Voi Pohjanmaa! Tyrni Pohjolan pieni appelsiini. Suomen Luonto Tuli irti metsässä
Maakulot eivät tapa suuria puita , mutta tuulenpuolella lietsovat liekit saattavat polttaa paksun kaarnan läpi hitaasti kylestyvän haavan , palokoron , joka vuosikymmentenkin kuluttua kertoo menneestä kulosca. Nykyään huhtasieni on harvinainen ja ni~kka, harvoin sitä löytää ateriaksi asu. Se jää pioneereille, joilla ei taas ole sijaa metsän myöhemmissä kehitysvaiheissa. Paloalueella saavat ensi vaiheessa vallan levät, rupijäkälät ja sammalet. Palon jälkeen se kukkii ja tuottaa siemeniä jotka jäävät vuosikymmeniksi , ehkä -sadoiksi uinumaan maaperään , kunnes uusi palo taas kuumentaa ne itämiskykyisiksi. Silloin kansa tunsi sen ja käytti sitä. oik.) kasvaa alkukesästä lähtien palopaikoilla ja nuotiosijoilla kuvassakin sillä on hiiltä varpaissaan ja seuranaan nuotiosammalia. j C C C C Heikki Laurila I1~ 1 jtl:!n ~~t~;}nt aivan erilainen kasvupaikka kuin ennen: varjoisasta, viileästä ja kosteasra on tullut valoisa, kuuma ja kuiva. Toiset kasvit hyötyvät tulesta, jopa vaativat sitä, toiset kärsivät. Puistamme mänty kestää tulta parhaiten. Sienistä palohelokka (ylh. Ohuckaarnainen kuusi taas on herkkä culelle. Huhtakurjenpolven (ylh. '; ..'.l g .2. Esimerkiksi Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä tällaisia palokoroisia mäntyjä on runsaasti. Ennen paloa kasvaneista kasveista vain aniharvat pystyvät valtaamaan vapautuneen alan. Maicohorsma ja vartu ovat tuttuja paloalueiden valtaajia. vas .) siemenet vaativat itääkseen hetken 5060 asteen lämpöä. Mauri Korh onen ,;; .__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ...J. Rehevämmillä kasvupaikoilla missä kuusi aina lopulta voittaa männyn , mänty voi mersäpalon jälkeen vallata asemansa takaisin. Myös huhtasieni tarvitsee tulta ja vanhoilla kaskimailla sitä olikin runsaasti
4-väri 9 100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyynti : Exomark, puh . lnonumero 12 mk . Työllisyys ja ympäristönsuojelu kun eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Muita vaihtoehtoja julkisen liikenteen kehittämistä ja työaikojen ja myös koulujen alkamisen porrastamista ei edes harkita. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. ,sk. Rakennustyöläisten ele on historiallinen, sillä tähän asti ammattiyhdistysliike on ympäristöasioissa lymynnyt homeisissa kellareissa. Kun kysymys on ollut työpaikoista, ammattiyhdistysliike on auliisti säestänyt työnantajaa välittämättä ympäristön turmeltumisesta. 4200 mk Lisäväri 850 mk netto . Tiet auki taivasta myöten. Viimeisin kummajainen on Helsingistä länteen johtavan Länsiväylän moottoritien leventäminen ja rinnakkaistien rakentaminen rannan ja tien väliin. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanan taista perjantaihin -klo 8 .30-16 .00 , kesäkuukausina 8.30-15. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmesty.y kahdeksana numerona. Yksityisauto on kaiken suunnittelun perusta ja sen mukaan mitoitetaan kaikki . 2/ls4100mk 1/. 30. 90719' 963, 90-760 937 TOIMITUS Pääioimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen Toimittajat : Jorma Laurila ja Auli Kilpeläinen Taitto: Markku Taottu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin, Ulla Kokko , Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen, Helge Rontu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1. Syynä on Länsiväylän ruuhkautuminen vaikka ruuhkaa ei ole kuin puoli tuntia maanantai-aamuna ja saman verran perjantai-iltapäivänä, ollaan valmiita sijoittamaan satoja miljoonia hankkeeseen. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Lito-Scan Ab , Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Hyvä esimerkki vanhoista asenteista saatiin huhtikuun lopulla, kun kolme puualan ammattiliittoa, Maaseututyöväen liitto, Puutyöväen liitto ja Paperiliitto esittivät SAK:n valtuustolle toimia, joilla puu saataisiin liikkeelle. ILMOITUSHINNA T mv. Joukkovoimaansa se ei ole käyttänyt sekä parantaakseen yhteistä elinympäristöämme että turvatakseen työpaikkansa. l s 2400 mk 1/2 s 1500 mk 1/4 s 800 mk takak. Tilauksia välittävät m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät , lehtiasiamiehet ja posti . Samanlainen ylimitoitus näkyy kaikkialla: joka kirkonkylän sivuitse rakennetaan ohikulkutie, uusia teitä suunnitellaan. Kannattaisi käyttää nyt rakentamiseen suunnatut markat teiden kunnossapitoon tieverkostomme on riittävän tiheä!. Kaksi dramaattista tapahtumaa ammattiyhdistysliikkeen ympäristöpoliittisella taipaleella. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Täytyy vain toivoa ettei takatalvi yllätä ja että muut liitot tulevat järjestövoimallaan mukaan parantamaan yhteistä elinympäristöämme. Ruusu rakentajille Vuonna 1971 työläiset valtasivat Laukaan Lievestuoreella sellutehtaan, jonka vesioikeus oli uhkasakolla pakottanut sulkemaan ovensa liiallisten saastepäästöjen takia. SAK:n ympäristöpoliittinen ohjelma on jäänyt hengettömäksi, kun teot ovat puuttuneet. Tämän vuoden kesäkuussa Rakennustyöläisten liitto uhkasi Äänekoskelle rakennettavan Metsäliitto Oy:n Metsäbotnian sellutehtaan rakennustyömaata hakusaarrolla, mikäli tehtaalle ei hankita riittävän tehokkaita puhdistuslaitteita. Ne jäivät vain karvan verran jälkeen isänmaanparturi Kullervo Kuuselan esittämistä pakkotoimista . Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . Liikennesuunnittelu ei juuri ympäristönsuojelijain kehuja ansaitse. Suomen Luonto Nro 5 1983 42. Rakennustyöläiset ovat nyt osoittautuneet kevään ensimmäiseksi pääskyseksi
Teuvo Suominen: Helena Kekkonen , rauhankasvat~a . . . . .... ... . . Eero Vallisaari: Intohimona tiede. . . . . . .. .... . . ....... . Tapio Lindholm ja Harri Vasander: Tuli kuuluu metsän elämään . ... .. . ... . . . .. . . .. ..... .. . . . . . . . .. . Tiet auki taivasta myöten. . . . .. ... Jarmo Kovanen : Virtavedet kadotettu luonnonvara. .. Jaakko Luoma: Voi Pohjanmaa' . .. . . . Seppo Vuokko : Tyrni , Pohjanlahden pioneeri Lain suojaan : huuhkaja, selkälokki ja iso kultasiipi 3 Ulrica Cronström : Matkakuvia tulen ja jään saarilta . .... . . ... ........ . ........ ... ..... . . . 3 Olof Biström : Pienet lyhd yt kesäyössä . . . . ... . .. . . . . . 15 Kirjallisuutta .... 10 Katsauksia , uutisia .. . . . . Lassi Rautiainen: Ei vettä rantaa rakkaampaa . 20 Jukka Parkkinen : Kaukana syvissä metsi ssä . Huutoja korvesta ..... . SUOMEN LUONTO 5 1983 Ruusu rakentajille . .. lu onnonsuojelu ja 5 isänmaa ....... .. . . .. .. . . . .. . . ....... .. . .. . .. . . ..... ... . ....... . 25 Jorma Laurila : Luonnonkuvaaja Berliinissä .. . ... . 30 33 36 42 44 48 55 60 62 6 5 67. Summaries of the Main Arcicles . . . .. . . . .
Koko 19 70-luvun ajan Helena Kekkonen oli tuttu näky Suomen luonnonsuojeluliiton toimistossa ja tilaisuuksissa. Olen koko ikäni ollut vastavirtaan kulkija. Hänen työssään yhdistyvät rauha, ympäristönsuojelu ja kulttuuri. Sitten kansainvälinen tunnustus nosti hänet julkisuuteen: hän sai Unescon ensimmäisen rauhankasvatuspalkinnon 1981. Samalla pohdimme omaa vastuutamme. Teuvo Suominen Helena Kekkonen, rauhankasva ttaj a Helena Kekkonen ehti uurtaa uraa jos toistakin, monenkaan huomaamatta. Hän hankki lii ton julkaisemaa materiaalia, täydensi sitä muilla lähteillä, kokosi ja kirjoitti. Kannustin oppilaita kysymään ja he kannustivat minua etsimään tietoja . 5. Miksei kemistiinsinööri istu laboratoriossa retorttien keskellä ja suunnittele teollisuusprosesseja. Esimerkiksi laboratoriohoitajalla on osavastuu potilaan hoidosta . Tekeillä oli ympäristökasvatuksen tietopaketti Suomen aikuiskasvatusjärjestöille, sillä hänestä oli tullut Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri. Siltä paikalta hänet nytkin tapaa , Hietalahdenkatu 8:sta , ellei hän satu olemaan esitelmämatkalla Pohjoismaissa , aikuiskasvattaiana Intiassa tai kehitysyhteistyön merkeissä Afrikassa. Mutta kyllästyin tieteenteon kapeuteen , kiinnostuin ympäristöasioista ja niiden mukana ekologiasta. Isäni oli pappina Leppävirralla, hän oli avaramielinen ihminen ja kannusti kulttuuriharrastuksiin . Se kärjistyi ydinaseissa. Kymmenisen vuotta sitten opetin Teknillisessä korkeakoulussa biologiaa tuleville kemisti-insinööreille . Sitten toimin siellä assistenttina ja tutkijana. Minusta piti tulla pianisti , mutta isäni sanoi , että sillä ei elä, pitää olla porvarillinen ammatti. Meillä soitettiin, laulettiin ja luettiin paljon. Talo oli minulle tuttu, olin valmistunut sieltä kemistiksi . VASTAVIRTAAN KULKIJA Eräs kysym ys koski tiedemiehen vastuuta . Potilta menin laboratorio koulun rehtoriksi. vsk . Se on kotiperuja . Ja meillä hyvin koulutetuilla suomalaisilla on osavastuu maapallon kärjistyvistä ympäristöongelmista. SUOMEN LUON TO 5/ 83 42 . Viimeisellä penkkirivillä istut aina muita varctuneempi opiskelija, Helena Kekkonen. Halusin oppilailleni avarampaa ilmapiiriä kuin mikä minua oli ympäröinyt korkeakoulussa
Lisäksi se oli naista alentavaa , siellä sai tuntea olevansa syrjittynä sekä stipendinhaussa että laitteita jonottamassa . •,:.. Miehillä oli muka kaikkeen etusija . Siksi ymmärrän , että vastuu esimerkiksi ydinaseista tai ydinvoimasta ei voi kuulua yksin niille, jotka ovat ne kehittäneet. OPETUKSEN RAJOJA VENYTT ÄMÄSSÄ Toisaalta aikani Teknillisessä korkeakoulussa auttoi minua ymmärtämään, miten ahtaaseen ih miskäsitykseen perustuu tieteellistekninen kulttuuri. Laboratoriokoulun luojana ja kehittäjänä Helena Kekkonen sai tuntuman aikuiskasvatukseen . Myös me näennäisesti rauhallisessa Suomessa olemme kansainvälisten talousraken1eiden kautta ylläpitämässä nälkää . lf . Nuoret ihmiset tulevat kouluistaan kilpailun litistäminä , itsetuntonsa menettänei nä. Arkkipiispa Helder Camara on sanonut: "Nälkä on sotaa". e1 E ~ r -g ~:---; -.. ~-~.,,. -..,. ~ '! ~ -. . Perimmäinen kysymys oli aina : Mikä ylläpitää väkivaltakulttuuria , mikä edistää rauhaa ja tulevaisuutta. Nälän lisäksi ihmisarvoa polkevaa rakenteellista väkivaltaa ovat mm. Esimerkiksi kemia on tavattoman vaativa ala , se vie voimat niin tarkkaan , että avaramman maailmankuvan hankkimiseen ei riitä voimia . >--~ -0 • . Ei ole yksin tiedemiesten vika, että he ajattelevat niin kapeas ti . ,sk. Tieteellinen ura kiehtoi . Pyrin Polille, koska naisen oli vaikeampi päästä sinne kuin yliopistoon . Opin ainakin sen , että nimenomaan aikuisena ihmistä voidaan kouluttaa . ,r .,if -g , f \ •.· *~ .l\. 6 Kolmentoista vuoden ajan hän etsi oppilaineen vastauksia sekä kurssikysymyksiin että yleiseen tiedonnälkään . Kuka voisi innostua ahtaasta kemiankurssista , ellei siihen sisältyisi mahdollisuutta kasvaa ihmiseksi yhteiskuntaan. Täysin toivotonta oppilasta ei sielläkään tullut vastaani , vaikka vanhin oli jo 5 5 v. • •· -'" E /i " · • ~•• < . Mutta jos heissä herää motivaatio aikuisena , he pystyvät avartumaan . rotusorto , vapaudenriisto ja työttömyys. Herkässä murrosiässä olin lukenut Marie Curien elämäkerran. Heitä on laborantteina , mutta myös kemisteinä , insinööreinä , lääkä reinä ja opettajina, sillä monet saivat virikkeen jatko-opintoihin . Entistä paSUOMEN LUON TO )/XJ-12 . Mutta petyin opetukseen , se oli niin ahdasta . Olen yhä kirjeenvaihdossa silloisten oppilaitteni kanssa . Tiedän , millaisia asenteita vastaan on taisteltava paremman tulevaisuuden puolesta . OPISKELUA , VANKILAA JA PERHE-ELÄMÄÄ Reippaat rehtorinotteet eivät aina miellyttäneet muita opettajia ja Helena Kekkonen väsyi itsekin . Keski-ikäisenä hän aloitti opinnot Tampereen yliopistossa 1972 aiheenaan aikuiskasvatus . Silloin he oppivat myös niitä kuivia ja vaikeita asioita , jotka usein ovat esteenä edettäessä uusille aloille . ,.. Laudaturtyötä varten hän meni vankilaan nähdäkseen , miten tieto me nee perille vaikeissa olosuhteissa . Minä hullu ymmärtämätön yritin aluksi opettaa vangeille kemiaa . Kerran tai pari viikossa käytiin konsertissa, teatterissa tai eduskunnassa, haastateltiin päättäjiä, tieteentekijöitä ja taiteilijoita , seurattiin Pasilassa , miten syntyi TV-näytelmä Oppenheimerista, atomipommin luojasta . Sama asennehan elää yhä teekkarihuumorissa, se on vastenmielistä. Jokainen hänen oppilaansa on lukenut lääkäridokumentin "Hiroshiman päiväkirja " ja jokainen hänen luokkansa on nähnyt pommin vaikutuksia kuvailevan elokuvan War Game, vaikka sitä ei Suomen Tv-yleisölle sallittukaan . · ~ ~
Miksi juuri Pohjoismaihin osuu palkintoja. RAUHANKASV ATUSTYÖ PALKITTIIN Finlandia-seminaari on jokavuotinen Unesco-tilaisuus , jonka Helena Kekkonen järjestää . Ihminen oppii uutta , jos hänellä on vähänkään toivoa paremmasta tulevaisuudesta . Mieheni on insinööri , tapasimme Polilla. Juuri näiden seminaarien kautta hänen työtään tunnetaan ulkomailla . H än tukee työtäni filmaaSUO MEN LUONTO HHJ 42 . Palkintoa ehdotti Helena Kekkoselle kansainvälinen aikuiskasvatuksen liitto . Sain hämmäst yttäviä tuloksi a. Toinen puoli palkinnosta jaettiin maailman partiojärjestölle . maila , hänen filminsä kertovat rauhankasvatustyöstä ja niitä käytetään kotija ulkomaisissa järjestöissä , kuten YK-liitossa, Kirkon ulkomaanavussa ja ystävyysseur01ssa. Hän sai ylivoimaisen äänivyöryn . Monet asiat yhteiskunnassamme on tehty naiselle vaikeiksi . Tunnen saaneeni lisäenergiaa naisena olemisesta . SL 8/ 1978) . Seuraavana vuonna palkinnon sai Sipri , Tukholman rauhantutkimusinstituutti (ks. Lavensin opetusta maailmankatsomukselliseen ja rauhankasvatukselliseen suuntaa n . Ehdokkaita oli paljon , mutta vain harvoilla oli kokemusta kaikilta tasoilta . Aiheena on rauhankasvatus . Osaltaan sen avulla hän ansaitsi Unescon ensimmäisen rauhankasvatuspalkinnon 1981 . Palkinnon edellytyksenä on toiminta kolmella tasolla , kansainvälisellä , kansallisella ja ruohonjuuritasolla . Esimerkiksi Alva Myrdalilla ei ollut vastinetta minun laboratoriokoulueikä vankilakokemuksilleni . remmin ymmärsin motivaation merkityksen . , sk . Kokeilin uutta freireläistä pedagogiikkaa. Tuo aik a antoi muutenkin paljo n . Erityisesti 7 i1 E ~ ~ l: ~ 31 i " "O "O C i1 <. Mutta perheen tuki on ollut todella tarpeen . Voimamme rauhantyössä on , että osaamme katsoa tasapuolisesti itään ja länteen . Ensimmäisen kerran oli silm ätysten rakenteellisen väkivallan kanssa
Naiset pitävät hallussaan oikean aivopuoliskon paikkoja , he kansoittavat konsertit, teatterit ja kansalaisopistot , he harrastavat kieliä , kirjallisuutta ja keramiikkaa. 5. SUOME LUO TO ~I BJ 42 . kehitysmaat syyttelevät rauhanliikettä siitä , että se näkee maailman vain idän ja lännen välisenä areenana . Yhä vieläkin joudun luennoillani heidän kanssaan väittelyyn milloin ydinaseista, milloin ydinvoimasta . 4. Sitä tarkoittaa kulttuurikasvatus. Omassa työssäni olen päätynyt näkemykseen , että pahin uhka tulevaisuudelle on keski-ikäisten miesten luutuneissa asenteissa . Tietysti pitäisi puhua vain ihmisestä , kokonaisuudesta , jonka tulisi toimia sekä tunteella että järjellä. Luonnonvaroja ei käsitellä konfliktien syynä . Ympä'ristökasvatus on ihmiskunnan elinehto; lisäksi se antaa näkökulmaa sotien syihin. Aseistariisuncakasvatusta tarvitsevat aikuiset. Voiko se olla älykästä. Tarpeen vaatiessa esiinnyn tekniikan lisensiaattina ja osoitan tietäväni , mistä puhun . Nehän ovat itse saaneet taistella sekä kolonialismia että sen jättämiä vaurioita vastaan. Minä en halua muuta puolustusta kuin väkivallatonta. 3. Kansainvälisyyskasvatus on ollut usein sitä, että hyväntahtoisesti, ylhäältä käsin, opetetaan suvaitsemaan jotakin neekeriä sen sijaan että perehdyttäisiin to1s11n kulttuureihin niiden omista lähtökohdista, historiasta ja arvomaailmasta käsin . Lahjakkaimmat miehet 8 käyttävätkin varmasti molempia aivopuoliskojaan, mutta minun kokemukseni mukaan heitä on kovin vähän . Jotakin hän jo tuntee saaneensa aikaan: koululaki tuntee rauhankasvatuksen. Me naiset vetäydymme liiaksi syrjään, me emme luota toisumme, emme äänestä toisiamme luottamustehtäviin. Miten sotaa voi torjua pienestä syrjäisestä Suomesta käsin. Erityisenä silmätikkunani on parlamentaarinen puolustuskomitea . Luulen, että kehitysmaat antoivat minulle tukensa , koska olen korostanut rakenteellisen väkivallan poistamista rauhankasvatuksen työmuotona . ONKO VIELÄ TOIVOA. Meillä on varaa näyttää esimerkkiä. Mitä seuraavaksi. Helena Kekkonen haluaa palavasti päästä tekemään remonttia koululaitokseen. Suomen tiedotusvälineet hoitavat osuuttaan rauhankasvatuksesta huonosti. Järjestötasolla rauhantyö tosin tunnustetaan, mutta käytännössä tiedotusvälineet toimivat sitä vastaan korostamalla rikoksia, väkivaltaviihdettä ja sensaatioita . Kaikissa aikuiskasvatusorganisaatioissa sitä ei vielä ole otettu omaksi . Kehitysyhteistyötä voimme harjoittaa kahdenvälisten suhteiden pohjalta . KASVA TUSOHJELMA RAUHAA VARTEN Rauhanpuolustajalle hymähdetään helposti , varsinkin jos hän on nainen . Asemamme idän ja lännen välissä on niin loistelias, että sitä ei yksinkertaisesti saa jättää käyttämättä . Miten sellainen voi olla parlamentaarinen , jossa ei ole yhtään naista. Kasvatus eettisyyteen ja humanismiin alkaa sekin lapsena; se on vastafå'äke väkivalcakulttuurille. 7. Ne ylittävät uutiskynnyksen helpoimmin. Meidän pitää luoda aktiivista ulkopolitiikkaa, pyrkiä yhteistyöhön toisten pienten ja sitoutumattomien kanssa . Kehityskasvatus luo pohjaa kehitysyhteistyölle ja jå'nnitysten lieventå'miselle; rakenteellisen vä·kivallan huomaaminen kotimaassa auttaa näkemää'n sitä' myös kansainvä'fisisså' suhteissa. Kasvatus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitukseen on vascalä'äke rakenteelliselle väkivallalle. Kasvatus tasa-arvoon alkaa jo kotona kasvatuksella tyttöjen ja poikien tasa-arvoon. Myös Alva Myrdal on sanonut , että he eivät pääse irti sotilasstrategisista urautumistaan eivätkä sota peleistään . Olen usein puhunut neurofysiologian professori Matti Bergströmin kanssa miehen ja naisen ajattelutavasta , aivopuoliskojen työnjaosta. Yli 80 % työaikana annetusta koulutuksesta annetaan miehille, se on kapeaa ammatillista koulutusta , vasemman aivopuoliskon asiaa . He sanovat, että naiset eivät niistä mitään ymmärrä, koska naiset edustavat tunnetta mutta miehet järkeä. Humanistinen kasvatus on jäänyt kouluissa liian vähiin. 2. Helena Kekkosen " rauhanohjelmaan'' kuuluu seitsemän kohtaa : 1. Seuraavaksi on vaikutettava opettajiin . ,sk. YDINVOIMA , LUONNONVARAT , KULUTUSHYSTERIA Helena Kekkosesta tuli ydinvoiman vastustaja jo laboratoriokoulun vuosina. Vain sillä tavoin katoaa vihollinen maailmasta . Vastaan Siprin entisen esimiehen , Frank Barnabyn sanoilla : " Maailmalla on kaksi toivoa, naiset ja nuoret'' . Kyllä rauhankasvatus on lopullinen suunta, mutta siinäkin on vielä paljon uutta edessä . Menetelmiäkin on kehitettävä , perinteinen autoritaarinen opetus ei tähän sovi. Kemististä tuli kasvattaja , ym päristönsuojelu laajeni rauhankasvatukseksi, kansallinen toiminta kansainväliseksi. Emme uskalla ottaa kantaa , meiltä puuttuu itsetuntoa , pelkäämme aina jotakin . Aihe kiinnosti opiskelijoita , koulutus antoi hänelle pääsyn tietolähteille. 6. He ylläpitävät maailman nykyistä tuhosuuntausta , he ovat sisäistäneet väkivallan rakenteet kilpailuineen ja kovan teknologian arvoineen . Kulttuurikasvatus korvatkoon kapean kansainvå'lisyyskasvatuksen. Mutta yhä me elämme entisissä , olemme kyvyttömiä . Vanhemmiten monet miehet tosin avartuvat. Meidän pitäisi kehittää uusia muotoja tottelemattomuudelle ja passiiviselle vastarinnalle . Mutta minä ihmettelen , mikä on sellainen miesten järki , joka vie maailman tuhoon
D 9. He ovat sisäistäneet väkivallan rakenteet kilpailuineen ja kovan teknologian arvoineen. Yritän syksyllä jakaa työni jonkun toisen kanssa. vs k. Hollannissa on ostoboikotteja turhaa kulutusta vastaan , eri puolilla vastustetaan kauppaa Etelä-Afrikan Helena Kekkonen laittaa toivonsa nuoriin ja naisiin . Eihän siihen vieläkään ole löydetty pitävää ratkaisua. Siksi vanhempia on ensin kasvatetrava . Erityisesti meitä järkytti jätekysymyksen moraalittomuus . Mutta sitten vietin joululomani Tansaniassa ja Sambiassa , vein keräämämme kehitysyhteistyörahat viidakkokylään , jossa niillä hankitaan vesijohtoja ja karjaa . SUOMEN LUONTO ) 18J 42 . Kun joskus palaan luennolta ja olen väittelyssä kohdannut ne kaikkein vanhanaikaisimmat asenteet, tunnen työni menevän hukkaan . Eteenpäin mennaan, mutta kilpajuoksuahan tämä kehitys on pommin kanssa . kanssa. Kun sain palkinnon, olin niin innostunut, että lupasin enemmän kuin olisi pitänyt. He pitävät kiinni sotilasstrategisista uraucumistaan ja sotapeleistään . Naiset ovat alkaneet tiedostaa miehiä paremmin näitä ongelmia, asioiden yhteydestä puhutaan opintopiireissä . Nyt haaveilen osa-aikaisuudesta, sillä haluan itse valita . Pahin uhka tulevaisuudelle on hänen mielestään keski-ikäisten miesten luutuneissa asenteissa . He sanoivat haluavansa kasvaa uusiksi ihmisiksi voidakseen joskus elää kotimaassaan keskinäisen kunnioituksen , rakkauden ja veljeyden hengessä . Haluaisin olla mukana paljon useammassa kuin ehdin, kaikissa yhdenasianliikkeissä ja kaikissa vaihtoehtoliikkeissä . Olen eronnut ammattijärjestöistä, Insinööriy hdistyksestä , Kemistiliitosta ja Ammattikoulujen opettajaliitosta protestina niiden ahneudelle, sillä minä en hyväosaisena suomalaisena halua olla mukana kahmimassa lisää . Viime vuonna hän piti 184 luentoa, puhui liki 20 000 ihmiselle . Varmasti se onnistuu, minun palkkaanihan siinä jaetaan, eikä edes järjestelyistä tule kuluja . Jos kotimaastaan paenneet nuoret jaksavat uskoa parempaan maailmaan, jaksan kyllä minäkin. Meillä ei ole oikeutta jättää ongelmaa jälkipolville. Jo lapsi kasvaa vailla vanhempien turvaa, hän ei voi jäsentaa maailman mielettömyyttä. Heitä oli paljon, eri ikäisiä , eri luokilla, eri yhteyksissä. Joulupäivänä vierailin pakolaisleirillä ja tapasin Namibiasta ja Etelä-Afrikasta paenneita mustia nuoria. Viime vuoden lopussa olin muutenkin lopussa . Miten jaksaa kilpajuoksija Helena Kekkonen itse. Olisi ihanaa, jos rinnalle tulisi vaikkapa pienen lapsen äiti, joka ei halua mennä kokopäiväiseen työhön . Kuulun niihiri ja kuulun myös moneen rauhanjärjestöön Sadankomiteaan , -Rauhanpuolustajiin , Rauhanliittoon, Rauhankasvatusinstituutissa olen puheenjohtajana. Minua se muutti . Eikö aikuiskasvattaja tunne työtään turhaksi, kun lapset kasvavat kerskakulutuksen keskellä , heihin kohdistuu mainonnan rumputuli
Näihin aikoihin pohjalaisten kalloihin iskettiin lopullisesti myyttinen luottamus jokija kuivatustöihin : ennen kuin suot ja metsät ovat ojissa ja joet säännöstelyssä , ei elämästä voi kerta kaikkiaan tulla mitään . Tänä päivänä moni entinen kuivattaja ja jokirakentaja on toki valmis vaisuna myöntämään , että paljossa on menty ·pahan kerran pieleen , mutta muut sitten nostavatkin kädet korvilleen · kritiikin edessä ja hokevat: hyvää on tehty , ainakin historia meidät palkitsee , helppoa se on yksityiskohtia rääpiä .. Ja lisäksi luonnon käsittelyyn halukkaita virastoja oli tarjolla enemmän kuin kylliksi! Näihin aikoihin käytiin armotonta sotaa kahden valtion keskusviraston, maataloushallituksen ja tieja vesirakennushallituksen välillä siitä, kumpi saa Pohjanmaan jokia rakentaa . INSINÖÖRI MENEE SUOLLE Kun maataloushallituksen väki työnnettiin jokirannasta pois , piti sille keksiä muualta työmaata . Tosiasiassa se raamitteli soista ja joista käyttövoimaa , jolla koko pohjalainen talouselämä polkaistaisiin hyvään nousuun . Tämä horjumaton usko yhdi~tettynä pohjattomaan optimismiin, jonka mukaan luontoa voidaan peukaloida miten pitkälle tahansa , on ~ntanut voiman ja innon pohjalaisen luonnon myllerrykselle , mikä ulkopuolisessa herättää perusteellisuudessaan helposti hämmennystä. Nopeasti halvennut öljy oli kaksiteräinen miekka: rakentaminen ja oiittaminen toki halpeni , mutta toisaalta vesivoiman kannattavuus väheni roimasti yli kymmeneksi vuodeksi . Komitean nimi oli turhan vaatimaton . vsk .. Samoille apajille tullut TVH halusi kuitenkin päätyöt itselleen , koska sen mielestä maataloushallitus ei ymmärtänyt mitään laajoista kokonaisuuksista ja talouselämän kehittämisestä , kuten vesivoiman rakentamisesta . raskaita oja-auroja , paha työttömyys kasvatti poliittista painetta, Pohjoisen jokien rakentaminen oli käynnissä ja houkutteli jatkamaan samaa rataa Pohjanmaallakin . Jaakko Luoma Voi Pohjanmaa! 60-luvun alussa paatettiin Pohjanmaan talouselämä panna kuntoon ojittamalla suot metsänkasvulle ja rakentamalla joet. VIRASTOJA RIITTI Tilanne Pohjanmaan kuivatusmietinnön ilmestymisen aikoihin oli monella tavalla luonnonmullistukselle otollinen. Työt olivat perinteisesti kuuluneet maataloushallitukselle ja sen maanviljelysinsinööripiireille . . Komitean työskentelyä oli seurattu maakuntien lehdissä tiiviisti ja sen ehdotukset otettiin innolla vastaan . Huikarikin muistaa erään tällä asialla eduskuntaan menneen poliitikon , joka kanto"i Pohjanmaan kuivatuskomicean mie.~intöä vuosikaudet uskollisesti takataskussaan ja löysi siitä sopivat puheenparret kuin pappi raamatusta ikään . Maaliskuussa 1961 jätettiin valtioneuvostolle satasivuinen komiteamietintö , jolla tuli myöhemmin olemaan suuri merkitys Pohjanmaan luonnon kannalta . Dl Simo Muotiala, maataloushallituksen kuivatcaja ja nykyinen vesihallituksen kuivatustoimiston päällikkö , oli luetteloinut mietintöön peräti 80 rakennuskelpoista koskea . Kyllä sitä hartaudella tehtiin , muistelee aikaa komitean puheenjohtaja , prof. Saatiin !ot puitakin koneita , mm . Kom itea piti '' Pohjanmaan talouselämän kannalta tarkoituksenmukaisena , että huomattava osa näistä koskista rakennetaan'' . Metsänparannuslakia muutettiinkin 1967 ja niin kuivatusinsinöörit menivät soille, pääasiassa avosoille ja ryhtyivät repimään niitä auki, perkaamaan ja räj_iiyttelesuoMEN LUO TO ~/ 83 42 . Asialla on ollut, keskenään kilvoitellen, jo useakin virasto, joten eikö löytyisi vielä yhtä, joka tutkisi , miten hyvin kaikki lopulta kannatti. 60-luvun puolivälissä jokitöitä sitten alettiinkin siirtää valtioneuvoston päätöksillä maataloushallitukselta TVH: lie . ''Kuivatustöiden ja erityisesti jokijäriestelyjen sekä mecsäojituksen nopea toteuttaminen on Pqhjanmaan talouselämän kehittämisen kannalta välttämätöntä ' ' , sanotaan yhteenvedossakin . Pohjanmaan kuivatuskomitea oli saanut työnsä päätökseen kahden vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen . Huikarin johtama komitea asettui voimakkaasti TVH :n puolelle, samoin vähitellen maakuntapoliitikko toisensa perään, ku ten myös halvemmilla kustannuksilla houkutellut tulva-alueiden isännät. Komitea suositteJi vesivoiman laajaa rakentamista jokijärjestely10 ien yhteydessä . Kuivatusja jokitöiden '' pikaisesta suorittamisesta '' tuli tervetullut poliittinen hokema monelle maakuntapoliitikolle . Maacaloushallitus puolestaan piti TVH :n vesivoimalupauksia katteettomana propagandana . Olavi Huikari, joka nykyään johtaa Metsäntu tkim uslai tosta . TVH :n vesirakennusosaston johdossa istui vesihallituksen nykyinen pääjohtaja Simo Jaatinen, ioten virasto ymmärsi vesivoiman päälle
vsk . 11. SUOME LUONTO ~/ 83 42 . Myycci hyvinvointia tuovasta vcsirakcntamisesta on aina pitänyt sisällään lupauksen "virtaamien tasaamisesta" , myös tässä Nurmonjocn tapauksessa. e g ...J i e g ...J i Pieni eteläpohjalainen Nurmonioki on tuhoccu kuluccavalla vuorokausisäännöstelyllä . Kuvat on oteltu yhden vuorokauden aikana
Kesällä 1975 vesihallitus viimeisteli Kalajoen latvoilla isoa Hautaperän allasta. LAKI JA TULKINTA Vesihallintolain ja asetuksen mukaan uuden keskusviraston eräiksi päätehtäviksi tuli valvonta ja ve siensuojelu. Soilla ahersi puolestaan Tapio ja maataloushallitus kirittäjinään absurdit MERA-ohjelmat . valtaojitusta) ja laskemaan metsälampien pintoja . Ja sitten, 1970 , perustettiin vesihallitus! Maakuntapoliitikkojen riemu oli rajaton , kun pitkän kähminnän jälkeen saatiin lupaus : vesihallitus saa myös rakentaa . Piiriorganisaatioksi saatiin maataloushallituksen entiset maanviljelysinsinööripiirit ja keskusviraston terävin johto TVH :sta . Silloinen vesilain valvontaviranomainen, maataloushallitus, yritti kirjelmillään kepittää TVH:ta lopettamaan joen pilaamisen (kylläkin turhaan, mistä syystä valtiolle on tulossa kymmenien miljoonien vahinkolasku raputuhosta lähivuosina) . ''Insinöörit esittivät, että yhä heikommat suot voidaan ottaa ojituksen piiriin, ne voidaan saada tekniikalla puuta kasvamaan . Ahneuccaan virasto ryhtyi täyttämää9 ~ liasta SUOMEN LUONTO \ / 83 42 . Jos oli TVH pitänyt maataloushallituksen miehiä modernia elämänmenoa ymmärtämättöminä juntteina, niin nyt sai sitten haukut niskaansa maatalouden miehiltä Keskusmetsälautakunta Tapion ojittajaväki, joka oli tyhmyyttään jättänyt avosuot rauhaan. e g ...J 1 Eroosio on vähiten tutkittuja ojituksen tuomia ongelmia. Itse asiassa voidaan perustellusti väittää, että vesiensuojelun valvonta eräiltä, lisäksi hyvin tärkeiltä , osin heikkeni . Kuningas TVH uitti valtionhallinnossa ja vesioikeuksissa eteenpäin laajoja jokirakennussuunnitelmiaan , jotka kulkivat komeasti kalskahtavina ''vesistötaloussuunnitelmina' ' . Pohjanmaan olosuhteissa tämän lainkirjaimen nou dattaminen olisi merkinnyt ennen kaikkea holtittoman ojitustoimin nan ja vesirakentamisen tiukkaa kontrollia . Kerronpa kuvaavan esimerkki parin: TVH rakensi kesällä 1969 Siikajoen latvoilla isoa Uljuan allasta . Maatalousinsinöörien npuys tuotti tulosta, Tapion väkikin oppi ojittamaan suon kuin suon. maan puroja (ns . Näissä puhtaissa voimalasuunnitelmissa luvattiin jokaiselle vedenkäyttäjälle kaikkea hyvää maan ja taivaan välillä. vs k.. Näin suojuoksua kuvasi Suomen Luonnossa 1/72 Kuopion metsänparannuspiirin päällikkö Erkki Timonen, ojittaja siis hänkin: ''Lehti-ilmoituksilla otettiin töihin suunnitelmamiehiä, nokkelimmille ehdittiin opettaa vaaituskoneen käyttö ja muille annettiin vain etenemissuunta.'' 60-luvun loppupuolella rintamalinjat olivatkin selvät. Huolimattomuuttaan virasto antoi imuruoppausmassojen valua jokeen , jossa oli siihen aikaan taloudellisesti hyvin merkittävä rapukanta . Tähän kilpailuun sitten Tapionkin puolella jossain määrin langettiin", sanoo Tapion Kokkolan 12 metsänparannuspiirin päämetsänhoitaja Eero Heimo. Arvatkaa oliko uudesta keskusvirastosta moiseen itsekritiikkiin 1 Samaan aikaanhan vesipiirit vielä jatkoivat 60-luvulta perintönä tulleita ojitustöitä ja lisäksi niille siirtyivät pääasiassa TVH : n virittelemät jokisuunnitelmac. Tässä eroosiohiekka on täyttänyt tammukoiden oleskelusyvänteet Isojoen Paholuomassa
Eikö jo olisi aika! 13. Ja kun kukaan ei valvo ketään, niin tutkittua tietoa asiasta on vaikea saada. Vastuulliset virkamiehet ovat kuitenkin sitä mieltä että virheinvestointeja on vain muutama prosentti . ~-----------------------------------~ SUOME LUONTO ~/ 8) 42 . < "' ...J .c , ...J § .2. vsk . 1960-luvun alussa aloitettu Suomen soiden ojittaminen on paljastumassa skandaaliksi: lähes kolmannes ojituksista saattaakin olla hukkainvestointcja . Näin voidaan laskea ainalcin geologisen tutkimuslaitoksen joulukuussa -82 ilmestyneestä raportista Kauhajoen ja Isojoen soista ja turvemääristä
KUKAAN EI VALVO KETÄÄN Tuohon edellä raamiteltuun omalaatuiseen virastojen sekamelskaan on vielä lisättävä se , että metsähallitus ei ole koskaan halunnut valvoa tosissaan valtion metsänparannusvarojen käyttöä eli on sallinut lainvastaiset, karu jen soiden ojitukset. Verohallituksen metsäveroluokittaja , metsänhoitaja Kari HaIlantie on puolestaan selvitellyt työssään keskipohjalaisen Perhon ojitustilannetta . Tarkalla linja-arviointimenetelmällä kootuista taulukoista voi myös laskea hukkaojitusaloja , jotka ovatkin hätkähdyttäviä . Ojittajat ovat viime aikoihin asti kiistäneet , että ojitus olisi lisännyt tulvia . Vesihallitus ei ole tässä asiassa koskaan lausunut poikkiteloista sanaa . Todellisuudessa ainoiksi viranomaisvalvonnan yrityksiksi taitavat jäädä valtiontalouden tarkastusviraston muutamat jokirakentamiseen kohdistetut tarkastukset . Taulukoiden mukaan tähän ojitusalaan sisältyy kiistatta ojituskelvottomia rahkarämeitä, rahkanevoja , kei dasrämeitä ja silmäkenevoja 6 300 ha eli lähes 40 prosenttia tutkitusta ojitusalasta! Isojoella vastaava prosenttiluku oli vajaat 30 . Ne ovatkin poikkeuksetta herättäneet laajaa '' ei voi olla totta'' -huomiota. Silti jokipuolellakin on päästy pitkälle , tasattu oikullisia virtaamia kaikkien vedenkäyttäjien hyväksi . Geologiselta tutkimuslaitokselta ilmestyi viime joulukuussa perusteelliset raportit Kauhajoen ja Isojoen soista ja turvemääristä . Arvatkaa pyrkikö valvontaviran omainen eli vesihallitus/Kokkolan vesipiiri keskeyttämään tämän vesilain vastaisen teon ja saamaan rakentajaa eli vesihallitusta/Kokkolan vesipiiriä ojennukseen. Näin siis on , vai onko. Kun Tapion miehet eivät näytä tuntevan suotyyppejä kovin hyvin maastossa , moni epäilee , että metsien inventoijat puolestaan luokittelevat liian herkästi metsämaiksi soita, jotka jäävät ojituksesta huolimatta joutoja kitumaiksi . Olavi Huikarin mielestä Pohjanmaan urakka kestää kaiken kriittisen tarkastelun. 14 PALJONKO OJITETTU TURHAAN. mk :lla Närpiönjokea tehdasta varten . Hauskasti tämä saumaton yhteispeli käy ilmi tulvakysymyksessä . Kaskisiin rakennettu iso MetsäBotnia (Metsäliitto , Nokia, Serlachius) on sekin esimerkki tästä yhteistyöstä . Kauhajoella tutkittiin 33 000 ha suota , josta oli ojitettu lähes puolet eli 16 170 ha . Itselläni on käytössä pari todistetta , joiden perusteella jopa kolmannes ojituksista voisi olla hukkatyötä . Ylijohtaja Olavi Huikarin mielestä virheojituksista puhuminen on pelkkää pahansuopaisuutta: Tietenkin jotain löydetään , kun autolla ajetaan ja pitäjäkaupalla haetaan, mutta ei se enää ole mitään tieteellistä tutkimusta , vaan sensaationhalua . Hallantien mukaan 60-luvun ojituksesta n . kolmannes on jäämässä pysyvästi joutoja kitumaaksi eli niiden puuston kasvu ei tule ylittämään yhden kuution metsämaa-rajaa . "SENSAATIONHALUA " Päämetsänhoitaja Eero Heimolla Kokkolan metsänparannuspiirissä on puolestaan sellainen '' näppituntuma' ', että vain prosentti tai kaksi ojitusurakkaan on eksynyt virhetyötä , sekin juuri vanhoina ojituskilpailun vuosina . ' 'Lestijokilaakso ei voi jäädä muista jälkeen" , kerrottiin asukkaille kokouksissa . Valitettavasti siellä ei vieläkään tahdota ymmärtää, miten suurenmoinen työ on tehty . Lestijoen yläosan järjestely , mm. Kuitenkin se useimmissa säännöstelyhakemuksissaan käyttää yhtenä perusteluna ojituksen tulvanlisäyksen eliminoimista eli '' metsäojituksen mahdollistamista" ja laskee sille omat hyötymiljoonansa! Nyt asia on lopulta tutkittu ja todettu , että ainakin Vaasan pohjoispuolella kevättulvat ovat selvästi kasvaneet ojituksen myötä . Tänä päivänä on vaikea huomata Lestijokilaakson kehityksessä erityistä taantumaa sen sijaan melkoista liikehdintää Pohjanmaan viimeisen kunnon vaelluskalajoen säilyttämiseksi kylläkin ... SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . Metsäojitusta on aina ohjattu hyvin ankarilla kriteereillä vain riittävän ravinnerikkaille ja jo luonnostaan riittävän puustoisille soille . Lestijärven säännöstely , siirrettiin Huikarin komitean ehdottamalla tavalla maataloushallitukselta ripeämmälle TVH :lle, joka koettikin kaikin keinoin , mutta turhaan , suostutella uppiniskaiset Lestijärven ranta-asukkaat säännöstelyn taakse . Jokainen joka liikkuu ahkerammin Etelä-, Keskija PohjoisPohjanmaan soilla , näkee heti , että hukkaojitusten alan täytyy olla mahtava . Muutamissa kohteissa tämä suurenmoinen työ jäi tekemättä . Tutkittua tietoa tästä asiasta on vaikea saada , niin paljon lukuja ja tilastoja kuin tehokkaat metsäorganisaatiomme tuottavatkin . Jos ei ole jokirakentamisen pohjamutia paljoakaan tongittu , niin vielä helpommalla on päässyt ojitus . "SUURENMOINEN TYÖ" Prof . vsk .. loppukesästä nahkiaisen nousun aikaan, vaikka kesä oli kuiva ja vesimäärät muutenkin vähissä . . Huikarin mukaan valtakunnan metsien inventoinnit todistavatkin, että Pohjanmaan metsien kasvu on " valtavassa nousussa " , puusto järeytyn yt ja kasvulliset pinta-alat roimasti lisääntyneet. Kukaan ei ole siis koskaan tosissaan valvonut ketään , vaan kaikkien jalona tavoitteena on ollut viedä pohjalaista jokija kuivatusaatetta lippu hulmuten eteenpäin . Valitettavasti vain jokitöihin ei saatu rahaa siinä tahdissa kuin Pohjanmaan kuivatuskomitea aikoinaan esitti . Sen raaka-ainepohja on laskettu ojituksen lisätuoton varaan ja toisaalta se ei olisi saanut riittävästi raakavettä, jollei vesihallitus olisi järjestellyt ja säännöstellyt 2,5 milj . Jokien vesitalous oli aivan kestämättömällä pohjalla alueen talouselämää ajatellen ennen näitä järjestelyitä
Keväällä parhaan kudun aikaan säännöstelijä Oulujoki Oy nostaa rymäytti vettä metritolkulla . Oulujoen vesistöön kuuluva Vuokkijärvi on maamme rajuimmin säännöstcltyjä järviä: säännöstclyväli on kuusi metriä. Ekokuntatoimikunta ehdottaa , että Kiannan ja Vuokin säännöstelyä lievennettäisiin kahdellakolmella metrillä . vsk. 15. Talvella järvet tyhjennettiin vedenpinnan sallitun alarajan tuntumaan . D Kalastajan ongelma: miten venonen vesille. SUO MEN LUONTO ) / 83 42 . • Kun tällaista vesihumppaa oli tanssittu vuosikymmen , isännät alkoivat varmistua lopullisesta kurjuudesta : tuuli ajelutti luhtamättäitä pitkin ja poikin järveä, verkot repeilivät hakoihin ja kantoihin , kalat kaikkosivat ja rannat ränsistyivät. : huolehtia vesien eri käyttömuodot huomioon ottavasta kokonaissuunnittelusta huolehtia vesien suojelusta sekä edistää vesien käyttöä virkistystarkoituksiin . Säännöstelyn karmeus paljastui ohikulkijoillekin niin selvästi , että Oulujoki Oy intoutui puhdistamaan rantoja teiden varsilta sekä muilta yleisiltä paikoilta . Teksti ja kuvat: Lassi Rautiainen Ei vettä rantaa rakkaampaa • Kun suomussalmelaiset isännät oli saatu houkuteltua laittamaan nimensä voimayhtiön säännöstelypapereihin , pitäjän suurjärvien Vuokin ja Kiannan vesi nousi usealla metrillä : Vuokin kuusi ja Kiannan neljä metriä . • Näiden kuvien myötä sopii miettiä , miten vesihallinnosta annettua lakia (18 /7 0) on sovellettu. • Uutta toivoa Suomussalmen suurjärville antaa ekokuntakokeilu . • Kesinä 19 78 ja 1980 säännöstelij ä " unohti" veden alarajoille koko kesäksi . • Vuosien kuluessa käsitteet vanha ja uusi vesi vakiintuivat . Lain mukaan vesihallinnon tulee erityisesti mm
,sk.. Vuoklcijärveen laskeva Siikakoski kesällä 1981. Kianrajärveä kesällä 1982 . 16 SUOMEN LUON TO ) / 83 42
17. Risriiärven Iso-Pyhänrää . SUO MEN LUON TO 5/ 83 42 . Ulpukka on kelluslehrinen kasvi, muna kuinkas kellur kun vecrä ei ole . vs k
vsk .. Säännöstelyn vuoksi moni isäntä menetti peltonsa. Suomussalmen Kiantajärveä . Ristijärven lso-Pyhäntää. 18 SUOMEN LUONTO ~/ 8J 42 . Vesien säännöstelijät ovat usein korostaneet , että säännöstelyllä voidaan parantaa myös vesien virkistyskäyttömahdollisuuksia
Suomussalmen Juntusjärveä . Kalastajien harmiksi vedessä (silloin kun sitä on) törröttää jos jonkinlaista kantoa ja oksaa, jotka repivät pyydyksiä. 19. vs k. SUO ME N LUONTO ) I SJ 42
Myös soiden ja järvien pohjien tuhkaja nokikerrokset kertovat palojen yleisyyden. Tapio Lindholm ja Harri Vasander Tuli kuuluu metsän elämään Tuli on ollut merkittävä ekologinen tekijä metsäluonnossa jo ennen ihmistä. Aiemmin kaskeamattomissa metsissä poltettiin metsäkaskia. Kulotus ei. Metsähallitus huolehtii metsäpalojen vartioinnista Lapin ja Oulun lääneissä ja sisäasiainministeriö Eteläja Keski-Suomessa. harvinaistunut huhtasieni. radanvarret pitämään sekametsinä , koska höyryveturit aiheuttivat alinomaisen palonvaaran. Kuusen alas asti ulottuva oksista on arka tulelle. Muualla Suomessa tähystetään lentokoneilla , jotka lentävät määrättyjä reittejä . Monet kangasmetsien lajit , mm . Tutkittaessa erään eteläsuomalaisen pikkujärven pohjalietteitä 7 500 vuoden ajalta , voitiin palon todeta riehuneen järven ympärillä tuona aikana varsin usein. v1a savupatsa1ta . Jotta isotkaan puut eivät olisi '' uuvuttaneet maata' ', ne kuivattiin pystyyn pyältämällä . PyhäHäkin kansallispuistossa . Myös jotkut sienet suosivat paloaloja , kuten esim . Myös liikennelentäjät tarkkailevat metsistä nouse. Lapissa pääosa vartioinnista hoidetaan vielä palotorneista, joita on koko Lapin läänin alueella noin 30. Pihkaiset havupuut palavat herkästi. Suomen metsät eivät ole mitenkään erityisen paloalttiira, mutta silti tulella on kiistatta oma merkityksensä metsiemme ekologiassa. Eräät toiset mäntyla jit, mm . Lyhimmät palottomat jaksot olivat 12 vuoden ja pisimmät 336 vuoden pituisia . Niinpä aikaisemmin pyrittiin mm. Oksistoa myöten tuli nousee helposti kuusikkoisessa metsässä maatulesta latvapaloksi . Tulta metsänhoidollisena apuneuvona, kulottamista, on vaihtelevassa määrin käytetty tämän vuosisadan Suomessa. Kaskeamista on asetuksin ja laein rajoitettu jo 1600-luvulta al kaen. lieot , marjavarvut ja kielo, muodostavat hyvinkin laajoja laikkukasvustoja , jotka ovat yhtä ainoaa yksilöä, kloonia. On myös kasvilajeja , jotka vaativat kuumuutta siementensä itä miseen. ENSIN KULOTTI UKKO YLIJUMALA Metsän palttoon ei tarvita ihmistä, sillä salamat sytyttelevät metsäpaloja tuon tuosta. Voimakas kuusettuminen on luonnonmetsässä merkki siitä , että tuli ei ole aikoihin siellä vieraillut. Tulen puhdistamaan maanpintaan onkin männyn hyvä kylvää siementään. Näitä huhtia eli ylipaloja poltettiin Hämeessä ja Savossa vielä viime vuosisadalla. Vanhemmiten mäntyyn kehittyy paksu kilpikaarna , joka maanpinnassa etenevän kulon sattuessa suojaa puun suuremmilta vahin goilta. Työn säästämiseksi järeimmät puut jätettiin pystyyn ja vain pienemmät kaadettiin tulen polttoaineeksi . Niitä käytettiin kaikkialla , missä kaski viljelys oli vähänkin yleisempää . Käytännössä säädöksillä ei köyhillä metsäseuduilla useinkaan ollut merkitystä . Kasvuston likimääräinen ikä voidaan laskea sen koosta; vanhimmat maas samme aJ01tetut sananjalan kasvustoyksilöt ovat syntyneet satoja vuosia sitten. Metsäpalojen historian voi lukea vanhojen mäntyjen palokoroista . Kulotus on vaihtoehto metsämaan mekaaniselle käsittelylle. Lehtikaskilla , eli aiemmin kaskettujen maiden uudelleen polttamisella , on ollut huhtia suurempi merkitys . Tuulen alta tuli voi korventaa puuta nilaan asti , minkä muistoina ovat luonnonmetsien 1 ikipetäjien palokorot. Vasta vuonna l 967 poistettiin kaskeamista koskevat määräykset yksityismetsälaista tarpeettomina . Eräs tällainen on huhra kurjenpolvi , joka n ykyisin kasvaa hyvin harvinaisena nuotionpohjilla , mutta sitä on tavattu myös paahteisilta metsäaurauspalteilta . Arvioidaan , että lähes kaikki kangasmetsämme ovat palaneet vähintään kerran viimeisen 500 vuoden aikana. . Viime vuosina kulotus on ollut taantuvaa, mutta nyt ollaan jälleen palaamassa kulotuksen käyttöön. Lentoja on sitä enemmän mitä lämpimämpää ja 20 kuivempaa on. Puulajeistamme lehtipuut ovat vähiten palonarkoja. Siemenellisellä lisääntymisellä on merkitystä vain palon jälkeen; esim . polttamalla kaskea viljan tai juurikkaiden viljelyyn sekä laidunmaiden parantamiseksi . meilläkin kokeiltu kontortamänty, ovat sopeutuneet vieläkin paremmin kuloihin: niiden kävyt avautuvat vasta tulen lämmittäminä tuhkan ravmemaan paljaaseen maahan. Tällaisia koroja on runsaasti esim. Eikä tuli ihmisenkään irtipäästämänä aina ole tahaton ja vahingollinen, vaan se voi olla hyvä renki metsänhoidossa. Kuivat korkeat kelat toimivat hyvinä ukkosenjohdattimina ja samalla erinomaisena sytykkeenä. KASKEAMISESTA KULOTUKSEEN Suomen kansa on jo varhain käyttänyt tulta mm. Tuli ei ole kone vaan luonnon oma prosessi, jota voidaan säädellä, vaikkakaan ei kokonaan hallita. sananjalka uudistuu itiöistä lähinnä vain palojen jälkeen ja lisääntyy sen jälkeen kasvullisesti . Kuusella ei myöskään ole paksua lieskoilta suojelevaa kaarnaa
Tällä hetkell ä asenteet ova t muuttum assa ja kul o tukse n kä yt tö o n elp ym ässä. Kul o tuk sesta on ilm o itettav a paloja po liisivira no m aisille se kä alueh älytys keskuk selle . Poltossa sy nt yvä tuhk a ker ros vo i vä he nt ää happamuutt a jo pa 12 pHyksikö ll ä . Myös rav inte id en m ää rä ja kemi a lline n mu oto muuttu vat. Evolla , Etel ä-H ämeessä , ruvettiin 1860-lu vull a senaatin lu va n tur vin ko ke ilem aan eril aisia metsä n kylvö tapo ja kaske amisen yhte ydessä. Sen sij aa n kui vuu s ei ko ken e ill e kul o ttajille aiheuta o ngelmi a. Kul oalo ill a käy tetää n m yös vesa ko ntorjunt aa ja jop a kevy tt ä m aa nmu o kk austa . Caj a nder totesi ma amme parhaitte n metsien sy nt yne en entisille kaskim aill e . 197 0-lu vull a ha lva n energ ian SU<l Ml-1 1. N äm ä kas kime tsä t ova t pääsää ntöisesti varsin vilj av il la m ailla . Kul oa luee n reun o ille o n jätett ävä no in 10 m :n suojvyö h yke , jo lta h akkuut äht ee t ja pienpuusto po iste taa n . A .K . Mo nin paiko in maat amme ko rjataa n t äll ä kin hetkellä vas ta ensimmäistä puusatoa entisilt ä kaskim ailta. Mä nn yn kylvö ist ä kas ke tuill e maille saatiin yleensä h yv iä tul o ksia . Kul o tukse n jäljet häv iävä t m el2 1. Kul o te ttu mu sta m aa kerää lä mpöä, jo ll o in m yös m aa pe rän eliö id en akti iv isuu s li sää nt yy . ole kaske amista , vaikk a kumm assakin kä ytet ää n tulta kasvualu stan kunn ostukseen . U usi no usu ta pahtui l 9 50;;--60 -lu vuilla . Kul otuksen suunnittelu kan natt aa aloittaa jo hakkuun yhte yd essä, sillä alu e o n rajatt ava sel västi m aaston mu o tojen Ja vesistö jen avull a . Maap erä n kalsium ja mag nes1ummaa ra t lisää nt yvät. Kul o tu sta vo id aa n p itää lu o nn o nmuk aise na a lkun a m e tsäeloy ht eisö n uudi stumisell e. Satee n jälke en o n o d otettava p ari p ä ivää m aa n pintakerro ksen kui vumi sta. Itsenä isyy temme alkuvu osikymmenin ä kul o tuksen m aa ra no usikin jyrk äs ti , kunne s alko i ennen ta lviso taa taa ntu a . To inen mahd o llisuu s o n täydentää po lttoa nä iltä ko hdin . Kul o tukse ll a p yrit ää n vä hent äm ään muun kasv illisuu d en ja puun taimi e n kilp ailu a . TÄLLAISTA ON KULOTUS Tulen käy ttö metsänh o idollisiin tark oituksiin on varsin nu o rt a . Paloa vied ää n vastatuuleen kahten a kiel e kkeenä suunnill ee n h evosenke ngä n mu oto ise na rintam ana . Varsinkin he ikos ti p a la neit a alue ita o n va rtio itava vie lä jä lkee nkin päin . Sam ass a yhteyd essä o lisi m yös laad ittava sa mmutuss uunnitelm a. Vyöh ykkeen ulko re un aa n mu od os te taa n pa lo käy tävä jo ko kas tel e m alla se teh o kk aasti tai p o ista m alla humuskerros. Alueen o n kooltaa n oltava sellainen , että se p ys t ytä ä n po lttam aa n yhden päivän a ik ana . Kul o sy t yte tään pet ro lill a t äy tetyillä syt ytysputkilla , m oo t to n käy ttöisill ä sy tyt ysruiskuill a tai liekinhe ittimillä . Mo net karumpien m a iden m etsät ova t sy nt yneet lu o nno nkulojen jä lkee n . Avo h akkuu a lue ille va rsinkin Etelä -Suo m essa sy nt yy h e lpos t i h yv in tihe ä m etsälauh aja -kastikkakasv usto , joka tuk ahduttaa taimiko n . Myös kasv up aika n tuh osie nt e n ja -eläinten m ää rä yleensä vä henee . Esim . Ei siis ihme että vuos isa dan alun jo htava t metsä nh o itomiehet suht autuivat tuleen m yö nteisesti . Suurin osa kul o tukse n aihe uttamista metsä p alo ista o n johtunut jälkisa mmutuksen ja varu o innin riittäm ättö m yy destä . Ko ko ajan o n kul oa varti oitava , ja m oo tt oriruiskut ja radiopuhelimet helpo tt avat ra ta. T osin nykyisin alue id e n e i a nn et a taimettua luonta isesti lehtipuu va iheen kautta , vaa n ne ylee nsä uu distet aa n kein o llisesti m änn yll e tai josku s kuu se lle . Jo pelkästää n kuu se n m aa nn o use masie ne n ehkäisyssä kul o tuk se lla näy tt ää o levan suuret m ahd o lli suud et. Metsäa utotie t sove ltuvat erinomaisesti kul ostu salueiden raja amiseen , ja niit ä m yö t e n kulkee m yös sa mmutuskalusto helpos ti ja no peas ti . Osa ko ko naistypestä h äv iää savu na ilm aa n , mutta kasve ille käyttökelp o isen type n m ää rä saa tt aa jopa no ust a . Lo ppup äässä yhdistet ää n kielekkeet to isiinsa jo jo nkin m atkaa ennen kul o tu saluee n reun aa, jo lloin ko ko ala p alaa tasa isesti . Yleensä kul o tu s a lo ite taa n iltapä ivä n va rhaisin a tunte in a , jo lloin aamukas te o n h äv inn yt , pä ivä o n tyv en immill ää n ja sääsuhteet ovat tasaa ntuneet ja p arh a iten ennustettav issa . MITEN KULO TU S VA IK UTTAA Maamme po hj o isesta sij ainni sta johtu e n maaperä n a lh aine n läm pötil a raj o ittaa juurten ja h ajoi tt ajae liö iden kasv u a . Suo meen aj atu s tuli luultavas ti Saksas ta , jossa jo 1700-luvulla kylvettiin havupuita kaskeen vilj an tai juurikkaiden viljel yn jälkee n . UC>N l <>, tx\41 ,, k ai ka na kul o tukse n mä ärä las ki jyrkästi
Jo parin vuoden päästä entinen musta kenttä saa vihreytensä takaisin . Lopulta kielekkeet yhd istetää n . Apuna ova t moott o riruiskut ja radiopuhelimet.. Avohakkuu vähentää sienisatoja , korvasientä lukuunottamatta , voimakkaasti, eikä kulotuksellakaan niitä saada kasva maan . Vadelma taas lisääntyy kuloaloilla nopeasti , ja se onkin vars10a10en kuloaukeiden kasvi . Avohakkuualueille sy nt yy etenkin eteläisessä Suo messa tiheä metsä lauhaja metsäkastikkakasvusto , joka estää taimikon kasv ua . Mustikkaa sen sijaan saadaan entisenlaisesti vasta 2030 vuoden kuluttua kulotuksesta . Ihanteellisessa tapauksessa keskelle sy nt yy no useva n kuum an ilman takia ku lon palamista edistävä pyörre . KULOTUSJA AVOHAKKUUT Kul otu s o n aurausta ' ' luonnonmukaisempi " metsänhoitotapa . Kuloalueen reunoja o n vart ioitava tarkasti. Sen sijaan puolukkasato on runsas jo muutaman vuoden kuluttua kulotuksesta : monin paikoin Neuvostoliitossa kulotetaan kylien lähimetsiä puolukkasadon lisää miseksi . Aurausjäljet tunnetusti näk yvä t maisemassa vuosikausia . Kulotetulla alalla eivät hakkutähdekasat haittaa liikkumista . Kulo sytytetään esimerkiksi petrolilla täy tet yillä sytytysp utkilla . ko nopeasti . Tietomme kulotuksen ekologisista vaikutuksista eivät kuitenkaan ole viel ä täydelliset. Kulotuksella voidaa n taimien ja muun kasvilli suuden välistä kilpailua vähentää. Kuloa viedää n tasa isest i vastatuuleen kahten a kielekkeenä hevosenkengän muotoisena rintam ana . Siksi tarvitaa n lisää ko kemu sta ja tutkimusta
Kulotuksessa hakkuucä hteiden ja kas villisuuden sisältäm ät ravinteet va pa utu va t la nno ittam aa n m aa perää . Tosi luonno nmukaisessa uudistamisessa luonnon annettaisiin hoitaa m yös kylvö työ t n ykyisen taimie n istutcam ise n sijaa n.. Kulotus sinä nsä o n luonnonmukai nen menetelmä. mutca luonnonmukaista kehit ys tä häirit ää n heinän torjunt aja vesa kko m yrk yillä ja jopa a ura uksilla . Kulo tetulla alueella o n m yöhemmin miellyttävä liikkuakin , kun o ksat ja risut eivät sotke udu jalko ihin. < "' -' C C 2 i ~ ~ ~ i Kulotuksen jäljet häviävät melko pian , jo pa rissa vuodessa musta kuloalue o n ve rh outunut ve hreäksi
jossa on kaikki a metsäpa lonj älke isiä kehitysvaiheita . käytetty muualta tuotettua siementai taimiainesta . jossa so rruttiin vää rän laiseen suojeluun ." Näi n radikaa li sti todettiin tulen merkit ys tä suojel ualu ei ll a pohtineessa konferen ssissa. Etupäässä virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetulla suojel ualu ee ll a on kaikki palot sa mmutettava. Monet eliöt ovat sope utu neet elämään luont aisest i tulip alottomilla alueilla (ns. Tosi luonnonmukaisessa kulotuksessa annettaisiin luonnon itsensä hoitaa kylvöt ja muodostaa Ruotsissa pohditaan: Tulisiko metsäpalot sallia suojelualueilla. Metsänviljel y ei ole ollut suopea luontaiselle uudistamiselle . Tutkimus on Luonnon varain tutkimussaä'tiön rah oittam a. Tämä ei sulje pois ns . Näi n olisi mahdollista säi lyttää kasvija eläiny hteisöjä. Miten menetellään , on ratkaistava tapauskohtaisesti ekologisen tietämyksen pohjalta. Lausuman mukaan suojelua lu ee n perustamistarkoitus on keskeinen arv10int1peruste suhtautumi sessa tu lee n : 1. suoje lu a lu ei ll a joilla suppea ll a alu ee ll a on metsien va nh oja kehitysva iheita , ja sa moin suojelu alu eill a jotka to imi vat tulelle arkojen eliölajien elinp aikko in a (tulirefugiot). Siksi kulotuksenkin yhteydessä on TULI MYÖS TUHOAA LUONNONSUOJELU ARVOJA Lausumassa korostetaan voimakkaasti, että tulta on käytettävä erittäin harkitu st i ja tieteellisesti perustellusti. Aika näyttää, missä määrin myös kulottamisen ympärille kehitty y luontaise mpi ajattelutapa. Kuitenkin monet kasvit ja e läim et ovat tulesta riippuvaisia tai ainaki n se lväst i suosivat sitä . Viitteitä ajankohtaisessa metsäkeskustelussa siihen näyttää esiintyneen. tulirefugioilla). Palon satt uessa palomääräykset yleensä sivuutt avat suoje lu alueiden ohjesäänn öt usei mil la Ruotsin suoje lu alu ei ll a. ja ovat hyvin herk ki ä tulelle. Lausuma vaatii että tulelle on palautettava sen lu onta in en asema lu onnossa ain akin niillä alu e ill a joilla tulen merkitys on o llu t tärkein . Se o n luonnonsuojelunkin etu . Sikäl i kuin metsää kuitenkin sa mmutu stoimista huolimatta palaa, näiden alu eiden tulee mahd o llisuuksien mukaan antaa. Lausuma n mukaan metsää vo idaa n lu onn onh oido llisesti polttaa m yös tahallisest i. Etenkin taimien istutus on ollut suosittua. kuten esime rkiksi rihmanaavaa Usnea longissima. Siksi metsänkasvatuksessa voidaan kä yttää molempia menetelmiä. Nykyään luonnollisen kehityksen lehtipusikkovaihe sivuutetaan kuloaloillakin . Lisäksi esimerkiksi pienessä suoje lum etsässä tulip alo tuh oaa helposti koko aa rnimet sä lu ontee n . Lopputulos oli h yv in samanlainen voimakkaan metsäpalon jälkeen. " Yleisellä palontorjunnalla o lemme hyvin tode nn äköisest i lu omassa moniin kansa llisp uisto ihin ja suojelualu eille metsän kehit ysva ih e it a, joll aisia siell ä ei koskaan aikaisemmin ole o llut. suojelu alu eill a jo ill a elää tulelle arkoja uh analaisia lajeja. Lausuma ehdo ttaa että jokaiselle lu onn ons uojelualueelle tulisi etukäteen ja yhteistyössä pal ov iranom aiste n kanssa tehdä suunnit elm a kuinka mahd ollise n metsäpa lo n satt uessa toi mit aa n . 24 uusi metsä . Tieteellisten ja ku lttuuri arvojen suoje luun va ratu ill a alu ei ll a paloja tulee vä lttää: suoje lu alu ei ll a joi ll a o n jaloja lehtip uita (mm . Luonnonsuojelun nimissä tapahtuva avohakkuiden kaavamainen vastustaminen ei lähde ekologiselta pohjalta. 2. Suoje lu alu eiden ja kansallispuistojen nykyisissä ohjesää nn öissä ei tulipaloja yleensä mainita. Sekä aukkoja että jatkuvasti vähitellen uudistuvaa metsaa esiintyy m yös ihmiskäden ko ske mattomassa luonnossa. es im . Palopäälliköt eivä t use inka an edes ole tietoi sia suojelu alu eide n sij ai nni sta. Kul o tus sopii esteettisestikin luonnonystävän silmään avohakkuualan verhojana. opetusta rko ituksessa. hankik ylvöä . Usein p yrnum jättäm ää n siemenpuut pyst yy n kuloalalle tai käy tettiin ns. D Kirjoittajat tutkiva t Helsingin Yliopiston kasvitieteen laitoksella ja Lammin biologisella asem alla kulonjfilkeisen ka svullisuuden kehitystfi ja ravinteiden kiertoa kulotuksen jfilkeen . Kun kul otus lähitulevaisuudessa mahd olli sesti yleistyy , on toivottavaa , että se on luonnonmukaisena menetelmän ä omiaan vähentämään kaikkia avohakkuita kohtaan osoitettuja ehdottoman kielteisiä kannanottoJa . Kulotuksen alkuvuosikymmeninä metsän uudistaminen oli toisenlaista . Jos p yst ytaan kiistatta osoittamaan, että kulotu s hillitsee sienija hyönteistuhoja, lisääntyy sen kä yttö varmasti. Jotkin avohakkuut o n torjuttava, toiset voivat olla järkeviä. Nykyisessä metsänhoidossa kulotus on vain yksi taimien alkukehityksen auttamiseen pyrkivä menetelmä. jonkin lu onn on ki ertok ulkuun kuulu va n kehit ysva ih ee n yll äpitämise ll ä ta i tulesta riippu vaisten kasvija eläin lajien säi lyttämise llä . Tämä pitäisi sa lli a myös tiet yi ll ä suoje lu alu ei ll a ai nak in siten että hyväksytään lu onn ostaa n syttyneet metsäpalot. Tosin lausumassa lieventäen todetaan . ettei talousmetsien tehokkaan pal o ntorjunnan takia enää vo id a palata laajasti lu ontaiseen palokienoon. metsittyä lu ontaisest i (p uu tava ran poiskuljetusta. jotka ovat o ll eet vuosituhansia tyypillisiä lu onno nm etsi ll e. Suojelu alu e iden ja kansallispuistoje n pa lontorjunta perustuu yh tä lailla pu uttee llisill e tiedoille kuin eteläisen Ruotsin leh toni ittyje n suoje lu . istutusta ta i kylvöä tulee vä lttää) . H avumetsäekosysteemit ovat muotou tuneet si ten , että avohakkuuta voidaan "ekologisesti" perustel la . SUOMEN LUON TO \ I H\ ·12 " k. Konferenssin julkilausumassa todetaan ede ll ee n , että metsäpalojen torjunta lähti alun perin täysin taloudelli ste n arvojen suoje lu sta. Palontorjunnan piiriin tulivat tä ll ö in automaattisesti myös kaikki suoje lum etsät . jo nk a Ruotsin tiedea kate mi a järjesti viime keväänä . jatkuvan kasvatuksen mahdollisuutta , jo ka se kin o n "ekologisesti" perusteltua. Metsää n o lisi lu otava mosaiikkirakenne. mikäli tätä vo id aa n peruste ll a eko logisen monimuotoisuuden lisääntymisellä. sill ä tuli m yös tuh oaa mo ni a suojeluarvoja. siksi että tiedetään hyvin vä hän niiden suhteesta tuleen). N ykyisin kulotu s o n osa toimenpideketjua, missä muut vaiheet ovat modernin metsänviljelyideologian lä pitunkemia
Rännimäiseksi peratussa koskessa ei kaloilla juuri ole suojapaikkoja . Käytännöllisesti katsoen kaikkia koskia on enemmän tai vähemmän perattu, jos ei voimala , uittotai kuivatustarkoituksiin niin ainakin metsäojitusten yhteydessä. Rautalammin reitin alaosan kosket . Voimalarakentamisen ohella etenkin jätevedet ja uittoperkaukset ovat tuhonneet jokiamme. Pienemmissä koskissa on vanhoja , usein rappeutuneita vesilaitoksia , jotka kuitenkin monesti vaikuttavat virtaussuhteisiin. Jarmo Kovanen Virtavedet kadotettu luonnonvara. Niinpä kaavasta jäi pois merkittäviäkin koskialueita , mm. Seutukaavaliitossa kuitenkin paatettiin selvittää tilanne toista vaihekaavaa varten ja keväällä 1980 käynnistettiin ns . VIRVE-tutkimuksella . Työryhmässä oli jäseniä Jyväskylän yliopistosta , KeskiSuomen vesipiiristä, maatalouskeskuksesta, perhokalastajista sekä riistaja kalatalouden tutkimuskeskuksesta . Kohteita tutkittiin kaikkiaan yli puolitoista sataa, ja tämän pohjalta tehtiin koskille kunnostusohjelma. KESKI-SUOMEN KOSKILUONTO TÄNÄÄN Virtavedet ovat muuttuneet lyhyen hyötykäytön aikakautenaan varsin perusteellisesti. Keski-Suomen Seutukaavaliitto on selvittänyt lääninsä virtavesien tilan ns. Jopa pienet, täysin luonnontilaiset purot alkavat olla harvinaisia. Saarijärvi, Mmannkosk1. Työryhmän raportti ilmestyi talvella 1982. Puolet suurimmista koskista (keskivirtaama yli 20 m J/s) on rakennettu sähköntuotantoon. Vaikka vesivoimastamme on kaksi kolmasosaa rakennettu, ei tämä tarkoita , että jäljellä oleva kolmannes olisi luonnontilassa. Kunnostuksella mm. Tässä olisi mallia muillekin lääneille! Keski-Suomen suojeluja virkistysalueiden vaihekaavaa laadittaessa huomattiin , että läänin virtaavista vesistä tiedettiin varsin vähän . VIRVEtutkimus. jätevesiä vähentämällä ja uiton jäljiltä entisöimällä voitaisiin monien koskien ja jokien luonnonarvot palauttaa. 25. Kunnostaminen on täysin mahdollista, nyt , kun uitto on pääosin lopetettu . Lisäksi eräät keskeiset alueet ovat lähinnä teolTällai'!en on _ tyypillinen kunnostusta kaipaava koski
SUO ME N LUON TO ) 183 -ll . Kalankasvatuksen lisäämistä vastustamaan on syntynyt kansanliike . Tällainen alue on erityisesti Äänekosken alapuolinen vesireitti , joka puhtaana olisi hyvin verrattavissa Rautalammin remn kuuluisaan koskireittiin. Etenkin muutoin puhtaina säilyneillä latvavesillä vaikutukset näkyvät. Äänekosken Naara koski . Kalastuskunnat katsoivat metsäoj_ituksen pahimmaksi likaajaksi . vs k .. lisuuden jätevesien pilaamia . Vähitellen on havahduttu myös huomaamaan kalankasvatuksen , turvetuotannon ja metsäojitusten kuormittava vaikutus . Virtavedet ovat olennainen osa keskisuomalaista maisemaa. Koskea on yritetty moneen otteeseen kahlita , mutta vielä nousevat taimenet koskeen kalastajien iloksi . 26 Huopanankoski on Suomen kuuluisimpia koskia, ja se oli kirjailija Juhani Ahon lempikalastuspaikka
Laukaan Kuusaankoski . e -~------'---=-'------"----=---------~"--~ ~ --=-= 2Myös pienet virtavedet ovat usein suojelunarvoisia . Uusimmissakaan ei yleensä ole otettu huomioon kaikkia kalavahinkoja eikä edes kaikkia määrättyjä velvoitteita ole toteutettu. Jämsän Hassinkoski. Etenkin koskien perkaami27. SUOME LUONTO ) / 83 -12 vsk Äänekosken alapuolinen kaunis koskireitti on pahoin puunjalostusteollisuuden jätevesien pilaama . TAIMENEN ALENNUSTILA Taimen on sisävesillä vinavesien tärkein kalalaji. Ympäristömuutoksille herkkinä taimenkannat ovat kuitenkin tuntuvasti kärsineet. Osa laitosten vesioikeudellisista luvuista on peräisin viime vuosisadalta. Ainoalta järkevältä ratkaisulta tuntuisi kaikkien lupien saaminen määräaikaisiksi
Niistä on toteutunut kolme , mutta nekin toimivat varsin epätyydyttävästi . Menetyksiä pyritaan korjaamaan istutuksilla . Virkistyskalastuksen lupatulot saattavat antaa hämärän käsityksen siitä, mitä näihin arvoihin kätkeytyy. Pienet virtavedet ovat toinen unohdettu ryhmä , vaikka niiden joukosta voi vielä löytää lähes koskematonta vesiluontoa. valtakunnalli sestikin tärkeimpiin suojelukohteisiin kuuluvat Huopanankoski ja Rautalammin reitin alaosan kosket (Konneveden alapuolinen koskireitti) . Tavoitteena tulisi olla rakennustapa , jossa maatuet vietäisiin niin paljon "metsaan , että rantavyöhyke jäisi luonnontilaan . nen on vähentynyt tuntuvasti poikastuotantoa. Suurimmat summat olivat nimittäin yli 11 000 mk / ha. Moninaiskäyttöarvoja on tun netusti rahassa vaikea mitata. Linjojen sijoittelussa tai siltojen suunnittelussa ei yleensä kuitenkaan ole pystytty yksilöllisiin, maisemaan sopiviin ratkaisuihin . Nykyisellään läänin alueella ei ole virtavesien suojelualueita , joskin erilaisiin suunnitelmiin niitä liittyy useita , mm . Siltojen maatuet tuodaan yleensä rantaviivaan kiinni tai jopa vesialueelle , jolloin siltojen alittaminen käy mahdottomaksi rantoja pitkin. Voimalaitosten , perkausten ja likaantumisen poikastuotannolle aiheuttamien haittojen suhteeksi saatiin 5:3: 1. Poikastuotantoalueiden menetykseksi laskettiin 100 ha, eli tuotantoala on pudonnut alle puoleen entisestä . Velvoiteistutusten osuus on noin kolmasosa. Paikalliskantojen mukana menetämme perinnöllistä monimuotoisuutta . Lupaehdoissa tosin on edellytetty kuuden kalatien rakentamista. Samalla myös kosken mahdollinen kunnostaminen saattaa vaikeutua . Keski-Suomen lupakoskien vuotuiseksi kalastuslupatuloksi saatiin keskimäärin 3 000 mk / koskihehtaari . Voimalat ovat myös estäneet taimenen vaellukset kaikilla tärkeimmillä reiteillä Rautalammin reittiä lukuunottamatta. Kun jäljelläolevienkin tuotantotehoon laskenut , vaelluspoikastuotanto on vain kolmasosa aikaisemmasta . U ittoperkauksia laajemmat menetykset ovat kuitenkin aiheutuneet voimalarakentamisesta. Valitettavasti vain rakennettujen virtavesien kalataloudellisesta vahingosta ainoastaan viidennes on määrätty istutuksin korvattavaksi 1 Ongelmallista on myös se , että kaikki istukkaat ovat nykyään Rautalammin reitin kantaa, joten vähitellen paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet kannat häviävät. Virtavesiin vaikuttavista tekijöistä varsin vähälle huomiolle ovat jääneet erilaiset linjat ja tiet , jotka lähes säännönmukaisesti kuuluvat vinavesien maisemakuvaan . MONINAISKÄ YTTÖARVOT VIHDOIN TAJUTTU Virtavesien arvo muussakin kuin voimantuotannossa ymmärrettiin vasta, kun suurin osa vesivoimasta 28 Tältä näyttää Pyhäkoski nykyisin , kun Saarijärven Pyhäjärven vedet käännettiin juoksemaan Parantalankosken voimalan kautta . Näin on käymässä muun muassa Viitasaaren reitin taimenelle , jota on pidetty valtakunnan mitassakin arvokkaana . Yllättävää kyllä myös kiinteästi taajamakuvaan kuuluvat virtavesialueet ovat jääneet hoitamattomaksi ryteiköksi tai sitten rannat on tontltettu , vaikka tällaiset alueet olisivat vihervyöhykkeiden Ja pu1st0Jen olennaisia osia .. Vuosittain on istutettu noin 85 000 taimenen poikasta. Tällaisen kunnostuksella saavutettavan arvon huomioon ottaminen tulisi saada myös vesilakiin . Luvussa ovat mukana kaikki pienimmätkin , lähes purovesien luokkaa olevat koh teet, joiden pienet lupatulot laskevat keskiarvoa . Muista virtavesien eläjistä pitäisi mainita ainakin harjus ja rapu. Koska suurin osa koskista ei perkausten vuoksi ole luonnontilassa , niiden suojeluarvo olisi arvioitava sen mukaan , millainen se olisi kunnostuksen jälkeen . Edellinen on Keski-Suomeen aikoinaan istutettu, mutta kasvaa Rautalammin reitillä poikkeuksellisen nopeasti. oli rakennettu . Rapusaaliit ovat olleet luonnontilaisilla virtavesillä useiden tuhansien markkojen suuruisia hehtaaria kohti. Maisema-arvot , kalataloudelliset näkökohdat , urheilukalastus, vesiretkeil y ja muu virkistyskäyttö sekä suojelu ovat jo yleisesti tunnustettuja arvoja. Näiltä osin Keski-Suomen virtavesillä on vielä huomattava merkitys koko Etelä-Suomen kannalta vielä rakentamattomat kosket houkuttelevat kalastajia , kosken lakijoita ja luonnonharrastajia huomattavasti etenkin pääkaupunkiseudulta . Pienet , luonnontilaiset purotkin ovat suojelunarvoisia . Ravustuksen kannalta pienillä puroillakin on huomattavaa merkitystä
Keiteleen ja Päijänteen välisellä alueella. Kunnostukset kuuluvat vesihallinnon toimialaan. Suurimmaksi osaksi kysymys on ollut kunnostusten seurauksista ja tarkoitusperistä syntyneistä väärinkäsityksistä . Niinpä tuntuu yllättävältä, että Keski-Suomessa kunnostussuunnitelmiin suhtauduttiin paikoin epäluuloisesti ja ainakin yksi hanke on tämän vuoksi siirtynyt myöhempään ajankohtaan. Myös luonnonsuojeluyhdistykset voisivat olla edistämässä kunnostustavoitteita. Asiallista tietoa siis tarvitaan jatkuvasti . Parempia aikoja odotellessa kannattaa maanomistajien kanssa neuvotella luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden perustamiseksi. Tutkimuksen tulokset eivät ilmeisesti saaneet koskiensuojelutoimikuntaa vakuuttuneeksi, sillä niin vähän toimikunnan mietintö Keski-Suomeen lupasi. Suuren yleisön ja etenkin kalastuskuntien painostus vesiviranomaisiin päin kunnostusten toteuttamiseksi tuottaa varmasti tuloksia. Työllä on ollut merkitystä myös vesipiirin hankesuunnittelun kannalta; kunnostuskohteita tullee lähivuosina lääniin useita. Työn aikana oltiin yhteydessä myös tieviranomaisiin Huopanankosken siltasuunnitelmien muuttamiseksi. Kunnostusesitysten tekijöinä kalastuskunnat ovat keskeisessä asemassa . Virtavesien suojelualueiden perustaminen tuntuu olevan kiven takana ainakin valtakunnallisissa puitteissa. Esityksiin suhtauduttiin myönteisesti ja jo vesioikeuden luvan saanutta siltasuunnitel maa on nyt korjattu , jotta tähän kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön saataisiin mahdollisimman sopiva silta. Virtavesien kunnostuksella ymmärretään tosin paljon muutakin kuin perkausjälkien korjaamista. Samalla uoman leventäminen käy mahdolliseksi , jos koski kunnostetaan. LUONNONSUOJELUYHDISTYKSET TYÖHÖN Paikalliset asukkaat ovat Suomessa yleensä suhtautuneet kunnostuksiin myönteisesti. Kunnostuksia perusteltiin kohteesta riippuen kalataloudellisilla, ekologisilla, maisemallisilla tai virkistyskäyttöisillä näkökohdilla. Virtavesien hyväksi voisivat toimia monet tahot. Merkittävin kannanotto lienee kuitenkin maaja metsätalousministeriön kirje, jossa vesihallitusta kehotetaan laatimaan suunnitelmat tutkimuksessa esitettyjen tärkeimpien kohteiden kunnostamiseksi. Keski-Suomessa kalataloudellisia kunnostuksia ei oltu aikaisemmin tehty , mutta ensimmäiset suunnitelmat syntyivät Huopanankoskelle yhtä aikaa virtavesitutkimuksen kanssa . ~U<J Ml:N l.lJ(JN TCl'> IX\-12 v, k Toimivien kalateiden tarve olisi Keski-Suomessakin suuri, mm. D 29. työllisyysvaroilla. Uiton loputtua kunnostusten pitäisi uittoperkausten osalta olla itsestään selvä toimenpide. KUNNOSTUS KANNATTAA Keski-Suomen vmaves1en kunnostusohjelma tehtiin kattavasti reiteittäin. Kannonkoski . Väärin rakennetut sillat vaikeuttavat usein kohtuuttomasti virtavesien moninaiskäyttöä . Tällöinkin on syytä toimia yhteistyössä kalastuskun tien kanssa väärinkäsitysten välttämiseksi . Niin muualta saadut kokemukset kuin Keski-Suomen vesipiirissä tehdyt laskelmatkin osoittavat , että kalataloudellinen kunnostus on yleensä aina myös taloudellisesti kannattavaa. Tutkimus sai runsaasti huomiota ja siitil: keskusteltiin lehdissä. Tiedotuksen ja neuvottelun lisäksi aktiiviset yhdistykset voisivat vaikkapa talkoilla muiden kiinnostuneiden tahoien (virkistyskalastusseurat ?) kanssa kunnostaa pätkän jostain pikkukohteesta vuosittain. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kalamiesten keskusliitto ovat esittäneet Keski-Suomea kalataloudellisten kunnostusten koe lääniksi. Vesipiirien ohjelmissa tällaiset pikkupurot nimittäin jäävät epämääräiseen tulevaisuuteen, jos niihin yleensä löytyy varoja lainkaan. Siltojen maatuet tulisi sijoittaa niin kauas "metsään", että ranta jäisi vapaaksi . Myös kunnilla luulisi olevan mielenkiintoa asian edistämiseen, voidaanhan töitä tehdä mm . Niinpä Itä-Suomen vesioikeuden purtavana on nyt voimayhtiön hakemtJS kosken rakentamiseksi ja vesihallituksen hakemus saman kosken kunnostamiseksi. Parhaillaan katselmusvaiheessa olevassa Äänekosken tehtaiden iätevesiasiassa tehdään vuosisadan tärkeimpiin kuuluva vesiensuojeluratkaisu , joka vaikuttaa myös kalateiden rakentamisen mielekkyyteen tällä alueella. Kalateiden ja veneensiirtolaitteiden ra kentaminen , jätevesien puhdistaminen ja maisemalliset työt olisivat monesti erittäin tärkeitä, jos niiden tekemiseen olisi olemassa nykyistä paremmat edellytykset. Täten kunnostus ja virtavesiasiat tulivat ainakin teoriassa ihmisille tutuiksi
T yrni o n h alu tt u a. vsk.. Nyt ti lan n e o n päin vasta ine n . SUO MEN LUONTO ) / RJ 42 . A ika ise mmin t yrnin käyttö o li paika llista: ka lastajat sitä jo nkin verran keräs ivät, mut ta pääosa sad os ta jä i linnuill e. Va rmi staa kseen o m a n osuuten sa sad osta yh ä usea m p i po imij a läh tee liikkee ll e jo e nn e n kuin ty rnin m arjat ovat kunn o ll a kypsy neet ja turm e lee site n to isil takin m ahd o llisuud et. 30 T yrnin m arja o n muu ta m assa vu od essa tullut tunn e tuk si ja h alutuksi h erkuksi. Ja kun tyrni varat ova t raja ll iset , se uraus o n ta va no m aine n : ka te us vie kalat ve dest ä. Seppo Vuokko Tyrni, Pohjanlahden • • p1oneer1 Selkämeren rannoilla ja lounaisessa saaristossa kiertelee jo haulikkomiehiä, jotka ensisijaisesti eivät jahtaa lintuja: he ovat vartioimassa ranto jensa tyrnisatoa , jotta sitä ei vietäisi raakana
Mutta tämähän ei käy : naapuri vie varmasti ennen kuin itse ehdin , ajattelee moni . Tyrni kukkii kesäkuun alkupuolella . Pienet kukat ovat aivan huomaamattomina lehtihangoissa, hedeja emikukat eri pensaissa. Aseella rantojensa tyrnisatoa puo lustava t ovat siis väärässä ainakin toistaiseksi kuka hyvänsä saa kerätä tyrninmarjat , vaikka raakanakin. Ne säilyvät pitkälle talveen ja jäävät lehtien karistua loistamaan kaljuista pensaista. Tyrnin marjojen varassa elelevätkin vielä kevättalvellakin saaristoa kiertelevät rastas, viherpeippoja muut pikkulintuparvet. Kevätpuolella alkaa tyrnisaarista kuulua iloinen tirskutus, kun linnut ovat maistelleet jo hiukan käyneitä tyrninmarjoja hiukan liikaa. Kaunis katsella, mutta menepä marjoja poimimaan . Yksinkertaisinta olisi odottaa, että pakkanen kohmettaa marjat , jolloin jäiset marjat voi riipiä lehdettömistä pensaista rukkaskäsin . Poiminta piikkisistä pensaista 31. Marjoja ei kuitenkaan saa kerätä toisen pihapiiristä, ei m yös kää n kesäasunnon pihapiiristä. Marjat kypsyvät syyskuussa ja vain mehustuvat siitä lokakuulle tultaessa . HANKALA POIMITTAVA Tavallisesti t yrni jää matalaksi pensaaksi, mutta voi varttua SUO MEN LUONTO \ / 83 42 . Kateus ja omien etujen turvaaminen on saa nut haulikkomiehetkin liikkeelle. Tavanomaiseen tapaan marjojen poiminen on hidasta ja tuskallistakin : kädet ovat väkisinkin naarmuilla , joihin valuu hapanta tyrnimehua . Oksat ova t teräväkärkisiä, lyhytversot okama1s1a . Tyrnin marjojen keruu kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Lehdet ovat hopeanhohtoiset ja etenkin alapinnaltaan runsaiden ruosteenruskeiden kilpikarvojen vuoksi ruskehtavat. vsk muutaman metrin korkuiseksi pikkupuuksikin. Poimintaan onkin kehitetty erilaisia menetelmiä . Marjat ovat pehmeitä, helposti hajoavia mutta tiukasti oksissa kiinni
Kirjan oh jevähittäishinta on 208 markkaa . .,» 32 Ilmestyy syysk uun lopulla Suomalaista luontoa parhaimmillaan -sarjassa Seppo Keräsen ja Arno Rautavaaran valokuvaamana, Martti Harion , Eero Helteen ja Leif Lindgrenin kirjoittamana . Kukaan ei hyöd y siitä , että marj at kerätään raakoina . TARVITAANKO UUSIA SUOJELUMÄÄRÄYKSIÄ. Latvus on suuntautunut selvästi valoa kohti , yleensä etelään. Yksinkertaisin tapa on puristella kypsiä marj oja kumirukkasin ja valuttaa mehu alla olevaan astiaan . Tästä h yöt yis ivät kaikki. Nyk yää n yleisimmin käytettyjä ovat erilaiset puristusmenetelmät. Saalis jää joka tapauksessa silloin hu onol aa tuiseksi ja niukaksi , mutta vahingot ovat suuna . Siksipä kuusik ymmenja seitsenkymmenluvuilla yleistyi jo tapa käyttää kirvestä tyrninpoiminnassa : pensaat poikki ja oksat veneeseen. SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY saanstossa , lähes aina aivan rannan tuntumassa . Ei ole kalan alamitan valvontaa kummempaa . Olisikin toivottavaa, että maaja metsätalousministeri ö kieltäisi raa 'an t yrnin , muuraimen ja puolukan keruun ja m yy nnin . kylmän tuulen ja vesivihman tuivertaessa ulkoluotojen pensaikkoja ei ole iloa. Ja koska t yrni ä ei ole sisä maassa , saattaa maaperän korkea suolapitoisuus ja siihen liittyä melko korke a pH olla yksi se n viihtymisen edellytys: sisämaan happamoituneilla mailla ei luonnonvaraisella tyrnill ä ole ollut edellytyksiä. A4 -kokoinen , 160 sivuinen, kauttaaltaan värikuvitettu (yli 160 värikuvaa) teos saarisroluon nostamme . Suomen Luonnon tilaajat ja luonnonsuoje lulii ron yhdistyksen jäsenet saavat elokuun lopulla jäsen / tilaajatarjouksen, joka on voimassa syyskuun loppu un . Tilanne pahenee , kun kateus pakottaa puristamaan mehua vasta kypsyvistä mar101sta , jolloin tarvitaan lujaa puristusta ja pensaat vahingoittuvat. VoiUhatut kasvimme srr>PO VUOKKO Ku,111 MAURI KORH0!\1:N Teksti : Seppo Vuokko Värivalokuvat: Mauri Korhonen Koko : B5 Sivuja: 96 Värikuvia lähes sata Ilmestyy elosyyskuun vaihteessa , 60 mk OSO ITTEET LEHDEN TAKAKANNESSA SUOMEN LUONTO l / 83 42 . Tilanne o n samanlainen hilla n ja osittain puolukankin suhteen. Taitava solukumilla pehmustettujen puristimien käyttö ei ilmeisestikään pensaita vahingoita : monet ovat vuodesta toiseen ke ränneet tyrninmehua puristimilla samoista pensaista . Pääsääntöisesti tyrnin s1101ttumisen rantavyöh ykkeeseen sanelee kuitenkin sen ehdoton valontarve. MAANKOHOAMIS RANNIKON KASVI Tyrniä on meillä vai n Pohj a nlahden ja Saaristomeren rannikolla ia Seppo Keränen Arno Rautavaara Saariston elämää Maru1 11.i.rio Eero llr!le t.<1flind_Jm1 t'<•; . Tyrni o n maanlaadun suhteen vaatimaton. Tyrni on mit ä selväpiirteisi n valokasvi: sen latvuksessakin on eläviä lehtiä ja oksia vain ohuena vyöhykkeenä , jonka alapuolella on vain kuivuneita oraoksia . Selviä sisämaaesiintymiä on vain Ahvenanmaalla . Marjat saavat kypsyä rauhassa , pensaat tekevät satoa ensi vuonnakin , kauppaa n tulee kypsää ja laadukasta tavaraa. vsk .. Se kasvaa karuissakin kivikoissa, yhtä hyvin hiekkakuin mutarannoillakin . Monet ovat rakentaneet erilaisia puristimia , jotka on letkulla yhdistett y keräysastiaan . Tämä tuhoisa keruutapa on n yt kielletty asetuksella. Merenrannan tuntumassa on aina maaperässä runsaasti suo laa , ja muutenkin ravinnepitoisuus on melko korkea , maan ulko naisesta karuudesta huolimatta. Huolimato n kerääjä jo taittelee oksia ja liian luja puristus murskaa jo silmujakin . Tosin maaperä n karuutta ei pid ä liiotella . Marjat olisi paljon mukavampi riipiä pensaista takkatulen ääressä. Valvontakin on mahdollista : kell ä on raakaa marjaa korissa tai m yy ntipö ydäll ä , raastupaan
Sen kaikki ominaisuudet valontarve , pienehkö koko, rönsyjuuret, vaatimattomuus maan laadun suhteen , typensidonta ja leviäminen lintujen avulla ovat erinomaisia avuja vallattaessa uutta , kasvitonta maata . eläimiä . vsk . Suomessa lajista tiedetään hyvin vähän, ja meillä elänee vain joitain erillisiä populaatioita . makkaasta valontarpeesta ja pensaan piikkisyydestä seuraa suurten tyrnipensaiden akaasiamainen ulkonäkö. Tämä yhteistyö onkin tyrnille tarpeen. Tyrnin juurissa on samantapaisia möykkymäisiä kasvaimia kuin lepilläkin. Huuhkajan oli jo korkein aika saada täydellinen lain suoja, sillä Suomi oli maailman ainoa maa, jossa tätä jykevää tupsukorvaa on saanut tappaa! Isoa pöllöä on syyttä suotta vainottu , sillä tutkimusten mukaan vain kahdeksan prosenttia sen ravinnosta on riistaPetolinnuistamme vain kanahaukka on enää lainsuojaton, sekin vain osittain : pcsimäaikanaan huhtikuun alusta heinäkuun loppuun sekin on täysin rauhoitettu. Loput ovat pääasiassa erilaisia pikkujyrsijöitä. Asetuksen mukaan huuhkajan ja kanahaukan saa kuitenkin verekseltään tappaa, mikäli ''se kotieläimeen tai tarhassa pidettyyn riistaan kohdistuvan pakottavan vaaran torjumiseksi on välttämätöntä'' . Jos tyrni toisaalta onkin heikko kilpailija , on sillä omat vahvatkin puolensa. Tyrni antaa siis sädesienelle suojaisen ja edullisen elinympäristön ja ravinteita ja saa puolestaan typpiyhdisteitä . Perhosista ovat aikaisemmin rauhoitettuja isoja pikkuapollo . Tyrni on ilmeisesti kasvanut kaikkialla Suomessa jääkauden jälkeen ennen metsien tuloa . Isokultasiivellä , jota on kutsuttu myös tuliperhoseksi, on Euroopassa hyvin hajanainen levinneisyysalue . Kanahaukka on tästä lähin rauhoitettu huhtikuun alusta heinäkuun loppuun eli saa ainakin pesiä rauhassa . Rauhoitus on perusteltu , sillä tällaiset pienet populaatiot on helppo tuhota esimerkiksi keräilyllä . Tällä tavoin syntyvä laajakin pen saikko on siis yhtä ainoaa yksilöä ja siten samaa sukupuolta ja siten heikosti marjova tai tyystin marjaton . Kai laissa on aina joku porsaanreikä oltava , ei kai se muuten mikään laki olisikaan! Selkälokki oli tähän asti rauhoitettu vain sisämaassa, mutta nyt se nauttii lain suojeluksesta myös rannikolla. Tyrni pysyykin rantavyöhykkeessä . Ja vaikka huuhkaja söisi enemmänkin riistaa, ei tämän pitäisi oikeuttaa tappamiseen, sillä riista on metsän elävälle aivan luontevaa syötävää. Lain suojaan: huuhkaja, selkälokki ja isokultasiipi Viime numerossaan Suomen Luonto esitteli rauhoitettujen kasvien asetukseen keväällä tehdyt muutokset. Keski-Aasiassa tyrniä jo laajalti viljelläänkin ja meilläkin on tyrnin viljelyä Piikkiön puutarhantutkimusasemalla . Kun tyrni ja muut pioneerikasvit ovat luoneet maahan mullaskerroksen ja nostaneet maan typpipitoisuutta , rulevat toiset kasvit ja pioneerit saavat väistyä. Nyt rauhoitettu isokultasiipi esiintyy hyvin harvinaisena Kaakkois-Suomessa. Kanahaukka onkin nyt ainut petolintumme , joka ei ole rauhoitettu. Asetuksen mukaan myös näiden perhosten munien, toukkien tai koteloiden kerääminen on kielletty. TYRNIST Ä UUSI VILJELYKASVI. Heti kun varjoa sietävät metsäkasvit ovat tyrnin suojassa kehittyneet sen mittaisiksi, on tyrnm vuoro väistyä. Tällöin kasvipeite Suomessa oli pikemminkin aromainen kuin tundramainen , ja arokasvi tyrni on yhä suuressa osassa levinneisyysaluettaan, Aasian sisäosissa. On merkittävää, että uhanalaisia selkärangattomia on alettu rauhoittaa , sillä ne ovat yhtä lailla suojelunarvoisia kuin esimerkiksi linnut ja nisäkkäät. Lisäksi kanahaukan pesimäsuojaa pidennettiin kuukaudella . Ennestään kokonaan 33. Se ulottaa rönsymäiset juurensa jopa kymmenen metrin päähän emorungosta ja juuresta nousee uusia versoja pintaan , tarvittaessa vaikka öljysorankin läpi . Niinpä Englannissa keräilijät hävittivät 1800luvulla sukupuuttoon tämän perhosen erään alalajin. Samoin kerrottiin kaikkien sammakkoeläinten ja matelijoitten kyytä lukuunottamatta nauttivan nyt lain suojaa . Kertomatta jäi , että toukokuussa rauhoitettiin myös yksi uusi perhoslaji , isokultasiipi , sekä kaksi lintulajia, huuhkaja ja selkälokki. Kun tyrninmarjalla kerran on kysyntää enemmän kuin luonnosta saadaan ja marjan hintakin on hy vä, tyrnin viljely olisi aivan luonnollista. D SUO MEN LUONTO ) / 83 42 . Näissä asustaa sädesieni , joka sitoo ilmakehän typpeä
34 SUOMEN LUONTO ) / 8J 42 . vs k .. ~-----------------' Isokultasiipeä on maassamme hyvin harvinaisena vain siellä täällä Kaakkois-Suomessa. Myös rauhoitettujen perhosten munien, toukkien ja koteloiden kerääminen on kielletty . Helsingin yliopiston hyönteismuseon kokoelmissakin on vain yksi huonokuntoinen, vuonna 1972 pyydystetty naaras. Isoapollon toukka ravintokasvillaan isomaksaruoholla . Harmaaselkäisestä harmaalokista selkälokki on sitä vastoin helppo erottaa . rauhoitettuja ovat pikkuja kalalokki . Niiden surmaamista säätelevät vain eläinsuojelulaki , joka edellyttää että eläin tapetaan mahdollisimman tuskattomasti, ja metsästyslaki joka kieltää ampumisen ilmakiväärillä . D Pikkuapollo elää harvinaisena Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa kiurunkannusta toukan ravintokasvia kasvavilla paikoilla . . Nyt kokonaan rauhoitettu sinimustaselkäinen selkälokki muistuttaa eniten lainsuojatonta merilokkia , mutta on sitä selvästi pienempi ja sirompi . Osittain lainsuojattomia ovat riistalinnuiksi luokitellut siivekkäät , joiden pyynnistä säädetään metsästyslaissa . , ~ ~ .2. Linnuistamme täysin rauhoittamattomia ovat enää nauru, harmaaja merilokki, korppi , varis , naakka , harakka, närhi , varpunen, pulu sekä räkättija mustarastas
SUO ME N LUONTO \/83 42 . Maailman viimeisenä valtiona Suomi rauhoini kokonaan huuhkajan , Euroopan suurimman pöllön. vsk. 35
Ulrica Cronström Matkakuvia tulen ja jään saarelta Islannin luonnosta ja luonnonsuojelusta Islannin luonto on ylenpalttinen sen kuvan saa ainakin tähän Pohjolan ja Euroopan äärikolkkaan osunut turisti. Tieverkko on harva, koska maastoon on vaikea rakentaa teitä . Islanti on hyvin väljään asuttu . Nyt kun Islantiin kulkee myös autolauttoja , laittomien puuhien valvonta voi vaikeutua entisestään . naalit, korpit , tunturihaukat ja minkit, mitä islantilaiset eivät katso erityisen suopein silmin. Sama sääntö koskee piskuista jää kyyhkyä. Vasta vuonna 1974 valmistui saarta kiertävän tien viimeinen jakso vaikeakulkuisen Skeidararsandurin yli, jossa Vatnajökullilta laskevat vedet muuttavat jatkuvasti uomaansa estäen tehokkaasti moottoriliikennettä. 60 pesästä saa kilon tätä arvotavaraa . Lunnin jalostus on taloudellisesti kannattavampaa kuin pyynti , lunnipaistin saa ravintolassa tilata ruokalistan kalliimmasta päästä, ja täytetystä lunnista saa turisti pulittaa 300 kr , jos nyt joku kestää katsella tätä pientä eloisaa '' meripapukaijaa'' seisomassa jäykkänä ja pölyisenä kirjahyllyssään . Vasta viime vuosikymmeninä naali on alkanut vähetä rajusti . Useiden lajien munia on kerätty , ja ruuaksi on saalistettu kaikkia lintuvuorten täysikasvuisia asukkaita: pikkukajavia , myrskylintuja, etelänja pohjankiisloja, ruokkeja, lunneja ja suulia . Haahkan runsauden turvin elävät mm . Molemmat ovat alkujaan amerikkalaisia lajeja ja Euroopassa ne asustavat vain Islannissa . 5. Pi.11 Hersteinsson , joka on tutkinut naalin ruokatottumuksia , kertoo että vaikka kaikki löydetyt lampaanraadot laskettaisiin naalin tilille, ne vastaisivat vain viidennestä siitä rahasummasta , joka yhteiskunnalta uppoaa naalin järjestettyyn jahtaamiseen. Haahka on kokonaan rauhoitettu. Linnuista saadaan 10 kruunua kappaleelta . Naali on ainut maanisäkäs , jolla on Islannissa pitempi historia kuin ihmisellä . Luonnossa liikkuessa ei useinkaan tapaa muita ihmisiä, paitsi suosituimmilla turistialueilla . Nyt Hersteinsson tekee luonnonsuojelijoiden tukemana työtä naalinsuojelualueen perustamiseksi Hornstrandiriin. 250 suurta haahkayhdyskuntaa, joista suurimmassa on 2 700 pesää, tuottaa Islannille haahkanuntuvaa. Muutoin Islannin lintulajistoa hieman leimaa metsien ja hyönteisten puute; pesiviä lajeja on vain runsaat 70. ka , ampuhaukka, suopöllö ja harvinainen tunturipöllö jopa niin että lailla on kielletty niiden ku vaaminen tai ylipäätään pesän lähellä oleskelu luvatta . ELÄMÄÄ LINTUVUORILLA Ehkä vähäinen häirintä selittää sen, etteivät linnut osaa erityisemmin pelätä ihmistä, siitä huolimatta että lintuvuoria on aina höydynnetty taloudellisesti; ennen nykyistäkin ahkerammin. Sijaintinsa vuoksi luonto on haavoittuva, ja luonnonvarojen harkitsematon hyödyntäminen käy helposti kohtalokkaaksi. Järvellä pesii myös laulujoutsen, joka on Islannissa melko yleinen, ja Myvatnin laskujoessa Laxassa oleskelevat islannintelkkä ja virta-alli. Luovat voimat ovat koko ajan työssä, eikä koskaan voi olla varma siitä, miltä joku alue näyttää seuraavalla kerralla . Tarkoin suojeltuja ovat merikotka, tunturieli islanninhaukTämä rauhoitettu luonnonmuistomerkki löytyy vanhan ratsutien varresta, jossa sen pikarinmuoto on houkutellut matkustavaisia levähtämään . IHMINEN VAI NAALI. Vuosisatojen kuluessa islantilaiset ovat kuitenkin asettaneet kyseenalaiseksi sen ko tipaikkaoikeuden vainoamalla sitä tehokkaasti . Naalia pidetään pahana lammasrosvona ja taloudellisesti arvokkaiden lintuyhdyskun tien verottajana. Maailmankuululla M yvatn-järvellä on Euroopan tihein pesivä sorsalintukanta : arviolta satatuhatta lintua . Geologisesti Islanti on nuori , ja niinpä maisemaa leimaa murrosiän dramatiikka ja särmikkyys. SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . Mutta maan luonnonsuojeluongelmat ovat myös suuret, vaikkakin ne eroavat laadultaan meikäläisistä. Yhdyskuntia on höydynnetty pitkäaikaisen tuoton periaatteella , niin ettei verotus ole vähentänyt kantoja . vsk . 36 Västmanna-saarilla pyydetään lunneja perinteisellä lunnihaavilla . Laeista huolimatta ulkomaisia munankerääjiä on jäänyt kiinni , ja jopa eläviä tunturihaukan poikasia on paljastunut tullissa . Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuu keskimäärin vähemmän kuin yksi ihminen neliökilometrillä . Tämän naali tutkijan mukaan yleinen mielipide on jo hitaasti muuttumassa naalille ystävällisemmäksi. E :~ e u
Lammas on autioittanut suuria aloja tuottavaa maata ja turmellut metsiä pelkiksi pensaikoiksi tat 37. Sammalten ja jäkälien kirjo saa maiseman loistamaan vaihtelevissa väreissä . SUO MEN LU ONTO ) / 83 42 . Lintuvuori Stapa og Hellnan jokainen neliöscntti näyttää asutulta . MAATUHOUTUULAMPAANSORKKIEN ALLA Maassa on pula laidunmaasta mutta ei lampaista. Puolen niistä arvellaan selvinneen hengissä viime jääkauden yli, ja loput ovat myöhäisempiä tulijoita , ihmisen mukanaan tuomia . Pohjakerros on rehevää ja runsaslajista. Minkki tuli maahan tarhaeläimenä 19 30-luvulla, ja 3 5 vuodessa se levittäytyi ympäri maan . Tavoitteena on jopa taloudellinen puuntuotanto . joka on ollut rauhoitettu ja asumaton jo 40-50 vuotta . Hallormsstadurissa maan itäosassa on luontainen 650 hehtaarin koivumetsä eräs harvoista jäljelläolevista . Myös kuusi näyttää viihtyvän , mutta se kieltämättä näyttää oudolta islantilaisessa maisemassa . Täällä on valtion metsäinstituutin keskuspaikka taimistoineen ja koealoineen . Poromäärä on 1940-luvun parista sadasta noussut nykyiseen kolmeentuhanteen , ja metsäst ystä sallitaan raJot tetusti . Vaikka kasvillisuus on köyhty nyt suuresti Islannin yli 1100 vuotisen asutuksen aikana ja suuret alat ovat luontaisestikin kasvittomia , voi laavarotkoissa ja rauhoitetuilla alueilla tavata kukkaloiston , joka karun ympäristön vastakohtana päihittää kauneudessa keväisen ahvenanmaalaisen lehtonmyn . Lajivalikoima on suppeampi kuin Skandinaviassa: Islannissa on vain noin 440 putkilokasvilajia. Poro tuotiin maahan 1 700luvulla , sen esi-isiä ovat pohjoisnorjalaiset kesyporot. Ihmisen myötävaikutuksella ovat minkki , poro ja pikkumetsä hiiri liittyneet Islannin villieläimistöön . Näillä läntisillä vuonoilla naalikanta onkin tihein . vsk. N ykyisin poroja on vain yhdellä alueella , Vamajökullista koilliseen , mistä ne tal visin vaelKiistat ja pikkukajavat , muiden lintuvuorten asukkien joukossa, lehahtelevat kalliokiclckkeiltä kalastusmatkoille meren ylle. Myvatnilla minkki on muuttanut lintujen pesimistapoja : ennen pesät olivat yhdyskun nissa , nyt ne ovat hajallaan ja hankalammissa paikoissa . Eristyneisyys on luonnollisesti te hokas este uusille tulokkaille . Tämän huomaa kaikkialla ja se pelottaa. Ainoastaan naurulokkiyhd yskuntien suojeluksessa uskaltavat so rsalinnut enää asua tiheästi . PUITA ON , MUTTA EI METSÄÄ Kasvisto koostuu lähinnä samoista lajeista kuin Skandinaviassa, mutta mukana on pieni lisä amerikkalaisia ja grönlantilaisia lajeja . Islannissa poroja ei koskaan yritettykään pi tää kesyin ä, ja laumat villiintyivät nopeasti . Koivu kasvaa Islannissa 10-12 metrin korkuiseksi. tavat alamaille ja rannikolle . Vieraita pohjoisia puulajeja, ennen kaikkea Kanadasta , Alaskasta ja Siperiasta, viljellään koeluontoisesti mutta niitä on myös istutettu runsaasti
Kun lammas 1100 vuotta sitten nousi ihmisen mukana maihin Islannissa , se oli ensimm äinen kasvinsyöjänisäkäs koko saarella . parturomut ne täysin paljaiksi . Huonosti suunnitellut tierakennukset , voimalinjat ja muut työt ovat osaltaan auttaneet eroosiovoimien, tuulen , veden , lumen ja jään, pääsyä valloilleen . Reykjavikin seudulla sijaitseva Gullfoss on Islannin tunnetuin muttei kuitenkaan suurin vesiputous . Koivua on edelleen monilla paikoilla , mutta usem se o n 38 Myvatnin laskujocn Laxan virtapaikoissa pesii virta-alli, joka toisen läntisen lajin islannintelkän tavoin viihtyy Euroopassa vain Islannissa . Laxa on myös turistien suosima lohenkalastusjoki . Metsä peitti silloin neljänneksen Islannista : tunturikoivua , pihlajaa ja pajuja . vsk.. Se on rauhoitettu joten sitä ei voimalarakentaminen uhkaa . SUO MEN LUONTO l / 83 42
Menneiden sukupolvien puutavaran ja polttopuuntarve ja kova laidunnus on vähentänyt metsäalueen neljänneksestä prosenttiin pinta-alasta. vsk. Kasvillisuuden peittämä maa-ala on samaan aikaan vä39. Kuva Myvatnin lintujärven lähistöltä. Koko saaren läpi kulkee tuliperäinen vyöhyke, jolla on geysirejä, kuplivia mutakuoppia ja rikinkatkua. SUO MEN LUON TO j/8J 42 . Uudella metsällä ei liioin ole ollut edellytyksiä kehittyä muualla kuin luonnonsuojelualueilla tai aitauksissa . riutuvaa , lampaanpuremaa pusikkoa . "Oikeasta metsästä", joka islantilaisen määritelmän mukaan on yli kaksimetristä , on enää vai vaisia jäänteitä . Reykjavikin rannat kukkivat, hiekkaa kirjovat simpukankuoren sirpaleet
OMALAATUINEN ENERGIAONGELMA Maan ja meren vilja on Islannin rikkaus . Vesistöjä turmelevan voimarakentamisen lisäksi suuryritysten kurissa pito vaatisi tiukkaa lainsäädäntöä ja valvontaa , johon pienellä Islannilla ei ole mahdollisuuksia . Eskimot ovat perinteisesti saalistaneet tätä valasta sen hyvälaatuisen lihan vuoksi . ' ' Tiedot eroosion etenemisestä verrattuna uudelleen viheriöitettyyn alueeseen (kylvämällä , lannoittamalla , istuttamalla ja aitaamalla) vaihtelevat suuresti läh teestä riippuen . Siitä huolimatta jatkuvat kulissientakaiset neuvottelut uusista ulkomaisista raskaan teollisuuden laitoksista ja paine uusiin suurun vesistörakentami siin kasvaa . Sveitsiläisten omistama alumiinitehdas Reykjavikin eteläpuolella on surullinen ·esimerkki; sen huomattavimmat seuraukset islantilaiselle yhteiskunnalle ovat olleet saasteet ja verojuonittelut. Islanti vie lähes kaiken lahtivalaan lihan Japaniin. Siksi energiaa vaativaa teollisuutta on houkuteltu asettumaan Islantiin . 40 hentynyt puolesta neljännekseen maan pinta-alasta. Vesivoimasta on rakennettu kymmenesosa , ja jonkin verran voidaan vielä ottaa käyttöön. Mutta monet pelkäävät suuria projekteja, Jolta suunnitellaan muista Pohjoismaista tutun mallin mukaan selvittämä ttä etukäteen ympäristöhaittoja . Muista luonnonvaroista on puutetta vain energiaa on ylenmäärin . vs k .. SUO ME N LU ONTO \ / 83 42 . Islanti on nyt suostunut kansainvälisen valaanpyyntikomission valaanpyyntikieltoon . Uurteisvalaista pienintä noin kymmenmetristä lahtivalasta saa Islannissa vuosittain pyytää noin 190 kappaletta. Mutta maalämpö ja vesivoima ovat kehnoja vientitavaroita . Jotkut sanovat että on saavutettu tasapaino , toiset vakuuttavat, etteivät hoitoyritykset edes riitä korvaamaan jatkuvasti tuhoutuvaa alaa . Professori Thorleifur Einarsson havainnollistaa autioitumisen laajuutta näin: "33 sukupolvea on asunut maassa , keskimäärin 60 000 ihmistä sukupolvessa . Ehkä juuri tämä seikka halvan energian ohella houkuttelee teollisuutta asettumaan tänne . Jokainen ihminen on autioittanut neliömetrin maata jokaisena päivänä kaikkina näinä 1100 vuotena . Ennenkaikkea pelätään raskasta energiaakuluttavaa teollisuutta
1970-luvun alusta lähtien maassa on toiminut kaksi luonnonsuojelujärjestöä. Oddsdottir on perustanut toimiston talonsa pohjakerrokseen Isafjördurissa , maan luoteis· kulmassa. Työ on kantanut hedelmää: Nykyisin ongelma tunnetaan tarkkaan ja maan eduskunta on hiljan hyväksynyt viisivuotissuunnitelman, jonka päätavoitteet ovat eroosion pysäyttäminen, laidunnuksen ja muun kasvillisuuden hyväksikäytön suunnittelu, uusien metsien viljely ja näiden alojen tutkimustyö . Liitto ei saa valtiontukea, minkä vuoksi se ei voi pitää pysyvaa sihteeristöä. LuoteisIslannissa suunnitellaan parhaillaan suurta vesivoimaprojektia , jonka säännöstelyallas peittäisi vähintään 30 km 2 eli puolitoista kertaa Porvoon kaupungin kokoisen alueen. Metsän ruhoutuminen Ja eroosio, johon lampaat ovat suurin syyllinen, on Islannin suurin luonnonsuojeluongelma . Landverndin viihtyisä toimisto on Skolavördustigilla Reykjavikissa , missä pääsihteeri Haukur Hafstad ja sihteeri Svanhildur Skaftadottir hoitavat asioita. Sen perusti vuonna 1975 kuusi alueellista luonnonsuojeluyhdistystä, jotka yhdessä kattavat koko maan. Paikallinen väestö on vastustanut molempia suunnitelmia voimakkaasti, ja tunteet ovat keskusteluissa kuumenneet. kamppailussa vesistörakentamista vastaan. Puheenjohtaja Lara G. Tämä joki laskee Eyjabakkajökullilta, ja aluetta on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi sekä kauneutensa että biologisen monipuolisuutensa takia. Sen rakenne tekee vaikeaksi arvioida kannattajien määrää, koska jäsenjärjestöillä on pääosin muita päämääriä kuin luonnonsuojelu, mutta epäsuorasti tämä järjestö edustanee koko väestoa (200 000) . Mutta tulosta on jo saatu monella taholla . SUO MEN LUON TO \ / 8J 42. Itäisessä Islannissa on suunnitteilla toinen jättiprojekti, Jökulsan patoaminen . Virallista luonnonsuojelua johtaa luonnonsuojeluneuvosto, 41. LUONNONSUOJELU NUORTA JA TEHOKASTA Ylenpalttinen luonto on ehkä saanut islantilaiset heräämään vasta myöhään suojelemaan luontoaan. SIN on voimakkaasti mukana mm. Lammasmäärän rajoittaminen on kuitenkin erittäin arkaluontoinen poliittinen kysymys, eikä edes lampaanlihan ylituotanto ole tähän mennessä saanut poliitikkoja ottamaan tätä askelta. Ihmisen asuma-aikana Islannin metsät ovat huvenneet neljänneksestä sadasosaan maan pinta-alasta . Landvernd on perustamisestaan lähtien pitänyt tärkeimpänä tehtävänään levittää tietoa Islannin suurimmasta ympäristöongelmasta, eroosiosta , sen syistä ja mitä sen voittamiseksi pitäisi tehdä. Landvernd on kattojärjestö, johon kuuluu useita järjestöjä. Vesivoimaa ei voi rakentaa uhraamatta maapinta-alaa . Toinen järjestö SIN , vapaasti suomennettuna Islannin luonnonsuojeluliitto, on rakenteeltaan samanlainen kuin muut pohjoismaiset luonnonsuojelujärjestöt. Kävijöitä virtaa jatkuvasti , ja toimistosta kulkee jatkuvasti tietoaineistoa: julisteita , teemakirjoja, diasarjoja ym. Tämä tapahtui vuonna 1970 , ja joki on yhä rauhassa. ,sk . Islannissa on jokiensa puolesta kamppailevilla jo perinteitä: Kun mielenosoitukset Laxa-joen rakentamista vastaan (Myvatnin laskujoki ja kuten nimi osoittaa , arvokas lohijoki) olivat kaikuneet kuuroille korville, otti väestö asian omiin käsiinsä ja räjäytti pois padon, jolla joki oli tarkoitus kahlita
edustuksellisesti kokoonpantu elin , joka mm. v1ettan~~t huomaamatonta elämää, mutta nyt ne kuuluttavat lyhdy1llaan: on kultomatojen häät. Vaikka luonto ja maisema ei ole Islannissa niin kovan paineen alaisena kuin useissa tiheämmin asumissa maissa , on järjestelmällisesti rauhoitettu myös alueita , joita ei vielä uhkaa mikään . Tavallisen kiiltomadon , Lampyris noctifuca, lisäksi meillä elää toinenkin laji, pikkukiiltomato Phosphaenus hemipterus . suunnittelee Ja hoitaa luonnonsuojelualueita . Täysikasvuiset kiiltomadot eivät enää syö mitään, mutta toukat ovat ahnaita petoja , jotka saalistavat erityisesti etanoita . Silmät ovat pienet . Tämä luettelo toimii osin työsuunnitelmana , osin vetoomuksena maanomistajille ja suunnittelijoille, että he kunnioittaisivat alueiden arvoa luonnontilassa. D 42 Olof Biström Pienet lyhdyt kesäyössä Heinäkuun pimenevinä iltoina voi yhtäkkiä tutun polun reun~ssa -~uikkia pieniä valopisteitä, kiiltomatoja! Koko vuoden ne ~v~_t .. JÄRJESTELMÄLLISTÄ RAUHOITUSTYÖT Ä Islannissa on kolme kansallispuistoa : Jökulsiirgljufur (15 100 ha) koillisessa, Skaftafell (50 000 ha) kaakossa ja pieni jo 1928 perustettu Thingvellir (2 800 ha) lounaassa . Ruohonkorrelle kiivennyt kiiltomato on naaras, joka valollaan houkuttelee koiraita. Koteloaika kestää pari viikkoa . Kiiltomato on jokseenkin yleinen maan eteläpuoliskolla aina Kajaanin korkeudelle saakka . Pikkukiiltomadon koiraskin on siivetön . Ilmastossamme toukka tarvinnee kaksi kesää kehittyäkseen täysikasvuiseksi. Kiiltomatonaaras on siivetön , 15-20 mm pitkä toukkamainen otus . Kun häät ovat ohi , laskee naaras munansa sammalen ja karikkeen sekaan . Lisäksi rauhoitettiin 444 000 ha kokoinen MyvatnLaxii -alue erityislailla 19 74 . Viestiä tehostaakseen se vielä kääntää takaruumiinsa alapinnan ylöspäin, jotta lentävät koiraat näkisivät sen paremmin . Koiras on naarasta pienempi, 1012 mm pitkä, keilantai harmaanruskea kovakuoriainen , jonka sekä lenninsiivet että peitinsiivet ovat hyvin kehittyneet. Asiaa tuntemattoman on vaikea yhdistää valolle tulleita koiraita ruohikossa loistaviin naaraisiin , niin eri näköisiä ne ovat. Samoin sopiva keinovalo houkuttelee koiraita. Finlands Natur l /77) . Tiiviiseen lasiastiaan suljettu naaras houkuttelee koiraita , muttei huokoiseen läpinäkymättömään rasiaan suljetut. Se on kiiltomatoa pienempi ja valoelimet ovat heikompitehoiset. On helppo osoittaa , että juuri valo eivätkä esimerkiksi tuoksuaineet , feromonit , houkuttelee koiraat naaraan luo . Tällainen kaukokatseinen luonnonsuojelu olisi esim. Läheisessä yhteistyössä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa luonnonsuojeluneuvosto on luetteloinut ja luokitellut kansallisesti ja kansainvälisesti rauhoituksen ansaitsevat alueet . T ätä puistoa valvoo muista poiketen eduskunta. Se on paljon serkkuaan harvinaisempi ja tavattavissa vain maan eteläisimmistä osista. Päivän valossa valoelimet näkyvät vaaleankeltaisina läikkinä . Hiljattainen voitto luonnonsuojelulle on Thj6rsrverin rauhoittaminen 1981 tätä kansainvälisesti arvokasta kosteikkoa on jo kauan uhannut rakennussuunnitelma (kts . Elintavat lienevät pääosin samanlaiset kuin kiiltomadolla . Muutaman viikon kuluttua kuoriutuvat toukat . Se viihtyy kosteilla paikoilla kuten metsäniityillä ja metsänreunoissa, usein vesistöjen lähellä . Jaokkeinen ruumis on väriltään punaruskea -ruskea; jaokkeiden reunat ovat usein muuta pintaa vaaleammat. vsk .. 1930-luvulla Suomessa voinut pelastaa monia Suomen arvokkaimmista soista tuleville sukupolville. Ne muistuttavat ulkonäöltään naarasta , mutta ovat sitä jonkinverran kapeampia ja tummempia . Koiraat parveilevat pimeinä , lämpiminä ja tyyninä kesäiltoina . Silmät ovat suuret. Takaruumiin seitsemännessä jaokkeessa on kaksi heikosti kehittynyttä valoelintä . Toukilla ja vieläpä munillakin on kyky loistaa , mutta niiden valo on sen verran heikkoa , ettei sitä juuri huomaa . SUOMEN LUONTO ~183 42 . Parin vuoden väliajoin julkaistaan luettelo tällaisista alueista . Lailla on lisäksi rauhoitettu 27 pienempää luonnonsuojelualuetta , 19 luonnonmuistomerkkiä ja kahdeksan kunnallista tai alueellista puistoa . Kun on päätetty mitkä alueet sisällytetään luetteloon, on luonnonsuojeluneuvostolla niihin etuosto-oikeus . Viimeksimainitulla ei ole paljonkaan tekemistä kansallispuiston käsitteen kanssa sellaisena kuin me sen ymmärrämme , ennemminkin se on historiallinen ja kulttuurinen kansallispyhäkkö ja samalla suosittu virkistysalue . Takaruumiin kuudennen , seitsemännen ja kahdeksannen jaokkeen alapinnalla ovat hyvin kehittyneet valoelimet , jotka peittä vät jaokkeiden alapinnan. Sekä aikuiset että toukat lähtevät liikkeelle vasta hämärissä
Kesäyön alkaessa hämärtyä lentokyvyt tömät naaraat houkuttelevat parveilevia koiraita takapäässään olevalla valoelimellä . Kiiltomato ei olekaan mato vaan kovakuoriainen . Valo syntyy kemiallisesti ja on ns. Useimmat valaisevista maaeliöistä ovat hyönteisiä, erityisesti kovakuoriaisia, mutta myös eräät sienet , bakteerit , nilviäiset ja madot valaisevat. kylmää: yhdeksän kymmenesosaa energiasta muuttuu valoksi, loput lämmöksi . kylmää: kiiltomato onmstuu muuttamaan peräti 92 prosenttia käyttämästään energiasta valoksi kun teknikkomme saavat lampuissa valoksi vain kymmenisen prosenttia sähköstä ja loppu muuttuu lämmöksi. Nimitykset lusiferiini ja lusiferaasi ovat yhteisnimityksiä elävien olentojen valoa tuottaville aineille eivätkä tarkoita mitään nimenomaista kemiallista ainetta : eri eliöiden valoaineet voivat olla rakenteeltaan erilaisia . Ruotsin länsirannikolla tavataan myös panssarisiimaleviä (tai -eliöitä; kaikki eivät niitä pidä kasveina), jotka häirittyinä saavat meriveden loistamaan . Kiiltomadon valoelimessä on kaksi säteilevää , valoa läpäisevää solukerrosta kolmannen , valoa heijastavan solukerroksen päällä . Tapahtuma on palautuva ja oksilusiferiini voidaan pelkistää takaisin lusiferiiniksi ja käyttää jälleen valon tuotantoon . Vaikka nimitykset tuntuvatkin v11ttaavan itseensä paholaiseen, tarkoittaa latinan lunfer alunperin vam valon tuojaa . Valoelimeen tulee ruumiin sisäosista lukuisia ilmaputkia , jotka huolehtivat sen hapen tarpeesta. vsk . Tavallisen mesisienen rihmasto hehkuu pimeässä vihertävää valoa ja saa lahopuunkin loistamaan . Tavallisessa sähkölampussa suhde on päinvastainen. Valo on ns. Valon synty on kemiallinen, entsyymein ohjattu tapahtuma . Kiiltomadon valon aallonpituus on 510750 nm ja koko tämä aaltoalue on myös ihmisen silmin SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . Lusiferaasientsyymin läsnäollessa lusiferiiniksi sanottu valkuaisaine hapettuu oksilusiferiiniksi, jolloin energia vapautuu valona . Valaisevia eliöitä on eniten merissä . Loistavat eliöt ovat kampamaneetteja . . 43. Merialueillamme näkyy vedessä joskus syksyllä valoa. KUINKA VALO SYNTYY. näkyvää. MUUTKIN OSAAVAT LOISTAA Kiiltomadon kyky ei ole ainutlaatuinen joskin harvinainen. Makeissa vesissä niitä on hyvin vähän ja maaeliöistäkin vain harvat valåisevat. Parhaiten tunnettu valaisevista eliöistämme on kuitenkin kiiltomato . Kiiltomatojen heimoon Lampyridae kuuluvat myöskin tropiikin tulikärpäset, jotka siis ovat kovakuoriaisia eivätkä kärpä~ä
Esitelmä merkitsi nykyaikaisen luonnonsuojeluajattelun tuomista maahamme . Seuraavassa tarkastellaan Palmenin ajatuksia jälkimmäisen kirjoituksen välityksellä. Luonnonsuojelulla alkoi olla kiire, mikäli koskematonta luontoa haluttiin säilyttää myös tuleville sukupolville. Palmenin aikakaudeksi". Merkittävin suomalainen ja pohjoismainen luonnonsuojelu aloite ennen Conwentzia ja Paimenia oli luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija A.E. Verraten tuntemattomaksi on sen sijaan jäänyt hänen panoksensa suomalaiselle luonnonsuojeluliikkeelle, jonka varsinaisena luojana häntä voidaan pitää. Eurooppalaisen luonnonsuojelun suuri ohjelmajulistaja oli saksalainen luonnontieteilijä Hugo Conwentz (1855-1922), joka l 904 ilmestyneellä teoksellaan varsinaisesti loi nykyaikaisen luonnonsuojeluaatteen . Nordenskiöldin (1832-1901) 1880 esittämä ehdotus, että Pohjoismaihin perustettaisiin joitakin laajoja kansallispuistoja näytteiksi tuleville sukupolville koskemattomasta luonnosta . Ohjelmaksi oli otettava Conwentzin esittämä yleinen luonnonsuojelu , mihin sisältyy sekä enty1sten luonnonmuistomerkkien (mm . Yhdysvalloissa syntyi viime vuosisadan puolivälissä kansallispuistoaate, laajojen luonnontilaisten erämaa-alueiden rauhoittaminen . Esitelmä ilmestyi samana keväänä ruotsiksi Suomen Maantieteellisen Seuran Fenniasarjassa (n:o 22:5) ja suomenkielisenä mukaelmana Luonnon Ystävässä . geologiset muodostumat ja harvinaiset kasvija eläinlajit) vaaliminen että laajempien kansallispuisSUO MEN LUONTO ) / 8J 42 . Eero Vallisaari Intohimona tiede, luonnonsuojelu • • •• Ja 1sanmaa Suomalainen eläintieteilijä Johan Axel Palmen (1845-1919) tunnetaan lähinnä uraauurtavista lintutieteellisistä tutkimuksistaan sekä darwinismin puolesta käymästään taistelusta. Palmen oli aikansa johtava suomalainen eläintieteilijä, jonka vaikutus tuntui lähes kaikessa maamme luonnontutkimuksessa. Euroopassa sitä vastoin luonnonsuojelu rajoittui olosuhteiden pakosta lähinnä yksityisten luonnonmuistomerkkien suojelemiseen ja pienten suojelualueiden perustamiseen . Hult se kä J.P. Syystä hänen professorikauttaan kutsutaankin "J.A. vsk .. Conwentzin -teoksen innoittamana J . Teollistumisen ja kaupungistumisen aiheuttama luonnon tuhoaminen alkoi 1800-luvun kuluessa näk yä selvästi kaikkialla lä nsimaisessa kulttuuripiirissä. Norrlin, mutta se toteutui vasta 19 38, kun maahamme perustettiin kuusi luonnonpuistoa ja neljä kansallispuistoa. Palmen laati Suomen maantieteellisen Seuran kokoukseen keväällä 1905 esitelmän, jossa hän määritteli suomalaisen luonnonsuojelu työn ohjelman, tavoitteet ja organisaation. Palmen oli jo varhain huomannut luonnonsuojelun kiireellisyyden, ja laajojen yhte yks iensä kautta h än oli h yv in selvillä kansainvälisestä kesk ustel usta. A. YLEINEN LUONNONSUOJELU Suomalainen luonnonsuojelukesku stelu ja -työ oli Palmenin mielestä ollut liian kapealla pohjalla , liiaksi oli Nordenskiöldiin pitäytyen puhuttu vain kansallispuistoista näkemättä muun luonnonsuojelun valtavaa työmäärää. Lausunnolla ei kuitenkaan ollut toivottuja tuloksia . Suomessa tätä esitystä 44 aJ01vat seuraavien vuosikymmenien kuluessa etenkin A.G. A. Lausunnossa korostettiin asetuksen riista nja luonnonsuojelullisia puutteita sekä vaadittiin tiukkoja toimenpiteitä eläimistön hävittämisen estämiseksi. Blomqvist, R. Luonnontieteilijänä J. Jo 1896 h än oli käyttänyt merkittävän luonnonsuojelullise n puheenvuoron antaessaan eläintieteen professorin ominaisuudessa lausuntonsa metsästysasetuskomitean m1eunnosta
Sitä' vastoin ei suinkaan ole yhtä' vå'lttåmå'töntå' hä'vittä'å' suku puuttoon erä'stå' toista meikä'lå'istä' nisäkä'stä', Saimaan h yljeuä·, joka on ainoa suomalainen nisäkä·s, jota tiettä'vä'sti ei muualla löydy ... '' Yleensäkin puutteellisella suomalaisella metsästyslainsäädännöllä (v:n 1898 metsästysasetus) on Palmeenista turmiolliset seuraukset : " Koetetaan kylfå' rauhoituksen kautta saada toimeen , ett 'ei nuoria lintuja saa ampua sellaiseen aikaan , kun paistit vielä' ovat /ii'an pienet, ja luullaan , että. yhtå'å'n yhtenä'istä' luonnon metsaa ja meillä' tuskin yhtå'å'n aarniometså'å'. ' 'LUONNOLLAKIN OIKEUS ELÄÄ HÄIRITSEMÄTTÄ ' ' Erityisen räikeitä esimerkkejä tuonaikaisesta luonnontuhoamisesta tarjosi muoti , mm . Luonnonmuistomerkkien suojeleminen on välttämätöntä jo pelkästään tieteellisistä syistä, sillä luonnonmuistomerkit "ovat yhtä' omiaan selvittä'mä'å'n seudun muinaista historiaa , kuin kivikirveslöydöt, haudat, rauniot ja muut kiinteå't muinaismuistot, jotka puhuvat seudun asukkaiden entisistä' tavoista ja kohtaloista " . usein ihasuo MEN LUONTO ) / 83 42 . Mutta niin kauan kuin sallitaan metsästysmaan omistajan ampua seudun 45. " Tanskassa ei ole enå'ä. J. tuolloin viimeistä huutoa ollut tapa käyttää naisten hattujen koristeina lintujen siipiä tai jopa kokonaisia lintuja " joka tapa varmaankin tulee hä'vittä'mää'n joukon lintulajeja ". tulee jonkun ajan kuluttua metsäkanoista ja muista suolinnuista meillä' olemaan vain muisto jå'ljelfå'. Maan kuivaaminen karkoittaa ne pohjoista ja itå'å' kohti, jonne joutsenet ja hanhet ovat jo paenneet. Pohjois-Saksassa ei löydy enå'å' luonnollisia rahkasoita eikä' luonnon niittyjä•, joita meillä' on joukottain . Paimenia huolestutti , että asutuksen laajetessa ja viljellyn maa-alan kasvaessa katoaa myös alkuperäinen luonto yhä täydellisemmin . A. Palmen osti vuosisadan alussa Krogartorpetin tilan Hankoniemeltä Tvärminnen kylästä . " ... tojen aikaansaaminen . nia kallion jyrkä.nteitä' mitä' mauttomimmat tehtailijain ilmoitukset". Sinne hän rakennutti eläintieteellisen aseman , jonka keskellä näkyvä laboracoriorakennus on yhä jäljellä . '' Eläimistömme kohtaloa pohtiessaan Palmen osui osittain valitettavan oikeaan, nyt kun saimaanhylje on kuolemassa sukupuuttoon . Kuten ilman arkeologisia jäänteitä ei ole mahdollista selvittää ihmisten esihistoriallisia vaiheita, ei ilman luonnonmuistomerkkejä voi ' 'saada kåsitystä' maan varhaisemmasta esihistoriasta , sen luonnollisesta kehityksestä' ennen ihmisen vaikutusta " . Kuva vuodelta 1905 . Luonnonhistorian edun takia pitå'isi kalastuksen Saimaan vesissä· sallia h ylkeen esiytyminen siellä', sen sijaan että' nykyåä'n ehdoin tahdoin , tapporahoja maksamalla , koetetaan saada se kokonaan hä'vitetyksi. Mutta tulee aika , jolloin mekin saamme matkustaa kaukaisiin osiin maatamme, tai yli sen rajojenkin nåhdåksemme, millaisia nå'må' luonnolliset muodostukset ovat olleet, jotka n yt ovat niin ominaisia maallemme. Samoin luonnonlaista piittaamatta ''luonnonihanissa seuduissa tahraavat esim . Että' karhu , susi ja muut sellaiset petoeläimet ovat saaneet väistyä· viljelyksen (kulttuurin) tieltä', on k ylfå' asutuksen kannalta katsoen edullista , mutta luonnonhistorian on pidettå'vä' sitä' vä'fttä'må'ttömåksi tulleena aukkona efå'imistösså'mme. vsk . laji tä.ten on turvattu hä'viä'miseltå. lkå'vä'ä' on , että' peurakin on karkoitettu pois. Ensimmäinen kesäkurssi pidettiin asemalla 1902
vuonna 1911) . Erityisesti hän tarkasteli maamme jo tuolloin uhanalaisimpia eläimiä , karhua , sutta ja ilvestä . Tarkoituksena oli saada jo seuraavana syksynä (1905) perustetuksi valtakunnallinen luonnonsuojeluyhdistys. Viimeksi mainitusta seurasta tulikin maassamme tällä alalla tehtävän työn keskus . '' JOS HÄ VIT ÄMME LUONNON, HÄVIT ÄMME OSAN OMAA KOTIAMME'' J.A . asian tieteellisestäkin puolesta "etupä"å"sså' kuuluu valistuneelle yleisölle". vsk.. Sen sijaan käytännön luonnonsuojelutyössä luonnonmuistomerkkien suojeluun keskittyvä työ alkoi menestyä etenkin 1910-luvulta alkaen. Palmen korosti kuitenkin luonnon itseisarvoa: ''luonnollakin on oikeus elfa hä'iritsemä.ttä·, ja samoin on tulevilla sukupolvilla oikeus saada tietä·ä·, miltä' luonto meidä·n aikanamme nä·ytti ". viimeinen lintupari, ei rauhoitus estä· sukupuuttoon hä"vittä"mi~tå·. metsästys, kalastusja kotiseutuyhdistysten kanssa. Seuran nimissä Palmen jätti keväällä 1912 senaasuoMEN LUONTO ) / R3 42 . Hän innosti kaikkia varhaisimpia suomalaisia luonnonsuojelijoita , etenkin oppilastaan ja ystäväänsä Rolf Palmgrenia (1880-1944). Ainakin luonnonystå'vä'sså' edistä"ä' luonnon monimuotoisuus, tä'ytelå'isyys ja kukoistus sekä' kokonaisuudessa vallitseva sopusointu , kun jokainen elå'vä· olento suorittaa tehtä'vä'nså', voimakkaasti korkeampaa kulttuuria , sitä' kulttuuria mikä' meidå't kiinnittfa kotiturpeeseemme. rauhalliseksi tavallaan , kun ei siellä' yhtå'å'n elå'vä·ä· lintua löydy. '' Ihmisen ja kulttuurin aiheuttamaa luonnon tuhoamista oli Palmenin mielestä kuitenkin lähes mahdotonta estää, koska kulttuuri "tuottaa ihmiselle niin suuria etuja , ett'ei ole järkevä·ä· vastustaa sen edistystä'". Mutta samalla syyllii olisi mieluimmin ajoissa tä"ydelleen rau hoitettava kotimaiset lintumme , joita perikato uhkaa . Valtakunnallisen kattoorganisaation tuli Palmenin mielestä hoitaa koko maan luonnonsuojelutyön hallintoa , yhteensovittamista ja julkaisutoimintaa , oman äänenkannattajan välityk46 sellä levittää tietoa luonnonsuojelusta ja suojelukohteista. Lopuksi Palmen esittää käsityksensä luonnonsuojelun yleisemmästä aatteellisesta merkityksestä : ''En sen sijaan voi tä"sså' olla huomauttamatta sitä" merkitystä·, mikå" tä"mä"nsuuntaisella liikkeellä" voi olla jokaiselle maalle, joka tahtoo oppia tuntemaan itsensä", elfa omaa elä"mfanså' ja eriytyä· entyisyytenä" muiden rinnalla. Tehokkaimmin Palmen saattoi edistää luonnonsuojelun asiaa yliopistollisen opetuksensa (Palmen oli eläintieteen professori 18841908) sekä johtamiensa tieteellisten seurojen, Suomen Maantieteellisen Seuran ja Societas pro Fauna et Flora Fennican , kautta . Lakimfarä"ysten kautta tahdotaan rauhoittaa, ja tuleehan metsä· kyllä. Luonto sinänsä voi olla todellinen kulttuuritekijä sitä avoimesti tarkastelevalle : "Kulttuunhan ei kä'sitä· yksinomaan sellaista aineellista h yvä'ä', mitä' voidaan syödä·, vaan pikemmin jotain korkeampaa . Palmen esitteli luonnonsuojelunäkemyksiään vielä toisessakin kirjoituksessa, joka ilmestyi teoksessa Suomen kartasto 1910 (ilm. Näiden lisäksi hän arvioi , että · vaarassa olivat hirvi , villipeura, haahka , joutsen, metso , metsähanhi , pyy , vesilinnut yleensä sekä lohi , jotka kaikki tuhoutuvat , jollei nopeasti ryhdytä toimiin niiden pelastamiseksi . Ja siihen ei metsä'stä}å'nkä'å'n tule myötä'vaikuttaa . Paikallisyhdistysten oli myös syytä olla yhteistyössä alueensa muiden yhdistysten kanssa, joiden toiminta suuntautui jossain määrin samaan tavoitteeseen , mm . Kotiseudunrakkaus ja isä·nmaanrakkaus, kaksi mitä" kauniinta piirrettä" kansan luonteessa , edistyisivä·t ja vahvistuisivat luonnon muistomerkkien hoivaamisen kautta huomattavasti. Jo tieteelliset syyt vaativat pikaista luonnonsuojelua: " eläimistön köyhtyminen aiheuttaa kotimaiselle tutkimukselle korvaamattoman tappion ''. Omituiselta vastakohdalta edelliselle tuntuu se metså'styslain mä·ä·äys, että' vierailta seuduin tuotu lintulaji jo nyt on useiden vuosien aikana kokonaan rauhoitettu. Jos hå'vitä'mme luonnon ympä'riltä'mme, niin hä.vitå'mme osan omaa kot1amme . Tieteellisten syiden lisäksi sekä kansalliset että kulttuuriset syyt puhuivat Palmenin mielestä luonnonsuojelun puolesta. Samaten yhteyksien hoitaminen viranomaisiin kuului katto-organisaatiolle ; sen on tarjottava viranomaisille asiantuntija-apua, mutta muuten pysyttävä ehdottomasti irti valtion hallintokoneistosta . LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN TEHTÄVÄT Palmen kehotti innostuneita ihmisiä mahdollisimman pian perustamaan pelkästään luonnonsuojelulle omistautuvan yhdistyksen, jonka tuli kaikkialla maassa olevien haaraosastojensa kautta tehdä propagandaa luonnonsuojelun puolesta sillä luonnonsuojelun edistäminen huolimatta . Oman kotiseudun ja sen omituisuuksien tarkasta tuntemisesta syntyy ei ainoastaan asiantuntemusta , joka voi hyödyttä"ä" tieteellistä" tutkimusta, vaan synnyttä"ä" se m yös rakkautta kotiturpeeseen. Sitä paitsi : " luonnon elå'vien olentojen pitä'å' myös saada jatkaa olemassaoloaan , elleivå't ne tee hyökkä'yksiå' kulttuuria vastaan''. Mutta vaikka Palmenin ajatukset herättivätkin melkoisesti huomiota , ei Suomen luonnonsuojeluyhdistystä saatu perustetuksi ennen kuin vasta 1938. Tässä eläimistöämme käsitelleessä artikkelissa hän edelleen korosti luonnonsuojelun merkitystä ja kiireellisyyttä . " LUONNONSUOJELUN OSAKEYHTIÖ J.A. " Esitelmällään Palmen toivoi saavansa eloa jähmeää n suomalaiseen luonnonsuojelukeskusteluun . Palmen osallistui myös merkittävästi käytännön luonnonsuojelutyöhön . Paikallistasolla luonnonsuojeluyhdistysten tuli eri alojen asiantuntijoiden avulla luetteloida alueensa luonnonmuistomerkit, merkitä ne maastoon selvästi sekä kaikin tavoin huolehtia niiden suojelusta
Lainvalmistelukunnan ehdotukseen perustuva Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki astut v01maan 1.7.1923. Tvärminnen aseman rantakalliolla vuonna 1906 vasemmalta Gunnar Gottberg, Uunio Saalas , J. Hän myös yritti muodostaa asemastaan ja sen naapuritiloista laajaa, yhtenäistä suojelualuetta, mutta turhaan , sillä paikalliset asukkaat eivät olleet kiinnostuneita asiasta. Sitä pidettän edelleen yhtenä saaristomme arvokkaimmista suojelualueista. nan saaristosta ostetulle 320 hehtaarin suuruiselle Northamnin tilalle luonnonsuojelualueen ja mallitilan. Palmen, Gunnar Ekman, T. Ikävä kyllä tämäkään hanke ei ollut kaikenpuolinen menestys, sillä paikalliset asukkaat eivät juuri välittäneet rauhoituksesta. Omistamansa Tvärminnen eläintieteellisen tutkimusaseman yli 200 hehtaarin alueen Palmen rauhoitti täydellisesti. He suorastaan vainosivat linnustoa eivätkä antaneet edes Palmenin maiden olla rauhassa. 47. Järvi ja Herta Vasenius . Villipeura rauhoitettiinkin Suomessa 1913 , mutta karhu jäi edelleen vaille lain suojaa. Palmgrenin kanssa vireille panema luonnonsuojeluhanke, vuonna 1912 perustettu Aktiebolaget Nothamn, jota voidaan pitää hänen merkittävimpänä käytännön luonnonsuojelutyönään . Anomuksen perusteluissa puhutaan luonnonsuojelun tieteellis-kulttuurisesta ja esteettiseettisestä sekä myös taloudellisesta merkityksestä. Hänen merkityksensä suomalaiselle luonnonsuojelulle on ollut perustavanlaatuinen : hän laati maamme luonnonsuojeluliikkeelle ohjelman, organisaation ja teki myös käytännön saralla uudisraivaajan tyota. Senaatti asettikin keväällä 1919 lainvalmistelukunnan laatimaan ehdotusta luonnonsuojelulaiksi. Näiden tarkoituksena oli herättää saaristolaisten keskuudessa luonnonsuojeluharrastusta ja opettaa luonnonsuojelullista luonnon hyväksikäyttöä. vs k. Mutta J.A. Tvärminnestä saatuihin kokemuksiin pohjautui J.A . Rolf Palmgren, toinen luonnonsuojelumme uudisraivaaja, kirjoitti jo 1921 tämän opettajansa ja ystävänsä merkityksestä maamme luonnonsuojelutyölle: "hä"nelle kuuluu erikoinen kunniasija Suomen luonnonsuojelun historiassa''. tille anomuksen villipeuran ja karhun rauhoittamiseksi. Tämä osakeyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtaja ja yksi suurimmista osakkeenomistajista Palmen oli, muodosti Snappertusuo MEN LUONTO 5/ 83 42 . J.A. Palmenin yhdessä R. PALMENIN ''TESTAMENTTI'' Johan Axel Palmenin luonnonsuojelutyö huipentui hänen keväällä 191 7 Societas pro Fauna et Flora Fennican nimissä senaatille jättämäänsä anomukseen , että Suomeen säädettäisiin erityinen luonnonsuojelulaki , joka takaisi lailliset puitteet luonnonsuojelutyölle . . Palmen ei ehtinyt nähdä tämän viimeisen luonnonsuojelualoitteensa toteutumista, hän kuoli huhtikuussa 1919. A. Luonnonsuojelulain saatamisen jälkeen alue rauhoitettiin virallisesti 1926. H
Tuntuvimmat vesihaitat ovat syntyneet vesistöjen latvaosissa ja vedenjakajaseuduilla, missä vedet ovat säilyneet puhtaimpina ja missä on yhdyskuntien arvokkaimmat raakavesilähteet. Koska on varsin mahdollista, että metsämaan kasvuvoiman tehokas käyttö puuston alkukehityksen tarpeisiin johtaa myöhemmissä vaiheissa hivenainepuutoksiin ja muihin maaperäongelmiin, pitää Ympäristönsuojelun laitos nykyisen laajuista aurauksen käyttöä uhkapeli nä, joka ei saisi kuulua metsätalouden toimenkuvaan. Ympäristönsuojelun laitoksen näkemyksen mukaan puiden rodullisesta tuhonkestävyydestä tinkiminen on erittäin vaarallista , koska se hävittää puiden luontaisen toimeemulokyvyn , ja ihminen joutuu huolehtimaan metsissä vallitsevien olojen suotuisuudesta ja tuholaiskantojen tasapainotuksesta . Tämän vuoksi ympäristönsuojelijat eivät voi hyväksyä vesakkomyrkkyjen käyttöä , jolla tasapainotetaan avohakkuulla ja maanmuokkauksella synnytetty ylirunsas lehtipuuvesojen synty. Mersien ja soiden ojicuksesra aiheucuvar haitat Metsien ja soiden ojituksella on saatu huomattavasti kohotetuksi kasvullisen metsämaan määrää ja metsien tuottavuutta . Lisäksi tilannetta voidaan jossain määrin auttaa laajoilla jatkuvilla kalkituksilla . Erityisesti viimemainitun takia olisi pidättyväisyys typpilannoitteiden käytössä aiheellista , koska juurikääpätuhot ovat muutenkin hyvin laajalti levinneitä ja tuhoisia . Toiveet sadeveden happamuuden oleellisesta vähenemisestä ovat varsin vähäiset, joten metsät olisikin hoitotoimenpitein saatava happosadetta mahdollisimman hyvin kestäviksi. Mersiinlannoicusren vesisröhaicar Metsänlannoituksilla on voitu huomattavasti lisätä metsien tuottavuutta, joskin puiden alttius kaatua tuulessa o n samalla kasvanut ja sahatavaraksi tarkoitetun puun laatu heikentynyt. Lisäksi ympäristönsuojelijoita huolestuttaa se , että typpilannoitus lisää metsäpuiden hallanarkuutta , alttiutta hirvituhoille, taipumusta hivenainepuutoksiin ja alttiutta juurikäävän (maannousemasienen) tuhoille . Varaucuminen mersien happosadekuolemiin Happamoituneiden sadevesien Keski-Euroopassa aiheuttamat metsäkuolema-alueet ovat laajenemassa, ja Naturvårdsverketin asiantuntijat arvioivat tuhon leviävän Ruotsiin kymmenen vuoden kuluessa. Rodunjaloscuksen ja caimien carhakasvacuksen aiheurcama cuhonkesriivyyden heikkeneminen Metsäpuiden rodunjalostuksessa on voittopuolisesti tähdätty niiden tuottavuuden lisäämiseen , usein tuhonkestävyydestä tinkien . Meidän maahamme tuho leviää ehkä joskus 20 vuoden kuluttua. Koska typpihapon osuus sateen happamuuden aiheuttajana kasvaa jatkuvasti (vuosisadan vaih48 teessa sitä on ennakkoarvioiden mukaan noin 50 % haposta) , antaa tämä aiheen vähentää asteettaisest1 typp1lannoitusta. Suunnitteluorganisaatiossa on ympäristönsuojelun asiantuntijoilla varsin heikko edustus . Ihminen joutuu pakosta huolehtimaan näistä myös kriisiaikoina ja silloinkin kun tämä muodostuu liiketaloudellisesti kannattamattomaksi tai kansanterveyttä vaarantavaksi (myrkyt luonnon elimarvikevalmistamossa) . Vesakkomyrkyillä on syöpäisyyttä lisääviä vaikutuksia ja ne haittaavat kukkien ja pölyttäjähyömeisten välistä sym bioosia. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos kiinnittää huomiota eräisiin ympäristönsuojelun kannalta keskeisiin ongelmiin ja kysymyksiin , jotka olisi Metsä-2000 -ohjelmassa välttämättä käsiteltävä. Myös edellä mainittu varautuminen metsien happosadekuolemien torjumaan edellyttää metsätaloudelta uudenlaista suhtautumista lehtipuusekoitteeseen . Tämän vuoksi lannoitusvälin olisi oltava vähintään tämän pituinen, jottei typpisaasteisuus pääse summautumalla kasvamaan . Luopuminen vesakkom yrkkyjen kiiyrösrii Y mpäristönsuojelullisesti voidaan torjumamyrkkyjen käyttö hyväksyä vain yllättävien katastrofitilanteiden selvittämisessä, mutta ei siten , että ne liitetään oleelliseksi osaksi maa ja metsätaloutta. vsk .. Lisäkasvun vastapainoksi ovat kuitenkin nousseet ne haitat , joita lannoituksilla on pohjavesiin ja vesistöihin . Ympäristönsuojelun laitoksen käsityksen mukaan vesakko-ongelma olisi hoidettava muuttamalla tehometsänhoitoa niin , ettei vesakkomyrkkyä ole tarpeen käyttää. Metsänlannoituksia suunniteltaessa olisi nykyistä enemmän otettava huomioon lannoitteiden vesiä pilaava vaikutus , erityisesti se, että pohjavesiin kulkeutuneen typpilannoitteen poistuminen kestää keskimäärin 7 vuotta . Ojituksen haittoja SUO ME N LUONTO l / BJ 42 . Koivun ja muiden lehtipuiden emäksinen lehtikarike tarjoaa parhaan mahdollisuuden lisätä metsien happosadekestävyyttä . Laitos kiinnittää myös huomion siihen , että auraukset pahentavat oleellisesti vesakoitumisongelmaa , pilaavat poronlaitumia ja vetävät lapinmyyriä avomailta metsänuudistusalojen tuholaisiksi. Varsinkin viimeksimainittua ongelmaa on Pohjois-Suomessa pidettävä hyvin vakavana . Muistissa on vielä MERAohjelman aikainen kärjekäs kritiikki , koska MERA-ohjelmassa ei oikeastaan lainkaan otettu huomioon ympäristönsuojelunäkökohtia. Ympäristönsuojelun laitos kiinnittää huomion myös siihen , että metsänuudistamisessa tarvittavien taimien kasvatus tarhojen suojatuissa oloissa merkitsee istutusmateriaalin rodullisen tuhonkestävyyden tahatonta heikentämistä. Suurimpana ongelmana ovat olleet typpilannoitteet , jotka toisaalta liikkuvat maaperässä hyvin vilkkaasti ja toisaalta pilaavat jo pieninä pitoisuuksina raakavesilähteitä käyttökelvottomiksi . On esitetty että metsäpuiden rodullisesta tuhonkestävyydestä voidaankin tinkiä , koska puiden menestymistä pystytään nykyään '' metsänparannustoimin '' helpottamaan ja tuholaiset voidaan tarpeen vaatiessa torjua myrkyin . Lisäksi näyttää siltä että moninaiskäytön ongelmien mu kanaololla katsotaan ympäristönsuojelu kuitatuksi , vaikka se on vain yksi pieni alue ympäristönsuojelua . Maanmuokkauksen kiiyrröön liicryviir riskir Maanmuokkauksen hyödyllisyydestä taimien alkukehitykselle on sitovaa näyttöä , mutta tiedot aurauksen vaikutuksesta metsien jatkokehitykseen ovat varsin vajavaiset. Tämän vuoksi olisi huolehdittava siitä , että havumetsissä on riittävästi koivua . Katsauksia Uutisia Uusissa uljaissa metsissä vaanu vaaroJa Suomessa suunnitellaan uutta Metsä 2000 -ohjelmaa metsien tuoton lisäämiseksi . Näin näyttää käyvän myös Metsä -2000 -ohjelmassa
Täten niihin ei pääse myöskää n kehitt ymään ikimetsien eläimistöä, joka lu onnon oloissa on erikoistunut elämään hyvin va nhoissa tai kuoltuaan lahoavissa puissa . Sen vi lj elyä on aiottu laajentaa ainakin niin paljon , että yksi suuri sellutehdas saisi sii tä raaka-aineensa. KH O säilytti myrkkysalat Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki kesäkuussa rajun, ympäristö nsuojelun vastaise n päätöksen , jonka perusteetkin vaikuttavat epämääräisiltä (ks. contorta muodostaa erityisen vaaran siksi , että lajin elämänkienoon kuu luva metsiköittäin tapahtuva kuoleminen muodostaa tuh ohyönteisille vaarallisia lisääntymiskeskuksia . Koncoaamå·nnyn kasva tus suomalaisessa mecså"fuonnossa Maassamme on selluteollisuuden tarpeisii n alettu viljell ä pohjoisamerikkalaista Pinus contorta -mäntyä. Puita ei enää päästetä niin iäk käiksi , että ne kuolisivat ja lahoaisivat itsestää n . Asutusja maati latalousli iro n edustaiat valittivat viime vuonn a KHO:een sii tä , että lä äkintöhalli tus kieltäyty i antamast a heille glyfosaattija MCPA -torjunta-aineiden m yrk yllisyysko keiden tul oksia . nä vai heessa, kun niiden kasvu hidastuu alle tietyn rajan (e li kun puut ova t tulleet "y li-ikäisiksi") . AML :n ed ustajat olisivat pyy täneet koetuloksista lausunnot valitsemiltaan toksikologian asiantuntijoilta. Humusaineet pahentavat ravin nesaasteiden hait toja , humu sliete on järvissä peittänyt allee n arvok kaita kalojen kutualustoia ja humuksee n sitou tuneena on vesiin kulkeutunut elohopeaa, joka kaloihin met yy li elohopea na rikastuttuaan on tehn yt niitä ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi. AML :n edustajat olivat huolissaan viljelijöiden työturvallisuudesta ete nkin se n jälkeen, kun syksy llä 1981 tuli tietoon , että monet yhd ysvaltalaiset laborato riot , jotka testaavat toriuntamyrkkyjä ja elintarvikkeiden lisäaineita eläinkokeilla , ovat väärentäneet koetuloksia . Alkuperäisille metsillemme P. "Yli-ikäiset " lu ppometsät tarjoavat tärkeätä hätäravintoa poroille ke vättalve n ravintokriisi n aikaa n. 2 milj oo naa hehtaaria ja ne on suunni teltu hakattavan 10-20 vuodessa . Yfi-ikå"isren memen håviåmisen biologiser haicar Tehometsätalous pyrkii poistamaan luonnostamme metsät viimeistään siiSUO MEN LUO TO l / 83 42 vsk . Ympäristönsuojelullisesti tällainen hanke on mitä arveluttavin , koska vieraaseen maanosaa n tapahtuneet puiden sii rrot ovat lähes poikkeuksetta epäonnistuneet, kun koemetsiköistä on siirrytty laajoje n metsie n kasvatta misee n. Nyt tehty päätös estää se n , että sa laiset m yrk yllisyyskoet ulokset joutuisivat normaalin tieteellisen kritiikin läpivalaisemiksi , vaikka juuri näiden kokeiden luotettavuuden varassa on niin viljelijöiden kuin kuluttajien terveys . Kunnollisen vastauksen antaminen olisi edellyttänyt m yrky llisyystuloste n valikoivaa läpikäyntiä , minkä taas toinen virano mainen oli evännyt. Tämä eläimistö uhkaa kuoll a metsistä mm e su kupuuttoo n , jolloin metsämme myös menettävät kykynsä kuolla ja lahota lu onnollisesti . oheinen oi keu stieteilijän komment ti) . 49. Monet Suomessakin rekiste röid yt torjunta-ai neet ovat saa neet myy ntiluvan amerikkalaisten testituloste n perusteella . Suomen Luonto onnittelee tuloksellisesta työstä 70 vuotta täyttäneitä pohjoisen luonnon suojelijoita Kirjailija Reino Rinne Kirjailija Annikki Kariniemi on arv101tu ens1s1Ja1sesu vam alku peräis luonno n häviämisen ja tul vien kannalta , mutta myös humu slietettä sisält ävie n oiitusvesien ohj aa min en vesistö ihin aih eutt aa niissä vaike ita pilaantumisilmiöitä . Luppometsiä on poronhoitoalueella n. Esimerkiksi viime vuon na työsuojeluhallitus pyysi AML :lta lausuntoa syöpävaaraa aiheuttavien aineiden luettelosta. Ympäristönsuojelun lairoksen mielestä nämä metsät olisi kuitenkin pääosin säästettävä poronhoidon tarpei siin ja saamelaiskulttuurin sä il yttämi se ksi . AML:n mukaan päätös onkin demokratian vastainen . Se nimittäin epäsi kansalaisilta pääsyn tutkimaan laaja ltikin käytettyien toriu ntamyrkk yjen turvallisuu stestien lu otettavuutta
Jos päätökset joutuvat usein laajan arvostelun kohteeksi, niinkuin viimeaikoina on käynyt, tuomioistuin ei toimi todellisena oikeusistuimena. Lääkintöhallitus kieltäytyi antamasta pyydettyjä tutkimuksia, minkä vuoksi hakijat valittivat asiassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) . Hakijoille olisi näet riittäneet sellaiset tiedot myrkkyjen ja torjunta-aineiden turvallisuustutkimuksista , joihin ei olisi sisältynyt liikesalaisuuksia . f ~ . vsk .. Yleinen etu näytetään arvioidun siten , että eräiden liikevoitto on monen terveydelle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa tärkeämpi. Päätöksessä myrkkyjen valmistajien ja maahantuojien etujen turvaaminen syrjäyttää tavallisten kansalaisten edut. KHO perustelee päätöstään mm. Asiaa ei ratkaissut eloton virasto, vaan neljä ihmistä, joilla on nimet. Ei tassa kaikki . pykälästä 'Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan turvattu hengen puolesta' .' ' Seuraavassa oikeustieteilijän kommentti: KHO:n MYRKKYPÄÄTÖS UNOHTAA VILJELIJÖIDEN JA KANSALAISTEN EDUT Noin vuosi sitten kaksi Asutusja maatilaliiton toimihenkilöä ja yksi kansanedustaja pyysivät lääkintöhallitukselta torjunta-aineiden turvallisuustutkimuksia, jotta sellaiset myrkyt ja torjunta-aineet , joita koskevat tutkimukset kielivät aineiden erityisestä vaarallisuudesta , olisi voitu karsia pois käytöstä samoinkuin aineet, joiden turvallisuustutkimukset olisivat puutteellisia tai epäluotettavia. Seurauksiinsa nähden ratkaisu saattaa osoittautua sokeaksi, mikäli päätöksen johdosta käyttöön edelleen jää puutteellisesti tai virheellisesti tutkittuja myrkkyjä ja torjunta-aineita . 6.): "Mielestäni torjunta-ainetestien julkistaminen ei edistäisi edes itse ympäristönsuojelua . Oikeudellisesti on korostettava sitä, etteivät hakijat pyytäneet liiketai ammattisalaisuuksia, vaan tietoja torjunta-aineita koskevista turvallisuustutkimuksista . Usein tiedon tarve on kiireellinen . Jo pitkään on ehdotettu, että eduskunnan tulisi nimittaa KHO:n jäsenet. .. Peräti joka viides suomalainen nuori (6-18 v.) mietti viime keväänä ainakin hetken sitä, mikä luonnossa eniten ihastuttaa ja mikä toisaalta huolestuttaa . Ympäristönsuojeluosaston päällikkö Olli Ojala esitti hämmästyttävn mielipiteen (Iltalehti 29. että "Päätöksen tehtyään KHO kokoontui plenumiin tuomioistuimen saniteettitiloihin, missä muutti yksimielisesti nimensä Surkeimmaksi hallinto-oikeudeksi . Uutinen ei ole peräisin gallupista vaan Osuuspankeilla, joiden kuvaamataitokilpailuun "Eläköön luonto " osallistui 168 000 nuorta noin 3 000 koulusta. , Tornio, Elina Ruissalo, 17 v., Pori ja Hanna-Maria Hämäläinen, 11 v., Porvoo. SHO smetöi päätöksensä pyyhkimällä perseensä eripainokseen Hallitusmuodon 6. Myrkyn ja torjunta-aineen kemiallinen koostumus on katsottu liikesalaisuudeksi . 6. Yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain mukaan julkisuusasiat on hallintotuomioistuimessa käsiteltävä viipymättä. Tässä tapauksessa KHO käsitteli asiaa noin vuoden. Minulle on vakuutettu, että oikeudellisteknisesti KHO:n päätöstä voidaan perustella . Sen päätöksiin ei voida valittaen hakea muutosta . Usein yleisön reaktiot KHO:n päätöksiin ovat virkasyytettä terveempi mittari . KHO:n oma toiminta osoittaa , että tämä uudistus on paikallaan. myrkky lain 12 §: llä ja torjunta-ainelain 19 §:llä . Sen jäseniksi nim1tetaan tuom101stuimen omasta esityksestä oikeuden entisiä esittelijöitä ja lakiteknikoita , jotka eivät mielestäni näytä olevan valmiita ottamaan moraalista vastuuta päätöstensä vaikutuksista . Kun turvallisuustutkimuksiin sisältyy tietoja myrkkyjen ja torjunta-aineiden sisältämistä vaarallisista tai haitallisista aineista, myös tämän on KHO:ssa katsottu käsittävän liikesalaisuuden , vaikka näin ei asiaa olisivat välttämättä tarvinnut tulkita. Ilmaisul laan lainsäätäjä ei liene tarkoittanut vuoden käsittelyaikaa, joka näyttää muodostuneen säännöksi. Päätöksentekijöiden tulkintaan, joka ei siis ole ainoa oikeudellisesti mahdollinen tulkinta , päädyttiin arvoarvostelman jälkeen. Julkisuusasian joutuminen KHO:een merkitsee lehdistön akuutin tiedontarpeen kannalta lähinnä salaamista. ' , --· ' l ,~_,..,..._,. Aikamoinen ympäristövalistustempaus! Kuvassa ikäsarjojensa voittajat: Katja Lindroth, 8 v. KaiKalima Oikeustieteen tohtori, Hallinto-oikeuden dosentti, Helsinki SUO ME N LU ONTO l / 83 42 . Kyseiset säännökset ovat vaitiolosäännöksiä , joiden avulla suo,r .,~• ,. Yksityisen torjunta-aineen käyttäjän ei todellakaan tarvitse tietää sitä, mitä tuote sisältää käyttäjän on vain luotettava viranomaisen sanaan laadusta.' ' Ilta-Sanomien pakinoitsija Bisquit puolestaan kertoi 30. Vakuuttajille vastaan , ettei yhteiskunnallisesti milloinkaan. ,,. KHO:n päätös herätti laajalti ristiriitaisia tunteita. Korkein hallinto-oikeus on ylin hallintotuomioistuin Suomessa . On tapana sanoa , että korkein hallinto-oikeus täydentää itseään . 50 jataan myrkkyjen ja torjunta-aineiden valmistajien ja maahantuojien liikesalaisuuksia . Heille tuntuu riittävän se , ettei heitä voida päätöksen muodollisesta puolesta asettaa virkasyytteeseen.
Karkeasti se merkitsisi nykyisten päästöjen vähenemistä puoleen . Council of Europe Nacure Newsletter No. USA Asiantuntijoiden erimielisyydet hidastavat Kanadan ja Yhdysvaltain neuvotteluja sateen happamuuden vähentämisestä . 3. Tämä ongelmahan syntyy siitä, kun fossiilisten polttoaineiden poltosta pääsee ilmaan rikkidioksidia ja typen oksideja, jotka lopulta happoina satavat maahan ja vesiin kaukanakin alkulähteistään (ks. Suomen Luonto 7 /81). Eräässä paikassa kaksi intiaania esitti antihapposadecanssin . Iltaisin karavaanibussin kylkeen kiinnitettiin valkokangas , jolle heijastettiin elokuvia ulkoilmassa. Torontosta linja-auto lähti kuuden viikon kierrokselle Ontarioon, Quebeciin ja USA:n koillisosaan . ,sk . Karavaanilaiset huomasivat , että yleisön tiedontaso happosateista vaihteli huomattavasti Kanadassa ongelma tunnettiin yleensä paremmin kuin USA:ssa , jossa jotkut eivät olleet siitä koskaan kuulleetkaan. Määräykset astuvat voimaan heinäkuussa , ja jos ne toteutetaan , rikkiyhdisteiden vuotuinen kokonaispäästö vähenee 3. ' \ \ ., \ ' ' \\ \ . Kanadalaiset näkevät tieteellisen tarkkuuden vaatimuksen osittain saivarteluna . Kanadan ympäristöministeri John Roberts piti helmikuussa lehdistökonferenssin Torontossa ja julkisti " lopullisina'' asiakirjoja , joita yhdysvaltalainen osapuoli pitää " luonnoksina'' . Ohjelman hinta olisi 120 mrd mk, mikä vastaisi 10 ydinvoimalan rakentamista. 1 \ \ " Tapahtuu happosaderintamalla Kansainvälinen sopimus yli raioien kulkeutuvista ilmansaasteista astui vihdoin voimaan 16 . Saksan liittotasavalta on kesäkuussa tiukentanut määräyksiä rikkidioksidipäästöistä. Linja-autoon lastattiin kaksi kanadalaista , kolme amerikkalaista , 3 5 000 tietolehtistä ja -kirjasta , 15 000 rintanappia, satoja c-paitoja, diasarjoja, projektoreita, näyttel yitä, tutkimusraportteja , julisteita ja pHmittari. Joka päivä saavuttiin uudelle paikkakunnalle ja vierailtiin milloin maacalousnäyttelyissä, milloin turiscipaikoissa ja ostoskeskuksissa . 1983 , kun sen oli ratifioinut 24 sopimuksen vuonna 1979 allekirjoittaneesta 3 5 maasta. Yhdysvaltain asiantuntijat ovat puolestaan taipuvaisia näkemään Kanadan toiminnan häikäilemättömyytenä , jolla se tavoittelee omalle teollisuudelleen pienempiä ympäristönsuojelukustannuksia . Idea happosadekaravaanista oli lähtöisin Ralph Naderilta , tunnetulta amerikkalaiselta kuluttajaliikkeen vecäjältä . Ji. ·1\ ,\ män kanssa norjalaiset yrittavat vaikuttaa erityisesti britteihin, sillä kuningaskunta on Euroopan suurin happosaastuttaja eikä hevin tahdo antaa periksi muiden maiden vaatimuksille kansainvälisissä kokouksissakaan. Eräs niistä on ollut vaatimus todistaa teknisissä asiakirjoissa esitetyt väitteet. 1 \ \ ' . 0. Ne on tarkoitettu tekniseksi taustatiedoksi sopimukselle , jolla pyritään vähentämään ilman saasteiden kaukokulkeutumista . 4183 , Acid News 1 ja 3183 Happosadeottelu Kanada vs. Kanadalaisten mielestä Reaganin kaudella neuvottelut ovat vaikeutuneet menettelytapaerimielisyyksien takia. Vihreät ovat esittäneet oman ohjelmansa, jolla rikkidioksidin määrä vähennettäisiin 1-2 prosenttiin nykyisestä vuoteen 2000 mennessä. Norjassa on aloitettu laaja happosadekampanja , jossa ovat yhdistäneet voimansa kuusi ympäristöjärjestöä ja joca maan ympäristöministeriö tukee. \ ~ '\ ~ \ ~ \ \ \ t I' \ \ \ 1 ~ \ \ \\ \ . 4000 mailin reitti vei läpi kaupunkien ja kylien, joissa levitettiin tietoa molempien maiden asukkaille ja pyydettiin heitä vetoamaan hallituksiin happosateen estämiseksi. Kautta linjan karavaanilaiset otettiin vastaan myönteisesti ja tempaus sai runsaasti tilaa tiedotusvälineissä. Science 11 / 31 1983 51 ~ C C :.s 8. Teollisuus valittaa , että uudet määräykset ovat suhteettoman kalliita saatuun ympäristönsuojelulliseen hyötyyn nähden , ympäristönsuojelijat ja osa oppositiota sen sijaan pitävät uusiakin rajoja riittämättöminä , varsinkin kun teollisuudelle on suotu 10 vuoden aika sopeutua niihin. Yhdessä vastaavan ruotsalaisen ryhsuO MEN LUONTO j / 83 42. Lehdistötilaisuuksissa luovutettiin paikallisille poliitikoille happosateenvarjo, jonka toivottiin suojelevan aluetta happamilca saceilta. Sopimuksen toivotaan auttavan varsinkin happosadeongelman ratkaisussa. Kanadalaiset esittävät , että vuotuista sulfaattisadetta pitäisi vähentää alle 20 kg:aan hehtaarille. Siitä ärtyneenä Kanada on päättänyt ottaa aloitteen omiin käsiinsä ja siirtää ongelman tieteellisestä poliittiseksi kysymykseksi . 5 miljoonaa tonnia. Saksan liittotasavalta on viime aikoina ryhdistäytynyt happosateiden torjunnassa, mikä johtuu siitä, että maan omien metsien tuho on alkanut valjeta kaikessa laajuudessaan. Acid News, jota julkaisevat Ruotsin ja Norjan kansalaisjärjestöjen happosadesihceeristöt, kertoo amerikkalaisesta happosadekaravaanista , joka järjestettiin viime kesänä : Kanadassa happosateet ovat vakava ongelma, koska USA:n puolelta kulkeutuu maahan paljon saastukkeita. Esimerkiksi eräs nainen luuli ryhmää Happosadekaravaani-nimiseksi rock-yhtyeeksi
VEROEDUT POIS PILAAJILTA Nykyisin ve rotuksella suositaan monia ympäristöä pilaavia toimintoja: esim. Ideakilpailu kerää kaikenlaisia pieniä tai suuria ideoita sellaisesta tulevaisuudesta , joka ei alistaisi ihmi stä, luontoa eikä kehit ysmaita . SUOMEN LUONTO 5/ 8) 42 . Neuvosto esitti mm . Auroja voitaisiin verottaa pakokaasupäästöjen mukaan . Samoin voitaisiin verottaa ympäristölle myrkyllisiä aineita . Filmit "Acid from Heaven " ja "Acid Rain : Requiem o r Recovery" kuvaavat niitä ympanstovaunotta, joita su lfaattipäästöt ilmaan saattavat aiheuttaa , ja korostavat, että puolet Kanadaan saatavista sulfaateista on peräisin Yhdysvaltain savukaas uista. maa-ainekset , sähkö ja lannoitteet ovat kokonaan tai osittain liikevaihroverottomia , toisaalta taas joillakin jäteperäisillä raaka-aineilla on lii kevaihtovero . Reaganin viranomaiset pohtivat pitäisikö se , mitä he ovat kutsuneet " puskuroimattomaksi sateeksi" ottaa va kavana uhkana . Y mpäristönsuojeluneuvosto: Verokarhu hillitsemään luonnonvarojen tuhlausta Verotuksen muuttamista raaka-aineiden ja energian säästöä suosivaksi esitti sisäasiainministeriön alainen Parlamentaarinen ympäristönsuoieluneuvosro kesäkuussa valtiovarainministeriölle . 90 263 486. Ilmeisesti he myös uskovat , että ajatte lemattomia amerikkalaisia on syytä varoittaa vieraista filmeistä , jotka ottavat happaman sateen vakavasti , arve lee yhdysvalta lainenAudubon Leader. vs k.. Osalli stua voi yksin tai ryhmänä, ilmaisumuoto on vapaa. Varsin vaikuttava oli eestiläisen graafikon Kalju Pöllun näyttely "Kotalaiset" Ed. H yvä esimerkki on ydinvoiman tuotanto , jonka ku stannuksissa pitäi si huomioida jätteiden tekeminen vaarattomaksi ja voima lan purkamiskulut toiminnan loputtua . Tuloksia on tarkoitus hyödyntää mm. Maksuja määrättäisiin ympäristöriskejä synnyttävälle tuotannolle sen mukaa n , mitä näiden riskien vähentäminen tai hoitaminen jatkuvasti tai tilapäisesti tulisi maksamaan. Wilden kolhoosin vanhassa barokkilinnassa Rakveressa . Käyttökelpoisimmat ideat palkitaan mm. Oikeusministeriö on esittänyt samanlaisia pakotteita myös kanadalaisesta filmistä " If Y ou Love This Planet" . jätteiden kaupan sekä korjaamoja kunnostustoiminnan vapauttamista liikevaihtoverosta ja tarpeettomien kertakäyttöpakkausten rasittamista lisämaksui ll a. Etenkin va lmisteverot ovat neuvoston mielestä hyvä keino hillitä lu onno nvarojen tuhlausta . Lausunto merkitsee, että filmien esittäminen on vieraiden agenttien toimintaa ja liittohallitukselle tulee ilmoittaa ne henkilöt , jotka ottavat vastaan niiden kopioita. näyttelyissä, ja ne myös innoittavat kampanjaan kuuluvaa laajaa tieteellistä selvitystä samasta aiheesta. Symposio antoi taiteen merkitystä korostavan julkilausuman ja ensi keväänä päätettiin pitää IUCN: n Itä-Euroopan ja Luoteis-Euroopan komissio iden yhteinen kokous Helsingissä , valistusasioiden merkeissä sekin. 2. Tähän ei päästä pelkästään tiedon lisäämisellä : taiteen keinot voivat olla pa ljon tehokkaampia , sanoi kansainvälisen luonnonsuojeluliiton valistusjaoston johtaja Naseeb Dajani IUCN:n Itä-Euroopan komission koko uksessa Tallinnassa kesäkuun alussa. 90-605 850 tai Marjukka Kulmaselta , puh . Pilvilinnat maanpinnalle Seppo Vuokko Millainen o lisi h yvä tulevaisuus' Osallistu omilla ideoillasi sen rakentamisee n' kehottaa 1. kouluissa. Eestissä taiteilijat ovat vuosi vuode lta yhä enemmän tulleet mukaan lu onnonsuojelutyöhön. Näin ollen jätteet ovat heikommassa kilpailuasemassa kuin suo raa n luonnosta otettavat raakaaineet. Erityisesti neuvosto korostaa, ettei sä hköveroa tulisi a lentaa eikä sähköä ylipäätään verottaa muita energiamuotoja kevyemmin. Y mpäristönsuojeluneuvosro n mie lestä ympäristöongelmia aiheuttavia raaka-aineita ja energiaa ei tule suosia kev ye mm ä llä verotuksella. 84 . Ympäristön pilaamista pitää pi kemminkin rasittaa ylimääräisillä maksuilla , neuvosto esittää . 83 käynnist yvä ideakilpailu '' Pilvilinn at maanpinnalle". Esimerkiksi polttoaineita voitaisiin verottaa niiden sisä lt ämien epäpuhtauksien perusteella: paljon rikkiä sisältävien po lttoaineiden vero o lisi suurempi kuin niukkarikkisten , esim . Ohjelmaan 52 kuului myöskin käynti Lahemaan kansallispuistossa. Symposiossa tutustut tiinkin liki kolmeenkymmeneen e ri näyttelyyn tai esitykseen, Suomea edusti Arno Rautavaaran ja Seppo Keräsen va lokuvanäyttely '' Ulkosaaristossa'', joka oli saavuttanut Tallinnassa melkoisen yleisön suosion . Y mpäristöelokuvat torjutaan poliittisena propagandana Kaksi kanadalaista elokuvaa happam asta sateesta on leimattu poliittiseksi propagandaksi Yhdysvaltain oikeusministeriössä . Kilpailu loppu u 1. Kokouksen yhteyteen oli järjestetty symposio "Kuvataiteet luonnonsuojeluvalistuksen levittäjinä '' . Lisätietoja ja kilpailuesitteitä Natur och Miljöstä , puh. maakaa sun . Symposiossa oli mukana edustajia Neuvostoliitosta , Puolasta , DDR:stä , Tsekkoslovakiasta , Unkarista , Saksan liittotasavallasta , Suomesta ja IUCN :n päämajasta Genevestä . 9. Kilpailu on avoin kaikille , ja sitä on tarkoitus käydä mm . matkoilla Pohj o ismaissa. Se on dokumentti ydinsodasta. Tällaisia pisteveroja tulisi neuvosto n mielestä kohdistaa m yös monille energiaa tuhlaaville, meluaville tai muutoin haitallisille tuotteille . Ideakilpailu on osa Pohjois maista Vaihroehtokampanj aa, johon osallistuu ymp äristö, rauh a n, vaihtoehtoja naisjärjestöj ä ja niiden aktivisteja kaikista Pohjoismaista (ks. -Audubon Leader 11 /31 1973 Taiteilijat mukaan luonnonsuojeluun! Ympäristönsuojelussa o n kysy m ys en nen muuta ihmisten asenteiden ja elämäntapojen muuttamisesta. lisää Suomen Luonto 8 / 82)
Vahva pahvilaaukko, johon on tehty rii'ttiivä'sti ifmareikiii, on kuljetukseen sopiva. 53. Luonnonsuojelulain uudistuessa huh t ikuussa lisättiin lakiin pykälä, jossa määrätään tullilaitos valvomaan uhanalaisten lajien tuontia Suomeen. Nämä on CITES-sopimuksessa luokiteltu lajeiksi , joiden olemassaolon säätelemätön kauppa vaarantaa . Valaista saatuja rasvoja ja öljyjä on tuotu jonkin verran voiteluja elintar viketeollisuuden tarpeisiin , ja valastuotteita on käytetty Suomessa myy tävissä lemmikkiel äinten ruuissa ja kosmetiikassa. Moni kaunis matkamuisto saattaa vaatia usean uhanalaisen eliön kuoleman. Myös linja-autolla voidaan lintu få'hettå'å' turvallisesti, kunhan lähetysja hoitopaikan välinen yhteys on suora . Sen mietinnöstä käy ilmi , että vain harvoja suomalaisia uhanalaisia lajeja on viety maasta, sillä viedyt sudenja ilveksennahkaiset tuotteet on yleensä valmistettu ulkomailta tuoduista raakanahoista. Anthony Bosley , Rajakatu 38, 18100 HEINOLA 10. Juotavaksi raikasta vettii teefusikaffa (ei liikaa!) ja ravinnoksi esim . Sopimuksella yritetään tyrehdyttää uhanalaisten kasvija eläinlajien kansainvälinen kauppa. Seuraavia uhanalaisia eliölajeja tai niiden osia käytetään oppaan mukaan yleisesti matkamuistoissa : suuret kissaeläimet , leopardi , gepardi, tiikeri, oselotti ja puuma (nahoista turkiksia , kynsistä ja hampaista koruja) , norsu (luusta koriste-esineitä ja koruja, jouhista koruja , nahasta laukkuja), seepra (nahasta taljoja) , krokotiili, alligaattori, kaimaani, monet käärmeet (nahoista laukkuja, lompakoita , kenkiä ja vöitä), korallit , erityisesti mustakoralli (koriste -esineitä , koruja), kilpikonna (luusta koriste-esineitä, koruja, lihasta lientä) , petolinnut (kynsistä koruja), papukaijat ja muut värikkäät linnut (su lista koriste-esineitä), orkideat ja muut värikkäät kasvit (koriste kasveiksi) , kaktukset , sarvikuonot (sarvea jauhettuna lääkSUOMEN LUONTO ) / 83 42 . Pikkulinnuista paksunokkaisimmat syöviit siemeniii, viljaa, silmuja sekä' hyönteisiä' kun taas ohutnokkaiset lajit kiiyttiiviit pä'iiasiaffisesti hyönteisiä' sekä' jonkin verran marjoja. Kahlaajat syöviit pieniii matoja , etanoita sekä· hyönteisiii. Vuosittain tuodaan hoitoon lähes pari sataa lintua kaikkialta maasta , ja suuri osa potilaista on voitu palauttaa terveinä luontoon . Suurin osa Suomeen tuoduista orkideoista on viljeltyjä , mutta noin kymmenesosan alkuperä on epäselvä. Kuikiffe ja uikuille ainoastaan tuoretta kalaa . petofinnuiffe raakaa lihaa (hiitiitifassa kalaa) , sorsille veteen laitettuna viljaa , ruohoa , hienonnettua kalaa sekii leipiiä' (ei hapanfeipiiä), kanafinnuiffe viljaa ja muita kasvistuotteita. Parhain kuljetusviiline on henkilötai pakettiauto. Osa joutuu kuitenkin jäämään tarhalinnuiksi, ja niitä sekä värikkäitä ulkomaisia siivekkäitä voi yleisö käydä katselemassa lintutarhassa , joka sijaitsee aivan Heinolan keskustassa 5-tien läheisyydessä. Ennen vahingoittuneen linnun toimittamista Heinolan fintuhoitofaan on alustavasti sovittava kustakin tapauksesta erikseen puh . Luonnonvarainhoitotoimistossa on tekeillä ohjeet tullille uhanalaisten lajien tunnistamisesta , mutta ainakin syksyyn asti uuden pykälän va lvonta tulee vielä uupumaan lajituntemuksen puutteessa. norsunluuta ja antaa maahantuontija maastavientilupia, jotka eivät kuitenkaan ole laillisia. Lintu on sijoitettava rauhalliseen , kuivaan ja liimpimiiå'n paikkaan. Suomeen tuodaan etupäässä turkisteollisuuden tarvitsemia eläimiä: Pohjois-Amerikasta ilveksiä ja saukkoja , Neuvostoliitosta ilveksiä ja susia . Niilkiintyneelle ja kovin heikolle linnulle annetaan aivan viihiin ruokaa kerrallaan , lepo ja få'mpö ovat tärkeintä·. Tätä on pari vuotta sitten selvittänyt maaja metsätalousministeriön työryhmä . Myös suomalaisten matkailijoiden on noudatettava tuontikieltoa ulkomailla käydessään . Hinta noin 7 000 mk. Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston uusi opaslehtinen, jota jaetaan matkailijoille , kertoo kuinka välttyä osallistumasta tuhoisaan laji kauppaan . Miten laajaa sitten CITESin vastainen kauppa on Suomessa ollut. Heinäkuussa vihittiin käyttöön tarhan kolmas lintutalo, joka on tarkoitettu lähinnä petolinnuille ja lintuhoitolan käyttöön. Eräiden turistimaiden kaupoissa saatetaan myydä mm. Linja-autolla få'hetettiiessii merkitå'å'n näkyviisti ' 'ELÄVÄ LINTU" sekä' hoitofan osoite ja puhelinnumero. Kahdessa entisessä talossa asustaa kotimaisia ja tropiikin lintuja yhteensä noin 300 yksilöä . vsk . Kaikille hyönteissyöjiffe voi hiitä'tifassa antaa myös hienoksi silputwa rasvatonta raavaan lihaa . Myös selvitys vahingoittuneesta linnusta tulisi laittaa mukaan. Heinolassa hoivataan kaikkia va hingoittuneita lintuja paitsi lokkeja, variksia, puluja, varpusia ja poikasia (vain petolintujen ja harvinaisuuksien poikaset otetaan vastaan). · Henkilöautolla kuljetettaessa on huolehdittava varsinkin kesiiaikana riittiivä'stii ilmastoinnista autossa . JOS LÖYDÄT V AHINGOITI1JNEEN LINNUN Voit viedä sen eläinlääkärille, joka tarkastaa sen , antaa ensiavun ja arvi oi , voidaanko se siinä kunnossa toimittaa hoitoon . 910-529 16 tai os. Tässä ohjeet hoitoon toimittamisesta: Jos lintu on virkeii, voidaan se coimittaa hoicopaikkaan viilittömä'sti, mutta jos kyseessä· on heikkokuncoinen yksilö, on paras yrittiiä' saada se vahvistumaan ennen kuljetusta . keeksi, sarven kappaleita taikaesineinä), kotilot ja simpukat (kuorista koriste-esineitä). Laatikon pohjalle pannaan kerros kuivia heiniä' tai pehkuja ja laatikko sidotaa n lujasti kiinni. Älä osta uhanalaista! Vasta viime keväänä saatiin Suomessa jotain kouriintuntuvaa aikaiseksi CITES-sopimuksen toteuttamiseksi , johon Suomi liittyi jo toukokuussa 1976 . Myös matkamuistoina maahamme kulkeutuu uhanalaisten lajien yksilöitä tai niistä valmistettuja tuotteita, todetaan mietinnössä. Tiikerin talja myytävänä Singaporessa. Muurahaisen munat ovat myös sopivaa hiitiiravintoa. Heinolan lintuhoitola laajeni Heinolan lintutarhassa on Korkeasaaren lisäksi maan ainoa virallinen lintuhoitola
Siihen on ollut syynä korallliriuttojen tuhoaminen ja tuhoutuminen . Australia Habitat , 1982, 10:2. Jo vuosia se on yrittänyt saada käyttöönsä alueita, joilla on noin 75 000 hehtaaria hakkuukelpoisia metsiä . Pian yhtiö raivasi maansiirtokoneillaan kyläläisten kookosviljelmät ja perusti niille leirinsä . Oliver Gilbert on tutkinut eri kaupunkien joutomaiden kasvillisuutta ja todennut myös kaupunkikohtaisia eroja. Kun rahaa taas oli kä yte ttävissä töiden jatkamiseen perinteisellä puutarhamaisella tavalla , hanketta vastustettiin. Joutomaiden kasvi yhdyskuntien sukkessio (=kasvillisuuden kehitys) on mielenkiintoinen. Tammea ei näissä kaupunkipusikoissa esiinny, mutta sen sijaan pajuja , saarnia , koiranheisiä , kultavihmoja ja kultasateita . Toisaalta pioneerilajeissa on runsaasti myös kultruurikasveja. Nykyään he ovat myös kalastaneet. Brittein saarilla ensimmäiset tulokkaat , pio neerilajit , kuuluvat samoihin ryhmiin, jotka valtasivat jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten paljaaksi jäänyttä maata esimerkiksi horsmia, pujoja, hanhikkeja ja sinilatvoja. Seosta on käytetty aallonmurtajien ja rantamuurien rakentamiseen terveet koralliriutat suojaisivat rannan tehokkaammin. Tavoitteena on todelliset kaupunkien kasviyhdyskunnat ei niinkään maaseudun matkiminen , toteaa Gilbert. Mellakassa hävitettiin 78 parakkia, varasto , kaksi maansiirtokonetta ja metsätyökone . Kookospalmu on saarten tärkein rahakasvi. Nämä alueet ovat usein julkisessa omistuksessa ja niiden kunnostamiseen puistoiksi saatetaan käyttää runsaasti varoja. Saarilla asuu noin neljännesmiljoona ihmistä, jotka perinteisesti ovat tuottaneet elintarvikkeita puurarha viljelmillä. New Scientist 1983, 97:1350 Entinen kalastajakylä Komoreilla Madagaskarin pohjoispuolella Intian valtamerellä sijaitsevan Kom o rien piskuisen saarivaltion Anjuanin saa ren kalastajat ovat jättämässä kylän sä au tioksi etsiessään töitä kaupungeista. vs k.. Aikanaan luonnollinen sukkessio muutti puiston maisemat vaihteleviksi ja siitä tuli paikallisten asukkaiden suosima. Hänen mu 54 kaansa yhtiön tuoma kehitysajattelu on paikallisille maanomistajille vieras . Yhtiö maksaa valtiolle tukkien arvosta vain 12, 5 % , mikä kattaa pienen osan uudelleen metsityksen kustannuksista . Unileverin suunnittelemat laajat hakkuut muuttaisivat saarten luonnon sadoiksi vuosiksi köynnösten peittämiksi raiskioiksi. Vuonna 19 77 Unileverille myönnettiin hakkuuoikeudet näillä ''hallituksen" mailla. Kalastoa ovat vähentäneet myös metsien laajat hakkuut kylän takamaastossa vuoren rinteillä. Vahinkojen suuruudeksi yhtiö on ilmoittanut miljoona dollaria , ja seitsemän saarelaista on tuomittu kahdeksi vuodeksi vankeuteen . Metsitys on tapahtunut kansainvälisten avustusohjelmien rahoituksella ja on toistaiseksi keskeytynyt . Pääsaaret muodostavat kaksinkertaisen 12 saaren ketjun ja saanen pinta-ala on noin 28 400 km 2 • Mellakoinnit ovat tapahtuneet Pohjoisen Uuden Georgian saarella. maaliskuuta 1982 ruhosi 150 kyläläistä Unileverin metsätyöleirin entisessä brittien siirtomaassa Salomosaarilla. Alueen sademetsiä on hakattu vasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana . Sittemmin rakennelmat ovat vaurioituneet ja asukkaat ovat olleet haluttomia rakentamaan niitä uudelleen. Alueen yhteisön johtaja Job Tausinga on sanonut paikallisten asukkai den vastustavan Unileverille myönnettyä hakkuusopimusta . Vuosia korallia on lohkottu , murskattu kalkkipölyksi ja sekoitettu hiekkaan . Puisto jäi luonnolliseen tilaansa lukuunottamatta teitä ja pensaikkojen kunnostusta . Kaupunkibiologiaa brittiläisittäin Kaupungeissa jää maakaistaleita vuosiksi joutomaiksi. Lehtipuuyhdyskur~at , iotka myöhemmin valloittavat aluLet, poikkeavat normaaleista Brittein saanen lehtimetsistä . Saarten luonto tarjoaisi suojelruna erinomaiset puitteet matkailulle. Kuitenkin kaupungeissa nama luonnostaan syntyvät kasviyhdyskunnat saattaisivat tarjota huomattavasti halvemman ja vaihtelevamman vaihtoehdon tavanomaiselle viherrakentamiselle , toteaa kaupunkiekologi ja maisema-arkkitehti Oliver Gilbert artikkelissaan New Scientist lehdessä . Slotermeerin lähiössä rahat loppuivat ja puiston rakentaminen jäi kesken . Salomosaaret on vuonna 1978 itsenäistynyt valtio, joka sijaitsee Melanesiassa Tyynellä valtamerellä . Sitäpaitsi he toivovat voivansa luoda omaa puuhun perustuvaa teollisuutta, mikä on mahdotonta, jos metsät tuhotaan laajoilla hakkuilla. Vain yhdeksän kuukautta aiemmin 40 kyläläistä pidätettiin kahdeksi kuukaudeksi heidän vastustettuaan maansiirtokoneiden tuontia . Niitä on itsenäistymisen (1978) jälkeen hallinnut valtion virasto, johon Unileverin paikallisyhtiöllä on ollut hyvät suhteet: sopimuksen mukaan yhtiö voi hakata kolme miljoonaa kuutiometriä 15 vuoden aikana. Esimerkki Amsterdamista kannustaa brittiläisiä kaupunkiekologeja. Näin toivotaan saatavan rakentamista halvemmalla vaihtelevia , muuttuvia ympäristöjä , jotka vaativat vain vähän hoitoa ja käsittelyä . Elintarviketuotannossa saarelaiset luottavat puutarhoihinsa ja kalastukseen. Niihin levittäytyvät kaupunkien yleiset kasvit ja eläimet. Aiemmat istutukset ovat hoitamattomina paikoin kuolleet sairauksiin , hyönteisruhoihin tai köynnösten tukahduttamina . Paljas maaperä on jäänyt alttiiksi tuu lille ja sateille, ja aiemmin kirkas rannikon vesi on samentunut maa-aineksen sesuoME LUONTO ~/ MJ 42 . Näin menetti 30 perheen kylä toimeentulonsa perustan Unileverillä on suurempiakin suunnitelmia . Salomosaarelaiset haluavat itse päättää metsistään Juuri ennen auringonnousua 2 7. Alunperin 4000 asukkaan yhdyskunnan pääasiallinen elinkeino on ollut rannikkokalastus , mutta kalastus ei enää kannata . Unilever vie tukit tällä hetkellä jalostamattomina suoraan Japaniin ja käyttää vain vähän paikallista työvoimaa, mutta vaikuttaa suuresti metsiin, maahan, vesiin ja paikallisiin yhteisöihin. Vuonna 1923 joukko perinteisten nautintaoikeuksien puolustajia uhkasi maavarauksia , minkä seurauksena siirtomaahallinto nimesi suurimman osan niistä valtaamattomiksi '' kruunun maiksi ''. Jo 1800-luvun lopulla Leverin veljekset varasivat laajoja alueita saarten metsistä yhteistyössä brittien siirtomaahallituksen kanssa. Salomosaarilla on vain yksi luonnonsuojelualue. Monin paikoin on syntynyt vapaaehtoisia kansalaistoimikuntia , jotka pyrkivät saamaan maita erilaisiin yleishyödyllisiin käyttötarkoituksiin ja säilyttämään samalla m yös niiden luonnontilan
" :i: Aiemmin luonnonsuojelijat saa t• toivat ajatella "pelastakaa tiikeri" tai " pelastakaa sarvikuono" -kampanjoilla olevan vain vähän tekemistä sellaisten "likaisten" asioiden kuin ta• lous ja politiikka kanssa. Monien viljelykasvien, esimerkiksi tomaatin ja sokeriruo' on, taudinkestävyyden ylläpitoon käytet• tän luonnonkasvien perintötekijöitä. Koska suojeluun varattua maata ei voi käyttää maaja metsäta louteen , siitä aiheuruu suora rulojen menet ys. Kehyskertomuksessa pojat lähtevät keväiselle luontoretkelle , ja joka aukeamalla on lapsille lukemista, värittämistä ja tekemistä. Indonesian ympänstömm1steri Emil Salim kiinnitti huomiota siihen, että geneettiset luonnonvarat nyt ja tulevaisuudessa hyödyttävät pääasiassa pohjoista , vaikka kaksi kolmasosaa kasvija eläinlajeista elää etelässä. (Earthscan Buffetin 5:8, 1982; Development Forum X:9 , 1982;/UCN Bulfetin 13:11 12-13, 1982) päristöas101sta kuten eduskunnan ydinvoimakyselystä jolle paammtsten pani lyhyen lopun , lumpun ja paperin kierrätysvaikeuksista, ydinjätteistä Suomessa, Metsä-Botnian rakentajien hakusaartosuunnitelmista , vihreiden seuraavasta kokouksesta Jyväskylässä syksyllä ja lopussa on kesän tapahtumakalenteri. vsk . Se sisältää lyhyitä uutisia ajankohtaisista ymSUO MEN LUONTO \ / 83 42 . Nyt jatketaan toimintaa jokilaakson elinkeinojen kehittämiseksi : lohi halutaan 1akaisin jokeen, jokimatkailua kehitetään. Maaja metsä1alousministeriö on asettanut työryhmän luonnon1aloudellisen käytön suunnittelemiseksi ja kansanliike tekee omaa suunnitelmaansa . Luonnonharrastusvinkit ovat niitä ensimmäisiä perusasioita , joita lapset voivat luonnossa tehdä ja joista voi innostua vähitellen vaikka miten taitavaksi harrastajaksi. Sijainti ja muut tiedot (pituus , rastimäärä, Juhlapäivä eduskunnan portailla 7. koittuessa siihen. Tehtävät ovat vaihtelevia: salakirjoituksia, ristisanoja, liito-oravapeli, akvaarion rakentaminen, havaintokirjan pito , majan rakentaminen jne . Maailman kansallispuistokongressissa Balissa , Indonesiassa lokakuussa 1982 kiinnitettiin huomiota taloudellisen kehitykse n ja suojelun yhdistämiseen . Painotus on kansalaistoiminnassa ja tapahtumissa , ei puolueohjelmissa, ja vihreät lehtineen varmasti elävöittävät eduskunnan puisevaa puolueliturgiaa . Vihreää Lankaa saa tilata levitettäväksi eduskuntaryhmältä puh. kamista. Koralliriuttojen päälle kertyvä liete tukahduttaa riutat ja niiden varassa olevan monimuotoi sen elämän. Silmu ilmestyi Luonto-Liiton Uudenmaanpiiriltä on ilmestynyt mainio lasten luontolehti Silmu. Perusteena suojelualueille käyte• tään nykyään use in geneettisten luonnonvarojen suojelua. oppaat, ylläpitäjä) on nyt koottu Suomen luonnonsuojelun Tuen pieneen vihreään opasvihkoseen "Suomen luontopolut · ja lintutarkkailucornit" , jota saa 12 markalla Tuen kaupoista ja luonnonsuojelukeskuksista. Jokivarressa on ny1 riemu ylimmillään, kun vahva kansanliike on monen lähetystön, kirjelmän ja soudun jälkeen saavutta• nul työvoiton. 90-432 3272. Enid Burke, DEVELOPMENT FORUM 1983, XI: 1 Suojelualueet ovat geenipankkeja, kuka maksaa kustannukset. 83: eduskunta hyväksyi lopullisesti Ounasjoen suojelulain. 6. hirulevaisuudessa , kun öljy vähenee, kasveista valmistettavat kemikaalit syrjäyttävät petrokemikaalit ja voitot niiden viljelystä menevät pääasiassa pohjoiseen. Ministeri Salim ehdotti yhden prosentin veroa puutavaran, lääkeaineiden, siementen myynnistä tai trooppisten metsien kaupallisesta tut· kimisesta . "Koska teollistuneet maat saavat suurimman osan kolmannen maailman valtioiden luonnonvarojen tuo• tosta, niiden pitäisi osallistua myös suojelukustannuksiin" , totesi Ind onesian varapresidentti Adam Malik kongressin 400 osanottajalle. Köyhillä valtioilla on edessään kysymykset: ''Kuinka paljon annetaan maata nälkäisille tä· ~ nään?" ja "Kuinka paljon luonnoni varoja tulisi säästää huomista varg ten. Lehti on niin mukavasti kirjoitettu , että luulisi muksujen lu55. ''Jos näitä velvollisuuksia ei jaeta tasapuolisesti, kaikki h yvät pyrkimykset johtavat vain maailmanlaajuiseen ympäristön tuhoutumiseen" , totesi Malik. LäKirjallisuutta Vihreä lehti ~ ~ Vihreiden eduskuntaryhmä on julkaissut tiedotuslehtensä Vihreän Langan ensimmäisen numeron. Lintutornejakin on toistakymmentä, joten ei pitäisi olla vaikeaa satuttaa jotakin näistä matkansa varrelle. Luontopoluille ja lintutorneille Suomessa on yli 120 luontopolkua , joista suurinta osaa voi patikoida sulana aikana, joitakin ympäri vuoden. Tällä tarkoite• taan kasvija eläinlajien säilyttämistä viljelykasvija ko tieläinjal osrukse n tarpeisiin. mahd . Etelän valtiot ovat tietoisia velvollisuudestaan huolehtia luonnonvaroista, mutta niillä o n voitettavanaan köyh yyden ja nälän kiireelliset ongelmat. Balin kongressin jälkeen mukavuudenhaluinen pikku panda , WWF:n vertauskuva, ei voi enää olla niin tietämätön. Monet kolmannen maailman valtiot pitäisivät kohtuullisena laskun ja
Nuorten Luonto -lehden Tikankoncti-sivuilta ja lasten luontokerhojen vetäjät saavat apua Luonto-Liiton Varhaisnuorisomonisteesta ja lehdykästä Talvitoiminraa lasten luoncokerh oille. Santtu toteaa: "Olisikoha n noin, samaa ne koulussa väittävät. Opaskirja ei lankea liialliseen tieteellisyyteen, monimutkaisia käyriä ja raskaita taulukoita ei o le . Eikö ole sama miten ihmiset ja lapset kuolevat : atomipommin seurauksena , ampumiseen, nälkään . Hiili-typpi -suhdekin se litetään kansantajuisesti . Sanctu ja systeemit täyttää juuri tätä aukkoa. Maailmassa kuolee vuosittain alle viisivuotiaita lapsia nälkään ja aliravitsemukseen 12 13 miljoonaa . Jos Silmu käy hyvin kaupaksi , tehdään seuraavaksi Si lmun talvinumero , kerrotaan LUPista , josta Silmu a voi tilata 10 mk kappalehintaan (suuremmista määristä a lennusta) . Kussakin luvussa on suorasanainen osa , runoja ja kuvia . kompostin kosteus on sopiva , kun " turvepitoisesta kompostista pystyy lujanyrkkinen mies puristamaan muutaman pisaran vettä .' ' Lämpötila taas mitataan näppärästi rautavarvulla joka työnnetään vähäksi aikaa kompostin sisään . Kirjanen sopinee vaikka opincokerhoissa pohdiskeltavaksi . Kirjan pääosan muodostaa kasvatuksen ja rauhan yhteyksien käsittely. Kaikki mitä tavallisen talollisen, mökkiläisen, omakoti-ihmisen tai maanviljelijän tarvitsee tietää kompostista on kirjoitettu kirjaan Komposti. Silmun tekijät aloittivatkin työnsä luontokirjoja selaillen ja niiden puutteita etsien . KAIVA TI1J KIRJA KOMPOSTIST A Markku Haukioja Antti Hovi Jukka Rajala: KOMPOSTI. vsk .. Myös eräät kuvatekstit ovat kovin ylim a lkaisia ja mitäänsanomattomia. Sanctu alkoi kiinnostua. Rivien välistä on luettavissa arvostelua koulun biologian opetusta kohtaan . Opettajat ja vanhemmat valittavat, ettei tä llaista materiaalia ole riittävästi ja siksi koko ympäristökasvatus etenee vitkaan. Muuten hyvään kirjaan on päässyt kuitenkin myös kauneusvirhe, eräät mustavalkoisista valokuvista ovat luvattoman suttuisia . Uskoisin kirjan sopivan parhaiten noin 9-12 vuotiaille, jotka ahmivat tiedon nälässään hetkessä nämä liuskahytykät ja hajocrajakoplat. Hintaa kompostikirjalle on kertynyt kohtalaisesti, ei kuitenkaan liikaa suunni lleen saman verran kuin 50 kg:n lannoitesäkille. Kirjasessa puhutaan huolesta , jonka elämäämme varjostava sodan uhka aiheuttaa , mutta myös toivoa herättävistä asioista ja mahdollisuuksista pelastaa maailma ydinaseiden tuholta. Kolmas maailmansota on siis käynnissä , rauhantilaa ei maailmassa vielä ole . Miten komposti toimii , mitä sii hen voidaan laittaa , miten kompostia käytetään. Ilmeisesti " liika " tieto ja tarve saada kaikki tärkeältä tuntuva asia mahtumaan ovat vaikeasti hallittavissa silloin kun pitäisi kirjoittaa lapsille . Kaikki ovat turhia kuolemia, väkivallan seurausta. Toisaalta jokaisen vanhemman, joka pohtii mielessään miten opetta1s1 lapselleen luonnontuotemusta ja herättäisi vastuuntuntoa luontoa kohtaan , luuli sin löytävän vinkkejä näiltä sivuilta . Minkä tulevaisuuden annamme lapsillemme. LUPin puhelinnumero on 90-143 155 . 90-608 2 19. opiskeltaessa tunnistusoppaiden käyttöä, mihin osa lehden tehtävistä johdattaa . Kirjan lopu ll a selvitetään myös koneellista maatalousmittakaavaista karjanlannan käsittelyä ja kompostointia . Kirjasta saa vapaan sivistystyön yhte1s1ar1escosta , hinta 20 mk, osoite: Hietalahdenkacu 8 A 21 , 00180 Helsinki 18, puh. Veijo Vilska SANTTU IHMEMAASSA Kaarina Miettinen ja Timo Viljakainen: Santcu ja systeemit Kirjayhtymii 1982. energian virtaus ja ai neen kierto ekosysteem issä on selitetty elävästi esimerkein ja vaikeita sanoja välttäen. Toiseksi parasta , Silmun ilmesty misen jälkeen , on että lehden tuotto käytetään lasten luontokerhotoiminnan kehittämiseen : ohjaajien kouluttamiseen ja materiaalin tuottamiseen. " Nälkä on sotaa " on arkkipiispa Heider Camara sanonut . Makkarat , cokikset, elektroniikkapelit sun muut kaupungin lu om ukset unohtuvat hetkessä, kun paistetaan yhdessä kalastettua haukea, hörpitään lähdevettä ja matkataan aikakoneella alkumerelle. "Varvun lämpimyyttä koetellaan kädellä , lämpötilan oppii varsin pian arv101maan oikein. Tämä kirja on ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Y mpäristökasvatus on vastuu ntunnon herättämistä luontoa , toisia ihmisiä ja koko ihmiskuntaa kohtaan jakamalla tietoa luonnosta ja sen suojelu sta sekä ihmisen ja lu onnon välisestä vuorovaikutuksesta. Itse kunkin on syytä pysähtyä pohtimaan sitä mitkä ovat omat mahdollisuudet, mikä oma osuus ja oma velvollisuus todellisen maailman ja sellaisen rauhan rakentamisessa , joka merkitsee aseellisen ja rakenceellisen 56 väkivallan poistamista, oikeudenmukaisempaa Ja inhimillisempää maailmaa . Näin rajusti meitä herättelee Helena Kekkonen kirjassaan Ikkuna tulevaisuuteen , jonka julkaisijana on Vapaan sivi stystyön yhteisjärjestö . Mutta kun ne vaan puhuivat hiilistä ja auringonvalosta eikä tämmöstä järkevää . Tyyli on osuvaa ja kieli se lkeää. Esiin marssii uutterien pieneen jäcehuoltospesialistien monimiljoonainen armel)a. Systeemit eli mm . Kysymykset saavat tyhjentävät vastaukset kirjan sivui ll a. Asioiden yksinkertaistamisessa on su urimmaksi osaksi onnistuttu , vaikka paikkapaikoin teksti o li si vie läkin kaivannut pitkien ja vaikeiden lauserakennelmien hajoittamista. Kirjoittavat hallitsevat asiansa. Lasketaanhan nykyään että karjalannan sisältämästä typestä vain pieni osa tulee teholliseen lannoituskäyttöön suurimman osan joutuessa jonnekin muualle. Myöskin me näennäisesti rauhallisessa Suomessa olemme sotaan osallisina : nälkä siis sota jatkuu osalt aan meidän ylläpitämänämme. Mistähän löytyisi joka muksulle oma biologi Jussa tai Huuliharppuilmari retkikaveriksi ja luonnossaliikkumisen opettajaksi. Pikkunippeleiden sijasta kompostin tekijälle selostetaan käyttökelpoisia keinoja . '' Myös kompostin ekosysteemi ja eliöt esitellään ihailtavan selkeästi. Tammi 1983. Arvattavaksi jää millainen on traktorin itsepurkava peräkärry , kuvasta sitä ei näy. Teksti on enimmäksee n rakennettu vuoropuhe lun muotoon ja toimii sellaisenaan hyvin . 116 s. 96 s. '' BioSUO MEN LUONTO 5183 42 . Esim . Kirjastoissa on hyllyttäin luontokirjoja lapsille , mutta niissä on hyvin vähän tällaista aktivoivaa aineistoa. Silmun tapaista materiaalia löytyy ennestään vähän mm. Käytäntöön päästään kun ensin on tarkasteltu suomalaisen ravinnekierron toimintaa tai paremminkin toimimattomuutta. Yhden mahdollisuuden tarjoaa tämä kertomus Sancun kesästä ''tutkimusapu laisena'', uusien elämysten parissa suomalaisessa lu onnossa . kevan sitä innoissaan itsekseenkin, mutta vanhemman henkilön opastus varmaan auttaa mm
Itse olisin toivonut huomattavasti arkisempaa näkökulmaa, enemmän tuntumaa ihmisen vaikutuspiirissä olevaan " tavalliseen" luontoon. Näiltä osin kiinnostunut lukija voi syventää tietojaan mm. Sama tilanne voi . Kirjayhtymii 1983. Kirjasarjan omistajan ei siten kannata Valon maahan pennosiaan upottaa . Tuskinpa tekoset tippuvat sievästi hyllyltä toiselle ja alareunasta voi ammentaa muhevaa multaa. Teksti on toinen puoli kertomuksesta , toinen osa muodostuu kuvituksesta. Klami vain sivuaa ympäristölainsäädännöllemme oleellista omistusoikeuden käsitettä , Jattaa pohtimatta rakennuslainsäädännön kehittymisen eikä syvennä kritiikkiään oikeusistuimien (KHO) ympanstopaatosten syihin . Kustantaja on näköjään halunnut hyödyntää kalliin kirjasarjansa värierotteluaineiston vielä kerran . " Hyvin toimiva kompostikäymälä tuntuu olevan harvinainen myös Norjassa, jossa 21 :stä käymälästä vain neljä toimi oikein hyvin ja kaksi tyydyttävästi. Land of Lighr. Johdantoluku ja kuvatekstit ovat professori Paavo Havaksen kirjoittamia . Kuvat tukevat hyvin kertomusta ja lisäävät asioiden konkreettisuutta . että neste virSU OMEN LUON TO ) / R3 42. Jo alkupuolella ote hieman haparoi, mutta kun siirrytään vaihroehtoisen käymäläkulttuurin monenkirjaviin mahdollisuuksiin , herää epäilys . Kirjan nimi antaa suunnilleen ymmärtää mitä kansien välistä löytyy lähinnä idyllinomaisia kuvankauniita värikuvia luonnontilaisimman luontomme sirpaleista. Lisätietoja kaipaava voi etsiä niitä vielä kirjallisuusviitteiden perusteella . Hannu Penmlfi SUOMEN LUONTO VIELÄ KERRAN Valon maa . taa keräysastiaan eikä valu ulos oven alta . Vakuuttavalta ei näet tunnu ohje, jonka mukaan eraassa käymälässä "alussa ei kuitenkaan sovi virtsata liikaa , kun ei vielä ole kompostia imemässä sitä. WSOY 1983 139s. Kaikenkaikkiaan tekijät ovat osuneet napakymppiin ja toivottavasti kirjaa luetaan. Hannu Tapani Klamin Turun tauti on nopealukuinen ja sujuva ajankuvaus Turun kaavoituksesta ja rakentamisesta. Mutta ei syytä huoleen , sen on laskettu kestävän ainakin toiset viisi miljardia vuotta. Alaotsikko Suomen Luonto kuvina on aivan liian haastava, sillä kovin epätodellisen ja vääristyneen hahmon luontomme saa. Lopuksi kaikkien pohdittavaksi: Missä Turun tauti on pahimmillaan. Sitä paitsi tarjonnan vuolauden takia tällaisiin kirjoihin alkaa jo muutenkin pitkästyä . logianopettajienkin toivoisi ehtivän lukea tämän Santtu ja systeemit . Pehmeän teknologian seura on lähtenyt hyvälle asialle sanoista tekoihin ekologisen jätehuollon edistämiseksi. Kuvat on vartavasten kuvattu tätä kirjaa varten ja niistä aistii Jussan ja Santun kesäretken tunnelmat. Loppuuhan se aikanaan . Klamin Turun tauti edustaa kunniakkaasti viime vuosina vähäveriseksi käynyttä pamflettikirjojen perinnettä. Kaksi hyvin epätavallista suomalaista, kumppanukset Virransuu ja Salmela , 57. Mirja Salkinoja-Salonen kerrostalon kuivakäymäläkokeilusta ja kompostitutkimuksista. Senhän keskellä me täällä elämme. Kertomuksen opetus koululle onkin ehkä siinä luovuudessa jolla Jussa asioista kertoo sekä itse oppimistilanteen muodossa eli luonnossa liikkumisessa. Kirjasen lukijalle muodostuu helposti mielikuva turkulaisesta rosvopoliisi-leikistä , jossa roistoja ovat lehti-ilmoituksilleen maksajaa haeskelevat poliitikot. Kansantajuisesti kirjoittava oikeustieteilijä on jo löytö sinänsä , kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvän oikeusmystiikan hälventäminen on palvelus koko ympäristöliikkeelle . Kirjaa voi suositella kaikille näistä asioista kiinnostuneille, myös Turun ulkopuolella . Syytä oikeusistuimien suosimiseen ympäristöpäätösten tekijöinä voi itsekukin haeskelle ajankohtaisesta ympäristölainsäädäntökeskustelusta, jossa korkeinta hallinto-oikeuttakin moninkertaisesti ympäristövihamielisemmälle vesioikeusjärjestelmälle löytyy puoltajansa. Valitettavasti painossa on kuvista tullut tummia ja suttuisia. . Se on huomattavasti lähempänä toivekuvaa kuin todellisuutta. Suomen Luonto kuvina. . 1983. vsk . Jorma Laurila HUUTO VAIMEA , VAILLA OSOITETTA Esko /alkanen : Hiitiihuuw luonnon puolesta. Kompostikäymäläopas antaa aluksi tietoja suomalaisesta ravinnekierrosta typpitonneineen ja raskasmetallimilligrammoineen. Veijo Vilska PÄÄTÖKSENTEON HARHOISTA JA TOTUUKSISTA SUOMALAISESSA YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA Hannu Tapani Klami: Turun tauti WSOY 1982 111 s. Myös kirjoittaja epäilee systeemin toimivuutta ja toteaa: "Pääongelma jääkaappikäymälässä on eristäminen ja se. Valon maa, Kirjayhtymän komealta kalskahtava suomenja englanninkielinen, parisataasivuinen teos on lähinnä suurista värikuvista koostuva jykevä katselukirja. Kirjan valoisasta optimismista näyte: Voiks kuule aurinko loppua. Pehmeiin teknologian seuran julkaisuja n:o 10. on hyvä jos suunnitelmaa pystytään jotenkin parantamaan. Kustantaja on ilmeisesti havitellut haaviinsa ulkomaalaisten ostajien ohella niitä kotimaisia köyhimyksiä , jotka eivät kallista Suomen Luonto -sarjaa ole tohtineet ostaa. Katsomalla vaikka vain pelkät kuvat saa juonesta kiinni. Northern p1cwres. toisen turkulaisen professorin , Antero Jyrängin kirjalla "Perustuslaki ja yhteiskunnan muutos" (Tammi 19 7 3) . Ai jaa no hyvä , sitten mä voinkin nukkua rauhassa . Valon maatakin selaillessa tuppaa haukotuttamaan , vaikka se lajissaan onkin kärkeä. Rakennuslainsäädännön osalta lähihistoria on vielä tutkimatta, mutta lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvät komiteamietinnöt avaavat ymmärtämään sen , ettei ympäristönsuojelun tavoitteiden sivuuttaminen ole ainoastaan muutaman kieroutuneen roiston yksinoikeus . Molempia pitäisi lisätä eli maastotunteja ja leirikouluja joka koululle . Kompostikäymäläopas esittelee eri käymälätyypit tyydyttävästi ja kirjan loppuosassa kertoo apul.prof. Kirjan kuvat ovat lähes täysin samoja kuin Suomen Luonto -kirjasarjassa ja vielä samassa koossa. Susanna Pitkiinen HÄTÄISTÄ KÄYMÄLÖJNTIÄ Kompostikiiymiiliiopas. Sitten tavallinen epäkompostikäymälä saneerataan näppärästi parilla sivulla ja todetaan kompostikäymälän parempi kriisinkestävyys vesiklosettiin verrattuna. Klamin pamfletilla on myös pamfletin puutteet. Myös energiataloutta tutkaillaan . Myös jääkaapista kyhätty käymälä tuntuu vähintään pelottavalta. Kompostikäymäläopas ei ole opas vaan kokoelma kovin eritasoisia tietoja käymäläkulttuurin kehittämiseksi . syntyä juhlien aikana "
Näinhän ei käy sillä bakteerit ja sienet kestävät melkoista kemikaalistressiä. 950 sivua mk 562 , Lohjan kunta 58 AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Keskuskatu 1, 00100 Helsinki 10 Puh. Ydinvoimasta ei varmuuden vuoksi kerrota yhtään myönteistä seikkaa , mikä tekee siitä kertomisen vähän liian helpoksi. Ei, he keskustelevat luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ongelmista. Lehden loppupuolella olisi ehdottomasti oltava artikke li myös vaihtoehtoisista energialähteistä ja niiden käyttökelpoisuudesta . Ulla Kokko Vaikka kuntaamme onkin paljon rakennettu, löytyy täältä luonnonystäville vielä runsaasti aitoa luontoa harjuineen, metsineen ja vesistöineen. Toisaalta tämän kaltaisessa sarjakuvajulkaisussa ei lie ne tarpeenkaan esittää kankeita kaavioita ja tilastoja vaan antaa kynän ja mielikuvituksen lentää . Näistä osin jo toteutuneista energiaratkaisuista kaivattaisiin kipeästi nopealukuista ja ymmärrettävää tietoa . Asiasisällöltään ' 'Y dinvastalause ' ' on kesy. Epätavallisia keskustelijamme ovat siksi, että he eivät hauku poliitikkoja ja herroja, eivätkä puhu työasioistaan tai moiti huonoa palkkaansa . Mutta kenelle "Y dinvastalause " on tarkoitettu. tavallisen kansalaisen kannalta on tärkeintä : '' Mitä ydinenergian sijaan ?". 1982. tapahtuneista ydinvoimalaonnettomuuksista , mutta asian tehtävänä on vain maustaa ja terästää mielipiteisiin pohjautuvaa tekstiä. Epäilystä herättää myös kun " torjunta-aineet tappavat maassa olevan elämän täysin" . Handbook of the Birds of Europe the Middle East and North Africa Volume 111 • Waders to Gulls The Birds of the Western Palearctic Descriptions of over 740 species of birds n. ydinvoima n käyttöönoton historiaa , ydinvoimaan ja jätteiden varastointiin liittyviä riskejä , ydinvoimatalouden vaikutusta yhteiskuntaan ja ydinenergian hintaa . Jos kirja innostaa hankkimaan tarkempia tietoja, on se tavoitteensa saavuttanut . Lehti pyrkii kansantajuisesti muokkaamaan mielet ydinvoiman vastaisiksi, mutta jättää avoimeksi sen mikä ns . Piirrokset ovatkin onnistuneita ja puhekielen omainen teksti hauska lukea. vs k .. Lehti koostuu yhdeksästä sivun tai parin mittaisesta kuvasarjasta , joissa käsitellään mm. Kirja on puheenvuoro eikä hätähuuto . Alkuperäisaineistoon on lisätty Suomen ydinvoimatilannetta koskevia tietoja sekä juttu ydinvoiman käytön ja asevarustelun yhteyksistä . Veijo Vilska SARJAKUVIN YDINVOIMAA VASTAAN Folke Sundman ja Olli Tammilehto (coim.) : Ydinvascalause Suomen YK-lii'cco ry. Tietolähteeksi se ei kui tenkaan riitä . Se sisältää joitakin kiinnostavia pikkutietoja mm. Metsänhoitaja Jalkasen kirjassa keskustellaan lukuisista metsänhoitoon ja -viljelyyn , maatalouteen , ilmansuojeluun ja ympäristömyrkkyihin liittyvistä kysymyksistä. Suomen YK -liitto on julkaissut '' Y dinvastalause ' 'nimisen propagandalehden, joka sarjakuvin kertoo ydinvoiman vaaroista . Esimerkiksi " tuhkan käytön seurauksena lanta muuttuu biologiseksi ". Väliin mahtuu näppäriä tietoja tuhkalannoituksesta, koivun merkityksestä metsäluonnossa ja selkeä opetus korvasienen viljelemiseksi . Sarjakuva-aineisto on peräisin englantilaisen New Internationalistlehden erikoisnumerosta. Vähitellen olisi päästävä pois myös kansanvalistuksen perinteisiltä pelottelu linjoilta. Kuitenkin tarkasti havainnoivan Jalkasen tiedot ovat mielenkiintoisia , mutta niitä vaivaa poleemisuus ja lievä epämääräisyys. Jalkasen repliikit ovat kyllä kiinnostavia mutta niiltä puuttuu voima ja osoite. Sen anti lienee jo suurimmaksi osaksi tuttua luonto ja luonnonsuojelukeskusteluja seuranneelle. käyvät keskusteluun luonnosta . Mitä tarkoittaa bi ologiseksi muuttuminen. 651122 SUOMEN LUON TO \ / 83 42
~ (' YRITT ÅJÅ! Miksi uhraisit varojasi ja aikaasi teollisuushallin rakentamiseen, kun Keminmaan Teollisuuskylä vo1 tehdä sen edullisesti puolestasi. 941-291211 Mukana ympäristöntutkimuksissa: vesiensuojelu ja kalatalous ympäristökemikaalit luonnonhoitosuunnitelmat ilman laatu VARATTU SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . Puh. 980-520381. KEMINMAAN TEOLLISUUSKYLÄ OY Lähempiä tietoja: Toimitusjohtaja Esko Heinonen, Kunnanvirasto, 94400 Keminmaa. 59. , sk . PISTÄYDY TALOSSA TAI TILAA ESITE! • Venttiilejä, liittimiä, satuloita vesiviemärija teollisuuslaitoksia varten • Korjausmuhveja • Kumipalkeita, tärinänvaimentimia, tiivisteitä, kumitusta ~!;~!n1 JL Luoteisrinne 4, 02270 Espoo 27 Puhelin (90)-885 166 Telex 12 1297 karat sf ~ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖNTUTKIMUSKESKUS Yliopistonkatu 9 40100 Jyväskylä 10, puh
Sodankylän Luppoviikko , Tukkilaiskisat Portti koskella , Työväen kesätapaaminen ja Tankavaaran kullanhuuhdontakisa osoittavat pohjoisen ihmisen hengen vi reyttä ja hyvää halua pysyä ja kasvaa juurillaan. Näillä kairoilla ihminen ja luonto kohtaavat. Mi nusta puistojen hoidossa ollaan pikemmin luonnon tuhoamisen kuin suojelemisen linjalla. Muutaman kymmenen aarin ruohokentälle kylvettiin apulantaa , jotta (karrikoiden sanoen) kenttää saataisiin ahkerasti leikata koneella' Mitä järkeä siinä oli. vsk .. Erityisesti sitä osoittaa Lapin ja koko PohjoisKalotin alueen perinteistä musiikkija muutakin kulttuuri.yhteyttä ylläpitävä Finland Festivals -tapahtuma Jutajaiset, joka kerää tuhansittain Lapin väkeä ja turisteja kesäiseen Sodankylään yöttömän yön juhlaan . 945-11 731 MATKAILULAUTAKUNTA 9 ?. Lokan ja Kitisen kalarikkaat vedet ja ympäristön laajat ikimetsät anti mineen ovat eränkävijän etsimää luonnontilaista Lappia, yhä riistasta rikasta, ja retkeilijä kohtaa siellä ylväät tunturit, välkkyvät vedet ja ikiaikaisen erämaan hiljaisen rauhan . Puhutteleva arktinen luonto ja Lapin maiseman kuulas avaruus ohjaavat ihmisajatusta ylös ja etäälle. 945-22 119 Neuvonta: Kaupunginvirasto, puh. Mattila Ylivieska 60 ÄÄNEKOSKI Viheralueineen osa kauneinta Keski-Suomea. Mitä tarvetta on niittää niiden reunoilla oleva heinä matalaksi tai katkoa niissä kasvava pajukko. Toiminnalliseen vapaa-ajan ja loman viettoon Sodankylä tarjoaakin todella hyvät mahdollisuudet. Eikö sellaisellekin kentälle olisi paViime kesä oli erikoisen hyvä valkoapilakesä näillä seuduilla. Menneen ajan eränkävijän yksinäinen mietiskely on vähitellen muuttunut nykyiselle ajalle ominaisiksi kulttuuritapahtumiksi. Minusta tuntuu , että puistojen hoitajat on vallannut " ruohokenttätauti '', joka suosii ruohonleikkuukoneita, mutta ei suinkaan luontoa eikä sen luontaista kauneutta , vaan ainoastaan sitä yhtä ja samaa vihreätä. • Kotakennään leirintäalue*** Rauhallinen alue keskustan läheisyydessä • Lomakoti Niemelä Keiteleen rannalla Täysihoitoa , mökkejä Puh . Ei muuta Niilo M. Mutta mitä tekivät puistojen hoitajat. Huutoja korvesta kuin armotta kauniin apilakentän kimppuun, ei edes yhden viikonlopun aikana sen annettu tuoda ohikulkeville silmäniloa! Ja kuitenkin sen apilakentän saastaminen olisi kai merkinnyt koko loppukesäksi tasaista ruohokenttää, jota ei olisi tarvinnut leikata , ja linnuille olisi ollut ja kasvanut hyvää ruokaa . Nehän vain hidastavat ojaansuistuvien vauhtia ja ovat lintujen ja pikkueläinten suojapaikkoina. SODANKVLAN KUNTA IHMINEN JA LUONTO KOHTAAVAT Kehittyneet liikenne.yhteydet tuovat Sodankylään vuosittain huomattavan määrän kotija ulkomaisia matkailijoita . Samoin valtateitten varret. Saatuani lehtenne kaupunkiteemanumeron tekee mieleni kirjoittaa asiasta, joka on kauan ollut mielessäni . Siihen kylvetään ahkerasti apulantaa ja rairuohoa , että kentän saisi viikottain leikata matalaksi yksitoikkoiseksi ruohokentäksi. Tämän saman vihreän suosimista on myös se , että metsään kotinsa rakentavat hävit tävät metsiköstä varvut ja pensaat ja kylvävät sijaan yksitoikkoisen ruohokentän , jopa tarvitsevat siihen ruokamultaa, jonka oikea paikka olisi puutarhassa . Eikö olisi parempi antaa kentän kasvaa luonnon ruohoja ja kukkia , jotka olisivat lin nuille ruokana ja linnut ihmisten ilona. Tämän kaiken säilyttämiseksi myös jälkipolville on perustettu Urho Kekkosen nimeä kantava kansallispuisto. Kaupungissamme on valtatien varressa entinen peltoaukeama, joka on kaupungin hallussa . Luostotunturista , Tankavaa rasta, Vuotsosta sekä Lokan ja Porttipahdan vesistöalueista on tullut suosittu ja lomaja eräretkeilykohteita. 945-11 251 ÄÄNEKOSKI • Ukonlahden leirintäalue** Valtatie 13:sta varrella Puh. Ihmisellä on aikansa, mutta maa on ikuinen ja taivas korkea sen yllä . Ruohokenttätauti Entä sitten tämä: Olin käymässä tuttavani luona . Sodankylän kunta (993) 12821 Sodankylän matkailutoimisto (993) 11744 SUO ME N LU O NTO l / 8 3 42. rempi , että se saisi kesän ajan kasvaa luonnon heinää ja kukkia (tai se kylvettäisiin viljalle) ollakseen linnuille suojapaikkana ja ruoka-aittana. 945-85 552 Puh. 945-80 021 • Retkeilymaja Työkeskus Koskela, Hämeentie 12 Puh
• Varusta artikkelisi vå'liotsikoin. Kirjoita lyhyesti, selkeästi. 61. • Suositeltavin pituus on noin 2-6 liuskaa. • Liitä artikkeliin lyhyt suomenkielinen tiivistelmä, joka on kirjoitettu nimenomaan ulkomaisille lukijoille. • Lukijamme eivät ole ammattiluonnontieteilijöitä·. Poikkeuksena ovat suppeiden enkoisalojen julkaisut, joiden levikkirakenne on selvästi toinen. Ota itsellesi kopio. Keskustelupuheenvuorojen osalta se ei ole tarpeen. • Kirjoita koneella vain paperin toiselle puolelle suurimmalla rivivå'lillä ja jätä vasempaan reunaan noin 4 cm:n marginaali. Käytä lyhyitä· lauseita . • Artikkeleista ja kuvista maksetaan palkkio. vsk. • Toimitus vastaa jutun otsikoinnista, johdantokappaleesta, taitosta , kuvituksesta ja kuvateksteistä. • Suomen Luontoon ei hyväksytä artikkelia, joka olennaisilta osiltaan samanlaisena ilmestyy jossakin muualla. Sopiva tiheys on noin yksi vå'liotsikko liuskalle. • Jos kirjoitat amkkelia , sovi aiheesta , rajauksesta ja käsittelytavasta mieluummin etukäteen toimituksen kanssa. Kuvat ja kuvitusehdotukset ovat tervetulleita. • Tieteellisiä' nimiä ei yleensä· tarvita selkå'rankaisista eläimistä ja putkilokasveista; selkärangattomista eläimistä ja itiökasveista ne voivat olla tarpeen. Jos on tarpeen , voidaan art1kkelin loppuun liittää luettelo keskeisistä uusimmista lähteistä: tutkija tavoittaa muun fåhdekirjallisuuden jo näidenkin perusteella . Kun kirjoitat Suomen Luontoon, ota huomioon seuraavat seikat: • Kirjoituksesi saa palstatilaa sitä· varmemmin, mitä kiinteämmin se liittyy luontoon tai valtakunnalliseen ympä'ristönsuojeluun. Paikallisia ongelmia käsitelfåå'n vain esimerkkitapauksina. Suomen Luonto on kaikille avoin julkaisukanava, johon hyvä artikkeli tai keskustelupuheenvuoro on aina tervetullut. • Eripainoksia ei saa , mutta kirjoittajalle annetaan tarvittaessa lehden irtonumeroita . Kirjanpainaja kuusen jällessä SUOMEN LUON TO ) / 83 42 . Kirjoitatko Suomen Luontoon. • Kirjallisuusviitteid ei mielelläå'n käytetä. Vå'ltä vieraskielisiä termejä• ja oppisano1a
Ulkoa sisään leikkautuva auringonvalo siivilöityi lattialle ja paljasti sille tipahtaneen kirjan. Varovasti yritin siirrellä kasassa olevia tavaroita roisistaan erilleen, mutta turhaan; läjä romahti jalkoihini ja hajosi pölypilveksi . Lopulta kaira palkitsi uutteruuteni: seisoin maanmerkeiksi valitsemieni kallion ja rujoutuneen puunrungon vä lissä. Luonnontuntemukseni roimi oppaana: kuljin niissä paikoissa , joissa tiesin kokemuksesta kasvavan syötäväksi ja säilöttäväksi kelpaavia kasveja ja juuria. Kamaa minulla ei ollut, eikä siitä olisi ollut suurta hyötyäkään , sillä rajan pinta oli muuttunut pommituksissa niin paljon, että olisin joka tapauksessa joutunut maasron armoille . Se oli yhteydessä raskaan teräsoven avulla roiseen , suurempaan. Se oli tavallinen cumuluspilvi . Mutta se ei kuulu nyt käsillä olevaan kertomukseen. "Nähdessänne kirkkaan välähdyksen hakeurukaa suojaan'' , sanottiin kirjan kannessa. Aurinko teki juuri laskuaan , kun pystytin leirini suojaiselle rinteelle, josta oli hyvä näköala alas laaksoon . Eräelämä on poikaa . Noilla seuduilla oli paljonkin sodanaikaista kamaa, joten ei tämä löytö sinällään mikään poikkeava ollut. Noina aikoina retkeily ei ollut yhtä suosittua kuin nykyään , joten erämaissa sai vaeltaa kutakuinkin rauhassa. Tietenkään en kulkenut päämäärättömästi . Olin löytänyt jostain vanhan luonnontieteen kirjan , jossa kerrottiin syötäväksi kelpaavista kasveista , niiden valkuaisainepiroisuuksista , ravintoarvoista ja tietysti kasvupaikoista. Aluksi en tahronut tajuta tuon välähdyksen merkitystä, niin kauaksi ihminen oli luonnosta etääntynyt , ettei havainnut edes omia jälkiään. Raukeasti katselin maisemaa ja nautiskelin rauhallisesta yksinäisyydestä, kun jokin välähti kaukana matalan männikön keskellä. Koska oli jo myöhä ja olin tehnyt pitkän päivämatkan , tyydyin vain panemaan paikan maamerkkien perusteella muistiin ja paneuduin levolle. Joka kesä koulun loppumisen jälkeen vietin muutaman viikon teillä tietymättömillä . Tuona kesänä olin leiriytynyt aivan vanhan rajavyöhykkeen lähistölle. Suoraan edessäni nousi rinne, jossa näytti olleen bunkkeri tai ehkäpä pommisuoja. Sodan jälkeen oli tiukka elintarvikkeiden säännöstely. Vuodet olivat kuluttaneet suojan seinän näkyviin rinteestä ja aurinko kimal si bunkkerin jäänteiden syöpyvässä teräksessä . Vielä silloinkin , kun tiesin käteni tyhjäksi, kirjan paino oli tuntuvinaan siinä. Nostin sen ylös ja rasahduksesta kuulin , ettei paperin hajoamiseen menisi kovinkaan paljon aikaa . Äkkiä pilvi puikahti sen eteen . Tämä kirja sekä kevyet yöpymisvälineet repussani samosin yksin pitkin metsiä. / KAUKANA SYVISSÄ METSISSÄ Motco: Mancujen tutkailu saattaa johtaa tuntojen matkailuun . Bunkkerin entisistä käyttäjistä oli jäänyt joitakin jälkiä: näkyvissä oli muodotromiksi syöpyneitä tarve-esineitä, kaasunaamarin jäänteitä , hiiltynyttä rojua , josta ei tienn yt mitä se alkujaan oli ollut. Kaikki kokeneet eränkävijät tietävät , miten vaikea on epätasaisessa maasrossa pitää suuntansa . Useasti jouduin 62 syrjään reitiltä , mutta onnistuin silti säilyttämään maamerkit näkyvissä . Mutta huoneen nurkassa näytti olevan ympäristöään paremmin säilynyt kasa rojua. Noina nuoruuden ja huoletromuuden aikoina tulin tutuksi pohjoisen luonnon ja elin piirin kanssa ja se määräsi myöhemmin myös elämänurani suunnan. Aurinko oli korkealla. Joka tapauksessa aina tuli mukava katko matkantekoon ja mahdollisuus vaihteluun. · Jukka Parkkinen : SUOMEN LU ON TO ) / 83 42 . Ovi oli raollaan ja onnistuin työntämään sitä vielä niin että mahduin sisälle. Se mikä illan pehmeässä varjossa näyttää olevan käden ulottuvilla , onkin aamun kajossa kaukana ja tavoittamattomissa. Pommimyrskyissä kaatuneet metsät uusivat hitaasti itseään , maisema oli selvästi arpeutumassa. "Ottakaa tämä ohjekirja mukaan." Kurua pitkin noussut tuuli selasi hajamielisesti kirjan hapraita lehtiä, irroitti yhden , sitten roisen , kunnes koko esine mureni läjäksi pölyä , joka hävisi ympäristöön jälkiä jättämättä. roisinaan saattoi löytää jotain käyttökelpoistakin. Työnnyin sisään bunkkerin seinään vääntyneestä raosta ja tulin pieneen huoneeseen. Aamulla söin, heitin repun olalle ja aloin tallustaa kohti edellisillan havaintoa . Lopuksi välähti kuitenkin päässänikin ja nousin ylös tähystämään. Toinen tuttu ilmiö: matkan pituus. Kiireesti vetäydyin ulos ovesta raittiiseen valoisaan ilmaan . Maasrossa kulki vielä joitakin vanhoja taisteluhauroja, mutta ne olivat vain sammalen ja ruohon seasta pistäviä haamuja . vs k.. Kärsivällisesti tein kuitenkin taivalta unohtamatta samalla muuta ympäristöäni ja varsinaista harrastustani, kasvien keruuta
Nyt jos koskaan keskittäminen kannattaa! SUOMEN LUONTO ) / 83 42 . 967-1 0888 telex 75-17 wjd sf PL 24 68601 PIETARSAARI Uutta fotoalalla Suomessa Himoharrastajan ja ammattilaisen filmivarasto on avattu! Foton filmikulma on uudentyyppinen myymälä, josta aktiiviharrastaja saa tarvitsemansa Kodak-filmit tukku pakkauksissa varastohintaan. e Tuo filmisi meille kehitettäväksi käytämme Kodak-kuvavalmistamoa. Ei ole samantekevää missä filmisi teetät! e Tule tutustumaan! 0yFOTOAb filmikulma Lönnrotin ja H ietalahdenkadun kulma Puh . e Erik.oistarvikkeet tilauksesta. e Hae yleisja erik.oisfilmit, paperit , kemik.aaliot ym . Ahlstriim • parempien tulosten vuoksi. 604 252 63. AHLSTRÖM STENBERG ·J5 VESIHUOLTOTARVIKKEET W-RTSIL)( PIETARSAAREN TEHDAS puh. vsk . tarvikkeet reiluin paljousalennuksin varastohintaan
Sinulle luonnonystävä, Rantasalmi tarjoaa seuraavia tutustu m iskohteita: Linnansaaren kansallispuisto; Moni-ilmeinen Sa imaan saaristoluontoa edustava kansallispuisto . Putkilahti; Lahdella on tavattu mm. Kosulanlampi; " Varma paikka " linturetkeilijälle. kaulushaikaran, luhtahuitin ja valkoselkätikan. saimaanhylje, kalasääski ja saimaanlohi, runsaslajistoisesta kasvistosta mainittakoon erikoisuuksina lehmukset, näsiä ja lehto-orvokki . Luontokerho Regulus (Esa Lahdenpää puh. Lisätietoja Rantasalmen luonnosta ja Rantasalmesta antavat: . 957-81478) UISTIMET Pituudet: 5 cm, 7 cm, 9 cm, 11 cm 15 cm ja 18 cm 10 eri väriä Maahantuonti: Oy Pyydys Ab Hämeenlinna '@ 917-29341 OSTUS ON UUSIUTUVIEN VAROJEN KÄYTTÖÄ ISEN HYVÄKSI w ~Fkaukas. Muuttoaikana tavataan myös uivelo ja härkälintu . 957-81097) ja Rantasalmen Matkailu Oy (puh . kaulushaikara, ruskosuohaukka, sinisuohaukka , mustakaulauikku ja mustatiira . Vaahersalonlampi ; Lammella voi tavata mm. Linnustoon kuuluvat mm. Muuttomatkoilla hanhet ja joutsenet levähtävät Putkilahdella . Porosalmi; Luonnon ilme vaihtelee jylhistä kallioista vehmaisiin lehtoihin . heinäkurppa , heinätavi ja mustakurkkuuikku . Kasvillisuudesta mainittakoon lehmukset, vuorimunkkijäkälä ja kolmiomainen hiirenporras. Eläinlajistoon kuulu vat mm
Facts relaung to burning of are by no means enrirel y kn own and there is a co nsrant need lor fresh experience and research . Th,s process has been respo nsible lor the thorough demuctio n ol the majority of natural river reaches in Ostro· bothnia . New species fi gure on p rotected list pages 33-3 5 May 1983 saw the additi o n of all Finnish am • phibian a nd reptile spec ies (exce pting the adde r) to th e pro tected Iist. effluenrs and dredging co n nected with lografting have helped demoy th e rivers. The large copper (Lycaena dispar), which occurs very rarely in the southeast ern co rner of Finland , is now al so protected . The co nstruccion workers have sec a Ime example co che resc of che labo ur movement: the en vironment is the workers' concern , 100. however . 7 and is th e onl y hawk whir h m ay be sho t in Finl and at ce rtain times of the year. Even th ose co nsricuting che re ma ining third are not in a nacural State . Ajattele, miten paljon harrastusmahdollisuuksia loma puhtaassa maala isympäristössä tarjoaa . Damaged rivers require revitalising by Jarmo Kovanen pages 25-29 Twothird s of th e available power-providin g metches o n Finland 's waterwa ys have alread y been exploited . many rapid s and riv ers co uld be restored to their origina l co nditio n. ln this imerview she cells something abo ut her Iife and her deep interest in eco logy and environm e mal matters. blackened so il surface co llects heat , Ieading 10 imensified acti vit y am ong so i! organisms. ln Finland che trade uni o ns in che pasc have been ready co sacrilice an ything. Al so grant ed prorected statu s wece th e eagl e-owl and black -backed gull. Finland 's lorem are not naturall y keyed 10 periodical burning . with the result th at reall y vasr plans were drawn up . Aside fro m power scatio ns . recenrl y threatened rhe co nstruction site of a large pulp mill in Central Finland with a bloc kade un less che company 's managemem guarantee provisio n ol adequate dflu ent purilicatio n lacilicies ac the new m ,11. whi ch is affiliated with o ne of the country's largest ce ncral union bodies. Ash co mbats so il acidit y. Slow ly. ~~ lamamngas ~~J Museokatu 3, 00100 Helsinki i i i ~ Puh . is currentl y ge neral secm ary lor a po litica ll y ind ependent co mbined o rganisa cio n lor the promotion of civilisation. The goshawk is und er protecti o n fro m 1. but fires d o have irrefutable signilicance 10 lorest eco log y in this country . Destruction of Ostroboth nia wildlife by Jaa kko Luom a pages 1014 ln the 1960s d rasric cha nges were ex pe ri e nced in the natural areas ol Ost ro bo rhnia (Ce ntral Finland) : bogs were earm arked lor dit chin g and ri vers for power stari on erect ion. Ota yhteyttä, etsimme Sinulle ja perheellesi sopivan lomakohteen. envi ronm enra l proreccio n expanded to peace educari on, and national acti vtties have become inr ernational. Bu rn ing can be co nsidered a nacura l re-start to the forest communi ty . Burning off is aimed ar reducing comperirion between tree seedlings and other compo nenrs of rhe vegetatio n . wh o ho lds a higher degrce in chemi cal engineering . 90-441346 10 65. N um erous State depanmem s vied lor the rig ht to re alise rhese changes. For Science, Country and Environmental Protcction by Eero Vallisaari pages 4448" Vallisaari discusses the Iife work and philosoph y ol the lounder of environmental protectio n thinking in Finland. Kovan en discusses an invesrigation made o n running water habitats in Central Finland . Helena Kekkonen interviewed by Teu vo Suom inen pages 59 Helena Kekko nen was ch e rec ipiem o l th e first • ever Unesco Peace Prize in 198 1. while th e gos hawk is no w pro ten ed lo r a lunh er momh durin g its breeding seaso n . Open . By effluem co mrol and repair of the damage caused by log-fl o ati ng operations. habits changed and burning was almost emirely phased out. Two other species of butterflies have figured on the list for several years : the apo ll o (Parnassius apollo) and clo uded apollo (P .mnemosy ne). 90-646 822 . 11 A 8 00 150 Helsinki 15 , Finland Ediror: Seppo Vuokko Summaries of the Main Articles Edirorial page 3 The Finnish trade uni o n mo vement lor the first rime ever has raken corporate steps to prevent destruni on of a habitat. Wildlife and nature protection in Iceland by Ulrica Cronsrröm pages36-4 J Glow worms tin y lanterns in the summerdusk by Olof Bisrröm pages 4243 The article deals with t he li fe and habits o l glow worm s and discusses the phenomeno n of bioluminescence . Kiitämme Hei ios O y: tä saam astamme tuesta Suom en Luon to VIETÄ LUONNONLÄHEINEN MÖKKI LOMA Luonnon keskellä sijaitsevissa lomamökeissämme vietät oikean luonnonystävän toiveloman . Burning off in forestry on the increase by Tapio Lindholm and Harri Vasander pages2024 At the turn of the century Finns often used co nu o lled burning as a standard sy lvicultural practice . Mu itaki n vuosi kercoja o n vai n yhdet kappaleet, joten muutkin va nha t num erot oli sivat tervetulleita . Through chese , th e chemisc has become a ceacher . Y st. The Associacion of Conscruccion Workers. Luonto-Liittoo n , PL 231 , 00151 He lsi nki 15, pu h . vs k Consuucuon work supervision was practically non-exiscenr as constructo r and SUf>erviser were often o ne and the same person . Suomen Luonro (Nacure of Finland) 511983 Published by rhe Finnish Associarion for Nacure Prorecrion Address: Perå'miehenk. even che environment , for the sake of ensuring employmen t. Now the practice is being revived as an alternative co mechanical conuol in forests. wet bogs have been ditched lor afforestati on purposes bogs where it is cenain fore.:;ts will never srow . 4 to 3 1. ln rwo communes cited 3040 % o l ditchmg has been done o n bogs CO · tall y un suitable lor thi s purpose : the habitat has been destroyed to make way lor a lorest that will never be . Kekko nen . vast. The numbers of paras itic fungi and anima ls also genera ll y decli ne . Translated by Leigh Plestcr Molekyylit talteen Luo nto-Liitto kaipaa arkistoihinsa Mo lekyy li-leh den vuosikertoja 196 5 ja 1966. Täysin varustettu mökki on hyvä retkiesi tukikohta , jossa viihtyy koko perhe. lts traces disappear lairl y quickl y/ within a few years . The quantit y and chemi cal lorm of nutrienrs al so beco me altered . The low so il temperacure limits the growth of roo ts and saprophytes. A burned-over . SUOMEN LUONTO ~/ RJ 42 . Professor of Zoology Johan Axel Palmen (1845-191 9)
90-354344 9 ASTIAÖLJY OY VIERASSATAMA AURAJOKI PUH: 921 -302103 AVOINNA : klo 10.00-20.00 GEO-HYDRO OY . , Kuunsäde 3 C, 02210 ESPOO 21 VARATTU ERIKOINEN ERILAINEN ELAINPUISTO Luonnon ystävän ihannekohde •ELÄIMET •GEOLOGINEN NÄYTEALUE •LUONTOPOLKU-RIISTAPOLKU •LEIKKIKENTTÄ •KAHVIORUOKALA •RATSASTUSTA LAPSILLE Puh. 986-81201 RANUAN ?. ,·sk .. ~ Puh. VILLÄHDE -= Ka1>ja~mus0, . 66 Luonto ystävällisin terveisin: KORROOSIONESTO VESIHUOLTOTEKNIIKASSA et insinöör itoimisto Corl Ou Anf allinti e 23 02920 Espoo 92, puh. HANKKIJA VESIHUOLTOLAITOSURAKOINTIA PUHTAAMPIEN VESISTÖJEN PUOLESTA PL 80, 00101 HELSINKI 10. Puh. ??. 991-51844 SUO MEN LUONTO \ / HJ 42 . (90) 8037933 . 841 306 s r~·t~~l!~~~H,I r-H.~21 1 !~ AVOINNA: MA PE KLO 10 .00 19.00 LA 8.00 19.00 su 10.00 14.00 KESOIL-VENEASEMA Eero Vaiste MERIMASKU PSV VESITUTKIMUSTOIMISTO OULU YRITYSTOIMINNAN ERITYISALUEKUNTA 88400 RISTIJÄRVI, puh
Jorma Laurila. "Mitkommen", seuratkaa, hän sanoi . Kuvaushetket olivat viimeisimmillään , sillä rakennusmiehet olivat jo aloittamassa kirkon kunnostamista . Nuori koppalakkinen miliisi ilmoitti , että kuvaaminen tällä kadulla on kielletty . Asemalla miliisit tyytyivät kuitenkin vain hieman lehteilemään passiani ja kirjaamaan henkilötietoni ylös. "Bitte gehen Sie , weirer", jatkakaa vain matkaanne , miliisit kehoittivat. Luonnonkuvaaja Berliinissä Makasin rähmälläni Nuschkestrassella , kun takaani kuului kohtelias mutta tiukka hyvänpäiväntoivotus ja kehotus näyttää henkilöllisyystodistukseni. "Mitä mielenkiintoista on kasvissa" , hän kysyi epäluuloisena. Kun sain luvan lähteä kysyin arasti voisinko kenties ottaa vielä pari ruutua tuosta kasvista . Äänensävystä tulkitsin, ettei neuvottelemisen varaa ollut. Perusteluni kasvin elinpaikan kiinnostavuudesta eivät tainneet mennä perille, sillä miliisin ilmeestä päätellen olin uskottelemassa , että maapallo on sittenkin litteä . Miliisiasemalla pelkäsin filmini puolesta , sillä olin hetkeä aikaisemmin kuvannut vaikuttavaa ihmisen hulluuden muistomerkkiä , sodassa pommitetun kirkon raunioita, jonka koivut ja muut kasvit olivat valloittaneet. Yritin selittää että olin vain kuvannut kadulla kasvavaa kasvia
(981) 220 279 90100 Oulu 10 Tämä vihreän kullan SUOMEN LUONNONS UOJELULIIT ON TEEMAKIRJ A maa. . puh (90) 00530 Helsinki 5!5 3 2580 läntinen Rantakaru 21 puh . ea pu eenvuoro 18 k1tJ01tta1·aa 128 · • . a ._50 mk, JuonnonLuonnonsuoj elukesku{ d1stys~en J~eniJJe 3 7 mk sesta tai postitse . 1 . (90) 406 262 1, 00100 Helsinki 10 Hakaniemen halli II krs. . Metsävuoden tärk .. . (921) 19 909 20100 Turku 10 Itsenäisyyden katu 1 puh . (931) 115 715 33100 Tampere 10 Kajaaninkatu 13 puh . Suomen Lu . ' sivua Hmt 42 suo1e uluton paika1Jis h. Nervanderi;h ~:n:uo1elun r uki Oy puh . . h