Tämän sivun muut kasvit: masmalo, ajuruoho, kangasvuokko ja kylmänkukka ovat rajoittuneet miltei yksinomaan hariuille.. Harjujen aurinkoiset, lämpimät rinteet ovat tarjonneet viimeisen turvapaikan monille jääkauden jälkeisen arovaiheen kasveille. Kansikuvan Kyröjoesta kiistellään. Jokivarren asukkaat haluaisivat ostaa takaisin myymänsä vesiosuudet, ettei koskien ainoaksi tarkoitukseksi jäisi voimatalouden palveleminen. ylh.), joka muiden metsäkasvien tavoin tunkee arokasveja tieltään happamalla karikkeellaan ja tiheällä peitollaan. Harjujen näkyvin kasvi on kuitenkin kanerva (oik. Koskikuva Pertti Sevolan. Kyröjokikamppailusta kerrotaan sivuilla 201 205
TOIMITUS Päätoimittaja : Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Arcikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaj a) , Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyri nen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Rontu . ILMOI TUSHINNAT 1/ l sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu l 000 mk, takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Vuonna 1979 Suomen Luonto ilmestyy kahd eksa na numerona . D 193. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOI TTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonno nsuojelulii ton toimisto . Lehti voidaan tilata maksamalla til aushinta posti iircot ilille no 608 21-1. 90406 262 . Miksi virkamiehistä on niin usein tullut juuri tuhoamishankkeiden palvelijoita. Se kulkee koreasti virkistyskäyttöhankkeen nimellä; kysymyksessä on suovesien johtaminen kirkasvetiseen Pyhäjärveen voimalaitoksen allastilavuuden lisäämiseksi. Tilannehan voisi olla vallan päin vastoin. Vesirakennustöissä sivuutetaan katselmusmenettely se ainoa vaihe, jossa paikkakunnan väki saisi sanoa käsityksensä hankkeista ja niihin näyttää riittävän rahaa määrättömästi. Luonnonsuojeluliikkeessä on totuttu siihen, että virkamiehet, esimerkiksi metsä-, vesija lääkintöhallituksen, näkevät runsaasti vaivaa estääkseen toimiensa julkisen arvostelun. Viimeksi tätä on saatu kokea Pohjanmaan vesiasioissa, joissa on salattu , johdettu harhaan, valehdeltu ja yritetty sensuroida julkista sanaa. 3016.00 , kesäk uukausina 8.3015.30. Suunnanmuutoksen asemesta tarjotaan silloin pelkkää kosmetiikkaa: nimitetään metsähallitukseen yksi virkamies vailla valtuuksia puhumaan moninaiskäytöstä ja ruvetaan kutsumaan voimalaitosaltaita moninaiskäyttöjärviksi. Jäykkä virkakoneistokaan ei helposti taivu toimimaan uusien tavoitteiden puolesta. Osoitteenm uu tokse t pyydetään ilmoittamaan kirjallisesri lii ton toim istoon . Varmasti usein onkin. uont N :o 1979 38. Ja tarvitaan niitä, jotka uhmaavat virkavaltaa Koijärvellä, Lappajärvellä, Aitassa. Viralliset tiedotukset kertovat osatotuuden, taustatiedon omaksuminen vie aikansa, virkamies ei helposti avaa mappiaan kyselijän edessä. Konkreettisempiakin kytkentöjä sopii epäillä, sillä korkean tason virkamiehet ovat alkaneet säikähtyneesti poukkoilla, kun pivollinen rohkeita tiedottajia ja yksityishenkilöitä on alkanut tutkia asioiden taustoja. Nyt sama mies tällä kertaa ympäristönsuojelun professorina on toistanut ajatusta puolustaessaan Koijärven ja Lappajärven puolustajia: nämä puolustavat vesilain henkeä, jota vesihallinto ja vesioikeus vesittävät. vsk . Onko ammattikuntasolidaarisuus tärkeäkin tekijä metsähallinnon ja metsäteollisuuden yhteisymmärryksessä. Selittääkö opiskelukaveruus vesija voimainsinöörin yhteistyön. Suome ......... Tarvitaan Liisa Kulhian kaltaisia, jotka ymmärtävät virkamiehet palvelijoikseen ja uskaltavat työntää nenänsä hämäriin nurkkiin. Ei ihme, että vesihallituksesta on tullut Pohjanmaalla kirosana, kuten metsähallituksesta Lapissa. .. Mutta tutkivan journalistin tehtävä ei ole helppo. Ajat ja tavoitteet ovat muuttuneet, mutta ihmiset ja asenteet jatkavat painollaan. Ti laukset välittää myös Suomen Luonnonsuojel un T uki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh . Ti laushinta o n 55 mk , Suomen luonnonsuojelul iiton jäsenille 4 5 mk . JSSN 0356-0678 Värierotteluc: Helsi ngin Kuvalaattatehdas Oy Helsinki Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOM EN LUONTO ) /79 38. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanan taista perj antaihin klo 8 . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh . Raakaa virkavaltaa vastaan " Ympäristönsuojelun pahimpia vihollisia ovat penseät virkamiehet". " Vanhat jäpäkäthän eivät miksikään muutu" tähän viisauteen sisältyy osavastaus. lrtonumerot 8.00 mk . Näin kuvasi käsityksiään kymmenisen vuotta sitten televisiohaastattelussa Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Nuorteva. Budjettiluonnoksen vesileinikkinä kukkii koko kesän kiistelty Pyhäjoen rakennushankkeen kakkosvaihe, jolle hallitus ehdottaa miljoonaa. Vaikeampaa on vastata kysymykseen, millaiset kytkennät sitovat toisiinsa virkamiehiä ja talouselämää
Vai mitä on ajateltava, kun eskimobändi ei voi esiintyä sähkökatkon sattuessa' Sivut 198200. . 201 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus 1978 . . . . Muinais-Suomen luonto -sarjan VI. SUOMEN LUONTO 5 1979 Yrjö Vasari: Muinais-Suomen luonto VI , Jääkauden jälkeinen aika . . . 208 !..asten Luonto 248 Koijärven ja Ounasjoen aktivistit Ville, Annikki ja Tapio innostivat Kyrönjoenkin puolustajia. Sivut 213217. . . . . Sivut 206209 . . Linnansaaren kansallispuistosuunnittelun vaiheet osoittavat, ettei asukkaille ole kerrottu tulevista oikeuksistaan. . . Saako kansallispuistossa viljellä ja pitää karjaa, asua, kalastaa ja marjastaa. Juhannuksena kokoontui saamelaisia, intiaaneja, inuiteja, syrjäänejä ja kurdeja Karesuvantoon . 236 Ismo Tuormaa : Kyrönjoesta ei luovuta . 23 2 kirjelmin . 225 Raakaa virkavaltaa vastaan 193 Lasse Kosonen: Kansallispuiscosuunnittelu ja kansa 230 Juha Jaakkola ja Marjukka Kulmanen: Kahlein lauluin Saru Hurrunen: Hajautettu ja tehoton ympäristötutkimus. Tätä eivät tunnu tietävän ainakaan suunnitelluilla puistoalueilla asuvat. Kuullostaa perinteiseltä elinkeinolta. Luonnonkuvaaja samoaa metsiä ja ruokkii eläimiä ja vahtii täysosumia. . Ihminen käyttää kasvimyrkkyjä myös harkiten ja tarkoituksella. . . . . . . Hannu Hautalan ammattiin tutustutaan sivuilla 225229. Sivut 230232. Sivut 195197 esittelevät kolme nuorta luonnonsuojelijaa ja Kyrönjoesta kerrotaan sivuilla 201-205 . . Rantoja on valunut mutta virkamiehet sanovat: mitä sillä on väliä, eihän se näy! Harjumme kaipaavat pikaista lain suojaa , myös maanpäällä. . . Suomalaisessa metsämaisemassa näkyy sekä arkkitehtien että metsänhoitajien jäljet. 195 Uutisia 234 Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen: Davvi Suvva, alHuutoja korvesta . . . . . . 23 5 kuperäiskansojen festivaali 198 Kysymyksiä tietäville ja päättäville . 210 Seppo Vunl<ko: Myrkkykasvit naapurinamme 21 3 Tom Simons: Metsän kauneutta luomassa 218 Teuvo Suominen: Kuva: Hannu Hautala . . . Kyrönjokisoutu vauhditti tulvasuojelua ja yritti estää voimalarakentamisen. SUOMEN LUONTO ~/7•J 3K vsk.. Luonnonkuvaajan päivät täyttyvät usein myös taloudellisilla askareilla , anomuksilla ja lehtiyhteyksillä. . . Kasvimyrkytykset ovat nopeasti yleistyneet. Nyt metsä taas kiinnostaa sekä arkkitehtejä että metsänhoitajia. Saari vajoaa hiekkakuoppaan Erään tarkkasilmäisen luonnonystävän havaintojen mukaan Helsingin edustalla sijaitsevan Kutusärkän neljän metrin matalikon syvyys on pudonnut viiteentoista metriin . 23 7 Marjukka Kulmanen: Harjut kaipaavat lain suojaa 206 Summaries of the Main Articles 247 Liisa Kulhia: Miten juucuin merihiekkajuttuun . Arkkitehtien näkemys kulttuurimaan ulottamisesta erämaahan on vaihdellut eri aikakausina, välillä kiinnostus metsäluontoon on kokonaan kadonnut. . Alkuperäiskansat , usein myös vähemmistökansat, esittelivät valtakulttuurien kuristamia kulttuurejaan . 194 Kasvien ja eläinten nopea levittäytymrnen jään alta paljastuvalle Suomenniemelle alkoi jääkauden jälkeen. . Mutta yhtä vähän kuin linnut laulavat ihmisen iloksi ovat kasvien myrkytkään ihmistä varten. . Ensin oli valoa ja tilaa, sitten luonto synkkeni nykyisenkaltaiseksi. . . . . osassa sivuilla 210212 esitellään maamme luontoa vuodesta 10 000 eaa ajanlaskumme alkuun . . . Sivut 218224. . . .
Hän kannattaa väkivallatonta vastarintaa ja on harjoittanut sicä muissakin yhteyksissä . Yhteinen yleispäämäärä riittaa , keskustelu on OK mutta nilkkaan potkiminen e1. On uskallettava kärjistää ristiriita silloin , kun se voidaan tehdä rehellisyydestä tinkimättä. Enemmistö ry:ssä , ympäristönsuojeluneuvoston työja asuinympäristöjaoksessa, Helsinki-liikkeessä, Amnesty Internationalissa. Villen mielestä tarvitaan sekä kärsivällistä valistusta että suoraa huutoa, ehdotonta vastarintaa. Mutta on aina yritettävä myös keskustella ja ymmärtää . On osattava vedota tunteisiin älyllisestä rehellisyydestä tinkimättä , hän painottaa. Vastapuolen on lopulta pakko suostua vuoropuheluun ellei se halua menettää kasvojaan . Ei pitäisi turhaan kiistellä siitä , mikä on tärkeintä klassinen luonnonsuojelu , työ·ja asuinympäristö vai energiakysymykset. vsk. lee. Vastassa on myös tietämättömyys sekä jonkinlainen luonnonsuojelun vastainen hysteria. Ikuisena yhdyskuntasuunnittelun opiskelijana myös kaltaistensa keskuudessa. Hän lisää vielä: Mitkään merkittävät taloudelliset tai muuten todelliset edut eivät ole vastapuolella vaakakupissa. ''Toimiva kokonaisuus'' tarkoittaa, että tiedämme to1s1stamme , että meillä on yhteisiä viestintäkanavia , yhteisiä keskusteluja ja keskustelun avulla ehkä yhteinen kantakin eri ongelmiin . Tämä on Villen näkemys. Koijärven jälkeen. Pyrimme keskustelemaan vastapuolen kanssa. Koska maailma on kiva ja ihmiset kivoja . Hän yrittää aina tarttua ajankohtaisiin, havainnollisiin ongelmiin, ja samanaikaisesti etsiä " rakenteellisia'' syitä . Jokainen toimii tehokkaimmin siinä asiassa , jonka hän itse kokee tärkeäksi . Tapaapa nuoria luonnonsuojelijoita Koijärvellä, Ounasjoella tai ympäri Suomea siirrettävällä esiintymislavalla, heitä yhdistää himo toimia ja heti. VILLE, VÄKIVALLATON VASTUSTAJA Ville Komsi vaikutti jo ennen Koijärveä, vasemmistoliberaalina tai sen tapatsena. Haastattelut: Juha Jaakkola ja Marjukka Kulmanen Kahlein lauluin kirjelmin "Jos nyt ei toimi, tulevaisuudessa ei ole mahdollisuutta". Sehän tässä hulluinta onkin . Koijärvi-liike aikoo estää järven kuivaamisen , tehdä minkä vain voi . On yritettävä löytää yhä uusia tapoja puhua ihmisille, ei pidä jankuttaa , hän sanoo. Mitä vastaan ja miten Koijärvellä taistellaan. Koijärvi-liikkeen merkitys luonnonsuojeluliikkeelle löytyy lähinnä keinojen valikoimasta. Yritämme soveltaa väkivallattoman vastarinnan periaatteita. Nuokkuva selittely on puj;1htanut kokoussaleista pihalle, keskustelua käydään kahlein, lauluin , kirjelmin, vaelluksin, tutkimuksin, tempauksin. Emme uhkaa ketään, emme härnaa . Siltä mmusta tuntuu. Jos aiheutamme vahinkoa , yritämme korvata sen . Piittaamaton luonnon turmeleminen , eliölajien ja ympäristötyyppien hävittäminen , on rikos ihmiskuntaa kohtaan ja jotakin syvää, perimmäistä arvoa kohtaan, elämän tarkoitusta kohtaan . Ville Komsi on kuitenkin vaikuttanut liikkeen omaksumiin menetelmiin. Koska tässä on jokin selittämätön ristiriita. Pian puoli vuotta Ville itse on keskittynyt Koijärven suojeluun . Vastassa on meidän ymmärtääksemme eräiden yksityishenkilöiden, eräiden viranomaisten ja eräiden poliitikkojen hillitön jääräpäisyys sanoisin öykkärimäisyys sekä välinpitämättömyys luonnonarvoja kohtaan. Koska todellisuus on sietämätön, hän toimii. Koijärvi-liikkeellä ei varsinaisesti ole johtohahmoja on vain joukko aktiivisia ihmisiä ja puhelin ja -tilinumero. Vain äärimmäinen hölmö voi olla tajuamatta että ihmiset tuhoavat nykyään monin tavoin oman lajinsa elinehtoja. Ne tärvää kaiken ja on tehneet sen ennenkin , hän perustesuoMEN LUO TO \ 179 38. Ville, mitä uutta on ilmassa. Se osoittaa toimimalla että asia on mukanaoleville hyvin tärkeä . ]os aiheutamme kiusaa tai häiriötä, olemme siitä pahoillamme . Jos tämä onnistuu , me voimme vaikuttaa yhteiskuntaan , ulospäin , tehokkaasti, hän sanoo. 195. Tuomme huolellisesti esun omat näkökohtamme ja vaadimme vastapuolta tekemään samoin . Luonnonsuojeluliikkeen tulisi olla toimiva kokonaisuus, jonka sisällä ja liepeillä sadat kukat voivat kukkia . Yhdellä tavalla ei koskaan pysty selittämään kaikkea kaikille, ei edes oleellisinta kaikille . Mutta ihminen ei elä pelkästä betonista
Ihmisoikeudet, ihmisten veljeys ja sisaruus, luonto, elinympäristö, pehmeä teknologia, vastuu tulevaisuudesta, inhimillinen kasvu ja elämän henkinen sisältö, hän laskettelee laveasti , tapansa mukaan. Tietenkin laulujen tekeminen ja esittäminen on tällaiselle estraaditaiteilijalle konkreettisin tapa toimia. No jengi tykkäs että jees, toi on ihan okei, arvelee Tapio laulun sanoman vaikutusta n uonsoon. Kun olen pohtinut sitä, minkä vuoksi täällä yleensä ollaan , niin sitä kautta myös luonnonsuojelu on tullut minulle henkilökohtaisesti tärkeäksi , sanoo Tapio. Tänään Tapio Aarre-Ahtion mielikuvitus ja energia suuntautuvat toimintaan luonnonsuojelun puolesta. ryskyen käy . Aurinkoon saakka valitus nousee kauhusta vavahcaa kalpea kuu . Perillemenoa ei varmaankaan haitannut se, ettei alleja pesi Koijärvellä. Ihminen valtikka kourassaan käy elämän ketjua katkaisemaan . Pesät lintujen hävitä jouti ja kimallus lintuveen . Aalloilla alli souti pienine poikineen . Koneet ryskyen käy . Illalla pois lähtiessämme lupasimme tulla takaisin laulu mukanamme. Koijärvellä meille tultiin sanomaan , että kyllä tämä hyvä asia on, mutta kun nuo keinot ovat niin väärät ... Kysymys ei ole yhdestä roolista monien joukossa vaan elämän sisällöstä. Laulun säveltäjä, näyttelijä Tapio Aarre-Ahtio tunnetaan to1m1nnan miehenä. 196 Näyttää siltä, että niin sanotuilla poikkipoliittisilla kansalaisSUOMEN LUONTO \ 17'! 38. Satu sanoitti ja minä sävelsin läpi yön ja seuraavana aamuna neljältä työ oli valmis. Sitten me menimme vaimoni Satu ja minä käymään siellä. Niinkuin äidit sylissään tuutivat lapsiaan, lintuemo lainehilla sekin rakastaa poikiaan. Aloittaessaan näyttelijäuransa Kemin kaupunginteatterin Puukkojunkkareissa Tapio esiintyi samanaikaisesti körttiläisten nokkamiehenä ja yhden miehen orkesterina. Toki aallot all ille joutaa ja viri välkkyvän veen . Ei ollenkaan ymmärretty, että kun ei ole vuosikausiin tapahtunut mitään muutosta, niin pikkuhiljaa siihen odottamiseen kyllästyy . Uskon että maa on täynnä viisaita ihmisiä, jotka ovat olleet hiljaa vain siksi, että vusautta on pidetty naurettavana. Se johtuu siitä, että täällä Suomessa ei kukaan uskalla tehdä päätöksiä eikä 3 ottaa vastuuta, poliitikot vain kytS täävät toistensa lausuntoja löytääkseen niistä virhetulkintoja , Taiteilijoiden eturivi on kiinnostunut luonnonsuojelusta, vaikka varsinaisia luonnonsuomutta mitään ei tehdä. Ja ikuisena idealistina myös uskoo , että tällaiset arvot vähä vähältä asettuvat kilpailun, ahneuden, mahtailun ja väkivaltaisen uhoamisen tilalle. vsk.. tuulen turvaan sateen alaan suojaiseen vesilintu rakentaa pesän kodoksi pojalleen . . Kuohahtaa vesi. jelunäytelmiä ei toistaiseksi olekaan tehty . Voi kurki . Näytelmien avulla vaiku11aminen edelly11ää mukanaoloa siellä missä tapahtuu . Voi kurki teit erhees kun pienoisen perhees Koijärvelle toit. Teet ihminen erheen kun kurjen perheen häädät näin pois. Millä tavalla sitten näyttehj'ä voi omassa ammatissaan tehdä työtä luonnonsuojelun puolesta' Emme me välttämättä tee luonnonsuojelunäytelmiä, mutta esityksissämme pohditaan sellaisia moraalisia ja filosofisia kysymyksiä, joiden välityksellä myös ihmisen elinympäristön säilyttäminen tulee katsojalle läheiseksi , arvelee Tapio, joka tällä hetkellä työskentelee tamperelaisessa AHAA-teatterissa. D TAPIO , KOIJÄRVEN LAULAJA Kun seurasin lehdistä tätä touhua, niin ajattelin , että tuossa on oikeaa meininkiä. Ensin papereita jossitellaan portaasta toiseen ja sitten kun laki viimein tulee , se on jo kymmenen vuotta vanhentunut tai muuten vesitetty. Sitä paitsi, saattaa löytyä yhä enemmän ihmisiä, jotka kykenevät tekemään itse omassa elämässään sen, mitä saarnaavat, hän huomauttaa. Suomessa uuden lain synnyttäminen on hirveän tuskallinen prosessi . Veen varjoon. kallio taipuu itkuun vääristyy maaäidin suu . Voi kurki . Niin Tapiokin riensi Koijärvelle heti tapauksesta kuultuaan . Näin syntyi Koijärvi-laulu. Aalloilla alli soutaa pienine poikineen . Tältä pohjalta syntyi myös Koijärvi-laulu, jota Tapio on esittänyt muun muassa Kaisaniemen rockkonsertissa Helsingissä, Pelle Miljoonan ja kumppaneiden lomassa. KOM-teatterissa hän oppi taidon tehdä pelkistetyistä aineksista nautittavaa teattena. Saimme kuulla, että seuraavana aamuna alkaa ojan kaivuu
Hänestä on tärkeää , että puolustettava asia on henkilökohtaisestikin kallis, ei pelkkä toimintasuunnitelman kohta . Puhelimenkäyttöä, lehdistösuhteita, kirjoittamista. Entä Koijärvi-liike. He uskovat vielä liiaksi lausuntoihin ja julkilausumun. Jos niille vastaa että yleisötilaisuuksia, itseäkin hävettää . Ei riittänyt että kävin töyräällä vilkaisemassa oliko vesi puhdasta. vsk . Ei tässä ole kysymys hylkeiden suojelemisesta Brigitte Bardot -tyyliin. Haluamme koko Suomen Ounasjokea puolustamaan , meidän on metelöitävä. Luonnon tuhoamiskeinot etenevät paljon nopeammin kuin , meidän keinomme. Vaellus jokivarressa, asukkaiden haastattelut, lehdistön kyydittäminen paikalle, adressit ja Kemijoki Oy:n painostaminen ovat Ounasjoen puolustuskeinot. Ei yhdistyksiä tällä tavalla saa toimimaan, niissä toimivat isot ihmiset ovat jo paljon hitaampia lähtemään. Voi järjestää äkkiä vaikka lumiukkotempauksen Raksilan ja Rantakadun puolesta. Hän yrittää omasta puolestaan kaikin tavoin estää Ounasjoen rakentamista. Nyt sielläkin kihisee. Tämä on mielestäni nykypäivän kysymys tulevaisuutta varten. Kokeneena sihteerinä hän tietää papereiden pyörittämisen tuskastuttavaksi jos hoitaa ne hyvin , jää muu tekemättä. Ja aina joskus jonkun asian saa eteenpäinkin, hän huomaa. ANNIKKI , OUNASJOEN PUOLUSTAJA Ei olisi pahitteeksi että joku rohkea alkaisi selvittää mitä rötöksiä Lapin luonnolle on tehty. Annikki Mattila, Luonto-Liiton ja luonnonsuojeluliiton p11nen johtotehtävissä toimiva biologian opiskelija Oulusta on sopiva näin patistamaan . On tiedettävä miten siitä eletään , miten elämä soljuu joen valuma-alueella. Kesken hilla-ajankin. Eikö se merkitse paluuta 60-luvun "yhden asian liikkeisiin''. Hän täytti kerran seitsemäntoista Koilliskairassa ja näki samana päivänä ahmoja. Hänen elämäänsä Suomen luonnon tämänhetkinen tila ei voi olla vaiLuonnonsuojelutyö, josta tulokset näkyvät mahdollisimman pian, on Annikin työtapa. Luonnon toimintakyvyn säilyttäminen on Annikin mielestä kaikkien asia, siinä ei voi erottaa omien ja muitten asioita. Aivan eri asia on mennä ja puuhata. SUOMEN LUONTO \ l7<J 38 . Jos nyt kaikki menee ihan kannokoksi, kahlituksi veeksi ja ojitukseksi, niin eipä paljon tee mieli liikuskella. Se minusta tässä on parasta, että saman asian puolesta toimii kaikkia poliittisia suuntauksia edustavia ihmisiä. Tempauksia ovat järjestäneet luontoliittolaisten lisäksi jokivarren asukkaat itse. D 197. Siellä sentään asuvat ylimmät valjastamisen vastustajat. Ohjelmassa on maastoretkeilyä, pönttötalkoita, säännöllisiä tapaamisia. Sitä hän viime kesänä muisteli syntymäpäivänään, kun vetäisi elämänsä isoimman turskan . On kuin ei sellaista kehtaisi enää sanoakaan. Ihmiset tuntuvat kaipaavan jotain uutta kysyessään : mitäs voi tehdä , mitäs tämä yhdistys tai kerho nyt sitten tekee. Mikä on vaikeinta. Vaelluksilla on tehty tutkimusta, leireillä tilojen töitä. Tarvittiin pientä potkua, tempausta, ja ihmiset alkoivat taas uskoa mahdollisuuksiinsa, kirjoittaa nimiaan adressiin ja miettiä asiaa ehkä uudella tavalla. Mutta en tiedä sitten onko tarvetta, riippuu Kemijoki Oy:stä , Annikki arvioi. Se tapahtuu sillä tavalla että: hei nyt lähdetään tekemään lumiukkoja! ja sitten puhelinrinki ja joku kiireesti pyörällä ilmoittamaan toisille että nyt Kajaaninkadulle sille ja sille kulmalle, siellä tapahtuu. Kyllä tässä on kysymys poliittisesta liikkeestä, jos politiikalla tarkoitetaan sitä, että pyritään vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Toistaiseksi pohjoisessa on tyydytty ihailemaan metsässä istuvien ja kaivinkoneisiin kytkeytyneiden menetelmiä. Luontokerhossa toimiminen on siitä tolkullista, että osallistua voivat kaikki halukkaat, eivät vain yhdistystoiminnasta kiinnostuneet. Ounasjokea ei uskonutkaan niin isoksi asiaksi kuin se on ennenkuin puhui jokivarren ihmisten kanssa ja näki miten ratkaisevaa heille on joen tulevaisuus. Ounasjoki on hänelle kallein suojelukohde, Ounasjokivaellus mieliinpainuvin kokemus. No olihan se, otin jonkun kuvan ja pistin lehteen kauniin kuvauksen. Jos nyt ei toimi, tulevaisuudessa ei ole mahdollisuutta. Annikille luonnonharrastus on ollut osa elämää aina. Vaikeinta ja työteliäintä on uusien ihmisten vetäminen mukaan. Siihen tarvitaan tosi toimintaa. järjestöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa tähän tilanteeseen. kuttamatta. Pohjois-Suog messa on hirveästi sellaisia asioita joihin pitäisi puuttua ja heti . Annikille toiminta luonnon puolesta on opettanut paljon . Niittenkin vuosien aikana , jolloin tässä mukamas on jotakin luonnonsuojelutyötä yhdessä tehty, on otettu valtavasti takapakkia. Vesakkomyrkyt ainakin saisivat ihd'. Useilla, jotka ovat nyt mukana, on kokemuksia jo siltä 60luvulta. Valmiuksia toimia vaikka miten tavattomalla tavalla on. Minusta tuntui että minuakin tarvurnn Ounasjoella kun Kittilän perällä Tepastossakin alettiin masentua ja uskoa että kyllä se allas tulee. Näyttöä että jotain on tekeillä ja saadaan aikaankin . Innostavinta on perustaa uusia kerhoja. miset liikkeelle
Hän taitaa paitsi äidinkieltään saamea myös suomea ja englantia, puhuu lisäk198 si ruotsia, norjaa ja saksaa. Saamenkielellä kirjoittavat ovat pitäneet tekstejään hyllyllä, koska yhteinen kirjoitustapa hyväksyttiin vasta -78. Elinkeinojamme on rajoitettu ja oikeuksiamme on kavennettu, tämän vuoksi tarvitaan saamelaislakia takaamaan tämänpa1vaiset elinmahdollisuutemme, etteivät ne enää entisestään kaventuisi. Se on myös edellytys saamen kielen Alkuperäiskansojen yhteistyöllä on jo perinteitä. vsk.. Hän opiskelee Oulussa saamenkieltä, tekee saamenkielisiä lastenkirjoja ja radio-ohjelmia ja esiintyy myös laulajana viimeksi Lapin korkeakoulun avajaisissa tänä syksynä. HALUAMME OIKEUDET MAAHAN JA LUONNONVAROIHIN Kerttu Vuolab Utsjoelta oli ahkerasti esillä festivaalilla. Joku vuosi sitten oli vielä Inarin saamea osaavia koululaisia yhteensä yksitoista , nyt joka vuosi on vähemmän ja vähemmän , en enää tiedäkään kuinka SUOM EN LUONTO H7'J )8 . Oikeastaan on laiconta puhua saamea. Valoisassa kesäyössä ja päivänkin paisteessa nähtiin eri kansojen tansseja ja musiikkiesityksiä sekä kuultiin selostuksia kansojen asemasta ja oikeuksista. Usein heiltä puuttuvat myös pääväestön poliittiset oikeudet. Suomi on ainoa maa jossa on saamelaisvaltuuskunta, mutta sekin on vain neuvotteleva elin. Niinpä hän toimi tulkkina ja intiaanivaltuuskunnan oppaana. Davvi Suvva oli jatkoa kulttuurivaihdolle, joka on alkuperäiskansojen maailmanjärjestö WCIP aloitti vuonna 1976. Vaikka minä osaan hyvin suomea sanon kuitenkin että olen seitsemän vuotta muista suomalaisista jäljessä. Kolttasaamelaisten tilanne on hyvin vaikea eikä Inarin saamelaisten suhteenkaan ole paljon tehtävissä, ilmeisesti heidän kielensä kuolee . ja kulttuurin kehittymiselle. Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen Davvi Suvva, alkuperäiskansojen festivaali Yksitoista alkuperäiskansaa kokoontui juhannuksena viikon mittaiselle kulttuurifestivaalilleen Karesuvantoon, vuoroin Ruotsissa, vuoroin Suomessa. Festivaalien tarkoitus oli rohkaista ja vahvistaa luottamusta perinteisten kulttuurien tuleviin mahdollisuuksiin. Festivaalin osallistujat kuuluvat useimmat vähemmistöihin, joiden kulttuuri, taide ja perinteiset elinkeinot elävät ilman arvonantoa ja tunnustusta. Saamelaislaissa on ehdotettu saamelaisten oikeuksien tunnustamista maahan ja muihin luonnonvaroihin, sehän on elinkeinojen harjoittamisen edellytys. Puhun kyllä sekä suomea että englantia, mutta kun näen unta , näen sitä saamenlcielellä. Saamenkielisestä kirjallisuudesta on valtava pula. Esimerkillisesti saamelaisten asiaa ei ole hoidettu missaan pohjoismaassa. Niinkuin Ailu sanoo runossaan "nyt kuitenkin me tässä olemme, emme enää pohjoisemmaksi pääse, on meri edessämme'', niin on meitä saamelaisia tällä hetkellä enää noin 60 000 neljän valtion alueella. Tämä juhannusfestivaalin nuori osanottaja on saamelaisäidin ja intiaaniisän tapaamisen tulos
Pohjoisen kansat juhlivat valoa. Saamelaiset, intiaanit, syrjäänit, inuicic ja yksitoista muuta alkuperäiskansaa juhannusyössä Karesuvannossa. 'Mennään kalamettälle ' ja vaikka mentäisiin keskelle puutonta tunturia niin • ollaan kuitenkin mettällä' . Olen saanut elämäni parhaan ekologian luennon keskellä Juutuan jokea saamelaiskonferenssin aikaan kesällä -76 . Esimerkiksi jo saamelainen sanoo 'metsä', se vastaa suomen sanaa 'luonto' ja suomen sanaa 'metsä' taas vastaa sana joka tarkoittaa juuri näitä puita tässä, se on kokonaan toinen sana. Jos sinä haluat juoda siitä vettä ja menet vastavirtaan ja otat vettä vastavirtaan , si nä et saa käteesi mitään . Saamelaiseen, intiaanien ja muiden alkuperäiskansojen yhteinen huoli on miten säil y11ää kulttuurinsa teollisessa teknistyvässä yhteiskunnassa. Nykyisellä niinkutsutulla sivistyneellä maailmalla on paljon opp1m1sta alkuperäiskansoilta, saamelaisilta ja intiaaneilta ja yleensäkin kansoilta , jotka elävät lähellä luontoa, joilla on luontainen suhtautuminen luontoon. O lin siellä tulkkina Dave Monturelle ja George Manuelille , joka nyt on alkuperäiskansojen presidentti. Alkuperäiskansat elävät perinteisesti sopusoinnussa luonnon kanssa. Mutta jos sinä menet m yötävirtaan, sinulla on käsi täynnä. Dave halusi havainnollistaa luentoaan , jota piti lisko Saralle, ja sanoi että tulkaapas tänne joen rantaan . Itse hän kävelee jokeen ja käskee meidän kävellä perässä. vähän. Se virtaa. Isona miehenä hänellä on vettä vasta yli polvien , lisko on vyötä isiä ja minä ryntäitä myöten kun hän pysähtyy ja sanoo: • 'Tässä kulkee joki . SUOM EN LUONTO \ 17'> ;H " k Saamenkielellä sana ' luonto ' on hyvi n jännä: suomenkielellä luonto tarkoittaa vain tätä metsää ja luontoa tässä ympärillämme, saamenkielellä luonto on kaikki , ei vain nämä puut ja maat , vaan kivet ja vedet ja ihminen , kaikki se mikä on tämän maan ja taivaan välillä. 199
Nyt saa mennä 120 kilometriä viidakkoon ennen kuin kohtaa saman luonnon . Läheisin minulle on intiaanipuolue, Tupac Katari . Silloin paine luontoon jää pienemmäksi ja ihmisille jää enemmän aikaa itsensä kehittämiselle. Siihen haluaa bolivialainen intiaani antaa omasta ajattelutavastaan aineksia. Nimellisesti meillä on suojelualueita, mutta käytäntö on eri asia niinkuin se on koko latinalaisessa Amerikassa. On alkoholismia, itsemurhia ja ylenmääräistä kaupallisuutta. Tietenkin saamelaiset tarvitsevat tekniikkaa apuneuvoksi, tulevaisuuteenhan me katsomme . Asukkaat ovat köyhiä , heidän lukumääränsä lisääntyy ja he kuluttavat luontoa. Pääkaupunkimme viranomaiset sallivat tällaisen teollisuuden tulon, vaikka siitä on maalle pelkkää haittaa. Kaikkia ammatinharjoittajia tarvitaan suurin piirtein samassa suhteessa kuin valtaväestöissäkin on . vesien suojelemiseksi, on vain sanoja. Mutta niitä e j uhkaa lyhytnäköinen käyttö varsinkin nyt kun Brasilian puolelle ____ _. Me tarvitsemme Boliviassa teollisuutta, mutta emme halua sen haittavaikutuksia . D SUOMEN LUONTO ~/ 79 38. Joka viides vuosi olen siellä vieraillut. Tässä on yksi syy, miksi tulimme Suomeen tapaamaan muita alkuperäiskansoja, joiden kulttuurin juuret ovat samanlaiset. Metsästys, turkispyynti ja kaskenpoltto ovat heille elinehto. Palaan ensi vuoden marraskuussa kotimaahani . Teillä on mahdollisuus yhdistää korkea elintaso luonnonläheiseen elämään ja rohkaisette meitä tavoittelemaan samaa omassa maassani . Te pohjoismaalaiset olette onnistuneet siinä missä keskieurooppalaiset ovat epäonnistuneet. Luonnolliset ilot on menetetty, kosketus luontoon ja toisiin ihmisiin kadotettu . Meidän on vältettävä tarpeetonta teollisuustuotantoa. Työstäkin on tullut vitsaus. Hän on tutustunut eurooppalaiseen elämänmenoon ja seuraukset näkyvät: diplomityötään hän valmistelee stressistä ja tohtorintyötään tuskatilasta. Teknologia ei ole samaa kuin sivistys. Musiikki ja kieli ylläpitävät ikivanhaa intiaanikulttuuria, jota on vuosisatojen aikana yritetty tukahduttaa. Jos halutaan että poromies ehtii yöksi kotiin nukkumaan, ei voi odottaa että hän lähtisi kävellä tapsiskelemaan tuonne kesämerkitykselle, tekisi siellä työtä viikkorolkulla ja taas tapsiskelisi takaisin . Siksi ymmärrämme myös toistemme musiikkia. D täällä Euroopassa on ihmiselle vaikeampaa , vaikka aineellinen elintaso on korkea . vsk.. Lakimiehet, opettajat ja lääkärit toimisivat tämän kansan hyväksi. Aluksi toimin lääkärinä, sitten menen poliittiseen toimintaan. Ihanne olisi tietysti se, että ne jotka eivät pysty perinteiseen tapaan jatkamaan vaan hankkivat koulutuksensa muualta , palaisivat takaisin. Kaikki meistä eivät joudu hylkäämään entistä elinkeinoaan. Tarvitsemme hyvää HALUAMME TEOLLISUUTTA ILMAN STRESSIÄ Yksi Davvi Suvvan vieraista oli Felix Villca, bolivialainen lääketieteen opiskelija, joka nyt jatkaa opintojaan DDR:ssä. Itä-Suomea pyöräillen kolme heinäkuun kylmää viikkoa. Puolet heistä puhuu vain intiaanikieltä , joko ketsuaa tai aimaraa, toinen puoli osaa myös espanjaa. avataan teitä. Meidän mielestämme elämä 200 metsäpolitiikkaa, johon kuuluu luonnon kestävää käyttöä ja suuria suojelualueita. Tekin puhutte vesien pilaantumisesta, mutta teidän joissanne on sentään kaloja. Tunnen hyvin erään kylän Keski-Boliviassa, sen nimi on Chapare. Jokainen bolivialainen osaa soittaa jotain soitinta. Suurin tehtävä on kuitenkin luontoa kunnioittavan uuden asenteen syntyminen, sitä tarvitaan koko maailmassa. Väkivaltaisen tekniikan, moottorikelkkojen, radiomasrojen, autojen yhdistämisessä saamelaisten elämäntapaan käy vanha sanonta " tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä" . Saksalaista kemianteollisuutta pyrkii Boliviaan , koska laki ei siellä estä ympäristön pilaamista. Näin siis Kerttu, Davvi Suvvan 'jokapaikan höylä ' , jota raskaisiin tehtäviinsä usutti sydän. Vuonna 1965 sen ympärillä näki apinoita, alligaattoreita ja kaikenlaisia eläimiä. Kaikki tämä on mahdollista, mutta se ei ole helppoa. Näin paljon kaunista luontoa ja ihmisiä työssä sen keskellä. Tekemistähän riittää , jo saamelaisten laillisen aseman turvaaminen teettää työtä. Se on pieni puolue Bolivian 33 muun puolueen joukossa, mutta meitä kuunnellaan, koska meillä on intiaaniväestön tuki ja heitä on 80 % maan väestöstä. Olen ylpeä siitä, että juuri Boliviasta levisi koko Etelä-Amerikkaan asenne, että musiikki on muaanien itsenäistymisliikkeen lippu. Todellisuudessa meillä ei ole suojelualueita eikä lakeja esim. Meillä on runsaasti luonnonvaroja, varsinkin siinä 2 / 3 :ssa, joka on Amazonin sademetsää. Festivaalin jälkeen Felix vietti kesän Suomessa, mm . Myös ylikansallisten yhtiöiden luontoa pilaavalle toiminnalle tulisi panna sulku kehitysmaissa; siihen päästään vain kansainvälisellä yhteistoiminnalla. Kielen mukana säilyy perinteinen , luontoa kunnioittava ajattelutapa, johon perustamme tulevaisuudenuskomme
Joki laskee Koivulahdella mereen , jossa se muodostaa monihaaraisen ja leveän suiston . Allekirjoittajana on silloinen ministeri Arne Berner, joka totesi myös , ettei voimaloille tulisi myöntää rakennuslupaa. Vaikka tulvien perussyy siis onkin näin ''luonnonmukainen'' , on ihmisen tulvia edistävä vaikutus ollut ilmeinen. ei voimalaitosten rakentamiseen tulisi ryhtyä , varsinkin kun tällainen toimenpide ei ole tarpeellista tulvasuojelunkaan toteuttamiseksi'' . Lopputuloksena on monipuolisen jokiluonnon muuttaminen palvelemaan vain yhtä herraa: voimataloutta. . ,sk. lisuusministeriö , joka sanoi jo vuonna 1976 antamassaan lausunnossa mm . Luonnonsuojelijoiden lisäksi koskien rakentamiseen on puuttunut esimerkiksi kauppaja teolsuoMEN LUONTO ) /79 38 . näin : ''Voimalaitosten vaikutus energiatalouteen on mitätön ja hanke kallis siitä saatavaan tehoon ja energiaan nähden niilläkin kustannuksilla, jotka voimalaitosten rakentajille jaavat kannettaviksi. tulvasuojelua kohtaan. Tulvasuojelua voimalat eivät hyödytä, vaan pikemminkin haittaavat. Seuraukset ovatkin nähtävissä. KyrönJoen kohtalo kuvastaakin hyvin myös muiden saman maakunnan vesistö hankkeiden luonnetta, tuota loppuun asti hiottua ' 'voimala-automaattia'', joka jyrää alleen kaiken muun. Kyrönjoen alueen maankuulut jokivarsitasangot olivat aikoinaan veden valumaa hidasta,neiden soiden ja metsien peitossa. . Tulvia edistää lisäksi Kyrönjoen alueen savija moreenipitoinen maaperä, joka estää liian veden imeytymisen maahan pohja vedeksi . Onkin jopa esitetty, että suot tuhonneet ojitukset ovat mitätöineet tähän 201. Ne on kuitenkin nyt raivattu tehokkaasti ujitctuiksi pelloiksi, jolloin luonnollinen veden säännöstely ei enää toimi. OJITUKSET JA ENN Ä TYSSA TEET TULVIEN SYYNÄ Kyrönjoki on Pohjanmaan eteläosan suurin virta, joka saa alkunsa Suomenselän eteläpään lampareista, pikkujärvistä ja laajoilta suoalueilta. Kyrönjokisoudulla järjestetciin jokivarren asukkaiden kanssa yhteisiä kokouksia ja vauhditetciin näin kytevää vastarintaa ns. Esimerkiksi vuosina 1936-60 kesätulvia nousi Kyrönjoella neljä kertaa ja soiden ja metsien ojittamisen huippuvuosina 1961-79 jo seitsemän kertaa. Kyrönjoen keskivirtaama on pieni (43 m3/ s ja se on lähes järvetön (järvisyys vain 0,9 prosenttia) . Jos kosket valjastetaan, "ajaudutaan" näet tilanteeseen, joka vaatii myös joen alaosan porrastamista altaiden, voimaloiden ja pengerrettyjen kanavien ketjuksi . Elokuun alussa pohjanmaalaisten luonnonsuojelijoiden järjestämä Kyrönjokisoutu osoitti, että myöhäänkin tapahtuva toiminta kannattaa: lyötyä ei ole vielä lyöty. Kuitenkin täsmälleen samoista Vaasan vesipiirin ja Jyllinkosken Sähkön ajamista hankkeista riidellään yhä vuonna 1979. Tämä kärjistää virtaamapoikkeamia ja seurauksena ovat tulvat , jotka noin kerran 20 vuodessa paisuvat suurculviksi. Hankkeen kiivas ja johdonmukainen vastustus on yllättänyt rakentajat. . Ne ovat paikat Kyrönjoelle, Ylistaroon suunnitelluille voimaloille, joiden rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ratkaisee koko joen kohtalon. Ismo Tuormaa Kyrönjoesta ei luovuta Vesirakennustöillään kyseenalaista mainetta saaneen vesihallituksen seuraava suupala on Kyrönjoki, eteläisen Pohjanmaan suurin virta, jota uhkaa nyt voimalarakentaminen. Ky_rönjoella nyt käytävän kiistan syy mahtuu kahteen sanaan: Kylänpää ja Kirkonkoski
Pohjanmaan jokiluontoa aitona on enää vähän jäljellä. Sateen määrässä ei ole tänä aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Tulva-alueen maanomistajien hätää käytettiin näin häikäilemättä hyväksi tulvasuojeluun kuulumattomien hankkeiden läpiajamiseksi. TÖRNÄVÄN KOSKET KUIVUVAT Kyrönjoella on useita eri vaiheissa 202 SUO MEN LUO NTO H 7'1 38. Luonnonsuojelijat pitävätkin irvokkaana, että vesistötöitä voimaloineen käytiin tulvan jälkeen Helsingissäkin asti kiirehtimässä vedoten aiheutuneisiin vahinkoihin ja pelotellen niiden pikaisella uusiutumisella. Tämän vuoden tulvan aiheuttaneet heinäkuun sateet olivat ennätys yli 50 vuoteen. Keppi kun saattaisi pahimmassa tapauksessa karahtaa omaan nilkkaan . mennessä tehdyt tulvasuojelutyöt. vsk .. Jokivarsi on tehokkaasti raivattu ja ojitettu pelloksi ja rakennuskanta uusiutuu kaiken aikaa. Itse tulvien syiden poistamista eivät sen sijaan Vaasan vesipiiri , vesihallitus kuin muutkaan voimalarakentamista kannattavat ole ainakaan näkyvästi vaatineet
203. Kulttuurimenetyksiä eivät korvaa penkereet, voimalat ja sähkölinjat. Rantojen rakenne muuttuu, jokivarsija piennarkasviston elinmahdollisuudet kapenevat. Taloudellisen voiton takaamiseksi ne ovat kesällä jo valmiiksi täynnä vettä, eikä niihin voida etukäteen varata tilaa mahdollisesti tuleville runsaille sadevesille. kaupungin leirintäalue, museo ja luonnonpuisto . olevia hankkeita. Jo valmiina olevat altaat osoittivat heinäkuun lopun tulvien aikana surullisen hyödyttömyytensä tulvasuojelulle, vaikka ne onkin nimellisesti rakennettu juuri tätä tarkoitusta varten . Nyt Vaasan vesipiirin voimakkaasti ajama Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluja voimalaitossuunnitelma sijoittuu alueelle Ilmajoki-Seinäjoki-Ylistaro. Paikallisten lehtien yleisönosastoissa maanviljelijät kertoivatkin katkerina käyneensä tulvien aikaan päivittäin katsomassa , kuinka tulvavesi syöksyi Kalajärven altaasta hyödyttämään makeasti alapuolista Jyllinkosken Sähkön voimalaa ei muita. Seinäjoen kupeeseen runnottu Kyrkösjärven allas voimaloineen on juuri valmistumassa. Myös kalastajien mustat mietteet ymmärtää hyvin . nissä tai suunnitteilla merialueen kalastuksen kannalta erittäin aralla joen suuja suistoalueella. Tämän jälkeen vesi johdetaan altaaseen kuuluisien Törnävän koskien yläpäästä, ohjataan kulkemaan pitkin kaivettua Seinäjoen suuosan oikaisu-uomaa ja suunnataan takaisin alkuperäiseen joenuomaan Seinäjoen alapäässä. .sk. Valmiina ovat Pitkämön (Kurikka), Kalajärven (Peräseinäjoki) ja Liikapuron tekojärvet. SUOMEN LUONTO H7'J .\X . Hankkeesta on pidetty alkukokous ja katselmustilaisuus on lähiaikoina. Tämä Pohjanmaan vesistötöiden kovakouraisuutta hyvin kuvaava järjestely kuivattaa tyystin Törnävän kosket, joiden rannalla on mm . Heiltä ollaan viemässä viimeinenkin mahdollisuus jatkaa ammattiaan. Töitä on lisäksi käynKulttuurihistoriallisesti sopeutuneet rakennukset uhkaavat väistyä tekomaiseman tieltä. Pengerrysten pahimmat haitat koituvat maisemalle. Vesirakentajien suunnitelmissa niiden paino on kuitenkin osoittautunut perin vähäiseksi voimatalouden hyödyn tavoitteluun verrattuna. Eläimistökin muuttuu ja etenkin linnusto kärsisi tuntuvia menetyksiä
Luonnonsuojelijat eivät vastusta harkiten tehtyjä, tarpeellisia tulvasuojelutöitä vaan voimalarakentamista tulvasuojelun nimissä . Jokivarteen on juuri saatu rakennettua tehokkaita vesienpuhdistamoita, joista saatava hyöty uhkaa nyt kirjaimellisesti jauhautua voimaloiden turbiineihin. Jatkuvat sortumien jne. Lisäksi vesipiirin '' takataskussa" on vielä Kyrönjoen alaosan ns. Useat aivan joen rannalla sijaitsevat asuintalot ja muut rakennukset ovat uhattuina, sillä vesi nousee paikoittain jopa 5-7 metriä. MITEN MAHDOTON SAADAAN MAHDOLLISEKSI Miten tämä kaikki sitten on mahsuo MEN LUONTO l / 79 38. Saarenpään rakennukset, edustavat viimeisiä esimerkkejä Pohjanmaalle aikaisemmin niin tyypillisistä taloryhmistä. Vaasan kaupunki onkin varoittanut vesihallitusta lisälaskusta, jonka se aikoo esittää, mikäli joki rakennetaan. Vanhimmat jokivarren löydöt ulottuvat aina kivikaudelle saakka ja komeimmat säästyneet talot , mm . Vaikkei mitään pitäisi siis olla vielä virallisesti päätettynä, on vesihallitus hakenut hankkeelle tiettävästi rahoitusta jo ensi vuoden budjettianomuksessaan. muinaismuistolaki tätä edellyttää. Ja näitä ongelmia todella riittää: Veden pinnan nousu nostaa myös pohjaveden pintaa ja vettää 204 Tänä vuonna tulvat ovat olleet ennätyksellisiä Kyröjoella . Museovirasto aikookin olla mukana syksyn katselmuksessa ja esittää omat vaatimuksensa, jotka poikkeavat melkoisesti vesipiirin suunnitelmista. Samalla ovat tuhoutumassa useat vanhat myllyt ja muut muinaisja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Voitilan-Kolkkilan suunnitelma joenosalle MustasaariVähäkyrö , johon liittyvät pengerrys-, perkausja voimalatyöt porrastavatkin sitten loput Kyrönjoen vielä luonnontilaisesta osasta. Irvokasta onkin, että yritykset runnoa väkisin läpi Jyllinkosken Sähkön voimalat Ylistaroon ovat viivästyttäneet tarpeellisia tulvasuojelutöitä jo vuosia. Kirkonkosken voimala ei tosin ole mukana nykyisessä katselmuksessa mutta se kuuluu alkuperäiseen suunnitelmaan ja esitettäneen melkoisella varmuudella myöhemmin "korjaamaan" Kylänpään voimalan aiheuttamia haittoja, Ylistaron Kyrönjokitoimikunnan puuhanainen Maria-Liisa Kriikku arvelee. Tutkimusten mukaan (mm. Käytännön totuus näyttää siis olevan vallan muuta kuin julkisuudessa käytetyt korulauseet määräysten ja oikeudenmukaisuuden noudattamisesta. vsk .. Jonkun yksittäisen kohteen säästäminen ei auta , jos samalla tuhotaan koko siihen liittyvä ympäristö, toimistopäällikkö Pekka Käski museoviraston rakennushistorialliselta osastolta toteaa. MUSEOVIRASTO ON HUOLESTUNUT HANKKEISTA Tämä kaikki tapahtuu tulvasuojeluun vedoten ja syytellen samalla luonnonsuojelijoita yhteiskunnan ja maanviljelyn vastaisuudesta. peltoja, joita piti juuri suojella. Vaasa joutuu pahimmassa tapauksessa lopettamaan kokonaan Kyrönjoen veden käytön ja siirtymään pohjaveden käyttöön . korjaamiset pitävät huolen, että tilanne jää pysyväksi. Pelkästään pengerrysten vaikutukset esimerkiksi linnustoon ovat tuhoisat. Jo Ylistaron koskia porrastettaessa häviävät aikaisemmilta perkauksilta säästyneet kymmenen pientä koskea (suurimmat ovat juuri Kylänpää ja Kirkonkoski) . Laskusta on tulossa melkoinen , sillä julkisuudessa on puhuttu jopa sadasta miljoonasta markasta. Kuvaan tietenkin kuuluu, ettei vesihallitus sen paremmin kuin Vaasan vesipiirikään ole ottanut lainkaan yhteyttä museovirastoon , vaikka mm. Rajala 1978) pengerrystyöt hävittävät noin 90-95 prosenttia alkuperäisestä linnustosta rantakasvillisuuden kadotessa. Pahoja haittoja on suunnitelmien toteutuessa luvassa myös Vaasan kaupungille , jonka vesihuolto riippuu täysin Kyrönjoesta. Samalla menee tuttu anomus töiden aloittamisesta väliaikaisella työluvalla, jonka käyttäminen kuittaa paikallisen väestön viimeisenkin oikeusturvan lähinnä muodolliseksi. Kysymys on lisäksi periaatteesta: Kumpi on tärkeämpää, yli 50 000 asukkaan vesihuolto vai yhden voimayhtiön etu. Halvemmassakin vaihtoehdossa maksaisivat uudet vaadittavat puhdistustyöt liki kahdeksan miljoonaa markkaa , joten vesihallituksen '' moninaiskäyttösuunnitelmat '' tulevat siis melkoisen kalliiksi veronmaksajille. Luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan vastusta harkiten tehtyjä tarpeellisia tulvasuojelutöitä vaan vesiluonnon ja ihmisten elinympäristön tuhoavan raa'an voimalarakentamisen liittämistä mukaan tulvasuojeluun. Luonnon kärsimät tappiot ovat luku sinänsä. Lisäksi suunnitelmaa yritettäneen kiirehtiä syksyksi vesioikeuteen
Toisenlaista " ilmaa" esiintyi huomattavasti vähemmän , mutta Joissain tiedotusvälineissä luonnonsuojelijoita vastustavat mielipiteet saivat kohtuuttomankin suurta huomiota ja siirsivät näin keskustelua itse asiasta. Tulvaviikon lainatuin "musta huuli" taisi olla erään maanviljelijän kommentti luonnonsuojelijoista, "jotka soutavat peltoja pitkin Vaasaan". Nimeksi sopisi paremminkin voimahallitus. Ymmärrettävää onkin , että tällaisen tilanteen jatkuminen vuosikausia on tehnyt niin luonnonsuojelijat kuin muutkin elinympäristönsä tilasta huolestuneet ihmiset alistuneen turtuneiksi . Kyrönjokiviikon limbo taas lankeaa väistämättä Aamulehden aluetoimittajalle, joka ehätti jo kertomaan , että soutu on peruttu maanviljelijöiden vastustuksen pelossa. Asiallisesti , selkeästi , kansan keskellä ja kansan suulla. Oikeuksien selittäminen ihmisille olisi vesihallituksen asia. mistä hankkeissa itse asiassa on kysymys , kuka niistä hyötyy ja kuka kärsii, ketkä ovat he ja ketkä me. Elokuun alussa eteläpohjanmaalaisten luonnonsuojelijoiden Kyrönjokiviikko kuitenkin osoitti, että kupla on mahdollista särkeä. VesuoMEN LUONTO ~/79 38. Pari viikkoa Kyrönjokisoudun jälkeen päätti Ylistaron meijerin edustajisto lykätä vastoin hallituksensa päätöstä koskiosuuksien myymistä ja Ylistaroon samoin kuin Merikaartoon syntyivät nopeasti voimalahankkeita vastustavat komiteat. Ylistarolaisten tunteet kiteyttikin eräs paikalla olleista maanviljelijöistä: '' Puolikonnuudella kaikki oikeudet on meiltä viety koko Suomen historian ajan . Maanviljelijät eivät altaista hyödy ja mikäli asia heistä riippuu , karja tulee edelleen laiduntamaan Vähäkyrön kirkonkylänkin liepeillä. Vesihallituksen muuttaminen onkin jo kokonaan toinen asia. D 205. Vaikka toiminta Kyrönjoen osalta osoittautuisikin alkaneeksi liian myöhään , on sillä kuitenkin melkoinen arvo esimerkkinä: Mahdoton ei sittenkään ole mahdotonta, ihmisten mielet voi aina saada puolelleen ja keinotekoiset väestön keskinäiset nsuruta-asenteet muuttaa. sihallituksen vierivän kiven pysäyttäminen on nähty ylivoimaiseksi. Viikon ajan Kyrönjokivarren asukkaille Seinäjoelta aina jokisuistoon kerrottiin . Ihmisen jälki näkyy monella ravalla maisemassa . vsk. Vuosien vieriessä ei kukaan ministereistä , kansanedustajista tai muista päättäjistä enää muista, mistä itse asiassa oli vuosia sitten kysymys. Tekoaltaan virkistyskäyttöh yöd y ksi voidaan panna vaikkapa 50 markkaa / rantametri ja 100 markkaa hehtaari . Siten, että sama virasto vesihallitus suunnittelee , rakentaa ja valvoo , seisoo tukevasti samassa veneessä voimayhtiöiden kanssa. Lupa heltisi vasta Räsäsen näytettyä puheenjohtajalle lääninhallituksen valtakirjan ja sittenkin hänen puhettaan häirittiin. KYRÖNJOKISOUTU '' PITKIN PELTOJA" Ja kuinka ollakaan: ihmiset alkoivat ymmärtää ja kysellä, penätä oikeuksiaan, joita he eivät tienneet olevan olemassakaan. Jotkut eivät taas uskomatonta kyllä edes tienneet, että omistavat jokiosuuksia. dollista 70-luvun lopun Suomessa. Se on mahdollista myös käyttämällä näpparasu taskulaskinta. Se on mahdollista pätkimällä hankkeet osiin ja rakentamalla joet ylhäältä alaspäin , jolloin voidaan jatkuvasti korjata " ennalta arvaamattomia haittoja. Pohjanmaan vesirakentamisessa on kaikki mahdollista. Luulisi , että elämme oikeusvaltiossa, mutta totuus on toista.'' Avainasemassa olevien Ylistarolaisten kiukunpurkaus ei jäänyt tähän. Yleisin vastaus oli vesirakentajien hyvin luoma harhakuva, ettei kunnollisia korvauksia pakkolunastustilanteessa muuten tulisi . Vesihallituksellakin näyttää olevan joku muu tehtävä, mikä sille on määrätty. Todellisuudessa asia on päin vastoin: ne , jotka eivät myyneet , saavat mahdollisessa pakkolunastuksessa aina käyvän hinnan . Katselmustilaisuudet, joissa vesihallituksen pitäisi esiintyä tavallaan vastapuolena voimayhtiöille ja edustaa tavallista kansalaista , ovatkin usein saaneet lähes tragikoomisia piirteitä. Luonnontilaisen jokivesistön virkistysarvo samoissa arvioissa on tietenkin markoissa mitattuna nolla. Vihaisina ja hieman noloina Ylistaron asukkaat kertoivat, miksi he olivat myyneet koskiosuutensa vastoin yhteistä sopimusta. Näin ei kuitenkaan tapahdu , totesi läänin ympäristönsuojelun tarkastaja Esko Räsänen, jolta itseltään suoranaisesti kiellettiin puheenvuorot hankkeiden alkukokouksessa
Tosin pohjavesien suojelemiseksi liialliselta maa-aineksien otolta on olemassa vesihallituksen valvontaohje, joka on lähetetty kuluneena kesänä vesipiireille ja tiedoksi kaikille kunnille . Pakkoluovutetaanko harjut rahalla vai rauhoitetaanko ilman sitä. Niin kauan kuin sitä odotellaan, maastosota riehuu eikä kuoppia peitetä. Maanomistajat ja varsinkin väliin tunkevat sorakauppiaat muuttaisivat mielellään kivetkin rahaksi, silloinkin kun harju suojeltaisiin. Muut lakiesityksen laatijat pitävät harjuja kansallisomaisuutena. Laki maankamaran ainesten otosta on hävinnyt käsittelyn toisensa perästä. Näin on esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Harjuille voi hyvin suunnitella retkeilyalueita, lenkkeilypolkuja ja paikoin loma-asutustakin. SUOJELUA KAIPAAVIEN HARJUJEN "JONO" on pitkä, sanoo valtakunnallisen harjututkimuksen vastuullinen tutkija Osmo Kontturi . LAKI EI KOSKE HARJULUONTOON Harjujen suuren taloudellisen arvon takia niiden käyttöä ei ole tohdittu rajoicraa; esim . Valtakunnallisesti merkittäviä suojelua kaipaavia harjuja on pitkästi toista sataa yhteensä kymmeniä tuhansia hehtaareja. Harjuja 206 olisi säilytettävä geologiansa ja kasvillisuutensa tähden. TALOUDELLINEN ETU VAI LUONNONARVO. Löytöpaikka rauhoitetaan välittömästi. Hallitus on valmistellut eduskunnalle lakiesityksen maankamaran ainesten otosta. Muinaismuistolaki kieltää muinaisjäännösten hävittämisen . Tulos on valtakunnallisesta harjututkimuksesta, joka on edennyt Lappiin. Pohjavedet on säilytettävä taajamille. SUOMEN LUONTO \ 179 38. Sen pohjalta tullaan suunnittelemaan Suomelle harjujensuojel uohjelma. Harjuluontoa suojelisi parhaiten virkistyskäyttö. Laki naapuruussuhteista antaa mahdollisuuden puuttua sorankaivuun haittoihin , mutta ei estä mitenkään etukäteen harjujen kaivamista. luonnonsuojelulakiin ei sisälly mitaan säännöksiä maankamaran ainesten otosta . Mutta vesilakikaan ei mahdollista etukäteissuojelua, elleivät alueen pohjavesivarastot ole jo käytössä. Harjuja halaa sorankaivaja, pohjavedenottaja, virkistäytyjä ja suojelija. Kun on määritelty taso , jonka alapuolelta ei saa kaivaa ilman vesioikeuden lupaa, voi vesilaucakunta kieltää soranoton. Valtakunnallinen harjututkimus koluaa nyt Lappia ja tutkimusraportti on valmistumassa. Ennen sitä vain prosentti Suomen pinta-alasta on lakisääteisten rajoitusten alaista. Tutkimuksen mukaan vaurioita on tapahtunut metsätieverkostojen, hakkuiden ja rakentamisen takia ja suurin nakertaja on ollut soran kaivuu . Havainto on silminnäkijän, joka itse mittasi syvyyksiä Helsingin edustalla. Luonnonsuojelulain piiriin maankamara kuulu isi , koska harjut ylittävät kuntarajat ja ovat ikäänkui n kansallista omaisuutta, jonka suojeleminen on yhteiskunnallinen tehtävä. Soralakia pyörittävään rattaaseen on juuttunut kivenjärkäle: korvaukset. Vastapainoksi nykyisissä luonnonja kansallispuistoissa on vain vähän suojelullisesti merkittäviä harjuja eikä suunniteltujen uusienkaan puistojen perustaminen tässä suhteessa oleellisesti paranna tilannetta. Sorasärkkiä on kadonnut Suomenlahdesta. Jotta edes merkittävimmät harjukohteet vo1ta1sun säästää myös tulevien sukupolvien ihailtaviksi , tarvi craisiin h uomatravaa asenteiden muutosta suojelun suuntaan ja pikaista maankamarankaivuuta koskevan lainsäädännön uudistusta. Vesilakiin maankamaran ainesten otto kuuluu , se kieltää pilaamasta pohjavesivarantoja , ja kaivuuseen on saatava vesioikeuden lupa. Siinä esitetään , että pohjavedenotcajac suoritta1s1vat alueellaan tutkimuksia siitä , miten maanotto voi vaikuttaa pohjavesiin. Harjuluonnon vahingoksi koituu riita omistajien ja käyttäj ien välillä. Harjututkimuksen tuloksia ei ole vielä kokonaisuudessaan julkistettu , mutta on jo selvillä hälyttävimmät pisteet kartalla: Lounais-Suomi, Vaasan lääni , Oulun ympäristö ja Uusimaa. Vain soranotto on useimmiten ristiriidassa muiden käyttötarkoitusten kanssa. Sorankaivuun yhteydessä tällaisia löytöjä saattaa tulla esiin ja työt on keskeytettävä . vsk.. Puolueiden harjujensuojeluhenki kyllä pihisee esimerkiksi Suomen Luonto l /79:n kyselyssä. Marjukka Kulmanen Harjut kaipaavat lain suojaa Luonnontilaista harjumaisemaa on jäljellä Etelä-Suomessa 20 %, VäliSuomessa 30 % ja Pohjois-Suomessa 50 % . Suurten keskusten liepeillä on vain ammottavia aukkoja. Merenpohja on vajonnut paikoin kymmenenkin metriä. nämä äärinäkemykset ovat jo jarruttaneet lakiesityksen valmistelua. Siihen tarvittaisiin etukäteissuojelupykälää . Vielä nakertamattomat harjut ja merenpohja kaipaavatkin kiireesti lain suojaa
takin kuin omasta ympäristöstä. Soranoton tarkoituksenmukaisuutta voi kuitenkin kyseisen lain '' luonnon turmeltumista' ' koskevan kohdan perusteella arvostella. Itse kaivamista ei voi tämän perusteella estää. Useinkin hylätyt soranottoalueet jäävät hoitamatta vuosikausiksi. < Rakennuslaissa on säännöksiä Paljaaksi hakkuu korostaa harjujen geologisia piirteitä, mutta tuhoaa luonnontilaisen harjumaiseman pirkäksi aikaa. maankamaran ainesten otosta, jos toiminta tapahtuu kaava-alueella 207 SUOMEN LUONTO 5179 38 . ,sk.. Koitereen halki kulkeva Lammassaaren harjujakso on eräs Eteläja Keski-Suomen edustavimpia harjukokonaisuuksia, mutta senkin rantoja uhkaavat Koitereen säännöstelyn aiheuttamat siivoushakkuuc. Ilomantsin Multisärkät. Laki meren pilaamisen ehkäisemisestä· kieltää jätteen tai muun aineen levittämisen mereen, ja tämän perusteella kaivuutoiminnan voi kieltää jos kaivuusta aiheutuu jätettä. Rikoslaki kieltää kuoppien kaivamisen toiselle, ja jos sellaisen kaivaa, se on varustettava varoituskilvellä ja suoja-aidalla. Vaikka tämä onkin kotitarvekäyttöä, se vaarantaa ympäristön tilaa. Tielaissa on edellisenkaltaisia 2 säännöksiä; liikennettä ei saa vaag rantaa kuopilla. Terveydenhoitolaki edellyttää lupaa väestökeskuksessa sijaitsei valle soranottopaikalle, ellei paik.::: kaa ole varattu jo kaavassa. ';; Yksityisistä" teistä" annettu laki 8 sallii soranoton tietä varten muusLaajamittaista soran nostoa pohjaveden pinnan alapuolelta Maskun kunnan vedeno11amon lähistöltä
Minähän olen ihan tavallinen ihminen, olen perheenäiti , ollut töissä ja hoitanut perhettä samanaikaisesti ... Se ei ole välttämätöntä. Maiseman tai luonnonesiintymän tuhoamisen estäminen vaatii rajoituksia soranottoon. Olin uinut ja ulkoillut siellä aina. vuodelta -23 olevan luonnonsuojelulain uudistukseen. Kieltoja on voitava asettaa ilman korvausvelvollisuutta. Maankamaran aineksia koskeva lainvalmistelu on ollut vireillä jo 60-luvulta lähtien. Eräitä edellytyksiä täytyy olla. Liisa Kulhia , vapaaehtoinen " cutkiva journalisti" , on tehnyt useita paljastuksia, viimeksi Helsingin edustan hiekkojen "katoamisesta ''. Rajoituksia voi myös pidentää viisitai kaksivuotiskausittain. Rakennuslain uudistusesityksissä on katsottu kansallisvarallisuudeksi luonto ja esitetty luvanvaraiseksi toimenpiteet jotka luontoa muuttavat. Mitä menetelmiä olet käyttänyt' Ovatko ne tavallisen kansalaisen ulottuvilla' Monilla on sellainen käsitys että pitää olla oppinut ja hirvittävä tietomäärä ja valmiudet kun lähtee asioita tonkimaan . Seutukaavoissa ei ole säädöksiä kaivuualueista. Vuonna -74 sisäasiainministeriö asetti maankamaratoimikunnan, jonka esitys on pohjana hallituksen nyt antamassa lakiesityksessä. Jos kaava on vasta tekeillä, soranottoa voi valvoa hakemalla alueelle toimenpidekieltoa maaraajoiksi kerrallaan. Asemakaavassa on erityissäännös, jonka mukaan aluetta voidaan suojella erityisalueena. Kaavoissa voi määrätä suojeltavaksi alueita sijaintinsa, luonnonkauneutensa tai muiden luonnonsuhteidensa takia. Ihmisille annetaan sellainen käsitys että tämä on välttämätöntä , mitään muuta vaih toehtoa ei ole. Kiellot tai luvat ovat maistraatin tai rakennuslautakunnan as101ta. tai kaava on jo laadittavana. Rupesin samana aamuna soittelemaan, soitin ainakin kahteentoista eri virastoon sinä samana aamupäivänä. On oltava tuntumaa tiedon SUOMEN LUONTO \ /7</ 38 . D 208 Liisa Kulhia: Miten • • Juutu1n rnerihiekka• Juttuun Kun kävelin Hattelmalan harjanteilla, yhtäkkiä se meni poikki. Tajusin, että jos soraa ottaa, hyvästi matalikko , se menee sen siliän uen. HYVÄSTI MATALIKKO Ihmetyttää, miten tällaiseen voi joutua' Merihiekkajuttuun' Ennen kuulumattoman hienolta matalikolta kaupunki antoi luvan nostaa soraa. Joka paikassa sanottiin että '' onhan se hieno matalikko mutta ei asialle voi mitään" Ei käynyt järkeeni. Yleiskaava-alueelle kiellon myöntää sisäasiainministeriö viideksi vuodeksi, asemakaava-alueelle samoin mutta kahdeksi vuodeksi ja rakennuskaava-alueelle lääninhallitus enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Helsingin edustalta ei enää oteta hiekkaa, samat kourat hamuavat nyt maanpäällisiä Nurmijärvellä. Siitä se alkoi. Soranotto on tehtävä luvanvaraiseksi. Kantelu perustui selvityksiin , joita hän on tehnyt ja tekee edelleen vapaa-ajallaan. sorasäännöksiä on yritetty mm. Mutta nyt elämäntilanteeni on toinen, vuoden -76 syksystä se muuttui. Jollain lailla ihminen turtuu . Huomasin , että tämähän on hirvittävän jännittävää , en ole televisiossa nähnyt yhtään niin jännittävää ohjelmaa kuin elämäni kaksi viimeistä vuotta. Jos yhteiskunnalle tai kunnille asetetaan korvausvastuu, käy helposti niin että niiden pelossa lupa myönnetään joka anojalle. Tiesin, että Vuosaaren edustalla on rauhoituspiirikin, 300 metriä rauhoitettua hiekkarantaa. Tuli tämä hiekkajuttu, joka johti uudelle tielle. ei silloin voinut hoidella asioita , ei silloin ehtinyt eikä jaksanut. HIEKKA TIE UUTEEN ELÄMÄÄN Mistä aktiivinen ote , omakohtaisen vaikuttamisen halu . Varmaan monella muullakin olisi , jos olisi mahdollisuus. Koin ihan kuin uudestisyntymisen. Liisa Kulhia Helsingin Herttoniemestä kanteli kaksi vuotta sitten oikeuskanslerille merihiekan kaivamisesta Itä-Helsingin rannikolta . Alueiden jälkihoito on myös turvattava. ,sk.. ON SAATAVA LAKI säännöstelemään soranottoa. Yleis-, asemaja rakennuskaavassa on kaikissa kieltoja toimenpiteistä, jotka vaikeuttavat alueen käyttämistä sille varattuun tarkoitukseen. Muutin yksinäni asumaan , pääsin näistä perheenhuoltajan velvollisuuksista. VOI PÄÄTYÄ MILJOONAPALJASTUKSIIN Olet selvitellyt muitakin kuin tämän merihiekkajutun . Ainestenottoa on voitava yhteiskunnan taholta valvoa. Kun jouduin Vuosaaren merihiekkajuttuun , minulle selvisi että kyse on isoista rahoista
Mutta se että väärinkäytöksiä on paljastunut vaikka niitä ei lopullisesti selvitettäisikään tekee virastot ja yritykset varovaisiksi. Miksi tarvitaan tällainen huijarilinkki väliin, miksei TVL ole organisoinut itse soranottoa' Yhteiskuntaa ei pidä pakottaa maksamaan jostakin semmoisesta mikä jo luonnostaan on kansallisomaisuutta. Eiväthän nämä niin sanotut rosvot itse siellä toimistoissa istu , siellähän on toimiston henkilökunta . LAKI JOTA EI OLE Olet parhaillaan toimittajana harjuja käsittelevässä televisiodokumentissa 'Laki jota ei ole' . Tässä hiekassa ja soralakijupakassa ruumiillistuu se mikä jokaisella muullakin alalla on pielessä. Ei ole kysymys maaperinnöstä eikä toiminnasta yksilön oikeutta vastaan, jos soranottoa rajoitetta1s11n . Eiväthän Lohja Oy, Partek, Keimolan Kaivin ja sorakeisari Tauno Valo ole omistaneet perimmältään näitä alueita. Joku pieni lahjusjuttu on helppo hoitaa, mutta silloin kun tullaan näihin isoihin kysymyksiin niin se on hyvin vaarallista koko yhteiskunnan kannalta että niitä ruvetaan selvittämään. Entä virkamiehiltä' Kunnon kansalainen ei kunnioita eikä pelkää kaikenmaailman virkamiehiä vaan ymmärtää että he ovat hänen palvelijoitaan. Heillekin järjestyy näin kanava. Tämä on täydellinen virhekuvitelma, heidät pitäisi saada käsittämään että he ovat meidän palvelijoitamme , me maksamme heidän palkkansa. Keneen se vaikuttaa se vaikuttaa keinottelijoihin . He pystyvät määräämään kaikesta, he omistavat meidät pienet kansalaiset. KUNNON KANSALAINEN JA VIRKAMIES Millaisia ominaisuuksia yhteiskunnassamme vaaditaan meiltä tavallisilta ihmisiltä. Löysin vesioikeuden kirjaamon sekaisesta mapista , johon ei ollut koskettu vuoden -68 jälkeen , sopimuksen vuodelta -65 . Mutta minä tiukennan kovastikin tyyliä, pistän ne seinää vasten , vaadin niiltä vastauksen . Useimmiten on olemassa pieni konttorirotta , joka tekee sitä likaista työtä eikä tule minulle kertomaan että tämmöistä vääryyttä on kuule tapahtunut. Ja että tietää oikeutensa: että asiakirjat ovat julkisia, tieto on saatavissa, se pitää kertoa . Nythän on voitu todeta , ettei vanhoja rikkeitä halutakaan selvittää , se on liian epämiellyttävää. ta , heitä on tietysti peloteltu ja kielletty. Minä haluan antaa sorakauppiaista epämiellyttäviä assosiaatioita: näytän että he ovat varkaita. Sen takia ne varmaan yritetään haudata. Mutta kun menen semmoisen ihmisen luo niin hän kyllä vaistoaa, että olen ihan oikeilla jäljillä. hankintaan. Sanon yksinkertaisesti , että minulla on oikeus saada tämä tieto. Senhän voi jokainen oppia. Viimeisen puolen vuoden aikana olen todennut , että tässä valtakunnassa ei ole yhtään ihan selvää asiaa. PALJASTELUA ALA KERRALLAAN Mitä merkitystä mielestäsi on paljastuksilla. Maankamaralakiesityksessä kansalle yritetään esittää että tässä pyritään sosialisoimaan yksityisen ihmisen maata, valtio iskee hirvittävät kyntensä jokaisen kotikontuun . Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Ja semmoinen että ottaa aina yleisen edun huomioon eikä aja jonkun yksityisen etua. Sitäpaitsi esimerkiksi TVL ostaa kaupan hinnalla hiekkaa keinottelijoilta. Ollaan vaan kaikessa rauhassa. He ovat hyvin alttiiSUO MEN LUONTO \ 17•> .\H vsk. Ensin minuun suhtauduttiin hyväntahtoisesti hymyillen, että mitäs tuo nainen nyt tuollaisia kyselee , eihän se kuitenkaan mitään tiedä. Kunnon virkamies puolestaan on aina valpas. Sitä ei ollut siirretty Helsingin kaupungille ja näin kaupunki ei ollut saanut sille kuuluvia miljoonia puhdistamon rakentamisesta. Kun lukee papereita, katselee asioita , tarkkailee ympäristöään, täytyisi olla koko ajan kyselypäällä eikä luottaa siihen että meillähän on tämä ihana byrokratia ja poliitikot, jotka hoitaa. Ja sitten on virkamiehet, jotka ovat päätöksenteon keskivaiheilla eivätkä pysty puuttumaan asian lopulliseen ratkaisuun mutta näkevät että juttu on pielessä. Nythän päättäville virkamiehille on syntynyt harha , että he jollain tavalla omistavat tämän valtakunnan ja koko tämän luonnon. Tupakkatehtailija haluaa antaa ihmisille onnellisia assosiaatioita. 209. Että ihminen on vapaa ja sitoutumaton eikä kukaan painosta häntä. Ja varuillaan . Liisa Kulhiana saat ehkä helpommin tietoa kuin me , jotka ilmoitamme että luonnonsuojeluliitosta päivää . Ja on oltava vapaus. He ovat erittäin alttiita kertomaan, edellyttäen että heidän nimensä ei tule ilmi. Tämän paljastelu täytyy vain tehdä ala kerrallaan. Varsinkaan ympäristönsuojelun alalla. Täytyy tietää mitä hakee , mutta voivat tiedot tulla sattumaltakin kuten kerran minulle miljoonasopimus jätevesimapissa. Kun oli teknillistä asiantuntemusta vaativa kysymys , virkailijat kuin armosta ilmoittivat jotakin. Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. He ovat ostaneet ne erittäin halvalla yksinkertaisilta tavallisilta ihmisiltä, huijanneet, kertomatta ollenkaan miten aikovat hyötyä niistä. Yhteiskunnalla täytyy olla oikeus säilyttää määrättyjä arvoja, tämän täytyy olla itsestään selvyys. KONTTORIROTT A, KESKIVAIHEEN VIRKAMIES JA ... Mitä haluat ohjelmalla sanoa. On oltava aikaa
VARHAISLÄMPÖKAUSI Maamme luonto eli ns. Kesien lämpötila nousi tuntuvasti ja sai aikaan, että jäätikkö alkoi sulaa nopeammin kuin talvisaikaan ehti uutta lunta ja jäätä kertyä. Niistä saadaan käsitys mikroskooppisten siitepölyhiukkasten nojalla, joita on lukemattomin määrin peittynyt soiden ja järvien arkistoihin. Valtamereen yhteydessä ollut Yoldiameri ulottui Etelä-Suomessa 150-200 metriä nykyistä Itämeren pintaa korkeammalle. Ilmeisesti metsien historia, s.o . Pohjan perille kuuluvia lajeja, "rikkaruohoja " ja eteläiseen aromaiden kalkkia vaativia kasveja . Mm. Kysysuo MEN LUONTO ) 179 38. vsk .. Kasvi peite ei ollut vielä ehtinyt vakiintua , eli kuten sanotaan sulkeutua, vaan muistutti aukkoisuudessaan nykyisiä hiekkaisia merenrantoja tai jokivarsisomerikkoja taikka ihmistoiminnan piirissä olevia paikkoja, ratapenkkoja, pihamaita tai tienvarsia. Ilmasto lämpeni lähes uskomattoman nopeasti, kesät olivat kohta preboreaalikauden alussa erikoisen lämpimiä, vaikka 210 talvet pysyivätkin ankarina. Erikoisen selvästi ravinnerikkaus ilmeni järvissä joissakin tapauksissa niiden reaktio oli emäksinen ja veden suolapitoisuus ainakin murtoveden luokkaa. Jäätikön reuna oli siellä suhteellisen ohut ja peräytyi nopeasti ilmaston lämmetessä paljastaen altaan kuivaa maata. Luonteenomaista onkin , että monet ensimmäisistä maakasveista, ns. PUUTTOMAN KASVILLISUUDEN AIKA Jään kahleista taikka meren helmasta paljastuneelle maalle alkoi todellinen kasvien ja eläinten kilpajuoksu. Muutamien kymmenten , Joissakin tapauksissa parin sadan vuoden kuluessa ehti paikalle myös pensaita ja puita. koivumetsien muuttuminen vähitellen sekametsiksi ja lopuksi lähes puhtaiksi mäntymetsiksi kuvastaa puulajien erilaista leviämisnopeutta. Se on kuitenkin arka kilpailulle vaatien runsaasti valoa, ja niinpä se joutui väistymään kookkaampien puiden tieltä. Yrjö Vasari Muinais-Suomen luonto VI Jääkaudenj älkeinen aika Tutussa maisemassa on usein ajaton tuntu vaikuttaa siltä, kuin ei luonnossa mikään oleellisesti muuttuisi. JÄÄN VALTA MURTUU Noin 10 000 vuotta sitten päättyi viimeinen jääkausi ja alkoi jääkauden jälkeinen aika, jota me parhaillaan elämme. Tällaisissa oloissa pystyvät kilpailullisesti heikotkin kasvilajit pitämään puoliaan ainakin jonkin aikaa. varhaislämpökaudella 10 000-6 500 vuotta sitten nopeiden muutosten luonnehtimaa aikaa. Tilaa oli. Nykyisin se on löytänyt elintilan vain ripeimmän maankohoamisen piiristä merenrannalta , missä se kasvaa kapeana vyönä meren ja päälle tunkevan metsän rajalla. Suurin osa Etelä-Suomea jäi jäätikön sulaessa meren alle. Ilmasto oli mantereista, mihin liittyi sekin, että vuotuinen sademaara pysyi sangen alhaisena. Rintarinnan saattoi tavata nykyisin tunturiseuduille ja Soissa säilyneet vesipähkinän hedelmät osoittavat ilmaston olleen nykyistä lämpimämmän. Nykyisin vesipähkinä kasvaa vasta Keski-Euroopassa. Se oli yleinen kautta suurimman osan Suomea etelästä napapiirin lähettyville saakka. Valoa oli, sillä metsä ei vielä vähään aikaan ehtinyt paikalle varjostamaan, ja niinpä jäätikön jäljissä ja meren rannoilla versoi iloisen kirjava kukkatarha . Eräs ensimmäisistä oli nykyisin Pohjanlahden rannikoilla kasvava piikkinen, kaunismarjainen cyrnipensas (Hippophae rhamnoides). lhmisiän puitteissa muutos onkin häviävän pieni, mutta asia on toisin vuosituhanten taustaa vasten tarkasteltuna. pioneerilajeista, olivat nykyisin rikkaruohoina tavattavia lajeja' Jääkauden päättymisvaiheen ja jääkauden jälkeisen ajan ensimmäistä kasvillisuutta leimasi suuri lajistollinen kirjavuus ja vakiintumattomuus. Kysymys oli vain siitä , mikä laji tai mitkä lajit ehtivät ensinnä paikalle ja joutuivat toistensa seuraan. Itä-Suomessa oli tilanne toinen kuin Etelä-Suomessa. maaperän kalkkipitoisuus oli yleisesti nykyistä huomattavasti korkeampi , samoin pH . Tällaisissa oloissa tarjoutui elintilaa hyvin monenkirjavalle kasvilajistolle. Elollinen luontomme on kokenut suuren määrän vaihteluita jääkautta seuranneiden kymmenentuhannen vuoden kuluessa. Selvimmin tämä näkyi metsien puulajisuhteissa. 10 000 vuoden rajapyykki tarkoittaa hetkeä, jolloin ilmastossa tapahtui ratkaiseva muutos. Jään tai veden alta paljastui jatkuvasti uutta , tuoretta maata, jota ei sateiden huuhtelu ollut vielä ehtinyt köyhdyttää , vaan joka sisälsi runsaasti kasvien ravinteita. Etelä-Suomessa lähti jäätikön reuna ripeästi peräytymään Salpausseliltä, jotka olivat kerrostuneet jäätikön reunalle 800 000 vuoden mittaisen myöhäisjääkauden viimeisen vaiheen, nuoremman Dryaskauden aikana
Maamme eri osissa koivikko oli jossain määrin eriikäinen , sillä mänty eteni maahamme pääasiassa etelästä pohjoiMuutamassa kymmenessä vuodessa jäätikön jättämälle maalle levittäytyivät ensimmäiset puut ja pensaat. 211. Lounais-Suomessa mäntymetsien valtakausi oli noin 7 000-6 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, niinsanottuna boreaaliaikana, Lapissa noin 6 5005 500 ennen Kristuksen syntymää. Itä-Suomessa sekoittui koivumetsiin jo sangen varhaisessa vaiheessa harmaaleppää, mäntyä ja kuustakin , Etelä-Suomessa mäntyä ja pähkinäpensasta. Ensimmäiset metsät muistuttivat nykyisiä runturikoivikoita, aluskasvillisuus oli vain paljon runsaslajisempaa. Ulkoasultaan ne muistuttivat nykyisiä Lapin metsänrajakoivikoita, mutta niiden aluskasvillisuus oli olennaisesti toinen , avoimempi Ja monilajisempi. Suurimmassa osassa Eteläja Keski-Suomea noin 6 000 v ennen Kristuksen syntymää oli mänty metsien pääpuulajina. tietomme ovat erityisen hyvät, silLämpökauden jälkeen ilmasto muuttui kosteammaksi ja viileämmäksi: havupuut valtasivat alaa ja soisruminen kiihtyi . Taakse voit meren sijasta kuvitella jäätikön reunan. Maamme eliömaailma li1 sääntyi jatkuvasti uusilla lajeilla . Havupuut ovat huomattavasti hitaampia, joskin biologisesti voimakkaampia. Ilmasto oli edelleen mantereista, lämminkesäistä ja suhteellisen kuivaa. seen ja idästä länteen tunkeutuen yhä yleisemmäksi sekapuuksi koivumetsun. lä joissa ja muinaisissa järvikerrostumissa säilyvät kasvijäännökset parhaiten. Ne ovat todellisia SUOMEN LUONTO \ /79 38 vsk. Kynäjalava ([Jlmus laevis) lienee ilmaantunut myös sangen varhain EteläSuomeen. Esilämpökaudella oli vain nykyiseen tilanteeseen verrattuna suurena erona kuusen harvinaisuus tai sen puuttuminen metsistä. Kun ne aikanaan ehtivät lehtipuiden valtaamille maille, kehittyy niistä metsien valtapuusto. Ennen pitkää männystä tulikin metsien valtapuu. Lehtipuut , koivu, haapa , leppä ja pajut ovat nopeimpia leviämään ehtien ensiksi syntyneisiin metsättömiin aukkoihin . myksessä on sama ilmiö, joka on havaittavissa nykyisin metsäpalojen ja hakkuiden jäljiltä. Jäätikön alta paljastuneelle ravinteiselle, huuhtoutumattomalle maalle kiirehtii heti runsas ruohoja heinäkasvien joukko. Lähes puhtaiden koivumetsien aika kesti kenties parisataa vuotta. .3 Soiden ja vesien kasveja koskevat e .2. Maaperä muuttui happamammaksi, metsien kasvilajisto köyhtyi . Maisema sai synkän yksitorisen metsämeren luonteen . Ensimmäiset varsinaiset metsät olivat koivuvaltaisia
Suomenniemen metsät olivat lehteviä sekametsiä, suot reheviä lettoja, nevoja ja luhtasoita. Pohjoisimmaksi lienee edennyt lehmus, jonka hedelmiä on tavattu Hyrynsalmella saakka Kainuussa . Eteläja Keski-Suomessa soiden luonne muuttui suuresti . Tämä pätee myös eliöiden kokoon nähden . Sademäärä kuitenkin pysyi suunnilleen ennallaan ja seurauksena oli kosteuden lisääntyminen haihtumisen vähetessä viileämmissä oloissa. Meren suolapitoisuus aleni ja lämpöti la laski , myös humusainesta ilmaantui mereen ja kaikkien näiden tekijöiden tuloksena merenkin tuottokyky laski. Salmiyhteydet Tanskan tienoilla olivat nykyistä avarammat ja niinpä sisämeremme suolapitoisuus olikin selvästi nykyistä suurempi. ILMASTON HUONONEMISEN AIKA Litorinakauden paratiisillisen yltäkylläisiä oloja kesti noin parituhatta vuotta. Hyvin monissa tapauksissa se paisui paksuksi , keskeltä korkeimmaksi rahkakakuksi ja suot muuttuivat keidasso;ksi. Koivua oli puhtaina metsinä vain kapeana saumana pohjoisimmassa Lapissa ja Ruijassa sekä tunturien lakiosissa. Litorinakauden lopulla ja ilmaston huonotessa se alkoi toden teolla tunkeutua metsiimme idästä päin . On sanottu, että Suomen luonto oli synkimmillään ennen esi1S1emme saapumista Suomenniemelle . Maamme karttakuva muistutti suuresti nykyistä tilannetta , mutta meri peitti alleen vielä huomattavia osia nykyisistä alavista rannikkoseuduista. Aikaisemmat lehtevät sekametsät muuttuivat havupuuvaltaisiksi. D SUOM EN LUONTO \ / 7'1 38. Litorinameressä viihtyi kuitenkin myös grönlanninhylje , jota Fennoskandiassa nykyisin tavataan vain Vienanmeressä ja Muurmanoio rannikolla. Varsinaisen Suomenniemen sekametsien pohjoispuolella vallitsivat koivu-mäntymetsät. Lämpötila oli vähintään yhtä korkea kuin aikaisemmin vahaislämpökaudella, mutta kosteus oli paljon aikaisempaa suurempi. Erityisen tärkeä metsästyksen muoto lienee ollut hylkeenpyynti, joka kohdistui varsinkin norppaan . Tämä kehitys nopeutui huomattavasti noin 2 500-3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua , jolloin niin sanotun ilmaston huononemisvaiheen katsotaan alkaneen. LÄMPÖKAUDEN HUIPPU Kasvillisuuden ripeä kehitys saavutti tavallaan lakipisteensä noin 4 500 ennen ajanlaskumme alkua. Kautta Järvi-Suomen tavattiin vaihtelevassa mitassa niin sanottu212 ja jaloja lehtipuita, pähkinäpensasta, jalavaa, tammea, saarnea ja lehmusta. vsk .. Jalot lehtipuut hävisivät monilta aikaisemmilta seuduiltaan. Maat laihtuivat, metsien , soiden ja vesien luonne muuttui. Pohjoisilla metsänrajaseuduilla alkoi mänty väistyä uloimmista asemistaan . Kivikauden liikkuvalle metsästäjäja kalastajaväestölle riitti niin veden kuin metsän viljaa. Luontomme kehittyi yhä enemmän ja enemmän nykyisen kaltaiseksi. Lämpimyys ja suolapitoisuus oli edullista meren eliöstölle ja Litorinameren eliömaailma oli huomattavasti nykyistä runsaampi niin lajien kuin yksilömäärien suhteen. Järvet olivat kirkkaita ja rikasravinteisia ja niitä kuroutui jatkuvasti uusia Itämeren (taikka sen esivaiheiden) piinstä. Koko joukko nykyisin eteläisinä pidettäviä kasvilajeja kasvoi varhaislämpökaudella huomattavasti nykyistä pohjoisempana. Koira kuului ihmisen seuralaisiin kivikaudelta saakka ja lienee auttanut häntä metsänriistan saalistam1sessa. Tästähän oli jo edellä puhe vaateliaan vesikasvilajiston yhteydessä. Luonnon köyhtyminen ulottui myös mereen . Runsaat sateet köyhdyttivät maata ja monet vaateliaat kasvilajit lakkasivat leviämästä ja ensimerkiksi eräät eteläiset kasvilajit väistyä pohjoisimmilta kasvupaikoiltaan . Poikkeavia piirteitä olivat kuitenkin majavan sekä villipeuran yleisyys. Lajisto alkoi kuitenkin vähetä nimenomaan maaperän huuhtoutumisen vuoksi . Niille olivat edullisia niin lämpimät kesät kuin vesien ja soiden suuri ravinnerikkaus. Tämä johtuu soista ja happamista maista peräisin olevista runsaasti humusta sisältävistä vesistä. Vaivihkaa, ihmissilmältä varmaan huomaamatta, alkoi luonto jo silloin hitaasti köyhtyä . Vesikasvilajisto olikin varhaislämpökaudella aivan erikoisen runsas. On laadittu karttoja sen yleistymisestä metsissämme ja osoitettu , että ehdittyään itärajamme yli noin 6 000 vuotta sitten se valtasi LounaisSuomen saaristonkin noin 3 000-2 500 vuotta sitten . Niin kesien kuin talvien lämpötila laski . Esimerkkeinä tällaisista mainitaan usein karvalehti (Ceratophyllum demersum), notkea näkinruoho (Najas flexilis) , varstasara (Carex pseudocyperus) ja rantayritti (Lycopus europaeus). Tanskan salmiyhteydet muuttuivat aikaisempaa ahtaammiksi ja sen myötä Litorinameri vaihtui Itämereksi. Nykyisillä metsänrajaseuduilla vallitsi mänty. Synkät havumetsät, karut suot ja ruskeavetiset järvet vallitsivat maisemaamme. luonnon menneisyyttä tallettavia arkistoja. Eläinlajisto oli ilmeisesti olennaisesti samanlaista kuin nykyisin . Kuusi oli kuulunut metsiimme jo varhaislämpökaudella, mutta ilmeisesti vetäytynyt välillä tyystin rajan taakse. Olosuhteet lienevät vastanneet suurin piirtein Itämeren etelärannikoilla nykyisin vallitsevia. Vesien kirkkaus hävisi ja järvillemme ja joillemme yleinen ruskea väritys tuli vallitsevaksi . Pähkinäpensas kasvoi vielä Keski-Pohjanmaalla, Lappajärvellä. Ilmasto oli lämmintä ja kosteaa. Luonto uhkui rehevyyttään, ei koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen ole luontomme tuottokyky ollut suurempi. Aikaisemmat rehevät luhtaiset ja lettoiset suot saivat päälleen rahkapeitteen . Kivikauden asukkaille, joiden elinympäristönä oli usein merenrannikko , tarjoutui runsaasti ravintoa. Litorinakautisista kerrostumista löydetyt sinisimpukan (Mytilus edulis) kuoret esimerkiksi ovat huomattavasti nykyistä suurempia
Sokrateen myrkkymalja, intiaanien nuolija kalamyrkyt olivat kasvikunnan tuotteita, ja muinaiset suomalaisetkin pyysivät kettuja ja susia kasvimyrkyillä. Kaikkein kavalimpia ovat kuitenkin solumyrkyt, joiden vaikutus ilmenee vasta useiden päivien kuluttua . SUO MEN LUONTO 5/7'J .l8 . Seppo Vuokko M yrkkykasvit • naapurinamme Näsiän maistaminenkin jo polttaa suuta ja jo kaksitoista marjaa on aikuiselle tappava annos. Vaarallisempia ovat keskushermostoon vaikuttavat myrkyt kuten myrkkykeison, tai sydämen toimintaan vaikuttavat kuten kielon myrkkyaineet. Näsiän mehu aiheuttaa iholla rakkuloi1a ja haavoja . Suhteellisen vaarattomia ovat sellaiset, jotka heti aiheuttavat pahoinvointia ja oksennusta, jolloin myrkkykin poistuu elimistöstä. Mutta joukossa on muutamia kymmeniä tappavan myrkyllisiä lajeja, joten luonnonantimien käyttäjän on tiedettävä, mitä kerää. Myrkky213. Yhtä vähän kuin linnut laulavat ihmisten iloksi, ovat kasvien myrkytkään ihmistä varten. Silloin myrkkyä ei enää voi elimistöstä poistaa, vaan lääkärit joutuvat taistelemaan vaurioiden paikkaamiseksi. Myrkyillään kasvit torjuvat kasveja syöviä eläimiä, sienitauteja ja kilpailevia kasvinkumppaneitaan. Usein nämä solumyrkyt tuhoavat vain tiettyjen elinten , kuten maksan tai munuaisten solukkoja ja oireet aiheutuvatkin näiden elinten toiminnan häiriintymisestä. .sk Kasveissa Ja sienissä on hyvin monia , eri tavoin vaikuttavia myrkkyjä . Suomen noin 1 500 :sta putkilokasvista ja vajaasta 2 000:sta suursienestä ilmeisesti useat sadat lajit ovat ravinnoksi kelvollisia
Myrkkysienitiedusteluja on tänä kesänä kertynyt 2 5 7, sekin 50 % enemmän kuin edellisenä kesänä. Vakaissa oloissa tätä kilpaa tuskin huomaa. Kun valtamerten saarille, joilta puuttuivat kasveja syövät maanisäkkäät, vietiin sikoja, rottia, vuotapauksia on onneksi vain muutamia vuosittain. On syytä muistaa , että monien ruusukasvien siemenet ovat myrkyllisiä, vaikka hedelmä onkin syötävä. Vakavia, teho-osastoilla hoidettavia seuraukset ovat usein näkyviä. KASVIMYRKYTYKSET Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myrkytyskeskus kokoaa tietoja kaikista myrkytyksistä ja myrkyllisistä aineista. Mutta useimmilla myrkyillä lienee tarkoituksensa. Useimmiten ensiapu, oksentaminen ja lääkehiili, riittävät hoidoksi . Toimittajan kysym yksiin vastasivat vc. Vuoden 1978 kaikista 774:stä potilaasta oli alle viisivuotiaita 648 ja 4 5 oli 6-15-vuotiaita, siis lapsia kaikkihia ja kaneja, niiltä hyvin nopeasti kuoli sukupuuttoon suuri joukko meheviä kasvilajeja, joilla ei ollut mitään puolustuskeinoja tusuoMEN LUONTO ) /79 38. Vaarallisia ovat myös näsiä , sudenmarja , punakoiso ja tyräkit. Samalla kasvit kohosivat toiseksi suurimmaksi tiedustelujen ryhmäksi lääkkeiden jälkeen. Kasvien tai sienten määrityksiin siellä ei kuitenkaan pystytä, vaan kysyjän on yleensä itse selvitettävä kasvitai sienilaji. Kasvit tietenkin pyrkivät suojautumaan syöjiltänsä; okaiset oksat, piikkiset lehdet, karvas maku ja myrkyllisyys ovat kasvien suojakeinoja. vsk .. EVOLUUTION KILPAJUOKSU Kasvit "etsivät" jatkuvasti parempia keinoja torjua eläimiä. Ne kasviyksilöt, jotka ovat vastenmielisimpiä eläimille, saavat eniten jälkeläisiä ja niin tämä kasvin puolustuskeino yleistyy. Myrkytyskeskus myös vastaa myrkytyksiä koskeviin tiedusteluihin ja antaa hoito-ohjeita. Jotkut aineet on suunnattu erityisesti tauteja aiheuttavia sieniä tai bakteereja vastaan kuten männyn pihkan terpeenit. Kun kasvilaji onnistuu kehittämään hyvän puolustuskeinon, on eläinraukalla vain kolme vaihtoehtoa: joko se siirtyy syömään muita kasveja, tai kehittää itselleen kyvyn edelleen käyttää samaa kasvilajia, tai kuolee sukupuuttoon. Muita myrkyllisiä huonekasveja ovat mm . Eniten tiedusteluja tulee huonekasvien ja pihapiirin koristekasvien myrkyllisyydestä. Näin kasvi ja sitä syövä eläin kehittyvät kilpaa rinta rinnan : kasvin uuteen puolustuskeinoon on keksittävä vastakeino tai kuolema tulee; toisella kilparadalla kasvin on pystyttävä pitämään eläimet niin kauan loitolla, että ehtii tuottaa jälkeläisiä. Ketkii syöviic myrkyllisiii kasveja. Jotkut myrkyt saattavat olla vain kasvin elintoimintojen tarpeettomia jopa kasville itselleenkin haitallisia sivutuotteita, jotka kasvi varastoi lehtiin ja poistaa ne pudottaessaan lehtensä. Viime vuonna tehtiin kaikkiaan 8 766 myrkytystiedustelua , Joista kasveja koski 774 ja sieniä 416. seitikin syo)la on varmaan aikaisemmin hoidettu ja haudattukin munuaispotilaina. myrkytyskeskuslääkäri Kalle Hoppu ja farmaseutti Maija-Liisa Koski. Aivan vastaavasti eläinpopulaatiossa ne yksilöt, jotka pystyvät käyttämään ravinnokseen myös uuden puolustuskeinon kehittäneitä kasveja, saavat enemmän jälkeläisiä kuin muut. Kuinka paljon kasvit aiheuccavac myrkycyksifi. MIKSI KASVI ON MYRKYLLINEN, Kaikkien kasvimyrkkyjen todellista tarkoitusta ei tiedetä. Tosin suurin osa myrkytyksistä johtuu silloinkin leikkokukkina olevien kielojen pureskelemisesta tai kielomaljakon veden juomisesta. Ovatko myrkytykset vakavia. Mutta kun ihminen puuttuu asioihin siirtämällä kasvitai eläinlajeja uusille seuduille, 214 Harmaamustesieni ja ilmeisesti myös nuijamalikka (kuvassa) aiheuttavat yhdessä alkoholin kanssa myrkytyksen, mutta ovat muutoin vaarattomia. Noin neljäsosa tiedusteluista koskee jonkinasteisia 01reica aiheuttaneita myrkytyksiä. Ei siis pidä pureskella luumun, kirsikan , pihlajan tai omenan siemeniä' Luonnonkasveista kysytään eniten kielon myrkyllisyydestä. Listalla johtavat vehka ja joulutähti. Pihakasveista aiheuttaa tiedusteluja eniten koreamarjainen kuusama, runsaasti myöskin selja, lumimarja ja tuhkapensas. Tarkkaa myrkytyksen määrää ei tiedä kukaan , mutta tänne tulleiden tiedustelujen määrä kertonee jotakin. peikonlehti ja liljakasvit. Tänä vuonna on jo yksin kesäkuukausina tullut 594 kyselyä myrkyllisistä kasveista; määrä on kasvanut peräti 7 3 % edellisestä kesästä. Vain vihreät kasvit pystyvät sitomaan auringon energiaa ja koko muu ekosysteemi saa energiansa kasveista syömällä niitä (tai syömällä kasvinsyöjiä). Mitkii kasvit aiheuttavat eniten myrkytyksifi
Vesakkomyrkyistä tulee muutamia kymmeniä tiedusteluja vuosittain. lokkaita vastaan . Monet näistä kasveista olisivat varmaan sopineet myös ihmisen ravintokasveiksi1 Vastaavasti kasvit ovat niitä SUOMEN LUONTO ) 179 38. Usein vain on vaikea varmuudella sanoa , mistä oireet johtuvat: pahoinvoinnin voi aiheuttaa yhtä hyvin ylensyönti , ruokamyrkytys kuin marjoissa tai sienissä oleva myrkkykin. Sienimyrkytysten uhrit sen s1iaan ovat etupäässä aikuisia. Marjakuusi on aiheuttanut lukuisten hevosten kuoleman, mutta hirvi pistelee pötsiinsä marjakuusen versoja aivan haitatta. myrkkykeison lokerolliset, mehevät juurakot maistuvat imeliltä. aan 693. Tämä on selvä vihje eläimille: syökää marjoja , mutta älkää purko siementä rikki. Onko liså"å"ntynyt kiinnostus villivihanneksiin ja muuhun luonnon kasvien hyvåksikfiyttöön lisännyt myrkytyksifii Tällaisia myrkytyksiä on ollut vain yksittäistapauksia. Tällöin eräs mahdollinen selitys on, että aikaisemmin yhtenä lajina pidetty kasvi sisältääkin kaksi toisilleen läheistä lajia, joista toinen on myrkyllinen, toinen ei . Mutta miksi monet marjat sitten ovat myrkyllisiä. Kodistakin olisi syytä poistaa myrkylliset huonekasvit silloin kun perheessä on pieniä lapsia. Myrkyllisillä kasveilla ei ole mitään yhteisiä tuntomerkkejä. Potilas pitäisi saada oksentamaan ja sen jälkeen hänelle annetaan lääkehiiltä veteen lietettynä. Makukaan ei aina varoita, esim. Minkåhista ensiapua annetaan kasvimyrkytyksiin. D syövien eläinten puuttuessa ryöstäytyneet hankaliksi rikkakasveiksi; tunnettu esimerkki on Australian opuntiakaktusongelma. Useat 215. Marjakuusen siementä ympäröivä mehevä , punainen siemenvaippa on vaaraton. vsk. Marjan tarkoitushan on houkutella eläin syömään ja siten levittämään sen siemeniä. Ensiksi pyritään poistamaan myrkky. JOSKUS MYRKYLLINEN, JOSKUS EI Useista kasveista on varsin ristiriitaisia tietoja: jonkun kokemuksen mukaan kasvi on myrkyllinen, toiset ovat syöneet sitä haitatta. Alle kaksivuotiaille lapsille oksetusaine tai kasvin myrkky voivat aiheuttaa niin voimakkaan oksennuksen ja ripulin, että lapsen nestetasapaino järkkyy. Jollei halua hävittää tai siirtää muualle leikkipaikan vieressä olevia kuusamia tai tuhkapensaita, kannattaa nyppiä marjat ja kukat pois ainakin alimmista oksista. Mm . Myrkyllisenkään kasvin kaikki osat eivät aina ole myrkyllisiä. Miten vå"fttyy myrkytyksiltå". Myös saman lajin eri kantojen (rotujen, lajikkeiden, jalosteiden) välillä voi olla eroja: tunnettu esimerkki on myrkyllisestä lupiinista jalostettu rehulup11m. Entfi vesakkomyrkkyjen ja muiden vastaavien aineiden jfifimfit marjoissa ja sienissfi. Näin siemenet kulkeutuvat ehjinä ja itämiskykyisinä eläinten ulosteissa kauaskin emopuusta. Kokillakin voi olla osuutensa kasvin käyttökelpoisuuteen . Useimmissa tapauksissa oksentaminen ja lääkehiili riittääkin hoidoksi, mutta jos yhä ilmaantuu uusia oireita, on syytä hakeutua lääkärin hoitoon. Vähän vanhemmille lapsille voi jo opettaa, mitä marjoja ja kasveja voi syödä . Lapsipotilaat onkin syytä muita herkemmin tuoda lääkärinhoitoon. Useimmat ihmiselle myrkylliset marjat eivät olekaan linnuille myrkyllisiä; ehkä kehityksen "tarkoituksena" onkin ollut jättää koko sato linnuille ja sulkea pois marjasaaliilta nisäkkäät, jotka murskaavat siemenet hampaillaan . Joka tapauksessa vesakkomyrkytysalueiden ja nenvars1en marjat ja sienet on syytä jättää keräämättä. Tuskin on myöskään sellaista kasvia, joka kelpaisi kaikille eläimille : persilja on myrkkyä häkkilinnuille. Näin paljastui olevan piispanhiipan suhteen: pohjanpiispanhiippa on myrkyllinen, etelänpiispanhiippa ei . Myrkyllisiä kasveja syövät nimenomaan pienet lapset , ei edes paha maku estä pureskelemasta kaikkea mahdollista. Kun lasten kohdalla tiedustellaan kasvin mahdollista myrkyllisyyttä heti kun lapsen on havaittu syöneen kasvia, soittavat aikuiset vasta, jos oireita ilmaantuu. TOISEN KUOLO, TOISEN LEIPÄ Niin tehokasta on kilpailu puolin ja toisin, että tuskin on sellaista kasvia , jota mikään eläin ei söisi: näsiänkin lehdillä elää hyönteistoukkia ja sen marjoja syövät linnut. Lehtien , juurakoiden Ja siementen myrkyllisyys on helppo selittää puolustuskeinoksi eläimiä vastaan. raparperin ja suolaheinän lehtien käyttö salaattina on aiheuttanut myrkytyksiä . Myrkyllisiä kasveja ei pitäisi istuttaa aivan lasten leikkipaikkojen lähelle. Myrkytyskeskus, puhelin 90-4 711 , vastaa myrkytyksiä koskeviin tiedusteluihin
Harmaanmustes1enen nautummen yhdessä alkoholin kanssa aiheuttaa tunnetusti tukalan olon, mut• ta vastaavia kasvija sienilajeja, jotka yhdessä alkoholin tai jonkun lääkeaineen kanssa ovat myrkyllisiä, voi olla muitakin . Rantojen kaunista, muua myrkyllistä punakoisoa käytetään joskus koristekasvinakjn . Tunnettuja ovat viljanjyvissä elävät homeet, jotka ovat aiheutta• neet kuolemaankin johtaneita myrkytyksiä , sekä rukiin jyvissä elävä torajyväsieni, joka ennen te• hokkaita viljapuhdistuskeinoia aiheutti jopa tuhansien ihmisten hengen vaatineita epidemianluontoisia myrkytyksiä. Kasvissa loisiva sieni tai eläin voi tehdä kasvin myrkylliseksi . Ampiaiset humaltuvat, pörräävät sekapäisinä, putoavat kukiltakin ja hiukan virottuaan suuntaavat kulkunsa taas uuteen kukkaan . Myös joidenkin juolukan myrkyllisyyttä 216 Kielon myrkyt liukenevat osi11ain veteen, ja lapsia on kuollut iuornaan vetcä kielomalia· kosta. -sk.. Koreat marjat ovat myös vaarallisia. koskevien havaintojen on arveltu johtuneen juolukassa loisivasta sienestä. Lehtoneidonvaippa houkuttelee Tokkurainen amp1amen onkin SUOMEN LUONTO ) /7'/ 38 . MYRKKY HOUKUTTIMENA ampiaisia huumaavalla medellä. Pohjois-Suomen lehtojen punakonnanmarja ja sen eteläsuomalainen serkku mustakonnanmarja ovat molemmat myrkyllisiä. myrkylliset aineet joko hajoavat kuumennettaessa (papujen myrkyllinen valkuaisaine ja rouskujen myrkyt) tai haihtuvat kuivattaessa (korvasienen myrkky) . Pilaantu· neiden sienten tai hedelmien käyttö ruoaksi voi aiheuttaa vat· sanväänteitä, vaikkei kasvi sinällään myrkyllinen olekaan
Ilmeisesti myös monet suuria, puhtaita yhden lajin kasvustoja muodostavat lajit ovat tehokkaita ympäristönsä ''myrkyttäjiä' ' . Kuten eläimiä torjuttaessa , ei menestys nytkään ole täydellinen. Mutta ympäristön myrkyttäminen voi luonnossakin käydä myrkynlevittäjälle itselleen kohtalokkaaksi: myrkkyä kertyy ajanmittaan maahan liikaa eikä kasvi itsekään pysty enää kasvamaan siinä. Useat kasvit , ehkä suorastaan useimmat, erittävät maahan tai ilmaan aineita , jotka ovat toisille kasveille myrkyllisiä. Näin käy mesimarjalle : hyvä , tiheä mesimarjakasvusto tulee muutaman vuoden kuluttua aukkoiseksi , ja kuolee vähitellen kokonaan. D 21 7. 5 ! !2. Tehokkaimpia meidän kasvistossamme ovat ehkä j suuret saniaiset, jotka vielä varjos" tuksellaan täydentävät myrkyn vaikutusta. MYRKKYÄ TOISILLE KASVEILLE Kasvit taistelevat koko ajan myös keskenään elintilasta. PoronjäTyr!ikkien _valkoif:1en maitiaisneste on voimakkaasti ihoa ja limakalvoja ärsyttävää, ja vaarallista myos s,lm,lle. Tämä voisi olla syynä myös useiden vesikasvien kuten 3 järviruo 'on , järvikaislan ja palpaif koiden kasvustoissa oleviin auk< Hullukaalia ja monia muira myrkyllisiä kasveja on käyreuy lääkekasveinakin . Silti esimerkiksi velholehti on sopeutunut kasvamaan juuri saniaisten varjossa. Vain harvan kasvin eritteet ovat kaikille muille lajeille myrkyllisiä. SUOMEN LUONTO \ /7'J .\H . "' Käenkaalin raikas maku johtuu oksaalihaposta. koihin ja merkillisiin rengaskasvustoihin . Oksaalihappo sitoo kalsiumia ja runsas käenkaalin tai suolaheinän syöminen voi aiheuttaa elimistössä vakavan kalsiuminvajauksen. parempi pölyttäjä kuin aivan selvä: huumautuneena se ei pidä itseään yhtä siistinä vaan kuljettelee lehtoneidonvaipan isoja siitepölymyhkyjä otsallaan. .-k. ;; Lehmät jättävät laicumella kulleron ja muut leinikkikasvit rauhaan . Ketotyräkk1. kälät erittävät aineita , jotka estävät männyntaimien kasvua . Pieni mä,irä voi vaivoihin au11aakin, multa yliannosrus vapau11aa ruskisra kokonaan . Kasvin kuivuessa myrkyllisyys häviää
ARKKITEHDIT JA METSÄ Metsät eivät sinänsä kuulu arkkitehtien mielenkiinnon piiriin. Alvar Aalto esitti oman, ympäristöhygieenisiin vaatimuksiin nojautuvan kaupunkirakentamisen periaatteensa: '' Allekirjoittanut pitää Suomen tapaisessa maassa ainoana oikeana sellaista asemakaavallista menetelmää , jossa asuntoalueiksi valitaan vain kaikkein paras ja useita sekä biologisia että psykologisia etuja sisältävä maasto.' ' Aallon periaatteen mukaan rakentaminen on sijoitettava metsään, mutta hänen lähtökohtansa olivat vallan toisenlaiset kuin kansallisromantiikan kaudella. Suomalaista maisemaa on muotoillut muun muassa kaksi ammattikuntaa, arkkitehdit ja metsänhoitajat. VALOA , ILMAA JA VIHREYTTÄ 1930-luvun uuden kansainvälisen arkkitehtuurin funktionalismin vaatimuksiin kuului Le Corbusierin iskulause: valoa, ilmaa ja vihreyttä. Kaupunki on aina ollut arkkitehdeille läheisempi kuin maaseutu. Ihanneasetelmia olivat esim . Saarisen Suur-Merijoki ja Gallen-Kallelan Ruoveden ateljee. He ovat ennen kaikkea rakentajia, uusien ympäristöjen luojia. Nyt suunnittelijoita kiinnostavat myös rakennusten väliset ja ulkopuoliset alueet. Työkenttä siirtyi silloin hetkeksi maaseudulle ja arkkitehdit oppivat tuntemaan entistä paremmin maansa ja sen luonnon asettamat ehdot. Tom Simons Metsän kauneutta luomassa Uusi vakava haaste yhdyskuntasuunnittelijoille on luontomme ja maisemamme viime vuosien kielteinen kehityskulku. 218 KULTTUURIMAAN VYÖHYKE METSISSÄ Hvitträskin rakentamisen aikoihin ihailtiin Suomen jylhää erämaaluontoa. Molempia ammattikuntia on askarruttanut metsän kauneus , sen tulkinta ja kehittämistavat , ja juuri tässä piilevät myös heidän yhteistyönsä siemenet. Mutta tämä pätee paremmin muualla maailmassa kuin meillä Suomessa. Luonnonsuojelun periaatteiden saaminen täysipainoisesti mukaan suunnitteluun edellyttää kuitenkin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä luonnonsuojelijoiden, luonnontieteilijöiden ja yhdyskuntasuunnittelijoiden kesken. Eräässä yhteydessä kaupungin rakentamiseen liittyviä kustannuksia pohtiessaan Aalto toteaa: ''Kaikista kallein on raikas ilma, koska se ei ole vain tuuletuksen vaan myös kaupunkisuunnittelun ongelma. Sota-aika ja siihen liittyvä valtaisa jälleenrakentamiskausi oli tuonut useita uusia piirteitä arkkitehtuuriimme. Yhdyskuntiemme voimakkaan rakentamisen aikana heitä ei kiinnostanut luonnonsuojelu, vaikka siitä juuri silloin käytiin kiivainta keskustelua. Vaikka heillä on osittain erilainen tausta löytyy myös yhteistä. Se oli vastaus mannermaan kaupunkien ahtaisiin ja epäterveellisiin kivikasarmeihin . Myös luonnonsuojeluliikkeen voimakas toiminta tuottaa näkyviä tuloksia yhdyskuntasuunnittelun alalla. Tilanne on selvästi muuttunut. Kun maalta 1940-luvun loppupuolella sitten palailtiin takaisin SUOMEN LUONTO \ 17'! JH vsk.. Metsän myönteinen vaikutus ihmisen terveyteen ja mielentilaan tiedostettiin nyt selvästi ja arkkitehtuurin tehtäväksi asetettiin lähentää metsän parhaita puolia ja ihmisiä toisiinsa. Funktionalismin penaatteet saivat harvaanasutussa ja maaseutuvaltaisessa Suomessa omat sovellutuksensa. Siitä lähtien kun lahjakas arkkitehtiryhmä Gesellius-LindgrenSaarinen vuosisadan alussa rakensi Hvitträskinsä Kirkkonummen metsäiseen maisemaan metsät ovat askarruttaneet arkkitehteJamme. Rakennuksia ei kuitenkaan si101tettu keskelle koskematonta metsää, vaan niiden läheisyyteen raivattiin kulttuurimaan vyöhyke, joka rehevine istutuksineen ja puutarhoineen osoitti missä kulkee raja ihmisen muokkaaman luonnon ja ympäröivän 'erämaan' välillä. Raikas ilma maksaa hehtaareittain maata , hyviä puutarhoja ja metsiä ja niittyjä ja liikennetilaa.'' METSÄKAUPUNKI LUONNONSUOJELUA ARKKITEHTUURIN KEINOIN Suomalaisen arkkitehtuurin kukoistuskausi, 1950-luku , nojautui paljolti funktionalismin ajatuksiin . Täällä kaikkialla läsnä olevaan metsään törmää arkkitehtikin . Arkkitehdit halusivat viedä rakennuksensa keskelle koskematonta sydänmaata. Arkkitehtien ja metsänhoitajien aatehistoriallisissa perinteissä paljastuu näet yhteinen syvästi inhimillinen suuntaus
Gallen-Kallela jo mieltyikin Jylhänkärkeen , mutta sitten hän kuullosteli : "Se on lehmänkello. Suunnitellessaan Kau11uan tehtaan asuntoalueen ( 1939) hän osoi11i mitä tarkoi11i : " Pääasuncoalueeksi on vali11u koko seutukunnan korkein maastomuodostuma, jossa näki>alan vapaus, kasvullisuus, maaperän kuivuus ym . Tarina kertoo Emil Wikströmin ja Akseli Gallen-Kallelan yhdessä etsineen soudellen asuinpaikkaa Vanajaveden rannoilta. kaikki ovat korkeinta ja edullisinta asteita! " SUO MEN LUONTO 517'! \H . ,sk Keskiaukeaman kuvasi Leena Saraste. A. Arkkitehdit ja muut taiteilijat halusivat viedä rakennuksensa keskelle koskematonta sydänmaata. Hänen tavoitteensa oli valita ainoastaan luonnonympäristi>n kaikkein miellyttävimmät ja parhaat kohteet ihmisen rakennuspaikoiksi. Kansallisromantiikan aikoihin ihailtiin Suomen erämaaluontoa. Ku va on Suomen Luonnon kansija keskiaukeamakilpailun satoa. Aalto kehi11i 30-luvulla funktionalistisia rakentamisen ja luonnon lähentäm isen periaa11eita. Etemmäs minun pitää mennä. '' Kuva Visa vuorelta, jonne Vikström rakensi ateljeensa. 219
Kasvillisuuden peittävyys 1 2 3 metsäreunan muotoja; keskirivi: puuryhmien yhteismuodot; alarivi : suomalaisen metsän petusgeometriat, kuusi = kolmio, mänty = neliö ja koivu = ympyrä. Jotta luonnon muodot eivät korostuisi niiden sisällön kustannuksella on tällaiset tutkimukset tehtävä yhteistyössä metsänhoitajien, muiden luonnontieteilijöiden ja arkkitehtien välillä. Ylärivi: 50-luvulla metsäkaupungin kukoistuskautena arkkitehdit suhtautuivat luontoon todellisina luonnonsuojelijoina. i Pietilä, jonka ilmeikkäässä arkkitehtuurissa luonnon muotokielellä on keskeinen si., Ja. Erityisen kirkkaasti luonnonsuojelun sanoma heijastuu arkkitehtiprofessori A. vsk.. Blomstedt 'in julkaisemattomista muistiinpanoista. Simons, Ympäristön arvot ja seutukaavoitus v:lca 1970. Kuva metsä tilana-panelista "Tila< tarha" -näyttelystä v:lta 1971. 222 SUOMEN LUONTO ) /79 38. Arkkitehtuuri pyrkii jakamaan maan pintaa siten, että niin ihmiset kuin eläimet ja kasvit saavat siitä osuutensa." Kuva ja teksti A . 4 5 Esimerkki arkkitehtien tehdystä luonnonympäristön rakentamisen sietokyvyn tutkimuksesta, joka perustuu metsän visuaalisiin ominaisuuksien erittelyyn. Merkittävä poikkeus arkkitehtuurin yleisestä linjasta 60ja 70-luvulla on arkkitehtiprofessori R. " Arkkitehtuuri on sitä, että metsiä rakastetaan ja että asutus niihin suunnitellaan puustoa säästäen. Kuva tutkimuksesta: T. Arkkitehdin metsägeometriaa. Blomstedt 'in tuotannossa
luovat mielenkiintoisen kontrastin edessä kasvavien pilarimaisten männynrunkojen kanssa. Kellomäen käyttämjstä met.,; siköistä tutkimuksessaan vuodelta 1975 223. SUOME LUONTO 1r 9 38. Blomstedt ja hänen aikalaisensa suhtautuvat luontoon todellisina luonnonsuojelijoina . Aikamme uuden arkkitehtuurin kielen tulee pohjautua luonnon kieleen : '' Arkkitehtuurin todelliset lait ovat paljon lähempänä sanokaamme nyt esimerkiksi Punkaharjun tai vastakkaisen luonnonmuodostuman valitakseni Grand canyonin tilarytmiikkaa kuin joitakin kaavoihin kangistuneita renesanssi-teoreetikkojen sommitteluoppaita' ' . Silloinen rakennustekniikka tuki näitä pyrkimyksiä; ei ollut raskaita koneita eikä tilaa vaativia rakentamisen aikaisia järjestelyjä, myös rakennustehokkuudet olivat kauttaaltaan pieniä. Voimakkaan luonnonläheisen arkkitehtuuritulkinnan on esittänyt arkkitehtiprofessori Aulis Blomstedt. BETONISAAREKKEIOEN AIKA 1960-luvulla rakentaminen ja muut ympäristöön kohdistuvat Metsänhoitajat lähestyvät tänään metsän kauneusarvoja selvittämällä metsän käyttäjien mielipiteitä. Heidän töit1 tensä ansioksi voidaan lukea, että { niissä käsitellään maanpintaa ja " olemassaolevaa kasvillisuutta hellävaraisesti. He pyrkivät löytämään metsän kauneustekijöiden ekologiset määritteet. Luonnontekijöiden sisältökysymykset korostuvat niissä kokonaismuodon kustannuksella. Heidän tietojaan pitäisi ·e täydentää arkkitehtuuriteoriaan kuuluvilla .2 estetiikan yleisillä lailla. vsk kaupunkiympäristön rakentamiseen seurasi mukana uudenlaisia periaatteita. Metsäkaupunki yhdistää metsän esteettiset ominaisuudet ja arkkitehtuurin. Kuvaotteet metsänhoitaja S. Hänen mukaansa arkkitehtuurin ja luonnonmuodostelmien esteettiset ominaisuudet yhtyvät. metsäkaupunki, jossa tietoisesti pyrittiin jatkamaan ja säilyttämään metsäluonto uusilla kerrostaloalueilla aitona . Syntyi ns . Kuuluisaksi tullut esimerkki tästä on suomalaisesta metsästä otettu kuva , jossa metsään sijoitetun rakennuksen korostetut horisontaaliaiheet räystäsviiva , ikkunanauha , sokkeli ym
Salisch'in mukaan ''metsämiehen ei tule pelkästään luoda kauneutta, vaan hänen tulee myös opettaa metsäkävijä ymmärtämään ja pitämään arvossa metsän komeutta ". Luonnonsuojeluaatteen esitaistelija Rolf Palmgren on tämän oivaltanut kenties paremmin kuin muut: "Ihmisen kauneudenkaipuuta ei pidä kahlita, sitä tulee voimistuttaa ja kehittää, se vaikuttaa jalostavasti. Silloin sai alkuunsa tutkimussuunta, jossa metsää käsitellään virkistyskäytön kannalta. Saadakseen selville miten metsien käyttäjät kokevat metsän kauneuden metsätieteilijät haastattelevat metsien käyttäjiä. Metsäestetiikan penaatteet unohdettiin pian toisen maailmansodan jälkeen, jolloin elintasomme nostaminen tehtiin riippuvaiseksi metsistämme ja metKuva H. Kummankin näkökulma on liian kapea ja yhteyksien solmiminen molempien ammattikuntien edistyksellisiin perinte1s11n on vielä tekemättä. Niissä on käsitelty metsän esteettisiä arvoja ja metsän merkitystä ihmisille osana heidän aineellista ympäristoaan . Juuri luonnon ja sen kauneusarvojen puolesta työskeneteleminen suuntaa koko kulttuuriamme. Saadut tiedot valaisevat kansalaisten mielipiteitä ja antavat tärkeitä lisätietoja metsän kauneusarvoista ja niiden muodostamisen taustasta. Runsaat tiedot luonnosta ja kylmä laskelmointi eivät sinänsä riitä kun suhteen itse kohteeseen, luontoon ja maisemaan, sanelevat välttämättömyys ja hyöty. Paraikaa hiin suunnittelee Suomen Akatemian rahoittamassa yhteistyöprojektissa Neuvoscoliicon kanssa luonnonolosuhteiden huomioonottamista asuncoalueilla. Vasta 1970-luvun keskivaiheilla on havaittavissa uuden kehityssuunnan merkkejä. Mutta askel yhteistyöhön on vielä ottamatta. Nämä tutkimukset ovat myös saaneet käytännön sovellutuksia. Metsänhoitajien työmenetelmät eroavat arkkitehtien perinteellisistä tavoista käsitellä aihetta. Tutkijat käyttävät siis lähinnä yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Tekijät ovat siis liikkuneet samoilla alueilla kuin arkkitehdit. Suomalaisetkin metsätieteilijät käsittelivät tätä aihetta useissa yhteyksissä vuosisatamme alussa. Rakentajina ja yhdyskuntasuunnittelun luojina he olisivat voineet jatkaa perinteellistä luonnonarvojen vaalijan tehtäväänsä mutta heidän mielenkiintonsa ei näyttänyt siihen riittävän . '>k.. Kulttuuri, joka ei sitä tee, on väärä ja vahingollinen.'' D Tom Simons on helsinkiliiinen arkkitehti, tekniikan lisensiaatti ja maisemansuunnittef1ja. Se liittyi niihin luonnonja kultturimaiseman kaunistamisoppeihin, jotka viime vuosisadan alkupuolella olivat suosiossa Euroopan mannermaalla. Tänä aikana oli muutamia harvoja poikkeuksia yleisestä suunnasta, mutta varsinaiset muutokset tulivat vasta 60-luvun ja 70-luvun alun luonnonsuojelukeskustelun vanavedessä. On vilpittömästi myös kunnioitettava luontoa ja sen suurenmoisuutta. LUONNONRAKKAUS ON KOETINKIVI Olemme tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa. Seppo Kellomäen kirjoitukset Suomen Luonnossa 6/75 ja 1/76). elinkeinoelämälle. toimenpiteet alkoivat voimaperäistyä ja suomalaiseen maisemaan levittäytyi laajoja yhtenäisiä betonilla ja asfaltilla päällystettyjä saarekkeita. Salisch' in metsäestetiikan klassikoista (1885) veden äärellä olevasta laiturista, jonka tehtävät "käytännöllisten tehtävien ohella on avata kaukonäkymiä ja koristaa vesiä katkaisemalla niiden usein yksitoikkoisia linjoja". METSÄN KAUNEUS JA METSÄNHOITAJAT Viime vuosisadan puolella syntyi saksalaisten ja ranskalaisten metsämiesten piirissä metsäestetiikan oppi. Samaan aikaan metsänhoitajat tutkivat asioita, jotka ovat arkkitehtien työkenttää lähellä. Tämä suunta on tavallaan jatkoa vanhalle metsäestetiikan perinteelle. Metsänhoitajat alkoivat selvittää metsän viihtyvyystekijöitä, ulkoilijoiden metsikköarvostusta sekä metsien ulkoiluja virkistyskäyttöä (ks. Luonnonsuojeluaate, joka perustuu luonnonrakkauteen , on hedelmällisen yhteistyön edellytys ja luontomme säilymisen tae . Vuosikymmenen ymmällään olleet arkkitehdit etsivät keinoja luonnonsuojeluja maisemaperinteensä elähdyttämiseksi ja jatkamiseksi. Tehtävät kasvoivat arkkitehtien pään yli ja luonto lakkasi kiinnostamasta suurinta osaa. Metsiä kaadettiin, vedet ja ilmakehä saastuivat ja maanpintaa runnottiin . esim . Metsäestetiikalla tarkoitettiin oppia hoidetun metsän kauneudesta. SUOMEN LUONTO \ 17'! 18. 224 sänhoitajat keskittivät voimansa metsävarantomme h yöd yntämiseer
Silloin en ajatellut julkaisemista. Aina minua on kiinnostanut pöllöjen ympärille levisi sitten kometsä lintuineen. Hän koetteli esimiestensä kärsivällisyyttä pyytelemällä virkavapautta päiväksi, viikoksi, kerran kolmeksi kuukaudeksikin. vsk . Jo pikkupoikana hän tarkkaili lintuja silmin ja kiikarein, vuonna 1958 kuvaan ilmestyi myös kamera, ensin Felica, sitten Exakta ja huokea tele. Teuvo Suominen Kuva: " Vanhat jäpäkä1hän eivät miksikään muutu, mutia nuorisoon kuvat vaiku11ava1, he 1iedos1ava1 luontoa uhkaavat vaarat ." Hannu Hautala Vuosikymmenen alussa autonasentaja Hannu Hautala oikoi vääntyneitä kuorma-autonrunkoja Seinäjoella. Siitä alkoi valokuvaa225. Veri veti asentajaa Pohjanmaan metsiin. Siitä syntyi kirja , "Erämetsän elämää" (W + G 1966). Miten autonasentajasta tulee luonnonkuvauksen ammattilainen. ulkolaisia esikuviahan kyllä oli. Sen valmistelu pakotti syventymään kuvaukseen . Ja Alkuvaiheessa oli pääasiana SUOM EN LUONTO \ /7</ \8 . Sitten otti yhteyttä Erkki Kellomäki, innokas pöntöttäjä ja lintumies, nykyinen Hämeen ympäristönsuojelun tarkastaja. Pöllöjen kuvaus ko muu erämetsän elämä peiplähti siitä, että kukaan ei vielä olposesta tosin ei kunnon kuvaa ole lut niitä meillä kuvannut yöllä vieläkään . itse kuvaamistapahtuma , halu päästä lähelle ja saada kuvia . Ratkaisevan sysäyksen antoi puolivuotinen taiteilija-apuraha keväällä 1970
Olen silti toivorikas , löydän uusia aiheita ja saan uusia ideoita. Myöhemmin kohcaamani varpuspöllömetsäc on järjescään haka1tu ... Kololintukirjassa on kuvia vuosikymmenen ajalta. Työrauhaa siellä ei ollut, sitä etsin nyt täältä Kuusamosta. Miten kuvaaja katselee sitä nyt, olisiko joku asia pitänyt tehdä toisin tai vaikkapa koko kirja värillisenä. Olen sitä kuvannut doku226 " Tämä on elämäni ensimmäinen varpuspöllön kuva, oce11u 1964. Mistä lähtien luonnon puolustaminen on alkanut kuulua valokuvaajan työhön] Kun Kellomäen Erkin kanssa teimme erämetsäkirjaa, petyin monet kerrat palatessani entisille kuvauspaikoille. vsk.. Ja siitä se laajeni edelleen, kaikenlaiseen luonnon hyväksikäyttöön , hyvään ja huonoon . Aloin kerätä kuvia myös raiskioista ja muusta , oheismateriaaliksi kirjaan. Mukana olivat luvut pöntötyksestä ja kolometsän suojelusta. Mustavalkoisena tekisin sen nytkin , sel laisena olen nähnyt koko ajan kolometsän . Luonnonkuvaarkisto tekee nyt Helsingissä töitä puolestani, vaikkei se vielä taloudellisesti merkitse minulle paljonkaan. '' menttimielellä, koettanut saada pelkän asian näkymään kuvassa , vaikeissakin olosuhteissa. Miksi luonnonkuvaaja vietti niin monta vuotta kaupungissa. Valokuvaaja Hannu Hautala muutti Helsinkiin 197 1 ja nyt tämän vuoden alussa Kuusamoon, asumaan omaa taloa yhdessä vaimonsa kanssa . Viimeisenä kesänä piti olla jäljellä vain helppoja. Värifilmillä olisi vaikea saada yhtenäistä linjaa tähän SUOME LUONTO \ /79 38 . " "Tännehän minä culin , Kuusamoon, kuvauspaikkoja hakemaan. Irma on töissä apteekissa ja hoitelee siinä sivussa Hannun kuva-arkistoa. Mutta sen kautta saan leviämään kuvia luonnon köyhtymisestä ja pilaantumisesta; niitä en itse ole ehtinyt markkinoida. Siitä kesästä tulikin sitten kaaos, lehtopöllö ei ollutkaan helppo. Tehokeinot ovat siinä jääneet vähiin , mutta kyllä kai kuvaajan kanta jotenkin näkyy , esimerkiksi myönteinen suhde marjastukseen ja kielteinen vesakkomyrkytyksiin . Markkinat ovat Helsingissä, ainakin minulle oli välttämätöntä luoda siellä suhteet käyttäjiin. Vuodesta 1968 lähtien rupesin keräämään materiaalia kololintukirjaa varten ja jo seuraavana vuonna teimme Erkin kanssa alustavan luonnoksen kirjan rakenteesta. Kololintukirjaa aloin kuvata harvinaisemmasta paastä, ensin metsästin pikkusieppoa, lapintiaista ja uiveloa, koska niihin tarvittiin aikaa. Nyc iälle paikalle cehdään Kyrkösjärven 1ekoallas1a. Juuri 1äs1ä kohdasca löysin ensimmäiset neido n kenkäni. Ei siihen suuria muutoksia tulisi , jos uudestaan tekisin. Suomen Luomahan taisi olla niiden ainoa käyttäjä ennen, nyt on ilmaantunut muitakin . Mutta nyt ovat markkinatkin hiljentyneet. Jan ura , asennusmonttu Jäi taakse. Olin henkisesti varautunut siihen että ne vähenisivät kolmanneksen, mutta ne ovatkin vähentyneet kolmannekseen . Siitä se ajatus lähti, hyvin pienestä niinkuin ajatus lähtee. Pöllön , pohjantikan ja monen muun kolopesijän metsä oli kaadettu . "Kololinnut ja muut pökkelöpesijät'' oli sekä valokuvateos että puheenvuoro katoavan luonnon puolesta
Kololintukirjan avustajissa oli monta erämiestä ja opin huomaasuuri kun onnistuu. Mutta seuraavia kirjoja suunnittelen nyt pääasiassa värillisinä. Elättääkö luonnonkuvaus tekijän.. Metsästyskirjassa on mukana ihminen , on vaikea saada hänet kuvaan luontevasti . Monen vuoden projektina valmistelen kirjaa suomalaisista metsästystavoista, vanhoista ja uusista , olen laskenut että niitä on ainakin 32, Suomenlahden hylkeenpyynnistä Käsivarren kiirunanmetsästykseen. "Tässä on kaksi näkemystä samalca pohjancikanpesältä Seinäjoella 1969. Loppu tuli oppikirjoista, kuvaesityksistä, televisiolta ja mainostoimistoilta. " " Elämäni ensimmäisen kurjenpesän löysin kotini läheltä , Töysän Alavuden Talasnevalca, vuosi oli -58 tai -59. On muitakin suunnitelmia , kaikki värillisinä, vuodenajoista, Suomen linnuista, Kuusamon luonnosta ... Kuvaushan ei sinällään elätä, ei myöskään kirjameko. Tässä työssä olen kohdannut uuden ongelman, ihmisen kuvaamisen . Luonnonvalokuvaus tuntuu elinkeinona olevan sukua keräilytaloudelle, metsästykselle ja vapaan taiteilijan epävarmalle työlle. Ja lokakuisessa metsässä on todella vähän valoa .. Taidan olla erakko, kun en metsässä mielelläni mene myrkyttäjänkään puheille , kuvaan vain jäljet. Toimittaja oli kai saanut ohjeet ylemmältä taholta , kun puolusteli myrkytyksiä. Sitä nyt muistelen .huristellessani autolla pesäpaikan päälcä. Viidessäkin eri metsästystavassa on yhden syksyn osalle iso urakka. Hannu 1--lauuila , luonnonku\>aaja muksen, reportaasin, joka tavasta. Nyt voi kuvata sellaistakin, mitä vielä pari vuotta sitten ei voinut. Muutama rivi oli kirjasta , loput vesakkomyrkytyksiä koskevasta kuvasariastani, jonka aitoutta epäiltiin. aiheeseen , mustavalkoinen tasaa paremmin olosuhteiden tavatonta vaihtelua. Minulle metsästys merkitsee erästä luonnonkäyttömuotoa, ei se ole ristiriidassa suojelun kanssa. Niihin aiheisiin väri sopii ja tekniikkakin on aivan viime vuosina tullut avuksi, on suurta valovoimaa ja herkkää filmiä . " -~ VAROITUS :-:-:-::....---=r-maan, että heillä oli hyvin kunnioittava suhde luontoon. Nyt on koko muukin metsä mennyt sen siliän tien . Vasemmanpuoleinen oli mukana kololintukirjassa, oikea näyttää todellisen tilanteen : pesä oli hakkuuaukon reunassa. Harvoin oleellisen saa yhteen kuJ vaan, vaikkapa sitä, että metsähanhea metsästetään erämaassa, 1 saalis on arka ja pyytäjän riemu " Metsälehti omisti poikkeuksellisesti kokonaisen sivun Valokuvauksen vuosikirjalle 1975. Markku Taotun luomaan kokonaisuuteen olen entistä tyytyväisempi . Haluan tehdä kuvakerto~I. Merihanhesta tulee taas aivan toisenlainen sarja. Lehtikuvaajallehan tämä on tuttu asia , minulle uusi . Jo yksi metsästys tapa vie kolme syksyä, ensin yksi syksy tutustumismielessä vaikkapa pystykorvametsällä, sitten toinen itse kuvauksessa ja vielä kolmas paikkailussa . vsk. Pitää hajot227. -. Suo on jyrsinturvekenttää." SUOMEN LUONTO l /79 38 . . Viime vuonna sain noin puolet tuloistani lehdiltä. , sa. Vähintään viisi vuotta siihen vielä menee
Ja ilmaisuna se voi olla monin verroin tehokkaampi, pelkistetympi kuin väri. Mutta maksupuoli on kuopassa, hinnat ovat yhä samat kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka vaatimustaso on koko ajan kohonnut. Niin tein minäkin , nyt etsin uutta. Sattuu vahinkojakin vaikka ei saisi . Pelkkä kielto ei auta mitään , ei sitä voida valvoa. Harvinaisuuksien ja uhanalaisten lajien kuvaaminen on saanut liikkeelle monta uutta luonnonkuvaajaa. Jotenkin pitäisi rajoittaa liian holtitonta kuvausta, ainakin pitäisi olla ilmoitusvelvollisuus. Mutta eihän sillä elä, ei ainakaan Suomessa. Mutta kansanmiehen huoli on aito, se on selvää. Jos lakia tiukasti tulkitaan , ei pesäkuvaa saisi ottaa talitiaisestakaan. Siinä mielessä olen hankkinut käsikirjoja oppiakseni enemmän luonnosta ja osatakseni kuvata. Mutta eihän se katoa , nopeassa uutistyössä se on lyömätön . Alkuaikoina jätin itsekin filmirasioita kuvauspaikoille, kuin voitonmerkiksi. Silti toiminta voi kääntyä suojelua vastaan . Kilpailijain pelko ei ole minun huoliani, tajuan että uusia aiheita riittää. Esimerkkejä olisi muitakin, viranomaisten ja yksityisten rötöksistä. Sanoo Hannu, joka kuvaa nyt yhä enemmän värille. Suomessakin on asiasta puhuttu, viranomaiset ovat antaneet suosituksia suurharvinaisuuksien suojelemiseksi ja luonnonsuojelijat paheksuneet pesäkuvien julkaisemista. Mutta jos kuvaajan kaikki kuvat ovat pesäkuvia, silloin ollaan hakoteillä. Lehtityössäni on se varjopuoli , että joudun hankkimaan myös tekstin. Ja pelkkää kuvaa taas on paha myydä, pitää olla idea ja teksti. Mutta kyllä kuvaajan pitää esittää kantansa. D 229. ,sk. On näkymättömiä rajoja , olen minäkin niiden kahleissa. Avustajani ovat pelänneet, että pesintä epäonnistuu tai pöllö jää ensi vuonna palaamatta. Siinä on sitten selittämistä, että pöllö ihan luonnollisista syistä jättää pesimättömän vuoden, kun ruokatilanne on huono. Mutta tavallisesti se syntyy , minulla kai on niin lunki luonne . Kukaan ei ole meillä kuvannut lentäviä lintuja. Mutta mukana kulkee Tri-X , mustavalkoisen yleismateriaali, vanha liittolainen vuosikymmenen takaa. Kyllä meillä pian huomataan, kuka kuvaa taitavasti ja häiritsemättä. Tässä työssä täytyy yrittää pitää suhteet hyvinä moneen suuntaan, ei ole varaa sahata oksaa alta vaikka mieli tekisi. viettää metsässä. Ja mustavalkoista ei arvosteta , toiset luulevat että se katoaa kokonaan. Käytän nykyään paljon aikaa keskusteluun jutun tavoitteista ja kuvatarpeesta, kyllä toimittajakin tajuaa tärkeäksi sen , mihin kuvaaja uskoo . Pöllökuvauksissa olen nähnyt tavallisen kansanmiehen huolen lintukuvauksen seurauksista. Eihän joutsen siitä välitä, millainen mai~ema sen ympärillä on, mutta Lehmuskallton Markun kanssa pohdimme juuri tällä pesällä, että olemme viimeistii sukupolvea, joka saa kuviinsa 1austaksi luonnontilaisia metsää . Ruotsissa luonnonsuojeluväki on suhtautunut hyvin jyrkästi lintujen pesäkuvien ottamiseen ja julkaisemiseen . Kuvaajan on syytä ottaa vakavasti huomioon yleinen mielipide. Ehkä rengastuksesta saisi mallia , rengastusoikeushan myönnetään vain luotettaviksi havaituille lintumiehille. Varsinkin lintukuvausta on arvosteltu, mutta onhan muitakin , turvallisempia aiheita. Ensi talven hakkuissa menee sekin. Olen toivonut, että lehdet pyytä1s1vät luontojuttuihinsa kuvituksen erikoistuneelta kuvaajalta. Pakkohan tässä työssä on antaa periksi kaupallisuudelle , kuvaajasta sitten riippuu , miten pitkälle. Jos kuvaus olisi sivuharrastus, olisi vapaampaa. " SUOM EN LUONTO ~/7•1 .\H . Aihepula ei uhkaa aloittelevaakaan kuvaajaa, turhan moni kuvaa toisen jo kuvaamaa. Mutta kieltämättä linnut houkuttelevat, ne ovat värikkäitä ja näkyviä , kyllä sen ymmärtää, että niitä kuvataan joskus liiaksikin . Paljon sitä käytetään mutta paljoon on vielä mahdollisuuksia. Suurin ongelma on kuitenkin, että markkinointiin menee liian paljon sitä aikaa , joka pitäisi ''Tänä keväänä tiesin Kuusamosta viitisentoista joutsenen pesäpaikkaa, mutta vain 1ämän yhden, josta saa kuvan taustaksi luonnontilaista metsää ja senkin vain yhdestä suunnasta. Ja sitten tapellaan verissä päin pienen kielialueen pienistä markkinoista. Siksi en ole kovin jyrkkä pesäkuvauksenkaan vanhaan kiistakapulaan. Sanoisin, että kuvankäyttö on meillä tehokasta , ainakin naapureihin verrattuna. Mutta ne käyttävät ainakin täällä Suomessa vain omia kuvaajiaan, vaikka tulos olisi huonokin. Kaksi kymmenestä voi nytkin jättää piilopaikat purkamatta ja leiripaikat siivoamatta. Kiinnostus on myönteistä , halu tukea suojelua on vilpitön. Valokuvan käyttöarvo oivalletaan. Ja sehän on tyhmintä mitä voi tehdä. Kun anoisin lupaa päästä kuvausmatkalle puom~n sulkemalle metsäautotielle, kaivaisi joku jutut esille ja kysyisi , olenko sama mies. Nisäkkäistäkin on vähän kuvia , erikoistumiseen on mahdollisuuksia. Tutunkin aiheen voi kuvata monella tavalla. Mutta kun sen sanon, sanoo joku, että Hannu pelaa omaan pussiinsa. Ensimmäisistä pöllökuvauksista lähtien olen tavoitellut kuvasarjoja, jotka kertovat monipuolisesti . Teen aiheista ja kuvista alustavan valinnan ja jätän viimeistelyn kuvien käyttäjälle. Jos kertoisin ja näyttäisin kuvat esimerkiksi eräistä metsähallinnon puuhista, saattaisi tulla vaikeuksia. Kaikkein mieluiten tekisin työtä yhden rajatun aiheen parissa, mielelläni tekisin kirjan vaikkapa yhdestä lintulajista , kuvaisin koko sen elämän. Jos ei yhteisymmärrystä synny, menen toiseen lehteen . Ei niitä pidä puolustella, mutta arvo on silläkin, että kuvien avulla on luotu myönteistä ilmapiiriä luonnolle ja luonnonsuojelulle. taa itseään, mutta toistaiseksi hyväksyn sen, tässä oppii koko ajan uutta. Yhä useammin kuullaan , kuinka luonnonkuvaajat roskaavat, tallaavat ja jättävät jälkensä korjaamatta. Asettaisin kyllä rajan vasta jonnekin arkojen ja harvinaisten lajien suojaksi. Pesäkuva voi olla tärkeä osa kuvasarjaa, niinkuin on ruokailu tai talvenvietto
Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti liikkuvansa alueella kalastuksen , marjastuksen ja sienestykVaikka alue olisikin luonnonsuojelullisesti arvokas, ei sitä välttämättä haluta luonnonsuojelualueeksi. Myös metsästys oli yleistä maanomistajien keskuudessa. Luonnonja ympäristönsuojelun parissa työskentelee niukalti viranomaisia ja heillä on vain vähäiset mahdollisuudet toteuttaa suunnittelua, jossa myös paikallinen väestö on mukana. sen merkeissä, heistä yksi kuudesosa keräilee m yös ansiomielessä alueelta uudistuvia luonnonvaroja. Muilla suunnittelusektoreilla viranomaisia on runsaasti, muttei halukkuutta paikallisten ihmisten saamiseksi mukaan omien asuinalueidensa kehittelyyn. Lähetetyistä 197 kyselylomakkeesta palautettiin vastattuina 128 kappaletta (65 %). KYSELY LINNANSAARELAISILLE Itse Linnansaaren kansallispuisto on iältään jo parikymmenvuotias. Mikä olisi tilanne, jos paikalliset asukkaat saisivat riittävästi tietoa mahdollisista luonnonsuojelualueiden perustamissuunnitelmista ja siitä miksi alue on niin arvokas. Pääasia oli Linnansaaren kansallispuisto, sen laajennusalueiden käyttömuodot, luonnonsuojeluarvostukset ja laajennuksen vaikutukset asukkaisiin. Valoisa puoli oli paikallisten ihmisten kiinnostus elinympäristöönsä. Välttämättä ei seurauksena olisi luonnontuho , ei ainakaan SUOMEN LUONTO l 179 38. Lisäksi 14 % toimitti alueen luonnonantimia vielä myyntiin . Toimiakseen viihtyisämmän elinympäristön ja luonnon suojelun puolesta ihmisten on myös tiedettävä kohteesta, jonka puolesta he toimivat. Tutustuin tilanteeseen Linnansaaren kansallispuistossa. Kirjeet jakaantuivat tasaisesti Haukiveden ympäristöön. PUISTOALUEEN KÄYTTÖ Merkittävimpänä alueen käyttömuotona vastaajat kokivat metsätalouden harjoittamisen , kotitarvekalastuksen ja ulkoilukäytön . Jääkö kaikki huhujen varaan. Miksei . Kansallispuistosuunnittelu on lähtökohdiltaan valtakunnallista, pyritäänhän suojelun purun saamaan maamme arvokkaimpia suojelukohteita . vsk ·,;; I " E l=. Väestön mukanaolo alusta lähtien suunnittelussa voisi helpottaa lopputulosta kansallispuiston syntyä. Suomessa kansallispuistosuunnittelun tavoitte1s11n kuuluvat luonnonsuojelu-, kulttuurija ihmisen toimeentulon turvaamisen tavoitteet. Musertavan kuvan tilanteesta antoi vastaajien suhtautuminen itse laajennussuunnitelmaan ja suunnitelmasta saadut niukat tiedot . Luonnonsuojelullisesti arvokasta aluetta ei välttämättä nähdä luonnonsuojelualueena. Mutta jokapäiväisen elinympäristön arviointi on vaikeata. Resurssien puutteessa kamppailevat viranomaisetko. Vajaa puolet piti laajennusaluetta luonnonsuojelullisesti arvokkaana , mutta luon nonsuojelualueen perustamista halusi vain kymmenesosa vastaajista ja lähes 80 % piti sitä tarpeettomana. Paikalliset luonnonsuojeluyhdistyksetkö. Vastaajina olivat maanomistajat, muut paikalliset asukkaat sekä kuntien viranomaiset ja luottamushenkilöt. Lasse Kosonen Kansallispuistosuunnittelu ja kansa "Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta" -tunnuksella lähdetään viettämään Ympäristövuotta 80. Rantasalmen, Kangaslammin ja Savonlinnan asukkailla on ollut aikaa muodostaa käsitys siitä, mitä puisto on ja miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä, ja samalla ehkä mitä laajennus toisi tullessaan. Onhan luonto kansallisomaisuuttamme . 230 Suoritin vuosi sitten (1978) alueel la laajennussuunnitelmasta kyselyn paikalliselle väestölle. Suunnittelu on kuitenkin etäällä niistä ihmisistä, joiden elinympäristöstä on kyse . Vuonna 1978 Linnansaaren laajennusalueella marjasti , sienesti tai kalasti yli 70 % kyselyyn vastanneista. Virkistysalueena laajennusalue oli tärkeä yli puolelle. Jo perustamisen aikoihin neuvoteltiin myös paikallisella tasolla . Kyselyllä kartoitettiin vastaajien suhtautumista maankäytön suunnitteluun ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia s11hen . Kuka jakaa heille tietoa luonnosta, kuka luonnonsuojelusuunnitelmista
Edelleen ne , jotka omistavat maita vastustavat vielä voimakkaammin . vsk. Miten luonnonsuojelualueiden suunnittelu saa tasavertaisena oman paikkansa muun elinympäristömme suunnittelun kanssa . Vajaalle puolelle haitta taas ilmenee maaja metsätalouden harjoittamisen vaikeutumisena marjastuksen ja kalastuksen loppumisena ( 1) ja omistusoikeuden menetyksenä. Voisiko tällainen työskentely tuoda viranomaiset ja paikalliset asukkaat lähemmäksi toisiaan . SUHTAUTUMINEN LAAJENNUKSEEN Asukkaiden suhtautuminen puiston laajennukseen riippuu vastaajan suhteesta alueeseen . PUISTOJA PITÄISI SAADA Kun monen johtavan tutkijan ja luonnonsuojelun edistäjän suulla on todettu luonnonsuojelu osaksi maan kulttuuria, sen olisi myös saavutettava tämä asema . D 231. Onko vastustaminen luonnonsuojelun vastustamista vai ilmentääkö se luonnonsuojelualueiden suunnittelijoiden ja paikallisen väestön välistä etäisyyttä. Maanomistus, marjastusja sienestyskäyttäytyminen, elinkeinoryhmä samoin kuin alueella liikkuminen heijastuvat kannanotoissa . Hajallaan oleva luonnonja ympäristönsuojeluhallinto ei tätä tilannetta millään tavoin paranna. Kahden kolmasosan elinolosuhteisiin ei nykyisellä puistolla ole ollut vaikutusta. Muissa maissa tapahtuneesta luonnonsuojelualueiden suunnittelusta löytyy esimerkkejä , joissa paikallisen väestön kuuleminen suunnittelun alkuvaiheessa on vaikuttanut lopputulokseen myönteisesti. Kuitenkin tutkimusajankohtana yleinen suhtautuminen oli kielteinen. Sellaiset vastaajat , joiden elinolosuhteisiin suunnitelman toteutuminen ei vaikuta , jotka eivät liiku alueella sienestämässä , marjastamassa tai kalastamassa tai eivät omista alueella maata, vastustavat. Ja sama tilanne on toistunut viimeaikoina myös vesistöjärjestelyissä. maantie maa-alueet kansallispuiston suunniteltu uusi rajaus SAVONLINNA nuksen toteutumista , vajaalle puolelle ei siitä ole haittaa. Niin vastustajista kuin kannattajistakin kolmasosa osallistuisi laajennussuunnitelmaa käsittelevän neuvottelukunnan työskentelyyn. Osallistumismahdollisuuksia oman kunnan suunnitteluun piti runsas puolet muutenkin riittämättöminä . Joka kymmenennelle vaikutukset ovat olleet kielteisiä ja vain joka kahdellekymmenelle myönteisiä. Jotta asiallinen tieto kansallispuistojen suunnittelusta ja sen toteutuksesta tavoittaisi paremmin sen väestön osan, jonka elinolosuhteisiin suunnitelma ehkä eniten vaikuttaa, tarvitaan Suomessa runsaasti uusia voimavaroja. HAUKIVESI LINNANSAAREN KANSALLISPUISTON --~ VARKAUS/ LAAJENNUSSUUNNITELMA 1:400 000 ~ paikallisen väestön taholca _ Linnansaaressa ilmeni , että vain 41 % vastaajista tiesi suunnitelmasta; saamaansa tietoa piti riittämättömänä 5 7 % vastaajista_ Koska he halusivat lisätietoja paikallisen väestön oikeuksista ja korvausmenettelystä laajennusalueella, ei ole ihme , että tietämättömyys ja epävarmuus heijastui vastustuksena. Jos näin on, miten laajennuksen tuomat ongelmat ratkaistaan. Vain joka kuudes vastaaja oli kuntalaisena saanut esittää käsityksensä laajennussuunnitelmasta jollekin suunnittelevalle virkamiehelle. ODOTUKSET JA LAAJENNUSSUUNNITELMA Jos laajennussuunnitelma toteutuu, tilojen elinkelpoisuus heikkenee , työpaikat vähenevät Ja matkailu lisääntyy , ilmoittavat linnansaarelaiset käsityksinään . Koko 128 vastaajan joukosta löytyy 19 henkeä , jotka kannattavat laajennussuunnitelmaa ja 90, jotka vastustavat sitä. Ongelmia tulee jatkossakin olemaan, jos luonnonsuojelu osoittautuu monelle vain vieraaksi suunnittelun osa-alueeksi , johon suhtaudutaan kielteisesti ja josta ei saada riittävästi tietoa. Kun kyselyyn vastanneet ajattelevat omalta kannaltaan laajensuoMEN LUONTO ~/79 38. Näin voisi olla myös Suomessa, ja ihmiset voisivat toimia luonnon puolesta vielä tehokkaammin
vsk.. Esitetyissä, sinänsä kyllä tärkeissä tutkimusohjelmissa oli yksi hämmästyttävä puute: ympäristötutkimus oli haluttu ymmärtää joksikin muuksi kuin luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimiseksi . Tutkimusta pidettiin erittäin kiireellisenä ja se pitäisi rahoittaa julkisin varoin. Tutkimukset ovat yleensä pieniä ja irrallisia, tieteiden välinen tarkastelu puuttuu . Samalla kehittyi eräänlainen ympäristöfilosofinen tutkimus ennen tarvittavia luonnontieteelli siä, yhteiskunnallisia ja teknillisiä tutkimuksia. OSUIKO TILANTEEN MÄÄRITTELY OIKEAAN ja oliko tavoitesuunnitelma riittävän avara, ottiko se huomioon ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukset. Nyt tutkimus sai m yös tuta kaikki uuden tieteenalan lapsentaudit ja ongelmat. Ympäristötutkimus on yleisesti myönnetty tärkeäksi ja siitä tehtiin tiedepoliittinen painopisteala. Ympäristötutkimuksen jaoston kehittämissuunnitelma (KTS vuosille 1976198 1) selvitti varsinaisten suunnitelmien lisäksi myös ympäristötutkimuksen nykytilaa korkeakouluissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Tilanteen arvioinnissa tehtiin kuitenkin virhe: tyydyttiin vain toteamaan tutkimuksen pirstoutuneisuus ja tieteiden välisen näkökulman puuttuminen, mutta mitään ei tehty tilanteen korjaamiseksi . Tieteen keskustoimikunta määritteli keväällä 1972 tiedepoliittisessa ohjelmassaan ympäristötutkimuksen yhdeksi tutkimuksen painopistealoista. Menetelmien ja yhteistyön luomiseen tutkimuksen ensimmäiset vuodet suurelta osin menivätkin . PIENIÄ IRRALLISIA TUTKIMUKSIA Lähtökohta oli selkeä sitävastoin kuva tutkimuksen tilasta on jo synkempi. Monilla tutkimuksen osa-alueilla aloitettiin laajoja ohjelmia, joissa edettiin leveänä rintamana ottamatta huomioon tilanteen selkiyttämisen tai perustietojen hankinnan tarvetta. Tavoitteiden maarittely oli selkeä, nähtiin , millaisia tietoja kipeimmin kaivataan. Ympäristötutkimuksen toimintaohjelma valmistui 1973 loppuvuodesta. Ensimmäisen kerran suomalaisen tieteen historiassa oli tieteiden väliset rajaaidat kaadettava , tutkijoiden oli löydettävä yhteinen kieli, jopa yhteiset tutkimusmenetelmät. Tämän piti turvata ympäristötutkimuksen kehitys. Ympäristötutkimus erotettiin selvästi pienestä näpertelystä omaan ylevään yhteiskuntapoliittiseen ja poliittiseen seuraansa . Mutta missä vika, kun yksi tutkii pitoisuuksia ja toinen päästöjä mutta tulokset ovat samanlaisia numeroita. Tutkimuslaitosten, korkeakou lujen ja yliopistojen tutkimukset ovat monilla ympäristönsuojelun osa-alueilla puutteellisia. Oli ja ei . Viranomaisten suora hallintoa palveleva tutkimus on vähäistä. SUOMEN LUONTO \ 17'! 38. Ympäristö232 tutkimuksessa ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on keskeinen . Luonnontieteellinen näkökulma ja monitieteisyyden kulmakivi puuttuivat. Sitäpaitsi tiedot eivät useinkaan ole suoraan päätöksentekijäin käytettävissä. Satu Huttunen Hajautettu ja tehoton ympäristötutkimus Luonnonja ympäristönsuojelu edellyttää tietoa ja tieto tutkimusta. Kun yksi käyttää muovikippoja ja toinen vannoo metallisuppilon varaan eikä kumpaakaan kiinnosta mitattujen aineiden vaikutukset ja suhde muihin aineisiin. Kuinka voidaan saada tietoja ympäristön tilasta ja muutoksista , kun niitä ei lainkaan oteta huomioon eri osaalueiden tutkimuksissa. Ympäristötutkimuksen tulisi antaa luotettava tieto ympäristön tilasta, sen syistä, ympäristön muutoksista ja muutosten vaikutuksista ihmiseen ja muuhun elolliseen luontoon . Samanaikaisesti saa ympäristön muutoksia käsittelevä tutkimus pirstoutua edelleen pysyä vaarattomana pienenä ekologisena näpertelynä . Soveltavasta tutkimuksesta pitäisi saada palautteita perustutkimukselle. Edelleen tulisi etsiä menetelmiä haitallisten muutosten ehkäisemiseksi. Selvityksessä jo todettiin ympäristötutkimus hyvin hajanaiseksi ja pirstoutuneeksi. Ympäristötutkimuksen tulee lähteä ympäristön ongelmista ja käyttää sekä perinteisiä tieteitä että monitieteellistä lähestymistapaa. MAKSUN AIKA Ympäristötutkimuksen hajanaisuutena ja ristiriitoina maksamme nyt tuon ajan virheitä. Samaan aikaan julkistettiin myös valtion tiedeneuvoston oma tiedepoliittinen ohjelma: ' ' ympäristönsuojelututkimus sekä luonnonvaroja ja ympäristöä säästävien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä koskeva tutkimus'', joka oli valittu yhdeksi viidestä tavoitetutkimuksen kohteesta. Luontoa koskevat ympäristötutkimukset edellyttävät yleistä luonnontieteellistä, geotieteellistä ja biologista tutkimusta muutosten selvittämiseksi . Ympäristöntutkimus eteni vain tutkimuspoliittisissa papereissa. YMP ÄRlSTÖTUTKIMUKSEN TOIMINTAOHJELMA Ympäristötutkimuksen historia tieteen painopistealana on varsin lyhyt
Ympäristötutkimus pitäisi saada osaksi ympäristöhallintoa, eikä se edes vaatisi kovinkaan monimutkaisia järjestelyjä. Ympäristötutkimuksen sinnetänne-syöksähtelyissä ovat luonnontieteet pudonneet kyydistä. On vain kaksi vaihtoehtoa: joko ympäristötutkimus on ajan ja tavoitteiden tasalla ja sen tuloksia käytetään, tai sitten ympäristötutkimusta ei ole. Ympäristötutkimuksen ensiaskelille oli myös tyypillistä, että jokainen mitattu suure ja saatu luku oli ennen mittaamaton: toinen toistaan seuraavista mittauksista (mitattiin sitten mitä tahansa) on muodostumassa käsite "ympäristötutkimus'' . Tutkijoita onkin jonkin verran ohjailtu rahoituspäätöksin , mutta siinäkin tutkimuksen tilapäisluonne vain korostuu . Yhteistyötä ja monitieteistä lähestymistapaa ei ole syntynyt, ympäristön laadun ja muutosten tutkimusta ei millään tavoin ole sidottu ympäristötutkimuksen tavoitteisiin tai yhteiskunnan tarpeisiin . Yhteistyö on myös suoraan verrannollista välimatkaan ja poliittisiin sitoutumiin . Aivan liian usein saa lukea ' 'tätä ei ole Suomessa tutkittu" , kun lausunnon pitäisi paremminkin kuulua: "tiedossani ei ole tämän alan tutkimusta" . MITÄ SIIS YMPÄRISTÖNTUTKIJA HALUAA. vsk jalaitoksiin. Siitä vain kinastellaan , kenen mittaamat numerot ovat oikeita tai ovatko numerot virallisia vai eivätkö! KEHITIYMÄTÖN HALLINTO Ympäristöhallinnon kehittymättömyys ja päällekkäisyys sekä korkeakoulupoliittinen kissanhännänveto haittaavat ympäristötutkimuksen kehittämistä. Tutkimus on yksittäisten tutkijain ja korkeakoulujen oman aktiivisuuden varassa : tutkimus jatkuu niin kauan kuin joku sattuu olemaan kiinnostunut . Eivät tutkimusten tulokset ja tiedot useinkaan ole yhden puhelinkeskustelun puitteissa muutettavissa sopivaan muotoon. Ympäristötutkimus on läpileikkaus kunkinhetkisistä mielentiloista ja oletetuista tarpeista ' 'tänään elohopea, huomenna kadmium " -tyyliin. Yksittäinen tutkija ei tietenkään ole lausunnonantaja, mutta kenellekään ei tunnu kuuluvan väliportaan muodostaminen tutkijan ja hallinnon välille. Tuntuu, kuin eräitä ympäristömme osa-aloja seurattaisiin viiteen kertaan , eräitä toisia ei muista kukaan . Nykyisestä sotkusta ei päästä irti ilman uutta organisaatiota , joka velvoittaa riitelevät osapuolet katsomaan asiaa myös ympäristön kannalta eikä pelkästään oman hallinnonalan levittäytymispyrkimysten kannalta. Ensisijainen toivomus on ympäristöhallinnon sekä hallinnon ja tutkimuksen välisten yhteyksien järjestäminen. Y mpäristötutkimuksesta voisi ammentaa tietoja päätöksenteon pohjaksi . Silti monet ympäristötutkimuksen osa-alueet on unohdettu ja useilla aloilla koordinaatio on täysin olematonta, puhumattakaan nyt tutkimuksista, joista toisen osa-alueen asiantuntemus tyystin puuttuu. Toisaalta monet tutkijat ovat huomanneet, että apuraha-anomuksissa sana "ympäristö" on vetävä : rahaa tulee , onhan kysymyksessä painopistealan tutkimus. Harvat yhteydenottoyritykset on pilattu kiireellä. Samalla ympäristötutkimus joutui kasvotusten muuttuvan, kehittymättömän ja ristiriitaisen ympäristöhallinnon kanssa. On yksistään suomalaista keksintöä, että ympäristökysymyksissä edustuskelpoisia ovat vain tietyt hallinnon virkamiehet. Ongelmana ovat myös liian yksiselitteisesti solmitut yhteydet asiantuntisuoMEN LUONTO ~/ 7•! lH. Ympäristön lainalaisuudet ovat yhdentekeviä; pääasia on , että tilannetta tarkastelee tietty poliittinen yhteisö ja sitten toinen sioutunut yhteisö kiirehtii mitätöimään toisen työn. YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN 1980-LUKU Ensi vuosikymmenellä ratkaistaan koko ympäristötutkimuksen ja samalla ympäristömme tulevaisuus. Tähänastiset kokeilut kattavat vain harvat ympäristöturkimuksen osa-alueet. Hän vec233. Ympäristötutkimus on haaskannut jo nyt ratkaisevasti resursseja päällekkäistutkimuksiin samalla kun toisiin kysymyksiin ei ole haettukaan vastausta. Korkeakoulujen ja yliopistojen yksittäiset tutkijat ja tutkijaryhmät joutuvat hoitamaan myös sellaisia pysyväisluonteisia seurantatehtäviä , jotka kuuluisivat viranomaisille. Hajanainen tutkimus elää ehkä kymmenen vuotta, mutta ei toista vuosikymmentä. Joka kerta on omia tarpeita varten luotava oma tietojärjestelmä. Kiinteä yhteistyö kotimaisten tutkijain kanssa saattaisi valaista virkamiehillekin monia ympäristöongelmia. Tutkimuksen yhteyksiä hailintoon vo1ta1s11n parantaa teettämällä tutkijalla kokoavia selvityksiä, kehittämällä tiedotustoimintaa ja perustamalla asiantuntijaryhmiä ''ad hoe'' -periaatteella. YHTEISTYÖ HEIKKOA Mikään nykyisessä hallinnossa ei velvoita yhteistyöhön tutkijoiden kanssa eikä hankkimaan tietoja tutkijoilta, ei kokoamaan eikä käyttämään tietoja. Ympäristötiedon hankinnassa täytyykin olla salapoliisin kyvyt, jotta edes jollakin lailla saa selville kokonaisuuden. ANTAKAA MEILLE RAHAA , kyllä me sitten tutkimme. Tällaisen tiedoston ylläpito muodostuu hyvin kirjavaksi ja on usein käytännössä miltei mahdotonta. Ympäristötutkimukselle annetaan rahat vain perustutkimuksen perinteisen tiukan tiedejaon perusteella. Luonnontieteellinen perustutkimus joutui ensimmäistä kertaa tekemisiin yhteiskunnan tarpeiden kanssa . Siitä ei välitetä, tietääkö kukaan , mikä on mitattujen lukujen merkitys tai mikä on mitatun suureen vaikutus ympäristöömme. Tutkimussektorin ei tarvitse saada tietoja, eikä tutkimusten tuloksia haluta käyttää hyväksi . Usein " ekologinen näpertely" auttaisi selvittämään eräitä " käsittämättömiä" ongelmia. Ympäristötutkimus saa vuosittain sangen paljon rahaa. Mutta: eräs virkamies sanoi , että ympäristöhallinnossa pitää voida tehdä nopeita päätöksiä ilman rarvitcavia causcacietoja
Siihen asti juoksutetaan vanhalla luva lla. 70 m ja 169.00 m välillä. Purkajia tervehtivät padolla yöpyneiden noin kolmenkymmenen luontoliittolaisen sillan kylkeen ja joen rannalle laittamat iskulauseet: "Välit voimayhtiöihin julki", "Vesihallitus vastuuseen" , " Vesilaki vahvemman laki '', ''Uusi pato jos tarvitaan ''. Kalastaja Elias Salonpään mielestä väliaikainen lupa parantaisi asiaa , mutta se on vain ti lapäisratkaisu . Näin pitäisi olla myös ympäristöhallinnossa. Väliaikainen lu pa astuu voimaan vuoden lopull a, ellei sii tä valiteta. Jos asia viipyy byrokratiassa liian kauan , uusi vauhdi tuspato saattaa olla jo ensi keväänä ajankohtainen . Tärkeämpää kuin laskeuman mittaaminen on tietää , mitä vaikutuksia sillä on. Paikalliset asukkaat eivät oikein tuntuneet vakuuttuvan Saaren puheista. syyskuuta Vaasan vesipiiri aloitti suunnitelmiensa mukaisesti Lappajärven kuuluisan kansanpadon hävittämisen Ähtävänjoen suulla. SUOMEN LUONTO l/79 38. Lappajärveläisten asia pitäisi ratkaista pian , jotta järven käyttö olisi täysim ittaisesti mahdollista. :; ..'.l E E, . Myös poliisilla oli vahva edustus, kaikkiaan seitsemän miestä, läänin poliisitarkastaja mukaanlukien. Seitsemään mennessä läsnä oli jo· runsaat 200 henkeä. .5 i1 E, 1. Juoksutus kävisi jonkin verran joustavammaksi , tulva-aikana voitaisiin vettä laskea runsaammin ja kuivana aikana vastaavasti niukemm in . Se merkitsee esimerkiksi sitä, että syyskuusta lähtien juoksutus kaksin kertaistuu kesään verrattuna . tasi päätöksentekoa oikeuden toimintaan; vertaus kyllä ontuu, oikeudessahan päätöksenteko perustuu asiantuntijain ja todistajain kuulemiseen. Piiri-insinööri Seppo J. Vedenpinnan yläja alarajasta vä liaikaisessa luvassa ei puhuta mitään . Tiedot vä liaikaisesta juoksutussää nnöstä saivat kaiketi lappajärveläiset vielä tämän kerran osoittamaan pitkämielisyyttä . Paikkakuntalaisten mukaan uusi pato syntyy varmasti , mikäli vesi laskee alle tuon 168.00 m. Kevätveden alhaisuus haittaa nimittäin monen kalalajin , kuten muikun, hauen ja lahnan , lisääntymistä . Uuden juoksutussäännön aaminen saattaa kestää vuosikausia. Paikallista väkeä ilmaantui työmaalle heti kuuden jälkeen. Saari myönsi , että tuo raja voi olla hyvinkin mahdollinen . vsk.. Veden korkeus oli padon rakentamisen aikaa n toukokuussa 167.83 m ja syysku ussa ennen padon pu rkamista 168 .51 m . Järven ti la on kiinni lopullisesta luvasta. Kunnansihteeri Kaarlelan mielestä olisi parasta, jos pmta vaihte lisi 168. Lappajärveläisten usko asiansa oikeellisuuteen on joka tapauksessa vahva: "Emme taistele lakia ja oikeuksia vastaan, vaan nautintaoikeuksien puolesta" . Vastoin ennakko-odotuksia purka234 Jat saivat työske nnellä ilman häirintää. Vielä elokuussa 1978 vesihallituksessa pidettiin 168 . "20 vuotta niin ei ole järveä ollen kaan ". Odotukset eivät ilti olleet kovin suuret: '' 17 vuotta on neuvoteltu ja parempaa on luvattu, mutta huonompaan on menn yt' '. Kalastaja Salonpää n mielestä kalatalous riippuu alavesirajasta 168.000 m, joka on hyvä . Hän uskoi, että uusi juoksutuslupa saataisiin voimaan parissa vuodessa . Y mpäristötutkimuksessa on menty liian pitkälle mittaamisen ja numerollisen tiedon hankinnan tiellä, tärkeämpää olisi tuntea ympäristömme riskitekijöitä , minimitekijöitä. D Uutisia Vesipiiri purki kansan padon Lappajärveläiset: Uusi pato ios tarvitaan Aamukuudelta 5. Piiri-insinööri Saaren mielestä o apuolet ovat lähentyneet toisiaan. Saari (vas.) aloiui vastaamisen paikkakuntalaisten ja lehtiväen kysymyksiin toteamalla: " Kaikki asiat edistyvät, kuten kaivinkoneen äänestä voimme kuulla" . Vä liaikainen lupa parantaisi hieman ti lannetta , mutta mitään olennaista muutosta ei tul isi . Lappajärveläisten vaatimus vedenpinnan ehdottomaksi alarajaksi on 168.00 m ja ylärajaksi 169 .00 m . Ympäristötutkimukseen liittyy myös eräitä pintailmiöitä : asiantuntemusta tuntuu yht'äkkiä olevan kaikkialla , ja samalla unohdetaan välttämätön perustutkimus. Kansalaisten joukkoliike on kuitenkin jo nyt saanut paljon aikaan . 00 rajaa mahdottomana toteuttaa , mutta padon purkamistyömaalla · piiri-ins. Vain perustutkimuksen keinoi n löydämme tietoja ja taitoja , joiden avulla ympäristöä voidaan tarkkailla. Järven pinta alenee jatkuvasti . On tunnettava enemmän elintoimintojen ekofysiologiaa, ennenkuin voimme sanoa, että joku on tai ei ole vahingollista
Se kaivetaan vanhan ja arvokkaan vallesmanninralon rehevään puutarhaan. Eräiden Koijärven leiriläisten kielenkäyttö jätti toivomisen varaa. Täm ä koskee varsink in esiinty m än po hjo isosia. Ruo tsissa että Suomessa . O tamme kiito llisina vastaa n kaikki tiedot lapinm yy rän esiin ty misestä. Mutta turvallista ja helppoahan on luonnonsuoj_elijan pistää päänsä pensaaseen ja hihkaista , että " MTK ja Kepu" taas pilasivat hyvän asian 1 Aulis Ansa/ehto maacalousneuvoja SLL:n halliruksen jäsen KAUTUN KANA VAMAISEMA TVL:N KOURISSA Aitosuomalaisen sisukas tieja vesirakennuslaitoksen byrokratia jauhaa parastaikaa Ruoveden Kaurun ainutlaatuista kanavamaisemaa. Miksi muuten käytännön maatalouden asiantuntemus puuttuu Koijärvi-toimikunnasta) Onhan kysymys nimenomaan maatalouden kärsimistä vahingoista . Lapinm yy riä e i o le toistaise ksi saatu Ruo tsin puo ldt a Po hj anlahde n rannikkoaluee lta. Kun sitten korvaushakemus on hylätty ja maksatettu vielä leimaverot hakijalla, on aivan turha enää ryhtyä itkeskelemään ' ' MTK-laisten jääräpäisyyttä ' '. painos. Nykyiste n levinne isyystiewje n perusteell a tä llaisia o n m yös sekä Norjassa. Kiistassa on käyty läpi kaikki demokratiamme mukaiset oikeustaiste235. Puolitotuuksien viljely ei saa kuulua luonnonsuojelun työmenetelmun . Jättiläisen ja sen penkereiden tieltä joudutaan raivaamaan valtava määrä ikihonkia . Ja miksi uskoteltiin , että järvestä on tarkoitus tehdä myöhemmin peltoa , vaikka peltoa on muutenkin liikaa) Ei kukaan maanviljelijä unissaankaan kuvittelisi joskus viljelevänsä lähes pohjatonta mutaa vesijätöksi kutsutulla alueella. Miksi läheistä pakettipeltoa (märkyyden takia paketissa') pitkään esitettiin ratkaisuksi vaihtomaaongelmaan . Koko ajan, lähes joka vuosi , on aiheutunut vahinkoa , jonka hyvittämistä ei kukaan ole edes tullut ajatelleeksi . Väite , että enemmistö '' maanomistajista '', vielä vähemmän maa-alasta, olisi ollut "kuivatusta" vastaan, ei osoittautunut paikkansa pitäväksi . suoraan toimintaan . Lajin esiint ym istä luo nne hti vat mo ne t e rillise t iso laati l. Projekt ia ,ukee ta loudellisest i Nordisk, Kollegi um fö r Ekologi . Kolmanneksi pitäisi säilyttää maltti . Se periaatteista . joista laj i puuuuu . Juuri tähän paratiisiin , se on sovelias paikka tienrakentajille. Myös esiinc ymisalueen raja t Pohjanlahden alueella ka ipaavat täsmentäviä tietoja . Os lo 3 Johan Tast Korve nka,u 44 33300 Tampere 30 SUOMEN LUONTO 5179 38 . 1975 se kä lvamerin venäjä nkieliseen koill isen Neuvostolii ton pikkun isäkkäi tä käsittelevään teokseen vuodelt a 1975). mistä ainoa, 'viralliset' tiedot ovat yli 60 vuoden ta kaa Kokkolan lähistöltä. Sillan toiseen päähän TVL on katsonut välttämättömäksi rakentaa pysäköintipaikan . Olkoon heilläkin siis oikeus ns. 1976: ja CurryLindahl . o n mahdo llista, e ttä laj ia tavataan maamme itäosissa. Kaunis Kanavasaari Suomen sodan muistomerkkeineen jää sillan alle pimentoon . Yhtenäinen esiim ymisaluc ulouuu PohjoisAmeri kasta läpi koko Euraasian mantereen pohjoisosie n Fe nnoskand iaa n . Eihän sitä edes kuivaksi saisikaan . pet0 linruj e n ravintoanalyysie n teki jöiltä) . ,sk. Koska laj in esiint ym isalue ulottuu he ti it ärajamme ta kana Le ning radiin saakka. Niin ja tietysti "suojeltu" luontoa erilaisia toimenpidekieltoja, valituksia ja muita yhtä rakentavia keinoja hyväksikäyttäen. Etsittäkiiön syytä viranomaisista, jotka ovat tässä asiassa menetelleet lievästi sanottuna tökerösti . Miksi rauhoitusehdoissa ei kielletty kokonaan vesilintujen metsästystä , vaikka kysymyksessä on peräti maan toiseksi paras lintujärvi. Ei vaikka kaikki asianrunrijat ja paikalliset asukkaat haluaisivat vain hellävaroen uudistamalla korjata sillat ja sovittaa ne nykyiseen maisemaan. Stense,h Zoologiska lnstituu Postboks 1050 Blindern . Siksi korkea ja mahtava, sanoo TVL. e käyvät ilmi oheisesta kan asta. Vaikkapa lähes hajoamispisteessä olevalla kaivurinrämällä pääsiäislauantain aamuna . Lapinm yy rä on levin nyt laaja lle aluee ll e. Ei mikään järki eikä mahti tunnu saavan itsevaltiasta ja ylimielistä tielaitosta muuttamaan rahakkaina päivinä tekemäänsä päätöstä . Oäggdiur i fä rg. Paperia on väsätty ja viranomaiset lähetelleet kirjeitä toisilleen. 2. Toiseksi on muistettava, että toisellakin puolella saattaa olla yksityisiä ihmisiä, jotka ovat vuosikausia saaneet taistella byrokratiaa vastaan tuloksetta . Mutta voidaanhan muistomerkkejä toki siirrellä, näin ainakin TVL:n entisen pääjohtaja Niskalan mielestä. TVL on aikanaan tehnyt penaatepäätöksen korkean sillan rakentamisesta ja katsonut sen parhaaksi kansalaisilleen. Myös vanh at löy tötiedo c samo in kuin nega ti ivise t rapo rti t ova t te rvetulle ita (esi m . Lapinm yyrätyöryhmän puo lesta: Karl Fredga Gene tiska Institu tionen Sölvega ian 29 S-22 362 Lund Nils C. Sel vinämän ä on myös lajin mahdollinen esii nt yminen saariston tuntumassa m ant eree lla . Hän totesi ratkaistessaan siltavaihtoehdon : Kanavasaaren historiallisia muistomerkkejä voidaan tarvittaessa siirtää kauemmaksi sillasta. VETOOMUS! Lapinmyyrän (Microcus oeconomus) levinneisyys Fennoskandiassa Joukko biologcJa Norjasta, Rumsisla ja Suomesta on yhte istyönä selv ite ll yt lap inm yyrän ekolog iaa se kä e ri popul aat io ide n vä lisiä ge neeuisiä eroja (m m . joka perustu u uusim pii n käsik irjoihin (Sii voncn. Suom esta emme tiedä ta rkalleen lajin yhte näise n levin ne isyysa lueen e te lärajaa e mme kä m yös sitä. o nko yhte näisen alueen sisä ll ä seutuj a. kromosomistoissa ja kallon morfologiassa) . Ilmeisesti ticlOmm e lajin levinneisyydestä ovat puuuecll iset. Nykyinen kaksisiltainen kanavaseutu aiotaan ylittää kertaheitolla. Sillan pituudeksi tulee 260 m , leveydeksi 10.5 m ja yläkorkeudeksi vedenpinnasta 14 m . Huutoja korvesta OTETI AKOON OPIKSI KO)JÄRVESTÄ' • Leirit Koijärvellä on purettu , paat puolella jos toisellakin ovat hieman jäähtyneet. Aikaa olisi ollut lähes 10 vuotta hoitaa tämä asia kunnialliseen lopputulokseen . O lemme 1äyd em änee1 kamaa, mut• ca levinneisyysku vassa on useita epäsel viä kohtia ete nk in Skand inav ian aluee lla (kan an kysym ysme rki t!) . Ellei virheistä opita , voidaan vain huokaista kuten entinen mies: "Yksikin tällainen voitto vielä, ja olemme tuhon omat 1' ' Ensimmäiseksi on esitettävä vaatimus totuuden kaidalla tiellä pysymisestä . Jos perustuotannon harjoittaja , suomalainen talonpoika , näyttää asettuvan luonnonsuojelua vastustamaan , on jokin asia pahasti vialla. Nordeuropas däggd jur
Tätä linjaa sen tulisi jatkaa. Kauttulaiset kun ovat niin valistuneita, että haluavat sopeuttaa siltansa maisemaan eikä maisemaa siltaan , kuten TVL. Se on arvokas kanavamiljöön edustaja viime vuosisadalta . Taiteentuntijat ovat huolissaan Wäinö Aaltosen työhuoneen sortumisesta ja Alvar Aallon perinnön vaalimisesta. 1. TVL perustelee ratkaisuaan mm . Uudesta sillasta olisi tehtävä kääntötai läppäsilta. 90 14 1 O ulu 14 ja kuoren pää lle tunnus " Projektisihteeri ". Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 16. Pohjois-Suomi kutsuu! Y mpäristövuoden 1980 merkeissä tarjoamme edelleen työtä uutteralle projektisihteeri lie 1. Tiedossani ei ole, että metsähallituksen perustamia aarnia lueita olisi SUOMEN LUONTO "> l7 1 J \H . Sillasta tulisi valmistuessaan ankea betonikonstruktio. lut ja vetoomukset. 986-6 1067 (Kai nuu) , Marjukka Kulmanen, PL 705, 90 14 i O ulu 14 , 98 115828 (yleis-) . Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot'' . 1979 mennessä osoitteella LuontoLiiton Pohjois-Suomen piiri. läppäsillan liikenteellisellä hitaudella. 8, 95320 Tornio 2, 980-44 11 84 (Lappi). Kanavamaisemaa koristavat nyt 150-vuotiaat männyt antaen perspektiiviä koko seudulle. 11 . Voi vain arvailla, miltä kaistan käyttäjistä tuntuu rekkojen nuolaisu 100 km:n tuntivauhdilla. TVL:n ratkaisu on alunperin tehty sillä perusteella , että kääntösilta olisi kiinteää siltaa kalliimpi. Miksi TVL pitäytyy jääräpäisesti korkeaan siltaansa' Mittava määrä eri asiantuntijoita on täysin eri mieltä tämän siltatyypin sopivu udesta Kautun herkkään järvimaisemaan: museovirasto , Hämeen lääninhallitus, läänin ympäristönsuojelun neuvottelukunta, sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto , Suomen luonnonsuojeluliitto, pirkanmaalaiset veneilyjärjestöt, perinnepoliitikot, ympäristönsuojelijat ja Ruovesi-seura. Kun kuitenkin on kaikenlaista kysyttävää, tässä si nulle ko lme nimeä , joiden puoleen voit kääntyä : Heikki Poroila , Tonerin koulu . Tielaitoksen ehdoton tähänastinen ansio on sen kulttuuriteko kanavalaitosten ja -miljöiden vaalimisessa. 886 10 Vuokatti. Vaikkapa postikortilla. Ethän vain vietä Y mpäristövuotta 80 ilman maan ainoata ympäristönsuojelulehteä. Korkein hallinto-oikeus ei myöskään muuttanut päätöstä muutoin kuin lisäämällä lupaehtoihin pätevästi muotoillun lauseen : "Luvan saajan tulee kiinnittää erityistä huomiota siltarakenteen ja penkereen muotoiluun ja saattamiseen verhoilun ja istutusten avulla mahdollisimman hyvin maisemaan sopeutuvaksi. kortteja . Kysymyksiä tietäville Ja päättäville KITEEN SUOT JA AARNI ALUEET Onko KiteenTohmajärven Hirvisuolla aarnialue' Jos ei, niin onko koskaan ollut' Millä perusteilla aarnialueita "perutaan" ja otetaan jälleen metsänhoitotai metsä nparannustoimintatyön piiriin' Millainen on Ilomantsin Harava, Ruosme, Puohtiinsekä Valkeasuon nykytila ja tulevaisuus' Suojellaanko niitä vai onko ojitettu , uhkaavatko turpeennostosuunnitelmat ' Kuuluvatko suot suojeluohjelmiin 1 Heikki Saaria fho, opiskelija , Helsinki OSAA SUOJELLAAN , OSA TURPEEKSI KiteenTohmajärven Hirvisuolla on ollut 1960-luvun lopulta metsähallituksen omalla päätöksellä perustettu 200 ha :n laajuinen ojitusrauhoicusalue. Siltaa käyttävät joutuisivat näet parin kesäkuukauden aikana hetken odottamaan laivan tai purjeveneen takia. Mutta Ruoveden Kautun maiseman murjomisessa ja menneitten sukupolvien taidokkaan käden jäljen hävittämisessä tapahtuu vielä pahempaa: häviää peruuttamattomasti sellaista, mitä ihminen ei edes pysty luomaan. Kansalaisia ei lohduta hiventäkään TVL:n piiri-insinöörin TV 2:n ajankohtaisohjelmassa esittämä lausunto: voidaanhan viheriöittää. Vaikkei puolentoista miljoonan markan säästäminen merkitsisikään suuria TVL:ssa, tähän on lisättävä vielä ympäristön säästyminen . vsk. TVL:stä on tullut valtio valtioon. PL 705. Länsi-Suomen vesioikeus hylkäsi perusteettomina kansalaisten valitukset katsoen , ettei siltahanke loukkaa yleistä eikä yksityistä etua enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä . Tämä on toki oikein. Kuinkahan monta onnettomuutta rakennettava mammuttisilta aiheuttaa' Ellei sillalle saada kevytliikenneväyliä , jalankulkijat ja pyöräilijät sulloutuvat metrin kaistalle . Nykyinen polvi ymmärtää sen , että TVL: n luulisi löytävän sijaa säästömarkkinoille tiestön yleisessä parantamisessa ja syrjäseutujen tiestön todellisen rappiotilan korjaamisessa. Nyt suunniteltu silta on liian korkea , se rikkoo maisemaprofiilin ja sop!:utuu maisemaan erinomaisen huonosti. 1980 alkaen . Tämä on sinulle , joka et pelkää 160 000 km' :n toimialuetta , olet valmis hoitelemaan yhteyksiä lappilaisten , pohjalaisten ja kainuulaisten kanssa eli lyhyesti halukas tekemään luonnonsuojelutyötä Oulun ja Lapin läänien luonnonsuojelujärj estöjen kanssa. Käytä postin tuomaa tilillepanokorttia tai pyydä meitä lähettämään tarvitsemasi määrä lahja. Hehän tässä maisemassa elävät joka päi236 vä, siltaherrat sensijaan Helsingissä . Sen ymmärtävät ainakin jälkipolvet. TVL:n ruskeat nurmipenkereet ja korkealla killuva siltajärkäle ovat kuin painajaisuni huolella ja hellästi hoidetun kanavamaiseman yllä. Huomaa! Hintamme ovat entiset mutta taso pysyy. Liikenneministeriöönkin on vedottu kansalaisadressilla , jossa oli toista tuhatta nimeä. Eikö laitoksen sentään tulisi tehdä ratkaisunsa Kauttuun siten , että kansalaiset voisivat olla tyytyväisiä uuteen ympäristöönsä. Terttu Laurila Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Tilaa Suomen Luonto jo nyt ensi vuodeksi, itsellesi, lapsillesi tai ystävällesi. O nni Ylimaunu , Parasniement. Arvion mukaan korkean sillan hin ta on noin 10 mmk ja matalan (siltaja läppäsilta) 8.5 mmk . Kaikki ovat yhtä mieltä: Korkea silta tärvelee Kautun maiseman. TVL tuntuu täydellisesti vieraantuneen työnantajiensa eli kansalaisten palvelemisesta . Kanavamiljöö on valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus, jota ei saa turmella . Arvostetun asiantuntijan, professori Petterssonin lausunnon mukaan Kautun kanavan ja vuolteen maisemalliset arvot ovat poikkeuksellisen suuret. Yli-insinööri Punnonen (TVL) väittää kaiken lisäksi läppäsiltaa onnettomuusalttiiksi
Luonto-Liitossa seuranta lähti käyntiin ' 'luonnonvartiotoiminnan' ' nimellä. 1. ammattiliittojen lehdille. Viikon aikana noin 20 paikallisyhdistystä järjesti toimintaa toimintavuoden molempiin pääteemoihin: jokamiehenoikeuksiin ja Itämereen liittyen . Projektin tarkoituksena oli myös pysyvästi vakiinnuttaa liittoon uudenlaisia kansalaistoiminnan muotoja. Sarjan kuvasi Olavi Yli-Vainio . Molemmat kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan , mutta molemmat kytkeytyvät m yös jossain määrin Ilomantsin Koivusuon turvetuotantoon luovutetun pohjoisosan vaihtoneuvotteluihin korvaavan turvetuotantoalueen löytämiseksi ja ehdotetun Koivusuon luonnonpuiston kannalta olennaisen tärkeän osan pelastamiseksi suojeluun . Otaniemen ympäristöseuran tekemä jokamiehenoikeuksia käsittelevä näyttely kiersi useissa yhdistyksissä. Toimintamuotoina olivat saaristoretket, näyttelyt , esitelmätilaisuudet ja projektimateriaalin levitys. Kampanjan tavoitteena oli kiinnittää julkista huomiota Itämeren suojelutilanteeseen ja tuoda julki suojelusopimuksen Suomelle ruomat velvoitteet sekä osoittaa niiden täytäntöönpanon puutteet ja laiminlyönnit. Tilaisuudessa puhuivat puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi ja akateemikko Ilmari Hustich. Ruosmesuon ja Puohtiinsuon osalta tilanne on hieman toinen, sillä ainakin näillä näkymin molemmista soista jää eräitä turvetuotantoon huonommin soveltuvia osia suojeluun. Tehostetun toiminnan viikon kohokohta oli vapaaehtoisen luonnonsuojeluliikkeen 40-vuotisjuhla Ruissalossa. Yhteistyöjärjestöjen kautta tapahtuneen levityksen lisäksi sovittiin kouluhallituksen kanssa julisteen levittämisestä kouluille sekä ammattikasvatushallituksen kanssa levityksestä metsäoppilaitoksiin . Toiminnan painopisteenä oli ''Tehostetun to1mmnan viikko '' . Yhdessä Naturoch miljövårdin kanssa painettiin saaristossa vallitsevista jokamiehenoikeuksista ja velvollisuuksista kertova valistusjuliste "Saaristoretkeilijä apuasi tarvitaan 1 ''. Toiminnan painopiste oli keväällä ''Tehostetun Toiminnan Viikko ' ' 22 .-28. Liitto painatti Itämeri-toiminnan rueksi kampanjajulisteen ' ' Anna Itämeren elää". 11 . Pekka Salminen luonnonvarainhoitotoimisto VUOSI 1978 LIITTOHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1978 hyväksytty kevätliittokokouksessa 25. Jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet Jokamies-projektia jatkettiin toista vuotta liiton pääprojektina vuonna -77 saatujen kokemusten ja kevätliittokokouksessa -78 hyväksytyn kampanjasuunnitelman osoittamien suuntaviivojen mukaisesti . Liitto pitää tavoitteenaan, että yhteistyö julistuksessa esitettyjen vaatimusten puolesta jatkuisi yhteistyössä allekirjoittajajärjestöjen ja muidenkin jokamiehenoikeuksia puolustavien järjestöjen välillä, ja että yhteistyö laajenisi myös järjestöjen paikallistasolle . Liiton rannikkoyhdistykser osallistuivat lähes poikkeuksetta Jossain muodossa projektin toteutukseen . 03. TOIMINTA VUODEN PÄÄTEEMAT 1. Jokamiehenoikeuksista ja velvollisuuksista tehtävää valistustyötä varten jokamiesprojektin esite ''Oletko jokamies " uusittiin (30 000 kpl). VarsinaisSuomen luonnonsuojeluyhdistyksen Itämeri-näyttely kiersi useissa rannikkoyhdistyksissä . Sekä "Tehostetun toiminnan viikkoon '' että ' 'Jokamies-julistukseen'' liittyi laaja tiedotuskampanja. purettu metsänhoitotai metsänparannustoimenpiteitä varten. 05. Aikakauslehti Suomen 237. Toiminta oli kuitenkin yhdistyskohtaista, eikä yhtenäiseen valtakunnalliseen seurantajärjestelmään vielä päästy. Lehdille toimitettiin keväällä ja syksyllä yhteensä kolme Itämerta ja kolme jokamiehenoikeuksia käsittelevää kiertoartikkelia. 78. Julistus luovutettiin pääministeri Kalevi Sorsalle 30 . Toimintamuotoina olivat: meriretket , siivoustalkoot, jokamies-illat, retket suunniteltuihin kansallispuistoihin , näyttelyt ja polkutempaukset. jokamiehenoikeuksien, turvaamiseksi kansalaisille. ltiimeri ja saariston suojelu Itämeren ja sen saariston suojelukampanja liittyi osana Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ja Maailman Luonnon Säätiön merien suojelukampanjaan The Seas Must Live. Liiton lisäksi allekirjoittajajärjestöinä olivat Suomen Kalamiesten Keskusliitto , Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto , Suomen Kuntourheiluliitto , Suomen Suunnistusliitto , Suomen Partiolaiset, Luonto-Liitto , Asukasliitto ja Vuokralaisten Keskusliitto . Myös ympäristönsuojelun rantaoppaan käsikirjoitus saatiin valmiiksi . Niiden luonnontila on vielä kohtalainen , joskin Puohtiinsuo on aiemmin suoritetuista metsäojitustöistä paikoin kuivahtanut. Oppaassa neuvotaan yhdistyksille , miten vaikuttaa rantarakentam1seen. 1. Materiaalia toimitettiin myös paikallislehdille ja eri järjestöjen , mm. Seurannan kohteina paikallisyhdistyksissä olivat suunnitellut luonnonja kansallispuistoalueet, SUVI-kaavat ja ranta-alueet . 2. Projektin SUOMEN LUONTO 517'! JH. Lisäksi muut paikallisyhditykset järjestivät vastaavaa toimintaa myös ennen ja jälkeen toimintaviikon . Tätä ns. 1979 1. Toimintavuoden aikana valmistui diasarja jokamiehenoikeuksista ja velvollisuuksista. "jokamies-toimintaa" ovat kaikki erilaiset retket, viestit ja polkutempaukset , joiden päämääränä on saada mahdollisimman monet jokamiehet luontoon käyttämään oikeuksiaan ja samalla luonnontuntemuksen ja luonnonsuojelun aakkosia opettelemaan. Syyskaudella saatiin päätökseen liiton tähänasti merkittävin yhteistyöhanke ''Julistus jokamiehenoikeuksien puolesta'' . Toimintavuonna ' 'ympäristömuutosten kansalaisseuranta" laajeni ja sai uusia muotoja. v,k tavoitteena oli osoittaa, että toiminta luonnonja ympäristönsuojelun puolesta on pääosiltaan toimintaa terveellisen ja viihtyisän elinympäristön so. Lisäksi kesällä toimitettiin lehdille vesakkomyrkkyjä, rantarakentamista ja luontopolkuja käsitelleet artikkelit. Toiminnasta mainittakoon erityisesti Satakunnan luonnonsuojeluyhdityksen Pori ja men-seminaari sekä Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen Itämeri-aiheinen esitelmäsarja ja taikooleiri Hiittisten saaristossa . Sen sijaan polttoturvetuotantoon on luovutettu ja luultavasti tullaan luovuttamaan joitakin soita. Ilomantsin Haravasuo ja Valkeasuo on ojitettu jo vuosia sitten ja ne tullevat lähivuosina luovuttamaan turpeensa energiatuotannon ratta1s11n
Mielenosoitusmarssin päätepisteessä Senaatintorilla puhuivat mm. 78 periaatepäätöksen maamme kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisestä . Kummallekin luovutettiin muistio, jossa korostettiin tarvetta vahvistaa valtioneuvoston periaatepäätöksellä sekä alueellisesti 238 tasapainoisen että luonnontieteellisesti mahdollisimman edustavan puisto-ohjelman toteuttaminen. 04. Muita järjestäjiä olivat Energiapoliittinen YhdistysVaihtoehto Y dinvoiSUOMEN LUONTO ~/7'! JH. 78 järjestetyssä kansallispuistomielenosoituksessa, johon osallistui n. Myöskään rajaustyöryhmä ei saanut täyttä työrauhaa. Kurjenrahkan ja Isojärven suunniteltujen kansallispuistojen alueilla tapahtuneet hakkuut , joita toteutettiin siitä huolimatta , että nämä kohteet kuuluivat periaatepäätöksen piiriin . Luonto julkaisi Itämerta käsittelevän teemanumeron. 4. Puisto-ohjelma joutui Metsäteollisuuden ja metsätalouden taholta voimakkaan vastustuksen kohteeksi. 09. 78 mukaan valtioneuvoston periaatepäätös 24. 01. Luonto-Liiton pääteema oli toimintavuonna vesiprojekti. Periaatepäätökseen sisältyi 17 uutta kansallispuistoa ja kuuden nykyisen laajennukset sekä 7 uutta luonnonpuistoa ja neljän nykyisen laajennukset. 02. 10. 05. Kun Koilliskairan alue oli jäänyt pois valtioneuvoston periaatepäätöksestä , luonnonsuojeluliitto esitti maaja metsätalousministeriölle 12. Päätöstä edelsi liiton mielestä sekava ja puutteellinen valmisteluvaihe maaja metsätalousministeriön sisällä. 5-jäsenisen virkamiestyöryhmän suunnittelemaan uusien puistojen yksityiskohtaista rajausta , koska periaatepäätöksessä melkein kaikkien puistojen pinta-aloja oli pienennetty kansallispuistokomitean ehdotuksiin verrattuna. Suomen luonnonsuojeluliitto osallistui yhtenä pääjärjestäjänä ympäristöjärjestöjen yhteiseen '' Pohjoismaiseen energiaviikkoon 9. Työryhmä sai työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä , mutta sen luovuttaminen ja julkistammen jäivät vuoden 1979 puolelle. Myös pienten rauhoituskohteiden inventointi saaristo-alueilla käynnistyi. Suomen Luonto 4-5 /77 :sta otettiin kansallispuistoja esittelevä eripainos , jota jaettiin eri yhteyksissä. Energia toiminta Suomen luonnonsuojeluliitto , Kulttuurikeskus Kriittinen Korkeakoulu ja Pehmeän Teknologian Seura järjestivät O 1. Valtakunnallinen tiedotus Itämeriteemasta keskittyi toukokuun toimintaviikkoon ja alkukesään . 78 ltämeriaiheinen meriretki Helsingin edustalla sijaitsevalle Söderskärin riistantutkimusasemalle. Projektin tulokset antavat aihetta varovaiseen optimismiin: merikotkien pesimätulos on vuosina 1977-78 ollut oleellisesti muuta 70-lukua parempi ja kotkien ikäluokkajakautuma on ilmeisesti talviruokinnan ansiosta parantunut nuorten lintujen selviytyessä paremmin hengissä lisääntymisikäisiksi asti. 500 henkilöä. liiton varapuheenjohtaja Jaakko Savola, Luonto-Liiton puheenjohtaja Sauvo Henttonen , saamelaisparlamentin jäsen Jouni Kitti sekä Vesa Luhta Luonto-Liiton Pohjanmaan piiristä. Valtioneuvosto teki useiden pöydällepanojen jälkeen 24 . Toimintamuotoina olivat retket suunnitelluille puistoalueille , yleisötilaisuudet ja lehtikirjoittelu. 3. Tällä välin on estettävä näiden alueiden luonnontilan pysyvä muuttaminen , kumottava ennakkoluuloja ja muokattava asenteita suojelulle myönteiseksi. Puisto-ohjelman puolustaminen jäi miltei vain luonnonsuojelujärjestöjen tehtäväksi, eikä paikallinen väestö saanut riittävästi tarpeellista informaatiota viranomaisilta. Muistiossa oli liitteenä liiton ehdotus perustettavien puistojen kiireellisyysjärjestyksestä. Merikotkaprojekti, jonka rahoituksesta vastaa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto, on saanut viisi vuotta jatkuttuaan vakiintuneen aseman eräiden rannikkoyhdistysten toimmnassa. 05. Ajatus sai laajaa myönteistä julkisuutta ja sitä asettui kannattamaan mm. Lisäksi Tuki Oy:n julkaisema Luonnonkalenteri sekä kaksi julistetta käsittelivät Itämeren suojelua. Liitto Ja jäsenyhditykset esittivät useissa yhteyksissä näkemyksiään rajaustyöryhmälle. 02 . Itämeren tilan seurantaan ovat kiinteästi liittyneet eräitä sen uhanalaisia eliöitä koskeneet suojeluja tutkimusprojektit. Saaristoon suunnitelluista kansallispuistoista levitettiin valistusta retkeilyillä ja lehtikirjoituksilla. 15. 1. 78 Pehmeän teknologian symposiumin Helsingissä . Kansallispuistot Kansallispuistokomitean mietinnön toteuttamista kiirehtiäkseen liiton edustajat kävivät tapaamassa maaja metsätalousministeri Johannes Virolaista 12. Vuoden aikana oli työn alla kansallispuistoja käsittelevä näyttely , jonka valmistuminen jäi kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Syksyllä järjestettyyn koulujen vesiviikkoon liittyen postitettiin kaikille yläasteille ja lukioille Suomen Luonnon Itämerinumero, veneilijän saaristo-opas ja Luonto-Liiton vesioppaat. Paliskuntain Yhdistys. Luonnonsuojeluväki toi julki vaatimuksensa kunnollisen puisto-ohjelman saamiseksi Helsingissä 11. 78 , että Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen elämäntyön kunnioittamiseksi perustettaisiin hänen nimeään kantava kansallispuisto Koilliskairan alueelle eduskunnan säätämällä lailla esimerkiksi presidentin 80-vuotispäivänä 03 . 1. Valtion mailla päätöksen ulkopuolelle jääneiden puistohankkeiden toimenpidekieltojen kohtalo jäi metsähallituksen harkintaan . Laskevathan tärkeimmät vesistömme Itämereen . Itämeren suojelua lähestyttiin sen koko valuma-alueen suojelun näkökulmasta. Tiedotusvälineiden edustajille järjestettiin 19 . Päätöksen ulkopuolelle jääneiden kansallispuistokomitean ehdottamien puistojen perustaminen on otettava uudelleen tarkasteltavaksi 1015 vuoden kuluttua. 78. 78 oli kansallispuistoohjelman ensimmäinen vaihe . Liiton kannanoton 28 . Varsinainen luonnonsuojelun asiantuntemus syrjäytettiin lähes kokonaan ja lopputulokseen vaikuttivat emten suunniteltujen puistojen valtionja yksityismaiden pinta-alasuhteet, perustettavien puistojen kokonaispintaalan "sopivuus" jne. Useissa hoitoalueissa toimenpidekiellot onkin purettu ja hakkuusuunnitteet palautettu koskemaan myös periaatepäätöksen ulkopuolelle jääneitä puistohankkeita. Kansallispuistotoimintaan osallistuivat lähes kaikki liiton jäsenyhdistykset. 01. ,sk. Näkyvästi olivat esillä mm . 04. Periaatepäätöksen jälkeen maaja metsätalousministeriö asetti 15 . 02 . Projektin tärkeimpiä toimintamuotoja olivat kerholaisille järjestetyt vesikurssit, neljän vesiensuojelua ja vesiharrastusta käsitelleen oppaan julkaiseminen sekä Saimaa-soutu, Ounasjoki-vaellus ja Seinäjoen talvipäivien mielenosoitus Pohjanmaan vesirakentamista vastaan. 02 . Vastustajiin liittyivät myös peruselinkeinojen harjoittajat. 1980. Yhdessä Maailman Luonnon Säätiön kanssa painettiin veneilijöille tarkoitettu valistusvihkonen Veneilijän Saaristo-opas. ja opetusministeri Kristian Gestriniä 13 . Tilaisuuden tarkoituksena oli aktivoida pehmeää teknologiaa koskevaa keskustelua ja kehitystyötä Suomessa antamalla yleiskuva pehmeästä teknologiasta sekä kartoittamalla nykyiselle teknologialle vaihtoehtoisia ratkaisuja erityisesti ravinnontuotannon , rakentamisen ja energiahuollon aloilla
Seppo Keränen Pertti Kalinainen Kalevi K. Malmström Terho Poutanen Pertti Rassi Jouko Siira Teuvo Suominen Pirkka Utrio Juha Valste Juha Venäläinen Kostei Kari Soveri maata, vettä ja elämää
FI MM-tuoteluettelo Sulkeissa mainittu pääedustajan listahinta samalle tu ott eelle, vertailun vu oksi. FIMEKO OY Töö löntorinkatu 4 00260 Helsinki 26 Puh . Tube FD 25-U 198,Ext. Tube FD 15-U 175,Ext. Käytettyjä laaja valikoima. CANON RUNGOT AT-1 975,AV-1 1 088,AE-1 1 290,AE-1 musta 1 390,A-1 2 100,F-1 2 590,CANON OBJEKTIIVIT 7,5/5,6 15/2,8 17/4,0 20/2,8 24/2,0 24/2,8 28/2,0 2812 ,8 28/2,8 (n) 35/2,0 35/2,8 (n) 35/3,5 50/1,4 50/1,8 50/3,5 Macro 85/1,8 100/2,8 100/4,0 Macro 135/2,5 135/2,8 (n) 135/3,5 (n) 135/3,5 200/2,8 200/4,0 300/2,8 FD-F 300/4,0 L 300/4,0 300/5,6 300/5,6 (n) 400/4,5 500/4,5 L 500/8,0 Reflex 600/4,5 80015,6 24-35/3,5 A 1 28-50/3,5 35-70/2,8-3,5 35-70/4,0 70-150/4,5 80-200/4,0 100-200/5,6 85-300/4,5 2 688,2 296,1 727,1 497,1 980,1 087,1 648,897,709,997,560,519,749,. Tube FD 50-U 248,FL-Bellows 649,Slide Duplicator FL 210,FD Bellows 790,Ang le Finder B 328,F-1 Focu sing Screen s 139,CANON kompaktikamerat Can o net 28 498,Can o net G-11I 17 790,Canolite D salam a 146,OLYMPUS RUNGOT OM-1 (n) OM-1 (n) mu sta OM-10 OM-2 (n) OM-2 (n) musta 1 196,1 298,1 190,2 100,2 258,(1 260,-) OLYMPUS OBJEKTIIVIT ( 750,-) 21 /2,0 2 396,(3 230,-) (1 090,-) (14 890,-) 21 /3, 5 1 397,24/2,0 1 947,24/2,8 1 098,28/2,0 1 738,28/3,5 819,35/2,0 1 160,35/2,8 696,(1 330,-) 50/1,4 659,(5 920,-) 50/1,8 466,(11 780,-) (11 780,-) (3 730,-) (3 730,-) (3 490,-) (1 690,-) (1 690,-) (3 690,-) (1 330,-) (5 650,-) 50/3,5 Macro 1 159,85/2,0 1 277,100/2,8 897,135/2,8 998,135/3,5 728,180/2,8 2 690,200/4,0 1 096,300/4,5 1 866,400/6,3 4 970,600/6,5 5 930,3570/3,6 1 995,75-150/4,0 1 597,85-250/5,0 2 947,( 735,-) (1 790,-) ( 495,-) ( 925,-) 440,-) 175,-) ( 670,-) (1 190,-) ( 185,-) (1 440,-) (1 575,-) (1 390,-) (2 440,-) (2 576,-) (3 020,-) (1 865,-) (2 610,-) (1 430,-) (2 350,-) (1 020,-) (1 490,-) ( 890,-) ( 835,-) ( 585,-) (1 450,-) (1 690,-) (1 160,-) (1 300,-) ( 930,-) (3 440,-) (1 450,-) (2 510,-) (7 270,-) (8 900,-) (2 680,-) (1 995,-) (3 760,-) OLYMPUS SLR VARUSTEET OM-1 ja OM -2 sc reen s OM Aut o Bellow s Sh oe 2, 3 ja 4 OM 310 Fla sh OM T-20 Fla sh Bounce Grip 78,769,56,728,358,fo r 310 478,OM Rapid Winder 668,muutettuna sarjalle+65,Vivitar Autom loittosarj a OM -k iinnit yksellä 357,FILMIT 990,-) 65,-) 910,-) 530,-) 655,-) 856,-) Hinnat edellytt ävät kase tin osto määri ä. Uusien Can on FD o bjekt ii vi en hinta on mainittu erikseen, mikäl i se poikkeaa ent ises tä . FIMM merkitsee täydellistä kuvapalvelua, laboratoriona KUVA-SAMPO. Toimitukset myös postiennakolla.. 445289 FOTO FIMM tarkoittaa fotoalan maahantuontia ja kauppaa. FIMM merkitsee fotohuoltoa, jossa ammattitaidolla suoritetaan oman tuonnin takuu korjaukset. 496,1 197,1 129,858,1 970,989,989,639,707,2 260,909,12 490,4 830,2 170,1 498,1 140,4 450,12 490,2 230,7 630,8 190,2 750,2 940,2 748,1 290,1 290,2 689,1 085,3 850,Telejatke FD 2X·A 970,(1 250,-) (1 290,-) (1 490,-) (1 690,-) (2 495,-) (3 120,-) (3 865,-) (2 890,-) (2 090,-) (1 990,-) (2 990,-) (1 565,-) (2 360,-) ( 825,-) (1 290,-) ( 670,-) ( 995,-) ( 625,-) (1 620,-) (1 640,-) (1 060,-) (2 630,-) CANON SRL varusteet Power Winder A 550,MA Motor 1 390,Speedlite 155 A 367,Speedlite 199 A 663,Ext. vä hintää n 10 Kodaco lor 11 135-36 Kodaco lor 11 135-24 Ektachrome 64 135-36 Ektachrome 200 135-36 Ektachro me 400 135-36 Ektachro me Professional 64 12,90 10,30 20,80 22,90 25,90 100 ft rull a 238,Ektachro me Pro fessional 200 100 ft rull a 251 ,80 E-6 kehitys, m yö s itse pu o latuille 10,USA Origin Kodachrome filmit: Kodachro me 64 135-36 18,Kodachrome 25 135-36 18,Kodachro me kehit ys 17,TriX Plu s-X 100 ft rul la 66,80 Panato mi c-X Tilauksesta toimitetaan fotoalalta melkein mitä vain, pyydä tarjous. FIMM merkitsee omaan tuontiin perustuen tuntuvasti alhaisempaa hintatasoa
Lammin järjestöpäivillä 9. Kilpailuun otti osaa 111 henkilöä , jotka hankkivat 26 paikallisyhdistykseen yhteensä 1 844 uutta jäsentä. Matti Lähdeoja on edustanut liittoa Tasavallan Presidentin ympäristönsuojelupalkintolautakunnassa sekä Maj ja Tor Nesslingin Säätiön as1antumijaneuvottelukunnassa. Yhdessä Suomen Ladun kanssa painatettiin polkuprojektista ja saatavilla olevasta polkumateriaalista kertova esite, jota levitettiin kuntiin. Tavoitteena on käpytunnuksen tekeminen ja saaminen luomopolkujen yleiseksi tunnukseksi kautta maan . Polku projekti Vuonna 1975 Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Ladun yhteistyön alkuun saattama polkuprojekti jatkui ja tempasi yhä uusia yhdistyksiä polkuja perustamaan . Jäsenmäärän huomattavaan kasvattamiseen tähtääviä tavoitteita ei käydyllä kilpailulla saavutettu . Vuoden lopussa kuului siten liittoon yhdeksän luonnonsuojelupiiriä ja niihin liiton kevätl iittokokouksessa muutetuissa sää nnöissä rinnastettava nuorisojärjestö Luonto-Liitto. yhteistyöjäsenistä eli luonnonsuojelupiirien perustamista odottavista paikallisyhdistyksistä neljä maksoi vuoden 1978 jäsenmaksun, yhteensä 300 jäsenestään. pidetyillä järjestöpäivillä keskusteltiin projektitoiminnan onnistumisesta ja projektin antamista kokemuksista paikallisyhdistyksien kannalta . ]å"senyydet ja yhteydet muihin jårjestöihin ja toimielimiin Liitto on kuulunut jäsenenä Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon (IUCN), Opintotoiminnan Keskusliittoon , Pohjola-Norden-järjestöön, Suomen Kotiseutuliittoon , Suomen Metsäyhdistykseen , Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan, Tieteellisten Seurain Neuvostoon ja Yhteiskuntasuunnittelun Seuraan. käsiteltiin vuosien 1979 ja 1980 teemoja, liiton julkaisemien lehtien linjakysymyksiä ja liiton valmisteilla olevaa välittömän elinympäristön suojeluohjelmaa. Kampanjalehtistä "Energia-Aviisia" levitettiin 30 000 kpl. Organisaation selkiinnyttämiseksi syysliittokokous myönsi eron Kainuun Luonnolle , johon kuului myös henkilöjäseniä, ja hyväksyi sen tilalle liiton varsinaiseksi jäseneksi Kainuun paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten muodostaman Kainuun luonnonsuojelupiirin . liiton suorasta jäsenyydestä . ]firjestöpfiivåt Jäse nistön yhteyksien parantamiseksi järjestettiin vuoden aikana kahdet järjestöpäivät. Sisäinen tiedotustoiminta Luonnonsuojeluväki-lehden lisäksi liiton sisäistä tiedotustoimintaa on hoidettu kerran pari kuussa postitetuilla järjestösihteerin kirjeillä, joiden mukana jäsenjärjestöille on lähetetty liiton pöytäkirjat , lausunnot yms. Ulkojäsemen lukumäärä oli vuoden lopussa 44 . Liitto on kustantanut yhden henkilön kustakin paikallisyhdistyksestä järjestöpäiville. Helsingissä 21. Jäsenhankkijoiden välisen kilpailun voitti Tom Ståhlberg, joka hankki 370 uutta jäsentä Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistykselle. Energiaviikko sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Liitto osallistui syksyllä järjestettyyn ulkoilureittiseminaariin. 2.1. Tavoitteena on polkuprojektin laajentaminen käsittämään myös ulkoilureitit, sekä yhteistyön aikaansaaminen eri ulkoilureittejä suunnittelevien tahojen kanssa. Liiton julkaisuissa on raportoitu näiden projektien tapahtumista. 10. Organisaatiomuutoksen toteutuessa poistuvina muina varsinaisina jäse ninä liitossa oli 13 luonnonsuojeluyhdistystä , joista Porvoon luonnonhistoriallinen yhdistys oli siirtämässä luonnonsuojelutoimintaansa Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistykselle ja PohjoisSavon luonnonsuojeluyhdistys purkautumassa. 2.4. Polkuprojekti jatkuu ja tavoitteena on oman luontopolun aikaansaaminen joka yhdistykselle . Liiton jäsenyhdistysten yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä oli vuoden lopussa 16 900 , mistä Luonto-Liiton osuus oli 5 300. Kampanjan tunnetuksi tekemiseksi painettiin kampanjajuliste. Paikallisyhdistysten välinen kilpailu käytiin kahdessa sarjassa. Eniten jäsenmääräänsä toimintavuonna kasvatti Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistys ja suhteellisesti eniten Vaasan Y mpäristöseura. Viikko päättyi mielenosoitukseen järkevämmän energiapolitiikan puolesta, jonka jälkeen liiton edustajana Rainer Lahti puhui Eduskuntatalon edustalla. Liiton edustajat ovat osallistuneet useiden luonnonsuojelujärjestöjen yhteisprojektien toteuttamiseen. Viikon aikana järjestettiin tukikonsertti, Pehmeän Teknologian Symposiumi ja poliittisten puoluei den ja ympäristöjärjestöjen energiapaneeli. Kilpailulla pyrittiin paikallisyhdistysten jäsenmäärän nostamiseen , vilkastuttamaan paikallisyhdistysten toimimaa ja kohentamaan niiden talotma. Suurelta osin viikon ansiosta maamme laimea energiapoliittinen keskustelu sai uutta vauhtia ja monipuolisuutta. 2. Liiton edustajiksi kohdevaliokuntaan nimitettiin Sauvo Henttonen ja Lasse Kosonen . Luonnonsuojelupiireissä oli yhteensä 43 paikallisyhdistystä ja Luonto-Liitossa kahdeksan luontopiiriä. 241. JÄRJESTÖTOIMINTA Kevätliittokokous hyväksyi liiton varsinaisiksi jäseniksi Luonto-Liiton , Lapin luonnonsuojelupiirin ja Vaasan läänin luonnonsuojelupiirin . Lisäksi ns. Liiton ulkojäseneksi hyväksyttiin kevätliittokokouksessa Suomen Lastentarhanopettajiksi Opiskelevien Liitto ja syysliittokokouksessa Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto. Jåsenhankintakilpailu Norppa-tunnuksin aloitettuun liiton varainhankimakampanjaan liittyen järjestettiin jäsenhankimakilpailu. Muovisia käpytunnuksia ja numerolaattoja teetettiin yhdistysten tilattaviksi. Kiinteää yhteistyötä on luonnollisesti harjoitettu Luonto-Liiton ja Naturoch miljövårdin kanssa. Yhä useammalla taholla on otettu kamaa energiapolitiikkaan ja yhä useammin energian säästön ja ns . 1. 01. malle (EVY), Luonto-Liitto , Naturoch miljövård ja Pehmeän Teknologian Seura . 2. Jäsenyhdistykset ovat puolestaan lähettäneet liittoon tärkeimmät yhdistystiedot sisältävän vuosi-ilmoituksen sekä omia julkaisujaan ja jossakin määrin myös asiakirja-aineistoaan . vaihtoehtoisten energialähteiden puolesta ydinvoiman lisäämistä vastaan. 2. 09 . Liiton yhdistysten ylläpitämiä polkuja on tällä hetkellä 15 ja uusia on perusteilla. Organisaatiomuutokseen liittyen Lentua-Seura ja Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistys erosivat SUOMEN LUO NTO l 179 38. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallituksessa liiton edustajina ovat olleet Jaakko Savola ja Teuvo Suominen . Kauppaja teollisuusministeriön alaisessa öljysuojalautakunnassa liittoa on edustanut Ilkka Viitasalo ja öljyvahinkolautakunnassa Esko Joutsamo. Syksyllä -78 päätettiin muodostaa entisestä WWF:n kohdevaliokunnasta liiton, Naturoch miljövårdin ja Säätiön yhteinen elin, joka päättää alkuperäisluonnon suojeluun liittyvien hankkeiden ja projektien toteuttamisesta. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallitukseen ovat liiton piirissä toimivista henkilöistä kuuluneet Rauno Ruuhijärvi ja Teuvo Suominen . 5. 2.3. vsk. Näitä ovat olleet merikotkan , kotkan , muuttohaukan, kalasääsken , tuulihaukan ja metsäpeuran suojeluprojektit
ENSIAPUTYYNY Sininen tai vihreä, samettinen tyyny maksaa 113 mk. Kaunis suomalainen luonto puhuu kauniina värikuvina Suomen Luonnon sivuilla. Tyyny sisältää: kolmioliinoja 3 kpl pikaside (6 cm x 20 cm) l kpl pikaside (6 cm x 10 cm) l kpl pikaside (6 cm x 5 cm) 2 kpl haavaside (11 cm x 13 cm) kpl haavaside (13 cm x 22 cm) kpl haavatyyny (keskikoko) 4 kpl suojaside, muovitettu (60 cm x 60 cm) 1 kpl suojaside, muovitettu (30 cm x 70 cm) l kpl 242 sidehariorulla (6 cm x 4 m) 2 kpl kreppiside (8 cm x 4 m) 2 kpl sideharsorulla (10 cm x 4 m) l kpl hakaneuloja 6 kpl suojamuovi 1 kpl sakset 1 kpl muistivihko 1 kpl kynä 1 kpl tarra 1 kpl hätäapukomi l kpl hälytyskomi 1 kpl Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöistä Nervanderinkatu 11 00100 HELSINKI 10 puh. .sk.. 90-406 262 Läntinen Rantakatu 21 20100 TURKU 10 puh. 981-15 828 SUOMEN LUONTO \ /7 'J 38 . Sen voi puhaltaa haluttuun vahvuuteen autoon tai veneeseen päänaluseksi, selkätueksi tms. Lahjakortin saat puhelimitse tai postitse tilaamalla Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä, päämyymälä Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10 puh. 90-406 262 tai Suomen luonnonsuojeluliiton toimistosta, Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 HELSINKI 15 puh . LAHJA YSTÄVÄLLE! Suomen Luonnon vuosikerran neljäsataa sivua ovat täynnä kiintoisaa asiaa luonnosta ja luonnonsuojelusta. Tilaa nyt ystävällesi Suomen Luonto lahjakortilla. 642 881. 921-19 909 Kajaaninkatu 13 90100 OULU 10 puh
,~.~~: •:~:;.~~7'w ~~~~o~h::::.:1~0.':..i~:".!.::&::::.. Lokakuun puolenvälin jälkeen tulee Suomen Luonnon tilaajille tilillepanokomi. rdnltTn htM>k-ho• ,hm, ... n ..l,n,m~t1\lön u,lym,,.,... Kalenteri esittelee värikuvin luonnon kanssa sopusointuisaa kulttuurimaisemaa saariston asutuksesta saamelaiseen elinympäristöön. l111M'f1 1rh1;,,·i • I• I"' mn'llt)" Olt'IUtl 1 .... >lri!onu1 )" ..-n ,uh .. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy SUOMEN LUONTO H 7•J IH vsk 243. ;:.~:~~ .. Perinteiseen tapaan jokaisen kuukauden lehti kenoo luonnon tärkeistä tapahtumista ja päivämääristä, kuten kukkimisajoista, kuun vaiheista, muuttolinnuista, sienija marjasadoista. ~~i:~:f!:;::w:;r.1~.~:~ ,h11•,-~1m, .. KESAKUU Suo men luonnonsu~jelulii110 ry L UONNO N KALENTERI 1980 i M n K To !!~"' .. l •h••l••nrn 1rht•u T;,k,.,d,r-11,...., ,..,.....,...., 1,,..h, ...,,., •111;1 h .. jolla tilauksen uudistamisen lisäksi voi tilata Luonnonkalenterin tilaajaetuna 28,-/kpl. Luonnonkalenterillaan luonnonsuojeluliitto muistuttaa katoavasta kulnuurimaiscmasta ja sen suojelun tarpeellisuudesta. Ihmisen viihtyisä elinympäristö kuuluu olennaisena osana ensi vuonna vietettävään Ympäristövuosi 80:een. Teksti esittelee maisemaa ja toimenpiteitä sen suojelemiseksi. """""' p L s Luonnonkalenteri 1980 Suomen luonnonsuojeluliiton Luomokalenteri ilmestyy kuudetta kertaa, nyt yhteistyössä Suomen kotiseutuliiton kanssa. ::~~:~::;1::;:~~:: .
Valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi , Sauvo Henttonen , Kaarle E. 07. saakka Riitta Jokiranta ja 01. Kokouksessa hyväksyttiin IUCN :lle toimintaja taloussuunnitelma 3-vuotiskaudelle 1979-8 1, valittiin järjestölle uusi hallintoneuvosto ja hyväksyttiin useita kymmeniä päätöslauselmia ja suosituksia. Kevätkaudella liiton piirissä pantiin huolestuneena merkille, että maan vaikean cyöllisyyscilanteen lievittämiseksi esitettiin eri tahoilta sellaisiakin toimenpiteitä , jotka eivät olleet sopusoinnussa luonnonvarojen järkevän käytön ja ympäristönsuojeluperiaatteiden kanssa. 5. Yhteistyö käsittää informaation ja luonnonsuojeluaineiston vaihtoa, näyttelyvaihtoa, mecsäpeuran suojelukysymysten selvittelyä ja valtuuskuntien vaihtoa. 4. 3-4) . Tukholmassa. Liiton valtuuskunta vieraili 28. Kainuun Opistossa Paltamossa. Liittokokouksct Keväcliittokokous pidettiin 18.-19. 02. Liitto osallistui Riihimäen III Kansainvälisille Erämessuille 24 .-28 . Vuoden lopussa cilaccu levikki oli 16 000. 7. Kokouksen keskeisimpänä aiheena oli kuitenkin asiakirjan ''World Conservacion Scracegy" käsittely . Ashkhabadissa, Neuvostoliitossa . 78 lähtien Marjukka Kulmanen . Julkaisutoiminta liittyi kiinteästi vuoden pääteemoihin (kohta 1.) ja sitä harjoitettiin yhteistyössä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n kanssa. 05. Vuosikerran sivumäärä oli 112 . Liittoa edusti kokouksessa Esko Joucsamo , ja muina ulkoasianministeriön maaraaminä edustajina olivat apulaisluonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen, toiminnanjohtaja Ulrica Cronscröm, ympäristönsuojelun tarkastaja Juha Hämäläinen ja tiedesihteeri Matti Lähdeoja . Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat Lasse Kosonen puheenjohtajana, Camilla von Bonsdorff, Sauvo Henttonen ja Rainer Lahti. 78 asti, ja tämän jälkeen Terho Poucanen. Liiton aiemmin valmistuneet kosteikko-, metsäja liikennenäyttelyt kiersivät eri jäsenyhdistysten tilaisuuksissa. Klemola ja tulkkina Jarmo Eronen . Kokousasioica valmisteltiin SUOMEN LUONTO \179 38. Oulun opettajakoulutuslaitoksella. 26. Edellinen kurssi perehdytti itäisen Suomenlahden luontoon, kalastukseen ja luonnonsuojelukysymyksiin ja Kainuun kurssin aiheena olivat metsätalouden ja luonnonsuojelun suhteet. Kokonaissivumäärä oli 384. 03 . vuosikerta ilmestyi seitsemänä aikakauslehcimuotoisena numerona. Kalenteria painettiin suomen, ruotsin, englanninja nyt ensi kerran myös saksankielisenä . Matkan aikana käydyissä yhceiscyöneuvotteluissa sovittiin yhteistyöstä vuosina 197980. SUOMEN LUONTO Aikakauslehti Suomen Luonnon 3 7. 3. Lehden painosmäärä oli 20 000 ja se poscicecciin kaikille suomenkielisille JasenJarJestoJen henkilöjäsenille. -05 . 09.-05 . Vierailun aikana sovittiin järjestöjen välisestä yhteistyöstä, joka tulee käsittämään informaation ja luonnonsuojeluaineiston vaihtoa, näyttelyjen vaihtoa ja valtuuskuntien vaihtoa. 07. Erämessuilla toteutettiin myös ensi kertaa eri järjestöjen yhteistyönä luontopolku messualueen halki. Tämän vuoksi liiton toimesta valmistettiin kevään kuluessa valtioneuvostolle mu1sc10 , jossa esitettiin eri ministeriöiden toimialoilta kymmenittäin toimenpiteitä, joilla työllisyysongelmia voitaisiin hoitaa siten , että ympäristönsuojelun tavoitteita voidaan samalla edistää ja elinympäristömme laatua pysyvästi parantaa. Erityistä painoa annettiin pääceemoille , joita käsiteltiin numeroissa 2 (kansallispuistot) , 3 (1 cämeri) , 4 (jokamiehenoikeudet) ja 5 (energiatoiminta) . Toimitusneuvosto kokoontui kuusi kertaa; kaksoisnumerolla oli oma toimituskuntansa, jonka puheenjohtajana toimi Ilppo Kangas. alkaen Seppo Vuokko ja caiccajana Markku Tanttu . Liiton valtuuskunta vieraili Moskovassa 21. Tilausmaksu oli kotimaassa ja Pohjoismaissa 40 mk , ulkomaille 46 mk. Valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi, Sauvo Henttonen , Esko Joucsamo ja Luonto-Liiton edustajana Ilkka Heikkinen. Luonnonkalenterin 1979 aiheena oli ''Vaeltavat eläinlajit elinympäristössään", painos 20 000 + 3 000:n lisäpainos . 20. JÄSENTIEDOTUS SEKÄ MUUT TIEDOTUSJA V ALISTUSTOIMINT A Liiton järjescölehden Luonnonsuojeluväen 4. Hämeenlinnassa. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kercomusvuonna pidettiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton XIV yleiskokous 27. 10. 08. 1. Tallinnassa Eesti Looduskaicse Selcsin vieraana . 6. 29 . Osastolla esiteltiin kuvaja cekscicauluin kansallispuistojen perustamistarvetta ja käyttöä. Liitto oli mukana suunnittelemassa Y mpäriscökasvatus 80-luvulla konferenssin ohjelmaa. Liitto oli yhtenä järjestäjänä mukana Kokemäen Puurijärvellä 01.-02. Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti: varsinaiset jäsenet 97 ääntä ja ulkojäsenec 8 ääntä, yhteensä 105 ääntä. Vuosikerran numero 3-4 ilmestyi lcämeri-ceemanumerona, joca levitettiin mm. 06. 78 pidetyllä yleisellä ympäriscöleirillä. KOULUTUSTOIMINTA Luonnonharrascajain kurssit Jar,escecciin yhteistyössä Kansanvalistusseuran kanssa 2. Yhteistyö Yleisvenäläisen luonnonsuojeluseuran kanssa jatkui vakiintuneissa muodoissaan . Norjan Kongsvoldissa ja 19. 09 . Monista lehden numeroista otettiin lisäpainoksia jaettavaksi eri tilaisuuksissa yms. Toimitusneuvostoon kuuluivat Harri Dahlström puheenjohtajana, Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila , Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. Muistio sai tiedotusvälineissä osakseen laajaa ja myönteistä julkisuutta. 78 keskustelemassa työvoimaministeri Arvo Aallon kanssa muistion sisällöistä ja toteuttamismahdollisuuksista. kouluihin. 05 . Pyhtään Kaunissaaressa ja 5.-09 . 03 . Pohjoismaiseen luonnonsuojelujärjestöjen sihteeriscökokouksia järjestettiin kaksi: 22 .-25. vuosikerta ilmestyi kahdeksana numerona, joista kaksi kaksoisnumerona (no. tutustuen seuran toimintaan sekä luonnonsuojeluja virkistysalueisiin. 05 . Muistio luovutettiin työvoimaministeriölle toukokuun alussa ja liiton eduscajac kävivät 11. Konferenssin järjestivät Kansalaiskasvatuksen Keskus ja Kanta-Hämeen kesäyliopisto 12 .13. Lehden päätoimittajana toimi edelleen Teuvo Suominen, toimitussihteerinä 10. 11 . 78 yhteisellä osastolla Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa. HALLINTO 7. Edellisessä liittoa edustivat Esko Joucsamo ja Terho Poucanen , jälkimmäiseen ei liitto voinut lähettää edustajia samaan aikaan pidetyn syysliittokokouksen takia. Sisältö koostui liiton ja jäsenJarJestoJen toiminnan esittelystä sekä ajankohtaisista tapahtumista 244 luonnonja ympäristönsuojelun alalla. Jo pari vuotta valmisteltu asiakirja tulee ilmeisesti merkittävällä tavalla suuntaamaan IUCN:n omaa toimintaa, mutta antamaan virikkeitä myös muille, valtioille ja vapaaehtoisille järjestöille. Leirillä käytiin läpi ajankohtaisia ympäristöongelmia ja pohdittiin niiden ratkaisumalleja. 02. vsk.. 08. 05 . 06. Toimitussihteerinä oli alkuvuonna Poucanen ja 01. alkaen Marjukka Kulmanen, artikkelitoimittajana 01. Useat tiedotusvälineet olivat lähettäneet leirille edustajansa . Vastaavana toimittajana oli Matti Lähdeoja 18
Toimitussihteeri Riitta Jokiranta pyysi eroa toisiin tehtäviin siirtymisen vuoksi 10. Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti: varsinaiset jäsenet 102 ääntä ja ulkojäsener 6 ääntä, yhteensä 108 ääntä . 05 . lähtien . Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittokokous hyväksyi liiton sääntöjen 11 §:n muutoksen , jolla nuorisojärjestö LuontoLiitto ry rinnastetaan liiton luonnonsuojelupiireihin ja vahvisti kampanjasuunnitelman vuodelle 1978 sekä vuoden 1979 pääteemat. Samaa aihepiiriä käsiteltiin liittokokouksen jälkeisessä yleisötilaisuudessa aiheena "Siuruan allashanke ja muut vesirakennusryöt ' '. Alusrajina toimivat fil. Ulkomaantyöryhmfi: Ulrica Cronsrröm, Yrjö Haila , Sauvo Henttonen, Esko Joursamo , Kaarle E. tri Jouko Meriläinen aiheesta " Rikkalar hyötykäyttöön " sekä fil. Helsingissä , Tieteellisten Seurain Talolla. Liiton nimen yhteydessä päätettiin SUOMEN LUONTO ) /79 38 . ryhtyä käyttämään selventävää lisää '' Y mpärisrönsuojelun keskusjärjestö Cenrralorganisarion för miljövård ". 05 . 04 .-10. lähtien, minkä jälkeen Tuen markkinointiasioita hoiti osapäivätoimisesri fil. Jäsenmaksutuloja kertyi 7 8 815 mk ja jäsenavustuksia jaettiin 40 000 mk. Tilintarkastajiksi vuodelle 1979 valittiin HTM , ekonomi Mauri Marikainen ja osastopäällikkö Veikko Tuuliainen sekä vararilintarkastajiksi mersänhoiraja Mauno Pakkanen ja professori Erkki Huokuna. 2. Syysliirtokokous vahvisti talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 1979, hyväksyi lisätalousarvion vuodelle 1978 ja päätti Y mpärisrövuosi 80 projektin tarkemmasta sisällöstä . Yfeistå" Jäsenmaksuna oli 3 mk / varsinaisen jäsenyhdisryksen jäsen ja 150 mk / ulkojäsen. Eroa pyytäneen Matti Lähdeojan tilalle valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi yksimielisesti apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi . yo Rainer Lahti ja luonnontier.kand Ritva Hiltunen. Liittoha/liws ja työryhmfit Liittohallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet fil. Kokousasioira valmistelevia valiokuntia oli kuusi . Pöytäkirjapykäliä kertyi 253 kpl. 02 . Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluivat aluksi Matti Lähdeoja, Rainer Lahti ja Lasse Loven , ajalla 08. Suomen Akatemia myönsi IUCN:n jäsenmaksua varren 800 mk. 05. lähtien Seppo Hannus puheenjohtajana, Rainer Lahti ja Lasse Loven. 8. Kansalfispuiscocyöryhmå": Esko Joursamo , Lasse Loven , Mikko Niskasaari ja Jaakko Savola . 04. Liiton varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin organisaatiouudistuksen tehnyt " uusi " Luonto-Liirto ry , Lapin luonnonsuojelupiiri ja Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri . 11 . Työvaliokunta kokoontui 15 kertaa. 9. Lisäksi liittohallitus myönsi Luonto-Liitolle 50 000 markan lainen. Syysliittokokouksen yhteydessä 19. Liittohallituksen erovuoroisren jäsenten paikalle valittiin kaksivuoriskaudeksi 1979-80: agronomi Aulis Ansalehro , opiskelija Matti Hyytinen , rekn. 03. Liiton toimisto s1ia1ts1 edelleen Lönnrotinkatu 17:ssa, jossa alivuokralaisina olivat Naturoch miljövård, Luonto-Liitto, Uudenmaan luonnonsuojelupiiri, Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ja Tuki Oy:n Luonnonkuva-arkisto. Liittokokous antoi julkilausuman '' Siuruan ja Vuotoksen sekä Ruunaahkoskien rakentamishankkeista luovuttava lopullisesti " . 02. Liitto sai vastaanottaa kolmen kuukauden työpanoksen Rank Xerox-yhtiön sosiaalisen ohjelman rahoita, kun Esa Honkanen työskenteli liiton to1m1stossa 10. Muita työryhmiä oli vuoden kuluessa toiminnassa seuraavasti: Projcktiryhmfi: Harri Dahlström, Ilkka Heikkinen, Esko Joursamo, Jouko Lehtonen (pj), Lasse Loven ja Hannu Ormio . Liittohallitus perusti julkaisusihreerin toimen, johon kuuluivat sekä Suomen Luonto että Luonnonsuojeluväki-lehden toimitussihreerin tehtävät ja mahdollisuuksien mukaan liiton muiden julkaisujen toimitusrehrävär. 07. 245. Siren toimiston henkilökunnan muodostivat toiminnanjohtaja Esko Joursamo, järjestösihteeri Terho Pouranen, toimistonhoiraja Eini Nordman , kanslisti Tiina Toivanen-Toikka, toimistoapulainen Liisa Kurikka, Suomen Luonnon päätoimittaja Teuvo Suominen, julkaisusihreeri Marjukka Kulmanen, toimittaja Seppo Vuokko , projektisihteeri Kari Hallantie sekä Tuki Oy: n markkinoinrirehräviä hoitanut Lasse Kosonen . KESKUSTOIMISTO Toimiston henkilökunnassa tapahtui vuoden aikana neljä muutosta . Liittokokous käsitteli liiton organisaation kehittämissuunnitelmaa sekä pitkän tähtäyksen julkaisusuunnitelmaa , antaen niistä suuntaviivat hallituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi . Ulkojäseneksi hyväksyttiin Suomen Lasrentarhanopettajiksi Opiskelevien Liitto ry. kand Seppo Vuokko aiheesta " Metsänhoito ja marjat Ja lopuksi konservaattori Mauri Korhonen esitti sienija marjakuviaan. Suomen Luontoon palkattiin O 1. Liittokokouksessa julkistettiin hallituksen myöntämät ansiomerkit : kultaiset ansiomerkir Urpo Häyriselle ja Teuvo Suomiselle sekä hopeiset Hannes Ignariukselle ja Johan Hollsrenille . Organisaatiotyöryhmfi: Sauvo Henttonen , Esko Joursamo, Seppo Kotiranta, Matti Lähdeoja (pj) ja Jaakko Savola . Julkaisusihteeriksi valittiin tiedotussihteeri Marjukka Kulmanen 01. kolmessa valiokunnassa. 11. lis Matti Lähdeoja puheenjohtajana 19. yo Rainer Lahti ja fil.kand Heikki Poroila. pidetyn yleisötilaisuuden aiheena oli ''Luonnontuotteet ja luonnonsuojelu ". 02 . Puolipäiväiseksi toimistoapulaiseksi palkattiin Liisa Kurikka 01. Tuki Oy:n talouspäällikön toimi lakkautettiin O 1. yo Jouko Lehtonen, metsänhoitaja Lasse Loven ja limnologi Pertti Sevola sekä varajäseninä rekn . Seppo Hannus puheenjohtajana, Esko Joutsamo, Rainer Lahti , Lasse Loven ja Terho Pouranen ja 05. Varajäseniksi valittiin perheenemäntä Terttu Laurila ja fil.kand Juha Valste . Jäsenmaksuksi vuodelle 1979 päätettiin 4 mk / henkilöjäsen paikallisyhdisryksessä ja 250 mk / ulkojäsen . 19 . Varainhankinta-työryhmfi: Harri Dahlström , Juhani Haapiainen , Irma Karia, Lasse Kosonen, Lasse Loven (pj) , Terho Pouranen ja Hannu Rautanen. vsk. lähtien . Puolipäivätoimisena projekrisihreerinä toimi maar.-mersär . 1. Liittohallitus kokoontui 14 kertaa. 05 . Alusrajina toimivat rekn.lis Seppo Hannus, fil.tri Heikki Haapala ja ympäristönsuojelun rarkasraja Esko Räsänen . Liittohallituksen puheenjohtajaksi kaksivuoriskaudeksi 1979-80 valirtltn yksimielisesti apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi . Liiton valtionapu pysyi kolmatta vuotta peräkkäin samana eli 162 000 markkana. lähtien . Klemola , Rauno Ruuhijärvi (pj) ja Pertti Sevola. lähtien arrikkeliroimirrajaksi fil.kand Seppo Vuokko . yo Kari Hallantie. Liittokokous antoi kaksi julkilausumaa : '' Y mpärisröminisreriön perustamisen ja harjujen suojelun puolesta ". TALOUS 9. Syysliirtokokous pidettiin 18. 7. yo Lasse Kosonen . 06. asti , josta lähtien apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi , lääker.lis Jaakko Savola varapuheenjohtajana, fil.kand Yrjö Haila, rekn.lis Seppo Hannus, maisemansuunnittelija Sauvo Henttonen , perheenemäntä Terttu Laurila, rekn
LAUSUNNOT, JULKILAUSUMAT JA ALOITTEET Kenomusvuoden aikana liitto on antanut seuraavat lausunnot ja julkilausumat sekä tehnyt seuraavat aloitteet: Aloirrccr 11 . sisäasiainministeriölle ongelmajätelakityöryhmän ehdotuksesta ongelmajärelaiksi . Maailman luonnon Säätiön Suomen Rahasto tuki Suomen Luonto-lehteä 30 000 markalla, mistä 10 000 mk Itämeri-numeron kouluissa levittämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin ja 20 000 mk uhanalaisten lajien suojelua koskevien asioiden käsittelemiseksi Suomen Luonnossa. Yhteensä valtionapu muodosti enintään 17 % liiton kokonaistuloista. SUOM EN LUO TO \ 17•> JH. kannanotto valtioneuvoston periaatepäätökseen 24. ministereille Johannes Virolainen ja Kristian Gestrin kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisestä -25 . 12. maaja metsätalousministeriölle Yxskärin saariryhmaan kuuluvan saaren hankkimiseksi valtiolle Saaristomeren kansallispuiston perustamista varten 10. Lapin vesipiirille jätevesien haittavaikutuksista YliKitka-järveen 29 . 04. 11 . 9.2. 04 . eduskunnalle jätehuoltolain käsittelyn vauhdittamiseksi -28 . 01. viidelle hallituspuolueelle ympäristöasioita käsittelevän mm1sterm nimeämiseksi hallitukseen 09. 03 . tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle valtion tiedonjulkisramispalkintojen myöntämisestä Hannu Hautalalle ja Kai us Hedenströmille -02. Tavaravalikoimaa laajennettiin voimakkasti, uusina norppa-tuotteina tulivat markkinoille pyyhe , lippis, kassi , huppari, yöpaita, pipot, koho , Saimaan shakki ja muistipeli. 01. Mikkelin lääninhallitukselle ranta-alueita koskevan osayleiskaavan laatimiseksi Hartolaan Kymi Kymmene Oy:n laajojen rantakaavahankkeiden takia (Jääsjärvi) 23 . 02. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Tuki O y: n liikevaihto kehittyi edelleen voimakkaasti edelliseen vuoreen verrattuna. 01. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenille luonnonsuojelualueiden ostoihin tarvittavien varojen lisäämiseksi ja uudisojitukseen käytettävien varojen vähentämiseksi vuoden 1979 budjetissa 04 . 08 . 04 . 09 . 03 . 05. 03 . 02 . maaja metsätalousministeriölle soidensuojeluryöryhmän mietinnöstä ' ' Soidensuojelun perusohjelma" 20. maaja metsätalousministeriölle yksityisten luonnonsuojelualueiden korvaustoimikunnan mietinnöstä 14. 05. 11 . 11 . 10. maaja metsätalousministeriölle 2 ,4, 5, T -valmisteiden käytön kieltäm iseksi Suomessa 01. Itämeren suojelun puolesta Maailman ympäristöpäivänä -19. Siuruan ja Vuotoksen sekä Ruunaankoskien rakentamishankkeista luovuttava lopullisesti 05 . 05 . Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnalle jäsenehdotuksesta hyljehnnan säilyttämiseksi Itämeren alueella 07. 04. 01. 07 . 11. Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet Esko Joutsamo puheenjohtajana, Jouko Lehtonen varapuheenjohtajana, Ulrica Cronström , Merja Ekholm ja likka Heikkinen . v,k.. Samalla kasvoi kuitenkin myös varaston arvo, johon osaltaan vaikuttivat sivuliikkeet Turussa ja O 1. valtioneuvostolle muistio hallinnonaloittain ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen järkevää käyttöä edistävistä työllistämistoi menpiteistä 17. 01. luonnonja ympäristönsuojel uviranomaisille tiedottamisen pysyvän työryhmän perustamisesta 12 . 10. ja siinä liittoa edustivat Seppo Hannus ja Lasse Loven. maaja metsätalousministeriölle suojeluvesityöryhmän mietinnöstä 28 . Syysliittokokoukselle annettiin eräiden talousarvion kohtien tarkentamiseksi lisätalousarvio. 09. lähtien Oulussa. harjujen suojelun puolesta Lausunnor 15 . lääkintöhallitukselle alfakloraloosin käyttöluvan peruuttamisesta yhdessä Naturoch miljövårdin kanssa 02. maaja metsäta lousministeriölle vesistöjen kunnostamistyöryhmän mietinnöstä 05 . 06. Vakituiset myyn tipisteet toimivat myös Tampereella ja loppuvuodesta alkaen Hämeenlinnassa. muistutus Itä-Suomen vesioikeudelle Siikalahden pengerryshankkeen katselmustoimituksen toimitusmiesten lausunnosta 30. 09 . maaja metsätalousministeriölle kalastuslainsäädäntökomitean mietinnöstä 02 . maaja metsätalousministeriön kansallispuistojen rajaustyöryhmälle Ilomantsin Koivusuolle perustettavan luonnonpuiston rajauksesta 12. l . ympäristi>mmtsteriön perustamisen puolesta 19. 10. 09. 06. tutkimuspyyntö kansleri Risto oikeusLeskiselle 246 koskien toimitusinsinöörin menettelyä Parikkalan Siikalahden kuivatushankkeen karselmusroimituksessa 10. opetusministeriölle biotieteiden koulutustoimikunnan 11 osamietinnöstä 10. ja siinä käsiteltiin talousarviota vuodelle 1979. maaja metsätalousministeriölle Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta Urho Kekkosen kansallispuistona presidentin 80vuotispäivänä 03. Itämeri-teemaan liittyen painettiin 4 kortin merikontisarja. 02 . Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 15 . 04. 02 . maaJa metsätalousministeriölle luonnonsuojelulain kokonaisuudistuksesta -27. sisäasiainministeriölle ilmansuojel ulak iehdotuksesta 03. maaja metsätalousministeriölle luonnonvaraintyöryhmän 11 osamietinnöstä -09. kansallisluonnonpuistojen kehittämisohjelmasta 19. 1980 26 . 05. 02 . Varsinainen yhtiökokous pidettiin 16. Kemin maalaiskunnalle Kivalon alueen yleiskaavasta yhdessä KemiTornion Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa -30 . Valtion Polttoaineke kuk selle Ilomantsin Koivusuon entisen aarn ialueen luovuttamiseksi takaisin luonnonsuojelutarkoituksiin käytettäväksi osana tu levaa luonnonpuistoa Julkilausumar 28
Huomattava osa lii ton to iminnasta rah oitetaan tu lo illa , _jotka kertyvät näillä sivuilla esitettyj en artikkelien myynnistä. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee mo nipuo li sesti luo nto mme suo_jelutyö tä . Se to imii valtakunnallisella taso lla luo mokerho _jen _ja nuorten luo nnonsuojelijoiden ja -harrastajien yhdyssiteenä. Yksityiset kansalaiset toimivat pa ikallisis a luonno nsuojeluyhdistyksissä . 90-406262 Mvvmälä avo inna arkisin 917, lauantaisin 914 Osta norppatuotteita, tuet luonnonsuojelua! Kuvan norppatuotteista tarkemmat hinta-, värija kokotiedot sisäsivuilla.. Luonto -Liitto o n Suomen luo nnonsuojelulii ton nuo risojärjestö . 11 , 00100 Hki 10, puh. Niistä o n tietoa Luonnonsuojeluväki -lehdessä. Tilausta kohden veloitetaan postikulut j a 2 mk pakkauskuluina. Samalla tuet taloudell isesti maa mme vapaaehto ista luo nno nsuojelu työ tä. Erityisesti se pyrkii huo lehti maa n siitä, että asia ll ista ja pätevää luonnonsuojelutietoa o n saatavilla ko htuuhintaan koul ujen, kerhojen, kurs sien _ja yksityisten käyttöö n. Kun käytä t kirj eenvaihdossas i luo nno nsuojeluaiheisia postiko rtteja _ja kirj eensulkijamerkkejä, kun mu istat ystäviäsi luo nno nsuojeluaiheisilla j ulisteilla, tuo t luonno n suojelun aatetta yhä useamp ien ihmisten ulo ttuville. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderink. Sen muodostavat luo nnonsuojelupiirit, jo issa paika ll iset luonno nsuo_j eluyhd istykset ovat puo les taan jäseninä. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n tehtävänä on varojen hankkim inen luonno nsuojeluliito n toim innan tuke-miseksi paino tuo tteiden ja erilaisten lahjaesineiden tuo ttam isella _ja myymisellä. Kaikkea tässä esiteltyä voit tilata oheisella tilauslomakkeella. Levittämällä ala n kirjallisuutta levität ti etoa. Luonnon ystävä! Suomen luo nnonsuojeluliitto o n va ltakunnall inen vapaaehtoisen luo nno nja ympäristö nsuojelun keskusjärjestö
Esittelee 150 maassamme kasvavaa sienilajia värivalokuvin ja yksityiskohtaisin selostuksin, myrkkysienet omana kokonaisuutenaan. Ernst Pal men. LUONTO JA LUONNONSUOJELU, kirjoittajat Haapanen, Mikola, Tenovuo. L-L:n vesiprojektiin liittyvä opas. LAULAVA LINTUKIRJA, Lehtonen, Paatela. SAARISTO-OPAS, ohjeita veneilijöille ja kesämökkiläisille Sll :n, NoM:in ja WWF:in yhteistyöjulkaisu. Kirjoittaja Lauri Siivonen, 196 s., 44 mk. POHJOIS -EUROOPAN HYÖNTEISET, Michael Chinery. Uusimpaan sienitietouteen perustuva opasja tietokirja. 150 s., 15 mk. 4 7 mk. EU ROOPAN VARPUSLINNUT, sukupuolen ja iän mlläri 1ys, on Lars Svenssonin lintuharrastajille tekemll mllärityskirja, n. 33 mk. Kiehtova opas luonnon pienoismaailmaan. 14 s., 5 mk. 48 s., 6 mk. 36 mk. 3 18 s., 47 mk. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. 12 s., 1 mk. 53 s. , 8 mk. 8 mk. 20 s., 8,mk. 93 mk. 72 s., 8 mk. 353 s., 71 mk. L uonnonsuojelukirjat SUOAAPINEN on tiivis esitys Suomen suotyypeistä, nii den luonnosta ja soidensuojelusta. , 8 mk. Havainnollinen selvitys siitä, mistä luonnonsuojelussa Suomessa on kysymys. Kirjoitta ja Lauri Koti, 127 s., 23 mk. PO HJOLAN LINTUKIRJ A, Björn Gidstam likka Sten Bertil Wahlin. 120 s., kasettia 2 x 20 min. Neljäs painos. PIKK UELÄ IMIÄ, Sandhall. KIVET J A MINERAALIT VÄRIKUVINA, Walter Schu mann. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. RA NTAMÖKIN ELÄIMIÄ, Leo Lehtonen. 180 s., 30 mk. Luonto-Liiton julkaisema käännös ruotsalaisesta teoksesta "Första naturläran" . Ruotsalaisen alkuperäisteoksen on kirjoittanut Per-Arvid Skoog. 87 s., 45 mk. Maas1okäsikirja, joka esittelee 403 Pohjolassa tavattavaa lintua. Omatoimiselle pä1evä1 ohjeet varusteiden valmistamiseksi. 16 s., 1 mk. Linnunpönttöjen rakennusohjeita, pohjautuu artikkeleihin SL 1/71. L-L:n vesiprojektiopas. 462 s., 125 mk. LUONNONVALOKUVAUS, Holmåsen. 230 s., 49 mk. POHJOLAN KUKAT, Moen, Jonsson, Lindau. LUONNONHARRASTUKSEN PERUSTEET on LuontoLiiton julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. Pohjolan tavallisimmat luonnonkasvit niille luonteenomaisessa ympäristössä loisteliain nelivärikuvin ja tekstein. 32 mk . Ohjeita liikkujalle ympäristössll tapahtuvien muutosten seuraamiseksi j a ehdotuksia ympäristönsuojelun edistämiseksi. 2. 303 s., 86 mk. Sel keän tiedon kultakaivos ja antoisa inspiraatio lähde kokcilumieliselle luonnonkuvaajalle. Toim. Kuvaukset 255 Suomessa pesivästä linnusta, yli 100 sivua mestarillisia pesäkuvia, 16 sivua muna piirroksia. ENERGIATUOTANTO JA YMPÄRISTÖ on Suomen luonnonsuojeluliiton toimittama selostus energian ja ympäristön välisistä suhteista. 127 s., 3 mk. HOMO SAPI ENS, johdatus biologiseen ihmiskuvaan. Sid. Teos so pii hyvin matkailijoille, retkeilijöille j a oppikirjaksi. uusittu painos. 12 s. Siinä käsitellään lyhyesti ympäristöongelmia ja niiden ratkaisumalleja. Nid. 3 7 mk. PER USTIEDOT KANSALLISPUISTOISTA, Pekka Borg Hannu Onnio. Erinomainen opas malminetsijöille, kivien kerääjil le, jalokivistä kiinnostuneille, yli 300 värikuvaa ja tiiviit selostukset. KirJa opastaa myös hyönteisten keräilyssä ja kokoelman järjestämisessä. 376 s., 49 mk. 276 s., 48 mk. Sid. Teoksen 432 selkellssll lähivärivalokuvassa hyönteiset ym. 20 s., 8 mk. Maastokäsikir:ja, jossa 5 16 monivllripiirroskuvaa ja 448 kart taa. SUOTYYPPIOPAS, Eurola-Kaakinen. RETKE ILYVARUSTEITA, Veikko Kaseva. SUO MEN LUONNON TIETOSANAKIRJA, Valitut Palat. Ällnet on järjestetty lintujen elinpiirien mukaisiin ryhmiin. 117 s., 75 mk. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YDIN on Luonto-Liiton julkaisema peruskirjanen, jonka ovat kirjoittaneet Yrjö Haita ja Olli Järvinen. Esittelee kaikki Euroopassa esiintyvät hyönteislahkot. 74· s., 8 mk. 111 s., 4 7 mk. MIHIN KASVIMME KELPAAVAT, ruokaa, ryytiäja rohtoa luonnosta on Toivo Rautavaaran mielenkiintoinen kirja luonnonkasvien käyttötavoista. 24 s., 8 mk. 24 s., 8 mk. Toimittaneet Olli Järvinen ja Seppo Kuusela. Sid. LUONNONVARTIO -OPAS, Luonnonsuojelijan toimintaopas 2. LINTUJ EN PARATIISI , lyhennelmä Pertti Rassin artikkelista Suomen lintuvesien inventointi ja suojelu SL 3/77, kuvitettuna Seppo Keräsen ja Kari Soverin hienoilla värikuvilla. Kaseteilla esiintyy solisteina 85 ja kaikkiaan yli 100 lintulajia. MITEN PIKKIS PELASTI KURJAN KOSTEIKON, opettava kertomus perheen nuorimmille. LI NTUK IRJA, Valitm Palat. POHJOLAN NISÄKKÄÄT, helppokäyttöinen käsikirja,joka antaa selvän kuvan kaikista Fennoskandian alueella tava tuista nisäkkäistä ja niiden tämänhetkisistä asuma-alueista. VESIEMME PIKK UELÄ IMIÄ VÄRIKUVINA. LUONTOPOLKUOPAS, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Ladun tekemä ohjekirjanen pysyvien luontopolkujen rakentamiseksi. Sid. SIENESTÄJ ÄN KIRJA, Mauri Korhonen. Sid. LUONNONTIEDON ALKEET on lapsille tarkoitettu ekologian alkeet opettava kirjanen. TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKONFERENSSIN VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. 180 siv., 45 mk.. EKOLOGIAN PERUSTEET, Heikki Sisula, ekologian käsikirjaksi ja korkeakoulujen yleisopintoihin sekä ammatillisten oppilaitosten kursseille. LUONNONSUOJELUA KOSKEVAT LAINSÄÄDÖKSET (Valtion painatuskeskus), 6 mk. 356 vesiemme alempaan eläimistöön kuuluvaa eläintä. Vaarna. 34 s., ja erill. MITEN VAIKUTAMME RANTARAKENTAM ISEEN, Luonnonsuojelijan toimintaopas 1, joka jakaa tietoa rantarakentamisen lainsäädännöstll ja suunnittelusta sekä luonnonsuojeluyhdistyksen mahdollisuuksista vaikuttaa rantarakentamiseen. 196 s., 70 mk. 479 s., 150 mk. 170 mk. Kirja sisllhllä laulunja lajinku vaukset nauhalla esiintyvistä lintusolisteista. VEDEN ELÄMÄÄ 2, KALAT JA KALABIOLOGIA . Luonnonsuojeluliiton julkaisema käännös ruotsalaisesta vihkosesta " Hur Pelle Räd dade Ulskiga Kärret" . VEDEN ELÄMÄÄ 3, VESIKASVIT. järjestettynä yhteentoista ryhmään elinympäristönsä mukaan. 205 s., 44 mk. kartta 2 mk. Opaskirjat EU ROOPAN LI NTUO PAS, Bruun, Singer. RETKEILIJÄN KALAOPAS, on monikäyttöinen Suomen kalo jen, sammakkoeläinten ja matelijoiden käsikirja. Kirja esittelee kaikki nykyiset kansallispuistonune sekä uusien kansallispuistojen hankintasuunnitelmia. LINN UT JA LINNUNPESÄT, Winwood Reade, Eric Hosking. Viehättävästi ku vitettu kirja, josta opit tuntemaan lähemmin kotimaamme rantaseuwjen eläimiä. KOLOLINTUJEMME SUOJELU, Antti Haapanen ja Vilho V
Väreinä punainen, keltainen ja vihreä. Aiheina Keväinen Linnunherne, Valkolehdokki, Kevätesikko, Jääleinikki _ja Sormilehtinen Kylmänkukka. 138 mk. H. MUUTTOLINNUT, toimittaneet Olavi Hilden, Juha Tiainen _ja Risto Val_jakka. KEVÄTTÄ KESÄÄ , Markku Tantun kirjoittama ja kuvitta ma runokirjanen. NUORTEN LUONTO (entinen Molekyyli) on nuorten oma luonnonharrastusja -suojelulehti, jota julkaisee LuontoLiitto r.y. 8 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tilaushinta sisältyy Liiton jäsenmaksuun, joka on 15 mk v. Upeasti kuvitettu Maailman Luonnon Säätiön vuosikirja 1977. RUISSALO, luontoa ja kulttuuria. Hinta 5 mk. N. 1 mk:lla saa lajitclman, jossa on 5 karhua ja 5 pöllöä. G. 220 siv. 48 s., 10 mk. D. PERINTEELLISET KIRJEENSULKIJAT Suomen luonnonsuojeluliiton perinteiset värikkäät kirjeensulkijame_rkit uudistettuna arkkina maksavat 8 mk /sarja. Sarjassa on 35 sulkijaa, 7 kpl kutakin seuraavaa: hclmipöllö. 11 . E. Tarrojen </> 35 mm. SIILIKIRJEENSULKIJAT Luonto-Liiton vihreät siilitarrat maksavat 2 mk 6 sulki _jan sarjassa. KASVIKIRJEENSULKIJAT Sirkka Linnamiehcn piirtämät mustapohjaiset neliväri sulkijal. Tilaukset postisiirtotilille 4335 90-4 . Valitut Palat, 296 s., 170 mk. LUONNONSUOJELUVÄKI jaetaan Suomen luonno11suojeluliiton paikallisyhdistysten jäsenmaksun maksaneille. L uonnonsuojelulehdet SUOMEN LUONTO on maanjohtavaluonnonsuojelulehti. FINLANDS NATUR on motsinkielinen luonnonsuojelulehti, _joka ilmestyy 4 numerona vuodessa ja sitä julkaisee Natur och Miljövård r.f. Sarjassa on 25 sulkijaa, 5 kpl kutakin . L,UONNON KAUN IS SUOMI, Matti A. Tilauk set postisiirtotilille 9086-1. 284 s., 123 mk. NORPPATARRA Ympäristönsuojeluvuoden 1980 tarraa on saatavissa ruskeana tai sinisenä 6 tarran sarjoissa. Sid. Sid. WWF:N LINTUSULKIJAT elivärisiä, 25 kpl, 10 mk F. NOIN SATA SUOMENI MAIS-EMAA on Markku Tantun kertomus hänelle tutuksi käyneistä maisemista ja niiden muutoksista vuosina 1973-1977. Luontokirja lahjaksi KOLOLINNUT JA MUUT PÖKKELÖPESIJÄT, Hannu Hautalan mustavalkoinen kuvaja tietokirja kolometsien uhatusta elämästä. TULI TOINENKI KEVÄT, Markku Tantun toinen mno kirjanen. kotka, karhu, ilves ja kangasvuokko. ELÄVÄ MERI Tarrapussissa on 2 tarraa pituudeltaan 128 mm ja 69 mm. 90-642 881 Merkit SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON RINTAMERKKI, hopeoitu hakaneula-/ruuvikiinnityksellä I 8 mk SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HIHAMERKKI 12 mk LUONTO-LIITON SIILI HIHAMERKKI 5 mk WWF:N PANDA HIHAMERKKI vihreä/oranssi 9,50 mk PANDA RINTANEULA, 8 mk EI ATOMIVOIMAA RINTANAPPI 3 mk (Hihamerkeistä mallit seuraavalla sivulla) Kirjeensulkijat A. B. ELÄINMAAILMAN ENNÄTYKSET. Kannanotto luonnonti laisten metsien, soiden, vesistöjen _ja erämaiden puolesta. mustavalko-, värikuvituksena. PANDATARRA "AUTOTARRAN" f2f on 120 mm. A. Sen artikkelin käsittelevät Suomen luontoa, luonnonvaroja _ja luonnonsuojelua. 158 mk . SUOJELUMME KOHTEET. 62 s., 12 mk. Lehti ilmestyy v. H. Tilaukset postisiirtotilille 608 21-1. EI ATOMIVOIMAA KIRJEENSULKIJAT EVY :n puna -keltaiset tarrat maksavat 3 mk 20:en sulki jan sarjassa. 232 s., 158 mk. MERIKALASTAJAT, Matti A. Tekstit suomeksi ja englanniksi, runsas mustavalkokuvitus, satakunta sivua, omakustanne, 28 mk. Pitkäsen voimakas kannanotto merikalastajien puolesta. C. 46 mk. Mikä eläin on suurin, nopein, korkein, pienin, julmin, myrkyllisin, tarkkanäköisin _jne. 350 s., 120 mk . TARINOITA ELÄINTEN SAARELTA, kirja Korkeasaaren eläintarhasta Ilkka ja Sesse Koivisto. C. 1979 8 numerona,joi dcn yhteinen sivumäärä on noin 400. Pitkäsen ja muiden luonnonvalokuvaajien kuvittama, asiantuntijoiden tekstittämä näköala suomalaiseen maisemaan. Kirja sisältää uusinta tietoa varsinkin omien lintujcmmc muutosta mutta antaa samalla käsityksen muutosta yleismaailmallisena ilmiönä. Hinta 6 mk . 300 valokuvaa, 200 s., 68 mk. Tarrojen halkaisija on 30 mm. 42 mk. _jne. Hinta 3 mk. Tarrojen fl5 on n. Lehden tilaushinta sisältyy yhdistyksen _jäsenmaksuun 25 mk. 70 mk. 1979. SUOKIR.JA, Urpo Häyrisen upeasti kuvitettu kirja soiden eläimistä, kasveistaja suotyypeistä. Runsaasti tietoa luonnon rakenteesta _ja toiminnasta. _, 1-UON,., O ,"' ;, ~ I < -< v~ ~-o/ G. Mustavalkoinen kuvateos, 210 valokuvaa. Lehti kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista jäsenille, ilmestyen 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran tilaushinta on 55 mk, ulkomaille 65 mk ja jäsenille 45 mk. 50 mm. SALOMAA, Urpo Häyrisen uusin tieto_ja kuvateos maamme hienoimmista luonnonalueista. LUONTO KERTOO, Valitut Palat. Hinta 6 mk/sarja. E. 11 painos, 153 s., 123 mk. D. Halutessasi liittyä paikalliseen luonnonsuojeluyhdistykseen ota yhteyttä Luonnonsuojeluliiton toimistoon, Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki 15, puh. I
Peliohjeet suomeksi ja ruotsiksi, 40 mk . Tyyny sisältää 3 kpl kolmioliinoja I " pikaside (6 cm x 20 cm) 1 " pikaside (6 cm x 10 cm) 2 " pikaside (6 cm x 5 cm ) 1 " haavaside (11 cm x 13 cm) 1 " haavaside ( 13 cm x 22 cm) 4 " haavatyyny (keskikoko) suojaside, muovitettu (60 cm x 60 cm) 1 " suojaside, muovitettu (30 cm x 70 cm) 2 " sideharsorulla (6 cm x 4 m) 2 " kreppiside (8 cm x 4 m) 1 " sideharsorulla ( 10 cm x 4 m) 6 " hakaneuloja 1 suoja muovi " sakset " muistivihko " kynä tarra " hätll-apukortti " hälytyskortti. ENSIAPUTYYNY 113 mk sinisenä tai vihreänä Tyynyn voi puhaltaa haluttuun vahvuuteen tyynyn ollessa autossa tai veneessä pllänalusena, sellin tukena tms. Hinta 42 mk. 2 x 18 puista kuvaa kankaisessa sllilytyspussissa. NORPPAKOHO Vekkuli keltainen katiskan ja verkon merkki, jolle löytyy monta käyttöä. Kassin sivussa on vetoketjullinen tasku, jossa saimaannorpa11 kuva. MEMORI ELI MUISTIPELI lapsille uhanalaisista elllimistll. SAIMAA SHAKKI , kaunis puinen saimaanshakki lahjaksi tai iltojen iloksi. Pelio hjeet suomeksi ja ruotsiksi, 25 mk. Pyyhkeen koko 70 cm x 135 cm, värit ruskea ja vihreä. J enkkimallin korkeus on 50 cm ja leveys 40 cm, hinta 48 mk Putkimallin korkeus on 28 cm ja pituus 45 cm, hinta 39 mk NORPPA LIPPIS JA REUHKA Kesäiset puuvilla lakit, väreinä valkoinen ja vihreä. Muovinen vaalean sininen avainpidike 5 mk. NORPPAPYYHE Paksu kotimainen froteinen kylpypyyhe, jossa läpikudottuna suuri saimaannorpan kuva. NORPPAKASSIT Kotimainen nylonkäsitelty erittäin kestävä materiaali. Muovinen, nahkanauhalla kaulassa pidettävä avainpidike 8 mk. Tyynyn päällinen on sa mettia. Saatavana yhtä kokoa, joka vastaa pään ympärys mittoja 56 cm-59 cm. Uutta ILTOJEN RATOKSI: PELIT PALAPELI, 180 palan palapelit kansallispuistosarjan kuvista, 10 mk. AVAINRE KAAT Nahkainen vaalean ruskea avainpidike 8 mk. Lippis 13 mk ja kapealierinen reuhka 15 mk. Saata vana tummanvihrellnä j a tummansinisenll. Hinta 8 mk
Koot ja hinnat taulukossa. V-AU KKOINEN COLLEGEPAITA Uudessa norppacollegepaidassa on pieni norpan kuva rinnassa ylhäällä vasemmalla ja kaulus on V -aukkoinen. MAISEMAJULISTESARJA (4 kpl) koko 60 x 86 cm; Koilliskaira, Perämeren rannikkoa, Purolehto ja Saaristo-Suomi. Värit : valkoinen, tummansininen ja musta. PITKAHIHAINEN NORPPA T-PAITA 130 ja 140 cm 65 mk 55 mk 30 mk 25 mk 35 mk 60 mk Mukava puuvillapaita (100 96), jossa norpan kuva pienenä rinnassa ylhäällä vasemmalla. Lyhyth. Värit: luonnonvalkoinen, tumman sininen ja musta. ; . Jf!. Aikuisten paidassa norpan kuva pienenä vasemmalla ylhäällä rinnassa. Koot ja hinnat taulukossa. Värillisiä . Yöcoll. NORPPACOLLEGEPAIDAT Koko HupCollegePitkäh. Koot ja hinnat taulukossa. (Marraskuun alusta lähtien saatavana myös tummansinisenä) Koot ja hinnat taulukossa. Värit: ruskea, vihreä, sininen ja punai_i:ien. ,,, -. ETUSIVUN KUVA) NORPPAHUPPARI PAITOJEN KOOT JA HINNAT V-aukko Lämmin, pehmeä, pitkähihainen norppahuppari, jossa on kaksi erillistä taskua ja norpan kuva pienenä vasemmalla ylhäällä rinnassa. Värillisiä RIMPI NEVA koko 60 x 86 cm, värillinen MUUMIJULISTESARJA (4 kpl) koko 60 x 86 cm; Pesuaine, Roskaantuminen, Ilman saastuminen ja öljyvahinko, piirtänyt Lars Jansson, värillisiä ELÄINJULISTESARJA (4 kpl) koko 59 x 42 cm; Vesipääsky, Näädänpentu, Ku~jetja Sammakko, mustavalkoisia SIILIJULISTESARJA (3 kpl) koko 60 x 42 cm; Merisiili, Jänkäsiili ja Korpi siili, piirretyt KASVIJULISTEET, piirtänyt Sirkka Linnamies, värillisiä; Suomen uhanalaisia kasv"'.ja, Myrkkykasvit Lapin uhanalaisia kasveja, Suokasvit PIIRRETYT ELÄINJULISTEET, Erik Bruun, koko 40 x 100 cm; Saimaannorppa, Lohi, Merikotka ja Kalasääksi SUOJELE VESIÄ, koko 34 x 85 cm, värillinen VIIMEISIÄ MERIKOTKIA koko 71 x 61, mustavalkoinen LAULUJOUTSENET, Hannu Hautala, koko 41 x 58 cm, värillinen SINITIAINEN, koko 79 x 50 cm KASVITAULUT, Sirkka Linnamies, koko 25 x 30 cm; piirretyt värilliset : Sinirikko, Neidonkenkä, Lapinvuokko, Kielo, Esikko, Tähtirikko, Kataja ja Sinivuokko 15 mk/kpl 45 mk/s~j 14 mk/kpl 14 mk/kpl 45 mk/srj 14 mk/kpl 20 mk/s~j 6 mk/kpl 20 mk/srj 8 mk/kpl 14 mk/kpl 12 mk/kpl 12 mk/kpl l mk/kpl 8 mk/kpl 10 mk/kpl 12 mk/kpl 5 mk/kpl. Värit: tiilenpunainen ja sininen. ,, ,, .. Värinä on kaunis eläväpintainen harmaa. NORPPATEKSTIILIT (KS. 150 ja 160 cm 75 mk 60 mk 35 mk 27 mk 40 mk 68mk LYHYTHIHAINEN NORPPA T-PAITA XS, S, M, L, Puuvillapaita, jossa lasten paidassa iso norpan kuva keskellä rinnassa. j ' ' ~· r Luonnonsu~jel~julisteita UUDET SIENIJULISTEET, Mauri Korhonen, koko 47 x 67 cm; Varo myrkkysieniä, Syö ja säilö sieniherkut, Käytä sieni hyväksesi ja Ota sieni talteen. Materiaalina on 100 96 paksu puuvilla, joka on valmiiksi kutistellu. YÖPAITA Norppayöpaita on pitkä, lyhythihainen, pehmeää 100 96 kampapuuvillaa. pari paita T-paita paita paita paita 90, 1()(), 110,120, Paidat ovat puuvillan (85 96) ja viskoosi n ( 15 96) sekoitetta ja paksua lämmintä neulasta. Värit: keltainen, punainen ja vaalean sininen. Värit: musta ja beige. XL ja XXL 85 mk 68 mk 40 mk 32 mk 48 mk 78 mk Koot ja hinnat taulukossa. , ':-,, ... Koot ja hinnat taulukossa
11. Korttien kappalehinta on 80 p. 6. Postikortit 1. Sarjan hinta 3 mk, yksittäiset kortit 1 mk. Il ves _ja h1111hkajakortteja on saatavissa m yös tai,ettuina kirjl'kuort'ssa postitettavina kortteina 2 mk/kpl. Itsellesi jää korttisarjan kantaosa,jossa ovat samat ku vat pienempinä. yksittäiset kortit I mk/kpl. josta voit repiä 9 postikorttia Suomen kauneimmista ja uhanalai simmista orkidealajeista. _jossa samat kuvat ovat pienempinä. Uudet joulukortit Joulukorttisarjassa on seuraavat 5 kort1ia: Talvinen Koivikko Vaaramaisema Tai viasuinen kärppä Tyrni ja punatulkku Punatulkku talventörröttlljllssll Kortteja on saatavana yksinkertaisina ilman tekstiä tai varustettuna 3 kielisellä hyvän joulun toivotuksella. 4. luhtalernrnikki, pohjolanlumme. Hinta 15 mk. 7. PERINTEELLINEN KORTIISARJA sisältää 8 kort 1ia. POIMI MARJA MAASTA, Mauri Korhonen. Koko 47 x 67 cm. jänis. Kortteja saatavissa myös 1aitt·tt11ina kirjekuoressa postitettavina, 2 mk/kpl. 2. kettu. kalasääksi. nälllä. Itsellesi jllll korttisarjan kantaosa, jossa ovat samat kuvat pienempinä. talvimaisema ja porotokka. mäyrä. 6. Kortteja voi ostaa myös yksittäin, jolloin hinnat ovat seuraavat: Yksinkertaiset I mk/kpl ja taitetut 2 mk/kpl. Sarjan hinta on 15 mk. F.l.i\lNKORTIISARJASSA on 8 tavallista eläintä: hirvi. 'l. aiheina: sormilehtinen kylmllnkukka, nllsill, nei donkenkll. Käm mekät on kuvannut Mauri Korhonen, sarjan hinta 10 mk. koko sarja 3 mk. tavi, misrääkkä. Hinta 4 mk/sarja. 9. Sarjan hinta on 15 mk. KOSTEIKKOKORTTISARJA sisältää 12 kosteikkojen monipuolista elämllll kuvaavaa korttia . Itsellesi jää korttisarjan kantaosa. pnnavarpunen, kaulushaikara, kyhmyjout sen, rnokokerttunen, ruskosuohaukka. (samat kuvat ovat marjak-orttisarjassa) 3. TALVIKORTIISARJASSA on 4 kuvaa : töyhtötiainen, metsäpeura. koko sarja maksaa fi 111k. -1. TÄYSKÄSI TÄYSOSUMIA -KORTIISARJA Hannu Hautalan 8 mainiota väläystä suomalaisesta luonnosta. MERIKORTIISARJASSA on 4 kuvaa: Saaristomeri, Korppoon Österskllr, Itämeren nilvillisill ja norppa. MARJAKORTIISARJA on vihko,josta voit repiä 12 postikorttia marjoista; Pihlaja, Karpalo, Pohjanvariksenmarja, Puolukka, Mustikka, Mansikka, Tyrni, Muurain, Juolukka, Vadelma, Kataja ja Mesimarja. Sienet on kuvannut Mauri Korhonen. 3. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) tal visarja. riskilä. 9.. Aiheet : rantaknkka. Hinta 80 p/kpl, koko sarja 6 mk. .5. orava ja siili. 10. 7. 1. majava. KÄMMEKKÄKORTIISARJA on vihko. Samat kortit laitettuna kuorineen tekstillä tai ilman tekstiä maksavat 10 mk/sarja. Kappakhin ta on 80 p. Sarjan hinta 10 mk. karhunpesll ja apollo. 5. Koko sarjan hinta on 3 mk. Marjat on kuvannut Mauri Korhonen. 8. ahma. piisami ja pu nainm svyskorenro. Sarjaan kuuluu kaksi värivalok11vaa tilhi ja p1111at11lkk11 (80 p/kpl ) ja kaksi väripiirrosta ilves ja h1111hkaja ( 1 mk/kpl) . Sarjan hinta 10 mk. SIENIKORTIISARJA on vihko, josta voit repiä 12 postikorttia kiinnostavista ja harvinaisista sienistä
Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Hinnasto alkaen 1. . kpl ... kpl Tilattu määrä tilattu määrä Kirjeensulkijat ja tarrat 1 hinta 1 tilattu Sarjan/tarran nimi määrä Paidat 1 väri I koko I hinta l tilattu Paidan nimi määrä , Muut tuotteet 1 väri I hinta 1 tilattu Tuotteen nimi määrä Kirjallisuus 1 hinta 1 tilattu Kirjan nimi määrä Allekirjoitus ja päiväys. 1 979 Tilauslomake Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata tämän lehtisen esittelemää aineistoa. Merkitkää selvästi yhdelle riville vain yksi haluamanne tuote. . Luontokalenteri 1980 suomenkielinen ruotsinkielinen englanninkielinen saksankielinen Julisteet Julisteen/ sarjan nimi Postikortit Sarjan nimi Kappa lehinta 33,33,33,33,1 hinta 1 1 hinta 1 Tilattu määrä .. . Postikulut ja 2 mk pakkauskuluja peritään vastaanottajalta . 10. kpl . .. . Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla . kpl ...
• varsinainen luonnonkalenteri löytyy omasta laatikostaan kertoen luonnon ilmiöistä mutta myös vietettävästä Ympäristövuodesta. 14 s 1 ,, .. RI 'KESÄKUU 1980 1 M 1i K To P L 'J. Kirjemaksu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Läh. Luonnonkalenteri 1980 .)LIO llM'U luoonon,uo~luliiuo n LI IONNONKA Ll1''T .. • pikkukuva kullekin kuukaudelle on etsitty Museoviraston kuva-arkistoista. • värikuva esittelee kuukausittain vielä olemassa olevaa, luonnon kanssa sopusointuisaa kulttuurimaisemaa pohjoisen Suomen erämaakylistä, jokaimaisemaan, saamelaiseen kulttuurimaisemaan, meren saaristoon asutukseen jne. • Luonnonkalenterin hinta on 33,markkaa • Luonnonkalenterin koko 34 cm x 49 cm Forssan Kirjapaino Oy Forssa l 9 79. saatavana suomen-, ruotsin-, englanninja sakankielisenä. • kuviin liittyy teksti, joka esittelee maisemaa sekä toimenpiteitä sen suojelemiseksi. • päivyriosa kertoo päivien ja viikkojen lisäksi myös nimipäivät. Kuvat esittelevät maisemaa muokanneita toimenpiteitä, sisäaskareita sekä ulkotoimia vuosikymmenien takaa. nimi ____________________ _ __ _ Nervanderinkatu 11 osoite _______________________ _ 00100 Helsinki 10 lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, taita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita
abo ut whether compensatio n sho uld be paid to che owners of procecced arcas. The first forcsts were mai nl y birch , but aftcr a while pine became the predomina nt species. reporcs her own investigative journalism . Kurds and other nations , local people and tourists. and made the loca l inhabicants realise che mista kes already made for instance in se ll ing land tO the W ater Authority and started the fight for the river. His firs1 book, about wilderness, was published in 1968; and rhe next . Ac the beginning of the cent ury, archicens were fascinated by the wilderness. Last year chere were 774 enquiries abo ut poisonous plams. Usuall y it is sufficient to cure poisoning wich induced vomicing or medical carbo n . which is so much needed in nacure conservacion . vsk. The methods arc more varicd than ever, and action is under thc slogan : "lf you don ' t act now, you won't bc able toin the fucure ". We won't give up the Kyrö river! br Ismo Tuormaa pagcs 201205 The Nationa l Water Authority inte nds 10 build on the Kyrö river . Some laws howevcr. Many field s lack money. Hannu Hautala has undcrstood the necessity of narnrc co nscrvation in his work . Becausc of this projen . The reaso n is mainly undcrdevcloped environmental administracion . The Central Water Authority decid es alo ne , carries ou t , and concro ls the use of our warer n:sources. The o riginal peoplc:s pcrformed their arts 10 rhe audience, recounted cheir problems and celebrated in the light summer night. and species becamc fewer. In 1970 he became a professio nal naturc phocographcr. brought the Ostrobo thnia river co the arcemio n of the public. Seliing of land has now completel y ceased . but fo r instancc che sho re-line has sunk a mecer in places. At different times anicudes to fo rest have alcered . the National Water Authorit y has applied for money for ies enterpri se. Fist his hobby was birds, then phowgraphy. about woodpeckers and oc her birds which nesr in cav ities. Conscrunion is nOL however going according co plans. The law sho uld aisa includc compu lsory restoration of the area. Environmcntal rcsearch is disintcrgratcd and splinrcred . ln boch professio ns. after removal of g ravel. This impoverishment accelerated abou t 2 500 BC and temperarnres declined . and m ade an enquiry about this mattcr to thc minister of justice . Informac ion about the amou nt of gravel varics. Today old tradicions are being renewed and che time is ripe for co-operatio n between architects and fo resters. The J960 's was a period of concrete iungles. Wc could also learn fro m ochcr countrics. Suomen Luonro interviewcd cwo mcmbcrs of the festival , Saame Kerttu Vuolab and Indian Felix Villca . Summaries of the Main Articles Poisonous plants as our neighbours br Seppo Vuokko pages 213-2 17 Many poisonous subscances, of varying effect, are useful co the plant which contains them . The ' fun ctionalism ' of the l 930's affected building very much . For the law about taking substances from the ground to be really powerful, the principle of compensation sho uld be dropped altogether. O nl y in recent years have architecrs' interests turned cowards love of nature again . as is co-operation bccwccn scicntists in diffcrcnc fic:lds and officials. Creating forest beauty by Tom Simons pagcs 2 18224 The Finnish landscape has been formcd by rwo professio ns: archiceccs and forescers. There is no Finnish law which would assure che proteccion of eskars. New means art' nc:t"dt·d. and for Qther reasons. Clearing of marshes and forests for field s has also increased fl oodi ng . There was room for plants and animals, even of che weaker species. an anempt to stan work with a temporary permit. His former occupation was o n the car assembley-line . Amongs1 tht· nega1ive things he shows. Although no thing has officiali y been decided abouc che future of the river . do contain a provision which could protect eskars from removal of gravel. in o rdcr 1hac the appropriate knowledgc of planning of national parks should rcach thc pcoplc concerncd . The nature of ancient Finland VI The period after the Ice Age by Yrjö Vasari pagcs 2 10212 The last Ice Age ended in Finland about 10 000 years ago, and che period in which wc are living bcgan . O fficials though , do not think that the possible results of this activity will be serio us. Her prompt action is a good example of the awarencss of ordinary pcoplc . The itcms of research are seperaced and crossrefercnce betwecn sciences is missing . Many an eskar chat has out standing gcological featurcs and flo ra is in need of legal p roteccion . and the " forest city" idea is based o n this period . because local o ppositio n is so strong , and now eve n parliamemary represenratives are read y to withdraw the money granted for the enterprise . The art icle contains a rev iew of attitudes towards forest in bot h professio ns at d ifferem ci mes. The plant is ab le to rcpel diseases or animals which would otherwise eat it. But therc was a good side tO the c:nquiry: people 's intcrest in 1hc planning of tht·ir own environmcnt grew as a resuh . fo rests were cu c back. Recentl y there has been som e research in which forest is considered as a recreation area . he movcd last wimcr to Kuusamo in east Finland fro m Hel sinki . The results were crushing : know ltdge of the cxtensio n did not ex ist , and prejudices aga ins1 it were greac. geological and biological approaches, and accept fccdback from applicd rescarch where relevant to che basic study . and soil was eroded . On che other hand , lowering of groundwarcr and recreation usc do noc damagc it . Wacer-plant species were especially numerous . With chains, songs, and letters by Juha Jaakkola and Marjukka Kulmanen pagcs 195197 Through dirccr action , narure conscrvation has reccntly gaincd ncw imperus. Thus che first vegetacion afcer the Ice Agc was vcry varied in species and unscable . The river Kyrö row-in , by the Finnish Assoc iation for Nacure Conservat ion. who rccou nc poisoning caused by plancs and fun ghi . plants have devcloped various ways to defend chemselves against animals. Eskars need legal protection by Marjukka Kulmanen pa!(CS 206201! According to che results of thc natio nwidc survey SUO MEN LUONTO \ /7'J JH. che largest river in souchern Oscrobothnia. lt has been said that this was che gloomiest period just before o ur ancestors came to Finland . The Festival of Original Peoples Davvi Suvva br Marjukka Kulmancn and Teuvo Suominen pagcs 198-200 At midsummer . From the beginning he has aimcd to construn picture-stories a bo uc his subjens. Zones of recreational land were cleared in the forest s. A rapid warming of thc atmosphere occured . of eskars, o nly 20 % of eskar landscape remains in its nacural condition in souchcrn Finland , 30 % in middlc Finland , and 50 % in the no rthern pan of thc coumry. Translau·d by GnHl(c Wuul.'itu/1 & Taru Tyynil:'iWoolscon . Helsinki city has for years allowed underwacer removal of g ravcl in recreatio n areas thac are impo nam to local inhabirants. Black and whi te film has bcen the m ost important medium up until now , but colour has recently becomc more imponant . This was the " bo real " period . A ncw o rganisation is needcd . From mcasuring of quantities of su bstanccs. Ofccn thc scientists have to do routine tasks more appropriatc to officials. Pan of che anicle includes intcrviews wich expens from che Poisoning Advice Centre. com poser of nature conscrvation songs. and in any case thc cntcrprisc has had so much inconvenient press publicity thac it can be said that che row-i n was successful. The soil however scarted to erode. and 4 16 abo ut poiso no us funghi . Hannu Hautala, photopgrapher by Teuvo Suominen pagcs 225229 Hannu Hautala is one of the few professional photographers who earn a living at nature phocography alone . using borh thc tradicio nal and chc incerdisciplinary mcchods of rcscarch , using nacural scientific . G ravel remova l damages eskar landscape. Othcrwise it could easily be , chat anyonc who wishes to remove gravel could obtain a pcrmit. The sciffness of traditiona! nacure conservatio n comes in for some criticism . According 10 the aims sct for cnvironmental rcscarch , it should scan from environmental problems. Bcsidcs the Saame people . Liisa Kulhia. thc:re wcre lndians, lnuites, Ainus, people fro m the Autonomic Republic of Komi in thc Sovict Union. O nl y about a quaner of the enq uiries concerned anual poisoning symptoms. How I got stuck in sea-sand intcrvicw with Liisa Kulhia pages 208209 ln the imerv iew. ln national and nature park areas there is very liule eskar landscape. Plants use poisonous secrcrions, emitted in to che soil , against competing neighbo uring plancs. Three young nature conservacionists are interviewed Ville Komsi, advocace of passivc rcsistence; Annikki Mattila, defender of the last untamcd , nearl ynacural river in Finland (Ou,1asjoki) ; and chc actor Tapio Aarre-Ahcio. The autho r m ade enqu iries amo ngst local people to find o ut what they knew about che park and thcir general op inio n of i1. ln chis intcrvicw thc phocographer givcs his photographic principles , and tells his plans. Now the fl oods have become an excuse for construnio n o n che river , and thus for rhe power plam . The bane of the river Kyrö has been heavy fl ooding , caused by a slow mid -current and che fact that the river has no lakes. lt is also planned co recurn ownership of the land purchased 10 local people . a ho usewife from Helsinki. The article refers to the exiscing law . Liisa Kulhia has invcsrigated documents relating to the activi ty, made her own measuremems. The realiry is differcnt. At the peak of the warm period 4 500 BC the map of Finland was very much like the present one. and whac 's new in thc air. After the ice had receded, most of Finland was still below sea-level, but in the east of Finland some land emerged. bOLh positive and negativt' . the nomadic Saame pcople (Lapps) near the bo rdcr of Finland and Sweden , at Karesuvanto , o rganised a festival of original peoples. Besidt"S nacure conservacion. research should move on to finding ou t their cffects. Ho wever planning is far -removed from the peop le who li ve in the planned area. ln the course of cvolution. His next book will be about Finnish hunting methods, old and new. Pine and deciduo us trees gave way to fir . National Parks and the Nation by Lasse Kosonen pagcs 23023 1 ln Finland thc State plans natio nal parks, and it s aims include nacure conservatio n and protenion of people's livelihoods and culture . for t·xample roadsidt· brush poisoning . The law o n gravcl removal, which is now in preparatio n , has been delayed by the differences berween gravel mcrchants who have bought eskars, and oc her users. An excensio n w rhe Linn ansaari park area is planned . At the same time the foresters have dropped their doctrine of forest aeschetics. The new law includes che compensacion provision o nl y in che changeover period . The pian is being hurried through in ali possible ways; for example . Rescarch which would hclp ad miniscration is vcry sparse. but che m ost difficult cases do have 10 be created in hospital. T hcy tel1 what makes thcm acc. Subjects of rcsearch are not often vcry rclevant . 247. and its failure to protect eskars. Environmental research disintegrated and inefficient by Saru Huttunen pages 233-235 The Central Committec for Scicnce in Finland , in spring 1972, defined environmcntal rcscarch as a field to be emphasised . Nature was luxurianc . because the county councils cannot aHoid thc compensatio n mo ney . and concemrared o n exp loiting the forests for indusu y. The cffectivcncss of planning would increasc if thc environmcnt administration wcrc unitc:d . buc the Lithorian Sea still covered some land . Now she has made a television prog ramme about the gravel law. the hiscory of ideas shows a cendency that values foresc beauty and wishes 10 develop it. Many of his former phocographic locarions no lo nger exist chey have been cut do wn o r ditched . his pinures are about the exploitatio n of nacure . Ali this sho ws ,he lack of democratic contra! over the Water Authoricies. appcared in 1977 . ln the early warm period , 10 0006 500 BC, changcs were m ai nl y in spccics of rrees. and according to Liisa Kulhia 's measuremcnts chc bo ttom of the sea has sunk at lcast ten mece rs in som e places. ln che case of plam poisons, some animals have been able ro answer the challenge by becoming accustomed to a plam which is poisonous to ali other animals. and it 's productivity was the g reaccst in o ur history
Ja muistathan Lasten Luonto odottaa muutenkin kirjeitä, kortteja ja piirustuksia, jopa valokuvia luontohavainnoistasi. Talven hangilla liikkuvat eläimet valmistautuvat nyt suojavärin vaihtoon. Miksi 1 Lähetä vastauksesi 20. Keväällä sirkuttaen ja visertäen tulleet muuttolinnut ovat jo pesineet ja kasvattaneet poikasensa. ste -,1 nt Toimittanut Marjatta Muhonen , piirrokset Markku Tanttu Olet varmaan jo ollut vanhempiesi kanssa keräämässä marjoja ja sieniä. 248 SUOMEN LUONTO \ /7'! J8. Arvomme vastanneiden kesken 5 kpl ELÄINMUISTIPELEJÄ . Niinpä meille jää aikaa muistella kesäisiä retkiä ja tapaamiamme eläimiä ja kasveja. Pian on luonto valmis vastaanottamaan ensimmäiset lumihiutaleet suojaksi pakkasta vastaan. Pohjoisen lintu riekko vaihtaa talveksi valkoisen höyhenpuvun. Kasvit ja eläimet varustautuvat talveen. Kotipihan piikikäs tuhisija siili tulee illan hämyssä viimeisiä kertoja tutuksi tulleelle ruokapaikalleen ennen vaipumistaan pitkään talvihorrokseen. Lehtipuiden lehdet ovat kellastuneet ja pudonneet maahan. KILPAILU Luonnossa liikkumista alkavat nyt rajoittaa aikaisin pimenevät illat. Huomaamatta ne ovat paenneet tulevan talven pakkasia ja lumia etelän lämpimämpiin maihin. Mitä ei kuulu joukkoon. Sammakko Kruukkeli samoin kuin muut sammakot tonkii lammen mutaista pohjaa etsien itselleen sopivaa talvehtimispaikkaa. Ja minne ovat kadonneet hyönteiset ja muut pienet eläjät. Kussakin sarjassa yksi kuva on erilainen kuin muut. Lehtikasan alta siili löytää lämpimän pesäpaikan talven ajaksi. lokakuuta mennessä postikortilla osoitteella Lasten Luonto , Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki 15. v,k.. Jänis saa suojakseen uuden valkoisen turkin samoin kuin lumikko , vikkelä saalistaja. Kesän kukkaloisto on enää vain kauniina kuvana retkeilijän mielessä. Tässä on 4 kuvasarjaa. Panitko merkille muutokset luonnossa
Luonto muuttuu , kasvit valmistautuvat syksyllä odottamaan kevään ja uuden kasvukauden tuloa. Mitä eroja huomaat kesäisen , syksyisen ja talvisen kuvan välillä?
Ensimmäinen osa ilmestyy elokuussa 1979. Eturivin tiedemiesten uusinta tietoa. Eloisaa kerrontaa. Koko sarja valmis 1981. Kirjayhtymä. lähde Ensimmäinen ja ainoa koko maamme elävän luonnon kattava teossarja. Kiintoisia näkökulmia