. . 9. ... .... .... (953) 17 358 Kaija Kainulainen, vs. ..... . . .... . SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. ... .. . (90) 876 9 100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö : LUONTO-LI ITTO ry. . . . . . Ilmestyy 27. Summaries of the Main Articles ... .... . . . (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNON• SUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . 9. 43 Kysy luonnosta.................................... 10 Puheenvuoro metelöiviä elintapojamme vastaan. .. . 24 Maitohorsma komeilee ruusuna maapallon viileiden ja lauhkeiden alueiden rentuille. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. . 28 Luolien asukas ja hämärän kulkija osuu harvoin ihmisen tielle. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. . . .. . . 31 Pirjo Lehtonen: Erämaa elää Helvetinjärvellä..... . 12. . . . . 19. Alice Karlsson: Energian säästö pienempi päästö ... . . . . Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. . . 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. .. . . . ........ . . (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. 8. . . . ........ . . . . mälöissä . . . Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. ............. 10. . .... (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj .), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo 0//ila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20100 Turku puh . . . .............................................. . Jukka-Pekka Jäppinen: Avohakkuu romahduttaa sienisadon.............................................. . Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. Perämiehenkatu 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. .. 10. 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh. Taittaja Markku Taottu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. (90) 642 881 Pääcoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson, vs. ... . . .. .. . Tuoko ratkaisun Lex Kyrönjoki. . 198830. ..... (981) 15 828 Merja Ylänen , vs. Numminen: Maasta lienen minä tullut.... 40 Kirjoja ............... 12 Apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salosen haastattelu. M. . (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Paula Launonen, toimittaja Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Maija Pennanen, toimistovirk. . . (921) 301 141 Veijo Pe/10/a, vs. 34 Sopusointu luonnon ja ihmisen välillä on Kiinassakin pahasti järkkymässä. . . . . ................ Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovillu. Alice Karlsson: Ympäristömyrkyille pitäisi saada sulku......................................................... . ..... 48. 30. Kansikuva: Mäyrän salaperäistä elämää valaistaan lehdessämme sivuilla 28-30. ... . . lrtonumero 27 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myy. . .. . . (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. 38 Mielipiteitä, keskustelua................................. ....... 14 Tulvasuojelu ja voimalahankkeet ovat kuumentaneet mieliä Kyrönjokiseudulla vuosikaudet. .. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. 22 Metsien käsittelytavat vaikuttavat ratkaisevasti sienikorin sisältöön. . . ISSN 0356-0678 llmoicusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikataulu No 6 7 8 Aineisto toimitukseen 16. .......... . ... 32 Helvetinjärven kansallispuisto Ruovedellä on paratiisimainen paikka. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/ 140 mk (kestotil.). vsk .. . . . . 8 Rauno Ruuhijärvi: Paanajärvi pelastumassa, miten käy Nuorusen?........................................ . . .. . (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh . . Jouko Kuosmanen: Lehtometsän luolassa möyrii mäyrä ........................................................ . Tilaushinnat 1. 45 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 4 Viisaan valinnat: Keräyspaperituote kelpaisi kuluttajille . .... Veli-Risto Cajander: Kiinan luonnonsuojelun viime hetket.. ....... ..... vuosikerta 5 • 1989 Kotimaasta . . Kannen metsäsian on kuvannut Reijo Salminen/ LKA. .. . . . . . 9. . . . . . 9 Jaakko Heinonen: Hiljaisuuskaan ei ole samaa kuin ennen.. . . ................. . .. . . 11 A 17 00150 Helsinki puh . . (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. A. . . .......... . . . JO. . .. 46 Seppo Vuokko: Tyynyjä meressä................. . . 18 Energian säästöä on turhaan väheksytty mietittäessä tulevaisuuden energiaratkaisuja. ...... . . Pertti Sevola: Kyrönjoen tulvasuojelu pohjalaisnäytelmä vailla loppua....................... 12. Antti Halkka: Saat multa horsman......... . Ulkomailta.................................... . Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Marko Stenberg, projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 31. . . . . 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . .
Repovesi on yhä kansallispuiston arvoinen Ympäristöministeriön toimistopäällikön Antti Haapasen heinäkuinen lausunto, jossa hän vähätteli Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Repoveden järvija metsäerämaan luonnonsuojeluarvoja, on hämmästyttävä. Ainakaan vanhaan "luulin kanahaukaksi" -perusteluun ei voi enää vedota. Metsästäjät ovat viimeiseen asti vastustaneet kanahaukan rauhoittamista, koska se saalistaa mm. Nyt tämä toivottavasti loppuu. Metsästäjille kanalintujahti on huvia, kanahaukalle elinkeino. Kanahaukan rauhoittaminen koitunee muidenkin petolintujemme hyväksi. Näin siitä huolimatta, että Repoveden alue on kansallispuistokomitean mietinnössä esitetty suojeltavaksi juuri tällä tavoin. Haapasen · mukaan alueesta ei aiota myöskään tehdä kansallispuistoa. Metsähallitus on jo kaatanut 50 hehtaaria ja aikoo jatkossa hakata noin sata hehtaaria lisää. Se on kuin kannustushuuto alueella keväällä aloitettujen hakkuiden jatkamiselle. Metsästäjien on aika muuttaa asenteitaan. Tähän ei ole mitään syytä; tarhureilla on varaa tarjota kanahaukoille muutama pullea peltopyy tai fasaani. Myös Haapasen lausunnon ajoitus on omituinen. vsk. Myös Kymmene Oy on aloittanut hakkuut omilla maillaan. Kyse on kanahaukan oikeudesta luontaiseen ravintoonsa. Huolimatta jo tehdyistä hakkuista ja metsäautoteistä Repoveden metsäja järvierämaa ei ole menettänyt arvoaan yhtenä eteläisen Suomen merkittävimmistä suojel ukohteista. Aikaisemmin "kanahaukkoina" ammuttiin säännöllisesti kaikkia muitakin petolirrtuja, pienistä pöllöistä mehiläishaukkoihin ja kotkiin. Kanahaukka ei ole riistarosvo, eikä uhka kanalintukannoille; metsäkanalintujemme tulevaisuus on metsätalouden käsissä. Myös fasaanija peltopyytarhurit ovat arvostelleet kanahaukan rauhoitusta, koska se verottaa tarhoista luontoon metsästettäviksi vapautettuja lintuja. Kanahaukan ruokavaliossa ei kuitenkaan ole mitään häpeiltävää, eikä se kelpaa perusteeksi vainolle. Kanahaukka ei ole myöskään verenhimoinen tappaja; se saalistaa vain syödäkseen. Ympäristöministeriö on tiettävästi kaavaillut poikkeuslupien myöntämistä kanahaukkojen hävittämiseksi tarhoilta. Aikuinen kanahaukka tarvitsee päivittäin lihaa parisataa grammaa, ja sille riittää yhdessä teeressä tai jäniksessä syömistä moneksi päiväksi. SUOMEN Metsästäjät ja kanahaukka mahtuvat samaan metsään Heimo Rajaniemi/ LKA SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Jorma Laurila 3. metsäkanalintuja ja jäniksiä. Muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Euroopan maissa kanahaukka on nauttinut lain suojasta jo pitkään. Ympäristöministeriön on pikaisesti määrättävä alueelle toimenpidekielto ja ajettava Repoveden alueen suojelua kansallispuistona. Eikä kanahaukka pelkästään riistaeläimiä saalista, sille kelpaavat myös varislinnut, pikkulinnut, lokit, oravat ja kaupungeissa pulut. Outoa puhetta luonnonsuojeluvirkamieheltä, jonka tehtävänä luulisi olevan luonnonsuojelu. Metsästäjien kannattaisi luonnonsuojelijoiden kanssa yhteistyössä vaikuttaa metsänhoitotapoihin siten, että tulevaisuuden metsissä sekä metsästäjillä että kanahaukalla riittäisi saalistettavaa. Kesäkuussa kanahaukka rauhoitettiin Suomessa vihdoin ympärivuotisesti. Aikaisemmin metsiemme komea viirurinta oli henkipatto pesimäajan ulkopuolella
Kansalaismielipide oli varsin tukeva: painoa adressipinolle kertyi 63 kiloa ja korkeutta 175 senttiä. Uhanalainen ikimetsien eläinja kasvilajisto ei voi loputtomiin odottaa. Elävä Metsä -kampanjan menestystä pohjustivat monet seikat: viime talvena kiisteltiin näyttävästi Murhijärven ja Talaskankaan suojelusta, Kuolan ilmansaasteongelmat paljastuivat koko laajuudessaan ja erämaalaki nostatti tunteita. Joko viranomaisten on muutettava suojelualueille asetettuja kriteerejä tai vesija ympäristöhallituksessa käynnistetyllä luonnonmetsien kartoituksella ei ole käytännön merkitystä. Hanke onkin jo voimakkaasti vastatuulessa myös metsähallinnon sisällä, jossa sitä on vastustanut mm. Selkeä Etelä-Suomea koskeva suojeluohjelma vähentäisi alituisia kiistoja luonnonmetsien hakkuista. järjestetyssä juhlasLuonnonsuojelujärjestöjen metsäkampanjan julisteessa vaaditaan, että Lapin viimeiset erämaat ja Etelä-Suomen jäljellä olevat luonnontilaisten metsien sirpaleet säilytetään tulevi/le sukupolville yhteisenä kulttuuriperintönä. Ainoa raporttiin vaikuttanut ympäristötekijä on ilmansaasteet. Uusin metsätaloutta hämmentävä tekijä on Euroopan yhdentyminen, joka vapauttaa ulkomaiset pääomat niittämään Suomen metsien satoa. On kuitenkin selvää, että näin voimakas kansalaismielipide on otettava huomioon useissa eri päätöksissä. Metsäadressitalkoisiin osallistuivat luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton lisäksi ympäristövastuuvuottaan viettävät seurakunµat sekä 39 valtakunnallista järjestöä, näiden joukossa poliittiset nuorisojärjestöt, retkeilyja opiskelijajärjestöjä sekä ammattiliittoja. Ensi talvena luonnonsuojelujärjestöt täsmentävät adressin vaatimuksia. Metsä 2000 -seurantatoimikunnan kesäkuisessa Metsä hqutaa, rmten vastaat. Yhä useampia varoittavia sanoja on kuultu myös sitä vastaan, että puun käyttöä nostettaisiin 55 miljoonasta 70 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. KOTIMAASTA 220 000 vastausta metsien huutoon loppuraportissa ei näy jälkeäkään siitä jatkuvasti kasvaneesta huolestumisesta, jota suomalaiset tuntevat metsiensä kohtalosta. Jyrki Heimonen SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Mutta sama pattitilanne on nähtävissä etelässä. Mm. Ympäristöviranomaisten nihkeys kummastuttaa Luonnonsuojeluväki on viime aikoina ihmetellyt ympäristöviranomaisten haluttomuutta luonnonsuojelualueiden perustamiseen Etelä-Suomessa. metsäntutkimuslaitoksen matemaattinen osasto on esittänyt laskelmia, että hakkuusäästöt tarkoittavat lähinnä väärää puuta väärässä paikassa. luonnonsuojelualuetoimiston päällikkö Matti Helminen. Oudoin esimerkki virkamiesten viimeaikaisesta penseydestä on Repovesi, jonka pitkään vireillä olleen kansallispuisto hankkeen ympäristöministeriön toimistopäällikkö Antti Haapanen kiirehti täysin yllättäen torjumaan. Uhanalaisilla lajeilla ei ole lainkaan paluuta, ellei luonnonmetsiä säily riittävän suurina ja tiheästi sijaitsevina saarekkeina. vsk.. Metsäadressin otti vastaan ympäristöministeri Kaj Bärlund Rautavaaralla maailman ympäristöpäivänä 5.6. Kampanjajulisteen on tehnyt graafikko, professori Erik Bruun. Metsä 2000 -ohjelmaa tullaankin nähtävästi lähiaikoina muuttamaan juuri ilmansaasteiden, suojelumyönteisen kansalaismielipiteen ja uuden tutkimustiedon vuoksi. Kamppailukohteita riittää syksyksi ja talveksi, si/lä viranomaiset ovat reagL.·neet p_erin hitaasti lähes neljännesmiljoonan suumalaisen allekirjoittamiin vaatimuksiin. 4 sa. Kun ympäristöministeriö toistuvasti esittää suojelun painopisteen siirtämistä Lapin ulkopuolelle, samaan aikaan luonnonsuojelusta vastaavat virkamiehet katsovat, ettei juuri mikään alue kelpaa korkeamman asteen suojelualueeksi, kuten kansallispuistoksi. Metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat keskenään sopineet, ettei ainakaan Lapin ja Oulun lääneissä uusia puistoaloitteita oteta mukaan suojeluohjelmiin. Toimikunta tyytyy pahoittelemaan hallituksen myöntämien metsänparannusrahojen niukkuutta ja katsoo uusien metsäteollisuuden investomt1en olevan yhä terveellä pohjalla. Uusia hakkuu-uhkia on nousemassa esille, kuten Litokairassa ja Hindsbyssä, ja Nuuksion kaltaiset selviltä tuntuvat suojeluhankkeet kohtaavat jatkuvasti vaikeuksia. Metsäteollisuutta tulisikin muuttaa niin, että pohjoisen mäntyvaroja jalostettaisiin muuksikin kuin selluksi. Metsäammattilaisten kommentit adressista ovat olleet varsin varovaisia ja osin vähätteleviä. Suomalaiset ovat seuranneet myös yhä vakavammiksi käyviä uutisia Sallan männynversosurmista ja muista metsätuhoista. Vetoomus vaatii myös muuttamaan metsänkäsittelymenetelmät nykyistä luonnonmukaisemmiksi sekä hillitsemään metsäteollisuuden laajennuksia. Suurempia kansalaisadresseja on kerätty Suomessa vain kaksi: sortovallan aikana itsenäisyyden puolesta ja 1950-luvulla atomipommia vastaan. Nurinkuri"suutta lisää, että ympäristöministeri Bärlund on joka yhteyssä korostanut kansalaismielipiteen ja -toiminnan merkitystä suojelun vauhdittajana. Jokaisen menetyn vanhan luonnonmetsän palauttaminen entiselleen kestää satoja vuosia. Sen allekirjoitti peräti 220 000 suomalaista. Metsä 2000 uusiksi. Vaikka virallinen to_imikunta onkin pysynyt uskollisena ohjelmalle, Metsäteollisuuden Keskusliitossa on huomattu tilanteen muuttuneen voimakkaasti seitsemässä vuodessa. Luonnonsuojelujärjestöjen liikkeelle laskema 'Vetomuus suomalaisen metsäluonnon puolesta' eli metsäadressi saavutti valtaisan suosion. Yksi kiireisimmistä on yritys muuttaa metsähallitus liikelaitokseksi, mikä vaarantaisi luonnonsuojelualueiden hoidon. Adressin keskeisiä vaatimuksia ovat luonnontilaisten metsien säästäminen tuleville sukupolville ja ilmansaastepäästöjen vähentäminen huomattavasti alle hallitusohjelman määrittelemän rajan
Ministeriössä on tähän saakka luotettu kuntien laatimien yleiskaavojen tehoon eikä erillisen rantalain säätämiseksi ole löytynyt poliittista tahtoa. ""· . , ,av 1. , fO '\ \J ( , . {,;~: .... Erityistä suojelua vaativat lajit on rauhoitettava luonnonsuojelulailla. Nämä lajit ovat joko erittäin uhanalaisia, jolloin kanta on välittömästi vaarassa hävitä tai vaarantuneita, jolloin Rantamme täyttyvät 8000 mökin vuosivauhtia eikä rakentamiselle näy loppua, ellei valtio tiukenna rannansuojelusäädöksiä. Riistansuojelutarkoituksessa kanahaukkoja voidaan kuitenkin tappaa poikkeusluvilla, joten täysin vedenpitävä suojelu ei vieläkään ole. kannan säilyminen on epävarmaa, ellei uhkatekijöitä poisteta. meillä ei ole mitään suojeltavaa rannoillamme. _ ------~ ._;_:7~ • ',[ , Kirjopapurikko, uhanalainen korpien perhonen, on yksi kesäkuussa rauhoitetuista eläinlajeista. Tähän saakka se on ollut lainsuojaton pesimäkauden ulkopuolella. vsk. seuraavat niiden kannan kehitystä sekä laativat hoitoja suojelusuunnitelmia. ', --:., .... Bärlundille kesän alussa. ·; .. Järjestöt vetosivat myös kuntiin, joiden on valtiovallan lailla oltava valmiit käyttämään nykyistä enemmän varoja suojeluja virkistystarkoituksiin tarvittavien rantojen hankkimisek~5. Rauhoitukset pohjautuvat lähinnä uhanalaisten lajien suojelua pohtineen toimikunnan ehdotuksiin. Rauhoitettuja eläimiä ei saa tappaa, vahingoittaa, ottaa haltuun tai aiheettoRantojen suojelun ratkaisun hetket masti häiritä. .. neudellaan maamme den ja tuhota erään luonnonkauneuomaleimaisuuden keskeisen tekijän, jyrähtivät ranta-adressin luovuttajat ympäristöministeri Kaj , ~'aJ\\ . -~-. • ah ,. Maamyyrän saa pyytää viljelmältä tai puutarhasta, jos se tuottaa vahinkoa. \ .. Lain suojasta pääsivät nauttimaan koivuhiiri, tammihiiri, maamyyrä, kaikki maamme päästäislajit, kanahaukka sekä 22 hyönteisja 25 kasvilajia. Luonnonsuojeluviranomaiset tulevat kiinnittämään näiden lajien suojeluun erityistä huomiota, mm. Rantojemme tulevaisuudesta huolestuneet järjestöt vetosivat hallitukseen ja eduskuntaan tehokkaiden rannans uo j ei usäädösten laatimiseksi pikaisesti. .-:'. Uhanalaisten lajien selvittelyn yhteydessä rauhoitettujen luetteloon on lisätty 25 kasvilajia. KOTIMAASTA Valtioneuvosto rauhoitti uusia kasvija eläinlajeja Puolensataa uutta kasvija eläinlajia pääsi lain huomaan valtioneuvoston kesäkuisella päätöksellä. Osa lajeista rauhoitettiin luonnonsuojelulailla, osa asetuksella. Kanahaukka rauhoitettiin viimeinkin ympanvuotisesti. ,.,.~ .. Valtioneuvosto päätti lisäksi ottaa erityissuojeluun kaksi nisäkäslajia, 11 lintu-, 23 perhos-, kaksi kovakuoriaisja 33 kasvilajia. ~,,,,._ o//.h 0. /, ' ,, ' .. Luonnonsuojelulailla ja asetuksilla on jo aikaisemmin rauhoitettu mm. Kuva Päijänteeltä. Luetteloon on kuitenkin kelpuutettu vain ne hyönteislajit, joilla on ollut keräilyarvoa tai joiden elinympäristö on suojelun tarpeessa. .· .. Luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön aloitteesta syntyneen vetoomuksen allekirjoitti 45 järjestöä. = \ ... Ministeri Bärlund näki vetoomuksessa hallituksen arvostelua, mutta tunnusti, että rantojensuojelussa on tehty paljon vähemmän kuin olisi pitänyt tehdä. Sukupolvemme uhkaa ahSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Kaikki rauhoitetut hyönteiset, joista suurin osa on perhosia, ovat joko erittäin uhanalaisia tai niiden kannat ovat vaarantuneet. Pikkunisäkkäiden pyynti opetusja tutkimustarkoituksiin on sallittu. Euroopan luonnonsuojelusopimus edellyttää kanahaukan suojelua. Riistaeläinten pyyntiä säädellään erikseen metsästyslailla. viisi nisäkäslajia, miltei kaikki lintulajimme, kaikki sammakot ja matelijat kyytä lukuunottamatta, jokihelmisimpukka, muutama perhoslaji sekä satakunta kasvilajia. o"l."\~ . Asetusta kasvilajien rauhoittamisesta muutettiin. . Toisaalta taas eräitä maastamme hävinneitä tai runsaslukuisia kasvilajeja on jätetty pois. ;1-::,.-,,, 0-~ o ~· ,
Peli voitti Taloudellisen Tiedotustoimiston keväällä järjestämän koulun jätteidenkierrätyksen suunnittelukilpailun. Noin 23 neliökilometrin suuruinen alue on metsähallituksen hallinnassa. Luonnonhoitometsä jakautuu neljän neliökilometrin puisto-osaan ja viiden neliökilometrin talousosaan. Kuntien laatimissa vahvistetuissa yleiskaavoisSeitsemiseen opastuskeskus kansallispuiston opastuskeskus on avattu Kulomäellä. Helsingin kaupungin yli 50 000 markan korvausvaatimukset kumottiin niin ikään. Toinen perustettavista kansallispuistoista on Torronsuo Tammelan kunnassa. Torronsuo kuuluu Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeeseen. Valtion Tervalammin alueelle perustetaan retkeilyalue. vsk.. Sinä aikana Greenpeacen toiminta ehtiikin pyörähtää hyvään vauhtiin, sillä kuluvan vuoden lokakuun alussa järjestö avaa toimistonsa Helsingissä. D SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Luonnon puolustajien mielestä satama-alueella ei suinkaan liikuskeltu asiattomasti, vaan mitä tärkeimmästä syystä; ympäristörikoksen paljastamiseksi. Metsähallituksen rakennuttamassa opastus keskuksessa on paitsi tietoja puistosta myös näyttelytiloja, audiLososuonSaarijärven soidensuojelualueeseen. Tästä noin 12 neliökilometrin alueesta lähes kolme neliökilometriä on Murhijärven, Kuivajärven ja Särkijärven vesialueita. D Y mpäristöpalkinnot Erik Wahlströmille ja kirkolle luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon saivat tänä vuonna toimittaja Erik Wahlström ja kirkon yhteiskunnallisen työn keskus. Syytetytkin valittavat, sillä mitään rikkomusta ei ole toteen näytetty. Alueella on puolenkymmentä erillistä, hyvin kehittynyttä keidassuota. Saaret ja rantaalueet jäävät luonnontilaisiksi. Asian käsittely jatkuu verkkaisesti. Greenpeace sai ymmärrystä raastuvanoikeudelta Valaanlihakonttien paljastuksesta runsas vuosi sitten alkanut prosessi on päättynyt toistaiseksi. Pysyvien näyttelyiden teema on eteläsuomalainen havumetsäluonto. Helsinki ja valtio omistavat myös Nuuksion maita. Rauhoitettava alue on 26 neliökilomertin suuruinen, mutta valtion tavoitteena on hankkia yksityismaita puistoon vielä 6,5 neliökilometrin verran. D torio ja kahvila. D sa osoitetut suojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi, jolloin yksityisille maanomistajille maksetaan korvaus. Alueiden hankinta ja korvausten maksaminen jää alueen kuntien, Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin vastuulle. KOTIMAASTA Kiiminkiläisten koululaisten suunnittelemaa kierrätyspeliä pääsevät kaikki halukkaat pelaamaan lähiaikoina, kun sitä painatetaan myytäväksi Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöissä. Kolovesi on saimaannorpan pesimäaluetta, poikkeuksellisen kaunista s1savesisaaristoa, jonka puusto on vanhaa ja arvokasta. Päätöstä saatetaan joutua· odottamaan jopa puolitoista vuotta. D Luonnonhoitometsä Murhijärvelle Metsähallitus on perustanut luonnonhoitometsän kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Hietajärven ja Kuivajärven vienankarjalaiskylien läheisyyteen Suomussalmella. Pari kuukautta sitten raastuvanoikeus kumosi kolmea ympäristöjärjestö Greenpeacen suomalaista aktivistia vastaan nostetut syytteet, lukuunottamatta satamajärjestyssääntörikkomusta. Tyytymättömyytensä on ilmaissut myös Helsingin edustaja. Voittoisan työnsä ääressä 9-luokkalaiset Heikki Laurila, Markku Ahola, Jani Isoniemi, Saku Kauranen, Arto Ylisaukko-oja ja Teemu Planting. Seitsemiseen on tarkoitus rakentaa myös seitsemän teemaopastuspaikkaa, joista vasta yksi, Multiharjun ikimetsäopastuspaikka, on käytössä. Erik Wahlström on kirjoittanut Hufvudstadsbladetissa ympäristöasioista terävästi ja perusteellisesti. Kirkon vastuuviikko "Maa on niin kaunis vastuumme luomakunnasta" on merkinnyt ympäristötietouden läpimurtoa seurakunnissa. Luonnonhoitometsälle laaditaan hoito-ja käyttösuunnitelma, mutta sitä ennen metsähallitus lupaa järjestää kaikille avoimen keskustelutilaisuuden. Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus selvittää 6 ja edistää kristilliseen uskoon pohjautuvaa yhteiskuntavastuuta kirkon ja seurakuntien to1mmnassa, yhteiskunnan ja yksilöiden ratkaisuissa. Siitä rapsahti muutama satanen maksettavaa kullekin. D Kansallispuisto Kolovedelle ja Torronsuolle antoi kesäkuussa eduskunnalle esitykset kahden uuden kansallispuiston perustamisesta. Murhijärven luonnonhoitometsä rajoittuu syksyllä 1988 perustettuun Nuuksioon retkeilyalue on tehnyt periaatepäätöksen Nuuksion järviylängön kehittämisestä ulkoiluja luonnonsuojelutarkoituksiin. Koloveden kansallispuisto sijaitsee Saimaalla, Enonkosken, Heinäveden ja Savonrannan kuntien alueella. Jutun puintia jatketaan hovioikeudessa, sillä syyttäjä ilmoitti heti valittavansa
Luonnonsuojelullisten arvojen ohella on kyseessä muutakin; joen pohjamutien mukana virta vei rahaa, jota tarvittaisiin kipeästi esimerkiksi vesistöjen kunnostukseen. KOTIMAASTA Luonnonsuojelijat keskeyttivät Hirvihaaranjoen perkauksen vesija ympäristöpiiri on perannut Suomenlahteen laskevaa Mustijoen latvaa, Mäntsälän Hirvihaaranjokea kymmenkunta vuotta 1960ja 1970 -luvuilla. Pienempiä aiemmin perattujen jokien ja purojen kunnostuksia on tekeillä ja listalla on myös noin sata kunnostushanketta, joiden suunnittelu etenee verkkaisesti, koska "rahoituksesta ei ole tietoakaan". Pian virkamiehet ja myös ympäristöministeri Kaj Bärlund kiinnostuivat asiasta. 12.-7. että Mustijoen perkaukseen oli vesioikeuden velvoite, joka on suoritettava loppuun, ellei muita päätöksiä tule. Tällä kertaa tahdottiin suojella noin 25 hehtaarin suuruista peltoalaa ajoittaisilta kesätulvilta, jotka ovat lisääntyneet aiempien perkausten ja ojitusten vuoksi. Tilanteen kärjistyminen olisi Kukkamäen mukaan voitu välttää siten, että luonnonsuojeluyhdistys olisi otettu mukaan jo silloin kun toimitusmiehet pohtivat Hirvihaaranjoen aikaisempien perkausten vaikuvettä ottavalle siemenelle oli tarjolla useita liuenneita radioaktiivisia ionityyppejä sisäisesti nautittavaksi ulkoisen säteilyn lisäksi", kirjoittaa Ahokas tiedonannossaan Luonnon Tutkija-lehdessä (1/89). Niitä teettävät mm. Kolme ruskeatähkäisen ruso-laj ikkeen kasvia olikin nyt vaaleatähkäisiä. Kaikki olivat vuoden 1986, Tshernobyl-vuoden satoa. 7. Väitteet siitä, että vesija ympäristöpiirillä olisi ylimääräistä rahaa, jolle ei keksitä järkevämpää käyttöä kuin Hirvihaaranjoen perkaaminen, torjuu Kukkamäki luettelemalla pitkän listan tekemättömiä töitä. 90-408 546, 90-636 406, Benedict von Wright. 1. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys teki asiasta julkisen ja saikin pian mukaansa väkeä. Eräs valveutunut hirvihaaralainen otti yhteyttä puheenjohtaja Olli Eloon ja kertoi mm., että myös Hirvihaaran maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas koski aiotaan tärvellä. Autolla, kamelein ja jaloin, 16. Ahokas pitää radioaktiivista laskeumaa todennäköisenä syynä mutanttien syntyyn. Noin viikossa saatiin neuvoteltua lisäaikaa lähinnä Hirvihaaran koskelle, sillä suunniteltu kilometrin pituinen ruoppaustyö kosken yläjuoksulla ehdittiin tehdä viimeistä sataa metriä lukuunottamatta. Perinnöllisyystieteilijä Hannu Ahokkaan tutkimuksiaan varten Elimäellä viljelemässä kevätvehnässä ilmeni vuonna 1987 poikkeavia yksilöitä. Vesija ympäristöpiirillä riittää töitä Toimialapäällikkö Markku Kukkamäki Helsingin vesija ympäristöpiiristä kertoo, Tshernobyl -mutaatioita vehnässä. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48 . Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys sai tiedon ruoppauksista kun ne olivat jo käynnissä. Uudenmaan lukuisat kaatopaikat, sahat ja muut ''ympäristöpommit''. "Kylvetylle, Siistiä jälkeä, ja niin luonnotonta. Säteilyturvakeskuksen mittausten mukaan Elimäki kuuluu ns. Mäntsälän yhdistys sorvasi kiireessä julkilausuman, jossa se tuomitsi vesija ympäristöpiirin toiminnan. Helsingin vesija ympäristöpiirin alueella on aikojen kuluessa perkailtu lähes kaikkia vesistöjä, myöntää Kukkamäki, "eikä täällä puhtaasti luonnontilaisia vesistöjä enää juuri ole. Parhaillaan selvitetään vielä tarkemmin perkaustapaa ja kosken niskan avartamista, jonka jälkeen kutsutaan eri osapuolet yhteiseen neuvotteluun. Toisen vehnälajikkeen tähkän muoto oli puolestaan muuttunut. Alice Karlsson Luontomatkalle Afrikkaan Tule mukaan luonnonläheiselle telttasafarille "tee-se-itse' '-periaatteella. Tosin sellaisia löytyy, joihin ei ole koskettu esimerkiksi 50 vuoteen". Vesija ympäristöpiiriä työllistävät myös Kärkölän tapaiset jälkisiivoukset. kuumaan alueeseen, jolla radioaktiivisuus neliömetrillä oli lokakuussa 1986 jopa 100 kilobequerelliä eli varsin vahva. Perusteena ovat olleet lähipelloille työntyvät tulvat. Tiedustele puh. Kukkamäki lupasi kutsun myös Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistykselle. vsk. Luonnonsuojelijat pystyttivät telttaleirin Hirvihaaran kosken yläjuoksulle, jakoivat tietoa ja yrittivät solmia yhteyksiä perkausta ja kosken räjäyttämistä puoltaviin maanviljelijöihin. Isoja vesistöjärjestelyhankkeita on tulossa Taasianjoelle Itä-Uudellamaalla, Urjalan Tarpianjoelle, Kirkko-, Sopaja Niemenjärvelle Myrskylässä sekä mahdollisesti Nummi-Pusulan Nummenjoelle. Ahokas arvelee, että säteily on voinut olla vaaraksi myös ihmiselle: "Pellon pölyssä palVla, viikkoja viettäneet viljelijät eivät olleet kadehdittavassa työssä muutamilla Suomen alueilla keväällä 1986." tuksia lopputarkastuksessaan. Kun seuravana vuonna löytyi jälleen uusi mutanttityyppi, Ahokas tarkasti kylvösiementen alkuperän. Pienessä ryhmässä tutustumme Itä-Afrikan luontoon, eläimiin, kulttuureihin ja muuttuvaan ympäristöön. "Vaikka onkin vähän vaikea ennustaa, miltä suunnalta kritiikki milloinkin nousee", sanoo Kukkamäki. Viime keväänä työt alkoivat viiden vuoden tauon jälkeen jälleen. Keväällä kylvetyt siemenet saivat runsaan säteilyannoksen
Kuoria myy tukuttain mm. Lindellin edustaja vastasi uusiopaperitiedusteluun: "Mitä se on?" eikä Wulffillakaan tiedetty mistä on kysymys. Kolmannessa tärppäsi jo paremmin: Paperipalvelun valikoimaan kuuluvat kotimaiset uusiapaperiset kirjekuoret, joiden menekki '' ei kyllä ole niin hyvä kuin tavallisten". Alkon pussien sekä keskieurooppalaisten kauppapussien ja -kassien raaka-aine, osa massasta menee bitumiraakapaperiin. J. Ei oota tarjotaan myös paperikaupoissa asioiville, sillä uusiotuotteita niistä ei juuri löydä, vaikka kysyntää kyllä on. Eliassonilla on kirjekuoria, sen sijaan K. Tuesta saa myös kotimaisia uusiokasseja. Suomessa kuluu vuosittain miljardi kuorta, joista uusiokuorien osuus on jo kymmenen prosentin luokkaa. Kaipolan siistausmassa uppoaa kokonaan sanomalehtipaperiin eli ensi vuonna aamulehtemme sisältävät nykyistä huomattavasti enemmän keräys paperia, vaikka Ruotsin 50:een prosenttiin ei vielä silloinkaan ylletä. Rauma-Repola nielaisee vuodessa 10 000 tonnia uuTein pienen kyselykierroksen kaupan olevista uusiopaperituotteista. siomassaa, josta valmistetaan mm. vsk.. Nykyisin saadaan kotitalouksista paperia talteen jo 32 kiloa asukasta kohden vuodessa. Silloin kuin paperimaa Suomessa ei juuri tiedetty mitä uusiopaperi on, notkuivat Ruohonjuuren hyllyt jätepaperista valmistettuja länsisaksalaisia kansioita, kirjepaperia, kuoria ja jopa ATK-paperia. Hyvä uusiopaperivalikoima on Suomen Luonnonsuojelun Tuessa ja Helsingin Ruohonjuuressa, jotka myös välittävät papereita edelleen. Painomusteen poistossa tarvitaan paljon kemikaaleja, mutta paperin valmistus puusta lähtien kuormittaa luontoa siistaustakin enemmän. G. Uusiopaperi säästää vettä, energiaa ja puuta Paperin kierrätys on järkevää, sillä jätepaperista syntyy uutta paperia halvemmalla kuin puusta. Luonnonsuojelun Tuki toimittaa uusiotuotteita luonnonsuojelukeskuksiin ja suoraan moniin yrityksiin ja virastoihin. Öhmanin "tavaratalosta" ei uusiopaperia löydy. Ruohonjuuri to1m1ttaa uusiopaperia kaikkiin kehitysmaakauppoihin sekä yliopistokirjakauppoihin. Varsinaista uusiopaperia tehdään Suomessa vain kirjekuoria varten, joita valmistavat Yhtyneet Paperitehtaat Oy Walki, Amerpap, Paperihankinta Oy ja Turun Pussija Kirjekuoritehdas Oy. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. kupeeseen. Yksi tärkeä käyttökohde ovat kirjekuoret. Uusiopaperista hyvä kaupKotimaisia on vähän uusiotuotteita pa tunnetaan Varsin soveliasta jätepaperi on pehmopapereihin, sillä ne ovat käytön jälkeen auttamatta jätettä. Keräys paperia siis taa Suomessa tällä hetkellä kolme tehdasta ja neljäs on tulossa Kaipolaan Jämsän 8 VIISAAN VALINNAT Keräyspaperituote kelpaisi kuluttajille Keräyspaperista valmistettujen tuotteiden määrää voisi huoletta lisätä. Uusi siistauslaitos tarvitsee vuodessa 100 000 tonnia kotikeräyspaperia, joka voi pistää keraa11en hihat heilumaan. Tällä eduskuntataloa vastapäätä toimivalla pikkuyrityksellä on pisimmät perinteet uusiopaperin maahantuonnissa. Energian ja veden lisäksi säästyy puuraaka-ainetta, sillä tuhat kiloa jätepaperia vastaa neljää kiintokuutiometna puuta. Hengittävä lämmöneriste, selluvilla, tehdään lähes kokonaan sanomalehtipaperista. Suurin osa kulutuksesta poistuvasta paperista kelpaa kierrätykseen, mutta talteen siitä saadaan vain noin puolet. Uusiopehmopaperit ovat Mäntän Pehmeät Puunsäästäjät, Nokian Luonnonystävän WCja talouspaperit sekä suurtalouksille tarkoitetut Sanita-pehmopaperit. Tamperelaisen Pahviset Oy:n valikoimassa on 25 erilaista uusiopahvista valmistettua tuotetta; mappeja, kansioita, salkkuja ja laatikoita. Meillä paperinkeräyksen langat ovat pääasiassa Paperinkeräys Oy:n ja Suomen Keräystuote Oy:n käsissä, jotka toimittavat keräyspaperia yli 20:lle tehtaalle eri puolille Suomea. Jätepaperia sekoitetaan myös neitseelliseen kuitumassaan, joten yhä useammissa tuotteissa on nykyään pieni määrä keräyskuitua. Eräs paperikauppias sanoi ottavansa ne heti tuotevalikoimiin kun niitä tukusta löytyy. Akateemisen valikoima olikin ylivoimaisin, sillä muissa kirjakaupoissa oli vain joko kirjekuoria tai "ei oota". Siispä soittamaan Helsingin seudun paperitukkuliikkeisiin. Vuosittain talteen saatu paperi muuttuu kartongiksi, voimapaperiksi ja säkkipaperiksi; iso osa kuluu pehmopapereihin ja pääasiassa vientiin menevään sanomalehtipaperiin. Dahlbergilla uusiopaperi tunnetaan ja sieltä saa erikokoisia kopiopapereita, mappeja ja kirjekuoria, jotka matkaavat Vantaalta Suomen joka kolkkaan. Suomen Uusiakuori Oy Somerolla. Suomessa valmistetaan paperia vuosittain yli seitsemän miljoonaa tonnia, josta kotimaahan jää runsas 800 000 tonnia. Valitettavasti suurin osa on edelleen saksalaista, sillä kotimainen teollisuus ei ole kiinnostunut korkealuokkaisen uusiopaperin valmistamisesta. Helsingin Akateemisessa oli kirjekuoria, saksalaisia lehtiöitä ja kortteja
Silloin sen hallinto on paikallisella tasolla Karjalassa eikä Moskovassa kuten yleisöltä suljettujen luonnonsuojelualueiden. Osallistuin viime huhtikuussa yhdessä puolentusinan suomalaistutkijan kanssan Neuvostoliiton tiedeakatemian Petroskoin osaston järjestämään Paanajärvi-symposiumiin. Sodanjälkeinen sukupolvi on nähnyt nimet vasta viime aikojen kirjoittelussa Neuvosto-Karjalan pumppuvoimalahankkeesta ja laskettelukeskusta koskevasta yhteisyrityksestä. Karjalan luonnonsuojeSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Jatkamme Paanajärven seudun tutkimusja suojeluhanketta myös luonnonsuojeluviranomaisten yhteistyönä. Karjalaiset toivovat, että alue voitaisiin rauhoittaa kansallispuistona. Karjalassa on annettu suuri arvo Suomessa käydylle Paanajärveä ja sen suojelua koskevalle keskustelulle, jota tutkijat Suomen Luonnossa, oululaisessa Kalevassa ja Reino Rinne Kuusamossa ovat käyneet. Suomen Iuonnonsuoje/uliicon puheenjohcaja 9. Suomalaisen talouselämän halu päästä hyötymään Karjalan luonnosta ja luonnonvaroista näkyy myös Nuorusen laskettelukeskussuunnitelmassa, jota Rukatunturin omistajat ja kuusamolaiset ajavat. Petroskoin symposiumissa käytiin kolmen päivän ajan läpi molempien maiden tietoa alueesta ja sen uhanalaisista eliölajeista. Se ei kuitenkaan näytä suomalaisille kelpaavan. Paikalla oli kymmeniä tutkijoita, luonnonsuojeluväkeä ja toimittajia Neuvosto-Karjalasta. Karjalan korkein tunturi kuuluu luontevasti kansallispuistoon ja laskettelulle tarjotaan vähän matalampaa, läheistä Ukonvaaraa. Ei ihme, jos hankkeella on Karjalassa ja meillä vastustajia. Ilahduttavia muurin murtajia ovat Ystävyyden puisto ja ympäristönsuojelumielessä tehty viime kesän Vuoksen soutu, unohtamatta myöskään rajakauppaan ja muuhun paikalliseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita. Paanajärvi pelastumassa, miten käy Nuorusen. Siltäkin osin tilanne näyttää Neuvostoliitossa muuttuvan. Viron Rakveren ilmansuojelukysymykset, Leningradin seudun vesien pilaantumisongelmat ja Kuolan alueen ilmansuojelu ovat myös Suomen ympäristökysymyksiä. Meidän on kaikin tavoin syytä osallistua Neuvostoliiton ympäristönsuojelulliseen heräämiseen. Lisää tietoa sain kesäkuisella Kostamuksen matkalla suomalaisneuvostoliittolaisen luonnonsuojelutyöryhmän kokoontuessa Ystävyyden puiston ja tulevien vuosien yhteistyön merkeissä. Imatran Voimasta en tiedä. Myös Neuvostoliitossa ollaan vakuuttuneita seudun ainutlaatuisuudesta ja suojeluhalu on suuri. Pumppu voimalan suunnittelu on pysäytetty. Nuorunen haluaa mukaan alueeseen, joten sen tuleva kohtalo vaikuttaa asiaan. Hakkuusuunnitelmiakin seudulla on, joten keskustelua joudutaan käymään mm. metsätalouden valtionkomitean kanssa. vsk. Paanajärvi-symposiumissa vallitsi voimakas kapinahenki Nuorusen puolesta. Valmistumassa oleva kahdenvälinen ilmansuojelusopimus tarjoaa ensimmäisen konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa päästöihin. luväki on ehdottanut noin 1 500 neliökilometrin laajuisen alueen suojelua, siis noin viisi kertaa Oulangan kansallispuiston kokoista aluetta. Tilanne on ollut sama myös naapurissa. Meillä ei vielä riittävästi tajuta miten välttämätöntä se on nykytilanteessa. Laskettelu ja toive ulkomaisesta valuutasta on uutta Neuvosto-Karjalassa ja sikäläiset poliitikot ovat hanketta edistämässä. Suomes· sa tehdyt, pehmeiksi mainostetut Nuorusen rakennussuunnitelmat ovat kaukana siitä. Rajaviranomaiset ovat yllättävän joustavia. Kansallispuiston rauhoitusmalli otettaisiin mieluimmin Suomesta, jossa luonto on suojeltu, mutta luontoturismi ja retkeily mahdollista. Paanajärven seudun luonnontieteellinen tuntemus on yhä Suomessa parempaa kuin Neuvostoliitossa huolimatta siitä, että emme ole 45 vuoteen päässeet siellä liikkumaan. Rajan läheisyyden aiheuttamat ongelmat on kuitenkin ensin voitettava. Vanhempi polvi tuntee jo kansakoulun maantiedosta ja kuvatauluista entisen Kuusamon helmen, Paanajärven ja seudun korkeimman tunturin Nuorusen. Pumppuvoimalaa tuskin hylätään, mutta luonnon kannalta vähemmän haitallisia paikkoja on etsitty ja löydettykin. Samalla se mielestäni velvoittaa Suomea tekniseen ja taloudelliseen apuun. Näin ainakin vakuuttavat Karjalan Autonomisen Neuvostotasavallan puoluejohto pääsihteerinsä Wladimir Stepanovin suulla ja alueen virkamiehet
Rahisevakummisen putkirakennelman päällä huokuen ohjailin kulkuani kohti kevätvesiään ryöpyttävää koskea. Miksi nykyiset traktorit jyrisevät kuin rakkaan puolustuslaitoksemme raskas helikopteri. Vastoin nykyistä käytäntöä, kukaan ei voisi aavistaa nurmikonleikkuupäivää neljänsadan hehtaarin säteellä, sillä tavan mukaanhan jokainen huusholli tasaa kenttänsä eri iltana. Sydämen jympsytys vain kuuluu ja melkein valehtelematta veren kohina kuuluu suonissa. Samanlainen tilanne voi tulla sankassa, paksulumisessa metsässä. Mutta yksittäinen melu saattaa romahduttaa elämisen tason aivan täysin. Ja ei helikopterinkaan tarvitsisi sillä tavalla räimiä, eikä pienlentokoneiden, joista on tullut varsinkin kesäajan paha meluriesa. Totaalinen hiljaisuus on useimmille liikaa. Äänettömyys alkaa kaatua päälle. Siitä on käytetty myös nimitystä maaseudun rauha tai erämaan hiljaisuus. Vaikka oli ilta, ihmiset tuntuivat olevan kaikenlaisissa hyödyllissä ja hyödyttömissä askareissa. Olen tehnyt asiasta kokeenkin. Fasaanikukon kevätkrookaus kantoi hyvinkin kahden kilometrin päästä, yli savisen peltolakeuden, mutta kosken matalataajuista jyminää en havainnut. Mutta silloin onkin kyseessä jo toinen hiljaisuuden laatu. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Koskien kohinoista ennustettiin säätä Lapsuutensa Turun läänin Koskella viettänyt kotiseutuneuvos Juho Ojala kertoi Viikkolehdessä julkaistussa päiväkirjassaan: "Kun Ojalaan iltaisin kuului Tuimalankosken kohina, ennusti se kylmää ja kuivaa 10 säätä. Olen nähnyt ihania unia ruohonleikkurista, joka sievällä huminalla tekee työnsä. Hiljaisuutta on mielestäni kahdenlaista. Maailma huokui pörinää, suhinaa, kolinaa ja huutoa. Ja kun taustamelu on yksittäisten melujen summa, asia ei enää ole yhdentekevä. Silloin on äärimma1sen ilahduttavaa, jos terhakan tiaisparven sirinä rikkoo korvien huminan. Jollainlailla raivostuttavaa on, että melusta 90 prosenttia on turhaa, ajattelemattomuutta ja varsinkin suunnittelemattomuutta. Parhaaksi olotilaksi katson nimittäin "kristallihiljaisuuden". Sitä elementtiä niin kaupunkilaiset kuin maalaisetkin etsivät kuka mistäkin, ainakin rintamailta heikoin tuloksin. Sillä samat ihmiset, jotka kristallihiljaisuutta ylistävät ja halajavat, sitä myöskin häikäilemättä tuhoavat. Sille on ominaista selvyys ja kuulaus, syventäjinään linnun laulu, puron solina tai vaikka ilmanmuutosta ennustava tuulen huokaus havuissa. Niin siinä kävi, että sain ajella koskesta parin kivenheiton päähän, ennen kuin voi sanoa jyminän erottuvan. Taustamelu on elintason tuote Taustamelu ei vähennä elintasoamme yhtään tippaa. Siitä saa aavistuksen, kun tuttu, klonkuttava seinäkello odottamatta pysähtyy. Välillä pysähdyin kuuntelemaan keväisen illan viestejä. vsk.. Ei niin ole aina ollut. Jaakko Heinonen PUHEENVUORO Hiljaisuuskaan Joskus tuntuu, että sananlasku, "kyllä maailmaan ääntä mahtuu" on syntynyt silloin, kun nykyisestä maailmasta ei mitään tiedetty. (Termi on omani, mutta olen sen kuvaavuudesta verraten ylpeä). Koivukylän ja Myllykylän koskien kohina ennusti sadetta ja lämmintä." Ojalan torppa sijaitsi Tauselän kylän metsäkulmalla, ja sieltä oli matkaa Tuimalankoskelle lähes yhdeksän kilometriä ja Myllykylän koskelle noin seitsemän kilometriä! Periaatteessa siis koskien kohinan, tuulen suunnasta riippuen, pitäisi kuulua kotipihalleni. Mitä sen on väliä kuuluuko koski sadan metrin tai kymmenen kilometrin päähän. Se on merkillistä, sillä kosken alla oli niin kova jymy, että onkimiehelle tervehdystä mylväistessäni ensimmäinen kerta ei tuottanut mitään tulosta, vaikka olin jo hänen vaatimattoman saaliinsa viimeisellä lepopaikalla. Katkeamattomu udessaan melkein huomaamaton, mutta "samentava" taustakohina leijuu milloin voimakkaampana, milloin hiljaisempana ympärillämme. Ajatelkaahan mitä se merkitsisi. Enpä vain ole kuullut
Ovathan monet kesäpäivät osoittaneet naapurin musiikkimaun suunnan, eikä hän siten pysty nauttimaan korkeammasta viihteestä. 11. Omat raivostuttavat ja masentavat kokemukseni osuvat 60-luvun lopulle, inikä oli vielä kulta-aikaa nykypäiviin verrattuna. Palaillessani silmät sonninasennossa, tyhjin toimin tietä myöten kotia kohti, oli ehdottoman kaukonäköistä etten tavannut ainuttakaan vastaantulijaa. kenlaisten maailmanlopunhankkeiden vahtimiseen, päävastuu turhan metelin tyynnyttämisestä jää taas kerran meille jokaiselle, verouudistuksesta hyötyville. Koneiden ja laitteiden melutason normittaminen on ympäristöministeriön asia, mutta koska siellä tiettävästi on kiireitä kaiSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Varsinkin olen näin jälkeenpäin kiitollinen siitä, että taival oli tyhjä mopoista ja niiden kuljettajista. Kerran olin suurella vaivalla hivuttautunut nauhurini kanssa lähes mielipuolisesti laulavan peukaloisen lähettyville. Opetukseksi pahimmin meluaville olen ajatellut tulosvastuullista lintujen äänten nauhoittamista. Jaakko Heinonen on maanviljelijä ja vapaa kirjoittaja Turun ja Porin läänin Koskelta. vsk. Silloin aloitti joku kolhojäseninen pojankloppi kaksituntisen moporallin kylläkin kaukana, mutta tuulen päällä. lie saIDaa kuin ennen Samalla olisi järkevää ja johdonmukaista alentaa musiikintoistolaitteiden äänentasoa
Sahojen kloorifenolit ovat mitä suurimmassa määrin myös työsuojeluongelma, sillä "työntekijöiden saappaanpohjat ovat niitä täynnä'', sanoo Sai kino ja-Salonen ja kiittelee Työsuojelurahastoa, joka tukee paljon heidän tutkimustaan. vsk.. "kyllä niihin pitäisi joku sulku saada". Salkinoja-Salonen on ollut ympäristötutkijana viisitoista vuotta. Mirja Salkinoja-Salonen tutkii kemisti Veikko Kitusen kanssa mm. Ne voitaisiin sitoa kalkilla, mutta ... "PVC on suosittua koska se on halpaa", sanoo Salkinoja-Salonen. Salkinoja-Salonen on ylpeä siitä, että on saanut kerätyksi väkeä eri yliopistoista. "sitten meillä olisi valtavat määrät kalsiumsulfiittilietettä ja mihinkäs se pannaan?" PVC-muovin käyttö kertakäyttötuotteissa pitäisi kieltää Salkinoja-Salosen mukaan muovi on tyyppiesimerkki yhdensuuntaisesta liikenteestä. Alice Karlsson Apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salonen: Y lllpäristöIDyrkyille pitäisi saada sulku Apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salonen johtaa ympäristötutkimusta Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian laitoksella. Milloin dioksiinit, milloin kloorifenolit ovat nostaneet hänet julkisuuteen, mutta yhtä kaikki, ympäristönsuojelusta on aina kysymys ja monta kertaa pienten ihmisten oikeuksien puolustamisesta. K.loorifenoli, joka on syöpää synnyttävä ja perinnöllisyystekijöihinkin vaikuttava aine, karkaa helposti myös pohjaveteen. " Salkinoja-Salonen on sitä mieltä, että PVC-muovi, jossa on runsaasti klooria, pitäsi kieltää kertakäyttötuotteissa. "Euroopan ja Japanin asiakkaat ovat erittäin valveutuneita dioksiinien suhteen", hän lisää ja kehuu selluteollisuutta, "sillä se jos mikä toimii ekologisesti jos vain puhutaan kemiallisesta metsäteollisuudesta: raaka-aine on sataprosenttisesti uusiutuvaa ja myös energia on sitä, sillä teollisuushan käyttää energiantuotantoonsa omat jäteliemensä. "Ja se on siellä vielä tuhannenkin vuoden päästä. havupuiden neulasten typen sidontaa, sellun valkaisussa käytettävien klooriyhdisteiden hajoamista sekä bakteerien kykyä tuhota lähinnä sahoilta peräisin olevaa kloorifenolia. Prosessissa käytettävät kemikaalit, natriumbisulfiitti ja kompleksinmuodostaja DTPA, ovat rikkipitoisia ja biologisesti hajoamattomia. Hän toivoo, että kiinnostus hierte1s11n kaatuu siihen, että ilman saastutukselle pannaan rajat. "Esimerkiksi jätteenpoltossa syntyvien supermyrkkyjen hallintaan kohtuullisin kustannuksin ei ole mitään ratkaisua, ennenkuin PVC-muovista luovutaan", hän toteaa. ''Yksisuuntaista liikennettä ei saisi sallia'' Suurin osa kaikista ympäristömyrkyistä on orgaanisia klooriyhdisteitä. Kokonaan eri asia on, kun menoaan hiokkeisiin", selvittää Salkinoja-Salonen. Löytö on herättänyt huomiota ympäri maapalloa, sillä kloorifenolin saastuttamaa maaperää on joka maassa enemmän kuin tarpeeksi. "Ihmiset valmistuvat tietyllä laitoksella, tekevät siellä opinnäytetyönsä eivätkä koskaan näe muuta kuin saman laitoksen samat naamat ja menetelmät. Mitään tuoretta ei tule. Salkinoja-Salosen johdolla on löydetty bakteeri, joka pärjää kilpailussa muille 12 maaperäeliöille ja kykenee syömaan kloorifenolia ja siten puhdistamaan saastuneen maan. Parasta aikaa mikrobiologian laitoksella työskentelee muun muassa Peter Middeldorp Hollannista ja Adam McBain Englannista, jotka ovat kiinnostuneita maan puhdistuksesta. Täällä me sen sijaan opimme toinen toisiltamme, sillä ympäristönsuojelututkimuksessa tarvitaan monenlaista osaamista.'' Maata voi puhdistaa bakteereilla Salkinoja-Salosen työyhteisössä tutkitaan parhaillaan mm. puunjalostusteollisuuden valkaisujätevesien orgaanista klooria. Niitä ovat niin dioksiinit, monet liuottimet, PCB:t, kloorifenolit kuin freonitkin ja ... "Tehtaat ovat halukkaita ottamaan huomioon biologisen hajoavuuden valitessaan valkaisumenetelmiä", sanoo Salkinoja Salonen, sillä se on niille myös markkinointikysymys. He selvittävät sen biologista hajoavuutta jätevesissä Mirja Salkinoja-Salosen mukaan hänen työryhmänsä jäseniä yhdistävät innostus ja rakkaus työhön, mutta myös murhe alituisesta rahapulasta ja kaikkialle tunkeutuvasta byrokratiasta. sekä massojen, kartonkien ja paperien dioksiinipitoisuutta. "Kloorin hinta on melkein nolla SUOM EN LUONTO 5/ 89 48. Kemihierteissä vesien ja ilman saastuminen on moninkertaista kemialliseen metsäteollisuuteen verrattuna'' . Raaka-aine kaivetaan esiin maan uumenista ja tuotetaan muoviksi, jonka jälkeen se varastoidaan kaatopaikoille. "Minä olen laskenut taseet moneen kertaan. Salkinoja-Salosen mukaan kemihierteissä on yhdensuuntainen liikenne ja "sellaista teollisuutta ei saisi sallia ollenkaan" . "Suomessa on turvallisen tieteen umpio", sanoo apulaisprofessori. "Jos tulee energiakriisi niin sulfaattimassan teko voi Suomessa jatkua sen sijaan hiokkeen teko ei." "Koko tämä ruotsalaisten vouhotus siitä, että kemihierteet olisivat kemiallista selluteollisuutta ympäristöystävällisempää, on kukkua" , sanoo SalkinojaSalonen. Mirja Salkinoja-Salosen työryhmään kuuluu sekä suomalaisia että ulkomaalaisia tutkijoita eri tieteenaloilta; geneetikkoja, biokemistejä, kemistejä, maaperäbiologeja, maatalousinsinööri ja mikrobiologeja
Kitunen ja Salkinoja-Salonen selvittivät omilla mittauksillaan, että kaatopaikka vuotaa pohjavedenottamoon ja niillä aineksilla saatiin kaatopaikan käyttökielto vesioikeudessa läpi. Paikalliset maanviljelijät ottivat yhteyttä Mirja Salkinoja-Saloseen viime vuodenvaihteessa, jolloin Outokumpu ilmoitti, että "Keretin kaivos suljetaan ja oli hauskaa niin kauan kuin yhteistyötä kesti, mutta nyt voitte sitten huolehtia itse omasta juomavedestänne". Outokumpu oli asiasta tietoinen, sillä se jakoi asukkaille vettä vesijohtoa myöten ja aidatutti myös järven sekä siihen laskevat ojat, ettei karja pääse myrkyttämään itseään. vsk. Työryhmä tarvitsee vuodessa noin kolme miljoonaa markkaa, joka on apurahoina "suolaisen työn takana". '' Keräsin viljelijöiden kanssa jäisiltä pelloilta rautakangella maanäytteitä ja otin kaivoista vesinäytteitä. Kun Tuusula perusti kaatopaikan vedenottamon viereen, velvoitettiin konsulttitoimisto mittaamaan sen vaikutuksia, joita ei koskaan löydetty. ja kohta se kääntyy negatiiviseksi" . Tekemiemme tutkimusten mukaan myrkyttynyt alue on laaja ja ehdottomasti jatkotutkimusten tarpeessa". ''Tämä on yksi esimerkki siitä, että ympäristöä pilataan ja tuhotaan aivan kohtuuttomasti, kun viranomaiset eivät osaa sitä valvoa'', toteaa Salkinoja-Salonen. Myös vesija ympäristöpiiri oli velvoittanut Outokummun mittaamaan vesistä kaikennäköistä tavanomaista. Viranomaiset nukkuvat Pohjavesistä oli kysymys myös Outokummussa Pohjois-Karjalassa, jossa Keretin kaivos on päästänyt raskasmetallipitoisia jätevesiä vuosikymmeniä pintaojia myöten Sysmäjärveen. Vain sillä tavalla päästään jonkinlaisiin ratkaisuihin." "Aivan ruokotonta on esimerkiksi, että pohjavesien päältä saa SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. "Jos rahan metsästämiseen kuluva aika voitaisiin käyttää tutkimukseen, syntyisi kaksin verroin tulosta", toteavat Salkinoja-Salonen ja biokemisti Jukka Jokela . kuopia harjusoran pois, kuten Tuusulassa, joka on Helsingin seudun kriisiajan vedenottamo ! '' Mirja Salkinoja-Salonen ja Veikko Kitunen ovat tehneet suuren työn auttamalla Tuusulan seudun kuntainliittoa jäljittämällä vedenottamon veden vaarantajan, Tuusulan kunnan kaatopaikan. "Joskus raivostuttaa kun konsultit eivät löydä mitään", manaa SalkinojaSalonen. Salkinoja-Salosen mukaan mainio paikka sen piilottamiseen on PVC ja sitä jemmataan myös erilaisiin valkaisuprosesseihin. Mutta toki on paljon herätty viime vuosina. Hän kertoo lukeneensa kaikki vedenottamosta tehdyt raportit ja "niissähän ne vaikutukset näkyvät", mutta johtopäätöksissä niitä ei lue, vaikka "ne hyppäsivät silmiini kuin nuolet". Kun valtameren suolasta valmistetaan natriumhydroksidia, syntyy sivutuotteena klooria. analyysituloksia maanäytteistä, joista oli tutkittu osittain vääriä asioita. ''Konsultit on opetettu olemaan sokeita" "Kaikilla yhteiskunnan tasoilla on huomattava, että me elämme tästä ympäristöstä", sanoo SalkinojaSalonen. "Mutta konsultit on opetettu olemaan sokeita", tiivistää Salkinoja-Salonen. Natriumhydroksidilla on valtava kysyntä, mutta kloori jää yli. "Kyllä viranomainenkin sitten toimii kun kissa nostetaan pöydälle.'' 13. Maanviljelijät olivat turhaan taistelleet Outokumpua vastaan aseenaan mm. Teollisuuden vastahakoisuus siirtyä pois kloorista johtuu juuri siitä, että se on niin "hiivatin" halpaa. "Niistäkin kyllä näkyi, että pohjavesi on pilalla", sanoo SalkinojaSalonen, "mutta kaivoksilla syntyviä ympäristömyrkkyjä, kuten arseenia ja syanidia, ei ollut mitattu ollenkaan". Myös pohjavedet ovat tuhoutuneet kymmenien neliökilometrien alueella ja pellot kyllästyneet raskasmetalleilla. "Kaikki prosessit olisi suunniteltava siten, että käytetään vain uusiutuvia luonnonvaroja ja tuotetaan vain biologisesti hajoavia jätteitä. Luonto-Liiton ja luonnonsuojeluliiton kaltaiset järjestöt ovat ensiarvoisen tärkeitä asioiden esille tuomisessa", hän kehuu. "Kaikennäköistä tapahtuu, kun viranomaiset nukkuvat
Vanha merenpohja on tasaista rikkisavimaata, joista kuivattaessa huuhtoutuu vesiä happamoittavia rikkija metalliyhdisteitä. vsk .. Kuivatustöistä ovat vieläkin muistoina sotaojien nimellä tunnetut valtaajat, jotka isäntien avuksi lähetetyt sotamiehet saivat valmiiksi 1803. Teksti ja kuvat: Pertti Sevola Kyrönjoen tulvasuojelu -pohjalaisnäytelmä vailla loppua Kun vesihallitukselle kiusallinen Kyrönjoen vaihtoehtosuunnitelma-episodi oli 1983 näytelty loppuun, toivoi pääjohtaja Simo Jaatinen viimeisen näytöksen joen rakentamisessa alkaneen. Perkaus alensi yläpuolisen suvannon kesävedenpintaa lähes puolitoista metriä. Alajoen neva raivattiin 14 pelloiksi pääasiassa 1800luvulla. Maataloushallinnossa oli jo 1920-luvulla laadittu pengerryssuunnitelma, jota nyt täydennettiin tekojärvillä. Virastot sodassa keskenään Vuoden 1953 tuhoisat kesätulvat johtivat Kyrönjoen tulvatoimikunnan perustamiseen. Tasangosta muodostui joen luonnollinen tulvaalue, jollainen se on ollut tähän päivään asti. Viimeinen näytös onkin venynyt niin pitkäksi, että yleisö alkaa kyllästyä. Suon halki virtaavan joen rantapenkalle syntyivät selvät tulvavallit, jotka osoittavat että niiden on täytynyt olla ajoittain veden alla. Se helpotti hetkeksi tilannetta, mutta viisikymmentäluvulle tultaessa olivat kesätulvat taas ongelmana. Ihminen on kuitenkin vaikuttanut monin tavoin tulvaan; säännöstely pitkittää jonkin verran tulvan viipymistä ja yläpuolinen pellonraivaus ja -kuivatus, järvenlaskut ja myöhemmin laajat metsäojitukset ja turvesuot ovat lisänneet joen tulvaherkkyyttä. Ratkaisua väsyttävään junnaukseen odotetaan Kyrönjoki-laista. Joen tulviessa laakea alue soistui vähitellen. Samaan aikaan kun suojelijoiden kaipaamaa Lex Kyrönjokea valmistellaan ympäristöministeriössä, etenee Vähänkyrön Hiirikosken voimalahanke kaikessa hiljaisuudessa. tuen alkoivat kasvukauden aikana ennen sadonkorjuuta sattuvat kesätulvat yleistyä. Meren vetäydyttyä alueelta 5 000-6 000 vuotta sitten maannousun takia oli alue ensin kahden joen, nykyisten Seinäja Kyrönjoen suistona. Useista eri tekijöistä johKyrönjoen alajuoksun kulttuurimaisemaan, keskelle asutusta kaavaillaan uusia voimaloita. Pohjalaiseen tapaan kuuluu, ettei myönnytyksiä tehdä vaikka "omakin menis". Toimikunta lähti voimakkaasti vaatimaan haitallisten tulvien lopullista poistamista. J okisuunnittelutoimistossa laadittiin Pohjanmaan joille koko vesistön kattavia vesistötaloussuunnitelsuoMEN LUONTO 5/ 89 48. Luonnollinen kevättulva ei välttämättä ole haitallinen nykyisinkään. Maannousun jatkuessa joet yhtyivät yhdeksi virraksi, joka juoksi tasaisen suistomaan halki. Ihminen on vaikuttanut tulviin Joki jatkoi tulvimistaan raivatuille pelloille ja kiinteä asutus sijoittui tulvaalueen ulkopuolelle. Maataloushallitus ja sen alaiset maanviljelysinsinööripiirit suunnittelivat tulvasuojelua maatalouden ehdoilla. Kyrönjoen laaja tulvaalue Ilmajoen, Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueella on vanhaa merenpohjaa ja suistomaata. Kevättulva oli luonnollinen asia uusilla pelloilla ja sen kanssa sopeuduttiin elämään monin tavoin. Altaiden tarkoitus oli estää tulvien pahenemi~en pengerrysalueen ulkopuolella. Kesätulvien aiheuttama riesa johti lopulta tulva-alueen alapäässä olevien Ylistaron koskien perkaamiseen noin kuusikymmentä vuotta sitten. Virasto oli sijoittanut Seinäjoelle Pohjanmaan jokisuunnittelutoimiston. Muistona merivaiheesta ovat simpukkamaaesiintymät, joissa mereiset simpukkalajit sinisimpukka, itämerensimpukka ja sydänsimpukka ovat helposti tunnistettavissa. Periaatteena oli, että hyödynsaajat toimivat luvan hakijoina ja vastasivat käyttökuluista. Kyrönjoen tulvahuippu on normaalisti huhtikuun loppupuolella ja vesi laskee pelloilta hyvissä ajoin ennen toukotöiden alkua. Samaan aikaan vesistöjä suunnitteli myös tieja vesirakennushallitus, jonka tehtäviin kuului niinikään voimatalouden edistäminen
Useiden jokien kalataloudellinen arvo on romahtanut ja ne ovat vedenhankintaan kelvottomia. Odottamat15. Kalatalous sivuutettiin suunnitelmissa täysin ja virkistyskäyttöön vedottiin vain mikäli se tuki tehtyjä suunnitelmia. Voimatalous saneli rakentamisen ehdot Vesistötaloussuunnitelmien toteuttaminen edellytti sähköyhtiöiden kanssa sopimuksia. Valtion budjettiin hanke tuli 2,3 miljoonan markan aloitusmäärärahalla ja sen kokonaiskustannusarvioksi esitettiin 43 miljoonaa markkaa. Vuonna 1967 Pohjanmaan vesistötöiden loppuunsaattamista pohtineen Väisäsen toimikunnan mietinnössä lyötiin pöytään J okisuunnittel utoimiston täyskäsi: vesistötaloussuunnitelmat joka joelle. Hallinnon asiantuntijoiden käymä julkinen keskustelu lakkasi kerralla kun riidan osapuolet siirrettiin samaan virastoon, 1970 perustettuun vesihallitukseen. Kiistakumppanit saman katon alle Kyrönjoelle vesistötaloussuunnitelma valmistui 1965 ja sitä alettiin toteuttaa kolme vuotta myöhemmin. Vesihallituksen ylin johto tuli TVH:sta ja Pohjanmaan vesirakentamista jatkettiin sen suunnitteluajatuksen pohjalta. Yhteistoimintasopimukset olivat 1970-luvun alussa uutta alueellisille sähköyhtiöille, eikä niitä ollut alkuun helppoa saada mukaan silloin suurina pidettyihin investointeihin. Mielenkiintoista on, että maataloushallinnon insinööriasiantuntijat ylintä johtoa myöten esittivät jo tuolloin lähes kaiken sen kritiikin, mitä suunnitelmia kohtaan on myöhemminkin esitetty. Niinpä voimalaitossopimuksia solmittaessa valtio oli pyytäjän asemassa ja voimayhtiöt pystyivät sanelemaan itselleen edulliset sopimusehdot. Tähän mennessä valtion varoja on käytetty yli 170 miljoonaa markkaa. Tämän vuoden talousarvion mukaan vesistötaloussuunnitelman kustannusarvio on 365 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on 260 miljoonaa. Monet aikaisemmat arvostelijat vaikenivat julkisuudessa kollegiaalisista syistä ja sisäinen keskustelu oli vaimeaa. Lapuanjoen ja Kyrönjoen rakennetuilla osilla on nähty, että kritiikki on ollut aiheellista: rakentaminen on köyhdyttänyt jokiluontoa huomattavasti ja yksipuolistanut joen käyttömahdollisuuksia. Asiasta käytiin julkisuudessakin kiivasta keskustelua. Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman valmistuessa oli jo nähtävissä virastosodan voittajat. Siikajoella, Kalajoella, Pyhäjoella, Perhonjoella, Ähtävänjoella sekä SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. mia, Joissa tulvasuojelun lisäksi keskeisenä tavoitteena oli vesivoiman täysimittainen hyödyntäminen. vsk . Maataloushallinnossa arvosteltiin näitä suunnitelmia voimakkaasti lähinnä niiden vesiensuojelulle ja vedenhankinnalle aiheuttamien ongelmien takia
Jyllinkosken Sähkö Oy:n kieltäydyttyä edelleen edes neuvottelemasta uudesta tilanteesta päätyi Bärlund maaja metsätalousministeri Toivo Pohjalan ja valtionvarainministeri Erkki Liikasen kanssa yksissä tuumin ainoaan jäljelle jääneeseen mahdollisuuteen, toivottoman Gordionin solmun avaamiseen Aleksanterin miekalla, Lex-Kyrönjoella. Eduskunta edellyttikin 1981 vaihtoehtoisen suunnitelman laatimista. Kyrönjoen sopimuksen, kuten muutkin Pohjanmaan voimalaitossopimukset ovat valtion puolesta allekirjoittaneet vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen ja jokisuunnittelutoimiston päällikkö Matti Raivio. Alkukokouksessa suunnitelmaa arvosteltiin niin paljon, että katselmustoimitus puuroutui täysin ja loppukokoukset voitiin pitää vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Itse asiassa oltiin tilanteessa, missä kahdenkeskisellä sopimuksella oli puututtu sopimuksen ulkopuolisten oikeuksiin esimerkiksi pado16 tuskorkeudesta sovittaessa. Isännät mukaan vaikka väkisin Isäntien sitomiseksi suunnitelman taakse vesihallinto käynnisti yllättäen "vapaaehtoisten'' pengerrysyhtiöiden perustamisen syksyllä 1980. Voimalaitosten kannattajat vähemmistöön Yhtiöiden perustamisen jälkeen niitä on useissa yhteyksissä kehotettu nousemaan taistoon alkuperäisen suunnitelman puolesta ja pitämään vastustajat järjestyksessä. Kevään loppukokouksissa useat kunnat, mukana myös aikaisemmin suunnitelmaa kannattanut Ylistaro, kalaja luonnonsuojeluviranomaiset sekä -järjestöt, vastustivat 3 000:n jokivarren maanviljelijän, asukkaan ja kalastajan ohella voimalaitosrakentamista. Kyrönjoen Kylän pään voimalaitoksen suunniteltua padotuskorkeutta korotettiin sopimusneuvotteluissa puolitoista metriä. J okirakentajien usko ei horju Pohjalaisen näytelmän viimeinen osa uhkaa venyä pitkäksi. Aloitteen teki lääninhallituksen ympäristönsuojelun neuvottelukunta. Muutettu padotuskorkeus onkin ollut keskeisin ristiriidan aihe, joka on viivyttänyt tulvasuojelua. Myöhemmin vielä työlupa-aluekin pilkottiin osiin hakemalla tulvaherkimmälle Rintalan pengerrysalueelle erillistä vesioikeuden lupaa. Ministeriö asetti työryhmän selvittämään millä edellytyksillä Kyrönjoen tulvasuojelu voidaan toteuttaa ilman voimaloita. Ahteen mielestä valtioneuvoston olisi purettava Jyllinkosken Sähkö Oy:n kanssa tehdyt sopimukset. Samalla vältettiin Kyrönjoelle syntymässä ollut erikoinen tilanne, missä valtio yhdessä sopimuskumppaninsa Jyllinkosken Sähkö Oy:n kanssa jäisi vastaamaan niistäkin käyttöja hoitokustannuksista, jotka tämäntapaisissa hankkeissa yleensä kuuluvat hyödynsaajille. Hollon mielestä, yhtiöiden perustaminen ei valtion ollessa hakijana tässä vaiheessa olisi ollut tarpeen. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Kokemukset muilta joilta pelottavat jokivarsien asukkaita. Oikeusoppineiden, muun muassa professori Erkki J. Töiden aloittaminen ennen varsinaisen lupapäätöksen alkamista oli ollut sääntönä Pohjanmaan vesirakennushankkeissa. Kun vesihallitus ja Jyllinkosken Sähkö Oy kieltäytyivät johdonmukaisesti kaikista kompromisseista padotuskorkeuden suhteen, voimistuivat vaatimukset ristiriidan ratkaisemisesta voimalaitoksettomalla vaihtoehtosuunnitelmalla. Aikaisempi padotuskorkeus oli suunniteltu niin, ettei maataloudelle aiheutuisi tarpeetonta vahinkoa vedenpinnan nostamisesta. Hankkeen vastustajien kannalta mitään muutosta ei tapahtunut. Vesihallitus ohjasi suunnittelua mielensä mukaan niin, ettei edes sitä seuraamaan nimitetty työryhmä voinut hyväksyä lopputulosta. Piiri-insinöörien Seppo J. Yhtiöt runnottiin läpi pulinoista huoli,natta ja isännät joutuivat ne usein yhtiöjärjestystä ja kustannuserittelyjä etukäteen näkemättä nielemään "pitkin sarvin, pakkotilanteessa" kuten Vaasa-lehti kirjoitti. Tällä perusteella torjuttiin myös Kyrönjoen liittäminen koskiensuojelulakiin. Menettely aiheutti luonnollisesti paineita myös muiden alueiden irrottamiseen kokonaisuudesta ja vaikeuttaa hankkeen tarkastelua kokonaisuutena. Saaren ja Ossi Hjeltin mielestä "rakennettuun jokivarsimaisemaan sopii myös rakennettu joki" . Kiista Kyrön joesta kulminoituu voimalahankkeisiin; ilmainen sähkö houkuttelee, mutta rakentamisen haitat pelottavat tomat riskit jätettiin valtion huoleksi ja suunnitelmia muutettiin voimataloudelle edullisemmiksi. Silloinen ympäristöministeri Matti Ahde esittikin Kyrönjoen kiistellyn tulevaisuuden ratkaisemista kertaheitolla erillisellä lailla koska jokea ei voimalasopimuksen vuoksi katsottu voitavan ottaa mukaan koskiensuojelulakiin. Rinnakkain LexKyrönjoen valmistelun kanssa viedään eteenpäin vanhan suunnitelman lupakäsittelyä. Isäntien asemaa menettely joka tapauksessa heikensi. Erillislaki Kyrönjoen turvaksi. Jääräpäisyys jatkuu laajalla rintamalla ja lähetystöjä kootaan esitsuoMEN LUONTO 5/ 89 48. Työluvan laaja käyttö on heikentänyt merkittävästi hankkeiden vaikutuspiirissä olevien oikeusturvaa. vsk.. Asianosaiset vain yleisönä Kyrönjoen voimalaitossopimus allekirjoitettiin 1974 ja sitä täydennettiin 1978. Umpikujakurssi jatkui kun suunnitelmaa päätettiin viedä eteenpäin alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Katselmustoimituksen alkukokous, jossa asianosaiset vasta pääsevät sanomaan kantansa suunnitelmaan pidettiin vasta vuotta myöhemmin. Lakia valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä kansliapäällikkö Lauri Tarastin johdolla. Hyväksi porkkanaksi on osoittautunut myös lupaus ilmaisesta pumppausenergiasta, mikäli voimalat rakennetaan. Ympäristöministeri Kaj Bärlundin aikana ministeriö on ajanut voimakkaasti Kyrönjoen suojelua voimalarakentamiselta. Katselmuksessa vaikutusmahdollisuudet ovat teoreettiset ja sitä korostaa vielä sopimuksentekijöiden pyrkimys antaa asiakirjalle perustuslaillisen asiakirjan status, josta ei tingitä. Työluvalla joen kimppuun Vesihallitus turvautui pattitilanteessa tuolloin vielä vesilain valtiolle suomaan työlupamahdollisuuteen ja aloitti työt heti luvan tultua lainvoimaiseksi joulun alla 1980. Työluvan käyttö juuri Kyrönjoen kiistanalaisessa hankkeessa johtikin vesilain muuttamiseen niin, ettei menettely enää olisi mahdollistakaan. Työryhmän selvitysten mukaan voimatalouden mukanaoloa ei voida enää perustella edes taloudellisilla syillä ja tulvasuojelu on mahdollista hoitaa ilman niitäkin. Oikeuskansleri totesi menettelyn myöhemmin vesilain hengen vastaiseksi
vsk. Asiasta on selvät kaavailut vaikka niistä onkin visusti vaiettu niiden 1970-luvulla nostattaman kohun vuoksi. Viimeisimpänä episodina näytelmässä maakunnasta nostatettu lähetystö oli vaatimassa katselmuksen "häiriötöntä jatkamista" sekä työntämässä jalkaa yhä syvemmälle ovenrakoon esittämällä myös pumppaamojen rakentamista lupa-alueen ulkopuolelle. Mielestäni kirjojen polttamiseen ei ole syytä, mutta ehkä olisi hyvä välillä lukea vähän muitakin kirjoja. Kuntien, maakuntaliiton, pengerrysyhtiöiden, maatalousjärjestöjen ja kauppakamarin rakentajapiireistä koottu lähetystö esittää myös kuvia jatkorakentamisesta. Pohjanmaalla tulvat ovat vaikeita, joten niiden torjunta hyväksytään. Pohjanmaan sisäalueen kanavointi on vain osa loputonta rakentamiskaavailua, mikäli nykyisellä linjalla jatketaan. Sen sijaan voimaloiden edellyttämä joen sulkeminen, pengerryksien korotus ja vedenalainen kaivu on jakanut pohjalaisten mielipiteet. Kyrönjoen rantapeltoja suojellaan tulvilta perkauksilla ja pengerryksillä. · Voimalarakentaminen aiheuttaa tarpeita porrastaa koko alapuolinen joki. 17. alueelle syntyy 70-80 kilometriä pitkä veneväyläverkosto" . Kun padot on Kyrönjokeen tehty tekisi "hanke mahdolliseksi avata kauan sitten suunnitteilla ollut väylä Kyrönjoen ja Nurmonjoen välille, jolloin Etelä-Pohjanmaan sisäsuoMEN LUONTO 5/ 89 48 . Kunnon kylänäytelmään kuuluu myös annos pateettisuutta. tämään ministeriöihin outoa logiikkaa: jatketaan umpikujaan ajautuneen sulmnitelman lupakäsittelyä sillä voimalaitoksistahan voidaan luopua sitten kun niiden rakentamiseen on saatu lupa. Kuvaavaa on, että samaan aikaan kun valmistellaan kansalaismielipiteen kannattamaa Kyrönjoen koskien suojelua, on Vähänkyrön kunnan sähkölaitos jättänyt kaikessa hiljaisuudessa vesioikeuteen hakemuksen uudesta Hiirikosken voimalaitoksesta, joka on yksi osa joen alajuoksun vanhaa rakentamissuunnitelmaa. Kyrönjoen suunnitteluinsinööri Erkki Ojala totesi Kyrönjoen rakentamisen vastustajille: "Jos päätöksenteossa ei perehdytä asiaan ja käytetään etupäässä toiveajattelua laskukaavojen sijasta, voidaan Suomesta poistaa vesirakennuksen ammattitaito ja polttaa roviolla vesirakennuksen oppikirjat, vaikka vesirakennus on vanhimpia ihmiskunnan kulttuuritaitoja". Vuoden 1986 budjettiin saatiin mukaan oikeus käyttää Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmalle myönnettyjä varoja myös työlupa-alueen ulkopuolella ''sellaisten suunnitelman mukaisten ojitusten toteuttamiseen, joihin ei tarvita vesioikeuden lupaa". Näin on saatu työnnetyksi jalkaa ovenrakoon kiistanalaisen suunnitelman toteuttamiseksi. D Pertti Sevola on Vaasan vesija ympäristöpiirin tutkimuksen toimialapäällikkö
Myös ilman kuormituksen odotetaan sen seurauksena kasvavan noin kymmenen prosenttia mikäli vastatoimiin ei ryhdytä. Muiden uudistuvien energialähteiden, kuten aurinkoja tuulivoiman sekä maalämmön hyödyntämisessä olemme aivan alkutaipaleella. Öljyn kuljetuksiin liittyy onnettomuusriski, vesien valjastaminen muuttaa luontoa voimakkaasti ja ydinpolttoaineen loppusijoitus on vielä ratkaisematta. Öljystä ja hiilestä tupruaa happamoittavia rikkija typpiyhdisteitä sekä eliöille vaarallisia raskasmetalleja. Esimerkiksi teollisuuden sähkönkulutuksen arvioidaan lisääntyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana 40 prosenttia kolmen vuoden takaisesta tasosta. Yksi syy on puunjalostusteollisuuden siirtyminen mekaaniseen massan valmistukseen; puuta säästyy, mutta energiaa kuluu rutkasti. Suomalaiselle teollisuudelle myytävä ennätyshalpa sähkö ei juurikaan kannusta säästämään energiaa. Päästöjen hillitsemiseen 18 Energian säästö Jääkö energian säästö "kehityksen" jalkoihin. Vuonna 1985 arvioitiin uraanivarojen riittävän silloisella kulutuksella enää 58 vuotta. Energiantuotannon haittoja voidaan vähentää mm. puhdistimilla. Energian kulutuksen kasvulla on rajansa. Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunta ehdottaa, että perusenergian kulutus pidetään seuraavat kymmenen vuotta nykyisellä tasolla ja kulutusta vähennetään l prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Uudistuva energia ei riitä Suomen tarpeeseen Suomessa kuluu vuosittain energiaa öljyksi laskettuna noin 30 miljoonaa tonnia, josta noin kolmasosa on kotimaista puuta, vesivoimaa ja turvetta. Turpeen käytöllä on ilmapäästöjen lisäksi muitakin epäedullisia vaikutuksia. Me kulutamme jo 80 kertaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi Afrikan köyhän maan asukas. Suomessa lähes samanaikaisesti istuneet energiakomitea ja Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunta eivät nostaneet energian säästöä "pöydälle", mutta antavat kuitenkin siihen tähtääviä suosituksia. Rikkipäästöt ovat vähentyneet Suomessa 1970-luvun huippulukemista noin puoleen. Biomassaa voidaan myös käyttää energian tuottamiseen. Puun liikakäyttö johtaa etenkin tropiikissa maan eroosioon ja aavikoitumiseen. Teksti: Alice Karlsson Piirrokset: Seppo Leinonen Energian käyttö aiheuttaa monenlaisia haittoja ympäristölle. Teollisuus käyttää kaikesta energiasta jo puolet ja sähköstä noin 60 prosenttia. Kaikessa palamisessa syntyvä hiilidioksidi edistää kasvihuoneilmiötä. vsk.. Energian kulutus kasvaa Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio on suositellut teollisuusmaiden energiankulutuksen vähentämistä puoleen vuoteen 2020 mennessä. Rakentamiskelpoista vesivoimaa on vielä jonkin verran jäljellä, mutta suurin osa on jo vesirakentajien ulottumattomissa. Komitean mukaan säästöä voidaan myös vauhdittaa määräyksin ja taloudellisin tukitoimin. Suosituksista huolimatta Suomen energiankulutuksen odotetaan kasvavan. Soiden kuoriminen ja kuivattaminen vahingoittavat vesistöjä ja vähentävät hiiltä sitovan kasvillisuuden pinta-alaa. Silloin pitäisi myös energiantuotannon perustua uusiutuviin energialähteisiin. Suuronnettomuuksien ja jätteiden sijoitusongelmien taustalla väijyy kolmaskin peikko: raaka-ainepula. Rikkiä hankalamman typen vähent::' .:.iseen soveltuvaa tekniikkaa kehitetään parhaillaan, mutta hiilidioksidin vangitseminen on lähes mahdotonta. on kaupattu vanhaa lääkettä ydinvoimaa. VaiEnergiakomitea suosittelee, että energian säästöä on edis.tettävä kehittämällä sellaista tekniikkaa, jonka avulla energian käytön tehokkuutta voidaan lisätä. Teollisuusmaat kahmivat kolme neljäsosaa maailman energiavaroista. Suomessakin energiankulutus on kolminkertaistunut 1960-luvulta. Polttopuusta, puujätteistä ja jäteliemistä saatiinkin SUOMEN LUONTO 5/ 89 48
Apu mm. Jo nelisen vuotta sitten tutkija Liisa Uusitalo osoitti selvityksessään, että suomalaiset ovat valmiita tinkimään elintasostaan ympäristönsuojelun hyväksi. Aurinkoenergian hyödyntäminen Suomen oloissa on niin ikään hankalaa. ... 0"-"-" Ä .. Sillä voitaisiin kattaa 10-20 prosenttia lähinnä uusien rakennusten lämpöenergian tarpeesta. joistakin mukavuuksista luopumista. Uusiutuvista energialähteistä ei komitean mietinnön mukaan löydy varteenotettavaa vaihtoehtoa Suomen energiahuollolle. vuonna 1987 lähes neljää miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä eli noin 13 prosenttia energian kokonaiskäytöstä. Energiakomitean mukaan biomassan käyttöä on mahdollisuus kasvattaa enintään noin viiteen miljoonaan öljytonniin. Rantala manaa myös energian laskutusta: "Pitkän aikaa on ollut sellainen suuntaus, että perusmaksujen osuutta korotetaan. , . Tuotteiden laatuun pitäisi panostaa enemmän kuin maaraan. kasvihuoneilmiöön ja happamoitumiseen löytyy säästöstä, joka on sekä välttämätöntä että mahdollista. vsk. '"-'1( . Näin viedään pohja pois säästötoimilta." Tariffeista pitäisikin Rantalan mukaan poistaa kaikki kiinteät perusmaksut. , , .. Pahimmillaan se on kaukolämmössä lähes 40 prosenttia. "on perusteltua olettaa, että tasaisen kehityksen oloissa lähes samat energialähteet kuin tälläkin hetkellä pysyvät energiantuotannon runkona pitkälle ensi vuosisadalle." Suurinpiirtein samaan johtopäätökseen päätyy myös Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunta. 1 . _: _,\ ) .::..-.... Kansalaiset valmiita vähentämään energian käyttöä Kansalaisjärjestöjen vastaus energian tuotannon ja käytön ongelmiin on energian säästö. '. Myös asennekasvatusta "ympäristöystävälliseen kulutukseen" tulisi lisätä. , ~ keimmat maapallonlaajuiset ympäristöongelmat johtuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä. . Niinpä komitea toteaakin, että SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Käytännössä se merkitsisi sitä, että kulutusta ei enaa tarv1ts1s1 kasvattaa. Energialaitosten tulisi Rantalan mukaan muuttua myynti firmoista palveluyrityksiksi, jotka esittäisivät kiinteistöille energiansäästön tavoitteet ja opastaisivat niiden saavuttamisessa. Tuulta voitaisiin taltuttaa 10 terawattitunnin edestä, mikä vastaa vajaata viidennestä nykyisestä sähkönkulutuksestamme. ~ ... ) r '-c"~ " • . Talon energiankulutus oli ennen säästötoimia lähes 60 kilowattituntia rakennuskuutiota kohden vuodessa ja se on 19. Komitean mukaan se edellyttäisi kuitenkin koko rannikkokaistan varaamista tu uliroottoreille. ·. / Taisto Rantala väittää, että pelkästään kiinteistön energiankulutusta seuraamalla se saadaan laskemaan vähintään kymmenen prosenttia. Säästöön ja ympäristövaurioiden ennalta ehkäisemiseen tähtäävät niin Kierrätysliike, luonnonsuojelujärjestöt, yksityisautoilua sysivä Jalkaliitto kuin Maakaasuliikekin tai vaikkapa kivihiilivoimalaa vastustavat kymenlaaksolaiset. Laadun ohella pitäisi myös kestävyyteen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä pitkäikäinen tuote on ympäristön kannalta paras. Valvonta pienentää energiankulutusta Helsinkiläisen suuren liikekiinteistön Autotalon isännöitsijän Taisto Rantalan mukaan energiakriisin 1973 jälkeen ei Suomessa ole ollut tahtoa energian säästämiseen. Kansalaisten valmius energian käytön vähentämiseen näyttäisi olevan hyvä. Autotalossa energian kulutusta valvoo automaattinen "haistelija", joka pysäyttää ilmastoinnin ja lämmityksen iltaisin ja viikonloppuisin. pieneIDpi päästö : Aj€1"AAN M~ Po~A1' kY'M11,,~Ä }(l(UÅ VA~Tto /(1('(1iN MAJ<SAA ( w~u -· . Energiaa voidaan säästää tehostamalla energian tuotantoa, jolloin samasta määrästä polttoainetta saadaan enemmän energiaa, tehostamalla käyttöä niin, että esimerkiksi jääkaappi kuluttaa vähemmän tai supistamalla energian käyttöä, mikä merkitsee mm
Runsaasti sähköä käyttäviä laitteita, kuten liesiä, kylmäkoneita sekä mm. Autotalossa ollaan myös siirtymässä uusiin tehokkaisiin loistelamppuihin, jotka alentavat sähköenergian kulutusta vielä lisää. vaan ainoastaan sähköjohto ja lämpöpatteri", Rantala sanoo. Hänen mukansa energian säästöä pitäisi kuitenkin ehdottomasti ajatella jo rakennuksia suunniteltaessa, sillä silloin saadaan suurempi hyöty ja "ison yrityksen lämmöllä voidaan parhaassa tapauksessa lämmittää vaikka pieni kirkonkylä." "LVI-alan suunnittelijoiden pitäisi ymmärtää energian säästön merkitys", sanoo Nurmi. Maalämpöä, tuulta ja aurinkoa voidaan hyödyntää mainiosti yksittäisissä kohteissa ja maataloudessa voidaan käyttää hyväksi karjan lietelantaa ja säilörehun puristenestettä. Suora sähkölämmitys on ylellisyyttä, joka maksaa; uusien voimaloiden tarvetta perustellaan juuri lisääntyvällä sähkönkulutuksella. Säästö ei kiinnosta ketään tällä hetkellä, koska energia on halpaa. Säätimen asennus maksoi noin 20 000, mutta kokonaisenergian säästö on ollut parhaimmillaan vuodessa jopa 300 000 markkaa. Aurinko, puu, tuuli ja maa ovat myös varteenotettavia pientalojen uudistuvia energialähteitä. 20 Sähkön valtakunnallinen alennusmyynti "Koko valtakunnassa on vallalla hirvittävä sähkölämmityksen myynti, joka johtuu osittain siitä, että energialaitokset eivät välitä ympäristökysymyksistä. "Asennuskustannukset tulivat takaisin neljässä vuodessa ja sen jälkeen on ollut pelkkää säästöä", sanoo Nurmi. Primulan savuhormeihin, ilmanvaihtolaitteisiin ja pakastimiin asennettiin lämmönvaihtimet, jotka keräävät lämmön pihalla olevaan suureen vesisäiliöön. Mutta vaikka energia on nyt halpaa, nousee sen hinta varmasti", uskoo Nurmi. Primulan kiinteistö on suuri; neliöitä on 1 000 ja rakennuskuutioita viisi kertaa enemmän, joten tilojen lämmitykseen kuluu runsaasti energiaa. Lämmityksen lisäksi kotien monet laitteet haukkaavat paljon sähköä. Sähköstä on valtava tarjonta ja samaan aikaan puhutaan lisäenergian tarpeesta ja uusista voimaloista." Primulan tapaan energialaskua voidaan leikata lukemattomissa yrityksissä ja jopa suurien valintamyymälöiden pakastimien lämpöenergia kannattaisi ottaa talteen. Monet maatilan rakennukset lämpiäisivät karjanlannasta kehittyvällä biokaasulla. Kotitalouksien ominaiskulutus ei kuitenkaan juuri kasva, sillä uudet laitteet kuluttavat enerlenkiinto energian säästöön. "Suora sähkölämmitys on halvin ratkaisu rakentajille, koska siinä ei tarvita Lämmön talteenotto kannattaa Helsinkiläisen Primulan leipomon uuneista tulee ulos päivittäin 5000 laatikollista leipää, kakkuja ja pullaa 250 työntekijän voimin. Ne vain myyvät sitä, mikä menee kaupaksi", sanoo Taisto Rantala. Suomessa on noin 300 000 sähkölämmitettyä taloa, jotka voitaisiin lämmittää muulla tavalla. Leipomon teknisen johtajan Veikko Nurmen mukaan tällä järjestelyllä säästetään vuosittain useita kymmeniä tuhansia markkoja, sillä lämmityksen energiankulutus on laskenut 25-30 prosenttia. "Heillä on kyllä tarvittava taito, mutta toimeksiantajilta puuttuu mielämmönjakohuoneita, savupiippuja, eikä suuria automaattiratkaisuja. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Leipäkään ei valmistu ilman lämpöä, eikä siinä kaikki, leipomoissa leivät on myös jäähdytettävä. Säiliön vettä voidaan ohja;:a myös suoraan lämmitysverkostoon. Kiinteistön kulutukseen tuleva vesi kulkee säiliön kautta, jossa se lämpenee. vsk.. Tätä kaikkea energiaa ryhdyttiin Primulassa ottamaan talteen kymmenen vuotta sitten. "Viimeiset kaksi-kolme vuotta on öljyn hinta ollut niin alhainen, että ei ole ollut kannattavaa rakentaa erityisiä järjestelmiä energian säästämiseksi. Sillä "jokainen energiansäästötoimenpide vähentää aina ympäristökuormitusta". Tutkimusten mukaan Suomessa on noin kolme tuhatta sellaista karjataloutta, joissa biokaasun tuottaminen lannasta kannattaa. sähkökiukaita tarvitaan entistä enemmän. Suomi sähköistyy kasvava kulutus vaatii uusia voimaloita saatu alenemaan puoleen. Siitä huolimatta kaukolämpöön kannattaa aina liittyä kun se vain on mahdollista, "sillä sähköntuotannon jätelämpö menee muuten harakoille". Kotitalouksien lukumäärän on arvioitu kasvavan niiden koon pienentyessä; yksi ja kaksihenkiset taloudet ovat yhä tavallisempia
Siltä vältyttäisiin, jos käytössä olisi talotai kyläkohtaisia energiayksiköitä. Toinen varteenotettava sähkön säästömahdollisuus löytyy teollisuudesta. Bensiinin kokonaiskulutus onkin kasvanut kahdeksankertaiseksi 1960-luvun alkuun verrattuna. Nyt kun kaikki valmistavat ruokaa samaan aikaan ja pesevät samalla pyykkiä tai astioita, edellyttää se suurta valtakunnantasoista voimalaitoskapasiteettia ja sitä tarvitaan yhä vain lisää. Autoliikenteen maan tarve on suuri. Matkustajaa kohti vievät eniten energiaa lentokone ja henkilöauto vähiten kuluttavat juna, raitiovaunu sekä johdinauto. Ongelmana on niiden määrän lisääntyminen, joka kumoaa saavutetun energian säästön. Henkilöautojen polttoaineenkulutus väheni 1970luvulla, mutta kääntyi jälleen kasvuun tällä vuosikymmenellä. Lundin mukaan noin kolmasosa tai jopa puolet toimistorakennuksien sähköenergiasta menee valaistukseen, joten loistelamppuihin on pakko suhtautua vakavasti. Pakoputket syytävät ilmaan mm. Raideliikenteen laajentaminen olisi ympäristönsuojelijoiden mieleen, mutta nykyinen liikenneministeriö toimii toisin: viime vuosina etenkin henkilöliikennettä on supistettu lukuisilla raideosuuksilla. Kaikkein taloudellisin kulkuneuvo on kuitenkin kiistatta polkupyörä. Autokannan pienentäminen voi edistyä vain joukkoliikennettä kehittämällä. Raideliikenteen suosiminen on perusteltua Liikenteen ympäristövaikutukset ovat tunnettuja. Kulkuneuvot käyttävät myös polttoainetta eri tavalla. Syöpää synnyttäviä hiilivetyjä autot päästävät ilmaan lähes 40 kertaa enemmän kuin junaliikenne. Pääosa sähköstä kuluu moottoreiden pyörittämiseen ja yksinomaan kierrosnopeutta säätämällä päästäisiin jo huomattaviin säästöihin. Nykyään autot ovat suuria ja niillä ajetaan paljon. Suomen paperitehtaille epätasainen sähkövirta on kohtalokasta; jos moottorit hidastuvat, jauhavat koneet tilaajille kelpaamatonta, liian paksua paperia. D 21. Kaikesta energiasta liikenne kuluttaa Suomessa jo 14 prosenttia. Nykyisin Suomessa on jo yli kahta miljoonaa autoa varten lähes 400 000 kilometriä teitä. "Vaihtelevaan kierrosnopeuteen vaadittava tekniikka on olemassa", SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. giaa säästeliäästi. Liikenteen kasvulle ei ole rajoja näkyvissä; perheisiin hankitaan parasta aikaa toista ja jopa kolmatta autoa. häkää, hiilivetyjä, hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja ja lyijyä. " Merkittävä osa lämmöstä menee ikkunan läpi, joten uusilla ikkunoilla, kuten selektiivilasilla ja kaasutäytteisillä laseilla, saata1s11n lämpöhäviö pudotettua noin puoleen". Eri liikennemuotojen päästömäärät puhuvat omaa karua kieltään; autokannan hiilidioksidipäästöt ovat yli 450-kertaiset junien ok päästöihin verrattuna ja typpipäästötkin ylittyvät noin 27-kertaisesti. Sähkön säästö on mahdollista Tutkija Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta huomautti Lappeenrannan kaupungintalossa käydessään, että "tämänkin. Sähköä tuotetaan "isojen piikkien", kuten joulunaluksen kinkunpaistobuumin mukaan eli hetkellisesti huomattavasti yli keskimääräisen kulutuksen. sanoo Peter Lund. Kotitalouksille kelpaisi huonompikin sähkö, kuin mitä valtakunnanverkossa virtaa, mutta siihen tarvittaisiin erillinen verkko. Samalla energiamäärällä, jolla pyöräilee Helsingistä Hämeenlinnaan, jää lentokone kiitoradan alkupäähän ja henkilöauto osoittautuu lähes yhtä kömpelöksi. Kehittämisen arvoisena hän pitää tietotekniikkaa, jolla esimerkiksi pientaloissa voidaan sähkönkäyttö ajoittaa tasaisemmin. Valaistuksen uusiminen onkin Lundin mielestä helpoimpia tapoja säästää energiaa. Kolmantena säästökeinona Lund mainitsee uudet ikkunamateriaalit. vsk. Peter Lundin mukaan sähkön säästön eräs ydinkysymys on kulutushuippujen säätely. \ \~ ~~¾."--"'::'.: ___ ~'ll=l~tll-~ --rn;;~ ~ll~~~~ Energiakriisin yllättäessä kannattaa ottaa pyörä tai jalat alleen. talon valaistukseen käyttämä energia voitaisiin pudottaa viidennekseen"
Osa kariketta lahottavista sienistä kestää muuttuneita oloja paremmin kuin sienijuurisienet, joten niitä voi tavata vielä muutama vuosi avohakkuun jälkeenkin. Kokonaisuutena voimakkaat metsänhakkuut selvästi vähentävät sienisatoa ja köyhdyttävät sienilajistoa. Siemenpuuhakkuu kuitenkin selvästi köyhdyttää sienilajistoa, koska esimerkiksi runsaslajinen seitikkisuku kärsii siitä. Isäntäpuiden hävitessä katoavat myös sienijuurisienet. Ruotsissa, lähinnä mäntyvaltaisissa metsissä suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu, että 95 prosenttia ruokasienisadosta katoaa avohakkuun jälkeen. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat: sienijuuren kautta puu saa ravinteita ja vettä, sieni hiilihydraatteja. Kuivahkon kankaan siemenpuumänniköstä voidaankin löytää melko runsaasti männynherkkutatteja, kangastatteja ja kangasVastikään hakattujen alojen sienisato on vähäinen ja koostuu enimmäkseen ruokasieniksi kelpaamattomista lahottajista. Erityisen tuhoisaa sienille on avohakkuu: tutkimusten mukaan jopa 95 prosenttia ruokasienisadosta katoaa avohakkuun jälkeen. Metsänkäsittelystä ainoita selvästi hyötyviä ruokasieniä on korvasieni, joita saadaan äestetyiltä, laikutetuilta ja auratuilta hakkuualoilta muutaman vuoden ajan hyvin. A vohakkuu karkottaa ruokasienet Koska myös suuri osa lahottajasienistä kärsii avohakkuista, hakkuuaukeiden sienisadot ovat kokonaisuudessaan alhaisia. vsk.. Paljaaksihakkuut pysäyttävät puiden kanssa symbioosissa elävien sienijuurieli mykorritsasienten kasvun, kun isäntäpuut ja kosteutta tasaava puusto katoavat. Siemenpuuhakkuu ei ole yhtä tuhoisa. Avohakkuut karkottavat metsåtaloustoimet pienentävät sienilajistoa ja sienisatoa. Kuusenleppärousku on kuusen juurisieni se kasvaa aina kuusen seurassa. Nämä sulkeutuneissa metsissä vallitsevat sienet ovat ehdottomia symbiontteja eivätkä voi elää ilman isäntäpuitaan. Sienisato elpyy vasta metsän varttuessa Vastikään hakattujen alojen (noin 1-3 vuotta hakkuusta) sienisato on väsuoMEN LUONTO 5/ 89 48. Molemmat ovat maukkaita sieniä, mutta valitettavan usein toukkaisia. rouskuja, jotka tarvitsevat välttämättä puita elinkumppaneikseen. Metsän puulajiston tai ikärakenteen muuttuessa muuttuu myös sienistö. Puut parantavat myös sienten kasvupaikkojen pieniimastoa ja antavat lahottajasienille lahotettavaa. Voimakkaat Monet tärkeimmät ruokasienemme, kuten tatit, rouskut ja haperot, elävät puiden kanssa symbioosissa sienijuuren eli mykorritsan välityksellä. Näyttää kuluvan vuosikymmeniä ennenkuin sienet taas kasvavat yhtä hyvin kuin ennen hakkuita. Sienet palaavat vasta uuden pensasja puusukupolven ilmaannuttua. Esimerkiksi tuoreen kangasmetsän kasvusijoilta löytyy pieniä kuusenneulasnahikkaita ainakin kolme vuotta hakkuun jälkeen. Suuria mykorritsasienisatoja voitaneen odottaa vasta 10-30 vuoden kuluttua avohakkuista. hakkuiden, lannoitusten, kulotusten ja maanmuokkausten vaikutukset ulottuvat myös sienimaailmaan. Varsinkin ravinteikkailla hakkuualoilla myös voimakas heinittyminen tukahduttaa sienten kasvua. Jukka-Pekka Jäppinen Avohakkuu roini Metsänkäsittelytavat vaikuttavat säiden ohella ratkaisevasti siihen mitä sienikoriin metsästä kertyy, sillä puut ja sienet elävät . läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Hakatulla tai harvennetulla kasvupaikalla kasvaa karikkeisiin tai hakkuutähteisiin erikoistuneita lahottajia niin kauan kuin hajotettavaa riittää. Jos täysikasvuisia, hyvin siementäviä puita jätetään pystyyn, sienisadosta säästyy noin kolmannes. Sienet viihtyvät hyvin esimerkiksi metsäpolkujen ja metsäteiden varsilla sekä ojien penkoilla. Esimerkiksi useimmat tärkeimmät ruokasienemme ja puut elävät symbioottisessa suhteessa sienij uuren välityksellä. Maan humuskerroksen rikkoutuminen lisää myös eräiden 22 muiden sienten satoa. Avohakkuusta ja sitä seuraavasta voimakkaasta heinittymisestä kärsivät eniten haperot, tatit ja rouskut sekä syötäväksi kelpaamattomat seitikit ja kärpässienet. Männynleppärousku puolestaan on riippuvainen männyn kumppanuudesta. myös kosteissa ja varjoisissa metsissä silmiemme iloksi itiöemiään työntävät vahakkaat, lakkinupikat, maakielet ja jänönkorvat. Kuusilahokka on harvoja hakkuualueil/a viihtyviä syötäviä /ahottajasieniä
häinen ja sekin koostuu lähes täysin ruokasieniksi kelvottomista lahottajista. Esimerkiksi lievästi myrkyllinen suopavalmuska tuottaa runsaammin itiöemiä rikkoontuneella kangashumusmaalla kuin ehjällä. Filosofian kandidaatti JukkaPekka Jäppinen on ollut tutkijana Joensuun yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksessa. Kirjoitus perustuu hänen lisensiaattityöhönsä. koivuhaperoita sekä syömäkelvottomia seitikkejä sekä sappija samettitatteja. Lievän harvennuksen ei ole todettu olennaisesti vähentävän mykorritsatai ruokasienten satoa, mutta maanpinnan rikkoutumisen myötä harvennettujenkin metsiköiden sieniyhteisön rakenne voi muuttua. Nykyisin hän työskentelee vapaana toimittajana. Tällöin selviäisi myös se, mitkä sienet ovat kulloinkin vallitsevia ja vakinaisia, mitkä väistyviä ja satunnaisia. Kasvupaikkojen metsätaloudellisiin kiertovaiheisiin ja metsän luontaiseen kehittymiseen eli sukkessioon liittyvää sienilajiston ja sienisadon muuttumista tulisi tutkia lisää, jotta erilaisille kasvupaikoille ja niiden kehitysvaiheille voitaisiin luotettavasti nimetä niille tyypillisiä sienilajeja. Kasvupaikkojen pienilmasto muuttuu Metsän sienisadon romahtaminen hakkuun jälkeen johtuu sienijuurisienten isäntäpuiden katoamisesta sekä siitä, että harvennus äärevöittää kasvupaikkojen pienilmastoa, lähinnä maan lämpötilaa ja kosteutta. kasvattamiseen. Puuston vartuttua ja sulkeuduttua nämä pioneerilajit kuitenkin häviävät kilpailussa hyville ruokasienille. Voimakkaan harvennuksen jälkeen tuuli pääsee puhaltamaan esteettömästi metsikköön, jolloin humusja karikekerros voi kuivua liiaksi. Esimerkiksi kuivahkon kankaan varttuneelle taimikolle ilmaantuu jo mm. Äestyksen jälkeen voi kuivahkolta kankaalta löytää paitsi korvasieniä ja kangaspalsamirouskuja myös syöntikelvottomia pulkkosiema, polkurisakkaita, karvasilokoita ja kangaskääpiä. Myös sateen jälkeen maan pintakerros kuivuu harvennetussa metsässä nopeammin kuin hakkaamattomassa, erityisesti silloin kun hakkuutähteet otetaan talteen. vsk. Nuorissa taimikoissa menestyvät pienet ja ruokasieninä merkityksettömät sienet eivät ilmeisesti vaadi yhtä paljon hiilihydraatteja kuin ruokasienet. Maanpinnan käsittely tehostaa harvennusten vaikutusta, sillä kosteus haihtuu helposti huonosti vettä pidättävältä paljaalta maalta. Kun hakkuista on kulunut aikaa ja taimikko kehittyy, alkaa hakkuualueen sienisato kasvaa ja lahottajasienten osuus laskea. Ne näyttävät sietävän myös ruokasieniä paremmin kasvu paikkansa pienilmaston epäsuotuisuutta. Kestää kuitenkin vielä pitkään ennenkuin paikalla kasvaa enemmälti hyviä ruokasieniä, jotka sienijuurisieninä selvästi keskittyvät vanhempiin metsiköihin. 23. lduttaa sienisadon Metsän hakkuista ja maanpinnan käsittelystä ainoita selvästi hyötyviä ruokasieniä on korvasieni, joita saadaan äestetyiltä, laikutetuilta tai auratuilta hakkuualoilta muutaman vuoden ajan hyvin. Myös tarkemmat tiedot mykorritsasienten palautumisnopeudesta erilaisille kasvupaikoille puuttuvat. Avohakkuilla kasvavia ruokasieniä ovat puuta lahottavat mesisienet, kuusilahokat ja koivunkantosienet, mutta parhaimmat kauppasienet puuttuvat kokonaan. Puuntaimet eivät nähtävästi pysty tuottamaan ruokasienille riittävästi yhteyttämistuotteita itiöemien SUOMEN LUONTO 5/ 89 48
Tosiaan, sehän ei kasva EteläEuroopassa! SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. vsk.. 24 Tänäkin kesänä horsmat nousivat maasta, värjäsivät heinäkuun purppurallaan ja muuttuivat elokuussa höytyväisiksi syksyä enteillen. On syytä tutustua tarkemmin tähän kaikkien tuntemaan kasviin. Antti Halkka Saat multa horsman ... Haroin tovin turhaan katseellani maastoa kunnes äkkäsin tutkijan tarkoittavan itse horsmaa. tuo komea kasvi on?", tokaisi Suomessa taannoin vieraisilla ollut unkarilaisbiologi osoittaen kesäisen uhkeaan maitohorsmapöheikköön
Horsma kuin horsma pöläyttää ilmoille kymmenen tuhatta siementä ja rehevimmät versot pääsevät lähes sadan tuhannen elämänlennäkin ihmetuotokseen. Äkillisen, hieman purppuransävyisen kansallisylpeyden vallassa selvitin: "Se on maitohorsma, fireweed, Epilobium angustifolium, Suomessa hyvin yleinen kasvi''. Maitohorsma on leviämisen, ennen kaikkea siementen tehtailun ja niiden levittämisen mestari. Kertosäe " .. Eksotiikkaa suomalaisittain: maitohorsma. vsk. Korea valloittaja Horsma on luonteeltaan valloittaja. Muut vajaat parikymmentä horsmalajiamme, kuten lehtoja mäkihorsma, ovat vain sitä niin paljon harvinaisempia ja vähemmän uhkeita, että maitohorsma on yleiskielessä Ua tässä artikkelissakin) anastanut itselleen käsitteen horsma miltei tyystin. Ei ole ihme, että horsmalle omisSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Mutta jo hiukankin etelämpänä, esimerkiksi Saksassa, se kasvaa enimmäkseen vuoristoissa, joissa ilmasto on pohjoisen vilpoinen. Nousevan ilman hissit saattelevat osan pikku purjelentäjistä korkealle taivaalle, josta ne tyynessä ilmassa putoavat maata kohti vain 6-7 senttiä sekunnissa eli paljon esimerkiksi Iaskuvarjohyppääjää jonka vajoamisnopeus on 5-7 metriä sekunnissa _:_ hitaammin. Kasvi on runsas niin pohjoisessa Amerikassa, Aasiassa kuin Euroopassakin. saat multa horsman, se rentun ruusu on", kääntyisi kyllä helposti muidenkin pohjoisten kansojen kielille, sillä maitohorsman levinneisyysalue kiertää purppuravyönä maapallon viileiden ja lauhkeiden pohjoisosien ympäri. Horsman punerrus raadellussa maassa on armelias näky, jota vastaan metsäammattilaisellakaan ei ole mitään, sillä horsmien joukossa esimerkiksi männyntaimet tulevat toimeen paljon paremmin kuin heinien tukahduttavassa syleilyssä. tettu iskelmä, Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin kappale Rentun ruusu, näppäilee suomaisen sielun syvimpiä kieliä. Hetkessä se värittää tienreunukset ja paikkaa kulon, avohakkuun tai sota-aikana tykistökeskityksen runteleman maiseman. Nyt elokuussa osin siemenet irtoavat vasta keväällä ilmassa on horsmansiemeniä usein tiheässä kun Iumihiutaleita. Radiomastoon eri korkeuksille kiinnitelyillä automaattisilla imulaitteilla siemeniä pyytäneet ruotsalaistutkijat saivat suurimman saaliin korkeimmasta pyydyksestään 90 metrin kor25. Möyritty maa saa tuijottaa vain tuokion tyhjänä taivaalle, kun horsma saapuu paikalle suurin joukoin. Leijuu kuin horsmansiemen Siementen hyvä Ientotaito perustuu Ienninhaiveniin, joihin ilmavirtaukset ahnaasti tarttuvat.. Maitohorsma ei suinkaan ole ainoa horsmamme. Eteläpohjalaisille maitohorsma on maakuntakukka ja kaikille suomalaisille rakas kesän tahdittaja
Oikealla mantukimalainen saa heteestä otsaansa. Vielä syyskuussa horsmikko hallitsee maisemaa. Sitruunaperhonen ja muut perhoset käyvät mielellään maitohorsman kukilla, mutta tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kimalaiset. Maan pinnalla juuri ja juuri havaittavalla tuulella voi horsmien jälkikasvu kiitää sadan metrin korkeudessa 10-20 kilometriä tunnissa. Auki olevat kukat heruttavat medessä keskimäärin 65 mikrogrammaa sokeria tunnissa. Horsmalle on toki tärkeintä, että kimalaiset ja mehiläiset hoitavat medenkeruun ohessa pölytystyönsä. 26 Kimalaista aina tarvitaan Horsmasta ei olisi yksin siementensä tuottajiksi, vaan avuksi tarvitaan mesipistiäisten armeija. Osa tästä horsmien auringon avulla valmistamasta sokerista päätyy mehiläisten ja mehiläistarhaajien välityksellä ihmisten hyllyille hunajapurkkeihin. Näin siemen ehtii matkata jopa peninkulmia ennen maahan putoamistaan. Yläilmoissa siemenet kulkevat tuulen mukana paljon nopeammin kuin lähellä maan pintaa, sillä tuuli on siellä kovempi. Tutkijat päättelivät, että suurin osa siemenistä mennä liihottaa yli sadan metrin korkeudessa. Maitohorsman kukka on aluksi reilun vuorokauden hedevaiheessa (yläkukka), sitten heteet lakastuvat ja keskustan emi on vuorostaan tarjolla kolmisen päivää; se muistuttaa loppuvaiheessa pientä ankkuria. Pienen laskutoimituksen jälkeen selviää, että vajaan hehtaarin horsmaniitty tarjoaa kimalaisille suunnilleen kilon sokeria päivässä. Seuraavana vuonna kasvu käynnistyy talvehtivasta maavarsiverkosta. Siemenet ovat kuin laskuvarjosotilaat riveissä valmiina ilmalentoon. Kynttilämäisen kukinnon alakukat aukeavat ensiksi ja kesän edetessä etenee myös kukkiminen huipentuen lopulta kukinnon huipulle. Työläinen ehtii tehdä päivän mittaan tyypillisesti neljästä kymmeneen mesireissua. Kukka onkin suunniteltu niin, että kimalaiset saavat hedevaiheisesta ,kukasta sopivasti siitepölyä turkkiinsa, josta toisen kasvin SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Keskikesän aamuina surisevat kimalaisja mehiläispesien uumenista työläisarmeijat horsmaniityille mettä keräämään ja työ kestää iltahämäriin, jos saa sallii. Kukkia horsman kukinnossa on sadan vaiheilla, mutta vain suunnilleen kymmenen niistä on kerralla auki. vsk .. Kukan kehittyminen siemenvaiheeseen on kimalaisen vastuulla keudelta
Ravintokäytön lisäksi maitohorsmalla on ollut monenlaista lääkekäyttöä ja siemenkodista esiinpursuavia siementen lenninhaituvia on kerätty ja käytetty puuvillan tavoin. Kun ympäristö repeaa horsmalle suotuisaksi, nämä horsmat saavat tilaisuuden levitä nopeasti kasvullisesti sivusuunnassa ja jo valmis maanalainen verkosto työntää versoja maan pinnalle. Niin aitoa kuivattu horsma kuitenkin on, että se sopii !)1ainiosti teeväärennöksiin. Niistä on esimerkiksi kehrätty kynttilän sydämek~i sopivaa lankaa. Tee tunnetaan Venäjällä Kapoje -nimellä. D 27. Horsma muuttaa itsekin maaperää itselleen vähemmän otolliseksi muodostamalla tukahduttavaa kariketta. Kauneus on katovaista Nyt elokuun lopussa horsman siemeniä paitsi lentää myös sataa maahan taajaan. Eivätköhän esi-isiemme viimeiset leposijat ennen keskitettyjen hautausmaiden englantilaista nurmikkokulttuuria olleetkin alkuun horsman merkitsemiä. Lehdet ovat kohtalaista salaattiainesta ja niistä voi tehdä myös teetä. vsk . Monien valloittajakasvien tapaan nimittäin horsman menestys perustuu uusien elinalueiden vaitaukseen: se ei ole hyvä kilpailija. Ennen vanhaan aitoa teetä jatkettiin menestyksellä sekoittamalla joukkoon horsmanlehtiä jopa 40 prosenttia. Mutta horsma on kylvänyt tuuleen siemenensä ja sen jälkikasvu rehottaa seuraavina kesinä myrskyn tai ihmisen niittämillä aukeilla. Perhosten vierailu horsmankukissa sen sijaan ei useinkaan tuota pölytystulosta, sillä kukan ja perhosen suunnittelu ei aivan täsmää. Hakkuaukean nopea valtaus perustuu osittain juuri siihen, että horsma on paikalla jo valmiiksi siemeninä maan povessa. Ja jos nyt jotain kasvia täytyy kerran kasvaa, niin mikäpä on horsmaa kasvaessa; se on ihmisen mittaisena ja elinvoimaa pursuavana peräti passelia tyyppiä. Maitohorsman hyötykäyttö Maitohorsman hyötykäyttö ilmenee jo sen nimestä sitä on käytetty lisäämään karjan maidontuotantoa. emikukkien tahmaiset luottipinnat nappaavat siitepölyn talteen. Jos laskeutumispaikka on sopiva parhainta kasvualustaa on runsastyppinen maa, jollaista juuri kulon tai hakkuun paljastama maa aina on siemen itää tuota pikaa, ehkä jo syksyllä. Jos kasvuolot eivät ole laskeutumispaikalla otolliset, siemen säilyy vuosikausia elinkelpoisena ja on valmis itämään maan paljastuessa. Keväällä maasta nousevia valkeita versoja on syöty parsan tavoin. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48 . Näin horsmaviidakko laajenee maan alla maarönsyinä ja juurisilmuina. Horsmaniittyjen punerrus hiipuu kesä kesältä olojen käydessä sille tukalammiksi. Se on nautittavaa, muttei kitkerähkönä vedä vertoja oikean teekasvin tuotokselle. Lähekkäin kasvavat horsmat ovat siten usein perinnöllisesti samaa yksilöä, vaikka maanalainen yhteys emokasviin katkeaisikin. Pieneen, hiekkamaahan möyrittyyn alueeseen perustuu suomalaisen karski ja luonnonläheinen ilmaus kuolemasta: sitten kun kasvamme horsmaa. Leviäminen lähtee käyntiin myös metsän aukkopaikoilla päivystävistä yksittäisistä horsmista
vsk.. Teksti ja kuvat: Jouko Kuosmanen Le tometsän luolassa möyrii •• •• mayra Mäyrä on muokannut luo/ansa ympäristön mieleisekseen. Sen jouhikarvaisesta turkista on valmistettu laukkuja, reppuja, maalipensseleitä, ja onpa kyseenalaiseksi seinäkoristeeksikin mäyräntalja kelpuutettu. Eihän mäyrästä taida kansallisissa eläinsaduissa juurikaan kertomuksia olla! Ei mäyrää ole kuitenkaan aivan kokonaan unohdettu, sillä se on muun muassa mäkrä-nimisenä jäänyt "ikuisiksi ajoiksi" savokarjalaiseen 28 pai kannimistöön. Näin se on onnistunut väistelemään muun muassa miltei jokaisen "satusedän" . Mäyrä viettää eräänlaista kaksoiselämää: maanpäällistä kesäelämää ja maansisäistä talvielämää. Pelättyä vesikauhuvirusta mäyrän ei ole todettu levittäneen. Maan pinnalla se kuljeskelee vain roudattomana aikana ja tällöinkin useimmiten öisin. Siksi ihmetyttääkin metsästäjien keskuuteen suunnattu luolaeläimien hävityskampanja, sillä se kohdistuu suuresti täysin syyttömään mäyrään. Mäyrä on hämärien metsien sisukas tonkija -salaperäisimpiä eläimiämme. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Sen lihasäikeistä on löytynyt ihmisellekin vaarallisia trikiiniloisia, jotka leviävät raakaa lihaa syötäessä. Sen sijaan mäyrän lihaa ei ole käytetty suuria määriä enempää ihmisten kuin kotikoirienkaan ravinnoksi. Kotikonnun merkit Seuraamani pohjoiskarjalainen mäyräyhteisö uros, emo ja satunnaiset Mäyrän ravinnonhaussa myiJäämää ahoa ei voi sekoittaa muihin luonnonilmiöihin. Tämä metsäsikanakin tunnettu näätäeläin elelee rauhallisesti pienissä luolasokkeloissa. Ja onpa mäyrästä ollut muutakin hyötyä
vsk. Alkukesällä parikuis1en poikasten luolamaailma laajenee päivänvaloon vanhempien opastuksella. poikaset asustaa pienessä metsäkumpareessa, jonka ympäristön tarkka tutkailu antaa runsaasti viitteitä yhteisön asujamistosta. Kalliohalkeaman suulta erottuu mäyrien pääkulkukäytävä, jonka näkyvä osa on pehmusteltu kuivilla lehdillä. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Vuosikymmenien asumisen tuloksena on luolaneduskallion eteen koKuona ohjaa mäyrää elon tiellä. 29
Jouko Kuosmanen on maamme johtava mäyrätutkija. Mutta kun mäyrä on uponnut lonkkiaan myöten onkaloon, ei vanha taktiikka enää pädekään. Myös luolakoiria mäyrä puree, vaikka se yrittääkin kaiken aikaa päästä ahdistajastaan eroon tukkimalla käytäviä. Helposti se ei pakene luolasta ja sen kyllä ymmärtää sillä maanalainen olomuoto on mäyrälle näissä luonnonolosuhteissa elinehto. Alussa kaivu on tahdikasta käpälien viskelyä jossa erilainen maa-aines lentelee tuprahdellen. Mestarikaivaja työssään Mäyrän matala muoto ja notkea olemus suosivat maansisäistä tunneliliikkumista. Välillä käytävä risteytyy sivulta tuleviin toisiin käytäviin tai muutamien metrien pituisiin umpiperiin. pakenemaan. Nyt mäyrä litistää etukäpälät yhteen ja vetää niiden muodostamassa aurassa mullat ylös. Emomäyrän rasvakerros on myös pienten mäyränpentujen selviytymisen tae, sillä synnytys ajoittuu jo kevättalvelle. Näätäeläimille tyypillinen viivästyvä sikiönkehitys on totta myös mäyrän kohdalla. Y öpakkasten alettua mäyrä on valmis kaksoiselämänsä talvikauteen. Valtaosaltaan mäyrä syö kuitenkin vain kasvisravintoa. Mäyrän ravintovaraan sisältyvät myös muut metsän pieneläimet, kuten jyrsijät, nilviäiset ja madot. Elo-syyskuussa läpimöyrityn lihotuskuurin turvin .. 30 Talviuni ei ole horrosta vaan eräänlaista syvää remunta, josta mäyrä heräilee useita kertoja talven kuluessa. Viitteitä erakkokäyttäytymisestäkin on; yksinäisiä mäyriä on tavattu talviunilta jopa heinäladoista heinieQ sekaan nukahtaneina. Tosin ruokaa poikaset saavat tämänkin jälkeen oksennusravinnon muodossa. Emon ohjauksessa poikaset oppivat mäyrille ominaiset taidot ja käytöstavat, joiden varaan niiden tulevaisuus rakentuu. Uunimaiset onkalot, joissa myös vaeltelevat ketut mieluusti majailevat, jäävät maastoon kertomaan mäyrän äkillisestä kaivupuuskasta. Tuo mäyrän talvehtiminen ei ole kuitenkaan yksinkertainen juttu. Yksi poluista johtaa pesäkallion päälle, missä sijaitsee siistin mäyräyhteisön erillinen käymälä. Myös valtaosan ravinnostaan mäyrä joutuu etsimaan kaivamalla, mistä selvinä todisteina ovat mäkiin ilmaantuneet reikäkentät. Onkin mahdollista, että mäyräperheen keskinäiset suhteet ovat huomattavasti läheisemmät kuin on oletettu. Kesäkuun alussa siis uros oli vielä pesueensa parissa. Naarasmäyrä on syksylläkin urosta huomattavasti keveämpi, "rasvapainoltaan" noin 13-15 kiloa. Koira saa nuolla haavojaan viikkokausia. Eläimistömme ''rauhanpuolustaja" käyttäytyy nimensä mukaisesti myös omia lajitovereitaan kohtaan. Koirat varokoot Passiivisesta talvielämästä johtuen mäyrää eivät hätyyttele muut vertaisensa eläimet. Mäyrän kaivuinnostus ei rajoitu pelkästään kotoluolalle. Viimeinen kirjaamani luolan poikaskesä oli vuonna -85, jolloin luolan suulla näyttäytyivät molemmat vanhemmat ja niiden kaksi pörrökarvaista jälkeläistä. vsk.. Se on selvä merkki toimivasta mäyräyhteisöstä. Ja onpa näitä merkkejä lisääkin. Se saattaa innostua siihen aina kun tapaa kelvollisen kaivutantereen. Imetys päättyy jo kesäkuun lopulla. Olin kerran aikaisemminkin nähnyt uroksen pesueensa parissa vielä juhannuksena. Ne se väistää mutkittelemalla käytävää niiltä kohdin. Se on mestari erilaisten käytävien kaivussa. Pääkäytävän syvimmässä pohjukassa on laaja pesäkamari, noin 60-80 senttiä korkea ja 120-140 senttiä pitkä, joka on vuorattu kauttaaltaan kuivilla lehdillä, heinillä ja sammalella. Seuraamani mäyräyhteisön poikasmäärä on vaihdellut yhdestä erauspoikasesta neljän yksilön suurpoikueeseen. Eläimen koko syksyajan toiminta palvelee vain tätä tarkoitusta. Tämän työnsä mäyrä aloittaa yleensä maanpinnalta ja etenee viistosti yhä syvempiä maakerroksia kohti. Sama tyyli pätee myös kiviä siirreltäessä. Pitkä talviuni maan alla Mäyrä on ahman jälkeen kookkain näätäeläimemme, ja ainoa näistä joka viettää suurimman osan elämästään (ikä noin 15 vuotta) maan alla sekä vaipuu vuoden kylmimmäksi kaudeksi noin kuudeksi-seitsemäksi kuukaudeksi talviuneen. Läheistä perhe-elämää Mäyrähavaintoni tukevat miltei sanatarkasti eri msakäskirjojen kertomaa mäyräperheen vuosittaisista koonvaihteluista. Se saattaa jopa kokonaan poistua luolasta, jolloin sen pyöreähköt, pitkien kynsien kirjavoimat käpälänjäljet kiipeilevät luolan lähellä olevilla vaaroilla. On vielä osaksi epäselvää jääkö perhe kokonaan talvehtimaan samaan luolastoon. Emo saattaa tosin tuoda poikasille elävän sammakon, jotta ne oppisivat itse saalistamaan. Kesän edetessä mäyräperhe tekee yhteisiä retkiä lähimaastoon. Mäyrä vierailee innokkaasti kaurahalmeissa ja lähimetsissä einestäen runsaasti. Nytkin penkereen päällä näkyy tuoreita luolajätteitä. Paksu nahka suojaa sitä tehokkaasti purennoilta, mutta sääliksi käy koiraa mikäli se antautuu mäyrän vihaisten puremien ristituleen. Metsäheinikkoon on tamppautunut vahvoja polkuja, jotka katoavat edempänä saniaisvarpujen kätköön. Silloin mäyräuroksen saattaa tavata syrjäiseltä heinäpellolta sammakoita pyytämässä jopa päivännäöllä. mayra kellistyy lokakuussa talvi unille honnut runsaan kaivamisen ja toistuvien luolasiivouksien jäljiltä paksu jätepenkere. Luolalle mäyrä ei kanna vararavintoa. Tosin mäyrä on yllättävän ketteryytensä ansiosta näissä mittelöissä aina rinnan mitan edellä vastustajastaan, ja valmis heti tilaisuuden tullen . Hidastuvat elintoiminnot ja talvehtimiseen tarvittava vähäinen ruumiinlämpö saavat energiansa ihonalaisesta rasvakerroksesta. Mäyränluolan uunimainen pimeä käytävä johtaa usean metrin syvyyteen ennätyssyvyys on noin yhdeksän metriä. Vähin erin mäyrä pyöristyy ja sen elopaino kohoaa jopa yli kahdenkymmenen kilon. Sen juhla-aterioita ovat metsämehiläisten hunajapesät, maalintujen munat ja syksyllä mehukkaat kaurantähkät. .. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Normaali uroksen kesäpaino on noin 13-15 kiloa. Tätä on edeltänyt naaraan pitkä kantoaika, koska kiima on ajoittunut kesäkuun loppupäiviin. Talvella eläimen ruuansulatusjärjestelmä on kokonaan levossa. Härkä päinen sisupussi mäyrä ei ole. Irtokoirien kanssa tilanne on jo aivan toinen jopa molemmille osapuolille vaarallinen. Se vetäytyy luolan makuukammariin ja peittelee olemuksensa ylt'ympäri kuivilla lehdillä. Sensijaan tuoreille puunjuurille mäyrä ei mahda mitään. Myöhemmin kesällä uros hylkää pesueensa, ja alkaa vaellella reviirinsä ruokamailla
En ole Helsingistä kotoisin. tunnettu kansantaiteilija Mauri Antero Numminen asuu nykyisin maalla, mutta harrastaa vilkkaasti sitikulttuuria. Siellä silmämme avautuivat. 31. vsk. Ne ovat herpaanSUOMEN LUONTO 5/ 89 48 . Vaikka heti maalle muutettuamme aloimmekin innokkaasti harrastaa sitikulttuuria, ja vaikka käymme kaupungeissa tuon tuostakin, meistä tuntuu, että emme kuuna kullan valkeana muuta pois täältä korvesta. Äärimmäisen herkissä tapauksissa käytin hopealusikkaa munan pesästä nostamiseen, jotta lintu ei olisi äksyyntynyt ja kimpaannuksissaan kenties hylännyt pesäänsä. Tässä olemme onnistuneet paremmin. Alkukesästä teimme retken Ruotsin maaseudulle. Heureka! huusimme kahden hengen kuorona, me keksimme sen! Nyt pihassamme kasvaa maaseutumiljöön ja sydänhämäläisen luonnonmaiseman yhdistelmä. Tulos oli samanlainen kuin joskus kehnolta parturilta tultaessa. Pelkästään maakaapeleita kulkee pihassa niin viljalti, että minun lienee hyvissä ajoin syytä laatia kartta niistä, jotta jälkipolvi osaa sijoittaa lapionsa oikein. Jopa puhelinhulluudessa olen kyennyt valtaamaan isännän paikan. Niityn asemesta saimme rikkaruohomeren. Kuinka kävi. Jos minulla olisi toisenlainen työ jos esimerkiksi kykenisin omistautumaan luovalle työlle ryhtyisin mitä luultavimmin harrastamaan myös pienimuotoista kotitarveviljelyä. Siihen aikaan se oli sallittua. Kanteen kirjoitin piirrettyyn kehikkoon kunkin linnun nimen. M.A . Ensimmäiseen puoleen vuoteen en kyennyt lainkaan tekemään töitä täällä metsässä. Auttaako joku joskus minua. Kolmena vuotena tuttu maanviljelijä kynti aarin suuruisen peltotilkkumme. Vasta nyt, keski-ikäisenä, ymmärrän ensi kertaa yksivuotistenkin koristekukkien merkityksen. Koska varsinainen ruokakasvien hoito on osoittautunut liian työlääksi, olemme päättäneet keskittää vähäiset vapaa-aikamme puutarhan koristekasvien hankintaan. Ruotsissa, kuten tiedettäneen, kaikki hoidetaan siistimmin . Retiisit kasvoivat syömäkelOmaperäisenä laulajana, säveltäjänä, kirjoittajana jne. Koska tie ei käy talomme sivuitse, ihmisiä emme ikkunastamme näe. Luonto kahmaisi minut ja puolisoni (aito kaupunkilainen) valtoihinsa niin rajusti, että me haukoimme henkeä ja ihastelimme. Isoon saapaslaatikkoon tein pahvisen kehikon. Maalainen olen mikä maalainen eli Somerolta. Ensimmäinen nurmikonteko niityksi oli katastrofo ( = esperantoa, suomeksi 'hävityksen kauhistus'). ja huolellisemmin kuin meillä Suomessa. Yhtä mieliaihettani, tekniikkaa, en hennonnut hylätä luonnon keskelläkään. Päinvastoin. vottomiksi, kateviljelymenetelmällä saimme perunaa ämpärillisen lokakuussa. Isoisän vanhalla viikatteella niitin kahtena päivänä selkäni kipeäksi. tumattoman mielenkiintomme kohteina. Numminen Maasta lienen minä tullut. • • Kun neljä ja puoli vuotta sitten muutin Helsingistä maalle, otin mukaani linnunmunakokoelmani. Nurmikosta toivoimme luonnonniittyä, jollaista on talojemme ympärillä runsaasti, monine tuttuine ja muistista jo rapisseine, kukkineen ja muine kasveineen. Aluksi, siis neljä vuotta sitten, puolisoni ja minä otaksuimme ehtivämme hoitaa kasvimaata. Liike on verkkaisempi: vuodenajat tulevat ja menevät. Nyt asun Lempäälän korvessa kymmenen kilometrin päässä lähimmästä asutuskeskuksesta. Nyt tuo kansi on kadonnut! Minä puolestani olen niin etääntynyt entisestä mieliharrastuksestani, että enää en muista kuin muutaman linnun munan perusteella. Lapsena nimittäin keräsin kiihkoisan lintuharrastukseni ohessa munia. Tekniikka palvelee oivaa olemassaoloa, se on renkinä talossa
Isolla Saarijärvellä kokee olevansa todella kaukana tehtaiden hajusta ja liikenteen melusta. Sen pohjaa pitkin voi laskeutua Iso Helvetinjärven rantaan. Helvetinjärven kansallispuistossa kasvaa väärävartinen koivu, rämemänty saa maatua suohon, korpikuusikko kohoaa kirveenkoskemattomana korkeuksiin. vsk.. Aikaan, jolloin luonto oli vapaa ja villi ja ihminen sen armoilla. Rauhallisen, syr;a1sen Iso Saarijärven rannoilta löytää vielä vanhaa metsää. Ikihonkien keskellä tuntee väistämättä itsensä pieneksi ja nöyräksi. Patikkatai vaikkapa kanoottiretken jälkeen on mukava palata mökille ja sytyttää takkavalkea. Koverolla rantakalliot kohoavat jopa 80 metrin korkeuteen järven pinnasta. Niissä elää suomalaisen luonnon perintö. Pikku Helvetinjärvi ja Pitkä Helvetinjärvi liittyvät samaan ketjuun Iso HelveErämaajärvet leimaavat puiston maisemaa. Helvetinkolu on kapea ja syvä kalliohalkeama, jonka pohjukkaa pitkin voi laskeutua Iso Helvetinjärven rantaan. Jatkettaessa matkaa Koverolta länteen seutu alavoituu. Puolen tunnin ajo Ruoveden keskustasta metsäautotietä pitkin luoteeseen johtaa keskelle erämaata: peltoaukeat ja talousmetsiköt vaihtuvat kalliovuoriksi ja ikimetsiksi. Niin yleviä puut voivat olla. Syksyinen näkymä Iso Helvetinjärvelle Helvetinkolun yläpuolisilta kallioilta. Helvetinjärven kansallispuisto on helposti retkeilijän saavutettavissa. Helvetinkolu on hyvä keskuspaikka kansallispuistoon tarkemmin tutustuvalle, sillä kolun vieressä sijaitsee alueen ainoa autiotupa. Helvetinjärviltä itään matkattaessa saavutaan matalarantaisemmalle Luomajärvelle. Kansallispuiston kuuluisin käyntikohde, Helvetinkolu, sijaitsee alueen pohjoissilmukassa. Rotkojärven korkealla rantakalliolla ikihonkien ja kelojen keskellä tuntee astuneensa ajassa muutaman sata vuotta taaksepäin. Syvemmälle erämaahan Erämaajärvet ovat koko Helvetinjärven kansallipuistoa leimaava piirre. Luomajärveltä voidaan vaeltaa jykevien kuusikoiden halki kaakkoon Koverolle. Kuin silloin ennen. Teksti: Pirjo Lehtonen Kuvat: Timo Nieminen EräIDaa elää Helvetinjärvellä Muistot muinaisista metsistä heräävät henkiin Ruovedellä. Paikan nimistö on kovin 32 helvetillistä, mutta maisemia ei voi pirullisiksi kutsua, vaan kuvaavin sana· lienee jylhä. Eikä niihin vaadita sisään pääsymaksua: kansallismetsiemme ovet ovat avoinna yötä päivää. Aarnimetsien ja suolaikkujen keskeltä löytyy todellinen erämaajärvi: Iso Saarijärvi. Kapea ja syvä kalliohalkeama Helvetinkolu on kansallispuiston tunnetuin paikka. Kansallispuistot ovat kuin eläviä museoita. Maatuvat räsuoMEN LUONTO 5/ 89 48 . tinjärven kanssa
Puiston länsihaarukassa aukeaa Haukkajärvi. Nykyiselläänkin, epämääräisenä luikerona kartalla, on tämä alue pohjoishämäläinen luontoaarre. Helvetinjärven kansallispuisto on nimensä vastakohta paratiisi, luonnon paratiisi keskellä teollisuusSuomea. Satu metsästä uimarannalle Kansallispuiston eteläisin ja läntisin haara tarjoavat retsuoMEN LUONTO 5/ 89 48. Koverosta kuuluu suojelualueeseen vain kapea kaistale, Haukkaja Luomajärvet ovat kansallispuistoalueella vain osittain. Eteläosa rajoittuu Rontonhorhaan, korpimaiseen rotkolaaksoon. Alueen ainoa autiomaja s11a1tsee Helvetinkolun vieressä, Iso Helvetinjärven rannassa. Haukkajärven itärannan Hieta on suosittu käyntikohde, mikä ei ole ihme, sillä laaja hiekkaranta, puhdas vesi ja luonnonkauniit metsät ympärillä lienee suomalaisen kesälomailijan unelmien täyttymys. Hiljaisuuden rikkoo sammakon sukellus, hyönteisten surina ja palokärjen äkillinen nakutus. Laakson metsässä vallitsee epätodellinen, satumainen tunnelma: juuri tällaisiksi olivat tarinoiden korpimetsät mielessä piirtyneet. maisemaa. Alunperin sitä oli ehdotettu puolta laajemmaksi, mutta vuonna 1982 se perustettiin valitettavan suppeana ja rikkonaisena. Nuorisoseuralaiset nostattivat majan kauniiseen niemeen 1920-/uvul/a. vsk. KalIiosaarekkeet, kiviniemet ja lokkilintujen valkeat hahmot kuvittavat tätä järviKovera kuuluu samaan rotkolaaksoon kuin Helvetinjärvet. 33. memännyt ja vetinen sammalikko luovat viehättävän tuoksuilmapiirin. Mutta laakson todellisuudesta ja elävyydestä todistavat puro solinallaan ja linnut liverryksillään. keilijälle omat yllätyksensä. Koveron eteläpäässä ovat kansallispuiston jylhimmät jyrkänteet. Helvetinjärven kansallispuisto on 21 neliökilometrin laajuinen
KulttuurivallankumoukSUOMEN LUONTO 5/ 89 48 . Tämä kaunis kuva on kuitenkin vain osatotuus Kiinasta, vaikkakin nämä luontoystävälliset piirteet ovat edelleen näkyvissä. Kiinan suuri ja epätasaisesti jakautunut väestö rasittaa melkoisesti maan luonnonympäristöä. Etelässä huojuvat monsuunituulten kastelemat sumuiset sademetsät, pohjoisen laajoilla hiekka-aavikoilla vaeltavat vielä villihevoslaumat ja kamelikaravaanit, lännessä on ikuisen jään peittämää ylä tasankoa vuorijaksoineen, itäja keskiosia hallitsevat bambutiheikköjen ympäröimät riisipellot. Paineet kasvillisuuteen, eläimistöön, kokonaisiin ekoKiinaa on aiemmin pidetty eräänlaisena ekologisena mallivaltiona. systeemeihin ovat voimakkaat. Idän jättiläinen, yli 30 kertaa Suomea kookkaampi Kiina on luonnoltaan rikas ja vaihteleva. Ja vaikka väestönkasvun nopeus onkin Kiinassa nykyään selvästi alentunut, niin silti joka viides maapallon asukas on kiinalainen. Maaseudun polttopuupula, uusien viljelyja laidunmaiden raivaaminen hinnalla millä hyvänsä sekä luonnonvarojen kasvava käyttö teollisuudessa ovat kiihdyttäneet aavikoitumista ja eroosiota, vähentäneet metsiä sekä köyhdyttäneet luontoa kaikin tavoin. Entiset keisarit perustivat mailleen metsästyspuistoja ja laajoja eläinaitauksia, ja budhalaistemppelien ympärillä suojeltiin metsiä. Valvonta pettää luonnonsuojelualueilla Kiinassa on perinteitä luonnon säilyttämiselle jo tuhansien vuosien takaa. Pitkään jatkunut sopusointu luonnon ja ihmisen välillä on kuitenkin pahasti järkkymässä. Kaunis kuva on kuitenkin säröytymässä, sillä nopeasti kasvavan väestön ravinnonja energiantarve, teollistaminen ja elintason nostaminen ovat synnyttäneet vakavia ympäristöongelmia. Luonnonsuojeluajattelu on kuitenkin Kiinassakin saanut jalansijaa viime vuosina, mutta ehtiikö apu ajoissa. Kiinan kasvava väestö tarvitsee lisää ravintoa ja polttopuuta; pyrkimykset elintason kasvattamiseen ja teollisuuden kehittämiseen lisäävät entisestään paineita luontoa kohtaan. Elannon hankkiminen ei ole ollut helppoa: monin paikoin kuivuus, jyrkät vuorten rinteet, an34 karat hiekkamyrskyt pohjoisilta aroalueilta sekä tulvivat jättiläisjoet Huang He ja Jangtse ovat tehneet maanviljelyksen työlääksi ja usein heikkotuottoiseksi. Ihminen on muokannut Kiinan luontoa yli 8 000 vuotta. vsk.. Vielä 1970-luvulla Kiinaa pidettiin eräänlaisena ekologisena mallivaltiona, jossa viljavat pellot antavat ruokaa kaikille, jätteet kiertävät, vuoret saadaan metsänistutuksin vihertämään ja maaseudun vehreitä kyliä ympäröivät hyvää valkuaista tuottavat kalanviljelylammikot. Kuitenkin 1970luvulta lähtien on Kiinassa ryhdytty ottamaan ympäristöasiat selkeämmin esille maankäytössä ja talouden toimintojen suunnittelussa ja edistystäkin on tapahtunut. Teksti ja kuvat: Veli-Risto Cajander Kiinan luonnons1 Ihminen on muokannut Kiinan luontoa tuhansia vuosia. Ruokaa on kuitenkin tarvittu ja tarvitaan edelleen Kiinan l 100-miljoonaiselle väestölle. Ensimmäiset varsinaiset luonnonsuojelualueet perustettiin 1950-luvun lopulla. Vuosittain yli 15:llä miljoonalla kasvavan väestön ravinnon ja energian tarve, pyrkimys parempaan elintasoon sekä nopea teollistaminen ovat aiheuttaneet maassa vakavia ympäristöongelmia
-jelun viiIDe hetket Valtaisa väestönkasvu on osaltaan Juonut yhteiskunnallisia paineita Kiinaan ja levottomuuksien yksi taustasyy on ollut myös opiskelijoiden tyytymättömyys hallituksen tehottomaan ympäristöpolitiikkaan. viranomaisen, valtakunnallisen ympäristönsuojelutoimiston luonnonsuojelualueosaston, johtaja Peking1ssa. liian vähän, kun huomioidaan luontomme valtaisa vaihtelevuus maamme eri alueilla. vsk. Myös turismi luo tietyille suosituille kohteille ongelmia." 35. Jo vuosikymmeniä suojelukysymyksissä mukana olleena hänellä on varsin selkeä näkemys Kiinan luonnonsuojelun vakavista puutteista: "Meillä on jo yli 450 suojelualuetta (vajaat 300 000 km 2 ), mikä vastaa 2,5 prosenttia maan pinta-alasta. Uskoisin kuitenkin, että vuosisadan lopulla suojelualueita on jo 500600 ja yli kolme prosenttia pinta-alasta.'' Mutta suojelualueiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, kuten tohtori Wang Yuqing toteaa: "Osa suojelualueista on olemassa vain papereilla. Tohtori Wang Yuqing on Kiinan ylimmän ympäristöSUOMEN LUONTO 5/ 89 48 . Osassa niistä jatkuu raivaus pelloiksi, laidunnus ja metsien kaato. Esimerkiksi trooppisella ja läntisellä ylätasankovyöhykkeellä suojellut pinta-alat ovat riittämättömät. sen vuodet 1960-luvulla olivat Kiinan luonnolle tuhoisaa aikaa, mutta sen jälkeen on suojelualueiden määrä kasvanut nopeasti. Se on aivan Nopean kaupungistumisen jälkiä: suuri osa jätevesistä lasketaan vielä puhdistamattomina vesistöihin. Valvontaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa ei suojelualueilla ole läheskään riittävästi
Suojelualueita on vähän ja niiden valvonta on heikkoa "Lisäksi monet suojelualueista ovat paikallishallitusten valvonnassa. 111 Korkea ja kylmä ylätasankovyöhyke (vaalean sininen alue). Koska voimavaroja ei ole riittävästi satotason kohottamiseen mm . Itse Emei-vuoria ja niiden sumuisia maisemia ovat kiinalaiset runoilijat ja maisemamaalarit ylistäneet jo vuosituhansia. Esimerkiksi Hainanin trooppisella saarella sademetsiä kasvoi 1949 yli 8 000 km' :llä (26 prosenttia saaren pintaalasta), nyt enää alle 2 000 km':llä (seitsemän prosenttia). Toinen Kiinan ratkaisematon kysymys liittyy maa. Hävikki on ollut suurinta trooppisella vyöhykkeellä. riimuketjuissa pidettävät luonnosta pyydetyt apinat. Metsät ovat huvenneet nopeasti Kiinan realiteetteihin kuuluu se, että ravinnontuotantoa on jatkuvasti kasvatettava. 550 km' G: Dinghushan vuorten suojelualue, ensimmäinen Kiinassa, n . Syvemmällä yksittäiset pientilalliset raivaavat metsiä pelloikseen jyrkistä rinteistä huolimatta. Lisähoukuttimina ovat mm. n . Vihreä katkoviiva osoittaa trooppisten sademetsien esiintymisen pohjoisrajan . Alueella ei näytä olevan mitään hoitoja käyttösuunnittelua valvonnasta puhumattakaan. suojelualueet, mm . Vuorten poluilla saattaa nykyäänkin vaeltaa sesonkiaikana kymmeniä-satojatuhansia kiinalaisia matkailijoita. 100 km' nen kulttuuri pystyvät puolustautumaan ympäristön väestöja turismipainetta vastaan. Ja suunnitelmissa on hyödyntää maatalousmaaksi vuosituhannen loppuun mennessä 6,6 miljoonaa hehtaaria kosteikkoja ja muita "joutomaita". seudun 800-miljoonaisen väestön energiapulaan, joka koettelee varsinkin Pohjoisja Länsi-Kiinaa. Herää kysymys, kauanko Emei-vuorten toistaiseksi rikas eläimistö, komeat metsät ja luostarien hiljai36 Kiinan luonnonmaantieteelliset päävyöhykkeet sekä eräitä tärkeitä luonnonsuojelualueita. vsk. Emein ympärillä kukoistaa voimakas matkailurihkaman markkinointi. luvaton metsästys ja keräily saataisiin loppumaan. Emeillä on parikymmentä toimivaa budhalaisluostaria, jotka tarjoavat askeettisen ja mystisen ympäristön myös luontoretkeilijöille. Kaikkiaan Kiinan metsät ovat vähentyneet pintaalaltaan neljänneksellä viimeisten 30 vuoden aikana, ja suurin osa menestyksistä on koskenut monilajisia Iuonnonmetsiä. Luonnonsuojelualueita: A: Zhalong, soitten ja kurkien suojelualue, 420 km ' B: Changbaishan vuorten suojelualue, 1900 km' C: Aerjinshan vuorten suojelualue, suurin Kiinassa, n. Siellä on pikemminkin tavoitteena saada ainoastaan tietyt isokokoiset ja ihmiselle välittömästi hyötyä antavat lajit säilymään joko luonnossa, eläintarhoissa tai tarhattuna. Luonnonsuojelun periaatteet ovat kuitenkin muualta levinneet KiinaanSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Istutusmetsien jälkihoito on myös laiminlyöty, joten niiden menestyminen on heikkoa. Monet suureläimet ahtaalla Kiinassa ei kasvija eläinlajiston rikkauden säilyttämistä ymmärretä samanlaisena itsestäänselvänä arvona kuin meillä. '' 11 C "'"'_ _Q_ -----......., / Lanzhou / ;o; D \ l o E 111 Chengdu/ _...1 -,.,Peking Kestävätkö suojelualueet väestöpaineen. Reunaosissa leviää asutus rakennusto1mmtoineen. Samaten kuivia laidunmaita ja jyrkkärinteisiä vuoristoalueita on otettu viljelykäyttöön, mikä on lisännyt aavikoitumista, eroosiota ja siten uuden viljelymaan tarvetta. jättiläispandan suojelemiseksi, yht. Paine Emein aluetta kohtaan on voimakas. Lähistöllä Emeivuorten "kansallispuisto" F: Xishua gbannan trooppisten metsien suojelualue, n. 4000 km '. Lajistoltaan rikkaita subtrooppisia ja trooppisia metsiä, reheviä kosteikkoja, rannikkojen suistomaita ja 1arv1a on kuivattu ja raivattu pelloiksi tällä vuosisadalla. Alue sijaitsee maan keskiosissa, yli 100 miljoonan asukkaan Sichuanin maakunnassa, missä ylellisen subtrooppisen metsän peittämät vuoret kohoavat 3 000 metrin korkeuteen. Istutusmetsät eivät biologisesu Ja lajistoltaan kuitenkaan korvaa hupenevia luonnonmetsiä, eivätkä ne vielä riitä turvaamaan puuraaka-aineen saantia. n. Puuvaroja käytetään myös paperin valmistukseen, hiilikaivosten pölkyiksi, rautatiepölkyiksi ja teollisuuden polttoaineeksi. Myös paikallinen väestö tarvitsisi lisää tietoa luonnonsuojelun tärkeydestä, jotta mm. 11 Luoteis-Pohjois-Kiinan aridikuiva vyöhyke (vaalean keltainen alue). 4000 km ' E: Labahe-joen ja wolongin ym. lannoitusta, koneistusta ja kastelua lisäämällä, keinoksi jää lähinnä uusien "alueiden raivaus maatalousmaaksi. Siellä ei aina ymmärretä suojelun merkitystä, varsinkaan kun alueet eivät heti anna välitöntä rahallista tuottoa. 45 000 km' D: Shapotoun-Fuopingin suoj elualueet, yht. Metsiä hakataan runsaasti polttopuiksi. n. Kiinassa on istutettu metsää kansalaisvelvollisuutena jo parikymmentä vuotta, ja miljoonia hehtaareita vuorten rinteitä, peltojen ympäristöjä, teitten varsia ja aavikkoja onkin saatu viheriöimään. 1 Itäinen monsuunivyöhyke, jonka eteläosa trooppisten metsien vyöhykettä (vaalean vihreä alue). II km ' H: Hainanin saaren suojelualueet, yht. ) / "'Jangtse Selkeän kuvan Kiinan luonnonsuojelun ongelmista sain, kun vierailin Emeivuorten noin 200:n neliökilometrin " kansallispuistossa". Paikalliset asukkaat voivat myös ilmeisen vapaasti kerätä alueelta väheneviä yrttija lääkekasveja, pyydystää lintuja sekä metsästää suurempia eläimiä
Vaarassa ovat myös erikoiset ja älykkäät Kiinan jokidelfiinit eli baijit, joita on jäljellä Jangtse-joen keskiosissa alle sata yksilöä. Maassa tavataan mm. Vuosittain saattaa tulla ilmi parikymmentä salakaatotapausta elinkautisista rangaistuksista huolimatta. Kiinalaisten vastaus lisääntyne1snn tuholaisongelmiin on kasvava myrkkyjen kylvö maatalousalueilla. Huolestuttavaa on, että Kiinan rikkaimmat luontoalueet, trooppiset-subtrooppiset metsät sekä rannikon ja sisämaan kosteikkoalueet ja mangrovevyöhykkeet ovat nopeasti vähenemässä. Jätteiden kierrätystä. Maan pitää kehittyä, mutta ratkaisevaa on, minkälaiseksi kehitys muodostuu. Monet aiemmin runsaat pikkupedot ja hyönteissyöjäeläimet ovat lähes kadonneet ja vähissä ovat mm. Vierailemissani maaseutupaikoissa Keski-ja Pohjois-Kiinassa oli kevätaammsm linnunlaulukonsertti yhtä voimakas kuin suomalaisessa kylässä keskitalven pakkasilla. Ankaran metsästyksen ja elinympäristöjen muutoksen takia ahtaalle ovat joutuneet mm. Hiljainen maaseutu Kiinan maaseudulla luonnon köyhtyminen liittyy osittain perinteiseen tapaan pyydystää lähes kaikkia eläviä olentoja ruuaksi, pataan pantavaksi. Onko Kiinan luonnolla tulevaisuutta. Kiinan luonto on alunpenn ollut hyvin rikasta. 2 000 lintulajia, nisäkkäitä 430, puita 3 000 ja matelijoita 300 lajia. ankka/auma aterioi jäteputken suulla. Jääkö alkuperäiselle luonnolle Kiinassa muita turvapaikkoja kuin korkeimmat vuoristot ja kaukaisimmat aavikkoseudut. Kiinan väestönkasvu jatkuu voimakkaana vielä seuraavat 10-15 vuotta, ja parisataa miljoonaa ihmistä elää maaseudulla yhä erittäin niukoissa oloissa. Lisäksi miljoonia varpuslintuja lähes kaikkia lajeja mitä vain kiinni saadaan vangitaan vuosittain häkkilinnuiksi perinteiseen tapaan. On selvää, että maassa, missä asukkaita on yli miljardi, luonnonsuojelualueiden määrällä ja valvonnalla on ratkaiseva merkitys eläinja kasvilajiston rikkauden säilyttämiselle. vsk. eräät kurkilajit, suuret petolinnut sekä monet apinat. Pääsyinä hedelmällisen maaperän tuhoutumiseen ovat metsänhakkuut, liikalaidunnus ja väärät viljelymenetelmät. 37. KäsuoMEN LUONTO 5/ 89 48. Niitä eivät korvaa istutusmetsät, uudet riisipellot tai rannikon vapaakauppavyöhykkeet. Niinpä kiinalainen maaseutu onkin yllättävän hilJamen. dellisten serkkujemme määrä on vähentynyt maan eteläosissa muutamassa kymmenessä vuodessa kymmenenteen osaan entisestä. monet peuralajit sekä suuret petoeläimet. Myös salametsästys uhkaa pandoja. Kiinassa on uhanalaisiksi luokiteltu yli 200 eläinlajia. Esimerkiksi tiikerin EteläKiinan rotua oli 30 vuotta sitten jäljellä yli 4 000 yksilöä, nyt alle 50. Suojeltujen lajien nahkoja ja ruhoja saattaa yleisestikin nähdä markkinapaikoilla myynnissä muun tavaran seassa. Monet lajit ovat kuitenkin vähentyneet voimakkaasti tai väistyneet ihmisen tieltä. Vähenevien lajien pyyntiä ja salametsästystä on erittäin vaikea valvoa. haukat, pöllöt, vesikot, ketut, sammakot ja Kiinan oloissa aanmma,sen tärkeät saalistajat, kissat. Keski-Kiinaan on perustettu pandoja varten toistakymmentä suojelualuetta, mutta siitä huolimatta eläinten määrä on pudonnut jo alle tuhannen, ehkä jo alle 800 yksilön. Muita uhattuja eläimiä ovat mm. Peltojen raivaukset, metsien hakkuut, laajeneva asutus ja teitten rakentaminen myös suojelualueiden sisällä ovat pirstoneet pandapopulaatiot. Aiemmin on kyse tietysti ollut välttämättömän lisäproteiinin hankinnasta, mutta nykyisinkin ehkä parisataa miljoonaa kiinalaista pyydystää eläimiä maaseudulla. Kiinan luonnon ja ympäristön tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Jopa Kiinan tunnuseläiAavikoituminen etenee Kiinassa ainakin 2000 neliökilometrin vuosivauhdilla. Ne on jaoteltu kolmeen luokkaan: metsästys kokonaan kielletty, metsästys tiukasti rajoitettu ja metsästys osittain sallittu . · D Veli-Risto Cajander on biologi ja vapaa toimittaja. men, jättiläispandan, tulevaisuus saattaa olla uhattuna. Pohjoisempi Siperian tiikeri on maasta ilmeisesti kuollut jo sukupuuttoon. Mutta onko Kiinalla varaa ja mahdollisuuksia ajatella muunlaista kehityssuuntaa nopeasti yhdentyvässä nykymaailmassa. kin viimeisten 15 vuoden aikana
Vähintään kolmannes levytuotannosta käytetään rakennusteollisuuden betoniJapani on maapallon sademetsien suurkuluttaja, se hallitsee lähes kolmasosaa trooppisen puun maailmankaupasta. SUOMEN LUONTO 5/ 89 48 . muotteina, jotka parin kolmen käyttökerran jälkeen päätyvät kaatopaikalle. Tuontimaksua ovat jo ehdottaneet trooppisen puun eurooppalaiset kauppiaat. Trooppisen puun tuonnille pitäisi lisäksi määrätä tuontimaksu, jolla voitaisiin rahoittaa trooppisten metsien hoitoa kestävän käytön menetelmin. Vain Isossa Britanniassa uimarantojen uimakelpoisuusaste oli vuonna 1988 parempi kuin vuonna 1987. Kotoisen ltämeremme rannat ovat myös paikoin huonossa kunnossa. Japanilla on myös omia metsiä (68 prosenttia pintaalasta), mutta halvan hinnan takia esimerkiksi maan levyteollisuuden raaka-aineesta on 90 prosenttia trooppista tuontipuuta. vsk.. Uimakielto on ollut ihmisille liikaa ja Itämeren suojelun puolesta on syntynyt varsinkin Balttiassa laaja kansanliike. Kehitysyhteistyöavulla ja liike-elämän varoilla ei WWF:n mielestä tule rahoittaa kohteita, JOita muut avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet rahoittamasta luonnonsuojelullisin tai sosiaalisin perustein. Japanilaisten puunnälkä hävittää kiihtyvästi etenkin Kaakkois-Aasian sademetsiä. Mikäli Japanin hallitus hyväksyisi nämä suunnitelmat, metsien pelastaminen voisi olla mahdollista. Tämän ei pitänyt olla yllätys, sillä jo viime kesänä Adrianmeri varoitteli leväkukinnoilla saaneensa tarpeekseen ravinteiden piittaamattomasta syytämisestä. WWF esittää raportissaan joukon muutosehdotuksia, jotka koskevat sekä japanilaisten kaupankäyntiä että kehitysyhteistyötä. Neuvostoliiton rannikolla uimiseen kelpaavaa paikkaa ei enää tahdo löytyä: esimerkiksi Terijoen ja Latvian Jurmalan kuuluisilla uimarannoilla on nyt uiminen täysin kielletty. 38 ULKOMAILTA Japani ahmii KaakkoisAasian trooppisia metsiä Japanin osuus trooppisten metsien yhä kiihtyvissä hakkuissa on ratkaiseva. Toistaiseksi menetetyillä rannoilla vietetään myös tänä vuonna hiljaista hetkeä 3. WWF:n mukaan kehitysvaroja tulisi suunnata suoraan luonnonsuojelukohteisiin ja erityisesti Kaakkois-Aasian ja muidenkin alueiden trooppisten metsien elvyttämiseen. Euroopan Yhteisön kesäkuussa julkistetun raportin mukaan uimarantojen tila on myös Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa pahenemaan päin joko hygienisistä syistä tai myrkyllisten sinileväkukintojen takia. Viime syyskuussa rantahietikoilla pidettyyn hiljaiseen mielenosoitukseen kerääntyi väkeä sadoin tuhansin. Japani ostaa noin 70 prosenttia trooppisesta puustaan Malesiasta sekä Sabahista ja Sarawakista Borneon saarelta, joiden sademetsiä pidetään biologisesti maailman rikkaimpina. Japanissa kulutettiin trooppista puuta vuonna 1987 noin 20 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Euroopan yhteisön maissa. WWF vaatii, että Japanin viranomaisten, kaupan ja puunjalostajien tulee lopettaa trooppisen puun tuhlaus. Japanin tärkeimmillä puunhankinta-alueilla Kaakkois-Aasiassa trooppista metsää kaadetaan sellaisella vauhdilla, että suurin osa alueen metsistä tuhoutuu 20-30 vuodessa, ellei hakkuita nopeasti rajoiteta. Japani on nykyisin maailman suurin kehitysavun antaja. syyskuuta kello 18.00. Suomessa veden hygieninen tila on enimmäkseen hyvä, mutta rantoja joudutaan loppukesällä yhä useammin sulkemaan sinileväkukintojen takia. Se hallitsee lähes kolmasosaa kansainvälisestä kaupasta. Eurooppa: uiminen kielletty! ja Italian lomateollisuus saivat shokin kesän tuodessa Adrianmeren rannoille turistien sijaan valtavia saastelauttoja. Lisäksi Japanin tulisi siirtyä käyttämään kestävän käytön periaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä saatavia pehmeitä puulajeja tai vaihtoehtoisesti muita materiaaleja. Suurin osa Japaniin tuotavasta puusta on raakatukkeja. Kuluvan vuoden aikana sen avustukset noussevat lähes 50 miljardiin markkaan. Tämä käy ilmi Maailman Luonnon Säätiön (WWF) laatimasta Japanin trooppisen puun kauppaa koskevasta raportista. Tapahtumaa organisoiva Latvian ympäristöklubi toivoo tukea ja osallistumista myös Itämeren länsivaltioiden asukkailta onhan meri yhteinen. Raportissa tarkastellaan Malesian, Indonesian ja muiden trooppisen puun tärkeimpien tuottajamaiden Japanin kanssa käymää kauppaa. Japani on maailman suurin trooppisen puun ostaja
Väestönkasvun hillitsemiseksi syntyvyyden säännöstelyä on huomattavasti tehostettava. Se ei raportin mukaan onnistu ilman merkittäviä muutoksia naisen asemassa. Vastatoimena salametsästykselle luonnonsuojelujärjestöt ja Euroopan yhteisö ovat käynnistämässä myös nelivuotista norsujensuojelukampanjaa, johon on tarkoitus käyttää varoja lähes sata miljoonaa markkaa. Uhanalaiseksi julistaminen kieltäisi automaattisesti kaiken norsunluukaupan. Esimerkiksi Keniassa norsuja oli vuosikymmen sitten 65 000, nyt enää 17 000. Norsunluun kysynnän tyydyttämiseksi tapetaan nykyisin entistä useampia ja nuorempia norsuja, sillä vanhat urokset, joiden syöksyhampaat ovat suuria ja painavia, on jo suureksi osaksi kaadettu. Maapallon väkiluku lisääntyy 90 miljoonalla vuodessa Riistantutkijoiden mukaan norsunluukauppa on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana suna määrin, että afrikannorsua uhkaa sukupuutto 20 vuoden kuluessa. sen kaupan täyskielto toteutettaisiin liittämällä afrikannorsu uhanalaisten lajien kauppaa säätelevän kansainvälisen sopimuksen CITESin uhanalaisten eläinten luetteloon. Kampanja pyrkii noin 40:n eri puolilta Afrikkaa valitun norsulauman tehosuojeluun mm. Kenialaisen riistabiologin David Westernin mukaan ehkä jopa 80 prosenttia Afrikan norsunluusta viedään maanosasta laittomasti. Burundin alueella ei ole yhtään elävää norsua, mutta se toimii muualta tuotavan norsunluun tärkeänä välityskeskuksena. Salametsästystä on lähes mahdotonta saada kuriin niin kauan kuin norsunMaapallon kamaralla tallustelee nykyisin jo 5,2 miljardia ihmistä. Kuva Masai-Maran luonnonsuojelualueelta Keniasta. Houkutus nopeaan rikastumiseen on liian suuri. Kampanjalla pyritään myös vakuuttamaan paikallisille asukkaille, että he saavat norsujen houkuttelemasta turismista enemmän tuloja kuin salametsästäjiltä. Tiedot ovat pera1sm YK:n vuosittain julkaisemasta väestöraportista. Tällä hetkellä sopimus sallii luvanvaraisen norsunluukaupan. Varoja käytetään myös kannustamaan paikallisia asukkaita pitämään salametsästäjät poissa. D 39. Norsuja tapetaan myös suojelualueilta. norsukannan geneettisen rikkauden säilyttämiseksi. Viimeisten kymmenen vuoden kuluessa afrikannorsujen määrä on huvennut puoleen, 1,3 miljoonasta 625 000 yksilöön. Vuonna 2000 maapallon väkiluvun arvioidaan olevan 6,25 miljardia ja vuonna 2025 jo 8,5 miljardia. Yhdysvallat on jo kieltänyt norsunluun maahantuonnin. Luonnonsuojelujärjestöt sekä Tansania, Kenia, Gambia ja Somalia aikovat vaatia afrikannorsun julistamista uhanalaiseksi eläimeksi lokakuussa Sveitsissä pidettävässä suojelukokouksessa. Kymmenen vuotta sitten kaupattavat syöksyhampaat painoivat keskimäärin kymmenkunta kiloa, nykyisin enää alle viisi kiloa. luulla on kysyntää. Norsunluutonnin saamiseksi oli kymmenen vuotta sitten tapettava 50 norsua, nyt on surmattava sata. Kymmenen viime vuoden aikana Afrikan norsukanta on huvennut puoleen. Väkeä tulee lisää vuosituhannen loppuun mennessä joka vuosi 90 miljoonaa, josta 84 miljoonaa syntyy kehitysmaihin. Norsunluun kansainväliSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Nykyaikaisilla aseilla varustetut ja hyvin organisoituneet salakaatajat saattavat hankkia vuoden ansiot yhdellä parilla norsun syöksyhampaita, joista maksetaan noin 200 dollaria kilolta. vsk. ULKOMAILTA Afrikkalaiset vaativat norsunluukaupan kieltämistä Afrikannorsua uhkaa sukupuutto, ellei salametsästystä saada kuriin. Suurimmat norsunluunviejät ovat Sudan, Burundi, Kongo, Keski-Afrikan tasavalta, Zaire ja Tansania. (New Scientist JO June 1989) Norsunsuojelijat aikovat myös painostaa eri maiden hallituksia lopettamaan kaiken norsunluun tuonnin jo ennen virallista kieltoa, jotta salametsästys saataisiin tyrehtymään. Ihmisille aiotaan yksinkertaisesti maksaa ilmiannoista enemmän kuin salametsästäjät maksavat heidän vaientamisestaan. Valvonta on kuitenkin ryöstäytynyt täydellisesti käsistä ja norsunluun kansainvälinen salakauppa rehottaa valtoimenaan. Raportin mukaan tehokkain tapa syntyvyyden vähentämiseen on lisätä naisten sosiaalista ja taloudellista itsenäisyyttä
Tänä keväänä kasvit ilmestyivät jälleen, ja jo varhaisessa vaiheessa kun lehtenne oli osunut käsiini ja luin siitä artikkelin "Kasvimaailman kulttuuriperintö", aloin uskoa niiden olevan hullukaalin taimia. 40 vat nauhat eivät varmastikaan ole, sen enempää kuin keikoilla kolhitut kelojen kyljet, tai kelkan alla möyriintyneet sammalja jäkälämättäät. Ja samaan aikaan keikkojen kanssa paikalle osuneen luonnonystävän on turha yrittää etsiytyä äänisuojaan saarien kupeille, senverran meluisaa porukkaa kelkkailijat ovat. Ja jotteivat nämä safarilaiset eksy1s1 Siikanevan eräma1snn oloihin, oli reitti tietysti merkittävä. Muovipakkaukset ovat monessa suhteessa parempia kuin niitä korvaavat vaihtoehtoiset SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Muutaman metrin välein oli kelojen ja kitumäntyjen rungot koristeltu sinisillä nauhoilla, jotka sitten tuulessa hulmuten toivottivat kelkkailijat tervetulleiksi ja opastivat nämä "luonnonihailijat" suon maisemallisesti parhaiden alueiden halki. vsk .. Patikoijille ja hiihtäjille suojelualueille meno sensijaan on aina näkymien ihailua ja elämyksien etsimistä. Ei pitäisi olla liian raskasta! Arto Jokinen Kiitos kasvi tiedosta Haluan kiittää tällä tavoin lehtenne avustajia Sara Niiniä ja Mikko Kuusista, vaikka heidän kirjoittamansa artikkeli olikin jo numerossa 7 / 1987, mutta osui käsiini juuri sopivalla hetkellä. Liisa Huhtala Muoviaika ja ympäristö Lehdessänne 4/ 89 Alice Karlsson esitti, että Suomen Muoviteollisuusliiton käyttöön ottama muovipakkausten polttokelpoisuutta osoittava merkki loistaa vielä poissaolollaan. Noormarkussa s1JaJtsevaan puutarhamaahamme ilmestyi viime kesänä outoja rikkakasveja, jotka eivät kuitenkaan ehtineet kesän aikana täyteen 1 kasvuunsa. Nyt niiden puhjettua kukkaan asia selvisikin artikkelin ja Pohjolan kasvit -teoksen avulla. Osuus on siis suurempi kuin artikkelissa esitetty luku . Merkin käytön tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista siellä mihin yhteiskunnan järjestämä jätteen keräily ja kuljetus eivät ulotu . Mitä tulee artikkelissa esitettyihin mielipiteisiin (ne oli-. Jokainen, joka haluaa kokea Siikanevan kauneuden ja mahtavuuden, tervemenoa omin voimin liikkumaan. Autolla pääsee viereen monin paikoin. Syksyllä jätimme ko. Siikaneva on niin pieni alue, että kukaan ei voi edes ammattinsa puitteissa väittää tarvitsevansa kelkkaa siellä liikkumiseen. Olen joskus kuullut ja lukenut, että moottorikelkkailu vaatisi kuntoa. Viime talvena, kuten jo useina aiempinakin talvina Ruoveden Siikanevan soidensuojelualueella päristelivät moottorikelkkojen armeijat. Artikkelissa kerrottiin myös 4H-kerhojen arvokkaasta työstä käytettyjen lannoitesäkkien keräämisessä. Näitä kaikkia löytyi kelkkareiteiltä. useimmista muovikasseista. Itseasiassa koko suo oli kiemurtelevien kelkkaurien peittämä koko talven ajan. Koska kasvi kai nykyään on kovin harvinainen, ajattelin näin ilmoitella, että täällä Satakunnassa, Noormarkun pitäjässä, ilmaantui muutama yksilö hullukaalia paikalle, jossa minun vanhempani ovat asuneet jo yli 50 vuotta näkemättä niitä aikaisemmin. Ja koetut elämykset kärsivät pahan kerran tuollaisista nstnnrastiin poukkoilevista kelkkaurista ja liehuvista nauhoista. lupien myöntäjät ottavat jatkossa kriittisemmän kannan, ennenkuin kelkkalupia huviajeluun suojelualueille myöntävät. Sillä tuskinpa kelkkailijoille maisemien ihailu ja luonnonelämykset aivan ens1s1Ja1s1a nautintoja ovat. Niitä todella kerätään vuosittain seitsemän-kahdeksan miljoonaa kappaletta, joka on lähes 40 prosenttia käytettyjen lannoitesäkkien kokonaismäärästä. ympäristöystävällinenmerkkejä tällä hetkellä käytetään, vaan haluaa edistää kuluttajan tietämystä muovista. Suomen Muoviteollisuus ei aio käyttää merkkiä myynninedistämisen välineenä, kuten monia muita ns . Eivätkä kaikki tietysti malttaneet pysyä edes merkityllä reitillä, vaan olivat poukkoilleet koko puolentoistatuhannen hehtaarin alalla ympäriinsä valtavaa siksakkia tehden. Toivottavasti metsähallitus ym. Mitään suojelualueen kaunistuksia tuollaiset liehuTalvisen moottorikelkkasafarin jäljiltä Siikanevan soidensuojelualueel/a liehuvat reittinauhat ja loistavat kolhut kelojen kyljis1 sä. vat tosiaankin mielipiteitä, eivät tosiasioita) muovipakkausten ympäristövaikutuksista, haluamme osaltamme tarkastella asiaa objektiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Suo oli valittu jonkun kelkkasafarin läpikulkualueeksi. Merkki otettiin käyttöön yli vuosi sitten ja sen löytää helpoimmin mm . MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Pettikö moottorikelkkailij oiden kunto. Pyrimme edelleen lisäämään merkin käyttöä. Miksi ihmeessä kelkkailijoita ei ohjata niille valtaville hakkuuaukeille ja metsäteille, mitä viime vuosina on tehty. kohdat kiiäntämättä ja merkitsimme ne. Kun likipitäen kaikki vähänkin korkeammat mäentöyräät on uhrattu, tai ollaan uhraamassa lasketteluharrastukselle, onko nyt tasaisten ja laakeitten alueiden vuoro. Ilmeisesti se ei kuitenkaan sitä vallan paljon vaadi, koskapa eivät nauhojen asettelijat enää jaksaneet kelkkailukauden jälkeen lähteä keraamaan reittimerkkejään pois
4. Savukosken luonnonsuojeluyhdistys ja SLL eivät tyytyneet ottamaan Sokliin vain "aktiivisesti kriittistä kantaa", vaan esittivät minkälaisia ympäristöselvityksiä niiden mielestä pitää tehdä ennen Soklin mahdollista avaamista. Kukapa sen kertoisi. "Niillä, jotka päättävät Soklin kaivosja rikastamoalueen poikkeusym. 1988, kun lähetystö vieraili pääkaupungissa. Kemiran pääjohtaja Yrjö Pessille. Tarkistutin Muoviaika maistuu kertakäytölle artikkelini ennen julkaisemista ympäristöministeriössä. Se oli silloin. Hannu Kostilainen Hannu Kostiaiselle Kemira Oy:n hallintoneuvosto päätti 2. 1988 Soklityöryhmälle SLL:n mm1ssa esittämä asiantuntijalausunto. Alice Karlsson Väärää tietoa Soklista SLL:n tiedotussihteeri Poutanen vastasi Suomen Luonnon 2/89 numerossa kirjoitukseeni, joka koski Nuottijoen tuhoutumista, Sokliin suunniteltua kaivosta ja SLL:n kannaottoja mam1ttuun kaivoshankkeeseen. Vain täiJa tavalla köyhdytetyssä maaperässä kasvillisuus pysyy monipuolisena, koska ekologialtaan hyvin erilaiset kasvit kasvavat yhdessä, ilman että mikään niistä pääsee valtaan. Raivausja niittotalkoita pidetään meilläkin, viimeksi kesäkuussa 1989 Bengtsårin lehtoniityillä Hangossa. Polttaminen, jos se osataan tehdä turvallisesti, on varmaankin parempi vaihtoehto kuin pöheiköityminen, mutta sillä tavalla ei koskaan synny kunnollista ja kestävää ketoa. 1988 KeminSompion paliskunnan poromiesten Soklin ympäristöhaittoja käsittelevän kansalaisadressin vetoomukseen ja allekirjoitti adressin . Heinät on siis korjattava pois, eikä niitä voi lannoitusvaikutuksen takia polttaa. 1988 mennessä "tehdä ehdotus siitä, mitä ympäristöselvityksiä Soklin kaivoksen ja siihen liittyvien hankkeiden jatkosuunnittelu edellyttää". Agronomi Lasse Niittymaa kyseisestä liitosta vahvisti tietoni oikeiksi. 4. 12. luvista sekä vesistöja liikennejärjestelyistä, on tarpeen parhaat puolueettomat asiantuntijat ja tekniikka, jotta he voivat lupia myöntäessään vaatia valtionyhtiö Kemiralta kaikki ne järjestelyt ja laitteet, jotka ovat tarpeen, jotta vesistöt, maaperä ja pohjavedet pysyvät puhtaina." Adressin allekirjoittajat vakuuttivat lopuksi, että ympäristöstään he eivät tingi. Yritinkin tarkentaa Suomen Muoviteollisuusliitolta, mitkä jutussani ovat niitä mielipiteitä, mutta koko liiton toimiston väki oli lomalla. Mitä tulee 4H-kerhojen lannoitesäkkien keräilyyn, pitäydyin 4Hliiton tietoihin, jotka varmuuden vuoksi tarkistin vielä. Onnistunut ympäristöhaittojen eliminointi edellyttää alueen luonnonvarojen huolellista kartoitusta (vesistöt, maaekosysteemit, väestön suhde luontoon, kalastus, poronhoito ym.). 3. 12. ylijohtaja Markku Mäkisen kauppaja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja Olli Ojalan ympäristöministeriöstä ja kansliapäällikkö Reino Urosen maaja metsätalousministeriöstä. Vesistöjen kuormitushaitat on selvitettävä korvauskysymysten järjestelyjä varten jo ennakkoon, ja kaivostoiminnan alkamisen jälkeen vesistöjen tilaa on seurattava säännöllisellä näytteenotolla." Savukosken luonnonsuojeluyhdistys yhtyi kevätkokouksessaan 29. Niittojen ajankohtia on myös hyvä vaihdella. 6. 1989 mennessä. Valitettavaa taas on, ettei hän näytä ymmärtäneen ketoideologian perusteita. Eikö luonnonsuojeluväen juuri nyt tule toimia niin, että parhaillaan tehtävät . sitä, että "jätevesialtaasta ei saa päästä vettä jokiin eikä imeyttää maaperään, jotta Kemijoen ja Nuortin vesistöt sekä alueen pohjavedet pysyvät puhtaina". Miksi SLL ei ole aktiivisesti asettunut taistelemaan Soklin kaivoshanketta vastaan. Terho Poutanen tiedotussihteeri SLL Ketojen seiskarointia On myönteistä, että Pertti Seiskari (SL 4/ 89) pitää ketojen hoitoa kiireellisenä. Poikkeuksellisen aikainen kesä 1989 osoitti, että niittäminen voidaan aloittaa joskus Etelä-Suomessa jo pitkälti kesäkuun puolella. Minimoinnilla tarkoitettiin mm. Se tiivistää SLL:n vaatimukset näin: "Kun päätös on jo tehty, kaivostoiminnan ohella tulee keskittyä toiminnan aiheuttamien ympäristövahinkojen minimointiin. Polttamista suositellaan ainoastaan silloin väliaikaiseksi hoitotoimeksi kun maanpintaan on muodostunut yhtenäinen sammalmatto. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA kessa hiljaisuudessa valmistella ympäristötuhoa luonnonsuojeluliiton vaietessa. Lähetystö tapasi myös eduskuntaryhmät sekä mm. Esittämäni asiatiedot ovat peräisin mm . Kauri Mikkola 41. Perusteiden puuttuessa pidän väitettä toistaiseksi mielipiteenä. vsk. Lupien hakemiseen tarvittavat selvitykset aloitettiin vuoden 1988 alussa ja ne on saatettu loppuun 31. Kemira (käytännössä uusi yhtiö Sokli Oy) on ilmoittanut tekevänsä lopullisen päätöksen tämän vuoden kuluessa! Poutasen vastauksesta paljastui SLL:n johdon todellinen välinpitämättömyys koko hankkeeseen. Savukoskelaisten adressi ei jäänyt vain paperiksi. Seiskarin kuvailemat vaikeudet vadelman ja maitohorsman kanssa johtuvat epäilemättä väärästä hoitotavasta, liian harvoista niitto(poltto)kerroista ja maaperän lannoittamisesta polttamalla. 1988 nimitetyn ympäristöministeriön Sokli-työryhmän piti 30. Ketojen niittäminen ei myöskään ole minun keksintöäni, vaan kirjoituksestani (SL 2/89) selviää lähinnä r.uotsalaisen aineiston perusteella, että se on kotieläinten puuttuessa paras tapa jäljitellä heinänkorjuun ja jälkilaidunnuksen vaikutuksia. Jos Hannu Kostiainen on todella huolissaan Nuortista, hän voisi esittää huolensa viranomaisille ja päättäjille. Niitto estää kovien kasvukilpailijoiden valtaan pääsyn. Poutasen vastaus oli ympäripyöreä sisältäen yhden, todella käsittämättömän virheen : hän näet väitti, että päätös Soklin avaamisesta on jo tehty. Vaikka Kemiran uusien suunnitelmien mukaan jätevedet tultaisiin johtamaan Kemijokeen, niin silti koko kaivoshanke tuntuu käsittämättömältä luonnon tuhoamiselta. Silloinhan tilanne oli sellainen, että 8. pakkaukset myös ympäristönsuojelun kannalta. Kemira saa kaiSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Teemu Virtanen Suomen Muoviteollisuusliitto Suomen Muoviteollisuusliitolle itse koettanut etsiä liekkimerkkiä muovituotteista ja kysellyt myös tutuilta ja tuntemattomilta, mutta liekkimerkki todella loistaa poissaolollaan. Valtioneuvostolle osoitetussa adressissa vaadittiin, että "Soklin kaivoksen, rikastamon ja jätevesialtaan aiheuttamat ympäristöhaitat minimoidaan". Nesteeltä, Suomen Kuluttajaliitosta, Pakkausteollisuusyhdistyksestä, insinööritoimisto Paavo Ristolalta ja Suomen Muoviteollisuusliitolta. Suomen Muoviteollisuus väittää, että muovipakkaukset ovat monessa suhtessa, myös ympäristönsuojelun kannalta, parempia kuin korvaavat vaihtoehtoiset pakkaukset. Kedon hoidon alkuvaiheissa on hyvä niittää useamminkin. 1987 hakea tarvittavat luvat Soklin kaivoksen avaamiseen, rikastamon rakentamiseen, tarvittaviin sähkölinjoihin sekä rikasteen siirtoputkeen Soklin ja Kemin välille. Kysyn vaan, että milloin. Hannu Kostiainen tuntuu viehättyneen Sokli-hankkeen historiaan niin, ettei pääse irti alkuvuodesta 1988. 2. Sen otti vastaan valtioneuvoston puolesta ympäristöministeri Kaj Bärlund 6. ympäristöselvitykset osoittaisivat kaivoksen ympäristöhaitat niin suuriksi, että kaivoksen avaaminen kävisi Kemiralle taloudellisesti ylivoimaiseksi. SLL:n kanta Sokli-työryhmän välimietinnössä on sama kuin MMT Kaj Granbergin Rovaniemellä 5. Jotta taas ravinteikkaassa maaperässä menestyvät kasvit pysyisivät kurissa, kedolta on korjuun ja laidunnuksen tapaan poistettava ravinteita. Vuoden aikaisuuden mukaan sopivaa niittokautta on juhannuksen tienoilta heinäkuun keskivaiheille, ja toinen niitto pitäisi tehdä muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä. Vetoomus lähetettiin tuoreeltaan tiedoksi mm
Ne ovat suomalaisen maaperän ja kasvien mukaan suunniteltuja. Näin kasvin juuret pääsevät suoraan käyttämää n annettuja ravinteita. Kylvökoneessa on erilliset säiliöt siemenille ja lannoitteille. MITÄ PAREMMIN VILJA KASVAA, SITÄ VÄHEMMÄN RAVINTEITA HUUHTOUTUU Kasvit tarvitsevat solukoidensa rakennusaineiksi ravinteita. Sillä vain pieni osa multakerroksesta on t[iydellisesti lahonnutta . Suomessa on yli parinkymmenen vuoden aJan käytetty ainutlaatuista koneellista lannoitusmenetelmää. SUOMESSA KÄYTETÄÄN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ VILJOJEN LANNOITUSMENETELMÄÄ Kylvölannoittimel/a sijoitetaan ravinteet jyvän viereen. Keväällä ja alkukesästä tapa htuvan voimakkaan kasvun aikana kasvi käyttää ravinteet hyväkseen. Säiliöistä lähtevät eripituiset syöttöputket. Ne sijoittavat lannoitteet ja siemenet vierekkäisiin riveihin maahan . Lannoitteissa olevat ravinteet ovat luonnon alkuaineita ja kasveille käyttökelpo isessa muodossa . LANNOITUS MAAN JA KASVIN TARPEEN MUKAAN Lannoitteet valmistetaan luonnosta peräisin olevista raaka-aineista. Sen vuoksi annetaan lannoitteet jo kylvön yhteydessä. Luonnollista rinnakkaiseloa. Mutta yleensä ne eivät ole kasveille sopivassa muodo:.sa. RAVINTEET OVAT LUONNON OMIA ALKUAINEITA Maassa on luontaisesti yllättävän paljon ravinteita. Viljelijä käyttää lannoitteita maan ravinteisuuden ja viljeltävän kasvin vaatimuksen mukaan
Kirjan alussa Pekka Hänninen luo mukavan savuntuoksuisen retkitunnelman. Kirja ei koostu ainoastaan kameratyöstä, sillä tunturiluonnon tutkija Asko Kaikusalo on kirjoittanut kuvien lomaan tuntijan tekstit. Kirjan lopussa on vielä laajat kirjallisuusja osoiteluettelot ja eräitä ulkomaisista lähteistä käännettyjä, ryhmädynamiikkaa käsitteleviä pohdintoja. Mutta tällaisenakin teos lunastaa paikkansa käsikirjana, jonka soisi nuhraantuvan koirankorville mahdollisimman monen pienen ja suuremman maailmanparantajan käsissä. Suurtunturit on suurtyö eikä ole ihme, että kustantaja kiirehti tekemään kirjasta myös englanninkielisen laitoksen. Tutkimuskäyttöön saa pyytää nyt rauhoitettuja maaSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Kansalaistoiminnan opas, WSOY 1989, 324 s. Pitääkö kiinnostuksen kohde listiä tutkimista tai kokoelmaa varten vai pystyisikö lajeja havainnoimaan muuten. Milloin ja miten kansalaistottelemattomuus tuo tuloksia. saarten ja luotojen tilalla ovat Suomen korkeimmat ja jylhimmät tunturit, mutta luonnon suuruus ja voima ovat kummallekin elinympäristölle yhteisiä", hän vertaa esipuheessa. Muut kirjoittajat selvittävät miten voi tutkia ekologiaa, kasveja, lintuja, nisäkkäitä, selkärangattomia, veden elämää ja kiviä tai harrastaa piirtämistä, valokuvausta ja järjestötoimintaa luonnonja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Siinä tarjoavat rautaisannoksen kansalaistoiminnan teoriaa ja käytäntöä yli 30 kirjoittajaa, kaikki 1980-luvun ympäristö-, kehitysmaa-, rauhan-, naisjne. Oppaasta saa hyvän käsityksen luontoharrastuksen ulottuvuuksista: sieniä ei taida kannattaa prässätä kartongille, mutta näytteitä voi kuivata ja harrastusta se on sienien syöminenkin, piirtämisestä, valokuvaamisesta tai sienien ekologian selvittämisestä puhumattakaan. " ... Miten välttää oma loppuunpalaminen/ kyllästyminen/ piintyneisiin asenteisiin jämähtäminen. KIRJOJA myyriä, mutta pitääkö pikkuharrastajan toimia kuin yliopiston eläintutkijan. Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto ja kustannusosakeyhtiö Tammi ovat päättäneet julkaista lähivuosina sarjan luonnonharrastusoppaita. Vuoden 1989 luonnonkuvaaja Seppo Keränen on monipuolinen ja tuottelias mies. liikkeiden kokeneita nimiä. sisältävät sellaista luonnonharrastuksen etiikan pohdintaa, jota sietäisi olla jo kirjan alkusanoissa. Kaikusalon Ua poromiesten) lyömätöntä alueen ja sen nisäkkäiden elintapojen tuntemusta Keräsellä lienee myös osin kiittäminen loisteliaista naalikuvistaan, joista joitain nähtiin jo voimakaksikon naaliartikkelissa Suomen Luonnossa toissatalvena. Seuraava, toimintaryhmän ja ryhmätoiminnan olemusta ruotiva osa tarjoaa arvokkaan paketin käytännön kokemusta työnjaosta, kokouksista, hengestä ja ilmapiiristä, asenteista, ristiriidoista, tiedon kulusta, yhteistyökumpaneista, yksin toimimisesta ... 43. Kahden kuvausmaaston yhteydet eivät jää tähän, vaan Keränen löytää Lapista vanhoja tuttuja saaristosta, kuten pilkkasiiven ja allin. Mitä kaikkea onkaan otettava huomioon, kun suunnitellaan tiedotusta, tarvitaan rahaa/ toimintatiloja, kerätään mm1a adressiin, järjestetään yleisötilaisuus/ mielenosoitus/ katuteatteri/ boikotti/ lakko. Antti Halkka Eväitä kansalaistoimintaan Olli Tammilehto (toim.): kun edustajat eivät riitä. Ensimmäisenä on ehtinyt markkinoille eri luonnonharrastuksen alat esittelevä yleisopas. Tuntureilla myös pieni on kaunista: lapinorvokin ja kultarikon loisto houkuttelee kulkijan polvistumaan. Kasvien, hyönteisten ja pikkunisäkkäiden harrastaja joutuu eettisen pulman eteen. Kirjan aloittaa katsaus kansalainen-käsitteen ja kansalaistoiminnan historiaan ja näiden vaikutukseen nykypäivän Suomessa, mistä siirrytään esittelemään eräitä keskeisimpiä tämän päivän toiminnan kenttiä rauhan-, ihmisoikeusja kehitysmaatoiminnasta luonnonsuojeluun ja energiapolitiikkaan, vaihtoehtoisesta tuotannosta, terveydenhoidosta ja sosiaaliturvasta asukasja kuluttajaliikkeisiin. Helena Tengvall Tarhausja istutuskatsaus Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on julkaissut kirjallisuuteen perustuvan katsauksen, jossa esitellään riistaeläinten tarhausja istutustilannetta eri puolilta maailmaa. Petri Nummen laatimaa katsausta on saatavissa rajoitetusti Riistantutkimusosaston kirjastosta, puh. Ritva Kupari Suurtunturit Seppo Keränen ja Asko Kaikusalo. "Kun edustajat eivät riitä" on lajinsa ensimmäinen Suomessa: perusteellinen opas kaikille niille, jotka mielivät muuttaa lähiympäristöään, yhteiskuntamme tai koko maapalloa paremmaksi paikaksi elää. Jokaisen harrastusalan esittelyn yhteydessä on lähdekirjallisuuden luettelo, joka opastaa innostunutta luonnonnuuskijaa syvemmille tiedon lähteille. Opas nuorille luonnonharrastajille Pekka Hänninen (toim.): Luonnonharrastajan opas, Luonto-Liitto ja Tammi 1989, 162 s. (90) 3432 733. Keränen tunnetaan ennen kaikkea saaristokuvistaan, joita hän on kiertänyt ottamassa jopa äärimmäisellä Bogskärin majakalla, sata kilometriä Ahvenanmaasta etelään. Kyseisiä aloja käsittelevissä kirjoituksissa viitataan eettiseen vastuuseen, mutta silti myyrien yksityiskohtaisista pyyntitavoista lukiessani mietin: miksi. Tällä mainiolla tietopaketilla lienee annettavaa yhtä hyvin tuoreelle aktivistille, jolle lehdistötiedotteen teko ja mielenosoituksen järjestäminen ovat vielä tutkimatonta maaperää, kuin jo paljon nähneelle konkarillekin. Kasvit ja eläimet näyttäytyvät kirjassa mahtavaa elinympäristöään vasten; esimerkiksi tunturikihu liitää jään kirjavoiman järven yllä ja piekanan pesä on kalliopaadella keskellä avaruutta. Itseoikeutettu osuutensa valokuvissa on porolla, poromiehellä ja onpa tunturin tuoreinkin tulokas, turisti, päässyt mukaan lähinnä mittatikuksi . Tämän jälkeen seuraa perinpohjainen, parinsadan sivun mittainen retki niihin lukemattomiin yksityiskohtiin, joiden hallinnasta toiminnan onnistuminen tai epäonnistuminen usein on kiinni. Mistä riippuu, saako "tavallisen kansan" mukaan ja tukemaan toimintaa. Weilin + Göös 1989, 158 s. Jäin oikeastaan kaipaamaan vain yhtä asiaa: ongelmakenttien todellisista syistä yhteiskuntamme rakenteessa ja sitä kautta mahdollisuuksista saada aikaan suurempiakin muutoksia olisi mielellään nähnyt enemmän pohdiskelua. vsk. Niiden olemus on taltioitu kirjaan lähes käsinkosketeltavana. Tunturiluonnon suuruus ja voima ovat siirtyneet hyvin Keräsen filmille ja edelleen painopinnalle. Miten tehokkaimmin lähestyä toimittajia/ poliitikkoja/ virkakoneistoa/ firmoja. Hyönteisharrastusta käsittelevässä Chister Hublinin ja Seppo Parkkisen kirjoituksessa kappaleet Muista vastuusi! ja Mihin kannattaa keskittyä. Suurtunturit on kuvatttu Käsivarren luonnossa yli tuhat kilometriä pohjoisempana, mutta Keränen ei pidä siirtymää pitkänä
44 YMPÄRISTÖNSUOJELUTYÖ TARVITSEE TEKIJÄÄ Asumisesta, liikenteestä ja saastumisesta aiheutuvat ympäristöongelmat näkyvät Suomessa pahiten Uudellamaalla. (914) 33 793. vireästi toimivat Nuuksioja Kierrätysliikkeen ryhmät, paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen avun ja kokemuksen, järjestön vakaan talouden . 933-82 912 Hannu Latvajärvi. Hän järjestää myös luontoelokuvaillan Parkanossa lauantaina klo 16. Muodon antaa tatti, ja värin olemukseen sen loisena kasvava tatinriesa Apiocrea chrysosperma. Nestepisaroiden erittyminen on yleistä, mutta sen merkitystä ei tunneta kenties se liittyy rihmaston vilkkaaseen kasvuun vain sivuilmiönä, kun ravinteiden kuljetukseen käytetty ylimääräinen vesi erittyy pois pinnan kautta. Tiedotuskokemus ja molempien kotimaisten kielten hallinta katsotaan eduksi. Kuvassa on oikeastaan kaksikin sientä. Tatinriesa on melko yleinen ja ilmeisesti koko maassa esiintyvä tattien, erityisesti samettitatin, loinen, joka joskus kasvaa myös pulkkosienellä mm. Lisäksi tapahtuman ajan esilla Juha Taskisen luontovalokuvia. hakee määräaikaista ALUESIHTEERIÄ Tarjoamme: työskentelytilat ATK-laitteineen Helsingissä, tueksesi piirihallituksen ja aktivisteja mm. LUONNONSUOJELUAKTIVISTI tarjoamme Sinulle mahdollisuuden ja resursseja vaikuttaa näiden ongelmien ratkaisemiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri r.y. Työaika on joustava, voit itse taipumuksiesi ja osaamisesi mukaan vaikuttaa työn sisältöön. vsk.. Tatinriesa tekee tatin olon hikiseksi. 8. Odotamme, että pystyt erilaisten vapaaehtoisryhmien avulla organisoimaan ulospäin näkyvää tuloksellista toimintaa. Mahdollisuus kämppämajoitukseen. tätä on pidetty yhtenä merkkinä tattien ja pulkkasienten sukulaisuudesta! Vaikka sieni on siis melko yleinen, siitä ei kovin paljon tiedetä. Mikähän sieni oli kysymyksessä. Syksyllä ne eivät kuitenSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Metsätuholaisretkeily Seitsemisen klo 10 alueella. Mustissa laikuissa muodostuvat sienen itiöemät. Eteläisen Suomenselän metsäluonnon keskellä ja Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa toisen kerran järjestettävä Ihminen Luonnossa -tapahtuma jatkaa ihmisen ja luonnon välistä vuoropuhelua. Lisätietoja antavat aluesihteeri Ilpo Kuronen p. Tiedustelut: Puh. klo 20 Keskustelu kansallispuistojen tulevaisuudesta Seitsemisen kansallispuistossa. Tatinriesa lisääntyy rihmojen päistä kuroutuvien kuromaitiöiden avulla, ja varsinaisia itiöemiä, kotelopulloja, on maastamme tavattu ani harvoin. (90) 642 881 ja pj. Mikä sitä vaivaa. Vaahteralla pilkkulehdet Pihavaahteramme lehdissä on runsaasti pikimustia täpliä. Mustat täplät saa aikaan kotelosieni Rhytisma acerinum, jota aiheuttamiensa oireitten mukaisesti kutsutaan vaahterantervatäpläsieneksi. Ohjelmassa on mm: Perjantaina 25.8. Sienestä tippui keltaisia ja ruskeita nestepisaroita koko ajan, ja vaikka maa muualta oli auringon kuivattama, oli sienen ympäristö 40 sentin säteellä märkä. Lähtö Parkanon kaupungintalolta klo 10. Mukana toimistopäällikkö Matti Helminen metsähallituksesta, markkinointipäällikkö Matti Höök Matkailun edistämiskeskuksesta ja pääsihteeri Esko Joutsamo Suomen Luonnonsuojeluliitosta. 933-82 241 Kari Mäensuu tai Tapio Koistinaho, puh. Voi tosin olla, että pienet kotelopullot syntyvät niin pitkälle lahonneisiin tatin jäänteisiin, ettei sienitutkijakaan enää kumarru moisen törkykasan puoleen. Seppo Vuokko Sieni täplittää vaahteran lehden. Jari Ylänne pk. Tatti ja tatinriesa Löysin syyskuussa 1988 ennennäkemättömän sienen rapakivipohjaiselta männikkö mäeltä Anjalankoskella. Lauantaina 26.8. Keskustelutilaisuus hirvikannasta ja klo 10-15 hirvituhoista, jossa alustajina eri osapuolia edustavat asiantuntijat. Kirjalliset hakemukset 23. 1989 mennessä palkkatoivomuksineen osoitteella: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki. Asiantuntijana tutkija Markku Saarinen metsäntutkimuslaitokselta. Lisäksi runsaasti muuta luontoon liittyvää ohjelmaa. Erityisesti leppärouskuja vaivaava rouskunriesa Peckiella lateritia on yleensä kuiva
Näiden tyyppien välimutoja voi tavata esimerkiksi lammissa, joiden lampiruutanakantaa on kalastamalla harvennettu runsaasti ja elintilan ilmaantuessa jäljelle jääneiden kasvu on parantunut. Lampiruutana on yleensä melko solakka, "särkikalamainen'' rakenteeltaan, mutta järviruutana taas korkeaselkäinen ja tukeva, usein kyljiltään kuparinvärinen. Olennaista tervatäpläsienen kannalta on, että alueella on paljon vaahteroita, eikä lehtiä ainakaan tarkoin poisteta puiden alta. Nyt käytössä olevat aineet, esimerkiksi kasvien tuoksuaine kumarolin (kumarinin) teolliset johdannaiset, tehoavat vain nisäkkäisiin eivätkä aiheuta vaaraa linnuille. Matti Helminen 45. Tuolloin olivat käytössä tallium-metallin yhdisteet ja endriini-niminen kloorattu hiilivety, jotka tehosivat jyrsijöihin erinomaisesti, mutta säilyttivät myrkyllisyytensä vielä kuolleissa eläimissäkin. Puutarhojen ja metsätaimikoiden myyrätuhojen torjuntaan 'ei juuri nyt ole hyviä aineita edes käytettävissä, koska tähänastiset on todettu luonnolle vaarallisiksi ja niiden myynti on kielletty. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Harri Dahlström Varpuspöllö kottaraispöntössä Löysin viime kesänä kottaraisen pöntöstä varpuspöllön pesän. Edellinen on nopeakasvuinen, hyvissä ravinto-olosuhteissa elävä ruutana ja SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Seppo Vuokko Ruutanan muodonmuutos Kysyjällä ja hänen isällään oli pikkulammesta pyydettyjä täkyruutanoita järvessä sumpussa, kun joku oli kaatanut sumpun kaloineen. Talvehtimistapa tekee myös torjunnan helpoksi: vaahteran lehdet pitää vain haravoida syksyllä kasaan ja kompostoida tai polttaa riittävän kaukana vaahterasta. Kysyjän mainitsemalla tavalla voi hyvin kehittyä järviruutanoita, sillä täkykalaksi otettu lampiruutana kasvaa parantuneessa ravintotilanteessa isokokoiseksi. vsk. Tervatäpläsientä on pidetty milloin puhtaan, milloin saastuneen ilman osoittajana. < ~., Jos on käytetty laillisia myrkkyjä eli virallisesti 1 myyntiin hyväksyttyjä rotanja hiirenmyrkkyjä, .2, vaaraa ei ole. Ravintolisä voi pulskistaa yläkuvan lampiruutanan järviruutanaksi (alla). Voiko pikkuinen lampiruutana muuttua järviruutanaksi ja kasvaa isoksi, jos se pääsee järveen. Espoon Vuohilammesta on saatu 1944 lähes viisikiloinen ruutana, mutta tietoa ei ole siitä, oliko se alunperin hyvissä oloissa kasvanut ruutana vai Vuohilampeen joutunut lampiruutana. Torjunta-aineiden tarkastus on nykyisin paljon monipuolisempaa ja tiukempaa kuin 15-20 vuotta sitten, jolloin aineiden haitallisiin sivuvaikutuksiin kiinnitettiin vähemmän huomiota. Syksyllä on tapana jättää kesämökkiin myyrille ja hiirille myrkkyä. Läheiset sukulaislajit aiheuttavat samankaltaisia mustia laikkuja pajujen ja suokukan lehtiin. kaan ole vielä kypsiä, vaan vasta keväällä itiöt vapautuvat itiökoteloistaan ja nousevat ilma virtausten mukana ylös, ja jos onni on myötä, takertuvat juuri puhjenneisiin vaahteran lehtiin. jälkimmäinen taas huonoissa ravinto-olosuhteissa elävä hidaskasvuinen ruutanan kääpiömuoto. Olen kuullut, että varpuspöllön pönttöpesinnät ovat harvinaisia ja ajattelin kysyä, mihin minun on ilmoitettava löydöstäni ja mitä minä ilmoitan. Toisaalta ne myös hajoavat elimistössä eivätkä siirry ravintoketjuissa. Muutama vuosi myöhemmin järvestä tuli iso, noin kiloinen ruutana. Löydöstä on hyvä ilmoittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston eläinmuseoon, osoitteella Pohjoinen Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki. Koska itiöt nousevat maasta puuhun, eniten sienen täplittämiä lehtiä on puun alaosassa. Seppo Vuo/anto Hiirenmyrkky vaaraksi linnuille. Koemielessä on myös istutettu järviin lammikoista pyydettyjä pienikokoisia lampiruutanoita. Tosin viime aikoina sen on yhä useammin täytynyt turvautua pönttöihin, kun luonnonkolot ovat vähenemässä. Järviruutana ja lampiruutana ovat saman kalalajin, ruutanan, eri muotoja. Saantihetkellä se varmasti oli järviruutana. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat /äheccää kysymyksiään tälle palstalle Luoncoillan asiantuntijoiden vastaccaviksi osoicceeseen Suomen Luonto, PL /69, 00151 HELSINKI. Tauti ei tosin paljonkaan haittaa vaahteraa ja monet pitävät ruskaisia mustatäpläisiä lehtiä kauniinakin. Varpuspöllö on vanhojen kuusimetsien laji, joten arvatenkin pönttö on tällaisessa paikassa. Niillä kummallakin oli taipumus siirtyä ravintoketjuissa ympäristömyrkkyinä. Vastaavia esimerkkejä tunnetaan sieltä täältä. Varpuspöllö kottaraispöntössä on todellakin aikamoinen harvinaisuus. Tärkeätä on kuvailla pöntön sijainti, pesinnän ajoittuminen, esimerkiksi ;;i muninnan tai poikasten pesästä lähdön perusteella ja § munien tai poikasten mää.=! rä. Tutkimusten mukaan tervatäpläsieni kuitenkin on riippumaton ilmansaasteiden määrästä. Onko myrkkyä syöneistä hiiristä ja myyristä vaaraa linnuille ja nisäkäspedoille. Erilaiset puistoja pihapuiden hoitoperiaatteet eri kaupungeissa johtivat tutkijat päättelemään eri tavoin tervatäpläsienen saasteherkkyyden
Public urning changes in Finland 's forestry policy by Jyrki Heimonen Suomen luonto 48(5):4 A petition containing 220 000 signatures on behalf of forests was handed over to Minister of the Enviroment Kaj Bärlund at the beginning of June. Energy can in fact be saved by a variety of means, most of them implementable immediately. Fellings in which seed trees are left are not quite so destructive. Minister of the Environment Kaj Bärlund has promised a special protection Act for the river, but while the Act is being prepared at the Ministery, power station construction interests are quietly continuing their act1v1t1es along the banks of the Kyrönjoki. SUMMARI ES OF THE M AI N ARTICLES River developers and conservationists at loggerheads on the Kyrönjoki by Pertti Sevola Suomen Luonto 48(5):14-15 The sluggishly flowing River Kyrönjoki has become a symbol of river 'development' throughout Ostrobothnia. It is a pioneer that quickly conquers open areas like clearcuts and waysides, only to disappear later as competiors become firmly entrenched. Rating as Finland's third largest ever, the petition has only been surpassed by the appea! against the Czar's tyranny prior to the country's independence, and by public reaction to the atomic bomb scare of the 1950s. Practical ideas include effective energy consumption supervision, the replacement of incandescentby fluorescent lighting, adjustable el~ctric motor speeds, radical improvements in public transport services, and local energy production by means of wind rotos, geothermal heating, solar energy and biogas . Energy saving could reduce air pollution problems by Alice Karlsson Suomen Luonto 48(5): 18-21 The World Comission on the environment and development ·----------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 160 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 190 mk (ei-jäsenet). These plans have created a furore, however many communes, fish and nature cinservation organisations, and farmers, have risen in defense of an unfettered Kyrönjoki. An appea! was made to save wild forests for future generations, to radically reduce emissions to the atmosphere, to manage the forests in a less artifical way than at present, and to limit expansion of the forest industry. The only species actually benefiting from clearfelling is the turban fungus. Clearcuts wipw out fungi by Jukka-Pekka Jäppinen Suomen Luonto 48(5):22-23 Fungi and trees are highly dependent on each other; many of Finland's most important edible wild mushrooms maintai.n symbiotic relationships with the roots of trees, while the trees produce the litter that is broken down by, and necessary to, the fungi. Clearcuts remove some 95 0/o of edible mushrooms, mainly russulas, horse mushrooms, and milk caps, as well as inedible species like cortinarius and fly agaric. Fireweed flowers and flames in late summer by Antti Halkka Suomen Luonto 48(5):24-27 Rosebay willowherb, or fireweed, (Epilobium angustifolium) is one of Finland's commonest flowering plats in July-August. Thinning appears to have little effect on both symbiotic root fungi and edible toadstools, unless the ground surface is disturbed, for instance by ploughing, in which case the composition of the fungal community may well change. D Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 170 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon kestotilauksena yhteishintaan 165 mk (tutustumisjäsenmaksu 25 mk + kestotilaus jäsenille 140 mk) D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUMERO ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) .. Preferring a cool, temperate climate, rosebay willowherb is unknown to south Europeans. While people were previously content to adjust their lives to the rhythm of annual flooding, today's channelization and ditch building activities seem endless. POSTITOIMIPAIKKA Suo men luonnonsuoj eluliit10 mak saa postima ksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/ 1 00003 Helsinki , ____________________________ J 46 SU0MEN LLJONTO (Nacure af Finland) Published by the Finnish Association for Nmure Conservacion A ddress: Box 169 00/5 / H elsinki, Finland has recommended that energy consumption be halved in the industrialized cuntries by the year 2020. Energy is cheap enough to be ignored by constructors and planners. Translated by Leigh Plester Seuraavassa numerossa: • Tammisaaren kansallispuistossa • Tasavallan vallaton liikennepolitiikka • Neuvostoliiton metsistä kerätään suuret sadot SUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Leaving seed trees may result in a third of the wild mushroom crop being saved. Its spectaculas purplish red blooms "the tramp's rose" have even been referred to in a Finnish song. Hydro-engineering has already been applied to the river's upper reaches and two power stations are currently planned for the lower section. vsk.. To assist in combating the floods hydropower stations were also built that radically affect the river's wildlife through their attendant daily water level regulation, embankments and reservoirs. Despite this counsel, energy consumption in Finland continues to increase and there is a shrug-of-the-shoulders attitude towards reduction
Ajalta, jolloin viime numerossa kuvatut hiilipussit muodostuivat, on myös jäänteitä, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen muotonsa. Tervolasta ja Keminmaalta tunnetaan useita kalkkikiviesiintymiä, joiden rakenne on merkillisen juovainen. Jyrkillä rannoilla levätyynyjen vyö oli kapea, mutta laakeilla rannoilla nämä niin sanotut stromatoliitit muodostivat laajoja, merelle päin kasvavia riuttoja. Muualta tunnetaan jopa kolmen ja puolen miljardin vuoden ikäisiä stromatoliitteja ja vasta noin kuusisataa miljoonaa vuotta sitten sinilevät joutuivat vähitellen väistymään kookkaampien viher-, ruskoja punalevien tieltä ja samoihin aikoihin tärkeimmiksi riuttojen muodostajiksi kehittyivät korallit. vsk . Näin leväkasvustot kohosivat vähitellen yhä korkeammiksi tyynymäisiksi muodostumiksi. Jollei halua matkustaa Lapin kolmioon tai Australiaan, juovaista stromatoliittikalkkikiveä voi katsoa Helsingissä Salomonkadun Alkon lattiassa ellei periaate estä tarttumasta pitkään ripaan. Tiiviisiin levämattoihin takertui ja hautautui kalkkisiruja, mutta levämattojen välistä aallot veivät irtaimen aineksen mennessään. Rapautumispinnassa voi nähdä samankeskisiä kehiä, kuin puiden vuosilustoja mahdollisesti ne ovatkin vuosilustoja! Nämä kalkkikivikerrostumat syntyivät noin kaksi miljardia vuotta sitten silloisen meren vuorovesiranSUOMEN LUONTO 5/ 89 48. Tyynyjä meressä nikolla rihmamaisten sinilevien työn tuloksena. Seppo Vuokko 47. Stromatoliittien valtakautta kesti noin kolme miljardia vuotta siten sinilevät ovat olleet toistaiseksi menestyksekkäin evoluution tuote! Kokonaan stromatoliitteja muodostavat sinilevät eivät ole vieläkään kadonneet: Australian länsirannikolla saattaa yhä nähdä maiseman, joka on kuin suoraan kahden, kolmen vuosimiljardin takaa. Kun levät kasvoivat nopeasti (kesällä?), kalkkia kertyi vähän, ja niukan kasvun aikoina taas suhteellisesti runsaammin: näin syntyivät levämaton alle vuoroin tummat ja vaaleat raidat
Loviisan Autokoulu Oy/ Lovisa Bilskola Ab Mainos Balzer Lahti Mainostoimisto FMK Oy Oy Mega-Sora Ab Merck Oy Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Microteam Oy Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mokkaja Nahkapuku Ky Monilaite Oy Myllykoski Oy HKT Myllymäki & Pojat Neles-Jamesbury Neloskuva Oy Nobel Paper Chemicals Nokia-Mobira Oy Studio Nurmesniemi Ky Oy Okumet Ab Oy Orthex Ab Outokump~ Oy Terästeollisuus Painoekspert Oy Paltamon kunta Naprapath Veikko Parhankangas Kouvola Pirkanmaan Hammaslääkäriasema Pohjois-Suomen Vesitutkimuslaitos Rautapörssi Oy Paavo Ristola Oy Rukka Oy Runnin T erveyskylpylä Peltija Rautatyöliike Salminen Hotelli Savonia Scanra Oy Servident Oy Turku Studio Sette Oy Vesijohtoliike Siimesvaara Snell Louhivuori Tallqvist Oy Sortavalan Sähkö Oy Spray-Master Oy Suomen BASF Oy Suomen ICI Oy Suomen Yhdyspankki Suomen Yhdyspankki Oy/ Lauttasaaren konttori Suomi-Seura ry. Husky Ky Hämeessä Hämeen Sanomat Py International Business Machines Ab Joensuun Ympäristön Osuusmeijeri T:mi Juhlavehnänen Jämätek Ky Turku K-Valinta Toukotori Karelia Trade Oy Karkkilan Metallityöt Oy Keuruun kaupunki Kiertopaine Oy Kolmiset Oy Koneisto Oy Kioski Lahtiset Lapuan Huonekaluverhoomo Kuljetusliike Lepistö Ky Liiketekniikka Oy Lomaliitto ry. Superantenni Oy Keskusmetsälautakunta Tapio Oy Tillgman Ab Oy T op-Memo Ab Turun Toimistoapu Ky Turun Työterveyspalvelu Oy TYHL-Kahvila-Ravintola Oy Union-Öljy Ab Vaasan laivat Wernestar-Filmi Oy Wihuri Oy Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Yleisjäljennös Oy Ylivieskan kaupunki Yves Rocher Finlande Oy Åbo Svenska Teater. Tuemme luonnonsl AK-Lasi Oy Akamet Oy Big Brother Oy Cargo Express Oy Databolin Oy Osuusliike Elanto Markkinointisuunnittelutoimisto Erma & Horelli Oy Oy Esmi Ab Etelä-Pohjanmaan kopiokeskus ky Eurosoft Finland Oy Festium Oy Final Repro Oy Fincoil-teollisuus Oy Finn Fysiotek Ky Forssan Automyynti Ala-Nissilä & Kari Oy Hausjärven kunta Heinolan kansanterveystyön K.L. valvontajaosto Helsingin Säästöpankki Herttoniemi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry. Helsinkikaasu Oy Insinööritoimisto Hietala Ky Hotellija Ravintolaneuvosto ry