Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä. Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuvateos, jonka upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat esittelevät kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoimmillaan. osa 1. Hyönteiset osa 5. !iU!)MEI\I 1-5 E ksia.myyv· ustajat ja kirjakaupat. Suomen eläimet on houkutteleva, eloisasti kirjoitettu koko perheen tietoja lukukirja, ainutlaatuisen innostava opas kiehtovaan kotimaiseen eläinmaailmaan. Monipuolinen luonnon ystävän toivekirja. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat osa 4. Linnut osa 3. Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos. • kokonaan kotimainen • toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston kansleri Ernst Palmen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • eläinkunnan sukulaisuussuhteisiin perustuva käsittelytapa • yleistajuinen ja selkeä teksti Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoiden tekemä värikäs suurteos. Nisäkkäät osa 2. Muut selkärangattomat
... ... .......... .. .... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 5 • 1984 Irtonumero 15 mk Omistatko soraharjun. .... ... Esimerkiksi suojelualueiden ostoon varattu määräraha ei ilmeisesti nouse nykyisestä 28 miljoonasta markasta, vaikka tarvittava summa olisi noin sata miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston jo periaatepäätöksellään vahvistamien kansallispuisto-, soidensuojeluja lintuvesikohteiden lunastaminen maksaisi yhteensä noin viisisataa miljoonaa markkaa, joten sadalla miljoonalla vuodessa nämä kohteet voitaisiin ostaa viidessä vuodessa. Sen osoittaa MTK:n masinoima laaja kaavoitusja rakennuslain uudistuksen vastainen kampanja, josta tunnekuohun seasta löytyy vain ripaus asiaa. Rantojen villi mökittyminen on tästä puhutteleva esimerkki. 50 Kannen kuva: Jyrki Luukkonen SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. ....... 33 Marjukka Kulmanen: Peruna valtaa maailman pihamaat ............................. 45 Kirjoja ...... 31 Anne Brax: Ydinvoimaa suomalaisille ydinjätteitä intiaaneille ... Uusi kaavoitusja rakennuslaki rajoittaisi ja säätelisi vapaata rakennusoikeutta, mikä ehdottomasti edistää ympäristönsuojelua. MTK syyttää yhteiskuntaa keinottelusta, mutta samalla puolustaa ponnekkaasti yksityistä keinottelua ja maan ansiottomalla arvonnousulla rikastumista. Luonnonsuojelun arvostus ei kuitenkaan näy valtion budjetissa. Jos esimerkiksi harjuja lunastettaessa maanomistajalle maksettaisiin jääkauden tekemästä kasaamisja lajittelutyöstä, ei harjuja saataisi koskaan suojeltua. Uudistettu laki parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, tasaa oikeudenmukaisuutta maattomien ja maanomistajien välillä. .... 20 Jyrki Luukkonen: Kiviä ..... vsk. Luonnonsuojelijat eivät sinänsä vastusta kesämökkien rakentamista, mutta mökkien tarve on jo niin suuri, että ne on tiukasti ohjattava sopiviin paikkoihin. Nykyisillä määrärahoilla suojeluohjelmien toteuttaminen vie ikuisuuden. ... Huomattava puute laissa on ainakin se, ettei uudistettukaan laki anna kansalaisjärjestöille sananvaltaa. 12 Harrastajien poluilta ......... 48 Summaries of the Main Articles ............................. ....... ... 36 Keskustelua. .. Suunnittelulla voidaan turvata, että vapaitakin rantoja riittää. Asukasja luonnonsuojelujärjestöjen vaikutusmahdollisuudet tulisikin lakiuudistuksessa turvata. Maalla asuva saa pystyttää myös saunan rannalleen. ..... Rakennuslain uudistuksessa ei ole mitään tavatonta: Muutokset toteuttavat samoja periaatteita, joihin tiheämmin asutuissa maissa on jo iät ja ajat totuttu. .. 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta sivulla .. ..... .. Tätä vaatii ympäristönsuojelunkin etu. 18 Martti Lehtinen: Suomen kallioperä on karu kasvun alusta .... .. Etuoikeuksista luopuminen on tuskallista. .... ..... Luonnonsuojelun arvostus ei näy budjetissa Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulee käyttää enemmän rahaa ympäristönsuojeluun. Jos on sattumalta perinyt maata, jonka arvo on myöhemmin huomattavasti noussut, ei yhteiskunnalla ole mitään syytä maksaa tällaisesta ansiottomasta arvonnoususta. Maan käytöstä on päätettävä kokonaisuutena ja suunnitelmallisesti. Paikoin Etelä-Suomessa jokamiehen on turha etsiä vapaata rannanpätkää. Ruotsissa on jo kymmenkunta vuotta ollut voimassa laki, joka kieltää ilman poikkeuslupaa rakentamasta sataa metri_ä lähemmäksi rannasta. 24 Juha Saarinen Pysyvätkö ydinjätteet haudassaan. Vanhakantaisena valtion rahakirstun vartijana ministeri Pekkala ilmeisesti pitää luonnonsuojelua ylellisyytenä, jonka määrärahoista voidaan ensinnä nipistää. ... Tällaista työtä tekevät juuri esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt. Asioihin vaikuttaminen vaatii runsaasti tietoa, joita tavallisella kansalaisella harvoin on, koska tietojen hankinta vaatii pitkäjänteistä työtä. .. ... 4 ja 43 Jouko Siira: Pohjanlahden pohjukkaan tarvitaan Perämeren kansallispuisto .... LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU JOO OJo UUSIOPAPERILLE. ... 3. Esimerkiksi TVH:lle tippuu automaattisesti sata miljoonaa markkaa maa-alueiden hankintaan näistä miljoonista ei koskaan keskustella. ..... .. . Kysymys ei olekaan viime kädessä rahasta, vaan siitä etteivät poliitikot arvosta vieläkään luonnonsuojelua riittävästi. Vastoin MTK:n kohukampanjaa uudistettu rakennuslaki ei romuta maaseudun elinehtoja: Maaja metsätalouden sekä kalatalouden harjoittamisessa tarpeellisia talousrakennuksia saa edelleen vapaasti rakentaa. Ajattelutavasta, että omalla maallaan saa tehdä mitä haluaa, on aika luopua. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia....
Yksi kokouksen konkreettisista toteamuksista oli, että luonnon käytön ongelmat ovat samanlaisia niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin. Paras joukkue löysi 99 lajia ja joukossa oli useita arvokkaita havaintoja. On vahinko, että kokouksessa saatua monipuolista tietopakettia eivät käyttäneet hyväkseen ne, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet. Aikaisemmin runsaat yleislajit ovat runsastuneet, vanhojen havumetsien lajit ovat vähentyneet, avomaalinnusto on lisääntynyt käytön ongelmat. Syynä ovat ympäristömyrkyt, ennen kaikkea PCB. Kokouksen järjestelyt hoiti 4 sesti PCB) sekä tietyillä alueilla häirintä. 8. Myös muut metsien käsittelymuodot puhuttivat riistaihmisiä. Vaikka viimeaikaiset tutkimukset osoittavatkin, että joidenkin orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuudet ovat alkaneet pienentyä, pitoisuudet eivät ole kuitenkaan alentuneet vaarattomalle tasolle. Esillä olivat energia, vedet, kalat, metsät, porot ja matkailu. Vain metsästys tieteellisiin tarkoituksiin sallittaisiin. Yksi päivä omistettiin yleisötilaisuudelle, jonka avajaispuheessa kansanedustaja Mauno Manninen osui asian ytimeen: "Onnettominta on se, että esim. Suomen lintutieteellisen yhdistyksen järjestämässä seminaarissa pohdittiin lintujen käyttöä ympäristömuutosten ilmentäjinä. Päivän aikana selvisi sekin, miksi Kuusamo vetää lintuharrastajia puoleensa. Avohakkuut ja metsänauraus puhuttivat riista päivässä Riistalintupäivän aikana oltiin hyvin huolestuneita mm. Lintukisa ja seminaaritietoa linnuston muutoksista Naturan oheistapahtumana järjestettiin 21 tunnin mittainen kilpailu, jossa kukin 2-4 henkinen joukkue etsi mahdollisimman monta lintulajia Kuusamon kunnan alueelta. saksalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia lintuharrastajia. Ensi vuonna luonnonsuojeluväki kokoontuukin Tromssaan. siinä, että ei ole riittävän voimakkaasti vastustettu metsänhakkuita ja metsäaurauksia, vaikka niiden tiedetään vähentävän riistaa. Antti Karlin SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Tutkijat ovat lisäksi todenneet hälyttävän runsaasti vakavia patologisia vaurioita hylkeiden eri elimissä. Tutkijoiden mukaan halli-ja norppakantojen voimakkaan vähenemisen syynä ovat etenkin ympäristömyrkyt (erityiYhteistyöhön Pohjoiskalotilla Pohjois-Suomen luonnonsuojelijat ja saamelaiset ovat ryhtyneet yhteistyöhön. Linnut tulivat hyvin esille niin tieteellisessä seminaarissa, kouluissa, yleisötilaisuuksissa kuin musiikissa. Myös maamme ensimmäiset lintuharrastuspäivät pidettiin. Jorma Laurila Enontekiön luonnonsuojeluyhdistys. Tutkijat vaalivatkin hylkeiden metsästyksen kieltämistä Itämerellä. Seminaarin järjestivät maaja metsätalousministeriö, suomalais-neuvostoliittolainen tieteellistekninen yhteistyökomissio ja pohjoismainen luonnontutkimuksen neuvosto. Muistona Naturasta Kuusamoon jäi ympäristöministeri Matti Ahteen vihkimä maailman pohjoisin lintutorni. Samalla tietämys Kuusamon linnustosta lisääntyi. avohakkuista ja niiden vaikutuksista riistalintukantoihin. Onnittelemme luonnonsuojelun veteraania! UUTISIA Tutkijat vaativat: Itämeren norpan ja hallin metsästys kiellettävä Hallien (kuvassa) ja norppien lisääntymiskyky on hälyttävästi heikentynyt. Väisänen seminaarissa. Ensimmäinen näkyvä merkki tästä oli kesäkuussa Enontekiön Hettassa järjestetty konferenssi, joka käsitteli Pohjoiskalotin luontoa ja luonnon käyttöä. Seminaariin oli kokoontunut tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Neuvostoliitosta, Puolasta ja Itä-Saksasta. Yksikään kunta ei ollut kiinnostunut. vsk.. Tilaisuuksia oli lähes 40 ja kävijöitä yhteensä noin 10 000. peltolintuja, metsänkäsittelyn vaikutuksia linnustoon, petolintuja, saaristolintuja ja trooppisten ympäristömuutosten vaikutuksia Pohjois-Euroopan linnustoon. Pirkko Hyvönen (avohakkuut), ja talousmetsien linnusto on vallannut luonnonsuojelualueiden metsät'', .totesi Risto A. Lisäksi hyljetutkijat vaativat yhteisessä julkilausumassa tehohoitoa uhanalaiselle saimaanhylkeelle. Paikalle oli kutsuttu Suomen, Ruotsin ja Norjan luonnonsuojeluväen ja saamelaisten lisäksi Suomen pohjoisimpien kuntien edustajat. Torild Brander KATSAUKSIA 80 vuotta 1. Itämeren norppaja hallikannat ovat niin heikot, että Savonlinnassa kesäkuun alussa kokoontuneet Itämeren viiden eri rantavaltion hyljetutkijat vaativat niiden metsästyksen kieltämistä välittömästi. Riista-alan ammattilaiset eli riistapäälliköt myönsivät, että riistaväki on nynnyillyt mm. Seminaarissa käsiteltiin mm. 1984. Seminaarin esitelmistä kootaan erillinen kirjanen. · Syynä ovat sinipyrstö ja pikkusirkku, joita ei Länsi-Euroopassa tavata juurikaan muualla kuin Kuusamossa. Yhteistyö yli rajojen on todellakin tarpeen. tehometsätalouden harjoittajat hyväksyessään tietyt luonnonsuojelualueet katsovat oikeudekseen metsien käyttöja hoitomenetelmissään unohtaa luonnonsuojelunäkökohdat." Eläintieteen professori Olli Järvinen totesi, että linnut kertovat nopeasti ympäristön muutoksista ja tutkimuksessa apuna voidaan käyttää tuhansia vapaaehtoisia lintuharrastajia. "Metsätalous on PohjoisSuomessa aiheuttanut linnustomuutoksia. Kokouksessa käytiin läpi koko kalottialueen luonnon Lintuteema houkutteli tuhannet Kuusamo-N aturaan Tänä vuonna Kuusamo-Natura järjestettiin viidennen kerran ja teemana oli "Linnut luonto ihminen". Ensi vuonna teemana on "Luonto ja retkeily", jonka yhteydessä Suomen Latu järjestää valtakunnalliset leiripäivät Kuusamossa. Kahden päivän aikana tutustuttiin Kuusamon lintupaikkoihin, erilaisiin Naturan lintuaiheisiin näyttelyihin ja ideoitiin lintuharrastustoimintaa. Metsäpuolen ammattimiehet väittivät jopa niin suoraviivaisesti, että joko menetetään metso tai lasketaan elintasoa. Tänäkin kesänä paikkakunnalla on käynyt mm. Myrkkyjen takia Itämeren norpan lisääntymiskyky on heikentynyt niin voimakkaasti, että se on vaarassa hävitä koko Itämereltä
mielestä osin puutteellinen, on nyt vahvistettu ohjelma joka tapauksessa komea sulka ympäristöministeriön hattuun. Nyt Kymiyhtiön rauhoittamat 20 ha täydentävät oleellisesti luonnonsuojelualuetta. Huttusen työ on ollut uraauurtavaa ja nykyisen tietämyksen mukaan hänen arvionsa ilmansaastumisen vaikutuksista ovat osuneet pelottavan oikeaan, · sanotaan palkinnon perusteSyntyneitä Merikotkamme saivat tänä kesänä ennätysmäärän poikasia. Maa-aineslaki mahdollistaa kaikille kuntalaisille valitusoikeuden kunnanhallituksen soraluvista. Erityisesti on keskitytty valtioneuvoston vahvistaman soidensuojelun perusohjelman toteuttamisen edistämiseen. vsk . Tästä saatiin myönteinen ennakkopäätös Ilmajoen Visaharjun tapauksessa. Paikallisten · asukkaiden valppaus koitui kuitenkin pelastukseksi ja pesintä sai jatkua häiriöttä. Oulussa Suomen luonnonsuojeluliiton jokavuotinen ympäristöpalkinto. Rauhoitus turvaa ehjän suokokonaisuuden luonnontilan säilymisen. punakämmekkä, mähkä, vaalea sara, ruskea piirtoheinä ja rimpivihvilä. Kustannukset johtuvat lähinnä maa-aineslain mukaisesta ottamisluvan epäämisestä. Suojelutyölle taustaa saa Suomen Luonnonsuojelun Tuen julkaisemasta "Suojele harjuja"-toimintaoppaasta. mk. räilijöiksi epäiltyjä henkilöitä. Reunarämettä koristavat komeat kelot. Tämä peräti 250 hehtaarin laajuinen suo on täysin ojittamaton, ja sen linnusto on varsin rikas. Suon myös yksityisessä omistuksessa oleva pääosa on jo aikaisemmin rauhoitettu. KATSAUKSIA UUTISIA Harjuille oma suojeluohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa ympäristöministeriössä valmistuneen valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman. Ohjelma käsittää 159 harjualuetta. yleisölle ja asian saattamisesta julkisen keskustelun kohteeksi. Soralain mukaan keskeistä päätösvaltaaa käyttävät kunnat ovat myöntäneet soranottolupia jopa valtakunnallisille suojeluharjuille. Samoin valtakunnallisen ohjelman uiPalkitut Erityistunnustusta luonnonsuojelutyöstään saivat tänä vuonna tutkija Satu Huttunen sekä suomalaiset Aitan puolustajat. Työtä harjuluonnon puolesta ei ole syytä kuitenkaan kesrauhoitti soita mm. Lisätietoja toimintamahdollisuuksista saa Luonnonsuojeluliiton piirisihteereiltä ja keskustoimistosta. Keski-Suomen lääninhallitus käynnisti ympäristövuonna 1980 työn läänin alueella olevien suojelualuesuunnitelmien toteuttamiseksi. luissa. Ilomantsissa kuoli yksi nuori merikotka ilmeisesti myrkytykseen. Liiton mielestä on tärkeää, että myös tutkijat uskaltavat ottaa avoimesti kantaa luonnonja ympäristönsuojelulle elintärkeissä asioissa. Nämä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet ovat Suojärvien suo (150 ha) Pihtiputaalla, Karstulan Kilpisuon rauhoittamaton loppuosa (20 ha) sekä yhdeksän hehtaarin alue Pihtiputaan Hyrkönnevasta. Hyrkönnevan suoalue (140 ha) on pääasiassa puutonta lyhytkortista nevaa. Fosforiöljyä on edelleenkin saatavissa nimismiehen todistuksella, mutta sen käytöstä "haittalintujen" hävityksessä on luovuttu jo 1977. Rauhoitustempauksen pääkohde Suojärvien suo on maisemallisesti kaunis kolmen suolammen ympärille levittäytyvä vetinen aapasuo. Maailman Luonnon Säätiön merikotkatyöryhmän tietoon tuli 29 poikasta viime kesänä lähti tarkastetuista pesistä 26 poikasta. Luonnonsuojeluliitto on vakuuttunut siitä, että ylivoimainen enemmistö Pohjolan väestöstä oli Alta-kamppailussa saamelaisväestön elinehtojen, joen ainutlaatuisen lohikannan ja mahtavan kanjoniluonnon säilyttämisen puolella. Luonnonsuojeluyhdistykset ovatkin toimineet jo useiden kymmenien harjujen puolesta. Yhtiö ei edellytä näiden 179 suohehtaarin rauhoituksesta luonnonsuojelulain mahdollistamaa korvausta. Poikasia oli pesässä yksi tai kaksi. Koko ohjelman toteuttamisen on arvioitu maksavan valtiolle enintään noin 65 milj. Oulun yliopiston tutkija, fil.tri Satu Huttunen kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota ilmansaasteiden aiheuttamiin kasvistovaurioihin. Erityisen hyvä tulos saavutettiin Ahvenanmaalla, missä syntyi yli puolet tämänkesäisistä merikotkanpojista. Maa-aineslaki mahdollistaa soranottokiellon myös paikallisesti merkittäville harjuille. Ympäristöpalkinnoilla liitto ilmaisee tukensa Aitan puolesta kamppailleille suomalaisille. Suojärvien suo on Kilpisuon ohella läänin merkittävimpiä yksityismaiden suojelualueita, sillä se kattaa pinta-alaltaan peräti viidenneksen kaikista lääninhallituksen päätöksellä perustetuista luonnonsuojelualueista Keski-Suomessa. Valtio omistaa ohjelman · harjuista 37 prosenttia ja yksityiset, yhtiöt ja yhteisöt loput. 6. Kasvillisuudeltaan kohde on erittäin arvokas, sillä suolla esiintyy KeskiSuomessa harvinaisia, ravinteisia suotyyppejä, kuten mesotrofista rimpija suursaranevaa sekä rimpilettoa, joilla viihtyy useita eteläisessä Suomessa uhanalaisia kasveja, SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. keyttää. Se oli syönyt variksia, jotka oli myrkytetty fosforiöljyä sisältäneillä ahvenilla. Erityisesti luonnonsuojeluliitto kiittää Satu Huttusta tiedon julkistamisesta suurelle . Näiden yhteinen pinta-ala on 96 000 hehtaaria, joka on noin 6 prosenttia maamme harjujen pinta-alasta. Suon kaakkoiskulman komeilta kallioilta avautuu näköala laajalti ympäristöön. Pohjois-Karjalan läänin ympäristönsuojelutoimisto jätti asian poliisin tutkittavaksi. 5. Samalla yhtiö esittää valtiolle myös eräiden muiden valtakunnallisesti arvokkaiden suokohteiden suojelun edistämistä vaihtotai myyntimenettelyllä. Vaikka kohdeluettelo onkin Suomen luonnonsuojeluliiton Kymi-Strömberg Keski-Suomessa Lääninhallituksen ja KymiStrömberg Oy:n neuvottelut ovat johtaneet kolmen arvokkaan suoalueen rauhoittamiseen Keski-Suomessa. Ahvenanmaan eräällä merikotka-alueella tavattiin englantilaisia laittomiksi munankekopuolelle jäävät seudullisesti ja paikallisesti" merkittävät suojeluharjut vaativat useinkin vapaaehtoisen luonnonsuojeluväen valppautta. Kilpisuo on tyypiltään sisäsuomalainen keidassuo. Heille jaettiin maailman ympäristöpäivän pääjuhlassa 3. Ohjelman tavoitteena on ollut saada suojelun piiriin riittävä määrä erilaisia harjumuodostelmia maan eri harjuvyöhykkeiltä
Selvitykset olivat Haarlan Selluloosa Oy:tä varten. Metsäliiton jätevesien pilaama Äänekosken reitti, jonka pärskeet ulottuvat aina pääkaupunkiin saakka. Erityisesti ärsyttivät rikotut pullot. Kuopion tien varrella oleva lipeälampi soveltuisi hyvin ympäristönsuojelun historian muistomerkiksi, ellei se edelleen likaisi valumavesillään Toivakan reitin latvajärviä. Ilmeisesti siksi, että pitkäviipymäisessä ja kevätja syystäyskierroissa hyvin sekoittuvassa järvessä suuretkaan kuormitusmuutokset eivät helposti näy, etenkin kun järvi oli jo "valmiiksi" pilaantunut. Kyllä Lievestuoreenjärvi on laulunsa ansainnut. jänteen huomattava pilaaja. lipeäsuolta valui lipeä osaksi Leppäveden Metsolahteen, osaksi Toivakan reitin latvajärveen Koivujärveen. 1963) Lievestuoreen tehdas oli Leppäveden, vieläpä Pohjois-Päi6 Lievestuoreen sellutehtaalla otettiin vuonna 1973 käyttöön jäteliemen haihduttamo. Kun Lievestuoreen Liisa meni vuosisadan alussa Lievestuoreenjärvelle kalaan, ennen tehtaan perustamista, olivat maisemat täysin toisenlaiset. Tehdas oli muuten ensimmäinen tällä vuosisadalla perustettu sellutehdas, vanhemmat oli perustettu 1800-luvulla. Hauki on tärkein saaliskala, sitä jopa syödään. Kunnan läpi virtaa mm. Ennen kuin tehdas pysähtyi, valmistuivat vesioikeudellisia käsittelyitä varten Kalataloussäätiön laatimat silloisissa oloissa perusteelliset limnologiset ja kalataloudelliset selvitykset. Lisäksi järvessä elävät särki, ahven ja lahna. Hän arvelee, että jos palautuspullon hintaa korotettaisiin nykyisestä 40 pennistä esim. 11. 3. Puhdistamo ei ole järven tilaa parantanut, koska lupaehdot ovat liian löysät, ja koska tehdas ei ole niitäkään noudattanut. näkösyvyys oli noin5-6 m. Hinnan nostamisesta on ollut puhetta, mutta päätöksiä ei ole tehty. markkaan, ihmiset eivät heittäisi pulloja luontoon. Vuonna 1971 tuhkasta nousi Keski-Suomen Selluloosa Oy, joka juridisesti oli aivan toinen yhtiö, eikä vastuussa siitä, mitä Haarlan Selluloosa Oy oli aiheuttanut. Nykyinen Lievestuoreenjärvi on huomattavan tummavetinen, lähes kahvinruskea. 1960luvulla rakennettiin tunneli Kynsivedestä Lievestuoreelle, ja se oli ilmeisesti tehtaan kannattavuudelle liikaa, tehdas pysähtyi keväällä 1967. 10. Kotiin piti palata pian, sillä kalliolla lojuneen töryn sekaan ei mahtunut istumaan. Tämän nerokkaan vesistöjärjestelyn seuraukset olivat seuraavat: Jo pilaantuneen Lievestuoreenjärven lisäksi ns. On todella erikoista, että tuotannoltaan niin pieni tehdas kuin Lievestuoreen sellutehdas (noin 30 000-50 000 tn vuodessa) kykeni pilaamaan kolmea vesistöä. Tehdas ei kuitenkaan mennyt nurin ja oikeudenkäynti tulee jatkumaan syyskuussa. Pullojen palautusta on tutkittu. Tehdas saattoi onnitella itseään, olihan sillä Lievestuoreenjärven altaassa käytettävissä erinomaisen puhdasta prosessivettä. Laskettelemaan Tiilikanj oelle Vesihallitus on kunnostautunut ja kunnostanut vesiretkeilijöille ja kalastajille muutamia jokia ja järviä. 1950-luvulla ja vielä 1960-luvun alussa ennen Äänekosken sulfaattisellutehtaan käyntiinlähtöä (v. Oman ilmoituksensa mukaan tehdas ei käyttänyt tätä etua hyväkseen, todellisuudessa, vuodesta 1978 lähtien, tehtaan kuormitusilmoitukset olivat vääriä. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan BHK7-kuorma saisi olla enintään 14 tn/ vrk. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 : vsk.. 197531. Ilmaista Tiilikanjoen vesiretkeilyopasta saa vesihallituksesta, Kuopion vesipiiristä ja Rautavaaran ja Varpaisjärven kunnista. On ehdotettu, että lampi tyhjennettäisiin Lievestuoreenjärveen. Selvitykset raukesivat, korvauksia ei liioin tullut. Jokea on kunnostettu 21 kilometrin matkalta, jolla korkeusero on 34 metriä luvassa on siis koko joukko koskia. Lopulta kävi niin, että tehtaan oma käyttövesilähde, Lievestuoreenjärvi pilaantui siinä maann että vesi ei enää kelvannut prosessivedeksi. Vuonna 1973 tehtaalla otettiin käyttöön jäteliemen haihduttamo. Voidaan myös puhtaasti arvailla, että on laskettu tehtaan lähivuosina tekevän konkurssin, minkä vuoksi olisi ollut turhaa investoida vesiensuojeluun. Miksi lupaehtojen ylitystä ei huomattu. Kun tehtaalla järjesteltiin jätevesien laskua, huomattiin nykyisen Kuopion tien varrella suurehko suo, jonne johdettiin pääosa keittolipeästä. KoillisSavossa Rautavaaran kunnassa virtaava Tiilikanjoki on t1Unnostettu lähinnä kaloja ajatellen mutta soveltuu yhtä hyvin myös soutajille ja melojille. Samalla hän kysyy, kuka hinnasta oikein päättää. Virvoitusjuomapulloista tulee takaisin kauppaan peräti yli 90 prosenttia, koska tavalliset kaupat ovat kaikkien ihmisten ulottuvilla. KATSAUKSIA UUTISIA Lievestuoreenjärvi on laulunsa ansainnut Laukaan kunta Keski-Suomessa on tullut tunnetuksi vesistöasioistaan. Pesuym. Laukaalla sijaitsee myös jopa iskelmätaidetta virkistänyt Lievestuoreen taajama, ja viime aikoina taas erittäin tunnetuksi tullut sulfiittisellutehdas. Ensi kuulemalta ajatus on hurja, mutta toisaalta väkevää lientä on lipeälammessa vain noin 4 000 m', ja tehtaan jätevesien mukana tyhjennetään Lievestuoreenjärveen kuitenkin joka päivä yksi lipeälampi, parhaana kaksi. Professori Järnefeltin havaintoihin perustuen voidaan sanoa, että järvi oli kirkasvetinen, hyvä siika ja muikkuvesi, ja mm. Sen sijaan Alkon pulloista palautetaan vain noin 70 prosenttia. vedet laskettiin järveen. Hinnan korottaminen saattaisi ehkä hiukan tehostaa palautusta, mutta siihen kyllä vaikuttavat muutkin seikat. Järvi oli likimain samanlainen kuin nykyinen Konnevesi. 1978 tehdas sai väliaikaisesti nostaa kuormituksen tasolle 17 .5 tn, minkä jälkeen olisi pitänyt palata takaisin tasolle 14 tn/ vrk. Kaloja järvessä on, tosin on turhaa yrittää kalastaa sieltä muikkua tai siikaa. On huomattu, että vaikka hinta onkin alhainen, ihmiset jaksavat kuljettaa pullonsa kiitettävästi takaisin kauppaan. Kaj Granberg Kuka päättää palautuspullon hinnasta. Sulfiittisellutehdas aloitti t01mmtansa vuonna 1927, ja jo ensimmäisen vuoden toiminnan jälkeen oli näkösyvyys supistunut kahteen metriin. Helsinkiläinen nimimerkki "Luonto lähellämme" kertoo perheensä kanssa tekemästään retkestä kotipihan lähellä oleville kallioille. Tuomas Aarnio ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimistosta vastaa: Alkoholipullojen hinnasta päättää Alko, ja virvoitusjuomapullojen hinnasta sopivat panimot ja kaupan keskusjärjestöt keskenään
Todellinen määrä jää virkalokeroihin tai ei syystä tai toisesta pääse edes sinne asti. Ilmansaasteet syynä kätkytkuolemiin Keski-Euroopassa. Lisäksi liitto on esittänyt rikkidioksidin tuntikeskiarvorajaksi 450 mikrogrammaa. Päätöksestä puuttuu myös typpidioksidin vuosiarvo, joksi liitto on esittänyt 40 mikrogrammaa kuutiossa. Käytännössä tämä tapahtuu silloin, kun voimalat ja tehtaat tekevät ilmansuojeluilmoituksiaan. Esimerkiksi Mannheimissa tapaukset ovat kolminkertaistuneet suurten pölypäästöjen takia. Niin Länsi-kuin Itä-Eurooppakin painii samojen vaikeuksien kanssa. Vain kaksi muutosta tuli: rikkidioksidin vuosikeskiarvon raja on 40 ja tuntikeskiarvon 500 µg/ m'. Jo 1970-luvulla heräsi epäilyjä Ylä-Harzin vihannesten ja hedelmien puhtaudesta. Asiantuntijatkin alkavat kiinnittää ongelmaan vakavaa huomiota. Puiden terveys vaatii kuitenkin vielä alhaisemman rajan . Laajat maaja metsätalousalueet sekä luonnonsuojelun kannalta merkittävät alueet tarvitsevat tiukemman rajan rikkidioksidille, päätti valtioneuvosto. Valekuristustauti-hengityshäiriötä, joka aiheutuu kurkunpään turpoamisesta, esiintyy erään frankfurtilaisen tutkimuksen mukaan erityisesti silloin, kun ilman pölyja rikkidioksidimäärä on korkea. Tapahtumia edeltäneenä sunnuntaina oli mitattu 145 mikrogrammaa rikkidioksidia ilmakuutiossa. Lääketiede toteaa edelleen 110 mikrogramman pitoisuuden johtavan aikuisilla hengityselinten reistailuun ja 500 mikrogramman normaalia suurempaan kuolevaisuuteen (UBM, liittotasavallan ympäristönsuojelutoimisto). Maailman terveysjärjestön uusimpia suosituksia. Lasten kuumetaudit, niiskuttavat nenät ja jatkuvat hengityselinten tulehdukset ovat suurkaupungeissa alituisia seuralaisia; jopa kolmannes koulupenkeistä on silloin tällöin tyhjänä. rikkija typpidioksidin pitoisuudet voivat ylittää vuorokausikeskiarvon eram rajoifuksin kerran 30 vuorokaudessa. Saalen laakso on Itä-Saksan ja Tshekkoslovakian rajalla sijaitsevan Erzgebirge-vuoriston luoteispuolella. Maisema on alakuloisen autio. Harzin metsävuoristo, joka kulkee sekä Länsiettä ItäSaksan puolella, on tukahtumassa hiili-, malmi ja lasituotantonsa saasteisiin. Pitkän ajan tavoitteena pidetään sitä, ettei rikkilaskeuma olisi kyseisillä alueilla suurempi kuin 0,5 g/m' vuodessa. Lasten veri tutkimuksissa löydettiin hälyttävät määrät raskasmetalleja. Hajut yhä ilman rajoja Suomen luonnonsuojeluliitto on jo pitkän aikaa vaatinut, että päästörajat pitäisi saada myös mm. Mutta vasta 800 mikrogrammaa antaa virallisesti aihetta ensimmäisen asteen hälytykseen . Kansainvälinen metsätieteen tutkimuslaitos ehdottaakin 50 mikrogramman vuosikeskiarvoa ilmakuutiota kohden. Nyt ihmiset ovat jo paikoitellen muuttaneet seudulta pois, talot ovat tyhjiä ja ikkunaluukut kiinni. 7. Saalen laaksossa neljä vauvaa kuoli yllättäen puolentoista kuukauden aikana. Enimmäisarvo saa näillä alueilla olla korkeintaan 25 mikrogrammaa ilmakuutiossa vuodessa. Esim. Vuoriston saastuminen on jatkunut jo 1940-luvulta taukoamatta. Ohjearvoilla pystytään valvomaan taajamien ilman laatua, mutta sitovia ne eivät ole. Kuolinsyy tuntematon. Vuonna 1981 tilastot ilmoittivat 784 salaperäistä lasten kuolemantapausta. Ohjearvoihin sisältyy kan 7 sainvälisen käytännön mukaisesti ylitystiheydet. KATSAUKSIA UUTISIA Ilmansaasteiden ohjearvot hyväksyttiin Valtioneuvosto on hyväksynyt ohjearvot rikkidioksidille, hiukkasille, typpidioksidille ja hiilimonoksidille (häkä). Ongelma ei rajoitu vain Liittotasavaltaan. Toukokuussa Siegemssa pidetyn lääkärikonferenssin useissa esitelmissä korostettiin ympäristötekijöiden osuutta. lyijylle, fluoriyhdisteille ja haiseville rikkiyhdisteille. lmeväiset olivat olleet nuhaisia, köhiviä ja hengitykseltään raksuttavia, mutta muuten aivan terveitä. (CSU, Cristlich Sozial Union), joka vuonna 1982 nousi mahtavin lupauksin Länsi-Saksan ympäristöasioista vastaavaksi ministeriksi, on osoittautunut suurten sanojen pyörittäjäksi. Sisäministeri Zimmermann Riitta Ylinen-Lang Länsi-Berliini Kansalaisaktivistit ovat Länsi-Saksassa maalanneet pääkalloja muistuttamaan ilmansaasteiden metsille aiheuttamasta vaarasta. Esimerkiksi uusittu ilmansuojelulaki ja lyijyttömän bensiinin käyttöönotto vuoden 1986 alusta parantavat tilannetta liian hitaasti.Pitkän tähtäyksen politiikalta puuttuvat vielä puolueettomat ja tieteelliset tutkimukset turvallisista päästöja laskeumarajoista niin luonnon kuin ihmisenkin kannalta. Tällöin ihmiselle ei uskottaisi terveysvaaroja koituvan. Ohjearvot ovat tiukemmat kuin lääkintöhallituksen vuonna 1978 antamat suositukset, jotka perustuivat terveydenhuoltolakiin. Ne noudattavat pääosin ympäristöministeriön esitystä (ks. vsk. Rikkidioksidin vuosiarvo olisi liiton mielestä pitänyt täsmentää talvikautta varten. hän ja tiheän kuusikon onkaloissa oli viimeiset piilopaikat pakanallisten kulttimenojen harjoittamiselle. Vielä pari vuosisataa sitten vuoriston jylSUOMEN LUONTO 5/84 43. Tällä estetään valtioneuvoston mielestä kaasumaisen rikkidioksidin välittömät vaikutukset metsiimme. Ne jäivät yhä ilman rajoja. Tähänastiset toimenpiteet ilmansaasteiden vähentämiseksi ovat vielä täysin riittämättömiä. Arvot tulevat voimaan syyskuun alussa. Suomen Luonto 2/84). Myös autot ovat osasyyllisiä, sillä ne tuottavat puolet haitallisista typen oksideista. Ympäristöministeriö sai kuitenkin tehtäväkseen miettiä, pitäisikö rikkivedyn hajuja normittaa. Nyt hyväksytyt rajat vastaavat esim. Näin vältetään metsien ja vesien happamoituminen, tuumi valtioneuvosto. Valekuristustauti saattaa syntyä rikkioksidipitoisuuden noustessa 170 mikrogrammaan ilmakuutiossa, kun sallittu vuosikeskiarvo on 140 mikrogrammaa. Maailman terveysjärjestön tavoitteena on asettaa rikkidioksille 40-60 mikrogramman raja vuositasolla. Yksittäisiin saastuttajiin tarttuminen jää edelleen viranomaisten aktiivisuuden varaan . Tuhannet imeväiset Saksan liittotasavallassa ovat kokeneet saman kohtalon kuin Daniel, joka löytyi aamulla sängystään suu vaahdossa ja kasvot sinisenä
"Tutkimus on välttämätöntä, mutta se ei saa SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Jäsenmaksu on tänään halvempi kuin huomenna", toivotti Kanadan ympäristöministeri Charles Caccia uudet valtiot tervetulleiksi mukaan vähentämään rikkipäästöjään. Spranger totesi, että emme enää saa siirtää ongelman ratkaisua vetoamalla verukkeisiin, kuten varojen puutteeseen tai siihen, ettemme vielä tiedä tarpeeksi. Uusia jäseniä kerhoon kaiBuschhausista Euroopan suurin rikkisaastuttaja Laajojen metsävaurioidensa havahduttama Länsi-Saksa on viime aikoina ollut Euroopan ilmansuojelupolitiikan johtotähti. Geneven sopimus vuodelta 1979). "Kerho on kaikille avoin. Vallitsevan tuulensuunnan mukaan saasteet leviävät pääosin DDR:ään ja LänsiBerliiniin. Nyt Buschhausin päästöt saavat olla 40-kertaiset verrattuna siihen, jos se luokiteltaisiin uudeksi voimalaksi. ''Tiukkaa kansainvälistä ilmansuojelupolitiikkaa tarvitaan" Kokouksen isäntämaan LänsiSaksan puheenvuorossa sisäministeriön parlamentaarinen valtiosihteeri Carl-Dieter Spranger vaati toimivaa kansainvälistä ilmansuojelupolitiikkaa ja korosti erityisesti idän ja lännen välisen yhteistyön tärkeyttä. Erityisen merkittävää on, että Neuvostoliitto ja DDR sitoutuivat vähentämään omia päästöjään 30 prosentilla. Buschhaus ja muut vanhoiksi luokiteltavat suurvoimalat tulee varustaa rikinpoistolaittein vasta vuoteen 1988 mennessä. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ole katsonut voivansa sitoutua vähentämään päästöjään kansainvälisen aikataulun mukaisesti. Nyt mukana oli 31 valtiota ·ja kolme kansainvälistä yhteisöä (YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Euroopan talouskomissio ECE sekä Euroopan yhteisö EC). Myös idän ja lännen vuoropuhelu ilmansuojelun alalla edistyi, sillä kokoukseen osallistui useita sosialistisia maita. vataan kuitenkin lisää. Myös Liittotasavallan teollisuuden keskusliitto pitää tätä aikataulua täysin mahdollisena. KATSAUKSIA UUTISIA "Kolmenkymmenen prosentin kerho" kasvoi Mönchenin ympäristökokouksessa Useat uudet valtiot ilmoittautuivat ns. DDR ja Länsi-Berliini ovatkin ilmoittaneet vastustavansa voimalan käynnistämistä. vsk.. Voimala sijaitsee Helmstedtissä Ala-Saksin osavaltiossa DDR:n rajan tuntumassa. Laitos päästää vuodessa ilmaan 120 000 tonnia rikkidioksidia. Käyttämänsä huonolaatui. Nykyisin seuraavat valtiot ovat sitoutuneet vähentämään rikkipäästöjään 30 prosentilla Miinchenin kansainväliseen ilmansuojelukokoukseen osallistuivat 31 maan korkeimmat ympäristövirkamiehet, idästä ja lännestä. vanhaksi laitokseksi, koska sen rakentaminen aloitettiin ennen vuonna 1982 voimaan tullut uutta, melko tiukasti päästöjä säätelevää lakia. Kokous jatkoi Ottawassa Kanadassa viime maaliskuussa pidetyn ministerikokouksen työtä. sen, erittäin rikkipitoisen hiilen takia voimala tuottaa viitisen prosenttia Liittotasavallan rikkipäästöistä, mutta vain 0,4 prosenttia kokonaissähköstä. Oikeudellisesti laitoksen käynnistämiselle ei ollut esteitä, sillä se luokitellaan ns. Rikkipäästöjä pienentämään sitoutuneiden valtioiden joukossa on jo eriytynyt selvä kärkikolmikko: Kanada, Länsi-Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet vähentävänsä päästöjään 50 prosentilla vuoteen 1993 mennessä. Kesäkuussa liittopäivät päätti vihreiden ehdotuksen pohjalta, ettei laitosta saa ottaa käyttöön ennen kuin siinä on rikinpoistolaitteet. Päätös Buschhausin kivihiilivoimalan käynnistämisestä ilman rikinpoistolaitteita vähentää Länsi-Saksan rikkipolitiikan uskottavuutta ja saattaa hidastaa koko yleiseurooppalaisen ilmansuojelupolitiikan etenemistä. vuoteen 1993 mennessä vuoden 1980 tasosta: Belgia, Bulgaria, Hollanti, Itävalta, Lichtenstein, Luxemburg, Kanada, Neuvostoliitto, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksan Demokraattinen Tasavalta, Saksan Liittotasavalta, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Laitoksen 300-metrinen piippu levittää saasteet ympäri Eurooppaa voimalan piippu on 8 lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kölnin tuomiokirkon torni. Liittopäivät nyt siis tarttui tähän kompromissiin ja pyörsi aikaisemman tiukan päätöksensä. Järjestön mielestä kokouksessa julkistettiin va1n tyhjiä fraaseja toiminnan sijasta. Länsi-Saksa pitää hallussaan johtoasemaa, sillä se on ilmoittanut pudottavansa omat päästönsä puoleen mahdollisesti jo vuoteen 1988 mennessä. kolmenkymmenen prosentin kerhoon eli sitoutuivat vähentämään rikkipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä Mi.inchenin kansainvälisessä ilmansuojelua pohtineessa ministerikokouksessa kesäkuun lopulla. Määrä vastaa viidennestä Suomen vuotuisista kokonaisrikkipäästöistä. Kokoukseen oli kutsuttu kaikki valtiot, jotka ovat ratifioineet ilmansaasteiden kaukokulkeutumista säätelevän kansainvälisen sopimuksen (ns. Jorma Laurila AN AIR,NO Greenpeace-järjestön mielenosoitus tiedottein ja kahlein. Sisäministeri Zimmermann, joka on liittovaltion ylin ympäristöviranomainen, aJOJ kuitenkin ponnekkaasti laitokselle käyttölupaa. Uusien suurvoimaloiden savukaasuissa saa olla rikkidioksidia korkeintaan 400 mikrogrammaa kuutiossa. Esimerkiksi LänsiBerliinin kaikki merkittävät puolueet vastustivat voimalan käyttöönottoa. Erityisesti kerhoon toivottaisiin Yhdysvaltoja ja Euroopan suurinta rikkisaastuttajaa Englantia. Zimmermannin esityksessä voimalan rikkidioksidikuorma vähennettiin hiilen laatua parantamalla 145 000 tonnista 120 000 tonniin. Buschhausin 350 megawatin kivihiilivoimalan ,käynnistäminen teki siitä Euroopan suu'rimman yksittäisen rikkisaastuttajan
Länsi-Saksan hallituspuolue CDU :n (kristillisdemokraatit) Ympäristöministeri Matti Ahde: sisäministeriön parlamentaarinen valtiosihteeri Carl-Dieter Spranger kuitenkin vakuuttaa, että lyijytön päätös pitää ja että se toteutetaan jo sovitun aikataulun mukaisesti. Bensiinin hintaan vaikuttaa kuitenkin hyvin olennaisesti verotus. Hän vakuuttaa, ettei Neste suhtaudu lyijyttömään bensiiniin periaatteellisen kielteisesti. Samaan aikaan kun rikkipäästöt ovat suunnilleen pysyneet ennallaan, typen oksidien päästöt ovat huikeasti kasvaneet pääosin autoliikenteen takia, joka tuottaa noin puolet kaikista typen oksideista. Lisäksi vihreät vaativat yleisen kattonopeuden säätämistä maan moottoriteille. Päätös on kiinni valtioneuvostosta. Sveitsin edustaja ilmoitti Mtinchenin ympäristökokouksessa, että maan hallitus on jo viime maaliskuussa tehnyt päätöksen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta. Entä mitä asiasta ajattelee kansallinen öljy-yhtiömme Neste. Wilhelm Knabe, eräs vihreiden kärkihahmoista Bonnissa, uskoo, että ·CDU pysyy sanojensa takana ja toteuttaa päätöksen lyijyttömästä bensiinistä vuoden 1986 alusta. Knaben ja muiden vihreiden mielestä lyijytön bensiini toki on kannatettava asia, mutta vihreät haluaisivat muutoksia myös liikennepolitiikkaan. yksityisautoilun rajoittamisen tärkeyttä ja julkisen liikenteen kehittämistä ja mm. polkupyörän käytön suosimista. Lyijytön bensiini on CDU :lie helppo ratkaisu, koska se on luonteeltaan tekninen. Vuoden 1986 heinäkuun alusta lukien on saatavilla nykyisen superbensiinin ohella ainoastaan lyijytöntä normaalibensiiniä. olla alibi kohtalokkaille laiminlyönneille. Spranger on sisäministerin jälkeen liittovaltion ylin ympäristöviranomainen. Itävallan hallitus on päättänyt noudattaa Länsi-Saksan aikataulua lyijyttömän bensiinin käyttöönotossa. Tiedämme jo riittävästi, jotta voimme tehdä tarvittavat ympäristöpoliittiset päätökset." Spranger sanoi myös, että ilmansuojelun toteuttaminen on tänään halvempaa kuin huomenna sikäli kuin se ei silloin ole jo kokonaan liian myöhäistä. Tämä kuvasti ilmeisen hyvin Liittotasavallan kansalaisten nykyistä aktiivisuutta ympäristökysymyksissä. Itävallan hallitus on puolestaan päättänyt alentaa lyijyttömällä käyvien autojen lisäarvonveroa: vero on tavallisilla autoilla 32 prosenttia, mutta lyijyttömällä ajavien vero alennetaan 20 prosenttiin. Hasenson sanoo, että lyijyttömän bensiinin hintaa on vielä vaikea tarkasti arvioida, mutta hän arveli että se saattaisi olla 6-10 penniä nykyistä kalliimpaa. Lisäksi Länsi-Saksan muita tiukempi lyijypolitiikka on synnyttänyt ristivetoa Euroopan yhteisössä. Tällöin kaikkien LänsiSaksassa valmistettavien uusien autojen ja kaikkien tuontiautojen on käytävä lyijyttömällä bensiinillä ja niissä on oltava katalyyttinen jälkipol tin. LänsiSaksa aloittaalyijyttömän bensiinin käytön vuoden 1986 alusta. Kustannuksia lisää vielä melko pitkä, noin 10-15 vuoden siirtymäaika pelkästään lyijyttömän bensiinin aikakauteen. Hasensonin mukaan lyijyttömän bensiinin valmistaminen on jonk'in verran kalliimpaa kuin lyijybensiinin. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Ensi syksystä alkaen lyijyttömällä bensiinillä ajavilta poistetaan autovero kokonaan ja lyijyttömän bensiinin veroa alennetaan. ;' "Kansainvälisen kokouksen suureen, ehkä historialliseen mahdollisuuteen ei osattu tarttua." "Osanottajavaltiot eivät päässeet yksimielisyyteen edes vähäisimmästäkään vaatimuksesta: rikkipäästöjen vähentämisestä 30 prosentilla." Jorma Laurila Vihreät korostavat mm. Jorma Laurila ''Periaatepäätös lyijyttömästä bensiinistä ennen vuotta 1986'' Ympäristöministeri Matti Ahde sanoi lehdistötilaisuudessaan Mtinchenin ympäristökokouksessa kesäkuun lopulla, että Suomen periaatepäätös lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta tehtäneen ennen vuotta 1986, jolloin bensiinin lyijypitoisuus alenee nykyisestä 0.4 milligrammasta litrassa 0.15 milligrammaan. Juuri näin tehdään LänsiSaksassa. CDU:n ei tarvit~e puuttua liikennepolitiikan sisältöön, Knabe jatkaa. Julkisen mielipiteen paine on niin kova, että ellei CDU toteuta päätöstä, se menettää seuraavissa vaaleissa todella paljon ääniä. Arempaan paikkaan sen sijaan saattaa osua mahdollinen kattonopeuden säätäminen. Sveitsin ja Itävallan päätöksen takana on sama huoli metsien tulevaisuudesta, mikä on syynä Länsi-Saksan ympäristöpolitiikan jyrkkään ja nopeaan muutokseen . Greenpeace-järjestö ilmaisi täydellisen tyytymättömyytensä kokouksen tuloksiin jakamassaan tiedotteessa: "Toiminnan sijasta julkisSveitsi ja Itävalta lyijyttömien kerhoon Länsi-Saksan lisäksi myös Sveitsi ja Itävalta ovat päättäneet ottaa käyttöön lyijyttömän bensiinin. Esimerkiksi Sveitsissä typen oksidien päästöt 9-kertaistuivat vuodesta 1950 vuoteen 1982. tettiin tyhjiä fraaseja. Euroopan autoteollisuus on kiivaasti vastustanut lyijytöntä bensiiniä. Ensi vuoden alusta markkinoille tulevat ensimmäiset lyijyttömällä bensiinillä käyvät autot ja lyijytön normaali bensiini. Siirtymävaiheessa on lyijyttömien laatujen rinnalla tuotettava entisiä lyijylaatuja. Ministeri Ahde totesikin, että verotuksella tulee tukea ympäristöpolitiikkaa: siis lyijyttömällä ajavien autoja bensiiniveroa olisi alennettava. Hän vaati periaatKATSAUKSIA UUTISIA teeksi ongelmien ennaltaehkäisyä vaurioiden korjaamisen sijaan. Lyijytöntä bensiinipäätöstä toteuttaessaan CDU:n ei tarvitse myöskään pelätä autoilijoiden vastalauseita, sillä maan autoilijajärjestön selvityksen mukaan valtaosa autoilijoista on valmis maksamaan lyijyttömästä bensiinistä koituvat lisäkulut. Kansalaistoimintaa kokoussalin ulkopuolella Kokouksen ulkopuolella muutamat ympäristönsuojelun kansalaisjärjestöt, Greenpeace, Robin Wood ja Vanhemmat ilmansaasteita vastaan, järjestivät omia tempauksiaan. Alhainen kattonopeus vähentäisi osaltaan typenoksidien päästöjä, sillä niitä syntyy sitä enemmän mitä nopeammin ajetaan. Ahde arvioi, että lyijytöntä bensiiniä olisi Suomessa saatavana vuosikymmenen vaihteessa. Jorma Laurila 9. "Länsi-Saksan päätös pitää'' Länsi-Saksan lyijyttömän bensiinipäätöksen pitävyyttä on epäilty, sillä mm. Eräiden arvioiden mukaan typen oksideja syntyisi jopa puolet vähemmän, kun auton nopeus alenee 160 km:stä / t 100 km:iin / t. Nykyisin Länsi-Saksan moottoriteillä ei ole minkäänlaisia nopeusrajoituksia. Nesteellä on tekniset valmiudet tuottaa lyijytöntä bensiiniä muutaman vuoden kuluessa, toteaa ympäristönsuojeluinsinööri Benny Hasenson Nesteen Porvoon jalostamoita. vsk
vsk.. Suomen lähes 80 suurinta rikkisaasteiden tupruttajaa aikoo päästää piipuistaan vastedeskin yli 200 000 tonnia rikkidioksidia. 24 •· 15 . luonnonsuojeluliiton yhdistysten jäsenillä) töitä, jotta saastuttajat saadaan kuviin! 1 Helsinki Espoo Vantaa: Helsingin energialaitos: Hanasaari A Hanasaari B Salmisaari A Salmisaari B Patola Ruskeasuo Myllypuro Kello saari HYKS: Meilahti Vantaan Sähkölaitos, Martinlaakso Espoon Sähkö Oy, 4734 10403 3258 6059 499 522 1948 1840 578 3180 Suomenoja 2390 2 lnkoo: IVOn voimalaitos 34000 3 Lohja ja Lohjan kunta: IVOn voimalaitos Metsäliitto, Kirkniemi 4 Hanko: Visko Ovako, Koverhar 5 Porvoo: Nesteen öljynjalostamo, Sköldvik 6 Heinola: Tampella 7 Jyväskylä Laukaa: Jyväskylän energialaitos IVOn Rauhanlahden voimalaitos Serlachius Keski-Suomen Selluloosa, Lievestuore 8 Äänekoski: Metsäliitto Metsä-Botnia 9 Jämsä Jämsänkoski: Yhtyneet Paperitehtaat, Jämsä Yhtyneet Paperitehtaat, Jämsänkoski 10 Harjavalta: Kemira Outokumpu 11 Eura: Ahlström, Kauttua 12 Pori: 10 Länsirannikon Voima Rosenlew Kemira Outokumpu 590 1750 2000 2554 17000 2500 1000 2500 1000 3000 1000 1900 830 2100 3000 510 6830 1320 1500 500 22 ••• KATSAUKSIA UUTISIA Suomen pahimmat rikinpäästäjät 8 • 34 • 18 • 7 . Paljon on kansalaisilla (mm. 16 • 2 9 6 • • 17 13 Naantali Raisio Turku: IVOn voimalaitos, Naantali Nesteen öljynjalostamo, Naantali Raision Tehtaat Turun sähkölaitos 14 Rauma: Rauma-Repola 15 Tampere Nokia: Serlachius, Lielahti, Tampere Serlachius, Tako, Tampere Tampereen energialaitos Nokia Oy 16 Valkeakoski: Yhtyneet Paperitehtaat Kemira 17 Lahti: Lahden Lämpövoima Lahden energialaitos 18 Mänttä: Serlachius 19 Janakkala: Tervakoski 20 Vaasa: 1700 4000 950 2000 3700 3200 1040 1460 8050 1385 1920 2000 500 8000 1160 Vaskiluodon Voima 1400 Etelä-Pohjanmaan Voima 850 21 Pietarsaari: Schauman 3200 22 Kaskinen Kristiinankaupunki: Metsä-Botnia, Kaskinen 3000 Pohjolan Voima, Kristiinankaupunki 3500 23 Kokkola: Outokumpu 5000 Kemira 5000 24 Varkaus: Ahlström 1300 25 Kuopio Siilinjärvi: Savon Sellu, Kuopio Kuopion energialaitos Kemira, Siilinjärvi 26 Kuusankoski: 9000 1550 5000 Kymi 1500 2000 27 Lappeenranta Joutseno Imatra: Kaukas, Lappeenranta 500 1000 Joutseno Pulp 500 1000 Enso-Gutzeit, Imatra 500 1000 8 Kotka Anjalankoski: Enso-Gutzeit, Kotka 500 1000 Sunila, Kotka 500 1000 Mussalon lämpövoimala, Kotka Myllykoski Oy 29 Oulu: Kemira Oulu Oy Kajaani Oy kaupungin energialaitos 30 Raahe: Rautaruukki 31 Kajaani: Kajaani Oy 32 Kemi: Kemi Oy · Veitsiluoto 33 Rovaniemi: kaupungin energialaitos 34 Kemijärvi: Veitsiluoto 1000 3000 900 1340 571 1300 38700 2016 2723 1579 543 2000 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Tiedot ovat peräisin pääasiassa lääninhallituksille tehdyistä ilmansuojeluilmoituksista. Tämä ilmenee luonnonsuojeluliitossa tehdystä selvityksestä. Luvut ovat tonneja. Ne ovat siis laitosten omia arvioita siitä, kuinka paljon ne pystyvät ja aikovat saastuttaa ilmaa tulevaisuudessa. Siten niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Luettelo ei myöskään ole aivan täydellinen
Hietalahden torilla .). • Tuo filmisi meille kehitettäväksi käytämme Kodak-kuvavalmistamoa. Uutta fotoalalla Suomessa Himoharrastajan ja ammattilaisen filmivarasto on avattu! Foton filmikulma on uudentyyppinen myymälä, josta aktiiviharrastaja saa tarvitsemansa Kodak-filmit tukkupakkauksissa varastohintaan. Ei ole samantekevää missä filmisi teetät! • Tule tutustumaan! OyFOTOAb filmikulma Lönnrotinja Hietalahdenkadun kulma Puh. tarvikkeet reiluin paljousalennuksin varastohintaan. Nyt jos koskaan keskittäminen kannattaa! • Hae yleisja erikoisfilmit, paperit, kemikaaliot ym. • Erikoistarvikkeet tilauksesta . 604252 (Parkkipaikkoja esim
Jouko Siira Pohjanlahden pohjukkaan tarvitaan · .PeräIDeren kansallispuisto 12 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. vsk.
Pohjanlahden perukkaan suunniteltu Perämeren kansallispuisto täydentäisi olennaisesti meriluontomme suojelualueita. Maankohoamisrannat, erikoinen kasvillisuus, hylkeet, rikas merilinnusto ja vanha kalastajakulttuuri olisivat takeina monipuolisesta kansallispuistosta. Saaristomerellä ja Itäisellä Suomenlahdella on jo omat kansallispuistot. Jostain syystä hanke on kuitenkin jumiutunut, vaikka alue on kokonaan valtion maata. vsk. 13. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Perämerelle suunnitellun kansallispuiston kasviston erikoisuuksiin kuuluu pieni ja ka unis ruijanesikko. Sen päälevinneisyysalue on Jäämerellä ja Vienanmerellä, mutta Itämerellä on yksittäisiä erillisesiintymiä
Kasvistossa on myös JOItakin pohjoisia lajeja. Perämeren uloimmalle saaristolle ovat . Luultavasti ne ovat joko syntyneet Perämerellä jääkauden jälkeen tai sitten ovat alkujaan kotoisin Jäämereltä, josta ne sittemmin olisivat hävinneet kokonaan. Pohjoisen puolella siintävät Kemin ja Tornion tehtaat ja muutamat muut korkeat rakennukset. Näitä ovat vesirajassa kivisillä ja soraisilla rannoilla kasvava pohjanlahdenlauha, hiekkaisilla ja soraisilla rannoilla viihtyvä perämerenmaruna sekä hieman kauempana rannasta verraten yleisenä kasvava perämerensilmäruoho. räyskä ja ruokki SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Myös pilkkasiipi, lapasotka ja riskilä pesivät alueella. Perämerellä meritörky koostuu pääasiassa putkilokasveista. Suolaa on vedessä vain pari promillea, kun esimerkiksi etelärannikollamme suolaa on kuusi-seitsemän promillea. haapana, jouhisorsa, lapasotka, riekko, lapinsirri, liro, suokukko ja vesipääsky. Korkean veden aikana ainesta kasautuu myös metsävyöhykkeen alaosaan, missä se helposti hajoavana vaikuttaa olennaisesti rantalehtojen syntyyn. Selkärangattomista eläimistä on toistaiseksi niukasti tietoa. lapasorsa, isokuovi, naurulokki, kalatiira, lehtokerttu, pensaskerttu ja harmaasieppo. Syvänteissä vettä on parikymmentä metriä. Saaret kuuluvat lähinnä ulappavyöhykkeeseen, missä meren vaikutus tuntuu voimakkaana. Avoimilla, louhikkoisilla ja usein jyrkähköillä rannoilla niittykasvillisuutta ei ole lainkaan. Vähän kauempana rannasta ovat punanataniityt ja tyrnipensaikko, joka rajoittuu puolestaan harmaaleppälehtoihin. Perämerelläkin ne esiintyvät vain hyvin suppeilla alueilla. Lehdoissa mesiangervo on luonteenomainen kasvi. Kuivimmilla nummilla katajakaan ei kasva, ja siellä ovat sianpuolukka, poronjäkälät ja lumijäkälä luonteenomaisia kasveja. Merilintujen ja hylkeiden valtakunta Eläimistä kannattaa mainita etenkin hylkeet ja rikas merilinnusto. Nuorimmat ovat juuri merenpinnan yläpuolelle kohonneita, eivätkä vanhimmatkaan ole kuin noin tuhannen vuoden ikäisiä. vsk.. Pohjoiset lajit leimaavat linnustoa. somersara, suolasara, merisara, vihnesara, merihanhikki, merikohokki ja pulskaneilikka. Tavallisesti näiden pohjoisten lajien esiintyminen Itämerellä selitetään siten, että ne olisivat jääkauden jälkeen siirtyneet Vienanmereltä muinaisen Itämeren alueelle ja sitten pakenevaa merta seuraten olisivat vähitellen saapuneet nykyisille kasvupaikoilleen. Alue kuuluu Kemin ja Tornion kaupunkeihin, mutta on kokonaan valtion omistuksessa, joten puiston perustamiselle ei pitäisi olla esteitä. Eteläisiä lajeja ovat mm. Saaret ovat matalia, korkeintaan vain muutaman metrin korkuisia. Rantaniityillä vesirajan tuntumassa kasvaa mm. Suolakkokasveja onkin vain muutamia lajeja eikä varsinaisia suolakkokasviyhreisöjä ole lainkaan. Perämerellä maa kohoaa peräti yhdeksän millimetriä vuodessa, ja tämän takia kasvillisuus ja muu luonto elävät jatkuvassa muutostilassa. Perämereltä puuttuu myös kokonaan rakkolevä, joka on eteläisille merialueillemme erittäin luonteenomainen ja meren rannalle kasaamat rakkolevävallit vaikuttavat tyypillisesti rannan ekologiaan. Erityisesti kannattaa mainita ns. Kulttuurin aikaansaannoksia ovat Selkäsarven kalastajakylä ja yhdeksän muuta kalastustukikohtaa ja muutamat loma-asunnot. maankohoamisen ja sen luonnossa aiheuttamien muutosten tutkimiselle. Uusia kareja nousee merestä, laajenee, yhtyy toisiin saariin ja kehittyy lopulta mantereen niemiksi. Riskilälle sopivia kivirakkoja onkin tarjolla useita. ·saariryhmistä Sarvet ovat uloimpana ja Huiturit ym. Kohotessaan maa muuttuu kuivemmaksi ja koivujen väliin ilmestyy aluksi yksittäisiä katajia, ja vähitellen metsä muuttuu katajanummeksi. Luonnontilaisen kehityksen turvaava kansallispuisto olisikin antoisa mm. Ryhmään kuuluvat ruijanesikon lisäksi mm. Mannerjäätikkö on vaikuttanut ratkaisevasti maisemakuvaan. Useita kotoperäisiä kasvilajeja Perämeren kasviston erikoisuutena on joukko endeemisiä, kotoperäisiä kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla. Pohjan muodot vaihtelevat paljon enemmän kuin pinnan yläpuolella, joten aikojen kuluessa saaristomaisema täällä Pohjanlahden perukassa tulee olemaan nykyistä monipuolisempaa. Hanke onneksi ehti lähteä ajoissa liikkeelle, sillä 1970-luvun alussa saaristo haluttiin kaavoittaa yleiseen virkistyskäyttöön. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi Ruotsin ja Suomen kanssa yhteisesti . Rakkolevä puuttuu Perämerellä vesi on niukkasuolaista. sisempänä. luonteenomaisia laajat ulapat ja kaukana toisistaan sijaitsevat saariryhmät. Meri on verraten matalaa, suurin osa alueesta on noin kymmenen metrin syvyistä. Puistoa ei ole kuitenkaan toteutettu. Saarten linnusto on kärsinyt kuluvana vuosisatana suuresti ihmisen toiminnasta, mm. Maankohoaminen voimakasta, luonto jatkuvassa muustostilassa Pohjanlahdella maa kohoaa voimakkaasti . Saaret ovat huuhtoutunutta moreenia, ja rannat ovat yleensä louhikkoiset. Kivikkoisilla kareilla, puuttomilla luodoilla ja osittain isommillakin saarilla tiirat ja kahlaajat hallitsevat ilmatilaa ja sotkat ja koskelot vesiä. Jään kulkusuunnan vaihtuminen näkyy esimerkiksi saarten ja vedenalaisen maiseman suuntautumisena toisaalla luoteesta kaakkoon, toisaalla pohjoisesta etelään . Saarten kuivia lakiosia kohti kuljettaessa lepikkö muuttuu vähitellen koivutai pihlajametsäksi. Niillä on erillisesiintymä Itämerellä, eräillä vain Perämerellä. Kansallispuistokomitean mietinnössä (1976) Suomen puoleisen puiston alueeseen on rajattu vettä 13 000 hehtaaria ja saaria 240 hehtaaria. Rantaniityt, pensaikot, lehtimetsät, katajanummet ja paikoin saarten keskustan muinaisrannat pyöristy14 neine kivipoltereineen leimaavat maisemaa. Useiden saarten laet ovat louhikkoa, ja ns. Suurin ja arvokkain osa puistosta sijaitsisi Ruotsin puolella. ruijanesikkoryhmään kuuluvat merenrantakasvit, joiden pääelinalue on Vienanmerellä ja Jäämerellä. Suomen ja Ruotsin yhteinen kansallispuistohanke Perämeren kansallispuiston tarkoituksena on säilyttää Perämerelle ominainen ulkosaaristoalue. rantaluikka, luhtakastikka, meriluikka ja tupassara. Saarten sisäosissa on laajalti nummikasvillisuutta, ja katajanummet ovat yleisiä. Norppia oleskelee verraten säännöllisesti mutta niukasti alueen eteläosassa, missä on useita hyljekareja. Harvinaisuuksiin kuuluu rantakurvi, jonka läntisen Euroopan ainoat pesimäpaikat ovat Oulun-Kemin seudulla. Puistosuunnitelman Suomen puoleisilla saarilla pesii Pentti Rauhalan mukaan 51 lintulajia, yhteensä noin 1 200 paria. Hallista on sitä vastoin havaintoja vähän. korkeampi kasvillisuus puuttuu sieltä kokonaan. Rantaviiva pakenee, ja lopulta vesiekosysteemistä tulee eri vaiheitten kautta metsäekosysteemi. Miten nämä ainoastaan Perämerellä tavattavat lajit ovat nykyisille kasvusijoilleen asettuneet on hieman epäselvää. Näitä ovat mm. Kallioperä ei ole missään näkyvillä
Kivi on ollut Upsalan ja Turun piispojen mahtialueen rajamerkkinä, ja myöhemmin se palveli vuoden 1809 rauhan jälkeen valtiollisen rajan pyykkinä. Merenkulkijan vaarallisesta työstä muistuttaa puolestaan puuristi MaaSarven pohjoispäässä. Aukeista niityistä rantalinnustokin hyötyisi. Ehkä Vähä-Huituriin voisi kuitenkin jättää pienen istutusmetsikön. Selkäsarven kalastuskylään voitaisiin tehdä opastuskeskus ja kalastusmuseo. Vielä tämän vuosisadan alussa kylän asukasluku oli silakanpyynsuoMEN LUONTO 5/ 84 43 . Lintukantojen pienenemisen syyksi on arveltu etenkin pesimäaikaista häirintää, munien keruuta ja jopa pesien särkemistä. Vanhimman kalastuskylän jäännösten tuntumassa on kiveen hakattu aurinkokello, jossa on vuosiluku 1798. Myöhemmästä historiasta ja kieltolakiajan yritteliäisyydestä kertovat lakiosien louhikoissa olevat pirtukellareiden jäännökset. Tämä olisi myös aktiivista luonnonhoitoa. ne kolkat viidessä saaressa, joihin on asennettu saaristopuhelimet. Soveliaimmat lomamökit voidaan vuokrasopimuksen päätyttyä ottaa puistokäyttöön, loput tulee purkaa. Kolmelle saarelle metsähallitus on istuttanut mäntyä ja kuusta. Metsätaloudellista merkitystä ei alueella ole, eikä metsiä ole pahemmin hakattu. Tukikohta lienee sijainnut Selkäsarvessa. Laiduntamista olisikin muutamalla saarella syytä jälleen harrastaa. Vähä-Huiturissa ja Pensaskarissa istutuksista on tulostakin . Monikäyttöinen, toimiva puisto Puiston perustamissuunnitelman mukaan puisto jaettaisiin perusvyöhykkeeseen ja suljettuun vyöhykkeeseen. . Lampaita, vasikoita, joskus hevosiakin on ollut aina vuoteen 1965 saakka. ' 1 :111,\ 5 10 15 km Ruotsin ja Suomen Perämerelle yhteistuumin suunnitteleman kansallispuiston suurin ja arvokkain osa on Ruotsin puolella. Valvonta sopii parhaiten merivartiolaitoksen tehtäväksi, jolla jo on tukikohta Selkäsarvessa. Asiaa ihmeteltyäni kuulin, että alunpitäen tarkoituksena oli ollut rauhoittaa Sarven Pitkäletto, joka tosiaan on hyvä lintusaari, eikä Huiturin Pitkäletto. Lehtikarissa katajanummet on kulotettu ennen istutusta. Nämä tulisi ainakin suurimmaksi osaksi poistaa. Tätä varten on rannoilla taulutkin, mutta tekstin on ainakin Pitkäletolla ajan hammas täysin kalunnut. Sattuuhan sitä. Veneretkeily vaatii ohjailua. Piispainkivi ja pirtukellareita Iso-Huiturin laella on kivistä ladottu lähes kolmemetrinen kasa, joka tunnetaan piispainkivenä. Kalastuskylän ja tukikohtien toiminta jatkuisi nykyisellään. Ristissä olevan tekstin mukaan paikalta löytyi kesällä 1905 edellisen syksyn myrskyssä Oulun ja Hailuodon välillä hukkuneen luotsin ruumis. Ne on kaikki rakennettu perinteiseen tyyliin, ja ne on katsottu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi . Suomen sodan jälkeen tiedetään kalastajien tulleen Hailuodosta saakka Sarven saaristoon, kun heidän aikaisempi tukikohtansa Malurissa, Malörenissä Ruotsin puolella suunniteltua puistoa, joutui Haminan rauhassa Ruotsille. Suurimmat kaadot on tehnyt Mauri-myrsky. Suomen puolella on luonnonsuojelulailla rauhoitettu Pauha (1) ja Huiturin Pitkäletto (2). Saari tosin ei olekaan mikään merkittävä lintusaari. vsk. Selkäsarven kalastajakylän lisäksi ammattikalastuksella on yhdeksän muuta tukikohtaa. Iin Krunnien saariston rauhoittaminen 1930-luvulla on saanut lintukannat voimistumaan. On yllättävää, että aivan uusiakin mökkejä on rakennettu. Perinteistä ammattikalastusta tuettaisiin luontaiselinkeinona. tiaikoina kolmisensataa. Näin esitetään komiteamietinnössä. Karjaa ei alueella enää pidetä. Muita kuin kansallispuistokäyttöä ja ammattikalastusta palvelevia rakennuksia ei tulisi sallia. ovat kokonaan kadonneet. Nykyisin alueella kalastetaan ainakin yhtä paljon kuin ennen, mutta kalastuksen luonne, pyyntivälineet, veneet ja saaliin käsittely ovat muuttuneet, eikä tukikohtia enää tarvita samalla lailla kuin ennen. Rakennukset ovatkin rappeutumassa, joten kunnostusta tarvittaisiin pikaisesti. 15. Nykyisin Huiturin Pitkäletto ja Pauha ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja maihinnousukieltoineen. Nummikasvillisuuteen laiduntamisella on ollut huomattava vaikutus. Tätä varten tulisi osoittaa autiotupasaaret ja telttailusaaret satamineen ja maihinnousupaikkoineen. Näin tulisi ilmeisesti käymään myös Perämeren kansallispuiston alueella. Tämän verkoston voisivat muodostaa esim. Jälkimmäiseen kuuluisivat lintusaaret, joille maihinnousu olisi kielletty huhtikuusta heinäkuun loppuun ja hyljekareilla ympärivuotisesti . Aikaisemmin laiduntaminen kuului olennaisesti saariston toimintaan ja muovasi myös ympäristöä. Seurauksena on laaja, masentava luurankopensaikko ja muutenkin epäonnistunut metsitys. Kansallispuisto vaalisi myös kalastuskulttuuria Ammattimaisella kalastuksella on alueella vahvat perinteet, ainakin 1700-luvulta saakka
Vesipääsky on Lapin lintu, mutta pesii myös Pohjanlahdella . vsk .. Pohjanlahdenlauhan ainoat kasvupaikat maailmassa ovat Perämerellä. Jäämeren ja Vienanmeren rantamilla kasvavalla pulskaneilikalla on erillisesiintymä Perämerellä. Pohjoista tuulahdusta tuovat alueelle myös mm. 16 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Perämerellä on rikas merilinnusto. Kotoperäisiä kasveja, hylkeitä, rikas linnusto, vanhaa kalastajakulttuuria ... lapinsirri, riekko, suokukko ja jouhisorsa. Kansallispuisto suojelisi sen kasvupaikat. Pilkkasiipikin pesii suunnitellun kansallispuiston saarilla. Suunnitellun kansallispuiston asukkaita sekin
Puiston perustamisen jälkeenkin alueella saisi kalastaa ammatikseen. 17. vsk. SUOMEN LUONTO 5184 43 . Kalastuksella on puistossa kymmenkunta perinteiseen tyyliin rakennettua tukikohtaa ja yksi kokonainen kalastajakylä. Ne kaikki on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Myös ihmisellä olisi sijansa kansallispuistossa
Erityisesti erilaisten tulokaslajien kartoitus oli hankalaa, siksi huonot tiedot niistä on. HARRA5T AJIEN POLUILTA Nyt tarkkailemaan lähinurkkien kasveja Vallan lintumiehiä kadehtien olen lueskellut Suomen lintuatlasta kunpa kasveistakin saataisiin joskus aikaiseksi tuollainen rynnäkköinventointi, jonka tulokset kertovat todellisen ajankuvan, tämän hetken tilanteen, ilman vuosikymmenten takaisten tietojen painolastia. Niistä kerrotaan myös suomenkielisissä, värivalokuvin tai -piirroksin kuvitetuissa -oppaissa, joista hyvin pääsee alkuun. Tämä loppukesä onkin antoisaa aikaa tarkkailla juuri lähinurkkien kasveja: joko kurttulehtiruusu ryöhää pitkin järvienkin rantoja, paljonko on piparjuurta tai lupiinia pientareilla ja joutomailla, onko lähimetsissä lehtikuusen tai pihdan ta1m1a, orapihlajia, happomarjapensaita, tuhkapensaita; mitä kasveja on säilynyt vuosikymmeniä sitten autioituneissa pihoissa ja puutarhoissa; ovatko ne vain säilyneet istutuspaikoillaan vai levittäytyvätkö ne vähän kerrassaan laajemmalle, tekeekö pih!aja-angervo tai pensasangervo siementä jne erilaisia koriste-, viljelyja rikkakasveja riittää tarkkailtavaksi ja lähes kaikista niistä tiedot ovat huonot. Hyvin kiintoisaa on seurata vuodesta toiseen vaikkapa pihanurmikkonsa tai tietyn metsänreunan sienten ilmaantumisen ajankohtaa ja verrata sitä kesän säihin. Näytteiden etikettitiedotkin ovat keskimäärin huonoja. Läheskään aina ei esitetiedoista käy ilmi edes se, onko kasvi viljelty vaiko karkulainen, satunnainen tulokas tai pysyvä rikkakasvi. Ja koska Retkeilykasvion kartoissa sekä tekstissä varmaan on paljon huomautettavaa tai täydennettävää, pannaan tähän loppuun toimituskunnan osoite: Helsingin yliopisto, Kasvimuseo, Unionink. Ihmisen seuralaisia on tarkkailtu ja niistä on kerätty näytteitä museoihin paljon vähemmän kuin alkuperäisistä luonnonkasveista; ei edes niiden tulemisia ja häviämisiä ole useinkaan kirjattu. Toistaiseksi on siis tyydyttävä pienimuotoisempiin yrityksiin. Niitten parissa riittää askaroitavaa valokuvauksesta, keruusta ja tunnistamisesta aina vakavamieliseen tutkimukseen saakka: jopa useiden ruokasientenkin ekologia ja esiintymisalue tunnetaan puutteellisesti. Kaikki kasvimuseomme ottavat mielellään vastaan myös hyvin etiketoituja näytteitä. Jos haluaa tietoja vaikeammista sienisuvuista tai harvinaisemmista lajeista, opasvalikoima suppenee. Melko vähäisellä työllä harrastajat voivat lisätä tietojamme aivan olennaisesti. Joka tapauksessa sieniharrastus on parasta aloittaa opettelemalla tavallisimmat ruokasienet, vaikkei itse sieniruo'ista pitäisikään ruokasienistä tai myrkkysienistä jokaiselta sienituntijalta kuitenkin eniten neuvoa kysytään . Suomenkielellä ei ole tarjolla kuin Suursieniopas, joka esittelee kasviotyylisin lyhyin tekstein ja piirroksin tuhatkunta sientä. Niinpä ruokasienestäjän ei ole tarvinnut palata metsästä tyhjin toimin: keltavahveroita, haperoita ja talleja on ollut jo heinäkuusta lähtien, elokuussa alkoi rouskujen aika ja syyskuulta sienikausi jatkuu vahakkaiden, valmuskojen, mustesienten, suppilovahveroiden ja torvisienten merkeissä aina lumen tuloon asti . Uskon, että näitä pikkukarttoja tutkistellaan maakunnissa yhtä innokkaasti kuin Lintuatlaksenkin karttoja; ai18 nakin näissä on enemmän keskustelun varaa, sillä Retkeilykasvion toimitus ei kuvittelekaan, että kartat olisivat yksityiskohdissaan oikeita. Jo ensi kävely halki Hetan paljasti monia kasvion karttamerkintöjä pelkiksi arvausleikeiksi, kuten jo kasviota tehtäessä todettiinkin rikkaruohojen ja tulokaskasvien osalta: Ojanpenkalla helotti heti keltainen siperianunikko; joka niityllä törrötti hevonhierakkaa; tieluiskat ja niityt ovat kirjavanaan isokukkaista ketosilmäruohoa; useammassakin perunamaassa on peltovillakkoa mutta aikanaan ilmestyvään toiseen painokseenhan nämä puutteet korjataan. vsk.. Vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta nämä kartat sisältävät uutta tietoa verrattomasti enemmän kuin itse kasvion teksti: ensimmäistä kertaa on maakunnittain luonnehdittu kunkin lajin alkuperäisyyttä, yleisyyttä ja riippuvuutta ihmisestä. Mutta atlastyön vaatimaa noin 2 000 innokasta kasviharrastajaa ei taida vielä aikoihin olla. Sieniherkut ovat herättäneet monissa ihmisissä laajemmankin kiinnostuksen sieniin . Kaikkien Suomen sieniharSUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . mikrosieniä toinen mokoma. Tänä kesänä on kuivan toukoja kesäkuun jälkeen vettä riittänyt. Aloita sieniharrastus Terveisiä täältä kuusirajan takaa, Enontekiön Hetasta. 44, 00170 Helsinki. Olen täällä kuukauden verran kasvistamassa ja samalla tietenkin testaan uutta Retkeilykasviota. Ulkomaisia kirjoja on olemassa, mutta niissä lajivalikoima on meille osittain vieras ja puutteellinen. Näin vähä vähältä rakentuu kuva sienisadon ja kesän säiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Uudessa Suomen Luonnonsuojelun Tuen Retkeilykasviossa on lähes joka lajista levinneisyyskartta. Tekeillä on englanninkielinen yhteispohjoismainen sienikasvio (vai pitäisikö sanoa sieniö), josta kerrotaan enemmän sen valmistuttua . Isokokoisia lakkisieniä lienee meillä pari tuhatta lajia ja pieniä ns
Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joille linnut ovat tärkeitä. Kaksi töpökattilajiamme (suku Metrioptera) kimittävät korkealta, mutta kaislahepokatti (Conocephalus dorsalis) vielä ylempää : sen laulu ei mahdu ihmisen kuuloalueelle ollenkaan ja jää siis meiltä asiattomilta kuulematta. Mutta ei vielä ole syytä lopettaa talviruokintaa. Matalilla rannoilla on nyt paljon lintuja. Uutterien kotkamiesten satojen työtuntien ja hikisten haaskareissujen palkka on nähtävissä. Lapissa lajimäärä jää sataan. Joten työsarkaa riittää. Vuosina 1974 79 suoritetussa lintuatlaksessa havaittiin parhaalla 10 x 10 km ruudulla 141 lajia. Varovainen on oltava myös otuksen käsittelyssä, jos se otetaan määrittämistä varten kiinni. Elosyyskuun vaihteessa valtaosa linnuista muuttaa yöllä ja jonkun sirahduksen kuuleminen pimeältä syystaivaalta ei jokaiselle kerro äänen päästäjää. Lajimäärän kohotessa yli 200:een voi sanoa asuvansa hyvin tutkitussa kunnassa. Mikäli pesiviä lintulajeja on yli 120, voi todeta asuvansa hyvässä "lintukunnassa". Toinen mielenkiintoinen tutkimuksen kohde on oman kotikunnan linnusto. Syyspukuiset linnut ovat vaikeasti tunnistettavissa, mytta nykyisten lintukirjojen avulla selviää nimi lähes jokaiselle siivekkäälle. Marjanpoiminnan lomassa voi jokainen tehdä hieman kirjoituspöytätutkimusta ja lähettää tuloksensa allekirjoittaneelle (os. Arat hepokatit ovat taitavia piiloutumaan etsijän katseilta, joten niitä on lähestyttävä varovasti ja ääneti. Seppo Vuokko Syylänpurijoiden soittelua kuuntelemaan Talven odotuksessa monet kuusijalkaiset jo rauhoittavat elämänrytmiään: kaivautuvat maahan koteloitumaan, vetäytyvät pitkän lepovaiheen, diapausin, pysähtyneeseen olotilaan . Syksyisin lintuja on paljon enemmän kuin keväällä. Antti Karlin Piirrokset Seppo Leinonen 19. Hepokatin puraisua on käytetty syylien parannuskeinona, siitä nimi. Viime vuonna määrä jäi 26 poikaseen. Kokemus kyllä opettaa olemaan työntämättä sormia hepokatin vahvojen leukojen ulottuville. Lajeista suurikokoisin, niittyhepokatti (Decticus verrucivorus) ääntelee päiväsaikaan, kun lehtohepokatti (Tettigonia viridissima) on hämärän ja pimeän ajan soittelija. ilman lämpötilan mukaan. On hepokattien vuoro tulla esille ja kuuluville. Heinäsirkkojen soinnukkaampaa ja matalaäänisempää laulua on kuultu jo varhemmin kesällä, hepokatit aikuistuvat myöhemmin ja siksi niiden lauluakin kuulee vasta kesän ja syksyn taitteessa. ks. Nyt on aika kulkea rannoilla seuraamassa pääskysten ja kottaraisten parveilua sekä tietenkin lieterantojen lintumaailmaa. Esimerkiksi niittyhepokatin tieteellinen lajinimi verrucivorus tarkoittaa juuri syylänpurijaa. Hepokattien soittelu on etuSUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Edelleen kotkia vainotaan, niiden munia kerätään ja hakkuut uhkaavat pesimäsaaria. Todettakoon, että 1970-luvulla merikotkamme saivat lentoon 79 poikasta ja 1980-luvun viiden ensimmäisen vuoden poikasmäärä on jo 109. Kun on yhdessä paikassa valvonut yhden vuorokauden ja kirjannut esimerkiksi puolen tunnin välein jokaisen laulavan lintulajin, on tehnyt lintukellon. Voi merkita muistiin esimerkiksi oman kotikunnan alueella varmasti pesivät tai varmasti havaitut lintulajit. Lajit voi oppia tuntemaan laulusta kuin linnut ikään, joskin laulu vaihtelee jonkin verran mm. Sen osoite on Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki . Hyönteisten tarkkailija saa vaihteen vuoksi käyttää kuuloaan, kun syylänpurijat aloittavat konserttinsa. Yöllä voi kuulla myös pensashepokatin (Pholidoptera griseoaptera) harvatahtista ääntelyä. Eri lajien soittelun tunnistamaan opettelu käy samoin kuin vieraan linnunlaulun alkuperän selvittäminen: hiivitään varovasti äänen suuntaan ja määritetään näkyviin saatu hyönteinen, aluksi ehkä ottamalla otus kiinni tarkastelua varten . Useimmat kahdeksasta hepokattilajistamme ovat maamme eteläisen osan asukkeja. Muutamilla menot kuitenkin vasta alkavat. Etelä-Suomessa pääsee melko helposti 30 40 lajiin, mutta Lapissa jää 20 lajiin . s11p1en hankaamista to1S1aan vasten. Kuulakkaat syysilmat ovat hyviä muutonseurantapäiviä. Lintukello kannattaa tehdä hyvällä säällä ja sen voi uusia vaikka joka vuosi ja miettiä onko joku lintu hävinnyt tai runsastunut. Tuskin merikotkillamme menisi näin hyvin, ellei kotkille olisi tehty haaskoja. Seuralla on paikallisyhdistyksiä eri puolilla maata, ja seuran Sienilehti ilmestyy neljästi vuodessa. Itse asiassa hepokattien siritys muistuttaakin sirkkalintujen sirinää, lauluajankohta vain on toinen . Apua voi pyytää kokeneemmalta lintuharrastajalta ja samalla oppii uutta luonnon kirjasta. hallituksen jäsenet). vsk. rastajien yhdistys on Suomen sieniseura. Merikotkilla oli tänä vuonna todellinen menestysvuosi, sillä merikotkamme saivat varmuudella lentoon 29 poikasta. Harva on kuitenkaan koskaan tehnyt lintukelloa ja harva taitaa tietää, mikä lintukello on. Seppo Parkkinen Tee lintukello Kesä alkaa taas olla takana. Ääntä pitävät vain koiraat ja soiton tarkoituksena on houkutella naaraat paikalle. Jälkimmäisen laulu on edellistä nopeatempoisempaa
Kallioperää onkin osuvasti kutsuttu luonnon kivijalaksi. Kivikunnan ja muun elottoman luonnon tärkeys elämisen ehtona helposti unohdetaan. Suomen kallioperä on syvälle kulunut leikkaus muinaisista vuorijonoja poimuttumisvyöhykkeistä. Kallioperämme viettää nyt rauhallisia vanhuuden pa1v1a. Myös ihmisen toiminnat ja hyvinvointi riippuvat kallioja maaperän eli maankamaran ominaisuuksista ja aarteista. Martti Lehtinen SuoIDen kallioperä Luonto ymmärretään usein vain kasvija eläinkuntana. Kallioperämme on karua, ja sille on ominaista gneissien, liuskeiden ja graniittisten kivien runsaus. vsk .. Takana on myrskyisä nuoruus tulivuoritoimintoineen ja poimuttumisineen sekä rauhallisempi keski-ikä lohkolii20 Jyrki Luukkonen SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Tällaista kallioperää kutsutaan peruskallioksi. Vaikka kallioperämme on lähes kokonaan maaperän ja vesistöjen peitossa vain noin kolme prosenttia on paljaana se vaikuttaa suuresti luonnonmaisemaan, vesistöjen ja maalajien sijaintiin ja laatuun. Kallioperä ja maalajit kuitenkin vaikuttavat ratkaisevasti elämän edellytyksiin niin maalla kuin vedessäkin. Kallioperämme vanha ja vakaa Peruskallioalueille on ominaista tasaisuus ja rauhallisuus
Vaikka kallioperämme on todella vanhaa, se ei silti ole vanhinta maailmassa; eri puolilta maapalloa tunnetaan vielä selvästi vanhempia peruskallioalueita. Näiden lisäksi sedimenttikivimuodostumia on mm. kuntoineen. Graniitti yleisin kivemme Geologisista kartoista ilmenee, että kallioperässämme on pitkiä yhtenäisiä liuskejaksoja ja niiden välissä laajoja syväkivialueita. vsk. on karu kasvun alusta SUOM EN LUONTO 5/ 84 43. käytettäväksi ydinjätteiden loppusijoitukseen. Vähän nuorempia ovat Pohjois-Suomen ja Lapin kerrosrakenteiset gabromuodostumat, joihin liittyy mm. Liuskejaksot koostuvat gneisseistä, liuskeista, amfi21. Peruskalliomme nuorimmat kivilajit, Kaakkois-, Eteläja Lounais-Suomen rapakivigraniitit ovat iältään 1550-1700 miljoonaa vuotta. Kallioperämme nuorimpia kivilajeja ovat Savukosken SokIin ja Kuusamon Iivaaran esiintymät. Kemin kromimalmi. Satakunnan hiekkakivi-ja Oulun lähellä sijaitseva Muhoksen savikivialue eiKallioperä ja maalajit vaikuttavat hyvin keskeisesti kasvien kasvuedellytyksiin ja metsätyyppien syntyyn. Vakautensa takia peruskallioalueita on suunniteltu mm. Ahvenanmaalla ja Enontekiöllä, mutta ne ovat pienempiä. Eteläja Länsi-Suomen sekä Keski-Lapin kallioperä on syntynyt 1750-1900 miljoonaa vuotta sitten. vät kuulu peruskallioon, vaan sijaitsevat sen suurissa vajoamissa ja ovat "vain" noin 1300 miljoonaa vuotta vanhoja. Niiden ikä on 2500-3000 miljoonaa vuotta. Kallioperämme vanhimmat osat ovat Itäja Pohjois-Suomessa sekä Inarin Lapissa. Kallioperämme karuuden takia luontomme on hyvin herkkä happamoitumiselle. Tällä hetkellä vanhimmat tunnetut kivilajit on tavattu Grönlannista; ne ovat syntyneet noin 3800 miljoonaa vuotta sitten
Monet kasvit vihjaavat tiettyjen kivilajien esiintymisestä kallioperässä tai jopa malmiesiintymistä. kallioperästä pohjaveteen liuenneet raskasmetallit voivat saostua turpeeseen. Mm. Syväkivet ovat syntyneet magmasta, sulasta kivestä syvällä maankuoren sisällä. eräiden malmiesiintymien yhteydessä voivat raskasmetailipitoisuudet olla niin korkeita, että vain harvat kasvit kykenevät alueella kasvamaan. vsk.. Lisäksi sulamisvesivirrat kuljettivat ja keräsivät sekä lajittelivat materiaalia synnyttäen mm. Syväkivilaji on myös anortosiitti, joka koostuu melkein pelkästään plagioklaasimaasälvästä ja jota louhitaan spektroliitin takia Ylämaalla. Vuorijonomuodostuksessa niiden ainekset hautautuivat tai työntyivät syvemmälle maankuoreen, usein poimuttuivat ja kohonneen lämpötilan ja paineen vaikutuksesta kiteytyivät uudelleen kiinteässä tilassa. Huomattavaa on myös, että tummia syväkiviä on alle 10 prosenttia ja erikoisesti, että kalkkikiviä on vain noin 0.1 prosenttia. Noin puolet kallioperästämme koostuu granutt1ryhmän syväkivilajeista. Vaikka nimi rapakivi johtuukin kiven taipumuksesta rapautua (moroutua) helposti, vain osalla rapakivigraniitista on tämä ominaisuus. Maaperässä ja pohjavesissä eräiden alkuaineiden pitoisuudet voivat olla niin alhaisia, että kasvija eläinkunta kärsii puutostaudeista. Sen aines on melko paikallista eli peräisin alla olevasta kallioperästä ja lisäksi lajittumatonta sisältäen raekooltaan vaihtelevaa kiviainesta savihiukkasista isoihin lohkareisiin asti. Kalkkikivien niukkuus ja graniittisten kivien yleisyys kallio perässämme tekee myös järvemme ja metsämme erityisen herkiksi happamien sateiden tuhovaikutuksille. Kallioperän karuuden takia metsämme ja vetemme happamoituvat herkästi Biologisesti merkittävä piirre kallioperässämme on myös kalkkikivien niukkuus . Esimerkiksi kalkkikiven hedelmällinen vaikutus kasvillisuuteen tiedetään, ja kalkkikivialueiden lehdot ovatkin luontomme rehevimpiä paikkoja. Tämä johtuu graniittisten kivien vaikealiukoisuudesta verrattuna esim. Yleisin kivennäismaalajimme on jäätikön pohjaan muodostunut moreeni. mustat graniitit eivät kuitenkaan ole lainkaan gra22 niitteja, vaan dioriitteja tai gabroja. Nämä ns. Harjujen kiviaines (sora ja hiekka) on voimakkaasti lajittunutta, mutta sekin on pääosin irronnut kallioperästä vain korkeintaan muutaman kilometrin päästä. Kiteisten liuskeiden {lähinnä kiillegneissien ja -liuskeiden) osuus on noin 15 prosenttia ja suonigneissien (migmatiittien) runsaat 20 prosenttia. Kuuluisa esimerkki kasvin suorasta käytöstä malminetsinnässä on KiirunassuoM EN LUONTO 5/ 84 43 . Maalajit vaikuttavat hyvin olennaisesti myös metsätyyppeihin, enemmän kuin esimerkiksi ilmasto. Kallioperäämme peittävä maakerros ohut Kallioperää peittävä maaperä on meillä ohut, tavallisesti noin 3-4 metriä, yli 10 metriä paksuus on jo harvinaista. Lisäksi eloperäisissäkin maalajeissa kuten turpeessa heijastuu alla oleva kallioperä. Tällaista tapahtumaa kutsutaan kiven metamorfoosiksi. Rapakivialueilla (suurimpia Kaakkois-Suomi, Laitila, Vehmaa ja Ahvenanmaa) tavataan lisäksi erilaisia rapakivimuunnoksia, joista tunnetuimpia ovat rakennuskivinä yleiset Vehmaan tasarakeinen punainen graniitti ("Balmoral red") ja Kaakkois-Suomen ruskea viborgiitti, joka sisältää harvakseltaan suurempia kehärakenteisia maasälpäkiteitä. Samoin peridotiittitai serpentiniittialueilla, esim. Maaperämme on syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja jälkeen lähinnä mannerjäätikön ja sen sulamisvesivirtojen vaikutuksesta. Graniitti on maasälvän värin mukaan harmaa, punainen tai ruskea. Yleensä voidaan kuitenkin sanoa, että meillä kallioperä näkyy suoraan tai ainakin heijastuu yllä olevassa maaperässä. Tästä osittain johtuvaa maaperän happamuutta voidaan korjata levittämällä hienoksi jauhettua kalkkikiveä (maatalouskalkkia) pelloille ja metsiin. Alkuperältään ne ovat esimerkiksi savea tai hiekkaa (liuskeet, gneissit ja kvartsiitit), basalttisia laavoja (amfiboliitit) tai vastaavan koostumukset omanneita syväkiviä (esim. hautakivinä käytetyt ns. Metamorfoosin aikana lämpötila kohosi paikoin niin korkeaksi, että veden läsnäollessa kivien mineraalit alkoivat sulaa {lämpötila oli noin 700°C). Rapakivi erikoisuutemme Suomen kallioperälle on ominaista erityisesti rapakivigraniittien yleisyys. Yleisin syväkivilajimme on graniitti, joka usein on heikosti suuntautunutta eli gne1ss1grannttia. Lisäksi graniittiset kivet sisältävät usein niukasti tai ainakin vaikealiukoisessa muodossa eräitä biologisesti tärkeitä alkuaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia ja seleeniä. kiteiset liuskeet ovat muuntuneita kiviä. Jo irrallinen kalkkikivilohkare maaperässä voi näkyä paikallisena poikkeamana kasvillisuudessa. Toisaalta mm. Heikosti suuntautuneesta kivestä puhumme silloin, kun mineraalirakeet eivät ole kovin selvästi asettuneet samansuuntaisiksi . harjuja. graniitteja tai gabroja). Vastoin tavallista käsitystä rapakivi ei ole mikä tahansa rapautunut kivi ("rapakivi ") vaan tietty graniittityyppi ja kansainvälinen geologinen termi. kalkkikiviin tai pehmeisiin muuntumattomiin sedimenttikiviin kuten savikivi. Syntyi graniittista kivisulaa, magmaa, joka kerääntyi pahkuiksi tai suoniksi tai tunkeutui ympäröiviin kiteisiin liuskeisiin. Lapissa, kasvillisuus poikkeaa selvästi ympäröivän graniittialueen kasvillisuudesta. Joskus geologisille kartoille onkin piirretty kivilajien rajoja käyttäen apuna kasvillisuutta. Lisäksi kalkkikivet ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti. Kaikki tämä tapahtui jopa 10-15 kilometrin syvyydessä, ja vasta pitkäaikainen kulutus on paljastanut meille nämä syvällä syntyneet kivilajit. Mannerjää kulutti alla olevaa kallioperää, tasasi ja kasasi irrottamaansa kiviainesta. Tämä johtuu siitä, että esim. Muita kallioperämme syväkivilajeja ovat esimerkiksi lähes pelkästään tummista mineraaleista koostuvat peridotiitit, joihin saattaa liittyä nikkelimalmeja. Graniitti on yleisin kivilajimme boliiteista, kvartsiiteista jne. Sulamisvesivirtojen mukanaan kuljettama hieno liete, josta virtausten lakatessa muodostui savikerrostumia, kulkeutui veden mukana sen sijaan kauaskin lähtökalliostaan. Näin muodostuivat kallioperällemme ominaiset suonigne1ss1t (migmatiitit eli seoskivilajit). Pikkutervakko paljasti malmisuonen Moniin Keskija Etelä-Euroopan maihin tai erityisesti Eestiin verrattuna kallioperämme ja maaperämme on myös kasvija eläinkunnan kannalta katsoen kovaa ja karua. Veden pohjaan jäätikön reunan läheisyyteen kerrostui kaikkein hienoin aines savikoiksi
Eräässä tutkimuksessa todettiin, että kaivovettä käyttävissä talouksissa ja kouluissa koululaisten hampaat ovat tavallista ehjempiä. Tämä johtui siitä että rapakivialueilla pohjaveden fluoripitoisuus on keskimääräistä korkeampi, sillä rapakivigraniitissa on helppoliukoista fluoriittia tavallista enemmän. jodipitoisen ruokasuolan, seleenipitoisten lannoitteiden ja fluoripitoisen hammastahnan tai juomaveden avulla. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Suonigneissit ovat kallioperällemme tyypillisiä. Rapakivi on kallioperämme erikoisuus, sana on kelpuutettu jopa kansainväliseksi geologiseksi termiksi. vsk . 23. Kansanterveystyössä olisi ehkä syytä enemmänkin kiinnittää huomiota alueen maankamaran puutte1snn ja erikoisuuksiin. Vaaleat suonet ovat graniittia, tumma kivi kiillegneissiä. Malmi löydettiin kuparia suosivan pikkutervakon (Viscaria alpina) avulla ja ristittiin sitten Viscaria-malmiksi. D Kirjoittaja on mineralogian ja petrologian dosentti sekä Helsingin yliopiston kivimuseon hoitaja. Voi olla, että tätä kautta saadaan lisäselvyyttä esimerkiksi eräiden sairauksien alueelliseen esiintymiseen. Kasvit voivat myös rikastaa maaperästä imemiensä liuosten alkuaineita itseensä. Näin kasvillisuutta voidaan käyttää alueellisessa malminetsinnässä esimerkiksi keräämällä ja analysoimalla puiden lehtiä. Geologia kansanterveystyön avuksi Kallioperän "puutteista" johtuvia seurannaisvaikutuksia on meillä ryhdytty torjumaan mm. sa Pohjois-Ruotsissa vuonna 1973 löydetty suuri kuparimalmiesiintymä (30 miljoonaa tonnia malmia, jossa keskimäärin 1.1 prosenttia kuparia)
Pentti Saarikoski) 24 •• Kaikkein kiinnostavin piirre kivissä on epäilemättä niiden ajattomuus. Se on fysiikkaa, kemiaa, ekologiaa ... On aavistus, vetovoima kohti jotakin määrittelemätöntä. Ajatellessani luontoa, ajattelen sitä kaikkea, mitä luonnosta on minulle opetettu. Enkä minä epäilekään, ettei näin myös olisi. Seuraavan on kirjoittanut runoilija Göran Sonnevi: Ja kallion muodot eivät valehtele Kasvit ja kaikki olennot kallioilla eivät valehtele ruumiiltaan Ja kalliolla on silmä joka näkee Kalliolla meren alla on silmä joka näkee Kallion muovaa tuuli ja vesi, maan alainen kuumuus, auringon kuumuus ja sen olennot ja äänet hämmentyneessä pyrkimyksessä nähdä, mikä vapauttaa materian primaarisen energian epätoivoisessa pyrkimyksessä nähdä Mutta ruumiin silmä näkee, hymyilee hiukan kaikelle Kohta mekin olemme poissa, kaikki valta on poissa Nyt nousee leivonen yksinäisenä, kapeana laulun pilarina, lyhyen hetken ajan se kantaa kaikkea SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Kivi on meillä niin vanhaa, että sen voi ajatella sisältävän kaiken kuluneen ajan. Jyrki Luukkonen (Osa runosta Koster, 1973 kokoelmassa Keskeneräinen kieli, Otava 1977, suom. Kivet ovat menneisyyden, ja nykyisyyden, tapahtumien tulkkeja. Tiedän, kuinka etääntyneitä olemme luonnosta, me ihmiset. Me tiedämme luonnon, emme tunnusta sitä. Luonto on tiedon asia. Etääntyneitä juuri siitä, mikä ei ole määriteltävissä tilastoihin, mikä ei antaudu tieteen taika ympyrään. Mutta epäilen, ja tunnen, että on muutakin. Ne ovat jälkiä ajasta, luonnon prosessien ja ihmisen historiaa. vsk.
SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. 25. vsk
28 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Kuvat ovat hänen lopputyöstään Jälkiä ajasta. JÄLKIÄ AJASTA Jyrki Luukkonen on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa valokuvausta. Hänellä on ollut myös samanniminen näyttely. vsk .
SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. 29. vsk
.; 0.. SUOMEN LUON TO 5/ 84 43 • vsk
Y dinjäteselvityksissämme syiksi ilmoitetaan Keski-Atlantin mannerlaattojen liikkeet, Norjan vuoristojen muotoutuminen sekä maankohoaminen. Kymmenkunta KBS:n ulkomaista arvioijaa tarkasteli kysymystä kallion vakaudesta. VTT:ltä ja Geologiselta tutkimuslaitokselta. Luja, vakaa ... KBS-III on muutoin sama kuin edellinen vaihtoehto, mutta kapselin semamaa on siinä ohennettu. KBS:n kolme pääraporttia on koottu yli kolmensadan teknisen taustatutkisuoMEN LUONTO 5/ 84 43 . Miten liikunnot vaikuttavat pohjavesien kulkuun ja koostutenkin vaihtelevat; maanjäristyksistä, maan kohoamisesta ja jääkauden jäljistä on ristiriitaisia käsityksiä. Jääkauden tai maanjäristyksen aiheuttamien liikuntojen vaikutus pohjavesiin voi olla huomattava, mutta ei jätteiden leviämisen kannalta. Hautajaiset eivät ehkä olekaan ohi silloin, kun ydinjäteinsinööri on sanonut aamenen ja sulkenut ydinjätteet syvälle kallioperään titaanikuorisessa arkussa. Järistysten alkusyiksi se31. KBS:n mukaisesti järistyksiä oletetaan sattuvan vain tietyillä alueilla ja silloinkin voimakkuuksiltaan vähäisinä kaukaiseen tulevaisuuteen asti. Näistä lähes puolet piti nykyisiä järistystilastoja liian pieninä, jotta niiden perusteella voitaisiin luotettavasti arvioida tulevaisuuden järistysriskejä. Toisessa ydinjäte haudattaisiin kallioon ilman jälleenkäsittelyä, kuparikapseleissa. Lohkot, joista suurimmat ovat satojen neliökilometrien laajuisia, sisältävät pienemp1a ruhjeita ja ovat suhteellisen ehjiä, joten lohkoihin voidaan sijoittaa ydinjätteitä. Juha Saarinen Geologien arviot peruskallion vakaudesta vaihtelevat Pysyvätkö ydinjätteet haudassaan. Lohkoa halkovan kalliosiirroksen tapahtuminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Korkeaaktiivisen jätteen tutkimus Suomessa on ollut pitkälti KBS:n ja eräiden muiden ulkomaisten tulosten uudelleenkirjausta, kirjallisuustutkimusta. KBS-tutkimuksesta on pyydetty arvio noin 40 ulkomaiselta asiantuntijataholta, kuten Yhdysvaltain ja Kanadan geologisilta tutkimuslaitoksilta sekä myös ruotsalaisilta asiantuntijoilta. Ongelmallisin, korkea-aktiivinen jäte vaiettaisiin titaanitai kuparikapseleiden sisään ja kapselit haudattaisiin 500 metrin syvyydelle kallioluoliin, jotka täytettäisiin bentoniitti-luonnonsaven ja kvartsihiekan sekoituksella. Omia YJT-tutkimuksiamme on arvioitu lähes kymmenen kotimaisen asiantuntijatahon v01mm (esim. Geologien arviot peruskallion vakaudesta kuiVuosina 1977-78 Ruotsin voimayhtiöt loivat suunnitelman ydinjätteiden lopullisesta varastoinnista maan peruskallioon. Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta on julkaissut toistasataa keltakantista Y JT-raporttiaan, ja tutkimuksia on tilattu mm. Kallion pohjavesi virtaa näissä rikkonaisuusvyöhykkeissä, "arvissa", jotka ovat muistoja levottomasta geologisesta menneisyydestä. Tämä kuva tulee kuitenkin huomattavasti ongelmallisemmaksi, jos vastausta etsii eräistä toisista KBStutkimuksista, kanadalaisista ydinjätetutkimuksista, KBS:n arvioista tai jäteprojekteista riippumattomista geologisista selvityksistä. Suomen ydinvoimayhtiöt luottavat Ruotsissa kehitettyyn suunnitelmaan haudata ydinjätteet peruskallioon. Järistysten syyt ja olemus tunnetaan yhä puutteellisesti. VTT ja Helsingin yliopiston seismologian laitos). Samaan päätyy Helsingin yliopiston seismologian laitos (HYSL) arvioidessaan Y JT-selvityksiä. Toisin sanoen lohkot kokonaisuudessaan voivat liikkua, mutta itse lohko jätteineen pysyy eheänä. Siinä siis jätteeseen jäisivät kaikki voimaloissa syntyneet aineet kuten varsin pitkäikäiset ja säteilymyrkylliset plutonium, amerikium ja curium. vsk . Ruotsalainen KBS-projekti (Kärnbränslesäkerhet) sisältää kolme vaihtoehtoa. Bentoniittisavella ympäröity kapseli kestää aina kolmen senttimetrin äkilliset kallioliikunnot ja kymmenien senttien hitaat liikunnot. Skandinavian kallioperä on erilaisten rikkonaisuusvyöhykkeiden kuten ruhjeiden ja halkeamien läpitunkemaa. Määrätyt KBS-raportit ja kotimaiset selvitykset antavat selkeät, yksikäsitteiset vastaukset näihin kysymyksiin: Kallioperämme muodostuu kalliolohkojen mosaiikista, jossa lohkoja erottavat tunnetut, suuret ruhjevyöhykkeet. Järistykset ennaltaarvaamattomia 1950-luvulta lähtien, seismografien tultua käyttöön, maanjäristyksiä on havaittu Suomessa pitkälti toistasataa magnitudeiltaan 1-5. Uudet laitteistot havaitsevat maassamme kymmeniä järistyksiä vuosittain. Millaiset liikunnot vaarantavat lähes viisi metriä pitkien jätekapseleiden tiiveyden. Peruskallion oletetaan pysyvän vakaana satoja tuhansia vuosia ja pitävän radioaktiivisuuden turvallisesti uumenissaan. Tunnettu ruotsalainen järistysasiantuntija ja KBStutkija Markus Båth esittää uudessa arviossaan, että järistysten synnyn selvittäminen on ongelma, jonka ratkaisemisella on suuri merkitys tehtäessä pitkäaikaisia ennusteita ydinvoimateollisuudelle. Liikkuuko ja rapautuuko kallio merkittävästi lähimpien satojen tuhansien vuosien aikana. muksen pohjalta. Ensimmäisessä käytetty polttoaine on jälleenkäsitelty eli uraani ja plutonium on poistettu ennen loppusijoitusta, jäte valettu lasiin ja suljettu titaanikapseleihin. Olkiluodon voimalaa 1sanno1va Teollisuuden Voima Oy valitsi KBS-11:n oman ydinjätteensä käsittelytavaksi. Tämä tuli malliksi myös Suomen voimayhtiöille, jotka käynnistivät ydinjätetutkimuksensa laajemmin vuosina 1978-79. mukseen. Tulevaisuuden kallioliikunnot tapahtuvat edellä mainituilla suuremmilla ruhjevyöhykkeillä
epäseismisellä, erittäin vakaana pidetyllä alueella vuonna 1979. Onko usko peruskallion lujuuteen lujempi kuin peruskallio litetään usein maan sisäiset ilmiöt, ns. Mörnerin havainnot ovat saaneet tukea mm. Vuonna 1888 Ruotsissa syntynyt, yleisesti vallalla oleva teoria Fennoskandian maankohoamisesta selittää nousun syyksi isostaattisen tekijän : kallion palautumisen "tasapainoonsa" jääkauden aiheuttamasta painumisesta. Båth arv101 seurannaisvaikutukset vaikeasti ennakoitaviksi ja järistysriskin vakavimmaksi tekijäksi. Tämän jälkeen kohoaminen on aiheutunut muista, toistaiseksi varmentamattomista syistä, ilmeisesti kuitenkin tektonisista prosesseista. Pohjoismaisten järistysten keskukset ovat usein 2-12 kilometrin syvyydellä maanpinnasta. Maan kohoamisen vaikutus kallion jännitystiloihin ja uusiin liikuntoihin on siten yhä ratkaisematon kysymys. Eräs ongelma on KBStutkimuksen mukaan siinä, että siirrosten etsiminen lentokuvauksilla ei paljasta erityisen hyvin Keskija Etelä-Ruotsin mahdollisia SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Vaikkei järistyssiirros suoranaisesti ulottuisikaan jätetiloihin, voivat järistysten lähettämät kimmoaallot aiheuttaa vahinkoja. Myös järistysten vaikutukset pohjaveteen todettiin eräissä KBS-arvioissa puutteellisesti tunnetuiksi. Tapahtuvatko järistyksen kallioliikunnot todellakin vain jo olemassaolevilla vanhoilla rikkonaisuusvyöhykkeillä. Esimerkiksi erään itäsuomalaisen järistyksen aallot aiheuttivat uuden järistyksen noin 200 km:n etäisyydellä. Jääkauden liikuntoja luultua enemmän Jääkauden jälkeinen raju maankohoaminen (suurimmillaan aina puoli metriä vuodessa) synnytti kallioon suuria jännityksiä, jotka purkautuivat mm. kallioalueeseen liikuntoja. Jätevaraston louhinta ja jätteiden tuottama lämpö muuttavat näitä jännitystiloja. Nuoria, jääkaudella tai sen jälkeen tapahtuneita huomattavia siirroksia on Ruotsissa ja Suomessa toistaiseksi havaittu muutamia kymmeniä. Jätteiden kalliohautauksen ydinperustelu -tulevaisuuden liikunnot tapahtuvat entisillä rikkonaisuusvyöhykkeillä ei siten ole erityisen vahvasti perusteltu. Myös muutamat suomalaiset tutkijat geodeettiselta laitok-. Tällöin maankohoamisen kehityksestä ei olisi varmaa tietoa, kun taas vanhan selityksen mukaan kohoaminen jatkuvasti vähenee ja lopulta lakkaa. Vuoden 1979 Alajärven tapahtuma taas osoittaa Helsingin yliopiston seismologian laitoksen mukaan sen, että "rauhallisellakin" alueella voi tapahtua huomattavia järistyksiä. Kapselien korroosion, jätteiden liukenemisen ja kulkeutumisen nopeus sekä täytesaven käyttäytyminen riippuvat suuresti pohjaveden virtauksesta ja koostumuksesta. Siirrokset yli viiden järistyksissä voivat olla kymmenien senttien luokkaa ja tuhoisissa yli seitsemän järistyksissä useita metrejä. Aina viime vuosiin asti näitä liikuntoja on tutkittu suhteellisen niukasti. Båthilta ja uusista neuvostoliittolaisista tutkimuksista. Esimerkiksi Ruotsin Bergshamrassa ja Suomen Alajärvellä on ollut yllätyksellinen järistys. KBS-tutkijat Bjerhammar ja Mörner ovat todenneet, että tektonisen tekijän tapauksessa kallioon voi kerääntyä suuria jännityksiä, jotka aiheuttaisivat huomattavan riskin jätteiden kalliosijoitukselle. Jääkauden päättymistä seurannut erittäin raju maankohoaminen kuitenkin selitetään yleensä pääosin jääkaudesta aiheutuvaksi. Kallioon louhittuna onkalona itse varastoalue saattaa jopa käyttäytyä heikkousvyöhykkeen tavoin maanjäristyksissä: Liikunnot voivat tapahtua juuri savi-kvartsi-täytteisissä jäteluolissa. Stripa-tutkijat raportoivat näiden tutkimusten osoittaneen, että kallion lämpömekaanisen käyttäytymisen selvittämisessä on vielä runsaasti tehtävää ja että Stripa on vasta alku tutkimuksille. Satavuotinen teoria väistymässä. Järistysten maanalaisista vaikutuksista ei yleensä ole suoria havaintoja ja järistysten tapahtumamekanismien tuntemus on puutteellinen. Siirrosvyöhyke voi olla satojen metrien, jopa kilometrien laajuinen järistyksen voimasta ja sijaintialueesta riippuen. Edellinen tapahtui ns. Kallion jännityksiä on tutkittu entisessä ruotsalaisessa Stripan kaivoksessa. selta ja teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä ovat asettaneet isostaattisen selityksen kyseenalaiseksi. vsk.. Viime aikoina on kiistelty lähinnä nykyisen maan kohoamisen syistä (eräillä alueilla maa voi kohota jopa sentin vuodessa). Maan sisäiset, tektoniset tekijät taas ovat kummitelleet jo 1920-luvulta lähtien monien tutkijoiden näkemyksissä. Syntyvät nopeat kalliosiirrokset ovat voimakkuudeltaan 3-4:n järistyksissä (kuten Alajärvellä ja Bergshamrassa) korkeintaan muutamia senttejä. Missä kallio liikkuu. Suuria, 2-20 metrin liikuntoja on tavattu mm. suurina siirrosliikuntoina. Järistyksiä tapahtuu kuitenkin jopa al32 le kilometrin syvyydellä kuten kävi Bergshamrassa. Kanadassa, Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa. Ulkomaisissa arvioissa KBS:ää on arvosteltu tämän ongelman puutteellisesta tutkimisesta. KBS-tutkimukseen osallistuneen kansainvälisesti tunnetun ruotsalaisgeologin, Mörnerin, uudet havainnot merenrantalinjoista johtivat 1970-luvulla tulokseen, jonka mukaan jääkauden vaikutus maannousuun päättyi noin 20003000 vuotta sitten. Tämä arvioidaan päätekijäksi myös KBS:n pääraportissa sekä suomalaisissa jätetutkimuksissa. tektoniset prosessit. Kallion mekaanisella jännitystilalla on ratkaiseva vaikutus siihen, syntyykö ko. Vaikka ilmiö tapahtui järistysalttiilla linjalla, ei se sulje pois oikukkaampien seurannaisjäristysten mahdollisuutta. KBS viittaa saatuihin kaivoskokemuksiin ja toteaa aiheutuneet järistysvahingot lieviksi. Siirrokset ulottuvat syvälle kallioon ja monet niistä tapahtuivat jääkautta vanhemmilla rikkonaisuusvyöhykkeillä. Niistä esitetyt erilaiset teoriat ja oletukset eivät anna varmoja ennusteita tulevaisuuden järistysriskeistä. Nämä tunnetaan kuitenkin melko puutteellisesti. Kallion jännityskentän kiertyminen voi aiheuttaa uusia rikkonaisuuksia, jotka eivät seuraa entisiä. KBS-arvioissa kuitenkin todetaan, että järistyksen aiheuttama värähtely voi olla riski , koska se saattaa aiheuttaa jätevarastolle huomattavia rasituksia, joiden vaikutukset ovat huonosti ennakoitavissa. Eräs KBS-raportti toteaakin Bergshamran tapauksen johdosta: "Niin kauan kuin emme täysin ymmärrä, miksi järistyksiä ei tapahdu tietyillä Ruotsin alueilla, emme voi tarkasti ennustaa säilyvätkö esimerkiksi 100 vuotta järistyksettöminä pysyneet alueet rauhallisina myös tulevaisuudessa
Tulevaisuuden geodynaamisen aktiviteetin ennakointiin (komissiomme päätehtävä) voimme suosittaa ainoastaan pitkän aikavälin tiiviitä tutkimuksia". "Olemme täällä Suomessa saadaksemme teidät tajuamaan, että rikollisia eivät ole vain kanadalaiset ja monikansalliset kaivosyhtiöt, vaan nekin jotka ostavat Kanadasta uraania " , John Graham ja Miles Goldstick toteavat. vsk . Koska nuorten kalliosiirrosten todellinen lukumääsuoMEN LUONTO 5/ 84 43. Siksi sanon, että uraanin louhinta on jo ydinsotaa eikä ydinvoiman rauhanomaista käyttöä ole olemassakaan. Sitä, missä määrin nuoret siirrokset ovat tapahtuneet vanhoilla rikkonaisuusvyöhykkeillä, on tutkittu vasta alustavasti. Niitä saattaa Mörnerin arvioiden mukaan esiintyä lähes missä tahansa. Kallion vakaudesta ei vielä takeita Kallion vakaus on mitä perustavin edellytys jätteiden turvalliselle kalliosijoitukselle. Seuraavan jääkauden arvioidaan tulevan 4000-20 000 vuoden kuluttua. Kirjoitus perustuu useisiin kotija ulkomaisiin tutkimuksiin. Anne Brax Ydinvoimaa suomalaisille, ydinjätteitä intiaaneille Uraaninlouhinta on aiheuttanut Kanadassa suuria ongelmia ja kärsimyksiä alueen alkuperäisväestölle. rä ja sijainti ovat vielä suurelta osin selvittämättä, ei jääkauden vaikutusten lopullista laajuutta vielä tiedetä. Osittain tämä johtuu hitaudesta luotettavan geologisen tiedon hankinnassa. ) Maanliikuntojen asiantuntijoina haluamme ilmaista syvän huolemme ylioptimistisista pitkän aikavälin turvallisuusennusteista, joita peruskallion ydinjätevarastoille on tehty. Mörner onkin jo nykyisten tutkimustulosten perusteella vakuuttunut peruskallion kelvottomuudesta KBS-tyyppiseen ydinjätevarastointiin. Kanadan intiaanit ovat ydinvoimateollisuuden ensimma1nen ja viimeinen lenkki: me kärsimme uraanin louhinnasta ja joudumme elämään ydinjätteiden keskellä. Eri ydinjäteprojektien kalliokairaukset ovat osoittaneet yleisiksi 300-600 metrin syvyydessä tavatut, maanpinnan suuntaiset suuremmat halkeamavyöhykkeet. Tämä oli Suomessa v1railleiden kanadalaisten mtiaani John Grahamin ja biologi Miles Goldstickin sanoma ydinvoimasähkön käyttäjille. Näiden syntytavasta ei ole varmaa selkoa, ja Mörner samoin kuin Kanadan geologisen tutkimuslaitoksen KBS-arvio pitävät ongelman selvittämistä tärkeänä. Heidän vierailunsa Suomessa oli osa suurempaa uraanin louhinnan vastaista Euroopankiertuetta. Metrien siirroksiin liittyneet ankarat maanjäristykset noin 8000-10 000 vuotta sitten jättivät jälkeensä mm. Pienempien siirrosten osalta tämä kysymys on täysin selvittämättä. maanvyörymiä, joita on tavattu mm. nuoria siirroksia mm. John Graham asuu Saskatoonin kaupungissa Saskatchewanissa, jonka asukkaista suurin osa on intiaaneja. Käsitystä kallion riittävästä vakaudesta ei ole kuitenkaan toistaiseksi perusteltu pitävästi. Ongelmista kävivät Suomessa kertomassa intiaani John Graham ja biologi Miles Goldstick. Pienempiä, alle parin metrin liikuntoja on Mörnerin arvioiden mukaan runsaasti kaikkialla Ruotsissa, useimpien syntymäajankohdat ovat kuitenkin epäselviä. Seudulla sijaitsevat myös suuret uraanikaivok33. Kanadalainen tutkimus arvioi nuoria siirroksia olevan Kanadassa 10-100 kertaa enemmän kuin toistaiseksi on havaittu. Noin 15 prosenttia Kanadan uraanista tuodaan Suomeen. eri puolilta Pohjois-Suomea noin 40 paikasta. Huomattavia poikkeuksia, Joissa rikkonaisuus ulottuu muutoksettomaan kallioon on kuitenkin löydetty useilta paikoilta''. Jo yli puolen metrin hitaammat siirrokset ja muutamien senttimetrien nopeat liikunnot voivat murtaa jätekapselin. KBS:n edistyessä osaan arvioiden kritiikistä on voitu vastata. Uusimpien KBS-tutkimusten mukaan huomattavat nuoret "siirrokset ovat suurelta osin syntyneet peruskallion jo olemassaoleville heikkousvyöhykkeille. Lähdeluettelon voi tarvittaessa saada toimituksest;,. KBS-arviot tai Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Y JT-arvio osoittavat. Jopa suurempia siirroksia on koko maassa voinut jäädä huomaamatta. Uraani louhitaan pois ja radioaktiiviset jätteet jätetään seuduille missä asuu "vain intiaaneja". Asia koskee myös suomalaisia, sillä Teollisuuden Voima on ostanut uraania Kanadasta jo vuodesta 1974 ja teki juuri uuden jättisopimuksen. Kymmeniä geologeja edustava kansainvälinen asiantuntijakomissio, INQUA Neotectonics Commission lähettikin vuoden 1979 kokouksensa pohjalta sähkeen Ruotsin energiaministeriölle: "( ... Mahdollinen epävakaus voi murtaa kaavaillut insinööritaidolliset suojat, metallikapselit ja täytesuojan, joiden to1m1vuuteen liittyy tosin muutakin huomattavaa epävarmuutta kuten esim. Olemme tulleet Suomeen saadaksemme ymmärtämystä ja tukea taistelullemme uraanin louhintaa vastaan Kanadassa. metsäpeitteen ja geologisten syiden vuoksi. Kanadalaisissa ydinjätetutkimuksissa toisin kuin useimmissa Suomen ja Ruotsin voimayhtiöiden tutkimuksissa todetaankin yleisesti, että jääkauden vaikutusta kallioperään ei tunneta riittävästi. Missään emme havainneet hyväksyttävää ratkaisua pitkän aikavälin vakausongelmaan ydinjätteiden peruskalliosijoituksessa
''Intiaanien kielessä ei ole sanaa uraani. Intiaanien kulttuuri häviää Uraanin louhinta on paitsi vaarantanut intiaaniväestön terveyden myös tuhonnut tai tuhoamassa intiaanien omapera1sen kulttuurin. Kaivostoiminnan alkuaikoina kaikki louhintajätteet kaadettiin järviin, joista ne levisivät laajoille vesistöaloille tappaen kaikki kalat. Ihmisten on helppo olla huomaamatta ongelmia omalla takapihallaan, mutta he saattavat silti vastustaa kiivaasti esimerkiksi risteilyohjuksia. Kaikki Kanadan suurimmat kaupungit sijaitsevat etelässä, kun sen sijaan kaivokset ovat pohjoisessa, missä elää ''vain intiaaneja". He kertovat meille osaavansa tehdä energiaa auringosta, mutta me olemme aina eläneet yhteydessä aurinkoon, maahan ja veteen ja saaneet sieltä voimamme. Leukemiaa ja epämuodostumia Miles Goldstick on tehnyt laajan selvityksen uraanin louhinnan terveysvaikutuksista Kanadassa. Uraanin louhinta on jatkunut Saskatchewanissa jo kymmeniä vuosia. Kaivosalueiden lähimetsien puut törröttävät pystyyn kuolleina. Toimintansa lopettaneet kaivokset jätetään paikalleen sellaisinaan, aitaamatta ja vartioimatta. Valkoinen mies on tullut ja ottanut meiltä oikeuden omaan maahamme. Monet joet ja järvet ovat niin saastuneita, että niistä pyydystetyt kalat ovat joko sokeita tai epämuodostuneita. Nykyään vain kaivosten nestemäinen jätekaadetaan järviin, kun taas kuiva, pölyävä jäte kasataan edelleen avonaisiksi keoiksi kaivosalueille, John Graham ja Miles Goldstick kertoivat. Hallitus on kieltäytynyt ja tutkimustulosten puuttuessa tiedot sairauksista ja epämuodostumista on ollut mahdollista kumota huhupuheena tai liioitteluna. TVO teki jättisopimuksen Vieraat eivät tulleet kiertueellaan Suomeen sattusuoman suomalaiseSIII 34 metsästä Metsäliitto-Yhtymä on 130.000 suomalaisen yksityismetsänomistajan kaupallis-teollinen suuryritys, joka tähtää toiminnallaan taloudelliseen puun korjuuseen, jalostukseen ja kauppaan. Me kutsumme sitä kuoleman kiveksi.'' set, joista louhitaan noin 40 prosenttia Kanadan uraanista. ,,,METSÄLIITTO-YHTYMÄ SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. John Grahamin ja Miles Goldstickin mukaan Kanadan hallitusta on toistuvasti vaadittu tekemään tutkimus väestön terveydentilasta Saskatchewanissa. vsk.. Metsäliiton tuotteiden laadun takeena on oikea ja tarkoituksenmukainen puuraaka-aineen käyttö, alan viimeisin teknologia, uusimmat työmenetelmät sekä ammattinsa osaavat ihmiset, jotka huolehtivat puusta taimesta valmiiksi tuotteiksi. Metsäliiton valmistamat tuotteet sellu, paperit, kartongit, kemian tuotteet, puutavara, rakennusja sisustuslevyt, Kertopuu, ikkunat, ovet, parketit, hirsimökit ja saunat tunnetaan korkeasta laadustaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen mukaansa leukemia on lisääntynyt alueen väestön keskuudessa, ja lapsia syntyy epämuodostuneina. Tilalle he ovat antaneet supermarketteja ja kehnoa purkkiruokaa, purki katkeruuttaan John Graham, joka on Amerikan intiaaniliikkeen (AIM) "eloonjäämisryhmän" jäsen. Kaivostoiminta on jättänyt jälkeensä miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä ja aiheuttanut tuhoa alueen luonnolle ja ihmisille. Jos maata ei kunnioiteta se menetetään ... Alunperin metsästyksellä ja kalastuksella itsensä elättäneet intiaanit ovat siirtyneet töihin kaivoksiin, joiden sulkeuduttua he ovat joko · jääneet työttömiksi tai muuttaneet kaupunkeihin
"Meillä on vastuu sen alueen ympäristöstä ja ihmisistä, josta ostamme uraanimme. NYT MYÖS SUOMESSA. rl karrimor ... Ruotsin jossa kanadalaiset kävivät ennen Suomeen tuloaan energiaministeri Birgitta Dahl sensijaan lupasi, että asia tutkitaan perusteellisesti. Viime vuonna PohjoisSaskatchewanissa avattiin Key Lake'in kaivos, joka on maailman suurimpia uraanikaivoksia Namibian Rossingin kaivoksen ohella. Teollisuuden Voima teki kanadalaisen Eldorado Nuclear Limited yhtiön kanssa sopimuksen, jonka mukaan se ostaa 500 miljoonalla markalla uraania Key Lake'in kaivoksesta. Suomessakin heidän vierailunsa herätti huomiota ja joidenkin puolueiden edustajat lupasivat puhua asiasta puoluetovereilleen, lupasivatpa viedä viestin aina Yhdistyneisiin Kansakuntiin saakka. MAAN PARAS RETKEILYN VALIKOIMA, ERIKOISLIKKEEN ASIANTUNTIJAPALVELU. 90-6943899 ltäkatu 7 Puh. 90-557 486 !.!!~!~Jij(!!!,u~ovor~!~!yg mm. Teollisuuden Voima lähetti kaivosten turvatoimista sähkeitse tiedustelun Eldorado Nuclear -yhtiölle, mutta tyytyi vastaukseen jonka mukaan "alueella ei asu ihmisiä eikä oleskele eläimiä". malta. vsk. 35. Tällä sopimuksella Teollisuuden Voima tyydyttää uraanin tarpeensa kymmeneksi vuodeksi. Puh. TILAA ESITE PUH. Ulkomaankauppaministeri Jermu Laine vastasi eduskunnassa esitettyyn kysymykseen asian kuuluvan Kanadan hallitukselle eikä Suomen valtiolle. Teollisuuden edustajien asenne oli kuitenkin tyly. leaders in U technical excellence KARRIMOR VAATIVAN KULKIJAN VARUSTAJA TIELLÄ JA POLULLA. Teollisuuden Voima on jo vuodesta 1974 lähtien ostanut uraania Kanadasta. Ilman markkinoita ei louhittaisi. KS-100e and Silvaguard are registered trade marks of karrimor International ltd. Tällä haavaa viitisentoista prosenttia Kanadan uraanituotannosta tuodaan Suomeen. 90-338181 Partiokaupat Porissa, Postimyynti 90-557 486 Tampereella ja Turussa SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Saadakseen aikaan paineita maansa hallitusta ja kaivosyhtiöitä kohtaan John Graham ja Miles Goldstick tapasivat kiertueellaan eri maiden poliitikkoja, puhuivat kouluissa ja järjestivät tiedotustilaisuuksia. Olemme Suomessa saadaksemme teidät tajuamaan, että rikollisia eivät ole vain kanadalaiset ja monikansalliset kaivosyhtiöt vaan nekin, jotka ostavat Kanadasta uraania. Saskatchewan ei ole mikään poikkeus", hän totesi
Hullukaalin ja hulluruohon avulla noitatohtorit ottavat yhteyttä tuonpuoleiseen. Tupakanlehtien nikotiini vaikuttaa keskuudessamme. Valkuaisja vitamiinipakkaus Kerrotaan, että peltisepät toivat perunan Inkoon Fagervikin kartanoon 1730-luvulla, mutta varsinaisesti vasta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Pommerin sodasta palaavat toivat sen Suomeen. vavan lähilajin kanssa ja jatkoi oloaan siinä muodossa. Kysymys oli pitkään tunkion liepeitten rikkaruohomaisesta kasvista, joka vasta vähitellen asettui viljelykasviksi. Intiaanit keräsivät aikoinaan perunan mukuloita. Belladonnan uute tummentaa italiattaren katsetta. Tähän kului aikaa pari sataa vuotta. Peruna vaatii säilyäkseen viileät, kuivat tilat. Peruna on vehnän, maissin ja riisin jälkeen maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi, mutta näistä nelsuoMEN LUONTO 5/ 84 43 . Siinä on pieni määrä valkuaisainetta, jota sanotaan erityisen arvokkaaksi, arvokkaammaksi kuin esimerkiksi soijapavun valkuaisaine. Perunan alennustila johtuu osittain siitä, ettei kunnollista varastointia ole järjestetty. Espanjassa peruna kasvoi joll;:i kin lailla. Pohjoisemmaksi se ei oikein päässyt, koska Andien peruna oli tottunut lyhyeen päivään. Kaksi keskikokoista mukulaa tyydyttää aikuisen ihmisen päivittäisen C-vitamiinitarpeen. Skottilaiset kieltäytyivät pitkään syömästä perunaa, koska sitä ei mainittu raamatussa. Vähitellen siemenistä, ei siis mukuloista, syntyi sitten sellaisia tyyppejä, jotka tekivät mukulaa myös pitkässä kesäpäivässä. Paras on tietenkin kunnon maakellari, jonka viileydessä ja pimeydessä peruna jatkaa lepokauttaan vielä keväälläkin eikä idä. Jos ruissato epäonnistui, oli perunasato pelastus. Suurin osa viljelykasveistamme on Vanhan maailman perua. vsk .. Rasvaa on tuskin nimeksi. Andien vuoristossa Titicaca-järven seutuvilla kasvaa edelleen useita luonnonvaraisen perunan sukulaisia. Euroopassa perunaa ei otettu avosylin vastaan. ldunestoaineita ei tarvita. Intiaanit ovat jo tuhansia vuosia viljelleet perunaa Etelä-Amerikan Andeilla. Espanjalaiset näkivät intiaanien viljelevän perunaa ja toivat sitä kotimaahansa. Tunkionliepeitten rikkaruoho On erikoista, että maailman ja Suomen tärkein kasvis on kotoisin juuri Etelä-Amerikasta. Sitten viljelty peruna risteytyi toisen, pelkästään rikkaruohona kas36 Munakoiso kuuluu Välimeren maiden keittiöön. Nauris syrjäytyi vähitellen perunan tultua, olihan nauriin säilöminen talven yli pitkälle kevääseen hankalaa. Jäännökset joutuivat tunkiolle, sitten perunoita kerättiin niiltäkin. Peruna on tärkkelystä ja vettä. Näistä peruna on kuitenkin maailman valloittaja: talonpojan ape ja hienoston herkku, ravitseva ja herkullinen mutta myös halveksittu ja parjattu. Perunan matka eurooppalaiseen ja suomalaiseen ruokapöytään oli pitkä ja vaivalloinen. Mitä tekemistä perunalla on näin hienostuneessa seurassa. Pohjois-Amerikkaan peruna kulkeutui Euroopan kautta. Siinä on useita B-vitamiineja sekä rautaa. Marjukka Kulmanen Peruna valloittaa Inaailinan pihainaat Tomaatti on tutumpi perunan sukulainen, samoin paprika, chilipippuri ja vanha kunnon kessu. Perunalta vei neljäsataa vuotta valloittaa maailma osapuilleen niin kauan sitten ensimmäiset eurooppalaiset tallasivat uutta mannerta aavistamatta, mikä aarre heidän jalkojensa alle kätkeytyi. Perunaa ei täälläkään otettu riemuiten vastaan, mutta katovuodet opettivat arvostamaan sitä. Keskikokoisessa perunassa on noin sata kilokaloria. C-vitamiinia se sisältää sen verran, että Suomen kansan C-vitamiinitarve on pääosin tyydytetty perunalla
Peruna kotoseuduillaan Etelä-Amerikassa Andien rinteillä, jossa intiaanit ovat viljelleet sitä tuhansia vuosia nimellä papa. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . 37. Nyt peruna on jälleen lähtenyt valloittamaan uusia maanosia, sillä Afrikassa ja Aasiassa siitä etsitäan helpotusta aliravitsemukseen. vsk . Perunan matka eurooppalaiseen ja suomalaiseen ruokapöytään on ollut pitkä ja vaivalloinen
Kokkipa valmisti VAUltUQUI TU11051EN l -UVA.UII.IA .4._ _ _ _ , hänelle niin ohuita pa1stmperunoita kuin ikinä osasi . yhä useammin syömme perunan muodossa, jossa ei ole paljoakaan jäljellä perunan alkuperäisesta ideasta. 38 SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Sekä leipää että perunaa syödään alle puolet siitä mitä vuosisadan vaihteessa. Maailman perunasadosta Eurooppa ja Neuvostoliitto tuottavat kolme neljäsosaa. Eräs asiakas valitti liian paksuista paloista. Rasvassa keitettäessä perunan arvokkaat ravinteet tuhoutuvat ja sen energiamäärä nelinkertaistu u. Kuori itsessään on kuitua. Niistä 130 viljelee perunaa. Mutta perunaa arvostetaan meillä toki jopa pitopöydän herkkuna. Nykyisin perunalastuteollisuus lohkaisee kuudesosan Amerikan perunasadosta. Kuorittuna keitetty peruna maistuu vetiseltä, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat liuenneet keitinveteen. Ranskalaiseen keittiöön peruna kuuluu muutenkin Potatiskräfta Valistuksen kuvataulut ovat vieneet perunaoppia kaiken kansan tietoisuuteen: Perunaa riivaavat erilaiset tuholaiset ja taudit, joista kertoo vasemmanpuoleinen taulu. Ranskalaisiin perunoihin ja muihin jalosteisiin perunasadosta kuluu yli puolet. Se, että amerikkalaiset syövät perunansa ranskalaisina ja lastuina, kertoo "junkfood"in eli lumemuonan leviämisestä. Neuvostoliittolaiset kutsuvatkin perunaa " toiseksi leiväkseen" . Yhtäaikaisesti sekä aliravitsemuksesta että liikalihavuudesta kärsivä Amerikka syö tyhjiä kaloreita, sokeria ja rasvaa . Elipä kerran yli sata vuotta sitten New Yorkin osavaltiossa intiaanikokki, joka paistoi asiakkailleen perunoita. Perunan kulutus on laskenut 74 prosenttia vuosina 1910-1976. Miten tämä liittyy suomalaisiin ruokatottumuksiin. vsk.. Avioliitto ja peruna ovat irlantilaisten mielestä ne kaksi asiaa, joista ei parane laskea leikkiä. Myös meidän ruokavaliossamme peruna on syrPerunasyöpä jäytymässä. Erityisesti kuoren alla oleva kerros on arvokasta, kolmasosa ravintoaineista on siinä. jästä se tuottaa viljelyalaa kohti eniten ravintoa. Ranskalaisen keittiön maan omenat Maailmassa on 167 itsenäistä valtiota. Ravintoaineiden tilalla on lähinnä lisäaineita. Nyt irlantilaiset ovat maailman perunankuluttajien kärjessä heti itäeurooppalaisten jälkeen . Mukuloissa voi olla myös harvinaista, mutta vaarallista perunasyöpää, joka sekin on sienitauti. Amerikkalaistuneet ranskanperunat ovat menettäneet suurimman osan arvoravinteistaan, mutta rasvan takia niiden kalorimäärä nelinkertaistuu paistettaessa. Amerikkalaiset ja ranskalaiset perunat Perunajauhot, lastut, ranskalaiset, mielihyvämuusi ... He ovat eläneet ennen niin perunan varassa, että katovuonna 1845 miljoonat kuolivat nälkään, kun perunasadotkin epäonnistuivat
Mukuloissa voi olla harvinaista mutta vaarallista perunasyöpää, joka sekin on sienitauti. Näin kannattaa tehdä, jos maa on ensin tehty esim. Siksi se on tavallaan tärkeämpi kuin vehnä, maissi tai riisi, vaikka se toistaiseksi jääkin maarassa näiden kolmen jälkeen. Peruna kasvaa näin hyvin mutta tulee rupiseksi ilman eristävää multakerrosta. Se kasvaa merenpinnan alapuolelta Hollannista korkealle Andien ja Himalajan ylängöille, arktisilta Lapin perukoilta kuumiin Australian ja Afrikan seutuihin. Ilman perunaa maailman lihantuotanto romahtaisi. Peruna-ankeroinen on pieni mato, joka elää perunan juurissa. Ananas, koralli, kirsikka, korkkiruuvi... Suomessa eniten viljeltyjä perunalajikkeita ovat Pito, Record ja Saturna. Mukula on kasviopillisesti varsi, maanalaisen rönsyvarren turvannut pää. Rikkaruohoista ei ole perunan viljelijälle haittaa, pikemminkin peruna itse kurittaa rikkaruohoja. Rikkaruohojen kurinpalauttaja Perunan viljely keskittyy seuduille, joissa maaperä on kevyttä hietaa tai hiekkaa. Suomea se ei onneksi ole pystynyt valloittamaan ainakaan vielä. Ratkaisu maailman ravinto-ongelmiin. Näin tulee enemmän tilaa maanalaisille rönsyille. Se ei muutu miksikään niin kuin siemenestä kasveja lisättäessä. Seuraavana vuonna samaan paikkaan voi jo kylvää vaativampiakin kasveja. Myös virustaudit ovat merkittäviä mutta näkymättömiä perunan tuholaisia, jotka alentavat satoa. Suuren perunan pistäminen maahan voi olla haaskausta. Perunoita on kaikennäköisiä. Vihreät osat ovat myrkyllisiä Perunakasvi on myrkyllinen. kahdeksasta perunalaj ista, lajikkeita on tuhansia. Sitä on vähän joka aterialla ja usein tunnistamattomaksi valmistettuna. Se myös estää valoa viherryttämästä perunan mukuloita. Mikäli mielit aikaisia uusia perunoita, siemenmukulat kannattaa istuttaa sisätiloissa pusseihin jo maalis-huhtikuulla. Idut ovat tästä varresta kasvaneita oksia. Hyvä siemenperuna on terve, muita vaatimuksia ei ole. Kasvunsa aloittaneet perunat istutetaan myöhemmin pusseissa maahan ja jäädään odottelemaan kesän herkkuhetkiä. Kokkien mielestä juuri peruna pehmentää ja jalostaa aterioiden makua. vsk. Perunasta saa satoa keskimäärin 90-120 vuorokaudessa, jopa 60 auringonkiertoa riittää , jos päivä on pitkä kuten Lapissa. Tunnetuin tuho on perunarutto, joka kosteina kesinä vie perunan varret ja lehdet ja jatkaa tuhojaan talvivarastoinninkin aikana. kalkilla tai tuhkalla emäksiseksi. Peruna tuottaa eniten ja nopeimmin ravintoa ankarassakin ilmastossa. Perunalajike on klooni. Viljelykierto on hyvä tapa torjua tuholaisia. Joskus perunavakoon haudataan lehtikariketta ja kompostia. Ainoastaan maanalai39. Myös perunan jalostuksella torjutaan tauteja. Maapeite estää perunaruton leviämisen sadeveden mukana varsista mukuloihin. Siemenperuna ei siis ole siemen. Perunaa voi käyttää rikkaruohojen torjuntaan kasvimaalla sitä kannattaa istuttaa vaikkapa juolavehnän läpitunkemaan maahan pioneerikasviksi. Peruna sinänsä pysyy samana. Se saa varhaisen lähdön, ja sen tiheä lehvästö varjostaa muita kasveja. kuin ranskalaisina. Savimaa on sille huono kasvualusta. Mutta se on hallanarka ja sitä "riivaavat erilaiset tuholaiset ja taudit. Rupisieni ei sinänsä ole vaarallinen paras torjuntatapa sitä vastaan on perunan kuorimisveitsi. Jos taas istuttaa kovin pienen perunan tai kuten pula-aikana, puolikkaan tai viipaleen ituineen, kasvun alku hidastuu. Lajien ja lajikkeiden kirjo esittäytyy Andien rinteiden postimerkin kokoisilla viljelmillä: perunoissa on kaikkia sateenkaaren värejä ja niiden muodot vaihtelevat ananaksesta koralliin, kirsikasta korkkiruuviin. Virusten pitämiseksi loitolla on siemenperunat aika ajoin vaihdettava viruksettorniin mukuloihin. Perunaa riivaa myös joskus keltainen juurimato, sepän toukka, joka kaivertaa käytäviä mukuloihin. On useita syitä arvostaa perunaa maailman parhaana ravintokasvina. Peruna on siitä kätevä viljelykasvi, että se soveltuu niin kotipuutarhoihin kuin suurviljelmillekin. Se syö perunan varret putipuhtaiksi ja tuhoaa koko kasvin. Tuttu ruskea ja soikea mukula on yksi maailman SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Multaaminen pitää rikkaruohot kurissa. Jos ilmasto kylmenee muutamalla asteella kuten ennustetaan maailmassa käyvän peruna tulee menestymään entistä paremmin. Pian itämisen jälkeen peruna mullataan. Perunan varsi, mukula, lepää talvella, mutta jatkaa kasvuansa keväällä edellisen vuoden varren oksana ja tällä tavalla loputtomiin vuodesta toiseen. Rupisieni ei kasva, jos peruna eristetään emäksisestä maasta karikkeilla. Se rikkoo maan kuorettuneen pinnan, peittää varsien tyvet. Koloradokuoriainen on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Koko maailman perunasato ei suinkaan kulu ihmisen Cvitamnmtarpeen tyydyttämiseen. Vain viidakossa se lannistuu, siellä on liian kosteata. Peruna on niin viljelyvarma, että jokainen pystyy tyydyttävästi sitä viljelemään. Miltei puolet perunoista syötetään eläimille. Siitä kehitellään lajikkeita, jotka kestävät hyökkäykset. Se on samaa yksilöä, joka vain kasvaa vuodesta toiseen
vsk.. Eikä idä. Kuluttajat parjaavat vuosi vuodelta kiihkeämmin perunan huonoa laatua. ldunestoaine vai maakellari. Perunakasvi itsessään on myrkyllinen. set osat, joissa ei ole vihreää väriä, ovat syötäviä. Hyvä perunakellari on viileä, kohtuullisen kostea ja pimeä. Nykyään käytetään surutta idunestoaineita estämään perunan itäminen kevätvarastoinnin aikana. Viljelijälle perunasta maksetaan kilomäärän, massan, mukaan. Kuluttajat perunan puolesta! Uusi Retkeilykasvio kertoo perunan kukasta seuraavaa: Viuhkat verson latvassa, pitkäperäisiä, monikukkaisia. Se kasvaa rannoilla, ja puron varsilla. Perunan myrkky on alkaloidi, nimeltään solaniini. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Perunan kuluttajat huolestuvat joskus siitä, voiko itäneitä perunoita syödä. Vain maanalaiset osat, joissa ei ole vihreää väriä, ovat syötäviä. Parempi olisi noudattaa perunan luonnollista elämänrytmiä ja järjestää sille kunnon talvitilat. Ja erityinen herkku puiku/aja manteliperuna menestyy Lapissa erinomaisesti, muualla ne menehtyvät tauteihin. loin on edullista viljellä käyttämällä runsaasti väkilannoitteita, vaikka perunan säilyyyys kärsii. Syitä perunan surkeuteen on useita. Suomessa ei kasva alkuperäisenä kasvina kuin yksi koisokasvien heimon laji, punakoiso. Myös valon vihertämä peruna sisältää tätä myrkkyä, solaniinia. Vaikka peruna onkin väistymässä kunniapaikaltaan myös suomalaisessa ruokapöydässä, se on pitänyt pintansa viherpeukaloiden suosikkina. Teriö 25-35 mm leveä, va1koinen, kellertävä, vaaleanpunainen, sininen tai sinipunainen. Lappi on oivallista perunanviljelyaluetta, perunaruttoa ei ole eikä juuri tuho/aisiakaan. Aika moni meistä haluaa pitää pari ikiomaa perunavakoa jossakin Suomessa. Sil40 Peruna lisääntyy yleisimmin mukulasta, mutta lähtee toki kasvamaan siemenestäkin. Riittävän viileässä se jatkaa lepokauttaan vielä kevään tultuakin. Alkaloidimyrkkyjä on suuressa osassa perunan sukulaiskasveja. Sukulaisia on maailmassa paljon, monet ovat myrkkytai lääkekasveja. Voi niitä syödä, kunhan ei syö itse ituja. Varastotilat ovat usein puutteelliset, suurtuottajan perunat tuskin pitävät talvea vanhassa kunnon maakellarissa. Se on köynnöstävä ruoho, tyvestä juurtunut, siis melkein liaani. Lapissa voidaan tuottaa esimerkiksi huomattavasti terveempää siemenperunaa kuin Etelä-Suomessa. Afrikkaan ja Aasiaan perunaa levitetään kehitysprojekteissa nimenomaan siemenestä
SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. 41. Suomessa parhaat perunanviljelyalueet ovat siellä, missä maat ovat hiekkaisia, päivä on pitkä ja valoisa ja missä karjanlantaa on saatavilla. Perunannosto on talkootyötä, ja mukana ovat vanhat ja nuoret. Eniten perunaa kuitenkin viljellään savimailla keinolannoitteiden voimin. vsk
Jos sulakkeeseen jää musta tai selvästi värillinen viiru, löytösi on todennäköisesti malmi mineraalia. (90) 406262 RAISIO Valmista vödessäminuutma !. Postitse: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 00100 HELSINKI puh. malmien saanti turvataan vain uusia malmiv~ro1a ~tstmalla. Viiru sulakkeessa -Malmia kivessä Malmion . Ole mukana! Jälki sulakkeessa voi merkita pal1on. Pidä mukanasi tavallisia sulakkeita, niiden posliinikuori sopii erinomaisesti kiven malmipitoisuuden toteamiseen. Kaivostoiminnan ja kot1maIs~en .. maamme vaurautta. . luonnonsuojelukeskuksista ja hyvin varustetuista kirjakaupoista . Kun liikut maastossa, kiinnitä katseesi kiviin. Outokumpu Oy Malminetsintä PL 27 , 02201 ESPOO 20 PL 26, 67101 KOKKOLA 10 83500 OUTOKUMPU OUTOKUMPU OY Retkeily kasvio on ilmestynyt! 544 s., 150 x 255 mm, pehmeäkantinen 189 mk luonnonsuojelukeskuksista myös kasviprässit (a 118 mk) ja imupaperit. taan
Lakia valvovat jätehuoltoviranomaiset ja poliisi. Jätehuoltolaki sanoo, että roskaamisen aiheuttajan on puhdistettava roskansa. Tähän on päästy siten, että hakkuita on suunnattu tietoisesti vakavimmin vaun01tuneille alueille ja vastaavasti supistettu lievemmin vaurioituneilla tai terveillä metsäalueilla. 6. Tuomas Aarnio ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimistosta kertoo, että koirien omistajat ovat todellakin jo nykyisin velvollisia siivoamaan koiriensa jätökset. Hankaluuksia Suomella saattaa tulevaisuudessa kyllä tulla, sen Kuusela myöntää. 43. Retkeläiset olivat kuitenkin masentuneet jo aivan matkan alussa, koska tienvarsi oli täynnä koiran kakkaa. Siten siitäkään, miten happosateet vaikuttavat Suomen metsiin, ei voi Kuuselan mietä kuljetusta ei kansallispuistoon vielä ole, joten toistaiseksi sinne on hankkiuduttava omin avuin. 1984 avattiin Savonlinnassa Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskus. Eniten määrällisesti arvioitavaa tuhoa ovat aiheuttaneet myrskyt ja niitten seuralaisina tulevat tuhohyönteiset, sienitaudit ja lahottajat. Näin ei Kuuselan mukaan kuitenkaan voi olla, koska sen pitäisi näkyä puukaupassa: puumarkkinat olisivat sekaisin ja hinta romahtanut. Se on hänen mielestään vielä enemmän teoriaa kuin todellisuutta. Pienessä huoneessa on Vaurioituneen puuston runkotilavuus on runsaat 330 miljoonaa kuutiometriä noin kuusi kertaa Suomen vuotuisen hakkuupoistuman verran. Kes''KeskiEuroopan metsätuhot liioiteltuja'' Keski-Euroopan metsätuhoja on liioiteltu, väittää professori Kullervo Kuusela vastikään SITRAlle tekemässään Euroopan metsävarojen arviointiselvityksessä. Euroopan metsät ovat Kuuselan mielestä hyvin alttiita niin myrsky-, tuholaiskuin saastevaurioillekin. SITRA. Miten käy Suomen. Virallisten selvitysten mukaan ilmansaasteet ovat vaurioittaneet 34 prosenttia maan metsäalasta. Kuuselan mielestä tiedot metsätuhoista, niiden laajuudesta ja aiheuttajista ovat ristiriitaisia ja sensaation tavoiftelun sävyttämiä. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . (Euroopan metsävarat ja niiden käyttö. Viranomaiset ja tutkijat haluavat korostaa omaa merkitystään ja määrärahojen tarvettaan, Kuusela väittää. Sarja B, nro 75). Se joudutaanko puita hakkaamaan ylenmäärin, riippuu vaurioiden pahenemisnopeudesta. Tämä johtuu siitä, että metsät ovat vanhoja. vsk . Vähitellen tietysti kaikki vaurioituneet puut kuolevat, osa nopeammin, osa hitaammin . Usein on kuitenkin vaikea tietää, kenen koira on ollut asialla. Lisäksi rakennuksessa ovat kahvila ja matkamuistomyymälä. Säännöllis"Vanhat puut erityisen alttiita" Kuusela myöntää, että raakapuun vienti Keski-Euroopasta ja EC-maista on lisääntynyt ja että se on ilmeisesti osittain metsätuhojen syytä. Se pysyvätkö hakkuut tulevaisuudessakin suunnitteiden mukaisina riippuu metsien tilan kehityksestä. Kuuselan väitteet, että vauriot olisfvat vain vanhojen metsien ongelma eivät pidä paikkaansa. Helsinkiläinen nimimerkki "Luonto lähellämme" oli yrittänyt perheensä kanssa retkeillä kotinsa lähellä olevalla luonnonkauniilla kalliolla. On tietenkin selvää, että jos tällainen puumäärä tulvahtaisi yhtäkkiä markkinoille, se sotkisi puukaupan. lestä sanoa oikeastaan mitään . Tällöin siivoaminen jää kunnan huoleksi puistoissa. KATSAUKSIA UUTISIA Linnansaaren kansallispuistolle opastuskeskus Maailman ympäristöpäivänä 5. Keski-Euroopasta alkaa virrata halpaa puuta, ja sitten suomalaiset eivät enää pärjää hintakilpailussa! Jorma Laurila Outi Pärnänen Kuka siivoaa koiran kakat. Kun ei ole luotettavia tilastoja, paikallisia vaurioita päästään liioittelemaan. Metsien sairastuminen tosin alkoi vanhoista metsistä, mutta nyt vaurioita on jo todettu kaikissa taloudellisesti merkittävissä puulajeissa ja kaikissa ikäluokissa taimikoita myöten. Hän ennustaa, että tuhot lisääntyvät nimenomaan ylitiheissä, vanhoissa ja yli-ikäistyvissä havupuumetsiköissä. Lievimmin vaurioituneilla alueilla on lähinnä kysymys kasvuvauhdin alentumisesta ja eliniän lyhentymisestä. Nyt vaun01tuneesta alasta 73 prosenttia on lievästi vaurioitunut, 25 prosenttia vakavasti vaurioitunut ja 3 prosenttia on kuolemaisillaan tai jo kuollut. kus sijaitsee Linnankatu 10:ssä viehättävässä puutalossa vain kivenheiton päässä Olavinlinnasta. Jostain syystä Kuusela katsoo asiakseen kiistää saksalaisten tutkijoiden kyvyn arvioida maansa metsien tilaa. pysyvä kansallispuistoa esittelevä näyttely. Nimimerkki kysyy, eikö omistajia voi velvoittaa siivoamaan koiriensa kakat. Pääsyynä tähän hän pitää tilastollisen tutkimuksen puutetta. Tällaista kuutiomäärää ei kuitenkaan ole markkinoille tullut, sillä saksa· laisten metsäviranomaisten mukaan hakkuut on puustovaurioista huolimatta toistaiseksi pystytty pitämään hakkuusuunnitteiden rajoissa. Kaiken kaikkiaan Kuusela asettaa koko happamoitumisteorian kyseenalaiseksi
Kymmenen vuoden kuluttua tila on kuitenkin muuttunut jo huonoksi, tuumi noin kolmannes vastaajista. 1950-luvulla saastemäärät nousivat niin suuriksi, että järvi ei kestänyt niitä enää Forskning och framsteg 4/ 84 minen ja liian tiheä rakentaminen. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti luonnonsuojelua ja taistelua saasteita. Lähes puolet vastaajista ilmoitti muuttaneensa elämäntapojaan edistääkseen luonnonsuojelua. Ensin seurattiin eri piilevälajien selviämistä happamuudeltaan erilaisissa järvissä. Aikakaudet on varsin helppo erottaa toisistaan, sillä piilevät reagoivat veden laadun muutoksiin nopeasti. Lähes puolet tinkisi taloudellisesta kasvusta jonkin verran ympäristönsuojelun hyväksi. Neljännes oli osallistunut jonkin ympäristönsuojelua edistävän ryhmän toimintaan. vsk.. Suomen tulokset muistuttivat tutkijoiden mielestä hämmästyttävän paljon EC-maista saatuja vastauksia. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen nokikerrostumat kasvoivat huomattavasti Jarven pohjalla. Mielenkiinnon kohteina ovat piilevien kuoret ja nokihiukkaset. Vajaa kolmannes pitää nykyistä tilannetta hyvänä, vajaa 44 neljännes huonona ja noin 40 prosenttia tyydyttävänä. Yleensä ottaen vastaajat olivat voimakkaammin huolestuneita koko maan kuin oman paikkakuntansa ongelmista. Jyrkkä lasku siitä alkoi kuitenkin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Tutkijat ovat tehneet kokei: ta pahasti happamoituneella Gårdsjö-järvellä Göteborgin pohjoispuolella. Kun pH-arvo laskee noin 5,5:een, ne katoavat. :g_ EC-maista i samankaltaisia vastauksia "' § Suomalaisten näkemyksiä ympäristöstä ei ole selvitetty aiemmin yhtä laajasti. Näin laajasti ei aiemmin ole selvitetty kansalaisten näkemyksiä ympäristönsuojelusta. Piilevä kertoo historian Tavallisessa ruotsalaisessa järvessä elää useita satoja piilevälajeja ja niissä kussakin miljardeja yksilöitä. Haastattelu perustui OECD:n suosituksiin, ja aiemmin vastaavia tutkimuksia on tehty vain Japanissa, USA:ssa ja EC-maissa. Gårdsjön tutkimuksissa huomattiin, että il!.llan saasteet alkoivat lisääntyä 1800-luvulla eli teollistumisen aikoihin. Niitä on ollut järvien muodostumisesta lähtien eli noin 10 000 vuotta. Tulokset pitivät yhtä odotusten kanssa: selvä happamoituminen oli alkanut 1950luvulla. Suurim_mat ongelmat olivat melu, ilman saastutuu myös pohjakerrostumaan. Mielialat pessimistisiä Suomalaisilla on sangen pessimistinen kuva ympäristön tulevasta kehityksestä. Heti jääkauden jälkeen järven pH oli ollut 7 eli neutraali, mutta laskenut hitaasti ilmeisesti luonnollisista syistä 6:een. siin. Lähes puolet muuttanut elämän tapojaan Tiedustelussa kysyttiin myös, olivatko haastatellut osallistuneet viimeisen viiden vuoden aikana ympäristönsuojeluun. Sen jälkeen tuloksia verrattiin Gårdsjö-järvestä nostettuihin sedimenttinäytteiSuomalaisten huolen aiheet: Työttömyys ja ympäristö Suomalaiset pitävät ympäristönsuojelua hyvin tärkeänä ainoastaan työttömyyden vähentäminen on sitäkin tärkeämpää. Eteläsuomalaiset sekä muuallakin maassa tiheissä taajamissa asuvat ihmiset olivat eniten huolissaan oman paikkakuntansa ongelmista (minkä olisi voinut arvata etukäteenkin). Noki selvittää syyn Nokihiukkasista tutkittiin happamoitumisen syitä. Yleensä oman paikkakunnan ongelmista huolestuttivat lisäksi järvien ja jokien veden laatu. Tällaisiin tuloksiin päästiin Tilastokeskuksen tutkimuksessa, jossa haastateltiin yli 2 000 suomalaista.. Kuollessaan ne vajoavat pohjaan, j·oten sedimenttikerroksista voi selvittää, millaiselta piilevälajisto on näyttänyt eri aikoina. Valtion pitäisi käyttää enemmän rahaa ympäristönsuojeluun, vastasi 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Nokimäärän perusteella voi siten karkeasti päätellä, kuinka paljon saasteita polttoainesta on syntynyt eri aikoina. vastaan tärkeänä tai hyvin tärkeänä. Yli neljännes ajoneuvon omistajista kertoi vähentäneensä auton, moottoripyörän tai mopon käyttöä. Ruotsalaiset tutkijat etsivät vastausta kysymykseen järvien sedimenteistä eli pohjakerrostumista. Fossiilisten polttoaineiden poltosta · syntyvä noki laskeuValtakunnallisesti huolestuttivat eniten öljyvahingot, ongelmajätteiden hävittäminen, ydinvoimaloiden jätteet ja elintarvikkeiden lisäaineet. Tiedustelu lähetettiin lähes 2 400 kansalaiselle, ja vastausprosentti oli 86. Edelle tärkeysjärjestyksessä pääsi ainoastaan työttömyyden vähentäminen jopa eläke-ja sosiaaliturvan parantaminen sekä hintojen nousun estäminen jäivät jälkeen. Peräti 35 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että talous voi kasvaa ja ympäristöä voi suojella samanaikaisesti. Ainoastaan alle neljännes vastaajista arvioi tilanteen hyväksi vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Eniten (60 prosenttia) oltiin vähennetty sähkön, lämmön tai veden käyttöä. KATSAUKSIA UUTISIA Sedimentti kertoo happamoitumisesta Milloin järvien happamoituminen on alkanut. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43
Ilmiö johtuu suoraan sorsalintujen kesäaikaan sijoittuvan sulkasadon omalaatuisuudesta, jonka kulkua, enempää kuin seurausilmiöitäkään, erämiespiirit eivät lainkaan tunne. Merkitseehän pyhäksi perinteeksi muodostuneen haulikonräiskinnän käynnistyminen sekä villieläinten laillistettua joukkoteurastusta että mittavaa eläinrääkkäystä. Useimmista linnuista poiketen sorsien siipisulat tippuvat muutamassa päivässä, jolloin ne menettävät lentokykynsä. Kirj~an 'IIJk kaan sorsastuksen alkua tulisi siirtää noib k~ea viikkoa nykyistä myöhäismnndsi, koska sorsastuksen alkaessa sorsien pesinfi Oll useib vielä kesken. Kesäisen sulkasadon kriittinen vaihe kestää siihen saakka kunnes uusien siipisulkien pituus on 75-80 C1/o täysimittaisista. Tätä seikkaa eivät metsästysviranomaiset metsästäjistä puhumattakaan lainkaan tunne. Luotakoon siksi lyhyt katsaus sorsalintujen lisääntymiskierron aikaisiin tapahtumiin käyttämällä esimerkkilajina heinäsorsaa, jota metsästetään enemmän kuin kaikkia muita yhteensä. Toisessa kirjoituksessa vaaditQD muutoksia sorsastukseen. Sen lisäksi myös jotkut poikueensa lentokykyisiksi kasvattaneet parit saattavat aloittaa vielä kesän myöhäisessä vaiheessa toisen poikueen tuottamisen. Oltiinpa metsästyksestä mita mielta taliinsa, luonnonsuojelijat ja metsästajien valtaota ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että metslstyksen epäkohtia pitää vähentää. Osa luonnonsuojelijoista suhtautuu metsästykseen täysin kielteisesti, osa hyväksyy sen yhtenä luonnonkäyttömuotona, osa luonnonsuojelutyötä tekevistä metslstlä itsekin. Lapissa lisääntymispuuhat alkavat kolmisen viikkoa myöhemmin kuin etelässä. Sen mukaisesti vesistöissämme on kevään aikaisuudesta tai myöhäisyydestä lainkaan riippumatta metsästyskauden alkaessa runsaasti keskenkasvuisia heinäsorsapoikueita. Yksi huutavimmista epäkohdista on vesilintumetsästyksen alkaminen jo elokuun 20. 45. Mahdollisimman tehokkaaseen lisääntymiseen pyrkivä ja runsaasti munia tuottava (812 kpl) heinäsorsa aloittaa pesinnän varhain keväällä. Salametsästys on laajalle levinnyt ]a kirjoittajan mukaan kovaa bisnestä siinl ei oli sijaa romantiikalle, missä köyhä saloseu .. metsästysaikoja muutettava -jotta epäkohdat voidaan korjata ja lintujen kärsimykset minimoida. Näin ollen poikueet itsenäistyvät kesäkuun lopun ja syyskuun ensi puoliskon välisenä aikana. Perehtyminen ''metsästyskulttuuriin" osoittaa, että tilanne sorsastuksessa on kerta kaikkiaan nurinkurinen. Ja epäkohtia on. KESKUSTELUA Luonnonsuojelijat ja metsästijät yhteistyöhön metsästyksen epäkohtien vähentämiseksi Luonnonsuojeluliikkeessä on erilaisia mielipiteita metsästyksestä. Koska sorsa-, sotkaja koskelokoiraiden osuus lisääntymistapahtumiin rajoittuu soitimeen ja paritteluun, niiden sulkiminen alkaa kesä-heinäkuussa. vsk. päivän seutuvilla. Toisessa puheenvuorossa kerrotaan omakohtaisista, karuista havainnoista salam.ftSGStyksestä. Nyt julkaistuissa puheenvuoroissa puututaan muutamaan vakav~ epakohtaan. tujen pienelljä kaataa salaa hirven perheellten elannoksi. Koska kuitenkin pesinnän eri vaiheet etenevät ripeämmin, poikueet saavuttavat lentokyvyn vain 10-15 vuorokautta myöhemmin kuin etelässä. Tavilla ja muilla pienillä lajeilla sulkasato vie kolmisen viikkoa, isoilla sorsilla lähes kuukauden ja hanhilla vieläkin kauemmin. Kun kuitenkin 25-50 prosenttia kannasta menettää ensimmäiSUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Eriaikaisten pesintöjen ja sääolojen vuosittaisten vaihtelujen vuoksi heinäsorsan lisääntymiskausi kestää kuukausia. Sulkasatoiset naaraat helppoja saaliita Poikasten ohella sekä järvillämme että merivyöhykkeellä liikkuu metsästyskauden alkaessa hämmästyttävän suuri joukko lentokyvyttömiä aikuisia vesilintuja. Lisäksi kirjoittaja vutii noutaja oiraa pakolliseksi apulaiseksi sorsasta.bille, jotta haavoittuneet linnut saadaan puis kärsimästä. 7. Siipisulkien irtoaminen alkaa likipitäen siinä vaiheessa, jolloin linnut vapautuvat perhevelvoitteista. Uudet kasvavat puolestaan verkkaisesti. On pöyristyttävää, että metsästäjät haavoittavat vuosittain lähes puolta miljoonaa vesilintua. Varsinkin n.aaraita on paljon kun taas koiraiden määrä jää vaatimattomaksi. päivänä. Vieläkin yleisempää nuorten yksilöiden lentokyvyttömyys on myöhemmin pesivillä lajeilla, kuten tavilla, haapanalla, jouhisorsalla, lapasorsalla, telkällä ja nokikanalla puhumattakaan sotkista ja tukkakoskelosta, joiden lisääntymisvaihe käynnistyy vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Kirjoittajan · vain metsästäjien oma k set munansa lintuparit korvaavat tappion ryhtymällä uusintapesintään. Metsästyksen alkaessa sorsien Iisääntymiskausi on vielä kesken Sorsastuksen alkamisen siirtäminen nykyistä noin kolme viikkoa myöhäisemmäksi on vankasti perusteltavissa, koska metsästyskauden alkaessa osa poikueista on keskenkasvuisia ja valtaenemmistö naaraista lentokyvyttömiä. Kirjoittajan mielestä salametsAstya on rikos niitä metsästäjätovereita kohtaan, jotka vaivojaan säästamättä hoitavat riistak~toja ja verottavat saalisellimiä harkiten ja • noudattaen. 4.-5 . Sen korjaamiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen. Myöhäisinä keväinä vastaavat ajankohdat sijoittuvat välille 20. Myrkky-, rautaja ansapyynnin raakuuteen on kiinnitetty jonkin verrari huomiota, mutta monista muista ikävistä ilmiöistä on luonnonsuojelupiireissäkin vaiettu. Tuolloin lentokyvyttömyysaikakin osuu juuri vesilintumetsästyksen ensi viikoiksi. vaikea valvoa. Toisin on naarailla, eräitä telkkäemoja lukuunottamatta.Niiden aika kuluu munia hautoessa ja poikasia hoivatessa kesän puoliväliin tai loppupuolelle saakka niin, että sulkasato pääsee alkamaan vasta heinä-elokuussa. Yhteiskunnan on .. Heinäsorsalla kuluu aikaa munintaan 6-8, haudontaan 27-29 ja poikasvaiheeseen 54-56 vuorokautta. V esilinnustuksen alkamisaika siirrettävä syyskuun puoliväliin Suomen metsästyslakiin sisältyy joukko luonnolle tuhoisia säännöksiä. Asenteiden muutosta odoteltaessa on lainsäädäntöä tiukennettava mm. Etelä-Suomessa muninta pääsee alkamaan varhaisina keväinä jo maalis-huhtikuun vaihteessa yleensä kuitenkin vasta huhtikuun lopulla , ja viimeiset munapesät löytyvät kesäkuun 25
C .c j j KESKUSTELUA Metsästäjän haavoittama heinäsorsa. Harventaessaån kaikkein voimaperäisimmin juuri tätä helposti saalistettavaa pesimäkantojen arvokkainta ainesta erämiehet heikentävät tuntuvasti seuraavan kesän poikastuottoa. 10: "Kun sorsastuskausi tänä vuonna alkoi, olin Vuosaaren edustalla. Se oli laihtunut niin, että terävänä harjana esiin työntyvän rintalastan lihaksisto oli suureksi osaksi hävinnyt. Kuolleet raadot jätettiin kellumaan mereen, mutta viinaa tuntui riittävän." Kitkeränsävyinen oli myös Lintumies-lehden numerossa 3/ 1983 julkaistu pääkirjoitus, jossa mm . järkyttävän kuvauksen erään seurueen kokemuksista "aseettomalla metsästysretkellä". Myöhään pes1van tukkakoskelon lentokyvyttömiä poikasia ammutaan joka vuosi runsaasti jo elokuussa, vaikka laji on ko. Kenen syytä. Kuvassa 22. Kuikanpoikaset saavuttavat lentokyvyn elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Ensin petoviha, sitten lokkiviha. Poikue on kuvattu 4. Lintujen tippuessa veteen ja räpiköidessä ehtyvillä voimillaan kasvillisuuden kätlWihin haulikkomiehet eivät juuri vaivaudu etsintään. Leo Lehtonen SUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . löytynyt nuori kuikka, jonka tappoivat päähän, siipiin ja vartaloon osuneet haulit. Vesillä tapahtuva pyssyillä mellastelu vaatisi edellisen lisäksi suoranaista es ivallan asioihin puuttumista. Haavoittumisten pääasiallisena syynä on metsästäjien taipumus ampua aivan liian kaukaa ja liian hätäisesti. ajankohtana rauhoitettu. Saalistuskausi anno Domini 1983 ei muodostanut poikkeusta säännöstä, sillä julkisen sanan pal,stoilla oli luettavissa erinäinen määrä kertomuksia edellä lueteltujen kaltaisista rötöksistä. Barbaarinen meno on saanut estoitta jatkua näihin asti, mutta vihdoinkin on koittanut aika asettaa törkeyksille edes osittainen sulku. Siihenhän hukkaantuisi hyödyttömästi virkistykseen varattua aikaa. 8. Tässä suhteessa meillä tulisi ottaa käyttöön sama menetelmä, mitä Ruotsin Norrbottenissa noudatetaan ensi kerran vuonna 1984. Nykyisin näin ei ole vaan joukkoteurastukseksi hurahtanut meno on häpeäksi sekä maan metsästäjäkunnalle että varsinkin metsästysviranomaisille. Löpasinsormi liian herkkä, lajintuntemus kelvoton Asioita eettiseltä ja moraaliselta kannalta arvostellen ihmisen tulisi suoda kaikille eläimille rauha edes lisääntymiskausiksi. 2) Metsästäjät velvoitetaan pitämään sorsastuksessa mukanaan koulutettua noutajakoiraa, joka etsii maastosta haavoitetut linnut. Löydettäessä lintu ei pystynyt pakenemaan, vaan asettui pelkoasentoon. Ihmekö siis, että useimpien vesiemme sorsalintukannat potevat lähes kroonista verenvähyyttä. Tutustukaan metsästäjien harrastelehtiin." Lakia korjattava, valvontaa tiukennettava Metsästäjien aiheuttamaa lintujen jokavuotista kärsimysnäytelmää voi täydellä syyllä pitää valtakunnallisena häpeäpilkkuna. Kuka tahansa rantamaastoissa koluaja löytääkin alkusyksyn päivinä henkihieverissä kituvia vesilintuja, joilta on ammuttu riekaleiksi milloin siivet, • milloin jalat ja puhkottu hauleilla silmät sokeiksi. .. päiväksi. Metsästäjät surmaavat näitä rauhoitettuja ja puolustuskyvyttömiä lintuja verraten paljon. Korjaus on toteutettavissa sikäli kuin hyvää tahtoa riittää, sillä se vaatii vain seuraavat lakiin ja asetuksiin tehtävät muutokset: l) Ve~ilintumetsästyksen alkamisajankohta siirretään syyskuun 15. Seuraavassa muutama näytteeksi: Ilta-Sanomien kolumnisti Tuomas Vento esitti 29. todettiin: "Taas kerran kasapäin tapettuja räyskänpoikasia, taas autioituneita kolonioita, taas kerran haulikonhylsyjä luodoilla. Näin on tapahtunut vuosikymmenestä toiseen ja 46 kauemminkin. Eipä ole lajintuntemuksessa hurraamista, asenteissa ei järjenhäivääkään. 8. vsk.. Piinan huippuna rampautuneiden yksilöiden painokin putoaa joskus alle puoleen alkuperäisestä, mikä kertoo pitkäaikaisista kärsimysja tuskatiloista. Näin lainrikkomukset rehottavat Suomen syyskesässä, lainrikkomukset, joihin valpas lehdistökin kiinnittää ajoittain huomiota. Mukana ollut noutajakoira poimi suppealta rantakaistalta lyhyessä ajassa 12 haavoittunutta vesilintua, jotka "edellisen päivän metsästäjät olivat jättäneet kitumaan kaislikkoon." Uuden Suomen Asko Vuorjoki puolestaan kirjoitti 7. 3) Metsästysrikoksista ja rikkomuksista säädettyjä rangaistuksia kovennetaan tuntuvasti ja säädetään mm., että laittomissa puuhissa kerrankin yllätetty erämies menettää eliniäkseen metsästysoikeutensa. Käytäntö kun ilmiselvästi osoittaa, ettei enempää sulkasatoisilla emo linnuilla kuin keskenkasvuisilla poikasillakaan ole pienintäkään mahdollisuutta selvitä vaurioitta huippuunsa trimmatuin asein ja "kuukauden patruunoin" varustautuneita tappajia vastaan. Pienelle luodolle saapui pari venelastillista raavaita pyssymiehiä, jotka ampuivat kaikkia ylilentäviä lintuja lajiin katsomatta. Siellä näet poliisi on luvannut tulevan sorsastuskauden kuumina alkupäivinä tarkkailla eräillä runsassorsaisilla paikoilla metsästäjien edesottamuksia ja puuttua havaittuihin rikkeisiin. 1975, ja vielä tällöin poikaset olivat pieniä untuvikkoja. Lentokyvyttömät naarassorsat ovatkin helppo saalistuskohde, varsinkin koska ne usein eivät edes yritä paeta vaan painautuvat liikkumattomiksi kasvillisuuden katveeseen. Herkän liipasinsormen ja lajintuntemuksen heikkouden vuoksi liian monet erämiehet sekä tappavat että haavoittavat myös monia rauhoitettuja lintuja, kuten kuikkia, kaakkureita, uikkuja, joutsenia, tiiroja, lokkeja ja jopa sorsiksi määrittelemiään kalasääskiä, suohaukkoja ja suopöllöjä. Kaikki kelpaa .. 8
Vastaavalla tavalla järjestellään arvoja elokuvassa Korpinpolska. Jos salametsästys noudattelisi edelläesitettyjä malleja, ei siihen todellakaan kannattaisi puuttua. Paikalliset metsästysjärjestöt asettavat omalle alueelleen tilanteenmukaisia saaliskiintiöitä ja tiukan paikan tullen saattavat tyystin luopua jonkin riistaeläinlajin metsästyksestä. Valitettavasti tällainen kuva salametsästäjästä Jaa varsin yksipuoliseksi ja pitkälle romantisoiduksi. Salametsästäjä tekee tekonsa ei niinkään lakia ja järjestystä vastaan, vaan omaa metsästäjätoveriaan kohtaan. vsk. Jos joskus ajautuvat käräjille saakka, selviävät näytön puuttuessa. Luontomme on kuitenkin rajallinen, metsästyskohteet luonnonvaroja, joiden tuotto olisi saatava riittämään kaikille halukkaille. Salametsästys on raakaa puuhaa, timantinkovaa bisnestä. 47. Koin jonkinlaista häpeää retkitoverini, innokkaan riistanhoitomiehen, tivatessa pelästyneiltä ja yllättyTämä lentokyv,Yttömäksi ammuttu metsähanhi löytyi Kittilän Näätävuomalta toukokuus_sa 1983. Että löytyisi riittävästi motiivi lähteä syksyisen harrastuksen pariin. Paikoin on laittomasta kevätmetsästyksestä tullut merkittävä huvitteluja ansiomuoto. Tilalle ovat tulleet hyvintoimeentulevat menevät miehet kaupungeista ja virkamiehet kirkonkyliltä. KESKUSTELUA matta tuon rikoksen perimmäinen luonne. Se tuo rahassa paljon vähemmän kuin vie, mutta antaa jotakin muuta tilalle. Luontaistaloudessa toimivan pientilan elämisen perusteet murentuvat osaksi yhteiskunnan asettamia normeja valvovan eräpoliisin takia. Hyssyttelyä ja naureskelua Nykyisin metsästyksen taloudellinen merkitys rajoittuu etupäässä hirvenmetsästykseen. Häntä, joka uurastaa riistanruokinnassa, parantaa elinympäristöjä, kantaa huolta saastumisesta ja tehometsänhoidon seurauksista, asettaa telkänpönttöjä, kaataa haapoja jäniksille, on kaiken aikaa puuhaamassa jotakin riistakantojen hyväksi. Laukaus on paitsi tuottanut uhrilleen suuria kärsimyksiä myös estänyt yhden hanhiperheen lisääntymisen. Virkamiehinä tuntevat yhteiskuntakoneistomme toimintatavat, uskaltavat yrittää ja osaavat välttää kiinnijoutumisen. Ja niin meiltä jää huomaaSUOMEN LUONTO 5/ 84 43 . Tätä kaikkea lyö pahasti korvalle voimakkaasti lisääntymässä oleva salametsästys, ennen kaikkea eri puolilla maatamme tapahtuva kevätmetsästys juuri lisääntymiskauden kynnyksellä. Muistamme ehkä nautittavan televisionäytelmän Salakaato, jossa nuori poliisi ymmärtämättömässä virkaintoisuudessaan joutuu naurunalaiseksi yrittäessään selvitellä vähäosaisen mökkiläisen luvatonta hirvenkaatoa. Ja kiitos "Salakaadon" -kaltaisten näytelmien, saavat osakseen vielä yleistähyväksyntää ja ihailua uskaltautuessaan uhmaamaan "etelän lakeja". Vuosien varrella on mieliimme syöpynyt tietty perusnäkemys salametsästäjästä, myytti jota kirjallisuutemmekin jatkuvasti ruokkii. Vuosien varrella eri puolilla Suomen saloja kolunneena olen pala palalta joutunut hylkäämään kaikki romanttiset harhakäsitykseni salametsästyksestä. Tilanne on paradoksaalinen: asiaa hyssytellään ja sille naureskellaan samalla kun salametsästyksen lopputulos on metsästäjäkunnan kannalta erittäin kielteinen. Yksitoikkoista elämäänsä piristääkseen he yhdistävät vapaa-aikoinaan seikkailun ja bisneksen, lähtevät metsälle. Lisääntymiskautena on metsästys ehdottomasti kielletty ja riistan häirintäkin epäsuotavaa. Järkyttäviä kokemuksia Pari vuotta sitten satuin retkitovereineni yllättämään muutamia toukokuisia vesilinnunmetsästäjiä jossakin Kittilän takamailla. Syrjäseudun kymmenlapsisen perheen työtön isäntä ei snna näyttele minkäänlaista osaa. Tarttuakseen vasta syksyllä aseeseensa. Salametsästys on rikos metsästäj ätoveria kohtaan Niin kauan kuin metsästystä on maassamme säädelty, on säädöksiä myös rikottu, metsästetty laittomasti. Se on satojen tuhansien suomalaisten harrastus henkisen ja ruumiillisen virkistäytymisen muoto. Mutta pääasiassa metsästys on harrastus. Omakohtaiset kokemukseni viime vuosilta kertovat vääjäämätöntä kieltään metsästyksen luonteen muuttumisesta. On nähty välttämättömäksi ohjata metsästys syysaikaan. Tunturin riekonpyytäjä metsästää hänkin yhä ansiokseen. Kielloilla ja samanaikaisella riistanhoitotyöllä halutaan varmistaa, että metsästettävää riittäisi vuodesta vuoteen. On jouduttu laatimaan hyvinkin tarkkoja lakeja ja säädöksiä, jotta riistakannat saataisiin säilymään. Mutta salametsästäjän olemus onkin nykyään vallan toisenlainen. Ja saavat myös saalista
Tarkoituksenmukaista ehkä, mutta laitonta. Seuraava hanhi tai vaikkapa epäluuloinen vallesmanni näki ihastuttavan näyn: kas kuinka hienoa ruokintatouhua, kyläläisille pitää nostaa hattua. Asenteiden olisi nyt muututtava. Tuohtuneena kuvaili eräs ystäväni kokemuksiaan Vuotosjokivarressa Kemijärven ja Pelkosenniemen rajoilla viime keväänä mainiten paukuttelun ajoittain muistuttaneen Suomen talvisotaa. Yhteiskunnan taholta ei keinoja näytä löytyvän. Ja mikä oli ollessa. Ja olet niin sankaria. Kiikå/a 1984. Sinänsä tuo 96 miljoonaa olisi ihan käypä rahatukku. Inflaatiovauhdin huomioon ottaen 96 miljoonaa vuodessa olisi siis juuri sopiva summa kansallisen kulttuuriteo!l toteuttamiseen. Tämä sitten levitettiin ensimmäisten sulaja pälvipaikkojen liepeille. Muistaakseni kevensin tilannetta takeltelemalla jotakin karhuvaarasta, olihan luvallinen karhunmetsästysaika vielä käsillä. Kirjoittajat esittelevät aluksi lyhyesti rinnakkain luonnonmukaisen ja kemiallis-teknisen viljelyn pääpiirteet sekä luonnonmukaiseen viljelytapaan siirtymisen syyt. vsk.. Supisuomalainen siirtyminen luonnonmukaiseen viljelyyn Jukka Kivelä ja Erkki Pöytäniemi: Siirtymävaiheopas. markkaa. Tällä vuositasolla olisi voitu toteuttaa viidessä vuodessa kaikki valtioneuvoston jo periaatepäätöksellään vahvistamat soidensuojelu-, kansallisja luonnonpuisto-sekä lintuvesikohteet. Päättäjille kirja tarjoaa Iuonnontaloudellisen näkökulman maatalouspoliittisen päätöksenteon perustaksi. Savukosken Kuoskussa, Sallan Varpuseljässä, Kittilän Kelontekemässä ja Savukosken Värriöllä. Tuskin ne todellakaan olivat ainoat kaadetut hirvet tuolla yli kymmenentuhannen hehtaarin sokkeloisella suoalueella. Hyssyttely ei auta, salametsästys olisi nähtävä oikeassa valossaan rikoksena muuta metsästäjäkuntaa kohtaan. Rautojen !auetessa vapautui samalla raskas paino vetäen raudat ja hanhen pohjaan. Ja erään · pohjoisen riistanhoitopiirin puheenjohtaja myöntää varovasti, että tilanne on luisumassa hallinnasta, kaikkia ei saada kuriin. Kokemustietoa on täydennetty uusimmalla tutkimustiedolla ja asiatekstiä havainnollistettu selkein piirroksin ja kuvin. Kirjoittajat vertailevat sekä haastatteluihin että mallilaskelmiin perustuen viljelymenetelmien yksityistaloudellista kannattavuutta. Elävä Maa r.y. Vanhaa kl!rhunkaatajasukua kun oli, piti antaa näyttöä. Maatalousopiskelijoiden Jukka Kivelän ja Erkki Pöytäniemen "Siirtymävaiheopas" tarjoaa rautaisannoksen tietoa luonnonmukaisesta viljelystä ja nimenomaan siihen siirtymisestä." Teos on ensimmäinen Suomen olosuhteisiin, lähinnä käytännön viljelijöiden haastatteluihin perustuva alan oppikirja. Siirtyminen luonnonmukaiseen viljelytapaan edellyttää viljelijältä huomattavassa määrin uutta tietoa maan viljelemisestä ja varjelemisesta ja alkuvaiheessa nimenomaan siirtymävaiheen ongelmista. Vedotaan miehistöpulaan, kuten kävi Kittilän Helpissä, kun tuoreeltaan ilmoitettu salakaato päästiin tutkimaan vasta päiväkausia myöhemmin, jälkien jo hävittyä. Lämpimästi suositellen Jukka Rajala luonnonmukaisen viljelyn neuvoja SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Niinpä vain murto-osa salametsästäjistä joutuu koskaan edesvastuuseen teoistaan. Hiukan toisenlainen karhunpyydys oli rakennettu Kuusa. mon Karvastekemään: Männynrangoista rakennettu luolamainen kotus, jonka sisällä poronraato, kulkukäytävässä karhunraudat. Kirja avaa ammattiviljelijöille, asianharrastajille ja kuluttajille uusia näköaloja maatalouden tuotantomenetelmiin ja niiden vaikutuksiin tuotteiden laatuun ja ympäristöön. 48 KESKUSTELUA Luiron latvoilla tapasin kalamiehen, joka pikku pöhnässä rehvasteli oikeastaan olevansakin hirventapolla. Virkakunta ei ole kovinkaan innokas selvittelemään salakaatoja. Siellä ne joutuivat veteen viritettyihin rautoihin. Poliisien kylmäkiskoisuuden kyllä ymmärtääkin. Pertti Kalinainen Oikaisu Ladontavirhe Suomen Luonnon viime numeron artikkelissa "Soidensuojelulta puuttuu rahaa ja ihmisiä" sai luonnonsuojelualueiden ostoon tarjolla olevan rahasumman näyttämään suorastaan ihanteelliselta. Näissä tapauksissa oli hirvi yritetty hyödyntää kahdesti. Kyseessä on muutoinkin kova bisnes. Sulkasatohanhien kolkkaus ei suinkaan kuulu pelkästään menneisyyteen. Syntyy tilastoharhoja ja vaikeuksia laillisen metsästystarpeen määrittelemisessä. Muutamia viikkoja myöhemmin Kuusamon Sukerijärvellä keskellä erämaata häiriintyi keskiyön kahvituokio suon takaa kajahtaviin laukauksiin. Hanhet tulivat ja etsiytyivät paksujen nietosten keskelle katettuun herkkupöytään. Karhu kyllä ammutaan {lähes) lailliseen aikaan ja {lähes) laillisesti (kuten moottorikelkan vierestä), mutta tieto kaadosta ei kulje eteenpäin. Keskellä kylää kun oltiin, oli pyydys saanut kerrassaan nerokkaan muodon. Silloin olin tietämätön romantikko. Vain metsästäjäporukan oma kuri voi nykytilanteessa pysäyttää salametsästäjät. Ja homma pyörii. neiltä syrjäseudun miehiltä syytä pyssyn mukanaoloon. Lehdessä todettiin että valtion vuoden 1984 budjetissa luonnonsuojelualueiden ostoon olisi varattu 96 milj . Hyvässä näkösuojassa hiippailin paikalle ja tavotin kaksi hyvinvarustettua erämiestä ammuskelemassa lentokyvyttömiä sulkasatohanhia. Hanhiparvet lentelivät levottomina aavalta toiselle, ja Karjalaisenjoella paukkui koko ajan . Vaalajärven miehet olivat touhuissaan erikoisen ovelia. Merkkejä samanlaisesta puuhasta olen tavannut sittemmin useasti, mm. Kuiskitaan kauppiaasta, joka Kemijärven suunnassa ottaa vastaan ja välittää kaikenlaista ·riistaa kaikkina vuodenaikoina päivän hintoihin. Vieläkin turmiollisempaa on hanhien metsästys keväällä, juuri pesimäkauden kynnyksellä. Virkakunta nihkeä selvittämään Nimenomaan karhunmetsästykseen liittyy salakähmäisyyttä juuri veronkierron takia, sillä verottaja arvioi saaliin varsin arvokkaaksi. Tuntemattomana pysytellyt sodankyläläinen haastateltava valittaa, että kevätmetsästys on paikoin suositumpaa kuin syysmetsästys konsanaan. Maan viljavuuden hoidosta, vuoroviljelyn suunnittelusta ja luonnonmukaisen viljelyn perustasta luonnonmukaisesta lannoituksesta lukija saa seikkaperäisen käsityksen. Tuloksena taas hiljainen ja laiton karhunkaato, verottomana. Yhteensähän nuo kohteet vaativat vajaat 500 miljoonaa markkaa eli suunnilleen saman mitä Helsinkiin suunniteltu uusi oopperatalo maksaisi. Sallan Jouttenaavalla lienee hirvenkaato jokapäiväistä ohjelmaa, vai mitä on sanottava siitä, että satunnaisilla retkillä olen kahdesti osunut suohon upotetulle hirvenhaaskalle. Kun tunnetaan hanhien yksiavioisuus ja uuden parisiteen solmimisen vaikeus, merkitsee yksikin ammuttu hanhi aina kokonaisen perheen poikastuoton tuhoutumista. Kansalaisten oikeustunto on kummallista kyllä usein salametsästäjien puolella ja rikoksentekijät monasti hyviä tuttuja. Siirtymävaiheopas täyttää myös luonnonmukaisen viljelyn opaskirjallisuudessa olleen aukon: Siinä käsitellään ytimekkäästi apilan ja nurmen, viljan, perunan ja juurikkaiden luonnonmukaista viljelyä. Tuottoisinta ja samalla levinneintä on ehkä kuitenkin hirvien salametsästys. Valitettavasti näin hyvin eivät asiat ole, vaan summa on vaivaiset 26 milj. Ja silloinkin syyte yleensä raukeaa näyttöjen puutteeseen. Myös markkinoinnista lukija saa kirjasta arvokasta tietoa. Jo pari vuotta sitten MTK ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat valtion budjettiin varattavaksi 77 miljoonaa markkaa vuodessa luonnonsuojelualueiden ostoon. Tämä on nimenomaan eteläisen Suomen harmi, mutta ei ole harvinaista myöskään Lapissa. Käyttökelpoiset lihat oli otettu talteen, lopuista oli rakennettu haaska ja viritetty päälle karhunraudat. markkaa. Virkavalta oli kaukana, hirvet ahmimassa herkkuja soiden halki virtaavien jokiuomien kortteikoissa. Sen kun ammut ja lastaat veneeseen. Aikaisin keväällä kasvatettiin sisällä huoneessa rairuohoa
WPUUKKOTEHDAS .,. KOIVU • 980-785559 'TaAVAT TAll'.UUl'UUl(OT / TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A . "Puhdasta ravintoa saasteettomasta luonnosta onko se vielä mahdollista" kysytään kirjan loppupuolella. Tunnetut suomalaiset asiantuntijat Pirjo-Liisa Penttilä, Leena Hiisvirta sekä Risto Santti kertovat kirjoituksissaan erilaisten kemiallisten yhdisteiden vaaroista. 90-897078 (HPY:n karttasivu 54) TAIDEJA KAITTOKERAMIIKKAA KORKEAPOLTTOISESTA SAVESTA Myymme myös savea pienissä erissä NAHKAPUKINEITA RYMÄITT~N NAHKA OY Kankurinkatu 3 20110 TURKU 11 Puh. Ulla Lehtonen kertoo kokemuksistaan kotipuutarKIRJOJA hanviljelijänä ja Lea-Elina Nikkilä siitä, millaista on ansaita leipänsä luonnonmukaisena viljelijänä. Siitä löytyy myös pikahakemisto sekä nimistö, johon on kerätty kunkin sienen tieteellinen, virallinen suomalainen sekä kansanomaiset nimet. Jotkut runoilijamme ovat erikoistuneet kaukaisiin kulttuureihin: Saarikoski antiikin Kreikkaan, Matti Rossi EteläAmerikkaan, Pertti Nieminen Kiinaan. Toimituskunnan puheenjohtajana on dosentti Marja Härkönen. Kirja kertoo, kuinka ravintoomme joutuu vieraita aineita ja millaisia seurauksia niistä voi olla. Tässä osassa pohdiskelevat Toivo Rautavaara ja Heikki Haavisto suomalaisen ravinnon puhtautta sekä tulevaisuuden näkymiä. Niklander osaa turkkia ja tuntuukin siltä, että hän on ottanut oppia Nazim Hikmetin iskevistä sanonnoista. 90-843 553 KAIKISSA PORAKAIVOASIOISSA KÄÄNTYKÄÄ PUOLEEMME . sienistä luonnon kiertokulussa, sienten tutkimukses. vuodet kuluivat, poika varttui, / lintukirjan kannet rispaantuivat. Työryhmä esittelee mm. Risto Santti väittää mm., että syöpää voidaan torjua ennakolta. J ,: -, IILVQLA KY .. Puh. 39. Nimiruno "Eurooppa, kaunis tytä~'' taas on vakavaa puhetta sodan uhasta: "... Luontevaa luonto runoa Runoilija Hannu Niklander on viehättynyt luontoon. Varsinkin Niklanderia kiinnostaa vapauden osoittaminen nyky-yhteiskunnassa kuvitelmaksi, tavallisen elatuksensa etsijän mielestä jopa tarpeettomaksi. Helge Rontu Tietokirja sienestäj älle Kun syksy lähestyy, sienikirjat ilmestyvät markkinoille. 993-12 729 49. SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. Kirjan pääjaksossa esitellään 200 maamme merkittävintä suursientä sanoin, valokuvin ja piirroksin. Niklander kirjoittaa selkeää, iskevää, ymmärrettävää suomea. Et helmeile enää, pyörität myllyt." Lintuharrastajan vaatimatonta toivetta, kuhankeittäjän löytymistä, ei runoilija saanut täyttymään: "... Torjunta-aineiden kansainväliseen kauppaan puututaan Heikki Laurilan kirjoituksessa "Vain vientiin". Tämän syksyn uutuuksiin kuuluu Sienestäjän tietokirja, jonka toimituskuntaan on kuulunut parikymmentä suomalaista asian tutkijaa ja harrastajaa. Hän löytää niin joutsenesta kuin torakastakin uusia oivalluksia. 407039 Vantaanrinne 14. Niklanderilla on sanottavaa ja se panee ajattelemaan. "Lautasella kemikaaleja" on luonnonsuojeluliiton tämän vuoden teemakirja. / Ei ole ylhäältä huhuillut minulle / kuhankeittäjä, salattu lintu." (Vaikka sen piti olla erikoinen mutta yleinen.) Runot ovat enimmäkseen allegorisia. "Mistä löytäisin vastauksilleni kysymykset, ratkaisuilleni ongelmat" hän kysyy vaeltaessaan tunturissa tarpeetonta kamaa mukanaan. 90 -1,U 160 Fototarvikkaat, studioja ulkokuvauksat KAIVOJA OY VESIPETO AB PL 5, 01661 VANTAA 66 Puh. Runoilija kuvaa tunturipuron joutumista Simo Jaatisen ja voimayhtiöiden käsiin: "Tuulen sängelle niittämät varvut / kaitsevat sammalta, / sieltä pulppuat esiin, / soliset yhtä heleästi kuin kukka on valkoinen / ... ,,, ,..... / Nerona kohiset kivikot alas, / löydät kumppanit. 90-7011451 • Nikamakäsittelyä · Hermoratahierontaa Luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä LUONTAISTUOTTEITA SODANKYLÄN LUONTAISRAVINNE Jäämerentie 17 99600 Sodankylä puh. Hän ei ole eksynyt monen runoilijan virheeseen, keikailuun omatekoisilla uusilla sanoilla ja kieliopin sääntöjen halveksunnalla. Perinteisen sieniopasosuuden lisäksi kirjaan on koottu monenlaista tietoa sienten osuudesta luonnon ja ihmisen taloudessa. Hänen toinen erikoiskulttuurinsa on Mongolia, jonka kirjailijoita hän on suomentanut. Siinä kerrotaan mm. uusimpia tietoja Suomessa yleisimmin käytetyistä torjunta-aineista. vsk. Helsinki 1984. 921-332244 PUUKKOTEHTAITA .. l'uh. KALASTUSVÄLINEITÄ KAUPPAKATU &4 78200 VARKAUS 20 PUH 1172-24 278 LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hän:ieenlinjasta joka lähtöön Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh. Puh. Lopussa neuvotaan, kuinka sienillä värjätään lankoja, ja annetaan ruokaohjeita. Erityisen tarkasti seurataan torjunta-aineita. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Puh . Niistä kirjoittavat Markku Rämö sekä työryhmä Veli-Risto Cajander, Hanna Virtanen ja Pirjo Kuuppo. Niklanderin useimmissa runoissa tuntuu terävä satiiri tai ironia, harvemmin myhäilevä tyytyväisyys. Useimmat runot hän on koonnut teokseen "Kauniisti niiaava tytär" (Kustannus-Mäkelä 1983). Suomen Luonnon palveluhakemisto FOTOLIIKKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. ta, viljelystä ja sienitieteestä harrastuksena. Kaikki kemikaaleista Lautasella Kemikaaleja. 994-45312 Linja-autoja tilausajoon KERAMIIKKAA Keramiikkastudio ENWALDS PAUL Kuutamotie, Vantaa 76, puh. 893142 FotoPähkinl t.,..,...,,..u 14 01110 VHtH 11 . kestit Eurooppa nälän, kansainvaellukset, / mustan surman, / kestätkö hunnit Atlantin takaa?" Niklander pystyy tekemään teräviä huomioita ja puhumaan vertauksilla kuin Ryllykkä-vainaa
20, 94600 Kemi 60 Vesa Tanskanen, 953-25 096, Rinnetie, 53650 Lappeenranta SUOMEN LUONTO 5/ 84 43. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. This keeps the flora, fauna and scenery in a state of constant change. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila (v .s.) Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Auli Kilpeläinen Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Toinen Linja 10 00530 Helsinki puhelin 90-760 937 / Kaisu Anttila 90-738 072 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. The oldest rocks in Finland were formed, 2 5003 000 million years ago. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk lrtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. Finland's bedrock is also of great age and the Ice Age has exerted a considerable influence on it. These hazards are specifically directed at the region's original inhabitants, lndians. Responsible for giving this region its unique aspects is a marked land uplift amounting to 9 mm a year. 4 A 4, 40820 Haapaniemi Marianne Hemgård, Galtby skola, 21710 Korpo Patrick Hublin, 971-313 377, Myllärintie 32 E 55, 70780 Kuopio 78 Tapani Hyytinen, 968-15 090, Kallinen 8, 67700 Kokkola 70 Raimo Kantola, 986-71 569, Kiehimäntie 13 as 1, 88300 Paltamo Antti Karlin, 922-24 040, Kajavakuja 6 as. In Finland the soi! is of poor quality as the bedrock lacks such vital constituents as !ime. Finland's bedrock is a barren substratum for plant life By Martti Lehtinen pages 20-23 Lehtinen deals with the special features of Finland's bedrock and its influence on the flora and other components of the environment. This explains why Finnish forests and lakes are so susceptible to acidity. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 rock and the soil it produces differ distinctly from those of Central Europe. Address: PI 169, 00151 Helsinki, Finland. The potato arrived in Finland during the 1730s but did not gain popularity with growers until some decades later when it was one of the spoils brought back by Finns from the Pomeranian War. Both the bedLUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. By no means all of them are convinced we can rely on it to keep o~r nuclear waste safely locked up forever. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri . (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh. vsk.. These are not, however, the oldest rocks in the world, the latter being found in Greenland and having an estimated age of 3 800 million years. 21, 23520 Uusikaupunki 2 Ilpo Kuronen, 90-367 713, Vanha Suutarinkylänt. The pian was drawn up ten years ago and there has as yet been no advancement in Finland beyond the committee report stage, however. Keeping the lid on nuclear wastes By Juha Saarinen pages 30-33 Finland belongs to the socalled bedrock region believed to consist of rocks that will remain stable for hundreds of thousands of years and thus provide on idea! site for nuclear waste burial. Published by the Finnish A ssoca1ion for Nature Pro1ec1ion. Joint national park for Finland and Sweden in Gulf of Bothnia By Jouko Siira pages 12-17 In order to preserve the area's unique wildlife and habitats, Finland and Sweden made a decision to establish a joint national park in the Gulf of Bothnia. Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Outi Pärnänen, julkaisusihteeri 50 Summaries of the Main Articles Trans/a1ed by Leigh Plesler Suomen Luomo (Nalure of Finland) 5/ 1984. puh. Aside from these, the district also features several fishing villages of historical significance. Saarinen has made a careful scrutiny of the results of investigations made both in Finland and elsewhere. (992) 21 702 klo 913 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Nervanderinkatu 11 E 00100 Helsinki 10 puh. The flora is extremely interesting and includes certain endemic species, while the bird life is equally fascinating. Geologists, however, have different opinions respecting the solidity and security of this bedrock. Hot potato By Marjukka Kulmanen pages 36-41 The history, biology and dietary importance of the potato are gone into in this article. tos/ Ekologian osasto, Fabianinkatu 24, 00100 Helsinki 10 Pentti Forsten, 939-371 33, Saaren tie 33, 28300 Pori 30 Kaj Granberg, 941-262 096, Pellonpäänt. (90) 497 018 Päivi Hallamaa, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh . (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Some of the blame can be laid at Finland's door, as the Finnish firm Teollisuus Voima Oy purchases its uranium from Canada and has just signed a major contract with Eldorado Nuclear Limited. 6 A 2 00740 Helsinki 74 Heikki Susi/uoma, 971-351 201, Lohitie, 72100 Karttula Arvo Ohtonen, 981-361 728, Kauppaporvarintie 13 C 14, 90570 Oulu 57 Pentti Rauhala, 980-61 070, Juntonkatu 4 as. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Kasvitieteen laiNuclear power for Finns nuclear waste for lndians By Anne Brax pages 33-34 Two Canadian activitists recently visited Finland to describe the environmental hazards associated with uranium mining in their home region
Ja meille on sentään kerätty sienikirjoja ulkomaita myöten." Leikatkaa katkoviivaa pitkin ja pistäkää tutustumiskortti heti postiin! r--------------------------TUTUSTUMISKORTTI I KYLLÄ kiitos! Haluan tutustua kotonani Sienestäjän tietokirjaan veloituksetta ja ostositoumuksetta. 525-240-351 5351010 Tilaajan nimi _ _ _ _ _ _ __ _ __ _ __ _ _ Lähiosoite _ _ __ _ _ _ __ _ _ _ __ __ _ Postinumero _ _ _ __ _ _ __ _ _ _ __ _ _ Postitoimipaikka _ _ _ _ _ __ __ __ _ _ _ _ Allekirjoitus _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ __ _ _ _ _ Valitut Palat maksaa postimaksun Hki 37 / 42, Lupa 152 Valitut Palat PL68 00003 HELSINKI 300. Sen avulla • Tunnistatte sienet. Kokeilkaa uusia sieniä, uusia makuja! "Oppikaa tuntemaan ja säilömään sieniä, niin voitte herkutella ilmaiseksi koko vuoden", kehottavat innokkaat sieniharrastajat Teija Sopanen ja Lauri Väärä. Lähettäkää teos ja minulle lahjana kuuluva Sieniopas alle kirjoittamaani osoitteeseen. Mikäli haluan 10 päivän tutustumisen jälkeen pitää SIENESTÄJÄN TIETOKIRJAN, saan sen omakseni mieleisilläni maksuehdoilla:joko vähittäin vain 36 mk ensimmäisenä ja 38 mk neijänä seuraavana kuukautena, yhteensä 188 mk (+ postimaksu 11 mk ensimmäisen erän yhteydessä), tai kertamaksuna 188 mk (+ 11 mk). (90)5633022 ValiM Palat = ,:_ Nyt on si~nifetkien aika! SIENESTAJAN TIETOKIRJA auttaa Teitä monipuolisilla tiedoillaan. • Luokittelette sienet oikein tiedätte, mikä sieni on herkullinen syötävä, mikä taas syötäväksi kelpaamaton tai vaarallinen. Anna-Maija Tanttu on koonnut iloksenne 30 maittavaa ohjetta. KOKEILKAA SIENIHERKKUJA! Kunnon sienikirjassa on myös ohjeita herkullisia sieniruokia varten. Vähittäismaksulisää ei myöskään tule, vaikka valitsisin pienet kuukaus:erät. -· • Säilötte sienet asianmukaisesti. Ja jatkavat: "Valittujen Palojen sienikirja on monipuolisuudessaan parasta, mitä olemme aikoihin nähneet. Tutustukaa nyt Valittujen Palojen uutuuteen! IINHSTÄIIN lllEJOKIIUA EILLE LAHJAKSI! Kun tilaatte SIENESTÄJÄN TIETOKIRJAN kotiinne 10 päivän ilmaista tutustumista varten, Te saatte tutustumislahjaksi kätevän taskukokoisen, 32sivuisen SIENIOPPAAN! Kustantaja: Valitut Palat, Halsuantle 4 00420 Helsinki 42, puh. Valitut Palat pidättää oikeuden tilauksen hyväksymiseen). (Hinta on voimassa toistaiseksi. Minun ei tarvitse lähettää rahaa nyt. • Tiedätte, millaisesta maastosta erilaisia sieniä kannattaa etsiä
Vain pari perunaa päivässä. Peruna on monipuolinen. Peruna on hyvää. Kyllä on pottumainen juttu, etteivät kaikki suomalaiset ymmärrä, tnikä mainio ruoka-aine meillä perunassa on. Sinä tiedät sen. · Peruna.'iSa on runsaasti ravintoa. . Perunasta syntyvät mainiot keitot, laatikot, vuoat, rapeat ranskalaiset ja lastut, houkuttelevat tortut ja kohokkaat, juhlavat_ gratiinit. Sen kilohinta on usein sama kuin monien ' . Sen peruna ansaitsee. Keitettynä, paistettuna, lohkottuna, suikaloitµna, muhennettuna. muiden kappalehinta. Peruna on hyvå sellaisenaan. , On jq aika lopettaa tämä pottumainen juttu: Aika antaa perunalle sille kuuluva paikka ja kohdella sitä oikein. Vaan tiukasti istuu mielissä usko, ettei huokea voi olla hyvää. Ellet saa, vaihda ostopaikkaa: Ei ole perunan syy, jos kaikki eivät osaa viljellä, käsitellä tai säilyttää sitä oikein. Peruna on huokeimpia ruokatarvikkeitamme. Se ei ole pal,_ jon, mutta vielä vähemmän me syömme. Ravintoasiantuntijat suosittelevat, että jokainen suomalainen söisi keskimäärin 80 kiloa perunoita vuodessa eli noin neljä penmaa päivässä. Mitä komeimmat ravintoarvot. Vaadi siis hyvää perunaa. Voit valita kulloinkin parhaiten sopivan. -jl)ttu. Perunoita on monta lajiketta. Kyllä peruna on hyvää.. Siinä on kuitua, mineraaleja, proteiineja, tärkkelystä. Peruna on edullinen