Jokivarret asuceniin paljolci juuri lohen turvin (alakuvassa Lonnakon calo Kiccilässä). sivuc 208212.. Lohi kuitenkin hävisi, kun Kemijoki valjasceniin, ja nyc voimacalous uhkaa icse Ounasjokeakin. Asukkaat vascuscavac voimayhtiöiden suunnicelmia, ks. Kannessa korcilce mesimarja (kuva: Mauri Korhonen), suoniiuyjen ja kycömaiden arvoscenu herkku. Luonnonmarjoiscamme lisää sivuilla 226-233 . Ounasjoesta on viidennes lohenpoikascen cuocancoon sovelcuvaa koskea ja oivaa (yläkuva)
Suomen Luonto N:o 5 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12 , puh. Jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö on todellinen uhka näiden oikeuksien säilymiselle. Samanaikaisuus ei johdu siitä, että liikkeellä olisivat samat jokamiehet. Suomen luonnonsuojeluliiton organisaatiouudistus epäilemättä on tilannetta korjannut. Puistosuunnitelmien julkistaminen leimahdutti epäluulot liekkiin, joka ehti hävittää muutamia suojelunarvoisia alueita täysin turhaan. Kansallispuistokömmähdys ei saa toistua jokamieskampanjassa, siitä ei saa tulla kiilaa maalaisen ja kaupunkilaisen välille. Siksi jokamiehenvelvollisuuksien korostaminen voi olla paras keino oikeuksien puolustamisessa. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliito·n toimisto. Kuinka pian on hänen mittansa täysi ja hän itse valmis liittymään jokamiehenoikeuksien kavencajien rintamaan. Ainakin taajamien tuntumassa moni on varmasti jo ehtinyt ihmetellä, mitä yhteistä voi ylimalkaan olla jokamiehenoikeuksilla ja luonnonsuojelulla. Liian vähän on puhuttu maaseudun ympäristöongelmista ja milloin on puhuttukin, näkökulma on ollut kaupunkilaisen. Hälyttävän esimerkin yksipuolisen näkemyksen vaaroista tarjosi taannoinen kansallispuistokeskustelu. ,sk. Tilaushinta on 40 mk , Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto : Markku Tanttu TOJMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja), Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä . Tänä vuonna on taivasteltu enemmän kuin koskaan ennen luonnon roskaamista, tallaamista ja ilkivaltaista vahingoittamista. ILMOITUSHINNA T 1 / 1 sivu 2 000 mk , l / 2 sivu 1500 mk , 1/4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk. Elämä Suomessa perustuu jo nyt ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän maan, metsän ja veden tuottoon. Vuonna 1978 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . 90-406 262. 50 mk. On näet esimerkkejä siitäkin, että ajoissa ja asiallisesti paikkakuntalaisiin otettu neuvotteluyhteys johti rakentavaan yhteistyöhön. Luonnonsuojeluliikkeellä ei yksinkertaisesti ole varaa ajautua vastakkaiseen leiriin niitten kanssa, jotka jokapäiväisellä työllään hoitavat uudistuvia luonnonvaroja ja jotka viime kädessä määräävät, millaista on suomalaisen luonnon valtaosa. ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO \ /78 37. Syytöksissä on yhä perää, vaikka mm. Sen sijaan hissukseen pääkaupungissa tehty suunnittelu aiheutti vääriä huhuja ja epäluuloja: luultiin, että kaupungissa suunniteltiin vain maan kaappaamista kaupunkilaisten tallattavaksi. Lisäksi se on suhteiden hoitoa sinne, mistä on saatavissa paras tuki paljon kauaskantoisempiinkin luonnonja ympäristönsuojelun kysymyksiin . vuosikerta Mitalin kääntöpuoli: jokamiehenvelvollisuudet Luonnonsuojeluväki viettää tätäkin vuotta jokamiehenoikeuksien merkeissä, niitä puolustaen ja ehkä laajentaenkin. D 201. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00 , kesäkuukausina 8.3015 .30. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Suomen luonnonsuojeluliikettä on pitkään moitittu kaupunkilaiseksi ja herraskaiseksikin . Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon . Mutta asian ydin onkin se, millaisena tilanteen kokee maaseudun asukas ja peruselinkeinojen harjoittaja, juuri hän, jonka rannat roskataan ja taimet tallataan. 3 7. lrtonumerot 7
. Niemelii: Luontopolku es1Summaries of the Main Arricles . . . . . . Vuoden puuksi vali11u tervaleppä on vähäisestä kasvualascaan huolima11a maisemallisesci varsin merkittävä : reunaahan cervaleppien rivi milcei koko merenrannikkoamme ja sisävesien suuria selkiä (sivuc 220-225) . . Tänä vuonna ovat olleet ajankohtaisia vesakkomyrkyt ja vahinkolintujen hävi11ämiseen käy1e11ävä kloraloosi (sivuc 203207). . . SUOMEN LUONTO 5 1978 merkkinä Ou lanka 216 Ahri Ma'kinen : Tervaleppä vuoden puu 220 Toivo Rauravaara ja Seppo Vuokko: Luonnonmarjamme 226 Helge Roncu: Oma löytty, vieras varastettu. . . . . . Kirjailijan yksinpuhelu sivuilla 213215. . . 23 7 Seppo Vuo/anto: Kloraloosi uhkaa kotkaakin 205 Erik Kumari: Matsa lu Eestin ranniko n lintu paratiisi 239 Annikki Kariniemi: Ounasjoen valjastaminen rikos ihOhjeita WWF-suojeluprojektien laatijoi lle 242 miskuntaa vastaan 208 Uutisia 243 Annifokinen:Ounas 209 Suomen luonnonsuojeluliitro 246 Marjukka Kulmanen: Ou nasjoen puolustaminen kuuluu Huuroja korvesta . . . . . . . . . . 202 Nykyisec jokamiehenoikeutemme ovac vähäinen jäänne muinaissuomalaiscen laajoisca luonnon yleiskäyttöoikeuksista. . . . Ounasjokivarressa asuvat tietävät asemansa ja rakencamisen seuraukset ja vastustava! voimamiesten pyrkimyksiä. Rakentajille esicellään esimerkkinä Oulangan luontopolkua sivuilla 216219. . . vsk .. . . 248 Myrkkyasioista ei päästä eroon, ne puhututtavat edelleen luonnonsuojelijoita. Tehokkaalla marjojen talteenocolla voimme myös petustella metsien moninaiskäyt1öhoitoa (sivut 226233). . . Lintuvesien suojelu on kansainvälisiä , sillä useilla suojelualueilla on ainakin yhcä suuri merkicys muu11olin1ujen levähdysalueina kuin pesimäalueenakin. Näiden oikeuksien käy11ö edelly11ää myöskin vastuuta jokamiehehä: aiheu11aessaan häiriöcä luonnossa hän samalla tukee vaacimuksia jokamiehenoikeuksien supistamiseksi (sivuc 201 , 234238). . . . . 246 kaikille 210 Kysymyksiä tietävi lle ja päättävi lle 246 Teuvo Suominen: Koillismaan koskisoruri Reino Rinne 213 Kirjallisuutta 246 Juha Viramo ja Tuomo J. . Polkuja valmistuu koko ajan lisää. Eesciläisescä lintulahdesta kerrotaan sivuilla 239241. . Koskee Kuusamon kuulu koskisoca 1ekivä1 Reino Rinceestä näkyväsci luonnonsuojelijan. . . Energiakriisin varjolla uhataan valjascaa viimeisec vapaat jokemme. . . SUOMEN LUONTO l/78 J7. . JokamiehenMitalin kääntöpuoli : jokamiehenvelvollisuudet 201 oikeuksien kehitys 234 Kaisa Raarikainen: Vesakkomyrkyt ympäristöpoli tiikan opp iHarri Dahlsrröm: Luonnon virkistyskäyttö jokamiehenmateriaalina 203 oikeuksien koetinkivi . . Luonnonmarjamme käytön lisääminen ei aiheuta ympäriscövaurioita multa osaltaan casapainottaa kauppa1aset1amme ja lisää 1yöllisyy11ä. . . . . . . Luoncolii11olaise1 tukivac vaelluksellaan Ounasjokivarren asukkaiden taiscoa jokensa puolesta (sivuc 208212). Käpytunnuksella on jo merki11y useica luoncopolkuja eri puolilla Suomea.
Voi kysyä, mikä oli antanut maaja metsätalousministeriölle aiheen näin jyrkän tekstin laadintaan torjunta-aineasia olisi toki ollut perusteltavissa hyökkäämättä jokamiehenoikeuksia vastaan. HALLITUKSEN ESITYS eduskunnalle laiksi torjunta-ainelain muuttamisesta annettiin eduskunnalle tammikuun 27 päivänä 1978. Kysymys oli sinänsä ehkä pienestä osasta ympäristönsuojelua: vesakontorjunta-aineiden lentolevityksestä. Hallitus ei ole myöskään pitänyt asianmukaisena eikä periaatteessa oikeana, että torjunta-aineiden käytön ja lentolevityksen kieltämisellä ja rajoittamisella ryhdyttäisiin lakisääteisesti työllisyyttä parantamaan." Edellä lainattu antaisi aihetta moneenkin kysymykseen . Se, ettei tämänkään ministerin olisi ollut mahdollista puuttua asiaan varmistettiin siten, että esitys normaalikäytännöstä poiketen jaettiin suoraan pöydälle. Tähän tapaan: " Hallitus ei pidä välttämättömänä eikä mahdollisena , että hyväksyttyjen torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin sillä perusteella , että' se rajoittaa sienestystä ja marjastusta kohteissa , joille torjunta-ainetta levitetään . Perustelujen jokamiehenoikeutta koskevat lausumat eivät toki ole vailla vertaa Suomen valtiopäivien historiassa. Kaisa Raatikainen V esakkom yrkyt ympäristöpolitiikan oppimateriaalina Kevättalvella eduskunnassa käytiin merkittävä keskustelu ympäristönsuojelun ja erityisesti jokamiehen oikeuksien kannalta. Muodollisesti on vesakontorjunta-aineiden lentolevitystä tähän kesään saakka hoidettu torjunta-aineasetuksen yhden säännöksen turvin. Periaateohjelman mukaan jokamiehenoikeutta on pidettävä väistyvänä oikeutena eikä sitä MTK :n mukaan tule ainakaan laajentaa, Joensuun korkeakoulun tutkijat: V esakkomyrkky säilyy vuoden Terveyslautakunnilla oma laintulkinta Tienvarsien myrkytyksestä ilmiriita ltä-U udellamaalla Ml1'1STERJ VlROLAINEN PUOLTAA KUN1lA Kunnat taistelevat MPCA:ta vastaan vesakkomyrkytyksissä Kesän vesakkomyrkkykeskustelussa olivat keskeisinä kysymyksinä kuntien oikeus säädellä myrkkyjen käynöä, vesakkomyrkkyjen haitat marjascukselle ja sienestykselle, ja myrkkyjen käytön työllisyysseurauksec. Mikäli SUOMEN LUONTO )/78 37. vaan joissakin tapauksissa pikemminkin supistaa. Selitys on yksinkertainen: esitys esiteltiin valtioneuvostolle sellaisena päivänä, jolloin vasemmistoministereistä vain yksi oli paikalla. Kun lukee esityksen perusteluja, joutuu ihmettelemään, kuinka laajapohjainen hallitus mukana myös vasemmistopuolueet on voinut olla hyväksymässä tällaista tekstiä . Vesakontorjunta-aineiden lentolevityksen vastustus on saanut viime vuosina kansanliikkeen voiman taakseen, erityisesti Pohjois-Karjalassa. Myös työllisyyden hoitamista koskevat kannanotot ovat kummastuttavia tilanteessa , jossa maan työttömien lukumäärä lähenee kahdensadantuhannen rajaa. Tämä on sitäkin ihmeteltävämpää, kun esimerkiksi vuonna 1977 tehdyissä vesakontorjunta-aineiden lentolevitystä koskevissa kansanedustajien kirjallisissa kysymyksissä on nimenomaisesti viitattu työllisyysnäkökohtiin ja kun noiden kysymysten allekirjoittajina esiintyy lähes kaikkien eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden, mm . En tiedä, osunko pahasti harhaan , kun arvelen syyn löytyvän MaataloustuottaJatn Keskusliiton (MTK) viime vuoden kesäkuussa hyväksytystä periaateohjelmasta. keskustapuolueen, kansanedustajia. Keskustelu oli merkittävä siksi, että sen aikana paljastuivat hyvin ne asenteet, jotka tulevat esille joka kerran, kun tarvittaisiin tehokkaita toimenpiteitä ympäristönsuojelun edistämiseksi. vsk. Samanlaisilla "omistusoikeuden pyhyyttä" koskevilla argumenteilla yritettiin viime vuosisadan lopulla evätä koko sienien ja marjojen poimimisoikeus. Hallituksen esitystä voidaan arvostella paitsi siksi, ettei esityksessä ole noudatettu ympäristönsuojelun kannalta tarpeeksi jyrkkää linjaa , myös ja ehkä ennen kaikkea siksi, että esityksen perusteluissa hyökätään jokamiehenoikeuksia ja työllisyyttä vastaan . Maaja metsätalousministeriö siis vain kirjasi maataloustuottajien tavoitteet koko hallituksen tavoitteiksi . vesakontorjunta-aineiden lentolevitys kiellettäisiin marjastuksen ja sienestyksen eduksi, merkitsisi se muun ohella myös sitä, että jokamiehenoikeus asetetta1s11n vahvempaan asemaan kuin maanomistajanoikeus. Vallitsevan oikeuskäsityksen mukaan maanomistajanoikeus maatalouden ja metsätalouden harjoittamiseen kiinteistöllä on vahvempi kuin jokamiehenoikeus. Hallituksen 203
i ke u skansl eri n virastossa 18. Oikeuskanslerin virastolta pyydettiin asiasta lainsäädäntö järjestyksen kanna) ta lausunto, mikä sinänsä on eris204 kummallinen menettely , koska eduskunnan perustuslakivaliokunta on juuri tätä varten . KR). 4. Niinpä ministeriö tiedusteli virastolta , voitaisiinko lentolevitysluvan edellytyksiä tiukentaa siitä, mitä ne olivat hallituksen esityksessä ilman , että laki olisi säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Samoin tiedusteltiin , voitaisiinko nimissäni kulkeva aloite hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Aloitteessa luvan saamiselle asetetut oikeudelliset edellytykset lienevät myös liialliset tavallisessa järjestyksessä säädettäviksi. Lakialoite lähti toisin kuin hallituksen esitys siitä, että torjunta-aineiden lentolevitystä tulisi säännellä sen marjastukselle, sienestykselle sekä työllisyyden hoitamiselle aiheuttamien haittojen vuoksi. 1978 päivätyssä Paavo Haapasalon muistiossa , jonka marginaaliin oikeuskansleri Risto Leskinen oli merkinnyt hyväksymisensä merkiksi nimikirjaimensa, todettiin seuraavaa: Tavallisessa järjestyksessä säädettävällä lailla ei voida säätää niin , että lupa voitaisiin vapaaharkintaisesti evätä, mihin aloitteen sananmuoto näyttaa johtavan. vsk .. Samanlaisilla perusteilla olisi esim . Suuressa valiokunnassa rinnakkaisaloite ja hallituksen esitys olivat tiukassa äänestyksessä, hallituksen esityksen puoltajien voittaessa yhdellä äänellä. Lakialoitteen allekirjoittajista ainakin ne, jota tiesivät vapaaehtoisten luonnonsuojelujärjestöjen viettävän jokamiehenoikeuksien teemavuotta, eivät voineet katsoa hyväksyvästi sitä, että eduskunta ryhtyy samanaikaisesti kaventamaan jokamiehenoikeuksia käytännössä. Kesän aikana useat kunnat , lehtitietojen mukaan parisenkymmentä, ovat antaneet torjunta-aineiden lentolevitystä vastustavan lausuntonsa maaja metsätalousministeriölle. valtiosääntökomitean enemmistö esitti ympäristönsuojelutarkoituksessa säädettävän lainsäädännön säätämisjärjestyksestä. Lupaa ei voitaisi myöntää monissa sellaisissakaan tapauksissa, joissa vesakkomyrkytys olisi "kohtuullista, normaalia ja jå'rkevå·å·". Oikeuskanslerinvirastossa laaditun muistion kannanotot ovat mustinta tekstiä, mitä ympäristönsuojelulainsäädännön kehittämisen kannalta saattaa olla. OIKEUSKANSLERINVIRASTON LAUSUNTO Maaja metsätalousministeriölle tuli siis kiire tehdä rinnakkaislakialoite käyttökelvottomaksi sen taakse oli eduskunnassa asettumassa liian monta kansanedustajaa. Hå'n toimii myös puolueensa SDP:n ympå'ristöja yhdyskuntapoliittisen työryhmå'n varapuheenjohtajana. Juristit tietävät kertoa , että esitetyt tulkinnat vastaavat lähinnä 1950-luvun lainoppia. Tästä sekä ilmeisesti myös eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan kannanotosta , jonka mukaan kuntien lausunnoille tulisi antaa ratkaiseva merkitys johtunee , että maaja metsätalousministeriö on julkisuudessa ilmoittanut periaatepäätöksestään lentolevitysten kieltämisestä. Lopputulos kuitenkin oli selvä: hallituksen esitys hyväksyttiin laiksi. LOPPUTULOS Maaja metsätalousvaliokunnan enemmistö pysyi ehkä odotetusti hallituksen esityksen takana sekä kirjasi mietintöönsä osan oikeuskanslerinviraston muistiossa esitettyjä näkökohtia. Kunnan kielteisestä kannasta huolimatta lupa vo1ta1s11n myöntää vain , jos se "tasapuolisen kohtelun tai alueellisen yhtenäisyyden vuoksi olisi tarpeen.'' EDUSKUNT AKÄSITTEL Y Hallituksen esitys sekä asiasta tehdyt aloitteet siirtyivät valmisteltaviksi maaja metsätalousvaliokuntaan. esitys ei näiltä osin ottanut huomioon Suomen luonnonsuojeluliiton muistiota, joka koskee ympäristönsuojelun ja työllisyyden hoitoa . Erityisesti nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina on yritettava hyödyntää kotimaisia luonnontuotteita turvaamalla jokamiehenoikeuksien käyttömahdollisuudet. Lentolevitysasiaa seurannut ei vain voi olla ihmettelemättä ministeri Virolaisen linjaa, kun hän nyt julkisuudessa korostaa mekaanisen torjunnan merkitystä työllisyydelle esiteltyään puoli vuotta aikaisemmin esityksen, joka ei välittänyt sen enempää työllisyyden hoidosta kuin marjastuksen ja sienestyksen mahdollisuuksien turvaamisesta. VAROITTAVA ENNAKKOTAPAUS. ilmansuojelulainsäädännön aikaansaaminen näytä kovin helpolta tehtävältä. D Kansanedustaja Kaisa Raatikainen on päiikaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ympå'ristönsuojelutoimikunnan jå'sen. Lausunnossa ei myöskään ole lainkaan otettu huomioon niitä näkökohua, Jotta esim. JÄLKINÄYTÖS Laki torjunta-ainelain muuttamisesta annettiin kesäkuun 7 päivänä 1978. Ehdotuksessa lähdettiin myös siitä, että kuntien lausunnoille lentolevitysasioissa olisi annettava ratkaiseva merkitys. SUOMEN LUONTO ) /78 37. RINN AKKAISLAKIALOITE Hallituksen esitys ei tyydyttänyt kaikkia kansanedustajia, vaan valtiopäivien alussa jätettiin nimissäni kulkenut lakialoite torjuntaainelain muuttamisesta. Lakialoitteen perusteluissa korostettiinkin maamme marjaja sienisadon tehokasta talteenottoa paitsi kotitarvekäytön myös sen antaman toimeentulolisän vuoksi. Myös kunnalle annettava valta olisi niin suuri, ettå vaadittaisiin perustuslain sfatåmisjå'rjestystå· (kurs. Jos kerrotunlainen tulkinta todella voittaa alaa, ei esim. Maaja metsätalousministeriössä lakialoite ja ilmeisesti erityisesti se, että sen allekirjoittajina oli useamman puolueen jäseniä aiheutti sen verran paniikkia, että katsottiin tarvittavan ulkopuolista apua. nykyinen vesilaki muuttamisja pilaamiskieltoineen sekä lupajärjestelmineen pitänyt säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä
Harmaaja merilokkia voi myrkyttää myös pesiltä. Seppo Vuolanto Kloraloosi uhkaa kotkaakin Myrkky ei valikoi uhriaan. Viimekeväisestä kloraloosikokeilusta kertoo lisensiaatti Seppo Vuolanto, Uudenmaan läänin ympäristönsuojeluntarkastaja. 205. Kokeiden perusteella kloraloosin käyttöä turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksilla ja teollisuusalueilla ei voitu puoltaa enää muuttolintujen saapumisen jälkeen. Riistantutkimusosaston kokeissa myrkyttyi kaikkia niitä lajeja, joita voi olettaa käyvän myrkkysyöteillä. Hänen hoitoonsa kuuluvat myöskin kalastusja metsästyslain alaiset asiat. Metsästyslain mukaan vahinkolintujen hävittäminen on sallittu fosforivalm istee lla. Tilalle on pyritty löytämään "inhimillisempi" myrkky. Lisäksi kolmen merikotkan tiedetään joutuneen Pohjanmaalla kloroloosin uhriksi, mutta yksi onneksi toipui . varisten runsastumisella, mutta vuosikymmeniä kestäneet linnustotutkimukset eivät käsitystä tue. Oheinen katsaus havainnollistaa jälleen kerran sitä, kuinka viranomaiset useasti ovat asenteiltaan ja näkemykseltään vanhoillisempia kuin kenttäväki, jonka "vanhoillisuuteen" viranomaiset usein vetoavat vastustaessaan luonnonsuojelullisia uudistuksia. lainsäädäntöä kehittämällä, ja tilalle on etsitty ekologisesti terveempiä menetelmiä. Sitä paitsi variksen pesärosvoilun eräänä pääuhrina pidetty haahka on nyt runsaampi kuin koskaan . Myrkkyjen käyttöä on pyritty vähentämään mm. Riistanhoitajat ovat kuitenkin luopuneet fosforiöljyn käytöstä, koska se aiheuttaa tuskallisen kuoleman . Maaja metsätalousministeriössä ja lääkintöhallituksessa on kuitenkin näihin aikoihin asti valmisteltu myrkkyjen käytön tehostamista riistanhoidossa ja vahinkolintujen hävittämisessä. Varislinnut on myrkytettävä talvella ja alkukeväällä ennen rauhoitettujen muuttolintujen saapumista. Myrkkyjen käyttöä on viime aikoina ilahduttavasti vähennetty. Kokeiden perusteella riistantutkimusosasto katsoi voivansa puoltaa alfakloraloosin käyttöä eräissä tapauksissa. Myrkyn käyttö vaatii lääkintöhallituksen hyväksymisen. SUOMEN LUONTO ~178 37. M yrkyttäjältä vaaditaan kokemusta myrkytystyössä ja huomattavaa lintujen ja niiden elintapojen tuntemusta. Kloraloosia ei pidetä ympäristölle vaarallisena, koska se hajoaa verrattain nopeasti uhrin elimistössä. Lisäksi kloraloosia saa riistantutkimusosaston mukaan käyttää vasta sitten kun muut keinot eivät ole tepsineet. ,sk. Valinta on päätynyt alfakloraloosiin, joka annoksen väkevyydestä riippuen joko huumaa, nukuttaa tai tappaa uhrinsa . Varotoimenpiteistä huolimatta myrkytysvaara kohdistuu aina muihinkin lajeihin kuin myrkytyksen kohteeseen. Näistä olivat rauhoitettuja kalalokki , karikukko, kottarainen, naakka ja maakotka. Maaja metsätalousministeriö perustelee kloraloosikokeita mm. Edelleen myrkkysyöteillä kävi kissoja ja yksi koira. KLORALOOSIN KÄ YTTÖKOKEIT A Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos kokeili vuosina 1968-71 kloraloosia
Ainakin talvehtiva kotkakantamme on saatu suurenemaan. Vetoomus tuotti hyvän tuloksen . Nyt lääkintöhallitus sekä maaja metsätalousministeriö pyrkivät tehostamaan päinvastaista puuhaa eli myrkkyjen levittämistä luontoon tavalla, joka uhkaa kotkiakin. UHKA T AL VEHTIVILLE JA MUUTTAVILLE KOTKILLE Kokeiden jälkeisinä vuosina kotkiemme haaskaruokintaa on tehostettu. hävittämisestä kloraloosilla kaatopaikoilla, jätteidenhävittämislaitoksilla ja jätevedenpuhdistamoilla. 206 Merikotkiemme perikatoa on yritetty torjua antamalla niille myrkytöntä ruokaa . 1978 , siis parhaaseen lintujen muuttoaikaan "alueilla, joilla on havaittu variskantojen suhteetonta lisääntymistä' ' sekä varisten muuttoreittien varrella. Kuvassa merilokkeja. Vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota kotkillemme koituvaan uhkaan, muuttolintujen muuttoon , minkkitarhoilla saatuihin kielteisiin kokemuksiin sekä ministeriön virheellisiin tietoihin variskantojen kehityksestä . 1977 alfakloraloosin käytettäväksi varisten ja muiden rauhoittamattomien, vahinkoa tuottavien lintujen hävittämiseen . 4. METSÄST ÄJ ÄPIIRIEN SUHTAUTUMINEN Saatuaan tiedon ministeriön kokeiluaikeista professorit Göran Bergman (Helsingin yliopiston eläinmuseon kustos) ja Henrik Wallgren (Helsingin yliopiston eläintieteen professori) vetosivat yhteisellä kirjeellä rannikkoseutujen metsästäjäjärjestöihin . Lisäksi terveyslautakuntien tulee tarvittaessa määrätä lintujen Myös lokkikantojen rajoittamiseksi koetetaan tehostaa kloraloosin käyttöä . Maamme korkeimpien lääkintäja metsästysviranomaisten tarkoituksena on siis selvästikin lisätä myrkkyjen käyttöä luonnossa. KLORALOOSIN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN Lääkintöhallitus hyväksyi istunnossaan 30. Virasto perusteli päätöstään sillä, ettei myrkyn käytöstä saatu negatiivisia kokemuksia kokeilujen aikana. 3. Valtaosa ainakin Uudenmaan rannikon riistanhoitoyhdistyksistä SUOMEN LUONTO ) /78 37. Riistantutkimusosaston suostttama myrkytysaika sattuu päällekkäin kotkien ruokinta-ajan kanssa. ,sk.. Vuosia jatkunut ruokinta on myös totuttanut kotkiamme ihmisiin ja kotkat uskaltautuvat yhä useammin alueille , joilla ihmiset liikkuvat. Maaja metsätalousministeriölle eivät kuitenkaan riittäneet riistantutkimusosaston varta vasten tekemät kokeet, vaan ministeriö järjesti uuden kokeilun 1. Myrkkyä saa käyttää riistanhoidollisiin tarkoituksiin sekä kalanviljelylaitoksilla, turkistarhoissa ja elintarviketeollisuuslaitoksilla riistanhoitopiirin luvalla ja riistanhoitoyhdistyksen ja kunnan eläinlääkärin valvonnassa. Maaja merikotkia suojataan ruokkimalla ympäristömyrkyiltä sekä vainolta, joka uhkaa niitä muuttomatkoilla. 3.30. He esittivät kielteisen kantansa kloraloosin käyttöön ja pyysivät, etteivät järjestöt osallistuisi kokeisiin . Kokeilujen jälkeen ministeriön tarkoituksena on antaa kloraloosin käyttöä koskevat pysyväisohjeet ja ryhtyä laajempaan vahinkolintujen hävitykseen . M yrkkysyöttien asettelu maastoon muodostaa vakavan uhan kotkakantojemme pelastusyrityksille
1978 . 1978 . 19 77 Ono 1779 / 568 / 77. Riista ja kalatalouden cuckimuslai toksen riistantutkimusosaston kirje maaja mecsäcalousministeriölle ja lääkin töhallitukselle 28 . D KIRJALLIS UUIT A Bergman , G . vsk. 3. 1977 Ono 1779 / 568 /77 . Kloraloosi varislincumyrkkynå·. Kalanviljelylaitoksilla, minkkitarhoilla ja kaatopaikoilla on etsittävä menetelmät , joilla lokkien ja varisten ravinnonsaanti estetään . Oravaisneidens Naturvetarklubb . 1972 no 163 . Lääkintöhallituksen kirje lääninhallicuksille ja terveyslau takunnille 30. Lokkien torjunnassa käyttökelpoisia keinoja olisivat jätehuollon tehostaminen sekä lokinmunien sterilointi tai vaihtaminen puumuniin . päätti olla osallistumatta kokeisiin tai palautti ministeriön jakaman myrkyn. 1977 oli todettu kloraloosi sopimattomaksi riistanhoidollisiin tarkoituksiin . SUOMEN LUONTO 5178 37 . Riistapäällikkö ilmoitti henkilökohtaisesti vastustavansa kloraloosin käyttöä saamiensa huonojen kokemusten perusteella. Ollaanhan summittaista rautapyyntiäkin vähentämässä. Finlands Natur 37 : 68 . Helsinki 22 . Olisi myös korkea aika pohtia tarkemmin käsitettä ''vahinkolinnut' ' . Uudenmaan riistanhoitopunn neuvottelupäivillä jo vuotta aikaisemmin , 10. 3. Ti/1 de jaktliga organisacioncrna i kusttraktt:rna. Mersäsryslaki (asecuskokoelma no 290 / 62) Lääkintöhallituksen kirj e maaja mersätalousminisceriölle 30. 207. 2. Myrkkyjen käytön lisääminen merkitsee takaiskua ekologiselle riistanhoidolle ja sille vakavalle luonnonhoitotyölle , jota riistanhoitajat saamani käsityksen mukaan varsin yleisesti harjoittavat: Viranomaisten tavoitteena tulisi olla pikemminkin metsästyslainsäädännön kehittäminen niin, ettei myrkkyjen käyttö ainakaan lisäänny . Toivoisi myös , että lääkintöhallitus tutustuisi kloraloosin käytöstä saatuihin kielteisiinkin kokemuksiin ja muuttaisi kantaansa suhtautumisessaan tähän myrkkyyn . Myrkky voidaan korvata elävänä pyydystävillä häkeillä , joista rauhoitetut linnut päästetään menemään. 1978 no 2427/ 64 . Maaja mersätalousministeriön kirje riistanhoicopiireille 6. Eräät eläinlääkärit sanoutuivat irti valvontavastuusta. Stenman 19 70. Sattuvasti eräs metsästäjä kertoi , että hän ampuu mieluummin rehellisiä variksia huuhkajan kuvalta kuin kloraloosista juopuneita toikkaroivia lintuja. 3. Eklund , H. 4. Stenman , ., R. Suomen Riista 22 : 7488 . Helminen, M. W allgren 1978 . VAIHTOEHDOT Myrkkyjen sijaan löytyy terveempiäkin menetelmiä. Komu & A. Kloraloosi harmaaja merilokkim yrkkyn:i". & H . Ermal a 1972 . Kävi siis selvästi ilmi, että metsästäjäkunta alkaa olla valmis luopumaan myrkkyjen , tai ainakin kloraloosin , käytöstä . & . 3. Sopivia häkkejä ja pyydystyspaikkoja olisi ryhdyttävä kokeilemaan . Suomen Riista 24 : 10711 6
Ounasjokivarren asukkaille, joille joki ympäröistöineen rurvaa leivän ja on seudun elinkeinoelämän valtasuoni, · on ollut tärkeää korostaa juuri tätä puolta. Kemi, Oulu ja Ii nehfin vaikertaa: oi kymmenen vangitun vi,ran maa .. Kerrotaanpa erään Kittilän Kaukosessa olevan sukuhaaran esi-isän tulleen aina Kaukasus-vuorilta asti . On ollut lohdullista seurata keskustelua , jota on käyty sanomalehtien palstoilla Ounasjoen valjastamisesta. Markkinapaikoilta on saatettu löytää morsian tai sulhanen, joten sitä suvun suohkanaa on kasvanut monilta eri ju~rilta. Mutta tämä tällainen hinku lienee vain niillä, jotka maantie on tuonut ja jotka luulevat että se kylä , johonka he tulevat , on vain muutamanlainen takapajula, jossa he saavat alkaa oman omasta mielestään merkittävän ja ihmeellisen sivistystyön. Näin tulee myös käymään, jos Ounasjokea ruvetaan rakentamaan. Reino Rinne A. Suurin osa on ollut samaa mieltä kuin minäkin : OUNASJOKEA EI SAA VALJASTAA Perusteetkin ovat olleet suurin piirtein samoja. Kun joki kerran padotaan, se on täysin tuhottu , sitä ei enää ole sellaisena kuin se kerran kaikessa väkevyydessään ja voimassaan virtasi halki suurten erämaitten. Samaa tietä nousi m yös rovaniemeläinen tai kauempaa etelästä tullut matkustavainen pohjoiseen. KUN KESIN TALVIN on saanut nuoruudessaan vaeltaa tämän voimakkaan vesistöalueen ma1sem1a alkaen kaukaa Hanhi208 maan-Pokan väliseltä ratsutieltä , tutkinut Sätkänäkorven ihmeellistä kasvistoa , kuunnellut tarinoita vanhoista Kurjenpolven kiveliön lappalaishaudoista, poiminut hilloja Penikkamaan jängiltä , eksynyt Kumputunturin laajoihin poronpolkuihin tai kuunnellut Nilivaaran Pekkasedän karhunkaatokertomuksia Sotkajärven pihan pirtinportailla istuen, ei voi käsittää ihmisiä, joilla on hinku muuttaa maailmankuvaa toiseksi, kuin mitä se on ollut heidän lapsuudessaan tai nuoruudessaan tai kypsän iän kynnyksellä . kaikista naapurimaistaan . . Kun perusteet ovat näin likilähellä , luulisi, ettei niitä tarvitse edes alkaa todistella . Koska joku tämänpäivän itseään yli-ihmiseksi luuleva olento kuitenkin kokee oman elämäntehtävänsä peräti jonkinlaiseksi patomestariksi , on sittenkin syytä kerrata perusasioita. Se ujuttautui Rovaniemeltä kohti pohjoista jo silloin kun Rovaniemen ensimmäinen "kirkonkylä" oli Ylikylän korkeudella. Koskimiestä mukaillen nomaan kauppatie , jota pitkin Perälapin asukas tuli talvisaikaan Rovaniemelle myymään turkiksia ja muita tuotteitaan . Vain Ounas ja Tornio lainehtii, toiset sieluni haavoille saavat. Luonnonsuojelijain minunkin mielestä Ounasjoki on jätettävä omaan ainutkertaiseen mahtavaan tilaansa näyttönä siitä, minkälaisia nämä suuret PohjoisEuroopan erämaajoet ovat olleet. Tämä Rovaniemeltä Kittilään nouseva tie oli nime.. V. Annikki Kariniemi Ounasjoen valjastaminen rikos ihmiskuntaa vastaan Tämän pa1van ihminen hukkaa, ja alkaa yhä enemmän hukata oman maansa luonnonkauneutta, hyvä lukija, oletko huomannut sen. Ounasjoen on halki aikojen an nettava kuulua niiden virtojen joukkoon. Kemi, Tornio , Ounas, Oulu ja Ii toki muiscan uomanne aavac. Väestönsä rikkaan ja m onipuolisen alkuperän ansiosta Kittilä on kasvanut valistuneeksi pitäjäksi, Ounasjokivarsi kukoistanut. Siitä johtuu , että tämän suvun jäsenet ovat vieläkin näyttäviä, pitkiä tummia miehiä ja naisia . Kittilän kautta, Ounasjoen likituntumassa, on kulkenut yksi tärkeimmistä Lapin valtateistä. Niistähän valitettavasti on enää joku harva virta todistamassa. SUOMEN LUONTO ~/78 37 . Se on saanut vaikutteita mm. Vanha Pokan ratsutie on ollut tärkeimpiä kulkureittejä Inariin ja aina Jäämeren tuntumaan Reisivuonoon , Vesisaareen , Pykeijaan kuinkahan monet omista esivanhemmistani ovat kulkeneet tätä reittiä ennen kuin asettuivat Kittilään ihanan Levisuvannon aurinko-ystävällisille rannoille' OUNASJOKIV ARREN MAANTIETÄ nousivat ylös Kittilään Vienan Karjalasta , Pietaristakin asti tulleet kauppiaat. Jo 15001600-luvun karttoihin on merkitty Ounasjoen länsipuolelle väylänvarsitie. Kaupankäynti myös länteen Ruotsin Länsipohjaan on ollut vilkasta. Tämähän on naurettavaa! Kittilä on aina ollut , sivu maailman aikojen, valistunut pitäjä . vsk.
Yhessiipä yltiöinii vieritteli vallattomat, pyörittiviit pyörcehiii kahen joen kainalossa, kivikossa kisailivat, kohta kaskena menivå·c. LUIRON ARA-MA TTIIN eksyneen jätkän kerrotaan kerran ihastelleen Nattastuntureita: Eipä ole ihme että on niin isot peltoaukeat (tarkoitti laajoja aapasoita) kuin on nuin isot sontatunkiotkin ! Ja Ara-Matin vastanneen: Jovain onkin sontatunkiot. Valjastivat virran vuolaan. Anni Jokinen ja kaupan parissa, avartaneet peltoja, hoitaneet metsiä ja paimentaneet poroeloaan, hillastaneet, kasvattaneet perheet, kylät kaikkineen, monikymmenpäiset lapsikatraat , niin eipä ole ihme että nousee katkeruus patoamista suunnittelevia vieraista oloista tulleita rahanpyytäjiä kohtaan . Ounas katsoi onnetonna surkeutta sulho kullan , kohtaloa kahlehitun Kemin poikasen poloisen. Kahlehia kalistavat rurmaksi tyttösen takovat kuolemaksi kaunokaisen. Kelot ovat kadonneet, Sompio on mennyt. Mutkitteli mutamaita kiercelihe kivikoissa , leyhytteli leiniköitä viiliin villinä vaelsi heilutteli helmojansa , ryöpsiihteli ruovikossa juotti peuroja pihoilla. Enää ei Sompiossa nouse karhu hangelle, ei koota vasotukseen vaatimia hyville jäkäläpaikoille, ei nouse metso siivilleen tai jää odottamaan vanhan kelon oksalle ja julistamaan soidinmenojensa juhlaa isoilla kairoilla. 209. Kun ajattelee minkälaisen työn nämä suvut ovat tehneet Ounasjoen maanviljelyn ja karjanhoidon SUOMEN LUONTO ) /78 37. OUNAS Ounasjfirvi outamailta tuolta tunturin takoa , katsoi kauan tytärtänsä pohjan piikaa pahaista. Tyttö uomahan katosi, juoksi joutuhun jokena, visakoita virvoitteli kostutteli kanervaiset. Tuolta tuntsalta tulevan itäisiltä iljanteilta . Kemin kohta kaappasivat asettivat suitset suuhun, rauat ranteihin sitoivat nilaköysin nilkkasensa. Juudaksiahan ne tämän kaltaiset muka kuntien hyvinvointia ajattelevat miehet ja naiset ovat! KERRAN SUURI SOMPIO heräsi hankiaamuisin laajaan kirkkauteen ja kontio lähti liikkeelle pyyhkien silmiään liian kirkkaalta valolta ennenkuin metsän ämmi tottui siihen. Mitähän nyt mahtaisi Ara-Matti vastata jos elossa olisi ja Luirosta tuleva mädänneen kalan haju kirvelisi nokkaa niinkuin oikein vanha paska. Et ou Korsan kakaroita etkä Saanan saamisroa, oma olet orpanani Ounasjiirven oma lapsi. Niinkuin nyt kerrotaan vanhan losojätkän tuumineen että mikäs' se on nyt täällä kun ei enää luonnonpihka haisekaan vaan lännestä tuleva ammeriikkalainen hernesoppasumu, häh! Siihenhän tukehtuu niinkuin kala Kuolleeseen mereen . Kavaltajat koskellamme nyt jo vaanivat vapaata , Lapin juoksevaa jokea. Patoloiksi pannaksensa altaiksi asetellaksensa . 342-344 . Pojan kohtasi komean Lainoon laajalla seliillii, keikaroivan Kemin pojan Ja Ounasjokea alavirtaan tulee vastaan vuorostaan Rovaniemen seudun vanhaa maanviljelyssukupohjaa, valistuneita miehiä ja naisia: Neitiniemeä , Hiukkaa ja Hirttiötä, on Kunnaria ja HanneJa. Kastoi korvet kuivetruneet saraheinät surkasruneet, nurmikoita nuoskutteli vettä varpuihin valeli. Ennen nilkkain nitomista jonninjou ta vaks joeksi kuivaksi kivikasaksi. Monille ne merkitsevätkin kuolemaa: erämaan vaeltajille poroille, hirville, karhuille ihmisen nelijalkaisille ystäville tai vihollisille , kukapa tiennee. Tuli herrat Helsingistä katselivat kateissansa: onpa voimaa vuoltehissa. Tyttö tunturin takoa lapsukainen lappalaisen äitikullan ainokainen , tievan piiiillii tirkisteli kujersi kiven kolossa . Pahan pauloja punoivat: nuo jos voimat volttiloiksi muutettaisiin muuntajilla oispa lfavät liimpiminii tehokasta tehtahissa. Lapin porstuaa liiheni. kan altaan suuret vesialueet muodostuvat vähin enn haiseviksi isoiksi vesirämeiköiksi , joissa pohjasta nousseet vanhat sammalsaarekkeet vaeltavat kuin kuolemansaaret. Kuolet kuiten kunnialla ennen kuni enniittå.vät suuhus saaha suitsiloita , vartalolles valjahia, ranteihisi rautavöitä. Emo lastansa liiheni otti kipposen kiveltä, peuran sarvesta sahatun koparasta koverretun: ota kippo kiitehesi juokse joutuhun jokena , vieppii vettii kaivatuille kankahille kuivuneille, jåHlille jåittcn alla, virvoita visapaJuJa. Siitä kaikkein vahvimmasta päästä . vsk. Porttipahdan ja Lo. Jo vain onkin ammeriikkalainen hernesoppasumu! taitaisi Ara-Matti vastata. Teki kosket kohisevat survoi suota suvannoksi, sitoi nivat nielevä1set vuoltehia valmisteli. Jos sun pauloihin panevat tulkohon tulivasama , pohjakives polttakohon. Valo virtana valuisi. Ounasjoesta on käyty kauppaa räikeällä tavalla jo vuosia ounasjokivartisten selän takana. D Annikki Kariniemi, lapinmaalainen kirjailija, on kirjoittanut myöskin keloisca Suomen Luontoon 6/ 1977, ss
Joutuisin kokonaan eri palkisille , ei täällä poronhoito enää olisi elinkelpoista. Monta vekseliä lyhennellään marjoilla, poromies Pekka Autto jatkaa. Vain joka kahdeskymmenes tarttuu voimayhtiöiden tarjoamaan taloudellisen hyödyn houkuttimeen. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin keräämä mielipideaineisto puhuu yksiselitteistä kieltä: Ounasjoki halutaan säilyttää luonnontilaisena. JA JYRKÄSTI. Yhtiön suunnitelSUO MEN LUONTO) /78 J 7. Mie kuitenkin joutuisin saareen tässä, koko talo jäisi saareen jos voimalaitos tulisi tuohon Pierkukosken kohdalle. Vaelluksella saadaan talteen 140 talouden vastaus valjastamishankkeeseen : vastustajia 129, kannattajia 6, kantaaottamattomia loput. Kalastan sen verran että itse syön ja vieraallekin tarJoan . Saattaa tämä saarikin vettyä. Yhdeksän kymmenestä Ounasjokivarren asukkaasta torjuu Kemijoki Oy:n rakennushankkeet etujensa vastaisena. Onko porohommilla täällä tulevaisuutta. VASTUSTAN TIETENKIN. Minun aikanani porotaloutta on aikalailla kehitetty , me olemme olleet ketun asemassa silloin kun minä olen alkanut. Nyt valtiokin jo jollain tavalla tukee , on maankäyttölainaa ja petoja maantierahaa. 8. En minä itseäni varten sano mutta tämän kylän ihmisiä varten. Valjastajat ovat varustautuneet '' energiakriisillä'' ja työttömyydellä. Ounasjokivaelluksen tarkoitus on tutustua jokivarteen ja kerätä muistiin mielipiteet joen arvosta. Marjastus merkitsee alueella, se varmaan merkitsee. Kannatan. Valjastajien aikomus on rakentaa 10 voimalaitosta ja kaksi säännöstelyallasta. Luontoliitcolaiset ovat vaeltaneet Sikkolaan , osa poikennut Raattamaan poromiesten puheille. 7.-6. Raattamassa on nuorempaa polvea poromiehinä. Rakentaminen merkitsisi 2 5 % : n lisäystä Kemijoki Oy :n nykyiseen energiantuotantoon . vsk .. VALJASTUSHANKKEEN RISTIRIITAISET VAIKUTTIMET Ounasjoki on saanut puolustajikseen jokivarren asukkaat. Se on suoraan sanottava että se on kolme vuotta kun lapiomiestä tarvitaan tällä paikkakunnalla , insinöörit tuodaan muualta ja koneet toiselta paikkakunnalta eikä sen kolmen vuoden työn takia kannata yrityksiä tänne laittaa. Teollisuushommia ei ole eikä asia parane voimalaitoksella, se raha mikä siitä tulee, menee jollekin yhtiölle ja etelän maille , tietenkin. En minä tarjoilemaan rupea . Marjukka Kulmanen Ounasjoen puolustaminen kuuluu kaikille Vastustan jyrkästi. Valjastamishankkeen kohtaaman vastustuksen vuoksi Ounasjoki on vielä ainutlaatuinen : kirkasvetinen , koskinen ja kalaisa. Tepasco on päivämatkan takana: jokainen vastustaa allasta. Voiko menetykset jotenkin korvatal Minä en osaa määrätä tästä korvausta, miten mie voisin, ei si tä kukaan osaa määritellä. Poroisäntä Pekka Auno on Sikkolan ainoa asukas. Kemijoki Oy on osoittanut vesirajan, mutta olen nähnyt miten vuomat alkavat soistua, ei siinä mitään rajaa ole. Ounasjokivaellus tarjosi jokivarren vankalle puolustukselle sen tarvitsemaa tukea, kun kaksitoista vaeltajaa seurasi 29. Kun vain on sellaisia vieraita että uskaltaa ottaa. . . Porohommassa on sillä tavalla että se on tuon meidän tokan loppu. Merkitseehän se, kala puhtaasta veestä. Kemijoki Oy puolestaan tuottaa kolmanneksen Suomen vesivoimasta. Heillä on kunnallinen luottamustoimi tai peräti kunnanjohtajan virka. 210 Luoncoliittolaiset kyselevät Ounasjoen valjastamisen vaikutuksia jokivarren tilojen elinkelpoisuuteen . Yksi heistä on poromies Pekka Autto. Kyllähän ihminen on sellainen että siltä jää vielä jälkeläisellekin jotakin, miten sellaisen voi korvata. Tukea tulee luonnonsuojelijoilta, seutukaavoiccajilta, kalatalousasiantuntijoilta , riistamiehiltä, energiapolitiikan viranomaisilta kauppaja teollisuusministeriöstä . sadan kilometrin verran Ounasjoen juoksua Tepastosta Kittilään ja kulki talosta taloon. No mitä täällä muuta tekisi. Rakennussuunnitelmat odottavat valmiina Kemijoki Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n yhteisessä pöytälaatikossa; toistaiseksi ei ole päätetty anoa rakennuslupaa valtioneuvostolta
Insinööritaidon tuonnista SUOMEN LUONTO ) 178 37. " .....,.____ "".,. Säännöstely jättäisi 121 taloutta veden alle . __ .. Kokonaistulonmuodostuksesta porotalouden osuus ei ole kuin prosentin luokkaa, mutta menetykset olisivat korvaamattomia, sillä poroja jouduttaisiin ratkaisevasti vähentämään . Rakennusvaiheen tilapäisistä työpaikoista ei ole pysyväksi piristysruiskeeksi alueen työllisyydelle. Poronhoidosta saa saman tutkimuksen mukaan tulonsa 36 taloutta. Peruselinkeinojen edellytysten ehtyminen veisi mennessään palvelutkin . RAKENTAMINEN VAARANTAISI PERUSELINKEINO JA Allasja patorakentaminen aiheuttaisi asukkaille haittoja laajalti valuma-alueella. Sille luo luonnonvaraisuus parhaat edellytykset. Arviot ovat ylimitoitettuja. Poroisäntä Pekka Auno luontoliiuolaisten haastauelussa: " On pakko ajatella elinkeinonsa jatkuvuuua. Jokivarren talouksista (yhteensä 900) puolet on maatiloja. Luonto-Liiton Ounasjokivaellus alkaa lupaavasti . Valmiina uudenaikaiset voimalat käyvät muutaman miehen voimm . Hanke kannattaisi vain Kemijoki O y: lie ja sen taustalla toimivalle Pohjolan Voima Oy:lle , joiden ei kannata purkaa liioiteltua koneistoaan . :...__::i; .: _,;1.. vsk. Kemijoki Oy: n teettämän sosiaalistaloudellisen tutkimuksen mukaan alueen keskeisestä elinkeinosta , maataloudesta , saa verotettavaa tuloa kolmannes talouksista. ..,. ·--. " Kunhan Kemijoki Oy maksaisi ensin 30 vuoden takaiset velkansa ." missa hanke työllistää käyttämätöntä kone kantaa ja 3 50 miestä vuodessa viidentoista vuoden aJan . ~..; -----Ounasjoen hyötyja virkiscyskäycön merkitystä ei mitenkään voi korvata . Elinkelvottomia tynkätiloja syntyisi ainakin 170. Porojen laidunkierto katkeaisi ja neljännes 211. Tepaston suunnitellulla allasalueella nousee asukkaiden uudisrakennuksia. Energiapulalla sitä on turha selitellä, sillä sähköstähän on jo ylitarjontaa Suomessa. Ounasjoen erinomaisen veden talouskäyttö kävisi mahdottomaksi. Omaleimaiset kyläkokonaisuudet kärsisivät peruuttamattomia menetyksiä. -~ ~ ,_.,. etelä-Suomesta on riittävästi ennakkoesimerkkejä
Ne tuovat Ounasjokialueella 4 % kokonaistulosta, noin 1 400 mk taloutta kohden. Y mpäristömuutokset ovat vähentäneet poikastuotannon puoleen alkuperäisestä , mutta edellytykset ovat vielä olemassa lohen ja taimenen poikasen tuotannon kohottamiseen 100 000 vuosivauhtiin, jos vain vaellusyhteys mereen järjestettäisiin. Annamme kaiken tukemme Ounasjokialueen asukkaiden ponnisteluille oman ympäristönsä ja sen tulevaisuuden puolesta. Kittilän luonnonsuojeluyhdistys lupaa lopuksi edesauttaa ja seurata kunnan ja kalastuskuntien yhteistoiminnan edistymistä. Rakentamislupaa valjastamiselle ei tule myöntää . Neljänneksi on istutettava kalanpoikasia . Luonto-Liiton tavoitteena nuorisoiariestona on puolustaa nuorten oikeuksia puhtaaseen ja toimintakykyiseen luontoon. kesälaitumista jäisi kokonaan veden alle. Luonnontuotteiden käytössä kärssi kalastus eniten. VAELLUKSELLA PUOLUSTETAAN NUORTEN TULEVAISUUTTA Luontoliittolaiset esittävät Kittilän kalatalousseminaariin kokoontuneille ja lehdistön kautta laajemmillekin piireille kannanottonsa Ounasjoen puolesta. Pohjois-Suomen vesitoimiston kalatalousselvityksen mukaan poikastuotantoon soveltuvia koskia on 20 % pintaalasta. Joesta on saatava irti mahdollisimman suuri hyöty. Ounasjoki on ollut luonnontilaisena korkealuokkainen lohijoki . Patoaltaiden kalasto kehittyisi ennusteiden mukaan samoin kuin Kemijoessa . vsk.. Kunnan toimettomuuden arvostelu laukaisee Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajan Tuomo -Huilajan vastapuheenvuoron. Retkenä vaellus on onnistunut: luontohavaintoja ja valokuvia on myös kertynyt. Kokous kiirehtii lausuntokierroksella viipyvää kalatalouden kehittämisohjelmaa ja vetoaa maaja metsätalousministeriöön varojen osoittamiseksi kalatalouden tarkempaan suunnitteluun. Ja viidenneksi on entisöitävä käytöstäpoistetut uittoväylät. Ounasjoki on nytkin paljon arvokkaampi kuin Kemijoki, vaikka sen pääuomassa ja useissa sivujoissa on tehty uittoperkauksia ja metsäojitukset ovat muuttaneet joidenkin sivuhaarojen luonnontilaa. Ympäristöasioiden hoidossa tähän asti tuntematon menetelmä kansanäänestys on toteutettava suunnitelman vaikutusalueella. Luontoliittolaiset muistuttavat, että asukkaat eivät vielä ole saaneet sanoa sanaansa. Aleksis Kiviniemi Kittilästä suosittelee yhtäläisiä pyyntitapoja kaikille sekä kunnan ja kalastuskuntien yhteistoimintaa. Joen käyttömuodot luonnontilaisena on kartoitettava perusteellisesti. Matkailua, kalastusta ja kalanviljelyä, riistanhoitoa, maataloutta ja porotaloutta on tehostettava. Pienissä kalastuskuntien omissa lammikoissa voisi tuottaa eri kalalajeja. Vaelluksen tuloksista valmistetaan syksyn kuluessa näyttely kiertämään kaikissa Ounasjokivarren kylissä. On tutustuttu seutuun ja sen asukkaisiin ja saatu tärkeälle asialle julkisuutta. Seminaari on sitä mieltä , että alueen kaikkia mahdollisuuksia luonnontilassa ei suinkaan ole otettu käyttöön. Lapin vesipiirin kalabiologi Sakari Kännö erottaa viisi vaihetta: Ensinnäkin vedet on säilytettävä vähintäänkin nykytilassa. 212 KALATALOUDEN HYVÄT KEHITT ÄMISMAHDOLLISUUDET Luontoliittolaisten vaellus huipentuu Kittilän luon nonsuojeluyhdistyksen järjestämään kalatalousseminaariin . Ounasjoen kalantuotto on nyt 50 mk hehtaarilta vuodessa, parhailla alueilla jopa kolme kertaa enemmän, ja vuotuinen kokonaissaalis 280 000-300 000 mk. Uitto työllistää nykyisin, tosin vain osan vuotta, yhtä monta miestä kuin voimalan työmaa tulisi tekemään . Maatalouden työpaikkojen menetysten lisäksi valjastaminen veisi työmahdollisuuden 30 mersuriita ja samalta määrältä kuljetustyöntekijöitä ja metsäntyönjohtoa. Työpaikkoja on luotava muilla keinoin kuin kokonaisia kulttuurimuotoja ja luonnonkokonaisuuksia turmelemalla. Ounasjoen kohtalosta on päätettävä pikaisesti antamalla sananvalta jokivarren asukkaille. LUONNONTUOTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ KÄRSISI Luonnontuotteiden , varsinkin hillan, tuoman ansion maara vaihtelee vuosittain . Perhostelun kieltämistä olisi mielestäni myös harkittava. Meidän mielestämme Ounasjoen asia on koko kansan asia riippumatta kotiseudusta. D SUOMEN LUONTO l /78 37. Nyt Ounasjoessa on vasta kolme luonnonlammikkoa. Tilaisuuteen kokoontuneet asukkaat ja asiantuntijat miettivät yhdessä kalatalouden kehittämisnäkymiä Ounasjokialueella. Kunta ei ole päättänyt asiaa puoleen eikä toiseen. Sivuvesistöjen laskeminen mukaan kaksinkertaistaa arvon . Todennäköinen kalasto olisi särkeä, madetta ja ruutanaa nykyisen harjuksen ja siian siiasta. Vaellus on päättynyt ja arvokkaita kokemuksia kertynyt . Kun Kemijoen patoaltaiden kalansaaliin arvo on nykyisin 200-300 mk ruokakuntaa kohden vuodessa , vastaava arvo Ounasjoen suunnitellulla allasalueella Tepastossa on 1 000 -1 300 mk , Raattamassa jopa 1 900 mk. Samaa mieltähän tavallaan on myös tästä kokouksesta puuttuva Kittilän kunnanjohtaja Nikka , harvoja voimalahankkeen kannattajia kunnassaan . Kalataloutta voisi kalakantojen hoitotoimin ja kalojen elinympäristöä parantamalla kohentaa. Poroisäntä Unto Autto esittää kalanvilje]ylaitosta Kittilään. Hän lupaa , että kunta on kyllä mukana edistämässä kaikkea mikä kehittää aluetta. Kolmanneksi vähäarvoisia lajeja on vähennettävä kalastamalla. Luonnonsuojelun kannalta tärkeiden alueiden säilyminen on turvattava luopumalla valjastussuunnitelmasta. Toiseksi arvokaloja on kalastettava riittävästi ja oikein . Lukuun kuuluu kalastus, joka on siitä viidesosa
Ja siinä se sitten perustettiin. Sitten sanoin, että perustetaan . Mutta kotoa lähtiessään ja sinne palatessaan hänellä oli sama päämäärä: ruveta kirjailijaksi, sen elämänkentän puolestapuhujaksi, joka hänen mukaansa nyt tunnetaan Koillismaana. Jollei Koillissanomia olisi perustettu, Kuusamon koskia ei nyt olisi. Kai siinä onnistuinkin , sillä lehti koki silloin levikkinsä hurjimman nousun. Se oli mielessäni , kun kalastelemalla ja peltoa kuokkimaila osallistuin talon töihin, samoin sitten kun vähän vartuttuani aloin kulkea savotoissa ja myöhemmin olin puolitoista vuotta isäni jäljillä sivutoimisena metsänvartijana. ''SANOMALEHTITYÖN KAUTTA'' Pikkupojasta lähtien olin tuntenut, että minun on pakko tulla kirjailijaksi . Kirjoittelin siitä, minkä ymmärsin koskettavan pohjoisen ihmisen elämää. Paria vuotta myöhemmin aloin käydä kansakoulua kirjeopistossa Ja sitten suonun keskikoulun. Lopetin ja heittäydyin vuoden 1949 alusta lähtien vapaaksi kirjailijaksi , palasin tänne Posioon , synnyinp1täJääni . Alarinne puolestaan päättyy sinne, missä Kitkajärven kylmänkirkas vesi kohtaa venevalkaman ja saunarannan. Pitkän piharinteen yläpäässä seisoo suuri hyvinpidetty hirsinen päärakennus, jossa jykevä talonpoikainen kalusto vuorottelee suurten kirjahyllyjen kanssa. Hiljaisessa mielessäni olin kauan pohtinut, että Koillismaalle tarvittaisiin oma lehti. Ne olivat raskaita vuosia. Kesäkuukausista tuli yhdeksän vuotta. Menin ja olin siinä työssä kaksi vuotta. Aivan pienenä tajusin , että ainoa keinoni kulkee sanomalehtityön kautta. Siihen ei vastattu. Koillissanomien perustamispäätös syntyi tässä pirtissä. Kun saunavastaakin teen , minun on pyydettävä sitä koivulta anteeksi. Sitä ajattelin silloinkin, kun minua pyydettiin Rovaniemelle Lapin Kansan päätoimittajaksi. Kyllä minä koko ajan tajusin valmistautuvani kirjailijaksi. Olin niistä ajatuksista kertonut muille-· kin. vsk . Lehden johto halusi politikoida, mutta minä en mennyt siihen mukaan . Heistä minulle oli myöhemmin tuleva suuri apu. Lehden perustamisella ei ollut mitaan tekemistä koskien kanssa , koskisotahan leimahti vasta vuosia myöhemmin. Runsaan parinkymmenen ikäisenä aloin kirjoitella Kalevaan kyläkirjeitä, uutisia tästä ympäristöstä. "SÄHKE TÄHDISTÄ" Minulle se oli mystinen kokemus. Jälkeenpäin olen sitä paljon miettinyt. Rinne runnetaan seudun lehden, Koillissanomien perustajana ja pitkäaikaisena päätoimittajana, lehti puolestaan Kuusamon koskien järeimpänä puolustusaseena. Mutta julkaisija oli tyytymätön. VOIMA JA VOIMA "olen pohjolan voima sinå' Pohjolan Voima aivan selvå· jako Pentti Hintikka' ' Koskisota alkoi puhtaasti yhti213. Minä kävelin pirtin lattiaa, kirjapainon herrat istuivat sängyn reunalla ja odottivat. Mutta minua arveluni, pelkäsin , että kirjailijanurani taas lykkääntyisi . Opiskelu jäi yhdeksi talvikaudeksi , mutta sekin opetti tuntemaan sekä elämää että ihmisiä. Mutta en halunnut pitää kiirettä , halusin kerätä kokemuksia. Asuin kotona , tein työtä talossa ja sen ulkopuolella. Samantapainen tunne minulle on elämässä ollut usein . Koonnut ja muistiinmerkinnyt Teuvo Suominen Koillismaan koskisoturi Reino Rinne Kirjailija on palannut ainakin vuoden valoisaksi osaksi synnyinkotiinsa Posion Suonnansaareen. On pakko uskoa kohtaloon. Syksyllä 19 3 7 minut hyväksyttiin Helsinkiin Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun , siihen, joka nyt on Tampereen yliopisto. Reino Rinne on tehnyt pitkiä työvuosia kotiseutunsa ulkopuolella. Se oli kesällä 1950 . Varmaan joku lähetti minulle sähkeen tähdistä, että panepa nyt pystyyn se lehti, jotta se on sitten valmiina kun alkaa kahina. En ole tavalliseen tapaan uskovainen , jonkinlainen luontous, kovainen kylläkin . Olen onnellinen siitä, että olen saanut olla mukana kaikissa tämän elämänpiirin töissä, ne ovat valmistaneet minut myöhempään . Talous oli tiukkaa, mutta isä auttoi ja minä kirjoittelin Kalevaan. Mutta koskisodan yhteydessä sille tuntui muodostuvan valtakunnalsuoMEN LUONTO 5/ 78 37 . Samaan lehteen pääsin sitten keväällä kesätoimittajaksi. Joskus 14-vuotiaana kirjoitin Kalevaan ja pyysin päästä juoksupojaksi. Paikallislehdeksihän se perustettiin, näitten Koillismaan pitäjien lehdeksi . listakin merkitystä ja ehkä arvonantoakin
Lähes kaikki sadat rantatalot laskevat likansa Kitkaan, samoin Posion keskusta . Julkisuus oli tehnyt Kuusamon koskista valtakunnallisen kysymyksen . Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä. Kun kuulimme, että valtion omistamia koskiosuuksia ai214 " Tämäkin seutu olisi rikas, jos takaisin saataisiin ne kalakannat, jotka täällä olivat vielä 30 ja 40 vuotta sitten. Näin ratkaisu viivästyi Ja saatiin aikaa lisäselvityksille. Heidän kimppuunsa kävivät yhtiöiden agentit, talosta taloon . Tuntui kuin asia ei olisi muille kuulunutkaan kuin Pohjolan Voimalle, Imatran Voimalle, Kuusamon kunnalle ja maanomistajille. Jyrävän ja muun Kitkajoen osuuksia oli 1 300:lla talollisella. ,sk _. Näytti selvältä, että kosket menetetään . Koillissanomat asettui kiistassa Pohjolan Voiman puolelle, kun se muuten olisi jäänyt tappiolle. reen sain tietää vasta 1960-luvulla, vaikka se oli syntynyt jo sodan kestäessä 1943 . Meidän asiastamme kerrottiin suurissa päivälehdissä ja radiossa. Kun yhtiöt lupasivat koskiosuuksista rahaa ja ostivat kunnan virkamiehet lupauksilla, me puolestamme teimme matkoja Helsinkiin, pääministeriä tapaamaan ja väestön elinehdoista kertomaan . Kuusamon isojaon yhteydessä Kiutaköngäs jätettiin valtiolle luonnonsuojelualueen perustamismielessä. Kerroin niistä heti lehdessä ja taas oli yhtiöiden keksittävä uutta. '' ÄLKÄÄ UPOTT AKO LIKAISIA KÄSIÄNNE TÄHÄN JUMALAISEEN VETEEN IHMINEN TARVITSEE SITÄ ' ' Luonnonsuojelusta ei siihen aikaan kärsinyt puhua, siitä olisi vain saanut silmilleen . Ne näyttivät helpommilta uhreilta . Valtuuston kanta oli yksimielinen: ei enää tuumaakaan . ''VESIVOIMALA KOSKEN KREMATORIO . Ja olihan se tavallaan, väki alkoi luottaa, kun vedimme esiin uusia asioita, esimerkiksi sen , mitä seuraisi Kitkajärven monimetrisestä säännöstelystä. Kumman salassa sitä oli pidetty. Mutta meilläkin oli ollut aikaa vahvistaa asemiamme . Perkaukset ovat mudallaan hävittäneet kutupaikat purojen suista. Lakialoite tyrehtyi siihen. He korottivat tarjouksiaan ja julistivat aikaisempia sopimuspapereita mitättömiksi . ''OLEN JOTAKUINKIN SELVILLÄ MITÄ IIJOEN JUOKSULLA PUUHAILLAAN " Suunnitelmasta kääntää Kitkan vedet Iijokea myöten PerämeReino Rinteen tuotantoa: Anna minulle atomipommi (runoja, Alea-kirja 1970) Ihminen evp (novelleja, Alea-kirja 1970) Sähkeitä tähdistä (runoja ja uforismeja, Alea-kirja 1973) Olen puhunut (informaatiota, Alea-kirja 1973) Kaukopuheluja (runoja ja uforismeja, Pohjoinen 1974) En ole vaiennut (informaatiota, Alea-kirja 1976) Hirmuliskojen aikaa (runoja ja uforismeja , Alea-kirja 1977) Saatavana mm . Sen korvaamisesta yhtiöt eivät olleet sanoneet sanaakaan. Mutta ihmisten elinehdoista me puhuimme meitä oli silloinkin vasta kymmenkunta . Siihen olivat auttaneet myös lehtimiesurani aikana syntyneet kontaktit. öiden välisenä. Voimayhtiöissä oli kavaltajia, teknikoita ja insinöörejä, jotka kertoivat meille salaisista suunnitelmista etukäteen. Säännöstelyltä nämä vedet ovat nyt jotensakin turvassa, siksi niiden elämää kannattaa erityisesti varjeli " a. Kun se paljastui, Kuusamo hätkähti. ottiin säädettävällä lailla siirtää Imatran Voimalle sen asemaa vahvistamaan, me menimme heti pääministerin luokse ja eduskuntaan . Myös ministeriössä oli niitä , jotka eivät virallisesti uskaltaneet vastustaa yhtiöitä, mutta jotka pitivät meitä ajan tasalla. Silloin myös luottamus meihin lisääntyi ja kannatuksemme kasvoi. ' 'KAIKKI EIVÄT OLE BARRIKAADIN SILLÄKÄÄN PUOLELLA LUONNON VIHAMIEHIÄ'' Aikaa myöten saimme muutakin tukea. Koskikomiteankin SUOMEN LUONTO ) /78 37. Mutta koskisodan kohteena olivat Jyrävä ja muut Kitkajoen kosket. Yhtiöt hakivat tukea toisistaan . Silti laissa on takaportti, joka mahdollistaa yhä vieläkin sen rakentamisen , jos niin halutaan. VEDEN VANKILA'' Kahakka alkoi taas 1960-luvulla. Kun meillä oli lehti, näytti siltä, että koko pitäjä oli takanamme
Reino Rinne on naulannut Koillismaan autiotaloja esittelevän valokuvanäyttelynsä Suonnansaaren harmaalle hirsiseinälle. Minusta meillä on luonnonläheisiä kirjailijoita aivan liian vähän. "Olen pessyt lapseni tällä vedellä ja siinä kasvaneista kaloista tehnyt perheelle ruokaa kaikkina viikonpäivinä . Sekin selitysmahdollisuus tulee mieleen, että kustantajat ovat kaupungeissa eivätkä ymmärrä maaseutukirjailijoita. Oulangan kansallispuiston laajennushankkeen ns. Voisin puristaa kädestä niitä vuorineuvoksia ja pyytää: jättäkää ne jo rauhaan . kakkososan oli määrä sisältää Jyrävä ja Kitkan muut kosket, mutta valtioneuvoston taannoinen periaatepäätös koskee vain pohjoisempaa ykkösosaa . '' Kirjailija, joka on maalta lähtöisin ja tuntee maanläheiset elinkeinot , on tahtomattaankin väkevä luonnon puolustaja. Tai sitten he ovat passiivisia. " (Koillismaan nainen) . Mutta mahtuu yli 70 jäsenen joukkoon muitakin . "Käykää te jotka ette kokematta usko , Kuusamon itäisellä Koppeloperällä . Se ymmärretään väärin, liian erillisenä elämästä. Nyt kirjailijat seisovat änkkänä kun elinkeinot kuolevat ja maaseutu autioituu . Mutta vähitellen sana ehkä aletaan ymmärtää paremmin, paljonhan on jo muuttunut niistäkin koskisodan ajoista. Olen katsellut taivasta veden peilistä ja unohtanut vaivani joita en teille valita ... ' 'KENELLÄKÄÄN MEISTÄ EI OLE OIKEUTTA PITÄÄ ITSEÄÄN LUONNONSUOJELIJANA ' ' Koskisotahan tämän yhdistyksemme , Koillismaan Luonnon synnytti, yhä siinä on mukana ydinjoukkona meitä koskisotureita. Luonnonsuojelunhan pitäisi tarkoittaa koko elämänkentän suojelua, sitä että luonto saisi elää ja toimia, jolloin siinä voi elää myös ihminen ja metsäneläin . ''HERRAT W A TTIKENRAALIT RIISUKAA UNIVORMUNNE IHMISINÄ SAATTE TÄÄLLÄ KÄYDÄ VIIPYÄ" Tosiasia on, että yhtiöt yhä omistavat paljon Kitkajoen oikeuksia. Kylän ainoat asukkaat ovat tänään kymmenkunta jänistä ja kaksi ketrua" . Hän voi hymistella luonnon kauneutta mutta lopettaa sitten siihen. Syynä voi olla sekin, että kirjailija ei ole nopea reportteri, vaan hän tarvitsee aikaa ja perspektiiviä, vähintäänkin muutamia vuosia, ennen kuin voi kertoa asioista omalla tavallaan. Ei siihen pysty kaupunkilainen, vaikka hän muulla tavoin voi olla loistava. ( ( .·, ,' -.;~ Viimeinen sana Kuusamon koskien puolesta on yhä sanomatta. Nyt kun koskien valtakunnallinen suojeluarvo on kiistaton, samoin niiden arvo Kuusamon matkailulle, yhtiöt voisivat kasvojensa kirkastamiseksi sen tehdä sillä ehdolla , että kukaan muukaan ei saa niitä rakentaa. Kuvassa Niskakoski. Ne eivät ole ilmoittaneet luopuvansa rakentamisesta. Kirjallisuuden pitäisi palata uudestaan maalle. Kitkajoki on yhä yhtiöiden ja maanomistajien armoilla. . D 215. Se olisi todellinen SUOMEN LUONTO ) / 78 37. ,sk_ kulttuuriteko. Meille on vieläkin vaikeaa käyttää sanaa ''luonnonsuojelu ' ' . "ME MAALAISET, POHJOLAISET MIKSI SALLIMME ISON ETELÄN .. Ajatellaanpa vaikka sitä voimaa, joka uhkuu Ilmari Kiannon ja Aleksis Kiven teoksista ja monista myöhemmistäkin . kannaksi tuli, että Kitka on jätettävä rauhaan
Juha Viramo ja Tuomo]. Polku laskeutuu jokilaaksoon melko jyrkästi ja yhtyy huomaamattomasti pikkukönkään kohdalla alkuosaansa ja "Karhunkierrokseen" . Luontopoluilla pyritään herättämään kansalaisten kiinnostus luontoon ja jakamaan tietoa luonnosta sekä ihmisen ja luonnon suhteista. Samalla luontopolku edistää ihmisten ulkoiluharrastusta . duttu vetämään koskemattomaan maastoon , mutta jo parin kauden käytön jälkeen se on urautunut helppokulkuiseksi. Kuivalta mäntykankaalta laskeudutaan keskellä metsää olevalle aukeamalle , suppaan, missä Hiidenlammista tuleva puro häviää keskikesällä hiekkaiseen maaperään. POLUN KULKU MAASTOSSA Luontopolun varrelta tapaa maastotyyppejä kuivasta jäkäläkankaasta reheviin puronvarsilehtoihin, vaahtoavasta könkäästä hiljaisiin metsälampiin , " koskemattomasta'' kuusikosta raivattuun 216 niittylaikkuun . Jyrkimmät rinnepaikat on syytä jo alunperin varustaa portain . Ympäristön vaihtelevuus ratkaisikin nykyisen polun paikan . Polku alkaa sillankorvaan tehdyltä pysäköintipaikalta, mistä opaste ohjaa oikealla reitille. vsk.. Polun varteen on tehty tukevista kelopuista pöytäpenkki-yhdistelmiä tai asetettu maapuita levähdyspaikoiksi . Niemelä. Vaikka polun maastomerkintään ei olla vielä täysin tyytyväisiä, ei polulta enää voi eksyä, sillä risteyskohdissa on puiset opasteviitat luontopolkuteksteineen. Tuomo J. Ensimmäisen kesän perusteella Oulangan luontopolusta kertovat Oulangan biologisen aseman hoitaja, fil.tri Juha Viramo ja hänen tutkimusapulaisensa luonnontiet.kand. Polku on noin 4. Heti sen jälkeen on polun korkein kohta (230 m) , jolloin kulkija on suunnilleen Kuusamon pitäjän keskikorkeudella. MAASTORASTIT Luontopolun tarkoituksena on totuttaa retkeiljät katselemaan maastossa ympärilleen, seuraamaan luonnon tapahtumia ja tällä tavoin omatoimisesti tutustumaan ympäröivään luontoon . Vähemmän tärkeä tekst10sa on '' ladottu'' pienemmin SUOMEN LUONTO ) /78 37 . Niityn jälkeen kierretään kangasta pitkin ja noustaan melko jyrkästi Hiidenlampien läheisyyteen . Äskeinen, niitylle häviävä puro antaa rehevyyttä kapealle saniaislehdolle, minkä ohitettuaan polku kiertyy vaihtelevien suoja metsämaiden kautta Ylemmälle Hiidenlammelle. Luontopolun Kiutakönkäälle vievää osuutta. 5 km pitkä, ja se seurailee suurimman osan vanhoja kulkureittejä, aluksi "Karhunkierrosta " ohi könkään ja tämän jälkeen vanhoja ihmisen tai poron tekemiä polkuja. Niemelä' Luontopolku esimerkkinä Oulanka Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Ladun yhteisen luontopolkuohjelman tavoitteena on ollut saada koko maahan riittävän tiheä luontopolkuverkosto. Luontopolkuja on perustettu vasta parisenkymmentä, mutta useita uusia on suunnitteilla. Laskeutumispolku on osittain jouPolkujen kuluminen on suosittujen reittien ongelma. Raniarämeen pitkospuita myöten tullaan vieläkin käytössä olevan poroaidan luo. Uutta polkua on jouduttu tekemään vain eräitä kosteimpia kohtia kiertämään sekä aivan loppuun yhteyspolku alas jokilaaksoon . Rastipisteisiin on sijoitettu 33 kpl normaalin kirjoitusarkin (A4) kokoisia " tauluja", joissa kuvataan lyhyesti esiteltävä kohde. Pienen alkupoikkeaman jälkeen luontopolku seuraa ''Karhunkierrosta'' ohi könkään ja eroaa siitä jyrkästi vanhaa polun pohjaa jokilaakson etelärinnettä kohti . Kuusamon ja Sallan rajamailla sijaitseva Oulangan kansallispuisto on varsin vilkkaan kesäretkeilyn kohde. Puiston katsotuimmalla nähtävyydellä, Kiutakönkäällä käy vuosittain yli 20 000 ihmistä. Luontopolku on tehty Kiutakönkään välittömään läheisyyteen , kuuluupa matka könkäälle osana luontopolkuun (kama). Yhtä tärkeä on valistus ja opetus, jota jaetaan polun varren rastikohteissa. Piirroksin on pyritty lisäämään taulun luettavuutta ja tekstin kirjasinkoko on mahdollisimman suurta konekirjoitustekstiä (4 mm)
Opastetaulut on sijoitettu noin 1.4 m :n korkeuteen kaltevaan asentoon . t-~ raja tie luontopolku 1 km Luontopolku voi sisältää myöskin geologisia ja historiallisia kohteita. .,,. Luontopolun kiertäminen ei edellytä erityisen hyvää kuntoa. 70 m . J' Kansallispuiston . Rasteista ei siis ole tehty mukaan annettavia painettuja tai monistettuja opasteita. Kaikki Aluksi luontopolku seurailee Oulankajoen var11a Kiutakönkäälle, missä se erkanee Karhunkierroksesta ja kiertää Hiidenlampien kau11a yhä käytössä olevalla porokaarteelle ja sitten takaisin Oulangan laaksoon. C V C _g "' 217. Taulut on kiinnitetty vihreälle kuitulevypohjalle. kirjasimin . Kiutakönkään pahtojen punaisen värin aiheuttaa kalkkikivessä epäpuhtautena oleva rauta . Taulut esittelevät eläinja kasvimaailmaa, geologiaa, kulttuurin jättämiä jälkiä ja myös ekosysteemejä kokonaisuuksina (metsätyypit , vesieloyhteisöt tms.). Reitin pituus on 4.5 km ja suurin korkeusero n. Paperinen taulupohja on laminoitu ohuiden muovikalvojen väliin, jottei kosteus pääse turmelemaan taulua
MUTTA ES IM. USE llf\AT LAJIT El.AVAT PUUN PINIIASSA KAARNAN ALLA . roskaantumisen välttämiseksi. l.AHIMANNIK0T VU0SIKASVAI METT OIIA. PORO PU0LITTA!N K0TIELAIIUSI KESYTETTY PORO POLVEUTUU TUNTUR IPEURASTA . Hiidenlammen rannan pitkospuut helpottavat kulkemista ja säästävät samalla arkaa suoluontoa kulumiselta . S I LLA L AJ IT [LAVAT YL EEN SA 'IAIN TIETYSSA PUU LAJISS A J A TIE TY N PAKSUI SEN KAARNAN ALLA ; ES IM, TAHT JICUIJAAJAT SYOV-'l TAHT IHAl ~ET KUVI ONSA@ OKS IEN OHUEN KAARNAN ALLE , KAARNAKUORIAISIA ON '1AA SSANME NO IN 60 LAJ IA , J O I STA KUU SANO SSA ON TA VATTU 33. TALVELLA 0VA.T JAKALAT JA HEINAT TARKEITA. YT IMENNAVERTAJ IEN "KERI TSEMIA ", KUVIO I DE N S I J AINNIN JA MUODON PE RUS TEELLA VO I DAAN USEl l'IIM ITEN SANOA , MI STA LAJ I STA ON KY SE. KUN KOVA HANKI LOKA -MARRASKUUSSA ESTAA ~STAKAIVUN. PORO ETSII KESALLA RAVINTOAAN SOILTA SY0DEN MEHEVIA RUONOJA JA K0RT TEITA . MIKA ON HIRVIEL.AIMILLE HARVINAISTA . 218 SUOMEN LU ONTO 5178 37. VAADIN CNAARASP0R0l 40-100 KG, TEURASP0R0JEN KESKI PAINO ON NUIN 50 KG. POROT SI IRTYVAT SYOMAN PUISTA ROIKKUVAA JAKALAA , LUPP0A Q), PUISTOALUEELLA POROT LIIKKUVAT YKSITELLEN. Mukaan annettavia esitteitä ei Oulangalla ole tehty mm. EIVAT SUURINA P0R0LAU~I NA , TOKKINA, "LUPPOAAJAN" VOIT HAVAITA PUISTOSSAKIN NOIN 2 M: N KORKEUDELLA : PORO El YLLA YLEW'IAKSI HANKIAIKANAKAAH , AIKAISEMMIN KAADfTTI IN POAOILLE TALVELLA NAAVAISIA PUITA J A NÅIN SYNTYI NS . vsk.. TAYSIKASVUINEN HIRVAS IK0IRASP0R0> PAINAA 70-140 KG. MY0S VAATIPU' OVAT SARVEKKA ITA. ,;, :1 : 1 c·~) Q) Kiinteissä opastetauluissa on kuvin ja tekstein pyritty selvittämään olennainen kohteesta. MANNYN PAHIMPIIN lUHOLAI SI IN KUULUVAT YTlrENNAVERTAJAT (l) , MITKA IOUKKINA Q) El.AVAT KAARNAN ALLA CVAAKANAVERTAJAN SYIJI\AKUVIO , @ l , MUTTA JOIDEN VASTAKUOR IUI UNl[l AIKUI SET TUNKEUT UVAT LOPl'UKESASTA i'IANNYN VUOSI KASVAIM I IN SY0DlN Nl OIHDIKSI , USEIN OVAT KAUPUNKIEN PUI STOMANNYT TAI SAHOJEN , PUUTAVARAVARASTOJEN T~S. POAOKASKI@ , VANHOJ A lt.lRVEIN KAADETTUJE N PUIDEN KORKEITA KANTOJA ON TÄSSÅKIN LA.HELLA USEI TA , NYKYISIN POROT TULEVAT LUPPOA [TSll'IAAN TALVISILLE '1[TSAHAHUILLE, PORONHOITOALUEEN RAJAT (KARTTA) OJ\I LAIS SA TARKOIN "1AARXTTY, KAARNAKUORIAISET MASTOON JAAVI IN KAATUNEI SIIN PUIHIN TAI NllllN LATVUKSIIN , OKSIIN JA KANI0IHIN IL/lSTYY llOPEASTI HY0fHEI SIA JA NlrlNCJIAAN IIJUTAMN rt, ,N MITTAI SIA KAARNAKUORIAI SIA. TIKASKU0RII.I STEN KAYTAVAT Q) ULOTTUVAT~ MALLE PUUN SI SAAN , SEKA AIKUI SE T KAARNAKUORIAI SET ETTA lfl lllN VARIL TAAN VALK0ISU JA JALATTOMAT TOUKAT KIRJAVOIVAT PUUN SYOl'IIKUVIOILLAAH . SYKSYrtVILLA IIY0S SIENIA
Lopuksi ja samalla kehittämisohjeeksi sopiikin lainata erään kienäjän ilmaisua: ''polku on luonnonläheinen , älkää ainakaan parantako sitä, ei asvalttia''. Polun käyttö kuten matkailukin Koillismaalla keski11yy voimakkaasti heinäkuuhun ja elokuun alkuun. Värillinen painokuva kestäisi pitempään, mutta erikseen tätä varten painettavat värikuvat tulevat kalliiksi . KIERTÄJÄT JA HEIDÄN MIELIPITEENSÄ Polku perustettiin aluksi kokeilumielessä. Kokeiluvaiheessa siihen ei katsottu olevan aihetta. Varsin moni toivoi enemmän eläimistöä koskevaa tietoa ja nimenomaan värikuvia. LUONTOPOLKU Luontopolun tarkoituksena on tutustuttaa paikkakunnan luontoon ja herättää kiinnostus sen suojeluun säilyttää ja opettaa arvostamaan metsäpolkuja tutustuttaa paikallishistoriaan herättää innostusta liikuntaan ja ulkoiluun aktivoida luonnonsuojeluyhdistyksiä ja hankkia niihin uusia jäseniä Luontopolkumateriaalia voi ostaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimistosta. Molemmat pyynnöt ovat hiukan vaikeita täyttää. D 219. opastus annetaan matkan varrella tauluissa . Kiutakönkään kävijöissä on paljon linja-autoilla tulevia eläkeläisiä, joilla ei ennakkoon ole edes tietoa koko polusta. Tähän ratkaisuun vaikutti m yös sen halpuus ; näin vältytään painatustai monistuskustannuksilta. Värikuvien nimenomaan valokuvien avulla ei kuvitusta voida ratkaista, koska auringonvalo haalistaa värit jo yhdessä kesässä . Polun kiertäjiä oli varmasti enemmän, sillä vaikka kyselykaavakkeet oli laadittu mahdollisimman helposti täytettäviksi, on ''kaavakesodassa " varmasti saavutettu eräänlainen kyllääntymistaso . Näin on mahdollista jos siihen on tarvetta -::koska .tahansa vaihtaa rastiesitteitä, lisätä niiden määrää tai muuttaa tekstiä; polku on näin vaihtelevampi. Taulujen määrä (33 kpl) oli sopiva noin 80 % mielestä; lisää niitä halusi 18 % ja uusiksi määriksi esitettiin tällöin 40-50 kpl. Kesän 1977 kuluessa vastasi kyselyyn 329 henkilöä. Luontopolun pituus ja käytettävissä olevan ajan niukkuus estää varmasti vanhempien ihmisten polulle lähdön . vsk. Tauluissa olevien piirrosten määrä oli sopiva 80 % :ssa vastauksista; kuvitusta lisäämällä vaikutus paranisi 18 % :n mielestä. Hyväkään eläintaulu ei takaa siinä esiteltävän eläimen näyttäytymistä. KPL * / 100 ( * * * 80 60 i* * * 40 20 50 50 °/o KESÄ HEINÄ ELO SYYS [fil] ALLE 20 -VUOTIAAT D 20-40-VUOTIAAT D YLI 40-V. Hätäiseen matkaohjelmaan e1 luontopolku sovi. Jotta saataisiin käsitys sen käytöstä ja käyttäjien toiveista, tiedusteltiin kaavakkeiden avulla kienäjien mielipidettä polun tarpeellisuudesta, pituudesta, taulujen määrästä ja sisällöstä sekä vastaajan sukupuolta ja ikää (alle 20-vuotiaat, 20-40 vuotiaat ja yli 40-vuotiaat). Kyselytutkimuksen perusteella suurin osa luontopolun kiertäjistä on 20-40-vuotiaita. Oulangan kansallispuisto on varsin suosittu m yös ulkomaalaisten retkikohteena. Eniten vastauksissa toivottiinkin vieraskielisiä tekstejä. Sen pituutta piti yli 80 % sopivana ja vain 2 % liian pitkänä. Suurin osa on kiertänyt polun heinä-elokuussa; miespuolisia vastaajia oli hivenen enemmän kuin naisia ja yli puolet kuului ikäluokkaan 20-40 vuotiaat (kuva). Lähes kaikki vastaajat (99 % ) pitivät luontopolkua tarpeellisena, useimmat jopa virkistävänä. 50 mk/ kpl muovinen, 10 x 10 cm käpytunnus rastien ja reitin merkintään Rastinumerot 4.50 mk/kpl numerot 1-20 10 x 10 cm muovilaatoilla SUO MEN LUONTO 5/ 78 37. Tätä käsitystä tukee sekin, että metsähallituksen samana vuonna suorittaman laskennan mukaan Kiutakönkäällä kävi yli 23 000 henkeä. Ikävintä tässä ratkaisussa on , että kiinnostavan vaelluksen jälkeen ei saakaan muistoksi mukaansa esitettä, josta vielä kotona voisi kerrata matkansa kohteet. Vaikka kyselyyn vastasikin vain prosentin verran Kiutakönkäällä kävijöistä , se antoi myönteisen kuvan polun tarpeellisuudesta. Luontopolkuopas 3.00 mk ohjekirjanen pysyvien luontopolkujen rakentamiseksi Luontopolkutunnus 4. Eräänä tavoitteena oli välttää myös alueen roskaantumista, koska polku sijaitsee luonnonsuojelualueella
vsk .. Ahti Må'kinen Tervaleppä, vuoden puu 220 SUOMEN LUONTO )/78 37
Kuva on suunnitellun Saaristomeren kansallispuiston alueelta . Tervalepikot, niiden kasvillisuus ja eläimistö ovat osa Etelä-Suomen alkuperäistä luontoa, jota vauhdilla etenevä metsäojitus, vesistöjen säännöstely ja viimeksi energiakriisi uhkaavat. 221. Pikkutikka kovertaa hienosti viimeistellyn pesäkolonsa kuolleeseen lehtipuuhun, hyvin usein tervaleppään . Ahti Mäkinen, Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen assistentti. Luonnonsuojelullisesti tervaleppä on mitä kiintoisin kasvi: ilman typen ja auringon energian tehokas sitoja, mainio kolopuu ja kaunis koristepuu sekä tunnelmallisten ja elämältään monipuolisten korpien muodostaja. Yhteiselämä typpeä sitovien sädesienten kanssa tekee ne riippumattomiksi maaperän typestä. Hehtaarin suuruinen tervalepikko tuottaa vuodessa kymmeniä kiloja typpeä muidenkin kasvien käyttöön . Lepät ovat monin tavoin sopeutuneet pioneerin elämään. Tervaleppäkorvissa viihtyy hento ja hauras häpykannus, joka tarvitsee ravinteita, varjoa ja kosteuua. Ne ovat nopeakasvuisia ja tyytyvät niukkoihin ravinteisiin. Kun luonnonniityt 1950-luvulla alkoivat uudelleen metsittyä, tervaleppävaltaisten kasvusrojen osuus lisääntyi , mutta tilanne on jälleen kääntynyt huonommaksi. Suomen dendrologian seura, puiden tutkijoiden ja ystävien yhdistys, valitsi tervalepän vuoden 1978 puuksi korostaakseen sen arvoa Suomen luonnolle. Hehtaarien laajuisia tervalepikoita on tuskin kymmentä ja niitäkin hakataan rauhoittamisen pelosta. Kallioita lukuunottamatta lähes jokainen Suomen eteläpuoliskon neliömetri on jossakin vaiheessa ollut lepikkona. Merenrantaa reunustaa lähes kaikkialla tervaleppien vyö . Tervaja harmaaleppä ovat ns. Ulkosaaristossa puut ovat matalia ja koristeellisen mutkarunkoisia . pioneeripuita, uuden ja paljastuneen maan valtaajia. ,sk. SUOMEN LUONTO l/78 37 . Runsaalla ja ravinteisella karikkeellaan ne parantavat maan laatua. Puusta kertoo fil.lis . Lepän juurisnystyröissä elävällä sädesienellä on luonnossa harvinainen kyky sitoa ilmakehän typpeä
~' .---~· \ ~./~: Tervaleppää kasvaa miltei koko Euroopassa; se puuttuu vain pohjoisja koillisosista. Lähdepurot pitävät maan märkänä kautta vuoden . Lahtien perukoissa lehtovyöhyke voi olla leveäkin ja puut kookkaita , mutta ulompana saaristossa lepikko on vain parin metrin levyinen ja puut käkkyräisiä. Puronvarsien rentukat ja linnunsilmät muodostavat keltaisia laikkuja ja elävöittävät maisemaa. Kosteammat korpimaat peittyvät keväisin tulvan alle. Kartta: Atlas Florae Eutopaeae. Tervalepikoissa ei rahkasammalilla juuri ole osuutta turpeen syntyyn kuten varsinaisissa korvissa . Metsäraja eli omaleimaisten leppävaltaisten kasviyhdyskuntien alue jää paljon etelämmäksi. 222 RANTOJEN KAUNISTUS Tervaleppä vaati kasvupaikaltaan paljon . Sen mukana tulee pelloilta ja metsistä uusia ravinteita, joskus pieni kerros multaakin , niinkuin KeskiEuroopassa jokien varsilla. Hyvällä paikalla varttunut luhtakorpi on sydänkesällä kuin trooppinen sademetsä hämärä , kostea ja tasalämmin. Keidassoiden reunakorvissa tervalepät kituvat jonkinlaisina relikteinä muinaisista mineraalimaan lähteiköistä. Kauneimmat kasvustot ovat syntyneet vedestä paljastuneelle lajittuneelle hiekkamaalle , jota lähdepurot kastelevat. Keväällä ne ovat valoisia ja paikoin Etelä-Suomessa valkovuokko antaa niille loistokkaan kevätasun. Tulva saattaa viipyä kuukauden , jokisuistoissa joskus kauemminkin. Yleisin kasviyhdyskunta on suurten saniaisten, lähinnä hiirenporraan luonnehtima lähteinen luhtakorpi . Suurten samaisten välissä on upottavia silmäkkeitä luhtakasveineen. Tervalepän puuraja kulkee Suomessa Kemijokivartta ylös Rovaniemelle ja kääntyy sieltä Kuusamon eteläpuolitse kaakkoon . Nokkonen lienee näissä rantalehdoissa alkuperäisillä asuinsijoillaan , ja varttuu usein miehenmittaiseksi ru~saan typen turvin . Yhtä yleinen on merenrantoja reunaava kapea tervaleppävyö , jonka aluskasvillisuudessa etenkin puna-ailakki on leimaa-antavana. Vielä eksoottisempi kasvillisuus SUOMEN LUONTO )/78 37 . Rehevissä lehdoissa, joissa suuret saniaiset, hiirenporras ja kotkansiipi muodostavat kenttäkerroksen, tervaleppä varttuu komeaksi suorarunkoiseksi tukkipuuksi . Tervalepälle sop1v1a kasvupaikkoja toki olisi Lapin jokivarsilla runsaasti . Vain suuret liaaj nit ja äänekkäät eläimet puuttu; ..c < vat. Lehdoista yleisimpiä ovat mesiangervoja vadelmavaltaiset lepikot. kääntyy Kokemäenjokivartta Tampereelle ja sieltä edelleen halki Järvi-Suomen Mikkelin seudulle ja Karjalan kannakselle. TERVALEPPÄ ON ETELÄINEN PUU Vuoden puuksi valittu tervaleppä ei ole Etelä-Suomen rannoilla ja puronvarsilla mitenkään harvinainen puulaji, mutta yhtenäiset luonnontilaiset kasvustot ovat vähälukuisia. Ravinteinen humuskerros on lepän itsensä tuottama. Ylispuiksi kohoavat pyöreälatvaiset tervalepät muodostavat suojaavan katoksen jopa 25 metrin korkeudelle. Sopivia kasvupaikkoja ovat muutkin vastikään vedestä paljastuneet rannat. Myöhemmin kesällä valkovuokko peittyy tuuheaan angervoviittaan ja kuihtuu pois. Minimitekijänä on vesi , ei niinkään ravinteet. Karike ei lahoa eikä sekoitu mineraalimaahan samalla tavoin kuin lehdoissa, vaan alkaa muodostaa korpiturvetta. Erityisen suotuisilla paikoilla tämän pohjoispuolellakin on pieniä metsiköitä. Matalan veden aikana tervalepät juurtuvat rantasaraikkoon, eivätkä myöhemmin säikähdä tulvaa, joka kyllä hukuttaa muitten puulajien taimet. REHEVIEN KORPIEN JA LEHTOJEN PUU Tervaleppävaltaiset kasvustot voidaan jakaa kasvualustan ja aluskasvillisuuden mukaan lehtoihin ja korpiin . Jurinnystyröittensä avulla se pystyy muuttamaan kasvualustansa sadassa vuodessa avoimesta rantahietikosta reheväksi luhtakorveksi , jos pohjaveden pinta pysyy vakaana , eikä ihminen muuta kehityksen kulkua . Rajan määrää ilmasto nopeakasvuiset taimet ovat hallanarkoja. Samalla tavoin ne leviävät kangasmetsien halki virtaavissa puroissa, mutta veden puute ja taistelu kuusen kanssa estää lepän leviämisen kovin kauas purosta. Sisämaan karuilla rannoilla on ranta-alpija kastikkavaltaisia tervaleppäreunuksia, joiden puut tuuli , tyrsky ja jää muotoilevat paremmin kangasmetsän kainaloon sopiviksi. Kosteuden myötä alkaa soistuminen . vsk.. Sen pohjoisreuna kiertää Pohjanlahden rannikkoa seuraillen Suomenselän vedenjakajan, . Tervalepän siemenet leviävät tehokkaimmin kevättulvien aikana vesireittejä myöten, tarrautuvat rantaan ja itävät siinä
Niiden rauhoittamisessa ei tulisi hetkeäkään viivytellä, sillä ne edustavat meillä ainutlaatuisia eteläisiä kasviyhdyskuntia. 223. Rauhoituksella onkin pyrittävä ensisijaisesti turvaamaan näiden harvinaisten kosteikkojen vesitalous, josta metsikön kaikki elämä riippuu . Niissä puuston kasvu on jo selvästi heikentynyt. Tällainen tervalepikko on usein syntynyt lammen umpeenkasvun tuloksena ja sen turvekerros kelluu yhä veden päällä. Avohakkuita tulisi kuitenkin välttää, vaikka lepät uusiutuvatkin nopeasti kantovesoista. Seuraavalla aukeamalla: Tällaiset upottavat, kurjenmiekkaja vehkavaltaiset tervaleppäkorvet ovat meillä hyvin harvinaisia, arvokkaita suojelun kohteita. Monessa tapauksessa tervaleppämetsikön totaalinen rauhoituskaan ei voi estää sen tuhoutumista . Suojaisilla laakeilla rannoilla merenrantojenkin tervaleppävyöhyke levenee laajoiksi !ehdoiksi, joille puna-ailakki, vadelma ja mesiangervo ovat hyvin tyypillisiä . Aluskasvillisuus nimittäin palautuu entiseen tilaansa vasta vuosikymmenien kuluttua, kun sulkeutunut puusto vakauttaa pienilmaston ja ravinteiden kierto palautuu normaaliksi avohakkuiden yhteydessähän ravinteita poistuu äkillisesti normaalista kierrosta, veden kierto häiriintyy ja varjokasvit tuhoutuvat tai kärsivät huomattavasti. Toisaalta rehevä tervaleppäkorpi voi säilyä kaukanakin vesirajasta; jos siihen laskeva puro saa vapaasti muotoilla uomansa. vsk. Lehden saa jäsenmaksua (30 mk , opiskelijoilta 10 mk) vastaan . Rahkasammaleiset tervalepikot ovat välittäviä kasviyhdyskuntia varsinaisiin korpiin . Puusto tosin on kituvampaa, mutta kenttäkerroksen lajisto on sitä rehevämpi. Korpea ruokkivan lähteen tai puron perkaaminen merkitsee yleensä kuoliniskua lepikolle vaikkei itse lepikkoon kajottaisikaan. Vanha metsikkö voidaan nuorentaa istuttamalla syntyneisiin aukkopaikkoihin perintötekijöiltään kelvollisia varttuneita taimia. METSIKÖIDEN TULEVAISUUS Jäljellä olevia tervalepikoita uhkaavat monet vaarat. Kokonaan oman, usein muista poikkeavan kasviyhdyskunnan muodostavat varhaisimmat sukkessiovaiheet, joissa tervalepät leviävät rantasaraikkoon ja sulkevat sen sisäänsä. Pälkäneellä, Padasjoella ja Hirvensalmella. Seura järjestää ko, kouksia, retkiä kotimaisiin ja ulkomaisiin kohteisiin sekä talkoosavoroita. D DENDROLOGIAN SEURA on puiden tutkijoiden ja ystävien yhdistys , jonka lehti "Dendrologian seuran tiedotuksia' ' ilmestyy neljästi vuodessa. on kurjenmiekkakorvissa. täyttävät pian sen paikan ekosysteemissä , mutta jos ihminen on asialla , seuraava sukupolvi ehtii miehen ikään, ennen kuin maiseman arvet umpeutuvat, jos sittenkään . }os tuuli taittaa puuvanhuksen , kantovesat SUOMEN LUONTO 5/78 37. Jäseneksi voi liittyä kuka hyvänsä puista kiinnostunut maksamalla jäsenmaksun postisiirtotilille 41992-1 (Dendrologian seura, Paula Havas, Kasvitieteellinen puutarha , Unioninkatu 44, 00170 H:ki 17). Järkevät metsänhoitotoimet toki ovat paikallaan, kuusettuvien lehtojen kohdalla jopa välttämättömiä kasvuston luonteen ja lajiston säilyttämiseksi . Tällaisen kokeilun tuloksia voi seurata sisämaassa mm. Pahin vihollinen on ihminen; luonto kyllä hoitaa omat haavansa. Kuva: Mauri Korhonen . Kurjenmiekan ohella nevaimarre , jopa varstasara ovat leimaa antavia. Kurjenmiekkakorpia on säilynyt vain muutama sirpale lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Kuva on Säpistä
varjoisissa kuusikoissa, mutta paras marjasato saadaan tavallisesti valoisammista harjumänniköistä, kalliometsien painanteista sekä rantaja suonreunametsistä. Suun ja hampaat mustikka värjää, mutta tästä ei ole haittaa: limakalvoihin ja tulehtuneisiin ikeniin väriaine vaikuttaa suotuisasti , samoin vatsaan. Asiaan on kiinnitettävä huomiota, sillä luonnonmarjojen rahallinenkin arvo on sitä luokkaa, että sillä on kansantaloudellista merkitystä . Tunturipaljakan alaosassakin mustikka kasvaa runsaana, mutta marjat kypsyvät usein vasta kun ruska on värjännyt varvikon punaiseksi mustikkahan on ruskan näkyvimpiä kasveja. Kuivuutta ja pakkasia se kestää paremmin kuin mustikka. Minskin ja Leningradin tutkimuslaitoksissa on saatu viitteitä mm. Ne , samoin kuin pakastetut mustikat ja sokeroimaton mehu ovat erinomaista rohtoa ripuliin ja suolitulehduksiin . Pohjois-Suomessa kuusikotkin ovat kyllin valoisia. Ne ovat myös metsäkasvillisuutemme runsaimpia osakkaita, kangasmetsien valtavarpuja. Professori Toivo Rautavaara on jo yli neljänkymmenen vuoden ajan puhunut ja kirjoittanut marjojen, sienten ja muiden luonnontuotteiden käytön puolesta. siitä, että mustikan flavonoidit ehkäisevät sydänsairauksia ja syöpää . 226 Etelä-Suomessa mustikka-aika alkaa jo heinäkuun alkupuolella ja Pohjois-Suomessa se jatkuu syyskuun alkuun. Vaikka puolukassa on runsaasti happoja , siinä on myös 68 % hedelmäja rypälesokeria, joiden vuoksi se on sellaisenaan maukas . Puolukanversot sietävät syvääkin varjoa, mutta marjominen vaatii valoa. Kansanhuollon toimeksiannosta ja kirjoitti silloin mm. Se viihtyy vallan hyvin lehdoissa ja kalkkimailla, mikäli muu kasvillisuus ei sitä rehevyydellään tukahduta. 1 % , joten se maistuu makealta. MÄNTYKANKAIDEN PUNAINEN HERKKU Puolukka vaatii itse asiassa hivenen enemmän kasvualustaltaan kuin mustikka , vaikka sitä pidetäänkin karun maan kasvina . Italialainen lääketehdas on käyttänyt mustikan antosyanosideja lääkkeisiin , mutta parempi olisi syödä mustikat mustikoina ja saada silloin sen muutkin hyödylliset aineet . kirjat "Mihin kasvimme kelpaavat" (uusittu laitos 1977) ja "Suomen sienisato". Lisäksi mustikassa on runsaasti karoteenia , A-vitamiinin esiastetta sekä magnesiumia ja mangaania , noita elintärkeitä hivenaineita, joita muussa ravinnossamme on niukasti , mutta metsämarjoissa runsaasti . Mustikassa on sokeria vain 5-6 % , mutta happoja , lähinnä omenahappoa, on vain n . Mustikan varvikko on runsaimmillaan . vaotusalueille ja vesakkomyrkytysalueille. kera sekä leivon naisiin sitä voidaan mainiosti käyttää sokeritta; keitto sen sijaan kaipaa hiukan makeutusta. MUSTIKKA METSÄN V ALTA VARPU Mustikka ja puolukka ovat tärkeimmät marjakasvimme . Muuten mustikkavalcaisessa metsässä on puiden alla usein valtakasvina puolukka, joka paremmin kestää ohuen lumipeitteen ja varhaisen paljastumisen . Runsas, koko maahan jakautunut sato on pitänyt hinnan turhankin alhaisena (6-8 mk/1) , sillä keruu on hidasta ja konepoimintakin hankalahkoa . Maidon , viilin , talkkunoiden, vehnänalkioiden , leseiden ym. Pitkillä maanalaisilla rönsyillään se levittäytyy nopeasti paljastuneelle maalle, esim. Toivo Rautavaara ja Seppo Vuokko Luonnonmarjamme Jokamiehenoikeuksista taloudellisesti merkittävin on oikeus marjastukseen ja sienestykseen. Talvella mustikka tarvitsee lumipeitteen suojaa, ja vielä keväälläkin sen versot palelruvat helposti . Kuivatut mustikat ovat vuosisatoja olleet tärkeää apteekkitavaraa (viimeksi niitä on tuotu Puolasta'). Mustikassa on C-vitamiinia vain saman verran kuin perunassa , mutta se vaikuttaa tehokkaammin, ilmeisesti juuri flavonoidien ansiosta. Näistä kuusi lajia on selvästi vähenemässä nykyaikaisen tehokkaan maanviljelyksen ja metsänhoidon seurauksena. Viileässä ja hieman survottuina puolukat säilyvät hyvin , sillä niissuo MEN LUONTO ) /78 37 . Suomessa on kymmenkunta sellaista marjaa, joiden poiminnalla on ainakin paikallista merkitystä . vs k .. Hän joutui paneutumaan kasvistomme tuotteiden ravintokäyttöön sodan aikana mm. Kasvual_ustaltaan mustikka vaatii vähän: marjakasveistamme selvimmin se suosii happamia, kangashumuksen peittämia maita. Sato on runsain valoisissa harjumetsissä , mutta m yös kalliometsissä ja joskus suon reunojen mättäikössä. Marjoilla on monta käyttöä sekä kotitaloudessa että teollisuudessa
Hillanpoimija Rumalarimmellä. SUOMEN LUONTO l/78 J7 . 227. vsk. Itse poimitut marjat tuovat vaihtelua ruokapöytään, mutia marjojen poiminta antaa maaseudun asukkaille myös tervetulleita lisäansioita
Varsinaista myrkkyä juolukoissa siis tuskin on . Mustikan tavoin juolukkakin parantaa mahaja suolikatarreja ja sen lehtikeitettä on käytetty vatsarohtona. KAHDENLAISTA KARPALOA Isokarpalo tavallisesti vain karpaloksi kutsuttu on osittain sammalen sisässä suikertava hento varpu. sä on bentsoehappoglukosidia , luonnollista säilöntäainetta. vsk. Tuulisilla tunturikankaillakin se kasvaa maata pitkin suikertaen. Suuria marjoja on varsinkin rämeillä usein niin runsaasti, että keruu on joutuisaa. Juolukka , mustikan lähisukulainen , on varpuisten rämeiden lähes pensasmainen kasvi. SUOLLE JUOLUKKAAN! Varsinaisten suomarjojen, juolukan, isoja pikku karpalon sekä muuraimen , lisäksi soilla voi kasvaa runsaastikin puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. 229. Toisaalta sitä on satoMesimarja ja vuosia syöty mm . Yksinään ei juolukkaa juuri säilötä , mutta mustikan ja muiden marjojen kanssa siitä saa mehua , hilloa ja pakastetta. Se kasvaa myös avosoiden mätäspinnoilla ja jännitteillä, Pohjois-Suomessa kangasmaillakin. Juolukkaa eli juovukkaa on kauan pidetty epäterveellisenä: sen sanotaan aiheuttavan huiMuurain mausta, päänsärkyä ja muita myrkytysoireita . Sen avulla puolukat säilyvät luonnossakin kevääseen , pakkasten makeuttamina . Maku ja väri eivät vedä vertoJa mustikalle , mutta C-vitamiinia, keripukin torJuJaa , on tuntuvasti enemmän . Kenties niitä on syöty liikaa , liian nopeasti ja huonosti pureskellen . Maun sanotaan paranevan syyspakkasista. Mahdollista on myös , että juolukanlehdissä joskus loisiva sieni Sclerotinia megalospora tekisi marjat myrkyllisiksi. Parhaiten se viihtyy ja marjoa märänpuoleisilla avosoilla: suursaranevoilla , kalvakkanevoilla ja lyhytkonisilla nevoilla sekä lampien suoreunoilla ja harvapuiVadelma SUOMEN LUONTO ) /78 37 . Ruotsissa , Norjassa ja Karjalan kannaksella; Neuvostoliitossa sitä suositellaan kerättäväksi edelleenkin
Karpalomehun ja punajuurimehun sekoitusta on käytetty verenpainetaudissa ja verisuonikouristusten hoidossa . Karpalolikööri on niin suosittua , että Suomeen on tuotava sitä varten karpaloita Neuvostoliitosta. 238). HALLAN ARKA HILLA Hilla eli muurain on säälle erittäin altis Pohjolan kasvi . metsänhoidon haitat tilapäisiä, turvekankai lta uusia kasvupaikkoja puolukka ennall aan kut en musti kka juolukk a vähenee soid en, erit yisesti va rpuisten rämeiden oi iwksec karpalo vähenee soid en oiirukset: parhaat karpalosuot saranevac ja saraiset niukkapuustoisec korvet keske isiä oiituskohteita pi kkukarpalo vähenee so iden ojitus. Taulukkoon on koo11u kunkin marjalajin runsauden kehityksen suunta ja siihen vaiku11avia tekijöitä. Puolikypsinä tai peräti raakoina ''suppuina'' niitä ei pidä kerätä , sillä ne eivät kypsy kunnollisiksi. Arvokkaammista syyskarpaloista voi tehdä erinomaista hyytelöitä käytettäväksi riistan ja muun liharuoan höysteenä tai jäätelön ja jälkiruokien maustajana. Myöhemminkin voi halla tai kuivuus tuhota sadon. Marjat pehmenevät ja makeutuvat: kevätkarpaloita voikin syödä kuin puolukoita . sissa sarakorvissa. Molempien lajien maf)at ovat samanveroiset, mutta pieniä pikkukarpaloita monikaan tuskin viitsii kerätä . hakalaidunnuksen loppuminen ym . Mehuksi niitä voi tällöinkin käyttää . Karpaloa meillä toki riittäisi , mutta sitä ei kerätä. Tosin niiden arvo on tällöin vähentynyt; mm. Mutta jäätyminen rikkoo solut, jolloin entsyymit alkavat hajottaa pektiiniä ja kuluttaa happoja. Kalottialueen kansanterveydelle hilla on aina ollut tärkeä; nyt tosin kaupan hinnat houkuttelevat Kainuun tai Lapin asukasta luopumaan hillasaaliistaan. Halla voi tuhota kukinnan tyystin , viileä sadesää estää pölytyksen ja tuuli karistaa terälehdet. C-vitamiini on suureksi osaksi hävinnyt . Ben tsoe h ap pog I u kosid i nsa vuoksi hillakin säilyy hyvin omassa mehussaan . Muutamia vuosia sit230 mustikka ennall aa n vesako nrorjunnan ym. Neuvostoliitossa on todettu karpalon edistävän mahan ja suoliston toimintaa sekä ruoansulatusnesteiden erittymistä. Pikkukarpalo on kovasti isomman serkkunsa näköinen, mutta hennompi ja pienimaf)atsempi. maatalouden muutokset pi hlaja enn allaan tai vähe nee taimiswje n, tienvarsien ja pell onreunojen ru iskutukset saattavat vähentää pih lajaa tyrni enna llaa n cai vähenee ranta-asutus ja marjojen väkivaltai nen poim inta saattavat vähentää ryrniä riekonmarja ennall aan variksenmarja ennall aan suo-ojitukset vähentävät etelänva riksenmariaa. Pohjois-Suomessa SUOMEN LUONTO ) / 78 J7. Karpaloissa on sitruunahappoa 4-5 % eli kaksi kertaa enemmän kuin puolukassa ja sitruunassa. Parhaita hillankeruualueita ovat aina olleet Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi, mutta niidenkin eteläosien suot on laajalti ojitettu. maa talouden muutokset. Sitkeimmin pitää puolensa juolukka, joka saattaa antaa satoa vuosikymmeniäkin jo turvekankaaksi muuttuvalla rämeellään. jäätelöön tai kermakakkuihin . Myös mehuna ja liköörinä sen hieno maku on edukseen , mutta kovin monen vuoden säilytystä ne eivät kestä: väri tummuu ja aromi muuttuu . Karpalosiirappi oli ennen yleinen apteekkitavara. Karpalon glukosidit , kuten vaksiint Ja bentsoehappoglukosidi, saattavat auttaa munuaistulehduksissa tehostamalla antibioottien ja sulfalääkkeiden vaikutusta. säil yy ka ru il la rahkarämei ll ä ja maan pohjoisosissa muurain vähe nee soid en oj itus, sä il yy pohjoisilla suoa lu eilla mes1mar1a vähenee suoja rantaniiu yjen metsiccyminen . Hillaja karpalosadot tyrehtyvät ojitukseen, ja hyviä marjasoita on Etelä-Suomessa jäljellä kovin vähän. Happamina ja kovina ne säilyvät kuiviltaankin viileässä . SOIDEN OJITUKSET ovat vakavasti haitanneet kaikkia suomarjojamme . Muurain on " Pohjolan appelsiini" sekä väriltään että vitamiineiltaan; itse asiassa sen C-vitamiiniarvo on 3-4-kertainen ja A-vitamiiniarvo kymmenkertainen appelsiiniin verrattuna. Todella hyviä hillavuosia onkin harvoin . Sen kasvupaikat ovat kuivemmat: rahkarämeiden mättäät ovat pikkukarpalon tyypillisiä kasvupaikkoja. Hillasatoja vähentää myös kasvin kaksikotisuus : hedeja emikukat ovat eri yksilöissä. pu rojen perkaukset, so iden oji tukset , kemiallinen rikkakasvien torjuma vade lm a vähenee hevosen häviäm in en ym . mu tta arvokkaamman pohjanvariksenmarjan valta-alue o n oj itusalu eiden pohjoispuole ll a Monien luonnonmatjojen kasvuedellytykset heikkenevät elinkeinoelämämme muutosten seurauksena. Yli kypsistä maf)o1sta voi puristaa mehua. ti enja pellonp iennart en sekä taim isrojen ruiskutukset, kulotu ksen väheneminen ahomansikka vähenee salaoj itus, rikkakasvien kem iallinen wriunta . vsk.. Erityisen hyödyllistä se, kuten puolukkakin , on vähähappoisuudesta kärsiville . Hillona ja pakasteena hilla sop11 erinomaisesti esim. ten ilmaantui vielä yksi kiusa: hillakuoriainen, joka syö lehdet aivan ruskeaksi ja saattaa tuhota monilta paikoilta sadon kokonaan (hillakuoriaisesta enemmän SL 5 / 1976, s. Lisäksi niissä on paljon hyytelöainetta , pektiiniä. Kun kasvi lisääntyy tehokkaasti kasvullisesti , laajakin kasvusta voi olla alunperin samaa yksilöä ja siten samaa sukupuolta. Ranskalainen rohtokasvien tutkija Carolus Clusius mainitsikin jo 1601 muuraimen varmana keripukkilääkkeenä
AHOJEN MANSIKKA Mansikkakiri hyötyy kulttuurista. Kovin harkitsemattomalta siis tuntuu parhaidenkin marjasoidemme ojitus, kun lukuisin laskelmin on osoitettu , että karun suon marjatuotto voi monin kerroinkin ylittää sen arvon puunkasvattajana. Vaikka mesimarjaa kasvaa jokseenkin koko maassa, satoa saadaan vain maamme keskiosissa . Mansikka on vähentynyt niin paljon, että sillä ei juuri ole taloudellista merkitystä. Kulotuksen vähentäminen on niinikään vähentänyt vatun esiintymistä. VATTUJA TYPPI Vattu ja nokkonen viihtyvät yhdessä senhän on moni poimija kokenut. Hakamaat, hyviä vattupaikkoja nekin, ovat hävinneet. Mansikassa on salisyylihappoglukosidia ja ehkä muitakin ter231. Tuoreena mansikka on herkullinen sillään ja maitotuotteiden kera . Harva poimii edes kerran kesässä kylläkseen . Kaskeaminen ja soiden kydöttäminen ovat luoneet sille runsaasti elintilaa, sillä kasvullisesti lisääntyvänä se valtaa alueet nopeasti. Mutta syksyllä 1939 kaikki mehut otettiin puolustusvoimille ja sairaaloille. Nyt käynnistynyt mesimarjan viljely saattaa taas antaa uusia mahdollisuuksia. Alkuperäisessä luonnossa se on niukka puronvarsikorpien, lehtojen ja suonreunojen kasvi . Vallan harvinainen mesimarja ei ole vieläkään , kaskeamisen ja kydöttämisen jo loputtua, mutta marjominen on hyvin epätasaista . Sokerin ohella vadelmassa on sitruunahappoa, omenahappoa, askorbiinihappoa eli C-viramiinia sekä aromiaineita. Sittemmin mesimarjaa on ollut niin vaikea saada, että Haapaveden juhlajuomaa ei enää ole voitu valmistaa. Kaskitalous niitä erityisesti valmisti , ja silloin oli mansikkakin runsaimmillaan . se edistää, kuten tuorekin vattu , hikoilua vilustumistaudeissa. Salaojitus on vienyt pientaret, myrkyt pellonreunojenkin pensastot. Punaherukkahilloa vatun voimakas aromi parantaa suuresti , samoin omenamehua. Joitakin vuosikymmeniä sitten metsävattua ostettiin rajattomasti esanssitehtaisiin , jotka tislasivat siitä aromin vaapukkalimonaatiin . Myös hilloissa ja mehuissa sen rubiininpunainen väri , raikas happoisuus ja hieno aromi ilman käymistäkin siinä on jaloimpien jälkiruokaviinien "bouquet" paasevät oikeuksiinsa. Runsaimmin mesimarjaa saadaan Pohjanlahden perukasta Pohjois-Karjalaan ulottuvalta vyöhykkeeltä ; siitä pohjoiseen ja etelään marjominen heikentyy. Mansikka saatiin omasta ahosta , oman työn tuloksena, mutta mustikka kasvoi raivaamattomalla, kenellekään kuulumattomalla ' ' muulla maalla'' . Se ei niinkään kaipaa typpeä kuin valoisia, lämpöisiä ja ravinteisia ahteira. Autioralon nurkistakin vartu häviää, sillä iltapissa oli vatukon elämäneliksiiri. Satojen haihtuvien aineiden muodostama aromi on toisenlainen kuin puutarhamansikan. Kun kulo tai hakkuu vapauttaa humuksen ja puusron ravinteita, ilmaantuu paikalle vadelmakin . Kun ravinteet taas muutamassa vuodessa sitoutuvat kasveihin ja humukseen , häviää vattukin. Mutta nyt ovat salaojat ja myrkyt vieneet piennarkasvillisuuden , ahot ja niityt metsittyvät, maantienpenkat ovat pelkkää karua hiekkaa. Toisin oli ennen. Mustikan (ja mustaherukan) kanssa vatusta saa kuningatarhilloa. karpalon poiminta-aika on niin lyhyt, että on jo vaikeaa saada tätä marjaa kaupan ja teollisuuden tarpeisiin . Jokseenkin koko mesimarjasato käytetään liköörin valmistukseen . Vuonna 19 38 Haapaveden Kotimarjala sommitteli tuoremehukomitean aloitteesta juhlajuoman , jossa oli 5 % mesimarjamehua. Vaikka muut ainekset olivat synteettisiä, tämä "punainen limonaau oli virvoitusjuomista suosituin, kunnes jaffat ja grapet sen syrjäyttivät. Hillankin viljelykokeet ovat vielä alustavia. Tämä antoi sekoitukselle niin hienon viinimäisen aromin, että useat seurakunnat ehtivät hyväksyä sen ehtoollisviiniksi . arvottomana pidetty sukulainen lillukka on Venäjällä todettu tehokkaaksi lääkkeeksi ihmisen loisameeboja vastaan. Vattu on kärsinyt sotien jälkeisistä muutoksista. Tähän viitannee tuttu sanonta '' oma maa mansikka, muu maa mustikka " , ehkä enemmänkin kuin marjojen makueroon . Amerikkalainen viljely karpalo ei ehdi meillä ainakaan avomaalla kypsyä, eikä kotimaisen karpalomme viljelyä liene mainittavasti tutkittu . Mm . KYTÖMAIDEN MESIMARJA Herkkusuut ovat vuosisatoja arvostaneet mesimarjaa Euroopan hienoimpana marjana. Kun höyryhevon vetämillä junilla oli aikaa pysähdellä joka asemalla, matkustavaiset saattoivat ostaa mansikkatuokkosia . Aikoinaan vattusiirappi oli tärkeä apteekkitavara , etupäässä lääkkeiden maun parantajana , mutta myös rerveellisyytensä vuoksi . Hevosaikana tienreunoja koristivat kilometrienkin mittaiset vatukot , mutta auto ei rienpenkan typpitasapainoa paljon kohenna. vsk . Mainittakoon, että mes1marJan SUOM EN LUO NTO \ /78 37. Navetantakusen , saunannurkan, rienpenkan ja pellonreunan maaperä on typekästä. Tuoreina se maistuu maidon , kerman, viilin ja jäätelön kera, hillona se sopii ohukaisiin ja leivonnaisiin . Säilykkeeksi ahomansikka ei sovi , sillä ajan oloon siihen tulee tärpättimäinen maku ja haju
Mansikka , , i -~--~. ,sk.. i Tyrni Variksenmarja 232 SUOMEN LUONTO j /78 37
Laimennettu ja sokeroitu sose antaa esim . Pihlajanmarjoista tehdään meilläkin likööriä . Mausteeksi hän on lisännyt katajanmarjoja, mutta myös mustikka , juolukka ja mustaherukka sopivat riekonmarjan yhteyteen . Ne vähät tyrnimarjat , JOita meillä kerätään , menevät pääasiassa likööriteollisuuteen . kiisselille herkullisen maun . Siemenet kulkevat elinvoimaisina suoliston läpi ja itävät sitten aikanaan mitä merkillisimmissä paikoissa, esimerkiksi muurinraossa tai suuren puun oksanhangassa. Saksalaisen esikuvan mukaan on keksitty puristimia, joilla mehu puristetaan astiaan , mutta tällöin versot viottuvat. Siinä on runsaasti C-vitamiinia ja karoteenia , vieläpä E-vitamiiniakin . Niistä voi keittää mehua ja sosettaa nektaria , jolloin valmistusjätteen voi lisätä esimerkiksi hapanimelään leipätaikinaan kuten kokonaiset marjatkin . Sellaisenaan sitä on kauan käytetty kalaruokien höysteenä . Palatessaan Lapista pitkin Pohjanmaan rannikkoa Linne tutustui tähän oudon marjan käyttötapaan ja antoi marjan nimeksi ''finnbär' ' . Tilhet, rastaat ja muut linnut pitävät pihlajanmarjoista. Marjoja voi kuivata suuret määrät varastoon , eikä niiden vitamiinipitoisuus talven mittaan sanottavasti huonone . Poiminta on valitettavan hankalaa , sillä pehmeät marjat ovat rykelminä piikkisissä versoissa , eikä niitä saa eheinä irti . TUNTURISSA VOIVAT MARJAST AA MUUTKIN KUIN V ARIKSET JA RIEKOT Variksenmarjoja on kahdenlaisia. Se tyytyy niukkaan maaperään; pihlaja on ulkoluotojen ensimmäisiä puuvartisia kasveja ja se suikertaa tunturien rakkakivikoissakin . Kun puut notkuvat marjojen painosta kuten juuri nyt ennustetaan ankaraa talvea . Rannalle rajoittuminen ei johdu suolapitoisuudesta vaan valosta. Toisaalta juuri karvautta usein toivotaankin juomiin. Sitä on pidetty käyttökelvottomana missään kalottialueella sitä ei tiedetä käytetyn mutta viime vuosina oululainen taiteilija " Kivi-Marja" , Marja Lehtonen , on mnostanut monet sitä keräämaan . vsk. . Kannattaa etsiä puita, joiden marjat ovat suuria, tummanpuna1s1a ja hyvänmakuisia. Sen sijaan oksien katkomi. Suomen ilmastossa nämä päällysvieraat tosin harvoin kehittyvät kookkaiksi . Neuvostoliitossa "rjabinovka" on suosittu juoma, samoin meikäläinen Sorbus. Niillä on lievästi ulostava ja virtsaneritystä lisäävä vaikutus, ja ne ovat olleet hyödyksi munuaisja rakkokivi taudissa . . Tyrni on marjoistamme vitamiinipitoisin . Taitavat ''poimijat'' oppivat käsin puristelemalla valuttamaan mehun piikkisistä versoista niitä vahingoittamatta. Siinä on omenahappoa , sokereita, ja karvaina aineina sorbiinija parasorbiinihappoa sekä sorbitannihappoa. A-vitamiinina vaikuttavaa karoteenia on runsaasti. Pihaja puistokasvina tyrni kasvaa vallan hyvin sisämaassakin . Luontaistuotekauppoihimme tuodaan Saksasta tyrnimehua ja -nektaria. . Pihlajanmarjan arvoa todistaa sekin, että suurimmatkin sadot katoavat lintujen vatsoihin . Kneipp ja muut saksalaiset parantajat ovat syöttäneet potilailleen viikkokausia lähes ainoana ruokana mansikoita . Pakkassäällä voi jäätyneet marjat riipiä rukkaskäsin . Siemenissä ja kuorissa on karvaita aineita , mutta mehu on makeaa , varsinkin ensipakkasten jälkeen tai keväällä. Pihlajanmarjoja käytettiin ennen lääkkeeksi etenkin reumatismiin ja keuhkosairauksiin . Suuret sinimustat marjat ovat riekon tärkeää syysrehua. Yhdessä variksenmarjan kanssa hän on valmistanut siitä "Pohjan akan aperitiivia" ja muita mehujuomia. Siellä ja Neuvostoliitossa valikoidaan ja jalostetaan korkeakasvui sia tyrnityyppejä , joiden marjat ovat helpommin poimittavia . Etelänvariksenmarja on pienija kuivamarjainen sekä niukkasatoinen . Ihmiset niitä vierastavat; syynä lienee useimpien puiden marjain karvaus . Tyrnisose on hapanta ja väkevää . TYRNI , POHJANLAHDEN VIT AMIINIPOMMI Piikkinen tyrnipensas kaunistaa hopeanharmaine lehtineen Pohjanlahden ja Ahvenanmaan rantoja; Suomenlahden puolella se ei kasva. Pihlajanmarjahyytelö on liharuokien mainio höyste . PYHÄT MARJAT PIHLAJASSA Pihlaja kasvaa koko Suomessa, mutta erityisen runsaana lehdoissa ja pellonlaiteilla. Cvitamiinia on kaksi kertaa enemmän kuin appelsiineissa , ja flavonoidien suojaamana se säilyy hyvin . Arkeologeille pihlaja on kivikkomieltymyksensä vuoksi kiusallinen rikkapuu, joka asettuu kivisiin muistomerkkeihin Olavinlinnan muurista kasvava pihlaja on tullut kuuluisaksi . Eräät ihmiset ovat kuitenkin mansikalle allergisia ja saavat siitä ihottumaa, jopa hengenahdistusta. Survottuina tai jauhetsuoMEN LUONTO ) /78 }7 . Pohjanvariksenmarja on mehevä ja satoisa , ja sitä kannattaa kerätä Pohjois-Suomen kankailta ja tunturipaljakalta. Karummilla mailla se jää tavallisesti pensasmaiseksi . Pihlajanmarja on kuin omena pienoiskoossa. Tämä tunturipaljakan ja koivuvyöhykkeen kasvi viihtyy paikoin havumetsävyöhykkeenkin rämemättäillä. D 233. Tyrnipensastot kiertävät kapeana vyönä rantavyöhykkeen metsänreunaa , mutta metsän sisältä ei löydä edes yksittäistä pensasta. nen Ja muu v1ottamtnen on ministeriön määräyksin kielletty. veellisiä aineita; hoitihan jo Linne reumatismiaan jokakesäisellä mansikkakuurilla. Marjasato vaihtelee suuresti. Erityisen h yvin ne sopivat mehuks1. Pihlajanmarjat saa suuristakin puista kerättyä puita vahingoittamatta haarukkapäisellä kepillä . Viljelijän on muistettava kaksikotisuus ja istutettava sekä hedeettä emipensaita, jos mielii marjoja. Maankohoamisranta paljastaa tyrnille uutta kasvutilaa sitä mukaa kun tervalepät ja kuuset varjostuksellaan tappavat tyrnivyöhykkeen sisäosan pensaat. Riekonmarjan lehtien karmiininpunainen syysväri tunnetaan paremmin kuin sen marjat. tuina niitä voi käyttää leipätaikinaan , leivonnaisiin ja puuroon
vsk.. Talonpoikaissääty pääsi 1 700-luvulla voimistumaan niin paljon,· että kelpasi porvariston liittolaiseksi ryhdyttäessä rakentamaan nykyisenlaista kapitalistista yhteiskuntaa. jokamiehenoikeus. HelgeRontu '' Oma löytty, vieras varastettu'' Jokamiehenoikeuksien kehitys Muinaisilla suomalaisilla ei ollut luontoon tai maahan liittyvää pysyvää omistusoikeutta, ainoastaan tehtyyn työhön perustuva käyttöoikeus. Tästä historiallisesta kehityksestä kertoo vararuomari Helge Rontu. Tämä ei perustu yksistään siihen, että näissä maissa on vielä tilaa ja että asutus on harvaa. lohivesissä. Silloin ei ollut sopivaa , että vieraat kävivät metsästelemässä tilanherran mailla taikka keräämässä sieltä villimehiläisten hunajaa, kirsikoita , pähkinöitä ja muita luonnontuotteita. Karjalaisten ja savolaisten oikeusjärjestelmä voidaan selvittää luotettasuoMEN LUONTO ) /78 37 . Tärkeämpi syy on yhteiskunnallisen kehityksen erilaisuus. Länsi-Euroopassa syntyi keskiajalla feodaalinen yhteiskunta, jossa aateliset saivat ensin verotusoikeuden talonpojan viljelemiin maihin ja sitten omistusoikeudenkin , jolloin syntyi maaorjuus. Laajemmin hän on käsitellyt aihetta kirjoituksessaan ''Ympäristön yleiskäyttöoikeudet ja niiden perusta" (Lainsäädäntö 1, 1973, Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu). Kun valtio veroja lisätäkseen jakoi myöskin erämaa-alueet talojen manttaaleiksi, kapenivat maata omistamattoman väestön oikeudet. Vasta työnteko yleensä kaskeaminen toi käynöoikeuden maahan . Talonpojat tosin hävisivät nuijasodan, mutta Ruotsin aatelisto tukehtui ahneuteensa: toiveet paremmasta saaliista Saksanmaalla johtivat tuhoisiin sotiin 234 ja aateliston itsensä näivettymiseen virka-aateliksi . Kaskenviercoa Sonkajärvellä Vänninmäen Lassilassa 1916. Mitä tiukemmin aatelismies aluettaan valvoi, sitä enemmän tilukset tuottivat. Kun kaskimaa hyläcciin , se oli jälleen kaikkien käytettävissä . POHJOLASSA ei säätyvalta päässyt niin pitkälle , vaikka sitä 1500ja 1600-luvulla yritettiinkin. Alunperin hyvin laajoista eräoikeuksista on jokamiehenoikeutena säilynyt vain onkiminen kotikunnassa siihenkin liinyy rajoituksia mm. Pohjoismaissa taas on vanhastaan voimassa vapaa luonnon yleiskäyttöoikeus, ns. Jäljelle ovat jääneet nykyiset jokamiehenoikeutemme, joita niitäkään ei ole selkeästi laeissa vahvistettu. KUN SUOMALAISET JA HÄMÄLÄISET ajanlaskumme alkuvuosisaroina muuttivat maahan meren yli Eestistä ja karjalaiset sen jälkeen Laatokan rantaa pitkin Olhavanjoen suulta, oli muuttajilla jo jonkinlainen yhteiskuntajärjestys. Vain Lounais-Suomessa aatelisto hankki jonkin verran kartano-omaisuutta. LÄNSI-EUROOPAN MAISSA raJ01ttaa kansalaisten oikeutta luonnon hyväksikäyttöön paitsi tiheä asutus, maanomistajan oikeus kieltää tiluksillaan kulkeminen muilta
Juuri kaskeamalla Suomi sai nykyisen ulkomuotonsa ja kansa kasvoi nykyisiin mittoihinsa . Eipä Lemminkäinenkään saanut tehdä kaskea läntiseen ''Saareen ' ' , koska 235. Ja kun kaski oli jätetty metsittymään monta satoahan siitä ei saatu se oli taas kaikkien vapaasti käytettävissä. Tilapäinen yöpyminen tulkitaan vielä jokamiehenoikeuksiin kuuluvaksi, mutta jo tulentekoon pitää olla maanomistajan lupa. Kun uusi aitauslaki tuli voimaan, • Pentti Haanpää kertoo, kuinka ] Hätämaan tietäjä lähetti aitausko> koukseen valtakirjan: " Elukkain l on saatava kulkea vapaasti missä haluavat. Alkujaan katja sai kulkea vapaasti minne tahtoi ja jos joku halusi pitää katjan pois pellostaan, hän sai aidata oman alueensa nykyäänhän on päinvastoin. Luonnosta sai siis kukin vallata tietyn alueen määräajaksi esimerkiksi kaskeamista varten taikka ansapolun tekemistä varten . Sinä aikana , kun kaski oli ensin merkitty , sitten kaadetru ja poltettu ja lopuksi viljeltynä , se kuului yksin tekijälleen tai kaski yhtiölle. Ne tietenkin jäivät pois jokamiehenoikeuden piiristä, koska niitä viljeltiin jatkuvasti. Pellot vakinaistuivat. Kaskeaminen paattyi LänsiSuomessa suhteellisen aikaisin, Lounais-Suomessa jo keskiajalla. vsk. Jäkälänpoimijat vuokraavatkin poimintaoikeuksia maanomistajilta. Jakoperusteena oli "kirves" eli tehty miestyö . vammtn kuin lännen, koska idässä vieras ruotsalainen vaikurus runtui myöhemmin kuin lännessä. SUOM E LUONTO 5/78 37. Perkelettäkö niistä vangitsee.'' Uusi laki siis aiheutti vastustusta . Jos noina aikoina olisi vallinnut feodalismi taikka olisi ollut voimassa nykyisenlainen maanomistusjärjestelmä , eläisimme luultavasti jossakin kehittymättömässä takapajulassa. Sananlaskuissa säilyneet oikeussäännöt sekä tiedot keskiajan oikeusjutuista osoittavat melko varmasti, että luonto oli alunperin vapaa kaikille , jokaisen käytettävissä asunnon Ja elaruksen hankkimiseen. Jos joku kaskeamisaikana halusi välttyä karjan vahingonteolta , hänen oli tehtävä aita kaskensa ympärille taikka muulla tavoin pidettävä vieras karja loitolla. Marjojen ja sienten poiminta kuuluu jokamiehenoikeuksiin, muna erikseen laissa mainitaan jäkälän ja sammalen kuuluvan maanomistajalle. Se olikin tärkeä elinkeino . Vasta tällä vuosisadalla laki muutti vanhan oikeuden säännön : nyt on karjanomistajan aidattava laidun tai paimennettava karjaansa. KASKEAMINEN oli yksi jokamiehenoikeuden muodoista
Mutta yksi omistaja ei voi käyttää maata kaikkiin tarkoituksiin tyhjentävästi, käyttötapoja riittää aina muillekin. Puutavaran ohella metsäntuotteista on pidätetty maanomistajalle kasvavan puun oksat, varvut , juuret, tuohi , kuori, niini, lehdet ja pihka sekä muista maantuotteista sammalet, jäkälät, multa, savi, hiekka ja sora. Kun metsät annettiin talojen manttaaliin, paisuivat kruunun verotulot moninkertaisiksi. Metsä oli hakaten arvokkaampaa. TERVANPOLTTO oli samoin jokamiehenoikeuden hyväksikäyttöä. Mutta isännät eivät olisi tahtoneet itselleen turhan paljon maita , ja ymmärtäväiset maanmittarit pidättivätkin paljon maita kruunulle . Sitä mukaa kuin jollekin luon236 non käytön muodolle on tullut merkittävää taloudellista arvoa, sitä on ryhdytty pitämään maan omistajan yksinoikeutena. Siksi meillä on aika paljon valtion metsää. Vanha suomalainen oikeusjärjestelmä oli hyvin johdonmukainen . Kaskea sai polttaa missä tahansa , mutta ei enempää kuin pystyi oman perheen avulla tai yhtiömiehensä kanssa järkevästi hoitamaan. Samoin omisti jokainen perhe asumuksensa ja pihapiirinsä: "kotonansa koirakin kopea " , sanotaan sananlaskussa. vsk. Sitä voi vain käyttää tiettyihin hyödyllisiin tarkoituksiin, ja juuri tämä käyttöoikeus on saanut hiukan erehdyttävän nimen ''omistusoikeus ''. Muilla ei ollut siellä määräysvaltaa. Missään ei ole kielletty leiriytymästä toisen maalle (paitsi tontille), mutta tästäkin on jo alettu periä maksuja . Tämä on ilmaus siitä yleisestä oikeussäännöstä, että luonnontuote, jonka . Kulku muualla kuin pihalla -ja viljelysmailla on sallittua kaikille. Kun puutavaraa ruvettiin enemmän viemaan sahapuuksi Englantiin, josta metsät oli hävitetty, ja kun paperiteollisuuskin alkoi kehittyä, kaskenpoltto loppui kaikkialta . Jo 1700-luvulla oli aloitettu isojako, jolloin metsätkin jaettiin talojen kesken. Kaskiviljelyn oikeuden ikivanhaa luonnetta ja jokamiehenoikeuden vahvuutta osoittaa, että vielä viime vuosisadalla Paavo Pulkkisen kertoman mukaan Kuhmossa "kukin raatoi huuhtaa mistä tahtoi ja minkä jaksoi''. Vahinkoeläinten metsästys on kaikille sallittua missä tahansa, mutta tällä oikeudella ei nykyisin ole paljonkaan merkitystä , kun ei ole mitä metsästäisi . LUONNON YLEISKÄ YTTÖ on siis alkuperäisen suomalaisen oikeuden pääsääntö. Maanomistusolojen kehittyessä , taloudellisen toiminnan suunnan muuttuessa on aina pala kerrallaan lohkaistu alkuperäisestä yleisestä luonnon käyttöoikeudesta, ja se, mikä vielä on jäljellä, se on nY,kyistä jokamiehenoikeutta. Vapaaseen tervanpolttoon perustui Pohjanmaan rikkaus 1700-1800-luvulla. Sen vuoksi yleiskäyttöoikeus, jokamiehenoi_keus, on luonnon järkevää hyväksikäyttöä . Kolmas tärkeä periaate oli hallinta: jos joutui luopumaan esineen hallinnasta , käyttöoikeus lakkasi . Oikeus luonnon hyväksikäyttöön perustui ensinnäkin työhön: jos joku näki vaivaa pellon raivaamisessa, kututuron teossa, ansapolun rakentamisessa , hän sai pitää työnsä tulokset yksin. Tämä sääntö on johdettavissa rikoslain 33 luvun l §:stä. Aution niityn sai ottaa: "ei ole niityllä n imee, kun ei ole niittäjätä , eikä pellolla perää , kun ei pellon kyntäjätä ". Siinä sivussa sitten kyllä metsät hävitettiinkin . Tämän jaon poliittisena perusteena oli yksinomaan verotus, erämaistahan ei kruunu saanut veroa. D SUOMEN LUONTO \ / 78 37 . MAANKÄYTÖN KOKO HISTORIA on osoitus yhteiskäytön ensisijai-. Metsäntuotteita on muitakin kuin sahaja paperipuu, vesissä riittää kalaa yli yhden perheen tarpeen, kukaan ei voi uida järveä kuiviin. Viljelysmailla ei vieras saa kulkea , jos siitä voi aiheutua vahinkoa, ja kesäisin niin yleensä kävisi. Toisaalta ei saanut ahnehtiakaan. Vakinaisten asuntojen ja viljelysten lähellä noudatettiin lisäksi toista periaatetta: lå"heisyyttä. suudesta. keruuta ei ole nimenomaan pidätetty maanomistajalle tai muulle, on kaikkien vapaasti käytettävissä , se kuuluu jokamiehenoikeuden piiriin . Alunperinhän näin ei tehty, vaan autioksi jääneen pellonkin sai kuka tahansa vallata, kuten vielä vuoden l 7 34 laki osoittaa. Näitä oikeuksia ovat esimerkiksi uitto ja vesillä kulkeminen sekä malminetsintä ja kaivosalueen valtaus. Löytäjä sai pitää löytönsä: oma löytty, vieras varastettu , sanott11n. Käsitteiden epäselvyydestä aiheutuu, ettei aina ymmärretä maanomistusoikeuden ja irtaimen esineen omistusoikeuden eroa. Maata ei voi siirtää minnekään, sitä ei voi hävittää eikä kadottaa. Marjoja, sieniä, kukkia, muurahaisenmunia ja "kärpäsruutia" ei tuossa lainkohdassa mainita . Sensijaan kaikille vapaa kalastusoikeus meressä kylänrajan tuolla puolen, vaikka se onkin jokamiehenoikeus, ei rajoita omistusoikeutta, koska merta ei kukaan omista. Saaren maat saroin jaettu pellot piuscoin mittaelw aholoista arpa lyöty nurmista käråjå"t käyty, oli siis toimitettu sarkajako. Kukin sai polttaa tervaa niin paljon kuin jaksoi ja sitä varten merkitä metsästä sopivankokoisen alueen. Ei saanut mennä toisen pellon reunaan polttamaan kaskea, ei toisen rannan kohdalle nuottaa vetämään eikä riistapolkua toisen polun viereen rakentamaan (esimerkiksi Porajärvellä ansapolkujen pakollinen väli oli viisi virstaa). Jottei meillä jouduttaisi vähitellen samaan tilanteeseen kuin Keski-Euroopassa , jossa maksu voidaan ottaa jopa paljaan taivaan alla nukkumisesta , olisi aika vahvistaa laissa ne oikeudet, jotka jokaisella kansalaisella on luonnon käyttöön . Näissä tapauksissa jokamiehenoikeus on vahvempi kuin maanomisn'isoikeus . MUUTAMIA YLEISKÄ YTÖN TAPOJA on nykyisin laissa vahvistettu, ja jokamiehenoikeus on näin saanut ilmauksensa kirjoitetussakin laissa
Mutta jo olisi aika tästä yleiskeskustelusta päästä asian yksityiskohtaiseen käsittelyyn ja toimeenp1te1s11n . Harri Dahlström, joka tunnetaan mm. SOSIAALINEN LUONNONSUOJELU Jo ennen Luonnonsuojeluvuotta 1970 Reino Kalliola määritteli luonnonsuojelun huolenpidoksi ja vastuuksi taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen luonnonarvojen käsittelemisestä kokonaistuloksen ja pitkän tähtäyksen kannalta parhaalla tavalla. kand. roskakalaa, jonka vähentäminen on järkevää kalavesien hoitoa. Sosiaalinen luonnonsuojelu oli luonnon suojelemista ja hoitamista virkistyksen ja ulkoilun tarpeita varten. Luonnonsuojelusta, jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista käydään jatkuvaa keskustelua. ,sk. Suomen luonnonsuojeluliiton entisenä puheenjohtajana ja Kalamiesten Keskusliiton to1m1nnanjohtajana. Jokamiehenoikeuksien monitahoisuutta on sekä työkseen että harrastuksekseen paljon pohtinut kirjoittaja, maat.-metsät. Joskus jopa tuntuu, että hän on korottanut itsensä "superjokamieheksi' ', tilanteet hallitsevaksi keijun kaltaiseksi luonnossa liikkujaksi, kun taas muulla joukolla on askel kuin Attilalla aikoinaan. Luonnon virkistyskäyttö ja jo237. Jokamiehenoikeuksien asemaa tulisi lainsäädännöllä vahvistaa. Saman puuhan talvinen versio, pilkkionginta, ei niihin toistaiseksi sisälly, vaikka senkin saaliina tavallisimmin on ns . SUOMEN LUONTO ) /78 37. Tämän pa1van luonnonsuojelija puhuu jokamiehenoikeuksista ja käyttää niitä myös paljon hyväkseen. Niihin taas tarjoavat parhaat mahdollisuudet maamme maaja vesialueet, ne , joilla kansalaiset vielä voivat liikkua jäljellä olevien jokamiehenoikeuksien perusteella. Harri Dahlström Luonnon virkistyskäyttö j okamiehenoikeuksien koetinkivi Onkiminen kotikunnassa mato-ongella sisältyy jokamiehenoikeuksiin
Maanomistajille jätettiin alueella marjastusja sienestysoikeus . Tänä päivänä yhä useampien harrastukset liittyvät luontoon. Rajoitukset, ohjailu , asennekasvatus ym . 7 .) samalla, kun kertoo " arktikan" eli arktisten vesilintujen muuton havainnoinnista kavereiden kanssa ulkoluodoilla touko-kesäkuun vaihteessa. Eri käyttömuotoja voidaan myös rytmitellä vuodenaikojen mukaan . Luonnonsuojelussa on osattava toimia näiden harrastusten hyväksi. Näiden pulmien ratkaisu edellyttää sekä lainsäädäntötyötä että kansalaiskasvatusta. 5 .-31. Oheinen on lainaus ahvenanmaalaisesta esitteestä. Keskustelua tasa-arvon toteutumisesta yhteiskunnassa käydään jatkuvasti. "Jokamiehenoikeus perustuu ikivanhaan talonpoikaisyhteiskuntaan, jossa tiet olivat miltei olemattomat ja majapaikkojen vå'lit pitkå't. Kielcotaulujen ripustaminen ei vaikuta jokamiehenoikeuksiin; varsinaista pihapiiriä taas on kunnioitettava muutenkin. Luonnonsuojelijat ja paaosa luonnon virkistyskäyttäjistä ovat samoja henkilöitä , jos vain vaivautuvat asiaa hiukan miettimään. Tämähän on kuin tarjous. Luonnonvarojen talteenotossa ollaan par' aikaa kiinnittämässä erityistä huomiota marjojen ja sienten taloudelliseen arvoon . Luonnonvarojen talteenottoon perustuvassa virkistyskäytössä on vielä laajentamisen varaa. Sama mielipide näyttää olevan myös useilla viranomaisilla , luonnonsuojelujärjestöillä jne. Olisi jo aika antaa lainsäädännöllinen pohja tämänpäivän jokamiehenoikeuksille , laajentaakin niitä hiukan ja määritellä myös jokamiehenoikeuksien käyttäjien velvollisuudet. Mikään käyttömuoto ei saa ylittää luonnon kestokykyä. Tuntuisi luonnottomalta jonkinlaista ''hokus-pokus''-menetelmå'å' kå'yttå'en siirtå'å' tå'må· luovuttamaton oikeutemme nykypå'iviemme kaupunkija caajamavå'estölle varsinkin kun tå'må·n vå·estönosan elintaso ja elinehdot muutenkin ovat paljon paremmat kuin ne olosuhteet joissa jokamiehenoikeuden ikeen alla oleva harvaanasuttujen seutujemme vå·estö elå'å'". Myös jokamiehenoikeuksien osalta on esillä eri mielipiteitä. Toisaalta ei pidä antaa ohjeita lintuluodolle rantautumisesta (kielletty 1. Tätähän ovat Poimintavaroitukset tehoavat vain, jos ne ovat kyllin näkyvät eläimiin eivät silloinkaan. keinot on tarvittaessa otettava käyttöön tiettyjen alueiden suojelemiseksi ja tasaisen käyrön aikaansaamiseksi . Jokamiehenoikeudet eivät myöskään saa olla sellainen pelinappula, jolla ostetaan tai myydään luonnonsuojelua. Muilta kansalaisilta ne vietiin. Ja niinhän on sinänsä hyvä. Nykyinen tilanne , jossa hivuttamalla jatkuvasti menetetaan kenttää , ei voi jatkua. kaan sulje pois taloudelliseen tasa-arvoon pääsyä. Esimerkiksi pesivien vesilintujen suojelualueella ei ole syytä rajoittaa talviongintaa. SUOMEN LUONTO \/78 37 . Varsinainen lainsäädäntötyö kangertelee. Tänään se on vedenomistajan yksinoikeus. Kohta lienevät vuorossa vesien simpukat ja kotilot. Luonnonsuojeluväen on valvottava , että niiden talteenotto pysyy jokamiehenoikeutena. Vielä 1800-luvun lopulla ravunpyynti oli jokamiehenoikeus ja ansiokeino . Muutoin niin onnistuneen toimenpiteen kuin Kesonsuon rauhoittamisen yhteydessä tästä on kuitenkin esimerkki. He nauttivat luonnon elämyksistä ja haluavat kokea niitä . Mutta minkälainen virkistyskäyttö, siinä pulma. vaatineet vapaa-ajankalastajat jo kauan. Ja uudessa kalastuslakiehdotuksessa ehdotetaan tähän ryhmään kuuluvaksi myös muut ravintona käytettävät äynatset. Kaupunkilaiset saavat jokamiehenoikeudet kun haja-asutusalueen väestön elintaso on sama kuin kaupungissa' JOKAMIEHENOIKEUKSIEN KA VENTUMISV AARA Yhteiskunnan kehittäminen siten, että kaikilla on mahdollisuus nauttia terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä , ei varmasti238 Maihinnousukiellon perusteeksi ei rma saaren yksityisomisrus, mutta lintujen pesimäaikaista rauhaa on kunnioitettava kaikkialla. Heitä harmittavat samat asiat: suuritehoisten pikamoottorien melu, täyteenrakennetut rannat, rannoi lle ahtautuneet ihmismassat, roskat, jätevedet, tehometsänhoito jne. Luonnonsuojelujärjestöt ovat yhteisesti panneet käyntiin erityisen jokamiesprojektin. Ulkoilu, retkeily , veneily, marjastus, sienestys , vapaa-ajankalastus eiköhän jotakin niistä harrasta jokainen suomalainen. Nykyå'å'n meillå' on hyvin kehittynyt tieverkosto ja yöksi voi aina löytiiå' sopivan majapaikan. Kuinka nopeasti ja näppärästi muutoin jokamiehenoikeus menetetaan , sen osoittaa rapu. kamiehenoikeudet kuuluvat yh teen. Näin ne ovat ottaneet tavoitteekseen jokamiehenoikeuksien turvaamisen ja niiden käyttömahdollisuuksien takaamisen kaikille kansalaisille sekä taajamaettä haja-asutusalueilla. Nämä asiat koskettavat meitä kaikkia . vsk.. Siinä missä uitto on yleisoikeutta , voi myös onginta luonnollista syöttiä tai piikkiä vieheenä käyttäen olla jokamiehenoikeus
Vuosina 19281936 Matsalun lahden ja Kasarin suiston linnustoa tutki E. Matsalun lahden alueella on vuosisatoja laidunnettu karjaa ja tehty heinää. Hän on tutkinut mm. Matsalun linnuston muutoksia vuosikymmenten kuluessa. Idässä sen jatkona on Kasarijoen tulvaniittyjä vielä 13.5 km . Erik Kumari Matsalu Eestin rannikon Iin tu paratiisi Matsalua voua1s11n verrata Kokemäenjoen suistoon: merenlahti, jokisuisto, tulvamaita ja kansainvälisestikin arvioiden erittäin arvokas lintuvesi. sinilupikka, pari voikukkalajia (Taraxacum balcicum ja T. Tähän sen ekosysteemit ovat sopeutuneet (Kumari 1974 b) . Kalastus ja metsästys ovat olleet Matsalun ja Kasarin luonnollisia käyttömuotoja . Tulvamaiden kasvisto (Pork 1973) ja linnusto (Kumari 1970) muuttuivat. Kansainvälisestikin hyvin merkittävä Matsalun kosteikko sijaitsee Eestin länsirannikolla . SIJAINTI JA KULTTUURIVAIKUTUS Matsalun lahti on lännestä itaan 21 km pitkä ja etelä-pohjoissuunnassa leveimmillään 6.8 km. Muuttolintujen suojelu onnistuu vain kansainvälisenä yhteistyönä. Kasarin laajat tulvaniityt olivat ennen tärkeitä luontaisina heinämaina, vaikka sateiden aiheuttamat tulvat tai meriveden nousu usein pilasivatkin sadon. paludosum) , jauhoesikko , rantaleinikki, nyylähaarikko , tanskankurjenherne (Astragalus danicus), ketohanhikki , niittyhumala ja rannikki. Kumari (Kumari/Sits 1937) ja vuosina 1957-1965 S. Ei tiedetä, mikä antoi virikkeen Russowin matkaan ''villiin länteen '', alueelle, jonka linnustosta ei kukaan siihen mennessä ollut kuullut mitään . Maansa länsirannikon lintuparatiisista kertoo eestiläisen lintutieteen "grand old man", professori Erik Kumari, joka työskentelee tutkijana Eestin Tiedeakatemiassa. nen kaikkea lintujen tutkijoita , mutta myös kasvitieteilijät , vesientutkijat, hyönteistieteilijät ja maantieteilijät ovat koonneet täältä tutkimusmateriaalia. vsk. Vesi on murtovettä. Paikoin on yksittäisiä kivenlohkareita ja kasvittornia soralaikkuja. Niiden kosteikoilla on arvaamaton arvo Itämeren muiden rantakosteikkojen vertailualueena. Joinakin aikoina tulva peittää nekin . Puita ei ole, koska karja syö puiden taimet; vain paikoin on muutamia leppäpensaita. Suuri määrä eestiläisiä ja ulkomaalaisia luonnontutkijoita on vieraillut tässä klassisessa kohteessa , ja sen kasvija eläinmaailmasta on julkaistu lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Matsalun ruoikot ovat Itämeren alueen laajimmat. Vuosina 19271936 Kasarijoen suuhaarat ruopattiin , mikä johti tulvamaiden vähittäiseen kuivumiseen ja metsittymiseen (Kumari 1973). Eestissä tehty työ on myös velvoittavaa: ellemme tee omaa osuuttamme muuttavien vesilintujen ja kahlaajien suojelussa, menevät muidenkin maiden ponnistukset helposti hukkaan. Yli sata vuotta Matsalun kosteikkojen linnusto on säilyttänyt mielenkiintonsa. Onno apulaisineen (Onno 1963). Matsalun kosteikko on kiinnostanut ensuoMEN LUONTO 5/78 37. Lahden perukkaan laskee Kasarijoki, joka 1930-luvun alkupuolelle asti muodosti laajan deltan suulleen. Lahti on hyvin matala, itäosissa keskimäärin vain metrin, ulompana länsiosissa paikoin neljän metrin syvyinen. Tyypillisiä rantalaidunten kasveja ovat mm . Kosteampia paikkoja on niitetty. MATSALUN LÖYTÖ HISTORIA Keväällä 1870 Tarton yliopiston eläinmuseon kuraattori Valerian Russow retkeili lintuja tutkien Eestin länsirannikolla Matsalun lahdella ja Kasarijoen suistossa. 5 km. Karjalaumojen polkema maa on kovaa ja kasvillisuus karuilla paikoilla matalaksi syötyä. Lahden ja suiston tulvamaiden yleisilme on säilynyt, ja alue on yhä Eestin rannikon erikoisimpia puolikulttuurimaisemia . Matkan tuloksena löytyi uusi lintuparatiisi , johon Russow palasi vielä myöhemminkin (Russow 1871, 1874). Laidunmaitten tyypillisiä lintuja ovat kiuru, niittykirvinen, kivitasku, töyhtöhyyppä , tylli, suosirri ja punaviklo, paikoin myöskin meriharakka ja mustapyrstökuiri. Matalammissa ja kosteammissa 239. Matsalussa kerätty tieto ja kokemus antaa viitteitä suomalaistenkin kosteikkojen suojelulle; onhan lintulahtiemme suojelemiseksi tehty toistaiseksi kovin vähän. Tulvaniittyalue on leveimmillään 4 . Ennen kaikkea kannattaa mainita Loudonin (1910) eloisa kuvaus Kasarin suiston lintujen elämästä ja Härmsin (1926) viisitoista vuotta m yöhäisempi tutkimus. KARUT JA KUIVAT LAITUMET Matsalun lahden ympäristön karuimmat alueet ovat laidunmaina. Matsalun ruoikoista , jotka ovat Itämeren alueen mahtavimpia , on talvisin korjattu ruokoa jäältä
Silmiinpistävimpiä viime vuosikymmenten muutoksia ovat olleet kalalokin häviäminen, mustapyrstö-• kuirin huomattava niukentuminen ja ruisrääkän niukka esiintyminen. Samalla saatiin välttämätön usean päätoimisen tutkijan ja huoltotyöntekijän henkilökunta. Lumpeiden ja ulpukan lehdet peittävät pintaa laajalti. Niittyjen sekä määrä että laatu on muuttunut . Meneillään on laaja, vuoteen 1990 ulottuva tutkimusohjelma. Etenkin ruoikon ulkoreunassa on avovesiallikoita. Helmikuussa 1971 Iranin Ramsarissa pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa hyväksyttiin sopimus kansainvälisesti tärkeiden lintuvesien suojelemiseksi . Sen sijaan lahden itäosaa reunustavilla Kasarin tulvamailla tehdään heinää säännöllisesti. Neuvostoliitto tuli mukaan kahdellatoista kansainvälisesti merkittävällä kosteikolla , joista yksi oli Matsalu. Matsalun kosteikon alue on 48 634 hehtaaria, ja siitä on 39 697 hehtaaria Matsalun luonnonsuojelualueena. Vedessä on kilpukkaa ja useita vitaja ärviälajeja. Järviruo 'on ohella jätvikaisla ja kapealehtiosmankäämi muodostavat yhtenäisiä kasvustoja . Runsaita ovat myöskin järvikorte, kalmojuuri, sarjarimpi, merikaisla, jokileinikki , vesiminttu , sorsanputki , rantapalpakko ym . Maan raivaus ja uusien ojien tai kaivantojen kaivaminen on kieJletty. Kasarijoen ruopattuien haarojen varsilla on kapeina juotteina jo lähes 40-vuotiasta lehtimetsää . Vaikeinta on nykytilan säilyttäminen . Samoin alueella on kielletty ulkoilu sekä veneily ja kalastus Matsalun lahdella, sillä nämä voisivat häiritä lintujen elämää. NIITYT Heinämaita on yleisesti myöskin Matsalu-lahden sisimmissä osissa, paikoin vesiniittyinä. Laidunnuksen pitää jatkua, eikä heinänkorjuun menetelmiä saa muuttaa. Ruokoien korjaaminen ja kulottuneen ruohon polttaminen on sallittu vain lokakuun alun ja helmikuun lopun välisenä aikana. merenrantakasveja. painanteissa asustaa muitakin kahlaajia kuten taivaanvuohia ja isokuoveja sekä sorsia. LAAJAT RUOIKKOALUEET Ruoikot ovat Matsalun ekosysteemin luonnontilaisin osa. Osa hylätyistä niityistä on muuttunut ruoikoksi , osa on jo peittynyt leppäja pajupensaikkoihin . SUOMEN LUONTO l / 78 37 . Suojelualueen perustamisasiakirjan mukaan paikallinen maankäyttö ei saa muuttaa maiseman ilmettä eikä huonontaa ekosysteemin elinehtoja. Vasta 194 7 kiellettiin metsästys Matsalun lahdella, ja 1953 alueelle perustettiin linnustontutkimuksen ja riistanhoidon keskus . kana, silkkiuikku, mustakurkkuuikku, luhtakana, luhtahuitti, pikkuhuitti jne . Ruoikon linnut joukossa lukuisia harvinaisuuksia ovat luonteenomaisia Matsalun kosteikolle: ruskosuohaukka, kaulushaikara, merihanhi, useita lokkilajeja, joista naurulokki muodostaa suurimmat koloniat , mustatiira , sorsia, sotkia, nokikana, lieju. Ympäröivillä maatalousalueilla on kielletty lannoitteiden levittäminen lentokoneesta tai talvella lumen päälle. Heinää tehdään vielä monin paikoin Kasarijoen tulvamailla , mutta useimpien Matsalun lah den rantaniittyjen niitto on jo loppunut. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana Kasarijoen tulvamaiden ja Matsalun lahden rantaniittyjen linnusto on muuttunut suuresti: avomaiden linnut ovat vähentyneet, ja tilalle on ilmaantunut metsämaiden ja pensaikkojen lajeja. Tämä oli lisäyllykkeenä Matsalun lahden ja Kasarin tulva-alueiden ekosysteemien tutkimiseen ja suojelualueen laajentamiseen . Ekosysteemeissä tapahtuu luonnollista sukkessiota (kehitystä) ja myös ihmisen vaikutustavat muuttuvat. Päätoimista henkilökuntaa ei ollut, vaan tutkimustyö perustui muiden tutkimuslaitosten vapaaehtoisuuteen . Ne peittävät lahden itäosissa ja Kasarin 240 suistossa noin 3 000 hehtaaria. Vuodesta 1957 lähtien ovat Eestin Tiedeakatemian Eläinja kasvitieteen laitoksen tutkijat yhdessä paikallisen henkilökunnan kanssa suorittaneet tutkimustyötä . Vuonna 1976 määriteltiin Matsalun kosteikkoalueen rajat Eestin neuvostotasavallan ministerineuvoston päätöksellä ja laadittiin säännöt sen suojelusta ja käytöstä . Lahden perukan ruoikoita käytetään hyväksi taloudellisesti vain aivan vähäisessä määrin. Lahden länsiosissa, missä veden suolapitoisuus on korkeampi , kasvaa edellisten lisäksi suolavihvilää, isorantasappea, rannikkia, meriasteria, merisinappia, merisänkiötä ym . Heinämaiden ja tulvaniittyjen linnut ovat edelleenkin tyypillisiä avomaiden lajeja, runsaimpina töyhtöhyyppä, isokuovi, mustapyrstökuiri, suokukko, punajalkaviklo, taivaanvuohi, luhtahuitti, useat sorsalinnut, pajusirkku, ruokokerttunen, keltavästäräkki , kiuru ja niittykirvinen. Metsästys on tietenkin kielletty. vsk.. Tyypillisiä niittyjen kasveja ovat useat heinäja saralajit sekä rentukka, kurjenjalka, raate, väinönputki, merisuolake, niittyvillat, luhtalitukka, luhtakuusio, rantamatara , ruskokaisla ym. Ihmisen vaikutus ei saa olennaisesti heikentyä eikä voimistua. Ruoikoitten varpuslintuja ovat kerttuset ja pajusirkku . Eestin neuvostotasavallan luonnonsuojelulain hyväksyminen 195 7 ja Matsalun luonnonsuojelualueen perustaminen 1958 muuttivat tilannetta ratkaisevasti. Monet aikaisemmin harvinaiset tai täysin puuttuneet varpuslinnut ovat ilmaantuneet alueen pensaikkoihin. Paikallisen henkilökunnan lisäksi Matsalun kosteikon tutkimukseen ovat osallistuneet myös monet muut tutkimuslaitokset, erityisesti Tiedeakatemia. Kasarin tulvaniittyjen ja Matsalun lahden laidunrantojen ekosysteemien suojelu edellyttää kulttuurivaikutuksen säilymistä entisenlaisena (Kumari 1974 b). Suojelu onnistuu, jos alueen hoito ja käyttö suunnitellaan pitkällä tähtäyksellä ja käytetään sekä varoja että tieteellisten tutkimusten tuloksia. ALUEEN SUOJELU Jo kolmekymmenluvulla ehdotettiin Matsalun lahdesta ja Kasarin suistoalueesta suojelualuetta, mutta tuloksetta (Kumari 1963)
1973: Macsalu maasriku looduslike komplcksidc kujuncmiscsc viima.se JOO aasra a välccl (English summary: The formarion of narural com 1 Jexcs of che Macsalu landscape in rhc coursc o rhc /ase 100 ycars. Fahrc an die Maczalwiek. 1963: Macsalu Riikliku Looduskairseala haudelinnuscikusc (Eng/ish summary: Nescing ornichofauna of the Macsalu National Park) . 1874 : Bericht iiber die Ergebnisse eiw ner zoologischen Reise durch Livund Ehscland Mustapyrstökuiri on Matsalun niittyjen luonteenomaisia lintuja. Ornithologisches Jahrbuch 21: 118. vsk . (Editor) 1968: Bird Lifc in Matsalu Bay. by E. Matsalun laakeitten maisemien kasvillisuudessa näkyvät pitkäaikaisen laiduntamisen jäljet. 1926: Matsalu 1ahc ja sclle iimbruse linnuscikusr. 1974b: Man-made ecosyscems wd narurc conscrvacion wich special rcfrrance co Macsalu Bay, Esconian SSR. SUOMEN LUONTO ) /78 37. 1973: Kasari joe alamjooksu luhcade vegccacsioonisr (English summary: Vcgccarion of che flood p/ains in the lower course of che Kasari River). Nyt kun siitä on tullut kansainvälisesti tärkeä kosteikkoalue , tutkimuksen painopisteen tulisi siirtyä merensaarten tutkimuksesta laidunmaiden , niittyjen ja ruoikon tutkimukseen (Kumari 1963 , 1974 a) . Ornicoloogiline kog gumik (Tartu), 3: 77-9 2. 1937: Matcrja/c Matsalu lahe linnustikust. Ornicoloogiline kogumik (Tartu) , 6: 4059 . Kumari . Onno, S. Kumari (Sics.). Loudon, H . Sen rantatöyräällä on perinteiseen tapaan rakennettuja kalamajoja, joita ei enää käytetä. E. Sitzungsber. 3(5) : 401-4 18. Ornicoloogiline kogumik (Tartu), 3: 2356 . Matsalun lahteen laskee Suitsu-joki. 241. Kumari , E. zu Dorpat. Ornis Fennica 47(2) : 45-5 1. V . ln: Esconian Wetlands and their Life (Ed . Kumari) , Valgus. Enviconmencal Conservation 1(1) : 31-36. • >< Kumari , E. 1974a: Convcncion on Wcclands of intcrnarional imporcancc and chc rolc o f Ma.csa lu Bay in chc invcscigarion and prcscrvacion of wa cerfowl. Sitzungsber. 1970: Changes in rhe bird fauna of rhe Marsalu Bay during the last JOO years. Myös petoeläinten tai lintujen raJOittamaton lisääntyminen tulee estää: on julistettu jatkuva sota kettuja , supikoiria, variksia ja korppeja vastaan. 1963 : Voirlus looduskaitsereziim, kchccscamist: ccsc Macsalu lahcl ajavahcmikus 19331958 (English summary: The Eight to cnforcc chc obscrvancc of chc nacurc conscrvacion rcgulacions at Marsalu Bay during rhc period 19331958). E. Loodusuurijacc Scltsi aruandcd (Tartu) 32 : 55-78 . w Kumari , E. 1910: Meine 1/. im Friihjahre 1873 . Russow . D KIRJALLISUUTTA Härms, M. Matsalun lahti on tunnettu lintutieteellisessä tutkimuksessa Jo yli sata vuotta. Valgus, Tallinn . 18 7 1: Ergebnisse einer ornirhologischcn Reisc durch dic Osrsecprovinzen wiihrend der Sommermonace 1870. Orniwloogiline kogumik (Tartu), 6: 2839. Ekosysteemien suojelu tuholta ja muutoksilta on alueen hoitohenkilökunnan vastuulla. Näin hoidettuna Matsalun alue täyttää sille kansainvälisesti tärkeänä kosteikkona kuuluvat suojeluja tutkimustehtävät. Pork , K. Tartu , 328 + 48 s. zu Docpat, 3(2) : 150164 . Russow, V. der Naturforscher-Ges . dec ·NaturforscherGes. Kumari, E. Tallinn : 13-28. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana syntyneet metsiköt ja pensaikot pitäisi hävittää alkuperäisen avoimen maiseman palauttamiseksi. Paikalliset valtion tilat ja kolhoosit on myöskin velvoitettu ottamaan huomioon alueen suojelutarpeet. 60 pp . Kumari, E
3. Maanomistusolojen selvitys kunnan verotoimistossa . Ohjeita WWFsuojeluprojektien laatijoille Maailman luonnon Säätiön Suomen Rahaston ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteinen kohdevaliokunta valitsee vuosittain lokakuussa ne seuraavan vuoden aikana toteutettaviksi aiotut suojeluprojektit, jotka rahoitetaan Maailman luonnon Säätiön keräämin varoin. Rauno Ruuhijärvi, FK Torsten Stjernberg ja FK Teuvo Suominen. Kaikki esiintymät ovat mus242 tikkatyypin sekametsiä , joissa on lehtomaisia laikkuja. Menetelmät: Esiintymien tarkka rajaus kukkimisaikana kesällä 1978 . . Reino Kalliola, fil. Tervolan esiintymä on pinta-alaltaan 0. Suojeluprojekteja voivat ehdottaa kohdevaliokunnalle työryhmät, järjestöt, korkeakoulut ja yksittäiset henkilöt. Ensi vuoden suojeluohjelmia varten Säätiö on alustavasti varannut noin puoli miljoonaa markkaa. Antti Haapanen, dos. Suojeluprojektien valmistelijana toimii Pekka Borg. Pekka Borg, MMK Harri Dahlström, dos. 2 ja 0.4 ha. Alustavien neuvottelujen perusteella he ovat halukkaita suojeluun. Tausta: 1. Parhaat neidonkenkäalueet sijaitsevat Tervolan kunnan .. 9. Julkistaminen: Artikkeleita paikalliSUOMEN LUONTO ) 178 17. . 1978. Teppo lampio, prof. Lisäksi perusohjelmaan kuuluvat jo toteutettujen suojelukohteiden hoito, opastusja valvontatoimenpiteet (tällä hetkellä Kesonsuo, Siikalahti, Vehmaanniemi ja muutamat pienkohteet) . Erkki Pulliainen, apul.prof. Kohdevaliokunnan kokoonpano on juuri muuttumassa, mutta vielä vahvistusta vailla olevan ehdotuksen mukaan se on seuraavanlainen: dos. Neuvottelut maanlun toteuttamisesta ja korvauksista. 500 000 mk . perusohjelman , jota roteutetaan toistaiseksi jatkuvasti. ja Ylitornion kunnassa .. 2. Matti Helminen, suunnittelija Sauvo Henttonen, FK Urpo Häyrinen, metsänhoitaja Esko Joutsamo, prof. Lasse Kosonen, prof. PERUSOHJELMA Osa suojeluprojekteista muodostaa ns. Uusia suojeluprojekteja otetaan ohjelmaan niiltä osin kuin perusohjelmalta jää varoja. Maanomistajille maksetaan korvaus suojelualueiden muodostamisesta. Rajausten merkitseminen rekisterikartoille 1: 10 000. Perustelut: 1. Oheisten ohjeiden edellytykset täyttäviin projekteihin voidaan siis nyt ehdottaa toimenpiteitä. Lisäksi on joitakin käynnissä olevia hankkeita, jotka vaativat varoja vielä 1979. Ehdotustenon oltava Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston toimistossa viimeistään 30. Läänin ympäristönsuojelun tarkastajalle sekä luonnonvarainhoitotoimistoon on ilmoitettu hankkeesta. Kasvupaikat löytyivät FM Elli Mäkipeuran tutkimusten ansiosta; ne ovat laajan neidonkenkäselvityksen runsaimmat esiintymät. Korvauksien laskemisessa noudatetaan korvaustoimikunnan mietintöä . Tavoitteena suojelualue , jolla avohakkuu, auraus ja torjunta-aineiden käyttö kielletään. UUDET SUOJELUPROJEKTIT Suojeluprojektien toteuttamiseen 1979 on alustavasti varattu n. Mäkipeura on suorittanut alustavia selvityksiä alueiden rajauksista sekä neuvotellut maanomistajien kanssa . kylässä tiloilla RN:o ... Luontaiseen uudistumiseen tähtäävä metsätalous ja muu käyttö jää ennalleen . Parhaat kasvupaikat tuhoutuvat ilman suojelutoimenpiteitä. Harvinainen ja uhanalainen laji , jonka parhaita kasvupaikkoja avohakkuut ja auraus uhkaavat . ,sk .. Suojeluohjelman vahvistaa Säätiön hallintoneuvosto. yo. Valtiolla ei ole mahdollisuuksia puuttua asiaan. Rauhoitushakemukset liitteineen jätetään lääninhallitukselle syksyllä 19 7 8. Rovaniemen seudun luonnonsuojeluyhdistys / E. 7 ha ja Ylitornion esiintymät 0. Korvaukset maksetaan rauhoituspäätöksen saatua lainvoiman . Ehdotettavista uusista projekteista kannattaa 3. 2. Ohjeiden mukaan laaditut ehdotukset tulee toimittaa ennen syyskuun loppua Säätiöön (Hanuripolku 4, 00420 Helsinki 42). Luonnonsuojelun talkooleirit , lintuhoitola Ja Suomen Luonnon avustaminen kuuluvat m yös perusohjelmaan. Perusohjelmaan kuuluvat seuraavat projektit : metsäpeura, muuttohaukka , merikotka sekä ne kansai nväliset projektit , jotka on hyväksytty IUCN / WWFohjelmaan (tällä hetkellä saaristo, saimaanhylje , susi sekä muutamat vireillä olevat kosteikkoprojektit). Projektikuvaus NEIDONKENGÄN SUOJELU Tavoitteet: selvittää neidonkengän (Calypso bulbosa) runsaimmat esiintymät Tervolassa ja Ylitorniossa ja rauhoittaa ne luonnonsuojelualueina
Jäljempänä on esimerkki projektikuvauksesca, joka koskee yhtä käynnissä olevaa, tosin poikkeuksellisen pienialaisca suojeluprojektia. Loppuraportti laaditaan, kun asetetut suojelutavoitteet on saavutettu. Ruuhijärvi , suullisia tiecoja Muur rahoiws/fihreer Muualta ei ole haeccu rahoitusta . TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hyväksytty ja rahoitettava projekti toteutetaan suunnitellun ajan kuluessa. Oikean nilkan rengas ilmaisee lähtöalueen: Punainen: Vihreä : Musta: Sininen: Oranssi : Väritön: Suomen rannikkoalueet Suomen ja Ruotsin Lappi Ruotsin itärannikko Norja Saksan liittotasavalta Puola Koska rengastusaineisto on pieni , jokainen havainto on tärkeä . Mäkipeuralle (tili: KOP ... Henkilösrö: Hanketta hoitavat yhteisesti Rovaniemen seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto. Tätä varten käytetään kahta eloksoitua alumiinirengasta. Samaa kaavaa on käytettävä kohdevaliokunnalle tulevissa ehdotuksissa. Vihreä rengas vasemmassa nilkassa ilmaisee linnun syntyneen vuonna 1976, oranssi 1977 ja sininen 1978. Kohdevaliokunta kiinnittää uusia suojeluprojekteja valitessaan erityistä huomiota seuraaviin IUCN / WWFsuosittelemiin näkökohtiin : kohteen on oltava mielellään kansainvälistä tasoa ja laaja-alainen vain kiireellisimmät ja uhanalaisimmat tapaukset voidaan ottaa huomioon suojelutoimenpiteiden tulee johtaa käytännön tuloksiin paikallista asiantuntemusta on sissa sanomalehdissä neidonkengäscä ja sen harvinaisuudesta 1977 . Havaintoja värirengastetuista merikockisca on mahdollista tehdä eric~isesci talviruokinnan yhteydessä piilokojusca tai muutenkin kaukopuckella tai kiikarilla. ,sk. Apul. Etusija annetaan hankkeille, jotka tähtäävät uhanalaisen luonnon , häviämässä olevien kasvien , eläinten ja niiden elinalueiden säilyttämiseen. Neidonkengän (Calypso bulbosa) kasvualueet ja kasvupaikkavaatimukset. 563 4116). Vastuuhenkilöt: FM Elli Mäkipeura (rajaus, neu vottelut) ja dos. 80 mk saatava mukaan projektin toteuttamiseen ja myöhempään seurantaan suojelun toteuttamiseen ei ole saatavissa varoja muualta projektin on olcava mielellään luonteeltaan katalyyttinen ja laajempaan suojeluun aktivoiva projektin valmistelu on aloitettu; esim . alueen maanomistajiin on otettu alustava yhteys ja saatu vihreätä valoa . prof. Toistaiseksi pesäpoikascen värirengastus on aloitettu Norjassa , Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Saksan liittotasavallassa, mutta tarkoituksena on laajentaa se lähivuosina kaikkiin Itämeren rannikkovaltioihin. KANSAJNV ÄLISET VALINTAPERUSTEET Kohdevaliokunta soveltaa valinnassaan tiukkoja kansainvälisesti käyceccyjä IUCN / WWF-valintaperusteita . ensin neuvotella Säätiön projekcijohcajan kanssa (p. Uutisia ILMOITA VÄRIRENGASTETUT MERIKOTKAT Vuonna 1976 aloitettiin merikotkan poikaseen yhteispohjoismainen värirengastus . Pekka Borg (korvaukset, hallinto). Käsikirj. Ajoitus matkakulut mackalaskua vastaan kev . Varsinaisia tutkimushankkeita voidaan hyväksyä vain silloin kun tutkimus johtaa käytännön suojelutoimenpiteisiin; tästä on tutkimushankkeessa esitettävä selvä suunnitelma. oman auton käytöstä inventointija• neuvottelucöissä tiedotustilaisuuden Pekka Borg 500 mk järjestäminen 170 mk korvaukset maan omistajille , arvio 2 500 mk rauhoituksesca aiheutuvat muut kulut (Virallinen lehti, postikulut, puhelin) 150 mk yhteensä 3 400 mk 2. R. PROJEKTJKUVAUS Kohdevaliokunnalle ehdotettavista uusista suojeluprojekteisca on laadittava tarkka suunnitelma, ns . Rauhoitushakemuksen luovutus lääninhallitukselle tehdään juhlallisesti ja sen yhteyteen järjestetään kahvicilaisuus julkiselle sanalle. -77 ja syks. -78 E. Tarkoituksena on saada tietoja kotkien liikkeistä LuoteisEuroopassa sekä Itämeren piirissä , niiden sukukypsyysiästä jne. 1965. Toteuttajat ovat velvollisia raporco1maan kohdevaliokunnalle projektin edistymisestä työskentelyn kuluessa. Artikkeleita paikallislehtiin ja -radioon suojeluhankkeesta 1978 heti kun maanomistajien kanssa on päästy sopimukseen. valistus ja opetus) suojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Menoarvio : 1. Projekcikuvaus noudattaa IUCN /WWF-käytäntöä. Tekninen selostus hankkeen toteutumisesta Lapin tutkimusseuran julkaisuun ja Suomen Luontoon. projekcikuvaus. Kulut palkkioita ei tarvita tarvikkeita (kamoja, kilpiä) matkakulut: 1977 170 mk 1978 330 mk SUOMEN LUONTO ) /78 37. Suojeluprojekcien tulee käsittää joko suoranaisia käytännön suojeluja hoitotoimenpiteitä tai epäsuoria toimenpiteitä (esim . 30 s. -78 Liihdeviirraukset: Mäkipeura , E. Kesken toimintavuoden ei voida aloittaa uu sia projekteja. Värirengastuksessa ei ole pyritty yksilökohtaiseen tunnistamiseen, vaan pääasiana on selvittää kotkien lähtöalue ja vuosiluokka . Siispä kaikki kotkien talviruokinnan parissa puuhailevat sekä muut lincuharrascajac: ilmoittakaa havainnot värirengastetuista merikockisca (väriyhdistelmä, aika ja paikka) osoitteella Rengastustoimisto , P. Rautacienkatu 13, 00100 Helsinki 10 (Suomen merikorkaryöryhmå). ) muut kulut laskua vastaan -78 Luonnon Säätiöstä talv. 243
TANSKASSA POHDITTIIN JÄTEVESIEN MYRKYLLISYYDEN MITTAAMISTA Nordforskin XIV pohjoismainen vesientutkimussymposio pidettiin 25 .27. Suomen vastuualueeksi tulivat erityisesti kaloilla ja selkärangattomilla suoritettavat testit, Norjalle leväja bakteeritestit, Ruotsille ja Tanskalle myrkkyjen kerääntymisja hajoamisselvitykset. 4. Vuonna 1976 KHO nimittäin kumosi Itä-S uomen vesioikeuden päätöksen, joka salli metsähallituksen rakentaa puutavaranpudotuspaikan toisen arvokkaan keskisuomalaisen kosken , Keihärinkosken , alapuolelle. KHO :n päätös on omiaan viilentämään sitä ylikuumentunutta , tekisi mieli sanoa uhomieltä, jota vesirakentamisesta kiinnostuneet voimayhtiöt ovat viime aikoina esittäneet. Kansainvälisen radioliiton (OIRD ympäristönsuojeluaiheisen ohjelmakilpailun kolmas palkinto annettiin Risto Nurmelle ja Veikko Neuvoselle ympäristömyrkkyjä käsittelevästä ohjelmasta. Pääosan sadosta 244 Korkein hallintooikeus järkevällä tiellä Heinäkuun alussa (6. Ruotsin osalle jäi myös tutkia, miten eri menetelmät sopivat teollisuusjätevesien mittaamiseen (Veijo Micccincn l Vesihallicus) . Symposiossa päätettiin aloittaa laaja nelivuotinen pohjoismainen tutkimusohjelma vesien myrkkytestien kehittämiseksi . Viitasaaren Sähkö Oy:n toimitusjohtaja röyhisteli vielä viime keväänä , että ensin rakennetaan Huopanankoski ja sitten Kärnänkoski , tämän jälkeen voimayhtiöt sitten fuusioituvat (Huopanan Voima OY ja Viitasaaren Sähkö OY) ja vastaavat neljänneksestä Viitasaaren sähköntuotannosta. Luonnontilaisten isovarpuisten rämeiden sato oli niistä vam kymmenesosa . Koska kangasrousku ei ole erityisen haluttu sieni, soiden ojituksen merkitys s1enestykselle jää melko vähäiseksi . Soiden käsittelyn myötä sienilajisto monipuolistuu , kun suolajien lisäksi niille tulee kangasmetsien lajeja . Jorma Laurila nijuuri)sienet , vaikka niiden osuus sienisadon painosta on vain 12 % . Kymen läänin taidetoimikunta palkitsi toimittaja Tapani Hietalan toimittajapalkinnolla kolmen luontoaiheisen lehtijutun sarjasta. Toivottavasti KHO: n järkevät päätökset tässä asiassa nyt vakiintuvat vesilain tulkinnalliseksi käytännöksi siihen asti kunnes saadaan parempi vesilaki . Erityisaiheena olivat vesiin joutuneiden myrkkyjen myrkyllisyyden mittaaminen eri menetelmillä ja menetelmien virhelähteet. KHO:n päätös oli jo toinen ItäSuomen vesioikeuden tekemän päätöksen kumoava . Alajaostoissa pohdittiin eri eläinryhmien alttiutta ja niiden käyttöä testeissä. Miten kävikään. Ratkaisu antaa suuntaa tuleville päätöksille v11me1sten koskiemme kohtalosta. Ojitetuilla alueilla oli myös erilaisia lannoituskokeita. LUONNONSUOJELU JA TYÖTTÖMYYS Toukokuussa Suomen luonnonsuojeluliitto ilmaisi valtioneuvostolle huolensa siitä, että työttömyyden torjuSUOMEN LUONTO )178 37 . KHO perusteli päätöstään sillä, ettei voimalan rakentamisella olisi huomattavaa energiataloudellista merkitystä , mutta sen sijaan rakentaminen tuhoaisi kosken arvokalakannan ja kosken kulttuurihistorialliset arvot. Suurimmat sienisadot (jopa 534 kg kangasrouskua hehtaarilla) saatiin urealla ja NPK:lla lannoitetuilta, ojitetuilta koe.iloilta . KHO näköjään pystyy järkevällä toiminnallaan paikkaamaan vesilain vakavia heikkouksia . 1978 Aalborgissa. Viimeksimainittu oli yhtä yleinen luonnontilaisilla ja käsitellyillä alueilla. OJITETTUJEN RÄMEIDEN SIENISATO Kauko Salo (Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos) tutki Parkanossa luonnontilaisen rämeen ja erilaisten 40 vuotta vanhojen rämeojitusten sienisatoa ja -lajistoa . TUNNUSTUSTA LUONTOTIEDON LEVITT ÄJILLE Erelä-Pohjanma,an sanomalehtimiehet ojensivat Vaasan läänin ympäristönsuojelun tarkastaja Esko Räsäselle tiedonkylväjän vakan kiitoksena tehokkasta ympäristöasioiden tiedottamisesta vaikeissa olosuhteissa. Onnittelijoihin yhtyy Suomen Luonto toivoen , että tiedottajien ja luonnonsuojelijoiden yheistyö menestyy jatkossa yhä paremmin . Samoilla argumenteilla ympäristönsuojelijat olivat jo pitkään toimineet rakentamishankkeita vastaan. KHO :n päätös perustui kosken kalataloudellisiin Ja luonnonsuojelullisiin arvoihin . Ongelmana näet on , että eri lajit voivat olla hyvin eri tavoin herkkiä ympäristömyrkyille. 7. Päätökset ovat väistämättä ennakkotapauksia niille ratkaisuille , joita myöhemmin tullaan tekemää n viimeisten koskiemme kohdalla. Kysymys on vesilain tulkinnasta, onhan se täynnä porsaanreikiä, siitä miten laajasti halutaan tällaisissa kysymyksissä ymmärtää yleimuodostivat kangasrousku (kauppasieni) , pulkkosieni (myrkyllinen:) ja kangastatti (kauppasieni). vsk.. Tulevaisuudessa käyvätkin tärkeämmiksi koko eloyhteisöjä koskevat myrkyllisyystutkimukset sekä veden laadun ja vesistön tilan selvittäminen biologisin menetelmin . Pienikokoiset , mutta runsaat lahottajasienet ovat suoekosysteemille tärkeämpiä kuin suuret mykoritsa(sienen etu, joka koostuu monesti varsm vaikeasti rahassa mitattavista arvoista . 78) tehtiin ympäristönsuojelijoiden pitkään odottama ratkaisu: KHO :n päätös niistä valituksista , joita eri tahot olivat sinne lähettäneet Itä-S uomen vesioikeuden Huopanankosken rakentamisen sallivan päätöksen kumoamiseksi . KHO :n päätös oli täysin luonnonsuojelijoiden näkemysten mukainen . Päätöstä ei voi kuin kiitellä , siitäkin huolimatta, että se syntyi äänestyksen jälkeen
. Mm. Saivaaran muiscomerkkiehdocus Kuultuaan asiassa paikalliseen asukkaiden (Raimjiirven) ja Kiisivarren paliskunnan kannan Paliskuncain Yhdiscyksen hal/icus on kiisicellyc asiaa porocalouden kannalca. . Tiiscii caas seuraisi cappioica poromiehilfe. . 65 mk Tilaaminen käy kätevästi tilillepanokortilla, joka on tulossa postin kautta kaikille . . . . . SUOMEN LUONTO ~178 37. Samalla kortilla voi liittyä jäseneksi. . soidensuojelun yhteydessä. . . . . ... . KAUAN VIREILLÄ OLLUT HANKE ON AIKA TOTEUTTAA Luonnonsuojelijat ovat jo kauan ajaneet Koilliskairan suojelua. ......... Koilliskairan nimeiiminen Urho Kekkosen mukaan . . . . . suunnitelmansa, Poronhoidon edustaiat ovat suhtautuneet suojeluun myönteisesti. . . vsk . . . Adressi luovutettiin pääministeri Paasiolle 28. . Poroväki ja luontoväki ovat siis samoilla linjoilla tässä asiassa kuten useimmissa muissakin Pohjois-Suomen luonnonsuojelukysymyksissä . . . Suomen Luonto jäsenhintaan Vuoden 1979 tilaushinnat: Jäsenet . . ...... . . on sille oma suojelumiseksi on ehdotettu myös toimenpiteitä, jotka ovat ympäristönsuojelullisesti arveluttavia. . . 1978 : /. 6. Paliskuncain Yhdiscyksen hallituksen mie/escii kys. . Tiimii caas saaccaisi hiiiricii poroja niiden vasama-alueella ja keviiclairumilla. . . . . . . . Siksi oli käsittämätöntä , että valtioneuvoston taannoinen periaatepäätös uusien puistojen perustamisesta lähimpien 1015 vuoden aikana ei koske nutkaan Koilliskairaa , jonka perustamista kansallispuistokomitea oli esittänyt 320 000 hehtaarin laajuisena. Samalla liitto esitti pitkän luettelon toimenpiteistä, joissa työllisyys yhdistyisi luonnonvarojen tasapainoiseen käyttöön ja suojeluun: puhdistamoiden rakentaminen, kalatalouden kehittäminen, työvoimavaltaiset metsänhoitomenetelmät, pienja jätepuun korjuu , jätehuollon tehostaminen , energian säästötoimet, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostus, luonnonsuojelualueiden hoito, maisemansuojelu Jne. . . 1972. metsähalliruksella, jonka hallintaan alue kokonaan kuuluu . . . . . Koilliskairasta on tehtävä Urho Kekkosen kansallispuisto Suomen luonnonsuojeluliitto esitti 12. Jonkin verran pienempänä sitä on sittemmin ehdotettu usena kertoja , mm . . . Edellii sanottuun viicacen Paliskuncain Yhdiscys ei pidii suocavana Saivaaralle cehdyn muii;comerkkiehdotuksen coceuccamisca. POROMIEHET VASTUSTAVAT SAIV AARAA MUTTA PUOLTAVAT KOILLISKAIRAA Poronhoitajien keskusjärjestö, Paliskuntain Yhdistys, esitti pyynnöstä Tasavallan Presidentin kanslialle kantansa 22 . . Nimiä kertyi 101 400, ensimmäisenä Urho Kekkosen nimi . Suomen luonnonsuoje/uliicco ehdoccaa Koilliskairan kansalfispuiscon peruscamisca ja sen nimeå"miscii Urho Kekkosen mukaan. Paliskuncain Yhdiscyksen hallitus coceaa , eccii kansa/lisja luonnonpuiscoc ovac suojaksi poronlaitumille ja sicen eduksi poronhoidolle ja eccii sillii ei ole miciiå·n sicii vascaan , eccii Koilliskaira nimeciiiin Urho Kekkosen kansallispuiscoksi. . . . . . . . ehdocuksella coceucectuna ilmeisesci on Saivaaran-Porovuoman maascoon matkailua lisiiiivii vaikutus. . . Sensijaan Paliskuncain Yhdistys puolcaa Koilliskairasca cehcyii ehdocusca. . 45 mk Muut tilaajat . . VASTAEHDOTUS SAIVAARAN MONUMENTTIHANKKEELLE Liiton käsityksen mukaan Saivaaran hanke on luonnonsuojelullisesti ja porotaloudellisesti arveluttava Ja '' koskemattoman erämaaluonnon hienovarainenkin mestaroiminen ihmisen toimesta on yleensä tuomittu epäonnisrumaan' '. 4. . 4. . . Vastaavalla tavalla nimettyjä luonnonsuojelualueitahan on maailmassa ennestäänkin useita. Koilliskairasuunnitelmaa on puollettu eri suunnilla. Luonto-Liitto käynnisti 197 1 nimienkeruun kansalaisadressiin, jossa kiirehdittiin puiston perustamista. . . . Sitä vastoin Koilliskairan erämaaluonto kansallispuistona olisi sellaisenaan mitä sopivin muistomerkki valtiomiehen elämäntyölle. . . Perustamispäiväksi liitto ehdotti vuoden 1980 syyskuun kolmatta, jolloin presidentti täyttää 80 vuotta. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ehdotti alueelle 1967 Itä-Lapin kansallispuistoa, alun perin 530 000 ha laajuisena . . 245. . . 1978 maaja metsätalousministeriölle , että Koi II iskairasu u n ni telma toteutettaisiin Urho Kekkosen kansallispuistona ja samalla monu menttina presidentin elämäntyölle. Kun Norjan raja-aica keviiisin on monin paikoin lumen peicossa eikii ciiydelleen piciiviiii aicaa voida rakencaakaan , saaccaisi porojen hiiirincii Porovuoman alueella aiheuccaa porojen kaikkoamisca Norjaan . . . . 2. . . . . . 55 mk Ulkomaille ...............
Allekirjoittaneessa herättävät hiukan ristiriitaisia tunteita toisaalta kir'jan prameus ja aukeamakokonaisuudet , toisaalta kirjan tallentava kuvallinen sisältö ja kirjan sisältämä yleistieto. Turkismiehet sanovat tunnistavansa minkin karvanlaadusta; vesikosta puuttuu tuo maaginen " minkin kosketus". Varmistukseen voidaan käyttää rauhanomaisempiakin keinoja kuin rauhoitetun eläimen tappamista, mm. On selvää, ettei kuvakirjan parin liuskan tekstimäärillä päästä seikkaperäisiin selvityksiin . Pitkfoen: "Luonnonkaunis Suomi", Valitut Palat, Sanomapaino 1977, 296 s. Luonnonkuvaaja saattaa kiinnittää huomiota kirjan kuvavalikoimaan , niiden sommitteluun ja sisällykseen ehkä hyvinkin kriittisesti , joku muu yli kahdenkymmenen asiantuntijan ja kynätaitajan synnyttämiin esittelyteksteihin. Kokonaisuutena pidän kirjan värejä kuitenkin melko onnistuneina . Ympäristönsuojelun hallintoon , lainsäädäntöön ym . Aurinkoinen tai pilvipoutainen maisema on kaunis, mutta luonto moni-ilmeisyydessään on toki muutakin . Maisemakuvien jakamista yli aukeaman käsittäville taittoarkeille en pidä tarpeellisena, kun kiiltävän paperin heijastumat haittaavat jo pienemmilläkin kuvapinrioilla. Joidenkin kirjoittajien osalla tämä tekstin lyhyys tuntuu , ja ahtauden tunne tulee pakosta, kun asiat on pyritty ilmaisemaan tiiviisti. Kallotuntomerkitkään eivät ama tuo täyttä selvyyttä; on mm . H:gin yliopiston eläintieteen laitoksella on alettu tutkia karvojen rakennetta. Heikkilän mukaan Suomen villiminkeistä noin yhdellä tuhannesta on valkeaa ylähuulessa; tarhoissa on enemmän näitä ns. Niinkuin Matti A. stewart-minkkejä , joiden vatsapuoli voi olla kauttaaltaan valkea. luonnontieteellisille museoille. Tämän viidakon tienviitaksi on tehty yllämainittu tieto-opas. Toisen ylähuulet (valkeina?) oli leikattu pois. Huutoja korvesta VIELÄ VESIKOST A • Kaikusalo väittää (SL 2 /78), ettei valkea ylähuu li riitä vesikon tuntomerkiksi, koska myös minkin ylähuulessa voi olla valkeaa. Vesikon ulkoisisra cuncomerkeiscii va lkea ylähuuli on siis edelleen tärkeä . Ainakin saamassani kirjayksilössä on aukeita , joilla näyttää olevan liikaa tai liian vähän jotain vana. Millä periaatteella kirja oikein on kasattu' Kokonaisuudessaan tämä 170 markkaa maksava kuvateos ajaa monessa asiaansa. Siivosen kanssa keskustellessamme olemme olleet yh tä mieltä siitä, että näiden näätäeläinten tutkimusta on syytä tiivistää. Pitkänen toteaa itsekin saatesanoissaan: " Kauneuden kokeminen on mitä henkilökohtaisin asia'' . vsk.. Materiaalia on siis kerättävä ja vesikkokeskustelua jatkettava. Kirjailijoiden luonnehdinnat kotiseuduistaan ja luonnontieteilijöiden tekstitykset kuvasivuille tarj oavat lu kijalle jonkin verran asiaa. Kun kirja on läpeensä nelivärinen , paljastuu väripainannan vaikeus. Koska vesikko on rauhoitettu, sen nahat, kallot ja muut jäänteet kuuluvat valtio lle, ts. On tavattoman vaikeaa tietää , mitä on millo inkin meneillään , kuka tekee mitäkin ja kenelle jokin asia kuuluu . Lasse Kosonen TARPEELLINEN TIETO-OPAS Pirkko Valpasvuo, Lars Blomberg, Riicta Heikinheimo ja Lena Hakulin (coim .): " Ympiiristönsuojelun tiecoopas " , Insinööri-cieco Oy 1978, 149 s, 60mk. todisteita siitä, että minkin yläetuhammas ei aina olisi kaksijuurinen. Värilliset piirretyt kartakkeet tai muut kuvat havainnollistavat milloin mitäkin ilmiötä levinneisyysalueista pinnanmuodostumien syntyyn ja jääpeitteen leviämiseen . Kirjoitimmekin: "Minkin ylähuuli on tumma; valkea alue alkaa yleensii vasta alahuulesta ''. tutustumista yrittävä törmää Suomessa sekasotkuiseen viidakkoon: nimiä , osoitteita , käsitteitä, pykäliä , laitoksia , lyhente itä , yhteisöjä ja projekteja on jos jonkinlaisia. röntgenkuvausta. Se saavuttaa ehkä ihmisiä , jotka tietävät suomalaisesta maisemasta niukasti. Siinä hän on todella oikeassa. Kuvavalintoja tarkkaillessa kiinnittaa pakosti huomiota aukeamien 'kuvayhdistymiin ': hallitsevana kuvana on lähes pääsääntöisesti laaja maisemakuva ja pikkukuviksi jäävät luonnon yksityiskohdat. Myös kauneuden ymmärtäminen on monisäikeistä. Miksei joskus myös toisin päin. U. Tämän mukaan em . Ehkei kirjan hinta ole aivan kauhia kun ajattelee väripainantaa, monipäistä kirjoittajajoukkoa, pääkuvaajan avuksi kuvansa kirjaan luovuttaneita lukuisia kuvaajia ja kustannustasoa , joka suomalaisessa kirjamaailmassa vallitsee. Turkismies E. Pitkäsen kuvien lisänä olevat neljätoista muun kuvaajan taltioinnit piristävät monasti tämän lähes kauttaaltaan nelivärisen kuvateoksen ilmettä. Nahat olivat Pohjois-Savosta ja Ilomantsista . Lyhyet tekstit antavat kiitettävää yleistietoa, ja onpa luonnonkauniiseen Suomeen hyväksytty myös kulttuurimaisema mukaan . Heikki Henttonen ja Seppo Lahti 246 Kirjallisuutta LUONNONKAUNISTA SUOMEA KOMEISSA KANSISSA Marti A. Y mpäristönsuojelun hallinnon , lainsäädännön, tutkimuksen, koulutuksen , järjestötoiminnan ja tietolähteiden lysuOMEN LUONTO ) / 78 37. Skarenin töistä olimme kuulleet , mutta yleisluonteisessa artikkelissa emme sitee ranneet julkaisemattomia tuloksia. Jokakodin kirja se ei kuitenkaan jo hintansa rakia voi olla. Moni ul kolainen ja miksei myös suo malainen huokailee kun kirj aa selailee . Vaikeuksia voi myös olla vesikon ja hillerin erottamisessa. Kun teoksen pääotsikointi käsittää Suomalaisen maiseman synnyn , SaaristoSuomen , Ydin-Suomen , Lakeuksien Pohjanmaan , Järvi-Suomen , VaaraKarjalan , Kainuu-Koillismaan , Kairojen Lapin , Tunturien Lapin ja Ihmisen ja muuttuvan maiseman , tuntuu sisältö selkeältä. Hänen ja L. Mutta kun väliotsikoissa pyrähtää eteen mitä eritasoisempia asioita ja asiakokonaisuuksia, on sekavuus jo lähellä . Heikkilä määritti kaksi minkkeinä lähetettyä nahkaa vesikoiksi. Toisaalta kaunis maisema kertoo itsestään pienemmässäkin koossa. Yksityiskohdat maisemassa, eläimet, kasvit , monet luonnonilmiöt ovat omalla tavallaan kauniita
Pankit mainostavat kerhojaan , pipoissa ja puseroissa on iskulauseita tai kirjainryhmiä , kaikki luonnon puolesta. Sitä ei aloiteta koskaan liian varhain . ,sk. Maisa Majapuro-Joutsamo TÄTÄ JULKAISUA KANNATTAA SEURATA III "Sienilehti", Suomen sieniseuran jäsenlehti, 4 numeroa vuodessa jäsenmaksua 15 mk vastaan , postisiirtotili 10641-2. Suuri osa Sienilehden rilaajista onkin nimenomaan ruokasienten ystäviä; maamme harvalukuiset sienitieteen harrastajat ja tutkijat ovat vähemmistönä . 4-8 v.) järkevää mutta silti kiehtovaa kirjaa , jossa luonnonsuojelullakin olisi sijansa, sopii suositella Marja-Leena Mikkolan "Anni Mannista ". Tieto-oppaan tarve on ilmeinen, toimituskunnan sanoin: " Onhan kyseessä niin tutkijoille , suunnittelijoille , tiedonvälittäjille kuin käy tännön toteuttajillekin hyödyllinen ap uväline ympäristönsuojelun edistämiseksi.'' Teuvo Suominen LUONNONSUOJELUSTA LAPSILLE Marja-Leena Mikkola: " Anni Manninen", Otava, Keuruu 1978. Niille äideille ja isille, jotka kaipaavat lapsilleen (n . Ratkaisua ei löydetä uniretkiltä vaan käytännön päätöksistä: tehdään vetoomus, kerätään siihen nimiä yritetään vaikuttaa päättäjiin , avuksi saadaan opettaja, joka on luonnonsuojelija. Sienilehden sisältöä valaisevat poiminnat viime vuosikerran sisällöstä. Pahvipurkki-informaariosta ja ostaideologiasta huolimatta lasten kiinnostus luontoon on terve-ytimistä ja heidän riedonhalunsa pohjaronta onneksi. Siinä esiteltiin tumma osterivinokas , useassa artikkelissa kerrottiin sienten viljelystä (mm. Kun kyselee hiekkiksellä rouhuavalta alle kouluikäiseltä , miten luontoa voisi suojella, on hänellä tietoja ja käsityksiä kukkien poimimisesta vereen laskettaviin myrkkyihin . korvasienen "puoliviljelystä'' luontaisilla kasvu paikoillaan) , sienisääskisrä, sienten myrkyistä , sienisatotutkimuksista ja sienten käytöstä metsätuholaisten torjunnassa. Sienilehden lisäksi Suomen sieniseura julkaisee sienitieteellistä , pääasiassa englanninkielistä sarjaa '' Karstenia ' ' , joka on saanut nimensä kuu luisan suomalaisen sienirurkijan P. Tiedot on vain houkuteltava esiin , ajatuksia jaksettava odottaa. On muistettava että koulun tulee antaa ja rajoitetun ajan puitteissa se voi antaa vain perustiedot. Kirjan johdanto kertoo , että päähuomio on kiinnitetty vesienja ilmansuojeluun sekä jätekysymyksiin ja meluntorjuntaan ; perinteinen luonnonsuojelu, ympäristömyrkyr ja työsuojelu on rajattu pois eivätkö nämä asiat muka olekaan insinöörien huolia. Vuosikerrassa 1977 116 sivua, yleensä vähemmän. Työelämässä tarvittaisiin varmasti paljon suurempaa ekologian tuntemusta kuin mihin koulutusaikana päästään . sinhuolrajaäiti , siirtotyöläisisä vankilareissuineen , rehevä fantasiamaailma uniretkineen Luontoäidin luo. Anna Hencinen , tarkastaja Maatalousopecusosasto Ammatcikasvacushallicus 247. Mikkola on rakentanut kirjansa monista aiheista kiinnostavaksi ja innoittavaksi kokonaisuudeksi, Anniin ihastuvat sekä pienet lukijat että suuri. Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun 15 mk seuran tilille. Aikuisenkin mieli tuli haikeaksi kirjan viimeisen pisteen jälkeen: aineksia olisi ollut enempäänkin , teemojen hallittu runsaus tyrehdytettiin ikään kuin väkisin . Kysymyksiä tietäville Ja päättäville Seppo Vuokko Miksi puutarha-alan kouluissa ei anneta alan opiskelijoille ekologista tietoa. Karstenin mukaan. Sitä , samoin kuin sienise uran kustantamaa " Suursieniopasta " ja muutakin sienikirjallisuutta Seuran jäsenet saavat alennettuun hintaan . Kasvioppi , maaperäja lannoitusoppi , kemia ja kasvinsuojelu sisältävät runsaasti ekologista perustietoutta. Kysyjä on ilmeisesti saanut sen verran perustietoja , että tajuaa oman ekologisen tietouden riittämättömäksi siihen tarvitaan jo melkoinen annos tietoa . "Anni Manninen" on niitä kirjoja, joiden lapset eivät soisi koskaan loppuvan. Kerrotaan myös kansainvälisistä järjestöistä ja yhteisroimintamuodoisra, joissa Suomi on mukana . A . Ympäristönsuojelu on laaja ala. Viime vuoden kakkosnumero oli poikkeuksellisesti värivalokuvallinen ruokasieniopas. Eräs näitä on Sienilehti , Suomen sieniseuran jäsenlehti. Juhani Laulajainen, puutarhateknikko, Uusikaupunki Ekologia-nimistä oppiainetta ei ole puu tarh a-am ma trio p p il ai taksissa , mutta ekologian opetusta annetaan kyllä . Se ei ole ankaran tieteellinen, vaan kertoo kansantajuisesti sienistä , niiden käytöstä ja merkityksestä , sienineuvonnasta, sienimyrkyryksistä ja antaapa se ruokaohjeitakin . On luotu hyvä pohja luonnonsuojelun kasvaa elimelliseksi osaksi tavarakulrtuuria , jonka avainsana ei ole ''suojele" vaan " osta " . Työpaikkakoulurus on saadun perustiedon pohjalta hankittava itse . Lisäksi lehdessä oli uutisia ja poimintoja ulkolaisista sienilehdistä sekä kirjallisuusesitrelyjä . Kummallekin lukijaryhmälle pyritään tarjoamaan luettavaa tasapuolisesti. (Olisiko kustantaja pannut sivumäärälle rajan, lasten kirjasta kun on kysymys?) Annin elämänjuoksuun liittyivät tehdas, työläisasunnot , ykSUOMEN LUONTO S /78 3 7. '' Anni Manninen " on kiehtova kirja , mutta myös alustus luonnonsuojelukeskusteluun lapsesi kanssa. Luonnonsuojelullisen ajattelun siemen kylvetään varhaisessa lapsuudessa, ja se kasvaa, kehittyy ja urautuu jo kauan ennen kuin nuori ihminen voi itse objektiivisesti kehittää näkemyksiään. Maitopurkkien kyljissä kerrotaan linnuista ja kukista , muropakereisra voi ihmetellä pönttölintujen kuvia ja pöntönteko-ohjeita . Luonnonsuojeluteema kulkee valtasuonena läpi kirjan : jokea uhkaa saastuminen, suora kuivuminen. Annin alulle panema suojeluhanke onnistuu ja näinhän on lapsille osoitetuissa kirjoissa tapahduttavakin. hyer yleisesittelyt tuntuvat kattavan olennaisen , osoitteita ja puhelinnumeroita myöten . Viljelyaineiden opiskelussa samoinkuin opistossa erillisen sääopin yhteydessä joudutaan jatkuvasti tekemisiin ekologisten kysymysten kanssa. Maamme monien lintulehrien joukossa kukoistaa sentään jokin muukin suppean erikoisalan luontolehti . Tavarakulttuurin keskellä eläessään lapset helposti alkavat suhtautua luontoonkin kuin välineeseen , eikä niin kuin irseisarvoon. Näin on sekä viljelijän että puistosuunnittelijan kohdalla . Oppaaksi tarvitaan paitsi kirjallisuutta myös luonto itse, sekä koskematon että ihmisen toiminnan kautta muuttunut luonto
The black alder is fairly commo n o n many wec places in southcrn Finland. Howcver. Out o chem, 129 families opposed the p ian, six favoured ic, and che ochers cook no stand . and crowberry arc shonly described . incl uding birds and inseccs. The big power companies have lo ng had plans to harness its man y rapids for powcr produccion . A number of scientists , vcrcrinarians, and hunters' organisarions boycotted the scudy . The common intcrcscs are obvious: such rights arc mcaningful on ly whcn forcsts and othcr ccosysccms arc managcd according co chc ccologically sound principlcs of multiplc use. The auchor of chis anicle dcsc ribes che ro le of River Ounasjoki for che pasc and prescnt lifc of che loca l inhabitants. and many species of shoreb irds and waterfowl. Quicc obviously, thc proposed law was unacccptab lc to man y mcmbcrs of che Governmcnt. ln o rder to collect more taxes , rhe State alloued areas of public land co privare ow ners. lt Would be a Crime 10 Harness River Ounasjoki by Annikki Kariniemi Pages 208209 River Ounasjoki in wesrern Lapland scill remains rclatively incact . However , the ra pids will not be totally safe until they are inclu ded in che adjacenc Ou lanka National Park . 1he Ounasjoki Pian by Marjukka Kulmancn Pagcs 2 I0212 A group af m embers of che yourh o rganisacion for conservation. lt clcarly followed the principlcs recemly ou clined by the Union of Agriculcural Producers. Matsalu , a Bird Paradise in Estonia by Erik Kumari Pages 239241 Macsalu Bay and the adjacent delta of River Kasa ri on thc wescern coast of Estonia have long been famous for their rich bird life . chc use of alpha-chloralose and phosphoric oil to control birds and mammals has bccn permitted on ly in che comrolled conditions of mink farms, fish hatchcries , and industrial areas. are modern survivors of the far more extensive righcs of che ancicnt soc iery . Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nacure of Finland) Published by the Finnish Association for Nacure Protection (Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Lönnrotinkacu 17 B 00120 Helsinki 12, Finland Editor: Teuvo Suominen The Other Side of the Coin Edicorial Pagc 20 I Traditionally , thc conscrvation movcmcnt of Finland has bcen sucssing chc imporcancc of prescrving thc so-called cvcryman's rights, c.g. The evcryman 's rights arc cxtcnsively uscd by thc inhabicancs of cirics. nucrirional values. The traditiona! system gradually gavc way to a modcrn ccnrrally governed soc iecy . Niemclii Pagcs216-2 I9 The idea of naturc trails is relacively ncw in Finland . Formerly , thc cradiiio nal methods o/ agricu lrure created suicable habicacs co rasp berries. Howcvcr, acrial spraying wich thcm arc ofccn opposcd, panicularly in eastcrn Finland where wild berrics and mushrooms bring a n imporcant parc of thc annual incomc to thc inhabicants. ln mosc cases, the harnessing af the river would result in drastic changes in the life of famil ics, flooding of cheir homes. Wirhout the everyman·s righcs, rhe racional use a f che wild harvest of berries and mushrooms would noc be possiblc. Surprisingly eno ugh , in January 1978, che Govcrnment submittcd to Parliament a ncw law proposal dcsigned to allow cvcn widcr usc of hcrbicides. ln rhis anicle, the ecology. Howevcr , such recrcational usc of privatc propcny has been accompanied by unplcasant side-effecrs: littering , uampling of vcgetation, and cve n forest fircs . The use of chlroralose has been totally banned during the migration scasons of birds. Alpha-Chloralose Threatens Eagles, 100 by Seppo Vuolanro Pages 205-207 During rcccnt dccadcs, chc usc of toxic chcmicals in agriculcurc and gamc managcment has bccn grcacly rcduccd in Finland . This, in turn , crea tes habicacs for man y o ther organisms. toxic chcmicals, and trcc monoculcurcs. Wild Berries of Finland by Toivo Raucavaara and Seppo Vuokko Pagcs 226233 More than a dozen spec ies of wild berries are of economic intercsc iö Finl and . srrawbe rries, and arctic bramble, but modern ag riculrure has now rep laced che o ld praccices and reduced the produccivit y of these berries. chc frce acccss to privacc land as wcll as che right to pick wild bcrrics, mushrooms, ctc. Nature Trail of Oulanka National Park by Juha Viramo and Tuomo f. Si nce the middle 1950's, Jyrävä and other ra pids havc bcen scriously chreatcned by two powcr companies willing to harness them. From the very dcbinning , he starced to defend the righes of che local inhabicancs whose live lihood was strong ly dependent on the natural produccivit y of lakes and rivers . and use of b lueberry, lingonberry , bilberry, cranberry, cloudberry, arctic bramblc, wild raspberry, wild strawberry , rowanberry, sea buckthorn . On ly a cemporary righc could be obcained by clea ring foresc for agricu lcure, by building a house, or by making up traps to cacch ani mals. panicu larly in Southern Finland . Such accivities arc even now essentia l co prcserve the vegecacion in ies presenc stage and to protect the bird life cons iscing of harriers. agricultura l land . Recreation vs . crakes. This year. So far , o nly a small fracci o n of che wild berries has been picked annua ll y, in spite of the facc that large quantities of rhe same berries are imporccd from Poland and orhe r counc ries. Reino Rinne and his Fight for Kuusamo Rapids incerview by Teuvo Suominen Pages 213-2 15 Somc of chc most impressive unharnessed rapids of Finland are found in River Kickajoki in eastcrn Finland where they have become one of the major tou risc attraccions of Kuusa mo. Local lnhabitants vs. The chcm icals eichcr destroy thc harvest or makc it unsuicablc for human consumpcion . the Everyman's Righ1s by Harri Dahlsrröm Pages 237-238 The conservation movemenc of Finland is now campaign in g for prcscrving and possibly expanding the traditiona! everyman 's righcs. Similarly , fishing in summer by using a natural bait should be kept free co local inhabicancs, and there should be no reason why the same righ t cou ld noc be expanded to include fishing in winter . Ac various poinrs, diffcrcnt aspcccs of planc and animal lifc are explained, as well as thc funccion of ecosyslems and man 's role in rhem . Special attention is paid ro thc ccology of reindeer economy . Recently . ln 1958. The Black Alder, the Tree of 1978 br Ahri Miikincn Pagcs 220-225 The Finnish Society of Dcndrology has a tradition of dcclaring ane species of crcc to be chc "Tree of the Year" . The areas proposed for warer reservoirs are essential for rcindecr grazing. The cree grows rapid ly and creates beautiful liccle forcscs . Ali in ali , the cultural and natural valu es of River Ou nasjoki are far coo imponanc co be sacrificed for a relacivel y small amounc of energy . For inscance. The trail includes boch ri versidc mcadows and differenc cypes of forcsts. According co a reccnt study , chc visitors of Oulanka Nacure Trail have been well sacisfied wich thc trail and ies exhibits. The offic ial excuse is chac rhe popu lations af crows and other " harmful '; birds have increased , bur such claims are noc suppo rced by o rnithological scudics. As a result of rhis, the crec is no t dependenc on nitrogcn in so il. This wou ld be parcicularl y unfonunate in Finland where thc conservation movcmcnt is effcctive on ly when supponcd by chc inhabitants of the counuyside. rcindeer grazing land , seriously impairing thcir road connections , and most probably, decreasing the value of chc ir fishing . whcn numcrous dcachs occurred among non -cargcc animals, too . Therefore , it is equally impo rcant co strcss che importancc af cvcryman 's ob ligacions as it is co ddend chc evcryman's righcs. and a belt of this tree regularly su rrou nds chc Balric shores and man y of the larger lakes. Economica lly, che b lueberry and lingonberry are rhe most imponant , an d thei r produnivicy is not seriously impaired by modern forestry praccices. Luonw-Liitto, made an excursion along the river banks of Ounasjoki . a large proporcion of che m was legally procected, and, a/cer add itio nal measures in 1976, abouc 80 per ce nt of cheir coca l area of 500 square kilometres arc now procecced. The cirizcns of mosr Eu ropean councries d o no r any morc have such rig hts. They visiced 140 homes in order to learn of their attiludes towards che 1 1ans to harness che rapids of Ounasjoki . Such problems may soon be drawing a wedge be twccn che farmers and thc conservatio nists dcfending the everyman's rights . a(ong ies cou rse. During rhe past ce ncurics the habi rats of Matsa lu and Kasari have been ·modcraccly in flu cnced by grazing of cattlc and cuuing of grass. After such use, thc abandoned land cou ld again be re-used by angone. Herbicides in the Policics by Kaisa Raarikaincn Pages 203-204 Herbicidcs arc quice ofccn uscd in Finnish forcstry co control weeds in clear-cut areas . Quire naturally , no ne of rhe everyman's rights should exceed che natural carrying-capacity of each ecosysccm. These rights are noc sufficicncly supporced by lcgislacion, and rhcre are constant pressures co restrict chem . as well as che everyman's righrs to enter privarc land and to pick wild bcrries and mushrooms. g rebes. Unfonunaccly, the black alder is noc appreciated by forestry , and only a handful of tru ly old and magnificent scands remain . che fa lli ng lcaves of the alder effeccivcly add niuogen to che soi!, chus creating habitacs for many plants requiring ferc ilc soi l. These lands. A large-scalc ficld study wich chlo ralose was carried o uc by rhe auchoricies right at che cime of bird migration in spring 1978. H owever, large arcas of land were recaincd within che State, particularly in the north . They need effective protect ion. arc now 248 p lanning a wider use of chlo ralose. The roots of b lack alder have nodules wich symbiotic microbes (Actinomyces) capablc of fix ing atmosphcric nitrogen . a naturc crail wirh shorc educacional cexts has bcen creared in Oulanka National Park in eascern Finland . Dccailcd discussions, howcvcr, wcrc cffcccivcly prcvcnccd by submitting chc proposal coo lacc co minisccrs and ar a time whcn ali but a ne minister of the leftist panies happencd to be abscnc . Such limications wcrc re sults of cxpcrimcncs carricd out in 19687 1. clo udberry and cranberry harvesrs have been drasrically rcduccd by the excensive drainage of pcaclands. Howcvcr, such crails wich signposrs and explanatory texts and cxhibirs would grcady increasc chc recrcarional value of national parks and othcr nacural areas rcgularly visited by rourisrs. This dclayed che fight between the compan ics, and che pub liciry given co rhe rapids by Reino Rinne graduall y changed the public opinion and saved the rapids . herons, geese. ln addicion. ln spicc of such cxperienccs, the authoricies of Minisuy of Agriculcurc and Forestry , in co llaboracion wich medical auchoritics. D. Unfonunatcly, the recent trcnd in forcsuy has bccn quite rhc oppositc: incrcasing usc of heavy machincry. lt still is fai rl y im ponanc for fishing and cransporc, and some of che best agricu lcu ral lands of western Lap land arc found .. the black alder has bccn chosen. Such plans would include large watcr reservoi rs, as we ll. The Hiscorical Background of che Everyman's Rights by Helge Ronru Pagcs 234-236 The present so-ca lled evcryman 's righcs in Finland is a relict of che rradicio nal Finnish soc iety which did not know the idea of privace ow nership o/ land . The law was cvcntually passcd, in spice of an alternacivc proposal scrcssing chc cconomic and rccrcationa l importancc of wild harvests as wcll as chc rolc of mcchanical wccd con crol in creating jobs. The competition betwccn rhe cwo companies, however, was incerferred by a local newspaper, Koillissanomac, and, in parcicular , by Reino Rinne , ies founde r and chief editor. and all negacive consequences like liucring and ocher disturbanccs should bc kcpt to che minimum . The fate of Ounasjoki will soo n be decided
8.-23 . kysymysja vastauspalsta (tarkemmin n:ossa 1/78, s. palauttava teknologia, ts. ovh. 10. ERÄRETKJÄ 27 . Suomen Kaupun kiliiton ja Suomen Kunnallisliiton kanssa. Syysvaellus Saariselälle 330 mk. Osanottomaksu 550 mk . Osanottomaksu 150 mk . MUISTA Suomen Luonnon SUOMEN LATU HIIHTÄÄ KESÄLLÄKIN Tule mukaan virkistymään ja oppimaan VALTAKUNNALLINEN ULKOILUREITTISEMINAARI järjestetään Helsingissä Rakennusmestarien talolla 5. 10 . Tässä kirjassa on luotu yleiskatsaus luonnonvesien kiertokulkuun ja veden laatuun sekä selvitetty pääpiirteittäin vesivaroja koskevat suunnitteluongelmat ja kuinka vesivaroja koskevat perushavainnot muokataan suunnittelutehtävien vaatimaan muotoon. 8 . 9. 3. Tuloksia on tarkasteltu valittuihin rakentamisen tyyppitilanteisiin laadittujen suunnitteluesimerkkien avulla . välisenä aikana Enontekiön Galdocievassa, 670 mk. 63,80 ISBN 951~71-160-X Jussi Booli Erkki Tuononen Pertti Vakkilainen VESITALOUDEN PERUSTEET Maapallolla vesivarojen niukkuus on muodostunut kasvavaksi kehitysedellytyksiä rajoittavaksi tekijäksi. Hiihdonohjaajaja rctkiopaskurssi Vuokatin Urheiluopiskirjoituskilpailu (tarkemmin n:ossa 1/78, s. kansija keskiaukeamavalokuvien kilpailu (tarkemmin numerossa 2/78, s. 10.-19. Rctkiopaskursscja useilla paikkakunnilla syksyn kuluessa. 1978. 9. 38,00 ISBN 951~71-202-9 (ISBN 9S1-7S1-264-3) Suoraan kustantajalta tai kirjakaupoista. 299 s. 8.-3. 1978-5. Kautta linjan on pyritty pitämään mielessä ns. 27,10 ISBN 951~71-126-X Ahti Korhonen MAISEMA JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suomen Akatemian rahoittama tutkimus on tehty prof. 4. 75,00 ISBN 951~71-177--4 Heikki Wuorenrinne OPASTUSTA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN 109 s. 9. 43) tolla 28 . 9. ovh. ovh. Toisaalta on pyritty myös tuomaan esiin ympäristönsuojelun eri osa-alueiden välisiä yhteyksiä. 175 s. LÄHEMPIÄ TIETOJA Suomen Latu ry Korkeavuorenkatu 2 5 A 00130 HELSINKI 13 vaihde 9017 01 01 otakustantamo Raimo Määttä VESIENSUOJELUN KEMIA JA BIOLOGIA II Tämä lähinnä oppikirjaksi tarkoitettu teos "Vesiensuojelun kemia ja biologia II" on jatkoa aikaisemmin ilmestyneille teoksille "Vesiensuojelun kemian ja biologian perusteet" ja "Vesiensuojelun kemia ja biologia I ". 27 . 8.-16. ovh. Projektin puitteissa on tutkittu luonnonmaiseman muuttumista ja sietokykyä rakennetuilla alueilla. Etenkin ilman ja veden likaantumisen väliset vuorovaikutukset ovat korostetusti esillä. 43,80 ISBN 951~71-174-X Leena lisakkila PERUSTIETOA MAISEMAAN VAIKUTTAVISTA LUONNONTEKIJÖISTÄ Tiedot maisemaan vaikuttavista luonnontekijöistä ovat olleet hajallaan monissa teoksissa. Työ on laatuaan ensimmäinen rakennetun maiseman osatekijöitä, niiden merkitystä ja keskinäisiä yhteyksiä käsittelevä tutkimus maassamme. erilaisten jätteiden hyötykäyttö . Lasten rctlciopaskurssi Lacukarcanossa 25 .-27. Osanotcomaksuun 150 mk sisältyy mm . Eläkeläisten puolukkaviikko Luumäen Lacukartanossa , 400 mk. lounas. 1. Ruskaretket 1) Saariselälle, 330 mk, 2) Haltilk , 340 mk ja 3) Rajavaellus SallaTulppio , 220 mk . ovh . 8.-5 . 1978 yhteistoiminnassa Suomen Matkailuliiton. 43) 2. ja 20.-22 . 1S2 s. Ahti Korhosen johdolla HTKK:n arkkitehtiosastolla vuosina 1975-1977. 255 s. 9. Tätä hajanaisuutta on pyritty korjaamaan kokoamalla tähän kirjaan perustietoa maisemaan vaikuttavista luonnontekijöistä, rakennetun maiseman ja luonnonmaiseman välisistä vaikutussuhteista ja esimerkkejä tavallisimmista maisemasuunnittelun tehtävistä. 9. KOULUTUST APAHTUMIA 1. 1979. Osanottomaksu 150 mk . Kysymys on vesitaloudesta, jonka tehtävänä on tutkia vesivaroja ja kehittää vesivarojen hyväksikäytön tekniikkaa. OHJATTUJA LIIKUNT ALOMAVIIKKOJA 19. 99) 26. Opintokcrho-ohjaajakurssit Lacukarcanossa Luumäellä 22 .-24 . välisenä aikana Kiilopään Koulutuskeskuksessa Saariselällä, 640-710 mk . 12. 1978. Tämä loppuraportti sisältää perustietoa kaikille elinympäristömme kehittämisestä kiinnostuneille, ennenmuuta alan opiskelijoille ja käytännön suunnittelijoille. otakustantamo Kirjamyynti Dipoli Otakaari 24 02150 Espoo 15 puh 4682160. Käsillä olevassa teoksessa on lähemmin tarkasteltu eräitä vesiensuojelun sovellutuksia: teollisuusjätevesien puhdistusta, ympäristömyrkkyjä, öljykysymystä, radioaktiivisia jätteitä jne
VEDEN ELÄMÄÄ 2, kalat ja kalabiologia on vesiprojektisarjan uusin julkaisu. Mauri Korhosen SIENESTÄJÄN KIRJA , uusimpaan sienitietouteen perustuva opasja tietokirja kaikille sientenpoimijoille. Kansioon sopii 8 lehteä ja sitä on tummanvihreänä ja vaaleanharmaana, hinta 12 mk. -e e ::, V). Uusi muovinen säilytyskansio vuoden 1978 lehdille on ilmestynyt. Esittelee 150 maassamme kasvavaa sienilajia värivalokuvin ja yksityiskohtaisin selostuksin';" myrkfi:ysienet omana kokonaisuutenaan. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh . mk. 90-406 262 "" ,.._ 8 V e ::, C: t: --00 ,.._ C\ --"" .... 276 s.,45mk. .., c, .. 74 s., 5 . SUO AAPINEN, suotietouden rautaisannos taskukoossa on ilmestynyt neljänteni painoksena. * Säästätkö Suomen Luontoja. :.,:1, Muistathan myös norppatuotteemme: collegepaidat, hupparit, kassit , myssyt ym . Vanhoja kansioita, joihin sopii 5-6 lehteä on edelleen saatavissa, hinnaltaan 8 mk. Kansioihin kuuluvan vuosilukutarran (vuosiluvut 1969-1978) hinta on 1 mk. 72 s., 6 mk. C: ::, ...