja, joil la pesi enemmän kuin 500 paria haahkoja ja / t ai enemmän kuin 50 paria hanhia . päi v än ja elokuun 15. ja 81. Vähen evässä yhdyskunna ssa on tällä hetkellä vain 20002200 y k si löä. Useiden Euroopan maiden retkikunnat ova,t runsaas ti ja kontrolloimattoma s,oi käyttäneet hyvä,kseen alueen elollisia luonnonvaroja siitä lähtien, kun Wil-lem Barents löysi Huippuvuoret 1596 aina vuo,ceen 1920 saa.ktka, jolloin solmittiin kansainvälinen Huippu v uorten ja Huippuvuoret rnlivat hallintaan. sopimus Norjan Elollisia luonnonvaroja olivat mur su, h y lje, p o r o, jää.karhu, naali ja erilaiset vesilintukannat. Pui stoje n ja suojelual u ei den pinta-ala on suunn ill ee n 30 000 km 2 koko Huippu vu orten 62000 km 2 :sta. Tämä melko va,ikeapääsyinen alue, johon kuuluu lukemantomia pieniä saaria , on luultavasti Huip puvuorten tä !'1kei n vaaleavatsaise-n sepelhanhen (Branta bernica hrota) pesimäalue. Erityisen mielenkiintoi nen on Tu se nö ya nen alue KaakkoisHuippu v uorten luonnonsuojelualueella. päivän välisenä aikana. Tai std la,kseen tätä uutta suuntau sta vas,caan Norjan P olaariin st ituutti suoritti erilaisia kenttätunkimuksia vuosie n ' 1968 ja 1972 välillä suunnitellen tämän arktisen alueen eri osien suojelua . Kuitenkin Huippuvuorten lentokentän avaami nen 1975 a•iheuttaa se n, että tehokka am mat toimenpiteet tulevat välttämättömik si, jotta nä mä ain utl aat uiset arkt iset ekosysteemit voisivat sä,ilyä
Hardangerviddan luonnonarvoista, hyvistä kulkuyhteyksistä ja toimivasta matkailumajaverkostosta johtuu, että se on Norjan suoistuimpia reokeil ya lueita . TIETEELLINEN JA VIRKISTYKSELL l NEN MERKITYS Hardan ge rvidda on toisaalta pohjoisen ja eteläisen, toisaal,ta länt isen ja i,täise n eliölajiston vaihettumisa,luetta. Se o n suljettuna suuren osan vuotta, mutta viimeistään kesäkuuksi se pyritään avaamaan. Norjan Hardangervidda kansallispuisto • vai voilllalaitos Hardangcrvidda on p ohjoisen Euroopa n lajin yläitasanko, pinta-alaltaan n oin 7 500 km 2 • Se sijai,tsee Lounais-Norjas sa Hordalandin, Busk erudin ja Telemankin läänien al ueella. villipeurakannan vahvuus on tuhansia yks ilöi 263. Mielenkiintoista puolestaan alpiinisten olemassamosaiikkia täydentävät vielä huomattavat kallioja maaperän paikalli set erot, mistä johtuu, että sove liaita kasvupai,kkoja on sekä vaat eliaille että vähäravinteiseen maaperään tyytyville kasveille. Suojeluohje lmien t oteuttamisen vaikeudet tunnetaan N orjassa,kin: vesistösäännöstelyt ja voimal at uhkaavat Viddan korvaamanomia luonnon arvoja. Val,mosa ltaan 1 150 ja 1 350 me,trin k,orkeuteen SlJOtut u van tasan gon tietee1linen ja vi r kistyikseU in en merkitys on huomattava. Koska V,idda sijaitsee Helsingin leveyspiirin vaiheil la, siellä on esim. NY'kyaikana ilmasto o n jäll ee n lämmennyt, jäätiköt ovat su pistuneet ja esim. Eteläinen lajisto kiipeää varsi n korkealle Viddan reunoille, ja useiden kasvien korkeimmat tunnet ut 9kand inaa v<ise t esiint ymät ova,t kin Viddalla tai se n reuna-alueilla. :koivuraja on kohonnut. Oslosta ja Bergenis tä on vain muutaman tunnin kestävä, maisemallisesoi upea junamatka p itkin Bergensbanea Viddan asemille. Eläintieteilijät ovat kiinnittäneet huomiota mm. Sen maisemia elävöittävät matalat järvet, lammet ja sulavesipurot. Viddalla on voitu sallia jonkin verran metsästystä. Faunahistoria llinen erikoisuus on esim. laistuso lot. Sen kasvija eläinmaailmassa on monia erikoisia piirteitä, joiden vuoksi se on tärkeä tutkimuskohde. Jääkauden jälkeisen lämpökauden aikana Vidda kasvoi kokonaan mäntymetsää eikä jäätiköitä oll ut. Ilmasto muuttuu voimakkaan merelli sestä mantereisemmaksi lännestä itään , mikä ilm enee selvästi kasviyhdyskuntie n ra kenteessa. Subatlantt isella kaudella ilmasto huononi, jäätiköt palasivat ja metsät hävisivät lukuuno t tama ota aivan Viddan reunaosia. se, että eräät etanalajit ovait säily neet siellä mitä todennäiköisimmin ajoi,1ta, jolloin Viddaa peitt i metsä. Kor.keuserot mahd ollis-ravat kai1k1kien kas.oillisuusvyöh y,k keiden olon. Tieteellisten arvojen li säksi Viddalla o n tietenkin myös paikallisia erikoisuuksia. Esim. maailman ainoaan sub alpiini sen maja vayhdyskuntaan, joka kai.ken li säksi on varsm elinvoimainen . Siellä on moni en a rkti sten la jien eteläisimmä t esiintymistai pesimisalueet. Myös Oslosta Bergeniin johtava maantie kulkee Viddan halki. omaa n Lappiimme verrattuna toise nlai set vaHardangervidda on enimmäkseen laakeata. Alue on ki,intoisa bi ologisesti, geologisesti, maantieteellise~ti ja myös arkeologise~ti. Hardangervidda eli yiksin kerta isesti Vidda on pohjoismaisten biotoop pien suojel uohjelma n tärkeimpiä kohteita
On t ärkeä tä huomata, että luonto saattaa harrastaa tällaistakin hevose n leikkiä. Kevon tukijo id en johtopäät ös oli: katastrofin aiheutti monien telkijöiden yht,eensaittuma, jo nk a todenn äköisyys on hyvin pieni. Tällä heokellä suunnitellaa n vielä koskemattomien vesistöjen säännöstelemistä ja voimaloiden rakentamista. Läm pösu mma on + s°C ylittävien ja tällä kynn ysarvolla vähennettyjen vuorokauden keski lämp öt ilojen summ a. tä Ja se kestää verotus ta . Lisäks i sitä käytetään paljon opetusurkoituksiin ekskursioiden ja ken ot äk urss ien kohteena. Muutamille suh veellisen pienil le vesistöille on jo m yön nett y suojeluasema. On toivottavaa, että tieteelli set kulttuuri set ja vi rk istykselliset mt~ ressit painavat kylliksi vaa'assa voimalaitosrakentamista vastaan, etenkin kun Hardangerviddan asukkaiden enemmistö vastustaa voimalasuunnitelmia. Väärässä hän on si ll oin, kun h än antaa y mmärtää, että k ysymyksessä oli vii me k ädessä ilmaston j är jestelmällisestä kylmenemisestä johtuva rintamalinjan oikaisu, jossa koivuraj a pant iin kulkemaan sinne, minne se muuttun eide n ilmasto-olojen jälkeen kuuluu . Polaari-i nsoituU<Dti ja Norjan geo logi nen tutkimuslaitos työskentelevät Viddalla. 191 i9:?0 oleellinen piirre Lapin lämpöilmast oss a on suuni vuotuinen vaihtelu. INTRESSIEROA VUUDET Suur i osa Hardan ge rviddan reunaalue iden vesistöistä on jo valjastettu energiantuotannon palveluk seen. Niidenkään peru see lla ei voida puhua i,lmaston p ysy västä muuttum isesta vaa n vaihtelusta, joka noudattaa lähi nnä tasa isesti aa ltoilevan sin ikäyrän muotoa. Kuten äskettam edesmennyt an siokas metsäntutkija prof. Viddailla on nun ikään kalastukse!Lisesti ar,·okkaita vesistöjä . Hardan gerviddalle o n ehdotettu perusteotavak si kansallispuisto ja ~i ll e pu sk uriv yö h Y'kkeek si mai seman suojelualue . Asema ku uluu tärkeänä osana Kansainväliseen biologiseen ohjelmaan (IBP). Niitä on arvostettava enemmän kuin tähän saakka on ollut tapana Norjassa samoin kuin Suomessaki n . Niiden kohta lo ratkeaa lähitulevaisuudessa. Se on niin suuri, että mahdollisen k yl menemi sen osoittaminen kysyy mielikuvitusta ja kekseliäi•tä laskutoimitlllksia. T ähän e-i kannattaisi puuttua, ellei jääkausiusko olisi niin yleinen ja kyseessä olisi Lapille aivan eri,koisen tärkeä asia. Risto Sar vas monissa tutk imuksissa osoitt i, ku vaa lämpösumma parhaiten lämpötilaa ka svuteki jä nä. On kyll äki n olemass a toiveita, että aina1kaa n kaikki suunnitelmat eivät mene läpi. Oheisessa kuvassa esitetään kasvukauden tehoi sien lämpösummien sa rja Sodankylän ilmastoasemalta vuosilta 19081973 . Pi<tkien tutkimussarjojen ja monien projektien keskeytyminen olisi kui tenkin selviö. Nämä yliopistot omistavat yhteisesti Bergensbanen varrelle Finseen rakennetun ek o logisen aseman (H0yfjellS0kologisk forsknin gsstasjon). Eljas Pohtila 1130 1CJ50 1!:00 iS7V. Siin äkin on o n gelmaa k yll iksi. Sakari T uhkanen 264 l11llasto • Ja Lapin 1lletsät Dosentti Pekka Nuorteva on tarkastellut lehtikirjoitu.ksissaan Lapin koivikoiden tunturi.mittar it uh oa. 1100 1000 9GO 000 700 600 7 1 500 1 d.d. Kevon tutkijoiden sel vitysten mukaan tunturimit tari,tuho sai varsinaisesti alkunsa tuntureilla talvella 1965-66 va!Linneen verrattain lämpim än sään vuoksi, mikä säästi mittarin koivun s-ilmuihin munimait miljoonat munat. Nuorteva ilmeisest i perustaa käsiityksensä pu iden vuosi lustoista ja Grönlannin jäätLköistä laskett uihin ennu~teis.ii n. Hän on varmaanki n oikeassa siinä, et tä esim. Lämpösummasarjasta voi nähdä, et tä yhtä kylmiä ja kylmempiä kes.iä sat tuu aina si ll oin t ällöin. Huon oa onn eamme, kun vielä tämäkin osui meidän ajallemme. VILKAS TUTKIMUSTOIM INTA Osl on ja Bergenin yliopis tojen biologit, geologit, geomo rfologit, glasiologi t ja arkeologit ovat jo vuosiky mmeniä tu ok in eet monipuolisesti Har dan gerviddaa. Lämpösummatilasto n perusteella voidaan toistaiseks,i ennustaa vain, että kylmiä kesiä tulee ja niit ä menee. O slon , Bergenin ja myös Trondheimin y liopistojen lisäksi esim. Su ojelun arvoa ei voida mitaita rahassa ja si ksi sitä o n m iitatava muilla arvoilla. Kohtalokkaaksi ruho muodostui edell isen kes än 1965 kylmyyden ~uoksi, koska .koivujen yhteyttämistulos jäi silloin hu onoksi, ja koivujen tuhon jäl,kei,nen toipumiskyky r iii ppu i taas tästä. Tässä yhteydessä ei ole mahdolli sta tarkastella kaikkia voimalaraken nuksen laajaka ntoi sia ja arvaamattomia haittoja Viddan luonnolle. Jo puheet ilmasnon kylmenemisestä saattava,c aiheuttaa tasapaino n järkkymistä, ei tosin luonnossa, mutta ihmisyhteisössä. m,etsäammattimiehet e1vat ole kiinnit,täneet tarpeeksi vaka vaa h uo miota tähän suunnattomat mic.tasuhteet saaneeseen h ävityk see n. Kuvasta käy ilmi, että Kasvukausien lämpösu mmat Sodankylän ilmastoase malla vuosina 1908 -1973. On erik oisen jä nnittävää seurata näiden ennusteiden toteutumista; ilmastoa koskevat ennusteet kun eivät ole mitään itseää n tooeuttavia ohjelmajulistuksia, kuten monet talouseläm än ennusteet
. Virheellisiä väitteitä Ja niiden oikaisuja 1. seuraavan ehdo n täyttämistä : suurien radioaktiivisuusmäärien pää teknisten tuotantoja käsittelyvaiheiden aikana biosfääriin tulee olla huomatta vas ti pienempi kuin sel lai sten luonnonmulli stusten todennäköisyys, joista aiheutuu vastaavan suurui sia vaaroja. Toivottavasti edellä mai nittu valottaa lisää ydin p olttoaineen kiertok ulu n kehyksiä. graniittikallioperä stä) ei saa olla suurempi kuin alkuperäisen uraanimalmin aktiivisuuden vuotoja 1 i ukenemistodennäköisyys . 2. Pe ru uttamatonta varastointia ei vielä ole päätetty tehdä. Ylei semm in kysymys voidaan asettaa seuraavasti: mikä on ydinpolttoaineen kiertokulun hyväk sy ttävissä o leva kokonai skuva ja onko se llai sta . Saksassa on jo a ktiivisten aineiden varastona suolakaivos , jonne myöl:emmin on tarkoitus vara stoida myös kiinteytetty jä suurakt iiv isia jätteitä. N umerotietojen valossa nykyajan erotustekniikka on lähellä kriteerin rajoja . Uraanin ja tran suraanien erottelu ja poltto nopea ssa reaktori ssa se kä jonkinlaisek si lasik si kiinteytet yn jäteliuok se n (vaikeasti) luoksepääsyinen maanalainen varastointi maksanee noin 0.1 p / k Wh. Peru sk riteerejä voidaan muotoilla esim. Hln 181lol eroldrjetllllln AEC:n johtajalle Dlxle Lee Baylle, eUI huolimatta AJ:C:n antamuta tuudlttavflta tmftlll• IUU81aUIUllliolata, jolta antaa amePfJrlraJallW•~ ovat ratlrauemattomat turvaJlllaulonlt nlln valraftle ettl JromlN1cm tallat lopettaa voimaloiden rakentaminen lilrd kunnes nlhdlln voidaanko nuo vallreat on,elmat jotenkm ratkaista. aktiivisuuden vuototodennäköisyys "lopullisesta" varastosta (suolakerrostumasta tai esim. Vetoaminen niiden vuotoihin ei ole aivan paikall aa n; n ykyisissä säi liö issä on kaksinkertainen teräs kuori, jolloin mahdollinen (mutta vähän todennäköinen) vuoto on h avaittavissa ja suljettun a. Lyhyemmän aikavälin kriteerinä voidaan vaatia lisäksi esim. pni _1974 21 ydinvoimalaa kiinni USA:ssa Johtava ABC:n reaktoritunal• llnu1&1iantuntfja Carl Bocevar Dmolttl lauantaina eroavansa voldabeen vapautl kertoa amePfkkaJalaDle amerllrb1allten ~wlmal...,__ luomasta vaann.uhuta. 1974. -pess1011st1 t YDI POLTTOAINEJATTEIDEN KASITTEL YSTA Yleistä Viime aikoina on nostettu es11 n kysymys, mitä tehdään niille jätteille, jotka käytetystä y d inpolttoai neesta Jaa vat jäljelle. Pitkäikäisen ydinjätteen määrän kriteerit Johtoajatuksena tulisi olla, että ympäri stövaa rat eivät lisääntyi si oleelli sesti alunperin olemassa olevista riskeistä. H a nfordin va nhat jäteliuossäiliöt ovat peräisin sodan aikana aloitetun ydinaseohjelman kaudelta. Yhden jätesäiliön käyttöiäksi on esitetty vain 20 vuotta, minkä jälkeen suuraktiivinen jäteliuos on pumpattava uuteen säiliöön ja tätä jätehuoltoa on jatkettava fatoja tai tuhansia vuosia. . Tämä edellyttää tr ansuraan ien , erikoisesti plutoniumin, rntta van hyvää erottamista jättei stä ja po lttami sta uudelleen reaktorei ssa h yö d y llisenä polttoaineena. U lko maiden uutiset kerto va t k iihkeästä ydinvoimakeskuste lu sta , jo ta pitävät v ireillä kullo isetkin häiriö t ja o nn etto muudet. seuraavalla tavalla: jätteen p itkäikäi se n aktiivisuuden st rontiumin ja kesiumin hajottua ei tulisi olla suurempi kuin sen uraanima lmin aktiiv isuus, jor,ka hyväksikäytöstä jäte on p~räisin. Leh t ileikkeitä H elsin gin Sa nom ista 23. mattomasti syvälle suolaker rostu m11n. Todettakoon tämän johdosta, että USA:ssa on jo voimassa mää rä ys, joka vaatii jätteen kiinte yt y kse n viiden vuoden kuluessa nestemä isen jätteen tuottamisesta ja edelleenluovutuksen valtion "hau ta usmaalle" siit ä viiden vuoden kulu essa . Täsmällisemmin: mitä tehdään niille suhteellisen pienille määrille erittäin aktiivisia nestemäis1a ptteita, jotka muutamissa kansainvälisissä laitoksi ssa jäävät jäljcile sen jälkeen, kun käytetystä poltto 1ineesta on erotettu jäljellä oleva uraani ja plutonium uudelleenkäyttöön. Ku stann usa r vio tuotettua energiamäärää kohti on n ykyi si n noin 0.02 p/ kWh. 265. J äteliuoksen hal vin varastointitapa on suora kiinteytys ilman erottelua ja sula uttaminen peruutta• syyskuun 23. 9. 3. Y dinvoiniaoptiniistit • Ja . Tältä kannalta ajatellen tuntuukin lyhytnäköi seltä, mutta ehkä tyypilliseltä, että USA:ssa eräät itseään luonnon suojelijoik si mm1ttavat henkilöt ovat vastustaneet plutoniumin jälleenkäyttöä reaktorien polttoaineena. Sen sijaa n esim . Nämä luvut, olkoor.pa vaikka 2-3 kertaa virheellisiä, eivät oikeuta puhumaan tulevasta taloudelli sesta taa kasta, kun samaan ai kaan fossiilipolttoa inee lla tuotetun kilowattitunnin hintaa nostetaa n pennikaupal la. Suomessa ei v ielä o le päästy yhtä pit källe
Tässä riittänee maininta siitä, että samoihi n on gelmiin törm ätään myös ihanteellisena pidetyn aur inkoenergian keräämise n yhteydessä. Nämä kaksi aineryhmää käytetään uuden polttoaineen valmistuksessa ja ne ovat si is jatkuvassa kierrossa sen sijaan, että. Neljä ensimmäistä sivua ovat ansiokasta ja oikeata tekstiä ellei pariin pikku virheeseen haluta takertua . EIKO YDINVOIMAAN TODELLAKAAN OLE VAARAA. Esimerkkinä kerrott akoon ruotsalainen suunnit elma. Tuskin kukaan maksaa miljoonaa dollaria hankalasta ja hyödyttömästä jätteestä. filosofian tohtori fysiikan laitoksella, saattaa maallikko luulla häntä asiantuntijaksi ja pitää kirjoitusta ehdottoman todenmukaisena . Mikä li kirjoittajalla kuitenkin on wkenaan vaikuttava arvo kuten esim. Palatakseni takaisin Pekka Suomisen kirjoitukseen haluan aluksi antaa tunnustuk seni se n alkupuoliskolle. On gelma on pikemminkin taloudellista ja teknistä laatua. Toisaalta on valitettavaa, että kynään näyttävät tarttuvan herkimmin sellaiset henkilöt, jotka eivät toimi alalla eivätkä näin ollen ky kene arvioimaan omien tietolähteittensä luotettavuutta. Selviä toimintasuunnitelmia on olemassa, ja kun voimayhtiöille asetetaan tarkat velvoitteet, on myös tuloksia odotettavissa. lukemalla Wolf Häfelen kirjoituksen IAEA :n bulletiinista 1/2, 1974. Ilkka Mikkola dipl .ins . Tarkasteltaessa energiajärjestelmää koko laajuudessaan on ongelma viime kädessä siinä, miten tarvittava energia saadaan sijoitetuksi atmosfääriin, hydrosfääriin, ekosfääriin ja sosiosfääriin ilman katastrofaalisia seurauk sia. Täällä käytetty polttoaine on jälleenkäsiteltävä suurempien valtojen laitoksilla. Näitä asioita valottavia kirjoituksia on yleisesti ottaen pidettävä erittäin tarpeellisina, koska suuri yleisö ei toistaiseksi tunne ydinvoimaan liittyv iä pulmia. Lisäksi he voivat vaikuttaa vaatimalla energiankäytön optimointiin tähtääviä tutkimuksia sekä luonnossa tap aht uvie n vi rtau sten perusteelli sta selvittelyä. Tällä hetkellä on väliaikainen jätteiden sä ilytys edelleen paras ratkaisu, mutta väliaikainen ilman lainausmerkke jä . Suominen antaa ymmärtää, että parempaa vaihtoehtoa ei ole keksitty. Pluton iumi sta ei vaieta, vaan siihen liittyvää tietoa löytyy alan avoimesta kirja lli suudesta 1950-luvulta lähtien . Koska Suomen Luontoa ei käsittääkseni toimiteta kaupallisessa hen gessä, on ihmeteltävä sitä voimakasta tyyliä ja niitä harkitsemattomia lauseita, joita mainitut kirjoitukset sisälsivät. Sen sijaan hän viittaa utopistisiin ideoihin, jotka sisäl tävät jätteiden toimittamisen pois ihmisten ulottuvilta. pysty sanomaan, mikä olisi luonnon kannalta vähiten huono tapa tuottaa ihmiskunnan tarvitsemaa energiaa . Energia n tarpeen nopea kasvu pakottaa tarkastelemaan suurempaa kokonaisuutta, jota voisi kutsua vaikka energiajärjestelmäksi. Käytetyn t yy lin ansiosta kirjoittajat tosin saivat sa noman sa esille myös useissa päivälehdissä ja radiossa, mutta kokonaan toinen kysymys on se, mi ssä määrin tämä julkisuus palvelee luonnonsuojelua. Nämä ideat ovat saaneet julkisuutta si ksi, että ne on maallikonkin helppo ym märtää ja muistaa, mutta vakavasti niistä ei kannata puhua. Asiasta tarkempia tietoja halu avat pääsevät liikkeelle esim. Jos luonnonsuojelijat ryhtyvät nykytilanteessa taistelemaan yhden menetel män puolesta ja toista vastaan, ovat he arvioineet vääri n sekä itse ongelmakentän että oman roolinsa. Vaikka teknologien syyttäminen kaikesta pahasta on nykyisi n muod issa, uskaltaisin väittää, että energiatuotannon suunnittelusta ja kehityksestä vastaavat tutkijat ovat poikkeukselli sen hyvin oivaltaneet vastuunsa tuleville sukupolville. Toinen ryhmä sisäl tää pelät yi mmät aineet, plutoniumin ja muut transura anir. Pienillä kemiallisilla parannuk si lla käsittelyprosess issa saadaan näi stä ai nei sta talteen merkittävästi suurempi osa kuin Suominen ilmoittaa, ja o n hintakysymys, montako yhdeksikköä halutaan plutoniumsaaliin ilmoittavaan prosenttilukuun. Tällä hetkellä jäteplutonium ei ole erityi se n kysytty aine, mutta kun se k äsittelyyn tarvittava teknologia on kehitetty kaupallisesti kilpailukykyiseksi, tullaan sitä käyttämään polttoaineena uraani n rinnalla ja sille saadaan pos1t11vmen hinta. Huonolaatuisen pommin rakentaminen voimalaplutoniumi sta olisi tosin periaatteessa mahdolli sta, mutta käytännössä se tuskin onnistuisi pienryhmältä johtuen monista ongelmista, joita Suominen ei tunne ja joi ta ei tässä ole tarp een selostaa . Suomen Luonto käsitteli numerossa an 3 sekä pääkirjoituksessaan että yhdessä artikkelissa (Pekka Suominen: Ydinvoiman jäteongelmia ei ole ratkaistu) ydinvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä. Palamatta jäänyt uraani muodostaa en simmäi sen ryhmän . Ongelma on lisäksi täysin kansainvälinen: jätemäärät ovat vuosittain niin pi ~niä, että pohjoismaissa ei ilmeisesti jälleenkäsittelylaitos tule lkannat:avaksi lähia ikoina. Edelleen Suominen kertoo, että plutonium on vaarallinen myrkky (totta), mutta kuitenkin hän tekisi sii tä näppärästi pommin tietosanakirjan ohjeiden mukaan. Toisaalta hän kertoo, miten plutoniumia aiotaan myydä miljoonan dollarin voitolla ja toisaalta, miten sitä on säilytettävä satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalla Se on monen on jäteongelmansa. Kun Suomessa pyritään kohti kokonaisvaltaista energiasuunnittelua, on luonnonsuojelijoiden tärkein tehtävä käsittääkseni yleisessä asennemuokk auksessa säästä väisyysa jattelun hyvä ksi . Jätteiden käsittelystä kerrottu tarina liittyy lähinnä menetelmään, jota käytetään 30 vuotta täyttäneillä H a nfordin soti laallisilla laitoksilla. Kappaleesta "pl utoniumi sta vaietaan" lähtien kirjoitus sortuu alatyyliseksi emotionaalisen purkauksen ja puutteellisen asiantuntemuksen sekoitukseksi, ja muutamista tiedonjyvistä huolimatta loppuosalla ei ole sanottavaa informaatioarvoa. Tällä hetkellä ei kukaan . käsityk sen mukaan enemmän moraalinen kuin tekninen, kuten yleensä kysymys on teollistuneen elämänmuotomme oikeutuksesta ja hyväksyttävistä rajoista. Tapa, jolla energia 266 tuotetaan , on va in yks i osa tästä järjestelmästä, ja se on osa, jonka käsittely vaatii ensisijaisesti teknologian keinoja. Suomisen ajatukset plutoniumista ovat omituisen ristiriitaisia. Periaate on se, että jäte erote llaan vähintään neljään ryhmään muutaman vuoden alkuj ää hd ytyk se n jä lkeen. On outo ajatus, että heillä olisi syytä pyrkiä muuhun kuin yleisen edun mukaiseen lopputulokseen. Lopullinen ratkai su ei nimittäin ole mink ää n uuden tieteellise n lä p im urron taka na
Pitkäikäi ste n transuraanien osuus ydinjättei den aktiivisuudesta on prosentin suuruu sl uokkaa, lämmönmuodostu'kses ta per äti kymmenisen prosen ttia. Alfveniin vetoaminen alkaa näköjään tulla tavaksi. Plutoniumille on tullut "positiivinen hinta" konsentroitumisen seurauksena, kuten kirjoituksesta ristiriidattomasti selviää. Kolmas ryhmä on varastointia vaativa jae ja sisältää ensisijaisesti strontium-90:n ja kesium-137:n. Ovathan taloudellisetkin laskelmat pohjaa vailla niin kauan kuin jäteongelmia ei ole ratkaistu. Miten hinnoitellaan maailmanlaajuinen säteilymyrkytys joskus ensi vuosituhannella. Neljäs ryhmä sisältää loput radioaktiiviset aineet, jotka ovat niin pitkäikäisiä, että niiden säteily on hyv in vähäistä. Vettä ei tarvitse kammeta käsivoimin, koska jätesäiliöt ovat smansä huomattavia energianlähteitä ja pystyvät tuotta maan veden kierrätykseen tarvittavan energian itse. Voimakkaalla kirjoitu styylillä voi toki olla muitakin kuin kaupallisia perusteita . Lainausmerkit siis on syytä säilyttää sanan väli aikainen yhteydessä, silta kin kun on vielä rakentamatta . Koko kirjoitukseni, myös Laaksosen moittima jälkiosa, perustuu suurelta osin USA :n atomienergiakomission v. Näin on kaikki jätteen osat hoideltu hyväksyttävällä tavalla. Terroristiryhmä ei luultavasti koe plutoniumin myrkyllisyyttä kovin vakavana ongelmana pommia valmistaessaan. Mitä tulee USA:ssa ja Ruotsissa esiintyvään ydinvoiman vastustukseen, on se täysin ymmärrettävää. Laaksosen "lisäyhdeksikköjen" hinta luultavasti luhistaisi lopulli sesti koko ydinenergiatalouden. Laaksonen ei suhtaudu yhtä optimistisesti terroristi teknologien kykyyn ratkaista ydinpommin valmi stu songelmat (onnistuneita ratkai suja on jo) kuin muiden teknologien kykyyn ratkaista jäteongelmat (onnistuneita ratkaisuja ei vie lä ole). pakataan tyhjennettyyn vanhaan uraanikaivokseen, ei tämän alueen paikallinen säteilyvoimakkuus ylitä ennen uraanin louhintaa vallinnutta tasoa. Edelleen olisi syytä huomata ydinvoiman kannattajien varovainen asennoituminen ja vastustajia huomattavasti parempi kritiikki. Yd inreaktoreiden rakentamisessa esiintyneitä keskeytyksiä voisi USA: sta luetella paljon enemmän kuin mainitun Oak Ridgen tapauksen. Jukka Laaksonen tekn.lis. Suomisen loppuponsi kivihiilen puolesta ei sovi lainkaan luonnonsuojelijoiden lehteen. Jos jotakin ratkaisua on pak ko suosite lla, haluan huomauttaa, että kansain väl inen huipputiedemiesten muodostama Pugwa sh-liike on varauksin asett unut ydinvoiman kannalle ja tähän kant aa n on realistista yhtyä. Jätteiden hintaa kymmenkunta prosenttia. Yleisimpiä syitä vastustamiseen ovat tuntemattomien asioiden pelko, henkilökohtaiset taloudelliset intressit ja turhautuminen omalla elämänuralla. Tässä yhteydessä todettakoon, että fuusioreaktorin yleistyttyä voita1sun plutoniumvarastot polttaa myös siinä ja samalla saada ylimääräistä energiaa sen ohella, että kaikesta plutoniumista päästäisiin eroon . Haluan lähinnä oikaista tietoja , jotka tuntuvat vaikuttaneen haitalli sest i mielipiteen muodostuk see n myös poliitti sel la tasolla. Keskeytykset ja viivytykset johtuvat tiukoista turvallisuusvaatim uksista, ja yleensä rakentaminen jatkuu, kun vaaditut turvallisuutta lisäävät muutokse t suunnitelmiin on tehty. Koska poliitikot viime kädessä päättävät asio ista, olisi heill e tarjottava mahdollisimman rehell ine n kuva tilanteesta. Onhan nuta "parempiakin" vaihtoehtoja. Kysymyshän lienee pikemminkin muodista . Pitäisi kuitenkin mui staa, että Alfven on jo elämäntyönsä tehnyt vanhus, joka ei ole toiminut atomivoimaloiden parissa se n enempää kuin Suominenkaan. 1969 julkaisemaan ja vastaavaan länsi-eurooppalaiseen v. Eikä alalla työskenteleminen takaa, että asianomaisen käsitykset epäkohdista olisivat oikeita. Aineet tietenkin kiinteytetään ennen varastointia. Samat syyt on Suomessakin use in helppo osoittaa. Nämä voidaan sekoittaa kivennäisaineeseen ja syntyvä radioaktiivinen "sora" on varsin harmitonta. Käsittääkseni näillä on sekä luotettavuutta että informaatioarvoa. Joko-tai -asetelmaan en ole pyrkinyt; tutun kivihiilen mainitsin vain selvittääkseni, että mitään pakkoa ydinenergiaan siirtymiselle ei ole. Varastointiaika on 600 vuotta, mikä ei ole pitkä aika tukevien kivirakennusten kestoa ajatellen . En ymmärrä, mi·ksi tällaiset ongelmat e1vat kuuluisi ympäristönsuojelun piiriin. Jäähd ytykseen tarvi ttavan veden kierto voidaan järjestää suljetulla kiertopiirillä. Esitetty konsepti vaatii vielä monen teknisen yksityiskohdan selvittämistä, mutta ylihoito tällä tavalla lisää ydinvoiman voimaisia ongelmia ei ole. niitä pitäisi varastoida. Plasmafyys ikko Alfvenia luonnolli ses ti kiehtoo ajatus fuu sioreaktorista, mutta sitä joudutaan odottamaan vielä pitkään. Laaksosen esittämä variaatio on eräs tällainen suunnitelma. Onko silti edes kymmenen prose ntin "sillan·rakennusku stannuksia" otettu huomioon maamme ydinenergialaskelm\ssa. Kirjoitustemme tyylilajit arvioikoon lukija. H1formaatiota on myös se, että edellinen vaikenee plutoniumista, mutta jälkimmäinen onneksi ei . Kivihiilivoimaloiden ympäristövaikutusten perään on piirrettävä suuri kysymysmerkki, koska niitä ei ole tutkittu kovin tarkasti. Yhdeksikötkään ei vä t ongelmaa ratkai sisi; tuleehan talteenotetu sta kin plutoniumista aikanaan jätettä, ja samalla sy nty y ta as uutta plutoniumia. Säteilyfysiikan laitos Edellisen johdosta Pitkä ja ansiokas vastine antaa aiheita ajatuksille: Mitään ei pidä uskoa ehdottomasti oli kirjoittajan titteli ja työpaikka mikä hyvänsä. Korostettakoon lopuk si, että tämän kirjoituk sen tarkoitus ei ole ottaa kantaa ydin voi~a n puolesta. Jo parin sada n vuoden ku267. Eurooppalaisen tiedotteen mukaan tämä menetelmä saattaisi muodostua väliaikaissillaksi nykyisen liuossäi lytyksen ja lopulli se n ratkaisun välillä. 1972 julkaistuun jätetiedotteeseen. Jos se esim. Vähäisten tutkimu st ulosten ja useimpien tutkijoiden ennakkokäsityksen mukaan kivihiilen varaan rakennettava energiantuotanto muodostaisi enttam suuren uhan sekä luonnon alueelli se lle että globaaliselle tasapainolle . Julkisuus jos mikään palvelee ympäristönsuojelua. Tiedote kertoo edelleen, että teknologia n edistyessä plutoniu'min talteenottosaa liin voidaan odottaa nousevan nykyisest ä 99 pros·entista 99.5 prose nttiin . Hanfordin kaltaista "vanhanaikaista" liou ssäily tystä harrastetaan myös Euroopassa ainakin Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Englannissa
Ja monta muuta luonnon tapahtumaa. Ne tunnit työskentelet suomalaisen luonnon hyväksi .. hautum inen ja huono k ritiikki kelpaavat syiksi myös ydinenergian puolustamiselle. Pienemmät kuvat ja tekstit esittelevät lähemmin sitä luontoa, jonka tulevaisuus ratkeaa yhdessä kansallispuiston toteutumisen kanssa. Ta loudellise t intres·sit, turPekka Suominen Saat avana suiomen -, ruots inja Tue uusia rauhoituksia ~;i;t!7'~i n,kielisin ripusta seinällesi Suomen luonnonsuojeluliiton KANSALLISPUISTO KALENTERI 268 Muistathan Suomen uudet kansallispuistosuunnitelmat (Suomen Luonto 3/ 1973). Niiden avulla koetetaan suojella maamme edustavimpia, koskemattomuutensa säilyttäneitä luonnonalueita. Kallisko. Siitäkään huoli ma tta, että optimis mi muu lloi n kuu luu erottamattomana osana kehity ksen kuvioi hin. Ympäristönsuojelun neuvotteluknnan suunnitelmaan kuuluu 35 uutta kansallispuistoehdotusta ja 8 nykyisen puiston· laajennusehdotusta. Mikä tehdas toimittaa itsekiertoon perustuvan jäähdytysjärjestelmän, jonka virheetön toimin ta (sabotaaseissa]Qin) taataan va~'kkapa vain tuhanneksi v uodeksi. Laaksosen ilmeisesti vi lp it•tömät oikaisut eivät k uvaa nykyti lannetta, vaa n tavanomaista teknologista op tim ismia. Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäisen " Luonnonkalenterin " suuret värikuvat esittävät uusiksi kansallispuistoiksemme kaavailtuja alueita Suomen kauneimpia näkymiä. Se kertoo myös, milloin karhunpennut syntyvät, milloin voit odottaa muuttolintuja , milloin metso soi, koska siika kutee ja koska riistaeläimillä ja kaloilla on rauhoitusaikansa. Alfveni n (ikä 66 vuotta) ka ltaiset, yhäti 'käsityks iään uud istava t "va nhukset" on syytä ottaa vak avasti . Luonnonkalenterin hinta on 30 mk. Hänen käsityksensä saattavat osoi ttautua realis tisemmiksi k uin enemmistön vara ukselli nen lausunto. Juttua transuraanit muodostavat jäähdytyksen pääongelman, sätei lymyrkkyvaikutuksen kannalta jo aikaisemmin. Suomen Luonnon tilaajana saat sen 23 mk :lla, kun tilaat sen lehtitilauksen yhteydessä . Alfven on eräs Pugwash-liikkeen huipputiedemies. Näitä perusedellytyksiä useimmilla muilla asiantuntijoilla ei ole. Niiden puista halutaan teollisuuden raakaainetta, niiden soista halutaan nostaa turvetta, niiden vesiä uhkaa voimatalous ja rantoja loma-asutuksen tuoma tuho . toutumattomu us luovat ainaki n edellytykset objek tiiviseen ajatteluun . Työtä tehdessäsi ansaitset sen hinnan muutamassa tunnissa. Kun ripustat seinällesi kaikkien nähtäväksi ''Luonnon kalenterin '', se tekee kokonaisen vuoden ajan työtä kansallispuistosuunnitelmiemme toteutumisen hyväksi . Sellaisen varaan ei pit äisi tehd ä vuosituh ansien t aakse vaiku ttavia päätöksiä. Monipuoliset tiedot, kokemus ja siT unn etuksi -tu llei den asioi den pelk o eikä tuntemattomien lienee ydinenergian nykyisen vastustuksen pääsyy. Keskustelu näiden alueiden tulevaisuudesta käy kiihkeänä
joutsen sää nnölli sesti le vä ht ää. Suomen luonnonsuojeluliiton organisaation uudistus on meneillään ta"oitteena on saada toimiva luonnonsuojeluyhdistys jokaiseen kuntaan tai kuntaryhmään. T yy ppi on kaakkoinen ja esiint yy run saa na vai n V a lko ve näj ä ll ä ja Pu ola ssa. 7. Uusia rauhoituksia Uusia aluerauhoituksia luonnonsuojelul a in noja ll a lääninhallitukse n päätökse llä Ki rkkon ummi, G illobackajärven lounaispää ss ä s11a1tseva tervaleppäkorpi sekä siih en liittyvää järven rantaniittyä ja mata laa vesialuetta, jossa kasvavat mm. Ve si järven ja Ukkij ä rven välisellä kannak sella sijaitseva lehtometsäal ue, jonka rauhoitus on k auan ol lut vireillä. P inta -ala 13 h a . Kolm e lintuluotoa lähell ä edellistä suojelualuetta. M a anomi sta jat Dorrit, K. Ma a norni staja Kuopion kaupunki . Kesk ise n Kalla veden k a uk o maisemassa näk yvä k a uni s metsäa lue, jonk a rauhoittami sen t a rkoi tukse na o n sä ilyttää ja y ll äp itää jä reäp uu stoinen met säk u va eri-ikäi si ne puu stoelem entteineen retkeilykä yttöä va rren. Tervah a ud a n halkai sija on yli 15 m ja sy vyys 5 m. Tohmajärvi, R iik ola , Suk slammen ranta-alue. Itse Suk slampi on pes imäja va r sinkin muuttolevä hd ys paikkana tunnettu vesilintujärvi, jolla mrn . Maanomistaja Ku op io n kaupunki. Toimi sen mukaan! Suomen luonnonsuojeluliitto 269. Maanomi staj a Matti , Leena ja Mauno Kainul ai nen , Rit v a-Lii sa H eisk anen, Heljä Nyyssönen , Marja-Liisa ja Sakari H eiska nen , Yrjö, Vilho ja Sanni Juntunen sekä Juho Pulkka . Vi enan sa ran kasv upaikka. Yhtä osaa H aapakeidasta hallitseva m~atilahallitus on ilmoitt a nut, ettei sen/ h allinnassa olevaa suoaluetta luo vu teta y ksityisille m aa nk äyttö lain mukai siin t ark oi tuk siin. Kuopio, Mu st a jä r ven ka ll ioal ue . P inta-alat 1.2 ja 1.0 ha. Kuopio, Tonkkurinm äe n se lä nn ea lue. P int a-ala 3 ha. Kansa nt ieteelli sestikin hu o mattava suojelukohde. sekä metsästys rannalta käsin kie llettiin. Suomesta tunnetaan tämän lisäksi vain yks i sa maan tyyppiin kuulu va kasv usto Ahvenanmaalta . Koska lampi on jaka matonta vesialuetta, jonka rauhoitta minen on kä y tännös sä lähes mah d oro nta, päädyttiin ra uhoitu sm uotoon, joss a lamm en rann oi lla liikkuminen 1. Rauhoitussää nn ös ten mukaan suota ei ojiteta, p ystyke loja ei poi steta , avohakkuita ei suoriteta , mutta varova 1s1a kotitar veh ak kuita saa tehdä. Suotyy p it ru ohoi sta sa ra räm että, ruohoja hein ä korpea sekä ne vatyy ppejä . leh ti sa ra, keiholehti , sarjarimpi , kilpukka ja isolimask a. Kangasala, Soro la . Maa nomistaja J aakko Meurman. Ma anom istaja Kuop ion kaupunki . Maanomi staj a Siikai sten kunta. Maanomi stajat Veli ja Onni Nupponen, Reino Holopainen ja Toi vo Mikkonen. R au hoi tu ssäännösten mukaisena metsä nhoitotavoitteena on säily ttää järeä ja vai h televa metsä kuva. V ieremä, Valk eiskylä, Hette ensuo. Jär ven lo un ais ranta ja siihen laskeva n puron sui sto muodosta vat soistuneen t asa nteen , jossa kasv illisuu s on rehe vää ja monilaji sta . Si sä lt ää komeaa 1800lu vulla istutettua pihtakuu sta . Suojelualueen p inta-a la on 93 ha, josta maata 24 ha . Pintaa la 1 ha . Ve sialueen orni stajien pääsy lamm ell e on varm ist ettu k a hden polun kautta. Maanorni staja Si grid Malberg. Pinta -ala 25 ha. Kuopio, P yöreäs uo ja Nimetön suo. H aapakeitaa n suo n osa . Linnu sto runsas: haahka , tukka sotka, pilkka siipi, tiiroja, lokkej a, kahlaajia ja räyskäyhdysk u nta . l nkoo, T immerön saariry h mä. 7. Kai la ve d elle päin mai se malli ses ti t ä rkeä jy rkänn eal ue . Pin ta-a la 2.4 ha . l nkoo, M a nn g rund. Siikainen, Leppijärv i. Sata kunnan se utukaavaliiton vai hek aa va lu onn okseen su ojel ual uee na sisältyvä n linnu sto ll isestiki n arvo kk aa n H aa pak eitaa n ke idassuok ompleksi n osa. 5.-3 1. Pinta-a la 13 ha. Alu ee lle maihinnou su o n kiel letty 1. Si sä ltää monipu o li sen sarjan a r vokkai ta luonnonpiirreitä, koska sijaitsee puuttoma n meri vyö hykkee n ja ulkosaa r is ton rajalla. Yli sta ro, I sokyrö, vanha tervahauta ympanst01nee n. Terva leppäkorpi on h a r v in a ista kurjenmiekk ane va im a rre-ty yppiä, jota ei tunneta mi st ää n muulta Pohjoi smai sta. Metsähallitus on jo ra uho itta nu t h a llinn assaa n olevan osa n H aa pakeitaasta. D Joko sinun kotiseudullasi toimii luonnonsuojeluyhdistys. Lä h ell ä suunnitelt ua tule vaa as untoaluetta si jaitsevia suokohteita, joiden a r vo kasvaa tulevai suud essa opetusja mai sem a -alueina. Alueen läpi kulkee re t k ei lypo lku. Ka ua n hoid ettu y ksityi se nä linnusto nsuoje lu alueena. y t rauhoitetun alueen aluee n pinta-ala on 120 ha. G., R a lph ja Stefan H ind sber g se k ä Gunilla K uhlefe lt. Pint aala 24 h a. M aa nomi staj at Pentti ja Aulikki Paloheimo. Mai sem a lli ses ti t ä rkeä suo, jonka h a lki virtaa run sasvetinen lähd epuro . M aanomi sta ja Hel sin gi n kaupunki . Naurulokki pesi i. Suo · jelua lueen pinta-ala on 10 ha . -15 . 5
Ahjajoen luonnonhoitometsään TaevaS\kodan maisemasuoje lualueella. 4. Yhdi stys hyväk syy va in n ykyi sen hotdlin korjauksen ja vaanii maokailukapasiteetin li sää mistä ,kansa lli spuiston lähei siin kyliin. Saloon peru stettiin nimittäin lokakuun alussa Sal o n se udun luonnonsuojeluyhdistys. ystävät ovat antaneet lää ninhallirnk selle lau su nnon valtion omistaman ja metsäha,llituk se n päätöksellä rauh oitetun Juurikkasuon sisällyttämisestä VaPon polrtoturpeennostosuunnitelmun. Uudellemaalle. Aluksia ei saa käyttää asunnoiksi, mutta sen sijaan päätöksen voima ei ulottunut koskemaan vuokraustoimintaa Puumala ssa ja niinp ä uivat lomamajat seilailivat Lietvedellä kesä llä 1974 aivan entiseen tapaan saivatpa ne ke väällä melkeinp ä tele vis iom ainoscustaki n erään haastattelun yhteydessä, jossa omistaja esitteli niiden h yviä puolia välttäen tosin visusti puhumasta mahdollisista ympäristöhaitoista, ketään lähi seudun asukasta ei tietenkään haastateltu. iicä Su omen Luonnon lukij oita, jooka ovat kiinnostuneet lii ron työstä ja katsovat omalle paikkakunnalleen oleva n tarpeen mu odosta a teh c;kk:ast i toimiva paikallinen luonnon su oje lu y hdi stys, p yy detään kääntymään joko alueella jo n y t toimivan liiton jäse njär jes tön tai liiton järjestös ihteeri n pu o leen. Tätä kansa llispui stoje n kehittämisohjelmaa metodologi sesti edistävää työtä yhdistys pitää h yvä nä, mutta se ei h yvä ksy matkailup virkistyskesku sten sijoittamista pui ston sisään. Alueelle on nimittäin laadittu osay leiskaavaehdotus, jonka mwkaan kansallispuiston keskelle sijoitettais iin 1200 yösijan ma tkai lukeskus. Siikalahden kuivatustoisaalta Joutsenoo n olleen klooritehtaan Etelä-Pohjanmaan lsy on painattanut y hdistyksestään y leisöesitteen. Samoin Mikkelin maistraatti ja lääninoikeus määrä sivä t majat karkoitettaviksi, mutta y htiö pyrki välttämään käskyt menemällä konkurss iin ja alukset sai sama n omistajan hallitsema uu si yhtiö. Etelä-Karjalan lsy on saanut runsaasti tehtä vää ja julkisuutta ItäSuomen kuuluisimman lintujärven, 270 Pari·kkafan hankkeen Ja suunnioteilla taikia. Sauvo H enttonen Huutoja korvesta LIETVEDEN UIVAT LOMAMOKIT KESALLA 1974 Suomen Luonnon numerossa 2/ 1974 totesin tiedocusluontoisesti, että Lietveden uivat lomamökit (ks. toukokuuta. Piirin perustajajäseniksi tulivat Hel si n gin seudun lsy, Espoon ympäristöyhdistys, Länsi-Uudenmaan lsy, Keravan ympäris,tönsuojeluyhdistys ja Krogars vattens,kyddsförening. Jaan Eilart toimi koko retken aikana ryhmän oppaana maaseutukierroksella, joUa tutustuttiin mm . Pi~ksämäen s,eudun !. Hel singin Sanomat 12. YHDISTYKSET TOIMIVAT Lapin lsy o n ottanut kantaa PallasOunas,tunturin kansallispuiston kohtaloon. Eesti Looduskaitse SekSISs a pidetyssä ystävyysillanvietossa p ere hd y ttiin naapurIJariestön työhön. Kanta-Hämeen lsy on lähettänyt vesihalli,wkselle kirjelmän Vanajaveden säännöstely n lupaeht ojen tarkistami seksi ja esittää, että vastedes vesihallituksen tulisi h y lätä kaikki p U1hd istamattomie n jätevesien poikkeuslupahakenrnkset. KHO totesi ui viksi lomamajoiksi nimetyt rakennelmat asunnoiksi kelpaamattomiksi jo sy ksyllä 1972 . Muualle Suomeen on piirin perustami shankkeiss a p yy detty liiton vä lit ys tä Etelä-Hämeeseen Ja Kök1Savoon. 74) perustunut uutinen o n osoittautun ut runsaasti ennenaikai seksi. 9 . Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Salon kaupun gi n li sä ksi An ge lni emi, Hali·kko, Pertteli,Muurla, Ki s,ko , Suomusjärvi , Kuusjoki ja Kiikala. 9. Järjestösihteerin palsta JARJESTOTOIMINTA VILKASTUU Ensimmäinen liiton organ.isaatiouudistu>k sen mukainen luonnonsuojelupiiri peru steniin 24. Kun omistajayhti ö ei tästä päätö,ksestä vä littänyt (vaan väitti rakennelmia veneik si ja lomari steilijöiksi, jotka eivät rakennuslupaa t arvitse), Mikkelin raastuvanoikeus lan getti sakon luvattomasta rakentami sesta. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että tämä ilmeisesti hieman harha anjohtavaan lehtiartikkeliin (mm. KHO :n tämänkeväisen päätöksen mukaan alukset (eräin poikkeuksin) on purettava ja siirrettävä poi s Mikkelistä, aikarajana oli 15. Eest in luontoon ja luonnonsu oje luun. Retkikuntaan osalli stui useita liiton jäsenjärjestön jäseniä . Seuran johtaja dos . Varsi nai s-Suomeen on sy ntynyt liiton uusi paikalli sy hdi stys. 29. Yhdi stys on myös antanut lausunnon Tampereen seuukaavali itolle Seitsemisen ka nsallispui sto n yleissuunnitelmasta. Suomen Luonto 6/ 1973) on korkeimman hal linto-oikeuden päätöksellä määrätty purettavik si ja niin sikäläin en ympäri stöhaitta on poi stunut . EESTISSi\ VIERAILULLA Su o men luonnon suojeluliiton 29henkinen retkikunta tutustui 25. Lai
Tukit v ietiin lumen aikan a poi s, eikä luonnolle aih eutettu sanott a via vauri o ita. Mie les tä ni sen sisä ltö o n monta astetta asia lli se mpi kuin P ekan k irj o ituksen, jossa v iimeksi mai nitussa k y ll ä o n p a lj on kiin toisaa mie li k u v it ukse n lentoa . KEVAISET JOUKKOMURHAT METSISSAMME ON LOPETETTAVA! Pekka Mu stakallio Su om en Lu onto -lehden T oimitus H elsink i Lehden nu omerossa 3 on yksi puheen v uoro p o lemi ik ista, jota jatkuv ast i k äy d ää n La p in met sien tuleva isuudesta . 25 5) . Miltä tuntuu hiirihauka sta, helmipöllö stä , tiai sis ta, laulura stai sta , pun a rintasatakielestä ja lukemattomi sta mui sta, kun pesäpuu k aatuu alt a po is, munat murska a ntuvat tai poik as et sinkoile vat y mpäriin sä jää den odottamaan tu skalli sta kuol emaa korv iss aan moottori sa han repi vä ujellu s. Sieltä selviää, että l,1onnon tilainen peurapopulaatio ei tarvitse ihmisen apua peto-ongelmiinsa. Ympäristöhaittojen suhteen lomamajatoiminnassa ei ole tapahtunut mainittavampaa muutosta. Mutta mitä tekeek ää n tä mä n yk yin en lu o nnonrii stä jäs ukup o lvi ! Se ri ehuu me tsässä mil loin halu aa jopa lintuj emm e parha imp aa n pes im äaikaan touko-kes äkuu ssa . Säide n oikHllisuus tukee m yös · män tyra jan alttiik si häiriöille, vaikka m ekanismi siellä oli siki n toi nen. Se antaa arvokkaita lisätietoja tunturimittarikysymyksen mekanismis ta, mutta ei m uuta miksikään sitä Nuortevan keskeistä väittämää, että tunturikoivikon metsärajan alen emin en ( jonka havai tsee väkisinkin jokainen Utsjo ella liikkuva ) on to della h,1oma t tava muutos ja että se antaa vak avan pohdisk elun aihe en niille, jotka askaroivat havumetsävyö hykkeen raja -alueilla . On tieteelli ses tikin todi stettu, että ke sä iset ha kkuut o vat v ahin golli sia metsälle esim. Yk si sel la inen oli si metsä nh oitaj a, MM K Eljas P oh t ilan " Lap in Kan sassa" 14 . 74 numerossa uu t ine n otsikoi n "L ie ksa n metsä peu ra t vaarassa t ull a susie n ru oaks i rajall a". E hdott aisin, että p oi mi si tt e leh tee n jo nkun m uu nk in p uh een vuoron ilma ssa o lev ista k äsityks istä . Vrt. 271. Ilkka Terä s KEVAAN JA ALKUKESAN HAKKUUT LOPETETTAVA Vanhat, v ii sa at sukupol vet sai vat a1 ko ina.a n sel ville, ett ä puu t pit ää kaataa talvella . J os ny t lu o n to itse uhkaa t uh ota peura n, k uten sen sa notaa n tuhonnee n 99 0/o ka ik ista tä hä n asti maa p all o ll a esi int y neistä eläi nl ajeista, niin mite n tu lis i menete llä jo tta p ystyttäisi in elä mää n puhd aso pp iste n lu on no nsuoje lij oi d en sa kramentt ie n m uka an. Susik in p itää r a uhoittaa . O lisi toi nenkin asia, k ysymys nii ll e jotka t ietävät. Linnut, joista suurin osa on tullut varta vasten Suomeen tuhansien kilometrien päästä, hautovat pesissään tai ruokkivat avuttomia poika si aan . P oh ti la o n metsä ntu tk imuslait ok se n R ova nie men tutkimu saseman tutkij o ita, sy nty ny t ja k asva nut Lapi ssa. Luonrionsuojelulain mukaanhan lähes kaikki metsälintumme ovat pesineen ja poikasineen rauhoitettuja. Miel es tä ni pe sim äa ik a ise t p alja a ksihakkuut voida a n tulkita suorastaan laittomiksi . s. Ihm ise n ei p id ä kol h ia mitää n tai as iat me nevä t päi n honk ia. Vesien saa stumi sesta vo id aan toi stai sek si esittää v ain olett a muks.ia, mutta mai semanpilaajina lomamajat ova t y hä omaa luokkaan sa. m yös R uotsin k ok emuksiin (SL 4/ 1974, s. H yv in monet o vat hyödy lli siä metsänhoidon ka nnalta. On lain v astai sta määrätä hakkuu tapahtuvaksi aikana, joka varmasti tiedetään lintujen pesimäajaks<i. Keskimoottorialukset ei v ät ehkä pysty kuljeksimaan aivan rantaviivoja pitkin kalanpyydyksiä tuhoamassa ja niiden ääni on kenties miell y ttä vämpi kuin äärimmilleen rasitetun pienen perämoottorin huuto, mutta muuten paikallinen asujaimisto ja ke säa sukkaat ovat edelleen viettäneet unettamia öitä generaattorin jysky tyk sen säe stämänä, joutuneet ajamaan muille vesille pakoon saunarannalle tai laiturin viereen ankkuroituneita aluk sia ja saaneet katsella jatkuvaa luvatonta kalastusta , tulentekoa ja leiri y tymistä . 74 julk aise ma, jo ka "sa ttum a lta" on vast in e N uo rtevan kir joitukseen. Onko hakkuun suorituttaja koskaan uskaltanut ajatella mitä tapahtuu ke väisessä metsäss ä, kun se hakataan aukeaksi. J oe nsu ulaisessa leh d es sä "Ka rja lais essa" o li 15. ma a nnou sema sieni lev iää tällö in helposti . 8. Mi elestäni pesimä a ikai set h a kkuut ovat selv iä y mpäri störikok sia va rsinkin kun ne voi daan lain perusteella kii statta osoi t taa sellai siksi. vastan alusluku oli pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta energiakriisin myötä uusimmat alukset olivat saaneet keskimoottorin käyttövoimakseen. Luonnonsuojelun joukkojärjestön Suomen luonnon suojelulii ton on kiinnitettävä viranomais ten huomio ku vaa maani laitto muuteen . H ä nen k irjoi tuk sen sa on ohessa. Tä stä hu olima tta hävitys hakkuut näy ttä vät v ain y lei styvan . Ku ink as sattuika a n, po iminta mo nien mahdoll is uuk sien joukos ta osui P ekka N uorte vaan, joka sa massa num erossa n ä k yy esiinty vän m yös soiden kä y tön asia ntuntijana. P a himmassa ta pa uk sessa tuodaan metsään ra sk aita ko neita, jotka ruhjo va t puit a ja myllert ävä t maan kaa me ak si ra iskiok si jä ttäm ä ttä ede s v uosisatai sia polku ja rauh aan. N y k y ää n on ru vettu puhuma a n ympäri störikok sista . jos takin ekologian alkeiskirjasta . 5. " Su omen Lu onto"-lehd en ka uni st a ulkoas ua k u n ni oittae n Ukko Rummukainen Ed ellisen johdosta Kyseinen metsänhoitaja Eljas Poh tila n artikkeli on julkaistu tässä numerossa sivulla 262. Nyt lu onnonvaa lijo ide n hu ippumiesten, se llaiste n k uin esim . Rakennuslupaa näillä luomuksilla ei ole vieläkään eikä sen enempää lääninkuin merenkulkuhallituskaan ole suostunut rekisteröimään nuta, joten alukset ovat edelleen lain suojattomia. Lieksan m etsäp eurojen Ja susi en suh teis ta hu olestunu t mais teri R ummuka inen voi etsiä lohdutusta esi m. 212 ). H yödyllistä luettavaa ta rkoit uksee n löytyy myös Suo men Luonnon m etsäpeuranumerosta (SL 6/ 1972 , esim . Rantaan ankkuroitu "toimistoalus" keinahteli edelleen tiiviisti paikallaan ilman rakennu slupaa, vaikka sellainen nykyisen lain mukaan nam pitkäaika iseen paikallaanpysymiseen vaadittaisiin . Toi saalta metsä peura on maa ilma nh arvi nais uu s, jota p rin ssi Bernh a rd in johd o ll a p y r itää n sä il y ttä mään . Lu o nto itse ho ita a ne p arha iten . Tunn etull a t aidollaan P ekka p ää ttelee tek stiä tun t urimitta r is ta, luonnon "työ ka lu sta" joll a " luonto siirtä ä metsä ra jaa muuttun eita ilm as to-oloj a v astaavaa n pa ikk aa n" ja "j y rää k oiv un metsä rajaa a lemm a k si" . juuri N uorteva, mu kaa n jok a inen eläi nlaji ja -yksilö on y h tä ar vokas
För samma summa blir Ou medlem i Naturoch miljövård r.f., de·t svenskspräkiga förbundet för miljövård. Vattenmiljön i östersjön, Finska viken och Bottniska viken, fiskerinäringen, och den bofasta fiskarbefolkningens villkor är också ämnen som Finlands Natur brukar ägna särskild uppmarksamhet. F inlands Natur är ett utmärkt komplement tili Suomen Luonto. Medlemsavgiften betalas enklast in på postgiroikonto 4335 90-4. postisiirtotili 9086-1, hinta 5 mk. Anteckna det som önskas på postgirokortet. dern beställs är dess pris 30 mk. Naturkalendern finns också med svensk text. Genom att betala in 32 mk på postgiro 4335 90-4 får Du både Naturkalendern och Finlands Natur för 1975. Ett ofta återkommande tema i Finlands Natu~ är skärgården och kustområdena i Nyland, Åboland, Aland och österbotten. sisältää artikkeleita luonnonsuojelun ja luonnonharrastuksen alalta. Luonto-Liitto ry. 272 MOLEKYYLI on Luonto-Liiton jäsenlehti. Finlands Natur N r 1 19 74. maksamalla vuoden 75 jäsenmaksun tänä vuonna saat Molekyylit 8-10/74 kaupanpäälliseksi. Se ilmestyy vuonna 1975 10 numerona. Om enbart kalen. Finlands · Natur kommer ut tre gånger om året och kostar 7 mk. Molekyylissä käydään perusteellista, ajankohtaista keskustelua. Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10. Medlemmar i Naturoch miljövård får den tili nedsatt pris 25 mk om inbetalningen görs i samband med medlemsavgiften
Tilaa Valokuva-lehti heinäkuun alusta vuoden 1975 loppuun hintaan 36 mk. 1974, nyt saat lehden vielä edullisesti. Yhteensä 18 numeroa. Se on Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton julkaisema valokuvallinen aikakauslehti. Valokuva-lehden tilaushinta nousee 1. NIMI LÄHIOSOITE POSTITOIMIPA IKKA Tilatessasi tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme. HKI 10/ 14 Lupa 2423 Vastaanottaja maksaa postimaksun VALOKUVA-lehti Korkeavuorenk. Tilaa Valokuva tällä kupongilla, puhelimitse 90-663 433 tai postisiirrolla 3188-1 vuodeksi 1975 hintaan 30 mk. Luonnonkuvaus on vahvasti edustettuna läpi vuoden. Tietääkseni valokuvasta, sen ottamisesta, käyttämisestä ja katsomisesta sekä kuvatapahtumista mahdollisimman paljon , seuraa VALOKUVA-lehteä. 12. VALOKUVA .,. 2 b F 72 00003 Helsinki 300 273. Yhteensä monta sataa sivua tietoa valokuvista ja valokuvaamisesta. Lehti ilme,styy 12 kertaa vuodessa . Kuvia luonnosta Kai us Hedenström: Merikotkan lapset · Eero Murtomäk i: Korpeista · Hannu Hautala: Tuhansien ruumii tte n ranta Ruma ja kaunis luonto Jorma Luh ta: Luonnon kuvaaja metsonsoitimella Kaikki mitä haluat tietää luonnonkuvauksesta Luonnonkuvauksen käsittely ei rajoitu vain yhteen erikoisnumeroon
This far it has been based on two levels; about 30 local societies covering the whole country, and rheir central association in H elsinki . These would then be grouped to la r ger distri cts (perhaps reflecting the division of prese nt a dmini strative di stri c ts of Finland) which would finally be co-ordinated b y the Finni sh Association for Nature Protection . Wi rho ut co nsultin g th e local communes or peopl e, a w o rking group has been formed by the representati ves of Pohjolan Voima and rhe Department of Waters. [ij o ki R iver org ina t es in Kuu samo in casre rn F inl a nd . The onl y gain of the pi a n would be 365 million kWh a nnuall y. I nc reased temperatures ha ve been. The conventional method to get r id of excess iv e heat is to release it into la kes, rivers a nd seas . A t the same t ime, plan s were ma de to inc rease the effi ciency of the pl a nts b y ma king a n a rrifi c ia l lak e in a nonh ern tributar y o f the ri ve r, Siuruanjoki. Other parts ha ve been in more or less exten si ve use, but they still offer great recreational potentiaL As a part of regional planning, a pian for the maintenance and use of Seitseminen has recently been publi shed . Th ere is heavy pressure to commercially utili ze the timber of the forest s and the peat fr o m the bogs. Th e heavy use ma y even ri sk the preserv a tion of the wilderness . It fl ows 310 km across rh e na r ro west point o f thc co untr y to th e Gulf o f Botni a . ln Finla nd t he wate rs a re ge ncra ll y ve r y shall o w, and the extra h eat ma y ca use seri o us ch a n ges in the a qu atic ecosystem s whi ch are kn o wn to be mo re sen s1t1 ve to t emperature than the terre strial ecosy stems. Equally dramatic consequenses ma y be expected among ph y toplankton and zooplankton , but their depedence on temperature is poorl y understood . In this flat part of Finland , this would mean a change of up to 10 km in the shoreline. Thi s sys tem was created in 1969 when the need for establi shin g local orga ni sations became urgent. These h av e been quite succesful in dea ling with the loc al problem s. The land generally has a thick layer of peat; thi s would seriously dete riorate the quality of the water. Most of the area of Seitseminen is owned by the state. The water lev el would vary within a range of up to 10 meters. The thermal pollution of nuclear plants by Jaakko Savola Pages 238-240 The Government of Finland has recently decided to build nu.clear reactors to produce 5 000 megawatts by the year 1985 . If mor e hy droelectri c po wer is to be produ ced, thi s ca n o nl y be ac hi ev ed b y improvin g the effi ciency of existing pian ts. Again an area flooded by artificial lake. Du c to the ri sing energ y pri ces, Poh jo la n Voima is now t a kin g a new look a t the plan s. In order to d o thi s, hu ge areas in La pl a nd a nd sma ll er a reas in o ther parts of Finl a nd h ave bee n floo ded to c reate wate r rese r vo1 rs. by Matti Leinonen Pages 230-233 The new plan s to c reate 35 new national park s in Finland includes Seitseminen, an area of 4 500 hectares of forests, lakes and peatland s about 70 km north of T a mpere . It is believed that the best re sult in con servation and environmenta l protection would be obtainable on a commune level, with close co nt acts with the local experts and loca l communal authoritics. Officiall y the task of rhi s group is to find out the pros and cons of the pian, but this has to be done within a v e ry limited time, e.g. This pi a n may be, how e ve r, a reflection of the vi gorous fi ght no w going on a bout ma ny new co nser va tion plans. No forestr y will be a llowed in the state owned portion s until a deci sion has been made whether or not it will become a national park. It is obviou s that the losses caused to the productivity of the fore sts, farm s, reindeer pastures etc. The mos t v aluable fi sh, rhe salmonid es, are known to be sensitive to temperature . Due to previou s protection, parts of Seitseminen still has virgin stands of coniferou s fore sts which have become rare. Thi s pian includes rather exten si ve use of the park for recreation, touri sm, and education . are of much greater value than a slight and temporary relief to the energy shortage. But it is now appa rent, th a t further de-centrali sati o n is required. The pl a ns were di sca rd ed , howe ver, in 1969, when the st a te re fu sed to subsidi ze it. Great losses would be caused to fi shing, hunting, berry picking and o ther recreationall y and economicall y important acti vities. Seitseminen a New Nationa l Park. This amounts to onl y a bout 3 per cent of the existing hy droelec tric power in Finland. Apparentl y, there is no seriou s effort to di sc uss the ncgative effects of a resorvoir ; the goal is t o con stru ct it as soon as poss ible. Summaries ofthe Main Articles in This Issue :>11<J111c11 L1101110 ( ,\",11,ne of Finland) Published by the Fi n nish Associa ti on for N a11t1·e Pro rection ( Suo m en h to nn onrnoj elu!iitto ) Address : Fred rik inka tu 77 A 11 00100 H elsinki 10, Finland Ed ito r: Teu vo Su ominen Towards a New Organisation Editorial Page 229 The voluntary conservation organisation of Finland, rhe Finnish Association for Nature Protection, is going ro change its structure. A ri sing body temperature m ean s fa ster metabolism and in crea sed ox ygen consumption . In spite of thi s, suggest ion s ha ve been made to build nuclear reac tors alongside great lakes in eastern Finland . lt is difficult to estimate ali biological consequenses of rai sed temperatures, but in a cold climate they could be dra stic . Other form s of effect i ve use must be offer,ed as alternacives, even at the ri sk of som e dama ge to the wilderness. This can be a ch ieved by es t a bli shin g a third le veL La st sprin g, a dec ision wa s made to be gin to c reate small local societies on co mmunc leveL Hopefull y, thi s will soo n result in several hundred units, each of the workin g in one co mmune or a sma ll group of communes. before the end o f thi s year. Ar the sa me time, however, there will be less di ssol ved o xy gen in the water. In the ea rl y 60's , th e con stru cti o n was bcgun b y a po wer comp an y, Pohjol a n Vo ima . 274 There are practically no national parks in southern Finland. In this area are about 130 farms and 450 inhabitants. by Juhani Santanen Pa ges 234-237 Pra cticall y ali a vailable ri vers ha ve now been harn essed for ener gy produ ction in Finland. A much wider region having 350 farms and 1 500 inhabitants would be affected indirectly. Among se ve ral species, the water temperature is known to be a decisi ve factor in rhe succ ess of the spa wning; marked di fferencies in temperature ma y destroy the fi sh populations of large area s. A grazing area of 400 reindeer would be totall y ruined, and a much greater number of reindeer would Jose part of their pastures. The lake would cove r a n a rea of 250 square kilometres, half of which is forested. Thi s is also reflected in the plant and animal life of the area. Although the problems of radioactive wa stes have frequently been menti oned as serious shortcomings of this form of energy, little attention has been paid to the thermal pollution
The present number m:ay be onl y half of this. The most important method of hunting has been the killing of pups before t hey can enter the water. D Muista tilata Suomen Luonto vuodeksi 197 5 Tämän numeron välissä postitetaan tilauksen uudistamista varten tilillepanokortti, johon nimesi ja osoitteesi on leimattu. PCBs and mercury) in t he water, in fish and seal tissues are alarmingl y high. Along the Finnish shores there have been several rocky islands where 10-30 gray seals ha ve been resting re gu larl y during th e summe r ; somet imes ·they have numbered l0C -200 animals. A Campaign Conservation Wild life to Raise Funds fot of Endangered by Lasse Kosonen, Seppo Kuusela, Esko Jout samo, and Pekka Salminen Page s 247-255 Last spring a ca mpaign was arranged by the Finni sh Assoc iation for Nature Protection and its youth organisa tion Luont0-Liitto t0 raise mone y for various conservation projects. The fact that there still are some gray seals in Finland is apparently a resuJt of the conservation measures taken abroad. Strict and uniform regulations arc n·eeded in aLI Baltic countries. In 1961, the total population was estimated to be about 10 000 animals. In sprin g, 1974, about two hundred gray seals were killed, most of them pups. The hunters are e:ncouraged by bounties paid by thc state of Finland. The Gray Seals of the Baltic by Esa Niemelä Pages 241-246 The gray seal of the Baltic may be serious ly en dan gered . 275. Results of the su r veys of these species will be published later when ali materia! has been collected. The concentration s of roxic chemicals (DDT derivatives. The main reason of the decline is iknown no be •hl.ltllting. The campaign is still going on, but so far about 111 000 marks (about $ 30 000) have been obtained. This ,is not enough as is shown by the declinig population . In the Sovi et Union the regulations are even stricter. Formerly, about 20 000 30 00C gray seals gathered in summer on the rocky islets of Harstena on thc eastern coast of Sweden; now they are virtually gone . Tähän arvontaan osallistut myös jokaisella maksamallasi Suomen Luonnon lehtitilauksella. Even in 1973, a total of 350 gray seals were kil1ed i-n Finland out of these 308 wtere pup s. Along che Sovi,et coasts a slightly better situati-on is know.n to ex.is-t. In the summer 1974, the author made a survey to chec,k the recorded si tes. Ali observaoions were made in the mos·t remote and !east disturhed areas . Part of the funds have already been used for stud ying rhe status and breeding succ ess of var iou s endangered birds. Käytä sitä! Jos maksat lehtitilauksen tämän vuoden puolella, osall istut arvontaan, jossa jaetaan 6 kpl Erkki Pulliaisen kirjaa "Suomen suurpedot" ja 6 kpl Matti Montosen kirjaa "Suomen peura". Their en vironmen t has deteriorat ed because of the increasing traffic and noise in populated areas. Urgent aotion is now required to save the Ba!tic gra y seals. Inform ation has been collected about European kestrel, whitetailed eagle, and peregrine falcon. frequenly observed to potentiate the effects of other types of pollution, In che se riously polluted waters of Finnish lakes and in the Ba!Dic the influence of thermal pollution caused by nuclear powe r plants may prove fatal. In Sweden ali seals are protected during the fir st six months of thc year. He could posi tively identif y only one gray sea.l, and saw three others which could possibly have been gray seals (therc is another species, the ringed seal, which is common and rather difficuLt to telil from a distance). Although it ,is of small economic importance, this has persisted because fishermen are accusing •the seals of breaiking their eq uipment
90-244 464. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Niilo Ruuch, Sokkalancie 23 , 50600 Mikkeli 60. KANT A-HA.MEEN LUONNONSUOJ ELUYHDISTYS, elo Eino Eerola, Kirkkorinn e 4 A, 13100 H ämee nlinn a 10, puh . 5093. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTAVAT, elo Olli Laa ma nen, 805 10 Oncrola. k. NONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFORENING, el o Rauno Tenovuo, Turun Yliopisron Eläintieteen la itos, 20500 Turku 50, puh . Klemola, metsä nh. 958-11 956. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTA OSTERBOTTENS NATUR VÄRDSFORENING, Isokatu 15 , 67100 Kokkola 10, puh . (915 .30) 971-12 082. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. 3 A, 28100 Pori 10, puh. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFORENING, el o Kaarle Klemola, Merikorttitie 4 a 589, 00960 H elsinki 96, puh. LANSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VAST-NYLANDS NATURVÄRDSFORENING, postilokero 33, 08101 Lohja 10. 13 860. 448 439 Toimi stonhoitaja : Eini Nordman, puh. 554. KUOPION LUONNON YSTAVARSI NA IS-SUOMEN LUONVAIN YHDISTYS, Kuopion mu seo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh . Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JASENJARJESTÖT ETELA-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Perttu Kos'k i, 54920 TAIPALSAARI. 939-16 978 . SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, el o Markku Eskola , Tasavallank. Seppo Kellomäki, maat.-metsät.lis. 305 590. KYMENLAAKSON LUONNON YSTAVAT, PL 23, 48101 Kotka 10, puh . 917-23 501. kand ., puheenjohtaja Juha H ämäläinen, ym päri stön suojelun tarkastaja Urpo H äyrinen , fil.kand . IISALMEN LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, elo Eero Antikainen, Rintcentie 28, 74130 Ii sa lmi 3. POHJOIS -POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Pentti Åman, Välkkylä 4 A 3, 90100 Oulu 10, puh. PORVOON LUON ONHISTORI AL LINEN YHDISTYS, K aivokatu 40, 06100 Porvoo 10. ETELA-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Raimo Kapanen, PL 10, 60100 Seinäjoki 10, puh. SALPAUSSELAN LUONNONYSTAVAT, el o Veli Haikonen, Kaivolank aru 2 B 16, 15240 Lahti 24, puh. 498 159. ITA-SA VON LUONNONSUO JELUYHDISTYS, el o Tai sto Piiparinen, Paukku si lta, 57600 Savonlinna 60, puh. 941-10 210. KAINUUN LUONTO, Huoltoka ru 1, 87100 Kajaani 10, puh. 964-22 991. Yrjö H aila, fil.yo, varajäsen Kaarle E. POHJOIS-UUDENMAAN LUON NONSUOJELUYHDISTYS, elo Jukka Matinvesi, Männiköntie 31 B 39, 04260 Sa vio, p. KOILLISMAA N LUONTO, elo Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 KuuLAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 30 (pj. KESKI-SUOMEN LUON O SUOJELUYHDISTYS, elo Olli Manninen , Pet äjät ie 11, 40720 J yväsky lä 72, puh. V LKO f ASEN ET Bio-Dynaaminen Yhdist ys Biologian ja maantieteen opettajat Eidos Enemmistö Fyysikkokilta Hämäläis-Osakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten suojelu Kokoomuk sen Nuorten Liitto Maan tieteen Opiskelijat Marttaliitto Metsästäjäin keskusjärjestö Met säylioppilaat Myy Päijät-Hämeen Maakuntaliitto Rakennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen A rkkitehttliitto Suomen Kalamie sten Keskusliitto Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsästäjäja Kala stajaliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Suomen Vo imalaitosyhdi stys Suomen ylioppilaskimtien liitto Symbioosi Synop SL L: N HALLITUS Harri Dahlström, maat.-metsät. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Asko Mäkelä, Pui stokatu 6, 38200 sa mo. E. 15 721). , varajäse n SLL:N TOIM ISTO Toiminnanjohtaja: Esko Joutsamo, puh. Pohtila, puh. 90490 961. LE TUA-SEURA, elo Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. 90-315 243. 981-38770. c. ( 16.30-) 952-25 424 . POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23 , 70100 Kuopio 10. 22 541. Sulo R ahko, kaupungineläinlääkäri Lauri Ruippo, mai se manhoidonvalvoja Juhani Santanen, lehrori Teu vo Sitominen, fil.kand., varapuheenjohtaja Matti Vehkalahti, fil.mai st. 448 439 Järjestösihteeri: Sauvo Henttonen, puh . ( 10-15) 921-335 5991522 . PIEKSAMAEN SEUDUN LUONNONYSTAVAT, elo Jaakko Savola, Kalevalankatu 48, 76100 Pieks ämäki 10, puh. Vammala. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Heikki Jaakola, Opi ske lijankat u 30 B 25, 33720 Tampere 72
35/39 mk tammi ainutlaatuinen sekä omassa maassamme että sen ulkopuolella · WSOY Kymmenen vuotta kestäneiden laajojen tutkimusten tulokset upeassa tietoja kuvateoksessa. Perinpohjainen selvitys Kuhmossa tällä hetkellä asustavasta peurakannasta: metsäpeuran vuosi keväästä kevääseen sekä sen tulevaisuudennäkymät. Ovh. 49/ 55 mk Eläinmaailman eksotiikkaa NOOAN suurilla polttavilla savanneilla ARKKI RUOHIKOSSA Björn Berglund näyttää teille savannien elämän koko kuvan. Runsaine valokuvineen ja piirroksineen Suomen suurpedot on koko perheen valloittava tietoja katselukirja. Ovh . Tässä kauniissa ja koskettavassa teoksessa tutustutaan norsuun, lt1ijonaan , kirahviin, virtahepoon ja savannin rehe~ vään kasvillisuuteen , luontoon, joka vielä ~ on · lähellä paratiisin koskemattomuutta, mutta jota sivilisaatio koko ajan julmasti uhkaa. Ovh. Peuran synty jääkaudella, sen historia ja vaikutukset su-omalaiseen, karjalaiseen ja saamelaiseen kulttuuriin. 11.rnestyy joulukuussa. Sen p1ta1s1 kuulua kaikille , joika vielä välittävät aidon luontomme ja eläinkuntamme säilymisestä. Vaikuttava vetoomus tyypillisesti suomalaiseen luontoon kuuluvan uhanalaisen eläimen puolesta . kk. 1970-luvun luonnonkirjojen huippuja ERKKI 'SUSI' Upea __ _ teos _täynnä v(llin elammaa1lmamme JO PULLIAINEN p~ljon tuhottua ainu~~-~r: ta1suutta. 45,
Siksi Suomen Luonto tarjoaa lukijoilleen alennuksen. Koska kansallispuistoiksi on kaavailtu luonnoltaan ja maisemaltaan edustavimpia alueitamme, on kalenterikin epäilemättä Suomen kaunein . Suomen luonnonsuojeluliiton se1 näkalenterin kuvat esittävät suunnitteilla olevien uusien kansallispuistojen näkymiä. koitettu vain sinull e. Toisin sanoen 40 mk:lla saat sekä lehden että kalenterin. Jos haluat kak si tai useampia kalentereita, esimerkiksi jou lulahj o iksi , maksat ylimääräisistäkin vain 23 mk / kpl. Kalenterin hinta on 30 mk, mutta jos se tilataan yhdessä lehtitilauksen uudistamisen kanssa, on hinta vain 23 mk . Luonnonkalenteria ei ole tarvyri ja muuta tietoa luonnosta 35 cm x 50 cm tilaa pian, sillä painos on rajoitettu! Suomen lu onnonsuojeluliitto ry Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10 Saatavana suomen-, ruotsin ja englanninkielisenä Helsinki 1974 Kirjapa ino Libris Osakeyhtiö Offset ... Suomen Luonnon lukijoilla on parhaat mahdollisuudet löytää Luonnonkalenterin oikeat sijoituspaikat. · Päivyriosasta selviävät luonnonystävän tärkeät päivämäärät, kuten rauhoitusajat ja luonnon omat tapahtum:it. c :::l ~ c V 8 :::l r:n. V Luonnonkalenteri 1975 kaksitoista Suomen kauneinta maisemaa korkealaatuinen neliväri Kahdentoista suuren värillisen mai se man lisäksi kalenteri esittelee niitä eläimiä, joiden suojelua kan8 ;:l c t: painatus luonnonystävä n päi~ sallispuistot edistävät. Ripusta seinällesi LUONNONKALENTERI 1975 -Suonien kaunein kalenteri Ruska inen Ko ill iskaira on se inälläsi syyskuussa. ... Se on tarkoitettu myös kaikille niille, jotka näkevät sen kotisi tai t yö paikkasi se inällä ja ymmärtävät sen sanoman . Kuvan lisäksi saat tietoa kansall ispuisto-' suunnitelmasta ja syysk~uisen luonnon tapahtumista. A lennettu hinta on voimassa vain, jos ti] laus suor itetaan tämän lehden välissä olevall a kortill a yhdessä lehtitilauksen ka nssa