Jokainen pihapuutarhuri siihen on tutustunut kiusallinen limainen möykky, joka tahraa vaatteet ja turmelee salaatit ja kaalit syömällä lehtiin reikiä. Useimmiten neuvomme yksitotisina asettamaan laudankappaleita kotipuutarhaan ja ajoittain poimimaan laudan alta päiväsuojaa hakeneet etanat pois. Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta. Mutta kosteina kesinä 2 etanat voivat olla peltoviljelyksilläkin pahana riesana, jolloin ne syövät mm. Keinon tehosta ei tiedä, sillä itseltäni ei ole vielä riittänyt olutta etanoille. Vasta kesäkuun lopulla tai heinäkuulla ne vähitellen uskaltautuvat näkyville tuhojaan tekemään; kosteina kesinä aikaisemmin ja suurempana joukkona kuin kuivina keskinä. Etanalle itselleen sään ennustamisen taito olisikin tarpeen, jottei tappava kuivuus ja paahde yllättäisi. Mielenkiintoisin kuulemani torjuntakeino on, että laakeaan astiaan laitetaan olutta, johon tuoksun houkuttelemat etanaressukat hukkuvat. Luontoiltaankin tulee tavan takaa kysymyksiä, kuinka tämän riesan voisi kätevästi torjua. -Selitys on varsin yksinkertainen. vsk.. Kuivalla säällä myrkyt tehoaisivat, mutta kosteutta vaativat etanat ja kotilot pysyttelevät visusti piiloissaan karikkeen seassa, maassa ja kasvien tyvellä ja alla. "Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta.'' Loru perustunee siihen, että päiväeläimenä ihminen näkee etanoita liikkeellä vain sadesäällä ja sateen jälkeen tulee aina pouta. Ne joutuvat elämään karikkeen ja maan joukossa syöden lahoavia kasvinosia ja sienirihmastoja: vihreiden kasvien maailma on liian kuiva ja ankara pikkuetanoille. Peltoetanat ovat riesana vasta loppukesästä, heinäkuun lopussa ja elo-syyskuussa alkukesästä niitä ei näe. Jalan alle syntyvän limamaton rakentaminen kuluttaa etanan vesivaroja ja kuivassa säässä liikkuva etana menettää jo tunnissa kosteudestaan toistakymmentä prosenttia. syysviljojen oraita, heinänurmia, juurikasja perunaviljelmiä. Ja kostealla säällä, kun eläimet ovat esillä, myrkyt huuhtoutuisivat nopeasti ja tehottomasti pois. Seppo Vuokko SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Etanat kuolevat syksyllä ja vain munat talvehtivat. Onneksemme kylmä talvi ja oikullinen, joskus kuuma ja kuivakin kesä niinkuin nyt, varjelevat meitä todella pahoilta etanatuhoilta. Siellä etanoiden torjunta onkin todella vaikeaa. Keväällä kuoriutuvat pikkuetanat ovat aikuisten näköisiä, mutta vain vajaan parin millin mittaisia. Etanoiden pariutumista edeltää verkkainen tanssi tai piirileikki, jossa puolisot, kumpikin yhtäaikaisesti uros ja naaras, kiertävät kehää toistensa ympärillä ennen kuin hedelmöittävät toinen toisensa
. vsk. 9 Ritva Kupari: Kulutuksen mylly huolettaa Tellervo Koivistoa .... .. .. .. .... ... Uhanalaisia lajeja löytyy kaikista eliöryhmistä. ..... ...... ..... .. Uhanalaisten eliöiden suojelu ei useinkaan ole pelkkää lajisuojelua, vaikka sellaistakin siinä on. Näin suojellaan lopulta ihmistäkin. Se ei valmistunut hetkeäkään liian aikaisin. ... . vsk Irtonumero 18• mk Toimiin uhanalaisten eläinten, kasvien ja sienten puolesta . .. .. .. .. ......... ..... .. ..... . ... Tarkastelun piiriin otetuista ryhmistä toimikunta osoitti yli tuhat uhanalaista lajia. Työtä ei pidä väheksyä, päinvastoin. .. 24 Leo Lehtonen: Pähkinähakit nälkä vaelluksella ....... . 28 Markku Saiha: Kalastajan testamentti ....... .. Komitean työn tuloksista enemmän s. .. .... ............. ......... . .. Mitkä ovat seuraukset?. . SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. ..... Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat vesien ja ilman pilaantumisesta kärsivät vesieliöt, jäkälät, ja kohta ehkä monet muutkin organismit. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Vaikka suurin osa toimenpiteistä tuleekin tehdä suojelun toteutustasona eli kehittämällä lainsäädäntöä, antamalla ohjeita luonnonvarain hyödyntämisestä ja kehittämällä suojelualuejärjestelmää, on toimikunta, aivan oikein, korostanut tutkimuksen, seurannan, dokumentoinnin ja valistuksen merkitystä. ... .. Uhanalaistumiskehityksen jossain kohdassa on myös ihmisen paikka. .......... ... Luonnonsuojelujärjestöjen rooli on myös merkittävä. .. .. ... .... 33 Ritva Kovalainen: Uraani polttaa maailman takapihoja .... Toimikunta esittää lukuisia toimenpide-ehdotuksia. 2023. Tutkimukseen vedoten toimenpiteitä ei kuitenkaan saa lykätä, vaan: "uhanalaisimpien lajien suojelu aloitetaan viipymättä ja suojelumenetelmiä tarkistetaan kertyvän kokemuksen myötä", kuten toimikunta ehdottaa. .. .. ...... Uhanalaisproblematiikka ei kuulu pelkästään virkamiehille ja tutkijoille. Ripeästi olisikin toimittava, sillä pelkkä päivittely ei riitä. . Komiteamietintö on arvokas 1uonnonsuojeludokumentti. . .... .. .. 12 Kari Vepsäläinen: Luonto säteilee. .... .. Luonnossamme on tapahtunut syvällisiä muutoksia, jotka näkyvät toisaalta tiettyjen lajien ekolokeroiden häviämisenä ja toisaalta elinympäristöjen pilaantumisena. ... .. . Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta esittää tämän merkittävän ikimetsäalueen rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi. ... Niiden tehtävä on lisätä tietoutta luonnostamme, elvyttää luonnonharrastusta, osallistua seurantaan ja suojelutoimiin. 40 Kirjoja ....... . . .... 34 Ulkomailta .. Tärkeintä on luonnon toimintakyvyn ja monimuotoisuuden turvaaminen. .. .. 42 Luontoilta .... ...... . . Tapio Lindholm 3. .. 44 Summaries of the Main Articles ... ...... .. ... Toimikunta on tehnyt suurtyön, jonka tuloksena meillä on nyt ensi kertaa tiedossa kokonaiskuva ihmisen vaikutuksesta eri eliölajien harvinaistumiseen. Silti toimikunta asiantuntijoineen on joutunut menemään monissa kohdin aivan tiedon rajoille asti. Se perustuu 150 vuoden ajan määrätietoisesti harjoitettuun floristiseen ja faunistiseen tiedonkeruuseen. .... Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta julkisti heinäkuussa mietintönsä. .. .... 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ..... 20 Tapio Lindholm: Metsänhaltijan pienet tuikut.. .. . Tämän " Punaisen kirjan" tekemisen edellytyksenä on ollut kohtalaisen hyvä tietämys maamme eläin-, kasvija sienilajistosta. ....... ...... . 38 Mielipiteitä, keskustelua ... .. Tämä on työtä, jonka tulokset koostuvat tuhansista pienistä paikallisista toimenpiteistä. Tavattomasta määrästä sirpaletietoa on muodostettu kokonaisuus. 14 Jorma Laurila: Suomessa yli tuhat uhanalaista eliölajia ...... Suojelua ei voida toteuttaa ilman pätevää tieteellistä pohjaa. 10 Teuvo Suominen: Ja aavikot leviävät.. ....... .. Ihmisen vaikutus Suomen luontoon on siten osoitettu varsin tuntuvaksi. Luonnonystävän aikakauslehti 5 • 1986 45. ...... Siinä on työtä jokaiselle luonnonsuojeluyhdistyksellekin. 30 Heikki Oja: Kiehtovat tähdet .... . Kuva: Markku Nironen. .......... 4 Rauno Ruuhijärvi: Amerikanterveisiä metsähallitukselle. . SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta .. ........ .... .. 46 Kansikuva on Katisten aarnialueelta Lammilta. ... . ...... ..... 26 Pekka Nuorteva: Saasteiden vaikutus neulastuhoihin .... .......... ........... ... Eliölajien uhanalaistuminen osoittaa konkreettisesti muutokset luonnossamme. .... ...... Uhanalåisproblematiikka ei ole mielipideasia, vaan se perustuu ekologiseen ja biologiseen tietoon. . ....... .... ........ Edellisestä ovat hyvänä esimerkkinä metsän luontaiseen sukkessioon ja paloekologiaan sitoutuneet lajit, joilta metsätalous on vienyt elinympäristöt ja ne ovat säilyessäänkin vain pieniä sirpaleita
Etelä-Ruotsissa ilmakehästä laskeutuu typpeä vuosittain noin 10-20 kg ha meikäläiset laskeumamäärät eivät 4 Happaman sadeveden on havaittu häiritsevän useiden itiökasvien, kuten kotkansiiven (kuvassa), suvullista lisääntymistä. vsk.. estävän siitepölyn itämistä emin luotilla (kahviherne, petunia), häiritsevän useiden itiökasvien suvullista lisääntymistä (seinäsammal, kerrossammal, sananjalka) , heikentävän siemenen muodostusta ja laatua (mänty), heikentävän siemenen itävyyttä ja hidastavan taimikehitystä (pyökki, niittynurmikka, Pinus resinosa -mänty) . Syyksi epäillään ilmansaasteita. Lajisto muuttumassa Osa typen lannoitevaikutuksen seurauksista on melko helposti pääteltävissä. kissankäpälä (kuvassa), sinivuokko, kangasvuokko ja kevätesikko selvästi taantuneet viime vuosina. jää kovinkaan paljon vähäisemmiksi. Kookkaat heinät ja ruohot, jotka ovat ennen kärsineet ravinnepulasta, kasvavat nyt rehevästi. Kasvillisuus rehevöityy. Happamat yhdisteet huuhtovat ravinteita Jos saasteiden välittömistä vaikutuksista oli niukasti tietoa, niin vielä niukemmin on todennettua tietoa tarjolla välillisistä vaikutuksista. Happaman sadeveden on havaittu mm. Typpi lannoittaa Kun rikkidioksidikuormituksen vaikutukset ovat lähes yksinomaan negatiivisia, typen suhteen tilanne on osin päinvastainen. Kun typpeä on muutenkin runsaasti saatavissa, typen sidonta ei enää "kannata" vaan se tyrehtyy. Hapan laskeuma muuttaa jo kasvistoamme Rikin ja typen oksidien suuret pitoisuudet aiheuttavat kasveissa selviä ja helposti havaittavia vaurioita. Typensitojien isännäiset menettävät sen etunsa, jonka ne ovat vuokralaisistaan saaneet. Kaikista uhatuimpia ovat kalkkia (tai neutraalia tai emäksistä maaperää) vaativat laj it. Putkilokasvit eivät itse pysty käyttämään kaasumaista typpeä, sen sijaan monet bakteerit, sädesienet ja sinilevät pystyvät. Happamat yhdisteet huuhtovat ravinteita. Eräillä Ruotsin luonnonsuojelualueilla ovat mm. Suoranaisia havaintoja karuuntumisen tai siihen liittyvän alumiinin liukoisuuden kasvun aiheuttamista kasvuhäiriöistä tai lajistomuutoksista ei vielä ole maaekosysteemeistä, mutta järvikuolemat edustavat juuri tätä kehityslinjaa. Niistä onkin melko runsaasti yksittäisiä havaintoja. Näitä typpeä sitovia pieneliöitä elää maassa irrallaan, mutta varsin yleisesti ne elävät symbioosissa muiden kasvien yhteydessä. Jatkuvien alhaisten pitoisuuksien aiheuttamat krooniset vaikutukset ovat salakavalampia, sillä ensin saasteet vain heikentävät kasvin yleiskuntoa ja vasta vähitellen näkyvät kasvuhäiriöinä, sienija hyönteistuhoina, lisääntymishäiriöinä ja lajistomuutoksina. Luonnossa typpi on kasvien kannalta aivan yleisesti minimitekijä, jonka niukkuus säätelee kasvikunnan tuotannon määrää: mitä runsaammin typpeä, sitä suurempi tuotanto. Meillä nämä ovat jo SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Kärsijöitä ovat pienet, typpipulaan sopeutuneet ruohot, jotka jäävät isompiensa varjoon ja tukehtuvat
Lain käsittelyllä on kiire, sillä ensi keväänä pidettävien uusien vaalien jälkeen lakiesitys raukeaa. Sitä varten tulisikin luoda seurantajärjestelmä pysyvine koealoineen, sillä vaikka linnut ja perhoset olisivatkin hyviä indikaattoreita, nekin elävät viime kädessä vihreistä kasveista. Soita mietteistäsi numeroon 90-642 881. Viime kesänä WWF:n talkoolaiset kunnostivat lintutornille vievän polun rakenteet. Tänä vuonna keskeinen teema oli joen alajuoksulle suunnitellun Kollajan altaan vastustaminen ja ympäristöministeriön koskiensuojelulain käsittelyn vauhdittaminen. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. J okamiespäivää viettämään 14. pengerryksiä ja veden pinnan nostaminen. Etelä-Ruotsissa ja osin meilläki n on kiinnitetty huomiota hernekasvien niukentumiseen ja heinien runsaslumiseen yhtälailla erilaisissa niittyja piennaryhdyskunnissa kuin metsissäkin. Projektipäällikkö Lassi Karivalo kertoo, että WWF huolehtii vastaisuudessakin polun ja lintutornin kunnosta. Seppo Vuokko Kirjoitus perustuu pääosin ruotsalaisten Anna-Li Fiskesjön ja Torleif lngelögin laatimaan kirjallisuuskatsaukseen Floran och försurningen -effekter av SOx och NOx (Naturvårdsverket rapport 3022). Yksittäisten harvinaisten lajien jatkuvan taantumisen huomaa melko helposti, muttei koko vihreän kasvipeitteen vaivihkaista muuttumista. Lakija talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan sanottua asiasta oman mielipi~ teensä laki pääsee viimeinkin eduskunnan ns. Tavoitteena on, että jokainen luonnonsuojeluliiton 170 paikallisyhdistyksestä järjestäisi Jokamiespäivänä ainakin yhden tapahtuman tai retken ja tiedottaisi siitä tehokkaasti. Nyt vain toimimme ympäristöministeriön ja Kymen lääninhallituksen luvalla, aiemmin maanomistajien luvalla. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on hoitanut valtiolle siirtyneellä alueella sijaitsevaa lintutornia ja sinne johtavaa polkusiltaa. Kuitenkin vesistöistämme saatavaa sähköenergiaa käytetään lähinnä . Metsänreunaan , pellon ja metsän rajaan, kertyy typpiyhdisteitä enemmän kuin pellolle tai metsään : niinpä metsänreunan muutokset ovat olleet voimakkaampia kuin muiden biotooppien. Koskiensuojelulaki makaa tällä hetkellä eduskunnan lakija talousvaliokunnassa, joka on pyytänyt laista kymmeniä lausuntoja ja kannanottoja. Saastumisen vaikutuksia on miltei mahdoton vain havainnoimalla erottaa muiden ympäristömuutosten, ennen muuta maankäytönmuutosten seurauksista. Teemme siellä talkootöitä niin kauan, kunnes valtio pystyy ottamaan ohjat käsiinsä. kulutushuippujen tasaamiseen ns. Suomen koskivoimasta, jota on alun perin ollut noin 4 000 megawattia, on jo rakennettu noin 2 500 megawattia. Siikalahdella uudet isännät Maamme arvokkaimpiin lintuvesien suojelukohteisiin kuuluva Parikkalan Siikalahti on siirtynyt valtion omistukseen. Selvimmät lajistomuutokset on havaittu eräillä Ruotsin luonnonsuojelualueilla tällöinhän maankäyttömuutosten vaikutus on vähäinen. Suoranaisia havaintoja nimenomaan saastumisen aiheuttamista putkilokasvien taantumisista on vähän varmoj a ei ollenkaan. Eduskunnan käsiteltävänä oleva ympäristöministeriön koskiensuojeluesitys suojelisi jäljellä olevia koskia 350-500 megawatin edestä eli siis vain 1015 prosenttia Suomen kaikesta alkuperäisestä koskivoimasta. TV 2:n ajankohtaisohjelman lähetyksessä heinäkuussa Ollila vastasi toimittaja Jyrki Richtin kysymykseen, "mitä nyt sanoisitte niille ihmisille, jotka olivat uskoneet että hallituksen lupauksiin voi luottaa ja muuttaneet alueelle" vain: "Pysytelkää rauhallisina!". Iljokiset soutivat Kollajaa kumoon Heinäkuun alussa soudettu perinteinen lijokisoutu keräsi jälleen sadat vielä vapaan Iijokivarren asukkaat soutamaan jokensa puolesta. Ismo Tuormaa ''Pysytelkää rauhallisina'' Kohta on kulunut tasan neljä vuotta siitä kun Suomen hallitus teki päätöksen olla koskaan rakentamatta Vuotoksen allasta Kemijoen latvoille Palkosenniemen kuntaan. Päätöstä tehtäessä kauppaja teollisuusministeri, nykyinen valtiovarainministeri Esko Ollila, kesk ., sanoi päätöksen koskevan sekä nykyistä että tulevia hallituksia. suuren salin käsittelyyn, jolloin punnitaan kansanedustajien todellinen luonnonsuojelutahto. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on kehittää Jokamiespäivästä koko perheen luontotapahtuma, jolloin liittoa, sen yhdistyksiä ja Suomen Luontoa markkinoidaan oikein toden teolla. Kesällä 1986 samainen Ollila vaatii Vuotoksen altaan rakentamista selityksellä ."enhän minä, mutta kun ne kunnat". Perinteistä Jokamiespäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 14. Iijokisoutuun osallistui tänä kesänä ennätysmäärä ihmisiä. Uhanalaisten lajien toimikunta ei tohtinut vielä nykytietojen valossa merkitä yhdenkään putkilokasvin uhanalaisuuden syyksi ilmansaasteita, mutta useille itiökasveille, erityisesti puiden rungoilla kasvaville jäkälille ja sammalille saasteet ovat uhanalaisuuden pääsyy. Ko ko piennarlajisto on yksipuolistunut : suuret heinät kuten juolavehnä, timotei, nurmipuntarpää, kastikat ja röllit ovat runsastuneet ja ruohot , virnat, nätkelmät, apilat, kellot, matarat, orvokit, kohokit ja tervakot ovat niukentuneet. perusvoimana. syyskuuta. säätövoimana ja ydinvoimaa taas sähkön perustuotantoon ns. Myönteisen, iloisen kuvan antamista luonnonsuojelusta pidetään tärkeänä, joutuvathan yhdistykset painimaan suuren osan vuotta raskaiden ja ikävien asioiden kimpussa. RK KOTIMAASTA UUTISIA Yritys pudottaa Iijoen alajuoksun kahlitsematon osa koskiensuojelulaista ei ole lannistanut paikallisia asukkaita. vsk. Useiden jakokuntien ja yksityisten maanomistajien omistaman Siikalahden eteläosan pakkolunastus valtiolle alkoi keväällä ennakkohaltuunotolla. Näin ollen ydinvoiman rakentamatta jättäminen ei vaadi Suomen koskien rakentamista, pikemminkin päinvastoin. alunperinkin olleet niukkoj a lehtoniittyjen , lehtojen ja ketojen lajeja. Viranomaiset laativat Siikalahden alueelle parhaillaan kunnostussuunnitelmaa, johon sisältyy mm. Selvästi taantuneita olivat sinivuokko, kangasvuokko, kevätesikko ja kissan käpälä. Ministeriön suojeluesityksessä ovat kuitenkin onneksi mukana tärkeimmät ja arvokkaimmat koskemme. Ismo Tuormaa 5. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden varjolla on viime aikoina vaadittu myös viimeisten vapaiden koskiemme rakentamista. Liiton keskustoimisto välittää yhdistysten keksimiä hyviä vinkkejä Jokamiespäivän vietosta kaikille ideoiden puutteesta kärsiville. 9. Yhä useammin metsänreuna on nokkosen, maitohorsman ja vatun muodostama korkea ja tukehduttavan sankka ruohosto eikä suinkaan monilajinen ketotai piennaryhteistö
Yhdysvallat liittolaisineen herkistyivät 1970luvun puolivälin jälkeen kehitysmaissa tapahtuville yhteiskunnallisille muutoksille. Myrkkykuljetuksiin ei tarvita minkäänlaista lupaa, vaan kuljetuksia hoitavan varustamon on vain täytettävä tietyt normit, jotka säätelevät ,:::' myrkkyjen kuljetuksia. Hiilireservejä on maapallolla useaksi sadaksi vuodeksi ja Lindströmin mukaan on todennäköistä, että kivihiilestä tulee maailman energiatuotannon tärkein pilari. Hänen mielestään tämä pakottaa kehittämään vaihtoehtoisi'a tuotantomenetelmiä ja kiinnittämään enemmän huomiota mineraalien jälleenkäyttöön. Riskejä ei lainkaan punnita. suunnitellut myrkkykuljetukset ovat herättäneet laajaa vastustusta ja kohua koko Saimaan alueella. Hän ei usko ydinvoiman osuuden paljoa kasvavan nykyisestä kolmesta prosentista maailman energiantuotannossa. Tietojen mukaan joukossa ei ole onneksi luonnossa rikastuvia aineita. Vain kuljetustekniikka on tärkeää. Sen sijaan Saimaan alueen asukkaat ja kesämökkiläiset tiivistivät vastarintaansa ja adressienkin keruu oli alkanut. Lähinnä on kyse paloja räjähdysvaarasta. Lännelle ei riitä, että se turvaa raaka-aineiden tuotannon maailmanmarkkinoille kehitysmaissa. Myrkyt kuljetetaan tynnyreissä eivätkä ne liukene kovin hyvin veteen. Maailman strategisista metalleista, kuten kromista ja wolframista, käydään jo häikäilemätöntä 6 kamppailua, Lindström sanoi. Maapallon ekologinen tase on miinusmerkkinen, totesi Lindström. Kuljetusten vastustajat ovat närkästyneet siitä, että myrkkyjä aiotaan kuljettaa Saimaalla vain siitä syystä, etteivät Neuvostoliiton satamat vedä tai, että kuljetus tulee muutoin vain näin edullisemmaksi. Kilpailu raaka-aineista luo konflikteja Kehittyneet läntiset teollisuusmaat ovat erittäin riippuvaisia kehitysmaiden luonnonvaroista. Ei ollenkaan harkita sitä, mitä tapahtuu, jos myrkkyjen kuljettaja ei noudatakaan ohjeita tai tapahtuu jokin odottamaton onnettomuus. Saimaan kautta . Maakaasun merkitys hiukan kasvaa ja aurinkoenergia sekä vesivoima ovat merkittäviä trooppisilla alueilla, Lindström arvioi. vsk.. Tarkastaja Raimo Lilja kerMaailman ympäristöpäivän seminaari: too myrkkyjen olevan lähinnä toisen ja kolmannen luokan myrkyiksi laskettavia liuottimia, joita käytetään muovija maaliteollisuudessa, esimerkkeinä asetoni ja tolueeni. Lindström Suomen Unicef-yhdistyksestä puhuessaan Maailman ympäristöpäivän luonnonvaraseminaarissa Riihimäellä. Eräitten arvioitten mukaan sinkin, lyijyn, tinan, magnesiumin, elohopean ja kuparin reservit voivat olla loppuun käytettyjä jo aivan 2000-luvun alussa. On syntynyt turvallisuuspolitiikka, johon kuuluu mm. Ismo Tuormaa liittista luonnetta. Mikkelin läänin jätehuollon-ja ilmansuojelun tarkastaja Raimo Lilja ei pidä vireillä olevia kuljetuksia ympäristönsuojelullisesti kohtalokkaina. Erikoist.utkija Jyrki Käkönen Rauhanja konfliktintutkimuslaitokselta selvitti puheessaan luonnonvarojen pokalat ja eliöt onnettomuusalueelta. Energian säästö nousee energiapolitiikan merkittävimmäksi tekijäksi. eroosio, metsien häviäminen, mineraalivarojen ehtyminen ja vesivarojen tuhlaaminen. Ongelmallisimpana Raimo Lilja pitää asian periaatteellista puolta ja lainsäädännön aukkoja. Saimaan seudun väki on huolissaan myrkkykuljetusten vaaroista. Taistelussa luonnonvaroista kansainvälisen järjestelmän, yhteiskuntajärjestelmien ja kehityserojen väliset ristiriidat kietoutuvat yhteen. Hänen mukaansa pahoja uhkia ihmiskunnan tulevaisuudelle ovat mm. Nyt aiotaan kuljettaa Neuvostoliittoon matkalla olevia myrkyllisiä kemikaaleja Saimaan kanavan ja Savonlinnan kautta Joensuuhun, josta ne lastataan edelleen juniin ja lähetetään Neuvostoliittoon. Tämä on se tausta, joka johti niin kutsuttujen pikaiskun joukkojen perustamiseen ja uuteen varustelu kierteeseen 1980-luvulla, Jyrki Käkönen päätteli. Lopullisia päätöksiä myrk. K-äkösen mukaan yhä useampi yksittäinen konflikti liittyy tänä päivänä länsimaiden raaka-aineriippuvuuteen ja perinteisen kasvupolitiikan jatkamiseen. Uusimman teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden saanti on entistä enemmän kiinni suhteista kehitysmaihin. Mikään viranomainen ei voi kieli tää kuljetuksia, jos vaatimuk;;; set vain täytetään vaikka laivojen ruumat olisivat täyni= nä toinen toistaan ongelmallisempia supermyrkkyjä. kykuljetusten aloittamisesta ei vielä heinäkuun lopussa ollut tehty. Sen on turvattava myös pitkät merelliset kuljetustiet kriisitilanteita varten. Näin säästetään energiaa, vähennetään saastemääriä, lisätään omavaraisuutta ja työpaikkojen määrää. KOTIMAASTA Myrkkyjä Saimaan halki. Esimerkkinä Lindström mainitsi yhdysvaltalaisen arvion, jonka mukaan kolmasosa nykyisistä sähköä tuottavista hiilivoimaloista voitaisiin sulkea, jos kaikissa kotitalouksissa ja virastoissa siirryttäisiin viimeisimpiin sähköä säästäviin hehkulamppuja loisteputkimalleihin. sotilaallisten keinojen käyttö kehitysmaita vastaan, väittää Käkönen. Sen sijaan hanke on hänen mukaansa paljastunut pahan porsaanreiän myrkkykuljetuksissa yleensä. Öljylöydösten määrä vähenee ja öljyn hinta kääntyy nousuun jo 1990-luvulla, arvioidaan tuoreimmissa tutkimuksissa. Maapallon öljyvarat loppuvat ensi vuosituhannen alkupuolella, mikäli öljyn käyttö jatkuu nykyistä tahtia. Tietenkin, jos myrkkylaivalla tapahtuu suuri räjähdys ja aineita joutuu paljon veteen, tappavat ne Ehtyvistä raaka-aineista kilpaillaan ankarasti Olisi aika siirtyä lyhyen aikavälin taloudellisen kilpailukyvyn tavoittelusta kestäviin teollisiin prosesseihin, jotka pohjautuvat kierrätykseen, jälleenkäyttöön ja energiaa ja raaka-aineita säästävään tekniikkaan, vaati professori U.B. RK SUOMEN LUONTO 5/ 86 45
Ympäristöja luontoryhmän johtokunnassa ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet ja -ryhmät sekä eduskunnan henkilökunta. Viestintäkasvatus tulee tiedon tulvan kyllästämässä maailmassa yhä tärkeämmäksi kasvatuksen alueeksi. Siinä missä Suomen kuvalehti on ollut opettajien suosikki, on oppilaitten rakkain lehti ollut Suosikki. Lehdet on sananmukaisesti tuotu pulpetille. Lyijyn poistuminen pakokaasuista on edistysaskel autojen saastepäästöjen hillitsemisessä. Elokuun alussa lyijyttömän bensiinin hinta aleni 12 penniä litralta ja kesän kuluessa monet huoltoasemat ovat ottaneet lyijyttömän bensiinin myyntiin. Seuraava askel on kolmitoimikatalysaattorin asentaminen autoihin. Lappeenrannassa paikallisena kokeiluna toteutettu hanke tultaneen valtakunnallistamaan. Näistä Suomen Luonto oli yksi. Lehtikuva vaihtoehto jo tänään. Suomen Luonnon monipuoliset ja kielellisesti rikkaat artikkelit saivat varauksettoman kiitoksen . Noin 400 000 henkilöautoa eli neljännes Suomen autoista voi käyttää lyijytöntä bensiiniä ilman erityisiä säätötoimia. Ei ihme, että monilla on sen omaksumisvaikeuksia. Biologian ja maantiedon opetuksessa Suomen luonto on ollut jo ennenkin ainakin opettajien taustamateriaalina. Muut pohjoismaat vaativat sitä pian uusiin autoihin. Ennakkotuloksien mukaan Suomen Luonto on havaittu Lappeenrannan koulujen oppilaat ovat tutkineet Suomen Luontoa viime lukuvuonna eri oppitunneilla. Uusin hanke on luonnonhoitotilojen perustaminen Hailuotoon vanhaa laidunja niittyperinnettä elvyttämäilä. Kokeiluun liittyvässä tutkimuksessa on tutkittu aikakauslehden käyttökelpoisuutta ja merkitystä kouluopetuksessa. Hailuoto-liike on tullut tunnetuksi Hailuodon pengertiehankkeiden vastustajana. Tällainen lukija olisi kovasti myös Suomen Luonnon mieleen, sillä ympäristönsuojelijoiden tulisi olla kriittisiä ja valppaita ihmisiä, jotka voisivat muodostaa omat käsityksensä itsenäisesti tietoihin ja valikoituihin tiedostettuihin arvoihin perustuen. Kyse on ollut Aikakauslehtien liiton ja Kymen lääninhallituksen kouluosaston järjestämästä Lehti koulussa -kokeilusta. Lappeenrannan kokeilun myötä lehden käyttökelpoisuuden ovat löytäneet myös kuvaamataidon ja äidinkielen opettajat. Elämykselliset kirjoitukset ovat hyvin tärkeitä. Ympäristöministeriö on listannut huoltoasemilla jaettavaan esitteeseen ne automallit, jotka voivat käyttää lyijytöntä polttoainetta. Opettajat ja oppilaat ovat olleet Suomen Luonnosta erityisen kiinnostuneita. Lappeenrannassa oli paneuduttu mm. " ja Ahti Mäkisen artikkeliin Saasteet vai pakkaset. Katalysaattori tarvitsee toimiakseen lyijytöntä bensiiniä. Oppikirjojen kuvalliseen viestintään painottuva sisältö on latistanut niiden tekstin eleettömäksi, neutraaliksi ja abstraktiksi. Sitä myydään nyt 67 asemalla. Kokeilussa on testattu myös viestintäkasvatuksen työmenetelmiä. Viestintäkasvatuksessa pyritään tutkimuksen tekijän FM Ritva-Sini Härkösen mukaan harjaannuttamaan oppilaita havainnoimaan ja tulkitsemaan viestintävälineiden sanomia, suhtautumaan niihin valikoivasti ja kriittisesti sekä pyritään rohkaisemaan oppilaita itsenäisten mielipiteiden muodostamiseen. Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä on luonnonsuojeluliiton mielestä edistänyt merkittävästi ympäristönsuojelulle myönteisiä asenteita eduskunnassa. Mikko Punkarin artikkeliin Satelliitit kartoittavat kasvillisuutta, Leena Grönholmin artikkeliin Kotiseutuopetuksen uusi tuleminen, Seppo Saaren artikkeliin "Mettä liikkuu ... Lehti koulussa -kokeilu on jo nyt osoittanut aikakauslehtien käyttökelpoisuuden myös oppimateriaalina. LiiSUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Siitä pitivät molemmat. Yksi pidetyimmistä on ollut Suomen Luonto. Kyse ei ole ollut pelkästään opp1ameen monipuolistamisesta ja syventämisestä aikakauslehtien avulla, vaikka sekin on kokeilussa tärkeätä. Suomen Luonnon elämykselliset kirjoitukset ovat sen vuoksi hyvin arvostettuja. vsk. 7. Vaikka Suomen Luonnon korkeatasoista kuvitusta ja hyvää painojälkeä kiitettiin, oli myös lehden kirjoitukset havaittu hyviksi. Suomen 1050 aikakauslehdestä opettajat olivat kokeiluun valinneet 22 lehteä. Sellaista puolta ei oppikirjoissa ole. Tapio Lindholm Ympäristöpalkinnot Hailuotoon ja eduskuntaan Suomen luonnonsuojeluliitto antoi ympäristöpalkintonsa Maailman ympäristöpäivänä Riihimäellä Hailuoto-liikkeelle ja Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmälle. Suomen Luonnon kohdalla mielipiteet eivät jakautuneet oppilaitten ja opettajien välillä. D Kiitos lehden palauttaneille Kiitos niille Suomen Luonnon lukijoille, jotka ovat palauttaneet tämän vuoden kysytyn ykkösnumeron toimitukseen! Olemme lähettäneet lehdet edelleen ilman ykkösnumeroa jääneille tilaajille. Voitko siirtyä lyijyttömään. Kuvassa Lönnrotin ala-asteen viidesluokkalaisia. Lyijytöntä bensiiniä on käytetty Suomessa toistaiseksi vähän. koulussa käyttökelpoiseksi. Oppikir· ojen kieli myös supistaa oppilaitten kielellistä ilmaisua. ke on toiminut myös monin muin tavoin Hailuodon ja Perämeren luonnon hyväksi. Jos kriittisiä ja itsenäisiä lehtien käyttäjiä ei ole, ei luonnonja ympäristönsuojelustakaan voi kertoa muuta kuin sensaatioita ja kohu-uutisia. KOTIMAASTA Suomen Luonto pulpetilla Lappeenrannan koululaiset ovat viime talvena lukeneet aikakauslehtiä. Jakeluverkko on ollut suppea ja hinta korkeampi kuin lyijytetyn bensiinin
Kaupungeissa ja taajamissa jyrätään teiden alle arvokasta maata ja rakennuksia. Autoilu saastuttaa eniten ilmaa typpioksidija hiilimonoksidipäästöin. Lentäminen on kaikkein eniten energiaa nielevä liikkumismuoto. Polttoaineiden verotuksen siirtyminen liikevaihtoveropohjalle heikentää mm. RK SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Vuonna 1984 loukkaantui 8 872 ihmistä. Tieliikenteen kasvu johtaa uusien teiden rakentamiseen. kenneonnettomuuksissa loukkaantuneitten määrä on 80-luvulla kasvanut. Maailman tunnetut öljyvarat loppuvat nykyisellä kulutusvauhdilla 2000-luvun alkukymmenillä ja mahdolliset uudet löydöt ovat yhä vaikeammin hyödynnettäviä. Järjestöjen mielestä maastamme puuttuu määrätietoinen liikennepolitiikka. Erityisesti maaseudun joukkoliikenteelle on kiireesti luotava tukijärjestelmä, mikäli j halutaan estää bussiliikenteen näivettyminen ja siitä seuraavat muutokset matkustustottumuksissa ja asutusrakenteessa. Kun lukuihin lisätään ympäristökustannukset ja inhimillisten kärsimysten arvo, nousevat yksityisautoilun kustannukset huimiin summiin. Lukennepohtukan suunta ratkaisee, miten edulliseksi junailu junaillaan. Halpa bensiini on tehnyt autolla ajon edullisemmaksi kuin joukkoliikenteen käyttämisen. Todennäköisesti öljyn hinta kallistuu jo paljon ennen kuin öljy kokonaan loppuu. Rautateiden tariffeja on meillä viime vuosina korotettu inflaatiota enemmän VR:n säästötavoitteen nimissä. Myös kuljetustuen saannin edellytyksistä on poistettu rautateitse kuljettamista koskevat määräykset. Myös dieselöljyn hinta on pudonnut ja parantanut rekka-, kuormaja pakettiautojen kilpailuasemaa junakuljetuksiin verrattuna. j Tavarakuljetuksissa tulee muistion mukaan myös siirtyä suosimaan rautateitä. Uudet väylät pirstovat peltoja ja metsiä, rauhallisia luonnonalueita ja tuhoavat useinkin hienoa kulttuurimaisemaa. Järjestöt korostavat kannanotossaan ympäristönsuojelullisia ja ihmisten tasa-arvoa edistäviä näkemyksiä. Sähköjunat sensijaan eivät saastuta ilmaa. Lentokoneet ja dieselkäyttöiset junat tuottavat myös happamoitumista ja metsävaurioita aiheuttavia typen oksideja, mutta matkustajaa kohti autoja vähemmän. Järjestöjen mielestä jukkoliikenteen kilpailukyky on palautettava matkalippujen hintoja alentamalla. Tielii8 KOTIMAASTA ~is~ot v_ievät etelä~n ja minne vain tahdotaan. Junaliikenteen tarvitsema sähkömääräkään ei päätä huimaa: 1985 oli VR:n osuus maan sähkön kulutuksesta 0,8 % . Kuljetukset ovat siirtyneet maanteille, koska raskasta tavaraliikennettä maanteillä suositaan voimakkaasti verotuksessa. Huonoa hintapolitiikkaa Tieliikenne kasvoi kaksinverroin ennakoitua nopeammin viime vuonna. Bensiinikäyttöisten autojen ajaminen on jo parinkymmenen vuoden kuluttua todennäköisesti hyvin kallista. Tiestön rakentaminen ja kunnossapito maksavat valtiolle satoja miljoonia markkoja vuodessa. huippunopeat junat voittavat nopeudessa ja matkustusmukavuudessa autoilun ja Suomen olisi nyt pysyttävä kehityksessä mukana. linja-autojen kilpailuasemaa nostaen kuljetuskustannuksia. Rautatieteknologia on kehittynyt Euroopassa pitkälle mm. Järjestöt ovat kannanotossaan sitä mieltä, että hyvin toimivaa ja halpaa junaliikennettä voidaan rahoittaa vaikkapa 50prosenttisesti verovaroin. Junaliikenne on yhteiskunnallisesti edullinen liikennemuoto monia haittoja tuovaan autoiluun verrattuna. Järjestöt vaativat joukkoliikenteen kehittämistä Liikennepolitiikkamme tulee suunnata suosimaan joukkoliikennettä, erityisesti junaliikennettä, vaativat Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Yhteiskuntasuunnittelun seura ja liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö yhteisessä muistiossaan. vsk.. Järjestöt pitävät muistiossaan syynä kuuden prosentin kasvuun ennenmuuta valtion hintapolitiikkaa: bensiinin reaalihinta on nyt alempi kuin ennen 1973 öljykriisiä. Autoilun kirot Yksityisautoiluun ja sen tarvitseman tiestön rakentamiseen kuluu moninverroin enemmän energiaa kuin linja-autoliikenne tai junaliikenne vaativat. Järjestöt vaativat panostusta rautatieteknologian kehittämiseen. Tarvitsemme hyviä ratoja ja nopeita junia Lyhytnäköisten ja kalliiden teiden rakennushankkeiden sijaan valtion tulisi sijoittaa varoja rautateiden kunnostukseen ja uusien järkevien rataosuuksien, kuten HELI-radan, rakentamiseen. Liikenneministeriö seuraa tahdottomana henkilöautoliikenteen kasvua ja joukkoliikenteen supistumista suunnaten ponnistuksensa henkilöautoliikenteen tarpeiden tyydyttämiseen. Ympäristönsuojelulliset, taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset tekijät osoittavat kuitenkin joukkoliikenteen olevan järkevin liikkumistapa. Sähköjunat kuljettavat thm!set ~-a tavarat .".'~aa saastuttamatta, meluamatta, nopeasti ja turvallise~b. Järjestöt vaativat myös, että valtio ryhtyy tukemaan kannattamatonta linja-autoliikennettä. Junassa ja lentokoneessa matkustaja on melko turvassa onnettomuuksilta, mutta tieliikenteessä saa surmansa noin 550 ihmistä vuosittain. Joukkoliikennettä on tuettava Sekä junalla että linja-autolla matkustaminen on näinä halvan bensiinin aikoina kalliimpaa kuin yksityisautolla ajaminen kun lasketaan vain bensiinikulut
9. Niihin on rakennettu palveluvarustusta, teitä, polkuja ja opastusta sekä palkattu henkilökuntaa aivan eri tavalla kuin meillä. Yellowstone, Grand Teton, Bryce Canyon, Zion, Grand Canyon, Sequoia ja Yosemite olivat mieliinpainuvan opintomatkan kohteita. Niin kauan kuin metsähallinto tuo esille halunsa korjata puuta kansallispuistoista pystystä tai maasta, pienentää luonnonsuojelualueita ja vastustaa viimeisten mahdollisten kansallispuistojen perustamista, ei luottamusta synny. Amerikanterveisiä metsähallitukselle Olin tänä kesänä ensimmäistä kertaa tutustumassa Kalliovuorten kansallispuistoihin Yhdysvalloissa. Tiukan suojelun tarve syntyy talousmetsien luontoa tuhoavista menetelmistä. Virheistä SUOM EN L UONTO 5/ 86 45. Yleinen etu vaatisi, että kaikkia metsähallinnon metsiä hoidetaan siten, että metsien moninaiskäyttö, retkeily, marjastus ja sienestys ensimmäisinä, toteutuvat puuntuotannon rinnalla. On turha puhua metsien suojelun ylimitoituksesta. Epäilemättä matkailupalvelujen osalta on paikoin ja erityisesti ennen toista maailmansotaa menty liian pitkälle. Kesällä valmistunut merkittävä asiakirja, uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö kertoo että lähes puolet uhanalaisista, 458 eliölajia, on metsälajeja. Yellowstone, maapallon puistoista ensimmäinen, on jo vuodelta 1872. Asianmukaisesti hoidetut kansallispuistot ovat niin metsähallinnon kuin ympäristöministeriön toiminnan näyteikkunoita. vsk. Kun muistaa ne kamppailut, jotka meillä ovat viime vuosina edeltäneet lähes jokaisen kansallispuiston perustamista ja lukee tai kuuntelee metsähallinnon (muiden kuin luonnonsuojelualuetoimiston) edustajien ajatuksia, tulee vähintäänkin surulliseksi. Yhdysvalloissa kansallispuistoja pyritään laajentamaan, eikä kukaan ajattelekaan, että puustoa voitaisiin korjata myrskyn tai kulon jälkeen. Kansallispuistoaate on sieltä kotoisin. On siksi todennäköistä, että metsähallinnon uuden pääjohtajan tänä kesänä kaipaamat kansallispuistojen "pelisäännöt" on siellä tutkittu ja kokeiltu usein erehdystenkin kautta. Tavoitteista ensisijainen on nykyisin luonnonsuojelu, sen jälkeen tulevat ihmisen tarpeet: erämaan ja maisemien kokeminen ja luontoon perehtyminen. on kuitenkin otettu oppia. Matkailija huomaa heti, että kansallispuistot ovat Yhdysvalloissa kansallisen ylpeyden aihe, isänmaan kuva niin kuin jo Nordenskiöld sanoi. Yhdysvaltojen kansallispuistot ovat olleet alusta saakka ihmisläheisiä. Kaikkein ylpein niistä on se organisaatio, sisäasiainministeriön kansallispuistohallinto, jonka huolenpitoon ne on uskottu. Miten kauan vielä kestää, että metsähallinto kokonaisuudessaan näkee yleiseen etuun sisältyvän luonnonsuojelun maillaan ylpeyden aiheeksi ja edistämisen arvoiseksi. Suomessa metsähallinto näyttää kehittävän valtion retkeilyalueista vaihtoehtoa kansallispuistoille. Kansallispuistojemme käyttöön, opastukseen ja palveluvarustukseen liittyvistä laiminlyönneistä ei voi syyttää yksin metsähallitusta. Voimavarojen osoittajana on ollut aikaisemmin maaja metsätalousministeriö ja nyt ympäristöministeriö. Enemmän aloitteita hoitoalueista alkaen kuitenkin tarvitaan
Nykyajan ihminen kantaa aina vähän huonoa omaatuntoa siitä, ettei tiedä mikä kussakin tilanteessa olisi paras tapa elää. Se taas edellyttää ihmisiltä ymmärtämystä ja sitä, että he ovat valmiita erilaiseen toimintaan. Metsässä liikkuminen on mukavaa kesällä ja talvella, kaikkina vuodenaikoina. Kaupunkilaisina olemme kovin nuoria. "Katselen metsiä huolestuneena" Tellervo Koivisto uskoo, että ihmisten luonnonharrastus on lisääntynyt ja ihmiset ymmärtävät esimerkiksi ympäristön saastumisen vaarat. Kesämökkiläisyydessä taas ovat omat ongelmansa. Suhteemme luontoon on silti Tellervo Koiviston mielestä ongelmallinen. Ehkei meillä olisi siihen varaa, jos olisimme köyhempi teollisuusvaltio. Merellinen maisema on presidenttiparin ympärillä kesäasunnossa Kultarannassa. Miten tasapainoilla ympäristön ja luonnon ja toisaalta ihmisen omaksumien arvojen välillä. vaikea tehtävä eikä siihen hevin yksi pieni maa pysty, hän tähdentää. vsk.. Nykyisin voi olla vaarana, että saastutamme niin ovelasti ettemme sitä huomaakaan. Metsämaisema on minulle läheisintä luontoa. Ilman saastumiseen ja sen seurauksiin pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota, varsinkin, kun vaikutukset ovat niin pitkäaikaisia ettemme tiedä, mitä tähän asti tapahtuneen perusteella seuraa. Kehityksen valot ja varjot Valtakunnan virallinen kurssi vie kohti korkeampaa tuotannon tasoa, kulutustasoa ja elintasoa. Ihmisen elämä on muuttunut ongelmalliseksi. -Katselen edelleen noita metsiä huolestuneena. Näitä elementtejä hän ei halua erottaa toisistaan eikä asettaa tärkeysjärjestykseen. Maan äiti liikkuu kuntoillakseen ja nauttiakseen luonnosta. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . On aivan selvää, ettei hallinnollinen byrokratia korvaa vapaaehtoista järjestötyötä. Kansalaistoiminta on tärkeää Järjestöt tekevät paljon sellaista työtä, mitä virkamiehet eivät edes voi tehdä, niinkuin yleisen tietoisuuden herättäminen, Tellervo Koivisto arvioi ympäristöhallinnon ja ympäristönsuojelutyötä tekevien järjestöjen tehtäviä. Vaikka toissatalviset ilmiöt ehkä oli pistettävä pakkasen tiliin, ei sitä ihan rauhallisella mielellä voi olla. Miten elää oikein. Toivoisi jokaiselle mahdollisuuden siihen; mutta kuitenkin se merkitsee aika 10 paljon luonnon muuttamista. Ihmiset alkavat oivaltaa perusidean, mutta siitä on vielä hyvin pitkä matka toteuttamiseen ja maakohtaisesti siihen on hyvin vaikea päästä. Ilman saastuminen on Tellervo Koiviston mielestä pahin u!lkamme. Kasvu on toisaalta mahdollistanut investoinnit erilaisiin puhdistuslaitteisiin. Olemme samassa kasvun veneessä muiden teollisuusmaiden kanssa ja heittäytyminen siitä pois merkitsisi monia ongelmia, joita pehmeiden arvojen kannattajatkaan eivät kestäisi, ennenmuuta työttömyyttä. Suomalaiset ovat luonnonläheistä kansaa. Mutta kun ajattelee, miten hirveätä vauhtia kulutuksen mylly pyörii ja mitä kaikkea siitä seuraa luonnolle, niin vähän murheelliselta näyttää. Ennenmuuta Tellervo Koivisto on huolissaan siitä, miten kulutuksen mylly jauhaa luontoamme. Kansalaistoiminta on mielestäni ratkaisevan tärkeää, koska virkamiehetkin ovat aika voimattomia näissä kysymyksissä elleivät he saa päätöksiään toteutumaan. Kehityksen suunnan muuttaminen on vain kovin Tellervo Koivisto tunnetaan luonnosta pitävänä ja luonnossa liikkuvana ihmisenä. Loma-asunto Inkoossa taas sijaitsee peltojen ja metsien tuntumassa. Kesti kuitenkin kauan ennenkuin saastumiseen kiinnitettiin huomiota. Vapaa-aika lisääntyy ja jossakin ihmisten pitää se viettää. Emme me siinä mielessä jatkuvaa kasvua tarvitse, jos se merkitsee vain uusien tarpeiden luomista ihmisille. Pelloillakin silmä lepää mielellään ehkä se liittyy lapsuuden peltomaisemiin niissä on samaa avaruutta kuin rannalla. RitvaKupari Kulutuksen Inylly huolettaa Tellervo Koivistoa Emme tarvitse sellaista jatkuvan kasvun politiikkaa, joka merkitsee vain uusien kulutustarpeiden luomista ihmisille, sanoo Tellervo Koivisto Suomen Luonnolle antamassaan haastattelussa. Mitkä sitten ovat luonnon kannalta parhaita ratkaisuja eikä ainoastaan lyhyellä tähtäimellä ihmisen kannalta parhaita. Tämä askarruttaa, koska aika yleisesti ollaan myöntämässä, että "krääsää" ihmisillä on monta kertaa jo liikaa. Pidettiin luonnollisena, että vedet ja ilma ottavat vastaan mitä vain. Paljon valoisaakin on näkyvissä, kuten tämä puhdistustoimissa eteneminen ja kansainvälisten sopimusten solmiminen. Miten pitäisi käsitellä metsää tai peltoja tai miten suhtautua eläimiin
11. Rönnskärin /intuasemalla presidentti ja rouva Koiviston seurassa vasemmalta SLL:n pääsihteeri Esko Joutsamo, lintuaseman hoitaja Kai Karlsson ja Lauri Mäenpää. vsk. Tellervo Koivisto nauttii metsäluonnosta. 0/i mielenkiintoista kurkistaa lintuasiantuntijoiden ja -harrastajien maailmaan, Tellervo Koivisto kommentoi keväistä linturetkeä, jonka luonnonsuojeluliitto järjesti presidenttiparille. Metsien kuntoa hän ei kuitenkaan voi rauhallisin mielin seurata. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45
Seinillä näkyi ovien rajaviivoja. Kaikki tapahtui pilvenpiirtäjän latvassa keskellä New Yorkia. PUHEENVUORO J oitakin vuosia sitten kävin arvovaltaisen amerikkalaisen Scientific American lehden toimituksessa. K esä vieraanamme on skottipoika, joka ahmii ihastuneena mustikkapiirakkaa. Ei yhtään ikkunaa, ei ainuttakaan uloketta, mihin tarttua. Hiljaista, hillittyä ja tyylikästä. Julkaisujohtaja Gerard Piel vakuutti, että kaikki on pakon sanelemaa. Yhtäkkiä ei tunnukaan huvittavalta muistella Luonto-Liiton kesäleiriä 1979, jonka ulkomaiset osanottajat äimistelivät Ounasjokea. Viimeisenä henkireikänä on ollut ns. Muualta on kannotkin kiskottu, jotta koneet ja kemikaalit pääsisivät vaikuttamaan täydellä teholla. Pois yksityismaalta! Ajattelin, että onneksi meillä Suomessa sentään on vielä jokamiehenoikeus. Sitten tungeksin katumelussa vihaisten ihmisten ja saastuneen ilman keskellä. vsk.. Hän kertoo, että heilläkin kasvoi mustikkaa aivan äskettäin, ---hyvä paikka olikin. Kun se välillä nousi pintaan, näin laajat ja lahoavat slummit. Lehmiä ja koiria kuolee, ihmiset sairastuvat. Kiipesin kerran Kaliforniassa hevosaitauksen yli ottaakseni valokuvia hevosista tuliunikoiden keskellä. Hän ei tunne koivua eikä tiedä mikä on leppä. Mutta lampaanhoitoa tehostettiin ja siinä menivät varvutkin. Väkivalta, ilkivalta, rikollisuus ja saasteet pakottavat eristäytymään. Jostakin pörähti paikalle 12 maastoauto ja kaksi kiukkuista haulikkomiestä. Nyt kirkkonummelainen naapurimme, maatalon emäntä, kertoo tyrmistyneenä, että hänen lapsiltaan loppui uiminen viereisessä lammessa. Perulaisella kalajauholla lihotettuja kirjolohisyöttiläitä ongitaan maksua vastaan vasiten kaivetuista rapakoista. yhteislaituri, jota kesämökkiläiset ja Espoon kaupungin viranja toimenhaltijat nyt väittävät yksityisekseen. Pääsymaksuun ei ole sisällytetty seudun viimeisen mäkimaiseman tärväämistä. Tässä jutussa aavikko ei tarkoita vain Saharaa vaan kaikkea elinkelvottomaksi tehtyä, vaikkapa mätänevää suurkaupunkia. Nappuloita painellen sain yhteyden tuonpuoleiseen ja pääsin edellämainittuun toiseen todellisuuteen. Metsääkin oli ennen enemmän, nyt on vain hehtaarin Jäntti. Sinne päästäkseni olin ensin ajellut kolisevassa ja heittelehtivässä, kuvaamattoman suttuisessa maanalaisessa. Skotti kertoo, että tuollaista kurittomuutta ei hänen kotimaassaan sallittaisi, jokainen naapuri olisi tähän mennessä ehtinyt jo moneen kertaan käydä suihkauttamassa myrkkypilven tuon viimeisen kukkapaikan päälle, jotta rikkaruohot eivät siementäisi. Kuulen vieläkin korvissani ihmisten hillityn puhetyylin ja sen taustana ilmastointilaitteiden hiljaisen huminan. Hänen perheellään on kolmensadan hehtaarin lammasfarmi, lihakarjaa, viljaa ja perunaa. Kummallinen joki, kun ei C C C -~ ...J C. Lehtiuutinen puolestaan kertoo, että joka toinen Suomen tutkituista järvistä on sinilevän myrkyttämä. Yläilmoissa kohtasin vielä pelottavamman testin: pelkkää kiiltävää teräspintaa, jota valaisi himmeä lamppu. Skottipoika äkkää vihreiden viljapeltojen keskeltä pienen kukkaniityn -horsmaa, ohdaketta ja karhunputkea. fr en Ja aaviko tarvitse peseytyä uimaretken jälkeen! Tanskalainen koulupoika näki Suomessa metsän: "Kuka perii pääsymaksun?" Meillä kaiketi ennakoidaan tulevaa tilannetta, kun kaikenkarvaisia peikkometsiä ja noitapuistoja sikiää huoltoasemien kylkiäisiksi. Pelastauduin eteisaulaan, jossa hissinovea vartioi kaksi karskinnäköistä pyssymiestä. Näen punaiset matot ja nahkaselkäiset vuosikerrat. Kävijät on suodatettava siinä kuin ilmakin. Se on kesäasukasnaapurimme tontinkulmaa, sillä täkäläisten farmarien pelloista on kukat hävitetty melkein viimeistä myöten myrkyillä ja salaojilla. Hän hämmästyy käteen annet""""'"t.l_/ / ' ..::-~, _,, ,,..,..__.,~ SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Talviurheiluksi sanotaan sitä, että sähkövoima vie ylös ja painovoima alas. Ensin se mökitettiin umpeen
Porot on määrätty lahtiin ja suomalaiset sintit osittaiseen syöntikieltoon. "Tänä vuonna minä kasvatan vain sellaista, mikä pysyy taatusti pinnan alla" sanoi ostaja ja osti tavallisia. Ottaa marjan, yrtin, sienen ja ,terveyden luonnosta, sintin lähilammesta, lähettää lämpimän ajatuksen saariston kalastajalle ja Lapin poromiehelle. Kaikki tuore hylättiin, lehmätkin söivät säilykkeitä. Se naposteli kanankaalia ja vuohenputkia. Naapuri niitti raparperinsa kompostiin ja sanoi, että olkoot tältä vuodelta. Osaksi se on pyrkimystä ihmisen hallitsemaan mittakaavaan, osaksi paluuta entisentyyppiseen pienviljelytalouteen. Myyjä esitteli pitkää punajuurta, joka melkein nostaa itsensä maanpinnalle. tua kirvestä hänen kotifarmilleen aidanseipäät tulevat tehtaasta. Salaattisato menikin kaupaksi kolmasosalla siitä hinnasta, jolla se vielä olisi kannattanut. On hyvä tietää, miten paljon mitäkin isotooppia siirtyy kompostikasvattajan tuotteisiin. Eikä enää ole lintujakaan. Kurkkumaalle aiottu komposti kasvattaakin nyt kurpitsaa, joka aikanaan uhrataan tieteen alttarille. Teuvo Suominen 13. Jokikinen lehmänkakkara oli viety pois, kaiketi jonkun kotipihan kasvimaalle. leviävät ... Kompostin ylimääräiset höysteet johtuvat ilmeisesti pienestä kevätsateesta, joka huuhteli ilman radioaktiivisuuden levällään oleviin syksyn lehtiin. Hänellä on kiire. Heidän kaikki elintarvikkeensa ostetaan kaupasta ja liha teurastamolta. Tshernobyl iski pirullisen taitavasti juuri niihin saarekkeisiin, joita tähän asti on pidetty puhtaimpina ja turvallisimpina. mikä reservaatin rauhaan. Karja sai ulkonaliikkumiskiellon, mutta sitä ei tiennyt meidän kanaparvemme. Pellot tuottavat viljaa ja vihreyttä, mutta eivät enää muuta. Hän oli mielissään voidessaan tarjota pääkaupungin markkinoille jotakin puhdasta ja tuoretta. Muuan naapurimme kasvatti varhaissalaattia kasvihuoneessa ja totesi huojentuneena käyttäneensä sen kasteluunkin pelkkää kaivovettä. Sitten tuli Tshernobyl. Suomen metsät sentään vielä tuottavat puuta ja keräilytuotteita, Keski-Euroopassa kohta eivät kumpaakaan. Yhden selityksen havaitsin metsässä, jossa kylän yhteinen karja laidunsi. Luonnonläheisyys, pienimuotoisuus, omavaraisuus... Valko-Venäjällä katselin kerran helikopterista, miten kylän kotipuutarhat rehottivat syvänvihreinä, mutta laajat kolhoosipellot kituivat keltaisina. Toinen naapuri meni siemenkauppaan ostamaan punajuuren siemeniä. Keskisuomalainen fyysikko mittasi melkein pilanpäiten lehtikompostinsa säteilyä. Tänä keväänä jäivät nokkosetkin noukkimatta. Kun aavikot leviävät, elävämpi elämä vetäytyy viimeisiin linnakkeisiinsa, mikä pilvenpiirtäjän huipulle, SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Ruotsissa on hävitetty rehua kuin ydinjätettä konsanaan. Ihmekö siis, jos vihreily kiinnostaa. Yhteispellot saivat tyytyä apulantaan jos siihenkään. Varmuuden vuoksi hänellä on kuulosuojaimet. Munista löytyi radiojodia ja vähän muutakin. Ensin ne loppuivat eteläisemmän Euroopan viljelyksiltä, nyt meiltäkin. Vesistömme tuottavat sähköä ja sinilevää. Takavuosien iskulause "tuottamaton tuottavaksi" näkyy menneen perille. vsk. Kanankaalin nuppukimput kasvoivat pienen parsakaalin mittoihin, mutta syömättä nekin jäivät. Se ylitti moninkertaisesti elintarvikkeiden hylkäämisrajan. Norjan villipeuroille suunnitellaan metsästyskieltoa. Nykyajan viljelijä e1 kuuntele linnunlaulua. Niiden haravointi saattoi kyllä puhdistaa pintamaata, mutta samalla se keräsi kompostiin tavallista tuhdimman annoksen cesiumia ja muuta. Hetken aikaa koko Eurooppa eleli kuin atomipoterossa ikään. Itsekukin voi yrittää rakentaa omaa eristettyä pienoismaailmaansa. Hänenkin nimensä on nyt ydinvoimaa vastustavassa adressissa, joka kerää allekirjoituksia kylän kaupassa. Ainakin tietää, mitä panee suuhunsa, kun kerää nokkoset ja voikukat saunannurkalta, panee jätteet kompostiin ja kurpitsan kaiken päälle
Säteilyn haitat kasveille, eläimille ja ihmisille ovat kuitenkin hyvin vaihtelevat. syöpäpotilaiden hoidossa, kun yritetään tuhota pahanlaatuisia kasvaimia. Varmaa kuitenkin on, ettei ole olemassa vaaratonta säteilyn alarajaa. Jo radioaktiivisuuden pioneeritutkimuksen hinta oli raskas: Sklodowska kuoli 14 (monien muiden alan uranuurtajien tavoin) syöpään. SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Mitä radioaktiivisia aineita luontoon joutui, mihin ne kertyvät ja miten ne vaikuttavat. Isotoopit ovat saman alkuaineen erimassaisia atomeja, joiden ytimessä olevien neutronien lukumäärä vaihtelee. (ilmassa) röntgen (R) Säteilystä kudokseen imeytynyt annos gray (GY rad 1 Gy = 1000 milliGy = 100 rad = 1 J / kg Biologisen vaikutuksen ekvivalenttiannos sievert (Sv) rem 1 Sv = 1000 milliSv = 100 rem Radioaktiivisuus bequerel (Bq) curie (Ci) 3.7 X 10' Bq = 1 Ci Säteilyn ja radioaktiivisuuden yksilöitä. Tämän takia, ja käytettävissä olevan tiedon vajavaisuudesta johtuen, ei mitään yksinkertaista ja ytimekästä vastausta voida antaa kysymykseen säteilyn haittavaikutuksista eliöille. Suurimman potentiaalisen säteilyvaaran koko luonnolle aiheuttavat kuitenkin ydinasevarustelu sekä ydinvoimaloiden rakentaminen ja käyttö. Säteily tuhoaa elämää Puolatar Marie Sklodowska-Curie osoitti jo viime vuosisadan lopulla radioaktiivisen alkuaineen (polonium) olemassaolon uraanipikimalmissa; seuraavaksi hän eristi radiumin. Syöpätapaukset olivat yli 30-kertaiset alueen miesten vertailuryhmään nähden. SI-järjestelmä tarkoittaa kansainvälistä mittayksikköjärjestelmää. vs k.. Kallioperästä peräisin oleva taustasäteily vaihtelee suuresti (vrt. Säteilyn monet kulku tiet Ydinkärjen räjäyttäminen tai ydinvoimalaonnettomuus lisää ulkoista säteiCesium ja strontium kertyvät voimakkaasti poronjäkälään. Ei ole sattuma, että alueilla, joiden maaperän radioaktiivisuus (etenkin uraani-238:n ja torium232:n pitoisuudet) on poikkeuksellisen korkea (esim. Tätä luonnollista taustasäteilyä lisäävät pitkäikäiset luonnossa, erityisesti kallioperassa, esiintyvät radionuklidit. Osa isotoopeista on pysyviä, osa epävakaita. Suomen paikoin korkeat radon-pitoisuudet). Ionisoivaa säteilyä lähettäviä radioaktiivisia aineita syntyy avaruussäteilyn pommittaessa ilmakehää. 1927 J.H. Tämä altistaa hoitohenkilökunnan säteilylle, minkä seurauksena ammattikunnan keski-ikä on useita vuosia alempi kuin muilla lääketieteen aloilla toimivien. Sittemmin ionisoivan säteilyn elämää tuhoava ominaisuus tunnetaan monesta yhteydestä: Jo v. Ydinvoimaloiden riskit perustuvat voimaloiden virhetoiminnan mahdollisuuteen, voimaloiden terroriherkkyyteen sekä radioaktiivisten voimalajätteiden varastointiongelmiin. Poronlihasta säteilevät aineet siirtyvät ihmiseen. Säteilyä käytetään myös hyväksi lääketieteessä, mm. Jälkimmäisten ytimiä (nuklideja) kutsutaan radionuklideiksi, sillä eräiden epävakaiden atomiytimien ominaisuutena on hajota itsestään ja lähettää ionisoivaa säteilyä (alfa-, beetatai gammasäteilyä). Ihminen synnyttää keinotekoisesti radioaktiivisia aineita pommittaessaan eräitä alkuaineita ydinhiukkasilla ja halkaisemalla raskaita atomiytimiä (fissio). lääketieteellinen diagnostiikka, rakennusmateriaalit, ydinvoimaloiden päästöt, ydinkokeiden jälkeiset laskeumat sekä, paljon vähemmän, televisio ja näyttöpäätteet. Varustelu kasvattaa ydinsodan, pahimmillaan maailmanlaajuisen tuhon, mahdollisuutta. Kaikkinainen säteily, myös luonnon oma taustasäteily (jopa eläimissä luonnostaan olevat radioisotoopit, mm. Tshernobylin ydinvoimaSuure Yksikkö Vanha SI-järjestelmässä yksikkö Säteilyannos laturmasta on kulunut yli neljä kuukautta. Erään tutkimuksen mukaan työläisten kuolemansyynä oli 53 OJo :ssa pahanlaatuiset kasvaimet, näistä 90 OJo keuhkosyöpää, joka keskitti kuolemat 35-54 vuoden ikään. Säteilyn määrää ja vaihtelua kasvattavat monet ihmisen toiminnasta koituvat säteilylähteet; mm. Miiller pystyi aiheuttamaan runsaasti perinnöllisiä muutoksia, lähinnä haitallisia mutaatiota, sädetyttämissään banaanikärpäsissä. Downin syndrooma) ovat normaalia tavallisempia. Vielä dramaattisemmin säteily vaikuttaa uraanilouhosten työläisiin. paikoin Intiassa ja Br·asiliassa), kromosomaalisten poikkeamien aiheuttamat taudit (mm. säteilyn määrästä, laadusta, kestosta ja annostusnopeudesta, säteilylähteen sijainnista, eliölajista, yksilön iästä, perimästä, yleiskunnosta, kudostyypistä sekä solujen jakautumisvaiheesta. Haitallisuus vaihtelee suuresti Säteilyn haitat kasveille ja eläimille riippuvat lukuisista eri tekijöistä, mm. kalium-40!), altistaa yksilön säteilysairauksille. Asiaan on perehtynyt dosentti Kari Vepsäläinen. Kari Vepsäläinen Radioaktiivinen säteily on eliöille aina haitallista turvallista säteilyn alarajaa ei ole
vsk.. Laskeuman jälkeisinä ensi päivinä ja viikkoina jodi-131 on merkittävin radionuklidi, mutta ajan myötä hitaammin SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Ensin mainitun radioaktiivinen puoliintumisaika on lyhyt (8 vrk), jälkimmäisten pitkä (28 ja 30 vuotta). Suurin osa syövästä on siten selitettävä lähinnä ihmisten elintapojen (ruokailu-, juomaja tupakointitottumusten) pohjalta. kasvit, hyönteiset ja bakteerit, sietävät yleensä enemmän, mutta niidenkin säteilynsieto vaihtelee suuresti. Annosarviot vaihtelevat kuitenkin 0.5 ja 5 mSv:n välillä. Säteily kohdistuu luontoon useita teitä: (1) Suoraan saastepilvestä ulkoisena säteilynä, (2) eläimiin ilmasta hengityksessä saatavana sisäisenä säteilynä, (3) maaperään laskeutuneen ja veteen liuenneiden radionuklidien aiheuttamana ulkoisena säteilynä sekä (4) ravinnon ja veden mukana kertyvänä• sisäisenä säteilynä. Pahimmassa tapauksessa (mikä lienee ylittynytkin Gävlen tienoilla Ruotsissa) laskeuma vastaa annosmäärältään sitä, minkä saimme 1960-luvun alun ydinkokeiden takia Suomeen. kuolema uhkaa ihmistä, kun säteily ylittää kaksi Sv; alemmat eliöt, esim. Radionuklidit kertyvät eliöihin Suurin säteilyrasitus (yli 50 OJo kokonaisannoksesta) tulee maaekosysteemin ravintoketjujen kautta, seuraavaksi merkittävin lähde on ulkoinen gammasäteily; muita teitä ovat mereiset ravintoketjut, juomavesi ja hengitys. Radionuklidit kertyvät ravintoketjuja myöten elimistöön, jossa (mGy) 1.2 0.6 0.9 2.3 200 (1.4) (3.5) (300) Radioaktiivisten aineiden rikastuminen kehossa Kilpirauhanen Jodi kerääntyy kilpirauhaseen. Normaaliväestössäkin joka viidennen ihmisen· kuolinsyy on syöpä. Vastaavaan määrään ammatillisia syöpätapauksia tarvitaan vain 30 000 röntgenlääkäriä; jopa joka toisen röntgenlääkärin kohtalona olisi syöpäkuolema pelkästään ammatissa saadun säteilyn takia (tällöin koko ammatissaolon aikana saadun kokonaissäteilyn määräksi on arvioitu kuusi Gy). Myöhäisvaikutuksina havaitaan enty1sesti syöpätapausten lisääntymistä kohdepopulaatiossa, synnynnäisiä epämuodostumia kehittyvissä sikiöissä sekä perinnöllisten sairauksien runsastumista seuraavissa sukupolvissa. Säteilylisän haittavaikutukset olisivat siis esim. Erona silloiseen on kuitenkin, että nyt laskeuma tuli muutamien päivien aikana eikä vuosien mittaan; sama määrä säteilyä on turmiollisempaa lyhyenä aikana saatuna kuin vuosien mittaan imeytyneenä. Kaikki lähettävät beetasäteilyä, jodi ja cesium myös gammasäteilyä, minkä · takia ne ovat paitsi vaarallisia sisäisen säteilyn myös ulkoisen säteilyrasituksen aiheuttajia. Se säteilee pitkään luuytimessä, jossa muodostuvat punaiset ja valkoiset verisolut. Pienetkin säteilylisät haitallisia Ihmisen jokapäiväisen elinympäristön ionisoivan säteilyn keskimääräisiä annoksia on lueteltu taulukossa. Erityisesti on syytä olettaa, että muut syöpätekijät yhdessä säteilyn kanssa kasvattavat syöpäriskiä enemmän kuin pelkkä erillisriskien summa. Ydinkokeiden laskeumien nuklideista pahimpia olivat jodi-131, strontium90 sekä cesium-137; toki lukuisia muita vaarallisia nuklideja voisi luetella. Luusto Strontium rikastuu luustoon. Lihakset Cesium kerääntyy ihmisen ja eläinten pehmeisiin kudoksiin, ennenmuuta lihaksiin. Säteily voi vaikuttaa heti tai vuosien kuluttua lyä, jonka ilmavirtaukset saattavat levittää laajoillekin alueille. Ydinkokeet ja Tshernobyl Kirjoittaessani tätä kesällä ei Suomessa vielä tiedetty Tshernobylin onnettomuuden takia meille tulleen saastelaskeuman aiheuttamaa säteilyrasituksen lisäystä luonnolle. tupakoijiin tavallista suuremmat. Kun arvioidaan, että yhden mSv:n säteilyannos aiheuttaa 10 000 ihmisen keskuudessa yhden syöpätapauksen, voidaan ennustaa, että pelkän normaalin taustasäteilyn vuoksi Suomen viisimiljoonaisesta väestöstä sairastuu vuosittain 1 000 ihmistä syöpään. Sukupuolielimet Sukusolujen saama lisääntynyt säteily lisää mutaatioiden ja perinnöllisten tautien vaaraa. Leukemiariski kasvaa. Maksa ja munuaiset Kaikki elimistössä vaikuttavat radioaktiiviset aineet joutuvat myös maksaan ja munuaisiin. Säteilyn haittavaikutukset voidaan luokitella vaikutusajankohdan mukaan akuutteihin, heti havaittaviin, ja pitkäaikaisvaikutuksiin, vasta vuosien varrella kehittyviin. Tämä ei suinkaan merkitse, etteikö pienikin säteilylisä olisi huolestuttava. Vaarana on erityisesti kilpirauhassyövän syntyminen. jodi rikastuu kilpirauhaseen, strontium luustoon ja cesium lihaksistoon. Nopea 16 Ulkoinen annos Luuydinannos (kudos-) (1.8) (0.9) Taustasäteily Läpivalaisu Työympäristö: Liikennelentäjä Y dinvoimalatyöläiset Röntgenlääkärit (mSv) 2.0 1.0 1.6 4.0 350 Ihmisen eri ympäristöissä saamia keskimääräisiä vuotuisia säteilyannoksia
Lapset ja imeväiset ovat erityisessä vaarassa, sillä niiden pieneen kilpirauhaseen kertyy aikuisiin verrattuna jopa JOja 100-kertaisia annoksia. Jodi kulkeutuu elimistöön nopeasti veden ja maidon mukana. Eläimissä cesium kertyy pehmeisiin kudoksiin, etenkin lihaksistoon. Tämä johtuu siitä, että cesiumin biologinen puoliintumisaika on 50200 vrk, lapsilla lyhyempi kuin aikuisilla. Kasveja syövien eläinten pitoisuudet ovat erityisen suuret karuilla alueilla, missä ravinto täytyy laiduntaa laajalta alueelta. N uklideilla myös biologinen puoliintumisaika Pitkästä radioaktiivisesta puoliintumisajastaan huolimatta cesium ei rasita elimistöä yhtä pitkään kuin strontium. Pitkäikäisistä säteilijöistä strontium-90 ja cesium-! 37 ovat vaarallisimpia. & I -\ / C' _,, .2 i . Mikä luonnossa saastui. Strontium sitoutuu maaperaan (lujasti savija hiesupitoiseen maahan) ja poistuu siitä vähitellen veteen liukenemalla. Ydinkokeiden ennätyslaskeumien vuosina 1963 ja 1964 myös maidon strontiumja cesium-pitoisuudet olivat huipussaan, mutta näiden nuklidien vaikutus on yhä edelleen havaittavissa kesäkuukausina mm. 1'1-'• , ' /1 -:::·~ ~:;;:.~ + _l ---~ ----------------------------------------------_j Strontium sitoutuu savija hiesupitoiseen maahan, cesium savimaahan. puoliintuvat nuklidit tulevat merkittävimmiksi. Tshernobylin jälkeen ravinnon radioaktiivisuus (Bq) on moninkertainen 1960-luvun alkuvuosiin nähden. Tämän kesän riistan ja kalan käyttö voi siis huomattavasti kasvat17. Joditablettien syömisen merkitys laskeuman uhatessa on kyllästyttää kilpirauhanen jodilla ja näin estää jodin radioisotoopin Uodi-131) imeytyminen siihen. vsk. Vaikka siirtyminen kasveihin on vähäistä, tärkein ravintoketju on kasvi-lehmä-maito-ihminen; muita merkittäviä lähteitä ovat vilja, juurekset, vihannekset, marjat ja SUOM EN LUONTO 5/ 86 45 . C g ·~ ..J Q. Vaarana on erityisesti kilpirauhassyövän kehittyminen. Erityisen voimakkaasti cesiumia ja strontiumia itseensä rikastava poronjäkälä on syynä porojen korkeisiin säteilyarvoihin; tämän vuoksi poromiehet saivat itseensä 1964 ydinkokeiden jälkeen 16-kertaisia annoksia muuhun väestöön verrattuna. Ihminen saa cesiumia etenkin maidosta, lihasta, kalasta, vihanneksista ja viljasta. Biologiseen puoliintumisaikaan vaikuttaa se, että radionuklidit poistuvat eläimestä paitsi hajoamalla, jolloin ne säteilevät, myös aineenvaihdunnassa, hien, uloshengityksen, virtsan ja ulosteen mukana. Maasta kasveihin ja kasveista lehmiin kulkevan ravintoketjun päässä on jälleen ihminen. Metsäkauriin osalta puoliintumisajaksi (radioaktiivisen ja biologisen puoliintumisen yhteisvaikutus) on arvioitu kolme kuukautta, mikä saattaa lohduttaa kauriinja hirvenmetsästäjiä: toukokuisen laskeuman vaikutus lihan radionuklidipitoisuuteen lienee syksyhn 1988 mennessä käytännöllisesti katsoen ohi {lähtötilanne alkukesällä 1986 jopa 15 000 Bq ruotsalaislähteiden mukaan). Tämä koskee erityisesti ulkona laiduntavia eläimiä, myös pienten lampien kalaa. Strontium rikastuu luustoon, jossa se säteilemällä vuosikymmenien ajan edistää pahanlaatuisten kasvainten syntymistä. Ravinto ei hevillä puhdistu aiempien laskeumien rasitteista; uudet laskeumat helposti moninkertaistavat kokonaissäteilytaakkaa normaaliin taustasäteilyyn verrattuna. maidon kohonneina säteilyarvoina. hedelmät. Cesium kiinnittyy voimakkaasti savi maahan, mutta siirtyy helposti orgaanisesta aineksesta ja kosteasta, huokoisesta maasta kasveihin ja sitä kautta edelleen ravintoketjuissa
Mutaatiotaakka kasvaa Luonnon oma taustasäteily aiheuttaa kaikissa eliöissä ns. Säteilyturvakeskus ei turhaan ole suosittanut pienistä lammista pyydettyjen kalojen käytön rajoittamista. Mutaatiot ovat luonnossa varsin ongelmallinen tapahtuma, sillä useimmiten ne johtavat yksilön tai sen jälkeläisten elinkyvyn (tai yleisemmin, menestyvyyden) heikkenemiseen. Pitkäikäisimmistä isotoopeista eniten Suomeen tuli radioaktiivista cesiumia. lhmissikiö on erityisen altis säteilylle kuuden-kahdeksan ensimmäisen kehitysviikon aikana (muiden eläinten kohdalla ajankohta ja jakson pituus luonnollisesti vaihtelevat mm. Puoliintumisajat vaihtelevat muutamista sekunneista ja minuuteista tunteihin, päiviin, kuukausiin ja vuosiin. Epämuodostumia aiheuttava annos on vielä huomattavasti pienempi, ja sikiötå on varjeltava pieniltäkin säteilylisiltä. Radioaktiivisten isotooppien määrä ja puoliintumisaika vaihtelevat suuresti. Plutoniumia ja muita äärimmäisen pitkäikäisiä aineita tuli niin vähän, ettei nmlä ole säteilyriskin kannalta merkitystä. Strontium-90:tä, jonka puoliintumisaika on 28 vuotta, tulj nyt vähän, huomattavasti vähemmän kuin 1960-luvun ydinkokeista. Ydinturman alkuvaiheessa jodin isotoopit muodostivat suurimman osan säteilystä. kehitysajan pituudesta riippuen). On syytä olettaa, että luonnon valinta on aikojen mittaan tasapainottanut mutaatiotaajuudet kunkin populaation elinympäristöön sopiviksi. säteily. Sukusolujen saama lisääntynyt säteily lisää mutaatioiden ja perinnöllisten tautien taajuutta populaatiossa. Mutta toisaalta mutaatiot, perinnölliset muutokset, ovat kaiken sopeuttavan muuttumisen perimmäistä raakaainetta, jolle eliökunnan evoluutio rakentuu. Kaksinkertaistunut säteilyannos merkitsee kaksinkertaistunutta mutaatiotaakkaa. Puoliintumisajan kuluessa puolet kyseisestä radioaktiivissta aineesta hajoaa. organogeneesin, jolloin elinten kehitys ("koko tuleva yksilö pienoiskoossa") maaraytyy. Tässä valossa Tshernobylin ja mahdollisten myöhempien yhtä "lievien" onnettomuuksien seuraamukset tuntuvat vakavammilta kuin yleensä halutaan uskoa. Tänä aikana sikiö käy läpi ns. Cesium-137:ää, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta, tuli noin kaksi kertaa enemmän kuin cesium-134:ää, jonka puoliintumisaika on noin kaksi vuotta. Suurin osa vaurioituneista ihmissikiöistä kuolee aivan kehityksen varhaisvaiheissa, raskauden 7 ,5-11,5 ensimmäisen vuorokauden aikana; synnynna1s1a epämuodostumia tavataan kahdella-kolmella prosentilla vastasyntyneistä. Radioaktiivisen jodin lyhyen puoliintumisajan takia se lakkaa säteilemästä muutamassa viikossa. Keskimäärin ihmisen sukurauhasiin vaikuttava taustasäteily on noin yksi mGy vuodessa, eli elinikäinen annos on noin 70 mGy. Radionuklidien rikastuminen karuissa pikkujärvissä kulkee tietä laskeumavesi-plankton-saaliskala-petokala. Tiedetään nimittäin, että munasoluissa säteily aiheuttaa mutaatioita ja kromosomaalisia poikkeamia nimenomaan munasolun irtoamista edeltävien seitsemän viikon aikana. Tshernobylin säteilyannos tuli lisäksi lyhyenä aikana, mikä kasvattaa haittavaikutuksia. Kaksinkertaistunut säteilyannos kaksinkertaistaa mutaatioriskin taa sisäistä säteilyrasitusta. spontaaneja mutaatioita. nopeasti. Sikiö on herkkä säteilylle Sikiövaurioita aiheuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät, mm. Loppuaika ennen syntymää on lähinnä elinten SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Tässäkin suhteessa herättää varauksia se, että cesiumia on kuitenkin edelleen luonnossa, myös ravinnossa, varhaisempien ydinkokeiden jäljiltä. Cesiumin isotoopit muodostavat nyt ja kymmeniä vuosia eteenpäin pääosan Tshernobylin ydinvoimalaturman aiheuttamasta säteilystä. vsk.. Sikiön tappava annos on noin 20 OJo aikuisen annoksesta eli noin yksi Gy. Pakastaminen ei missään tapauksessa auta cesiumin pitkän radioaktiivisen puoliintumisajan (30 v.) takia. Pitkäikäisimpien puoliintumisajat ovat kymmeniä tuhansia vuosia. Cesiumin nopeasta biologisesta puoliintumisesta johtuen eläimet (myös ihminen) saattavat vapautua cesium-rasitteesta melko 18 Tshernobylin ydinvoimalasta Suomeen kulkeutuneita radioaktiivisia aineita ja niiden puoliintumisaikoja puoliintumisaika Zirkonium-95 65 vrk Niobium-95 35 vrk Rutenium-103 40 vrk Rutenium-106 367 vrk Lantanium-140 13 vrk Tellurium-132 78 tuntia Jodi-131 8 vrk Jodi-132 2,4 tuntia Strontium-89 51 vrk Strontium-90 28 vuotta Cesium-134 2 vuotta Cesium-137 30 vuotta Barium-140 13 vrk Cerium-141 32 vrk Cerium-144 285 vrk Hiili-14 5730 vuotta Plutonium-239 24400 vuotta Neptunium-239 2 vrk Americium-241 430 vuotta Suomeen kulkeutui Tshernobylin vaurioituneesta ydinvoimalasta kymmeniä eri radioaktiivisia aineita. 1950-60 -lukujen ydinkokeet olivat vuoteen 1975 mennessä kaksinkertaistaneet sukurauhasiin kohdistuvan annoksen. Ydinkokeiden strontiumin ja cesiumin lasketaan hajonneen vuoteen 2000 mennessä, mutta hiili14 (puoliintumisaika 5 730 vuotta!) vaikuttaa edelleen
Hän tutkii useiden eläinryhmien ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisiä kysymyksiä. Ihmisen leukemiatapausten huippuesiintyminen sattuu 8-10 vuotta säteilylle altistumisen jälkeen (ensimmäiset kahdessa vuodessa); sairastumisriski laskee normaalitasolle noin 25 vuodessa. D Dosentti Kari Vepsäläinen on Suomen Akatemian vanhempi tutkija ja työskentelee Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella. Tiedetään, että säteily aiheuttaa monenlaatuisia syöpäriskejä. vsk. lintujen tämänkesäisestä poikastuotosta ovat tervetulleita. Muiden syöpätyyppien kehittyminen kestää 10-15 vuotta ja sairastumisriski pysyy koko eliniän normaalia korkeampana. Mikäli Tshernobylin laskeuma on kohdistanut suomalaisiin viiden mSv:n säteilyannoksen, voidaan arvioida, että se aiheuttaa väestössä tulevina vuosikymmeninä muutaman' sata lisäsyöpätapausta. Petokalojen pitoisuuksien arvioidaan nousevan. Astmaa tai ihottumia sairastavien alle neljän vuoden ikäisten lasten riski kuolla leukemiaan on 300-400 OJo suurempi kuin muilla lapsilla. kasvit kestävät säteilyä ihmistä paremmin (eräät bakteerit jopa tuhatkertaisesti), merkitsee kasvanut säteily niillekin entistä suurempaa riskiä sairastua sekä saada keskenmenoja ja synnynnäisesti vioittuneita jälkeläisiä. Syöpäisyys lisääntyy Säteilyn syöpää synnyttävää vaikutusta on tutkittu eläinkokein ja säteilyn kohderyhmiä seuraamalla runsaasti. Tshernobylin onnettomuus sattui juuri Suomen kesän kynnykselle, keskelle kiihkeää lisääntymisjaksoa. Tätä tosiasiaa ei kumoa se, ettei lisääntyneitä tapauksia mahdollisesti voida osoittaa tilastollisesti; todistamisen vaikeus on tilastollinen ongelma, tapahtunut vahinko biologinen ongelma. Ydinkokeiden jälkeen keskenmenneiden sikiöiden luuston korkeat cesium-pitoisuudet (huippuarvo 1965, heti 1963-64 huippulaskeumien jälkeen) viittaavat myös syy-yhteyteen. Tärkeimpiä vaurioita ovat raajojen epämuodostumat, aistinelinvauriot, henkinen jälkeenjääneisyys, hidastunut kasvu ja pienipäisyys. Lintujen ja muiden eläinten altistumista säteilylle on varmasti kasvattanut kaikkialla luonnossa touko-kesäkuussa ollut radioaktiivinen pöly ja imeytyneet radionuklidit: maassa, juomavedessä, ravintokasvien pinnalla, kasvien rakenneosissa, saaliseläimissä jne. I ) / •. eri nopeudella tapahtuvaa kasvua ja määrätyn rakenteen toteutumista. \ f / I 3 @5-n,c,L.:...._ f'1ll.. Tshernobylin laskeumaannokset riittävät kasvattamaan organogeneesissä määräytyneiden synnynnäisten epämuodostumien määrää. Siksi vertailevat tutkimukset esim. Laskeuma-vesi-plankton-saaliskala-petokala -ketjun vaikutukset tuntuvat vielä pitkään. Arvion virhemarginaali on tiedon vähyydestä johtuen suuri, mutta eri teitä arvioiden päädytään ,useiden kymmenien ja muutaman tuhannen tapauksen välimaille. Erityisen riskiryhmän säteilylisien takia muodostavat mm. allergiset henkilöt. 19. ! e= I « \ j \ &0· "i A' \ ~ ;\ c~ ~;yJ '\ -~--~ * .,..r 1r' &1 . Mutta mikäli sikiö on altistettu röntgensädetykselle ja lapsi sairastuu myöhemmin allergiseen tautiin, kasvaa leukemiaan kuolemisen riski viidellä tuhannella prosentilla! Vastaavanlaiset säteilyn ja muiden tekijöiden (tupakoinnin, ravinnon sallittujen lisäaineiden, ympäristömyrkkyjen jne.) yhteisvaikutukset ovat todennäköisiä, mutta niistä on tutkimustietoa äärimmäisen vähän. ,, ~ ' ! . Tiedetään myös, että lapset, jotka ovat altistuneet sikiöaikana röntgensäteille, kuolevat 40-50 OJo herkemmin leukemiaan. i / . Koska keskushermosto kehittyy syntymään asti, se on altis säteilyvaurioille koko ajan. Vaikka monet eläimet ja SUOM EN LUONTO 5/ 86 45
Suomi elää metsästä, sanotaan. Erityisesti eliöt kärsivät lehtija lahopuiden vähenemisestä; lahopuiden häviäminen uhkaa yksinään noin 180 lajia. Tutkituista 402 eli neljä prosenttia katsottiin uhanalaiseksi. Tärkein syy kasvien ja eläinten uhanalaisuuteen on niiden elinympäristön muuttuminen. Parhaiten tunnetaan selkärankaiset eläimet. Myös pyynti, keräily, häirintä, liikenne ja SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Lisäksi maataloudessa käytetään runsaasti torjuntamyrkkyjä ja väkilannoitteita, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia eliöstöön ei tunneta. Hävinneiksi luokiteltiin 83, erittäin uhanalaisiksi 154, vaarantuneiksi 190 ja silmälläpidettäviksi 624 lajia. Ahot, kedot, niityt, pientareet ja hakamaat ovat häviämässä maankäytön tehostuessa sekä laidunnusja viljelytapojen muuttuessa. Eniten uhanalaisia lajeja on virtaavissa vesissä, mm. senttia on uhanalaisia. Myös merenrantojen lajisto on köyhtymässä, lähinnä uhattuina ovat tietyt jäkälät ja putkilokasvit. Lähes 14 000 itiökasvilajistamme tutkittiin viidesosa, joista 398 lajia eli 13 prosenttia oli uhanalaisia. Hävinneitä selkärankaisia on 5, erittäin uhanalaisia 18, vaarantuneita 12 ja silmälläpidettäviä 34 lajia. uusien suojelualueiden perustamista, luonnonsuojelulain uudistamista ja tutkimuksen lisäämistä. Jos metsätalouden muut vaikutukset, kuten soiden ojitus, vesistöjen ja ilman pilaaminen otetaan huomioon, metsätalous on syynä lähes kahteen kolmasosaan Suomen lajien uhanalaisuudesta, toimikunnan puheenjohtaja Pertti Rassi toteaa. Eniten uhanalaisia on sara-, heinä-, ruusuja kämmekkäkasveissa. Ilman valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa uhattuja suolajeja olisi paljon enemmän. Toimikunta ehdottaa suojelutoimiksi mm. Lähes puolet uhatuista lajeista on metsän asukkaita. vsk .. Hyvin tunnetuissa eliöryhmissä uhanalaisten osuus on yli 10 prosenttia, nisäkkäissä jopa 27 prosenttia. Hävinneitä putkilokasveja on 7, erittäin uhanalaisia 33, vaarantuneita 43 ja silmälläpidettäviä 99 lajia. Noin 25 000 selkärangattomasta lajistamme pystyttiin tietojen puutteen takia tutkimaan vain 9 000, niistäkin osa puutteellisesti. Tähän on lisättävä, etteivät monet lajit enää elä Suomen metsissä, Rassi huomauttaa. Jorma Laurila Suomessa yli tuhat uhanalaista eliölajia Uhanalaiset lajit jaetaan mietinnössä neljään luokkaan: hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin ja silmälläpidettäviin. Hävinneitä itiökasveja on 31, erittäin uhanalaisia 60, vaarantuneita 72 ja silmälläpidettäviä 235 lajia. Vesieliöiden uhanalaisuuteen on syynä mm. vesien rakentaminen ja likaaminen. Tuntureilla elää viitisen prosenttia uhanalaisista lajeista, mm. Vesissä elää uhanalaisista lajeista lähes 10 prosenttia ja uhatuista selkärankaisista peräti 40 prosenttia. Erilaiset kalliot, etenkin kalkkikalliot, ovat ensisijaisia elinympäristöjä noin kymmenesosalle uhanalaisista lajeista, etenkin sammalille, jäkälille ja putkilokasveille. kuusi selkärankaista eläintä ja lähes kaikki uhanalaisiksi arvioidut levät. Lajin uhanalaisuuteen voi vaikuttaa monta syytä yhdessä tai vain yksi syy. Toimikunta tutki 15 000 maamme 40 000 tunnetusta eliölajista. Noin 1 350 putkilokasvilajistamme 182 eli 13 pro20 Suomessa on 1 051 uhanalaista eliölajia, kertoo uhanalaisia eläimiä ja kasveja selvitellyt ympäristöministeriön toimikunta heinäkuussa julkistetussa mietinnössään. Useimmat niistä eivät kuitenkaan ole välittömästi uhattuina, vaan niitä on lähinnä niiden harvinaisuuden takia pidettävä silmällä. Etelä-Suomen soista on suurin osa jo ojitettu, ja varsinkin monet lettojen ja lehtokorpien kasvit ovat vaarassa hävitä. Eniten uhattuja on kovakuoriaisissa (141 lajia) ja perhosissa (128 lajia). Suurin uhka on metsätalous: puolet uhatuista lajeista elää metsissä. lähes kaikki uhatut kalamme. Suurin uhka on metsätalous. Erilaiset metsänhoitotoimet uhkaavat ens1s1Ja1sena tekijänä 420 lajia ja vaikuttavat lisäksi 170 lajin uhanalaisuuteen. Tehometsätalous pahin uhka Pääsyy kasvien ja eläinten uhanalaisuuteen on toimikunnan mukaan elinympäristöjen muuttuminen. Selkärankaisistamme, joita on kaikkiaan 372 lajia, viidennes eli 69 lajia on uhattuja. Eniten uhatuissa on lintuja, 38 lajia. Niiden uhanalaisuuteen ovat vaikuttaneet etenkin muutokset maataloudessa. Metsistämme on jo 40 lajia hävinnyt. Etenkin ikimetsissä, kuloalueilla ja lehdoissa elävät hyönteiset, sammalet, sienet ja jäkälät ovat uhattuja. perhosia, selkärankaisia, putkiloja itiökasveja. teiden, taajamien ja kesämökkien rakentaminen, soranotto ja kaivostoiminta. Itämeren uhanalaiseen lajistoon kuuluu mm. Tutkituista 1 051 eli seitsemän prosenttia katsottiin uhanalaiseksi. Maaja metsätalouden ohella monien eliöiden elinmahdollisuuksia kaventavat mm. Toinen merkittävä uhanalaisten eliöiden ryhmä ovat kulttuurialueiden lajit, joita on viidesosa kaikista uhatuista eliöistä. Soilla elää viitisen prosenttia uhatuista lajeista. Erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet lajit tarvitsevat välittömiä suojelutoimia, silmälläpidettäville lajeille riittää tässä vaiheessa pelkkä seuranta. Selkärangattomissa eläimissä, putkilokasveissa ja itiökasveissa uhanalaisia lajeja on suuremman lajimäärän vuoksi kuitenkin huomattavasti enemmän. Hävinneitä selkärangattomia on 40, erittäin uhanalaisia 43, vaarantuneita 63 ja silmälläpidettäviä 256 lajia. Määrä on surullisen suuri, mutta tosiasiassa uhattuja eliöitä lienee paljon enemmän, sillä tietojen puutteen takia pystyttiin tutkimaan vain kolmasosa maamme eliölajeista
1800luvulla verijuotikasta esiintyi suuressa osassa Eteläja Keski-Suomea; nykyisin niitä on enää vain muutamissa paikoissa. ··~ ~\/ l ,i ~r::_· -:l!i,:: :\ .·.:· ,;,.;_:. Kanta on vähentynyt rajusti: 1950-luvulla pesiviä pareja oli 10 000, nykyisin enää 100200 paria. .:··Verijuotikas on erittäin uhanalainen. Myös Ruotsissa se on taantunut voimakkaasti. Aiemmin se oli melko yleinen Eteläja Keski-Suomessa; nykyisin sitä tavataan vain itärajan pinnassa Pohjois-Karjalassa. Lännenkurho on vaarantunut putkilokasvi, jonka ainoat esiintymät maassamme ovat lounaissaaristossa. -" u ei 21. -"' u i5 Vesikko on jo hävinnyt maastamme; viimeiset varmat havainnot ovat parinkymmenen vuoden takaa. :··< ~:.,.: ,: ... Tärkein suojelukeino on Kitkanniemen alueen suojelu. Uhkana ovat mm. lammikoiden kuivattiiminen, maansiirtotyöt, saastuminen ja kalojen istutukset. Vielä 1900-luvun alussa meillä oli runsas kurhokanta. Häviämisen syyksi epäillään minkkiä, joka vahvempana lienee syrjäyttänyt vesikon. C "' 1i ei u. Vähenemisen syyt löytynevät talvehtimisalueilta ja muuttoreittien varsilta. kosteikkojen kuivatukset ja muutokset karjanhoidossa. Liekohärkä on vaarantunut kuoriainen. Uhkana on kasvupaikkojen umpeutuminen laidunnuksen loputtua. Tunturikiuru on erittäin uhanalainen. Suomessa rupiliskoa tavataan pieninä esiintyminä Ahvenanmaalla ja aivan kaakkoisrajammetuntumassa. Syynä on ikimetsien häviäminen. Syynä taantumiseen ovat mm. luvaton keräily, tallaaminen sekä hakkuut. Rupilisko on vaarantunut sammakkoeläin. Taantuminen johtuu laidunnuksen loppumisesta. C "' ä ei u. Vuosisadan alkupuolella se oli vielä yleinen Eteläja Keski-Suomessa. Uhkana ovat mm. Pikkumaatähti on erittäin uhanalainen sieni. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. vsk. Juurilasisiipeä uhkaavat maankäytön muutokset ja keräily. Se elää harvinaisena Lounais-Suomen rannikolla ja sisäsaaristossa. Idänsinikuusama on vaarantunut lehtopensas, jota tavataan vain pienellä alueella Kuusamossa. Suomen ainoa esiintymä on Ahvenanmaalla. Juurilasisiipi on vaarantunut perhonen
Suurin syy kasvien ja eläinten uhanalaisuuteen on tehometsätalous: lähes puolet uhatuista lajeista on metsän asukkaita. vsk.. 22 SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Lisäksi maataloudessa käytetään runsaasti torjuntamyrkkyjä ja väkilannoitteita, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia eliöstöön ei tunneta. Maankäytön tehostuessa ja muuttuessa ahot, pientareet, kedot, niityt ja hakamaat ovat häviämässä. Jos metsätalouden välilliset vaikutukset, kuten soiden ojittaminen sekä vesien ja ilman pilaaminen, otetaan huomioon, metsätalous on syynä vieläkin useamman lajin uhanalaisuuteen. Noin joka viidennen lajin uhanalaisuus johtuu maataloudesta
Peräti 93 prosenttia luonnonja kansallispuistojemme alasta on Lapissa, kun taas pääosa suojelua tarvitsevista lajeista elää Etelä-Suomessa, toimikunta tähdentää. Komiteamietintö 1985:43. Toimikunnan mukaan suojelualueita tarvitaan lisää, etenkin Etelä-Suomeen. Toimikunta ehdottaa myös Kuusamon Kitkanniemen, Enontekiön Saanan ja Lieksan Kolin suojelun pikasta käynnistämistä, koska näille vielä lainsuojaa vailla oleville alueille on keskittynyt paljon uhanalaisia lajeja. Uusia suojelualueita tulisi perustaa siten, että kaikki ympäristötyypit ovat edustettuina, toimikunta esittää. tia), vähiten Vaasan läänissä (8 prosenttia). Pohjois-Suomessa on myös monia lajeja, joita ei etelämpänä tavata. Metsästyksen ja vainon osuus on pienentynyt, mutta tilalle on nousemassa kansainvälistä salakauppaa varten harjoitettava harvinaisten lajien pyynti. Toinen merkittävä uhanalaisuuden alue on PohjoisSuomi: Oulun ja Lapin läänit, joissa esiintyy lähes viidesosa uhatuista lajeista. Hinta yhteensä noin 300 mk. Uhanalaisten lajien painottuminen Etelä-Suomeen johtuu toisaalta sen muuta maata rikkaammasta ja hyvin tunnetusta lajistosta, toisaalta siitä, että juuri Etelä-Suomessa maaja metsätalous, rakentaminen ja muu ihmistoiminta kaventavat kiivaimmin eliöiden elinmahdollisuuksia. Lisäksi toimikunta ehdottaa mm. Kolmanneksi eniten eli 26 prosenttia uhatuista lajeista on Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla sekä Turun ja Porin läänissä on myös eniten sellaisia uhanalaisia lajeja, jotka puuttuvat muualta. Uhattujen lajien tärkein suojelukeino on toimikunnan mukaan niiden elinympäristöjen säilyttäminen. Vuosituhannen loppuun mennessä häviämisvauhti on vaarassa kohota kymmenkertaiseksi, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Pertti Rassi. Runsaiten erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja on Turun ja Porin sekä Uudenmaan lääneissä, joissa kummassakin elää noin 40 prosenttia uhanalaisesta lajistostamme. Lisää suojelualueita tarvitaan, luonnonsuojelulaki uudistettava Toimikunta esittää uhanalaisten lajien suojelemiseksi lähes sata toimenpide-ehdotusta. Osa niistä on yleisluontoisia, osa hyvinkin yksityiskohtaisia. D Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö. I Yleinen osa, 111 s., II Suomen uhanalaiset eläimet, 466 s. Lisäksi toimikunta mainitsee erikseen kolme kiireellisesti suojelua kaipaavaa aluetta, joilla elää erityisen paljon uhattuja lajeja: Saana, Koli ja Kitkanniemi. Putkilokasvien kannalta Ahvenanmaa on selvästi tärkein alue. Suojelualueverkkomme on vielä puutteellinen. Saatavissa valtion painatuskeskuksesta. Huomattava uhka ovat myös myrkyt, ilman ja vesien saasteet sekä muut kemialliset tekijät. Lainsäädännöllisistä tehtävistä toimikunta kiirehtii jo vuosikymmeniä vireillä olleen vanhan luonnonsuojelulakimme kokonaisuudistuksen loppuunsaattamita. Esimerkiksi tietyt pienialaiset, mutta lajistoltaan omaleimaiset elinympäristöt, kuten lähteiköt, kalliot ja Etelä-Suomen ikimetsät ovat puutteellisesti suojeltuja. Sitä ennen nykyiseen lakiin olisi lisättävä säädökset uhanalaisista lajeista ja tiukennettava lain rangaistussäädöksiä. III Suomen uhanalaiset kasvit, 431 s. vsk. Suojelualueet ovat paras turva uhatuille eliöille maankamaran kuluminen ovat osalle lajeista merkittävä uhka. Uhattuja eniten Eteläja Lounais-Suomessa Uhanalaisia lajeja on selvästi eniten Eteläja Lounais-Suomessa. Tämä käy parhaiten luonnonsuojelualueita perustamalla. 23. Suojelutoimilla on kiire. Tällaisia pieniä, usein vain muutaman hehtaarin laajuisia suojelualueita tarvittaisiin yhteensä ehkä noin 10 000 hehtaaria eli keskikokoisen kansallispuiston verran. Muissa lääneissä uhanalaisia on vähemmän (keskimäärin 12 prosenttia uhatusta lajistostamme), eniten Kymen sekä Pohjois-Karjalan lääneissä (16 prosentsuoMEN LUONTO 5/ 86 45. Hämeen läänissä elää neljäsosa uhatuista lajeistamme. Ne keskittyvät etenkin Etelä-Hämeen lehtokeskukseen ja suurten järvien alueelle. Viime vuosina Suomesta on hävinnyt noin yksi laji vuodessa. tutkimuksen tuntuvaa tehostamista, lajikohtaisten suojelusuunnitelmien laatimista, uhanalaisten laji<irseurantajärjestelmän luomista sekä luonnonsuojelun työviraston perustamista
tään kaivamaan esiin, jää Tämä pikku sammal on käsiin pelkkää soraa ja pieaarnisammal, joka on saanen pientä sammalta. Näin syntyy tuulenkaatoja. Ensi kertaa muodoltaan yläviistoon viilmiön nähdessään voi siitä not. vsk.. Peikkojen kulta-aarreko. Puiden luomassa hämyssä ja lahoavien puiden antamassa kasvualustassa elää paljon erilaisia sammalia, jäkäliä ja sieniä. Ruotsissa, missä peikkoTätä sammalta on usein tarusto on runsas, on tuo runsaasti tµulenkaadon valoilmiö liitetty peikkojen juuripaakun sisäpuolella. Häkellyttävä ilmiö Juuripaakun alta hämärästä voi löytää erikoisen luonnonilmiön. Kuvissa aarnisammalen versoja Katisten aarnialueen tuulenkaadolta Lammi/ta ja alkeisrihman loistetta Kökarilaisessa kallio-onkalossa. Kun metsä varttuu, joutuvat korkealle kurottuvat puut alttiiksi tuulelle. Suurin osa metsän asukkaista on pieniä. Sitä on ihmisen ilman tysuoralla kivennäismaalla, taikakonsteja mahdoton tasuoranaiselta auringonpaisvoittaa: kun kultaa ryhdyteelta ja sateelta varjossa. Yhdellä versolla on voittaa hienoa kimallusta ja muutama lehti, jotka ovat valonloistetta. Tapio Lindholm Mets ·· nhaltij an pienet tuikut Tuulen kaataman puun juuripaakun alta hämärästä tai suojaisasta kallionkolosta voi tavoittaa merkillistä kimallusta. runsaasti itiöpesäkkeitä. Sillä eli aarniometsien tuulenon vaaleanvihreät ohuet kaatojen luonteenomainen SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. nut suomalaisen nimensä Tuota sammalta sopii siitä, että se on ikimetsien katsoa lähempääkin. kulta-aarteeseen, joka kiSe ei kasva tiheinä peitteimaltelee metsässä kätkettynä, vaan harvakseltaan pysnä. Myrskyssä puu yrittää viimeiseen asti pitää kiinni juurillaan maasta. Aarteen etsijälle jää käteen pienen pientä sammalta, aarnisammalta. Talousmetsissä tuulenkaadot pyritään pikaisesti korjaamaan pois ja silloin usein juuripaakutkin kääntyvät takaisin paikoilleen. Suuret 24 juuripaakut nousevat maasta ja nostavat mukanaan humusta, soraa ja melkoisia kiviäkin. Mutta siellä, missä puuston kehitykseen ei kajota, jäävät myös tuulenkaadot paikoilleen. Sinne kun Muutaman millimetrin korkuinen aarnisammal kasvaa tuulenkaatojen juuripaakkujen alla ja kallio-onkaloissa. Suomalaisessa metsässä on paljon pientä elämää. Aarnisammal pystyy loistamaan pimeässä samaan kykenee vain yksi muu sammallaji maailmassa. tarkkaan katselee, voi talehdet. Niinpä tuuli repii puut juurineen. Tällaisia metsiä tapaa nykyään lähes pelkästään luonnonsuojelualueilla. Usein sammaleilla on jopa häkeltyä. Kaikki eivät tuulta kestä, vaan sortuvat maahan. Lahoava puu elättää suurta määrää erilaisia hyönteisiä. Metsä syntyy puista, mutta pelkät puut eivät ole metsä
05002 Kurkimaa Jorma Luhdan valokuvaama ja kirjoittama kertomus kurjen kesästä Pohjanmaan maisemissa. 76 sivua . Saimaannorppa Komea kirja saimaannorpasta ja sen suojelutyöstä. Juha Taskinen päävalokuvaajana ja asiancuncijat kirjoiccajina. SLT. Värivalokuvac. Värivalokuvac. Jäsenetu Luonnonsuojeluyhdistysten jäsenille. SLT. 136 sivua. Asiancuncijakirjoittajat ja puiscokuvaajien kärki tekijöinä . Tiekartat kertovat kuinka peri lle päästään. 160 sivua. Värivalokuvac. Suomalaista luontoa parhaimmillaan Ko_lolinnut ja muut pökkelöpesijät Hannu Hautalan kuvaja tiecokirja kolomecsien uhatusta elämästä ja eläimistä. Palkittu' OVH: 179 mk. OVH: 85 mk . Jo coinen painos. SLT. Jukka Parkkinen on lämpimistä, luoncoaiheisista lastenkirjoistaan tunnettu turkulainen kirjailija. OVH: 120 mk . 05004 Kurkimaa ==Saariston elämää O',c. Kirja saatavana myös ruotsiksi: Svandammen. SLT. Markku Tanttu on helsinki läinen graafikko ja Suomen parhaita luoncokirjojen taittajia. 160 sivua . SLT. Kaikki , mitä luonnonsuojeluliicon cunnuseläimestä haluat tietää. OVH: 118 mk. 160 sivua. Hän on taiccanut useimmat Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kirjoista . 05006 Jäsenet saavat kaikista tämän esitteen kirjoista 10 % jäsenalennuksen.. Mustavalkovalokl!vac. • uont Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy julkaisee ja myy luontokirjallisuutta Oravanpoika ja Joutsenlampi Oravan poika Kuvakertomus oravanpojan markasta edestakaisin. Lapsen oma luoncokirja, jolla on annettavaa aikuisellekin. OVH: 139 mk. 05021 Joutsenlampi Lasten ja nuoreen kirjallisuuspalkinnon saanut valokuvateos joutsenperheen elämästä ja erämaalammen kesästä. 160 sivua. 64 sivua . Värivalokuvac. Palkittu vuoden luoncokirjana 1985! OVH: 196 mk . OVH : 150 mk. 05003 Saariston elämää Seppo Keräsen ja Arno Rautavaaran kuviccama ja asiancuncijoiden tekstittämä teos ainuclaacuisen merisaariscomme elämästä. SLT. Värivalokuvac. 05005 Suomen kansallispuistot Esittely, maisema ja lajinkuvaukset kaikista kansallispuiscoistamme. SLT. 05007 , 05020 (ruocs.) On aika esitellä myös ihmiset kirjojen takana: Hannu Hautala on Suomen cunnecuimpia luonnonvalokuvaajia ja monien luoncokirjojen tekijä Kuusamosta . 05001 Kosteikko Seppo Keräsen ja Kari Soverin kuvateos monipuolisesta kosteikkoluonnostamme ja sen suojelusta. 160 sivua. SLT, OVH: 85 mk. Matkalla cutuscutaan monenlaisiin eläimiin. Musravalkokuvac
OVH: 8 mk . (saatavana syksyllä) . OVH : 85 mk . 240 sivua. OVH: 8 mk. Kirjayhtymä. Mustavalkokuvirus. 05071 l autasella kemikaaleja Jokapäiväisen ravintomme kemikalisoituminen , mitä se on ja miten vaikuttaa. 24 sivua. Yärivalokuvar. 354 sivua ja 488 sivua. ERIKOISHINTA : 20 mk . Mv-kuvat. Malminetsijän ohjeet. 06196 Vesiemme pikkueläimiä värikuvina Sudenkorennot, simpukat ym . 84 sivua . Nå"iden kirjojen avulla voir opiskella ympå"risrönsuojelun Approbatur-arvosanan Turun yliopiston Avoimessa korkeakoulussa etäisopiskeluna. 063 11 , 06312, 063 13. 88 sivua . OVH: 84 mk . Uhatun eläinlajistomme ti la . esittäytyvät. OVH: 35 mk. ,Tammi . 88 sivua . Mustavalkokuvat. 108 sivua . Tarpeell inen teos allergikoille ja lapsiperheille. 05058 luonnonsuojelun tavoitteet Tuohivirsut vai turboauto . 96 sivua. Osa 4. SLT. OVH : 22 mk . 060 13 Ruokasienet ja sieniruuat Kirja esittelee tärkeimmät ruokasienilajimme Ja opastaa valmistamaan niistä maukasta ruokaa. OYH: 36 mk. OYH: 9,50 mk. SLT. SLT. OVH: 42, 50 mk . OVH: a 230 mk . SLT. 05045-05047 l astenkerho -opas Luonnonharrastusvirikkeitä ja puuhia lasten kanssa puuhaileville . Värivalokuvat. Mv-kuvat. Uutta ja vanhaa tekniikkaa: mm . SLT. W -G. SLT. Opi vesiluonnon tutkimuskeinoja. 160 sivua . 06394 Retkeilijän kalaopas Suomen kalalajit sanoin ja kuvin . 05051 Sienestäjän taskukirja Kätevä värikuvitettu sieniopas joka taskuun. Mustavalkovalokuvat. ekologia, ymp.suojelu ja ympäristölääketiede. 06 102 Tämä vihreän kullan maa Metsävuoden keskustelukirja . 276 sivua. OVH: 22 mk . 05069 Suojele ilmaa Ilman saasteet ja niiden vaikutukset luoncoon ja ihmisiin. Mustavalkokuvitus. 48 sivua . ERIKOISHINTA: 20 mk . OYH: 45 mk. 06314 Ympäristönsuojelun ydin Peruskirjanen ympäristökysym yksistä. Yhteensä 200 sivua täyttä asiaa. Mi llainen on hyvä kiuaskivi ja mitä on kivihiili . Otava. SLT. OYH: 108 mk. SLT. WSOY . OVH: 70 mk . 05073 Kotiympäristön kemialliset vaarat Kodin kemikaalit, huoneilman ja juomaveden epäpuhtaudet. Ohjeet luoncopolun laatimiseksi. UYSP. 06168 Myrkkyä nälkäisille Kehitysmaiden polttava torjunca-aineongelma . SLT. OYH: 45 mk . 0503 1 Kolmiosainen toimintaopassarja Energia ja ympäristö , Kansalaiset toimimaan ympäristön puolesta ja Uudisruvat luonnonvarat. OVH: 3 mk . Turpeenotto ym. OVH: 52 mk . sekä kertoo mitä niiden ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä . SLT. OVH : 35 mk . uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat. 06225 Perhoset luonnossa Värikuvaopas P-Euroopan päiväpethosista. 128 sivua. 64 sivua . OVH: 60 mk . 05041 Uudenmaan metsäopas Missä Uudenmaan metsät ovat , mitä niissä kasvaa . SLT. 06304 Y mpäristönsuojelijan perusteokset Ympäristönsuojelu I ja II Rauno Ruuhijärven ja Urpo Häyrisen to1mmama kaksiosainen ympäristönsuojelun rautaisannos. Osa 2. 150 sivua. SLT. 128 sivua . 05053 Kohti ekokuntaa Ajatuksia Suomussalmen ekokuncakokeilusta. 06171 Uharut eläimemme Mitä kuuluu karhulle, ilvekselle tai tammihiirelle. 06097 (!), 06098 (II) Suojele harjuja Harj ut, niiden suojelu ja maa-aineslaki koottuna kuvitetuksi toimincaoppaaksi. Mustavalkovalokuvat. OYH: 64 mk. 59 sivua. 184 sivua. ilmestyy lähiaikoina. Tammi. 136 sivua. 05054 Ajatuksia luonnonsuojelusta Luonnonsuojelun ideologiaa. ympäristö ja yhteiskunta . Myös ravinnoncuotannon myrkyttömät vaihtoehdot . 05074 Metsäaapinen Tietopakkaus metsän ekologiasta, toiminnasta ja moninaiskäytöstä , ekonomiaa unohtamatta . 156 sivua . OVH: 8 mk . 196 sivua. OYH: 14 mk . Ympäristökasvatuksen yhdistys. 192 sivua . 64 sivua . 05042 Suoaapinen Suotyypit ja kasvit, soiden syncy ja biologia. 80 sivua. Tammi. Mustavalkovalokuvat. OYH: 81 mk . 56 sivua. 06058 Jokamiehen kiviopas Kivilajit ja mineraalit. 144 sivua . 40 sivua. WSOY . 05068 Järkevään energiaan Käytännön ohjeita jokaiselle energian säästöön pyrkivälle ihmiselle. OYH: 190 mk . Mihin luonnonsuojelijat pyrkivät. 06302 Suuri nisäkäskirja Uusi värikuvakitja Euroopan nisäkkäistä. SLT. OYH: 56 mk . 72 sivua. W-G . OVH : 65 mk . 05050 Maapallo käsissämme Maailman luonnonsuojelun strategia esittelee ihmiskunnan pahimmat vitsaukset: aavikoitumisen , metsien hävittämisen , merten saascumisen ym. 05061 Paha virsta Retkiopas kancatie 66:n kulkijoille Hämeessä. Värivalokuvat. OYH: 16 mk. Piirroskuvat. Oppaita eri aloilta Retkille luontoon Luoncopolut ja lincutarkkailutornit sekä kansallispuistot. 05008 Vesiopas Pieneliöt , pohjaeläimet , vesikasvillisuus, kalaopas: kaikki samoissa kansissa. Hämeen luontopiiri. SLT. OVH: 39 mk . lämpöpumppu , biokaasu , tuuli. SLT. 48 sivua. Kaikki mitä olet halunnut tietää metsistä niiden käytöstä ja suojelusta, mutta et ole uskaltanut kysyä. 05030 Uhatut kasvimme Missä uhatuimmat suomalaiset kasvi lajit kasvavat ja millaista elämää ne viettävät. 05076 Ympäristönsuojelun peruskurssi Osa 1. OVH: 20 mk . Osa 3. OYH : 58 mk . OYH: 21 mk
198 mk . Piirroskuvitus. OVH: 98 mk . 06152 Uutuustuotteet Retkeilykasviosta kolmas painos! Uusi painos sisältää mm. SLT. Orava. 06157 Lasten kukkakirjat I ja II Kukkatarinoita ja kukkien tuntemusta. 06188 Lintuharrascusopas Teoriaa ja käytäntöä lintujen maailmasta ja sen tutkimisesta omin voimin. 064556 Muista myös Oravanpoika ja Joutsenlampi! Tietoa luonnosta Eläinten käyttäytyminen Miksi käki mu nii roisren pesään , juttelevarko delfiini t. 06159 Kuukkelin maa Hannu Hautalan luonnonkuvakirja Kuusamon luonnosta . Mustavalkopiirrokser . Kompostoinnin arkipäivästä parvekepuutarhan hienouksiin. 52 sivua. Mv-kuvitus. Mv-kuvar. Teos ilmestyy sarjassa " Suomalaista luonroa parhaimmillaan ". Mv-kuvac. Hyötyja koristekasveja voi kasvattaa pienessäkin tilassa. OVH : 5 mk . Lapsille Lasten puukirja Puulajimme ja tarinoita puista. 06030 Suomen sorsalinnut Lajinmäärirysopas, Lintuciero Oy. 06005 Ympäristön haitat terveydelle liman , veden ja maaperän saastuminen vaikuttaa myös ihmisen terveyteen . 240 sivua. 06181 Lintu atlas Pesimälinnusromme esiintyminen Suomessa, lajiToukokuun uudet kasvikirjat ovat maisteri Seppo Vuokon roimittamia. Kirjayhtymä. 208 sivua. 238 sivua. Tammi . OVH: 178 mk . Mv-valokuvac. 12 sivua. Jäteopas Luonnonsuojeluliiron teemakirja -86. OVH: 121 mk . Mustavalkoiset piirrosja valokuvat. 160 sivua. Rautavaaran kokoamia kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä. Lasten keskus ja SLT. Lincuriero Oy. Mv-kuvac. 05093 Y mpäristökasvatus-opetuspaketti Eläinten ja kasvien suojelua käsittelevä opettajan kansio alkuopetukseen. OVH: 160 mk . OVH: 65 mk . 48 sivua . 248 sivua. 05057 Maija tutkii luontoa Uteliaan Maijan matkassa luonnon ihmemaassa. Syyskuun uutuus! Karhu-kirja Loistelias värikuvakirja Suomen kansalliseläimestä ja luonnonkuvaaja Seppo Saaren kuvausretkistä karhujen parissa. 06306 Evoluutio miten elämä kehittyy Mitä evoluutio on , kuinka se vaikuttaa elämäämme. Rautavaara kertoo mitä ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta saadaan. SLT. OVH: 20 mk . Mitä ympäristölääketiereelliser onnettomuudet kertovat. Oppaassa vinkkejä niin yksityisen kuin yhtiönkin jätehuollon kohentamiseen. Mukana kaikki : tuntiohjelmar, kalvot ja 8 d iakuvaa. Ruotsinkielinen petolintujen määrirysopas. 144 sivua. 14 sivua . 176 sivua . Kirjayhtymä. 116 sivua . 06158 Santtu ja systeemit Koululainen Santtu lähtee Jussabiologin kanssa retkille "tylsään" luontoon , mutta mitä siellä oppiikaan . 05092 Suomen uhanalaiset eläimet ja kasvit Uhatut kasvit , sienet, sammalet , nisäkkäät, linnut , hyönteiset ym. 06315 Kololintujemme suojelu Lintupöntröjen rakennusohjeec. Piirroskuvitus. 05055 Poluilla Pahvinen selailukirj a 13 vuotiaille: hirvi , leppäkerttu , jänis ym . 48 sivua. 50 sivua. 06009 Mihin kasvimme kelpaavat T . Perusteellista rurkimustieroa Suomen eliömaailmasra. Uutuus! Lintutieto Oy . Toukokuun uutuus! OVH: sid . Forssan kustannus. 05022 Miten Pikkis pelasti kurjen kosteikon Kertomus perheen pienimmille. Otava. Turkimustieroa kaikelle kansalle kirjoitettuna . Syyskuun uutuus! Lin tuharrasta j ille Suomen linnusto Kaikki Suomessa tavattavat lintulajit esittelyssä. Kaivattu vesialan perusteos nyt saatavissa. 80 sivua. Eläinmaailman käyttäytyminen tutkijoiden silmin ja esimerkkien valossa. 220 sivua. 05077 Vihreille peukaloille Viljelyopas kotitalouksille Myrkyttömiä ideoita kotipuutarhurille , joka haluaa hyvän sadon. Paperinkeräys, jätteiden kierrätys, komposrointi ym . Varislinnut esittäytyvät. SLT. 06308 Kaupunkilaisen kasvitarha Tomaattiviljelmät aurotallin katolla, porkkanapenkki parvekkeella. 06033 Kahlaajaopas Lajinmääritysopas, Lincutiero Oy. OVH: 135 mk . Toukokuun uutuus! OVH : 92 mk . O VH: 66 mk . OVH: 110 mk . Lintutieto Oy. Lintutieto Oy. OVH: 218 mk. W-G. 96 sivua. Väripiirretyt kuvat. OVH : 68 mk . 520 sivua. OVH: 188 mk . Lasten keskus ja SLT . 318 sivua. OVH: 135 mk . OVH: 88 mk. kaikki samoissa kansissa. Syyskuun uutuus! kuvaukset ja kartat. Helppo käyttää, opettajan ei tarvitse olla luonto-asiantuntija. Mustavalkopiirroksec. Kotkan ymp .suojeluyhdistys. 06187 Rovfågelsguiden Bestämnig av rovfåglar. W-G. Toukokuun uutuus! OVH: 182 mk . Syyskuun uutuus! Luonnonsuojelualueiden perustamisopas Miten menetellä kun halutaan pieni puronvarsilehro tai mersäkaistale suojelluksi. OVH: 178 mk . 59 mk . Värikuvat. 0641371 Itämeren lokkilinnut Lajinmääritysopas. 235 mk , nid . 200 uutta kasvikuvaa , uusia tulokaslajinkuvauksia sekä ajanmukaiset levinneisyyskartac. 392 sivua. OVH: 155 mk. WSOY. OVH : 20 mk . maanomistajan kanssa asioidaan. 0661077 Miten luonto parantaa T. 48 sivua. 06167. 12 sivua. 270 sivua . OVH: 118 mk . 520 sivua. 05018 Kasviplanktonopas Yksityiskohtaiset piirrokset ja teksrikuvaukset vesiemme kasviplankronista. luonnonvarojen säästöön tähtäävä jätehuolro. OVH : 100 mk . 230 sivua . OVH: 64 mk . OVH : a 68 mk. WSOY . 05017, sid . 06307 Marjasuon talviparvi Kuvakertomus korpista ja sen sukulaisista. 06035 Euroopan lintuopas Euroopan linnut värikuvin ja cunnisrustekstein . SLT. OVH: 3 mk . 06155 (!), 06156 (II ) Lasten lintukirja Koroiset lintulajimme ja lintutarinoi ta . 16 sivua. Väripiirroksec. Opas neuvoo mitä lupia tarvitaan , keneen ottaa yhteyttä ja kuinka mm . 06305 Ne palaavat Kirja uharuista eläimistä , jotka eivät hävinneetkään sukupuuttoon. OVH: 18 mk . Lasten keskus ja SLT. W-G . 0651447 Kuvakirjoja luonnosta Kesämaisemia Lapista Värivalokuvia ja kertomuksia erämaaretkiltä . OVH: 18 mk . OVH: 148 mk
Kirjakauppa välittää myös muiden kustantajien luontokirjoja, joista luettelossamme on esimerkkejä. C: "< :, Luonnonkalenteri 1987 1987 Luonnonsuojeluliiton komea seinäkalenteri ilmestyy 13. Luonnonkalenreri kertoo myös mitä luonnossa kuukausittain tapahtuu. D :r 0.. ::l ::l "' ._ g "" 'D .,g. "' 'D ,.,, ~ : 00 ,.,, °' ,... .F 1 :r: §. >-'l C = 8 "' n :;,;::, = C 3 "'O n ::: :;,;.... ,... ;. .,,.,, D ;. "' ,.,, "' :;· C ,.,, :r !?.. Kaikista Luonnonsuojelun Tuki Oy:n välittämistä kirjoista kertyvä myynrivoitto käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton toimesta suomalaisen luonnon ja ympäristön suojelemiseksi . ~ : E. '2. ,.,, t-< 3 i-, .... .,),; C ~;;;· ::, .h. (D ag ::, :r 5· n 5· r' ,... SL 5/ 86 z rJ> < ;,,; n r:: _§ :1 "" "' 9 "' tT1 ::, !;; :r: 0.. Näillä kirjoilla autat suomalaista luontoa! Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on Suomen luonnonsuojeluliiton yhtiö, joka julkaisee suomalaista luontoja ympäristökirjallisuutta. Suuri osa luettelon teoksista on SLT:n omaa norppatuotantoa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Norppakauppa ja postimyyntiä Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki p . Odotettu uutuus! Lasten Luontovuosi -87 Lasten Luontovuosi-päivyri ilmestyy vuonna 1987 ensimmäisen kerran. " ..., g_ °' 8. 90-406 262 ----------------------, '. r:: "' 2 "" ::, :r: ::, c ::, "' r:: t-< C n· "' "' ,... Koko avattuna 37x56cm. ..., .,2 . < >-'l C ö ~'. Iloiset väripiirroskuvat ja kekseliäät tehtävät johdattavat lapsen luonnon kiehtovaan maailmaan eri vuodenaikoina. kerran. i: "" .,, C: ::, ..., ,..., 5 U') __, ..., §· g r:: ~ --a a [ .$' ]. Luonnonystävät lukevat Suomen Luontoa ~~~ MEN LUONTO 11Onneksi olkoon otso, metsän omena! Kahdeksan numeroa vuodessa 130 mk/ luonnonsuojeluliiton jäsenille 105 mk . [ " ::, ::, C ::, 3 °' ::, "' < ,... I_ §' !?.. Koko (30 x 42 cm) avattuna. Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi , saksaksi. '< ,... Vuoden 1987 aiheena ovat suomalaiset maaku ntamaisemat. g :, !!.. (90) 642 881.. Tilaa luonnonsuojeluliitosta p
Normaalisti sammalien alkeisrihma on hoikka, SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Kun seuraavan kerran näet tuulenkaadon, kurkistapa löytyisikö sieltä aarnisammalen loistetta. Valoa se ei juuri tarvitse. Sitä onkin tavattu koko havumetsäalueeltamme. Varsinainen sammalverso kasvaa alkeisrihmasta ja rihma on tehtävänsä tehnyt, joten se lakastuu pois. Se ei ole yksinomaan juuripaakkujen sammal, sillä sen voi tavata myös varjoisista kallionkoloista ja kivenlohkareiden alta. Aarnisammal ei saa suoraa auringonvaloa, ja heijastuskyvystä on sille itselleen hyötyä. Edellytys on, että suora auringonpaiste ei osu sammalen kasvupaikkaan. Lainavalostaan huolimatta se on todellisempaa kimallusta kuin ihmisten aikaansaama. Joka tapauksessa aarnisammal menestyy pimeämmässä kuin useimmat muut sammalet. Tunnelmallisimmillaan se kuitenkin on hämyisessä aarniometsässä suuren tuulenkaataman ikipetäjän kannoilla. Se voi kasvaa myös avokallioilla sopivassa kolossa. Sammalen voi löytää myös avoimilta metsäaukeilta, joilla on sopivia kasvupaikkoja, lohkareita tai juuripaakkuja. Nuo rihmat ovat aarnisammalen alkeisrihmoja. Kalkkia se suorastaan karttaa. 25. rihmamainen. Juuripaakun uumenista siis ei loistakaan valo, vaan aarnisammal siellä heijastaa valoa takaisin. Se on sammalen kasvun ensi vaihe, kun se itää itiöstä. Siihen kehittyy linssimäisiä elimiä, jotka heijastavat valoa. Tämäkin on oikein, sillä juuri aarnisammaleilla on tekemistä tuon juuripaakun uumenista hohtavan loisteen kanssa. vs k. Näissä linssimäisissä osissa on loisteen salaisuus. Siellä aarnisammalen loiste vie ajatukset metsän ikuisuuteen, puusukupolvien ketjuun ja elämän jatkuvuuteen. Aarnisammal on ympäristövaatimuksiltaan vaatimaton. sammal. Nimi viittaa myös aarnivalkeisiin. Näin se menestyy hyvin havumetsien juuripaakuilla. Aarnisammalien alkeisrihma ei lakastukaan pois, vaan se elää rinnan sammalverson kanssa. Linssimäiset heijastimet Kun ottaa pienen näytteen aarnisammalta pintamikroskoopin alle, voi havaita, että sammalen verson lisäksi näytteessä on rihmoja, joissa on helmimäisiä paksunnoksia. Ehkä linssimäiset alkeisrihmat toimivat heijastusominaisuuksiensa lisäksi myös tehokkaampina valonsieppaajina
Ateriointinsa lomassa pähkinähakit keräsivät myös ravintovarastoja. Toiset sen sijaan keräsivät kummankin poskensa pullolleen siemeniä ja lensivät jollekin vaakasuoralle puunoksalle. Eksoottisten lintujen runsaus herätti ornitologien \ keskuudessa ansaittua huomiota ja huomattava osa hakeista rengastettiinkin . Viime syksynä Suomeen vaelsi valtava määrä Siperian taigalla ja Koillis-Venäjällä asustavia, kapeanokkaisia pähkinähakkeja. Sembransiemenet suihin Vaeltajien etujoukkojen saapuessa paikalle elokuun jälkipuoliskolla osa sembramännyistä pursui käpyjen runsautta. Malmin hautausmaan loJJnaiskolkkaa reunustaa 125 sembrapuun vyö. Sembramännyn siemenkato ajoi ne länteen etsimään sopivia ruokamaita. Yksi sembran siemeniä tarjonnut keidas oli Malmin hautausmaalla Helsingissä, missä urheimmat vaeltajat viipyivät kolmen kuukauden ajan. Alueella oleskeli syys kuussa 1985 jatkuvasti 40-50 pähkinähakkia, ei tosin samoja, sillä eräiden lähtiessä toisia tuli tilalle. Oli somaa katsella, kun lintu siellä ja toinen täällä tiputteli siemenet toisensa perästä nokastaan oksan yläpinnalle ja vasta katettuaan ruokapöydän poimi siemenet yksitellen suuhunsa ja nieli ne. r::s11:1::::1: a n a t •• •. Pah immat ahmatit hotkivat ravinnon välittömästi suuhunsa. Ja olihan niillä millä mällätä, sillä puiden lähes neljä tuhatta käpyä kätkivät sisäänsä noin 250 000 sie26 SUOM E LUONTO 5/ 86 45. Alkusyksyn viikkoina ruokaa kuluikin runsaasti, kun linnut irroittelivat päivät pitkät käpyjä oksista ja takoivat maankamaralle lennettyään siemenet esii n käpysuomujen kätköistä. vsk
Muutamassa viikossa Malmjn hautausmaan pähldniihakit keräsivät siemenet tuhansista sembramännyn ja makedonianm'ännyn (kuvassa) kävyistä. Lorun lopuksi lintu tipautti maapähkinän maahan ja otti viipymättä nokkaansa toisen, jonka kulkureitti oli täsmälleen sama. Jopa maapähkinät, jotka sentään muistuttavat sekä kooltaan että väriltään sembramännyn siemeniä, tulivat armotta torjutuiksi. Tästä lähtien pähkinähakit joutuivat varsinkin aamuisin uurastamaan lujasti ravintonsa hankkimiseksi. vs k. mentä. Tuon Balkanin niemimaalla luonnonvaraisena kasvavan havupuun pienehköt siemenet näyttivät olevan pähkinähakkien suurta herkkua. Kolme uskollista Lokakuun alkuun mennessä parhaat herkkupalat hupenivat vähiin ja pähkinähakki toisensa jälkeen siirtyi muille ruokamaille. Ruuankulutus, johon osallistui myös pari oravaa ja harakkaa, oli noina aikoina valtava. Kätköjen paljastuttua siemenet joutuivat tuota pikaa nälkäisiin suihin. D FT Leo Lehtonen on eläkkeellä oleva biologian opettaja. 27. Yltäkylläisyyteen tottuneille linnuille näyttivät näet kelpaavan vain kaikkein suurimmat ja mehevimmät siemenet. Hakeilla riittikin työtä lähes vuorotta piilotellessaan kahden-kolmen vii kon ajan sembransiemeniä pieniksi läjiksi hautausmaan nurmikentän sammalikkoon. Keinoruokintaa kokeiltaessa linnut hylkivät sekä auringonkukan että kauran siemeniä, mutta hyväksyivät kuitenkin osan hasselpähkinöistä. Nuo viimeiset mohikaanit ahkeroivat entistä uutterammin ravinnon etsinnässä ja löysivätkin aivan riittävästi sembramännyn siemema korvatakseen elintoimintoihinsa kuluttamansa energiahäviön. Vastuksista huolimatta Malmin hautausmaan pähkinähakkikolmikko pysytteli sinnikkäästi alallaan harvinaisen kylmän ja sateisen marraskuun viimeiselle viikolle saakka. Ravintoa oli kuitenkin huutavaan tarpeeseen verrattuna surkean vähän ja tullakseen ylipäätään toimeen lintujen oli supistettava energiankulutuksensa mahdollisimman vähäiseksi. Siellä täällä kasvaneista tammista ja pähkinäpensaista löysivät maassamme yhä viipyvät harvat yksilöt pähkinöitä. Tästä pitäen hakit tutkivat vielä kertaalleen jo aiemmin käsittelemänsä kävyt, joista löytyikin yhä runsaasti suuhun pantavaa . Vasta kun runsas lumi pe1tt1 maankamaran valkeaan vaippaansa ja ravintolähteet ehtyivät tavoittamattomiin , katosivat itäiset eksoottiset lintuvieraat lopullisesti paikalta. Siemen löytyi maasta yhä harvemmin ja jos löytyikin, jätti pähkinähakki sen usein käyttämättä. Kapeanokkapähkinähakkien vuoden 1985 nälkävaelluksen kokonaistappioista ei ole tietoa. Hän on perehtynyt ornitologiaan ja kirjoittanut mm. Onnellisen sattuman johdosta ravintotilanne kaiken lisäksi parani vielä hetkeksi, kun hakkien oleskelupaikalla kasvavien kahden SUOME LUONTO 5/ 86 45 . Tuoreen ravinnon ehtyessä ryhtyivät pähkinähakit jo marraskuun toisella kolmanneksella kaivamaan maasta ja syömään edellisvuoden tummuneita ja ravintoarvoltaan vähäisiä sembransiemeniä. Ihmisten aloittaessa lintujen talviruokinnan eräät pähkinähakeista alkoivat vierailla lintulaudoilla ja muilla ruokintapaikoilla. Muuntyyppiseen ravintoon ne sen sijaan suhtautuivat varsin nirsosti. Nälkäkuuri Talven rynnistäessä marraskuun lopulla voimallisesti esiin pähkinähakeille koittivat vaikeat ajat. Maasta nokkaistu siemen kulki joutuisasti nokan kärjestä kohti tyveä palatakseen kotvan kuluttua samaa tietä takaisin. Ne nuokkuivatkin suurimman osan päivätunneista pallomaisiksi pörhistyneinä havupuiden oksilla. lintukirjoja. Syksyn harmaina aamuja iltapuhteina maankamara pöllähteli, kun linnut maata nokalla tonkiessaan viskoivat rajuin, sivusuuntaisin päänliikkein myllättyä sammalikkoa ilmaan. Elokuusta lähtien alueella vierailleet linnut, joiden oma elopaino on vain 150 grammaa, olivat kuluttaneet loppuun yli 60-kiloisen sembramäntyjen tuottaman siemensadon. Lumipeitteen kasvaessa joulukuun alkupuolella lähes 30 sentiksi linnut joutuivat nälkäkuurille. Ravinto löytyi vaivatta, sillä pähkinähakit tunsivat kätköjensä sijainnin erinomaisen hyvin. Uteliaisuutta ne kyllä herättivät, sillä milloin maastoon heitettiin kourallinen siemeniä, lennähti lähinnä oleva hakki oitis tutkimaan tuomisia. Päivänä muutamana kävyt oli kuitenkin kertakaikkisesti tyhjennetty ja silloin alkoi varastojen esiin kaivaminen. Energiatarpeen tyydyttäminen vaikeutui entisestään kun yöpakkasten alkaessa maanpinta jähmettyi kivikovaksi. Linnut kävivät näet hanakasti käsiksi jopa osittain ~aakoihin ja väriltään vihertävien käpyjen siemeniin. Lujaa uurastusta Vieraan apu ei siis kelvannut kaukomatkailijoille, vaikka vuoden 1985 sembramäntyjen tuottama sato oli kulutettu loppuun. Ruokavalio ei kuitenkaan täyttänyt lajin vaatimuksia siitä päätellen, että kuolema korjasi tuon sinänsä karaistuneen varislinnun viimeisetkin rippeet jo sydäntalven 1986 aikana. makedonianmännyn runsaan tuhannen kävyn tuottama kolmekiloinen siemensato kypsyi. Ikuiseksi arvoitukseksi tulee jäämään, kuinka suuri osa matkalle suoriutuneista pääsi palaamaan kotiseuduilleen ja selvisikö ylipäätään ainoakaan Suomeen jääneistä hengissä kevääseen saakka. Hätätilanteessa ravinnoksi kelpasivat hakkien syksyllä hyljeksimät auringonkukan .;iemenet ja maapähkinät kuten myös rasva. Malmin hautausmaalle jäi lopuksi vain kolme eksoottista lintuvierasta. päivän vaiheilla. Varastot esiin Suursyönnin ja tehovarastoinnin tuloksena viimeinenkin sembramänty oli tyhjennetty kävyistä syyskuun 20
SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. vsk.
Nihlgård, Ambio 14 s. Lisäksi nousi selvästi esiin käsitys, että ilman ammoniumpitoisuus tai muut typpilaskeumat olisivat olleet tärkeä syy pakkasruskettumien syntyyn. vsk. Ahti Mäkinen kirjoitti Suomen Luontoon 2/86 ansiokkaan selvityksen pakkasvaurioista, jotka ilmaantuivat havupuihimme keväällä 1985. Ne voivat tappaa metsiä vain summautumalla metsiä normaalistikin rasittaviin tuhohyönteisiin, kasvisairauksiin, kuivuuteen ja pakkaseen. Teksti ja kuvat: Pekka Nuorteva Saasteiden vaikutus neulastuhoihin Havupuissa keväällä 1985 havaitut neulasvauriot puhuttavat tutkijoita. B. Typpilannoitteilla on tunnetusti hallankestävyyttä alentava vaikutus ja ammoniumsaasteet on era1ssa tutkimuksissa katsottu tärkeäksi metsäkuolemien aiheuttajiksi (vrt. Tämä ajatustausta auttaa meitä ymmärtämään, millä silmällä luonnonsuojelijan tulee tarkkailla ympanstöään silloin, kun pakkanen on ruskealla värillä merkinnyt havupuissa ne kohdat, joissa kylmänkestävyys on heikentynyt. Tämä asia voidaan ilmaista sanomalla, että ilman saasteet heikentävät puiden vastustuskykyä niin paljon, että puut sortuvat sellaisiin luonnollisiin rasituksiin, joita ne normaalisti kestävät. Samoin näkyi tapauksia, joissa kahden suurpuun välisessä valumakujanteessa kasvavat hieman suuremmatkin kuuset ja männyt olivat vaurioituneet erityisen pahasti. On hyvin tärkeätä muistaa ja tietää, etteivät ilmansaasteet yleensä ihan sinällään sairastuta tai tapa metsiä. Samoin suurten puiden alaoksat olivat pahemmin vaurioituneita kuin latvuksen oksat. 29. Nuortevan havainnot korostavat saasteiden syyllisyyttä tuhoihin. 2) Ne aluskasvoksena olevat kuusentaimet, joissa esiintyi lähes täydellistä neulaskatoa miltei poikkeuksetta kasvoivat suurten puiden oksiston "tipeviivalla". Oli tärkeää, että ilmiön talvehtimisbiologinen tausta tuli selvitetyksi. Havupuiden pakkasruskistumat eivät niinkään kerro siitä, missä pakkanen on liikkunut kuin siitä missä puiden pakkaskestävyys on pahiten murtunut. Eräänlaisena saasteisuuden yleisilmentäjänä se kuitenkin kertonee ruskistuneiden puiden neulasten keränneen hieman vihreitä neulasia tehokkaammin ilmansaasteita. Tämä johtui tietenkin siitä, ettei kukaan maassamme tainnut määrätietoisin tutkimuksin paneutua ruskettumisilmiön selvittelyyn ainoana poikkeuksena em. Kirjasin seuraavat piirteet, jotka koskevat kuusta, ellen erityisesti toisin ilmoita: l) Suurten kuusten alaspäin suuntautuneissa oksissa vauriot keskittyivät oksien kärkiin, mutta tuho ei silti ollut rajautunut mihinkään tiettyihin neulasikäluokkiin. Teiltä puihin kohdistuu myös typenoksidikuormaa. 1-8, 1985 ja P. Kaiken kaikkiaan havaintoni loivat mielikuvan, että vuoden 1985 pakkastuhoille luonteenomainen epätasaisen läikikäs tuhokuva selittyisi hyvin saastesateen epätasaisella jakautumisella. Tämä tutkimattomuus johtuu tutkimuspolitiikkamme taipumuksesta sitoa tutkijat niin tiiviisti ennalta laadittujen suunnitelmien toteuttamiseen, ettei kukaan voi keskeyttää normaaliohjelmaansa ja hypätä äkkiä ilmaantuneen ainutlaatuisen tutkimustilanteen hyväksikäyttöön. Samoin oli tärkeää se, että ilmansaasteiden osuus metsien biologiassa tuli yleisellä tasolla kuvatuksi. Pikemminkin syntyi mielikuva oksalle tulleen kuivalaskeuman valumisesta sateen mukana oksaa alaspäin. Bunyard, The Ecologist 16 s. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva täydentää omilla havainnoillaan lehtemme numerossa 2/86 julkaistua Ahti Mäkisen kirjoitusta. Tätä mielikuvaa vahvisti se, että vauriot olivat oksiston "pintaosissa", eivät syvemmällä rungon lähellä tai sateelta suojatuissa oksissa. Eero Kubinin ja Hannu Raition tutkimuksessa (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoSUOM EN LUONTO 5/ 86 45 . 3) Ruskistuneita neulasia oli runsaammin metsänreunoissa, tienvierillä ja metsän sisäisissä aukoissa, kuin suljetuissa metsissä. Mäkinen ei esittänyt juuri lainkaan tietoja saasteiden osuudesta kevään 1985 neulaskatoihin. 4) Voimakkaimmat tuhot löytyivät tehokanaloiden, turkistarhojen, navetoiden ja kompostien lähituntumasta sekä voimallisesti typpilannoitettujen peltojen (myös ja ehkä erityisesti karjanlannalla lannoitettujen peltojen) reunamilta. ja 198, 1985) tuhoja arvioitiin olleen eniten Eteläja Kaakkois-Suomessa kun taas kovimmat pakkaslukemat esiintyivät Koillis-Suomessa ja Lapissa. Metsäkuolema-alueilla tiedetään metsänreunojen ja aukkojen "kampaavan" ilmasta saasteita tehokkaammin kuin suljetut metsät. Tipeviivat piirtyivät kiivaimmassa lumensulamisvaiheessa selkeästi maastoon ja havainnollistivat tilannetta. Jonkun verran otin näytteitäkin kemiallista analysointia varten. Tämä oli omakin tilanteeni, mutta saatoin sentään havainnoida jonkin verran silmävaraisesti ja dokumentoida tilannetta valokuvin. 5) Kun vertailtiin pakkasen ruskettamien suurten kuusten neulasten elohopeapitoisuuksia naapuristossa kasvaneiden, mutta vihreinä säilyneiden neulasten elohopeapitoisuuksiin, voitiin ruskettuneissa todeta keskimäärin 20 OJo suurempi p1to1suus (näytteet otettiin Bromarvin Wättlaxvikenillä huhtikuun alussa ja toukokuun lopussa 1985). Suurin ilmansaasterasitus on suunnilleen siellä, missä olivat selvimmät ruskettumistuhotkin. Kubinin ja Raition tilannekartoitus. Ruskistuneista kuusen oksista voitiin kesällä tunnistaa voimakas ammoniumin haju, jota vihreistä oksista ei lähtenyt. Pääosan havainnoistani tein Bromarvin Wättlaxvikenillä ja ne koskivat ensisijaisesti kuusta. Näin vähäisinä pitoisuuksina ei elohopea varmastikaan sinänsä ole syynä neulasten ruskettumiseen. 4-13, 1986). Näillä paikoilla ammoniumhöyryjä on ilmassa normaalia runsaammin
Tahkoluotolainen kalastaja Into Sandberg kokosi kirjeenvaihtonsa, lehtileikkeensä ja päiväkirjansa, antoi ne meille kuin aarteen jota oli Markku Saiha kokosi Juha Virkkusen kanssa aineistosta kirjan Kalastaja ilman merta. Väkipakolla se kahlattiin loppuun mutta ei päivääkään päälle, vaikka kotoa käytiin pyytämässä. Sahalta Reposaaresta ostetuista tapulinpohjista ja meren tuomista lankuista talo vähitellen valmistui. Teksti ja kuvat: Markku Saiha Kalastajan testamentti Mitä liikkuu kalastajan mielessä, jolta on viety kalat, kalavedet, hiljaiset kesäaamut ja usko tulevaan. Silloin loppui myös isorysäkalastus ja siian pyyntikin tuli silloisilla välineillä kannattamattomaksi. Kaikki vaan muuttui, kohta pääsi linja-autossa kaupunkiin, vuonna -56. Inton luona kävi öljyfirman herroja kyselemässä jääsuhteita Tahkoluodossa tulevan sataman vuoksi. Intokin oli päivän metsässä piilossa, kun luuli vielä joutuvansa jatkamaan. Into Sandberg oikealla, naapuri Erkki Sjögren vasemmalla. Taloon syntyi tytär, Eila, ja Tahkoluotoon tuli maantie. Tulivat nylonverkot ja troolarit ja merestä loppui lohi kun Harjavallan voimalapato valmistui. Kivikkoiseen pihaan kannettiin lapion kanssa koivun ja kuusen taimia, jotta tulevaisuudessa olisi suojaa etelätuulilta ja tulisi vähän elämää pihapiiriin. vsk.. Talvella hakattiin kovaan hankeen reikiä ja pantiin lepänoksia merkiksi kuten oltiin nähty miesten avannoillaan tekevän. Kapea polku vei ylöspäin mäkeen, pihapiiriin, joka oli vielä Inton nuoruuden aikoihin karu rantatörmä. Vuodet kuluivat ja puut kasvoivat. Leikit ja askareet liittyivät vanhempien antamaan esimerkkiin ja kalastajia kun olivat, kalastajaa leikittiin. Se oli työ, jota Into oli odottanut ja jota varten hän oli syntynyt. Kala-auto haki saaliin kotoa, ja elintaso tuntui hypänneen monta kertaa ylöspäin, kun ei tarvinnut enää viedä kaloja myyntiin Mäntyluotoon tai Poriin. Varmasti kuin aurinko nousi Into ja käveli rantaan, kävi kokemassa siikaRantaparlamentti. Laiturissa. koko elämänsä vartioinut, kirjoittaa valokuvaaja Markku Saiha. Tutkailtiin taivaalle tuulia haistellen ja veneen ahterissa seisottiin käsi silmiä varjostaen, toinen ruoripinnaa puristaen. Kun Keski-Suntissa kuohasi, kuljettiin IsoSuntista ja päinvastoin. Avioiduttuaan talontyttären, Ailin, kanssa, rakensi nuoripari oman kodin pihaan, missä Into oli siihenkin asti elänyt. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . Ikävuosia oli vähän toistakymmentä kun pääsi ensimmäisen kerran isän mukana silakkaverkoille, miesten töihin. Pohjoisrannalla olivat myös verkkopuodit ja vapeet sekä venevalkamat. Inton aika kului merellä ja Aili hoiti kotityöt puun kantamista myöten. Sandbergit asuivat Tahkoluodossa Ketaranlahden rannalla, sen pohjoispäässä. Päiväkirjaansa hän kommentoi 15. Vihdoin koitti aika, jolloin isä pyysi merelle mukaan, ja koulu menetti merkityksensä elämänohjeiden antajana. Tähän kalastajan elämäntarinaan perustuu myös Saihan oheinen kertomus Suomen Luonnolle. Vuoden päästä Into epäili, että "se on vallan kalojen loppu, kun Vuorikemia alkaa laskea jäteaineita aivan lähivesiin." Enää ei merellä näkynyt yhtään pyöriäistä. 09.-58: "Taisin olla tyhmä kun selostin." Professori Pekka Nuortevalle lähti kirjeitä kalojen esiintymisestä. Auto toi myös tarvikkeita tullessaan ja kuulumisia muualta. Lahti oli suojainen maankohoamisen lähes umpeen kuroma satamapaikka, josta kuljettiin merelle kolmesta kapeasta suntista. Ei ollut vaihtoehtoja ammatin suhteen, oli edessä elämänmuoto, johon hänen kätensä ja mielensä olivat muotoutu30 neet jo sukupolvien ajan. Into Sandbergin 74-vuotinen elämä alkoi samoin kuin monen muun pikkupojan sillä seudulla
31. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. 1. vsk
Ei tullut sellaista päivää ettei ehtinyt muutamaa riviä kirjoittaa tuvan pöydän ääressä. Naapurikin huudahti kerran tuskastuneena, että aina ne Inton pesästä sairaat kalat löytyvät, mutta kuka olisi kiinnittänyt huomionsa kymmenien vuosien ajan siihen, mitä koskettelee. Ja kenelle kerrot huolesi kun valtaajat puhuvat samaa kieltä. kesäkuuta 1985 Porin kaupunginsairaalassa. Insinööri tiesi mitä rata tuo tullessaan, Into sen, mitä se vie. Sitä oli Grönmarkin Veikko Kaijassa rysää laskemassa ja ensimmäinen tiira. Voimala kun oli jo takapihalla, piti verkkopaikoille nyt rakentaa satama, joka jättäisi alleen kaikki lähivesien saaret. Jäljelle jäivät vain tutut esineet joita enää vieraat kädet liikuttelivat. Ne takasivat päättäväisten käsien kanssa toimeentulon. Ympäröivä myllerrys ahtoi maailman vain pihapiiriä koskevaksi reservaatiksi. Paljosta Into vapautui 19. Ailin mukana katosivat kodin turva ja lämpö. pesät tai talvella lastasi kelkan ja lähti lykkimään sitä kylmälle merenselälle. A rveluistaan ja peloistaan hän ei myöskään lehtiartikkeleissaan kertonut, vaan sulatteli ja pohdiskeli niitä, kunnes puki ne kirjeen muotoon ja lähetti ystävälleen, tiedemiehelle, Pekka Nuortevalle kommentoitavaksi . Kalastusalan julkaisut olivat mielissään sujuvasanaisesta avustajasta, jonka kirjoitukset käsittelivät seikkaperäisesti joko uusinta kalastustietoutta tai paikallista historiaa. Elämän perustarpeita olivat kalastukseen käytetyt pyydykset ja veneet. Kukapaa muu olisi kommentoinut kesällä -75: "Omituinen juttu. Ja muistot. Niinä päivinä tiedettiin hyvin minkä verran tulee kustantamaan ilonpito ja yleensäkin parempi elämä. Jos lähdit kävelemään vanhalle Kylämäelle, oli kohta vastassa aita ja sen takana susikoirat uhkaamassa ruumiillista koskemattomuutta. Sitä oli kevään ensimmäinen lohi ja syksyn suolakalat. "Lohenkalastajana aloitin ja norssinpyytäjänä lopetin. Vuoropuhelu oppineen ekologin ja kansanekologin välillä toi ilmi, kuinka samansuuntaiset olivat näiden yhteiskunnallisesti kaukana t01s1staan olevien luonnontutkijoiden käsitykset. Vanhoilla siikapesäpaikoilla puskutraktorit työnsivät maata edellään mereen ja Ottiliaanin kari, joka oli ollut paikallaan miljoonia vuosia, porattiin ja ammuttiin ilmaan kovalla kiireellä yhtenä yönä, niin että kaloja oli sinkoillut pitkälle maihin. Suojelijan itsensä mielestä tällainen asetelma oli hyvin keinotekoinen. Lehdet vakuuttelivat kuin yhdestä suusta sen tarpeellisuutta ja Into katseli kuinka vanha, ikimuistoinen venevalkama jäi maansiirtokoneiden jalkoihin. Mutta insinöörien piirustuslaudoilla syntyi uusia, entistä mielikuvituksellisempia suunnitelmia. "Mikä luonnonsuojelija sellainen on jonka omaan pihapiiriin rakennetaan satama ja hiilivoimala! "Mitä suojelua on, kun elättää perhettään ampumalla saukkoja ja teeriä ulkosaaris32 ta?" Into ei hakenut hänelle myönnettyä kunniakirjaa luonnonsuojelusaavutuksistaan. Ja mitä Into hyötyi luonnonsuojelusta. Kaupunkiyhteiskuntamme silmissä Into Sandberg oli luonnonsuojelija. Nuorteva joutui tapaus tapaukselta myöntämään kalastajan havaintojen tarkkuuden, ja vaikka niitä ei kone mitannutkaan, säilyi tarkastelutapa aina samana, niinmuodoin luotettavana ja vertailukelpoisena. Runsaat saaliit oli toive jonka meri joskus täytti. Hän antoi kyllä arvoa vanhan miehen muistamiselle, mutta ei mielestään sopinut niihin raameihin, joihin ihmiset ulkoisten ominaisuuksien perusteella liian helposti ryhmitellään. Hänen käsityksensä mukaan ei luonnonsuojelija ole ihminen, joka päivänä muutamana suojelee ja toisena kaivaa voimalan monttua tai tuottaa kemikaaleja tehtaassa, joka laskee jätteensä mereen. Into oli yksin tottumustensa vankina. Porraskivikin tärähteli, tunsi oikein persuksissa kun siinä istui. Pelkkä reikä päässä!" Mutta asia ei ollut kenellekään muulle niin selvä ja harvalle henkilökohtainen onnettomuus kuten tahkoluotolaiselle kalastajalle. Kalastaja on luonnon puolella, koska se on hänen elinehtonsa. Sama tarkka katse rekisteröi pienetkin muutokset ja oudot asiat, oli kyseessä sitten veden laatu, lintujen muutto tai kalojen sairaudet. Tahkoluodon kuolinkamppailun äänet tunkeutuivat entistä kiduttavammin punaisen tuvan pihamaalle. Ei ollut ihme että juuri Into kiinnitti jo 60-luvun alussa huomiota siihen että verkoissa oli usein punaista sakkaa ja kädet kirvelivät pyydyksiin koskettaessa. vs k.. Kirjoittamisestakaan ei tullut mitään . Arjen katkaisivat kalastajien pyhät, joulu ja juhannus. Radan jatkoksi aiottiin rakentaa hiilisatama. Into esitteli auliisti kalastuksen niksejä ja kovalla työllä saavutettuja taitojaan muille, mutta keskeneräisistä kokeiluistaan hän ei hiiskunut sanaakaan. Tai jos tehtaan työntekijä on luonnonsuojelija, kalastaja ei sitä ole. Silakoilta mennyt silmämunat ihan pois. Näistä aamuista, ilmoista ja saaliista piti Into kirjaa lähes puolen vuosisadan ajan . Sinne jäisi Tarhakari jossa teeret soivat aina keväisin, Kärmekari jossa Veikolla on kesämökki ja Kallioholmakin jonka nokassa asusti kerran iso saukko, ja josta Into Ailin kanssa haki juhannusruusun taimia pihalle seinän viereen. S itten Aili pääsi pois ja Into jäi yksin. Kalastaja elää luonnosta ja on tavallaan osa sitä luonnollisena hyödyntäjänä. Siis joskus oli. Meri oli työmaa ja jumala yhdessä, ·"eikä minulta koskaan puuttunut mitään." Viimein alkoi radan rakentaminen Tahkoluotoon. Silakat pyttyyn ja perunat laariin niin ei ollut hätäpäivää. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . Se tuli yli haukiviikien, yli ketojen joilla olivat torpparit ennen laiduntaneet pientä karjaansa. Kaikki nuo paikat kuin perheenjäsenet olivat jäämässä voiman alle, jonka liikkeellepanijaa ei tunnettu. 50-luvun lopulla alkoi kirjoittelu muuallekin kuin omiin tarpeisiin. Kotoa ei voinut lähteä mihinkään mihinkä sitä ihminen kotoaan eikä siellä voinut olla kuin ikkunat kiinni ja radio täysillä. Into tiesi vain sen, että hänen isänmaansa kimppuun hyökättiin ja sitä louhittiin ja myllerrettiin kuin hurmoksessa, yötä päivää. Sen olen hyötynyt." M ikä on tärkeää maailmassa, Ketaranlahden rannalla punaisessa mökissä. Silloin ei pyydyksiä laskettu eikä nostettu, koettiin vaan
Mielemme ojen-. Tähtien takana piilee valtavia arvoituksia. Ehkä ihminen tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina astelee tuenkin kanjonin reunalla tai tuon kraatterin jäisellä pohjalla. Kuvista paljastuu monta kertaa maapallon pinta-alan verran tutkimattomia maisemia. Avaruusluotaimet ovat kuvanneet aurinkokunnan planeettoja ja kuita Merkuriuksesta Uranukseen asti. Ympärillämme on luonnon hiljaisuus, yllämme kimaltelevat hopeiset tähdet taivaan mustassa sametissa. tuu ulospäin kohti tuntemattomia maailmoja ja avaruuden äärettömyyttä. Kun 1970-luvun alussa maamme tähtiyhdistyksissä oli vähän toistatuhatta jäsentä, on jäsenmäärä nykyään päälle kuudentuhannen. Mistä on saanut alkunsa koko maailmankaikkeus. Konkreettisemmalla tasolla tähtitiede on ns. Tähtitieteellinen tutkimus on löytöretkeilyä yhä ulommas. Heikki Oja on tähtitieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja on julkaissut yleistajuisia artikkeleita ja kirjoja tähtitieteestä. Tähtienvälisessä avaruudessa kuiskii heikko säteily, ja hennoista ainepilvistä kerääntyy vuosimiljoonien saatossa uusia tähtiä. Mikä tähdissä viehättää. Tähtiharrastajat tarkkailevat taivasta, seuraavat lehdistä ja kirjoista tieteen uusia saavutuksia ja pohtivat näkemäänsä ja lukemaansa. Ja kuten toimittaja Antti Jännes on todennut, tähtiharrastus antaa hyvän alibin olla poissa kotoa illan ja yön pimeinä, pehmeinä tunteina. Lukijakyselyissä tähtitiede on ollut huipulla esimerkiksi Mitä-Missä-Milloin -vuosikirjoissa ja Tiede 2000 -lehdessä. Löytyykö avaruudesta elämää, ehkä vieraita olentoja joihin ihminen saa yhteyden. vsk. Tähtiharrastajia on suunnilleen yhtä paljon kuin lintuharrastajia. avustamana, koettaa selvittää luonnon arvoituksia paljon suuremmassa mittakaavassa. Jo maapallomme lähinaapuristossa avautuu uusia maailmoja. Innostus näkyy myös harrastajien määrän lisääntymisessä. Heidän maailmankuvansa on avara ja asettaa maapallon oikeaan asemaan: pallomme on vain mitätön hitunen äärettömässä, kehittyvässä, yllätyksiä täynnä olevassa maailmankaikkeudessa. Tähtien sisuksissa riehuvat ydinvoimat, joista fyysikot maapallolla vain uneksivat, ja tähtien pinnoilla kiehuvat tuliset kaasut. Olemme kaikki varmasti tunteneet tähtitaivaan vetovoiman, kun olemme selkeänä iltana seisseet pimeassa, kaukana kaupungin valoista. Heikki Oja Kiehtovat tähdet Kiinnostus tähtitieteeseen tuntuu olevan jatkuvassa nousussa. 33. Pääseekö ihminen koskaan toisiin aurinkokuntiin. Tähdistä kirjoitetaan lehdissä ja kirjoissa, ja television tähtitieteen ohjelmilla on ollut yllättävän hyvä vastaanotto. Tähtitiede, tietysti fysiikan ja muidenkin luonnontieteiden SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Suurimpien kaukoputkien valokuvissa näkyy jo enemmän vieraita linnunratoja kuin tähtiä. Ja millainen on maailman tulevaisuus. Kussakin linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä, ja linnunratoja jatkuu miljardien valovuosien etäisyydelle, niin kauas kuin voimakkain kaukoputki näkee. Kaikki muut tieteet keskittyvät maapallollamme tavattavien ilmiöiden ja tapahtumien tulkitsemiseen. Neutronitähtien lähellä leiskuu hiukkasten ja säteilyn tappava tanssi, ja mustissa aukoissa rikkoutuvat itse luonnonlait. Kauempana avaruudessa ilmiöt käyvät yhä oudommiksi, ja luonto on täysin toisenlaista kuin maapallomme arkimaailmassa. hyvä harrastus, joka antaa puuhailtavaa ja virikkeitä toisella tavalla kuin kaduilla maleksiminen tai kasettien kuuntelu
Kaivokset suljettiin 1981 rikkaampien esiintymien löydyttyä. Teksti ja ku vat: Ritva Kovalainen Uraani polttaa maailman takapihoja Intiaanit ovat joutuneet luopumaan perinteisestä elämäntavastaan. Asumukset ovat reservaateissa tai kylissä. Siihen me uskoimme'', hän totesi turvajärjestelyistä. Saskatchewanin kaivokset ovat monikansallisten yhtiöiden omistamia. Toimeentulo on useimmiten valtion huoltoavun tai työttömyyskorvauksen varassa. Key Lake pitää nyt yllään maailman rikkaimman kaivoksen manttelia. Tiheä maanviljelysverkko päättyy pohjoiseen mentäessä noin osavaltion puoleenväliin, josta alkaa harvaan asuttu erämaa. "Meille kerrottiin, että säteilylle voi tulla immuuniksi. Teollisuuden Voiman kauppakumppani on Kanadan hallituksen yhtiö Eldorado Nuclear, joka Saskatchewan Mining Corporationin ja saksalaisen Uranerzin kanssa omistaa Key Laken kaivoksen, josta louhitaan Suomeen tuotava uraani. Viiden vuoden kuluttua avattavan Cigar Laken uraanikaivoksen rinnalla Key Laken esiintymä kuitenkin kalpenee. Toiminnassa olevia uraanilouhoksia on kolme, mutta ensi vuosikymmenen 34 loppuun mentäessä niitä tulee olemaan yksitoista. vsk.. ''Säteilylle voi tulla immuuniksi" Pohjoisessa sijaitseva Uranium City, laajimmillaan 3 500 asukkaan taajama, alkaa nyt olla aavekaupunki. La Rongessa tapaamamme mies kertoi työskennelleensä Uranium Cityssä. Siellä erämaissa sijaitsee valtaisa Athabascan uraanipitoinen hiekkakivialanne, jonka reunoille kaikki Saskatchewanin uraanilouhokset ovat sijoittuneet. Uraaninlouhinta siellä aloitettiin jo 50-luvulla ja toistakymmentä vuotta alue tuotti uraania yksinomaan USA:n aseteollisuudelle. Uraanin louhinta tuhoaa maan ja intiaanien elinmahdollisuudet, sanovat kanadalaisen Saskatchewanin osavaltion asukkaat. vedet laskettiin suoraan Beaver Lodge-järveen, eikä työläisten terveydestä osattu tai välitetty liiemmälti huolehtia. Uraani Cigar Lakessa on viisi kertaa rikkaampaa kuin Key Lakessa ja määrältään sitä on liki kaksinkertaisesti. Radioaktiiviset jätekien tutkimista, mihin kaivosyhtiöt ja Kanadan hallitus ovat suhtautuneet leväperäisesti. Teollisuuden Voima tuo tältä alueelta noin puolet Olkiluodon ydinvoimaloissa käytettävästä uraanista. Säteilyn määrä louhoksessa tusuoMEN LUONTO 5/ 86 45. Aluksi se on pienipuista pensaikkoa mutta muuttuu pian miljoonien järvien, sekametsien ja suoalueiden palapeliksi. He vaativat uraanikaivosalueiden ympäristöja terveysrisEtelä-Saskatchewanin entinen mittamaton preeria näyttää nyt huolellisen ompelijan tekemältä tilkkutäkiltä. Kanadan ja osavaltion hallituksen osuus on suuri, mutta merkittävän osan omistavat myös ranskalaiset, saksalaiset ja USA-laiset yhtiöt. Sieltä viedään noin 12 % maailmalla käytettävästä uraanista. Olemme jo saaneet esimakua ydinsodasta. Kaivostoiminta Uranium Cityssä oli sangen huoletonta
,·sk. SUOME LUO NTO 5/ 86 -15. Wollastonin järven tuntumaan on suunnitteilla kahdeksan uutta kaivosta. Uuden Collins Bayn uraanikaivoksen erottaa Wollasconin järvestä vain kapea pato. Teiden , kuivattujen järvien ja radioaktiivisten jätekasojen määrä kasvaa. 35
Tähän asti kaivoksessa on jo tapahtunut 14 vuotoa, joista useimmat ovat kuitenkin olleet paljon ensimmäistä pienempiä. Key Laken mainostetaan myös olevan kaivoksista modernein ja turvallisin. Nyt kolmen kaivoksen 1 500 työntekijästä kuitenkin vain reilut 100 on paikallisia asukkaita. Työntekijät lennätetään viikoksi kaivoksille ja viikoksi kotiin. Mutta nyt väestö on siirtynyt reservaatteihin ja kyliin, joissa työttömyys on jopa 80-90 prosenttia. Tällaisia sattuu kaiken aikaa kaikkialla maailmassa uraanikaivoksissa. Toisaalta onhea oli myös siinä, että altaan pato vuoti pienen järven puolelta. Tämä vuoto oli itseasiassa vain osoitus siitä, mitä oli tulossa. Ne päätettiin kuitenkin sulkea betonisäiliöihin, joita Cluff Lakella onkin nyt jo 1 000. Pintavedet saastuivat jopa 120 kilometrin päässä ja pohjaveden saastuminen ylettyi yhdeksän metrin syvyyteen 24 kilometrin päähän padasta. Kohta kuusi vuotta toimineen Cluff Laken uraanikaivoksen jäteongelmasta hän kertoo: Kaivoksen radioaktiiviset jätteet ovat hyvin vakava ongelma, eikä hallituksemme itseasiassa tiedä 36 W ollastonin asukkaat eivät halua töitä kaivoksista, he haluavat säilyttää järvensä mitä näille jätteille tulisi tehdä. Peter Prebble on osavaltion kirkkojen perustaman uraanikomitean ja Saskatoonin kaupungin hallituksen jäsenenä tutkinut uraaniteollisuuden toimia Saskatchewanissa viiden vuoden ajan. Niistä voisi rakentaa kaksikaistaisen moottoritien halki Kanadan. Yhteys luontoon on katkeamassa. Osa jätteistä on erittäin vaarallista korkeaasteista radioaktiivista jätettä, jossa radiumin ja thoriumin pitoisuudet ovat hyvin suuret. Radioaktiivisia vuotoja Yhä kasvavien jätevuorien ohella saskatchewanilaisia huolestuttavat kaivoksissa tapahtuvat onnettomuudet ja vuodot. lee olemaan niin suuri, ettei louhinnassa voitane käyttää ihmisiä vaan tilalle tulevat robotit. Aluksi säiliöt haudattiin maahan, mutta niiden alkaessa repeillä se kiellettiin. Karja joen varrella oli teurastettava ja ihmiset menettivät juomavetensä. Paikalliset asukkaat saavat lahjakseen miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä. Ja se lahja on ihmisen perspektiivistä katsoen ikuinen. Pahin onnettomuus tapahtui 1979 Uudessa Meksikossa Three Milesissa, jossa 190 miljoonaa litraa radioaktiivisia saasteita karkasi altaasta. Pääosa heistä on cree-ja deneintiaaneja sekä mestitsejä. Peter Prebble ottaa esimerkiksi Key Laken kaivoksen, jonka tuotanto on Cluff Lakeen verrattuna noin kymmenkertainen. Nyt säiliöt on sijoitettu toistaiseksi betonialustalle, jossa eräänlainen kuivausjärjestelmä kerää liki kahdestasadasta vuotavasta säiliöstä valuvan radioaktiivisen jätteen takaisin säiliöihin. Kirkkojen välinen uraanikomitea yritti nostaa syytteen Key Laken kaivosyhtiötä vastaan suuren vuoSUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Kuhunkin mahtuu kaksi tonnia jätettä. Toisen puolen murtuminen olisi tiennyt saasteiden pääsyä laajoihin vesistöihin. Tämä uraanikaivos avattiin 1983 ja noin neljän kuukauden kuluttua siellä tapahtui valtava radioaktiivisten aineiden vuoto. Sitten ne sijoitettiin maanpäällisiin varastoihin, joissa radonkaasun määrä nousi niin korkeaksi, ettei niissä voinut enää asioida. Jo nyt radioaktiivisia jätteitä on noin 30 miljoonaa tonnia. Miljoonia tonneja jätettä Uraanilouhokset ovat Saskatchewanissa kerätäkseen yhtiöilleen mahdollisimman suuret voitot. Yhtiö oli hyvin onnekas, sillä vuoto tapahtui kovien pakkasten aikaan ja vesi jäätyi nopeasti. Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten suuri osa vietti paimentolaiselämaa luontaistaloudesta eläen. vsk .. Kaivokset tuotiin lupaamalla helpotusta alueen vaikeaan työllisyystilanteeseen ja köyhyyteen. Pohjois-Saskatchewanissa asuu noin 30 000 ihmistä. Loput tulevat uraaniteollisuuden myötä paisuneesta La Rongen siirtolaisten kaupungista tai etelän asutuskeskuksista. Noin 100 miljoonaa litraa radioaktiivista vettä pääsi vuotamaan kaivoksesta. Suurten järvien tuntumassa kalastus on silti yhä merkittävä elinkeino
Myös meille Churchill-joki, kenties koko maailman viimeinen puhdas joki, on tärkeä. Hallitus voi uhrata palan ympäristöä, eikä se aiheuta sille sen kummempia seuraamuksia. Mm. Huoli tulevaisuudesta Wollaston-järvellä tilanne on kriittisin. Mutta kun tutkimuksia ei tehdä vieläkään! Hallitus ei ole halukas tekemään niitä, sillä se omistaa osan kaivoksista. Tämähän on paras paikka maailmassa. Saman järven rannalla ovat niin Collins Bayn uraanikaivos kuin Wollastonin intiaanireservaatti. veydestä), oli aikanaan kenties tietämättömyyttä. Työtön cree-intiaani Bryan Ratt. Kalastajia Wo/laston-järve/lä. Mutta he teeskentelevät välittävänsä. Kaivostoiminta on muutenkin ympäristöä totaalisesti muuttavaa toimintaa. He ovat myös tehneet paikalliselle sairaalalle aloitteen kaivostyöläisten ja muunkin väestön terveydentilan tilastoimisesta. Ja koska he eivät niitä oma-aloitteisesti tee, tavallisten ihmisten on alettava vaatia, että tutkimukset alkavat nyt. don vuoksi, mutta ei siinä onnistunut. Komitea on arvostellut kaivosyhtiötä myös siksi, että se myy uraania Etelä-Korean sotilasdiktatuurille, jonka tiedetään käyttävän ydinvoimalahankkeitaan ydinasekehittelynsä peitenimenä. Aivan kuten kaikki puheet työpaikoista, tyhjänpuhetta. 37. Ravintoketjussa ylempänä olevia eläimiä, kuten hirviä tai lintuja ei ole tutkittu. Ritva Kovalainen opiskelee valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa. Radioaktiivisuuden kutukset näkyvät vaivasta kymmenien vuosien kuluttua, mutta raskasmetallit ja myrkylliset kemikaalit sekä muut kiinteät jätteet, joita louhinnassa joutuu vesistöön, tappavat heti kalat ja muun elämän kaivosten välittömässä läheisyydessä. Suomen Luonnossa 3186 on julkaistu hänen artikkelinsa intiaanien elinoloista Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa. Me vastustamme uraaninlouhintaa aivan varmasti. Mitä tälle kaivosten puhkomalle maalle sitten tapahtuu kaivostoiminnan lakattua. Se, että tutkimuksia ei tehty Uranium Cityssä tai Elliot Lakessa Ontariossa, Gossa ei ole minkäänlaisia tietoja kaivostyöläisten tersuoMEN LUONTO 5/ 86 45. Tuuli kuljettaa sitä ja se huuhtoutuu veden mukana. Tämä on Jumalan maa eikä kukaan ole täällä vielä nähnyt nälkää. Ne tutkimukset, JOita on tehty osoittavat kuitenkin, ettei vesi kaivosten lähettyvillä ole juomakelpoista eivätkä kalat siinä myöskään elä, tutkija Miles Goldstick kertoo. Vesiä ja kaloja on tutkittu, mutta ei riittävästi, jotta lopullisia johtopäätöksiä ympäristövaikutuksista voisi tehdä. Key Laken kaivosta varten alueelta kuivattiin kuusitoista järveä. Aina aiemmin me olemme elättäneet itse itsemme ja kun kaivokset lähtevät, me tulemme elättämään itsemme. Ensimmäistä kertaa alueen intiaanien historiassa intiaanit asettuivat vastustamaan avoimesti hallituksen tekoja kesällä 1985, kun 250 lähiseudun asukasta sulki mielenosoitukseksi louhokselle vievän tien ja esti uraanikuljetukset kolmeksi päiväksi. Asukkaat vaativat tutkimuksia Ile-a-la-Crossessa asuva toimittaja Vye Bouvier on muiden kyläläisten kanssa vaatinut veden laadun mittauksia kotiseudullaan. vsk . Meistä he eivät välitä. Marilyn Wo/lastonista. Kaivosyhtiöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita vain omien etujensa ajamisesta. Mutta ongelmana on, miten sen pysäyttäisimme. Kaivokset ja niiden ympäristöt eivät ole asuttavia, siitä ei ole epäilystäkään, Peter Prebble sanoo. Joten jos näitä jätteitä ei säilytetä huolellisesti, paljon laajempi alue tulee saastumaan. Pinehousen pormestari Georg Smith kiteyttää monen kaivoksen varjossa elävän ihmisen ajatukset: Me olemme huolissamme tulevaisuudesta. Meitä on niin vähän. Mutta esimerkiksi Wollastonilla ihmiset eivät haluakaan kaivoksesta töitä, he haluavat säilyttää Jarvensä. Välimatkaa on 30 km. Me haluamme pitää sen puhtaana. Me olemme intiaaneja emmekä voi elää ilman maata ja luontoa. Seuraukset kantavat tulevat sukupolvet, joilla juuri nyt ei ole ääntä. Siellä ,oleva radioaktiivinen jäte alkaa ajan kuluessa levitä. Kalastajat pelkäävät järven saastuvan
vsk.. Lopulta päätökseksi sorvattiin lause, että tutkimustarkoituksiin surmattujen valaiden liha tulee käyttää "pääasiassa paikalliseen kulutukseen". Sopimusta kierretään "tieteellisellä" pyynnillä !WC:n sääntöjen mukaan jäsenmaat saavat pyytää valaita tutkimustarkoituksiin. !WC:n murheena on myös Filippiinit, joka aloitti valaanpyyntinsä vasta vuonna 1983. Lähteitä: New Scientist 19 June 1986, Greenpeace 3185, 2/ 86, IUCN Bulletin 1-3186, Miljöaktuellt 6186. Se on perustellut toimintaansa taloudellisilla ja sosiaalisilla syillä sekä oikeudella käyttää tasa-arvon nimissä hyväksi ihmiskunnan yhteisiä luonnonvaroja. Täydellistä pyyntikieltoa kannatti 25 valtiota; vain Japani, Neuvostoliitto, Norja, Islanti, Etelä-Korea, Peru ja Brasilia äänestivät vastaan. Islanti jatkaa valaanpyyntiään siten puolella teholla, sillä vuonna 1984 ennen sopimuksen voimaantuloa pyydettiin 440 valasta. Mutta raha ilmeisesti kuitenkin ratkaisi: Norja vie Yhdysvaltoihin kalatuotteita noin miljardilla kruunulla vuodessa, kun se hankkii valaanpyynnillä vain 50 miljoonaa kruunua. Norja kuitenkin ilmoitti samalla pyytävänsä valaita "tieteellisiin tarkoituksiin". Tutkimusohjelmista on ilmoitettava komissiolle, mutta se ei voi kuitenkaan estää niiden toteuttamista, vaan vain arvostella. SUOM EN LUONTO 5/ 86 45. Valaidensuojelu yhä vastatuulessa Kuluneen vuoden alusta voimaan astunut valaanpyynnin kieltävä kansainvälinen sopimus vuotaa. "' Malmön kokouksessa Ruot·~ si ja Sveitsi yrittivät ajaa läpi :; päätöstä, jolla tutkimustarkoiE tuksiin tapettuJ·en valaitten Ii.!; han kansainvälinen kauppa kiellettäisiin. Filippiinit aikoo jatkaa pyyntiä vuoteen 1988. Japani ja Neuvostoliitto ovat luvanneet lopettaa pyyntinsä vasta vuonna 1988. Englannin kokousedustaja arvosteli Norjaa purevasti siitä, että se on ajanut britit syytetyn penkille happosadekysymyksissä, mutta on nyt itse vahingoittamassa paitsi lahtivalaskantaa myös kansainvälistä mainettaan ympäristöstä huolta kantavana maana. Sillivalas menossa paloiteltavaksi Hvalfjördurin valasasemalla Islannissa kesäkuussa. Tähän asti Norja on ollut ainut !WC:n jäsenmaa, joka ei ole edes luvannut lopettaa valaanpyyntiään. Yhdysvallat painostaa talouspakotteilla Vajaa kuukausi kokouksen jälkeen Norjan hallitus kuitenkin yllättäen päätti, että Norja keskeyttää kaupallisen valaanpyynnin vuoden 1987 jälkeen. "Kun valaanpyyntivaltiot ovat pitäneet kiintiöitä liian pieninä, ne ovat nopeasti täydentäneet pyyntimääriään tappamalla valaita tutkimuksen nimissä", toteaa Greenpeacejärjestö. Pärsaarelaiset ja muutamat muut ihmisryhmät jatkavat valaidenpyyntiä lähivesillään paikallisiin tarpeisiin. Islanti saa noin neljä viideosaa tuloistaan kalatuotteista, joiden tärkein ostajamaa Yhdysvallat on. Pohjois-Atlantin lahti valaat ovat huvenneet jo viidennekseen alkuperäisestä kannastaan ja ovat vakavasti uhanalaisia. Vaikka Islanti ja Etelä-Korea väittävätkin tällä tavoin rahoittavansa "tutkimusohjelmaansa", tosiasia on, että niiden äkillisen tutkimusinnostuksen takana ovat vahvat taloudelliset vaikuttimet. Islanti uhkaili, että jos tällainen päätös hyväksytään, se muuttaa jyrkästi suhtautumistaan valaskomissioon. Myös hotelleissa mainostetaan retkiä valasasemalle entiseen tapaan . Esimerkiksi Peru pyydysti 70-luvulla 225 brydenvalasta "tutkimustarkoituksiin", mutta valaskomissio sai tiedot vain 40 valaan sukupuolesta, painosta ja pituudesta. Näistä Japani, Neuvostoliitto ja Norja kieltäytyivät noudattamasta päätöstä. päivään asti, kun kävi ilmi, että Yhdysvallat on harkitsemassa talouspakotteisiin ryhtymistä sitä vastaan, ellei se lopeta valaanpyyntiään. Filippiinit pyytää noin 50 brydenvalasta vuodessa, vaikka ne on rauhoitettu uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppaa valvovalla CITES-sopimuksella, jonka myös Filippiinit on allekirjoittanut. Yhdysvallat on uhannut evätä japanilaisilta kalastusaluksilta luvan kalastaa Yhdysvaltain vesillä ja lisäksi rajoittaa Japanin kalatuotteiden tuontia, ellei se lopeta valaanpyyntiään. Heinäkuun lopulla Islanti ilmoitti keskeyttävänsä valaanpyynnin tilapäisesti elokuun 20. "Tieteelle" uhrattujen valaitten liha myydään Japaniin käypään hintaan. Greenpeacen mukaan sata vuotta jatkuneen kaupallisen valaanpyynnin kuluessa on surmattu yli miljoonaa valasw. Samaa mieltä on Greenpeace-järjestö, jonka mukaan vaihtoehtona tappamiselle on elävien valaiden merkitseminen, kantojen arviointi ja tutkimus vapaassa luonnossa. Kiista lahtivalaista IWC:n tämän vuoden kokouksen keskeisin kiistakysymys oli Norjan päätös jatkaa lahtivalaiden pyyntiä. Tappamalla ei enää uutta tietoa IWC:n tutkijat toteavat, ettei enää ole mitään syytä tappaa valaita tietojen saamiseksi niiden liikkeistä, tavoista ja lukumääristä. Islanti ja EteläKorea ovat sopimuksessa mukana, mutta kiertävät sitä pyytämällä runsaasti valaita "tieteellisiin tarkoituksiin". Varmaa on, että Islannin valaanpyynti loppuu, jos Yhdysvallat niin haluaa. Norjan, samoin kuin Japanin, päätökseen on Yhdysvalloilla keskeinen osuus. Tilanne ei valitettavasti muuttunut miksikään Kansainvälisen valaanpyyntikomission (IWC) tämänvuotisessa kokouksessa, joka pidettiin kesäkuussa Malmössä. Tätä aukkoa eräät maat käyttävät härskisti hyväkseen. Islanti ja Etelä-Korea ovat ilmoittaneet pyytävänsä pyyntikiellon aikana "tieteellisiin tarkoituksiin" kuluvan ja kolmen seuraavan vuoden aikana kumpikin 200 valasta vuodessa, siis yhteensä 1 600 valasta. !WC:n tutkimusten mukaan 38 ULKOMAILTA Koonnut Jorma Laurila Islanti ja Etelä-Korea kiertävät kansainvälistä valaanpyyntikieltoa pyytämällä runsaasti valaita "tieteellisiin tarkoituksiin". Kokouksessa ne pysyivät edelleen kannassaan. Malmössä Norjan edustaja kuitenkin vielä ulrosi, että he jatkavat valaanpyyntiään Yhdysvaltain mahdollisista talouspakotteista huolimatta. Ne saavat vieläpä vapaasti asettaa pyyntikiintiönsä. Islannin "tutkimusohjelmassa" surmataan kunakin vuonna 80 silli-, 80 lahtija 40 seitivalasta. Vuonna 1982 IWC päätti suurelle äänten enemmistöllä valaiden täysrauhoituksesta viideksi vuodeksi vuoden 1986 alusta. Kalastukseen verrattuna valaanpyynnillä on Islannille vain mitätön taloudellinen merkitys. Tieteen nimissä tapetuista valaista on tullut myös kovin vähän tietoa IWC:lle. Huolimatta siitä, että IWC rauhoitti vuosi sitten koko Pohjois-Atlantin lahtivala.skannan, Norja ilmoitti pyytävänsä niitä vuodessa 350 omilta vesiltään ja lisäksi 50 Grönlannin-Islannin-Jan Mayenin vesiltä
Tutkimuksen tehnyt Emnidinstituutti tiedusteli kahdesti toukokuussa ja kahdesti kesäkuussa saksalaisilta suhtautumista uusiin ydinvoimaloihin. Tällöin viisi pohjoisia arktisia alueita hallitsevaa valtiota Kanada, Neuvostoliitto, Norja, Tanska ja Yhdysvallat päättivät, että vain alkuperäiskansoilla on oikeus metsästää niitä. Jääkarhut tulevat myös ihmisten puutarhoihin, mistä nallet saavat kuitenkin kyydin ilmojen halki takaisin erämaahan, kunhan luonnonsuojeluvirkailijat ovat ensin huumanneet ne nukutuspanoksella. Suomen Ku vapalvelu Turistien houkuttelemiseksi matkailuviranomaiset haluaisivat avata Churchillin kaatopaikan uudestaan jääkarhuille, jotka ovat mieltyneet sen antimiin. Nykyisin Neuvostoliiton maalämpövaroista on käytössä vasta noin sadasosa. Kristillisdemokraateista (CDU/ CSU) 73 OJo vastusti kesäkuun kyselyissä uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sosiaalidemokraateissa vastustajia oli 88 OJo, vapaissa demokraateissa 63 OJo ja vihreissä 97 OJo. Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten tulisi suhtautua nykyisiin jo toiminnassa oleviin ydinvoimaloihin . Samalla alueella on myös maailman ensimmäinen, pieni 11 megawatin maalämpövoimala, joka otettiin käyttöön vuonna 1967. ULKOMAILTA Jääkarhut pois kaduilta. Mutta jääkarhut houkuttelevat myös matkailijoita. Pari vuotta sitten jääkarhu tappoi miehen kaupungin pääkadulla. Vastustus on kasvanut jyrkiisti vuosikymmenen alusta. Kesäkuussa vastustus säilyi vakaana: ensimmäisessä kyselyssä uusien ydinvoimaloiden vastustajiksi ilmoittautui 82 OJo ja toisessa kyselyssä 81 OJo vastaajista. D 39. Saman kysymyksen se oli esittänyt useasti aiemmin 1970ja 1980-luvun taitteessa. 1986) julkaistusta tutkimuksesta. Toukokuun 1986 ensimmäisessä kyselyssä vastustajien määrä oli 69 OJo ja toisessa kyselyssä jo peräti 83 OJo. (IUCN Bulletin 1-3186) Neuvostoliitto valjastaa maalämpövoimaa Mutnovan tulivuoren juurelle Neuvostoliiton kaukoidässä on rakenteilla 200 megawatin maalämpövoimala. Jääkarhut ovat olleet rauhoitettuja vuodesta 1973. Ovathan sosiaalidemokraatit esittäneet, että Liittotasavallan tulisi asteittain luopua kokonaan ydinvoimasta. Neuvostoliiton Euroopan puoleisessa osassa insinöörit ovat turvautumassa maalämpöön kaukolämmön tuottamiseksi taajamille. Maalämpö olisi asiantuntijoiden mukaan myös halvempaa kuin tavanomaisilla menetelmillä tuotettava energia. Energiaasiantuntijoiden mukaan maalämpövoimaa voitaisiin valjas_taa kaikkiaan 150 000 megawattia; Joillekin alueille voitaisiin rakentaa jopa 1 000 megawatin tehoisia voimaloita. Esimerkiksi viime elokuussa peruutettiin useita tilauslentoja, kun selvisi ettei jääkarhuja olekaan saapuvilla. Matkailuviranomaiset haluaisivat avata uudelleen kaupungin kaatopaikan jääkarhuille, jotka ennen sen sulkemista kävivät kernaasti siellä syömässä. 6. Länsi-Saksan liittopäivävaalit pidetään tammikuussa 1987. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Churchillin pikkukaupungin asukkaat Hudsonin lahden rannalla Kanadassa vastustavat maansa hallituksen aikeita karkoittaa jääkarhut kaupungin kaduilta. Tshernobylin ydinvoimalaturmalla on tähän selvä osuus . On mielenkiintoista nähdä miten kuuma kysymys ydinvoimasta vaaleissa tulee. Vastaajista 20 OJo oli sitä mieltä, että nykyiset voimalat olisi heti suljettava, 68 OJo:n mielestä ne olisi suljettava tietyn ylimenokauden jälkeen ja 12 OJo:n mukaan ne olisi pidettävä toiminnassa. Suhtautumisessa ydinvoimaan oli eroja myös puolueitten välillä. (New Scientist 12 June 1986) Ydinvoiman vastustus kasvanut rajusti Länsi-Saksassa Yli 80 prosenttia Saksan Liittotasavallan asukkaista vastustaa uusien ydinvoimaloiden rakentamista, ilmenee der Spiegel -lehdessä (30. Huhtikuussa 1980 uusien ydinvoimaloiden rakentamista vastusti 42 OJo saksalaisista ja maaliskuussa 1982 46 OJo. Noin tuhat jääkarhua vaeltaa kaupungin kautta joka kevät etelään lisääntymisalueilleen ja myöhemmin taas matkallaan takaisin pohjoiseen hyljevesille. Matkailuviranomaiset ja liikeyrittäjät pelkäävät menettävänsä vuodessa noin kahdeksan miljoonan markan verran matkailutuloja, jos jääkarhut hätistetään pois. Churchillin asukkaat myöntävät, että jääkarhuista on kiusaakin. vsk
Lisäksi se on huomattavasti yksinkertaisempi ja helpommin hallittavissa kuin SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Kuitenkin ympäristönsuojelun edistämistä tavanomaista verotusjärjestelmää muuntamalla voidaan pitää ongelmallisena. Maksun seurauksenahan yritysten kustannukset nousevat ja jotkut yritykset voivat ajautua konkurssiin. Vaikka päästömaksu saattaisi alentaa kansainvälistä kilpailukykyä, ei tällä olisi vielä sinänsä merkitystä. .. vsk.. ..... Radikaali kulutustottumuksien muutos olisi myös ilmeisen välttämätön. Alestalon mukaan nykyinen verotuskäytäntö tukee ympäristölle haitallista taloudellista kehitystä esimerkiksi tekemällä koneiden käytöstä ihmistyötä edullisempaa. Tuotantolaitoskohtainen päästömaksu voidaan sitoa päästöjen määrään ja laatuun. Tämä olisi kuitenkin yhteiskunnan kannalta täysin perusteltua ja edullista. .... Päästömaksu heijastelee varsin uutta, useimmille perinteisille talousmiehille ilmeisen vaikeasti omaksuttavaa talousteoreettista ajattelua. Seurauksena olisi tilanne, jossa ympäristönsuojelun taso olisi sidoksissa täysin asiaankuulumattomiin yhteyksiin ja vaihtelisi tavalla, jota olisi ehkä mahdotonta ennakoida. tilaushinta nousee 1. Syy ongelmallisuuteen on se, että verotuksella on useita tehtäviä, kuten varojen kerääminen julkiselle vallalle ,ja toimiminen talousja sosiaalipoliittisena ohjausvälineenä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Päästömaksu saastuttajille Kirjoituksessaan "ympäristönsuojelu otettava huomioon verotuksessa' (SL 3/ 86) DI Aaro Alestalo puuttuu kiintoisaan kysymykseen ympäristönsuojelun ja verotuksen suhteesta. On kuitenkin oleellista myöntää, että p~ästömaksun ideaan sisältyy useita esim. D Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen En ole jäsen Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA • • TILAAJANUMERO Uusi osoite <os oITELIPUKKEEs TA> .. Tuotantotoiminnassa on ollut kannattavaa käyttää mahdollisimman paljon ilmaista tuotannontekijää, eli syytää jätteitä ympäristöön, koska siitä on ollut voittoa maksimoitaessa hyötyä. Jos tällainen ympäristön käyttö tehdään yrityksille riittävän kalliiksi, on niiden väistämättä vähennettävä päästöjään alentaakseen kustannuksiaan ja pysyäkseen markkinoilla. ilmakehää yritykset käyttävät hyväkseen ympäristön sietokykyä. Kilpailukyvyn alenemisen seuraus olisi viime kädessä se, että ulkomaisten tavaroiden tuontia jouduttaisiin pitkällä aikavälillä jonkin verran alentamaan. Alestalon yleiseen näkemykseen, jonka mukaan tämänhetkiset tuotantoja kulutustavat ovat luonnonvarojen niukkuus huomioonottaen väärällä pohjalla, on helppo yhtyä. yritysten reaktion ennakointiin ja maksun korkeuteen liittyviä ongelmia. Ympäristökeskustelussa kilpailukykyyn kuitenkin vedotaan perusteettomasti ikäänkuin sillä olisi jokin itseisarvo. . On huomattava, että päästömaksu ei ole vero. Lisäksi se ei ole suojelukeinona yksistään riittävä. Päästömaksun seurauksena konkurssiin ajautuva yritys on taloudellisesti tehoton, koska se saastuttaa liikaa. 10! --------------------------Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 105 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 130 mk (ei-jäsenet). Päästömaksun seuraukseTilaa Suomen Luonto huom. Päästömaksun idea perustuu yksinkertaisesti siihen, että yritys joutuu vähentämään tuotannontekijää, kun sen hinta nousee. Tämän seurauksena sekä tuotanto että kulutus ovat kehittyneet taloudellisten mekanismien paineessa ympäristön kannalta mahdollisimman epäsuotuisiksi. Alestalon tavoitetta eli luonnonvarojen rajallisuuden huomioon ottamista taloudellisessa päätöksenteossa voidaan kuitenkin edistää myös toisella keinolla, nimittäin päästömaksulla. Tämän resurssin käyttö on ollut yrityksille näihin päiviin asti ilmaista ja valvomatonta. Ympäristötaloudellisessa katsannossa karisevat myös kansainvälisen kilpailukyvyn myyttissävytteiset merkitykset. Päästömaksu on siihen liittyvistä ongelmista huolimatta varsin mielenkiintoinen yritys saattaa yhteen ympäristönsuojelulliset ja taloudelliset tekijät siten, että ympäristöresurssien rajallisuus tulisi tuotannossa ja kulutuksessa otetuksi huomioon. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1aksutta kotimaisessa postiliikemeessä Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI ----------------------------40 na tulisi ympäristölle haitallinen tuotanto heikommin kannattavaksi, samoin näillä aloilla tuotetut tuotteet kalliimmiksi kuluttajille. Tästä kuluttajille aiheutuvat menetykset olisivat yksi osa ympäristön laadun parantamiseksi uhrattuja kustannuksia. ... Tarvitaan esim. Saastuttaesaan esim. ... Ympäristönsuojelun liittäminen verotukseen johtaisi hankalaan ja monimutkaiseen riippuvuuteen näiden muiden tehtävien ja ympäristönsuojelun välillä. autot) aiheuttavat ympäristöhaittoja. .... saastemaksuja sellaisille hyödykkeille, joiden kuluttaminen (esim. Sen ensisijainen tehtävä ei ole varojen kerääminen valtiolle, vaan tuotantotoiminnasta aiheutuvien päästöjen säätely. ....... Alestalo esittää, että verotusta olisi muutettava siten, että ihmistyön käyttö ja jätteiden kierrätys tulisivat edullisemmiksi kun taas koneiden käyttö ja kertakäyttöideologia kalliiksi. Alentaakseen päästömaksusta aiheutuvia kustannuksia yritykset siirtyvät kierrätystä suosiviin prosesseihin, vähentävät päästöjä aiheuttavaa tuotantoa ja siirtyvät puhtaampiin raaka-aineisiin. ....................
Asia palautettiin tuolloin kuitenkin uudelleen valmisteltavaksi. Jälleen on sopivaa verrata meikäläistä ja kanadalaista käytäntöä. Karhua ei saa ampua haaskalta. Siitä olen samaa mieltä, että keräilyä olisi jatkossa laajennettava myös huoltoasemille (akut ja liuottimet ym., jotka ovat nykyisin keräilyn ulkopuolella). 1985, jolloin YTV:n tekemä alkuperäinen esitys supistui huomattavasti sekä sisällöllisesti että markkamääräisesti. Nykyiset 500 karhua Suomessa ovat pieni pisara meressä, ja siitäkin on suuri osa vuotanut tänne muualta. Jos tämä on hyvä systeemi, miksei sitä sovelleta muihin haluttuihin riistaeläimiin, esimerkiksi hirveen ja peuroihin. On järjetöntä, että kuka tahansa saa ampua metsästysaikana ja oikeassa maakunnassa miten monta karhua tahansa. Kirjoituksessaan hän toteaa muun muassa, että päätös keräilyn aloittamisesta syntyi virkamiesten vastustuksesta huolimatta. Tämä heijastaa myös virkamiesten suhtautumista kotitalouksien ongelmajätteiden keräilyyn. Melko huonolta näyttää. Jos metsästäminen jäljittämällä ja koiran avulla ei onnistu Suomessa, kuten se onnistuu esimerkiksi Kanadassa, syynä on tietysti karhujen niukkuus, niitä on liian vähän. Autiotalon pellot olivat hyvää vauhtia pensoittumassa paitsi yksi peltolaikku, joka oli kylvetty viljalle. En tiedä täsmälleen, miksi karhun ampuminen haaskalta on kiellettyä, mutta vaikea on ymmärtää etteivätkö samat perustelut pätisi riistapeltoon. Ilkka Hanski Kiitos Aarteesta Haluan kiittää toimitusta ja varsinkin luontovalokuvaaja Antti Leinosta Suomen Luonnossa 3/ 86 olleesta kirjoituksesta "Aarre". Siihen nykyajan ihminen on jo näköjään kykenemätön rahanhimon ja elintasokilpailun turruttamine aisteineen. Yhteistyöterveisin Ismo· Tuormaa Tiedottaja SLL YTV:n teknisen lautakunnan jäsen 85-86 Karhun kaadon villi länsi Olin pyydystämässä paastäisiä, metsän pienimpiä nisäkkäitä, viime kesäkuussa Ilomantsissa. Ymmärtääkseni tästäkin tehtiin lautakunnassa jo periaatepäätös. YTY :n virkamiesten esitykset olivat joko nolla markkaa tai neljä miljoonaa markkaa, jotka eivät olleet asian läpimenon kannalta joko toivottavia tai poliittisesti realistisia. Kuten Antti Leinonen toteaa, he eivät ilmeisesti ole koskaan painaneet poskeaan petäjän kylkeä vasten tai kuunnelleet keväisen riemuista linnun laulua. Kotitalouksien ongelmajätteiden keräily alkoi l . Riistapeltojen ja muiden houkutinten käyttö ei ole ainut karhunmetsästyksen epäkohta. Muutokset oman retkeilyalueeni metsäluonnossa ovat olleet viimeisten 20 vuoden aikana valtavat, ja muutosten tahti tuntuu aina vain nopeutuvan . YTV:n teknisen huollon lautakunnassa oli kotitalouksien ongelmajätteiden keräily ensimmäistä kertaa esillä 25. Jääkö mitään jäljelle. Mikseivät metsästäjät halua enempää karhuja. Alkaa jotenkin pelottavasti tuntua, että aika on pian lopussa. Lisäksi muiden kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanottopaikaksi esitettiin suunniteltavaksi aikataulun mukaan kiertävää autoa. Myös syksyllä talousarvion käsittelyn yhteydessä keräilyn määrärahat puuttuivat eräistä virkamiesten versioista kokonaan, mutta lopulta keräilyn aloittamiselle turvattiin onneksi miljoonan markan budjetti. Luulisi todellisten metsämiestenkin pitävän parempana kunnon karhukantaa ja oikeaa karhunmetsästystä kuin raukkamaista selkäänampumista. Ympäristönsuojelijoiden vastustus on valitettavan usein perustunut puutteelliseen tietoon ja väärinkäsityksiin. Samoin ympäristöministeriössä on mm. YTV:ssä asiaa pidetään erittäin tärkeänä, ja se on toteutettu keräilyn tunnuslauseen hengen mukaisesti. Kiitosta YTY ansaitsee sen sijaan asian myöhemmästä hoitamisesta. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA neet asiaan myönteisesti. On jotenkin erikoinen ja ihmeellinen tunne todeta, että maailmassa on joku toinenkin ihminen, joka kokee luonnon niin täsmälleen samalla tavalla kuin itse koen. Metsän reunassa, vajaan kymmenen metrin korkeudella männyn oksalla, oli ja on kai vieläkin vanha auton etuistuin. päivään mennessä oli YTV:n virkamiehistö laatinut esityksen keräilyn aloittamistavasta. Tuossa kokouksessa paikalla olleet YTV:n virkamiehet suhtautuivat keräilyyn vähintäänkin nihkeästi ja lautakuntakin hyväksyi esitykseni vain yhden aanen enemmistöllä (kuten Suomen Luonnossa 3/ 86 kerroinkin). perustettu komitea selvittämään päästömaksun käyttöönottoa. Tehokkaan tiedotuksen ansiosta useimmat pääkaupunkiseudun asukkaat tiennevätkin jo keräilystä ja se saa· toivottavasti matkijoita muilla paikkakunnilla. Mutta mikä ero on haaskan ja "riistapellon" välillä. Valmisteltavaksi jäi keräilyn aloittaminen lääkejätteiden ja raskasmetalliparistojen osalta. En erehtyne, jos arvelen järjestelyt karhujen pään menoksi. On aika muuttaa kolme asiaa: karhun kaato haaskaa, riistapeltoa tai muuta houkutinta käyttäen on tehtävä rikolliseksi teoksi, josta seuraa elinikäinen aseen menetys ja tuntuva sakko; karhua ei saa metsästää kuka tahansa missä tahansa, vaan metsästysoikeus määräytyy kuten muidenkin metsästettävien lajien tapauksessa; ja karhua saa metsästää vain henkilökohtaisella luvalla, millä menettelyllä pyritään turvaamaan karhujen säilyminen. Teollisuuden vastustus on ymmärrettävää vaikkakin lyhytnäköistä. kesäkuuta 1985. Raili Forsell 41. Syy karhun poikkeusasemaan on tietysti takaraivoon uponnut käsitys karhusta vaarallisena petona ja vahinkoeläimenä, jota sopii roiskia kun kohdalle osuu. Yhteistyöterveisin Risto Kousa Tiedottaja YTV:n jätehuoltolaitos Risto Kousalle YTV:n tiedottajan Risto Kousan arvio ja minun käsitykseni tapahtumien kulusta ongelmajäteasiassa eroavat ilmeisesti siksi, että Kousa astui virkaansa vasta siinä vaiheessa, kun päätös ongelmajätteiden keräilyn aloittamisesta oli jo "jyrätty" luottamusmiesja virkamieskäsittelyn läpi. Seudun asukkaat, YTV:n yhteistyökumppanit ja julkinen sana ovat suhtautuSUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Se sai heti alusta lähtien myönteisen vastaanoton. Kirjoitukseni tarkoitti sitä YTV:n teknisen huollon lautakunnan kokousta, jossa asiasta alun perin päätettiin. vsk. Alestalon omaisen muokkaus vaksi. 10. Eikö ihminen todellakaan viisastu koskaan. Elokuun 22. Keräilyn valmistelussa kiinteästi mukana olleena YTV:n toimihenkilönä kummastelen tätä väitettä: se ei pidä paikkaansa. Päätös asiasta tehtiin teknisen huollon lautakunnan kokouksessa 30. Valitettavasti Suomen luontoa rakastava kansa, jolla on otsaa valita samainen karhu kansalliseläimekseen, ei tässä vertailussa kovin hyvin selviä. Pitäisikö sitten saada. Eivätkö nämä luonnon tuhoajat pysty näkemään luonnon kauneutta ja korvaamattomuutta. Se oli lähellä metsän reunaa. Molempien tarkoituksena on houkutella karhu tiettyyn paikkaan, josta sitä voisi väijytyksestä ja turvallisesta paikasta ampua. Joku toinenkin tuntee saman toivottomuuden, mitä tunnen, kun vuosi vuodelta yhä kiihtyvässä tahdissa metsiä pistetään mataliksi, aurataan kulkukelvottomiksi, kun linnut häipyvät vähin äänin tämän tuhon tieltä ja jäljelle jää autio, murheellisen näköinen lakeus. Joku sanoi, että suurin osa karhuista Itä-Suomessa ammutaan pelloista, muuten niitä ei kuulemma saisi. Olli Tahvonen projekti tutkija Suomen Akatemia YTV ja ongelmajätteet Ismo Tuormaa kirjoitti Suomen Luonnon numerossa 3/86 YTV:n aloittamasta kotitalouksien ongelmajätteiden keruusta. Kuinka pitkälle tämä luonnon tuhoaminen menee. maaliskuuta 1986. Päästömaksua ovat sekä teollisuus että ympäristönsuojelijat vastustaneet varsin yleisesti. Kyseessä oli riistapelto ja ampumalava. Kyseessä on yhteistyö ympäristömme hyväksi. Mitä mieltä on sitten teurastaa ne vähätkin, jos tarkoituksena ei ole karhujen tappaminen sukupuuttoon. ehdottama tavanverotusjärjestelmän ympäristöä suosiPäästömaksun käyttö on useissa Euroopan maissa ollut leviämässä
Viedään se kukkamaahan, tasamaalle ja kivenkoloihin. Marjojen ja vihannesten käyttömäärät riippuvat täysin viljelyalueesta ja perheen noudattamasta ruokavaliosta ja erittäin paljon myös perheen ravintotaloudesta. Kirjoittakaa ystävät Ensiolle. Monikäyttöturve on mainio ja kevyt kerrostusaine. Erityismaininnan ansaitsevat karjanhoitoa ja rikkaruohojen hyödyllisiä vaikutuksia koskevat kappaleet, koska nämä tärkeät aineet yleensä jäävät liian vähälle huomiolle. Tällainen teos on juuri ilmestynyt Kasviplanktonopas, joka esittelee Suomen sisävesien ja Itämeren lajiston. Huolellisen aloittelijankin pitäisi Kasviplanktonoppaalla pärjätä, koska määritysohjeissa viitataan myös samannäköisiin muihin lajeihin jotka usein löytyvät aivan eri puolilta kirjaa. JO-prosenttinen on turhan voimakasta. Kurpitsan kasvattaminen kompostikasan päällä herättää minussa aina ristiriitaisia mietteitä. Hienoa! Luonnonmukainen kotipuutarhaviljely sopii jokamiehelle, ja viljelytaidon oppii, jos ei muuten niin kirjallisuuden avulla. Pätevä opas viljelyintoisille Ensio Huuhka: Viljelyopas kotitalouksille, Kotkan ympäristönsuojeluyhdistys, 52 s., 20 mk. Suomen Luonnonsuojelun Tukea sopii kauniisti kiittää Kasviplanktonoppaan julkaisemisesta. Kaikki lajit on esitetty piirroksin, jotka ovat kauniita (suurin osa tekijän omia), mutta ennen kaikkea näköisiä. vsk.. Lannoitusta käsittelevässä kappaleessa Hovi osoittaa kemiallisen viljelyn ravinteiden korvaamisteorian olevan vailla pohjaa ja jatkaa: "Tähän särkyy kaunis teoria. Luonnonmukainen puutarhaviljely on tullut kotipihoillemme. Kokemuksistanne kaikki opimme. Ensio Huuhka on opaskirjoja julkaistessaan toivonut lukijoiltaan palautetta viljelykokemuksista. Levien määritys vaatii melko lailla kokemusta. Ammattilaiset ovat tätä kirjaa odottaneet jo vuosia. kirvojen ja karviaispistiäisten tuhoamiseen riittää kaksiprosenttinen mäntysuopaneste (2 dl mäntysuopaliuosta ja 10 1 vettä). Heikki Simola Luonnonmukaisesti Antti Hovi: Luonnonmukainen viljely, Tammi 1985 Puutarhuri Antti Hovin kynäilijäntaidot tuntevat varmasti kaikki luonnonmukaisesta viljelystä kiinnostuneet. Sen asiasisältö on mittava: kotiviljelyllä terveellistä ravintoa, tuottavan viljelyn perusasiat, kotiviljelyä talvella, taimikasvatusta, varhaiskevään viljelypuuhia, varhaiskylvöjä ja kevätkomposteja, monivuotisten kasvien kevätistutuksia, laatikkoviljelmä parvekkeella tai pihalla, kompostikäymälä, luonnonmukainen lannoitus, kevätkylvöt alkavat ja jatkuvat, kasvimaan kattaminen, hallanarat vihannekset, alkukesän viljelytoimia, vesiliukoisia ravinteita, tuholaistorj untaa, sadonkorjuuta, maanparannusta ja kompostointia. Annettakoon kompostille oma rauhansa ja kurpitsalle omansa. Se on siis ekologisesti eikä systemaattisesti rajautuva ryhmä. Kirjaan on valittu noin 800 lajia, toki subjektiivisesti, mutta tekijän ja avustajien vankalla asiantuntemuksella ja käytännön kokemuksella. Railakkainta luettavaa ovat kirjan alkukappaleet, joissa Antti Hovi tuo estoitta esille käsityksiään maataloustieteistä. Jos komposti kootaan keväällä ja jos se palaa kunnolla, niin sehän käännetään heinä-elokuulla. Tieteen kirkkaaksi ja totuutta heijastavaksi hiottu peili näyttääkin maailman lannoitusteorian osalta muuntuneessa ja luonnolliset suhteet menettäneessä muodossa kuten tivolien kutistavat ja venyttävät, lihottavat ja laihduttavat hupi peilit." Hovi käy kirjassaan läpi kattavasti kaikki luonnonmukaisen viljelyn osa-alueet kompostoinnista kaskinauriin viljelyyn asti. On riskinomaista antaa suosituksia viljelymäärille, esim. Jokaisen koulun biologian käsikirjastoon teos sensijaan ehdottomasti kuuluu, sillä oppilaiden (saati opettajien) on toki kyettävä selvittämään se, mitä omassa kotivesistössä piilee. Kirja alkaa tietenkin luonnonmukaisen viljelyn ja sen suuntauksien yleisesittelyllä ja jatkuu sen jälkeen erikoisaiheilla ja kasvikohtaisilla viljelyohjeilla. Muutamaan seikkaan haluan puuttua: Pehmeäihoisten tuholaisten, esim. Lajikuvauksissa selvitetään myös esiintymistä ja ekologiaa. Piirroskuvitusta täydentää vielä tasokas valikoima valoja elektronimikroskooppikuvia. Kasviplanktonopas ei ole jokamiehen käsikirja, koska !evien tutkiminen vaatii mikroskooppia. Tämän luontoystävällisen viljelymuodon suosiota kuvaa hyvin myös kangasalalainen palstaviljelykilpailu: kunnan vuokraamilla viljelypalstoilla kilpailtiin kesällä siitä, kuka hyödyntää palstaansa monipuolisimmin ja käyttää vähiten myrkyllisiä torjunta-aineita. Siis kylvö keväällä lämpimään, avoimeen kasvupaikkaan, pois korkeitten kasvien viereltä. Vihannesten talvisäilytyksessä hiekka on raskasta ja tilaa42 KIRJOJA kin vievää, jos satoa on runsaasti. 1986, 278 s. Viljelyopas kotitalouksille on mainio käsikirja viljelypuuhissa mukanakin pidettäviksi. Hintakin on vain parikymppiä. Kasviplankton koostuu vedessä vapaasti keijuvista eliöistä. Tähän on kirjassa selvästi satsattu. Miksi häiritä kompostin rauhaa. Kotkan ympäristönsuojeluyhdistys on jo vuodesta 1982 lähtien julkaissut päteviä ja halpoja oppaita viljelyintoisille. Kirja alkaa johdannolla plankton tutkimuksen merkitykseen ja käytännön menetelmiin. Kuivemmilla liikeperiaatteilla toimivat kustantajat eivät tällaisesta erikoisalan teoksesta innostuneet. Sille voi kuitenkin toivoa mainetta ja menekkiä, jopa naapurimaissakin. Tässä suuri tekijä on painopaperin laatu; SUOMEN LUONTO 5/ 86 45. Samaa vankkaa linjaa hän jatkaa nyt kirjallaan. Kesäkurpitsa on kaunis kasvatettava. Opas käsittelee entisiä tuttuja aiheita. Erkki Pöytäniemi Hannu Hautala Kamerani luonnossa Hannun kamera luonnossa Hannu Hautala: Kamerani Luonnossa, Oy Canon Ab 1986, 104 s. Suorastaan harvinaisuuksia koko maailmassa ovat tieteellisesti täysipainoiset kasviplanktonkäsikirjat. Nyt näiden oppaiden kirjoittaja, opettaja Ensio Huuhka on tehnyt uuden kirjasen Viljelyopas kotitalouksille. Teoksen edeltäjä, 1963 ilmestynyt Planktonopas, oli paljon suppeampi ja jo vanhentunut, ja se on kauan ollut loppuunmyyty. Maanviljelystiede heijastaa teorioissaan pelloilla vallitsevaa käytäntöä hyvin vääristyneessä muodossa. Vihersipuli, jonka viljelyn olen aloittanut Suomessa, ei ehdi meillä tuottaa satoa useaan otteeseen kylvettynä. Ulla Lehtonen Kasviplanktonopas, vihdoinkin Toini Tikkanen: Kasviplanktonopas, Suomen Luonnonsuojelun Tuki ry. Ensi silmäyksellä huomio kiinnittyy erinomaiseen kuvien painoasuun. Selailijakin kyllä viehättyy mikromaailman monimuotoisuudesta ja kauneudesta. marjapensaiden lukumääriä. Purjot säilyvät turpeettakin kellarin hyllyillä kevättalveen ilmavasti ristikkäin ladottuina. Muovisaavissa, jonka pohjalla on 20-30 cm turvetta, purjot säilyvät seuraavaan kesäkuuhun
Onneksi kuvat enimmäkseen ovatkin • näköisiä. Vaikkapa käynti Koloistenojan ns. Mikään kirja ei ole täydellinen, ei tämäkään. "Uiveloiden pakkasaamu", "Joutsenkesä" ja "Aito vai lavastettu" ovat vain eräitä teemoja, joista kirja koostuu. Kasvien pakkokeruu on jo aikaa sitten kouluissa lopetettu ja sen aiheuttamat traumat alkavat parantua. Elpyvä kasviharrastus varmasti myös lisää tietoa. Värikuvakasviotkin ovat hyödyllisiä, mutta niiden antamien suppeiden tietojen pohjalta kasvit eivät oikein tule tutuiksi. Hän sinuttelee haapaa: "vanhana olet leppoisa emäntä koruina jäkälän hopea / ja kulta kun istut kuusikymmenvuotiskahvilla. Postipalveluauto on paljon harvemmin paikalla kuin Vanjärven, Olkkalan ja Ahmoon postitoimistot eksoottisine nimineen. Olisikohan siihen syynä ollut aikoinaan kouluissa harjoitettu pakollinen kasvien keruu. Harrastuksesta vain on jossain vaiheessa mennyt puhti. Vireä luonnonharrastus on selvästikin kanavoitunut lintuja perhosharrastuksen suuntaan. Miten ja miksi ne ovat sopeutuneet tietyille kasvupaikoille on oleellisin tieto kasveista. Kun kaikista esiteltävistä lajeista on myös värikuvat, voi teosta käyttää myös eräänlaisena kuvakasviona. Teos valottaa Hannun työtä kuvaajana ja on omiaan viemään katsojan mukanaan luonnonvalokuvauksen kiehtovaan ja omalaatuiseen maailmaan. Tiedon puutteesta johtunee varmasti myös se, että monen lajin esittely painottuu nimistöhistoriaan sekä vanhaan ja uuteen "hyötykäyttöön". Kukapa harrastaisi sellaista mikä on pakollista. Kirja ei ole kuitenkaan opas "Kuinka otan hyvän kuvan", vaan se rajoittuu Hannun ajatuksiin ja erityisesti lintuvalokuvaukseen. talviurheilukeskuksessa: ''tänne on haudattu peltoa pysäköintipaikan alle ja· kaadettu metsää laskettelurinteeksi". vsk . Lajiesittelyiden painavin anti on niiden ekologisessa ja biologisessa tiedossa. Suomen luonnonvaraisia kasveja. Nimi ja tuntomerkit tekevät lajista eroteltavan yksikön, mutta vasta tieto siitä, missä olosuhteissa kasvi elää ja miten se elää, tekee siitä kiehtovan luontokappaleen, eikä vain keräily-, luokitteluja bongailukohteen. Kuten sanottu, monet kirjan puutteet ovatkin yleisiä tiedon puutteita. Taikka kylämaisema kesällä: "Jääkaapin näköisiä asuntovaunuja, makkaratulet käryävät, grillineste löyhkää matkojen päähän. Ns. Kasvikirja, joka ei ole kasvio Hinner Sakari, Hämet-Ahti Leena, Kurtto Arto, Vuokko Seppo: Maarianheinä, mesimarja ja timotei. :• .. "Paikallisjunat eivät kannata, matkustajat eivät riitä. Hänen tyylikeinoihinsa kuuluu luonnonilmiön inhimillistäminen, keskustelu luonnon osasen kanssa. Se ei ole pelkästään kasviharrastajien erityisteos, vaan sen luulisi kiinnostavan kaikkia luonnosta pitäviä. Kiitos Suomen Luonnonsuojelun Tuen, on meillä maimo "Retkeilykasvio" ja kiitos ·Helsingin yliopiston kasvimuseon, on meillä kasviharrastuslehti "Lutukka". Sieniharrastuskin on tullut hyvin suosituksi, mutta lähinnä vain eräänä luonnontuotteiden keruumuotona. Nuorisoon on ajan myllerryksessä luotettava. Lisäksi on kasvanut uusi polvi, joka ei moisesta enää tiedäkään; eikä kyllä tunne kasvejakaan. Pikkuhiljaa ja monesta muustakin syystä on kasviharrastus alkanut elpyä. Miten sen kukin tahtoo laskea", sanoo Niklander. Runoilijan mielestä on suotta moittia nuorisoa ilkivallasta, vaikka esimerkiksi Nummelassa, Vihdin keskuksessa, kunnan johtajat ovat joutuneet arvokkaan betonikeitaan purkuun. Otava 1986; 350 s. Helge Rontu Maarianp~ipä, m~si!natja 1 Ja tllllote1 SUOMEN LUONNONVARAJSIA KASVEJA ~-... Jokainen kuva on taideteos ja tätä tukee myös kirjan taitto. Kaksi harrastuksen pullonkaulaa on poistettu. Runoissa on teräviä, ilkikurisia ja aina viisaita havaintoja useammalta SUOMEN LUONTO 5186 45. Siinäkin teksti muistuttaa tiiviydessään runoa, Niklander ei tarvitse monta sanaa kuvatessaan maiseman muutosta, luonnon tuhoa. "Kamerani luonnossa" sisältää runsaasti havaintoja teknisistä ongelmista sekä luonnonvalokuvauksen haasteista ja on näin sopiva tietoteokseksi harrastajakuvaajalle. Kirjan teksti on Hannun käsialaa ja kertoo hänen omista sekä kameran kokemuksista eri kuvausreissuilla. Tapio Lindholm 43. Tekstin painotus kertoo siitä, ettei kasviemme ekologiasta itse asiassa tiedetä kovinkaan paljon. / Kevät, suksien surujuhla." Runojen keskeen sijoittuu suorasanainen osuus, jota voi sanoa nykyaikaiseksi matkakertomukseksi uusvanhanaikaisesta höyryjunamatkasta. Mies kertoo kokemistaan tositapahtumista, mikä välittyy myös lukijalle. Juha Suonpää Asuntovaunut leirintäalueella Hannu Niklander: Suksien surujuhla, Kustannus-Mäkelä Oy, 1985. Kerronta on rehellisen luonnonmukaista jutustelua luonnonvalokuvaajan tähtihetkistä, mutta se valottaa myös karvaat töppäykset, jolloin kuvaaja joutuu maksamaan oppirahansa. Kasviharrastus ei ole ollut suosittu luonnonharrastusmuoto. Kuvittanut Samppa Lahdenperä. Valitettavasti kuitenkin teksteissä painottuu liikaa kasvillisuusluokittelun näkökulma. Joskus ehkä töksähtäväkin teksti on kuitenkin värikästä ja kiinnostavaa luettavaa. Jokaiseen kuvaan liittyy teksti ja yhdessä ne toimivat. Paras apu on saada henkilökohtaista opastusta. Runoilija Niklander on tässäkin kokoelmassa kuvannut luonnon vähäisiä ilmiöitä ja tapahtumia. KIRJOJA alalta kuin edellisissä kokoelmissa, joissa oli suppeampi ja yhtenäisempi aihepiiri se jonkin verran hajottaa. Kun olin pieni, tässä hikoili heinä väki." Ihmisystävällisen höyryjunan, polttopuun ja post1t01miston kadotessa tulee ikävä. Niklander löytää ja näkee asioita ja yhteyksiä sieltä, mistä muut eivät osaa katsoakaan, ja hän osaa vähäeleisen ironian ja satiirin taidon. Tosin kasviharrastuksella on ollut pitkät ja kunniakkaatkin perinteet. / Sinut minä otan elämänkumppaniksi, versoava haapa / pyöreän vihreä, kiltti tyttö." Taikka nimirunossa hangesta: "Hanki rahisee, kuiva vanhuksen iho / sitten ensimmäinen infarkti: / jostakin kaikuu kiurun pahaenteinen liverrys. Vaikka se on tavallaan kiinnostavaa ja hyödyllistäkin, on tämän puolen asioiden käsittely selvästikin paikoin riistäytynyt niin että biologinen esittely kärsii. Niklander arvelee, että jollei nuoriso saa harjoitella pirstomalla puistonpenkkejä ja raastamalla istutuksia, ei siitä vartu koskaan jämeriä kunnallismiehiä, dynaamisia kaavoittajia, rakennusten purkajia. Tämä luonnonvaraisia kasvejamme · esittelevä kirja on tehty selvään tarpeeseen ja kyllä se suurelta osin sen täyttääkin. Lähes kaikkien kuvien aiheet ovat lintumaailmasta onhan tekijä Suomen tunnustetuin lintukuvaaja. Kasvit ovat kuitenkin paljon muuta kuin indikaattoreita. Paikoin lukijakin on todentuntuisesti tilanteen mukana. Kuvissa on silmiinpistävää staattisuus, joista iloisena poikkeuksena erinomaiset lentokuvat. i=~·:;-: · ...... Kuvat tekevät kirjasta mukavan vaikka vain selailuun ja kuvien avulla voi lajitekstejä lukiessa palauttaa mieliin kasvin ulkonäön. Näin etenkin pidemmälle harrastuksessaan päässeet ovat saaneet käyttöönsä kaksi tukevaa työkalua. "Maarianheinä, mesimarja ja timotei" (kirjan nimi on kauhea) on opas tärkeimpien ja kiinnostavimpien luonnonkasvien ekologiaan, biologiaan ja kulttuurihistoriaan. teoksessa on käytetty hyvää taidepaperia. Niitten indikaattoriarvo on vasta seurausta ekologisesta sopeutumisesta. Mutta miten päästä kasviharrastukseen sisälle. Käki, käärme ja metsäkorte kelpaavat kukin runonsa aiheeksi. toiminnallisia kuvia on vaikea löytää, mutta toisaalta pysähtyneisyys jättää mahdollisuuden kuvien rauhalliseen tarkasteluun sekä on omiaan korostamaan luonnon ääretöntä kauneutta ja valon herkkyyttä
heessa silmut ovat niin pieniä, ettei poimuri niitä juuri vahingoita. Edullisia Zenit-kiikareita tuo maahan: (Ki>NEISTO Tuhoaako . Kestävä ja käyttövarma Zen it tarjoaa myös hyvän objektiivija lisävarusteval ikoiman. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. M,ahan<"o;,@ö>NEISTO Esterinportti 1, 00240 Helsinki. Normaalistikin vain melko pieni osa kukkasilmuista kehittyy lopulta marjaksi. Mustikan ja puolukan seuraavan vuoden kukkasilmut ovat kylläkin jo kehittyneet poiminta-aikaan, mustikalla lehtihankoihin ja puolukalla varren latvaan. Jatkuvasti toistuvissa kysymyksissä ja havainnoissa siitä, että poimurin käyttö mustikanja puolukanpoiminnassa tuhoaisi seuraavan vuoden sadon, on kysymys kahdesta asiasta. Mutta SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . Viimeksi 30. 44 SYKSYKUVAT ONNISTUVAT järjestelmä kamera Luotettava vaihtoehto ni ille, jotka tarvitsevat kunnoll isen, konstailemattoman järjeste lmäkameran, mutta eivät halua maksaa siitä lii kaa. Vuoden takuu. eräs mustikanpoimija väitti, ettei koneellisesti poimituille paikoille seuraavana vuonna tule marjaa. Marjanmuodostus ja sadon määrä riippuu olennaisesti muistakin seikoista kuin kukkasilmujen määrästä, kuten talvehtimisen onnistumisesta, kukkimisajan säistä ja pölyttävien hyönteisten määrästä. vsk.. Kiikarit, joilla näet hyvin myös hämärässä. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maar:i. PoimintavaiTutkimusten mukaan mustikan kerääminen käsipoimurilla ei pienennä seuraavan vuoden satoa. . Ensinnäkin: poimureita käytetään lähinnä vain silloin, kun sato on runsas. Useat marjojen poimijat ovat kyselleet, tuhoaako koneellinen marjanpoiminta seuraavan vuoden marjasadon. (90)-159 11, telex 12 1237 Mukaan lintu retkelle. Metsämarjojen biologiaa ja sadon muodostusta tutkinut Jyväskylän yliopiston professori Mikko Raatikainen kertoi, ettei monivuotisissa satotutkimuksissa ei ole havaittu käsipoimureilla p01m1m1sen vaikuttaneen mitenkään seuraavan vuoden satoon. Puh. Myynti hyvinvarustetuissa alan lii kkeissä kautta maan. 7. Tuhoutuneen latvan tai verson marjanmuodostuksesta säästyneet ravinnevarat käytetään toisissa versoissa. poimun seuraavan sadon. Edes yksittäisten varsien katkeileminen poiminnan yhteydessä ei vähennä seuraavaa satoa, sillä sekä mustikan että puolukan ilmaversot ovat jopa useamman neliömetrin alalla maansisäisten varsien välityksellä yhteydessä toisiinsa, siis samaa yksilöä
Mistä tällainen munan kehityshäiriö johtuu. Kääpiömunia tunnetaan hyvin moni!ta lintulajeilta ja ne lienevät yleensä niin sanottuja vesimunia, jotka eivät kuoriudu. Joka tapauksessa, vaikka muna olisi hedelmöittynytkin, sisällä oleva alkio on elinkyvytön. Käenmuna poikkeaa ulkonäöltään isäntälinnun munista niin että ihmissilmä sen helposti erottaa. vsk. Yhä useammat tutkijat myös arvelevat, että myrkylliset sinilevät tappavat meillä kaloja. Toisaalta sinilevämyrkkyjen kulkeutumisesta ja mahdollisesta rikastumisesta ravintoketjussa ei ole juuri tietoja. Se olisi kuitenkin eri värinen ja eri tavalla kuvioitu. Siispä ehdotonta vastausta ei voi esitettyyn kysymykseen antaa, mutta kalastusta ja kalojen käyttö voi myrkkyuhanalaisissa sinilevävesissa jatkaa, kunhan ottaa käyttöönsä vain virkeät, elävät saaliskalat. Kysymyksessä on punakylkirastaan kääpiömuna. SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . Kalakuoleman aikana ovat vielä elossa olevat yksilöt velttoja ja jopa käsin kiinni otettavia. litin Sääksjärvessä oli viime vuonna myrkyllistä sinilevää. Kääpiömunat eivät ole kovin harvinaisia ja niitä sattuu lintujen tutkijoille eteen sillon tällöin. Näiden !evien aiheuttaman myrkytyksen edellytyksenä on yleensä levän runsas esiintyminen vedenkukinta. Kun kaloja valmistetaan ravinnoksi paistamalla ja keittämällä tai muuten kuumentamalla, hajonnevat myrkyllisten sinilevien tuottamat yhdisteet. On siis mahdollista, että linnut ovat saaneet myrkkyä syötyään kuolleita tai kuolevia kaloja. Iitin Sääksjärvessä ja monessa muussakin rehevöityneessä järvessä Suomessa esiintyy sinilevälajeja, joita pidetään kokemusten ja havaintojen mukaan ns. Ovatko järvestä pyydetyt kalat myrkyllisiä. Pienempi muna linnun pesässä voisi teoriassa olla myös jonkun pienemmän lintulajin muna, joka on munittu tai muuten joutunut vieraaseen pesään. Joku koira ja lehmäkin kuoli. Mutta tietoa näistä asioista saadaan vapaa-ajan kalastajille varmasti melko pikaisesti sinilevätutkimusten edistyessä. Harri Dahlström Punakylkirastaalla oudon pieni muna Punakylkirastaan pesästä löytyi yksi muita selvästi pienempi muna. Sellaisiahan ovat myös happikadon aikana avantoihin pyrkivät kalat, joita usein on myös käytetty ravinnoksi ja eläinten rehuksi. Kääpiömunia on löydetty monien lintulajien, kuten punakylkirastaan (kuvassa), pesistä. Käenmunat ovat harvinaisia rastaan pesissä ja rastaanmunia pienempiä. LUONTOILTA runsaaseen marjasatoon versosto on joutunut sitomaan kaikki ravintovaransa, eikä se yleensä jaksa kahtena vuonna peräjälkeen tuottaa suurta satoa. Olen itse tavannut kääpiömunia luonnossa arviolta kymmenkunta kertaa, muun muassa juuri punakylkirastaan pesässä. Suomessa on viime vuodesta lisätty huomattavasti myrkyllisten sinilevien tutkimusta ja seurantaa. Poikasta kääpiömunasta ei kuoriudu. tilapäisestä ravinnonpuutteesta tai linnun kokemasta stressistä. myrkyllisinä sinilevinä. Kääpiömunien syntyyn voi olla useita syitä, jotka johtavat siihen, että munan tilavuudesta valtaosan käsittävä vararavintoannos jää normaalia pienemmäksi. Tällöin näyttää siltä kuin poimurin käyttäminen edellisenä syksynä tosiaankin olisi tuhonnut tämän vuoden sadon, mutta sama olisi ollut tulos, vaikka marjat olisi jätetty poimimattakin! Ja se toinen seikka se on kateus! Se toinen, joka poimii poimurilla, ehtii saada enemmän marjoja kuin minä! Seppo Vuokko Myrkyttääkö sinilevä kalat. Levän kasaantuessa silloin esimerkiksi rantaan voi rantaveden myrkkypitoisuus olla jo kotieläimille vaarallisella tasolla. Lahden Vesijärvestä ja Ahvenanmaan Långsjö-järvestä havaituista kalakuolemista on esitetty tuota käsitystä tukevia havaintoja. Kehityshäiriö voisi johtua tilapäisestä ravinnonpuutteesta, linnun kokemasta stressistä tai muusta syystä. Kehityshäiriö voi johtua mm. Mm. Saman sinilevälajinkin myrkyllisyys on varsin vaihteleva, sillä samasta lajista tunnetaan maailmalla sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä kantoja. Myrkyllisyyskin voi vaihdella hyvin runsaasti. Seppo Vuo/anto 45. Samoin on mainittu kalaa syövien lintujen kuolemista samanaikaisesti kalakuoleman kanssa
Serious damage occurred especiall y in young spruces situated under the rain water, flowing a long the branches of bigger trees, at the forest edges and in clearings, as well as along roads . Some pollutio n related features in frost damage occurring in Finnish conifers by Pekka Nuorceva Suomen Luonco 45(5):28 As an addition to the article by Mäkinen (Suomen Luonto 45(2): 18) it is pointed out that the frost damage observed in Finnish conifers in the spring of 1985 was not correlated to the strength of the cold . (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nacure of Finland) Published by che Finnish Associacion for Nacure Proceccion Address: Perämiehenkacu 11 A 8 00150 Helsinki /5, Finland More Ihan o ne thousand threatened species in Finland by Jorma Laurila Suomen Luonto 45(5):20 July saw the publication of the Ministry of the Environment's report on threatened animals and plants in Finland. lt grows under the roots of fallen trees, under boulders, or in other places protected from the sun's rays and the rain. 11. Interview with the wife of the President of Finland by Ricva Kupari Suomen Luonco 45(5):/0 The wife of the President of Finland, Mrs Tellervo Koivisto, discloses thai she likes nothing be11er than a walk in the forest. Of the species actually considered, around 7 "7o are threatened . Some never returned to the northern USSR, having succumbed 10 severe Finnish frosts. lt is unusual in that it is phosphorescent. However, the largest number of endangered species is fou nd among the invertebrates, vascular plants and cryptogams, ali of which are well represented in northern Europe. 9. A comparison is made between the impact of the nuclear tests of the 1960s and the Tshernobyl catastrophe of 1986. 20 "7o higher mercury content (0.05 ppm dwt) than the needles of undamaged trees. Forestry is the greatest single factor contributing to the threat of extinction : a half of ali threatened species inhabit forests, especially primaeval (virgin) forests, burnt forests and copses . SU0MEN LLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimiccaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Pekka Peura, Taisto Rantala, Heikki Toivonen Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. (90) 642 88 1 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. (90) 655 377 llpo Kuronen, piirisihteeri Kymenlaakso Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. 8. 12. Of the 1051 species, the Committee regarded 83 as being extinct in Finland (category: disappeared), 154 as being extremely endangered (category: extremely endangered), I 90 as being vulnerable (category: vulnerable), and 624 as being rare (category: requiring monitoring). Over one half of threatened vertebrate species are birds. ISSN 0356-0678 llmoitusmyynci Faktamedia Snellmaninkatu 15 A 2 00170 Helsinki puhelin 90-601 848 Värierottelut Forssan Kirjapaino Oy Painopaikka FORSSAN~IRJAPAH:J Of Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 6 12. vsk .. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, järjestösihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. The loss of deciduous trees and decaying trees is particularly important. This conclusively demonstrated not the toxic effect of mercury, but a slightly higher general exposure to air pollutants. The damaged trees on average had an approx . Be 1ha1 as it may, S. (981) 15 828 Maui Tynjälä, piirisihteeri Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu I 33100 Tampere puh. Mrs Koivisto feels that Finland will not benefit from a policy of continuous growth the prime purpose of which is to create fresh consumption needs among the people. the vicinity of shelters for furbearing animals, chickens or ca11le, or close to nitrogen fertilized agricultural fields. The most extensive damage occurred in places with a lot of ammonia fumes , e.g. Among the invertebrates the most endangered are Lepidoptera and Coleoptera. 6. ln the Committee's opinion the best way of avoiding jeopardising the future of rare species is to protect their habitats. 10. 11. Among the more familiar groups, the fraction is greater: among the mammals 27 "7o are threatened . Siberian nu tcrackers migrate en masse by Leo Lehconen Suomen Luonco 45(5):26 ln the autumn of 1985 large numbers of Siberian nutcrackers migrated to Finland from the Siberian tundra. 10. Secondary factors include construction on the waterways, pollution of lakes and rivers, construction of roads, towns and lake shores, peatland drainage ditches, mining and quarrying, traffic, air poll ution, environmemal toxins, trapping, collecting, disturbance, hunting, and the illegal trade in endangered wi ldlife. (921) 19 909 Jaana Cuscafsson, piirisihteeri Pohjois-Pohjanmaa Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Agriculture is another major factor. (931) I 15 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan alue Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh. Translaced by Leigh Plescer SUOMEN LUONTO 5/ 86 45 . The Committee's system of classification differs slightly from that of, for example, the IUCN Red Data Book. For example, there are few protected primaeval forests in the south of the country. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Risto Hamari, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Matti Juntunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Hannu Raucanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. Among the lower plants the mosses and fungi have the largest number of threatened species. The shady side of uranium exploilatio n by Ricva Kovalainen Suomen Luonco 45(5):34 Kovalainen reports on uranium mining in Canada's Saskatchewan state. The smell of ammonia was apparent in frost damaged brown spruce branches. The work took three years. 2. As methods advance and modes of cultivaltion alter, open spaces, meadows, and waysides vanish. This is particularly true in south Finland, where the number of threatened species is greatest and the number of protected areas the !east. (953) 17 358 Pemi Siilahci, piirisihteeri Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. (952) 11 759 SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1986 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 130 mk, muualle 150 mk. (960) 311 550 Liisa Viicala, piirisihteeri Uusimaa Perämiehenk . The damage had a very uneven and patchy nature and was most heavy in localities known to be susceptible to acid rain damage . Radioactivity and lhe environment by Kari Vepsäläinen Suomen Luonto 45(5): /4 Vepsäläinen discusses the effect of radioactivity on the natural environment. The most threatened groups of vascular plants are the sedges, grasses, orchids, and Rosaceae. The types of radioactive materials passing into the environment and the ways in which they move from place to place in food chains are also considered . The decline of the latter alone is threatening 180 species. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Lehtonen tracked these narrow-billed seedeaters as they a11acked the cones of Pinus sembra in Helsinki, staying in the vicinity for three months . According to the Committee appointed by the Ministry, there are 1051 species of threatened animals and plants in Finland. Uranium exploitation goes on without any regard for the health either of the local lndian inhabitants or of the local countryside. The rea! number is obviously greater, as the Committee, owing to incomplete data, was only able 10 consider around a third of Finland's total number of species. 7 16. According to fairy tales its light marks the position of buried gnome or pixie treasure. As a lover of trees, she expresses alarm at the current state of Finland's forests. lrtonumero 18 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöissä ja Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Tiny lanterns of the forest by Tapio Lindholm Suomen Luonto 45(5):24 A tiny moss, Schisroscega pennaca, is an inhabitant of shady places in forests. T he Committee also urges an amendment of the present Nature Conservation Act, and a stepping up of research. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu . 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 105 mk. 8 21. 11 A 17 00150 Helsinki puh. pennata is a 1ypical denizen of very old forests which have lain untouched for years
Yhteyttäminen eli fotosynteesi on niin monimutkainen tapahtuma, ettei sitä keinotekoisesti voida jäljitellä. Tuloksena on tuttua kaupan sokeria, joka kiteisenä on hyvin säilyvää ja helposti käsiteltävää. Sokeri on veteen liuenneena väritöntä. Sokeria ei valkaista. Siksi mehu suodatetaan ja kiteytetään. Syystä voidaan sanoa, että vain luonto osaa tehdä sokeria. Sokeri on luonnon valitsema tapa siirtiiä auringon energia maapallon elämän käyt;ettiiväksi. Kun nautit makeasta, käytä oikeaa sokeria. Tähän yhteyttämiseksi kutsuttuun ilmiöön perustuu elämä maapallolla. Siinä ei ole mitään lisäaineita, se on samaa sokeria kuin kasveissa luonnostaan oleva sokeri. Tuttu kaupan sokeri on luonnollista sokeria. Se on syntynyt luonnossa. SÖUL 1988 Erl. Kun sokeri erotetaan kasvista, useimmiten sokeriruo'osta tai sokerijuurikkaasta, saadaan sokeripitoista mehua, joka sellaisenaan säilyy huonosti. Sokeria ei tehdä. Suomen Sokeri Oy tukee Suomen Olympiakomitean työtä. Sokerissa ei ole mitään lisäaineita eikä säilöntäaineita. Kiteisenä se on valkoista samasta syystä kuin vesi on lumena valkoista. Auringonvalon vaikutuksesta kasvien lehtivihreässämuodostuu sokereita ja samalla ilmaan vapautuu happea. Se syn luonnossa
Lisäksi Samppa Lahdenperän ihastuttava piirroskuvitus tekee kirjasta todella upean kuvateoksen. 90-601522. • ·: .. Mikäli tutustumisen jälkeen palautan kirjan SSKK Oy maksaa postimaksun. , .... "'_,·.· \ J///6 .. Se kertoo kasvien elämäntavoista, historiasta ja merkityksestä ihmiselle värikkäästi ja mielenkiintoisesti se on siis paljon muuta kuin pelkkä määritysopas. 345,• kasvien historiaa: miten ja milloin kasvit tuli' vat Suomeen • kevätkasveja • metsä-ja harjukasveja • lehto kasveja • suokasveja • vesikasveja • rantakasveja • niittykasveja • ketojen ja kallioiden kasveja • ihmisen seuralaisia • hyödyllisiä luonnonkasveja • saariston ja merenrantojen kasveja • Lapin kasveja • uhanalaisia, hävinneitä ja runsastuvia kasveja Kirjan koko 285 x 220 mm 350 sivua, 365 piirrosta Kirjan tekijät: Sakari Hinneri, Leena Hämet-Ahti, Arto Kurtto, Seppo Vuokko Piirrokset: Samppa Lahdenperä Tutustu kotonasi 10 päivän ajan sitoumuksetta! suun E9}! suomalainen -y00180 HELSINKI Puh. : .. " t1,k ,1 .. ,.,. ,,., ... .. r.,,.kk• 1 ,.,,,,. ,, ... Haluan tutustua 10 päivän ajan sitoumuksetta Maarianheinä, mesimarja ja timotei kirjaan. Maarianpeipä, m~imarja l Ja tunote1 1 J SUOME l llJO 1 ONVARAI (A 'KASVEJA ,:,--~:• .. Maksat vain 3 x 96,-/kk =288(+ 19,postitusk!luja) tai käteisellä 288,(+ 19,postituskuluja) Ovh. Suku· ja etunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Henkilötunnus Puhelin Allekirjoitus (Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus) Vastauslähetys SSKK OY maksaa postimaksun Hki 10/ 18 Lupa 2103 Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy PL125 00003 HELSINKI Monipuolinen tietoteos Suomen luonnon· varaisista kasveista 1 Tämä maamme parhaiden asiantuntijoiden laatima luontokirja esittelee perusteellisesti lähes 500 kasvia. TUTUSTU M ISKORTTI Kyllä. Kun päätän pitää teoksen maksan siitä vain 3 x 96,/ kk = 288,(+19,postituskuluja) tai käteisellä 288,(+ 19,postituskuluja)