Miten paljon , se riippuu vesiemme hoidosta. Ne sitovat vuosittain saman verran energiaa kuin maahamme tuodaan fossiilisina polttoaineina. Tämä kaikki on otettava metsien hoidossa huomioon . Tulevaisuutemme on uusiutuvien luonnon• varojemme, metsiemme, viljelystemme ja vesiemme, varassa. Metsistä saamme myös raakapuuta moniin tarkoituksiin. Mutta uusiutuvat luonnonvarat eivät uusiudu ilman tarkkaa huolenpitoa: tästä varoittaa maailman mitassa hälyttävän nopea aavikoituminen. Vaikka Suomella onkin runsaat vesivarat, emme saa unohtaa niiden jatkuvaa vaalimista. Metsät muovaavat ilmasroa suotuisammaksi. Maataloudessa on pidettävä huolta sen tärkeimmän tuotantovoiman , hedelmällisen maaperän , elinvoiman uudistumisesta. Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvata . Kannen hankokehrääjäntoukan pyydysti filmille Pertti Pakkanen .. Rannikkoja sisävetemme tuottavat runsaasti kalaa. Metsä antaa sieniä, marjoja, riistaa, virkistystä. Maaperän kunnosta riippuu , saammeko riittävästi ja korkealaatuista ravintoa
00 mk . 90406 262 . ISSN 0356-0678 Värierotteluc: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Luonno nvaroista ja ympäristöstä eivät suin kaan päätä luonnontieteilijät , vaan ekonomit, juristit , insinöörit, kansanedusrajar ja kunnanvalruuretut , miehet ja naiset , joiden luonnontuntemus on peräisin koulun penkiltä. Tästä jokainen sukupolvi on vuorollaan vasruussa. ILMOITUSHINNA T J/ 1 sivu 2 000 mk , J/ 2 sivu 1500 mk , J/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Kun kansalaiset eivät tunne asioita, on helppo ajaa läpi suurikin ympäristöä mullistava hanke "yleisen edun" nimissä ja "haitat kyllä korvataan" -periaatteella. Tämä on erinäin outoa , sillä monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa, ei uskontoa runnustuksellisena aineena opeteta kouluissa ensinkään , vaan se on järeny kirkkojen asiaksi. Biologian vähäistä tuntimäärää tulisi päinvastoin lukiossa nykyisestä lisätä, vaikkapa uskonnon tai historian kustannuksella . Biologialla on jo nyt lukiossa maantieteen jälkeen vähiten runteja . Aikuiskasvatusta tietenkään unohtamana . TOIMITUS Vs. päätoimittaja : Seppo Vuokko Vs . M uisrenakoon vain biologian tärkeimmät sovellurusalueet : maaja metsätalous sekä lääkeriede 1 Luonnonvarojen kestävä käynö edellynää , enä tunnemme niiden käytön seuraukset. Esimerkiksi uskonnolla on lukiossa jo nyt 190 runtia, biologialla 76. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. lrronumerot 8. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh . Siitä huolimana a1orwn uudessa lukion operussuunnitelmassa biologian vähistäkin tunneista lohkaista kolmannes kolmannelle vieraalle kielelle. Historia on toki tärkeä oppiaine , muna biologiaan verrattuna runteja on kohtuuttomasti (266) . Hanke saariin onneksi torJunua. Uskonnon tuntimäärää on esiteny tästä vielä lisänäväksi. Vitsit kaupanmaidosta ja lehmänmaidosta eivät ole ruulesra remmanuja, vaan karua todellisuuna: perunasta artikkelia laativan toimittajan piti mennä kasvitieteelliseen puutarhaan selvinämään , miten ja missä peruna syntyy' Tiedon määrällä on poliittinenkin merkityksensä. Kaikki tarvitsevat tietoa luonnosta Biologia on nopeasri kehinyvä riede, jonka saavuruksilla on merkitystä jokaisen elämälle, terveydelle, maailmankuvalle , elintasolle ja ympäristölle . toimitussihteeri: Mikko Niskasaari Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tantcu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen, Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs , Veikko Neuvonen , Risto Nurmi ja Helge Rontu. Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Lehti voi daan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Maaseudulla vuodentulon mukaan eläessään ihminen sen rajusi, kaupunkilaiselle asia ei ole yhtä selvä . vsk. Tilaushinta on 5 5 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 45 mk. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanan taista perjantaihin klo 8.30-1 6.00 , kesäkuukausina 8.3015 .30. Kaikki on saatava tajuamaan ihmisen riippuvuus luonnosta . Tunteja on jatkuvasti karsittu, vaikka opetenavaa ainesta, ennen kaikkea ekologian, ympäristönsuojelun , molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen alalta on rullut valtavasti lisää. Kouluissa biologian opetus on kuitenkin koko ajan vähentynyt. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh. Siihenkö päänäjär pyrkivär~n. D 211. Historian opetus ilman luonnon ja elämän kehityksen ja lainalaisuuksien rietoperustaa on kevyellä pohjalla . Siksi koulujen luonnontieteiden, etenkin biologian , operus on rulevaisuuden kannalta erinäin tärkeää . Suomen Luonto N:o 5 1980 39 . O soitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon . Lisää biologian runteja tarvina1sun myös peruskoulussa . Ei riitä , enä Suomi on elinkelpoinen vuonna 1985 ja 2000 , sen piraa olla elinkelpoinen vielä vuonna 2500, 3000 tai 10000
. Kalliokasvit ovat sopeutuneet kuivuuteen monin tavoin ja ne menestyvätkin parhaiten juuri kallioilla. Mikä sai Karin tulemaan mukaan sivut 239242 . Selkärangattomista karvaturreista enemmän sivuilla 225228. . Maassamme on 18 kehrääjäperhoslajia. . Seppo Vuokko: Kalliokasvien kuiva ja karu elämä Lasten Luonto Jyväskylän Kesän ympäristökongressissa, ympäristövuoden päätapahtumassa, pohdittiin mm . . . 229235 . Harva on kuitenkaan nähnyt aikuista kehrääjää, mutta moni on varmasti tavannut tiellä tai pihanurmella mönkiviä " karvamaroja", kehrääjien roukkia. ... Syynä on levien massaesiintyminen. . luonnonvarojen riittävyyttä akateemikko Ilmari Hustichin huomiota herättänyt esitelmä on sivuilla 213218 . . E. SUOMEN LUONTO ) 180 39 . 236 239 242 249 249 25 Jukka Jala va: Karvamadosta lentocaicuriksi Summaries of the Main Anicles ... Tunneruin esimerkki on Punainen Meri. Taiteilijat ovat useimmiten tyytyneet vain ihastelemaan maamme luontoa . vsk.. Nordenskiöld ja kansallispuistoaate Tore Lindholm: Punainen vesi 2 11 2 13 219 223 225 229 Marjukka Kulmanen: ' ' Muitten mukana metsällä' '. Jyväskylän ympäristökesästä lisää sivuilla 244246. SUOMEN LUONTO 5 1980 Vesa Sa volainen: Luonto pu huu sinulle. Ilmari Hustich : Riittävätkö maailman luonnonvarat 1 Marrri Blåfield: A. Kari, jonka alaa ovat kauniit laulut ja kansankiihotus, toimii aktiivisesti luonnonsuojeluliikkeessä. . Kosketus luontoon on saatava jo pienenä. .. . punaista vettä. Karuilla ja kuivilla kallioilla on oma erikoinen kasvimaailmansa . Kari Rydman , luonnonsuojeluamacööri . ... Tilanne on huonontunuc ra1kaisevas1i muutamassa viime vuodessa s. 212 Vuonna 1880 kansallispuistoaate tuotiin maahamme melkein verekseltään vain muutamaa vuotta aikaisemmin oli perustettu maailman ensimmäinen kansallispuisto, Yhdysvaltojen Yellowsrone. E. .. .. Valkeakoskelle pääkaupungin humua paennut musiikkimies Kari Rydman on poikkeus. Vanhuksen testamentti pojanpojanpojalleen Kaikki tarvitsevat tietoa luonnosta . . Veden väri-ilmiöistä sivuilla 223224 . .. Puhdas vesi on väritöntä, muna luonnossa esiintyy ajoittain mm . . . . . Itse asiassa kalliokasvit tarvitsevat kuivuutta s. Valtamerissä panssarisiimaeliöt aiheuttavat joskus pelätyn " red tides " -ilmiön punaisen kuoleman, joka tappaa kalat ja simpukat. Vanhuksen testamentti pojanpojanpojalleen sivuilla 236238 . Nordenskiöld, Mäntsälässä syntynyt maailmankuulu tiedemies ja Koillisväylän purjehtija sivut 219222 . . 247248 . Katsauksia, uutisia Huutoja korvesta . Afrikan villieläimillä on häcä. Aatteen viritti Suomessa A
raaka-ainevaroja pyrittiin kartoittamaan ja arvioimaan yhä tarkemmin. Neuvostoliitossa taas näytti olevan äärettömästi luonnonvaroja , eikä käytön säätely tuntunut tarpeelliselta. Elettiin lyhyttä sodan jälkeistä optimismin aikaa. Luonnonvarojen loppuminen on kautta aikojen pakottanut ihmisiä ainakin paikallisesti toimimaan , sotimaan tai muuttamaan. Ihminen ei kykene hoitamaan edes uudistuvia luonnonvarojaan. Maailmansodan jälkeen taloudelliseksi jättivallaksi kehittyneessä USA:ssa alettiin olla virallisestikin huolissaan maan raaka-ainevarojen riittävyydestä kulutus kiihtyi kiihtymistään . En tietenkään pysty siihen vastaamaan. Luonto, johon ihminen kuuluu , on kokonaisuus eli kuten nykyisin sanoisimme globaalinen ekosysteemi , jonka kaikki osat riippuvat toisistaan . Jo hylätyistä kaivoksista nostettiin heikompaa malmia ja ehkä uusia mineraaleja, joita ennen oli jätetty käyttämättä. Platon valitti , että Kreikan metsiä on hävitetty. Yli puolentoista Euroopan laajuinen alue on aavikoitunut vain 70 viime vuoden aikana. Metsät on hakattu eikä ole ymmärretty niiden merkitystä vesitaloudelle tai eroosion estäjänä. Vuonna 1949 Yhdistyneet Kansakunnat Jaf)esti suuren asiantuntijakonferenssin, jossa pohdittiin maapallon luonnonvarojen tulevaisuutta. Roomalainen kirjailija Seneca puhui pari tuhatta vuotta sitten tekniikkaa ja urbanisoitumista vastaan. presidentin raportti , laaja , monipuolinen ja vielä tänäkin päivänä kiintoisa arvio USA: n raaka-ainetilanteesta aina vuoteen 1975 . Vaikka luonnonvarojen ehtymistä on povattu kautta aikojen, ne ovat vielä riittäneet kasvavalle ihmiskunnalle tosin kovin epätasaisesti jaettuina. Huoli ei ollut koko ihmiskunnan luonnonvarojen riittävyydestä, vaan Saksan raaka-ainevaroisra suhteessa muihin suurvaltoihin. Luonnonvarojen riittävyys on ihmiskunnan ikuisia kysymyksiä sitä pohdittiin jo ajanlaskumme alun tienoilla. Tämä on kova kysymys. Luonnonvarojen (sekä uusiutuvien että uusiutumattomien) riittävyyttä pohdittiin jo antiikin aikana . Saksassa keskusteltiin vilkkaasti raaka-aineongelmasra toisesta syystä. Sora oli tulossa ja maa nousemassa suurvallaksi, mutta maan raaka-ainepohja oli puutteellinen, eikä Saksalla ollut siirtomaita . Osborne tähdensi, että tilanne on vaikeampi uusiutuvien luonnonvarojen kuin metallien, mineraalien ja energian riittävyyden kohdalla; hän uskoi, että tekniikka löytää korvikkeita ja, että pystytään paremmin hyödyntämään yleisimpiä mineraaleja ja metalleja. Vuonna 1953 pidin Taloudellisessa Seurassa esitelmän maapallon luonnonvaroista. Sen sijaan maapallon metsien , vesien, eläinten ja maaperän hän näki olevan suuremmassa vaarassa. 19 30-luvun SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Kaivokset ovat aina ennenkin aikanaan tyhjentyneet. Hän varoitti tosin tuloksetta liian korkeiden talojen rakentamisesta. Nyt metsien merkitys ymmärretään, mutta silti niitä hakataan silmittömästi. Sota oli loppunut, mutta kylmä sora alkanut. Eikä kukaan muukaan. Julkaisemme esitelmän hieman lyhennettynä. En kuitenkaan sitä tee . Optimistit luottavat tekniikkaan: uusia varoja löydetään entisten ehtyessä, on satelliitit ja muut. Pääalustuksen tuossa nyt jo unohtuneessa YK:n konferenssissa yli kolme vuosikymmentä sitten piri Fairfield Osbome, tunnetun "Ryöstetty planeettamme" -kirjan tekijä . Jo 1940-luvulla USA joutui tuomaan suuren osan strategisesti tärkeistä raaka-aineista. SUOMESSAKIN raaka-ainekysymys otemm esille 1950-luvun alussa. TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen luonnonvarojen riittävyys nousi lyhyeksi ajaksi globaaliseksi kysymykseksi. Numeroita hiukan muuttamalla voisin tänään pitää tuon esitelmän uudestaan ilman, että huomaisitte mitään erikoista. Uskottiin kansainvälisyyteen ja yhtenäiseen ihmiskuntaan joku uskoi jopa ikuiseen rauhaan. Jyväskylän Kesän ympäristökongressissa luennoineen akateemikko Ilmari Hustichin mielestä katastrofi ei johtuisi niinkään luonnonvarojen suoranaisesta tyrehtymisestä, vaan pikemminkin jostain poliittisesta kriisistä yhä riitaisammassa, epäoikeudenmukaisemmassa, pirstoutuneemmassa ja hupenevista luonnonvaroistaan tappelevassa maailmassa . Vuonna 1952 ilmestyi ns. vsk. Nomadit muuttivat kun laidunmaat kaluttiin loppuun. Konferenssin yleinen mieliala oli toiveikas kyllä ihminen sittenkin pystyy hoitamaan luonnonvaroja , kuten oiva talonpoika maatilaansa. Seuraavat kehityssuunnat olivat näkyvissä: pyrittiin käyttämään luonnonvaroja yhä järkiperäisemmin ja tehokkaammin. Pessimisti on huolissaan: maapallomme varat ovat lopultakin rajalliset. Riittävätkö maapallon luonnonvarat. Ilmari Hustich Riittävätkö maapallon luonnonvarat. synteettiset aineet yleistyivät uskottiin lujasti tekniikan mahdollisuuksiin korvata har213. Huoli luonnonvarojen riittävyydestä on osaksi ollut kiinni tietojen puutteesta. Yli sara vuotta sitten kirjoitettiin, että maamme metsät ovat lopussa
" Kasvun rajat " herätti keskustelua Suomessakin . Asetettiin tärkeitä, tosin jo vanhojen tunnettujen ekologien esille ottamia , mutta nykyään vielä tärkeämpiä kysymyksiä : Riittävätkö maapallon luonnonvarat. "Ihmisen koneellistamisincoilun ikuinen paradoksi on se, että helpoimmin lisääntyvää ja uusiutuvaa luonnonvaraa, ihmistyötä, pyritään säästämään millä hinnalla hyvänsä eli luodaan työttömyyttä nyt on jo satoja miljoonia ihmisiä vailla työtä . kuparista , raudasta , sinkistä, lyijystä ja tinasta peräisin metalliromusta. Tosin jotkut realistit huomauttivat , että teollisuusmaissa syntynyt lapsi kuluttaa aikanaan luonnonvaroja 10 tai 20 kertaa enemmän kuin kehitysmaiden lapsi. Syynä oli osaksi myös "villien vuosikymmenten" eli 1950-1960-lukujen kova taloudellinen kasvu. Jos ylipäänsä keskusteltiin syistä maapallon rajallisten luonnonvarojen liikaan kulumiseen , niin syyksi mainittiin lähinnä maailman väestön liian voimakas lisääntyminen. Eihän kylmän sodan aikana puhuttu ihmiskunnan yhte1s1stä ongelmista. Eli ongelma ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin Paul Ehrlich ja muut luulivat . Kehitysmaiden edustajien loogisen käsityksen mukaan siis juuri teollisuusmaiden väestön kasvua tulisi hillitä . Mutta mielellään herramme häntä uskoivat. Silloin oli USA :ssakin (puhumattakaan Saksasta) noin 2 530 % esim. Onko " nollakasvu " suotavaa' Rooman Klubin raportti levisi harvinaisen tehokkaasti. Tuhlaammeko holtittomasti maapallon todellista pääomaa. Vasta 1960-luvun lopulla alkoi yleisempi keskustelu siitä, oliko teknisen kehityksen ja taloudellisen kasvun vauhti ollut liian kova. Taloudellisen kasvun kultaaikoina tuotantokäyrät nousivat luonnonlakien mukaisesti niinhän me vähän luulimme siihen aikaan . halvasta liiketaloudellisesta ratkaisusta, joka usein on kansantaloudellisten etujen vastainen. ' 'VILLIT VUOSIKYMMENET' ' 1950-luvun alussa keskustelu maailman luonnonvaroista näytti tyrehtyneen. Vaikkei sitä silloin yleisemmin huomattu , vuoden 1968 Berliinin ja Pariisin ylioppilasmellakat nostivat esiin myös ekologiset kysymykset ja asenteiden muutoksen välttämättömyyden . Tekninen edistys, taloudellinen optimismi ja suuret investoinnit saivat symbolinsa 1960-luvun lopulla ihminen käveli kuun pinnalla. Psykologisesti mahtava tapahtuma antoi sen ajan ihmiselle hetkeksi uskoa ihmisen rajattomaan tietoon ja tekniikkaan. Mistä tämä herra Beckerman varmuudella tiesi, mikä tilanne on miljoonan vuoden perästä, on salaisuus. Pian herättiin meilläkin. Taustavoimana oli myös , kumma kyllä , paitsi tiedemiehiä muutamia finanssimiehiä, mikä tehokkaasti edisti sanoman leviämistä. Ehkä me ekologit yleensäkin tiedämme liian vähän yhteiskunnan suurista kysymyksistä. romu ja jäte pyrittiin käyttämään yhä tarkemmin . Huoli maapallon luonnonvaroista näytti turhalta . Lyhyessä ajassa öljyn hinta nelinkertaistui. Keskustelu maapallon luonnonvaroista sai tarpeellisen realistisia piirteitä ns . Nimenomaan uudistuvien luonnonvarojen kohdalla tämä tulee näkyviin . Raaka-aineet muodostivat vain pienen osan jalostetun tuotteen hinnasta ja ainakin siirtomaavalloilla oli vielä 214 reservinsä merten takana . Teollisuusliittomme kutsui esitelmöijäksi erään englantilaisen ekonomistin , joka vänu, että kyllä maailmassa raaka-aineita on yllin kyllin , yli miljoonaksi vuodeksi . Turhaan me suremme, antaa mennä vain, Rooman Klubin sanoma on tonttuilua , kyllä tekniikka keksii uusia raaka-aineita , niinhän on aina tehty. 1950-luvun alussa olivat siis esillä samat huolet , jotka taas tänään ovat dramaattisen ajankohta1S1a. Kriisin SUOMEN LUONTO ) / 80 39 . Kulutusyhteiskunta eli kuumeisinta aikaansa , ylija kerskakulutus oli tosin silloinkin satunnaisen kritiikin kohteena (hipit , nuoret vihaiset miehet , luonnon suojelijat, ekologian synkät profeetat), mutta vielä ei oikein ymmärretty asian merkitystä, kuten tänään JO nuoret tajuavat. Vaisusti puhuttiin maapallon ja ihmiskunnan yhteisistä luonnonvaroista , joita yhteisvastuulla pitäisi hoitaa. " vinaistuvia raaka-aineita. Luonnonvaroihin kohdistuva paine ulottui rajuna aina kaukaisiin erämaihin saakka. Kasvun edellytykset olivat alati kehittyvässä tekniikassa ja tehotuotannon ideologiassa. vsk.. Kaukana Suomen syrjäseuduilla koulut lämmitettiin öljyllä tyypillinen esimerkki siitä lyhytjännitteisestä ns . Jos ihminen kerran kykenee lentämään kuuhun, niin tottakai hän pystyy poistamaan maapallolta nälänhädän, hoitamaan luonnonvaroja järkevästi ja luomaan uusia raakaaineita entisten ehtyessä , ja ehkä varjelemaan sitä luontoa, josta hän on lähtöisin ja josta hän elää. Onko edessämme yhteinen tuho , ekokatastrofi. Nopea talouskasvu 19501960-luvuilla toteutui , kuten nyt paremmin ymmärrämme , juuri halvan öljyn turvin . ROOMAN KLUBIN RAPORTTI " Kasvun rajat " herätti vuonna 1972 ilmestyessään tavatonta huomiota ja vilkastutti yhdellä iskulla ekologista keskustelua. Näin oli silloin. Päätin esitykseni optimistisella sanonnalla, että se maa on onnellinen, joka on niin suuri kuin Suomi ja jonka rajojen sisällä on vielä käyttämättömiä alueita, luontoa ja luonnonvaroja. Sekin on eräänlaista sotaa ihmistä vastaan. energiakriisin aikaan vuosina 197374. Halpaa energiaa , öljyä, riitti
Mutta nyt tietomme ovat tarkemmat ja läntiset teollisuusmaat ovat huolissaan ja syystä. aiheutti osin vieläkin hämärässä olevat seikat: poliittiset tapahtumat , taustalla uskonnolliset pyhät riidat , arabimaitten öljysaarto Israelia vastaan. Ekologien varoitukset monen vuoden takaa eivät siis olleet ilmasta temmattuja. Vuonna 1938 Lontooseen kokoontuneet geologit arvelivat öljyä riittävän vain 25 vuodeksi öljyn olisi pitänyt ehtyä suunnilleen vuonna 1965. jonkun alueen vuoriperän ja geomorfologian perusteella. Öljy-yhtiöiden voitot nousivat huimasti , mutta niiden emämaat, läntiset teollisuusvaltiot , joutuivat laman , työttömyyden ja inflaation puristukseen, joka jatkunee tilapäisistä nousukausista huolimatta. Nykyisten arviointien mukaan öljyä riittää vielä noin 50 vuodeksi. Esimerkiksi jo vuonna 1938 arvelivat Lontooseen kokoontuneet geologit, että öljy riitsuoMEN LUONTO \ / 80 39. tää vain 25 vuodeksi . vsk. Suur215. Kulutus oli 1930-luvun lopulla noin 250 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljy on uusiutumaton raaka-aine. On kahdenlaisia uusiutumattomien luonnonvarojen reservejä : Todettuja varantoja eli vielä käyttämättömiä varoja, joiden määrä ja laatu tunnetaan suhteellisen tarkasti sekä todennåköisiii varantoja, jotka ovat ilmeisesti olemassa esim. TEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET Mutta tänään sitä loppua ei vielä näy. Onko käsityksemme maapallon luonnonvaroista optimistinen vai pessimistinen riippuu paljolti uskostamme tekniikan mahdollisuuksiin. Maailman vuotuinen öljynkulutus on nyt yli 3 miljardia tonnia, noin 12 kertaa suurempi kuin 19 30-luvulla, öljyvarannot ehtyvät joskus noin 40-50 vuoden kuluttua. Öljyä porataan merenpohjasta Norjan rannikolla . Raaka-aineitten etsintä, löytäminen ja tuotanto vaativat yhä kehittyneempää teknologiaa. Vihdoin ymmärrettiin , että senkin täytyi joskus rajallisessa maailmassamme loppua. Futurologiamme on siis edelleen melkoista hiekkaan piirtämistä . Arviot maapallon luonnonvaroista ovat jatkuvasti suuressa määrin arvailuja eli '' guesstimations'' kuten amerikkalaiset sanovat. Todennäköisten varantojen arvellaan olevan noin viisinkertaisia tunnettuihin varantoihin verrattuna. Mutta nyt cietomme ovat carkemmat ja teollisuusmaat ovat huolissaan ja syystä. Öljyn olisi pitänyt loppua suunnilleen vuonna 1965
Tänään pystytään poraamaan kilometrin syvyyteen uusien malmisuonien laajuuden roceamiseksi, tutkitaan valtamereen pohja. Pelätään ydinvoiman käytön seurausilmiöitä , ydinjäceongelmaa ja yhteiskunnallisia vaikutuksia mm . Mutta nyt monissa valistuneissa teollisuusmaissa vastustetaan ydinvoimaloita. ;e ..:.._· ·;.,:. Noin 1500 miljoonaa ihmistä tarvitsee päivittäiseen keittämiseen ja lämmittämiseen puuta. 216 KIVIHIILEN UUSI TULEMINEN Myönteistä teknistä kehitystä merkinnee myös jälleen ajankohtainen nestemäisen polttoaineen valmistaminen kivihiilestä . .... Vihdoin uhrataan myös enemmän varoja tekniikkaan kivihiilen käytön suurien ympäriscöhaicrojen poistamiseksi . Kivihiilen uusi tu· leminen on epäilemättä 1980luvun alun tärkeitä taloudellisia tapahtumia. Esimerkiksi alumiinin vomokulku viime vuosikymmeninä vaikkapa kuparin korvaajana on tukenut voimakkaasti käsitystä, että ihmisen ikuinen kekseliäisyys pystyy aina turvaamaan kasvavan teollisuuden raaka-aineongelmat. kerrostumia, mitä niiden alla on. Sanotaan yhä useammin , että "paras kaivos on tehtaan oma hyvin hoidettu romupiha" . Kuva Sahelista. Entistä tehokkaammin hyödynnetään köyhempiä malmeja. Aavikoituminen heikentää jatkuvasti ihmisten elinmahdollisuuksia mm. Kenelle mereen aarteet kuuluvat. Kuka pystyy näitä valtavia , vielä vain osittain käytettyjä rikkauksia hyödyntämään:> Valtamereen ja mereen pohjan luonnonvarat tulevat olemaan seuraavien sukupolvien turva, joskin varovaisemmat tiedemiehet yrittävät rata 1970luvun optimismin hyökyaalroa vaimentaa korostamalla valtavia energiakustannuksia ja teknisiä vaikeuksia. Mutta sodan jälkeen seurasi halvan öljyn aika ja kivihiili jäi monissa maissa roisarvoiseksi . poliisivaltion muodossa. valrojen satelliiteilla saa jo ihmeen tarkkoja cieroja sekä uusiutuvista että uusiutumacromisca luonnonvaroista , samalla saa muutakin cieroa naapurista. Kivihiiltähän on vielä suureenkin kulutukseen sadoiksi vuosiksi . Perinteisen käsityksen mukaan meret kuuluvat ihmiskunnalle. Pohjois-Afrikassa. .... Mutta vaikka me kuinka kauniisti uskomme kansainvälisiin sopimuksiin, niin mereen SUOMEN LUONTO l / 80 39. Kerätään romua ja käytetään tarkemmin jätteitä. YK:n piirissä on 1970luvulla käyty monia merikonferensseja, joskin melko tuloksetta. Kulutuksen paine siirretään metallista tai mineraalista roiseen. Mutta öljyn hinnan noustessa vuosi vuodelta kivihiili on taas kilpailukykyinen . Harvinaiset malmit korvataan yleisemmillä tai erilaisilla keinotuotteilla. .. Maapallo ei ole geologisesci valmiiksi kartoitettu ja tähän kiinnittävät opcimisnt suurimmat roiveensa . vsk.. 1960-luvulla uskottiin lisäksi, että kun öljy aikanaan loppuu, ydinvoimasähkö voi osaksi korvata sitä. .-~;<:_ . Suuret öljy-yhtiöt sijoittivat valtavat voittonsa ydinvoimaan ja uraanikaivoksiin. Mereen rikkauksien jakaminen on äärettömän vaikea kansainvälinen oikeudellinen ongelma. Vain 70 vuodessa on aavikoitunut puolentoista Euroopan kokoinen alue. Jo 19 30-luvun Saksassa valmistettiin öljyä kivihiilestä . . -:-~< .t~, : ;· ,. TAISTELU MAAPALLON LUONNONVAROJEN MÄÄRÄ YSV ALLASTA Valtamereen rikkauksiin (ravinto, öljy, luonnonkaasu, metallit) kiinnitetään yhä enemmän huomiota
Maapallon hopeavarantojen arvioidaan näillä näkymin tyrehtyvän parinkymmenen vuoden kuluttua . Tämän vuoden alussa muuan teksasilainen miljonääri pam maailman hopeamarkkinat raskaasti heilumaan , kunnes hänen yrityksensä saatiin nurin. Taustalla ovat sekä muuttuneet yhteiskunnalliset asenteet että ekologisten tosiasioiden ymmärtäminen, etenkin sen, että rajallisessa maailmassa on rajalliset resurssit . Mutta kokemukset osoittavat karvaasti, ettei uusiutuva luonnonvara uusiudu kunnolla ilman tarkkaa huolenpitoa ja siitä syystä ekologialla, ympäristönsuojelulla ja luonnonsuojelulla on niin suuri taloudellinen merkitys. Eihän tekniikka toki sellaisenaan ole hyvä tai paha, tekniikka on vain väline. oiden yläpuolella. Tällaista häirintää on ilmeisesti tulossa enemmänkin myös muiden raakaaineiden kohdalla. rationaalisuudesta. Se tapahtuu samaan aikaan, kun mummoja kehoitetaan säästämään sähköä ja vettä." aarteista rikastuvat ne , joilla on tarvittava pääoma ja teknologia. Leipäviljastakin on tullut poliittinen taisteluväline. Tarvitaan rationaalisuutta. Raaka-aineongelma merkitsee nykyaikana myös sitä, että tärkeillä ja harvinaisemmiksi käyvillä metalleilla ja mineraaleilla keinotellaan. "Maailman valtiot käyttävät nykyisin noin 450 miljardia dollaria asevarusteluun. Myös muutamista muista metalleista on tullut yhä laajemman keinottelun kohteita. Se on kasautuvaa tulevaisuuden riistoa. TULEVAISUUTEMME RIISTOA Elämme aikaa, jolloin tavalliset kansalaiset alkavat vastustaa suurtekniikkaa. Mutta kun on kysymys maapallon luonnonvarojen tulevaisuudesta, tämä ei riitä. Suuret kansainväliset yhtiöt, jotka omistavat melkoisen osan maapallon luonnonvaroista, toimivat yhä selvemmin kuin valtio valtiossa tai määräävänä taloudellisena ja poliittisena tekijänä valtisuoMEN LUONTO) 180 39. Kulta ei ole ainoa metalli, jonka hinta on jyrkästi noussut 1970-luvulla ja joka heilahtelee voimakkaasti. "Rationaalinen" ratkaisu ei aina ole järkevä. Ihminen ei vieläkään pysty hoitamaan uusiutuvia luonnonvarojaan: metsiään , vesivarojaan , viljelystensä maaperää. Tämä on sitä todellista luonnonvarojen tuhlausta. Mutta yhä suurempien mittojen tekniikka on sekä luonnonvaroihin että ihmiseen nähden pakostakin kovaotteisempi, määräävämpi, vaativampi. Öljyn hinnan moninkertaistuminen 1970-luvulla merkitsi län21 7. Perimmältään asetelma on tietysti ikivanha ihminen ihmistä vastaan . Tulevat sukupolvet maksavat tämän hetken ns . Se muovailee yhteiskuntaa ja ympäristöä, laajentaa vaarallisen kuilun eliitin ja massojen välille . Tämä tulee lähivuosina näkyviin, kun esimerkiksi merikonferenssit päättyvät vesitettyyn ratkaisuun, joka jättää merten rikkaudet niille finanssiyhtymille, joilla on tarvittava tekniikka , mutta ei sitä vastuuta , joka on , tai ainakin pitäisi olla, jokaisella kansallisvaltiolla omien luonnonvarojensa hoitamisessa. Jo sanontaan uusiutuva luonnonvara sisältyy aimo annos optimismia. Tarvitaan toki puuta, tarvitaan paperia, tarvitaan työtä. Maailman aavikoiden pinta-ala on 70 vuodessa kasvanut 15 miljoonalla neliökilometrillä, puolitoista kertaa Euroopan kokoisella alalla. Tämä on yli 4 miljardia dollaria vuoden jokaisena päivänä hiukan vähemmän ehkä sunnuntaisin. vsk
maailman tiedemiehistä asuu teollisuusmaissa. Nehän eivät useinkaan sovi yhteen, kuten tiedämme. Eli jos nyt välttämättä pitäisi jotakin katastrofia ennustaa, kuten vanhat mielellään tekevät , niin katastrofi on pikemminkin oleva poliittinen (joku hullu valtiomes painaa ydinasenappia isänmaan nimessä) kuin varsinainen ekokatastrofi. Ihmisen koneellistamisintoilun ikuinen paradoksi on se, että todellista , kallisarvoista, helpoimmin lisääntyvää ja uusiutuvaa luonnonvaraa , ihmistyötå', pyritään säästämään millä hinnalla hyvänsä eli luodaan työttömyyttä nyt on jo satoja miljoonia ihmisiä vailla työtä. Nyt on nimenomaan raaka-aineongelma syynä siihen, että jälleen on kasvava pyrkimys protektionismiin , oman teollisuuden ja luonnonvarojen suojaamiseen. Huolimatta maailman kansojen aina esittämästä rauhantahdosta ja kaikista aseidenriisuntakokouksista, useimpien maiden, myös kehitysmaiden, aseteollisuus ja aseostot senkuin kasvavat. ASEVARUSTELUN merkitys luonnonvarojen riittävyyttä pohtiessamme usein sivuutetaan. Kehitysmaat kärsivät teollisuusmaiden teknologisesta imperialismista. simaiden teollisuuden vakavaa jarruttamista, hintojen nousua, lamaa ja inflaation kasvamista, kuumeisia pyrkimyksiä löytää uusia energianlähteitä. Japanin otteita KaakkoisAasiassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Globaalinen kuntauudistus saattaa olla viimeinen kaaokseen johtava tapahtuma. Se tapahtuu samaan aikaan, kun mummoja kehoitetaan säästämään vettä ja sähköä. Ajanmittaan tämä heiluttaa raskaasti tulevaisuuden yhteiskuntaa. Mutta mitään ratkaisevaa teollisuusmaiden hegemonian voittamiseksi ei ole saatu aikaan. Taloudellisen kasvun aikana pienet valtiot ja kehitysmaat totutettiin vapaakauppaan, joka tietysti aina palvelee voimakkaimman kauppavaltion etuja. Tämän traagisen draaman irvokkaimpia näytöksiä on se , että YK:n julistaman 1970-luvun ' ' aseidenriisunnan vuosikymmenen" aikana asekauppa kasvoi yli kolminkertaiseksi edeltävään vuosikymmeneen verrattuna. Kiinan ja Vietnamin välinen sota sekä Rhodesian ja Iranin tapahtumat heijastuivat viipymättä Lontoon metallipörssin hinnoissa. Ja nurkan takana sadat etniset vähemmistöt odottavat hetkeä , jolloin voisivat perustaa uusia isänmaita, jotka nekin riitelevät maapallon luonnonvaroista. Syksyllä 1974 YK hyväksyi tärkeän päätöslauselman, jonka mukaan kukin valtio omistaa rajojensa sisällä sijaitsevat luonnonvarat. Suuntaus on selvästi voimistunut energiakriisin jälkeen . vsk. Vaikka maailmamme on taloudellisesti tavallaan yhä yhtenäisempi , niin se on poliittisesti pirstoutuneempi kuin sataan vuoteen. Yhä tärkeämpänä irrationaalisena tekijänä tassa ristivedossa ovat mahtavat kansainväliset yhtiöt. kaivokset ovat yhä suuressa määrin entisten emämaiden määräysvallassa tai monikansallisten jättiyhtiöiden omistuksessa. Kehitysmaitten voimakas talouspoliittinen liikehdintä 1970luvulla , luonnonvarat taustavoimana:, on osaksi onnistunut. ''GLOBAALINEN KUNTAUUDISTUS" TUHON SIEMEN 1 Olen tällä edestakaisin lainehtivalla monologillani halunnut korostaa , että tuon suuren ekologisen ongelman , luonnonvarojen riittävyyden , ydin ei sittenkään ole maapallon luonnonvarojen suoranainen tyrehtyminen , vaan maailman nykyinen epäoikeudenmukainen talousjärjestelmä ja yhä epätasapainoisempi ja riitaisampi poliittinen jako kansallisvaltioihin. Siitä syystä tarvitaan yhä voimakkaampaa ekologista liikehdintää nuorten tulevaisuuden nimessä. Kansainvälinen yhteistyö toimii luonnonvarojen ja muiden ohjelmien kohdalla vain silloin, kun YK: n aloitteet ja vesitetyt päätöslauselmat eivät ole jäsenvaltioiden enemmistön tai jonkun vetooikeuden omaavan suurvallan kansallisten etujen vastaisia. Suuntaus jatkuu, koska tällä hetkellä 90 pros. 218 Raaka-aineiden hinnat vaihtelevat vuodesta vuoteen, viikosta viikkoon taloudellisten kriisien ja poliittisten konfliktien mukaisesti. Maailman valtiot käyttävät nykyisin yhteensä noin 450 miljardia dollaria asevarusteluun. Tämähän ei pidä paikkansa. D SUOMEN LUONTO l / 80 J?. Sekin on eräänlaista sotaa ihmistä vastaan. Isänmaitten luku nousee arveluttavasti. Työttömyysluvut nousivat huippuunsa 1970luvun loppupuolella. Jälkimmäisessä mielessä on opettavaa seurata esim . KANSALLISTEN JA . Tämä on kohtalokkaammassa mitassa sama kuin ero suuryrityksen liiketaloudellisten etujen ja valtakunnan kansantaloudellisten etujen välillä. Siinä tuskin luontoa säästetään. Kirjoitetaan ja runoillaan paljon siitä, että maapallon luonnonvarat ovat meidän kaikkien , ihmiskunnan, yhteistä omaisuutta, jonka oikeasta käytöstä kaikki kantavat yhteistä vastuuta. Tämä hurskas julistus pätee tietysti periaatteessa, mutta kupariym. Jotkut valtiot, kansat , yhtiöt ja ihmiset omistavat, jotkut taas eivät. Tämä on yli 4 miljardia dollaria vuoden jokaisena päivänä hiukan vähemmän ehkä sunnuntaisin. Mutta eivätkö automaatio ja elektroniikka osaltaan säätele myönteisesti myös raaka-aineiden käyttöä ja lisää säästöä. Nykyaikana tilanteen tekee vaikeaksi ainainen ristiriita valtioiden kansallisten etujen ja kansainvå'listen, ihmiskunnan yhteisten etujen vå'lillå'. Näin on meillä Suomessakin, harvat maaraavat luonnonvaroistamme, enemmistöllä ei ole asiaa päätöksenteossa. Tuo uljas uusi kansainvälinen taloudellinen järjestelmä jää ilmeisesti paperimonumentiksi , kuten valitettavan usein niin monet muutkin YK:n hyvät asiat. KANSAINVÄLISTEN ETUJEN RISTIRIITA Näinä vuosina jokainen valtio pyrkii yhä selvemmin maaraamaan omista luonnonvaroistaan tai takaamaan niitä itselleen muista maista. Tämä on sitä todellista luonnonvarojen tuhlausta
''Pietari Brahen muistoa vietettiin Hämeenlinnassa mennä sunnuntaina sangen juhlallisesti ... Wäkeä oli wiljalta ." Näin kirjoitti Suomalainen virallinen lehti 18. E. E. Nordenskiöld ehdotti perustettavaksi Pohjoismaihin "valtionpuistoja, missä metsät ja vedet saisivat olla aivan koskematta, missä puita ei saisi kaataa, viidakkoja ei raivata, heinää ei niittää, ja missä kaikki eläimet, jotka eivät ole todellisia vahinkoeläimiä, saisivat kautta vuoden kulkea turvassa metsästäjän luodilta' '. Hän oli koulutukseltaan geologi ja toimi Tukholmassa Riksmuseumin mineraalikokoelman johtajana ja professorina. Saman vuoden keväällä Nordenskiöld oli palannut Vega-laivalla Tukholmaan maineikkaalta Koillisväylän purjehdukseltaan. Hän osoitti ilmiömäistä kaukonäköisyyttä, sillä päättäjillemme kansallispuistojen merkitys ei vielä sata vuotta myöhemminkään tunnu avautuvan. Nordenskiöld Koillisväylällä, taustalla Vega-laiva. Nordenskiöld ja kansallispuistoaate Tasan sata vuotta sitten maineikas tiedemies ja Koillisväylän löytäjä A. E. Muuan näistä maan huomattavista oli Mäntsälän Nummisissa lapsuutensa viettänyt ja jo parisenkymmentä vuotta Ruotsin kansalaisena ollut Adolf Erik Nordenskiöld. Georg von Rosenin maalaus. Martti Blåfield A. Sen julkaisija oli Brahen muistopatsaan pystyttämistoimikunta Turussa , joka järjesti Pietari Brahen kuoleman 200-vuotismuistojuhlia lukuisilla paikkakunnilla Suomessa syyskuussa 1880 . Koko ajalla myytiin sitä kuwalehteä , joka juhlaa warten Ruotsissa oli painettu ... vsk. Nordenskiöld toi kansallispuistoaatteen maahamme kirjoituksellaan Per Brahes minne -lehdessä. SUOMEN LUONTO ) / 80 39. A. Per Brahes minne -julkaisun esipuheessa sanotaan tarkoituksena olleen kuvittaa kaikissa maan äärissä pidettäviä Brahe-juhlia arvokkaalla juhlajulkaisulla, johon maamme huomattavimmat kirjailijat ja taiteilijat jättäisivät avustuksia . 219. syyskuuta 1880 . Kuvalehti , jonka Suomalainen virallinen lehti mainitsee, oli nimeltään Per Brahes minne , Pietari Brahen muisto
Pohjoismaissa on laajat alat kruununmaina . Siicä· ei siis koituisi sanottavia kuluja. Tå"mmöisiå" tauluja on vielä" . Puisto olisi rauhoitettava mahdollisimman pian , ennen kuin on liian myöhä"iscå", mutta varsinaisen merkityksensä" se tulee saamaan vasta tulevaisuudessa, jolloin tuskin on olemassa vaikeapfäsyisiä" maankolkkia. Useimmissa Ecelå"ja KeskiEuroopan pä"äkaupungeissa uhrataan suuria summia eläintarhojen ylfåpicä·miseksi, joihin kerå"cfän elå"imiä" maapallon eri maista yleisön katseltavaksi. . Sen paikaksi olisi niin muodoin valittava seutu, jossa puutteellinen kulkuyhteys cai uiccosuhceec nykyisin ovat esteenä· mecså"nhakkuulle, ja joka siis nykyisin on vå"hä"arvoinen. Näin ollen ei ole hyvä· tuuma se, että" cfällå" pohjolassa uhraisimme melkoisia rahasummia ulkomaiseen laitosten jå"fjittelyyn , jotka eivä"c sovellu meidä"n ilmastoomme. Piirtäjä• voisi kenties cå"ydencfä osan vajanaisuuksista , mutta paraskin piiruscin on kykenemä"cön kuvaamaan luonnon monivivahte1S1a muotoja. E. A . Nordenskiöld Ehdotus valtakunnanpuistojen perustamiseksi Pohjoismaihin ''På"ivä· pä"ivå"fcå" kå"y yhå" ilmeisemmäksi se vaikutus, joka viime vuosisadan suurilla keksinnöillå" on ollut meicå" ympå"röivå"ä·n luon toon. Sen vuoksi on co220 dennäköisesci jo lå"heisesså" tulevaisuudessa oleva vaikea saada cå"ydelliscå" kå"sicyscå" siitä" luonnosta , joca vastaan esi-isä·mme saivat taistella ensimmä"isec taistelunsa , joka on yllå"picå"nyc pohjanmiehen lannistumaconta vapaudenrakkautta ja kasvattanut heidä"n rohkeat soturilaumansa, joka on ollut sinä· laajana museona , jossa kaikki ciecäjä"mme ja taitajamme ovat tutkimuksensa aloittaneet, joka on perussä"velenå" runoihjaimme lauluissa , omassa ja 1S1emme maailmankacsomuksessa. Mutta samalla on jotakin masentavaa siinä· ajatuksessa, että· jå"fkelå"isemme tuskin voivat saada selvfä kä"sicyscå" isiensä· maasta. vä"hä"inen osa moisen laitoksen aiheuttamista kustannuksista mä"ä"rä"ttä"isiin sellaiseen valcionpuiscojen aikaansaamiseksi kuin cå"ssä· olen esittå"nyc. Jos nä"in cehdfän, ei kulu montakaan vuotta , ennenkuin nå"mä· puistot ovat Euroopan kuuluisimmat, ja jå"fkelå"isemme tulevat kiitollisina muistelemaan sitä" päivfä, jolloin puisto peruscecwn . Maaseudun syrjäisimmä·sså"kin sopukassa risceifr:e ennen pickfä rautaceicå" ja sä"hkölennå"ttimiå", sahoja ja muita erilaisia tehtaita perustetaan salomaille, ja ne kerå"å"vå"c lukuisan asu1am1scon ammo1s1sta aJoisca asumaccomaan seutuun; kun maanviljelys perustuu tieteelliselle pohjalle, saavat viljehjä"c runsaan sadon vaivojensa palkaksi siellå"kin, missä· maata ennen pidettiin arvottomana; jå"rviå" lasketaan , soita ja rå"meicä· kuivataan, mecså"å" hakataan, uusia mecså"maica istutetaan ja entiseen tapaan hoidotta kasvanutta mecsfä ruvetaan kohta picä·mfän yhtä" varmana huonon mecsä·calouden merkkinä· kuin luonnonniityt ovat huonon niittyjenhoidon ja kaskenpolcco huonon maanviljelyksen merkkejä•. . Jos nykyisin maksetaan miljoo. Sen alue voisi nä"in ollen laajeta paljon suuremmaksi kuin siinä· oleva nykyisin viljelyskelpoinen , coisrn sanoen arvokas maa-ala on. . SUOMEN LUONTO 5/ 80 39. Tarkinkaan, maalailevinkaan luonnonkuvaus ei cä·sså" paljoakaan hyödycå". Sellaisen puiston hoitoon ei kuuluisi siis muuta kuin suojelu ilkicekoja vastaan , vaatimattomien teiden rakentaminen ja tarpeellinen valvonta. nia murnaiscen mescanen maalauksista tai marmoriveiscoksista, niin mitä" ollaankaan vuosisadan perå"scå" halukkaat maksamaan isä"nmaan todellisesta kuvasta , joka nä·yttå"ä" mimmoinen se oli muinoin, kun peltomaa vielä" oli vå"hä"alainen, kun vielå" oli olemassa viljelemå"ttömiå" rantoja ja mecsiå", joihin kirves ei ollut koskenut. . Ja kumminkaan ei tulisi kalliiksi sä"ilyttfä jå"fkimaailmalle sarja cå"mmöisiä• kuvia . useimmissa osissa maata , mutta on ilmeiscä·, että" ne pä"ivä· päivå"fcä" hä"viå"vå"c. Onpa cä·mmöisiä" elå"incen vankiloita suunniteltu perustettavaksi Pohjois-Euroopankin maihin. Ankarat talvemme aiheuttavat kumminkin suuria vaikeuksia sellaiseen efåincen viihcymiselle kautta koko vuoden, jotka vaativat croopillista lå"mpöä" ja vankeudessakin ollessaan tarvitsevat runsaasti tilaa . Mutta cä·må"hä"n on taulun pfäpiirre, ja jos se myöhemmin hä"viå"å" tai muuttuu , jå"ä" tulevilca polvilca kuvauksen oleellisin puoli ciecå"må"ttä·. Sicä"vascoin olisi erittäin toivottavaa , että. Tå"må" muutos tuo onnea ja hyvinvointia miljoonille ihmisille ja soveltuu eri maiden kehittymisen oikeaksi mittapuuksi. Paitsi rehevå"å" metsä·ja niittymaaca tulisi puistoon kuulua vuoria ja jå"rviä", kangasta ja suota, jottei se tarjoaisi yksipuolista kuvaa . Monin paikoin tuottavat ne tuloja perin vå"hå"n tai ei ensinkfän , ja siksi voitaisiin ilman sanottavaa uhrausca valita sopiva alue valcionpuiscoksi, missä· mecsä·c ja maat ja vedet saisivat olla aivan koskematta , missä· puita ei saisi kaataa, viidakkoja ei raivata, heinä·ä· ei niittfä, ja missä" kaikki eläimet, jotka eivä·c ole todellisia vahinkoeläimiä", saisivat kautta vuoden kulkea turvassa metså"scä·jä"n luodilca . Kirjailija kirjoittaa nä·ec tulevaisuutta varten, ja luonnonkuvailussa hå"n voi jä"ttfä mainitsematta semmoista, jonka jokainen on itse nä·hnyc. . vsk .. Kaikki siviscyskansac voivat cå"flå" alalla saavuttamistaan edistysaskeleista olla ylvfämpiä• kuin vä"kivallan ciellå" hankkimistaan voitoista
Monissa maamme luonnonsuojelun historiaa käsittelevissä teoksissa ja artikkeleissa mainitaan Nordenskiöldin tehneen kansallispuistoehdotuksensa puheessa vuonna 1880. Blomqvist. G. BLOMQVIST JA SUOMEN METSÄ YHDISTYS Suomen metsänhoitoyhdistyksen SUOMEN LUONTO 5/ 80 39 . Nordenskiöld oli ensimmäinen , joka Pohjoismaissa ehdotti kansallispuistojen perustamista. Keskustelussa useat puhujat tukivat ajatusta kansallispuistojen perustamisesta. Puistohankkeen kalleimpana puolena pidettiin vartiointia erityisesti metsäpaloja ja ilkitekoja vastaan . Nordenskiöld ruotsalaisen Ny Illustrerad Tidning -lehden juhlanumeron kannessa vuonna 1880. G. Nordenskiöldin ehdotusteksti julkaistiin kymmenen vuoden kuluessa siis jo toisen kerran kokonaisuudessaan uudelleen. Juhlasanomat oli juuri se kirjanen , jossa Nordenskiöldin kirjoitus ilmestyi. meddelanden-julkaisussa vuonna 1881 Nordenskiöldin kirjoitus julkaistiin kokonaisuudessaan ilman kommentteja. Johtaja Blomqvist oli kokouksen puheenjohtajana todennut, että Nordenskiöldin ehdotuksen toteuttaminen tulee siirtää sopivampaan ajankohtaan , jos tämä olisi välttämätöntä. A. Siinä Nordenskiöldin ehdotus kansallispuistojen perustamistavoitteista oli muokattu pääosin sellaisiksi kuin ne ovat nykyäänkin . Hänen lyhyehkö kirjoituksensa ei koskenut naparetkiä eikä geologiaa. Blomqvist korosti, että kansallispuistoksi aiottujen alueiden oloista tulisi tehdä tarkat tutkimukset. Hän nimesi ehdokkaiksi Aavasaksan kansallispuistona ja Punkaharjun mallipuistona , jossa kasvaisivat kaikki ne puuja pensaslajit, jotka siellä ilmaston puolesta viihtyvät. Mutta mitään laajaa julkista keskustelua kansallispuitojen perustamisesta ei näytä silloin virinneen. Samana vuonna metsänhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltiin kysymystä "olisiko syytä, että Suomessa toteutetta1s11n vapaaherra Adolf Nordenskiöldin herättämä ehdotus 'valtionpuistojen' perustamiseksi Pohjoismaihin , ja miten tämä voitaisiin viedä läpi ''. Hän kävi maassamme kuitenkin vasta Koillisväylän purjehduksen jälkeen, joulukuun lopulla 1880 matkallaan keisarin kutsusta Pietariii:i juhljttavaksi. Maailman ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone oli vastikään perustettu Yhdysvaltoihin vuonna 1872. KANSALLISPUISTOJEN SYNTYSANAT Kirjoituksessaan Nordenskiöld ehdotti perustettavaksi Pohjoismaihin ' 'valtionpuistoja, missä metsät ja vedet saisivat olla aivan koskematta , missä puita ei saisi kaataa , viidakkoja ei raivata, heinää ei niittää , ja missä kaikki eläimet, jotka eivät ole todellisia vahinkoeläimiä , saisivat kautta vuoden kulkea turvassa metsästäjän luodilta''. E. Missään tapauksessa suunnitelmaa ei saa hylätä, vaan sitä on pikemminkin muokattava edelleen. Hän kannatti lämpimästi Nordenskiöldin ehdotusta, joskin epäillen ajatusta , että tällaisella kansallispuistolla voitaisiin saada alkuperäistä kuvaa siitä luonnosta, jossa esi-isät elivät. Nordenskiöldin teksti lienee levinnyt varsin laajoihin lukijapiireihin, koska useimmissa tämän ajan päivälehtien Brahe-juhlan selostuksissa mainitaan tähän tapaan: "Juhlan kuluessa myytiin Pietari Brahen muistoksi äsken ilmaantuneita kirjasia ja juhlasanomata". Nordenskiöldin kirjoitus julkaistiin Suomessa kuitenkin ainakin kahdesti uudelleen, ja eräät luonnontutkimukseen ja -hoitoon erikoistuneet järjestöt ottivat ehdotukseen kantaa. Ragnar Hult käsittelee kansallispuistoille asetettavia vaatimuksia johdonmukaisesti ja yksityiskohtaisesti . Yhteiskunnalle ei olisi liian suuri uhraus varata pientä palaa erämaata sellaisten tärkeitten taloudellisten kysymysten tutkimiselle, kuten metsien luonnollinen lisääntyminen, mullan muodostuminen ja metsien vaikutus ilmastoon, Hult mainitsee. Sen ajan päivälehdissä ei juuri puututtu Nordenskiöldin ehdotukseen, vaikka muistojulkaisu mainittiinkin monien sanomaja aikakauslehtien kirjallisuuspalstoilla. Tutkimuksen kannalta on tärkeätä oppia tuntemaan, millainen kasvisto ja kasvillisuus on todella villissä luonnossa, miten kasvillisuus muuttuu kulttuurin vaikutusten jäädessä pois, miten villi luonto häiriintymättömänä vaikuttaa maaperään jne. RAGNARHULT EHDOTUKSENKEHITTÄJÄNÄ Maantieteellisen yhdistyksen aikakauskirjassa julkaistiin vuonna 1891 tohtori Ragnar Hultin kirjoitus Nationalpark i Finland. Rautatieyhteyksien läheisyyttä pidettiin tärkeänä, jotta puistot olisivat melko helposti matkailijoiden saavutettavissa. Hult oli kirjoituksensa alkuun lainannut Nordenskiöldin kirjoituksen. Täydellisesti rauhoitetulla alueella kehittyisi kuitenkin rikas ja vaihteleva kasvisto ja eläimistö, jolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys ja kiinnostavuus luonnontieteelliselle tutkimukselle. Hultin mielestä kansallispuistot ovat korvaamattomia koeasemia paitsi kasvitieteilijöille myös eläintieteilijöille, geologeille ja ilmatieteilijöille. Alustuksen keskustelulle esitti Evon metsäopiston silloinen johtaja A. ,sk. Välittömämpi korvaus yhteiskunnan laajoille piireille, kirjoit221. A
NORDENSKIÖLDIN KANSALLISPUISTO Nordenskiöld on maamme kansallispuistoaatteen isä . Hänen lapsuudenkotinsa, Nummiseen Alikartanon kunnostustyö saataneen valmiiksi parissa vuodessa. Helsinkiin puuhataan Nordenskiöld-instituuttia, joka tarjoaisi ympäristön kartografiseen tutkimukseen. Selvityksiä ja ehdotuksia suojelualueiden perustamiseksi toki tehtiin 1800luvun loppupuolelta lähtien ja ensimmäisenä valtion luonnonsuojelualueena rauhoitettiin metsähallituksen päätöksellä Mallatunturi vuonna 19 16 . LUONNONSUOJELULAKI JA LUONNONSUOJELUALUEET Kansallispuistojen perustaminen sai odottaa. Viisi vuotta myöhemmin eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen seitsemän luonnonpuiston ja neljän kansallispuiston perustamiseksi valtion maille. Näillä mäntsäläläisalueilla et tosin ole mahtavia rotkomaisemia, ei liioin kohisevia koskia, mutta ne ovat luonteenomaista uusmaalaista luontoa. Hän toteaa itse , että " todelliset kuvat" , luonnontilaiset alueet, häviävät päivä päivältä. Maassamme oli vuoden 1978 alussa 15 luonnonpuistoa, tutkimuksella varattuja luonnonsuojelualueita, joissa liikkumista on voimakkaasti rajoitettu , sekä 9 kansallispuistoa , sellaisia luonnonsuojelualueita, joissa yleisöllä on vapaa kulkuoikeus . Tosin metsähallituksen päätöksillä oli jo aikaisemmin suojeltu useita metsäalueita. Mielestäni isyyden tunnustamisen paras tapa olisi perustaa Mäntsälään Nordenskiöldin kansallispuisto. taa Hult, on siinä huvissa ja nautinnossa, jonka puisto levittää kaikille vapaan luonnon ystäville, turisteille , taiteilijoille, maan ja ilman sekä veden eläinmaailman ystäville ja kaikille jotka rakastavat isänmaataan. Toisaalta olisi erittäin mielenkiintoista seurata pellon muuttumista erämaaksi . Helsingin yliopiston kirjastossa olevasta Nordenskiöldin korvaamattoman arvokkaasta karttakokoelmasta on ilmestynyt karttaluettelon ensimmäinen osa. Kasvikunnan tulisi puiston perustamisvaiheessa olla mahdollisimman vähän ihmisen ja kotieläinten hyväksikäyttämää. Itä-Uudenmaan seutukaavaehdotuksessa vuodelta 1978 on lähes 700 ha suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Oulun läänin kuvernööri kielsi jokaista 40-400 markan sakon uhalla menemästä alueelle muutoin kuin metsänvartijan opastuksella, hänelle maksettavaa palkkiota vastaan . Hult yhtyy siihen mielipiteeseen, että puistojen tulisi sijaita helposti saavutettavissa paikoissa, vaikkakaan hän ei halua antaa tälle kovin suurta merkitystä . vsk.. Kansallispuistojärjestelmän puutteellisuus johtuu nykyään paljolti siitä, että puistot ovat valtaosaltaan Pohjois-Suomessa. Vasta vuonna 1938 , 58 vuotta Nordenskiöldin ehdotuksen jälkeen , perustettiin ensimmäiset luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet. Etelä-Suomen luonto on vain harvoissa paikoissa tavoitettavissa edes jotakuinkin luonnontilaisena . Kiinnostavimpia ovat luonnollisesti ne, jotka ovat eriasteisissa suojeluohjelmissa. Termi kansallispuisto on Hultin , Nordenskiöld käytti nimitystä valtionpuisto. Nordenskiöldin mielestä oli jotain masentavaa siinä ajatuksessa, että jälkeläisemme tuskin voivat saada selvää käsitystä isiensä maasta. Tasavallan presidentti jätti lain kuitenkin vahvistamatta isojaon keskeneräisyyden takia. Vega-laivan purjeshduksesta on kulunut sata vuotta , jonka muistoksi Helsingissä oli viime vuonna komea näyttely. Kivilammensuon-Pitkäistenjärven aluetta voitaisiin vielä laajentaa Mastonevan suuntaan Hyvinkään-Hausjärven rajan seutuville tai uuden Mäntsälä-Hyvinkään tien suunnalle. SUOMEN LUONTO ) / 80 }9. Mäntsälässä on vielä monia alueita, joita ihmisen koneet eivät ole lopullisesti pilanneet. Riittävän laaja ja luonnoltaan monipuolinen alue löytyy varmasti , kunhan mäntsäläläiset ottavat asian omakseen . Hult korostaa kansallispuistojen riittävää suuruutta, maaston , kasvikunnan ja eläinkunnan monipuolisuutta. Nykyisten käsitteiden mukaan se ei ollut kansallispuisto vaan luonnonpuisto. Molemmat ovat valtioneuvoston huhtikuussa 1979 vahvistamassa soidensuojelun perusohjelmassa. Nordenskiöldin nimeä kantavan luonnonsuojelualueen tulisi olla nimenomaan kansallispuisto , jossa on vapaa liikkumisoikeus. Kansallistpuistoihin voitaisiin sisällyttää siis myös sellaisia alueita , joissa kulttuurin vaikutus näkyy vielä selvästi . Muita eri asteisia suojelualueita oli noin tuhat, näissä ovat mukana yksittäiset puut ja muut varsin pienialaiset kohteet. Vuonna 1923 säädettiin luonnonsuojelulaki , joka on yhä voimassa. Eduskunnan lakija talousvaliokunta totesi lakiesityksestä antamassaan lausunnossa mm : ''Kansallispuistot sensijaan ovat tarkoitetut huviksi ja nautinnoksi kaikille vapaan luonnon ystäville, matkailijoille ja taiteilijoille sekä maan, ilman ja veden eläimistön ihailijoille . Kansallispuistojen tulee, vastatakseen tarkoitustaan , olla luonnonnähtävyyksistään huJmattavia alueita, jotka sijaitsevat yleisten kulkureittien varsilla tai ainakin seuduilla, 222 jonne yleensä on helppo päästä.'' Valiokunta on näköjään tuntenut Hultin kirjoituksen hyvin, koska mietinnön tämä osa on kuin Ragnar Hultin kirjoittamaa. Tärkeimpiä näistä ovat arvoltaan valtakunnalliseksi luonnehditut Kivilammensuo ja Pitkäistenjärven rannat sekä Isosuo ja Kotojärvi . Nordenskiöldin kansallispuistossa olisi oivallista samoilla ja viimeistään muutaman vuosikymmenen kuluttua eteläsuomalaiset ' ' muistelisivat kiitollisina sitä päivää, jolloin puisto perustettiin' '. Norde_nskiöld kysyi kirjoituksessaan elokuussa 1880 , että "mitä ollaankaan vuosisadan perästä halukkaat maksamaan isänmaan todellisesta kuvasta , joka näyttää mimmoinen se oli muinoin ". Adolf Erik Nordenskiöldiä on muistettu runsaasti viime aikoina. Viime vuosien Nordenskiöld-juhlinnassa on usein muistettu , että hän piti lapsuuden maisemiaan Alikartanossa ja Mäntsälässä suuressa arvossa
Keväällä jäiden lähdön jälkeen voimakas valaistus ja talven aikana vapautuneet ravinteet aiheuttavat runsaan piileväkukinnan , joka muuttaa veden sameaksi ja vihreältä tai ruskealta vivahtavaksi. 16:3-4 Veden väri-ilmiöt ovat jo ammoin kiinnostaneet ihmisiä: mielikuvitus on muuntanut oudot ilmiöt taruiksi ja myyteiksi. Hän kohotti sauvan ja löi Niilinvirran veteen; ja kaikki vesi, joka virrassa oli, muuttui vereksi. Tällöin väri tavallisesti johtuu pohjasta, syvällä olevista levävyöhykkeistä tai esimerkiksi pilvien ja taivaan sinen kuvastumisesta Mikroskooppikuvassa Nodularia spumigena -viherlevä. VESI KUKKII Kasvukauden aikana saattaa myös ulkosaariston vedellä olla tietty väri. tai väri voi johma myös jonkin planktonlevän runsaasta esiintymisestä. Puhdas vesi on väritöntä . Moos. Toinen kukinta on kesällä . Kuolevat sinilevät nousevat tavallisesti pintaan , jossa tuuli ja aallokko 223. Vallitseva laji on tällöin usein Nodularia spumigcna. Täysin likaantumattomilla saaristoalueilla vesi on usein niin kirkasta, että valkoiseksi maalattu levy näkyy vielä 810 metrin syvyydessä. Usein vedellä näyttää kuitenkin SUOMEN LUONTO ) / 80 39 . Nykyään tiedämme, että Punaisen Meren ajoittain punainen väri johtuu planktonlevien massaesiintymisestä. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi.'' Ilm. Japanissa punaiset vedet ovat viime vuosina kovasti yleistyneet veteen joutuneiden ravinteiden päästäessä leväkasvun valloilleen. vsk. Alakuvassa erään toisen viherlevän punaiseksi väriäämä kalliolätäkkö. Kukinta saattaa lämpiminä kesinä olla hyvinkin voimakas. 7:20-21 " Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli. Tore Lindholm Punainen vesi "Ja Mooses ja Aaron tekivät niinkuin Herra oli käskenyt. Piilevien joukossa on runsaasti myös muita leviä .. Tähän osallistuu tavallisesti useita sinilevälajeja. Ja kalat virrassa kuolivat ja virta haisi, niin että egyptiläiset eivät saattaneet juoda vettä virrasta ja verta oli kaikkialla Egyptin maassa." 2. olevan tietty väri , vaikka se onkin erittäin kirkasta ja puhdasta
Vedessä oli kuitenkin myös huomattava määrä erästä toista eliötä, Mesodinium rubrumia, joka on valtamerten rannikoilla aiheuttanut monesti veden punaisen värin . Res. F. Rehevöityneiden lahtien planktonissa on usein koko kesän joukottain sinileviä. KALiIOALTAIDEN PUNAINEN VESI Jokainen saariston ystävä on varmasti joskus nähnyt aivan kirkkaanpunaisia tai punaruskeita kallioaltaita , lätäköitä tai allikoita. Memoranda Soe. D KIRJALLISUUTI A Lindholm . 1976. Nodularia-kukinta näyttää olevan tyypillinen juuri Itämerelle. Luonnosta kiinnostuneet voivat tässä tehdä arvokkaita havaintoja, etenkin lähettämällä näyte epätavallisen värisestii. Nordenskiöld-samfunders cidskrifr 36: 1425. 1971. Etenkin syksyllä tätä muutaman sadasosamillin mittaista eliötä keijuu runsaana koko Itämeren alueella. 8/ackbourn , D. Punaisilla sinilevillä on eräs punainen fykoerythriini-väriaine muita hallitsevampi. Vasta äskettäin todettiin , että Mesodinium rubrum on omavarainen (autotrofinen) eliö , merkillinen eläin , joka aivan kasvien tavoin elää pelkästään auringonvaloa ja veden ravinteita hyväksi käyttäen eikä siis tiettävästi syö mitään. Lentokoneesta näyttää silloin kuin rannikkomme saaret olisivat saaneet kirkkaankeltaisen reunuksen. Monet merkilliset väri-ilmiöt (ja varmasti myös symbioosiilmiöt) odottavat yhä löytämistään . Valtamerten rannikoiden asukkaat suhtautuvatkin punaiseen veteen kunnioittavasti . Ainakin kerran Ahvenanmaalla erään merenlahden punainen vesi sisälsi hy,vin runsaasti panssarisiimaeliöitä (useita eri lajeja). "RED TIDES" PUNAINEN KUOLEMA Valtamerien ("red tides") melko yleisesti 224 punaisen veden aiheuttajana ovat panssarisiimaeliöt , esimerkiksi suvut Gymnodium ja Gonyaulax. J .. Blomning av blågrönalger i Osrersiön. Useat panssarisiimaeliöt (dinoflagellaatit) ovat myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa laajoja kalakuolemia ja simpukkam yrkytyksiä . MESODINIUM RUBRUM HUIPPUNOPEA RIPSIELÄIN Mesodinium rubrum ei ole levä vaan ripsieläin , joka sisältää eläimen kanssa symbioosissa elävän leväosakkaan (ripsieläin on hyvin pitkälle erikoistunut yksisoluinen eläin) . Alkukesän kauniina päivinä vesistöihin leviää valtavia määriä männyn siitepölyä . Siinä on paljon karotenoiidiväriaineita, joiden tarkoituksena on todennäköisesti suojella levän lehtivihreää liian voimakkaalta auringonvalolta. SUOMEN LUO NTO ) 180 39. Sen nopeus on yli 2 mm sekunnissa. Klassinen esimerkki on Punainen Meri: runsaina esiintyessään Trichodesmium-suvun rihmamaiset sinilevät värjäävät veden punaiseksi. J. T. PUNAINEN MERI JA PUNAISET JÄRVET Eräät sinilevät voivat antaa vedelle punertavankin sävyn. Bd. Yhdessä ne kuitenkin voittavat sopeutumiskyvyssä useimmat muut. Heikot tuulet keräävät massoittain siitepölyä rantavesiin. Niemi. Tämä ei ·heti kuulosta mitenkään valtavalta , mutta itse asiassa Mesodinium liikkuu sekunnissa yli 200 kertaa oman pituutensa 1 Ainakin valtamerissä Mesodinium vaeltaa vuorokauden ajan mukaan. Ajoittain niitä on vedessä niin paljon, jopa yli 1000 eläintä millilitrassa , että vesi saa punaisen tai punaruskean , joskus myös tummanvihreän vivahteen . The red-warer ciliare Mesodinium rubrum and ies • 'incomplccc symbionts' '. Esimerkiksi Perun edustalla se sukeltaa pintakerroksesta, jossa se viettää aamupäivät , yöksi aina 40 metrin syvyyteen palatakseen pintaan jälleen seuraavana aamuna . saattavat kasata niitä suuriksi !autoiksi . Taylor. Blackbourn , J. vsk.. Erikoisten olojen vallitessa voi , ainakin teoriassa , melkein mikä tahansa , vaikkapa muuten hyvinkin harvinainen laji, aiheuttaa veden värin ja kukinnan. Mesodinium rubrum on erittäin hauras. vedestä jollekin biologiselle asemalle. Norjassa , Tanskassa ja Sveitsissä tällöin joku Oscillatoria-laji on ollut syynä veden väriin . Canada 28 (3): 391-407. A rcv1cw including ncw ulcrastruccural obscrva rions. Myrkyllisiä panssarisiimaeliölajeja ei ilmeisesti esiinny Itämeressä , mutta toisia panssarisiimaeliöitä on itse asiassa melko yleisinä rannikoillamme melkein ympäri vuoden joskus jopa niin runsaasti , että vesi voi saada tietyn värin . R .. 1978 Aurumnal m ass deve/opmcnt of chc "rcd waccr " ciliarc Mcsodinium rubrum in rhe Aland archipe/ago. Erityisen runsaana esiintyy rihmainen Oscillatoria agardhii, joka aiheuttaa vihreän samennuksen . .. Fauna Flora Fennica 54: 15. A . Mesodiniumin leväosakasta ei tunneta vapaasti elävänä muotona , mutta monet yhtäläisyydet viittaavat sukulaisuuteen viherruskolevien eli kryptomonadien kanssa . Kun levänäytteeseen lisätään säilöntäainetta, eläimet katoavat melkein kokonaan tai muuttavat muotoaan vaikeasti tunnistettaviksi. Vaikka Mesodinium rubrum on yleinen kaikissa valtamerissä ja myös Itämeressä, on laji (kyseessä saattaa olla peräti 23 lajia) melko tehokkaasti välttänyt tutkijoiden huomion aina 1970-luvulle saakka. Merkillistä on myös se, että sekä ripsieläin että sen sisältämä levä ovat surkastuneet: niillä ei ole kaikkia niitä rakenteita , joita normaalisti on ripsieläimillä tai levillä . Punertavia järviä on ajoittain esiintynyt mm. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, sillä eläimet liikkuvat erittäin nopeasti Ja arvaamattomasti hyppelehtien. Ilmeisesti Mesodinium valitsee erittäin taitavasti valaistusja ravinneoloiltaan suotuisimmat vesikerrokset. Tämä selittää myös punaisen värin : kryptomonadit ovat yksisoluisia , liikkuvia leviä , jotka sisältävät lehtivihreän lisäksi myös fykoerythriiniä. Planktonhaavilla otetuista näytteistä Mesodinium katoaa kokonaan : se hajoaa pienimmästäkin kosketuksesta! Sitä tulisikin mieluiten tutkia elävänä suuressa ves1p1sarassa. J. SIITEPÖLY VEDEN KUKKANA Maallikkokin pystyy selittämään alkukesän "keltaisen veden " . Näissä väri johtuu tavallisesti eräästä runsaana esiintyvästä viherlevästä Haematococcus pluvialiksesta. Fykoerythrum aiheuttaa luonnollisesti myös useimpien punalevien vänn. Fish
vsk. Kehrääjiä lentää Suomessa koko kesän. Aikuisia kehrääjiä näkee harvoin, koska naaraat piilottelevat enimmäkSUOMEN LUONTO ) / 80 39. Munista kuoriutuu aikanaan pieniä toukkia , jotka yleensä nauttivat ensi ateriakseen tyhjenneen munankuoren ja vasta sitten alkavat syödä ravintokasviaan. Haapakehrääjä ja maitiaiskehrääjä talvehtivat munina. KOMEAT KARVAMADOT Kehrääjäperhosen elämä alkaa munasta . Nykyään ei kuitenkaan kaikkia karvamatoja, jotka osaavat kehrätä , lueta enää kehrääjiin, vaan eläintieteilijät ovat siirtäneet niitä sekä mittareiden että yökkösten joukkoon. Tutumpia ovat niiden toukat, maallikon kielellä karvamadot. Meikäläisten kehrääjien toukat ovat yleensä moniruokaisia (polyfageja): ne syövät useiden eri lehtipuiden, pensaiden tai ruohokasvien lehtiä. Suomessa on tavattu kahdeksantoista varsinaisiin kehrääjiin kuuluvaa lajia, niistäkin kaksi satunnaisvieraita. Varhaisin on koivukehrääjä , joka on liikkeellä jo huhtikuussa ensimmäisten päivien aikaan . Jukka Jalava Karvamadosta lentotaituriksi Kehrääjäperhoset ovat saaneet nimensä toukkien kyvystä kehrätä lankaa, josta ne kutovat koteloa suojaavan kotelokopan . Koikehrääjän (Eriogaster lanestris) naaras taas munii yhteen ryhmään kaksikin sataa munaa, jotka se vielä peittää munastonsa peräpäästä irtoavilla karvoilla . Meillä harvinainen maitiaiskehrääjä (Lemonia dum1) kuitenkin vain tipauttaa munansa heinikkoon. Tammikehrääjän ja heinähukan lentoaikaa on kesäkuu ja heinäkuussa ilmestyvät metsiimme mäntyja kuukehrääjä. Yleisimpiä ovat pienehköt ja vaatimattoman harmaat haapakehrääjä (Poecilocampa populi) ja pihlajakehrääjä (Trichiura crataeg1) , isot ja ruskeat tammikehrääjä (Lasiocampa quercus) , heinähukka (Macrothylacia rubi) ja mäntykehrääjä (Dendrolimus pini) sekä kookkaat ja kauniin väriset nastakehrääjä (Aglia tau) , riikinkukkokehrääjä (Saturnia pavonia) ja kirjokehrääjä (Endromis versicolora). päivä marraskuuta . Elokuussa lentää pihlajakehrääjä ja syyslokakuussa haapaja maitiaiskehrääjä maitiaiskehrääjän on nähty lentävän lumisateessakin niinkin myöhään kuin 23 . Poikkeuksia ovat mäntykehrääjä, jonka toukka nimensä mukaisesti syö männyn neulasia, sekä harvinaisempi kuukehrääjä (Cosmotriche lunigera), Useimpien kehrääjien toukat kehräävät itselleen kotelokopan. seen ruohikossa ja koiraat lentelevät hämärissä naaraita etsien. Kehrääjät ovat jykeviä, paksuruumisia ja karvaisia perhosia, erinoma1s1a lentäjiä . Naaras munii lajista riippuen useimmiten kymmenen-kolmenkymmenen munan ryhmiä toukkien ravintokasveille. Toukokuussa lentävät kirjo, nastaja riikinkukkokehrääjä . Kehrääjiin kuuluu myös toinen ihmisen kotieläinhyönteisistä , silkkiperhonen. 225. Kehrääjien toukat ovat tuttuja, kookkaita ja joskus hiukan pelottaviakin "karvamatoja"
Rihma syntyy toukan alahuulen suurissa kehruurauhas1ssa. Pienet toukat kehräävät itsellee_n l?ussi"?aisen toukkakodin, jota ne laajentavat tarpeen mukaan. Kun toukka tulee täysikasvuiseksi, se hakee itselleen sopivan paikan ja kehrää ympärilleen kotelokopan. joka elää männyn ja kuusen neulasilla. Täällä ne viettävät aikaansa käyden välillä ulkopuolella syömässä ka1kk1 yhtaikaa. Koivukehrääjän toukat elävät yhdyskunnissa . Viimeistä edellisen nahanluonnin jälkeen ne eroavat omille teilleen . Heinähukan ja tammikehrääjän suu226 ria toukkia ei kannata varomattomasti kosketella, sillä niillä on jäykkiä väkäskarvoja, jotka saattavat tunkeutua ihoon ja aiheuttaa useiden päivien kiusallisen syyhyn . Täällä ne viettävät aikaansa käyden välillä ulkopuolella syömässä kaikki yhtäaikaa. vsk.. Pienet toukat kehräävät itselleen pussimaisen toukkakodin , jota ne kasvaessaan tarpeen mukaan laajentavat. Vain kirjo, riikinkukkoja nastakehrääjän tuokat ovat karvattomia, muiden kehrääjien toukat ovat karvaisia ja värikkäitä. matoja". Useat puilla elävät lajit leijuvat pikkutoukkina pitkiäkin matkoja tuulen mukana käyttäen kehräämänsä silkkirihmaa ''laskuvarjona' ' . Useiden kehrääjien kotelosuoMEN LUONTO ~/ 80 39. Heinähukan toukka ei ole ravinnostaan turhan tarkka; se syö hyPunertavanruskea tammikehrääjän toukka on komeimpia " karvavin monia kasveja. VAIN TOUKKA OSAA KEHRÄTÄ Koivukehrääjän toukat elävät yhdyskunnissa
Riikinkukko-, nastaja kirjokehrääjän (kuvassa) toukat ovat karvallomia. 227. Haavan hankokehrääjä lentää kesäkuussa. SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Värikkäät ja isot kirjokehrääjät lentävät toukokuussa. vsk
TARKKA HAJUAISTI Koiras lentelee hurjaa vauhtia pitkin pellonreunoja ja metsäteitä etsien naaraan hajua . Luonnonsilkki saadaan juuri silkkiperhosen kotelo kopasta. Perhonen kiipeääkin heti jollekin pystysuoralle pinnalle ja alkaa pumpata siipisuonistoonsa ilmaa, joka kasvattaa sen siivet täyteen mittaan ja kovettaa ne . KOTELONA KYMMENENKIN VUOTTA .. Mahtaa olla käelle melkoinen apaja, kun se löytää parisensataa toukkaa käsittävän koivukehrääjän pesueen . Oppaassa on käytännön ohjeita ongelmien ratkaisemiseksi ja toiminnan tueksi. Löydettyään hajun koiras kääntyy välittömästi vastatuuleen ja alkaa lentää heilurimaisesti pitkin naaraan ''hajutunnelia''. Näin koiras vähitellen etenee naaraan luo . Aikuiset elävätkin yleensä vain muutamia päiviä . 228 kopat ovat kovia ja kestäviä , toisilla pehmeitä ja seittimäisiä ja jotkut niistä eivät tee koppaa ollenkaan. Ruumiin lämpötilan täytyy yleensä olla noin 30-40°C, mikä esimerkiksi syksyllä myöhään , jopa vain + 4:ssä asteessa lentävällä maitiaiskehrääjällä eroaa melkoisesti ulkoilman lämpötilasta. Koiraan hajuaistimet ovat sulkamaisissa tuntosarvissa , jotka jatkuvasti siivilöivät ilmaa. Koiraat kuolevat pian parittelun ja naaraat muninnan jälkeen . Aluksi sen siivet ovat pienet ja pehmeät. tietoja. Toukkana tai munana talvehtivien lajien , esimerkiksi heinahukan ja pihlajakehrääjän koppa on pehmeä , kun taas kotelona talvehtivat lajit , kuten koivu, rii kinkukkoja tammikehrääjä tekevät kovan kopan . Oppaan laadintaan on osallistunut useita kunkin alan asiantuntijoita. Kun se joutuu tunnelista pois , se tekee heti vastakkaisen heilahduksen. Koiraat voivat parhaassa tapauksessa pariutua useammankin naaraan kanssa, naaraat sensijaan yleensä vain yhden koiraan kanssa . Naaras puolestaan alkaa erittää takaruumiinsa kärkipuolen rauhasista feromonia (sukupuolihoukutetta). Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemassa ympäristövuoden toimintaoppaiden sarjassa on ilmestynyt kolmas kirjanen, UUDISTIJVAT LUONNONVARAT. Hedelmöittynyt naaras lähtee munintalennolle. Ainoastaan käki niitä syö. UUDISTIJVAT LUONNONVARAT -opasta saa 16 markalla Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myyntipisteistä Helsingistä (Nervanderinkatu 11), Turusta (Läntinen Rantakatu 21), Oulusta (Kajaaninkatu 13) ja Tampereelta (Stockmannin tavaratalo). Karvamatojen pahimpia vihollisia ovat loiset ja virustaudit , sillä useimmat linnut karttavat karvaisia toukkia. . Aluksi sen takaruumis on painava ja lento hankalaa ja raskasta , joten ensimmäiset munat munitaan lähistölle ja suurempina ryhminä kuin viimeiset. Kopan sisällä toukka luo nahkansa viimeisen kerran ja alta paljastuu kotelo. Koiraat kohottavat siipiään päristellen ruumiinlämpönsä lentoonlähtöön riittäväksi. Tämän Suomessa laatuaan ensimmäisen kirjasen kansien väliin on koottu perustiedot vesija kalataloudesta, metsätaloudesta sekä maataloudesta. Suotuisalla säällä aikuinen perhonen kuoriutuu kotelosta. Feromoni leviää myötätuuleen . Niiden ainoa tehtävä on lisääntyminen . KÄEN HERKKUPALA T Aikuisten kehrääjien vihollisia ovat erilaiset hyönteissyöjälinnut, jotka eivät kuitenkaan yleensä tavoita kehrääjiä lennosta , siksi nopeita lentäjiä ne ovat. Pariutumisen kesto vaihtelee lajista ja ilman lämpötilasta riippuen , mutta kestänee yleisimmin vuusentoista minuuttia. Löydettyään naaraan koiras pariutuu välittömästi. Ennätys lienee koivukehrääjällä , joka on kuoriutunut kotelostaan joskus vasta kymmenen vuoden kuluttua . . Monet lajit talvehtivat koteloina , monesti useammankin vuoden . Se on yleensä vaaleantai tummanruskea ja hyvin paksukuorinen. Nämä pohjatiedot ovat lukijalle tarpeen, jotta hän voi perustellusti osallistua luontaiselinkeinojen ja luonnonvarojen käytön ympärillä käytävään , alati kiihtyvään keskusteluun . Koppa on yleensä soikionmuotoinen , paitsi riikinkukkokehrääjällä, jolla se on paarynånmuotoinen. Sitten koiras lähtee lentoon ja alkaa etsiä naarasta. D SUOMEN LUONTO ) / 80 39. mmaanen, symposmm1en, tutkimusten ym. Niiden on tultava toimeen toukan aikanaan keräämällä energiavarastolla. AIKUISENA MUUTAMA PÄIVÄ Aikuiset kehrääjät eivät syö mitään , sillä niiden suuosat ovat surkastuneet. Tammikehrääjä taas talvehtii ensimmäisen vuoden toukkana, toisen kotelona . . . Tekstiä muokatessa on lisäksi hyödynnetty vuoden aikana pidettyjen se. vsk.. Tämän jälkeen naarasja koirasyksilöt käyttäytyvät eri tavoin . Tutkimuksissa on todettu eräiden kehrääjäkoiraiden löytävän naaraan suotuisan tuulen vallitessa jopa neljän ja puolen kilometrin päästä! Koiraan kiihottumiseen tarvittava hajumolekyylimäärä on vähäinen , esimerkiksi silkkiperhoskoirailla siihen riittää 500 molekyyliä / tuntosarvi. Mutta paitsi tiivistelmä perusteista , 88-sivuinen kirjanen on myös ympäristöväen selkeä ja kiihkoton kannanotto luonnonvarojen ekologisesti järkevän hyödyntämisen • ja luontaiselinkeinojen turvaamisen puolesta
Karuimmilla kallioilla kasvaa rupijäkälän lisäksi mm. Kasvit, lihavana retkottavaa maksaruohoa lukuunottamatta, käpertyvät valkeaksi kuloksi. Aivan paljailla kallioilla ei kasva juuri korkeampia kasveja , mutta sielläkin kivipintaa peittävät aivan pinnanmyötäiset rupija lehtijäkälät. Kiven oma värikin näkyy joissakin rantakallioissa, mutta yleensä kalliomaiseman harmaat värit ovat jäkälien luomia. Toukokuun puolesta välistä alkaa hellejakso, joka saattaa aivan sateettomana jatkua yli juhannuksen. Tämä on miltei jokavuotinen tilanne Etelä-Suomen rannikkoseutujen kallioilla. Kuva Timo Ripatin. Mutta kun tulee uusi kevät ja toukokuu, kallio kukkii jälleen. Seppo Vuokko Kallio kasvien kuiva ja karu elämä Aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta, maan pinnassa lämpötila kipuaa viiteenkymmeneen asteeseen, viilentävä ja virvoittava vesi haihtuu taivaan tuuliin. Pihlajaveden ranrakalliota. 229. vsk. Erisuuntaiset kalliopinnat ovat Maksaruohot, kuten keskiaukeaman keltamaksaruoho, varastoivat vettä turpeisiin lehtiinsä. Koko luonto on janoinen, mutta kalliokasvillisuus on jo nääntynyt veden puutteeseen. harmaata ja palleroporonjäkälää sekä puolukkaa. SUOMEN LUONTO S/ 80 39
. Kevätkynsimö karistaa jo siemeniaan , kun multavammissa painanteissa kukkivat keto-orvokki , mansikka , mäkitervakko , pukinjuuri, keltamatara ja lukuisat ·muut niittyja ketokasvit . Metsäkallioiden paakkujäkälikössä on jo ensimmäisille kukkakasveillekin riittävästi maata. Karun metsäkallion lajisto on niukka : hyvä jos kymmenen putkilokasvilajia löytää (sammalia ja jäkäliä voi kyllä olla kymmeniä lajeja) . Jo pystyjen kallioseinämien rakosista löytävät juurensijan muutamat saniaiset: kallio imarre, haurasloikko, karvakiviyrtti ja erikoisennäköinen liuskaraunioinen . Rannikon laakeilla kallioilla harmaa kalliontierasammal muodostaa samanlaisia irtonaisia paakkuja kuin poronjäkälätkin . KALLIO KEDON KEV Ä TKUKOISTUS Lyhyen aikaa keväällä kallioketo kukkii . Kyläkallioiden omimpia lajeja ovat aivan pienet, vain Metsäkallioc ovat karuilmeisiä eikä niilcä juuri kukkaloiscoa tapaa; kalliokiclo on metsäkallioiden kauneimpia kasveja . ,sk.. 232 . Kevätkynsimö kohottaa parimilliset valkeat kukkansa parhaimmilla paikoilla peräti kymmenen senttimetrin korkeuteen , mutta toisaalla tuskin senttiäkään . Niiden laajalta alalta keräämä karike voi olla ensimmäisen puun kehittymiseen riittävä ravinneja kosteusvarasto . Vaatimaton keväthatikka ja sitä hiukan näkyvämmin kukkivat pikkutervakko ja kalliokohokki sekä tuttu ahosuolaheinä eivät juuri tavallisissa metsissä kasva , mutta viihtyvät kallioilla. KALLIO KASVIEN VUODENAJAT Kalliokasveilla on kaksi "hyvää" aikaa, alku kevät ja syksy , jolloin sekä lämpöä että vettä on riittävästi . kasvupaikkoina erilaisia. · Suolaheinä saattaa kyläkallioillakin kasvaa runsaana , mutta pikkutervakko, keväthattikka ja kalliokohokki pysyttelevät yleensä poissa. Jäkälät ovatkin osin korvautuneet sammalilla. Hiirenhännän omituinen häntä venyy lisäpituutta koko kukinnan ja siementen kypsymisen aJan. SUOMEN LUONTO ~180 39. On sellaisiakin kasveja , jotka eivät tunne itseään tulokkaiksi paakkujäkäliköissä. Muurahaiset ovat tärkeitä metsäkallioiden kasvillisuuden kehitykselle . Kukinta alkaa humuksen kaikkein ohuimmin verhoamilta paikoilta, joiden kasvit ovat niin piskuisia, ettei kukintaa juuri seisaaltaan huomaa. Tuuli kuljettaa enemmän kariketta ja maatakin kuin metsän keskellä , oman lisänsä ravinteisiin tuovat esim. Jatkuva tallaaminen pitää poronjäkälät poissa ja rajoittaa lehtimäistenkin jäkälien kasvua . Ahvenanmaan ja lounaisen saariston kalliokedoille antavat silloin väriä loistavanpunainen verikuljenpolvi ja valkea sikoangervo. Mänty, kanerva, pihlaja, kataja, puolukka ja metsälauha juurtuvat ensimmäisten joukossa jäkäläpatjoille. Pystyillä paahteisilla eteläsivuilla on rupijäkäliä ja karpeita, varjoisilla ja kosteilla pohjoisseinämillä on jäkälien lisäksi runsaasti sammaliakin . IHMINEN LANNOITTAA Ihmisen ja karjan tallaamilla kyläkallioilla lajista ja elämänolot ovat toisenlaisia kuin harmailla metsäkallioilla. Monet kyläkallioiden pikkuruohoista voi löytää hyvinvoivina saariston lintuluotojen vielä typekkäämmästä ilmapiiristä . Laakeita kalliopintoja peittää poronja hirvenjäkälien matto , joka jo kerää tuulen kuljettamaa pölyä ja kariketta . muutaman sentt1metnn m1tta1set ruohot: kevätkynsimö , lituruoho , kevätja ketotädyke, hiirenhäntä, ketolemmikki ja ketohärkki . Loppusyksystä , kun oikeaoppinen kasviharrastaja ei enää ehkä ole liikkeelläkään, itävät kevätkukkijoiden siemenet. Suurin osa tulokkaista kuolee jo pikkutaimina, mutta aina joku onnistuu pitämään pintansa ehkä pienessä kalliopainanteessa , johon on keräytynyt hiukan paksummalti maata ja Jossa kosteus säilyy pitempään. Ja jo ensimmäinen puu tuo varjon, ja hidastaa kuivumista: ensimmäisen puun juurelta alkaa metsä vallata kalliota . Kerrassaan upeita ovat kesäkuussa keltaisina loistavat keltamaksaruoholaikut muutoin jo kuloutuneessa kasvillisuudessa. Kasvit talvehtivat taimina , päästäkseen heti lumen sulamisen jälkeen täyteen kasvuun ja ehtiäkseen kypsyttää siemenensä ennen toukokuun kuivuutta . . Keskisuvena vallitsee hiljaiselo; ja loppukesästä, kun säät ovat muuttuneet kosteammiksi, monet kalliokasvit heräävät taas kasvuun ; aloittaapa keto-orvokki kukinnankin uudelleen. karja ja linnut. Kevät on kukinnan aikaa; ainoastaan kasvien pienen koon vuoksi kallioiden kevätaspekti ei ole yhtä tunnettu kuin lehtojen keväinen kukkaismeri . KUKKAKASVIT TULEVAT Mutta kalliopinta on harvoin ehyt
varalle on siemenissä: ne eivät kaikki idäkään heti ensimmäisenä syksynä, vaan osa siemenistä uinuu useita vuosia ennen itämistään . Kallioimarteen löytää useimmilta metsäkallioilta. Koko elämänkierto itäminen syksyllä, nopea kukinta ja siementen kypsytys keväällä ja kuloutuminen helteiden tuntua tähtää lajien säilymiseen kesäaikaan liian kuivilla paikoilla. Mihinkään turhuuteen ei näillä pienillä voimia riitä . KUIVUUS KALLIOKASVIEN TUKI JA TURVA Niittykasvit pyrkivät mää n kalliokedoille , levittäytyJa ketojen 233. Vastaavat olot ovat aroilla; monet kallioketojemme lajeista tapaammekin Ukrainen tai Unkarin aroilta. Kalliokasveilla on muitakin veden haihtumista vähentäviä keinoja: lehdet ovat pieniä, mutta suhteellisen paksuja, niiden päällysketto on paksu ja pinnalla on vielä suojaava vahatai karvapeite . Sen sijaan omassa maassamme niitä ei juuri muualta löydä; jotkut tosin menestyvät myös viljojen rikkaruohoina . Vettä varastoivat meikäläisistä kalliokasveista vain maksaruohot turpeisiin lehtiinsä. Jo kasvin pieni koko sinänsä on sopeutuma veden niukkuuteen. vsk. Silloinhan ei kukankaan tarvitse olla suuri ja houkutteleva. Kuivina kausina sen lehdet käpertyvät elottoman näköisiksi, muna virkoavat sateiden tultua. SOPEUTUMIA KUIVUUTEEN Kallioketojen erikoisoloihin ovat parhaiten sopeutuneet kasveista pienimmät: kevätkynsimö, lituruoho, ketolemmikki , hiirenhäntä. Joskus kevät on niin kuiva jo huhtikuusta lähtien , etteivät ketokasvit ehdi kypsyttää siemeniään. Näin maassa on aina itämiskykyisiä siemeniä eikä parin tai edes useamman perättäisen vuoden siemensadon epäonnistuminen merkitse lopullista tuhoa . Isomaksaruoho on yleinen Etelä-Suomen metsäkallioillakin , keltamaksaruoho , kesämaksaruoho ja valkomaksaruoho ovat erityisesti kyläkallioiden koristuksia. Kuivina jäkälät ovat hyvin hauraita ja murenevat askelten alla . Vakuutus tällaisten vuosien SUOMEN LUONTO \ / 80 39. Kallioiden sammalet ja jäkälät kestävät jotensakin täydellisen kuivumisen. Tästä myös johtuu, että kalliokedon kevät on joka vuosi erilainen. Sammalet käpertyvät samaisten tavoin kuivuessaan, mutta jäkälät säilyttävät kuivinakin muotonsa. Monivuotiset kallioiden kukkakasvit antavat maanpäällisten versojen kuivua ja juurenniskan silmuissa odottaa elämä kosteampaa aikaa . Tänä vuonna oli kenties runsaasti kevätkynsimöä , jota ei viime keväänä juuri näkynyt; nyt kenties joku toinen laji on hyvin niukka . Kallioiden sa01a1set, kallioimarre, karvakiviyrtti ja liuskaraunioinen , voivat menettää paljonkin vettä ja käpertyä, mutta lehdet virkoavat sateiden tuntua . Se ei välttämättä ole jäkälän tuho, sillä murusista, joita tuuli ja sadevedet kuljettavat voi kasvaa uusia jäkäliä. Hyönteispölytyskin on alkukevään epävakaissa säissä liian epävarmaa ja niinpä ne hoitavat pölytyksenkin itse
Ukontulikukan suuti koko, jäykkä ryhti, suuret ja tiheään harmaakarvaiset lehdet tekevät siitä kallioketojen aristokraatin. Ketolemmikki itää syksyllä, kukkii ja tekee siemenensä keväällä ja kuolee kesäkuussa. SUOMEN LUONTO \ / 80 39 . 234 Verikurjenpolvi kukkii lounaisen Suomen kyläkallioilla kesäkuussa kallioiden yksivuotisten pikkukasvien jo lakastuttua. Alkukesällä kukkiva tuoksusimake on kallioilla yleinen. vsk .
Ja taas kun tulee normaalia kosteampia kesiä , vyöryvät metsäja niittykasvit kallioille. Peltojen ja asutuksen ympäröimien kyläkallioiden kedoilla kukkivat keskikesällä sikoangervo ja muut monivuotiset ruohot . Tuho näyttää täydelliseltä, mutta seuraavina vuosina kalliokasvit valtaavat takaisin välillä menettämänsä elintilan. D 235. ulkonäkö voi muuttua vähitellen jo niittymäiseksi. Sitten tulee kevät , jolloin kuivuus kestääkin tavallisen neljän viikon sijaan kuusi tai kahdeksan viikkoa: kedot kuloutuvat täysin , metsäkallioiden männyt, katajat ja kanervat kuolevat. Näin poikkeuksellinen hellekesä palauttaa kalliokasvien valta-aseman, jonka ne menettäisivät, jos vuodet olisivat veljeksiä. Vastaavasti kanerva, metsälauha, puolukka ja mänty valtaavat metsäkallioita varsinaisilta kalliokasveilta. vsk . SUOMEN LUONTO \ / 80 39. Kiven oma väri on harvoin näkyvissä, sillä yleensä rupijäkälät peittävät täysin kivipinnan
Totuin pienestä pitäen työskentelyyn ulkosalla ja pä1v1ttäiseen puolen peninkulman paimenretkeen pitkin metsäpolkuja. Tässä kerron sinulle, kuinka voit oppia rakastamaan luontoa ja pitämään sitä arvossa. Sinun en soisi jäävän ilman läheistä kosketusta luontoon. SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Pian ehkä tottuisit pitämään luonnollisena nykyistä ympäristöäsi ja kaupunkirakentamista, joka kaataa puut, raivaa kivet ja kummut, korvaa ne kivitaloilla ja tasaisilla asfalttipihoilla, karkottaa linnut ja muut metsän eläimet sekä lopulta pilaa ilman ja vesistöt. En soisi sinulle sellaista tietämättömyyttä enkä kaupunkilaisen välinpitämätöntä Esko lssakajncn suhtautumista luontoon. Minä 236 tiedän , mitä kaupunkilainen usein huomaamattaan menettää ympäristössään. Jo nyt saatat kuulla tuulessa luonnon kuiskeen . vsk.. Vartuttuasi ja toimittuasi tämän mukaan ymmärrät vuosi vuodelta paremmin luonnon kieltä . Mutta minä synnyin maalla. Vesa Savolainen Luonto puhuu Sinulle Vanhuksen testamentti pojanpojanpojalleen Olet vuosi sitten syntynyt kaupungissa, jossa et voi tuntea luonnon kosketusta
Opit rakastamaan kesäyön pehmeää valoa vesien yllä ja syysillan pimeän metsäpolun peikkomaista tunnelmaa. Vaellat Karjalan synkissä kuusikoissa ja etelän valoisissa lehtimetsissä. Olen varma, että olet innokkaasti mukana leirin pienissä tehtävissä ja nautit metsän hiljaisuudesta. Tunnet joen kuohujen mahtavuuden ja kirkkaan solisevan metsäpuron suloisuuden . Koet Perä-Pohjolan avaruuden, tunturit , kallioiset murtomaat ja kivikot. Isäsi ottaa sinut mukaan myös Ahvenanmaan saaristoon kalaretkilleen ja Pohjanlahden rannikon lintuluhdille ja soille. LIIKUT HARTAANA LUONNOSSA Isäsi opettaa sinut lähestymään ja kunnioittamaan luontoa. Saat nähdä Salpausselän valkojäkäläiset harjut , joiden jylhät männikköpilaristot kuvastuvat lampiin ja lahdelmiin . Ja opit taitavaksi kalojen narraajaksi. Nyt sinä olet vielä pieni , et osaa puhua etkä edes kunnolla kävellä. Mutta luulen , että jo ensi kesänä saat oman ongen. Jo ennen kouluikääsi isäsi antaa sinulle ikimuistoisia elämyksiä menemällä kanssasi talviseen metsään , missä lumi taivuttaa puita ja vaientaa äänet. vsk. Hän selvittää sinulle, ettet voi menetellä retkilläsi miten vain, vaan sinun on noudatettava retkeilijän sääntöjä suojellaksesi kasveja , eläimiä ja maisemia. Rakennatte leirin ja yövytte louteella nuotion lämmössä. Tutustuttuasi luonnon moninaisiin kasvoihin pääset muutaman vuoden kuluttua lentomatkalle, jotta voisit nähdä ylhäältä päin , millaisena muuttolintu näkee maamme. Tärkeintä on aina menetellä niin, että tiedät toimivasi oikein ja voit muistella retki. Opit pitämään sateen ropinasta syksyisessä metsässä, tuulen SUOMEN LUONTO l /80 39. KOET LUONNON MONET KASVOT Kun vähän kasvat , teet yhdessä isäsi kanssa vaelluksia luonnossa. Kiipeät vaaralle tähystämään jylhiä siintäviä maisemia. }otta voit vapaasti liikkua metsissä sään vaihteluista riippumatta , saat kunnolliset retkeilyasusteet. Ja yöunesi on rauhallista ja syvää , täynnä lumen alla nuokkuvien puiden ja nuotion loimun ja räiskeen loihtimaa sadunomaista taikaa. Siten näet laajoja kokonaisuuksia, joita voit verrata karttojen antamiin vaikutelmiin. Haltioidut mustarastaan huilun helinästä metsäniemekkeen kuusen latvassa varhaiskevään iltana, kun ilma on täynnä heräävän elämän tuoksuja. Hän näyttää sinulle erilaisia maastoja metsätyyppejä kasveineen ja tunnelmineen . Liikut luonnossa erilaisina vuodenaikoina. viimasta luodolla ja lumituiskusta hiihtoretkelläsi
Erota palokärjeo vahvat iskut mäntykeloon vaaralla ja sen kiijaushuuto . Havaitse värien moninaisuus. Kuvaa sateen jälkeinen höyryävä metsä vastavalossa, missä vesipisarat kimmeltävät timantinhehkuisina. C: i= -2 .!!1 .!!1 ·-"' i= 1ii > 238 äsi tyytyväisin mielin . Tarkkaile retkilläsi myös mahdollisimman luonnollisia asioita. Kuvaasitä ja kokemuksiasia lastuin ja novellein. Elävän luonnon piirtäminen, erityisesti eläinten kuvaaminen, on vaikeaa. Toteat maalaamisen paljon vaikeammaksi kuin olit kuvitellut. Suurennus lemmikin tai karpalon kukasta voi olla vertaansa vailla. Kameralla saat alusta pitäen onnistuneita muistoja retkiltäsi , vaikka mestariksi voit oppia vasta kovalla työllä. Katso , kuinka metsäjäois hyppii polkua pitkin lähellesi huomaamatta sinua. vsk.. Katso oravan taitavaa kävynkäsittelyä kuusen oksalla. Retkilläsi pysähdyt vielä aikuisenakin miettimään, miten tuon ja tuon yksityiskohdan maalaisit ja miten saisit siinä valon esille. Sillä tavalla opit katselemaan luonnon yksityiskohtia, maisemia ja elämää uudesta näkökulmasta, jonka olemassaolon sitä kokematta voit vam aavistaa. Pysähdy katsomaan pientä karpalon kukkaa suolla, kissankäpälää kalliookolossa, keltaista kurjeomiekkaa puron suulla. Näe keväisen koivikon vihreä heleys ja Pohjolan tai saariston värikäs ruska. .. Sittemmin levytetty konsertti on huolestuneiden taiteilijoiden hätähuuto luonnon puolesta. Hurmaannu kehrääjälinnun nousevasta ja laskevasta äänestä illan hämärtyessä ja sinirinnan loputtomasta liverryksestä Lapio yöttömässä yössä. ·1: :, Q) -~ C: C ·5 .,,_ a, C0 .. Toivon, että kykenet säilyttämään tämän hartaan ihailun . o~ CI) c:8 ·;:: c ,cg $ ,., :(0 a. Ympäristovuoden LP-levyä on rajoitetusti saatavana . Ota lähikuvia myös erikoisen pienistä kukkasista. On järkevää aloittaa valokuvauksella. Q) E---.. Kuule syystuulen raskas huokaus puissa, erota haavikon havina ja lammen laineen liplatus lempeässä kesätuulessa. Tunne tuomen tai suopursun väkevä tuoksu kulkiessasi, tuoksusimakkeen vieno haju kedolla ja kuusen havujeo vahva tuoksu asettuessasi niiden päälle levolle päivän vaelluksen jälkeen. ::, a; z ·.:; CI) > a. Pysähdy katsomaan huoletonta sinisiipiperhosta keskikesän aurinkoisella päivänkakkarakedolla. Koe tyynen saariston voimakas iltarusko. Et voi olla ihastumatta kevättalven hankien värija valovoimasta auringon sulattaessa jo etelärioteitä. Kuvaa myös huonolla säällä ja epätavallisissa oloissa nykyinen kameratekniikka ja herkät filmit takaavat edes jonkinlaisen onnistumisen . Pyri erikoisiin ja ainutlaatuisiin kuvakulmiin . Niin havaitset helpommin lintujen pesiä maassa, oksilla ja puiden koloissa. E~ C: i3. Mutta voit käyttää aluksi mallina valokuvia ja eläintieteellisen museon kokoelmia. Saatat joutua käyttämään tuntikausia, jopa päiväkausia pienen yksityiskohdan viimeistelyyn. Ostamalla levyn tai kasetin Suomen Luonnonsuojelun Tuesta tuet Ympäristövuoden toimintaa tilaa levy tai kasetti alla olevalla lipukkeella tai soita: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, puhelin 90406 262. Mutta varsin erikoisen ja hienon maailman saat talletetuksi a i v a n läheltä: muurahainen taakkansa kanssa rosoista kivitaustaa vasten, värikäs neitoperhonen kukassa , mehiläinen imemassa apilan mettä . SUOMEN LUONTO 5/ 80 39. Kaikenlainen luonnonkuvaus lähentää sinua luonnonsuojeluaatteeseen. KUVAATLUONTOA : VALOKUVAAT,MAALAATJA KIRJOITAT Sitten kun olet oppinut tuntemaan luontoa ja kuulemaan sen puhetta, voit syventää suhdettasi kuvaamalla luontoa. Tulet suuresti yllättymään, jos yrität maalata taulun . + :;; :, 1 1C: 1:, äi -~ ,(0 ·o :, C: VI C0 C: C0 ... Ja näet elävän metsän pienet eläimet toimissaan. Näin retkistäsi tulee elämyksiä: Anna aikaasi luonnolle. Jo nyt pidät kukkaa ihmeenä ja huudahdat sille. lstahda rauhassa tekemään havaintoja. C: .§ C: C: :c :, :, C0 <{ ... Sen avulla pystyt vaikuttamaan luonnon arvojen säilymiseen ja tämän arvokkaan perinnön siirtämiseen seuraaville sukupolville. C: ... Mutta mikä tässä on tärkeintä, alat suhtautua kuvauskohteisiisi uudella tavalla. Se on kehittävää, etkä voi sitä täysin oivaltaa, ennenkuin olet itse koettanut maalata muutaman taulun. $ ·;::, ,:, ..!l! ·;; g :ii C. Kuuntele luonnon kaikkia ääniä. .. 1 AURINKO JA TUULI levynä tai kasettina a 42, markkaa + postikulut C: ...J :, :, Aurinko ja Tuuli konsertti syntyi Ympäristövuoden keväässä ja se esitettiin Jyväskylän Kesässä. Metsän elämän kuvaaminen edellyttää sinulta usein pitkällisiä ja kärsivällisyyttä vaativia lähestymisyrityksiä ja odottamista piilokojuissa. Luonnosta kirjoittamalla voit yhä syventää suhdettasi. 0:,~ C/lz .!!1 ui "iji -~ C: a, U.J ·.:; ~:I: :, Q) > CI) -~8 ,o C0 ... Huomaa hiiren arka jälki lumella. >!!! l Q) z .<:"' !-: e i3
Johdan työväenopistossa kuoroja ja sävellän orkesterija inscrumentaalimusiikkia. Marjukka Kulmanen ''Muitten mukana metsällä'' Kari Rydman, luonnonsuojeluamatööri Taiteilijat ovat usein yhteiskunnallisen edistyksen etujoukkoa. Tämä on rakennettu luonnonmuodostumaan. Taiteilijathan hiovat keinoja , joilla lähestyvät ihmisiä, olivatpa ne sitten abstraktia hommaa C-duu239. Koluan Karin kanssa hänen uutta kotiseutuaan Sääksmäkeä. Taiteilijan työ on eräänlaista tiedonjulkistamista. Ritvalan ryhmäkylästä ei ole jäljellä enää mitään , johon Kari : Jollei isojako olisi tätä tuhonnut niin autot olisivat sen tehneet joka tapauksessa. Vai teetkö niin sanottua leipätyötä. Mikä sai sinut ottamaan kantaa luonnon suojelun puolesta. Huomautan , että ainahan on ollut luonnon kauneutta ylistäviä taiteilijoita. Miten voit taiteilijana vaikuttaa ihmisten luonnonsuojeluasenteisiin. Voin käyttää muitakin keinoja kuin musiikkia. Ihmettelen, miten kotiseutuhenki heti valtasikin tänne asumaan asettuneen. Miten on mahdollista, että viihdyn yksikielisessä ja suurelta osin teollisuustyöväestön kansoittamassa ympäristössä. Miksi muuttaminen Valkeakoskelle oli yllättävän paljon samaa kuin muuttaminen kotiin?" '' Minulla on tähän vastaus, jolle olen löytänyt jonkin verran perusteluita menneisyydestäni , mutta joka silti on minua itseänikin hiukan yllättänyt. Olen yhteiskunnan loinen työni on sellaista, että minulla täytyy olla aikaa miettiä ja kuljeksia. Tähyilen esteetöntä näköalaa yli vehmaan hämäläismaiseman ja tiedustelen Karilta vielä , mikä hänessä oli valmiina , jotta juurtuminen näihin maisemiin onnistui. Minulla ei ole ollut mitään murroskautta , olen aina ollut luonnonsuojelija. Kyllä, sekä että. He ovat töissään tyytyneet vain ihastelemaan luonnon kauneutta. Kari opastaa: SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Sitä mukaa kuin olen nähnyt kärjistyviä ristiriitoja, olen halunnut toimia. Linnan iästä ei ole mitään käsitystä . Kuten näet , jäljellä ovat ainoastaan vallit, varustukset ovat sortuneet. Ristiriita luonnonsuojelunäkemysteni ja oman ympäristöni välillä Helsingissä kävi sietämättömäksi . Haluan nähdä Rapolan muinaislinnan , josta kiinnostuin Karin kuvausten perusteella kirjassa Ihmisen ääni. Jos luonnosta olen kiinnostunut , mikseivät Suur-Saimaan alueet minua enempää innosta. Silti luonnonsuojelutyö ei kuumimmillaankaan ole sanottavasti sytyetänyt taiteilijoita. vsk . Luulen nimittäin, että olen itse tehnyt kotiseutuni, hakenut minulle soveliaimman ympäristön , sekä lapsuuden ja nuoruuden kokemuksen että tietoisen ajatteluja tuntem1stavan kehittämisen tuloksena . Hänen alaansa ovat kauniit laulut ja kansankiihotus . ElätteIin muuttoajatusta koko 70luvun, olin valmis muuttamaan Pälkäneelle ja perustamaan vaikka kanalan . Olisin joko joutunut mielisairaalaan tai ryhtynyt tekemään niin kummallisia töitä, ettei niitä kukaan olisi ymmärtänyt. Jatkamme matkaa ja sivuutamme sen, mitä on jäljellä Huittulan vanhasta ryhmäkylästä. Teetkö täällä kuitenkin taiteilijan työtäsi. " Silläkin uhalla että syyllistyn rikokseen yllytän ihmisiä kaikkialla toimimaan ympäristönsuojeluasioissa suoraan (ja väkivallattomasti) milloin virkatie ja kunnallisdemokratia ei näytä tuottavan tulosta" (Kari Rydman : Ihmisen ääni). Kari suomu : Tässä tehdään täysin tarpeetonta tien oikaisua. Kari itsekin ihmettelee: ''Miten on mahdollista , että jo vuosikausia olen tuntenut itseni riemukkaan vapautuneeksi ja onnelliseksi , kun olen kolmostiellä ylittänyt lääninrajan , tullut Janakkalaan, Hämeenlinnaan , järvialueelle. Kapuamme Rapolan valleja. Kun Valkeakoskelle syntyi ympäristöyhdistys, oli perustajien joukossa Kari Rydman, pääkaupunkia paennut musiikkimies. Tämä ei ole ainoastaan Suomen vaan koko pohjoisten alueiden mahtavin muinaislinna. Kirjoitan myös hiukan
Lapsia kiellettiin jyrkästi liittymästä yhdistykseen, koska se oli kuulemma kommunismia. Luonnonsuojelutyö menee helposti liian tiukkapäiseksi, ei nähdä laajempia kokonaisuuksia. Utelen , miten voi tieteen sanoman muuttaa taiteen kielelle. Kuljen oppipoikana muitten mukana metsällä. Vielä ehkä niin, että eivät mistään muusta kuin kuukkelista . Puhelemme luonnon rakkaudesta ja sen yhteiskunnallisista edellytyksistä. Olemme menossa tapaamaan toista pääkaupunkia paennutta luonnonsuojelijaa , Pentti Linkolaa. Näitä ongelmia voi välttää, jos mukana toiminnassa on lintumiehiä ja kemistejä ja jopa arkeologeja. Hän ei väsy käymästä sen valtavilla vallimuodostelmilla, joiden yhteispituus on noin puolitoista kilomettiä. vsk.. Kyllä minut on hyväksytty . Olen miettinyt yhteiskunnan rakennetta ja miten se pitäisi organisoida uudelleen , jotta ympäristön riisto loppuisi . Taiteilijat ovat vaarallisia, jos näin voi sanoa. Otaksun kuitenkin , että tasapainoisella ihmisellä on myöskin tunne-elämä . Taiteilija voi kouriintuntuvasti näyttää ihmisille, miten asiat ovat tai voivat olla. rissa taikka konkreettisempaa. Nyt on vaarana kantajoukon, esimerkiksi lintumiesten kaikkoammen . Saattaa olla lintumiehiä, jotka eivät ymmärrä mistään muusta kuin linnuista. Hämäläisten keskuslinna, Rapolan muinaislinna, sai uuden tutkijan, kun Kari Rydman muutti maisemiin . Valkeakosken seudun ympäristöyhdistyksessä on jo pitkälti yli neljäsataa jäsentä, vaikka se on aivan tuore , ympäristövuoden kynnyksellä syntynyt. Luulen että pelkästään järkeilemällä voidaan päätyä luonnonsuojeluun . Hänen mielestään on tunnettava historiansa, sillä kansa vailla oman historiansa tuntemusta on vain sokeasti lisääntyvä biomassa. Kuten sanottu, minulla on hyvät mahdollisuudet asioiden julkistamisessa ja ihmisten villitsemisessä. Sitä paitsi taiteilijat käsittelevät ihmisten tunteita ja keittiön kauttahan pääsee parhaiten sisälle. Sitten tapahtui käännös ja nyt ovat mm. kaikki puolueet mukana sillä tavlla kuin puolueet aina ovat , kun on yhteisen edun nimessä parempi olla. Luonnonsuojelu on monelle pelkkä järjen asia, monelle taas yksinomaan tunnetta. Ne taas korostuvat tunneperäisen ajattelun kautta. Mitä sanot taiteilijana. Kari katsoo olevansa ideologinen vaikuttaja, senkin takia nämä kysymykset kiinnostavat häntä. Taiteilijana sinut lienee hyväksytty joukkoon. Kun perustimme yhdistyksen, vanhan jäärät yrittivät ensin vaieta, sitten vastustaa. Pelkällä järkeilyllä kyllä pääasiat ratkeavat , mutta vivahteet jäävät kaukaisiksi . Luulen , että minulla luonnonsuojeluamatöörinä on paremsuoMEN LUONTO ) / 80 }9. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuurimaiseman suojelu kuuluvat yhdistyksen toimikenttään . Kemi240 allistieteellisen näkemyksen pohjalta taas ei voi päätellä mitään kulttuurimaisemasta , jonka säilyttäminen on tietääkseni ihmiselle yhtä tärkeää kuin luonnon suojelukin
Mitkä ajan merkit antavat sinulle eniten toivoa siitä, että päästään järkeville linjoille. On siinä mahdollisuuksia, mutta tarvitaan omakohtaisempi suhde luontoon kuin mitä lauluja kuuntelemalla syntyy. Sen keinot johtavat äärimmilleen kiristetyn turvallisuusjärjestelmän syntymiseen. Entä omien laulujesi. edistykseen. Oletan että Hellaakoski saisi nykynuoria innostuneeksi luonnosta. Millaisena näet Suomen kehityksen. Mikä on tällaisen kehityksen suhde ns. Nythän arvellaan tehokkuuden lisääntyvån siitä , että kaikki on yksissä käsissä ja sen vuoksi siinä pitäydytään . Jonkinlainen totalitarismi on kaiken aikaa hiipimässä virkamiestietä , yhteiskunnan keskittymisen myötä. KeskiEuroopan. Tuskin. Hän puhuttelee edelleen minua , vaikka löysin hänet jo 50-luvulla. Nimenomaan luonnonsuojelijana hän on mahtava. Mutta sellainen riistäytyy irti kokonaisvaltaisesta kontrollista ja siksi se ei ole sallittua . Syy on yksinkertaisesti talouslaskennallinen. En picäisi ihan mahdottomana sitäkään, että koko maailma on luotu cäälcä käsin ... Pieni voi olla tehokkaampaa kuin keskitetty, ajatellaanpa nyt vaikka nykyistä maidon kuljetusta Kittilästä Rovaniemelle meijeriin ja takaisin. Miksi suunta on tämä. ta kulutusta. Päinvastaisiakin esimerkkejä toki on, väitän. Sellainen yhteiskun ta joka minun mielestäni loisi tasapainon luonnon ja tuotannon välille on pakosta hyvin tehoton . BaaderMeinhof -liike kohdistuu järjestäytynyttä kasvuja kulutusyhteiskuntaa vastaan ja pyrkii sitä rikkomaan . Onhan selvää, että sinfonian tai jousikvarteton mahdollisuudet tässä suhteessa ovat pienet. Jotakin vetovoimaa on Sääksmäen maisemalla, sen coceaa Kari Rydman Ihmisen äänessään: "Joka tapauksessa Hellaakoski liikkui siis Raununselällä ja sicä ympäröivässä kuivanmaan luonnossa, ja kiteytti ajacuksiaan uhkcina luonnonja eroottisina runoina ... mat mahdollisuudet katsella kokonaisuuksia. Olen toiveikkaampi Suomen ja Ruotsinkin suhteen kuin esim. Millainen järjestelmä kasvattaa kansalaistottelemattomuuteen' Sellainen, jossa on voimakas virkamiesvalta. Kohca alan uskoa, enä myös Kekkonen , Lenin, Sokrates, Jeesus ja Buddha ovac vähintään käyneet Sääksmäellä, elleivät peräti syncyneeckin täällä . Me voisimme vielä kääntyä omavaraistalouteen , rulla toimeen, pysyä hengissä . Se on eräässä mielessä ei pomminheinomielessä anarkistinen . Yhteiskunnan talous on pitkälle organisoitu, on tilintarkastajat ja muut, ja tällaisissa oloissa päättäjät tekevät virkavirheen elleivät tee mahdollisimman tehokasta ratkaisua: mahdollisimman tehokasta tuotantoa , mahdollisimman tehokassuoMEN LUONTO ) 180 39. Tällä hetkellä yleinen ajaneLiekö sanumaa, enä kaksi luonnonsuojclijaa, Kari Rydman ja Pentti Linkola, kohcaa toisensa Vanajaveden jäällä. Yhtä mielipuolista on ihmisten vieminen maalta kaupunkeihin työttömiksi. Käsittäisin tämän ilmaisun Pentti Linkolan erityisenä journalistisena kärjistyksenä. Laulusi lienevät kuitenkin se osa työstäsi, joka on tavoittanut laajimman yleisön' Ilman muuta . Kohti kriisiä vai pehmeämpää yhteiskuntaa. Olen näkevinäni pehmeitä mahdollisuuksia enemmän kuin monessa muussa maassa . Siellä teollistuminen on jo niin pitkällä, että vain täydellinen äkkikäännös toisi muutoksen . Voiko laulujen avulla opettaa luonnon rakkautta ' Se nyt on niitä keveimpiä keinoja . Se tulee Aaro Hellaakosken runoista; mieshän oli tämän alan miehiä. Olen sen verran osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan aikaisemminkin. Tällainen "turvallisuus" onkin nyt tulossa joka maahan ydinvoimaloiden myötä. vsk. Ovatko Baader-Meinhofit sinulle tien näyttäjiä. " 241. Lauluissani on luontoa mukana
Mutta se on nyt alkanut natista. Kehitys ydinvoimariippuvuuden noidankehää kohti on tuttu monista maista: " Kun kerran meillä on ydinvoimaloita, on mielekästä aloittaa oman uraanin louhinta. Suurin osa radioaktiivisista aineista pysyy kuitenkin kallioperässä ja hajoaa hitaasti vuosituhansien kuluessa eiradioaktiivisiksi aineiksi. Varsin vähän toistaiseksi. Olet tuntenut työväenliikkeen läheiseksi. Armeija huomasi yhtäkkiä kauhukseen, että hevosia on Suomessa ihan liian vähän, saman huomion tekivät Ruotsissa maanviljelijät, ovat ilmeisesti siellä pitemällä tässä omavaraiskehityksessä. markalla. isotooppirikastukseen ei Suomella ole varaa. Hanke on m yös irvokasta työllisyysja kehitysaluepolitiikkaa: 7080 miljoonalla markalla luotaisii n 3-5 vuodeksi 30-40 työpaikkaa' LISÄ ASKEL YDINVOIMA YHTEISKUNTAAN Pahtavuomassa uraanimalmia on noin 300 000 tonnia ja siitä saataisiin polttoainetta esim. Se on kaupungin talo, eikä kaupunki ole halukas tekemään sille mitään . Onko meillä mielestäsi poliittisia edellytyksiä kohti pehmeämpää yhteiskuntaa) Itse asiassa meillä ei ole enää kuin yksi puolue, kaikki ovat samassa veneessä. pohjavesiin. vsk.. Uraanin louhinnassa ja malmin murskauksessa varastoitunut radonkaasu vapautuu äkillisesti. Ja kun uraaniteknologiaan on upotettu kymmeniä miljoo nia markkoja, olisi mieletöntä olla rakentamatta lisää ydinvoimaloita' ·' Riippuvuus suurvaltojen ydintekno logiasta ei lakkaa , sillä polttoaineen ns . D 242 Katsauksia Uutisia Kittilän uraanikaivoksesta uusi suonenisku Lapille Suunniteltu Kittilän Pahtavuoman uraanimalmin louhinta aiheuttaisi vakavia ympäristöja työsuojeluriskejä. Itse en voi myöskään tehdä mitään, sillä alueelle suunnitellaan kerrostaloja. Y mpäristöyhdistyksen lonkerot näkyvät kaikkialla: on julisteita, tarroja, lehtiä ja kokousilmoituksia. Miten kovaa tai pehmeää oma elämäsi on. Kotiseutukierroksemme päättyy Valkeakosken upealle tyovaenopistolle, jossa naiskuoro odottelee johtajaansa. Elätän koko ajan toivoa, että energiakriisi syvenee ja halukkuus tarpeettomaan rakentamiseen vähenee. lu haparoi kaikenlaisissa pikkuasioissa. Esimerkiksi palkansaajajärjestöjen toiminta on yhä puhtaasti materiaalisella linjalla ja sen on oltavakin. Paljonko kiinnität huomiota omaan kulutukseesi. Niinpä Outokumpu Oy on kiinnostunut hankkeesta vain , mikäli valtio tukee sitä 80 milj. Kaivoksen avaaminen näin pienen esiintymän vuoksi ei ole edes liiketaloudellisesti kannattavaa. Jos joku lähtisi ajamaan vapaaehtoista kasvun ja kulutuksen rajoittamista hän olisi entinen poliitikko hyvin nopeasti. Joku ryhmä huomaa yhden asian ja joku toinen toisen. Olkiluodon yhdelle reaktorille vain 5-6 vuodeksi. Talo jossa asun on äärimmilleen energiaa kuluttava , sähkölämmitettävä ja aika hatara. Jos se yrittää jotakin muuta se menettäisi kannatuksensa. radioaktiivista radonkaasua , joka varastoituu pääosin kallioperään . Liekö sattumaa sekään että Karilla itsellään oli päällään musta norppa-asu. Uraanin hajotessa syntyy mm . Ilmanvaihtoputken lähistöltä "lammen" vesi valuu alapuolisiin vesistöihin , joita kaivoksen radioaktiiviset saasteet uhkaavat. Vasemmalla ilmanvaihtoputken pää, oikealla veteen työntyvä koekuilu . Näetkö sillä mitään osaa Suomen kehittämisessä ekologisesti terveemmäksi) Kyllä . VAARAA TYÖNTEKIJÖILLE JA YMPÄRISTÖLLE Kallioperästä vapautuu luontaisestikin ns. SUOMEN LUONTO \ / 80 39. Pahtavuoman hankkeessa on kysymys kauaskantoisesta energiapoliittisesta päätöksestä, vaikka sitä yritetäänkin ajaa budjettiteknise nä erillisratkaisuna . On arvioitu, että malmijätevuoresta erittyy radonia 1 000 kertaa enemmän kuin koskemattomasta kallioperästä . Laajassa, yli 4 000 uraanikaivostyöläistä kattaneessa tutkimuksessa USA:ssa havaittiin heillä esiintyvän keuhkosyöpää neljä kertaa tavanomaista enemmän. Materiaalisilla eduilla myöskin poliitikot kalastavat äänensä. taustasäteilynä pieniä määriä radioaktiivisia aineita ympäristöön , mm . Mutta pelkään että tämän roolin omaksumista estää se osa työväenliikkeen perintöä , joka on puhtaasti materiaalinen. Eihän sitä kivikauteen palattaisi, sillä teknologiahan kehittyy koko ajan , myös pehmeä teknologia. Hanke ei ole perusteltavissa edullisen energian saannilla, vaan kysymys on uraanin louhintataidon hankkimisesta , jotta voitaisiin käydä Suomen muiden uraaniesiintymien kimppuun , joita tunnetaan tällä hetkellä 11. Kaikkialla missä uraania on louhittu pitkään , on todettu keuhkosyövän yleistyneen. Pahanlaatuisia hengityselinten kasvaimia löydetPahtavuoman uraanikaivoksen koekuilun suuta
Mutta radonin ja muiden radioaktiiviseen m yrkkyjen vaarallisuus ei tällä poistu : saasteet vain leviävät entistä tehokkaammin paitsi työntekijöiden , myös ym päristön asukkaiden hengitettäväksi . Suoyhdistymävyöhykkeictäin perusohjelma 11: n sisältö on tiivistetysti seuraava (suluissa on neliökilomecreinä ensi n kyseisen vyöhykkeen suokohceiden pinta-ala, sitten valtion osuus tästä alasta ja jo rau hoitettu osuus). Perusohjelma 11 :n tavoitteena on säilyttää riittävät näytteet kunkin suoyhdistymävyöhykkeen eliöyhceisöiscä, elottoman luonnon muodostu mista ja maisemista . Pohjoisen Peräpohjolan aapasuot (1 079, 744, 326), 28 kohdetta. Tärkeitä aapoja, pääosa Luiron ja Kemijoen latvoilla , liittyvät Koilliskairan erämaakokonaisuuteen . Sensijaan eräät pohjoiset kunnat ovat asettuneet ohjelmaa eräiltä osin vastustamaan mm. Turvetuotannosca voi tulla suojelusoille merkittävämpi kilpaileva käyttöm uoto. Ohjelman pääosan muodostavat Peräpohjolan ja Lapin suoyhdiscymävyöhykkeiden 82 kansainvälisesti tai valtakunnallisesti merkittävää suokohdetta . Nykyaikaisissa maanalaisissa kai voksissa riskiä pyritään pienentämään tehokkaalla cuulecuksella . Louhinnassa pääsee ympäristöön m yös raskasmetalleja, eri tyisest i lyijyä, joka on uraanin haj oamiskecjun lopputuote . Kittilän tilanne on suuri haaste luonnonsuojeluväelle : on osoitettava että työpaikkoja voidaan luoda ympäristöä ja peruselinkeinoja tu hoamatta. Loput jäisivät maanpinnalle maisemahaicaksi ja saastuttamaan ympäristöä . aapavilla, lapi nsara, vuoriloikko, valkoyökönlehci , lapinleinikki, vuorolehcihorsma). Ja tällaista arpea ollaan tekemässä Lapin hienoimpiin reckeilyalueisiin kuuluvan Yllästuncurin maisemiin. Linnustoltaan ja kasviltoltaan rikkaita palsasoica , tärkeimmät Sammuttijänkä ja Lätäsenon suot. Ohjelmassa ei ole otettu huomioon alppiinisen vyöhykkeen paljakkasoica. Kohteiden kokonaispinta-ala on noin 3 000 km' , josta valtion osuus on 2 470 km' ja jo rauhoitettu osuus 388 km' . Tällaisten kohteiden pinta-ala on noin 900 km' . A . Soi lla on Pohjois-Suomen alkuperäisessä luonnossa aivan keskeinen asema . SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Laajoja erämaisia metsä-suoseutuja ja arvokkaita lintusoita , mm . Veli-Risto Cajander 243. Lajistollisesti rikkaita , suhteellisen pieniä lettoja ja rinnesoita, mm. Riisi tunturin ja Sukerijärven lähisuot . Alueen luonnontilaisia soita tarvitaan m yös tutkimuksen , opetuksen ja retkeil yn tarpeisiin sekä porojen kesälaicumiksi. Ympäristönsuojelun ja Lapin elinkeinoelämän ed istäminen voivat olla yhdensuuntaisia tavoitteita , kuten O unasjokicaistelun yhteydessäkin on osoitettu . Radon leviää tuuleen mukana laajalle ympäristöön ja ilmaa raskaampana painuu maanpinnalle. Metsä-Lapin aapasuovyöhyke (845, 800, O) , 8 kohdetta. vsk. Metsäoj ituskelpoisia ovat vain alueen eteläosien parhaimmat korpija rämetyyp ic . C. 2. turvetuotannon vaikeutumista ja verotulojen menetyksiä peläten. Pohjois-Suomen laajoilla suoyhdistymi llä suotyyppien ja suokasvien vaihtelu on huomattavaa. Perusohjelma Il :ssa ei ole sellaisia soita , jotka on jo rauhoitettu tai jotka ovat mukana kansallisja luonnonpuistojen vahvistetussa kehittämisohjelmassa . Malmijätteen määrä on vaikuttava: kahta uraanikiloa kohti jää Pahcavuoman malmista jätettä tonnin verran. Raimo Lilja Juha Saarinen Soidensuojelun perusohjelman II osa valmis Maaja metsätalousministeriön työryhmä sai viime helmikuussa valmiiksi kaksiosaisen soidensuojelun perusohjelman to isen osan. Pahcavuom a olisi osittain avolouhos, jocen maankuori revittäisiin auki laajolca aluei lta. Perusohjelma II on lausuntokierroksella alueen kunnissa ja erilaisissa suunnitteluja toimeenpanoelimissä . Lapi lla on täysi oikeus saada osakseen valtion investoi ntitukea ja työllistämishankkeita. Peräpohjolassa ja Lapissa ovat maan edustavimmat ja laajimmat rimpiset aapasuot ja rikaskasvistoisec letot , joille useiden kasvilajien esiintymä t keskittyvät lähes kokonaan (esim . Alustavien uetojen mukaan mm . Eteläisen Peräpohjolan aapasuot (3 03, 19 1, 60), 20 kohdetta . Kuusamon rinnesuoalue (45, 12 , 0) , 16 suojelukohdetta. Ympäristönsuojelun kannalta monipuolisen ja huolella laaditun Pohjois-Suomen soidensuojeluohjelman vahvistaminen ja mahdollisimman nopea ja täydellinen toteuttaminen on nähtävä eräänä lähiaikojen kaikkein tärkeimmistä ja ylväimmistä tavoitteista. Arvokkaimmat ovat Luiron suot , Pomokairan suot ja Sallan Joucsenaapa. PAIKALLISIIN ELINOLOIHIN uraanikaivos vaikuttaisi suoranaisesti: maanalaisen veden pumppaus kaivosalueella saattaisi alentaa pohjaveden pintaa ja radioaktiiviset myrkyt ja raskasmetallit saastuttaisivat mitä todennäköisimmin lähivedec juomisja kalastuskelvottomiksi. ciin yli kuusi kertaa odotettua run saammin. Pohjois-S uomen asukkaille m arjastustuloilla (lähinnä hilla) on tärkeä merkitys, jonka soiden suojeluohjelma paljolti turvaa. Näitä ovat mm . Peräpohjolan aapasuovyöhyke 1. Tunturi-Lapin pa/sasuovyöhyke (73 1, 723, 1) , 10 kohdetta. Keskusmetsälaucakunta Tapion metsäammattimiehet suhtautuvat suunnitelmaan myönteisesti . B. Yhä vahvempi ydin voimateknologiaan sitoutuminen ja luisuminen vie pohjaa kummaltakin. Kymmenien miljoonien upottaminen uraanihankkeeseen on kuitenkin työllisyyspolitiikan irvikuva. Radioaktiivista saastetta leviää tuuleen mukana myös pölynä, sateen mukana sitä kulkeutuu vesiinkin . Myös monille muille vesi-, kahlaajaja riistalinnuille Lapin soiden säilyminen luonnontilaisena on tärkeää. Tästä on lukuisasti esimerkkejä USA:sta, Australiasta ja Kanadasta , joissa kaikissa paikallisen väestön ja etenkin vähemmiscökansall isu uksien vastustus on noussut yhä jyrkemm äksi vaurioiden yleistyessä. Luoston alueen suoc. 3. Myös tekoaltaiden alle on jäänyt ja uhkaa jäädä parhainta suoluontoamme . kiljuhanhi , kaakkuri , muuttohaukka, lapasotka , alli , pilkkasiipi, mustalintu , pohjantylli, lapinsirri ja mustaviklo. M urskauksessa malmin tilavuus kasvaa noin kaksi nkertaiseksi, jocen kaivoksen lyh yen toiminnan jälkeen vain osa jätteescä voidaan piilottaa lou hokseen . Laajoja aapoja , edustavia keidassoita , m onipuolisia lettoja , runsas ja harvinainen linnusto . Suo-ohjelma II : n toteuttamisella on ratkaiseva merkitys usean lintulajin pesimäkannan säilymiselle maassamme
Samaan aikaan jatkui kovaotteinen ja luonnonarvoista ja kansalaismielipiteistä välittämätön taloustoiminta harjuilla, soilla, metsissä ja Pohjanmaan joilla.'' ''Toiveisiin toimivan ympäristölainsäädännön pikaisesta aikaansaamisesta on aihetta suhrautua pessimistisesti. Järjescäjäc1 Kvalöy arvoste li nykyaikaisia teollisuuskasvu yhteiskuntia: ''Teollisuuskasvuyhteiskunta horjuttaa tarkoituksenmukaisen elämän mahdollisuutta, elävää demokratiaa ja ekologista tasapainoa. Jyväskylän Kesän ympäristötapahtuma Jyväskylän Kesän ympäriscöcapahcuma pidettiin 26 .-29 .6.1980 . Vakituista opetuskeskusta ollaan perustamassa Lahemaan kansallispuistoon '', kertoi Eilan. Toiminnan tuloksena on kolhoosien ja valtiontilojen välisten jokavuotisten kilpailujen järjestäminen.' ' " Opetusministeriön johdolla Eestissä on vuodesta 1967 pidetty kouluien välinen kilpailu 'Suojelemme luontoa '. Siihen osallistuu koulujen enemmistö . Tämän takia luonnonsuojeluopetus ei ole kieltojen ja määräysten juurruttamista, vaan ekologian opetusta. vsk.. Yksittäinen ihminen hengäscyi jo pelkästä yrityksestä olla kaikessa mukana. Syy on itse yhteiskuntamuodossa ja kritiikin on siksi kohdistuttava yhteiskunnan perustaan." Vaihtoehdoksi hän hahmotteli elämänkasvuyhteiskuntaa, jossa ihminen ja luonto eivät ohjaudu konemaisilla periaatteilla, vaan pyrkivät elämänkasvun tai elämänvoiman lisäämiseen. Mitään mullistavia uuruuksia ei kukaan esittänyt, mutta monia tärkeitä asioita ainakin kerrattiin tai luotiin uusia näkökulmia . Luonnonsuojeluopetuksen on käsitettävä (ja meillä myös käsittää) kaikki ikäluokat ja erikoisalat .'' "Eestin luonnonsuojeluseura järjestää pitkäaikaisia kursseja ja kesäseminaareja, joihin usein osallistuvat erilaisten laitosten johtajat. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuh1jiirvc:n avajaispuhe heijasteli ympäriscöväen tällä hetkellä varsin yleisesti jakamia tunnelmia: ' 'Syynä ympäriscövuoden viettoon ei ollut se, että vuosikymmen oli kulunut luonnonsuojeluvuodesta, vaan se masentava tilanne , joka vallitsi 1970-luvulla ympäristönsuojelun lainsäädännön ja hallinnon kehittämisen jouduttua poliittiseen kiistojen ja jarrutuksen kohteeksi , teollisuuden menetettyä mielenkiintonsa ympäriscönsuojeluinvestointeihin ja luonnonsuojeluväen yksimielisesti hyväksymän kansalbspuistokomitean esityksen saatua voimakasta vastustusta metsätalouden ja metsäteollisuuden taholta. Osaston ohella lienee vuonna 1958 perustettu Tarton opiskelijoiden luonnonsuojelukerho ansiokkain luonnonsuojeluopetuksen levittäjä.'' ''Neuvostoliitossa tehdään paljon työtä asiantuntijoiden perehdyttämiseksi luonnonsuojeluun . ''Luonnonsuojelun tieteellisenä pohjana on ekologia. ta keskittyi pääosin ympäristökasvatukseen . Siitä on jo merkkejä . Ympäristönsuojelussa ekologian ja tekniikan on käytävä käsikkäin' ' , totesi Eilan. Vuonna 1966 perustettiin Tarton yliopistoon luonnonsuojelunja kotiseuduntutkimuksen osasto, jossa koulutettiin ensimmäiset luonnonsuojelun asiantuntijat. Demokratia on amatöörien käytSUOMEN LUO NTO l 180 39. Seuramme suunnittelee maisemanhoitotöitä tasavaltamme monissa paikoissa. Norjalainen alustus meni useimmilta pääosin ohi korvien , koska se pidettiin norjaksi , ja siitä oli vain lyhyt suomenkielinen tiivistelmä. ''Tämä toteutetaan antamalla ihmiseen itsensä päättää yhteiskunnan asioista, vahvistamalla demokratiaa. '' Maaherra Kauko Sipponen pohti tervehd yspuheessaan mm. Erittäin tärkeänä pidetään insinöörien ja hallintoviranomaisten täydennyskoulutusta. Lentokonelevitystä on jouduttu rajoittamaan . Yhä selvemmältä näyttää, että tarvitaan kansalaistoimintaa ja sen herättämiseksi asenteiden muutosta nykyistä tehokkaammalla ympäriscövalistuksella. Kesäkoulu kestää 20 päivää ja sen aikana opiskellaan asiantuntijoiden johdolla luontoa. vi ljelysten keinolannoitus. ' ' " Monissa korkeakouluissa on erilliset luonnonsuojelu laitoksec. Jaan Eilan esitteli lyhyesti Neuvostoliiton, erityisesti Eestin ympäristönsuojelua , muc244 Jaan Eilart (oik.) kerroi ympäristökasvatuksesta Neuvostoliitossa . ''Luonnonsuojeluopetus yliopistoissa on myös tärkeää, koska haluam me Neuvostoliitossa kouluttaa asiantuntijoita, jotka pitävät luonnonsuojeluperiaatteet silmällä jokapäiväisessä työssään ja kasvattavat siihen myös johtamiaan kollektiiveja. Tuoreimpia osallistumismuotoja ovat television tietokilpailuc. Eestissä ovat tulleet suosituiksi opetusministeriön ja luonnonsuojeluseuran järjestämät kesäkoulut asiantuntijoille . Siksi ympäristöongelmat ovat haaste poliittisille päätöksentekijöille , ehkäpä koko poliittiselle järjestelmälle." LUENNOITS)JOIT A NEUVOSTOLIITOSTA JA NORJASTA Ulkomaisia vieraita oli kaksi: Jaan Eilan, eestiläinen dosentti Tarton yliopistosta, kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Itä-Euroopan komitean johtaja sekä norjalainen arkkitehti ja ekosofi Sigmund Kvalöy. Kouluissa suosittu luonnonsuojeluopetuksen muoto ovat metsänhoitoalueet , joita on 65. Oppilaat hoitavat niitä itse. Tämä on vakava tekn inen ja ekologinen kysymys. Entistä enemmän yritetään käyttää orgaanista lannoitusta ennen syyskyntöä . j uopaa paattajien Ja kansalaiseen välillä : " Jollei poliittinen johto havaitse riittävän nopeasti ympäristöongelmien merkitystä eikä tee päätöksiä, poliittiset puolueet alkavat menettää kansalaisten ja varsinkin aktiivikansalaiscen luottamusta. ''Ympäristönsuojelun ajankohtaiseksi ongelmaksi Eestissä on noussut mm. Ohjelmaa oli runsaasti: esitelmiä, keskusteluja, työryhmiä , retkiä , perhecapahtumia , konsertti , ympäriscöjamic
Uusiutumattomista varoista olemme köyhiä , öljyä ja kivihiiltä ei ole, malmivaramme ovat niukat. Lisäksi monissa raaka-ainevaroiltaan rikkaissa kehitysmaissa on tapahtunut joko asenteellinen tai yhteiskunnallinen kumous.' ' ''On ilmeistä , että huolimatta kaikista sääsrämispyrkimuksisrä rai synteettiseen vaihtoehtojen etsimisestä teollisuusmaiden riippuvuus kehitysmaiden luonnonvaroista kasvaa jatkossakin . Tunnetuin esimerkki on OPEC, öljyä vievien maiden järjestö . Niukkuuden lisääntyessä hinnat nousevat. Tämä merkitsee valtiollisen luonnonvarapoliriikan jatkuvaa sovel245. Hanke tuodaan ehkä vuosien jälkeen uudella nimellä ja ajetaan salamyhkäisesti päätökseen '', Tenovuo pohdiskeli . Nykytilanteelle on kuvaavaa myös se, että jos luonnonsuojelijat ovat saaneet kovin ponnistuksin torjuttua jonkin ruhoamishankkeen , voitto on usein vain näennäinen . Kun on laskettu , että järviruoko voi parhailla alueilla tuottaa yli 12 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta ja pajuviljelmät vieläkin enemmän, tulisi pitää mielessä, että hyödyntäminen suoritetaan ympäristöä olennaisesti tuhoamatta eikä alkuperäisen luonnon kustannuksella ." Tenovuo tähdensi, että tulevaisuus rakentuu paljolti uusiutuviin luonnonvaroihin . Tämä koskee osittain niiden omien luonnonvarojen hyödyntämistä, mutta vähintäin samassa mitassa kehitysmaihin suuntautuvia luonnonvaraja energiasrraregiona. '' Kapitalistiset teollisuusmaat ovat käyttäneet kehitysmaiden luonnonvaroja omien varojensa täydentäjänä . Raimo Viiyrynen, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori , loi katsauksen luonnonvarojen rooliin maailmanpolitiikassa. " Suomen luontoa muutetaan jatkuvasti siten , että elämän mahdollisuudet pitemmän päälle kaventuvat. Raimo Väyrynen selvitteli luonnonvarojen merkitystä kansainvälisessä politiikassa. monta vanhurskasra, se pelastuu " , viittasi Tenovuo Raamatun kertomukseen Sodoman hävityksestä ja lisäsi: "Jos meitä kotimaamme luonnon vaalijoita on riittävän monta, suomalaisen luonnon tulevaisuuteen on lupa suhtautua toiveikkaasti ' ' . ''Ratkaisevan tärkeää maamme luonnon tulevaisuudelle on se , miten energiatalous hoidetaan. Akateemikko Ilmari Huscich pohdiskeli luonnonvarojen riittävyyttä (esitelmä on julkaistu toisaalla lehdessämme) . MAAMME LUONNON TIJLEV AISUUS Pohtiessaan suomalaisen luonnon tulevaisuutta apul.prof. LUONNONVARAT KANSAINVÄLISESSÄ POLITIIKASSA Maailman luonnonvaroja tarkasteltiin kahdessa esitelmässä. Väyrynen painotti, että kriisimäiset piirteet maailman luonnonvarataloudessa ovat korostaneet valriollisra tekijää paitsi kansallisesti , myös kansainvälisesti. ''Jako sosialismin ja kapitalismin välillä on keskeinen, mutta se ei anna vastauksia kaikkiin kysymyksiin . Kehitysmaiden luonnonvarojen merkitys on kuitenkin jatkuvasti kasvanut teollisuusmaiden omien luonnonvarojen huvetessa.'' Väyrysen mukaan tämä on yhtenä syynä valtiollisen luonnonvarapoliriikan syntyyn johtavissa teollisuusmaissa. Ne ovat omalta osaltaan estäneet viimeaikaisten kriisien purkautumisen täydelliseksi anarkiaksi . " Väyrysen mukaan voidaan karkeisraen väittää, että tuotantojärjestelmän kehitys on määrännyt teknologian ja luonnonvarojen hyödyntämistavan sekä niihin liittyvän yhteiskunnallisen organisaation . ,sk. Kehitysmaissa seuraukseksi jäi usein vain reikä maahan ja monikansallisten siivelle muodostunut paikallinen ralousseliitti . johtaa epätarkoituksenmukaisen teknologian käyttöön ja luonnonvarojen haaskaukseen, vaikka kapitalistisessa tuotantotavassa ominaisuus onkin syvemmällä. Tämä näkyy selvästi myös öljytaloudessa ja öljyntuottajamaiden pyrkimyksissä hankkia itsemääräämisoikeus luonnonvaroihinsa. Rauno Tenovuo maalaili ensin jokaista luonnonystävää hiveleviä muistikuvia nuoruusvuosiensa 30-luvulta, jolloin " jokaisen laajemman suon yllä kaarteli muuttohaukka, soilla loistivat monin paikoin kirkkaankelraiser lettorikkokasvustot ja ojitettu suo oli pikemminkin maisemaa elävöittävä erikoisuus, ruisrääkän ääntely loi tunnelmaa hämärtyvässä kesäillassa, kukkaniittyjen yllä leijaili monenlaisia suurperhosia , Pohjanmaan ojanpientareilla oli roppakaupalla mesimarjoja, ja sorakuoppaa katseli enemmänkin sopivana paikkana törmäpääsky-yhteiskunnalle kuin raiskattuna maisemana" Tilanne on muuttunut. Tämä on kuitenkin toiveajattelua. ''Teollinen vallankumous kasvatti tuntuvasti raaka-aineiden tarvetta ja loi lisämotiivin siirtomaapolitiikalle. '' Kansainvälisenkin järjestelmän perustana on tuotannollinen toiminta, ja se on voimakkaasti laajentunut yli kansallisten rajojen . Molemmat voivat esim . Nykyisistä 14 kaivoksestamme vain yksi on toiminnassa vuonna 1995, ellei niiden lähistöltä löydetä uusia esiintymiä. Paikallista työvoimaa tarvitaan lähinnä vain kaivosten rakentamisvaiheessa", Väyrynen totesi . " Jos kaupungista löytyy niin ja niin SUOMEN LUONTO )/80 39 . Uskotaan, että ilman niitä voitaisiin palata entisiin halvan öljyn ja mineraalien päiviin . ''Tällaisia tuottajaja kuluttajajärjestöjä on arvosteltu paljon , mutta niiden myönteisenä puolena voidaan pitää järjestäytyneisyyden kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Ratkaisevaa on silloin se, miten mersiämme, vesiämme ja viljelyksiämme hoidetaan. Lopputoteamukseen voinee suomalainen ympäristöväki yhtyä . Ajatellaanpa vain tilannetta nykyisillä öljymarkkinoilla ilman OPECin säätelevää roolia. Afrikan kaivosteollisuuden historia osoittaa , että monikansalliset kuluttavat paikallisista voimavaroista laajasti vain vettä ja energiaa . ' ' "Teollisuusmaissa OPECin tapaiset tuottajajärjestöt on usein nähty ongelmien syynä. Monikansalliseen yritysten nousu 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien merkitsi uutta vaihetta kehitysmaiden luonnonvarojen hyödyntämisessä . tämää valtaa , eksperttien käyttämä valta ei ole demokratiaa.' ' Kvalöy painotti, että " teollisuuskasvuyhteiskunnan kriisejä on pidetty ekologisina kriiseinä , vaikka itse asiassa on ollut kyse ekososiaalisista kriiseistä ". Olemme siirtymässä kansainvälisesti integroituneeseen talouteen , jossa entisen työnjaon muodot ovat korvautumassa uusilla" , totesi Väyrynen. Kun nyt ryhdytään periaatteessa hyväksyttävästi kohottamaan kotimaisen energian osuutta Ja on arvioitu opt1m1sr1sesri, että kotimainen biomassa voisi kattaa jopa 60 % energiankulutuksestamme, ei ole yhdentekevää mistä tuo biomassa hankitaan
Luotettavien tutkimusten mukaan m oni a tavallisiakin metalleja käytetää n sotil astarkoitu ksiin 812 % . joskin masentava, oli myös yhden iltapäivän keskustelu ympäristödemokratiasta. Voidaan väittää, että luonnonvarat ovat korostuneet alueellisissa kriiseissä. Kustantaja Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 246 SUOMEN LUONTO ) / 80 39 . Lisäksi on perustettu yhä laajemmassa mnassa strategisten luonnonvarojen varmuusvarastoja. Kysymys Nami bian ja viime kädessä myös Etelä-Afrikan vähemmiscövallan kohtalosta sisältää huom attavia luonnonvaroihin lii ttyviä intressejä. Kertomuksen kurjen kesästä uhanalaisessa suomalaisessa luonnossa on Jorma Luhdan kirjoittama ja kuvittama . Jos kerran ympäristödemokratiaa ei ole, sitä on polkaistava vaikka tyhjästä . Kirja kuuluu sarjaan suomalaista luontoa parhaimmillaan . vsk.. OLEMATON YMPÄRISTÖDEMOKRA TIA Kiintoisa. Täm ä on luonnollista, koska strategiseen luonnonvarojen varastojen ehtymi nen lopettaa sodankäynnin nopeammin kuin sotil aalliset tappiot. Ongelmana on kuitenkin se, että varmuusvarastomnissa pyritaan liiaksi hämärtämään perinteisen turvallisuuspolitiikan ja talouspolitiikan välistä rajaa ." "Tämä kehitys , joka on selvästi havaittavissa m yös Suomessa, johtaa luonnonvarojen niukistuessa ja hintojen noustessa helposti teollisuusmaiden yhteiskuntien ja johtavien maiden ulkopolitiikan militarisoitumiseen " , totesi Raimo Väyrynen . Oli rakentamisen uhkaamasta Eestinkalliosta, Pohjanmaan joista , vesakkom yrkyistä , Vuotoksen allashankkeesta, Saimaasta, Kuopion kasarm ial u eesta. Persian lahti ei ole ai nut esimerkki . Jorma Laurila KURKIMAA KURKIMAA ilmestyy lokakuun alussa . Puheenvuoroissa kaikki olivat yhtä mieltä. Ympäristödemokratia ei toimi, sitä ei ole. että varmuusvarastoja on alettu luoda m yös siviilitarkoituksiin . Varmuusvarastoinnista on tullut turvallisuuspoliti ikan väline . tamista; luodaan taloudellisia, poliittisia ja jopa sotilaallisia erityissuhteita , joiden avulla pyritään takaamaan energian ja raaka-aineiden saanti krii sitilanteissakin. Masentavista esimerkeistä huolimatta ei pitäisi liiaksi synkiscyä: puheenvuorot osoittivat, että valtakunnan luonnonsuojeluaktiviscit järjestävät tuhoajia vastaan mo nenmoista säpinää ja venkoilua, joka vai n voimistuu . Tunnus " kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta" on otettava todesta. Veikko Kauppinen Rautalammin reitin varresta totesi: "Vesilaki on vääryys ja vääryys ei ole laki". "Luonnonvarat vaikuttavat vä lillisesti m yös maailman sotilaalliseen tilanteeseen . Toimituskatkosten tuomia häiriöitä voidaan tällä tavoin vähentää. Suomen Luonnon tilaajat ja paikallisyhdistysten jäsenet saavat kirjan lehden välissä olevalla tilillepanokorcilla hintaan a 98,markkaa sisältäen postikulut (muuten a 118,+ postikulut). Pekka Tenhunen m oitiskeli vähän myös luonnonsuojelijoita: Y mpäristödemokracian puutteita on sekin , ettei aina vaivaudu ta edes juttelem aan maanomistajien kanssa suojeluhankkeista. Neuvostoliitto ovat alkaneet noudattaa samansuuntaista politiikkaa. ·· Väyrynen huomautti . Niide n välillä on kuitenkin m yös suorempi yhteys, sillä monet luonnonvarat ovat olennaisen tärkeitä sotilaalliseen järjestelmien toiminnalle. · · Varmuusvarastointi on luon nonvarojen tuonnista riippuvissa maissa taloudellisesti järkevää . harvi naisempia metalleja jopa puolet kokonaiskulutuksesta .•• "Strategisten mineraalien saanti on osa johtavien valtojen luonnonvarapoliciikkaa . Varmuusvarastointi alkoi Yhd ysvalloista, mutta varsinkin 1970-luvulla JORMA LUHTA useat Länsi-Euroopan maat ja mm . Kirjan koko on A4 , sivuja 160 ja kuvitus on mustavalkoinen . Tarjous voimassa lokakuun (1980) loppuun . Tämä sopii laajemminkin m aamme ympäristöhallinnon ja lainsäädännön kuvioihin . " '· Näin luon nonvarat muodostavat yhden intressitekijän kansainvälisissä ristiriidoissa. Esimerkkejä oli hyvästi toistakymmentä eripuolilca Suomea, vesiltä , metsistä ja kaupungeista
Yhden sarvikuonon noin kolmikiloisella sarvella voi ansaita satatuhatta markkaa. Teurastukseen syyllistyivät sekä ugandalaiset että tansanialaiset sotilaat, eikä tilanne ole vieläkään uuden hallituksen valvonnassa. Afrikan suurnisäkkäät sukupuuton partaalla Sodat ja lähes sotaa muistuttava häikäilemätön salametsästys ovat muutamassa vuodessa romahduttaneet useiden Afrikan suurnisäkkäiden kannat sukupuuton partaalle. NORSUJEN JOUKKOSURMA Tilanne on huono m yös Keski -Afrikassa (Zaire , Keski -Afrikan tasavalta, Kongo , Gabon , Kamerun ja Tsad), joka vastaa noin 3 7 prosentista Afrikasta vietävistä elefanteista valmistetuista tuotteista. Tiedemiehen pelko osoittautuu masentavan oikeaksi kun tarkastellaan viimeisimpiä Kenian ja Tansanian kuuluimmista kansallispuistoista kerättyjä tietoja. Norsuja Afrikassa tutkinut Douglas Hamilton toteaakin tuoreessa raporttssaan IUCN :lle että esim. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton , sillä Afrikan valtioiden kokonaisetu on tässä niin painava , ettei salametsästäj iä säälitä. Hän varoittaa kuitenkin luottamasta lukuun liiaksi, sillä nopeatkin romahdukset ovat nykyajan aseiden ja sotien aikakaudella mahdollisia. Salametsästystä kiihoittaa potenssilääkkeeksi tarkoitetun sarvikuononsarven huikea kilohinta : 24 000 mk. Ainoa keino lopettaa esimerkiksi sarvikuonojen lahtaaminen tarpeeksi nopeasti on aseistettujen vartijoiden ja valvontajoukkojen palkkaaminen. Kenian maailmankuulun Tsavon kansallispuiston norsukannasta on viimeisten 5-10 vuoden aikana teurastettu noin 9 5 prosenttia. Teurastusluvut ovat samansuuntaisia useissa Afrikan valtioissa. Likaisen työn tekevät usein paikalliset asukkaat , joille kansainväliset salakuljettajat maksavat tietenkin vain mitättömän '' tapporahan' '. Sarvikuonojen romahdus on ollut vieläkin rajum pi. Kun esimerkiksi Keniassa oli vielä 1970-luvun alussa noin 20 000 mustaa sarvikuonoa , niitä on nyt enää vajaat 1 500. niiden parin kuukauden aikana, jolloin tansanialaiset joukot tunkeutuivat Ugandaan lopettamaan Idi Aminin hirmuvaltaa . Kuvassa oikealla salametsästäjiltä takavarikoimia sarvia. Eikä kiinnijäämisen riski ole tähän mennessä ollut su uri , sillä rahalla on hel ppo lahjoa viranomaiset. Ravinnon puute ajaa ne kuitenkin pian takaisin suojattomille alueille . Tällä valtaisalla murhenäytelmällä on myös taloudellinen, markoissa tarkasti laskettava vaikutus. OPERAATIO RHINO Suurnisäkkäiden metsästyksessä ei kaihdeta keinoja , sillä eläimiä surmataan automaattiaseilla, käsikranaateilla , myrkkynuolilla, seipäillä , raudoilla , loukuilla sekä myrkyttämällä eläinten ravinto ja juomapaikat. vsk . Norsunluuta ja sarvikuonon sarvia tavoittelevat rikollisjoukkiot tappavat saman tien kaiken elävän isoista kissaeläimistä seeproihin ja jopa lintuihin (joilta nyhdetään koristesulat tai jotka täytetään m yytäviksi). Tilanne on kuitenkin olennaisesti vaikeampi sotaa käyvissä tai diktatuu rivaltioissa. SARVIKUONOT KATOAVAT Kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen (WWF ja IUCN) viime aikojen raportit Afrikasta ovat mustaakin mustemmat . Monin paikoin varsinkin norsut näyttävät oppivan erottamaan viholliset ja ystävät. Tämän jälkeen hinta on eläinten vähetessä vain noussut . Tansanian, Ngorongoron, Ruahan, Taragiren ja Manyaran kansallispuistojen elefanteista on niistäkin jäljellä enää viidennes verrattuna tilanteeseen puoli vuosikymmentä atemmm. Monet valtiot suunnittelevat kui tenkin vastatoimia. Samalla kun salametsästäjät ja kauppiaat kahmivat taskuihinsa huimia summia, monet köyhät Afrikan maat menettävät ainoan kestävän tulonlähteensä: turismm Ja villieläinkantojen järkevän, kestävän taloudellisen hyödyntämisen . Koko Afrikan norsukannan Douglas Hamilton arvioi noin 1 300 000 eläimeksi . Ahneuden sumentama raakuus aiheuttaa eläimi lle ääretöntä tuskaa ja pakoonki n päässeet eläimet kituvat useimmiten kuoliaiksi . Esimerkiksi Ugandan suurista villieläimistä tuhoutui noin 8090 pros. Joillakin luonnonsuojelualueilla ne kerääntyvät suurina laumoina aivan puistonvanij an tukikohdan ympärille hakien turvaa. "' Sodat ja häikäilemätön salametsästys ovat romahduttaneet Afrikan sarvikuonokannan 1970-luvulla kymmenenteen osaan entisestä . Kenia on menettänyt puolet norsuistaan vuosien 197077 välillä . Miljoonia markkoja maksavan suurtempauksen tarkoituksena on puhdistaa kansallispuistot salametsästäjistä ja katkaista Hongkongiin ja muihin Kaukoidän markkinoille johtavat salakuljetustiet . Säälimätön teurastus on vähentänyt etenkin sarvikuonojen ja elefanttien määrän paikoin lähelle lopullista tuhoa . Viime vuoden lopulla kilo potenssilääkkeeksi tarkoitettua sarvikuonon sarvea maksoi huimaavat 24 000 markkaa. SYNKKÄ KEHITYS näin lyhyenä aikana saa vieläkin brutaalimmat mitat kun muistetaan, että esimerkiksi sarvikuono on viimeisiä jäänteitä satojentuhansien vuosien ta247. Eikä tämä koske vain mustaa ja valkeaa sarvikuonoa , vaan lähes koko villieläimistöä . SUOMEN LUONTO ~/ 80 39. Intiassa sarvikuonon sarvesta on maksettu jopa 75 000 markkaa kilolta. Maksajia kyllä riittää ja maksaa he saavatkin . Neljännes jäljellejääneistä tuhoutui vielä kahden seuraavan vuoden kuluessa. Maailman Luonnon Säätiön Ja Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton johtama operaatw sarvikuono" Operation Rhino) on alkanut tehota monissa maissa
Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että nykyisin suurin uhka näille jättiläisille aiheutuu kaupallisesta ja ammattimaisesta teurastuksesta länsimaiden markkinoille. Lisääntynyt kuitenkin tehokkaan vartioinnin avulla vähitellen Jaavan Udjung Kulonin luonnonsuojelualueella. Vaikka suunnitelmaa tehtäessä pyrittiin painottamaan korpien suojelua, niitä saatiin suunnitelmaan vain 300 ha vajaat kolme pros. Keski-Suomen seutukaavaliiton tekemässä läänin soidensuojelusuunnitelmassa suojeltavaksi on ehdotettu 10 500 ha 73 suoalueella. Korpien ,vähyyttä onkin pidettävä suojelusuunnitelman valtakunnallisesti merkittävänä puutteena. Sumatran sarvikuono (Didc:rmocc:rus sumarrc:nsis) Pieniä kantoja Kaakkois-Aasiassa laajalla alueella: muutamia satoja yksilöitä Sumarralla 40-200 yksilöä , säilynee voimakkaan vartioinnin ansiosta (myös ilmeisesti Burmassa, Thaimaassa , Malakan niemimaalla, Borneon pohjoisosissa, mahdollisesti Intiassa, Bangladeshissa, Laosissa, Kambodzassa, Vietnamissa). Muinoin sarvikuonot elivät suurimmassa osassa silloista maailmaa, niiden tiedetään viihtyneen mm . Kolmasosalla läänin kunnista ei ole alueellaan lainkaan korpia . Myös purojen perkaukset ovat hävittäneet korpia. Määrä on vaatimaton , mutta luonnontilaisten soiden vähyyden takia laajempaan esitykseen ei ollut mahdollisuutta (Keski-Suomessa ojitettiin 1970luvulla vuodessa soita soidensuojelusuunnitelman verran) . Täysin luonnontilaisten soiden määrä on vielä pienempi , sillä melkein kaikkia läänin soita on ojitettu ainakin jonkin verran . Sarvikuonolajeja arvioidaan tuolloin olleen jopa 170. Tulevaisuuskaan ei näytä lohdulliselta , sillä korvet ovat yhä haluttuja ojituskohteita. Hyvänä esimerkkinä on Joutsan Kälkäsuo (ks. nykyisen Englannin tienoilla. Suomen Luonto 2 / 1979) , josta ennen keskustan rauhoittamista ojitettiin laajat ja harvinaisen hienot reunakorvet. Toinen korpiluonnon arvokas suojelukohde oli Saarijärven Hankakorpi , mutta maanomistajat ojittivat sen omatoimisesti pian soidensuojeluSUOMEN LUONTO l /80 39. Keski-Suomen korvet kuivuvat Keski-Suomen läänin pinta-alasta on soita ollut neljännes. vsk.. Luonnontilaisia, laajahkoja soita on KeskiSuomessa enää aivan muutamia. Ismo Tuormaa AFRIKAN JÄLJELLÄ OLEVAT SARVJKUONOT Musta eli suippohuulisarvikuono (Dicc:ros bicornis) Angola: muutamia satoja 248 Botswana: alle 20 Kamerun : noin 100 Keski-Afrikan tasavalta : noin 1 000 Tiad: muutamia Etiopia : muutamia Kenia : alle 1 500 Malawi: 2050 Mosambik : alle pari sataa Namibia : noin 190 Ruanda: 2040 Somalia: muutamia Sudan: alle 500 Tansania: 4 000-9 000 Uganda: parikymmentä Zaire: luultavasti kuollut sukupuuttoon Zimbabwe: 830-1 350 Valkoinen eli leveähuulinen sarvikuono (Cc:racorhc:rium simum) Botswana: noin 50 Mosambik : noin 60 Etelä-Afrikka: 2 200 Zimbabwe: noin 160 Keski-Afrikka: muutamia Sudan : 500600 Uganda: joitakin Zaire: alle 400 AASIAN JÄLJELLÄ OLEVAT SARVIKUONOT Intian ja Nepalin luonnonsuojelualueilla 1 000 1 100 (Intian, Bengalin ja Assamin luonnonsuojelualueilla nopeasti vähenemässä). Kälkäsuo oli läänin arvokkain korpien suojelukohde, ja ojituksen myötä suunnitelman korpien määrä pieneni kymmenenneksellä. Suurnisäkkäiden katoaminen on vain osa yleistä, masentavaa kehityssuuntaa. Keski-Suomi on maamme ojitetuimpia seutuja . Pohjoiseen, aapasuoalueelle mentäessä korpien osuus on laskenut jopa alle kymmeneen prosenttiin suoalasta. Korpia on suunnitelmassa eniten läänin eteläosissa, missä niitä luonnontilan vallitessakin oli eniten . soista on ojitettu. Pelkästään 25 000 kasvilajia tai -alalajia uhkaa sukupuutto lähivuosien aikana. Suojelukohteita on täällä kuitenkin vähän ja ne ovat pieniä , joten myös korpien määrä jää niukaksi . 50 yksilöä. Keski-Suomi on aapaja keidassoiden vaihettumisvyöhykettä , eteläosassa on keidassoita, pohjoisessa aapasoita. Sarvikuonon sarvijauhetta käytettiin lääkkeenä Kiinassa jo yli 1000 vuotta sitten . Aasian kolmen sarvikuonolajin tulevaisuutta uhkaa paitsi salametsästys, myös metsien laajat hakkuut. Näistä on jäljellä enää viisi ja nekin ovat vain surkea ripe ennsen loiston ajoilta. Kun läänin suopinta-ala on ollut 404 000 ha, yli 90 pros. Ojitus on keskittynyt ravinceisimmille soille, kuten korpiin , minkä takia monet korpityypit ovat kadonneet lähes täysin. Pelkästään metsäojituksia on tehty jo 3 70 000 ha alalla . Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton keräämien tietojen mukaan joka päivä katoaa ainiaaksi 1-10 eliölajia . suoalasta eskimääräistä enemmän . Eräät burmalaiset ja nepalilaiset heimot ovat jopa haudanneet sarvikuonojen luita ja sarvia maahan parantaakseen viljan kasvua. Ja mitä vähemmän sarvikuonoja on, sitä suurempi arvo siitä tehdyillä tuotteilla on ja sitä kiihkeämpää tappaminen. Jaavan sarvikuono (Rhinocc:ros sondaicus) Ilmeisesti enää vain ]aavalla, mahdollisesti Sumarralla , maailman harvinaisimpia eläimiä: ilmeisesti jäljellä n. suunnitelman koko suoalasta. Tällainen kehitys on myös ihmiselle pian hyvin tuhoisaa. Aasian viimeisiä sarvikuonoja on tähän saakka varjellut juuri niiden afrikkalaisista sukulaisista eroava elinympäristö , metsät, joissa joukkosurmaaminen on ollut paljon vaikeampaa. Korpia on jäljellä Keski-Suomessa 1 00010 000 ha . Vaikka nämä uskomukset tuntuvatkin länsimaiden ihmisistä lähes surkuhupaisilta, niillä on yhä merkittävä osuus sarvikuonojen katoamiseen . Uskomusten mukaan veteen sekoitettu sarvijauhe auttaa lähes kaikkiin vaivoihin: kuumeeseen , impotenssiin , lihasrappeutumiin, lihaskouristuksiin , synnytyskipuihin . Tyypillistä on ollut juuri puustoisten soiden suuri i suus. Määrä on vain alle kymmenesosa siitä, mitä korpien luonnonmukainen osuus olisi edellyttänyt. kaa . Taiat ja seksi ovat käypää kauppatavaraa nykypäivän teknokraattisen maailman raharikkaille. Eteläosalle on ollut ominaista korpien runsaus, monin paikoin yli puolet suoalasta. Korpia on ollut luonnontilassa 42 000 ha eli 36 pros. Osittaisista , yleensä reunojen ojituksista ovat kärsineet nimenomaan korvet. Vaikka Hongkong onkin nyt virallisesti lopettanut sarvikuonokaupan , tuotteiden valmistus jatkuu yhä lähinnä Japanin ja länsimaiden markkinoille kymmenissä salaisissa verstaissa
vsk. biotoopit , uhanalaiset lajit, kuluminen jne.) sekä matkailun ja retkeilyn järjestäminen vaativat tutkimustietoa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (15. myös kirjoituksemme julkaisussa Annales Zoologici Fcnnici 1978). Are the world's natural resources going to last. Katson , että asioiden hoito ei parane tällaisesta menettelystä , joten tällaisista julkisista lausunnoista tulisi pidättyä . Lammin biologisella asemalla 8.10.10. has allready now the leasc reaching -hours. E. 9 .1980 mennessa): Metsfihallicuksen kiinteistötoimisto Tutkija Maria-Liisa Hintsanen PI 233 , 0012 1 HELSINKI 12 Puh. Myös suojelualueiden hoito (luonnontilan palauttaminen , kulttuuriSummaries of the Main Articles Everyone has a need for information about nature Editorial pagc 211 The cditorial rcminds us of thc imponancc of bio logy-tcaching . Nordenskiöld . Tämä edellyttää perustietoja alueiden luonnosta. his relationship wich nacure . Seminaariin kutsutaan erityisesti biologian, maantieteen ja kansatieteen yliopistolliset laitokset , tutkimuslaitokset Ja -asemat , tutkijat , luonnonsuojelujärjestöt sekä suojelualueiden hoitoja hallintoviranomaiset. ln an arricle publishcd in 1880 he suggesrcd rhat National Parks should be starred in Nordic countries , " in which forests and waccrs would remain unto uched . From the furry caterpillar to the flying arcist by Jukka Jalava pagcs 225228 The anicle concerns the spmning mo chs' lifespan . rhoughc that humankind is not direcrl y rhrca tened by che exhaustio n of nacural resources, but ~Y t~e quarrelsomeness and political division in f,ghung about them : by rhis he means arm aments and an unjust economical syscem . ~any of chem only survive undcr chcse condio ons. along with gcography . The pessimists are worried : our world resou rces are afcer all limiced , and peo pk canno t yet even make us e of renewabk resources. 249. suunnitelman ja SUVI-kaavan julkistamisen jälkeen. new resources will SUOMEN LUONTO l 180 39. He askcd : " if we nowadays pay millions for old masters' paintings, whac would we be prepared to pay for che actual po nrait o f our native coun try aher a centu ry has passed ?" The explorer was morc far-seeing rhan later generatio ns: a century lacer we have no c succeeded in making a widr netwo rk of natio nal parks and it is no longer pissib le in ali parrs o/ ,he country. Reino Uronen , Kansliapfiiillikkö bc discovered as rhc old ones are exhausrcd . Biology. The rrcnd has howcvcr bccn chc oppositc : hours givcn ovcr to thc tcaching of biology have been constanrly rcduced . This assumt"~ chat ~he position of chc natural scicnccs, espec,ally b,ology. Luonnon Säätiöllä on rajoitettu summa sellaisten laitosten ja järjestöjen edustajia varten , jotka eivät pysty rahoittamaan osallistumistaan . This anicle is a persona! testamenc to the aurhor's one-ycar old grandson . ln the forest, with others by Marjukka Kulmancn pagcs 239242 Anists have been usuall y contcnt just to admire Finnish nature . a musician who has escaped from Helsinki , away from che noise of the capital, closer to naturc, is an exccption . E. Today, optimists rrust in cechno logy . He works activc ly for chc environmcncal movcmcnt. ' ' Nordenskiöld saw thc wclfare the technical process would create and also ies o ther side : thc disappearance of uncouched nacure . 1980 järjestettävän seminaarin tarkoituksena on selvittää suojelualueiden antamia tutkimusmahdollisuuksia, käytön ja hoidon vaatiman tutkimuksen tarpeita sekä tutkimuksen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Suojelualueiden tehtävänä on nimittäin antaa myös tutkimukselle ja opetukselle aineistoa. who was bo rn in the city . Vfiisa"nen Red Water by Tore linholm pages 223224 This arricle tells abour a colour phcnomenon o/ wacer , in panicular che co lo uring of wacer caused by algae in massive populacio ns. Jarmo Kovancn Luonnonsuojelualueiden tutkimuksen seminaari Luonnonsuojelualueiden tutkimus on hajanaista ja riittämätö ntä. Decisio ns abo ut natural resourccs and thc cnvironmcnr are not made by naturalists buc by cconomists, lawycrs, cng inccrs persons whose knowledge of nature depcnds upon whar they have learned at schoo l. • Huutoja korvesta Pohjansirkuistamme Antti Leinosen kiinnostavaan kirjoitukseen pohjansirkusta (Suomen Luonto 4 / 1980) o li pujahtanut väärinkäsitys , joka o n syytä oikaista. Kari Rydman. On kyllä totta , että Merikallio arvioi Suomen kannaksi vajaat 400 000 paria ja että meidän arviomme liikkuu puolen miljoonan parin vaiheilla. A. Osallistumismaksua ei ole, mutta kukin maksaa matkansa ja täysihoitonsa Lammin asemalla. where it would not be allowed to cut crees or clear jungles ... Olliffirvinen & Risto A . by Ilmari Hustich pages 2132 l 8 The running out of natural resources has been prcdicted throughout history, bur they Still have sufficed , ·cven if uncvenly didstribured . Korpien entinen runsaus velvoittaisi suojelemaan juuri niitä , mutta ojituksen laajuus on johtanut siihen, että säästyneet korvet ovat rikkonaisia, pieniä ja hajallaan. Tämä ei kuitenkaan osoita pohjansirkkujen runsastuneen, sillä ero johtuu vain teknisista" syistä . Nordenskiöld and the National Park idea by Marrri 81:1.field pages 21 9-222 The idea of rhc National Park was inrroduced ro che Finns by a sciencist , explorer and the discovcrer of the norrh -east passage, A. Julkaisemattoman aineistomme mukaan lajin kanta on viime vuosikymmeninä pysynyt vakaana , joskin melkoisia heilahteluja esiintynee vuodesta toiseen ja ehkä vuosikymmenestä toiseen (vrt. oughr ro bc srrcngrhencd in tcaching programmes. vesihallitusta ja metsähallitusta. Seminaarin järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto , Maailman Luonnon Säätiö , valtion luonnonvarainhoitotoimisto ja metsähallitus. The stack and dry life of rock-plants by Seppo Vuokko pages 229235 This arriclc is abouc rhe life of plants that havc adaprcd ro thc dry and bare condirions of rocks. There is also o ther materia! fro m che Environmenc Congress in chis issue . Academician Husrics, who gave a leccure ac the main event of the Year of che Environment , che Jyväskylä Summer Environment Co ngress. Tämä edell yttää myös , että korvausmäärärahoja voidaan käyttää myös niihin kohteisiin , jotka eivät kuulu mihinkään suojelusuunnitelmiin . Niiden säilyttäminen on kiireellistä ja tärkeää , ja siinä on jokaisella luonnonystävällä , maanomistajalla ja metsäammattimiehellä suuri vastuu . 90-601 511 MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ESITTELIJÖILLE Ministeriön virkamiesten taholta on julkisessa sanassa viime aikoina otettu varsin reippaasti kantaa luonnonvarakysym yksissä ja arvosteltu oman hallinnonalan organisaatioita mm . Nature speaks to you by Veli Savolainen pagcs 236237 Onc has to becomc acquainccd with nature as a child . He relates, in chis intcrvicw
Rousku ja kasvaa koko Suomessa ja yleensä hyvin paljon, joten niitä saadaan runsaasti myös säilöön talven varalle. Tatit, vahverot ja haperot , Affi.J JA VAL!lf.MA R VilfNEl?o f¼NNES HAPE.RO Joita Keski-Euroopassa paljon käytetään, ovat miedomman makuisia ja oikeata herkkua juuri paistettuina vaikka näkkileivän päällä. Myrkyllisin Suomessa kasvava sieni on valkoinen kärpässieni, jonka tuntee parhaiten siitä, että se on täysin valkoinen, sekä lakki , jalka että heltat. Myös kankaiden ja vaatekappaleiden nimiä näkyy siemen nimissä niinkuin KAULUSsieni, moniVYÖseitikki , NAHKAhapero ja SAMETTltatti. Sellaiset nimet kuin hytyorakas, limanuljaska , nuijasieni , torvisieni , kumusieni , samettijalka ja aasinkorvasieni tuovat heti mieleen sen, minkänäköinen tämä sieni on. Vahveroista tutuin on varmasti keltavahvero eli kantarelli , jota myydään torilla ja kaupoissakin . Suomessa poimitaan usein pelkästään "mairosieniä" eli rouskuja, joista tulee valkoista maitomaista nestettä. Suomessa kasvaa yli 2 000 sienilajia, joten onpa siemen nimien keksijöilläkin ollut töitä kaikkien niiden ristimisessä . vsk.. Mutta rouskut ovat aina kitkerän makuisia , eivätkä ainakaan monet lapset pidä niistä. Sienen osat: LAKKI ja JALKA ovat aivan eri näköisiä eri lajeilla ja saattavat erota toisistaan suuresti samankin lajisilla sienillä. ltiöemässä valmistuu sienen itiöitä , jotka putoavat maahan ja auttavat sientä leviämään . Tämä maito on kitkerää, mutta osa siitä saadaan pois keittämällä rouskuja ennen syömiä. Rouskut siis tuntee siitä, että niistä tulee maitoa. Keltavahvero maistuu hyvältä ja on siitä erikoinen sieni, etteivät toukat välitä siitä, vaikka ne muuten näyttävätkin pitävän eniten juuri samoista sienistä kuin ihmisetkin . Sieni onkin perin omituinen olio. Kannattaa mieluummin opetella tuntemaan sieniä kunnolla. Myös sienen väri vaihtelee sen mukaan onko sieni kasvanut kosteassa vai kuivassa paikassa, valossa vai varjossa, mehevällä vai karulla maalla ja poimimispäivän sääkin vaikuttaa joskus sienen väriin niin , että sitä on vaikeaa tunnistaa . Täytyy tietenkin olla varovainen, kun poimii sieniä ruuaksi , mutta ei koko sienestystä kannata jättää vain siksi, että pelkää myrkkysieniä. On parasta poimia vain tuttuja sieniä ja heti jos ei ole varma siitä, mikä sieni on löytynyt, kannattaa joko jättää sieni metsään tai viedä se omassa pussissaan kotiin tutkittavaksi. Ihmiset ovat ainakin ennen olleet sitä mieltä, että jos sienestä tulee maitoa , se maistuu hyvältä . Sienen tärkein osa on maan alla eikä sitä aina voida edes silmillä erottaa, sen nimi on SIENIRIHMASTO. Tatit taas tuntee parhaiten lakin alapuolella olevista pilleistä. LOHisieni , HÄRÄNKIELI, PAPUKAl]Avahakas, JÄNIKSENkorvasieni, LEHMÄNtatti ja PANTTERikärpässieni ovat saaneet nimensä eläimen mukaan ja KEVÄTmalikka, KESÄtatti , 250 1f lr ROOPE ROVSkU TAAV/ JA TAINA TATTI SYYSvalmuska ja T AL Vljuurekas taas vuodenaikojen perusteella. Mikään tatti ei ole myrkyllinen , mutta jotkut lajit maistuvat hyvin kirpeiltä. Monet ihmiset eivät uskalla ollenkaan poimia sieniä, kun eivät usko tuntevansa niitä tarpeeksi hyvin ja pelkäävät vahingossa syövänsä vaikka mitä myrkkysieniä . Siemen nimissä voi olla ihmisen ruumiinosia kuten KORVAvinokas, RUSTOvahakas, PARTAvalmuska tai RIPSimaljasieni. Tällainen tottunut sienestäjä tunnistaa helposti sellaisetkin sienet, jotka eivät ole aivan Sienikirjan kuvan näköisiä. Yleensä kun puhutaan sienestä, tarkoitetaan sienen maanpäällistä osaa, joka on oikeastaan nimeltään ITIÖEMÄ. Haperot ovat , niinkuin niiden nimikin sanoo, hyvin hauraita ja murtuvia ja kun niitä paistaa, ne kutistuvat melkoisesti eli niistä haihtuu paljon vettä. Parasta olisi, jos voisi ihan aluksi kulkea sienimetsässä jonkun jo sieniä tuntevan kanssa. Lasten Luonto Marja Mattlar Syksy on saapunut sateineen ja sienineen. Näissä nimissä on käytetty erilaisia ruokia: MAITOrousku , SILLIhapero, VOltatti ja JAUHOsieni; näissä taas herkkuja: LAKRITSIrousku, jäniksenTRYFFELI, MANTELihapero ja PÄHKINÄrousku. Sienestyksessä on tärkeää paitsi se , ettei koriin joudu myrkkysieniä myös se, ettei sieniä poimi ta läheltä autoteitä tai suuria tehtaita , koska sienet keräävät itseensä ilman saasteita. Nääpikkä, tympönen , mörsky ja löpö ovat muuten vain lystikkäitä nimiä. Se ilmestyy sammalmättäälle jonkin sateisen päivän tai yön jälkeen kuin maasta polkaistuna, kasvaa melkein silmissä ja mätänee sitten pois ellei joudu sitä ennen sienestäjän saaliiksi. D SUO MEN LUONTO \ / 80 39
vsk.. SUOMEN LUONTO ) / 80 39
1 J" muuall:a 1 piirin,, lå)tm:1 kelt;11"a hc1U.otuobu1,1a h)OOIC1)pölyt!Cl)l;1 kukkrn Kc~n lopulla k)ir.,,pät "1,dlii.et lohkohedclmät. Lehden tilaajille lähetetään syyskuun lopulla tilillepanokomi , jolla on helppo uudistaa lehden tilaus ja tilata kalenteri . 90-406 262 TURKU Läheinen Rantakacu 21 92 1-19 909 OULU Kajaaninkacu 13 981-15828 TAMPERE Stockmann / Hämeenkatu myyntipiste. Seinäkalenteria on suomen-, ruotsin-, englanninja saksankielisenä. Vaahter,1. u1c>1l! Pnh101>-SU1,mc,,"' ,ouuoenr1 alka,,11\.tti.inl)'Jmo,n,nl.,h111n lr.othl, nenl,n nuom muun•••I hor,-mmnshl)> ilk;,ll Lap,... Tampereen ja Sa\onhnnan 11eno1ll:1 Vaahu~ra on parhaitten lehtoj\"n puu, JOka e1 )ledii mmkuiinla1~1a tulvaa. Suomen Luonnon tilaajille ja luonnonsuojeluliiron paikallisyhdistysten jäsenille kalenteri maksaa kappaleelta 32 markkaa , muille 37 markkaa. ,., harma,11 bnlvl muuna,., karpalo! kyp,p':il. SJ1a \OI· daan viljcllii EteläJa Kt-sk1-Suomc~w. Vaah1cr:m rche, a Ja run.,,..,. ,., •. lch\l"W 1arJo•rn ,.uoJlla JJ rJ\lnl0,1 h.1mma"l)lla\,tn p1cncllc clämJOU· kollc. l.a,huJ:,1>11h •!b,a11>:.il,utua1al,·,pniln vacllu,hn1up l u1cn ll•"lcn, iolh<-n, pun•lullunJJ Upyhn1u,rnlnlr.chd,n1ar,n,·,IHa1m1ll,1,1n 1iys,kuu lo1>1aaO p,man• poro_1amo,l>ipl'Ur••) l " '"I Jin••· nc,lr.ko . Nykyään meillä e1 ole todel11)1)1a \aah1crJmctsiä, sillä vilJClysma111en r,mauk)l).1ä ncon h;n11e1lyjajäljclläonvamyks111ä1s1apullaJ:1p1cmJpuuryhmiä . Va~hte~ on jalo lcht1puu. lon1>omlrn Jo" ,upf'lk"•h•~r"n sauolr.aU$1J,atkuu puu1 ...-.ns1•'"•1loh1cn>i. ParmJ..)mmcncn ,.uurpcrho!ien touka1 J))"· 1ä,a1 lchtrn ,aahtcrJan cnkoi,.tunc11a h)ontel"· la,IC'JJ on ,,1hJn ValJ..cJ v;iahtcrJhänn;i saattaa t)),.110 pclll,lJ nuorten ,.iahternn1a1m1en khde1.ia p1k1la1kk u,it::m J1hcu11.ia khllln J)rkkärJJabm mu,.t1J IJpliJ Run~on r,akkashalkeam1s..~ on a,,an )k1,,e,11 P) 'l)rl\c1m1 ,alkeita ,aahtcrJnkää\Jn 111ocm1a LUONNONKALENTERI 1981 kertoo värikuvin kahdestaroista kotimaisesta puulajista ja puulajin " vieraasta " kasvista , sienestä tai eläimestä. l.•rfll'I .i:, lum1Uo ••1h1.-a1 u,Masuun poh,own Suom, !,ala P)">)••n lumlf'l'lllttn ii11lr.a ,amu1klu l. kukku lehtien puh_lt"tes?>II 1oulo-l~Suomen luonno1tSUojclulii110 ry LUONNONKALENTERI kuun vaihteessa. Joita tuuli \OI kul_l('1taa p11k1äkm matkoJa. Luonnonkalenteria voi ostaa myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöistä syyskuun lopulta lähtien . lr.11runa. )Oka on h)\111 ,uo~1nu ~yos pumo1_ssa Ja puu1arho1s.1-a nof)Can kawun.-.a Ja punakelta1sc:n SY)w:int)k-.cn~1 rnloa. Jollom !>CO p)orea IJI\U) on ~''' "" '""" ~"" "'"' u,mmc-nlcrhot• .... HELSINKI Nervanderinkatu 1 1 puh . muna luonnonvara1si:na sen pohJ01)n1Ja on Porin