Suomen Luonto 5/1982 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto Nro 5 1982
Keväällä tulivat voimaan ruokasieniasetus sekä siihen liittyvä elinkeinohallituksen päätös kauppasienistä. Ruokasieniasetuksella yritetään valvoa kuluttajille myytävien sienten laatua ja myrkyttömyyttä. Siinä maarataan muun muassa, että korvasieniä myytäessä on kerrottava niiden oikeasta käsittelystä.. Myytäviksi kelpaavat päätöksen mukaan vain seuraavat metsäsiener: herkkuratit, kangasratti , punikkitatit, haaparousku, kangasrousku, karvarousku , leppärouskut , isohapero, keltavahvero eli kantarelli , suppilovahvero, mustarorvisieni , lampaankääpä, vaaleaorakas , korvasieni ja huhtasienet. Sienikaupalle uudet säädökset Sienikauppa on saanut uusia säädöksiä . Lisäksi saa kaupata viljeltyjä herkkusieniä , siitakkeja, tryffeleitä, osterivinokkaita sekä talvijuurekkaita
Ymmärtävätkö ministeritkään tätä kaikkea. Se ei katkenne edes silloin, kun Ounasjoen rakentaminen on edessä. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luo nnonsuojeluliitro ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh .90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna m aanantaista perj antaihin klo 8.3016.00 , kesäkuukausina 8. Jos rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, on suomalaisella demokratialla vielä hetki aikaa pelastaa uskottavuutensa. 90406 262 . 2/ l s4500 mk 1/ 1 s 2800 mk 1/2 s 1600 mk 1/4 s 1000 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 mk 3600 mk 5000 mk takak. Vai jatketaanko yhä demokratialeikkiä, jossa eniten huijaava voittaa. 30. Ihmiset ymmärtävät kuitenkin, että vesi nousee heidän pelloilleen, metsiin ja porolaitumille, hävittää talot, hillamaat ja maiseman. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojelulii ton toimisto. Tilaushin ta on 90 mk , Suomen luonnonsuojeluliito n jäsenille 65 mk. Vuonna 1982 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Ihmiset eivät todellakaan ymmärrä, kuinka tämä voisi olla heidän etujensa mukaista. Millä oikeudella. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Oy Lito-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirj apaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO ) / 82 41. Silläkö oikeudella, etteivät ihmiset voi päättää niin tärkeästä ja vaikeasta asiasta kuin energiapolitiikka, koska he eivät sitä kuitenkaan ymmärrä. TOJMIWS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Outi Pärnänen (vt.) Toimittaja: Kaarina Miettinen (vt.) Taitto: Markku Tanttu TOIMJWSNEUVOSTO Antti Karlin , Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Rontu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste. Päätöksenteon piirileikki Tätä luettaessa on päätös Vuotoksen altaan rakentamisesta ehkä jo tehty, Samalla on sidottu Suomen energiapolitiikka päättymättömään ydinvoimala-tekoallas-kierteeseen. Samalla valtioneuvosto on ottanut selvän kannan ympäristödemokratiaan, ihmisten oikeuteen päättää itse omasta elinympäristöstään ja oikeuteen asua omalla kotiseudullaan . Samoin ihmiset ymmärtävät, että allas on pienimmillään 30 km 2 ja suurimmillaan yli 220 km 2 ja että se laskee liemensä ja metyylielohopeaiset kalansa jo muutenkin rasitettuun Kemijärveen. lrtonumero 12 mk . Osoitteenmuu tokset pyydetään ilmoittamaa n kirjallisesti liiton toimistoon . 3015 . Paikalliset asukkaat, jotka yrittävät puolustaa oikeuttaan harjoittaa elinkeinoaan ja elää Lapissa, ovat joutuneet keräämään adresseja, järjestämään kokouksia, lähettämään kirjelmiä ja anomaan pääsyä ministereiden luokse. 4200 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusm yynti: Heikki Kultti , puh . Johtavatko maan energiapolitiikkaa eduskunta ja valtioneuvosto vai Imatran Voima ja Kemijoki Osakeyhtiö ja niiden takapiruina olevat teollisuusja teknokraatti piirit. Vuotoksen allashanke on tämän kehityksen symboli. vsk. Tilaukset välittää myös Suomen Luon nonsuojel un Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1 . Poliitikot ovat kuitenkin jättäneet täysin omaan arvoonsa kerätyt adressit, Kemijärven ja Pelkosenniemen kunnanvaltuustojen vastustavat kannat sekä vastustavan yleisen mielipiteen . Nro 5 1982 4 1. ILMOIWSHINNA T mv. Omin varoin, omalla ajalla vastassaan valtionyhtiö Kemijoki Oy:n rahat, helikopterit ja vaikutusvalta. 90-710 184 tai 701 1065. Yhteiskuntaa säätelevän tiedon mutkistuessa valta ja elinympäristöämme koskevat ratkaisut ovat keskittyneet pienille asiantuntijaryhmille, jotka ohjaavat tehokkaasti poliitikkojen toimia. Ismo Tuormaa 3
20 26 29 30 39 39 4 I 42 SUOMEN LUONTO ) / 82 41. . . . Lasten Luonto . . .... Yrjö Haila, Olli Järvinen , Esa Ranta ja Kari Vepsäläinen : Evoluu tio Suomen luonnossa IV : Laj ien syntyminen ja häviäminen ...... . . . Summaries of the Main Articles . .. .. . .. . .... Outi Pärnänen: Piirisihteeri on jokapaikanhöylä . . .... . . .. ... SUOMEN LUONTO 5 1982 Päätöksenteon piirileikki .. Kirjallisuutta .. . Ilmari Hustich maailmankansalainen ... Ilpo Haahtela, Olof Rönnberg ja Juhani Lehto: Miksi rakkolevä katoaa. . . . . ... Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 198 1 . Katsauksia , uutisia .. ... . . . ................. . Auli Kilpeläinen : Kaikki koijärveläiset seuraavaan oikeudenkäy ntiin' .... . . vsk.. . Yrjö Haila: Maiseman muutokset näkyvät Ahvenanmaan linnustossa .... .......... . 4 3 5 6 9 14 17 Jorma Laurila : Valistavaa luonnonkuvausta ........ .. Antero Järvinen: Tarkkuutta vai taidetta : Linrumaalarin vaihtoehdot
Sitä toteutti jo kauan ennen nykyisiä iskulauseita Ilmari Hustich , jonka kirjat "Tämän päivän maailma " ja " Yksi maailma , monta maailmaa" luovat selkeät puitteet myös ym päristönsuojelulle. Jatkakaa , nyt sitä tarvitaan enemmän kuin ennen . 19 11 , kolunnut maapalloa ja varsinkin sen pohjoisia seutuja ja vetäytynyt eläkevuosikseen Ilomantsin kehitysalueelle . " Ajattele maailmanlaajuisesti , toimi paikallisesti! " Näin kuuluu nopeasti kansainvälistyneen ympäristöliikkeen ylin ohjenuora. Helsingin yliopiston opettajana, Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun rehtorina, kauppaja teollisuusministerinä, tutkijana, monenlaisten toimikuntien ja työryhmien jäsenenä ja asiantuntijana. Alussa mainitussa viestissään Hustich myönsi olevansa apealla mielellä : ''Vaistoni sanoo, että luonnonsuojelu on taas pienehkössä lamassa. _8. Äärimmilleen pelkistettyä asiaproosaa elävöittää niissä sama pureva huumori , joka SUOMEN LUONTO ) / 82 41 vsk. Pahoittelukirjeessään hän kertoi taipuvansa " vähitellen ja epävarmasti ." Keväällä tuli suruviesti: huhtikuun viimeisenä päivänä kuoli viisas talousmaantieteilijä , luonnon ja vähäosaisen ihmisen puolustaja. Itse hän ei tehnyt itsestään numeroa vaan pikemminkin vieroksui julkisuutta ja torjui haastattelijat. Ilmari Hustich maailmankansalainen Kun joukko luonnonystäviä kokoontui keväällä 19 38 Helsingin Säätytaloon perustamaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä , sihteerinä oli Ilmari Hustich . '' Ilmari Hustichin koko elämäntyötä p ystyisi arvioimaan vain henkilö , joka olisi yhtä monipuolinen ja kauasnäkevä , yhtä valpas ja aloitteellinen läpi pitkän elämän . Vastikään 70 vuotta täyttäneen akateemikon oli määrä puhua myös joulukuussa 198 1 Suomen Luonnon 40-vuotisjuhlassa, mutta sen esti sairaus. Sillä akateemikkoradikaali olisi vaivattomasti sulautunut 50 vuotta nuorempien ympäristönsuojelijoiden joukkoon ajatuksineen: "Ympäristönsuojelu ja muu tämäntapainen toiminta on rauhan toimintaa siihen se kuu luu oleellisena osana. Toimintaperiaatteista olkoon pienenä esimerkkinä tunturivaellusreitti PallasHetta; sen suunnitteli nuori Ilmari Hustich siten , että polku väistelee arimman tunturikasvillisuuden. Ne kertovat luonnonvaroista, kehitysongelmista , kriisinaiheista ja yhteistyöstä tavalla, johon pystyy vain oivaltava ja vastuullinen maailmankansalainen . uuden ajan henkeen .'' Teuvo Suominen 5. Se on kansallista ja kansainvälistä , edistää ihmisten suojelua ja kaiken elämän kunnioittamista, eräänlaista panteismia. Sellainen rauhan suuntaus on tällä hetkellä taas jyrän alla , se on 'pehmeätä ', ihmisystävällistä, eikä oikein sovi ns. Se on osa ihmisyyden puolesta taistelemista. Kirjeessään Ilmari Hustich luonnosteli sanomaansa luonnonsuojelun nuoremmille voimille : " Vanhat ovat nähneet yhteiskunnallisten aaltojen tulevan ja menevän . teki hänestä suositun puhuJan Ja luennoitsijan . Kun Suomen luonnonsuojeluliitto keväällä 1978 juhli vapaaehtoisen luonnonsuojelun neljää vuosikymmentä , juhlaesitelmän piti Ilmari Hustich . Muut suuret yhteiskunnalliset pulmat ajautuvat sumaksi kylmä sota, lama ja työttömyys." Varmaan hänen mieltään olisi virkistänyt ja ehkä ennakkotiedot ehtivätkin virkistää Suomussalmella heinäkuussa pidetty kansainvälinen Maan puolustus -leiri , jonka teemoja olivat rauha , ympäristö ja elämäntapa. Hän oli syntynyt Helsingin Sörkässä 11. Voimme siis vain arvailla , mitä kaikkea on merkinnyt, että luonnonsuojelumies, internationalisti ja syrjäseutujen ymmärtäjä toimi mm . Mutta juuri siksi ja juuri nyt luonnonsuojelutyönne ei saisi lamaantua
Laji on strategia. Risto A. Ekosysteemeissä on tuottajia (vihreitä kasveja) , kasveja syöviä 1. Yksilöiden koko vaihtelee tasalämpöisissä selkärankaisissakin kolibreista sinivalaaseen , ja mikrobeihin verrattuna kaikki selkärankaiset ovat luonnollisesti suunnattomia jättejä. minne liikutaan ja koska. Voidaan puhua ekologisista rooleista, tehtävistä ekosysteemeissä taikka strategioista : tavoista elää , tavoista vastata yllä lueteltuihin ja niiden kaltaisiin peruskysymyksiin . asteen kuluttajia eli petoja , kuolleiden eliöiden kudoksia käyttäviä hajottajia , jne. Tunnetuin näistä on teerikukon ja koppelon hedelmänä syntynyt korpimetso, ja kaunokirjal lisuudesta on tuttu HavukkaAhon ajattelijan pyymetso. montako jälkeläistä. että alunperin samaan lajiin kuuluvat populaatiot eristyvät toisistaan . Laji on joukko yksilöitä , joilla on sama strategia , sama paikka luonnon järjestelmässä , ekosysteemeissä. Strategian valinta muistuttaa osakesii:ästämistä osingot ja kurssimuutokset kertovat , onko DNA-valinta kohdentunut tuottavasti vai ei; markkojen asemasta onnistumisen mittana ovat yksilömäärät , tai ehkä paremminkin osuus ekosysteemien energiavirrasta. Jos tutkija näkee parhaaksi kutsua saman lajin kahta populaatiota eri nimin , hän voi sen tehdä, kunhan enin osa yksilöistä voidaan määrittää annettujen tuntomerkkien perusteella oikeaan alalajiin. Esimerkiksi kanalintulajiemme risteymiä tunnetaan useita . Miten ne syntyvät ja miksi ne häviävät. Alalajien kohdatessa syntyy risteymävyöhykkeitä. Elollisen luonnon hätkähdyttävimpiä piirteitä on lajien runsaus ja monimuotoisuus. Monet eliöiden peruspiirteet vaihtelevat paljon: mistä energiaa. Risteytymisen on oltava niin vapaata, että populaatioiden geenistöt sekoittuvat sukupolvesta toiseen. Tyllin eteläisiä ja pohjoisia populaatioita on pidetty eri alalajeina: Lapin " pohjantylli " on eteläistä serkkuaan pienempi ja munii pienempiä munia . Väisänen on kuitenkin todennut erojen tasoittuneen munamittojen perusteella viimeisen vuosisadan aikana , joten "pohjantylli " ei enää erotukaan kovin selvästi eteläisemmistä lai itovereistaan . Yrjö Haila, Olli]årvinen, Esa Ranta ja Kari Vepså'lå'inen Evoluutio Suomen luonnossa IV Lajien syntyminen ja häviäminen Lajien synty (1859) oli sata vuotta sitten edesmenneen Charles Darwinin pääteos, joka mullisti maailman. LAJIEN RISTEYTYMINEN Laji voidaan biologiassa määritellä täsmällisemminkin , kun on kyse suvullisesti lisääntyvistä eliöistä : kaksi populaatiota eivät ole samaa lajia , mikäli ne eivät risteydy. Jos eläin syö suuria kasvinsyöjänisäkkäitä, kuten hirviä, peuroja tai poroja, sen on oltava kohtuullisen kookas, jne. Biologiset välttämättömyydet 6 kytkevät eri piirteet kokonaisuudeksi. v< k .. Vähemmän erilaistuneet alalajit muodostavat leveän risteymävyöhykkeen , kuten Suomen keltavästäräkit: Oulujärvestä etelään keltavästäräkkimme ovat risteymäpopulaatiota , jossa yksilöiden välinen muuntelu on erittäin suurta. MAANTIETEELLINEN ERISTYNEISYYS Alalajien ja lajien synty edellyttää ainakin useimmissa tapauksissa. Paras strategia kanavoi eniten energiaa. Luonnossa on lukemattomia tapoja elää , koska myös ympäristötilanteita on loputtomiin . kuinka suureksi kasvetaan . Lajin käsittäminen ekologiseksi strategiaksi helpottaa pohdintaa , joskin strategioita on vaikea määritellä yksikäsitteisesti. Mitä lajit ovat. Esimerkiksi hyönteislahkojen lajimäärät ovat typerryttäviä mihin maailmassa tarvitaan satoja tuhansia kovakuoriaislajeja. Geenien vaihto tapahtuu yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta kuitenkin pyystä pyyhyn , teerestä tee reen ja metsosta metsoon, joten näitä on pidettävä aitoina laJema . Alalaji n ("rodun") käsite sen sijaan riippuu harkinnasta. Elinikä vaihtelee bakteerien kymmenminuuttisesta punapuiden vuosituhansiin , jälkeläismäärä ihmisen tai norsun muutamasta turskan miljooniin . koska lisäännytään. Mikäli alalajit ovat erilaistuneet melkein eri lajeiksi , kohtaamisvyöhyke jää kapeaksi. Jotkin eliöt , esimerkiksi kasvit ja monet merenpohjan eläimet , pysyvät johonkin paikkaan asetuttuaan aloillaan koko loppuelämänsä, mutta esimerkiksi valaat, monarkkiperhoset ja muuttolinnut siirtyvät vuodenaikojen mukaan tuhansia kilometrejä ja jotkin saaristamme pikkumalluaiset vaihtavat asuinlammikkoaan kesän mittaan useaan kertaan sateiden ja kuivuusjaksojen vaikutusten mukaan . Satunnaiset risteymät eivät kuitenkaan merkme iajien samuutta. Yleensä riittävän leviämisesteen muodostaa jokin maantieteellinen tekijä kuten meri , vuoristo tai muu ympäristö, jonka ylittäminen on vaikeaa. Jos yksilö kasvaa suureksi , se ei voi olla kovin lyhytikäinen . kauanko eletään ja missä. Eristyksissä elävät populaatiot sopeutuvat kukin oman elinalueensa erityisosuo MEN LUONTO ) / 82 41. asteen kuluttajia, eläimiä syöviä 2. Eläin tai kasvi tai sieni ei voi tällaisiin kysymyksiin vastata oman mielensä mukaan, vaan peruskuviot säätelee perimä (DNA-molekyylien sisältämä tieto)
Kaunokirjallisuudesta on tuttu Havukka-ahon ajattelijan pyymetso, josta Konsta Pylkkänen kuitenkin aja11eli: " Kahdesta sekasikiöstä noin pauhataan, vaikka yleinen tilanne maailmassa on sietämä11ömän kireä ... Sama kehityshistoria lienee myös kotoperäisellä perämerenmarunalla (A rtemisia borealis), Jota 7. Montako lajia, montako yksilöä' Voikukka, kasviluokiuelijan päämaiva, sisältää useita vaikeasti eroteltavia alalajeja. saimaanlohi ja saimaanhylje , jotka molemmat ovat hyvin uhanalaisia . Näin ovat joidenkin lajien kannat ehtineet eriytyä alalajicasolle: esim. Jääkauden jälkeiset merija järvivaiheiden vuorotteluc loivat mahdollisuuksia monille vesieliöille asuttaa Suomen järviä, joihin ne siteen jäivät eristyksiin. Oletetaan , että " pohjan-" ja '' etelänkeltavästäräkit '' olisivat erilaistuneet alalajeiksi tänä aikana , edellinen jäätikön kaakkois, jälkimmäinen lounaispuolella. Kotoperäinen pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) lienee jäänyt eristyksiin Jäämeren lauhoista jääkauden jälkeen . Tunnetuin metsäkanalintujen risteymä on teerikukon ja koppelon hedelmänä syntynyt korpimetso . Taksonomin , eliökunnan luokittelijan , harminkappaleita ovat siikapopulaatiot, Jotsta ei tarkkaan tiedetä , mitä ne ovat: eri lajeja , alalajeja vai jotakin muuta. Suvuttoman lisääntymisen johdosta tietyn alueen voikukat voivat olla kaikki samaakin alkuperää . SUOMEN LUO TO ) 1824 1 » l Geologisessa lähihistoriassam me varmaankin jääkaudet ovat tehokkaimmin eristäneet aiemmin yhtenäisiä Euroopan eliökancoja . Samoin ovat voineet lajiucua kirjoja sepelsieppo , jocka yhä edel leen kapealla yhteisellä esiincymisalueellaan risteytyvät keskenään , vaikka ovatkin eri lajeja . " loihin . Jälleen kohdatessaan populaatiot voivat olla riittävästi erilaistuneita, jolloin ne eivät enää risteyd y vaan säilyvät erillisinä , tai sitten ne risteytyvät
Darwinin käsitys , että täydellinen sarja kytkisi eri lajit yhteen, on epäilyksettä virheellinen nykyhetken kuvaus peippo ja järripeippo ovat samaa juurta, mutta niiden väliltä ei löydy välimuotojen ketjua . Joka tapauksessa enin osa kaikkina aikoina eläneistä lajeista on sammunut. Lajien muodostumisesta vallitsee kaksi vastakkaista näkemystä, joiden edustajat kiistelevät keskenään ankarastikin . Yksittäisiin kromosomeihin liittyvät muutokset saattavat olla tärkeämpiä lajien syntyvaiheissa. Darwin ja useimmat nykyaikaisen evoluutioteorian kehittäjät ovat pitäneet lajiutumista vähittäisenä tapahtumana: ''luonto ei tee hyppäyksiä''. Kasvien luokittelijoiden kiusankappaleisiin kuuluvat eräät pajut, jotka ilmeisesti ehtivät Jääkauden maantieteellisen eristyksen aikana eriytyä varsin pitkälle (niitä pidetään yleensä lajeina) , mutta jotka nyt kohdatessaan risteytyvät vapaasti ja synnyttävät runsaasti muuntelevia pajukkoja. Sukupuutossa ei ole mitään lajin "vanhenemiseen " liittyvää mysteeriä . Kromosomiston kaksinkertaistamisen periaatetta (alloploidia) sovelletaan myös kasvinjalostuksessa (esim. pubescens ja G. uhkaa sukupuutto. Kambrikaudelta nykypäiviin on kulunut noi.n 500 miljoonaa vuotta, ja tämän ajanjakson kuluessa arvellaan eläneen noin 500 mil joonaa lajia , joskaan arvio ei ole kovin täsmällinen. ÄKKIHYPPÄYKSIÄ. Varsin harvinainen tilanne evoluution ollessa kyseessä. ruisvehnä) . Koska strategia liittyy lajin yksilöiden eri piirteiden ja ominaisuuksien kokonaisuuteen , huonoa strateigaa e1 vaihdeta kuin likaista paitaa. Vaihtoehtoisen käsityksen mukaan muutokset olisivat yleensä mitättömiä , mutta joskus, lähinnä otollisissa tilanteissa pienissä ääreispopulaatioissa , muutokset saattavat olla evolutiivisesti katsoen rajuja ja johtaa verraten lyhyessä ajassa uuden lajin syntyyn. pikkulajien muodostamia ryhmiä, joiden erottaminen vaatii usein melkoista asiantuntemusta (esim. Erityisen pahaa jälkeä on aiheutettu valtamerten saareen omalaatuiselle kasvija eläinlajistolle . Sukupuutto kuuluu siis ennen pitkää kaikkien kehityslinjojen päätteeksi. campesuis) "syö" risteytymällä perämerenmarunaa tieltään; tällä hetkellä puhtaita perämerenmarunapopulaatioita on vain ulkosaariston saarilla. Monia muitakin syitä voi luetella , mutta ytimenä on laJln strategian jääminen ympäristön muuttumisen takia riittämättömäksi . apomiksi): kunkin kasviyksilön jälkeläiset ovat lisääntymismielessä erillään muista yksilöistä. Monien lähilajien kromosomiluvut ovat kuitenkin samoja , joten yleissäännöstä ei ole kysymys. speciosa) risteymänä . Kasvien pikkulajeihin verrattavia ovat lisääntymistavaltaan ja muuntelultaan eräät kärsäkkäät , jotka hyönteistieteilijä kuitenkin yleensä nimeää roduiksi pikkulaJm siiasta. Kun ympäristö muuttuu siten, että lajin strategia ei tuota riittävästi keskimäärin yhtä lisääntyvää jälkeläistä yhtä vanhempaisyksilöä kohden on laji tuomittu häviämään . Kulttuurin seuralaisena levinnyt ketomaruna (A. Lajiutuminen olisi siis luonteeltaan hyppäyksellistä ja erilaatuista kuin tavanomaisen luonnonvalinnan aiheuttama ominaisuuksien vähittäinen muuttuminen . Kotoperäisten lajien strategian on määrännyt elämä eristyneellä saarella, jolla yleensä ei ole elänyt esimerkiksi nisäkäsperoja . Etäisten saanen lajista on yleensä kotoperäistä . Esim. Toisilta alueilta saattaa levitä ekologisesti samankaltainen , mutta tehokkaampi kilpailija . vsk.. Ilmastonmuutokset esimerkiksi vuortenpoimuttumisien tai jääkausien aikana merkitsevät monasti joidenkin kehityslinjojen sammumista. Tämä on aivan luonnollista, koska yhteinen kantamuoto on elänyt menneisyydessä. Lajiutuminen on tapahtunut luonnossa itsenäisesti eri alueilla , ja se voidaan myös kokeellisesti toistaa. SUKUPUUTTO Lajiutumisen kääntöpuoli on lajien sammuminen, sukupuutto. Lajinmuodostusta koskeva kiista muistuttaa siitä, että evoluutioteoria ei ole valmis, vaan kehittyy tiedon määrän kasvaessa. Luonnon loputonta monimuotoisuutta ajatellen tuntuukin pöyhkeilyltä kuvitella , että saavuttamamme tieto olisi täydellistä ja virheetöntä. Mannerliikuntojen yhteydessä tapahtuu syvällisiä muutoksia . D SUOMEN LUONTO ) 1824 1. kevätleinikeissä, poimulehdissä, voikukissa ja keltanoissa). Pienet muutokset kasautu8 vat luonnonvalinnassa aikojen kuluessa , ja lopulta voidaan todeta uuden lajin syntyneen. Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset ovat nykyisin kuitenkin niin rajuja , että pääteasemalle saapujia on , luontaiseen vauhtiin verrattuna paljon enemmän . Kahden kasvilajin yksilöiden risteytyminen voi tuottaa uuden lajin , mikäli kromosomiluku sattuu samalla kaksinkertaistumaan. Monenlaiset muutokset voivat aiheuttaa lajin sammumisen . Valtameren saanen kasvien ei ole tarvinnut välittää laiduntavista nisäkkäistä , ja tästä syystä onkin syntynyt suuria tuhoja , kun vuohet ja muut laiduntajat ovat kerran päässeet valloilleen. Joissakin tapauksissa (harvemmin eläinkunnassa) lajiutumisen tiedetään voivan tapahtua äkillisestikin. Tämä myös helpottaa ja nopeuttaa maantieteellistä eriytymistä. Kasvikunnassa suvuton lisääntyminen on tavallista (ns. Karhea pillike (Galeopsis tetrahit) on syntynyt karvapillikkeen ja kirjavan pillikkeen (G. Erityisesti sellaisissa kasviryhmissä , joissa siemen kehittyy ilman hedelmöitystä, on syntynyt ns. Yksittäiset geenimuutokset ja kromosomiston uudelleenjärjestäytymiset vo1s1vat tarjota perustan nopeaan lajiutumiseen myös eläinkunnassa. Darwin piti lajien välisiä eroja mielivaltaisina: tutkija piirtää rajan muunnosten liukuvaan sarjaan. Strategiaan ei ole siis kuulunut paeta vihollisia , eikä levitä kauas mutta mikäpä olisi helpompi saalis ihmisen tai ihmisen mukanaan kuljettamien seuralaislajien (kissat, koirat , rotat , siat jne.) pyydystää kuin lentokyvytön ja kesy valtameren saaren lintu
metsälaidunnus on lopl?unut. SUOMEN LUONTO ) / 82 41 v,k Hyvät vertailuaineistot ovat nykyaikana kullan arvoisia , onhan yhä tärkeämmäksi ongelmaksi nousemassa luonnon muutosten täsmällinen havainnointi. Tavoitteena oli vertaaminen Palmgrenin aineistoon sekä päästä näin pohtimaan linnustomuutoksia kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana . Föglö, Ulversö. Pontus Palmgrenin lintulaskennat Ahvenanmaalla 1920-luvun lopulla kuuluvat perusteellisuudessaan kansainvälisen kirjallisuuden klassikoihin . karian talvirehun keruu sekä hakamaiden käyttö ovat varhemmtn muullaneet suuresu maaseutu maisemaa ja siten vaiku11aneet myös linnustoon . Ainoa poikkeus tähän on hiiripöllö , Ahvenanmaalla luulta9. Saaristossa tapaa paikoin vieläkin metsälaidunnusta, joka pääsaarelta on loppunut jo kokonaan. LAJISTON MUUTOKSET Sekä 20-luvun lopulla että 70luvun puolivälissä Ahvenanmaalla on retkeilty niin paljon , että saaren pesimälinnusto on molemmilta ajoilta sangen tarkoin tiedossa . mahdollisimman monella Palmgrenin kartalle merkitsemistä 20-luvun laskenta-alueista sekä käveltiin runsaat 170 km laskentalinjaa. Linnusto muuttuu niin hitaasti, ettei sitä valpaskaan lintuharrastaja hevin huomaa, saattaapa vain muistella, että ennen oli muuttohaukkoja joka toisella suolla ja valkoselkätikkoja useammassa haavikossa kuin tänä päivänä. Tutkija Yrjö Haita on kollegojensa kanssa selvittänyt Ahvenanmaan linnuston tilaa 1970-luvun puolivälissä ja verrannut tuloksiaan Palmgrenin aineistoon. Tuntemukset ja vaikutelmat ovat liian epämääräisiä arviointiperusteita . Linjan pääsaralle eli 25 m havainnoitsijan sivuille ulottuvalle vyöhykkeelle osuneet biotoopit kuvattiin , ja koottiin näin aineistoa biotooppikohtaiseen vertailuun. Professori Pontus Palmgren suoritti Ahvenanmaalla vuosina 1926 ja 1927 laajoja lintulaskentoja . Mielenkiintoista on, että Ahvenanmaan tulokaslajien tiedetään runsastuneen viime vuosikymmeninä myös Manner-Suomen eteläosissa. Täsmällisemmän näkymän linnuston muuttumiseen tarjoavat vuosikymmenten mittaan samoilla alueilla toistetut lintulaskennat. Laskennat kattavat kaikki tärkeimmät elinympäristöt (biotoopit) , aineisto on suun, Ja laskentamenetelmät on harkittu ja kuvattu tarkoin . Tässä kuitenkin ilmeni eräs Pontus Palmgrenin täsmällisen havainnoinnin etu : hän kuvasi käyttämänsä laskentamenetelmän tarkoin , joten vertailu nykypäivän laskentojen tuloksiin käy päinsä. Laskentamenetelmät ovat 20-luvun jälkeen muuttuneet. YrjöHaila Maiseman muutokset näkyvät Ahvenanmaan linnustossa Vaikka luonnon muuttaminen on yleensä voimaperäistynyt, se on sam_aan aikaan joillakin alueilla myös keventynyt ; mm . Uusien tulokkaiden ilmaantuminen on kehityksen hallitseva piirre : Palmgrenin aineistosta puuttuvia maalintulajeja havaittiin 70-luvulla 18 , näistä 8 kaikesta päättäen asemansa vakiinnuttaneina pesimälintuina. Vain kaksi muuttoja tuulihaukka sen sijaan oli hävinnyt. Laskentojen aikana käytiin mm . Kesällä 1975 Ahvenanmaalla laskettiin maalinnustoa laajasti . Metsäla,dunnus_
Näidenkin kannat ovat vahvistuneet eteläisessä Manner-Suomessa, mutta m yös maankohoaminen tihentää koko ajan saariketjua mantereen ja Ahvenanmaan välillä: esimerkiksi röyhtötiaisen tiedetään levinneen Ahvenanmaalle saari saarelra idästä käsin . Laskentamenetelmien erojen perusteella pääreltiin , että 20-luvun arviot ovat nykyisiin verrartuna todennäköisesti alhaisempia mm . Palmgren suormi 20luvulla tutkimuksensa biotoopeittain. Lintujen uudisasutus Ahvenanmaalla on siis selvästi yhteydessä samojen lajien kannanvaihteluihin laajemmalla alueella. 10 vam täysin tilapäinen pesijä voimakkaan hiiripöllövaelluksen jälkeen kesällä 1977 löytyi poikue Föglön saaristokunnasta. Siksi myös vertailuun on käytettävä biotooppilaskentoja . v,k .. Jokaisessa yhteisössähän on runsaasti harvinaisia lajeja , jotka tulevat mukaan aineistoon sitä todennäsuo MEN LUONTO ) / 82 41. Siinä näkyvät selvästi sekä laidunnuksen enä talvirehun niiton jälje1. Finnström, Ottböle. Alla on umpeutunut tiheikkö muutaman kymmenen vuoden ikäistä saarni-kuusi -taimikkoa. Suurempi ongelm a on arvioida vakinaisen lajiston kannanmuutoksia. osa 20-luvun laskennoista suoritettiin iltapäivällä ja laskennat ulottuivat heinäkuulle saakka . Keskellä on nykyinen "lehtoniitty ". LINTUKANTOJEN MUUTOKSET Uusien lajien saapuminen tai entisten häviäminen on helppo havaita. Jotta ero ei vääristäisi päätelmiä, korotettiin Palmgrenin tiheysarvioira 50 % tällainen " konservam vmen '' varovaisuus on usein ekologisissa vertailuissa tarpeen , jotta ei kuvitelraisi todellisiksi laskentamenetelmien erilaisuudesta johtuvia eroja. Metsäbiotooppien lajimääräeroista ei voi tehdä suoraan johtopäätöksiä, koska näytteen koko vaikuttaa siihen ratkaisevasti . Sama pätee kadonneisiin lajeihin : sekä tuulihaukka että etenkin muuttohaukka ovar harvinaistuneet kaikkialla Suomessa. Siinä laidunnus jatkuu, muna niitto on loppunut , ja pensasto tihenee. Nykyisin lasketaan vain aamuisin ja vain parhaana pesimäaikana. Muutamat Ahvenanmaan tulokaslajeista ylittävät vain harvoin laajoja vesialueita lehtopöllö, harmaapäätikka ja töyhtöriainen. Sama paikka, kolme kehitysvaihena. Ylinnä on lehtoniiny 1920-luvulla
Finnström , Emkarby. 11. Tiheysarvioissa on huomattavia eroja. Ennen laidunnettiin jokseenkin kaikissa maakunnan metsissä. SUOMENLUO TOl / 8241 vsk. BIOTOOPIT MUUTTUNEET Uudesssa laskennassa pyrittiin luonnollisesti tarkoin samaan biotooppijaotteluun kuin vanhassa aineistossa. köisemmin mitä suurempi näyte tutkitaan . Pensaikkoja suosivat lajit ovat enentyneet etenkin kuusikkoisissa metsissä ja lehtoniityillä. Ahvenanmaan metsissä on runsaasti luhistuvia ja lahoavia aitoja, karuja mäntymetsiä myöten . Kuusta suosivat lajit ovat runsastuneet huomattavasti lehtometsässä, mutta pysyneet entisellään kuusivaltaisissa metsissä. pajulintu, mustarastas, punakylkirastas , mustapääkerttu ja lehtokerttu . Etenkin kangasmetsien ja lehtoniityn lajiston rikastuminen on kuitenkin todellista. Kuusimetsien lajeja ovat mm . Eri biotooppien väliset erot ovat vertailun luotettavuuden kannalta rohkaisevia, sillä pelkästään laskentamenetelmien erilaisuudesta johtuvat erot ilmenisivät toki kaikkialla biotoopeilla suunnilleen yhtä suurina. Vähäisempiä muutokset ovat niillä metsätyypeillä, joilla 20-luvullakin kasvoi runsas pensaskasvillisuus. Lemland, Herrö . Tämä oli mahdollista , koska jo 20-luvulla oli käytössä Lehtojen kultruuritaustasta kertovat latvusten keruun haaroittamat vanhat lehtipuut. Lukuunottamatta lehtomaista sekametsää 70-luvun lintumäärät ovat korkeampia , joissakin tapauksissa yli kaksinkertaisia. Punarinnan tiheys on lehdoissa kaksinkertaistunut ja tiltaltti , joka ennen puuttui lehdoista täysin , on nykyisin miltei yhtä runsas kuin punarinta . punarinta, laulurastas , tiltaltti ja hippiäinen , tiheän pensaskerroksen asukkeja mm . Lajikohtainen vertailu selventää yhä eroja. Pesimäympäristönsä perusteella lajistosta muodostettiin kuusta suosivien lajien sekä pensoittumista suos1v1en lajien ryhmät. Kuvaavia esimerkkejä ovat punarinta ja tiltaltti . Kuusimetsissä sen sijaan molempien lajien tiheys on sama kuin 20-luvulla
Oikeanpuoleinen sarake osoittaa tiheyden suhteellisen muu toksen . Luonnon muuttaminen on selvästi voimaperäistynyt tätähän merkitsevät avohakkuut ja peltojen raivaukset. neet. Yleiset varpuslinnut ovat nykyisin suhteellisesti suurempi osa Ahvenanmaan pesimälinnustoa kuin 50 vuotta sitten. Koska biotoopit ovat siis samoja, on tutkittava , onko biotoopeille itselleen tapahtunut jotakin . Petolinnut ovat huvenneet myrkkyihin ja vainoon , rikkoja on vähentänyt lahopuiden perkaaminen metsistä jne . Alvar Palmgrenin kasvitieteellisistä tutkimuksista vuosisadan alussa . sekamersä 35 45 653 652 1.0 Lehto 38 43 516 827 1.6 Lehtoniitty 27 37 285 798 2.8 Haka 32 32 519 633 1.2 Taulukossa vasemmalla on yhdeksän ympäristön pesimälinnuston lajimäärä Ahvenanmaalla vuosina 192627 ia 1975. Ahvenanmaan laskenta-ai neistossa verrattiin erikseen muiden kuin varpuslintujen kantojen kehitystä . Vaikuttaa siltä , että linnuston kannalta metsäluonnon muokkaus kokonaisuudessaan on keventynyt , mistä ilmentymänä on pensaikkojen ja metsänreunojen , siis reunavaikutusten , lisääntyminen . Vertailu osoitti , että ei-varpuslintujen tiheys on useimmilla biotoopeilla alentunut. Tiedot Ahvenanmaan metsien muutoksista siis tukevat laskentatulosten synnyttämää käsitystä , että nimenomaan metsien pensaskerroksen tuuhettuminen on aiheuttanut useiden varpuslintujen runsastumisen . Kehityssuunta voi siis muuttua . LUONNON MUOKKAAMISEN VAIHE Palatkaamme vielä hetkeksi biotooppimuutoksiin . Linnustoa eniten muuttanut tekijä on kaikesta päättäen karjan metsälaidunnuksen loppuminen, joka on eheyttänyt havumetsien pensaskerroksen sekä metsittänyt kyliä ympäröivät hakamaat ja leh tonmyt. Jos metsätalous vallitsevan kehityksen mukaisesti yhä voimaperäistyy , se varmasti yksipuolistaa ympäristöä . valokuvien avulla . Metsälaidunnus, karjan talvirehun keruu lehdoista ja lehtoniityiltä sekä hakamaiden käyttö ovat toki ennen muuttaneet maaseutumaisemaa erittäin voimakkaasti ja tuntuneet myös linnustossa. Tämä on tärkeä havainto. On vaikea kuvitella virheellisempää johtopäätöstä. Biotooppeja muuttaneilla tekijöillä on yksi yleispiirre: Ne ovat lisääntyvästi pirstoneet alkuperäi siä luonnonbiotooppeja hävittäen laajoja yhtenäisiä alueita . Tekijät , jotka kasvattavat linnuston keskitiheyksiä, voivat samanaikaisesti vaarantaa joidenkin toisten lajien elinmahdollisuuksia. Ahvenanmaan metsiä ovat muuttaneet etenkin karjan metsälaidunnuksen loppuminen , metsätalouden tehostuminen sekä peltojen raivaaminen . , sk. Muutoksia on tapahtunut samanaikaisesti kaikkien biotooppien rakenteessa . Indeksistä näemme, että esim . Mutta tämä ei selitä alueellisia kannanmuutoksia. Lehtomainen sekametsä on ainoa , jolla lintutiheyden ei havaittu kasvaneen , mutta se on myös raketeel taan muuttunut vähiten. kalliomänniköillä pesivien lintujen parimäärä on lähes kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa. Keskimmäinen sarake ilmaisee pesivien lintujen parimäärän neliökilometrillä. Kyse on itse asiassa sangen ristiriitaisista kehityssuunmsta . Luonnonsuojelun kannalta tähän johtopäätökseen saattaa kuitenkin jälleen liittyä harha . Muutoksia on jäljitetty eri lähteistä , mm. Erityisen selvästi kehityssuunta ilmenee verrattaessa lajiryhmän osuutta koko linnustosta . Voi odottaa, että tästä seuraisi yhtenäisiä biotooppeja vaativien laj ien väheneminen. Tätä yleisnäkemystä tukevat myös biotooppikohtaiset tiheysmuutokset . nykyinen metsätyyppiluokittelu , ja erityisesti koska Palmgren määritteli tarkoin biotoopit mm . Mutta kokonaiskuva on se lvä: Useiden lajien väheneminen on tosiasia , johon on kiinnitettävä suurta huomiota . Esimerkiksi useissa KeskiEuroopan maissa lintutieteilijät ovat päätelleet, että ihminen on SUOMEN LUONTO \ / 82 4 1. Nämä lajit ovat biotooppivaatimuksiltaan erikoistuneem pia kuin varpuslinnut ja siten myös joustamattomampia ympäristön muuttumiseen ainakin keskimäärin . Yksittäisten lajien kohdalla on tietenkin tarkoin eriteltävä juuri ne tekijät, jotka ovat kannan alenemisen taustana . Tietyn paikan kasvipeitteen muuttaminen tyystin ku ten metsän hakkaaminen aukeaksi johtaa linnustonkin täydelli seen vaihtumiseen sillä paikalla . Juuri tästä on Ahvenanmaalla kyse . Lehtomaisissa sekametsissä pesivien lintu jen parimäärä on puolestaan pysynyt ennallaan. Mutta saman aikaisesti metsälaidunnus on loppunut , mikä puolestaan vähentää metsäluonnon kulutusta. Luonnonsuojelussa ei olla kiinnostuneita keskimääräisistä vaan uhanalaisista linnuista. Äärimmäisenä tämä asetelma ilmenee kaupungeissa: pulujen, varpusten ja tervapääskyjen run saus tuskin korvaa luonnonbiotooppeja vaativien lajien häviämistä . Jo käynnit Palmgrenin vanhoille tutkimusalueille osoittivat , että Ahvenanmaan biotoopit ovat todella muuttuneet 20-luvun jälkeen huomattavasti: tutkituista 22 :sta 20-luvun näytealueesta vain kaksi oli säilynyt suunnilleen ennallaan . Toisin on laita, jos metsien rakenne on muuttunut järjestelmällisesti. VÄHENTYNEET LAJIT Onko puhe luonnonsuojelusta lopetettava, kun Ahvenanmaan linnuston keskitiheydet ovat kasva12 Lajimäärä Tiheys Tiheyden 192627 1975 1926-27 1975 muutos Kalliomännikkö 23 22 51 124 2.4 Hakattu metsä 29 29 132 267 2.0 Havusekamecsä 18 39 164 333 2.0 Kuusimetsä (OMT) 24 39 225 390 1.7 Lehtokorpi 26 28 238 552 2.3 Lehtom
Tämä on varmasti yhteydessä viljelymenetelmien muutoksiin , jotka ovat suurentaneet yhtenäisiä peltoaukioita, hävittäneet pientareet ja yksipuolistaneet peltoyhteisön rakennetta . Fennica 17, 159. Töyhtötiainen on levinnyt Ahvenanmaalle saari saarelta idästä päin . 1979. 1936. Järvinen j, R. Väisänen . Ornis Scandinavica 10, 4855 . A. A . 13. Ann. . 1980. Zoo/. Zoo/. Effects of chwging forest s1ruc1ure on longterm trends in bird popul,tions in SW Fin1,nd . Sama piirre ilmenee itse asiassa Ahvenanmaan viljelymailla. Väisänen . Väisänen . Töyhtötiainen on runsastunut Ahvenanmaan lisäksi myös muualla Etelä-Suomessa. Sama koskee varmasti koko eteläistä Suomea. Effect of mainland popul,1ion chwges on thc cerresuial bird fauna of a nonhcrn is1,nd. frnnici 16 , 23-27 . 1979. Järvinen ja R. H,il, , Y., . Väisänen. Acta Zoo/. aiemmin lisännyt ympäristön monipuolisuutta ja linnuston elinmahdollisuuksia , mutta nykyisin kehityksen pääsuunta on selvästi metsäluonnon köyhtyminen ja myös linnuston yksipuolistuminen . H.il,, Y., . D ARTIKKELIN LÄHTEET 1920-luvun laskennat Palmgren , P,_ 1930. A. Habitat disuibution and specics associations of 1,nd bird popul,tions on the Aland ls1,nds, SW Finl,nd . Fennica 7, 1-2 18. 1970-luvun laskennat H,ila , Yl. P, lmgren P. samansuuntaisena. hävinneet lajit: muuttohaukka tuulihaukka Samat lajit ovat hävinneet myös MannerSuomesta. Uber die Vogelfauna der Bmnengewässer Al,nds. Uber die Vogelfaun• des Kulturgeländes Abnds. Ann. Mutta tähänhän myös luonnonsuojelijoilla on sanansa sanottavanaan toivottavasti. Järvinen j, R. H,ila, Y., . Petolinnut ovat huvenneet myrkkyihin ja vainoon; Ahvenanmaalta tuulihaukka on kadonnut kokonaan. Vertailu 20-luvun aineistoon osoittaa, että viljelymaiden valtalaji kiuru on nykyisin vielä vallitsevampi kuin aikaisemmin , kun taas pensaikkokumpareiden ja pellonreunojen hakamaiden linnut kuten kivitasku ovat harvinaistuneet. Järvinen ja R. Long-ccrm changes in ihc bird community of farmland in Al,nd , SW Finl,nd . A. Ornis Scandinavica 11 , 1222 . Voimme siis päätellä , että Ahvenanmaan metsälinnuston runsastuminen on väliaikaista mikäli metsätalouden kehitys jatkuu SUOMEN LUONTO ~/ 82 41 vsk Tulokaslajit Ahvenanmaalla vakinaiset: harmaapäätikka kuhan keittäjä töyhtötiainen satakieli luhtakerctunen idänuunilimu pikkusieppo puna varpunen satunnaisesti havaitut: harmaahaikara kaulushaikara ruskosuohaukka mustapyrstökuiri suosirri lehtopöllö hiiripöllö pensassirkkalintu viitakerctunen tikli Lajit ovat hiiripöllöä lukuunottamatta lisääntyneet myös Manner-Suomessa. frnnici 17, 87-106. Acra Zoo/. 1935. 1980. P,Jmg_ren, P. Ornis Fennica 12, 4-22 . Quanciia1ive Uncersuchungen uber die Vogelfauna m den Wäldern Siidfmnlands m1t besonderer Berilcksichtigung Alands
Vaikka autolauttaliikenteen on todettu voimakkaasti muuttavan rantojen levävyöhykettä, ei rakko levä ole Turun välisaaristossa näistä muutoksista kärsinyt. Rakkoleväkasvustot näkyvät kuvissa erinomaisesti . Onko syykin sama. 200 metrin korkeudesta. Ilpo Haahtela , Olof Rönnberg ja Juhani Lehto Miksi rakkolevä katoaa. Juhani Lehto. Niinpä rakkolevävyöhykkeenkin on todettu kaventuneen alareunastaan eli rakkolevä kasvaa nyt usein vain kahden metrin syvyyteen saakka. Mikä on vienyt rakkolevän ja palaako se vielä joskus takaisin entisille rannoilleen, pohtivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat lisensiaatti Ilpo Haahtela, fil.tri Olof Rönnberg ja luonnontiet.kand. Sinisimpukka, merirokko ja levärupi ovatkin nyt runsaampia kuin vuosikymmen sitten. Nämä ja useat myös runsastuneet rihmamaiset' levät elävät mm . Tuekimukseen liittyy sekä kenttätutkimuksia että laboratoriokokeita. Hyvin rehevä rihmalesuo MEN LUONTO ) / 82 41. Muutamia yksittäisiä havaintoja kyllä on. Kasvitieteen professori Ernst Häyren totesi jo 1920-luvulla rakkolevän häviämisen Helsingin likaantuneilta satama-alueilta. Koska vielä vuosikymmen pari sitten rakkolevä oli yleinen kaikkialla Saaristomerellä, ei täällä sen paremmin kuin muillakaan merialueilla merkitty muistiin, missä sitä kasvoi ja millaiselta se silloin näytti. Rakkolevä itse on hidaskasvuinen ja saavuttaa Saaristomerellä 45 vuoden iän . Ravinnelisäys parantaa myös vedestä ravintonsa suodattavien eläinten elinoloja. Yhtenäinen rakkolevävyöh yke 14 on nyt vain ulkosaaristossa; täälläkin rakkolevä use in puuttuu suojaisilta rannoilta. Välisaaristossa on enää vain hajanaisia rakkoleväesiintymiä ja niitäkin usein vain alueilla, joilla veden vaihtuminen on hyvin tehokasta, kuten laivareittien läheisillä kallioja kivirannoilla. Turun yliopisto ja Abo Akademi ovat käynnistäneet yhteisen tut'kimushankkeen rakkoleväongelman ratkaisemiseksi. vsk.. Rakkolevän pinnalla elävät eläimet ja kasvit estävät rakkolevää saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. Viime kerralla kerroimme lapintiiran runsastumisesta Saaristomerellä, nyt kerromme rakkolevän, suurimman levälajimme, katoamisesta samalta alueelta . Kun ravinteisuus lisää ntyy , nopeasti kasvavat yksivuotiset rihmamaiset levät kuten vihreä ahdinparta (C/adophora glomerata) ja ruskolevä (Pilaye//a fittoralis) käyttävät rakkolevää paremmin hyväkseen lisääntyneet ravinnevarat. rakkolevää n kiinnittyneinä ja saattavat painaa rakkolevän pohjaan . He kysyvät , miksi näin on käynyt , tuleeko rakkolevä joskus takaisin , ja mitä seurauksia rakkolevän katoamisesta on muulle meriluonnolle . Turun Ruissalon länsiosissa oli selvä rakkolevävyöhyke vielä 1950-luvun alussa, mutta rakkolevä väheni nopeasti tuon vuosikymmenen aikana. Seuraavien kahden kolmen vuoden aikana rakkolevä väheni romahdusma1sest1. Mutta kuinka se vaikuttaa rakkolevän viihtymiseen, onkin jo monimutkaisempi juttu. Lentohavaintoja täydennettiin sekä pintahavainnoin että sukelluksin ja vedenalaisin valokuvin . Rakkolevän katoaminen näyttää johtuvan varsin monesta samanaikaisesti vaikuttavasta seikasta , ja paljon on vielä olettamusten varassa. HÄVIÄMISEEN MONTA SYYTÄ Tutkijaa sen paremmin kuin rannan asukastakaan ei tyydytä tieto , että rakkolevä on hävinnyt. Kalastajat kiinnittivät huomiota rakkolevän vähenemiseen jo 1950-luvulla. Rakkolevän katoamisen perussyystä ollaan yksimielisiä: se on Itämeren rehevöityminen . Veden ravinteiden määrän kasvu johtaa keijuston voim istumiseen ja veden kuultavuuden vähenemiseen: valo ei tunkeudu yhtä syvälle kuin ennen. Vielä 1970-7 3 rakkolevä muodosti selviä ja hyvin kehittyneitä vyöhykkeitä välisaaristossa. Rakkolevän li sääntymiskyky näyttää rehevöityneissäkin vesissä olevan hyvä , mutta kun alkiot eivät löydä kiinnittymisalustaa tai rehevät rihmalevät tukahduttavat ne , rakkoleväkasvusto häviää muutamassa vuodessa. Nyt rakkoleväesiintymien kartoitusta jatketaan Saaristomeren Ahvenanmaan puoleisella osalla ja Selkämerellä, mistä ei ole tietoja rakkolevän taantumisesta . Kesällä 1981 kuvattiin laajat alueet saaristomerta lentokoneesta väridiapositiivifilmille n. Vasta kun väheneminen oli silmiinpistävää, alkoi vat muutkin huolestua: tutkijoille saapui ilmoituksia eri puolilta saanstoa. Itämeri muuttuu koko ajan
SUOMF.N LUONH> \ / 82 41 " k Tässä jutun pikkukonna leväkilkki, joka popsii suihinsa rakkolevää hurjemmin kuin levä ehtii uutta kasvaa. Tässä parin metrin syvyydessä olevassa rinteessä oli ennen runsaasti rakkolevää. Nyt se on kuitenkin hävinnyt kilpailussa, ja kalliota pei11ävät rihmalevät ja sinisimpukat. Myös runkopolyypit , sinisimpukka , merirokko ja levärupi elelevät rakkolevällä . 15. Kuva on Sälskäristä Ahvenanmereltä. yksivuotiset rihmalevät. Kuva on Nauvon Hjonronharusta . Rakkolevän sisällä elää monenmoista pikkuvipeltäjää. Sitä on käytel!y myös puutarhoissa lannoi11eena. Useat rihmamaiset levät , kuten kuvan punalevä , kiinni11yvät rakkolevän pintaan. Tutkijat arvelevat, e11ä Itämeren rehevöityessä rakkolevä on ravinteiden hurmassa vain kasvanut eikä ole lainkaan käyttänyt voimavarojaan leväkilkiltä puolustautumiseen. Kuvan vihreä ahdinparta kilpailee elintilasta monivuotisen rakkolevän kanssa . Rannalle ajautunut rakkolevä on runsasravinteinen kasvualusta monille vaativille merentantakasveille. Kuva on Dragsfjärdin Biskopsöltä . ' ' ' a ' "" g 111..i,c,._,CJ:llll.:,j< Rakkolevän tyypillisintä kasvualustaa on peruskallio. Itämeren rehevöitymisestä hyötyvät mm
rakkolevää. västo voi tukahduttaa isonkin rakkolevän. Leväkilkit välttivät siis ravintoa valitessaan korkeaa fenolipitoisuutta . Rakkolevän on kyllä todettu palanneen joillekin alueille , mutta koska Itämeren puhdistumisesta ei ole merkkejä , ei rakkoleväkannankaan elpymistä voi ainakaan lähitulevaisuudessa luvata . Viime vuosina on leväkilkkejä ollut niin runsaasti, että ne riittäisivät syömään rakkolevää enemmän kuin mitä se kasvaa. Piikkikalat , tokot , simput ja eräät harvinaisemmat pohjakalat saalistavat rakkolevän joukossa. Alkukesällä myös aikuiset leväkilkit syövät mieluummin rihmaleviä kuin rakkolevää. Tai se on vain osatekijänä pitkässä , monivaiheisessa tapahtumasarjassa, jossa rakkolevän häviäminen on monien tekijöiden summa. Entä palaako rakkolevä) Tähän kysymykseen ei toistaiseksi kukaan pysty vastaamaan. Mitä tapahtuu , kun rakkolevä häviää. kartan peitepiirros) , pohjan laam , rakkolevän esiintyminen tai puuccuminen , viime vuosina tapahmneet selvät muucokset (kuten rakkolevän väheneminen, häviäminen tai paluu), onko rihmaleviä huomaccavan mnsaasti , onko hauen ja ahvenen runsaus muutmnuc. Rakkoleväkasvustoissa elää merenrantojemme runsaslukuisin ja monimuotoisin eliöyhteisö . Koivusta on todettu korkea typpipitoisuus silloin kun fenoleita on vähän ja päinvastoin. Seuraavana vuonna tuho oli levinnyt läntiselle Suomenlahdelle. Rakkolevän väheneminen on vain yksi ja melko pieni, joskin omalta kannaltamme hyvi n tuntuva muutos Itämeren monivaiheisessa historiassa. Näidenkin vähenemisen syyksi on Saaristo merellä epäilty rakkolevän katoamista. Monet muut tekijät voivat jouduttaa rakkolevät häviämistä rehevöityneistä vesistä . Jos meri jäätyy veden ollessa alhaalla , jäät repivät rakkolevän Ja keväällä on vain tyngät jäljellä . Leväkilkki elää myös inonaisella rakkolevällä, mutta verraten harvalukuisena. Kasvit käyttävät tuholaisia vastaan kemiallisia torjuntakeinoja, mm. Useiden kasvilajien ja kymmenien selkärangattomien eläinlajien lisäksi monet kalat kuuluvat rakkoleväkasvustojen asu1a1mistoon. LEV ÄKILKKI HYÖKKÄÄ Uusi yllätys rakkoleväongelmassa koettiin Saaristomerellä 1979: leväkilkkejä oli hyvin runsaasti ja ne olivat syöneet hyvin paljon rakkolevää. Kun kilkkejä on vähän, ne syövät selvästi vähemmän kuin mitä rakkolevä samanaikaisesti kasvaa. lrtolevien fenolipitoisuudet olivatkin selvästi korkeampia kuin pohjaan kiinnittyneiden . (921) 356 491. Onneksi kaikki rakkolevä ei ole tuhoutunut . Selitys pätee ehkä vain osaan rakkolevän katoamisista . Leväkilkki (Jdotea balchica) on siirojen lahkoon kuuluva äyriäinen, joka syö aikuisena mm. Sama on hilJattatn todettu Yhdysvalloissa eräästä toisesra rakkolevää syövästä eläimestä! OLETTAMUKSIA Tämä päättelyketju perustu u paljolti olettamuksiin, mutta vo1s1 toisaalta selittää rakkolevän katoamista. Näillä kasveilla täytyi siis olla eroja. Tältä pohjalta lähdimme selvittämään myös rakkolevän puolustustautumiskeinoja. Jos suoja-aineiden määrä jostakin syystä vähenee , kasvia syödään innokkaammin ja päinvastom. Kokeisiin tarvitaan vertailumateriaaliksi levää paikoista , missä se säilyy rehevänä vuodesta toiseen. Havainnot pyydämme coimiccamaan osoicceella FT Olof Rönnberg, Institutionen för biologi, Abo Akademi, 20500 Åbo 50, puh. Sen puolustuskyky on heikentynyt ja samanaikainen leväkilkin runsastuminen on käynyt sille kohtalokkaaksi. Leväkilkin nuoruusvaiheet elävät ahdinparralla ja muilla rihmamaisilla levillä , ja kun ahdinpartaa on ollut runsaasti, ovat leväkilkitkirr runsastuneet . Rakkolevälle on saattanut käydä näin Itämeren ravinteisuuden kasvaessa. Kun rakkolevä katoaa, ei merenpohja suinkaan jää autioksi. RAKKOLEVÄ PUOLUSTAUTUU Maakasvien osalta tunnetaan jo melko hyvin niitä syövien selkärangattomien aiheuttamat tuhot ja kasvien puolustautumismahdollisuudet. (921) 335 133 1356 tai FL Ilpo Haahtela, Biologinen museo, Neitsytpolku, 20810 Turku 81, puh. Se muistuttaa su uresti Perämeren rantavyöhykettä , missä ei ainakaan vuosituhansiin ole kasvanut rakkolevää alhaisen suolapitoisuuden vuoksi . Kokeissa leväkilkit söivät selvästi mieluummin aallokkoisilla paikoilla pohjaan kiinnittyneenä kasvanutta rakkolevää kuin lahdenpohjien irtorakkolevää . Kun tiedetään, paljonko leväkilkki syö ja paljonko kilkkejä on, voidaan laskea ravinnonkulutus . Rihmalevät valtaavat pohjan kauttaaltaan, mutta joukkoon mahtuu isompiakin kasveja kuten jouhilevää (Chorda filum) ja irtokivipohjalla myös vitoja. Rakkolevän ei tiedetä koskaan puuttuneen niin laajalta alueelta kuin nyt. Ilmoiccakaa myös nimenne, osoicceenne ja puhelinnumeronne. Muutos ei siten voine olla kannan luontaista vaihtelua. Merkitkää muistiin päivämäärä, havaintopaikan tarkka sijainti (esim . Tällainen ranta näyttää paitsi rehevöityneeltä, m yös enemmän järven kuin meren rannalta. Paljon on tutkittu esim. Saaristomeren pehmeäpohjaisissa lahdissa on hyvin voivaa pohjasta irronnutta rakkolevää. tunturikoivun ja sitä syövän tunrurimittarin toukan välisiä suhteita. Loppukesällä ja syksyllä leväkilkit siirtyvät syvemmälle rakkolevävyöhykkeeseen ja syövät silloin mieluiten rakkolevää. Kun ravinteita on runsaasti saatavilla, kasvi käyttää voimavaransa kasvuun ja laiminlyö puolustuksen. fenoleita, jotka tekevät kasvista pahanmakuista syö16 tavaa. PALAAKO RAKKOLEV Ä JOSKUS. Vesirajan tuntumassa kasvavassa rihmaleväkasvustossa laiduntavat nuoret leväkilkit ja syovat ahdinparran ohella myös piileviä. SUOMEN LUONTO ~/ 82 41 vsk.. D Tiedustelu Kerrokaa meille rakkolevähavainnoistanne! Erityisen tervetulleita ovat tiedot Saaristomeren pohjoisosista, Selkämerelcä ja Ahvenanmaalca. Lauhkeat talvet, joita oli kolme 1970-luvun puolivälissä, ovat edullisia rihmalevien nopealle kasvulle keväällä. Ahven ja hauki ovat kuitenkin rakkolevävyöhykkeen näkyvimmät kalat
Niissä linnut kököttävät oksalla kuvan etualalla, taustana on salomaisema , jossa näkyy ihmiskäden lempeä kosketus ; heinälato , aita rai venevaja. Heidän töistään lintuprofessorimme Lars von Haartman onkin sanonut : "Juhla-asuisen heinäsorsakoiraan niskan kiiltävä vihreys v. Luultavasti tämän vuoksi Karppasen töistä puuttuu omaperäisyys, vaikka ne ovatkin oppi-isän töitä heleämpiä. Puhtaimmillaan Ferdinandin vaikutus Karppasen taiteeseen näkyy urpiaisia, taviokuurnia, tilhiä tai punatulkkuja esittävissä maalauksissa. Aidolla metsästäjällä ja luonnonharrastajalla on yhteistä tosi eläinrakkaus. SUOMEN LUONTO ) /82 4 1. Rohkeasti, taidesuunnista piittaamatta nämä taiteilijanalut erikoistuivat kuvaamaan lintuja. Sillä aikaa kun historian tunnilla Caesar tunkeutui Galliaan, Liljefors lähti valloituksilleen kotikaupunkinsa ympäristöön. Olemuksen tajuaminen on ratkaisevaa: hämärässä ja vilaukselta kokenut lintuharrastaja tunnistaa lajin , joka on aloittelijalle haaste parhaissakin olosuhteissa. Monille muille tämä rakkaus on jatkuvasti vaikea käsittää ; he saattavat sen myöntää mutta harvoin siili ymmärtävät. Luonnonmukaisuuteen pyrkiessäänkin hänellä oli kyky ilmentää lintujen "runollista" kauneutta, mikä on aivan muuta kuin pelkän höyhenpuvun jäljentäminen. , sk. Elleniuksen kirjasta saa sen käsityksen , että koulunkäynti ei enty1sesti kiehtonut Liljeforsia. Laadun merkki lienee kuitenkin sisältö , rakenteen ohella lintujen olemuksen vangitseminen , jonka yksityiskohdat helposti sumentavat näkyvistä. Niin tarkkoja kuin ne ovatkin, niissä ei ole Liljeforsin viehkeyttä ja ilmavuutta, valon ja liikkeiden leikkiä. Wrightin taiteellinen perillinen ja hän maalasi wrightiläisyyden hengessä kotipaikkakunnallaan Haminanlahdessa yhtäjaksoisesti yli 60 vuotta. TARKKUUS EI RIITÄ TAITEEKSI Eteväksi lintumaalariksi tullaan omakohtaisten luonnonelämysten avulla . LINTUKUVIA TIETEEN TARPEISIIN Yleisön mieleen iskostunut 01kea'' lintukuva on palvellut ensisijassa tieteellisiä (usein taksonomisia) eikä taiteellisia päämääriä. Antero Järvinen Tarkkuutta vai taidetta: Lin tumaalarin vaihtoehdot Viime vuonna ilmestyi kahden tunnetun lintumaalarin elämäntyötä esittelevät kirjat, toinen suomalaisesta Matti Karppasesta (18731953), toinen ruotsalaisesta Bruno liljeforsista (1860-1939). Tässä piilee nähdäkseni esimerkiksi Karppasen ja Liljeforsin ero. Ostajat antavat anteeksi kuvien räikeätkin puutteet, kunhan niissä vain on lintu kuvattuna , ja tämä laskee kirjojen tasoa ja ruokkii huonoa taidetta . Karppanen oli Ferdinand v. Uusia lintukirjoja tulvii markkinoille . Kohteen pienimmätkin yksityiskohdat jäljentävä maalaus ei välttämättä ole kehno . Liljeforsin maalaukset ovat eläviä luonnonnäytelmiä. Elämä ei tauluissa syki : punatulkut , talven ruusut , ovat pakkasen paikoilleen jähmettämiä . Tässä artikkelissa tarjoilee harvinaisen kulttuuritapahtuman synnyttämiä ajatuksia Kilpisjärven biologisen aseman hoitaja, lisensiaatti Antero Järvinen, lintujen tutkija. Samaa ikäpolvea olevien Karppasen ja Liljeforsin tyyleissä on huomattavia eroja. TAITEEN IHMISKESKEISYYS Länsimainen taide on ollut hyvin ihmiskeskeistä, ja siinä villieläinten esiintymistä kohtaan on ollut suuria ennakkoluuloja (poikkeuksena esim . Wrightin taulussa on yhtä hurmaava kuin hollantilaisen 1600luvun mestarin Ter Borchin maalaama nuoren tytön silkkipuku.'' Ruotsissa pääosan elämästään viettänyt Magnus v. Henri Rousseaun eksoomset mielikuvitusnäkymät luonnosta) . Hän kaipasi Upplannin metsii n , soille. Eläimet ja ihmiset; julkaistu 1977 Maailman Luonnon Säätiön toiminnan tukemiseksi) taidehistorioitsija Sir Kenneth Clark ei tarkastele villieläimiä niiden itsensä vuoksi, ih17. Wrightit olivat eläinja maisemamaalareita , joiden tarkka ja yksityiskohtainen tyyli sopi mainiosti kuvaamaan eläinten rakennetta. Karppanen eli pitkään Kuopion Haminanlahdessa hoviaan pitäneen Ferdinandin (1822-1906) , "Taistelevien metsojen" tekijän oppilaana. Mielenkiintoista kyllä , tämä samankaltaisuus ei ole aivan niin selvää Euroopassa kuin Amerikassa. v. Samoin Matti Karppanen samosi taajaan Savon sydänmaiden rikkaissa riistametsissä. Wright (1805-1868) suositteli nuorelle Liljeforsille taideopintoja. Karppasen maalaukset ovat riekkoja peltopyytauluja lukuunottamatta pieni taiteellinen pettymys . Esimerkiksi hiljan ilmestyneessä laajassa kirjassaan '' Animals and men" (suom. Kummankin taiteilijan elämänuran valintaan vaikuttivat suomalaiset von Wrightin veljekset. Ehkä tästä johtuu , että monien nykyisten etevien lintumaalareiden tyylit ovat alkaneet muistuttaa toisiaan hämmennykseen asti
Lintumaalarit ovat säännön mukaan toimineet kuvittajina , mitä ammattia samoin kuin lintumaalausta ylipäätään on pidetty jostain syystä vähemmän kunniakkaana , vaikkei aiheenvalinnan pitäisi mitenkään vaikuttaa arvostukseen . 1395-1456) linnut olivat oikeampia ja täsmällisempiä kuin useimmat myöhemmät , hän erehtyy. Erityisellä hartaudella hän paneutui "suojaavaan yhdennäköisyyteen " , eläinten ja niiden elinympär tön värien ja muotojen harmoniaan. misjärjen kunnioituksen ja myötätunnon arvoisina, vaan "hyödyllisinä" , "suloisina" tai " pelottavina" otuksina. Liljefors tavoitteli ekologista näkemystä. Monet meistä muistanevat koulun luonnonhistorian tunnilta Valistuksen opetustaulut, joita Matti Karppanen ahkeraan maalasi pysyäkseen leivän syrjässä kiinni. SUOMEN LUONTO \ / 82-ll. vsk.. Tai sitten eri ihmiset näkevät ja kokevat linnut täysin eri tavalla. Satojen tätä aihetta käsitelleiden taiteilijoiden joukosta hän mainitsee vain kaksi: Thomas Bewickin (1753-1828) puupiirrostekniikkansa ansiosta ja John James Audubonin (17851851) osoittaakseen kuinka vähän luonnon tarkassa kuvaamisessa oli 18 edistytty 400 vuodessa! Jos Clark tarkoittaa luonnonvaraisia lintuja sanoessaan, että Antonio Pisanellon (n. Esimerkkinä on maalaus taivaanvuohesta vuodelta 1906
sille , että siellä on tällä hetkelläkin esimerkiksi Suomeen verrattuBRUNO LILJEFORS na paljon korkeatasoisia lintuEEPPINEN LUONTOMAALARI maalareita: Dag Peterson , Gunnar Pettersson, Jonas Lundin , Lars Jansson , Gunnar Brusewitz , Harald Wiberg, Sten Regnell , Dan Zetterström , Staffan Ullström , SUOMEN LUONTO \ / 82 41 . Sikäläinen orniennakkoluulottomasti luontoon tologinen Anser-lehti esittelee taiteessa , mikä lienee selityksenä heitä säännöllisesti. Ruotsissa on suhtauduttu hyvin Håkan Delin jne. Liikkeen, valon ja eläimen ympäristön elementtien hallinta saavat sekä taiteilijat että luonnonihailijat haltioihinsa.'' Liljeforsin pitkälle pelkistetyt, jopa abstraktit vesilintumaalaukset ovat ylivertaisia. Bruno Liljefors on monien mielestä omassa sarjassaan, "kaikkien aikojen suurin eeppinen luontomaalari" (David Lanks 1975). "Kun on nähnyt hänen maalauksensa , sitä tuskin unohtaa. Yhtä hienoja, joskin erilaisia, ovat hänen maalauksensa kotkista tai lokeista, jotka vaikuttavat hyvin yksityiskohtaisilta sitä kuitenkaan 19. kuvan taulussa. Ferdinand von Wrightin vaikutus Karppaseen näkyy puhtaimmillaan esim. Taviokuurnat kököttävät oksalla etualalla, ja taustalla näkyy salomaisema Haminanlahdesta. vsk. Taulu on vuodelta 1946
Reijo Juurinen on ympäristövalistajalle ilopilleri, sillä haneltä löytää teknisesti ja esteettisesti hallittuja kuvia hyvin monilta alueilta. Vieraspaikkakuntalaisella kuvaajalla voi olla kokonaan toinen näkemys kuin paikkakuntalaisilla kuvaajilla. A.T .K. Olen kiinnostunut hyvin monista aiheisra : kasveista , eläimistä , maisemista , myös ihmisestä luonnossa . Hän osoittautuu vaatimattomaksi ja maanläheiseksi ihmiseksi , jolla on jalat tukevasti maassa. Liljefors arvosti kameran suomia mahdollisuuksia, mutta osoitti töillään , että hän oli tietoinen sen rajoituksista. Kamera ei ollut oikotie todellisuuteen , pikemminkin naturalistin keino ylläpitää totuudenmukaisuutta . Bruno Liljefors osoitti maalauksillaan sen minkä Charles Darwin ja Alfred Russell Wallace kirjoituksillaan : villieläimet eivät vetoa kauneudentajuumme sattuman tai jumalallisen suunnitelman ansiosta , vaan syynä on hyöty ja tarkoituksenmukaisuus , herkkä yhteispeli yksilön ja sen ympäristön välillä alati muuttuvassa maailmassa . Ja kun Reijo ei nyrpistele nenäänsä arkipäiväisillekään aiheille, ei ole ihme että hänen kuvansa ovat esimerkiksi Luonnonkuva-arkistossa kysyttyä tavaraa. Jos siinä samalla syntyy kuvia johonkin sopivaan käyttöön , aatteelliseenkin , 0110 sen parempi. Sinne tulee lähdetyksi useamman kerran vuodessa . Liljefors siirtyi jo sata vuotta sitten pelkistä lintumuotokuvista ekologisesti toimiviin kuviin. Mutta tässäkin on omat vaikeutensa , sillä lähiympäristön jokapäiväisyys sokeuttaa helposti, ja hyvätkin tilanteet ja kohteet saattavat jäädä huomaamatta. Kun kysyn, mihin hän pyrkii kuvillaan, kuuluu koruton vastaus: Olisi helppo luetella jaloja päämääriä , mutta karu totuus lienee rahan saaminen itseä miellyttävällä tavalla. Carmrna , Uppsala. Kesti kauan irtautua siitä. Taivaanvuohi oli tässä suhteessa hänen suuri suosikkinsa, ja syntyneet kuvasarjat ovat taidehistoriassa ainutlaatuisia. Siellä viheliäinenkin tyyppi SUOMEN LUONTO ~/ 82 41 . Kaupungistuvassa, keinotekoisessa ympäristössä ahdistuneelle mielelle on terapiaa kokea tärvelemätöntä luontoa. vsk.. 198 l : Bruno Liljefors, 21 6 s. Liljefors eli ajan hermolla, kun taas Karppanen oli enemmän erakko: edellinen loi uutta, jälkimmäinen pitäytyi vanhaan. Olen koettanut sopeuttaa kuvaustapani rajallisiin mahdollisuuksiini. Minulla ei ole tiedottajaverkostoa, joka ilmoittaisi minulle erikoisista kohteista ja tapahtumista , enkä ilman autoa sitäpaitsi kuitenkaan ehtisi ajoissa paikalle. olematta. LAPPIA JA LÄHIYMPÄRISTÖÄ Kirkkonummen Veikkolassa asuva Reijo kertoo kuvaavansa eniten lähiympäristöä, mutta suuri rakkaus on myös Lappi ja Kuusamo . Lähikohteita kuvatessani liikun yleensä polkupyörällä , kävellen tai hiihtäen. Tammi , Helsinki . Lappiakin on kuvattu enemmän kuin muuta maata mutta vielä en ole kuullut saamelaisesta luonnonkuvaajasta. Sama muutos näyttää hiljan tapahtuneen lintuvalokuvauksessa. Erityisellä hartaudella Liljefors paneutui suojaavaan yhdennäköisyyteen" , eläinten ja niiden elinympäristön värien ja muotojen harmoniaan , minkä parissa ekologit painiskelevat vielä 1980-luvulla. Maalauksissa vanha metsätai viljelymaisema hengittää kiihkeän olemassaolon taistelun näyttämönä. A. 20 Jorma Laurila Valistavaa luonnonkuvausta Y mpäristövalistuksessa tarvitaan kipeästi hyviä kuvia mitä moninaisim~~sta aiheista. Autoa en ole hankkinut, sillä se söisi liian monta luonnonkuvaa vuodessa, kertoilee Reijo. Tämän takia on hyvä käydä välillä uusissakin maisemissa. Lähikohteet tuntee parhaiten, ja ne ovat siten helpoimmin kuvattavissa. On jopa mustavalkoisia, mikä näinä värikylläisyyden aikoina on tuiki harvinaista. Jokaisen kuvaajan tulisikin kuvata ensisijaisesti kotiseudullaan . Petojen saalistus oli Liljeforsin lempiaiheita. Ellenius. Hän tavoitteli ekologista näkemystä. Kotkien leijumisen tuulessa miltei tuntee. Miten innostuit luonnonkuvaukseen. Vuodesta 1965 olen tehnyt joka vuosi 1-3 vaellusretkeä Lappiin ja Kuusamoon. Kameraseurasta kävin hakemassa tietoa ja vertailupohjaa, mutta oli tässä seuratouhuilussa huonojakin puolia: kuvien arvomaailma oli todellisuudelle vierasta ja kieroutunutta. Kameratekniikan kehittyminen 1880-luvulla teki liikkeen ilmaisemisen ajankohtaiseksi. D Lahtinen . Luonto oli alusta saakka mukana, mutta tulokset pysyivät kehnoina monta vuotta . Liljeforsin taide huipentui vuosisadan vaihteessa , aikana jolloin tapahtui eläinja kasviekologian läpimurto. Aikaisemmin ei yksinkertaisesti tiedetty , miten esimerkiksi linnun siivet toimivat lennossa . 198 1: Matti Karppinen lin tumaalari , 11 7 s. Tiedon puuttuessa olen paljolti hapuillut ja etsinyt kohteita sattumanvaraisesti. Läpikäyvänä ideana hänen taiteessaan on käsitys luonnon kokonaisuudesta ja yhteispelistä. Kaikki alkoi siitä, kun parikymmentä vuotta sitten ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani ja siihen 50 ja 400 mm objektiivit
Yläkuva on Kittilän Sarvijärveltä ja alakuva Espoonjoelta. • Reijo kuvaa sekä lähiympäristöä että Lappia ja Kuusamoa . 21
Espoon Forsbacka Ahomansikoita 22
Espoon Suvela Piikkikampela meressä 23
vsk.. < :S l _g_ -~ "' Auringon voima asiaa ja estetiikkaa. Välinehulluttelu on varsin harmitonta, mutta käy erittäin kalliiksi. Mitä mieltä olet nykyisen luonnonkuvauksemme tasosta. Luonnonkuvauksessakin asian tulisi olla etusijalla. "ASIAKUVA" JA "T AIDEKUV A" Mikä on luonnonvalokuvan merkitys. muuttuu tilapäisesti miellyttäväkst. seinälle ripustettavac kuvat ovat useimmiten mausteita ja pikkuleipiä, joiden arvostus rajoittuu harvalukuiseen kriitikoiden mieltymyksille. Itselläni mustavalkokuvauksen osuus on nykyään enää kymmenesosan luokkaa kuvauksestani. Paras puoli mustavalkokuvauksessa on vedostusvaiheen mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. Kannattaa harkita tarkkaan , mitä todella tarvitsee. Onko se enemmän asiaa vai taidetta. Minkälaisen painon laitat välineille, onko välinehulluccelun, eräänlaisen kilpavarustelun, vaara suuri luonnonkuvauksessa. Annan välineille hyvin suuren merkityksen , sillä kuvaan itse luontoa varsin monipuolisesti, jolloin tarvitsen laajan valikoiman hyviä objekciiveja runkoineen ja moottoreineen . V ÄLINEHULLUTTELU KÄY KALLIIKSI Valokuvaus on välineittensä puolesta hyvin teknistä. Taideym. JOUTSEN JA KOTKA MAAMME YLEISIMMÄT LINNUT. Mustavalkomaceriaali tulee nykyisin jo kalliimmaksi kuin väri, vie enemmän aikaa, ja siitä maksetaan vähemmän kuin väridioista. Välineiden merkitystä ei voi kiistää, mutta ei kalliillakaan laitteilla ilman muuta hyviä kuvia tule. Kriitikoiden suuri arvovalta huonontaa asiakuvaajien mahdollisuuksia saada apurahoja. Kuvaan mielelläni myös ihmistä luonnon osana siten , ettei häntä välttämättä tunnisteta henkilönä, vaan ainoastaan ihmisolentona, kuvaamassa ihmisen toimintoja luonnossa. En usko valokuvan itseisarvoon, vaan sillä on mielestäni aina oltava jokin tehtävä , esim. Itse kuvaan vain kinokokoon , koska se mielestäni sopii parhaiten useimpiin luonnonkuvauksen osa-alueisiin. Lisäksi 24 on muistettava, että käytännön työskentelyoloissa on erittäin vaikeaa hyödyntää hyvienkään laitteiden ominaisuuksia täysimääräisesti. Minkä verran itse kuvaat mustavalkoista. Monta vuotta taso on ollut korkea, mutta kärki hyvin kapea ja kohdevalikoima erittäin suppea SUO ME LUONTO l 182 41. tiedonvälityksessä, ennenkuin sillä on arvoa. Hallitsee myös mustavalkokuvauksen, mikä ainakin nuorem man luonnonkuvaajapolven parissa on käymässä perin harvinaiseksi taidoksi. En ole samaa mieltä. Asiakuva on valokuvauksen perusleipää. Jos yleisö ei ole kiinnostunut kuvista , n11n ehkä vika on kuvien. Yleisöä on moitittu siitä , ettei se erota hyvää kuvaa huonosta. Liian laajasta välineistöstä on suoranaista haittaakin, koska se painavana rajoittaa liikkumista, ja tulokset voivat olla laitteiden hallintavaikeuksien takia heikompia
(linnut, maisemat. Varovaisuutta on tietysti noudatettava , ettei aiheuta luonnolle vahinkoja , mutta suhteellisuudentaju on h yvä säilyttää. Jos taas on vain kuvaustuloja , omista mieltymyksistä joutuu tinkimään kaupallisuuden h yväksi. Miten luonnonvalokuvaaja p ysyy leivissä. Mitä ovat tulevat kuvaussuunnitelmasi , kuvaatko jotain laaje mpaa kokonaisuutta . ). Jos on leipätyö kuvauksen tukena , saa täysin vapaasti valita kuvauskohteensa. kustantaja ottaa ensimmäisen käyttökelpo isen kuvan sen sijaan , että etsisi työllä ja tuskalla valtakunnan parasta kuvaa. En varsinaisesti kuvaa mitään laajempaa kokonaisuutta , vaan pikemminkin ko konaisuuden pieniä osia, joskin niistä saattaa ennen pitkää syntyä kokonaisuuksia. Kannattaa keskittyä käyttökelpoisiin jokapäiväisiin kohteisiin. Mitä haluaisit antaa neuvoksi nuorten luonnonkuvaajien sankalle parvelle. eläinkuvien perusteella p1ta1s1 päätellä , niin luulisi että kotka ja joutsen olisivat maamme yleisimmät linnut . Mitäpä kuvaajan hyöd yttää varoa askeliaan , kun vieressä kaatuu kokonainen elinympäristö tehometsätalouden kourissa. ta ei vielä ole tarjontaa , mutta kysyntää olisi. Mutta silloin on niukalti aikaa kuvaamiseen. Usein tilanne on sellainen , että esim. Melko h yvä kompromissi voisi olla talvi muissa töissä ja muu aika kuvaushommeleissa. Huippukuvat syntyvät siinä ohessa , jos ovat syntyäkseen. D 25. Vaikka väitetään , että suuri taide sikiää kurjuudesta, en usko siihen omalla kohdallani . Lopputulos olisi silloin varmasti parempi . MIKÄ ON LUONNONKUV AAJAN VASTUU. Harvinaisuuksia ei kannata metsästää , paitsi jos haluaa mainetta ja kunniaa . vsk. Nipa Raumala Puskuojan Kaivannolla Lemmenjoella. Koska luonnonvalokuvausta , kuten et muutakaan valokuvausta, juuri tueta, on tehtävä kompromisseja. Itse en ole harrastanut kovin riskialtista kuvaustapaa , vaan olen jättänyt arkojen kohteiden kuvaamisen ' 'suurille tähdille '', jotka ovatkin tuottaneet hyviä kuvia muutamien vuosien tarpeisiin varsin vastuuntuntoisesti. Jos näkee jonkun huippukuvaajan hienosti toteutettuja kuvia , kannattaa unohtaa koko juttu sen sijaan , että ryhtyisi matkimaan ja tavoittelemaan samanlaisia kuvia . En välitä tehdä yksin kirjaa tai näyttelyä , sillä silloin joutuu väkisinkin ottamaan mukaan myös heikompia kuvia. Jos esim. Monipuolisuus on valttia, se lisää kuvien menekkiä , mutta laadun on oltava hyvää keskitasoa , jotta julkaisukynnys ylittyisi. Voikukka on yhtä arvokas julkaistuna kuin lapin alppiruusu, mutta merkitykseltään vielä paljon suurempi. .. Sen sijaan haluaisin olla yhteistyössä useampiin eri kohteisiin perehtyneiden kuvaajien ja kirjoittajien kanssa. Kannattaa etsiä sellaisia kohteita , joissuoMEN LUONTO ) / 82 41 . silakkaa tai ahventa. Itsekin olen vähän syyllinen tämäntyyppiseen , olen kuvannut taimenta ja rautua enemmän kuin esim
Alue on liian suuri kunnolla hoidettavaksi , hän tarkentaa. Etupäässä hoitelen kuitenkin ete läisen Saimaan ja siinä sivussa Kymenlaakson asioita . Outi På"rnå"nen Piirisihteeri on jokapaikanhöylä Piirisihteerin pitää osata vähän kaikkea , tietää ainakin vähän kaikesta, tuntea ihmiset ja jaksaa, jaksaa. , 26 Pertin toimialuetta on periaatteessa kaakkoinen Suomi ja SuurSaimaa. Teollisuuden sen paremmin kuin virkamiestenkään kiinnostus ympäristönsuojeluun ei ole ollut suuri. Mikkelin lääniä ei ole rasittanut suurteollisuus. Saimaan suojelusta ovat ihmiset täällä suurin piirtein yksimielisiä .. Niitten väki on kuitenkin mukana vain harrastuksesta vapaa-aikoinaan, joten käytännön toimien pyörittäminen jää pakosti piirisihteerin harteille, tuumii Kaakkois-Suomen piirisihteeri Pertti Siilahti. Mikkelin ja Kymen läänit ovat hyvin erilaisia kaikin puolin . Tietysti se on paljon henkilökysymyskin , aina maaherraa myöten . Alue on sitä paitsi epäyhtenäinen. . Kymen !äänikin jakaantuu kahSUOMEN LUONTO \ / 824 1 ,-k. Luonnonsuojeluliitolla piirisihteereitä on kuusi : Sodankylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa , Helsingissä ja Lappeenrannassa. Siellä on suhtaucum inenkin aivan erilaista: nyt puuhataan ekolääniä. Tukena on tietysti luonnonsuojelupiiri ja paikallisyhdistykset. Kymen lääni on vanhaa teollisuusaluetta, ja tämä tuntuu vaikuttavan moneen asiaan
teen erilliseen alueeseen , Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Siinä oli ihmisillä ajattelemista . YMPÄRISTÖVUOSI HERÄTTI LAPPEENRANTALAISET Saimaan suojelu koskettaa kaikkia täällä asuvia ihmisiä. Sen jälkeen pamahti Partekin kalkkitehtaan piipuista suodattimet. Nyt olen kuitenkin aloittamassa yhteistyötä Kymijoen tilan selvittämiseksi Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kanssa . jopa poliitikot ovat ainakin periaatteessa juonessa mukana, Pertti kertoo. Tähän astihan juuri kukaan ei ole puuttunut joen surkeaan tilaan. Suurimmat likaajat ovat puunjalostustehtaat Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Niiden korjaaminen viivästyi monta kuukautta , ja koko ajan piiput tupruttivat kalkkipölyä. Siitä on helppo puhua , Pertti vakuuttaa . Ensin murtui kaupungin kaatopaikan jätelieteallas. 27. Mielenkiinto ja innostus on vasta parin vuoden takaisen työn tu losta . Saimaan saasteiden lisäksi ruvettiin puhumaan Lappeenrannan ilmansuojelusta . Tässä lähellä on kaunis Haapajärvi , jolvrki Luukkoncn / LKA hon lietealtaan jätteet hulahtivat kaatopaikalta virtaavaa jokea myö ten . Ihmiset ovat suurin piirte10 yksimielisiä siitä, että Suomen suunn järvi pitäisi puhdisSUOMEN 1.UONTO ) / 82 41 vsk. Luonnonsuojelupiiri rupesi silloin puhumaan kovaan ääneen saasteista ja Saimaan säännöstelysuunnitelmasta. Kaupunki ei tunnustanut mitään , ja korvauksista neuvotellaan vieläkin . Kaikki alkoi ympäristövuonna 1980. Se herätteli ihmisiä , Pertti kertoo . Samana vuonna sattui kolme tapausta , joiden seurauksia lappeenrantalaiset saivat haistella ja siivota kauan. taa . Tällä haavaahan yli 200 neliökilometriä eteläisestä Saimaasta on jätevesien vaikutuksen alaisena . Sen jälkeen onkin riittänyt mie... Syytä onkin, sillä Lappeenranta kuuluu Suomen 20 ilman laadultaan likaisimman kaupungin joukkoon . Yhteistyötä piinen välillä on aiemmin ollut Urpalanjoen järjestelyhankkeen torjumisessa. Kolmanneksi pamahti Kaukaan voimalaitos, ja samalla sen ilmanpuhdistus me01 epäkuntoon . Pertti sanoo , että tämä on näk yn yt jopa luonnonsuojelupiirien vähäisessä kanssakä ymisessä
koululaisja päiväkotien vierailuja, Lappeenrannan seurakunnan kevätleirin valmistelua, kaupungin kesäleirin valmistelua , puutalousopistolaisten opastusta, neuvotteluja kaupungin viranomaisten Ja luottamushenkilöiden kanssa, Urpalanjoki-työryhmän kokous ja erityisesti Saimaa-käräjien ja Saimaa-näyttelyn valmistelua. Ohjelmaa valmistelisi työryhmä . Tämä näk yy m yös Penin kuulema normaalista viikkoohjelmasta: toukokuun toiseksi viimeiselle viikolle sattui mm . Kesän aikana vesipiiri selvittelee Saimaan puhdistamisen teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia. Miten uskalsit jättää oman kahvila-ravintolayrityksen. Mielellään tietysti keskittyisi konkreettiseen luonnonsuojelu työhön . Vaikka Saimaan suojelusta puhutaan kovaan ääneen, Lappeenrannankin venesatamassa kaadetaan jätteet suoraan rannalle. Joo , näinhän se on. Vaihtelevaa ja haastavaa työ on , sitä ei kai kukaan kiellä . D SUOMEN LUONTO ) 18241. 20100 Turku 10 , puh . Yhä enemmän on myös ruvennut ottamaan päähän ihmisten huonot tavat heidän liikkuessaan luonnossa . 92 1 -19 909 toiminnanjohtaja Jouko Högmander • Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojel ukeskus Kajaaninkatu 13, 90 100Oulu 10, puh . Ihmeellistä kyllä , esitys meni läpi! luonnonsuojelupiiriläiset totesivat käräjien jälkeen. Mitä ihmeellisintä roinaa löytyy rannoilta ja teiden varsilta. Sitä paitsi se silloin tosiaan näytti vain väliaikaiselta pestiltä ... Se ei kuitenkaan pelkästään onnistu, koska esim. Ihmiset pitävät kaavoitusta peikkona: he eivät tiedä , miten siihen vaikuttaisi. Viikko käräjien jälkeen kokoontuivat kaikkien puolueiden edustajat. Ajateltiin, että pääseehän siitä pois . Luonnonsuojelupiirin Ja minun tehtäväni on nyt pitää vipinää yllä ja huolehtia siitä , että kukaan ei lähde luistelemaan yhteisistä päätöksistä. 93111 5 7 15 piirisihteeri Seija Rouhinen • Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 , 53900 Lappeenranta 90, puh . 95317 358 piirisihteeri Pertti Siilahti • Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri piirisihteeri Tuula Honkanen liiton keskustoimisrossa , puh . SUURIA LINJOJA JA T AP AKASV A TUST A Piirisihteeri taitaa olla jokapaikanhöylä , jonka pitää osata vähän kaikkea, tietää ainakin vähän kaikesta , tuntea ihmiset ja jaksaa, jaksaa. 90-642 88 1 myymälät Helsingissä: Nervanderinkatu 11 , puh . ELINTASON LASKU EI KAIVELE MIELTÄ Luonnonsuojeluliitto ei kuulu vakavaraisimpien työpaikkojen joukkoon. • Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Ranta katu 21 . Niistä voit myös ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n roimintaoppaita , kirjoja, luonnonkalentere ita, julisteita, adresseja, postikortteja, merkkejä , pairoja ja muita norppa-tuotteita . Minä en tietenkään ole täällä yksin, vaan tukena on työnantajani luonno nsuojelupiiri ja paikallisyhdistykset. Kuitenkin juuri kaavoitus vaikuttaa heidän elämäänsä hyvin konkreettisesti, Pertti tuumii . Minulle jää pakasti piirin käytä nnön asiLuonnonsuojelukeskukset 28 Luonnonsuojelukeskuksista saat apua ja neuvoja ympätistönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tällä kertaa käräjille oli haastettu kaikkien puolueiden edustajat. ,sk.. 993-1 1 738 oitten pyörittäminen ja toiminnan ylläpito , Pertti kertoo. Ja tietysti valistusta olisi annettava heti lapsesta saakka , Pertti puuskahtaa. siltä, että ihmisten ja kaavoittajien välistä kuilua pitäisi kaventaa . 90-406 262 Hakaniemen ylähalli , puh . Siitä se sitten lipsahti vakinaiseksi piirisihteerin hommaksi . Ravintolan ilmapiiri ja kaupallisuus alkoivat tympiä. Ne kyllä mielelläni luovuttaisin jollekin muulle . He päättivät , että luo nnonsuojelupiiri ja vesipiiri valmistelevat elokuuhun mennessä esityksen, joka yhteisen h yväksymisen jälkeen esitellään valtioneuvostolle. Nykyisin näyttää esim. Niin , pitäisi samalla pystyä vetämaan suuria kauaskantoisia linjoja ja huolehtimaan ihmisten tämän päivän ongelmista ja tapakasvatuksestakin. lenkiintoa ja tiedonhalua ympäristönsuoj ei usta. Esityksessä selvitellää n alustavat tavoitteet ja ai kataulu Saimaan puhdistamiselle sekä ehdotetaan , että valtioneuvosto perustaisi Saimaa-työryhmän. Kun ympäristövuoden projektisihteerin paikka tuli täällä auki, tuumittiin vaimon kanssa , kannattaisiko vaihtaa. POLIITIKOT MUKAAN SAIMAAN SUOJELUUN Saimaa-käräjät pidettiin tänä keväänä kolmannen kerran. Apua saamme myös teknilliseltä korkeakoululta . Luonnonsuojelupiiri oli esittänyt mm ., että Saimaan puhdistamiseksi valmistettaisiin tiukka ohjelma, jonka tavoitteena olisi Saimaa lähes luonnontilaiseksi vuoteen 2005 mennessä . Niitten kaverit harrastavat kuitenkin luonnonsuojelua vapaaehtoisena hommana . Ravintolaelämä on liiaksi pintaliitoa , Pertti sanoo. 90-753 2580 • Lapin piirisihteeri Anna-Liisa Sippola Jäämerentie 40 A 2, 99600 Sodankylä , puh . talousasioitten kanssa joutuu pyörimään aika paljon. Aineellinen elintaso laski, mutta ei se pahemmin kaivele , kunhan toimeen tulee . 98 1-1 5 828 piirisihteeri Kimmo Kaakinen • Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Murcokatu 1, 33 100Tampere 10 , puh . Reilut rapsut, ainoastaan se nä yttää tehoavan . Heiltä tiukattiin vastausta siihen, mitä he ovat valmiit tekemään Saimaan suojelun puolesta
Vajaata kahta vuotta myöhemmin 14 .5.1982 Forssan poliisille laatimassaan kirjelmässä vesihallitus kuitenkin toteaa yksiselitteisesti , ettei patoamisista ollut minkäänlaista haittaa kenellekään. Tämä on harvinaista mutta erinomaisen miellyttävää vilpittömyyte nsä takia'' . Syytökseen vahingollisista muutokista vesioloissa Kivitie vastasi , ettei aikaansaatu muutos riittän yt toteuttamaan sitä minkä valtioneuvosto myöhemmin havaitsi tarpeelliseksi: paraskin paco nosti vedenpintaa vain 10 senttimetriä, kun valtioneuvoston vahvistama "oikea " vedenkorkeus olisi vaatinut useamman kymmenen sentin korotuksen . Thomas Wallgrenin mielestä tuomitsijat eivät käsitä Koijärvi-liikkeen tapaista toimintaa , koska heidän tuntemansa aucoritäärinen ja teknokraattinen yhteiskunta on jakaantunut yhä jyrkemmin niihin jotka hallitsevat ja niihin joita hallitaan ja he olettavat Koijärvi-liikkeen toimivan samoin. Rikosilmoituksen oli tehnyt vesihallitus 18 .6. Kivitien käsityksen mukaan normaalit menetelmät lähetystöineen ja vetoomuskirjeineen tuskin olisivat hätkäyttäneet päättäjiä. Auli Kilpelå"inen Kaikki koijärveläiset seuraavaan oikeudenkäyntiin! siis ehdottomalla varmuudella todeta , ettei päämiehilläni ollut mitään muuta keinoa kuin se , mitä he käyttivät , sen tuloksen aikaansaamiseen , mikä nyttemmin on laillisessa järjestyksessä toteutettu'' . Lautamiehet puolestaan näyttivät tarkkaavaisesti kuuntelevan ja harkitsevan puolustuspuheita . Asianajajamme Esko Kivitie totesikin puolustuspuheessaan : " Asia olisi oikeastaan jo tällä ratkaistu. Toimiako sitten poliitikkojen kautta nurinkuriseen lakien muuttamiseksi vai suoraan kansalaismielipidettä muokaten ja välttämättömissä tapauksissa lain ylittäen . Tuomaria muistutettiin vanhoista lakikirjaan painetuista tuomarinohjeista, joiden mukaan "se mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei saata olla lakikaan " ja "yhteinen kansan hyöty on paras laki, ja sen tähden, mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina , vaikka saadetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän" . D 29. oli opettavainen kokemus kaikille rikollisille " ja toi taas kerran myönteistä julkisuutta luonnonsuojelulle . Vesihallitus haluaa jutusta ennakkopäätöksen , jolla estetään vastaavanlai nen hätävarjelu tulevaisuudessa. Koijärvi-oikeudenkäynti 26. Patotöissä ja suunnittelussa heitä on kuitenkin ollut moninkertainen määrä , ja Koijärvi-liike yrittääkin saada kaikki osalliset mukaan 5.10 . vsk Oikeudenkäynnin kuluessa ilmeni selvästi , että Koijärvi-tapahtumien alussa kiireessä valittu ns. Osmo Soininvaara huomautti vuorollaan: " Meitä on usein neuvottu , että lakien rikkomisen sijasta pitäisi pyrkiä muuttamaan väärämielisiä lakeja . 5. kuitenkaan olleet oikeudessa tällä ;;; ;; kertaa) yritettiin saada pääsyyllisiksi. johtoryhmä (Ville Komsi , Kai Vaara, Pekka Sundell, Jaakko Luoma ja Terttu Lau·.• rila, joista viimeksi mainitut eivät ]. 1980. "Voidaan kuulustelukercomukseensa, että oli osallistunut myös Koijärvi-liikkeen co1mmnan suunnitteluun ja organiso1nt11n . " Näiden ongelmien ratkaiseminen vaatii ihmisten tasa-arvoista ja toisten kunnioitukselle rakentuvaa yhteistyötä ja teknokraattisen maailmankuvan hylkäämistä . Sitäkin olemme yrittäneet varmasti paljon ponnekkaammin kuin nuo neuvojat itse." Työtä on siis jatkettava molemmilla rintamilla. < Siksi lähes jokainen muukin lisäsi nen ja tarkasteltu sen vaikutuksia , ja loppulausunto kuuluu : " Laittomista padoista ei vesihallituksen käsityksen mukaan ole synt ynyt Koijärven vesioloihin, kalakantaan, puustolle eikä maataloudelle vahinkoa'' . Oikeussalissa tuntuikin välillä siltä , kuin juttu olisi ratkaistu jo etukäteen . Kirjeessä on eritelty jokainen patoamiSUOMEN LUONTO ) / 82 41. Parhaassa tapauksessa olisi saatu komitea pystyyn, asia olisi hautautunut muutamassa kuukaudessa ja Koijärvi hävinn yt kartalta kokonaisuudessaan. Syytteiden ja kuulustelupöytäkirjojen lukeminen ja täydentäminen , asianajajamme puolustuspuhe sekä vesihallituksen todistajan (Ilkka Manni Helsingin vesipiiristä) kuuleminen veivät tuskastuttavat 10 l / 2 tuntia . Koijärvi-liike on ollut tärkeä askel kohti siitä vapautumista.'' Kai Vaara sanoi , että hätävarjelutyö on Suomessa käymässä yhä välttämättömämmäksi ja oikeudenkäynnissä pyritään ennakkopäätökseen, jolla estettäisiin hätävarjelu ja kansalaisvelvollisu us toimia oikeudellisten arvojen coteucramiseksi. (90) 318 204. Tammelan kihlakunnanoikeuceen Forssaan oli haastettu 112 luonnonsuojelijaa . Syytteet kuuluivat jokseenkin näin : "Se ja se on yksissä tuumin yhdessä eräiden toisten henkilöiden kanssa , ilman laillista oikeutta rakentanut kivi/ savi/ olki / betoni patoa silloin ja silloin , muuttaen siten uoman vedenkorkeutta ja veden vapaata juoksua niin , että siitä on aiheutunut vahinkoa Koijärven kuivatusyhciölle , paikkakunnan maanviljelijöille ja Helsingin vesipiirin vesitoimistolle ja estämällä veden vapaata juoksua aiheuttanut muutenkin vahingollisen muutoksen vesioloissa' '. "Joud un kysy mään jälleen, aivan samoin kuin olen kysynyt täällä kerran aikaisemmin , Tampereella ja Ilomantsissa , onko meillä todellakaan varaa rangaista henkilöitä, jotka käyttäytyvät niin kuin meidän kaikkien tulisi käyttäytyä, jotka ovat toimineet yhteiskuntamme hyväksi täysin omasta edustaan välittämättä ," Kivitie totesi ja vaati syytteiden hylkäämistä. jatkuvaan oikeuskäsittelyyn. Vuonna 1980 rikosilmoituksen tehnyt instanssi eli vesihallitus ilmoittaa toukokuussa 1982 , että minkäänlai ia vahinkoja ei vesilain tarkoittamassa mielessä ole synt ynyt ja että ainoat vahingot ovat sellaisia, mitä vesilaki ei ollenkaan tarkoita eli siis vesihallituksen kuluja patojen poistamisesta.'' ... "Syylliset" voivat ilmoittautua kesän kuluessa Ville Komsille puh. Tämän teknokraattisen maailmankuvan näkyvimpiä seurauksia ovat Thomin mielestä maailmanlaajuiset ongelmat: ympäristön köyhtyminen, kilpavarustelu ja nälkä . ' 'On mel ko harvinaista että rikosilmoituksen tekijä jälkikäteen toteaa , ettei rangaistavuuden edellytyksenä oleviå vahinkoja ole syntynyt
: -:=:=:• ·-~:$::::::::.• :• . """'"L -----30 SUOME LUON"I ll ) /82 41 . Maa-aineslaki ja ilmansuojelulaki hyväksyttiin eduskunnassa, ja samoin eduskunnan hyväksymillä laei lla kaksinkertaistettiin suojelualueiden pinta-ala maassamme. Liito n piirijärjestössä toimivien paikallisyhdistysten lukumäärä nousi edelleen huomattavasti ja myös henkilöjäse nmäärä kasvoi, joskaan asetettuja tavoitteita ei saavutettu. • :-:-:· :::•:•· • : ::: :::• •• ::::: ::: :=:~·. Y mpäristövalistusvuonna 8 1 pyrittiin kasvattamaan jä enistö n toimintavalmiuksia koulutusta tehostamalla ja tiedotusta lisäämällä. Vahvistettu liittokouksessa 28.3 . Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1981 YLEISTÄ Ympäristövuonna 1980 voim istu nu t myönteinen kehi tys liiton toim inna sa jatkui kerromusvuonna. Toimikunta jatkaa työtää n. Toimintavuoden aikana asetti opetusministeriö ympäristökasvatuksen kehittämistoimikunnan, jossa myös liitolla on edustus. TO IMINNAN PAINOPISTEET Y mpäristövalistus Liiton tavoitteena oli vuoden 198 1 aika na jatkaa Y mpäristövuonna I 980 omaksuttua aktiivista kansalaistoiminnan korostamista eri tyisesti oman jäsenkunnan kautta. Lää ninhallituksiin perustettiin ympäristönsuojelutoimistot. Siten liiton pitkäaikainen valistustyö ja Ympäristövuonna 1980 hankitun laajan kansalaismielipiteen tu ki ovat tuottaneet vähitellen tulosta . 1982 Kerromusvuoden aikana saatiin päätökseen osa pitkää n vireillä olleista ympäristönsuojelun lainsäädännönJa hallinnon kehittämishankkeista. :llll lli.?l 11 =.it =il:=~~i. Sitävastoin ympäristövalistusvuosi et näkynyt merkittävässä määrin jul kisuudessa , mi kä aiheutui paljolti Ympäristövuoteen keskittyneestä ki in nostuksesta. Y mpäristövuoden I 980 kaltaisia teemavuosia voidaa n nähtävästi viettää varsin harvoin ja liito n vuotuisen toiminnan pa1nop1 teet tu lee toteuttaa pääsää ntöisesti lii ton sisäisenä toimintana tai rajattuina kampanjoina. Toimintavuodelle asetetu t liiton sisäiset tavoitteet toteutui vat hyvin . <.il~ • ,:~l:l:l:1:l:l:1:1:1;:;;:::;:;::;l::(l;l;l;l;l;li(;i;if :;:;:(;l;:(:;lll;:;:l:lll!l~lJt!lll.'. ?~=:==_./·•;:=:=:7~ll:: ==: .. Toiminnan painopisteeksi valittiin ympäristövalistus. vsk
Toimintavuodelle asetettujen tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen varsin hyvin . 198 1 Saim aa-se minaari 31.7 .1 98 1 ja liiton kesätapahtumana Saimaa-päivät 1. Liitto pyrki sekä julkisuudessa että suorin yhteyksin päätö~sentekijöihin vaikuttamaan siten , että ympäristönsuojelun asiantuntemus säilyy tärkeimpänä valintakriteerinä esim . 198 1 Savonlinnasta Linnansaareen Rantaharava 6. Toimintavuoden aikana valmisteltiin harj ujensuojelu-, ilmansuojelu-, luontopolkusekä yhdistystoiminnan toi mintaoppaita. 1 Toimintavuoden kuluessa paran u'.l nett11n lii ton aikuiskasvatustoimin taa. Kertomusvuoden lopulla vaikutti myös siltä, että esiintyi voimakkaita paineita heikentää ympäristönsuojelun asiantuntemuksen merkitystä ryhd yttäessä täyttämään ympäristönsuojelutoimistojen päälliköiden toimia lääninhallituksissa. 2.8. 198 1 Lappeenrannasta Etelä-Saimaalle LuontoLiito n toteuttamat soudut Kuopiosta, Lappeenrannasta Ja Joensuusta Savonlinnaan 25 . Ympäristövalistuksen uu i aluevaltaus oli Yleisrad ion aikuiskasvatustoimituk en toteuttama ympäristönsuojelun approbatur-k urssi. Kurs i toteutettiin yhteistyössä Yleisradion. Pidettyjen kurssien määrä kaksinkertaistui ja osanottajamäärä kohosi yli tuhanteen . Muuta Liiton jo useita vuosia painokkaasti ajama hanke ympäristönsuojelutoimistojen perustamiseksi lääninhallituksiin toteutui valtion tuloja menoarviossa vuodelle 1982. Suomen luonnonsuojelu liit to myö nsi vuoden 198 1 Ympäristöpa lkinnon kurssin suunnitelleclle työryhmä lle. Nimetyt neljä ryhmää ovat kukin kokoontuneet toimintavuoden aikana neljästä viiteen kertaan . Toimintavuonna on ylläpidetty diasarjojen ja ympäristönsuojelun elokuvien luetteloa. 198 1 Savonlinnassa Norppaseminaari 22 .8. 5. 198 1 Mikkelissä , tuloksena norppatyöryhmän perustaminen kertomusvuoden lopulla. osittain liiton taloudell isen tilanteen johdosta. Liitto perusti toiminravuonna liit tohallitusta avustavat neljä asiant untijaryhmää . Näiden toteuttaminen siirtyi vuoden 1982 puolelle osittain toimitushenkilökunnan puutteen . Toimintavuonna järjestettiin kouluttajakoulutusta liiton toimi henkilöi lle. Kansalaisja työväenopistojen sekä Turun yliopiston kanssa. Luonnonsuojelujärjestöjen kanssa yh< teistoiminnassa toimiva opi ntosihree::S ri Liisa Leskinen aloitti toimensa • 11.1 982. Liitto oli toi mintavuoden aikana yhteistyössä Kansalaisja Työväe nopistojen Liiton sekä Suomen Kansanopistoyhdistyksen kanssa. Teemavuodesta informoitiin kouluhallitusta ja ammattikasvatushalli tusta. Luentotoiminnan suunnitelmallinen kehittäminen aloitettiin. Ratkaisu oli kuitenkin mahdollisimman niukka, toimistoihin tulee ensi vaiheessa vain toimistopäällikkö nykyisen ympäristönsuojelun tarkastajan lisäksi . Vuoden 198 1 toimintakohteena oli Saimaa. Ryhmien tehtäväksi määriteltiin 1) liiton ohjelmien ajantasallapito 2) kannaottojen valmistelu laajoissa periaatteellisissa asioissa 3) liiton koulutustoiminnan kehittäminen 4) toimiminen luento yms. tehtävissä . Tämän jälkeen asia-arkisSUOMF. Liiton asia-arkistoa kehitti kevätkaudella 198 1 Tampereen yliopiston täydenn yskoulutuskeskuksen tiedotusalan informaatiopalvelun kurssin työharjoittelujaksolla Huk Katariina Kenttämaa. johon osallistui vuosien 1980-8 1 aikana tuhansia opiskelijoita . Toiminnan tavoitteena oli estää Saimaan säännöstel y sekä esittää ympäristönsuojelullisesti kestävä vaihtoehto Saimaan kehittämiseksi ja edistää Saimaan norpan ja lohen suojelua. 31. ' LUO TO )/82 41 " k Ruokolahdella pidettiin viisipäi1•å·inen valokuvauskurssi heinäkuun lopu/la. pelkkään hallinnolliseen kokemukseen verrattu na täytettäessä näitä uusia toimia lääninhallituksissa. Aineisto valmistuu vuoden 1982 aikana. Liiton puhelinmuistion uusiminen siirtyi vuoteen 1982. Kansanopistoyhdistyksen kautta tiedotettiin liito n toiminnasta maa mme kan sanopistoille . Yhteisryöprojektina Kansalaisja Työväenopistojen Liiton kanssa valmisteltiin ' 'Y mpäristonsuojelu kunnallishallin nossa" -opintopi iriaineistoa . 7. Saimaa-toiminnasta vastasi projektisihteerinä Lappeenrannassa Pertti Siilahti . 1.8. Teeman puitteissa pidettiin edellä mainittujen lisäksi kymmeniä Saimaa-aiheisia yleisötilaisuuksia , tiedotettiin lehdistölle ja muille tiedotusvälineille sekä vaikutettiin päättäjiin . Liito n ase ma ja vai kutusmahdollisuudet OK-opi ntokeskuksessa paranivat. 5.5.1 98 1 Saimaa-käräjät II 16 . 198 1 Lappeenrannassa Neuvottelu norpan rauhoitustoimista liikenneministerin johdolla 29 . Toimintav uonna käy nnistui opistotasoinen suojeluja virkistysa lueiden hoitohenkilöstön koulutus Evon metsäopistossa Lammilla. Paljolti liiton toimenpiteiden ansiosta peruster11n OK-opintokeskukseen maa mme ensimm äinen ympänsrönsuojelun aikuiskasvatukseen erikoistuneen opintosihteerin to1m1. 7.6. Samoin liitto on korostanut pikaista tarvetta vahvistaa lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston henkilöstöä ennenkaikkea luonnonsuojelun tarkastajalla. 198 1 Lappeenrannassa Kansanedustajien ja tiedottajien Saimaa-retki 1.6. Saimaa-toiminnan osalta järjestettiin seuraavia tapahtumia : liittokokous Kuopiossa 4. toa on ylläpidetty tilapäisvoiman turvin . 11
Kuvan lintu on /apasorsa. ottoa säätelevän lain pikaista antamisLiitto esttt1 ministerit yöryhmälle ta eduskunnalle . että korvauspykälä sai n}'kyisen muotonsa. litus antoi eduskunnalle lakiesityksen Perustuslakivaliokunta päätyi niukalSaaristomeren kansallispuistosta . siihen. yhteensä n. Sama sa yhta presidentinvaaleista . 1982. 1.1 982 ja luonnonsuojelu lai n muu luonnonsuojelun kannalta epätyydyt • tos 1.10. supistettu hyvin vähäisiksi . 224 500 ha) sekä 59 soiden kaan kertomusvuoden loppuun mensuojelualueen perustamisesta valtionnessä, osittain johtuen ennenaikaisismaille (yht. 10. Marraskuun alussa hallitus antoi eduskunnalle metsästyslain muutos• esityksen , joka oli valmisteltu virkamiestyö nä . valitusteitse asiantuntiialausunnossaan esittämiä. kun keskustapuolueen korvau pykälän edellä selostetussa iohro oli vihdoin asettunut kannatta• muodossa. Ministerityöryhmä ei uuden kansallispuiston laajenta miseskuitenkaan saanut mitään esitystä aita (yht. Valtioneuvosto reki 26.3. oman ratkaisumallinsa laajan ympäKevätistuntokauden lopulla edusristönsuojeluministeriön rakenteesta kunta hyvä ksyi myös lakiesitykset 11 ja tehtävistä. Lokakuun lopussa haltävän ja tulkinnanvaraisen muodon. taa asetuksella , kunnille korvataan Eduskunta hyväksyi kevätistuntosuojelualueista aiheutuva metsäverokauden päätteeksi monivaiheiseen ja tulojen vähentyminen ja yksityiselle värikkäiden tapahtumien jälkeen maanom istajalle maksetaan korvaus maa-aineslain , joka astui voimaan hänen maalleen perustetun suojelu!. 8. Pohjoi;.suomesta soidensuojeluohjelmaan otettiin 100 kohdetta , joiden pinta-ala on yhteensä 214 000 ha . maan suppean ympäristöministeriön ien suojelun järkevällä ravalla . periaatepäätöksen soidensuojeluohjelman täyde ntämisestä Pohjois-Suomen sekä eräiden Etelä-Suomen rehevien suotyyppien osalta . Suojeluohjelmien toteuttaminen ei toimintavuoden aikana edennyt toivottavalla tavalla. missä lakiesitystä arvosteltiin mm. Lailla enemmistöllä liitonkin edustamalle la perustetaan kansallispuistoksi vai kannalle , että laki voidaan säätää ta• tion jo omistamat maaja vesialueet vallisena lakina. Muun vesiluonnon suojelua alettiin vuoden aikana valmistella maaja metsätalousministeriön asettamissa koskiensuojelutoimikunnassa sekä merija järviluonnon suojelutyöryhmässä . Luonnonja eläinsuojelu järjestöjen lausunnon pohjalta. liitto vaikutti osaltaan mm. llmansuo32 < C :~ -~ ~":!"':-:--~..:_:,;;;:~c=:.W,.. Toinen lakivaliokun mutta epävarmaa on miten laki pysta lisäsi lakiin turpeen ja muutti kiistyy turvaamaan näiden ulkopuolisten tell yn korvauspykälän muotoon , jonalueiden luonnonsuojeluarvon. jossa edellytettiin turpeen teriön perustamismahdollisuuksia. ielulaki astuu voimaan 1. mikä mahdollistaa harju. Tämä oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna SUOMEN LUONTO ) 1824 1 vsk. 1981 . 30 000 ha maata ja 60 000 ha vesialueita . telyyn ja siinä on kansalaisten vaikuMolemmat muutokset olivat liiton tusmahdollisuudet mm . Edusperustamista. Koko maan soidensuojeluohjelma sisältää nyt 600 kohdetta . Maa-aineslaki hyväksyttiin eduskunnassa kevätisruntokauden päätteeksi. Metsähallitus hankki vuoden aikana luonnonsuojelutarkoituksiin 4 784 ha maa-alueita ja 1 563 ha vesialueita. 300 kohdetta . Myöskää n vaiteydessä luonnonsuojelulakia muutioneuvoston lupaamaa ympäristöpotettiin siten , että alle 500 ha:n suoie• liittista selontekoa ei vuoden aikana lual ueet voidaa n valtionmailla perusannettu eduskunnalle . 1. Suojelualueita parantaa hallituksen esitystä, joka oli koskevat lait astuivat voimaan käsittelyn loppuvaiheessa saanut 1. Valtakunnallinen lintuvesien suoie• luohjelma valmistui kesällä . & ._ Kesällä valmistunut lintuvesien suojeluohjelma sisältäfi noin 300 kohdetta. Ympäristöministeriön perustamt• Lopullisessa käsittelyssä eduskunta neo nousi näkyvästi julkisuuteen loppoisti turpeen laista mutta hyvä ksyi puvuonna. 69 700 ha). ka mukaan korvausta ainesten ottoluSyysistuntokauden päätteeksi edusvan eväämisestä ei makseta silloin , kunta hyväksyi ilmansuojelulain , joka kun omistaja voi käyttää maataan sai ympäristönsuojelun kannalta varmaaja metsätalouteen , rakentamisin epätyydyttävän muodon. Laki seen tai muuhun vastaavaan kohtuulpohjautuu pelkästään ilmoitusmenet• lista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen . Liitto toimi asiassa monella alueen aiheuttamasta taloudellisen tasolla pitkin kevättä pyrkim yksenä hyödyn menetyksestä . Valtioneuvosto asetti kunta hyväksyi maa-aineslain yhteylokakuussa nelijäsenisen ministerityödessä suurella äänten enemmistöllä ryhmän selvittämään ympäristöminisponnen. Maaja metsätalousministeriön l intuvesityöryhmän valmistama ohjelma sisältää n. rauta• ja myrkkypyy nnin säilyttämisestä laissa sekä eräiden harvinaisten ja uhanalaisten lajien pitämisestä riistaeläi nten luettelossa, eduskunnan lakija talousvaliokunta esitti muutettava ksi vai n metsästyskorttimaksua koskevan pykälän ja näin eduskunta palautti lakiesityksen muilta osin uudelleen valmisteltavaksi . Myös lehtojen suojelua alettiin vuoden aikana valmistella. pinta-alaltaan yhteensä 489 000 ha . 1982
Vaikka korkein hallinro-oikeus ei myöntänyt rakennuslupaa Kaicforsin voimalalle, voimayht~ö ra~ensi kuitenkin voimalan valmii_ks.~ ajkaisempaan työlufa_fw vedoten. Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi kaksi eri huomautusta vesi hallituksen varojen käytöstä , toinen koski työkaluston hankintaa ja toinen vesirakennushankkeiden heikkoja taloudellisia perusteluja ja paikkansa pitämättömiä, usein moninkertaisiksi paisuneita kustannusarvioita . (2 700 ha) mutta edelleen tarpeeseen nähden riittämätöntä. Luonnonsuo1el1101den sormet syyhysJYat koneitten pysayttam1seen. Varoja tähän toimintaan oli käytettävissä 17 milj. markkaan . Kaitforssin voimalan tapahtumat ovat esimerkkinä maamme ympäristölainsäädännön ja -hallinnon heikosta tehosta ja kyvyttömyydestä puuttua jopa selvästi lainvastaisiin luonnon pilaamishankkeisun . Vesistöjen käyttöä koskevat paineet ja ristiriidat olivat toimintavuonna ehkä suuremmat kuin koskaan ennen . Tässä yhteydessä onnistuttiin torjumaan valvontaja katselmustoiminnan heikentämisyritykset. Aikaisempaan työlupaan vedoten voimayhtiö kuitenkin jatkoi tuolloin jo lähes valmiin voimalan loppuunrakentamista ja voimalan koekäyttö aloitettiin ilman laillista lupaa loppusyksyllä . Iijoen, Pohjanmaan , Pohjois-Karjalan , SUOMEN LUONTO ) / 824 1 ,sk Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan jokien varsilla ovat tiivistäneet yhteistyötä vielä vapaana virtaavien vesien puolesta. Urpalanjoki , Pielisen sää nnöstely . ). Vesiha llituksen organisaatiota muutettiin vuoden alussa muodollisesti puuttumana ohjelmien perussyihin . Samanlaisia nstmltoJa esiintyi mm . jonka mukaan Pernajanlahden kansainvälisesti arvokkaaksi luokitellun pohjukan kautta voidaa n vetää moottoriliikennetie, vaikka sinne perustettu suojelualue oli todettu lainvoimaiseksi Korkeinta Hallinto-oikeutta myöten . 6 uutta toimihenkilöä . K~kä!;tt(! aloitetcun luvatta syksyllä. Keravanjoen puhdistamisen puolesta melottiin huhtikuussa. Pohjois-Pohjanmaalla Potkunsuolla, Päijänne-suolla ja monilla lintuvesiohjelmaan kuuluvilla kohteilla etenkin Lounais-Suomessa (Otajärvi, Sauvonlahti , Paimio.alahti) . Järjestäytynyt luonnonsuojeluväki ja paikalliset asukkaat Ounasjoen . mk ja huolimatta luonnonsuojelujärjestöjen ponnisteluista määrärahan korottamiseksi summa nousi vuoden I 982 budjetissa vain I 8 m ilj . Monia suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita joutui vuoden mittaan erilaisten luon nonti laa muuttavien hankkeiden kohteeksi . Ikävä ennakkotapaus oli myös valtioneuvoston syyskuussa tekemä päätös. Toukokuussa Korkein Hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä rakennuslupaa Kaitforssin voimalalle Perhonjoessa . Siikajoen lisäjärjestely, Kuovajoen rakennuskanke, Lapin pienvesien rakennussuunnitelmia jne. Suojelualueiden hoitoja käyttövaroihin sensijaan saariin tuntuva korotus lähinnä tulevan Urho Kekkosen kansallispuiston ansiosta , jonne saariin mm . Valtion vuoden 1982 budjetin valmistelun yhteydessä saatiin pudotettua pois kymmenkunta vesihallituksen uutta hanketta (mm . jemmin tiedostettu muuallakin kuin luonnonsuojeluliikkeen ja paikallisten asukkaiden taholla. 33. Vesihallituksen ja paikallisten voimayhtic\iden saumaton yhteistyö luku isissa vesirakennushankkeissa sai yhä jyrkempää vastustusta osakseen. Luonnonsuojeluvå'ki ja paikalliset asukkaat tiivistivät yhteistyötä taistelussa vesmo1en puhdistamiseksi tai vielä vapaana virtaavien vesien puolesta. Vesilain ongelmat on entistä laaEsimerkki ympäristölainsäädäntömme ja -hallintomme kyvyttömyydestä: Kaitforsin voimala Perhonjoessa. Myös ministeriötasolla vesiasioita pohti vuoden aikana lähes parikymmentä komiteaa , toimikuntaa tai työryhmää. yhtiön toimitusiohrajan siirtämiseen toisiin tehtäviin ja suon entisöimisröihin yhtiön kustannuksella. Eniten julkisuutta sai Turveruukki Oy:n omavaltainen Ison Venenevan ojitus , joka johti mm
Perinteisesti kärkisijoilla tässä suhteessa olivat Turku (Vaniovuorenmäki , Uittamo. Paikallisista luonnonsuojelu yhdiscyksistä 23 saavutti Y mpäristövuonna 1980 asetetun jäsenmäärätavoitteen saada 1 % toimima-alueen väestöstä luonnonsuoje lu yhdistyksen jäseneksi. Jo edellä mainittujen ympäristönsuojelua koskevien mietintöjen lisäksi toimintavuonna ilmestyi Läänien ympäristöhallintoryhmän mietintö , Jäteverotustyöryhmän mietintö. Satakunta 5. Pisimmälle ehtivät oikeusministeriön vesilain työlupamenettelyä koskevat lainmuutosesitykset. Useat lähi ympäristön viihtyisyyttä uhkaavat hankkeet olivat vuoden mittaan näk yvästi esillä julkisuudessa. Liiton ulkojäsenistössä ei tapahtunut Ympäriscövaliscus oli coiminnan painopisceenä niin va/cakunnallisesci kuin paikallisyhdiscyksissäkin. Lisäksi LuontoLiitossa ja samalla sen kahdeksassa luonrop iirissä oli yhteensä 4 700 jäsentä. Sensijaan epätietoisuus jatkui mm . jotka luonnonsuojelupiiriensä kautta ovat edelleen lii ton jäsenyydessä. Liinokokous myönsi eron liiton suorasta jäsenyydestä Itä-Savon luonnonsuojelu yhdistykselle. Etelä-Karjalan) luonnonsuojeluyhdistykselle ja Porin Seudun Y mpäristöseuralle (em . Vuotoksen altaan , Iijoen , RuunaaPudaskosken ja Kyrönjoen rakennushankkeissa. Kymenlaakso 3. Pohjois-Savo 7. jotka annettaneen eduskunnalle alkuvuonna 1982 . Etelä-Savo 5, Kainuu 7, Keski-Savo 3. Vuoden lopussa liittoon kuului varsinaisina jäseninä 16 luonnonsuojelupiiriä ja liicon säännöissä niihin rinnastettava nuorisojärjestö LuomoLiino. Ounasjoen säi lyttäminen oli toimintavuonna myötätu ulessa. JÄRJESTÖTO IMINTA Liittokokous hyväksyi liiton varsinaise ksi jäseneksi Satakunnan luonnonsuojelupii rin . Lappeenran nan seudun (em. Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon toi mikunnan mietintö , Luonnonsuojelualueiden perustamistoikunnan mietintö 11 (luonnos lakiesitykse ksi Urho Kekkosen kansallispuistosta) ja 111. maakunnallisista luonnonsuojeluyhdistyksistä liiton varsinaisina jäseninä vuoden lopussa oli neljä yhdiscystä . Kuva on Valkeakoskelca . Erinomaiseen tulokseen vaikuttaa osaltaan ulkopaikkakumalaisten jäsenten suuri lukumäärä Käsivarren luon nonsuojeluyhdistyksessä. Lisäystä edelliseen vuoteen on 20 paikallisyhdistystä . Y dinenergialakitoimikunta sai työnsä päätökseen kenomusvuon na mutta lakiesityksen kohtalo on vielä kiistanalainen . Liiton organ isaation piiriporras saatiin sicen valmiiksi seitsemän vuoden työn tuloksena . Näin siitä huolimatta , että maamme ydinvoimaloissa esiintyi ajoittain häiriöitä ja seisokkeja . Vuoden loppuun mennessä ei Koillismaan Luonto ollut liitt ynyt PohjoisPohjanmaan eivätkä Kauniaisten Y mpäriscöyhdistys ja Orimattilan Luonto Uu denmaan ympäristönsuojelupiiriin . Kolmiportaista organisaatiota selkiinnytti espoolaisen opiskelijayhdistyksen Otaniemen Ympäristöseuran ja hankolaisen vesiensuojeluyhdistykse n Krogars vattenskyddsföreningin eroaminen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin varsinaisesta jäsenyydestä . Sataku nnan luonnonsuoje lu yhdistys) . Kupittaa) , Tampere (Kauppahallin virastotalo) ja pääkau punkiseutu (Vuosaaren kaatopaikka . Keski-Suomi 13. Ongelmajätelaitoksen pitkäaikainen sijoituspaikkakiista ratkesi vuoden alussa kun Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti tontin myynnistä ongelmajäteyhtiölle. jotka eiväc muodollisesti vielä olleet eronneet liiton suorasta jäsenyydestä, va ikka organisaatiouudistus niiden osalta oli jo tehty. Liitonkin toimesta esille otettu eräiden amerikkalaisten torjunta-aineiden valmistajaja testaajalaboratorioiden epäluotet34 tavuus johti lisähenkilökunnan palkaamiseen kansanterveyslaborarorioon. Toimintavuonna kävi entistä selvemmin ilmi ydinenergian vaatiman säätövoiman tarve , mikä lisää paineita koskien rakentamiseen . Luonnonsuojelupiireissä oli vuoden lopussa 136 paikallisyhdistystä seuraavasti : Etelä-Häme 7, Etelä-Karjala 4. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos). Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistykselle. Liiton paikallisyhdistysten yhteen laskettu henkilöjäsenmäärä oli vuoden lopussa 22 500 Lisäystä edellisvuotee n on 3 000 jäsentä. Urho Kekkosen kansallispuiston suunnittelutoimikunnan mietintö 1. Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Kuivaniemen Luonto ja Utsjoen luonnonsuojeluyhdistys Tuoddar Luondu yl ittivät 2 % :n rajan . vsk.. Ns. Kesällä järjestetty Ounasjoki -soutu sai varsin runsaasti myönteistä julkisuutta osakseen ja marraskuun alussa Helsingissä vieraillut Ounasjoki-lähetystö sai lukuisilta korkeilta päättäjiltä lupauksen Ounasjoen säilyttämisen puolesta. Tarkoituksena on selvittää testitulosten luotettavuus ja työtä ohjaamaan asetettavaan johtoryhm ään tu lee liitonkin edustus . Vaasan lääni 6 ja Varsinais-Suomi 12 . Vesakkomyrkkyjen lentolevitystä ei toimintavuonna harjoitettu , koska metsäalan ja viranomaisten kesken oli sovittu toiminnan vapaaehtoisesta lopettamisesta yhdeksi vuodeksi. Lappi 14. Energiahuollon alalla säästötoimet ovat alkaneet tuottaa tulosta , jopa niin että öljyala on alkanut esittää huolestumisensa öljytuotteiden kulutuksen liian nopeasta laskusta. Uusimaa 18 . sijoituspaikasta tai turvallisesta jätehuoltoratkaisusta ei ole tietoa. Pirkanmaa 11 , Pohjois-Karjala 5, Pohjois-Pohjanmaa 13. Paikallistasolla tehtiin runsaasti työtä näiden hankkeiden torjumiseksi sekä kyseisten alueiden vaihtoehtoisten kehittämissuunnitelmien laatimiseksi . Suunnittelusopimukset on tehty sekä neuvostoliittolaisen että ranskalaisen ydinvoimateollisuuden kanssa. SUOMEN LUONTO ) / 82 41. Urho Kekkosen kansallispuiston työpaikkatoimikunnan mietintö, Maisematoimikunnan mietintö ja Metsätalouskomitean mietinnöt I ja II. Mm . Enontekiöläisten paikallisyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä vastaa runsaasti 6 % :a kunnan väkiluvusta . Toimintavuoden aikana Suomi kohosi erääksi maailman johtavista valtioista ydinvoiman tuotannossa kun tarkastellaan ydinvoimalla tuotetun sähkön osuutta asukasta kohti . Viidennen, suuren 1000 MW:n voimalan suunnittelua on jatkettu , vaikka esim . valtioneuvoston käsittelyssä loppuvuonna ollut sähköhuollon runkosuunnitelma pohjautui niin korkeisiin kulutusennusteisiin , että niiden toteuttaminen vaatisi 10 vuoden kuluessa yhden suurvoimalan lisää ja tämän säätövoimaksi huomattavaa vesivoiman rakentamista (mahdollisesti Ounasjokea)
12. luon nonsuojelukeskusten ia kauppojen avulla lehteä voitiin levittää entistä tehokkaammi n myös järj estöön kuulumattomilSUOMEN LUONTO ) / 82 41. Liiton luenrotoiminta käynnistyi. Liiton edustajat ovat osallistuneet useiden luonnonsuojel ujärjestöjen yhceisprojekcien toteuttamiseen . muutoksia. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallintoneuvostoon on li iton piirissä toimivista henkilöistä kuu lunu t Jaakko Savola sekä hallitukseen Rauno Ruuhijärvi ja Teuvo Suominen. 120-sivuisen vuosikirjan aiheena oli " Tuottavat vedet" ja sen toimittivat Teuvo Suominen ja Kaarina Miettinen . Lehti ilmestyi vuoden aikana 1216-sivuisena. 31. avustajille , ympäristöciedottajille ym. Luonnonsuojeluväen painosmäärä oli ;.:: keskimäärin 25 000 kappaletta. 12 . Seija Rouhinen Liitto on kuu lunut jäsenenä Kansainväliseen luon nonsuojeluli ictoon (IUCN) . Toimicusneuvosto kokoontui vuoden aikana 5 kertaa , joista 2 oli yhteisiä liiton julkaisutyöryhmän kanssa. 150 henkeä ja kustannukset peitettiin lahjoituksin ja tuki-ilmoituksin Suomen Luonnossa. Anna-Liisa Sippola Pirkanmaan piirisihteeri 1. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön ha llitukseen liiton edustaji na ovat kuuluneet Teuvo Suominen ja Juha Valste . Numeroista kaksi (5-6) oli yhdistetty vuosikirjaksi. Kokonaisuudessaan järjestön kurssimäärä liki kaksinkertaistui . 31. Uusien Pää_kaupunkiseudun ympäristöongelmista oli julkisuudessa esillä mm. JÄSENTIEDOTUS SEKÄ MUU TIEDOTUS JA VA LISTUS Liiton järjestölehti Luonnonsuojeluväki ilmestyi vuonna 198 1 kahtenatoista numerona , joista kolme oli kaksoisnumeroa. Suomen Luonnon toimitusneuvostoon kuu luivat Juha Valste (pj) , Pekka Borg , Matti Helminen, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen ja Helge Romu . 1. 3 1. Näitä ovat olleet merikotkan , muuttohaukan , kalasääsken , Saimaan norpan ja mecsäpeuran suojeluprojekcic. 5. 35. SUOMEN LUONTO Suomen Luonnon 40. 11. Pertti Siilahti Uudenmaan piirisihteeri 7.9. Opintotoiminnan Keskusliinoon, Pohjola-Norden -järjestöön, Suomen Kotiseutuliictoon , Suomen Mecsäscysyhdiscykseen, Suom iNeuvostoliitto-Seuraan . KURSSIJA LUENTOTO IMI NTA Toimintavuonna kehitettiin voimakkaasti liiton koulutustoimintaa. Tuula Honkanen Lapin piirisi hteeri 1.1 0. Liiton julkaisuissa on raportoi tu projektien tapahtumista Toimintavuoden lopulla käynnistettiin yhteistyössä kalatuckijoiden kanssa uuden projektin suu nnittelu . Toimittaja Laurilan sijaisena 1.9. Suomenlinnan Pirunkirkossa. 30.8. Jatkossa noudatettavan tiukan aikatau lun ansiosta Luonnonsuojeluväki voi palvella jä< seniscöään ratkaisevasti entistä paremmin. toimistotehtäviä ovat hoitaneet kanslisti Tiina Toivanen-Toikka ja toimiscoapu lainen Liisa Kurikka sekä Ku rikan äitiysloman aikana Tiina Viitanen . 12 . lähtien coimi Kaarina Miettinen ja toim ituksen kesälomittajana elokuussa Marjukka Kulmanen . ilmestymisvuoden kunniaksi järjestettiin juhla lehden tekijöille. Osa-aikaisena levikkityönrekijänä 1. Juhlaan osa llistui n. Ti lausmaksu oli luonnonsuojeluyhdistyksen jäseni lle 55 mk , mu ille koti maisille tilaaji lle 70 mk ja ulkomaille 90 mk . 3 1. Lehden cilaajarekisceriä ym. Lehden suurin ongelma, ilmestymisajankohdan epäsäännöllisyys saatiin vuoden loppupuolella viimein poistettua Luonnonsuojeluväen painopaikan si irryttyä Sanoma Osakeyhtiöön Vantaalle. Sen cyönimenä on "Vaelluskala takaisin Suomen jokiin '', EDUSTUKSET Toimintavuoden aikana liitto oli eduscecruna seuraavilla tahoi lla : Sisäasiai nministeriö Meriympäristöneuvonelukunra: Erkki Leppäkoski Ympäristönsuojelun kunnallishallin non toimikunta : Rainer Lahti Kaavoitusja rakennusneuvoston kaavoitusjaosto: Esko Joutsamo Saimaan ekologisen tutkimuslaitoksen suunnittelut yöryhm ä: Rau no Ruuhi järvi Maaja metsätalou;ministeriö Luonnonsuojelualueiden perustamistoimikunta: Rauno Ruuhijärvi Koskien suojelutoimikunra: Rauno Ruuhijärvi Soidensuoje lut yöryhmä: Rauno Ruu hijärvi Luon nonsuojelualueiden suunnittelutyöryhmä: Rauno Ruuhij ärvi Vesihallinnon tieteell inen neuvottelukunta: Rauno Ruuhij ärvi Maatilatalouden vesiensuojel utoi mi kunta: Esko Joutsamo Urho Kekkosen kansallispuiston suun nittelutoimikunta : Esko Joutsamo Suomen IUCN työryhmä: Esko Joutsamo Merija järviluonnon suojelutyöryhmä: Esko Joucsamo Vesisröhankkeiden menettelytapatoimikunra: Harri Dah lström Vesistörakentamisen tarvetoimikunta : Ismo Tuormaa Suomussalmen ekokuntatoimikunta: Ismo Tuormaa Kauppaja teoll isuusministeriö Turvekomitea: Rauno Ruuhijärvi Öljysuojarahastotoimikunta: Esko Joutsamo Öljyvahinkolautakunta : Jouko Högmander Opetusministeriö Suomen Akatemian ympäristötutkimuksen jaosto: Rauno Ruuhijärvi Ympäristökasvatuksen kehittämistoimikunta : Seppo Vuokko. Kou luttajakoulutus toteutettiin lii ton toim ihenkilöiden osalta. 1. 1. Lehden levikki oli 16 540 . Lehden päätoimittajana oli Seppo Vuokko , toimitussihteeri nä Auli Kilpeläinen, roimittajana Jorma Laurila ja caittajana Markku Tantcu . Kuva on Hermanni-Vallila-seiJran järiestämistå' "Kärykå'räjistä". 12 . Arvo Ohtonen 1.11 .-31 12 .0lli Koskinen Saimaa projektisihteeri 1. vuosikerta ilmestyi kahdeksannumetoisena. Lehden vastaava päätoimittaja oli Terho Poutanen , joka valmisti lehden yhdessä Ismo Tuormaan kanssa . Vuoden lopussa lii tossa oli siten 4 5 ulkojäsentä. Kokonaissivumäärä oli 450. WWF:n, liiton ja NoM :n yhteiseen kohdevaliokuntaan ovat kuu luneet Rauno Ruuhijärvi puheenjohtajana ja Esko Joutsamo pysyvänä asiantuntijana. :'.l Näin se vähentää osaltaan tarvetta valmis• taa säännöllisesti yhdistysten omia lehtiä ja t jäsentiedotteica. Liitto avusti piirisihceerien palkkausta seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri 1. toimi Heikki Luoma . vsk. Kiinteää yhteistyötä on harjoitettu Natur och Miljön kanssa. Suome n Luonnon 40. 31. Kaikkiaan järjestön kautta järjestettiin 25 luentoa , joissa oli yh teensä 994 kuulijaa. Tieteelliseen Seurain Neuvostoon ja Yhreiskuntasuunnittelun Seuraan. yhteismäärältään 44 kurssia , joille osallistui yhteensä 1 313 osanottajaa. Vuosaaren kaatopaikka. Liitto toteutti ympäristönsuojelun erityiskursseja sekä käynnisti kesäiset luon nonharrastusvi ikoc
5. Liit to järjesti Suomessa rukikeräykse n Norges Narurvernforbundin Ai ra -toimintaa varten. Mu ina osa nottaji na Suomesta oli vat mm . toimintasuunnitelm an ja talousarvion vuodelle 198 2 sekä pääu i myöntää hallitukselle vast uu vapaude n vuoden 1980 tileistä . Tiedorusvastuu valtakunnallisista kampanjoista kuten Saimaan suojelu ja säännöstel yn estämi nen kuului suurelta osin myös pa lkatuille piirisihteereille. Ulkoisessa tiedottamisessa pyritään syventämään Y mpäristövuonna sy nt ynyu ä yleistä kiinnostusta luonno nja ympäristönsuojeluasioihin . jolloin paikallisyhdisryksen osuus on vastaavasti 10 mk ja 2 mk . Mar kan aikana hän tapasi myös Yleisvenäläisen luonnonsuojeluseu ran edusraj ia ja keskustel i heidän kanssaan mm seu ran delegaation vierailusta Suomeen vuonna 1982. Pohjoismaiden Neuvosi on energiaseminaarissa 10. Li säksi ryhmä järjesti useita eduskunnan sisäisiä tiedotustilaisuuksia ympäristölain säädännön järjestämiseksi. että piirin osuus on 5 mk . Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys r. Reino Okkonen (Jorma Laakso) , Pettti Huttunen (U rpo Huh tanen) ja Raimo Kantola (Heikki Poroi la). Limomaksuksi päätettiin 10 mk . Muut suomalaiset kokousedusrajar oli vat luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen ja pääsihteeri Mauri Rautkari . Voima lan rakentamista ennakoivan tien rakentami nen aloireniin heti vuoden alussa huolimatta vaikeista ta lviolosuhteista . 11 . Edelleen suositeltiin jäsenmaksun jakoa siren . Liiton parikymmenhenkinen ryhmä vieraili Eestissä 10. Hannu Penttilä. pidettyyn eurooppalaisten kansa laisjärjestöjen happosadekokoukseen osa llistui liiton edustajana päätoimittaja eppo Vuokko . 12 .5. Toi mikunnan tehtävänä on suunnitella kokeilulle kymmenen lähivuoden to imin taohjelma . Liit toa kokouksessa edusti ulkoministeriön myöntämän matka-avustuk sen turvin puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi . 12 .8 1 mennessä oli 5. rri Pekka Borg . Kuopiossa, Kuopion korkeakoulun tiloissa . Keräyksen tuotto 31. ekonomi Mauri Marikaine n ja va ratuoma ri Veikko T uulia,nen sekå varati lintarkastajiksi apul.prof. 169 mk . Aira-joen suojelukiista kärjistyi l'uoden aikana pohjoismaiden näkyvimmäksi \ mpärisrönsuojelukamppai luksi. EteläKarjalan) luonnonsuoje lu yhdistys r. inten dentti Martti Linkola ja fil. Liiton tiedotustoiminnan eräänl aiseksi tulokseksi voidaan myös laskea Suomussa lmen ekokunrakokei lu . Suomessa, jossa kokou ksen ohella rerkei ltiin Pyhtää n Munasuoll a ja Pernajan lahdel la se kä 13. yleiskokous pidett iin 11 . Loppusyksyll ä Aira-kansanliike journi luopumaan toiminn astaan mielenosoittajille langetettujen erirräin korkeiden sakkojen ja työmaalla jatkuvasti olevien poliisien takia . HALLINTO Liittokokous Liittokokous pidettiin 4. Ai ra-joen suojelua ajava kan, anliike organisoi nopeasti paikalle saroja mielenosoitt aj ia. Soden äljessa liittoa edusti Esko Joutsamo. suuna kiinnostusta herättäneen kansanedustajille ja tiedonajille tarkoitetun retken Saimaalle kesäkuun alussa. maaseutumaiseman optimointia käsittelevä n asiantuntijaseminaarin . Ryhmä kävi turnstumassa mm . jorka estivät töiden jarkamisen asettu malla työkoneiden tielle tai kahl itsema ll a itse nsä niihin kiinni . KANSAINVÄLINEN TOIMI NTA Kansai nvälisen luonnonsuoje lul i11o n (IUCN) 15 . Suomen Luonnon päätoiminaja Seppo Vuokko , maisemasuunnittelija Sauvo Hent tonen. Kaikkiaan oli paikalla 56 ää nivaltaista ed ustajaa sekä joukko tarkkai lijoi ta, liitto· hallitukse n jäseniä ja liiton toi mihenkilöitä Kokousasioit a valmisteltiin viidessä va liokunnassa . 5.4 . Suunnittelusiht ee ri Hannu Penttilä kävi lokakuusa viikon luentomar kalla Neuvostoliitto-S uomi -Seuran kutsumana Moskovassa ja Tallinna,sa. Ryhm ä järjesti mm . 11 . Sataku nnan luonnonsuojeluyhdistys) r.y .: lle. jonka puheenjohtajana toimi Pertti Salolai nen , varapuheenjohtajana Liisa Jaakonsaari ja sihteerinä Ismo Tuormaa (SII). Uudessa Seelannissa. Ulrica Cronsrröm (NoM) ja Jorma Jantu nen (L-L). Yhteistyötä Neuvostoliiton luonnonsuojelujärjestöjen kanssa jatkerriin vakiintuneeseen tapaan . 29.5. Edellisessä li ittoa edustivat Esko Joursa mo. perhejäsenmaksusta 1 mk . Suomussalmen kokeilun edetessä siitä voi muodostua ympäristönsuojelu llisen ideolog ian tehokas riedotusvaltti . 23 .10.81 Christchurch.issä. Tilinrarjasrajiksi vuode lle 1982 va lit tiin HTM. Läsnä olleet edustiva t seuraavia ää nimääriä: varsinaiset jäse net 27 1 ään tä ( 14 piiriä) ja ul kojäsenet 8 ää nt ä, yhreen,ä 279 ää nt ä. Tukholmassa. Liittohallirnksen myöntämät hopeiset ansiomerkit julkistettiin ja jaeuiin maar. Erityisen tärkeänä liitto piti toimimaa Eduskun nan Ympäristöja luontoryhmässä. Suomesta seminaariin osallistuivat mm . y.: lle ja Porin Seudun Ympäristöseura (ent . Vuoden 1982 jäse nmaksuksi suosite ltiin paikallisyhdisryksissä 25 mk / henkilöjäsen ja perhej äsenmaksuksi 5 mk / perhe jäsen . Vuoden 198 1 lopussa Aira-joen kohtalo näytti luisuva n kohti voimayhtiöiden ja Norj an hallituksen ajamaa ratkaisua . Ainakin vesihallinnon toimintaan suunn atun kritiikin voidaan myös katsoa men neen tehokkaasti perille. Satojen poliisien avulla Norjan hallitus pystyi kuitenkin jatkamaan tienrekoa uudestaan sy ksy llä sen jälkee n. Y mpärisröja luonroryhmän toiminnan ansiota on suu relta osin myös luonnonsuoje luj ärj estöjen valtionavun nouseminen yhteensä miljoonaan markkaan vuoden 1982 budjetissa Tavoite ympärisrönsuojelutoimistojen saamiseksi lääninhallituksiin toteutu i seki n. y.: lle, Lappeenrannan seudun (ent . IUCN :n toimintaohjelman laatiminen seu raavaksi 3-vuoriskaudeksi ja keinojen löytäminen järjestön taloudellisten vaikeuksien voittamiseksi. Suomenlahden 36 rannall a si jaitsevaan Lahemaan kansall ispuistoon. 11 . Göteborgissa 9. Liittokokouksen alussa jaeuiin liirrohallituksen myöntämät kirjapalkinnot Ympäristövuonna 1980 jäsenhankinnassa parhaiten menestyneille Naantalin seudun luonnonsuojelu yhdistykse lle sekä Kuivaniemen Luonnolle. liro Han imo ja merkonomi Martti Kalkku Liittokokouksessa hyvä ksyttiin Satakun nan luonnonsuojelup iiri liiton varsinaise ksi jäseneksi sekä orga nisaariouudistukseen liiuyen m1önneuiin ero li iton suorasta jäsenyydestä Itä-S uomen luonnonsuojeluyhdistys r.y .: lle. Erovuoroisten li ittohall itusten 1äsenren tilalle 2-vuotiskaudeksi 1982-83 tulivat va lituiksi (henkilökohtaiset varajäsenet su lkeissa) Pentti Forsten (Jouko Heritty). le henkilöille. joka virallistettiin myös valtakunnalliseksi maa ja metsätalousministeriön nimitett yä loppuvuodesta Suomussalmen ekokunraroim ikunnan. tosin toivottua suppeampana. 15. kun työt oli kesäksi keskeytetty muodolli sesti alueen muin aismuistoje n tutkimista varten , mutta asiaa n vaikun ivat \ armasti myös saamelaisten nälkälak kokampanja ja orjan lähestyvät kansa nkaräjävaalir. Lii1t okokous vahvist i 1oimin takenomuksen ja tilinpää töksen Ympäristövuodelt a 1980. Terho Poura nen ja Ismo Tuormaa ja jälkimmäisessä Esko Joursamo ja Hannu Penttilä. Tiedotusta pyrittiin joukkotiedot usvä li neiden lisäksi suuntaamaan entistä teh okkaammin myös suoraan päättäjille. perhejäseniltä ja nuorisojärj estön jäseniltä 2 mk sekä ulkojäse nmaksuksi 300 mk . Kokouksessa hyväk syttiin li itolle vesie nsuojeluohjelma sekä käsitelt ii n hallituksen va lmistelemaa Li iton lähiajan tavoirreer -asia kirjaa . Pentti Beckerille Mikkelistä , sairaanhoitaja Laila Haapaselle Vehkalahdelra ja luonnnnSUOMEN LUONTO \ / 82 41 ,sk. IUCN : n ympärisrönsuunnitrelukomissio järjesti Tallinnassa 26. Eesti Looduskaitse Selrsin vieraana. Jouko Pihlainen (Pertti Era), Pentt i Rau hala (Jaakko Savola) . 12.6. 29. mersär.kand . Pohjoismaisten luon nonsuojel ujärje,tojen sihteerisrökokouksia pidettiin vuoden aikana kahdesti : 28. Tiedottamisen aiheina olivat vesiin ja ympärisröm yrkk yi hin lii rryvär asiat sekä yleinen ympärisröva listus. Kokouksen pääaiheena olivat Maa ilm an luonnonsuojelun strategian toteurramisen edistäminen
Luonnonkalenteri esitteli kotimaisia pui ta . Erkki Kohonen PohjoisPohjanmaan lsp (J uh a Mark kola PohjoisPohj anmaa lsp), Terttu Laurila Pirkanmaan lsp (Jorma Hakala Pirkanmaan lsp). joka oli ollut li11on pa lveluk sessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1963, jäi eläkkeelle 30.9. 02 . Pöytäkirja pykäliä kertyi 190 kpl. Tämä muodosti 24 % liiton kaik ista 1uloista . missä piirisihteenen palkkaukseen, jäsenh an kint aa n ja jäsenrekisterin ylläpi10on kului arvioitua enemmän varoja . Sauvo Henttonen, Osmo Kivivuori , Timo Lehtonen , Mikael Sundm an ja Hannu Vuolteenaho. Toisaa lt a oman huoneiston hankinta vakii nnuttaa li iton taloutta pit källä tähtäyksellä. 1iet.kand . Liiw n va ltionapu onn istut1 i1n sail yua mää n Y mpäristövuoden 1980 tasoll a ja se oli toimintavuonn a 5 75 000 mk . likka Koivisto , Kauri Mikkola ja Pertti Uoul a. Eduskuntaryhmät Soranon olain (88 / 80) saatammen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä 25 . 1. Valtioneuvosto Uraanin ja se n rikasteiden saan aminen polt waineveron alaiseksi 24 . 02. 03. yh1eisaloite Lincu1ie1eellisten Yhdis1ys1en Li iwn ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa 03 . 02 . Keskustoimiston tiloissa työskentelivät ruotsinkielinen sisarjärjestö Natur och Miljö, nuorisojärjestö Luonto-Lii ton keskustoimisw , Luonnonkuva-arkisto sekä osan vuodesta Uudenm aan ympäristönsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys . Satu Huttunen. Liinohallirus ja työryhmät Liinohallitukseen kuuluivat w imin1avuo den aikana (henkilökohtaiset va rajäsene1 sulkeissa) apul aisprofessori Rau no Ruuhi järvi puh eenjohtajana. Tuen toimi1usjoh1ajana wi mi Leena Kivijärvi , julkaisuja markkinoin tisihteerinä Lasse Kosonen . Maailm an Luonnon Säatiön Suomen Rahasw tuk i uhanalaisee n luontoon li in yvää valisrustoimintaa Suomen Luonnossa 25 .000 markalla. Liittohalli lLiksen työvaliokuntaan kuuluivat Rau no Ruuhi järvi puhee njohtajana sekä jaseninä Pertt i Forss, Patrick Hublin , Jorm a Jantu nen ja Seppo Kotiranta. Seppo Kotirant a Varsinais-Suomen lsp varapuheenjohtajana (Juhani Karhumäki Varsinais-Suomen lsp). 1. Keskustoimisto Liiton keskustoimisto sijaitsi toimint avuoden aikana Helsingissä, Perämiehenkatu 11 :ssa. Reino Okkonen EteläKarj alan lsp (Sten Stenius Kymenlaakson lsp ). Aloitteet 29. Myyntiartikkeleista Tuen myymälöissä oli toimintavuonna yht eensä yli kuusisataa . Myöskään Suomen Luonnon 1ilausmaksuj a ja jäsenm aksuja ei kerryny1 aiva n odotetul la 1ava lla. 03. Metsähallicus Eräiden suojelusoita koskevien me1sänparannustöiden rahoituk sen peruuttaminen Rovaniemen metsänparannuspiirin alueella 37. Eduskunnan oikeusasiamies Selvi tyspyyntö poliisi päällystön kou lutustilaisuuden sisällön asiallisuudesta Säkylässä 19. Pentti Forsten . Luonnonkuva -ark,ston välitettävien ku vien määrä oli yli 40 000 , kuvaaja mää räkin kasvoi lähes nelj äänsataan Vuoden lopussa ilmestyi Tuen kustantamana luonnonsuojeluliiton kohtuuh intainen teemakirjasarjan ensimmäi nen , Asko Kaikusalon kirjoittama UHATUT ELÄI MEMME. Muuwksia 1apah1ui siten. 1 Sisäasiainministeriö O ngelmajä1elaitoksen sijoinamisen ehdoista 29 . Omistajan tarjottua kevää llä huoneiswa li iton ostettavaksi hallitus selvitti lainan saantimahdollisuudet ja päätti 30.6. Uudisru var luonnonvarat: Harri Dahlström (pj). lähtien ja Ei ni Nordman. Energia: Markku Wallin (pj), Alec Estlander, Seppo Hannus. jäseninä Antti Alfrhan Lapi n lsp (Pentti Rauh ala Lapin lsp), Pertt i Forss Uudenmaan ysp (Liisa Kulhia Uudenm aa n ysp) . Tuen yhtiökokous pidettiin 23. Suomen Luonnonsuo1elun Tuki Oy Suomen Luonnonsuoje lun Tuk i 01 :n l, ikevaih w kehin yi kustannustoi minnan osalta hiljaiseen vuoree n nähden kohtu ullisesti . SUOMEN LUONTO \ / 82 4 1 , sk Toimiston henk ilökunn an muodostivat paäsih1eeri E, ko Joutsamo. Tarvittu rahoi tus järjestyi Postisäästöpankista , Ilmarinen ja Pohjolavakuutusyhtiöstä sekä yhteistyössä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kanssa. 02 . Maaja metsätalousmin isteriö Fl ym äske1 Tjärnmossenin alu een suojelu Inkoossa ja Siuntiossa, yh1 eisaloite Na tur och Miljön ka nssa. Eduskuncaryhmä1 Sitovien ryhmäpää1östen tekemättä jän äminen soranottolain (88 / 80) eduskuntakäsi1telyssä 2 1 05. emi ia loussihteeri Jokela tul i li iton palvelukseen 12. Camilla von Bonsdorff. Su urimm at menojen lisäykset , joita ei täysin pyst ytty ennakoimaan, aiheutuivat järj estötoi minn an osalt a. Asiantuntij at yöryhm iä oliva1 seuraava t: Alkuperfiisen luonnon suojelu: Pekka Borg (pj), Pentti Becker, Markk u Haukioja, Urpo Häyrinen, Kalevi Keynäs. Luonnonsuojelul iiton edustajina kokouksessa olivat puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi ja hallituksen jäsen Pert ti Forss. Työvaliokunta kokoontui 13 kertaa . Ministerit Taisto Tähkämaa , Ulf Sundq vist, Johannes Koikkalainen ja Veikko Saarto sekä n. Ulkojäsenmaksuna oli 250 mk . Liittohallitus kokoontui 10 kertaa . ostaa huoneiston miljoonan markan kauppahinnasta . Luonnonkuva-arkisro sijaitsi luonnonsuojel uli iton keskusw imisron yhteydessä samoin lii w n tiloissa työskentel i Tuen julkaisuja markk inoin tisihteeri. Myymälöiden yhreydessä toimivat myös luonnonsuojelulii ton piirisih teeri t Helsin kiä lukuunottamatta. Turun myymälävastaavana Hannu Rauta nen, Tampereen myymälävastaavana Juha Viista ja O ulun myymälävastaavana Jukka Kum pul ainen . TALOUS Yleistä Li ittomaksun osuus jä,enm aksusra ol, 5 mk jäsen ja 1 mk / perhej äsen ja nuorisojärjestön jäsen. Sisäasiainminis1eriö Ongelm ajätelaiwksen vaati mat wimenpitee1 ympäristönsuojelun hallinnon vahvistamisessa 02 . Eduskuntaryhm ät Y mpäris1önsuojelu va liokun nan perustaminen eduskuntaan 10. 02. Heikki Luoma Luonto-Liitto (Jorma Jantunen Luonto-Liit to) . Vuoden puujulistesarjassa aiheena oli mänty. 03 . Pekka Kauppi , Pekka Suominen, O lli Tammilehto ja Bjarne Udd . Julkaisuryöryhmfi: Pekka Borg , Harri Dahlsrröm, Kaius Hedenmöm, Jouko Högmander, Matti Leinonen , Matti Lähdeoja ja Teuvo Suom inen. Amm attikasva tushall itus Evon metsäopisto SUVI -koulutusta antavien open aj ien pätevyysvaatimukset , yhteisaloite Maail man Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa 10. Lii1tohall i1us myönsi Ei ni Nord mandle lii ton kultaisen ansiomerkin . Juha Vals1eelle Helsingi,1ä. Valtioneuvosto T urve komitean luonnonsuojelun sella täydentäminen asiantuncemuk 1 02 . ruotsiksi, englann iksi ja saksaksi ilmestyvän kalenterin pai nosmäärä oli 30 000 . Liittokokouksen -80 suosmelema jäsenmaksu 20 mk / varsinai nen jäsen ja 5 mk/ perhejäsen vahvis1et1 iin lähes kai kissa paikallisyhdistyksissä . suu nni ttelusih teeri Hann u Penttil ä, jarjes1ösih1eeri Terho Poutanen , 1iedotussih1eeri Ismo Tuormaa , taloussih1eeri Kyllikk i Jokela ja toimis1onhoitaja Eini ordman. Arrikkelivalikoimasta yli 70 % kuu lui painotuoneisii n. Pertti Huttunen Pohjois-Karjalan lsp (Aulis An salehw EteläHämeen lsp). Vfilirön elinympiiristö: Rainer Lahti (pj). Jasenavus1 u kset suunn attiin pääosin p,i risih teerijärjestelmän kehittämiseen. Maaja metsätalousministeriö Huuhkajan rauhoittaminen . Heikk i Poroila Kai nuun lsp (Jouko Pihlainen Keski-Suomen lsp). Jaakko Savola Keski-Savon lsp (Esko Hannukka Etelä-Savon lsp) ja Pertti Sevola Vaasan läänin lsp (Penni Yli-Karjanm aa Vaasan läänin lsp). joista yli 120 wi mintavuoden aikana myyntiin tu lleita . Suomeksi. 03. Mikael Hilden , Lea Kaupp i, Seppo Kellomäki, Seppo Loht aja, Lasse Loven, Rauno Tenovuo ja likka Viitasalo. Liiton ti linpää tös 1981 muodostu, huomattavan tappiolliseksi. Myymälät w,m iva t Helsingissa Nervanderinkadulla ja Hakaniemen hallissa, Turussa Läntisellä Rant akadull a, Tamperee lla Murrokadulla ja Oulussa Kajaaninkadulla. 25. 03. Linwkokouksen päa1tee ksi hyväksyuiin julkilausuma " Puijon suoje lu varmistercava " . Patrick Hubl in Pohjois-Savon lsp (Erkki Björk Pohjois-Savon lsp). päivänä maaliskuu ta. Tuen hallitukseen kuuluivat pu heenjohtaja na Jouko Lehtonen ja hallituksen jäseninä Kristian Donner, Esko Joutsamo, Asko Jän11 i ja Matti Hyytinen . 30 muuta pää1öksentekijää val1ionhallinnossa ja eduskunnassa Li iton wimenpide-ehdotukset -1, Pelson Iso-Venenevan ojituksen johdosta 13.0 5. myyntisihteerinä ja Hakaniemen hall imyymälän vastaava na Eila Ku ronen, kuva-arkiston hoitajana Kaij a Keskinen
Valtioneuvosro Vuotoksen allashankkeen vai ku tukset 09 . 03. 11 . 03. Ministerit Johannes Koikkalainen, Paavo Väyrynen , Jouko Kajanoja ja Per Stenbäck Perustettavan ympäristönsuojelu ministeriön rakenne ja tehtävät 03. Kauppaja teoll isuusministeriö Saim aan ölj yntorj uncat yöryhmän mietinnöstä 09. Maaja mersätalousministeriö Uusia suojelu alueit a koskevat asetusluonnokset 07. 09. Liiton kannanotto ympäriscönsuojeluasioihin valtion tuloja menoarviossa vuodelle 1982 . v,k. Kesätapahtum a Saim aa n puolesca Savonlinn assa 12. 100 muuta vaikuttaj aa valtionhallinnossa Ympäristönsuojelu valtion tuloja menoarviossa vuodelle 1982 05. 12 . Valtioneuvosto + n. Neste Oy: n hallintoneuvosto Neste Oy:n kanta öljyn kulutu ksen hillitsemisessä 17. Lääkintöhallitus Torjunta-aineiden testauksessa ilmenneiden puucceiden ja väärin käytösten se lvittäminen 05 . soidensuojelu alueiden muodostamista sekä luonnonsuojelulain ja tuloja varallisuusverolai n muuttamista koskeneiden lakien hyväksyminen ed uskunnassa 23. 01. Haminan kaupunki Haminan Kirk kojärve n suojelusta ja kunnostam isesta 15 . Valtioneuvosto Ympäristönsuojelunäkökohdat sähkönhuollon runkosuunnicelmassa 14. Eduskuntaryhmät Luonnonsuojelulain muu toksen (6 / 8 1), siinä muodossa minkä se sai eduskunnan laki ja talousval iokunnan mietinnö sä (9 / 8 1), edellyccämät lisäresurssit etenkin lääni nhall itu ksissa 03 . Suomen liiccyminen Kansainväliseen Valaanpyyncikomissioon , yhteisciedote Natur och Miljön ja Maa ilman Luonnon Sääciön Suomen Rahaston kanssa 30. Eduskuntaryhmät ja mtnlSlen Veikko Saarto Metsästyslain uudistaminen ajan38 mukaiselle tasolle, yhteisaloite Natur och Miljön kanssa. 03. Eduskunnan talousvaliokun ta Lakiesitys ilm ansuojelulaiksi (3 5 / 8 1) 27. Sisäasiainmin isteriö Ehdotuksesta valtioneuvoston päätökseksi virvoitusjuomien kertakäyttöisten väh ittäism yynt ipaällysten käytön kieltämisestä 27. Maaja metsätalousministeriö Kansallispuisto-ohj elman täydentäminen 26. Koneellinen kullankaivuu estell ä· vä 28. Maaja metsäca lousministeriö Luonnonsuojelualueiden perustamistoimikunnan mietintö 11:sta ja Urho Kekkosen kansallispuiston suunnittelu toimikunnan mietintö I :sca 17. 12 . 10. 10. 09. 11 . 07. Västmanlandin lään inhallicus Dal-joen alaj uoksun ja Tinäsin alueen suojelu , tukilausun to Svenska Naturskyddsföre ningenin lausuntoon yhdessä Natur och Miljön, Danmarks Naturfred nin gsforeningin ja Norges Naturvernforbund in kanssa 20. Sisäasiainministeriö Jäteverotustyöryhmän mietinnöstä 14. 12. Eduskunnan lakija ta lousvaliokunta Lakiesitykset uusien kansall isja luonnonpuistojen perustamisesta (4 / 8 1), soidensuojelualueiden muodostamisesta (5 /8 1) sekä luonnonsuojelulain ja tuloja va rallisuusverolain muuccam,sesta (6 / 8 1) 26. Itä-Suomen vesioi keus Liicelausumo Urpalanjoen vesistönsuojelijoiden va lituskirjelmään Urpalanjoen suunn itelluista vesistöjärjestelyistä 03. Kokoomuksen eduskuncaryhma Soranottolain (88 / 80) luonnonsuojelullisesta merkit yksestä 29. Puijon suojelu varmistettava 22 . Sisäasiainministeriö Lää nien ympäristöhallincot yöryhmän mietinnöstä 09 . 12 . Vesihall itus Kokemäenjoen vesistön tulvatorjunnan toimincasuunnitelmasta 10. 04 . Maaja metsätalousmin isteriö Urho Kekkosen kansallispuisron t yöpaikkatoimikunnan m1et1n nöstä Julkilausumat 18. 03. Ed uskunnan lakija ta lousvaliokunta Lakiesitys ilmansuoje lulaiksi (3 5 / 8 1) 15. 06. 09. 05 . Sisäasiainministeriö Y mpärisrönsuojelu näkökohdat maa-aineslain soveltamisasetuksessa ja yleiskirjeluonnoksessa 18 . 07. Oikeusministeriö Ympäristönsuojelunäkökohd at vesilain uudistamisessa 05. 07. 02 . 09. Ulkoasiainministeriö Suomen pikainen liittyminen Kansainväliseen Valaanpyynt ikomissioon, yhteisaloite Natur och Miljön ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa 17. 10. Valtiontilincarkascajac Taustatietoa tarkastajien retkei lylle Kaitforssin voimalatyömaalle 29. 05 . Torjumaaineiden riski t selvitettävä luotettavasti 25 . 11 . Liiton Alta-tukikeräyksen tuoton (4 .000mk) luovun aminen Norges Naturvernforbundin edustajille 05 . 10. 08 . 08. 09. Uusi varustelukierre välten ävä vetoomus YK:n aseistariisuntaviikolla Erillisec lehdis1ö1iedo11ee1 23. Ympäriscöpalk into Turun yliopiston avoimelle korkeakoululle 22 . 08. Ym päristölakien maa-arneslai n, kansallisja luonnonpuistojen perustamista. 10. 05 . 11 .Maaja metsäralousmin isteriö Li ntuvesityöryhmän mietinnöstä 19. 07. Valtionvara invaliokunnan verojaosto Luonnonsuojelulain ja tuloja varallisuusverolain muuttam isesta (6/ 81) 10. Maa ja metsätalousministeriö Maisematoi mikunnan mietinnöstä 09. Lausunnot 19. Oikeusministeriön vesilain mu kaista työlu pamenettelyä käsittelevä työryhmä Työlupamenettel yn hairar ja pu utteet ympäristö nsuojelun ka nnalta 17. Metsätalouskomitea Luonnonsuojelunäkökohdat metsäalan lainsäädännön ja hallinnon kehittämisessä sekä käytännön metsänhoidossa 03. 03. Eduskunnan lakija talousvaliokunta Kalastuslainsäädännön uud istamisesityksestä (214 / 8 1) 02 . Valtioneuvosto Ylitarkascajien toimien täyttämi nen lääninhallituksissa ja ympäristönsuojelutoimistojen perustami nen vuoden 1982 budjet issa 07. Vähempiki n riiccää energia vi ikon tiedote 08. Sisäasiainm inisteriö Ympäristötekijöiden huomioon ottamisen tehostamista kaavoituk sessa ja rakentamisessa pohtineen työryhmän välimu istiosta 21 . 04. 06. 09. Ministeri Johannes Koi kkalainen Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimiston henkilökunnan pätevyysvaatimukset 14 . Maaja metsäcalousministeriö Tiettömien erämaiden suojelu 09. 06. Kasvinsuojelulaitos Torjunta-ai neiden testauksessa ilmenneiden puutteiden ja vääri nkäytösten selvittäminen 15 . 06 . SUOMEN LUONTO \ / 82 4 t . Maaja metsätalousministeriö Lieksanjoen ja Pud askosken rakentaman a jättäminen ja vaih toehtoisen suunn itelm an laatimi nen alueen kehittämiseksi 25 . Iso Venenevan alue lun astettava valtiolle 22. 10. Maaja metsätalousministeriö Suositeltavat aloituspäivät marjojen keruulle 23. Pyssyt naulaan syyssunnuntaina ja marjat metsiscä kypsinä 23. 10 . 11 . Alta-joen suojelun puolesta Norjan kansankäräji lle 05 . Eduskunnan lakija talousva liokunta Lakiesit ys metsästyslai n muu ltamisesta (204 / 8 l) 07. 15 06. 07. 11 . 09. 04 . Valtioneuvosto Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen vahvistaminen vuoden 198 1 kolmannessa lisämenoarvtossa 09. 05 . 09. Sisäasiainm inisteriö Luonnonsuojelun toteuttaminen seutukaavoissa 30. 10. 03. 12. 05 . 08. 09
Alkuperältään ne ovat brittiläisiä , joten asioiden painotuskin on sikäläinen. & Burton, J. (suom. Päiväpalkkakeräys oli heinäkuun puoliväliin mennessä tuottanut jo yli 60 000 markkaa. 239 s. Päiväpalkan postisiirtotilin numero on 98 85-0. Kirjallisuutta V AIHTOEHTOKO SUURTEOKSILLE. Toiset teokset tehdään niin suuriksi kuin mahdollista. Arto Kumo) 1981: Puut. Teksti sallii vain kaikkein oleellisimman. Aukeamalla käsitellään kuvin ja sanoin kaksi tai kolme lajia . Woodcock, M. Muovihaitoista ei tietenkään pidä syyttää itse muovia , vaan muovia käyttävien ihmisten ajattelemattomuutta. Ja jos sisältöä ei voida rajattomasti muunnella, muunneltakoon sitten ulkoasua. D Muoviretkeilijä tuho töissään Jokainen luonnonystävä tajuaa , että metsään jätetyt muoviroskat ja muoviesineet rumentavat luontoa. Ilona Sevelius) 1981: Nisikkaä"t. "Nisäkkäät" pyrkii kuvaamaan useimmat Euroopan luonnonvaraiset nisäkkäät. [a1] Tammen luontopokkarit: Pearson , 8. (suom. Nisäkkäät vaan ovat vikkeliä ja vaikeasti havaittavia, joten ahkerakaan taskukirjan mukana kuljettaminen ei edesauta lajien tunnistamista ja oppimista. Suomentajat tosin ovat yrittäneet tilan ja kuvituksen sallimissa rajoissa sopeuttaa sisältöä meikäläisiin oloihin . Aukeamalla laji tai lajipari , tilasta puolet vie lajin kuva. Muovihiukkanen juuttuu paperikoneeseeen ja aiheuttaa tuotantokatkoksia tai pilaa paperin tekemällä siihen viivoja ja reikiä. Varat käytetään Lapin, Saimaan , Pohjanmaan jokiluonnon sekä sademetsien suojeluun. Kirjasta saattaa olla apua jollekin lintujen katselun todelliselle harrastajalle , mutta onko näin suppea teos runsaan lintujen määrityskirjallisuuden joukossa mitenkään perusteltu. Vientimarkkinoittemme ykköstuotteen maineen menetys ja tilausten väheneminen vahingoittavat Suomen koko metsäteollisuutta ja siten jokaista suomalaista. Arto Kumo) 1981: Kukat. A. vsk. Vuoden 1983 alussa valmistuu harjututkijoiden valmistelema Luonnonsuojelun Tuen kustantama jokamiehen harjuaapinen, jossa on tiivistetyssä muodossa kaikki harjuihin liittyvä, synnystä suojeluun. Aluksi harjututkimuksen tavoitteena oli selvittää luonnontilainen tai lähes luonnontilainen suojeluun ja moninaiskäyttöön sopiva harjuala koko Suomesta. & Fitter, R. Perusteellisempi opus lienee aloittelijallekin tätä parempi. Kirjojen täytyy olla erilaisia , jotta ne menisivät kaupaksi. Katsauksia Uutisia Valtakunnallinen harjututkimus on valmistunut Vuonna 1972 alkanut valtakunnallinen harjujen moninaiskäyttötutkimus on valmistunut vuoden 1981 aikana. Blamey, M. Vuonna 1975, kun tutkimus siirtyi Suomen Akatemian rahoi tettavaksi, tavoitteisiin lisättiin kiviaineskulutuksen mittaamismenetelmien ja ennustamismahdollisuuksien selvittäminen sekä suomalaisen harjumaiseman nykyisen tilan sekä sitä muuttavien tekijöiden selvittäminen. Mutta harva tietää niiden pilaavan myös metsistä tehtaisiin vietävän puuraakaaineen. (suom. Vihreät postisiirtokortit ovat Postipankin toimipaikoissa elokuun loppuun saakka. T yön aikana saavutettiin myös geotieteellisesti ja maisemaekologisesti tärkeitä tuloksia. Viallisesta paperista täytyy maksaa asiakkaalle korvauksia pahimmassa tapauksessa asiakas menetetään kokonaan. Tutkimus on kymmenessä vuodessa poikinut materiaalia runsaasti , raportteja on yli parikymmentä. (suom. & Fitter, A. Tehtävä on mahdollinen , koska nisäkäslajisto , varsinkin hiukan yksinkertaistettuna, ei ole kovin laaja. Tammen luontopokkarit sensijaan ovat pieniä , taskuun sopivia. Lintujen katselun maal39. Jokamieskin voi kohentaa harjutietouttaan: Suomen luonnonsuojeluliitto ja valtakunnallinen harjututkimus ovat kustantaneet harjuista kertovan diasarjan . & Perry, R. " Linnut" -niteessä on esitelty Suomen vakituinen linnusto . More, D. Samoilija haluaa olla siisti ja kätkee eväsjätteet puupinojen väliin, hiihtoseura merkitsee ladut muovinauhoin , maanviljelijä heittää tyhjät apulantasäkit pellon viereiselle hakkuualueelle . 240s. Tutkimuksen päätulokset ovat soveltavan maantieteen ja maaperägeologian alaa. Mahdollisuudet eivät ole olleet kovin suuret. 239 s. Jo pelkkä virvoitusjuomapullon korkintiiviste tai savukerasian päällysmuovi voi tehtaaseen päästyään pilata päivän koko työn. Teksti jää pakostakin hyvin niukaksi. Rakenne on selkeä. Oikaisu Suomen Luonnon numerossa 4 / 82 on sivulla 38 kuva kansallispuiston vihreästä rajakilvestä . Diasarjaa saa vuokrata Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälästä Nervanderinkatu 11 puhelin (90) 406 262 . Hakkuualueelle joutunut muovi kulkeutuu usein tehtaaseen , jossa muovia ei voida enää erotella puuraaka-aineesta , vaan se leviää pienen pieninä hiukkasina selluloosaan. Kansallispuiston rajakilpi on kuitenkin sininen, luonnonpuiston kilpi on vihreä. SUOMEN LUONTO ) / 82 41. Vielä ehdit maksaa päiväpalkkasi! Luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön päiväpalkkakeräys jatkuu edelleen . Tuomas Manninen) 1981: Linnut 240s. Luonnon koskemattomuutta suojelevan retkeilijän puupinon väliin sujauttama muovikassi voi tuottaa puunjalostusteollisuudelle miljoonatappiot
Esimerkiksi puolet kilpailuun tarjotuista kuvista oli lintukuvia. Ainakin Veikko Rinteen muutamat toteamukset kilpailukuvien valinnasta kirjan esipuheessa panevat yskimään: ''Tässä tapauksessa tärkein valintaan vaikuttava tekijä oli se, että voittajakuvasta tehdään juliste. Sen voi ottaa matkoille mukaan, ja sen avulla pystynee saamaan nimen edes joillekin puistojen ja bulevardien puille. Teuvo Suominen on hyvä esimerkki tiedottavasta kuvaajasta, joskaan ei pitäisi olla mitään syytä erottaa jyrkästi tiedottavaa kuvausta ''taiteellisesta''. Oiva lisä kirjaan on loppuosan kuvaajaesittely, kunhan vain valitaan tarpeeksi erilaisia kuvaajia. Luonto tarjoaa mahdollisuuksia enempään ja parempaan." Jorma Laurila MERENKURKUN SAARISTO VALOKUVATEOSTEN MERESSÄ Eero Munomiiki: Merestii kohoaa saaria. Painetuista tiedoista selviää , että kirjan suomenkielinen painos o n 1 500 kpl , josta numeroituja 750 kpl. Todelliset huippukuvat ja hurjat näkemykset puuttuva, 40 Ilmestynyt Kohti ekokuntaa artikkelikokoelma ajatuksia eraan merkittävän, merkillisen ja esimerkillisen kokeilun alkuvaiheilta Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä 13 mk . Kirjan kuvitus on aihepi iriltään melko suppea. Eero M urtomäen kirja saaristosta pompahti esiin harvinaisen vähällä ennakkokohulla. 198 mk. Suomenkin puistoissa kirjaa voinee käyttää huomiotaherättämättä. Valokuvaajalle on tarjoutunut mahdollisuus kirjan tekemiseen mielenkiintoisesta ja moni-ilmeisestä kohteesta. On aika surullista, jos asiaa SUOMEN LUONTO \ / 8241. Valokuvakirja. Tästä seurasi , että valtaosa lähetetyistä kuvista oli 'julisteenomaisia' , levollisesti ja ajattomasti sommiteltuja, kauniita ja aiheeltaan kelpaavia .'' Ei kai isokokoiseksi painettu rauhallinen tai kaunis valokuva ole samaa kuin juliste' Sitä paitsi julisteenomaisuus vuoden luontokuvan päällimmäisenä valintakriteerinä on yksipuolisuudessaan huono ja typerä. Kuvatekstejä lukee tarkkaavaisuudella, muuten ajatus karkaa: "Auringon aamulämpö elostaa kolean yön rantaan jähmettämät leppäpirkot'' (117) tai '' Pitkät kesät kaukana ulkosaarilla ovat vain vanhoja muistoja " (92) . Vaasan valokuvaajashamaanin työn tulokset ovat useimmiten olleet massasta poikkeavia , erilaisia, moni-ilmeisiä ja parhaimmillaan merkittävää omaa näkemystä huokuvia. Mutta jos kerran julistekuvaa haetaan , niin sitä kummallisemmalta tuntuu kun Rinne hieman myöhemmin toteaa , että "maisematai kasviaiheisella kuvalla ei ole yhtä suuria mahdollisuuksia kuin eläinaiheisella kuvalla. Selailtavaksi teos kyllä kelpaa. Siis kyseessä on mitä ilmeisimmin lahjakirjaksi katsottava kirja. Tapio Lindholm LUONNONKUV AUSRINT AMALTA EI MITÄÄN UUTTA Vuoden Luonnonkuvat 82. Ihmisen ja luonnon kanssakäymiseen liittyvien kuvien puuttuminen johtuu samasta syystä.'' Juuri ympäristöasioiden eli ihmisen ja luonnon suhteen luulisi antavan aineksia julistekuviin. Kuscantaia ja paino Vaasa Oy. Kyllä vain muistuu mieleeni oppi-isäni Teuvo Suominen , joka niin monesti on minullekin painottanut kuvatekstien tärkeyttä. Kasvit ovat liian laaja ryhmä näin esiteltäväksi . Käsittääkseni luonnonkuvauksemme suuri vika nykyisellään on sen suunnaton kapea-alaisuus . Hyvä ympäristökuva voi visuaalisuudessaan olla yhtä "taiteellinen " kuin hempeä, ikuista rauhaa huokuva idylli. Jokunen vanha talo ja luonnonrauhaa eri muodoissaa. Jätettäköön portit selkosen selälleen. Vaikea on päätellä, mikä osuus on parinkymmenen vuoden takaisilla filmeillä , mikä kirjapainolla. Omaleimaisuudessaan Suomisen tapa jäsentää maailmaa kameralla on kirjan kiintoisinta antia. Vaasa 1982. Valokuvaajan osuus kirjan '' Merestä kohoaa saaria'' tekijänä muussa roolissa kuin kuvien ottajana, ei selviä painetuista tiedoista sen paremmin . Kirjan tekstin osuus on vähäinen, niin määrältään kuin kirjan ominaispainoa lisäävältä kannaltaankin . Viimevuotiseen kokoelmaan verrattuna joukossa on sentään runsaammin kiinnostavia kuvia ja värityökin näyttää paremmalta. " Puut" esittelee pari sataa eurooppalaisten puistojen puulajia. On vaikea sanoa johtuuko kirjan puiseva ilme enemmän luonnonkuvauksemme tilasta vai kilpailun rajauksesta, joka on varmasti vaikuttanut lähetettyjen kuvien valintaan. Silti kirja vaikuttaa yhä kyllästyttävän yksitotiselta. Ehkäpä Veikko Rinteen esipuheensa lopussa ilmaisema toive joskus toteutuu: " Toivottavasti kilpailu ei kuitenkaan ohjaa kuvaajia yksille urille , tekemään entisen ja muitten kaltaisia kuvia. Kirjat ovat kaikki kauniita ja somia , mutta eivät kovin käyttökelpoisia . Usein nämä seikat ovat tulleet korostetusti esille, samoissa yhteyksissä esiintyneiden täysin päinvastaisten , yleistä linjaa edustavien kuvien mukanaolon myötä. Riittää että valitaan valokuvauksellisesti hyviä luonnonkuvia. Lajeja on esitelty 350 , mikä on varsin vähän eikä välttämättä vastaa ollenkaan suomalaisen niityn tai metsän lajivalikoimaa. Kuvamateriaali on tekniseltä tasoltaan yllättävän vaihtelevaa. Lukekaapa vain eri kirjojen kuvateksteJa. Loppujen lopuksi ei aihe ratkaise , vaan kuvaajan kyvyt. Työ on kyllä huoliteltua ja asiantuntevaa, mutta luonto ei mahdu näin pieniin kirjoihin . Siitä huolimatta tällä pikku kirjalla saattaa olla käyttöä. "Kukat" kertoo isokukkaisista ja näyttävistä siemenkasveista. Kirjan selailun jälkeen on täysi syy olettaa kuvaajan vastaavan niin tekstistä, kirjan rakenteesta kuin lopullisesta sisällöstäkin taittoa myöden. vsk .. Kuvat ovat romanttisen kauniita. Suuri osa kirjan lajeista ei menesty ankarissa olosuhteissamme. Kysymys on vain hyvästä ja huonosta valokuvailmaisusta. 146 s. Ja syystä. Suomen luonnonkuvaajac ry Weilin & Göös 1982. Kasvien opetteluun ja tunnistukseen en näe tällä kirjalla olevan millekään harrastajaryhmälle mitään etua muihin opuksiin verrattuna. Tässäkin kirjassa on vain valikoima todellisuudesta. Kokonaisuutena jaa kuvien taso hämmentäväksi kysymysmerkiksi , missä vika. Vuoden Luonnon kuvat 82, Suomen luonnonkuvaajat ry:n viimeisimmän kuvakilpailun sadon parhaimmisto, jatkaa edeltäjänsä teknisesti hyvällä, mutta aihepiiriltään kapealla ja sangen tutulla linjalla. Saaristossa käymättömälle katselijalle jää mielikuva runsaasta "isosta elämästä ", hirviä ja merikotkia. likkokin hyötyy hyvästä lintukirjasta enemmän. Mutta miksi sulkea portteja luonnonkuvaajain aatosten tiellä . " Värikuvateos Merenkurkun saanston luonnosta" , kertoo takakansi. Vaikka luonto toistaa itseään ja uudistuu vasta pitkien aikojen kuluessa, ei luonnonkuvaukselle tarvitse käydä näin . Hiukan jää ihmettelemään teoksen mustavalkoisen kuvituksen osuutta, joka on runsas neljännes
"Hillan keskihinta on tänään 20 markkaa kilolta. Hannu Hautala KOKO MAAILMAN OUNASJOKI M. Nature photography spreads rhe word by Jorma Laurila pages 2025 ln an interview given here , the nature phorographer Reijo Juurinen tells about his work . like the filamen tous algae, and a Fucus consuming grazcr rhe isopod crustacean Idotea balthica Pallas. Two species have become extinct, whilst 818 new species have colonised the islands. Marjukka Kulmanen Ounasjokiliike myy Ounasjoki-kirjaa hintaan 88 markkaa. Eläytyvä, arkisen asiapitoinen mustavalkokuvitus muistuttaa katsojaa kaiken aikaa siitä, millä tasolla liikutaan: kyse on todella jokapäiväisistä elinehdoista. Tapahtumia seurataan siinä järjestyksessä kuin ne ovat edenneet. The all-purpose area secretary by Outi Piirnfinen pages J.627 The Finnish Association for the Procection of Narure has six local area secretaries, in various pans of the cQunrry. Saaristo on muuttunut ja muuttuu. 41. has drasricall y declined in rhe archipelago of south wesr Finland rh roughout the 1970's. Jää miettimään taittoa , mustavalkoisia kuvia ja kirjan rakenteen hajanaisuutta. Translated or checked by George Woolsron . Yksi hilla painaa noin yhden gramman. vsk. and the Swedish paimer Bruno Liljefors (I 8601939) ehtoisiin käyttösuunnitelmiin tarkemminkin. Tämän voimayhtiö panisi ainiaaksi veden alle yhden pennin kertakorvauksella .'' Ounasjoki -kirja puhuttelee arkisuudessaan, juhlapuheet eivät sen kautta välity. The chemical defence of the bladd er wrack varies with ies environment . Viime kesänäkin oli jopa 100 hillaa neliöllä, jonka mukaan vuosituotto olisi 2 markkaa neliöltä. Aerial photo~raph y shows thac Fucus belts now occur onl y in the oucer arrhipelago zone . Tällainen työ olisi toisenlaista journalismia, joka ei puolessa vuodessa synny . Jokivarren miesten laskujen mukaan kysymys on yhdestä tankkerin lastista. Olisi ollut hienoa , jos Ounasjokikirja olisi päässyt seurailevaa raporttia pitemmälle ja perehtynyt joen vaihtoSummaries of the Main Articles Suomen Luonro (Na rure of Finland) 511982 Published by the Finnish Association for N arure Protecrion Address: Periimiehenkaru l l A 8 00150 Helsinki l 5. ln chis article, the secretary for sou1heast Finland Pemi Siilahti tells about his work . Olof Rönnberg and Juhani Lehto pages 1416 The bladder wrac k (Fucus vesiculosus) rhe only large seaweed in rhe norrh ern Balr ic. Esa Ranra. Accuracy or Art : the choice for paincers of birds by Anrero /!irvinen pages l 7-20 Antero Järvinen imroduces two paimers of birds: the Finnish paimer Ma11i Karppanen ( 18731953). and 1hereaf1er the return of Fucus may prove unsuccesful. Jos tämä määrä pantaisiin pinoon , se halkopino kiertäisi kaksi ja puoli kertaa Suomen. Saarela ja V. The original reason for rhis decline is rhoughr to be the increased eurrophication of the Balcic Sea, caused by a variety of lactors. ei ole viety loppuun asti. Tämä antaa jännitysnäytelmämäisen kuvan asiasta, mutta pirstoo asiakokonaiSUOMEN LUONTO l 182 4 1. and Kari Vepsiiliiinen pages 68 The fourrh pan of our series on evolution conccrns the emergence and disappearance of species. Asialla rupeaa olemaan hoppu . however. Tulot menevät Ounasjoen puolustamiseen. Several endangered species can be idemified, amongst rhe birds of the Aland lslands. Kun kukin työskentelisi 200 päivänä, olisi päivässä tehtävä noin kolme kuutiota. Disequilibrium in th e fauna can be linked with recent popularion uends also on the mainland . (994) 83 432. Changes in the landscape of the Aland Islands reflected in their bird-life by Yrjö Haila pages 913 Results of exte nsive land bird censuses of rhe Aland Islands in 1926-27 and in 1975 are compared in this anicle . Evolution in Finnish Namre by Yrjö Haila . Finland Editor: Seppo Vuokko What is causing the decline of the bladder wrack. Laukkanen, A . The h ig h nurrie nr leve l leads to high production of annual plants. How successful the effort was, and how che year passed ocherwise, is conca1ned in the Associacion's Annual Repon . and a lower level of defence might well favour heavy grazing by Idotea. Jotenkin kirjaa selatessa jää maku, että päämääriä ei liene tavoitettu. Minusta se ei haittaa, sillä kirja on niin opettavaista luettavaa , että se sopisi luonnonsuojelun toimintaoppaaksi ehkä paremmin kuin tarkoitukseen vasiten tehdyt vihkoset. Ounasjoki-toimikunta on niitä laadiskellut, ja maastamme löytyy kyllä asiantuntijoita syventämään kansan laskelmia. by Jlpo Haahtefa. Non-passerines have generally decreased since the 1920 's. Kemijoki Oy:n maanhankintataulukon mukaan saisi yhdellä hillalla ostaa 2 neliömetraiä joutomaata ja 5 hillalla 2 neliötä metsämaata. Kittilän kunnanjohtajan selvitysten mukaan Ounasjoen vuotuinen energiatuotto säästäisi 250 000 öljytonnia ja vastaisi kaksi ja puoli kertaa Suomen pituista halkopinoa. Halkopinosta he jatkavat kunnanjohtajan laskelmia: "Maamme metsissä lahoaa vuosittain puuta kuuden miljoonan öljytonnin arvosta. Ollifiirvinen. Annual report of the Finnish Association for the Protection of N ature pages 30-38 198 1 was our Year for the Dispersal of Environmencal lnformacion. Näin ollen niitä menee 1 000 kappaletta kiloon ja ne maksavat 2 penniä kappale. WSOY Porvoo 1981. Monipuolisesti ja havainnollisesti kertova, tunnelmia ja tilanteita laajasti välittävä kirja puuttuu edelleen . ln most forest habitats, the densit y of the breeding bird communit y was greater in 197 5 ihan in the 1920 "s. 192s. Aitamurto: Kenen Ounasjoki. The area lefr bare by rhe bladder wrack is soon invaded by other plants . Lisäksi urakka työllistäisi noin 13 5 metsätyökonetta sekä lukuisia rekkoja , sillä metsistä pitäisi saada kuljetetuksi 4 3 300 kuormaa .'' Edesmennyt koskisoturi Uuno Ylitalo suhteutti maan hinnan hillan hintaan . Passerines have greatl y increased furthered by increased bush and groundcover , and by invasion of spruce into former deciduous habi,ats , which has foll owed rhe end of catcle-grazing in forests. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Suomen saaristo ei ole vielä antautunut valokuvaajan näkemyksille. suuksia. Koska kirjan tekijät ovat ammattitoimittajia, ote on raportoiva. Jos lukija haluaa vaikkapa poimia näkökohdat joen kalataloudellisesta arvosta, on seurattava tapahtumia alusta loppuun. Kenen Ounasjoki on pätevä paljastus jo tapahtuneesta , kuka tekee seuraavan kulttuuriteon ja vie asiaa eteenpäin. Työhön tarvittaisiin vuodessa 4 300 metsuria , mikäli näistä jokainen tekisi vuodessa yhteensä noin 600 kuutiota halkoja. Kirjaa voi tilata Tauno Iivoselta, 99140 Köngäs, puh
Sitä voi tav'\13 joka puolelta Suomea vesistöjen varsilta, niityiltä ja pelloilta, jopa puutarhoista. ' ' Olemme nyt yhdessä koonneet tämän LASTEN LUONTO-palstan, eikä Taavin into osoita minkäänlaisia sammumisen merkkejä, päinvastoin. Kysyin siltä V?-rovasti, että onkohan se mahdollisesti tattien sukua. Myyrien tapaan se kerää ruokansa (vesikasveja, heinää, siemeniä, viljaa, juureksia) maan alle varastoihin. "Kynät ja väriliidut vain viuhumaan'' , kehottaa Taavi ja ravistelee lakkiaan niin, että itiöpölyä leijailee pöydälle . Tattista vaan , nimeni on Taavi Tatti, olen herkkutatti suvultani ja latinalainen nimikin minulla on , BOLETUS EDULIS. vsk.. Se katsoi minua iloisesti ja sanoi: "Justiinsa niin , tatti mikä tatti. KESÄMUISTO JA ME OLIMME MÖKILLÄ , JA SIELLÄ ON SOUTUVENE. LAITOIMME MAITOA }UGURTTIPURKKIIN, JA AAMULLA SE OLI JUOTU. TUUMIMME, ETTEI SE VOINUT OLLA KISSA , KOSKA KISSA ALOITTAA KALAN SYÖMISEN AINA PÄÄSTÄ. Taavi sanoi, että tästä lähtien kirjeet saisi oikeastaan osoittaa hänelle eli kirjoittaa meille osoitteella Taavi Tatti, Perå'miehenkatu 11 A 8, 00150 HELSINKI 15. Tuo sieni vain ilmestyi tähän pöydälle erään oikein rankan sateen jälkeen (meidän kattomme vuotaa) . ten Luonto Maria Mattlar Tässä kurkistelee vesimyyrä. INNOSTUIMME KALASTAMAAN, JA ILLALLA OLIMME SAANEET JO NIIN PALJON KALOJA, ETTEMME JAKSANEET NIITÄ KAIKKIA PERATA , VAAN JÄTIMME LOPUT OVEN ETEEN MUOVIKASSIIN. 42 Hei lapset! Olen saanut kaverikseni tänne kirjoituskoneen ääreen ihka oikean sienen. AAMULLA NÄIMME, ETTÄ MUOVIKASSI OLI RIKOTTU JA YHDESTÄ KALASTA OLI SYÖTY PYRSTÖ . LAITOIMSUOMEN LUONTO \ / 82 4 I
Onneksi se ei osaa kirjoittaa koneella. Taavi vain nauroi pillit pihisten ja vastasi lopulta itse: Kaikista kaloista tulee mätiä, jos ne unohdetaan syödä. I \ \ ......... vsk. Tällä kertaa arvomme oikein vastanneiden kesken puisen keppihevosen. Toukokesäkuun vaihteessa se kuoriutuu , ja sen jälkeen voit nähdä iltaisin esim. sireenin kukilla sanian näköisiä horsmakiitäiiä kuin yläkuvassa. SIKSI MINÄ KERÄÄN MYÖS TOUKKIA . D. IIIIIIHAAAHAAAHAAA , sanoo puolitoistavuotias Mikko ja laukkaa ympäri lattiaa. Näin kertoi helsinkiläinen Taru Suominen kesämuisrojaan . Keksipä sinä tuohon vastaus ja lähetä se muun postin joukossa meille tuossa alussa kerrottuun osoitteeseen. Mira Tervonen Kesälahdelta kirjoittaa: MINÄ KERÄÄN PERHOSIA. Kerrohan sinäkin Taaville ja minulle kesäkuulumisiasi. Taavi Tatti on sellainen lörppö, että se paljastaisi oikean vastauksen tuossa tuokiossa. Keväällä se koteloituu maassa suojaisessa paikassa. SUOME LUONTO ) / 8241. NYT OLEN SAANUT JO 3 HORSMAKIITÄJÄÄ . Aurinkoista kesänjatkoa kaikille lapsille ja muistetaanhan, että kasvit tarvitsevat sadettakin joskus ja linnut taas tarvitsevat noita vihonviimeisiä hyttysiä ruuakseen . ME SILLE SEURAA V AKSI T ARJOLLE MAKKARAA , MUTTA SITTEN EI MAITO KELVANNUT. . Taavi tahtoo välttämättä kysyä teiltä seuraavan kysymyksen : Mistä kaloista tulee mätiä. TOUKISTA SAAN PERHOSIA. Se parhaiten nauraa, joka vitsin kertoo. Horsmakiitäjän toukka kiipeilee pitkin horsman tai mataran varsia. HÄN SANOI, ETTÄ SE OLI VESIMYYRÄ. Mira on myös piirtänyt meille horsmakiitäjämoukan kuvan. Nyt sitten oikea kysymys , joka kuuluu: MITÄ YHTEISTÄ ON SEURAA VILLA KASVEILLA: VARIKSENMARJA , SIANKÄRSÄMÖ, PORONJÄKÄLÄ, KARHUNSAMMAL, KISSANKÄPÄLÄ, KOIRANPUTKI , PEURANKELLO JA AHVENVITA. Minäkin rupesin luettelemaan madetta, muikkua , siikaa.. VIIKON KULUTTUA ISÄ NÄKI SEN ELÄIMEN KERRAN SYÖMÄSSÄ. Minua ei naurata, mutta Taavi hekottaa tuossa lakki kenossa
Tarina on luonnon kierrokulusValokuvat: Hannu Hautala ta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kå.ytå· ennakkotilausetua (15. Se ei inhimillistä joutsenia, vaan pyrkii kuvaamaan niitä totuudenmukaisesti unohtamatta huumoria ja pientä jännitystä. Kirja lapsille Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantamana. Kirja on kovakantinen , A4 kokoinen , 64-sivuinen ja kauttaaltaan vf.irikuvitettu (70 suurikokoista valokuvaa). Suomenkielisen laitoksen rinnalla ilmestyy samanaikaisesti Marita Lindquistin ruotsinnos kirjasta. Hannu Hautalan värikuvat ja Jukka Parkkisen teksti tukevat toisiaan Ja antavat kumpikin uutta näkökulmaa lau lujoutsenen , Suomen kansallislinnun elämään . Tarinassa kerrotaan pesälammen elämästä ja niistä vaaroista , joita linnut kevään ja kesän aikana kohtaavat poikasten kasvaessa ja valmistautuessa syksyyn ja tulevaan muuttomatkaan. ilmestyy syyskuussa 1982 Joutsenlampi, kertomu: Teksti: Jukka Parkkinen Joutsenlampi , kertomus pesästä ja poikasista alkaa joutsenparin muutosta vanhalle synnyinseudulleen , kuusamolaiselle suolammelle, jota talven on hallinnut korppi. Kirjan lopussa on lisäksi pari sivua asiatietoa joutsenesta ja pesälammen luonnosta viittauksin kirjan kuvitukseen. 9. 1982 saakka) hyvåksesitilillepanokortin löydä"t leliden vå"listå" ja saat kirjan postikuluineen 63 markalla