Purhonen ........................................................ Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Peukaloinen viihtyy hakkuuaukeiden ryteiköissä, Rytöjen pirteä pystypyrstö, Heikki Willamo ........ Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. vsk.. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . 13 Sutta vainotaan rauhoituksesta huolimatta, Veli-Risto Cajander ja Riku Lumiaro ......................... 46 Suomi maailman savurenkaassa, Iiris Lappalainen ...................................................... Summaries of the Main Articles .............................. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Pää1oimi11aja Jorma Laurila, 228 08217 Toimi1Ussih1eeri1 Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimi11aja1 Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 22808216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimi1ukse11 sih1eeri Ai la Maikki, 228 082 18 Värierot1elu1 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luo1110 ilmestyy kuukausilrain, paitsi kesäheinäkuussa kakso1snumerona. Lemmenlaakso tienposkessa, Pertti A. 52 Kirjoja ...................................................................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 0015 1 Helsinki puh. Rakkaus luontoon voi kummuta satukirjastakin. Luontoa säästäviä vaihtoehtoja on tarjolla. 66 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kierteissarvivuohi ................................................. Tilaushinnat Yuosikena (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 14 Eläintensuojelijat ulvahtavat suden puolesta. (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 42 1 lrtonumero 33 markkaa. ........ 32 Tutkimusmatka kotipihalle, Seppo Vuokko .......... 24 lsokudu voi hyvin zimbabwelaisella riistatilalla. 62 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Jatkuva säästötilaus 265 mk. i:r:nd:J~~ .. Kansikuva: Kesän viestin tuovan tesmaperhosen kuvasi Paavo Hamunen. Uuteen afrikkalaiseen suojelupolitiikkaan voi tutustua sivuilla 40--46. Jatkuva säästöti laus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 18 Mitä ydinvoiman tilalle. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. Peukaloisesta L k r· r·· "k t k lisää sivuilla 22-23. 12 Kehittäminen ja projekti, Aura Koivisto .............. .. 26 Turun Ruissalo on kuin Airistolla uiva Nooan arkki. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. : ..................................................... 22 missä on sekä piilopaikkoja että ravintoa. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ EU:n tavoitteena suotuisa suojelun taso, Matti Hiili ........... .. Vapaakaupan suuri illuusio, Antti Vahtera ........... 2 Kotimaasta ........................................................................ 58 Kysy luonnosta ......................................................... 37 Villistä luonnosta vaurautta, Jorma Laurila ........ 33 Oma piha voi innostaa vaikka luontokirjailijaksi. .30 Kahden ison tien väliin kätkeytyy upea joenvarsilehto. Takaisin hiilikauteen, Antti H alkka ja Iiris Lappalainen ...................................................... 50 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... ... z L.U 6 :) V') SUOMEN LUONTO Toimi1us Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 40 Ulkomailta ................................................................ 16 Kaavoituksella voitaisiin säästää luontoa ja rahaa. Rantojen kalleus on kaavoittajan syytä, Mikko Niskasaari ...................................................... ~~'. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Tammet Ruissalon turvana, Alice Karlsson ......... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. 67 SUOMEN LUONTO 5/94 53
Parhaat kulkuvälineet ovat omat jalat tai polkupyörä. Saartorengas puistojen sekä viherja suojelualueiden ympärillä kuristuu yhä tiukemmalle. punginlahden kansainvälisesti arvokkaan suojelualueen ympärille aiotaan rakentaa 18 000 asunnon ja 6 000 työpaikan lähiö. Jorma Laurila 3. Liian tiheä rakennuskanta viheralueen kyljessä turmelee luonnon vähitellen, vaikkei kukaan niin haluaisikaan. Kaupungeissa luonto on poliittisten päättäjien ja virkamiesten armoilla. Jokakesäiset massatapahtumat ruhjovat pahoin Kaivopuistoa. Suuret konsertit, urheilukilpailut ja rakentaminen kuuluvat ilman muuta kaupunkiin, mutta niille pitää löytää oikea ympäristö. Kaisaniemen puistoon ollaan tunkemassa suurta pesäpallokatsomoa. Tuhannet jalat tallaavat armotta kasvillisuuden, suuret tapahtumat tuovat tullessaan paljon liikennettä ja piittaamattomat ihmiset roskaavat ja ränstäävät. Luontoa arvostava joutuu kuitenkin usein mustin mielin katselemaan, miten huonosti kaupunkien luonnonsirpaleita kohdellaan. 53. Ei tunnu olevan eroa sillä, ovatko ne virallisia viheralueita vai vain muuten säästyneitä. Puistojen pitäisi olla hiljentymistä, rentoutumista ja pienimuotoisia tapahtumia varten, kaupunkilaisten yhteisiä puutarhoja, jotka tuovat vihreän henkäyksen kiven keskelle. Luontoelämyksiä ei tarvitse lähteä etsimään matkojen takaa; niitä löytyy aivan kotinurkilta, kun vain kulkee silmät ja korvat tarkkoina ja mieli avoimena. vsk. Tässä numerossa avaamme ikkunoita lähiluontoon: Kerrankin laiskuus palkitsee omakotitalon omistajan. Kaupunkien erilaiset katvealueet, tyhjät tontit, radanvarret ja monet touhukkaiden ihmisten huomiolta säästyneet nurkkaukset paljastuvat monesti lähemmin tarkasteltuina rikkaiksi pikku keitaiksi. Muun muassa Helsingissä tästä on lukuisasti esimerkkejä: Kymmenkilometrinen Keskuspuisto on vuosien mittaan kaventunut, ja sen vyötärö on jo kokonaan katkeamassa. Niitä ei pidetä aarteina vaan varamaina, joista voidaan aina tarvittaessa lohkaista pala tai kaataa muutama puu; niitä siivotaan ja sotketaan, "siistitään" ja asvaltoidaan. Todellisissa kulttuurikaupungeissa arkkitehtuuri ja luonto lyövät kättä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vuosikerta 5 1994 Lähiluonto kunniaan! Helsingin Viikkiä. Omakotialueilla taas omistajalla on valta ratkaista, kehittyykö pihasta nujerrettu, vivahteeton nurmiaavikko vai kukkea ja jännittävä viita, josta riemuitsevat niin linnut, perhoset ja siilit kuin lapsetkin. Teiden saartamassa kolmiossa lymyääkin rehevä Lemmenlaakso. Jo aamuöinen kävely keväisen kaupungin keskustan läpi antaa uuden näkökulman kaupunkikulttuuriin: mustarastaan kiihkoisa ja kaihoisa huilu soi hienosti kivisissä kuiluissa. Viikin-VanhankauSUOMEN LUONTO 5/94 53. Mitä olisi Turku ilman Ruissaloa
"Ilman luonnonsuojeluliittoa monet asiat jäisivät vain hetken leimahdukseksi. Työministeriön ylitarkastaja Kjell Henrikson vahvistaa, että heillä oli Kainuuseen yhtä suuri, vaihtoehtoinen hanke, joka olisi aivan hyvin voitu esitellä Vuokatin tien sijasta. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Euroopan unionin suhteen liitto on ollut koko ajan valppaana. Kyläpoliitikkojen 20 vuotta ajama Vuokatin tie kelpaisi sellaiseksi. Lisäähän iso jäsenmäärä myös kannanottojen painoarvoa. Esimerkiksi kansallispuistokomitean mietintö lyötiin 1977 ihan lyttyyn. Saimaannorpalle liitto on ostanut elintärkeitä pesimäluotoja ja saaren. Kainuu, jossa asuu kaksi prosenttia suomalaisista, sai 20 prosenttia rahoista. Tietymättömissä on, mitä paketin valmistellut kokoomuksen työministeri Ilkka Kanerva tienasi kaupassa siitä, että käveli ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen yli. Kun valtakunnassa nyt mietitään uutta metsäpolitiikkaa, vo1ta1sun aivan hyvin kaivaa esille liiton metsäohjelma kahdenkymmenen vuoden takaa. Kotkan suojelutyöhön satsataan myös reippaasti. Työministeriö karsi ne 55 miljoonaan. Lisäksi tie pyyhittiin KHO:n päätöksellä 1991 Kainuun seutukaavasta, joten valtioneuvoston päätöksen laillisuus on kyseenalainen. Liitto on se elin, joka painostaa, neuvottelee ja jaksaa puhua, uhanalaisista lajeista, lahopuista, vaelluskaloista ... Sen pesimäalueita yritetään laajentaa poronhoitoalueen eteläpuolelle rakentamalla tekopesiä ja ruokkimalla talvehtivia kotkia. Liitto näkyy myös maakunnissa. Liitto toimii tarvittaessa myös ripeästi. Se saattaa viedä keskustalta kaksi kolme kansanedustajaa ja viiden miljoonan puoluetuet. " Luonnonsuojeluliitossa asiat pannaan ensin suureen seulaan, sillä kaikkien asioiden perään ei voida sännätä. Luonnonsuojelu Ii i ttolaisia on 27 000, mutta uusia jäseniä tarvittaisiin kipeästi . Juuri nyt puhalletaan ilmaa saimaannorpan ja maakotkan sieraimiin. Huhtikuussa liitto julkaisi EU:n ympäristövaikutuksia käsittelevän kirjan. Keskustoimiston lisäksi liitolla on ollut jo vuosia kuusi aluesihteeriä eri puolilla Suomea ja tänä vuonna alueellisia työntekijöitä on pystytty lisäämään. Tiepiirit esittivät kaikkiaan 300 miljoonan edestä työllistämiskohteita. Komposti jopa kerrostalojen pihaan sehän oli vielä muutama vuosi sitten vitsi, nyt komposteja on jo keittiöissäkin. vsk.. Arvostelijoiden mukaan Suomi menee konkurssiin, jos ehdotukset toteutetaan. Vuokatin tie lyhentää Kajaanin ja Joensuun 240 kilometrin välimatkaa kahdeksalla kilometrillä, maksaa noin 30 miljoonaa ja sen rakentaminen työllistää 10-15 miestä. Jäsenyysneuvotteluja on seurattu tarkasti ja Suomen neuvottelijoille on esitetty ympäristöasioita ja päätöksenteon avoimuutta koskevia vaatimuksia. Monia muitakin liiton ajamia tavoitteita on ensin pidetty mahdottomina. Alice Karlsson Lisätietoja luonnonsuojeluliitosta saat osoittella Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169, 00151 Helsinki tai puhelimella (90) 228 081. Valtioneuvosto jakoi kaikkiaan 190 miljoonaa markkaa työllistämisrahaa, joista 75 prosenttia meni Suomen keskustan vahvimmille tukialueille joilla asuu vain 20 prosenttia väestöstä. Nyt meillä on hieno luonnonsuojelualueverkosto, jota kukaan ei kyseenalaista. Se raivaa tietä: maalämpöä, biokaasua, tuulta ja aurinkoa, vain lyhytnäköisimmät nauravat enää niille. Myös kaikkiin päästöjen vähennystavoitteisiin on suhtauduttu aluksi kielteisesti. Siellä ne pökkelöt, lehtipuut ja suojakaistat ovat. Se on aina kulkenut paljon edellä muita. Tässä on liiton voima. Siitä seulasta sitten tipahtelevat ne tärkeimmät asiat, joita viedään eteenpäin. Lisäksi liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela pitää Vuokatin tietä "älyttömänä". Mikko Niskasaari 4 KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto on ostanut norpalle mm. Raaka valtapeli tuhoaa Vuokatin Valtioneuvoston huhtikuussa hyväksymää Vuokatin vaarajonon pirstovaa Eevala-Juurikkalahti -tietä ei voi ymmärtää muutoin kuin valtapelin läpi arvioiden. Keskustalle sopisi kuitenkin vain näyttävä voitto. tämän Saimaan Pihlajavedellä olevan pesimäpaikan. Ja kun tietty osa jäsenistä on aktiivisia, lisääntyisi myös toimijoiden joukko. Nyt pidetään selvänä, että uusiin voimaloihin asennetaan mm. Ministerit eivät kuitenkaan saa Vuokatin tieltä vielä rauhaa, sillä viimeisen sanan siitä sanoo KHO. Luonnonsuojeluliitto tekee pieniä ihmeitä Suomen luonnonsuojeluliitto on syystäkin ylpeä itsestään. mahdollisimman tehokas rikinpoisto. Myös työttömistä. "Kyllä tässä on koko ajan tehty pieniä ihmeitä", sanoo luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Joukkoliikenne vetämään, autoliikenteen päästöjä vähennettävä, ylimitoitetut tiesuunnitelmat jäihin ihan realistisia tavoitteita. Koskiensuojelulakikin yritettiin vesittää taloudellisilla peikoilla. Kainuuseenkin· oli vaihtoehtoisia kohteita, kertoo johtaja Erkki Koskinen tielaitoksesta. Presidentinvaalit hajoittivat keskustan pahimmin Kainuussa, jossa Keijo Korhosen kannattajat ovat lähdössä eduskuntavaaleihin omilla listoillaan
vsk. Pentti Hirvonen 5. Jutun mukaan Greenpeace keräsi 1991 noin 550 miljoonaa markkaa "valaiden pyynnin vastustamiseen" todellisuudessa tämä summa on järjestön toimistojen yhteenlaskettu budjetti. Artikkelissa kerrotaan, ettei kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC "suostunut vaadittuun valaanpyyntikieltoon Etelämantereen vesille". Kauppaja teollisuusministeriön, Vapo Oy:n, Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistyönä aloittama projekti tähtää näkyvästi myös taloudellisiin päämääriin. Se oli tunteisiin vetoava kannanotto valaanpyynnin lopettamisen puolesta. Allastamista ja jälkikäytön vesistökuormitusta syynätään Kihniön Aitonevalla. huhtikuuta 1994 australialaisen dokumenttielokuvan "Viimeinen valas". Ilta-Sanomien ajattelun mukaan eläin ei tästä kärsine, sillä "valaiden väitettyä älykkyyttäkin voi lähinnä verrata lehmän älyyn"! Juha Valste viherrehun tuottaminen. Puiden kasvatus eri muodoissaan voi olla tärkeimpiä käyttömuotoja siitäkin huolimatta, että talousmetsien hakkuusäästö kasvaa vuosi vuodelta." Tutkimusohjelmaan sisältyy Suojelijoita syytetään maanpetoksesta Kolilla toimiva Pohjois-Karjalan Talous ja Luonto ry. Ohjelman asiatiedot olivat oikeita. Lähinnä kolilaisiin maanomistajiin tukeutuvan Talous ja Luonto -järjestön mielestä luontoaktivistit häiritsevät metsätaloutta Kolin alueella kansallispuiston tuntumassa. "Emme ole syyllistyneet Eskelisen väittämään toimintaan. Artikkelissa ei myöskään sanota, minkä vuoksi valaita pitäisi pyydystää. Seuraavan päivän Ilta-Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla "Valaskannat ovat nousseet huippuunsa Tutkijat teilaavat tv-ohjelman väitteet valaista." Artikkeli alkaa virkkeellä: "Valaitten kuoleminen sukupuuttoon on paikkansapitämätön myytti, toteavat useat kansainväliset valastutkijat." Artikkelin "kansainväliset valastutkijat" ovat mm. "Toimintamme perustuu vapaaehtoisiin jäsenmaksuihin." Kimmo Repo myös alueita, joista syntyy kosteikkoja ja lintujärviä. OHO! MTV esitti 6. Tämä miehisten miesten uljaana seikkailuna pidetty puuha kestää tavallisesti minuuttikaupalla ja joskus yli puoli tuntia. Artikkelissa väitetään, että valaita on viimeksi uhattu 1600-1700-luvuilla; todellinen kato kävi kuitenkin 1930-1960-luvuilla. Syyksi ei riitä, että "kannat kestävät jo verottamisen". Artikkelissa ei kysytä, kuinka moni meistä hyväksyisi lehmän teurastamisen siten, että eläimen ruhoon ammutaan räjähtävä harppuuna, johon kiinnitetystä köydestä pakoon yrittävää onnetonta nautaa vedetään ympäri laidunta, ammutaan siihen uusi harppuuna ja annetaan eläimelle sähkösokkeja. Artikkeli antaa täysin väärän kuvan valaiden nykytilanteesta. Piirin puheenjohtaja Heikki Simola pitää kiukunpurkausta käsittämättömänä. IS:n jutun sekavista ja osaksi ristiriitaisista puolitotuuksista ja selvistä valheista heijastuu valaanpyynnin kantuhannella hehtaarilla vuodessa. Artikkelissa ei mainita mitään TV-ohjelman keskeisimmästä sanomasta, joka oli valaanpyynnin epäinhimillisyys ja tapettavien eläinten pitkitetyt kärsimykset. Luonnonsuojeluväki ei pysty painostamaan suuria puutavarayhtiöitä. "Soiden uusiokäytössä ovat maanomistajat avainasemassa", sanoo Yapon ympäristönsuoje1 upäällikkö Pirkko Selin. "Luontoaktivistien toiminta hipoo mielestäni jo maanpetturuuden rajoja." Yhdistys vaatii, että valtiovallan on tutkittava luontoväen toiminnan laillisuus. Yksityiset eivät uskalla tarjota puuta myyntiin, ja toisaalta yhtiöt eivät ole halukkaita ostamaan painostuksen pelossa. Kolin tapauksessa uskon yhtiöiden pitävän itse kiinni kansainvälisestä maineestaan." Simolan mukaan PohjoisKarjalan luonnonsuojelupiiriltä ei voi ottaa pois valtionavustuksia, koska se ei niitä saa. Tutkimuksessa selvitetään edellytyksiä metsitykselle, marjaja yrttiviljelylle, ja suon jälkikäytön vaihtoehtoina voivat olla myös kalanviljely tai nattajien huoli: satojen miljoonien markkojen vuotuiset lihamarkkinat uhkaavat liukua hyppysistä. Vain lahtivalaita on niin runsaasti, että lajin eräät kannat saattaisivat kestää tiukasti valvotun pyynnin. syyttää luontoaktivisteja laittomasta painostuksesta ja vaatii, että valtio lakkaa avustamasta luonnonsuojelujärjestöjä. Tutkimus on ajankohtainen, sillä tällaisten alueiden määrä kasvaa tämän vuosikymmenen aikana parillaSUOMEN LUONTO 5/94 53. "Tietääkseni luontoaktivistit ovat uhanneet levittää kielteistä kuvaa jopa ulkomaille niistä yhtiöistä, jotka ostavat puuta Kolin alueella", sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Sulo Eskelinen. Ei ihme, sillä tätä tosiasiaa ei kukaan pysty kumoamaan. "He päättävät soiden jälkikäytöstä ja käyttötavasta. tunnettuja norjalaisia ja islantilaisia valaanpyynnin kannattajia, jotka ovat omien maittensa valaanpyyntiä edistävien organisaatioiden huipulla. KOTIMAASTA Haluaako Ilta-Sanomat valaspihvejä suomalaistenkin ruokapöytään . rauhoituksen voimaantulon. Viisi suurinta valaslajia ovat erittäin uhanalaisia, eivätkä näiden lajien kannat ole muutaman vuoden pyyntitauon aikana toipuneet. Rastunsuo kuuluu lintujen muu-ttojohteisiin, joita linnut seuraavat muutollaan vuodesta toiseen. Lintujen sopeutumista muokattuun uusympäristöön seurataan Limingan Hirvinevalla ja Rautalammin Rastunsuolla. Tällä hetkellä valaanliha maksaa 10-50 kertaa enemmän kuin naudanliha. Maanomistajien yhdistyksen syyttävä sormi osoittaa selvästi Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirijärjestöä. Todellisuudessa enemmistö !WC:n jäsenmaista kannatti kieltoa, mutta Japani ja Norja onnistuivat Japanin lahjomien kehitysmaiden ja maaravahemmistösäännön avulla estämään Ranskan ehdottaman Mitä tehdä loppuunkalutulle suolle Viime vuonna alkanut kolmivuotinen tutkimusohjelma hakee suuntaviittoja turvetuotannosta vapautuvien suopohjien käytölle
Simon ulkosaaristoon kuuluvat Moffenkallan eli Tiurasenkallan, Tiurasenkrunnin, Ykskiven, Möylyn ja Härkösten saaret. Osta maata Vuotokselta Vuotoksen alueella on jo yli 400 uutta maanomistajaa. kesäkuuta, soudetaan ylisen Kemijoen ja erämaaluonnon puolesta Savukoskelta Pelkosenniemelle. Koulumajoitus, veneet tai kanootit maksutta. Kokonaavalla neliömetri maata maksaa 1 ,50 markkaa. Tiurasenkrunni on ulkosaarten korkein saari, ja se on sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan ulkosaariston monipuolisin. Saarella kasvaa 161 putkilokasvilajia ja pesii 24 lintulajia. Ateriapalvelut ja välikuljetukset omakustannushintaan. Näyttelyssä on 145 suurennosta, joista 20 on laulumaitten kävijöiden konkareiden, I. Tiurasenkrunni tunnettiin vielä viime vuosisadan lopulla merikotkan pesimäsaarena. Saaristo sopisi hyvin Perämeren kansallispuiston jatkeeksi ja olisi linkkinä Iin krunneihin, jossa on Oulun yliopiston tutkimusasema. Merilinnustoltaan Simon ulkosaaret ovat olleet kauan tunnettuja, ja niiden linnusYkskivi G~ Tiurasenkalla o Tiurasenkrunni Leipäre .. 1994. Soutuun voi liittyä myös matkan varrelta tai soutaa vain lyhyen matkan niin halutessaan. Taustalla näkyy Härkäleton majakkasaari. (9692) 13210, fax 12039. Simon kunnan esityksestä Lapin vesija ympäristöpiiri suunnittelee saareen huviveneiden suojasatamaa, joka vahingoittaisi saaren luontoa. Leipäreen maannousemarantaa. Heinäkuun alusta (9692) 8 13 210, fax 812 039. Kalastus on Simossa 1900luvun alkupuolelle ollut tärkeä elinkeino ja ulkosaarien vanhat kalakämpät, kalakellareiden jäänteet, kalkinpolttouunit, entiset laidunmaat ja pirtun salakuljetuspaikat ovat säilyttämisen arvoinen osa seudun kulttuurija paikallishistoriaa. kesäkuuta klo 10.00 Savukosken Mutkavaarasta. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 F, 00180 Helsinki, puh. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Helena Tiihonen Puh. Suojelua on nyt lyömässä korville Tiurasenkrunnin suojasatamahanke. Lähtö juhannusaattona 24. Nyt ruokki on hävinnyt pesimälinnustosta, mutta on tekemässä paluuta. 6 KOTIMAASTA Tiurasenkrunniko huviveneille. K. Simon luonnonsuojeluyhdistys on tehnyt aloitteen Simon ulkosaariston suojelemiseksi. Pienikin alue tekee omistajasta asianomistajan, joka voi esittää vaatimuksia maa-alueestaan. ~Möyly \ Härkä letto 5 km Simon ulkosaaristo on suojelunarvoinen kokonaisuus, jonka eläinja kasvilajistoon yllättävän runsas. Valokuvanäyttely Kutsasta Kalevalaan on Suomen valokuvataiteen museossa 10.6.-14.8. Ota yhteyttä Helena Tiihoseen puhelin (9692) 13210, heinäkuun alusta (9692) 813 210. Juhannuksena Vuotokselle Juhannustanssit vanhalla lossilla, poroherkkuja Keminsaarilla, joikaamista, sauna, Lapin kesäyön valo ... Keijo Nevaranta SUOMEN LUONTO 5/94 53. D Sukella suomalaisuuden juurille Valokuvaja Petri Niikon kuvausmatkat Kutsaan, Paanajärvelle sekä Venäjän Karjalan pohjoisille runonlaulaja-alueille ovat tuottaneet valokuvanäyttelyn Kutsasta Kalevalaan. Vanhat simonkyläläiset miehet muistavat vielä, miten Härkösten saarilta kerättiin pyydönpanon aikana koreittain lintujen munia. (90) 694 1343. Juhannuksena, 24.-25. tosta on havaintoja 1800-luvun puoleltakin. Näyttelyn historiallinen tekstija kuva-aineisto johdattelevat katsojan nykypäivään, jossa on säilynyt runsaasti arvokkaita kaikuja suomalaisen heimon yhteisestä menneisyydestä. Tärkeimpien lintusaarten rauhoittaminen ja maihinnousukielto turvaisivat eräiden harvinaistuvien lajien pesimärauhan saarilla. Määräaloja voi edelleen ostaa Kokonaavalta, joka on valtakunnallisesti arvokas aapasuo; muuttohaukkojen, joutsenien ja hanhien asuinseutu. vsk.. Riskilöitä pesi vuonna 1911 Härkäletossa ja Saapaskarilla yli 50 paria mutta viime kesänä koko ulkosaaristossa vain kolme paria. Inhan, Esko Suomalaisen ja Väinö Kaukosen tallennoksia. Oma vene tai kanootti helpottaisi järjestelyjä
UVB-säteily voi vahingoittaa myös silmiä. Riku Lumiaro Lapsen iho on erityisen herkkä auringolle. Turkistuottajien mukaan ketut ovat parissakymmenessä vuodessa tottuneet Varo aurinkoa! Ilmatieteen laitos aloitti maaliskuussa uuden palvelun: yleisölle annetaan ennusteita ultraviolettisäteilyn voimakkuudesta maanpinnalla. ja 29.5. Herkkäihoinen ei kesäaikana voi keskipäivällä oleskella auringossa Helsingin seudullakaan kuin 5-20 minuuttia palamatta; tropiikissa vastaava aika on vain muutama minuutti. Eläinsuojelujärjestö Peta osoitti mieltä turkiseläinten puolesta huhtikuussa Helsingissä. Lisätietoja antavat Barbro Elgert, puh. Noin 30 minuuttia kestäviä ilmaisia esityksiä on ravintola Pukin aukiolla 21., 22., 24., 26. Monille nämä vampyyrien esikuvat synnyttävät kylmiä väristyksiä. Suomessa tuotetaan kaksi kolmasosaa maailman ketuista, ja minkkien kasvattajana Suomi on Länsi-Euroopan kolmas. Ja Kansainvälinen eläinsuojelujärjestö Peta toi uusia luonnonsuojelun toimintatapoja Suomeen, kun kaksi englantilaista aktivistia Amanda Arjas ja Gillian Merret protestoivat melkeinpä alasti kolmen suomalaisen eläinsuojelijan avustamana. Juha Valste sitten vain Elämänlähteelle, Naistinkiin, Neitvuorelle sekä 54 muulle luontokohteelle Mikkelin seudulla. tuhohyönteiskantojen säätelijöinä ja kasvien pölyttäjinä. Lyhytaaltoisempi UVB puolestaan voi synnyttää ihosyöpää. Vuotuisen säteilyannoksen kaksinkertaistuminen lisää tyvisoluja okasolusyöpien riskin kolmintai nelinkertaiseksi. Lisätietoja opastuskeskuksesta saa numerosta (92 1) 623 471. pieniin häkkeihin. Lepakoi lla on kuitenkin tärkeä osa mm. Maksullisen puhelinpalvelun numero on 9700-7211 . Kun menet Mikkeliin, hae ~ < ihmeessä ympäristökeskuksesta Turkisten Vastustajat riisuivat Vaatteensa Luonnonkävijän opaskartta. Kaupungin ympäristönsuojelutoimiston suunnittelema ja ylläpitämä keskus on vanhassa veneveistämössä lähellä saarelle johtavaa siltaa. Lepakot LuontoExpossa Lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat aina kiehtoneet mieltä. On kuitenkin vaikea uskoa, että luonnossa paljon liikkuva kettu viihtyy neliön häkissä, jossa se ei voi edes tyydyttää perustarpeitaan. Melanooman vaara nousee sitä suuremmaksi, mitä useammin ihminen polttaa ihonsa. D Satuilua Korkeasaaressa Näyttelijät Liisa Paatso ja Riitta Elstelä esittävät Korkeasaaressa lapsille ja Iapsenmielisille uudelleen dramatisoitua Grimmin veljesten eläinsatua Kettuja kissa sekä kertovat Korkeasaaren uhanalaisista asukkaista. 191 7455 ja Outi Nummi, puh. Tempaus herätti mielenkiintoa niin ohikulkijolssa kuin lehdistössä, mutta tiedotusvälineitä myöten ihmisiä kiinnosti tyttöjen alastomuus enemmän kuin se, mitä he sanoivat. Opastuskeskus järjestää myös yleisöesityksiä, ja siellä on opetustilat ryhmien käyttöön. 708 4700. Osa auringon säteilystä on lyhytaaltoista ultraviolettieli UV-säteilyä. Teeman "Mieluummin alasti kuin turkki päällä" on tarkoitus saada ihmiset tiedostamaan turkiskasvatuksen epäkohtia. Ennusteessa kerrotaan tulevan päivän otsonitilanne ja UVB-säteilyn voimakkuus eri alueilla. Tällaisille ihmisille Ilmatieteen laitoksen uusi palvelumuoto on tärkeä. KOTIMAASTA Onko Mikkeliin menijöitä. Yläilmakehän otsoni, pilvet, ilmakehässä leijuvat hiukkaset, heijastamaton maa ja suojaava vaatetus vähentävät UVB-säteilyä, jolta on helppo suojautua lierihatulla, vaatteilla ja aurinkolaseilla. Upeasti kuvitettua ja selkeästi kirjoitettua opaskarttaa voi kysellä Mikkelin seudun ympäristökeskuksesta (955) 2011 700. Silti kloorin määrä kasvaa edelleen pitkälle ensi vuosituhannelle, sillä freonit kohoavat stratosfääriin hitaasti ja poistuvat sieltä vielä hitaammin. Turkistarhaus on liiketoimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa. Otsonia ovat vähentäneet enty1sesti ihmisen ilmakehään päästämät kaasut, joista tärkeimpiä ovat klooria sisälSUOMEN LUONTO 5/94 53. Ennuste ilmoittaa minuutteina, kuinka pitkä aika kuluu herkän vaalean ihon punertumiseen pilvettömissä oloissa keskipäivän aikaan. Tällöin eläimen hyvinvointi helposti unohdetaan ja häkkien koon määräävät rakennuskustannukset ja helppohoitoisuus. Ilmakehän yläosien otsonin määrä tietyn paikan yläpuolella muuttuu jatkuvasti. D Ruissaloon opastetaan Turun Ruissalon luontopoluille ja tammien siimekseen voi nyt mennä aivan uusin silmin, sillä uusi opastuskeskus antaa hyönteisille, kasveille ja linnuille nimet. "Lepakot yön salaperäiset lentäjät" -näyttely on auki syyskuun loppuun saakka Helsingissä LuontoExpossa, Hämeentie 153. Karttaa saa myös saksanja englanninkielisenä. Kansainvälisesti on sovittu, että freonien käyttö lopetetaan vuoden 1996 loppuun mennessä. D 7. vsk. tävät freonit, bromia sisältävät halonit ja typpioksiduuli (ilokaasu). Tämän säteilyn pitkäaaltoisin osa, UV A ruskettaa ihon. Maailman yli 900 lepakkolajista vain kolme eteläamerikkalaista lajia himoitsee verta. Ketun nahan hinta on noussut sadasta neljäänsataan markkaan ja turkisten kysyntä on kasvanut
Kullero on kauneimpia luonnonvaraisia kasvejamme. Oletko nähnyt pohjantuomia tai tiedätkö tuomen hyötykäytöstä tai tuomenkehrääjäkoin esiintymisestä kotiseudullasi tai muualla. Sitä voi istuttaa lammikoiden ja suihkulähteiden reunamille tai kosteikkoihin, mutta se menestyy hyvin myös täydessä auringossa. Postimerkkiarkin heleät maalaukset on piirtänyt taiteilija Pirkko Juvonen-Valtonen. Tavallisen tuomen eli metsätuomen kukkaterttu on riippuva ja lehti sekä nuoret oksat kaljuja. Parasta olisi, jos niityllä laiduntaisi lammas tai pari kesäankkaa. Kullankeltaiset keräset hohtavat kevätauringon valossa. Kullero menestyy myös puutarhakasvina. Postimerkeillä tehdään tunnetuksi ketojemme kukkia ja ne muistuttavat myös luonnonsuojeluliiton työstä ketojen hyväksi. Villiltä kulleroniityltä loppukesällä kerätyt siemenet kylvetään syksyllä hyvään, multavaan puutarhamaahan, ja seuraavana keväänä pienet taimet kasvatkullero on väriltään hienostuneen vihertävänkeltainen, mutta tarhakulleron monet lajikkeet ovat voimakkaan oranssinvans1a. Rea Peltola Toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupuolella voi nähdä rehevillä niityillä sadoittain kukkivia kulleroita. Kulleron mehevät varret kannattelevat jalomuotoisia, pyöreitä kukkia, joita kehystävät kauniisti liuskoittuneet lehdet. Tarhakulleroilla on yhtä täydellisen muotoiset, pallonpyöreät kukat kuin villeillä sukulaisillaankin. jolla on huomiota herättävän pitkä tai hyvin tiheäkukkainen kukkaterttu tai jonka kukat, terälehdet, mustat pyöreät marjat tai lehdet ovat erikoisen kokoisia, värisiä tai muotoisia. Seitin alla, pedoilta suojassa, toukat syövät isäntäpuunsa lehdettömäksi. Se on myös yhä varsin yleinen, vaikka kullerot suosimat kosteat niityt ovat kasvamas8 KOTIMAASTA Tuomi kukkii Etelä-Suomessa jo touko-kesäkuun vaihteessa. Vuoden päästä kullerot saattavat jo kukkia. Tuomen oksilla ja kuorenpalasilla voidaan karkoittaa pikkujyrsijöitä. vsk.. Kasvia vioittavat myös sienitaudit. Pohjois-Suomessa tuomi on, kin suosittu koristepuu. Parhaiten kullero viihtyy puolivarjoisalla paikalla. -joka on pitkäikäinen. taimina. g Kasvilla elää muitakin lehtiä ] ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä. Jos kulleron annetaan tehdä oman mielensä mukaan, se siementää ympärilleen ja levittäytyy vuosien mittaan laajoiksi kasvustoiksi . Kun kullero ei kuki, sen lehtiä on vaikea erottaa metsäkurjenpolvista, jotka kasvavat samantapaisilla paikoilla. Valkolatva tuomi Ahonlaitaa kaunistava tuomi puhkeaa juuri kukkaan. Tuomikirva imee puun •~ lehdistä nesteitä, jolloin ne käpristyvät, kellastuvat ja ok2 8 sien kärjet saattavat kuolla. Sen tuoksu on huumaavan voimakas. Jos haluaa pidentää kulleroaikaa, osan taimista voi istuttaa varjoon ja osan Keto kukat kukoistavat postimerkeissä Kesäkuun 1. Lisätietoja saa numerosta (981) 553 1573/Hiltunen. Tuomi on sopeutunut tuholaiseensa ja tekee uudet lehdet ] vielä saman kesän aikana. Pohjois-Suomessa kasvaa pensasmainen pohjantuomi, jonka kukkaterttu on pysty, lehdet ja nuoret oksat karvaisia ja siemenen sisältävä hedelmäluu sileämpi kuin metsätuomella. Suomen luonnonsuojeluliitto etsii, kunnostaa ja hoitaa ketoja eri puolilla Suomea. toja. Kulleroita voi myös ostaa Pohjoismaiden geenipankki etsii tuomen terveitä ja elinvoimaisia valioyksilöitä ja erikoismuotoja. joka kukkii muita tuomia huomattavasti pidempään tai useamman kerran kesässä. Kulleron kukat kestävät maljakossa kauan, ja niiden tuoksu täyttää huoneen kevään riemulla. Tuomet muuntelevat paljon ja niiden joukosta saattaa löytyä mielenkiintoisia koristemuosa umpeen, kun karjaa ei enää laidunneta niillä. Tuomen kuorella voi värjätä kankaita, ja siitä saadaan väriainetta maaleihin. Pyrkimyksenä on turvata kauneimpien ketojen säilyminen maamme luonnonja kulttuuriperinnön osana. D SUOMEN LUONTO 5/94 53. Ne sisältävät suojaravinteita sekä desinfiointija puudutusaineiden kaltaisesti vaikuttavia parkkihappoja. -joka on jollain muulla tavalla huomiota herättävä. Kasvin sitkeästä ja taipuisasta puuKultapalloja vaalimaan Kullero, Trollius europaeus, kukkii keväänvihreissä lehdoissa ja kosteilla niityillä, puronvarsilla ja hylättyjen talojen umpeenkasvavilla pihamailla. Ne pitävät nurmen kurissa, mutta jättävät kulleron rauhaan. Oletko nähnyt tuomen, -jota tuomenkehrääjäkoit, muut tuomea vioittavat hyönteiset tai taudinaiheuttajat näyttävät karttavan. Kirjoita meille osoitteeseen: Tuomiprojekti, kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto PL 400, 90571 Oulu tai lähetä viestisi telefaxiin (981) 553 1584. päivänä ilmestyvässä kymmenen postimerkin pienoisarkissa kukkivat kissankellot, orvokit ja kurjenpolvet. -jolla on erikoinen kasvutapa. Jotkut lajikkeet ovat kerrottuja, jolloin kukat ovat vähemmän läpikuultavia. Marja-Tuulikki Rintanen tavat vihreät lehtiruusukkeensa. Kullero menestyy hyvin vuohenputkien, nurmiheinien, kurjenpolvien ja muiden niittykasvien seassa, kunhan liian tungettelevat heinät niitetään kerran kesässä kullerojen ympäriltä. Marjoja kerätään Pohjois-Venäjällä ravinnoksi ja lääkkeeksi. Samalla selvitetään kasvin erilaisia käyttötapoja. aurinkoon. Koska tuomi juurtuu helposti, sen siirtäminen vaikkapa juurivesoista uuteen kasvupaikkaan onnistuu hyvin. Luonnonvarainen ~ J Puutarhan vähemmän hoidetuille alueille voi perustaa kulleroniityn. aineksesta on valmistettu huonekaluja, vaneria ja monenlaisia tarvekaluja. jonka kukissa on enemmän kuin viisi terälehteä. Mehiläiset ja varhaiset perhoset ovat hurmaantuneita tästä varhaisesta kaunottaresta ja lentelevät sitruunantuoksuiselta kukalta toiselle. Vanhemmiten kullerosta tulee tuuhea ja monivartinen ja se kukkii runsaasti. Jotkut tuoksuvat sitruunan sijaan appelsiinilta tai mandariinilta. Kauneus on katoavaista, sillä tuomenkehrääjäkoin toukat saattavat muuttaa koko puun lyhyessä ajassa muumioksi
Hämärästä huolimatta näen kutevat sammakot hyvin kiikarillani . Ahvenanmaalaiset nappasivat hauen, varsinaissuomalaiset silakan, uusmaalaiset kuhan, satakuntalaiset nahkiaisen ja hämäläiset lahnan. Sitä on osuvasti verrattu ääneen, joka syntyy, kun veteen suu ylöspäin upotettu pullo täyttyy vedellä. Pulputtavien koiraiden sinertävänvalkoinen kurkku erottuu selvästi. Myös maakunnat saivat omat nimikkokalansa. Kansallisja maakuntakalaäänestykseen osallistui 3 226 henkilöä. Vesieliöistä listalle ylsi kirkkaitten virtaavien vesien vuollejokisimpukka. Se lopettaa varmasti soidinlaulunsa, jos sitä kohti mennä tömistelee. Tämän kaunottaren voi hyvällä onnella nähdä kesäkuussa Etelä-Suomen kosteilla niityilllä. Kuono on kuitenkin terävämpi ja koiraan leuan alus on vaaleansinertävä. Ahven ui kansalliskalaksi Suomen kansalliskalaksi on valittu ahven. Kansallisja maakuntakalaääniä saivat 95 ehdokasta ja mukana olivat lähes kaikki Suomen kalalajit sekä joukko erikoisuuksia. Juha Valste Luonnonsuojeluliitolta EU-kirja Miten käy jäsenmaiden ympäristönsuojelun osana isoa yhteenliittymää. Helpoimmin vi itasammakon löytää ja määrittää lajilleen kutuajan pulputuksen avulla. Puuhassa on tunnetta mukana, sillä sylei ly kestää usein päivätolkulla. Viitasammakolla varpaat ulottuvat selvästi pitemmälle räpylän ulkopuolelle kuin sammakolla. Niityssä täytyy pulputtajia olla useita satoja, ehkä tuhansia. Tärkeissä tuotekysymyksissä, kuten kemikaaleja, jätteitä ja polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevissa säädöksissä ei jäsenmailla ole juurikaan mahdollisuuksia EU:ta tiukempiin omiin lakeihin. 9. Viitasanunakko on arka otus, jota on lähestyttävä varoen. Suurin osa laulajista näyttää olevan yksinäisiä koiraita, mutta siellä täällä joukosta erottuu kaksoispäitä: siinä on naaras, jota lemmenhurmainen koiras tiukasti syleilee. KOTIMAASTA Ahven aateloitiin Suomen kansallistunnuksella. Muita uusia suojelulajeja ovat mm. Ki1ja maksaa 20 markkaa ja sitä voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta (90) 228 081. Lampea ympäröivän tulvaniityn joka kolkasta kaikuu viitasammakon merkillinen laulu. Ennen harvinaisena ja pääasiassa eteläisenä lajina pidetty viitasammakko elelee koko Suomessa, ja paikoin se on jopa runsaampi kuin tavallinen sammakko. Äänestyksen järjesti Kalatalouden Keskusliitto ja valinnat julkistettiin huhtikuussa Turussa. D Suojeluasetusta muutetaan. On toukokuun alun leppeä ilta. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Muikku pääsi savolaisten suosioon ja järvi lohi lähti karjalaisten matkaan, Pohjanmaan nimikkokalaksi valittiin siika ja Lappiin lohi. Niinhän asia tavallisesti onkin: viitasammakot kerääntyvät johonkin suosimaansa kutupaikkaan sadoin ja tuhansin . Ahven sai 836 ääntä, toiseksi pyristeli hauki 751 äänellä. Lain turviin pääsee nyt joukko pienimpiä, kuten kuvan punakeltaverkkoperhonen. Euroopan unionin tehtävä on ensisijaisesti edistää kaupan vapautumista. Seison hiljaa mäenrinteessä lähellä pientä, ruovikon melkein tukahduttamaa lampea Hankoniemellä. Kestääkö ympäristö yhdentymisen -kirjan ovat toimittaneet toimittaja Anne Brax ja luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Tuula Varis. Varpaiden pituudet ja jalan sisäsyrjän kyhmyt pitäisi jättää sikseen, si llä rauhoitettuna eläimenä viitasammakkoa ei saa vangita edes ystävällisissä aikeissa. isolampisukeltaja, jättisukeltaja, lummelampikorento, sirokorento, täpläkorento ja kievanakorento. Mikä kumma pulputtaa. vsk. Lisäksi jalkaterän sisäsyrjällä oleva kyhmy on kova ja pitkänomainen, kun se samrnakolla on pehmeä ja pyöreä. Jonkin verran kannatusta sai myös kännikala. Viitasammak)co on kovasti pienen tavallisen sammakon näköinen. Varsinaiset tuntomerkit löytyvät kuitenkin takajaloista
Sitten taas kerros fileitä, öljyä ja sipulirenkaita kunnes fileet loppuvat. Mäti laitetaan ensin mätipusseineen vuorokaudeksi 18 pakkasasteeseen, jotta leveän heisimadon toukat kuolisivat. Keitetään kypsäksi miedolla lämmöllä. Syö särkeä Ilkka Sailo Suomen Kalamiesten Keskusliitosta selittää: "Useimpien kalojen poikaset syövät eläinplanktonia, eläinplankton puolestaan kasviplanktonia. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN Kalastus on siitä mukava harrastus, että hyvällä lykyllä kotiin tuotavaksi saa virkistyneen mielen lisäksi särvintä. j Todella makoisa seurusteg luherkku kevätja kesäillan iloksi on seuraava reposaarelaisen kalastajan Into Sandbergin ohje: Suolataan perkaamattomia kiiskiä reippaassa määrässä karkeaa merisuolaa kuusi tuntia. Päälle valutetaan hieman oliiviöljyä ja runsaasti sipulirenkaita. Kun rehevöityneessä vedessä eläinplankton vähenee, saattaa kasviplanktonin määrä kasvaa. Kyllä niistä saa maittavia ruokia. Kuvassa sä,jen selkäfileiden leikkuu. Kiiskeä voi myös fileroida. vsk.. Kaikille kansalaisille onkimisen oikeudet antava laki on sen sijaan varsin mutkikas. Rantakala on helpoimpia perinteisiä kalaruokia. Kalvosarjaa , jonka hinta on 250 markkaa, saa Suomen Kalamiesten Keskusliitosta , Svinhufvudintie 11, 00570 Helsinki, puh. Sen tukevassa etuvartalossa on itse asiassa paljonkin Ii§ haa. Kalakomposti tulee helposti emäksiseksi, kertoo Ilkka Sailo, niinpä sen kuivikkeena kannattaa käyttää hapanta turvetta. Näin käsitellen kiisken runsas lima irtoaa. Fileet saavat mari; noitua vähintään vuorokauden :.;; > .~ ennen nauttimista. (90) 6869 022 . Esimerkiksi särjet ovat aikuisinakin erityisen tehokkaita eläinplanktonin laiduntajia. D SUOMEN LUONTO 5/94 53. Kansion nelivärikalvojen selkeät piirrokset auttavat kokeneempaakin kalan käsittelijää. Myös taloudellisesti vähäarvoisia kaloja kuten särkiä, kiiskiä, pikkuahvenia, lahnoja ja pasureita kannattaa pyytää. Etelärannikon kiis10 ''Kandee mennä kalaan'' Onkiminen on helppoa ja hauskaa. Kalat ja perkuujätteet kompostiin Jos et pidä kalasta etkä ainakaan särjistä, mutta kalastat kuitenkin mieluusti, kompostoi pyydetyt särjet. Kalat voi ottaa erilleen leivän kanssa syötäväksi ja suurustaa liemen ruokalusikallisella ohra jauhoja. Kalat keitetään kypsiksi jauhoisten perunoiden päällä suolasilakoiden tapaan. Savustaminen esimerkiksi sopii yllättävän monen kalan makuun. Se on laadittu lähinnä peruskoulujen kotitaloustuntien viitemateriaaliksi. Suolataan kevyesti merisuolalla ja nautitaan paahtoleivän, hapankerman ja sipulisilpun kanssa. Seurauksena voi olla vaikka loppukesän sinileväkukintaa." Kalastaminen yleensäkin parantaa vesistöjen tilaa. Asetellaan särkifileitä kerros marinointiastiaan. Huuhdellaan kalat. Sailon särkimarinadi "Myös särjen mäti on maukasta ja kannattaa ottaa talteen", aloittaa Sailo marinadireseptinsä. Entä kiisket, piikkiset suomuiset sintit. Myös kalojen perkuujätteet kannattaa sekoittaa kompostiin. Sitten näpräämään erikoisen maukkaita maksapaloja, mätiä ja lihaa kuin rapu juhlissa ikään. Niistä saa todella maittavaa syötävää. iiris Lappalainen L----"="''-----''-=:....::.....!...-':::._ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __, ö: Oivallisia ohjeita kalan käsittelyyn ja muuta tietoa kaloista löytyy Suomen Kalamiesten Keskusliiton laajasta opetuskansiosta Koukusta keittiöön. Se oli arvokas vientituote. Kilon verran perattuja kaloja laitetaan noin litraan kiehuvaa sipulilla ja vähällä suolalla maustettua vettä. Mäti on parhaimmillaan pari viikkoa ennen kutuaikaa. kien kutu on alkanut jo vapun tienoilla, Säkylän Pyhäjärvellä kutu tapahtunee toukokuun puolivälin jälkeen, pohjoisempana vielä kesäkuussa juhannukseen saakka. Rantakalaa Moni älähtää, että eihän särjestä mitään kunnon ruokaa saa. Kiiskiherkkuja Kiisken mäti tunnettiin tsaarinvallan aikoihin heti kaviaarin jälkeen arvokkaimmaksi mädiksi. Sulatuksen jälkeen mätipussit rikotaan, mäti vatkataan ja kalvot sekä verisuonet poistetaan haarukalla. Lopuksi päälle kaadetaan kilolle fileitä parin kolmen sitruunan mehu, johon on lisätty merisuolaa, ,~ mustapippuria ja vihjeeksi ra» kuunaa. Sillä kalojen mukana vedestä poistuu ravinteita kuten typpeä ja fosforia. Erityisesti piikkisistä ja suomuisista kaloista voi keittää hyvän kirkkaan liemen
Luonnonystävä ryhtyykin pikimmiten torjumaan törmäilyä. Paljonko on paljon -energiapeli (PC Windows) maksaa 450 markkaa, ja sitä voi tilata Tilastokeskuksesta (90) 17341 . Lopuksi näkee vielä arvion gelmaan", mainostaa Tero Kakko. Mitä ahkerammin kä)ittää pesukonetta tai mikroaaltouunia, sitä kiivaammin osoittimet kipuavat. Posti kulkee, kun lähetti polkee Kevään mittaan Helsingin katukuvaan on tullut uutta ihmeteltävää: kaksi keila-asuista fill arilähettiä Tero Kakko ja Marko Varalahti. Pienintä sankokompostoria voi käyttää ympäri vuoden kotona tuottamaan lierot onkimiseen. Opas on maksuton ja sen voi tilata Metsähallituksesta, Pl 94, 130 1 Vantaa, puh. Keskellä penkkiä on sitten lierokompostori. Puutarha/ani Oy, Pl 12, 33901 Tampere, puh. Alice Karlsson U ppolierokompostori ja kuljettavat ravinteita ympäröivään multaan. "Polkupyörälähetti vie lähetykset saasteetta perille. Flinkin keksinnöt ovat saaneet toisen palkinnon Lahden työvoimatoimiston järjestämässä Työn uudet ideat -kilpailussa. Kompostoitava aines peitetään kuivikkeella kuten tavallisessakin kompostissa. Ne sisältävät itse asiassa aika monimutkaisen säännöstön onkimisesta. Tyypillinen törmäysikkuna löytyy kesämökiltä, jossa näkymien parantamiseksi on raivattu puut ikkunoiden edestä. Laiskan miehen menetelmä on siirtää ikkunanpesua tuonnemmas; puhdas lasi peilaa maiseman terävästi ja linnut erehtyvät siihen paljon helpommin. Metsähallituksen vesille kalaan mielivä voi hankkia uuden perusteellisen Tervetuloa Kalaan 1994 -oppaan, josta selviää, miten ja missä Metsähallituksen alueilla voi ja saa kalastaa. Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa vero on 30 markkaa ja ikäraja 16 vuotta. 11. vsk. Joka sivulla odottaa uusi ahaa-elämys. Päästöt nimittäin vähenevät samassa suhteessa kuin esimerkiksi huonelämpötila alenee. Yksityisillä vesialueilla muuhun kuin onkim iseen ja pilkkimiseen täytyy kaikilla kalastajilla, myös alle 18-vuotiailla, olla kalaveden omistajan antama kalastuslupa. Ahvenanmaalla on oma kalastuslainsäädäntönsä, siellä veroa ei peritä. Valopisteet, kodinkoneet, valmisruoka, harrastukset peli vahtii pienintäkin askelta, mutta myös neuvoo. (90) 402 9576. Madot syövät hajotettavaa ainesta SUOMEN LUONTO 5/94 53. (949) 626 860. JTTAJAN VALINNAT Hanna Hcntinen Polkupyörä on keskustassa autoa nopeampi. Vakioasiakkaat saavat paljousalennusta. Yhden kirjeen toimittaminen osoitteeseen maksaa 36 markkaa. Rantahotellien maisemalasien alta voi hyvän muuttopäivän jälkeen kerätä monta ämpärillistä siipiniekkoja. Penkit parantavat niihin istutettujen kasvien pienilmastoa ja suojaavat niitä myyriltä. Lähettien toiminta-alue on kantakaupunki Lauttasaareen, Pasi laan ja Sörnäisiin saakka. (90) 693 3133 , fax. siitä, miten Suomen kotitalouksien yhteinen kulutus muuttuisi, jos kaikki toimisivat samant)'yppisesti kuin pelaaja. Ruudun eteen voi myös viritellä värikkäitä tai kiiltäviä muovinauhoja. Flinkin valikoimista löytyvät myös Mini ja Maxi -penkkikompostorit, joissa 500 ja 1 000 litran multapenkkiä ympäröi muovitettu pelti. Ne varoittavat ohi lentävää lintua. (90) 857 84 1. D Energiaa peliin Tilastokeskuksen Paljqnko on paljon -energiapeli mittaa hämmästyttävän mon~puolisesti pelaajan energiankulutuksen ja happamoittavat päästöt sekä hiilidioksidipäästöt, joita verrataan esimerkkitaJouteen. Lisätietoja saa Juha Nurmelalta (90) 1734 3562. Multaan upotetaan rei' itetty kannellinen astia, jonka sisään madot pääsevät vapaasti luikertelemaan. Tumman haukan lentokuvan liimaaminen ikkunaan torjuu törmäilyt verrattoman tehokkaasti . He kuljettavat asiakkaiden kirjeitä ja pieniä paketteja. Flinkin yritys Puutarhafani Oy myy sanko-, saavija laatikkokompostoreita sekä niiden rakennusohjeita. Onkim isen oikeudet ovat suurinpi irtein seuraavat: Alle 18-vuotias saa kalastaa ilman valtion kalastuksenhoitomaksua. Mitä suuremmat ikkunat, sitä enemmän lintuja niihin kopisee. JLUTTAJAN VALINN! Mutkikas oikeus onkimiseen Kalastuslaki ja sen toimeenpanoasetus ovat uudistuneet tämän vuoden alusta lukien. Kartonkisen haukanhahmon askartelee helposti itsekin, mutta kestäviä muovisia saa valmiina esimerkiksi Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä. Haukan /entokuva ikkunassa pelastaa pienet siivekkäät. Auto, kesämökki, moottorivene ja ulkomaanmatkat nostavat sekä kulutusta että päästöjä hurjasti. Fillarilähetil K & V, Laivapojankuja 5, 00 180 Helsinki, puh. Jos sama lähettäjä antaa vietäväksi kerralla monta kirjettä, jokainen lisäosoite maksaa 18 markkaa. Lähetit aikovat polkea postia ympäri vuoden. Jari Salonen Kasvipenkin voi sijoittaa vaikkapa kallioiselle pihalle, jossa ei muuten ole mahdollista viljellä. Lasista heijastuva maisema harhauttaa vaippaankin siivekkään. Pelin avulla näkee nopeasti, missä talouden heikot kohda Tamperelaisen ekokeksijän Raimo Flinkin uppolierokompostori lannoittaa suoraan vaikkapa kukkapenkkiä. Pelotin pelastaa Ikkunoihin törmää vuosittain lukemattomia lintuja. Vanhemmankaan virkistyskalastajan ei tarvitse 80 markan "kalaveroa" maksaa, mikäli tyytyy onkimaan kelattomaan vapaan kiinnitetyllä siimalla, jossa on yksi paino, yksihaarainen koukku ja syöttinä toukka tai mato. Jokainen yritys voi nyt valinnallaan vaikuttaa suoraan Helsingin ydinkeskustan ilmansaasteonovat
Hapen puutteessa muodostuu muun muassa polyaromaattisia hiilivetyjä ja häkää. Haittaako se kompostointia. Esimerkiksi ns. Se on siirrettävä vähintään puoleksi vuodeksi jälkikompostoitumaan. Suuret kananmunien pakkaajat eivät ota munakoteloita takaisin. Myös perunaa ja kaskinaurista on viljelty Suomessa niin kauan, että maatiaiskantoja on syntynyt useita. Kompostoituvasta massasta pitäisi tulla kädessä puristettaessa yksi pisara vettä. Lasten kertakäyttövaippoja ei saa polttaa. Ihottumaa joutsen -pesuaineista Siirtyessäni käyttämään joutsenmerkin saanutta pesuainetta, sain ihottumaa ja ihoni tuli kuivaksi. Vaippojen raahaaminen mökiltä kaupunkiasunnon roskikseen tuntuu turhalta, kun muiden roskien polttaminen onnistuu kesämökkioloissa. Maatiaislajikkeet ovat yleensä pienempisatoisia kuin esimerkiksi hybridilajikkeet, mutta niiden viljelyvarmuus on paljon parempi erityisesti luomuviljelyssä. Maatiaislajikkeiden suosio on kasvanut viime aikoina harrasteviljelijöiden keskuudessa suuresti. Puhtaat pahviset kananmunakennot ja kotelot voi laittaa pahvinkeräykseen, mutta ei paperinkeräykseen, neuvoo Paperinkeräys Oy. Suomalaisen vihannesviljelyn nuoruuden vuoksi maatiaishyötykasvien lajikemäärä on vähäinen. Siten esimerkiksi kainuulaiset maatiasilajikkeet eivät välttämättä sovellu viljeltäväksi Etelä-Suomessa. Kummatkin to1m1vat eloperäisen aineksen hajottaj ina ja ovat siis luonnollisia juuri kompostissa. Niissä myytävissä pesuaineissa on vältetty terveydelle haitallisimpia ainesosia. Jotkut pienet kanalat ottavat mielellään vastaan käytettyjä munakoteloita ja -kennoja. Maatiaislajikkeita käytettäessä olisi huomioitava, että jo Suomen kokoisella alueella on ilmastollisesti ja ekologisesti hyvin erityyppisiä alueita. Lopullinen tuotos ei sellaisenaan ole mitään kukkamultaa, vaan se on hyvää ja voimakasta lannoitetta. Joutsen-pesuaineidenkin koostumustietoja kannattaa lukea. Mistä voisi saada maatiaiskasvien siemeniä, ja soveltuvatko maatiaislajikkeet hyvin luomu-viljelyyn. Erityisesti Etelä-Suomeen soveltuvat hyvin ruotsalaiset ja eestiläiset maatiaislajikkeet ja 12 mikseipä Japanin pohjoisosien maatiaislajikkeetkin. Michael Lettenmeierin uudessa erinomaisessa kirjassa Roskapuhetta kerrotaan, että esimerkiksi piharoskien polttaminen saattaa nostaa koko naapuruston häkäpitoisuuden samalle tasolle kuin suurkaupunkien vilkkaimmin liikennöidyillä kaduilla. Älä polta vaippoja Voiko lastenvaipat polttaa haitatta. Eikö ympäristömerkki takaa tuotteen terveellisyyttä. Munakoteloiden tekstien tulisi vastata koteloiden sisältöä. Sädesientä muodostuu kuumassa ja kui vassa kompostissa. Lyhyesti referoiden: Jos katsoo, että voi syödä hedelmiä myrkkyineen, voi niiden kuoretkin laittaa huoletta kompostiin. Mitä kompostoriin ilmestynyt valkea homeen näköinen kasvusto on. Ruista ja ohraa on viljelty niin pitkään, että niistä on muodostunut hyvin paikallisia kantoja, jotka ovat sopeutuneet kunkinalueen olosuhteisiin. Hiili vetypäästöjen vuoksi pitäisi välttää kaikenlaisten muovien polttamista kotioloissa. Maatiaislajikkeiden viljelyä ja perinteisten koristekasvien leviämistä edistää Suomessa kaksi yhdistystä, jotka myyvät myös muutamia maatiaislajikkeiden siemeniä ja välittävät tietoja maatiaiskasveja viljelevistä tiloista: Maatiainen ry., Pihlajatie 1214, 00270 Helsinki, (90) 477 5515. Ensimmäisenä viljelykesänä saatetaan saadakin puikulasatoa, mutta jo toisena kesänä perunaan iskee melko varmasti rutto tai joku muu kasvitauti . Olen joskus suositellut tiettyjen muovilaatujen pienimuotoista polttaa, mutta nykytiedon valossa lienee parempi luopua koko suosituksesta. Valmista kompostia Mistä tietää, että kompostorissa oleva tavara on valmista. Eräs syy on se, että koteloiden kiinnitysri vat ri kkoontuvat jälleenkäytössä melko helposti. Vaikka valmistajan täytyy ympäristömerkinnän saadakseen todistaa, että pesuaineiden ainesosat ovat allergiatestattuja, se ei takaa niiden haitattomuutta terveydelle. Muun muassa tekstiilien pesuaineiden hajusteet, optiset kirkasteet ja entsyymit voivat aiheuttaa iho-oireita. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu l 5 A 23, 00100 Helsinki. Se ei kuitenkaan ole heti valmista levitettäväksi esimerkiksi kasvimaalle. On herätty suojelemaan maatiaiskasvien korvaamatonta perintöainesta. Epätäydellisessä palamisessa syntyy hyvin haitallisia yhdisteitä. Maatiaislajikkeet soveltuvat usein hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn, sillä niiden perimä on muovautunut ennen hyönteismyrkkyjen ja kemiallisten lannoitteiden aikaa. Sopivan kosteuden voi testata kuuluisalla nyrkkitestillä. Koteloiden jälleenkäytön ongelmana ovat valmiiksi painetut tekstit. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 5/94 53. Kompostoitumisen vaatima aika vaihtelee olosuhteiden ja kompostoriin laitettujen jätteiden koostumuksen mukaan. Hyvin hoidetussa kompostorissa jäte hajoaa niin pitkälle, että leivänkannikoita, perunankuoria, kalanperkeitä ja muuta ainesta ei enää erota toisistaan. puikulaperunaa ei voida viljellä eteläisessä Suomessa sen rutonarkuuden vuoksi. Kun siis massa näyttää kauttaaltaan jokseenkin samanlaiselta ja kompostin lämpötila on selvästi laskenut, on komposti valmista. Vastasin tähän kysymykseen Suomen Luonnossa 3/93. Tietoja eräiden maatiaiskasvien siemenistä saa Kainuun maaseutukeskuksesta (986) 19 870. Hyötykasviyhdistys ry., Mechelininkatu 5 1, 00250 Helsinki, (90) 493 505. Poltto saattaa tuntua helpolta tavalta päästä eroon roskista, mutta omatoiminen jätteiden poltto on aina ympäristöriski. Maatiaislajikkeiden geneettinen monimuotoisuus estää kasvitautien ja hyönteistuhojen ylenmääräisen etenemisen. Hyötykasvien lisäksi olisi tärkeää edistää perinteisten koristekasvien suojelua. Pyrbus tuli kuuluisaksi siitä, että hän kutsui ai na palokunnan paikalle, jos hän huomasi jonkun naapurustossa polttavan pihajätettä. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxil/a (931) 33542 12 tai sähköpostilla E-mail Pekka Heikura @ sl/.fl Mistä maa tiaista. Lukijat ovat kysyneet myös ulkomaisten hedelmien kuorien myrkyistä kompostoitaessa. Valkea kasvusta kompostorissanne on sädesientä tai hometta. Ei välttämättä. Juuri siellä myrkyt näet hajoavat parhai ten. Jos haluaa pestä pyykkiään ympäristöä säästäen ja välttää hajusteita, kirkasteita ja entsyymejä, kannattaa kokeilla esimerkiksi luontaistuoteja ekokauppojen pesuainevalikoimia. Tavallisista kaupoista löytyy myös herkkähipiäisille sopivia pesuaineita, mutta niistä vain Mini Risk on saanut ympäristömerkin. Sitäpaitsi muidenkin roskien poltosta tulisi luopua. Kirjassa kerrotaan 1950-luvulla Durhamin yliopistossa vaikuttaneesta kirurgista Fredrik Pyrbusista, joka analysoi pihanuotion savusta noin 350 kertaa enemmän syöpää aiheuttavia bentspyreeneitä kuin tupakan savusta. Munakennot Mitä tyhjille kananmunakennoille voi tehdä. Lisäksi alan yhdistyksillä on tiedossa ainakin pellavan, luumun, härkäpavun, herneen, ilmasipulin, litulaukan ja pillisipulin kantoja. vsk.. Vaipoissa olevat muovit ja eritteet palavat huonosti . Y mpäristömerkityissä pesuaineissa voi olla ainesosia, jotka aiheuttavat ihooireita
vsk. Näin siis käy, kun tavalliset oppimattomat ihmiset menevät sekaantumaan projekteihin ja kehittämiseen; he ymmärtävät kaiken täysin väärin. 13. Myös Nurmeksen Yrityspalvelussa on ihmisiä, jotka osaavat kehittämisen ja projektin. Kaupungit, kunnat, Metsähallituksen hoitoalueet, yhdistykset ja yritykset kiirehtivät antamaan lausuntojaan. Ilman kehittämis-projekti -koulutusta ihmisellä ei ole riittävästi tietotaitoa, hänellä ei ole kompetenssia visiointiin eikä innovointiin, ei resursseja markkinointiin eikä kapasiteettia tulostavoitteiden ylittämiseen. SUOMEN LUONTO 5/94 53. näin: "Metsätaloutta koskeva Nurmes 2000 -projekti on vielä kesken. Siinä todettiin mm. Lausunnon mukaan vanhojen metsien suojelu vaarantaa "ihmisten toimeentulon, puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden kehittämisen sekä muiden kaupungin kehitystavoitteiden toteuttamisen." Yrityspalvelun mielestä suojelualuevaraukset olivat "valtavasti ylimitoitettuja" ja niistä kaikista tuli luopua. Tehokkuus on viety niin pitkälle, että on keskitytty ainoastaan kahden sanan oppimiseen. Avainasemassa ovat oikean koulutuksen saaneet, nykypäivän realiteetit sisäistäneet järki-ihmiset. Paikallislehdessä kerrottiin, että Nurmeksen Yrityspalvelu oli "kaikessa hiljaisuudessa" kehitellyt ns. Lisäksi matkailijoita houkuteltaisiin kertomalla, että ennen Nurmes Wilderness Center -projektia on ehditty toteuttaa toinenkin projekti, Nurmes-projekti, joka puolestaan oli puuntuotannon voimaperäistämisohjelma. Näin oli käynyt, koska meiltä puuttui koulutus! Ilman oikeaa koulutusta ei ole asiantuntemusta. Markkinointiehdotuksemme ei herättänyt vastakaikua, ja vasta silloin ymmärsimme, että olimme jotenkin ymmärtäneet asiat väärin. Esitetyt toimenpiteet vaarantaisivat koko projektin toteutumisen ja tällainen menettely ei missään tapauksessa tunnu mielekkäältä." Me tietämättömät emme olleet edes kuulleet mistään Nurmes 2000 -projektista! Olimme kuulleet vain Nurmes-projektista ja Metsä 2000 -projektista. Meni vuosi , ja taas kuului Nurmeksen Yrityspalvelusta. Aura Koivisto Kehittäminen ja projekti Tiedättehän järki-ihmiset, nuo jotka tekevät päätöksiä yhteiskunnan parhaaksi ja kansalaisten toimeentulon edistämiseksi, jotka antavat lausuntoja, laativat suunnitelmia, johtavat yrityksiä. Vain oikean koulutuksen saaneet järki-ihmiset pystyvät ymmärtämään Nurmeksen wildemessiä, tuumii Aura Koivisto. Kaiken lisäksi olimme eläneet siinä luulossa, että Nurmes-projekti oli jo aikaa sitten päättynyt, että siitä oli vain pysytelty kovin hiljaa, ja syyksi olimme luulleet sen, että projektin tulokset eivät olleet osoittautuneet metsien tehokkaalle kehittämiselle edullisiksi. Olisihan meidän pitänyt ymmärtää ymmärtämättömyytemme jo aikaisemmin, jo silloin, kun Nurmeksen kaupunki antoi metsiensuojelusta oman lausuntonsa. Kun kyseiset sanat on opittu lausumaan liikemiesmäisen sutjakkaasti ja poliitikkomaisen vakuuttavasti, on järki-ihmisen ammattitaito hankittu ja työtehtävät voidaan aloittaa. Syksyllä 1992 täällä Itä-Suomessa virisi kiivas keskustelu aarniometsien suojeluohjelmasta. Nurmes Wilderness Center -projektia: "Projektin tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin 5 000 keskieurooppalaisen kuljettaminen vuodessa viikoksi Nurmekseen ja sen erämaihin." Mekin innostuimme asiasta ja tahdoimme jollakin tavalla osallistua. Nurmeksen wildernessiä on kehitetty enty1sen tehokkaasti avohakkuin, maanmuokkauksin ja istutuksin, lentolannoituksin ja soidenojituksin; myös metsäautotieverkko on kehitetty todella tiheäksi. Näin jälkeenpäin ajatellen: ehkä mekin halusimme tuntea itsemme hieman tärkeiksi, järki-ihmisiksi. (Unohtamatta kuitenkaan tänä päivänä arvostettua jatkokoulutusta. Muistelimme nykypäivän iskusanoja ja meillä välähti: markkinointi! Pinnistelimme ajatuksiamme: sen lisäksi, että tarvitaan Nurmes Wilderness Center -projektin kaltainen innovaatio, tarvitaan sen menestyksellistä markkinointia! Kirjoitimme heti paikalliseen mediaan ja toimme julki ehdotuksemme: Nurmesta markkinoitaisiin keskieurooppalaisille kertomalla suomalaisesta erämatkailukaupungista, joka katsoo viimeisten aarniometsiensä suojelun vaarantavan ihmisten toimeentulon, puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden kehittämisen ja muut kaupungin kehitystavoitteet. Joka päivä on omassa työhuoneessa muistettava harjoitella: kehittäminen, projekti, kehittäminen, projekti harjoitusten ajaksi laitetaan ovenpielen punainen varattu-valo palamaan.) Koulutuksella on ratkaiseva merkitys yhteisten asioiden ymmärtämisessä, se minun täytyy nyt avoimesti myöntää minullahan tuota koulutusta ei ole. Loppuun sopisi iskevä numerotieto: Nurmeksen wildernessissä on suojelualueita yksi kappale, Päivärinteen aarnialue, joka on laajuudeltaan 17 hehtaaria. Aivan ilmeisesti he ovat saaneet poikkeuksellisen tehokkaan ja tiiviin koulutuksen. Nurmeksen kaupunki allekirjoitti saman näkemyksen, eikä ihme, sillä kaupunki oli Yrityspalvelun omistaja. Ehkäpä kerronkin, miten kehittämis-projekti -koulutuksen tärkeys minulle selvisi. Sanat ovat kehittäminen ja projekti
Ilman Venäjältä vaeltaneita susia laj i olisi kuollut meillä jo kauan sitten sukupuuttoon. Toisinaan ulvonnan rinnalla kuului koiran haukkumista. Kanadalai sten tutkimusten mukaan ekologisesti kestävän susipopulaation minimikoko on vähintään 150 yksilöä, joista puolet on lisääntyviä. Nyholmin työhön. Ihmiset suhtautuvat yhä myönteisemmin susiin. Puheet suden ja koiran risteymistä näyttivät pikemmin uudelta taktiikalta jatkaa vapaata suden metsästystä kuin todelliselta ongelmalta. Silti pieni vähemmistö sanelee harjoitetun susipolitiikan, joka käytännössä tähtää suden hävittämiseen. Ruotsalaisten kokemusten mukaan jo pienestäkin susimäärästä tehdään runsaasti havaintoja, ja muutamatkin sudet pyrkivät muodostamaan lauman. Perhon oudot koirat ovat käyttäytyneet varsin pelottomasti. Joko Suomen sudet käyttäytyvät ainutlaatuisesti tai sitten Nyholmin luvuissa on jotain pahasti vialla. Suden vaarallisuudesta ihmiselle ei ole todistettuja näyttöjä tältä vuosisadalta mistään päin maailmaa. Esimerkiksi luontovalokuvaaja Juha Sahlgren näki kaksi oudon näköistä "koiraa", mustan ja kellertävän. Tällaisen kannan elinalue olisi noin 20 000 neliökilometriä, eli viidestoista osa Suomen pinta-alasta. Alkusyksystä Salamajärven kansallispuiston aarnialueelta kuului ulvontaa melkein päivittäin. Susilauman johtava naaras tappaa joskus muiden naaraiden pentuja. Iso Paha Susi. Myös riistaeläimet kuuluvat metsästäjien omaisuuteen, eikä pedoilla ole oikeutta syödä hirviä, peuroja, jäniksiä ja metsäkanalintuja. Luonnonvarainneuvosto on asettanut Suomen susikannan tavoitekooksi noin 500 yksilöä. Liikenteessä susia kuolee Suomessa niin vähän, ettei nii stä edes pidetä lukua. Susi rauhoitettiin 1973 poronhoitoaluetta ja Itä-S uomea lukuun ottamatta. Suden laumautumisen estäminen saattaa olla eräs syy si ihen, miksi sudet Suomessa hakevat koiria jopa pihoista. Yksinäisen suden on vaikea saalistaa täysikasvuisia hirviä, mutta ainakin valkohäntäpeurojen ja hirvenvasojen raatoja pitäisi löytyä enemmän, mikäli susien määrä olisi arvioitu oikein. Tälle rauhoitusalueelle on myönnetty vain muutama sudentappolupa. PUHEENVUORO Veli-Risto Cajander on eläinten oikeuksia puolustava toimittaja ja biologi. Ruotsissa tulee susikantaan nähden esille Suomea selvästi enemmän susihavaintoja ympäri maata. Suomessa ei ole ollut ekologisesti kestävää susikantaa vuosikymmeniin. Toisaalta ne ovat SUOMEN LUONTO 5/94 53. 14 Sutta vaino~ rauhoi esta huolim.atta Perhon susijahti sai yllättävän paljon huomiota osakseen tiedotusvälineissä. Suomessa on tilastojen mukaan ollut susia välillä useita satoja. Maamme susikannan arvioita pidetään kuitenkin yleisesti tuulesta temmattuina. Sudet kateissa Perhon susista/koirista saatiin paljon havaintoja pitkin kesää. Suurpedoista susi on yksi maailman tehokkaimmista lisääntyjistä, ja herää kysymys, miksei Suomen susikanta ole kasvanut rauhoitusalueella. Siellä, missä susia esiintyy laumoissa, niiden jälkiä nähdään kaikkialla. Vasta silloin Juha ymmärsi "koirissa" olleen jotain outoa. Miksi Suomessa sudet eivät ole laumautuneet muualla kuin itärajalla, vaikka Sisä-S uomessa _ne ovat saaneet elää rauhassa kaksikymmentä vuotta. Perhon susijahti toi esiin myös Suomen susipolitiikan omituisuuden. Amerikkalaisten tutkimuksien mukaan noin kymmenen prosenttia susista kuolee liikenteessä. Ruotsissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut kahdeksan sutta liikenteessä, ja tuona aikana maan susikanta on ollut vain 5-25 yksilöä. Kohu susista on täysin suhteetonta, kun susien vaarallisuutta ja vahinkoja verrataan esimerkiksi hirvien liikenteessä aiheuttamiin vahinkoihin ja kuolemiin, kotikoirien hengiltä puremiin ihmisiin tai kuolemaan johtaneisiin metsästysonnettomuuksiin. Varsinkin yksi näiselle sudelle koira on oiva saalis. Ne ovat tulleet pihoihin ja vieneet koiria jopa päiväsaikaan. Susien määrään vaikuttavat myös lumiolot. Anteeksiantamattomimman rikoksen susi kuitenkin tekee kajotessaan ihmiseen ja hänen omaisuuteensa. Nyholmin ansioita vähättelemättä täytyy sanoa, ettei hänen arvioitaan suurpetojen määri stä voi pitää riippumattomina; Nyholm on toiminut pikemmin metsästäjien etuja ajavana petopoliitikkona kuin tutkijana. Hän arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 130 sutta. Kannan arviot epäluotettavia Suomen susiarviot ovat jo vuosikausia perustuneet suurpetotutkija Erik S. Luonnonoloissa susien määrää säätelevät etenkin sorkkaeläinten runsaus ja susitiheys. Noin kymmenen prosenttia susista kuolee laj insisäisiin aggressioihin, ja poikaskuolleisuus on suuri huonoi ssa ravintooloissa. Riku Lumiaro on biologian opiskelija ja vapaa kirjoittaja. vsk.. Susien määrää on tarkoituksella liioiteltu, jotta vapaata suden metsästystä on itärajalla voitu jatkaa. Onkin outoa, ettei muualta Suomesta löydy enempää tapettuja hirvieläimiä. Nyholmin asemaa eraana maailman parhaana suurpetometsästäjänä ei kukaan kyseenalaista, mutta hänen kannanarvionsa ihmetyttävät. Suomessa voisi kuitenkin elää tuhansia susia ilman että kanta olisi lähelläkään luonnon kantokyvyn ylärajaa. Sosiaalinen laumaeläin Koira on sudelle kilpailija, ja koiran kohdatessaan susi yrittää tappaa sen. " Koirat" juoksivat kaikessa rauhassa pitkin hakkuuaukiota Juhan ohi ja hetken päästä ne ulvoivat suden lailla. Itärajalla, m1ssa susia esiintyy laumoissa, löytyy niiden jäljiltä metsistä hirvenraatoja niillä sudet ilmoittavat läsnäolostaan. Tehokas saalistustaito ja sopeutumiskyky tekevät sudesta ihmisen varteenotettavan kilpailijan . Susivihalla on pitkä hi storia. Venäläisten tutkimusten mukaan viisi yksinäi stä sutta syö viisi kertaa niin paljon kissoja ja koiria kuin viiden suden lauma. Suteen suhtaudutaan Suomessa edelleen tunteenomaisesti , sitä pelätään ja sitä vihataan
Esimerkiksi Suomea huomattavasti tiheämmin asutussa Espanjassa on noin 1 500 sutta, mutta silti susien aiheuttamista vahingoista ei jakseta pitää sellaista meteliä kuin Suomessa. Tällöin Ruotsinkin susikanta uudistuisi ja välttyisi sukupuutolta. Kyse on menettelytavoista. Tämä hukka erehtyi jo/kotte/emaan Sisä-Suomeen 1978. Kaikilla neljällä ammutulla eläimellä oli valkoinen hännänpää, ja on esitetty arveluita, että vuosikausia Perhossa elellyt yksinäinen naarassusi olisi risteytynyt koiran kanssa. Viranomaisten olisi pitänyt poistaa koirat, jolloin jahdista olisi muodostunut asiallinen ja salametsästyksen ri ski olisi ollut paljon pienempi. Ensi lumien sataessa outojen eläinten läsnäolo muuttui perholaisille todellisemmaksi, sillä niiden erikokoisia jälkiä näkyi kaikkialla ja koiria oli kadonnut kymmenkunta. Maastossa liikuttiin paljon, mutta oikeiden susien jälkiä SUOMEN LUONTO 5/94 53. Toivottavasti jatkotutkimukset valaisevat lisää Salamajärven outojen koirien/susien alkuperää. Metsästäjien mukaan ammuttu naarassusi liikkui samassa laumassa koirien kanssa. On myös mahdollista, että koirat ovat saapuneet Perhoon jostain kauempaa, vaikkapa itärajan takaa. Metsästys on ilmeisesti karkoittanut oikeat sudet Salamajärveltä etelään ja itään päin. Monien metsästäjien suhtautuminen susiin ei ole Suomessa juurikaan muuttunut rauhoituksesta huolimatta. Riistapäällikkö Jukka Bisin arvion mukaan syksyllä Perhossa oli 21 sutta/koiraa, joista oikeita susia oli noin kuusi. Vasakato saattaa viitata siihen, että Perhossa olisi ollut joko risteymätai villikoirapentue. Metsäpeu ral asken noi ssa taas havaittiin normaalia enemmän vasattomia vaatimia. Onko kyse salametsästyksestä vai eläinten määrän liioittelusta. Tai sitten Perhossa on kaksi vi lliintynyttä koiraa saanut pentueen ja luonnossa syntyneet koirat elävät suden lailla. Viimeinen eläin kaadettiin moottorikelkan avulla, mihin lupa ei oikeuttanut. Tarkemmista geenianalyyseista ei ole vielä olemassa tuloksia. Pohjois-Amerikassa susiturismi on tuonut työpaikkoja syrjäkylille, ja Suomenkin luontoa susineen olisi helppo markkinoida KeskiEuroopassa. Suden jäljet autiolla suolla ja nouseva jokellus revontulien loisteessa talvisen erämaan eksotiikkaa! Monelle suomalaisellekin kosketukset suteen ovat elämyksiä, jotka muistetaan läpi elämän. Veli-Risto Cajander Riku lumiaro 15. vsk. lahtia ei tule hoitaa siten, että ammutaan "vahingossa" oikeita susia tai tapetaan villikoiria sen enempää tutkimatta. Jos eläimet ovat tulleet Perhoon muualta, niin miksi ne eivät jälleen lähteneet vaeltamaan, kun niitä jahdattiin. ei löytynyt. Metsästyksestä muodostui kansanjuhla, ja aika ajoin se muistutti enemmän markkinoita kuin petojahtia. käyttäytyneet susien lailla saalistaen metsäpeuroja ja hirviä. Suomessa on susille tilaa yllin kyllin, mutta vanhat asenteet ovat olleet sudelle turmioksi. Susien metsästys alkoi 1970-luvun tapaisella joukkojahdilla, jossa oli pyssymiehiä mukana satamäärin. Maaliskuun toisella viikolla järjestettiin Salamajärvellä susikurssi, jonka tarkoituksena oli opetuksen lisäksi tutustua Perhon susitilanteeseen. Niiltä vain puuttuu ihmispelko. Onko huomisen Suomessa susia. Nyholmin mukaan ensimmäinen ammuttu eläin oli naarassusi ja kolme muuta olivat kallojen perusteella puhtaita koiri a. Osa susista ja villikoirista näyttää haihtuneen ilmaan. Sudet on totuttu näkemään pahoina, ja ihmisiltä vie aikansa ennen kun he tottuvat niihin naapureinaan. Irtokoirien jälkiä näkyi sekä kylillä että saloilla kaukana asutuksesta. Eikö Lapin lähes puolen miljoonan poron joukkoon mahdu muutamia susia edes suojelualueille. Vaikka kyse oli haittaeläinten poistosta, olisi Perhon metsästysseuran pitänyt noudattaa poikkeusluvan määräyksiä. Koirakuri on alueella huono ja onkin ihme, ettei enempää koiria joutunut susien saaliiksi. Metsästysti lanteessa koirat käyttäytyivät poi kkeu ksell isesti , sillä ne eivät ottaneet käpäliä alleen vaan pysyivät yllättävän pienellä alueella. Susia, koiria vai risteymiä. Useiden paikallisasukkaiden ja lehtimiesten mukaan alueella on tapettu outoja koiria salaa, mistä kurssilaisetkin saivat viitteitä. Aika näyttää, onko suden rauhoitus poronhoitoalueen ulkopuolella kosmeettinen julkisuuskuvan kiillotus, vai syntyykö Suomeen oikea susikanta. Perhon metsästysseura haki tappolupaa yhdeksälle sudelle ja neljä kaatolupaa myönnettiin. Perhossa ja osassa läntistä Pohjanmaata on todellinen ihmisen aiheuttama villikoiraongelma, joka tulisi ratkaista. Susista on myös hyötyä, vaikka monien on sitä vaikea uskoa
Kajaanin kaupungilla oli jo tuolloin tekeillä alueelle yleiskaava, ja Yhtyneillä Ä1jässä mahdollisesti vielä jäljellä olevat, käyttämättömät rakennusoikeudet olisi voitu selvittää siinä kaavassa. Sen hiekkatörmät ovat geologisesti ainutlaatuiset, todennäköi16 sesti Suomen korkeimmat ja pisimmät. Kesällä 1992 saaren omistaja, Yhtyneet Paperitehtaat, haki lääninhallitukselta lupaa laatia rantakaava Ärjään. Saaren etelälaidalla, kahdella pienellä alueella, on parikymmentä Yhtyneiden Paperitehtaiden henki lökunnan käyttöön tarkoitettua lomamökkiä. Ärjänsaari on lähes luonnontilassa. "Jokaisen täytyy saada kaavoittaa rannoilleen vähintään 10 kesämökkiä tai muutoin yhteiskunnan täytyy maksaa korvauksia", julistaa liiton suunnittelujohtaja Heino Hilsu oMEN LUONTO 5/94 53. Rantakaava-alueilla on yleensä kuusi seitsemän loma-asuntoa kilometriä kohden, mutta yleiskaavassa ne voidaan rajoittaa 2-2,5 mökkiin. Teoriassa rantoja voitaisiin varjella liialta rakentamiselta myös seutukaavoi lla, mutta käytännössä useimmat seutukaavaliitot pyrkivät täysin päinvastaiseen päämäärään. Kajaanin kaupungin ja Oulun lääninhallituksen ympäristötoimistot, sekä Kainuun vesija ympäristöpiiri vastustivat lupaa. Yhtiön tavoitteena oli saada saareen joko vähintään 40 ylimääräistä mökkiä tai valtiolta noin 10 miljoonan markan korvaukset siitä, ettei Ärjää raiskata. Myös seutukaavoituksesta vastaava Kainuun Liitto kannatti kaavaa. Teksti ja kuvat: Mikko Niskasaari Rantojen kalleu~ Viimeiset vapaat rannat voitaisiin suojella lähes ilmaiseksi, jos kunnat käyttäisivät oikein kaavoitusvaltaansa. Enintään tämän suuruinen on niin sanottu perusrakennusoikeus, johon rakentajat aina vetoavat. Sen sijaan yleistä etua vahtivan kaavoittajan käsissä on yleiskaava tehokas ase rantojen slummiutumista vastaan. Osin rahan, pääosin halun puutteessa. Yleiskaavalla voidaan säästää suurin osa rannoista vapaiksi, eikä yhteiskunta joudu maksamaan siitä mitään muuta kuin kaavoituskulut. Muutoin koko saari on vapaa ja asu maton. Kaavoittajat yhtiön turvana Rantakaavahakemus oli pelkkää keinottelua ja sai ympäristöviranomaiset raivostumaan. Malliesimerkin siitä, miten kalliiksi rantojen suojelu voi tulla, kun maanomistaja on häikäilemätön ja kaavoittaja saamaton, antaa Yhtyneiden Paperitehtaiden operaatio Oulujärvellä. Tosin seutukaavoittajan mielipide ei syntynyt sen päättävissä el imissä vaan kahden virastopäällikön allekirjoituksella. Kainuun Liiton toimiston tavoitteena on ollut jo pitkään Oulujärven rantojen rakentaminen umpeen. Pahimmillaan kunnat toimivat tavalla, joka tuottaa yhteiskunnalle suuria menetyksiä. "Kainuun Rivieralla" on rantaa noin yhdeksän kilometriä, lähes kokonaan hiekkaa. Kaavoittajat ymmärsivät yhtiötä. Kajaanin yleiskaavaarkkitehti Maija Savolainen kannatti rantakaavaluvan myöntämistä ja sai kaupunginhallituksen enemmistön puolelleen. Rantakaavaan Yhtyneet piirtäisi kuusi seitsemän mökkiä kilometriä kohden ja rahastaisi erotuksen valtiolta. Saari kuuluu kokonaisuudessaan rantojensuojeluohjelmaan; se on Oulun läänin tärkeimpiä rantojensuojelukohteita. Rantojen käyttöä voidaan suunnitella joko maanomistajien laatimilla rantakaavoilla tai kuntien tekemillä yleiskaavoilla. Rantakaavat ovat osoittautuneet tuhoisiksi, sillä niissä muistetaan vain maanomistajien edut. Ehdoton edel lytys kuitenkin on, että yleiskaava valmistuu ennen rantakaavaa. Surullinen esimerkkitapaus on Oulujärveltä. vsk.. Sen hieno hiekkaranta on kainuulaisten tärkeä virkistysalue. Kainuun Riviera Ärjänsaari on noin 300 hehtaarin laajuinen harjun katkelma keskellä Oulujärveä. Vielä pahemmin yleistä etua polkevat seutukaavaliitot. Ärjässä on jo nyt 2,3 mökkiä rantakilometriä kohden, eli kaikki se mikä ylei skaavalla on nykykäytännön mukaan annettava. Aivan ilmaiseksi. Ärjän hietikot muodostavat Oulujärven pisimmän yhtenäisen vapaan ranta-alueen, ja se on ollut kainuulaisten tärkein virkistysalue koko järvellä jo monien sukupolvien ajan. Juuri sitä Yhtyneet ei halunnut. Kunnat ovat käyttäneet tätä valtaansa hyvin kitsaasti . Kajaanin kau1?.unki vo1s1 yleiskaavoittaa Arjän sellaiseksi kuin se on nykyään, ja turvata näin kuntalaisille loistavan virkistysalueen
Ärjän kohtalo kytkettiin niihin salaisella sopimuksella. Kaavasta toiseen oli siirretty rakennusoikeuksia, joita ei ole olemassakaan. No, sanotaan sitten, että perusrakennusoikeus on kahdesta viiteen mökkiä. Eikö se pane kaupungin kaavoittajiin kiirettä. Yleiskaava-arkkitehti Maija Savolainen on saanut useamman kehoituksen, itse asiassa selvän määräyksen, viedä kaavaa eteenpäin, aloittaa yleiskaavan asukaskuulemiset", Vähämaa vakuuttaa. Jos Yhtyneet saisi, vastoin rakennuslain tarkoitusta, luvan tehdä Ärjään rantakaavan, se saisi sinne myös moninkertaisen rakennusoikeuden ja pilaisi kaupunkilaisten parhaan virkistysalueen. Siitä puolet sovittiin siirrettäväksi Venäänniemeen, johon esitetyn kaavan rakennustiheys on muutoinkin huippuluokkaa. Joulukuun 1. "Ei se perustu mihinkään lakiin vaan käytäntöön." Ympäristöministeriön vahvistamissa yleiskaavoissa rakennusoikeus on 2-2,5 mökkiä kilometrillä. 1993 Yhtyneille luvan rantakaavan laatimiseen Ärjään. lain ja ympäristöministeriön ohjeiden vastainen, mutta siitä ei Kainuun Liitossa huolta kanneta. "Saahan Yhtyneet joka tapauksessa Ärjään neljä viisi mökkiä rantakilometriä kohden." Millä perusteella. Julistus on rakennus.:. Salainen sopimus Yhtyneillä on toisella järvellä Kajaanin kaupungin alueella tekeillä kaksi muuta rantakaavaa. "Yhtyneet Paperitehtaat Oy:llä on Kajaanin kaupungissa vireillä kolme rantakaavaa: Ärjänsaari, Venäänniemi, Karankalahti", väitettiin Yhtyneiden kiinteistöpäällikön Teuvo Purkusen laatimassa neuvottelumuistiossa. Tällaisilla asenteilla ei seutukaava voi olla ratkaisu rantojen suojeluun. Neuvottelussa sovittiin, että Ärjässä on rakennusoikeutta kaikkiaan 8 600 neliömetriä, josta 5 600 on käyttämättä. Ei ainakaan vastoin suurta yhtiötä, jonka edessä kainuulaiset virkamiehet ovat aina kumartaneet syvään. "Kainuussa ei ympäristöministeriön ohjeita noudateta", ilmoittaa Hiltunen. 17. Kaavoittaja tulee kalliiksi Teknisen kaupunginjohtajan lupaukset kuulostavat hyviltä, mutta yleiskaava-arkkitehti Maija Savolainen tekee ne tyhjiksi: "Mikäs kiire tässä on?" hän kysyy. Neliöt on vain heitetty ilmaan." "Mitään sopimusta ei ole tehty. Sen sijaan, että olisi kiitollisena käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, kaupunki ryhtyi pelaamaan salaa yhtiön pussiin. Yhtiölle oli luvattu 5 600 rakennusneliötä ilman mitään perusteita ja valtuuksia. Kajaanin Seudun Luonto ry. Siksi rantojen suojelu maksaa niin mielettömästi. "Niinkö on. Viimeisessä tunnustuksessaan yleiskaava-arkkitehti osuu asian ytimeen. Kaupungin virkamiehet olivat siis neuvotelleet rakennusoikeuksia rantakaavaan, johon ei ole saatu edes lupaa. Tai mitä tahansa", Savolainen puuskahtaa. "Minä uskon, että me ehdimme saada yleiskaavan valmiiksi, ennen kuin Yhtyneet saa luvan rantakaavaan." On vahva epäilys, että kaupunki viivyttää aivan tahallaan yleiskaavaa, jotta Yhtyneet saisi ensin rantakaavaluvan ja sen avulla paljon suuremman rakennusoikeuden kuin yleiskaavassa. Näin luonnonsuojelijat jäädyttivät Yhtyneiden rantakaavahankkeen. ja muutamat yksityiset kansalaiset kuitenkin valittivat päätöksestä ympäristöministeriöön, jossa asia on edelleen kesken. Ministeriön päätöksestä jompi kumpi osapuoli erittäin todennäköisesti valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. "Ärjän rakennusoikeus ei perustu mihinkään. Kaavoittajalla on valtaa, jota se ei halua käyttää. Miksi perusoikeus olisi Kajaanissa kaksi kertaa korkeampi kuin muualla Suomessa. "Haja-asutusalueiden perusrakennusoikeudella, tietenkin." Mihin lakiin perustuu arvionne neljän viiden mökin perusoikeudesta. Valituksella kaava jäihin Ympäristöviranomaisten vastalauseista huolimatta Oulun lääninhallitus antoi keväällä SUOMEN LUONTO 5/94 53. päivänä 1993 kolme Kajaanin kaavoitusta hoitavaa virkamiestä ja Yhtyneiden edustajat neuvottelivat Ärjän kaavasta. vsk. ,n kaavoittajan syytä tunen. "Olimme tyhmiä" Sopimus on kestämätön, ja sen myöntää nyt nolona myös neuvottelussa mukana ollut Kajaanin tekninen kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa. "Ei , kyllä me yritämme saada yleiskaavan valmiiksi ensin. Olimme tyhmiä, kun annoimme Yhtyneiden Teuvo Purkusen tehdä muistion ja viedä sen eteenpäin." "Yhtyneet Paperitehtaat yrittää vain rahastaa yhteiskuntaa, eihän tässä mistään muusta ole kysymys." Miksi Kajaanin kaupunki ei tee valmiiksi vuosia maannutta yleiskaavaa ja ratkaise koko ongelmaa sillä nyt, kun Yhtyneiden rantakaava on syväjäädytetty. Kajaanin kaupunki sai vuoden, pari lisäaikaa laatia yleiskaavan, pelastaa Ärjän ja torjua Yhtyneiden rahastusyrityksen
Suomen energiatulevaisuuden suunnittelulle antaa aikaa Inkoossa oleva iso 1000 megawatin hiilivoimala, jota ei ole viime vuosina juuri käytetty. Tehoa voimalassa riittää 560 megawatin edestä eli se pystyy yksinään vastaamaan lähes kahdeskymmenesosasta Suomen sähkötehon tarpeesta. EnergiankuluSUOMEN LUONTO 5/94 53. Y dinvoimavaihoehtoa ei nyt ole. Kun Inkoo pian toiminee jatkuvasti ainakin puoli teholla, hiilivoiman käyttö Suomessa lisääntyy olennaisesti , vaikkei uusia voimaloita olekaan nyt juuri rakenteilla. vsk.. Antti Halkka ja Iiris Lappalainen Porin Tahkoluodossa Selkämeren kyljessä seisoo uutuuttaan hohtava hiilivoimala. "Laskelmi ssamme ei ole mukana ydinvoimaoptiota lähivuosiksi", sanoo ylijohtaja Taisto Turunen kauppaja teollisuusministeriöstä. "Hiili on mainettaan parempi energianlähde", sanoi Imatran Voiman toimitusjohtaja Anders Palmgren voimalan avajaisissa helmikuussa. Tämä lisää väistämättä Suomen hiilidioksidi-, typpija 18 • • a1s1n Suomen sähköntuotannon vaihtoehdoiksi on ydinvoiman hylkäämisen jälkeen tyrkyllä niin hiiltä, haketta kuin kaasua ja turvettakin. Entä Rion sopimukset. Jo miltei heti syksyn ydinvoimapäätöksen jälkeen oli yhtiön energiapolitiikan johtava asiantuntija Jouko Mikola katsonut hiili voiman nousevan entistä tärkeämpään asemaan. Se yksin tuottaa sähköä saman verran kuin on esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotitaloussähkön tarve. Tärkeää on, jatkuuko sähköntuonti Venäjältä vuoden 1999 jälkeen. "Jos tuonti loppuu, sähkö on korvattava jollain", sanoo Turunen. Suunnilleen Meri-Porin valmi stumisen aikaan ydinvoimapuheita höyrynneet voimalaitosmiehet ja teollisuus alkoivat puhua yleisemminkin hiilivoiman puolesta. Inkoo ja muutama pienempi tulossa oleva voimala tyydyttävät lisäsähköntarpeen lähivuosina. Piipusta taivalle nouseva höyry kielii sen syöttävän tasaisella tahdilla sähköä maan voimansiirtoverkkoon
• 1 auteen. Kuva viime syyskuulta. Osa saasteista ohjautuu muualle Suomeen. Sen sähköä ei ole tarvittu, koska tarjolla on ollut halvempaa tuontisähköä. SUOME LUO TO 5/94 53. Hiilivoimalinja tekee myös entistä toivottomammaksi Suomen sitoumuksen vähentää typpipäästöjään. rikkipäästöjä. tuksen kasvun pysäyttäminen olisi paras ratkaisu, mutta kauppaja teollisuusministeriön lähtökohtana on sähkön kulutuksen kasvu. Turve luonnonsuojelijoiden huolena Nykyinen keskustavetoinen hallitus saattaa vielä tänä vuonna yrittää lisätä turvevoimaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Satakunnan piiri yrittivät saada Meri-Porille ankarammat päästönormit kuin se sai. "Koko biovoimaprojektin ,: uskottavuutta haittaa ikävästi se, että siinä turvevoimaa käs sitellään yhdessä ympäristö_§ ystävällisten puuja biomas19. Geologian tutkimuskeskus julkaisi maaliskuussa tutkimusraportin, jossa se katsoisi turvelauhdevoiman raaka-aineen riittävyyden puolesta sopivan Ranualle, Pudasjärvelle, Veteliin ja Ilomantsiin. Valtava Inkoon hiilivioimala Helsingin länsipuolella on viime vuosina lähinnä seisonut. Hiilivoiman lisääminen on ristiriidassa hiilidioksidipäästöjen kasvun pysäyttämiseen tähtäävää Rion ilmastosopimusta tai ainakin sen henkeä vastaan. Huhtikuussa ilmestyi hallituksen bioenergiaohjelma, jossa turve on luettu bioenergian joukkoon yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. "Hiilen lisäkäyttö kasvattaa luontomme happamoittavaa kuormaa, oli voimalaitoksissa sitten puhdistuslaitteet tai ei", sanoo pääsihteeri Esko Joutsamo Suomen luonnonsuojeluliitosta. Turpeen ja "hyvän" bioenergian kytkeminen suututtaa luonnonsuojelijoita, koska turvetta pidetään yleisesti kaikista energiavaihtoehdoista ympäristön pahimpana pilaajana kun taas puuvoima on luonnonsuojelijoiden mieleen. vsk. Voimala lisää Satakunnan happamoittavaa kuormaa melko vähän. Satakunnasta kuitenkin suurin osa on aluetta, jolla ilmansaasteiden niin sanottu kriittinen kuormitus ylittyy, eikä lisähappamoitumiseen olisi varaa
Vuosituhannen vaihteessa umpeutuvaa tuontisopimusta Venäjän kanssa voitaisiin kauppaja teollisuusministeriön mukaan jatkaa, jos Venäjän oma sähkönkäyttö ei olennaisesti kasva nykyisestä. Tänä vuonna metsäteollisuuden koneiden käyntiastetta ei ole enää varaa nostaa vastaavalla tavalla. Tuontisähkön määrä on laskenut lievästi huippuvuodesta 1990. Syynä kulutuksen kasvuun oli se, että vientiteollisuus käytti koneitaan lähes täysillä. vsk.. Turvetuotannon laajenemisen hoitaminen pois päiväjärjestyksestä olisi yksinkertaisinta valtakunnan tasolla. Lähivuosina ostosähkön määrä kasvanee jälleen. Kasvun toteutuminen riippuu talouskasvun pysyvyydestä ja energiapolitiikasta. Samantyyppisiä (ja suunnilleen samanhintaisia) tuotantomuotoja voi parhaiten vertailla. Jos tuki poistettaisiin, turve korvattaisiin hakkeella tai turvetta astetta ympäristöystävällisemmällä kivihiilellä. päästöjä VESIVOTh1A hävittää joki luonnon tekoaltaiden pahat kasvihuonekaasupäästöt vesien saastuttaja (eloho ea, ravinteet ym.) + ei happamoittavia päästöjä TURVE hävittää suoekosysteemin kuljetus vaatii liikennettä ja tiestöä suuret hiilidioksidipäästöt suuret>happamoittavat päästöt paha vesien saastuttaja KIVIHIILI suuret hiilidioksidipäästöt suuret rikkipäästöt suuret typpipäästöt kaivosten ympäristöhaitat + ei valtaisia luontoja vesistöhai ttoja Sähköä voi tuottaa monella tavalla. Turpeen ympäristöhaitat ovat todella moninaiset. Sekin johtuu alkuvuoden edellistä vuotta selvästi kylmemmästä säästä. Yhtiö on myös päättänyt rakentaa Tornionjokilaaksosta Ruotsiin oman siirtoyhteyden, joka tuskin jää valmistuttuaan käyttämättömäksi . Kotitalouksien sähkönkulutus nousi vain prosentin, mutta esimerkiksi metsäteollisuuden sähkönkulutus kasvoi yhdeksän Sähkön tuonti jatkuu. polttoaineiden kanssa", sanoo Esko Joutsamo. Uusien suoalueiden turvetuotannosta luopumista ehdotti vastikään Hiilidioksiditoimikunta II, joka pohti Suomen keinoja selviytyä Rion ilmastosopimuksen velvoitteista. Suomessa viime vuonna kulutetusta sähköstä hieman yli kymmenesosa ostettiin ulkomailta. "Ennusteen pohjana on valtionvarainministeriön keskipitkän aikavälin ennuste, jonka mukaan talous kasvaa keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa", sanoo Pekka Tervo kauppaja teollisuusministeriöstä (KTM). Se on vielä hiiltä pahempi kasvihuonekaasujen tuottaja ja rikkija typpipäästöiltään samanveroinen. Kaikkiin liittyy haittoja toisiin enemmän, toisiin vähemmän. Jos turve tulee mukaan perusvoiman tuotantoon, siitä voi ensi vuosisadalla tulla yksi pahimmista alkuperäistä luon75 KTM skenaario 1993 Toteutunut Tarkistus toamme milloinkaan verottaneista suoneniskuista. Virallisessa energiapolitii! 65-t------t------::a,!IR"=----+---+--+---+--; Suomen sähköntuotantoratkaisut riippuvat paljon myös tuontisähkön kohtalosta. Määrä vastaa parin suuren kivihiilivoimalan sähköntuotantoa. näytä mahdolliselta. Kotitalouksien sähkönkulutus kasvanee tänä vuonna jälleen vain prosentin. Haitatonta sähköntuotantomuotoa ei ole YDINVOIMA onnettomuusuhka jätteet erityisvaarallisia kaivosten ympäristöhaitat tarvitsee vesitms. .. Teollisuus sähkösyöppö Luonnonsuojeluliiton pitkän aikavälin tavoite on kääntää sähkön kulutus laskuun. Aikaisempaan arvioon nähden lisäkasvua on viisi terawattituntia vuodessa. Lähivuosina tämä ei kuitenkaan .. 20 Viime vuonna kaksi kolmannesta tuontisähköstä ostettiin Venäjältä. "Arvio ei ole suuritöinen skenaario vaan pikamalli, joka on kylläkin aikaisemmin antanut luotettavia tuloksia." Viime vuonna Suomen sähkönkulutus lisääntyi vuodesta 1992 neljä prosenttia. prosenttia. Valtionvalta voi hillitä sähkönkulutuksen kasvua, jos se ei suosi tällaisia investointeja. .. Biopolttoaineiden tuki voitaisiin luonnonsuojelijoiden mielestä si irtää kokonaan esimerkiksi puuvoimalahankkeille. Ilman tukea turvevoimalat eivät ole kannattavia. Haitallisinta energiamuotoa on vaikea valita. IVO:n tuontimonopolia uhkaava Teollisuuden Voimansiirto Oy on tehnyt ruotsalaisten kanssa esisopimuksen 100-200 MW:n tekassa sähkön tuonnin lisäämistä pidetään varteenotettavana vaihtoehtona tuottaa lisää perusvoimaa. .. Energia-Ekonon tekemän selvityksen mukaan turvevoiman käyttö vähenisi nimittäin 40 prosenttia, jos valtion tuki poistettaisiin. Esimerkiksifossiilistyyppisistä polttoaineista huonoin on turve. säätövoimaa + ei hiilidioksidipäästöjä + ei happamoitt. "i UJ :i f:.: ] j 60-+----+----+-----+-----+-----+----+---< 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Valtionvarainministeriön ennustama talouskasvu (3,5 %/v.) nostalSI KTM:n laskelman mukaan selvästi sähkönkulutusta ('tarkistus '). Sähkösyöppöjä ja siten ympäristölle haitallisia investointeja olisivat suuret mekaanista massaa valmistavat puunjalostustehtaat tai esimerkiksi Outokummun jaloterästehtaan laajentaminen tehdas käyttää jo nykyisellään sähköä yhtä paljon kuin on Helsingin 500 000 asukkaan suora sähkönkulutus. Tarvitaanko lisäsähköä Vuosikymmenen lopussa sähkönkulutus kasvaa merkittävästi vain, jos paljon energiaa käyttävä teolli suus investoi . Muu teollisuus kuitenkin nostaa KTM:n arvion mukaan kulutustaan. Ainutlaatuisen ikäväksi turvevoiman tekee se, että turvetta nostettaessa suo tuhotaan ja tuotantoalueen alapuoliset vedet pilataan. Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri puolestaan toteaa juhlavasti viimevuotisessa alueensa ympäristönsuojelun kehittämissuunnitelmassa: "Kestävän kehityksen periaatetta noudattaen turpeen käyttö polttoaineena ei ole suotavaa." Turvetuotantoalueita voi jo nyt löytää miltei jokaiselta autoilijan tiekartan lehdeltä. Osa venäläisestä ostosähköstä on peräisin Pietarin lähistöllä sijaitsevasta huonoSUOME LUONTO 5/94 53. Kauppaja teollisuusministeriön energiaosasto esitteli alkukeväästä uuden laskelman, jonka mukaan sähkön kulutus olisi vuosikymmenen lopulla jo lähes 80 terawattituntia vuodessa kasvua nykyiseen on peräti viidennes. hon ostosta. Yhteensä turvetuotanto nimittäin uhkaa pitkällä tähtäimellä 5000-6000 neliökilometrin suoalaa Suur-Saimaan kokoista aluetta
"Nekin huomioon ottaen näyttäisi siltä, että 1990-luvun parina viimeisenä vuonna alkaa ilmetä lisäsähkön tarvetta", arvioi ylijohtaja Taisto Turunen. "En ymmärrä, miten on mahdollista mitata, mitä sähköä töpselin päästä tulee", sanoo suunnittelupäällikkö Heikki Heikkilä IVO:sta. TVS:n Mäkisen mielestä ajatus on hyvä, Heikkilä IVO:sta tyrmää sen täysin: "Emme me voi mennä asettamaan kaupan toiselle osapuolelle mjtään ehtoja." Suomen luonnonsuojeluli iton mielestä Karjalan ja Pietarin alueiden sähköntuotannossa olisi niin paljon tehostamisen varaa, että koko Sosnovyi Barin voisi korvata sähkön säästöllä. pään). Suomen energiatulevaisuuden kohtalonkysymyksiä on, jalostetaanko puuta selluksi keittämällä vai hiomalla ja hiertämällä valtavissa sähkömyllyissä. daan ilman muuta lisätä, mutta ei määrättömästi . Anne Brax SÄÄSTÖ voi hidastaa voimaloiden uusimista ympäristöystävällisiksi (vanhoja voimaloita käytetään pitem. Kuvaavaa lisäkapasiteetin vähäiselle tarpeelle juuri nyt on, ettei Sköldvikiin suunniteltua polttoöljyvoimalaa haluta ryhtyä rakentamaan ennen kuin tarve sen sähkölle on täysin selvä. Rauma olisi kuitenki n kemjallinen sellutehdas ja tuottaa hiukan enemmän sähköä kuin kuluttaa sitä. Sitä ei voida valita ennen kuin kaasun saanti myös lännestä on tavalla tai toisella varmistettu. Sellunkeitossa syntyvän mustanlipeän kaasutuskokeilut eivät ole ainakaan vielä Äänekoskella onnistuneet. Uusia alustaviakaan voimalapäätöksiä ei ilmeisesti tehdä ainakaan ennen kuin EU-ratkaisu syksyllä selviää. Puukuutioita tarvitaan paljon, niiden käsittely ja kuljetus maksavat mutta myös työllistävät enemmän kuin hiilen. Mutta sen kierrätysaktivistit torjuvat jyrkästi : "Mitä laajemmin pakkausjätteen poltto sallitaan, sitä huokuttelevampaa on tuottaa pakkauksia polttoon. Uusiutuvien energialähteiden rinnalle kuuluu sähkön säästäminen. Kaasupuolella odottaa valmistumistaan Helsingin Vuosaaren toinen kaasuvoimala, josta myös liikenee valtakunnanverkkoon merkittävä sähkömäärä. vsk. Eikä varsinaisesta maataloustuotannosta poistuvilla puolella miljoonalla peltohehtaarillakaan bioenergiaa tehokkaasti viljellenkään saada koko Suomen tarpeisiin syntymään kuin noin yhtä miljoonaa öljytonnia vastaava määrä eli vähemmän kuin turpeesta nyt. 2 1. Hallituksen lupaus edistää vuodessa 500 miljoonalla markalla bioenergian käyttöä lisäisi taustaselvitysten mukaan sen osuutta neljänneksellä nykyisestä. Mutta jätteiden biokaasut kannattaa ehdottomasti hyödyntää, siihen löytyy tekniikkaa. Pakkauksiin on kiinnittynyt runsaasti energiaa ja pakkausjätteen RDF-polttoa tarjotaan usein yhtenä mahdollisuutena fossiilisten polttoaineiden rinnalle. Myös jätelietteiden energiakäyttöä on yritetty tehostaa. Niin se kuin aurinkoenergiakin tulevat varmasti. joonaa markkaa niin Ahlströmin kuin Tampella Powerin (tytäryhtiöt Bioflow ja Enviropower) demonstraatiolaitoksille, jotka suunnitelmien mukaan rakennetaan MetsäSerlan Äänekosken tehtaille ja Enso-Gutzeitin Summan tehtaille Vehkalahdelle. Säästö ja entistä tehokkaampi energiantuotanto onnistuvat kuitenkin vain, jos virallinen energiapolitiikka kannustaa oikeaan suuntaan. Puun osuus energiantuotannosta on 12 prosenttia; luku on teollisuusmaiden korkein. Puuvoima onkin hyvä vaihtoehto paikallisiin lämpöä ja sähköä tuottaviin laitoksiin ja puuta jaloståvan teoll isuuden sivutuotteeksi. Vaikka hakkuuylijäämää talousmetsiin jäisikin, puuta halutaan jättää niihin myös lahoamaan. Johtaja Risto Mäkinen Teollisuuden Voimansiirto Oy:sta on myös sitä mieltä, että lakiesitystä ei ole ajateltu loppuun asti. "Jos jossakin ruotsalaisessa ydinvoimalassa havaittaisiin puutteita, joutuisiko Suomi lopettamaan kaiken sähkön tuonnin myös Ruotsista?" Ratkaisuna venäläisten ydinreaktoreiden turvallisuusongelmaan on esitetty, että venäläiset velvoitettaisiin käyttämään osa sähkön myyntihinnasta Sosnovyi Borin kunnon parantamitistä paremman energian talteenoton myös biomassasta, on kehitetty kahdessa kilpailevassa yhtiössä. " Kaasuvoima ei siihen tarpeeseen ehdi , vaan se on käytettävissä vasta vuoden 2005 paikkeilla." Maakaasunkin asemat voikuntoisesta Sosnovyi Bor-ydinvoimalasta. MAAKAASU hiilidioksidipäästöt melkoiset typpipäästöjä on saastuttavat maakaasuPUU kuljetus vaatii liikennettä ja tiestöä korj uu voi haitata luontoa TUULI AURINKO maisemahaitat vaatii tilaa lintukuolemat melu + ei päästöjä kentät + vähäiset happamoittavat päästöt + ei hiilidioksidipäästöjä + ei rikkipäästöjä + ei rikkipäästöjä + hiilidioksidin nettopäästöjä vähän + ei typpipäästöjä Metsäteol 1 isu usi n vesto i nneista on käytännössä päätetty vasta Rauman sellu. Oksien ja kantojen tarkka talteenotto, jota energiapuun tehostettu taloudellinen käyttö edellyttäisi, nostaa jälleen esiin luonnonsuojelukysymykset. · + ei ympäristöhaittoja " . Niin teollisuuden kuin pienpoltonkin laitteistot ovat Suomessa hyvin kehittyneitä. RBMK-voimalaitos, jonka hätäjäähdytysjärjestelmä on puutteellinen ja josta puuttuu kestävä suojarakennus. Verotuksella Suomen energiatulevaisuus voidaan muotoilla sellaiseksi kuin haluamme. Valmisteilla olevan sähkömarkkinalain luonnokseen on liitetty 'Sosnovyi Bor-pykälä'. Sähköja öljylämmitystäkin sillä voidaan korvata siellä, missä polttoaineen saatavuus on järjestyksessä. vat kuitenkin ensi vuonna olla paremmin tiedossa. Puun energiakäyttöä voiseen. Itsestään tämä ei tapahdu, vaan Suomessakin on sijoitettava alan tutkimukseen. Imatran Voiman mielestä tuontiehdon toteuttaminen on mahdotonta, koska Pietarin alueella tuotetaan sähköä monella eri tavalla; ydinvoiman osuus SUOMEN LUONTO 5/94 53. Puuvoimaa on syntynyt luonnollisena sivutuotteena puunjalostusteollisuuden jätteistä ja lipeistä. Jos lisäenergiaa tarvitaan, suomalaiset voisivat liiton energiasihteeri Marjukka Kulmasen mielestä myydä Venäjän lähialueille lämpöä ja sähköä tuottavia puuvoimaloita. Tärkeää on, että pientuottajat saavat aidon mahdollisuuden myydä ylimääräisen sähkön yleiseen verkkoon. Sen mukaan sähkön tuontiluvan saisi myöntää vain, jos sähkö on tuotettu kansainväliset ympäristösopimukset ja turvallisuusvaatimukset täyttävissä voimalaitoksissa. Puu voimaa voidaan lisätä Mieluumwn kuin maakaasuvoimaloita luonnonsuojelijat kuitenkin haluaisivat puun energiakäytön lisäämistä. Sosnovyi Bor on Tshernobyl-tyy ppinen ns. Luonnonsuojelijat pitävät maakaasua turvetta tai kivihiiltä parempana, koska se ei sisällä rikkiä ja hiilidioksidipäästötkin ovat vain puolet muiden fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Paineistettuun kiinteiden polttoaineiden kaasutukseen perustuvaa tekniikkaa, joka mahdollistaa ensähköntuotannosta on noin 40 prosenttia. Puuvoiman ehdoton hyvä puoli on sen uusiutuvuus, ongelmallista taas puun suhteellisen pieni energiasisältö. Maksuksi voitaisiin tuoda sähköä Suomeen. Tuulivoima mainitaan jo virallisemmissakin papereissa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona. Hallituksen ratkaisu sisältää tukea yhteensä yli sata mjJ. Ei siinä mitään säästöjä synny, päin vastoin", sanoo kierrätysasiantuntija Michael Lettenmeyer. Tuulienergia voisi olla jo parinkymmenen vuoden kuluttua tärkeä osa Suomen sähköhuoltoa
Kohta sen tunnusomainen laulunsäe kajahtaa kauempaa hämmästyttävän voimakkaana. Auraustraktorin pystyyn repimien juurakoiden sekä hakkuu risujen sekamelska vastaa kuitenkin peukaloisen mielestä puronotkelman rytöjä. Rehevän saniaiskorven kätköistä kajahtava rätinä kiinnittää kulkijan huomion. Pesä oli yli nelSUOMEN LUONTO 5/94 53. Suomen pienimmän linnun tittelistä kilvoiteltaessa peukaloinen sijoittuu toiseksi heti hippiäisen jälkeen. Nimi on kuvaava, vaikkei peukaloinen ihan luolissa elelekään. Peukaloinen elää maanpinnan tuntumassa, ja metriä korkeammalla olevat metsän osat jäävät vaille merkitystä. Risukkoiset puronotkelmat, rehevät korvet ja rotkot ja jyrkänteiden aluset lohkareikkoineen 22 ovat lajille mieleen. Pesä on visusti piilossa. vsk.. Piileskely luonnistaa ja juurennokka kelpaa laulupuuksi yhtä hyvin kuin korpikuusen latvus. Myyrän tavoin se pujahtaa hetkiseksi tutkimaan mustana ammottavan maakolon salaisuuksia. Jossain määrin sosiaalisina lintuina peukaloiset hakeutuvat toistensa läheisyyteen pesimään. Merkillisintä terhakassa pikkulinnussa on sen kyky käyttää kahta täysin erilaista ympäristöä asuin paikkanaan. Peukaloinen ! Pikkuruinen lintu viivähtää katseltavana vain kotvan. Meneekö peukaloisella hyvin, vaikka alkuperäiset elinympäristöt ovat vauhdilla vähenemässä ja talousmetsät on "siistitty" asumiskelvottomiksi. Pyöreän "hiirenpesänsäkin" peukaloinen piilottaa mestarillisesti. Pitää mui staa, että vanha purokorpi tarjoaa asuinpaikan vuosikymmeni ksi, mutta hakkuualojen onni on katoavaisempaa laatua. Sammalilla ja saniaisenlehdillä naamioitu pesä voi löytyä juurakon onkalosta, risukasan uumenista tai syvältä Jouhi kon kätköistä. Metsiä hakataan tietysti kaiken aikaa, mutta voivatko lyhytikäiset reviirit korvata suurten muutosten aiheuttamat menetykset. Lyhyt pyrstöntumppi sojottaa pystyssä, suuri pää ja palleromainen ruumis ovat ruskeankirjavat, nokka ja koivet pitkät. Hakkuu raiskioita toki maassamme riittää. Äänen aiheuttaja liikkuu paikasta toiseen muttei suostu näyttäytymään kuin ruskeana vilahduksena pöheikön keskellä. Se puuttuu kui vimmilta, mäntyvaltaisilta alueilta. Se viihtyy kuitenkin rytöjen ja louhikoiden kätköissä. Se soi kuin kääpiömäinen ukkometso, kurkottaa taivaalle ja riiputtaa siipiään niitä välillä värisyttäen. Ikimetsissä ja raiskioilla Peukaloinen on melkoinen piileksijä, jonka tapaa metsän rytöisimmistä osista. Lintua näkee harvoin lennossa, sitäkin useammin hiiri tai myyrämäisesti vilahtavana häivähdyksenä kasvillisuuden seassa. Peukaloisia elää Eteläja Keski-Suomessa, mutta se ei ole missään kovin runsas. Aluskasvilli suuden runsaus ja tiheys sekä sikin sokin makaavat liekopuut sokkeloisine juurakkoineen ovat ratkaisevia. Vaikka peukaloinen on tuulenkaatojen komistamien vanhojen luonnonmetsien tyyppilintu, ei metsän järeydellä ja pystypuilla ole oikeastaan osaa eikä arpaa lajin valitessa elinympäristöä. Itse asiassa se muistuttaa elintavoiltaan pikkunisäkkäitä: peukaloinen touhuaa paljon maassa, kiipeilee juurakoilla ja puikkii risukoissa. Joskus pesä voi olla tiheään kuusennäreeseen rakennettu, ja olenpa nähnyt yhden kesämökin kuistin vi lliviineihin piilotettuna. Laulava peukaloinen istuu näkyvästi korkealla kuusenlatvuksessa tai tuulenkaadon juurakolla. Missä syysmyrskyt kaatavat puita sokkeloisiksi rydöiksi, siellä helähtää kevätaamuna peukaloisen säe. Äkkiä se hypähtää liekopuulle, vilistää vikkelästi lahona kenottavan juuren nokkaan ja säräyttää terävän rätinän. Uho on kova, vaikkei mittaa ole kuin kymmenisen senttiä ja painoa grammoissa saman verran. Sitten lintu on jo liikkeellä, lentää hurisevin siivin tiheän näreikön suojiin. Monta soidinpesää Reviirinsä sokkeloissa peukaloinen viettää hyvin piileskelevää elämää. Näin saattaa kahdesta lähekkäisestä "peukaloiskorvesta" toinen olla tyhjä, kun toinen on tiheästi asuttu . Näistä mieltymyksistä johtuen peukaloisen ponteva laulunsäe voi kajahtaa vaikka keskeltä vasta-aurattua hakkuuraiskiota, jonka ei voisi kuvitella tarjoavan minkäänlaisia elämisen mahdollisuuksia metsän asukkaalle. Teksti ja kuvat: Heikki Willamo Rytöjen pirteä pystypyrstö Peukaloisen tieteellinen nimi troglodytes tarkoittaa luolissa asujaa. Vuoden tai parin kuluttua ri sut ovat painuneet maahan, ja aukon ovat vallanneet avomaiden asukkaat
Normaalitilanteessa koiras osallistuu perheen huoltoon vain tuoreimman valloituksensa kanssa. jän metrin korkeudella, mutta emo tuli paikalle pitkin maanpintaa ja kiipesi pesään villiviinien kätkössä. Karaistuneina Iintuina peukaloiset viivyttelevät maassamme pitkään. vsk. Syysmuuton huippu ajoittuu lokakuulle, mutta vielä marraskuussa on peukaloisia liikkeellä. soidinpesät ovat huolimattomia kyhäelmiä, joista naaras valitsee saavuttuaan sopivimman ja viimeistelee erityisesti sen sisustan. Peukaloispoikue pysyy yhdessä vielä jonkin aikaa pesästälähdön jälkeen. Vanhat konkarit, jotka ovat vallanneet parhaat reviirit, voivat pariutua kolmenkin naaraan kanssa. Keski-Euroopassa sijaitsevien talvehtimisalueiden sääolot ovat ratkaisevia Suomen peukaloiskannalle. 23. Nämä ns. Myös naaraat voivat pesiä toistamiseen, mutta lähes aina uuden koiraan kanssa. Samaan aikaan saattaa reviirin reunalla laulava nuorukainen jäädä kokonaan ilman puolisoa. Talvehtimaan uskaltautuvista yksilöistä ei moni selviä kevääseen vaikka leutojen talvien aikana jotkut onnistuvatkin. D Heikki Willamo on vapaa luontokirjoittaja ja luonnonkuvaaja. Jos koiras saa houkuteltua alueelleen uuden naaraan, jättää se ensimmäisen oman onnensä nojaan. Iltaisin linnut kokoontuvat yöpymään johonkin reviirin pesistä, ja tällöin koolla on usein koko perhe molempine emoineen. Lajin tehokas lisääntyminen takaa kuitenkin sen, että jo seuraavana keväänä sopivilla reviireillä kaikuu tuttu ja ponteva säe. Koiras käy kyllä päivittäin tarkistamassa tilanteen kaikilla pesillään, ja mikäli joku naaraista kuolee, se hoitaa poikasten ruokinnan loppuun. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Vanhalla koiraalla kolmekin kumppania Naaraiden aloitettua haudonnan ryhtyvät monet koiraat vokottelemaan itselleen uutta siippaa. Kun koiras huhtikuun alussa saapuu muuttomatkaltaan, ryhtyy se heti rakentamaan useaa pesää. Ankaran talven jälkeen peukaloismetsissä on hiljaista
Aikuinen mies kulkee leveälierinen hattu päässään pitkin ketoja ja tienvarsia haavi kädessä ja ryntäilee perhosten perään. Se on erinomainen seikka, yleensähän kansantajuisissa selostuksissa vallitsee tasalämpöisten hirmuvalta: linnut tunnetaan tarkkaan, samoin isot nisäkkäät. vsk.. Seuraa lukuisia retkiä. Yllättäen hän, niin mies kuin onkin, osaa jopa leipoa kakkua. Luonto yhdistää Päähenkilöinä esiintyvät Maijanniemen maatilan tytär ja hänen kaksi veljeään. Kaikki vuodenajat käydään läpi, joskin kirja tuntuu silti liiaksi painottuvan kesään, kuten tavallista. Perhossyötit Kantolan tyttärenpoika he kohtaisivat eri eläimiä kuin 1950-luvun alun luontoharrastajat. Kirjan avaustilanteessa tohtori Kantola ryhtyy selostamaan lapsensa leikkitovereille luonnon ihmeitä. Ei tarvitse lähteä muutamaa luotoa kauemmas retkeilemään, nähtävyydet löytyvät uskottavan kävelymatkan päästä. t, , . Suvisaaren kirja noudattelee hyvin faunan tilastollista jakautumaa, pientähän se maan ja veden väki yleensä on. Jos Maijanniemen lapset sinne mielivät, on pakko kelpuuttaa seuraksi myös pikkuvanha ja hiukan erikoinen Kristiina. Leikkitoverinaan heillä on itseään nuorempi Kantolan Kristiina, kesävieras, leski-isän ainoa lapsi. Kirja antaa yleis-eteläsuomalaisen maisemaelämyksen, johon meri tuo oman lisänsä, kesällä kimaltaen, talvella kaukaa pimeästä kohisten. Mutta Kristiinan isä se vasta outo onkin, Hassu tohtori, kuten kylällä sanotaan. Minulle on jäänyt arvoitukseksi, tarkoitetaanko sillä Espoon Sommarötä. , f(/j)w ' r . Hannu Niklander Lukuelämys neljän vuosikymmenen takaa Suvisaari on merellinen ympäristö. -l l 1 r1~l~, i~\ ~ ! l· · , f ?f. Kuinka asioin tavallisen, rehellisen, luontoon vihkiytymättömän väen kanssa. C; . Lasten pohdittavaksi jää, närkästyäkö hietapistiäisen puolesta vaiko olla vahingoniloisia, kun löytyi vieläkin ovelampi loinen. rr . Tämä ratkaistaan siten, että tohtorin on tietysti vietettävä talvet kaupungissa. Aikamiehenä olen koettanut lukea kirjaa kartan kanssa, mutta onhan entinen agraarinen Sommarö toki kovasti muuttunut neljässä vuosikymmenessä. ystävyys on lujittunut, saadaanpa myös Maijanniemen isäntä ja emäntä jonkin verran innostumaan. . Lopussa eletään taas toukokuuta, nuorten ja tiedemiehen 24 Lapsuuteni valoisimpiin lukuelämyksiin kuuluu Aila Nissisen kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Suvisaaren kirja. Oma dramatiikkansa sisältyy myös hyönteisten elämään. . Tohtori Kantola lienee hyönteistieteilijä. Kantolan huvilalla on mainio uimaranta. Usein unohtuu myös floora, muttei Suvisaaren kirjasta. Lapset oppivat pitämään tohtorista eivätkä enaa vahingossakaan sano häntä hassuksi. Naapurin lapset joutuvat nyt omin päin perehtymään luontoon kirjojen, havaintojensa ja tohtorin joskus poiketessaan antamien neuvojen varassa. Kuten klassisessa nuortenkirjassa asiaan kuuluu, Maijanniemen lapset myös itsenäistyvät ohjaajastaan. Tai kaikkein kypsin reaktio: antaa luonnon hoitaa asiansa, ihminen seuratkoon kiinnostuneena. Ainakin monenlaiset niveljalkaiset saavat runsaasti huomiota osakseen. Se ei ollut ainoa, mutta hyvin tärkeä tekijä innostamaan minua luonnon tutkimiseen ja suojelemiseen. Luontokin on muuttunut neljässä vuosikymmenessä. Ja mahtaako saaren paikallistaminen niin välttämätöntä ollakaan. Sen jälkeläiset syövät nyt sekä perhostoukan että hietapistiäisen munan. Tohtorin suhde naapureihinsa on hyvä kuvaus ennakkoluulojen voittamisesta. Sitten illuusio murretaan: kultapistiäinen ehättää salaa munimaan samaan toukkaan. '\. -.... Nyt olen ottanut kirjan esille omien lasteni tutustuttavaksi. Siinä olisi kenelle tahansa luonnonsuojelijalle opiksi ottamista. . Ensin opetetaan hämmästelemään hietapistiäisen taitoa käyttää perhostoukkia jälkeläistensä elävänä ravintona. > ---.: . Hyönteiset muistetaan Suvisaaren kirja käyttää tehokkaasti hyväkseen sisäsaariston rikkonaista ja rikasta maiseman monipuolisuutta. . Kuin vahingossa oppii tunnistamaan monia kasveja. Tohtori on opettanut muitakin kuin luontoon liittyviä seikkoja. SUOMEN LUONTO 5/94 53. , . Jos Suvisaaren nuorten jälkikasvu seikkailisi kuvitteellisessa jatko-osassa olkoon se nimeltään vaikka Tohtori , . ' , -:.'-..'
Myöhemmin selviää, että tohtori Kantolan perhoskokoelmasta on varastettu harvinainen Montellin lasisiipi. Mutta taustalla ilmenee myös valistuksen järkevöittävä vaikutus. >t1/iJ1t/f.HAJ'sL~~ONÅ 'VM!rdi KIIOPPANSA PON.JALl.A Suvisaaren kirja painettiin WSOY:n kustannuksella Porvoossa 1954, Teoksessa on peräti 164 Maija Karman piirroskuvaa, jotka tutustuttavat lukijan erittäin havainnollisesti kasveihin ja eläimiin, En mahda olla ainoa, joka väittää, että hyvä tunnistamiskuva on konstailematon piirros, ei ainakaan valokuva, kupillisen kahvia, Mutta niin leski kuin onkin, tohtori malttaa olla kuljettelematta kauniille huvilalleen opiskelijaneitejä ja amanuenssirouvia. ~;•.:.. Murtovarkauden jälkeen palaa rauha Suvisaareen. ,{'.~if 1; cS) :-i.·:~ ·•,~;;,1'~:•·,i,:,•.·. Hannu Niklander on karkkilalainen kirjailija ja vapaa toimittaja. Ja kotiapulainen kun oli sanonut, että "tuijotatte lintuja ja keräätte kaikenlaista moskaa huoneet täyteen mitä hyötyä sellaisesta on. Tohtori Kantola vaikuttaa myös asenteisiin. ... Jalo harrastus saattaa kieroutua rikolliseksi intohimoksi. Mitähän tohtori Kantola (nyt jo varmaan emeritus professori) sanoisi oman aikamme villityksestä bongata lintuhavaintoja. Nykyään nuortenkirjan keskeiseksi tyypiksi on noussut ongelmanuori, Vieläpä niin, että ongelmaksi esitetään yleensä muu kuin se tavallisin eli omasta avuttomuudesta kärsiminen. Luonto ja luonne Alkutalvesta Maijanniemeen poikkeaa epäilyttävän ystävällinen mies, joka kovin kyselee lasten luontoharrastuksesta ja kehuu moisen auliisti neuvovan tutkijan naapuruutta. Samalla tuli osoitettua vaarallisimman hyönteisen, keräilykärpäsen uhka. 25. -·• -: katsoo tehneensä hyvänkin työn, Lapset puolestaan pihistävät palvelijattaren pölyrätin perhoshaavinsa ainekseksi, Myös aikuiset ovat seesteisen ongelmattomia. Hiihdellään ja luetaan Retkeilyfaunaa. Kyynkin hän sallii rauhassa luikerrella tiehensä. Tohtori Kantola innostaa Maijanniemen isäntää jättämään tyhjän ladon ovet auki talveksi, siitä koituu iloa monelle eläimelle. ... Melko kiltti maailma Entä Suvisaaren tarina nuortenkirjallisuutena. Elettiinhän aikaa, jolloin matkavaluutan saanti Suomen pankilta teki tiukkaa. Kirjan nuoret tai lapset tuolloin sanottiin ovat kilttiä väkeä, Pahin synti taitaa olla kiroilu ja sadattelu kun Maijanniemen palvelija tappaa harjanvarrella puuntuhoojan toukan, jonka lapset ovat tuoneet huoneeseensa, Apulainen luulee sitä karvaiseksi käärmeeksi ja SUOMEN LUONTO 5/94 53. Suvisaaren jälkikasvulle nämä seikat ovat vieraita, mutta onhan tarkoituskin kuvata nimenomaan luontoa. ,::. vsk. Sekin tohtori, aikamies, kerää huvilaansa kärpäsiä ja ties mitä torakoita eihän niistä kukaan edes maksa mitään!" Montellin lasisiipi löytyy aikanaan Ziirichistä, jossa sitä oli yritetty kaupitella mitättömään sadan frangin hintaan. Maijanniemen isäntä ei edes talvipakkasilla norkoile tohtorilta spriitä, vaikka tällä taatusti on sitä takanaan. Sopivassa välissä osoitetaan myös kuinka haitallinen eläin luonnossa liikuskeleva kissa onkaan. 1 \ ' ,< \'\I '/ . -·;·: ~(,;·,. Se näkyy luonnon suojelemisena ja ihmisluonnon jalostarnisena. • • ..... Tytöistä hän kitkee pois itikkapelkoaja pojista rastasvihaa. Tohtori Kantola taas suutahtaa lievästi pari kertaa kirjan aikana ja dionyysisimmillään hän on, kun yltyy pyytämään kolmannen & . Nyt viimeistään oivalletaan harvinaisuuksien rahallinenkin arvo. : ...... Eikä Aila Nissinen aivan siloiteltua kuvaa aikuistenkaan maailmasta anna. Valistustyö kantaa hedelmaa, kaikki Maijanniemen lapset saadaan värvättyä luontoharrastajiksi
Ruissalo nousi merestä noin 5 000 vuotta sitten. Vuosisatojen kuluessa se kasvoi mäennyppyläksi, Kallanpääksi, joka kohoaa jo yli 40 metrin korkeuteen. Saaren korkein kohta, Kal/anpää on pohjoiseen pistävän sivutien päässä. Hirvensalo 2 km Ruissalon saari on noin 15 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Yksinäinen kalalokki seisoo veteen muodostuneella h iekkasärkällä. Ihanteellinen kasvupaikka tammelle on savipitoinen moreenimaa, jossa se saattaa kasvaa meidän oloissamme 30 metriä korkeaksi. Ruissalon sillan vierestä satama on kahminut lisää maata vedestä. Se viihtyy karuillakin mailla, sillä se pystyy ottamaan voimakkaalla pääjuurellaan vettä syvältä maasta. Ne ovat ryhmyisiä ja käkkyräoksaisia, oikeita satumetsän puuvanhuksia, joiden latvuksen halkaisija saattaa olla 25 metriä. Turun vapaasatama peittää rannikon lähes joka neliömetrin asvaltin alle. Maankohoamisen jatkuessa Ruissalo muuttuu niemeksi parissasadassa vuodessa. Tammien erikoinen ulkonäkö johtuu voimakkaasta karsinnasta. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Suorarunkoiset puut on Ruissalon tammet ovat jykeviä. Havu metsistä tammistoon Ruissalo on erityisen kuuluisa tammistaan. Harmaapäätikalle riittää vanhoja puita, joihin hakata pesäkolonsa. Juuri täällä ovat Suomen laaj immat yhtenäiset tammimetsät. Se on nyt noin 850 hehtaarin suuruinen saari, johon kuuluu lisäksi neljä pikkusaarta ja joitakin luotoja. Ruissalon tammet ovat monesti yksittäisiä puuvanhuksia, mutta on myös metsiköitä. Ruissalo on kansallispuiston arvoinen. Ruissalon tammet eivät tosin ole näin korkeita. Turun Ruissalo on napannut pienen palan eteläistä luontoa Suomeen. Erilaisten vaiheiden jälkeen Ruissalo sai nykyisen muotonsa. Isojen hallien edustalla korkean aidan takana huiskuttelee muutama vaa26 timaton ruohonkorsi. Soraa on ajettu laajoiksi kentiksi ruovikoitten päälle. Ahdistettu kaunotar Tie Turusta Ruissaloon vie lohduttomien alueiden läpi. Ruissalon suurin ongelma ryntää heti tajuntaan. Ruissalon sillan jälkeen vakiovuoro syöksähtää vihreyteen, tammikuja vilistää ohi , siellä täällä silmä äkkää sinisen laikun: sinivuokkoja. Saari kuuluu ns. Alice Karlsson Tallllllet Ruissalon turvana Ruissalon villat ovat huvila-arkkitehtuuria. Kesäarkenakin Ruissaloon vyöryy noin 15 000 ihmistä, autolla lähes kaikki. Ruissalonkin metsistä yli puolet on männiköitä. vai hettumi svyöhykkeeseen, jossa pohjoiset havumetsät muuttuvat lauhkean vyöhykkeen lehtimetsiksi, mutta muutos ei suinkaan ole jyrkkä. Autoja tulee ja menee saaren kapealla tiellä jatkuvana jonona. Siellä tammien suojassa mönkivät lukuisat kuoriaiset ja perhostoukat tietämättä omasta uhanalaisuudestaan mitään. vsk.. Ensin on teollisuuslaitoksia ja jätevedenpuhdistamo, kunnes linja-auto rämisee vielä masentavampaan maailmaan. Lahottuaan niiden soisi jäädä paikalleen. Tammi on laaja-alainen puu. On arvioitu, että sillan ylittää kesäisenä sunnuntaina noin 25 000 ihmistä, joista 80 prosenttia matkustaa henkilöautolla. Ensin oli näkyvissä vain pieni luoto. Useat niistä on rakennettu jo sata vuotta sitten
27. SUOMEN LUONTO 5/94 53. vsk
Tammella eläessään se on keltainen. "Ruissalo on kokoonsa nähden merkittävin uhanalaisten lajien keskittymä Suomessa", sanoo Rassi. Se kärsii lehtipuuston vähenemisestä. erikoisia kovakuoriaisia, perhostoukkia ja hämähäkkejä, joista monet ovat juuri tammesta riippuvaisia. Pähkinäpensaan ja tammen karike pitävät kuuset poissa. Muualla SUOMEN LUONTO 5/94 53. Siipiniekkoja on niin viljalti, että välillä tulee nokan koputtamista. Ruissaloa. Kovat talvet rajoitMarmorikuoriaisen toukka elää tammella. Tammi on turvassa vasta parimetrisenä, minkä jälkeen se kasvaa vakaasti ja saavuttaa meillä jopa 600 vuoden iän. Lounais-Suomessa suojelualueita on vähiten koko maassa vaikka juuri täällä on esimerkiksi maan suurin lehtokeskittymä. Laji on uhanalainen. Kololintuja on runsaasti, sillä vanhoja puitakin on paljon. Tammien alla Ruissalon saaren viehätys on paljolti juuri tammissa. Tikkojen kovertamista koloista taistelevat niin tiaiset, kirjosiepot kuin naakat ja lehtopöllötkin. Sen suojissa kukoistavat pähkinäpensaat, ja keväisin maa peittyy vuokkomereen. "Suomi on monille lajeille saari", sanoo ympäristöministeriön ylitarkastaja Pertti Rassi. Kolmasosa Suomen tammimetsistä on Ruissalossa aikoinaan kaadettu rakennuspuiksi. Tammien suojissa rapistelee mm. Saaren erikoisuuksiin kuuluu harmaapäätikka, joita Ruissalossa pesii kymmenkunta paria. Valtava lajirunsaus Rassin mukaan Ruissalossa on ainakin 118 uhanalaista lajia, mutta jos alue tutkittaisiin hyvin, niitä löytyisi 40-60 lisää. Tamminopsasiipi on eksoottinen ja hyvin eteläinen laji. Hän viittaa Rion monimuotoisuussopimukseen: "Tällä saarella on löydettävissä lajeja, jotka ovat geneettisesti erilaistuneita." Jos Suomi noudattaa biodiversiteettisopimusta, on meillä ihan erityinen velvollisuus suojella mm. Ruissa28 lon vanhimmat tammet ovat jo 400-vuotiaita. Rassi vertaa myös suojellun metsämaan pinta-aloja. Vaikka tammi tekee runsaasti siemeniä ja muodostaa laajoja taimistoja, ovat sen elämän alkuvaiheet täynnä riesoja. itäistä tyyppiä, jonka kasvit ja eläimet ovat joutuneet sopeutumaan erikoisiin oloihin. vsk.. Lintuja saarella on laskettu olevan noin 5 000 paria, kaikkiaan yli 90 lajia. Parikymmensenttistä taimea hamuavat hirvet, myyrät ja jänikset, jotka yleensä tekevät taimikosta selvää. Jäkälätammiyökkönen elää vain tammella. Suomen tammimetsät ovat kuitenkin ns. Tammimetsä on Suomessa erikoisuus, mutta heti Ruotsissa, Tanskassa ja varsinkin Skotlannissa on laajoja tammimetsiä. Vennajäärä on saanut turvapaikan Ruissalossa. Saikurahaapsanen vaihtelee väriä elinpaikan mukaan. tavat sen esiintymistä. Metsä on avoin ja valoisa, puistomainen
arvelee myös, että naavojen ja luppojen myötä hävinnyt naavamittari saattaisi hyvinkin lymyillä Ruissalon aarrearkussa. sella Ruissalo luovutettiin 1845 Turun kaupungin hallintaan tietyin ehdoin. jalava, vaahtera, lehmus ja saarni. Papelorikko on yleinen Ruissalossa. Kaava rajoittaisi myös liikennettä. Ruissalon lajisto on kuitenkin osittain tutkimatta. Saaren liikennettä, eri toimintoja ja virkistyskäyttöä on voitava ohjata suunnitellusti", toteavat kansallispuistoesityksen laatijat. Merkittävin Ruissalon lajiryhmä ovat uhanalaiset kovakuoriaiset, joita saarella on kaikkiaan 49. Lisäksi suojeltaisiin joitakin lintulahtia sekä -luotoja. Osayleiskaavassa isot osat saaresta osoitetaan luonnonsuojelualueiksi. Kaavassa ei kuitenkaan osoiteta esimerkiksi paikoitusaluetta Ruissalon sillan tuntumaan, joten autojen vyöry jatkunee. "Pikkuapollo hävisi 1960, mutta on mahdollisesti palannut, myös isoapolloa saattaisi täältä jälleen tavata." Rassi SUOMEN LUONTO 5/94 53. Tammi vaatii 100-200 vuotta vakiintuakseen. Myös havupuissa on paljon ulkomaisia lajeja. Keisarin suostumukTouko-kesäkuussa kukkiva tesmayrtti luonnehtii Ruissaloa. Esityksen tekijöiden mukaan Ruissalo kuuluu edelleen valtiolle omistusoikeutta ei ole koskaan annettu kaupungille. Muita Ruissaloa turvapaikkanaan pitäviä lintuja ovat mm. Sinä aikana ehtivät lukemattomat terhot putoilla Ruissalon muhevaan maaperään sekä vanhat jykevät tammenrungot kaatua ja lahota kovakuoriaisten, sienten ja perhostoukkien iloksi. vaatimuksen, että metsiä on hoidettava niiden suojelun edellyttämällä tavalla. Ruissalon kansanpuistoon haluttiin perustaa muumimaa, joka onneksi saatiin torjuttua. Näihin aikoihin se avaa mantelintuoksuiset kukkansa kallionrinteillä ja niityillä. Tavalliselle kansalle jätettiin yksi palsta, "yleinen käytävä", jossa maattomat saattoivat nauttia luonnosta. Muumien ravistelemana Suomen luonnonsuojeluliiton piirija paikallisjärjestö sekä Pro Ruissalo -seura ovat esittäneet ympäristöministeriölle Ruissalon kansallispuiston perustamista Turkuun. Mutta on Rassilla toinenkin huoli: Mikäli Ruissalon maine esimerkiksi merkittävänä kovakuoriaisten esiintymisalueena leviää, saattaa keräilystä tulla saarelle uusi haitta. Miten säilyttää Ruissalon luonto, mutta sallia kuitenkin ihmisten käydä saarella virkistäytymässä. Vieraista puulajeista merkittävimmät ovat poppelit, hopeavaahtera ja hevoskastanja. Muumitja muita peikkoja Viime vuosikymmeninä Ruissalon kohtalo on ollut moneen kertaan vaakalaudalla. Tänään Ruissalossa voi ihailla toinen toistaan kauniimpia pitsihuviloita, joiden asemaa parhaillaan vahvistetaan valmisteilla olevalla osay leiskaavalla. Ruissalon ongelmat kärjistyvät eri toimintojen ja luonnonarvojen säilyttämisen väliseen ristiriitaan. Kansallispuisto antaisi kuitenkin Ruissalolle sen tarvitseman rauhan yleiskaavaa varmemmin. Tesmayrtti ja papelorikko ovat Ruissalon nimikkokasveja, niitä kasvaa lähes kaikkialla. Ruissalossa on monia harvinaisia kääpiä, mutta tammen sokkelokääpä löytyy lähes jokaisesta tammen kannosta. Koppiaisten suku vo1s1 Ruissalossa paljon paremmin "jos Turun kaupunki lopettaisi ylenmääräisen siivoamisen ja soisi lahopuiden jäädä paikalleen". Porvariston maihinnousulla oli kuitenkin kulttuurihistoriallisia seurauksia. Suomessa laji on harvinainen. Nykyisten vajaan sadan hehtaarin laajuisten luonnonsuojelualueiden lisäksi kaava edellyttää, että lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva noin 150 hehtaarin suuruinen alue rauhoitetaan. Saaren näyttäviin lajeihin kuuluvat kevätesikko ja imikkä. leirintäalue, golfkenttä, terveyskylpylä, kasvitieteellinen puutarha, kahviloita ja ravintoloita, joiden vuosittainen kävijämäärä kohoaa yli 200 000:een. Tammen ohella saarelta löytyvät mm. Jos osayleiskaava toteutuu, se merkitsee selvää edistysaskelta Ruissalon suojelussa. Kartanon isännyyttä hoitivat maaherrat, jotka raivasivat maita viljelykseen ja verottivat jonkin verran metsiäkin. Suunnitelmat eivät onneksi ole toteutuneet. huvipuistolle, mökkikylille ja turistihotellille näytettiin vihreätä valoa. Kasveissa hallitsevina ovat keväisin valkoja sinivuokot, isokäenrieska ja kevätleinikit. "Entä apolloperhoset?" hän kysyy. Uusi kaava korvaa asemakaavan vuodelta 1956. Siinä mm. Turku jakoi välittömästi Ruissalon 49 palstaan, joiden myötä Ruissalosta tuli porvareiden virkistysalue. vsk. D 29. Samoin on leirintäalueen laita: se esitetään siirrettäväksi muualle, mutta Turun yleiskaavassa ei osoiteta korvaavaa paikkaa. Maaherroilta porvareille Ruissaloon perustettiin 1500luvulla kuninkaankartano, joka oli Turun linnan alaisuudessa. Leirintäalue houkuttelee Ruissaloon vuosittain 100 000 kävijää. Rassin mukaan täällä voisi elää esimerkiksi eteläeurooppalaisia lepakoita, mutta se jää nyt jossittelun varaan. Uusi vihreämpi kaava Ruissalon osayleiskaava on parhaillaan lausuntokierroksella. Pari vuotta sitten aiheutti Muumiperhe harmaita hiuksia. Ruissaloon on perustettu mm. pikkutikka, tuulihaukka, peltopyy, selkälokki ja pyrstötiainen. Lahjoitus sisälsi mm. "Ruissalon kansallispuisto on ainoa nykyisen lainsäädäntömme tuntema keino turvata koko Ruissalon arvot
vsk.. Purhonen Kuvat: Jouko Veikkolainen Le0101enlaakso tien poskessa Helsingin ja Lahden välisiä teitä porhaltavista autoilijoista vain pieni osa tietää ohittavansa Järvenpään kohdalla kivenheiton päästä yhden maamme kauneimmista lehdoista. Lehtokielo, lehtopalsami, tesmayrtti , lehtosinijuuri ja pystykiurunkannus tarjoavat kul kijalle silmänruokaa. Tarkempi s11a1nt1 selviää Helsingin ja lähialueiden puhelinluettelokartasta 87. Harvinainen tuominopsasiipi kuuluu Lemmenlaakson perhoslajistoon. Teihin rajoittuvana paikka on helposti saavutettavissa. Lemmenlaakso lkm L---.1 Vaikka jokikanjonin rinteillä on kuningaskalastajan kaipaamia hiekkaisia törmiä, pesimähavaintoja ei ole tehty. Luonnonsuojelualue on vajaan neliökilometrin kokoinen. Olemme ainoita Euroopan maita, jossa sitä on. tattaria ja auringonkukkaa. Joki rannan ja rinteiden saniaiskasvustot rehottavat runsaina, etenkin komeat kotkansiipikeskittymät. Kukkeimmillaan se on näin loppukeväällä tai alkukesästä. Kartalta katsoen Lemmenlaakson silmiinpistävin elementti on pohjois-etelä -suunnassa serpentiinimäisesti kiemurteleva Keravanjoki . Viime kesänä lampaat rouski vat erään joenmut30 kan mesiangervoja horsmakasvustoa. Teksti: Pertti A. Osa suojelualueesta on edelleen viljelyssä tuottaen viljakasvien lisäksi mm. Uudenmaan lääninhallitus rauhoitti keväällä 1991 Järvenpään itärajaan rajoittuvan Lemmenlaakson. Kun koskikarakin nauttii Lemmenlaakson "kylpylästä" talvisin, Lemmenlaakson pohjoisosan koskissa on voinut leutoina talvina nähdä samanaikaisesti kaksi sukeltelisuoMEN LUONTO 5/94 53. Unohtumattoman kauniin värinen lintu on Lemmenlaakson rantatörmillä usein paikalla, joskin jää pikkuruisen kokonsa vuoksi monilta huomaamatta. Koskikara ja kuningaskalastaja Myös linnusto on Lemmenlaaksossa runsas. Lemmenlaakso s11allsee vain noin kolmen kilometrin päässä Järvenpään keskustasta hieno uusmaalainen lehto on paikallisjuna/lakin saavutettavissa. Vehreiden rinnelehtojen vastapainoksi alueella on valoisia männiköitä ja synkkiä kuusikoita. Jokilaakso on varsinkin alueen keskiosissa uurtunut kanjoniksi syvälle maaperään. Ku vassa näkyy myös kotelo, josta perhonen kuoriutui. Kuusama ja taikinanmarja viihtyvät runsaina, ja onpa alueelta löydetty myös keltavuokko sekä harvinainen keltaja valkovuokon lajiristeymä. Sen sydämen muodostaa laaja lehto, joka on Keski-Uudenmaan arvokkain ja koko maan upeimpia joenvarsilehtoja. Lemmenl aakson eteläosien laitumet ovat perinteisesti olleet lehmien ja hevosten ruokapöytinä. i pushaukan vuoksi. Lemmenlaakson ovat kelpuuttaneet kasvualustakseen myös harvinaiset ja alueellisesti uhanalaisiksi luokitellut kasvilajit. Sii vekkäistä sävähdyttävin on kuningaskalastaja. Siellä voi tutustua mustapääkerttuun, pikkusieppoon ja idänuunilintuun, jotka tyypill isempien havumetsä-, lehtoja joenvar,: si laj ien lisäksi joutuvat olemaan varuillaan kanaja varLiito-orava on laji, josta järvenpääläiset ja muu suomalaiset voivat olla ylpeitä. Lehmuskin viihtyy. Ihminen on saartanut alueen teillä joka puolelta: lännessä rajana kulkee vanha Helsingin ja Lahden valtatie, etelässä, idässä ja osin pohjoisessa sitä rajoittavat pienemmät paikallistiet. Pikkunisäkkäitä pitävät kiireessä ainakin sarvija lehtopöllö
Y mpäristösihteeri Hannu Harjun mukaan Järvenpäässä on syntynyt ajatus luoda Lemmenlaakson luonnonsuojelualueesta luontotutkimuksen mallialue. Näädästä voi nähdä vilauksen, ja voimakkaasti taantuneen liito-oravan jätökLehtokielo on sukulaistaan kalliokieloakin komeampi. Lehtokielon seutuvilla vallitsee lehdon kiehtova, rauhaisa tunnelma. Lehto-orvokki sulostuttaa Lemmenlaakson aluskasvillisuutta. vsk. jaa, jotka eroavat väritykseltään toisistaan kuin kesä ja talvi. Rahoitusta monimuotoisuuden tutkimushankkeelle toivotaan ainakin maaja metsätalousministeriöstä. siä saattaa löytää vankkojen haapojen juurilta. Laji viihtyy nimensä mukaisesti vain lehdoissa. laakson kanjonin jäälle kerrostuneeseen lumeen ovat yhä useammin piirtyneet saukon jälkikuviot. Kuvassa joki on tehnyt täyden V-käännöksen. Joen mutkat eli meanderit syntyvät, kun virta kuluttaa kaarteen ulkosyrjää yhä enemmän. 31. Viime aikoina LemmenSUOMEN LUONTO 5/94 53. Joen kalakanta on eteläsuomalaiseksi tyypillinen. Auringon hellimiin hiekkaisiin rinteisiin kaivelevat pesäkolojaan myös kettu, supi ja mäyrä. Keravanjokikin viihtyy Lemmenlaaksossa; se ei riennä suorinta tietä alueen poikki, vaan mutkittelee viehättävästi
Gatt ja muut vapaakauppasopimukset hyödyttävät rikkaiden ohjauksessa etupäässä juuri rikkaita. Kaupan esteitä kaataessaan vapaakauppasopimus kaataa myös monia ympäristön ja yhteiskunnan suojelumekanismeja. G att-sopimus osoittautuu todennäköisesti erityisen tuhoisaksi köyhille kehitysmaille olkoonkin että niiden hallitsevat, länsimaistuneet eliitit ovat yleensä sen innokkaita kannattajia. Hän on perehtynyt erityisesti ympäristökysymyksiin ja toimii nykyisin vapaana ympäristökirjoittajana. WTO:n perustamista valmisteleva komitea ilmoittikin ryhtyvänsä käsittelemään vapaakaupan vaikutuksia ympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja siirtolaisuuteen. Ne paljastuvat varsinkin tutkittaessa vapaakaupan vaikutuksia ympäristöön. Maataloutta ja tekstiilejä koskevat vapaakauppasopimukset tulevat voimaan kuudenkymmenen vuoden aikana. Niinpä monissa Afrikan maissa se pakottaa keskittymään vientikasvien viljelyyn, mikä kaataa pientiloja, autioittaa maaseutua ja kasvattaa slummiutuvien suurkaupunkien ongelmia. Antti Vahtera Vapaakaupan suuri illuusio M aailmankaupan vapauttamista kos~ ~ sanottavaa merkitystä niin kauan kuin keva Gatt-sopimus allekirjoitettiin äsketpitkälle tulevaisuuteen ulottuvat, laajatäin juhlavin menoin Marrakeshissa, Mar------, ,--------, alaiset kaupalliset sopimukset tekevät rokossa. Gatt kannustaa valtioita riistämään luonnonvaroja niiden ehtymiseen asti. Tämänsuuntaiset vaatimukset ovat hiljalleen voimistuneet, ja niitä kuultiin myös Marrakeshin konferenssissa. Tavarakaupan tulleja alennetaan 40 prosenttia, mutta ne eivät poistu täysin. Kun kaupan esteitä kaadetaan, suuryhtiöt tuntevat houkutusta sijoittaa laitoksiaan niihin maihin, joissa ympäristönormit, samoin kuin palkkaus ja sosiaaliset normit, ovat alhaisimmat. Köyhistä maista, joilla ei ole varaa sijoittaa puhdistuslaitteisiin, tulee uusia saastepesäkkeitä. Niiden mahdollisuudet päättää omista asioistaan supistuvat olemattomiin; "vapautta" Gatt suo vain suurille valtioille ja suuryrityksille. sopimus vahvistettiin 124 maan edustajien allekirjoituksilla. Gatt ei tosin merkitse maailmankaupan täydellistä vapauttamista. Jos kerran kaupan vapauttaminen hyväksytään yhteiskuntamme kehityksen peruspilariksi, silloin on hyväksyttävä myös sen negatiiviset vaikutukset: ympäristötuho, raju keskittäminen, suurten ja rikkaiden yhä ehdottomampi ylivaltius. Sen uskotaan antavan voimakkaan piristysruiskeen maailmankaupalle ja kansainväliselle talouselämälle. Vapaakauppa saattaa tuottaa yhteiskunnalle myönteisiäkin tuloksia, jos sitä toteutetaan suhteellisen suppeissa puitteissa, tietyn yhteiskunnallisen valvonnan alaisena. Tuntuu naiivilta kuvitella, että kansainvälinen suurbisnes ja suurteollisuus vapaaehtoisesti luopuisivat saamastaan raudanlujasta otteesta yhteiskuntamme kehityksestä. Sopimus on ennennäkemättömän laaja sekä maantieteellisesti että aihepiiriensä puolesta. Sitä ei missään tapauksessa pitäisi nostaa uskonkappaleeksi , yleislääkkeeksi maailman sairauksiin. Se sinetöi historian tärkeimmän kauppasopimuksen syntymisen. Ne sälytetään yhteiskunnan harteille tai tulevien polvien maksettaviksi. Sitä on osaltaan tehostanut itäisen pakkotalouden romahdus. Allekirjoittajamaiden joukosta puuttuvat vielä muiden muassa Kiina, Venäjä ja entisen itäblokin maat. Tuo uskomus on niin voimakas, että vapaakaupan monet negatiiviset seuraukset ja sivuvaikutukset ovat jääneet perin vähälle huomiolle. Y mpäristönsuojelijoilla onkin aihetta korostaa, ettei ympäristösopimuksilla tai "kestävän kehityksen" sopimuksilla ole T oinen suuri uhkatekijä on saastuttavan teollisuuden siirtymjnen etelään. Vielä on optimisteja, jotka uskovat mahdollisuuksiin reformoida Maailman kauppajärjestöä niin, että se ottaisi toiminnassaan ja päätöksissään huomioon myös ympäristön ja sosiaaliset tekijät. vsk.. Vapaakaupan kannattajat jättävät huomiotta sen, että vapaakauppa lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta edistäessään riippuvuutta ulkomaankaupasta. vemmalla tuotetaan, sitä vilkkaampaa on myynti. Tuon riippuvuuden sijaan omavaraisuus tai korkea omavaraisuusaste luo turvallisuutta nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, vähentää saastumista, säästää energiaa ja luonnonvaroja. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Havainto koskee niin Gattia kuin Euroopan unioniakin. Silti sopimus merkitsee pitkän kehitysprosessin suurta huipennusta. Ja jos halpuus merkitseekin metsien hävitystä ja happamoituvia järviä, turha huolehtia vaurastuminen antaa varoja myös ympäristönsuojeluun. Sitä todistavat YK:n kehitysohjelman tilastotiedot: viimeksi kuluneiden 24 vuoden aikana, jolloin maailmankaupan vapauttamista on yhä ponnekkaammin harjoitettu, kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä on jatkuvasti kasvanut. Ajattelutapa on äärimmäisen vaarallinen, koska ympäristöongelmat ovat nopeasti lähenemässä vaihetta, josta ei enää ole paluuta. Kansainväliset markkinat eivät ole vastuussa niistä ympäristövaurioista, joita aiheutuu tuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta. Pitkän neuvottelusarjan viimeimahdottomiksi valtioiden pyrkimykset nen kierros saatiin suurella vaivalla pääsäilyttää omavaraisuus, puolustaa luontökseen viime vuoden joulukuussa, ja nyt nonvarojaan ja ympäristöarvojaan. Ensi vuonna Gattista tulee WTO, Maailman kauppajärjestö, jonka tukena oleva voimakas kansainvälinen tuomioistuin pystyy määräämään kaupallisia sanktioita yksityisten maiden ympäristöja sosiaalilainsäädäntöä vastaan. V apaakauppaideologia on vedonnut yleiseen mielipiteeseen lähes vastustamattomalla voimalla, jolle luo perustan vapaus-käsitteen mahtava propagandaarvo. Vaikea on kuitenkin kuvitella, että tällaiset puheet olisivat muuta kuin kosmetiikkaa. Kansainvälisen vapaakaupan kirjoittamattomana sääntönä on, että mitä hai32 Antti Vahtera on eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien toimittaja. Kysymys on nyt siitä, eksyykö läntinen markkinatalous vapaakauppaideologiaa toteuttaessaan samankaltaisiin vääristymiin kuin reaalisosialismi alkuperäiseen sosialismin ideaan verrattuna
Komposti, talvinen lintujen ruokintapaikka, pienikin lammikko, puuryhmä tai piennar, jota ei leikata eikä haravoida, Iisäävät kukin lajistoa jo kymmenillä. Teksti: Seppo Vuokko Kuvat: Jorma Peiponen Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Tutki01us01atka koti pihalle Mi kä on piha. Jos muistakin eliöryhmistä pihalajistoon kuuluu noin 10 prosenttia tai enemmän, niin silloinhan pihan kokonaislajimäärä kipuaisikin jo kolmeen SUOMEN LUONTO S/94 53. Se voi olla rehevä ja monilaj inen kuin sademetsä tai autio kuin aav ikko. Tuhansia lajeja. Lajimäärä riippuu tietenkin pihan koosta ja monipuolisuudesta. Pihlaja-angervon, pajuja virpiangervon, hernepensaan, siperianlehtikuusen ja -sembran viljely on perua Venäjän vallan ajalta. neljään tuhanteen! Lajimäärää voi kasvattaa rakentamalla pihansa monipuoliseksi ja antamalla luonnon hoitaa osan alueesta. Niinpä laj istossa on paljon muukalaisia. Uusia tulokkaita, joille ihminen on antanut elinmahdollisuuden, on niitäkin paljon: kottarainen, sinitiainen, neitoperhonen ja monet erikoistuneet viljelykasvien tuholaiset porkkanakempistä omenakääriäiseen. Laj iston koostumusta ohjaavat monet ekologiset tekijät: maalaj i, maan käsittely, lannoitus, nurmenleikkuu, tallaaminen, ja ylinnä puolueellinen ihmi nen, joka hoivaa ja hoitaa muutamia lajeja, mutta kitkee toi et pois. Ensimmäiset eteläisen pallonpuoliskon rikatkin yrittävät jo kotiutua Suomeen, mutta aika näyttää, pystyykö niistä mikään levittäytymään laajemmalti. Liika siisteys ja into on pahasta; kohtuullinen laiskuus palkitaan monin verroin paremmin. Maitohorsma on komeampi kuin punatähkä, suopursu ei häviä muille alppiruusuille ... Paljon riippuu pihan ylij umalasta, rakentajasta ja ohj aajasta, talon asukkaasta. Tavallisimmat koHullu paljon työtä tekee viisas pääsee vähemmällä ristepuut mänty, rauduskoivu, kuusi, pihlaja ovat sentään kotimaisia, mutta muutoin omia luonnonkasvejamme käytetään hämmästyttävän vähän koristekasveina. Marjaja koristepensaiden sekä hedelmäpuiden joukko on valtaosaksi euraasialaista alkuperää, mutta Amerikkaa edustavat muun muassa tuomipihlaja, aronia ja pensasmustikka. Omassa pihassani kasvaa varsinaisten viljelykasvien lisäksi hyvinkin 120 kasvilajia, päiväperhosia siinä tapaa kesän mittaan viitisentoista lajia, lintuja useita kymmeniä, nisäkkäitäkin toista kymmentä: maamyyrä, metsäpäästäinen, kääpiöpäästäinen, pohjanlepakko, orava, rusakko, kettu, kärppä, minkki , metsähiiri , metsämyyrä, peltomyyrä ja vesimyyrä on havaittu, mutta varmasti kävijöitä on ollut muitakin. Vähintäänki n pihassa on polkuja tiepintaa, nurmikkoa, vihannesmaata, kukkapenkkejä, puutarhaa, koristepuuryhmiä jo näillä päästään melko runsaaseen lajistoon. Saamme puutarhaan myös 33. Muukalaiset kuin kotonaan Piha on avoin, kui vahko ja aurinkoinen elinympäristö, eikä sellaisia paljon olisi asumattomassa Suomessa. Jo tuhannen neliön pihalla voi oll a toista sataa kasvilajia, jos pihaan kuuluu käytävien ja hoidettujen nurmikoiden li säksi puutarhaa, vihannesmaata ja jonkinlainen hoitamaton piennar, niittylaikku tai metsänomainen kulmaus. vsk. Kokonainen ekosysteemien kirjo, tutkimaton manner, jolla asustaa tuhansia eri eliölajeja! Liioittelua. Suomen pihojen erikoisuus on siperialaisen laj iston runsaus. Eipä taida kukaan olla laskenut oman pihansa koko lajimaaraa. Silti monikaan pihan lajeista ei säilyisi, jos ihminen lopettaisi pihan hoidon: yhtä lailla katoaisivat niin suojellut asterit ja mansikat kuin vainotut rikkaruohotkin. Eläimistössä kotimaisuusaste on korkeampi. Räkätti ruokailee keväisin maassa mutta siirtyy loppukesällä kotipuutarhurin riesaksi viinimarjapensaisiin. Suuri osa on kuitenkin sellaisia kallioketojen, rantaniittyjen ja metsäaukioiden lajeja, jotka luonnonSuomessa olisivat harvinaisia, mutta joille ihminen on maata muokatessaan ja metsää hävittäessään luonut kosolti uutta elintilaa. ja mitä kasveistamme saisi, jos niitä suunnitelmallisesti jalostaisi ! Monilukuinen rikkakasvilaj isto on pääosin kaakkoisja eteläeurooppalaista alkuperää, jo ammoin ihmisen seuraan sopeutunutta ja maanviljelyn mukana vähitellen aluettaan laajentanutta. Joukossa on myös uudistulokkaita kuten hollantilaisista taimitarhoista saapunut rikkanenätti tai amerikkalaiset pihasaunio ja amerikanhorsma
SUOMEN LUONTO 5/94 53. Västäräkin ruokalistalla ovat erilaiset kipittävät ja pyrähtelevät hyönteiset. Kirjosieppo noukkii kesän ensimmäiset sääsket sadevesitynnyristä. postin pienet mustesienet nousevat kuin hattivatit; iltapäivällä ne ovat jo hävinneet. 3. Jätä hiirenloukkuun jäänyt pikkuvainaa hernerivien väliin, ja seuraa, kuinka turkkilot sen hautaavat. Kemialliseen torjuntaan kannattaa kotipuutarhurin ryhtyä vasta massatuholaisia vastaan jos silloinkaan. Asettele puutarhaan laudankappaleita tai kiviä, ja kurkista välillä niiden alle: pääset kenties seuraamaan pihtihännän perhe-elämää ja siirat tulevat tutuiksi. Ruoki lintuja talvella, ja pesäpöntölle riittää tueksi omenapuukin. Itse olen saanut aiheet kymmeniin juttuihin oman pihan elämää tarkkailemalla. Utelias näkee Ole utelias, tee kokeita. 10. Ei kaaliperhonenkaan pysty talvehtimaan Suomessa, vaan se saapuu keväisin tänne, ja ilmeisesti ainakin osa muuttaa syksyllä takaisin etelään. Esko Kangas seurasi yli kahdenkymmenen vuoden ajan helsinkiläisen rivitalopihansa kovakuoriaislajistoa ja löysi sieltä lukuisia harvinaisuuksia, muun muassa kaksi Suomelle uutta lajia. Siili odottelee hämärän tuloa talvisuojankin tarjonneessa kompostissa. 11. Oma piha osoittautui niin kiinnostavaksi, että Kangas suorastaan harmitteli sitä, että joutui kesäaikaan retkeilemään muuallakin niin paljon, että pihan havainnointi kärsi. Oma piha voi olla antoisa tutkimuksen tai seurannan kohde, joka tuottaa monenlaisia yllätyksiä. Jaakko ja Pekka Heinonen löysivät pihaltaan maalle uuden sienilajin. Kun varaat niille vihkon, ja koristat ne vielä piirroksin, niin sinusta on tulossa jo luontokirjailija. hyönteistoukkia. 4. Konna popsii hyönteisiä, toukkia ja matoja. Kotiutuneeko kani koskaan Suomeen, vaikka se on jo nimetty meillä riistalaj iksi. vsk.. Mantukimalaiskuningatar kerää mettä ja siitepölyä pesässä varttuvalle ensimmäiselle työläispolvelle. Herukkapensaassa voi elää muun muassa herukkapunkki, karviaishärmä, herukkakääpä, herukkaeli vaaksiaislasisiipi. Anna voikukan kukkia, ja ehkäpä ritariperhonen tulee pihaasi viettämään häitään. Havainnot voi tietysti painaa päähänsä. 12. Jos eivät luonnonmukaiset konstit kuten harso, vuoroviljely, nokkosvesi , tuhka, toukkien poiminta ja olutlautasellinen olutta on hyvä etanaloukku auta, niin kannattaa harkita kasvivalikoiman vaihtamista. 9. Katso iltahämärässä kiitäjien juhlia sireeninkukissa ja vilkaise samalla vaalealla kesätaivaalle kenties lepakkokin avustaa sinua tuholaisjahdissa. 36 Maakiitäjäiset pitävät viljelijän puolta syömällä mm. 7. 6. Näitä näkee, jos puutarhassa on hyviä mesikukkia. Euroopansarvikuonokas on tulokaslaji, jonka toukka viihtyy lehtikompostissa. 8. 5. Käy aamuyöllä kurkistamassa, kuinka komJos rupikonna asettuu puutarhaan, voi isäntäväki olla tyytyväinen. Harakka on muuttanut kaupunkiin vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Omenapuu tuo omenaruven, omenakääriäisen, hallami ttarin ja lukuisia muita vähemmän erikoistuneita lajeja. Räystäspääsky pääsee helpolla, kun vanha pesä on säilynyt ehjänä talven yli. Lajiston muuttuminen ajan myötä antoi viitteitä yksittäisten lajien ekologiasta. tilapäisiä kaukovieraita. Tavallisin kaukomatkaaja on syksyllä kukissa pörräävä gammayökkönen. Kesäpäivä Kumpulassa 1. Räkättirastaan tasainen veto takaa voiton kastemadon vetokisassa. Kuvan hietakiitäjäiset saalistavat erityisesti muurahaisia. Herne houkuttelee paikalle hernekääriäisen, vattu vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään, vaahteraa asustavat vaahteranhärmä, vaahterankääpä ja tervatäpläsieni. Auroraperhonen nautiskelee voikukan antimista. Vuohenputki on sitkeä rikkaruoho, joka on paras yrittää syödä pois. Samanlaisia omin siivin lentäviä kaukotulokkaita ovat ohdakeperhonen ja amiraali. Kasvipeite ratkaisee Koko muu lajisto muotoutuu sen mukaan, minkälainen on pihan ja puutarhan kasvilajisto ja -peite. Yksi kasvilaji tuo jo monta eläintä tai sientä. Maamyyrä kunnostaa talven rappeuttamaa käytäväverkkoaan ja työntää liiat maat pintaan keoksi. kapensaissa kiipeilee tarhakotiloita. 2. Pienikin ketokaistale, jota leikataan vain kerran kesässä ja jolle talveksikin jää kasvillisuutta, tarjoaa elintilaa ja lisääntymispaikan sadoille hyönteisille heinäsirkoista päiväperhosiin. Tutkiva kiinnostus saa omistajan myös yhä useammin hylkäämään myrkkyruiskun: mitä haittaa jos yökköstoukka syökin muutaman omenapuun lehden tai herukVillikani järsii Etelä-Ruotsissa marjapensasta. Nokkoset odottavat letun paistajaa tai muhennoksen laittajaa
Direktiivit ovat merkittävä poikkeus EU:n perusperiaatteesta, jonka mukaan päätäntävalta kussakin asiassa mahdollisuuksien mukaan tulee säilyttää kansallisella tasolla. Suomen tulisikin EU:n jäsenenä esittää laji luettelon laajentamista. SUOMEN LUONTO 5/94 53. taloudelliset näkökohdat. Niiden keskeisenä periaatteena on summittaisten metsästyskeinojen kieltäminen. Lintujen ohella direktiivi koskee myös niiden munia, pesiä ja elinympäristöjä. Lintudirektiivi suojelee kaikkia luonnonvaraisia lintulajeja, joita luonnostaan esiintyy EU: n alueella. EU-lainsäädäntö edellyttää, että näitä ja monia muita uhanalaisia eläimiä ja kasveja varten on perustettava riittävästi suojelualueita. Tavoitteena on säilyttää lajien kannat ekologisesti, sivistyksellisesti ja tieteellisesti perustellulla tasolla ottaen kuitenkin huomioon mm. Valtioneuvoston jo vuonna 1989 erityisesti suojeltaviksi nimeämiä lajeja on luettelossa kahdeksan: kiljuhanhi, kiljukotka, kotka, merikotka, muuttohaukka, räyskä, tunturipöllö ja valkoselkätikka. Liittymisneuvotteluissa Suomi otti vastuulleen muun muassa saimaannorpan, naalin ja liitooravan säilymisen. Matti Hiili EU :n tavoitteena suotuisa suojelun taso Euroopan Unionin jäsenenä Suomen olisi terävöidyttävä luonnonsuojelussa. Sen sijaan arktista elinympäristöä edustavat tunturihaukka, metsähanhi ja tunturikiuru sekä itäinen laji rantakurvi puuttuvat luettelosta. Direktii vissä korostetaan erityisesti kosteikkoalueiden suojelun merkitystä. EU:n luonnonsuojeludirektiivien, vuonna 1979 annetun lintudirektiivin sekä 1992 annetun elinympäristödirektiivin tarkoituksena on säilyttää Euroopan alkuperäistä luontoa tuleville sukupolville ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Pelkkä lajien rauhoitus ei kuitenkaan ole riittävää, vaan jäsenvaltioiden on huolehdittava myös lintujen elinympäristöjen säilyttämi sestä, kunnostuksesta ja suojelusta. Saimaannorppaa voidaan suojella vain esiintymisympäristössään, Saimaan vesistöalueella. Mikäli kannat eivät ole tällä tasolla, jäsenvaltion tulee pyrkiä saavuttamaan se. Lintudirektiivin alkuperäinen lajiluettelo esimerkiksi koostui pääasiassa muuttolinnuista, siis "kansainvälisistä" lajeista. Mikäli lajin kannan säilyttäminen edellyttää tietynlaista elinympäristöä, riittävästi tällaisia alueita on muodostettava suojelualueiksi. Lintudirektii vin mielenkiintoisin osa on luettelo niistä lajeista, joita jäsenvaltion tulee suojella erityisin toimenpitein. Nykyisin yhteisön tehtäviin katsotaan kuulu van alkuperäisluonnon suojelu koko Unionin alueella. vsk. Myös muiden kuin erikseen kaupan kohteeksi hyväksyttyjen lajien kaupallinen hyödyntäminen on kielletty. Suojelussa on otettava huomioon lajin häviämisvaara, herkkyys elinympäristön muutoksille ja harvinaisuus. Norpan suojelu vaatii oman lakinsa, jonka valmistelu on suunnitteilla. Laj ien lisääminen tukisi lintujen talvehtimisalueiden suoje37. Lajiluettelossa on 175 nimikettä, joista Suomessa säännöll isesti tai ainakin satunnaisesti pesiviä lajeja on yli viisikymmentä. Lintudirektiivissä on myös yksityiskohtaisia määräyksiä metsästystavoista
Nil viäisiämme edustaa jokihelmisimpukka ja kaloja järvi/ohi. Suojelutoimilla kiire Ympäristöministeriön laatimien selvitysten mukaan Suomen nykyinen ja suunniteltu suojelualueverkosto täyttää pääosin EU-luonnonsuojeludirektiivien vaatimukset; täydennyksiä tarvitaan lähinnä vanhoihin metsiin ja eräisiin rannikon elinympäristöihin. Ankaran suojelun p11mn kuuluvia Suomessa esiintyviä lajeja ovat susi, karhu, saukko ja ilves. kaikki pienlepakot, jyrsijöistä koivuhiiri, eräät hylkeet sekä valaat, joiden ankaran suojelun vaatimus saattaa ainakin Norj alle olla vaikeasti hyväksyttävissä. EUneuvotteluissa Suomi sai vapautuksen euroopanmajavan ja järvisiian suojelusta, mutta otti puolestaan vastattavakseen saimaannorpan, naatin ja liito-oravan säilymisen. Tuomio koski Biskajanlahden rannalla sijaitsevaa Marismas de Santonan lintukosteikkoa, jota ei ollut muodostettu suojelualueeksi ja jolla oli tehty ojitusja rakennustöitä. Laj ia koskeva rauhoitus ei välttämättä suojele sen elinympäristöä; esimerkiksi joen yläj uoksulla tapahtuvia perkaustoimia ei estä se, että alavirran rauhoitettu helmisimpukkaesiintymä tuhoutuu lietteen ja humushappojen vaikutuksesta. Euroopan unioni vauhdittaisi vanhojen metsien ja rannikon biotooppien suojelua. Suojelualueita vaat1v1en hyönteisten joukosta löytyy ainakin yksi suomalaislaji, vanhoilla lehtipuilla elävä punahärö. Vielä vaikeammaksi saattaa kuitenkin osoittautua lainsäädännön uudistaminen direktiivejä vastaavaksi. Jos EU: n jäsenvaltion lainsäädäntöä ei määräajassa ole muutettu EU-direktiivin mukaiseksi, direktiiviä voidaan joissain tapauksissa soveltaa suoraan jäsenvaltion tuomioistuimessa. Direktii vien mukanaan tuomat metsästystapojen rajoitukset, laj insuojelumääräykset ja ennen kaikkea suojelualueiden oikeudellisessa asemassa tapahtuvat muutokset vaati vat korjauksia mm . Norppa Suomen vastuulla Suojelualueita vaativat eläinja kasvilajit on Suomen osalta hyväksytty lopullisesti . Erityistä suojelua vaativia luontotyyppejä on direktiivin liitteessä vi iden sivun verran. metsästys-, rakennus-, maa-aines-, yksityismetsä-, tie-, vesi-, kaivos-, ympäristölupamenettelyja ilmailulakeihin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin toimet Viikissä tai Vuosaaren sataman suunnitellut lii kenneyhteydet Porvarinlahden läpi saattavat hyvinkin johtaa samanlaiseen oikeudenkäyntiin. Esimerkiksi melkein kaikki EU:n alueella esiintyvät matelijat ja sammakkoeläimet on luetteloitu. Määritelmä ei sen sijaan koske yksittäisten kasvien tai eläinten suojelua; esimerkiksi jokaista harvinaisen kasvin kasvupaikkaa ei tarvitse automaattisesti suojella. Suojelutoimien ulkopuolelle jäänevät sen sijaan luettelossa mainittu, mutta maastamme sukupuuttoon kuollut vesikko sekä satunnaislajeihimme kuuluvat pyöriäinen, kirjohylje ja lampisiippa. Suomelle on tosin liittymisneuvottelujen yhteydessä hyväksytty poikkeus, jonka mukaan suden rauhoitus ei koske poronhoitoaluetta. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi näätä, susi, metsäjänis ja kotoinen sammakkomme. Suurin muutostarve liittyy kuitenkin luonnonsuojelulaki in, joka tulee uudi staa perinpohjaisesti . Luettelo ei kuitenkaan juuri sovellu Pohjolaan, joten Suomi ja Ruotsi ovat liittymisneuvotteluissa sitoutuneet täydentämään sitä boreaalisen havumetsävyöhykkeen luontotyypeillä. Esimerkiksi viime elokuussa Espanjan todettiin komission ajaman kanteen mukaisesti rikkoneen Unionin jäsenyydestä aiheutuvia velvollisuuksiaan. Putki lokasveista ovat tuttuja lajeja ainakin lettorikko, komein kämmekkämme tikankontti sekä Etelä-Hämeen harjujen erikoisuus kylmänkukka. Koska Suomi ei liittymisneuvottelui ssa pyytänyt lisäaikaa, tulisi lainsäädännön vastata direktii vejä liittymishetkestä lukien. Ne poistuvat EU-jäsenyyden myötä Suomen metsästyslaista ja niiden metsästäminen voidaan sallia vain poikkeustapauksessa. Itsestään selviä suojelukohteita ovat kuikka, kaakkuri, laulujoutsen, ruisrääkkä ja heinäkurppa, mutta mukana on myös yleisiä riistalajeja, kuten metso, teeri ja pyy. Sen sijaan lintudirektii viä on sovellettu EU: n tuomioistuimessa toistakymmentä kertaa; lisäksi tuomioissa on useita viittauksia siihen. EU:n komissio voi myös nostaa myöhästelevää jäsenvaltiota vastaan kanteen. Yli 70-vuotias luonnonsuojelulakimme säädettiin aikana, jolloin suojeluajattelu ei vielä perustunut ekologiseen kokonaisnäkemykseen. Viimeksimainittu on koko Euroopassa suhteellisen vähälukuinen lepakkolaji, jonka lähimmät talvehtimisyhdyskunnat ovat Virossa. Varmemmaksi SUOM EN LUONTO 5/94 53. Direktii vin mukaan jäsenmaiden on perustettava erityisiä suojelu38 alueita, joilla turvataan erikseen lueteltujen luontotyyppien sekä eläinja kasvilajien elinympäristöjen säilyminen "suotuisan suojelun tasolla": uhanalaisen lajin kannan on säilyttävä vakaana tai vahvistuttava. Muina suojelualueita vaativina "suomalaisnisäkkäinä" direktiivi mam1tsee suden, karhun, saukon, ilveksen ja harmaahylkeen. Lintudirektiivin tärkeänä pitämä kosteikkojen suojelu on siis meillä vielä alkutekijöissään. Aika voi tuntua pitkältä, mutta Suomella on vankka perinne suojelupäätösten pitkittämisessä: esimerkiksi valtakunnallisesta lintuvesien suojeluohjelmasta on yli vuosikymmenessä toteutettu vain viisi prosenttia. Koska direktiivin voimaan saattamiselle varattu määräaika on vasta täyttymässä, ei sitä koskevia oikeudenkäyntejä vielä ole käyty. katinlieko) mukanaolo liitteessä; ainakaan suomalaiset apteeki t eivät enää vuosikymmeniin ole myyneet j uotikkaita kuppaustarkoituksiin tai pyörittäneet pillereitä lieoista saatavassa itiöpölyssä, "kärpäsruudissa". Päätöstä voi pitää myös ennakkotapauksena Suomenkin EU-jäsenyyttä ajatellen. Tikkoja luettelossa on kahdeksan, joista suomalaislajeja valkoselkätikan ohella pohjantikka ja harmaapäätikka sekä palokärki. Virheenä voidaan pitää sitä, ettei metsäpeuraa neuvotteluissa liitetty luetteloon. Kokonaan rauhoitettuja ovat myös mm. Jos Suomi liittyy Unioniin ensi vuoden alusta, tul isi luettelo suojelualueista luovuttaa jo puolen vuoden kuluttua liittymisestä ja alueet rauhoittaa kesäkuuhun 2004 mennessä. Huvittavalta tuntuu verijuotikkaan ja Lycopodium-lajien (esim. Tavoitteena eurooppalainen suojelualueverkosto Elinympäristödirektiivin tiukkaa suojelua vaativien lajien luetteloon tutustuminen merkitsee lukijalle vaivalloista eliömaantieteellistä seikkailua. Eli nympäri stödi rekti i vissä on myös lueteltu lajit, joiden luonnosta ottamista ja muuta hyväksikäyttöä on tarvittaessa säänneltävä. Toisaalta pelkkä suojelualueiden muodostaminen ei riitä, jos lajin säilyminen muista syistä vaarantuu. Elinympäri stödirektii vi tuli voimaan kesäkuussa 1992 ja kansalliset lainsäädännöt on saatettava direktiivin tasolle tämän vuoden kesäkuuhun mennessä. Suomessa pesiviä petolintuja lintudirektiivin liitteessä on toistakymmentä, mukana niin kalasääski kuin huuhkajakin. vsk.. Vuotuisesta elinkierrosta johtuen laajalla alueella vaelteleva metsäpeura on laji, jonka suojeluun olisi ollut mahdollista hakea avustusta EU:n luonnonsuojeluohjelman varoi sta. Elin y mpäri stödire ktii v in keskeisimmät määräykset liittyvät eurooppalaisen suojelualueverkoston, Natura 2000:n, perustamiseen. Vai pelätäänkö EU:ssa, että liekoja käytettäisiin viime vuosisadan tapaan säkkikankaiden kutomiseen. Myös jääkauden synnyttämät muodostelmat, kuten soraharjut, sekä Pohjanlahden maankohoamarannikot tullaan sisällyttämään suojeltavien luontotyyppien luetteloon. lun tehostamista koskevia vaatimuksia. Viikin rakentaminen vastoin EU-lakia. Harvi naisen lajin suojelun uskotti in hoituvan lajirauhoituksella; suojelualueita perustettiin lähinnä maisemansuojelullisista syistä
39. Hän työskenteli viime talvena ympäristöministeriössä selvitysmiehenä tutkien mm. EU:ssa pelkkä alueen rauhoituspäätös ei riitä, vaan myös ympäröivää maankäyttöä on voitava rajoittaa. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Jos kansa vastaa EU-kansanäänestyksessä myönteisesti, Suomen on oltava valmis toteuttamaan myös luonnonsuojeludirektiivien Kirjoittaja on vantaalainen lakimies ja luonnonsuojelija. Suomen lainsäädännön muuttaminen EU:n luonnonsuojeludirektiivejä vastaavaksi on kyettävä tekemään siten, että maanomistajien oikeudet kohtuulliseen omaisuutensa hyväksikäyttöön ja oikeudenmukaisiin korvauksiin turvataan. vakuudeksi on luonnonsuojelulakiin vielä 1962 lisätty säännös, jonka mukaan "tässä laissa säädetty kasvien tai eläinten rauhoittaminen älköön estäkö maan käyttämistä viljelysja rakentamistarkoitukseen." Rakentamistakin voitava rajoittaa Elinympäristödirektiivin suojelualueilta vaatima "suotuisa suojelun taso" on jyrkässä ristiriidassa suomalaisen suojeluajattelun kanssa. Direktiivien toteuttamisesta ei kuitenkaan voi vapautua taloudellisiin, lainsäädäntöteknisiin eikä edes perustuslaillisiin syihin vetoamalla. EU:n lintudirektiivin erityistä suojelua vaativista lajeista sen sijaan puuttuu tunturihaukka. Suomen olisikin varmistettava haukan pääsy unionin suojeluun. Avohakkuu, ojitus, talontai tienrakennus, voimaperäinen maanviljely tai mikä muu tahansa toiminta on voitava kieltää, jos siitä aiheutuu uhkaa suojelualueelle. vsk. EUdirektiivien vaikutusta maankäytön ohjausjärjestelmän uudistamiseen. Elinympäristödirektiivi vaatii, että jokihelmisimpukan ja tikankontin säilyminen on tarvittaessa varmistettava suojelualueiden avulla. Tällaista ei maankäytön järjestelmämme monimutkaisine korvausmenettelyineen ja peru sra ke n tam i so ikeu ks i neen ainakaan kunnolla mahdollista
Teksti ja kuvat: Jorma Laurila ~Zimbabwe yhdistää suojelun ja hyötykäytön Villistä luonnost~ Zimbabwe on Afrikassa poikkeus: Toisin kuin melkein kaikkialla muualla, siellä villieläinten määrä kasvaa. Erikoista on sekin, ettei tämä johdu suojelusta vaan hyötykäytöstä.
Suomea hieman suurempi Zimbabwe eteläisen Afrikan sydämessä saattaa monet rikkaat maat häpeään jo pelkästään suojelualueidensa määrällä: niitä on 13 prosenttia pinta-alasta. Mutta ei siinä kaikki: lisäksi vielä kaksi kertaa suurempaa maa-alaa hoidetaan luonnonmukaisesti yksityisillä maaja karjatiloilla J)Crinteisillä alkuasukkaitten asuttamilla yhteismailla. Yhteensä noin 40 prosenttia Zimbabwen pinta-alasta on joko suojelualueena tai muuten luonnonläheisessä tilassa. Se ei tarkoita villieläinten tarhaamista vaan niiden suosimista ja suvaitse. Kaiken taustalla on uusi luonnonsuojelupolitiikka, jota voisi kutsua riistatai villieläintaloudeksi. vaurautta lmpala-antilooppeja Sambesin laaksossa
Heidät pitäisi viedä afrikkalaiseen kylään ja osoittaa ympärille pensaikkoon: Missä on supermarkettinne, teurastamonne. Uutta on sen laajuus ja menestykselliETELÄ· AFRIKKA 1000km Zimbabwe on Suomea hieman suurempi, asukkaita 10 miljoonaa. Asenteet viljelyksiä tuhoavia eläirruä kohtaan muuttuvat, jos niistä saadaan rahaa. Maatalous on tärkein elinkeino. Villieläimillä . Siitä hyötyvät niin ihrruset kuin luontokin. Zimbabwessa siihen on kuitenkin vahvat perusteet, sillä riistakannat ovat vahvistumassa hyvän hoidon takia. Asia saattaa kavahduttaa eurooppalaista luonnonsuojelijaa. Virasto on keskeisiä uuden luonnonsuojelupolitiikan linjaajia. "Toin tilalleni 1972 kokeeksi muutamia eläimiä ja aitasin alueen katsoakseni rrutä tapahtuisi. Sato korjataan lihoina sekä metsästysja matkailutuloina. tupakkaa, Zimbabwen tärkeintä viljelykasvia. Riistatalouden siemenet kylvettiin kaksikymmentä vuotta sitten muuttamalla lakia. Maan luonnonsuojelupolitiikan menestyksen ydin onkin tässä käytännönläheisessä oivalluksessa: "Pyrimme saamaan maaseudun ihrruset aktiivisiksi luonnonsuojelussa, sillä luontomme tulevaisuus on heidän käsissään." Myös Zimbabwen luonnonsuojelijat antavat tukensa villieläinten hyötykäytölle. Esimerkiksi norsujen määrää pitää säädellä, koska niitä on liikaa. Villieläimet ovat palaamassa alueille, joilta ne aikanaan karkotettiin", sanoo Mick Townsend, Zimbabwen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. "Riistan kasvatuksella on ollut dramaattinen vaikutus luontoon. Tämä kailli muuttui 1975. "Luonnon hyötykäyttö on ainut mahdollisuus, mutta sen pitää olla kestävällä pohjalla. Maalla asuva afrikkalainen ottaa elantonsa luonnosta. Moni jakaa ammattimetsästäjien ja -oppaiden liiton hallintojohtaja Sally Bownin näkemykset: "Itse asiassa metsästyskin on ekoturismia. Jos voimme tuottaa villieläinten avulla enemmän lihaa, se on hyvä. Siitä se alkoi", SUOMEN LUONTO 5/94 53. "Suojelualueiden ulkopuolella emme tee eroa villieläinten ja karjan välillä. Olin nuorempana metsästäjä ja ihmiset kysyivät, että miten voit rakastaa eläimiä ja samalla tappaa niitä. "Kun maaseudun asukkaat alkoivat hyötyä villieläimistä, he eivät nähneet niitä enää riesana vaan elannon lähteenä ja alkoivat huolehtia niistä", sanoo kansallispuistoja riistanhoitoviraston johtaja Willie Nduku. Myös lihakarjaa pidetään, ja villieläimet ja karja käyskentelevät osin samoilla laitumilla. Mutta se on mahdollista", Norman Travers sanoo. "Tätä ennen villieläimet kuuluivat valtiolle, eikä niillä ollut maanomistajille arvoa. syys. vsk.. Päätös on tärkeimpiä tämän Afrikan kolkan kannalta", luonnehtii asiaa John White, Zimbabwen riistankasvattajien yhdistyksen toirrunnanjohtaja. Tämä tässä on puutarhanne, jossa kasvatatte vihanneksenne. Norsujakin siellä on enemmän kuin luonto voi pitemmän päälle elättää. Zimbabwessa alan varhaisimpia kokeilijoita on Norman Travers, jolla on vajaan 5 000 hehtaarin Imjren riistaja maatila runsaat sata kilometriä Hararesta itään. Myös Zimbabwen luonnonsuojeluyhdistys, joka luonnehtii itseään keskitien kulkijaksi, kannattaa metsästystä. moma etuja mjsta maatiloilla ja yhteismrulla. Riistaa, karjaa, tupakkaa ja turismia Riistaeläimien kasvatus on sinänsä vanha ajatus. Näemme villieläimet samanlaisena hyödykkeenä kuin minkä muun tahansa. Metsästyksemme perustuu tiukasti kestävään käyttöön, vain ylijäämän korjaamiseen." Metsästyksestä ei Zimbabwessa tunnu olevan juurikaan erimjefisyyksiä. Väestö kasvaa kolme prosenttia vuodessa. Yli puolet tilasta on aidattu riista-alueeksi ja lopulla alalla viljellään mm. 42 "Villieläimet häviävät, ellei niitä käytetä hyväksi. Rikkaiden maiden ihrrusten on vaikea ymmärtää, miten voi suojella tappamalla, mutta näin on, jos käytetään vain ylijäämä." Sally Bown jatkaa: "Rikkaiden maiden ihmisten pitäisi ymmärtää köyhien maiden asukkaiden asemaa. Samalla suuri osa maasta tulee suojelun piiriin", hän jatkaa. Myös alkuasukkaat, jotka salametsästivät eläirruä surutta patoihinsa, alkoivat muuttaa asenteitaan, kun he saivat hallintaoikeuden maillansa tallusteleviin riistaeläirruin. Niistä ei välitetty huolehtia ja paljon villieläirruä pyyhkfustiin pois karjan tieltä. Maatilamatkailu on tärkeä osa elinkeinoa. Metsästys korjaa vain ylijäämän Vaikka villieläimistä saadaan tuloja myös matkailunähtävyyksinä, niitä tappamatta, John White korostaa metsästyksen merkitystä: "Me käytämme villieläimiämme viisaasti ja uskokaa minua, se on hyödyksi myös eläimjlle itselleen. Mistä otatte vihanneksenne, kun norsut tulevat ja turmelevat viljelyksenne?" Hänen mukaansa metsästysmatkail u häiritsee ja vahingoittaa luontoa vähemmän kuin tavanomainen, koska metsästäjät liikkuvat pieninä ryhminä, tyytyvät vaatimattomaan palvelutasoon ja jättävät asiakasta kohden jälkeensä huomattavasti enemmän rahaa. Tuholaisen sijasta kylän liepeillä astelevaa norsua tai puhvelilaumaa pidetäänkin pankkina, josta voidaan tarvittaessa ottaa, esimerkiksi myymällä kaatolupia metsästäjille. Metsästystä, riistataloutta ja turismia, kaikkia tarvitaan", järjestön toirrunnanjohtaja Roy Burne toteaa
rituhatta. Dombawerassa, Ian Taylorin riistatilalla parin tunnin ajomatkan päässä Hararesta pohjoiseen, on kuin kävelisi luonnonsuojelualueella. Tilan norsut ja kirahvit ovat vain katselua varten, mutta esimerkiksi antilooppien ja pahkasikojen ylijäämä lyödään lihoiksi. Norman Travers sanoo. Tila on aidattu, jotta eläimet eivät menisi naapureiden viljelmille. Tuloja saadaan myös matkailijoista, joiden tärkeimpänä houkuttimena villieläimet ja kaunis luonto ovat. 43. Jos tämä ei olisi riistatila, täällä olisi nautoja ja vuohia, ja suuret villieläimet puuttuisivat. "Periaatteessa karjan, lampaiden tai villieläinten kasvattaminen on sama asia, mutta tietenkin se täytyy osata. Monilla riistatiloilla on tärkeä merkitys myös muiden uhanalaisten eläinten suojelussa. Tilan alueella ne saavat liikkua vapaasti. Ne kaikki ovat alkujaan orpoja, joiden vanhemmat salametsästäjät tappoivat. Ne kuuluvat valtiolle mutta ovat täällä kuuden aseistetun vartijan erityissuojeluksessa vuorokaudet ympäri . "Matkailun kannalta on hyvä pitää monenlaisia eläimiä. Ne ovat apu tiloille, jotka haluavat ryhtyä riistankasvattajiksi tai laajentaa eläinvalikoimaansa. Kasvillisuus kukoistaa ja sapeliantiloopit, hirviantiloopit, seeprat ja kudut laiduntavat tyytyväisinä pensaikossa. vsk. Naudat ja vuohet nyhtäisivät helposti kenttäkerroksen paljaaksi. Dombaweran sapeliantilooppikanta sai alkunsa huutokaupasta. Riistaeläinten avulla alue pysyy luonnontilassa ja on myös lintujen, perhosten ja muiden eläinten käytössä. Laillistetut pyyntiryhmät pyydystävät myytävät eläimet luonnosta. Suippohuulieli mustasarvikuonoja on Zimbabwessa salametsästyksen takia enää kolmisensataa, kun niitä muutama vuosi sitten oli vielä paTsessebe-antilooppeja ja seeproja Dombaweran riistatilalla. Tilan yhteydessä on lisäksi strutsitarha. Vi llieläimillä on katjaan nähden kuitenkin monia etuja, kuten luontainen sietokyky kuivuutta, tsetsekärpäsiä ja punkkeja kohtaan." SUOMEN LUONTO 5/94 53. Nyt tilan mailla astelee lähes tuhat suurta riistaeläintä. Täällä voi nähdä miltei kaikki Zimbabwen antilooppilajit." Tilan erityisiä aarteita ovat seitsemän suippohuulisarvikuonoa
Nyt on huomattu, että villieläimet syövät kasvillisuutta monipuolisemmin ja kestävät paremmin tauteja, syöpäläisiä ja kuivuutta. Vain tämän valtaisan 300 000 hehtaarin laajuisen alueen ulkoraja on aidattu. Villieläinhuutokaupat ovat apu tilalliselle, joka haluaa ryhtyä riistankasvattajaksi tai laajentaa eläinvalikoimaansa. Esimerkiksi sapeliantilooppi maksaa noin 15 000 markkaa, kirahvi lähes 10 000, hirviantilooppi ja seepra 5 000 markkaa. "Vihamielisyys villieläimiä kohtaan onkin viime vuosina vähentynyt", John White huomauttaa. Eläimiä kuolee tai vahingoittuu äärimmäisen harvoin." Eläinten hyvän kohtelun takaa myös se, että ne ovat erittäin arvokkaita. He haluavat nauttia kukoistavasta luonnosta. Aitaamalla eläimet pyritään pitämään oman tilan alueella ja estämään niiden pääsy naapureiden viljelmille. Impalan saa muutamalla satasella. "Tällaisilla alueilla suurin tuotto saadaan riistaeläimistä, niiden avulla maa antaa parhaan sadon", John White sanoo. Riistatalouden suosio kuitenkin kasvaa koko ajan. Maan kaakkoisosassa Savejoen varrella esimerkiksi parikymmentä suurta karjatilaa lyöttäytyi yhteen, lopetti karjanpidon, poisti kaikki aidat tilojensa väliltä ja ryhtyi kasvattamaan pelkästään villieläimiä. Mielenkiintoista on se, että eläimiä pyrkii ulkoa myös aidan sisäpuolelle, koska riistatila on usein ympäristöään houkuttelevampi! Huutokaupoista pesämuna Jokaisella maaja karjatilalla on jonkin verran villieläimiä jo valmiiksi. "Villieläinten kasvattajan on huolehdittava hyvästä elinympäristöstä, hyvästä ruohosta, hyvästä pensaikosta ja puustosta, ei pelkästään villieläinten vaan myös turistien 44 takia." Useimmat riistatilat harjoittavat myös maatilamatkailua, eivätkä turistit tule katsomaan loppuun kaluttua ruohikkoa. Monet tilat joutuivat vararikkoon yrittäessään kasvattaa karjaa liian epäsuotuisissa oloissa, mutta menestyvät nyt riistankasvatuksella. vsk.. Niitä järjestää riistankasvattajien yhdistys talvikaudella, kesäkuusta syyskuuhun. "Eläinten pyydystäminen on todellista taidetta ja nämä ryhmät ovat hyvässä maineessa. Osa lajeista on kuitenkin hävinnyt, ja ne täytyy hankkia muualta. Jotkut riistalajit syövät ruohoa tai heiniä, toiset taas puiden lehtiä ja eri kohdista ja korkeuksilta kuin toiset, vieläpä eri lajeja. Sen tavoitteena on edistää muun muassa villieläinten lihan tuotantoa. Riistatiloja on nykyisin kolmisensataa. Sijoitus antaa kuitenkin hyvän tuoton. Osalla tiloista pidetään myös karjaa, mutta monet ovat ryhtyneet kasvattamaan pelkästään riistaeläimiä. Osa niistä on zimbabwelaisittain melko pieniä muutaman tuhannen hehtaarin tiloja, osa valtavia satojentuhansien hehtaarien laajuisia rancheja. "Riistaeläinten kasvattajilla on käytössään pystysuora eekkeri vaakasuoran sijaan, monipuolinen eläimistö korkealta puiden latvuksista lehtiä syövästä kirahvista maasta juuria kaivavaan pahkasikaan", hän luonnehtii riistatalouden ajatusta. Pystysuora eekkeri "Karja tuotiin aikanaan Afrikkaan ulkopuolelta ja luonnon eläimet syrjäytettiin tiloilta, koska karjaa oli helpompi kasvattaa. Esimerkiksi Dombaweran tilalle ostettiin neljä vuotta sitten 10 sapeliantilooppia, nyt niitä käyskentesuoMEN LUONTO 5/94 53. "Hyvä uutinen on se, että kaikki nämä tilat tekevät työtä paremman ympäristön puolesta", John White iloitsee. Miksemme siis kasvattarsi omia villieläimiämme?" John White sanoo. Suojelu ja h ötykäyttö yhdistyvät Tila on ympäröity sähköaidalla, sillä naapurustossa levittäytyvät maissi-, tupakkaja soijapapuviljelykset. Sekä Norman Traversin että Ian Taylorin tilat ovat riistankasvattajien yhdistyksen jäseniä. Nykyisin riistatilat peittävät runsaan kymmenesosan Zimbabwen pinta-alasta. "Vuodesta 1985 olemme siirtäneet yhteensä jo 40 000 eläintä tiloille, joilla villieläimiä oli aiemmin, mutta joilta ne oli ammuttu. Järjestö perustettiin 1985 villieläinten kasvatuksesta kiinnostuneiden tilallisten yhdyssiteeksi. Viime vuonna järjestimme neljä huutokauppaa, joihin pyydystettiin 5 000 eläintä, monia lajeja impalasta norsuun", John White kertoo. Siksi villieläinten tuotto voikin olla paljon suurempi kuin karjan, ja lisäksi luonto säilyy hyvänä niiden jäljiltä. Eläimiä huutokauppoihin saavat pyydystää vain laillistetut pyyntiryhmät, joita on nyt neljä
Kehitysapua pitäisi suunnata tällaisiin kohteisiin, jossa ei tarvita korkeata tekniikkaa ja joka hyödyttää suoraan ihmisiä. Myös puhveli on suosittu ostos. Rahaa sijoitetaan muun muassa koulujen, sairaaloiden tai myllyjen rakentamiseen. Kansallispuistovirasto määrittää vuosittain saaliseläinkiintiöt, joiden käytöstä kylät ja alueet voivat itse päättää. Metsästys tuo eniten rahaa, mutta myös turismin merkitys lisääntyy. Ainakin Etelä-Afrikassa, Keniassa ja Namibiassa on yksittäisiä riistatiloja, mutta riistatalouden merkitys on niissä vielä vähäinen. vsk. Kiinnostus on heräämässä myös Sambiassa. Kirahveja ei metsästetä, vaan ne ansaitsevat elantonsa matkailunähtävyytenä. Esimerkiksi norsun kaatolupa maksaa useita kymmeniä tuhansia markkoj a. Myös puhvelien, kudujen ja isojen kissojen kaataminen on kallista puuhaa. Luonnonsuojelun kannalta villieläintalous on erittäin kannatettavaa. Kestääkö uusi politiikka. Tilat haluavat niitä etenkin nyt, kun riistankasvattajien yhdistys on eläinlääkäreiden kanssa kehittänyt suuja sorkkataudista vapaan kannan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja Maailman Luonnon 45. Rahojen käytöstä päättää kylätai alueneuvosto. Zimbabwen mallin soisi leviävän nopeasti muuallekin. Campfi re-ohjelma on meneillään jo yli 20 piirikunnassa, ja kohteet kattavat reilun kymmeneksen Zimbabwen pinta-alasta. Ihmiset voivat yöpyä kylissä, osallistua esimerkiksi kävely-, kanoottitai ratsastussafareille ja kalastaa. Osa rahoista jaetaan suoraan perheille. Vuonna 1989 aloitettiin CAMPFIRE -ohjelma. Myös kulttuurilla on vetovoimaa. ment Programme For lndigenous Resources. Kapondoron kylä on mukana Campfire-ohjelmassa, joka pyrkii yhdistämään hyötykäytön ja suojelun perinteisillä yhteismailla. Leiritulta tarkoittava sana syntyi kirj ainlyhenteenä käsitteestä Communal Areas ManageSUOMEN LUONTO 5/94 53. Kapondoron kylässä, parin tunnin ajomatkan päässä Hararesta, voi tutustua bushmannien kalliomaalauksiin, kylän elämään ja vierailla perinteisen kansanparantajan vastaanotolla. "Yksi metsästäjä voi antaa suoraan tai välillisesti työtä jopa 50 ihmiselle: oppaille, jälj ittäj ille, leirin rakentaj ille, kantajille, kokeille", sanoo Keith Hopkins, joka johtaa yksityistä konsulttifirmaa. Metsästäjät antavat myös työtä. Kylät saavat hyödyn suojeluponnistuksistaan joko suoraan lihana tai välillisesti turi smista. Ihmiset voivat ottaa itse ohjat käsiinsä. lee siellä jo 24. "Ohjelman avulla pyrimme saamaan kylistä omavaraisia", sanoo järjestön tiedotussihteeri Stephen Kasere. Suuren alan kattavat myös perinteiset alkuasukkaiden yhteismaat, joiden luonnonmukainen käyttö on luonnonsuojelun kannalta niin ikään erittäin tärkeää. Leirituli palaa Maaja karjatilojen hallussa on noin 40 prosenttia Zimbabwen alasta. Muutama vuosi sitten syttyi kipinä, joka on leimahtanut jo kunnon lei rituleksi. Usein kaatoluvat myydään urheilumetsästäjille, jotka tavoittelevat metsästysmuistoja, kuten suuria sarvia, syöksyhampaita ja taljoja. Ohjelma edistää paikallisten luonnon voimavarojen, kuten villieläinten, käyttöä taloudellisesti järkevänä ja kestävänä maankäytön vaihtoehtona, jossa yhdistyvät luonnonsuojelu ja ihmi sten jokapäiväisten tarpeiden tyydyttäminen. Imiren riistatilalla villieläimet ja karja käyskentelevät osin samoilla laitumilla. Kaatomaksun li säksi kyläläiset saavat kaadetun eläimen lihat
Ri istatalouden ansiosta Zimbabwen suojelualueetkaan eivät.:__ toisin kuin yhä useammin muualla ole jäämässä eristetyiksi saariksi tehokäytettyjen alueiden keskelle vaan luonnonmukaisesti hoidetut alueet yhdistävät niitä toisiinsa. Maanteillä on myös varoitusmerkkejä pussi karhui sta. Onneksi muutamia koalakantoja säästyi myös Sydneyn ympäristössä, ja etäämpänä olevat koalat olivat turvassa. Lisäksi siirtolaiset kaatoivat puita rakennusaineeksi ja polttivat surutta mahtavia metsiä viljelyja laidunmaiksi sekä silkkaa huolimattomuuttaan. Koala kasvaa 60-80 sentin pituiseksi ja on täysi-ikäinen nelivuotiaana. Monta vuotta jatkunut, poikkeuksellisen ankara kuivuus päättyi vasta hiljan. "Vuosikymmenet perhesuunnittelu oli käytännössä kielletty. Pussikarhu oli rauhoitettu monessa osavaltiossa jo vuosikymmenia aikaisemmin, mutta 1920-luvulla viimeisetkin tulivat mukaan. Jo nyt laajat asutusohjelmat vaativat paljon maata. Väestönkasvu lisää paineita Säätiö WWF ovatkin antaneet sille tukensa. Tämän vuoden tammikuun rajuissa metsäpaloissa kuoli monia koaloja Sydneyn pohjoispuolella. Helposti kesyyntyvinä niistä on kuitenkin tullut eläinpuistoissa yleisön suosikkeja. Elämän ankarat ehdot ovat zimbabwelaisilla tuoreessa muistissa. Koalan poikanen viihtyy pussissaan kahdesta viiteen kuukautta, jonka jälkeen se siirtyy ratsastamaan emonsa reppuselässä. Australiassa elää vain yksi koalalaji (Phascolarctos cinereus). Se on ollut myös mallina lukemattomille lasten nalleleluille. Luonto selviää, jos sille antaa mahdollisuuden. Silti terveitäkin koalakantoja on pitkin itärannikkoa. Valkoisten tultua tilanne muuttui. Raja ihmisen ja luonnon välillä loivenee. Vaatimuksia "vajaakäytettyjen" maiden ottamisesta tehokkaampaan viljelyja asutuskäyttöön on jo esitetty. Luonnonsuojelijoiden ponnistelujen ja yleisen asennemuutoksen ansiosta koalojen tulevaisuus on nykyi sin turvattu. Paineita silti on. Nämä kulot eivät vahingoittaneet puita eivätkä koaloja. ULKOMAILTA Suojelun pelastama Koala ei pakene puuta pidemmälle. Luonnon ja ihmisten yhteiselämä näyttää Zimbabwessa valoisalta pilkahdukselta Afrikan synkkenevällä taivaalla. Pussikarhu ei kuulu enää maapallon uhanalaisiin lajeihin. Puissa elämään tottuneet pussikarhut pakenivat tulta ylöspäin, mutta valtavat lieskat roihusivat latvuksia myöten. Toisaalta yhteismaiden asutusohjelmia on toteutettu myös riistatalouden periaatteilla", toteaa Willie Nduku. Rajat tulevat kuitenkin täälläkin pian vastaan, ellei nopeaa väestönkasvua saada tasaantumaan. Metsästys päättyi, kun nahkoja ei enää pystytty myymään minnekään. Koalannahkoja myytiin lopulta miljoonia vuodessa, ja 1920-luvulla koalat olivat kuolla sukupuuttoon. Virallisen ajattelun muuttumisesta on kuitenkin merkkejä. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto Finnida myönsi matkaan toimittaja-apurahan. Suojelu pelasti koalan. Eri alueiden koalat eroavat kuitenkin jonkin verran toisistaan, ja niiden väri vaihtelee tummanruskeasta vaaleanharmaaseen. Nyt televisiossa mainostetaan jo ehkaisyvälineitä", kertoo zimbabwelainen matkatoimiston johtaja, entinen sairaanhoitaja. Se voi elää luonnossa jopa parikymmenvuotiaaksi. Siitä huolimatta suurin osa australialaisista ei ole koskaan kuullut koalan karhean epäsointuista ääntä eikä ole nähnyt koalaa vapaana luonnossa. Asutuksen levitessä ovat koalalle sopivat elinalueet vähentyneet, mutta tärkeimmät pussikarhujen asuinalueet on suojeltu, ja terveitä eläimiä on siirretty sop1v1111 metsiin Eläinten metsästys on kielletty koko maassa ja kieltoa myös noudatetaan. Siellä täällä säilyneet pienet koalakannat alkoivat kasvaa, ja kasvu on jatkunut useista takaiskuista huolimatta. 46 Teddy tuli takaisin Koala eli pussikarhu esiintyy suloisena teddykarhuna useissa Australiaa mainostavissa esitteissä. Suurin uhka nykyisin ovat erilaiset taudit ja erityisesti klamydia, joka tekee eläimistä hedelmättömiä. Luonto on nyt hämmästyttävän nopeasti toipumassa kuivuuden kurimuksesta sateiden taas kastellessa maankamaraa. Hannu Linnamo SUOME LUO TO 5/94 53. Alkuasukkaat pyydystivät aikoinaan pussikarhuja niiden pehmeän turkin vuoksi, mutta he eivät mitenkään uhanneet koalakantaa. Pelottamana killistelevät nallekarhut oli helppo ampua sukupuuton partaalle. Niiden öljypitoiset lehdet ovat pussikarhun ainoaa ravintoa, ja siksi koala tuoksuu vahvasti eukalyptusöljylle. Parantaakseen tarvekasvien ja riistan elinoloja alkuperäisväestö poltti harkitusti paloherkkien eukalyptusmetsien pohjan rutikuivia lehtikerroksia. Puussa paikallaan istuva pussikarhu oli helppo saalis turkismetsästäjälle. 1950-luvun alussa väkeä oli neljä miljoonaa, nyt jo 10,5 miljoonaa, ja kasvu jatkuu kolmen prosentin vuosivauhdilla. Jotkut pitävät tällaisina "alikäytettyinä" alueina myös riistatiloja. Koalat elävät vain Australian itärannikolla, missä kasvaa runsaasti eukalyptuspuita. "Hallitus tajuaa, ettei asutusohjelmia voida jatkaa loputtomiin, raja on olemassa. Satoja eläimiä kärventyi tulipätseissä, eikä joiltakin paloalueilta tavattu ainuttakaan pelastunutta koalaa. vsk.. Toivoa siis on! Jorma Laurila tutustui helmikuussa Zimbabwen luonnonsuojelupolitiikkaan ja riistatalouteen
Nyt hakkuuluvat käsittävät lähes 90 000 km 2. Linnut kipittävät maassa joko yksin tai joskus pieninä parvina. Paikallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan tilanne oli "riistäytynyt hallinnasta". Maahan jää mitättömän pieni osa yhtiön voitoista. Otsonireikä tappaa sammakot. Suurimpia hakkuualueita lunastaneet yhtiöt ovat osallistuneet jo Malesian, Thaimaan, Indonesian ja Uuden töksen jälkeen on vuorossa alueiden hoitoja käyttösuunnitelmien laadinta. Ne kuopivat maata peittävästä karikkeesta ruuakseen pääasiassa siemeniä, mutta myös kovaGuinean metsien tuhoamiseen ja luoneet niissä omaisuutensa. Myös pitkään suunniteltu tie Brasiliasta Guyanaan aiotaan nyt rakentaa valmiiksi. Se tekee Sortavalan alueesta lajistoltaan rikkaan ja monipuolisen. vsk. Tässä työssä ovat myös suomalaiset mukana." Kan sa II ispui stoh ankkei ta on valmisteltu jo muutaman vuoden ajan. Brasiliassa on jo nähty, mitä tämä aiheuttaa luonnolle ja alkuperäisväestölle. Tansanian vuoristometsät ovat kutistuneet pelottavaa vauhtia: niitä syövät yhtä aikaa kaskitalous, maan raivaaminen pelloiksi, puiden polttaminen sysiksi ja puutavaran otto metsistä. 1994 neille. Vesikään ei pysäytä munia tuhoavia ultraviolettisäteitä. New Scientist, 5.3. Joukossa on mm. malesialaisia ja singaporelaisia metsäteollisuusyrityksiä. New Scientist, 12.2. Sille annettiin tieteelliseksi nimeksi kielen solmuun saava Xenoperdix udzungwensis. "Jos tie rakennetaan, Guyana lakkaa olemasta Karibian jalokivi ja muuttuu Brasilian pohjoiseksi ulkosatamaksi", varottaa Marcus Colchester Maailman sademetsäliikkeestä. mällä pitäen. Osa häviämisistä johtuu niiden elinympäristön saastumisesta tai pilaantumisesta, mutta osalle ei ole löydetty selitystä. Useilla vähentyneillä lajeilla suoritetut tutkimukset osoittivat, että UV-säteily tuhosi niiden hedelmöityneitä munasoluja. Saaristoon sijoittuva kansallispuisto on kooltaan 857 neliökilometriä ja Tolvajärven alue noin 460 neliökilometriä Suomen ja Venäjän välisen ympäri stös uoje lukomi ssion luonnonsuojeluryhmän sihteeri, dosentti Harri Vasander ei usko enää muutoksiin, kun asiaa käsitellään Karjalan tasavallan ministerineuvostossa. Ilmakehän yläosien otsonikerros on ohentunut pääasiassa ihmisen tuottamien klooria sisältävien CFC-aineiden eli freonien vaikutuksesta. PeriaatepääUusi lintu Afrikasta Kööpenhaminan eläintieteellisen museon retkikunta kohtasi 199 1 oudon pienen kanalinnun Udzungwavuorilla Tansaniassa. Nämä tiedot on luovutettu venäläisille juuri kansallispuiston perustamista silyllättävään tulokseen: se ei ollut frankoliini vaan selvästi lähempää sukua aasialaisille kanalinnuille; lintu ei ollut vain uusi laji vaan kuului peräti kokonaan uuteen sukuun. ULKOMAILTA Suojelualueet Sortavalaan ja Tolvajärvelle Sortavalan saaristosta ja pohjoisempana s1Ja1tsevasta Punkaharj ua muistuttavasta Tolvajärven harjuja vesistöalueesta tulee kansallispuistoja. "Lahdenpohjan, Pitkärannan ja Sortavalan alueneuvostot sekä Ka1jalan metsäministeriö ovat asettuneet nyt saaristoon perustettavan suojelualueen tukijoiksi. Kun vastaava koe suoritettiin lehtisammakolla, joka ei ollut harvinaistunut, jälkeläismääri ssä ei ollut eroa. Uusi laji on uhanalainen, koska sen asuinalue on niin suppea. Jatkokokeet osoitti vat, että vähentyneiden lajien muni sta kehittyi normaali määrä jälkeläisiä, kun ne peitettiin UVsuotimella. Näiden jättämät jäljet pelottavat: metsä kaadetaan paljaaksihakkuin laajoilta alueilta eikä sen uusimiseen kiinnitetä minkäänlaista huomiota. BBC Wildlife, 2.2.1994 47. Maan pinnalle pääsee nyt entistä enemmän ultraviolettisäteilyä. Monet sammakkoeläimet sammakot, konnat, vesiliskot ja salamanterit ovat vähentyneet jyrkästi . Se käsittää satoja saaria, jotka ovat vuosisatojen aikana muotoutuneet hyvin erilaisiksi. Tie olisi lopullinen kuolinisku niin metsille kuin alueen tuhansille alkuperäisille intiaa•Joensuu Laatokka Tolvajärven harjumaisemat ja Sortavalan saaristo laatokannorppineen aiotaan suojella kansallispuistoina. 1994 SUOMEN LUONTO 5/94 53. Oregonin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa ovat osoittaneet, että syypää saattaa olla auringon ultravioletti säteilyn lisääntyminen. Se avaisi takamaat kullankaivajille, timanttien etsijöille, huumeiden salakuljettajille, metsänhakkaajille ja uudisasukkaiksi tuleville pienviljelijöille. Tämän jälkeen tutkijat vertasivat eri sammakkoeläinten munasolujen entsyymimääriä. Vuonna 1990 Guyana oli myöntänyt hakkuuluvat jo 24000 km 2 :lle. "Saariston suojelu on tärkeää myös siksi, että siellä kohtaavat pohjoiset ja eteläiset sekä läntiset ja itäiset lajit. Harri Vasanderin mukaan suojelupäätöksillä on kiire, sillä esimerkiksi metsäteollisuus painostaa vanhojen ja arvokkaiden alueiden tehokäyttöön. Tutkittuaan uutta lajia huolellisesti tanskalaiset päätyivät Guyanan metsät menevät Etelä-Amerikan koillisranni kolla sijaitsevassa Guyanassa on noin 160 000 km 2 metsiä. Alueelta löytyy runsaasti jyrkkiä, pystysuoria kallioseinämiä." Suomalaiset tutkijat tallensivat saaristoalueen yksityiskohtia jo viime vuosisadan lopulla. Jos munat jätettiin peittämättä, poikasia kehittyi selvästi vähemmän. UV-säteilylle herkkien lajien munasoluissa oli selvästi vähemmän fotolyaasia eli entsyymiä, joka korjaa UV-säteilyn vaurioittamaa DNA:ta. "Periaatepäätös osoittaa, että venäläiset ovat ymmärtäneet Sortavalan saariston arvon kansainväliselläkin tasolla. Ainavihannissa metsissä vajaan kahden kilometrin korkeudessa saakka elävä lintu osoittautui tieteelle uudeksi lajiksi. Alueen tunnetuin eläinlaji on varmasti laatokannorppa." Pentti Hirvonen kuoriaisia, toukkia ja muita pieniä selkärangattomia. Jos linnun elinympäristöä ei pystytä nopeasti suojelemaan, uusi laji voi hävitä pian löytymisensä jälkeen. Uusi kanalintu elää vain kahdella pienellä vuoristometsäalueella. Afrikassa on melkoinen määrä pieniä kanalintu ja, joita kutsutaan frankoliineiksi
Punaruskeat, kookkaat monarkit ovat pitkäikäisiä perhosiksi. Vararavinnon lisäksi monarkit saavat ravintokasveista kemikaaleja, joiden haju ja myrkyllisyys suojelee niitä pedoilta. Retki on vaivan arvoinen: kävijän eteen avautuu ennen kokematon näky. Kun aurinko lopulta osuu perhosiin, ne virkistyvät nopeasti. vsk.. Michoacånin osavaltiossa parisataa kilometriä pääkaupungista länteen sijaitseva monarkinsuojelualue on nähtävyys, joka houkuttelee vuosittain tuhansia uteliaita. Tämä monarkkien talvehtimispaikka paljastui tutkijoille vasta· 1975 pitkän etsinnän jälkeen. Suojelualueen rahoista suuri osa kuluukin alueen siivoamiseen ja huolimattomuuden jälkien korjaamiseen. Ne lämmittelevät värisyttämällä itseään ja odottavat kolean aamun lämpenemistä. Kyläläiset punnitsevat matkailijaa, kunnes joku kysyy: "Perhosia, eikö niin?" Tusina kättä nousee osoittamaan pientä vuoristopolkua. Perhosella oli kuitenkin tärkeä sija seudun kulttuurissa jo ennen espanjalaisten valloittajien tuloa. El Rosarion kyläkoulun oppilaat esittelevät ylpeinä perhosaiheisia julisteitaan ja osaavat ulkoa suojelualueen säännöt. Lisäksi se on poikinut lukuisia sivutyöpaikkoja. Pauliina Raento Kymmenet miljoonat kirkasväriset monarkkiperhoset lentävät tuhansia kilometrejä Kanadasta ja Yhdysvalloista talvehtimaan El Rosarion kylän liepeille Meksikoon. Muutamaan kymmeneen jalokuuseen (Abies religiosa) on liimautunut noin 35 miljoonaa monarkkiperhosta. Paikka julistettiin suojelualueeksi ja avattiin yleisölle vuosi löytämisen jälkeen. Huono-onnisimmat päätyvät kuin tyhjästä ilmestyvien lintujen kupuihin. Yhdessä uuden metsityshankkeen kanssa monarkit ovat alueen tärkeimpiä työnantajia: suojelualueella työskentelee 28 kyläläistä. Perhosaihe toistuu mm. Opettajan mukaan edistys on kuitenkin hidasta: koulun ohjeet ja vanhempien esimerkki ovat toistaiseksi ristiriidassa. Maalis-huhtikuussa monarkit palaavat Yhdysvaltain pohjoisosiin tai eteläiseen Kanadaan lisääntymään. Nahuatlin kielessä monarkista käytetään yli kymmentä eri nimeä. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Yli 4 000 kilometrin mittaisella muuttomatkalla ne ruokailevat ahkerasti silkkiyrteissä (Asclepias). Sitä ja sinne suuntautuvaa matkailua tuetaan sekä kansallisin että paikallisin varoin. Ilma täyttyy muuta48 ULKOMAILTA massa minuutissa miljoonista monarkeista. Perillä odottaa pieni lippukoju ja joukko joutilaita, vilkasta iltapäivää toivovia oppaita. Ajasta yli puolet kuluu talvehtimiseen Meksikossa tai Yhdysvaltojen lounaisosissa. Monarkilla on keskeinen sija seudun asukkaiden ympäristökasvatuksessa. Kilometrin kävelymatkaan El Rosarion kylästä monarkkiperhosten (Danaus plexippus) talvehtimispaikalle kuluu tunti. Näytös kestää tunnin, ja sitä seuraava paluu puihin on yhtä vaikuttava: tuokiossa oksisto peittyy jälleen lähes liikkumattomaan perhosmattoon. Kivinen polku nousee jyrkästi runsaan kolmen kilometrin korkeuteen. Suojelualue on tärkeä lähikylien taloudelle. Perhoset selviävät talvesta pääasiassa vararavintonsa turvin. Kun useimpien perhoslajien aikuiselämä on ohi muutamassa viikossa, monarkit elävät jopa yhdeksän kuukautta. Auto kapuaa valittaen ylös rinnettä ja jättää matkustajansa lopulta pikkukylän raitille. intiaanien keramiikassa ja alueen paikannimissä. Monarkkien näytös Hiki virtaa parhaat päivänsä ohittaneessa bussissa meksikolaisella hiekkatiellä. Matkailijoiden lisäksi lähiseudun kyliin saapuu joka talvi tutkijoita, joille on perustettu oma tutkimusasema. Loput laskeutuvat aluskasvillisuuteen juomaan ja ruokailemaan
Autoilla, kanooteilla, kameleilla ja jalkaisin. (90) 876 9100 49. Yhdysvaltalaisten mukaan tähän ja myös eurooppalaisten tuloksiin ovat voineet vaikuttaa myöhempien aikojen jäätikkövirtaukset ja muut häiriötekijät. Tavallisin uhri oli kaniini, joita oli lähes kolmannes kaikista eli 11 3. Lainrikkojien rangaistukset ovat usein kovia skaala vaihtelee jopa kahden vuoden vankeudesta tavallisesti tuhansien markkojen sakkoihin. (981) 370 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. Eniten lisääntyi petolintujen ampuminen ja pesien tuhoaminen: tapausten määrä melkein kolminkertaistui. Liikenteessä menehtyneiden ihmisten määrä on vähentynyt tasaisesti aivan kuten Suomessa, mutta eläinten kuolemat ovat lisääntyneet. (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. Birds, 15:1 , 1994 Yhä useampi eläin kuolee liikenteessä Britanniassa kuolee yhä enemmän eläimiä maanteillä. Eem-lämpökauden ilmaston hyvin epävakaaksi. TULE HOIKKAAN OPISKELEMAAN! YMPÄRISTÖHALLINNON JA -SUUNNITTELUN JATKOLINJA 15.8.-21.12.94 * ammatillinen jatkokoulutus yli 25-vuotiaille * mahd. Prosentti luonnonsuojeluun Afrikassa. Uhrina oli tavallisesti hiirihaukka, sinisuohaukka tai muuttoKasvihuoneen epävakaus kupla. Kolmen kilometrin syvyisessä reiässä jään_, yläkerrokset olivat samanfaiset kuin eurooppalaisilla, mutta pohjimmaiset 300 metriä olivat oudosti sekoittuneita. Surreyläinen puolustusministeriön ympäristönsuojeluvirkamies James Baker laski maantiellä näkemänsä eläinten raadot noin 50 kilometrin pituisella työmatkallaan. (971) 263 1778 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. 2953848. Samana aikana Surreyn liikenne lisääntyi vain viidenneksellä. haukka. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden vain 28 kilometrin päästä kairaamat näytteet eivät kuitenkaan vahvistaneet eurooppalaisten tuloksia. Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki. HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Näiden joukossa ovat tietysti kookkaat eläimet yliedustettuina: koko aineistossa on vain yksi hiiri, joka jäi Bakerin oman auton alle! New Scientist, 19.2.1994. Rauhoitetun linnun tappamisen tai häirinnän osoittaminen ja todistaminen tahalliseksi on kuitenkin usein vaikeaa tai mahdotonta. Asian voisi ratkaista kolmas kairaus. Kaksi aikaisempaa ovat kuitenkin vaatineet ankarissa oloissa niin kovia ponnistuksia ja niin paljon rahaa, ettei kumpikaan tutkijaryhmä ole ajatuksesta kovin innoissaan. Niiden määrä nousi vajaasta kahdestasadasta yli kaksinkertaiseksi eli lähes neljäänsataan vuosina 1987-1993. ACACIA-SAFARIT Infoja dia-ilta 25.5. Benedict ja Tytti von Wright puh. Lintuja ahdistellaan Britanniassakin Lintuihin kohdistuneet rikokset lisääntyivät Iso-Britanniassa Kuninkaallisen Lintujensuojeluyhdistyksen tietojen mukaan 1987-1992 noin viidenneksellä jälkimmäisenä vuotena niitä tuli tietoon kaikkiaan toistatuhatta. klo 18. Kaikkiaan 35 nisäkästä ja lintua oli niin pahasti liiskaantunut, ettei niiden lajia pystytty määrittämään. Viime syksynä herätti huomiota tieto, jonka mukaan lämpötilat nykyistä kuumemmassa kasvihuoneilmastossa voisivat heilahdella rajusti (ks. New Scientist, 8.1.1994 SUOMEN LUONTO 5/94 53. Seuraavina tulivat kettu (57), orava (25), kyyhkyset (24), fasaani (20), siili (14) ja harakka (14). SL 10/93). suorittaa ympäristönsuojelun approbatur * hakuaika päättyy 17.6.94 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA -LINJA 29.8.94-24.5.95 * valmiudet ympäristönsuojelutehtäviin * ympäristönsuojelun appro ja osia cum laudesta * hakuaika päättyy 29.7.94 SOITA JA PYYDÄ ESITI'EEMME ! HOIKAN OPISTO 38100 KARKK.U 932-34 221, 34 132 ma-pe klo 8-18.00 LUONTOTORI BIO-TEHOLÄMPöKoMPosrnR1T Ulkoverhoulaudat tervattuna ja pellavaöljyttynä Tule luontopuotiin! Seinissä uusiomuoviset suoj alev)1 Omakotitaloille ja taloyhtiöille 280 1 400 1 580 1 840 1 1200 1 Sarjassa väliseinät ja valuma-altaat, Myös seosaineja jäteastiat Esitteet ja hinnasto: BIO-T EHO OY 41340 LA UKAA Puh/fax: 941 -833 055 Vaelluksia Afrikassa Leirielämää pienryhmissä savanneilla, sademetsissä ja aavikoilla. Ongelmia ovat edelleen myös munien keräily ja lintujen tappaminen täytettäviksi. Eurooppalaisten tutkijoiden suorittamat kairaukset Grönlannissa viittasivat tähän: heidän jopa yli 100 000 vuoden ikäisestä jäästä poraamansa näytteet osoittivat ns. vsk. (93 1) 214 5715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Talvella Itä-Afrikkaan. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Kesällä vaelluksia Sambiassa ja Botswanan Okavangossa, 17 päivää. Lintuja tapetaan yhä useammin laittomasti myrkyillä: tapaukset ovat lisääntyneet noin 65 prosenttia. Seitsemän vuoden tutkimusjakson aikana Baker on kirjannut yli 2 000 kuollutta eläintä
Tupakka on sitonut valtioiden taloudet savurenkaaseen. tabacum) ja palturintupakka (N. Kun teollisuusmaissa tupakan kulutus on hieman vähentynyt, se on huimasti kasvanut kehitysmaissa. Kookkaampi, jopa kolmemetriseksi kasvava virginiantupakka on taloudellisesti merkittävämpi. Tupakoiminen on osasyynä yli 20 tautiin, esimerkiksi keuhkosyöpään ja muihin syöpätyyppeihin, keuhkosairauksiin, sydänja verisuonitauteihin. Tupakkateollisuuden edustajien mielestä tupakointi on "puhdas nautinto". Lajista on jalostettu useita eri lajikkeita, joista saatavan tupakan laatu vaihtelee vielä kasvupaikan mukaan. Tupakan savussa on lisäksi monta kymmentä muuta vakavasti myrkyllistä yhdistettä. Molemmat tahot ovat perustelleet avustamista kehitysmaiden potentiaalisella tupakankulutuksella. Tupakan kääriminen paperiin keksittiin myöhemmin, vaikka jo Meksikon atsteekit oli50 vat käyttäneet savukkeen tapaisia ruokotupakoita. Löytöretkeilijät toivat nuuskat, purutupakat, piipputupakat ja sikarit Eurooppaan jo 1500-luvun alussa. Iiris Lappalainen SUOM E LUONTO 5/94 53. Se on maultaan miedompi ja tarvitsee suhteellisen pitkän kasvukauden. Kasvi vaatii paljon lannoitteita ja torjunta-aineita. vsk.. Näistä tomaatin, perunan, paprikan ja munakoison sukulaisista pääosa on kotoisin Etelä-Amerikasta, muutama Pohjois-Amerikasta ja parikymmentä Australiasta ja Tyynenmeren saarilta. Terveysasiantuntijat laskevat tupakan aiheuttavan vuosittain kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, kaksikolmasosaa niistä teollistuneissa maissa. Tutkimusten mukaan suomalaisistakin tupakoijista jopa kaksi kolmasosaa haluaisi päästä nautinnostaan eroon. Suomessa käytettiin 1993 yli viisi miljoonaa kiloa tupakkatuotteita, mutta luku lähenteli muutama vuosi sitten jo kuutta miljoonaa. Mikäl i nykyiset tupakointitavat jatkuvat, joka viides teollistuneiden maiden asukas menettää odotettavissa olevasta eliniästään 15 vuotta tupakan vuoksi. Monivaiheiseen, jopa yli viikon kestävään tupakan lehtien kuivatukseen ja kuumakäsittelyyn kuluu puuta tai muuta polttoainetta valtavia määriä. KeskiEuroopasta ja Kanadasta tuotava savuketupakka ja sikarit ovat etelämpänä viljeltyjä. Suomessakin tupakkaa, pääasiassa palturintupakkaa, on viljelty 1600-luvun alusta lähtien . Tupakan valmistajat suomalaisissakin oikeussaleissa kiistävät kaiken lääketieteellisen näytön tilastojen tulkintavirheiksi tosin Suomen Tupakka Oy:kin taisi saada taannoin todistajakseen vain lahjotun lääkärin. Tupakan käyttö on alkanut maya-intiaanien parissa, mutta eurooppalaisten löytöretkien aikaan tapa oli jo levinnyt laajalle myös Välija Pohjois-Amerikkaan. Suurin tupakan tuottaja on Kiina, jossa viljellään yli 30 prosenttia maailman yli kuudesta miljoonasta tonnista tupakkaa. Tupakkaviljelmillä ja -tehtaissa työskentelee 16 miljoonaa maailman kansalaista. Niinpä tupakka pitäisi lukea huumeeksi, joka olisi kiellettävä. Tupakan virkistävä vaikutus ja sen koukkuun jääminen perustuvat myrkylliseen alkaloidiin, nikotiiniin . Eräät Yhdysvaltain kongeressin jäsenet sekä ravintoja lääki ntöasioista vastaavan hallinnonalan johtaja David Kessler sanovat, että nykyaikaisia savukkeita pitäisi tarkastella tiukasti säädeltynä korkeana teknologiana ja koko tupakkateollisuutta jätjestelmänä, jonka tavoitteena on synnyttää ja ylläpitää riippuvuutta nikotiiniin. Maailmanpankki on uudistanut tupakkapolitiikkaansa, nykyään se edellyttää ympäTupakkaa viljellään kuumilla ja lauhkeilla alueilla. Kaikissa maanosissa viljellyt alkuperältään eteläamerikkalaiset virginiantupakka (N. Sitoutuneena si ihen ovat olleet myös YK:n maatalousjärjestö FAO ja Maailmanpankki , jotka molemmat ovat tukeneet kehitysprojekteja, joissa tupakan viljelyllä on ollut merkittävä asema. Politiikka on onnistunut. Myös kasvin viljely vakiintui pian Välimeren piiriin ja levisi kauas Intiaan j a Kiinaan saakka. Hyvänä kakkosena on Yhdysvallat ja perässä tulevat muiden muassa Intia, Brasilia, Turkki, IVY-maat, Italia, Indonesia, Zimbabwe, Kreikka ja Malawi. Tupakan oikeaoppi sen käsittelyn vuoksi metsiä on hävitetty monissa maissa. rustica) ovat syntyneet risteyminä eikä niiden luonnonvaraisia kantamuotoja tunneta. Tupakan ja savukkeiden kysyntä on vähentynyt, piipputupakan ja sätkii n käärittävän savuketupakan kulutus on kasvanut viidenneksellä. Vaikka tupakan maai lmanmarkkinahinta on viime vuosina laskenut, tupakka on edelleen tuottoisin viljelty rahakasvi kiellettyjen huumeiden jälkeen. NAUTINTOJA MAAILMALTA Suomi maailman savurenkaassa Tupakka (Nicotiana) on koisokasvisuku, johon kuuluu lähes sata lajia. ristönäkökohtien huom ioimista tukemillaan tupakkaviljelmillä
mvja värikuvitus. A4, 104 s., Aarnion tekstein esiteltyinä. -10 Tikat tutuiksi! Hannu Hautalan kuvat ja Jukka Parkkisen lorut lapselle oiva johdatus tikkojen maailmaan. 48 s+ 48 s. 931-2123 205 Lintu retkellä Oiva startti lajituntemukNils Södermanin loisteliaat seen! Pihapiirin linnut lintukuvat Markku LappaTapani Räsäsen värikuvin ja laisen sujuvien retkisanojen pikkuiselle sopivin Leena saattelemana. lllerkltse haluamasi kirjojen lukumäärä ja 11lmesl ja :>soltteesl selvästi niille varattuihin paikkoihin ______ ...,,Ja pane tilauskortti postiin postimaksu on jo almllksl maksettu. Hinta nyt 50 mk Tilaan __ kpl Tiaisten elämää kotometsässä Heikki Willamon lämminhenkisissä kirjois· sa Tintti Ja Tiiteri sekä Käpytalvi . A4, 64 s. Nvt lapselle luontoharrastul<sen aluksi suoraan kustantajalta edullisesti ... A4, 32 s. Vastaanottaja maksaa postimaksun Forssan Kustannus/ Forssan Kirjapaino Oy Vastauslähetys Sopimus 30100/62 PL 38 30101 FORSSA. Nyt yhteishintaan 100 mk Tilaan __ paria Tasku s x 21 245,Tasku 10 x 25 295,Focus 8 x 30 305,Focus 10 x 50 335,zoom s x 20 x 50 490,zoom 10 x 30 x 50 520,yli 20 fOT TUOMIOKIRKONKATU 17, TAMPERE PUH. Nyt 60 mk Nyt 60 mk Tilaan __ kpl Tilaan __ kpl Tilaaja osoite päiväys ja allekirjoitus Posti· ja pakkauskulut 27 mk Lähetys postitetaan postlennakkona
1922 Susien elämisen oikeudesta Veli-Risto Cajander kirjoitti suden suojelusta (SL 3/94). Ki,joituksen enimmäispituus on 45 koneki1joitusriviä (2 700 merkkiä). Monen suomalaisen lapsuuden maisemaan kuuluivat niityillä ja rannoilla kullankeltaisina loistavat kullerot. SL 2/94 s. Eipä luonto eivätkä eläimet tunne maitten rajoja. Toisaalta esittäisin kritiikkiä minäkin. Keskeisimmästä asiasta, eli suojelun tarpeesta olen Cajanderin kanssa täysin samaa mieltä. Toinen realiSUOMEN LUONTO 5/94 53. Kulleroniityt kasvavat pian umpeen tai joutuvat metsitettäviksi. ltseopiskelija vm. taan. Millä perusteella Suomen Luonnosta suljettaisiin pois rajojemme ulkopuolinen luonto (ks. Lienee yleisesti hyväksytty totuus, että koiran ja suden risteytymä on kotieläimille ja myös ihmiselle vaarallisempi kuin susi, samoin puhdas koira. Toimitus lyhentää tekstejä tarvittaessa. Pelko siitä, että susi on uhka lapsille tai kotieläimille, on muuttanut ison alueen väestön mielipiteitä sudelle kielteisemmäksi. Voi vain kuvitella, miten asiaan suhtauduttaisiin, jos joku lapsi joutuisi koirasudeksi tai sudeksi luullun eläimen raatelemaksi. Eikö tässä olisi sopivaa työkenttää kylätoimikunnille ja muille vastaaville perinteitä vaaliville ja luontoa arvostaville ihmisryhmille. Mutta jos joku käyttää kritiikkiä näpertelyyn ja oman viisautensa osoittamiseen, niin ei se kovin rakentavalta vaikuta. Kiire ja tulosvastuu ovat tulleet tilalle. Nykyään kaikki on toisin. Silloin oli myös varaa kerätä sylin täydeltä tuoksuvia kultakukkia kotiin vietäväksi. Hannu Aarnio Kulleroniitty on vanhaa suomalaista perinnemaisemaa parhaimmillaan. Eipä silti mikään liene niin täydellistä, etteikö aihetta arvostelulle löytyisi. Turha on haikailla elämäntapaa, joka ei voi palata. Hormonit ja myrkyt hoitavat nykyään risukarhin työn. Hannu Aarnio Ihmisten mielikuvat ratkaisevat asennoitumisen suteen, ei ehdoton totuus suden vaarallisuudesta. Pieniä niittyjä löytyy vielä, mutta niitäkin uhkaa nopea häviäminen ilman suojelutoimia. Pelko tästä koirasuden suhteen ei ole aivan aiheeton, näin on Suomessa aikaisemmin tapahtunut. Jäljellä olevat esiintymät olisikin kartoitettava ja parhaat niistä tulisi kunnostaa. Ihmisen ja luonnon välinen aito ja läheinen yhteys on häviämässä. Kritiikin kritiikkiä Olen tutustunut vasta muutamaan Suomen Luonto -lehteen ja yksinkertaisen käsitykseni mukaan todennut tekstin asialliseksi. 52 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kulleroja risukarhi Perinnemaisemat ja niihin liittyvät elämänmuodot ovat katoamassa. Oli hienoa kahlata kulleroniityn kosteassa vehreydessä ja aistia keväisen luonnon tuoksuja ja ääniä. Niin kunnioitettavia kuin eräitten oppineitten arviot satojentuhansien ja miljoonien vuosien kehityksestä ovatkin, en sulkisi pois epätieteellisinä pidettyjä asioitakaan, kuten vedenpaisumusta, jossa maailman olosuhteet muuttuivat konkreettisesti ja totaalisesti. sauruksiin; ovathan näytöt kiistämättömiä. Ki,joita mielipiteesi lyhyesti. vsk.. Puronvarren niitty on ojitettu ja kasvaa kuusta. Mutta saako kullerokin kadota. Mutta erottaisin ihmisen eläinten sukupuusta. Radiohiilija muiden mittausten tekijät eivät tunne muinaisia olosuhteita ennen mainitsemaani katastrofia, siksi noissa mittauksissa voi olla arvaamattomia heittoja ja virhepäätelmiä, kuten apinain sukulaisuutemmekin. Päämäärä on yhteinen, mutta keinoista päämäärään pääsemiseksi olen Cajanderin kanssa eri mieltä. Sen sijaan kielteinen muutos kansalaisten asenteissa saattaa hyvinkin uhata. Koiran raatelemaksi joutuu joka vuosi useita lapsia ilman että siitä isommin lehdissä kirjoiteRisukarhi lahoaa, kulleroniitty katoaa vääjäämättömästikö. Muutaman, tai muutaman kymmenenkään suden kaataminen ei missään tapauksessa uhkaa Suomen susikantaa. Suomen susikanta elpyy hyvää vauhtia. Kehitys polkee jalkoihinsa maaseudun vanhat tavat, myös luonnonmukaiset viljelytavat. Tiheän istutuskuusikon alla ei kasva mitään. Samoin kansalaisten asenne suurpetojen suojelua kohtaan on muuttumassa myönteisemmäksi. 48). Mitä fossiilien todistukseen tulee, uskon tietysti dinoym. Ehkä risukarhi joutaakin jo museoon tai kiviraunion päälle lahoamaan. Kullero ei mahdu kukkimaan joutomaalle, jota ei enää ole
Radikaali in toimintaan todella valmiit ovat vähissä, kaivinkoneisiin kytkeytyjät kuolemassa sukupuuttoon, luontoa puolustetaan kabineteissa. IVO vie nykyään Loviisan ydinvoimalassa syntyvät korkea-aktiiviset ydinjätteensä Venäjälle. Myöskään venäläisten kanssa tehtyä neljän vuoden sopimusta ei IVO:n mielestä voi purkaa ilman suuria korvausvaatimuksia. Ed uskunta hyväksyi viimesyksyisen energiaselonteon käsittelyn yhteydessä periaatteen, että Suomi hoitaa vastaisuudessa ydinjätteensä maan rajojen sisäpuolella. Meidän ei pidä kiusata ihmisiä vähämerkityksellisillä asioilla luonnonsuojelun nimissä, se vaarantaa todella tärkeiden asioiden hoitamista. Toivottavasti ministerit ja kansanedustajat jaksavat tapella tekemiensä päätösten toteutumisen puolesta silläkin uhalla, että heitä pidettäisiin hölmöinä. Selonteon mukaan sähköä ei saa tuoda ul komailta laitoksista, jotka eivät täytä kansainvälisiä turvallisuusja ympäristönormeja. Vapaat rannat vähenevät, erämaat ja salomaat on otettu ihmisen haltuun, Suomessa ei ole elintilaa susien elää sudenelämää, aarn ialueet ovat aarin alueita, saarekkeita hakkuualueiden valtameressä. Kaikkein tärkeintä suden suojelun kannalta on, ettei konflikteja ihmisen ja suden kesken synny kov in usein. Toivoisin luonnonsuojeluun keskustelua siitä, mitkä ovat näitä tärkeitä, voimien kokoamista edellyttäviä päämääriä. Luonnonsuojelua koskevat päätökset ovat poliittisia päätöksiä, jotka tehdään suuren yleisön mielipiteiden pohjalta. Petokantoja joudutaan joka tapauksessa säätelemään. Sinänsä oikeisiin päämääriin pyrkivä luonnonsuojelija voi realiteetit huomioimattomalla toiminnalla leimata koko luonnonsuojelun huuhaa-hommaksi. Liitossa toimii edelleen kunnioitettava määrä tieteilijöitä, fi losofeja ja · muita elämän kunnioittamiseen sitoutuneita henkilöitä. IVO:n mielestä valtioneuvoston ydinjätelausuma ei ollut päätös vaan pelkkä mielipide. Yhtiön mielestä Majakin kunnossa ei ole mitään vikaa. (90)755 4548. IVO tuo Suomeen halpaa sähköä Leningradin alueelta, joka tuottaa hieman alle puolet sähköstään ydinvoimalla. Sama koskee muita suurpetoja. Sijoitus kotimaahan tulisi paljon kalliimmaksi kuin jätteiden toimittaminen sisäpoliittisessa kaaoksessa olevalle Venäjälle. Elämänsuojelun Liitolla ei ole palkattuja työntekijöitä vaan liiton toiminta perustuu kunkin jäsenen yksilölliseen toimintaan, vastuullisuuteen ja vaikuttamiseen, kunkin omien edellytysten ja mahdollisuuksien mukaan. Näillä näkymin sähköntuonti Venäjältä jatkuu, ja IVO:n ydin jäte junien seuraavaa matkaa Majakiin suunnitellaan jo ja sitä seuraavaa ja sitä seuraavaa. Jos viemme omia ydinjätteitämme Venäjälle, voimme tuskin EU: n jäsenenä perustella vaatimuksiamme kieltäytyä ulkomaisten ydinjätteiden vastaanottamisesta. Vihreä Elämänsuojelun Liitto perustettiin keväällä 1987 kiihkeissä tunnelmissa, julkisuuden ja salamavalojen räiskeessä. Luonnonsuojelun toteutumisen ehtona ovat ihmisten myönteiset mielikuvat suojelusta. Sama ehto sisältyy myös uuden sähkömarkkinalain luonnokseen. Peruste on se, että koskaan ei voi tietää, minkälaatuista ostosähköä töpselistä kulloinkin virtaa. Fanaattiset asenteet tai tavoitteet, jotka on asetettu hyvin kauaksi siitä, mitä suuri yleisö voi kannattaa, hidastavat mahdollisuuksien rajoissa olevien tavoitteiden toteutumista. Teollisuus, virkamiehet ja poliitikot ovat oppineet ympäristökielen, mutta onko todellista ympäristömuutosta parempaan tapahtunut, onko yhteiskunta muuttunut ekologisemmaksi. Tämä ei ole minun mielipiteeni, vaan Imatran Voiman. Liitto kasvoi nopeasti maamme suurimmaksi vihreäksi yhdistykseksi. Luonnon mekaaninen tuhoaminen jatkuu. Tuottaminen ja materiaalinen kuluttaminen jatkuvat lähes ennallaan, eläimet ovat muuttumassa liha-, maitoja munintakoneiksi, ihmisarvo alistumassa talouden ja tuotantoelämän ehtoihin. Nimimerkkiä käyttävien ki1joittajien henkilötiedot jäävät vain toimituksen tietoon. IVO:ssa ja Teollisuuden Voimansiirto Oy:ssa pidetään tuontisähkön alkuperän selvittämistä poliitikkojen toilauksena, jota on mahdotonta toteuttaa käytännössä. Tämän varmistaa parhaiten se, että susikanta pidetään puhtaana luonnon kantana. Alkuvuodesta Tsheljabinskissä vieraillei lla Säteilyturvakeskuksen edustajillakin on laitoksen kunnosta täysin erilainen käsitys kuin alueen asukkailla tai ympäristönsuojelijoilla. Tarjoaa keskusteluja toimintakanavan niille, jotka näkevät ekokatastrofi n todellisuuden ja yhä haluavat, edes pieninä piikkeinä yhteiskunnan todellisuutta vastaan, puolustaa luonnon ja eläinten oikeuksia, tulevien sukupolvien elämänmahdollisuuksia. Hölmöiksi hallituksen ja eduskunnan tekee se, että ne ovat alttiita vääri lie vaikuttei lie. Jäseneksi pääsy ei edellytä hyppäämistä luontoa tuhoavan ja kuluttavan yhteiskunnan ul kopuolelle vaikkakin liitto pyrkii antamaan aktiivisen kannustuksensa ja tukensa erityisesti ni ille, jotka näin tekevät. OdoSUOMEN LUONTO 5/94 53. Sitä paitsi ehtojen asettaminen sähkön tuotantotavalle on IVO:n mielestä vapaakaupan sääntöjen vastaista. Sopivin kohde karsinnalle ovat luonnollisesta elintavastaan harhautuneet yksilöt. Suden ja koiran risteytymät uhkaavat suden olemassaolon oikeutta pahiten. tukset olivat korkealla, usko vihreään aatteeseen vahva, yhteiskunnan muuttuminen ekologiseen, vihreään suuntaan askeleen päässä. Samassa energiapoliittisessa selonteossa asetetaan myös tuontisähkölle turvallisuusehtoja. Saastuttamista on saatu kuriin. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Pässit poliitikot viisaat voimayhtiöt Suomen poliitikot ovat vaikutteille alttiita hölmöläisiä. Syyskokouksessa Tieteellisten seurojen talolla sali täyttyi ääriään myöten. Mitä tekee Vihreä Elämänsuojelun Li itto nyt. Leena Vilkka Vihreä Elämänsuojelun Liitto 53. Voimayhtiöiden päähän ei mahdu, että päätöksille voisi olla muunkinlaisia perusteita kuin kauppapoliittisia tai taloudellisia moraalisia esimerkiksi. Liitä ki,joituksen mukaan nimesi ja osoitteesi. Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Nyt, vuonna 1994, usko on Anne Brax sammunut, vihreä aate hiipunut. Yhteiskuntamme on antanut siunauksensa metsien muuttamiseen moottoriteiksi ja hakkuu-alueiks i, harjujen muuttamiseen soralouhoksiksi, soiden muuttamiseen turvetuotantoalueiksi. Painavampi syy viennin jatkamishaluun on kuitenkin se, ettei yhtiö ole taloudellisesti varautunut loppusijoittamaan jätteitä Suomeen. Tarkemmin sanoen osa sähköstä tulee Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksesta, joka tuskin täyttää kansainvälisiä turvallisuusnormeja. Kaatopaikkoja tai ihmisten komposteja tonkivat ja koiria tappavat puolikesy! pedot eivät luo suojelumyönteistä mielikuvaa salojen ylväästä, ihmisen ansat viisaasti kiertävästä saalistajasta. teetti on se, että ristiriitatilanteessa vahvemman, ihmisen, oikeus menee useimmiten suden oikeuksien edelle. Ja jos emme halua Suomessa tuottaa sähköä vaarallisella ydinvoimalla, mi ksi pönkitämme valuutallamme sulkemista kaipaavaa itävoimalaa. Elämänsuojelun Liiton jäseneksi voit liittyä ottamalla yhteyden rahastonhoitaja Kauko Savolaiseen, Vanhaväylä 25, 00830 Helsinki, puh. vsk. Tsheljabinskissa sijaitsevan Majak-nimisen jätteidenkäsittelylaitoksen olosuhteista ei ole ollut tarkkaa tietoa koko sinä aikana, jona ydinjätteitä on sinne viety. Yhteistyöterveisin Seppo Lappalainen Kajaani Elämänsuojelun Liitosta Muutama kommentti Pentti Kähkösen näkemyksiin Elämänsuojelun Liitosta (SL 3/94). Elämänsuojelija! sinnittelevät kuka mitenkin, paeten kuolevan Luonnon helmaan kalastaja Pentti Linkolan tapaan tai tyytyen unelmakuviin kaupunkiekologiasta, ekologisemmasta elämäntavasta
Linkola ilmoittaa kaiken luonnonsuojelun tavoitteeksi suurimman elämän summan, mutta osoittaa jo omassa tekstissään komealta kalskahtavan lau een sanahelinäksi. Sitä paitsi huuhkaja ei ole ainoa hakkuuaukoista ja kaatopaikkojen rottalaumoista hyötynyt laji. PUU<;"TO SUORA5TMN HL,U.A1J).I, K.1RVE'5i7>-.~ 1 Entäpä varpuspöllö, jonka kohdalla intohimomme menevät pahimmin ristiin. Omassa pihassani on avotunkio, närhiä, harakoita, variksia ja kis oja, samoin melkoinen määrä avopesijöiden Ientopoikasia, kun se aika koittaa. Kun maastossa jälleen on haaskoja korvaamassa suurpetojen saalisjätteitä, on korpista tullut uuJA/XA .. Asun valtakunnan tiheimpiin kuuluvalla huuhkaja-alueella ja olen toki törmännyt niin syötyihin kalasääskiin kuin hiirihaukkoihinkin. Varastoja tekeviä eläimiä on tavattoman paljon: metsätiaiset, kuukkeli, närhi, ahma, lumikko, maamyyrä, varpuspöllö ja ihminen joitain mainitakseni. Munia ja poikasia ravinnokseen käyttävät eläimet saavat Linkolalta kyytiä. Läheiseltä kanahaukan pesältä löytyy puolestaan niiden maallisia jäännöksiä. Linkolan urkuttelema käenpiian väheneminen esimerkiksi on muurahaisten ja monien pienten kololintujen kannalta hyvä asia ja lisää varmasti elämän summaa. Esimerkiksi harmaalokin kohdalla ryöpytys on oikeutettua, mutta entäpä korppi, närhi tai mäyrä. Tällainen ajattelu edellyttäisi kuitenkin, että olisi olemassa henkilö tai instanssi, joka olisi pätevä päättämään tuollaisen ohjailun suuntaviivoista. Hiirihaukan näkee usein kaartelemassa kumpaisenkin ruokaaitan yllä. Piikapariskunta tyhjentää usein monta pesäkoloa ennen kuin asettuu johonkin niistä taloksi, ja poikasaikana perhe käyttää ravinnokseen noin 10 000 eri kehitysasteella olevaa muu rahaista vuorokau54 dessa. Vai olisiko sittenkin niin, ettei karvakansasta tarvitse kantaa huolta nehän eivät laula eikä niitä voi rengastaa. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Pentti Linkolan näkemyksistä delleen eteläisenkin Suomen asukas. Närhi ottaa toki omansa, samoin harakka. Hän kauhistelee pikkupöllön "elintasovarastoja" pöntöissään. HIKALI EiTE: NIMENOt-lMN PYRI VANHOJEN HE:T>:;IEN ?UOJELUOtJELI-IAAN/.1 .. Ilmiö ei varmasti ole uusi eikä näyttäisi muodostavan uhkaa kummankaan lajin kannoille. Heikki Willamo luonnonvalokuvaaja Kisko 5'5SH.' .• .. Suuresti arvostamani ajattelija Pentti Linkola on selvitellyt näkemyksiään suomalaisen luonnonsuojelun aikaansaannoksista artikkelisarjassaan Luonnonsuojelun tienviittoja (SL I 2/93 sekä 1,2,3 ja 4/94 ). Linkola väittää tätä nyt välinpitämättömyydeksi ja haluaa tuoda takaisin tällaisen luonnosta "huolehtimisen" tietenkin luontoa eikä ihmistä ajatellen. Koko olemassaolonsa ajan Iuonnonsuojeluliike on pyrkinyt muokkaamaan ihmisten asenteita pois lajien arvottamisesta, pois hyötyja vahinkoeläinajattelusta. HEHE .. Ml,fTlA JOS VÄHÄN KÄYTETTY GOLF-OSAKE 'Thl P\-IOLEK51 HAK5EiTU LINIJA RAN5KA'r.>A KI\Nt--l05"TM NIIN NYT SAAT HALVALLA./ 1 Käyttökuva/Hannu Vinanen SUOMEN LUONTO 5/94 53. Linkola pitää sitä evoluution Uopa luojan) erehdyksenä, ikään kuin kehityksellä olisi joku pyrkimys siistiin ja kauniiseen, säästäväisesti käyttäytyvään tilaan. Linkolasta poiketen en usko evoluution hävittävän näin nerokasta selviytymiskeinoa. Osittain omiin havaintoihin ja tuntoihin perustuva sarja sisältää paljon asiaa, mutta myös liian paksuja ajatuksia ainakin minun nieltävikseni . Kuka tai mikä, mehän kaikki (Linkola mukaanlukien) toimimme mieltymystemme ja vajavaisen tietomme pohjalta. Minulle se on linnustomme kiehtovimpia edustajia, ja olen aina ihaillut sen kykyä selviytyä oloissamme. Entä mitkä olisivat tavoitteet. Lyhyt kiertokäynti maaseudulla paljastaa puolestaan, minkä verran avotunkioita on närhien ilona. Niissä on kauniita pikkulintuja kerroksittain ladottuina, ei myyriä eikä hiiriä, kuten meillä päin. Lopuksi muutama kommentti Linkolan hyökkäykseen pienintä ja suurinta pöllöämme kohtaan. Elämää on niin monenlaista on somaa pikkulintua, kaatopaikkojen rottia ja miljardeja "mitättömiä" elkärangattomia. AI .. vsk.. ~l,NÄ _ LUUUN el'TEI ThALLA OLE KÄYTY PARIIN SAThAN Vl,IQTEE:N,' .. Olisi merkillistä, ellei näin olisi, sillä monelle talvehtijallemme varastot ovat ehdoton elinehto. MEIKÄLÄISEN Vllt:1~ Vl511Ti5TA PERÄKORYE:SSA HURAHTIKIN _ PARIKYMHENTh V\.,\OT,A/ Linkolan pihassa eivät pikkulinnut lisäänny. Pikkulintujen suurin mahdollinen määrä vaiko 1950-luvulla vå'llinnut tilanne. Asiasta puhuminen on yhtä tarkoitushakuista kuin mäyrien maininta tässä yhteydessä
Eikö se sentään ole ensisijaisesti luonnonsuojelualue. Erityisillä toimenpiteillä tarkoitettaneen esimerkiksi luonnontaloudellisen tai juridisen asiantuntija-avun käyttämistä. Tämä on todettu myös kyseistä lainmuutosta käSUOMEN LUONTO 5/94 53. pykälän nojalla vaatia hakijan velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen. lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Härkönen väittää myös, että moottoriajoneuvojen käyttökielto UK-puistossa ei olisi realistinen. Pitkospuut, sillat, viitat ja valmiiksi rakennetut nuotiopaikat ovat kaikkialle lonkeronsa työntävän teknokraatti-ihmisen rumia merkkejä erämaan olemukseen. Lisäksi asianosaisen on syytä perustella, miksi hänellä on ollut tarvetta ryhtyä säännöksen mainitsemiin erityisiin toimenpiteisiin. Ajatus siitä, että on kaukana sivilisaatiosta, katoaa. Se pienensi alueen kuvaamallani tavalla, mutta myös niin, että poikkipäinkin kulkeva törmää pitkoksiin. Asianosaisen on hakemusasioissa kuitenkin ollut ja on edelleenkin mahdollista saada luvan hakija korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa, "milloin hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu yrityksestä vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, taikka milloin kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä". Vuotoksen vesioikeusprosessissa jo tutustuminen hakemusasiakirjoihin on edellyttänyt asiantuntija-apua. Poronhoidon luontoa muuttava toiminta on jo sitä luokkaa, ettei sillä enää ole oikeutta käyttää luonnonsuojelualueita niin kuin sillä joskus luontaiselinkeinona on ollut. Suomessa kerättyä jätepaperia voisi edelleen siistata täällä paperinkin raaka-aineeksi, mutta ensisijaisesti sitä tulisi käyttää siistaamattomana selluvillana lämmöneristeenä ja vaikkapa huokoisen kuitulevyn tapaiseksi rakennuslevyksi jalostettuna. Taloudellisen avun puuttuessa mahdollisuudet edunvalvontaan todettiin heikoiksi. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA sittelevässä hallituksen esityksessä (HE 188/93). Suomalaisten kannalta homma on järjetöntä. Kuitenkin hän puolusteli pitkospuiden rakentamista. Lehtitietojen mukaan Suomeen tuodaan Keski-Euroopasta laivalasteittain jätepaperia siistattavaksi ja uudelleen paperin raaka-aineena käytettäväksi. Tältä osin vesilaki on ennallaan. Ennen tuolla välillä sai tarpoa jängillä, kahlata yli Keskihaarojen, Vierihaaran, Naltion. Oli pakko kulkea hiljaa, tunsi olevansa osa luontoa. Oikeuskäytännössä hakijoita on varsin usein velvoitettu korvaamaan vahingonkärsijä-asianosaisille vesioikeuden kohtuulliseksi harkitsemat oikeudenkäyntikulut. Me tällä puolellakin kulkevat näemme kiikarilla, mikä ero on luonnontilaisella Juvoaivilla ja Suomen puolen mustiksi kalutuilla tuntureilla. Kaiken lisäksi vielä keskieurooppalaisten vaatimuksesta. Juuri vaikeudesta, vaihtelevuudesta, siitä että suon jälkeen tulee helpompikulkuinen kangas, syntyi osa vaeltamisen nautinnosta. Nyt pitkoksia kävellen on kulku tasaista junnaamista ja retkeilijä helposti luonnosta vieraantuva ulkopuolinen tarkkailija. V-P Solukko Vuotosja oikeudenkäyntikulut Turenki Suomen Luonnon numerossa 3/94 käsiteltiin Vuotoksen allashankkeen vaikutusalueen asukkaiden mahdollisuuksia valvoa etujaan vireillä olevassa katselmustoimituksessa. Nykyisellään, moottont1en päristessä kaikkialla alue ei täytä edes erämaan määritelmää saati luonnonsuojelualueen vaatimusta. Niiden ensisiJohan Syväjärvi Muistutukseksi kesäkulkijoille. Tehoporotalous on taloudellista toimintaa ja nykyisessä laajuudessaan voimakkaasti luontoa muuttavaa. Ei huomannut tuohon sisältyvää ristiriitaa. Tällaista jälkeä on saanut aikaan mönkijällä kulkeva ihminen Käsivarren Lapissa kesäaikaan. Minulle poromiehet valittelivat, että ne ovat hankalasti tiellä poikkipäin kuljettaessa ja että niitä pitkin ei voi ajaa kun ne ovat liian kapeita. ENNEN JÄLKEEN Suomen luonto etsii luonnon muu/lumisesta kertovia kuvapareja. Kun vahingonkärsijä-asianosaiset todennäköisesti aikanaan tulevat tekemään katselmuskirjan johdosta muistutuksia vesioikeudelle, he voivat vesilain 16. luvun 27. 1993 voimaan tulleeseen vesilain muutokseen (1015/93), jolla vesilain 16. Artikkelissa viitattiin 1.12. Tästä vakuuttavia viestejä kertovat ne, jotka ovat päässeet retkeilemään samoille korkeuksille Venäjän puolelle. Etelän keskuksissa sotketun ja liatun paperin kuljettamiseen, puhtaaksi pesemiseen ja pesuvesien puhdistamiseen kulutetaan suomalaista energiaa. Kun tuollaiselta himokävelijältäkin ennen meni koko päivä vaikkapa Jaurilta Nuorttille vaeltaessa, selviää hän siitä nyt pitkoksia kävellen muutamassa tunnissa. Siltä tuntuu puuttuvan luonnon kunnioitus ja ymmärrys eräretkeilyn ideologiasta. luvun 27. Ihmisillä on monia syitä lähteä erävaellukselle, mutta lähes kaikille on tärkeätä irrottautua urbaanin maai lman otteesta, kokea erämaan tunnelma. Myös käsittelyjen tarvitseman energian tuottamisesta syntyvät jätteet jäävät Suomeen. Säännöksen perusteella vesioikeus harkitsee, onko perusteita määrätä luvan hakija korvaamaan esimerkiksi vahingonkärsijä-asianosaisen oikeudenkäyntikulut. Ylilaidunnus, joka UK-puistossakin on tosiasia, on lähes hävittänyt jäkälän, köyhdyttänyt muutakin aluskasvillisuutta ja vähentänyt lehtipuuston osuutta. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. vsk. Poronhoitoa UK-puistossa ei tarvitsisi kieltää, kunhan se saataisiin järjet lisiin mittasuhteisiin niin, etteivät porot tai niitä hoitavat ihmiset oleellisesti muuttaisi luonnon tilaa. pykälään on lisätty uusi momentti, jonka mukaan hakemusasioissa osapuolet saavat kärsiä itse kulunsa. Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että tämä lakiin joulukuussa kirjattu sääntö on ollut tähänkin asti pääsääntönä voimassa. jainen tarkoitushan on säi lyttää luonto mahdollisimman koskemattomana ja olla taloudellisen toiminnan ulkopuolella (joitain luontaiselinkeinoja lukuun ottamatta). ykyinen puiston hallinto on pettänyt tämän lupauksen. Lisäksi irroitetut saasteet jäävät riesaksemme kaatopaikoille ja vesistöjemme pilaajiksi. Oli väkivaltaa pilkkoa UKpuiston erämaaosa pitkoksilla. Nyt UK-puiston pitkoksia kulkiessa on tunne kuin olisi jossain Etelä-Suomen pienellä retkeilyalueella. Elina lampi-Fagerholm lakimies Kalatalouden Keskusliitto Porot ja pitkokset vieneet erämaisuuden UK-puistosta Tapasin UK-puistossa retkeilijän, joka valitteli että Suomen erämaat ovat pieniä: "Tämänkin Kekkospuiston kävelee parissa päivässä päästä päähän". Suomen ylisuurten porotokkien pienentäminen olisikin luontevinta aloittaa suojelualueilta. Meidän tulisi ryhdistäytyä ja lainsäädännöllisin keinoin estää siistaamattoman jätepaperin tuominen Suomeen. Suomestako siistausjätteiden kaatopaikka. Tämä UK-puiston erämaaosa luvattiin säilyttää ilman viittapolkuja ja muita retkeilyä "helpottavia" rakennelmia. UK-puisto on liikojen porojen vuoksi menettänyt suuresti erämaisuuttaan. Kerttu Härkönen UK-puiston hallinnosta väittää, että pitkokset olisi tehty poronhoitajia varten (Lapin Kansa 11.11.93). Poronhoitaj illa on myös tarpeeton lupa ajella sulan maan aikaankin moottoriajoneuvoilla möyhentämässä soita ja kankaita. Miksi ei. Asianosaisen on kuitenkin muistettava vaatia oikeudenkäyntikulut korkoineen korvattaviksi. Joka haluaa kierrätyskuitua paperiinsa, siistatkoon sen omissa nurkissaan ennen Suomeen lähettämistä. Asiantuntijaapua tultaneen tarvitsemaan myös perehdyttäessä katselmuskirjaan. Alpo Koukila erävaeltaja Padasjoki 55
TARJOUS VOIMASSA 3.6. <C O > V) TILAUSKORTTI Kiitos! Tilaan Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemaa kirjaa Kestääkö ympäristö yhdentymisen. 138 sivua, sid. ... Ympäristönäkökulma yhdentyvään Eurooppaan Miten ympäristön käy yhdentyvässä Euroopassa. .. Maan monipuolisin TV-lehti sekä erilainen ja värikäs viikkolehti. Suomen suurilevikkisin talousalan aikakauslehti. Musaa, muotia, ideoita ja paljon lukemista! WINDOWS & TIETOTEKNIIKKA (22,00) Ajankohtaista tietotekniikasta: Uutuudet, tapahtumat, ohjelmakursseja, arvokasta käytännön tietoa ... . SINÄ&MINÄ (19,50) SinäMinä on paras lukufrendi. Entä mitä ETA-sopimus ja mahdollinen EU-jäsenyys tuovat mukanaan Suomen luonnolle ja ympäristölle. Jääkö luonto moottoriteiden ja rekkajonojen alle. Haluamasi lehdet, niiden seuraavat numerot tulevat postitse kotiisi, eikä 11 tilauksesta 11 aiheudu muita kuluja kuin puhelinpalvelukulu. L---------------------J VALITSE KAKSI oheisista, hyvistä erikoislehdistä. ... ........... MOOTTORI (18,00) Perheautoiluun, automatkailuun ja liikennepolitiikkaan painottuva, tyylikäs ja asiantunteva täyden palvelun auto lehti. TALOUSTAITO (35,00) Verotuksen ja yksityistalouden erikoislehti. ........................................ .. Toimi heti ja tutustu! TERVEYS (26,00) Alansa uranuurtaja Suomessa. Sen sijaan se tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia keskusteluun r---------------------, C :~ "S äi ·o :::, V> C C C :::, C (JJ °' E '° o~ :::, -' V) "V> V") ~o IO ·:s V> V> :::, z V) -' u.J I E 8 t;:; ·c.. Lähiosoite .......... , ... , .......... ... ISBN 9529693--09---5. Anne Braxin ja Tuula Variksen toimittama kirja Kestääkö ympäristö yhdentymisen. .................................................... ,. Todellinen hyötylehti! URHEILULEHTI (10,00) Asiantunteva, värikäs, uutistuore huippu-urheilun erikoisviikkolehti, joka pitää myös sinut viikottain mukana huipulla. ...... Suomen luonnonsuojeluliitto 1994. ......... Hukummeko jätteisiin ja myrkkyihin. ,,, ............ Kirjat toimitetaan postitse ja laskutetaan erikseen. SAAKKA!. Siis tutustumistarjouksen keskihinta on noin 15 mk/soitto! Soita 0700-95044 ja valitse kaksi! 7 PÄIVÄÄ (15,90) Seiska 2 lehteä yksissä kansissa. ....... Lehtiapaja, PI 48, 76101 Pmk. ,, ..................... Kestääkö ympäristö yhdentymisen. .. , .. .. . Toim. Allekirjoitus .......................... Valtaavatko turistit Suomen rannat ja metsät. , ...... Anne Brax ja Tuula Varis. ...... .. Osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ... koostuu Suomen luonnonsuojeluliiton sekä useiden yksityisten asiantuntijoiden näkemyksistä. Sen luotettavuutta ja monipuolisuutta arvostavat sekä asiantuntijat että uskolliset tilaajat. ... Kuoleeko maaseutu. Sukuja etunimi ........................................ Mitä Euroopan unionin ympäristöpolitiikka on. . o\ 1 Postinumero ja -toimipaikka ......................................... kappaletta hintaan 20 mk/kpl + lähetyskulut 9 mk. Se ei ota yksiselitteistä kantaa Suomen EU-jäsenyyteen
Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. J ärjestömarkkinointi/ Katj4 Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHE1YS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ ______ koti ______ _ POHJOLA-YHTIÖT Eurooppalainen maksaa postimaksun. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ ;gl Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Miksi et varautuisi etukäteen. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN
Silloin oli Merenkurkun eteläpuolen saaristoon jo ehditty rakentaa myös Norrskärin majakka, jonka mallin mukaan Lågskärin majakka rakennettiin. Ki vikauden maanviljelijä muutti auSUOMEN LUONTO 5/94 53. Kevättalvella hylkeiden poikimisaikaan utölaiset nuijivat saaliiksi keskimäärin 100-200 hyljettä. Linnusta tuli BBC:n lapintiirasta kertovan filmin tähti ja samalla julkkis myös Ruotsissa. Utön karuilla kallioilla on pidetty karjaa ja miehet ovat metsästäneet sen ympärillä lintuja ja hylkeitä. Karjatalous vei kirjan mukaan osaltaan miesten halut lähteä hyljejäi lle, sillä naudanliha oli hylkeenli58 KIRJOJA haa helpommin tarjolla, tok i maukkaampaakin. Puutteet tai virheet harmittavat siksi, että teos olisi samalla vaiMehiläinen EWLOCIA JA HOITO " Ihmisen on saatava nauttia ikivanhasta mutta jatkuvasti tehokkaaksi todetusta luonnonlääkkeestä, hunajasta, jota ei ole pilattu kuumentamalla, siitepölyn poistamisella, vieraiden aineiden lisäämisellä eikä muunlaisella manipuloimisel/a'', ki,joittaa Pekka Borg 1993 ilmestyneessä ki,jassa Mehiläinen Ekologia ja hoito. Tämä monipuolinen kirja perustuu Turun yliopiston historian laitoksen 1991 järjestämän 'ympäristöhistorian seminaarin antiin. Teoksen mukaan "eräät tutkijat pitävät suokaimaania ainoana ihmiselle vaarallisena krokotiililajina" todellisuudessa ainakin suistokrokotiili ja niilinkrokotiili tappavat ja syövät satoja tai tuhansia ihmisiä joka vuosi. Varsinkin Lågskärillä on nähty paljon Suomessa uusia lintulajeja. Lågskär-kirja paljastaa syyn saaren ruovikoitumiseen: 1930luvun majakanvartija Petter Eli Nordberg istutti saareen muutaman järviruokojuurakon. Majakoilla on havaintopaikkoina aivan tavaton lintuharrastajien suosio; sijaitsevathan ne ulkomerellä, jossa muuttoa voi tarkkailla esteettä. Vuoden 188 1 keväällä saarella oli yli 100 hylkeenpyytäjää ja 50 hevosta. yt kirja väittää, että "macnei llinhirvi on vähiten uhanalainen saksanhirven alalajeista" todellisuudessa moni alalaji ei ole lainkaan uhanalainen. Kirja on näyttävä ja tiedot melkein aina kohdallaan. Suomen Luonnon lukijoille luontokysymyspalstan vastaajana tuttu Seppo Vuolanto rengasti Silvian orrskäri llä 1969. Antti Halkka Uhanalaisista komein kuvin Maailman uhanalaiset eläimet 4 , Weilin+Göös 1992, 3 12 s. Tekstin ja karttojen taso ei kuitenkaan ole yhtä korkea. Välkkyjä kirjoja Martin Öhman: Utö. 1800-luvun lopulla harmaahylje oli vielä Itämerellä tavallinen. Kapybarasta on oiva kuvaus: "Tämä pientä sikaa muistuttava eläin" todellisuudessa maailman suurin jyrsijä muistuttaa sikaa vain vanhalta suomalaiselta nimeltään (vesisika). Rakennustyöt saati in päätökseen 1753. Silviasta tehty maalaus koristaa nykyisin Norrtäljen kaupunginviraston seinää. Ki, ja ta,joaa taustatietoa etenkin mehiläishoitajille. Hans Hästbackan Norrskärkirja kuvaa saarta ennen kaikkea sen luonnon kannalta kirjoittaja on biologi ja ruotsalaisen kielialueen tunnetuimpia luontokirjoittajia ja -kuvaaj ia. Tapaus antaa aiheen ajatella, että syy ruovikoiden ja niiden eliölajiston puuttumiseen ulkosaaristosta ei ole yleinen karuus, vaan järviruo'on leviämisvaikeudet. Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin Utöhön Saaristomeren etelälaidalle. Saaren pesimälinnustokin on ulkosaareksi ihmeellinen. Kirjassa läiskitään kymmenien tai satojen tuhansien neliökilometrien levinneisyysalueita huoletta kartoille silloinkin, kun muutama piste riittäisi . Hylkeenpyyntiin lähdettiin muiltakin majakoilta. osa käsittelee nisäkkäitä ja pääsee jo matelijoihin saakka. Menneisyys leimuaa kuitenkin majakoissa niin vahvana, että niiden ylläpito olisi kansallinen velvollisuus. Se etsii vastausta kysymykseen ihmisen ja hänen elinympäristönsä suhteesta. Teos jatkaa silmiä hivelevän kauniilla kuvilla. Apulaisprofessori Reino Kero kuvailee ihmisen aiheuttamia ympäristötuhoja 10 000 vuoden takaa. Ku vitusta ki,jasta Utö. Majakanvartijoita ei enää ole. Norrskärin kirjattu hylkeenpyyntihistoria on traagisin. Maailman uhanalaiset eläimet -kirjasarjan 4. Lågskär sai majakkansa vasta sata vuotta myöhemmin. Utön ja Lågskärin kirjat selostavat majakoiden vaiheita ja samalla merensaariston kulttuurihistoriaa. Hans Hästbacka: Norrskär, Scriptum 1993. Tekstit täydentävät toisiaan ja ne liikkuvat ajanjaksoissa tuhansia vuosia taaksepäin. Lågskär oli ajoittai n jopa melkoinen hylkeenpyynnin keskus. Ki,jan on julkaissut Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. valla voitu tehdä hyv inkin ja siksi, että ne voivat synnyttää vääriä mielikuvia. Majakoitakaan ei nykyisin juuri tarvita alkuperäiseen tarkoitukseensa tutka ja erilaiset elektroniset paikannuslaitteet ovat korvanneet ne siksi rakennukset uhkaavat rapistua. Ei tavallinen lukija tietenkään useimpia näitä alkuteoksesta polveutuvia outouksia huomaa. Kauniita selailukirjoja eläimistä löytyy vaikka kuinka monia tämä teos kertoo myös sen, miten huolestuneita meidän pitäisi olla suuresta osasta eläinkuntaa. Lintu ilmaantui pesimään ruotsalaiselle Svenska Högarnan majakkasaarelle Tukholman saaristoon 1985, ja on sen jälkeen pesinyt saarella uskollisesti tosin linnusta ei ole havaintoja toukokuun 199 1 jälkeen. Nykyinen Lågskärin majakka on vuodelta 1920, sillä venäläiset räjäyttivät alkuperäisen ensimmäisessä maailmansodassa. Alkuteokseen otettu lajija alalajivalikoima on outo. Borg on koonnut uutta tietoa mehiläisen luonnollisista elintavoista, käyttäytymisestä ja biologiasta. Utönkään nykyinen majakkarakennus ei ole alkuperäinen vaan Suomen sodan jälkeen pystytetty niinikään uudelleen rakennetun Porkkalan majakan ikäinen. Kirjoittajia on kymmenen, etupäässä professoreita. Siihen kuuluu ihmeteltävä määrä ruovikkolajeja; saarella ovat pesineet esimerkiks i luhta-, liejuja nokikana sekä rytija luhtakerttunen. Vähältä kuitenkin piti, ettei ensimmäiseksi majakaksi (Ruotsi-Suomen kuudenneksi) olisi tullut Maarianhaminasta etelään sijaitseva Lågskär; se oli vaihtoehtona esillä. Esimerkiksi saksanhirven uhatuista alalajeista kaikki aasialaiset ovat päässeet mukaan, mutta vapiteista ei ainoakaan. Piirros 1753 rakennetusta Utön majakasta; oikealla toteutunut malli, vasemmalla suunnitelma. Tekstissä on outoja virheitä, jotka nimekkään suomalaisen asiantuntijaja kääntäjäkaartin olisi pitänyt poistaa tai muuttaa. Juha Valste Y mpäristöoppia historiasta Eero Kuparinen (toim.): Muuttu va maailmamme ympäristöongelmia eilen ja tänään, Turun yliopiston historian laitos 1992, 186 s., 77 mk. Pyytäjiä tuli hyljetalvina kaikkialta Ahvenanmaalta, joi nai n aikakausina Ruotsista ja Virostakin. Hänellä on kerrottavanaan monta mielenkiintoista tarinaa; orrskärillä on esimerkiksi syntynyt maailman ehkä tunnetuin lapintiira, Silvia. Majakka on aina kirjan arvoinen vanhat majakkamme ovat tärkeä osa saariston historiaa. Vuonna 1899 nimittäin kaikki Norrskärin kolme majakanvartijaa jäivät palaamatta lumimyrskystä ja perheet vaille isää. Lukija saa perehtyä ympäristövahinkoihin Sudanissa, Mesopotamiassa, Keski-Andeilla, Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Intiassa. Lukija alkaa tässä vaiheessa ihmetellä, miten jäljellä olevaan kahteen osaan voivat mahtua maailman uhanalaiset matelijat, linnut, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat. vsk.. Linnut ja majakat kuuluvat yleisemm inkin yhteen. Samhäl/et längst ute, Ympäristöministeriö 1993 . , Håkan Slotte: Lågskär i Alands hav, Ålands L kulturstiftelse 1990
Esimerkiksi Vesiensuojelun sanakirja, joka tosin sisältää vain käännökset, esittää hakusanansa englanniksi, saksaksi ruotsiksi, venäjäksi ja eestiks'i. Kirja on kuin romaani, tarin~k.o~~elma tai käymäläkas1kirJ~; muk.~na on oikein perusteellinen p11rros huussin rakentajan avuksi. Reiänkm Reijo tiesi sahata vinosti oikein, että si itä sai samalla kannen. Tulee ihan ikävä huussiin. Kielitieteilijät ovat tutkineet nuolenpääkirjoituksia ja löytän~et .k~vauksia käymälöistä ja v1emanverkosta mutteivät jäteveden puhdistuslaitoksista. Käyttäjälle selostetaan hakuteoksen käytön periaatteet, logiikka ja ~ajoitukset. ~iologiasta on eriytynyt lukuisia alatai erityistieteitä. Liekö asialla mitään yhteyttä, mutta .seppovaaran työnantajapankki rakenn utti reilut sata vuotta sitten Suomen ensimmäisen vesiklosetin, draculan. Raudan tuotanto kuihtui, ja vain vähäinen paimentolaisväestö jäi alueelle. Martti Pärssinen on tutkinut intiaanien maanviljelymenetelmiä Keski-Andeilla. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta ........................... Kuitenkin harva ammattibiologikaan oli osannut odotella Biologian sanakirjan kaltaista hakuteosta. siellä tuotettiin noin 100 000 tonnia rautaa. Vuosina 400 eKr.-100 jKr. Voihan sitä tietysti ostaa huoltoasemalta mökille mennessä kuivikesäkin. Ehkä ranskalaista kuiviketta, jos joku ketku saa sitä halvalla Euroopasta." i\ / 1:: :!:: b 1.,.-I.. vsk. N1_mpä Biol?gian sanakirja on _ka1km puolm mallikelpoisesti toteutettua pelkistettyä todellisuutta. Kirja kattaa selitykset yli 10 000 hakusanalle. Se suolaannutti väistämättä maaperän, jolloin pelloille istutettiin suolaa kestäviä hedelmäpuita maissin asemesta. ulkokäymälästä, pmsesta p1~anperän lepopaik~st~ .. Olisiko ollut syytä mainita kaikki hakuteokset, joista yhdessä voisi kasvattaa ympäristöalan sanakirjaston. Onko se jo kokonaan unohtunut. Biologi_an sanakirjaa kaivettu n! Ensimmäinen suomenki~linen_ biologian sanakirja on lo1sto-01vallus, vaikkei täydellisen kattava olekaan. . Ei siis ihme että koko sanaston hallinta o~ alan ammattilaisellekin tekeSUOMEN LUO TO 5/94 53. Raudan valmist~~s~e.n tarvittiin runsaasti puuh11lta Ja alueen metsät hakattiin muutaman sadan vuoden kuluessa. :) _.J z L.1.J 8 :) V) SUOMEN LUONNON \IJ PALVELUKORTTI .~ ::, ::;2 Qj z ·o vi ::, .... tiomaaksi peltonsa, koska hän ei lannoittanut eikä muokannut sitä. Pärssinen kertoo, että intiaanit rauhoittivat Keski-Andeilla Chinchan alueella guanoa tuottavat linnut, koska linnunlantaa käytettiin lannoitteena. Metallityöt aiheuttivat jäteongelmia, villan ja pellavan käsittelyssä käytettiin öljyjä ja rasvoja sekä alkaalia. Fil.lis. Biologia ja ympäristönsuojelu ovat kansainvälisiä tieteen ja tiedon aloja. .. Alan kirjallisuudelle ja keskustelulle o~kin ominaista suuri joukko vierasta, lähinnä kreikasta latinasta ja englannista taipuvaa ammatt1sanastoa, jonka suomenkieliset vastineet ovat usein keinotekoisia ja kömpelöitä -::-.. Hän kyllä osaa neuvoa keinot hajunpoistoon: "Toistan vielä sinulle: havunneulasia, kuusenneulasia, koivunneulasia, mitä vaan pientä kariketta suoraan metsästä. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO JA · TOIMIPAIKKA 1 PUH.. mennessä laama, alpakka, marsu, koira ja myskisorsa. Mutta kun valmis paketti on kädessä ja sitä on hetke.n s~laillut, tulee ajatelleeksi: mistähän ne tiedot ennen .. Hakemalla hakien teoksesta löytyy pari puutetta: Sanaston rajaamisessa yksi peruste on ol~ut ha!<usanojen sisältyminen Johonkin muuhun alaa sivuavaan sanakirjaan. E C: ..::, l/') C: ...... Biologiaa sivuaa myös ympäristönsuojelu, joka sisältää aimo ann~ksen ke~iaa t_ai vaikkapa yhteiskunnallista tietoa. ::, .... on ~ukana myös Tek1Ja-Re1JO, mmän parempi puolikas. Ovatko kesä.mö~kien huussit kompostitai kmvakäymälöitä. Erillisinä liitteinä ovat kansainväliset mittayksiköt, alkuaineiden luettelo eläinja kasvisystematiikka sekä hakusanaluettelo englanti-suom1. 1994 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/fAI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH . Selitykset v11ttauksmeen ovat selkeitä ytimekkäitä mutta silti kattavia' ja niitä on täydennetty kaavoil~ la ja piirroksilla. Hän laidunsi pienellä alueella suurta karjaa. 1 1 I ---, -..._ Huussi-kiljassa on liitteenä piirrosohje toimivan ja tukevan huussin perusmallin, TuplaEmman, rakentamisesta. monia sanoja ei ole yritettykaan suomentaa. Toisella ~ymmenellä oleva poika kysyi isältään: "Hei, mikä on huussi?" Eipä isä oikein vastannut mutisi vain jotain epämääräistä vaivautuneena. Kirja ei ole yksinomaan valitusvirsi ihmisen rötöksistä luomakuntaa kohtaan. Biologian sanakirja Eino Tolvanen Rauno Tirri, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski ja Petter Portin: Biologian sanaki,ja, Otava 1994, 607 s. V> L.1.1 C: C: :I: (J) a, ... Ken ~i tunne menneisyyttä, on tuomittu elämään sen uudelleen. Mesopotamian temppeleissä harjoitettiin teollisuutta 4000 vuotta sitten, kertoo dosentti Erkki Salonen. Kotieläimiksi kesytettiin vuoteen 2000 eKr. Pääkaupungin ison tavaratalon kirjaosastolla Huussi -kirja oli esillä kassan vieressä oikein telineeseen nostettuna. Ja ympanstoas1at ovat myös suuren yleisön huulilla ... Onneksemme karhean miehekkäälle tyylilleen uskollinen Hesarin toimittaja Esa Kero on kirjoittanut tämän tarinan suom~laisesta . Perun rannikolla otettiin keinokastelu käyttöön 1000 eKr. Meroen rauniokaupunki siJaJtsee nykyisessä Sudanissa. KIRJOJA t 1 1 r 1 1 1 § mätön paikka. Hän osasi rakentaa h~ussin niin kuin pitää. Mutta Reijo kuoli kun ei halunnut muuttaa kirkolle rivitaloon. Uusintapainoksissa voisi lisäksi harkita mukaan otettavaksi hakusanojen vastineita muillakin kielillä kuin englanniksi. Työ on ollut melkoinen viiden vuoden rupeama. Näistä mainitaan Metsäsanakirja; lisäksi on julkaistu ainakin Vesiensuojelun sanakirja. Ja nyt me olemme niin vieraantuneita huusseistamme. K.i~)_ass~ . Pekka Peura Huussin ylistys Esa Kero ja Juhani Seppovaara: Huussi, Rakennusalan kustantajat 1994, 96 s. Vl 2 Q. Miksi huussi ei saisi haista ihmettelee kirjan minähahmo'. THaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seu raavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) O Haluan s~ästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (Jasenet)/(265 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Maanviljelystekniikka keksittiin 8000-6000 eKr. Juhani Seppovaara, joka to1m11 Suomen Pankin tiedottajana, on valokuvannut huussit rakkaudella ja lämmöllä. Iiris Lappalainen r-------------------------1C ,ii i1 z o·;;: 8
Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy pidättää itsellään oikeuden käyttää ja kehittää palkittuja tai lunastettuja ideoita tuotekehittelytyössään. kurilan asian--~ ~ tuntijoilta! tJ.--) ·Jl!N . ~t~U~~~~\t3, 01301 VANTAA PUH. Lähetykseen merkintä "Ekoinno". Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy järjestää 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikille avoimen luontoystävällisten tuotteiden ideoimiskilpailun. Ot'IENNt'.. Palkinnot: 1 palkinto 5000 mar_kkaa puhtaana käteen 11 palkinto 3000 markkaa puhtaana käteen 111 palkinto 2000 markkaa puhtaana käteen Lisäksi palkintoraadilla on käytettävissään 5000 mk jaettavaksi parhaaksi katsomallaan tavalla. Lisätietoja uudesta Tikkurilan aidot perinnemaalit -esitteestä ja Tik-. Lähetä ehdotuksesi 5. Kilpailuun lähetettyjä ehdotuksia ei palauteta ilman erillistä pyyntöä. 90-857 71, TELEFAX 90-8577 6902 Sinullako Ekoinno -94. elokuuta 1994 mennessä osoitteella Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa. Lin-Pellavaöljymaali, Lin-Grafiittimaali, Aito Falu Punamaali, Kivitex kalkki ja Spakkeli Pellavaöljykitti valmistetaan puhtaista luonnon raaka-aineista perinteisin menetelmin. Lisätietoja kilpailusta antaa toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, puh. Kilpailutöiden arvioinnissa painotetaan myös: tuotannon mutkatonta käynnistämistä tuotantokustannusten edullisuutta mahdollisuutta markkinoida tuotetta tai ideaa positiivisilla ja kannustavilla argumenteilla EKOINNOSI voit kertoa piirroksin, valokuvin, kirjallisesti, tuotenäytteellä miten parhaaksi näet. Nyt kynät ja puukot esiin ja ideoimaan!. PERINTEISEEN MAISEMAAN AIDOT PERINNEMAALIT Aitoja, perinteisiä ulkomaaleja saa Tikkurilasta tänäkin päivänä. EKOINNO -94 -palkintoraadin muodostavat pääsihteeri Esko joutsamo, toimittaja Alice Karlsson, päätoimittaja Jorma Laurila, toimitusjohtaja Mirjami Mäkinen, alueisännöitsijä Lasse Porsanger ja toimitusjohtaja Erkki Pärssinen (puheenjohtaja). Kilpailun tarkoituksena on löytää joko aivan uusia tai aiempaa vähemmän luontoa ja ympäristöä rasittavia innovaatioita tai ideoita, jotka aatteellisesti edistävät ihmisten myönteistä suhtautumista luontoon ja ympäristöstä huolehtimiseen. Kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi perinnemaalit sopivat myös uusiin rakennuksiin. (90) 876 9100
Uudessa Luontoarvassa on nyt raaputuspinnan alla kuusi voittosummaa ja lisänä Bonusruutu. Luontoarvan hellyttävät lemmikit odottavat rapsutustasi. 94 mennessä. Luontoarvassa on 40 kpl 50.000 mk päävoittoja ja muitakin voittoja on niin paljon, että joka 5. Palkinnot lähetetään postitse voittajille. Hinta 10 mk VEIKKAUS. Kilpailukysymys: Mikä on sinun suosikkilemmikkisi. Muista myös merkitä postikorlliin nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Jos raaputat arvastasi 3 samaa voittosummaa, voitat sen luvun osoittaman markkamäärän. VOITONVAINUA JA HYVÄÄ SÄKÄÄ! LEMMIKEISTÄ PUHEENOLLEN VASTAA JA VOITA! Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan l O kpl Koko Perheen Koirakirjoja sekä 50 kpl Susi-paitoja. arpa voittaa. Vastaukset postikortilla osoitteeseen "Luontoarvonta, Oy Veikkaus Ab, 01009 Vantaa" 31.5
Toisaalta joidenkin lepakkolajien selviytymisstrategiaan kuuluu muutto, vaikka soveliaita talvehtimispaikkoja saattaisi löytyäkin. Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 5/94 53. Ulkoseinämän suomumaisesta rakenteesta pesät on helppo tuntea yleisen ampiaisen rakentamiksi. Luonnon hienoa arkkitehtuuria! Ainakin yleisen ampiaisen pienempi pesä on vähintään kahden kesän takaa. Kuvamme tapauksessa lähettyvillä on ollut jokin kellertävä rakennus. Toisaalta tiedetään, että isolepakko muuttaa Keski-Euroopassakin, missä olot tälle kylmyydelle suhteellisen herkälle lajille ovat suotuisammat. Siipiveikon mestarinäyte Pohjankurussa löydettiin omakotitalon kuistin kaksinkertaisen seinän sisältä kuvan esittämiä rakennelmia. Kerätäänkö lepakoita koskevia tietoja jonnekin. Kun ampiaiset välillä sattuvat järsimään maalattuja pintoja, pesään tulee värejä. Rautatiekatu 13), 00014 Helsingin yliopisto. Hauskaa kyllä, pienemmän pesän sisällä näkyy olevan jonkin muun ampiaislajin, ehkäpä räystästai norjanampiaisen, pesä. Osoite on: PL 17 (P. Kotkassa havaittiin lepakko lennossa 31.3.1991. Lepakkomme saalistavat päivällä heti talvihorroksesta herättyään. Ampiaispesäthän tyhjenevät syksyllä kokonaan, eikä niitä enää käytetä uudelleen. Olen nähnyt Pyhtään ulkosaaristossa lämpöisten eteläisten ihriavirtausten aikaan joskus lepakoita lentävän hämärissä saaressa, ja muutaman kerran on suoraan etelästä Suursaaren suunnalta mereltä tullut lepakoita. Kun tämä laji on Eestissä yleinen, voidaan pitää kutakuinkin varmana, että Suomessakin elää muutamia pikkulepakon lisääntymisyhdyskuntia, jotka muuttavat talveksi etelään. Ne kertovat, että siellä merkittiin noiden neljän vuoden aikana lähes 6 000 lepakkoa. Kauri Mikkola Muuttavatko lepakot. Omissa muistiinpanoissani varhaisin on sattumoisin samalta vuodelta, mutta vasta huhtikuun 14. Viime aikoihin asti lepakoita ei ole tutkittu erityisen tehokkaasti. Heidän tutkimustuloksensa vahvistavat ajatusta lepakoittemme muutosta, vaikkei siitä vieläkään ole saatu täsmällisiä todisteita. Yhden lentoretken tuloksena syntyy yhteen suomuun yksi kaari, ja kunkin, suomun tekeminen on vaatinut ainakin puolen tusinaa matkaa. Pesistä lähteneet nuoret ku62 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat ningattaret talvehtivat eri puolilla maaston koloissa, mutta jokin niistä, tai kuningatar jostakin aivan muualta, todennäköisesti löytää tällaisen hyvän pesäpaikan uudelleen. Ampiaiset eivät tiettävästi lainkaan käytä pesänsä rakentamiseen ihmisen aineita vaan järsivät harmaantuneesta puusta tai vaikkapa ylivuotisesta karhunputkesta kuituja ja sekoittavat ne sylkeensä. Yöt ovat keväällä vielä niin kylmiä, että lentäviä hyönteisiä on liikkeellä riittämättömästi ravinnontarpeen tyydyttämiseksi. Pesät saattavat olla eri kesiltä, koska saman lajin yhteiskuntien sijainti näin lähekkäin ei liene kovin tavallista. Siksi Juhani Lokin ja Torsten Stjembergin viime vuosien työ on ollut uraauurtavaa. Sama tilanne on syksyllä; viimeiset lepakkohavainnot on silloinkin tehty päiväsaikaan. Laajentaessaan pesäänsä ampiaiset jyrsivät vanhoja sisäseiniä ja muuraavat samasta aineesta uutta seinää. vsk.. Kysyjän havainto maaliskuun lopulta on erittäin varhainen. Muuttavatko jotkut lepakkolajit vai vaeltavatko ne lämpöisten ilmavirtojen mukana. Toisaalta niitä ei ole Suomessa kovinkaan paljon, ei ainakaan luolia, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden suurten lepakkomassojen horrostamiseen samassa paikassa. Kaikkiaan merkittyjä lajeja oli 13, mutta pikkulepakko oli ylivoimaisesti runsain. Tällaisia ajatuksia on virittänyt se, että meiltä on löydetty varsin niukasti talvehtivia lepakoita. Muutaman varhaisemman isolepakosta tehdyn havainnon jatkoksi he ovat saaneet joukon uusia, jotka viittaavat sen kuuluvan maamme vakinaiseen lajistoon. Kuva lienee otettu syksyllä, edellisenä kesänä paikalla on ehkä pesinyt tuo "jokin muu" laji, sitä edellisenä yleinen ampiainen. Myös toisen lajin pesään on tästä syntynyt kellertäviä juovia. Lepakkohavaintoja kerää dosentti Torsten Stjemberg Helsingin yliopiston Eläinmuseossa. Baltian lintuasemilla tehdään säännöllisesti havaintoja muuttavista lepakoista. Pitkään on pidetty todennäköisenä, että osa lepakoistamme muuttaa ennen talven tuloa etelämmäksi. Pienemmän pesän sisällä on toisen ampiaislajin pesä. päivältä. Niitä merkittiin 5 100. kahta syytä. Sain Torsten Stjembergiltä latvialaisen Papen lintuaseman tilastot vuosilta 1985-88. Niin ikään muuttajaksi tunnetusta pikkulepakosta on saatu kolme havaintoa. Kuvasta ilmenee hyvin, miten pienet pystysuorat tukirakenteet kannattavat kennostoja vaakasuorassa, itse kennot ovat alaspäin ja kennostot täsmälleen yhtä kaukana toisistaan. Parhaat pesäpaikat siis voivat olla jatkuvasti asuttuja, mutta pelkästään "hyvän silmän" perusteella ja ilman minkäänlaista sukulaisjatkuvuutta tai kulttuuritraditiota. Tähän taas voidaan ajatella Yleisen ampiaisen pesä on helppo tunnistaa suomumaisesta rakenteesta sekä usein suuresta koosta ja epämääräisestä muodosta. Mikä taituri on ollut asialla, ampiainen vai jokin muu siipiveikko. Pesä oli selvästi rakennettu Halltex-levystä ja paperista. Onko tämä poikkeuksellista
Näillä yksilöillä on ikää jo yli puolensataa vuotta. Seppo Vuokko Miksei vanha pesä kelpaa. Kuinka harvinainen se on. Parikin soittajaa on Luontoillassa kertonut erikoisista sinivuokoista, joita he ovat seuranneet lapsuudestaan asti. Vanhan, kovettuneen pesän korjailu saattaisi olla liian hankalaa, kun kelvollista pesämateriaalia kuitenkin on keväällä yllin kyllin saatavilla, ja sopivia rakennuspaikkojakin löytyy runsaasti. Arvatenkin osuus on suhteellisen suuri. Hiivan lisäksi siinä varmaan on kosolti muita pieneliöitä, bakteereja, alkueläimiä ja sieniä, jotka käyttävät hyväkseen hiivaa ja mahlaa. Luonnossa elää satoja hiivalajeja erilaisilla alustoilla. Eri hiivalajit hajottavat eri sokereita. Vappusimaa. Jo kahtena keväänä kylvämäni herneet ovat kadonneet maasta. Olisiko joitakin hajusteita, joita madot mahdollisesti karttaisivat. Kun kukan sisemmät kukkalehdet, heteet ja emit, kehittyvät kehälehtien kaltaisiksi, syntyy kerrannaiskukka. Pesänrakennus kuuluu varpuslintu jen lisääntymistoimintojen ketjuun, joka on käytävä läpi määrätyssä järjestyksessä, jotta lisääntyminen ylipäänsä onnistuisi. Kerrottukukkainen sinivuokko on harvinainen poikkeus. Tämä tehdään huolella. Rakentamalla uusi pesä pidetään syöpäläiset aisoissa. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 5/94 53. Tavallisesti syynä on perimän muutos, mutaatio, jolloin kaikki kukat ovat vuodesta toiseen poikkeavia. Vanhassa pesässä saattaa olla edelliskesän syöpäläisiä, jotka tarttuisivat poikasiin. Kun hormonituotannossa sattuu jokin häiriö, voi myös lehtien kehitys häiriintyä monin eri tavoin. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vasta11aviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23 , 00100 HELSINKI. Kerrottu sinivuokko Löysin Hämeestä tavallisten sinivuokkojen joukosta kerrottukukkaisen sinivuokon. Mahlahiiva elää enimmäkseen huomaamattomana muiden otusten joukossa, mutta kannon vuolaassa mahlavuodossa se on päässyt valtalajiksi ja samalla tullut näkyväksi. Mikä erikoinen ilmiö tämä on. Kuinka kauan sinivuokko voi elää. Räkättirastaat pesivät vuodesta toiseen samassa metsikössä. Madot osoittavat kasvimaan olevan erinomaisessa kunnossa, eikä niitä pidä hä63. Muutamat lajit loisivat eläimillä tai kasveilla. Tuore koivun kanto purkaa keväällä sisältään mahlaa, joka on lähes kirkasta nestettä. Tämän kannon pään on löytänyt elinpaikakseen jokin hiiva, joka hajottaa mahlan sokeria alkoholiksi ja saa siitä tarvitsemansa rakennusaineet ja energian. Seuraamalla poikkeavia yksilöitä on saatu joitakin tietoja. Niinpä se on harvinainen ja useimmiten vain yksin paikassaan. En muista nähneeni selvitystä siitä, kuinka suuri osa linnuista palaa vuosittain samaan yhdyskuntaan. Jos_ kaikki siitoslehdet ovat muuttuneet kehälehtien kaltaisiksi, ei kasvi pysty suvullisesti lisääntymään. Ruohovartisten luonnonkasvien eliniästä on vielä melko vähän tietoja. Palaavatko räkätit uskollisesti vuodesta toiseen samalle paikalle pesimään. Miksi ne eivät kuitenkaan käytä edellisvuotista pesää uudestaan, vaikka se olisi ihan kunnossa. Kastemadot eivät missään tapauksessa ole syyllisiä herneiden katoamiseen. Ellei tätä vaihetta olisi, tuskin muninta, haudonta ja koko lisääntyminenkään onnistuisi. Linnut eivät olleet varkaina. Seppo Vuo/anto Mikä napsii herneet. Punainen väri saattaa olla mahlahiivan oma väri, sillä olen usein nähnyt mahlavuodoissa punertavaa vaahtoa. Jos heteitä tai emejä on muutamakin, kasvi voi siittää tai tuottaa itse siementä, jolloin myös jälkeläistössä on osa kerrannaiskukkaisia. Jos häiriö johtuu ulkoisista tekijöistä, muutokset ovat ainutkertaisia ja osa kasvin kukista saattaa olla normaaleja. Tunnetuin on leivontaeli panimohiiva, jonka alkoholintuottokykyä käytetään juomien tuottamiseen. Hiivat ovat yksisoluisia tai yksinkertaisia solu jonoja muodostavia sieniä. Kun sinivuokko lisääntyy ainoastaan siemenestä, kerrottukukkainen yksilö jää luonnossa jälkeläisittä. Penkoessani vakoja ei liioin siemeniä löytynyt. Leivontahiivan "oma" sokeri on sakkaroosi eli ruokosokeri, josta tulee hiivan sukunimi Saccharomyces, sokerisieni. Vaikka pesä päällisin puolin näyttäisi ehjältä ja kelvolliselta, ovat pakkaset, lumet ja sulavedet kuitenkin saattaneet muotoilla pesämaljaa uudelleen ja sitä olisi korjailtava. Kukan osat, verho-, terä-, hedeja emilehdet, ovat muuttuneita lehtiä, joiden kasvua kasvi ohjaa hormoneillaan. Mahlahiivakuorrutusta. Hiljattain minulle kerrottiin yksijalkaisesta räkätistä, joka vuodesta toiseen ilmestyi samalle paikalle pesimään. Miksi vanha pesä ei kelpaa. Talvella kaadetun koivun kanto puski keväällä sisästään vaaleanpunaista vaahtoa. Tämä havainto osoittaa, että räkättikin on uskollinen pesäpaikalleen. Tiedemiesten koeruudut, joissa jokainen kasviyksilö on erikseen merkitty, ovat vielä melko nuoria. Mitkä ovat sen leviämismahdollisuudet. Niinpä räkätin pesimistoimiin kuuluu pariutumisen jälkeen pesän rakentaminen ennen munintaa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Leivonnassa hyötytuote on kuitenkin hiilidioksidi, joka kohottaa taikinan muodostaessaan siihen kuplia. vsk. Ne syövät vain lahoavaa kasviainesta. Muut samaan aikaan tehdyt kannot eivät noin toimineet. Toissa keväänä kylvin kahteen kertaan, jolloin nousi muutama taimi, viime keväänä kaksi tainta. Epäilen kastematoja, joita oli runsaasti. Pesillä ei ole välimatkaa aina edes viittä metriä
Suureen sammakkovainaitten määrään on kyllä joku poikkeuksellinen syy, ja jos ilmiö toistuu vuosittain, voi alueen sammakkokanta vähentyä. Jotkut naaraat saattavat tukehtua koiraan väärään otteeseen, ja jonkun verran sammakoita voi kuolla muistakin syistä. Kutulammen pohjassa on vainajia kymmenittäin. Tämä saattaa olla edullista lajille, sillä toisaalta monen vuoden perhoset voisivat kuoriutua yhtaikaa, kun sattuvat sopivat, kostean lämpimät yöt, toisaalta tällainen lepovaihe takaa, ettei koko kanta pääse tuhoutumaan äkkinäisissä epäedullisissa oloissa. Näillä lajeilla toukan kehitys on kaksivuotinen, mutta koivukehrääjän toukka on yksivuotinen. Jos siis toukkapesueita olisi joka vuosi, loiset pääsisivät runsastumaan ja tuhoamaan kaiken. Toisaalta muutama kymmen ei ole paljon, jos paikalla on ollut keväällä tuhansia kutevia sammakoita. Kyseessä on koivukehrääjän toukkapesue. Tuntuu arvoitukselliselta, että koivukehrääjä olisi samanlainen jokatoisvuotislentäjä kuin pohjoiset harmoyökköset sekä mm. Ne pysyvät siellä lämpimämpinä ja kuivempina kuin yksin ollessaan. Carlbergin Saaristomerellä tekemissä tutkimuksissa toukkapesueita havaittiin runsaimmin joka toinen vuosi, parillisina vuosina. Tosin karvaisien toukkien ainoa varteenotettava saalistaja lienee käki. Sammakkojen keväinen kutu on melkoista temmellystä. Sammakot ehtivät syödä vasta kudun jälkeen. Mahdollisuuksia on siis monia. nokiperhoset ja suokylmänperhonen. Herneet ovat kyyhkysten herkkua, mutta kelpaavat monelle muullekin lajille, esimerkiksi rastaille, kun ne etsivät matoja. Monet linnut liikkuvat aamuvarhain, jolloin emme näe niitä. Laajaa kuolleisuutta ei kuitenkaan normaalisti ilmene. Toukat lähtevät kätkyeestään yhtaikaa syömään koivun tai muun lehtipuun lehtiä; kuvamme pesue taitaa olla omenapuussa. Vuodesta toiseen samoille paikoille voi kokoontua tuhansia yksilöitä kutemaan. Kasvatusolosuhteissa koteloista on kuoriutunut perhosia joskus jo seuraavana keväänä, mutta useimmin kotelot ovat jääneet "makaamaan" kahdeksi-neljäksi vuodeksi. Saaristomeren tutkimuksissa tosiaan munaloiset tuhosivat neljä yhdestätoista löydetystä munaryhmästä. Ruotsalaisen U. Jäljet näkyvät tähän vuodenaikaan heikosti , mistä syystä erityinen kekseliäisyys on tarpeen jälkien saamiseksi esille. Kauri Mikkola Kuoleman satoa kutulammella Mikä tappaa kutevia sammakoita. Lajin ominaispiirre on, että kotelot jäävät tavallisesti lepäämään useammaksi vuodeksi. Toukista taas kehittyi kaksi lajia loispistiäisiä ja useita lajeja loiskärpäsiä. Myös pikkujyrsijät ovat voineet olla asialla. Toukat kerääntyvät sinne öisin ja epäedullisissa oloissa. Tämä saattaisi olla perussyy koteloiden monivuotisuuteen: jos perhoset kuoriutuisivat ja saisivat jälkeläisiä heti seuraavana kesänä, toukat saisivat välittömästi setiensä, tätiensä ja kaukaisempienkin sukulaistensa loiset niskaansa. vittää päinvastoin suosia. Seittipesueeseen liittyy monia etuja. Ehkä luonnossa kotelot ovat tavallisesti kaksivuotisia, jolloin voi syntyä havaitun tapainen vuorovuotinen rytmi. Kysymyksestä ei selviä, millä perusteella linnut eivät tule kysymykseen varkaina. Kuolevatko ne kudun rasituksiin. Sen sijaan KaakkoisSuomessa ja Savossa pesueita 64 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Koivukehrääjän toukkapesueita seitteineen kehittyy runsaammin joka toinen vuosi. Tällöin edullisissa oloissa isommaksi kasvaneessa vuosipopulaatiossa syntyneet loiset vähitellen hävittäisivät pienemmän vuosipopulaation. Laji on enimmäkseen melko pohjoinen ja suhteellisen harvinainen, mutta jostakin syystä se on melko yleinen Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä. Yleensä koiraita on enemmistö, ja naaraista kilvoittelevat koiraat varmasti rasittuvat keväisessä myllerryksessä. vsk.. Esitän tässä uuden selityksen koivukehrääjän koteloiden monivuotisuudelle. Kuturasituksen vuoksi kuolleisuus voi kasvaa, sillä heikkokuntoiset yksilöt ovat aina alttiimpia taudinaiheuttajille, heikentyneiden ympäristöolojen vaikutuksille, mahdollisesti talven ja kutuvaiheen aikana käytetyistä glykogeenija rasvavarastoista vapautuneille myrkyllisille aineille jne. Harri Dahlström SUOMEN LUONTO 5/94 53. Myös loisia ja saalistajia vastaan pesueella varmaankin on merkityksensä. Samoin koiraan syliotteeseen joutunut naaras rasittunee. Normaalisti talvehtineiden sammakoiden syksyllä keräämien energiavarastojenkin tulisi riittää vielä vähän kutuvaiheen ylikin. Pitäisi tarkkailla, minkälaisia jälkiä hernevaras jättää. Seppo Vuo/anto Koivukehrääjän toukka pesue Mitä toukkia on oheisessa kuvassa, ja miksi niillä on tuollainen seittirakennelma. Syy kuolleiden sammakoiden poikkeuksellisen suureen maaraan olisi selvitettävä, varsinkin jos tilanne uusiutuu. Pörröiset aikuiset lentelevät öisin huhtitoukokuussa, mutta niitä näkee hyvin harvoin. on havaittu varsinkin parittomina vuosina. Esimerkiksi hieno hiekka paljastaa varkaan. Metsähiiri kerää helposti herneet omiin varastoihinsa, myös metsämyyrälle tai peltomyyrälle nämä herkut maistuvat
Vuolanto on myös koulutukseltaan biologi ja työskentelee Uudenmaan lääninhallituksessa ympäristönsuojelupäällikkönä. "Miksi tilhet napsivat ruokintapaikalla muiden lintujen ulosteita?" Lintuasiantuntija Seppo Vuolannolla lienee "luontosedistä" eniten työsarkaa lintuharrastus on laajaa ja kiinnostus siivekkäitä kohtaan suurta. "Mihin tuhannet mauriaiset katoavat asunnosta?" Eläintieteen dosentti, Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Kauri Mikkola vastaa hyönteiskysymyksiin. Seppo Vuokon lisäksi kasvikysymyksiin on vastannut Pertti Uotila ja sienikysymyksiin Marja Härkönen, ainoa "luontosetärintaman" rikkonut nainen. Parhaiden kysymysten ratkaiseminen vaatii raadilta yhteistä pohdintaa ja ponnistusta. SUOMEN LUONTO 5/94 53. Hänen tutkimuskohteenaan ovat perhoset, perhosten teollisuusmelanismi, vaellukset ja mannertenvälinen perhossystemati ikka. Näihin tarpeisiin ja lukijoidemme kysymysten kanavaksi perustettiin Suomen Luontoon yhdeksän vuotta sitten oma Luontoiltapalsta, jonka nimi on nyt Kysy luonnosta. Perhoset ovat lennättäneet hänet mm. "Kuinka vanhaksi siili voi elää?" "Siilikysymykset toistuvat jonkun verran samoin kuin kysymykset metsähiiren varastoista, mutta suurin osa kysymyksistä on uusia", kertoo nisäkäsasiantuntija Matti Helminen. Biologin koulutuksen saanut Vuokko työskentelee vapaana luontokirjoittajana. seitsemäksi kesäksi Siperiaan ja pariksi vuodeksi Kanadaan. 65. "Yllätyksellisyys", vastaavat luontoasiantuntijat kysymykseen, mikä Luontoillassa viehättää vuodesta toiseen. Korkeasaaren johtaja, filosofian tohtori Ilkka Koivisto tunnetaan taitavana piirtäjänä, joka tuo Luontoillan televisiolähetyksiin selventävää kuvallista tietoa. kesäkuuta radioitavaan 300. Hän vastaa tarvittaessa myös nisäkäskysymyksiin. " Kiinnostava havainto, kiitoksia kysymyksestä!" Ritva Kupari Luontoilta on saanut sijaa televisiostakin. Jotkut ongelmat eivät avaudu hetkessä, vaativat lisäselvitystä tai jäävät ajan puutteessa vastaamatta. Kauri Mikkolaa ovat hyönteisasaintuntijoina tuuranneet Antti Pekkarinen ja Ilkka Teräs. Toimittaja Veikko Neuvosen johdolla kokoontuvat "luontosedät" ovat jo käsite. vsk. Porukka on hioutunut yhteen. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat ''Luontoilta mikähän on kysymyksen ne?" Luontoilta valmistautuu 13. Studiolamppujen loisteessa takana vasemmalta Ilkka Koivisto, Harri Dahlström, ohjaaja Pipsa Poskela, Veikko Neuvonen, kuvaussihteeri AnnaMari Karekselaja Matti Helminen, edessä Seppo Vuokko, Kauri Mikko/aja Seppo Vuo/anto. Tietäväiset ja sanavalmiit luontoasiantuntijat ovat pähkäilleet suorissa lähetyksissä kuuntelijoiden kysymyksiä luonnonvaraisista eläimistä, kasveista ja sienistä 19 vuoden ajan. "Onpas mysteeri ... Asiantuntemuksen ylläpitäminen edellyttää alan uusimman kirjallisuuden ja tutkimuksen seuraamista. "Mitä ovat hauen alaleuan ulkopinnalla olevat reiät?" Kala-asiantuntijana toimii maatalousja metsätieteiden kandidaatti, limnologi Harri Dahlström, joka työskentelee maaja metsätalousministeriössä kalastusja metsästysosastolla ylitarkastajana. Pohdittavaa jää usein. Hän on eläintieteen dosentti, aloittanut riistantutkijana ja työskentelee Metsähallituksen luonnonsuojeluojeluosaston osastopäällikkönä. " Huhtikuun radiolähetyksestä poissaolleelle kasviasiantuntija Seppo Vuokolle testamentattiin seuraava arvoitus: mullasta löytyi sentin kokoinen "appelsiini", joka on halkaistuna kuin kiivi-hedelmä mikä se on. lähetykseensä. Ihmiset tekevät mielenkiintoisia havaintoja ja tuovat esille odottamattomia ilmiöitä
(931) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (939) 632 61 63 Maija T. !n Finland the ancient fear and hatred of wolves are still rampant. Would EU membership enhance nature conservation. Special protection is also required by the wolf, brown bear, lynx and grey seal. The country' s already 70-year-old Nature Conservation Act is based on the protection of rare species. Particularly worrying to nature conservationists is the effort to SUOMEN LUONTO ( Nature of Finland) Pub/ished by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Rimebergink. (90) 228 08221 Perämiehenk. Satakunta Valtak. Plant and animal species requiring protected areas have partially been approved by Finland. ln 1845 the State made the administration of Ruissalo over to the City of Turku indefinitely. 11 A 8, 00150 Helsinki SUOME LUO ONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Energy production from wood combustion would not increase the net carbon dioxide emissions. (981) 3115 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Ruissalo is a snippet of Central Europe in Finland by Alice Karlsson Suomen l uonto 53(5):26-29 Ruissalo, at Turku, belongs to the intermediate hemiboreal forest zone, which is very rare for Finland. Without continual input from across the border in Russia, the wolf would have become extinct in Finland long ago. Ali thi s points to the fact that wolf population estimates made by Finland 's only large carnivore researcher, Erik S. Cars have run over only a few wolves during the past few decades. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. The main island at Rui ssalo covers 850 hectares, of which some 10 % is protected. 15, kesällä klo 8.30-15.30 Tiina Aalto, toimistoapulainen Ulla Ahonen, toimittaja Harri Ajamaa, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko Joursamo, pääsihteeri Mirja Jumpponen, tallentaja Inna Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Marjukka Ku/manen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopimokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Wolf prints are unknown to hunters almost ali over Finland. Among the fauna, Finland promised to accept responsibility for the flying squirrel, Arctic fox and Saimaa ringed seal, the latter occurring only in this country. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. vsk.. ln Finland very few elk, whitetailed deer and reindeer are found that have been k.illed by wolves. Some 90 bird species and roughly 5000 pairs are another unique feature of the island. Finland's energy options open by Anne Brax, Antti Halkka and Iiris lappalainen Suomen l uonto 53(5): / 8-2 / Finland ' s future energy production options are at present open. 1 D 5. Rare bracket fun Seuraava numero il mestyy muhkeana kaksoisnumerona juhannusviikolla Autetaan liito-orava uuteen liitoon Hyönteisten varoitusja suojavärit Hietikkojen hirmu muurahaisleijona · Sukellus kaakkurin maailmaan Kissankellot, peurankellot... There are, for example, many species of beetles li ving only in the oak woods. There are also 155 hectares on the island coming under the herb-rich forest protection programme. (92 1) 30 1 141 Tuija Nyyssönen, vs. Finland ' s approach to protection differs widely from that of the EU. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu I I A 8 00150 Helsinki puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. !n Perho four wolf hunting licences were issued without any sound basis and the hunt more closely resembled a carnival than the considered reduction in numbers of rare, harmful large carnivores. Nyholm assesses that there are roughly 130 wolves in Finland at present, but the actual number is much smaller. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 5/94 53. by Matti Hiili Suomen l uonto 53(5):3739 Membership in the EU would force Finland to amend her nature conservation laws. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. The greatest need for amendment is connected with the EU environmental directive which stipulates that member countries must establish special protected areas in which the preservation of natural ecosystems and the habitats of animals and plants listed separately is safeguarded. !n the long term up to 5000-6000 square kilometres of peatlands may be used for thi s purpose. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELU SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Nature conservation GOs have suggested that Ruissalo be made into a national park. 15 A 23 00/00 Helsinki, Finland Fax: +3580 4469/4 increase peat power production. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. Hundreds of hunters eventually succeeded in shooting four animals, of which one is probably a wolf and the others possibly pure dogs, or a cross between a dog and a wolf. 7 C 36, 28 100 Pori puh. Tallbergink. Two biomass gasification plants capable of using waste wood from a mill are planned for existing wood processing fac ilities. Power utilities and industry have been devoting their attention to coal power, even though the constructing of further coal fired power plants would reduce Finland' s opportunities for halting carbon dioxide emission growth. (90) 694 7899 66 SUMMARIES OF THE M AIN ARTICLES Wolf still outlawed by Veli-Risto Cajander and Riku l umiaro Suomen l uonto 53(5): 1415 The wolf has been protected in Fi nland since 1973, with the exception of the reindeer husbandry region and eastern Finland along the Russian frontier. soivatkohan ne. The main reason for growth in energy needs in Finland is the burgeoning of energy intensive industry like the paper sector. Nyholm, are incorrect. krs., 00180 Helsinki puh. 11 A, 00150 Helsinki puh. Here, for instance, one can fi nd the country ' s most extensive uninterrupted oak woods. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. The fauna of Ruissalo contains large numbers of rare and threatened species of Finnish animals. However, the protection of actual species does not, under the terms of the Act, prevent their habitats being used for culti vation or construction. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Hurrunen (pj.), (981) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Vesa Heinonen, Marri Ikonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Marja Meura, Heli Saarikoski, Ari Tarjanne ALUESIHTEERJT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20 100 Turku puh. gi also make Ruissalo worthy of a visit. A partial regional pian is currently being drafted for Ruissalo, with the aim of preserving the island' s historically valuable summer villa culture and integrating conservation and recreational use of the area. ln harvesting peat, the entire ecosystem is eliminated. !n the agreement, the City is obliged to manage the forests in a manner comrnensurate with conservation. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16. However, there is no guarantee at ali that such growth will continue
Hirvieläinten heimossa majailevat mm. Perusteena on käytetty sarvien muotoa, joka ei välttämättä ole viimeinen sana, sillä samassa kannassakin on huomattavia yksilöllisiä eroja. Kierteissarvivuohesta on käytetty myös nimeä kierteissarvikauris. Markhor on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta yhtä alalajia, suorasarvimarkhoria (Capra falconeri megaceros) pidetään uhanalaisena. Löimme kahvit vetoa, ja minä voitin. Parempi kuitenkin näin, sillä monien tarjolla olleiden markhorien alalajia ei ollut voitu määrittää lainkaan. Aloin uumoilla kolmosia. Ensisynnyttäjä saa usein vain yhden kilin, mutta jatkossa kaksoset ovat tavallisimpia. Markhorien vähenemiseen on vaikuttanut ennen muuta metsästys. Kierteissarvivuohi on tässä primus inter pares, paras vertaistensa joukossa. Kymmenkunta vuotta sitten yksi naaras oli kevään koittaessa epätavallisen pullea. Kun niitä ei aikaisemmin ollut syntynyt, hoitaja esitti epäilynsä. f heptneri). Kilpailu laitumista kotieläinten, etenkin vuohien ja lampaiden, kanssa on myös pienentänyt markhorkantoja. Tällä hetkellä täällä elää 19 markhoria. Parta on monen vuohieläimen näyttävin koristus. Kun myös vuoristoinen maasto edistää kantojen eristäytymistä, ei ihme, että tutkijat ovat intoutuneet erottamaan markhorista useita alalajeja. Olennaisempaa onkin, että suorasarvella sarvien kierteet ovat selvästi loivemmat kuin muilla alalajeilla, mikä lisää suoruuden vaikutelmaa. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Kierteissarvi vuohi pitemmät ja tuhdimmat kuin naarailla. Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, että ne olivatkin turkmenianmarkhoreja (C. On helppo arvata, että nimen perustana oleva myytti on syntynyt, kun markhorin korkkiruuvisarvet ovat panneet mielikuvituksen liikkeelle. Korkeasaaressa onkin suurimpia eläintarhakantoja. Nykyisin 40 eläintarhassa olevista noin 300 markhorista lähes puolet on tällaisia. vsk. Korkeasaaren kallioinen maasto on tietysti omiaan markhorin kaltaiselle vuoristolajille, mutta myös hyvällä hoidolla on varmasti osuutensa siinä, että markhorit ovat alusta alkaen lisääntyneet hyvin. Turkmenialaisia on saman verran, ja suorasarvia vain kymmenkunta. Lisäksi seitsemän on lainassa ulkomailla. Naaraan parta on tosin vaatimaton mutta uroksen sitäkin komeampi, kelpaisi varmaan joulupukillekin. Nimistö kaipaisi siis pientä korjailua, olkoonkin, että perinteisiä nimiä on syytä kohdella hienovaraisesti kuten lintunimistökomitea teki. metsäkauris ja kiinanvesikauris. Korkeasaareen hankittiin ensimmäiset markhorit Miinchenin Hellabrunnista nimenomaan siksi, että tämän eläintarhan kannan piti olla suorasarvimarkhoreja. Se on vanhaa persiankieltä ja tarkoittaa käärmeentappajaa. Sen sarvet ovat varsin suorat, mutta niin ne ovat joillakin muillakin alalajeilla. Vuohieläimistä tutuin kauris-nimen kantaja on eurooppalainen alppikauris, josta on käytetty myös nimeä vuorikauris. Täysikasvuisilla pukeilla ne ovat monta kertaa SUOMEN LUONTO 5/94 53. Levinneisyysalue on varsin laaja. Kierteissarvivuohesta käytetään rinnakkaisnimeä markhor. Ilkka Koivisto Piirros: Ilkka Koivisto 67. Suomenkielinen märehtijänimistö ei näet ole kauttaaltaan johdonmukainen, ainakaan jos tavoitteena olisi marssia samaa tahtia systematiikan kanssa. Markhor on kotoisin KeskiAasian vuoristojen läntisistä osista. Tämä näkyy Korkeasaaren markhoreistakin, nimenomaan pukeista. Myöhemminkin on syntynyt kolmosia, mutta vedonlyönti jäi tuohon ainoaan kertaan
Puhelinnro: .... . .... ..... Kursseilla kannattaa käydä. .......... (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää Liiton omaan varainhankintaan liittyvään markkinointiin. Jos haluat asuinseudullasi toimivan yhdistyksen sijasta kuulua johonkin toiseen paikal/isyhdistykseen, merkitse toivomus tästä osoitetietojen yhteyteen. .. .................................................................. Nimi: ..... .... (90) 228 081 . .. .. ................. ... ..... ......... Syntymävuosi: ...... r--------------------------------------------------------------------------------, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1994 Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi vuodeksi 1994! Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsen kortin maksettuani jäsenmaksun 100 mk minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. Postinumero ja -toimipaikka: ................ ... ....... ............................ . viikonloppukurssit ja työttömille tarkoitettu ympäristönsuojelun täydennyskoulutus, joka järjestetään yhdessä työministeriön kanssa. O En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. .. Laita rasti ruutuun, jos et halua vastaanottaa tällaista postia.) Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00150 /1 00003 HELSINKI L--------------------------------------------------------------------------------J Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitastilin PSP 800016-98850 kautta. Kun olet Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsen saat osallistumismaksusta hyvän jäsenalennuksen, ja tiedot tapahtumista saat kätevästi Luonnonsuojeluliiton jäsenlehdestä Luonnonsuojelijasta. Samasta esitteestä löydät tiedot myös Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton järjestämistä lasten ja nuorten luonnonharrastusleireistä. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni.. Tietävä löytää niitä tattejakin varmemmin. .. ....................... ................. .. ..................................................... .......................................................... Ihan selvä hei Luonnonsuojeluliitto järjestää tänäkin vuonna s kursseja, seminaareja, talkooleirejä ja muita tapahtumia. O Haluan lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton toimin nasta. Jäsenmaksustani puolet menee paikalliseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. Mahdollinen toivomus paikallisyhdistyksestä: ... .. Tilaa kurssija tapahtumaesite Luonnonsuojeluliitosta, puh. . ............ ............ Allekirjoitus: ........................ .... Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. Osoite: ............................................ .....