SUOMEN 5 • 1991 Irtonumero 32 mk Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Pohjanmaa Sukella kanssamme kalojen maailmaan Maaseudu takaisin! \
Väite hankkeen ympäristöystävällisyydestä on täydellistä puppua. Nyt keskustapuolue puolustelee kauppaja teollisuusministeri Kauko Juhantalon johdolla yli miljardin maksavaa allasta ympäristöystävällisyydellä ja työllistämisellä. Samoin ministeri viittaa kintaalla alueen luonnonarvoille, kuten ainutlaatuisen hienoille aapasoille. Myös keskustapuolue istui silloin hallituksessa. vsk.. Samoin Vuotoshankkeeseen kytkeytyy kysymys paiSUOMEN LUONTO 5/& 1 50. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Allas olisi kannattava ainoastaan Kemijoki Oy:lle. Vai aikooko Ahon hallitus tehdä Vuotoksesta valtion ja Kemijoki Oy:n puuhamaan, jotta kaivinkoneille ja ihmisille saataisiin tilapäisesti jotain tekemistä. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 2 IO mk ja säästötilaus 185 mk. Vuonna 1982 Sorsan hallitus teki periaatepäätöksen, jolla allashanke piti lopullisesti haudata. Kielteistä päätöstä perusteltiin etenkin suurilla ympäristöhaitoilla ja vähäisellä energiataloudellisella merkityksellä. Altaan vedenpinta vaihtelisi kahdeksan metriä. Juhantalo kuittaa kevyesti mittavat vesistöhaitat, jotka tuntuisivat Perämerellä asti. Kemijoki Oy väittää, että allas työllistäisi Lapissa kymmenen vuoden aikana yli kolmesataa ihmistä ja muualla maassa parisataa. Sadalle ihmiselle tulisi pakkolähtö kotikonnuiltaan. 8 14.09. Alueen pysyvien työpaikkojen menetyksestä maaja metsätaloudessa voimayhtiö vaikenee. Aikanaan alueen asukkaille uskoteltiin, että päätös pitää. Altaan rakentaminen olisi petosta. Säästötilaus 223 mk. Allashankkeeseen liittyy myös vakavia eettisiä näkökohtia. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Sen jälkeen allasalueelle on muuttanut lisää ihmisiä ja seudun elinkeinoelämän elvyttämiseen on sijoitettu yli 30 miljoonaa valtion varoja. Yhtiön esittämiin lukuihin on syytä suhtautua erittäin varauksellisesti. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirak.kotie 6 01200Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Irtonumero 32 markkaa. Parempi olisi lyödä rahat suoraan kouraan. 7 17.08. Allas hukuttaisi 234 neliökilometriä metsää, viljelyksiä ja suota sekä parikymmentä tilaa. SUOMEN LUONTO 1941 50 On aika hukuttaa Vuotoshanke Vuotoksen tekoallassuunnitelma nousee säännöllisesti pinnalle kuin turvelautat jo rakennettujen altaiden pohjasta. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimiuajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneuvosto \ \ Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Luonnonarvoja on mahdoton arvioida rahassa, mutta se ei riitä verukkeeksi niiden sivuuttamiseen. Asukkaat ovat lisäksi uhranneet elinkeinoihinsa omia rahojaan ja suunnattomasti työtunteja. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Irma Kaitosaari PL 169 00151 Helsinki puh. 19.09. Allas ei ole ystävällinen sen enempää ihmisille kuin luonnolle. 654 198 Ilmestyy 15.08. Tilaushinnat J l .J0.199030.9.1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. 17.10. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Energiataloudellista merkitystä Vuotoksen altaalla ei ole; valtakunnallisen säätöenergiankin määrää se lisäisi vain 5-10 prosenttia. Värierottelur Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 6 13.07. Nämä perusteet eivät ole muuttuneet miksikään 1991 kymmenessä vuodessa. Mitään takeita ei ole myöskään siitä, että juuri lappilaiset saisivat töitä. Työllistämiseen on typerää vedota näin järjettömän hankkeen yhteydessä
29 Muistaakohan Esko. 49 S ummaries of the Main Articles ...... turkiseläinten rehuksi. 8 Jätä pellolle suojapiennar! Kauri Mikkola ........................ 4 Kuluttajan valinnat ................................................................ 24 Tiedätkö mitä ovat tokot, teistit ja elaskat. Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Pohjanmaa Limingan niityiltä Syötteen rinteille, Eero Kaakinen ja Seppo Vuokko ......................................... Esimerkiksi maapallon suurin eläin sinivalas on edelleen sukupuuton partaalla, vaikka se on ollut rauhoitettuna jo lähes kolmekymmentä vuotta. Toukokuun lopussa Reykjavikissa pidetyssä Kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n kokouksessa kiisteltiin jälleen kaupallisen valaanpyyntikiellon kumoamisesta. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . Sama kohtalo uhkaa monia muita valaslajeja, jos kaupallinen pyynti taas sallitaan. .. Antti Ylitalo.......................................................................... Muutrohaukkakamamme on hitaasti elpymässä. 34 Muromin suojelualue Itä-Karjalassa tarjoaa kävijälle elämyksiä. Pala Suomen menneisyyttä, Tapio Lindholm ja Harri Vasander ..................................... Maailman merissä ui niin vähän sinivalaita, että niillä on vaikeuksia löytää toisiaan. 3. Kymenlaakson maakuntakukka: Vaakunaliljan esikuva ... Jatkuva allasasian vatkaaminen vie valtiovallan politiikalta uskottavuuden. 42 Kysy luonnosta ..................................................................... 46 Luomoillan asiantuntijat vastaavat. Tänä kesänä kannauaa kurkistella pintaa syvemmälle. 51 Kansikuva Sumusuon muuuohaukar kuvasi Jorma Luhra!LKA. .. Katri Niinimäki ................................ 30 Sammakon surma, Mervi Pakkanen .................................. Islannissa valaanpyynnistä on tullut periaatekysymys: muut eivät meitä määrää. 31 Talttahampaiden yö, Jouko Kuosmanen ........................... 10 Puheenvuoro maaseudun monipuolisuuden ja elämän rikkauden puolesta. .. 39 Kiljoja .................................................................................. Onko mutu-tietoa. 32 Millainen oli yö majavien seurassa Saimaalla. 12 Pohjois-Pohjanmaan rannikolla temmeltävät rajut rantavoimat, sisemmällä avautuvat soisimmat maisemat, koillisessa kolkassa puhuu jo pohjoinen vaaramaisema. Ajattelu sopii huonosti kansainvälisen yhteistyön henkeen ja pyrkimyksiin käyttää kestävästi maapallon luonnonvaroja. ...... Wanha, hywä ystäwä, Joni Skiftesvik ................................ Hanke on viimeinkin lopullisesti hukutettava. Ulkomailta ...................................... SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. .... ..................................... Jos alueen neljästä kunnasta kolme vastustaa allasta, ja Pelkosenniemi jonka alueelle tulisi 90 prosenttia altaasta, vastustaa sitä kaikkein voimakkaimmin, ei tätä saa ylimielisesti sivuuttaa. Monet valaskannat on jo ryöstöpyydetty niin pieniksi, ettei niiden toipumisesta ole varmuutta. Solidaarisuus on näköjään Lapissakin ehtyvä luonnonvara. .. 50 Kutsumattomia vieraita ....................................................... 18 Perämeren rannoilla syntyy uuna maata lähes metri sadassa vuodessa. Islanti ja Norja hal~aisivat harppunoida vuosittain satoja lahtivalaita omilta vesiltään ja Japani tuhansia lahtivalaita Antarktiksen vesiltä. 50. Niko Leikola ....................................... Pesiviä pareja on noin sata, joista osa asustaa Pohjois-Pohjanmaan soilla. Merestä kohoaa niitty, Maarit Vainio ja Eino Merilä ...... .. Pohjois-Pohjanmaa esiuäyryy maalamtasa,jassamme sivuilla 12-23. ...... vuosikerta 5 • 1991 kallisdemokratiasta. Tuhoaako turvetuotanto Pohjois-Pohjanmaan joet. Kotimaasta ............................................................................. .... Allasalueen naapurikunnissa altaan kannattajia on eniten. Harppunoidaanko valaan pyyntikielto. Koillis-Lapin muut kunnat ovat valmiit hukuttamaan laajat alueet Pelkosenniemestä siksi, että siitä itse hyötyvät. .. vsk. .... Rintamatkin ovat samat kuin ennen Japani, Norja ja Islanti vastaan muu maailma. Islanti on uhannut erota valaanpyyntikomissiosta ja perustaa oman valaanpyyntijärjestön Norjan ja Japanin kanssa, jolloin IWC:n säädökset eivät enää niitä sitoisi. 22 Turvella nostetaan polttoaineeksi rajua vauhtia Pohjois-Pohjanmaalla vesien laadun ja kalaston kärsiessä. Kielto on ollut voimassa vuodesta 1986. 38 Mielipiteitä, keskustelua ...................................................... Japanissa valaanliha päätyisi kulinaristien pöytiin ja Islannissa mm
Museovirasto vaatii Mansikkalahdessa olevien raunioiden rauhoittamista. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun hovioikeus on ympäristöasioissa hyväksynyt suoran toiminnan. Polttolaitokselle voi tulla pula poltettavasta, jos jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan, kuten pitäisi. Hotellin kannattajilla on kuitenkin niukka enemmistö valtuustossa ja keskustelusta odotetaan kiihkeätä. Museoviraston rakennushistorian osaston tutkija Ulla-Riitta Kauppi onkin huolissaan merilinnoituksen raunioiden lisäksi koko alueen tulevaisuudesta: ' 'Taistelemme kaikin keinoin alueen säästämiseksi rakentamiselta" , vakuuttaa Kauppi. yhteistyövaltuuskunta YTV huolehtii Helsingin, V antaån, Espoon ja Kauniaisten jätteistä. Raimo Oksala Hovioikeus hyväksyi suoran toiminnan hovioikeus teki huhtikuussa Greenpeacen valaanliha jutussa erittäin merkittävän linjaratkaisun. pakkausteollisuuden kanssa pakkausten määrän vähentämisestä ja niiden kehittämisestä kierrätettäviksi ja helposti hävitettäviksi. KOTIMAASTA Jätteet ja kierrätys uuniin pääkaupunkiseudulla. Merihotelli jyrää arvokkaan rannan . Kaatopaikalle viedyssä sekajätteessä on vielä noin 13 prosenttia keräyskelpoista paperia ja 30 prosenttia kompostoituvaa eloperäistä ainesta. YTV:n käytössä on yksi kaatopaikka, jonne 1990 vietiin hieman yli 600 000 tonnia jätettä. Lautakunnan mielestä YTY :n on myös neuvoteltava vakavasti mm. Se vaatii lisäselvityksiä jätehuoltolaitokselta mm. Kiista merihotellin sijoittamisesta Kotkan Mansikkalahteen on jatkunut jo vuosia, mutta vasta kesän aikana kaupunginvaltuusto saanee asian kaavamuutoksineen päätettäväksi. nille pääkaupunkiseudun polttolaitos olisi kuin taivaan lahja. Museovirasto kaavailee alueen julistamista yhteneväiseksi muinaismuistoalueeksi vastavetona kaupungin suunnitelmille. Tällaisen toiminnan estämisessä ei ole kysymys kansalaisille kuuluvan toimintavapauden rajoittamisesta.' ' Selkokielellä päätös tarkoittaa, että koska valaanlihan kuljetus oli laitonta, sen estäminen ei omavaltaisuudestaan huolimatta ollut laitonta. Polttoa hamuavia tosin löytyy. Hotellin ja sen ravintoloiden pakollinen huoltoliikenne sekä satojen työntekijöiden ja lomailijoiden aiheuttama autoliikenne muuttaisivat loputkin alueen luonnontilasta. Alice Karlsson Ruotsinsalmen meri/innoituksen jäänteitä on Kotkassa enää muutama. Useille jäteongelmien parissa kamppaileville Uudenmaan läänin kun. Alustavien arvioiden mukaan polttolaitos maksaa noin 700 miljoonaa markkaa. YTV:n tekninen lautakunta ei vielä ottanut kantaa jätteenpolttolaitokseen. YTV:n jätehuoltolaitos ehdottaa, että ongelma ratkaistaan rakentamalla pääkaupunkiseudulle polttolaitos, jossa laitettaisiin savuna ilmaan 400 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Oikeus siis hylkäsi tämän hyvin keinotekoisen sy.ytteen, mutta vielä tärkeämpi oli hovioikeuden seuraava lausuma: "Valaanlihan luvaton kauttakuljetus on edellä mainittujen lakien säännösten sekä tullilain ... Lisäperusteena oikeudella oli, että aktivistien keinot olivat kohtuullisia, ennen kaikkea he pidättyivät väkivallasta. Jätemäärän on arvioitu kasvavan noin viisi prosenttia vuodessa, mikä merkitsee sitä, että kaatopaikka täyttyy kuudessa vuodessa. Päätös on tältäkin osin 4 tärkeä, koska luontoaktivisteja yritetään jatkuvasti saada tuomituksi juuri pakottamisesta, jonka maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta ja joka tekona on rinnastettavissa lähinnä ryöstöön, kiristykseen ja kidnappaukseen. Rakennusjäte menee jo nyt suoraan rakennusjätelaitokselle. Mm. olevalle Mansikkalahden alueelle Kotkansaarella kaavaillaan merihotellia konferenssitiloineen. Kotkan eteläisin kärki, Puistolan kaupunginosa ja sen Mansikkalahti ovat osa perikotkalaista elämänmuotoa. Tällä määrällä energiaa pyörisi kaksi suurta tehdasta yötä päivää, jos polttolaitoksen uuniin kipattaisiin joka viides minuutti täysi kuorma jätteitä. Sakkoja aktivisteille toki tuli, mutta vain satamajärjestyksen rikkomisesta. Välkkyyköhän virkamiesten haaveissa ''teknisesti helppo ja siisti" ratkaisu: jätteet tuodaan läänin perukoiltakin Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle poltettavaksi ja polttokuonat ripotellaan pikkukuntien soille ja metsiin perustetuille kaatopaikoille. nojalla tullirikkomuksena rangaistava. Museovirasto, kaupungin museoja ympäristölautakunnat sekä Puistolan kaupunginosan asukasyhdistys ovat rakentamista vastaan. Tarkan lajittelun jälkeen polttoon jäisi lähinnä muovia, jota jätteistä on noin kymmenesosa. Kaatopaikoista ei nimittäin jätteiden poltolla päästä eroon: Ongelmalliset tuhkat ja savukaasun puhdistusjäte, jota syntyy kuudesta kymmeneen prosenttia poltetun jätteen määrästä, tarvitsevat tiiviin ja turvallisen sijoituspaikan. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 5/91 50. Jättipolttolaitos tuottaisi sähköä ja lämpöä noin tuhat gigawattituntia vuodessa. siitä, miten paljon jätteiden kierrätystä voitaisiin tehostaa. Lisäksi runsas kolme prosenttia on lasia ja neljä prosenttia metallia, jotka voidaan kerätä talteen. vsk.. Uimaranta, kalastusveneet ja kalalokit saisivat väistyä valtavan hotellin tieltä. Suurehko rakennuskokonaisuus, yli 17 000 kerrosneliömetriä, vierasvenesatarnineen, paikoitusalue 240 autolle ja tenniskentät lohkaisisi vat merkittävän osan nyt virkistyskäytössä olevasta alueesta. Alueella sijaitsevat 1964 suojeltu tervaleppälehto ja 1790-1 uvulta peräisin olevat Ruotsinsalmen merilinnoituksen rauniot. Valaanlihakontteihin kytkeytyneille syyttäjä oli vaatinut rangaistusta pakottamisesta, mutta sen hovioikeus hylkäsi
''Tutkimukset käynnistyvät liian myöhään", Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiirin johtaja Marketta Ahtiainen sanoo. KOTIMAASTA pareiksi, joissa viihtyvät enää ruutanat. Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla amanuenssina työskentelevä Keynäs palkittiin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta luonnonsuojelutyöstä erityisesti läntisellä Uudellamaalla. Taivassalon mukaan kalliossa virtaa vettä melko tasaiseen tahtiin vesimäärän kasvamatta juurikaan sadekausien aikaan keväällä ja syksyllä. Lisäksi osa soiden ojituksista on ollut turhia. "Syvemmällä kalliossa lämpötila on ympäri vuoden melko vakio. Olkiluodon jätesiiloihin sijoitetaan sekä matalaettä keskiaktiivista jätettä. Tutkimukset asiasta ovat vielä kesken. selvitykset metsän ja vesistön väliin jätettävän suojakaistan leveydestä ja siihen sopivasta kasvillisuudesta. ''Metsätalouden kuormitus tunnetaan, mutta sen vaikutuksista mm. Matala-aktiivinen jäte on lähinnä huoltotöiden yhteydessä kertyneitä vaatteita, työkaluja, pakkauksia ym. Heikki Jaakkola Suomen Luonto juhli 50-vuotista olemassaoloaan toukokuun 25. Lapissakaan routa ei kovillakaan pakkasilla ylety yli kahden metrin syvyyteen.'' Mahdollista sen sijaan on, että Suomenkin vakaaseen kallioon syntyy maankuoren yleisen "elämisen" myötä halkeamia. päivänä. METVE liian myöhään, liian vähän ja metsätalousministeriön tutkimusprojekti metsätalouden vesistövaikutuksista (METVE) on käynnistynyt. Keskiaktiivinen jäte on prosessiveden puhdistuksessa käytettyjä jonivaihtomassoja, jotka käytön jälkeen bitumoidaan ja pakataan peltitynnyreihin ennen siiloon hautaamista. kaloihin, pohjaeläimiin, vesikasveihin ja muihin vesieliöihin tai metsäluontoon ei juuri ole tutkimuksia.'' Alice Karlsson Vesi huuhtelee ydinjätesiiloja louhitun kahden jätesiilon läpi voi Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen, VTT:n, arvion mukaan tihkua vuodessa kaksi kuutiota vettä. ''Metsätalouden vesistövaikutukset ovat lisäksi koko Suomea ajatellen niin tärkeä asia, että tutkimukseen olisi pitänyt panostaa enemmän.'' Ahtiaisen mukaan METVEssä on paljon puutteita: Vesistöhaittojen torjuntamenetelmien tutkimus on jäänyt vähälle. Soiden tummat, humusja rautapitoiset vedet ovat valuneet vesistöihin; kirkkaat ja kalaisat pikkujärvet ovat monin paikoin muuttuneet ruskeavetisiksi ja pehmeäpohjaisiksi lamKeynäsja vuotosväki palkittiin luonnonsuojeluliitto antoi tänä vuonna ympäristöpalkintonsa Kalevi Keynäkselle ja Vuotostoimikunnalle. Maan kohoamisen aiheuttamat muutokset on Taivassalon mukaan otettu huomioon VTT:n laskelmissa. miten metsäojitus, lannoitus, metsämaan käsittely ja hakkuut vaikuttavat vesistöihin ja miten haittoja voidaan vähentää. Vuotostoimikunta sai tunnustuksen sinnikkäästä kamppailusta Vuotoksen alueen luonnonarvojen ja ihmisten kotiseudun puolesta. Kokonaan puuttuvat mm. Metsitysyrityksistä on epäonnistunut EteläSuomessa noin viisi prosenttia ja Pohjois-Suomessa lähes kolmannes. Vuodenaikojen vaihtelutkaan eivät Taivassalon mukaan aiheuttane ongelmia. Joukko lehden ystäviä, avustajia ja muita yhteistyökumppaneita oli kokoontunut hauskanpitoon Suomenlinnan toimiupseerikerholle. Myös pohjaja sadeveden happamoitumisella voi olla vaikutusta siihen, kuinka tehokkaasti vesi syövyttää tietään joutuessaan kosketukseen eri mineraalien kanssa. Muun muassa lukuisat lähteet ja purot ovat liettyneet ja kadonneet maisemasta. vsk. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Ympäristön kannalta oleellisHD.pana tekijänä pitää VTT:n erikoistutkija Veikko Taivassalo sitä, kuinka suuri vesimäärä siiloihin sijoitettua keskija matala-aktiivista jätettä huuhtelee. Näin siksi, että kallioperä on saturoitunutta eli siinä on virtaamisen kannalta aina yllin kyllin vettä. 5. "Metsä 2000 -ohjelmaa tarkistetaan parhaillaan ja nyt pitäisi olla käytössä vankkaa tietoa metsätalouderr vesistövaikutuksista ja erilaisista torjuntatoimista", Ahtiainen sanoo. Hankkeen kustannukset ovat runsaat 20 miljoonaa markkaa, ja sen rahoittaa pääasiassa maaja metsätalousministeriö. Suomen prekambrinen kallioperä on yleisesti ottaen tiivistä ja vedenpitävää, mutta siitäkin löytyy halkeamia ja eri mineraalien saumakohtia, joita pitkin vettä pääsee tihkumaan. Viiden vuoden aikana tutkijat selvittävät mm. Soiden metsittäminen ei ole ollut ilmaista. Maankuoren liikkeistä syntyneet jännitteet purkautuvat Taivassalon mukaan kuitenkin pääsääntöisesti vanhoissa ruhjekohdissa ehjän kalliomassan pysyessä edelleen ehjänä. Virtausmääriä voivat muuttaa uusien halkeamien syntyminen kallioon sekä pohjaveden happamoituminen
Perinteinen suomalainen mökkeily on sinänsä luontoystävällistä: ei vesijohtoa, viemäriä eikä usein sähköäkään; jätteet kompostiin ja tiskivesi pihanunnikkoa lannoinamaan. Purjelautailijat ja veneilijät tuhoavat kaislikkoa ja häiritsevät vesilintujen hautomista. ekoturistit aiheuttavat levottomuutta luonnossa, pelästyttävät eläimiä ja tallaavat arvokkaita kasveja. Pöntötysintoa rajoittaa kairattujen pönttöjen korkeahko hinta, 90 markkaa kappale. Kun kerran ei ole mielekästä päästää ihmisiä luontoon passin värin perusteella, niin olisiko vaihtoehto lisätä tuntuvasti kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita, Satu urmi. Niistä jää nurmikkoon hyvin hjtaasti arpeutuvia jarrutusjälkiä ja niiden karkeat renkaat mylläävät maata jopa 20 sentin syvyydeltä Toisinaan pyöräilijät ovat rikkoneet karjan aitoja ja unohtaneet sulkea veräjät. Työryhmä pohtii mahdollisen ETA-sopimuksen, ei ainakaan toistaiseksi EYjäsenyyden, vaikutuksia Suomen ympäristöön. mönki jät eli pienoismoottoripyörät. Tampere tukee pönttöprojektia Tulevaisuudessa varpuspöllöjen liikkeistä tiedetään huomattavasti enemmän. Ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimiston päällikön Antti Haapasen mukaan yksittäisiä ongelmia syntyy, kun "kokeillaan kuinka jyrkkää rinnettä pyörällä pääsee" . Suomessa ei kehitys ole vielä Va,puspöllö on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Niillä liikkumiseen ei päde jokamiehenoikeus ja niiden tulisi pysytellä teillä. Ympäristöministeriössä katsotaan Suomen hintatason ja ilmaston hillitsevän lomailijoiden ryntäystä EY-maista. Jaakko Syrjänen on rengastanut noin 450 varpuspöllöä ja muutamia löytöjä on jo tullut. Tämän luulisi antavan aihetta pitkäjänteisempään ja kattavampaan ympäristöpolitiikkaan. Syrjänen on avustajineen löytänyt 12 pesää tikkojen kovertamista kotoista. Lisäksi takamailla on muutama pönttö, joista odotamme vielä pesintää", Jaakko Syrjänen esittelee. Sen mukaan suurimmat uhat Suomen luonnolle ovat moottoriliikenne ja veneily saaristossa. Rajoitukset välttämättömiä ''Muodikkaiden urheilulajien ei voi antaa levitä pelkästään kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, sillä luonnon tarjonta on aivan liian niukkaa", toteaa saksalaiseen vapaa-aikaselvitykseen osallistunut biologian professori Giinther Reichelt. Niitä ovat mm. Vapaa-ajan, liikenteen ja lomailun lisääntyessä paineet luontoa kohtaan lisääntyvät, yhdentymisestä riippumanakin. Se saattaa ympäristönsuojelun professori Pekka Nuortevan mukaan jopa lisätä lähistön eliölajeja. Sekä kesyt että villit kasvissyöjäeläimet pelästyvät pyöräilijöitä niin, että ne lopettavat ruohon syömisen niityllä ja siirtyvät nakertamaan arvokkaita taimia metsikköihin. Ihan hyvä ajatus." Jarmo Kalanti metsiin 180 varpuspöllön asuntoa. Pesäonkalo on kairattu soikeaksi Ja sisätila on mitoiltaan 15 x 18 cm. Muiden säädösten kehittelyssä pyritään noudattamaan yhteispoh joismaista linjaa. Toisaalta mökkiliikenne saastuttaa. Myös ns. Varpuspöllöstä pönttölintu vuosikymmeniä lintuharrastajat ovat kehitelleet pönttöä, jonka varpuspöllö kelpuuttaisi asuinpaikakseen. ' 'Toistaiseksi olemme ripustaneet pöntöt vanhastaan tunnetuille varpuspöllöpaikoille. Jaakko Syrjänen päätti auttaa pöllöjä ja niiden silmälläpitoa omasta puolestaan ripustamalla Pirkanmaan metsiin asuntoja pöllöperheille. Tanskan mallia, eli kesämökin saisivat rakentaa ja omistaa maassa vakituisesti asuvat. Asian luonne muuttuu, jos mökki varustetaan mukavuuksilla, kuten viemärillä, ja varsinkin rakennettaessa omakotilähiömäisiä lomakyliä. Saksassa on jo esitetty tiukkoja vaatimuksia maastopyöräilyn sallimisesta vain erikseen merkityillä teillä. Kaupungin ympäristönsuojeluvirasto myönsi pöllömiehille 5500 markan apurahan ja vielä 4700 markkaa pönttöjen tarkastamiseen. Pönttö on mitoitettu mahdollisimman tarkasti käpytikan kolon kokoiseksi. Selvityksen mukaan yksi pahimpia lajeja on yllätys, yllätys maastopyöräily. Säädösten mukaan pyörien tulisi pysytellä poluilla. Jaakko Syrjänen ja Martti Lagerström kehtaavat esitellä tuloksiaan julkisesti. Ainakin näihin perinteisiin pohjoismaisiin jokamiehen liikkumisoikeuksiin luonnossa on tulossa rajoituksia, sekä ulkomaalaisille että suomalaisille, sillä kansallisuuden tarkistus ei luonnossa kuitenkaan onnistu 6 KOTIMAASTA ja osaavat suomalaisetkin sotkea. Vain kaksi pönttöä taitoimme 'pystymetsään'. vsk.. Pöntöllä on korkeutta noin 70 senttiä ja etuseinällä on vahvuutta viitisen senttiä. Talouspulmia on saatu helpotettua vain Tampereella. Tamperelainen pöntötysryhmä on kuuden vuoden aikana ripustellut Pirkanmaan Vapaa-ajan yhdentyminen kuluttaa luontoa vapaa-ajan harrastukset, ihmisten liikkuvuus ja Euroopan yhdentyminen rasittavat tulevaisuudessa yhä enemmän Suomenkin luontoa. Ihmisiltä suljettuja alueita aiotaan laajentaa sekä rakentaa muilla alueilla aidattuja ja viitoitettuja polkuja. Autojen pääsyä luonnonkauniille paikoille on jo monin paikoin, esimerkiksi Schwarzwaldilla rajoitettu, julkisia liikenneyhteyksiä niihin parannettu ja tehty edullisemmiksi. ' 'Kurusta Turkuun lentänyt lintu osoittaa, että nuoret linnut liikkuvat pitbäkin matkoja, pöllömies tietää. "Hmm, tuolta kantilta emme ole asiaa ajatelleetkaan. Suomessa suurempi ongelma on Haapasen mukaan ns. "Tämän kevään tarkastuksissa on löydetty jo 17 asuttua pönttöä. Maastolajit rasittavat Saksassa kuntoilu alkaa olla yksi merkittävimpiä luonnon vaurioittajia. Kaikki Pirkanmaan varpuspöllöt eivät sentään ole asettuneet lintumiesten rakennelmiin. Nuortevan mukaan Suomi on Euroopan yhteisössä "kaavoitettu vapaa-ajan reservaatiksi' '. Jari Salonen SUOME LUONTO 5/9 1 50. Baden-Wtintembergin luonnonsuojeluliiton selvityksen mukaan Schwarzwaldissa harrastetaan 37:ää erilaista luontoa rasittavaa lajia. purjelautailu, purjehdus, vesija maahiihtolajit, ratsastus, vuorikiipeily ym. Satoja uuttuja on kiikutettu kuusikoiden kätköihjn, mutta tuloksista ei paljon ole kehdattu puhua. Saksassa myytiin viime vuonna runsaat puolitoista miljoonaa maastopyörää. Mallia käpytikan kolosta Pönttöjen salaisuutta ei vielä täysin tiedetä. Tarvetta olisi kokeilla lisää tälläisia paikkoja, sillä molempiin kokeilupönttöihin asettui heti pöllöpari' ', Syrjänen iloitsee. Integraatio luo kuitenkin ' 'tiettyä vaarapotentiaalia", toteaa ministeriön integraatiotyöryhmän jäsen Satu Nurmi. nam pitkällä. Mökkeilyssä ministeriö tullee ehdottamaan ns
Mantshurian ja kaakkoisen Neuvostoliiton asukki on tavattu Euroopassa aiemmin vain kahdesti, Saksassa ja Hollannissa. Yleisintä kysymystä ei ole vaikea nimetä: mitä siilille voi syöttää. "Näyttely pyrkii antamaan vastaukset tärkeimpiin siilien elämää koskeviin kysymyksiin ", sanoo toteutuksesta vastannut Ilari Sten. Stenin mielestä piikkikerälle on parasta tarjota kalaa ja muuta proteiinipitoista ruokaa. mutta onko lintu todella SUOME LUONTO 5/91 50. Siilien ekologiaa tutkinut Sten on Korkeasaaressa tottunut kertomaan yleisölle siilistä. Vaikka ruokaa on tarjolla syksylläkin, siili tietää, milloin on talviunen aika.'' Hankoon pyrähtänyt elegantti sirkkuvieras joutuu rariteettikomitean syyniin. Tutkimusten mukaan siilin ruuansulatus ei ole hyvä käsittelemään maitosokereita.'' " Joka tapauksessa maitotuotteista kerma tai kermaviili sopivat siilille maitoa paremmin. Tieteellisestä nimestä on tietenkin ehditty vääntää jo lempinimi Ele. Mutta oli Elen tai muiden idän ihrneiden kohtalo mikä hyvänsä. Pekka Hänninen 7. on harvinaisen linnun löytäminen ja näkeminen melkoinen kokemus harrastajalle. ruuan kanssa. kira-, loisto-. lintuaseman takapihan lintuverkossa killui huhtikuun lopulla odottamaton vieras. Elen kanssa samoihin aikoihin Suomessa nähtyä jättiläismerikotkaakin on jo ehditty epäillä tarhakarkuriksi. Rariteettikomitea tutkii kaikki maassamme havaitut harvinaisuudet ja Elekin joutuu komitean syynättäväksi. ''Meiltä voi tilata talvipesän piirustuksia", kertoo Sten. Siilinruokavinkkejä ja muuta hyödyllistä tietoa saat Korkeasaaren siilinäyttelystä. niittysirkkuja ja schwarzinuunilintuja, jotka kaikki on jo ehditty huolia luonnonvaraisina maamme lajiluetteloon. Itä-Euroopan kautta tapahtu5 vaa lintukauppaa on vaikea vall voa pitkän maarajan takia, eikä ?: köyhissä maissa ole välttämättä { haluakåan riistää kansalaisilta pientä sivubisneksen mahdollisuutta. Euroopan maiden rariteettikomi teat yrittävät kartoittaa, mitä kaikkea maanosaamme on tuotu ja syksyllä aiheesta pidetään kansainvälinen konferenssi. Antti Halkka hemmän julkisista tarhoista löytyy nykyään lähes laji kuin laji, ja Berliinin torilla kaupitellaan mm. Euroopan julkisista ja väKorkeasaaren näyttelyyn kuuluu vanerista ja laudasta valmistettu talvipesälaatikko. Siili sai näyttelyn eläintarhassa avattiin kesäkuun alussa pysyvä siilinäyttely. Itä-Euroopan avautumisen myötä pimeille markkinoille on alkanut tulvia aasialaisia lintuja. Juustoa voi laittaa siilin kuppiin huoletta, sillä juustoa valmistettaessa maitosokeri hajoaa.'' Siilinäyttely pyrkii myös kertomaan siilin talviunesta ja siitä, miten siilin talvenviettoa voi auttaa. Maito voi aiheuttaa etenkin sairaalle eläimelle vatsavaivoja. Harvinainen vieras on vielä vailla vakiintunutta suomalaista nimeä. " Suositeltavinta on antaa siilille vettä yhdessä Lensikö Ele Kiinasta. lentänyt 7000 kilometriä Kiinasta Suomeen, on jo vaikeampi kysymys. KOTIMAASTA Siili on keitetyn kalan ystävä. Ruoantähteet ja vaikkapa kaurapuuro sopivat siilille myös oikein hyvin. " Jos siilejä ruokkii säännöllisesti, ruokintaa ei pitäisi jättää kesken. Lintu määritettiin sirkuksi ja pienten jatkotutkimusten jälkeen tarkemmin Emberiza elegans -lajin jäseneksi. Lajirnäärityksessä tuskin on tulkinnan varaa. '' ''Ruoan olisi syytä myös olla melko suolatonta, koska siilin munuaiset eivät ole tottuneet suuriin suolamääriin.'' Entä voiko siilille antaa maitoa. kultakurkku-, herkku-, keltakurkku-, töyhtöja eleganttisirkusta. vsk. ''Kala olisi hyvä keittää, sillä silloin rasva on siilille sopivassa muodossa.'' ' 'Esimerkiksi koiranja kissanmakkaroita voi myös tarjota siilille, vaikka ne eivät tunnu aina kelpaavan. pyrstötulkkuja. Talvipesän rakennusohjeet on julkaistu myös Suomen Luonnossa 6/89. Linnun alkuperän selvittäminen on tietenkin vaikeaa, eikä rariteettikomiteakaan pääse siitä koskaan sataprosenttiseen varmuuteen. Tarhakarkuruus on mahdollista, sillä lintukauppa on yleistynyt Euroopassa. Lintuharrastajapiireissä on puhuttu mm
Tekee mieli olla hiljaa ja nostaa verkot kuin varkain. Veneessä on henki, joka hinkuaa vesille. Kylmään lasikuituveneeseen on vaikea kiintyä. Veneeseen puu tarkoituksenmukaisesti Helsingin Suomenlinnassa SUOMEN LUONTO 5.(91 50. Se on sukua kuvanveistolle. Puuvene tosin tehdäänkin yleensä käsityönä, joten ne eivät tilastoihin sisälly. Kun puuvene viistää vettä, eivät linnut eivätkä kalat säiky. vsk.. Järvivene on savolaismallinen, melko kapea ja matala, joki vene on järvivenettä leveämpi ja merivene on sekä leveä että korkea. Muuten Suntio ei ota kantaa muovikaukaloon, sillä puuveneentekijällä on vain yksi rakkaus puuvene. Viitisen vuotta sitten perinnettä alettiin elvyttää ja Haminan käsija taideteollisuusoppilaitoksessa järjestettiin ensimmäinen veneenveiston jatkolinja, jossa oli 11 osanottajaa. veistäjä antautuu veneen tekoon koko sielullaan, valitsee oikeat puulajit huolella ja muotoilee pehmeästä materiaalista jalomuotoisen esineen. Tosin joka järvelle osataan tehdä sen oloihin sopiva vene. Tänä vuonna veistäjiä koulutetaan jälleen. Veneenrakentajasta jää jotakin veneeseen. Veneenveiston opettajan Poju Suntion mukaan puuveneen tulevaisuus näyttää hyvältä. Lasikuituveneelle kun ei tarvitse tehdä mitään. Hartsipitoisia veneistä onkin tullut ongelmallista jätettä, koska lasikuitu ei niin vain häviä. 8 Muun muassa tuuliselle ja korkeita aaltoja vellovalle järvelle rakennetaan vene, joka on perusmallia jykevämpi. Poltettaessa siitä syntyy klooriyhdisteitä, joten juhannuskokkoon lasikuituvenettä ei pidä laittaa. Veiston salat ovat vaarassa kadota tekijöiden mukana, sillä uutta polvea ei ole koulutettu. Perinnettä elvytetään Nykyisin veneenveistäjän löytää varmimmin KaakkoisSuomen rannikolta, jossa Ruotsinpyhtään ja Virolahden väliselle rannikolle on ahtautunut peräti 18 veistämöä. Ihana raukeus täyttää soutajan mielen. Suomen vesille on kehitetty kolme venetyyppiä: järvi-, jokija merivene. Suntion mukaan sen suosion syynä on "velttoutunut kansa". Joka tapauksessa yhä useampi suomalainen valitsee lasikuituisen veneen. Lasikuitu on ongelmallista Teollisuustilaston mukaan Suomessa myydään vuosittain lähes 25 000 pienvenettä, joista vain muutama prosentti on puisia. Sen kupeita ei silitellä ja siitä voi luopua tunteilematta. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Alice Karlsson Puuvene tekee onnelliseksi Puuveneen teko on enemmän kuin käyttöesineen nikkarointia. Koulusta valmistuneet veistäjät tekevät veneitä, niinkuin pitääkin. Kaikkiaan verstaita ja yksittäisiä veistäjiä on Suomessa vielä toista sataa ympäri maata
Veneen veisto maistuu veistokaarilaisille. Veneen perusmateriaalin, suomalaisen männyn, Mikael Holmström käy itse valitsemassa Hyvinkään metsistä. Työn ilo syntyy yhteishengestä, mielekkäistä tehtävistä ja luonnollisista materiaaleista. Pelkkä lumppu ei elätä. vsk. olevan Veistokaari Oy:n Mikael Holmström tekisi mielellään pelkkiä puuveneitä, jos vain tilauksia riittäisi. Hallissa juuri valmistunut moottorivene on mäntyä, sen kaaret kovaa saamea, kokassa on lahoamatonta, öljypitoista irokoa ja peräpeilissä mahonkia. Parhaillaan korjataan mm. Veneen hoito on helppoa Holmströmin mukaan puuveneen hoito on helppoa. Lakatusta veneestä raaputetaan lakka keväällä pois ja uusi sivellään tilalle. ''Ehdotin aikoinani kierrätyskeskusta puuhaaville, että jos me saamme joka rätin, niin me hoidamme vaatepuolen'' Rantanen sanoo, " mutta siitä ei silloin päästy sopimukseen. Valion Pakkaukset ja ympäristö Kierrätyskeskukset nakertavat kirpputorien kannattavuutta. ''Kansalaisjärjestöt, romukauppiaat ja muut hyötyjätteen kerääjät on otettava mukaan kehittämään kierrätyskeskuksia ja etusijalle on asetettava ne järjestöt, joilla on sosiaaliset tavoit.. vattuun puuveneeseen sivellään uusi terva keväällä ja syksyllä. Hänen mukaansa ne heikentävät kirpputorien kannattavuutta. Rantanen on varma, että he voisivat hoitaa tekstiilit vapaaehtoisin voimin. ravintolalaiva Margonaa, mutta veneitäkin päästään aina välillä tekemään. IIPVC eli polyvinyylikloridi on muovi, joka on suurimmaksi osaksi klooria. Sveitsissä näin on jo tehty! kaan noin 15 prosenttia poistettavista tekstiileistä kelpaa jälleenmyyntiin kotimaassa, 10 prosenttia soveltuu kehitysmaihin vietäväksi, 60 prosenttia on uusiotuotteiden raaka-ainetta ja lopun voi puristaa polttopriketeiksi. Rantanen vaatiikin, että kierrätyskeskusten toimintaa muutetaan. Hänen mukaansa kierrätyskeskuksissa pitäisi olla ammattitaitoista ja motivoitunutta väkeä, joka osaa käsitellä tavaroita yksilöllisesti ja toimittaa ne oikeisiin paikkoihin. Moni kirpputoreja käyttävä on ostoksiensa kautta kiskonut alkoholisteja ylös ahdingosta ja vaatettanut ja ruokkinut afrikkalaisia köyhiä. Veneeseen käytetään usein myös Oregonin mäntyä, josta saadaan hyvälaatuisia ja leveitä lautoja. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT PVC:sta olisi luovuttava Mikael Holmströmin mielestä puuveneellä voisi olla nykyistä enemmän ystäviä. Verstaalla tehdään myös muita tilaajan mielen ja veistäjän hengen mukaisia pienveneitä sekä kanootteja. Yhdistys tekee sosiaalista työtä sekä kotimaassa että ulkomailla. PVC-muovia käytetään paljon kertakäyttötuotteissa. Kierrätyskeskus olisi vastaanottopiste, jossa vaatteet selvitettäisiin pikaisesti ja parhaat laitettaisiin myyntiin. Niitä odotellessa veistokaarelaiset joutuvat tekemään muutakin. -lehtisen mukaan PVC-muovia on mm. Tehometsätalouden puu ei veneenrakentajalle kelpaa. Valion vihkonen on tervetullutta tietoa, mutta pakkausmateriaalin muuttaminen olisi sentään toista! Apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salosen mukaan jätteenpolton päästöjen hallintaan kohtuullisilla kustannuksilla ei ole mitään mahdollisuuksia, ennenkuin luovutaan PVC-muovista kertakäyttötuotteissa. teet.'' ,! :,:: ! Kierrätyskeskukseen "' kunnon kirpputori Rejtex Oy:llä on 14 Rihmankiertämä -kirpputoria, joista voi käydä Rejtex haluaisi pitää kirppuhankkimassa itselleen laadukkaat kierrätyskuteet, rejtexit. Hyvä venelauta saadaan tiheäsyisestä, hitaasti kasvaneesta ja oksattomasta puusta. Arvokkaat tekstiilit talteen Pauli Rantanen on huolissaan paitsi oman sosiaalisen työnsä aineellisesta perustasta myös tekstiilikuitujen hukkaantumisesta. rasvojen ja juustojen pakkauksissa, joita ei saa hävittää polttamalla. Kierrätyskeskuksissa rejtexiläisten omin materiaali, tekstiilit, ei saa sille kuuluvaa arvoa. Puuvene nostetaan talveksi ylös ja suojataan esimerkiksi pressulla. PVC:llä on järkeviä käyttökohteita, kuten maan alla kulkevat kaapelit, mutta myös järjettömiä löytyy. ' ' Rantasen mukaan kierrätyskeskuksen työntekijät ovat nyt kiukkuisia, kun Rejtex ei ota vastaan ylijääviä vaatteita. " On selvää, että jos meille tuodaan vain huonoa tavaraa, niin mitä me sitä lajittelemme. Vaatteita ei ehditä lajitella eikä kunnostaa ja parhaat viedään käsistä. Joukossa pitää olla myös helmiä, sillä siitä se tuotto tulee.'' D 9. Rejtexin kokemusten mukierrätyskeskuksessa. Rantasen mukaan moni yksityinen hyötyy nyt yhteiskunnan verovaroilla ylläpidettävästä tavaran ilmaisjakelusta. toria esimerkiksi Helsingin ainoan tekstiilijätettä jalostavan yrityksen, Rejtex Oy:n johtaja Pauli Rantanen ei kiittele kierrätyskeskuksia. Rejtex Oy:n rinnalla toimiva Uuden Kasvun Yhdistys saa toimeentulonsa pääasiassa eri puolilla maata olevista kirpputoreista. Tavalliseen soutuveneeseen tarvitaan muutama runko ja mitä vanhempi puu on, sitä parempi. PVC muodostaa palaessaan muiden aineiden kanssa myrkyllisiä yhdisteitä, jotka vapautuvat ilmakehään. Esimerkiksi elintarvikkeita ja teknokemian tuotteita pakataan polyvinyylikloridiin. TerSUOMEN LUONTO 5/91 50. Näillä toimilla puuvene kestää jopa 50 vuotta. V eistokaarelta saa puisen soutuveneen 7 000 8 000 markalla ja toimitusaika on noin kaksi viikkoa
Reunimmainen kuuden metrin peltokaista tuottaa joka tapauksessa keskimäärin 18 prosenttia huonommin kuin pellon sisäosat. Reunapenkka säilyy monipuolisena, mutta rikkaruohot kylläkin pääsevät leviämään pienen matkaa pellolle. Suojapientareilla on tietenkin myös enemmän hyödyllisiä petohyönteisiä, mutta tämän hyödyn määrää ei ole pystytty arvioimaan. Loppukesällä karja päästettiin jälkilaidunnukselle. Häviävät kukkaniityt ovat myös monien kiintoisien sirkkojen ja kaskaiden tyyssijoja. Englannissa on selvitetty, miten riistalintupoikueet ja perhoset saataisiin menestymään paremmin viljelysmailla. Englannissa pilkattiin aluksi niitä, joiden pellon reunassa oli rikkaruohoja pellot näet vaikuttivat hoitamattomilta. Nykyään monet englantilaiset viljelijät esittelevät ylpeinä sellaisia peltoja: " Katsokaa, minä olen perustanut suojapientareita! ''. Meillä viljelijöiden olisi kokeiltava eri levyisiä suojapientareita sekä peltojen keskelle jätettäviä tekopientareita; nehän voivat palvella myös ajoja kävelyreitteinä. Ruiskutuksia muunnellaan sen mukaan, mitkä rikkaruohot ovat vaivana. Doverin työryhmä löysi neljän vuoden aikana suojapientareilta kaksi-kolme kertaa enemmän päiväperhosia kuin ruiskutetuilta reunoilta. Tohtori J. Nittyjen ja ketojen lajimäärät ovat korSUOMEN LUONTO 5/91 50. Suojapientareen käyttö vaatii asennemuutoksen. Kauri Mikkola Maaseutu monipuoliseksi: Maanviljelysympäristö voidaan palauttaa monipuoliseksi: pellon reunaan suojapiennar, pöheikköön kukkaniitty, metsään pökkelöitä ja lahopuita. Ja kuka oikein haluaisikaan elää puoliksi tuhotussa ympäristössä. Englantilaisten 1988 julkaisemien laskelmien mukaan osittainen ruiskuttamattomuus laskee satoa tästä vain viisi-kymmenen prosenttia. Laidunnuskulttuuri loi erittäin rikkaan kasvija eläinmaailman, joka on nyt häviämässä. Tärkein keino on periaatteessa yksinkertainen: pellon reunaan luodaan noin kuusi metriä leveä suojapiennar ( conservation headland). Suomessa on harjoitettu ainakin pari tuhatta vuotta laidunnuskulttuuria, joka on miltei tyystin loppunut muutaman viime vuosikymmenen aikana. vsk.. Talvirehuksi tuleva heinä kaadettiin kesä-heinäkuun vaihteen paikkeilla. Pellon reuna myrkyttömäksi Salaojitetut ja pientareille asti kemiallisesti käsitellyt peltomme eivät juuri suo elintilaa luonnonvaraisille eläimille. aletaan tajuta, kuinka rikas vanhanaikainen maisema oli. Kukkaniityn voi tehdä Samoin kuin kovakuoriaisten uhanalaisuus johtuu aarniometsien ja lahoavien puiden puutteesta, ovat perhoset vähentyneet ennen kaikkea kukkaniittyjen ja ketojen häviämisen takia. Kun peltoon ruiskutetaan hyönteisja rikkaruohomyrkkyjä, reunaa pitkin ajettaessa suljetaan reunan puoleinen ruiskuvarsi. Tämä moninaisuus, vaikka onkin ihmiskulttuurin luoma, olisi pyrittävä saamaan takaisin. Kukkaniityt ja -kedot ovat pöheiköityneet, valoisat hakakoivikot pensoittuneet ja varovaisin polttopuuhakkuin harvennetut metsät on usein hakattu auki. Entinen kukkivien pientareiden ja pikku ojien kirjavoima peltomaisema on nyt yhtenäistä vihreää kenttää. Ruiskuttamatta jätetään tavallisesti vain rikkaruohomyrkyt ja hyönteismyrkyt keväällä sienimyrkkyjä voidaan käyttää, samoin kasvuhormoneja sekä syksyllä heinämyrk10 kyjä. Luultavasti jo kahden-kolmen metrin suojapiennar ruiskuvarren kärjen ja pellon reunan välissä monipuolistaisi eliöstöä. Näin myrkyt eivät juuri leviä suojapientareelle eivätkä lainkaan ulos pellolta. Koska olet viimeksi nähnyt kissankäpälän, ketoneilikan, ruusuruohon tai Jätä pelloll« purtojuuren. Jotta petohyönteiset saataisiin talvehtimaan pelloilla, myös pellon keskelle on jätetty ruiskuttamattomia ja kylvämättömiä kaistoja. Näin on saatu peltopyypoikueet menestymään huomattavasti paremmin kuin kokonaan ruiskutetuilla pelloilla. Lisäksi karja laidunsi rantaniityillä, haoissa ja metsissä. Rikas eläimistö ja kasvisto eivät haittaa maataloustuotantoa, varmaankin päinvastoin
Raivaushoitoa pitäisi soveltaa tarpeen mukaan myös rantaniityille. Heinäkuun lopulla tai elokuussa on vuorossa jälkilaidunnus tai laidunnuksen matkiminen niittämällä ja kuljettamalla heinä pois. Valitettavasti kansantaru niiden vahingollisuudesta metsätaloudelle elää sitkeänä. Kesä-heinäkuun vaihteen tienoilla heinä niitetään viikatteella tai koneella ja kuljetetaan pois, tai sitten annetaan eläinten laiduntaa niityllä. Rantojensuojeluohjelman säätämisen aikaiset tapahtumat osoittivat valitettavasti, että monien mielessä puuston arvo mitataan pelkkänä rahana. Rannoilla ja puronvarsilla on usein suojelemisen arvoista puustoa. Erämaalakikeskustelussa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) näet Helsingin Sanomien mukaan huolestui siitä, PUHEENVUORO että " hyönteiset ja ötökät ... Toivottavasti sekä pöheiköityneitä pientareita että parturoituja ky lvönurmikoita, eräänlaisia elintasoviheraavikoita, saadaan näin muutetuksi kukkaniityiksi. Siis sairaissa puissa elävät eivät iske terveisiin eivätkä kaatuneissa puissa elävät pystyihin jne. ,uojapiennar! Pellon reunaan, pihamaalle ja metsän kätköihin voi jättää elintilaa monenlaisille kasveille ja eläimille elämän rikkauden nimissä! keimpia mitä luonnossamme on tavattu. Valistunut maanviljelijä saattaa hyvinkin olla kiinnostunut ko;:i keilemaan suojapientareita. Esimerkiksi Liminganlahden pajukoituminen on kyllä edullista kultasirkuille, mutta varsinaiset avoimen elinympäristön linnut saattavat olla vähenemässä. Vain laajahkoilla tuulenkaadoilla saattaa seuraavana kesänä olla valoisuutensa takia tuholaisvaikutusta; niissä viihtyvät ytimennäivertäjät ja kirjanpainajat, joille tavallisen metsän yksittäiset rungot ovat liian varjoisia Tutkija Ilpo Mannerkoski on korostanut sitä, että luonnonmetsissä tuholaisia on toisin kuin talousmetsissä hyvin vähän sekä sitä, että kun kaatunut puu löydetään, mahdolliset tuholaiset ovat jo ehtineet jättää sen. On syytä ihmetellä, että parlamentissa esitetään tämäntasoisia lausuntoja. Erityisen tärkeitä ovat pikku vedet, lähteet, lammet, suonsilmäkkeet ja purot, puhumattakaan rehevistä lintulahdista ja -järvistä. Suojapiennarten sekä niittyjen ja ketojen hyväksi voi maata ornistamatonkin tehdä paljon: sukulaisen voi taivutella jättämään osan viheraavikkoaan parturoimatta, voi ottaa itse hoitaakseen pakettipellon nurkkauksen tai voi vain neuvoa tuttujaan. Metsissä ja vainioilla on paljon pieniä kohteita, jotka olisi eläimistön tukikohtina jätettävä rauhaan. vsk. saavat estottomat elinmaastot, jos metsien kaatuneita puita ei kärrätä pois''. Alkuperäisessä luonnossa oli vähän niittyjä, lähinnä rannoilla, kallioilla ja hietikoilla. Vai riittäisikö merestä paljastuva uusi niitty korvaamaan pensoittuneen alan. Sitä paitsi pohjoisessa tuholaisriski on niin pieni, ettei siitä kannata edes puhua. Niitty raivataan keväällä. 1 ·;: 5 :.: Pökkelöt monipuolistavat metsää Luonnon monipuolisuuden turvaamiseksi olisi erityisen tärkeää jättää metsiin pökkelöitä ja kaatuneita puita. Vanhat jalopuut, haavat ja petäjät ovat rikkaan hyönteismaailman tyyssijoja, ja niissä on usein lintujen pesäkoloja. Palkinto tulee nopeasti: jo toisena kesänä kasvillisuus on monipuolistunut. Laidunnuksen vaiheet Niittyjen ja ketojen kasvija SUOMEN LUONTO 5/91 50. 11. Todella hyvän ja kestävän niityn tai kedon aikaansaaminen vie kuitenkin useita vuosia. Niinpä raidat ovat ensimmäiseksi keväällä pölyttäjäkimalaisten ja muiden hyödyllisten eläinten mesilähteitä, ja pian jo pajulinnut ja kertut ruokailevat niissä. eläinmaailman rikkauden syntyyn tarvitaan kolme toimenpidettä: ensiksi raivaus, joka takaa paljon valoa ja lämpöä, toiseksi kaksinkertainen laidunnus tai niitto, joka pitää kovat kasvukilpailijat kurissa, sekä kolmanneksi ravinteiden, toisin sanoen niitetyn heinän, poisvienti, joka pitää maan köyhänä eikä päästä mitään yksittäistä lajia valtaan. D Kirjoittaja on Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen dosentti. Puissa elää niiden sairastuttua, kaaduttua ja lahottua enimmäkseen toisiaan seuraten uusia hyönteislajeja, jotka eivät yleensä ''palaa taaksepäin''
Laakeille rannoille syntyy niittyjä ja ruovikoita 11 jotka maan kohotessa muuttuvat pajukoiksi ja lepikoiksi ja aikanaan metsäksi; matalan veden alueet kasvavat vitoja, lumpeita, ulpukoita ja ärviöitä. Rokuanvaara on osa harjua, joka alkaa Sotkamosta ja kulkee Paltaniemen, Manamansalon ja Kempeleen kautta Oulunsaloon. Peräytyessään meri jätti jäl-. 12 Rantavoimat temmeltävät Rannoista reilu kolmannes on moreenia, vajaa kolmannes hiekkaa ja soraa, ja saman verran on savija lieterantoja. Muinaiset rantavallit, kaarrot, juoksevat yhdensuuntaisina harjanteina poikki suotasankojen. Aallokko ja jäät kasaavat irtainta ainesta jopa parin metrin korkuisiksi ja kilometrien pituisiksi valleiksi. Maan kohoamisen on arveltu jatkuvan toiset 10 000 vuotta ja Oulun tienoon kohoavan vielä satakunta metriä. Pohjana on ikivanhoja kallioita, jotka ovat kuluneet tasaiseksi peneplaaniksi jo miljoonia vuosia sitten. .__ _____________________ __. Korkeimmat niistä kasvavat metsää, matalimmat ovat jo hautautuneet turpeeseen, mutta saattavat silti yhä näkyä poikkeavan kasvipeitteensä vuoksi. Limingan edesmennyt latomeri Suurin osa maakunnasta on varsin laakeata ja loivapiirr teistä. Vaara pysyi niukkakasvisena verraten pitkään. Tuore, juuri syntynyt maa on ravinteista. Keskimäärin hiekkakinokset ovat puolisen kilometriä pitkiä, 50-100 metriä leveitä ja 10-12 metriä SUOMEN LUONTO 5/91 50. Vuosisatamme alkupuolella ranniJckolakeudet olivatkin yhtenäisessä hyötykäytössä, pääosin laitumena tai heinämaana. Rantavoimat muokkaavat maisemankin. Kun rantaa suojaavia saariakin on perin vähän, ja vedenkorkeus vaihtelee kaksi, kolmekin metriä, on rantavoimilla tilaa temmeltää. Heinä kuivattiin pellolla ja varastoitiin latoihin ja vasta talven rekikeleillä ajettiin kotitanhuville. Elävä luonto on sopeutunut rajuihin rantavoirniin. Niinpä Limingan tienoilla kymmenen metrin korkeuskäyrä on paikoin toistakymmentä kilometriä rannasta! Muinaiselle viljelijälle maiseman tasaisuus ja hienojen maalajien runsaus oli rikkaus: maa oli helposti muokattavissa pelloksi ja niityksi. .n Merenkurkku sulkeutuu ja Perämerestä tulee Peräjärvi, joka kohoaa maan mukana. Rehevä kasvillisuus ja sillä elävä suunnaton pieneläinten joukko tarjoavat linnuille hyvät ruokamaat. Toki Limingan maisema on yhä vaikuttava avoimuudessaan, mutta leppä, pajut ja järviruoko valtaavat alaa. Kalliorantojen osuudeksi jää vain pari prosenttia. Jähmettynyt hiekkameri Suurenmoinen näyte muinaisista rantamuodostumista on Rokuanvaara, parikymmentä kilometriä pitkä ja viisi-kymmenen kilometriä leveä selänne, jonka korkein huippu, Pooki, on 194 metriä merenpintaa ja noin sata metriä Ahmasjärveä ja Oulujokea korkeammalla. Liminganlahti sekä Hailuodon itäja eteläranta ovat vanhastaan tunnettuja lintuparatiiseina, mutta itse asiassa koko Perämeren rannikko Merenkurkusta pitkälle Ruotsin puolelle on samaa lintuparaMerihanhella on viime vuosikymmeninä ollut menestystä perhe-elämässä. Aallokko kasaa rantaan hiekkakenttiä, joita tuuli sitten järjestelee kinoksiksi. vsk.. Harjun aines on poikkeuksellisen hienoa hiekkaa, joten aallokko, tuuli ja jäät ovat muotoilleet koko harjujaksoa. Meri syövytti rantavallejaan nykyisen kahdensadan metrin korkeuskäyrän tienoille. i ,l,j .:,; ;;: .fl kohoaa yhä Perämeren rannikolla noin metrin sadassa vuodessa. MMKUNNAT TUTUIKSI 5 POHJOIS-POHJANMAA Eero Kaakinen Seppo Vuokko Limingan niityiltä Syötteen rinteille Kun mannerjää väistyi, Pohjois-Pohjanmaasta ylti silloisen Itämeren pintaan vain Itä-Pudasjärven vaaraseutu, Iso-Syöte lähiympäristöineen. Niinpä latoja tarvittiin tuhansia. Rokuanvaarakin oli veden alla jään väistyessä. kensä koko maakuntaan. tiisia: laakeiden niittyjen, allikoiden, ruovikoiden ja pajukoiden vyö, joka matalan veden aikana laajenee lietteikköinä merelle päin. Niinpä vahvat luoteistuulet ehtivät synnyttää yhtenäisen 18 kilometriä pitkän ja leveimmillään viisikilometrisen dyynikentän. Kymmenessä tuhannessa vuodessa muutaman sadan neliökilometrin maakunta on kasvanut satakertaiseksi. Monin paikoin harju on levinnyt laakeiksi hiekkakankaiksi, jotka eivät lainkaan vastaa perinteistä kuvaa sianselkämäisistä harjuista. Mannerjää jätti kallioiden päälle paksun irtomaakerroksen, jota meri vielä tasoitteli. Komeita kaartoja on vaikkapa Lumijoen Haarasuolla, Pudasjärven Kuusisuolla ja Muhoksella Päijänteen-Välisuon alueella. Kanta on kivunnut jo useihin satoihin pareihin. Rokuanvaaran lakiosat paljastuivat merestä noin 8000 vuotta sitten kuivan boreaalikauden aikana. Maakunnan laajeneminen päättyy kuitenkin jo parin vuosituhannen kuluttua: Nyt ladot ovat käyneet tarpeettomiksi, niityt hävinneet, peltojakin on liikaa
Rantavehnä ja muut pioneerikasvit valtaavat ensimmäisinä merestä kohoavat hiekkakentät. 13. SUOMEN LUONTO 5/91 50. vsk. Hailuoto on maankuulu hiekkaisista, alavista rannoistaan.joista nauttivat niin kahlaajat kuin turistitkin
POHJOIS-POHJANMAA korkeita. Jänteet ovat pohjoisempiin soihin verrattuna matalia. Hienoimmillaan suoluonto esittäytyy Pudasjärven ja UtaJarven rajoilla leviävällä Olvassuon-Oravisuon-Näätäsuon-Sammakkosuon valtaisalla suolakeudella, jota Kiiminkijoen sivujoen, Nuorittajoen, latvahaarat halkovat. Supissa on kesällä useammin hallaa ja talvella kovempia pakkasia kuin harjanteilla. Aivan merenrannan tuntumassa on pieniä luhtaisia soistumia, joiden kasvillisuus voi olla lettomaisen rehevääkin. Karulla ja tasaisella Pohjois-Pohjanmaalla aapasuoluonto ei hevin esittele ravinteisimpia puoliaan: lettoja saa hakemalla hakea! Rimpisillä soilla linnusto on sitävastoin sekä runsas että monilajinen, vaikka useimpien suolintujen esiintymisen painopiste on vielä pohjoisempana. Pari leveämpää rantaterassimuodostumaa kertovat välivaiheista, jolloin merenpinnan lasku pysähtyi 14 ja meri ehti kuluttaa hiekkaista rantaa syvemmälti. Pohjoispohjalaista aapaa luonnehtii sarainen tai lyhytkortinen nevakeskusta, mutta rimpiäkin voi olla kosolti. Ojitusten kirot Täällä koetaan kouriintuntuvina niin soiden hyödyntämisen siunaukset kuin kirotkin. Tunnuslinnuksi sopii kurki, sillä täällä sen kannat ovat taajimmat. Suolla pesii rikas linnusto. Pohjois-Pohjanmaalla on nähtävissä moni-ilmeinen soiden kehityssarja meren ääreltä sisämaahan. Ikääntyessään suot karuuntuvat, kasvavat kooltaan ja kehittyvät rimpisiksi aapasoiksi. Hieman edempänä on pieniä kuivia keidassoitakin. Suppien pohjalla ei metsä menesty, vaan ne kasvavat kuivaa niittyä tai sammalta ja jäkälää. joilla maakunnan nimikkokukka suopursu levittää huumaavaa tuoksuaan. vsk.. Litokairassa on vahva erämaan tuntu. SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Vaaran rinteille peräytyvä meri muodosti rantavalleja, joita on perättäin muutaman kymmenen tai sadan metrin välein, jyrkillä rinteillä tiheämmässä. Puuttomuuteen lienevät syynä " kylmän ilman järvet' ', joita muodostuu kylmän ilman valuessa rinteitä alaspäin. Harjuun oli sen syntyessä hautautunut suuria jääkappaleita, jotka sulivat myöhemmin synnyttäen suuria kuoppia. Suomen soisimmat seudut Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisinta seutua: Pudasjärven länsiosissa sekä Temmesja Tymävänjokien latvoilla parhaimmillaan yli 80 prosenttia maa-alasta on suota. Aapojen reunaosia kattavat useimmiten laajat rämeet, Olvassuo, josta osa on suojeltu luonnonpuistona, on pohjoispohjalaista aapasuoluontoa hienoimmillaan. Rokuanvaaran ytimessä on hiekkaa ainakin sadan metrin paksuudelta. Suurimmat näistä supista ovat satojen metrien levyisiä ja 40 metrin syvyisiä. Nykyisin dyynialueita peittää mäntymetsä, jonka pohjakerroksena on kaunis, mutta niin huonosti kulutusta kestävä poron jäkälämatto. -mutta miten kauan
SUOMEN LUONTO 5/91 50. Oulujoki on tehokkaimmin voimantuotantoon rakennettu joki. . Mutta tältä riurmelta ei tarvitse astua kuin Kiiminkijoki, joka aloittaa juoksunsa Kainuun rajoilta, on suurimpia vielä rakentamattomia jokiamme. Myös Kuivajoki on koskiensuojelulain turvin jäävä vapaaksi virraksi seudulle, jonka entisyys on välittynyt monille suomalaisille Antti Hyryn kirjoista. Tervaväylästä sähkövirta Elävä ja villi Oulujoki lumosi I. kivenheiton joka suunnalle, eikä sitäkään, niin ammottaa edessä kosken humiseva jyrkkä rotko. Rakennettuna joesta ei ole nähtävyydeksikään. Jokivarsissa lyövät etelä ja pohjoinen kättä: pohjoiset pikkutervakko ja kalvaspaju Iijoen yläja keskiosa virtaa koskiensuojelulain ansiosta vapaana, mutta alaosa on kahlittu sähköntuotantoon. Ja metsäisilläkin kohdilla ilmoittaa syvyydestä nouseva kumea kohina, ettei se ole kaukana . 15. .... Kymmenen virran muistomerkkejä Viimeisenä rakentamattomana suurena jokena on Kiiminki jokea yritetty suojella ja tutkia, ja se edustaa maamme humuspitoisia jokivesiä kansainvälisessä Project Aquassa. Jokea pitkin virtasi terva Kainuusta, ja vastavirtaan nousivat rintamaiden tuotteet selkosiin. vene toisensa jälkeen täydessä lastissa ilmestyy niemen takaa ja toista rantaa mennä huhkii sivuitsemme, tuota pikaa sekaantuakseen alamäen kimottaviin kuohuihin.'' Joella oli elämää: se antoi yllin kyllin kalaa lohta, taimenta ja siikaa. Joka pisara käytetään eikä ohijuoksutuksia tarvita, sillä suuri Oulujärvi ja muut Kainuun järvet on alistettu tulvavesien varastoaltaiksi. Inhan. Mutta sähköä se jauhaa, ja vaurautta Suomen teollisuudelle. Pyhäkoski kiertää nientä kolmella puolella. Turvetuotanto on täällä suurimmillaan. Jyrkkä polku johtaa kuusikon läpi talon kalarantaan, joka on heti niemen kainalossa. K. Useissa jo luonnostaankin vähävetisissä ja humuspitoisissa joissa metsien ojitus ja turvetuotanto heikentävät veden laatua entisestään. vsk. Vaelluskalan nousu loppui, kun keskellä Oulun kaupunkia oleva Merikoski rakennettiin 1948. Tuon tuostakin saadaan siten maalle hohtava siika tai taimen. Kipinän kylä, Pudasjärvi. Alkuperäinen suoluonto on joutunut väistymään laajoilta alueilta, kun metsänparantajat ovat tunkeneet ojaverkostonsa aapojen reunarämeille ja kuivattaneet samalla laajalti keskustan nevojakin. Limaantuneet pyydykset, kalojen makuhaitat ja samentunut vesi ovatkin jokivarsien asukkaiden keskeisiä puheenaiheita. Matkalla vesi pakotetaan seitsemän kertaa turbiineihin. Suoja vesiluonnon ykseydenkin ymmärtää selvimmin juuri Pohjois-Pohjanmaalla. Ylempänä on lyhyt lohipato. .. " Polku kiertelee törmän tasaista reunaa ja sieltä täältä näkyy syvällä jalkain alla synkkä, kuohuva sola. Sen alapuolella vedetään pitkin päivää kullenuottaa. Lyhyellä nuoralla, jonka toinen pää on maassa kiinni, kierretään nopeaan kappale koskea ja vedetään sitten perä rannalle. Oulujärvestä, 122 metrin korkeudelta, putoaa joka sekunti 450 kuutiometriä vettä Perämereen. Vaikka alajuoksun voirnalarakentaminen onkin vienyt Iijoen mahtia, Pudasjärvellä, joen keskijuoksulla, aistii yhä suurvirran tunnun
Sen jylhissä maisemissa puhuu jo selvä pohjoinen. Paljain silmin niitä ei juuri erota. 16 SUOMEN LUONTO 5/91 50. Iso-Syöte yltää 431 metrin korkeudellaan tunturin mittoihin. Niinpä sitä ei ole näkyvissä kalliona kuin yhdessä paikassa Oulujoen uomassa. HaiRokuanvaara on jääkauden kasaama valtava harjuselänne. Muhoksen muodostuma Noin 1300 miljoonaa vuotta sitten vajosi satojen neliökilometrien laajuinen kalliolohko liki kilometrin naapuriseutuja alemmaksi. Savikivi on niin pehmeätä, että se rapautuu sateessa ja pakkasissa muutamissa vuosikymmenissä. Aikaa myöten kuoppa täyttyi, ja sen täytteet iskostuivat kiveksi. Liki 70 kilometriä pitkä ja kymmenkunta leveä savikivialue, Muhoksen muodostuma, yltää Muhokselta Hailuotoon. Kansallispuistoon on syytä tutustua vain polkuja pitkin, sillä senjäkäläkasvillisuus on hyvin herkkää kulutukselle. Itäistä leimaa jokivarsien lajistoon tuovat pulskaneilikka ja Temmesjoen rantojen kiiltävälehtinen jokipaju. Tähän syvään monttuun syntyi järvi tai merenlahti, johon alkoi heti kertyä savea ja hiekkaa. Niitä etsitäänkin mikroskooMuhoksen ja Limingan savikivet ovat yli 1000 miljoonan vuoden ikäisiä. vsk.. Savikivessä on fossiileja, tosin harvassa ja pieniä. POHJOIS-POHJANMAA pilla joko suoraan kivestä, tai liuottamalla ensin kiven silikaattiaines vahvoilla hapoilla, jolloin niin kovin hennot leväjäänteet jäävät jäljelle! luodosta on löydetty nuorempia, noin 600 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä, joiden monipuolisempi levälajisto ennakoi jo kambrikauden "räjähdystä", tavattoman nopeaa evoluution rynnäkköä, jossa muutaman miljoonan vuoden laskeutuvat jokivarsia alaspäin, ja vastaan tulevat eteläiset isolimaska, kilpukka ja kurjenmiekka
Eteläisin Suomen vuorista, joka yltää tunturin mittoihin, on 431 metrin korkuinen IsoSyöte. Puuton laki on suonut kasvupaikan vaatimattomimmille tunturikasveillemme, tunturivihvilälle ja riekonmarjalle. D Eero Kaakinen on kasvitieteilijä, joka työskentelee Oulun lääninhallituksessa ympäristönsuojelutoimistossa ylitarkastajana. Lahdella on kolme lintutomia: Temrnesjokisuussa, Sannanlahdessa sekä Virkkulassa, jossa on myös opastuskeskus. Valtaosa kuusikoista on käyty aikoinaan läpi poimintahakkuin, mutta varsin luonnonmukaista metsää tapaa esimerkiksi Isovaaralla. Vähimmällä vaivalla matkailija saa käsityksen Pohjois-Pohjanmaan suoluonnosta pysähtymällä Oulu-Kuusamo -valtatien varressa Hirvisuolle. Erinomaisen hienoja suokohteita on useita. Lintutomi on suunnitteilla Kirkkosalmelle. Matkailu hiihtohisseineen ja laskettelurinteineen on alistanut itärinteet, ja lakea reunaavat hotellin ja kelomökLEVÄSUOOLVASSUOORAVISUONÄÄTÄSUOPALOVAARAKÖLVÄSVAARA maan ja Kainuun rajalla, ovat hienoimmat Perämeren varhaisvaiheista kertovat rantamuodostumat ja laajat, tuhansien vuosien takaiset dyynikentät. Luontopolku opasteineen kierrättää kulkijan turvallisesti suon märemmissäkin osissa. Jokiluontoon voi tutustua parhaiten melomalla pitkin Kiiminkijokea tai Kuivajokea; muut joet alkavat jo olla turhan rakennettu ja. Rokuan kansallispuisto on jo Kainuuta. Kun Kainuun puolella vaarajakson luonnossa näkee vieSUOMEN LUONTO 5/91 50. 17. Vaaroilla puhuu pohjoinen Maakunnan koillisin kolkka poikkeaa jo muusta maakunnasta. Varsinainen suojelualueen helmi on LatvakouvanJarv1 ympäristöineen. Hailuodossa riittää luonnonystävälle nähtävää glojärvistä ja länsirannan hietikoista linnustollaan ja laajuudellaan vaikuttaviin rantaniittyihin. Sitä hallitsevat kuusikkovaarat, jotka ovat jäänteitä Pohjois-Karjalasta Kainuun kautta Lappiin ulottuneesta Karelidien muinaisvuoristosta. Pohjoista ilmettä vahvistavat rinnepuro( ,J ) @ LITOKAIRA (ISOÄIJÖNSUO-LAPIOSUO) @) KIIMINKIJOKI @ SUUREN VENENEVANPELSON SUOSEUTU @ ROKUA (J) HAILUOTO @ LIMINGANLAHTI ® MUHOSJA POIKAJOKIEN EROOSIOLAAKSOT, KOSKET JA LEHDOT > :~ Muhosja Poikajoen jyrkkärinteiset eroosiolaaksot lehtoineen ja sieville koskineen (Liimanninkoski, lsterinkoski) luovat maakunnassa niin harvinaisella rehevyydellään eteläistä tunnelmaa. Hänen toimialanaan ovat luonnonsuojelu ja maankäytön ympäristövaikutusten arviointi. Laakeilta rannoilta voi etsiä ruijanesikon, rönsysorsimon ja allikoiden matalasta vedestä upossarpion. Olvassuon, Oravisuon ja Näätäsuon suolakeus vaikuttaa jo laajuudellaan; samoin maakunnan etelälaidalla Pelson-Suuren Venenevan-Viirinevan-Heponevan alue. Rokuanvaaralla, Pohjanlä eteläisiäkin piirteitä, puhuu Pudasjärven vaaroilla jo silkka pohjoinen kapeine lapinkuusineen ja paksukunttaisine metsineen. Litokaira Iso Aijönsuo ja Lapiosuo ympäristöineen vaatii vaeltajaltaan jo melkoisesti viitseliäisyyttä, mutta palkitsee kulkijan erämaan tunnulla sekä runsaalla ja monipuolisella linnustollaan. D jen väinönputki ja tunturipitkäpalko. Kalkkipitoisen kallioperän ansiosta lukuisat pikkusuot ovat lettomaisia ja puronvarsien lehtoinen rehevyys yllättää. .. Tummaan kuusikkopeitteeseen tuovat vaihtelua lakisuot, joista laajin, Vatisuo, on nimensä mukaisesti reunoiltaan viettävä kaunis saraneva. Edustavia aapasoita ovat myös Kuusisuo-Hattusuo, Säippäsuo-Kivisuo sekä Tolkansuo. vsk. Luontomatkaajan toivekohteet vaaraseutu Iso-Syötteen-Jaaskamonvaaran-Latvakouvan alue muodostaa maisemiltaan upean ja jopa erämaisen retkeilyyn sopivan alueen. Kiikariin osuu merihanhi ja ristisorsa, ja jos oikein hyvin onnistaa, jokin todellinen harvinaisuus kuten pikkutiira. Tunturin länsirinteeltä alkaa 4500 hehtaarin laajuinen valtion retkeilyalue, jonka jatkoksi perustettiin äskettäin Jaaskamonvaaran laaja suojelualue. Liminganlahti tarjoaa kilometreittäin rantaniittyjä ja matalia vesiä, joissa kuhisee lintuja keväästä syksyyn. kien rakennusryppäät. I -----"..:....-:_, / 1 lsolTA , _ ---~ VAARAMAITA VILJELYSMAITA -RAUTATIE G) PUDASJÄRVEN VAARASEUTU PÄÄTIET TEHTAITA hanhi ovat varmaan kävijän toivelistalla. Kultasirkku, mustapyrstökuiri ja merikuluessa kehittyivät useimmat nykyäänkin elävät eläinryhmät selkärankaisia lukuunottamatta
Sykähdyttävät kokemukset, kuten allikkoisella niityllä miltei jaloissa pyörivät vesipääskyt, kultasirkun laulu tai sinipunaisina kukkivat ruijanesikot sentään palkitsevat raskaan tarpomisen. tuntuva upottava rantaniitty uuvuttaa sitkeimmänkin retkeilijän. Oulussa maankohoamisen nopeudeksi on viime satavuotiskauden aikana laskettu keskimäärin 8,6 milliä vuodessa, ja keskemmällä Perämerta Iivari Leiviskä 1902 kohoaminen voi olla vieläkin nopeampaa. vsk.. Korvissa soi taukoamaton ruokokerttusen, pajusirkun ja punajalkaviklon konsertti. Rantavoimat aaltoilu, virtaukset, jäät ja hiekkarannoilla myös tuuli muotoilevat merestä kohoavaa maata. 18 "Itse rantaniityt eivät nykyisessä muodossaan olisi pysyväisiä ilman ihmistä. Merenpohjan kasvittuminen tapahtuu ennemmin ajoittaisin harppauksin kuin vähittäin hiipimällä. Kaislikosta kangasmetsäksi Merenpohjan paljastuminen luo kasveille uutta elintilaa, joskin olot ovat alussa epävakaat. Saarroksissa parimetrisen kuloruo 'on keskellä on vaikea päätellä, missä on meri tai ylipäätänsä jotain muuta kuin ruovikkoa. Jo pari vuosikymmentä riittää ilmiön havaitsemiseen. Vesipääsky viihtyy maankohoamisrannoilla. Laakeimmillakin niittyrannoilla vuorottelevat virtausten ja jään synnyttämät kohoumat ja painanteet. Alkukesällä meriveden ollessa matalimmillaan paljastuvat hehtaarien laajuiset hetteiköt, kun taas syyspuolen tuulet nostavat veden pitkäksi aikaa rantalepikon reunaan. Jokisuistoihin kasautuva maa-aines ja lahtiin maatuva kasvillisuus jouduttavat rannan siirtymistä. Ettei niittyrannoilla pääse näin tapahtumaan pitää huolta niittymiehen viikate, joka säännöllisesti katkaisee pensikoksi pyrkivät pikkuvesat." Entistä merenpohjaa Mannerjäätikkö painoi kallioperään syvän lommon, joka jäätikön sulettua alkoi hitaasti oieta. Tosiasiassa täysin luonnontilaista näillä rannoilla on vain uusin, vastikään merestä paljastunut maa. Keskimääräistä alhaisemman meriveden vuosina pioneerikasvit etenevät SUOMEN LUONTO 5/111 50. Maankohoamisen keskus on Perämerellä, mutta ilmiö ulottuu lievänä vielä Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle. Veden ääressä kyllä jäät paikoitellen pitävät pensikkoa vähän loitompana rannasta, vaan etempänä näyttää leppä ja paju, lamperoita lukuunottamatta, valtaavan koko niityn ... Ensimmäisten lajien on sopeuduttava sekä raastaviin rantavoimiin että melkoisiin vedenkorkeuden vaihteluihin. Maarit Vainio Eino Merilä POHJOIS-POHJANMAA Merestä kohoaa niitty Suolayrtti viihtyy paikoissa, joille suolaa on kerääntynyt tavallista enemmän. Kaatunut piikkilanka-aita kertoo luonnontilaiselta näyttävän niityn olleen jo vuosikymmeniä sitten rantalaitumena. Lähes metrin nousu sadassa vuodessa merkitsee laakeilla rannoilla suurta maiseman muutosta. Harvinainen pikkutiira on mieltynyt Perämeren hietikoihin. Ruijanesikko koristaa Itämeren rantoja vain Perämerellä. Lähimmät kosvupaikat ovat Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. Ojantöyräältäkin näkee vain samaa ruovikkoa, pajuja ja niittylaikkuja kilometreittäin
vsk. -Liminganlahti. Suolavihvilän, luhtakastikan ja punanadan luonnehtimaa kasvillisuutta on keskivesitason yläpuolella. Lahtien perukoissa, jonne kertyy runsaasti lahoavaa eloperäistä ainesta, kukoistavat laajat kaislikot ja ruovikot. Lahtien perukoihin ja matalikkojen suojaamille rannoille on syntynyt kilometrinkin levyisiä rantaniittyjä. Muutokset heijastuvat kasvilajeihin ja niiden runsaussuhteisiin, mikä näkyy rantakasvillisuuden vyöhykkeisyytenä ja laikkuisuutena. Suojaisten rantojen painanteissa on laajoja suursaraniittyjä. sen määrä vaihtelevat kuvioittain ja muuttuvat maan kohotessa. Lepikko ja sitä seuraava koivuvaltainenkin vaihe ovat vielä rehevän lehtomaisia, mutta maaperän 19. uusille kasvupaikoille ja vakiintuvat. Märimmät notkelrnat soistuvat. KuivilJa töyräillä kukkivat ruohot: hiirenvirna, merivalvatti, merihanhikki ja monet muut. Meriveden ja makean veden vaikutus, suolojen pitoisuudet, maalaji ja eloperäisen ainekSUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Tasaiselta vaikuttava ranta tarjoaa monenlaisia kasvupaikkoja. Vesirajan lietteikköjen kasvillisuus on matalaa luikkien ja rönsyröllin mosaiikkia. Kun merenpohjan paljastumisesta on kulunut puolen vuosisataa, alkaa kiiltopajupensaikko jo korvautua harmaalepikolla. Laakeilla rannoilla meriveden korkeusvaihtelut näkyvät voimakkaasti maisemassa, kun laajat lietteiköt vuoroin paljastuvat, vuoroin peittyvät veteen
Matalikkojen eläimet ja kasvit ruokkivat suuren määrän sekä pesiviä että muuttavia lintuja. Minkkienkin aiheuttamat tuhot ovat jääneet pieniksi. Pohjanlahdenlauha on merestä paljastuneiden luotojen ensimmäisiä kasveja. Itämerelle kotoperäisen upossarpion keskeistä esiintymisaluetta ovat Oulun seudun suojaiset merenlahdet. Kevätkesällä nopeasti laskeva vesi jättää matalikolle kuolemaan tuhansittain pesiään vartioivia kolmiSUOMEN LUONTO 5/91 50. Perämeren rannalla kasvaa joukko lajeja, joiden esiintymisalueet ovat Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. vsk.. Korkeitten talvisten vesien vuoksi pienillä niittysaarilla ei voi olla pysyvää pikkunisäkäskantaa eikä niitä saalistavia petonisäkkäitä. Ruskosuohaukka on varma tuttavuus, mutta kaulushaikaran, luhtahuitin tai ruisrääkän kuulemiseen vaaditaan onneakin, sillä niiden esiintyminen on oikullisempaa. Jäämeren kasveja ja kotoperäisiä lajeja Meriveden suolapitoisuuden aletessa kohti Perämeren pohjoisosia merenrantalajit vähenevät. Parimäärä on kivunnut jo useihin satoihin vuosisadan puolivälin aallonpohjasta. Käsityksen hanhien runsaudesta saa tähyilemällä tyvenenä kesäyönä peilityynelle merelle Liminganlahden, Hailuodon tai Haukiputaan saarten matalikoilla tai Iin Krunneilla. Jouhija lapasorsia on parhailla paikoilla runsaasti, mutta merenrannan yleisin vesilintu on tukkasotka. Laajoilta niityiltä ja puronsuiden luhdilta kannattaa etsiskellä eteläisiä lintulajeja, joita ei näin pohjoisesta liiemmin muualta tavoita. Hanhilaitumia ja kahlaajalietteitä Niittyrantojen runsas linnusto jättää varjoonsa muun eläimistön. Merihanhia tapaa nykyään kaikilla parhailla niittyrannoilla. Tukkasotkan poikaset ovat metsästyskauden alkaessa vielä lentokyvyttömiä, mutta jotkut häikäilemättömät metsästäjät ajavat veneiden edellä poikaslauttoja arnrnuttaviksi. Hietikkorannoilta voi yhyttää nopeasti viuhtoen lentävän pikkutiiran ja siivet yläviistossa soidinlentoaan sirisevän lapinsirrin. Mataliksi nyhdetyt niittylaikut, meriasterin tyngät sekä ulostepötköt juoruavat merihanhen mieluisimmista laitumista. Erikoiset olosuhteet, kuten voimakas maankohoaminen ja suuret vedenkorkeuden vaihtelut, ovat johtaneet muutaman kotoperäisen lajin erilaistumiseen. Samoilta alueilta on löydettävissä myös kaikkia luonnonharrastajia ilahduttavia harvinaisuuksia. POHJOIS-POHJANMAA huuhtoutuminen ja havupuiden hapan karike muuttavat vähitellen ilmeen karummaksi. Ryhmän nirnikkolaji on herkän kaunis ruijanesikko, joka viihtyy matalakasvuisilla niityillä. -Oulunsalo, Va,jakansaari. Sen sijaan monet sisävesien tulvarantojen kas·vit kuten luhtakastikka, tupassara ja vesisara levittäytyvät täällä jo kaikkialle. Punakettu ja tarhoista karanneet siniketut tyhjentävät toisinaan lintuyhdyskuntia. Kultasirkun pesimäpensaikon viereisellä luhdalla hätäilee mustapyrstökuiri, ja kosteikolla monien vesipääskyparien tuntumassa kiertää suosirri varoittelemassa. Komeat vihnesara ja suolasara kuuluvat myös ruijanesikkoryhrnään. Suolavihvilän merkitys pienenee pohjoista kohti etenkin mannerrannoilla, ja sinikaisla harvinaistuu jo listä pohjoiseen. Korkea merivesi tuo piilossa olleet pesät esille naaraiden korotellessa niitä jopa puolimetrisiksi keoiksi. Samalla menevät muutamien vielä Perämerellä pesivien lapasotkienkin poikaset. Lampaitakin käytetään nykyään rantaniittyjen hoidossa. Viitasammakon pulputus on keväisten niittyjen tunnusomaisia ääniä, mutta sitäkin erehtyy helposti pitämään kaukaisena teeren soidinpulinana. Rauhoitettu rönsysorsimo tulee toimeen vain avoimilla suolamailla, ja kasvitieteilijöiden parissa legendaksi muodostunut jäämerentähtimö on löydetty vain kerran. Näistä hopeanhohtoinen pohjanlahdenlauha on yleinen kivikkorannoilla, mutta pieni perämerensilmä20 ruoho jää useimmilta huomaamatta. Pesimäkeskittymään törmäävän retkeilijän edestä naaraita hypähtää vähän väliä pakoon ruiskauttaen samalla haisevan lantavanan muniensa suojaksi. Vedenkorkeuden vaihtelu ruokkii ja tuhoaa Perämeren rantaniityillä ei ihmisen ja variksen lisäksi juuri ole muita merkittäviä saalistajia. Luhtakastikka kasvaa monenlaisilla rannoilla, ja sopivalla paikalla se on usein niityn valtalaji. Tukkasotkanaaraat kätkevät pesänsä suojaisiin tuppaisiin. Osa niistä on rajoittunut vain Perämerelle, osa levinnyt laajemmallekin Itämerelle
Ruovikoita arvostettiin, ja niiden niittäminen aloitettiin vasta sitten, kun ruovikko sen taantumalta kesti. -Hailuoto. Ruijanesikkokin väistyy pajujen ja tiheitten ruovikoitten tieltä. Rehevät merenranta/ehdot ovat väliaikaisia vaiheita metsäkasvillisuuden kehityksessä. D Maarit Vainio on biologi, joka työskentelee tutkijana Iin ympäristöinsitituutissa ja on ollut myös Oulun läänin ympäristösuojelutoimistossa. Nyt rantalakeudet työntävät harmaaleppää, kiiltopajua ja järviruokoa matalakasvuisten niittyjen kustannuksella. Molemmilla alueilla suunnitellaan järjestelmällisiä luonnonhoitotöitä. Joka puolella kanavoinnit, ruoppaukset ja pengerrykset kuivattavat rantakosteikkoja ja pilaavat maisemaa. 21. Samalla varhainen niitto esti järviruo'on levittäytymisen. Uudenlainen rantojen käyttö on jouduttanut niittymaiden tuhoa. Niittyjen kasvilajisto on umpeenkasvun myötä köyhtymässä. vsk. Suolamaat ovat harvinaistuneet, kun karja ei ole polkemassa niityn pintaa ja siten edistämässä haihtumista, joka vetää suolat maaperästä. Erityisesti järviruo'on lisääntyminen on ollut tavatonta, ja monin paikoin ruovikot alentavat rantojen virkistysarvoa. Hän on perehtynyt erityisesti Perämeren rantojen luontoon ja perinteeseen. Eino Merilä on biologi, maanviljelijä ja vapaa toimittaja, joka asustaa Hailuodossa, tuntee Perämeren ja sen rannat kuin laskunsa. Vaikeasti niitettävät rannat ja saaret laidunnettiin, ja sopivilta paikoilta korjattiin talvirehua. Matalat niityt ja metsäheiniköt niitettiin aikaisemmin heinäkuussa. Veden korkeusvaihtelu laajentaa myös puolisukeltajasorsien ja muuttavien joutsenten ruokailualuetta. Äärimmillään luonnonniittyjen käyttö oli Hailuodossa, jossa koko saari oli laitumena tai niittynä. piikkiuroksia, joilla lokit sitten mässäilevät. Vain harvoilta yhä laidunnetuilta alueilta tai jäiden puhdistamilta rannoilta löytyy vielä täysin avoimia niittyjä. Maisema muuttui, kun rantaniittyjen laidunnus ja niitto päättyivät 1950-luvulla. koituminen ja pensoittuminen on vähentänyt sopivia pesimäalueita matalaan kasvillisuuteen sopeutuneilta linnuilta. Kun pensaikot levittäytyvät kohti vesirajaa, jää avomaan lintujen pesimäalaksi yhä kapeampi ja alavampi vyöhyke, ja korkean veden aiheuttamat tuhot pahenevat. Lampaat ja muu karja laidunsivat saaren karuja osia, jotka oli aidattu eroon pelloista ja talvirehuksi korjattavista niityistä. Perämeren alavilla rannoilla on korkea merivesi suurin pesätuhojen aiheuttaja, ja myrskyn jälkeen rannoilla lojuu tuhansittain munia, jotka joutuvat lokkien ja varisten ruuaksi. Suurin osa Perämeren maankohoamisrannan niityistä jää kuitenkin kehittymään oman onnensa nojassa vailla perinteisiä tapoja jäljittelevää hoitoa. Toisaalta rantojen ruoviMaan kohotessa matalat merenrannan lampareet soistuvat umpeen, ja rehevät rantaluhdat muuttuvat kangasmetsien ympäröimiksi karunpuoleisiksi nevoiksi. ohjaamina. Säilyvätkö niityt. Tästä ovat eniten kärsineet suolayrtti ja rönsysorsimo. -Hailuoto. Kesämökkejä on ilmestynyt kaikkein alavirnmillekin rannoille. Toivottavasti edes arvokkaimpien rantaniittyjen kasvija eläinmaailma ja perinteinen maisema pystytään tällä tavoin turvaamaan. Hailuodon ja Lirninganlahden linturannoilla on jo suppeilla aloilla niitetty ja raivattu pajukkoja. Muuttavat sirrit ja muut lietteillä viihtyvät kahlaajat liikkuvat paljolti meriveden korkeusvaihtelujen SUOMEN LUONTO 5/91 50. Rantametsät oli raivattu harmaalepikkoniityiksi, jotka tuottivat mittavan heinäsadon. Rantalaitumet hylättiin Menneinä vuosisatoina rantavyöhykkeen rehuntuotanto hyödynnettiin tarkasti
Sen mukaan ilman vesioikeuden lupaa ei saa ryhtyä toimeen, joka voi aiheuttaa vesistöjen pilaantumista. Pääosa tuotantoalueista keskittyy Kuivajoen ja Pyhäjoen vesistöjen väliselle alueelle. Esimerkiksi Pyhäjoen vesistön turvetyömailta valui kesäkuun 1989 rankkasateilla vesistöön yli 60 kiloa fosforia päivässä yhtä paljon kuin kolmesta paperitehtaasta. Linja on selvästi tiukentumassa, vaikka esimerkiksi Oulun vesija ympäristöpiiri on pitkään karttanut selvien tulkintojen antamista. Vuoteen 1995 mennessä turvetuotantoala nousee kaksinkertaiseksi. Tuotantopinta-alaa on oltava saatavissa laitoksen koko käyttöajaksi yhteensä vähintään 12 000 hehtaaria. Puhdistustekniikka puutteellista Turvetuotannon kuivatusvesiä on puhdistettu 1980-1 u vulla pääasiassa siten, että maa-aineksien on annettu laskeutua altaiden ja kuoppien pohjalle. Turpeen noston vesistöllisiä ja kalataloudellisia vaikutuksia korostaa tuotannon sijoittuminen pääosin jokivesistöjen latvoille, joiden sietokyky on heikko. Haitat kohdistuvat lähinnä arvokaloihin ja rapuun. Turpeen nosto on tuhoamassa vesiensuojelun ja kalataloudellisen kunnostuksen tuloksia mm. Lisäksi on vielä selvittämättä toimivatko kentät turpeen noston jatkuttua pitkään. 22 Suunnitelmassa esitetyn arvion mukaan turvetuotannon vaikutukset kalastoon ovat samantyyppisiä kuin vesistöjen rehevöitymisessä yleensäkin. on lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla nopeasti 1970-1 uvun lopulta lähtien. Vesistöjä ei saa luvatta pilata Suomessa vesistöjen käyttöä ohjaa vesilaki. Antti Ylitalo POHJOIS-POHJANMAA Tuhoaako turvetuot~ Turvetuotanto on valtakunnallisesti vähäinen vesistöjen pilaaja, mutta tuotannon keskittymäalueilla Oulun läänissä se on pienten jokivesistöjen merkittävä kuormittaja. laisen suon läpi. Muu kalasto, kuten ahven, hauki, särkikalat, sietää veden laadun häiriöitä niitä paremmin. Oulun, Haapaveden ja Pudasjärven toteutetut ja suunnitellut lämpölaitokset ja voimalat edellyttävät 1990-1 uvulla yli 20 000 hehtaarin jatkuvaa tuotantoalaa, jolta nostetaan noin 10 miljoonaa kuutiota turvetta vuodessa. Laskeutusaltaiden vesiä onkin kuvattu "ravinnepommeina", jotka seuraava sade työntää vesistöön. Turvetuotannon vesiensuojelussa uutena menetelmänä on 1980-1 uvun lopussa otettu käyttöön valuntakentät, joissa kuivatusvedet johdetaan ravinteita pidättävän luonnontiTurvekentiltä huuhtoutuvasta irtaimesta aineksesta voidaan laskeuttamalla saada talteen jopa puolet, mutta ravinteisiin keino ei tepsi. Koko Suomen turvetuotannosta Pohjois-Pohjanmaan osuus on lähes 40 prosenttia. V aluntakentiksi sopivia alueita ei kuitenkaan aina ole. Ratkaisut siitä, milloin teollinen turvetuotanto tarvitsee kuivatusvesiensä laskuun vesioikeuden luvan, ovat vaihdelleet. Tiukempaa lupakäytäntöä on esittänyt myös kalavesien omistajien etujärjestö Kalatalouden Keskusliitto, joka on vaatinut, että teollisen turvetuotannon luvat käsitellään pääsääntöisesti vesioikeuksisSUOMEN LUONTO 5/91 50. Sitä paitsi altaissa ravinteet lisäksi muuttuvat liukoiseen, levästön kannalta käyttökelpoiseen muotoon. Haapaven seudun turvetuotannosta on tehty yleissuunnitelma, jonka mukaan Haapaveden 150 megawatin turvevoimala tarvitsee vuodessa jyrsinturvetta noin 6000 suohehtaarin vuosituotannon verran. Pyhäjoella ja Kiiminkijoella. Laskeuttamalla saadaan parhaimmillaan lähes puolet irtaimesta aineksesta pois, mutta ravinnepäästöihin sillä ei ole merkitystä. Vesieliöille veden laadun vaihtelut ovat yleensä merkityksellisempiä kuin veden keskimääräinen laatu. kesäsateet, jotka voivat piiskata rajustikin suon avointa pintakerrosta vesistöön. Oulun kalastuspiiri on kannanotoissaan todennut, että turvetuotanto voi jo nykyisessä laajuudessaan aiheuttaa monissa kuorrnitetuissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöissä vesilain tarkoittamaa pilaantumista muun muassa ilmeistä vahinkoa kalakannalle. Turvevoimala on soiden suurkuluttaja Pyhäjoen vesistöalueella oli 1987 tuotantokunnossa yli 2000 hehtaaria turvesuota ja lisäksi ojitettuna saman verran. vsk.. Erityisen herkkiä veden laadun lyhytaikaisillekin muutoksille ovat mätija poikasvaihe sekä kuortaan vaihtava rapu. Ongelmia aiheuttavat mm. Kaloissa ja nahkiaisissa esiintyvien makuvirheiden ja turvetuotannon välistä yhteyttä ei tunneta tällä hetkellä tarkasti, mutta makuvirheitä on kuitenkin eniten vesistöalueilla, joilla turvetuotanto on viime vuosina voimakkaasti laajentunut
Viime vuosikymmeninä Kiiminkijoen pääuoman veden laatu on heikentynyt mm. Vuosituhansien kuluessa syntynyt, muutaman metrin vahvuinen turvepatja jyystetään 10-20 vuodessa voimalan polttoaineeksi. Vesioikeus velvoitti turveyhtiöt kullekin määrätyn 200 000 markan sakon uhalla hakemaan käytössään oleville turvekentille luvat. Turvesoiden hyödyntämistavoista ja -aikataulusta pitäisi keskustella laajasti. 23. Sekä metsätalouden että turvetuotannon vaikutuksista kalastoon on käynnistymässä laajat perustutkimukset, jotka selventävät eri kuorrnitustekijöiden vaikutuksia vesistöissä. Lopullisen sinettinsä asia saa vesiylioikeudessa, mutta koska Vapo Oy on valittanut vain sille asetetun luvanhakuvelvoitteen aikataulusta, ei päätöksenteon asiasisältö muutu. Ihmisten kiinnostus oman elinympäristönsä puhtauteen ja viihtyisyyteen lisää vaatimuksia kaikille vesistön kuorrnittajille turvetuotanto uutena kuormittajana on joutunut erityisen tiukkaan tarkasteluun. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan voimaloiden ruokkimiseksi 90-luvulla yli 20 000 hehtaaria tuotantoalaa. ttto PohjanIDaan joet. Kiiminkijoki vaarassa Kiiminkijoki on Pohjois-Pohjanmaan ainoa rakentamaton vaelluskalajoki. vsk. lisääntyneen turvetuotannon vuoksi. D Antti Ylitalo on Oulun kalastuspiirin kalastusbiologi. Turvetuotanto on tehtyjen voimalaitosinvestointien vuoksi lähivuosikymmeninä merkittävä ympäristömme tilaan suoraan tai välillisesti vaikuttava tekijä. Siinä on haastetta vesija ympäristöpiireille, jotka monin paikoin itse ovat myös merkittäviä turvesoiden ojittajia. Pohjois-Suomen vesioikeus on ottanut tiukan kannan Kiirninkijoen vesistöalueen turSUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Turvetuotannon lupien nykyistä runsaampi käsittely vesioikeuksissa selkeyttää vesistöhaittojen korvausja tarkkailukysymykset. Vesioikeus totesi päätöksessään, että vesija ympäristöhallinnon on valvottava ettei vesioikeuden lupaa vaativaa toimintaa harjoiteta luvatta. Sen kunnostukseen ja kalataloudelliseen hoitoon on käytetty runsaasti varoja. Kaiken kattavan tiedon puute ei ole kuitenkaan peruste haittojen vähättelyyn ja kiistämiseen. vetuotantoon. Haittoja ei saa vähätellä Vesistötutkijoiden omaksuma termi "nuhraantuminen" kuvastaa valitettavan hyvin Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen tilaa. Tuotannossa on noin 1500 hehtaaria suota ja eriasteisesti valmisteilla tai suunnitteilla moninkertainen määrä. Päätös oli ratkaisu Kiiminkijoen kalastusalueen ja Haukiputaan kalastuskunnan virka-apuhakemukseen. Suon hiilivaraston purkamisen aiheuttamasta lisästä ilmaston lämpenemiseen on vasta äskettäin esitetty alustavia laskelmia. Tällä vauhdilla parhaat suot poltetaan muutamassa vuosikymmenessä taivaan tuuliin. sa, jolloin haitankärsijät saavat äänensä kuuluville. useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin suojeluoh jelrniin. Vesistö kuuluu mm
Näiden kiehtovien kalojen levinneisyydestä eivät tutkijatkaan usein ole täysin selvillä. Kiisken erottaa niin ahvenesta kuin kuhastakin siitä, että selkäevät ovat kasvaneet yhteen. Mutta on myös yleisiä kaloja, joiden saarnista 24 yritetään suorastaan välttää niiden maun tai ruotoisuuden tähden. Kuhakeittoa odottavaa kalastajaa tuskin jaksaa ilahduttaa muutama kymmen verkossa räpiköivää sulkavaa. näkee kaloja usein vain kalakaupan tiskillä. Simppumme ovat kuitenkin vaarattomia. Mätiä pidetään herkkuna. Edes kesämökkikalastaja ei yleensä tunne kuin parikymmentä kuudestakymmenestä kalalajistamme. Meressä se on vihertävää, järvessä oranssia. Näin suurin osa maamme kalalajeista jää tuntemattomiksi. Kankean matomaista siloneulaa ei ensi silmäyksellä edes uskoisi kalaksi. Nokkakala oli runsaimmillaan 70ja 80-lukujen taitteessa, jolloin niitä saattoi Hangon edustalta saada muutamia satoja yhdellä pyyntireissulla. Härkäsimppuja on niin Itämeressä kuin osassa Suomen järviäkin kuinkahan monessa. Vesissämme uiskentelee noin neljäkymmentä yleisesti tuntematonta kalalajia. vsk.. Vesiemme turbokala on nokkakala, jonka pitkänhoikka, tasapaksu ruumis antaa jo viitteitä sen loistavasAhven ja kiiski sukuloimassa Melkutin-järven pohjalla Hämeessä. Tämä merihevosen serkku on ainoa kalamme, joka pystyy kiertämään pyrstönsä vesikasvin ympärille. Mykkä kuin kala, sanotaan, mutta piikkisimppu ja isosimppu saattavat äännellä kumuttavasti. Tuntemattomien kalojen lajiparvi välttää pyydykset monesta syystä. Suomen Luonto tarjoaa lukijoilleen tilaisuuden olla mukana niiden levinneisyyden kartoittamisessa. Koreita muotoja, kiehtovia tapoja Tuntemattomien kalojemme suuri joukko on myös monenkirjava. Tällaisia ovat esimerkiksi tokot, piikkikalat ja rantaneula. Useat kaloista ovat liian pieniä tai harvalukuisia, jotta niitä kannattaisi kalastaa. Tosin isosimpun piikkien raapaisuista on väitetty joskus aiheutuneen harmia. ta uintikyvystä. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Kuiville nostetusta kalasta voi saada viitteitä sen elämäntavoista, mutta suuri osa kalojen kiehtovista piirteistä jää veden alle piiloon. Syvänteissä viihtyvien teistin ja elaskan elintavat ovat puolestaan sellaisia, että ne joutuvat harvoin tavallisiin pyydyksiin. Jotkut Suomenkin vesillä elävät simput näyttävät vaarallisilta myrkyllisten valtamerien sukulaistensa tavoin: iso kyhmyinen pää, suuret silmät ja isot siipimäiset evät saattavat hätkähdyttää tottumatonta. Nokkakalan runsauden vaihtelujen syistä kaivataan lisää tietoa. Niko Leikola o mutu-tietoa
Mutu karttaa reheviä vesiä ja puuttuu siten EteläSuomen monista järvistä. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Särmäneulaa ei hevin kalaksi tuntisi. Jälkeläisten hoivaamista ei 25. toisinaan irrotella niitä verkkojensa kohoista. Siloneula on sutjakka kala, jolla on poikasten hoidossa samat tavat kuin särmäneulalla ja molempien yhteisellä sukulaisella merihevosella. Aidon syvän veden kalan tapaan elaska kykenee tuottamaan valoa poskissa olevien valoelintensä avulla. lmukalan ja rasvakalan vatsaevät ovat muuntuneet imukuJ piksi. vsk. Keskija Pohjois-Suomessa tämä veikeä parvikala on yleinen näky. Oikeanpuoleisessa kuvassa poikasia juuri kuoriutuu. Suomenlahden ulkosaarten kalastajat tunsivatkin imukalan, koska he saivat :. Lajin koiras kasvattaa munat poikasiksi vatsansa sikiötaskussa. Poikasiaan hoitavia kaloja Osalla kaloista on erikoisvarustuksia
Jokien rakentaminen on estänyt Itämeren vaelluskalojen pääsyn useimpiin entisiin kutujokiinsa. Hauki ja ahven herkuttelevat kolmipiikillä rannikollamme, lohi ja taimen taas ulapalla. Rantaneula ei ole sukua muille neuloillemme. Monen runsaan, mutta taloudellisesti vähäarvoisen kalan merkitystä kalayhteisössä ei tunneta kovin hyvin. Vesien säännöstely, ruoppaukset ja uittoperkaukset ovat hävittäneet kutualueita. Jos luonnon rikkautta halutaan varjella, taloudellisesti vähämerkityksisiäkään kaloja ei voi unohtaa. Teisti, tokot ja piikkikalat saattavat olla vähäpätöisiä ihmiskalastajalle, mutta ne ovat monelle linnulle mitä arvokkainta ravintoa. :!!!~::!!!;:~~' > > a1ii111a _ .._ ___ _.~ Vaskikala on kookkain piikkikaloistamme ja ainoa niistä, joka puuttuu /sotuulenkala karttaa Perämerta toisin kuin pikkutuulenkala. Härkäsimppua on noin kolmessakymmenessä järvessämme. Elaska viihtyy Itämeren syvissä vesissä. Kivinilkat viettävät ensimmäiset kuukautensa emon munarauhasten sisällä. Ne saattavat olla monille muille lajeille kuitenkin hyvinkin tärkeitä, esimerkiksi arvokalojen tärkeää ruokaa. Toutain on hävinnyt Kymijoen vesistöstä ja Kokemäenjoen vesistössäkin kanta on pienentynyt. Toinen uhanalainen särkikalamme vimpa on vähentynyt etenkin 1950SUOMEN LUONTO 5/91 50. Niiden härkäsimput eroavat meressä elävistä lajitovereistaan sitä enemmän mitä kauemmin järvi on ollut erossa Itämeren altaasta. Huolenpito jälkeläisistä parantaa ratkaisevasti niiden mahdollisuuksia selvitä hengissä elämän vaarallisesta alusta. Poikaset pysyvät sikiöpussissa vielä joitakin päiviä kuoriutumisen jälkeenkin. Monimuotoisuutta varjeltaessa pitäisi pystyä turvaamaan myös saman lajin erilaistuneita kantoja. useinkaan yhdistetä kaloihin, mutta monet lajit huolehtivat tarkasti poikasistaan. suissa. Lohi on häviäjä, kiiski voittaja Ihminen muuttaa nopeasti kalojen elinympäristöä. vsk.. Vesien saastuminen on vaikeuttanut kalojen elämää ja pienten järvien kalasto on kärsinyt happamoitumisesta karuilla alueilla. Särmäneulakoiras ottaa naaraan mätimunia kahden ihopoimun muodostamaan sikiöpussiinsa ja hautoo niitä noin neljä viikkoa. Porkkalassa riskilät saattavat kantaa päivässä pesään toistakymmentä kivinilkkaa. Jos härkäsimppu häviää jostain järvestä, menetetään jotain ainutlaatuista, sillä samanlaista -härkäsimppuk.antaa ei järveen enää saada takaisin. Petokaloille särki ja salakka ovat herkkua. Säyneiden kutualueet ovat supistuneet monissa järvissämme. 26 Monimuotoisuus vaarassa Monimuotoisuuden säilyttäminen on yksi luonnonsuojelun lähtökohtia. järvistä. Laji on löytynyt vain muutamasta paikasta. Kuikat, uikut, koskelot, ruokkilinnut ja tiirat ovat pikkuk.alojen suurkuluttajia. Talvella kivinilkka sitten synnyttää noin viisisenttisiä poikasia. Piikkikaloilla ja useilla simpuilla koiras vartioi pesää ja huolehtii samalla munien hapensaannista löyhyttelemällä rintaevillään mätiä ympäröivää vettä
Nyt vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikkö haluaa apuasi kalojen levineisyyden selvittämisessä. Kyselyä jatketaan tulevma vuosma. Tietoa tarvitaan vähän kalastetuista kaloista Monien Suomen kalojen esiintyminen tunnetaan huonosti. Lomakkeen kohdassa lisätietoja voit ilmoittaa, jos kalalaji on huomattavasti taantunut tai runsastunut paikalla. Jokaisesta kalapaikasta on hyvä täyttää oma lomake. Tarvittaessa lisää lomakkeita saa palautusosoitteesta. Muista, että monien kalalajien poikaset muistuttavat pienempiä kaloja ja että kaloilla on paikallisia nimiä, jotka yleiskielessä tarkoittavat toista lajia. Jokain sallistuu ·ntona La. Pyydämme palauttamaan lomakkeen vuoden 1991 loppuun mennessä. Jos lajia on tavattu vuonna 1991, merkitse lomakkeeseen lajin kohdalle rasti. Kalojen tunnistamisessa kannattaa nähdä vaivaa. Huomaa, että osa kyselyn lajeista esiintyy vain sisävesissä tai meressä. Viereiseen sarakkeeseen merkitään, milloin laji on viimeksi havaittu ennen vuotta 1991. Samaan kohtaan voit merkitä, onko jonkin lajin kanta istutuksista peräisin. Hyvää kalaonnea! S. (huomaa pituus!). Jos laji näyttää oudolta, vertaa sitä oheen liitettyihin piirroksiin. Kalapaikan tarkemman sijainnin kohdalla voit esimerkiksi kertoa, missä järven osassa kalapaikka on tai missä kalalampi tarkemmin sijaitsee
Havaittu ennen ,.. Pikkunahkiainen Kivi nilkka Sulkava Nokkakala Vimpa Siloneula Salakka Sårmåneula Toutain Vaskikala Pasuri Piikkisimppu Ruutana lsosimoou Suutari lmukala Turpa Rasvakala Säyne Teisti Seipi Elaska Särki lsotuulenkala ::;orva Pikkutuulenkala Mutu Mustatokko Törö Liejutokko Kivennuoliainen Hietatokko Ranta neula Seitsenruototokko Piikkimonni Piikkikampela Kolmipiikki Kymmenpiikki Kivisimppu Kirjoevåsimppu Härkäsimppu Kiiski Lisåtietietoja (tarvittaessa voi jatkaa erilliselle paperille) Vastaajan nimi Lähiosoite Postitoimipaikka Palautusosotte: Kalakartoitus Luonnonsuojelututkimusyksikkö Vesija ympäristöhallitus Pl 250, 00101 Hki 1 Puh. töihin Kiitos vastauksesta 1 . Kysely vAhAn kalastettujen kalojen levinnelsyydestA Veden nimi \ Kunta ' Peruskarttalehden nimi ja numero, jos tiedossa Kylå Yhtenäiskoordinaatit, jos tiedossa Kalapaikan tarkempi sijainti Slslveslssl tai slsaveslssl Ja meressa Valnmeressl Kalalajl Havaittu Kalalajl ennen ,.. kotiin 1 Puh. 0, vuotta 1991 0, viimeksi ,.. 1 vuotta 1991 viimeksi ,..
Särki Mört Salakka Löja Sulkava 15-25 cm 9-15 cm Faren 25-35 crri Toutain Asp 40-60 cm Mutu Elritsa 4-7 cm kylkiviivorivin suomujo 65-75 Apua määritysongelmiin Hjälp för bestämningsproble~ Seipi Stäm Säyne Id ···---•.•. ______ Jylkiviivariv~n -~-~'?.'!'~j,;, _____ ..... . Sorva Sarv Turpa 20-40 cm p·· ""··· arna fkyl 1 ,v nvm ;:-r~~-,::_ Suutari Sutare 30-40 cm Kivennuoliainen Grönling 10-15 cm. i 48-51 Vimpa Vimba Törö 10-15 cm Sandkrypare Rantaneula Nissöga Kuvat teoksesta LAURI KOLI: Suomen kalat. WSOY 1990. Piirtäjä: Erkki Kukkonen
12-18 cm .... WSOY 1990. cm StenS1mpa • Bergsimpa • 6-9 cm ~~-<.~~----~~~~;---~ Piikkisimppu Oxsimpa Härkäsimppu Hornsimpa 10-30 cm Isosimppu Rötsimpa 20-30 cm Teisti ~ ~~E--JW~~Elaska 20-30 cm Spetsstjärtat långebarn -·::.~:.:. Rasvakala Sjurygg .o ....... • Apua määritysongelmiin Hjälp förbestämningsproblem Nokkakala Näbbgädda 50-80 cm Imukala Ringbuk 8-14 cm Siloneula Mindre havsnål 15-30 cm C)lil)llillilllliilllli l)))lllill!lil Särmäneula Tångsnälla 15-22 cm ~5"::·c::::::z~,u11:n11:u:um111r:i:111~11:i:t11~t:e1~fflfflilr-1rr11n-.:, Kymmenpiikki -:::· Småspigg .;:-: 3-5 cm Kivisimppu 6 8 . vsk.. 12-15 o o Oo • • • O O O oo •0• Kivinilkka 15-35 cm Tånglake Ko Imi piikki Storspigg Vaskikala Tångspigg 10-15 cm Kirjoeväsimppu • .,. Piirtäjä: Erkki Kukkonen. --• Piikkimonni 25_35 D .. Liejutokko 3_4 cm Lerstubb etumoisen selköevön ruotojo 6 SUOMEN LUONTO 5/91 50. 1 cm vargma Tejstefisk 15-25 cm • Isot~ulenkala 20_28 cm Tob1skung 5;(1mm/lm//mm//~::~ etumaisen selkäevön ruataja 6 Mustatokko 6-7 cm Svart smörbult Kuvat teoksesta LAURI KOLI: Suomen kalat. .
Piikkimonnia on vielä viime aikoina siirretty uusiin vesiin. Kolmesta maastamme vii27. nosti. Kalastossamme on myös voittajansa. Istutukset ovat levittäneet suutaria ja ruutanaa pohjoiseen päin. Syvässä vedessä elävä elaska on hyvä esimerkki tietojemme puutteellisuudesta. Kivisimppu ilmestyi 70-luvulla Utsjokeen ja on siellä jatkanut leviämistään. Piikkisimppu on isopäinen ja piikikäs. lsosimppu on simpuistamme suurin, mutta sen voi sekoittaa piikkisimppuun. Sitä ei ole tavattu Merenkurkkua pohjoisempana. Joitain elaskoja on päätynyt tutkijoille silakkatrooleista 50ja 601 uvuilla. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Rehevöityminen ja valikoiva saalistus ovat suosineet pasuria, sulkavaa, sorvaa ja kiiskeä. Sen jälkeen havaintoja on kertynyt niukasti. Troolista saattoi nousta kerralla useita kymmeniä elaskoja. Vuosisadan alussa suomalainen merentutkimusalaus Nautilus sai pohjatroolilla runsaasti elaskoja sekä Suomenlahdesta että Selkämerestä. Kivinilkka synnyttää eläviä poikasia. vsk. Tvärminnestä pari vuotta myöhemmin saatu yksilö on maamme viimeinen tarkistettu havainto lajista. Laji on kaikkialla tavallista kampelaa harvalukuisempi. Useiden talouskaloihin kuulumattomien lajien esiintymisalueet ja runsaudenvaihtelut tunnetaan kuitenkin valitettavan huoKivisimppu on niin pieni, että sitä on itäisellä Suomenlahdella sanottu merihärjänpojaksi. Piikkikampelaa ei ole juuri nähty Merenkurkkua pohjoisempana. Tutkimuksen apureita Kalat ovat laajalti levinneitä ja asuttavat hyvin erilaisia vesiä, joten ne voivat varoittaa meitä ympäristöämme uhkaavista vaaroista. Itämeren syvän veden heikkenevä tila ja runsaat turskakannat ovat voineet vähentää elaskojen määrää, mutta havaintojen niukkuuden takia asiaa ei tunneta. Tämä rasvaeli vilukala ui sukeltajaa vastaan Korppoossa. Mitä paremmin tunnemme kalastomme, sitä helpompi on käyttää sitä myös ympäristön tilan ilmentäjänä. Syynä voisi olla rehevöityminen. Rantaneulaa on järvissäkin Pienten merikalojen levinneisyys ja runsaus tunnetaan niin huonosti, että uusien mielenkiintoisten löytöjen tekeminen on vieläkin mahdollista. 1 uvulta lähtien selvästi; enää ei väki kansoita Porvoonjoen rantaa vimman noustessa kudulle. Kevättalvella 1976 saatiin Tvärminnestä Hankoniemeltä pieni elaska vain parin metrin syvyydestä. Kalakuolemat ovat usein ensimmäisinä paljastaneet, ettei vedessä ole kaikki kohdallaan. Joidenkin havaintojen mukaan mutu on vähentynyt Suomenlahdella
vin löytää myös jostain muusta Laatokkaan laskevasta vedestämme. Sorvan pohjoisrajaa ei yksityiskohtaisesti tunneta. Tumma, tanakkapyrstöinen ja pienisuomuinen suutari viihtyy EteläSuomen rehevissä vesissä. Kalastusviranomaiset tutkivat talouskaloja, mutta muiden kalojen seuranta ja tutkimus on jäänyt pitkälti yksittäisten tutkijoiden harteille. Kymmenpiikin levinneisyydessä järvialueellamme riittää vielä selvitettävää. Havaintoja (laji, aika, paikka, yhteystiedot) kyselyyn kuuluvista kaloista voi myös lähettää suoraaan samaan osoitteeseen. Kyselylomakkeita saa lisää osoitteesta Rauno Väisänen, Kalakartoitus, luonnonsuojelututkimusyksikkö, Vesija ympäristöhallitus, PL 250, 00101 Hki. SUOMEN LUONTO 5/1) 1 50. Nyt vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikkö on aloittamassa taloudellisesti vähäarvoisten kalojen seurantaa. Ensiksi selvitämme kalojen esiintymistä Suomessa kyselykartoituksella. Ennen vuotta 1985 rantaneulan luultiin elävän Suomessa vain itäisellä Suomenlahdella. Kalojen levinneisyysalueen reunoilta kaivataan enemmän tietoa. 1.'liil!Ll.....i• r..it::L.-::i..,;___.:::.r;___~ ~ ~ ..__.;...::;::J Uhanalaista toutainta on jäljellä enää Kokemäenjoen vesistössä. Kyselylomakkeita pyritään levittämään niin laajalle kuin mahdollista. Pieni törö on puolestaan monelle onkijalle tuttu särkikala, jonka esiintyminen järvissämme tunnetaan huonosti. Särki on mukana levinneisyyskartoituksessa vertailun vuoksi. vsk.. Virtapaikoiss.a viihtyvä seipi muistuttaa särkeä. Seitsenruototokko löydettiin vuosisadan alussa ja liejutokko vasta 1947. Kyselyä pyritään kuitenkin jatkamaan muutaman vuoden ajan, joten kalahavaintoja tarvitaan myös seuraavina vuosina. Rantaneulan voisi aivan hyPasuri on kuin pieni lahna, mutta suurempisuomuinen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Lauri Kolin ki,ja Suomen kalat, jonka tietoja tässäkin kirjoituksessa on käytetty hyväksi. Sitten sitä saatiin useita yksilöitä hyönteishaavilla kaakkoisrajan läheltä Simpeleenjärven laskujoesta. Punaeväinen sorva elää EteläSuomessa. FK Niko Leikola vastasi kalakyselyn toteutuksen suunnittelusta vesija ympäristöhallituksessa. 28 Tutustu kaloihin, auta tutkimusta Kaloja saattaa löytyä aivan uusista vesistöistä. i ·--.::::~~ • ~.'tll -§ :g, l!:.--~ ..t.::_:_~.Al-. Oulujoen vesistöstä kirjoeväsimppua ei kuitenkaan ole löydetty, mikä saattaa kuitenkin kertoa enemmän tietojen niukkuudesta kuin kirjoeväsimpun todellisesta puuttumisesta vesistöstä. Myös pasurihavainnot Pohjanmaan rannikkoalueen järvistä ovat puutteellisia. Voisiko salakkaa olla itään virtaavissa Kuusamon vesissä. Törö elää muutamissa etelärannikon melko rehevissä joissa. Kalan suu on ylöspäin vino. Nyt sen levinneisyyden tiedetään painottuvan Itäja Pohjois-Suomeen. Onko pasuria Kemijoen vesistössä. 19401 uvulla kirjoeväsimppua tunnettiin vain muutamasta paikasta. Kokemäenjoen vesistössä töröä on myös järvissä, mutta sen nykyisestä runsaudesta esimerkiksi Tampereen Pyhäjärvessä ja V anajavedessä ei ole tietoja. Lomakkeita odotetaan takaisin ennen tämän vuoden loppua. meksi löydetystä vakinaisesta kalalajistamme kaksi on ollut tokkoja. ......
Se oli päässyt hengittämään. Syksyllä hän sotki punamultaa, vettä, traania ja pellavaöljyä sekaisin ja maalasi koppinsa punaiseksi. Kraselin kiiltävä selkä ja pyöreä pää repesivät terän alla. "Kestätkö sinä kuulla?" kysyin. Koppa oli matalikon päällä, vesi oli laskenut ja sen takia halli oli elossa. Hylje käppyröi ja hakkasi evillään. "Mutta jos sinä nimittelet minua vanhojen kaivelijaksi?" "En nirnittele." Hän alkoi arkaillen puhua isästään; kysyi josko tietäisin jotakin tämän viime hetkistä. Joni Skiftesvik joutui purjehdusmatkallaan viime kesänä vastaamaan omaatuntoa kolkuttavaan kysymykseen. Sanoin juttukaverilleni, että aina kun näen veren värisen kalakopin, muistan sen sumuisen ja sateisen päivän Santapankilla. Hän kuvaili ajan ja paikan ja tiesin olleeni hänen isänsä viimeisten hetkien todistaja. "Minua kun eivät silakat odottele kaupan hyllyllä pakasteena, täytyy olla koko ajan hereillään." Huomasin, että iäkkään ystäväni mieltä painoi kovasti joku asia. Hänen suupielissään oli vaahtoa. Siitä sukeutui oikein rattoisa juttutuokio. Kalle huusi ja huitoi. Kun hylje alkoi vilahdella kalojen seassa, Kalle komensi minua antamaan kirveen. Kalle huusi: "Saatana, kirves tänne! Minä tapan tuon kalarosvon!" Ojensin kirveen ja Kalle löi ja löi. Maali on pysynyt kopin seinissä näihin päiviin asti. !'' Panin nauruksi, sanoin, että tuskin meidän kannattaa vanhojen asioiden takia enää kiihtyä. kävitte usein varkaissa", sanoin kaverilleni. Yllytin häntä puhumaan suunsa puhtaaksi. "En anna!" sanoin. Näimme heti, että rysässä oli halli. Minä muistelin niitä aikoja, kun viisikymmentäluvulla olin kotikylän kalastajien apumiehenä ja kalastimme suurilla merirysillä siikaa ja silakkaa Santapankilta. Koko kesän hylkeen nahka roikkui kuin voiton merkkinä naulojen varassa Kallen kalakopin seinällä. SUOME LUONTO 5/91 50. Kaverini nyökytteli, sukelsi äkkiä, pulpahti pian pintaan; kertoi käyneensä kurkistamassa minkä kokoinen silakkaparvi alapuolella vaelsi. Viiksekkäänä, uteliaana hän pulpautti päänsä pintaan veneen vierellä, tervehti evää heilauttamalla ja vannon, että se on totta sanoi virnistellen, että eipä olla tavattukaan aikoihin. vsk. Vesi värjääntyi punaiseksi. "Kerro vain, minä olen saanut kokea niin monenlaista, että kyllä minä tämänkin kestän." Kuvailin sitä päivää, sateista ja sumuista. Kalle on ollut haudassa jo kauan. Kiskoimme Kallen kanssa rysää vanne vanteelta veneeseen. Koko ranta lemusi. 29. " Haiskoon, kunhan pysyy", Kalle sanoi. Omatunto kolkuttaa." "Saa se kolkuttaakin", entinen hyvä ystäväni sanoi ja sukelsi. Minä ojensin tappovälineen. Hän kuivatti taljaa ja valutti siitä traania peltiseen törppöön. "Sukelsitte nielun läpi rysäkoppaan ja söitte saaliin." "Eipäs nimitellä! Suurempia varkaita te olitte! Tulitte ryöväämään meidän .. Joni Skiftesvik Wanha, hywä ystäwä Olin viime kesänä purjehdusmatkalla Kokkolasta Ouluun, kun tapasin Pyhäjokisuulla vanhan, hyvän ystävän. " Teikäläisiä oli silloin paljon. "Minulla on paha mieli siitä päivästä." "Miksi?" "Minähän olin rikostoveri
Mieleeni tuli mahdoton, naurettava ajatus. Edessäni oli tavaratalon iso mainosjuliste, jossa hoikkauumainen nainen hyppää ilmaan (riemusta kaiketi) suuren tavararöykkiön keskellä. vsk.. Minun piti viedä Kaijalle tarjoussokeria ja sen löydettyäni tunsin outoa ahdistusta. Heittelin lattialle kenkiä, luistimia ja sekalaista kamaa ja vihdoin löysin etsimäni: pahvilaatikon, jossa oli vanhoja valokuvia. Esko hiihtämässä talonsa ympäri nenä valuen, posket palaen kuten joskus talvisin Paavonpellolla. Ulla juosta viuhtoi kuin pojat ja nauraa kihersi, niin että meitä suututti. Yhä hän heilauttaa tuttavallisesti kättään minulle, poika-aikojen leikkikaverille. Kauppakeskuksen uutuutta kiiltävät pinnat häikäisevät ja puristavat päätäni ja yhtäkkiä tulee huono olo. Jossain Paavonpellon laidassa oli kovaksi polkeutunut tanner, jossa pelattiin jalkaja pesäpalloa. Tuhahtelin itselleni, aikuinen mies ja muistelemassa joutavia. Mustavalkokuvassa oli neljä poikaa lähes pyöreän kiven vierellä. D JAETTU 1. Olimme kaikki ihastuneita yhteen Ullaan, jolla oli pitkät letit. Kenties, jos kannatus niin vaatisi, varmasti Esko hiihtäisikin. Eskon kasvot ovat entistä leveämmät, ulkomaisten laskettelukeskusten rinteillä väriä saaneet. Teki mieli mennä kysymään Eskolta, vieläkö se muisti ne kuolleen keltasirkun hautajaiset. Pihassa oli neljä autoa ja olohuoneen marjapuuronpunaisten poimuverhojen takana näkyi liikettä. Katri Niinimäki Muistaakohan Esko. Täällä leikki ja pelasi joukko pojanviikareita, minä joukon jatkona, Esko itseoikeutettuna pomona, tukka aina puliseerattuna. Pudotin valokuvan postilaatikkoon (takorautainen sekin), jossa oli Eskon sukunimi koristeellisin kirjaimin. Oli kaunis myöhäissyksyn päivä ja kumma kaiho valtasi mieleni. Kotona kolusin koko illan eteisen kaapilla. Esko kiitää viininpunaisella turbosaabillaan kokouksesta toiseen. Muistelen, että kuva on otettu joskus varhain keväällä, vuotta en muista. Aamuyöstä heräsin ja muistin pihlajan ja tilhet. Keskimmäinen, isoin poika pitelee nuorinta korkealla ilmassa naama pinnistyksessä, Eskolla on lättähattu ja tikkitakki. Kaija oli lähdössä iltavuoroon töihin ja marisi ja räpätti takanani useaan otteeseen. Lähellä metsänreunaa (siis silloin siinä oli metsää ja runsaasti maukasta käenkaalia) mätkittiin nyt sisäfilettä pakettiin. Ehkä juuri siinä soviteltiin nyt rusoposkiselle lapsukaiselle ensiaskelkenkiä. 30 SUOMEN LUONTO 5/lll 50. PALKINTO SUOMEN LUONNON KIRJOITUSKILPAILUSSA. Pysäköintialueen viimeinen puu, pieni koivuraasu, kipristelee yksin pakkasessa kuten minäkin, ehkä se ei kuitenkaan muistele menneitä. Koulumatkalla oikaisin aina Paavonpellon poikki. Tytöt keräsivät Paavonpellolta kukkia, ne tekivät kauniita kimppuja ja seppeleitä ja koristelivat hiuksiaan. Sehän olikin samaa kaihoa kuin silloin 30 vuotta sitten Paavonpellon laidassa. Esko asui espanjalaistyylisessä lohkotiilitalossa tilavalla, hyvin valaistulla tontilla. Se jutteli juuri kaupunginjohtajan kanssa. Poljen fillarillani (sininen ja sieltä, täältä ruosteinen ja kitisevä) työpaikalleni erään suuren paperitehtaan käärepaperiosastolle. Ehkäpä se oli juuri tämän ostospalatsin alla. Lähdin ulos kävelemaan korvissani Kaijan syyttävä ääni. Hiippailin keittiöön ja etsin kaapista jotain purtavaa. Kerran syksyllä jäin seuraamaan tilhien ateriointia metsänreunan pihlajassa. Musta takorautaportti oli kiinni. Viileä yöilma alkoi varovasti hiipiä naarmuisten säärieni ympärille. Hän oli pyöreäposkinen, leveästi hymyilevä kaveri, jolla oli roppakaupalla itsetuntoa. Jotakin muistojen tuulahduksen tapaista ailahti silloin äkkiarvaamatta rinnassani. Aloin vilkuilla häpeämättömästi ympärilleni. Luulin, että minua alkoi närastää ja juuri kun olin tarttumassa vatsalääkepullooni tajusin. Luonnonkukkamaita oli enää harvassa, mutta ehkei kaikki kuitenkaan ollut vielä menetettyä. Uteliaisuudesta menin viime viikolla ruokatunnilla upouuden kauppakeskuksen avajaisiin kuuntelemaan Eskon avajaispuhetta. Ehkä muistan väärin, ehkä tahdonkin muistaa. Valaistun palatsin syövereistä purkautui onnellisten ostajien joukko hengitys huuruten. Seuraavina aamuina ei tilhiä enää näkynyt, ehkä ne olivat jatkaneet muuttomatkaansa Ruotsin eteläosiin tai KeskiEurooppaan. Meidän Mouku pelästyi joskus jotakin (ei mitenkään ihmeteltävää meidän perheessä) ja kiipesi Paavonpellon laidassa olevaan suureen koivuun, eikä sitä tahdottu saada alas millään. Sain kerran pallon vasten suuta, huulesta tuli verta ja minä itkin, Esko lainasi nenäliinan, sillä oli aina puhdas nenäliina mukana. Kävimme Eskon kanssa samaa koulua. Arvelin siinä sokerivuoren kohdilla olleen ne vanhat mökin rauniot, jotka meitä poikia niin kovasti viehättivät. Kotimatkalla ehdin juuri sopivasti kauppakeskuksen kohdalle, kun sitä suljettiin. Takiaisia, horsmia, näivettyneitä vattupuskia, ruostuneet vauvanvaunut, koiranputkia, päivänkakkaroita, mesiangervoa, nokkosia, kissankäpäliä, perhosten lepattelua, sirkkojen siritystä, kimalaisen pörinää, voikukkia, puna-apilaa, ratamoa ja kaiken yllä kuuman kesäpäivän raskas tuoksu. Nykyisin Esko tulee minua lähes päivittäin vastaan liikennevaloissa. Juuri murrosiän kynnyksellä muistan istuskelleeni heinikon keskelle jääneellä porraskivellä katselemassa auringonlaskua. Lähes 30 vuotta sitten näillä samoilla nurkilla sijaitsi Paavonpelloksi kutsuttu kaistale joutomaata. Multa ropisi pahvisen kenkälaatikon kannelle. Jonkun äiti tai sisko keitti mehua ja tarjosi korppuja. Esko oli jo silloin aikaansaava ja menestyvä. Painoin ohimoni keittiön kylmään ikkunaan nähdäkseni saman kuin silloin, mutta vain tehtaan piiput olivat entiset. Luimistelin nukkavierussa maiharissani tungoksen reunamilla ja sain havaita Eskon juuri lopettelevan puhettaan. Kesäthän olivat loputtomia, silloin. Eskon kasvot punoittivat tungoksen keskellä. Tehtaan piiput kohosivat tummina taivasta vasten. Myöhästyin koulusta haaveillessani. Siinä missä pyöreän kiven ympärille kokoontui salaseura, valitsi nyt hyvältä tuoksuva rouva asuihinsa sopivia sukkahousuja. Sen luokse olisi mahdotonta päästä ja ehkä se ei kuitenkaan muistaisi Paavonpeltoa tai jos muistaisikin, voisi se nauraa minulle ja se tuntuisi perin kiusalliselta. Minä olen reunimmaisena vasemmalla, toinen käsi housuntaskussa, ylläni lumitähtikuvioinen villapaita
Uidessa jalkoja kutittelevat liejuiset heinät, veden pinnalla kelluu omituinen laatta. ''Mitä ne öljyä surevat, kun ympäristö tuhoutuu. Luonnon antamalla voimalla olemme uskoneet mökkiläisyytemme jatkuvuuteen jo yli kymmenen vuotta. Syyllistä ei voida varmistaa. Minua puistattaa. Yleensä ensimmäinen retki mökkisaareen, syrjään sivistyksestä, ähkitään puoshaan avulla tai muuten jään pinnalla taiteillen, mutta joskus luonto on valmiimpi: jo vappuna koko 13-henkinen poppoo voi heittää talviturkkinsa. ''Tämähän on ollut ilmaista mainosta, myyntimme ja tilauskantarnme ovat kasvaneet.'' Pienen mökkiläisen uho ja huoli löytyvät jälleen. 31. Surettaa, ettei luonnonsuojelujärjestöillä ole päätäntävaltaa. Asiat on pilkottu eri henkilöille ja virastoille, ja saan käsityksen, että lupa on oikeastaan jo myönnetty. Vaadin tehtyjä tutkimustuloksia ja keskustelen limnologin kanssa. Santeri ei enää välitä saaren ympäristöstä, kuseksii minne sattuu, heittelee muovitölkkejä veteen ja ruoantähteitä kaislikkoon, tappaa sammakoita. Muistan viikkojen oksentelut, käsittämättömät kuumeilut, vatsakivut. Määräaika umpeutuu pian. Kuka voi valittaa?' ' Muistan selkeästi rakkulat ja ihottuPiirrokset: Markku Tanttu mat, JOita on alkanut ilmaantua yhä enemmän ja yhä selvemmin. Vuosikiertoon on kuulunut syksyn jäähyväiskäynti saaressa. "Valitusaika parhaillaan. Jo pelkkä peseytyminen järvivedellä aiheuttaa oireita. Joukossa on pieni poika, Santeri, kalastaja ja uimari, majan rakentaja, sammakoilla vehtaaja. Santerikaan ei saa haukia eikä siksi enää intoile mökille. Mutkikkaita puheluita kunnan ympäristövirastoon, vesiensuojeluyhdistykselle, piirin vesioikeuteen. Rahakorvaus ei tuo puhtautta eikä lapsille ymmärrystä siihen miksi mökillä ei saa uida. Tänä talvena mietimme Santerin kanssa saareen menoa ja katselemme kaukaista sotaa televisiosta. Vaikka se on ollut haikeaa, se on ollut talvihuuruun liukumista luonnon omilla ehdoilla. vsk. Lehti haastattelee tehtaan toimitusjohtajaa. Järvessä on paljon ravinteita, happi jopa nolla joissain kohdissa. Kilpaa auringon riehaannuttavien säteiden kanssa alkaa patoutunut kaipuu tavoitella syrjäistä rauhaa, kaislikkoista poukamaa, jäähileitten lähtöä venereitiltä, jopa kangistuneiden kyykäärmeiden kahnaavaa matelua. Innostun, mutta meidän mökkimme kuuluu olevan liian kaukana tehtaasta. Ilakoivat piiperöiset jalat ja peput vilahtelevat rannassa. ' ' "Lintu öljyn peitossa! Se kärsii, äiti!" Uuden lehden mukaan valituksia tuli muiltakin: neljä yhteisöiltä ja kolme yksityisiltä. Meitä kaipaavia on monta. Nyt ymmärrän, että järvemme kuormituskyky on jo nykyisellään ylittynyt, veden vaihtuvuus hidasta ja järvi on erittäin herkkä kiihtyvään rehevöitymiseen. En osaa valita oikeaa numeroa tai nimeä. Papan perintönä yhteinen virkistäytymispaikka. Värikkyys ja kuulaus, pakastavat aamut aitan rapulla ovat sittenkin olleet valmistautumista uuteen kevääseen. ''Kaikkein parasta on, että saa kalaa!'' Vain saaren risahtava hiljaisuus, arjen alkeellisuus ja luonnon moninaisuus saa minutkin hellittämään. Jo ennen kuin toiset heräävät, ennen kuin aamupala on syöty, hän on vetänyt ensimmäiset saaliinsa. Maanmittaustoimistosta tontin tilanimet ja rekisterinumerot, diaarinumerot, osoitteet, kopiot... Korvauksen epäämistä enemmän minua inhottaa, että on olemassa hyväksyttäviä tapoja saastuttaa jo sietokykynsä ylittänyttä pientä järveä ja että asioita hoidetaan lyhytnäköisesti. Tarpeelliset isot tahot ovat antaneet puoltavat lausuntonsa. Limat katiskoissa. ''Pappa oli hyvä kalakaveri.'' Alan tiedustella valitusoikeuksiamme. Mervi Pakkanen Sammakon surma Joka maaliskuu valon merkit ovat yhtä kutsuvia ja rakkaita. JAETTU !.PALKINTO SUOMEN LUONNON KIRJOITUSKILPAILUSSA SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Jokapäiväinen sauna ja uinti hivelevät terveesti jo vanhentuneita ihopoimujani. Sitten sattumalta huomaan lehdestä järvemme yläjuoksun tehtaan anovan uudeksi vuosikymmeneksi jätevesiensä laskulupaa. Vedessä on levää joka vaikuttaa keskushermostoon ihon kautta, bakteereja jotka aiheuttavat meille tuttuja oireita. Ei siinä hauki elä. Talven opettajan kanssa taisteltuaan keskittymiskyvyn löytymisestä edes puoleksi tunniksi Santeri viettää laiturilla aikaansa yhtämittaa tuntitolkulla. ''Parhaillaan alkaa suunnittelu järven tilan kohentamiseksi, hapen ja fosforin kulutusarvoille on laskettu maksimit.'' Lehden mukaan joku on saanut korvausta muutaman tuhatta kesämökkinsä virkistyskäytön vaikeutumisesta. Alan luovuttaa mitättömän ininäni
SUOMEN LUONTO 5/91 50. Ja tullaanhan sieltä, mutta hieman oudossa järjestyksessä. V artoilen teltan kätköissä majavia hieman alempana vedessä olevalle haavanlatvukselle. Missä viipyvät läheisen majavapesän asukkaat. Majava sukeltaa veden alle potkien vauhtia vahvoilla takajaloillaan ja katoaa sitten pesäröykkiön kätköihin. Sen kaiken aikaa kasvavat talttahampaatkin tarvitsevat kovaa kovaa vasten, etteivät kasvaessaan nyrjäyttäisi eläimen leukaperiä sijoiltaan. vsk.. Kaukaa metsästä kantautuu hiirihaukan hätäisiä kiljahteluita. Tunnelmat ovat käsinkosketeltavan herkät. Monet eläimistä arkailevat kameraa, mutta majavan askareita ei varovainen tarkkailu hevin keskeytä. Niin majavien kuin kuvaajankin yöt kuluivat valvomisen merkeissä. Vaan eipä hätää, sillä jo hetken päästä sen taustalla kelluu isompikin talttahampaiden omistaja. Johan majavat joutaisivat pesänsä sisältä ulos. Isompi majava ottaa kohteekseen haavanlatvuksen lehtevän oksiston, puraisee sieltä ison oksan kainaloonsa ja lähtee viemään sitä pesälle. Emo vie vuorostaan ruokaa pesän sisällä lymyäville poikasille. Saimaan järvi-idyllin uskoisi olevan ympäristö missä majava laji kuin laji saisi viettää häiriötöntä elämää. Mutta minkäs majava luonteelleen voi. Valo vähenee uhkaavasti maisemasta ja kameran mittareista. Majavanpoikasen ruokailu keskeytyi jättiläisen törmätessä järven varjoista samalle ruokapuulle. Teksti ja kuvat: Jouko Kuosmanen Talttahampaiden yö Saimaan vesistö on varsinainen aarreaitta. Sen seurassa vietetyt kesäyöt tallentuvat mieleen ja filmille juhlavina. Ensimmäisenä pulpahtaa pinnalle majavanpentu. Saarien sahaharjaiset metsät kuvastavat järven peilipintaan rosoiset kaksoiskasvonsa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä majavaa pidetään tuhoeläimenä, koska se kaataa rantahaapoja ruoakseen. Siellä sitä taidetaankin jo odotella, sillä pesän sisältä kantautuu vastaanottajien vei32 Saimaan majavien kanssa jakoi yönsä luonnonkuvaaja Jouko Kuosmanen. Rouskutusta haavanlatvuksella Saimaan hempeä kesäpäivä kääntyy iltaa kohti
Istutukset on tarkoitus tehdä lähinnä alueille, joilla ei ole ennestään kanadanmajavia. Sama menosuunta tuntuu olevan myös uteliaalla jättiläisellä. Yölinnut huutelevat ja teräksiset troolipaatit puksuttavat jossain kaukaisuudessa. Ahkera jättiläinen ei jäänyt pitkäksi aikaa musiikkia kuuntelemaan. Nykyään koko heimossa on jäljellä enää kaksi lajia: euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Troolipaatit palaavat satamiinsa. Valo lisääntyy ja järven muodot piirtyvät unisiin silmiini. Se on majavan musiikkia jättiläisen orkesteri on siinä! Ruoalla leikittelyä. Euroopanmajavien istutukset epäonnistuivat kaikkialla muualla paitsi Satakunnassa, jossa asustaa noin 1000 euroopanmajavaa lähinnä Porin pohjoisja koillispuolella. Niitä on monin paikoin muuallakin SuoSUOMEN LUONTO 5/91 50. Yllättäen törmää jostain järven varjoista latvukselle varsinainen majavakunnan jättiläinen. Yhteensä kanadanmajavia on maassamme noin 4000. Aamuyön hetki on hiljainen ja sen kauneus on mykistävä. Pian jättiläinen taas pulpahtaa pinnalle kauaksi haavanlatvuksen taakse, miettii siellä hetken aikaa, ja lähtee sitten uimaan niemen kärkeä kohti. Kanadanja euroopanmajava muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Sitä säestävät veikeät yninät ja vedenposahtelut. Majavia uiskentelee järvessä, mikä milläkin asialla. karhun kokoinen jättiläismajava. Se kömpiytyy padon päälle tyytyväisenä työnsä jälkiä tarkkaillen ja lirisevän puron vedensolinaa kuunnellen. Kaipa sen hammasjuuria syyhysi puun puute. messa, esimerkiksi Hämeessä ja Lapissa. Majava häipyy näkyvistä, mutta voi kuvitella, miten se pulpahtaa esille pesän pimeaan ruokailuhuoneeseen, kömpiytyy kuiville ja värisyttää turkkiaan singoten vesipisarat ontelomaisen huoneen seinille ja toisten turkkieläinten niskaan. vsk. Suomen majavat ovat etupäässä kanadanmajavia. Antti H alkka Saimaan majavan työsarkaa, yhden yön aikaansaannokset. Latvuksella kyykkii neljä erikokoista majavaa. Rauhaa ei kestä pitkään. Syömisen rouske on kova. Samanaikaisesti on ulkoilmaelämä vironnut myös pesän liepeillä. Lajia aiotaan siirtää muualle maahan, jotta sen säilyminen luonnossamme turvattaisiin. 1930-luvulla Suomeen istutettiin 19 euroopanmajavaa ja seitsemän kanadanmajavaa. Kunnes sitten järven hopeisella kalvolla tanssii yksinomaan kirkas auringonkilo. Sieltä jättiläinen jatkaa uintiaan pitkän niemen vastakkaiselle reunalle, missä sen ikioma patotyömaa sijaitsee. Euroopanmajava ja kanadanmajava heimoon kuului muinoin mm. Yö pimenee sen verran minkä se nyt heinäkuulla pimenee! Mutta yhä kuuluu syömisen rouske alhaalta vedestä. Ja siihen työhön hämärtyvä kesäyö tarjosi oivan turvan. Se säikäyttää pennun, joka molskahtaa säpäkästi räpsähtäen veden kätköihin ja liukuu sitten vinhojen potkujen viemänä pesän kätköihin turvaan. Näkyvin ero on majavan olemukselle keskeisessä latuskaisessa hännässä, jonka leveys on euroopanmajavalla kymmenen ja kanadanmajavalla 15 senttiä. D 33. Viidessäkymmenessä vuodessa kanadanmajavat ovat muodostaneet vahvan kannan KeskiSuomeen, Kainuuseen ja Saimaan ympäristöön sekä Pohjois-Karjalaan. Majavauros kohottautui vesikivelle tarkkailemaan ruokapuun mehukkaita tuoksuja. Onkohan pesässä koko majavien sukukunta! Aihetta yninään ' 'Erakkopoikanen'' pysyttelee vielä latvuksella ja tarjoaa minulle mahtavan tilaisuuden raplata kameraa oikein antaumuksella. Omahyväisesti ynisten ne sitten syödä rouskuttavat isoja haavanlehtiä veden päällä kelluen. Se puraisee latvukselta lehtevän oksan hampaisiinsa ja kiirehtii sitten ensiksi menneen majavan vanaveteen. Sitä elämää on vaikeata tutkailla vakavalla naamalla. keätä yninää. Pennut piirittävät oksan tuojan tyytyväisesti ynähdellen ja antoisasti hampaitaan rouskuttaen. Tosin aikaa näyttää riittävän myös leikinpitoon: näppärät pennut hyökkäilevät toisten majavien valmiisiin eineisiin kiinni. Yöeläimet ja yöihmiset ovat torkahtaneet makoisille päiväunille. Euroopanmajava ei nimittäin näytä pystyvän menestyksellä kilpailemaan kanadanmajavan kanssa. Kanadanmajavat sikisivät euroopanmajavia paremmin ja niiden jälkeläisiä siirrettiin eri puolille Suomea. Alkuperäinen euroopanmajavakantamme kuoli sukupuuttoon 1800-luvulla; viimeinen majava ammuttiin vuonna 1868 Sallassa
34 SUOMEN LUONTO 5/91 50. vsk.. Suojelualueella on Karjalassa ja PohjoisVenäjällä hyvin tunnetun Muromin luostarin rauniot sekä sen ympärillä oleva lähes sadan neliökilometrin suoalue ja jääkauden jäänteenä Muromin laguunijärvi. kesäkuun alun hehk:eissä tunnelmissa yöjunalla Leningradista Muurmannin rataa pitkin Petroskoihin, oli edessämme vielä kymmenen tunnin automatka pohjoiseen Karhumäkeen ja sieltä Äänisen itäpuolelle Shalaan, Vodla-joen alajuoksulle. Muromin suojelualue perustettiin vuonna 1986 valtakunnalliseksi maisemansuojelualueeksi, jonka ala on 326 neliökilometriä. Itä-Karjalassa on kosolti luontoa ja kulttuuria, jota emme juurikaan tunne. Shalassa nousimme laivaan, ja seuraavat kolme päivää risteilimme pitkin Äänisen itärantaa rantautuen eri kohtiin Muromin zakaznikiä, erityistä suojelualuetta. Äänisen aallot ovat pehmentäneet kallioiden säröt. Olojen vähitellen vapautuessa tulee tietoomme uusia mitä kiehtovimpia kohteita. Eräs tällainen on kaakkoisessa NeuvostoKarjalassa sijaitseva Muromin luonnonsuojelualue. Tapio Lindholm Harri Vasander Muromin suojelualue Itä-Karjalassa E ö 'g :.:; Lasaruksen kirkko Kizin saarella on Karjalan vanhin puurakennus. Äänisen rantakallioissa on jatkuva esi-isiemme aikainen taidenäyttely
Äänisen itärantaa kuuluu suojelualueeseen noin 30 kilometriä pitkä ja viidestä kuuteen kilometriä leveä kaistale. Suomalaiset ovat tunteneet paikan nimellä AlaMonasteri. vsk. Vanhin säilynyt rakennus, männystä ja haavasta rakennettu Lasaruk·sen tsasouna, on siirretty vuonna 1960 Muromista Kizin museosaarelle. Kalliopiirroksista ainakin osa on ajoitettu neljännelle vuosituhannelle ennen ajanlaskumme alkua eli suunnilleen samalle ajalle kuin Suomen vanhim35. Rakennusten rappeutuminen on jatkunut näihin aikoihin asti ja ne ovatkin hyvin huonossa kunnossa. Lasaruksen tsasounaa pidetään Karjalan ja koko luoteisen Neuvostoliiton vanhimpana puurakennuksena. Tämä luostarille tuhoisa vaihe ei tosin kestänyt kauaa. Vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena Muromin luostari lakkautettiin ja muutettiin suureksi kolhoosiksi, jolloin alueelle ja luostarin tiloihin rakennettiin karjasuojia ja maatyöläisten asuntoja. Dyynien välit ovat soistuneita. Tällä alueella sijaitsevat myös kalliopiirroksistaan kuulut niemet ja saaret. Muromissa Lasaruksen tsasounaa suojasi sen päälle myöhemmin rakennettu kirkko, joka on vieläkin paikoillaan. nen IDenneisyyttä M uromin luostarirakennukset ovat 1300-luvulta Ääninen synnyttää dyynejä, jotka liikkuvat sisämaahan. Silokallioiden graniitti kertoo viestejä menneisyydestä. Äänisen itärannan kallioista on löydetty tähän mennessä yli 900 kalliopiirrosta. Nyt tsasouna seisoo avoimella paikalla Kizin suuren kesäkirkon vieressä. Vanha kirkollinen keskus Muromin luostari oli ennen vallankumousta Äänisen itärannan henkisen elämän keskus. Miespulan vuoksi kolhoosin toiminta loppui toisen maailmansodan jälkeen. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Muromin luostari perustettiin 1300-1 uvulla. Suojelualueen tarkoituksena on säästää jälkipolville kappale kauneinta Karjalaa sen ortodoksista historiaa ja uhanalaista eliölajistoa kansalaisten hiljentymisja retkeilypaikaksi
Kolmannen suojelualuetyypin muodostavat kansallispuistot. Äänisestä saadaan myös lohta, haukea, lahSUOMEN LUONTO 5~1 50. Kuvien piirtäjät ovat mitä ilmeisimmin olleet suomalaisugrilaisia esi-isiämme tai sukuheimojamme, jotka asuivat lähellä olevan Mustujoen pohjoispuolella. Muromin suojelualue sijaitsee Äänisjärven itärannalla. Itärannalla on graniittisia silokallioita ja dyynejä ja luonto karumpaa kuin Luoteis-Äänisen alueella. näitä ei metsästetty, vaan ne olivat heimoyhteisön totee.milintuja, Vepsän ja Karjalan pyhiä lintuja. Äänisen itärannalla ei ole juurikaan kuormittavia tekijöitä, ja vesi on sekä silmävaraisesti että ottamiemme planktonnäytteiden perusteella puhdasta. Karjalassa on kolme varsinaista zapovednikiä: Kantalahden, Kivatsun ja Kostamuksen Kizin ja Valamon suojelualueet ovat museozapovednikejä. Niissä suojelu kohdentuu johonkin tiettyyn osaan aluetta tai tiettyyn asiaan. Kizin saaristossa kasvaa paljon lehmuksia ja kynäjalavia. Täällä Ääninen on ollut myös tärkeä kulkutie ja ihmisten yhdistäjä. eläinkuviot sekä auringon ja kuun kuvat. Karjalassa on lähes 40 zakasnikiä. Neuvostoliiton vanhin kansallispuisto on v. Hyvin usein piirroksissa esiintyy joutsen. Äänisen eteläosissa ei ole saaria ja lahdetkin ovat laakeita. 1971 perustettu Viron Lahemaa. Pinta-alaa Äänisellä on 9720 neliökilometriä. Joskus on kuulle piirretty kaksi jalkaa kuuhut käy ja meri ja ukkonen kulkevat. Jälkimmäinen kehityssuunta on voimistumassa. Sen perustan muodostavat luonnonpuistot, zapovednikit. Piirroksissa erottuvat selvästi erilaiset lintu-, peuraym. On hyvin mahdollista, että 36 ,/ ! / j / r1 Petroskoi Sortavalan lehdot (vihreä rasteroitu alue) ovat osa laa1aa lehtovaltaisten metsien vyöhykettä, joka käsittää Laatokan länsipuolen ja ulottuu Suomenkin puolelle. Suomalaisiin järviin tottuneelle sen mittoja on rannalta käsin mahdotonta käsittää. Ei tiedetä, haluttiinko kuvien avulla varmistaa päivän nousu ja yön tulo vai kuvaavatko ne entistä ajanlaskua. Suojelualueet voivat olla joko yleisliittolaisia eli Moskovan keskushallinnon perustamia tai ne voivat olla eriasteisia paikallishallinnon perustamia. Luoteessa Äänistä luonnehtii vuonomaisten pitkien lahtien ja saarten sokkelo. Toisen suojelualuetyypin muodostavat erityisen suojelun alueet eli zakasnikit. Suurin mitattu syvyys on 127 m ja suurin osa järvestä on alle 50-metristä. Täällä aukeavat Äänisen aallot silmänkantamattomana ulappana. Nämä ovat tavallisesti myös turistikohteita, mikä aiheuttaa ristiriitoja suojelutavoitteille. LuoteisÄänisen alue kuuluu rehevään viherliuskevyöhykkeeseen ja mm. Osa zapovednikeistä on ns. Karjalassa ei toistaiseksi ole kansallispuistoja. Dyynien aikoinaan peittämät puut ovat hiekan alla muuttuneet keloiksi. Laaja Ääninen ei voi ylpeillä syvänteillään. Hiekka ja tuli muovaavat Muromia Zapovednikeja I I ja zakas1;1ikeja IIKarjalan luonnonsuojelualueiden järjestelmä on samanlainen kuin muuallakin Neuvostoliitossa. Äänisen aallot ovat puhtaat Ääninen on iso vesi. Pysyviä zakasnikeitä on perustettu mm. vsk.. museozapovedenikejä. Ne ovat pääasiassa tieteelliseen tutkimukseen ja itseisarvoiseen luonnonsuojeluun tarkoitettuja alueita. Paras ruoka laivamatkan1me aikana oli laivan kokin itse onkintista ahvenista tekemä kalakeitto. Kizin kuulu kirkkosaari on keskellä tätä viljavan maan ja kalaisan veden aluetta, jossa on satakunta saarta. Karjalan meri Laatokka on Äänistäkin huomattavasti suurempi 17 700 neliökilometrillään. mat kalliomaalaukset. linnustontai maisemansuojelualueiksi. Sitä tulisi ennemminkin verrata Itämeren lahtiin. Suojelu voi olla määräaikaista kun halutaan esimerkiksi suojella jotain riistaeläinkantaa. Zapovednikeissä on yleensä oma hallintoja tutkimushenkilöstönsä
Pohjoispahdat taas ovat viileitä ja usein lähteisen kosteita. vsk. Sama vaihettumisilmiö on havaittavissa myös etelä-pohjois-suunnassa. Sortavalan seudun maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat Laatokan saaret, vuonomaiset lahdet, korkeat vaarat eli riuttavuoret ja laaksoissa olevat rehevät lehdot ja ahot kukkamerineen. Osasta voisi tehdä luontomatkailuun sovivia alueita, joissa olisivat luontopolut ja oheispalvelut. Upeat lehtokohteet olisi nopeasti tutkittava, kartoitettava ja rauhoitettava. Nylander, J. Heti Niiralan jälkeen silmään pisti Suomen ja Karjalan metsien ero: Siinä missä meillä on nuori kasvatusmetsä, hakkuuaukea tai ojitettu korpi, Sortavalassa on valtava ikimetsä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kauimpana rannasta olevat suot ovat noin 8 000 vuotta vanhoja paksuturpeisia soita. Rääkkylän, Kiteen ja Tohmajärven-Värtsilän Luonnonystävien joukko vietti muutamia päiviä Sortavalan seudulla. Samoin hietikon keskeltä nousee vanhoja keloja. Kansainvälisestikin tärkeimpiä suojeluarvoja alueella ovat kalliopiirrokset. Siellä jatkuvat tuulet, tyrskyt ja jäät sekä ilmaston kylmyys ovat synnyttäneet mielenkiintoisia kasvupaikkoja; on tuttuja kitumänniköitä, varpukankaita, koivikoita ja kata· jikkoa. Riuttavuorten alla, usein pienen joen tai puron varressa, ovat Sortavalan kasvillisuusalueista mielenkiintoisimmat, kuuluisat lehdot. Ulkoluotojen jälkeen maisemia hallitsevat korkeat · riuttavuoret, jotka ovat jyrkkien kalliopahtojen ympäröimiä vaaroja tai korkeita kalliosaaria. Hivenen pohjoisempana, Besov nos -niemen, Piessunnokan, kallioiden luona metsät ovat voimakkaammin käsiteltyjä. naa, säynettä, kuhaa, kuoretta ja muikkua. Sortavalan lehtoja uhkaavat suomalaiset metsäyhtiöt. Hannu Eskanen 37. Kotilaiselle. P. Viime aikoina suomalaiset ovat voineet käydä entisissä kotikylissään varsin vapaasti. Dosentti Harri Vasander on Helsingin yliopiston suometsätieteen assistentti. Sortavalassa tarvitaan nyt tietoa ja taitoa. Joissakin kohdin näkyy selvä dyynin vohvelirakenne: hiekkaa ja turvetta kerroksittain. Niiden alla on turvetta, ja rantavedestä paljastuu hiekan alta puiden juurten ja juuristojen jäännöksiä. Hiekan, turpeen ja metsän vohvelia Muromin dyynit liikkuvat. Norrlin ja E. Vainio. Mustapääkertut, punarinnat, rastaat ja kuhankeittäjät toivottavat kulkijan tervetulleeksi. Laatokalta mantereelle tultaessa törmätään ensin karuihin ulkoluotoihin, jotka ovat kuin meren ulkosaaristoa. Samoin sieltä löytyy joitakin mereisiä lajeja itäisimrniltä kasvupaikoiltaan. Maapuiden vähäisyys kielii siitä, ettei metsä muutenkaan ole täysin koskematonta. Ennen toista maailmansotaa alueelta on myös poimittu suuria mäntyjä ja keloja sähköpylväiksi. Siellä kulkivat tutkimuksiaan tehden viime vuosidadan kuuluisat kasvitieteilijät F. Näiltä rinteiltä löytyvät itäiset kasviharvinaisuudet, kuten siperianhanhikki, pohjannukki, jäykkälehtinen laukka ja isokynsimö. Suojaisissa paikoissa on kukkamerenä loistavia niittyjä. Muutaman päivän pikatutustuminen riaapurissa antoi osviittaa Sortavalan lehtojen nykyisyydestä. Jos näin ei tehdä, Enso hakkaa Sortavalan viimeisetkin arvokkaat metsäalueet Uimaharjun uudelle suursellutehtaalle. Tarttuipa harjuskin uistimeen. Aluskasvillisuus on mykistävää: kotkansiivet, ukonhatut, lehtoängelmät ja kuusamat peittävät koko alueen miehen korkuiseen vihreyteen. Muromissa on seitsemän dyynijaksoa, joiden välit ovat soistuneet. Suojelualueen puista on valutettu pihkaa, jota käytetään mm. Rantavehnä sitoo dyynejä aivan kuten meillä merenrannoilla. Sortavalan lehdot ovat vielä jäljellä menetti toisen maailmansodan jälkimainingeissa Laatokan Karjalan. Puusto on haapaa, koivua, tuomea, harmaaheisipuuta, lehmusta ja vaahteraa, joiden seassa tarkka kulkija havaitsee koiranheisipuun, vuorijalavan tai valtavan kuusen. A. Näitä alueita ovat kaipailleet tuhannet kotikontunsa menettänet karjalaiset. Tosin Petroskoissa ei tuoretta kalaa ole myynnissä. Luonnonsuojelujärjestöt ovat löytäneet toisensa rajan molemmin puolin. Kutsujina toimi Sortavalan Nuoret Naturalistit, paikallinen pioneeriryhmä, jonka erityisharrasteena on luonto. Luontoharrastajia Laatokan Karjalaan vetää erityisesti sen erikoinen ja rehevä luonto. Puusto on nuorempaa, mutta siellä törmäsimme pihkanvalutuksen jälkiin, joita Suomen metsistä ei juurikaan tunneta. Ilmeisesti läheisten kylien asukkaat ovat käyneet hakemassa puutavaraa alueelta. Dosentti Tapio Lindholm on vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikön erikoistutkija. Niiralasta Sortavalaan ajellessa ei voi olla näkemättä suomalaisia tukkirekkoja, jotka rahtaavat Karjalan ikihonkia ja kuusia Uimaharjun sellukattiloihin. Aänisen ja suoalueen välillä olevan dyynialueen metsät ovat uhkeita ikääntyneitä männiköitä, joissa olevat palokorot paljastavat tulen vierailleen usein 300 vuoden aikana. Kaikkiaan Sortavalan lehdoista on löydetty 63 erilaista lehtokasvilajia. Haaveena Äänisen kansallispuisto Karjalan luonnonsuojelijoiden tavoite on saada luostari kunnostettua, jolloin siitä voitaisiin muodostaa zakaznikin keskustukikohta. Monet kasvilajit ovat Sortavalassa läntisimmillä esiintymisalueillaan. Tuntuman inhaan itään antoi meillä tuntematon dyyniheinä Koeleria gracilis. Sortavalalaisetkin ovat tehneet vastavierailun, yhdessä ihmeteltiin viime kesänä Keski-Karjalan auringonpimennystä. Kuivan dyynin päällä on hyvin vähän kasvillisuutta. Ensimmäiset pitkänomaiset ja noin 2000 vuotta vanhat suot ovat toisen ja kolmannen dyynijakson välissä. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Sortavalan seudulla, Laatokan pohjoisrannoilla, on kuuluisa lehtoalue. Tämän vuosisadan alkupuolella Sortavalan lehdot tulivat tutuiksi Kaarlo Linkolalle ja Mauno J. tärpätin tekoon. Ne ovat tärkeitä pohjoisten kansojen muinaisuuden dokumenttejä ei vähiten meille suomalaisille, sillä mitä ilmeisimmin ne kertovat myös omasta menneisyydestämme. Meillä harvinaisena ja niukentuneena rauhoitettu hietaneilikka koristi alkukesän auringonpaisteessa dyynin pintaa kukkivina peitteinä. Kasvilajisto on pohjoista alkuperää, kuten rikkoja ja eräitä harvinaisia sammalja jäkälälajeja. Tulevaisuuden suunnitelmana ja haaveena on zakasnikin muuttaminen ja laajentaminen Äänisen kansallispuistoksi, jolloin luostarin alue voisi olla yksi keskuspaikoista. E i ;:; Palokorot viestivät metsäpaloista. Etelään viettävillä kalliopahdoilla aurinko porottaa lähes sadan asteen teholla. Soita, aarniomäntyjä ja pihkapuita Arvokkaimmat suoja metsäalueet sijaitsevat suojelualueen eteläosissa
Rikollisuus ja prostituutio ovat hiipimässä Nepaliin, maahan, jossa matkailija voi vielä aistia luontoon sopeutuneen elämänmuodon sopusoinnun ja rauhan. Ruokaa ja juomia löytyy reittien varrelta pienistä mukavista majataloista. Alueen ilmasto vaihtelee subtrooppisesta alppi-ilmastoon, reheviä laaksoja kehystää henkeä salpaava vuoristo ja kukkuloiden terassipeltojen säännönmukaiset ääriviivat tuntuvat toistavan buddhalaisuudelle tyypillistä tasapainoisuutta. Sen sijaan nykyistä tilannetta kuvaa hyvin kasku, jonka mukaan Annapurna Base Campille ei tarvita opasta kun vain seuraa saastaisinta polkua, niin löytää varmasti perille." Paikalliset asukkaat eivät välttämättä hyödy matkailusta. Pahin tilanne on vuoristoalueilla, missä luonto on haavoittuvaa. ULKOMAILTA Turismi tunkeutuu Nepaliin Annapurnan vuoristossa patikoi vuosittain yli 25 000 turistia nauttien vuoristoisen luonnon rauhasta samalla murentaen tuota idylliä ja rauhaa. Ravintoloiden ruokalistojen mukaan saattaisi luulla, että Nepalin kansallisruoka on pizza. " Länsimainen vaeltaja ei tule toimeen edes muutamaa päivää ilman lämmintä suihkua' ', Bhattarai sanoo. pääkaupungissa Kathmandussa, reppuselkäiset turistit kansoittavat ahtaita vanhan kaupungin kujia. vsk.. Jokaisen vaeltajan on ostettava kulkuun oikeuttava lupa, joka maksaa noin 30 markkaa. Kyläläiset käyttävät energialähteenä yksinomaan puuta ja kasvava turismi lisää sen kulutusta: puuta tarvitaan majatalojen rakentamiseen, sekä niiden että veden lämmittämiseen. Pieneen Nepalin kuningaskuntaan vaeltaa vuosi vuodelta yhä enemmän turisteja. Vaeltamiseen ei tarvitse juurikaan varustautua: makuupussin, repun ja tukevat kengät voi vuokrata paikan päältä. Lapset kerjäävät avoimesti ja kujilla tapaa nuoria, jotka ovat uponneet tyystin videopelien maailmaan. Kymmenvuotiskautena 197887 turistien lukumäärä on lisääntynyt yli 60 prosenttia. Bhattarain mukaan vain viisi prosenttia turistien alueella käyttämistä varoista jää kyliin. Teitä pitkin kyliin on pesiytynyt kaupungeille tyypillinen ammattikunta: pimeän rahan vaihtajat. Maasto kätkee uumeniinsa mm. lumileopardin ja yli 440 lintulajia. Nepalin mielenkiintoisimmat luontokohteet ovat Annapurnan vuoristo ja Sagarmatha, jossa sijaitsee maailman korkein vuori, Mount Everest. Puun säästämiseksi suojelualueilla on kokeiltu aurinkoenergian, vesienergian ja valopetroolin käyttöä. Maanteiden rakentaminen ennen vaikeapääsyisiin kyliin on muuttanut voimakkaasti Nepalia. Vielä kolme vuosikymmentä sitten jokien ja vuoristopurojen vesi oli juotavaksi kelpaavaa. Hyödyn keräävät kaupungeissa olevat matkatoimistot. Salla Tuominen Tapio Tamminen SUOMEN LUONTO 5,(.91 50. Bhattarain mukaan Nepalissa katoaa metsää keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Hindulaisuudesta huolimatta olut virtaa kaikkialla. Biologi Teeku R. Rahat käytetään suojelualueen hyväksi. Himalajan vuoristoon kuuluvalle Annapurnalle perustettiin 1986 noin 2600 neliö38 kilometrin suuruinen suojelualue, jossa asuu 40 000 ihmistä. ' 'Lisäksi suojelemme metsiä, kehitämme kyliä ja pyrimme opastamaan turisteja niin, että he tiedostaisivat vastuunsa luonnosta' ', Bhattarai sanoo. Useimpia matkailijoita kiehtoo vuoristoisen maan mietiskelevä rauhallisuus ja luonto. Katujen pienet puodit tarjoavat turisteille värikkäitä villapuseroita, taidokkaita käsitöitä ja kaikkea mahdollista pientä rihkamaa. Bhattarai, joka on tutkinut turismin vaikutusta alueella, on huolissaan luonnon kulutuksesta
Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Kallioperän ja maaperän yhteisnimitys on maankamara. ''Kansalaiset, poliitikot, luonnonvarojen käytön suunnittelijat ja elinkeinoelämän johto tekevät jatkuvasti maapallon luonnonvaroja koskevia päätöksiä. Ohjelma on täynnä suosituksia ekologisen tutkimuksen suuntaamisesta siten, että siitä tulee yhä vahvempi tuki luonnonja ympäristönsuojelulle. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumista kuvaavia kuvapareja. Vuonna 1992 amerikkalaiset saavat käyttöönsä ennätysmäärän kansantajuistettua ekologista tietoa. Kaikissa Suomen ydinjätteen sijoituspaikkatutkimuksissa on kysymys kallioperästä, joka on kivilajeista muodostunut maan kiinteä kuori. Sanoja peruskallio ja kallioperä on artikkelissa myös käytetty virheellisesti synonyymeinä, joskaan sillä ei Suomen ydinjätesijoituksista puhuttaessa ole harhaanjohtavaa merkitystä. ' ' Näin alkaa Yhdysvaltain ekologien yhdistyksen laaja julistus ja tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on suunnata tieteenala näkyvämmin avuksi ekologista kriisiä elävälle maapallolle. Hilja laitakari Kuvat: Antti A. tuulilaseja valmistavan yrityksen lasikaatopaikaksi. Erikoisen harhauttavaa se on tämän aiheen yhteydessä, koska lukija voi pelästyä, että jollakin paikkakunnalla todella harkittaisiin maaperän soveltuvuutta ydinjätteiden sijoituspaikaksi. "Kestävän biosfäärin aloitteeksi (SBI)" sanottu lähes 50-sivuinen ohjelma julkaistiin huhtikuussa yhdistyksen lehdessä Ecologyssä, jota pidetään alan johtavana lehtenä maailmassa. Salo Suomalaisen luonnon vuodenajat! Joulukuussa kuvattu luminen mäensy,jämaisema paljastui huhtikuussa mm. SBI ei jää sanahelinän asteelle. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kallioperä ja maaperä Heikkisen artikkelissa Etsitään hautaa tuhatkertaiselle Tshernobylannokselle (SL 3/91) sekoitetaan käsitteet maaperä ja kallioperä. Maaperä taas tarkoittaa kallioperää peittäviä maalajikerrostumia, joihin ydinjätteiden sijoittaminen olisi aina vaarallista. Ekologit pyrkivät myös uudella innolla mukaan poliittiseen päätöksentekoon ja SBI:stä tehdään kansainvälinen. Näin ei toki ole. Näitä päätöksiä ei voida tehdä ilman perustietoa siitä, miten ihminen vaikuttaa maailman luonnonjärjestelmiin' ', tietää ohjelma. Sen tehtävänä on myös viedä viesti muiden tieteenalojen harjoittajille, joiden kanssa meitä odottaa yhteinen kutsumus. Maksamme j ulkaistuista kuvista kuvapalkkion. Ekologit kutsuttiin aseisiin 'Tämän dokumentin tarkoituksena on kutsua aseisiin kaikki ekologit. 39. " Tulevana vuonna Yhdysvaltain ekologien yhdistys järjestää muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävän kehityksen ekologisia reunaehtoja käsitteleviä kokouksia. vsk. Lisäksi ohjelmassa on konkreettisia toiminta-ohjeita, jotka alkavat sanoilla "Tulevana vuonna ... Antti Halkka SUOMEN LUONTO 5/9 1 50
Kouluttaa ja valistaa omaa jäsenkuntaansa sekä suurta yleisöä ympäristönsuojeluasioissa. Työtä on hiIVeästi. Ole hyvä ja täytä oheinen palvelukortti pian ja vie se postilaatikkoon! Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Aikaa ei ole enää rajattomasti. Satu Huttunen apulaisprofessori puheenjohtaja. Nyt taIVitaan pian väkeä sekä tukemaan että tekemään. Jäsenmaksu on 75 mk, jota vastaan saan 10 kertaa vuodessa ilmestyvän Luonnonsuojelija-lehden ja muut jäsenedut. Liitossamme on nyt 30 000 jäsentä, mutta tehtävien määrä ja kiireellisyys edellyttävät 100 000 jäsenen antamaa painoarvoa ja vaikutusmahdollisuutta. 19 Nimi Synt. Samalla voit liittää jäseniksi myös muut perheenjäsenet (ei lisämaksua). energiansäästön, liikenteen päästöjen vähentämisen, alkuperäisen metsäluonnon suojelun, puhtaampien vesien, kierrätyksen ja järkevän kuluttamisen puolesta. 19 Nimi Synt. Saat osallistua liiton kursseille ja retkille jäsenhintaan. Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisee tätä Suomen Luonto lehteä. Jos tätä sanotaan suoraksi toiminnaksi, niin sitä taIVitaan. C: "' :, ...J "' ¾1 ...J ¾1 "' C/J "' E E 8. Tilaajana olet jo oikealla tiellä tukemassa toimintaamme. Tekee aloitteita ja ottaa kantaa ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin. PALVELUKORTTI Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliittoon ja samalla oman paikallisyhdistykseni ja piirini jäseneksi. 19 Hyvä Suomen Luonnon lukija tarvitsen apuasi tärkeään työhön Suomen luonnonsuojeluliitto taIVitsee hyviä ihmisiä viemään tietoa yhteiskunnan joka portaalle ja kaikkiin elimiin. Jäsenmaksu on 75 mk. Mutta oletko jo Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen. Saat jäsenalennukset retkeilymajahinnoista ja edullisen matkavakuutuksen. 19 Haluan ilmoittaa jäseniksi myös seuraavat perheenjäsenet (perhejäsenmaksu O mk), jotka eivät saa omaa Luonnonsuojelija-lehteä, mutta nauttivat muista jäseneduista: Nimi Synt. Liitto julkaisee ympäristönsuojeluun liittyviä lehtiä, oppaita ja esitteitä. Vaikuttaa viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Synt. Sillä saat 10 kertaa vuodessa ilmestyvän Luonnonsuojelija-lehden ja 10 % alennuksen luontoystävällisistä Norppa-tuotteista. Liittymällä jäseneksi annat meille oman valtakirjasi toimia mm. Ajattele, jos maapallo olisi jalkapallon kokoinen, niin koko ilmakehä olisi vain yhden millimetrin paksuinen. Edustajiamme pitää olla yhtä hyvin ruohonjuuritason kenttätyössä kuin valtion komiteoissakin; niin kauan kuin on sellaisia henkilöitä, jotka ajavat pimeänkuhveessa monitoimikoneen suojeltuun metsään, niin kauan on oltava myös vastapuoli, joka menee katsomaan, mitä siellä puuhataan. Miten kauan luulisit kestävän, ennen kuin tuo millin paksuinen ilmakalvo on niin likainen, että elämä pallon pinnalla vaurioituu vakavasti myös maaperän ja vesien pilaantuessa. Ajattele sitten sen pallon pinnalle muutamia satojatuhansia pikkuriikkisiä savupiippuja, satojamiljoonia autoja ja muita hiilidioksidin, rikin ja typen päästäjiä
(Koko 30 x 46 cm) Voit tilata sen myös oheisella kupongilla vielä tämän kesän kukintaan. ,--------------------TILAUSKORTTI D Tilaan kasviprässin imupapereineen/ huopineen __ kpl hintaan a 189:( +32:pakkausja postikulut). Nyt on helppo aloittaa, sillä Luontopuodit myyvät edullista ja todella kätevää kasviprässiä, joka kulkee kätevästi vaikka mukana. Luonnollisesti kauniita tauluja ja innostava luova harraste. 245:(ilman postikuluja samassa lähetyksessä) D Tilaan myös kasvipaperit (50 kpl) ja nimilaput (50 kpl) hintaan 99:nimi osoite posti numero postitoimipaikka. Tee kesäniittysi kasveista taulusarja lotnakotisi kaunistukseksi tai kaupunkiin sekä yllätyslahjoiksi ystäville! Voit vaikkapa kukittaa prässätyillä kasveilla ystäväsi valokuvan, jonka kiinnität samalle aluskartongille, mustalle tai valkoiselle ja kehystät haluamallasi tavalla. D Tilaan samalla retkeilykasvion tarjoushintaan 185:Ovh. Hinta vain 189,Hyvän Retkeilykasvion, (598 s.) jossa on myös harrastukseen opastavat tiedot, voit tilata samalla, kuten myös kasvipaperit ja nimilaput. Tai voit tehdä kasvitieteellisen kauniin sarjan tutkielmaksi lähiympäristösi floorasta. Kuvaan verrattuna nyt toimitettavan prässin viimeistelyn tasoa on parannettu ja sen kiristimessä on kauniit luonnoväriset köydet. Saat myös imupaperit prässin mukana. Toimitus postiennakkona
Tällaista otetta ei esiinny näin arkaluontoisella alueella kuin säteilyn vaikutukset ainakaan Suomessa, missä tieteilijöiden ja viranomaisten kannanilmaisut ovat hyvin varovaisia. soiden milloin leukemiapotilas Pikku-Jimmyn kuolemaa, milloin sotilas Paul Cooperin perheen sairastumista, milloin tohtori Alice Stewartin tietojen keruun sudenkuoppia, milloin tutkija Gerald Draken vaimon Marthan taistelua todellisten tilastotietojen ilmitulon puolesta. 446513, Turenki : Tenava-asu p. Raivostuttavan kätketyksi sanomaksi paljastuu väite, jonka Bertell esitti myös suomalaisyleisölleen: matalakin taustasäteily vaikuttaa monella tapaa luontoon, ja sen terveysvaikutuksia on yritettävä osoittaa ja mitata. 120880, Tenava-aina p. 363633. Nokia: V,llivnkan p. 70233, Rauma : Romeo Loves Juliet p. ' K . Siinä on selostuksia valtiollisista toimista ydinteknologian puolesta ja kansanliikkeiden aktioista sitä vastaan. 24081 , Vaasa : Mamis p. " Y dinnunna" Rosalie Bertell vyöryttää näyttöä säteilyn vaikutuksista tosin vähemmän ytimekkäästi. 147764, Luontokauppa p. . 145155, Mansen· muksu p. Saksalainen vihreä aktivisti Petra Kelly pyörtyy järjestäessään kansalaisvastarintaa jälleenkäsittelylaitosta vastaan. Päivitetty suomennos ehätti parahultaisesti luonnonsuojeluliiton viime helmikuussa järjestämään Säteilysymposioon, jossa Bertellkin oli puhujana. 5665630, Varkaus: Mammapuoti Haikara p. Ennuste radioaktiiviselle maailmalle on kirjoitettu jo 1980-luvun alkupuoliskolla. Yksityisten ihmisten kohtaloiden kautta lukijalle aukeaa säteilyyn tiukasti liittyvä yhteiskunnallisen taistelun ja salailun maailma. 145715, Vauvatalo Johanna p. 24511 , Seinäjoki: Huvikumpu p. Se toimii kuin joku Newsweekin juttu dramati. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa. 442256, Villiviikari p. ~ ~ .. Eva lsaksson): Ei välitöntä vaaraa, Art House 1991, 400 s. 311388. 720277, Rovaniemi: Roi· Muksula p. Kirjaa on arvosteltu sekatyylistä ja osittain epätieteellisestä lähestymistavasta. Mielestäni kirjan anti on juuri esimerkeissä ja case study selostuksissa. 336394, Punkalaidun Katariina p. Bertell on haalinut kokoon hämmästyttävän määrän yksityiskohtia etupäässä omilla esiintymismatkoillaan, jotka ovat ulottuneet jo ennen perestroikan aikaa jopa Neuvostoliittoon. Kirjan nimi, Ei välitöntä vaaraa, viittaa maailmanlaajuiseen mutta vähäteltyyn ongelmaan, radioaktiiviseen taustasäteilyyn, joka voi olla myös aiheutettua. U) 9;. ...... Haastatteluissa Bertell osoittautui teräväsanaisemmaksi ja kenties vähemmän naiviksi kuin kirjansa perusteella. 878029, Uusikaupunki: Mussukani p. 231788, Pori : Lasten Turvatuote p. Savonlinna: Tenava p. Ani-Rit p. Moni toimittaja on myöhemmin heittänyt sikseen aikeensa tehdä jälkijuttu Bertellin sanomasta nimenomaan kirjan peKIRJOJA rusteella se on turhankin atomistista tavaraa. Bertelliä on kuunneltu asiantuntijatodistajana niin etelässä kuin pohjoisessa, niin viranomaisten kuin kansalaisaktivistienkin pyynnöstä. 28580, Pletarsaarl Piff & Puff p. Peace! Rosalie Bertell Rosalie Bertel/ (suom. 239890, Taivalkoski : Pikkupeukku p. 228898, Riihimäki: Minttu p. 3110471 , Luontokauppa p. .. 421880, Oulu: Jasmin p. Pokkarin kursoorinenkin selailu on työlästä saati sitten tutkiminen läpikotaisin. 932-14650 pestav,a 1a e OJA LASTENVAl~~viä pehmeitä KosteudenPu' ~UJA , VAIPPAHO 'iJiset kotimaiset, kestävät j . Lisäksi kirja on hakuteos ja oppikirja siitä selviää mitä tarkoittaa radioaktiivisen aineen puoliintumisaika, milloin ydinkokeet aloitettiin, mikä on keskiarvosyndrooma ja siitä aiheutuva harha tilastoissa ja säteilynormeissa, ja jopa, missä nyt mennään maailmassa, jossa säteilyä on kaikkialla keskuudessamme. . Järkäle on ainutlaatuinen tietopaketti säteilyn maailmasta. k stäviä t1ane//1s1a . p. Valmistaja: EKO-SET OY, Vammala puh. 13464, Tampere : Bab)"Kit J85 p. 314440, Lastenputiikki Kurre (Varissuo) p. . Rosalie Bertell omistaa kirjansa äidilleen ja kirjoitti kaikkien nimikirjoitusta haluavien kappaleisiin täällä Suomessa Peace! Tämmöinen tunteilu on tietenkin suuri synti tieteilijälle, ainakin suomalaisten tieteilijöiden mielestä. Vierailunsa aikana Rosalie Bertel! puuskahtikin viitaten professori Rytömaan Novaja Zemljan ydinkokeiden vaarattomuutta vakuuttavaan lausuntoon: "Säälin teitä suomalaisia, kun teillä on tuollaiset virkamiehet!'' Vähän ennen käyntiään Suomessa tohtori Bertel!, joka on mateematikko ja torontolaisen International Institute of Concern for Public Health -laitoksen tutkimusjohtaja, kirjoitti esipuheessaan suomalaisille: " Toivoni on, että Suomi johtaa maailmaa niissä valinnoissa, joilla ainutlaatuisen vihreän planeettamme elinkelpoisuus varmistetaan." Hän joutui tarkistamaan käsitystään monessa suhteessa, ei vähiten perehtyessään viidennen ydinvoimalan valmistelutilanteeseen. 177300, Vantaa : Bambola, Pikku-Panda p. 11375~ Mamma• ja,_,..... 51138, Turku : Jenniina, Vaunupiste p. Kirjassa on mielenkiintoisia selostuksia oikeudenkäynneistä, joita ydinkoeja jälleenkäsittelylaitosten tiimoilta on järjestetty. 22534. Marjukka Kulmanen Haluatko säästää rahaa ja luontoa. 141282, Sodankylä: Sannimanni p. 220279, Pleksiml ki: Pallero p. Kirja rakentuu angloamerikkaisen journalismin perinteen mukaisesti johdantoja esimerkkijaksojen sekä analyysin vuorottelusta
Mikkelin läänin ympäristönsuojelutarkastajan omakotitalossa on kompostikäymälä, joka toimii hyvin. Sen kokenut katsoo puun kaatoa sydän vereslihalla: Tuntuu kuin katkaisisi kaverilla jalat! Alice Karlsson Uhattu metsä, uhattu elämäntapa Jukka Salo ja Mikko Pyhälä: Amazonia, Otava 1991, 304 s. Sademetsät vaikuttavat mehin ja me niihin tahdoimme sitä tai emme. Mutta on kirjassa myös tietotietoa. Hallinnon kiemuroitakaan ei unohdeta. Esittely on hyvin konkreettinen ja sopii siten hyvin jokamiehen käyttöön. Karjalaisen kirjaa voikin pitää monella tapaa merkkinä terveen järjen palaamisesta metsien hoitoon. Näin on saatu tuore ja monipuolinen teos. W:UWillZZ!tl.!lW Oppia muoveista ja kompostikäymälöistä opastaa luonnonystäviä muovien käsittelyssä ja käymäläjätteen kompostoinnissa. Kirja on koottu kirjallisuuselvityksenä ja asiantuntijahaastatteluina. Samaten käsitellään lehtojen, soiden, pienvesien yms suojelun huomioimisen perusteet. Vastaavaa synteesiin pyrkivää lähestymistapaa saa turhaan etsiä muista teoksista. Vouhotus on saanut jotain aikaan. Pyökkiä, ruotsinpihlajaa ja hevoskastanjaa ei monikaan suomalainen pääse tutkimaan kotinurkillaan. Puu on syli, turva ja ystävä. Sellaista ei kuitenkaan ole. Polyvinyylikloridia eli PVC:tä, nylonia, vaahtomuovia, ja kumia ei saa polttaa kotioloissa, sillä ne synnyttävät palaessaan luontoon leviäviä myrkyllisiä yhdisteitä. Muovien välttäminen ja jätteiden kompostoiminen ovat kieltä, jota luonto ymmärtää! Oppaita voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta, PL 169, 00151 Helsinki tai puhelimella (90) 642 881. Niin vain on, vaikka emme olisi tiikkiä tai mahonkia eläissämme nähneetkään. Mutta koska tutkimusta ei paljoa aiheesta ole, on kirjaan koottu paljon asiantuntijamäkemyksia ja viisaita arvauksia. Tiedämme kovin vähän sademetsien luonnosta, mutta osallistumme arkipäiväisessä kulutuksessamme sen hävittämiseen ja siitä eniten tietävien sademetsäintiaanien elämisen mahdollisuuksien tuhoamiseen. KIRJOJA tunnustelevaan henkilökohtaiseen kontaktiin Amazonian intiaanien kanssa. Puu muistuttaa lapsuudesta, sen alla haaveillaan ja sen oksilla kiipeillään. Se osaa kuunnella ja puhua hiljaa. Silti on virhe pitää luonnonsuojelualuejärjestelmää valmiina. Puiden istutus ja niiden kanssa kasvaminen on luontoon juurtumista. Eräänä keskeisenä lähteena on ollut Olli Järvisen ja Kaarina Miettisen mainio teos Sammuuko suuri suku. Suuren osan kotitalouksissa käytettävästä muovista voi polttaa, mutta vain pienen määrän kerrallaan. Kaupastakin kompostikäymälän saa, mutta itse rakentamalla pääsee halvemmalla ja oppii samalla koko joukon kompostoinnin edellytyksistä. Rakastu puihin! Lars Klinting: Ensimmäinen puukirjani, Tammi, 199/ , 53 s. Oppaasta löytyy myös ohjeita kärpästen luonnonmukaiseen torjuntaan, sakokaivolietteen käsittelyyn ja kompostointiin yleensä. Tämä esittely on tietystä pinnallisuudesta huolimatta varsin ansiokas. Eri kappaleissa neuvotaan, kuinka kävisi vanhojen metsien lajiston suojelu tai valkoselkätikan huomioonottaminen talousmetsissä. Aivan erityisesti suosittelen sitä opettajille ja heidän oppilailleen; toimitusjohtajista ja pankkiireista nyt puhumattakaan. Reilut 200 markkaa riittää. Muovinen huominen -kirjasessa kerrotaan seikkaperäisesti muovien koostumuksesta, niiden käytöstä ja hävittämisestä. Muovien pitäisi nimittäin palaa mahdollisimman täydellisesti, jolloin haitat jäävät vähäisiksi. Vesikäymälähän on lakisääteistä vesistöjen likaamista, mutta kompostikäymälät vaativat terveysviranomaisen luvan! Nyt vain liiton oppailla käytännön luonnonsuojelutyöhön. Oppaasta selviää mm. Pääset mukaan myös tutkimusveneeseen ja saat mahdollisuuden ujoon, SUOMEN LUONTO 5/91 50. Suojelulueiden tarvetta voidaan vähentää pitämällä talousmetsäluontoa biologisesti monimuotoisena. Tämän seikan tajuaminen on luonut käsitteen luonnonsuojelu talousmetsissä. Samalla voit tutustua Perun Pucallpan UskoAyarin taidekoulun nuorten oppilaiden värikkäisiin, pikkupiirteissään uskomattoman tarkkoihin maalauksiin. Tapio Lindholm muev1nen huem1nen . ja Maailman Luonnon Säätiö, WWF, Suomen rahasto 1991, 176 s. minkälaisia muoveja voi polttaa ja miksi jotkin toiset laadut eivät sovi poltettavaksi. Kirjan jälkimmäinen puolisko on omistettu käytännön toiminnalle. On myös mukava oppia tunteman puita, saada tietää niiden ominaisuuksista ja käytöstä. Suojeluohjelmat ja uhanalaiset lajit sekä luonnonsuojelualueet saavat hyvän ja kokonaisvaltaisen esittelyn. Voit nyt tehdä sen ja vieläpä sangen edullisesti. Ruotsin Suomea eteläisempi sijainti näkyy puukirjassa siten, että joukossa on useita meillä suhteellisen tuntemattomia lehtipuita. Tämä olisi ilmeisesti sekä ihmiselle että luonnolle parempi vaihtoehto. Pääset Jukka Salon ja Mikko Pyhälän Amazonia-kirjan myötä huikealle matkalle hikiseen sademetsään, pikkuötököiden tökittäväksi, liejussa tarpomaan, kuuntelemaan jännittäviä viidakon ääniä ja äänettömyyttä, tutustumaan luontoon sekä sademetsien ja jokisysteemien dynamiikkaan, alkuperäisväestön rippeisiin, uudisasukkaisiin, taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen, kaivostoimintaan, voimalaja allastyömaihin, sademetsien käyttöön ja hävittämiseen sekä lukemattomiin muihin asioihin. Vesihallituksen luonnonsuojelututkimusyksikön toiminta-alueeseen se kylläkin kuuluu, mutta tuloksia ei tule, koska yhteiskunta ei panosta siihen. Luonnonsuojelu talousmetsissä vaatisi toteutuakseen tutkimustietoa. Luonnonsuojelijat ovat pitkäjännitteisesti jaksaneet kritisoida metsänhoidon luonnolle aiheuttamia tuhoja. Iiris Lappalainen Valoa metsän elämään. Kirjoittajien herpaantumattomasta ja laajasta kiinnostuksesta ja perehtyneisyydestä joka ei rajoitu yksin heidän erikoisaloihinsa ekologiaan ja kehitystutkimukseen on syntynyt teos, jonka kaltaista saa aniharvoin luettavakseen. Ka,jalainen Harri: Elävä metsä, Uhanalainen luonto ja metsänhoito, Suomen metsänhoitajaliitto ry. Mutta hyvään alkuun on päästy, kiitos Suomen metsänhoitajaliiton ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston yhteistyön. Nuori metsänhoitaja Harri Karjalainen kokosi näiden kahden yhteisön toimeksiantona materiaalin, joka on ilmestynyt enteellisellä nimellä Elävä metsä. Ensimmäinen puukirjani -kirjan avulla voi jokamies oppia tuntemaan yleisimmät puulajimme. 43. PVC:tä menee helposti pesään voi-ja margariinirasioiden kansissa ja valmiiksi pakattujen juustojen pusseissa ja kelmuissa. Käymälä on nimitetty Asilaksi ja sen rakentaminen neuvotaan insinöörin täsmällisyydellä Kompostikäymälän rakentaminen ja käyttö -kirjasessa, niin ettei kokemattominkaan vasarankäyttäjä pysty tunaroimaan. Toivoisin tämän kirjan kuluvan jokanaisen ja -miehen kädessä kansalaisjärjestöjen sademetsäaktivistit, luonnontieteilijät, metsäasiantuntijat ja kehityskysymysten parissa työskenteleväthän ovat sen tietenkin jo lukeneet läpi. Karjalainen on käsitellyt perusteellisesti suomalaista luonnonsuojelua, sen perusteita ja I uonnon s uojel uj ärj estelm ää. Muut kirjan tausta-asiantuntijoista ovat niinikään merkittäviä metsätieteilijöitä, eivät kuitenkaan metsätaloustieteilijöitä. Monet ihmiset rakastavat puita kuin kumppaneitaan. vsk. Palatko halusta päästä kaukomatkalle tutustumaan Amazonian luontoon ja elämään. Alkuperäisteos on ruotsalainen. Myös keskustelut edesmenneen professori Järvisen kanssa ovat olleet hedelmällisiä kirjan sisällölle. Puista riittäisi kertomista monenkin kirjan verran, mutta Ensimmäinen puukirjani olisi saanut kirjoittaa myös jotakin puiden suojelusta ja istuttamisesta. Ennen kuin kaikki on menetetty, on käännös parempaan alkanut. Me emme tiedä, turvaako nykyinen luonnonsuojelualuejärjestelmä luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Karjalainen on kirjannut monia sinällään itsestäänselviä metsäluonnon monimuotoisuutta auttavia asioita, jotka tehometsätaloustiede ohjeineen on unohtanut. Amazonia kirjan lukeminen auttaa tietämään enemmän tietämättömyydestämme ja myös siitä, miten tuon hävittämisen voisi yrittää lopettaa
T-kaupan omana suojelukohteena on Suomen järviluonto, esimerkki oman luontomme monipuolisuudesta. a älä polta kyllästettyä puuta, muovia, laisissa painotuotteissa aina mahdolkeinokuituja, kumia tai nahkaa. Nyt saat T-kaupasta ympäristöesitteen "Y mpäristöystävällisemmät valinnat", johon on koottu monenlaisia luontoon liittyviä asioita kesäihmisille. s. lisuuksien mukaan. .. keräysastioihin. Haluaisin palauttaa kaupassa asioidessani käytetyt paristot jätelasin käytetyt muovit 6. _1~~~n~u~s~II~._______ ->"4 ARVIOI T-KAUPPASI YMPARISTOYSTA V ALLISYYS T-kauppojen pyrkimyksenä on toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Ympäristöä Koti -lehden numerossa 10/91 ja lokaMuista myös, että kaiken eloperäisen vähemmän rasittavat tuotteet on k T 'T' .. Ohjelmaan siipi -maastopyörä. Vaikka ympäristöasiat ovat koko vuoden ajankohtaisia, luonnon merkitys korostuu kesällä. Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja kerro omat toiveesi. Voit osallistua kilpailuun myös vastaamalla oheisen kupongin ympäristökyselyyn. Auta osaltasi niiden hyväksi" -ohjelmalla pyritään tuonaSSa, pääpalkintona on Titania Teräspienenemistä. "Ympäristöystävällisemmät valinnat" -esitteessä julistetaan luontoon liittyvä kesäkilpailu kaikille ympäristöasiosta kiinnostuneille. Sinun mielipiteelläsi on merkitystä. Ympäristöystävälliset tuotteet on selkeästi merkitty omassa T-kaupassani. 4. YKP,JR!.fTÖY.fr;fKJLLl.fEJIJf,JT MLWA''4T Valtaosa suomalaisista pitää tehokkaita toimenpiteitä elinympäristömme suojelemiseksi tarpeellisina. Palauta kuponki Tuhansien järvien maa! T-kaupat ovat mukana Maailman Luonnon Säätiön (WWF) kampanjassa, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen maapallolla. Laulavat naapurimme Kuinka monta lintulajia tunnet. T-kaupassani on hyvät valikoimat ympäristöystävällisiä tuotteita. 1. T-kauppojen oma ympäristöohjelma kattaa kaupan koko toiminnan tuotevalikoimasta ja kuluttajaneuvonnasta pakkausmateriaaleihin, jätehuoltoon ja kierrätykseen. eli maatuvan jätteen voi kompostoida T-kaupassa merkitty hyllyyn vihreä!___ -~u_n_ ________________ -~u~a~s~ -~ _____ :: ___ -•. Lintujen tarkkaileminen on kiva harrastus. WWF \alinta huomisen hyväksi T-kauppaan viimeistään 3.8.1991 ja olet Vähennä jätettä kierrätä! Valinta huomisen hyväksi k k ··k· lk" t · Katso mitä heität roskiin! Jätevuoret T-kauppojen "Valinta huomisen mu ana esa lSan pa 1n OJen arvonvain kasvavat. Luettelo ympäristöystävällisemmistä tuotteista auttaa Sinua päivittäisissä valinnoissasi. Toivomukseni/ terveiseni T-kauppiaalleni ympäristöasioista Kyllä Ei Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh. ulkaistaan Kauppa J. Koloissa pesiviä lintulajeja on paljon, kuitenkin nykyisin niiden toimeentuloa rajoittaa pesäkolojen puute sekä metsissä että rakennetuilla alueilla. Luonto, ulkoilu ja retkeily, mökkija vesielämä ovat olennainen osa kesäämme. 3. Kun poltat roskia, liittyy myös uusiopaperin käyttö eriVoittaJ· ien nimet J. Saan riittävästi tietoa ympäristöystävälli'sistä tuotteista. 2. Vie jätepaperi talteen, maan kaikkien ulottuville ympäristöä palauta vaihtopullot, pane muut lasinsäästäviä vaihtoehtoja. T-kauppa Palauta kilpailulomake T-kauppaan 3.8.1991 mennessä, niin olet mukana palkintojen arvonnassa. . Käytän ostoskassina mieluiten kestokassia paperikassia muovikassia Kyllä Ei 5. Linnunpönttö pihapuussa tuo harrastuksen kotiportaille
Tehy Ry Tekma Oy Tetra Pak Oy Tiihosen Leipomo Ky Tukogardenia Oy Valkeakosken kaupunki Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO Vihdin Liikenne Oy Viikkolehti Valpas Viljavuuspalvelu Oy Wernestor-Filmi Oy Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Ympäristöalan ammattijärjestö Y AJ ry Äänekosken kaupunki. Suomen Tieyhdistys ry Suomen Unilever Oy Superantenni Oy Svenska Folkpartiet i Finland rp. Tuemme luonnonsuojelutyötä Abloy Oy Rakennushelat Akava ry AP-Yhtiöt/ Äänekosken Asentajat Ky Arkkitehtuuritoimisto AT Ky BASF Oy Oy Botnia Wood Ab Contant-ryhmä Oy Databolin Ab ECC International Oy Endress + Hauser Oy Enon kunta Ensta Yhtiöt Finnair Oy Geologiliitto-Geologförbundet ry Hallman Oy Harjun Betoni Helkama-Pyörä Helsingin Kalansavustamo Oy Helsingin Urheilu-Pyörä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Helsinkikaasu Oy Herman Andersson Oy Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia !Imelä Oy Oy International Business Machines Ab Itä-Uudenmaan Rakentajat Kaapon Oy Kalaja vesitutkimus Oy Kalajoen kunta Kalastustarvikeliike Wobbleri Kangasniemen kunta Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Keuruun kaupunki/ ympäristönsuojelulautakunta Kioski Lahtiset Kirjavälitys Oy Konepaja Markku Lehtinen Oy Oy Konwell Ab Korpivaara Oy Oy KreuTo Ab Kuljetusliike Katajamäki Ky Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Landis & Gyr Suomi Oy Lasten Pukimo Ritva Lautsian !omakoti Lehti kirjakauppa Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Leppälät Oy Kaivu ja Louhinta Liikkeenjohdon Instituutin Säätiö Lomaliitto ry Maarakennus Taskinen Oy Kuopio Mainostoimisto Bonare Mainostoimisto FMK Oy Oy Mega-Sora Ab Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Metsähallitus Mobil Oil oy ab Mäntsälän kunta Neste Resins Oy Ab Nordsol Oy OP-Kiinteistökeskukset Oulun Rakennus Oy Pizzeria Casa Grande Pohjola-Norden Porin kaupungin puhelinlaitos Puusepänteollisuuden Liitto ry Pyhä jokiseutu Rakennustoimisto M & M Saastamoinen Oy Saimaa Lines Oy Ltd Siipola Ky Sokeria luonnosta Sucros Oy STS-Pankki Oy Studio Nurmesniemi Ky Studio Sette Oy Suomen Eläinsuojeluyhdistys Finlands Djurskyddsförening r.y
Lähisukulaisten kesken sattuu joskus seka-avioliittoja. Jos haluaa väinönputkesta nauttia, sitä voi viljellä EteläSuomessakin. Se, että eri lajien linnut kantavat ruokaa samaan pönttöön, ei vielä todista avioliitosta, sillä pesänsä menettänyt emo voi ryhtyä ruokkimaan vieraan pesän poikasia. Kun väinönputki on heleänvihreä, miedonmakuinen ja aromaattisen tuoksuinen, on meriputki kuin sinertävän vahan peittämä, kitkeränmakuinen ja pahanhajuinen. Voiko merenrannoilla yleistä meriputkea käyttää samoin sehän kuuluu samaan lajiin. Eniten tunnetaan hömöja lapintiaisen sekä haaraja räystäspääskyn välisiä pariutumisia amoin kuin keskenään läheistä sukua olevien sorsalintujen kesken. Mitä matoja siioissa. Lapin väinönputki on erinomainen mauste ja vihannes. Keväällä madot, joiden jaokkeet ovat täynnä munia, kuolevat ja joutuvat ulosteiden mukana vesistöön. Ka vien voimakkaat makuja hajuaineet ovat tavalli esti suojakeinoja niitä syöviä eläimiä vastaan. Molemmat lajit ovat loisia, joiden munia ja toukkia sekä aikuisia tavataan sekä Suomen sisävesistä että merialueelta. Vaikka merenrantojen meriputki ja Lapin puronvarsien väinönputki ovat kovin erinäköisiä, niitä pidetään samaan lajin eri alalajeina. Vaikeinta taitaa olla siemenen hankinta, sillä väinönputken siemen ei kestä kovin pitkää säilytystä, eikä sitä aina ole siemenliikkeistä saatavana. Arja Ojala on tutkinut perusteellisesti väinönputkea Turun yliopistossa, mutta meriputkesta löysin perin vähän tietoja. Mitä ne ovat ja ovatko matojen vaivaamat kalat ruoaksi kelpaamattomia. Nämä toukat eivät ole ihmiselle vaarallisia vaan ongelma on ravintohygieeninen. Myös varpunen ja pikkuvarpunen voivat pariutua keskenään. Kirjallisuudessa tiedot meriputken käyttökelpoisuudesta ovat ristiriitaisia; aina se kuitenkin todetaan väinöputkea heikommaksi, eikä myrkylliseksi sitä sanottu missään. Lintujen seka-avioliitot eivät suinkaan ole tavallisia. Tarttuessaan esimerkiksi fileerausveitseen toukka saattaa venyä 10-20-senttiseksi, hammaslankaa muistuttavaksi. Kun kasvupaikatkin ovat niin erilaisia kuin väinönja meriputkella, ovat niitä uhkaavat eläinlajitkin erilaisia ja niihin tehoavat eri aineet. Saimaasta pyydettyjen siikojen lihasta löytyi valkoisia matoja, kuin hammaslankaa. Harri Dahlström 46 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Meriputkea eli väinönputken merenrantamuotoa ei suositella syötäväksi. lohikalaan. Enpä siis voi sitä suositella. Ovatko tällaiset lintujen seka-avioliitot tavallisia. Vain tuon edellänirnetyn haukirnatolajin toukka elää siian, muikun, taimenen, kirjolohen ja ehkä eräiden muidenkin lohi.kalojen lihaskudoksessa. Alalajit ovat niin pitkään meillä eläneet eristyneinä, että ne ovat kemiallisestikin kehittyneet eri suuntiin. Poikasten ulkonäkö paljastaa kuitenkin tapahtuneen. Se kasvaa puolisen metriä pitkäksi jaokkeelliseksi madoksi. Veteen vapautuvista munista kehittyy uivia ripsellisiä toukkia, joista osa joutuu hankajalkaisäyriäisten saaliiksi. Tunnetuin tapaus lienee kuitenkin korpimetso, metson ja teeren risteytymä; se on ainoa lajiristeytymä, jolla on oma nimi. Jos erot olisivat kaikkialla yhtä selviä kuin Suomessa, niitä voitaisiin vallan mainioisti pitää eri lajeinakin, mutta mm. Kysyjällä on ollut onni päästä seuraamaan erittäin harvinaista tapahtumaa. Luonnossa toukka aikuistuu hauen suolistossa isäntäkalan jouduttua hauen saaliiksi. Pariutumiskäyttäytyminen, pesinnän ajoittuminen, elinympäristö ja monet muut seikat eroavat lajien kesken yleensä niin selvästi, ettei pariutumista paase tapahtumaan. Pohjoisorjassa on välimuotoja. Onko meri putkesta vihannekseksi. Seppo Vuokko Tiaisten sekaavioliitto Sinitiainen ja talitiainen kantoivat ruokaa samaan pönttöön. Lintujen tutkijat ovat hyvin harvoin päässeet seuraamaan eri lajien välistä pesintää, mutta jonkin verran useammin he ovat tavanneet luonnossa risteytymiä. vsk.. Hankajalkaisäyriäisessä niistä kehittyy toinen toukkavaihe, joka jatkaa kehitystä vain jouduttuaan siikaan, muikkuun yms. Toukat ovat keriytyneet sykkyrälle. Poikasetkin olivat ikään kuin sinija talitiaisen väliltä. Ne kehittyvät aikuisiksi vain hauen suolistossa ja siksi niitä kutsutaan haukimadoiksi. Jotta jälkeläisiä syntyiSUOME LUONTO 51')1 50. Maku ja haju eivät houkuttele käyttämään meriputkea. Toukkasykkyröitä tai rakkuloita voi olla runsaimmin selkälihaksessa ja evien tyvessä. Suomesta tunnetaan kaksi tähän sukuun kuuluvaa heisimatolajia. 1980-luvuUa Saimaasta ja muualtilin Vuoksen vesistöalueelta pyydettyjen siikojen kauppaa ja koti.käyttöä ovat häirinneet tällaiset madot, jotka on todettu erään heisirnatolaj in toukiksi
Lähestyvä naaras tunnistaa koiraiden lentoäänen, joka on eri korkeudella kuin sen oma. Voidaan siis päätellä, että hyttysten torjumiseksi kehitetyillä äänivempaimilla ei voi olla mitään vaikutusta pistäviin yksilöihin, jotka ovat paritelleita naaraita. Harmaasiepon poikaset hajaantuvat pesänsä ympäristöön jo ennen kuin ne ovat /enrokykyisiä. Öisin lentelee monia muita lajeja. Mitä suurempia pojat ovat, sitä kuuluvammin ne kerjäävät vanhemmiltaan ruokaa. parveilumerkin kohdalle. Huippuvuorten karuissa olosuhteissa elää surviaissääskilaji, jonka koiraat eivät parveile vaan istuskelevat kivikossa odottelemassa naaraita. Juhannusruusulla ei mielestäni käy kovin usein kiitäjiä. Miksi emo patistaa poikasensa maailmalle keskenkasvuisina. Miksi sääsket käyttäytyivät niin. Tämän vuoksi risteytyminen onkin mahdollista vain läheisten lajien kesken. Parittelun jälkeen naaras ei ole kiinnostunut sen enempää parveilupaikasta kuin koiraan lentoäänestäkään. Syrjämäki on julkaissut loistoesimerkin naaraan lentoäänen vaikutuksesta (ks. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Seppo Vuo/anto Kolibriko ruusussa. Harmaasieppo ei ole täydellinen avopeStJa, mutta sen poikaset eivät kuitenkaan ole niin hyvässä turvassa kuin kirjosiepon. Pöntöissä pesivät ja avoimesti pesivät linnut poikkeavat toisistaan juuri pesäpoikasajan pituuden suhteen. Niillä on taas aivan eri kikat veriateriansa löytämiseksi. Ovatko ne harvinaisia. Koskahan saata1s11n nähtäväksi korkealuokkainen televisiosarja, jossa seurailtaisiin oman luontomme lajien, myös pikkueläinten tapoja ja elämänkiertoja. 5: 151-1 52, 1968). äin viime kesänä kolibrin juhannusruusussa: se ei laskeutunut kukkaan, vaan surisi kukan edessä ja imi mettä monta senttiä pitkällä piikillään. Juhannusruusussa on pörrännyt kiitäjäperhonen, joka imee mettä samalla tavalla lennosta kuin kolibrit. Dosentti J. Kiitäjäperhoset suristelevat mettä imiessään kukan edessä kuin kolihrit. Jälkeläiset ovat kuitenkin lisääntymiskyvyttömiä, sillä ne eivät tuota sukusoluja. Näin vaara joutua petojen saaliiksi vähenee. Kun hän soitti viulullaan g-sävelen, Parveilu palvelee pariutumista sekä lajien pysymistä toisistaan erillään. Fenn. Emo aivan selvästi komensi tai houkutteli poikaset lentämään pesästä ennen kuin ne olivat täysin lentokykyisiä. SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Toisilleen läheistä sukua olevat lajit saattavat parveilla aivan erilaisilla paikoilla ja lentoäänet ovat lajinomaisia, joten parveilu toimii myös lajien välisenä lisääntymisesteenä. Se oli helppo tuntea, koska kolibreja on näytetty televisiossa, olen siitä aivan varma. Koiraat puolestaan joutuvat rakkauden huumaan kuullessaan naaraan äänen ja parittelu seuraa salamannopeasti. Kuvassa horsmakiitäjä. vsk. Koirailla on synnynnäinen taipumus hakeutua parveilemaan tietynlaiselle paikalle ja tietyn ns. Tällaisia yhdistelmiä voivat olla vaikkapa rannalla oleva vaalea kivi, läheisen metsän korkein puunlatva tai metsänaukion oksankärki. Kauri Mikkola 47. sääsket syoksyivät kohti. Syrjämäki sattui hyräilemään suomalaista kansanlaulua, ja sen ensimmäinen sävel, noin 300 < värähdystä sekunnissa, sai ai; kaan, että koiraat nousivat heti § parveilemaan. Yöksikään ne eivät enää tulleet pesään. Räystään alla oli harmaasiepon pesä. iiden todennäköisyys joutua pedon suuhun kasvaa juuri tänä aikana. Seppo Vuo/anto G-sävel sääskien suosiossa Kesäkuussa 1990 kysyjä oli järven rannalla Kuusamossa ja katseli surviaissääskien parveilua. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Päivällä todennäköisin laji on matarakiitäjä: enemmänkin kimalaista muistuttavat päiväkiitäjät tuskin tulevat tässä tapauksessa kysymykseen. Aivan säännöllisesti pönttölintujen poikasten pesässä viettämä aika on pitempi kuin avoimesti pesivillä linnuilla. Mikään muu sävel ei vaikuttanut parven käytökseen. Pesäpoikasaika lyhenee, kun pojat lähtevät pesästä ennen lentokyvyn saavuttamista. Puun oksalla se kyllä vielä ruokki niitä. Ann.Zoo!. Televisioaikakaudella eksoottiset eläimet saattavat käydä tutummiksi kuin omat kotoiset elävämme. Tämä johtuu siitä, että pönttö on huomattavasti turvallisempi pesäpaikka kuin avoimesti maassa tai oksalla sijaitseva pesä. si, pitää alkioiden solujen olla elinkykyisiä; soluissa olevien vastinkromosomien on löydettävä parinsa. Tämä toistui ai'; na kun laulun aloitti, mutta !s pian koiraat laskeutuivat, kos"""'"""'""""""""""'""""'""""~ i= ka nuotti ei toistu laulussa. Kiitäjien toukat ovat monille perhosta tutumpia: niiden peräpäässä on pelottavan näköinen sarvi, joka ei kylläkään ole vaaraksi. Kolibreja on vain Amerikassa. Selitys on selvä: parveilijat olivat koiraita ja kysyjä sattui soittamaan viulustaan naaraan lentöäänen. Kauri Mikkola Poikaset maailmalle ennen aikojaan
Pitkään mukana olleelle vanhalle polvelle palatsivallankumous ei ollut niin helppo kuin sivullisesta näytti. Hänen tutkimusaiheensa oli tunturikasvien kasvullinen ja siementämällä lisääntyminen. Oulangan kansallispuiston kasvistoja kasvillisuustutkimukset valmistuivat yhdessä nuorempien työtoverien kanssa ensimmäisinä eläkevuosina. Luonnonsuojelun kansalaistoiminta alNiilo Söyrinki 5.12.190723.4.1991 koi viedä yhä enemmän Niilo Söyringin aikaa Kaarlo Linkolan kuoltua ja hiljaisten sotavuosien jälkeen. SUOMEN LUONTO 5/91 50. Sitä seurasivat tiedekunnan dekaanin ja yliopiston rehtorin tehtävät. Kalliola kirjoitti Söyringin 50-vuotispäivänä Suomen Luonnossa, että hän sinkoaa sanaa ja ajatuksia kuin konease tulta. Oli ymmärrettävää, että Helsingissä toimivalle Luonnonsuojeluyhdistykselle ei enää riittänyt aikaa. Petsamon vuosien jälkeen Söyrinki jatkoi kasvien populaatiotutkimuksia Baijerin Alpeilla. Söyrinki kutsuttiin 1959 vasta perustetun Oulun yliopiston ensimmäiseksi kasvitieteen professoriksi. Opettajansa Kaarlo Linkolan innostamana Niilosta tuli kasvitieteilijä. Puheenjohtajavuosinaan Söyrinki oli tärkeä vaikuttaja mm. Lihtosen kuoltua uudelleen vuosina 1956-1967. Rauno Ruuhijärvi ----------------------------~ Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/248 mk (ei-jäsenet). Ympäristönsuojeluksi laajentuvasta luonnonsuojelusta oli tuolloin jo mukana vesiensuojelu. Kun Petsamon luonnontieteelliset tutkimukset alkoivat, oli Niilo mukana jo toisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä. Jatkosodan aikana Söyrinki osallistui monien muiden biologien tavoin Itä-Karjalan luonnontieteellisiin tutkimuksiin OulankajoenPääjärven alueella. Tärkeissä tehtävissä on uusien aina itse ansaittava luottamuksensa. Tuloksena oli toistatuhatta sivua sisältävä teostrilogia, jolla on yhä vankka tieteellinen arvo. Luonnonsuojeluväki muistaa kiitollisena uutteraa puheenjohtajaansa. Viimeinen tieteellinen julkaisu Buenos Airesin maakunnan, tyttären kotiseudun, tulokaskasveista ilmestyi painosta kuolinpäivänä. Niilo Söyrinki toimi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kasvitieteen apulaisprofessorina vuodesta 1939. Hän oli ensimmäinen yliopisto-opettaja, joka luennoi luonnonsuojelua jopa neljässä yliopistossa. On onnea elää 83 vuotta täysipainoisesti vailla vakavia vanhuuden vaivoja. Opiskelutoverit lahjoittivat hänelle kerran munalukon suun sulkemiseksi. ·---------------------------~ 48 Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Uuden sukupolven mukaantulo luonnonsuojelutyöhön, ympäristönsuojelun läpimurto ja muut 1960-luvun aatteet ulottuivat lopulta Suomen luonnonsuojeluyhdistykseenkin. uusien luonnonja kansallispuistojen perustamisessa, Kuusamon koskien suojelussa, Kemijoen patoaltaiden tutkimuksessa ja luonnonsuojelulain uudistamisessa. Söyrinki pääsi aloittamaan aktiivisen tutkijantyön uudelleen luonnonsuojelu-, opetusja hallintotehtävien jälkeen. 2,10 mk :n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH . D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 223 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELU OSOITE ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) 1 PUH . Söyringin luonnonsuojelukäsikirja vuodelta 1954 oli alan ensimmäinen suomalainen oppikirja. (90) 876 9100. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Niilo Söyrinki syntyi hämäläiseen maanviljelijäperheeseen Vesilahdella. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Juuri hänen kaltaistaan hämäläisyyden paradoksia nuori Luonnonsuojeluyhdistys tarvitsi. vsk.. Reino Kalliola. Puheenjohtaja oli myös Suomen Luonto -lehden paätoimittaja. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Se alkoi yhdistyksen ensimmäisenä sihteerinä vuodesta 1938 vuoteen 1946, sen jälkeen ensin johtokunnan jäsenenä ja sitten johtokunnan valitsemana puheenjohtajana vuosina 1951-1955 ja nmsaan vuoden tauon jälkeen V. Söyrinki oli vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön ensimmäisten vuosikymmenten voimahahmo. Petsamon tuntureilla työskentelivät tuolloin monet myöhemmin Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksessä toimineet, mm. Tutkimus on nykyisin taas tärkeä suunnitteilla olevan Paanajärven kansallispuiston kannalta. Vaikka Söyrinki terävällä kritiikillään usein vihastutti toisin ajattelevia kuulijoitaan, hän varmasti useammin rehellisellä julistuksellaan sytytti luonnonsuojelun kipinän erityisesti opiskelijoiden mielissä. Hän harrasti koulupoikana hyönteisiä ja kirjoittautui ylioppilaana biologian opiskelijaksi Helsingin yliopistoon vuonna 1927. Ei ollut hänen eikä Luonnonsuojeluyhdistyksen vika, että suojelu edistyi nihkeästi sodan jälkeisessä kiihkeän jälleenrakentamisen ilmapiirissä. Hänen työvelvollisuutensa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksessä oli pitempi kuin kenenkään toisen. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh
Seppo Vuokko 49. Kurjenmiekka on rehevien rantavesien ja maaduntanevojen kasvi. Ravinteisilla paikoilla lehdet ja kukkaversot varttuvat parimetrisiksi, mutta karuimrnmilla hiekkapohjaisilla saraniityillä ne jäävät puolimetrisiksi. Ranskan kuningashuoneen ja saraseeneja vastaan taistelleiden ristiretkeläisten käytössä. Kukin osakukka muodostuu SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Pölyttävän kimalaisen on käytävä kussakin osakukassa erikseen, ja silloin tietysti voi tapahtua itsepölytys edellisen osakukan pölyllä. Myöhemmin sama tunnus on ollut mm. Sen myrkyt ovat voimakkaasti ärsyttäviä, ja ainakin kerran on kurjenmiekan siemenistä tehty kaulanauha aiheuttanut kantajalleen kiusallisia oireita. Kurjenmiekka kukkii kesäheinäkuussa ja syyskesällä kypsyvät suuret kotahedelmät. Siemenet itävät seuraavana kesänä. Lisäksi se kasvaa kaikkein rehevirnmissä ja märimm1ssa korvissa, mutta meillä tällaiset kurjenrniekkatervaleppäkorvet ovat harvinaisia ja rajoittuneet lähinnä lounaisimpaan Suomeen ja Ahvenanmaalle. Keltakurjenmiekka on yksi suurikukkaisirnmista kasveistamme: kukka on halkaisijaltaan toistakymmentä senttiä. Puolalaisten tutkimusten mukaan kurjenmiekka kukkii kaksitai kolmivuotiaana ja on parhaassa miehuudessaan viisiseitsemänvuotiaana. Litteissä siemenissä on kovan kuoren alla ilmapitoinen hohkakerros. KYMENLAAKSON MAAKUNTAKUKKA Vaakunaliljan esikuva ehkäpä juuri keltakurjenmiekka, on ollut pohjana heraldiselle liljalle, jonka frankkien kuningas Klodovig otti käyttöön viidennellä vuosisadalla. Silloin siementaimesta kehittynyt kasvusto on taajimmillaan, halkaisijaltaan noin metrinen ja kukkaversoja on eniten. Täällä levinneisyysalueensa poh joislaidalla kurjenmiekka tarvinnee kehitykseensä vuoden, pari enemmän. Siemenet leviävät vesivirtausten mukana ja tulvavesien myötä päätyvät rannan yläosaankin. Kurjenmiekka on myrkyllinen, ja aikaisemmin sitä on käytetty monipuolisena rohdoskasvina. Ehkä juuri kilpailusta johtuen versolukumäärä laskee: itsenäistyneet tytäryksilöt eivät kaikki olekaan riittävän vahvoja vaan osa niistä kuolee. Seuraavina vuosina kurjenmiekka pilkkoutuu erillisiksi yksiköiksi: vanhat juuren osat kuolevat ja maatuvat ja kasvuston keskelle tunkee muita kasveja. Kukan kuudesta kehälehdestä kolme pystyä lehteä erottaa eri osakukat. yhdestä kehälehdestä, yhdestä terämäisestä emistä ja yhdestä hedelehdestä. Niin suuri kukka alkaa olla pölytyksen kannalta jo tuhlausta, ja niinpä kurjenmiekan kukka toimii kuin kolme erillistä kukkaa. vsk
(90) 642 881 . Plotting of fish distribution in Finland by Niko Leikola Suomen Luonto 50 (5): 24-28 Although the distribution of commercially valuable fish species has been documented in great detail, the same cannot be said for fish of little or no use to fisheries. (98 1) 15 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Tuula Varis, kans.väl. The latter is dominated by sand dunes which are gradually creeping inland, to expose tree roots and dried out trunks. The most obvious feature of the Murom preserve is its variable landscape. orth Ostrobothnia is Finland's most boggy province. This which and Even the famous River Kiiminkijoki, a valuable habitat thai has retained its natural condition and which figures on the intemational Project Aqua programme, is threatened. North Ostrobothnia rising out of the sea by Eero Kaakinen, Seppo Vuokko , Maarit Vainio, Eino Merilä and Antti Ylitalo Suomen Luonto 50 (5): 12-23 In north Ostrobothnia the land is still rising. Land exposed in this way as first forms boggy shores, which gradually acquire a growth of shrubs and eventually become forests. Fortunately the water court of northem Finland has taken a firm stand with respect to the Kiiminkijoki by, för instance, making a peat harvesting permit mandatory for ali peat processing companies operating in its neighbourhood. Although the postglacial uplift has slowed down, land continues to emerge from the sea at the rate of about a metre a century. (953) 17 358 Kaarina Suominen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. (90) 642 881 /säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Timo Lehtonen, Mmjaana Närhi, Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Taisto Rantala, Hannu Rautanen, Petri Seppälä, Taija Sippel, Anlli Ylitalo ALUESIHTEERJT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 495 1 20 100 Turku puh.(92 1) 3011 4 1 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. With this in mind, the current issue of Suomen Luonto contains a fish distribution förm. On the north shore of Lake Ladoga, in the neighbourhood of Sortavalta, there is an area of herb-rich förests which Finnish botanists studied during the lasi century and the early part of this one. As much as 40 % of Finland's entire peat production now takes place KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO'J{eri Tuomloklrkonl&atu 17 p. as. Established in 1986, the Murom landscape protection area covers 326 sq.km. There are already 1,500 hectares of peatland in the vicinity of the Kiiminkijoki in peat production, and there are plans to increase this amount severalföld. affects the waterways, become silted up eutrophicated. vsk.. The low lying, fertile meadows attract large numbers of bean geese, pintails and shovelers, tufted ducks, bittems and comcrakes, as well as two species rare in Finland, the black-tailed godwit and little tem. 931-123 205. No less than 63 herb-rich förest species have been föund there. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Sovjet Karelia's natural treasures revealed by Tapio Lindholm, Harri Vasander and Hannu Eskanen Suomen Luonto 50 (5): 34-37 As the USSR gradually opens its doors to föreigners, Finns have been able to visit places which have been closed to them för several decades. Aspen, birch, wild cherry, wild !ime and maple are included in the tree layer, the field layer containing such species as ostrich fem, monkshood, greater meadow-rue, and honeysuckle. Old Scots pine stands förm the förests, which bear abundant signs of förest fires. 1 D 5. Roughly 30 km of Onega's shore is contained within the preserve, including some 900 rock paintings. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perärniehenkatu 1 1 A 8 00150 Helsinki puh. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUY A-ARKJSTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. Soviet Karelian conservationists would like to see Murom extended to förm an Onega National Park, with the old monastery ruins at its centre. There are 7 series of dunes, separeted by boggy terrain. lt encloses the ruins of the Murom orthodox monastery, together with 100 sq.km of peatlands and the Murom lagoon. krs., 001 5 1 Helsinki puh. Pirkko Elomaa-Vahteristo, kurssisiht. The extensive sedgy meadown at Liminganlahti and Hailuoto on the coast of the Bothnia Bay are renowned för their prolific bird life. The extensive peatlands are both a blessing and with their intense exploitation a curse. 11 A, 00150 Helsinki puh. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Huuunen (pj.), (981) 353 216, Matti Haavisto, Timo Hokkanen. Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ma11i Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Taija Ketola, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. The Sortavalta Young aturalists association SUOMEN LUONTO (Nature af Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink.15 A 23 00/00 Helsinki, Finland has been in touch with nature conservation organisations in Finland, appealing for assistance in the study and protection of the herb-rich forests. Teija Hannula, tallentaja Johanna Kotimäki, toimistoapul. Among the reasons för this is increased peat production. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTIO ry. (93 1) 131 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenrnnta puh. Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. siht. Data is being collected not only from the relevant authorities, but also from the general public. Tampere TILAA UUSI HINNASTO! within the province. One of the most interesting areas is the Murom nature preserve, on the eastem side of Lake Onega. Such fish include many species of the salmon tribe, as well as the asp and zanthe. The herb-rich förests are particularly interesting to biologists and naturalists since they have been permitted to develop undisturbed. Tallbergink. These herb-rich förests urgently need protecting, the greatest threat to them being Finnish paper mills who want to process the Karelian förests into wood pulp. This year the National Board of Water and Environment's nature conservation research unit have begun to catalogue the ranges of the less well known fish species. lnförmation is urgently required on fish population trends, since Finland's lakes and the Baltic are rapidly undergoing changes. The latter provide a link with Finland's past, as the pictures of birds, wild reindeer, the sun and the moon are most likely the work of the ancestors of the Finno-Ugarics or related tribes. (90) 642 881 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Many fish stocks have suffered as a consequence of the damming or channelization of rapids, after their traditiona( spawning areas have been destroyed or spawning fish are unable to reach these vital areas. During the last few decades the water quality along the main course of the river has noticeably deteriorated. Acid rain lowers the pH of lakes, while nutrient excesses cause eutrophication. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 5/9 1 50. Of Finland's 60 fish species, 30 come into the second category. Irma Markström, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. During the 10,000 years or so since the last ice age, the surface area of the province has increased a hundredfold
SIINÄ PIAN KUPSAHTAl51 PAPAN PIKKU APULAINE-NKIN! .. MIKS' NE POTKII NOIN HULJASTI ENNENKUIN NE. OFFIA.' HUHHl KUULE .. PAPPA ANTAA NYT LAHTÖ PA5SIT TUH t11 LL.f; TUHOHYÖNTE.lSILLE ElTEI NE SYÖ ,ERON PORKKANOITA/ LUISKUTA SIT' MUAKIN KUN NOi TYHHÄT ITl KAT SYÖ HUA KOKO AJAN/ VARO TERO.~' .AHPIAlSEN P\510 ON HYRKYLUNEN.' IHMETTELEN VAAN ITSEKSENI KUN El KOlTARAIS PÖNTÖSSÄ OLE VUOSIIN OLLUT ASUKKAITA .. , KYLLÄPÄS TULIKIN 1-ilLJAISTA)A RAUHALLISTA JUKOLAVITA!.. HE.HE ... .. t1U1TA KI PAISEPAS SISÄLl-E NIIN MUt1MI LAITTAA ETE:LAN HIE.HELLE. .. V OI V OI .' ,,, MILLÄHÄN N115TÅKIN TAA5PM5TMN EROON .'.~KUN LOPULTA PÄÄSTIIN EROON KAIKEN HAA1Lt1AN KIU5ANHEN61STÄ/ VIRTASET .~ 1 --HUH HUH.~. > :i: ' J y l '0 >'< (0. UTSUMAm HYI OLKOON.'/ MUURAHAISIA.' .. KUOLE:E
elokuuta. Toivotamme lukijoillemme luonnonmukaista ja lämmintä kesää Suomen luonnossa.. ~-=-,;__-:--==. Tervemenoa kesäksi luontoon! Seuraava Suomen Luonto ilmestyy 15. _ -~---== ~=~~\_·-~;;_-=-~~j:~~~~~=-=--:~---:1-r/:"_:.s_~-f~;!::-~:c~~r-=-~~~~-=-~