26 Leikkisä saukko kaipaa rauhallisia ja puhtaita vesiä. Kansikuva: Jussi Murtosaaren kuvan rupikonnat ovat kevätviettien vietävinä. Konnamainen juttu sivuilla 24-25. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. .42 Ydinjätteitä Suomeen?, Alice Karlsson ........... Saukko on ilopilleri, Jouko Kuosmanen ................ l/mestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 6-7 8 9 24.05. 19.08. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 22.06. 46 Kirjoja ...................................................................... 16 Nyt keltaisena kukkiva tupasvilla ei hukkaa ravinteita. 22 Se on taas huolinut merensaariston asuinpaikakseen. 59 SUOME I LUONTO 5/93 52. etäinen .................................. Minä, konna, Anne . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 50 Kysy luonnosta .......................................................... 23.08. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. z u.J 6 ::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Kuvan karhu kaadettiin Savukoskella. 48 Mielipiteitä, keskustelua ....................................... 13 Lakeihin on vaikutettava, Ilpo Kuronen ............................................................. ... Säästöti laus 265 mk. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari , 228082 14 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. ..41 Maaseutumme saattohoitoa vailla. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 10 Kysy ekoneuvoa ........................................................ Ristisorsa kerran hävinnyt, taas täällä, Johan Ulfvens ........................................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. Iiris Lappalainen ................................................ Uusia sukelluksia ekosysteemeihin, erilaisiin elinympäristöihin, teemme Suomen Luonnon ensi vuoden numeroissa. Summaries of the Main Articles ............................... 29 Lätäkkö kuhisee elämää, Hannu Eskonen ............ ................................................................ 18 Liian ahtaat häkit, ja liian vähän huolta ympäristöstä. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 2 Karhun kevätpyynti on taas käynnissä, mutta loppuuko huvi metsästyslain uudistuksen myötä. Eduskunnan ympäristölakisumasta puheenvuorossa sivuilla 14-15. 36 Askel eteen, kaksi taakse, Anne Brax ............. 12 Joki, Eeva Tikka ....................................................... 54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Hyvästi kasvun aika, Antti Vahtera ....................... 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kotka .. 16.09. vsk.. 4 Kuluttajan valinnat ................................................... Turkistarhaus piinaa luontoa ja eläimiä, Mauri Leivo .............................................................. 32 Silloin pöllyää, kun mänty kukkii! EY ja ympäristö Ympänstöpoliisilta halutaan viedä aseet, Anne Brax ............................................................ Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 30 Tuulen viemää, Seppo Vuokko ................................ 26.07. l 4 Puheenvuoro käytäväpolitikoinnin ja kansalaisten aktivoinnin puolesta. (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 421 Irtonumero 33 markkaa. Tupasvilla säästää ja kierrättää, Timo Nieminen .......................................................... .,: "' Kotimaasta .................................................................. Sukellus lätäkköön on täynnä yllätyksiä, katso sivuilta 30-31. 24 En ole sammakko, vaan rupikonna, ainutlaatuinen. 44 Ulkomailta ..............................................................
Tämän hetken kova tosiasia on kuitenkin se, että EY on ensisijaisesti talousyhteisö, joka ajaa talouskasvun ja Euroopan laajuisten, täysin vapaiden markkinoiden ideologiaa. Osa ympäristönsuojelijoista näkee juuri tässä positiivisia mahdollisuuksia: päätökset sitoisivat kaikkia jäsenvaltioita ja pieni Suomikin pääsisi sanomaan sanasensa Euroopan kehitykseen. EY luo muurin kehitysmaita vastaan. Myös jäsenmaiden talouksien yksipuolistuminen lisää paineita luontoa kohtaan: pahimmillaan Suomesta voisi tulla pelkkä Euroopan puunja paperintuottaja. Energiankulutus kasvaa, ilmansaasteet lisääntyvät ja uudet tiet hautaavat luontoa alleen. Yhteisö suhtautuu nihkeästi esimerkiksi jäsenvaltioiden omiin pyrkimyksiin ohjata ympäristöveroilla tai muilla maksuilla taloutta ympäristöä säästävään suuntaan. Toinen, huomattavasti kauaskantoisempi kysymys on se, voisiko EY :stä joskus kehittyä ympäristökysymykset ja kestävän kehityksen vakavasti ottava Euroopan valtioiden yhteistyöelin. Se lisää esimerkiksi rajusti liikennettä, joka jo nyt on yksi pahimmista ympäristöongelmista suuressa osassa Eurooppaa. Tämä edellyttäisi todella radikaalia muutosta EY:n ideologiassa ja rakenteissa, eikä sitä ainakaan lähivuosina ole odotettavissa. Se on paha virhe ja tuskin vastaa suomalaisten enemmistön tahtoa. 3. Vapaa kauppa on ylin arvo eikä ympäristönsuojelu saa sitä estää. EY-ideologian mukaan kukin maa keskittyy siihen, mihin sillä on parhaat edellytykset. Toisaalta EY:kin rajoittaa kaupan vapauden omaan piiriinsä: vapaata maailmankauppaa se ei kannata. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Niille tämä on vaikea kehityksen este, sillä erilaisina tulleina ne maksavat rikkaille teollisuusmaille noin kymmenkertaisesti sen, minkä saavat kehitysapuna! Valta on keskeisesti talouselämällä ja päätökset tehdään paljolti salassa ja suppeissa piireissä. Korkeissa toimistokolosseissaan eurobyrokraatit eivät näe, että elämää on myös Euroopan laiteilla ja maanpinnalla. EY:n rakennerahaston tuella on toteutettu myös monia luonnolle kohtalokkaita hankkeita. Kysymys ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. EY on kaukana yhteisestä eurooppalaisesta kansankodista. Välittömänä Suomen jäsenyyshakemukseen liittyvänä kysymyksenä kiinnostaa, kohentuisivatko vai heikentyisivätkö edellytyksemme luoda nykyistä tiukempaa ympäristöpolitiikkaa omassa maassamme, jos liittyisimme EY:hyn. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Maailma kuitenkin muuttuu ja tiettyä toivoa kehityksestä parempaan antaa se, että monissa yhteisön jäsenvaltioissa, kuten Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa, ympäristökysymykset ovat kansalaisten suurimpia huolenaiheita. Huoleen on aihetta. vsk. Toisaalta etenkin Etelä-Euroopan valtiot ovat ympäristökysymyksissä takapajuloita. 52. vuosikerta 5 1993 Kestävä kehitys ei ole EY:n johtotähti Suomalainen ympäristöliike ei ole kovin innoissaan maamme pyrkimyksistä liittyä Euroopan yhteisön jäseneksi. Painavimmat syyt tähän ovat yhteisön voimakas kasvuhenkisyys sekä huoli siitä, että luonnon käy huonosti vapaitten markkinoiden humussa. Toivottavasti saamme tilaisuuden kansanäänestyksellä antaa arviomme neuvottelijoidemme saavutuksista, muun muassa siitä, onko ympäristökysymyksille annettu riittävästi painoa. Myös monet eurooppalaiset ympäristöjärjestöt suhtautuvat EY:hyn kriittisesti. Jorma Laurila EY:n tähdet simtaivaisella taustallaan Brysselissä kutsuvat uusia jäseniä, myös koivun ja tähden maata. Nykyisen EY:n tylyydestä luontoa kohtaan ei ole epäselvyyksiä, mutta on muistettava, että myös Suomessa on paljon vakavia ympäristöongelmia; emme mekään yhteisöön minään pulmusena menisi. Neuvotteluissa ei ole annettu kovin suurta painoarvoa esimerkiksi ydinjätteiden tuonnin kieltämiselle tai oikeudelle omaan, yhteisön normeja tiukempaan ympäristöpolitiikkaan. Suomen jäsenyysneuvotteluissa ympäristökysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotannon voimakasta keskittämistä
lajien tutkimuksen merkitystä. toimenpiteet ovat eri asia ja niitä puheessani problematisoin. vsk.. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan odottaisi arvostelevan myös nykyistä metsänhoitoa. "Kysymys on metafyysinen. Viljelymaat, kalansaaliit ja kaikki muu on kuitenkin kulutettu vähitellen loppuun. "Nykyihminen on tottunut matkailemaan ja kuluttamaan, mutta biologiset kyvyt ovat silti tallella. Niitä on jäljellä noin neljä miljardia hehtaaria, mikä on ehkä puolet alkuperäisestä. Päivänselvää on mielestäni myös se, että periaate "jokainen laji on yhtä tärkeä osa luonnon monimutkaisuutta" johtaa käytännössä umpikujaan." Lainaatte professori Olli Linkolan 60-vuotislahjatilille kertyneillä varoilla haluttaisiin ostaa valkoselkätikan pesimämetsä. "Se hiljentää joksikin aikaa luonnon ja talouden rajoja koettelevan elinkeinoelämän ja antaa elämälle lisäaikaa". Paikalliseen metsikköil mastoon vaikuttavat tietenkin normaalit metsänhoidollisetkin hakkuut. Ei ole olemassa mitään itsestään selvää "luontoa", jonka varaan ja armoille voisimme heittäytyä. Metsää on joka puolella. Sitaatti tuntuu Järvisen omalta, mutta eikö siitä kuitenkin puutu sen kesi keinen sisältö: ihminen sukupuuttojen vauhdittajana. "Eipä tietenkään. "Lama vähentää myös länsimaiden mahdollisuutta mädännyttää muita elinkelpoisia kulttuureita levittämällä elämäntapaamme kehitysmaihin." Linkola toivoo, että lama olisi nykysukupolvelle sotaajan kaltainen tekijä, joka käynnistää luopumisen ketjureaktion. Vallitsevana pintana olisi silloin paljas maa, mikä käytännössä ei ole mahdollista. Se ei ole kuitenkaan estänyt maapallon metsien hävitystä. "En suinkaan epäile uhanalaisten lajien tutkimuksen merkitystä vaan lämpimästi kannatan sitä. Aikaisempi käsitys, että kaikki metsäluonnossa on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, ei välttämättä pidä paikkaansa. Suomen osuus tuosta kokonaisuudesta on häviävän pieni. :J; "Sitaatti oli tietenkin aitoa } Olli Järvistä. Miten esimerkiksi liiran heilahdus saa kaikki Suomen kirvesmiehet työttömiksi?" hän ihmettelee. Siinä mielessä metsä on vain ihmistä varten, että vain ihminen voi vastata tuohon kysymykseen ja kantaa siitä myös vastuun." Mikä merkitys monipuolisella eliölajistolla on metsille. Yksikin notkahdus äärilaidalla tuntuisi kaikkialla. EY sitoisi Linkolan mieles4 tä valtavat maa-alueet ja miljoonat ihmiset entistä tiukemmin. KOTIMAASTA Onko valkoselkätikasta väliä. Tommi Liljedahl SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ylijohtaja Pohtila, onko mielestänne · talouden kasvu, esimerkiksi johtavaksi teollisuusmaaksi paaseminen, arvokkaampaa kuin luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojeleminen. Jokainen terve ihminen pystyy kulkemaan päivässä 70-80 kilometriä Pohtila kyseenalaistaa luonnonsuojelun perusteita. Vaikka Pohtila ei suoraan sanonutkaan näin, hänen puheessaan oli pelkoa ja hämmennystä aiheuttavia väittämiä. Linkola toivoo, että ihmiset huomaisivat nyt koko järjestelmän kelvottomuuden. Ylijohtaja Eljas Pohtila, miten perustelette väitteenne, että Suomen oloissa metsiä ei pystytä hävittämään siten, että sillä olisi vaikutusta ilmastoon. Sellaista metsää ei vain ole löytynyt, koska maanomistajat myyvät mieluummin Ensolle kuin luonnonsuojelijalle. Ehtymistä pyritään hidastamaan keinokastelulla ja lannoituksella, mutta niidenkin tuottamiseen tarvitaan saastuttavaa ja tuotteen hintaa nostavaa energiaa. Sitäkin on tutkittava." Alice Karlsson muutenkin kuin viisi neliömetriä tuottavaa maata peittävällä autolla." Linkola sanoo, että lamastakin selvittäisiin jos luonnonvaroja olisi jäljellä. Meidän metsiemme uudistumiskyky on osoittautunut olennaisesti paremmaksi kuin mitä runsas sata vuotta sitten uskottiin. Keski-Euroopassa metsistä on jäljellä vähemmän kuin neljännes." Epäilettekö uhanalaisten "Lama antaa lisäaikaa elämälle" "Lama on hyvä ja tervetullut asia", sanoo Vanajalla kalasteleva Pentti Linkola. Pohtilan puhe aiheutti vastalauseiden myrskyn, kun Helsingin Sanomat otsikoi uutisen sitaatilla "Kaikkia uhanalaisia lajeja ei pidä suojella". Käytännön lainsäädäntöym. Halusin sillä sel1 ventää luonnonsuojelutehtäi vän vaikeutta ja samalla sen merkitystä. Kuten puheessani sanoin, kestävyys on ollut metsänhoitajille myös minulle keskeinen opinkappale kaikessa toiminnassa. On olemassa teoreett1s1a mallilaskelmia, joiden mukaan ilmasto viilenisi viitisen astetta, jos maapallon kaikki metsät 45 :nnen leveyspiirin pohjoispuolelta hävitettäisiin. "Lajit kehittyvät ja katoavat, syttyvät ja sammuvat". "Länsimainen kulttuuri on utopiaa pohjalta saakka. valkoselkätikan, suojelua metsätalouden kustannuksella. Puheessani tarkoitin kuitenkin suurilmastoa." Puheessanne viittasitte professori Pekka Kiikkiin, joka kyseenalaisti maakohtaisenkin kestävyyden. Onko eliölajien kartoittaminen epätieteellisenä kokonaan lopetettava. Metsäluontokin on manipuloitavissa, mutta kuinka pitkälle, sitä me emme tiedä. Newton kieltäytyi vastaamasta sellaisiin. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas Pohtila puhui Suomen metsä yhdistyksen metsäviikon avajaisissa maaliskuussa aiheesta "Kestävä metsätalous myytit ja todellisuus", jossa hän kyseenalaisti käsitteen "kestävä", vaati metsien hakkuiden lisäämistä ja arvosteli uhanalaisten lajien, mm. Hänen mukaansa ainoa realistinen mahdollisuus jatkaa elämää on siirtyä omavaraisiin kyläkuntiin, jotka viljelisivät, kalastaisivat, rakentaisivat talonsa ja tekisivät vaatteensa riippumattomina muista kyläkunnista. Hyvät valkoselkätikkojen ystävät ja maanomistajat, ilmoittautukaa! Järvistä, joka Suomessa romutti luonnon tasapainon käsitteen. Ihminen sukupuuton vauhdittajana vain lisää kuormaamme." Ylijohtaja Pohtila, onko metsä vain ihmistä varten. Se sisältää lukemattomia kansainvälisiä kytkentöjä, joista muodostuu huojuva korttitalo, joka voi kestää ainoastaan jonkin aikaa. "Katsokaa ympärillenne. Niillä matkaansaatetaan pahimmillaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä uhanlaisille lajeille. "Merkitys on suuri, mutta suhteellinen
Mikko Niskasaari 5. Lakiesitys on tulossa käsittelyyn vielä tänä vuonna. Hänen mukaansa kuntien kaavoitustoimivallan lisääminen on kuitenkin sekä uhka että mahdollisuus. Tempullaan yhtiö kuitenkin astui ojasta allikkoon. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen myöntää nykyisen järjestelmän harkitsemattoman purkamisen voivan johtaa siihen, että luonnon oikeudet sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet entisestään heikkenevät. Kaivoslaki on erittäin vahva ja erittäin väljä. Poliisitutkimuksissa toivon mukaan selvitetään, turvautuivatko virkamiehet väärään lakiin tietoisesti , Kemijoki Oy:tä hyödyttääkseen ja allashanketta edistääkseen. Valtakunnallisilla suojeluohjelmilla tapetoidaan seinät. Kemijoki Oy:n mukaan Yuotoksen suojeluarvot on moneen kertaan punnittu ja kevyiksi havaittu, mutta lisääntyvä tieto osoittaa toista. Valtauksella Kemijoki Oy on tosiasiassa myöntänyt, että lupa on aikoinaan saatu väärin perustein ja yhtiössä pelätään korkeimman hallinto-oikeuden kumoavan tutkimusluvan. Samoi lle alueille yhtiö sai Lapin lääninhallitukselta tutkimusluvan allashankkeen tähden syksyllä 1991. Virkamiehet uskovat, että kuntien on vaikea tehdä yli vaalikauden meneviä ratkaisuja. päällekkäisiä toimintoja, selkeyttää työnjakoa sekä säästää kustannuksia. Kemijoki Oy:llä ei ole ennen päätöstä yksityismailla mitään tutkimusoikeuksia nähtäväksi jää onko niitä päätöksen jälkeen. Alice Karlsson Vuotoksella väärät lait käytössä Kemijoki Oy teki huhtikuussa kaivoslain mukaisen valtauksen Yuotoksen alueella, ja kauppaja teollisuusministeriö siunasi hakemuksen. "LakiesiSUOMEN LUONTO 5/93 52. Rannat mökitetään poikkeusluvilla tai hätäisesti laadituilla kaavoilla, lehdot, norppien pesäpaikat ja maalaismaisemat jyrätään. Lain tarkoitus on kuitenkin selvä: kaivostoiminnan ja sen vaatimien tutkimusten turvaaminen. Maankäytön suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Läänien ympäristönsuojelun virkamiehet pelkäävät pahinta. tyksessä on tarkoitus kuulla kansalaista jo silloin kun kaavaa ryhdytään tekemään. asemaja rantakaavan on oltava yleiskaavan mukainen. Se antaa kelle tahansa oikeuden vallata alueita melkein mistä tahansa. Alustavien suunnitelmien mukaan kaavoitusta kevennettäisiin siten, että kunnissa laadittuja kaavoja ei enää tarvitsisi vahvistaa lääninhallituksessa tai ympäristöministeriössä. vsk. Mitä lähempänä maanomistajaa päätöksenteko on, sitä kapeammaksi käyvät näköalat. Luonto on maalaiskunnissa, jossa valtaa käyttävät maanomistajia lähellä olevat puolueet. Tiukka laki turvaisi kuitenkin luonnonarvot paremmin kuin vailla valtaa oleva kuntalainen. Luonnonsuojeluliitto on saanut neljältä maanomistajalta valtuudet valittaa valtauspäätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Kun kaivoslakia käytetään tekoaltaan valmistelutöihin, se on täysin väärässä käytössä. Kunnan laatima yleiskaava poimii suojeltavat kohteet, virkistysalueet ja asuntoalueet seutukaavasta, ja mm. Tätä pelätään, jos kunta saa lisää kaavoitusvaltaa. Poikkeuslupien myöntäminen siirtyisi kuntiin ja niistä luovuttaisiin vähitellen. Kokemus osoittaa, että kunnat eivät aseta etusijalle luonnonsuojelua ja jäljellä olevalle luonnolle käy kuten Suomen soraharjuille: poistettu kartalta. Korkein hallinto-oikeus tutkii parhaillaan, sovelsiko lääninhallitus väärää lakia tutkimusluvan myöntäessään. Jos valtionhallinto tehdään hampaattomaksi, se voi vain sivusta seurata, miten luontoa paloitellaan ja myydään tiskin alta. Silloin voidaan ottaa huomioon myös sen, miten esimerkiksi joitakin luontokokonaisuuksia säästetään, ja mite_n eri palveluja sovitetaan yhteen." Pietikäinen hoputtaakin nyt kansalaisia. Sieltä myös omistajat jättivät alueillaan tehdyistä töistä talvella rikosilmoituksen. "Joka tapauksessa, sellaista lakia minä en esittele, missä kunnalle annetaan mahdollisuus rakentaa poikkeusluvilla, ja missä yleiskaava ei noudata seutukaavan ohjeita", Pietikäinen vakuuttaa. Hän sanoo, että päätöksien siirtäminen kuntiin onnistuu vain, jos kuntalaiset tulevat mukaan suunnitteluun. Y mpäristöministeriön kokoamaan perinnemaisemien suojeluohjelmaan pääsivät mukaan Vuotoksen alueella olevat, hukkumiskuoleman uhkaamat Keminsaaret. Lakeja ei ole tarkoitettu toisten lakien kiertämiseen. Jos kunnat saavat entistä enemmän päättää kaavoituksesta, kansalaisten vastuu lisääntyy. Pyrkimys on poistaa mm. Myös yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä: "Lain pitäisi määrätä, että seutuja yleiskaavan yhteydessä on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi ja erityiset luonnonarvot on suojeltava. Olisikohan Yuotoksen ympäristöselvityksissä muutakin paikattavaa. Yhtiö ei ole salannut julkisuudessakaan, ettei mitään kaivostoimintaa ole tarkoitus harjoittaa eikä sellaisen edellytyksiä vakavissaan edes tutkia. Näin sen pitäisi mennä." . KOTIMAASTA Kuka pelkää kunnan kaavoittajaa
Lääkärit kannustavat julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, käyttöön ja esittävät muita liikenteen päästö6 KOTIMAASTA Maanviljelijät vesiä suojele01aan Multaa ja lannoitteita valuu vesistöihin. fosforia. Kunnolliset suojakaistat vähentävät lannoituskustannuksiaja säästävät luontoa. Sateiden mukana pelloilta vesistöön liettyvä maa vie mukanaan kallista Lääkäreiltä ympäristöraportti Ihmiset ja varsinkin lapset reagoivat ympäristömuutoksiin usein herkemmin kuin muu luonto, muistutetaan lääkäriliiton ympäristötyöryhmän raportissa. Sitä vaatii työturvallisuuskin, jotta traktori ei kaadu ojaan", Oksanen korostaa. Paras keino eroosiota vastaan on pitää pellot kasvullisina talven yli ja välttää mustalle mullalle kyntämistä syksyisin. Kaistojen leveyden ojien ja jokien varsilla pitää Oksasen mukaan määräytyä olojen eikä jonkun päätöksen perusteella. "Esimerkiksi valtaojien varsilla paripyörän levyinen suojakaista on järkevä. Kirjoituspöydän takaa annetut viljelyneuvot tekevät hallaa hyvälle asialle. Maan biologisten ominaisuuksien parantaminen on eduksi sekä viljelijöille että ympäristölle. Viljelijöitä on ärsyttänyt se, että ympäristövalistusta suunnittelevilla ei ole maanviljelyksen asiantuntemusta. . l>uhtaiden maataloustuotteiden tuotannonkin on oltava maineeltaan sellaista, että se ei ole rasittanut ympäristöä. Siuntionjoen vesistön peltoviljelyn vesiensuojeluesitteen ovat laatineet yhdessä maataloustuottajat ja ympäristönsuojelijat. Pajua on kautta aikojen raivattu pahimpana maanvaivana, ja nyt siitä pitäisi tulla ystävä. "Jos pellossa on painanteita, suositellusti kynnetyltä pellolta hulahtaa sateen aikana enemmän multaa kuin ylhäältä alas kynnetyltä." Oksasen mielestä vesistöihin rajoittuvien peltojen ravinnehuuhtoutumia voidaankin vähentää parhaiten siten, että pellon alalaitaan jätetään suojavyöhyke eli päiste ja pelto kynnetään edelleenkin vanhalla tavalla. Lääkäreiden mielestä fossiilisten polttoaineista tulisi suosia vain maakaasua. "Päiste on itse asiassa välttämätön, sillä ilman sitä kyntökoneita ei saada käännetyksi." Vesiensuojelijat ovat ehdottaneet, että vesistöjen varteen voisi istuttaa pajua, joka sitoisi pelloilta veden kuljettamia ravinteita. vsk.. Lääkärit vaativat, että pintaveden käytöstä juomavetenä luovuttaisiin, koska humuspitoisen pintaveden kloorauksessa syntyy mutageenisia ja mahdollisesti syöpää lisääviä yhdisteitä . Oksasen mielestä viljelijät suhtautuvatkin yleensä ottaen myönteisesti vesiensuojeluun, jos se on järkevää. "Tämän ajatuksen omaksuminen varsinkin vanhemmassa viljelijäjoukossa varmasti ottaa aikansa." Anne Kärkkäinen SUOMEN LUONTO 5/93 52. Mururakeisessa maassa viihtyvät pieneliöt, jä vähentäviä toimia. Turpeen poltosta tulee asteittain luopua, koska siinä syntyy hiilidioksidin lisäksi runsaasti epäpuhtauksia. Se on huono lintu, joka pesäänsä paskoo." Näin sanoo Vihdin ympäristöasiamies Reijo Oksanen. Näin pellot tarvitsevat vähemmän lannoitteita. Usein ajatellaan virheellisesti, että ihminen on ekologisen ketjun loppupäässä, joten ympäristömuutoksetkin näkyvät viimeisenä ihmisessä. Vaikka viljelijöiden onkin ollut tähän saakka vaikea niellä sitä, että peltoviljelystä valuu vesistöihin eniten fosforia ja typpeä, tieto alkaa mennä perille. Sen sijaan 50 metrin levyiset suojavyöhykkeet kaventaisivat jo viljelijöiden leipää. Muun muassa läntisen Uudenmaan viljelijöille on juuri valmistunut esite, jossa neuvotaan, kuinka kuormitusta vähennetään viljelytekniikan avulla. "Tässä on omasta leivästä kyse. Muun muassa sellainen neuvo, että jokeen tai järveen rajoittuvat pellot pitäisi kyntää korkeuskäyrien suuntaisesti, ei Reijo Oksasen mukaan ole toteutuskelpoinen. Ympäristönsuojelusta on tulossa yhä tärkeämpi suomalaisten tuotteiden markkinointi valtti". D jotka tuovat sinne hajoamiskelpoista eloperäistä ainetta. Suojakaistat saavat ympäristöasiamies Oksaselta lievää kritiikkiä. Järkevyys tarkoittaa sekä viljelyteknisiä neuvoja että ympäristönsuojelun ja maatalouden vastakkainasettelun välttämistä. Lääkäriliitto kannattaa ydinvoiman käyttöä niin kauan, kunnes saasteeton energiatuotanto toteutuu. Sekä maanviljelijät että vesiensuojelijat pitävät eroosion estämistä tärkeimpänä vesiensuojelukeinona
"Ei ole järkeä käyttää laskelmissa pitkäaikaiskertymiä", vahvistaa SuosilmuTurpeen poltossa vapautuu enemmän hiilidioksidia kuin suot ehtivät sitoa. Tommi Liljedahl 7. "Nythän minä voin ryhtyä kompostoimaan talousjätteenikin ", iloitsi rouva Koivisto. "Niissä turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi." Antti Halkka Ympäristötietoisia luokanopettajia Luonnonsuojeluliitto luovutti rouva Tellervo Koivistolle eristetyn kompostorin Kierrätysliikkeen nuukuusviikon avaukseksi 19. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksesta valmistui tänä keväänä Suomen toinen ympäristötieteisiin erikoistunut luokanopettajajoukko. huhtikuuta. Hän ei kuitenkaan pidä ympäristötiedettä opettajalle välttämättömyytenä. KOTIMAASTA Lisää turvevoimaa lisää hiilidioksidia ilmaan Turvetta on viime aikoina markkinoitu uusiutuvana energiana. Se yhdistää maantiedon, biologian ja ympäristöopin sekä ripauksen kemiaa. "Jokainen luonnosta kiinnostunut voi ottaa asioista itsekin selvää. Hän pitää 15 opintoviikon kurssia hyödyllisenä, sillä ympäristönsuojelu on maassamme lapsen kengissä. hanketta Joensuun yliopistossa vetävä dosentti Jouko Silvola. Ainakin omat tietoni lisääntyivät ja sain paljon ideoita opetukseen", Toikka tuumaa. "Mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä enemmän omat asenteet muuttuvat", uskoo Vesa Toikka, yksi 14:stä ympäristötieteisiin erikoistuneesta. Turvekenttiä Kauhajoella. "Tarkoituksenahan on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Y mpäristötieteeseen erikoistuvat opiskelijat tutustuvat nelivuotisen koulutuksensa kahtena viimeisenä vuonna rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön. Jos turpeen sijaan käytetään miltei mitä muuta polttoainetta tahansa, päästöt vähenevät." Turpeen poltossa nimittäin joutuu tuotettua energiayksikköä kohden ilmakehään enemmän hiiltä kuin kivihiiltä tai maakaasua poltettaessa. Opinnoista-tosin saa paljon valmista materiaalia omaan luokkaankin vietäväksi". "Suon pintakerros ei ole oikeastaan turvetta ollenkaan, vaan kuollutta rahkasammalta tai saraikkoa, jonka hajoaminen on yhä kesken." Ilpo Kurosen mielestä koko ajatus siitä, että Suomen luonnontilaisten soiden hiilensidonta jotenkin kumoaisi Vapon turpeen polton hiilidioksidipäästöt, on omituinen. Suomen Akatemian Suosilmu-projektin (SILMU = Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma) tutkimustulosten mukaan turpeen poltossa kuitenkin karkaa taivaalle hiiltä yli kaksi kertaa njin paljon kuin sitä soihin sitoutuu. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Vielä muotoaan hakevaan kurssiin kuuluu teorian lisäksi paljon kokeita ja opintoretkiä. "Turvepiirit käyttävät laskelmissaan virheellisesti niin sanottua viimeaikaiskertymää eli laskevat suohon jo sitoutuneeksi suon pintakerroksen, joka vielä suurimmaksi osaksi hajoaa hiilidioksidiksi", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Jos turvetta poltetaan, hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Kompostoria luovuttamassa pääsihteeri Esko Joutsamo, kierrätysneuvoja Elli Koski ja kompostointisihteeri Heli Saarikoski luonnonsuojeluliitosta sekä Kaj Paavola Biolan Oy Kompostointipalvelusta. Ala-asteelle on tulossa myös uusi oppiaine, ympäristöja luonnontieto. "Uskon ympäristötieteitä opiskelleiden pystyvän tarjoamaan paremmin uuden oppiaineen vaatimia asiakokonaisuuksia. Suomen suot sitovat vuosittain enemmän hiiltä kuin turpeen poltossa vapautuu, väittävät Vapo ja turpeenpolttoa kannattavat, lähinnä keskustalaiset poliitikot. vsk. Kasvija eläinlajejakaan ei enää tunneta, joten ainakin opettajien on opiskeltava niitä. "Joka tätä ei usko, voi tarkistaa asian kauppaja teollisuusministeriön ja Tilastokeskuksen energiatilastoista", sanoo Kuronen. Tellervo Koivisto kertoi jo kompostoivansa kaikki pihajätteet kesäpaikassaan Inkoon Tähtelässä ja vaihtavansa usein ko,npostointikuulumisia ystäviensä kanssa. Opiskelijat keräävät esimerkiksi vanhan kansakouluperinteen mukaisesti kasveja ja käyvät tutustumassa paperin-, metallinja lasinkeräykseen
Mikäli Kuun ratataso ei olisi viisi prosenttia kallellaan maan kiertotasoon nähden, sattuisi auringonpimennys jokaisen uudenkuun aikaan ja kuunpimennys kun Maa osuisi suoraan Auringon ja Kuun väliin jokaisen Kun Suonteenjärvellä,alkoi rätistä trooli, saivat muut kalastajat ennen pitkää nuolla näppejään. Viimeinen täydellinen pimennys nähtiin täällä heinäkuussa 1990. marraskuuta, mutta sitä ei meiltä näe. Aurinko pimenee taas osittain 13. Sopiiko troolaus sisävesille. kesäkuuta, mutta Suomesta katsottuna taivaanrannan alapuolella. Risto Airikkala SUOMEN LUONTO 5/93 52. Monille muille Suomen järville menetelmä lienee turhan tehokas. Melkein vuosittain jossain päin maapalloa nähtävä täydellinen auringonpimennys on osunut Suomen kohdalle peräti neljä kertaa. täydenkuun aikaan. Kalastuskunta kielsi kalastuksen nuotalla ja troolilla, jolloin eräs ammattikalastaja vei asian oikeuteen ja vaati päätösten kumoamista ja vahingonkorvausta. Päätöksen mukaan troolista on haittaa ja se voidaan laillisesti kieltää. Musta lasi tai kaksinkertainen filminpätkä kiinnitetään pahvilevyyn tai turvallisimmin kokonaiseen pahvilaatikkoon. Helsingissä syvin pimennys ta. Se antaa jälleen sijaa nuotalle, verkolle ja muille pehmeille pyyntivälineille. Suonenjoen kihlakunnanoikeus päätti jutun toukokuussa 1992 ja perusteli päätöstä mm. Pimennyksen eri vaiheita voi tarkkailla noin puoli kuuden ja varttia yli seitsemän välillä. Tällaiseen "kateusongelmaan" voidaan ottaa avuksi -pyydysyksiköinti. Nyt toukokuussa meillä on mahdollisuus nähdä osittainen auringonpimennys. siten, että "ottaen huomioon troolikalastuksen tehokkuus ja vesialueen pieni koko on ollut perusteltua aihetta varoa myös sitä, että troolikalastusta harjoittava ;:; hyötyy muiden osakasten kuss E tannuksella kalaveden käytöse t .. Pelkästään se, että jollain pyyntimuodolla saadaan enemmän saalista kuin toisella, ei riitä kieltopäätöksiin. Toukokuun auringonpimennyksen jälkeen Kuu pimenee täydellisesti 4. Aurinkoon päin katsottaessa pidetään silmät koko ajan suojattuina näin valmistetulla "välineellä". vsk.. Toivotaan kaunista ilta-aurinkoa "helaperjantaiksi". Pimennyksiä näkyy maapallolla noin puolen vuoden välein. Enimmillään Auringon halkaisijasta peittyy 39 prosenttia Utsjoella klo 18.10. lnarinjärvi on niin iso, että troolaus saattaa sopia sinne. Täydellisen kuunpimennyksen näkemistä, jolloin Kuu näkyy tummanpunaisena pallona, voimme toivoa aamutuimaan 29. Auringon tiirailua varten pitää varata mahdollisimman tummaa hitsauslasia, jota saa rautakaupasta, tai kokonaan mustaksi valotettua, kehitettyä filmiä sitä on yleensä filmin päässä juuri sopivasti . ,, j a . Meillä on ollut tuuria tällä vuosisadalla. 8 KOTIMAASTA Aurinko pimenee osittain Täydellinen auringonpimennys näkyi Suomessa 1990 heinäkuussa. Tähtitieteelliset yhdistykset järjestävät yleisölle tapahtumia pimennyksen aikaan. Iiris Lappalainen Oikeuslaitos on nyt hovioikeutta myöten hyväksynyt, että troolaaminen voidaan kieltää, jos se loukkaa kalastuskunnan osakasten yhdenvertaisuutta. Koska tällaista aihetta sitten on. toukokuuta. Kuu osuu radallaan Auringon ja Maan väliin helatorstain jälkeisenä perjantaina 21. Suonteenjärvellä tehokkuuteen perustuviksi yksiköiksi saatiin verkolle kolme, nuotalle 300 ja troolille 3000 pyydysyksikköä. marraskuuta. pahtuu klo 18.28, jolloin halkaisijasta on 23 prosenttia peittyneenä. Itä-Suomen hovioikeus hy& väksyi kihlakunnanoikeuden päätöksen perustelut tämän vuoden maaliskuussa
(957) 382 144. Metsäkauriin ihastuttavat, täplikkäät vasat syntyvät kesäkuun alussa. Kuusamo etsii kasvojaan Kuusamon kunta jä1jestää 125-vuotisen taipaleensa kunniaksi valokuvauskilpailun, johon voi osallistua kaiki lla vuoden 1990 ja 30. vsk. Julkaisut ovat valoku vaaja Pekka Helon ja Oulun kasvimuseon johtaja Tauno Ulvisen käsialaa. Aivan viime vuosina on myös Uudellemaalle kasvanut noin tuhannen metsäkauriin kanta. Kauris kuin sadusta Kesällä onnekas voi kohdata kauriin tai peuran. Kirjaseen ja julisteeseen on kuvattu osa Kainuun uhanalaisista kasveista. Kuhakeitolle kesäkuussakin Kuha on maukas kala. D Kainuu vaalii kasvejaan Kainuun liitto on kustantanut Kainuun uhanalaisia kasveja esittelevän kirjasen sekä seinäjulisteen, joiden avul la kuntalaiset oppivat tunnistamaan sekä varomaan harvinaisia naapureitaan. Inkoon ja Hyvinkään seuduille istutetun kuusipeuran olemus on valkohäntäpeuran ja metsäkauriin välimuoto. Uroksen sarvet ovat sirot ja pystyt. "Rapu on edelleen rauhoitettu marraskuusta heinäkuun loppupuolelle", Dahlström muistuttaa. Tihein metsäkauriskanta on Ahvenanmaalla, mutta metsäkauriita on myös Oulun-Tornion seudulla ja KaakkoisSuomessa. Ruotsissa ja Tanskassa ammutaan satoja tuhansia metsäkauriita joka vuosi. Kilpailun pääpalkinto on 8000 markkaa, toinen palki nto 5000 ja kolmas 3000 markkaa. Tilaa levy hintaan 60 markkaa + postikulut Tapio Mikkoselta, p. Ravuilla ja hauelta poistuivat saaliiksi hyväksyttävät alimmat mitat. Valkohäntäpeuralla on selvä häntä, uroksen monilla piikeillä varustetut sarvet kaartuvat, ja valkoinen peräpeil i on huomiota herättävä. Metsäkauriista halutaan maahamme uusi riistaeläin. Harjuskannat ja hauki eivät ole Dahlströmin mielestä mitenkään vaarassa, eikä ravunkaan· tarvitse huolestua. Kuusamon kutsu -kilpaan kelpaavat diapositiivit tai värisekä mustavalkoiset paperi vedokset. Lisätietoja kilpailusta saa Kuusamon kunnan elinkeinotoimesta, Kaiterantie 22, 93600 Kuusamo, tai puhelimella (989) 850 2251/Eija Kilpijärvi. Kuusipeurauroksen sarvet laajenevat yläosastaan lapiomaisiksi. Ylitarkastaja Harri Dahlström maa ja metsätalousministeriöstä pitää asetuksen muutosta järkevänä. KOTIMAASTA Jussi Murtosa~ri Metsäkauris lisääntyy Suomen luonnossa. Nyt tämä pape: risota vain jää pois. Nyt kalastusalueen hoito jää yhä selkeämmin kalavesien omistajille." Dahlströmin mukaan kuha ei ole uhanalainen. Se sisältää viisi uutta Saimaasta kertovaa kappaletta. (957) 537 789 tai Juha Taskiselta, p. syyskuuta 1993 välisenä aikana otetuilla valokuvilla. Saimaan suloisimmat -levy on koottu paikallisin voimin vapaaehtoistyöllä. Ki1jasen ja seinäjulisteen voi tilata osoitteesta Kainuun Liitto, Kauppakatu 1, 87 100 Kajaani tai puhelimella (986) 286 4 1. "Sen tarkoituksena on siirtää vastuuta alemmaksi. Painotuotteet maksavat 30 markkaa kappale. Kaikkiaan maakunnassa on 27 erittäin uhanalaista, 59 vaarantunutta ja 57 silmälläpidettävää putkilokasvia; 15 lajia on jo ehtinyt hävitä. Metsäkauriin tuntee yleensä jo pienestä koosta; sen korkeus on reilusti alle metrin, häntä kokonaan turkin peitossa ja "peräpeili" melko huomaamaton. Kilpailuaika päättyy marraskuun toisena päivänä. Siro eläin katsoo häiritsij ää hetken, ja lähtee sitten pakosalle kevyin loikin. Kalastajille tuli maaliskuun alussa mukavia uutisia: Kuhaa saa pyytää koko vuoden, ja harjusta voi viekotella myös huhti-toukokuussa vieheellä, tosin sen alamitta nousi 25 sentistä 30 senttiin. Joka vuosi ravustajat ovat myyneet alamittaisia rapuja istukkaiksi, ja lupa on pitänyt hakea ministeriöstä. Nyt sitä saa pyytää kesäkuussakin. 9. D CD-levy Pihlaja veden puolesta Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys on tuottanut mini-CD:n, jonka tuotto käytetään Saimaan Pihlajaveden suojelutyöhön. Yleensä yllätetyksi tulee valkohäntäpeura, mutta yhä useampi on nähnyt myös kuvamme metsäkauriin. Kuka voisi metsästää tällaista söpöläistä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 5/93 52. Se on todella pieni sorkkaeläin painoa on vain 15-35 kiloa. Sitä paitsi rauhoitusaika on osunut vain osassa Suomea kohdalleen: Etelä-Suomessa kuha ehtii jo kutea ennen kesäkuuta, Pohjois-Suomessa sen sijaan kesäkuu on kudulle liian aikainen
Tai, jos ei sellaista vaihtoehtoa löydy, imeyttää kannettavien säiliöiden jätteet suureen kompostiin. Myös veneissä on kiinteitä käymäläsäiliöitä. Kunnan pitäisi järjestää alueellaan myös ylläpitämiensä pien venesatamien ja retkeilyalueiden jätehuolto. Hänen kulkuvälineessään on vakiovarusteena lähes poikkeuksetta kemiallinen käymälä, johon hän ostaa tarvittavat liemet ja toivoo voivansa viettää raikkaita lomapäiviä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Iiris Lappalainen I5esämatkaaja, säilötkö jätöksiä. Tosin sellainen ei vielä kuulu veneiden katsastusohjeiden vaatimuksiin. Jostain syystä siihen liittyvät asiat ovat Suomessa enemmän tai vähemmän rempallaan. "Veneiden jätevesiä kai tyhjennetään ihan suoraan veteen eikä se tietenkään ole suositeltavaa. Jos oma vessa olisi kompostoiva, sen tyhjentäminenkin olisi vaivatonta leirintäalueen tai oman kodin hoidettuun kompostoriin. Yksistään kotimaisia matkailuautoja ja -perävaunuja liikkuu maanteillämme noin 60 000, j a melkein kaikissa hölskyvät muurnioulosteet. Kemiallinen vessa ei ole "ekovessa" Kemiallista käymälää ei voi oikein pitää suositeltavana ratkaisuna, vaikka se onlcin yleinen. vsk.. Veneilijä, matkailuautoilija ja matkailuperävaunun kanssa matkustava yrittää tehdä matkoistaan häiriöttömiä. Säiliö voidaan tyhjentää imulaitteistolla ulkopuolelta. Maahantuojan kiinnostuksesta selvittää tuotteen taustat kertonee se, ettei Suomesta löytynytkään selostetta aineen sisällöstä ja ympäristöystävällisyydestä tavanomaisia mainoslauseita lukuunottamatta. Vaikka kemiallisten käymälöiden liemet sisältävät kemikaaleja vain pieninä pitoisuuksina, niillä voi olla vaikutusta puhdistamon bakteerilietteen toimintaan tosin asiaa ei ole vielä tutkittu. Pid~ saaristo siistinä -yhdistys opastaa myös veneilijöitä. Mutta monet käymälänesteet haihtuvat kaasuina ilmaan eikä lopullinen sotku ole suinkaan haj utonta. Tyhjennyshuolet Jos kemiallinen WC on pieni , kannettava pönttö, sen hölskyvän sisällön tyhjennys ei ole erityisen miellyttävää, vaikka tyhjennystä varten olisikin varattu erill inen kaatoallas. Sen itäisellä Suomenlahdella ja Saimaalla partioivassa Roopetar -huoltoveneessä on jätevesien imulaitteisto. Kotimaisia käyttöturvallisuustarkastuksia aineelle ei ole tehty. Kulkuneuvojen kiinteiden jätevesisäiliöiden tyhjennykseen ei aina kunnon tyhjennyspaikkaa löydy, par10 haiten kuitenkin maanteillä liikkuville karavaanareille; heillekin se on ongelmallista talviseen aikaan. Erityisesti järvialueella se voi olla jopa erittäin haitallista", arvelee Erkki Santala vesija ympäristöhallituksesta. Pienessä jätevedenpuhdistamossa saattaa lomakausina kuormitus olla huomattavasti normaaliaikaa suurempi. Esimerkiksi venesatamien Leirintäalueillakin pysähtyessään itselliset karavaanarit käyttävät mieluummin omaa vessaa. yhteydessä ei läheskään kaikkialla ole jätevesien imulaitteistoja. Kemiallisia käymälöitä varten on markkinoilla myös ympäristöystävällisiksi mainostettu liuos. Parasta kompostoida Kemiallista käymälää parempi ratkaisu niin kesämökillä kuin kulkuneuvoissakin on kompostoiva käymälä. "Jätevedet pitäisi ilman muuta tyhjentää viemäriverkostoon tai säiliöihin, joista ne kuljetetaan puhdistamoihin. Kemiallisten vessojen fo rmaliini, metanoli, natriumhydroksidi, glykolit ja monet muut usein tuoteselosteissa mainitsemattomat käyttäjälle tuntemattomat aineet tuhoavat ulosteiden bakteerit, joten ulosteet eivät enää hajoa eivätkä haise. Ei ihme, että useampia vuosia markkinoilla ollut liuos ei myy läheskään yhtä hyvin kuin saman valmistajan yli puolet halvempi formaliiniliuos. Pieniälcin ja hyvin toimivia "ekoSUOMEN LUONTO 5/93 52. Sellaisten sijainnista saa tietoja ainakin veneilyjärjestöiltä
Oivaa yskänlääkettä saa kuusenkerkistä, mutta myös männyn aromaattiset öljyt ja C-vitamiini auttavat samaan vaivaan. Matonpesupaikka pitäisi siirtää rannasta maalle, riittävän kauas vesirajasta. Tämän pienenkin mallin tyhjennysväli on 70 kiinteän jätteen käyttökertaa riittänee pidemmänkin matkan ajaksi. vsk. Siivilöi seos. Mitään saippuaisia pesuvesiä ei pitäisi laskea suoraan vesistöön, vaan imeyttää ne maahan tai johtaa viemäriverkostoon. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT -UDIOD ·, Y skänsiirappia kuusenkerkistä lätevesisäiliön tyhjentäminen satamassa pitäisi olla veneilijälle yhtä mutkatonta kuin polttoaineen tankkaus. Rantailotkin ovat puhtaammat ilman matonpesuvesiä, jotka pitäisi käsitellä kuivalla maalla. vessoja" löytyy markkinoilta. Tehoaa vaimasti, vakuuttavat siirappia kokeilleet. SUOMEN LUONTO 5/93 52. D Innokkaimmat luonnonantimien keräilijät täyttävät jo talvivarastojaan. Ekovessasta ei tule hajuja ja tyhjentäminenkin on yksinkertaista. Terva suojaa nopeasti irti nyppäistyn puutumattoman vuosikasvaimen kannan. Huuhdo ne ja laita kattilaan yön ajaksi likoamaan sellaiseen vesimäärään, että ne juuri ja juuri peittyvät. Mikä parasta, niihin voi kompostoida myös kaikki elintarvikkeiden jätteet. Kompostoivaa käymälää varten tarvitaan ilmastointiputki, jonka asentaminen ei liene ongelma matkailuperävaunussa eikä veneissäkään. Yskän yllättäessä nauti siirappia teelusikallinen kerrallaan. Nauti kesästä puhtaammin. Mutta niin heidän kuin kuluttajienkin olisi hyvä muistaa, että esikompostoiva käymälä ei ole haiseva puusee vaan nykyaikaisen tuotekehittelyn, kokeilun ja tutkimuksen tekninen tulos. Tällaisesta kesäidyllistä voi vain harva maailmankansalainen nauttia. Mäntysaippua ei ole haitatonta vesieliöille, vaikka se hajoaakin luonnossa. Esimerkiksi Ecora Oy:n valmistuttama Tara Ekomini mahtuu pieniin tiloihin ja toimii ainakin valmistajan antamien tietojen mukaan moitteettomasti ja edullisesti. Mutta ennen kuin mattorantaan ryntää niskaansa auringossa kärventämään, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään. Kerää vajaa sangollinen pehmeitä, vaaleanvihreitä kuusenkerkkiä. Kompostoivia käymälöitä varten myydään Tara Hajut pois -kuiviketta. Osan sokerista voit korvata hunajalla. Kodin suurien tekstiilien, kuten mattojen, täkkien, päiväpeitteiden ja tyynyjen, pesemistä helpottamaan on syntynyt eri puolille maata itsepalvelupesuloita. Niiden keräily ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, sillä kasvavia puita ei saisi ilman maanomistajan lupaa vahingoittaa. Kerkkien keruu ei sinällään vahingoita kuusta, mutta vähentää uutta yhteyttävää solukkoa. Lisää seokseen ki lo sokeria ja keitä kaksi tuntia sekoittaen, jotta keitos ei palaisi pohjaan. Pääkaupungissa sellainen on toiminut pian vuoden. Veneiden ja matkailuperävaunujen valmistajat uskovat edelleenkin kemialliseen vaihtoehtoon ja arvelevat ilmeisesti kuluttajienkin sellaista haluavan. Säilytä jääkaapissa. Mattopyykille Kevään tullen mäntysaippuaa, juuriharjoja sekä ämpäreitä haeskellaan ja valmistaudutaan lähtemään mattopyykille puhtaalle rannalle. D 11. Keitä vuosikasvaimia seuraavana päivänä liotusvedessään pari tuntia niin, että ne pehmenevät. Myös kotona tai taloyhtiön pesutuvassa voi heilutella harjaa. Nestettä pitäisi olla suunni lleen puolitoista litraa. Pesukoneeseen mattoja ei kuitenkaan pidä tunkea. Hyvää ja tehokasta yskänsiirappia ensi talven köhiin saa kuusen tuoreista, pehmeistä vuosikasvaimista, kerkistä. Pesuloiden yhteystietoja löytyy puhelinluettelon palvelusivuilta ja paikallislehtien ilmoituksista. Laita siirappi kuumana pieniin purkkeihin ja sulje ne tiiviisti. Pöntössä esikompostoituneet jätteet on syytä jälkikompostoida varsinaisessa kompostorissa tai kompostikasassa
Ecover-koneasti anpesuaine on erittäin emäksistä johtuen lähinnä natriummetasilikaatista, jota on pesuaineen sisällöstä 38 prosenttia. Miksi ympäristöystävällisenä myytävä Ecoverin koneastianpesuaine on syövyttävää. Natriummetasilikaatti on vesistöihin joutuessaan melko haitatonta. Ferrex-lyij ymönjä on yleisesti käytetty ruosteenestomaali, ja sitä on käytetty takavuosina hyvin paljon myös puuveneiden pohjan suojaamiseen. Suomen sähkölaitosyhdistys järjesti asiasta kokeen, jossa todettiin, että normaalikäytössä kulutus on vähintään KOLMINKERTAINEN jutussani mainittuun kulutukseen verrattuna. Arto Kultamaa vesij a ympäristöhallituksesta totesi, että lyij yä kuitenkin liukenee veneiden pohjasta lyij ymönjää käytettäessä. Lyij ypitoisia maaleja hioessa täytyy käyttää ehdottomasti hengityssuojaimia. Voidaan jopa sanoa, että pesuaineen emäksisyys on hyväksi vesistöille, sillä vahvasti emäksinen aine neutraloi happamoituvia vesistöjämme. Onko Ferrex lyijystä huolimatta ongelmaton tuote. Varsin helposti päästiin jopa KUUSINKERTAISIIN kulutuslukemiin eli 600 kWh/vuosi. Ecoverin koneastianpesuaine on sen sijaan terveydelle haitallista iholle joutuessaan tai nieltynä. Puuveneiden suojaamiseen paras aine on mielestäni terva. Lyijymönjä on myrkyllistä Kuinka paljon ruosteenestomaaliksi tarkoitettu Ferrexlyijymönjä sisältää lyijyä, paljonko litran purkin sisällöstä on tätä ympäristömyrk12 kyä. Auto n tuulilasit eivät kelpaa lasinkeräykseen pinnoitteen vuoksi. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekon.euvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Eikä sisävesissä j a Pohjanlahdella sellaisia ole koskaan tarvinnutkaan käyttää. Ferrex-lyij ymönjä sisältää 24 prosenttia lyij yä, joka on raskasmetalli . Pekka Heikura SUOM EN LUONTO 5/93 52. Myöskään uuni vuokia ei saa laittaa lasinkeräyspisteisiin, sillä uuni vuokien las in sulamispiste on hyvin erilainen kuin pullolasin. Todellisuudessa tilanne on toinen. Jo muutaman kymmenen kilon erä ikkunalasia saattaa pilata koko kerätyn lasilastin. Tällaiseen tilanteeseen päästään vain tietyn tyyppisillä vesipatjoilla ja todella huolellisessa käytössä. Kannattaa kysyä paikallisesta liikkeestä, voiko omat jäteikkunalasinsa kiikuttaa sinne. Puuveneissä sitä on käytetty tiiviin suojaavan kerroksen aikaansaamiseksi. Konepesuainetta ei käytetä käsinpesuun eikä sitä syödä. Näiden tietojen mukaan vesisängyn vastus olisi päällä keskimäärin tunnin vuorokaudessa. lkkunalasin alkuainesuhteet ovat eril aiset kuin pullolas in, minkä vuoksi ikkunalasia ei saa laittaa pullolasin sekaan. Raj a kuitenkin kulkee tuotteiden ohjeiden mukaisessa käytössä. vsk.. Pullolasin keräyspisteeseen ei saa laittaa muuta kuin pullolasia. Lapsiperheessä on luonnollista, että syövyttäviä pesuaineita ei j ätetä lasten ulottuville. Merialueilla lyij ymönjän päälle on vedetty vielä myrkkymaali merirokon kiinnittymi sen estämiseksi. Lyij ystä saatu krooninen myrkytys aiheuttaa muun muassa hermostoja kasvuhäiriöitä, immunologisen j ä1jestelmän häiriintymistä ja geneettisiä muutoksia. Hengityksen kautta elimistöön joutunut lyijy säilyy elimi stössä hyvin pitkään, jopa kuko eliniän. Mielestäni terveyskysymykset ovat aina tärkeitä arvioitaessa tuotteiden hyväksyttävyyttä. Parempaa puuveneen pohjamaalia olisivat myrkyttömät pehmeät sileäpintaiset pohjamaalit kuten vinyy lija asetaattipohjaiset pohjamaalit. Nykyisin tinapohjaiset myrkkymaalit ovat kiellettyjä pienvenekäytössä. Lyij yttömän bensiinin tultua yleiseksi on ympäristön lyijykuormitus vähentynyt merkittävästi . Petaus suoritetaan huolella aina sängystä noustessa ja sänky on sijoitettu vedottomaan paikkaan. Mitä lasia keräykseen Voiko ikkunalasia, lasisia uunivuokia ja valkoiseksi värjättyä lasia, kuten lamppujen kupuja laittaa pullolasin keräyspisteeseen. Vielä vesisängystä Suomen Luonnossa 3/93 käsittelin vesisänkyjen energiankulutusta. Peilin taustakäsittelyyn käytetyt aineet häiritsevät lasin sulatusta, joten peililasikaan ei käy lasinkeräy kseen. Mutta esimerkiksi Malibulikööripulloissa käytettävä valkoinen opaalilasi ei sovellu pullolasin keräykseen. Ferrex in lyijyn liukenevuutta on tutkittu edesmenneellä Vaimetin Vuosaaren telakalla. Lyij yä käyttäv ien teolli suuslaitosten ympäristössä on mitattu suuria lyijypitoisuu ksia. Terva on luonnontuote ja sen elinkaareen ei sisäll y sellaisia riskejä kuin veneensuojamaaleihin. Onko syövyttävä pesuaine vaaratonta. Suurin lyij ykuormitus ympäristöön aiheutuu bensiinin lisäaineena käytettävästä lyijystä. Laskelmassa käytetty vuorokautinen toiminta-aika perustui muun muassa eri vesisänkymyyjien antamiin tietoihin ja Tampereen VTT:llä vuonna 1988 tehtyyn tutkimukseen. Eikä lamppujenkaan lasi sinne sovellu . Tutkimuksissa todettiin lyijyn olevan lyij ymönjässä melko vaikealiukoisessa muodossa. Sänky jää helposti pelaamatta ja tällöin huoneistoa käytännössä lämmitetään vesisängyllä. · Ikkunlasia kuitenkin kerätään las iliikkeistä
Vaan ite se näkkyy pitävän ristisä kantoo." Hän kirosi siinä ristiään, miestään. Pojan oli elettävä ja kasvettava, kurotuttava vähin avuin kohti omaa elämää. Se oli kylän sielu, tuskin kylää olisi ollutkaan ilman sitä. Se oli kaunista metsää, sieltä löytyi marjoja ja sieniä, mutta siellä saattoi yllättäen törmätä myös venäläisen sotilaan luihin. Se joki virtaa vielä, sitä ei ole otettu minulta pois. Muutamalla sanalla hän kertoi , mitä joki ja iltakävely sen rannalla hänelle merkitsivät. Silloin ei ollut vielä kovinkaan kauan siitä, kun niissä maisemissa sodittiin, ihmisten välisen väkivallan muisto näkyi konkreettisena: oli juoksuhautoja, romahtamaisillaan olevia korsuja rinteissä, suuri neuvostosotilaiden joukkohauta joen hiekkaisessa niemessä. Vaan aamulla se jo sieltä käveli kottiin, kun näin tulevan niin aattelin että oisivat pitäneet vielä toisen yön. Jonain iltana kuljin joen vartta yläjuoksun suuntaan. Kävi ilmi , että hänkin oli vain kävelemässä, ei menossa minnekään, ei millään asialla. Hän näytti ikäistään vanhemmalta, elämän kuluttamalta. Muistan sen joen nimen, mutta en sen rannalla kohtaamani naisen nimeä. Olin nuori, vielä rajoittunut mieleni pyrki torjumaan tuon naisen. Jokivarren mökin emäntä oli karkeapuheinen ja karkeapiirteinen nainen. Sen avulla hän jaksoi. Hän ja hänen maailmansa, hänen puhetapansa, koko olemuksensa tuntuivat vierailta. Mitään meiltä vaatimatta se vain oli siinä ja teki hyvää sielulle. Maitolaiturilla postia odoteltaessa poikien äiti jutteli naapurin emännän kanssa. Minä seisoin syrjemmällä ja kuuntelin. vsk. Ohutta usvaa liikkui jo veden pinnan yllä, veden kosteaan henMitään meiltä vaatimatta se vain oli siinä ja teki hyvää sielulle, muistelee Eeva Tikka nuoruutensa jokea. Ja minä olin luullut, etteivät kylän emännät kuljeksi pitkin rantoja turhan päiten, asiatta. Hän otti kypärän päästään ja rummutti sitä, sen säröinen kumina voitti tunnille kutsuvan koulun kellon äänen. "Meilläpä kävi poliisi", he saattoivat selittää luokassa suureen ääneen. Nautin rauhasta, joka ei ollut minunkaan mielessäni aivan jokapäiväinen vieras. käykseen sekoittui angervon tuoksua. Hänen poikansa tuli kerran kouluun ruostunut reikäinen sotilaan kypärä päässään. Emmehän ole pelkästään maailman kovuuden, sen ristiriitojen ja väkivallan armoilla. Me elimme samassa maailmassa, sen armoilla, mutta myös samassa maisemassa, pienessä maailman kolkassa, jossa eheä luonto vielä tarjosi rauhaansa kyselemättä keitä ja millaisia olimme. Hän oli poiminut sen mukaansa oiSUOMEN LUONTO 5/93 52. On muitakin väyliä, on yhteyksiä joiden avulla jaksamme. Joki virtasi kylän läpi syvänä ja tummana; se toi vuolaita vesiään suurilta saloilta, villiintyi koskeksi paikassa jossa rantatörmät kohosivat jyrkkinä ja rauhoittui sitten laajaksi suvannoksi. Hänen äitinsä varmaan yritti parhaansa, ehkä isäkin sen minkä pystyi, mutta elämä oli jo lapsena kovaa. Hän kertoi lähtevänsä töiden loputtua aina jokirantaan, jos ilma oli kaunis. Usein he aamulla kouluun tultuaan kertoivat mitä kotona oli tapahtunut. Koti sentään sijaitsi kauniin joen varressa. Se peitti alleen rantasipin äänen ja veden solinan. Eeva Tikka Joki kaistessaan koulumatkalla metsän halki . Asialla hän toisaalta olikin, hakemassa samaa mitä minäkin: tasapainoa, rauhaa. Kävelin rauhassa rantapolkua, en odottanut tapaavani ketään. Kypäräpäisen pikkupojan isä oli ollut sodassa, väkivalta oli tuttua myös pojalle, joka oli innoissaan löydöstään. En tiedä millaista hänen ja hänen poikansa elämä on sen jälkeen ollut. Tekee niin hyvää sielulle kulkea tässä, hän sanoi. En tiennyt mitä olisin hänelle sanonut, yhteyttä ei ollut. Lannistettu hän ei ollut, hänellä riitti voimia puhua, kirotakin. Käännyin selin katselemaan rinteen alla virtaavaa jokea, koskea ja sen yli vievää siltaa, eheää maisemaa johon naisen kovaääninen puhe tuntui lyövän särön. "Veivät selviimään, suatiin nukkua yömme rauhassa. Mutta kun ajattelen häntä, kun muistan sen joen ja sen illan, sisälläni liikahtaa ja hiljenee. 13. Hän kertoi kutsuneensa poliisin, kun mies oli äitynyt riehumaan puukon kanssa eikä rauhoittunut. Silloin kypäräpojan äiti tuli vastaani. Elimme samassa pienessä kylässä, mutta eri maailmoissa. On vahvoja hiljaisia virtoja, jotka elävät ja kantavat. Pysähdyimme, tervehdimme. Vieras tuli tutuksi, me olimme äkkiä lähellä toisiamme. Lapsia oli useita, heistä mieleeni on jäänyt kaksi kansakoulun alaluokkia käyvää pientä poikaa; muistan heidät hiukan villin oloisina, avoimina ja äänekkäinä
Valiokuntaan on juuttunut melko vähälle huomiolle jäänyt ympäristövahinkolaki. Teollisuus vastustaa jätelain uudistusta Eduskunnan käsiteltäväksi tulevan jätelakiehdotuksen suurin uudistus on se, että jätteen muodostumista ja haitallisuutta koetetaan ehkäistä jo tuotantovaiheessa. Tätä Pokka ei halua. Toinen vakava heikennys on se, että rakennuslain uudistuksessa vietäisiin kuntalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä mahdollisuus valittaa kaava14 Lakeihin on asioista tuomioistuimeen . Tällainen näkemys on sisältynyt mm. Ne, jotka pitävät lobbailua eli käytäväpolitikointia ja eduskunnan kuppilassa istuskelua joutavana siipeilynä, ovat Kurosen mielestä väärässä. Luonnonsuojeluliiton pitää osalli stua entistä pontevammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon . Kansalaisten ja heidän järjestöjensä tulee vaikuttaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön entistä enemmän, sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kuntien päätöksiä ohjaavat yleensä lyhytnäköiset taloudelliset arvot. Ministeri Pokan esityksen toteutuminen heikentäisi merkittävästi lain tavoitteiden toteuttamista. Oikeusministeri Hannele Pokka on esittänyt "kevennettyä versiota", jossa kansalaisten osallistumismahdollisuudet olisi poistettu kokonaan YV A-menettelyn alkuvaiheesta. Lakien säätämisen lisäksi eduskunta päättänee tänä keväänä myös uudesta ydinvoimalasta. Oikeus säilyisi vain maanomistajilla. ydinvoimalat, öljynjalostamot, laajat säännöstelyhankkeet ja hakkuut. EY-direktiivit edellyttävät myös ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön kehittämistä. Liiton ei tule pelkästään odottaa kutsua päättäjien pakeille. Luonnon etujä1jestön on toimittava samoilla kanavilla ja yhtä aggressiivisesti kuin Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto (TT) tai Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK). vsk.. Tänä vuonna esimerkiksi kansanedustajia työllistävät monet uudet tai olennaisesti muuttuvat ympäristölait. Asiallisuutta ja asiantuntemusta meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa kuten näyttää käyneen etujärjestöille ja monelle poliittiselle päättäjälle kolmen keskeisen ympäristölain, ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (YV A), jätelain ja luonnonsuojelulain valmi stelussa. koskevaa tietoa päätöksenteossa ja tietoa ympäristön pilaantumisen ehkäisystä ja lieventämiskeinoista; se parantaisi mahdollisuuksia saada selkeä kokonaiskuva ympäristövaikutuksista; se lisäisi kansalaisten ja muiden tahojen osallistumismahdollisuuksia sekä parantaisi edellytyksiä sovitella ristiriitaisia näkökantoja ja tavoitteita. Eduskunta päätti yhden äänen enemmistöllä, ettei ympäristövaliokunnalta pyydetä laista lausuntoa. Pokan byrokratian pelko on itse asiassa demokratian pelkoa vaikka kansalaisten osallistuminen sallittaisiinkin, ei hankkeiden käsittelyaika pitenisi saavutettuun hyötyyn nähden kohtuuttomasti. Kaikkia hankkeita ei voi luetteloida, ja siksi lakiin esitetään harkintamahdollisuutta: arvioitavaksi voitaisiin ottaa vaikkapa laskettelurinne, jos se haittaisi huomattavasti läheistä suojelualuetta. Metsästyslain valmistelu oli asiantuntematonta ja puutteellista. Maiseman hoidon tavoitteet tulee ottaa huomioon, kun esimerkiksi maaseutulainsäädäntöä uudistetaan. Eduskunnassa tarvitaan luonnonsuojelijoiden asiantuntemusta. PUHEENVUORO Ilpo Kuronen työskentelee Suomen luonnonsuojeluliitossa luonnonsuojelusihteerinä. Juuri mietintönsä jättänyt maisema-aluetyöryhmä ei esitäsäädettäväksi omaa maisemalakia. Lakiesitys lisäisi ympäristöä . Tietäen kuntien haluttomuuden tehdä ympäristön säilymisen kannalta myönteisiä päätöksiä, voi lääninja ministeriötason kontrollin poistuminen johtaa varsin kielteiseen lopputulokseen. Eduskunnalle on annettu lakiesitykset Puurijärven ja Isosuon sekä Päijänteen kansallispuistosta. Pokka haluaa vesittää YVA:n Kun Suomi päätti solmia ETA-sopimuksen, alettiin lainsäädäntöä harmonisoida EY: n direktiivien mukaiseksi. Juuri alkuvaiheessa suunnitellaan, mitä vaihtoehtoja ja vaikutuksia arvioinnissa otetaan huomioon ja miten arviointia tehdään. YV A-lain mukainen arviointi tulee suorittaa sellaisista suurista hankkeista, joista saattaa olla merkittävää haittaa ympäristölle. Lakia Vuotoksen (lakiehdotus Kemijoen yläosan erityissuojelusta) suojelusta ja Nuuksion kansallispuistosta odotetaan. Tällaisia olisivat mm. Yksikään järjestöistä ei ollut työryhmässä. Sen periaatteellinen puute on soveltamisalan suppeus. Lakiehdotuksen perusperiaatteena on, että kansalaiset ja muut intressitahot voisivat osallistua laajasti arviointimenettelyyn. Maaja metsätalousministeriö levitti vuoden 1992 lopulla jopa suoranaista valhetta väittämällä, että luonnonja eläinsuojelujärjestöt olisivat olleet metsästyslakityöryhmässä lakia valmistelemassa. Riitainen lakiesitys on tarkoitus tuoda vielä keväällä valtioneuvostoon huhtikuussa ministeri Sirpa Pietikäinen veti sen jo kerran pois. Ehdotuksessa luettiin riistaeläimiksi useita uhanalaisia ja harvalukuisia lajeja, esimerkiksi kaikki suurpedot. Esitys merkitsisi kuntien päätösvallan olennaista kasvua. Vesilintujen metsästäminen hämärässä ja pimeässä olisi myös pitänyt kieltää esityksessä. Sen uudistaminen kangerteli alusta asti. Rauhoittamattomia olisivat edelleen haitattomat, luontoa rikastuttavat lajit kuten naurulokki, naakka ja mustarastas. Nyt näyttää kuitenkin si ltä, että laki ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. YV A-lain avulla on tarkoitus selvittää ja arvioida hankkeen välittömät tai välilliset ympäristövaikutukset 1) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, 2) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, 3) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä 4) luonnonvarojen hyödyntämiseen. Mutta saatiinhan listalta pois sentään vaivaishiiri sekä punaja harmaakuvemyyrä! Kiistaa ovat aiheuttaneet myös kevätmetsästyksen salliminen saaristossa, riistanhoitoalueet, jotka rajoittaisivat jokamiehenoikeuksia sekä lyijyhaulien käytön salliminen. Saksan jätelakiin, ja myös SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ympäristöministeriön asettama maankäytön ohjauksen uudistamistyöryhmä on saanut osan työstään valmiiksi ja laatii esitystään lainsäädännön (rakennuslain) muutoksiksi. Ehdotukset koskevat ainakin kuntien maankäytön ohjauksen valvontaa, rantarakentamisen ohjausta ja poikkeusluparakentamisen vähentämistä. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on paljon kiistelyä aiheuttanut metsästyslaki
Laissa esitetään tuotannon harjoittajalle velvollisuutta huolehtia raaka-aineen säästeliäästä käytöstä ja mahdollisuuksien mukaan jäteraakaaineen käytöstä. Tuotteen valmistajan ja maahantuojan velvollisuus on huolehtia siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä. TT:n vaikutusvaltaisin jäsen Metsäteollisuus ry, jonka kanssa luonnonsuojelijat ovat monesti olleet varsin erimielisiä, ottaa jo askelia modernin metsätalousajattelun suuntaan. Rantamme voltatsun suojella rakentamiselta vaikkapa lisäämällä rakennuslakiin määräys, ettei JOO tai 200 metriä lähemmäs rantaviivaa saa rakentaa. Jos ohjelmia ei ole maaraa1assa toteutettu, on suojelualuevaraukset poistettava ja rajoitukset purettava." Työryhmän esitys mahdollistaisi näiden MTK:n tavoitteiden täysimääräisen toteuttamisen: hyväksytään nykyiset suojeluohjelmat virallisiksi luonnonsuojelusuunnitelmiksi ilman, että osoitetaan riittäviä määrärahoja. TT kirjoittaa: "Jätelakiehdotuksen valtuus puuttua suoraan yksittäisen toiminnanharjoittajan tuotantoon ja tuotteisiin toisin kuin kilpailijamaissa merkitsisi kohtuutonta epävarmuutta tuoteja tuotantopäätösten, investointien ja jatkuvuuden sekä yrityksen oikeusturvan kannalta." Teollisuuden kannattaisi huolestua kilpailukyvystään SUOME LUONTO 5/93 52. Lainsäädännön ymmärtäminen ei ole tavallisen kansalaisen ulottumattomissa, vaikka monesti niin arvellaan. Valtioneuvoston on vahvistettava nykyiset luonnonsuojeluohjelmat lakiehdotuksen mukaisiksi luonnonsuojelusuunnitelmiksi. pikemminkin siinä tapauksessa, ettei valtioneuvosto voisi joustavasti ja nopeasti toteuttaa eurooppalaista säädöstöä tuotannon ohjaamisessa. Se voisikin kertoa TT:n ympäristöosastolle, minkälaisia taloudellisia ja kilpailukykyyn liittyviä ongelmia seuraa, jos ympäristökysymyksiin ei reagoida riittävän ajoissa niin kuin metsäteollisuudelle kävi kloorivalkaisun haitoissa tai keräyskuidun käyttövaatimuksissa. MTK:n todellinen halukkuus suojeluun selviää järjestön ympäristöohjelmasta vuodelta 1990: "Kuitenkin luonnonsuojeluohjelmat ovat olteet liian laajoja ja niiden toteuttaminen on ollut aivan liian hidasta, jopa ylivoimaista kansantaloudelle" ja edelleen "ympäristöministeriön tulee huolehtia, että valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat toteutetaan kymmenen vuoden kuluessa ja että niissä olevista maaja vesialueista omistajalle maksetaan täysi korvaus. vsk. Oikeusturvatyöryhmän keskeinen ongelma oli, miten turvataan maanomistajalle kohtuullinen korvaus alueen myynnistä tai sille asetetusta käyttörajoituksesta. Oikea nimi pitäisi olla paremminkin maanomistajan oikeusturvatyöryhmä. Uskon, että perinteisten lobbareiden asema eduskunnassa vähenee ja kansalaisten ja heidän järjestöjensä asema vahvistuu. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT koettaa vesittää jätelain uudistuksen. Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmän nimi on harhaanjohtava. Ota yhteyttä kansanedustajaasi. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden lunastamisen tai käyttötarkoituksen rajoittamisen aiheuttamien kustannusten on oltava lakisääteisiä menoja eikä määrärahoja vähentämällä saa estää lakiesityksen toteutumista. Uutta lakia on odotettu pitkään, mutta sisällön kannalta viivästyminen saattaa olla pelkästään myönteistä. Suomi on Euroopan viimeinen maa, jossa rantoja ei ole suojeltu lainsäädännöllä. Teollisuuden mukaan jätelain keskeisenä kohtana ei pidä olla jätteen synnyn ehkäiseminen ja hyödyntäminen vaan "jätteiden asianmukainen sekä vaaraa ja haittaa aiheuttamattoman käsittelyn turvaaminen." Teollisuuden ei näin tarvitsisi kantaa vastuuta tuotteidensa jätehuollosta eikä kierrätyksestä. Valtioneuvostollekaan ei saisi teollisuuden mielestä antaa mahdollisuutta antaa määräyksiä tuotannosta, vaikka se haittaisi tai vaikeuttaisi merkityksellisesti jätehuollon järjestämistä. Ilpo Kuronen 15. Luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta varten nimitettiin kuitenkin maaliskuussa uusi työryhmä, jonka tulee saada ehdotuksensa valmiiksi 1994 loppuun mennessä. TT:n johtajan Esa Tommilan allekirjoittamat uudistuksen vastaiset kirjeet, muistiot ja lausunnot lain valmistelun ajalta ovat masentavia. raikutettava EY-direktiivit edellyttävät tätä. Säädöksillä varmistetaan, että suomalaiset tuotteet kelpaavat EY:n markkinoille myös koko elinkaarensa aikana aiheuttamiensa jätteiden osalta. MTK suojelee maanomistajaa Jo 70 vuotta vanhan luonnonsuojelulain uudistamista ovat valmistelleet kaksi työryhmää, 1992 alussa mietintönsä jättänyt luonnonsuojeluhallintotyöryhmä ja luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmä, joka sai työnsä valmiiksi maaliskuussa. Samanaikaisesti tulisi kuitenkin voida turvata alueen luonnonarvojen säilyttäminen. Juristien tehtävä on lakitekstin· laadinta, kansalaisten pitää pystyä vaikuttamaan lain sisältöön, esimerkiksi siihen saako luonnonarvoja hävittää tai poltetaanko sekajäte vai lajitellaanko ja kierrätetäänkö se. Anna äänesi kuulua Kansanedustajat tekevät päätöksensä kuuntelemalla asiantuntijoita, edunvalvontajärjestöjä, omia puolueorganisaatioitaan jne. Vielä ehdit sanoa sanasi jätelaista, YV A:sta tai metsästyslaista. Lakiehdotuksen toinen heikkous on, että maanomistajalle joudutaan maksamaan korvausta sellaisista mahdollisista suunnitelmista, joita maanomistaja ei olisi koskaan toteuttanutkaan ! Rantojensuojeluohjelman kalleuden takia olisi hallituksen pikaisesti ryhdyttävä toimiin rantarakentamista säätelevän lainsäädännön aikaansaamiseksi. Toivottavasti 1995 aloittava uusi eduskunta suhtautuu nykyistä myönteisemmin luonnonsuojeluun. Sitten voitaisiin aloittaa ohjelmien purku! MTK on jälleen kerran ajamassa läpi esitystä, joka turvaisi pelkästään maanomistajan edut luonnon jäädessä lainsuojattoman asemaan
Vuosituhansien kuluessa suon turvepatja on kasvanut paksuutta ja suon keskusta on noussut laitoja ylemmäs. Tupasvillan tähkä puskee esiin lumesta jo maaliskuun lopulla edellisvuotisten ravinteiden voimalla. Se joutuu lujille uusiessaan ilmaversonsa joka vuosi. Lunta on vielä suon peittona, kun ensimmäiset tähkät pilkistävät hangesta. Sen vaaleanharmaa tähkä pilkistää jo maaliskuussa lumen keskeltä. Tupasvilla alkaa kukkia roudan vielä viipyessä mättäissä. Sen kasvupaikoilla ei ole ravinteita kuin nimeksi, mutta tupasvilla on mestari selviytymään niukkuudessa. Tupasvillan tapa tulla toimeen vähäravinteisilla keitailla on säästäminen. Ravinteet maakellariin Kasveilla on erilaisia tapoja sopeutua niukkuuteen. Kevään nopea kasvu käynnistyy edelliskesänä säästöön talletetuilla ravinteilla. Nopea kasvu keväällä perustuu tupasvillan kykyyn kerätä kuihKeidassuot ovat karuimpia soitamme. vsk.. Niiden kukintovanat kasvavat muutamassa päivässä toistakymmentä senttiä, vaikka lämpöä ei ole kuin muutama aste. 1:i:::ik~e:i~a:~ Tupasvilla säästää ja kierrättää Tupaseli niittyvilla on soidemme ensimma1sia kevätkasveja. Suokasvit eivät saa enaa ravinteita kivennäismaasta, vaan ne elävät sadeveden ja kuolleista kasveista vapautuvien vähäisten ravinteiden turvin. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Talven hellittäessä maalishuhtikuussa tupasvilla alkaa jo kasvaa. Päivällä soidinhuuman lauettua ne napsivat tupasvillan tähkän sieltä, toisen täältä. Samaan aikaan teeret pulisevat soitimellaan, katsovat kuka on kuka. Valtaosa fosforista ja typestä jää kasvin käyttöön tulevaksi kevääksi. 16 tuvien osien ravinteet talteen ennen talven tuloa. Syksyllä tupasvilla alkaa kuljettaa tärkeimpiä ravinteita lakastuvista osistaan talteen maanalaisiin osiin. Yhteyttämiseen perustuva kasvu alkaa kuukautta myöhemmin
Kokenut suolla kulkija tietää niiden tarjoavan jalansijan hyllyvälläkin suolla. Huhtikuussa suon sulaessa paljastuvat tupasvillan kapeat lehdet, joista kasvi on ottanut tärkeät ravinteet talteen jo syksyllä. Kevään vaihduttua kesäksi alkavat hedenorkot kasvaa. Märillä soilla hapen puute aiheuttaa suokasveille ongelmia. Ne ovat siementen lenninlaitteita, joita tuuli kuljettaa suolakeuksilla. Tupasvillan valkoiset "pumpulipallot" koristavat soita jo kesäkuussa. Tupasvilla on lajeistamme yleisin ja ainoa, joka tulee toimeen keidassoilla. Ennen niitä kerättiin tyynyjenja patjojen täytteeksi. Suomessa kasvaa kahdeksan suovillalajia, joista viidellä on vain yksittäinen tähkäkukinto. 17. Timo Nieminen on mänttäläinen luontokuvaaja ja -kirjoittaja. Ne ulottuvat maanja vedenalaisiin osiin, ja niitä myöten siirtyy happea juuriin asti. Nimensä mukaisesti tupasvilla muodostaa kasvaessaan tuppaita, mättäitä. Se säästää myös siten, että sen rakenteiden ravinnepitoisuus on alhainen. Kasvi muodostuu suurelta osin tukisolukoista ja seinämärakenteista ja ravinteet säästyvät kasvuun ja lisääntymiseen. Kesäkuun puolenvälin tienoilla lyhytkorsinevat ja tupasvillarämeet ovat valkoisenaan tuulessa huojuvia villoja. SUOMEN LUONTO 5/93 52. vsk. Kasvi elää nimensä mukaisesti tuppaissa karuilla keidaseli kohosoilla. Jäykän kukkavanan kärjessä on vaaleanharmaa tähkä, jonka suomujen väleistä työntyy keltaisia, kielimäisiä kukkia. Tupasvillan juuret työntyvät suoveden kyllästämään turpeeseen, jossa on happea vain aivan pinnan tuntumassa. Kukinto on väreiltään ja muodoltaan kuin pajun hedenorkko. Ne ovat kukkien kehälehtiä, jotka ovat pidentyneet pähkylähedelmien lenninlaitteiksi. Se kasvaa koko maassa ja on kaikkialla aito suokasvi. Sen on kuljetettava happea juuristoonsa kapeissa lehdissä olevia erityisiä tuuletussolukkoja pitkin. Nyt jo puolimetristen kukintovanojen kärkiin muodostuu valkoisia pumpulipalloja. Säästeliäs solukko Ravinteiden kierrätys ei ole tupasvillan ainoa keino selviytyä. Tupasvilla puhkeaa kukkaan toukokuussa
Uusia markkinaalueita etsitään. Tarhojen määrä näyttää laskevan hitaasti mutta varmasti. Kaikille maalaisjärjellä varustetuille ihmisille on päivänselvää, etteivät näiden mittojen taustalla suinkaan ole eläinsuojelulliset, vaan puhtaasti taloudelliset tekijät. Valtion valuuttasammosta on tullut kitkerän arvostelun kohde eikä syyttä. Tarhaajia varoitellaan liiallisista investoinneista. Tuella katettiin nahkojen tuotantokustannusten ja ylituotannon takia romahtaneen myyntihinnan välinen erotus. 18 Turkistarhauskuume päättyi vakavaan tautiin . Häkkikoot ovat maaja metsätalousministeriön hyväksymiä. Alalla eletään epävarmuudessa. jille myönnettiin 150 miljoonaa markkaa suorana hintatukena. Vuoden suurin turkishuutokauppa Vantaalla tammi-helmikuussa osoitti matalan profiilin olevan paikallaan: minkinnahkojen inflaatio pysyi kuta kuinkin ennallaan, kettujen hinta parani vain hiukan. Lakeuksien isännistä turkiskeisareita Toisen maailmansodan jälkeen maa oli jälleenrakennettava ja tehtävä tunnetuksi maailmalla. Tarhauksen kannattavuutta voidaan pitää melkoisena silmänkääntötemppuna. Aidalla ympäröity turkistarha tuo väistämättä mieleen keskitysleirin, jossa ihmisten sijasta pidetään turkiseläimiä. Huippuvuosina tarhoilla asusteli yli 10 miljoonaa turki seläintä vastoin tahtoaan tietenkin. Valtion apu on lieventänyt katastrofia ja saanut tarhauksen näyttämään paremmalta kuin se onkaan. Esimerkiksi vuonna 1986 tarhaajat saivat yhteensä yli 400 miljonaa markkaa erilaisina investointiav ustuksina ja rehun hintatukina. Näin veronmaksajien rahoilla korjailtiin niitä virheitä, joita ala houruspäissään teki pahimman turkiskuumeen aikana. Turkismuotiin kaivataan uutta ilmettä. Tähän asti merkittävin suora tulonsiirto tapahtui vuosina 1990-9 1, jolloin turkistarhaaMinkki on eniten tarhattu turkiseläin Suomessa ja koko maailmassa. 1910-luvulla ensimmäiset ketut ja 1930-luvulla minkit saivat meilläkin tutustua häkkielämän iloihin ja erityisesti suruihin. Eläimiä pidetään turkistarhoissa äärimmäisen ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa. Minkkejä oli kuusi miljoonaa ja "kettuja" neljä miljoonaa; ketuista suurin osa oli oikeasti naaleja. Turki sten pyynnillä on maapallon kylmillä alueilla pitkät perinteet. Ylituotannon ja turkiskaupan hiljenemisen seurauksena nahkojen hinnat romahtivat lyhyessä ajassa. Mauri Leivo Turkistarhaus piinaa luontoa ja eläi01iä Turkisalan lamasta, turkismuodista, turkiseläinten kärsimyksistä ja harhaanjohtavasta turkisten ekomainonnasta on virinnyt keskustelua. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Eläinten keskitysleirejä Tarhaeläimiä kasvatetaan häkeissä ns. Tarhojen määrä putosi Suomessa 1990-luvun alkuun tultaessa reiluun 2000:een ja eläinten määrä neljään miljoonaan. Minkkihäkin pohjan pinta-ala on puolestaan vain vähän suurempi kuin Suomen Luonnon aukeama. Näistä 5500 sijaitsi Pohjanmaan lakeuksilla. Sata vuotta sitten kanadalai set keksivät ryhtyä vangitsemaan ja lisäämään turkiseläimiä aitauksessa. vsk.. Puusta tuli itse oikeutettu ykköstuote, mutta myös Suomen maineesta kaukaisena turkisaittana haluttiin pitää kiinni . Supikoiria ja hillereitä oli joitakin satoja tuhansia. Tarhoja alkoi nousta kuin sieniä sateella, varsinkin Pohjanmaalle, josta tuli koko maailman turkistarhauksen keskipiste. varjotaloissa, joissa kussakin on yleensä 50IO0 häkkiä. Turkistarhauksen viennin arvo oli parhaimpina vuosina 1,5 miljardia, metsäteollisuuden 40 miljardia markkaa. Jalostuksen tärkeimpiä tavoitteita on tuottaa uusia värimuunnoksia uusia värejä turkkeihin. Voimakas vienti on yksi syy siihen, että valtio on avokätisesti jakanut avustuksia tarhaukselle. Maaseutupankit viljeli vät tarhaajille lainarahaa kaksin käsin. Punamultatalojen viereen alkoi nousta moderneja tiilitaloja ja tsernobiili vaihtui mersuksi. Vesiensuojeluviranomaiset ovat hämmentäneet soppaa antamalla tarhaajille surkean arvosanan ympäristönhoidosta. Turkistarhaustyöryhmän muistio vuodelta 1989 paljastaa, että 1980-luvun huippuvuosienkin aikana nahkojen tuotantokustannukset itse asiassa olivat selvästi korkeammat kuin nahoista saatu hinta! Laman seurauksena hintakuilu on syventynyt entisestään. Kannattavuus on silmänlumetta Yli 90 prosenttia turkistarhauksen tuotosta saadaan valuuttatuloina, sillä lähes kaikki nahat menevät ulkomaille. Isännät vuolivat eläinten nahasta rahaa, joka meni sitä mukaa kuin tuli . Ketulla on häkissään tilaa puolisen neliömetriä eli Hesarin aukeaman verran. Turki starhauksen menestys huipentui 1980-luvun puolivälissä, jolloin tarhojen määrä kipusi yli 6000:een
vsk. Miljoona naalia menetti henkensä_Jf!:._ turkkinsa suo. _ useimmin itan hartioita. Yhteen naq,liturkkiin tarvitaan ' /mi'Senkym~entä nahk 19. malaisissa iiirKBtarhoi&sa viime vuonna. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Veronan/sin katukuvassa at turkikset toimivat statussymboleina
Valtion avokätisiin hintatukiaisiinkaan ei ole liitetty minkäänlaisia vesiensuojeluvel voitteita. Eläintarhoissa, joissa taloudelliset tekijät eivät ole yhtä määrääviä, esimerkiksi kettuaitauksille asetetut eläinsuojeluvaatimukset ovat aivan toista luokkaa. Lannan määrä on kuitenkin vain murto-osa karjanlannan määrästä lukuun ottamatta Vaasan lääniä, jossa turkistarhoista tulee viidesosa lannasta. Valtio on siis omilla toimillaan antanut tarhaajille etuoikeuden olla osallistumatta luonnon puhtaana pitämiseen. Kun raha ratkaisee, ovat häkit ahtaita eikä ympäristönsuojeluun kannata sijoittaa Mitä pienemmät häkit, sitä vähemmän rakennustarvikkeita ja rahaa kuluu. Keinoja on tahtoa ei Turkistarhojen vesiensuojeluongelmat on tiedetty jo kauan. Tärkeintä olisi estää veden pääsy kosketuksiin lannan kanssa. Ravinteista reilu kymmenesosa päätyy vesistöihin. Luonnossa eläimet liikkuvat useita kilometrejä vuorokaudessa, ja niiden reviiri on yleensä tuhansia kertoja suurempi kuin tarhahäkki. Ravinteiden lisäksi vesiä pilaavat lannan sisältämät orgaaniset, happea kuluttavat yhdisteet, kiintoainekset sekä erilaiset bakteerit. Esimerkiksi penikkatautiepidemioita riehuu säännöllisesti tarhoilla. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan turkistarhaus on suurimpia yksittäisiä ammoniakin päästölähteitä Suomessa. Nyt laman aikana halu ympäristöinvestointeihin on luonnollisesti vielä vähäisempi. Tartuntavaara estää näiden tarhojen kompostilannan käytön juures viljelmillä. Pitkiä sairauskertomuksia Sairaudet leviävät helposti tiheässä eläinkannassa turkistarhoissa. Suurin osa ongelmista poistuisi varsin yksinkertaisilla toimilla. Liukoisemmasta typestä vain noin kolmannes jää suotimiin. Turkistarhojen ympäristöhaitat muodostuvat suurelta osin sonnan ja virtsan puuttellisesta talteenotosta ja virheellisestä käsittelystä. Vesiensuojeluviranomaisten ohjeiden noudattamiseksi ei ole asetettu mitään velvoitteita. Turkistarhat tuottavat nykyään noin neljä prosenttia kaikista ammoniakkipäästöistä, mikä on enemmän kuin kaikki teollisuuden päästöt. Jalostustyöllä pyritään kuitenkin ennen kaikkea turkin ominaisuuksien ja pentutuotannon parantamiseen eikä niinkään kesyjen yksilöiden valintaan. Maataloudessa ja karjankasvatuksessa asiat on vesija ympäristöhallituksenkin mielestä hoidettu paljon paremmin. Eläinten lanta tippuu verkkopohjien läpi maahan. Siellä mitoista puhutaan metreissä, kun turkistarhoissa häkkien sivuja mitataan viivoittimella. Turkiseläinten lanta on selvästi ravinteikkaampaa kuin karjanlannan. Erään tarhaajan 8000 hilleristä kuoli 2000. Vuonna 1989 tarhoista kertyvän lannan kokonaistyppisisältö oli 7300 tonnia ja fosforisisältö 1700 tonnia. Monet tunnetut eläintieteilijät ympäri maailmaa ovat asiasta täysin eri mieltä. Luonnossa turkiseläinten 20 elinympäristö on aina virikkeiltään ja yksityiskohdiltaan hyvin rikas. Harsuuntuneet puut tarhojen ympärillä ovat selvä merkki ammoniakki vaurioista. Lannan säännöllisestä kokoamisesta ja ajamisesta tiiviille alustalle olisi huolehdittava. Biologisesti turkiseläimiä ei voida pitää kotieläiminä vain siksi, että niitä pidetään häkeissä tai johdonmukaisesti tulisi väittää, että myös eläintarhojen asukit leijonia myöten ovat kotieläimiä. Ravinteet joutuvat lannasta vesiin Tarhoissa asustelevat neljä miljoonaa eläintä tuottavat vuodessa lantaa 200 000 tonnia eli noin 50 kiloa eläintä kohti. Missä on siis vika, kun turkistarhojen ympäristöongelmat ovat edelleen merkittäviä. Rehussa ja lannassa muhivaa salmonella-bakteeria esiintyy joka kolmannessa tarhassa. Tarhoilta ei vaadita edes vesiensuojelusetuksen mukaista ennakkoilmoitusta. Silti niiden käyttäytyminen muistuttaa paljon villien kantamuotojen käyttäytymistä. Lannan sisältämästä typestä noin 20 prosenttia vapautuu ilmakehään ammoniakkina. Paremmin tarhaolosuhteisiin sopeutuvat yksilöt lisääntyvät paremmin ja niiäen geenien osuus lisääntyy tulevissa sukupolvissa. Plasmasytoosi on erittäin suuri ongelma minkkitarhauksessa. Penikkatauti voi aiheuttaa ripulia, sierainja silmävuotoa, halvaantumisen ja huonolla tuurilla kuoleman. Tarhaeläimet ovat toki kesyyntyneetkin. Koira ja sika ovat olleet ihmisen hoidossa lähes 10 000 vuotta. Ammoniakki häiritsee puiden ilmarakojen toimintaa. Toinen valuuttasampo, SUOMEN LUONTO 5/93 52. Lannan kanssa kosketuksiin joutuneet sade-, tulva-, sulamis-, ja juomavedet liuottavat lannasta ravinteet ja kuljettavat ne lähiympäristön pintaja pohjavesiin. Niiden aivojen paino on pienentynyt kolmannekseen, mutta muun muassa aistimuksia, tunnekäyttäytymistä ja yleistä aktiivisuutta säätelevät aivojen osat ovat muuttuneet vain vähän. Yksinkertaisilla hiekkasuodattimilla on pystytty leikkaamaan 3050 prosenttia fosforikuormituksesta, ja kemiallisella saostuksella on päästy jopa 90 prosentin leikkauksiin. Tämä onnistuu muun muassa pidentämällä varjotalon räystäitä sekä korottamalla ja päällystämällä lanta-alusta hiekalla ja turpeella. Kotieläinten, pääasiassa lehmien, lannasta vapautuu 80 prosenttia kaikista ammoniakkipäästöistä. Turkisalan mukaan häkeissä asusteJevat ketut ja minkit ovat kotieläimiä siinä missä koirat, kanat ja lehmätkin. Ongelmallisin ravinne vesissämme on fosfori, joka aiheuttaa helposti voimakasta rehevöitymistä, pahimmillaan sinileväkukintoja. Syyttävä sormi kohdistuu ennen muuta tarhaajiin, jotka eivät ole halunneet pistää ropoakaan luonnon hyväksi, eivät edes tarhauksen kulta-aikoina, kun rahaa oli kuin roskaa. Suomalaisilla turkistarhoilla peräti 60 prosenttia minkeistä sairastaa tätä tautia, ja se heikentää suomalaisen minkkitarhauksen kannattavuutta. Huuhtouma-alue on laaja; huomattavia nitraattitypen pitoisuuksia on havaittu jopa yli puolen kilometrin päässä tarhasta. Viimeisin niistä oli kesällä 1992, jolloin suurin osa maamme turkistarhoista joutui karanteeniin ja ryhdyttiin laajoihin rokotustoimiin. Ammoniakki haittaa puita paitsi suoraan ilman kautta myös maaperää happamoittamalla. Kesän 1992 virus oli tavallista lievempi, eikä se aiheuttanut ketuille kovin vakavia haittoja, mutta hillereille kävi heikommin. vsk.. Niiden monet tarpeet ovat siis säilyneet lähes muuttumattomina. Suurin osa aineksista huuhtoutuu keväällä lumien sulaessa ja syyssateiden aikana. Se aiheuttaa muun muassa munuaisvaurioita, huonon pentutuloksen ja korkean kuolleisuuden. Pitemmälle menevta vesiensuojelutoimia olisivat muun muassa lantalan rakentaminen ja tarhan poistovesien ravinnesuodatus. Varsinkin Pohjanmaalla metsät ovat laajoilla alueilla vaurioituneet korkeista ammoniakkipitoisuuksista. Vesihallituksen ensimmäinen turkistarhojen vesiensuojeluohje valmistui 1979, ja sen jälkeen sitä on uusittu useita kertoja. Pintahuuhtoutumana lannasta peräisin olevat ainekset voivat kulkeutua jokien ja muiden virtaavien vesien välityksellä kymmenien kilometrien päähän. Eläinten käyttäytymiseen, muun muassa saalistukseen, lisääntymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin kuuluu lukemattomia piirteitä, joita turldstarhojen ahtaissa, virikkeettömissä häkeissä on mahdotonta toteuttaa. Yhtälö on ohjannut niin tarhaajien kuin ministeriönkin toimia. Mutta myös valtiota voidaan syyttää oman pesän, suomalaisen luonnon, likaamisesta. Ohjeet ovat ohjeita eikä niitä tarvitse ottaa vakavasti, on pelin henki. Kettuko koti eläin. Lisäksi vuoteen 1991 asti sallittu villien eläinten pyynti on tuonut jatkuvasti sopeutumattomia eläimiä tarhoihin
Kunnan alueella on ollut parhaimmillaan lähes tuhat turkistarhaa eli yksi tarha kymmentä asukasta kohti. Eläinsuojeluliitto Animalia liittyi kuoroon tammikuussa 1993 ja laajensi selvityspyyntöään koskemaan myös katteettomia eläinsuojeluväittämiä. Turkistarhauksen vesiensuojeluongelmia on katsottu läpi sormien jo kauan. Turkiseläimet kasvatetaan niin sanotuissa varjotaloissa. Syytteitä on nostettu monia tarhaajia vastaan sekä vesioikeudessa että siviilioikeudessa. Kettujen ja minkkien ohella elinkautista häkkituomiota näissä turkistarhoissa kärsivät muiden muassa murmelit, koirat ja kissat! Ihmisen "kekseliäisyydellä" ja ahneudella ei ole rajoja. Suomen luonnonsuojeluliitto viritteli keskustelua tekemällä lokakuussa 1992 kuluttajaasiamiehelle valituksen turkisten virheellisestä ekomainonnasta. tuiksi kotieläimiksi" ja eläinsuojelua "turkisalan elinehdoksi". vsk. Syytteitä on nostettu paitsi tarhaajien välinpitämättömyyden myös puutteellisen lupamenettelyn takia. Vantaalla tammi-helmikuun turkishuutokaupassa oli myynnissä jo neljännesmiljoona "itänahkaa". Eläinten ja luonnon ystävien turkistarhaukselle laatima syntilista on pitkä kuin tuomiopäivä. Lähes joka toinen Uusikaarlepyyn tarhaaja sai käskyn tehostaa vesiensuojelua tarhoillaan. Ennen vuotta 1989 turkistarhan perustaminen ei ole edellyttänyt vesiensuojeluasetuksen mukaista ilmoitusta vesiensuojeluviranomaisille. 21. Näin tarha on voitu rakentaa esimerkiksi herkälle pohjavesialueelle ilman kunnollisia vesiensuojelutoimia. Turkistarhaajat ovat olleet siis eri asemassa kuin karjankasvattajat, joille lupamenettely on paljon tiukempi. Tarhaeläinten aggressiot ovat yleisiä. Kokkolan vesija ympäristöpiiri aloitti hajakuormituspäällikkö Samuli Kleimolan johdolla laajat tutkimukset, ja erityisesti Pohjanmaan suurjokiin kuuluva Lapuanjoki joutui tarkkaan syyniin. Ahtaus häkeissä käy näidenkin sinikettujen eli naalien hermoille. Valitusten pohjana olivat turkisalan levittämät mainoslehtiset, joissa väitettiin aitoja turkkeja "ekoturkeiksi", "luonnon omaksi tuotteeksi" ja turkiseläimiä puolestaan ~ ' "maailman parhaiten hoideSUOMEN LUONTO 5/93 52. Venäjän tilanne vielä pahempi Venäjän ja muiden Itä-Euroopan maiden turkisvienti on lisääntynyt huolestuttavasti. Useina vuosina annettujen tuloksettomien kehotusten jälkeen nostettiin syyte törkeästä vesien pilaamisesta kahdeksaa tarhaajaa vastaan. On oikeudenmukaista, että turkistarhaåjilta on alettu vaatia yhtä suurta panosta ympäristön hoitoon kuin muidenkin elinkeinojen harjoittajilta. Perusteetonta ekomainontaa Viime talvena keskusteltiin tavallista enemmän turkistuotannon ekologisuudesta. Lapuanjoen likaamisesta syytteitä tarhaajille Kokkolan eteläpuolella sijaitseva Uusikaarlepyy elää turkistarhauksesta. Turkistarhapitäjän asukkaat alkoivat 1980-luvun lopulla valittaa tarhojen hajuja vesistöhaitoista. Lapuanjoen lisäksi vesien pilaamista on havaittu muuallakin. D Mauri Leivo on espoolainen biologi ja vapaa toimittaja. Eläinja luonnonsuojeluongelmat ovat Venäjällä vielä paljon suuremmat kuin meillä. Useimmissa kunnissa turkistarha luokitellaan pienrakennelmaksi eikä · sen rakentaminen edellytä rakennuslupaa. Tämä jyrkkä mielipide perustuu turkisten aseman muuttumiseen elintärkeästä vaatekappaleesta muotioikkujen riepomaksi naisten asusteeksi. Mikseivät turkistarhaajat. Yleinen mielipide on, että turkistarhaus nykyisessä muodossaan tulisi kokonaan kieltää. Nyt, tarhauksen alamäen jälkeenkin niitä on vielä 470, mikä on enemmän kuin koko Ruotsissa. Odotettavissa on kuitenkin kovempia otteita myös näitä tarhoja vastaan. Periaatteessa vesienpilaarnistapaukset kuuluvat vesioikeudelle, mutta Kleimolan mukaan vesioikeus olisi mennyt tukkoon, jos kaikki syytteet olisi viety sinne. Useimmissa tarhoissa sadevesi pääsee huuhtomaan eläinten lannasta ravinteet vesistöihin ja maahan. Useimmat tottelivat, mutta silti kymmenet tarhaajat löivät määräykset laimin. Siksi Kokkolan vesija ympäristöpiiri on pyytänyt myös poliisin apua. Tarhat ovat myös mittavampia, sillä suurin osa venäläisistä tarhoista on kymmenien tuhansien eläinten jättitarhoja. Jos tarhaaja ei poliisin kehotuksista huolimatta saneeraa tarhaa, poliisi nostaa syytteen siviilioikeudessa viranomaisten määräysten noudattamatta jättämisestä. Mauri Leivo metsäteollisuus, on sekin joutunut viime aikoina tekemään suuria investointeja ympäristön hyväksi. Kolmekymmentä muuta huonossa kunnossa olevan tarhan omistajaa pääsivät vielä kuin koirat veräjästä
Ristisorsia pesii Hankoniemellä, Saaristomerellä, läntisellä Ahvenanmaalla, Rauman ja Porin seuduilla sekä kymmenkunnan parin voimalla niinkin etäällä pohjoisessa kuin Hailuodossa. Valkoisen kirjavat parvet kelluvat ulkomeren selkävesillä yhdessä muutaman telkän ja kuikan kanssa. Laji siis kuului jo silloin saariston linnustoon. vsk.. Tässä se muistuttaa koskeloita, vaikkei olekaan mikään uutussa pesijä. Se puuttui Suomen pesimälinnustosta 1800-luvun lopulta 1960-·luvulle saakka. Heti sen jälkeen ristisorsa eteni pitkin loikin: se havaittiin pesivänä Kokkolassa 1963 ja Hailuodossa 1964. Saan rauhassa tarkastella paria ristisorsaa. nokkakyhmy suorastaan loistaa silmiin. Tylli ja suosirri ruokailevat sulassa sovussa sorsien kanssa. Teksti: Johan Ulfvens Kuvat: Seppo Keränen/LKA Ristisorsa kerran hävinnyt, taas täällä Kylmän yön jälkeen herään ulkosaariston etäisessä satamassa lähes tyveneen, aurinkoiseen aamuun. Niin myös silmänilosta, jonka koirashaahkojen joukot tarjoavat juuri tähän aikaan vuodesta. Hätkähdyttävän vastakohtainen väritys paljastaa ristisorsan jo kaukaa. 1950-luvun tienoilla ristisorsia alkoi näyttäytyä Suomessa yhä useammin, luultavasti seurauksena siitä, että Euroopan kanta oli kasvanut. Koirasja naarasnsttsorsan erottaa nokantyvestä: koiraa/La on kookas punainen kyhmy, joka puuttuu naaraalta. Ensimmäiset kiikarinpyyhkäisyt veden yli paljastavat erikoisen vesilintujen joukon. Outoja ominaisuuksia Isokokoisella ja korealla ristisorsalla on merkillinen ominaisuus pesiä mieluiten avomeren äärellä siksi Öölannin itärannikko sopii sille hyvin. Se hävisi kuitenkin yli puoleksi vuosisadaksi, mutta pesii jälleen monin paikoin rannikkoalueilla. Ne tonkivat rantasoraa punaisella, kiverällä nokallaan ja marssivat keinuvaa kulkuaan. Usean melkein arktisen kylmässä saaristossa vietetyn päivän jälkeen auringosta on syytä olla kiitollinen. Kokkolan kanta on aika ajoin kuivunut kokoon. Nykyään meillä asustaa muutamia kymmeniä pareja, joiden levinneisyys on hajanainen. Huomioni ei kiinnity vain koirashaahkoihin. Ristisorsan mahan pitkittäisjuova ja rinnan poikkijuova muodostavat ristikuvion, josta lintu on saanut nimensä. Magnus von Wright totesi 1848 ilmestyneessä Helsingin seudun linnustoa koskevassa kirjassaan, että ristisorsa on "tämän saariston ihmeellisimpiä, mutta kauneimpia lintuja." Huomautus osoittaa, että nst1sorsa pesi Suomenlahdella 1800-luvun alussa. Siihen aikaan lajia oli myös Saaristomerellä, minkä eräät vanhat munakokoelmat osoittavat melko varmasti. Muutaman naarashaahkan joukossa pöyhistelee kyhmyhaahka, lintu, joka todella voi ylpeillä erikoisella värityksellä. Koiraan 22 Suomen saaristoalueiden "ihmeellisimpiin, mutta kauneimpiin" lintuihin kuuluvasta ristisorsasta löytyy maininta jo 1800-luvun alkupuolen lintukirjasta. Kun linnut pakenevat venettä, tuhannet siivet muodostavat taivasta vasten välkkyvän verhon. Valkoisine sulkapintoineen, turkoosinvihreine päineen ja ruosteenruskeine vatsavöineen täällä Merenkurkun ulkoluodolla tapaamani ristisorsat ovat kaunis näky. Tuo ympäristö jos mikään on ristisorsan ja monien kahlaajalintujen valtakuntaa. Laji herättää virkistäviä mielleyhtymiä: olen lukuisia kertoja ihaillut ristisorsaa Öölannin itärannikolla, missä vesiperäiset rantaniityt ja tasaiset viljelysmaat venyvät melkein 150 kilometrin matkalle. Toisaalta pieni määrä on pesinyt myös muualla Porin ja HaiSUOMEN LUONTO 5/93 52. Lisäksi ristisorsa valitsee usein pesäpaikakseen maaonkalon, esimerkiksi vanhan ketunpesän. Ensimmäinen pesintä todettiin 1962 Korppoossa. Pitkä poissaolo Sittemmin ristisorsa kuitenkin hävisi
huomata, onko laji pesinyt. Ehkä se antaa kuitenkin pieniä toiveita siitä, että muidenkin lajien hävinneet reunapopulaatiot voivat vallata takaisin menettämiään alueita. Ehkä ristisorsa osoittautuu luultua suurpiirteisemmäksi rannan laadun suhteen niin kauan kuin kyseessä ovat avoimet, tuulen tuivertamat elinympäristöt. Kenties ristisorsan paluu on vain luonnonsuojelubiologinen kuriositeetti Suomen punaiseen kirjaan on tähän mennessä listattu yli 1600 uhanalaista lajia. Näin siitä huolimatta, että me suomalaiset saamme totisesti nähdä riittämiin suuria ja koreita vesi lintuja. Näin ollen voitaneen otaksua, että ristisorsa tuottaa Suomessa enemmän poikasia kuin Keski-Euroopassa ja tulee runsastumaan ja leviämään. Pitkät askeleet Ristisorsan leviämishistoria Suomessa on kaikkea muuta kuin tasaista etenemistä etelästä pohjoiseen. luodon välisellä alueella, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Muutaman sadan kilometrin ylimääräiset matkat eivät näytä rasittavan ristisorsan kaltaista hyvää lentäjää, kunhan se löytää periltä sopivia pesimispaikkoja. Laji on ottanut pitkiä askeleita ja loikkinut samantapaisia matalia saaria ja luotoja käsittävästä saaristosta toiseen. Tosin kohtasin myös siellä hiukan myöhemmin ristisorsaparin poikasineen täysipainoinen vahvistus arveluille, että ristisorsa pian pesii myös Merenkurkussa. On mahdollista, että keskellä Merenkurkkua tapaamistani ristisorsista tulee vakinaisia asukkaita, ja että ne tuovat uuden pisteen lajin kirjavaan levinneisyyskarttaan. Ajoittain siellä on laskettu jopa 100 000 ristisorsaa melko suppealla alueella kyse on melkein koko Luoteis-Euroopan kannasta, joka kerääntyy yhteen ennen elokuussa tapahtuvaa sulkasatoa. Erityisesti Hailuodon pohjoisja länsiosissa kuka tahansa voi vakuuttua siitä, että ristisorsalla on vahva etuvartio Perämerellä. Luonnonsuojelun kuriositeetti. On pelottavaa ajatella, minkälaista tuhoa öljytai kemikaalionnettomuus voisi saada aikaan näillä vesillä. 23. Alueilla, missä ristisorsa on runsaslukuinen, linnut ovat merkittävä osa merimaisemaa. On ihmeellistä nähdä näitä lintuja näin pohjoisessa: lähimmät muut pesimäpaikat ovat joitakin satoja kilometrejä etelämpänä. En voi olla hätkähtämättä niinä harvoina kertoina, jolloin odottamatta kohtaan tämän linnun. Ilmiö on erikoinen, mutta sama kaava on ollut eräillä muillakin lintulajeilla, joilla on erikoistuneet elinympäristövaatimukset. Sopivat puitteet Ulkoisten edellytysten pitäisi olla varsin hyvät juuri täällä, missä avomeri kohtaa matalia sorarantoja. Toisella EteläPohjanmaan alueella, missä ristisorsa näyttäytyy säännöllisesti, mereinen leima on yhtä voimakas, mutta rannat ovat moreenia ja louhikkoa. Voimme kai olla Magnus von Wrightin kanssa samaa mieltä: kyse on todella ihmeellisestä ja kauniista linnusta. Ristisorsan riippuvuus tietyistä erikoisista alueista ilmenee myös siinä, että valtava määrä ristisorsia sulkii samanaikaisesti Vattimeren lahdissa Saksan ja Tanskan välisellä rajaseudulla. Rauman seudulla tehdyt havainnot osoittavat, että ristisorsan poikastuotto meidän rannikoillamme mannerEuroopan kannoista poiketen on varsin suuri . Toisaalta tarkkailemalla matalilla rannoilla ruokailevia poikueita keskikesällä on helppo SUOMEN LUONTO 5/93 52. Mutta ristisorsa ei ole haahka, vaikka molemmille lajeille on yhteistä voimakas kiintymys avomereen. Ennen kaikkea nst1sorsa uhmaa yleistä käsitystä siitä, että harvalukuisten tai hävinneiden eläinten kohtalo on lopullinen ja palauttamaton: ristisorsa katosi, mutta palasi voitokkaana. D FT Johan Ulfvens on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija. Siellä nuoret linnut näyttäytyvät avoimesti rantaniityillä koko alkukesän. Tämä ei johdu pelkästään pesivistä linnuista. Kun parikymmenpäinen parvi nousee lentoon kesätaivasta vasten, katsojalle tarjoutuu silmänilo, joka lyö laudalta jopa kevätkoreat isokoskelot. vsk. On nimittäin käynyt ilmi, että nuoret pesimättömät ristisorsat mielellään oleskelevat sopivissa matalissa lahdissa alkukesällä. Ristisorsan pesintää on joskus vaikea todeta onhan naaras haudonnan aikana piilossa maanpinnan alla
Olemme jo vuosituhansia tallanneet suomalaisten kanssa samoja polkuja, mutta aina vaan meitä pidetään sammakoina rupisammakoksi usein kutsuvatkin. Olenhan konna ja sellaisena ainoa laatuani Suomen maassa. Hyvä tuntomerkki ovat myös suuret korvallisrauhaseni. Minulla ei olekaan tapana loikkia ympäriinsä kuin heikkopäinen, vaan kömmin eteenpäin arvolleni sopivaan tahtiin. Myrkky ei ole ihmiselle vaarallista, mutta maistuu kamalalle! Vaikken voittaisikaan loikkakilpailua, niin pullistelussa kyllä hakkaan sammakonluirut mennen tullen. Kun eritän myrkkyä ihoni pinnalle, varokoon se joka aikoo pistää minut poskeensa. En ole mikään esiintyjäluonne, mutta jonkunhan on ryhdyttävä sukunsa puhemieheksi. Käytössäni on salainen ase: ihon nystermien myrkkyrauhaset. Katseeni on kirkas ja rauhallinen filosofinen luonteeni näkyy. Sammakot ovat luonteensa mukaisesti kirjavia, minä taas melko yksivärisen ruskea. Anne ?etäinen Minä, konna Nyt on aika kurnuttaa. vsk.. Kuulun kyllä niiden loikkelehtijoiden kanssa sammakoiden lahkoon, mutta muuten sanoudun irti moisista hosupettereistä. Joskus kun kevät riehuu rinnassa, tulee ehkä tehtyä pieniä hypähdyksiäkin. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Takaraajani ovat selvästi lyhyemmät ja sirommat kuin samfl)akoilla. Keväisen kutulammikon vedessä rupikonnankin veri kuohahtaa. Se on tehokas keino monia vihollisia vastaan. Tässä tilanteessa voin järjestää ahdistelijalle sen elämän yllätyksen. Ruumiini on lyhyt ja tanakka, ihoni kuiva ja nystermäinen. Silloin kuumat veret vellovat sisälläni vaihtolämpöisyydestä huolimatta. Jos kohtaan rantakäärmeen, pullistan itseni 24 Olen ruskehtavan vannen ja laikuton, ihoni on kuiva ja nystermäinen. Semmoiseksi en suostu. Saattaisi luulla, että hitaus on konnalle kohtalokasta. Liikun mieluusti pihapiirissä, ja siellä onkin suuri vaara joutua esimerkiksi koiran suuhun
vsk. Yleensä me rupikonnat olemme rauhallisia mietiskelijöitä. Kuden vedessä. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ei ole kas[ vimaassa tuholaisia, kun rupiJ! konna vahtii! D § "--'~---...__ ____________ __.L..:.... Ihmisten kanssa haluamme olla ystäviä. Meikäläiset viettävät kylmän talven vedessä tai maakoloissa. _______ ___. Maasta tässä sammalikosta se pienikin ponnistaa. Nauhat kietaisen vesikasveihin. kand. __________ _J Fil. Me olemme kesäöiden yksinäisiä vaeltajia, ja teemme uskollisesti kierroksiamme asumusten ympärillä. Munistani kuoriutuu toukkia, joita kutsutaan nuijapäiksi. Siinä on tullut napsituksi erinäinen kilo kaikenmoisia ötököitä ja höntiäisiä pois kasveja ja ihc misiä kiusaamasta. Tämmöiset sattumukset ovat onneksi harvinaisia. ekologi ja vapaa toimittaja ja kirjoittaja. Vähän pieniä tosin ... Nuijapäät ovat käyneet läpi muodon vaihdoksen, ja niistä on tullut oikeita konnia. Olemme aina koettaneet hoitaa hommamme heitä häiritsemättä ja tulematta itse häirityiksi. Lasken silloin munat pitkänä helminauhana ja koiras hedelmöittää ne saman tien. 25. Mutta minkäs hormoneilleen mahtaa kutuaika on menoa eikä meininkiä. Joku pieni ja vikkelä koiras tarttuu minua selän puolelta kainaloista, ja puristaa oikein ihanan lujaa. Ihmisten tuntema vihreä sammakonkutu veden pinnalla on tosiaan sammakoiden kutua. Joskus olen nähnyt koiraan innoissaan syleilevän sopivan kokoista kepinpätkää. Toisinaan taas monta koirasta käy kiihkossaan yhtä naarasta puristelemaan. Ei konnia turhaan pidetä sammakkoeläinten älykköinä. Niinpä niin, minä käytän päätäni, kun sammakot turvautuvat lihaksiinsa. Naarasrukasta saattaa siinä leikissä jopa paeta henki, ja kutu saa surullisen lopun. Kuvausakvaariokaan ei pysty laimistamaan tätä huumaa. Siinä tulee monelle käärmeelle äitiä ikävä. kaksi kertaa tavallista isommaksi ja nousen vielä varpailleni seisomaan. Kotimatkalla se sitten miettii, mihin namukas pikkukonna joutui ja mistä se hirviö ilmestyi. Minullakin tämä on jo viidestoista vuosi samassa puutarhassa. Nyt on lisääntymisen aika käsillä: munat pullistavat masua melkoisesti onhan niitä meikäläisen kokoisessa matamissa hyvinkin 10 000. Tässä vaiheessa vuotta olen herännyt horroksesta. Anne ?etäinen on Mikä puristus! Kun pippurinen koiras oikein rutistaa, munanauhat pursuavat ulos. Vaikka olen reilusti sammakoita suurempi, nuijapääni ovat selvästi niiden jälkeläisiä pienempiä
Ylijäävät kalantähteet se hylkää toisten eläinten ruoaksi. Jouko Kuosmanen Reijo Salminen/LKA Saukossa kiinnittävät ensimmäiseksi huomiota sen kiiluvat silmät, joista kuvastuu eläimen uteliaisuus ja leikkisyys. Saukon "kalahaaskoja" käyttävät hyödykseen etenkin varislinnut, mutta tärkeitä varaeineksiä ne ovat myös metsän pienille petonisäkkäille. Kylmien virtojen kasvatti Saukko on sopeutunut jatkuvaan oleiluun jääkylmässä vedessä. Ja onkopas meillä eläistössämme toista samanmoista ilopilleriä! Saukon koko olemus kuononkärjestä hännänpäähän on kuin luotu vesielämään. Silmien lisäksi mahtavat leukaviikset ovat saukolle tuiki tärkeät. Nopeudessa se päihittää jopa kalat, jotka ovatkin saukon tärkeintä ravintoa. Vain pintakarva kastuu litimäräksi, mutta siitäkin vesi irtoaa eläimen nopeasti ravistellessa itseään. Saukon turkin pohjavilla on erittäin tiheä. Veden alla saukon sieraimet ja korvat su lkeutuvat ohuella ihopoimulla. vsk.. Sillä ei ole selvää karvanvaihtoaikaa, vaan sen turkki uusiutuu kaiken aikaa. Viiksien tyvissä on tuntopäätteitä, jotka ärtyvät veden värähtelyjen heiluttaes26 Saukko on ilopillt SUOMEN LUONTO 5/93 52. Maalla liikkuvan saukon aisteista haju ja kuulo ovat tärkeimmät, kun taas vesielementissä näköaisti hallitsee. Näin eläin voi käyttää vettä turvapaikkana ja ravinnon ehtymättömänä lähteenä ympäri vuoden
Laji oltiin vähällä metsästää Suomesta sukupuuttoon 1900-luvun alkuvuosina. Tavallisimmin saukon näkee talvella, sulan reunalla. Silloin saukon nahka oli kovassa huudossa tänään saukko on rauhoitettu. Silti se on jälleen vähentynyt. vsk. Puhtaat, rauhalliset ja kalaisat vedet ovat kuitenkin vähentyneet ja saukot niiden mukana. Saukot viheltelevät kimeästi vielä monien Suomen vesistöjen varsilla. 27. Häviääkö nappisilmäinen ilopilleri suurimmasta osasta Suomea. Harvaanasuttujen vesien varsilla saukot ovat vielä melko tavallisia. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Kookkaat parihyppyjäljet ja talvihankiin tai kesän savisiin törmiin jääneet syvät liuku-urat kertovat, että saukko asustaa seudulla
Sitä menoa jatkui näköpiirissäni vain muutaman tuokion ajan. Pelkkä rauhoitus ei tähän riitä tarvitaan viiksiniekoille sopivia saalistusja pesäpaikkoja, riittävän rauhallisia ja puhtaita vesiä. Ne löytävät toisensa rantakiviin hierottujen hajumerkkien avulla. Uhanalaiseksi luokitellun saukon suojelu olisi todella tärkeää. Minä näin sen kerran. Jouko Kuosmanen on pohjoiskarjalainen luontokuvaaja ja -tuntija. Uuden pesueen synnytys voi viivästyä, sillä emo huolehtii edellisistä poikasistaan yli vuoden ajan. Jo parin viikon ikäisinä poikaset saavat tottua myös hienoihin kalanlihasäikeisiin. vsk.. Saukko on laskenut mahallaan mäkeä ja nauttinut joka metristä. Voin vain ihailla niiden jouheata liikkumista, jossa osana olivat myös matkaa jouduttavat liukukyydit. Naaras sitä vastoin etsii suojaisaa pesäonkaloa jälkeläistensä turvaksi. Istuin lammen rannalla ja napostelin eväitäni. 28 Saukon jäljet muuttuvat mäkipaikoissa aika ajoin merkilliseksi, pulkan uraa muistuttavaksi kouruksi. Näillä retkillä saukot joutuvat varsin usein kiperiin tilanteisiin, joissa jopa koko perhe voi olla uhattuna. Poikasia on melkein aina kaksi, mutta voi niitä olla suotuisana vuotena neljäkin. Paritteluvaiheen jälkeen urossaukko hakeutuu omille retkilleen. Ja sen perästä loikittiin seuraavaan mäkeen, seuraavaan liukuun ja taas seuraavaan mäkeen. Saukon tie kulkee lupaavan nousun jälkeen taas vastavirtaan. Se on varsin eksoottinen näky, jota vain harva ihminen on saanut olla katselemassa. Niiden avulla erämaiden leikkisät veijarit voivat vielä selviytyä. Ruokalistalle kuuluvat myös äyriäiset, hyönteiset, sammakot, vesilinnut, vesimyyrät ja piisamit. Sitten lammen ympäristö oli taas täysin tyhjä. Keväthäät Saukko tulee sukukypsäksi kolmivuotiaana, ja se voi elää yli viisitoista vuotta. Aluksi emo ruokkii poikasia pelkästään maidolla. sa viiksikarvoja. Saukkopariskunta hypähteli peräjolkkaa samanpituisin loikin upottavassa tuprulumessa. Näin saukko voi saalistaa kaloja myös sameissa ja pimeissä vesissä niiden liikkeiden aiheuttamien värähtelyjen perusteella. Myöhäisiä poikueita on joskus tavattu jopa talvella. Muualla sitä tavataan enää vain harvakseltaan. Parin kuukauden ikäiset saukonpoikaset jäljittelevät emoa ruuanhakumatkoilla. Mutta ihmisen toiminnot ovat sille vaarallisimpia. Saukon ravinto koostuu suurimmaksi osaksi kaloista, ja sisämaassa ovat jokikalat tärkeimpiä. Selviytyykö saukko. Saukkoja hukkuu katiskoihin ja verkkoihin. Saukkopariskunta jatkoi riemukasta kierrostaan lumisen erämaan kätköissä. Suomen parhaat saukkoalueet ovat maan keski-, itäja pohjoisosissa. Emo puolustaa jälkeläisiään kärkkäästi . Onkin pelättävissä, että kotoiselle saukollemme voi käydä yhtä huonosti kuin sen tovereille Keski-Euroopassa sieltähän laji on jo miltei tykkänään kadonnut. Siellä ne antautuvat raisuihin kosioleikkeihin, joihin sisältyy säpsäköitä pakosukelluksia, vinkuvia ääniä, yletöntä pyörimistä ja outoja pärskähdyksiä. Poikaset pian omatoimisia Lopullisen häätanssinsa saukot suorittavat vedessä. Lajin pahimpia vitsauksia ovat vesien säännöstelyt ja jokireittien mittavat ruoppaukset, kalaston muuttuminen, häirintä ja ehkä myös ympäristömyrkyt. Missä vain oli vähänkin myötämäkeä, siinä mentiin sipsakasti liu' ulla alas. Poikaset syntyvät useimmiten keväällä mutteivät aina. Palasiko saukko vain mennäkseen. Kalaviljelylaitosten ympärillä ne saattavat saada muutakin häijyä niskaansa. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Tavallisesti saukon pesä sijaitsee joen penkereessä, louhikkorannassa tai juurakon alla. Virtaavat vedet levittävät näitä viestejä laajalle. Sulaa koskea kiertävät saukon ja minkin painallukset kertovat talvella näiden näätäeläinten liikkeistä. Ahma, ilves, susi ja kettu ovat saukon eläinvihollisia. Ruotsinkin saukkokanta on viime vuosina romahtanut. Katseeni kiinnittyi lammen vastarannalle, missä liikkui jotain notkeata ja mustaa. Yhteen lyöttäytyneet saukot kirmaavat peräkanaa kevähangilla vesireittien varsia kolutessaan. Runsaasti liikkuva saukko tarvitsee päivittäin noin kilon ravintoa. Edellisenä yönä metsään oli tuprahtanut miltei kolmenkymmenen sentin kerros uutta purulum.1 Maisema oli todella kaunis. Siitä alkaen kehitys on nopeata. Tavallisesti saukot pariutuvat keväällä. Oli maaliskuu
vsk. Juuri kasvupolitiikka on luonut perustan nykyaikaiselle hyvinvoinnille. Esimerkiksi länsieurooppalainen terästeollisuus on joutunut jyrkästi supistamaan tuotantoaan ja vähentämään työvoimaansa. Ilman sitä ja siihen kytkeytyvää tekniikan kehitystä emme ikinä olisi vapautuneet menneiden aikojen aineellisesta kurjuudesta ja tietämättömyydestä. päivänä kukaan ei näytä vaivautuvan tekemään mitään, onhan puolet lammesta vielä vapaana. Taloudellisen laman ote näyttää syvemmältä ja pitkällisemmältä kuin milloinkaan aikaisemmin. Uusien raaka-ainelähteiden löytyminen, noiden lähteiden entistä tehokkaampi ja säästävämpi hyväksikäyttö ja kierrätys ovat tosin lykänneet tuomiopäivän tuloa kauemmaksi tulevaisuuteen kuin aiemmin arvioitiin. Kaikki kasvu ei välttämättä kuluta luonnonvaroja. Mutta kuka nykyään puhuukaan laadullisesta kasvusta. Kasvun rajat vertasi ihmiskunnan tilaa puutarhalammen lumpeesen, joka päivittäin kasvaa kaksinkertaiseksi. Kaikkea talouskasvua ei tietenkään pidä oikopäätä tuomita. Bkt:ta kasvattavat niin . Ympäristön hyvinvointia vaaliva ihminen voi hyväksyä laadullisen kasvun, johon sisältyy sellaisia käsitteitä kuin tuotekehittely, kierrätys ja vaikkapa pienelektroniikan kehittäminen. On hyvä, jos lama opettaa ihmisiä säästämään ja etsimään elantoaan pienimuotoisesta yrittäjyydestä tai elämänsisältöä vapaaehtoisesta toiminnasta . varusteluteollisuus kuin koululaitoskin, eikä liioin karamellitehtailijan tuotteisiin ja hammaslääkärin toimintaan sisälly taloudellisia arvoeroja. VAHTERA Hyvästi kasvun aika Voimme vapautua tästä syvästä lamasta vain taloudellisen kasvun kautta; näin vakuuttelevat meille ehtimiseen johtavat talousmiehet ja poliitikot. Ja kuitenkin ajatuksessa jatkuvasta talouskasvusta on jotain perin nurinkurista, ellei sairasta. Terästä ei enää tarvita läheskään niin paljon kuin joskus sodanjälkeisinä vuosina. Markkinat ovat täyttyneet ääriään myöten. Pyrkiessään jatkuvaan kasvuun ihminen nimenomaan rikkaiden teollisuusvaltioiden ihminen tavoittelee itselleen yhä suurempaa osuutta luonnonvaroista, joiden määrä viime kädessä on rajallinen. Niin onneton kuin taloudellinen lama onkin erityisesti työttömien kannalta, sillä saattaa sittenkin olla pohjaltaan hyväätekevä vaikutus. Teollistaminen, ympäristön saastuminen, luonnonvarojen riisto, väestömäärä ja ravinnon tarve kasvavat kohti lopullisia rajojaan kuin lumme puutarhalammessa. Taloudelliselle kasvulle ei yksinkertaisesti löydy sellaista tarvetta kuin sodanjälkeisinä vuosina, jolloin sodasta kärsineet maat joutuivat rakentamaan yhteiskuntansa uudelleen raunioista. Siis tarvitsemme lisää tuotantoa ja lisää kulutusta, sitähän taloudellinen kasvu käytännössä merkitsee. Seuraavana päivänä kaikki onkin sitten liian myöhäistä, sillä armonaika on kulunut umpeen. Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki sodanjälkeisen ajan opetukset häikäilemättömän teollistamisen aiheuttamat onnettomuudet, niihin liittyvät tiedemiesten varoitukset ja ympäristöliikkeiden vastalauseet ovat jääneet unohduksiin markkinatalouden, vapaakaupan ja kasvupolitiikan noustessa uudelleen hallitsemaan aatteiden kenttää. Tosin tällöin ei kysymys ole niinkään luonnonvarojen ehtymisestä, joka yhä häämöttää tulevaisuuden uhkatekijänä, vaan ylituotannosta. Jo näinä aikoina on nähtävissä selviä merkkejä siitä, että kasvu on törmäämässä lopullisiin rajoihinsa. Kuukauden aikana sen lasketaan täyttävän koko lammen ja samalla tukahduttavan siitä kaiken elämän. Parhaimmillaan taloudellinen kasvu palvelee ihmistä ja hänen yhteiskuntaansa, pahimmillaan se heikentää olemassaolomme perusteita. Onhan koko järjestelmä rakentunut kasvun varaan. syntyneet toisarvoiset tarpeet, kuten matkailuun liittyvät, on valtaosin tyydytetty. Sen hyväksi on valjastettu mainonnan ja markkinoinnin mahtava koneisto. Ehtyminen uhkaa vähitellen tärkeitä raaka-aineiden ja energian lähteitä, joita ilman ihminen ei tule toimeen. Näin käy, mikäli yhteiskuntamme havahtuu etsimään keinoja irtautua kasvun polkumyllystä ja raivaamaan itselleen uutta tietä tulevaisuuteen. Taloudellisen kasvun mittariin, bruttokansantuotteeseen, sisältyy ristiriitaisuuksia jotka ansaitsisivat julkista huomiota. Ja kun liikenteen kasvu pysähtyy, se heijastuu myös lamauttavasti autoteollisuuteen ja sen kautta muuhun talouselämään, josta autoteollisuus on merkittavä osa. Silti Kasvun rajat oli periaatteessa aivan oikeassa -siinä, ettei taloudellinen kasvu voi jatkua loputtomiin. Yhteiskunta alkaa tulla kasvusta riippuvaiseksi samalla tavoin kuin alkoholisti on riippuvainen alkoholista. Kaiken kasvun kääriminen samaan koreaan pakettiin ikään kuin se kokonaisuudessaan olisi pelkästään hyväksi ihmiselle ja hänen yhteiskunnalleen on suuren yleisön pettämistä. Muodin nopeat vaihtelut, jotka houkuttelevat meitä vaihtamaan vanhan tuotteen sen käyttökelpoisuudesta riippumatta pikaisesti uuteen, kertakäyttöesineet, jotka vain hipaisevat kulutusporrasta todistavat muun muassa, että tuhlaus on käytännössä hyväksytty kasvun kiihokkeeksi. Tuo käänne näyttää kuitenkin jäävän perin lyhytaikaiseksi. Rooman klubin 1972 laatima raportti Kasvun rajat määritteli nuo rajat liian tiukoiksi ennustaessaan raaka-ainelähteiden ehtymistä jo muutamassa vuosikymmenessä. Argumentti pitää nimittäin paikkansa vain, jos talouselämää tarkastellaan irrallisena, vailla kytkentöjä siihen laajempaan todellisuuteen, joka liittyy kysymykseen ihmisen asemasta luonnossa. Se on synnyttänyt väestössä, päättäviä piirejä myöten, syvän epävarmuuden ja hämmennyksen mielialan, jota monet poliittiset levottomuudet syventävät. Ongelmana kuitenkin on, että tietyn optimirajan jälkeen kasvun kielteiset puolet alkavat korostua ja paisua yli äyräidensä. Jopa perustarpeiden päälle SUOMEN LUONTO 5/93 52. Markkinoiden täyttymisen takana piilee toinen kasvua rajoittava tekijä, joka on luonteeltaan ekologinen: tilan rajallisuus. Rooman klubin tutkijat sanovat 1991 suomeksi ilmestyneessä raportissaan Ihmiskunnan vallankumous, että elämme jo 29:ttä päivää. Näyttää siltä kuin yhteiskunta olisi menettänyt peräsimensä. Ihmisiä ei kuitenkaan yleensä suoraan kehoteta kuluttamaan lisää, sillä siihen sisältyy asiayhteys joka taitaa innokkaimmankin markkinatalouden kannattajan silmissä olla hieman kiusallinen: kasvavan kulutuksen johdonmukainen tulos on nimittäin tuhlaus. Osittain se johtuu siitä, että länsimainen yhteiskunta on jo valmiiksi rakennettu. Mutta vielä 29. Antti Vahtera 29. Kasvuton talous on kuin polkupyörä, johon ei poljeta vauhtia: se kaatuu. Kun puhutaan tuotannon kasvun vauhdittamisesta, unohdetaan usein korostaa asian toista puolta: tuotannon kasvussa ei ole mieltä, ellei ihmisillä ole varaa kasvattaa kulutustaan. Tuo riippuvuussuhde on jo periaatteessa sangen ongelmallinen. Ilman kasvua ei suomalainen kansantalous pysty tyydyttämään väestön tarpeita, eikä kilpailemaan muiden maiden kanssa. Ensi silmäyksellä tuo argumentti tuntuu vastaansanomattomalta. Se ilmenee varsinkin liikenteessä, jossa tuotteiden volyymiin kytkeytyy niiden liikkuvuus
Kesällä ne lämpiävät tehokkaasti ja talvella ne ovat umpijäässä. Havumetsien lammikot ovat happamia ja hyvin karuja. Jos vesi on ojassa tai pysyvässä lampareessa, on elioitä jo varsin runsaasti. Sammakoiden rauhaa jotta ne kykenisivät elämään alati muuttuvissa oloissa. Lätäkön Jäpi kahlatessa ei useinkaa,n tule ajatelleeksi, että ppaat hämmentävät sekaisin varsin monipuolisen ja runsasfa]isen eliöyhteisön. Aikuinen sukeltajakuoriainen komeassa mustakeltaisessa asussaan tutkailee toukkansa puuhia. Hyttystoukat haukkaavat happea peräpäänsä hengitysputkella. Isot punaiset toukat ovat surviaissääskiä, joita suke/tajantoukka juuri piste/ee poskeensa. Lätäkön kasviplanktonlevät sitovat auringonvaloa ja tuottavat eJoperäistä materiaalia kuten kookkaammat vihreät kasvit. Lapin tunturilampareet ovat hyvä esimerkki erityisen ankarista olosuhteista. Koko lätäkön eläinmaailma on niiden varassa.. Suolampareissa on oma erikoislevästönsä ja monipuolinen hyönteisja äyriäislajistonsa. Samoin on pellonojissa ja av0mailla olevissa lammikoissa. Pamppujen edessä kaartelee hopeaseppiä. Pinnalla luistelevan vesimittarin tuntevat kaikki, samoin vesiskorpionin isoine saksineen. Lätäkköeläimiltä Lätäkkö kt Osmankäämit kiinnostavat sähkönsinistä neidonkorentoa. i ja valoa on runsaasti tarjolla, .joten lammikoissa on monipuolinen ja tiheä eläimistö. Pienissä ja väliaikaisissa lätäköissä ehtivät kasvaa ja lisääntyä vain mikroskooppiset levät j9 mikrobit. Tällaisissa olosuhteissa .elävät vain erilaiset levät, bakteerit ja er~s alkeellinen äyriäislaji. Niiden on oltava mielellään kaikkiruokaisia ja kehityttävä nopeasti, sillä la,:nmikko voi kuivua jo muutam1:1ssa viikossa. Se tukee jalkaansa putkensa sisällä hyvässä turvassa olevaan vesiperhosen toukkaan. Lehtimetsissä maaperä on rikkaam
leisiin osiin sitoutuneet .rå.vin.teet uuteen kiertokulkuun. Useimmat vedessä tavattavat hyönteiset viettävät lätäkössä vain toukkaYaiheen, muutaman viikon, ja vartuttuaan aikuisiksi ne nousevat siivilleen. Vanha kansa kutsui näitä veden ·pinnassa roikkuvia _touk-. ovat lentotaitoisia ja voivat näin -01. Etualalla muhkea ukonkarento kuivattelee siipiään. Niiden ansiosta .lätäköl) · eliöyhteisö saa nopeasti _kuol. Eläinplanktoniin ' ,kuuluvat erilaiset ratasja ~lkuelä1met, äyriäisten tou)rnt, hankajll,lkaiset ja raakkuä riäisef"'•, ' ·aakkuäyriäiset ovat enty1sen sitkeähenkisiä. Ien vaihtaa lätäkköä mielensä · mukaan. Kummatkin eläinryhmät . Mikroskoopin okulaarilla löytyvät hauskat "sarvelliset" vesikirput ja hankajalkaiset sekä monet ratasja·.alkueläimet. Yleisimpiä lätäkkötoukkia ' ovat sääsken toukat. Sen alapuolella vesilisko etsii syötävää. sa,mmakoita· ja vesiJiskoja lätäköistä löytää. . Kymmeniä vuosia kui'v.in;:t säilyneet kestomunat on vielä saatu kuoriutumaan. Niiden poikaset sen ' sijaan ovat monien saalista. · Hannu Eskanen Piirros: Käyttökuva/ Hannu Virtanen. Limakotilokii1 ori uskaltqnut pistää päänsä ul s kuorestaan. Kasviplankterit ovat eläinplanktonin ravintoa. Pohjalla mönkivät amiebåt, ripsija rataseläimet, sukkuia_.-. Myös . ~ee elämää n ei tällä haavaa mikään häiritse. Isompiin ja pysyvimpiin lätäköihin ilmestyvät pienempiä otuksia syömään myös vesimittarit Ja sukeltajakuoriaiset. kia "kiuruiksi" tai "kipruiksi". Sen takana vesiperhonen tarkkatlee tilannetra !<orteen kiinnittyneenä. Maamme 38 sääski.lajista peräti 60 pro.senttia elää toukkana lätäköissa. ja harvasukasmadot ja syövät sinne patnuvaa kuollutta eliöjätettä. Pohja!Ja elävät myös vesisiirat ja limakotilot. Tässäkin yksi on joutunut -he11.osjuotikkaan ah.distamaksi. Jsomalluainen uiskentelee selällään vedenpinnan tuntuniassa
Jos riittävän moni emilehti on onnistunut pyydystämään siitepölyä, pienoinen emikäpy muuttuu ruskeaksi ja kääntyy alaspäin. Yöllä, kun tuuli tyyntyy, siitepöly vajoaa alas. Siitepöly takertuu nestepisaraan ja kun neste kukinnan päättyessä kuivuu, siitepöly joutuu kokoon vetäytyvän nesteen mukana siemenaiheen sisälle ja siitosreikä sulkeutuu. Se on viimeinen suurista pölyttäjistä: muut metsien pääpuulajit ovat jo kukkineet ja jättäneet kukin omat vuotuiset merkkinsä soiden ja järvenpohjien siitepölyarkistoihin. Muuta näkyvää ei kukintakesänä sitten tapahdukaan. vsk.. Teksti: Seppo Vuokko Kuvat: Benga Pöntinen Tuulen vientää Männyn kukinta on kevään viimeinen suuri siitepölynäytelmä. leijuvat ilmavirtausten mukana. Päivällä auringon paistaessa ilma on kuitenkin niin pyörteistä, että siitepölyhiukkaset nousevat ja 32 Männyn hedeja emikukat ovat samassa puussa, mutta oma siitepöly ei kelpaa hedelmöitykseen. Kasvin täytyy tuottaa suunnattomasti siitepölyä, jotta riittävän moni emikukista pölyttyisi. Verkkainen hedelmöityminen Havupuut ovat paljassiemenisiä ja niiden pölytys poikkeaa monessa suhteessa koppisiemenellisten "oikeiden" kukkakasvien pölytyksestä. Mänty on itsemarto, eikä puun oma siitepöly kelpaa hedelmöitykseen. Männyn suurehkot, keltaiset hedekukat ovat näkyvästi käpymäisenä ryhmänä sivuhaarojen kärjissä. Siemenet karisevat puun hiljalleen heräillessä. Siitepölyhiukkaset vajoavat tyynessä ilmassa noin kolme senttiä sekunnissa. Käpysuomut avautuvat kosteuden vaihtelujen mukaan: kuivalla säällä auki, kostealla kiinni. Ensinnäkin tuuli tuhlaa siitepölyä: kasvilla ei ole mitään mahdollisuutta ohjata siitepölyn kulkeutumista, vaan sitä joutuu joka paikkaan. Mänty ei muutoinkaan pidä kiirettä: pölytys tänä keväänä, hedelmöitys seuraavana. Tuulipölytys on riittävän tehokas tiheitä kasvustoja muodostaville kasveille. Syksyllä käpy on täysikokoinen, kun itse puu on jo asettunut talvilepoon. Käpymäisessä emikukassa kukin siemenaihe on oman käpysuomunsa pinnalla pussimaisten kalvojen suojassa. Hedekukista karisee siitepölyä, jota emikukat seulovat ohikiitävästä ilmasta. Pussin suulla on reikä, johon siemenaiheen ydin erittää nestepisaran. Kuinka hyvä pölyttäjä tuuli sitten on. Tuulipölytteiset kasvit valmistavat jopa miljoonia siitepölyhiukkasia jokaista siemenaihetta kohti, kun parhaimmillaan hyönteispölytteisillä kasveilla siemenaiheiden ja siitepölyhiukkasten suhdeluku on noin yhden suhde sataan. Verkkaiseen alkuvaiheeseen verrattuna kehitys on nyt nopeata. Punertavat emikukat ovat vuosikasvainten kärjissä ja keltaiset hedekukat niiden tyvessä ryhminä. Jos pölytystulos taas on ollut heikko, kukka kuivuu ja karisee pois. Maalis-huhtikuussa auringonpaahde kuivattaa kävyt ja suomut aukeavat kuuluvasti rapsahdellen. Emikävyn kätköissä siitepölyhiukkanen itää ja kasvattaa siiteputken kohti munasolua. Onko tuuli pölytys tuhlausta. Paljon pölyä mänty tarvitseekin, sillä maalina on naapuripuun oksan kärjessä keinuva hernettä pienempi emikukka. Jo yksi hedekukinto tuottaa noin puolitoista miljoonaa siitepölyhiukkasta, koko männyn pölypanos on miljardiluokkaa. Siitepölyn sisällä matkannut koirassolu hedelmöittää munasolun kuitenkin vasta seuraavana kesänä, 13 kuukautta kukinnan jälkeen, jolloin käpy on jo muuttunut vihreäksi ja alkanut kasvaa. Tuulipölytyksen tehokkuus riippuu yksilöiden lukumäärästä ja etäisyydestä, ja etäisyyden kasvaessa pölytysteho noSUOMEN LUONTO 5/93 52. Suurin osa siemenaiheista pölyttyy naapuripuiden siitepölyllä. Mänty kukkii Etelä-Suomessa tavallisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla, noin kymmenen pa1vaa kuusta myöhemmin. Voimakkaiden tuulien mukana siitepöly saattaa kulkeutua satojakin kilometrejä, mutta keskimääräiset kulkeutumismatkat ovat paljon lyhyempiä
vesistöissä laajoina lauttoina. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Tuulipölytys ei toimi kovin harvoissa kasvustoissa eikä kovin monilajisissa ja sulkeutuneissa ympäristöissä kuten sademetsän sisällä. peasti laskee. D 33. vitse olla kookas ja näyttävä, tuoksua ja värejä ei tarvita eikä mettä tai siitepölyä myöskään kulu pölyttäjän palkitsemiseen. vsk. Tämän mukaisesti kaikki metsiemme valtapuut ovat tuulipölytteisiä; samoin soiden, niittyjen ja rantojen sarat ja heinät. Havupuut ja niiden esi-isät ovat aina olleet tuulipölytteisiä. Koska kuitenkin koivut, lepät, haavat, tammet ja jalavat ovat päätyneet tuulen tuttaviksi, ei tuulipölytys voi olla olennaisesti hyönteispölytystä huonompi tai tehottomampi. Kokonaistaloudellisesti molemmat pölytysmuodot ovat sittenkin melko yhdenvertaisia, ja kummallakin on rajoituksensa. Sen sijaan se on tehokas laajoissa yhden tai muutaman lajin kasvustoissa kuten meikäläisissä metsissä, soilla ja rantaniityillä. Sen sijaan lehtipuitten varhaiset kantamuodot ovat olleet hyönteispölytteisiä. Kukinnan aikaan, kesäkuun alussa, männyn keltaista siitepölyä on kaikkialla, mm. Tuulipölytteinen kasvi tosin joutuu tuottamaan 10-100 kertaa enemmän siitepölyä kuin eläinpölytteinen, mutta toisaalta se säästää muissa kustannuksissa: kukan ei tarHedekukissa on runsaasti siitepölyä, joka leviää tuulen mukana emikukkiin. Sen sijaan alemman latvuskerroksen ja pensaskerroksen tuomet, pihlajat, pajut, paatsamat, kuusamat ja heidet ovat hyönteispölytteisiä, samoin useimmat varvut ja ruohot
Järjestö on seurannut raivoissaan alkuperäiseen luontoon tunkeutuvien, EY :n varoilla rahoitettujen tie-, kanavaja patohankkeiden tuhoisia vaikutuksia. Tässä sopimus eroaa nykyisen EY:n perustamisasiakirjoista. Pohjoismaissa asiasta kiistellään. Jos tämä periaate toteutuu, saavat siivot maat pitää tiukat ympäristönorminsa ja suttaajat jatkaa sotkemista. Y mpäristöpoliisilta halutaan viedä aseet Euroopan yhteisölle karttuu vähitelleen välineitä, joiden avulla se voisi joskus toimia Euroopan ympäristöpoliisina. Muun maailman silmissä ympäristöpolitiikka on yksi EY:n suurimmista saavutuksista. Talousyhteisöllä on nykyään enemmän ympäristöpolitiikan välineitä kuin aikaisemmin", sanoo Raymond van Ermen. Rödiger Wohlers European Natural Heritage Fondista toteaa, että samaan aikaan, kun talousyhteisön julkisivu vihertyy, pinnan alla SUOMEN LUONTO 5/93 52. Suomessa toiset arvelevat EY:n luovan lisää ongelmia, toiset näkevät talousyhteisössä viisaan ympäristöpoliisin. Lisäksi Euroopan unionin tehtäväksi on asetettu "ympäristöä kunnioittava, kestävä kasvu". Niiden luulisi siis pystyvän kertomaan, miten on asian laita. Uutena ympäristönsuojelun edistämisen keinona on mukaan tulossa myös yhteinen energiavero. Van Ermenin mukaan jokaisen EY-maan on ollut pakko muuttaa politiikkaansa jollakin tavalla. Wolfgang von Schmettau ja Sonja Gueldner ·WWF:n Brysselin toimistossa toivovat, että EY-jäsenyyttä hakevat yhdistäisivät voimansa ja vaatisivat ympäristöasioita ensisijaisiksi. Samaan aikaan EY:ssä saa kannatusta periaate, jonka mukaan ympäristöasiat ovat kunkin maan sisäisiä asioita. Toivon merkkejä. "Tiedämme, että Pohjoismailla on joissakin asioissa paremmat ympäristömääräykset kuin EY:llä, mutta meidän on otettava huomioon myös Etelä-Euroopan ympäristöongelmat." "Mekään emme ole täysin tyytyväisiä EY:n ympäristöpolitiikkaan, mutta era1ssa maissa ei ollut ennen yhteisöön liittymistä ympäristöpolitiikkaa lainkaan. "Talouskasvu lisää energian ja luonnonvarojen käyttöä, me (WWF) taas haluaisimme säästää niitä." Von Schmettau puhuu kokemuksesta. Niitä on muun muassa yhteisön uusimman ympäristöpoliittisen toimintaohjelman toteamus, että ympäristöasiat pitää yhdistää kaikkeen EY:n päätöksentekoon. Esimerkiksi brittiläiset luonnonsuojelujärjestöt ja ympäristöaktivistit joutuivat usein 1980-luvulla vetoamaan EY:n säännöksiin, jotta valtakunnassa pystyttäisiin ylläpitämään edes jonkinlainen ympäristönsuojelun perustaso. Maastrichtin sopimuksessa puolestaan sanotaan, että ympäristöpolitiikka on yksi Euroopan ·unionin toimialueista. Raymond Van Ermen puolestaan huomauttaa, että talousyhteisöllä on ollut ympäristöpolitiikkaa jo noin 20 vuoden ajan. Hän luettelee toivon merkkejä joita asiaan epäilevästi suhtautuvan sivullisen tosin olisi helppo pitää näennäisinä. "Mielestämme pohjoismaiset ympäristönsuojelijat ovat väärässä, kun he suhtautuvat kielteisesti EY:hyn", aloittaa pääsihteeri Raymond van Ermen taistelunhaluisesti. Brysselissä toimivien kansainvälisten ympäristöjärjestöjen yhtenä päätyönä on EY:n ympäristöpolitiikan arviointi ja siihen vaikuttaminen. vsk.. "On näkyvissä merkkejä siitä, että etenemme hitaasti kohti parempaa. Tanskalaisten mielestä talousyhteisön vapaan kaupan periaate vaarantaa maan oman, tiukan ympäristöpolitiikan. Van Ermenin järjestö, European Environmental Bureau, 36 "Viestini Suomelle on: älkää liittykö EY:hyn, siellä päättää asioista hyvin pieni piiri", varoittaa Luonnonsuojelija Rudiker Wohlers. edustaa Brysselissä 149:ää eurooppalaista ympäristöjärjestöä. Erityisesti kehitysmaihin verrattuna ympäristönormit näyttävätkin tiukoilta. "Ei saa odottaa liikaa" "EY:n ympäristöpolitiikalta ei saa odottaa liikaa. EY laatii ympäristönsuojelun toimintaohjelmia, säätää jäsenmaita velvoittavia säädöksiä sekä valvoo niiden täytäntöönpanoa. "Jos haluat vaikuttaa ympäristöpolitiikkaan, sinun pitäisi itse olla osa valtaa", sanoo ympäristöjärjestöjä edustava Raymond van Ermen. Esimerkiksi Saksassa ei olisi ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä tänäkään päivänä", van Ermen sanoo. Täytyy muistaa, että yhteisö on talouden tarpeita varten luotu", sanoo paljon epäilevämpi Wolfgang von Schmettau Maailman Luonnon Säätiöstä WWF:stä
Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee Monet ympäristöjärjestöt yrittävät valvoa direktiivien noudattamista. "Direktiivi ei ole kovin vahva. " huu jopa lainkuuliaisuuden vararikosta Euroopassa. Määrä ei SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ympäristösäädöksiä ylenkatsotaan niin yleisesti, että Wolfgang von Schmettau puDavid Grace uskoo, että Euroopan yhteisön kanssa voi tulla toimeen: "Meidän vaatimuksemme perustuvat tieteellisiin tosiasioihin. Maastrichtin sopimuksessa yritetään puuttua tähän epäkohtaan. Ympäristöjärjestöjen mielestä oikeudenkäyntimenettely olisi voitu tehdä yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi; nyt tuomion määräämiseen voi kulua vuosia. Nykyään EY:llä ei ole keinoja rangaista jäsenvaltioita. Siinä annetaan Euroopan tuomioistuimelle oikeus sakottaa EY-maita ympäristösäädösten rikkomisesta. "Oman edun tavoittelu lisääntyy. "Mikään jäsenvaltio ei noudata direktiivejä mallikelpoisesti.", myöntää Raymond van Ermen. ollut haluton noudattamaan vesidirekti i vej ä. Lisääntyvä liikenne on vakava uhka koko Euroopalle. Emme ole siihen vedoten saaneet kokonaan estettyä yhtäkään vahingollista rakennushanketta, vaan ainoastaan lykättyä joitakin", sanoo David Grace. poreilee: "EY:n ympäristöosastoa painostetaan kovasti tinkimään vaatimuksistaan, ja tietääkseni jopa osaston lopettamisesta on puhuttu." Euroopan yhteisöllä on tätä nykyä noin 200 ympäristöön liittyvää säädöstä. kuitenkaan kerro paljoa ympäristönsuojelun tai ympäristön todellisesta tilasta. Kaikki vain rikkovat lakeja ja katsovat jälkeenpäin, mitä siitä seuraa." Esimerkkinä von Schmettau mainitsee Englannin, joka on toistaiseksi . Se on yksi EY:n harvoista alkuperäisen luonnon suojelusäädöksistä, jolla pyritään suojelemaan uhanalaisiksi listattujen lajien elinympäristöjä. 37. Lainkuuliaisuuden vararikko EY:n ympäristösäädöksiä on pidetty tehottomina, koska niiden valvonta jää puolitiehen. Lintujärjestö BirdLife Internationalin silmäteränä on erityisesti EY :n lintudirektiivi. Yhteisön määräykset sallivat suuremmat päästöt henkilöja pakettiautoille kuin nykyiset Suomen normit ovat. vsk
Kokoonpano vaihtelee asian mukaan: maataloudesta päättävät maatalousministerit, ympäristöstä ympäristöministerit jne. rakennerahastoista tuetut rakennushankkeet ovat vaikuttaneet ympäristöön. WWF puolestaan on tutkinut, miten EY:n ns. Asetuksia käytetään lähinnä aloilla, jotka on mainittu perussopimuksissa. Myös European Natural Heritage Fond, ENHF, pitää kirjaa direktiivien rikkomuksista. Ministerineuvosto on EY:n ylin päättävä elin. Rakennerahastoilla pyritään tasaamaan yhteisön alueella olevia taloudellisia eroja.. Euroopan unionin perustamisesta sovittiin 1991 Maastrichtin huippukokouksessa. Parlamentissa on 518 jäsentä, jotka valitaan jäsenmaista yleisillä, välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Suomi jätti keväällä 1992 jäsenanomuksensa EY:lle. Välimeren matkailun ennustetaan lisääntyvän 60 prosenttia tällti vuosikymmenellä. Selvitys on surullista luettavaa. Se astuu voimaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. ETA-sopimuksen tarkoitus oli, että tavarat, palvelut, pääoma ja työvoima liikkuisivat vapaasti sopimuksen allekirjoittaneiden EYja EFTAmaiden rajojen yli vuoden 1993 alusta. Ministerineuvostoon kuuluu yksi ministeri jokaisesta jäsenvaltiosta. Yhteisön ympäristöpolitiikka on niin sekaisin, että sen varoin tuhotaan lajeja, jotka on suojeltu järjestön omilla säädöksillä. Näitä ovat esimerkiksi työvoiman liikkuvuus, kauppa, maatalous ja ydinenergia. Päätöksiä käytetään täsmentämään asetuksia ja direktiivejä. Esimerkeistä käy entistä paremmin ilmi, ettei EY:n oikea käsi tiedä mitä vasen tekee. Direktiivit ovat yleisempiä kuin asetukset, ja myös ne sitovat jäsenmaita. Parlamentti ei ole virallisesti yhteisön päätöksentekoelin. Lausunnon hankkiminen parlamentilta on kuitenkin tehty pakolliseksi useissa kysymyksissä, eikä yhteisön budjettia voi hyväksyä ilman parlamentin suostumusta. Karhut ja linnut jäävät tien alle Ranskassa EY rahoittaa esimerkiksi Pausta Aspeen johLyhyt EY-sanasto EY eli Euroopan yhteisö syntyi 1957, kun Euroopan hiilija teräsyhteisö, talousyhteisö ja atomienergiayhteisö yhtyivät. Suositusten tavoitteena on lähentää jäsenmaiden käytäntöjä. Direktiivit eivät astu voimaan sellaisenaan, vaan antavat ohjeen siitä, millaisen kansallisen säädöksen tulee olla. Lomaparatiisit hävittävät luontoa ja maatalousmaata, kuten kuvan Fuengirolassa Espanjassa. Asetus sitoo jäsenmaita voimakkaimmin. "Sikailulistaksi" nimetyssä luettelossa Saksa ja Kreikka kunnostautuvat säädösten rikkojina kumpikin parinkymmenen tapauksensa kanssa, Espanja tulee perässä kolmosena. Komissioon kuuluu 17 "komissaaria", joista viisi suurinta jäsenvaltiota valitsee kukin kaksi ja loput jäsenvaltiot yhden neljäksi vuodeksi kerrallaan. Se säätää jäsenmaita sitovia säädöksiä eli direktiivejä ja asetuksia sekä päättää yhteisön sitoutumisesta kansainvälisiin sopimuksiin. Tuomioistuin ratkaisee EY :n perustamissopimusten ja yhteisön lainsäädännön tulkinnasta syntyvät riidat. Komissio panee toimeen ja valmistelee ministerineuvoston päätökset sekä käynnistää uusien lakiesitysten valmistelun. Euroopan unionin myötä EY-maiden on määrä ottaa käyttöön yhteinen talous-, uikoja turvallisuuspolitiikka. Direktiivi on saatettava täytäntöön määräajassa. EY :n tärkeimmät elimet ovat komissio, ministerineuvosto, tuomioistuin ja parlamentti. Päätös sitoo sellaisenaan niitä, joita päätös koskee. Suositus ei sido jäsenmaita
Kreikassa kansainvälisesci tärkeitä kosteikkodes-Benzin tehtailla. Totena kerrotaan esimerkiksi tarinaa, jonka mukaan moottoriajoneuvoja koskevia säädöksiä räätälöidään Mercekoselkätikan, elinympäristöjä. Muiden asioiden, kuten kaupan, teollisuuden, liikenteen ja maatalouden etuja siellä ajaa tuhatkertainen tavan tien ja Somportin tunnelin rakentamista Pyreneillä. eurooppalainen metallityöväen liitto Ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään yrittäneet vaikuttaa EY:n politiikkaan, nyt myös paikan päällä Brysselissä. Tietyöt on aloitettu paikallisesta vastustuksesta huolimatta. Tie ja tunneli ovat osa suunniteltua Bordeauxin ja Madridin välistä pikayhteyttä. European Round Table Työntekijöiden järjestöt 20 Esim. ympäristöja naisten järjestöt velvollisuutta antaa tietoja asioista tai asiakirjoista, vaikka ne eivät olisi erityisesti salassa pidettäviä. STTK Alueet 76 Esim. WWF:n mukaan tie halkaisisi karhun Pyreneillä elävän kannan toiseksi viimeisen jäljellä olevan asuinpaikan. Tukholman kaupunki, Amsterdam, Ohion osavaltio ldearyhmät 9 Esim. Tie silpoisi myös monen muun uhanalaisen eliön, kuten vesimaamyyrän ja vaiSUOMEN LUONTO 5/93 52. Säädöksiä valmistellaan salassa Yritykset 286 Esim. Yhteensä vain parikymmentä ympäristönsuojelu työ Jäistä pitää luonnon puolta Brysselissä. Tässä talousyhteisön käytäntö poikkeaa pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta. Kemira ... Kauppakamarit 36 Työnantajajärjestöt 23 Esim. Ympäristöjärjestöjen parikymmentä palkattua työntekijää ovat pisara 20 000 muun painostajan meressä. Päätösten arvostelu jälkeenpäin on vaikeaa, koska on hankalaa saada tietoja siitä miten, kenen ehdotuksesta ja millaisin perusteluin komission direktiiviluonnoksiin päädytään. Julkisuusperiaatteen puuttuminen on ongelma yksityisille ihmisille ja kansalaisjärjestöille. Punainen Risti, YK Lakiasiaintoimistot 139 Poliittiset konsultit 84 Yhdistykset 64 Esim.MTK Brysselissä toimi viime vuoden lopulla yli 1600 painostusryhmää, joista vain kymmenkunta keskittyi ympäristönja luonnonsuojeluun. Valitettavasti voimavarat ovat jakautuneet epätasaisesti taistelussa vaikutusvallasta. Hill&Knowton, maailman suurin PR-toimisto Eturyhmät 99 Esim. Eläin on luokiteltu Euroopan uhanalaisimmaksi suurnisäkkääksi. Valtaosa rakennerahastojen miljardeista ohjautuu Espanjalle, Portugalille, Kreikalle ja Irlannille. EY:n komission mukaan tie on rakennettava, koska se on tärkeä osa yhteisön kaukokuljetusreitistöä. "EY on jo alkumetreillä epäonnistunut sen periaatteen toteuttamisessa, että ympärisKauppakamarien yhteisjärjestöt 12 Lähettiläät 162 Esim. määrä, yli 20 000 henkeä. EY rahoittaa hankkeesta neljäsosan, noin 250 miljoonaa markkaa. Business Environment Europe Eri elinkeinoalojen järjestöt 509 Esim. D tönäkökulma olisi yhdistettävä kaikkeen yhteisön päätöksentekoon", toteaa von Schmettau omana johtopäätöksenään. Haki39. Erkki Liikanen Y rityskonsultit 23 Esim. Koska säädösten valmistelu EY:ssä ei ole avointa, epävirallisen vaikuttamisen, "lobbauksen", merkitys on suuri. vsk. Kansainväliset järjestöt 50 Esim. Pohjoismaiden ympäristöjärjestöt ovat jo vaatineet EY:n päätöksenteon muuttamista avoimemmaksi. 17 eri metalliteollisuuden haaran edustajat PR-konsultit 19 Esim. Tuen saamiselle ympäristöehtoja Saamastaan kritiikistä ryhdistäytyneenä EY:n komissio esitti helmikuussa, että EY:n aluetuen saannille asetettaisiin ympäristöehtoja. EY:n toimielimillä ei ole alueita uhkaavat EY:n rahoittamat maataloushankkeet, Espanjassa rakennetaan lintujen suos1m11n joki laaksoihin EY:n tuella patoja ja kastelujärjestelmiä. Kreikan pisimmän joen, Achelooksen, patoamista ja kanavoimista kastelutarkoituksessa ympäristöjärjestöt pitävät erityisen tuohduttavana
Silti EY:n mallikin olisi niiden mielestä parempi kuin ei mitään. jan olisi tehtävä selvitys siitä, miten hanke vaikuttaisi alueen ympäristön tilaan. "Me haluamme tiukat ympäristönormit, joiden toteutumista valvotaan", vahvistaa van Ermen EEB:stä. Järjestö katsoo 40 koska se oli myöntänyt varoja ympäristöä pilaavan matkailuhankkeen toteuttamiseksi Irlannin Burrenin kansallispuistoon. Toimiston avaaminen Brysselissä on osa tätä järjestön "politisoitumista". Ympäristöasiat pois EY:ltä. Ri.idiger Wohlers ENHF:stä sanoo, että ympäristönsuoje1 ussa on usein kyse liian laajoista asioista, jotta päätösvalta voitaisiin jättää valtioille. Tämä käy ilmi useista EY:n sisäisistä mietinnöistä ja selvityksistä. Englanti on itsepäisesti vastustanut hiiliveroa ja yhteisen hiilidioksidipolitiikan luomista. Myös eniten energiaa kuluttava teollisuus on päätetty vapauttaa verosta. Myös WWF:n jäsenjärjestöt ovat aktiivisia: Itävallan WWF on esimerkiksi esittänyt maansa hallitukselle jäsenneuvotteluitanut maan suunnittelevan omaa hiiliveroa. Hiilivero vai ei. EEB järjestää seminaareja ajankohtaisista asioista, laatii varjolakiesityksiä, julkaisee EY-asiakirjoja ruot1via raportteja sekä englanninkielistä jäsentiedotetta ja seitsemällä kielellä ilmestyvää uutislehtistä. Uutta ympäristöehtoa ennakoiden Englannin WWF haastoi viime vuoden lopulla komission tuomioistuimeen, Euroopptlaisia ympäristöjärjestöjä European Environmental Bureau, EEB, on 149 eurooppalaisen ympäristöja luonnonsuojelujärjestön yhteistyöelin. Se näet pelkää joutuvansa omien päästöjensä vakiinnuttamisen lisäksi maksamaan myös köyhien EY-maiden päästöjen vähentämiskuluja. Verottamalla fossiilisia polttoaineita muita enemmän EY haluaa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Myös niiden toimintaan kuuluu EY~politiikan arviointi. Lisäksi Brysselissä toimivat Greenpeace, Friends of the Earth ja Transport and Environment -ympäristöjärjestöt. WWF:n mielipidettä kysytään usein jo valmisteluvaiheessa. Se perustettiin nimenomaan vaikuttamaan EY:n toimintaan, mutta sillä on jäseniä myös EY:n ulkopuolelta. Oikeudenkäynti asiasta on kesken. Ympäristöjärhin liittyen 200 kysymystä EY:stä ja ympäristöasioista. "Suojelun jättäminen pelkästään valtioiden huoleksi hävittäisi todennäköisesti 90 prosenttia Välimeren maiden uhanalaisista elinympäristöistä lopullisesti." D ka on erikoistunut uhanalaisten eläinja kasvilajien suojeluun. ENHF tukee ja rahoittaa myös Saksan ulkopuolella, erityisesti entisissä Itä-Euroopan maissa olevia suojeluhankkeita. Sillä on 12 jäsenjärjestöä ja toimistoja muun muassa Washingtonissa, Bogotassa, Quitossa ja Cambridgessä. Birdlife International, BI, on 1920-luvulla perustettu, lintujen suojeluun erikoistunut järjestö. Samalla on kuitenkin vireillä aivan vastakkaisia kehitysajatuksia. Maastricht-sopimuksessa lisätään niiden päätösten määrää, joiden tekemiseen riittää ministerineuvoston yksimielisyyden sijasta määräenemmistö (54 ääntä 76:sta). Myös ympäristöasioista päättäminen helpottuisi hieman. läheisyysperiaatetta on päätetty vahvistaa EY:ssä. Hakijan pitäisi myös selostaa, miten ympäristöviranomaiset ovat osallistuneet hankkeen valmisteluun. Yhteisön sisällä puhutaan nimittäin paljon siitä, että vain sellaisiin tavoitteisiin, joita ei jäsenmaiden omilla päätöksillä voida saavuttaa, pitää pyrkiä keskitetysti EY:n säädöksin. Maailman Luonnon Säätiö, World Wide Fund for Nature, on perinteisesti toiminut alkuperäisen luonnon suojelemiseksi, mutta järjestö on laajentamassa toimintaansa myös luonnonvarojen kestävän käytön ja elintapakysymysten suuntaan. Pikkutrappikoiras pörhistelee Etelä-Ranskassa Craun kuivalla avomaalla, joka on vaarassa tulla viljellyksi tai autojen testausalueeksi. Järjestö perusti Brysseliin toimiston vasta viime vuonna, mutta se on yrittänyt vaikuttaa EY:n politiikkaan jo vuosia. Myös ENHF, kuten WWF:kin, kerää esimerkkejä EY:n rahoittamien rakennushankkeiden ympäristövaikutuksista. Nyt Yhdysvaltain presivaikuttaneensa useisiin EY :n päätöksiin. Puolet verosta määrättäisiin polttoaineen hiilija puolet energiapitoisuuden perusteella. Ympäristönsuojelijat haluaisivat yhdistetyn hiilija energiaveron sijasta mieluummin pelkän energiaveron, jottei hiilipäästöistä puhdas ydinenergia saisi kilpailuetua. Läheisyysperiaatteeseen on talousyhteisössä usein turvauduttu, kun jostakin asiasta on ollut erityisen vaikeata päästä sopimukseen. Lopputulos saattaa olla, että eurooppalaista hiiliveroa rukataan alaspäin. Tätä ns. Ympäristönsuojelijoiden kärsivällisyyttä koettelee EY:n kaavailema energiavero. Viime aikoina ENHF on keskittynyt yhä enemmän EY-politiikkaan, erityisesti EY:n lintudirektiivin toteuttamisen valvontaan. Viivyttely hiilidioksidiveron säätämisessä osoittaa, että verotuksestakaan tuskin tulee helppokäyttöistä ympäristöpolitiikan keinoa. Sittemmin verolle on asetettu monia ehtoja: teollisuuden kilpailukyky ei saa kärsiä sen takia, joten on odotettava, kunnes muut läntiset teollisuusmaat ottavat käyttöön vastaavan veron. WWF:n mukaan komissio ei piitannut vähääkään siitä, ettei Irlanti ollut arvioinut hankkeen ympäristövaikutuksia. Jos saastepäästöjä, vesien laatua tai teollisuuden jätteitä ei enää valvottaisi yksityiskohtaisin direktiivein, EY:n ympäristöpolitiikka jäisi melko hampaattomaksi. Alustavien laskelmien mukaan Yhdysvaltain hiilivero ei nosta polttoaineiden hintatasoa yhtä paljon kuin EY:n vero. Suhteet talousyhteisöön ovat hyvät; BI on toiminut asiantuntijana muun muassa laadittaessa EY:n lintuja elinympäristödirektiivejä. The European Natural Heritage Fund, ENHF, on 1987 Saksan liittotasavallassa perustettu ympäristöjärjestö, jojestöt kertovat, että useat maat haluavat nyt palauttaa hallituksille valtaa myös ympäristöasioissa. EEB: n työvaliokunta tapaa EY:n ympäristöministereistä koostuvaa neuvostoa ja komission puheenjohtajaa säännöllisesti. D SUOMEN LUONTO 5/93 52. Häviäjänä luonto EY:n yhteisestä ympäristöpolitiikasta tinkiminen olisi ympäristöjärjestöjen mielestä tuhoisaa. vsk.. WWF:n kolme vuotta vanha EY-yksikkö on ahkera ja näkyväkin EY:n ympäristöpolitiikan arvostelija. Pari vuotta sitten esiintuotu ehdotus on jumiutunut valmistelukoneistoon jäsenvaltioiden kiistelyn, lakiteknisten ongelmien ja teollisuuden jarrutuksen takia. "Se olisi ehkä hyvä asia "hyville valtioille", jotka eivät tarvitse yhteisiä ympäristösäännöksiä, mutta esimerkiksi Välimeren maat tarvitsevat niitä kipeästi", sanoo David Grace BirdLife Internationalista
Mistään yhteisestä ympäristörintamasta ei siis voi puhua. Siinä, missä ympäristöministeriö haluaisi EY:n liikenteen ja kuljetusten siirtyvän entistä enemmän raiteille, suomalaiset rekkafirmat ja metsäteollisuus painostavat omien edusmiestensä kautta EY:tä luopumaan suunnittelemistaan tiemaksuista sekä kuorma-autojen painoja kokorajoituksista. Mitä asioita Suomen valtuuskunta ajaa. Suomi haluaisi myös säilyttää omat, otsonikerrokselle haitallisten kemikaalien käyttöä koskevat määräyksensä. Anne Brax Askel eteen, kaksi taakse Jos Suomi liittyy Euroopan yhteisöön, ympäristönsuojelu ottaa joitakin askelia eteen mutta useampia taaksepäin. hojaan vieläkin kauemmin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. suojalauseke, jonka mukaan jäsenmaat voivat ympäristösyiden tai terveydellisten syiden takia asettaa kaupan esteitä väliaikaisesti ja komission tiukan valvonnan alla. Muun muassa luonnossa hitaasti hajoavat myrkylliset yhdisteet, kuten osa torjuntaaineista, PCB, dioksiini ja pentakloorifenoli, ehtivät Suomen oloissa aiheuttaa tuSUOMEN LUONTO 5/93 52. Parannusta onkin ehkä luvassa: yhteisön uudet, 1996 alusta voimaan tulevat henkilöautojen pakokaasumääräykset saattavat olla osin tiukemmat kuin Suomen. D 41. Suomi ei ole jäsenyysneuvotteluissa esiintynyt ympäristöasioissa kovin näkyvästi toisin kuin Ruotsi. Ja kun ympäristöministeriö haluaa ehdottomasti, että turvetta verotetaan EY:n hiiliverolla kuten muitakin fossiilisia polttoaineita, turveteollisuus haluaisi kiemurrella turpeen kokonaan irti haittaverosta. Ympäristöministeriö toivoo, että Suomi voisi neuvotteluissa painostaa talousyhteisöä tiukentamaan ajoneuvojen päästörajoja. Jotkin talousyhteisön direktiivit ovat jopa vaativampia kuin Suomen nykyinen säädöstö. "Meillä ei ole minkäänlaisia haluja madaltaa Suomen ympäristöstandardeja", sanoo Margaret Brusasco EY:n ympäristöosastolta. Kaiken kaikkiaan erikoiskohtelua vaativia kysymyksiä ei ole monia. Ympäristöministeriö haluaisi muuttaa tämän oikeuden pysyväksi. Heidän suhtautumisensa on yksiselitteinen: veroja ja maksuja pidetään kaupan esteinä." Suomi on yksi niitä harvoja maita joka on asettanut jonkinlaisia, joskin vaatimattomia, ympäristöveroja. Maastrichtin sopimukseen on tosin sisällytetty ns. Ympäristöministeriö haluaisi muun muassa rajoittaa liian paljon kadmiumia sisältävien lannoitteiden tuontia. Suomen neuvottelut EY-jäsenyydestä ovat vasta alussa. EY ei ole vielä päättänyt HCFCja HBFC-yhdisteiden sekä metyylibromin vähentämisaikatauluistaan. "Olen ymmärtänyt, että vaatimustasomme on hyväksyttävä ja että erityisolosuhteemme otetaan huomioon", Nurmi sanoo. Ympäristöasioista vastaava Satu Nurmi ennustaa, että neuvotteluista on tulossa hyvin vaikeat: "Vastapuoli on erittäin tiukka." Vastapuolella Nurmi ei tarkoita EY:n ympäristöosastoa, jonka mielestä mikään Suomen vaatimus ei ole ongelma tuskin edes keskustelun arvoinen asia. Silloin vaihtuvat myös neuvottelijat. "Kävimme EY:n kaupallisen puolen kanssa tästä tiukkoja neuvotteluja. Näihin säädöksiin Suomen tosin pitää sopeutua jo ETA-sopimuksen myötä. Vastustusta ei juuri ole ilmennyt, kun puheenaiheena ovat olleet vain EY:n ja Suomen ympäristösäädösten erot. Vuoden 1995 alusta Suomen on tyydyttävä Euroopan yhteisön määräyksiin, jotka sallivat henkilöja pakettiautoille hieman korkeammat päästöt kuin Suomen nykyinen säännöstö. Pohjoisen luonto haavoittuu herkästi Näitä Nurmen tarkoittamia erityisoloja ovat Suomen kylmä ilmasto ja siitä johtuva luonnon haavoittuvuus. "Jos liitymme EY:hyn, on vaarana ettemme enää saisi käyttää taloudellisia ohjauskeinoja, kuten veroja ja maksuja ympäristöpolitiikan edistämiseen." kertoo ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen. Suomi haluaakin oikeuden säädellä kemikaalien käyttöä tiukemmin kuin yhteisölainsäädäntö edellyttää. Pakokaasunormit huononevat Ajoneuvojen päästöt on ollut yksi neuvottelujen ongelmakohtia. Verotusta on kuitenkin jatkossa tarkoitus kehittää: erityisesti liikenne-, jäteja energiapolitiikassa suunnitellaan kannustavien ja rankaisevien maksujen käyttöönottoa. Brusascolla on syynsä rauhoitteluun: hänen vastuullaan on talousyhteisön jäseniksi hakevien maiden vakuuttaminen yhteisön ympäristöystävällisyydestä. Integraatiovaliokunta, johon kuuluu useita ministereitä, kuitenkin päättää, kuinka kovia vaatimuksia yleensä esitetään." Satu Nurmi sanoo hienotunteisesti toivovansa, että "Suomen neuvottelutaktiikkaa parannettaisiin." Muutenkin rivien välistä on kuultanut, että Suomen neuvottelijat eivät ole olleet keskenään yksimielisiä ja kuinka voisivatkaan, kun tavoitteet ovat keskenään erilaisia. Niitä ovat muun muassa lannoitteiden typpivero ja polttonesteiden hiilivero. "Neuvotteluja käydään maittain, koska eri maiden välillä on suuriakin vivahdeeroja", sanoo Satu Nurmi. vsk. Tällaisia ovat esimerkiksi juomaja pintaveden laatua, jätehuoltoa sekä kemian teollisuuden turvallisuutta koskevat direktiivit. Erilaisissa oloissa saasteet ja kemikaalit vaikuttavat eri tavalla. Toinen Suomen vapautta rajoittava EY:n periaate on se, että vaikka EY ei estäisikään jäsenmaita harjoittamasta direktiivejä tai asetuksia tiukempaa ympäristöpolitiikkaa, tämä politiikka ei saa estää vapaata kauppaa. Satu Nurmen mielestä nämä periaatteet pitäisi saada sitovina pykälinä Suomen EY-sopimukseen. Sopu loppuu, kun kauppa estyy Suomen ja EY:n välinen yhteisymmärrys ympäristöasioissa loppuu, kun keskustelu laajenee esimerkiksi ympäristöveroihin ja -maksuihin. "Me tahtoisimme, että ympäristöasioilla olisi suuri painoarvö neuvotteluissa. Osa erityiskohtelua vaativista seikoista on kirjattu jo sopimukseen Euroopan talousalueesta, ETA:sta, tosin lähinnä periaatteina ja suosituksina. Nykyisin keinoin esimerkiksi typpipäästöjä ei pystytä vähentämään tavoitteeksi asetettua määrää. Syytä Suomen vaisusta käytöksestä EY-neuvotteluissa ei voi kaataa ympäristöministeriön neuvottelijoiden niskaan. Jos se on kovin hidas, Suomi haluaa oikeuden nopeampaan tahtiin. Nurmella on puolustettavanaan lista asioista, joissa Suomi haluaa säilyttää nykyiset, EY:n ympäristösäädöksiä korkeammat säädöksensä. Suomen olisi siis hyvin vaikea kieltää ympäristösyistä vaikkapa jonkin kemikaalin tuontia markkinoilleen. Erityisesti vaarassa on Suomen oikeus ottaa käyttöön omia ympäristöveroja ja -maksuja. Jäsenmaan on hyväksyttävä markkinoilleen kaikki tuotteet, jotka on hyväksytty jossakin muussa EY-maassa. Nurmen tarkoittama tiukka vastapuoli löytyykin esimerkiksi niiltä osastoilta, joiden vastuulla on EY-maiden välisen kaupan vapauden vaaliminen
Julkisuudessa on vilahtanut laskelmia, joiden mukaan maatalouden tuotanto supistuisi nykyisillä valuuttakursseilla kolmanneksella, jos liittyisimme yhteisön jäseneksi. Päätyisimme siis noin puoleen nykyisestä peltoalasta", Pölkki jatkaa. Viljaa Suomessa ei kannattaisi tuottaa lainkaan, sianja naudanlihaakin jopa 45 prosenttia nykyistä vähemmän. Nyt tuskalla raivatut pellot ovat jäämässä vaille käyttöä ja maaseutumaisema vaille hoitoa. Suomalaiset ovat keksineet neuvotteluihin kokonaan uuden "arktisen tuen" niille alueille, joilla on vuodessa vähemmän kuin 190 kasvupäivää siis lähes koko maahan. dantuhannen hehtaarin lisäsupistuksia. Maidon tuotanto supistuisi kolmanneksen ja siipikarjatuotteiden määrä putoaisi alle puoleen nykyisestä. Kuva Kyyjärveltä. Omaan elintarviketuotantoomme riittäisi 1,5 miljoonaa hehtaaria", laskeskelee kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylijohtaja Lauri Pölkki. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Jotain hyvää suomalaisessa järjestelmässä kuitenkin on. Niinpä lehmätkin ovat syöneet maitojauhetta tuotannon "tasapainottamiseksi". EY-ratkaisun seurauksista on tietysti vähän vaikea sanoa näistä asioistahan pitäisi juuri neuvotella mutta kyllä kai se merkitsisi muutaman sa42 Maataloustuotteita ylenpursuavassa maassa on raivattu jatkuvasti uutta peltoa. Markkinoiden yhteiset myrkyt Suomalaisen maatalouden ympäristöasiat eivät ole oikein kohdallaan. "Meillä on 2,4 miljoonaa hehtaaria peltoa, josta viljelyssä on viime vuosina ollut noin 70 prosenttia. Vielä jokunen vuosi sitten eri puolilla Suomea paloivat kuin virvatulet peltoraivioiden kantokasat; ylituotannosta kärsivän maan viljelijöistä löytyi uskoa tulevaisuuteen. Maaseutumme saattohoitoa vailla. Maidolle ja sokerille haetaan nykyistä tuotantoa huomattavasti suurempia kiintiöitä, viljelijöille tulonmenetysten korvaamista ja pitkää siirtymäaikaa. vsk.. "ETA-sopimus ei velvoita meitä vähentämään tuotantoa
ETA-sopimukseen neuvoteltiin Suomelle tuo samainen sadan gramman kadmiumpoikkeus. Täällä käytettävistä torjunta-aineista pitäisi tietää, miten ne käyttäytyvät ilmastossamme", Pölkki arvelee. Meillä saa kaupata 160 eri torjunta-ainevalmistetta. Tällainen ravinteita ja multaa ympäristöönsä pöllyävä avokesanto ei oikeuta enää valtion kesannoimistukeen. Huonosti laskettua tuotantoa Ei suomalainen viljelijä tietenkään peltoonsa ihan mitä tahansa työntäisi. Maataloustiede ei tosin ole erityisemmin kunnostautunut kustannus-tuotos -arvioilla, eikä tähänastisia maatalouspoliittisia ratkaisuja voi kehua taloudellisesta järkevyydestä. "Ei niin, ettemmekö me maanviljelijät olisi tehneet paljon töitä, mutta esimerkiksi koneet on hankittu aina itse eikä lainattu naapurista. Mutta kun markkinat vapautuvat, Suomi ei voi estää yhteisön alueella kaupattavien lannoitteiden tuontia eikä myöskään niiden 700 torjunta-aineen, jotka muissa EYmaissa on hyväksytty käyttöön. 43. Euroopan yhteisöllä ei ole lannoitteiden sisältämästä kadmiumista mitään määräyksiä. Asiaan puututaan vasta, kun viljelymaa havaitaan raskasmetallin saastuttasu oMEN LUONTO 5/93 52. Peltomaa katoaa näin kertaheitolla, vaikka puu lähteekin vaikeasti kasvuun heinikkoisella uudistusalalla. Kustannusten nousu on vain aina siirretty potin päälle." Suomi onkin pyrkinyt elintarvikeomavaraisuuteen melkein hinnalla millä hyvänsä. Maaseutu menettää kasvonsa ja muuttuu metsäseuduksi, kun pellot metsitetään. Vielä viimeisten sotien jälkeenkin Suomi asutti maaseutua: siirtolaisja monet rintamamiesperheet raivasivat tilansa umpimetsään. Pientilavaltaista tuotantoa on suosittu, koska niin on arveltu saatavan rehtejä ja luotettavia maanpuolustajia. "Kyllä kai näihin ympäristökysymyksiin voitaisiin vedota neuvotteluissa. "Pitää vain valistaa viljelijöitä niihin liittyvistä vaaroista", Pölkki pohtii. maksi. Suomessa sallitaan korkeintaan 100 milligrammaa kadmi umia fosforikilogrammassa. "Tuntuu vähän siltä, että maataloutta on ylensyötetty", tuumaa paltamolainen Esa Leinonen. Ylituotantoa on yritetty purkaa monin konstein: peltoja kesannoidaan pakkotoimin; tavoitteena tällekin vuodelle on 500 000 hehtaaria kesantopeltoa. vsk. Yläraja jouduttiin 1989 korottamaan 30 milligrammastasta EY:n ja GATT:n painostuksesta. Tuotantokustannukset ovat täällä lyhyen kasvukauden takia niin kovat, että niitä on pakko pienentää. Jokainen uusi valmiste on joutunut käymään läpi monivaiheisen lupakäsittelyn. "Meillä on tiukemmat määräykset lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja kotieläinrehujen käytöstä kuin Euroopan yhteisössä, ja kyllä meillä on selvä halu säilyttää se taso", vakuuttaa Pölkki
Käytetyn ydinpolttoaineen tuontia Suomeen pidetään epärealistisena, eikä tuonnin kieltävää lakia nähdä tarpeelliseksi, vaikka Suomen jyhkeä peruskallio on houkutteleva varastopaikka. Mutta tuotekehittelyt ja kustannuslaskelmat ovat taas kerran pahasti kesken. Sen puheenjohtajan Matti Louekosken mukaan aloite käsitellään vielä ennen eduskunnan kesälomaa. Näin paksua peruskalliota kuin meillä on, ei löydy mistään muualta Euroopasta. Kyllä siihenkin täällä vielä löytyy edellytykset", viisi vuotta sitten tilanpidon aloittanut Rusanen suunnittelee. Lakialoite on nyt eduskunnan talousvaliokunnassa. Konkursseja, pakkohuutokauppoja, murhenäytelmiä. Siis luonnonmukaistettaisiin tuotantoa, palautettaisiin kuluttajien luotta44 "Ei mikään maa, niin suotavaa kuin se olisikin, voi tehdä yksin suunnanmuutosta luomutuotantoon, maailmanmarkkinoilta tunkee aina halpaa viljaa. Huolehditaan viimeisistä vanhuksista ja annetaan vanhojen kulttuuriseutujen sulautua osaksi luontoa. Ei sekään ihan ongelmitta sujuisi. Toisaalla ne, jotka uskaltavat ottaa riskejä, hankkisivat lisämaita ja tehostaisivat tuotantoaan. EY:ssä käytetty polttoaine on jätettä ja jäte on kauppatavaraa. Peltoja metsitettäisiin tai ne metsittyisivät luonnostaan. Rähjäistä, hylättyä, yksinäistä niille, jotka jäisivät sinnittelemään kotikulmilleen. Siellä ovat myös navetat ja meijerit. Laajat alueet olisivat vain harvojen metsäurakoijien heinää. Onhan meillä suunnitelmia elintarvikkeita korvaavista tuotteista: öljyä, alkoholia, kaasua, biodieseliä, poltettavia paju ja ja ruokohelpiä sekä kuitukasvien viljelmiä. Kansalaisjärjestöjen edustajat kuitenkin pelkäävät, että yhdistyvässä Euroopassa ydinhautakin voi olla yhteinen. Eteläinen Suomi, jolta viljantuotannon menetys veisi jalat alta, joutuisi parhaine peltoineen ja edullisimpine olosuhteineen kyselemään maitokiintiöiden perään. Mitä tilalle. Sellaisten ratkaisujen pitäisi olla maailmanlaajuisia", Pölkki palauttaa unelmoijan maan pinnalle. Tutkimusta ja maatalousneuvontaa pitäisi hänen mielestään ilman muuta uudistaa. vsk.. Suomi on jäsenneuvotteluissa pitänyt kiinni siitä, että ydinjätteiden tuonnin salliminen tai epääminen olisi kaikissa olosuhteissa kansallisen viranomaisen harkinnassa. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että ydinjäte liikkuisi vapaasti, sanovat virkamiehet. Se olisi luonnonmukaista viljelyä ja "inhimillistä karjataloutta". Lakialoitteen on tehnyt kansanedustaja Heidi Hautala, ja sen on allekirjoittanut hänen lisäkseen 101 kansanedustajaa. Ruotsi muutti lakiaan Ruotsi , joka kuuluu samaan Fennoskandian peruskallioalueeseen kuin Suomi, on varautunut estämään ydinjätteiden tuonnin. Juuri alkamassa oleva maaseutumaisemien vaaliminenkin tyrehtyisi alkuunsa, kun ei olisi ketään, joka hoitaa. Vaihtoehtoja etsimässä Maaseutututkija Hannu Katajamäki ei usko, että Suomi saisi mitään erivapauksia Euroopan yhteisössä. "Meidän pitäisi kai ensin pyrkiä vakuuttamaan kotimaiset kuluttajat tuotteiden hyvästä laadusta ja paremmasta mausta, jotta he ostaisivat täällä tuotettua eikä halvinta mahdollista tarjousruokaa", arvelee maanviljelijä Timo Rusanen Puolangalta. Siihen Rusanenkin luottaa: "Tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti ovat tietysti vaihtoehtoja." "Kai sitä pitäisi pystyä palaamaan alkuperäiseen omavaraistalouteen. Lähinnä syrjäseuduilla valtaosa pienistä tiloista rappeutuisi. Hän kaipaa suomalaista erikoistumistietä, monimuotoista laatumaataloutta. Jos tuotantoa ryhdytään supistamaan vähentämällä viljelypinta-alaa, se muuttaisi pientilavaltaista Suomea ja koko maaseutua hyvin paljon. Hautapaikka katsottuna Suomi tarvitsee omille ydinjätteilleen sijoituspaikan. Kotieläintuotteiden omavaraisuus saavutettiin jo 1950luvulla ja viljaomavaraisuuskin 60-luvulla. Jos uutta ei osata tai haluta kehittää, jää ainoaksi vaihtoehdoksi maaseudun saattohoito. Tuotannon tehostuminen lisäisi ympäristörasitusta. Teollisuuden Voima Oy (TVO) tutkii parhaillaan kallioperää ja suunnittelee käytetyn polttoaineen loppusijoitusta 2020 alkaen joko Kuhsu oMEN LUONTO 5/93 52. Katajamäki hakee maaseutuelinkeinoille monimuotoista mosaiikkia, jonka osasina viljelijöiden lisäksi olisivat monenlaiset etätyöntekijät ja maaseutuyrittäjät. Mutta tuotanto ei ole vähentynyt, päinvastoin. Suomen viranomaiset ovat sitä mieltä, että maamme ydinenergialaki on yhtä hyvä kuin Ruotsin uusi. "Sitäpaitsi lakeja voidaan muuttaa ja purkaa. Mutta toisaalta: "Tietysti, jos suomalaisilla tuotteilla olisi todella puhtaasti tuotetun leima, ei tarvittaisi kuin puoli prosenttia eurooppalaisista kuluttajiksi, niin menekki olisi taattu." "Luomutuotannon kulutus on prosentin luokkaa melkein maassa kuin maassa, kyllä se vähän utopiaa olisi", Pölkki kuitenkin hymähtää. D Ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen loppusijoitus on yksi EY:n kiistakysymyksistä. Naapurimaamme uuden ydintekniikkalain mukaan muusta maasta peräisin olevan käytetyn ydinpolttoaineen tai ydinjätteen loppusijoitus Ruotsiin on kielletty ilman erityistä lupaa. Eduskuntahan voi tehdä mitä tahansa", kommentoi eräs EY-neuvotteluissa mukana oleva virkaAlice Karlsson mies. Maidon tuotanto on tiukasti kiintiöity ja tärkeimmät maidon tuotantoalueet ovat Sisä-Suomessa. Sen jälkeen ylituotantoa on yritetty monin tavoin karsia alkaen peltojen paketoinnista nykyisiin kesannointivelvoitteisiin ja viljelystä luopumisjärjestelmiin. Kaikesta huolimatta Suomen ydinenergialakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että ulkomaisen ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomeen on kielletty. Karjarakennuksetkin pitäisi kunnostaa tai rakentaa ihan uudestaan. Mutta silloin tilan pitäisi olla velaton." "Ehkä tässä joutuu suuntautumaan korkealaatuiseen luontomatkailuun. Suomessa on luja peruskallio ja pitkällä olevat suunnitelmat vaarallinen yhdistelmä. Siksi varmasti kaikille osapuolille parasta olisi tuotannon laajaperäistäminen: pinta-alayksikköä kohti käytettäisiin vähemmän energiaa ja kemikaaleja ja myös tuotettaisiin vähemmän
"Kalliohauta on varma varasto. Ydinjätteitä Suomeen. moon, Äänekoskelle tai Olkiluotoon. "Välivarastointia voidaan jatkaa, vaikkakaan valvontavastuuta ei voi siirtää loputtomiin." Olkiluodon matalaja keskiaktiiviset jätteet haudataan Olkiluotoon, jossa kallioperään rakennetut loppusijoitustilat ovat jo olemassa. Sen käsittely vaatii kauko-ohjattavia koneita ja osaamista. Käytetty polttoaine on ongelmajätettä. Monikaan ei halua asua ydinjätekunnassa, vaikka asiantuntijat vakuuttavat, että jätteen loppusijoitus on vaaratonta. Ryhäsen mukaan meitä hallitsee epärealistinen pelko. Lisäksi laitos maksaisi kunnalle veroa joka ikinen vuosi miljoonia markkoja. Työpaikkoja luvassa Ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakentaminen toisi Ryhäsen mukaan Kuhmoon, Äänekoskelle tai Olkiluotoon vuosikausiksi sata rakennusaikaista työpaikkaa ja sen lisäksi saman verran pysyviä työpaikkoja useiksi kymmeniksi. Voimalan purkujäte haudataan aikanaan, noin 50 vuoden kuluttua, varaston laajennukseen. Summa sisältää myös Olkiluodon voimalan purkamisen. Loppusijoituspaikka tarvitsee periaatepäätöksen ja rakentamisluvan. Kun jätteet loppusijoitetaan huolellisesti eli siten kuin hoidamme jätehuollon, siitä ei ole pelkoa." D. Valtioneuvosto ei ole katsonut aiheelliseksi puuttua palautusjärjestelmään. Ainoa riski olisi se, että jäte liukenisi kalliopohjaveteen ja kulkeutuisi sen mukana ravintoketjuihin. Osa jätehuollon toimista on jo tehty, kun Olkiluotoon on rakennettu sekä välivarastointilaitos käytetylle ydinpolttoaineelle että luolasto matalaja keskiaktiiviselle jätteelle. Samoin toimitaan Loviisassa, jossa parhaillaan louhitaan luolastoa ydinvoimalan viereen. Vielä tuhannen vuoden kuluttuakin ydinjätteessä on sellaisia aineita, jotka eivät saa joutua luontoon. Jätemaksu sähkön hinnassa Imatran Voima on juuri saanut viideksi vuodeksi luvan viedä käytettyä polttoainetta Loviisasta Venäjälle. )'DINJATTE~ , KEHA j :N SJSA LLE HAUT \ KIITO 1.10 1\..;~t Kuhmolaiset eivät halua kotimaisiakaan ydinjätteitä asuinsijoilleen. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus maksaa tämän hetken arvioiden mukaan noin 2,7 miljardia markkaa. Me olemme sekoittaneet Tshernobylin onnettomuuden ja sotilaallisten jätteiden huolimattoman käsittelyn voimalan jätteisiin. Suomi on koko ajan varautunut myös loppusijoitukseen, sillä jokaisessa kilowattitunnissa on noin penni jätehuoltomaksua. Se ei säteile haudastaan. Olkiluodon tuottamien jätteiden sijoitus ja niihin liittyvä tutkimus ja kehitystyö maksavat 40 vuoden ajalta 5,8 miljardia markkaa. Kustannuksia ovat lisäksi aiheuttaneet koeporaukset ja loppusijoituksen tutkimus. Jos miltään kunnalta ei silloin lupaa heltiä, ei se TVO:n ydinjätetoimiston päällikön Veijo Ryhäsen mukaan ole mikään ongelma. Periaatepäätös edellyttää sekä säteilyturvakeskuksen myönteistä lausuntoa että sijaintikunnan lupaa. Hyvä sijoitus, mutta miksi se ei tunnu kelpaavan kansalaisille
1989 laskettiin, että maailman arviolta 6000 luonnossa asustavasta tiikeristä peräti 4300 eli Intian suojelualueilla. Ne hukuttaisivat noin 12 000 hehtaaria arvokasta metsää. Jos heidät todetaan syyllisiksi, tiedossa on melkoinen rangaistus. Nelipäiväiseen Life after UNCED -kokoukseen osallistui 75 nuorta kymmenistä nuorisoliikkeistä. Intiassa juhlittiin huhtikuussa 1993 tiikeriprojektin 20-vuotispäivää. Se on kasvatettu tarhassa ja laskettu luontoon tammikuussa 1992. Täytyy huomata mikä vaara piilee siinä, että hallitukset ottavat käyttöönsä kansalaisliikkeiden kielen. Lintuun ei kuitenkaan ollut osunut. Luita käytetään monien perinteisten kiinalaisten lääkkeiden valmistukseen. Norsunluurannikolla järjestetään marraskuussa Afrikan nuorille seminaari kehitysmaiden velkaongelmista. Toisten mielestä hanke pysähtyy tähän: Maailmanpankin kanta on osoittanut suunnitelman turmiollisuuden. Kukaan ei pysty arvioimaan, miten nopeasti veden tuoma maa-aines täyttäisi patoaltaat. Lisäksi he arvioivat, ettei rakentamista voida jatkaa ilman ulkopuolelta tulevia varoja. vsk.. "Meidän täytyy tarkastella kriittisinä vaikutustamme UNCED:iin. Paikallisten asukkaiden riemusta huolimatta päätös on herättänyt suojelupiireissä ristiriitaisia tunteita. Molemmat haavoittuivat, toinen vakavasti. Päälainoittajana toiminut Tiikerien salametsästys kannattaa: pussillisesta tiikerinluita saattaa saada yli 100 000 markkaa. Törkeä teko, sillä lajista on elossa tarkalleen 64 yksilöä. Asiantuntijat pelkäävät, että tiikeriprojektin juhlinta oli ennenaikaista: tiikerit ovat muutamassa vuodessa vähentyneet selvästi. Rion jälkeen. Maailmanpankki asetti lainan loppuosan 170 miljoonan dollarin maksamiselle tiukat ehdot. Intian viranomaiset vähättelevät kuitenkin ongelmaa. Puhumalla solidaarisuudesta, demokratiasta ja osallistumisesta omissa asiayhteyksissään ne yrittävät nielaista meidät", Alpizar Duran varoitteli. Muuan kansallispuiston tutkija seurasi korkealla kalliojyrkänteellä istuskelevaa lintua, kun hän kuuli laukauksia. Päivää ennen määräajan umpeutumista Intian hallitus ilmoitti, ettei se ota lainaa Elämää. Sakkoja saattaa tulla yli 300 000 markkaa, minkä päälle voi rapsahtaa jopa vuoden vierailu valtion "täysihoitolassa". He väittävät myös, että Narmadaprojektin tuotot on yliarvioitu ja vahingot sekä menetykset aliarvioitu. Muita kanpanjaehdotuksia syntyi monikansallisten yhtiöiden, biodiversiteetin, biotekniikan ja patentoinnin ympärille. Katarina Baer näillä ehdoilla. Intian hallitus ilmoitti, että se ei hyväksy Maailmanpankin esittämiä ehtoja lainalle, joka piti käyttää Sardar Sarovarin suurpadon, Narmadan jokilaakson patoja keinokastelujärjestelmän ensimmäisen osan, rakentamiseen. Hän pidätti kaksi miestä, jotka olivat yrittäneet ampua kondorin pienoiskiväärillä. Monien suojelualueiden vartijat ovat aseistamattomia, ja heiltä puuttuu koulutus salametsastäjien takaa-ajoon ja kiinniottamiseen. Samaan aikaan kun Delhissa juhlittiin, salametsästäjät tappoivat kaksi vartijaa ja haavoittivat kahta muuta Ranthamboren tiikerinsuojelualueella Rajasthanissa. Paikalliset ja kansainväliset ympäristöja ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet Narmadan hanketta jo seitsemän vuoden ajan. Myös salakauppaan myydyt taljat tuottavat hyvin. tenkin yli 100 000 ihmistä muuttamaan kodeistaan. Patoaltaat pakottaisivat kui46 ULKOMAILTA Salametsästys uhkaa Intian tiikereitä Tiikeriprojekti pelasti Intian tiikerit 1970-luvulla. Hankkeen hinnaksi arvioidaan virallisesti 3,5 miljardia dollaria luku jota ympäristöasiantuntijat pitävät aivan liian pienenä. Suunnitelmaan kuuluu 30 suurpadon sekä 135 keskisuuren ja 3000 pienen padon rakentaminen. Koko tapahtumassa ei ollut mitään mieltä. Maailmanpankki antoi pitkän vitkuttelun jälkeen puolueettoman tutkijaryhmän arvioida hankkeen hyödyt ja haitat. Intiaa vaadittiin suunnittelemaan ihmisten siirto ja ympäristölle aiheutuvien vahinkojen torjunta kunnolla. "Opimme UNCED:issa järjestäytymään kansainvälisenä nuorisoryhmänä. Kokouksessa syntyi ja esiteltiin lukuisia kampanjaehdotuksia. YK:n ympäristöja kehityskokouksen, UNCED:in, nuorison oma seurantakokous pidettiin huhtikuun alussa Strasbourgissa. Nyt miekkoset joutuvat teostaan oikeuteen. Latinalaisen Amerikan ympäristö-, kehitysja ihmisoikeusliikkeille kokous tarjosi ensimmäisen mahdollisuuden toimia yhdessä", kertoi costaricalainen Lydia Alpizar Duran Latinalaisen Amerikan nuorison kestävän kehityksen kattojärjestöstä. Ryhmän raportti tyrmäsi intialaisten suunnitelmat tai oikeammin niiden puutteen. Kaksi päivää myöhemmin kahta vartijaa ammuttiin Jim Corbettin tiikerinsuojelualueella vain 300 kilometrin päässä pääkaupungista. Näillä taas on usein uudenaikaiset automaattiaseet ja myös paikallisväestön tuki takanaan. Maailmanpankki ulos Narmadan pato hankkeesta Huhtikuun alussa Narmadan jokilaakson asukkailla oli syytä riemuun. Hankkeen kannattajat väittävät, että patojen avulla saataisiin juomavesi 30 miljoonalle ihmiselle, niiden vedellä kastellut pellot ruokkisivat 20 miljoonaa ihmistä ja patojen voimalat jauhaisivat sähköä yli 1000 MW. Ammuskelun kohteeksi joutunut lintu oli nimeltään Xewe. Kesäkuussa järjestetään Kööpenhaminassa EY:n huippukokoukselle rinnakkainen seminaari. Toiset taas pelkäävät, että valtaosaksi toteutettua hanketta jatketaan katastrofaaliseen loppuun saakka ilman ulkopuolista kontrollia. Kalliit laukaukset Kahta yhdysvaltalaista miestä syytetään siitä, että he yrittivät ampua kalifomiankondorin. Viime vuosina salametsästys on kuitenkin vähentänyt tiikereitä. YK:n väestöja kehityskonferenssille 1994 Kairossa ryhdytään suunnittelemaan varjokokousta. Hanke pelasti tiikerin, joka 1970-1 uvun alussa oli kuolemassa sukupuuttoon. D SUOMEN LUONTO 5/93 52
.......................... Lu l)an Lukijan Luontopuoti tarjoaa luonnosta ja luonnonmukaisista tuotteista, ymplrist6n sllstilnisesti ja harkitsevasta kuluttamisesta ~LuoniöjUOti-· UUDISTA .. . Lähiosoite ........................................ rg<--------------7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 !.L:?:f.!'.~~--~::~: Tilaan Lukijan Luontopuodin Kesäkoti-sarjan tuotteita seuraavasti. .............................. KESAKOTI KEDON KUKINI Suomen luonnonsuojeluliitto kartoittaa ja kunnostaa tulevana kesänä alkuperäisketoja. ----------Luontopuoti Voit halutessasi tukea Luonnon• suojeluliittoa liimaamalla tähän 2,30 mk:n postimerkin. ...................... .................................................. ........................................................ . ............................. Toimituskulut 35 mk lisätään hintaan. ................... . Todella herkullinen ja herkkäilmeinen kokonaisratkaisu. Ketokangas 100 % Finlaysonin puuvillaa, leveys 150 cm 1 Ketokangas-vakstuuki leveys 14 5 cm _ __ ma63mk ___ ma88mk ___ kpl a 42 mk ___ kpl a 75 mk 1 Koriliinoja rypytetyin reunoin Halkaisija 30 cm Ketoaiheiset tarjottimet 29 cm x 36 cm 1 1 1 1 Toimitetaan postiennakolla alla olevaan osoitteeseen. Parasta Finlaysonin laatua. L Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puheiimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. ................ . Allekirjoitus ............................................... ................................................................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUS LÄHETYS Sopimus 01200/13 01003 VANTAA ----_J. Suunnittelu taiteilija Katriina Viljamaa-Rissanen. Sinä voit olla tukemassa tätä työtä hankkimalla kesäkodin kaunistukseksi laadukkaat ketoaiheiset verhot, pöytäliinat, "vakstuukit", kori liinat ja jopa tarjottimet. Posti numero ja -toimipaikka ...... Sukuja etunimi ....................................... k .. ......................................
Morris (toim.): The Scientific Management of Temperate Communities for Conservation, Blackwell Scientific Publications 1991, 566 s . Kirjan mukaan valtio sai 1990 tuloja tieliikenteestä noin 20 miljardia markkaa. Se perustuu British Ecological Society' n 1989 järjestämän kokouksen aineistoon ja on koottu englantilaisesta näkökulmasta: artikkelit kohdentuvat pääosin lauhkean vyöhykkeen luonnontyyppeihin. Autoalan Keskusliitto, Autotuojat, Autoliitto, Neste, Suomen Tieyhdistys ja Öljyalan Keskusliitto ovat julkaisseet kirjan, jonka tarkoitus on selostaa autoilun hyötyjä yksilöille ja yhteiskunnalle. Tekijät väittävät rempseästi, että tieliikenne vastaa kokonaisuudessaan kustannuksistaan. Toki auto helpottaa jokapäiväistä liikkumista: henkilöautolla on kätevä kuljettaa vanhuksia, vammaisia ja lapsia. He eivät itse tee eroa, onko ratissa poliisi, joka on menossa rosvoa pidättämään vai korttelirallia perjantai-iltana ajava nuori . Kokoelman tulisi tietystä hajanaisuudestaan huolimatta ilman muuta sisältyä jokaisen luonnonsuojelua sivuavan kirjaston kokoelmiin. Tekijäkolmikon edellinen opus aiheesta ilmestyi 1986. Julisteiden koko on 52 x 72 senttiä ja hinta 40 markkaa ( + postimyynnissä postikulut). Ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on sirpaleista ja sitä on paljon. (90) 640 126. Jäin kaipaamaan eläviä esimerkkejä ympäristölakien soveltamisesta ristiriitatilanteissa. Tuntuu itsestään selvältä, että luonnonsuojelun on nojauduttava tutkimukseen. Alice Karlsson Automiehet puolustautuvat Auto, sinä ja yhteiskunta, Öljyalan Kustannus Oy, 1992, 41 s . Teemojen vaihtelevuus on etu: esimerkiksi metsälintujen tutkijan on hedelmällistä lukea älykkäitä arvioita kalojen, perhosten tai virtaavan veden ekologisten systeemien suojelusta. EREN KALOJA" SUOMEN JÄRVIJA JOKIKALOJA FINLANDS SÖTVAfflNSFISKAR FISKAR I ÖSTERSJÖN t I< • ~ < ~-~: • + Suomen järvija jokikaloja tai Itämeren kaloja esittelevän julisteen voi nyt hankkia seinälle iloksi ja opiksi. vsk.. Kirjassa selostetaan VTT:n tutkimusta, jonka mukaan liiSUOMEN LUONTO 5/93 52. Tekijät eivät yritäkään esitellä autoliikenteen haittoja kovin perusteellisesti. Kirjan muoto on mukava, mitä pehmeät kannet vielä tehostavat teos on hyvä käsikirja ja erittäin tarpeellinen aina kansalaisaktivisteista alan opiskelijoihin. Seuraavan ryhmän muodostaa joukko nimettyihin luonnontyypeistä kertovia artikkeleita: järvet, rannikot, lauhkean vyöhykkeen metsät, virtaavat vedet, Pohjois-Amerikan preeriat, maatalouden luomat ekosysteemit. Kirja on hajanainen. Tämä ei ole koko totuus: Luonnonsuojelun tavoitteiden määrittelyyn sisältyy arvoarvostelmia, joita ei voi suoraan johtaa tutkimuksesta. Silti tutkimuksen merkityksen erittely luonnonsuojelun osana on tärkeää. Lakiteksti ei anna mahdollisuutta irrotteluun, mutta se voidaan kirjoittaa ainakin kahdella eri tavalla: kuivasti ja tuoreesti. Lisäksi lauhkea vyöhyke sivuaa Suomen etelärannikkoa, ja monet kirjan käsittelemät ongelmat ovat siten oman maamme luonnonsuojelun kannalta merkityksellisiä. Miten muuten tiedettäisiin, mitä vaikutuksia inhimillisillä toimilla on ympäristöön, mitkä ympäristötyypit ja lajit kaipaavat erityisesti suojelua, sekä millaisin toimenpitein suojelun tavoitteet voidaan kuvitella saavutettavan. Auto luo turvallisuutta yhteiskunnassa. Kokoelmaan sisältyy 21 artikkelia. Kalatalouden Keskusliiton painattamissa julisteissa on kummassakin 27 ympäristönsä tärkeintä kalalajia tarkkoina, mm. Julisteita myy Kalatalouspalvelu Kapa Oy, Köydenpunojankatu 7 B 23, 00180 Helsinki, puh. Gösta Sundmanin ja Wilhelm von Wrightin tekeminä piirroksina. "Mahdollisuus henkilökohtaiseen joustavaan liikkumiseen tulee säilyttää", vaaditaan kirjassa. Yrjö Haila Katselmuskokouksista EY-direktiiveihin Risto Palokangas, Veijo Tarukannel, Ismo Nuuja: Uusi ympäristönsuojelun hallinto ja lainsäädäntö, Ympäristö-Tieto Ky 1993. Valtiolle aiheutui menoja noin kuusi miljardia markkaa. Spellenberg, F. Tutkimusta luonnonsuojelun tueksi /. Tätä seuraa nimettyjen eläinryhmien suojelutarpeen tarkastelu lauhkealla vyöhykkeellä ja erityisesti Brittein saarilla. Havainnolliset piirrokset kertovat, että tieliikenteen hiilivetyja typenoksidipäästöt ovat jo kääntyneet laskuun. Mielestäni tekijät ovat onnistuneet pitämään tekstin kiinnostavana ja helppolukuisena. Lisäksi suojelua toteutetaan keskellä yhteiskunnallisia ristiriitoja, joita ei voida ratkaista tutkimalla luontoa. G. Autojen lyijypäästöt ovat vähentyneet jyrkästi. Uusi ympäristönsuojelun lainsäädäntö on päivitetty tämän vuoden tammikuulle. Autolla voidaan viedä perheenjäsen lääkäriin, sanotaan kirjassa. Lisäksi ydinenergialakiin saattaa tulla muutoksia ja kaavoitustoimivalta voi siirtyä yhä laajemmin kuntiiin. Huhtikuussa kirjaa lukiessani huomasin jo ainakin kalastusasetuksen vanhentuneen! Parasta aikaa uudistetaan mm. Meillä säädellään rakentamista, vesien käyttöä ja jätteiden käsittelyä; meillä ohjataan kalastusta, metsästystä ja luonnossa liikkumista; melua yritetään torjua ja kaikenlaisten sorakuninkaiden mellastusta harjuilla hillitä monien mielestä turhan lepsusti. He haluavat näin lieventää auton käyttöön kohdistuvaa kritiikkiä. Goldsmith & M. Jos menoihin lisätään liikenneonnettomuuksien vuosikustannukset, noin seitsemän miljardia sekä eräs arvio vuotuisista ympäristöhaitoista, noin seitsemän miljardia, niin myös menopuolella päädytään 20 miljardiin markkaan vuodessa. Osassa artikkeleista on onnistuttu liittämään tutkimukselliset ongelmat yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Tarkastelu lähtee liikkeelle luonnonsuojelun globaalista tarpeesta: katsaus kansainvälisten organisaatioiden toimintaan sekä sukupuuttokriisiin. Kirjan loppupäässä käsitellään metodologisia ongelmia yleistävästi: suojelualueiden valinnan periaatteet, eliömaantiede, suojelualueiden hoito, maaston mosaiikkimainen käsittely ja reunavyöhykkeet, alueiden historian merkitys, aineiston keruun tarpeet, sekä tietokonepohjaisten mallien kehittäminen. Tekijät myöntävät, että liikenne aiheuttaa osaltaan paikallisia terveyshaittoja, alueellisia luontoon kohdistuvia rasituksia ja maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Osa näistä muutoksista on kirjassa jo ennakoitukin, jopa Euroopan yhteisö ja ympäristö on saanut oman lukunsa. Painos on myyty loppuun ja lait ovat osittain jo vanhentuneetkin. rakennuslakiin sisältyvä poikkeuslupajärjestelmä, joka vaikuttaa merkittävästi maankäyttöön. Tällainen on mm. Tähän pyrkii kokoelma Scientific Management. Vapaa liikkuminen on tekijöille kuitenkin itseisarvo. Hajanaisuus on valitettavasti myös laa48 KIRJOJA ITAM .. Tosin niistä yli 400-sivuinen kirja olisi paisunut vielä muhkeammaksi. dullista: osa erityisesti metodologisiin kysymyksiin liittyvistä kirjoituksista on suhteellisen mielikuvituksettomia yhteenvetoja kysymyksistä, joita on käsitelty runsaasti aiemmin ja joiden merkityksestä ei edes olla erityisen hyvin perillä. jätelakia sekä metsästyslakia. Tämä ei kuitenkaan ole heikkous vaan pikemminkin etu; ongelmia käsitellään konkreettisesti eikä vain abstraktin ohjelmallisesti. B. Joistakin seikoista olisin kaivannut perusteellisempaa tietoa. Vastapainoksi useat kokoelman konkreettisista kirjoituksesta ovat erittäin selkeitä ja yleiskiinnostavia. Kuinka herttaista! Tekijät jättävät kertomatta, että maantieliikenteessä kuolee vuosittain noin 600 ja loukkaantuu noin 10 000 ihmistä. F
Niinpä kirjassa on kappale myös nykyisiä vesipiirejä edeltäneiden maanviljelysinsinööripiirien metsänparannustoiminnasta. Tehtävä on tehty, mutta virat ovat säilyneet. Kirja painottuu Limingan lintumaailmaan. Lintuvesien dynaamisuus on tunnustettava: 500 vuotta sitten Liminka oli paljon laajempi kosteikko ja 500 vuoden kuluttua sitä ei enää ole! Luonnonsuojelu on kirjan kantava teema, mutta kirjan luettuaan ei voi välttyä ajatukselta, että lintuvesiemme suurin ongelma ei olekaan pelkkä suojelu vaan niiden hoito ja kunnostus. Nämä jalat olivat puu jalat. Roosin Helsingistä 1950-luvulla ottaman kuvan tekstissä. Vasta myöhemmin havaittiin, ettei kaikki ole niin tuottavaa ja ongelmatonta. Laajempi metsänparannustoiminta pääsi alkamaan, kun ensimmäinen metsänparannuslaki säädettiin 1928. T-u) vyöhykkeisyys ja ruovikot samaten kuin lintujen kannanmuutokset ja elinympäristövaatimukset ovat toki samanlaisia, vain yksityispiirteissään vaihtelevia luonnon tapahtumia kaikkialla Pohjanlahdella. Mutta Yilppulan Jaakkoinsuon kuivatuksesta 1908 alkoi jä1jestelmällinen moderni kuivaustoiminta ja s uonkui v au smetsän hoitajien vi rkaura. Suuri osa lapiovaiheen ojituksista on tuottanut hyvin kasvavaa metsää, koska ojitussuunnitelmat tehtiin varovaisesti viljaville soille. Eino Tolvanen Oodi Limingan lintulahdelle Raimo Hämeenaho (kuvat), Juha Markkola, Arvo Ohtonen, Mikko Ojanen, Jorma Pessa ja Jouko Siira (teksti): Liminganlahti, Pohjoinen 1993, 163 s. Maamme arvokkain lintuvesi on saanut arvoisensa loisteliaasti kuvitetun kirjan, jonka painoarvoa lisäävät viiden oululaisbiologin vankat asiantuntijatekstit. Metsänparantajat kansakunnan asialla kertoo menneestä ajasta, jolloin kaikki oli toisin. Kirja on mainio oppikirja rehevistä merenlahdista. Maamme menetti melkoisen osan metsäpinta-alastaan ja joutui maksamaan raskaat sotakorvaukset sekä nostamaan kansantaloutensa jaloilleen. Sota oli suuri savotta, jolla oli syvälliset seuraukset. Ihminen lintulahden muokkaajana on vahvasti esillä niin hyvässä (laidunnus ja niittäminen) kuin pahassa (kuivatus ja rehevöityminen). Metsänparannustutkimuskin tuotti vuosikaudet stalinilaiseen tapaan tuloksia vain metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista ja onnistuneista kokeista. On paradoksaalista, että meillä on vahvat luonnon tuhoamiseen rasvatut organisaatiot, joiden voimavaroja ei ole saatu siirrettyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun. Muukin eläinmaailma saa vain kaksi lukua. Taistelijoinakin olivat oikean sodan veteraanit. Maan kohoaminen, kesän tuulijaksot, jäiden rannanruhjonta, niittyjen SUOMEN LUONTO 5/93 52. vsk. Metsänparannus on ollut enimmältään uudisojitusta. KIRJOJA "Autojen pakokaasut, tehtaitten ja energialaitosten savut asettavat vaatimuksensa valokuvien säilytykselle", kertoo Valokuvauksen vuosikirja 1992 (julkaisija: Suomen valokuvataiteen museon säätiö) K-G. Ojitus on vanhempaa kuin kirjan aikajänne. Kirja on tehty hyväksymällä kappaleiksi hyvin erilaisia ja erityylisiä artikkeleita. Tietopaketti on kunnon lähde kuva-alan ammattiväelle. Tästä kaikesta kertoo Metsänparantajat kansakunnan asialla. Kappaletta olisi voinut pidentää lintutekstien kustannuksella, koska esimerkiksi samoista satunnaisista lintuharvinaisuuksista kerrotaan kahtaalla. ( M. Laskelmat perustu vat jo päätettyihin normeihin ja katalysaattoriautojen yleistymiseen. Oma kokonaisuutensa on MERA-toiminnan esittely. Nyt tuntuu ihmeelliseltä, että ulkomaista lainaa käytettiin myös metsänparannuksen organisaation virkojen perustamiseen. Kirjan 19:ssä luvussa esitellään Liminganlahden kehitys ja historia keskittyen nykyisten luonnonolojen kuvaukseen. Janne Lampolahti Takana suuri ojitustehtävä Kaino Tuokko (toim.): Metsänparantajat kansakunnan asialla 1908-1988, omakustanne 1992, 509 s., 150 mk. Metsä nparannus koh teiksi joutuneet suot voidaan nähdä menetetyn Karjalan korvauksena. kenteen monet päästöt (hiilimonoksidi , hiilivedyt, typenoksidit ja hiukkaset) vähenevät lähitulevaisuudessa ja lyijystä päästään kokonaan eroon. Sodan jälkeen tavoitteeksi otettiin kaikkien soiden ojittaminen. Siihen on koottu mitä ilmeisimmin suurella rakkaudella suuri joukko valokuvia niiltä vuosilta, jolloin hommissa oli tekemisen maku. Nyt uusi sukupolvi on valmis myöntämään, että ylilyöntejä sattui. Nyt sen aika on ohi, tai tulisi olla ohi. Organisaatiot ja niiden sisäiset valtarakenteet ovat tärkeämpiä kuin tämän ajan tärkeät tehtävät. A vosoita ojitettiin räjäyttämällä ja ensimmäiset sarjavalmisteiset hydrauliset traktorikaivurit rakennettiin tykinlavettiin. Luonnontilaiset suot on lähes kaikki ojitettu ja osa on jätetty laupeasti soidensuojelualueiksi. Tietoa kirjoittajilta kyllä löytyy, sillä Liminganlahden tutkijoita ei voi syyttää yksipuolisesta urautumisesta lintuihin. Suurilla oja-auroilla ryhdyttiin ojittamaan laajoja nevalakeuksia, ja lannoituksilla kuviteltiin voitavan saada karuun rahkaturpeeseen sitoutuneet typpivarannot puiden käyttöön. Koko yhteiskunnanhan on kannettava vastuu esimerkiksi tärkeitten ympäristöhistoriallisten dokumenttikuvien käyttökelpoisuudesta tulevaisuudessakin. Tällainen informaation runsaudensarvi antaa ehkä rehellisemmän ja realistisemman kuvan tuosta yhden sukupolven suuresta tehtävästä kuin siisti ja puleerattu akateeminen historiikki . Metsänparannuksen otteiden kehittyminen oli merkki sotatoimien jatkumisesta. Kirjan määrättyihin lukuihin kannattaa toki tutustua sellaisenkin, joka on huolissaan "vain" albumikuviensa säilyvyydestä. Seikka, joka on syytä muistaa kun noita entisiä ojakonnia nyt ollaan kastamassa ympäristönsuojelijoiksi. Silti tai juuri siksi tarvittaisiin kunnollinen aateja taloushistoriallinen analyysi siitä, mikä ja mitä oli tuo kansakunnan asia, asia jolla oli niin syvällinen vaikutus Suomen luontoon. Ja kun Suomi ajautui suureen lamaan, syntyi sotaa edeltävän ajan metsänparannuksen peruskuvio: suo, hätäaputyöläinen ja lapio. Pääpaino on Tapion alaisten metsänparannuspiirien toiminnan vaiheilla, mutta mukana on konekannan kehittämisen muistelua ja metsänparannuksen muiden työlajien esittelyä. Omat lukunsa saavat niin metsäteiden rakentaminen, metsän lannoittaminen kuin metsän viljelykin. Kirja selvittää kolmisenkymmentä valokuvamenetelmää, muiden muassa daguerreo-, ambro-, pannojaferrotypiat sekä suolapaperimenetelmän, opastaa niitten tunnistamisessa sekä kuvien käsittelyssä ja säilyttämisessä. Kertojina on sodanjälkeisessä toiminnassa mukana ollut sukupolvi, pääosin käytännön ojittajat, mutta joukossa on myös tutkijoita. Raimo Hämeenahon valokuvat kertovat lintulahden hektisestä elämänrytmistä; lentävät vesilintuparvet ja monet tunnelmaltaan hienot hanhikuvat sekä rantavedessä kahlailevat mullikat painuvat mieleen. Kasveista on vain kaksi lukua, joista Jouko Siiran kirjoittama Alati muuttuva kasvillisuus kertoo tiiviisti oleellisimman Liminganlahdesta. Ja taistelemalla tämä soinen metaforinen Karjala piti taistella metsäksi, suo suolta ja ojametri ojametriltä. Kirjasta ei selviä, sietävätkö ihmisten terveys ja meidän ympäristömme edes näitä vähentyviä päästöjä. Kansainvälisesti todella merkittäviä kosteikkoja on meillä sangen vähän, ja niistä Liminganlahti Oulun lounaispuolella nousee yli muiden. Kirjan ansioiksi on luettava, että siitä saa selkeän kuvan metsänparannuksen lakien ja säädösten sekä organisaatioiden kehittymisestä. Kivennäismaalla kokeiltiin kulotuksessa napalmia. Tapio Lindholm 49
Nyt IVOn pumppuvoimalahanke on luvaton. entisen Somerharjun pysäkin lähellä rataan rajoittuvassa harvassa männikkörinteessä vielä 1960luvulla suuria määriä, samoin Kaipiaisissa Luumäen ja Valkealan rajamailla järeää männikköä kasvavilla rinteillä runsaasti. Mitä enemmän pumppula purskuttaisi vettä vuorelle, sitä enemmän syntyisi häviöitä; saastepäästöt lisääntyisivät jopa puolella jokaista Vaarun kautta virrannutta kilowattituntia kohti. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Vesioikeuden myöntämä rakennuslupa päättyi 15. Kuusien katveessa kasvoivat muiden muassa näsiä, lehtokuusamaja mustakonnanmarja. Jopa Aitan surullisenkuuluisa tappiollinen voimala olisi nykytiedoin jätetty rakentamatta. Vaarunillassa maaliskuussa IVOn edustaja Jukka Muotka tosin puhui 540 MW:sta. Aiheuttaja maksaa -periaate on tehokas, halpa ja saastuttamaton sähköntuotannon vuorokausisäädön hoitaja: vain huippukuluttaja maksaisi huippuhinnan. Lautakunta esitti myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja yhteiskuntataloudellisen vertailun tekemistä. Imatran Voiman piirrosten mukaan jopa 30 metriä korkea, noin 300 000 kuorma-autolastillista maa-aineita vaativa patovalli kasattaisiin lähimmillään muutaman kymmenen metrin päähän kansainvälisesti arvokkaasta Vaarun jyrkän luonnonsuojelualueesta. En tiedä, kuinka paljon maaperän happamoituminen on vaikuttanut asiaan. Lapsemme eivät tarvitse hölmölän energiaparatiisia, pumppulatietä kivikauteen. Nyt se on näistä kaikista hävinnyt. Toukokuussa 1992 otetusta kuvasta näkyy, että ihminen on vienyt näiltä lajeilta elinympäristön kymmeniksi vuosiksi. Vaarun pumppulaaskel kivikauteen Suomen Luonnon (3/93) Vaarunvuoren pumppuvoimalahankkeesta kertovan jutun piirros oli turhan kaino. maaliskuuta, mutta jatkolupakäsittelyn muistutusaikakin päättyi 23. Pumppula aiheuttaisi ydinvoiman vaatimana vuorokausiapurina välillisesti noin 600 kiloa korkea-aktiivista polttoainejätettä vuosittain, tästä viitisen kiloa plutoniumia. vsk.. Altaan ja Päijänteen väliin rakennettaisiin muun muassa tie ja kaksi tunnelin suuta. Paitsi entisiin kaivoksiin sijoitettavat paineilmavoimalat myös sähkön varastoiminen vetymenetelmällä korvaisivat pian pumppuvoimalat. Haudattaisiinko nämäkin ydinjätteet Konginkankaan Kivettyyn, 50 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN JÄLKEEN 1 Timo Väre kuvasi pohjantikan pesäkolollaan Sippolan Pilkkakorvessa kesäkuussa 1987. Juhani Paavola, Vaarunvuoriliike, Korpilahti Kangasvuokkoa pelastamaan Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis, on mielestäni Suomen aristokraattisin kukka. Vaarua ja Aitaa yhdistää paitsi saamelaisperäinen nimi, myös yhteiskunnallinen epätaloudellisuus: pumppulakierros kuluttaisi jopa puolet enemmän sähköä kuin tuottaisi huippukuluttajille. Se johtunee ilman lisääntyneestä typpilaskeumasta. Lisäksi sitä kasvoi mm. Pumppula-allas -ketjulle on runsaasti vaihtoehtoja. Kauaskantoisin on Luonnonsuojeluliiton energianeuvoston esittämä, uusiutuvaan energiaan ja säästöön perustuva energiamalli: kulutuksen vuorokausivaihtelu olisi nykyistä pienempi. Hankkeen lisätiirailu on nyt ajankohtaisimmillaan: pumppuvoimala välillisine vaikutuksineen olisi eräs kaikkein eniten luontoa tuhoavista energiankäyttömuodoista. IVOn uudessa lupahakemuksessa vuorta tasaavan laitoksen korkeimmaksi, mutta lyhytaikaiseksi tuotantotehoksi mainitaan 525 MW. Vaarulta satakunta kilometriä vesireitin vartta pohjoiseen. kauppaja teollisuusministerille. Nyt se on täysin hävinnyt näiltä paikoilta. Häviämiseen ei ole vaikuttanut ihmisen käsi, vaan metsäpohjan luonne on muuttunut karusta, kovahkosta ja melko paljaasta sarnmaloituneeksi. Samoja vaatimuksia on Vaaninvuori-liike esittänyt tästä Vuotosteluakin kalliimmasta 1,5 miljardin markan hankkeesta mm. Rehevässä kuusikkokorvessa pesivät tuolloin myös kanahaukka ja varpuspöllö. Kotkankallion etelärinteillä, Mielakkamäellä ja vanhan Kotkanradan varrella Vuokkomäellä. Vuosittaiset energiahäviöt vastaisivat kolme metriä korkeaa halkopinoa Vaarulta 30 kilometrin päähän Jyväskylään, tai kolmatta osaa Vuotoshankkeella havitellusta sähkönlisästä. Korpilahden ympäristölautakunta totesi äänin 6-1 vesioikeudelle jättämässään muistutuksessa, että edellytyksiä pumppuvoimalan rakentamisen jatkoajalle ei ole. Hän totesi myös, että Vuotoksen ja Vaarun hankkeiden lisäksi ei Suomessa ole vireillä muita suuria vesistöhankkeita. Parihehtaarinen purkuaukko louhittaisiin noin 50 metrin päähän suojelualueesta. huhtikuuta. Se kasvoi lapsuudessani Kouvolan seudulla kotipihallani ja sen läheisyydessä, erityisesti poluilla, joita siellä risteili paljon mm. Kaksi vuotta sitten tyttäreni löysi Luumäen pitäjän pohjoisosasta läheltä Kivijärven rantaa yhden yksilön mäenrinteen juurelta
Vastaavasti viime vuoden kalastuksen katkaisu voi näkyä tulevan kesän rysäsaaliissa, riippuen siitä kuinka tehokasta avomerikalastus on kevään aikana. Se kasvoi aikoinaan kotini puutarhassa istutettuna ja menestyi erittäin hyvin. Runsaasti haapaa kasvavat metsäkuviot olisi jätettävä kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Kuka luuli mitäkin. Tekn. Tämä tieto on täysin virheellinen. vsk. Tuskin. Ylitse muiden ovat vanhojen metsien lahoavat jättihaavat. Heikki Kangasperko SUOMEN LUONTO 5/93 52. Myönnytykset luonnolle jäävät niukoiksi, sillä jos hakkuutavoitteista ei tingitä, ei hakkuiden ulkopuolelle ole varaa jättää kuin puuttomia alueita: kosteikkoja, pieniä soita, kallioita. Suomen ja Ruotsin avomerikalastus katkaistiin 1991 ja 1992. Tällaisia lahoja haapoja löytyy edelleenkin tienvarsien pinoista, viimeksi Nurmeksen hoitoalueelta Ukonvaaralta. Ohjeet ovat kuitenkin vain suosituksia, ja kovin paljon niissä tyydytään "pyrkimään". He ajavat vuosittain moottoriajoneuvoilla valtavan määrän kilometrejä saastuttaen siten täysin tarpeettomasti luontoa. Käytännössä uhanalaisten metsälajien ahdinko jatkuu. Haavalla eläviä uhanalaisia lajeja suojeltaessa olisi haapojen lisäksi säästettävä niiden ympärille runsaasti suojapuita. tri Seppo Priha, Jokisillant. Kuten metsähallituksen omassa ympäristöoppaassakin todetaan, haapa on metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji, tavallisista metsäpuistamme arvokkain. Jo vuosikymmeniä on toistettu, että kanahaukka on uhanalainen. Haapoja onkin hävitetty työllisyystöinä. Toimenpidettä perustellaan tautiriskillä: haapa levittää männyntaimiin versoruostetta. Linnulle on järkytys, kun se joutuu ihmisen kouriin. Kun rengastajat ovat liikkeellä, he häiritsevät herkkää luontoa. Hämeelle ominainen violetti muunnos, kylmänkukka, on huomattavasti sitkeähenkisempi. Rengas on ylimääräinen painolasti, vieras lisäke linnussa. Tutkijoiden viimeaikaiset lausunnot asiasta perustuvat hyvin yksityiskohtaisiin laskelmiin Itämeren kokonaissaaliin jakautumisesta eri alueilla. Muutoin avomeren kalastus51. (95 l) 375 2473, os. Siinä ei ole siteeksikään totta. Tämä tieto on täysin väärä. SeppoPriha Pieniä huomioita Kaiken talvea on arvovaltaiselta taholta jankutettu, että vesikon luultiin kuolleen sukupuuttoon. Haapojen hävitys ja tuho Aarniometsien suojeluohjelmaa vastustava metsähallitus on ilmoittanut, että luonnon monimuotoisuus ja uhanalaisten lajien suojelu hoidetaan ilman "laajoja" suojelualueitakin, normaalin talousmetsien käsittelyn yhteydessä ("laajuus" olisi 0,3 prosenttia eteläisen Suomen metsistä). Joku ehkä tiesi. Aura Koivisto Rengastamisen haitat Onko rengastaminen hyväksi linnuille. Ihminen puuttuu tarpeettomasti ja karkeasti luonnon elämään. Laskelmissa on huomioitu kaikki avomerellä tapahtuneet muutokset sekä rannikon rysäkalastuksen säätelyn vaikutukset. Sitä he eivät ole. Lisäksi on seurattu jokien poikasmääriä ja jokisaaliita. Mikäli jollakin olisi tietoa, miten tällaista toimintaa olisi kehitettävä, olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan asiasta tämän lehden palstoilla tai henkilökohtaisesti puh. Mikäli metsähallitus ei tällaistakaan asiaa pysty hoitamaan, eivät sen antamat suojelulupaukset ole vähimmässäkään määrin uskottavia. Mitä se vaikuttaa linnun psyykeen. Kuin asian vakuudeksi ilmestyi helmikuussa metsähallituksen uusi ympäristöopas, jossa annetaan ohjeita käytännön toimista. Pelkkä ilmiöiden ajallinen yhteensopivuus ei kuitenkaan missään tapauksessa kerro totuutta. Korvaamattomia luonnonarvoja on siis tuhottu vain siksi, jotta ihmisillä olisi jotain tekemistä, ja jotta valtion varat saataisiin kulumaan. Mielestäni tämä erikoinen, jalo kukka, jonka levinneisyysalue oli alunperin Lammilta Salpausselkiä pitkin Imatralle, olisi suojeltava kuolemasta sukupuuttoon. Jos se olisi totta, ei Lapissa olisi enää yhtään kotkaa eikä suurpetoa. Kaikki tiedot tukevat samaa johtopäätöstä: rannikon ja jokisuun pyynnillä on keskeinen merkitys lohikannan säilymiselle. Eikö olisi parempi käyttää lintujen suojeluun niitä voimavaroja, joita nyt käytetään rengastamiseen ja radiolaitteiden kiinnittämiseen S. Yksi sopiva ympäristö on rapakivialueeseen kuuluvalla kesämökilläni Luumäellä, joka on kangasvuokon luontaista kasvuympäristöä: rinnettä, polkua ja paljasmaata. Ostajat varmasti ymmärtävät asian, jos se heille vain selitetään. Olen siirtänyt sinne noin 20 vuotta sitten pari hietaneilikkaa, jotka eivät kuki eikä kasva, mutta eivät kuolekaan. Haapoja on valtionmailla kaulattu järjestelmällisesti vuosien ajan työteho yllätti aarniometsien suojelutyöryhmänkin. Sillä elää kymmeniä uhanalaisia eliölajeja. Tällä perusteella hän katsoo, että luonnonkantojen heikkoon tilaan olisi syypäänä lähinnä avomerikalastus. Tee ekoteko, lopeta bongaus! Poromiehiä kuvataan jatkuvasti roistoina, jotka tappavat silmittömästi kotkia ja suurpetoja. Kujala perustaa näkemyksensä sille, että Perämeren ja jokien lohitilanne parani samaan aikaan kun avomerellä otettiin kiintiöt käyttöön. Lintujen bongaajia kuvataan eräänlaisina luontoharrastuksen sankareina. Hoitoaluepäällikön Paavo Soikkelin mukaan haavat menevät paikallisille asukkaille polttopuiksi. Myös haapojen kaulaukset tulevat valtionmailla jatkumaan, sillä männyn uudistusaloilla haavat kehotetaan kaulaamaan mekaanisesti pystyyn kolme-neljä vuotta ennen päätehakkuita. 786, 45100 Kouvola. Ihminenkin voi järkytyksestä häiriytyä. Helsingin Sanomissa kerrottiin, että "ei karhu kaiken talvea nuku, vaan se on välillä horroksessa". Olisi perusteltua yrittää siirtää kangasvuokkoja siemenkasvatuksella kasvu ympäristöön, jossa ne voisivat säilyä. Räikein esimerkki on haavan kohtelu. Liito-oravallakaan ei ole elinmahdollisuuksia, jos sen asuinja ruokapuu kaulataan pystyyn ja jätetään yksinäiseksi paaluksi hakkuutantereen keskelle. Metsähallitus ei itse niitä kaada, ottaapa vain sen muutaman kympin kuutiolta, millä hinnalla polttopuita paikallisille myydään. Monet haavan eliöt vaativat hämärän kosteaa pienilmastoa hakkuuaukeiden auringonpaahteessa ne eivät selviä. Kaulaus ei ole jäänyt männyn uudistusaloille, vaan sitä on tehty runsaasti myös korpimailla, kuusikoissa, missä toimenpide ei ole versoruosteen haitoilla perusteltavissa. Tänä talvena tehdystä myrskypääskylöydöstä ilmoitettiin, että se on kolmas havainto maassamme. Lindström Lohen kalastuksen säätelystä Timo Kujala viittaa kirjoituksessaan (SL 4/93) kriittisesti eräisiin toteamuksiini lohen kalastuksen säätelyn vaikutuksista. Sen vaikutus saattoi teoriassakin näkyä vasta viime vuonna rannikkomme rysäsaaliissa. Kuinka lintu sen kokee ja kuinka lajitoverit. Nurmeksessa ei toimittu uuden ympäristöoppaan suositusten vastaisesti, sillä siinä sanotaan: "Kaulattuja haapoja ei kaadeta, paitsi paikallisten asukkaiden polttopuukäyttöön." Risto Sauso Hakkuualoille Jaa runsaasti kaikenlaista polttopuuksi sopivaa rankaa ja rytöä, jota metsähallitus voisi tarjota vanhojen !ahojen haapojen sijasta
Vain poliittinen tahto puuttuu. Alueelta ei ole hakattu metsiä suurimmaksi osaksi, vaan pikemminkin tilanne on päinvastainen. Muutokset ovat sitä tehokkaampia, mitä lähempänä jokea ollaan. Mikäli rysäkalastusta ei olisi säädelty, jokiin olisi siis päässyt vain noin 2,4 kalaa sadasta. Sakari Kuikka Helsinki EhDOTAN ETTÄ AI..UEEN AKvOKKAA, u,10NTOKOHTEET RAUHOYT'ETAAN JA ?E.RUSl''ETAAN OPA5Tl".TTU Poi..KUVERKOSTO HA-n<AL /\ 15TE N t-lC'U KUTT1t1EKS 1 JA PAIKKAKUNTAI..Al5l'EN t-lENl<IRE.1JÅK51.' AI..USTAVA5TI KAAVAIL.TU NÅEM>1Å VIRKl5TYSKAYTTÖÖN .. Tämän vuoksi tutkijan velvollisuus on varoittaa mahdollisimman kovaäänisesti, mikäli tieteelliset tulokset ovat riittävän selviä. vsk.. Alueesta huomattavan osan omistava puutavarayhtiö ei ole luonnollisestikaan saanut metsänparannusrahoitusta. Eloonjäänti rannikkokalastuksessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut jatkuvasti pienempi kuin avomerikalastuksessa. Avomerikalastuk_sen jälkeen nämä kalat joutuivat uimaan vielä läpi rannikon kalastuksen, jossa avomereltä säästyneistä 12 !ohesta kalastettiin 92 prosenttia, eli jäljelle jäi yksi lohi jokeen. Sekä teoreettiset laskelmat että jokialuei lta tehdyt havainnot antavat yksiselitteisen vastauksen: luonnonkannoilla ei ole liikaa aikaa selviytyäkseen. Rannikkokalastuksen säätely on sen sijaan ilmiselvästi parantanut tilannetta. Tällöin lohen hinta oli korkea. Kaikki laskelmat ja jokialueilta saadut tutkimustulokset osoittavat, että rannikkoa pitkin uivien emokalojen eloonjäämisprosentti parani. Tämä näkyi jokien kalatilanteessa selvästi. mh Melena Merisaari mti Pekka Kujala Lounais-Suomen metsältk .. Esimerkiksi sadasta Itämeren pääaltaalle saapuneesta !ohesta otettiin voimakkaimman kalastuksen aikana ( ennen vuotta 1985) 88 kalaa avomerikalastuksessa. Rysäkalastuksen kokonaissaalis ei suoraan kerro sen tehokkuutta. l"7'1n---, Metsäautotiestä Suomen Luonnon numerossa 2/93 oli kuva metsäautotiestä, joka menee louhintapaikan läpi. Rysäkalastus oli tehokasta jo silloin, kun avomerellä otettiin suuria saaliita ja rannikkosaaliit olivat pieniä. Vaikka muutos näyttää numerona pieneltä, se vaatii suuria muutoksia kalastuksessa. Metsänparannusvaroja on käytetty ja käytetään vain siltä osin kuin mursketta on ajettu rakennetuille metsäteille. 52 NE OLISIKIN T.>-RPEl::t-J NYT KUN LASKeTTEI..UKE.5KU5, HOTEI..LIKYLPYLA JA 60i..FKYLÄ OVAT KONKU R SSISS.A.' H1NUU..A NIMITTÄIN ON AJAN r\ERMOON ISKEVÄ Ot1AP6'AAINE N IDE:.A , .JOKA 15"TUU Tl,IOHON AUKKOON KUIN NYRKKI SII..MÅÅN: <>~-_. Teitä ei ole rakennettu mökkibisnestä varten, vaan metsätieksi metsien hoitoa, hakkuita ja puun kuljetuksia palvelemaan. Kalliomurskeen ottaminen tiealueelta on tullut noin 50 prosenttia halvemmaksi kuin vastaavan materiaalin ajaminen muualta. säännöissä ei ole ollut mitään sellaisia muutoksia, joilla olisi voinut olla edes teoriassa selvää merkitystä luonnonkannoillemme. Sen sijaan muut kuvatekstin arvelut eivät pidä paikkaansa. Nykytietämyksen perusteella jokiin pitäisi saada keskimäärin viisi kalaa sadasta, jotta luonnonkannat eivät pienenisi. ON KÅÄN"lEnÅVÅ PMTIF1'J SUURET tvrn(AIL.IJAVIRRAT JOS HALUTAAN HVVINV'OINTIA JA "'IYÖPAIKKO JA /.~' SUOME LUONTO 5/93 52. Mikäli rysäkalastusta ei säädellä jatkossa eikä lohen hinta romahda, luonnossa lisääntyvät lohikannat tuhoutuvat vähitellen vääjäämättä. Rysäsäätelyn ansiosta eloonjäänti kasvoi samalla 12 prosenttiin, joten jokiin selvisi sadasta kalasta keskimäärin 3,6 lohta, eli eloonjäävien kalojen määrä yli kolminkertaistui aiemmasta. Yhtä mieltä kuvatekstin kanssa voi olla siitä, että tästä kuvakulmasta ei maisemaa voi sanoa kauniiksi. Lohen tapauksessa tietomäärämme on ollut jo pitkään riittävä voimakkaita toimenpiteitä varten. Ne vuosiluokat, joita kalastettiin vuosien 1990 ja 1991 aikana, olivat niin voimakkaita, että pääaltaan kalastajat eivät pystyneet enää markkinoimaan saaliitaan, jolloin palaavan kalan määrä kasvoi. Suomi on kansainvälisessä kalastuspolitiikassaan selkeästi sitoutunut yhteen tavoitteeseen, luonnonkantojen suojeluun. Tästä vuosiluokasta otettiin enää 70 kalaa sadasta avomerellä, ja 30 selvisi rannikolle. Viljelyn avulla voidaan pelastaa lohikantojen perimä, mutta luonnossa omillaan toimeen tuleva lohikanta häviää, mikäli säätelyä ei käytetä. Erityisesti 1988 istutettu vuosiluokka oli niin vahva, että se pudotti lohen hinnan erittäin alhaiselle tasolle. Lisäksi pelkkä saaliiden kasvu Perämerellä ei tietenkään vielä tarkoita sitä, että luonnonkantojen tila joissa kohenisi. Esimerkiksi vuoden 1990 hyvät jokisaaliit Tornionjoessa eivät voineet johtua avomerisäätelystä, sillä säätelyn avulla säästyneet kalat pyrkivät jokeen vasta 1991. Alue rajoittuu yhdeltä kulmaltaan vesialueeseen, jonka ranta-alueiden rakennuspaikat on jo käytetty aiemmin. PARIS7A RISU-PARTASEL.KÄ-REPPI..I-TURISil5TA tl TULE KUIN K(..11..UJAI.' ,. Nämä kalat tulivat avomerikalastuksen kohteeksi 1989 ja Suomen rannikolle 1990. Rannikon saalis oli tietenkin vain noin 11 prosenttia Itämeren kokonaissaaliista, mutta sen merkitys oli kutevan kannan koolle aivan ratkaiseva, sillä rysäkalastushan kohdistuu kanVUOROSSA 0>-l TÄMÄ KESKUSTAN TUNiUMAAN RAKf_NiAl"\AiTA JÄÄ"lYi MAAKAIS'TAl..f::, JOl'A ON MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA taan juuri ennen kuin se pääsee jokeen
Jälleenmyynti: Espoo: Fototapio • Haukipudas: Kello-optiikka • Hamina: Rai-Kuva • Helsinki: EP-kamera, Fimeko Oy, Foto-Hasse Oy, Foto-Simeon Ky, Haagan Optiikka, Helios Mannerheimintie 14, Konelöytö, Lautta Optiikka, Optikko Arvola, Optiikka Eriksson, Ornis Finlandica, Partioaitta, Pihlajamäen Silmälasi, Stockmann keskustan tavaratalo, TeMa-Foto Oy, Topshot ky • Ivalo: Ivalon Silmälasi • Kajaani: A. (90) 876 9100 Muuttuiko osoitteesi. O Tilaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluli iton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötilaajaksi, jolloin ti laushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu l l puh. E C '° l/'l C ...... (98 1) 370 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. .. . Korkeatasoista optiikkaa alle huippuhintojen. L-------------------------53. ........ (971) 263 1778 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, · Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. Kaakinen Oy, Kuvapiste • Kausala: Kausalan Silmäasema • Kerava: Fotomania • Kirkkonummi: Kirkkonummen Optiikka • Kotka: Oy Prisma Ab • Kristiinankaupunki: Suupohjan Optiikka • Kyröskoski: Koski-Foto Ky • Lieksa: Lieksan Silmälasi • Mariebamn: Backmans Optik • Myrskylä: Myrskylän näköpalvelu • Perniö: Perniön Seudun Kuvaus • Pieksämäki • Optikko Seppänen • Pori: Optikkomestari Uotila • Rauma: Optikko Ylander • Rovaniemi: Roifoto, Rovaniemen Fotox Ky • Salo: Salon Kesport • Tervo: Tervon Kauppa/Fotopalvelu • Tampere: Hervannan Optiikka • Tornio: Helios • Turku: Helios Kauppahuone T. ::, ...J V, 2 0. KAYTA PALVELUKORTTIA: r-------------------------1C iii z C E ·= ::) M N Q. .. 90-650 900 SUOMEN LUONTO 5/93 52. Ruohonen, Turun Keskus-Optiikka • Vaasa: Silmäteräoptikko L. (92 1) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta ..................... ...... 1993 100 mk) O Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/TAI VANHA OSOITE SUKU· IA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TO IM IPAIKKA 1 PUH. ...J z UJ ::) CJ) SUOMEN LUONNON PALVELU KORTTI -~ :;2 ::, z Q) .;; ·o ...J ::, w <fl ::c C C Q) a, ... (93 1) 214 5715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. vsk. JAKELUOSOITE POST1NUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH . Carl -Zeiss-Jena tunnetaan nyt nimellä: * * * * DOCrER® OPTIC WETZLAR JENA 8x22 C ja 10x25 C Kirkas kuva läpi koko näkökentän Mukavat myös silmälasien käyttäjille Erittäin kestävä kompakti rakenne Helppo ottaa mukaan pienen kokonsa ja kätevän vyölaukkunsa ansiosta Muita malleja: 7x40, 7x50, Nautic, 8x21, 8x30, 8x32, 8x50,8x56, 10x40, 10x50, 12x50, 15x60. Salkari Oy Pääedustaja: Ky Magnus Paul Kb, puh. .
Metsässä oli outoja kuoppia, kuin lapiolla kaivettuja, ja jokaisen kuopan pohjalla oli ulostusta, puolet pienempiä kuin ihmisen kikkarat. Seppo Vuolanto Sammakonpojat kehittyvät vain vedessä Mitä tapahtuu sammakonpoikasille, kun Iätäköt kuivuvat. Harri Dahlström Kukunnan salaisuus Mistä johtuu, että käen ääni on läheltä kuultuna melko vaisu, mutta kantaa kuitenkin kilometrejä. Rassua taisi vaivata yksinäisyys. Pitkä valkea siitin tulee esiin edestä kuoren reunan alta. Kuoriutumaton täysilukuinen munapesue sinitiaisen pesässä kertoo haudonnan keskeytyneen. Yksi ainoa karkotus saattaa keskeyttää haudonnan. 54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Hetken mietittyäni tajusin, että vaikka kyse on hyvin erikoisesta ja vaativasta käyttäytymisestä, olisi kuitenkin luonnon kehityshistorian pahanlaista väärintajuamista väittää tuollaista pyyntipuuhaa mahdottomaksi. Ne siis parittelevat toisen yksilön kanssa ja molemmat yksilöt sekä ·vastaanottavat että luovuttavat siittiöpaketin. muuttuneet, pyrstö hävinnyt ja jalat kehittyneet. Linnunpönttöjä siivotessani löysin kirjosiepon pöntöstä kuolleet poikaset (kylmä kevät?) ja sinitiaisen pöntöstä kymmenen kuoriutumatonta munaa. Kauri Mikkola Olin Evolla korvasieniä etsimässä. Maakotilot, etanat siinä mukana, ovat yleensä kaksineuvoisia, mutta eivät juuri hedelmöitä itseään. Tietenkin emo voi myös joutua pedon saaliiksi. Huomasivatko tiaisetkin, että on liian kylmä ja lopettivat haudonnan sen takia. Kuinka kauan kestää poikasen kehittyminen maalla liikkumaan pystyväksi pikkusammakoksi. Kun kysyjä vielä ehdotteli, että mäyrä on laatinut nämä sittiäisten eli sontiaisten ansoiksi, menin vähän ällikälle. Muita samantyyppisiä ovat sepelkyyhkyn ja uuttukyyhkyn, huuhkajan ja sarvipöllön sekä kaulushaikaran soidinäänet. Niihin voi liittyä myös kalkkisten lemmennuolien ampuminen paitneriin, mikä kiihottaa vastapuolta sekä yhtaikaistaa vaikean toimituksen. Suomen neljästä sammakkolajista lätäkössä kutee yleensä vain sammakko, joka ei ole kovin vaatelias kutupaikkansa suhteen. Häiritsijä saattaa olla joku muukin kuin ihminen. Minä en ollut moista koskaan havainnut, enkä kuullut mitään vastaavaa. Mitä pidempi on huono sääjakso, sen pahempi se on hyönteissyöjille. Ihmiset eivät ainakaan häirinneet pesintää, päinvastoin linnut tulivat hakemaan ruokaa päivittäin. Kysyjä epäili ulostusten ulkonäön perusteella, että tekijä olisi ollut mäyrä. Kirjosieppo on poikasten ruokinnan aikana herkkä kylmille ja sateisille säille. Jos lätäkkö kuivuu ennen toukan muuttumista pikkusammakoksi, toukat menehtyvät. Pönttöön kuolleet poikaset kertovat yksinkertaisesti ravintopulasta: emot eivät ole löytäneet riittävästi hyönteisiä. Yleisin syy tiaisen haudonnan keskeytymiseen on häirintä. kasvupaikan veden lämmöstä riippuen yleensä 7-12 viikossa kuoriutumisen jälkeen. Käen kukunta kuuluu lintumaailman mataliin lauluihin. Tiaiset saattavat käydä ruokintapaikalla säännöllisesti, mutta ne ovat yllättävän arkoja pesällään paljon herkempiä kuin esimerkiksi kirjosieppo. N ormaal ikesinä ensi mmäiset pikkusammakot ilmestyvät maalle heinäkuussa. Mäyrän ansoja. Tämä toinen pyyntikuoppahavainto herättää jo toiveita, että joku onnistuu vielä pääsemään silminnäkijäksi, kun viirunaamainen "metsäsikamme" kaivelee ansakuoppiaan ja tipauttelee niihin tuoksuvia syöttejään! Kirjosieppovanhemmat ruokkivat poikasiaan hyönteisillä. Kuoren alta tuli välillä näkyviin heiluva lonkero, joka ulottui aina tuntosarviin asti. Näin eivät satunnaiset huonot säät pääse liiaksi vaikuttamaan kantoihin. Matalille äänille on ominaista niiden hyvä kantavuus SUOMEN LUONTO 5/93 52. Kerran aikaisemmin on Luontoillassa kysytty samaa asiaa. Sen, kuten muidenkin sammakkolajiemme, hyytelökuoren sisällä kehittyvät mätimunat ja niistä kuoriutuvat toukat selviytyvät vain vedessä. Suurilla kotilolajeilla, kuten viinimäkikotilolla, parittelumenot ovat varsin pitkälliset ja monimutkaiset. vsk.. Mikä eläin rakentaa tällaisia vessoja ja miksi. Vessoista ei siis ole kysymys, vaikka mäyrä onkin vanhastaan tunnettu pesäluolan lähistöllä olevasta käymälästään. Mikä se on, jokin mato vai hyönteistoukka. Tunnetaanhan vielä paljon monimutkaisempiakin toimintoja, joista hyvä esimerkki on mäyrän afrikkalaisen sukulaisen hunajamäyrän ja hunajaoppaan (vanhalta nimeltään hunajakäen) yhteistoiminta. Onkin tärkeää, etteivät kaikki linnut pesi samaan aikaan. Ne kykenevät elämään maalla vasta viimeisimmän muodonvaihdoksen jälkeen, jolloin kidukset ovat korvautuneet keuhkoilla, suun ja ruoansulatuskanavan rakenne . Tiaisten pönttöjen alle ei siis ole syytä mennä hääräämään ainakaan haudonta-aikoina, mikäli haluaa pesinnän onnistuvan. Huono saa ei yleensä keskeytä haudontaa, sillä hautovan linnun energiankulutus on pieni. Lemmensairas kotilo Vadelmapensaassa oli kotiIo, jota näytti vaivaavan jokin loinen. Tämä tapahtuu lätäkön tms. Kuvaus sopii näet kotilon siittimeen, joka on yllättävän juhlallinen kapistus. Ilkka Koivisto Miksi pesintä keskeytyi. Kysyjän havaitsema kavaljeeri lienee ollut etsimässä kumppania ja oli selvästikin päättänyt käydä suoraan asiaan
vsk. Kevätlinnunherneen kukat sinistyvät vanhetessaan. Seppo Vuokko Saukko käy katiskalla Miten voisi estää saukkoa ryöstämästä kaloja katiskasta. Lisäksi tällaiset äänet saattavat vielä heijastua eli kaikua sopivista esteistä ja jopa voimistua, kun kaiku ja alkuperäinen äänilähde kuuluvat yhdessä. Näiden äänien suuntaa ja etäisyyttä on vaikeampi paikallistaa kuin tavallista laulua. Saimaannorppa ja saukko oppivat kokemaan katiskoita, mutta niidenkään voimat eivät riitä vankkojen ja vankistettujen tukirautojen vääntämiseen kaarelle. Seppo Vuolanto SUOMEN LUONTO 5/93 52. "' Ilmiötä on varsin vähän tutkittu, ja toistaiseksi yhteys on todettu vain trooppisella tulikruunulla, Lantana camara, jonka kukat ovat auetessaan keltaisia, toisena paivana oransseja ja muuttuvat sitten punaisiksi. Pölytetyt kukat ovat vain mainoskilpiä: tänne, tänne! Eri-ikäisten kukkien erilainen väri ohjaa hyönteiset keskitty] mään pölyttämättömiin kuk] kiin, joista ne myös saavat .~ mettä palkkiokseen. Mutta onko ilmiöllä ekologista merkitystä. Tämä on pitkäaaltoisen värähdysliikkeen fysikaalinen ominaisuus. Harri Dahlström 55. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Ryöstöretket voi estää vahvistamalla katiskan suuaukon reunatukia riittävästi tai tekemällä katiskat alunperin tarpeeksi vankoiksi. Miksi kukat vaihtavat väriä. Käen matala ääni kantaa tosin muutenkin kauas. Ilmeisin ja yksinkertaisin selitys liittyy pölyttäjien houkutteluun. eli vähäinen vaimeneminen. Se vääntää katiskan nielun tukiraudat kaarelle ja vie saaliin. Pölyttäjinä toimivat perhoset käyvät vain keltaisissa ja oransseissa kukissa, mutta mitä suurempi ja runsaampi kukinto on, sitä paremmin se houkuttelee perhosia. Puhtaasti fysiologisesti vo1s1 olla kysymys vain . Mitä suurempi ja tiheämpi kukinto on, sitä kauemmås se näkyy ja sitä tehokkaammin se houkuttelee pölyttäjiä. Suomen luonnonsuojeluliitosta tai Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahastosta, joilla lienee vielä tallella ohjeita saimaannorpan leukoja kestävän katiskan teosta ja vankistamisesta. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Ohjeita katiskojen vankistamiseen voi pyytää mm. ikääntyvien kukkien solunesteen happamuuden muutoksista monet siniset ja punaiset antosyaaniväriaineet vaihtavat väriään happamuuden muuttuessa. Miksi joidenkin kasvien kuten kevätlinnunherneen, imikän tai rohtoraunioyrtin kukat vaihtavat väriä ikääntyessään. Saukolle kyllä riittää vesissämme kalaa ilman katiskapyyntiäkin, ja vahvoin katiskoin kalastajan ja saukon rinnakkaiselo sujuu hyvin. Tämä käkikoiras on päättänyt hakea kaikupohjaa kukunnalleen pikkulinnun pöntön katolta. Ilmeisesti pölyttyneet siniset kukat ovat apuna hyönteisten houkuttelussa. Saukko on niin vahva, että se pystyy tunkeutumaan tavanomaiseen rautalankakatiskaan levittämällä suuaukon reunoilla olevat tukilangat. Siis kolme keltaista kukkaa häviää kilpailussa kukinnolle, jossa kolmen keltaisen kukan lisäksi on kymmenkunta punaista, vaikkakin medetöntä kukkaa
ruoka-aineet, mm. vsk. li=i=r•nt Suomalaista öljyosaamista Tervetuloa! SUOMEN LUONTO 5/93 5]. Gamma-01 säteilymittari on heti käyttövalmis: yksityiskohtainen käyttöohje opastaa laitteen käyttöön parissa minuutissa. ACACIA-SAFARIT Afrikan matkoihin erikoistunut vastuull . matkanj ärj. Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! Benedict ja Tytti von Wright, puh : (90) 680 2279. klo 18.00 Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki (Kansallismuseon takana). Laitteen käyttämiä litiumparistoja saat lisää mittaritilauksen yhteydessä 20,-/pari. Yksi-kaksi prosenttia luonnonsuojeluun Afrikassa. Säteilyvaroitustaso väestölle on 150-kertainen ja hälytystaso 1500-kertainen. Tutustumme luontoon, kulttuureihin ja ympäristökysymyksiin. Nyt saat laitteen suoraan maahantuojalta hintaan 295,+ postiennakkokulut 25,-. mennessä SOITA JA PYYDÄ ESITTEEMME! Hoikan opisto HO KAN OP STO 38100 KARKKU Puh. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, puh. Gamma-01 on erittäin herkkä: sen vaara-raja eli punaisen alueen alku on sama kuin Suomen viranomaisten keskinäinen ilmoitustaso. Kokeneet Afrikka-oppaat. 57. 931-2226 221 klo 9-18, fax 910231-2110610. BioStroken ympäristöystävällisws perustuu sen uudenlaiseen koostumukseen, jonka ansiosta vedessä elävät mikrobit pystyvät hajottamaan öljyn ympäristölle vaarattomiksi yhdisteiksi. 932-34 221 mape klo 8.0016.00 Karkku AFRIKKAAN Leirielämää pienryhmissä savanneilla, sademetsissä ja aavikoilla. T eboilin ympäristöosaamisesta. Yliopisto-opetusta luonnon keskellä! YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA -LINJA 30.8.93-20.5.94 (34 ov.) * Kartuta asiantuntemustasi tuoreilla tiedoilla * Opi ympäristötutkimusta * Suorita ypäristönsuojelun approbatur ja aloita cum laude-opiskelut * Lähetä hakemuksesi 30.7. Gamma-01 on Säteilyturvakeskuksen testaama. BioStroke on voiteluominaisuuksiltaan omaa luokkaansa. Helmi-maalikuussa 1994: •KENIA• UGANDA eläimiä, kulttuuri a, kameleita, Keski-Afrikan gorill at, Lamun saa ri . M arco Polo Diaja infoilta ke 26.5. Mittauskohteeksi soveltuvat esim. itse kerätyt marjat ja sienet sadevesi ilmatila maaperä eläinten rehu. Teboil BioStroke sopii kaikkiin vesijäöhdytteisiin kaksitahtimoottoreihin ja täyttää 2Töljyjen vaativimman luokituksen TSC-4,n. Heinäkuussa 1994: • LUANGWA-OKAVANGO Sambia, Botsw ana: kävelysafari savannil la ja kanoottivaellus, Viktorianputoukset Pyydä esite: BioStroke on jälleen yksi esimerkki GAMMA 01-Säteilymittari joka kodin käyttömittari Gamma-01 joka kodin säteilymittarilla voit tarkistaa mahdollisen säteilyesiintymän nopeasti, helposti ja turvallisesti. T äyssynteettisenä öljynä BioStroke voitelee moottorin tehokkaasti ja suojaa sitä korroosiolta. Näin moottori säilyttää tehonsa pidempään ja huoltokustannukset pysyvät pieninä
At the beginning of the l 990's, the number of fu r farms was slightly over 2000 and the number of animals about 4 million. Conservationists are interested in what the EC will mean for the environmental policy: will the present environmental legislation tighten or loosen and what will be left for Finland to decide by i tself. The conservationists maintained that this would be disastrous, especially for the Mediterranean countries. The otter is an inqtiisitive and playful animal that should be protected more efficientl y. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Pollution and the construction and regulation of watercourses have seriously affected the fish populations. If Finland joins the EC, the countryside will not be spared from changes. This would change the Finnish countryside profoundly. (939) 632 6163 Outi Airaksinen Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (981) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Mirja Hanimo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Petri Pö111ine11, Pekka Reinikainen, Ari Tarjanne ALUESLHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51, 20 100Turku puh. A few hundred thousand raccoon dogs and polecats were also reared in cages. The principle of free trade would take away the possibility to sti pulate our own taxes and payments that would promote environmental protection. Forestry would ultimately be completely dependent on automated mechanical harvesting. The author describes the biology of the otter and his own experiences with the species. 20 per cent of the nitrogen content of the manure is liberated to the atmosphere as ammonia, which has damaged trees and acidified soils over wide areas. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARK.ISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Tuula Varis, kans.väl.sihteeri Pirjo-Riitta Oinaa/a, lak.ias. The species recovered when it was protected, but during the past few decades the population has decreased again. The number of fu r farms began to increase after the Second World War and peaked in the 1980' s, when there were more than 6000 fur farms in Finland. sihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Inna Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumppanen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Fur farming was and is supported by the government just like any other farming, and the actual cost for producing a skin is clearly more than the money paid for it in a fur auction. vsk.. Uusimaa Perämiehenk. Some Finns suspect that after joining the EC, Finland would be turned into a graveyard of nuclear waste coming from other EC countries. More than 10 per cent of the nutrients of the manure end up in the watercourses, where they act as fertilizers. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. It is becoming more and more difficult for the otters to fi nd enough food and to secure a safe and peaceful nest for their offspring. Suomen luonnonsuojelulötto ry TOfM ISTO Perämiehenkatu 1 1 A 8 00150 Helsinki puh. Disturbance has been increased manyfold by hundreds of thousands of summer cottages along the shores and by more than half a million boats. (92 1)30 1 141 Anne Raunio Satakunta puh. Its fur was highly valued and the animal was commonly considered to be a pest. The inflated fur production ended qui te suddenly: overproduction combined with decreased den1and caused a crash in the prices in a very short time. Epidemics often break out in these overcrowded conditions. The EC is stumbling with its own carbon dioxide tax, which does not give a very convincing impression of the use of this method in the joint environmental policy of the EC. Finnish EC membership and the environment by Anne Brax, Alice Karlsson and Iiris Lappalainen Suomen Luonto 52(5):34-45 Discussion concerning the Finnish membership of the EC is just beginning in Finland. The reasons for this are purely economical: the less space allowed per animal, the cheaper it is to build and maintain the cages. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +3580446914 The otter disappears from Finnish waters by Jouko Kuosmanen Suomen Luonto 52(5): 26-28 The otter was hunted to the brink of extinction in Finland in the early 20th century. Nowadays the species is fairly common in some parts of central, eastern and northern Finland, but elsewhere it is rare. We are already trying to curb surplus agricultural production, but in the EC the production would surely plummet. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Fur farming a disaster for the environment and for the animals by Mauri Leivo Suomen Luonto 52(5):18-21 Fur farming started in Canada about 100 years ago and in Finland about 20 years later. The ministry of the environment would like to change the present legislation so that the law would unequi vocally forbid the import of nuclear wastes. Canine distemper, for instance, is common the last epidemic swept through Finnish fu r farms in the summer of 1992. It certainly was for many of the farmers, but not for the country. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16.15, kesällä klo 8.30--15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspääll ikkö Terho Powanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, energiasihteeri Harri Ajomaa, liikennesihteeri, vs. 11 A, 00150 Helsinki puh. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. Within the community, however, the principle is gaining support that each country should decide about its own environmental matters. More than half of the MPs have signed the proposition. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. Especially the archipelagial populations along the Baltic coast have diminished alarmingly. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. (90) 228 08206 Satu Hemula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. Some experts believe that Finnish agricultural production would be as much as one third less in the EC. To ban the hunting is not enough, there should be more lake and ri ver areas put aside to protect aquatic environments and their inhabitant, the otter. At the moment we are searching for a site for the fi nal deposition of our own highly active nuclear wastes in the Finnish bedrock. (98 1) 3 1 15 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (960) 31 1 550 Liisa Kantola, vs. Wherever production was to be profitable, it would be more centralized and intensive than before. Tallbergink. We interviewed people working in international environmental organizations in Brussels. 1 D 5. lt was commonly believed during the 1970' s and early 1980' s that fur farming was "good business". The amount is not staggering, but the way this produce is handled is. The municipality which "wins" this questionable competition might be tempted to try to solicit nuclear wastes from other countries for fi nancial gain. Animals in fur farms live in unacceptable conditions, frequently in veritable animal concentration camps. Fur farms today produce about 200 000 tons of manure annually. They thought that the environmental policy of the EC is far fro m effecti ve, but that some day it might be. krs., 00180 Helsinki puh. In the more remote areas the majority of small farms would deteriorate and their fields would be forested or they would turn into fa llow. In these farms more than 10 million ani mals were kept: 6 million minks and 4 million "foxes" (mostly arctic foxes). (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Parliament is currently processing a proposition for a new law. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh
Eteläisen Suomen kotkatyhj iökin muistuttaa kotkiin kohdistuneesta vainosta. Viimeksi tällainen siirrettiin syksyllä 1992 Varsinais-Suomeen, seudulle jolla on jo pitkään oleskellut aikuinen, yksinäinen kotka. Se jäi pariksi vuodeksi Korkeasaareen ja siirtyi sitten ruotsalaiseen uhanalaisiin lajeihin erikoistuneeseen eläintarhaan Nordens Arkkiin. Lisbet hautoo, on hautonut jo runsaan viikon. vsk. Kun Lisbetille alkoi kertyä ikää, heräsivät odotuksemme, että siitä ja Laurista tulisi pan , vaikka hyvin tiesimme kuinka harvinaista kotkien lisääntyminen on tarhaoloissa. Keväällä 1990 niiden "täystehoisen" soitimen tuloksena syntyi yksi jälkeläinen. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Kotka Carl Wahlbergin luukirurgia onnistui niin hyvin, että si ipi parani "tarhakuntoon". Nämä poikaset saivat seurantaa varten kannettavakseen kevyet radiolähettimet. Liperistä lähetettiin 1977 Korkeasaaren kotka, jonka siipi oli pahasti vioittunut. Vai onko meillä edes tällaista mainetta. Viime keväänä Lisbet ja Lauri saivat jälleen kaksoset. Se voitiin toipumi sen jälkeen siirtää tarhaan, ja sille annettiin nimeksi Li sbet. Keväällä 1989 Lisbetin ja Laurin rakkaus syttyi toden teolla, mutta vaikka ne häärivät pesäpuuhissa, munia ei ilmaantunut. Sillä oli jalassaan rengas, jonka avulla saatiin nopeasti selville "henkilötiedot". Kotka eli maakotka ei ole niin uhanalainen, että sen kasvattaminen eläintarhassa olisi välttämätöntä. Pariskunta siis kihlautui ensin. Niiden näihin päiviin jatkunut laiton hävittäminen uhkaa maamme mainetta luontoaan suojelevana sivistysvaltiona. Kuitenkin maamme kotkilla on yhä uhkia. Ne siirrettiin Antti Belowin vetämässä maakotkaprojektissa Hämeeseen. Silloisen eläinlääkärimme SUOMEN LUONTO 5/93 52. Nousin hetki sitten kurkistamaan työhuoneeni ikkunasta kotkahäkin suuntaan. Tämä kotka oli syntynyt samana keväänä Utajärvellä. Ilkka Koivisto 59. Seuraavana keväänä syntyivät kaksoset. Pekka toteutti sen käytännössä; hänen viime kesän havaintonsa viittaavat operaation täydelliseen onnistumiseen. Syksyllä 1984 saapui Elimäeltä niinikään vaikean siipivamman saanut nuori naaras. Lauri näytti kököttävän pesän laidalla. Kotkakannan palauttamiseksi entisen veroiseksi tarvitaan vielä paljon tietoa, työtä, varoja ja vuosia sekä innostusta. Korkeasaari on voinut osallistua työhön kotkien hyväksi oikeastaan sekä onnettomien että onnellisten sattumien kautta. Niitä varten olimme suunnitelleet yhdessä Suomen tunnetuimman kotkaspesialistin Pekka Helon kanssa luontoonsiirto-operaation. Pari Korkeasaareen tuodu ista kotkista on voitu kuntouttaa niin hyvin, että ne on uskallettu laskea takaisin luontoon. Tämä lintu oli koiras ja sai nimekseen Lauri. Lisbetin siiven operoi edellisenä vuonna Korkeasaaren eläinlääkäriksi tullut Harry Jalanka, joka ennen tänne tuloaan oli ehtinyt ansioitua juuri lintukirurgiassa Heinolan lintutalossa. Ki rjoitan tätä aprillipäivänä
.! , ' Olli Marttila NOKKOSPERHOSEN KESÄ Vuosi on nokkosperhosen ko.ko elämä. • . . L "-' I.}, 1, ··'PERHOSTEN .J . Ovh. ·~r1 ___.__ j. Ovh. ' . lr ;.. Ovh. '11(-~ . 420,.. ' .. 1: 1 , .. Ovh. Perinteisen keräilyn lisäksi neuvoja esimerkiksi perhosten valokuvaamisesta. Kirja kertoo 21 tarinaa keväästä syksyyn ja niihin jokaiseen nokkosperhonen tavalla tai toisella liittyy. r <'. : 1 __§, t ... 165,KIRJAYHTYMÄ . ,. 145,r, ~--... Olli Marttila -Tari Haahtela Hannu Aarnio Pekka Ojalainen SUOMEN PÄIVÄPERHOSET Tieto-Finlandia -palkittu perusteellinen tietoteos ja upea luontokirja niin harrastajille kuin tutkijoillekin. 136,Hannu Aarnio Pekka Ojalainen PERHOSIA HARRASTAMAAN Tiiviit perustiedot antoisasta harrastuksesta ja perhosten kiehtovasta maailmasta. ,• 11 11 PAIVAPERHOSOPAS Olli Marttila Tari Haahtela Hannu Aarnio Pekka Ojalainen PÄIV ÄPERHOSOPAS Kenttäkäsikirja, jonka voi kuljettaa kevyesti mukana sinne missä perhoset ovat