Pietaryrttimme levisi Eurooppaan joskus kansainvaellusten aikoina kaakosta. Sen kukat houkuttelevat moRia hyönteisiä, kuten kukkakärpäsiä ja päiväperhosia. vsk .. Olisiko se kuitenkin Itäme2 ren rannoilla alkuperäinen onhan Itämeren maankohoamisrannikko tarjonnut suojapaikan muillekin jääkauden jälkeisen arovaiheen lajeille. Kasvin tuttuus ei johdu pelkästään persoonallisesta ulkonäöstä, vaan pietaryrtti on ollut varsin monikäyttöinen kasvi. Kuva: Arto Rantanen/ Lka. Kannen kuvassa kukoistavat keltamatara, kissankello, puna-apila, valkoapila, särmäkuisma, pukinjuuri, kannusruoho, ruusuruoho ja siankärsämö. Pientareet ovat rikkaita elinympäristöjä. Vaikka olot olivatkin sekaiset, lääkeyrttejä tarvittiin tai ehkä juuri siksi. Lapissa pietaryrtti on vielä aivan äskettäin ollut tärkeä koristekasvi, joka yhä kasvaa monen autionkin talon nurmettuneessa kukkapenkissä. Kaikkialla se on yleisesti tunnettu ja sillä on useita paikallisia kansanomaisia nimiä, mm. Jotkut tutkijat väittävät, ettei pietaryrtti olisi missään Euroopassa alkuperäinen kasvi, vaan kaikkialla vanha viljelyjäänne. Pietaryrtillä on yhä lääkinnällistä käyttöä ja sen vaikuttavia aineosia on paljon meilläkin tutkittu. teiden varsilla ja pihoilla. Lönnrotin kasvion mukaan "Kukkia, lehtiä ja siemeniä käytetään lääkkeeksi matoja, kehnoa vatsaa, luuvaloa vastaan sisällisesti ja ajetuksia vastaan ulkonaisesti. nappiheinä. Muinaisen viljelyn jäljiltä pietaryrtti on koko Euroopassa yleinen ja ihmisen mukana se on levinnyt myös Australiaan, UuteenSeelantiin, Pohjoisja Etelä-Amerikkaan ja Intiaan. Eteläiset pietaryrttikannat sisältävät runsaasti tujonia eivätkä lainkaan kamferia, mutta pohjoiseen tujonien määrä vähenee ja kamferin kasvaa; pohjoissuomalaisissa pietaryrteissä ei ole tujonia lainkaan mutta runsaasti kamferia. Lehdet pieneksi hakattuina tuoreeltaan ja keitettynä painavat villaisen vaatteen vehreäksi." Myöhemmin se on tunnettu myös maustekasvina, erityisesti viinan mausteena. Ihmisen likeisimpien seuralaisten historia on pitkä ja monivaiheinen ja hukkuu muinaisuuden hämärään niin että kasvin tai eläimen alkuperäinen kotiseutukin usein on vain arvailujen varassa. Pietaryrtti tujoneineen ja kamfereineen on hyvä esimerkki siitä, ettei noin v,1in voida yleistää jonkun kasvilajin käyttökelpoisuutta ulkomaisten tietojen perusteella: oma rotumme voi olla ja usein onkin kemialtaan erilainen! Seppo Vuokko Loppukesällä kukkiva pietaryrtti viihtyy mm. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Mutta kotoisen Itämeren rannoilla pietaryrtti esiintyy aivan runsaana alkuperäisen kasvin tavoin korkearuohoisilla merenrantaniityillä Suomenlahden perukasta aina Perämeren pohjukkaan. Takapihan nappiheinä Pietaryrtti on koko maassa yleinen ihmisen seuralainen pihoilla, tienvarsilla ja kylvönurmissa
. 50 SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Sillä onhan niin, että pelottavan suuri osa luonnonsuojelijoista on niitä, jotka haluavat "sekä kaarisillat että ikuisen elämän" . Pitkässä puheessaan tämä kansakunnan toisinajattelija suomi vihreää liikettä ja muitakin ajan ilmiöitä. .. 44 Kirjoja ........................... Suomen Luontokin on ottanut tunnuslauseekseen: Tulevaisuuden mammuteista kertoo Suomen Luonto jo nyt. . .. Kaksi eniten rahaa saanutta lehteä saivat yli 100.000 mk ja kymmenen eniten rahaa saanutta korjasivat 749.000 mk yhteensä. 10 Lasse Kosonen: Puistopökkösieni valtaa maata........ Kuitenkin Linkolan huoli maailman tilasta ansaitsee arvostusta. ....................... 23 Olavi Luukkanen: Puupula koettelee kehitysmaita ....... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 5 • 1985 44. Luonnonsuojelusta on tullut aivan liikaa kliinistä ja byrokraattista toimintaa. 17 Köyhyys kärjistää kolmannen · maailman ympanstöongelmia . .. Lieneekö niin, että vihreät ovat vain yrttimaustetta kansallisessa konsensussopassa. 34 Marjukka Kulmanen: Ruuanlaitto riesa vai nautinto. Konflikti Linkolan ja vihreiden välillä osoitti, ettei vihreistä ainakaan vielä ole tullut merkittävää yhteiskunnallisen vaihtoehdon osoittajaa. . Sukupuuttoon kuoleminen on huomattavasti lisääntynyt. . . Uhanalaisia ideologioita tuettaessa mielipidelehtituen muodossa lehti sai vain 15.000 markkaa, joka on hyvin vähän. Tarvitaan Linkolan kaltaisia ihmisiä muistuttamaan meitä siitä. .. ....................... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ........ 39 Suomen Luonnon vanhojen numeroiden loppuunmyynti .... . Valtioneuvosto arvioi jälleen Suomen Luonnon merkityksen laimeaksi. 46 Summaries of the Main Articles ............................. . .. ....... On vain sääli, että Linkola syvässä pessimismissään ja yksinäisyydessään näkee ratkaisun ainoastaan väkivaltaisen tien päässä. ...... 10 Erik Bruunin julistetaide esittäytyi........................ . 12 Veikko Neu vonen: Luontoilta levittää luontotietoutta ................................. Mammuttien ajoista lähtien eliökunnalla on kuitenkin ollut ylimääräinen rasite ihminen. 26 Heikki Laurila: Kansalaisraportti kertoo Intian luonnontalouden vararikosta .... 19 Heikki Laurila: Köyhyys on ympäristöongelma ........ Ja nyt näyttää siltä, että tämän toimintaohjeen myötä voidaan laittaa roskakoriin kaikki muukin mitä Linkola sanoi. Kaikki eivät kuitenkaan näe tätä työtä tärkeänä. Näin ei kuitenkaan ole. .... . 20 Mikko Punkari: Aavikko ahmii Afrikkaa ................ Työ uhanalaisen luonnon puolesta on kuitenkin niin tärkeää, että sitä jatketaan; vaikka sukupuuton uhallakin. . Lukemattomat eläinja kasvilajit ovat aikojen saatossa kuolleet sukupuuttoon. Luonnonsuojelua tarvitaan, ettei maapallo autioituisi. Luonnonsuojeluliike tarvitsee rohkeita ihmisiä, jotka Linkolan lailla uskaltavat analysoida todellisuutta. Eikä kaikkea voi saada, ei ainakaan kaarisiltoja ja ikuista elämää. Konsensusajatteluun tuuditetut vihreät ja muutkin kansalaiset närkästyivät. . 6, 48 Rauno Ruuhijärvi: Pitäisikö Suomen luonnonsuojeluliitto lakkauttaa?........... .. Se on ollut elämän ja evoluution armoton laki. 8 Suomelle valitaan kansalliseläin ....... . .. Ongelmia ei ratkaista, ellei puututa ihmisen tapaan hyödyntää luontoa. 36 Ritva Kupari: Kohti luonnon sisintä. . .. 7 Pentti Rauhala: Kohtuuton metsästys hävittämässä mustalinnun ja pilkkasiiveil Lapista.......................... Uhanalaiset ideologiat Kuluvana kesänä on maassamme ollut vierailulla ammoin sukupuuttoon kuolleiden mammuttien muumioitunut poikanen Dima. Linkola sohaisi jälleen kansallisia tabuja ja sai eri suunnilta toruja. .. 16 Luontoillan asiantuntijat vastaavat........................ Kunhan luomme oikeat normit ja säädökset ja rauhoitamme arvokkaat luontokohteet, on luonnonsuojelu hoidettu, ajatellaan yleisesti enemmän tai vähemmän tiedostamattomasti. Kun monet näistä asioista ovat lähellä luonnonsuojelua, tuli hän samalla analysoineeksi luonnonsuojeluliikettäkin. .. .. 29 Heikki Laurila: Kehitysapu ja ympäristö .................... .. Näyttelyn nähneet ovat toivottavasti uhranneet ajatuksen sukupuuttoon kuolemiselle ja ihmisen osuudelle siinä. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 % UUSIOPAPERILLE. vsk Irtonumero 18 mk Linkola ja kaarisillat Vihreiden valtakunnallisen, sinällään värittömän kokouksen kuumaksi asiaksi kesän alussa nousi yksi puhuja, Pentti Linkola. Heiltä vaaditaan kuitenkin optimismiä, muuten ei tarkkanäköisyydestä ole hyötyä. .. . Tunnuslauseen pessimistisestä sävystä huolimatta lehteä tehdään ja julkaistaan juuri siksi, ettei yksikään laji kuolisi sukupuuttoon. Toivottavasti lehti onnistuu edes osittain tehtävässään. Pitemmälle kehittyneet ja sopeutumiskykyisimmät ovat perineet maan. .. . Aimo Kanervan haastattelu ................ .... 4, 43 Mielipiteitä, keskustelua. .. Vihreään liikkeeseen kohdistamansa ankaran kritiikin lopuksi Linkola ehdotti kurinalaisen ja väkivaltaisen organisaation perustamista maailman tuhoon vievän kehityksen pysäyttämiseksi. Suomen Luontoa siis tehdään käytännössä ilman yhteiskunnan tukea. . ...... Tästäkös nousi kohu. ... vsk. 3. . 11 Arno Rautavaara: Kiislakallioilla.... 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta.........
Karttalehden huomattavimmat luonnonnähtävyydet ovat Kokemäenjoen suisto, YyterinPreiviikinlahden alue sekä kuuluisa lintujärvi Puurijärvi ja sitä ympäröivät arvokkaat suot. luonnonsuojelualueet, luontopolut, nähtävyydet, ulkoilualueet ja -puistot, polkupyörätiet, veneilyreitit ja virkistyskalastuspaikat. Etenkin metso on kärsinyt yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumisesta ja vanhojen melsien hakkuista. Metsästyspaine on moninkertainen lintu kantoihin nähden. Kaikki varmat metsäomenapuuhavainnot sekä lisätietoja kaipaavat havainnot tulivat metsäomenapuun levinneisyyden reuna-alueelta ja ovat siten varsin arvokasta tietoa. Kun 1960-luvulla metsästyspaine kulloisiinkin lintukantoihin oli ihanteellinen, niin tilanne nyt 1980-luvulla muistuttaa katastrofia. 8. Lisäksi tietoja tuli Uudenkaupungin saaristosta, Satakunnan Eurajoelta ja Säkylästä, Hämeestä Tuuloksesta jaTammelasta sekä Etelä-Savosta Taipalsaaresta. William Thuringin säätiö on yksityinen, mm. Luonnonystävä ja -suojelija Harri Dahlström 50 V. vsk.. Karttaan on merkitty mm. Vaikka metsätalous ottaisi käyttöön välittömästi riistalle suosiollisemmat metsienkäsittelyohjeet, ei vaikutus näkyisi vielä pitkään aikaan. Sen mittakaava on 1:60 000. 4. Kaikki metsäomenapuuhavainnot otetaan edelleenkin kiitollisena vastaan. Eniten vastauksia saatiin Turun saariston alueelta Dragsfjärdistä, Rymättylästä ja Kustavista. Dendrologian Seuran lehdessä Sorbifoliassa, Finlands Natur-lehdessä, sanomalehdissä ja lisäksi puusta mainittiin radion luontoillassa ja useissa esitelmätilaisuuksissa. Norjalaisten ja ruotsalaisten tutkimusten mukaan metsot tarvitsevat vähintään 300 hehtaarin yhtenäisen metsäalueen elääkseen "normaalia" elämää. 1985 Suomen Luonto onnittelee! Kanalinnut kadonneet Lapista Voimaperäinen metsätalous ja metsästyspaineen kasvu ovat edistäneet eniten kanalintukatoa Lapissa. tieteellisiä, taiteellisia ja kansanvalistukseen liittyviä yleishyödyllisiä ja ajankohtaisia kohteita avustava säätiö. Lapin läänissä metsästäjiä on noin 30 000 eli runsaat 15 prosenttia väestöstä. Näytteet ja havainnot omenapuista voi lähettää kirjoittajalle osoitteeseen: Helsingin yliopiston kasvimuseo, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki. Myös muut kanalinnut ovat kärsineet kehityksestä, vaikka eivät aivan yhtä paljon. Puurijärven-lsosuon alueelle on päätetty perustaa kansallispuisto. Kasvuaika nuoresta taimesta metson hakomismännyksi on pitkä. Näin todettiin Lapin kanalintuparla. Metsäomenapuu hävinnyt mantereelta Suomen Luonnossa 4/85 kerrottiin metsäomenapuusta. Tässä tilanteessa ainoa keino on kanalintujen rauhoittaminen useaksi vuodeksi. Kiitos! Risto Murto Apuraha paristojen keräämiseen ..__ Luonnonsuojeluliitto on saanut 10 000 markan apurahan paristojen keräämistä varten William Thuringin säätiöltä. Kirjoituksessa pyydettiin lukijoilta myös omia metsäomenapuuhavaintoja. Eniten vastauksia (8 kpl) tuli Sorbifolian kautta, toiseksi eniten (5 kpl) Suomen · Luonnon lukijoilta. Metsäkanalintuja koskeva rauhoituspäätös tehtiinkin syksyllä 1984. Kyselyn perusteella voidaan todeta, ettei metsäomenapuuta aina ole helppo erottaa villiytyneestä tarhaomenapuusta, ja ettei metsäomenapuuta enää liene meillä Manner-Suomessa (paitsi Tvärminnen niemellä), sillä mantereelta ei ole tiedossa yhtään kiistatonta metsäomenapuuhavaintoa. D SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Siihen ovat vaikuttaneet mm . Tuomo Ollila 4 KATSAUKSIA UUTISIA Tehomelsälalous ja liiallinen melsäslys oval voimakkaasli vähenläneel Lapin kanalinlukantoja. Kaikenkaikkiaan kyselyihin vastasi 24 henkilöä, joista muutamalla oli useampi puuhavainto. Havaintoja kaivataan lisää Selvitys metsäomenapuun nykytilasta ja levinneisyydestä maassamme jatkuu. D Kokemäenjokilaaksosta matkailukartta Satakunnan seutukaavaliitto on julkaissut Kokemäenjokilaaksosta matkailuja ulkoilukartan. Sen ulkopuolelle jäivät vain riekko ja kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Lisäksi tutkimukseni mukaan metsäomenapuu on lounaisen saaristomme alueella uhanalainen. Tällaiselle alueelle mahtuisi jo soidinalue ja ravintoa eri vuodenaikojen tarpeisiin. Koko valtakunnassa metsästäjiä on noin 280 000 eli kuusi prosenttia väestöstä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Havainnoista kolme osoittautui aidoksi metsäomenapuuksi ja neljässä tapauksessa kaivataan vielä li-sänäytteitä määrityksen varmistamiseksi. mentissa huhtikuussa Rovaniemellä, jonne noin 300 osanottajaa kokoontui pohtimaan metsäkanalintukadon syitä. Voimaperäinen metsätalous on synnyttänyt metsäautotiet, jotka yhdessä voimakkaasti lisääntyneen metsästäjämäärän kanssa ovat lisänneet metsästyspainetta tuntuvasti. Suurin osa tapauksista (17 kpl) osoittautui villiytyneiksi puutarhaomenapuiksi. laiduntamisen vähentyminen saaristossa, metsien umpeenkasvu, tehometsätalouden ulottuminen myös saaristometsiin sekä ennenkaikkea ihmisen mukana ympäri saaristoa levinneet tarhaomenapuut, jotka risteytymällä metsäomenapuiden kanssa uhkaavat puhdasta, aitoa metsäomenapuukantaamme. Vain pohjoisimman Lapin riekkokannat kestävät metsästystä. Alustuksissa ja keskustelussa todettiin, että erityisesti metso on kärsinyt yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumisesta ja vanhojen metsien häviämisestä. Lapin läänin aktiivi-iässä olevista miehistä joka toinen harrastaa metsästystä. Havaintopyyntöjä oli Suomen Luonnon lisäksi myös mm
Keräystulot kerholaiset saavat joko itse tai ne käytetään kyläkerhojen toimintaan. Ristiriitatapauksissa aktiiviset kansalaisjärjestöt voivat vedota rakennussuojelulain nojalla valtiovaltaan tietyn kohteen säilyttämiseksi. Muista kampanjamme! Kanada ja 20 Euroopan maata sopivat heinäkuussa Helsingissä rikkipäästöjensä vähentämisestä 30 prosentilla. Lannoitteita levitettiin viime kaiden kohteiden säilymistä. 4H-kerholaiset aloittivat lannoitesäkkien keräilyn 10 vuotta sitten. Runsaat kaksi vuotta toimineeseen paperiliikkeeseen kuuluu lähes parikymmentä kansalaisjärjestöä, jotka haluavat edistää jätepapeLannoitesäkeistä uusiomuovia Melkein joka toinen tyhjä lannoitesäkki palautuu tätä nykyä jo takaisin muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Edelleen järjestöt korostavat, että länsimaista ilmansuojelutekniikkaa olisi saatava kaikkien Itä-Euroopan saastuttajamaiden käyttöön . Luonnonsuojelujärjestöt ovat nyt järjestämässä Iso-Britanniaa, Euroopan suurinta rikinpäästäjää, matkailuboikottiin painostaakseen sitä liittymään sopimukseen jälkikäteen. Sille, joka kiirehtii luvatta tai lainvastaisesti purkamaan rakennuksen, on luvassa rangaistukseksi sakkoja tai vankeutta enintään kuusi kuukautta, törkeissä tapauksissa jopa kaksi vuotta vankeutta. rin keräystä ja hyötykäyttöä. Rakennussuojelulainsäädännön muutoksilla pyritään tehostamaan arvorakennusten suojelua, mm. Suunnan vakuudeksi on säädetty, lakeja, jotka astuivat voimaan heinäkuun alussa. tien pohjina. vuonna pelloille noin 18 miljoonaa säkillistä. Myös muutamat sopimuksen allekirJcittajamaat pitävät tärkeänä rikkipäästöjen jyrkempää rajoittamista. KATSAUKSIA UUTISIA Oletko jo mitannut kotijärvesi pH:n. Liike on järjestänyt valtakunnallisia toimintapäiviä, tänä vuonna Nuukuuden vuosipäivän ja tuottanut mm. Suurista saastuttajamaista vain Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Puola eivät allekirjoittaneet sopimusta. Osan säkeistä viljelijät käyttävät uudelleen säkkeinä tai mm. Luonnonsuojelujärjestöt pitävät sinänsä 30 prosentin vähennystä täysin riittämättömänä ja vaativat rikkipäästöjen vähentämistä 75 prosentilla vuoteen 1995 mennessä. Saksan liittotasavalta, Kanada, Ruotsi ja Suomi ovat ilmoittaneet vähentävänsä rikkipäästöjään 50-60 prosentilla sopimuksen aikana. Luonnonsuojelujärjestöt pitävät välttämättömänä myös typenoksidien vähentämistä 30 prosentilla lähitulevaisuudessa. Suojelun taloudellisia tukimuotoja aiotaan selvittää erityisen toimikunnan voimin. Lait painottavat kaavoituksen merkitystä rakennussuojelussa. Asialla ovat 4H-nuoret, jotka keräsivät viime vuonna yhteensä 7 ,4 miljoonaa lannoitesäkkiä. Rakennusten purkajat ahtaalle Rakentamisen painopiste on valtakunnan virallisessakin politiikassa siirtymässä vanhan rakennuskannan korjaamiseen. Rikkipäästöjen vähentämisestä päätettiin 20 Euroopan maata ja Kanada allekirjoittivat Helsingissä heinäkuussa pidetyssä kansainvälisessä ilmansuojelukokouksessa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat vähentämään rikkipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä. Ratkaisut siirretään siis kuntatasolle, missä rakennuslautakunnat rakennuslain puitteissa valvovat yhteistyössä rakennusten omistajien, asukkaiden, rahoittajien ja muiden intressiryhmien kanssa arvokPaperiliike palkittiin Paperiliike sai tämänvuotisen Uudenmaan läänin ympäristöpalkinnon. Muoviteollisuus valmistaa säkeistä jätesäkkejä ja rakennuslevyä. rangaistukset rakennusten laittomasta purkamisesta koventuvat. Vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt Kansainvälinen Maan Ystävät, Greenpeace, Britannian WWF, Alankomaiden luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Ruotsin kansalaisjärjestöjen happosateiden vastainen sihteeristö ja Suomen Luonnonsuojeluliitto SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Antintalon purku, Turku. Liikkeeseen kuuluvat kansalaisjärjestöt ovat esittäneet valtiovarainministeriölle liikevaihtoverohelpotuksen myöntämistä paperinkeräyksestä. Luonnonsuojelijoiden mielestä tämä ei vielä riitä pelastamaan metsiä ja järviä, vaan päästöjä olisi supistettava 75 prosentilla. arvostelivat kovin sanoin IsoBritanniaa, Yhdysvaltoja ja Puolaa niiden pidättäydyttyä allekirjoittamasta sopimusta. Kokoukseen osallistuivat YK:n Euroopan talouskomission jäsenmaat. D 5. vs k. Kokouksessa päätettiin myös typpityöryhmän perustamisesta pohtimaan typenoksidipäästöjen kansainvälistä rajoittamista. Rakennussuojelua pyritään tekemään houkuttelevammaksi ei pelkästään pelotteilla vaan myös lisäämällä suojelusta maksettavia korvauksia. kierrätysoppaita
Harri Helin SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Työryhmä, joka koostui ympäristön-, luonnon-, eläinja koe-eläinsuojelutoiminnassa mukana olleista, oli alunperin järjestämässä mielenosoitusta delfinaarion tupaantuliaisiin 9. "Metsä 2000ohjelma on peruslinjoiltaan myönteinen metsien moninaiskäytölle ja luonnonsuojelulle", kirjoittaa ohjelman johtoryhmässä ympäristönsuojelua edustanut prof. Aikaisemmat MERA,:: ym. Spray-maaleista, tusseista ym. Miten käy metsäluonnon. vsk.. Mielenosoitus kuitenkin peruutettiin, kun toimitusjohtajan "tuki" selvisi. Delfiinit olisivat jääneet sivuseikaksi. tarvikkeista työryhmä olisi saanut rahat kuittia vastaan. Työssään se on mm. Silti Metsä 2000-ohjelma jää metsäalan sisäiseksi konsensuspaperiksi, johon on kirjattu kaikki hyvä ja kaunis, mutta riidan välttämiseksi on vaikeudet, epäkohdat, ja erimielisyydet haudattu rivien väliin. Sisällöltään Metsä 2000-ohjelma ei ole "nimenomaan suurhakkuiden ohjelma", vaan pääosiltaan tuotanto-ohjelma. Ryhmän mielestä delfiinit kärsivät elinkautista tuomiota ja pakkotyötä. Kaunistelevammin tätä tietysti voidaan kutsua tuotanto-ohjelmaksikin, kuten metsäammattikunta tekee. Metsä 2000-ohjel3 man yksityiskohtaisissa laati:~ misohjeissa oli yhdeksi tehtä< ~IC.._....illlll!!!:r.iiilllll väksi asetettu "metsien moninaiskäyttönäkökohtien huomioon ottaminen sekä metsätalouden ja muiden yhteiskuntapolitiikan lohkojen ja väestöryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen.'' Tätä tehtävää varten ohjelmajaosto asetti oman työryhmänsä. Muu asettamiskirjeen sisältö onkin sitten metsien hoidon ja kasvatuksen sekä metMetsä 2000 -ohjelma tavoittelee puuntuotannon huomattavaa lisäämistä. Asettamiskirjeessä määrättiin täsmällisesti myös ohjelmajaoston tehtävät: "1. Suomi on nyt saanut ensimmäisen metsien moninaiskäyttöohjelmansa. laatia selvitysten pohjalta ehdotus metsätalouden pitkän aikavälin kehittämisohjelmaksi.'' Ohjelmajaosto ei ole pyrkinyt mihinkään muuhun kuin tiukan aikataulun puitteissa täyttämään talousneuvoston sille antaman tehtävän. Suomen Luonnon olisi odottanut kertovan lukijoilleen Metsä 2000-ohjelman myönteisistä piirteistä sen sijasta, että se nyt antaa mahdollisimman negatiivisen kuvan koko ohjelmasta. Tapio Lindholm Bisnestä delfiineillä Koska Tampereen delfinaarion avajaiset ei muuten ylittäisi uutiskynnystä tarpeeksi laajalti, ryhtyi Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Olavi Joenpolvi avustamaan delfinaarion vastustajia mahdollisimman suuren julkisuuden, kävijämäärän ja sitä kautta rahakasan saamiseksi Särkänniemi Oy:n kassaan. 198s". Koska Metsä 2000-ohjelma päätyi varsin huomattavaan puuntuotannon lisäämiseen, on siinä kyse ennenkaikkea hakkuuohjelmasta. Metsätaloudessa, niin kuin muussakin kasvituotannossa, sadonkorjuu eli hakkuu 6 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA on eräs olennainen työvaihe. Annetaan sellainen kuva, että Metsä 2000ohjelma olisi ''nimenomaan suurhakkuiden ohjelma" "puunälkäiselle metsäteollisuudelle". todennut, että puuntuotannon lisäämisen keinot ovat todella melko vähissä. Eräissä muissakin yhteyksissä, mm. .Martti Markkula. "Missä on liikemiesten moraali" kysyttiin työryhmän tekemässä banderollissa. Sadon määrä ja laatu tietenkin kiinnostaa suuresti sekä tuottajaa että kuluttajaa, joten on varsin luonnollista, että tätä kysymystä ohjelmassa perusteellisesti selvitetään, kuten ohjelmajaoston toimeksiantokin edellytti. 1985 "Lupa mielenosoituksen järjestämiseksi" -paperissa mielihyvin myöntävänsä luvan mielenosoituksen järjestämiseen tiedotusvälineiden uutiskynnyksen ylittämiseksi laajemmin kuin muuten olisi mahdollista. selvittää puuntuotannon ja metsien hyväksikäytön pitkän aikavälin lisäämismahdollisuudet ja tavoitteet sekä näiden tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet kokonaisuudessaan, 2. Työryhmä ei hyväksy sitä, että älykkäitä, vapauteen, laumoihin ja suuriin vesiin tottuneita eläimiä tungetaan betonialtaisiin rahanansaitsemiskeinona. Markku Rauhalahti Suomen Metsäyhdistys Rauhalahdelle On totta, että Suomen Luonnossa ja muissakin tiedotusvälineissä on korostettu Metsä 2000-ohjelmaa suurhakkuiden ohjelmana. 5. Metsä 2000-ohjelmalla on toki myönteisiäkin puolia, mutta niillä on käytännössä vaarana jäädä tehokkuuspyrkimysten varjoon. säteollisuuden sovittamista mahdollisen tarkoituksenmukaisesti tätä hyödyntämään. 2. Johtaja Joenpolvi ilmoitti jo 4. Mielenosoitus ja sen tarkoitus olisivat kääntyneet päälaelleen. Metsä 2000-ohjelma poikkeaa nimittäin edeltäjistään siinä, että se on metsien moninaiskäyttö-oh_: jelma. TV:n ajankohtaisohjelmissa, on pyritty antamaan kansalle sellaista käsitystä, että Metsä 2000-ohjelma olisi laadittu vain teollisuutta varten ja teollisuuden ehdoilla. Kuitenkin suomalaisen metsätalouden ylle on kasaantumassa yhä synkempiä pilviä happosateiden, metsänviljelyvirheiden, metsänparannuksen epäonnistumisten, sienija hyönteistuhojen ja jopa metsäorganisaatioiden rakenteellisten vinoumien johdosta. Kirjoituksessa johdetaan lukijaa harhaan Metsä 2000-ohjelman sekä tavoitteiden että sisällön osalta. Erilaisten moninaiskäyttönäkökohtien ja biologisempien metsänkasvatusmenetelmien suosiminen on merkki edistyksestä ja asenteiden tarkistuksesta. selvittää metsäteollisuuden oikea mitoitus hakkuumahdollisuuksiin ja niiden rakenteeseen nähden, mahdollisuudet metsäteollisuuden rakenteen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, 3. Talousneuvosto olisi varmaan toivonut suurempiakin lisäämismahdollisuuksia. Puhelimessa johtaja Joenpolvi kertoi mielestään parhaan kellonajan ja päivämäärän mielenosoitukselle. Siitä ei kuitenkaan päästä yli eikä ympäri, että ohjelman perimmäinen tarkoitus on lisätä hakkuita tai, kuten asia todetaan Rauhalahdenkin siteeraamassa Talousneuvoston asettamiskirjeessä metsä 2000ohjelmajaoston tehtävänä oli selvittää puuntuotannon ja metsien hyväksikäytön pitkän aikavälin lisäämismahdollisuudet. Hän jopa hankki 20 kpl A 1 -kokoisia pahveja iskulauseita varten. Toivoa sopii, että tällä tiellä todella jatketaan, eikä kyse olisi vain propagandasta. ohjelmat ovat olleet vain -~ tuotantotai metsänparannu·g sohjelmia. Tähän on painokkaasti huomautettava, että Metsä 2000ohjelmajaoston asetti talousneuvosto, jonka puheenjohtaja on pääministeri Kalevi Sorsa, "metsätalouden pitkän aikavälin kehittämisohjelman laatimista varten". Metsä 2000 puhuttaa Suomen Luonnon 3/85 pääkirjoitus "Metsä kaatuu keinot vähissä" kaipaa hieman oikaisua ja täydennystä. Sen lisäksi, että liikemiesten moraali sallii villieläinten vangitsemisen betonialtaisiin ja rahan ansaitsemisen sillä, liikemiehen moraali salli mielenosoituksen järjestämisen ja valmisteluihin osallistumisen pyrkien sitä kautta eläinten riiston maksimointiin. Tämä merkitsee voimaperäisiä ja laajamittaisia muutoksia metsälu.onnolle ja koko Suomesta on tarkoitus tehdä intens11v1sesti hoidettu talousmetsä, jonka jälkeen vain luonnonsuojelualueilta löytyy toisenlaista metsäluontoa
Olin tulossa kuukauden matkalta Kiinasta ja Japanista, kun lentokoneessa jossain Alaskan ja Pohjoisnavan välillä käsiin osunut lltasanomat palautti matkamiehen Suomen kesän kalseaan todellisuuteen. Johtopäätös oli tehty lähinnä tämän Suomen Luonto -lehden ilmoitussivujen takia. Se vähä konkreettinen, mitä Koillismaan metsien ja soiden säilyttämiseksi on voitu viime vuosina tehdä (Oulangan kansallispuiston laajennus, Riisitunturin kansallispuisto, Sukerijärven luonnonpuisto ja muutamat suojelusuot) SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Tässä työssä, jossa ympäristövalistuksella on keskeinen sija, tarvitaan Suomen luonnonsuojeluliittoa ja Suomen Luonto -lehteä. Muihin kohdistuvassa arvostelussa on kuitenkin oltava myös itsekritiikin siemen. Suhtautumisemme elinkeinoelämään tai teollisuuteen ei tietenkään voi olla yksipuolisen negatiivinen. Me tarvitsisimme Kuusamossa ja Posiolla nykyisin maan pienimpiin kuuluvan luonnonsuojeluyhdistyksen voimakasta kasvattamista, vahvaa kansanliikettä luonnon puolustamiseksi, ei järjestön lopettamista. vsk. Emmehän me toki ole täydellisiä, emmekä kykene koskaan edes siihen mitä haluaisimme. Paikallisyhdistyksemme Koillismaan Luonto ry:n puheenohtaja, Reino Rinnehän siinä luki savusaunansa hämärästä madonlukuja järjestölleen. On valitettavaa, että ystäväni Reino Rinne, koskitaistelujen veteraani ja paljon muuta, ei liene koskaan sisäistänyt järjestötoiminnan merkitystä luonnonsuojelussa. Me olemme kriittisiä silloin kun siihen on aihetta mainokset eivät sitä estä mutta me olemme myös valmiita yhteistyöhön luonnon hyväksi. Hän syytti Suomen luonnonsuojeluliittoa "huoraamisesta" maan teollisuuden kanssa, luonnon unohtavasta urbanismista ja ehdotti koko liiton lakkauttamista. on tapahtunut täällä urbaanissa Suomessa luonnonsuojeluliiton voimakkaalla myötävaikutuksella. Pitäisikö Suomen luonnonsuojeluliitto lakkauttaa. 7. Muita vaihtoehtoja ovat: tilaushinnan nosto, tilaajamäärän huomattava kasvu tai lehden supistaminen. Aatteelliselle järjestölle on varmasti hyötyä kritiikistä ja voimakkaastakin ravistelusta, jos siihen on aihetta. Mainostulot ovat Suomen Luonnolle tällä hetkellä taloudellisista syistä tarpeen. liman sitä olisi luontomme tuhoutuminen ja elinympäristömme saastuminen paljon nopeampaa. Viimeisten aikojen tuhon ja väkivallan miehet eivät tarjoa vaihtoehtoa, vain umpikujan. Olemme olleet erityisen pahoillamme siitä, että ajankohtainen kamppailu Kuusamon Kitkanniemen suojelemiseksi kansalaisadresseineen ei ole juurikaan saanut tukea Kuusamosta. Tiedämme myös, että Suomen Luonnon lukijat ovat niin valistuneita, että ymmärtävät mainostulojen merkityksen lehdelle. Elinkeinoelämän ympäristönsuojeluasenteissa onkin tapahtunut viime vuosina paljon myönteistä. Kansalaismielipiteen muutos heijastuu luonnollisesti sielläkin. Suomen Luonnossa julkaistut mainokset eivät vaikuta lehden linjaan, saati sitten järjestöömme. Pohjolan luonto on vielä rikas, vielä on toivoa tasapainosta ihmisen ja luonnon välillä
Kun miehet soutivat rannalle, menin heidän luokseen. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Mustalintua pidettiin vielä v. Koska veneen ja rannan välissä uiskenteli toinenkin harvinaisuus, uivelopoikue, huusin samat tiedot myös veneessä olijoille. Mieleni teki kurkistaa pressulla peitettyä sorsakasaa. Metsästyksessä epäkohtia Lukuisten esimerkkien mukaan mustalinnun ja pilkkasiiven sisämaakannan romahdusmaiseen vähenemiseen on syynä kohtuuton metsästys, joka joskus on suoranaista teurastusta. 1917 ei tavattu yhtään pesää tai poikuetta. PUHEENVUORO: Kohtuuton metsästys hävittämässä mustalinnun ja pilkkasöven Lapista Pohjoissuomalainen erämaajärvi lepää vielä useimmiten rauhallisen ja koskemattoman näköisenä. Sitten se alkoi. 1908 Kuusamossa hyvin yleisenä pesimälintuna, mutta v. Toivottavasti ei turhaan. Ne ovat melko kesyjä, pakoon pääsymahdollisuudet ovat pienet ja pilkkasiipipoikueilla on tapana kokoontua näkyvästi yhteen parveen keskelle järveä Elokuussa 1982 pääsin näkemään, kuinka kaikki oikein tapahtuu. Huolimatta siitä, että pilkkasiiven ja mustalinnun metsästys alkaa vasta 10. Tuoreimman lintukartoituksen, Suomen lintuatlaksen, mukaan musialintuja pesii Suomessa vain 200250 paria. Kirves kädessä heiluva mies ja tietynväritteiset mulkaukset hillitsivät kui-tenkin niin mieltäni kuin kieltänikin ja katsoin parhaaksi poistua paikalta. Sisämaassa sekä pilkkasiipi että mustalintu ovat harvinaisuuksia. Mustalintu ja s1samaan pilkkasiivet olisikin ehdottomasti rauhoitettava metsästykseltä. Järvien pilkkasiivet ja mustalinnut ovat suhteellisen helppoja metsästettäviä. mustalinnulle ja pilkkasiivelle. Myös pilkkasiiven löytää varmimmin samoilta alueilta. Suurimmassa vaarassa ovat poikaset, jotka vielä metsästyskauden alkaessa (20.8.) ovat lentokyvyttömiä. Mustalintu näyttelee yhtä pääosaa lintumailmamme juhla vimmassa näytelmässä, toukokuun lopulla tapahtuvassa arktisten lintujen muuttorynnistyksessä, jolloin miljoonat linnut rientävät kohti arktisia pesimäalueitaan. Sisämaan kannat romahtaneet Monet tiedot kertovat, että mustalintu ja pilkkasiipi olivat viime vuosisadalla yleisiä Tunturi-Lapissa ja paikoin muuallakin, etenkin Sallan ja Kuusamon seuduilla. Niiden kannat ovat niin pienet, että rauhoituksella ei ole mitään käytännön merkitystä metsästysharrastukselle. PohjoisSuomen vesillä nam on käynyt mm. Mustalintu pesii yhtenäisesti enää paikoin Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä. Pentti Rauhala Kirjoittaja on opettaja, Suomen · luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja. Pilkkasiiven sisämaakanta on ilmeisesti vielä pienempi, 150-200 paria. Jopa aikaisemmilta 50 parin järviltä laji saattoi puuttua kokonaan. Väheneminen alkoi jo vuosisatamme alussa, sillä v. Selitin hänelle, mitä linnut olivat, taisinpa puhua niiden harvinaisu udestakin. Myös esiintymisalueensa eteläosissa ovat molemmat lajit olleet huomattavasti nykyistä ylei8 sempiä. Monille erämaiden asukeille tällainen kehitys on ollut tuhoisaa, jotkut ovat vaarassa kadota jopa kokonaan asuinsijoiltaan. Pilkkasiipiä muuttaa huomattavasti vähemmän, mutta niitä jää runsaasti pesi maan s-aaristoihimme pitkin rannikkoa. Yksi kerrallaan retkahti veden pinnalle ilmaa haukkaamaan tullut pää. Vanhoja pesimätietoja on Suomenselältä ja Järvi-Suomen pohjoisosista asti. Asiasta keskusteltiin jälkeenpäin niin sanomalehdissä, radiossa kuin metsästysseuroissakin. 9., niitä metsästetään metsästyskauden alusta lähtien. Seurasi puoli tuntia odottavaa hiljaisuutta. Saapuessani järvelle souteli kaksi metsästäjää sen keskellä ajaen noin 20 poikasta edellään kohti rantaa. vsk.. Mustalintuja näkee maassamme pääasiassa muuttoaikoina. Simon Kuivasjärvellä on jo vuosikymmeniä pesinyt eräs Suomen suurimmista sisämaan pilkkasiipiyhdyskunnista, 5-10 paria. 1917 Einari Meri kallio tapasi enää vain rippeitä Kuusamon ja Sallan vahvoista pilkkasiipikannoista. Syynä on huono lajintuntemus ja piittaamattomuus. Niitä pesii vain Pohjois-Suomen järvillä, lammilla ja joilla. Mustalintu ja sisämaan pilkkasiivet rauhoitettava Nykyinen metsästyslainsäädäntö ei pysty turvaamaan mustalinnun ja pilkkasiiven sisämaakannan säilymistä. Sotien jälkeen tietoja on niukasti. Etelämpänä pesintä on vähäistä. Miehet väittivät lintujen olevan telkkiä. Niiden perusteella sekä pilkkasiiven että mustalinnun kannat PohjoisSuomessa ovat edelleen taantuneet. Mustalinnun hajapesintöjä on viime vuosina tavattu Perhossa ja Ilomantsissa asti, sensijaan pilkkasiiven järvikantaa ei ole löydetty Oulun lääniä etelämpää. Lähistöllä kiemurteleva tie, hakkuuaukeat ja ojaverkko kertovat kuitenkin, että tämäkin idylli on päässyt "sivistyksen" piiriin. Runsas tieverkko on aiheuttanut sen, että linnut eivät ole enää turvassa syrjäisimmilläkään vesillä. Vain puoli tuntia ja järvellä ei uinut yhtään pilkkasiipeä. Sieltä löysin kolmannen miehen väijyksistä odottamassa lintujen lähestymistä. Koska he eivät vakuutteluistani huolimatta uskoneet minua, sanoin tekeväni ilmoituksen, jos he ampuvat lintuja
vsk. Mustalintu Pilkkasiipi SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. 9
Viimeksi mainittu on Australian kansallislintu. ilmestynyt kuukausiliite kävi näyttävästi kartoittamaan kansalaisten mielipiteitä. Äänestys päättyy 10. Kansalliseläinäänestyksellä ja itse kansalliseläimellä saadaan myönteistä julkisuutta kotimaisille nisäkäseläimille, suomalaiselle luonnolle ja sen suojelulle. syyskuuta 1985, joten toimi nopeasti! Kilpailun kannustimeksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken kolme rahapalkintoa: 10 000 mk, 5 000 mk ja 2 000 mk. Kun kullakin heimolla oli entuudestaan oma nimikkoeläimensä, tarvittiin puolueeton kansalliseläin luomaan yhtenäisyyttä juuri itsenäistyneessä valtiossa. vsk.. Kansalliseläinäänestyksen käytännön järjestelyt hoitaa Helsingin Sanomat. Kansalliseläimen aseman virallisuudesta ei aina ole varmaa tietoa. Nepalin kansalliseläin on seebu, kotieläin siis. Lehden 4. Kansalliseläintoimikuntaan kuuluvat pääsihteeri Kai Huovinmaa Suomalaisuuden Liitosta, professori Olli Järvinen Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksesta, apulaistoiminnanjohtaja Esa Niemelä Metsästäjäin Keskusjärjestöstä ja kansliapäällikkö Lauri Tarasti ympäristöministeriöstä sekä järjestäjien edustajina vuorineuvos Väinö J . Se ei ole nisäkäs, mutta onpahan nelijalkainen eläin kumminkin. Luonnonsuojeluliiton tunnukseksi ja lähes kansallisomaisuudeksi muuttunut Saimaannorppa-juliste on tutuinta Bruunia. on siis suljettu pois Erik Bruunin julistetaide esittäytyi Helsingin Taidehallissa oli heinä-elokuussa esillä graafikko Erik Bruunin kansainvälisestikin arvostettua tuotantoa. 10 ehdokaslistalta. Joka tapauksessa seuraavia nisäkkäitä pidetään kansalliseläimma: tiikeriä Malesiassa, jaguaaria Guayanassa, Jaamaa Perussa, intiannorsua Thaimaassa ja mahdollisesti myös Laosissa, afrikannorsua Guineassa. Taiteilija esitteli kuikka-julisteen painotuoreena näyttelyssään ja toivoi myös sen kuluvan luonnonystävien käsissä. 8. Äskettäin ihmisen myötävaikutuksella kotiutuneet minkki, supikoira, kuusipeura yms. Suomalaisilla on jo kansallislintu, laulujoutsen ja kansalliskukka, kielo. D SUOM EN L UONTO 5/ 85 44 . Arvovaltainen raati ratkoo pulma tilanteet Suomen luonnonsuojeluliitto on kutsunut erityisen kansalliseläintoimikunnan antamaan hankkeelle arvovaltaa ja asiantuntemusta sekä toimimaan hankkeen ylimpänä neuvonantajana ja tuomarina sen kaikissa vaiheissa. Suomelle valitaan kansalliseläin Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää kansalliseläinäänestyksen. Botswanan kansalliseläimeksi valittiin aikanaan seepra. Suuri osa Bruunin tuotannosta ei näy Suomessa: hänen Suomi-aiheiset, luonnonläheiset matkailujulisteensa ja toisaalta metsäteollisuudesta kertovat painotuotteet leviävät vain ulkomaille. Kansalliseläimiä muista maista Australian kansalliseläin on kenguru. Äänestyksessä liitolla ei ole omaa ehdokasta. Lesotho on valinnut kansalliseläimekseen krokotiilin. Vaakunan kilvenkannattajalla on myös rahallista arvoa: Australian yhden dollarin setelissä esiintyy kenguru yhdessä emun kanssa. Toimi nopeasti Voit osallistua kansalliseläinäänestykseen lähettämällä ehdokkaasi nimen kirjeessä tai postikortilla osoitteeseen Kansalliseläin, PL 244, 00101 Helsinki. Myöskään rotan kaltaiset vahinkoeläimet eivät tule kysymykseen kansalliseläintä valittaessa. Valinta osui seepraan. Bruun on luonut ilmeen myös monille kulttuuritapahtumille, viimeksi Savonlinnan oopperajuhlille ja Naantalin musiikkijuhlille. Luonnonsuojeluaiheisen julistesarjan lohi, kalasääksi ja merikotka ovat saaneet seurakseen sukeltavan kuikan. Nyt täydennämme valikoimaa kansalliseläimellä. Raadin sihteeristön muodostavat toimitussihteeri Jyrki Jahnukainen Helsingin Sanomista ja järjestösihteeri Terho Poutanen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Näistä valitaan Äänestyksessä ovat ehdokkaina kaikki Suomen alkupera1seen nisäkäseläimistöön kuuluvat lajit. Nurmimaa Helsingin Sanomista ja apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi Suomen luonnonsuojeluliitosta
Alkusyksyn päivinä saattaa pihoilta tai puistoista löytyä kulttuurialueiden tulokas, puistopökkösieni. Hajua on luonnehdittu kissanpissamaiseksi. Kärpästen suosikki Pökkösienen kehitys on hyvin nopea. Ensin ilmestyy parisenttinen "maamuna", joka halkeaa ja esiin työntyy sormimainen jalka itiömaltoineen. Korea puistopökkösieni kasvaa pihoi//a ja puistoissa. vsk. Koiranpökkösienellä tuo itiömassa säilyy pitempään. Havaintoja voi lähettää ositteeseeni: Vesaniementie 4 A, 36200 Kangasala. Se on aloittanut maanvaltauksen pihoilla ja puistoissa. Puistopökkösieni on alkusyksyn sieni. Lasse Kosonen 11. Toisaalta sen rihmasto leviää kukkamullan, täytemaan ym. Useimmissa maissa sitä pidetään vielä suurena harvinaisuutena, mutta ainakin Suomessa se on levinnyt jo laajalti. Puistopökkösienellä on samannäköinen lähisukulainen, koiranpökkösieni, ja nämä kaksi on sekoitettukin toisiinsa. Pohjoisimmat löydöt ovat Oulusta. Keski-Euroopassa ja Tanskassa se on melko yleinen. Löydöksiä pidettiin koiranpökkösieninä ja mieliinpainuvimpana tuntomerkkinä arveltiin olevan tuon vatsaa kouristavan hajun. Sittemmin se on levinnyt koko Fennoskandiaan ja on löydetty IsoBritanniasta, Hollannista ja Tsekkoslovakiasta. Sitä havaitaan jo juhannuk'sesta lähtien, mutta leutojen säiden vallitessa uusia itiöemiä voi muodostua ensimma1sun pakkasiin asti. Puistopökkösieni valtaa maata Suomen luontoon on juurtumassa uusi tulokas, puistopökkösieni. Kerro havainnoistasi! Puistopökkösieni on alkujaan pohjoisamerikkalainen. Puistopökkösienen haju houkuttelee näet raatokärpäsiä, jotka syövät itiömassan parempiin suihin. Koiranpökkösieni ei haise eikä houkuttele. Kärpästen suolistossa itiöt vapautuvat niitä peittävästä limakerroksesta ja kärpäsulosteen mukana itiöt leviävät. Eroja on toki muitakin. Sadekesinä sitä tuntuu esiintyneen eniten. Maito on hyvin haurasta ja huokoista. Puistopökkösieni on selväpiirteinen kulttuurisieni, sen löytää varmimmin nurmikolta tai kukkapenkistä. Houtskärin löytö on tosin aito koiranpökkösieni. Itiöt taas leviävät kärpästen mukana. Erityisen monta löytöpaikkaa on keksitty kesällä 1974, joka oli tavattoman sateinen ja loi sienen kehittymiselle oivat olot. Kasvupaikka on jo viitteellinen. Tässä onkin yksi avain puistopökkösienen leviämiseen. Aito koiranpökkösieni on pähkinälehtojen, pyökkimetsien ja lehtimetsien laji. Vuoteen 1975 mennessä tunnettiin jo lähes parikymmentä löytöpaikkaa. Maasta toiseen kärpäset tuskin pystyvät itiöitä levittämään. Ehkäpä Suomen Luonnon lukijoilla on tietoja tästä kiintoisasta sienestä. Näin ollen se ei ilmeisesti kykene leviämään yhtä tehokkaasti kuin haiseva sukulaisensa. Se on korea katsella, mutta hirveä haistella ja siksi helppo tunnistaa. Vuonna 1961 se löydettiin Kuopiosta puistonurmelta ja sen jälkeen Kouvolasta ja Helsingistä. Puistopökkösienellä se on karmiininpunaista, koiranpökkösienellä oranssia. Lehtikyselyni tulokset osoittavat, että sienimiesten tietoon ei ole tullut kuin pieni osa. Hajulla on tässä osuutensa. Jos et ole varma lajista, niin haista! nan koko kukkeudessaan. Esimerkiksi Tampereella tehdyssä Iehtikyselyssä tuli kymmenen tietoa, niistä kolme oli Tampereen Pispalasta muutaman sadan metrin päässä toisistaan, kaksi Vehmaisista vierekkäisiltä kaduilta, kaksi Kangasaita alle kilometrin paassa t01s1staan. Eipä ihme, että lajille annettu latinalainen sukunimi Mutinus merkitsee pientä siitintä. Puistopökkösienen itiömassa häviää nopeasti paljastaen näin karmiininpuSUOM EN LUONTO 5/ 85 44. Voi olla, että jossakin on täytemaan mukana tullut "pökkösienikeskus", josta kärpäset ovat levittäneet sitä eteenpäin. mukana. Niinpä puistopökkösieni esiintyy usein ryppäyksittäin, hyvin lähekkäisiä esiintymispaikkoja tunnetaan. Sieltä se kuvattiin 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1958 turkulainen kasvitieteilijä Yrjö Mäkinen löysi pökkösienen Houtskärin pähkinälehdosta ensi kertaa. J aika päättyy oliivinvihervään, limaiseen itiölavaan. Kysymyksessä onkin puistopökkösieni. Toisen maailmansodan pyörteissä se ilmestyi Saksaan. Sittemmin kävi ilmi, että aito koiranpökkösieni ei haise juuri lainkaan
Alueen vartijat ja pesimälinnuston tarkkailijat eivät kuitenkaan toivo sinne lintumiesten sankkoja joukkoja, sillä kyseessä on maamme merialueen kenties arvokkain linnustonsuojelualue. Se tiedetään, että Haverörenin kiislayhdyskunta ei tule omillaan toimeen vaan saa täydennystä Gotlannin Stora Karlsöltä, missä pesii valtaosa Itämeren lähes 9 000 kiislaparista. Hyvässä myötävalossa ruskeaselkäiset etelänkiislat voi kaukoputkella erottaa mustaselkäisistä ruokeista yli kilometrin päästä. Siellä asustaa pienellä Haverörenin kalliosaarella myös Suomen ainut etelänkiislakolonia. Haverörenillä kiislanpojat saavat varttua rauhassa, sillä saari kuuluu tunnettuun Aspskärin luonnonsuojelualueeseen, jota vartioidaan tarkasti koko pesimäkauden. Alakuvassa "kakkoskolon " kiistat aamupalaverissa. Olen jälleen taitaa olla jo kuudestoista perättäinen kevät noussut Pernajan Aspskärin saariryhmään kuuluvan Enskärin korkeimmalle laelle odottelemaan noita suuria lintuja. Aspskär ja Haverörenin ruokkilintusaari etelänkiislayhdyskuntineen on houkutteleva retkikohde. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Lajiluetteloa täydentävät karikukko, meriha12 rakka, heinäsorsa, selkälokki, luotokirvinen ja västäräkki, sekä tietenkin varis hyvähän munarosvon on asustaa keskellä notkuvaa ruokapöytää. Vai onko Pohjanlahden lohduton jäätilanne pakottanut sikäläiset ruokkilinnut Suomenlahdelle. Tänä vuonna kiisloja on 55 paria, yli kymmenen paria enemmän kuin tähän asti. vsk.. Niinpä veneilijöistä ei ole ollut sanottavaa haittaa. Pitkälle viime vuosikymmenelle parimäärä pysytteli viidentoista paikkeilla, mutta on tällä vuosikymmenellä kasvanut noin puoleensataan pariin. Alue tunnetaan hyvin, koska se on jo pitkään ollut suojeltu . Kiislat munivat toukokesäkuun vaihteen molemmin puolin. Tässä vaiheessa voi vasta arvailla. Hanhia odotellessa kiikaroin Haverörenille. Yritän tunnistaa joukosta etelänkiisloja. Tämä on erityisen mukavaa, sillä kulunut raivoisan kylmä ja jääkahleensa aina Tanskan salmiin ja Etelä-Itämerelle ulottanut talvi pani pelkäämään ruokkilintujen kannan romahdusta ankarien sotatalvien tapaan. Asukastiheys on valtava. Kiislojen lisäksi tällä runsaan hehtaarin suuruisella kalliosaarella asuu noin 500 ruokkiparia, satakunta riskiläparia, yli 300 harmaalokkiparia, neljäkymmentä haahkaa ja kaksi merilokkiparia, viimeksi mainitut erillään omassa niemessään. Ja löytyyhän niitä, kun kerran istuvat aina samoilla kivillä. Haverörenille näyttää asettuvan paljon nuoria, pesijöinä kokemattomia, lintuja. Etelänkiislat pesivät täällä Suomen suurimmassa ruokkiyhdyskunnassa. Kylmänkosteassa ja kuvottavalle löyhkäävässä onkalossaan se varttuu alun kolmatta viikkoa, minkä jälkeen se puolikasvuisena ja vielä lentokyvyttömänä hakeutuu merelle. Haverörenissä on suurista kivenjärkäleistä muodostunut noin 50 x 100 metriä laaja louhikko, jossa ruokit, riskilät ja etelänkiislat pesivät. Juuri niitä aamuja jolloin muuttoaikataulussaan kovin täsmällisten valkoposkihanhien pitäisi lentää tästä yli kohti arktisia asuinalueitaan. Ensimmäisen kerran laji tavattiin saarella vuonna 1956, ja jo seuraavana vuonna se pesi. On toukokuun loppupuolen aamu. Siellä ne hautaa kököttövöt ainoata, suhteettoman suurta munaansa eivätkä hevillä poistu kolostaan edes ihmisen noustessa maihin, kuten ruokit ja riskilät tekevät. Kuukauden haudonnan jälkeen kuoriutuu peikkomaisen veikeä karvapallo. Teksti ja kuvat Arno Rautavaara Köslakallioilla Aspskärin saariryhmä itäisellä Suomenlahdella on arvokkaimpia merilinnuston suojelualueitamme. Se on Suomen hienoin lintusaari, lähes kahdentuhannen linnun asuttama luoto. Saman verran niitä on uimassa saaren edustalla. Varmaankaan missään muualla maassamme ei ole samanlaista lintuvuoren tuntua kuin juuri Haverörenillä tuhannen ruokin pörrätessä saaren ympärillä ja harmaalokkien huutaessa taivaan täydeltä. Vain räyskä voinee tarjoa edes jonkinlaisen vastuksen etelänkiislalle kilpailtaessa siitä, millä Suomen linnulla on rumin ääni. Haverörenillä asustaa Suomen ainoa vakituinen etelänkiislayhdyskunta. Kiven alla kylki kyljessä Etelänkiislat pesivät täällä ruokkien tapaan suurten kivien alle jäävissä onkaloissa, mutta siinä missä ruokit haluavat kukin oman onkalonsa, asuvat kiislat vain kolmen ison kiven alla, melkein kylki kyljessä, parhaimmillaan liki 30 lintua samassa yksiössä. Ne huutavat tavalla, joka tuo mieleen härkälinnun tai sikalan. Vielä kurkistaessani koloon kiislat pyrkivät pitämään munansa tiiviisti allaan. Sen pohjoisrannan kivillä istuskelee sadoittain mustavalkeita ruokkeja
Muutaman päivän ikäisellä etelänkiis/alla räpylät ovat viisi numeroa liian suuret. Kiislat pesivät avonaisemmissa koloissa kuin ruokit eivätkä kovin herkästi poistu koloistaan edes ihmisen noustessa maihin. 14 SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. vs k.. Kiislat asuvat kolmen ison kiven alla ..
VESIALAN SUUNNITTELU • TUTKIMUS • KIRJALLISUUSPALVELU • MATEMAATTINEN MALLITEKNIIKKA VESISTÖLASKELMISSA • Vesistömme monipuoliset käyttömuodot ja pyrkimys löytää sekä teknillistaloudellisia että ympäristöja luonnonystävällisiä ratkaisuja asettavat vesitalousja vesirakennusalan suunnittelijoille jatkuvasti uusia vaatimuksia. -_-_-_-_-_-_--____-_-_ -----·-------PENG.AL.Lf--=-_;-_PUMP.AS ~ PU.1'1P.AS. Asiantuntemuksemme kattaa täydellisen vesialan suunnittelupalvelun, tutkimusja kirjallisuustoiminnan. Asiantuntevan teknillisen suunnittelun lisäksi on aina hyvin tärkeää tutkia eri suunnitteluvaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutuksia koko vesistöalueelle ja vesiluonnolle. Insinööritoimisto Reiter Oy (edeltäjä Insinööritoimisto Reiter & Kumppanit Ky) on vuodesta 19n toiminut vesirakennusja vesitalousalan neuvottelevana ja suunnittelevana insinööritoimistona. -.., PENG. Vesistömallilaskennan luonnontilan ja eri suunnitteluvaihtoehtojen tulosten vertailu antaa entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa teknillistaloudelliset ja luonnontal.oudelliset näkökohdat yhteen. Samoissa merkeissä toivomme voivamme palvella tulevaisuudessakin! Ottakaa yhteys! Osoitteemme on: •-•1 N S I N O O R I T O I M I S T O n&,g iiiiREITEROYvEs1RAKENNusJA VESITALOUSALAN SUUNNITTELEVAA JA NEUVOTTELEVAA INS INÖÖR ITOIMINTAA Kesantot1e 5 00740 Helsinki 74 Puhelin 90 -360 071. AL. Lisäksi käytämme maailman huipputasoa edustavia tietokoneohjelmistoja vesistömallilaskennassa omalla tietokoneellamme. Mottomme, jonka me tähän saakka aina olemme voineet täyttää on: Olemme vakuuttuneita siitä, että tulemme aina löytämään vaikeimpaankin probleemaan sopivan, nykyaikaisen ja taloudellisen ratkaisun. --_-_-_-_-:_--.... PL 16 ()PENG • AL • Matemaattisella mallitekniikalla voidaan laskelmissa simuloida vesistön virtaustilanteisiin vaikuttavat erilaiset rakenteet: SIVUTULO YLISYöKSYKYNNYS ---pumppausasemat pengerrysalueet sillat voimalaitokset erilaiset patorakenteet sekä minimoida niiden aiheuttamat haittavaikutukset vesistölle
Meidän sanomamme on luonto, monimuotoinen, monilajinen ja monisäikeinen luonto, joka herättää lämpimiä tunteita, unohtumattomia elämyksiä ja kysymyksiä. Veikko Neuvonen 1 evittää I uontotietoutta Luontoilta on kaikille radionkuuntelijoille käsite, joka ei kaipaa selityksiä. Syksyllä 1974 radioitiinkin suorana lähetyksenä Lintuilta, joka oli kipma Luontoillalle, kuin kenraaliharjoitus sille mitä nyt teemme. Kysymykset luovat ohjelman Luontoillan aihepiiri on rajattu yhdellä virkkeellä: ''Ohjelmassa asiantuntijat vastaavat ja keskustelevat Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista tehtyihin kysymyksiin." Ohjelma on siis eräänlainen kysymys-vastausleikki; jonka kulku määräytyy kulloinkin tarjolla olevien kysymysten perusteella. Tiedän, että ainakin innokkaimmat ympäristönsuojelijat haluaisivat enemmän "sanomaa" tähänkin ohjelmaan. vsk.. Paikalla olivat dosentit Matti Helminen ja Kauri Mikkola, ja lisensiaatit Pertti Uotila ja Seppo Vuolanto. Muutaman lähetyskerran jälkeen mukaan kutsuttiin kala-asiantuntija, maat.metsät.kand. Puhelinvastaus työllistää kuusi henkilöä ja tarkkaamoon tarvitaan kaksi-kolme ihmistä. Ohjelman vanhetessa olemme joutuneet monasti pohtimaan sen toimitettavuutta eli miten saamme ajankohtaisimmat ja mahdollisesti mielenkiintoisimmat 30 kysymystä lävitse studioon. D SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Tehtävä on vaikea, sillä tavallisesti kysymyksiä ehditään kirjata ainakin kymmenkertainen määrä. Luontoiltaa tehdään siis noin 15 ihmisen voimin edelleenkin. Dosentti Matti Helmisen kanssa olimme samalla Suomen lintutieteellisen yhdistyksen Kenian-matkalla ja suunnittelimme pitkää ohjelmaa linnuista. Pohdintoja tämäntyyppinen ohjelma tarvitsee, eli kun kysymys johtaa usean asiantuntijan keskusteluun, se on ollut hyvä. Luontoillan syntysanat on lausuttu trooppisessa Afrikassa, Keniassa, vuoden 1974 alussa. Luontoilta ei ole ympäristönsuojeluohjelma, se ei ole taisteleva tai konnia mustamaalaava lähetys. On ilo työskennellä tietävien, ennakkoluulottomien ja aikaansa seuraavien biologien kanssa. "Ympäristöiltaa" ei saataisi aikaan Luontoillan pelisäännöillä, vaan sellainen ohjelma vaatisi jo tiukemmat rajat kysymysvalikoimalle, sillä kun kysyjä ja vastaaja ovat en mieltä asiasta, ongelmia ei ratkaista pelkillä biologian faktoilla. 16 Vakinainen asiantuntijajoukkomme on nyt kymmenen hengen vahvuinen. Luontoillan asiantuntijaraadista olen ylpeä. Asettuminen Luontoillan asiantuntijaksi vaatii rohkeutta, hyvien tietojen lisäksi, se vaatii nopeaa oivaltamista ja kykyä keskustella kuuntelijoiden kanssa. Mikä on sitten se hyvä ja ajankohtainen kysymys, joka läpäisee kaikki seulat ja johon raati vastaa. Me olemme eri ammateissa toimivia biologeja, jotka tämän ohjelman kautta haluamme edistää tietämystä luonnosta ja sitä kautta hidastaa luonnon tuhoamista. Mutta kun etukäteen ei voi aina tietää mikä kysymys sytyttää keskustelun, kehoitankin kysymään kaikkea mikä kaipaa vastausta. Kymmenen vuoden aikana Luontoiltoja on radioitu yli 150. Kahden tunnin lähetys saatiin kommelluksitta kuuntelijoille ja heti ohjelman jälkeen olin vakuuttunut, että tästä on jatkettava. Neljän asiantuntijan ja kahden juontajan joukolla ohjelma e1 tuntunut valmiilta. Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä vähäpätöisenkin tuntuinen kysymys voi olla alku laajoille pohdinnoille. Mistä johtuu tämä sukupuolten epätasa-arvo Luontoillassa, siihen en osaa enkä rohkenekaan vastata tässä. Lähetykset eroavatkin kysymystensä suhteen suuresti toisistaan. set ovat olleet läpeensä "huonoja", mutta useimmiten olemme olleet (ainakin v11me vuosina) iloisia kysymysten korkeasta tasosta, jolla tarkoitan niiden kiinnostavuutta koko kuuntelijakunnan kannalta. Luontoilta on luonto-ohjelma, se on luonnonsuojelua tukeva ja toivottavasti myös sitä edistävä ohjelma. Luontoilta on kantaaottava ohjelma, mutta tekijäjoukolla ei ole eikä voikaan olla mitään yhteistä luonnonsuojeluohjelmaa. Me olemme järjestelyyn vielä tyytyväisiä, mutta kehitystä on pakko tapahtua, jos aiomme pitää ohjelman elossa. Huhtikuussa 1975 kokosin Fabiankadun vanhaan radiotaloon uhkarohkean joukon biologeja, jotka olivat valmiit vastaamaan suorassa lähetyksessä kuuntelijoiden puhelimitse tekemiin kysymyksiin. Välillä koko joukolla on lähetyksen jälkeen tunne, että kysymykJokaiseen Luontoiltaan tulvii kysymyksiä niin runsaasti, että yhdeksän kysymystä kymmenestä jää vastaamatta. Menneiden vuosien aikana vastaajina on ollut kaikkiaan viitisentoista biologia, joista vain yksi on nainen, dosentti Marja Härkönen. Harri Dahlström. Askeleen eteenpäin olemme astuneet, kun siirryimme pari vuotta sitten vastapuheluihin eli tarkkaamossa on kolmas toimittaja, jonka tehtävä on seuloa kirjatuista kysymyksistä hänen mielestään parhaat ja ajankohtaisimmat
Suuressa kasvikirjassa kerrotaan,että Tanskassa olisi idätetty valkopeipin siemeniä 1300 vuotta vanhoista maakerrostumista. Tämän sopiva kerros voisi olla esimerkiksi kaksi cm pinnasta. Hän on Suomen Luonnon entinen päätoimittaja ja työskentelee vapaana luontokirjoittajana. Tällaisia siemeniä on monilla rikkaruohoilla ja kuivien kallioiden ja ketojen lajeilla monet niistä alunperin arolajeja. Vanhimpia todettuja itämisiä ovat juuri Tanskan muinaismuistojen, linnojen, yms., kaivausten yhteydessä ajoitetuista maakerrostumista idätetyt siemenet, mm. Pitkään itämiskykynsä säilyttävät sellaiset kovakuoriset siemenet, joissa ei ole varastoravintona helposti härskiytyviä rasvoja. Seppo Vuokko Seppo Vuokko on biologi jonka erikoisalaa on Suomen kasvisto. Myöhemmin ei kuitenkaan lupia ankeriasistukkaiden tuontiin ole juuri myönnetty. Näin olisi Itämeren alueille saapunut ankeriaan poikasia vähemmän kuin aikaisemmin ja vaellusesteet voimalaitospadot ja hyvin voimakkaasti likaantuneet jokija jokisuualueet taas ovat tehneet ankeriaille mahdottomaksi saavuttaa laajoja sisävesialueita. Hän toimii ylitarkastajana maaja metsätalousministeriössä. Syyt ovat muissa ihmisen aiheuttamissa luonnontilan muutoksissa. Ne ovat osoittaneet ankeriaan olevan istutustuloksiltaan hyvän hoitokalalajin. Suomessa voimistunut kirjolohen kasvatus ja lohen ja taimenen poikastuotanto ovat tähän saakka selvinneet ilman näitä kalasairauksia eikä ankeriasistukkaiden tuonnin aiheuttamaa riskiä ehkä ole aihetta ottaa. Aivan pinnassa on liian kuivaa, joten vaikka lämpötilan vaihtelut kertoisivatkin siemenelle itämisen ajankohdan olevan oikean, kosteus ei riitä. Koskaan eivät ankeriassaaliit ole olleet niin pieniä kuin viime vuosina. Samoin siementen itämiskyvyn säilyvyydessä on suuria lajikohtaisia eroja. Vesiä, jotka ennen olivat niiden kasvualueita. Mistä siemen tietää, että se on oikeassa syvyydessä ja että se voi itää. Pajujen siemenet menettävät itävyytensä muutamassa viikossa; eräiden vesikasvien siemenet heti kuivuttuaan, mutta toisaalta monien kasvien siementen tiedetään säilyttävän vuosikymmeniä itävyytensä oikeissa ol_osul)teissa. Näistä luonnonvaraisista saapujista osa jää merialueille ja osa nousee tai paremminkin nousi sisävesiin jokia ja puroja pitkin. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Helpoimmin huomaa tällaiset erikoiset lajit, mutta tavalliset jokapaikan rikkaruohot kuten savikat, maltsat ja lutukat jäävät muinaismuistojen kaivauskasoiltakin helposti noteeraamatta. Mitä ankeriaalle on tapahtunut. Pääosa näistä nousu{ teistä on nykyisin tukossa voimalaitospatojen sulke:.:; roina. Harri Dahlström Harri Dahlström on limnologi, kalaston ja kalatalouden asiantuntija. Kun Loviisan linnoitusta kunnostettiin, ilmaantui kaivauskasoille runsaasti terhiä ja kun Vihdin vanhan kirkon raunioita pöyhittiin, ilmaantui paikalle runsaasti sinisavikkaa. Luontoillan asiantuntijat selvittävät kansalaisia kiinnostavia kysymyksiä tästä numerosta alkaen. Mihin ankeriaat ovat kadonneet. vs k. valkopeippi. nyt myös Suomen Luonnossa! Luontoiltaan lähetetyt monet kysymykset kaipaavat lisäselvitystä tai jäävät eetterissä ajan puutteessa vastaamatta. Ei sitä kalastuksella ole näin vähiin saatu! Ankeriassaaliiden väheneminen ei ole mikään paikallinen ilmiö. Se on tosiasia kautta Itämeren ja siihen laskevien vesistöjen. Yleinen ympäristömyrkkypitoisuuksien nousu on saattanut haitata ankeriaan lisääntymistä. 17 E ,= 'O C :.:; ·~ f. Monet siemenet itävät vain varsin tarkoin rajatuissa olosuhteissa, mutta nämä olosuhteet vaihtelevat laji lajilta. Milloin siemen itää. Merialueilla siis Pernajassakin ankeriassaaliiden vähentyminen johtuu osin siitä, että pyyntikohteeksi ei enää tule sisävesistä kutuvaellukselle lähteviä ankeriaita ja osin siitä, että merialueilla lienee nykyisin myös aikaisempaa vähemmän kasvuankeriaita. Olarin kirkon parkkipaikkaa laajennettaessa ilmaantui sen laidalle mahtava kasvusto myrkkykatkoa; samoin kävi Porvoon Linnavuorella: Suomenlinnan muureja kunnostettaessa multakasoille kasvoi mm. Jos vaihtelu on riittävän voimakasta, siemen itää. Monet siemenet itävät esimerkiksi sentin tai kaksi maan pinnan alapuolella mutteivät syvemmällä. Olen kalastanut kesäisin Pernajan merialueilla jo vuosikymmenten ajan. Kasveilla ei ole varsinaisia aistimia eikä kasvi voi todellakaan mitata etäisyyttä maan pinnasta. ; Kuinka kauan siemenet säilyttävät itävyytensä. Tuntuu siltä, että ankeriaat olisivat loppumassa. Ankeriashan on vaelluskala, joka syntymävesiltään Sargassomereltä saapuu kuudessa-kahdeksassa vuodessa rannikkovesillemme. Luontoilta laajenee nyt lehtemme palstoille. Kalastamalla ankeriasta ei ole saatu näin vähiin. Tähän ilmiöön ovat kalabiologitkin esittäneet useita selityks1a. Syynä on se, että nämä istukkaat ovat eräiden vaarallisten lohi kalatautien mahdollisia "kantajia". Vuosikymmeniä metsänä olleeseen peltoheittoon ilmaantuu heti sitä kaiveltaessa savikoita, pelto-orvokkeja ja monia muita rikkaruohoja, joiden siemenet ovat koko metsävaiheen ajan uinuneet maan sisässä. Jotkut siemenet itävät vain valoisassa ja maan pinnalla, jotkut toiset vain sentin, parin maahan peitettyinä; jotkut keväällä, toiset syksyllä. hullukaalia ja litutilliä. Silloin kun kasvit itävät vain tietyllä syvyydellä maan pinnasta, on kysymys luultavasti toisaalta riittävästä kosteudesta ja toisaalta sopivan jyrkästä lämpötilojen vuorokautisesta vaihtelusta. ... Sisävesiemme ankeriassaaliit ovatkin peräisin istutuksista, jotka ajoittuvat 1960-luvun loppupuolelle ja 1970-luvun alkuun. Suurimmillaan vuorokautinen vaihtelu on aivan pinnassa ja vaihtelu heikkenee syvemmälle
Luonnonvalkoinen, keräyspaperista valmistettu talouspyyhe ja WC-paperi CI serla -D G.A.SerlachiusOy 35800 Mänttä, Finlanct
vsk. 19. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44
Joka kuukausi he toimittavat uudelleen jalostettavaksi 2 000 tonnia jätepaperia sekä suuren maaran lumppua, jätepuuta, romua, Metsien häviämisen perimmäiset syyt ovat ne, jotka pakottavat köyhät uudisraivaajiksi. Talousjäte syötetään sioille. Suurin osa kolmannen maailman maaseutuväestöstä saa elantonsa suoraan maasta, vesistä ja metsistä, joiden tuhoutumisesta on tullut niin suuri kansainvälinen huolenaihe . Vähän aikaisemmin oli miljoona irlantilaista kuollut nälkään maansa perunasadon tuhouduttua. Tästä ympäristökriisistä on kyse yhtä hyvin Afrikan nälänhädässä kuin sademetsien eliölajien katoamisessa sukupuuttoon. Köyhyyden syyt ovat siksi myös ympäristöongelmien syitä. Kairon jätehuoltojärjestelmä kuvaa hyvin köyhimmän väestön asemaa kehitysmaiden taloudessa. luuta ja kuivaparistoja . Ahdinkonsa pakottamina köyhät joutuvat hävittämään niitä luonnonvaroja, joiden varassa heidän elämänsä on. Joka aamu miehet ja vanhimmat lapset matkaavat aaseilla kaupunkiin noutamaan jätekuormaa. Ei ole kauankaan siitä, kun Euroopassa kamppailtiin sellaisten vitsausten kanssa, joita nykyään pidämme kehitysmaiden vaivoina. Kaupungin jätteiden keruu on yhden kopti-heimon, zebaleenien työtä. Eckholm, arvostettu kehitysmaiden ympäristöongelmien tuntija. vsk.. Siksi ne tekijät, jotka luovat kurjuutta hävittävät myös metsiä. Eurooppa selviytyi tällaisista ongelmista vaurastuessaan siirtomaidensa luonnonrikkauksien ja työvoiman avittamina. "Järjestelmä saattaa vaikuttaa ekologisesti ihanteelliselta, mutta inhimillisesti se on kauhistuttava. Muut ovat vaurastuneet heidän elinehtojensa kustannuksella. Itsestään riippumattomista syistä köyhimmät joutuivat hävit20 tämään niitä luonnonvaroja, joiden varassa heidän elämänsä on", kirjoittaa Erik P . Sairaudet ovat yleisiä, erityisesti tuberkuloosi; .. Lika, pöly ja lemu on uskomaton. Maailmanpankki arvioi noin 800 miljoonaa ihmistä "täysin köyhiksi". Aavikoituminen, nälkä, metsien häviäminen, energiakriisi, työttömyys, kaupungistuminen ja vaarallisten kemikaalien leviäminen kuristavat kireimmin köyhimpien elinmahdollisuuksia. Uudisraivaajia matkalla Amazonasin sademetsiin. Heikki Laurila Köyhyys on ympäristöongelma Kehitysmaissa luonnon tuhoutuminen ja yhteiskunnan muut ongelmat ovat jakamaton vyyhti. Heimo asuu maillaan luvatta, ja kylät häädetään kauemmaksi joka kerta kaupungin laajentuessa. Todellisuudessa köyhät eivät useinkaan ole olleet sivustakatsojia kehitysmaiden taloudellisessa kehityksessä: he ovat olleet sen käyttövoimaa ja uhreja. 1850-luvulla Lontoo sairasti koleraa, ja Englannin parlamentti joutui peruuttamaan kesäistuntojaan pahoin saastuneesta Thamesjoesta huokuvan löyhkän vuoksi . Heimo asuu kaupungin liepeille syntyneissä "jätekylissä", joista suurimmissa elää lähes 20 000 ihmistä. Naiset ja pikkulapset jäävät kotiin lajittelemaan saalista ja hoitamaan sikoja. Suuri joukko heitä elää myös Kaakkois-Aasian maissa kuten Indonesiassa sekä Saharan ympäristön maissa, Lähi-Idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Silti ympäristön pilaantuminen haavoittaa köyhiä paljon herkemmin kuin hyvinvoivia. Suurin osa näistä ihmiskunnan osattomista asuu Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissä. Myytit liikakansoituksesta, epäsuotuisista säistä, teknologian ja pääoman puutteesta ovat suosittuja selityksiä köyhyydelle, nälälle ja ympäristön pilaantumiselle kehitysmaissa. Samalla näihin maihin juurrutettiin ne ongelmat, joista on kasvanut nykyinen kolmannen maailman ympäristökriisi. Kehityksen kaleeriorjat Elinympäristön huononeminen koettelee kovimmin köyhimpiä. Lapset eivät voi mennä kouluun, sillä heitä tarvitaan työvoimana... "Rimpuillessaan viikosta toiseen nälän, riiston ja sairauksien kierteessä köyhillä ei ole aikaa murehtia elinympäristönsä tilan kehitystä. Varsin usein ajatellaan, että kehitysmaiden köyhät ovat yksinkertaisesti jääneet ulkopuolisiksi kehityksen vaura.stuttaessa muita. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Kasvavissa teollisuuskeskuksissa levisivät ankeat slummit; Eurooppa eli väestöräjähdyksen vuosia. .lapsikuolleisuus on 60 prosenttia", kertoo englantilaisen Oxfam-järjestön kenttäasiantuntija David Bryer
Näin on käynyt paikoin mm. Kehitysmaiden asukkaiden ei ole helppo löytää uusia toimeentulolähteitä menetettyjen tilalle. Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, missä kokonaisten vesistöjen kalakannat ovat romahtaneet voimaperäisen tuholaismyrkkyjen käytön takia. Buenos Aires, Brasilia. 21. Kalastajia Amazoni//a Brasiliassa. Kun rikkaissa maissa esimerkiksi jonkin joen kalakannan tuhoutuminen ei ole isokaan asia, voi sellainen merkitä kehitysmaassa suoranaista nälänhätää suurelle ihmisjoukolle. Maaseudun elinehtojen tuhoutuminen ajaa miljoonat etsimään onneaan kaupungeista useimmat päätyvät slummeihin. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. vsk
Orissan osavaltiossa Intiassa on todettu, että jo vähäinenkin toimeentuloturvan parantaminen saa vanhemmat rajoittamaan lapsilukua. Nopeimmin kehitysmaissa lisääntyy köyhin väestö. Intian suurkaupungeissa onnekas maaltamuuttaja voi löytää työtä sepelinmurskaajana paljain käsin, kiveä kiveä vasten kolkuttaen tai päästä maansiirtotöihin juurikori työvälineenä. Indonesiassa taas juuri köyhimmät naiset ovat ehkäisyneuvontakampanjoissa olleet halukkaimpia rajoittamaan perheen kokoa. Väestönkasvullakin on silti syynsä. Environment and Human Needs. Pyrkimys vientitulojen lisäämiseen on esimerkiksi Guinea Bissaussa johtanut siihen , että maapähkinöiden myynti paikallisilla markkinoilla on kielletty siitä huolimatta että guinealaislapset usein potevat valkuaisainepuutosta. Monet muuttavat kaupunkeihin, joissa toimeentulon hankkiminen on silti useimmiten yhtä vaikeaa kuin maalla. Tai ehkäpä jostakin löytyy rotantappajan pesti urakkapalkka, luontaisetuna rotan pesistä löytyvä vilja. Tehokkuus edellyttää myös vuokraviljelijöiden häätämistä. The 1979 Oxfam Report. Mikäli ruuasta on puhe, ei hätää pitäisi periaatteessa olla. Indira Gandhi ehkä liioitteli sanoessaan 1970-luvun alussa, että "meillä on vain yksi ympäristöongelma: köyhyys". Onko maapallon "kantokyky" ylitetty, kuten jotkut väittävät. Köyhyyden syyt ovat ympäristöongelmien syitä Todellisuus paljastuu mommutkaisemmaksi. Väestönkasvun rajoittaminen pakkokeinoin vahingoittaisi vakavasti köyhimpien toimeentuloa, jos heidän köyhyytensä syihin ei samalla puututa. Odotukset laajan vientituotannon kehitysmaahan tuomasta vauraudesta ovat usein valuneet hiekkaan -kirjaimellisesti. Väestöräjähdys on köyhyyden seuraus Kulutetuimpia selityksiä kehitysmaiden ongelmille on "väestöräjähdys". Maailmassa tuotetaan yllin kyllin ruokaa kaikille. Eckholm, E. Trooppisten ja subtrooppisten alueiden mets1ssa elää omavaraistaloudessa noin 100 miljoonaa ihmistä. Köyhien elinolojen parantaminen on välttämätöntä väestönkasvun hillitsemiseksi. Monet vientituotteita viljelevät maat ovat viime vuosina joutuneet tuomaan suurin maarm peruselintarvikkeita nälänhädän välttämiseksi. (ed): A Piccure of Poverty. Sama toteamus on tehty muuallakin. Maaton ja työtön ihminen on nälkäinen, tuottipa hänen kotimaansa ruokaa kuinka paljon tahansa. Kymmeniä miljoonia peltohehtaareita on vajaakäytössä. 30 prosenttia Brasilian viljasadosta syötetään karjalle, jonka tuottamasta lihasta suurin osa menee vientiin . Nopea väestönkasvu tietenkin lisää hupenevien luonnonvarojen kulutusta ja vaikeuttaa monia ongelmia. Toimeentuloa vaille jäänyt väestö pyrkii etsimään viljelymaata muualta usein he siirtyvät viljelemään heikkotuottoisia joutomaita, jotka muille eivät ole kelvanneet. Monet kehitysmaat vievät elintarvikkeita ulkomaille samalla, kun osa niiden omasta väestöstä näkee nälkää. Joka tapauksessa köyhyyden syiden näkeminen auttaa havaitsemaan myös kehitysmaiden ympäristöongelmien syyt. Suuri osa lapsista kuolee, ja siksi köyhät haluavat usein tieten tahtoen suuren perheen. Parantuneiden kuljetusyhteyksien ja helposti saatavien kehitysavustusten myötä yhä useampien maanomistajien kannattaa ryhtyä viljelemään vientituotteita teollisuusmaiden maksukykyisille kuluttajille mieluummin kuin peruselintarvikkeita köyhtyvälle paikalliselle väestölle. Toki on poikkeuksia: Keniassa elintason nousu ei näytä pienentävän perheitä. Kun Saharan liepeillä vientiviljely on laajentunut paimentolaisten laidunalueille, ovat paimentolaiset joutuneet etsimään uusia laitumia lähempää autiomaan reunoja. Lapset ovat köyhien vauraus ja sosiaaliturva: lapset tuovat pienestä pitäen lisänsä perheen toimeentuloon työvoimallaan. Vastapainoksi noin kymmenen miljoonaa talonpoikaa on vailla omaa maata; kaupungeissa on toistakymmentä miljoonaa työtöntä. Lontoo 1982. Kun maaperä on kulunut hedelmättömäksi , on viljelyyn vallattu uusia alueita. Toinen vaihtoehto on yrittää sittenkin olla omavarainen. Olipa väestönkasvun syy mikä hyvänsä, on tietenkin toinen kysymys, onko meitä jo nyt liikaa. Pluto Press. Se on aiheuttanut vakavia ympäristöongelmia ja vaikeuksia köyhimmälle väestölle. Heidän toimeentulonsa perustana on yleensä kaski viljely. Sri Lankassa laajojen metsäalueiden raivaaminen kahvija teeplantaaseiksi on aiheuttanut tuhotulvia. Nälän syyt ovat toisaalla. Maaseudun köyhät eivät tietenkään suostu osaansa vapaaehtoisesti. Kaskiviljelystä on tullut eräs metsien häviämisen ja eroosion syistä. Jollakulla voi olla "kolmekymppinen" tytär; hän on ehkä vähän yli kymmenvuotias. Jokunen vuo22 si sitten arvioitiin, että kolme neljännestä maan väestöstä kärsi aliravitsemuksesta. Monikansalliset yhtiöt omistavat 35 miljoonaa hehtaaria. siirtolaisuuden vuoksi on kaskikierto kiihtynyt, eikä metsä enää ehdi toipua kaskikierron aikana. Oxfam. On arvioitu, että suoranainen nälänhätä voitaisiin poistaa jakamalla kaksi prosenttia maailman viljasadosta tarvitseville. Nämä ovat kuitenkin yleensä eroosioherkkiä maita, jotka pitäisi jättää viljelyn ulkopuolelle. An Alternacive View co the Brandt Report. Brasilia on korkean työttömyyden vaivaama kehitysmaa, jossa maanomistus on äärimmäisen keskittynyt. Siksi ne tekijät jotka köyhdyttävät köyhimpiä, uhkaavat myös trooppisia metsiä: maanomistuksen keskittyminen, pääomavaltaisen ja työttömyyttä lisäävän teknologian käyttöönotto . Perinteisten toimeentulolähteiden hupeneminen pakottaa käyhät etsimään toimeentuloa sieltä mistä se saadaan. Öljyn ja muiden välttämättömien tuontitavaroiden maksamiseksi tämä on ymmärrettävää: monillakaan kehitysmailla ei ole tarjota vientiin muuta kuin elintarvikkeita. vsk.. Haycer, T.: The Creacion of World Povercy. Vientituotanto on riistäytynyt ryöstöviljelyksi esimerkiksi Senegalin maapähkinäviljelyksillä ja Egyptin puuvillapelloilla. Vientiviljely on kuitenkin yleensä monikansallisten yhtiöiden ja paikallisten suurmaanomistajien hallitsemaa liiketoimintaa. He joutuvat asumaan slummeissa hukkamailla tehtaiden naapurissa alttiina saasteille ja jokien tulvavaara-alueilla, missä heistä tulee metsien häviämisestä johtuvien säännöllisten tuhotulvien uhreja. Thomas, H . Lontoo 1982. Siirtyminen vientiviljelyyn merkitsee yleensä myös siirtymistä tehoviljelyyn. Köyhimmän väestön toimeentulomahdollisuudet ovat niukat. Oxford 1979. Kun metsien kaskiviljelijäväestö on kasvanut mm. Köyhyys koettelee ympäristöä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Kaakkois-Aasiassa tekemä tutkimus on osoittanut, että köyhät ovat selvästi köyhtyneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, jolloin maataloustuotantoa on nykyaikaistettu. Ja tutkimus toteaa, että "... International Institute for Environmenl and Development / Pluto Press. Nälän maantiedettä ja matematiikkaa Kun pohjoisbrasilialainen puhuu ilotytöstä, joka on "kolmekymppinen", hän ei puhu vuosista vaan kiloista. P.: Down co Earch . Esimerkiksi Nicaraguassa ravinnontuotannossa oleva peltoala väheni puoleen vuosina 1952-67 samalla kun puuvillaviljelykset nelinkertaistuivat. Brasiliassa on silti enemmän viljelymaata henkeä kohti kuin Yhdysvalloissa. Näin vientiviljely on osaltaan lisännyt aavikoitumiselle herkkien Saharan reuna-alueiden kulutusta. Vaikka maataloustuotanto alueellisesti voikin olla jäljessä väestön tarpeista, on nälän perussyy köyhyys. Kaupungeissakin näistä ihmisistä tulee ympäristön pilaantumisen uhreja . Metsien häviämisen perimmäiset syyt ovat kuitenkin niissä tekijöissä, jotka ovat pakottaneet köyhimpiä uudisraivaajiksi. Kaskiviljelijöiden syyksi lasketaan noin 80 prosenttia trooppisten metsien häviämisestä. He ovat myös vanhempiensa ainoa vanhuudenturva. Tämä voi merkitä menemistä metsään. Hupenevia metsiä kuluttava polttopuukauppa tai salametsästys ovat eräitä mahdollisuuksia. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Äskettäin Ylä-Voitan vuokraviljelijät ovat järjestäytyneet vaatiakseen oikeutta kasvattaa mieluummin ruokaa itselleen kuin maapähkinöitä ranskalaisille. köyhyyden lisääntyminen ei ole suinkaan liittynyt viljelykasvien, köyhien pääravinnon, tuotannon vähentymiseen vaan sen lisääntymiseen' ' . Koneet jättävät maatyöläiset vaille työtä
Ainut parantava lääke on kuitenkin ekologispohjainen kehitysapu. Kasvipeitteen hävittäminen huonontaa näin myös pienilmastollisia kasvuolosuhteita. Tällöin syntyivät autiomaan kuivat joenuomat, wadit. Tätä ennen oli kosteampi kausi, jolloin kasvillisuus oli Välimeren tyyppiä. Vientituotanto, maanomistuksen keskittyminen, kaupungistuminen, maatalouden koneistuminen ja parantunut vesihuoltokin ovat osaltaan edistäneet aavikoitumista. Ilmasto on ollut nykyisen kaltainen kuitenkin jo tuhansia vuosia. Nykyään pidetään kuitenkin selvänä, että aavikoituvat alueet tarvitsevat nimenomaan ekologispohjaista kehitysyhteistyötä. 23. Maanpinnan lämpötilaan ja veden haihtumiseen vaikuttavat rinteen ilmansuunta, kasvipeite ja maalaji. Noin sadan vuoden aikana tehdyt sademittaukset eivät osoita ilmaston muuttuneen. Maan pinnanmuodot ja kerrostumat vaikuttavat ratkaisevasti tuulen, veden ja muun kulutuksen voimaan sekä maaperän kosteuteen ja haihduntaan. Maakerrostumien ravinteisuus, suolaisuus, kosteus jne. Aron ja savannin kasvilliAavikoitumisen seuraukset näkyvät pahimmin Sahelin alueella Pohjois-Afrikassa. Myös pienilmaston muutokset vaikuttavat kasvuolosuhteisiin. Sateisuus vaihtelee Pohjois-Afrikan sademäärien tiedetään vaihdelleen paljon vuosituhansien kuluessa. vaihtelevat alueittain. Kuivat ja sateiset kaudet näyttävät vuorottelevan noin 30 vuoden jaksoina. Pohjois-Afrikan aavikoitumiseen ei ole yksittäistä syytä, kuten liikalaiduntaminen tai ilmaston muuttuminen kuivemmaksi. vsk. Tuulen voima riippuu pinnanmuodoista ja kasvillisuudesta, etenkin puustosta. Teollisuusmaat ovat tähän asti tarjonneet kuivuudesta kärsiville kehitysmaille avuksi tekniikkaa, kauppaa ja kulutusta . Aavikoituminen on monen syyn summa. Tähän saakka teollisuusvaltiot ovat tarjonneet kuivuudesta kärsiville kehitysmaille avuksi tekniikkaa, kauppaa ja kulutusta. Lyhyet kuivat kaudet kuitenkin kiihdyttävät muista syistä alkanutta aavikoitumista. Esimerkiksi keinokasteluun siirtyminen edellyttää maaperän ja veden perinpohjaista tutkimista. Siksi sitä ei voida myöskään torjua millään yksittäisellä, teknisellä ratkaisulla. Kasvuolosuhteita heikentäneet luonnonilmiöt ja ihmistoiminnan muuttuminen ovat yhdessä saaneet aavikon laajenemaan. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Sen vuoksi saatetaan menettää jopa kolmannes maapallon viljelymaasta vielä tällä vuosisadalla. Mikko Punkari Aavikko ahmii Afrikkaa Aavikoituminen, tuottavan maan kuluminen hedelmättömäksi joutomaaksi on kehitysmaiden vakavin ongelma. Kastelun suolaannuttama maa muuttuu hedelmättömäksi. Tämä on havaittu Pohjois-Afrikassa, missä Sahara laajenee nopeasti
Aiemmin veden puute esti karjan lisäämisen. Samaan aikaan väestönkasvu ja siirtyminen rahatalouteen ovat nopeuttaneet karjamäärän kasvua. 24 Olavi Luukkanen on pahimpia aavikoitumista edistäviä tekijöitä. Yhteiskunnan ongelmat levittävät aavikkoa Väestönkasvu on edellyttänyt elintarviketuotannon tehostaSUOMEN LUONTO 5/ 85 44 . Kamelien korvaaminen nautakarjalla ja vuohilla on luonnontaloudelle haitallista. Aluskasvillisuutta suojaavan puuston elvyttäminen on tärkeimpiä keinoja taisteltaessa leviävää aavikkoa vastaan. Ennen pysyvän asutuksen syntymistä beduiinit liikkuivat kameleineen laajalla alueella luonnonolojen mukaan. Aavikoitumiseen on monta syytä Vientiviljelystä on tullut aavikoitumisen osasyy: Maapähkinä on Länsi-Afrikan maiden tärkeä vientituote, ja tuotannon lisäämiseksi viljelyyn on vallattu eroosiolle herkkiä maita. Näin alkanut kierre johtaa aavikoitumisen nopeutumiseen ja nälänhätään. suus on sopeutunut kuivuuteen, ruohikkopaloihin, laiduntamiseen ja kulutukseen. Aavikolta puhaltava tuuli estää siementen kulkeutumisen takaisin aavikoituneille alueille. Samantapainen paimentolaissopeutuma on porojen laidunkierto Lapissa. Maatalous muuttuu Saharan reunojen alkuperäinen eläimistö on sopeutunut hyödyntämään alueen niukkaa kasvillisuutta sitä tuhoamatta. Tuulieroosio paljastaa kasvien juuret, toisaalla taas hiekka kasaantuu dyyneiksi tukahduttaen kasvillisuuden. Karjaa pidettiin niin paljon kuin perheen ravinnonsaanti edellytti. Yleensä suurmaanomistajien viljelmät kasvattavat vientituotteita, joista saatavat tulot jäävät asutuskeskuksiin. Sahelin vyöhykkeessä viljellään vientiin runsaasti muun muassa maapähkinää. Varakkaat maatilat ovat ottaneet käyttöön ulkomaisia koneita, torjunta-aineita, lannoitteita ja viljelykasveja. Liiallinen polttopuun keruu Karjamäärää rajoittaa vedensaanti. Kaivojen rakentamisen jälkeen eläinmäärää on veden sijasta alkanut rajoittaa kasviravinnon riittävyys. Yleensä aavikko rajoittuu vyöhykkeeseen, jossa vettä on kasvillisuudelle riittävästi. Voimakas ihmistoiminta kuitenkin rasittaa kasvillisuutta: Suojaavan puuston kaataminen, heinikkopalojen sytyttäminen, liikalaidunnus ja muu kasvipeitteen rikkominen ovat saaneet kasvillisuuden häviämään ilmastollisesti suotuisiltakin savannialueilta. Maan lämpötila nousee ja haihdunta lisääntyy, tuulen voima kasvaa ja hedelmällinen pintamaa häviää. Kemikaalien käyttö ja suotuisampien alueiden viljelykasvit eivät ole tuottaneet toivottua tulosta näissä äärioloissa. Karjana kasvatetaan yhä enemmän muualta tuotuja eläinlajeja. Kasvillisuuden rikkoontuminen heikentää kasvuoloja. vsk.. Voimakas maanmuokkaus lisää eroosiota ja hävittää alkuperäisen suojaavan kasvillisuuden. Kaivojen rakentamisen jälkeen helpottunut vedensaanti on helposti houkutellut kasvattamaan karjamäärän liian suureksi luonnon k,:stokykyyn nähden. Saharaa reunustavilla savanneilla metsäpeite on paikoitellen vähentynyt alle kymmenesosaan siitä mitä se oli muutama vuosikymmen sitten. Perinteinen keidas Keski-Sudanissa. Myyntituotteiden viljely on vallannut maata hedelmällisimmiltä aroilta, eikä paikalliselle väestölle tarkoitettu elintarviketuotanto ole kehittynyt. Lisäksi maanomistuksen keskittyminen ja aavikoituminen ovat pakottaneet karjankasvattajat ja viljelijät siirtymään uusille, entistä kuivemmille seuduille sekä eroosioherkille rinteille
Myös esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa on laajoja aavikoituvia alueita. Käytännön toimien tueksi tarvittaisiin monitieteistä tutkimusta, tietoa niin maaperästä, ilmastosta, veden liikkeistä, elollisesta luonnosta kuin yhteiskunnastakin. "Kuivuus on sään oikku, aavikoituminen ihmisen toiminnan tulos", sanotaan. Kehitysmaissa aavikoituminen on kuitenkin uhka suurimmille ihmisjoukoille. Näin aavikoitumisuhka on kasvanut. Aurinko paahtaa kasvillisuuden suojaa vaille jääneen pintamaan pölyksi, jonka sade huuhtelee vesistöihin tai jonka tuuli lakaisee pölymyrskynä ilmaan. Metsä voidaan hakata polttopuuksi tai rehun saamiseksi kotieläimille. Aavikoituminen ei ole yksin kehitysmaiden ongelma. Tästä on seurannut heimoristiriitoja ja ryöstöviljelyä. Puiden hävittyä pohjaveden pinta laskee ja aluskasvillisuus menettää suojan. Maaseudulla väestön lisääntyessä karjamäärä ja viljelykset ovat kasvaneet. Alan Grainger: Desertification. Earthscan/lnternational Institute for Environment and Development. Myös varallisuuden ja yhteisön arvostuksen tavoittelu ovat lisänneet karjamääriä. mista. Esimerkiksi vesihuollon järjestäminen kuivuusalueille ei ole SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Veden liike maan syvistä kerroksista pinnalle voi johtaa maan suolaantumiseen kasvukelvottomaksi. Eräillä alueilla valtion maapolitiikka on suosinut suurtuotantoa ja kaupaunkilaisten tai jopa ulkomaalaisten hoitamaa maataloutta. Maan kyky ylläpitää riittävää suojaavaa kasvillisuutta ehtyy. On todettu, että perinteinen paimentolaiskulttuuri, joka vallitsi Saharan reunoilla ennen suurta väestönkasvua, talouden kaupallistumista ja teknistymistä, aiheutti vähiten aavikoitumisvaaraa mutta elätti silti väestön . ollut pelkästään hyväksi. Arvioidaan, että Sahelin nykyisillä kastelualueilla menetetään hehtaari maata jokaista uutta kastelun piiriin saatua peltohehtaaria kohti. Aavikoitumisen voi saattaa alulle esimerkiksi ryöstöviljely, metsän hävittäminen, liikalaiduntaminen tai virheellinen keinokastelu. Pohjois-Afrikassa kehitysyhteistyöhankkeet ovat usein olleet hyvin teknisiä, eikä yksittäisten toimenpiteiden osuutta ongelmien kokonaisuudessa ole nähty. Kilpailu vähentyvistä laitumista on estänyt maankäytön pitkäjännitteisen suunnittelun. YK:n ympäristöohjelma on arvioinut, että vuosisadan loppuun mennessä menetetään kolmannes tämänhetkisestä viljelymaasta aavikoitumisen vuoksi. Ryöstöviljely ehdyttää maan kasvuvoiman, viljelijä korjaa sadon mukana ravinteita pois muttei anna kylliksi takaisin. Kehityksen perustana tulisi olla tämä hyväksi koettu elämänmuoto uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä. Maa voi jäädä suojattomaksi myös liiallisen laidunnuksen vuoksi. Pohjois-Afrikassa maanviljelyn laajeneminen paimentolaisten perinteisille laidunmaille on pakottanut heidät laiduntamaan karjaansa lähempänä aavikon reunaa, alueilla joiden kasvillisuus vahingoittuu herkästi. Rajut muutokset maataloudessa ovat aiheuttaneet näissä ääriolosuhteissa ongelmia. 25. Taitamaton keinokastelu kohottaa liiaksi pohjaveden pintaa, jolloin kasvit kuolevat. Aavikoituneiden alueiden elvyttäminen on suunnattomasti työtä ja varoja vaativa tehtävä, mutta se lienee ainoa keino kuivuusalueiden omavaraisuuden lisäämiseksi. Paljon helpompaa olisi yrittää estää ihmistoiminnasta johtuva aavikoiden leviäminen. Parantuneet liikenneyhteydet ovat helpottaneet luonnonvarojen kuljetusta pois maaseudulta. Lontoo 1982. vsk. D Aavikoituminen on vakavin ympäristöongelma Viidennes maapallon maaalasta, noin 30 miljoonaa neliökilometriä on vaarassa aavikoitua. Näillä alueilla elää 80 miljoonaa ihmistä. Turvattu vedensaanti on mahdollistanut kiinteän asutuksen perustamisen ja karjan määrän lisäämisen.
Myös yksityisille ihmisille ainakin maaseudulla puu on keräilytalouden tuote, joka hankitaan jokamiehen oikeudella. 26 Kehitysmaissa metsätalous on ensisijassa polttopuun tuottamista. Kehitysmaiden metsätaloudessa polttopuuntuotannon tarvetta ei silti ole juuri otettu huomioon. Uhanalaisimpia niiden vuoksi eivät kuitenkaan ole sademetsät, vaan nimenomaan kuivien alueiden metsät. Eniten tähän on vaikuttanut se, että SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Etelä-Kalimantan, Indonesia. Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne osoittavat kehitysmaiden ravinnontuotannon lisääntyneen keskimäärin enemmän kuin väestö. vsk.. Puupulan vuoksi polttoaineen löytäminen saattaa kehitysmaissa olla jo työläämpää ja kalliimpaa kuin ravinnon hankkiminen. Polttopuupula ja maatalousmaan uudisraivaus ovat tärkeitä syitä kehitysmaiden metsien vähenemiseen. Näiden metsien ekologisesti kestävä ja taloudellisesti tehokas hyödyntäminen on ihmiskunnalle yhtä välttämätöntä kuin koskemattomien sademetsien luonnonrikkauksien säilyttäminen. Voi siksi tuntua kummalliselta väittää, että kehitysmaissa ravintoa olisi riittävästi, ja että ravinnon asemesta suurimman huomion ansaitsisi nyt polttopuun tuottaminen ja energiaongelma kokonaisuudessaan . Jos puiden istuttaminen ja metsän hoitaminen yksinomaan poltettavaksi on ollut outo ajatus kehitysmaiden metsäviranomaisille, sitä vaikeampi on maaseudun asukkaiden ollut muuttaa perinteistä suhtautumistaan. Laajat metsäalueet tulevat väistämättä muuttumaan ihmisen toiminnan vuoksi. Polttopuupulasta kärsii yli miljardi maapallon asukasta, ja vuonna 2000 sama kohtalo odottaa eräiden laskelmien mukaan kahta ja puolta miljardia ihmistä. Noin miljardi ihmistä potee pulaa polttopuusta. Tämä metsän tärkein käyttömuoto on yleensä jäänyt suunnittelun ulkopuolelle ja vaille metsäviranomaisten huomiota. Ravintotilanne paranee, energiakriisi pahenee. Afrikan nälänhätä on todellisuutta nyt ja vielä kauan tulevaisuudessakin . Olavi Luukkanen Puupula koettelee kehitysmaita Trooppista sademetsää uhkaa eniten maatalousmaan lisätarve, mutta myös sahaja vaneritukkien hakkuu köyhdyttää tätä rikasta ekosysteemiä
Puukuitu hengittää. Selluvillan lämmöneristyskyky on puhallettavista eristeistä paras. Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI (90) 1502322 Suomen Luonto Yhdyskuntaja ympäristötekniikan erikoisliite. 80 % on keräyspaperia ja 20 % haihtumattomia palonestoaineita. Muovi pussissa • • ei VOI elää SELLV· VILLA mahdollistaa hengittävät ralcenteet Selluvilla on luonnollinen lämmöneriste. Selluvilla on varma eriste. Tiivis eriste tunkeutuu pienimpiinkin koloihin. Huoneilma pysyy hyvänä. Pyydä tarjous Selluvillasta. Arvosta terveellistä asumista. Selluvillasta n. Rakentamisessa ei tarvita höyrynsulkua
LOK .. KUNNAWSTEKNIIKKA kivistä tehtyjä päällysteitä, mutta ovat huoKlassikko-kiveä on saatavana betoninharRadi-tehdas mattavasti edullisempia. sallii pienisäteistenkin kaarien teon. Minimi• Klassikko-kivi on täyden liikennekuorman säde pienellä kaarrekivellä aloitettaessa on kestävä. Puhelin (90) n11/julkaisujen myynti. maana, muita värejä sopimuksen mukaan. KLASSIKKO-KIVI ON NlllAIJAA f ;,;::~\~•Tu:i~Ii~~m~~=~~~~:~E:~ ~~E;~~~::r :g ~=rif l!:I , ' vat päällystekivet. Tilaukset Suomen Kaupunkiliitto, Toinen linja 14, 0053'0 Helsinki. Klassikko-kivellä aikaansaadut päällysteet Soveltuu myös hyvin normaaliladonnalla =-muistuttavat luonnon kivistä Noppaja Nupusuurille pinnqille. HURnallislehti • Sinulle joka haluat seurata kunnallishallintoa VIHERV-UODEN KANSIO Kaupunkiliiton julkaisu C 85 • Tietopaketti kasvillisUtuden merkityksestä ja mahdollisuuksista taajamissa • Ei kertakäyttötavaraa, vaan elinympäliis,töm ikebittämisestä kiinnostuneiden ammattilaisten ja harrastajien hyötykäyttöön • Kansion tekstirungon muodostaa Vihervuoden teemaryhmien tuottama aineisto, jossa kasvillisuutta ja sen hyödyntämistä on tarkasteltu viidestätoista eri näkökulmasta • Runsaasti oheisaineistoja, mm. (90) 255133. 155 mm. 04300 HYRYLÄ puh. Puutarhaliiton Vihreä kirja • Hinta 60 mk
933-1 313 puh 941-617680 puh. 973-80272 Pohjoi s-Suom i, Oulu puh. ., on ~ ~~ -~,k!Z, .,.~kuuta O soite Lähettäkää konferenssiohjelma D Postinum ero Pos titoimipaikka --------Lähetä kuponki osoitteella: Elmia-AB, Box 6066, S-550 06 Jönköping. ~Elmia Maanparannusaine, jonka avulla ympäristösi saadaan helposti viheriöimään. 964-141414 Itä-Suomi, Kuopi o puh . Seinäjoki puh . Aluekonttorit kertovat lähimmän turvetyömaan osoitteen ota yhteys! Vapolla on myös kasvuturvejalosteita luiskien ja ri nteiden kasvualustaksi. V VAPOOY Länsi-Suom i Parkano Keski-Suomi Jyväsk ylä Mikkeli puh. lrtoturvetta myyvät Vapon turvetyömaat kaikkialla Suomessa. 981 -224477. 955361280 Turve on kalkittuna ja lannoitettuna mitä parhain kasvualusta ja maanparannusaine viherrakentamiseen: helppo käsitellä ja levittää, kuohkeuttaa kasvualustan, lisää veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Myös kunnan lieteongelmiin saadaan turpeen avulla hajuton ja vihreä ratkaisu: vaalea turve on erinomainen lietteen kompostointiaine, joka pidättää lietteen hajut ja ravinteet ja muuttuu kompostoitaessa arvokkaaksi puistomullaksi. 971-126222 Joensuu puh . Pohjanmaa
Talonpoika on hoitanut tätä maisemaa vuosisatoja Näillä pelloilla viljelijä tuottaa puhdasta ruokaa ~aa taloustuottaj ain :Keskusliitto MTK Forssan Kirjapa ino 0~· Forssa IIJ8'j
Bura, Kenia . Metsänistutuksen tarve on suurin Afrikassa, missä aavikoituminen vaikeuttaa jo satojen miljoonien ihmisten elämää. 27. vsk. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Trooppiseen sademetsään soveltuvia metsänhoitomenetelmiä ei ole tarpeeksi tutkittu, mutta pienialaisissa kokeissa on saatu lupaavia tuloksia: kuvassa borneolaista luontaisesti uudistettua arvokkaiden jalopuulajien sekametsää. Etelä-Kalimantan, Indonesia . Kyläläisten itse ylläpitämä monikäyttöpuiden taimitarha
184 s. Metsän istuttamisen tavoitteista ollaan kehitysmaissa vielä kaukana, jos vain ajatellaan sitä, että tropiikin metsiä hävitetään kymmenen kertaa enemmän kuin niitä istutetaan. 1983. Kaikkein köyhimmissä maissa tällaisten polttopuuta, rehua ja muita maaseudun asukkaiden päivittäin tarvitsemia hyödykkeitä tuottavien viljelymetsien perustaminen on metsätalouden päätarkoitus. Viljelymetsät lisääntyvät runsaalla miljoonalla hehtaarilla vuodessa. 1984. Se on lähes ihanteellinen bioenergian lähde: vuotuinen kuiva-ainetuotos voi olla parhaimmillaan yli 100 tonnia hehtaarilla ja ruo'on puristusjätteestä saadaan kaikki alkoholinvalmistuksessa tarvittava lämpöenergia. Afrikassa ei valitettavasti ole merkkejä edes tämän ensimmäisen askeleen saavuttamisesta lähiaikoina. Uskoa kehitykseen antaa kuitenkin se, että kiinalainen riisinviljelijäperhe pystyy jo tuottamaan oman ravintonsa ja polttopuunsa puolen hehtaarin maa-alalla tai se, että indonesialainen keskiviljelijä yhä korjaa satoa esi-isiensä raivaamasta pellosta, jonne jokainen sukupolvi on istuttanut oman puusukupolvensa ravintokasvien sekaan. Tämä otetaan huomioon Suomenkin kehitysavussa. Vielä enemmän perustetaan kuitenkin erilaisia monikäyttömetsiä. Kehitysmaan metsätalouden ongelmien ratkaisut löytyvät kehitysmaista. Afrikassa tilanne on toivottomin: jokaista istutettua metsähehtaaria kohti hävitetään lähes kolmekymmentä hehtaaria metsää. Suomen Luonto 42(1):28-32. D Luukkanen, 0. Vain osa puustosta hakataan, ja suuri määrä puuta jää tähteinä metsään tai tuhoutuu hakkuissa. Vihreän vallankumouksen tuottamat viljavuoret Intiassa eivät tosin ole parantaneet köyhimpien ihmisten oloja, mutta on kuitenkin selvää, että ravinnon riittävyys on ensimmäinen askel kunkin maan kehitysongelmien ratkaisemisessa. C. Kriisiä voivat kuitenkin lievittää tutkimuksen tuomat uudet mahdollisuudet, joita on kokeiltu esimerkiksi Brasiliassa. Esimerkiksi Indonesia on kieltänyt tukkien viennin vuoden I 985 alusta. 49. Lisäetuna ilmansaasteiden määrä on vähentynyt kaupungeissa. Tärkeimmät tuottajamaat ovat rajoittamassa luonnonmetsistä saatavan raakapuun vientiä ja pyrkivät jalostamaan puun itse mahdollisimman pitkälle. Hakkuut tuottavat 130 miljoonaa kuutiometriä teollisuuspuuta, noin kolmekymmentä kuutiometriä hehtaarilta. Valikoiduin lajikkein perustetut, vesoista uudistuvat eukapyptusmetsät voivat tuottaa jopa 40 tonnia (60 m') puuta hehtaarilla vuodessa -kaksikymmenkertaisesti Suomen metsien keskikasvuun verrattuna. 282 p. Tämäkään ei välttämättä olisi huolestuttavaa, elleivät nama maatalouden muodot useimmiten pilaisi maaperää ja johtaisi edelleen kiihtyvään uudisraivaukseen. Polttoainealkoholin raakaaineeksi brasilialaiset viljelevät sokeriruokoa. Tropical Rain Forests of the Far East. Den g/obala skogssituationen. Kaakkois-Aasiassa on tosin kehitetty tarkkoja metsänhoito-ohjeita, joilla puulajisuhteet voitaisiin säilyttää edullisina. Valikoiva arvopuiden hakkuu muuttaa luonnonmetsissä puulajisuhteita vähitellen metsätaloudenkin kannalta huonommiksi. Suurin osa kehitysmaiden sahaja vaneriteollisuuden tarvitsemasta puusta saadaan Iuonnonmetsistä. Samanaikaisesti tropiikin koko metsäala vähenee kuitenkin noin 11 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Istutetuista metsistä on mäntyä, eukalyptuksia ja muita lajeja (enimmäkseen hidaskasvuisia jalopuita) noin kolmannes kutakin. Hiiltämisessä kärsittävää energian hukkaa voitaisiin suhteellisin pienin parannuksin pienentää. Näin sademetsissäkin voitaisiin, päinvastoin kuin nykyisin, harjoittaa järjestelmällistä kestävää metsätaloutta. Mikään ei kuitenkaan voi estää trooppisen sahaja vaneripuun ja erityisesti raakapuun vähenemistä maailmanmarkkinoilla. Whitmore, T. Trooppiset metsät uudistuisivat valikoivan määrämittatai harsintahakkuun jälkeen luontaisesti, elleivät hakatut alueet joutuisi maatalouskäyttöön. Kaskisavuja sademetsän yllä. Kehitysmaiden uusi energiapolitiikka: Brasilia näyttää tietä Kehitysmailla on edessään vakava energiakriisi, · jota ei voida kokonaan torjua. Puuhiili on kuitenkin monipuolisempi polttoaine kuin puu sellaisenaan, ja sitä voidaan myös kannattavammin kuljettaa runsasmetsäisiltä alueilta käyttäjilleen. Onko metsien hävitys ja muu ympäristön pilaantuminen kehitysmaissa jo niin pitkällä, että järkiperäinen metsätalouskaan ei enää voi estää energiakatastrofia. Brasilian bioenergiantuotanto ja metsätalous ovat menestyneet parhaimmin poikkeuksellisen edullisissa luonnonoloissa. 1984. Tärkeää on myös olemassaolevien energiavarojen tehokkaampi käyttö liesiä parantamalla ja samalla ehkä ruoan valmistustapoja muuttamalla. Vuosittain puuta hakataan tropiikissa 4,5 28 miljoonalla hehtaarilla. Metsänviljelyn mahdollisuudet Brasilia tarjoaa myös esimerkin ehkä tehokkaimmasta ja tuottoisimmasta metsätaloudesta koko maailmassa. vsk.. Liber, Stockholm. Metsäteollisuus tropiikissa Kehitysmaiden vähäinen ja niiden omaakin tarvetta ajatellen riittämätön sellu-ja paperiteollisuus perustuu viljelymetsiin ja muuhun kuin puusta saatavaan kuituraaka-aineeseen, esimerkiksi riisinolkiin, sokeriruokojätteeseen tai yksivuotisiin kuitukasveihin. Kuva Koillis-Thaimaasta. Hyvin järjestetty hiilenpoltto yhdistettynä hoidettujen polttopuumetsien perustamiseen olisi juuri soveltuvaa teknologiaa maaseudun kehittämiseksi. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Polttopuun lisäksi muun bioenergian, kuten maatalouden satojätteiden, olkien ja puuvillanvarsien, parempi hyödyntäminen voi olla varteenotettava energianlähde. Sokeriruokoa, öljypalmua ja muita teollisesti käytettävää bioenergiaa tuottavia kasveja ollaan vasta nyt jalostamassa uusiin käyttötarkoituksiin. Trooppisia viljelymetsiä on prosentti tropiikin metsistä, noin I 8 miljoonaa hehtaaria. 5 C .. Samanaikaisesti liian voimaperäinen maankäyttö on johtanut epäonnistumiseen alueilla, joilla riskit ovat suuret, esimerkiksi Amazonasin sademetsissä. 1975. Teollisuuden käyttämä kivihiili on osittain korvattu eukalyptusviljelmien tuottamalla puuhiilellä. 105 s. Aasian kansoitetuimmat maat Kiina, Intia ja Indonesia ovat saavuttamassa omavaraisuuden viljan tuotannossa. metsähoitotieteen laitoksen tiedonant. -"' -"' :, :, ..J ·~ ö Polttopuupulasta kärsii yli miljardi ihmistä Eukalyptuspuiden ja kassavan sekaistutus on askel parempaan verrattuna maata köyhdyttävän kassavan yksinomaiseen viljelyyn. Polttopuun korvaavat energiamuodot ovat kehitysmaiden maaseudun asukkaille useimmiten liian teknisiä ja kalliita. Teollista lämpöenergiaa tuotetaan myös varta vasten viljellyllä polttopuulla. Mutta kaatuvatko kaikki toiveet kehityksen vauhdittamisesta niin arkipäiväiseen asiaan kuin polttopuun puute. Pelkästään teollisuusraakaainetta tuottava viljelymetsätalous laajenee Brasilian kaltaisissa teollistuvissa kehitysmaissa. Tällaista "peltometsäviljelyä" kehitetään eri puolella tropiikkia. On luultavaa, että kasvinjalostuksen tuloksena tällaisen energiatuotannon kannattavuus vielä paranee. Luukkanen, . Brasilia lisää voimakkaasti metsänviljelyä ja on eniten metsää istuttavia kehitysmaita. Persson, R. Energiantuotannossa virhe on pikemminkin ollut se, ettei uusia vaihtoehtoja ole kokeiltu jo aikaisemmin ja laajemmin kuin se, että oltaisiin päädytty liian rohkeisiin ratkaisuihin. Helsingin yliop. Clarendon, Oxford. Brasiliassa tuontienergian tarvetta on vähennetty ottamalla etanoli yleisesti autojen polttoaineeksi. Vain viitisen prosenttia kehitysmaiden polttopuusta saamasta energiasta käytetään puuhiilenä. Trooppisen metsänhoidon perusteet
Purbhasan upottavia rantoja huuhtova jokivesi on luonut vavahduttavan muistomerkin kehitysmaiden vakavimmalle ongelmalle. Heikki Laurila Viime vuosikymmenellä Bengalin lahteen syntyi uusi saari, Purbhasa. Mullan mukana maa menettää ravinteitä enemmän kuin siellä tuotetaan keinolannoitteina. Teos on lohduton läpileikkaus kehitysmaan ympäristöongelmista, jotka uhkaavat suoranaisesti kymmenien miljoonien ihmisten elämää. Intiassa kuten muuallakin Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa on tukala polttopuupula. Maaperän kuluminen kuihduttaa maatalouden tuottavuutta ja estää metsien uudistumisen . Järjestelmällinen polttopuunviljely näyttää ainoalta ratkaisulta puupulaan. Kaupunkien lähistöllä metsät on tavallisesti puhdistettu kaikesta poltettavaksi kelpaavasta. Puolet kaikesta kulutetusta energiasta kuluu keittämiseen. Nuotiot ovat myös yhteisölle tärkeitä kokoontumis29. Köyhien energiakriisi Kaikkialla Intiassa, niin kaupunkien kaduilla kuin maaseudulla savimajojen pihoilla voi nähdä auringossa kuivattuja lehmänlantakiekkoja huolellisesti laadittuina kekoina. 90 prosenttia tästä kotitarveSUOM EN LUONTO 5/ 85 44 . Polttoaineiden kalleuden vuoksi köyhät syövät ruokansa usein huonosti kypsennettynä, minkä vuoksi he altistuvat loisille ja ruoansulatushäiriöille. Kampanjajuliste kehottaa: istututa jokaiselle lapsellesi puu. Shivalik-vuorilla sadekausi voi syödä kuuden sentin maakerroksen, kahden vuosituhannen kehityksen tuloksen . Tuuli ja sade ovat huuhtoneet mullan kasvuvoimansa menettäneiltä viljelyksiltä ja hakatuista metsistä. Voimakas eroosio kalvaa noin puolta Intian maa-alasta. Köyhimmät keittävät siksi ruokansa kuivatulla lannalla ja muilla jätteillä, jotka kuitenkin tarvittaisiin kipeästi lannoitteiksi ravinteista köyhtyville viljelyksille. Metsien hupeneminen uhkaa suoranaisesti kymmenien miljoonien intialaisten elämää. Puukauppiaiden kannattaa matkustaa kaupunkeihin kaukaakin maaseudulta. siksi ettei liesiä suunnittelemassa ole ollut naisia, jotka niitä lopulta joutuvat käyttämään. vsk. Se on parin neliökilometrin laajuinen huippu valtavasta lieteselänteestä, joka on syntynyt Gangesfo ja Brahmaputran mereen tuomasta pintamaasta. Metsät peittävät enää kymmenesosan Intian pinta-alasta. Ne ovat köyhien halkopinoja. Toivoa herättävät kuitenkin kansanliikkeet, jotka ovat nousseet taisteluun ongelmien perussyitä vastaan. Puuta keräävät köyhät joutuvat näin ahdinkonsa uhreiksi: he kärsivät rangaistuksen muun yhteiskunnan energiannälästä. Energiaa tuhlaavian avonuotioiden sijaan on kehitelty tehokkaampia liesia, mutta kokeilut ovat usein epäonnistuneet mm. Puolessa vuodessa Intiasta häviää maata enemmän kuin siellä on käytetty tiilitalojen rakentamiseen. Matka jokea ylöspäin vie meidät samean veden lähteille. Kansalaisraportti kertoo Intian luonnontalouden vararikosta Intialaiset ympäristönsuojelijat julkaisivat vuonna 1982 kansalaisraportin elinympäristönsä tilasta. Intian pohjoisimmassa osavaltiossa, Kashmirissa luvattomasta puun kaatamisesta voi seurata kuolemanrangaistus. Metsien hävitessä puun hinta on noussut huikeasti, ja kaupungeissa polttopuu voi olla kalliimpaa kuin paloöljy tai hiili. Ja juuri metsien menettäminen on niin Intiassa kuin muuallakin ollut alkuna muiden ongelmien vyörylle. Polttopuukauppa on tärkeä köyhimmän väestön toimeentulolähde Intiassa, ainoita mahdollisia elinkeinoja maattomille ja työttömille. Polttopuun kerääjien metsille aiheuttama vahinko on johtanut kieltoihin ja rajoituksiin, joita tehostetaan ankarilla rangaistuksilla. energiasta saadaan polttopuusta, kuivatusta lannasta ja satojätteistä
Monet intialaiset asiantuntijat ovat pitäneet pohjavesikaivoja käyttökelpoisempina kasteluveden lähteinä kuin suuria patoaltaita. Köyhät ja lukutaidottomat ovat olleet altteimpia viranomaisten väärinkäytöksille, jotka Intian vesistöhankkeissa ovat olleet tavallisia. vsk.. He ansaitsevat elantonsa maatyöläisinä tai vuokraviljelijöinä. Periaatteessa maan tuottavuuden säilyttäminen olisi mahdollista: pelkästään kotieläinten lannasta olisi saatavissa Intian niemimaan pelloilta häviävä typpi-, fosfori ja kaliummäärä. Heistä kolme neljännestä oli nk . Vuokralaiset joutuvat myös yleensä vuosittain vaihtamaan vuokrapalstaansa . Nämä marginaalimaat ovat valtion omistamia joutomaita, joiden hukuttamista ei korvattu niiden viljelijöille millään tavoin, koska heiltä puuttui maihin muodollinen omistusoikeus. Riisipelloilla sato jää keskimäärin puoleen sitä, minkä kiinalaiset korjaavat hyvin hoidetuilta viljelyksiltään. Tärkeä syy viljelymaan pilaantumiseen on epätasainen maanomistus. Suolaantumisen aiheuttaa veden väärä kulkusuunta: kun vesi haihtuu pintamaasta, sitä alkaa virrata syvemmistä maakerroksista pintaan kuljettaen mukanaan maaperään kerrostuneita haitallisia suoloja. . Intiassa on rakennettu kymmenittäin jättiläismäisiä kastelujärjestelmiä. Intialaisiin vesistöjärjestelyihin ovat kuuluneet olennaisesti suuret väestönsiirrot. Khrisna-jokeen rakennetun patoaltaan tieltä evakoitiin 100 000 ihmistä. Maanomistus on keskittynyt entisestäänkin, kun köyhemmät viljelijät ovat joutuneet myymään tuottavuutensa menettäneet maat rikkaammille. Tällä hetkellä tuo tavoite on kuitenkin kaukana. Koko hankkeen lopullinen lasku noussee yli kymmenen miljardin markan. Hän joutuu itse maksamaan käyttämänsä lannoitteet; sadonlisäyksestä hyötyy vain vuokralleantaja suurempana vuokrana. Intiassa pelätään , että jopa puolet keinokastelun piiriin saaduista pelloista menetetään lähitulevaisuudessa pysyvästi . Ja on jopa epäilty, että sääskiä karkottavan nuotiosavun väheneminen voi johtaa malarian lisääntymiseen! Millaista maataloutta. " Mikäli kastelujärjestelmiä suunnittelevilla viranomaisilla ei olisi sairaalloista mieltymystä suurhankkeisiin , Tawa-padon kaltaiset kalliit erehdykset voitaisiin ehkä välttää" , sanoo Intian ympäristösuunnittelukomission johtaja 8 .8. Tehomaatalouden menetelmien soveltaminen Intiassa on tuottanut kyseenalaisia tuloksia. Eräs suurimmista meneillään olevista vesistöjärjestelyhankkeista on Narmada-joen valjastaminen kasteluun ja energiantuotantoon. Vihreän vallankumouksen mannekiinina tunnetussa Punjabin osavaltiossa kyllä yhä korjataan suurimpia satoja koko maassa, mutta myös maaperän hivenravinteiden vajaus on ennätysmäinen. Esimerkiksi Delhin läpi virtaavaan Gangesin sivujokeen, Yamunaan syydetään joka päivä suunnattomat määrät puhdistamattomia asumajätevesiä ja mm. Maanvuokrausjärjestelmä tekee vuokraviljelijälle kannattamattomaksi huolehtia peltojensa kunnosta. Viljelijät väittävät, että aikaisempi omavaraistalous oli kannattavampaa. Tämä riittäisi erinomaisesti ravitsemaan miljardisen väestön, joka Intiaa kansoittaa vuosituhannen vaihteessa, mikäli väestönkasvu· jatkuu nykyisellään. 1970-luvulla jokeen rakennettu Tawan pato toi vaikeuksia yli 100 000 talonpojalle, joiden viljelemät hedelmälliset pellot vettyivät ja suolaantuivat pahoin. Samalla he ovat tulleet riippuvaisiksi soijan ostavasta tehtaasta sekä siemenpankkien välittämien soijalajikkeiden vaatimista keinolannoitteista ja torjunta-aineista. Juuri missään keinokastelu ei ole lisännyt satoja odotetusti : keskimääräinen sato on jäänyt 1, 7 viljatonniin hehtaarilta odotetun 4-5 tonnin sijaan. 30 Intialaisten pyhä joki Ganges on pahoin saastunut. Kyläyhteisöt on väestönsiirroissa usein hajotettu. Viljelymaasta yli puolet tarvitsisi nopeasti elvytystä. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Vettyminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että vettä leviää kastelukanavista pelloille liikaa, ja pohjavesi nousee haitallisen korkealle. Kaikkein pelottavimmin on kuitenkin epäonnistuttu suurissa keinokasteluhankkeissa. marginaalimaiden viljelijöitä ja maattomia maatyöläisiä. Nyt maatalousasiantuntijat pohtivat, onko niistä ollut enemmän hyötyä vai haittaa. Vohra. Ei ole mitään todellista syytä, miksi nälän kotimaana mainetta kerännyt Intia ei kykenisi kaksinkertaistamaan ravinnontuotantoaan nykyisestä. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen on kallista. Tehomaatalous on tuottanut kyseenalaisia tuloksia paikkoja. Kiihtyvän eroosion vuoksi patoaltaat liettyvät ennakoitua nopeammin, ja ainakin eräissä tapauksissa liettyminen lyhentää patoaltaiden eliniän murto-osaan siitä, mikä on ollut kannattavuuslaskelmien perustana. Nyt he viljelevät soijapapua, joka menestyy heikentyneissä olosuhteissa. Pääomavaltaisen, koneellisen ja kemiallisen tuotannon yhteiskunnalliset haittavaikutukset ovat olleet niin ikään aiheena monissa tutkimusraporttien kauhukuvaelmissa. Viljelijät joutuivat luopumaan omatarveviljelystä . Keinolannoitteiden kulutus Intiassa on seitsenkertaistunut vuosikymmenessä. Sadot ovat tuskin kaksinkertaistuneet. Vesistö järjestelyt pilaavat viljelyksiä YK:n maatalousjärjestö F AO pitää Afrikan ja Kaakkois-Aasian kuivilla alueilla keinokastelua tärkeimpänä keinona maataloustuotannon lisäämiseksi. 1 300 kilometriä pitkään vesistöön rakennetaan 30 suurpatoa ja tuhansia pienempiä. DDT-teollisuuden jätteitä. Aasian maaseutuväestöstä kolmannes on maatonta. Muitakin vitsauksia on vähäosaisten osaksi koitunut. Niihin on sijoitettu kymmeniä miljardeja markkoja. Keinokastelun aiheuttama maaperän vettyminen ja suolaantuminen ovat olleet tavallisia ongelmia esimerkiksi Lähi-Idässä ja Neuvostoliiton eteläosissa. Viljelijät lannoittivat maitaan ainoastaan 11 miljoonalla ravinnetonnilla. Vuosina 1980-81 Intian pelloilta korjattiin sadon mukana pois 18 miljoonaa tonnia ravinteita. Kun kyliä ja viljelyksiä on hukutettu patoaltaisiin, ovat pahimmin kärsineet köyhin väestö ja valtakulttuurista erillään elävät heimot. Ruokaa tuotetaan enemmän kuin koskaan, mutta köyhät ovat entistä köyhempiä ja yhtä nälkäisiä kuin aikaisemmin
31. Metsien häviäminen on synnyttänyt myös pahoja tuhotulvia. Ryöstöhakkuut päästävät eroosion valloilleen, jolloin ht;delmällinen maakerros, tuhansien vuosien työ, huuhtoutuu jokiin ja mereen. SUOMEN LUO NTO 5/ 85 44. Yläkuvassa näkyy millaisia Intian ja Nepalin vuoristometsät ovat luonnontilassa. vsk
Monikansalliset yhtiöt käyttävät raa 'asti hyväkseen kehitysmaiden lainsäädännön ja valvonnan puutteita. Bhopalin onnettomuus nousi otsikoihin viime vuonna, kun kansainvälisen kemiantehtaan laiminlyönnin takia tuhannet ihmiset kuolivat ja vammautuivat. Metsien hupeneminen uhkaa suoranaisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä, joiden toimeentulo riippuu niistä kokonaan . Metsäteollisuuden toivomukset on heidän nrnkaansa otettu huomioon väestön tarpeiden kustannuksella. Suuri osa heistä elää omavaraistaloudessa metsissä. Tilalle he vaativat paikallisten puulajien käyttöä. Valtio omistaa Intian metsät lähes kokonaan. Viranomaiset ovat halunneet korvata osavaltion luontaiset sai-metsät puunjalostusteollisuudelle raaka-ainetta tuottavilla teak-istutuksilla. Biharin osavaltion metsäheimot ovat joutuneet metsäviranomaisten kanssa lähes sisällissotaan. Lannan käyttö biokaasureaktoreissa olisi ravinteiden käytön kannalta järkevämpää, mutta karjanomistajien kiinnostuessa biokaasusta köyhät jäävät ilman polttoainetta. Metsänistutuksissa on suosittu kuitenkin yleensä kaupallisesti mer32 kittäviä eukalyptuksia ja mäntyjä. Hakkuulupia on myyty surutta, ja englantilaisten aikoinaan aloittamat ryöstöhakkuut ovat jatkuneet itsenäisyyden aikana. Näiden perustarpeiden hankkiminen on perinteisesti naisten työtä, ja se saattaa vaatia päivittäin 6-8 tuntia ja kilometrimäärin kävelyä raskaiden taakkojen kanssa. Syntyneissä yhteenotoissa poliisit ovat ampuneet ainakin 25 ihmistä ja pidättäneet satoja. Valtio myy näiden metsien hakkuuoikeuksia yksityisille puutavarayhtiöille. Suurin osa on eräänlaista säästömetsää, jossa mm. Metsien uudistamisesta ei ole huolehdittu. Paine niitä kohtaan on ollut kova, ja ne ovat usein muuttuneet puuttomiksi, aavikoituviksi joutomaiksi. Valtakulttuurista erillisinä omaleimaisina heimoyhteisöinä elää Intiassa 44 miljoonaa ihmistä. Metsäseuduilla asuville heimoyhteisöille sai on välttämätön tarvepuu , johon niiden koko kulttuuri perustuu. Näitä metsiä on kuitenkin alun perin varattu tarpeeseen nähden liian vähän. Kuten yleensäkin alkuperäiskansoille, heille ei ole tunnustettu hallintaoikeutta luonnonvaroihin, joihin heidän elämänsä perustuu. Heistä on usein tullut metsien kaupallisten hakkuiden uhreja. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Metsätalouden periaatteita on pyritty kehittämään, jotta se ottaisi paremmin huomioon väestön tarpeet. Monen elämä riippuu metsistä Intiasta on metsien peitossa enää kymmenesosa. vsk .. Tietyt kasvilajit keräävät niitä erityisen tehokkaasti; eräs tällainen on köyhimmän väestön ravinnokseen käyttämä durra. Intia on teollistuneimpia kehitysmaita Kastelualueilla pohjaveden nousu voi johtaa haitallisten hivenaineiden lisääntymiseen pintamaassa. Kun heimojen vastalauseet eivät ole vaikuttaneet viranomaisiin, ne ovat alkaneet sabotoida teakviljelyksiä. Polttopuu, karjanrehu ja talousvesi on noudettava pitkien taivalten takaa. luvaton puiden kaataminen, oksien katkominen ja pihkan valutus on kielletty. Pieni osa metsistä on yhteismetsää, joka on varattu kylien käyttöön laidunmaaksi, polttopuunkeruuseen ym. Nopeakasvuista eukalyptusta intialaiset ympäristönsuojelijat luonnehtivat "ekologiseksi terroristiksi" joka alentaa pohjaveden pintaa, ei tuota rehua, ei suojaa eikä lannoita maata. Moninaiskäyttömetsätalouden (social forestry) hyviä periaatteita ovat kuitenkin varjostaneet käytännön epäonnistumiset. Järkeväkin asia voi kääntyä köyhiä vastaan, ellei köyhien ja rikkaiden kuilua kurota umpeen. Alkuperäiset luonnonmetsät monine kasvilajeineen ovat olleet lukemattomien hyödykkeiden lähteitä esimerkiksi Himalajan vuoristokylien asukkaille. ElinymLantakakut ovat köyhien halkoja. Andran osavaltiossa durraa syövään köyhimpään väestöön levisi fluorin yliannostuksesta aiheutunut pihtipolvisuusepidemia Nagarjunasagarin padon kastelualueilla. Esimerkiksi Himalajan rinteiden vuoristokylissä elämä on vakavasti vaikeutunut metsien hävitessä. Katoavat kulttuurit Metsäteollisuuden ja muiden metsän tarvitsijoiden eturistiriidat ovat Intiassa johtaneet jopa väkivaltaisuuksiin
Yhteistoiminta kuitenkin lisääntyy, ja sen ensimmäisiä hedelmiä on kansalaisraportti elinympäristön tilasta Intiassa vastaveto vuotuisille hallituksen ympäristöraporteille, jotka ympäristönsuojelijoiden mukaan kaunistelevat tosiasioita. Viranomaiset olivat havainneet karjalaidunnuksen häiritsevän linnustoa. Kansanliikkeen ansiota oli viime kädessä myös Etelä-Intiassa sijaitsevan kuuluisan sademetsäalueen, Silent Valleyn säästyminen voimalaitoshankkeelta. Köyhimmät, usein luvattomasti kaupunkiin muuttaneet joutuvat asumaan joutomaille, teollisuuslaitosten naapuriin, tulvavaara-alueille jne. Kun kasvava osa maaseutuväestöstä jää vaille elämän edellytyksiä, tulevat kaupungit kaikkialla kolmannessa maailmassa paisumaan räjähdysmäisesti . Toimeentulomahdollisuuksia kaupungit eivät pysty kaikille tarjoamaan. Muutama vuosi myöhemmin yliopistoväen ja paikallisen väestön yhteisliike sai kuriin nailontehtaan, joka Keralassa oli saastuttanut kokonaisen joen. luonnonmetsien lääkekasveista. 33. Suojehökkelija telttakylissään ei yleensä ole puhdasta vedenlähdettä, viemäreitä tai muita perusedellytyksiä siedettävään elämään. Menestyksellisen tiikerinsuojeluohjelman mainetta varjostivat lukuisat tapaukset, joissa köyhimmät ja äänettöminnän väestön edut on laiminlyöty esimerkiksi siirrettäessä väestöä pois perustetuilta suojelualueilla. Intia on teollistuneimpia kehitysmaita, ja teollisuus on myös aiheuttanut vakavia ympäristökatastrofeja eri puolilla maata. Lehmänmaidosta on tavattu korkeita elohopeapitoisuuksia, ja kylässä on todettu elohopeaperäisiksi katsottuja halvaustapauksia. Paimentolaisten kiertelevään elämään on alunperin ollut syynä se, ettei yhdellä paikalla riitä rehua pitkäksi aikaa. Samalla kun turvallisuusvaatimukset teollisuusmaissa kiristyvät, yhtiöt siirtävät ongelmallisia tuotannonaloja kehitysmaihin. päristön muuttuessa he ovat joutuneet sulautumaan muuhun väestöön, muuttamaan kaupunkeihin, joissa heistä tavallisesti tulee alimmin arvostettua ja kehnoimmin palkattua työvoimaa. heidän entisten laidunmaidensa joutuminen viljelymaaksi. Kansanliikkeet kasvavat Yhteiskunnallisesti tärkeä vaikuttaja kansanliikkeistä tuli Intiassa kuitenkin vasta 1970luvun lopulla, kun Himalajan vuoristokylissä alkaneet metsänpuolustuskapinat toivat julkisuuteen kaupallisten ryöstöhakkuiden synnyttämät ongelmat. Tällaiset tapaukset lietsovat herkästi luonnonsuojelun vastaisia mielialoja. Suojelualueverkostolla on suuri merkitys myös Intiassa talvehtiville muuttolinnuille. Suurkaupunkien yllä leijuu alati savuinen auer. Nomadien elämäntapa on ilmeiseti kestävin tapa hyödyntää kuivia seutuja ja puoliaavikoita vaurioittamatta niiden luontoa. The State of Jndia's Environment 1982. Vuonna 1973 kansanliike onnistui sulkemaan Goassa yhdysvaltalaisen maatalouskemikaalitehtaan. Yhteenoton jälkeen laiduntamismahdollisuuden menettäminen on pyritty korvaamaan talonpojille. Kaupungin väkiluku on nelinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Teollisuus on saastuttanut kylän ohi virtaavan joen, jonka rantakasvillisuudessa lehmät laiduntavat. Kaupunkiin! Pääkaupunkiin Delhiin saapuu joka päivä 700-800 maaltamuuttajaa. muksien heiveröisyyttä. Nomadien vaikeuksien syynä on ollut mm. vsk. Juuri asumajätteet ovat laajimmin saastuttaneet Intian pintavesivaroja. Kuvassa Bharatpurin linnustonsuojelualue. Vuosittain menetetään 73 miljoonaa työpäivää vedestä saatujen sairauksien vuoksi. Vastaavanlaisia nomadiryhmiä ovat eräät metsästäjäja kalastajaheimot, taiteilijat, viihdyttäjät, tanssijat, laulajat, ennustajat, kansanparantajat jne. Samasta syystä puolitoista miljoonaa lasta kuolee. Vuonna 1968 Monghyrin lähistöllä öljynjalostuksen pahoin saastuttama Ganges syttyi palamaan. on luonnonsuojelun kotimaa: intialaiset ruhtinaat perustivat ensimmäiset luonnonsuojelualueet yli 2000 vuotta sitten. Yhtä ahtaalla ovat Intian 40 miljoonaa nomadia. Kaupungeissa poltetaan paljon hiiltä. Varsinaista katto-organisaatiota intialaiset eivät ole halunneet perustaa. Elinkeinottomaksi jääneelle maaseudun asukkaalle riittää kuitenkin usein pelkkä toivo paremmasta. Metsien puolustajien vastarinta on levinnyt nyt myös Etelä-Intiaan, jossa kansanjoukot ovat estäneet puiden kaatamisen. Esimerkiksi kuvan Bharatpurin linnustonsuojelualuella Intian pohjoisosassa ristiriidat kärjistyivät pari vuotta sitten välikohtaukseksi, jossa poliisi surmasi useita talonpoikia syynä kiista laidunoikeuksista suojelualueilla. He elävät kiertelevinä heimoina, joille on tyypillistä ammatillinen erikoistuminen. Vesien saastuminen on nostattanut myös ensimmäiset kansalaisliikkeet, jotka Intiassa ovat ryhtyneet toimimaan ympäristön pilaantumista vastaan. Luonnonsuojelualueita suunnittelevien ja hoitavien viranomaisten ja paikallisen väestön väliset ristiriidat ovat olleet tavallisia. Myös kaupungistuminen ja perinteisen maanvuokrausjärjestelmän häviäminen ovat vähentäneet laitumia. Kansanliikkeiden ja erilaisten ympäristöjärjestöjen yhteistoiminta on ollut Intiassa vielä melko vähäistä. Vastaavanlaisia ristiriitoja on esiintynyt muuallakin maassa. puoli miljoonaa litraa DDT-teollisuuden jätteitä. Heidän SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Centre for Science and Environment, 807 Vishal Bhavan, 95 Nehru Place, New Delhi 1 JO 019, India. Delhin läpi virtaava Yamuna-joki saa kaupungista taakakseen joka päivä 200 miljoonaa litraa puhdistamatonta asumajätevettä ja mm. Niin ikään valtio on pyrkinyt saamaan nomadit asettumaan paikoilleen. Heimojen kulttuurin hävitessä menetetään arvokasta tietoa mm . Kalkutan asukkaista peräti 60 prosenttia potee hengityselinten sairauksia eräiden tutkimusten mukaan. Lounaisrannikolla ikivanhoja pyyntimenetelmiä käyttävät kalastajaheimot joutuivat lähes nälänhätään, kun rannikkovesien kalakannat romahtivat huipputehokkaiden ulkomaisten troolarien alettua kalastaa samoilla apajilla. Monikansalliset yhtiöt käyttävät yleisesti hyväkseen kehitysmaiden ympäristönsuojelunormien ja työsuojeluvaatilualue aidattiin ja paikalliselta väestöltä kiellettiin heidän perinteinen oikeutensa, jolla on ollut heidän toimeentulolleen suuri merkitys. Suojelutoimien ansiota on mm. Energiantuotannossa ja teollisuudessa ei juuri tunneta ilmansuojelunormeja. Asukkaat rikkoivat aidat ja tunkeutuivat alueelle. Osa heistä on paimentolaisia, jotka voivat hoitaa esimerkiksi kameleita, aaseja, sikoja, vuohia tai ankkoja. Ambivalin kylä Bombayn lähistöllä on puolestaan tullut tunnetuksi Intian Minamatana. Maaseudun ympäristöongelmien uhreista tulee kaupungin ympäristöongelmien uhreja. Keski-Intiassa pienviljelijöiden kansanliike on ryhtynyt vaatimaan hyvitystä suurpatojen pilaamista pelloista. Kaksi kolmannesta pintavesistä on saastunut. Joka ilta Intiassa sytytetään sata miljoonaa nuotiota. intiansarvikuonon, aasialeijonan ja bengalintiikerin säilyminen. Muulla tavoin on mahdotonta kunnolla kyetä estämään esimerkiksi salametsästys. Luonnonsuojelun kotimaa Heikki Laurila Intiassa on melko hyvä suojelualueverkko. A Citizens' Report. Nykyisin maassa on melko hyvä suojelualueverkko, joka kattaa 2,3 prosenttia maan pinta-alasta. Intian kaltaisessa kehitysmaassa ainoa mahdollisuus luonnon ja koko elinympäristön suojelemiseksi on kuitenkin kansan tuen saaminen. Heitä on vielä noin 300 heimoa jäänteenä vanhasta yhteiskuntarakenteesta
Perimmäisenä tavoitteena tässä sisällissodassa on ihmiskunnan historian laajimman väestönsiirron toteuttaminen. Ongelma on johtanut laajoihin vastalauseisiin kehitysmaista tuotavaa lihaa käyttäviä hampurilaisketjuja vastaan mm. Esimerkiksi käyköön ruokaapu, jota monet teollisuusmaat antavat poliittisesti kuuliaisille maille. Indonesian tiheimmin asutuilta saarilta on määrä siirtää peräti 65 miljoonaa ihmistä muille saarille. Todellisuudessa tämä ruoka-apu on johtanut nälänhätään monissa maissa: markkinoille työnnetty halpa ruoka on heikentänyt paikallisen elintarviketuotannon kannattavuutta ja ajanut viljelijöitä vararikkoon. Saaren väestöstä menehtyi kolmannes. Puutavarahakkuut ja öljyn tai mineraalien etsintä näillä alueilla on tavan takaa johtanut yhteenottoihin. Salomonin saarilla Tyynellä valtamerellä alkuperäisväestö kamppailee parhaillaan Unilever-yhtiötä vastaan saaren metsien puolesta. Lähinnä teollisuusmaiden pikaruokateollisuuden kulutukseen menevän lihan tuottamiseksi suuria metsäalueita kasketaan laitumiksi, jotka muutamassa vuodessa kuluvat hedelmättömiksi. Suomi on kehitysavussaan onnistunut melko taitavasti välttämään ekologisesti ja yhteiskunnallisesti arveluttavia hankkeita. Brasiliassa polttoainealkoholin tuottamisen vaatiman raaka-aineen sokerin ja maniokin kasvattamisella pelätään olevan samantapaisia seurauksia. Hyvin harvoin alkuperäisväestölle tunnustetaan hallintaoikeus asuttamiinsa maihin ja vielä harvemmin käyttämiinsä luonnonvaroihin. Latinalaisessa Amerikassa teollisen lihakarjankasvatuksen laiduntarve arvioidaan tällä hetkellä tärkeimmäksi sademetsien häviämisen syyksi. Köyhimmät kärsivät jopa järkevästä energiapolitiikasta polttopuunviljelystä. Sademetsien puolustajien erityisenä huolenaiheena on ollut Latinalaisen Amerikan metsien ''hampurilaistuminen" teollisen lihakarjatalouden leviäminen tropiikin metsiin . vsk .. Yhtä huolestuttavaa on se, että populistisin äänenpainoin vaaditaan muitta mutkitta lisää rahaa kehitysapuun ja monimutkaisemmat kysymykset avun laadusta unohdetaan. Vihreän vallankumouksen kertausharjoitukset Maatalouden modernisoinnin, niin sanotun vihreän vallankumouksen yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet kehitysmaissa usein murheellisia. Vastikään sekä Perussa että Brasiliassa Amazonasin latvoilta öljyä etsineet tutkimusryhmät ovat ajautuneet ihmisuhreja vaatineisiin välikohtauksiin intiaanien kanssa. Tämä ns. Jopa hanketta rahoittavan Maailmanpankin asiantuntijat pelkäävät uudisraivauksen synnyttämiä ympäristöongelmia, koska väestöä on asutettu eroosiovaarassa oleville alueille. Kemikaaliteollisuus on myös kasvavassa määrin sekaantunut kasvinjalostukseen ja siemenkauppaan, minkä pelätään johtavan kehitysmaissa tehoviljelyn menetelmiä vaativien lajikkeiden laajaan leviämiseen tehokkaan markkinoinnin seurauksena. On kuitenkin huolestuttvaa, että tällaisten hankkeiden sijaan on alettu vaatia vankempaa liiketaloudellista painotusta Suomenkin kehitysapuun, "koska muutkin maat tekevät niin". D SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Usein nämä yhtiöt ovat toimineet yhteistyössä emämaidensa kehitysapu viranomaisten kanssa. Suomi rahoittaa kehitysavullaan metsäteollisuushanketta Etelä-Kalimantanissa, joka on eräs alkuperäisväestöä vastaan käytävän sisällissodan ja uudelleenasutushankkeen piiriin kuuluvista Indonesian saarista. Sadot ovat kylläkin suuremmat kuin koskaan, mutta niiden tuottamiseksi maanomistajat ovat häätäneet torpparinsa ja 34 renkinsä, jotka ovat näin jääneet osattomiksi vauraudesta. Laajimpia näistä sodista on Indonesiassa käytävä sisällissota, joka huipentui Itä-Timorin kansanmurhaan muutama vuosi sitten. Malesiassa hakkuut ovat vieneet kokonaisilta heimoilta elinmahdollisuudet. Maailmanpankki on rahoittanut suurpatohankkeita, jotka ovat lopulta johtaneet peltojen aavikoitumiseen. Vihreän vallankumouksen virheet toistetaan helposti: epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa näennäisesti mitä kannatettavin hanke saattaa kääntyä juuri köyhimpiä vastaan. Kehitysapu on niinikään tuonut pelloille runsaasti ihmisuhreja vaatineet vaaralliset torjunta-aineet ja liiketoiminnan periaatteet. Monet näistä yhtiöistä myyvät kehitysmaihin myös vaarallisiksi todistettuja ja teollisuusmaissa kiellettyjä lääkkeitä. Monet kehitysmaat käyvät suoranaista sisällissotaa alkuperäisväestöään vastaan uutisotsikoiden tavoittamattomissa. Japaniin on suunniteltu -on entistä todennäköisempää, että köyhimpien toimeentulo heikkenee. Epäilemättä on löydettävissä runsaasti kehitysyhteistyökohteita elinympäristön ja köyhimmän väestön tilan kohentamiseksi kehitysmaissa. Intian hupenevista metsistä on tehty tulitikkuja ruotsalaisille ruotsalaisella kehitysavulla. Varovaisuus on kuitenkin tarpeen: kolmannen maailman erikoislaatuisissa yhteiskunnallisissa ja luonnonoloissa ongelmat ovat perin monimutkaisia. Heikki Laurila Kehitysapu ja ympäristö Intialainen ympäris1öaktivisti puuskahti taannan taustalla ovat ne valtavat ongelmat, jotka noin euroopanvierailullaan: Minusta on käsit"kehitys" on aikaansaanut köyhien maiden ymtäm'ätöntä, että teollisuusmaiden ympäristönsuopäristölle ja asukkaille. Se on sijoitus, joka antaa oikeuden osallistua kohdemaan luonnonvarojen ja työvoiman käyttöön edullisesti. Muuan polttopiste ympäristönsuojelijoiden toiminnassa on ollut teollisuusmaissa kiellettyjen torjunta-aineiden myynti kehitysmaissa. jelijat vaativat maitaan lisäämään kehitysKehitysapu on monesti pelkkää liiketoimintaa: apuaan. Esimerkiksi Länsi-Saksan on arvioitu saavan vuosittain välillisinä ja välittöminä tuottoina paljon enemmän varoja köyhistä Afrikan maista kuin se sinne kehitysapuna antaa. Suomen Luonto 3/ 85). Kemikaaliteollisuuden suuryhtiöt myyvät kolmanteen maailmaan valmisteita, jotka kiistatta on osoitettu vaarallisiksi niin ihmisille kuin ympäristölle (ks. alkuperäisväestö asuu yleensä kaukana seuduilla, joiden luonnonvarat ovat vasta nyt alkaneet houkutella hyödyntäjiä. Kehitysapu on usein puhdasta liiketoimintaa. Tähän mennessä on siirretty noin viisi miljoonaa ihmistä. Kun maanomistaja voi saada polttoaineen tuottamisesta paremman korvauksen kuin ruoan tuottamisesta, ruoan hinta oletettavasti nousee. Siirtomaakauden loppuerät Yhä edelleen osa ihmiskuntaa elää omavaraistaloudessa, syrjässä valtakulttuureista. Aikaisemmin paikallisen väestön tarvitsemia ruokatarpeita kasvaneet pellot on kehitysapuvaroin muutettu tuottamaan edullisia ylellisyyshyödykkeitä teollisuusmaille. Suomen Luonto 7/ 84). Kun Gujaratissa, Intiassa maanomistajat innostuivat polttopuunviljelystä, joka osoittautui kannattavammaksi kuin ravintokasvien viljely, jäi joukko vuokraviljelijöitä ja maatyöläisiä taas kerran vaille toimeentuloa. Suuryhtiöt tulilinjalla Kehitysmaiden ympäristönsuojelijoiden huomion kohteena ovat ollet nimenomaan monikansalliset yhtiöt, jotka toiminnallaan ovat aiheuttaneet kehitysmaissa vakavia ongelmia. Asevoimin alkuperäisväestönsä kimppuun on käynyt hiljattain myös Filippiinien hallitus. Etenkin juuri metsäteollisuushankkeet ovat olleet alkuperäisväestön ja valtakulttuurin yhteenottojen syynä. Tuloksena olisi torjunta-ainekulutuksen kasvaminen kehitysmaissa ja myös vanhojen maatiaislajikkeiden syrjäytyminen (ks. Euroopassa. Jos tähän tarjouskilpailuun liittyvät vielä teollisuusmaiden maksukykyiset kuluttajat polttoainealkoholin vientiä mm. sijoitus, joka antaa oikeuden osallistua kohdeHänen ja monien muiden kehitysmaiden ymmaan luonnonvarojen ja työvoiman käyttöön päristönsuojelijoiden kehitysavun kammoksunedullisesti
· ----en luonnons llOJe/1111 j ~ ' Miksi korppi kutsui joukon lintuja Marjasuolle. Ota pahvinkeräyksessä yhteys paikalliseen keräysliikkeeseen tai Paperinkeräys Oy:öön. Siitä kertoo tämä kuvitettu eläinsatu niin lapsille kuin aikuisille. Sisällys • vesi luonnossa • ulapan pienet eliöt • rannan ja pohjan selkärangattomat eläimet • vesien suurkasvillisuus • kalaopas • näin tehdään vesitutkimus 45 mk Retkille luontoon Suomen luontopolut, lintutarkkailutornit ja kansallispuistot sekä ohjeet luontopolkujen rakentamiseksi 85, stift, mvkuvitus, 48 s. Valtaosa esimerkiksi kauppaliikkeiden jätteistä on aaltopahvilaatikoita. 931-631517 llmarisenkatu ll, 20520 Turku 52, puh. Mikä ~saattoi kiinnostaa varislintuja niin, että ne kokoontuivat suolle neuvonpitoon. Hanki itsellesi mukava katselu ja lukuhetki! 20 mk Luonnonkalenteri 1986 ilmestyy syyskuussa tarjouksen siitä saat lehden tilauslomakkeen mukana! Luonnonsuojelukeskuksista ja Luonnonsuojelun postimyynnistä (puhelin 90-406262) sekä hyvin varustetuista kirjakaupoista Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantamana ilmestyneet: Vesiopas 85, nid, mv-piirroskuvitus, 136 sivua, uusiopaperille painettuna Toimittaja Kati Tyystjärvi-Muuronen Luonto-Liiton vesiopasvihkojen pohjalta uusi kuvitus. OTA PAHVI TALTEEN A Kartonkija voimapaperiteollisuutemme tar. 921-370011 ·asuon Talviparv1 A4, piirrosväMa k ikuvitus, stift, r---~-~-u_ 7 'anuu 6 5 I --Suon, arkku Tanttu -4f .. vitsee entistä enemmän ruskeaa pahvia ja kartonkia. uusiopaperille painettuna Outi Pärnäsen toimittamana ja luonnonsuojeluliiton luontopolkutiedustelun perusteella laadittuna, rakennusohjeet edellisen oppaan perusteella laadittuna ja hiukan laajennettuna . 22 mk. 00100 Helsinki 10, puh. Lisäksi kirjassa pieni tietopaketti Suomen varislinnuista . 90-177 015/ osto<>sasto Kyläojankatu 11, 33700 Tampere 70, puh. PAPERINKERÄYS Oy Aleksanterinkatu 48 B
Monipuolisuus Ystävämme yllättää, tulee perheineen aterialle. Ilman uuniamme keittiöstä vapautumisen aste olisi tuntuvasti alhaisempi. Terveellisyys Kompostilla ja kanankakalla kasvatetut vihannekset ovat niitä puhtaimmin tuotettuja Suomessa. Käyttämistä, hapattamista. Eikö tämä ole äärimmäisen orjuuttavaa. Minkä pakastin jäädyttää, sen uuni sulattaa. Kaivo on peltojen saartama ja vielä pari vuotta sitten siihen noruivat läheisen kettutarhan lantavedet. Ajankäyttö Jos naiset viettävät keittiöhommissa keskimäärin neljä ja miehet kaksi tuntia vuorokaudesta, meillä vastaavat rupeamat ovat 40 ja 20 minuuttia, vaihdellen vielä sukupuolen mukaan. vs k.. Kuulostaa melkein muurinpohjaletuilta, mutta tavoitteena ei ole eksotiikka vaan vähä vaiva. Porakaivoon on jo uponnut kymppitonni, kukaan ei takaa heruisiko sieltä vettä toisella mokomalla. Avannosta nostettu kala, suoraan tuottajilta ostettu poro tai narkomaanihoitolan kasvattama hanhilauma säväyttävät ruoka pöytää pitkin talvea. Maaperässä on rikkiä ja rautaa niin että sen huomaa analysoimattakin. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Tarkoituksella, onhan ystävämme kasvitieteilijä. Ainakin naapurin kaivossa on liikaa nitraatteja. Pari kuhaa on juuri saatu verkosta, niiden seuraksi uumm työnnetään kymmenkunta kasvikunnan tuotetta. Helteellä aamu puuro muhii yön heinälaatikossa. Jotkut jaksavat jopa kasvattaa ituja komeroissaan, epäilenpä että mielenterveytensä vuoksi. Paljonko epäpuhtauksia laskeutuu puutarhaan ilmasta, paljonko leviää valumavesissä, ei aavistustakaan. Taimia kasvatellessa ja istutellessa. Jos on käynyt ahkeraan marjassa, voi aamupuuronsa höystää millä marjoilla mielii. Maita muokatessa ja parannellessa. Naisliike ajaa yhteispesuloita, ruokaloita ja lastentarhoja vapauttaakseen naiset nyrkin ja hellan välistä. Kylväessä, kastellessa, kitkiessä, haratessa. Uuni myös nielee 36 kitaansa yöksi puuron, päivällä tarpeen mukaan kalaa, perunoita, sipuleita, lanttuja ilman kummempia valmisteluja. Riipimistä, raastamista ja juurten piilotusta maakellariin. Silti meillä syödään useimpina vuorokausina kuusi hiukkopalaa kotosalla. Osa työstä on palkitsevaa sadonkorjuuta, yltäkylläistä ravinnossa rypemistä. Harventaessa, mullatessa, kattaessa ja taas kastellessa. Kun uuni lämpenee päivittäin, ateria sulaa ilman vähäisintäkään vaivaa. Naapurilta tilatun lantakasan antibioottipitoisuudesta ei ole tietoa, ei siitäkään, miten kauaksi lähimmän viljelijän levittämät myrkyt kulkeutuvat. Pienet ja muhkuraiset puhtaiksi ja paloiksi. Puuhella ja isot astiat sallivat massavalmistuksen: keittoa kolmellekymmenelle tai kymmeneksi kerraksi, lanttulaatikoita liukuhihnalla, kokonainen kalansaalis, hanhilauma tai lammas kerrallaan. Kun koti puutarhansa tuotevalikoimaa täydentää villivihanneksilla, juurilla, marjoilla ja sienillä, vaara aterioiden yksitoikkoisuudesta on ohitettu. Jäljelle jää varsinainen keittiöpalvelu. Lähistön lapset popsivat innoissaan mansikoita ojista, joiden pientareilla sojottaa hormoonihoitoa saaneita rikkaruohoja. Näin haja-asutusalueella on tullut sorruttua oikein tupakeittiöön leivinuuneineen ja pakastimineen. Tila on pikemminkin karjakeittiö tai panimo kuin pienen perheen piparkakkukeittiö. Emme ole tutkituttaneet juomavettämme, merkeistä päätellen se on kelvotonta. Marjukka Kulmanen T aio maalla IV Ruuan laitto riesa vai nautinto. Niputusta, kuivatusta, hieromista, purkitusta. Laskisiko tämän keittiöaskareisiin ja tilastoihin. Uunin ja pakastimen lisäksi tarvitsee sitten vain ast101ta, esimerkiksi kuudentoista litran soppakattilan. Kun viimeinen porkkana on laarissaan, lajitteluun osallistunut veljeni päättelee: "Jo tulee yhdelle porkkanalle hintaa!" Hänen laillaan suhtautuu yhteiskunnan valtaenemmistö. "Eikö tällaiseen itsekasvatettuun ruokaan kyllästy, eikö se käy yksitoikkoiseksi ajan mittaan?" perhe utelee. Kunhan torjuu tuholaiset kylvettämällä etanoita iltaisin tai peittelemällä hellästi porkkanamaansa harsoihin tai kastelemalla yrttinsä nokkosvedellä. Edustava ja matkusteleva naapurimme väittää, että hänen on vaikea arvostaa Manner-Euroopan ravintoloiden anteja. Paistokset kypsyvät kuten ennen leipomispäivinä: kuumimmassa uunissa piiraat, sitten kuhat, jälkilämmössä päivällispata. Lajittelemme pihalla porkkanasatoa. Vaikka perusainekset ruuasta tunnistaisikin, maut on usein peitetty monimutkaisin särpimin. Itse kasvatettujen ruoka-aineiden aito maku on "pilannut" hänen makunsa. Ja aamuksi puuro. Letitystä, nyppimistä, listimistä, ryöppäämistä, kuumentamista, höyrytystä, jäähdyttämistä. Jos käytettävissä on kasvihuone tai valoisa ikkunalauta, satokausi pitenee ja kevään ankeus on helpompi kohdata vihreätä näykkien. Ehkä juuri siitä on kysymys, kun lapsemme ahmivat vastavierailulla kymmenkunta kiwi-hedelmää kumpikin. Kookkaat ja kauniit yksitellen saaveihin, hiekkaan ja maakellariin. Osa työstä tehdään kaukana keittiön huuruista. Kotitarveviljelijät ovat "porkkananpurijoita", jotka hautautuvat omaan idylliinsä ja välittävät vain omasta voinnistaan. Joko höyrykattilan kautta tai raasteena pakastimeen tai tuoreina mehuasemalle
Suunnittelemme siksi maitotinkiä lähitaloon va.Imistaaksemme itse kutunmaidolla terästettyä tuorejuustoa. Vastuunsa tuntevat kansalaiset miettivät maailmalla päänsä puhki, miten nälkäongelma voitettaisiin. Syyskuisena viikonloppuna parvi siirtyi neljän perheen voimin pakastimiin. Kasvattelet kanoja, kasvattelet herneitä. Tämän tapaisilla kytkennöillä mekin istumme maailman nälkäisten kanssa yhteisessä ruokapöydässä. Traktorikuorma lehmänlantaa · maksoi kolmesataa, hevosenlanta puolet siitä. Otsasi hiessä kannoit kanankakkaa ja söit lisää leipää jotta jaksoit. Omavaraisuus tulee kalliiksi, satonsa myyminen vielä kalliimmaksi, tietää luontaisviljelyä harjoittava naapurimme. Saatkin komeita kaalinpäitä, melkein yhtä SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Alat ymmärtää: ammattimainen vihannesviljelijä voi toimia vain suuressa mitassa, suurilla koneilla, keinolannoitteilla, tuholaismyrkyillä. Vaikka miten lasket, et saa käypää kilohintaa tuotteillesi, keskimäärin. Viiden talouden puitteissa olemme jokseenkin omavaraisia muun kuin lehmänmaidon suhteen. Naapuri teki heräteostoksen osti kokonaisen hanhiparven, kun halvalla sai. Vastuu Kiinnostus ruokaa kohtaan ei ole pelkkää omahyväistä yltäkylläistä "ölet mitä syöt" ajattelua. Kun satoa vaihtaa, ei yksittäisen lajin "pieleen" menemisestä koidu kuin mieliharmia. Jonakin vuonna saat sitten viiden markan pavunsiemenistä viisikymmentä kiloa papuja. Kului vettä, sähköä, jyrsimen bensaa, kuonakalkkia, kuoripurua, luujauhoa... Lopputulos ei välttämättä ole yksi onnellinen omavarainen perhe, sopivampi° yksikkö löytynee useamman talouden yhteispelillä. Yhtenä päivänä ovat kanat ja herneet samassa paikassa. Kuitenkin tiedossamme on, että pohjavesivarrannotkaan eivät ikuisesti pysy takuukunnossa. Typellä ja vedellä saadaan kiloja. Siinä missä juomavesiongelma on yksi maailman pahimpia terveysongelmia, me suomalaiset kohtaamme sen henkilökohtaisena epäonnena. Keväällä meni rahaa siemeniin ja kalkkiin, kesällä tarvittiin uusi hara ja lainattiin taimia. Kun kasvatat kaalintaimet ja saat ne maahan, tulee jänis ja vie sadon yhdessä yössä. Aikansa satoaan kaupiteltuaan hänen oli tyytyminen samaan hintaan, mikä tehoviljelijöille maksetaan vaikka hänen asiakkaitaan ovat terveyskylpylät ja -kaupat. Pienempiä yksiköitä edelleen samaan suuntaan. Omavaraisuudesta voi puhua vasta sitten, kun sadon tuottamiseen ei tarvitse mainittavasti ostoenergiaa: polttoainetta, tannoitteita, rehuja. Pitäisi tehdä vuoden tase. Pitäisikö meidän suomalaistenkin ryhtyä syömään spirulina-levää ja lakata rasittamasta viljelyksillämme luontoa ja vilja-ja muna vuorillamme maailmantaloutta. Ja naapurit ihmettelevät, heillä ne eivät tänä vuonna itäneet ollenkaan. Kuuluuko kotitarveviljelijän kantaa huonoa omatuntoa siitä, että kansantulon sijaan kasvattaa oman ruokansa. Kotitarveviljelijä saa vain aavistuksen elitarvikkeiden hinnanmuodostuksesta. Kunnes lasket itsellesi tuntipalkkaa. Ruuanlaittajana minua tietenkin kiinnostaa, tulevatko pöperöni halvemmiksi vai kalliimmiksi kuin vastaavat kaupan einekset. Ruokaosuuskuntien muodossa tätä peliä voivat pelata nekin, jotka eivät itse viljele mitään. Jos taas pystyisi arvioimaan vuodessa kuluttamiensa kasvisten maaran ja hinnan, toteaisi luultavasti ettei olisi niitä pystynyt kustantamaan kauppahallista. komeita kuin ne, joita myydään torilla markalla. 37. Vihannestenviljely on sekoitus tiedettä ja mystiikkaa. Jos laskee huvikseen kasvisten osuuden ruokalaskuistaan, huomaa että se on häviävän pieni. vsk. Eli kaupan silakkalaatikko tulee halvemmaksi kuin uunivuoka kotona peratuista kaloista edullisten eläinrasvojen ja valkuaisen osuus sen sijaan kotitekoisessa on suurempi. Lapsiperheen ruokapöydässä kumotaan uskomaton mukimäärä maitoa ja sen johdannaisia. Sinä kesänä ei tule herneitä. Minimipalkan mukaan laskien saat tuotteillesi maksimihinnan. Taloudellisuus Suomalainen perhe syö neljänneksen tuloistaan. Ja tiedossa oli monta talvista yhteisateriaa, joiden lisukkeet olivat peräisin ehkä puolestakymmenestä kotipuutarhasta. Kukaan ei maksa mausta, nitriitti ja myrkkyjäämä eivät alenna hintaa. Pohjoinen kolkkamme kannattaisi kehittää mm omavaraiseksi kuin suinkin. Nakertamalla lanttua saa samat vitamiinit kuin etelän hedelmistä murto-osalla ostohinnasta. Haraat ja kastelet, hätistelet kaaliperhosia ja taas kastelet. Turvaudut ostotaimiin, å 1 mk 50 penniä. Ravintoarvon mukaan laskien kotitekoinen päihittää tehdasvalmisteisen, maaran mukaan taas teolliset "tyhjät kalorit" lyövät laudaltn itse tehdyt. Tätä juustoa kelpaa vaihdella naapurien tuotteisiin: taimiin, untuvikkoihin, koneisiin, talkooapuun, ylijäämäsatoon
Sirkka Linnamiehen taidokkaat kasvikuvat. 60 harvinaistuvaa, suojeltavaa tai kokonaan rauhoitettua 1 uonnonkasvia. Kuinka maakuntakukat valittiin. Pidä mukanasi tavallisia sulakkeita, niiden posliinikuori sopii erinomaisesti kiven malmipitoisuuden toteamiseen. Luontoretken sanallisena oppaana dosentti Juha Suominen. Mitä kukkia voi poimia ja mitkä on paras jättää kokonaan rauhaan. Reino Kalliola Sirkka Linnamies Reino Kalliola esittelee n. Malmi on maamme vauMalmia kivessä rautta. Ole mukana! Jälki sulakkeessa voi merkitä paljon. Kaivostoiminnan ja kotimaisten malmien saanti turvataan vain uusia malmivaroja etsimällä. Miten luonnonympäristön muutokset näkyvät maakuntakukkien kasvusijoilla. KUNNALLISPAINO OY PL 29, 01511 Vantaa 51 Puh. Outokumpu Oy Malminetsintä PL 27, 02201 ESPOO PL 26, 67101 KOKKOLA 83500 OUTOKUMPU SUOMEN MAAKUNTAKUKAT Kauneimmillaan kasvavana Suomalaisten suosikkikasvit taiteilija Sirkka Linnamiehen piirroksina. Kätevä 92X 148 mm:n koko, kestävä sidos. (90) 821 922/ tilaukset Myös kirjakaupoista. Viiru sulakkeessa -Hyvät raapaisut palkitaan. Jos sulakkeeseen jää musta tai selvästi värillinen viiru, löytösi on todennäköisesti malmimineraalia. Kun liikut maastossa, kiinnitä katseesi kiviin. Näihin ja moniin muihin kukkienystävän kysymyksiin on vastaus Suomen maakuntakukat -kirjassa
Pohjoisen löytöretket Kanervan tutkimusmatkat alkoivat kotipaikkakunnan Viipurin ympäristöstä ja etääntyivät Laatokan karjalaan, Kotkan saaristoon, Helsingin ympäristöön. Mutta maalaten, maalaten, jatku39. Erityisesti Aimo Kanerva iloitsee siitä, että hänen taiteensa saavuttaa nuoret. Taiteilija näyttää, miten Ketomellan maisemasta on karsiutunut taloja pois ja ne pari näkyvääkin osin häipyvät hankeen. Lapin ja Pohjois-Karjalan matkat kestivät parikymmentä vuotta. Ritva Kupari Kohti luonnon sisintä Aimo Kanerva tutkii luontoa. Ounasjokivartta ja maan itäistä laitaa kiiveten tuli 50-70 -luvuilla parikymmentä paikkakuntaa tutuiksi. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Aimo Kanerva on mestarillinen vesivärien käyttäjä. Päinvastoin, hyvinkin ankarasti tutkin sitä omalla tavallani. Ihminen on pieni tässä ankarassa maisemassa. Vastakkaista seinää hallitsee tutkielma marjaisasta pihlajanoksasta. Kalliorinne Äkäslompolosta, kevättalven maisema Ketomellasta ja talviset kuuset vangitsevat katseen ateljeen seinälle. Aimo Kanerva etsii suomalaisesta maisemasta sen puhuttelevan rungon. Etpä niitä taloja kaipaa, kun tutkit taivaanrannan soljuvaa viivaa ja rauhaa henkivää avaruutta. Olen karsinut yksityiskohtia paljolti pois ja paneutunut siihen, mikä on kuvaavaa ja tunnusomaista. Eikä tämä ole levotonta harhailua, vaan jatkuvaa kiinteää löytöretkeä Suomen karuille ja karuimmille maille kevään lumimaisemasta syksyyn asti, vaikeissa asuinoloissa, sääskien kiusattavana, jopa niin, että tuore ruoka oli hankittava kalastamalla. Hän on huolissaan siitä, miten suomalaisen luonnon käy, elleivät päättäjien asenteet muutu. En ole koskaan lähtenyt valokuvaamaan luontoa. Hän tulkitsee, etsii luonnosta olennaisia piirteitä. Taiteilijan veri veti vähitellen pohjoisemman luonnon haisteluun. Herkällä kädellä piirretyt Lapin maisemat, jurot kuuset ja kesän kukat ovat puhutelleet suomalaisia yli kolmen vuosikymmenen ajan. Innoituksensa hän saa luonnosta, viime vuosina useimmin Vihdin Va/kjärven maisemista. vsk
Ei harharetkiä, vaan löytöretkiä, joiden aikana olojen puutteeJlisuuden korvasi hehkuvasti maalauksen intohimo. Kuusisaarekkeet ovat hyvin kuvaavia täällä eteläisessä Suomessa. (Mika Waltari) Kanervan lapinmatkat eivät olleet turistipyrähdyksiä, vaan paikkakunnalla elämistä kolme, neljäkin kuukautta. Vesiväri. sehän on pelottavakin maisema, puuttomia laavakenttiä. Valkjärven luonnonrauha SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Näissä akvarelleissa se on ehkä selvimmin näkyvissä: poistut taulujen luota hiukan voimakkaampana ja optimistisempana; tuntuu, että ne ovat tuoneet hieman valoa monen varjon synkistämään aikaamme. Välillä taiteilija on kääntänyt selkänsä tunturille ja maalannut kesä kesän perään suota ja sen kasveja. Talvinen metsä ei ole kuollut, mutta se antaa tilaa ajatuksillesi. 1974. Vaikuttavia kohteita hän on löytänyt myös Suomen ulkopuolelta. Luonnonrauhaa Valkjärvellä Kanerva esittelee valokuvia Vihdistä, jossa hän on jo kuuden vuoden ajan maalannut keväästä syksyyn. Jollakin tavoin suomalainen tuntee omakseen Islannin. Kreikan saaristoon taiteilija matkaa tänä syksynä viidettä kertaa. Kanervan akvarelleissa puhuu ihanteen kaipuu vasti maalaten herkkyyden vaiston yhä elävämmin sulautuessa maisemiin ja pohjoisen aitojen ihmisten avautuessa kerta kerralta lämpimiksi, avuliaiksi, ystäviksi. vsk.. Lumi painaa ja pukee talvisia kuusia. Erityisen mielenkiintoinen paikka hänelle on ollut Islanti, jossa hän on vieraillut kahdesti. Jos Pohjois-Suomen metsät hävitetään, ollaan aika likellä islantilaista karuutta. Kummallinen taiteiliAimo Kanerva: Ruiskukkia. Se leimaa maisemaa samoin kuin koivikko venäläistä maisemaa. Pohjoisessa ne ovat laihoja, holjakoita, etelässä erilaisia. 40 ja, Kanerva naurahtaa muistolle Lapin asukkaista, jotka uteliaisuuttaan tulivat katsomaan, maalaako se heidän upeaa tunturiaan. Kuusia ryhmässä, yksin, kuusi ja koivu, keväisiä ja talvisia kuusia, eteläisiä ja pohjoisia kuusia. Oksat kurottuvat toisiaan kohti ja rytmittävät näkymän eloisaksi. (Mika Waltari) Kuuset puhuttelevat Aimo Kanervaa. . Kullerot, sinivuokot, ruiskukat, suopursut, tuomenoksat ovat usein irti taustastaan, täynnä elämän herkintä kauneutta. Kuusi kummittelee jokapuolella liikkuessasi junalla tai autolla. Kuuset ja kukat Olkoot hänen maalauksensa jyhkeiden kuusien läpäisemättömiltä näyttäviä seinämiä tai kukkien katoamatonta pelkistettyä kauneutta, ei tyttökoululaisen ruusualbumiin pyrkien, vaan miehisen ankaran totuuden ilmaisemiseen, suomalaisen luonnon kuvaamiseen seJlaisena kuin kukaan ei ennen häntä ole osannut nähdä. Samoin kuin puut kohoavat Kanervan maisemasta kukat erityisen tarkastelun kohteeksi. Mutta keväällä tulee luontoon palaamisen aika. Toki alkuperäinen Lapin asukas jo suotaankin arvostaa, Kanerva täydentää. Pohjoisen antia ovat mietteliääksi vetävät tunturit, vaiteliaat järvet, jokitöyräät ja puut, joiden itsepäinen sinnikkyys ihmetyttää. Ehkä se karuus .. Ne puut elävät omaa elämäänsä eivätkä hevin avaudu katsojalle. No ei, selin tunturiin istuu ja tähyää suota. Kanerva on puhunut elokuvaohjaaja Tarkovskia lainaten taiteen sisältämästä ihanteen kaipuusta. Jylhästä Valkjärven maisemasta löytyy mahtavia puita, kukkia, rauhallisen kanjonijärven rantanäkymää. Minulta on paljon kysytty, miksi maalaan kuusia. Talvella ateljeessa ovat syntyneet monet tunnetut muotokuvat, joiden malleina ovat olleet taiteilija itse, lapset, Mika Waltari, Väinö Linna, Veijo Meri ja monet muut
Aukeaman kuvat samasta kirjasta. Aimo Kanervalla on niin syvällinen suhde luontoon, ettei hän voi olla huolestumatta luonnon tilasta ja tulevaisuudesta: maata johdetaan lyhytnäköisten ratkaisujen politiikalla. Sitä taiteilija pitää arvokkaana. Kanerva kertoo, että ranta-asukkaat ovat yksituumaisia luonnonarvojen puolustajia: matot pestään mäntysuovalla eikä moottoriveneitä sallita järvellä. 1976. vsk. Se ajattelee tulevaisuuttaan ja lapsiaan joka päivä. on lumonnut taiteilijan. Luonto merkitsee paljon kaikille taiteilijoille, Kanerva uskoo. Yhteisessä paineessa ei kukaan uskalla ryhtyä poukkoilemaan. Tämä vajaan 50 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Salpausselän loppuhenkonen ei ole vailla asutusta. Tällaiset yhteistoimet johtavat parhaaseen luonnonsuojeluun. Luonnosta voi ammentaa vaikutteita vain kovin monin tavoin, toisilla se näkyy selvästi, toisilla vaikutus on kätketympää. W + G 1977. Sen lisääntyessä saadaan päättäjätkin miettimään, minkälainen perintö lapsillemme jää. Politiikassa vedotaan siihen, etteivät ihmiset ole valmiita tinkimään. Ehkä ihmiset pääsevät luonnon kautta sisään taiteeseeni, ensin · tajuavat luonnon ja sitten löytävät sen, mitä taiteessani ajan takaa. (Mika Waltari) D Kursivoidut lainaukset ovat Mika Waltarin tekstiä kirjasta Aimo Kanerva suomalaista maisemaa etsimässä. telee muutakin. Sehän tässä on lohdullista, että nuoret alkavat kunnioittaa luontoa. Tämän vesiväritöistä kootun näyttelyn yleisössä oli paljon nuoria. Vielä ei olla liian myöhässä, mutta Kanerva tähdentää, että nyt on aika toimia, tiedottaa, vaikuttaa yleiseen tietoisuuteen. Nyt näen hänet taiteilijana, joka on löytänyt juurensa omassa maassaan ja sitkein säikein kutonut kasvualustansa Suomen taiteen parhaisiin perinteisiin. Hän on sitoutunut omaan kovaan kansaansa erämaissa, soissa, vuolaitten virtojen rannoilla ja tunturien juurella, sitoutunut synnyinmaahansa. 41. Avohakkuut, työstökoneiden myllerrysjäljet, puutarhamaisiksi viljellyt metsät ja pakkasen tekosiksi kuitatut neulasten ruskistumiset ovat synkkää katseltavaa luonnonystävälle. Aimo Kanerva: Pohjoiskarjalainen maisema. Luonnon arvostus taiteessa En ole tietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että ihmiset oppisivat arvostamaan luontoa, mutta luulen töitteni vaikuttaneen ihmisiin, Kanerva vaatimattomasti arvioi. Hänen viimeisintä näyttelyään Helsingin Taidehallissa kaksi vuotta sitten kävi katsomassa peräti 23 000 vierasta. Monet nuoret taiteilijat käyttävät luontoa töittensä lähtökohtana. Aimo Kanervan ei tarvitse tuntea olevansa viimeinen mohikaani tällä saralla, vaikka taiteen valtavirrat kulkevatkin urbaaneissa sfääreissä. Hallitusherrat arvelevat tavallisen kansan ajattelevan vain rahaa, mutta kyllä se ajatSUOMEN LUONTO 5/ 85 44 . Eivät ehkä minunkaan työni ole niin selvästi kaikkien ymmärrettävissä. Öljy
Suur-Helsinki Kiitoradantie 16 01510 Vantaa Puh. 952-25 800 Pirkkolankatu 5 45130 Kouvola Puh. P11'ÄÄ HUOLEN ETTÄ PAIKAT PYSYy Sll6T1NÄ. Hesperiankatu 15 A 00260 Helsinki 26 Puh. MUN 1S1 ON TÄRKEÄ MIE6 NJl(iSSÄ l'IOMMISSA. 796 923 Salvumiehenkatu 7 20310 Turku Puh. 915-532 233 Jylpyntie 32 48230 Kotka Puh. PUHTAAfo'l...,ASSA MAAILMASSA . 981-489337, telex 32141-amoy \SI ON R.OSl<ISt11E<; . ~-MIKÄS t'\E10ÄW ON OLLESSA. 821411 TANKKIHUOL TO Säynäslahdentie 12 00560 Helsinki 56 Puh. Manufacturer: HEIDÄN PIHALLA PANN""'N R051CAT LAATlkl<OON JA SITTEN ISI NOUTAA Nl! VIRTAHINON NÄkÖISEu.Ä ,._UTOLLA PolS. 951 -17 966 Laurilantie 7 04400 Järvenpää Puh. 406 055 VARIKKO Sibeliuksenkatu 1 07900 Loviisa Puh. TuVLI TUOKSUU KUKILLE JA KALA K.AS>IAA JOESSA. The AML Radio Tracking Device The perfect way to follow the movements and doings of animals. PÄÄKONTTORI Pohj. 90-289 311 Kiitoradantie 16 01510 Vantaa 51. 921-395900 FV"\_ ARI-MATTI LUOM.A KY SF-90470, Varjakka, Finland Puh. We shall be pleased to discuss your special requirements with you and to pian together the solutions that will suit you best
Kolopuiden merkintä ja suojelu tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kenian maaperänsuojeluja metsänistutusneuvoston puheenjohtaja on kehoittanut ihmisiä repimään kaikki eukalyptukset joenpenkoilta, soilta ja vedenkeruualueilta. Maanviljelijät eivät ole taipuneet sen paremmin lahjuksiin kuin liekkeihinkään. Poliitikot ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei talousvaikeuksissa pyristelevällä Portugalilla ole varaa ol_la ympäristönsuojelussa yhtä valistunut kuin rikkaammilla Euroopan talousyhteisön mailla. Vuonna 1949 eroosio vaivasi pahoin arviolta 95 11/o Kiinan maa-alasta. Hän totesi, että joet ja vedenkeruualueet pian kuivuisivat, ellei runsaasti vettä kuluttavia eukalyptuksia saada hävitettyä. Joissain tapauksissa perustelut ovatkin ekologisesti kestäviä, mutta monesti esiintyy myös vakavia haittoja. Vuodesta 1970 vuoteen 1982 Ruotsin valkoselkätikkakanta putosi 100:sta 50:een pariin. Nyt pelätään myös, että valkoselkätikka kokee saman kohtalon. Japanille ja Neuvostoliitolle, osan lahjoittaa nälänhädästä kärsiville Afrikan maille. Lehtimetsien hävittäminen vähentänyt Ruotsin valkoselkätikkoja Tammitikka katosi Ruotsin linnustosta vuonna 1982. Osan ylijäämästä se myy mm. Kyläläiset repivät taimet maasta heti, kun ne on istutettu. Nyt maakerroksen tuhoutumisen arvioidaan oleRuotsissa käynnissä laaja kolo puiden suojelukampanja Ruotsissa on meneillään laaja kolopuiden suojelukampanja. metsähallinto ja yksityiset metsänomistajat. Earthscan Bulletin 3/ 1985 43. Kampanjan tarkoituksena on luetteloida ja merkitä metallisilla suojelukilvillä 250 000 kolopuuta, jotka antavat suojaja pesimäpaikan mm. Kanta väheni myös niillä alueilla, joilla se on ollut vahvin. tasoittamalla viettäv1a peltoja, pengertämällä jyrkkiä rinteitä "terasseiksi", metsittämällä eroosiolle herkkiä alueita ja istuttamalla puurivejä joenuomien varsille ja laaksojen reunoille ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi. Syynä valkoselkätikkojen vähenemiseen pidetään taloudellisesti tuottamattomien lehtimetsien hävittämistä. Eukalyptukset, jotka ovat alunperin australialaisia puita, ovat nimittäin veden suurkuluttajia. Tehotoimet eroosion taltuttamiseksi aloitettiin vuonna 1974. Maanviljelijät ja kyläläiset valittavat, että aina kun eukalyptuksia on istutettu laajalle alueelle, kaivot ja joet ovat kuivuneet. Useimmat maanviljelijät ovat kieltäytyneet rahoista, joilla heitä on houkuteltu luovuttamaan maitaan eukalyptusviljelmiksi. Viljelijät kunnostavat nyt maan joka satokauden jälkeen mm. van puolta vähäisempää kuin 1950-luvulla. Tammitikan häviämiseen kolmen kruunun maaperältä pidetään syynä etenkin tammivaltaisten hakaja laidunmaiden katoamista. lepakoille, näädälle, pöllöille ja monille pikkulinnuille. Joet ja kaivot ovat ainoita vedenlähteitä niillä Portugalin maaseutualueilla, joissa vesijohtoa ei ole. vsk . Eukalyptuksen puolustajat pitävät sitä erinomaisena puuna: se kestää kuivuutta, kasvaa nopeasti, suojaa tehokkaasti tuulelta ja soveltuu laajoihin metsitysohjelmiin. UUTISIA KATSAUKSIA Mittavien eroosionvastaisten toimien ansiosta Kiinan viljantuotanto on kolminkertaistunut kymmenen viime vuoden kuluessa. Kiina taltuttaa eroosiota Tänä vuonna Kiina tuottaa pitkästä aikaa viljaa yli oman tarpeensa. Sota eukalyptusta vastaan Maanviljelijät ja kyläläiset pienessä Agua Travessan kylässä Keski-Portugalissa ovat julistaneet sodan eukalyptuspuuta vastaan. Metsittämisen lisäksi jyrkille rinteille kaivetaan pieniä monttuja, joihin valumavedet pysähtyvät siksi, kunnes kasvit ehtivät käyttää ne hyväkseen. Eukalyptusviljelmiä havittelevat ovat käyttänet apunaan jopa tuhopolttajia, joita he ovat kuivina kausinll palkanneet sytyttämään metsäpaloja, jotta tilalle voitaisiin istuttaa eukalyptuksia. Kampanja syntyi Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen (SNF) aloitteesta ja siinä ovat SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Uudella lailla suuntaa yritetään muuttaa, jotta valkoselkätikka ja muut vanhoja lehtimetsiä tarvitsevat lajit saataisiin säilymään Ruotsin eläimistössä. Earthscan Bulletin 3/ 1985 mukana mm. Metsien lisäksi tuli on polttanut kyliä ja ihmisiä. Keniassa vitsaus Eukalyptus on Keniassa ongelma. Viljantuotannon kasvu -sadot ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa johtuu pääosin Kiinan laajamittaisista ponnisteluista eroosion vähentämiseksi
. SAIPPUAT: yrtti-, laventelija mantelisaippua. . Kertoo myös marjojen ja siemen keruusta. Puh. Tuntureiden riekkomiehet, Lapin metsien kohtalo ja tehometsänhoidon aiheuttama eroosio kertovat kotimaasta. Samaan maailmaan kuuluvat revontulet. . Tunturiekosysteemin herkät vuorovaikutukset ovat laajana värijuttuna. 3 Oku laarien linssien etäisyys, mm . 4/1979 Muinais-Suomi saa maapeitteen ja Itämeri rantansa. . Vanhatkin Suomen Luonnot ovat mitä ajankohtaisinta ja painavaa luettavaa! Seuraavassa on lyhyitä poimintoja lehtien sisällöstä, ne eivät ole kattavia sisällysluetteloita. . 15 Piirtokyky . 44 Suomen Luonnon Suomen Luonnon lukijoilla on nyt vnmeinen mahdollisuus täydentää käsikirjastoaan 70-Iuvun lopun numeroilla. URTEKRAM SHAMPOOT, SAIPPUAT JA YLEISPESUAINE Valmistusaineina on käytetty saippuoidun kookasöljyn lisäksi shampoissa: yrttiuutteita. 3/1979 numeroa hallitsevat uhanalaiset ja vähenevät lajit: metso, kaakkuri ja lettosoidemme taantuvat kasvit. 10 Kuvakulma, astetta . . .. . IMALKI YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY KAUKONÄKÖINEN VALINTA Suurennuskerroin . 3/1977 on lähes 100-sivuinen kosteikkonumero, jossa esitellään useita tärkeitä ja uhanalaisia vesistö-ja kosteikkoalueita sekä kosteikkojen elämää. 8/1978 vie lukijan uuteen uljaaseen maailmaan: satelliittikuvia, rauhantutkimusta, nykyaikaisen sodan ympäristövaikutuksia. ei muuta. . Työssään Yhtyneillä on parhaat mahdolliset taustavoimat: osaavat ihmiset ja jykevä suomalaismetsä. Tarinaa myös uuttukyyhkystä, Puolan kansallispuistoista, siilistä ja metsämarjasatojen vaihteluista. 90-159 11, telex 121237. . . UNIREN-YLEISPESUAINE : . . Elävä maaperä ja Suomesta jo hävinnyt monni saavat myös palstatilaa. . 890 g VAATIVIIN OlDSUHTEISIIN ZENIT-kiikari 10x50 Laatutietoisen metsämiehen valovoimain~n kiikari, jolla näkee hyvin myös hämärässä. . . 2/1978 näyttää komean kuvasarjan erivärisistä sinivuokoista ja kertoo niiden arvoituksen. 50 Okulaarin halkaisija, mm . . Muinais-Suomi peittyy jäähän, Pohjanmaan happamat ongelmasavet esitellään. Maahantuoja: @«,NflSfO Esterinportti 1, PL 6, 00241 Helsinki. Käävät, luonnon puhtaanapitäjät esitellään, samoin hilleri ja lapintiainen. 6/1978 auttaa tunnistamaan metsätyypit ja kertoo kelon synnystä. 1/1979 aloittaa sarjan Muinais-Suomen luonnosta artikkelilla Kallioperämme synty. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. + 2 Paino ....... Kaikilla ZEN IT-kiikareilla on vuoden takuu. . . Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. vsk.. Aavikkopaholaisestakin puhutaan. 7 / 1978 tarjoaa tiivistettyä pöllötietoutta kannesta alkaen. . Yleispesuaineissa: soijaöljyä, sitronellaöljyä, merisuolaa. ADUKI KY u=,~,o,="'-11 PUH: 660 238 SAATAVANA LUONTAISTUOTEKAUPOISTA. . . Tämän jälkeen niitä ei enää ole saatavissa. . Haapa, ahma, valaat ja Puijo ovat muiden juttujen aiheina. Soidensuojelun perusohjelma esitellään. SHAMPOOT: kamomilla, ruusu, nokkonen, ohdake, orapihlaja, ja salvia. Vaikuttaako ympäristö mielenterveyteen. Hoitoshampoissa lisäksi hennaa, rasul-savea ja merileviä. Kotkahaaskan talvivieraat ja uhanalainen vesikko viihdyttävät eläinten ystäviä. . Onko ympäristönsuojelu uhka työllisyydelle. + 2 Oikean okulaari n dioptria-korjausalue, D . . (S:~ ' ··.·----.:::: MAAHANTUOJA saatava,a ½, 1, 2'12 ja 5 litra1sena. . 6/1977 pohtii ydinjätteiden varastointia Suomessa, suojelee marjametsiä sekä puhuu metsiemme pedoista ja niiden aiheuttamista vahingoista poronhoidolle. Haluamasi numerot voit tilata lehden välissä olevalla tilillepanokortilla. Loppuunmyynnissä ovat mukana myös useimmat 80-luvun numerot. HOITOSHAMPOOT: neutraalija punahenna, merilevä, rosmariini ja rasul. 1/1978 esittelee luonnonsuojelutyön veteraanin Niilo Söyringin . 4-5/1977 kertoo happosateesta, havupuista ja ilman saastumisesta. Lappajärvi esitellään. . 6 Objektiivin halkaisija, mm . 4,5 Dioptrinen tarkennusalue, D . li~toja taitoovat yhtyneet! Yhtyneiden kautta kulkee suomalainen puu maailmalle muututtuaan sitä ennen tiedon, taidon ja ajanmukaisen tekniikan avulla korkealuokkaisiksi jalosteiksi. lanoliinia, vettä, merisuolaa, ei muuta. 2/1977 kertoo kaiken, mitä sinun tulee tietää porosta ja poronhoidosta. . 2/1979 tutustuttaa MuinaisSuomen eläimien ja kasvien fossiileihin. 1/1977 antaa perustietoa Suomen luonnonsuojelusta ja tutustuttaa lukijan lintumaailmasta pähkinänakkeliin sekä kasvimaailmasta otakilokkiin, kurhoon ja punalatvaan. . . . SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. . Valkoselkätikka ja alpJJimurmeli esittäytyvät
Luonnonkuvaaja Hannu Hautala ja hänen työnsä. Siikalahden ja Alta-jokilaakson luontoa esitellään ja kerrotaan kurkeen liittyvistä uskomuksista. 2/1981 kertoo ongelmajätteistä Yhdysvalloissa ja Suomessa, seuraa ympäristönsuojelun tarkastajan työpäivää sekä puolustaa Miekojärven ja Koskeljärven luonnonrauhaa. Kustaa Vilkunan kirjoitus jokamiehen oikeuksien historiasta Suomessa. Tunturimittarien tuhot Lapin koivikoissa paUastetaan. Punainen vesi, karvamadot ja kalliokasvit luontojuttuina. Miten käy valkoselkätikan. S/ 1980 Riittävätkö luonnonvarat. Ja energiakeskustelu jatkuu. Onko metsänhoito metsän pahoinpitelyä. 7 /1984 Öljyä Merenkurkussa! Maisemakuvaaja Ansel Adamsin ajatuksia ja kuvia. Kimalainen kuljettaa rakkauskirjettä pajuherralta pajuneidille. Kalakanta, vesiympäristön muutokset, kalavesien hoito ja kalavarojen käyttö selviävät yli 100-sivuisesta lukupaketista. Juttusarjasta Evoluutio Suomen Luonnossa on vuorossa III osa Sopeutuminen. Hailuodon luonto esitellään. Nordenskiöld, kuulu tutkimusmatkailija on pohjoismaisen kansallispuistoaatteen isä. Punaisen lumpeen katoaSUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Peurakantaa elvytetään. 6/1984 tekee kuumia vaalikysymyksiä kunnallisvaalien alla: Suvannon voimalahanke, taistelu Iijoesta ja Mustavuoresta. Kuusamon uivelollakaan ei mene hyvin. 6-7/ 1982 tutustuttaa luonnonmukaiseen viljelyyn ja elämäntapaan sekä aurinkokasvihuoneeseen, kertoo maatiaislajikkeiden katoamisesta ja siitä, miten kasvit levittävät siemeniään. Turvetuotannon vaarat ja vesistöjärjestelyt, josta sanoo sanansa Mauno Koivisto, silloinen pääministeri, ovat muita aiheita. Lintumaalarien ja luonnonkuvaaja Reijo Juurisen työtä esitellään. Evoluutiosarjassa osa V Eliöstömme maantiede. 4/ 1982 sisältää tietopaketin Suomen kansallispuistoista, puhuu ympäristövalistuksen tilasta ja mahdollisuuksista. A. Rakkolevä katoaamiksi. Georg Henrik von Wright kysyy, voiko maailman pelastaa sama järki, joka on mahdollistanut sen tuhoamisen. Linnut kansanperinteessä. 45. 1/1983 muistuttaa Metsäliiton likaisista töistä Äänekosken alapuolisilla vesillä. Luonnon kivijalka, kallioperä, esitellään, samoin ruokavaliomme perusta, peruna. Brasilian luonnon hätätila. 8/ 1980 Ympäristövuoden tilintekoa: turvehysteriaa, Mikkelin lääniin kymmeniä luonnonsuojelualueita. Lauhanvuoren kansallispuiston geologiaa tehdään tutuksi. 6/ 1979 esittelee norpan. miseen sen sijaan syyllinen on piisami. Öljyn matkasta maailman merillä ja meriin tuhoisine seurauksineen kerrotaan samoin kuin Vuotoksen allashankkeesta. lnhojen numeroiden loppuunmyynti! Vuoden puu on kynäjalava. Vaahtera ja lapmtura esitellään. Itämeren lohen tulevaisuus on myös puntarissa. Himalajan ympäristöongelmat ja suoran toiminnan ympäristöjärjestö Greenpeace tarkastelussa. 1/1982 esittelee kohtalonkysymyksiä: Pernajanlahti, Ounasjoki ja Vaarunvuori. Myrkkyjen ja tuholaisten kilpajuoksu kolmannessa maailmassa. 3/1984 jutuissa kerrotaan kemikalisoitumisen ja happamoitumisen ympäristölle aiheuttamista vaaroista, aprikoidaan saimaannorpan säilymismahdollisuuksia ja seurataan kalojen kutuvaellusta. S/ 1982 Evoluutiosarjan IV osa käsittelee lajien syntymistä ja häviämistä. Paikallinen näkökulma UKK-puistoon ja suojelua kaipaavan Rautalammin reittiin ovat mukana tässä numerossa. S/ 1979 Muinais-Suomen luonto -sarjan viimeinen juttu kertoo kasvi})eitteen ja eläimistön vaelluksesta Suomen niemelle ja jääkauden jälkeisistä ilmastovaiheista. _ 3/1980 esittelee tärkeän kirjan, Maailman luonnonsuojelun strategian. Millainen on muurahaisten maailma. Itämeren turska ja tulokaseläimet kertovat luontomme muutoksista. Sitkeä kataja on kuin Suomen kansa. 2/1980 Meillä Saimaa, Norjassa Alta. Haastateltavana Heikki Haavisto. Elokuva Korpinpolska, isokäpylintu, täytetyt eläimet matkamuistoina, kansallispuistotalkoot muina aiheina. Pysyvätkö ydinjätteet haudassaan. Joutavatko suojametsät selluksi. Suojattomat harjut ja merihiekka. Tuulihaukka ja karhu esittäytyvät. Maiseman muutokset näkyvät Ahvenanmaan linnustossa. Olli Järvinen kertoo ekologiasta ja sekologiasta ja Tapio Suominen Syöksykierteestä. 6-7/1980 Energia ja ympäristö: energian tuottamisen, käyttämisen ja säästämisen eri tapoja käsittelevä teemanumero. 4/1981 selvittää pienten luonnonsuojelualueiden merkitystä. Luonnonläheistä metsänhoitoa esitellään. Ruska mitä ilmiön takana. Miksi kasvit ovat myrkyllisiä. Jokiluonnon alennustila, suojeluohjelmien jähmeä eteneminen, jokien rakennussuunnitelmat -katseet kääntyvät vesihallitukseen. Talven hangen mönkijät kiinnostavat. S-6/1981 on vuosikirja, jonka teema on tuottavat vedet. 7 /1981 luo katsauksen 25 000 kasvilajiin, joita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, ennustelee harjujemme kohtaloa soralain synnyttyä, etsii ja löytää suon rauhan Jouttennaavalta. 6/ 1983 puhuu ydinvoiman riskeistä, metsien käsittelyä säätelevistä laeista ja luonnonsuojelusta unkarilaisella pustalla. kysellään. 3/1983 luo silmäyksen kaupunkiluontoon, puistojen ja kaupunkimetsien hoitoon, nurmikoitten sienimaailmaan, kaupunkien kasveihin ja Helsingin Vanhankaupunginlahden uhattuun lintuparatiisiin. Ekokunta ja vaihtoehtoiset asumistavat valokeilassa. vsk. 1/1984 on ensimmäinen uudistunut, A4-kokoinen numero, joka kertoo ilmansaasteista ja niiden vaikutuksista metsiimme, tehoviljelystä ja energiavaihtoehdoista. Kuusi, jokihelmisimpukka ja kuvia kaamoksesta. Ojitusautomaatti tuhoaa soitamme. Koilliskaira ja korpiluonto esitellään, samoin outo eliöryhmä, limasienet. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston työtä esitellään. 3/ 1981 vaatii komposteja kunniaan ja kertoo miten veden laatua voi tarkkailla jokamiehen keinoin. S/1984 kysyy, mihin on jumiutunut Perämeren kansallispuistohanke. Koijärvi aloittaa uuden aikakauden suomalaisessa luonnonsuojelussa. Trooppisten metsien talouskäyttöön ja sademetsän kaskisauhuihin tutustutaan, samoin Lounais-Suomen savikkoalueiden viljelyeroosioon. 8/1981 Suomen Luonnon 40vuotisjuhlanumero, jonka kannessa Saimaannorppa vilkuttaa. Yhdysvaltain uhanalaisten eläinten suojelusta kerrotaan. E. 4/ 1980 Vesihallitus täytti 10 vuotta ja lehti onnitteli omalla tavallaan: Simo Jaatinen vastaa syytöksiin. Kari Rydman luonnonsuojeluamatöörinä. 7-8/1983 Keski-Euroopan metsät tukehtuvat ja Suomi tuhlaa kärräämällä jätteet kaatopaikoille. Koski on luonnon kalanviljelylaitos. 2/1983 pohtii usean jutun voimalla Lapin tulevaisuutta. Sen suojelutyöstä kerrotaan sisäsivuilla. Saimaan oma lohi elpyy. Miksei jätteiden hyötykäyttö etene. 8/1984 Miten talvehtivat nisäkkäät ja miten kasvit
Vuoristo muodostuu kuudesta sammuneesta ja kahdesta toimivasta tulivuoresta. T\ ·•·•·,., hmga ' 7 m • ' ura 46 valtakunnanraja ···pu1ston raja ... Tällaiset, vain todella intoutunutta sienten harrastajaa ja tutkijaa kiinnostavat tiedot on painettu pienemmällä tekstillä lajikuvausten lopussa. Vuorigorilloja elää koko maailmassa vain täällä ja täälläkin enää noin 240 yksilöä. Tälläkin puistoalueella salametsästäjät aiheuttavat jatkuvasti tuhoa niin gorilloille kuin muillekin puiston asukkaille. Toivottavasti ostava yleisö löytää tämän rouskuteoksen, jotta saataisiin markkinoille myös suunnitteilla oleva tattikirja. Pääosa tekstistä on juoheaa, kaikille sienten ystäville selkeää asiatekstiä. Ruanda on maailman tiheimmin asuttuja maita, missä väestö kasvaa 3.8 % vuodessa. Ongelmana on lisäksi kansallispuiston henkilökunnan vähyys, ja vähäisenkin henkilökunnan lahjottavuus, toimettomuus ja välinpitämättömyys. Puiston supistaminen ei kuitenkaan edes lievitä ongelmaa, sillä vaikka koko kansallispuisto luovutettaisiin maanviljelyyn, maa riittäisi vain väestön neljännesvuoden kasvun tarpeisiin. , . .... Gorillat elävät pienissä, hyvin kiinteissä sosiaalisissa ryhmissä vanhan hopeaselkäisen uroksen johdolla. Jos se, että ekosysteemi//ä on keskeinen merkitys väestön elämälle, tajutaan toisin kuin nyt sademetsä ehkä säilyy ja sen myötä ne eläimet jotka siinä elävät ja ne ihmiset jotka siihen luottavat". Fossey seuraa runsaan vuosikymmenen ajan yhdeksän gorillaryhmän elämää. Korhonen esittelee kirjassaan 63 rouskua, mutta toistaiseksi löytämättömät tai selvittämättömät lajit nostanevat melko piankin Suomen rouskulajien määrän yli 70. .. Jokaisen viljelijäperheen säilyminen riippuu Parc des Volcansin säilymisestä. .. . Vuorigorillat osoittautuvat mitä herttaisimmiksi eläimiksi, jotka haluaisivat viettää elämäänsä omissa oloissaan, jos ihminen sen vain sallisi. Kasvava väestö vaatii lisää viljelytilaa, ja Ruandan puoleista puistoa on jo kerran supistettu puolella, jolloin koko puiston ala supistui viidenneksellä. Kansallispuiston perustivat vuonna 1925 silloiset siirtomaavallat Belgia, Englanti ja Saksa. Vasta Fossey järjesti systemaattisen salametsästäjien vastaisen toiminnan. Joka vuosi 23 000 perhettä tarvitsee lisää viljelyalaa. Erinomaiset värivalokuvat helpottavat rouskujen määritystä, varsinkin kun useista lajeista on vaihtelua kuvaamassa useampikin värikuva. Vuorigorillat asustavat korkealla tuliperäisessä vuoristossa kolmen maan Zaire, Ruanda ja Uganda yhteisessä kansallispuistossa. Tekstin ja kuvien avulla onnistunee rouskujen määritys ilman mikroskooppiakin, jos kohta eräissä tapauksissa lopullisen varmuuden antaisikin itiöiden mittaus tai sienen anatomian mikroskooppinen tarkastelu. RUANDA KM 4 MAILEJA 4 räysalueena. Keskieurooppalaiset ovat oikeassa: rouskut ovat myrkyllisiä, jos niitä ei osaa oikein käsitellä ja suomalaiset ovat oikeassa: rouskut ovat haitattomia, kunhan ne vain ryöppää. Fossey romuttaa sitkeän king kong -myytin, joka kuvaa gorillat raaoiksi ihmisen kuristajiksi. . Gorillaparkojen asiat ovat siis lähes yhtä huonosti kuin saimaannorpan. Tämän tärkeän vesivarastoalueen ottaminen viljelykseen tietää todel/isuudessa loppua sekä nykyisille että tuleville sadoi//e. ... Fossey pohdiskelee pitkään Afrikassa olleen kokemuksella luonnonsuojelun toteuttamisedellytyksiä seuraavasti: "Amerikkalaisten ja eurooppalaisten käsityksi//ä luonnonsuojelusta, erityisesti vi//ieläinten säilyttämisestä, ei ole mitään merkitystä afrikkalaiselle maanviljelijälle, joka jo nyt rasittaa liikaa maansa kestokykyä. Totuuksia on taaskin ainakin kaksi. Jorma Laurila Perusteellista tietoa rouskuista Mauri Korhonen: rouskut: Otava, 1984. Suomen 223 s, Mauri Korhonen on jatkanut sienikirjojensa sarjaa tarjoamalla jotakin todella omaperäistä: jotensakin täydellinen värivalokuvin varustettu kirja Suomen rouskuista on ilmestynyt. Kansallispuiston tuhoaminen ei ole ratkaisu, vaan päinvastoin sen säilyttäminen on alueen väestönkin elinehto. Koko sienilajiston käsittelevissä teoksissa lajivalikoima on aina puutteellinen ja ainoa tie saada täydellisiä määritysoppaita on edetä pala palalta! Suursienioppaan ilmestymisestä ei ole kulunut vielä kymmentäkään vuotta, Korhonen esittelee kymmenkunta lajia enemmän. ./ Kigezin gorillain suoje~'!_'.'lue Sobinior----/ •. Kuitenkin rouskujen syönti on aivan ainutlaatuinen suomalais-venäläinen ilmiö kaikkialla muualla meidän halutuimmat rouskumme luokitellaan myrkkusieniksi. Keskittymällä yhteen laajaan sukuun Korhonen voi tarjota paljon tavallisia sienioppaita perusteellisempaa tietoa. Puiston pinta-ala on nykyisin noin 40 000 hehtaaria. .• /•··· ····~ · · · · ····.,, . Kirja on erinomainen apu niin ruokasienten, näitten perinteisten maitosienten, keräilijöille ja vieläkin enemmän muutenkin sienistä ja luonnosta kiinnostuneille. WSOY 1984 Tohtori Dian Fossey, entinen kentuckylainen askarteluterapeutti, vietti 13 vuotta syrjäisellä vuoristoalueella KeskiAfrikassa tutkimassa muuatta maailman harvinaisimmista eläimistä, vuorigorillaa. KIRJOJA King Kong -myytti murtuu Dian Fossey: Sumuisten vuorten gori//at. Fosseyn havainnot gorillojen käyttäytymisestä ovat hämmästyttävää luettavaa. Rouskut, maitosienet, ovat monille suomalaisille yhä vielä niitä ainoita oikeita sieniä, "ihmissieniä", joita voi syödä muut ovatkin sitten kaikesta sienivalistuksesta huolimatta yhä lehmille ja poroille joutavia madonlakkeja. Useimmat keräävät vain paria, kolmea rouskulajia: kangasrouskua, karvarouskua ja mustarouskua, mutta rouskuja on metsissämme peräti yli 60 lajia. Tärkeämpää kuin se, mitä ulkomaalaiset ajattelevat gorilloista, on maanviljelijän tietää, että JO % Ruandaan lankeavasta sateesta jää Virungoi//e ja valuu sieltä hitaasti kastelemaan alhaalla olevia peltoja. vsk.. Kun edes Suomessa niin tärkeiden rouskujen lajistokaan ei ole ollut sen paremmin selvillä, voi jokainen arvata missä jamassa on sieniekologiamme tai vähemmin tärkeiden sieniryhmien tuntemus! Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Tekijä kertoo myös luonnonsuojelun vaikeuksista köyhissä kehitysmaissa, m1ssa salametsästäjät ja kasvava väestö synnyttävät paineita alkuperäistä luontoa kohtaan. Paikallinen väestö on kuitenkin saatava tajuamaan, kuinka välttämätöntä on säilyttää vuoret vedenkei / UGANDA ZAIRE .... .. ,
Kalaosassa noudatetaan tuoretta systematiikkaa, mutta lintuosassa on jämähdetty vanhaan, meillä nykyään yleisesti käytetyn Yoousin järjestyksen ja nimistön · asemesta. Olavi Hilden). Ilkka Koivisto). Tämän aiheuttaa lintujen suuri lajimäärä, mutta myös se, että linnustostamme on saatavissa suuri joukko ajan tasalla olevia käsikirjoja, joissa lajien perusbiologiaa, ekologisia erityispiirteitä, levinneisyyden muutoksia jne. Kokonaisvaikutelmaksi Suomen eläimet -teoksesta muodostuu, että ilmestymässä on huomattavan korkeatasoinen luontokirjasarja. Kolme ensimmäistä osaa käsittävät koko selkärankaislajistomme. Jotkut lintuosan artikkelit ottavat ilahduttavasti huomioon evolutiivisen ekologian uusimman kehityksen, mutta artikkelien suppeuden takia riittävän syvälle ei päästä esimerkkinä tästä vaikkapa rautiaisen kummallinen pariutumisjärjestelmä, joka mainitaan ja kuvataan lyhyesti, mutta mielestäni juuri jännittävimmät yksityiskohdat jäävät sivurajoituksen takia käsittelemättä. Mainitsen tässä mm. Esimerkiksi kenttämyyrän lajikysymyksessä omaksutaan moderni kanta, kun taas viiksisiipan pilkkoutumista kahdeksi lajiksi ei todeta, vaikka lajikysymys on yleisesti hyväksytyllä tavalla selvitetty jo hyvän aikaa sitten. Myös nisäkkäiden taloudellinen merkitys tuodaan erinomaisesti esille. Suurimpana puutteena pidän sitä, että osassa ei ole kunnolla hyödynnetty viime vuosina ripeästi edenneen lintujen käyttäytymisekologian tuloksia, joita mielenkiintoisuudestaan huolimatta ei toistaiseksi ole suomeksi juuri luettavissa. Tässä kalaosan toimittajalla on ollut poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Kaksi muutakin Suomen eläimet -teoksen piirrettä erottaa teoksen edukseen edeltäjistään. Kirjoittajien asiantuntemus on suuri, ja teoksen sataprosenttinen kotimaisuus tekee siitä hyvin käyttökelpoisen. Kiitoksen ansaitsee myös, että vakinaisen lajistomme levinneisyysalueet on esitetty kartoin. Olli Järvinen. Esimerkkeinä voi mainita metsäsopulin sukupuolen määräytymisen ja kotihiiren lajikysymyksen. Kuvitus on kauttaaltaan korkeatasoinen. Suomalaisesta eläinlajista tietoja kaipaava luonnonharrastaja, biologi tai ympäristöhallinnon virkamies tekee viisaasti hankkiessaan perustiedot Suomen eläinten asianomaisesta osasta. Lintuosassa onkin nähdäkseni suotta korostettu lajien perusbiologian ja tuntomerkkien kuvailua. Nisäkkäät 1983 (336 s., päätoim. Systemaattisesti rakennetussa kirjasarjassa epätasaisuutta ei tietenkään soisi esiintyvän systematiikassa, mutta näin käy. Kiinnostuneena odotan selkärangattomiamme käsitteleviä kahta osaa, sillä näistä saatavilla oleva tieto on niukinta ja hajanaisinta. Monia uusimman tutkimuksen tuloksiakin on esitelty. Lähin edeltäjä on yli parinkymmenen vuodentakainen Suuri kalakirja, mutta näistä ajoista kalatutkimus on harpannut aimo askeleen eteenpäin. Käytännön läheisyyttä osoittaa myös se, että uudesta kalastuslaista on ajanmukainen selvitys. Yleislukuja lintuosassa on muutamia. Lauri Koli). Pätevää tietoa tarjoaa artikkeli linnustomme muutoksista, mutta lintujen pesimäbiologiaa tai muuttoa käsittelevät luvut jäävät varsin pinnallisiksi verrattuna muuhun saatavilla olevaan suomenkieliseen kirjallisuuteen. Weilin & Göös, Espoo. Erinomaisena pidän kalaosan tiivistä kytkentää kalastukseen. Esimerkiksi kalastomme kehitystä tai kalojen lisääntymisbiologiaa ja runsaudenvaihteluja käsittelevät luvut kokoavat yhteen paljon sellaista tietoa, jota ei suomeksi ole ollut saatavissa. KIRJOJA riistalajeja koskevat artikkelit, joissa lajien taloudellista arvoa käsitellään seikkaperäisesti. Vaikka sarjan kaksi ensimmäistäkin osaa ovat kiinnostavia, haluaisin erityisesti onnitella kalaosan päätoimittajaa Lauri Kolia mainiosta suorituksesta. käsitellään perusteellisesti. Etenkin nisäkäsja lintuosissa kirjoittajien runsaslukuisuus tekee artikkeleista jossain määrin epätasaisia. Kussakin osassa runsas värivalokuvitus. Pirteä avaus tämäntyyppisessä teoksessa on artikkeli linnuista kansan uskomuksissa, mutta linnuista metsästyksen kohteena olisin lukenut enemmänkin kuin pari sivua. Myös lajiartikkelit ovat asiapitoisia ja tuoreita. Ensinnäkin runsas värikuvitus perustuu kokonaan Suomessa, enimmäkseen luonnossa, mutta pakostakin joissakin tapauksissa terraarioissa tai akvaarioissa otettuihin kuviin. Muutokset koskevat myös systematiikkaa (esimerkiksi nykyisin hauki luetaan lohikalojen lahkoon). Kovin perinteinen ja jo suomeksi julkaistua tietoa toistava ratkaisu on johtanut siihen, että osasta puuttuu uusimman tutkimuksen antama tuoreus. Linnut 1984 (344 s., päätoim. vsk. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat 1984 (343 s., päätoim. Lintuja käsittelevä osa lienee ongelmallisin. Suomen eläimistöstä opettaville teossarja on loistava apuneuvo. Nisäkäsosassa esimerkiksi nisäkkäiden kannanvaihteluista, lajien sosiaalisesta käyttäytymisestä ja nisäkkäiden levittämistä taudeista saadaan ajan tasalla olevaa uutta tietoa. kirjoituksen nisäkkäistä vahinkoeläiminä tai useat SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Suomessa on viime vuosina julkaistu runsaasti upeita luontoaiheisia värikuvateoksia. Uutena tulokkaana suurteosten sarjaan on liittynyt Suomen eläimet, viisiosaiseksi aiottu teossarja, joka esittelee eläimistömme systemaattisesti ryhmitellen. Suomen eläimet Suomen eläimet 1-3. Myös sammakkoeläimiä ja matelijoitamme koskevat jaksot ovat selkeitä
Johan nyt toki , kuten pienillä valuma-alueilla tehdyt tutkimukset osoittavat. Tämän kanssa on varsin hyvin sopusoinnussa se, että heinäkuun ylivaluma oli Skatilassa kautena 1976-83 keskimäärin -35 % suurempi kuin kautena 193160 keskimäärin; heinäkuun keskimääräiset mitatut sademäärät olivat samat keskenään. Tällaiseen populismiin on Sevola mielestäni langennut lausuessaan, että "ojitukset ja kuivatukset ovat lisänneet valumia vähintään neljänneksellä". Kirjoituksestani p1ta1s1 käydä selväksi, että pidän tulvaa luonnollisena asiana ja arvostelen ihmisen toimintaa sikäli, kun ihmiKeskimääräinen vuosivalunta (mm) Vuoden keskimääräinen ylivirtaama (m 's·'), jokseenkin aina kevättulvassa 1931-60 1976-83 Taulukko 2. Tämän pikavertailun tarkkuus on kuitenkin sitä luokkaa, että kasvusta voidaan puhua, mutta kasvuprosentista ei . Luvuilla ja tilastoilla kiihkoilu ei minun mielestäni ole luonnonsuojelun kaipaamaa objektiivisuutta. Samoin kesän ylivalumien tarkastelu pelkästään Skatilan tulosten perusteella ei anna vastausta mahdollisiin muutoksiin. Kesällä maa on yleensä niin kuivaa, että pitkienkin sateiden jälkeen sadevesi pysähtelee jokaiseen tielleen osuvaan mättäänkoloon osin maahan imeytyen. Tutkimuksen mukaan maankuivatustyöt ovat lisänneet kevään keskiylivalumia vähintään 25 % . Solantie vyöryttelee pöydälle lukusarjoja, jotka eivät kuitenkaan osoita niitä asioita, joita hän yrittää niiden avulla perustella. Katsotaanpa mitä hydrologian toimiston keräämät havainnot kertovat valunnan muutoksista vertaamalla kautta 1931-1960 ("normaalikausi" , ennen ojituksia) kauteen 1976-1983 (ojitusten jälkeen). geofyysikko Solan tielle On oikein, että kriittinen luonnontieteilijä luottaa mittaustuloksiin enemmän kuin tunteeseen . Kun meterologisten vertailusarjojen keskiarvot saattavat kymmenen vuoden aikana vaihdella jo Pohjanmaalla kymmeniä prosentteja, ei koko maan keskiarvoilla tällaisena ajanjaksona ole paljon todistusarvoa. Ovatko siis "ojitukset ja kuivatukset lisänneet valumia vähintään neljänneksellä". 19 % (kun puusto kasvoi) . Sama koskee Solantien käyttämiä eripituisia vertailujaksoja 1931 60 ja 1976-83. Keskimääräinen lumipeitteen vesiarvo 16. 3. Mihin luonto on ojituksen jälkeen vettä kätkenyt verrattuna ojitusta edeltäneeseen aikaan. Tutkimuksessa on tarkasteltu kevään keskiylivalumaa, keskimääräisiä vuosivaluntoja on mahdotonta vertailla. Esimerkiksi Seunan tutkimusten mukaan ojitus kasvatti ojitetun alueen kesäylivalumaa ojituksen jälkeisenä vuosikymmenenä n. Kumpanakin kautena olivat keskimääräiset vuosisadannat ja lumipeitteen vesiarvot 16. EteläPohjanmaan joethan ovat iät ajat kuivuneet vähävetisiksi suoturpeen pidättäessä vedet pesusienen tavoin. Ne eivät kuvaa tilannetta Kyrönjoen valuma-alueella. 3. ei käy päinsä. Vaan jos on ojia, pääsee suuri osa vesistä niihin. Säännöstely ja eräät muut tekijät vaikuttavat kuitenkin niin , ettei Skatilan asteikon keskiarvoilla ole juuri käyttöä muutosta arvioitaessa. Tutkijoiden rooliin kuuluu taas esittää tarpeen vaatiessa omaperäisiä kantoja ja asettua poikkiteloin kansan syvien rivien ja tiedotusvälineiden kanssa. Eikös ojitus sitten aiheuta mitään tulvia. Heinäkuun alivaluma oli Skatilassa kautena 1976-83 keskimäärin 7,9 m's·', mutta kautena 1931-60 7,3 m's·' (huolimatta Vaasan vedenotosta edellisenä kautena); myös Seunan tutkimustulokset, joiden mukaan alivalumat kasvoivat heti ojituksen jälkeen tilastollisesti erittäin merkitsevästi, ovat ristiriidassa Sevolan väitteen kanssa. Mutta lopuksi vielä vähän turinoota: meitä geofyysikkoja on niin mahdottoman vähän, että Jaamme luonnontieteellisessä ja luonnonsuojelullisessa polemiikissa täydellisesti biologien, maantieteilijöiden ja journalistien varjohon etenkin, kun bioja maantieteilijät varjelevat monitieteellisissä asioissa mustasukkaisesti reviiriään, mutta kirjoittelevat hydrologiasta ja meteorologiasta itsestään selvinä asiantuntijoina. (mm) mitattu mittausvirheiden 1931-60 1976-83 Taulukko 1. Kerrottuina Etelä-Pohjanmaan ojitetun suoalan osuudella koko maa-alasta saadaan vastaaviksi lisäyksiksi 34 % ja 5 % . Samalla lailla johtavat harhaan piirimetsälautakuntakohtaiset tilastot. Metsää syntyi entisille nevoille ja rämäköille niin että rohisi, ja puumäärä kasvoi metsätilastojen mukaan maakunnassa ojituksen jälkeen kerrassaan liki 40 % . Lehdistö ja rahvas on usein vankka käsityksissään ja näkee asiat yleensä mustavalkoisina. Vuosina 1976-83 ylitti vesi Munakan asteikolla useita kertoja tulvarajan kasvukauden aikana. Aluksi, noin neljännesvuosisata sitten, oli suo, Jussi ja ojitustraktori. vsk.. Maailmassa tapahtuu ja on tapahtunut paljon asioita, joita ei mitata. Kyrönjoella on erityisesti yritetty selvittää maankuivatuksen ja ojituksen vaikutuksia virtaamiin (Bilaletdin 1984). Yleensä olemme oppineet aika paatuneiksi sitä kohtaan, mitä alaltamme muut suoltavat. Siten ei ole oikeata luonnonsuojelua se, että pannaan kritiikittömästi haitallisia luonnonilmiöitä ihmisen toiminnan syyksi, niin korkeata muotia kuin se nykyisenä "vihreänä" aikana onkin. Tämä edellyttää kuitenkin kritiikkiä myös sen suhteen, onko mitattu oikeita asioita, oikeilla menetelmillä, oikeaan aikaan ja oikeista paikoista. Millaisia ovatkaan nykyään nämä nevat ja rämäköt, joilla Jussi pari vuosikymmentään mylläsi. Silmiä ei pidä sulkea myöskään mittaustulosten ulkopuolisilta havainnoilta. Metsätilastot ja teoria saattavat vetää valunnan muutosta Solantien mainitsemaan suuntaan. Aivan väärin on kuitenkin tarkastella vain heinäkuuta varsinkin, jos halutaan pohtia ovatko tulvaherkkyys ja ennen sadonkorjuuta sattuvat, vahinkoa aiheuttavat tulvat lisääntyneet. On laajalti toki vaivaiskoivupöheikköä ja kanervaista rahkanevaa, joista vain yksittäiset ja kituliaat männynkäkkärät kohouttautuvat, mutta sitä enemmän vartevaa, puistomaista hieskoivikkoa tai hongikkoa, joiden pohjalla kangaskasvillisuus vuosi vuodelta valtaa lisää alaa. Vaikka Sevola onkin mielestäni oikeassa siinä, että ojitukset lisäävät kesän ylivalumia, lienee aihetta täsmentää Sevolan lausahdusta "vahingollisten kesällä sattuvien tulvien syntymiseen riittävät vähänkin pitempään jatkuvat normaalit kesäsateet". Viitenä kahdeksasta kauden 1976-83 heinäkuusta ei virtaama Skatilassa ylittänyt yhtenäkään päivänä niin mitätöntä lukua kuin 30 m's·'; jos vettä pääsee ojiin, jää sitä makaamaan melkoisesti vielä ojanpohjien kuoppiinkin. Selvät ovat syyt, nimittäin luonKeskimääräinen vuosisadanta (mm) to itse ja ihminen. Siksi haluan selostaa tätä kiertokulkua erityisesti Pohjanmaalla, missä ojitus ja puuston muutokset ovat siihen vaikuttaneet vaan eri tavoin, kuin Pertti Sevola kertoi SL:n numeron 3/ 85 artikkelissa "Joki tulvii", lähinnä luvussa "Ojitukset voimistaneet tulvia" . Eivät, vaan samanlaisista lähtöaineksista luonto on päästellyt ojituksen jälkeen vähemmän vettä Kyrönjokeen kuin sitä ennen, mikä merkitsee sitä, että valtatulvien, kevätja syystulvan yhteenlaskettu volyymi on pienentynyt. Ja miten, kysäisee nyt lukija. Heinäkuun alivirtaamatilastot eivät tähän riitä. Erityisesti luonnonsuojeluun liittyen : luonnonsuojelualueita perustettaessa kiinnitetään aina huomiota kasvija eläinlajistoon, korkeintaan mielenkiintoisiin kasvupaikkoihin tai eläinpopulaatioihin, mutta yhtä lailla pieniä valumaalueita tulisi säilyttää luonnoltaan alkuperäisinä. 131 % (kun suo kuivui) ja sitä seuraavana vuosikymmenenä n. Kesän alivalumien kehityksestä ei paljoa saa irti Kyrönjoelta käytettävissä olevista tutkimustuloksista. Kuten Solantiekin toteaa , niiden perusteella ei muutoksia voida osoittaa. Käytännössä tiedetään Etelä-Pohjanmaan alueella ojitetun melkoisesti ojituskelvottomia maita, joilla ei kasvaa rohise mitään, ei koivua eikä mäntyä. Geofyysikkona hänen pitäisi hyvin tajuta, etteivät keskiarvot ole joka paikassa käyttökelpoisia. Tämän jutun voipi moni kuitata sillä, että Helsingin herran hörinöötä. Ihminen ja Kyrönjoen valunta Veden kiertokulku luonnossa on suojeltavaa luontoa siinä missä elollineri maailmakin. Vastaus on: laskenut taivahalle. Reijo Solantie fil.lis. eli luonnon lähtöainekset vuosivaluntaan ja kevättulvaan käytännöllisesti katsoen samat (taulukko 1). näin sitten luonto näitä aineksia jakeli Kyrönjokeen (Skatila) (taulukko 2). Eikä tuo kevään tulvahuippukaan näytä kasvaneen. Joka tapauksessa pitkien ajanjaksojen ylivirtaamien vertaaminen keskenään Solantien esittämällä tavalla ottamatta huomioon monia asiaan vaikuttavia tekijöitä, kuten sää, kuivatusten ajoitus, säännöstelyn vaikutus jne. 48 osalta korjattu 553 625 554 626 80 82 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kun Sevola panee ojitusten ja kuivatusten tiliin sen, ettei pitkään tarvitse olla kuivaa, kun jo luoman pohjat pöllyävät, puhuu hän vastoin mittaustuloksia. 282 270 301 273 SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Kun ojituksen jälkeen puumäärä kasvoi näin voimakkaasti, kasvoi vuosihaihdunta alun toistakymmentä millimetriä, ja vuosivalunta pieneni saman verran . Luonnonsuojelu on paljon vankemmalla perustalla, jos se nojautuu tutkimustuloksiin eikä yleiseen mielipiteeseen. Ja . Vettä tulee yleensä silloin, kun sataa ja kesätulvaherkkyyttä on syytä tarkastella juuri tällöin
Liiton vesiensuojeluohjelma pyrkii kokonaisvaltaiseen vesistöjensuojeluun. SE ... Helsingissä, Ympäristötiedotus 16.-17. 11) C: en -5 iii: 11) ':T CD ... N < i en L __ _ ______ _ _ __ _ _ __ _ _ _ _ LUONNOLLINEN VALINTA •• •• •• •• El OLE JARKEA KUUETELLA JATETTA PITKIN RAITTIA. Työtä riittää kaikille. 11. Kurssimaksu on Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenille 100 mk, muille 200 mk . Lappeenrannassa, Ympäristöpäivät 29.-31. Aihe: Koulutukseni on: Ammattini on: (tehtävänimike ja vastuualue) Harrastan: C) -a m 8 r>< CI ..... w m 3::: .... TEE TÄRKEÄ PÄÄTÖS TEE VESIMIESPÄÄTÖS ------------------7 NYT TARTUN HYVÄÄN TILAISUUTEEN JA PYYDÄN LISÄJ i1o~M.1111, . vsk. Luonnonsuojeluliitto on pitkään puhunut Solantienkin kirjoituksensa lopussa mainitsemasta tärkeästä asiasta. !918! 513 171 EKOFINN Telex 16004 lahti sf/ekofinn SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. PUHDIS-W:A. Kursseille ilmoittaudutaan maksamalla kurssimaksu viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua Suomen luonnonsuojeluliiton kurssi tilille PS-tili 68 82-2. Vesimies on lämpöeristettv ja käyttökustannuksiltaan edullinen. :::c > m ::1:1 r--= en "" z >< 25 3::: m CI j;: -< Olen syntynyt, 10-luvulla 20-luvulla 50-luvulla 30-luvulla 60-luvulla 40-luvulla 70-luvulla Työssäni osallistun seuraavien tuotteiden hankintapäätöksiin: Liikunta, ulkoilu ja retkeilyvälineet D Optiset tutkimusvälineet Luontoaiheinen kirjallisuus Kamerat ja muut AV-välineet Veneet ja -tarvikkeet Konttoritarvikkeet ja -laitteet ATK-laitteet ja/tai -laitteet Muu (mikä?) : _____ _ Pyydän ottamaan huomioon merkitsemäni toivomukset Nimi: ________ _ Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: ______ _ Puhelin: _______ _ ::r: < " 11) en ... Majoitusja ruokailumaksut ovat kurssipaikasta riippuen 200300 mk. Myytti luonnon syyllisyydestä ja ihmisen oikeudesta taistella sen pahuutta vastaan on juuri rakentajien synnyttämä. 49. Helsingissä. Turvapaikkaa luontokappaleille ei tahdo löytyä ja fyysikkojenkin pitkäaikaisilta mittauksilta on menossa pohja pois, kun kaikki asteikot ovat kohta säännöstelyn piirissä ja pienetkin valumaalueet perusteellisesti muutettu, eikä vertailualueita enää ole. ;, ,\ ~:·: ;r'.·, :?:-; TIETOJA: _ _ _ _ _ _ _ I D vesimiehestä NOSOrnlite 1 ~ou EKlOFINN AB D vera-karusellikäymälästä ' • D Ekotuolista Postitoimipaikka 1 Rullakatu 6 C, 15900 LAHTI D muista käymäläja puhdistamoratkaisuista I Puh. 11. l ILMOITUS PALVELU Olen kiinnostunut saamaan ILMAI SEKSI lisätietoja alle merkitsemäni ilmoituksen tuotteesta / palvelusta: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 1 11 111 IV V VI VII VIII HUOM! numero viittaa ilmoituksen sivu numeroon. ... Sen vientimenestys on osoitus tuotteen laadusta ja toimivuudesta. En usko, että jokin ryhmä tai ammattikunta olisi mustasukkainen siitä, kuka saa tehdä luonnonsuojelutyötä. Pertti Sevola Luonnonsuojeluliiton kurssit Luonnonsuojeluliitto Jarjestää tänä syksynä vielä neljä erityiskurssia: Miten perustamme luonnonsuojelualueen, 19.-20. .... 10. VESIMIEHELLA'' HETI PAIKANPAALLA Vesi mies on toimintavarma biologinen pienpuhdistamo 1 perheestä 400 henkilön tarpeisiin. Pohja:1maan raivatulla maaperällä ja säännöstellyissä ja rakennetuissa vesistöissä ongelma on erityisen kipeä. 10., kurssipaikka Jyväskylä, Y mpäristölakikurssi 26.-27. LU KIJAPALVELU KORTTI SL 5/85 nen itse aiheuttaa tulvaongelmia tuppautumalla tulvan alle, rakentamalla vanhoille tulvamaille, siirtämällä tulvia uusiin paikkoihin, kuivaamalla vanhat luonnolliset tulvamaat sekä aiheuttaa lisää ongelmia säännöstelemällä, pengertärnällä ja kuivattamalla
(90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Marianne Hemgård, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Raimo Kancola, Ilpo Kuronen, Tapio Lahti, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Vesa Tanskanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelu keskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. In the fifth article, on development aid, it is maintained that such aid is far too often merely a business deal serving to benefit the industrialized countries. 10. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Mutinus raveneki appears early in the autumn. ln a third article, on the inadenquacy of timber reserves, it is pointed out that the fuel requirement has been grossly neglected in Third World agriculture. Nowadays he tends to travel more in the south, his summer subject being Vihti, located near Helsinki. One article deals with poverty, the causes of which are also the causes of environmental problems. Aimo Kanerva says that he makes no direct attempt to influence people's understanding of Nature, but that he believes his work has the greatest impact on those who have already discovered Nature and have learned to appreciate it. 8 10. 11 A 17 00150 Helsinki puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat l 985 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 120 mk, muualle 130 mk. (931) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh. (953) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Koulu keskus 99600 Sodankylä puh. While delving deep into Finnish Nature, Aimo Kanerva made a number of long trips to Lapland from the 1950s to the 1970s. lnhabiting cultivated districts, back yards and gardens, this fungus spread into Europe from North America after the Second World War. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 9. The fungus has an unpleasant smell. 31. toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Auli Kilpeläinen, Ulla Kokko, Ilpo Kuronen, Pekka Peura Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Tiina Toivanen-Toikka. lt develops rapidly from a small ball-shaped body a couple of centimetres in diameter into a divided stipe the upper part of which is bright carmine in colour. Kanerva makes extensive use of water colour techniques, especially in his delicate flower paintings. SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Vs. 9. 30. The artist himself states that he is an ardent observer of Nature and natural landscapes, from which he seeks the essential elements. 7 4. (9693) 11 738 Anna-Liisa Sippola, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelu keskus Perämiehenk. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihinklo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Hannu Hakala, toimistopäällikkö Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. lrtonumero 18 mk ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Exomark Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 306, Jorma Laitinen Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Ainesto No toimitukseen Ilmestyy 6 1. Osoitteenmuutokset kirjallisesti . I nterestingly, its close relative, Mutinus caninus, is practically odourless. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelu keskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. 8. 10. 50 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Apart from portraits, his works largely depict Lappish scenery, trees (particularly the spruce), and flowers. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Narure of Finland) Published by the Finnish Associacion for Nature Protection Address: Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, Finland New fungus arrival by Lasse Kosonen Suomen Luonto 44(5): 11 A new species of fungus, Mutinus raveneki, has appeared in Finland. The forth article maintains that the citizen's organizations that have sprung up with the object of attacking the reasons for basic environmental problems are making a vital contribution. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 95 mk. (90) 642 881 /säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. ature as a source of Art by Ritva Kupari Suomen Luonto 44(5):39-41 Aimo Kanerva is one of the most well-known and highly regarded Finnish present-day painters. 12. Translated by Leigh Plester Muista KERKKÄKERÄYS luonnonsuojelutyön voimistamiseksi Voit osallistua tehokkaasti luonnonsuojelutyöhön tallettamalla Kerkkäkeräys-tilille, pstili 98 85-0 kukkarollesi sopivan summan. ln many countries it is still regarded as a rarity, but in Finland it has become common. vsk.. Environmental problems in the Third World by Heikki Laurila, Olavi Luukkanen and Mikko Punkari Suomen Luonto 44(5):19-34 Environmental problems of the Third World is the theme of a series of five articles now commencing in Suomen Luonto. A publication produced by conservationists in Iridia in 1982 on the environmental situation in that country presents a very disturbing review of environmental problem~ in the developing countries. 9. (921) 19 909 Veijo Peltola, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelu keskus ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh. SUOMEN LUONTO 5/ 85 44. Another article concerns desertification, which could result in the loss of up to a third of the Earth's cultivated land this century
Kun rakennat tai korjaat kotona tai erämajallasi, tule Metsäliittoon valitsemaan korkealaatuiset ja luonnonläheiset rakennus-ja sisustustarvikkeet! Metsäliiton myyntikonttoreista saat kaikki rakentamisen ja sisustamisen perustarvikkeet •saha-ja höylätavaran • kateaineet • parketit • rakennuslevyt • kyllästysaineet • keittiönkalusteet • ikkunat ja ovet • sisustuslevyt • ja monet muut tarvikkeet • lämmöneristeet • paneelit 111 METSÄLIITTO • Helsinki (90) 755 4422 • Hämeenlinna (917) 296 61 • Iisalmi (977) 218 71 • Joensuu (973) 253 61 • Jyväskylä (941) 619 521 • Lahti (918) 219 01 • Lappeenranta (953) 17210 • Lohja (912) 215 64 • Rovaniemi (960) 162 55 • Oulu (981) 342 244 • Seinäjoki (964) 143 322 • Pori (939) 211 00 • Tampere (931) 630 300 • Raahe (982) 369 01 • Turku (921) 306 555 • Äänekoski (945) 119 93
Nyt voit tutustua todella edullisesti Suomen Luontoon, luonnonystävän tärkeimpään lehteen. Saa.t loppuvuoden neljä numeroa vain 40 markalla. Tilatessasi loppuvuoden neljä numeroa ja vuosikerran 1986 (kahdeksan numeroa) rahaa kuluu vain 150 markkaa. Pelkkä vuosikerta 1986 maksaa 130 markkaa, jäsenille 105 markkaa. Samalla tarjoamme Sinulle edullisesti Suomen Luontoa koko ensi vuodeksi. Jos tarjouksemme kiinnostaa, pirauta luonnonsuojeluliittoon 90-642 881 tai kirjoita osoitteella PL 169 00151 Helsinki.. Jos olet luonnonsuojeluliiton jäsen, pääset vielä halvemmalla, 130 markalla