..... Kotimaasta ........................................................................ Löydä Helsingin helmet ..... 12 Tämä kevään aika ........................................................ ..................................... 40 Maailmanpankki ja ulkomaiset konsultit vaikuttavat Intian metsäohjelmiin kuullaanko asukkaita. Kansikuva: Koti/on sarvet ennustavat kevätesikoiden, vuokkojen ja kämmeköiden loistoa Ahvenanmaalle tänäkin keväänä. 16 Miljoonin siivin Siperian kesään .......................... ....... 58 Maailman eläintarhoja: Slimbridgen vesilintukeskus .............................. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. vsk.. Lisää Jorma Peiposen kuvaamaa keväthuumaa sivuilla 28-33. Kestotilaus 270 mk. Summaries of the Main Articles .............................. Arktisesta muutosta sivuilla 20-25 ja 54. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. ...... . (90) 228 081 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tannu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain , paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 50 Kysy luonnosta .............. ............................. z LJ...J 6 :J V') SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. 2 Pienelläkin maapalstalla voi kasvattaa itselleen hyvää mieltä ja ravintoa, lue sivuilta 34-35. 39 Intian metsiin uusia isäntiä .................................. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ 54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. (90) 227 1 967 telefax : (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. (90) 228 08210 ja 228 08224. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . 38 Markkinavoimien uudistama katekismus .......... 34 Kotimaista ruokaa: Vesi possu pilaa vedet ............................................. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. 43 Mielipiteitä, keskustelua ............. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Pyörälähetit satulanäkökulmasta ........................ Pohjoiseen lentävät kymmenettuhannet valkoposkihanhet pilkuttavat taivasta näinä päivinä. Ahvenanmaan keväässä ....................................... lrtonumero 33 markkaa. 28 Perheelle ravinto omasta maasta ........................... ......... Mitä syöt, sitä olet näkökulmia ruokaan ja sen tuotantoon myös sivuilla 14-15 ja 36-37. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 26 Kirakan kaira on jäänyt yleisesti tuntemattomaksi, mutta sen arvon tietää jokainen siellä kulkenut. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh . 46 Kirjoja ...................................................................... 36 Tämä on hyvä lukea ennen seuraavaa kirjolohiostosta. ... Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 14 Oikeudenmukaisesti tuettu ja eettisesti tuotettu Puheenvuoro maatalouden elinehdoista. ... 59 SUOMEN LUONTO 5/95 54. ; ................... 13 Ruoka vuonna 2010 ............................ .. Ulkomailta ................................................................. 20 lkihongikoiden ja eränkävijöiden maa .............. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ ..
Jorma Laurila 3. Kaupungissakin voi nauttia luonnosta. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 54. Monet heistä näkevät viheralueet pelkkinä rakentamisen ja kaupungin laajentamisen varamaina, joiden jyräämisellä voi tehdä lisäksi näppärästi rahaa tai ajaa omia etujaan. Meillä Töölönlahden rantaan jäähallia esittäneet eivät ymmärrä edes hävetä. Varovaisempi ja luonnonmukaisempi metsien käsittely on tarpeen. Ne auttavat samalla kanavoimaan liikkumista, mikä on suuren kaupungin luontokohteiden säilymiselle välttämätöntä. Mitä vanhempi kaupunkikulttuuri on, sitä paremmin viheralueita osataan arvostaa. Minkään maan kaupungissa en ole kuullut asukkaiden vaikertavan, että heillä on liikaa viheralueita. Ja miten Helsinki juhlistaa kaupungin heräämistä kesän kukkeuteen. Mitä olisi Lontoo ilman avaria puistojaan, Berliini ilman Tiergarteniaan ja Gri.inewaldiaan, Amsterdam ilman Yondelparkiaan. Järjestämällä kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna massiiviset katurata-ajot kaupungin keskustassa. Kaupunkilaisetkin ansaitsevat ilon liikkua luonnossa, ja heidän luontoharrastustaan on syytä kannustaa. ViikinVanhankaupunginlahden suojelualue on helsinkiläisten luontoparatiiseja. Luontomyönteisyyttään ja vihreyttään kehittämällä pääkaupunkimme saisi varmasti paljon enemmän ystäviä ja kiinnostusta maailmalla. Lisäksi Helsingissä on lähes parikymmentä luonnonsuojelualuetta. Myös kaupungin asukkaiden viihtyisyyden turvaamiseksi luonnosta on pidettävä huolta. Helsingin kaupungin suojelualueiden hoidosta vastaava metsäja maatalousosasto on viime vuosina tehnyt hyvää työtä rakentamalla kaupunkilaisten iloksi ulkoiluteitä, luontopolkuja, lintutorneja ja opasteita. Siitä on esimerkkejä vi ime kuukausilta, mutta onneksi kaupunkilaiset ovat heränneet puolustamaan Keskuspuistoaan. K aupunkilaiset osaavat yhä enemmän antaa arvoa luonnolle, mutta poliitikkojen, virkamiesten ja liikemiesten asenteissa on paljon korjattavaa. Puistot, kaupunkimetsät ja muut vehmaat keitaat ovat kaupunkilaisten henkireikiä ja raikkaita olohuoneita. Ikäviä esimerkkejä kaupunkiluonnon aliarvostuksesta ovat muun muassa Keskuspuiston reunojen jatkuva nyrhiminen sekä ViikinYanhankaupunginlahden kansainvälisesti arvokkaan kosteikon välittömään ympäristöön suunniteltu tehokaava ja vielä täysin ilman suojavyöhykkeitä. Opasteet, luontopolut ja lintutornit auttavat hyvän harrastuksen pariin. vsk. Näin kuulemma saadaan maailman muille kansoille tiedoksi, SUOMEN LUONTO 5/95 54. Myös maahan rojahtaneet lahopuut olisi jätettävä rikastuttamaan metsäluontoa. että täällä asuu tekniikkaan uskova, moderni kansakunta! Päinvastoin voisi kuvitella, että esimerkiksi keskieurooppalaiset matkailijat karttavat tällaista pakokaasulaa ja melukylää. Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä tavoitteleva Helsinki on vielä kaukana rikkaasta ja ilmeikkäästä kaupunkikulttuurista. Lisäksi pökkelöt pitäisi aina jättää pystyyn silloin, kun ne eivät ole vaaraksi ihmisille. Kuka kehtaisi ehdottaa niiden kaavoittamista liiketai asuinkiinteistöiksi. Omassa pääkaupungissamme on vielä varsin paljon luontoa; sen pinta-alasta on puistoja, metsiä, viljelyksiä ja muita viheralueita noin neljännes. Toisaalta metsäja maatalousosastoa on myös arvosteltava Keskuspuiston metsien turhan ronskista käsittelystä. Harmaa Helsinki olisi ikävä paikka asua ja nuhjuinen käyntikortti maailmalle. vuosikerta 5 1995 Vihreä vai harmaa Helsinki
Koivun ja männyn siitepölykehät ovat kuitenkin näyttävimmät. Periaatteessa mikä tahansa kasvi , joka vapauttaa riittävästi siitepölyä korkealle ilmakehään, voi aiheuttaa oman kehäilmiönsä auringon ympärille. Inarissa talvi jatkui vielä huhtikuussa. Paljain si lmin kehä näkyy himmeänä ja hailakkana, mutta aurinkolasien läpi se suorastaan räjähtää esiin. Männyn siitepölykehät ovat sen sijaan jokavuotisia. Muutamassa päivässä maa paljastui rinteiltä ja puitten alta. Muun muassa lepän on havaittu synnyttävän heikon kehän kevättalvella. Koivun kukinnasta saa hyvin tietoa siitepölytiedotuksista. Taivaan on oltava selkeä, jotta siitepölykehän voi nähdä. Niinpä sen kehiäkin havaitaan kunnolla vain vuorovuosittain. Koivun ja männyn siitepölyhiukkaset sekä niiden kehät ovat erilaisia. Marko Riikonen SUOMEN LUONTO 5/95 54. Männystä ei tiedoteta, koska se ei aiheuta allergikoille oireita, mutta se alkaa kukkia noin viikko koivun kukinnan päätyttyä. Koivu vapauttaa siitepölyä runsaammin vain joka toinen vuosi. Siitepölykehiä taivaalla Kun koivu ja mänty ovat kukintansa huipussa, leijailee ilmassa runsaasti siitepölyä. Telkällä oli jo muutama muna pihapöntössä, ja kurkien komeat aurat soljuivat lämpimän etelätuulen auttamina. Tyypilliset pitoisuudet ovat tuolloin useita tuhansia hiukkasia kuutiometrissä ja siitepölykerroksen paksuus ilmakehässä on satoja metrejä. Ilmiö syntyy auringon valon sirotessa siitepölyhiukkasissa. Tunturien aamussa kiirunat, kuten kuvan koiras, ja riekot hallitsivat äänimaailmaa. Sadetta saatiin Lounais-Suomessa niukasti. Sen keltaiset hedekukat työntyivät ruskeitten karsien läpi kuin pienet kynttilät. Auringon laskiessa matalammalle kehät muuttuvat elliptisiksi, mutta männyn kehä saa sekä sivuilleen että yläja alaosaan pallukkamaiset kirkastumat. Teerien soidin alkoi, , ja pulmusia oli vielä isoja parMurtui maan jäinen kahle Huhtikuussa lämpötilat olivat lähes normaaleja pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna. vsk.. Kuun lopussa Ilomantsissa oli lunta noin 30 senttiä ja Inarissa lähes 50 senttiä, mutta Turussa hangesta ei ollut tietoakaan. Kevätpiipot, sinivuokot ja kiurunkannukset kukkivat. 4 via Patvinsuolla loppukuustakin. Lepät aloittelivat kukintaansa ja lumi suli vauhdilla. Hanki kantoi ainakin aamuisin. Ilmiö on pieni ja aivan auringon hohteen läheisyydessä, joten tulipallo on syytä peittää. Tämä riittääkin aiheuttamaan auringon ympärille kauniisti spektriin värjäytyneen valoilmiön, siitepölykehän. Pohjois-Suomessa kehiä havaitaan vasta muutama viikko Etelä-Suomen jälkeen. Inarissa koko kuu vietettiin vielä pakkasen puolella, mutta Ilomantsissa ja Turussa pakkaset olivat ohi. Touko-kesäkuu on siitepölykehien aikaa. Siitepölykehistä tultiin tietoisiksi vasta 1989, jolloin ilmiö valokuvattiin ensimmäistä kertaa sekä Yhdysvalloissa että Suomessa. Kotka, tunturihaukka ja korppi hautoivat. Muilla havaintopaikkakunnillamme satoi jonkin verran normaalia runsaammin. Yöt valkenivat vauhdilla, ja muuttolintuja tuli huomaamattomasti tiputellen. Kanalinnut soivat. Kevätsara aloitteli kukintaansa Lounais-Suomen lämpimimmillä kedoilla. Joutsenet tulivat Ilomantsiin kuun alussa ja joutuivat elelemään hyvin pienellä sulalaikulla. Kun aurinko on korkealla, molemmat kehät ovat lähes pyöreitä
Aivan kuin linnunpoika olisi puntaroinut tarkkaavaisena maailman kamaluutta; kärsiikö tuonne ensinkään hypätä. Luonnonsuojelualueverkoston suunnittelussa ja toteuttamisessa pienvedet eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Nyt kesäkuun kynnyksellä uutusta sopi siis odottaa vesilinnun jälkikasvua näkyville. Esimerkiksi kaakkurin tulevaisuus on pitkälti riippuvainen rauhallisista pesimäpaikoista pienillä metsäja suolammilla. Vesilaki ei tunne pieniä virtavesiä eikä lähteitä. Jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee menestyäkseen puhtaita, vilkkaasti virtaavia vesia. Pienvedet kehotetaan jätettäväksi rauhaan ja niiden ympärille suositellaan suojavyöhykkeitä. Myös ympäristöministeriön metsästrategiassa ja ympäristöohjelmassa vuoteen 2005 pienvedet tuodaan jo esiin erityistä suojelua vaativina elinympäristöinä. Kaisu Aapala 5. Lähteitä ja lähteikköjä sisältyy jonkin verran soidensuojeluohjelmien kohteisiin, mutta muutoin pienvesiä on luonnonsuojelualueilla satunnaisesti. Pari viikkoa ennen vappua telkkämamma alkoi vierailla tutulla pöntöllä mökkirannassa. Pian pöntöstä kurkistelikin veikeän mustavalkea telkänpoikasen naama, uteliaana, hämmästyneenä, ehkä vähän pelokkaanakin. Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen selvitysten mukaan maamme pienvesistä on luonnontilassa enää muutama prosentti. Täältä tullaan! Tätä osasin odottaakin. Lähteiden uhanalaiset lajit ovat pääasiassa sammalia ja putkilokasveja. Huolestuttavin tilanne on Eteläja Keski-Suomessa. Lain antamia mahdollisuuksia suojata vesiluontoa ei ole useinkaan sovellettu esimerkiksi purojen perkauksissa tai pienvesistöjen laskuissa ojitusten yhteydessä. KOTIMAASTA Jari Salonen tyventä ja hermostuneena räksyttävää emoa. Puolen metrin matka pöntön pohjalta lentoaukolle on pieni askel telkkäemolle, mutta uskomattoman huima loikka vain vuorokauden ikäiselle untuvikolle. Jari Salonen Pienvesien arvo huomattiin Pienvesiä puroja, lampia, pieniä järviä ja lähteitä on maassamme pidetty loputtomana luonnonvarana, onhan pikkujärviä ja -lampia Jyväskylän yliopiston laskelmien mukaan ollut meillä lähes parisataatuhatta ja lähteitäkin liki satatuhatta. Luonnon tarkkailija voi sellaisen suorituksen nähtyään vain nostaa hattua ja kumartaa syvään. biotooppisuojelun avulla. Luonnonsuojelulakityöryhmä puolestaan ehdottaa pienialaisten kohteiden suojelua ns. Toisen vaihtoehdon mukaan pienvesien suojelu toteutettaisiin vesilakiin otettavilla säännöksillä. Naulanterävät kynnet tarrautuvat kiinni pienimpäänkin puunrakoon, ja voimakkaat jalat jaksavat vääntää otusta reipasta tahtia ylöspäin. Mukana on myös koko joukko uhanalaisia lajeja. Pienvesien elämä on kiinteästi kytkeytynyt niitä ympäröivien alueiden, erityisesti rantavyöhykkeiden, elämään. Tyylipisteitä olisi tuskin kertynyt huimasti, mutta niistä piittaamatta poikanen mennä pompotti jo täyttä päätä sammalikossa kohti metsälammen SUOMEN LUONTO 5/95 54. Nyt kun lähes kaikki pienvedet ovat menettäneet luonnontilansa, ollaan heräämässä niiden suojeluun. Pien vesistä erityissuojelua tarvitseviin luontotyyppeihin on ehdotettu luonnontilaisia lähteitä ja puroja Lapin läänin eteläpuolella ja enintään 0,5 hehtaarin suuruisia lampia Lapin läänin eteläpuolella. Toiveita paremmasta on, sillä sekä yksityismaiden että valtionmaiden uusimmissa metsänhoitosuosituksissa pienvedet tunnustetaan arvokkaiksi elinympäristöiksi. Matka maailmalle kestää poikaselta vain kymmenkunta sekuntia. vsk. Suurin syy pienvesien hätätilaan lienee se, että ne ovat käytännössä "lainsuojattomia". Poikasta lähemmin tutkiessa tosin huomaa sen oivalliset varusteet kiipeilyyn. Nopean laskutoimituksen jälkeen juniori päätyi kuitenkin samaan tulokseen kuin muutkin lajikumppanit: Täältä tullaan, ei kun menoksi! Viimeinen rutistus ylös lentoaukolle, napakka ponnistus, hieman levoton ilmalento ja iloisen hallitsematon alastulo. Avohakkuut, ojitukset, maanmuokkaus ja lannoitus valuma-alueella voivat mullistaa pienveden elämän vaikka itse vesiuomaan tai -altaaseen ei koskettaisikaan. Lentoaukolla voi ottaa vähän nokkaa ja siipeä avuksi. Luonnontilaisissa pienvesissä ja niiden ranta-alueilla viihtyy suuri joukko eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet hyvin juuri niissä vallitseviin oloihin ja ovat siksi erityisen herkkiä muutoksille. Emo ruskeanharmaissa edellä, pojat tyylikkään mustavalkoisissa vanavedessä. Metsätalous on selvästi yleisin syy pienvesien ahdinkoon. Parin minuutin kuluttua koko kymmenpäinen poikue uiskenteli somassa jonossa pitkin rantaviivaa. Metsäpuro on saanut muovata oman uomansa. Rakentaminen, maatalous, turvetuotanto sekä hajakuormitus ja ilmaperäinen kuormitus ovat myös muuttaneet pienvesien ja niiden valuma-alueiden luonnontilaa. U skaltaisikohan
Kalliolla on ollut asian edistämisessä aktiivisia taustapiruja: tamperelaisten kansalaisjärjestöjen Tampere 21 -toimintaryhmä, joka koostuu paristakymmenestä kansalaisjärjestöstä. 8. Tampere teetti tämän vuoden alussa Tampereen yliopistolla selvityksen hiilidioksidipäästöistään. Itämeri-keräyksen tili : PSP 800011 98889. Kyllä tamperelaiset insinöörit ovat niin hyvää jengiä, että he pystyvät hoitamaan tämän hiilidioksinihkeästi, koska ratojen uusidiasiankin." minen on niin kallista, että samalla rahalla voitaisiin tukea huomattavasti linja-autoliikennettä. Liikenneliitto on kevyenja joukkoliikenteen käyttäjien etujärjestö. Kampanjasta on tietoa Internet -tietoverkossakin, osoitteessa: HTTP://WWW:sll.fi/kuusamo.ht ml. Suomen WWF on aloittanut kampanjan hylkeiden puolesta. mennessä): Tuuli Luukas (90) 754 2383, Taidehalli (90) 444 135. Kirjeitse Luonto-Liitto, PL 226, 00151 Hki. energian s ääs töohj e I maa, joukkoliikenteen sujuvuuden parantamista, henkilöautotonta keskustaa ja siirtymistä energiantuotannossa uusiutuviin polttoaineisiin. Henkilöt oikealta vasemmalle: Harri Kallio, Tampere 21 -ryhmän jäsenet Marko Ulvila, Lasse Peltonen ja Satu Reijonen. Ryhmä luovutti 1993 kaupunginvaltuustolle aloitteen toimista, joilla pienennettäisiin kasvihuoneilmiön vaikutuksia. Taiteilijoilla ja käsityöläisillä on mahdollisuus lahjoittaa teoksia huutokauppaan. Hylkeet hyötyvät pienistäkin lahjoituksista. Pelastetaan hylkeet yhdessä. Tavoite on kirjattu Tampereen kaupungin tuoreeseen ympäristöohjelmaan. Raideliikenteeseen päättäjät suhtautuivat Ulvilan mukaan "Rikkija typpidioksidipäästöt on jo Tampereella käännetty laskuun. Sen ovat toimittaneet Ari Hakahuhta, Risto Isomäki, Markus Laine, Lasse Peltonen, Satu Reijonen ja Marko Ulvila. Aloite oli vaativa: siinä esitettiin mm. "Kaupunginvaltuusto on päättänyt sitoutua tavoitteeseen; hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on nyt kaupungin tahto", iloitsee Tampereen ympäristönsuojelu päällikkö Harri Kallio. Kampanjaan kuuluu myös ympäri Suomea kiertävä valokuvanäyttely. Kaikkiaan maailmanperintökohteita on tällä hetkellä 440. "Näyttää kuitenkin siltä, että VR aikoo kehittää paikallisliikennettä omilla rataosuuksillaan." Marko Ulvila kannustaa Tamperetta ennakkoluulottomuuteen voimalaitosja muissa valinnoissaan. 6 KOTIMAASTA Tampere vähentää hiilidioksidipäästöjään Tampere on päättänyt, että se vähentää hiilidioksidipäästöjään vuoden 2 000 jälkeen. Ilmoittautumiset huutokauppaan (30. Ilmastotutkijoiden mukaan on jo myöhäistä toimia, kun ilmastokatastrofi on tosiasia. D Kampanja metsille Metsäaktivistit ja taiteilijat keräävät yhdessä rahaa, jota käytetään aktivisteille kertyneiden korvausten maksamiseen ja uuteen toimintaan esimerkiksi Kuusamossa. vsk.. OHO! Suomen Kuvalehti käsitteli numeronsa 15/95 pääkirjoituksessa Berliinin ilmastokokokouksen tuloksia. Lisätietoja liikenneliitosta antaa järjestösihteeri Sisko Kangas (90) 22808 212. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että energiarakenteen muuttamiseen tarvittavat suunnattomat rahavirrat olisi paljon kannattavampaa käyttää monien muiden huutavien ympäristöongelmien poistamiseen. Grand Canyon ja Gizan pyramidit. Vuosisadan alussa Itämeressä oli hylkeitä noin 300 000 nyt niitä on alle 10 000. huhtikuuta Helsingin Taidehallissa, jossa ensi kertaa esiteltiin kampanjan 'viestikapulana' toimiva postikortti . Hyljekantojen vähenemisen syitä ovat 1970-luvulle jatkunut metsästys, ympäristömyrkyt ja tehostunut kalastus varsinkin lohenkalastus. Lehden mukaan "Si lti on hyvä, että maailman valtiot keskustelevat jo nyt ilmasto-ongelmasta. Yksi dollari esimerkiksi pohjavesien suojeluun vähentäisi paljon enemmän kärsimystä kuin sama raha sijoitettuna kasvihuonekaasujen vähentämiseen." Anne Brax Lisää kansalaistoiminnan mahdollisuuksista voi lukea juuri ilmestyneestä ki1jasta Myrsky ja mylväys kuntalaisen opas ilmastomuutoksen torjuntaan. Liikenneliitolle uusi puheenjohtaja Valtiotieteen lisensiaatti Hannele Luukkainen valittiin Liikenneliiton puheenjohtajaksi maaliskuun lopussa. Kalastajat haluavat aloittaa hylkeiden "suojapyynnin", joka sallisi verkolla käyvien hylkeiden ampumisen Itämerellä. Sen mukaan päästöjä voitaisiin parhaiten vähentää siirtymällä polttamaan turpeen sijasta puuta kaupungin lämpövoimaloissa. Perintöä tuleville Vanha Rauma, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko ovat osa UNESCO:n maailman kulttuurija luontoperintöä, johon kuuluvat mm. Tampere 21 järjesti heti raportin valmistumisen jälkeen päättäjille keskustelutilaisuudet sekä puun energiankäytöstä että raideliikenteen kehittämisestä. Ympäristöpäällikkö Harri Kallio kiittää kansalaisjä,jestöjen osuutta ympäristöpolitiikan hoidossa. Kampanja avattiin 11. Siihen mennessä päästöt yritetään pitää 1990 tasolla. Maailman energiarakenteen muuttaminen ei sitä paitsi käy käden käänteessä. Lehden mukaan "polttamisesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen tulisi ihmiskunnalle suunnattoman kalliiksi ... Ryhmä on toiminut ahkerasti aloitteensa edistämiseksi: On järjestetty keskustelutilaisuuksia, kerätty laaja kaupunkilaisten aloite pyöräilyn puolesta, seurattu yleiskaavan laadintaa ja kirjoitettu lausuntoja. Se antaa valmiuksia voimakkaampiin toimenpiteisiin, jos tilanne tulevaisuudessa kääntyisi nopeasti huonompaan suuntaan." Lehti ei tunnu käsittävän, että pikaiset toimet ovat välttämätömiä, jotta todella suuren ympäristökatastrofin riski vältetään. asti, Suomenlinnassa 1.7.-31.8. Suomen Kuvalehden "asiantuntija" näyttäisi olevan itse asiassa aprillipäivänä ilmestyneen The Economist -talouslehden pääkirjoitus, jota KuvalehSUOMEN LUONTO 5/95 54. Julkaisija on Suomen Luonnonsuojelun Tuki . Keräyksen tiliyhteys on PSP 800018-1975765 (keräyslupa ELI 834). Liikennemääriä olisi vähennettävä ja yksityisautoilusta pitäisi enenevästi siirtyä joukkoliikenteen käyttöön. Nykyinen hyljekanta ei kestä pyyntiä. D Ammutaanko hylkeitä. si", summaa puuenergiatilaisuuden antia yksi järjestäjistä, Ympäristö ja kehitys yhdistyksen Marko Ulvila. Näyttely esittelee kotimaisten kohteiden lisäksi muidenkin pohjoismaiden sekä lähialueidemme kohteet. "Puun polttaa voidaan ilmeisesti lisätä vuoden 2000 jälkeen, jolloin lämpölaitosten kattiloita uusitaan monenlaisia polttoaineita käyttävikKukapa Tampereen asioita hoitaisi, elleivät'tamperelaiset itse. Suomalaisia maailmanperintökohteita esittelevä näyttely on esillä Raumalla 14.6. ja Petäjävedellä 6.9.30.9. Taustalla Naistenlahden turvevoimala
Kaupan keskusliikkeet ovat viime vuosina ostaneet vain uiden pääkirjoitus erittäinkin selvästi muistuttaa. Lisätietoja saa puhelimella (9692) 8 13 2 1 ja 880 270 tai faxi lla (9692) 8 12 039. Luonnonsuojeluliitolta 1 000 markan palkinnon saivat Elise Kavanto, Kaarina Korhonen, Outivarpu Lehtonen, Sauli Salomaa, Pirkko Siirilä ja Toini Väisänen . Soutuun voi liittyä matkan varrelta tai soutaa vain lyhyen matkan halutessaan. Anne Brax Kerrninnotko on kostea puron varren lehtokorpi , jossa kasvaa monia harvinaisia lajeja. "Ol i kauheaa katsella puiden kaatoa. Omenantuotannon luopumiskorvausta haki Suomessa yhteensä vain kahdeksan tuottajaa, joista kuusi ahvenanmaalaista. D Jatka haastetta Helena Tiihonen haastaa ostamaan yhden tai useamman osakkeen Vuotoksen Voima -yhtiöstä. Tila on Bromarvin vanhimpia ja siellä on kasvatettu omenapuita jo Aminoffin isoisän aikana. Kerrninnotkon arvo tunnettiin jo 1942. Ritva Kupari Apurahoja luonnonsuojeluun Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahat on jaettu: Apurahoja saivat Maarit Kaukonen 3 000 mk (suursienten ekologia), Riku Lumiaro 5 000 mk (tutkimus ihmisten asennoitumisesta susiin), Jukka Matero 4 000 mk (vanhojen metsien merkitys kuukkelille), Ulla Nummela-Salo 6 000 mk (sääsken-, kiiltoja suovalkun populaatiobiologia, työryhmä Keijo Savola, Laura Räsänen, Marko Lindgren, Maijukka Pasanen ja Kaisa Raitio 13 000 mk (vanhojen metsien kääväkäsinventoinnit), Simo Sipola 6 000 mk (elokuva Tornionjoen !ohesta) ja Juha Taskinen 13 000 mk (elokuva Huuto Pihlajavedeltä). Talven 1986-87 kireät pakkaset tappoivat suuren osan tuottav ista puista. Soutu päättyy 25. juhannustanssit, pororuokaa, musiikkia, tervehdyksiä ja esitelmiä. The Economist on jo muutaman vuoden ajan vastustanut ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia. Kun 1987 valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa tehtiin, meille luvattiin esittää korvauksia, mikäli alue jätettäisiin käsittelemättä. Niiden korvaaminen ei Aminoffin mukaan onnistunut sellaista vauhtia, että tarhasta olisi tullut taas kannattava. D 7. Vuotossoutuun Perinteinen Vuotossoutu vapaan ylisen Kemijoen ja erämaaluonnon puolesta starttaa juhannusaattona 23. (9692) 8 13 210 tai fax illa (9692) 8 12 039. Luvassa on mm. Osakkuus takaa myös asianomistajuuden Yuotoshankkeessa. Silloin tarha oli useita hehtaareita nykyistä suurempi. Päämääränä on estää tukikohdan hukuttaminen Yuotoksen altaaseen. "Purolehdon arvokkain osa on täys in parturoitu. kesäkuuta klo 10.00 Savukosken Mutka vaarasta. Mitään ei ole kuulunut. Nykytiedon mukaan jättikatastrofi näyttää kuitenkin hyv in epätodennäköiseltä. komaisia omenoita, joita on kerralla tarjolla suuria eriä. Naiiveinta The Economistin pääkirjoituksen kohtaa Kuvalehti ei sentään toista. Lehtoja on metsäpinta-alastamme vain noin prosentti. Samalla kun hänen anomuksensa tuotannon lopettamisesta oli maaliskuun alkupuolella hyväksytty Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirissä, käv i ilmi, että puut pitäisi kaataa kuun loppuun mennessä. Ajattelimme, että eipä tämä alue taida valtiolle kovin merkittävä ollakaan. Tuolloin maanomistaja Kymin osakeyhtiö rauhoitti neljä hehtaaria lehtoa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteesta. Siksi yksi mannerSuomen suurimmista omenatarhoista on nyt pelkkää kannokkoa. Se on ainoa Lopen lehtoalue, joka sisältyy valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. "Kotimaisiakin omenoita otetaan vastaan, mutta keskusliikkeet sanelevat hinnat." Suomen E U-jäsenyys kiristää omenanvi ljelijöiden asemaa entisestään; vuodenvaihteessa poistui ulkomaisten omenoiden tulli, jota maksettiin aina kun kotimaisia omenoita oli kaupan. Suurimmat rungot voivat ehkä käydä kaupaksi puusepänteollisuudelle, loput joutunevat rov iolle. EU-säädökset aiheutti vat Christel Aminoffi lle kovan kiireen. Vielä ei tiedetä, miten lehtokasvien käy. ollut, olisin antanut niiden jäädä pystyyn, m utta olisin lakannut aktiivisesti hoitamasta niitä", Aminoff sanoo. Christel Aminoff joutui neljän peräkkäisen tappiollisen vuoden jälkeen toteamaan, ettei kotimainen omena pärjää hintakilpailussa ulkomaiselle. Nyt alueen omistaa Riitalan yhteismetsä, jota toiminnanjohtajan mukaan ei-menneisyys rasita: "Uutena omistajana meitä eivät sido entisen omistajan suunnitelmat, emmekä niistä paljon tiedäkään", Pauli Sibakov kuittaa Lopen lehdessä. " Paras vastaus on, että mitä tahansa voi tapahtua puolessa vuosisadassa, vaikkapa hyökkäys ulkoavaruudesta. Runoilijaliitto palkitsi viisi ja luonnonsuojeluliitto kuusi runoa. Määrä ei lähiv uosina kasva, koska EU: n luopumistukea ei jaeta vuosittain, eikä seuraavasta hakukierroksesta ole vielä tietoa. Kaikki kuuden hehtaarin suuruisen omenatarhan 2 500 puuta on sahattu poikki pienimmästä taimesta aina tuottoisimman ikänsä lopuilla sinnitteleviin puihin. kesäkuuta Pelkosenniemelle. Osakkeen hinta on 300 markkaa. KOTIMAASTA Omenapuut hävitettiin kolmessa viikossa. " Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, koska viime vuosien tappiot ovat olleet todella suuri a" , Christel Aminoff toteaa. Elinkeinosta luopumista helpottaa Eu roopan unionin luopumistuki , noin 35 000 markkaa hehtaarilta. Yhtiö rakentaa Jaurujoen rantaan tukikohdan luontomatkai I ijoi lie ja tutkijoi lie. Hänen mielestään "toimenpide on Lopella ainutlaatuisen ja vaalitun lehtokohteen raiskausta". vsk. EU-säännösten julmiin pii rteisiin kuuluu, että edes vetreitä nuoria taimia ei saa lahjoittaa pois sukulaisille tai tuttaville. Osakkuuden voi hankkia maksamalla osakkeita vastaavan summan tilille PSP-Suoralinja Kemijärvi 800024-2411 0905 ja lähettämällä henkilötiedot ja kopion kuitista Helena Tiihoselle, osoitteella Soppela 98 100 Kemijärvi. Artikkelin kirjoittaja Erkki Vilpa tuntee lehdon jo 1950-luvulta. Olemme aiempina vuosina sitä paitsi käsitelleet lehtojensuojeluohjelmaan varattuja Kerrninnotkon alueita eikä niistä ole mitään meteliä nostettu." Näin kommentoi Riitalan yhteismetsän toiminnanjohtaja Pauli Sibakov loppilaisen Kerminnotkon purolehdon marraskuisia hakkuita Lopen lehdessä 3/1995. D Luonto sykkii runoissa Suomen Runoilijaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton syksyllä järjestämään luontoaiheiseen runokilpailuun lähetettiin lähes tuhat runoa. EU tuhosi omenatarhan Kukki vat omenapuut e1vat levitä tänä keväänä huumaavaa tuoksuaan Christel Aminoffin tarhassa Bromarvissa LounaisSuomen rannikolla. Tuen saamisen ehtona on, että puut eivät enää saa tuottaa hedelmiä. Vain muutama puu on jätetty puron reunaan pystyyn", Lopen ympäristönsuojelusihteeri Harri Willberg kertoo. Heidän runonsa julkaistaan Suomen Luonnon tämän vuoden nu meroissa. Jos EU-tukea ei olisi OHO! "Juridisesti emme ole tehneet mitään väärää. On vielä aikaa loikoilla auringossa." Antti Halkka SUOMEN LUONTO 5/95 54. Brittilehti neuvoo lukijoilleen, miten vastata jos ympäristöväki sanoo ilmastonmuutoksen voivan aiheuttaa 50 vuoden kuluttua puolelle maailmaa nälkäkuoleman. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Helena Tiihoselta puh
Esimerkiksi porkkanakärpäsen toukat koteloituvat aina vanhaan porkkanamaahan talvehtimaan. lähialueidensa oppaista. Kun viljelykasvia muutetaan, hankaluuksien aiheutta8 KOTIMAASTA luonnosta suuhunpantavaa. Yhden ja saman kasvin viljely voi saada maassa aikaan ravinteiden epätasapainon; ikiaikainen po_rkkanamaa kärsii kalinpuutteesta, vaikka sitä lannoitetaan aivan samalla lailla kuin viereistä salaattipenkkiä, jossa kaliumia on liikaakin. Jos luonto turmeltuu, oppailta loppuu työ. Yksi syy maan väsymiseen voi olla se, että yksipuolinen Hanna Hcntinen Nämä luontoja eräoppaat koulutetaan viemään retkeilijät maastoon intiaaninaskelin. Esimerkiksi arat kalliot ja jäkäläalueet on kierrettävä. "Ei mene miksikään vaikka kastuu", hän vakuuttelee. Luokkahuoneessa esitellään varusteita. laitaan oman yrityksen perustamiseen. Valkoapilanurmen jälkeen maa on paljon kuohkeampaa ja sitä on helpompi muokata kuin juurikasmaata, missä rivivälejä on harattu koko kesä. Näin uskovat luontoja eräopaskoulutuksen järjestäjät sekä kaikki 24 kurssilaista, jotka takovat päähänsä saksaa ja englantia, vaikka puut työntävät lehteä ikkunan takana ihan silmissä. Reino Korven mukaan ongelmia retkeilyjen järjestämisessä varsinkin Etelä-Suomessa on vielä kosolti. Forssan työvoimatoimiston järjestämä luontoja eräopaskoulutus alkoi maaliskuun alussa ja päättyy kesäkuun puolivälissä. Kasvit ottavat ravinteita eri suhteissa. (90) 857 4870 tai 949 507 240. Lehdet ja varret näyttävät kituliailta, mukulat ovat pieniä ja mätänevät kellarissa ennen aikojaan. "Ei pidä luullakaan, että pelkillä lenkkareilla ja kumisaappailla pärjää luonnossa ympäri vuoden", väittää asiantuntija ja taivuttelee viimeisen päälle olevaa nahkaista vaelluskenkää. Oppaan on tunnettava maasto ja olot, eikä ihmisiä voi viedä kaikkialle. Eräät kasvit jopa tervehdyttävät maata. Reino Korpi usuttaa oppipeitetään harsolla koko alkukesäksi, porkkanakärpäsnaaraat eivät pääse munimaan harson alle. Suuri kysymys on, miten yhä kasvavia joukkoja luotsataan herkille suojelualueille. Korvella on itsellään toiminimi, jonka kautta hän vie retkeilijöitä Lappiin ja vetää mm. Kurssilla mukana olevalla ekonomi Markku Kallamalla onkin jo salkussaan kaavailut oppaiden ja opaspalvelujen välitystoimistosta. Keskieurooppalaisten suosimat nahkakengät narisevat kohta entistä useammin suomalaisilla pitkospuilla ja metsäpoluilla. Kielet siis sujuvat, mutta vähintään yhtä hienosti oppaat osaavat sytyttää rakovalkean, pystyttää laavun, meloa kuohujen keskellä ja etsiä Vuoroviljely pitää maan virkeänä Jos perunamaa on vuodesta toiseen samassa paikassa, peruna lakkaa ennen pitkää kasvamasta. Jo kamppeista näkee, että luontomatkailu tulee ryminällä. Jos kiusankappaleet talvehtivat maassa, vuoroviljely auttaa tähänkin pulmaan. leirikouluja ja melontakursseja. Kysyntää luovat myös seurakunnat, koulut, hotellit, järjestöt, yhdistykset ja matkailukeskukset. Esimerkiksi Nuuksioon tai Saaristomerelle ei niin vain viedä isoja turistiryhmiä. Heinien ja apiloiden tuuhea juuristo edistää maan pieneliöstön viihtymistä. Useimmat muutkin kasvit menestyvät huonosti, jos niitä viljellään jatkuvasti samassa maassa. Ja tärkeintä on asenne: hinku metsään ja soille on kova. mutta samalla se kiihdyttää humuksen hajoamista. Osa tuholaisista ja taudinaiheuttajista pystyy siirtymään lentämällä pitkiäkin matkoja. Rinkat ovat ultrakevyitä, makuupussissa ei palella eivätkä saappaat hierrä. Aloite kurssista tuli kunnilta, joilla on pulaa mm. Tiipiin eteen ryhmittyneet kurssilaiset valmistuvat kesäkuun puolivälissä. Ahkera muokkaus kyllä torjuu rikkakasvit ja saa maan pinnan hetkeksi kuohkeaksi, . Jos uusi porkkanamaa perustetaan keväällä edes muutaman metrin päähän ja Korvella on siihen selkeä vastaus. Silloin kaikenlaiset harmittomat pikkueläimet, sienet ja bakteerit lisääntyvät niin voimakkaasti, että ne valtaavat elintilan taudinaiheuttajilta. Myös Metsähallituksella ja Metsäntukimuslaitoksella on haluja saada alueilleen ohjattua retkeilyä. Luonto-oppaalle puhdas luonto on elinehto Kun tulen Eerikkilän urheiluopistolle Tammelaan huhtikuun lopussa, kuulen heti kurjet. Kohta yli viuhuu leikkiä ja pihapuissa peipot laulavat vimmoissaan. viljely heikentää maan rakennetta. Myös kurssilaisille luonnonsuojelu on itsestäänselvyys. Esimerkki innostaa. Se saattaisi olla vastaus niiden oppaiden työllistämisen, jotka eivät vielä ole valmiita perustamaan omaa yritystä. Maanomistajan suunnitelmat ohjatun retkeilyn järjestämisestä puuttuvat. Vuosien kuluessa maa saattaa liettyä tiiviiksi kuoreksi tai jähmettyä koviksi kokkareiksi. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 5/95 54. Vanhat ihmiset puhuvat maan väsymisestä, ja siitä onkin kysymys. Juurikasviljely kuluttaa maan kaliumvarastoja, lehti vihannekset käyttävät paljon typpeä, ja esimerkiksi hemeet ja pavut lisäävät maan typpivaroja juuribakteeriensa avulla, mutta irrottavat maasta runsaasti fosforia. Tuuheajuuriset kasvit parantavat maan multavuutta ja sitovat maahiukkaset kestäviksi murusiksi, joiden väleissä ilma pääsee vaihtumaan ja ylimääräinen vesi valuu haitatta syvemmälle. Alice Karlsson Luonto-ja eräopaskurssin yhdyshenkiiö on Markku Kallama, puh. Jokaisella kasvilla on joukko sille tyypillisiä taudinaiheuttajia ja tuholaisia, jotka yleistyvät maassa aikaa myöten. Kurssin opettajalla Reino jat joutuvat odottamaan isäntäkasviaan ja vähenevät. vsk.
Ruotsissa susiasenteet olivat hieman myönteisemmät, Norjassa kielteisemmät kuin Suomessa. Jos esineet osoittautuvat tehokkaiksi, tekee BirdLife syksyllä Imatran Voimalle listan kiireellisesti merkittävistä voimalinjoista. Hoidossa oli samaan aikaan myös yksi pohjanlepakko, joka oli herännyt liian aikaisin. KOTIMAASTA lintumiesten mukaan voimalinjoihin törmää vuosittain joitakin kymmeniä joutsenia sekä joukko muita lintuja, kuten teeriä ja vesilintuja. Alueella retkeilevien Suomi on myös susien Suomalaiset suhtautuvat suteen myönteisesti. Ennen kaikkea ensihoidossa on vielä paljon kohennettavaa. Tutkimusta tukivat Suomen luonnonsuojeluli itto, Maailman Luonnon Säätiö ja Vanamo-seura. "Suomessa ei ole aiemmin kokeiltu voimalinjojen merkitsemistä, mutta Hollannissa vastaavanlaisilla keinoilla on saatu vähennettyä lintuonnettomuuksia jopa 80-90 prosenttia", kertoo Liminganlahden opasvalvoja Jari Peltomäki. Yli puolet (52 prosenttia) vastasi Riku Lumiaron tekemässä kyselytutkimuksessa suhtautuvansa suteen joko "erittäin myönteisesti" tai "melko myönteisesti". Mikko Savelainen SUOMALAISET JA SUSI 31, 1 'Yo 20,7 o/o Suomalaiset suhtautuvat suteen enimmäkseen myönteisesti. Heinolan lintuhoitola, (918) 193218, Ranuan eläinpuisto (960) 3551921, Ahtärin eläinpuisto (965) 393555. Loukkaantuneet eläimet saavat Suomessa hyvää hoitoa. Lisäksi eläimet on vapautettava oikeaan aikaan ja sopivaan ympäristöön. Hoivaa tarjoavat Korkeasaaren lisäksi Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot sekä Heinolan lintuhoitola. "Nyt hoitopaikan etsintä vie aikansa, mikä tietää potilaille vain lisää kärsimyksiä", Koivisto pahoittelee. Ripustuksessa on käytetty uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa esineiden kiinnittämisen virtaa katkaisematta. Sutta myönsi pelkäävänsä 3 1,7 prosenttia kaikista vastaajista. Koiviston unelmana siintelee Suomalaisista 60,3 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tul isi olla elinvoimainen susikanta ja 39,3 prosenttia vastaajista kannatti susikannan kasvattamista. Apua loukkaantuneille eläimille Korkeasaaren poikashoitolassa hoidettiin huhtikuun alussa norpan kuuttia, joka löydettiin keskeltä tietä Kemistä. Salmonellaa sairastavat sekä aivan pienet siilit menehtyvät valitettavan usein. linnunpoikasten toukka-aterioita. Li minganlahdelta saatujen kokemusten pohjalta tehdään päätös siitä, kannattaako linjojen merkitsemistä suositella myös muille lintupaikoille. Limingan suurjännitejohdot merkittiin Suomen parhaisiin lintulahtiin kuuluvalla Liminganlahdella on asennettu suurjännitelinjaan pallonja spiraalinmuotoisia esineitä 700 metrin matkalle muutaman kymmenen metrin välein. Lisäksi on kuitenkin annettava vitamiineja ja kalkkia. "Kuutti oli hyvin nälkiintynyt, mutta sen paino alkoi melko pian nousta", eläintenhoitaja Andrea Kurten kertoo. Ruotsissa ja Norjassa. Vastaajia oli 500. Vastaavia tutkimuksia on aikaisemmin tehty mm. Susia toivottiin olevan koko maassa, mutta erityisesti Lapissa ja itärajalla. Kielteisimmin suteen näyttävät Suomessa suhtautuvan maaseudulla asuvat yli 50-vuotiaat. Ero maalaisSUOMEN LUONTO 5/95 54. myös valtakunnall inen palvelupuhelin, josta saisi nopeasti hoitoja kuljetusohjeita. Peltomäki tutkii BirdLife Suomen palkkaamana huomioe ineiden vaikutusta. Suomessa toimitetaan vuosittain hoitoon noin 1 500 luonnonvaraista eläintä. Tutkimuksessa tiedusteltiin asennoitumista kaikkiaan seitsemään villija kotieläimeen. Jari Salonen Suomen eläinhoitolat: Korkeasaaren eläintarha, (90) 19981, suora puhelinnumero Korkeasaaren poikashoitoon (90) 1998 228 klo 12-13. Antti Halkka Osa hoitoon luoduista siileistä on loukkaantuneita, ja ne saadaan yleensä palautettua luontoon. Esineiden tarkoitus on estää lintujen tuhoisat törmäilyt linjoihin. Parantamisen varaa kuitenkin on, arvioi asiaa ympäristöministeriön johdolla pohtinut työryhmä. " Monille lajeille ihan kelvollista syötävää ovat jauheliha ja keitetty kananmuna. Liminganlahden ilmatilassa risteilee kevään aikana tuhansia joutsenia ja kymmeniätuhansia hanhia. Lähes kaikki vastaajat (95,2 prosenttia) pitivät luonnonsuojelua yhteiskunnallisesti melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä kysymyksenä. Liikennemerkkejä linnuille. 9. "Vahingoittunutta eläintä olisi hyvä näyttää eläinlääkärille, joka osaa arvioida nopeasti selviytymismahdollisuudet. "Vahingoittunut eläin jätetään yhä liian usein kitumaan. Vapauteen se pääsee ehkä jo kesällä. Merkitty voimalinja kulkee lintulahtea reunustavan peltoalueen halki. vsk. Pallukka viestii hengenvaarasta. Ministeriön työryhmä ehdotti hoidon keskuspaikaksi Korkeasaarta, jossa järjestettäisiin myös alan koulutus. Ymmärrettäv istä syistä ihmisen rohkeus ei aina riitä loukkaantuneen eläimen lopettamiseen, vaikka se olisi usein paras vaihtoehto", juuri eläkkelle siirtynyt Korkeasaaren johtaja Ilkka Koivisto. Kaupunkilaiset ja nuoret suhtautuvat suteen muita myönteisemmin. Kysymys kuului: "Miten suhtaudutte seuraaviin eläimiin?". Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitoksessa tehdyssä tutkimuksessa tiedusteltiin 900 satunnaisesti valitun suomalaisen suhtautumista suteen ja luontoon. Hoito onnistuu usein myös kotioloissa. Norpanpoikanen saa jauhettua silakkaa, hylakermaa, kalanmaksaöljyä ja vitamiineja. Sillä voi korvata mm. Jos tämä ei onnistu, pitää ottaa yhteys esimerkiksi Korkeasaareen", Kurten opastaa. Kokeilun rahoittaa ympäristöministeriö. Ohjeita hoidosta ja ruokinnasta kannattaa kysyä eläintenhoitajilta. ten ja kaupunkilaisten asenteissa ei kuitenkaan ollut suuri. Kielteisesti suteen suhtautuvia on reilu neljännes. Muuten eläimet eivät kehity normaalisti." Ruokarytmi ja kerta-annokset vaihtelevat eri lajeilla suuresti
Järjestelmän kehittäminen saattaa merkitä sitä, että kertakäyttöiset maitopurkit ovat tulleet jäädäkseen, eikä muita mahdollisuuksia enää tutkita. "Kauppoihin perusteYlitarkastaja Antero Hontaan mahdollisesti vastaanotkasalo ympäristöministeriöstopisteet ja palautustölkeistä tä sanoo, että sopimus lisää ja -pulloista maksetaan pantpakkausjätteiden tuottajien ti", hän ennustaa. sella pakkausala yrittää vaiUusia keräilyjärjestelmiä kuttaa tulevaan lainsäädänsaatetaan Jorma Hämäläisen töön niin, että sopimusta tiumukaan luoda alumi inisille kempia määräyksiä ei asetejuomatölkeille ja muovipulta", Kuronen arvioi. Asialla ovat pakkausalan omat työryhmät. taa jätteen synnyn ehkäisylle karbonaatista valmistettuja tiukat määräja aikatavoitmaitopulloja, jotka voidaan teet. "Se vaatii kyllä käsinlajittelua." Styroksi on Hämäläisen mukaan ongelma, sillä se ei juuri kelpaa uudelleenkäytettäväksi, eikä sen keräily kannata taloudellisesti . parhaiten poltettavaksi. Teollisuus, pakattujen tuotteiden maahantuojat sekä tukkuja vähittäiskauppiaat ovat vapaaehtoisuuteen perustuvaan sopimukseen tyytyväisiä. Hyödyntämissuunnitelmia tehdään koteloille, alumiinitölkeille, muovipulloille ja styroksille. Ahkeruuden syynä on sopi mus, jonka pakkausala solmi maaliskuussa ympäristöministeriön kanssa. "Sillä edistetään kertakäyttöpakkausten käyttöä uudelleenkäytettäv ien pakkausten sijasta", moittii Kuronen. Likaantunut muovi min hyödynnettävien paksopi i Hämäläisen mukaan kausten kehittämiseen. Anne Brax SUOMEN LUONTO 5/95 54. Kuronen ihmettelee myös sitä sopimuksen kohtaa, jonka mukaan vastuu pakkausjätteiden keräilystä siirtyisi teollisuudelta kunnille siinä tapauksessa, että keräily ja hyödyntäminen ei kannata taloudellisesti. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN/ Hanna Henlinen Pulmallinen pakkausjäte Markku Nyytäjä/Gorilla Marketit tarjoilevat mielellään elintarvikkeita pakattuina styroksiin, joka ei kelpaa uudelleen käytettäväksi. Myös lasinkeräyksen tehostamista pohditaan. Tämä leen ja myös puhdas muovi johtaa hänen mukaansa ennen voidaan rouhia uudelleenkäypitkää parempien ja helpomtöä varten. "Vaihtoehtona olisi ollut viranomaistie, joka olisi merkinnyt määräyksiä, veroja ja maksuja ja saman työn tekemistä joka tapauksessa", sanoo Suomen Pakkausyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Hämäläinen. Pahviset, paperinkeräykseen sopimattomat pakkauskotelot voisi Hämäläisen mukaan aluksi kerätä tavallisiin paperinkeräysastioihin, joista ne poimittaisiin myöhemmin erilleen. Keräilypisteistä pakkausteollisuus kuljettaa tölkit hylsykartongin raaka-aineeksi. Pakkausjätteelle yritetään keksiä uusia kierrätysja hyötykäyttötapoja. Kierrätyksen lisävauhdittamisen perimmäinen syy on Euroopan unionin pakkausdirektiivi, joka pitäisi saattaa Suomessa voimaan runsaan 10 vuoden kuluessa. Direktiivin velvoitteet merkitsevät, että Suomen tulee kaksinkertaistaa nykyinen pakkausjätteiden 30 prosentin hyödyntämisasteensa. "Pakkausteollisuus siis käärii kerman päältä ja sysää vaikeasti hyödynnettävän jätteen kunnille." Luonnonsuojeluliiton mukaan paras keino ratkaista pakkausjäteongelma on asetJuomatölkkien keräilyä valmistellaan, mutta palautuspullot kiertävät jo hyvin: virvoitusjuomapullot täyttyvät 30 kertaa. täyttää uudelleen 50-100 ker"Vapaaehtoisella sopimuktaa. vsk.. "Sopimus ei aseta tavoitteita pakkausjätteiden synnyn ehkäisylle, vaikka juuri sen pitäisi jätelain mukaan olla ensisijainen päämäärä", sanoo liiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. vastuuta aiheuttamansa jäteAlumiini sulatetaan uudelongelman hoidossa. Sopimus hyväksyy pakkausjätteiden polton yhtenä jätteiden hyödyntämismuotona. Se velvoittaa käyttämään uudelleen, kierrättämään, polttamaan tai muuten hyödyntämään yli kolme neljäsosaa pakkausjätteistä vuoteen 200 1 mennessä. " Kestävään kehitykseen ei Alumiinitölkkien kierrätyspäästä määräilemällä." huumassa kannattaa muistaa, Uusia keräilyjärjestelmiä Maaliskuussa koko maahan laajentunut kartonkisten maitoja mehutölkkien keräily vastaa pakkaussopimuksen henkeä: kuluttaja lajittelee tölkit erilleen muusta jätteestä ja kiikuttaa ne lähimpään keräilypisteeseen. Jätteen synnyn ehkäisy unohtui Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä sopimus on niin kehno, että ympäristöministeriön ei olisi pitänyt mennä siihen lainkaan mukaan. Kuitenkin esimerkiksi ruotsalainen Arla on kokeillut polyettä meillä on jo nyt hyvin to1m1va palautuspullojärjestelmä; lasiset virvoitusjuomapullot palautuvat täytettäviksi noin 30 kertaa, ja sopivat vielä rikkouduttuaankin uuden pullon raaka-aineeksi. Joille. Pakkauksia pitää sopimuksen mukaan kehittää sellaisiksi, että koko niiden elinkaaren aikana kuluu mahdollisimman vähän materi aalia ja energiaa
Panimoja virvoitusjuomateollisuus kaipaa mahdollisimman paljon pulloja kesäsesongin alla, jotta se välttyisi turhilta uusien pullojen ostoilta. "Kokemukset olivat hyviä", kertoo Husqvaman huoltopäällikkö Raimo Tukiainen. Vaihtoehto kertakäyttöisille muovipusseille otettiin sellaisella innolla vastaan, että tuote myytiin heti loppuun. Hedelmäpussi on kestävä, kevyt, hygieeninen, läpinäkyvä ja pestävä. Saavutettu säästö koituu kuluttajien hyväksi, teollisuudenala lupaa. Tukiainen arvelee aurinkoleikkurin hinnan olevan aluksi 20 000 markan tietämissä, mutta laskevan nopeasti. Koska aurinkoleikkuri ei tarvitse fossiilisia polttoaineita, se ei myöskään tuota pakokaasuja eikä bensankatkua. Teollisuuden, kaupan ja kuluttajien välillä kiertää noin 190 miljoonaa palautuspulloa. Epäiletkö että kodissasi piileskelee tuntematon sähkösyöppö. Peräkärryn saa valmistaa myös itse. Anne Brax 11. vsk. Omien kokemusteni mukaan peräkärry ei kaatuessaan kaada pyörää. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy otti viime syksynä Euroopan Luonnonsuojeluvuoden 1995 kampanjatuotteen myyntikuvastoonsa. Hedelmäpussissa voi myös säilyttää hedelmät ja vihannekset. Kysy omasta sähkölaitoksestasi. Pihamaalle sijoitettava aurinkopaneeli muuttaa valonsäteet sähköenergiaksi varaamalla paristoja, jotka toimivat virtalähteenä leikkurille. D Kulutusmittarin voi lainata sähkölaitokselta. Ainakaan leikattava alue ei saisi olla kivikkoinen, eikä sinne saa jättää pienikokoisia esineitä, joista kone voi tehdä silppua. Nyt 16 ja 19 markan hintaisia pusseja on jälleen saatavana. Mittari kertoo tarkasti jääkaapin, pesukoneen ja muiden kodinkoneiden kulutuslukemat. Tyhjät pakkaukset noudetaan 23 000:sta juomien myyntipisteestä. Kontin painopiste on hieman turhan korkealla, mutta muuten se on hyväksi ja kestäväksi havaittu. Se risteilee pitkin pihanurmea lähes äänettömästi ilman ihmisen ohjausta. Tänä kesänä sitä koekäytetään metsäja puutarha-alan liikkeissä. Tämän mikroprosessorin ohjauksella toimivan "konelampaan" paimentamisesta huolehtii maahan kaivettava heikkovirtakaapeli , jolla rajataan leikkurin toiminta-alue. Pilvisinä päivinä se tekee lyhyemmän työrupeaman kuin aurinkoisina. Sillä kulkevat perheen viikonlopun ruokaostokset tai lomavarusteet mukavasti ja puhtaasti. Kodinkoneiden sähkönkulutus on helppo tarkistaa kulutusmittarilla, joka asetetaan töpselin ja laitteen väliin. Peräkärryn enimmäisleveys on 125 senttimetriä ja siinä on oltava takaheijastin. Pusseihin on ommeltu Euroopan Luonnonsuojeluvuoden 1995 tunnus. Ruotsalaisia malleja ei tuoda meille niiden kovan hinnan takia. Markkinoita hallitsee Helkamapyörän Konttiperäkärry, jolla on tilavuutta 75 litraa ja hintaa Helsingin Fillarikellarissa 890 markkaa. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULU Peräkärry polkupyörään Konttiperäkärryssä painavatkin kantamukset seuraavat vaivatta mukana. Ruotsissa lasten kuljetus on yleistä ja markkinoilla on varta vasten tähän tarkoitukseen valmistettuja malleja. Kärry hidastaa jonkin verran matkantekoa ja pyöräretkellä se sopii ehkä parhaiten lapsiperheille, jotka joutuvat joka tapauksessa ajamaan melko hiljaa. Hän sanoo kuitenkin pohtivansa, millaisista tilanteista kone ei selviä kunnialla. Sähkö jahtiin Ovatko sähkölaskut kerta toisensa jälkeen merkillisen suuria. Peräkärry on oikein lastattuna ja riittävillä rengaspaineilla vakaa, mutta mihinkään hurjasteluun sitä ei ole luotu liian kova vauhti kuoppaisella tai mutkaisella tiellä kaataa ·kärryn herkästi. Sadesäällä kone pitää lepopäivän. mäispaino lasteineen on 50 kiloa, muuten kärryn kanssa ajelua koskevat polkupyöräilyn säännöt. Turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota: kiinnityksen satulatappiin on oltava pitävä ja hyvin nivelletty, eivätkä pyörät saa vikuroida tai aurata. Paimenlangalla pitää rajata myös kohteet, joita leikkurin ei haluta parturoivan, kuten kukkapenkit, kasvimaat ja pihakäytävät. Jari Salonen Nurmi lyhyeksi aurinkovoimalla Husqvama tuo markkinoille ruohonleikkurin, joka ottaa käyttövoimansa auringon valosta. Yksi leikkuri ahkeroi viime kesänä kuukauden Pietarsaaren asuntomessuilla. Kontin valmistus lopetettiin välillä, mutta yleisön pyynnöstä se palasi takaisin tuotantoon. Siihen on helppo kiinnittää hintatarra, joka käytön jälkeen irtoaa jälkiä jättämättä. Lasten kuljetukseen tarkoitetun kärryn on oltava umpinainen. Leikkuri herää aamulla ja lopettaa toimintansa illan hämärtyessä. Suomessa ei ole löytynyt maahantuojaa lapsen kuljetuskärrylle. Uusimmat mallit laskevat lisäksi nopeasti, montako markkaa lukema lisää seuraavaan sähkölaskuun. Vedenpitävä pressu tai kassi on tarpeellinen huonolla säällä. Mökillä peräkärryä voi käyttää työnnettävänä maitokärrynä tai vaikkapa puutarhassa kottikärrynä. Kankaisessa hedelmäpussissa voi sekä punnita hedelmät että kuljettaa ne kotiin. Laite on kuin tieteistarinoista. Kulutusmittarit ovat harmittavan kalliita, mutta niitä voi lainata sähkölaitoksilta, useimmiten ilmaiseksi. Aurinkoleikkuri tulee myyntiin ensi vuonna. Lapsia meillä ei saa kuljettaa peräkärryllä, ellei kärry ole tähän tarkoitukseen valmistettu. Pekka Hänninen Hedelmäpussi löysi hedelmätiskin Hedelmien punnitukseen tarkoitetuista pusseista tuli myyntimenestys. Polkupyörän peräkärry on ollut Suomessa markkinoilla viitisentoista vuotta, mutta ei ole saavuttanut meillä vastaavaa suosiota kuin Ruotsissa. Suomessa peräkärryn enimPalautuspullot pian kauppaan! Jos nurkissasi on tyhjiä oluttai virvoitusjuomapulloja, nyt on aika viedä ne kauppaan. Polkupyörän peräkärry on mainio keksintö. Vaikka tekokuitu on muovin tavoin uusiutumaton raaka-aine, siitä tehdyt pussit ovat kestotuotteita, jotka kulkevat jatkuvasti ostoskassissa kauppaan ja takaisin. D SUOMEN LUONTO 5/95 54
Kotikeräyspaperin joukkoon hyväksytään pieniä määriä itsejäljentävää paperia. Niiden jäämiä on löytynyt mm. Pahvinkeräykseen voi laittaa vai n ruskeaa pahvia ja ruskeaa voimapaperia, kuten paperisia kauppakasseja. Muovin kierrätys onnistuu parhaiten, jos eri muovilaadut kyetään erottamaan jo alkulajittelussa. Miksi ei kielletä Raid-nimistä myrkkyä, jonka väitetään tappavan talossa ja puutarhassa. Sekalaisen muovijätteen keräyskokeilut ovat onnistuneet hyvin. Voiko paperinkeräykseen laittaa itsejäljentävää paperia. Kotitalouksistakin kerätään muovia nimittäin litran virvoitusj uomapullojen korkkeja. Jotkut lasi liikkeet saattavat ottaa vastaan myös kotitalouksista tulevaa sirpalelasia. Kauppojen ja panimoteollisuuden suunnitelmissa on kuitenkin aloittaa keräily koko maassa tämän vuoden aikana. Muovin kierrätyksen suurin ongelma onkin jätemuovin hyödyntäminen. Turistien mukanaan tuomista tölkeistä hyvin pieni osa saattaa olla muuta kuin alumiinia. Loisteputkien elohopea Mihin ongelmajätteenä kerättävien loisteputkien elohopea, lasi ja metalli joutuvat. Pienet uusiokartongin valmistajat, kuten edesmennyt Näsin Pahviteollisuus, pystyivät tekemään kartonkia melkein mistä vain jopa männynkävyistä. Euroopassa teräksen suosio on kasvamassa alumiinin hinnan noustua. Litran pulloihin suositellaan laitettavaksi korkki paikoilleen ennen kauppaan palautusta. Ekokemin käsittelemät loisteputkien elohopea tehdään vaarattomaksi luonnolle ja kuljetetaan erikoiskaatopaikalle. Todennäköisesti ainakin metallit otetaan talteen. Mitä muovipakkauksille keräilyn jälkeen tapahtuu. Joko siitä on tuloksia. Kertyvästä polypropeenimuovista valmistetaan hyvin monenlaisia tuotteita kuten sankoja, kompostoirien kansia, lasten pulkkia jne. En siis ensimmäisenä suosisi tätä ruiskutetta. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastatta viksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Raid sisältää tehoaineena lähinnä luonnon pyretriiniä, joka hajoaa hyvin nopeasti , eikä kulkeudu ravi ntoketjussa. Teollisuudesta muovijätettä on kerätty jo pitkään ja keräysmuovi on käytetty samoihin kohteisiin kuin "neitseellinenkin" muovi. Lasi menee Ekokemilta lasivi llan valmistukseen ja metallitkin käytetään hyödyksi metalliteollisuudessa. Vain Porin seudulla toimiva Corenso voi käyttää keräyspahvia, jossa on mukana myös muuta kuin ruskeaa kuitua. Myös ulkomailta tuotava Spruzit-pyretriiniruiskute sisältää tiettävästi ainoastaan luonnon pyretriiniä. Pääkaupunkiseudulla kokeiltiin pari vuotta sitten kotitalousmuovin keräilyä varsin laajasti. Periaatteessa kartonkia voi valmistaa hyvinkin sekalaisesta raaka-aineesta, mutta tällaisen raaka-aineen kysyntä Suomessa on aika rajoitettua. En näe kovin painavaa syytä kieltää Raidia. Alumiinitölkkejä kerätään muutamissa pisteissä lähinnä pääkaupunkiseudulla. Voiko kaljatölkkejä laittaa metallinkeräykseen. Myös litran PET-uudelleentäyttöpullot hyödynnetään raaka-aineena niiden vioituttua. Nykyisin kertakäyttötölkeille on määrätty veroa neljä markkaa litralta. Esimerkiksi Itämeren laivoilla myytävät juomatölkit ovat alumiinia. Vaikka Raid on pyretriiniruiskute, sitä ei ole hyväksytty luomuviljelyyn sen sisältämistä "lisätehostajista" johtuen. Itse olen samaa mieltä ja väitän sen tappavan pikkuötököitä syöviä pikkulintuja ja niiden poikasia. Miksi ikkunalasia ei voi laittaa lasinkeräykseen. Myös muut metallipurkit ovat lähinnä haitakkeita romunkerääjille muun muassa niiden sisältämän tinan vuoksi. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 5/95 54. Meneekö tässäkin asiassa rahavalta yli luonnonsuojelun. Pekka Heikuraan voi o//aa yhteytlä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Minne tyhjät kaljatölkit. Virvoitusjuomaja oluttölkkejä ei suositella laitettavaksi tavallisen metalliromun joukkoon. palautuspullojen ja alumiinitölkkien elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Kangasalla on kokeiltu kotitalouksista tulevan muovin sekoittamista asfalttiin. Muovin keräyksen laajentuminen koko Suomeen on mahdollista, jos jätemuoville keksitään hyötykäyttöä. Tällaisella sekamuovilaaduilla ei ole oikein markkinoita eikä käyttökohteita. Jos muovijäte osoittautuu soveliaaksi asfalti n lisäaineeksi, v01ta1s11n asfalttimuoviin teoriassa upottaa puolet Suomen pakkausmuovijätteestä. Lasiliikkeista kerätään erikseen ikkunalasia uusiokäyttöön. Suomesta ulkomaille vietävien loisteputkien hyödyntämisestä minulla ei ole tietoa. Ympäristöministeriö päättänee sen perusteella, voidaanko kertakäyttöisille kierrätystölkeille myöntää veronalennus. Muoviongelma Nykyään ei voi välttää muovipakkausten ostoa, mutta kotona ne ovat ongelma. tomaateista. Onko keräys laajentumassa muualle Suomeen. Joskus suurista virastoista on saattanut kertyä esimerkiksi muuton yhteydessä autokuormallinen itsejäljentäviä papereita. Tämä johtuu Paperinkeräys Oy:n osasastosihteeri Tarja Laitisen mukaan siitä, että keräyskartongin käyttäjät haluavat raaka-aineensa mahdollisimman "puhtaana". Saa nähdä, miten maailman parhaiten toimivalle palautuspullojärjestelmälle käy, jos veronalennus myönnetään. Jätepaperi ja pahvinkeräys Paljonko paperia voi laittaa pahvinkeräykseen. Olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla on kokeiltu muovin keräystä. Miksi Raidia ei kielletä. Luomuviljelyyn on sen sijaan hyväksytty Kemiran luonnonpyretriiniä sisältävä Bioruiskute S. Tienpinnoitekokeilut ovat vieläkin käynnissä. Uusiolasin laatu kärsisi paljon, jos pullolasinkeräyslaatikoihin ilmaantuisi ikkunansirpaleita. Kotitalouksista tuleva pakkausmuovi koostuu hyvin erilaisista muovilaaduista. Suomessa myynnissä olevat juomatölkit on tehty käytännössä pelkästään alumiinista. Korkki suojelee pullon kierteitä, ja korkit otetaan panimoilla talteeen. Myös siilit ovat vaarassa. Uuden muovin hinnan nopea nousu saattaa lisätä jätemuovin keräilyä ja kierrätystä. Hyvin pienetkin määrät ikkunalasia pullolasin joukossa voivat sotkea lasin valmistusprosessia. lkkunalasin raaka-ainesuhteet ovat erilaiset kuin pullolasin. Myös Porvoon ja Lahden seuduilla sekä Turussa, Kokkolassa ja Kangasalla on kerätty muoveja. Näin suuret määrät ovat menneet paperinkeräyksen kautta kaatopaikalle. Kotikeräyspaperia ei suositella laitettavaksi pahvin joukkoon lainkaan. Sitä voi mielestäni käyttää suhteellisen hyvällä omallatunnolla, jos punkkija hyönteistuhot uhkaavat kasvimaan satoa. Aiemmin yleisesti käytössä olleet terästölkit ovat kadonneet markkinoilta. Valitettavasti tällaiset pienet tehtaat ovat lähes kokonaan hävinneet Suomen maaperältä. 12 Eikö ikkunalasi ole lasia. vsk.. Muovia on tullut paljon ja se on ollut suhteellisen puhdasta; muita talousjätteitä ei ole joutunut paljoa muovinkeräysastioihin. Kesän alussa pitäisi valmistua VTT:n laaja elinkaarianalyysi, jossa vertaillaan mm. Corenso käyttää myös Suomessa kerättävän maitoja mehutölkkikartongin, josta se tekee hylsykartonkia paperirulliin
Havahdun viereltäni kuuluvaan ruti naan. Tärkeintä, suurinta ja kauneinta kaikesta on elämä itse, jonka suurimman juhlan aamua nämä hetket ovat. Nyt olen pelkkä ihmiseksi itseään nimittävä elävä organismi, talviunesta tikanpärrytykseen heränneen ja siitä vaistomaisesti riemuitsevan suomalaisen metsäluonnon osa. Sierainkarvat väpättäen nuuhkin roudasta sulavan lämpenevän pälvimaan, auringo sa pehmenevän jääkohvan ja hangen reunan sohjosta pilkistävän suopursun tuoksua. Melkein se tuntuisi voivan kirjoittaa, jos kehtaisi ja malttaisi kevätvimmaltaan tehdä mitään niin paperista ja tyhjänpäiväistä. Lapsuuden keväiltä tuttu vapauden tunne täyttää mielen päästessäni vaivattomasti suksitta saariin ja paksulumisiin metsiin. Kaltaiselleni , vain itseä hyödyttävää kuntoliikuntaa ja narsistista aerobicia sydämestään inhoavalle koko kansan maalaisserkulle ja kirjalliselle renkipojalle riittää alkuun appiukon jykevä savotankirves. 13. Turhan mutta loppuun asti toiveikkaan etsimisen outo mielen polte jäi uniinkin. Auringonläikän kohdalla hanki upottaa kiusallisesti . Heikki Turunen Tämä kevään aika T ämä kevään aika, jota elämme tätä ki1joittaessani , huhtikuun viikot pääsiäisen kahden puolen, tämä arasti punertavien aamujen ja pidentyvien kimmeltävien iltojen pääsiäisenkevät, on ollut minulle aina erikoisen mieluinen. Siitä illat alkavat tummua, uintivedet viilentyvät, saatan löytää ensimmäisen keltalehden kasteisesta, raskaantuoksuisesta perunanvarsikosta minä tahansa seuraavista sumuaamuista. Sanoimmekin niitä lapsena pikkukesiksi, kiistelimme kelle ne kuuluivat. Ehkä palaan niissä lapsuuteni kadonneille liitereille, joiden pihat rankakasoineen ja halkopinoineen sulivat aina ensimmäiseksi lumesta leikkitanteriksemme. Siihen nuk'ahdan. Saatan lojua tuntitolkulla kesäisen kuivana rutisevassa rantapälvessä uneksimassa salaisia uniani varpumättäälle laitetut rukkaset päänalusena. Melkein kuin osaisin lentää. V ariksen äänessä rantaniityn takana on hetkittäin jotain unenomai·sta. En ole toisinaan varma, haluanko herätä. Kaverini se on. Ne kuuluvat kesään, jolloin kirjoitan itseni uuvuksiin valvoen öitä etäällä huutavien kuikkien kanssa. Jopa väkevimmässä sydänsuvessa, heinäkuisen hellepäivän timoteintuoksuisessa uuvuttavassa uhkeudessa on jotain surumielistä, koska tiedän sen jonkinlaiseksi kesän täyttymykseksi. En osaa oikein selittää viehtymystäni nimenomaan tähän aikaan keväästä noihin arkisiin paikkoihin, joita PielisenKarjalassa sanotaan !astuviksi. Siihen painaa tuulenhenki kukki van rantalepikon alta saunarannasta tervaveneen alkeellisen hajun. Sen sijaan hymyilen sen ahnaalle nuuskakuonolle ja kuin hurjaa viekasta elämänkiimaa kiiluville mustille pikkusilmille. Etsinen niitä kultia yhä. Minut erottaa ensimmäisistä kevätlinnui sta ja silmu jaan paisuttavista puista vain aikanaan kaikkeuden virtaan raukeava tiedostamisen kipeä riemu. Mutta nyt ollaan vasta huhtikuussa, kesäpäivänseisaus tuntuu turvall isen kaukaiselta, vappuunkin vielä viikkoja; kaikki kesästä mieleen tuleva edessäpäin sydänalaa polttavana. Jääavaruuden häikäisevästä autiudesta kantava ja hiljaisuuteen haipuva punakulmaisen teerikukon ydäntä kuumentava iltasoitto on ehkä o ittain kuvitteluani ; oma vereni , villiltä maakansalta peri ytynyt tumma hullu veri , kenties laulaa auringolle ortodoksisessa pääsiäishurmoksessa. Seuraan toisella silmällä auringon valaiseman kulokon koloja rapisuttavaa metsähiirtä. vsk. Eräässä mielessä se on minun, pohjoisen kesän lyhykäisyyttä surevan klassisen maalaisromantikon lempivuodenaika. En taida olla oikein älykäs. S amanlaiselta kesän laajenevalta sydämeltä tuntuvat myös etelärinteille ja niemiin aukeavat pälvet. Kevätauringon paistaessa lautaseinän raoista tyhjään halkovajaan kulta-aarteet näyttivät loistavan sen pohjalle jääneiden lepänkappaleiden, SUOMEN LUONTO 5/95 54. Likaisine rahoineen ja järkiusfr kontoineen minun , itäisen sielun, pohjoii sen intiaanin pyhille vaaroille ja järvieni kipinöiville päivänsilloille tunkeutuneet eurooppalaiset miehittäjät olivat vain pahaa unta. Saattaa jopa olla, että taiteilija minussa joutuu ajoittain paitsioon sen lihaisan tyyssijan karatessa piipunsavuisesta sanapajastaan ulos huhtikuun valoon kuin luolan pimentoon pujahtaneen sädekeijun perään ryntäävä rakastunut menninkäinen. En juuri Heikki Turunen kokee kevään hetket erikoisen mieluisiksi, elämän suurimman juhlan aamuksi. Rupeaa tuntumaan vanhan kansan maakeväältä, hiljaisuus enää ensimmäisiä kuoveja vailla. Niiden lämmössä sinisenmustat kalakärpäset surraavat kesäisesti jo lumien aikaan ja päivänpaiste kirkastaa räystäistä putoilevat pisarat kristallihelmiksi, maan ilonkyyneliksi. Toista yhtä huokeaksi tulevaa ruumiin ja sielun juhlaa on vaikea kuvitella. Hakeudun niihin edelleen hangen kestäessä pakkasyön jälkeen varjopaikoissa puolille päivin. Katselen pitkän metsäläistukkani alta silmät häikäisystä sirrissä, kun kumpupilvet veltavat majesteettisen hitaasti vaarojeni sinisen aallokon yllä. muista kirjoittamisen veritihkuista riemua, kirjasesonkien hälyä, paperisielui sia kriitikoita. Koko maailma tuntuu yhdeltä kirkkaalta tieltä sinne, missä hankijänikset tuntuvat viettäneen kuutamoyönä somia juhliaan sadunomaisilla metsäaukioilla. Pulleiden pajunkissojen hopeanhohtoista silkkinukkaa pensaikossa vanhan vinon hirsiladon päässä tuntuu olevan pakko kosketella ja painaa huulia vasten. En ole yhtään sen parempi . tuohikäpryjen ja puunroskien all a, ja pungimme niitä innosta vavahtelevin hupsuin käsin. En tarvitse käytännön luontoharrastajan kalliita varusteita ja tekniikkaa. Tällä ei ole välttämättä tekemistä yksinäisen surullisen työni kanssa. Kiirehdin kohti männikkörinteellä näkyvää yllättävän isoa pälveä, jossa talven hilloamat puolukat hehkuvat tummanpunaisina helminä. Tälle kaikelle kylmennyt, jostain hämärästä syystä kaltaisteni kuolemaa toivova urbaani etelä, aistinsa menettäneet kuivasanaiset modernit kaupunkilaiskollegat unohtuvat siunaaman hetkeksi. Siinä kyllä en ole enää puhdasoppinen maatiaismies, että en nouse ja tapa sitä vaistomaisesti, en henna . Riehuminen sen kanssa ilmaiseksi polttopuita naapureille tehden on minulle ikään kuin asiallinen tekosyy päästä sinne, minne muuten en ilkeäisi telläytyä norkoilemaan, missä kevät on tuntunut minusta lapsesta lähtien jotenkin erikoisen keväältä maatalojen halkoliitereille koivunrangan ja lepänlastun alkukantaiseen tuoksuun, tuulensuojaisille takapihoille, päivänpuoliseinustoille. Tykkylumensa karistaneista, jo aika korkealle nousseen auringon valossa suhisevista kuivista vihreäkäpyisistä petäjänoksista ylhäällä tuulien puhtaudessa nousee mieleen valoisia, onnellisia kevään kuvia
Viljelijänpalkka ei voi olla yhtään suurempi kuin maataloustuki nykyään, ja loppu elanto jää viljelijän ammattitaidon ja mielikuvituksen varaan. Kun tukea ei makseta tuotetulle maitolitralle ja sen kulkemille kilometreille, maidon tuotanto siirtyy lähemmäksi kaupunkeja ja valuu koko Suomessa etelämmäksi. Niukka palkka turvaa mahdollisuuden kokeilla omaa luovuutta maaperän laadun, muiden luonnon edellytysten ja maatilan sijainnin suomissa rajoissa. Nautakarja helpottaa siirtymistä luonnonmukaiseen viljelyyn. Uudessa maatalouspoliittisessa systeemissä tehokkuudella ymmärretään sellaisten resurssien tarkkaa käyttöä, joita on runsaasti ja joiden käyttö ei suoranaisesti haittaa ympäristöä. Päätoimisen ja tukea saavan maatilan hehtaarimäärää ei rajoiteta mielivaltaisesti. Myös henkisesti olemme riippuvaisia muun luonnon hyvinvoinnista. Viljelijän yöuni on pidentynyt 1,5 tunnilla. Eettisiä velvoitteita oudompaa lienee ajatus, että ihmisten välinen oikeudenmukaisuus voi koitua muun luonnon hyväksi. Erikoistuminen kannattaa Maatalouden joutuvat lopettamaan vain ne, jotka eivät sitä hallitse tai rakenna sivutulomahdollisuuksia. Sitä maksetaan kaikille päätoimisille viljelijöille pinta-alaan, eläinmäärään, ikään, sukupuoleen ja maantieteelliseen sijaintiin katsomatta. Hän on Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen. Maapallon laajuinen nälänhätä ja solidaarisuus velvoittavat meitä pitämään hedelmälliset suomalaiset pellot tuotantokunnossa. Maataloustuotanto asettuu luontaisesti edulliselle alueelle ottaen huomioon luonnonolot ja etäisyydet kulutukseen. Ihminen on biologisesti täysin riippuvainen luonnosta. Niillä kannustetaan työvoimavaltaiseen, ravinteita ilmasta ja eloperäisestä jätteestä hankkivaan viljelytapaan. Yhteisistä varoista ei tueta mitään erityistä tuotantoa, kuljetusta tai esimerkiksi lannoitusta. Ruoka on noussut sille kuuluvaan arvoonsa. Lopun hoitaakin markkinatalous. Ruoka vuonna 2010 PUHEENVUORO Tutkija Heikki Susiluoma vetää Ympäristöeettinen yritystoiminta suomalaisella maaseudulla -projektia C hydenius-1 nstituutissa Kokkolassa. Toimintamme seuraukset ymmärtävinä olioina meillä on eettisiä velvoitteita muuta luontoa kohtaan. Aluepoliittispohjaisten maataloustukien jakaminen ja ministeriöiden harkinnanvalta poistuu. Tällainen logiikka ei toimi vapaan kilpailun maataloudessa. Ihmistyötä ja vapaata kilpailua Viljelijänpalkan lisäksi maatalouspolitiikan sarkaa tuuletetaan eloperäisellä kerroksella kaikkia tasapuolisesti koskevia ympäristöveroja. Karjan vallatessa takaisin Etelä-Suomen viljamaita alueen tehoviljelyssä tiivistyneet pellot kohentuvat apilanurmien, kesannoinnin ja lantakompostien myötä. Hänen ei tarvitse herätä puoli viideltä aamuyön kuunvaloon miettimään, miten sopeuttaisi tuotannossaan olevan kappaleen luontoa poliittisena kompromissinä syntyneeseen tukipakettiin. Maahan ovat jääneet lahoamaan hehtaarituet, tasankojen vuoristotuet, litratukiaiset, munakiintiökaupat, pienet maatilat kuristavat pinta-alarajat, erilaiset verohelpotukset koneille ja lannoitteille. Tällaisia ovat ihmistyö ja peltopinta-ala. Kansallisen maatalouspolitiikan uudistuksen jälkeen suomalainen ruuan tuottaminen on siirtynyt terveeseen luontoa huomioonottavaan ja luonnonvaroja säästävään vapaan kilpailun aikaan. Palkkaan ovat oikeutettu ja ne maaseudulla asuvat ihmiset, joiden pääasiallinen tulonlähde on maataloudessa tai metsän tuotteiden keräilyssä ja/tai jalostuksessa. Paljon bensaa jää polttamatta, kun maidon kuljettamisen tukeminen loppuu. Tuontipanosten tarve vähenee, millä on hyvä vaikutus kansantalouteen. Kun maatalouden kaikki tuotantopanokset on hankittava markkinahintaan, niin esimerkiksi lannoitteiden korvaaminen kompostointiin tarvittavalla ihmistyöllä tulee kannattavaksi eikä keinolannoitteiden ylimääriä ole huuhtoutumassa vesistöön tai haihtumassa ammoniakkina ilmaan. Tukiviidakon ja rajoitusten aikana toisilla oli vapaus jäädä saneerattujen pienten maatilojen joukkoon tai ylituettavien suurten ja onnellisten alati passivoituvaan laumaan. Päätoimisten maanviljelijöiden kohteleminen tasavertaisesti voi näkyä aidon 14 Oikeudenmukaisesti tuettu ja eettisesti tuotettu energiaa ja luonnonvaroja säästävän yhteistyön lisääntymisenä. Turhan maatalousbyrokratian poistumisen ja tukiaisten karsinnan jälkeen emme maksa ruuassamme veroja tietämättä miten ne käytetään. Koko maatalouden monimutkainen tukiaisten viidakko yleisön katseilta piilossa olevine alikasvustoineen on niitetty maan tasalle. Kaupunkilaiskuluttajan luottamus suomalaiseen viljelijään alkaa näiltäkin osin palautua. Tällainen viljelijöiden välinen tasa-arvo koituu niin luonnon kuin kansantaloudenkin hyväksi. Siinä on se ero, joka oikeuttaa tarkastelemaan ihmistä erillään muun luonnon ruodusta. Viimeinen vaihtoehto edellyttää tietysti, että viljelijöille halutaan antaa sama elintaso kuin muille ja omaa maataloutta suojataan tulleilla. Yhtenäinen viljelijän palkka Uudessa maatalousja maaseutupoliittisessa Suomessa kirjava tukiviidakko on korvattu yhdellä ainoalla päätoimisesti uusiutuvista luonnonvaroista elävälle henkilölle tarkoitetulla "viljelijän" palkalla. Suuruuden ja yrittämisen innovatiivisuuden uskottiin kulkevan käsi kädessä. Täyspäiväisyyden vaatimus estää korkeapalkkaisia virkamiehiä ja yritysjohtajia keinottelemasta maatilansa avulla tukirahoja ja verohelpotuksia. Pienillä pinta-aloilla on kohotettava jalostusastetta tai etsittävä muita ansiolähteitä. Tämän päätoimen tulee olla oman yritystoiminnan varassa. Tukisäädöksillä, verotuksella tai muuunlaisella sääntelyllä ei tehdä suuren tilan omistajalle helpoksi hyötyä keinolannoittein kasvatetusta tuotannon määrästä. J alostusasteen nosto tai siirtyminen erikoistuotantoon, kuten puutarhaviljelyyn, tulee kysymykseen lähellä kaupunkeja. vsk.. Kauempana asutuskeskuksista lammas pitää maalaisSUOMEN LUONTO 5/95 54. Uudessa vapaassa maatalouspolitiikassa maataloutta tuetaan, koska se koetaan tärkeäksi niin ihmisten terveyden kuin mielenkin kannalta. Kilpailu on näiden kahden tasapuolisesti toteutetun toimenpiteen jälkeen vapaata. Ilman tukiaisia maatalous joko häviää Suomesta kokonaan, tilakoko kasvaa todella rajusti tai jokainen kuluttaja maksaa tuotteissa koko elintarvikkeen hinnan. Viljelijänpalkalla on annettu selkeä signaali siitä että kuluttajat haluavat tukea suomalaista ruuan tuotantoa mutta eivät tukiaisia suunnittelevaa ja jakavaa koneistoa
Kaikkialle ei matkailu riennä auttamaan, vaan joillekin syrjäisille kylille luontaistalous palaa uudessa muodossa. Kainuun korvessa ja Suomenselän salomailla maitotilat ovat muutosten edessä. Teurastaminen tuotannon lähellä parantaa lihantuotannon ekologista saldoa: teurasjätteet jäävät kompostoituina lannoittamaan maaperää, josta lihan voimakin on peräisin. Maaseudun uudet asukkaat suurista kaupungeista ja Euroopasta asti ovat hyviä asiantuntijoita esimerkiksi matkailupalveluja rakennettaessa. Tällaisiin kohteisiin tulee myös suhtautua kunnioittaen. Erilaiset korpeen vetäytyjät tuskin matkailijalaumoja kaipaavatkaan. Tuotekohtaisten tukiaisten poistuminen ja vapaa kilpailu ovat poistaneet myös tarpeen saneerata pieniä maatilayksiköitä. Tämä antaa uuden mahdollisuuden esimerkiksi pysyvästi työelämästä syrjäytyneille. Monta kertaa viikossa ajavan maitoauton sijasta maatilalla käykin yksi sadonkorjuuauto vuodessa. Matkailu helpottaa jalostettujen maitotuotteiden hyväksikäyttöä. Joku valitsee maidon jalostamisen maatilalla tai usean tilan yhteistyössä. Se koituu niin ihmisen tuotannossa olevan luonnon, ympäröivän hieman villimmän luonnon kuin sisäisen luontommekin hyväksi. Lihaa mahtuu kuolleena ja teurastettuna enemmän yhteen kuljetukseen kuin eläviä eläimiä. Itsellinen talonpoika Viljelijän palkan avulla toteutunut tasa-arvo on saanut ihmeitä aikaan. Tämän tulevaisuudenkuvan pohjana ovat maaseudun ympäristöeettiset muutospaineet ja viljelijän vapauttaminen. Kuolleena kuljetettua lihaa! Kuluttajien kiinnostus ruuan ympäristövaikutuksiin näkyy luomutuotteiden suosion voimakkaana kasvuna ja kasvissyönnin lisääntymisenä. Se on mahdollistanut ympäristöeettisen· maaseutupolitiikan. Se perustuu enemmän yhteistyöhön kuin omistamiseen. Tasa-arvoon perustuva viljelijänpalkka on tehnyt sen, mitä erilaiset konsultit, yrittäjäkoulutus ja luovuusgurut ovat yrittäneet pitkään; se on vapauttanut luovuuden. Tasa-arvon toteutumisella ympäristökysymykset aidosti huomioiva maatalouspolitiikka on muuttunut mahdolliseksi. Keski-Euroopan eläinsuojelijoiden kampanjoinnista alkusysäyksensä saanut uudistuskampanja takaa kotieläimille lajinmukaiset olosuhteet. Heikki Susi/uoma 15. Riippuvuus naapureista on vapauttavaa ja hauskempaa kuin riippuvuus byrokratiasta ja ministeriöiden harkintavallasta. maisemasta huolta ja ruokkii eurooppalaisen matkailijan. Uudessa vastaanottavaisemmassa ilmapiirissä monille työttömille tarjoutuu mahdollisuus hakea mieltä elämäänsä kotitarveviljelystä, puuenergian käytöstä, maatilojen kiireisten aikojen tilapäistöistä. Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi saattaa houkuttaa täällä usein käyvää matkailijaa jäämään osittain asumaan suomalaiselle maaseudulle. Työvaltaisuuden suos1m1nen helpottaa kausityövoiman käyttöä maataloudessa. Kotimainen lihantuotanto on kuitenkin paaosin pelastunut kiinnittämällä huomiota ruuan koko elinkaaren eettisyyteen ja esteettisyyteen. Ihmisten työ pirstoutuu pienempiin ajanjaksoihin ja työelämän jousto pakottaa etsimään leipää monelta taholta. Monet maaseudun autiotalot tulevat käyttöön, kun osa kaupunkilaisista etsii mielekästä elämää maaseudulta. Suomen Ruotsia tiukemmat vaatimukset eläinten luonnonmukaisessa hoidossa ovat olleet hyvänä pohjana uudistuksille. Syrjäisellä maaseudulla keräilytuotteet, kalastus, metsään liittyvät muut työt tai matkailu jatkavat leipää. Kynnys maaseudun yrittäjäksi on huomattavasti matalampi, kun pääsee ensin uuden elämän alkuun. Talonpojan itsellisyys on saanut uuden sisällön ja ulottuvuuden. vsk. varmaan ajan myötä tyhjenee kokonaan ja luonto valtaa takaisin omansa. Kotiteurastus on myös askel jalostuksen suuntaan, jolloin maaseudulta viedään pois vain valmis tuote ja työtä jää enemmän maalle. Turismi onkin syrjäisen maaseudun pelastusrenkaita uuden ajan maaseutupolitiikassa. Kotiteurastus ei investointina kannata kaikille, vaan hygieniaehdot täyttäviä teurastamoja on syntynyt yhteistyönä alueellisesti. Tällainen lihantuotanto kilpailee hyvän omantunnon ja positiivisen mielikuvan lisäksi maistettavalla laadulla elävänä kuljetettuun stressilihaan verrattuna. Monimutkaiset tukiverkot on korvattu tasa-arvoa lisäävällä viljelijänpalkalla. Maaseudun asuttuna pitäminen ei saa muodostua pyhäksi pakkomielteeksi. Liikkuvat kylmäautot ja kotiteurastus mahdollistavat eläimen teurastamisen kuljettamatta. Uusi itsellisyys motivoi viljelijää huolehtimaan ympäristöstään enemmän kuin sata asetusta. Eläinten kuljetukset pyritään saattamaan minimiin ja uusia keinoja ja keksintöjä kokeillaan. Visio kuvaa aikaa, jolloin päätoiminen luonnonvarojen hoitaja olisi maaseudun peruselementti ja maatalous olisi pelastettu kohtelemalla luontoa kunnioittaen ja ihmisiä tasapuolisesti. Pienet kanalat ja eläinystävälliset sikalat lajinmukaisine tiloineen luovat markkinoille haasteen bulkkiruokaa valmistavalle elintarviketeollisuudelle. 1 hmistyö on valttia kirjoittajan hahmottelemassa tulevaisuuden maatalouspolitiikassa. Etiikka on siirtynyt MTK:n tavoitelauseesta elävään elämään. Pienten suomalaisten erikoistuotteiden Euroopan valloitus on epätodennäköisempää kuin se, että eurooppalaiset tulevat tänne niitä syömään. Joitakin kyliä SUOMEN LUONTO 5/95 54
Kesällä avataan lasten Noin kymmenen kilometriä pitkä ja kilometrin pari leveä Keskuspuisto on kymmenientuhansien helsinkiläisten henkireikä. Silja Hyvärinen Jorma Laurila Keväällä Helsinkikin herää uuteen kukoistukseen. Pyörällä hurauttaa mukavasti Pitkäkosken ja Ruutinkosken lehtoja ihastelemaan ja Haltialan aarnialueen hämäryyteen. Puiston pohjoisosassa ovat kaupunkilaisten ilona Helsingin laajin yhtenäinen metsäalue ja Haltialan tilan maisemapellot. Pyöräilyn lomassa voi pulahtaa ui maankin. luontopolku ja syksyllä luontopolku liikuntaesteisille lintulavoineen. Viikissä on kansainvälisestikin arvokkaaksi noteerattu lintuparatiisi aivan keskustan tuntumassa. Meri kimmeltää raikkaana ja puistot pukeutuvat vihreään kesäasuun. Kymmenkilometrinen Keskuspuisto kurottaa keskustasta vehreänä käytävänä pohjoiseen Vantaan rajoille. Tämän kevään havaintojen perusteella linnut näyttävät heti ottaneen sen omakseen. Moni taittaa työmatkansakin puiston poikki. Puistossa on tiheä hiekkateiden verkko, ja se sopii erinomaisesti pyöräilyyn. SUOMEN LUONTO 5/95 54. Se on kymmenientuhansien helsinkiläisten henkireikä. Polkuja ja hiekkateitä pitkin on helppo kulkea. On aika lähteä retkelle pääkaupungin luontoon. Se yhdistää Helsingin kivikeskustan Vantaan metsiin ja peltoihin. Metsät ja puistot täyttyvät lintujen laulusta ja kasvien tuoksusta. Haltialasta takaisin tullessa 16 Luontoelämyksiä pääkaupungissa: Löydä Helsingi1 voi seurailla vaikkapa Vantaanjoen laaksoa, joka luikertaa Vanhaankaupunkiin ja Viikkiin. Kaavamääräyksillä suojeltu Keskuspuisto tuntee ruuhkaisen pääkaupungin paineet; puistoa on jatkuvasti nyrhitty reunoiltaan. Meriluonto avautuu tietysti parhaiten veneilijälle. Viikki on jo sinällään koko päivän retken väärtti. Keväällä Viikki on lintujentarkkailijoiden ykköspaikkoja ja ympärivuotisestikin kiinnostava retkikohde. Kielto on säädetty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi. Parhaan tuntuman siihen saa polkupyörällä ja kävellen. vsk.. Vantaanjoki on kaunis etenkin kesällä, ja sen vesikin on puhdistunut jopa lohikaloille kelpaavaksi. Sulan maan aikana ei lahden ruovikoissa eikä avovesialueilla saa sitä paitsi liikkuakaan. Lammassaaren tornista avautuu näkymä niittämällä kunnostetulle rantaniitylle, jota pidetään avoimena vastedes laiduntamalla. Sinne on rakennettu kulkijoiden iloksi opastauluja ja lintutorneja sekä pitkospuut Lammassaareen
Metsään on helppo tutustua polkuja pitkin. Mustavuori kohoaa aivan Helsingin ja Vantaan rajalla. ltelIDet SUOMEN LUONTO 5/95 54. harvinaisen pikkusiepon. Hämyistä tunnelmaa rikkovat vain muutaman kilometrin päässä olevalta HelsinkiVantaan kentältä nousevat suihkukoneet. Kaunis Kallahdenharju Vuosaaren kupeessa on ainut harjujensuojeluohjelman kohde Helsingissä. Metsät ja puistot luovat vehmauden ytimen, mutta pääkaupungissa on myös vajaat parikymmentä luonnonsuojelualuetta, aarnimetsästä lehtoihin ja lintu vesiin. Kallahdenniemen tyvessä olevalta harjulta kannattaa jatkaa vielä kärkeen, jossa on rantaniityn suojelualue. Suurin osa Mustavuoren lehdoista on Vantaan puolella ja lisäksi yksityisomistuksessa. Sinne voi mennä vaikkapa metrolla ja bussilla. Niemen tyvellä on kapea Kallahdenharjun suojelualue, jonka läpi kulkee tie. Vuoren juurella on reheviä 17. Metrolla Musta vuoreen! ltäisintä Helsinkiä vehreyttävät VuosaarenPorvarinlahden metsäja ranta-alueet. Liikennejärjestelyihin etsitään luontoa säästävää ratkaisua, ja arkaa varpukasvillisuutta suojataan aidoin. Kallahdenniemi työntyy mereen Vuosaaren uusimpien asuinkortteleiden tuntumassa Itä-Helsingissä. Sen hienoihin, koko maan mitassa arvokkaisiin lehtoihin on vain parin kilometrin kävelymatka Mellunmäen metroasemalta. Uusiokäytössä oleva vanha ankkurikettinki erottaa suojelualueen viereisestä suositusta uimarannasta. Helsinkiä tämäkin! Keskuspuiston pohjoispäässä lymyävällä Haltialan aarnialueella saavat puut kaatua ja maatua omassa rauhassaan. Keväällä siellä voi kuulla mm. Helsinki ei ole pelkkää betonia; neljännes sen alasta on viheraluetta. vsk
Vuoren rinteillä on juoksuhautoja ja kivettyjä kärryteitä muistoina kansalaisodasta. Uutelan Särkkäniemi (15 ha), 12. Polkuja pitkin on helppo liikkua. Lännessä Espoon ja Vantaan rajalla polveileva Mätäojan-Talin laakso on niinikään hyvä retkikohde. Samalla retkellä kannattaa käydä lähellä kohoavalla Mustavuorella. Lehdoissa laulavat keväällä muun muassa mustapääkerttu ja sirittäjä, kuusikoissa voi kuulla harvinaisen pikkusiepon. Kesän tullen avaavat terälehtensä ruusut, ailakit, kuusamat, kielot, kurjenpolvet ja monet 18 muut. Aivan kosken rantaan pääsee polkua ja rappusia pitkin. lehtoja, ylempänä kuusikkoisia rinteitä ja männikköistä kalliomaastoa. Haltialan aarnialue (23 ha), 4. Sinne pääsee hiekkatietä pitkin entisen Vuosaaren kaatopaikan sivuitse. Kallahden rantaniitty (6 ha), JO. Tiiraluoto (0,5 ha), 14. Maununneva ( 1 ha), 6. vsk.. Jollaksen räme (3 ha), 13. Viikki-Vanhankaupunginlahti (254 ha), 7. Ramsinniemen lehto (5 ha), 11. Kivi saaren luodot (0 ,5 ha). Pitkäkosken rinne/ehto (13 ha), 5. Pitkäkosken rinne/ehdon suojelualue on rajattu kauniisti riukuaidalla. Vantaa •1s. Ruutinkoski (9 ha), 2. Pääkaupungin luonto kutsuu kulkijaa Vuosaaressa aaltoilee rehevä Porvarinlahti, jonka pohjukka häämöttää kuvassa puiden lomasta. Myös linnusto on kiintoisa. Pari kilometriä alavirtaan on Ruutinkosken ranta/ehto. Mustavuoren lähellä on rehevä Porvarinlahti lintuineen. Matalahara (3 ha) ja 16. Luonnonsuojelualueet: 1. SUOMEN LUONTO 5/95 54. Sinne pääsee hiekkatietä Vuosaaren entisen kaatopaikan sivuitse. km 5 Virkistysja viheralueet on merkitty vihreällä. Mustavuori (36 ha), 8. Nuottakari (1 ha), 15. Niskalan arboretum (2 ha), 3. Kallahdenharju (4 ha), 9. Sieltä on helppo jatkaa Keskuspuistoon. Lehdoissa kukkivat keväällä valkoja keltavuokot, mukulaleinikit, imikät ja linnunhemeet
Suojelualueet osa viherverkostoa Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelma on vauhdittanut luontoaarteiden suojelua. Erityisen hyvin lintuja voi tarkkailla kolmesta lintutornista. Lammassaaren tornin edustalla avautuu niittämällä kunnostettu rantaniitty, jota pidetään vastedes avoimena laiduntamalla. Rauhoitettaville kohteille laaditaan hoitoja käyttösuunnitelmat. Se on sekä kasvien että lintujen ystävälle kiintoisa retkikohde, jonne voi vaikka kävellä Mellunmäen metroasema/ta. Suojelu ja virkistykäyttö eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta virkistyskäyttö on ohjattava siten, etteivät suojelun tavoitteet vaarannu. Se on myös tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Mustavuori Helsingin ja Vantaan rajalla on kuuluisa !ehdoistaan. Touko-kesäkuun öinä Viikissä voi nauttia lukuisista ilmaiskonserteista; solisteina ovat mm. satakieli, luhta-, viita-, ruoko-, rytija rastaskerttunen, toisinaan myös kaulushaikara. ria. Suojelualueet ovat ruuhkaisen pääkaupungin kovassa puserruksessa. Arka kallio-, lehtotai harjumaasto ei siedä yhtään paremmin luonnonystävien kuin muidenkaan tallausta. Rakenteiden ylläpito ja suojelukohteiden valvonta on tärkeää myös ilkivallan estämiseksi. vsk. Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella pesii 80 lintulajia, yhteensä 3000 paria. Ohjelmassa on 14 kohdetta mantereelta ja 27 saaristosta. Niiden kirjoa kuvastavat verkoston ääripäät kuten Kulttuuritalon kupeessa kukoistava Lenininpuisto ja luonnontilainen vanha metsä lahopuineen Haltialan aarnialueella Keskuspuiston pohJ01späässä. Helsingin viherverkosto koostuu metsistä, pelloista, niityistä, puistoista, siirtolapuutarhaja viljelypalstaalueista, historiallisista kartanoalueista ja luonnonsuojelualueista. Suojelualueen rauhoitusmääräykset eivät toteudu ilman rajojen merkintää, reittiverkostoa ja opastustauluja. Avainasemassa ovat kulkijoiden ohjaaminen poluille ja pitkospuille sekä rakenteiden suunnittelu. Nyt Helsingissä on 16 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua kohdetta, joiden yhteispinta-ala on 380 hehtaaSUOMEN LUONTO 5/95 54. Jokainen retkeilijä voi omalla käyttäytymisellään auttaa luonnon säilymistä esimerkiksi kulkemalla vain merkityillä reiteillä ja noudattamalla ohjeita sekä viemällä roskansa mennessään. 19. Kaikki suojelualueet ovat lähellä rakennettuja alueita ja osa rajautuu suoraan asutukseen. Luonnonsuojelualueet ovat siis osa viherverkostoa. Kansainvälisesti arvokkaan Viikin ja valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden lisäksi on rauhoitettu paikallisesti merkittäviä kohteita, muun muassa pieniä soita niitä viimeisiä pieniä paloja, joita Helsingin soista on säästynyt. Sulan maan aikana lahden ruovikoissa ja vesialueilla liikkuminen on lintujen pesimärauhan turvaamiseksi kielletty. D Metsänhoitaja Silja Hyvärinen työskentelee Helsingin kaupungin kiinteistöviraston metsäja maatalousosastolla, joka vastaa suojelualueiden hoidosta. Lammassaareen johtavat Vanhankaupunginlahden kosteikon läpi pitkospuut
vsk.. Kuvassa valkoposkihanhiparvi ylittää Virolahden Harvajanniemen. SUOMEN LUONTO 5/95 S4. I Rlianlahtfi.t( Arktisten lintujen kevätmuutto on monelle lintuharrastajalle vuoden kohokohta. ,:'l., ~-r ;ma:uii+ .~ W-EB·OD _, '"'·, IP@ifHiiil! lf Peipsijärvi ; , . ARKTISTEN MUUTTAJIEN REITIT POHJOIS-ITÄMERELLÄ Pohjanlahti "l,......:i
Muun muassa toukokuussa 1994 laskettiin peräti 280 000 vesilintua Puisen niemen kärjestä, Väinämeren itäreunalla. Matkalla Suomen rannikolla nekin joutuvat satojen kaukoputkien ja kiikarien näkökenttään. Myöhemmin toukokuussa punakuirit, tundrakurmitsat, suosirrit ja lopulta kesäkuun alkupuolella isosirrit urakoivat samaisen lentotaipaleen Hollannista Pohjois-Venäjälle. Meriharakat alkavat liikehtiä levottomasti toukokuun alussa kokoontumispaikallaan Hollannin Vattimerellä. '"' .... Niiden lähtöpiste Riianlahti sijaitsee vain runsaat sata kilometriä Suomesta etelään. kamuodostelmat ja niitä yhtä kiihkeästi odottavat lintuharrastajat kohtaavat. .... Viron aluevesille tankkaamaan itsensä pulskaan kuntoon. Runsaslukuisimmat arktiset linnut, allit ja mustalinnut selviävät paljon lyhyemmällä .,... Vapun tienoilla Riianlahden pohjoisosissa parveilee miljoonia vesilintuja ruokaillen ja odotellen muuttovireen voimistumista ja suotuisia muuttosäitä. Riianlahden pohjoispuolella oleva Väinämeri näyttää olevan sekin hyvin tärkeä levähdysalue arktisille vesilinnuille. Riianlahden vappuriehat Kevään kynnyksellä vesilinnut siirtyvät Itämeren altaasta .... Tuulen käännyttyä pyrstön taakse parvi toisensa jälkeen kohoaa kuulaalle iltataivaalle, järjestäytyy komeiksi mustavalkeiksi rivistöiksi ja kääntää hehkuvanpunaiset nokkansa kohti koillista. Kuitenkin kiivaimman muuton aikaan lukemattomat parvet jatkavat suoraan sisämaahan ottaen 21. Seuraavana aamuna runsaan tuhannen kilometrin yhtämittaisen lennon jälkeen alkaa Suomen saarien rikkoma rantaviiva häämöttää horisontissa. ... Porkkalan kohdalla Kirkkonummella kiihkeästi koilliseen etenevät meriharakSUOMEN LUONTO 5/95 54. vsk. Useimmat allit ja mustalinnut lentävät Riianlahdelta suoraan Suomen rannikolle, jossa ne tavallisesti kääntyvät seuraamaan rannikkolinjaa itäkoilliseen. Sopivalla etelätuulella parvet nousevat siivilleen yksi toisensa jälkeen ja niiden lähtöä muutolle säestävät kiivaat kutsuäänet. .... lentomatkalla kuin Vattimereltä startanneet kahlaajat
Lyhyt Siperian visiitti Arktinen kesä on lyhyt. päivä, viime vuosina 15. päivän tienoilla tai jopa aikaisemmin. Sepelhanhien massamuutto kesti tuntikausia ja hämärän laskeuduttua ynnättiin kymmenissä paikoissa uusia ennätyksiä. Melkein kaikkien arktisten hanhien määrä on kasvanut tuntuvasti, sillä metsästys on vähentynyt niiden muuttoreiteillä. Huippuna oli Viipurin 122 000 lintua. . päivä. Keväällä 1994 osattiin aivan yleisesti odottaa, että valkoposkihanhet menisivät 23. Esimerkiksi PohjoisVenäjän valkoposkikanta oli 1960-luvulla vain 30 000 yksilöä, nykyisin 200 000. Lukuisien nollapäivien jälkeen toukokuun 25. Valkoposkihanhilla tuo päivämäärä on osapuilleen 22. Tundralla asuvien lintujen on suoriuduttava pesimäpuuhistaan ripeästi , jotta syyskesän kylmät eivät ehdi kangistaa jälki. . Allien ja muiden pienten vesilintujen huippu osuu toukokuun puoliväliin. Maaginen, lyömättömänä pidetty 100 000 sepelhanhien raja rikkoontui monessa pisteessä. toukokuuta, sepelhanhilla 27. Ennen päämuutto tapahtui tavallisesti toukokuun 18.-20. . Näin tapahtuu varsinkin yöaikaan, jolloin ItäSuomessakin voi kuulla taivaalta jatkuvasti koilliseen eteneviä allin nelisointuja ja mustalinnun vihellyksiä. SUOMEN LUONTO 5/95 54. .. Monen harmiksi tuuli kuitenkin painoi hanhien pääreitin Suomen ohi. Ja sehän tiesi mahtavaa hanhimuuttoa Suomen ilmatilassa. Meriharakoita, alleja, sotkia, allihaahkoja, sirrejä ... .. Kannan voimistuttua päämuutto on viime vuosina jakautunut useammalle päivälle. vsk.. vain lisää korkeutta mantereen yllä. Suomenlahden pohjoisrantaa, ja ensimmäiset joukot saavuttivat Viipurin puolilta päivin. .. toukokuuta. Samana keväänä vain kahta päivää myöhemmin sepelhanhet muuttivat ennennäkemättömin joukoin. .. päivän aamulla ilmestyi lounaisesta horisontista sepelhanhiaallon alkupää Kirkkonummen Porkkalan kohdalle. . .. Parvet vyöryivät perätysten kohti itäkoillista seuraten .. Hanhia yhä enemmän Monen lintuharrastajan mielestä arktisen muuton ehdottomia huipentumia ovat se22 pelja valkoposkihanhien päämuutot. ..... Edellisten päivien heikot muuttosäät vaihtuivat yhtäkkiä reippaaksi myötätuuleksi ja kirkkaaksi auringonpaisteeksi.
Arktisten lintujen lisääntyminen onkin tavattoman nopeaa ja tehokasta. Varsinainen syysmuuttosesonki ajoittuu kuitenkin vasta syys-lokakuulle, kun kuikkalinnut, joutsenet, hanhet ja useimmat muutkin arktiset siivekkäät lähtevät Siperian ankaraa talvea pakoon. Itämerelle talvehtimaan Monet arktiset linnut muultavat eteläiselle pallonpuoliskolle asti, mutta suuri osa linnuista viettää talvensa Itämeren hyisissä vesissä. Itämeren tärkeys arktisten vesilintujen talvehtimisalueena on paljastunut vasta 1990luvulla. Tällaisina vuosina esimerkiksi sepelhanhien poikastuotto voi jäädä alle sadasosaan normaalista. 23. Ne vaihtavat roudan runtelemat, vetiset tundralakeudet trooppisen Afrikan kuumiin hietikoihin pitkän talven ajaksi. Maailmanlaajuisesti harvinainen allihaahka viettää puolestaan talvensa Saarenmaan pohjoisrannalla 8 000 yksilön ja Liettuan länsirannikolla 1 500 yksilön voimin. vsk. Alleja laskettiin lähes viisi miljoonaa ja verraten harvalukuiseksi oletettuja pilkkasiipiäkin arvioitiin kelluvan Itämerellä miljoona yksilöä. Siinä missä allit viihtyvät Riianlahdella ja Gotlannin luona, lapasotkat viettävät talvensa aivan Itämeren lounaisimmissa osissa. kasvua. Pääasiassa tanskalaisten ja ruotsalaisten ornitologien vesilintulaskennoissa arvioitiin Itämeren elättävän talvisaikaan peräti kymmenen miljoonaa lintua. Ensimmäisten lähtijöiden joukossa ovat kuovisirrikoiraat, jotka jättävät usein jo kesäkuussa pesueen hoitamisen naaraalle. Pikkujyrsijöiden katovuosina naalit puolestaan verottavat ankarasti lintujen pesueita. Laskennat saattoivat uuteen valoon myös monen arktisen vesilintulaj in aiemman kannanarvion. Myös monet vesi lintukoiraat jättävät pesimäalueensa jo keskikesällä. Linnut viettävät Siperian tundralla vain välttämättömimmän ajan. Joinakin vuosi!J..a alkukesän kylmänpurkaus Siperian rannoilla voi koitua monille linnuille kohtalokkaaksi. Ensimmäiset arktiset asukit kääntävät nokkansa kohti etelän maita jo kesäkuun lopulla, samaan aikaan kun viimeisten kevätmuuttajien matka pesimäalueille on vielä kesken! SUOMEN LUONTO 5/95 54. Vaara vaanii laineilla Arktisten lintujen tapa keUseimmat arktiset linnut jatkavat muuttoaan yötä myöten. Eri lajit suosivat kuitenkin selvästi eri alueita. Tärkeimmät vesilintujen talvehtimiskeskukset Itämerellä ovat Pommerinlahden alue Puolan ja Saksan ranni kolla, Tanskan salmet, Gotlannin eteläpuolen mannerjalusta-alue sekä Riianlahti silloin kun se ei ole jäässä
Aamut aloitetaan kuikkalinnuilla ja illat päätetäään merisorsilla, hanhet, kihut ja kahlaajat voivat muuttaa aamusta iltaan. Itämerellä suuril ta tragedioilta o llaan vältytty, mutta pahimman mahdollisuus on alati väij ymässä. Mutta vielä voimme ihailla luonnon kauneutta. Sen tehtävänä on vastata öljyyntyneiden lintujen lajimäärityksestä, käsittelystä ja pesusta. 1992 tundrakurmitsa 30.5. Toinen paikan tyyppilaji on mustalintu. 1994 valkoposkihanhi 23.5. Myös pilkkasiipiä, lapasotkia, kuikkia, kaakkureita, kihuja, joutsenia, valkoposkija metsähanhia, meriharakoita, suosirreja, punakuireja ja tundrakurmitsoja, monen muun lajin ohella, näkee runsaasti käyttämässä Viipurin ilmatietä matkalla pesimäseudulleen. 1978 allihaahka 7.5. Vesilinnut eivät lähde mielellään ylittämään mantereita vaan seuraavat mahdollisimman pitkään vesistöreittejä. Iltaisin ne lentävät parvi toisensa perään kuuliaisesti sepelhanhien käyttämää reittiä, tosin paljon korkeammalla. Samasta syystä ovat Suomen lintuyhdistykset ja Suomen ympäristökeskus ryhtyneet kokoamaan öljyonnettomuuden valmiusjoukkoihin lintujen pelastusryhmää. Lintumuuton ihailun lomassa tulee pohtineeksi tulevaisuutta. 1976 suosirri 30.5. Viipurin lintumagia Missään muualla koko maailmassa ei näe arktisten alueiden vesilintujen kevätmuuttoa niin hienosti ja runsaana kuin Viipurissa. Kiikari ja kaukoputki ovat oivia apuvälineitä jos haluaa ihailla lintuja yksityskohtaisemmin. 1994 sepelhanhi 25.5. Putkonen mainiosti mustalintuparvien ääntelyä 1942 ilmestyneessä " Kevätmuutosta Viipurinlahdella" -artikkelissaan Ornis Fennicassa. Vi ipuri on vi lkas lähes sadantuhannen asukkaan kaupunki. vsk.. Linnut ovat nähneet Viipurin nopean kehityksen ensin karjalaiseksi kyläksi, sitten ruotsalaisesta linnoituksesta suomalaiseksi ja lopulta venäläiseksi kaupungiksi. Siperian ja Venäjän tundran vesilinnut ovat käyttäneet samaa reittiä vuosituhansia. Kohteliaita kyselijöitä ja optisten välineitten ihmettelijöitä riittää. 1994 pilkkasiipi 21.5. Eri näköiset muuttoparvet täyttävät Viipurin ilmatilaa eri aikaan. Sepelhanhiparvet seurailevat tavallisesti muuttomatkallaan rannikkolinjaa. rääntyä suurin joukoin talvehtim aan , lepäilemään, sulkimaan j a ruokailemaan aiheuttaa niille vaaran joutua öljyonnettomuuden uhriksi. SUOMEN LUONTO 5/95 54. Lintuharrastusta ei pysty pitämään täysin erillään muusta 24 elämästä, toisin kuin Suomen puolella. 1994 alli+mustalintu 14.5. Yhä suurenevat jättiyhtiöt ovat kuin hirviöitä, jotka mittaavat ihmisen tai luontokappaleen vain rahassa. Keväällä suurimmat sepelhanhimäärät lasketaankin aina Suomenlahden itäisimmässä nurkassa Viipurissa. Melkein koko Luoteis-Euroopassa talvehtiva kolmesataatuhantinen kanta muuttaa Viipurin kautta. D Mauri Leivo on espoolainen biologi ja vapaa toimittaja. Päämuuttoiltana saattaa kuulua pari tuntia yhtämittaista mustalintukoiraiden piipitystä taivaalta. 1994 10 000 64 000 122 000 730 000 32 000 2 500 1 200 3 000 11 000 9 000 22 000 49 000 130 si tärkeimmän allihaahkojen talvehtimispaikan vieressä. kuikka 23.5. 1978 kihut 23.5. 1978 punakuiri 14.5. Hanhia, mustalintuja, pilkkasiipiä, kuikkia ... Viipu rissa mustalinnun kanssa yleisimmän linnun tittelistä kilpailee korea alli . Ehkä näkemäni sepelhanhiparvi onkin viikon päästä elämästään taisteleva öljyinen hanhiparven irvikuva jossain Komissa. T ämän takia suunnitelmat rakentaa rahtiliikennesatama Butingeen Liettuan ranni kolle eivät ilahduta linnustonsuojelijoita, sillä alue on Euroopan kolmannekParhaita yhdestä pisteestä havaittuja arktisten fintujen päiväsummia Suomessa. Arktinen temmell ys alkaa arvokkaasti joutsenilla huhtikuun puolella ja päättyy kiivaaseen isosirrimuuttoon kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla. Venäläinen vieraanvarais uus jaksaa hämmästyttää. 1994 meri harakka 3.5. Useimmat lajit lentävät niin korkealla, että ne voi havaita kaupungin keskustassa mistä vain. 1978 lapasotka 23.5. 1982 isosirri 10.6. Jos menet Viipuriin toukokuussa, tii raile ihmeessä myös taivaalle! Jari Kontiokorpi Tarkemmat selvitykset Viipurin lintumuutoista on julkaistu Etelä-Kaijalan Lintutieteellisen Yhdistyksen julkaisussa Ornis Karelica. Viipurin yli vyöryvät propottav ia tarinoita päästävät sepelhanhiparvet, useimmiten ne suunnistavat kuuluisan linnan yli . Vielä painaessani pään tyynylle kaikuu päässä tuo sama ääni. Siksi linnut ajautuvat Viipurinlahdelle seuratessaan Suomenlahden pohjoisrantaa. " Ylilentävistä parvista kuului tavallisesti yhtä mittaa iskevää fify fify fify ääntä", kuvaili T.A
Teksti: Vesa Luhta Kuvat: Martti Rikkonen Ikihongikoiden j~ Erämaakeskustelussa tutuksi tulleen Inarin Hammaskairan koillislaidalle sijoittuu kasvillisuudeltaan, luonnonoloiltaan ja historialtaan aivan erityinen alue, jota on totuttu kutsumaan Kirakan kairaksi. vsk.. Järvien rannoilla on puolilahoja verkonkuivausteljuja ja kodanpohjia, ha1jujen kupeilla erottuu muina1s1a peurahaudan pohjia ja jostain joenmutkasta löytyy harmaantunut kalaseita. Komitean työn tuloksina syntyivät erämaaalueet, jotka kattavat suurimman osan maamme kolmen pohjoisimman kunnan maaalueista. Huoli tiettömien kairojen säilymisestä perinteisessä käytössä oli ajankohtainen, koska Ylä-Lapin luonnonhoitoalue suunnitteli teitä ja hakkuita Inarijärven itäpuoliseen Kessin kairaan. Lähes jokaisen siellä liikkuneen on Kirakka kietonut valtaansa. Hankalaa kysymystä vatvomaan asetettiin erämaakomitea, jonka tavoitteina oli sekä erämaiden säilyminen luonnonmukaisina että pohjoisen metsätalouden edellytysten jatkuminen. Moni on kulkenut Ki rakan kairan läpi ja pitänyt koko aluetta kirveenkoskemattomana. Polkujen varsilla näkyy merkkejä entisaikojen elämästä: milloin on muotkattu venettä ohi koskien, milloin lyöty kelon kupeesta lastuja nuotion sytykkeiksi. Ki rakan ystävien toivomus jäi huomiotta. Komi tealle luovutettiin muun muassa 367 inarilaisen erämaankäyttäjän allekirjoittama adressi, jossa vastustettiin suunniteltuja hakkuita Hammaskairassa ja erityisesti Kirakan alueella. Mutta hämmästyttävän vähän näkyvät nuo entisaikojen savottain jäljet. Sen aikaisilla menetelmillä ei metsän peitteisyyteen tai maan pintakerrokseen saatu sellaista arpea, jota aika ei ole pystynyt parantamaan. Hakkuista näkee vieläkin merkkejä; siellä täällä seisoo harrnaantuneiden savottakämppien sortuneita raunioita, jokunen latvus maatuu sammalen sisälle tai kanto törröttää tanakasti, ja itse joen rannoilla voi nähdä Kirakan Rahajärven vanhaa metsää, harvaa valoisaa männikköä. Sen sijaan paikallisten luonnonystäv ien yhtä aiheell inen huoli Hammaskairaan rajoittuvan Ki rakan kohtalosta jäi lähes unohduksiin. Erämaan rajauksessa tehtiin lisäksi karkea virhe: talousmetsäalue ulotetti in Ki rakkajärven pohjoisrannalle saak26 ka, aivan kairan keskeisimmälle sydänmaalle, yli kymmenen kilometrin päähän lähimmän metsätien kärjestä. peratut uittoväylät. Eränkävijöiden kaira Suurelle yleisölle Kirakka on saattanut tulla tutuksi Jorma Ollikaisen loisteliaasta teoksesta Kelokämppä, jossa tekijä on tosin hienotunteisesti häivyttänyt alueen suojaan salanimien taakse. Kirakka unohtui Keskustelun luonnonsuojelulliset intohimot kiinnittyivät Kessin kairaan; tähän johti tienrakentamisen ja hakkuiden aloittaminen juuri sieltä. Turrui set vaaranrinteet SUOMEN LUONTO 5/95 54. Mänty metsästä paljakkaan Ehdottomin ja lopullisin seikka, joka saa luonnonystävän rakastumaan Ki rakkaan, on alueen luonnon runsasmuotoisuus. Muualta tulleiden luontoakti vistien toiminta keräsi lehdi stössä valtahuomion ja Kessistä kirjoitettiin palstametreittäin. Viime vuosikymmenellä pohjoisessa virisi keskustelu erämaa-alueiden suojelemisesta. Kirakka onkin ollut jo sukupolvien ajan erityisesti ivalolaisten metsänkävijöiden rakkauden kohde. Suunnitelmiin on alusta pitäen kuulunut rakennettavaksi uusi metsäautotie Myössäjärveltä Pohjois-Kirakan läpi virallisen erämaa-alueen laitaan. Tie kulkee koko matkan lähes koskemattoman ikimännikön halki ja on pituudeltaan parisenkymmentä kilometriä. Silti koko kirja hehkuu Ki rakan kairan rikkauden ylistystä ja kuvaa sen vuosisataista historiaa pyyntimiesten ja erälläkävijöiden maana. Suurimman myllerryksen kaira koki 1930-luvun alussa, jolloin norjalainen Atif-yhtiö hakkautti ja uitti Kirakkajoen varsilta tuhansia runkoja järeitä ylispuita. Tien valmi stuminen olisi kuolinisku kairan perusluonteelle. Erämaan lopullisessa rajauksessa puolet Kirakan kairan tiettömästä ikimänniköstä jäi pelkäksi hoitoalueen talousmetsäksi, ja valtaosalle erämaaosaakin on suunniteltu luonnonmukaisia hakkuita. Utelias kuukkeli on oleellinen osa Metsä-Lapin männiköiden eläimistöä
Pohjoisempana sijaitseva Jänkäjärvi on upeine rantaharjuineen elämys kaikkina vuodenaikoina, samoin lukemattomat muut kiilusilmäiset Kirakan pienvedet. Kirakan täysrauhoittaminen on mahdotonta, mikäli paikallinen, järeisiin puihin perustuva puunjalostus aiotaan säilyttää. Yksityiskohdiltaan metsä on täydellinen; ylispuiden juuria verhoaa tuore taimikko; palokorot, juurakot ja maahan sortuneet jättiläiset pilkottavat pahkaisten kilpikaarnakylkien lomitse. Tämä tekee hakkuut kiistatta taloudellisesti kannattaviksi. maalta. Tietä aiotaan rakentaa kuitenkin jo tänä kesänä parisen kilometriä ja vuosituhannen vaihteessa se ulotetaan Ronkajoelle saakka. On outoa ajatella, ettei 1990-luvun tekniikalla voitaisi hoitaa metsätaloustöitä ilman raskaita pysyviä tierakennelmia, kun jo 60 vuotta sitten siinä onnistuttiin erinomaisesti. eränkävijöiden 01aa peilautuvat kairan lukemattomista · lammista ja järvistä, joiden hopeiset pinnat kiiluvat kauemmille tunturiselänteille saakka. Luonnonystävien kanta on ollut, että tientekoa ei tulisi jatkaa tämän pidemmälle. Mikäli kaira halutaan sa1lyttää vähänkään nykyisen kaltaisena, on puunkorjuu alueelta hoidettava talviteitä, jääteitä tai pelkkiä ajouria käyttäen. Ylempänä Kirakkajoki kulkee mieltäliikuttavan kauniiden järvien kautta. 27. D FM Vesa Luhta on ivalolainen eränkävijä ja kirjoittaja. Hoitoalue ei viisaasti tässä vaiheessa suostu kommentoimaan, jatketaanko hakkuita sen jälkeen kohti Kirakan sydäntä. Vaikka Kirakkajoen alimman osan suuhun 1950-luvulla rakennettu pienvoimala säännöstelyineen on miltei tuhonnut Rahajärven kalaston, on tämän suuren erämaajärven kauneus säilynyt entisellään. Maisemaa kirjavoivat kalliopahdat ja tyylipuhtaat harjuselänteet, jotka leikkautuvat äkillisesti pieniin jänkiin ja siirtolohkareiden pirottamiin puronotkoihin. Jakojärven, Kirakkajärven ja Syväjärven rannoilta voi lukea monia tarinoita entisajan pyytömiehistä, ja järvet ovat edelleenkin merkittäviä paikallisten kalamiesten verkosteluvesiä. vsk. Samana kesänä rakennettiin kuuden kilometrin mittainen metsätie vedenjakajana olevaan Katoskuruun saakka. Tuoreimpia vaatimuksia ovat esittäneet saamelaiset poromiehet, jotka vaativat eräiden metsäalueiden asettamista hakkuukieltoon Angelissa. Kaikkea kattaa yhtenäinen mäntymetsä, omituisen unettavana, mutta silti sykähdyttävänä. Kesällä 1993 päädyttiin jonkinlaiseen sopuun: Luonnonystävät hyväksyi metsäteiden rakentamisen ja pehmeät hakkuut Myössäjärven alueella nelostien kupeella. Kirakka on vain yksi monista Ylä-Lapin suojelua kaipaavista alueista. Kirakalta kaadettavista puista peräti kolmasosa on järeää puustoa. Kelojen runsaus saa kairan näyttämään lähes harSUOMEN LUONTO 5/95 54. Tien teko jo alkanut Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestö, Inarin Luo.nnonystävät, on yrittänyt useaan otteeseen vedota hoitoalueeseen, että se tarkistaisi Kirakan talousmetsän hakkuusuunnitelmia. Pelkästään kelojen osuus on kolme prosenttia, vaikka lahovian takia vain harvoja keloja voidaan käyttää
vsk.. Kuvat: Jorma Peiponen Teksti: Antti Halkka 28 Ahvenanlila~ SUOMEN LUONTO 5/95 54
1 keväässä SUOMEN LUONTO 5/95 54. Luonnonystävän pitäisi ainakin kerran elämässään matkustaa touko-kesäkuussa Ahvenanmaalle, jonka kukkaloisto on vertaansa vailla. vsk. 29
vsk.. 30 SUOMEN LUONTO 5/95 54. Liljankukkia, vesiliskoja, kämmeköitä Ki,jopikarililja kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Meillä lajia on vain Ahvenanmaalla ja ainostaan muutamalla kasvupaikalla
vsk. Soikkokaksikko on Ahvenanmaalla yleinen kämmekkä. Sen lehdet ovat somasti " kaksikkona" ; kukka on melko vaatimaton. SUOMEN LUONTO 5/95 54. 31. Nåtö
Retkeilijän parhaita käyntikohteita ovat juuri Ramsholmenin lehto Eckeröhön vievän tien kupeessa ja yhtä lähellä Maarianhaminaa polveileva Nåtön luontopolku. Kevätretkeilijän parasta aikaa ovat viimeiset hetket ennen kesää lehtien puhkeamisen aikaan tai vähän sen jälkeen. Kevään kirkkaaseen valoon avautuvat vuokot, kiurunkannukset ja kevätesikot. Vuosimiljoonien kulutuksenkin jälkeen tätä kalkkikiveä on jäänyt Selkämeren pohjaan, josta mannerjää viime jäätiköitymisen aikana toi sitä Ahvenanmaan moreenin sekaan. on kauneutta ja voimaa, joka on omiaan huumaamaan Suomen mantereen karuista sisuksista saarivaltakuntaan saapuneen. Ramsholmen, Herrö, Nåtö: Kolme lehtoa meren rannalla Ahvenanmaan kevään kasvimaailmassa. Herrön niemellä on myös paljon seljakämmeköitä, jolla on punainen ja kellanvaalea värimuoto. 500 miljoonaa vuotta sitten eläneiden merieliöiden kuorista. Maa työntää täällä povestaan kaikenlaista väriloistoa ja myös kämmeköitä, kuten soikkokaksikkoja, jotka tottumaton voi sekoittaa kookkaisiin ahvenanmaalaisiin ratamoihin. ren lämpö, mutta sitä on etsittävä myös kalkkipitoisesta maaperästä. Karhunlaukkaa kukkiva Ramsholmen on kesäkuun alussa unohtumaton näky. Mistä Ahvenanmaa saa (ehtojensa lempeyden. Suuremmista kivistä on löydetty mm. Kevätesikko on maakuntakukka, mikä kertoo loppukevään tärkeydestä Ahvenanmaa-mielikuvassa. D SUOMEN LUONTO 5/95 54. Ramsholmenin ja Nåtön pähkinäpensasryppäät ovat aivan erityisen komeita. Pian avautuvat valkovuokot ja kevätesikot. Tuolloin Suomi oli geologien mukaan mannerlaattansa mukana jossakin tropiikissa. Seljakämmekkä samalla muistuttaa meitä siitä, miten myös lajin sisäinen vaihtelu on tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Ahvenanmaan maakuntahallitus estää näillä alueilla viikatteen ja laidunkarjan avulla pensoittumisen ja heinittymisen. Ahvenanmaan tienoilla lainehti matala meri , jossa elämä kukoisti. Ramsholmenin karhunlaukkalehto tuoksuu loppukeväällä niin voimakkaasti, että viikinkien ruokapöytä kumpuaa mieleen vuosituhannen takaa. Kauempana Maarianhaminasta itään on Herrön niemi. Niitä on monilla niityillä aivan silmänkantamattomiin. Kesäkuun alku on usein parasta kämmekkäretken aikaa. Keväretken voi tehdä jo huhtikuun lopulla, jolloin sinivuokot, mukulaleinikit ja käenrieskat hallitsevat näkymää. Vastauksen tarjoaa ympärillä vellova ja samalla hallaa torjuva meKolme oivallista kevätretkikohdetta: Ramsholmen, Nåtö ja Herrön niemi. Kaikkihan on oivallinen lannoite ja maanparannusaine. Herrössä on toinen Ahvenanmaan lintutorneista; toinen on lähellä Ramsholmenia Torpfjärdenin lahdella (pieni vihreä kyltti: Fågeltorn). Maailma olisi köyhempi, jos punaiset tai keltaiset seljakämmekät häviäisivät. oikosarvisten (mustekalojen sukulaisia), trilobiittien ja merililjojen jäänteitä. -Nåtö. Näin maa pysyy kevätkukkien tantereena. Muutamalla paikalla kasvaa myös valkokukkainen karhunlaukka, jonka viikingit ovat ehkä tuoneet tänne maustekasviksi. Kalkki on peräisin lähes . Silloin monet kasvit loivat ne rakenteet ja energiavarastot, joiden turvin ne avaavat kukkansa silmiemme iloksi, mutta ennen kaikkea lisääntymisen välttämätöntä tehtävää palvelemaan. Kuvassa mäkirikko, jota yleisempi on papelorikko. Sijansa on silti myös omenapuilla, tuomilla ja monilla pensailla. 32 Melko kuivien paikkojen somisteena kukkivat alkukesällä rikot. Kiitokset kevätesikon kukinnasta on siis annettava jopa oikosarviselle puolen miljardin vuoden taakse! Välttämätön osansa tämän kevään kauneuden luojana on myös niinkin läheisellä ajalla kuin viime kesällä. vsk.. Silloin niin sanotun kevätaspektin kukat eivät ole vielä lakastuneet niille on tärkeää kukkia ennen kuin puiden lehdet luovat varjon maanpinnan ylle. Ilmassa leijuu kuin vieno valkosipulin tuoksu
Punainen on Aatami. SUOMEN LUONTO 5/95 54. Kuvassa myös valkovuokkojaja kevätesikoita,joiden kanssa seljakämmekkä siis kukkii samaan aikaan. Seljakämmekkä on kuin kaksi eri kasvia. 33. -Herrö. vsk. Sen nimi onkin ruotsiksi Adam och Eva eli Aatami ja Eeva
On laskettu, että maailmassa on viljelykelpoista maata jokaista ihmistä kohti ehkä noin 35 aaria, noin hehtaarin kolmasosa. Pelkästään kasviksia ja viljaa syövä ihminen voi meidänkin kylmässä ilmastossamme elää varsin hyvin, jos pellot ovat hyvässä kunnossa ja lämpimällä paikalla. Eläimiä varten kasvatettavat apilanurmet parantavat maata ja sitovat peltoon ilmakehän typpeä ilmaiseksi lannoitteeksi. Suomessakin maatalous käyttää enemmän energiaa kuin sen tuottama ruoka sisältää. Pelkällä leivällä ei kuitenkaan elä, ei ainakaan pitkään; ihminen tarvitsee ravinnossaan myös hyvälaatuista valkuaista, rasvaa, kuituja ja erilaisia vitamiineja. Tilan hoitamiseen kuluu aikuisilta kesäkautena noin kahden kuukauden työ, lisäksi perheen emäntä hoitaa kotieläimiä ympäri vuoden. Sen lisäksi teollisuusmaiden ihmisten ruuan tuottaminen kuluttaa ällistyttäviä määriä uusiutumattomia luonnonvaroja; kasviravinteita ja energiaa koneiden ja lannoitteiden valmistamiseen sekä kuljetuksiin. Jos eläimille varattaisiin tuo yli jäävä viisitoista aaria, jokainen ihminen voisi pitää muutamaa kanaa, ankkaa tai hanhea sekä vuohta tai lammasta. Rea Peltola Perheelle ravintc Muhevan maan hedelmät kypsyvät pirtin ympärillä ... vsk.. Niinpä osalla tuosta parinkymmenen aarin alasta kannattaisikin viljellä vihanneksia, juureksia ja palkokasveja. Kovin viileillä alueilla valkuaispitoiset pavut ja hemeet saattavat epäonnistua joinakin kesinä. Jokapäiväinen leipä ja vähän muutakin Runsas kilo jauhoja tai kuivaa leipää sisältää sen määrän energiaa, jonka aikuinen ihminen päivässä tarvitsee. Yhden ihmisen leivän viljelemi34 seen tarvitta1s11n meidän oloissamme noin kaksikymmentä aaria eli 0,2 hehtaaria. Tila tuottaa ruuan lisäksi myös hiukan villoja ja pellavia vaatteita varten. Ylimääräiselle maalle voisi sijoittaa vaikka hedelmätarhan ja aurinkoisen mansikkamaan, koristepuutarhan ja kanitarhan. Nykyään teollisuusmaassa asuvan ihmisen ravinnon tuottaminen sitoo paljon enemmän maata. Turvallisinta olisikin varata viljelmälle hiukan maata, jolla tuotetaan rehua eläimille. Niinpä isäntä voi tehdä metsätöitä muuna aikana. Viisihenkinen perhe saattaisi kenties ottaa kolme neljä litraa maitoa päivässä lypsävien vuohjen sijaan vaikkapa yhden lapinlehmän; pieni lehmä pärjää vajaan hehtaarin tuottamilla rehuilla. Jokaista kehittyneen maailman karjatilaa kohti tarvitaan toinen tila jossakin kehitysmaassa. Vuohet, lampaat ja lehmät tuottavat maitoa ja lihaa rehulla, jota ihminen ei voi käyttää hyväkseen. Sieltä tuodaan karjalle lisärehua. Viisitoista aaria jäisi vielä käyttämättä. Tila ei tuota myytäviä tuotteita, mutta eipä viljelyyn kulu juuri rahaakaan muuten SUOMEN LUONTO 5/95 54. Iso hevonen tarvitsee hehtaarin verran maata elatukseensa; poni tulee toimeen vähemmällä. Osattiin ennenkin Vuonna 1934 julkaistussa kirjasessa Perheen ravinto omasta maasta (WSOY) Erkki Kinnunen neuvoo, miten sen ajan tyypillinen, seitsemänhenkinen perhe voi kasvattaa kolmen hehtaarin maapalalla sokeria lukuunottamatta kaiken tarvitsemansa ruuan. Lapinlehmä ei ylly lypsämään kiusallisen suuria määriä kerralla, mutta siitä saisi perheelle maitoa, voita ja juustoa yllin kyllin. Parikymmentä aaria riittäisi yhden ihmisen elatukseen, jos eletään kasvisruualla. Isomman perheen kannattaisi kenties elättää talousporsasta, jolle annetaan ruuantähteet, viljan lajittelujätteet sekä ylimääräinen kirnupiimä. Tai sitten muutama naapuri voisi pitää yhteistä ponia, joka auttaisi peltotöissä ja vapaa-aikoinaan toimisi kulmakunnan yhteisenä metsätyökoneena ja lasten ratsuna ..
D 35. Siinäpä omavaraisen onni on ihan käden ulottuvilla. Yaateliaim;;i mille kasveille annetaan lisä1 lannoituksena kompostia. Tuolla ravinnolla jaksaa jo tehdä metsätöitäkin! Ei ostolannoitteita Kinnusen laskelmissa käytetyt satomäärät ovat nykymittapuun mukaan hyvin kohtuullisia; luonnonmukaisesti viljelty omavarainen tila pystyy helposti pääsemään vastaaviin satoihin ilman väkiC ... kuin hevosen vuokraan kevätja syystöiden aikana sekä viljan kuivatukseen, ellei sitä voida tehdä omassa savusaunassa tai riihessä. Talon ympärillä kasvatetaan hedelmäpuita ja marjoja; puutarhan nurkassa on kenties .;;; mehiläispesä tai pari hunajaa tuottamassa . Apilanurmen lannoittamassa maassa vilja ja vihannekset kasvavat hyvin. ... Aikuiselle ihmiselle on varattu jauhoja ja perunoita yhteensä reilu kilo päivässä, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä puolisen kiloa, maitoa ja kurria vajaa litra, voita 60 grammaa, munia ja lihaa yhteensä yli sata grammaa päivässä. Jos omat kuivikeaineet eivät riitä, turvetta tai olkea voidaan ehkä kuitenkin joutua ostamaan. ja lapinlehmä antaa maitoa ... Miksipä ei ihminen voisi käyttää aikaansa miellyttävästi ja hauskasti viljelemällä maukasta ja terveellistä ruokaa siinä palasessa maata, joka hänelle kohtuuden mukaan kuuluu. Mutta jos tuolle omalle työlle ei ole muutakaan käyttöä, ja käytettävissä olisi sopivankokoinen maapala. ... Metsätöistä saatavat tulot käytetään rakennusten kunnossapitämiseen, veroihin , sekä sokerin, tupakan, jalkineiden ja vaatteiden ostoon. Kirjasen tarkat laskelmat osoittavat, mikä osa viljasta käytetään lehmän, sian ja kanojen ruokintaan, miten palSUOMEN LUONTO 5/95 54. Omavaraisviljely ei varmaankaan nykyisillä ruuanhinnoilla laskettuna kannata ainakaan, jos omalle työlle lasketaan tuntipalkka. 8. Ruoka riittää hyvin. jon voita, maitoa ja kirnupiimää riittää henkeä kohti, ja kuinka paljon perunoita, vihanneksia ja juureksia on käytettävissä sen jälkeen, kun varastotappiot on otettu huomioon. Sillä voi vaikka yrittää elää . lannoitteita ja ostorehujakin. oinasta inaasta Mitä hehtaarin kolmanneksella maata voi tehdä. Ensimmäisellä lohkolla viljellään kauraa ja ruista ihmisten ja eläinten ruuaksi , toisella ja kolmannella apilanurmea heinäksi ja laitumeksi, neljännellä lohkolla · kasvavat peruna, vihannekset, juurekset ja pellava. t Ravinteet saadaan kierrätettyä j tilan sisällä, kun ihmisten ja karjan lanta otetaan huolellisesti talteen ja kompostoidaan. ja vielä hanhet ja ankat laitumelle läpsyttelemään. Lohkojen paikkaa vaihdetaan vuosittain. Viljelykierrossa käytettävissä oleva pelto jaetaan neljään tai viiteen lohkoon. vsk. tai lypsyvuohi, joka sopii pienellekin tilalle ..
Ulkomaisiksi paljastuvat kuitenkin lähemmässä tarkastelussa jokseenkin kaikki elintarvikkeemme; viljat ovat esimerkiksi kotoisin Lähi-Idästä ja peruna Etelä-Amerikasta. Rehevöityminen uhkaa Ulkopuolelta tuotu rehu on kirjolohenkasvatuksen suuri ongelma, koska se toimii rehevöittävänä ravinteena. Uusi lle kasvattamoille on viime vuosina myönnetty varsin vähän lupia. Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta kasvattaa kalat umpikasseissa, jolloin lietteeseen kertyneistä ravinteista valtaosa voidaan kerätä. Sisävesillä kirjolohenkasvatus rasittaa esimerkiksi muuten hyvin säilynyttä Rautalammin reitti ä. Teurastettu kala pumppaa veren ulos itsestään. Kahdensadan metrin päässä kasvattamosta oli rehevöitymisestä kieliviä päällysleviä peräti viisi kertaa normaalia enemmän. Lohenkasvatus onkin erittäin saastuttavaa. Sarjamme nimi on Kotimaista ruokaa. Pääosa kirjolohilaitoksista on Turun36 maan ja Ahvenanmaan saaristoi ssa, jossa ne ovat kaikkein saastuttavin teollisuudenala. Selvä rehevöittävä vaikutus ulottui eräässä tapauksessa kolmen kilometrin päähän kasvatuslaitoksesta. Parin viime vuosikymmenen aikana päästöjä on saatu selvästi vähenemään parantamalla rehun annostelua ja koostumusta. vsk.. Se rasittaa vesistöjä ravinteilla kolmanneksi eniten massaja paperiteollisuuden ja yhdyskuntien jälkeen. Ki1jolohi ei näyttäisi sopivan joukkoon, koska se on alkuperältään amerikkalainen. Ravinteet pois simpukkaviljelmillä. Lihasta tulee parempaa kuin merilohilla,joista kolmannes kuolee pyydyksiin. myös hyväksi: kalankasvatus pitää asuttuna monia saaristomme osia, jotka muuten olisivat autioituneet. Toisaalta kirjolohi korvaa usein ruokapöydässä lihaa. Lohenkasvattajat ja heidän automaattinsa mättävät Suomen järviin ja Itämereen ravintoaineita, jotka ovat ympäristössään ylimääräisiä. Tuhansia tonneja rehuja tarvitseva teollisuus vaatii lisäksi melkoista rahtiliikennettä eli teitä ja ylimitoitettuja saaristolauttoja. Kasvatus on erittäin paha vesistöjen rehevöittäjä. Toisaalta on muistettava toiminnan saaristossa olevan Ki,jolohentuotanto on todellista tehokasvatusta kuvassa rokotetaan viljeltyjä ki,jolohia Savon Taimenessa Rautalammilla. Vain osa rehevöittävistä fosforista ja typestä nousee kirjolohien mukana ruokapöytään esimerkiksi fosforista erittyy lohien virtsassa veteen noin kolmannes. Lupien saanti vaatii yleensä vesioikeuskäsittelyn, kuten muidenkin merkittävien teollisuuslaitosten luvat. Vain maatalouden päästöt ovat kalanviljelyä suuremmat. Suomen kirjolohista noin neljä viidesosaa tuotetaan merenrannikolla ja -saaristossa. Nimitys vesipossu tekee kirjolohelle sikäli oikeutta, että niin sioille kuin kirjolohille syötetään paljon ulkomailta tuotua rehua. Kalankasvattamoilla pääsee pelkästään Turunmaan saaristossa mereen yhtä paljon fosforia kuin Turun ja Tukholman kaupunkien puhdistetuissa asutusjätevesissä yhteensä! Ahvenanmaalla kalankasvatuksen fosforipäästöt ovat yli 50-kertaiset asutuksen päästöihin nähden ahvenanmaalaisia pitäisi olla 25 000 asukkaan sijaan miljoona, jotta he päästäisivät jätevesissään saman verran fosforia mereen kuin kalankasvattamot nyt. Kirjolohi kuitenkin kilpailee markkinoilla aitosuomalaisen lohen, muikun, ahvenen ja silakan kanssa. Varsinkin Kustavissa kasvattamoita on todella tiheässä, muutaman kilometrin välein. Tämä ei kuitenkaan lähimainkaan riitä. Kuusamon erämaisessa Kuusinkijoessa on kalankasvatuksen ravinnekuormituksen osuus jopa kolmannes muusta kuin luonnonhuuhtoutumasta. Kalankasvatus on koko maankin tasolla kolmanneksi pahin niin sanottu pistekuormittaja. KOTIMAISTA RUOKAA Antti Halkka Vesipossu pilaa vedet Suurin osa kirjolohista kasvatetaan nykyisin Ahvenanmaan ja Turunmaan saaristoissa. Pahimmillaan yksi ainoa suurehko kirjolohilaitos voi pilata jonkin merenlahden tai järvireitin osan. Ahvenanmaalla on pitkään tutkittu laitosten vaikutusta lähiympäristöönsä. Kirjolohia kasvatetaan suurissa verkkokasseissa, joiden läpi lohien eritteet virtaavat suoraan veteen. Rehun raaka-aineena ovat yleensä kala jauhot ja kalaöljy, joita tuodaan paljon PohjoisNorjan kalatehtailta. Turun yliopistossa tutkitaan menetelmää, jossa kalankasvattamon viereen sijoitettujen rakenteiden päällä elävät levät ja simpukat sitoisivat osan SUOMEN LUONTO 5/95 54. PohjoisNorja on niin riittoisa kalajauholähde, että seudulle on puoli vakavissaan kaavailtu suursikaloita
En mielelläni syö ki1jolohta. Myös lohen syöminen saa puolestani jäädä ainakin siihen asti , kun luonnonlohen säilyminen on oikein suunnatuilla kalastusrajoituksilla taattu. Melko hyvä vaihtoehto voi olla norjalainen kassikasvatettu merilohi . Kari Lehtelän uusista ravinnekuormituksen vähentämiskeinoista kertovaa artikkelia Suomen Kalankasvattajassa 2/1995. Alun perin rehussa mereen joutuneet ravinteet kokevat samalla ylösnousemuksen. A vovesisijainti on harvinainen. -Ahvenanmaa. Parhaita kirjolohen vaihtoehtoja ovat kotimaiset luonnonkalat ei kuitenkaan merilohi. Sen sijasta valitsen esimerkiksi silakkaa, muikkua tai Ki,jolohta kasvatetaan valtavissa verkkokasseissa, joita kuvassa huolletaan. 37. En toisaalta paheksu kirjolohia syöviä ja ymmärrän myös kirjolohenkasvattajia, jotka painivat heikon kannattavuuden kanssa. ravinteista itseensä. Evävauriot ovat huonoissa kasvatusoloissa tavallisia. D Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Levät taas pystyvät hyödyntämään veteen liuenneita ravinteita eli myös meri ympäristön pahinta rehevöittäjää, typpeä. SUOMEN LUONTO 5/95 54. Kaloille syötettävä rehukin on tavallisesti peräisin samasta merestä. Luontaisesti poikanen elää purossa rauhassa itsekseen, joten tehokasvatus on sille shokki. Kasvattajien rahat eivät kireässä kilpailutilanteessa hevin riitä kassien uusimiseen umpimallisiksi saati ravinteita keräävien simpukkaja levätarhojen perustamiseen. Typpeä ei hevin saada korjatuksi lietteen mukana, koska kalat erittävät sitä veteen suoraan kiduksista. Sitä viljellään syv1ssa vuonoissa, joissa tarhaus ei ole läheskään niin suuri ongelma kuin järvissä tai herkässä saaristossamme. Onko kuluttajalle lohivaihtoehtoa, kun sekä kirjolohi että merilohi ovat arveluttavaa rav intoa. Mitä syödä. Tosin lohentuotanto alkaa Norjassakin jo olla haitaksi, kun se on kasvanut lähes 300 miljoonaan kiloon vuodessa Suomen kirjolohentuotanto on noin 17 miljoonaa kiloa. Sille ei kuitenkaan voi mitään, että kirjolohta kaupasta ostaessaan tulee tahtomattaan osallistuneeksi vesien rehevöittämiseen. Simpukat ja merirokot keräävät ravintonsa suodattamalla. Kirjolohta luontevasti ostava perheenhuoltaja ei ehkä huolisi kassiinsa fosfaattipitoista pesuainetta. Kotimaista ruokaa N01jan lohi toki ei ole. Norjalaisella !ohella on lisäksi se haittapuoli , että se pitää kirjolohen tuottajahinnat Suomessa alhaalla. Ne saavat siksi melko hyvin talteen veteen joutuneita jätöksiä. Se sopii huonosti kirjolohen korvikkeeksi, koska luonnonlohi on sukupuuton partaalla ja luonnonlohet tulevat kalastetuiksi mereen istutettujen lohien kanssa. Niitä syömällä saan sikälikin hyvän mielen, että tiedän samalla poistavani ekosysteemistä ravinteita. Ideaan kuuluu, että ravinteenkeruujä1jestelmän levät, simpukat ja merirokot kerätään pois, kun ne ovat kasvaneet isoiksi. KOTIMAISTA RUOKAA Ruokaa! Kirjolohet säntäävät rehun kimppuun. ahventa. Jo puolen kilon kirjolohiostos kuukaudessa vastaa kuitenkin osuuttasi as utusjätevesien ravinnekuormasta. vsk
"Ja Helsinki pyrkii vielä kulttuuripääkaupungiksi", pyöräkuriirit puhisevat. Neitsytpolku 1 h 6 min. Asiasta tehtyyn valitukseen apulaiskaupunginjohtaja Carl Johan Adolfsson vastasi ettei pyöräteitä kannata aurata, koska talvella pyöräilijöitä on niin vähän. Osapäiväkuriirina työskentelevä Katja Repo on naisten alamäkiajon MM-nelonen. Kauppatori 46 min. Emme päädy tilastoon. Kaisaniemenkatu 21 min. Liikemies on matkalla Intiaan , mutta viisumi on unohtunut. Pääkaupunkiseudull a polkupyöräilijöitä kuolee vuosittain kuusi ja vammautuu reilut kaksi ja puolisataa. Jos liikkuisimme autolla, täytyisi parkkeerata jalkakäytävälle ja jakaa kirjeet jalan. Mikonkadulla ajamme yhtä keskustan harvoista pyöräteistä. Eteläranta 55 min. vsk.. Kuskin mielestä pyöräilijät ovat riesa kesäliikenteessä, polkupyörälähettejä hän ei ole huomannutkaan. Kaivopuisto 1 h 1 min. Ateneum 26 min. Lasken kilometrejä Seutulaan ja takaisin. Iso-Roobertinkatu 1 h 22 min. Ilahduttavan epäurheilijamaista. kysyy Henri Hovi, joka on yksi BikeXpressin kuriireista. Enso Gutzeitin talon edessä seisoo taksi, jonka takalasissa on mainos "Terve metsä EG". Jos liikenneministeriön asettama tavoite pyöräilyn lisäämisestä toteutuisi, säästettäisiin pääkaupunkiseudulla YTY :n laskelmien mukaan reilut 200 miljoonaa markkaa vuodessa, eli enemmän kuin Lipposen hallitus aikoo leikata valtion osuuksia. Toimiston ovella vastaan tulee BikeXpressin toimitusjohtaja pyörineen. Autoilijalle tehtävä on mahdoton. Seuraava kirje pitäisi viedä Pitkänsillan toiselle puolelle. Keskustassa kirjeet jaetaan jalan. Pyörälähetit satulanäkökulmasta Polkupyörällä 21 kirjeen jakelu Helsingin keskustassa vie alle puolitoista tuntia. Katja ajaa kolmanteen kerrokseen hissillä. Fabianinkatu 42 min. Vielä kenkäpuhelin takataskuun ja kuuloke korvaan ja olemme valmiita. Pyöräilyn lisääminen ei olisi edullista pelkästään kaupungin maineelle. Keskustassa pyörä on autoa nopeampi. Teksti ja kuvat: Janne Hulkkonen SUOMEN LUONTO 5/95 54. Pyörälähetit saavat provisiopalkkaa. Katjan kenkä ei ole pirissyt vielä kertaakaan. Toimenkuvaan istuu myös satula. Autolla ajaen väli venyisi pariin kilometriin. Metsätieteen laitos 13 min. Helsingissä ajajia on vasta kymmenkunta ja useimmille työ on osaaikaista. Jakeluauton tuotua lentopostikirjeet, Repo lajittelee kuoret ja pakkaa ne olkalaukkuun. Kongresseja järjestelevän firman työntekijät ovat lounaalla. Toimistolla. Edempänä viipottaa kilpailevan pyörälähettifirman ajaja. Eteläsataman liikenneympyrässä kännykkään puhuva autokuski ajaa kurvin kovalla vauhdilla. Pyörätie loppuu, ajamme jalkakäytävää pitkin. Vaikka pyöräkuriireja verotetaan huomattavasti raskaammin kuin autolähettejä, ala näyttää olevan kasv ussa. Taaempana Katajanokalla näkyy makasiini K13, jossa toimii elokuvasäätiö. Fabianinkadulta Etelä-Esplanadille käännyttäessä Katja pysähtyy valoihin, vaikka on kääntymässä oikealle. Laitonta tietysti , mutta ajavathan jakeluautotkin vähän missä vain. " Miten sä aiot pysyä Katjan perässä. "Se on Suomen nopein nainen", hän pelottelee. Postinjakajat ovat ehdottaneet, että jalkakannon jakoaluetta voitaisiin laajentaa, jos jalkamiehille hommattaisiin pyörät. Säätiön puheenjohtaja Marianne Möller kieltäytyi autosta ja valitsi sen sijaan työsuhdepyörän. Aikaa kuluisi monta kertaa enemmän. Pikakuljetuksia on suhteellisen harv aksel taa n. Matkaa on linnunja pyörätietä mitaten sata metriä. Toinen Linja 1 h 40 min. Bulevardin pyörätien käyttäminen talvell a lumen varastointipaikkana kuvaa pyörälähettien mielestä Helsingin suhtautumista pyöräi lyyn. 38 Katja Repo syöksyy Helsingin vilinään. Siltasaarenkatu 3 min. Kolme kirjettä raskaan autoliikenteen rapistaman kauppakadun eri laidoille. Finnpapin talossa jään odottelemaan tuulikaappiin, kun Katja vie kirjeet vahtimestarille. Tukholmassa lähettejä on jo viitisenkymmentä. Mannerheimintielle pyörätiet rakennetaan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Pulssini säilyi koko ajan sunnuntaikävelytasolla. Näin pitkään keikkaan en varautunut, kun sovin tästä jutusta. Asiakkaalle pikakirje maksaa 36 markkaa, mutta Katja ei halua paljastaa osuuttaan. Autoilijoilla on selvästi vaikeuksia havaita m aaliskuista pyöräilijää: pakettiauto tyrkkää porttikäytävästä nokkansa eteen ja mersu ei väistä, vaikka tulee vasemmalta. Peltomaa kertoo, ettei Postilaitoksella ole ollut varaa ostaa pyöriä, vaikka jakajat ovat niitä anoneet. Miksei pikakusti polje. Paikalle osuu posteljooni Juha Peltomaa, joka jakaa Postin pikakirjeitä. Kuljetusten nopeudessa pyörälähetit ovat silti maineensa veroisia: 2 1 kirjettä alle puolessatoista tunnissa. Olemme saaneet kuusi kuittausta paperiin ja aikaa on kulunut reilut parikymmentä minuuttia. Ovelle sattuu myös stressaantunut autolähetti , joka kaasuttelee paikalta kiirettään sadate llen. Unioninkatu 8 min. Toinen linja Pyörälähettifirman puhelin soi. Passi täytyisi hakea lentoasemalta ja viedä Katajanokalle leimattavaksi. Aleksanterinkatu 31 min. Pohjois-Esplanadi 38 min. Kanavaranta 50 min. Mannerheimintie 1 h 26 min. Katjan ajotapa ei vastannut ennakkoluulojani
Yhteiskunnallisessa muutosprosessissa ydinvoimala on väline, jolla voidaan tehokkaasti vauhdittaa keskittymistä ja siihen olennaisesti liittyvää työvoiman tuntuvaa poisrationalisointia. Se on muun muassa sitä, että uuden ydinvoimalan rakentamista koskevassa kysymyksessä markkinavoimill a jäi kana kynimättä edellisen eduskunnan kanssa. Suosiessaan monoliittisuutta talousopeissa, keskittämistä ja siten monokulttuureita, kehitys köyhdyttää ratkaisevasti luonnon monimuotoisuuden säikeitä ja niiden luomaa yhteistä kudosta. Jotta kauan menestyisit edustuksellisen demokratian päätöksentekijänä, on sinun peljättävä markkinavoimia edustavia kasvoja ylitse kaiken muun ja oltava tarkkana osataksesi tulkita heidän merkkinsä ajoissa. Eduskuntahan asettui vastustamaan maamme markkinavoimain ylevintä ja herkintä fallossymbolia. "Sen näkisin nyt tähdellisenä, että osaa tulla markkinavoimien kanssa toimeen", vastasi Suomen markkinavoimain keulakuva. Mitä se on. Siinäpä se. Osuvimmin yhteiskunnan kokonaisedun lienee määritellyt maaja metsätalousministeri Martti Pura, joka vastasi SUOMEN LUONTO 5/95 54. Ovathan historioitsijat todistelleet, että tiettynä aikana roomalaisille ei ollut keisaria ylhäisempää jumalaa, noiden aikojen johtavaa markkinavoimaa. Siksi herra ei jättänyt asiaa sikseen. Sanottiinpa kuinka arvovaltaiselta taholta mitä tahansa, vallitseva markkinakaravaani kul kee. Saamme varautua siihen, että asia tulee esille vielä seitsemänkymmentä kertaa seitsemänkertaisesti. Kun markkinavoimat halusivat devalvaation, mutta hallitus, eduskunnan enemmistö, Suomen pankki ja presidentti Mauno Koivisto penäsivät vastaan tahtoen jatkaa vahvan markan linjaa, markkinavoimat teki vät samettivallankumouksen ja kävelivät demokratian yli . Ei tarvittu käräjöintiä eikä ketjuja, joilla kahlehtia itsensä eduskunnan, valtioneuvoston, Suomen Pankin tai presidentinlinnan oviin tai naulakoihin. Miten maassamme määritellään yhteiskunnan kokonaisetu. Asiaan kriittisesti suhtautuvat leimataan vastarannan kiiskiksi ja pahanilman linnuiksi. Ylikansallisten yritysten tavoitteille valtamediat ja pikavauhtia kehittyvä tietotekniikka ovat monituhatkertaisesti tehokkaampi ja nopeampi käyttöväline saattaa vapaan maailmankaupan uskonkappaletta suurten ihmismassojen tajuntaan ja alitajuntaan kuin mitä eurooppalaisilla ristiretkeläisillä ja maailmanvalloittajilla oli aikanaan vaikutusvaltaansa ja levinnäisyyttään laajentaessaan. Ympäristö ja maataloustoimittaja Markku Rämö on Asutusja maatilatalousliiton julkaiseman Oma Maa -lehden päätoimittaja. Markku Rämö Markkinavoimien uudistama katekismus Mitä asioita tahtoisitte korostaa uuden eduskunnan työssä?, kysyi televisiojuontaja maalisvaalivalvojaisissa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toimitusjohtaja Johannes Koromalta. Mitä se on. Yhteinen nimittäjä maailmanlaajuiseen vapaakauppaan kriittisesti suhtautuvien näkemyksissä on toteamus, että siitä hyötyvät lähinnä ylikansalliset yritykset, ja että tämä kehitys yhdenmukaistaa eri alojen kehitystä. toimittajan kysymykseen ennen eduskunnan ydinvoimaäänestystä: "Ei niille vuorineuvoksille mahda mitään". Viemällä kymmeniä miljardeja markkoja hetkessä ulos Suomesta markki navoimat nöyryyttivät koko edustuksellisen demokratian. 39. Ja katso! Raskaan sarjan kansalaistottelemattomuudella kasvottomat markkinavoimat saivat tahtonsa läpi. Tappio asiassa loukkasi syvästi markkinavoimaherraa, sillä olihan se jo pitkään tottunut käytäntöön, jossa se vähänkin suuremmissa asioissa sai tahtonsa läpi. vsk. Worldwatch-instituutinkin selonteot, varoitukset ja suositukset tunnutaan otettavan maassamme vain mediatapahtumina. Koroma ja Matomäki kumppaneineen olkoot nyt herranne lihall isia ilmenemismuotoja, ja heidän joko omakohtaisen tai lähettiläidensä siunauksen tulee edeltää merkittävimpiä päätöksiänne ... Tämän vuoti merkittävällä pallilla istuva ylikansallistuneen yrityksen edustaja eräille toimittajille. Toisaalta, koetusta viisastuneena ponnistuksissa arvatenkin sovelletaan kameleontin taitoja ja toimitaan enemmälti näkymättömissä ja keskitytään yksilölliseen avainhenkilöiden konfirmointiin. Jotta kauan pysyisit mukana politiikassa, ei sinun tule markkinavoimaa korkeampaa herraa pitämän, kuuluu markkinavoimain reformoima ja käytännön vaikuttamiseen soveltama katekismus. Uudella ydinvoimalalla vanhaa menoa voitaisiin jatkaa tarvitsematta vakavasti kehitellä uusiutuviin energialähteisiin perustuvia kokonaisratkaisuja. Se on sitä, etta J OS markkinavoimien tahtoa ei tosipaikan tullen yhteiskunnallisissa päätöksissä kunnioiteta ja niiden edessä ajoissa osata nöyrtyä, muistu ttavat markkinavoimat kaikille, kenelle todellinen valta kuuluu. C uius regio, eius religio oli aikanaan roomalaisten ilmaisu sille, että ken valtakuntaa hallitsee, hänen uskontonsa tahi maailmannäkemyksensä myös vallitsee. Niin oli talouden hulluina 1980-luvun vuosina ja niin on nytkin. Maailmanlaajuista vapaakauppaa suitsutetaan niin itsestään selvänä edistyksenä, ettei ole edes vaivauduttu selvittämään mitä sen toteuttaminen GA TT-sopimuksen pohjalta vaikuttaa laajemmin kansakuntien elämään. Viime kuukausina se jo lähettil äidensä ja median kautta on ahkerasti laventanut tietä ydinvoimalle. Merkin antavana vallankumouspäämajana toimi TT:n edeltäjä Teollisuuden Keskusliitto, jota toteltiin valtionyhtiöitä myöten
Sen lisäksi kyläläisille on luvattu tien korjaus, lääkärin käynti kerran kuussa ja ekologisesta elämäntavasta kertovaa kirjatAnzdecista tämän vuoden alusta. Khondwalin kylässä on aloitettu Maailmanpankin lainoittamiin metsäohjelmiin kuuluvan ekokehitysprojektin ( eco-devel opmen t-pro j ect) suunnittelu. Kyläläisten vastustuksen ansiosta muutolta säästyttiin. Liian vaikea kysymys Garoti nauraa leveästi kun kysyn, miten kauan hänen per"Valtionomistus ei ole hyvä asia. " Kaikille lapsi lie ei millään riitä valtion virkoja, metsämaata ei saa muuttaa laidunmaaksi eikä rajoittamatonta polttopuiden keräämistä voi sallia näin suurelle joukolle", Tyagi sanoo. Asukasta kohden metsämaata on aarin verran. Intian metsäosasto on oppinut pahimmista virheistään. Khondwalin kyläläiset ovat istuneet yhdessä metsäosaston kanssa suunnittelemassa ekokehitysprojektia. Heille annetaan rajoitettu metsän käyttöoikeus ja mahdollisesti työtä luonnonsuojelualueen hoidossa. "Samat vaateet jotka olemme sinulle jo aikaisemmin kertoneet", jatkaa Garoti ja nyökkää Tyagille. vsk.. Jo kolmen osavaltion, Andra Pradeshin, Länsi-Bengalin ja Maharasthran, metsäohjelmat vaativat 230 miljoonan dollarin lainat. Khondwalilaisten talous on yhdistelmä keräilytaloutta, pienimuotoista maanviljelyä ja karjanhoitoa. Intian metsäsuunnittelussa käytetään nyt myös ensi mmäistä kertaa laajasti ulkomaisia konsultteja. Aika näyttää, onnistuvatko Maailmanpankki ja ulkomaiset konsultit paikallisten asukkaiden huomioon ottamisessa. Sopimus koskee taimitarhojen ja siementuotannon kehittämistä. Suurin osa Intian metsistä hakattiin jo brittivallan aikana ja teollistumisen myötä. Pöyryn Uudessa-Seelannissa toimiva sisaryhtiö Groome Pöyry on saanut Keralan osavaltion konsultointisopimuksen. "Ennen vaaleja annetaan lupauksia, mutta kun on äänestetty, elämä jatkuu samanlaisena kuin ennenkin." "Jos metsästä eläville ihmisille ei voida ta,jota muunlaista tapaa elää, metsien vähentymistä ei voi estää", sanoo Dinesh Tyagi. Metsäosastolla on huono maine monissa luonnonsuojelualueiden kylissä. Suurin osa projektista on puiden istuttamista. Pulaa vedestä, puusta ja laidunmaista · Intian noin 500 luonnonsuojelualueelle on ominaista se, että niissä on usein vanhaa, pysyvää asutusta. Teksti ja kuvat: Susanna Niinivaara Intian metsii1 Maailmanpankin investointi Intian metsäsuunnitteluun on pankin historian suurin sijoitus yksittäisen maan metsäohjelmiin. pieneksi kun muistaa, että Khondwalin asukasluku on vain noin 500. Asukkaat kuuluvat koli-heimoon, joka luokitellaan yhdeksi Intian alkuperäiskansoista. Alle puolet kyläläisistä osaa lukea. " Me haluamme vettä, laidunmaata ja oikeuden kerätä polttopuita. Tyagi kuuntelee kyläläisiä, mutta toteaa, ettei kaikkia vaatimuksia voida täyttää. Ja sen lisäksi lapsillemme valtion työpaikan", toteaa Khondwalin kylässä asuva Garoti. Me yritämme toteuttaa metsien yksityistämistä", sanoo Guhathakurta, joka on aikaisemmin työskennellyt valtion metsähallinnossa. "Suuri joukko" kutistuu desosa. Intian metsät ovat saamassa uusia isäntiä. Groome Pöyry toimii itse asiassa uusiseelanti laisen Anzdecin alikonsulttina. Käsitykseni vahvistuu kun muistan, että Bhimashankarin luonnonsuojelualueesta vastaava Tyagi yritti aamulla hienovaraisesti perua kylävierailuamme. Aikaisemmin Maailmanpankki on lainoittanut maassa vain pienempiä alueita koskevia ohjelmia. Pöyry on vahvasti mukana myös Maharashtran varsinaisen suunnitelman sopimuskilvassa, joka ratkeaa, kun osavaltion uusi hallitus järjestäytyy. Yleensä kylävierailuilla ongelmaksi muodostuu se, että on vaikea päästä lähtemään ennen kuin on vähintään juonut teetä, mielellään myös syönyt, vieraillut useissa kodeissa ja saanut yöpymiskutsuja. Myös Khondwalin kylää uhkasi pakkomuutto, kun Bhimashankerin luonnonsuojelualue perustettiin 1985. Aikaisemmin metsäosaston politiikkana oli se, että asukkaat haluttiin siirtää pois suojelualueelta. Yksityistäminen voisi hänen mukaansa tarkoittaa SUOMEN LUONTO 5/95 54. Suomalainen metsäalan konsulttiyritys Jaakko Pöyry Consulting Oy on saanut konsulttisopimuksen Uttar Pradeshin osavaltioon. En voi olla miettimättä, mitä tekemistä asialla on sen kanssa, että saavun kylään Intian metsäosaston virkamiehen, Dinesh Tyagin, kanssa. "Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista metsähallinnon uudelleen järjestelyä", sanoo Maailmanpankin Delhin toimistossa työskentelevä metsäasiantuntija Prabis Guhathakurta sanoo. Nyt luonnonsuojelualueiden asukkaita ei suinpäin häädetä pois. Pöyry on aikaisemmin Intiassa osallistunut Maailmanpankin Maharasthran metsäohjelman alkukartoitukseen ja myynyt palveluksiaan yksityiselle metsäteollisuudelle. Inti an pinta-alasta on luokiteltu metsämaaksi noin viilisuutta. Tien kunnossa Tyagi oli oikeassa: mitä lähemmäksi kylää saavumme, sitä huonommaksi tie muuttui. Kaikkialla metsämaaksi luokitellulla alueella ei kuitenkaan ole enää metsää jäljellä. Pöyry osti enemmistöosakkuuden 40 Ekokehitystä tuomassa Niistä kymmenistä intialaisista kylistä, joissa olen matkoillani vieraillut, Khondwal on ensimmäinen, jossa kukaan ei kysy haluaisinko kupin teetä. Kylästä yritetään tehdä esimerkki siitä, miten kansallispuistojen ja luonnonsuojelual ueiden sisällä sijaitsevat kylät voisivat elää sopusoinnussa luonnonsuojelusäädösten kanssa. "Tie on huonossa kunnossa ja kyläläiset ovat ehkä kaikki lähteneet perjantaimarkkinoille", kertoi Tyagi. Valtion metsistä yksityisiä. Maailmanpankki on puuttumassa Intian metsien hallintoon ja metsävarojen käyttöön jo seitsemässä osavaltiossa niin sanottujen master pian -ohjelmien kautta. Garoti suhtautuu epäilevästi poliitikkojen ja virkamiesten yrityksiin parantaa kyläläisten elämää. Hetken neuvottelun jälkeen pääsimme kuitenkin matkaan. Intian metsät ovat vielä lähes kokonaan valtion omistuksessa. Jotain kertonee se, että siel lä, missä ihmiset elävät metsästä, metsiä on vielä jonkin verran jäljellä
Pöyryn metsäosaston johtaja Petteri Pihlajamäki on asiasta eri mieltä. Kansalaisten ottaminen mukaan päätöksentekoon on Guhathakurtan mukaan keskeinen osa Maailmanpankin metsäohjelmia. Vaikka metsäosasto on ottanut opikseen pahimmista virheistään ja yrittää lähestyä kansalaisjärjestöjä, luottamuksen saavuttaminen on vaikeaa. Guhathakurtan mielestä valtion metsähallinto ei vastaa Intian metsänkäytön tarpeisiin. Useimmissa osavaltioissa ohjelma ei ole tuonut käytännön muutoksia. Kylän lähellä on kalliorotko, jonne sateiden jälkeen kerääntyy paljon vettä. Nyt kiistaa syntyy kuitenkin siitä, mistä ja miten paljon puita saa kerätä. "Emmehän me muualla ole ikinä asuneet", hän sanoo. Valtion metsiä hallinnoiva metsäosasto on paha sana useiden metsien asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen korvissa, eikä syyttä. "Sellainen tilanne voi tulla, kun halutaan aloittaa plantaasi, ja alueella on pystyssä muutama puu", Prabis Guhathakurta täsmentää. Veden ylös nostaminen on korkean putouksen takia vaikeaa. Tyagi lupaa viedä asian eteenpäin. Kun olemme jo valmiita lähtemään, kyläläiset haluavat näyttää Tyagille jotain. D Metsien käyttöä säätelee metsäasetus vuodelta 1988. "Se on liian hienovarainen kysymys kysyttäväksi", sanoo Tyagi ja kieltäytyy kääntämästä. myös sitä, että osa metsistä siirtyisi kylien muodostamien yhteistilojen omistukseen. " Metsäosasto on liian määräilevä. Metsien yksityistämistä kaipaa Guhathakurtan mukaan myös raaka-ainepulasta kärsivä Intian metsäteollisuus, joka uskoo uudistuksen jälkeen SUOMEN LUONTO 5/95 54. Laki kieltää myös metsämaaksi luokitellun maan käyttötarkoituksen muuttamisen. saavansa helpommin puuta. Pöyrykin on suunnitelmia tehdessään joutunut ristiriitoihin paikallisten asukkaiden, 4 1. " Ei hän sellaisesta voi tietää, eikä tarvitsekaan", toteaa Tyagi ja kieltäytyy taas kääntämästä. Metsäheimoja on siirretty pois kansallispuistojen tieltä ja luonnonmetsät saivat 1960ja 70-luvuilla tehdä tilaa plantaaseille. Haluaisin tiedustella Garotilta, onko hän koskaan ajatellut mahdollisuutta muuttaa pois. Sen mukaan muun muassa luonnonmetsien kaato on kielletty. Seuraavaksi minua kiinnostivat Garotin ajatukset Maailmanpankista. "Mitä jos se projekti hankkisi tänne dieselpumpun", ehdottavat kylän miehet. vsk. Ohjelma toimii 13 osavaltiossa mutta vain teoriassa. Yksityistämistä ei tueta ainakaan paperilla." Khondwalin kyläläiset keskustelevat metsäosastolla työskentelevän Dinesh Tyagin kanssa. Khondwalin kylä sijaitsee Bhimashankarin luonnonsuojelualueella. Metsäosastolla on huono maine Intiassa on jo useita vuosia ollut käytössä niin sanottu metsien yhteishallintaohjelma (Joint Forest Management, JFM), jonka periaatteen mukaan paikalliset asukkaat ovat mukana päätöksenteossa. heensä on asunut Khondwalissa. Myös Petteri Pihlajamäki Pöyrystä vakuuttaa, että Maailmanpankin tärkeimpänä päämääränä Intiassa on paikallisten asukkaiden osallistumisen lisääminen. Sen täytyy laskeutua ihmisten tasolle." Usein metsäosasto ei ole halunnut toimi a yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. "Ainakaan Uttar Pradeshin suunnitelmassa ei puututa omistussuhteisiin. " Mitään ei tapahdu, jos ihmiset eivät ole mukana metsien käytöstä päätettäessä", Guhathakurta sanoo. uusia isäntiä Intian metsäosasto ei enää yritä kokonaan kieltää polttopuiden keräämistä Bimashankarin luonnonsuojelualueelta. Maailmanpankki suosittelee kuitenkin esimerkiksi Maharastran osavaltiossa, että joissakin tapauksissa laista voitaisiin poiketa ja puiden kaato sall ia
< "TRN on Ruotsissa vaikutHavumetsien väkeä: Agrafina Sopochina ja Alfons Ominayak tanut ratkaisevasti muun Berliinissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. "liman heidän kansainvälistä apuaan olisimme joutuneet vaikeuksiin." Ruotsin rauhoitetut tunturi metsät muodostavat nykyisin Fennoskandian suurimman yhtenäisen metsiensuojelualueen. Maharashtrassa to1m1van, kyläläisten oikeuksia puolustavan Maharashtra Asogya Mandal -kansalaisjärjestön perustaja Anand Kapoor toivoo, että ulkomaiset konsultit jäisivät mieluummin saapumatta. Algonquinien maita ovat uhanneet erittäin laajat metsänhakkuut. "Silloin asioista neuvotellaan ja pääsemme yhteisymmärrykseen. 42 ULKOMAILTA Havumetsien väki Berliinissä Havumetsien ympäristöväen ja alkuperäiskansojen yhteenliittymä Taiga Rescue Network (TRN) on toiminut yli kaksi vuotta. Se on yksi TRN :n kymmenkunnasta niin sanotusta Hot Spot -kohteesta, joihin järjestö tulevaisuudessa keskittyy. Taitoa on omastakin takaa kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Matti Ikonen muun muassa esitteli Endless Taiga -kokouksen parille sadalle osanottajalle Kuusamon kiista-aluetta. Ajoitus ei ollut sattuma, sillä kokouksen yhteydessä järjestetty kaikille avoin Endless Taiga -seminaari oli osa ilmastokokouksen kansalaisjärjestöosaa. "Quebeckin osavaltiohallitus on ottanut järjestön erittäin vakavasti", sanoo Algonquin-intiaaneja edustanut Russel Diabo. "Lähdemme yhteistyöhön avoimella mielellä. Metsäosaston Punen toimistosta todetaan ylimalkaisesti , että joskus metsäosaston mielipiteet eroavat Maailmanpankin ehdotuksista. Ominayak löysi paljon puhuttavaa sukulaiskansaamme manseja edustaneen Agrafina Sopochinan kanssa Ob-joen ympäristön manseja uhkaa niinikään öljyteollisuus. Endless Taiga -seminaariin osallistui myös metsäteollisuuden edustajia Kanadasta, Ruotsista ja Norjasta. Hän vastaa itse kysymykseensä: "Siellä missä on ulkomaista rahaa, on myös ulkomaisia konsultteja." Kapoor korostaa, että metsien asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja metsäosaston tulee toimia yhdessä metsien säilyttämiseksi. Lubiconien maille Albertassa suunnitellaan jättimäistä maakaasun jälleenkäsittelylaitosta. "Toivon, että tieto asiasta leviää Taiga Rescue Networkin kautta", sanoo Alfons Ominayak hiljaa. Öljyja metsäteollisuus ovat jo ennestään mullistaneet vielä parikymmentä vuotta sitten eristynyttä elämää viettäneiden intiaanien elämän. Pitää myös muistaa, mistä rahat tulevat", toimistosta sanotaan. Esimerkiksi yhtiön Thaimaaseen tekemää metsäsuunnitelmaa on arvosteltu siitä, että se on tehty teollisuuden ehdoilla ja metsäkansojen ja alkuperäisluonnon kustannuksella. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 5/95 54. "Intian metsäongelmat ovat yhteiskunnallisia" Maharashtran metsäosaston projektikoordinaattori Arvind Raddi uskoo, että ulkopuolisilla neuvonantajilla on paljon annettavaa Intian metsäsektorille. "Saamelaisten asema pohJ0tsten alkuperäiskansojen joukossa on sittenkin melko hyvä", sanoo Lars Anders Baer. Järjestön tarkoituksena on maailmanlaajuisesti valvoa ja torjua havumetsävyöhykkeeseen kohdistuvia uhkia. Havumetsäluonnon hyödyntäjäthän ovat jo pitkään toimineet monikansallisesti . TRN on muun muassa pystynyt osoittamaan, miten Tyynenmeren länsipuolen metsänsuojelu siirsi hakkuupaineita meren toiselle puolelle Venäjän Kaukoitään. "Euroopassa olemme osaltamme huolehtineet siitä, että kuluttajaliikkeellä on tarpeellista metsätietoa." Alkuperäiskansojen edustajista huolestuneimman oloinen oli Alfons Ominayak, joka edusti Kanadan Lubicon Cree -intiaaneja. Seurauksena on ollut alkoholismia, keskenmenoja ja itsemurhia. Suomen Luonto kuulosteli havumetsäväen mietteitä Berliinissä, jossa järjestö kokoontui ilmastokokouksen aikaan. Suomesta näkyvimmin olivat esillä Greenpeacen metsäammattilaiset Sari Kuvaja ja Matti Ikonen. muassa siihen, että tunturimetsät saatiin suojeltua", sanoo saamelaisneuvoston puheen johtaja Lars Anders Baer. "Siihen ei tarvita Maailmanpankin lainaa, joka meidän joka tapauksessa pitää ennemmin tai myöhemmin maksaa takaisin." D Susanna Niinivaara on tamperelainen tiedotusopin ja ympäristöpolitiikan opiskelija. Aktiivisimmillaan TRN kuitenkin lienee ollut Kanadassa. Pitää kuitenkin muistaa, että meillä on metsien hoidon taitoa omastakin takaa. Järjestö on lyhyenä toiminta-aikanaan pystynyt puuttu:i:: maan varsin moniin hank" keisiin. "Veljeni ei päässyt tulemaan, koska kansamme on niin suurissa vaikeuksissa", sanoo Alfons. Maamme metsäongelmat ovat luonteeltaan yhteiskunnallisia, niihin ei ole teknisiä ratkaisuja", Raddi sanoo. "Miksi hallitus haluaa tänne ulkomaisia neuvonantajia, kun meillä on omia ihmisiä, jotka tietävät miten metsiä pitää kohdella", Kapoor miettii . vsk.. Itse päällikön eli Alfonson veljen Bernard Ominayakin piti alun perin saapua Berliiniin. Karin Lindahl itse pitää järjestön tärkeimpänä työnä tiedonvälitystä linkkinä toimimista, josta nimi Network juuri tulee. Osavaltion suhtautuminen muuttui Diabon mukaan ratkaisevasti sen jälkeen, kun TRN :n pääkoordinaattori Karin Lindahl otti yhteyttä
Ruotsi suunnitpaa kohtelua. Maailman johtavat jälleenvakuutusyhtiöt ja eräät suurpankit vaativat Berliinissä yhdessä Greenpeacen kanssa selvää ja välitöntä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Worldwatch-ympäristöinstituutin lehdessä (March!April 1995) mainitaan Suomi yhtenä esimerkkinä lipsujista. Neuvottelut on "aloitettava viipymättä" ja saatettava päätökseen "niin varhain kuin suinkin vuonna 1997". keränneet lähes kahdeksan miljoonaa allekirjoitusta vetoomukseen EU-maiden maatalousministereille, jotta kuljetusten kesto rajattaisiin korkeintaan 12 tuntiin. Ainoastaan entisissä ItäEuroopan maissa on nähtävissä laskua, joka kuitenkin johtuu lähinnä talouksien romahtamisesta. Syynä ] siihen ovat teurastamoalan 6 työllisyyskysymykset sekä eläimiä kunnioittavan eettisen näkemyksen puuttuminen. Saarivaltiot ovat paitsi pieniä myös matalia. Sen sijaan päätettiin, että rajoituksista ja niiden aikataulusta sovitaan vuoteen 1997 mennessä. vsk. Suomen hiilidioksidipäästöjen ennustetaan olevan vuonna 2000 peräti 30 prosenttia suuremmat kuin JO vuotta aikaisemmin. "Ilmastoneuvottelut on kyllästetty kyynikoilla", totesi pettynyt Lefale, joka on osallistunut neuvotteluihin jo vuodesta 1990. Virkamiesneuvottelijat saivat valtuuden sopia päästöjen rajoittamistavoitteista ja niiden aikataulusta. Vain muutama teollisuusmaa onnistunee jäädyttämään vuoden 2000 päästänsä vuoden 1990 tasolle, kuten Rio de Janeirossa sovittiin. Antti Halkka Eläinkuljetukset kuohuttavat Eurooppaa Elävien teuraseläinten pitkät kuljetukset EU:ssa ovat nostattaneet myrskyisiä vastalauseita useissa Euroopan maissa. Ympäristöjärjestöjen tavoitteena oli, että päästöjä vähennetään 20 prosentilla jo vuoteen 2005 mennessä. Eurooppalaiset eläinja luonnonsuojelujärjestöt ovat SUOMEN LUONTO 5/95 54. > ., .. t ..... Etenkin Englannissa ja Belgissa on järjestetty kiivaita mielenosoituksia ja eläinrekkoja on estetty pääsemästä laivoihin. Myöpulla. telee lisäksi EU:ta tiukempaa periaatetta. EU:ssa ei onnistuttu maaliskuussa saamaan aikaan sopimusta eläinkuljetuksista. Varsinkin Italia, Kreikka ja Espanja vastustavat eläinten aseman parantamista. Vanhoilliset ekonomistit pitävät tätä siedettävänä. Eräät koralliriuttavaltiot uhkaavat jopa kadota maailmankartalta, jos ennustettu merenpinnan nousu toteutuu. Lisääntyvät luonnonkatastrofit ovat johtaneet tähän epäpyhään yhteistyöhön. pailun ja markkinavoimien" Veli-Risto Cajander 43. omaa lainsäädäntöä, joka saiEU:n maatalousministerit lisi vain korkeintaan kahdekkokoontuvat Brysselissä seusan tuntia kestävät teurasraavan kerran toukokuun loeläinten kuljetukset. "Emme saa vakuutuksia emmekä investointeja", sanoi ympäristöjärjestöjen kokouksessa puhunut Länsi-Samoan entinen päämeteorologi Pene Lefale. kuulleensa usein New Yorkin ja Geneven YK-rakennusten käytävillä ihmettelyä siitä, että joistakin korallisaarista ylipäänsä ollaan niin huolissaan. Ilmastosopimuksen jatkovalmistelu siirtyy Bonniin, johon päätettiin 1996 mennessä perustaa pysyvä sihteeristö. Neuvotteluissa lienee lähivuosina entistä enemmän esillä raha. Taloustieteilijöiden !askelmissa saarivaltioiden ongelmat ovat pelkistyneet tuhannen dollarin kustannukseksi jokaista "uudelleensijoitettavaa" saarelaista kohden. Tällöin kymmenien järhemmin EU:n tuomioistuijestöjen mielenosoittajat, suomessa testataan, onko Ruotsin malaiset mukaanluettuina, tavoittelema eläinten eettinen yrittävät painostaa EU:ta kohkohtelu vastoin "vapaan kiltelemaan eläimiä paremmin. Hän kertoi FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 1950-93 milj.tn C 1950 1960 1970 1980 1990 1993 Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuosittain yli 200 miljoonaa nautaa, vasikkaa, sikaa, hevosta ja lammasta kuskataan ahtaissa tiloissa ja nälässä paaasiassa Englannista, Hollannista ja Tanskasta Etelä-Euroopan maihin ja LähiItään. Mikään muu luonnonja eläinsuojeluun liittyvä kysymys ei ole vuosiin saanut näin laajoja joukkoja liikkeelle. Virallisen arvion mukaan ilmastonmuutos tulee vaatimaan 200 000 ihmishengen vuotuisen menetyksen. ULKOMAILTA Ilmastokokous sopi yhteisistä jatkoista Berliinissä huhtikuussa kokokoontuneet lähes 120 YK:n ilmastosopimuksen osapuolta eivät päässeet sopuun kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta. Ilmastonmuutos on jo iskenyt saarivaltioiden talouteen. Järjestöt ovat perustaneet ilmastovaikuttajaksi yhteenliittymän nimeltä Climate Action Network, johon Suomen luonnonsuojeluliittokin kuuluu. Sopimuksen väljä kielenkäyttö antaa mahdollisuuden luistaa tavoitteesta. Usein jopa kymmeniä tunteja kestävien rasittavien maantietai laivakuljetusten aiheuttamien kärsimysten lisäksi eläimiä kohdellaan huonosti lastauksen ja purkamisen aikana. Kehitysmaissa on paheksuttu sitä, että laskelmissa euroopalaisen ihmisen henki on arvotettu kymmenen kertaa niin suureksi kuin kehitysmaan ihmisen. Ruotsi , Saksa, Itävalta ja Mielenosoittajat toivoivat Suomi ajavat aikarajoituksia Brysselissä eläimille paremkuljetuksille. Tavoitteena on, että elävien eläinten kuljetukset korvattaisiin lähes kokonaan jo tuottajamaassa teurastettujen eläinten lihan kuljetuksilla. Vakuutuslaitokset aikovat ilmeisesti tehdä ilmastopolitiikkaa vetämällä sijoituksiaan pois esimerkiksi hiiliteollisuudesta. Ilmastosopimuksen allekirjoittaneista valtioista vähennystä ajoivat tarmokkaimmin Tyynenmeren pienet saarivaltiot
Nimi ________________ _ Osoite _______________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti _______ _ Eurooppa· lainen maksaa posti· maksun. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ JZl Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Miksi et varautuisi etukäteen. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. POHJOLA-YHTIÖT Järjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHEITS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI
Rakennuspuita kestävään ke'1itykseen ympäristön tilasta, tutkimuksista ja lainsäädännöstä. Se kertoo mistä keskustellaan meillä ja muualla. Ympäristöministeriön julkaisuna lehti on hyvin perillä taustoista ja ajankoh• taisista tapahtumista. Postimaksu on näin maksettu puolestasi . Postita oheinen tilauskortti kirjekuoressa osoitteella: PAINATUSKESKUS OY, OMAVASTAUS 00420/109, 00003 HELSINKI. Tilaukset myös puhelimitse numerosta 9800-2599 maksutta kautta maan. Voit myös faksata tämän ilmoituksen numeroon (90) 566 0380. 1 -, 1 1 D Kyllä, haluan olla perillä ympäristöasioista. ovat mm. • kestävä kehitys • YVA, ympäristövaikutusten arviointi • ympäristönsuojelu • luonnonsuojelu • luonnon virkistyskäyttö • kulttuuriympäristö • maisemansuojelu • maankäyttö • kaavoitus • kansainväliset ympäristökysymykset • uudet julkaisut • uudet tutkimukset Tilaa, jos näet metsän puilta! 1 Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Ympäristö-lehti on hintansa väärti . Tilaan Ympäristö-lehden : kestotilauksena vuosihintaan 160 mk I 1 I D Tilaan Ympäristö-lehden määräaikaisena vuodeksi hintaan 170 mk 1 1 1 1 1 Nimi _______________________________ 1 1 1 I Yritys/Yhteisö ____________________________ 1 J Lähiosoite _____________ _ _ ______________ 1 Posti numero ja -toimipaikka _______________________ _ Puhelin _________ _ Päiväys ja allekirjoitus ____________ _. Saat sen kestotilauksena vain 160 mk/vuosi
Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Huhtikuun 11. Se valmistui maaliskuun aikana. Sanomani näytti huvittavan heitä kovasti. Samalla hävitetään harakanpesä,jossa emo on hautomassa. Kuva luo imagoa Kun samassa kuvassa on poliiseja, ansiotyössä häirittyjä metsätyöntekijöitä ja metsäkoneen edessä hyppelehtiviä "poninhäntäisiä risupartoja Helsingistä", asetelma on luonnonsuojelun ja -suojelijoiden kannalta lievästi sanottuna vailla harkintaa. Pesäpuun hävitys Harakka keksi kerrostalon pihatuomesta oivan pesäpuun. Kun kuvasin heitä, he naureskelivat kuvansa tulevan Keskisuomalaiseen. Näin niiden lentelevän vielä iltapimeällä entisen pesäpuun yläpuolella. Toinen mies tuli moottorisahan kanssa. Luontoaktivisteille on syytä painottaa tämän toteaman syvällistä viisautta. Me tämän talon luonnonystävät suremme kovasti pesän kohtaloa. Kun he olivat sahanneet yhden haaran, menin kertomaan, että puussa olevassa pesässä emo hautoo munia. Hävittäjien lähdettyä harakkapari saapui etsimään pesäänsä. SUOMEN LUONTO 5/95 54. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN JÄLKEEN 1 kuolleita, limaisia kuovinmunia. Variskaan ei ryöstänyt pesää, koska lehdet puhkesivat näkösuojaksi. Kun pesähaara kaatui, en enää voinut seurata hävitystyötä vaan pakenin sisälle. vsk.. Viikon kuluessa vesi nousi puolisen metriä. Viime kesänä pesiminen onnistuikin hyvin. Kuulu Koitere Ilomantsissa on itse asiassa Pamilon voimalaitoksen vesivarasto, jonka pinnan korkeus vaihtelee rajusti. Luonnonsuojelu on menettämässä myönteisen imagonsa ja koko käsitteestä on tulossa kirosana. päivänä puun luo tuli mies heittäen paksun köyden yhden puunhaaran ympäri. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Tänä keväänä helmikuun lopulla harakkapari alkoi rakentaa tuomeen uutta pesää. Siitä puuttuu oleellisin: analyysi siitä, minkälaisia asenteita heidän to1mmtansa saa aikaan. Aktivistien imago hukassa Näyttää siltä, että luontoaktivistien strategiassa on toteutumassa kohtalokas virhe. Emo jäi pesään hautomaan huhtikuun alkupäivinä. Luonnon tapahtumia ei täällä kaupungissa ole liiaksi. Heidän on ryhdyttävä niin objektiivisesti kuin mahdollista tarkastelemaan sitä kuvaa, minkä joukkotiedotusvälineet ovat suuressa yleisössä luoneet heistä ja heidän toiminnastaan. Harakkaemo pakeni pesästä. Pertti Ehrnrooth kuvasi kuovinpesän järven rantaniityltä. Maailmankuulu futurologi Alvin Toffler on osuvasti todennut, että joukkotiedotusvälineiden merkitys konflikteissa on yhä tärkeämpi. Toisessa kuvassa vesi huljuttelee Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Viimeistään nyt, Kuusamon, Talaskankaan ja Kolin metsäkonfliktien jälkeen, luontoaktivistien on paneuduttava itsekritiikkiin, omien menetelytapojensa kontrollointiin ja toimintatulostensa analysointiin. Seuraavana päivänä pesän etsintä jatkui. Kaikki pakkasyöt ja räntäsateet emo istui pesässä, jonne kumppani kantoi ruokaa. 46 Leena Lönnblad Jyväskylä Kerrostalopihaa elävöittänyttä tuomea pilkataan
numera torde den överallt vara utrotad. Antti Halkka Kuka maksaa eläin uhrit. Luonnon monimuotoisuus kuitenkin supistuu jokaisessa yliajossa, ja kerrannaisvaikutus tietyllä alueella voi olla kohtalokas: joku laji saattaa alueelta hävitä pitkiksi ajoiksi tai lopullisesti. Palmen toisen osan 1873. Sanamuoto viitannee epävarmaan havaintoon. Erkki Salonen 47. Kaikki muu toiminta, tai toimettomuus, edesauttaa nykyisten lajien tuhoutumista ja nopeuttaa ihmiskunnan omaa kollektiivista itsemurhaa, mikä sekään ei sinänsä ole huono skenaario; mitä kylvää, sitä niittää. Birkheadin siivettömien ruokkien viimeisistä hetkistä talvella New Scientist -lehteen tekemää artikkelia. Huomio kohderyhmiin Myös kohderyhmävalinta herättää ihmettelyä. Gunnar Brandt Helsinki Maininta siivettömän ruokin ampumisesta Vardössä 1848 on myös ainakin Maailman eläimissä (1913): "Huomattavaa on, että ehkä maailman viimeinen siivetön ruokki ammuttiin Suomen luonnontieteellisellä alueella ltä-Ruijassa, Collett'in mukaan v. Tämä on arveluttavaa monestakin syystä. Luontoaktivistien toiminta on tarkoituksellisesti konfliktinhakuista, aggressioita herättävää, ja siinä toteutuu juuri se pahin, mitä kampanjastrategioissa tulee välttää: se vahvistaa arvaamattoman suuressa joukossa antipatian tunteita kampanjan toteuttajia ja tämän myötä heidän perimmäisiä tavoitteitaan kohtaan. Kuinka imagon merkityksen idea voi olla näin kadoksissa. Ongelma on koko länsimainen teknoekonominen kulttuuri. 1848." Palmen käyttää sanaa veterligen eli tiettävästi "tiettävästi vain yksi yksilö on saatu luoteisimmilta rajaseuduiltamme, nimittäin se joka ammuttiin Vesisaaressa huhtikuussa 1848". Koko ekokriisin ongelma ei ole jossain Kuusamon metsässä, jossakin "tuolla" kaukana pääkaupungista ja meistä itsestämme. Liikahduksestani ratkeavat pimeyden kapalot. vsk. .... Artikkelin lähteenä käytin mm. Vesisaaressa muuten on näytteillä täytetty siivetön ruokki. Hiukseni ikävöivät tuulta ja varpaani ruohoa. Virallisissa luetteloissa (kuten World Conservation Monitoring Centren Biodiversitykirjassa) mainitaan kuolinvuodeksi 1844. Kun luonto on esteettinen ja ihmiset arvostavat esteettisyyttä, on vaikea ymmärtää, miksi luonnon puolesta toimivat ihmiset esiintyvät epäesteettisesti. Nyt ekologiset syyja vastuukysymykset näyttävät perustuvan pikemminkin mielivaltaiseen syyllistämiseen kuin objektiivisiin faktoihin. Vuosittain lukemattomattoman moni eläin, esimerkiksi pikkueläimistä sii lejä, oravia ja lintuja, murskaantuu auton alle. Kun yritys ryhtyy luomaan itselleen imagoa toteuttaakseen tavoitteitaan, se tekee ensin perusteellisen analyysin jälkeen SUOMEN LUONTO 5/95 54. Vaikka sukupuutot mitä ilmeisimmin ovat luonnollisia valtalajien ja luonnon kokonaisuuden muuttuessa pitkien aikojen kuluessa, ihmisen nopeuttaessa sukupuuttokuolemia nopeutuu myös ihmiskunnan tuhoutuminen. Nykyajan kiire tekee ihmisestä välinpitämättömän luontoa kohtaan, ja sen hintaa jokainen maksaa koko ajan tavalla tai toisella. Hiljalleen tippuu pois eliölajeja siitä elävän luonnon järjestelmästä, joka mitä ilmeisimmin on tukenut ja mahdollistanut ihmisen niin määrällistä lisääntymistä kuin kulttuurin evoluutiota. Miksi luontoaktivistien pitää luoda itsestään ärsyttävä kuva ja juuri silloin kun he esiintyvät yleisölle. Luonnosuojelu ei tässä mielessä poikkea yrityksestä. Tästä näkökulmasta voisi ajatella, että jokaista ehölajia puolustamalla ihminen puolustaa paitsi omaa ja jälkeläistensä olemassaoloa myös omaa kulttuuriaan, monimuotoista elämän kudelmaa, josta ihminen on vain yksi, tosin suurimman hyödyn korjaava osanen. Miksi kaupunkiväestön kulutuskäyttäytyminen on jäänyt kokonaan luontoaktivistien toiminnan ulkopuolelle. Magnus von Wright julkaisi 1859 kirjan Finlands fåglar förra avdelningen ja J. Sen tähden luonnonsuojelutoimille on laadittava looginen strategia, jossa ymmärretään paremmin yhteisöjen ekologinen käyttäytyminen. Talvi juo jäähyväismaljojaan; kristallit helähtävät rikki. On paradoksaalista, että Lontoon kadulla suomalaisesta luonnosta täysin tietämättömät ihmiset jakavat metsätalouttamme kritisoivaa materiaalia kun he samalla edustavat maata, joka on ekologinen ongelma koko Euroopalle. endast ett exemplar har veterligen erhållits i våra nordvestligaste gränstrakter, nemligen det som sköts i april 1848 vid Wardö." Asia on kai lähinnä pieni kuriositetti, mutta koska omassa lintutieteellisessa kirjallisudessa mainitaan vuosiluku 1848 olisi kai tästä pidettävä kiinni . Pirkko Siirilä Palkittu luontorunokilpailussa 1994. Ongelmana ovat ihmisten asenteet, ihmisten tapa elää. Rumaa jälkeä näkee monesti ajotiellä, ja joskus se pistää ajattelemaan, kuka maksaa nämä eläinten yliajot. On ajateltava, mistä kaikesta se muodostuu ja miten se vaikuttaa. Sen on oltava mukana aina, kun pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Imagon merkitystä ei voi painottaa liiaksi. A. T a,ja-Liisa Luukkanen Helsinki Siivettömän ruokin kuolinvuosi Kiinnostuneena lehtenne tilaajana kiinnitin huomiota lyhyeen artikkeliin viimeisten siivettömien ruokkien taposta (SL 3/95 s.37). Nykyään sukupuuttoon kuolevat lajit kuuluvat siihen elämän kokonaisuuteen, joka on mahdollistanut ja edesauttanut ihmislajin nousua. Epäekologinen ideologiahan toteutuu ostoskaduilla, tavarataloissa, joulukatujen avajaisissa ja huoltoasemilla. Tämä onkin luonnonsuojelun vaikein ja haastavin asia. Räystäät nauravat välähtelevin hampain. Veden poikaset jäävät oksille yöksi. Tässä toisessa osassa todetaan : "Alea impennis (Garfågel) .... kauaskantoisen strategian, määrittelee päämäärän ja keinot miten toteuttaa kampanjaansa pystyäkseen vaikuttamaan asenteisiin toivotulla tavalla. Myös siivettömästä ruokista äskettäin kirjan julkaissut Tim Birkhead on sen kannalla. Pisaroina hämärään valuu valon hopea. Luonnosuojelijoiden on lähdettävä siitä, ettei suojelutyössä päästä askeltakaan eteenpäin ellei ensin pystytä muuttamaan kansalaisten asenteita. Ongelma ei ole pelkistettynä "teollisuus" vaan ensisijassa ne, jotka käyttävät teollisuuden tuotteita ja tekevät kulutuspäätöksiä. Metsäkonflikteissa vastakkain ovat kaupunkija maaseutuihmiset. Klaus Hanen Joensuu Sukupuutoista Sukupuuttojen luonnollisuutta ja luonnottomuutta käsitellyt mielenkiintoinen artikkeli (SL 3/95) toi mieleeni yhden näkökulman: ajatella eri maailmankausia ei yhden tietyn valtalajin vaan kunkin aikakauden lajien kokonaisuuden kannalta. Olen ehjä, vahva, kasvanut
Käsitykset eivät synny tyhjästä; joku on joskus pahasti pettynyt. Annan siihen mahdollisuuden. 1 Käyttökuva/Hannu Virtanen 48 SUOMEN LUONTO 5/95 54. Ruisleipä on sellainen. Jonkun verran käytetyn kengän sauma hiertää yhä kuin uutena, sen sijaan muuan toinen sauma on jo osittain ratkennut. KIELSIT. Maaseudulla kulkiessani huomaan, että jo vuosia tavallisissa lehdissä julkaistuista metsänkäsittelyn viimeisistä opeista ei kentällä vielä tiedetä tai piitata. Jokin aika sitten en arvannut varmistaa ostokseni valmistajamaata kyllin varhain. Taloussaksien sormilenkki napsahti äkkiä poikki kahdesta kohtaa, noin vai n, syyttä. Kunpa uskoni suomalaisen työn laatuun vielä, pikaisesti, palautuisi. Metsäammattilaiset työskentelevät entiseen, nyt kyseenalaistettuun tapaansa uskoen kuin ikijäärät. Voisin surra näitä asioita silkkaa isänmaallisuuttani; hävetä romahtanutta työmme laatua suomalaisena ja pelätä kilpailukykymme puolesta. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Tuoteselosteita tavallaan Uuden palttoon napit irtosivat kahden käyttökerran aikana. Sitä paitsi kuluttajalle kallis, mutta kestävä laatutuote on usein ajan mittaan taloudellisempi kuin useampi halpahankinta. Kaikki tuo sattui minulle. Ei tullut mieleenkään, olihan kysymyksessä turvallisen tuntuinen, houkutteleva Pirkka-tuote: Tumma ruisnäkkileipä. Sen lisäksi, että odotan kunnon laatua kotimaiselta työltä, toivon, että joittenkin tuotteitten kohdalla katsomatta tietäisi sen suomalaiseksi. Minulta on otettu usko suomalaisen työn laatuun. Sanahirviö suomalainen tietotaito pitäisi hylätä jo kieliseikkojenkin vuoksi, mutta erikoisesti nyt, kun sen kantavuus käsitteenäkin on kyseenalainen. ÄLÄ TIRKI.~ . Katsoin valmistajan: Parkstone Bakeries, Englanti. Siitä oppimatta toistaa sen vuoden kuluttua. Markku Tanttu ME El 51TTÄNÄ VUONN.1>REVl'TTY SULLE VUOKKOJP-. Hiihtokengästä ratkesi pohja alle kahdensadan latukilometrin. Ällistyttävän usein törmään epäluuloihin suomalaisen paperin sopivuudesta vaativissa painotöissä. Ammatissani kuulen metkoja asioita. Teollisuuden ja metsätalouden virheet ja osaamattomuus ovat tietysti aina luonnonvarojen tuhlausta. Muutaman vuoden ikäisen kaupunginosan rakennukset on rakennettu kelvottomasti; laatat irtoilevat ja homeet leviävät. HI HI .. Muuallakin on havahduttu kehnoon rakentamisen. Ison kirjapainon sitomo tekee ankaran virheen. vsk.. Keskisuuren, ennen etevän kirjapainon faktori valittaa vaikeaksi työtä, jonka pitäisi nykykoneilla olla vain läpihuutojuttu, selvittiin sellaisesta aiemminkin. Olen suosinut suomalaisia tuotteita aina, eritoten tässä työllisyystilanteessa, niin noittenkin hankintojen kohdalla. Harmittelen niitä ekologisten käsitysteni kautta. Olikin outoa näkkäriä, vieraan makuista, karvasta. Uusi polkupyörä oli virheitä täynnä: takahaarukka vääntynyt; dynamon kiinnitystappi väärässä asennossa; ohjaustanko taipui ylämäkeen polkiessa kymmenien asteitten mutkalle; takarenkaan kumiin kasvoi pullistuma ensimmäisenä kesänä; silloin havaitsin myös holtittoman maalausjäljen: runko ruostui. Yritän ostoksissani päätyä edelleenkin suomalaiseen, jos se suinkin on mahdollista. KOHTA SAAT "-IÄHDÄ MAAILMP..N E.NSTEK'S' 51\S,SIMl-'\ÄN NÄYN .~ 1 KUN SÄ KERTP-. Erikoisen tärkeätä olisi, että tuotteet kestäisivät; säästyisi raaka-aineita ja jätteet vähenisivät. Nyt olen tuntenut olevani tekemisissä parjattujen halpatuontituotteitten kaltaisten tavaroitten kanssa. Useimmitenhan tuote olisi valmistettava käyttöpaikan lähellä; liikenne vähenisi. Usko suomalaiseen rakennustaitoon onkin äkkiä kuin korttitalo
Sari Kuvajan ja kumppaneiden hyökkäävät mielipiteet ja tiedotuskampanjat herättävät metsänomistajissa lähinnä aggressioita. Luonnonsuojelu, onko se vain sananlausujan omien intressien ajamista. Lehmät kahlasivat vedessä selkäänsä myöten ja söivät vesikasveja. Nyt onkin pelkona, että ennen luonnonsuojeluun ja monimuotoisuuteen myönteisesti suhtautuneet metsänomistajat "kostoksi" kääntävät kelkkansa. Pää pensaaseen Korjaus Numerossa 4/95 Kurjenrahkasta kertovan jutun sivun 41 kuvan nuorta kahlaajaa väitetään kapustarinnaksi. Viljaa ja heiniä varisi kuormista teiden varsille eläinten ravinnoksi. Luonnonsuojelun käsite hämärtymässä Luonnonsuojelu sanana on herättänyt yleisesti myötätuntoa ja sympatiaa. Karjalle tehtiin myös kerpoja risukoista, parkkia kerättiin rantapajukoista, jos sellaisen jostain löysi. Sen sijaan silloin oli muotia vastustaa kulotuksia metsässä. Yiikatteilla niitettiin kaikki mäkien syrjät ja peltojen pientareet, kun kerättiin karjalle talvirehua. Sivusta seuranneenkin mieltä askarruttaa, mikä on ketunsuojelijoiden motiivi, jyrsijävihako. Kun maataloudelta vaaditaan onnellisen kanan munia ja tyytyväistä sikaa, miksei vapaana eläneen onnellisen ketun turkki ole haluttua kauppatavaraa. Eräs toimitukseen soittanut lintumies ehti jo epäillä lintua jopa keräkurmitsaksi nuorten kahlaajien tunteminen ei aina ole aivan helppoa. Ei ollut risukoita eikä ronikoita, karjaa laidunnettiin joka paikassa, myös rannat ja saaret olivat laidunmaina. 3) annetaan ohjeita mökkiläisille ja omakotiasukkaille. Nyt on toisin, kaikki paikat, myös ranta-alueet, ovat risukoituneet ryteiköksi. Rohkenen olla täysin eri mieltä lehden päätoimittajan kanssa. Greenpeacea on pidetty SUOMEN LUONTO 5/94 54. Toimitus hoitaja METSÄHALLITUS 49. Ikimetsien suojelu on tietenkin tärkeää. Suomessa näitä metsiä oli vielä vähän 1960-luvulla, nykyään koskemattomia vanhoja metsiä ei enää ole. Toivottavasti ei. Kahlaajalintuja paljon rengastanut Rauno Yrjöiä soitti toimitukseen ja kertoi, että kyseessä on nuori töyhtöhyyppä. Ketut ovatkin varmasti uudistuvaa luonnonvaraa. Siilitkin pyrkivät hoidettuihin pihapiireihin ruokaa etsimään. Ihmetyttää, miksei Greenpeace kampanjoi esimerkiksi Saksan liikennettä vastaan ja tee iskuja moottoriteille, vaikka liikenteen päästöt ovat huomattavasti vaarallisempia metsille kuin Kuusamon yhteismetsän hakkuut. Kastemadot elivät ennen laidunmailla, ja nyt nekin pyrkivät hyvin hoidetuille nurmikoille, joista siilit ja linnut ne löytävät. Siksiköhän niin monet mielellään toimivat luonnonsuojelun n1m1ssä ja esittävät asiansa ehdottomina luonnonsuojelijoina. 1930-50-luvuilla oli joka mökissä ja torpassa karjaa. Ihminen on muuttanut ympäristöään kaskikulttuurista lähtien siten, että mm. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA eräänlaisena luonnonsuojelun esikuvana. jänisten ja myyrien elinolot ovat parantuneet ja samalla kettujenkin. Pihapiirit olivat hyvinkin kaluttuja. Sen viimeaikaiset vanha metsä -kampanjat Suomessa pistävät miettimään, mikähän on tämän toiminnan hyöty ja lopputulos. Nokkosetkin kerättiin talvirehuksi. vsk. Luonnoneläinten talviruokinta oli kunnossa, koska puimatonta viljaa ja heiniä säi lytettiin talven yli harvaseinäisissä ladoissa, joista ne vasta rekikelillä ajettiin talouskeskuksiin. Kolmekymmentä vuotta sitten juuri kukaan e1 kuuluttanut vanhojen metsien puolesta. Kummastusta esimerkiksi herättää nykyinen ketunmetsästyksen vastaisuus. Sillä onhan (jalkanaru)kettuturkki ekologisesti paljon kestävämpi kuin öljystä valmistettu keinokuitutakki tai tehomaatalouden tuottamat puuvillafarkut tai turkintahrijoiden käyttämät spraymaalit. Jukka Lindeberg Viitasaari Ennen laidunnettiin Pääkirjoituksessa (SL 1/95 s
Kirja sai riemastuneen vastaanoton lintupiireissä ja Jonsson julistettiin vähintään puolijumalaksi. Jonsson on hionut ja hionut kirjaansa, tietämys linnuista on lisääntynyt valtavasti sitten 1970-luvun. Loput 120 ovat vanhasta kirjasta. Määritystietoa on lisätty; edellinen laitos puuttui teksteissä vain niihin asioihin, joita kuvissa ei näy. Po hjo i.s-Afrikk:1 j;1Uihl-i1:i Paras lintukirja Lars Jansson: Euroopan linnut, suom. Hyvin suunniteltu ja hoidettu savitalo kestää suvussa pitkään ja palaa takaisin luontoon tultuaan tarpeettomaksi. Saven ja oljen suhdetta muuttamalla seinistä saadaan joko lämpöä varaavia tai eristäviä. Saksalaiset ristikkotalot lienevät kaikille tuttuja. Larsjor1SSon Euroopan linnut Eur00 1'J>:1. Yksiosaisen laitoksen teko alkoi jo 1980-luvun alussa osien yhdistäminen ei kuitenkaan käynyt vaivattomasti. Ehkä oppia kannattaa lisäksi hakea jo valmiista kohteista joita ei ikävä kyllä mainita kirjassa. Kirja on kenttäoppaaksi melko paksu ja paksu paperi tekee siitä painavan. Olisiko pehmeäkantinen laitos ollut mukavampi retkikäyttöön. Siinä on lähes kaikki, mitä ken!täoppaaseen voi sisällyttää lintujen harrastamisesta, tunnistamisesta, rakenteesta, tavoista ja niin edelleen. Pekka Hänninen Satuja metsän siimeksestä Aura Koivisto: Majavien ottolapsi ja muita satuja, kuvitus Niko Taina, WSOY 1994, 95 s. Määritysartikkelit kansainvälisissä lintulehdissä, näyttelyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä kuvateokset Lintusaaren elämää ja En dag i maj vakiinnuttivat Jonssonin aseman yhtenä maailman parhaista lintujen tuntijoista ja parhaana lintumaalarina. Jonsson itse on vetäytynyt Gotlantiin seuraamaan ja maalamaan rantaniittyjen elämää. Kirjan johdanto kuvituksineen on täysin uusi ja herkullista tutkittavaa. Suomalaisen laitoksen on toimittanut ja oloihimme soveltanut Teknillisen Korkeakoulun savirakentamiskokeiluissa ahkerasti häärännyt Mikael Westermarck. Ruotsalainen Lars Jonsson julkaisi 1970-luvulla viisiosaisen lintujen kenttäoppaan Linnut luonnossa. Huoli ympäristöstä ja huoneilman terveellisyydestä on herättänyt kiinnostuksen savea kohtaan uudelleen ja kadonnutta rakennustaitoa on elvytetty koerakennushankkeilla KeskiEuroopassa ja myös Suomessa. Aura Koiviston satujen pääosissa seikkailevat metsän eläimet. Vastaavia ei löydy muista kirjoista. Uusia ovat lentäviä kuikkalintuja, uikkuja, ruokkilintuja ja kihuja esittävät kuvataulut. Kevytsaven rakennusteknisiä ominaisuuksia on käsitelty ja vertailtu melko laajasti, joskin osa aineistosta perustuu vielä keskeneräiseen tutkimukseen. Kevytsavitekniikka soveltuu myös peruskorjaukseen. Esimerkiksi lokkitaulussa kuvien terävöittäminen ja korjailu ovat vieneet kuvista niiden kuultavuutta ja herkkyyttä; ominaisuuksia joiden mestari Jonsson osoitti olevansa En dag i maj -kirjassa. Tarkoista ohjeista huolimatta kirja ei esittele valmista tyyppitaloa. Suohaukkataulusta ovat jääneet pois englanninja ruotsinkielisen laitoksen nuolet, jotka yhdistävät saman lajin kuvia. Muinaisesta Urin kaupungista on jäljellä enää kolme metriä paksu savikakku. Rakennusalan kustantajat 1994 169 s. Kirjan alkuosassa luodaan lyhyt silmäys savirakentamisen historiaan, joskin melko saksalaisittain painottaen. Joissain uusissa tauluisssa on jopa hienoinen yli50 KIRJOJA Oljen ja saven seoksesta syntyy hyvä talo. Vinjettikuvin varustettu hakemisto helpottaa kirjan käyttöä. Lars Jonssonin Euroopan linnut on paras markkinoilla oleva lintujen kenttäopas, eikä tavallisen kuolevaisen parane paljon haukkua sitä. Suomalainen laitos perustuu Saksassa jo kolmena painoksena ilmestyneeseen Franz Volhardin kirjaan. Jonsson on myös pyöristellyt itselleen tyypillisiä kulmikkaita muotoja kehitystä. Lintujen kuvat ovat suuria ja selkeitä, jälki höyhenentarkkaa. Harmi vain, että suomenkielisen laitoksen asemoinnissa on tapahtunut pieni heilahdus ja muutamat lintujen kehon osien sijaintia osoittavat viivat näyttävät väärään paikkaan. Menetyksenä voi pitää vanhoissa kirjoissa olleiden lajiryhmätaulujen (esimerkiksi Iokeista tai kahlaajista) poisjääntiä. Laine, Tammi 1995, 559 s . Levinneisyyskartat on myös uusittu karttojen ongelma on vanha tuttu eli pieni koko. Kirja on erittäin suositeltavaa luettavaa luonnonmukaisemmasta asumisesta haavei leville ja myös mainio oppikirja rakennusalan opiskelijoille. . Kevytsavi toimii kantavan rungon (esimerkiksi puu) täytemateriaalina ja toisin kuin massiivija olkisavitekniikkassa savi sekoitetaan kevennysaineisiin (olki) liukoisessa muodossa. Ilona Sevelius, tarkistanut ja Suomen oloihin sovittanut Lasse J. Ohjeita on osattava soveltaa tapauskohtaisesti. Pekka Hänninen Mukava talo savesta Franz Volhard ja Mikael Westermarck: Savirakentaminen. Kevytsaviseinä toimii itsessään eristeenä. Saviseinä tasaa huoneilman kosteutta, on paloturvallinen, helposti muunnettavissa, eikä ole terveydelle haitallinen. vsk.. Rakennusohjeet ovat saven valinnasta alkaen seikkaperäiset suorastaan tieteelliset. Kirja on yhteenveto kantapään kautta saaduista kokemuksista. Savirakentaminen ei ole uusi keksintö muinainen Urin kaupunki Mesopotamiassa oli savesta, ja Suomessa kivikautiset kodat vuorattiin savella. Asiasta ei ole juuri erimielisyyttä. Esimerkiksi Pohjois-Afrikan ja Meksikon saviarkkitehtuuri olisivat ansainneet ehkä laajemman huomion. Kevytsavitalo voidaan muurata joko valmiista harkoista tai valaa paikan päällä, ja se sopii mainiosti hartiapankkirakentamiseen. Kuvataulut ovat hienoja, hienompia kuin muissa kenttäoppaissa. Uutta kirjassa oli, että teksti ja kuvat ovat saman lahjakkaan ornitologin ja taiteilijan tekemät ja että linnut oli esitetty kuvissa juuri sellaisina, kuin ne luonnossa omissa puuhissaan näyttävät. Kirjaan on kelpuutettu mukaan kaikki Euroopassa yli viisi kertaa havaitut lintulajit sekä lajeja Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Ihminen on mukana vain SUOMEN LUONTO 5/95 54. Lämpöä varaavien sisäseinien avulla voidaan hyödyntää esimerkiksi ikkunoista sisään säteilevää auringon energiaa. Moni vanha lintuharrastaja onkin uhannut viedä kaikki muut vanhat kirjansa divariin Jonssonilla pärjää mainiosti läpi koko elämän. Valmiiden saviharkkojen valmistus alkanee pian Suomessa Yhdysvalloissa sillä on jo pitkät perinteet. Tekstit on uudistettu täysin. Lintujen sulkasato on käyty läpi selkeästi ja perusteellisesti. Vanha laitos oli jaettu osiin biotooppien mukaan, nyt linnut ovat systemaattisessa järjestyksessä. Viisiosainen Linnut luonnossa koettiin kuitenkin hankalaksi maastossa. Kirjassa on keskitytty pohjoisiin oloihin parhaiten sopivaan kevytsavitekniikkaan. Pientä rohkeutta kevytsavirakentaminen vaatii, mutta ei suinkaan uhkarohkeutta. Paikoin taustojen maalailu on vienyt voimaa itse linnuilta. Savea alettiin elintason kohoamisen myötä pitää pula-aikojen materiaalina. työstämisen maku. Lajikuvauksiin liittyvistä 300 kuvataulusta 140 on täysin uutta ja 40 uusittu osittain. Teollistuminen ja kaupungistuminen katkaisivat savirakentamisen perinteen. Myös kustannuksia ja työn määrää on pystytty arvioimaan
Osa näistä perinnekasveista kuuluu luonnonvaraiseen lajisSUOMEN LUONTO 5/95 54. Ritva Kupari Perinteisiä kulttuurikasveja Pentti Alanko ja Pirkko Kahila: Ukonhattu ja ahkeraliisa. Parhaimmillaan kirja on asiantunteva, sujuva ja täynnä hykerryttävän osuvia kommentteja puutarhakasveista ja puutarham uotien myllerryksistä. Lukija saa paljon tietoa elämänmenosta, joka on ihmissilmiltä näkymättömissä. Kun seikkailu on ohi , on tapahtunut sekä pahaa että hyvää, ihastusta, pettymystä ja kasvamista näin käy monessa kirjan sadussa, ja niinhän käy elämässäkin. Sadun ihmiset puhuvat haltijoiden, keijujen, auringon ja yötuulen kanssa; kaikki ymmärtävät toistensa kieltä. KIRJOJA toomme, osa on tullut tänne luostaripuutarhojen lääkekasveina. Kuvitus on runsas, ja joukossa on muutamia todella hemaisevia kuvia vanhoista puutarhoista ja rehevistä kukkapenkeistä. Kunkin lajikuvauksen yhteydessä taas on viittaukset samannäköisiin lajeihin. Erityisesti puutteita on talouskaloihimme kuulumattomien kalalajien levinneisyystiedoissa, joita luonnonsuojeluja ympäristöhallinto kerää. Edelleen runsaslajisesta särkikalajoukosta on mukana vielä tarkempi laj ikohtainen määrityskaava. Siitä löytää esitellyt kalalajit niin tieteellisen nimen kuin suomen-, ruotsinja englanninkielisen nimen perusteella. vsk. Vanhojen puutarhojen kestävät, kauniit ja helppohoitoiset koristekasvit ovat viime vuosina päässeet jälleen suosioon. kalastamme luokitteluongelmia ja kalalajien sisäistä muuntelua. Jokaista kymmentä satua kuvittavat Niko Tainan ilmeikkäät mustavalkoiset piirrokset. Satujen eläimet etsivät paikkaansa maailmassa, ystävystyvät ja ratkovat elämän mysteereitä. Sitä on myös hauska lukea, vaikka paikoitellen teksti on hiukan epätasaista. Perinteiset koristeja hyötykasvit, Tammi 1994, 343 s. Hyötykasveista esitellään hedelmäpuut ja marjat, mausteja lääkekasvit sekä joukko vanhoja hienoja vihanneksia. Omat lukunsa kirjassa ovat saaneet vanhojen puistojen ja puutarhojen puut ja pensaat, vanhan ajan tuoksuvat, talvenkestävät ruusut, perennojen valtavat lajikevalikoimat, nykyään niin harvinaiset kaksivuotiskukat seka perinteisten kukkamaiden kesäkukat, mukulakasvit ja kaupunki-istutusten eksoottiset hienoudet. Englanninkielinen nimi on tarpeen, kun etsii lisätietoja oppaan lopun määrityskirjallisuutta esittelevässä luettelon teoksista. Kokonaan uutta ovat katsaus maamme puutarhahistoriaan ja vanhempaan puutarhakirjallisuuteen sekä perinteisiä huonekasveja käsittelevä luku. Suomen kalaoppaaseen sisältyy myös muutama lyhyt artikkeli, joissa käsitellään mm. Kuvat ovat kestäneet melko hyvin pienentämisen. Suomen kalaoppaan väri kuvat ovat samat kuin tekijän 1990 ilmestyneessä Suomen kalat -suurteoksessa. Siinä on vanha teema käännetty hauskasti nurin: Aapo-poika tuntee itsensä ensimmäistä kertaa komeaksi, kun rupikonna on suudelmallaan muuttanut hänet rupikonnaksi. Luonnonkasvien käyttömahdollisuuksia puutarhoissa käsitellään laajasti . muutamassa tarinassa, kuten sadussa Aapo ja rupikonna. Oppaassa on tarkat ohjeet näiden lajien määrittämiseksi jo saantipaikalla tai kotioloissa, ja sehän taas vähentää yhteydenottoja asiantuntijoihin. Kirjassa käsitellään perinteisten pihojen suunnittelua ja sitä, mistä vanhoja kasveja voi hankkia. Karpaloita kasvattava Anselmus menettää sydämensä suoprinsessalle, ja sydämen paikalle jää tyhjä aukko. Suomen kalaopasta selaillessa tulee tyytyväiseksi: Vihdoinkin suomenkielinen vesille ja rannoille mukaan otettavaksi soveltuva opas! Lauri Kolilta, jos keltään, tätä opaskirjasta onkin odotettu. Tiedoissa kalastamme levinneisyyden yksityiskohdista on huomattavia aukkoja, joita tämän oppaan avulla ja edelleen info rmoimalla saadaan paikatuksi. Näitäkin tietoja tarvitaan luontomme monipuolisuutta puolustettaessa. Hollantilaisten taimistojen niukkoihin valikoimiin ja hinnaltaan halpojen mutta huonosti meikäläisiä talvia kestävien kertakäyttökasvien kanssa tuskailemiseen kyllästyneet kotipuutarhurit ovat ryhtyneet etsimään täkäläiseen ilmastoon sopeutuneita, viljelyvarmoja kasveja. Ukonhattu ja ahkeraliisa on kuitenkin selvästi laajempi . Yksivuotisista kasveista useimmat vanhat lajikkeet ovat kokonaan kadonneet viljelystä, ja on tyydyttävä viljelemään samantapaisia uusia. Kirjoittaja lienee viime vuosina joutunut montakin kertaa leikkaamaan innokkaiden vapaa-ajankalastajien toiveet ennätystaimenen saannista, kun saaliskalana onkin ollut esimerkiksi kutuasuinen lohi. Pentti Alangon ja Pirkko Kahilan kirja perustuu osin heidän aikaisempaan teokseensa Palavarakkaus ja särkynytsydän. Kaislatyttö selvittää, mitä rakkaus loppujen lopuksi on. Majavan, palokärjen ja änkyrimadon elinpiiri ja -tavat ovat oikeita tietysti pieni sadun taika tarvitaan lisäksi. Toiveikkaasti siihen on pantu ohjeita myös vielä vesiltämme löytymättömien, mutta mahdollisesti löydettävien ja lähialueella elävien kalalajien kuten mutakalan ja idännahkiaisen määrittämiseksi. Juuri tässä se eroaa tekijänsä toisesta kenttäoppaasta, Otavan julkaisemasta ja jo seitsemänteen painokseensa ehtineestä Retkeilijän Kalaoppaasta. Kansi on valitettavasti aika ruma; ainakin sievistelevät kukkakiehkurat olisi voinut jättää pois kirjasta, joka suorastaan pursuaa asiatietoa. Eeva Tikan saduissa on mielikuvituksekkaita ulottuvuuksia ja syviä tunteita. Kalaoppaassa on esitelty kaikki vesistämme tavatut kalalajit. Ne ovat osoittaneet viljelyarvonsa ja elinvoimaisuutensa siirtymällä sukupolvelta toiselle ja selviytymällä ilman erikoisempaa silmälläpitoa hengissä vuosikymmenten ajan. Tarinat tutustuttavat lukijan viehättävästi metsän elämään. Muutamia vanhoihin kasveihin erikoistuneita taimistojakin Suomessa jo on. Melkoinen osa perin.tteisistä puutarhakasveistamme on tuotu Suomeen vasta viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alkupuoliskolla. Saaliskaloista ja yleensä kalahavainnoista kiinnostuneiden kansalaisten kannalta tärkeä on myös kalaheimojen ulkoisiin rakennepiirteisiin perustuva määrityskaava kirjan alussa. Teoksen hakemisto on selkeä ja laaja. Mukana on niin koko kalaa kuin jotain sen yksityiskohtaa koskevia mustavalkopiirrustuksia. Harri Dahlström 'il. Muutamaa satunnaisesti esiintyvää kalalajia lukuun ottamatta lajikuvausten yhteyteen on liitetty myös lajin levinneisyyttä Suomessa selventävä kartta.kuva. Kedot ja niityt, pensaikot ja varvikot antavat uusia mahdollisuuksia puutarhurille. Luontokerhojen ja luonnosta kiinnostuneiden kansalaisten on yhdessä vapaaajankalastaj ien kanssa aihetta myös kotiseutunsa kalalajiston selvittämiseen. Vanhoista kasveista tai ylipäänsä helppohoitoisesta puutarhasta kiinnostuneelle ki rja on ehdoton hakuteos. Kalaoppaassa annetaan myös tietoja tämän vuosikymmenen vuotuisesta kalansaaliistamme, ennätyskaloista ja vapaa-ajankalastajille tärkeistä yksityiskohdista 1994 muuttuneessa kalastuslainsäädännössämme. Rea Peltola Kotimaan kalojen määritysopas Lauri Koti: Suomen kalaopas, WSOY, 1994, 160 s. Suomen kalaopas täydentää luontoväen opaskirjastoa asiallisella tavalla. Monia niistä ei enää saa kaupasta, vaan ne täytyy kasvattaa itse siemenestä tai koettaa saada taimia tai pistokkaita naapureilta tai sukulaisilta. Ritva Kupari Syviä tunteita Eeva Tikka: Majatalo pimeä kuu, kuvitus Anu Vanas, Tammi 1994, 103 s. Luonto on läsnä kaikkialla, osaavasti ja elämyksellisesti kuvattuna. Aikuinen löytää näistä tarinoista mietittävää siinä kuin lapsikin. Suomen Kalaopas on tehty erityisesti kalalajien määrittämiseen. Aura Koivisto ki1joittaa elävästi ja hauskasti. Jokunen uusikin taiteilija Eero Ahdin piirtämä värikuva esimerki ksi viisipiikki ja allikkosalakka on saatu mukaan. Väri kuvat ja tuntomerkkeinä tärkeitä yksityiskohtia esittelevät piirrokset on sijoitettu lajik uvausten yhteyteen täydentämään toisiaan. Lajimäärityksen kannalta tärkeitä tuntomerkkejä selostetaan kalaheimoa koskevassa tekstissä, joka edeltää lajikuvauksia
Haluatko Suomen Luonnon puhelinpalveluun. Työssäsi tulet ottamaan puhelimitse yhteyttä ennalta valittuihin yksityisasiakkaisiin sekä otat vastaan heiltä puheluita. Active Marketing Finland Oy hakee Suomen Luonto -lehden toimeksiannosta myyntiin ja muuhun asiakaskommunikointiin sekä puhelintyön ammattilaisia että uusia henkilöitä koulutukseen. Tarkempi osoite on Ratavartijankatu 2. Työaika on kello 13-20.30 ja tehtävä kokopäivätoiminen. Toiminnan kehittyessä kaksisuuntaiset kontaktit suuntautuvat myös yrityksiin. Voit olla juuri etsimämme henkilö kasvavaan joukkoomme. Voit myös lähettää lyhyen kirjallisen hakemuksen ylläolevaan osoitteeseen .. Mahdolliset lasten päivähoito-ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdessä. Jos sinua kiinnostaa luonto ja puhelintyö sekä kannustava ja hyvä palkkaus, niin jatka lukemista. Odotamme sinulta, että olet aktiivinen ja oma-alotteinen pidät ihmisistä ja myyntityöstä toivot joustavia työaikoja asetat tavoitteita työllesi ja pyrit pääsemään niihin arvostat luontoa ja luonnonsuojelua työssäsi ja vapaa-aikanasi Tarjoamme sinulle hyvän kiinteän ja tulossidonnaisen palkan uudenlaisen tavan tehdä työtä innostavan työympäristön ja työtoverit ja perusteellisen koulutuksen sekä opastuksen työhön mahdollisuuden vaikuttaa ihmisten käsityksiin luonnonsuojelusta Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pasilan aseman läheisyydessä, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tästä numerosta saat myös lisätietoa työstä, jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Toimi näin Soita automaattipuhelimeemme, numeroon (90) 602 055, ja jätä yhteystietosi sekä vastaa sinulle esitettäviin viiteen kysymykseen . Kuulumisiin! Active Marketing Finland Oy (ACMA), Kalevankatu 11 B, 00100 HELSINKI P.S
Lisätietoja uudesta Tikkurilan aidot perinnemaalit -esitteestä ja Tikkurilan asian__ ·r" __ ·~ tuntijoilta! -J TIKKURILA TIKKURILA OY, PL 53, 01301 VANTAA PUH. Kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi perinnemaalit sopivat myös uusiin rakennuksiin. Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka 1 1 1 Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puhelimitse tai telefaxilla 1 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy puh. . 90-857 71, TELEFAX 90-85776902. 1 1 1 1 1 1 D 1 kpl 5 mk D 3 kpl 10 mk 5 kpl 15 mk 1 Allekirjoitus .................. Suomen Luonnon suojelu on yksinkertaista: Talleta Suomen Luonnon vuosikerrat tyylikkääseen, pahviseen kansioon. Sukuja etunimi .. . ..................... (90) 22808 237 _J telefax (90) 22808 248 -------l ~· , f ' '.\" }i • l ,. Saatat palata lukemaan maakuntasarjaa ensin kesän retkiä suunnitellessasi . Kansiosta ei tietoa tarvitse kauan hakea! -~----:-~7 C: .E ::::, ::::, QJ QJ ·o ·o ::::, ::::, Vl Vl C: § >C: C: QJC:QQJO E c: E c: 00:.;20c: ::::, ::::, ::::, ::::, g Vl.....JFVlLuontopuoti ,.,.., V, >N fIO :<( \l"I --' ::, g E "ä. Tai kenties kuluttajasivujen vaippa-artikkeli tuleekin yhtäkkiä ajankohtaiseksi.-Tai muistat luontoillan sivuilla käsitellyn juuri sellaista 'aarrematoa', joka tulee vastaan saunapolulla ensi kesänä. ;l;a TILAUSKORTTI ,.,.., Tilaan Suomen Luonnon pahvisia säilytyskansioita tarjoushintaan! Hintaan lisätään postija käsittelykulut 19,50 mk. . ~~1,,'.;"'" PERINTEISEEN MAISEMAAN AIDOT PERINNEMMLIT Aitoja, perinteisiä ulkomaaleja saa Tikkurilasta tänäkin päivänä. Lin-Pellavaöljymaali, Lin-Grafiittimaali, Aito Falu Punamaali, Kivitex kalkki ja Spakkeli Pellavaöljykitti valmistetaan puhtaista luonnon raaka-aineista perinteisin menetelmin
Mikäli siiveniskut erottuvat, on mahdollista päätellä lintujen koko. Kaukoputkella voi määrittää arktikaan osallistuvien parvien lajin hyvissä olosuhteissa monien kilometrien päästä. Ajankohta tukee tätä olettamusta. Kuikkalinnut muuttavat hajanaisissa avoparvissa ja muu arktika tiiviissä nauhamaisissa parvissa tai ryhmissä. Ilkka Koivisto Miten tunnistan arktikan lajit. Aivan Etelä-Suomessakin näkee yksittäisiä rauduskoivuja, joiden lehdet ovat lämpiminäkin keväinä punaruskeita. I / Hiirenkorvat voivat tummua suojautuessaan kylmältä. vsk.. Varsin monesta eläinlajista tiedetään, että ryhmän muiden jäsenten ollessa keskittyneenä johonkin puuhaan, esimerkiksi syömiseen, yksi toimii vartijana, samoin silloin kun !epäillään. Isot linnut iskevät siivillään harvemmin kuin pienet. Tässä tapauksessa todennäköisesti yleinen ampiainen on rakentanut pesän vuorilautojen väliin tai ullakolle sellaiseen tilaan, joka on täytetty sahanpurulla. Myötävalossa on mahdollista päätellä myös muuttoparvien lintujen väri. Vesilintuparvien muoto saattaa muuttua vähitellen toiseksi ja kahlaajaparvet saattavat yhtäkkiä pudota päistikkaa luodoille lepäämään. Kenties ero johtui kuormien erilaisesta painosta. Tervapääskyn pes1m1seen kuuluu pariutuminen ja pesäpöntön tai -paikan valinta ennen munintaa. Seppo Vuo/anto Voiko munia pidätellä. Kaikki se mitä amp1a1set tai muut yhteiskuntahyönteiset tarvitsevat, on menossa pesään eikä sieltä pois. Hanhista vuorostaan sepelhanhet muuttavat matalalla, usein aivan veden pinnassa, valkoposket ja tundrahanhet taas korkeammalla. Vesilintujen helminauhoissa yksilöiden väliset etäisyydet ovat suuremmat kuin kahlaajien ryhmissä, jotka etenevät usein puolikaaren muotoisina ryhminä. Yksi piti korviaan pystyssä, kaikki muut luimussa. Arktikan parvet näkee yleensä niin kaukaa, ettei linnuista näe juuri mitään yksityiskohtia. Mistä ruskea väri johtuu. Esitän kokemuksiani mereltä, jossa tätä mahtavaa näytelmää seuraa vuodesta toiseen kasvava luonnonystävien joukko. Jos kevätsäät koleutuvat hiirenkorvien jo puhjettua, kuten keväällä 1994, monissa puissa hiirenkorvat muuttuvat punaruskeiksi. Kyllä voi. Antosyaanit ovat kasveissa hyvin yleisiä sinisiä ja punaisia väriaineita, joiden väri riippuu solunesteen happamuudesta. Pois lentäessään niillä on sahanpurua mukanaan. Korvien luimistelu ilmensi sitä, ettei tuntemattomi a tulokkaita toivotettu oikopäätä tervetulleiksi porukkaan. Hirvien palaveri oli todennäköisesti saanut alkunsa si itä, että nuo pari vasaa yrittivät li ittyä niitä vanhempien hirvien ryhmään. Mikä oli palaverin tarkoitus ja mikä rooli oli korviaan pystyssä pitävällä hirveitä. Antosyaanit ilmeisesti suojaavat lehden syntyviä viherhiukkasia ultravioletilta säteilyltä, ja ne liittyvät myös kasvin kylmänkestävyyteen, vaikka ne itsessään eivät ole jäätymistä estäviä pakkasnesteitä. Tästä syystä pakkasyöt lisäävät ruskan loistoa, vaikka itse ruskan käynnistääkin päivän lyheneminen. Ampiaiset kuljettavat sahanpurua pois saadakseen pesälle tilaa. Kun kottaraisia oli enemmän kuin nykyään, tuollainen tilanne oli melko yleinen Suomessa. Kottaraiset pesivät usein vielä, kun tervapääskyt palaavat muutolta ja yrittävät pönttöihin munimaan. Mantereen yllä parvet saattavat käyttäytyä hieman eri tavalla. Useimmille sinisille ja punaisille kukille juuri antosyaanit antavat vann, mahdollisesti muiden väriaineiden ohessa. Synnyttäneitä naaraita ei tällaisissa ryhmissä ole, ei usein myöskään parhaassa miehuusiässä olevia uroksia. Monilla kasveilla on keväisissä versoissaan paljon enemmän antosyaanivärejä kuin kesällä. Yleinen ampainen näet rakentaa epämuotoisen suuren pesän, joka tukeutuu eri puolilla oleviin seiniin ja joka laajenee eri suuntiin käytettävissä olevan tilan mukaisesti . Niitä oli kymmenen eri kokoista, joukossa muun muassa pari edellisvuotista vasaa. Poikasiaan hoitavat kottaraiset eivät tietenkään salli tervapääskyjen SUOMEN LUONTO 5/95 54. Luimisteluhan on hyvinkin monen nisäkkään tapa viestiä aggressiivista mielentilaa. Hanhia pienemmistä linnuista vesilinnut ovat muodoltaan palleromaisia ja kahlaajat sutjakoita. Kun hirvinaaraat synnyttävät, ne ajavat tiehensä edellisen vuoden vasat, jotka seuraavat emoaan tähän asti. Punaiset kahlaajaparvet ovat punakuireja ja mustavatsaiset tundrakurmitsoja. Se ei siis merkitse paleltumista ja tuhoutumista vaan suojautumista kylmältä. Ruskeat hiirenkorvat Pihassa on koivu, joka hiirenkorvalla ollessaan on aivan ruskea, mutta muuttuu sitten kesemmällä vihreäksi kuten muutkin koivut. Pienet vilkkaasti etenevät kahlaajaryhmät ovat sirrejä. Tervapääsky aloitti pesinnän, kun kottarainen oli lopettanut. Voiko lajeja yrittää päätellä parven muodosta, lentokorkeudesta tai muista seikoista. Kun syksyllä pakkanen puree vielä kasvutilassa olevia kasveja, ne erittävät silloinkin antosyaaneja. Kauri Mikkola Hirvien kokous Hirvet pitivät kokousta pellolla Hämeenlinnan ja Helsingin välisen tien tuntumassa toukokuun puolivälissä. Korviaan pystyssä eli höröll ään pitänyt hirvi oli tietysti "kuulolla". Isojen lintujen parvet lentävät vakaasti ilman että muodostelma muuttuu. Ne pudottivat kuitenkin kivet pian maahan, kun taas kysyjä kertoi sahanpurua kannetun kauas pois. Mihin ne sen vievät ja mihin ne sitä tarvitsevat. Hiehoista eivät näet kaikki tule kiimaan, näitä vanhemmista sen sijaan käytännöllisesti katsoen jokainen, ja kun tiinehtymättä ei jää kuin aniharva, ei sitten ihme, ettei kesälaumoista täysi-ikäisiä naaraita juuri tapaa. Voiko lintuemo pidätellä muniaan ja odottaa, kunnes pönttö vapautuu. Arktil<an isot linnut ovat hanhia. Sitä saa kun hankkiutuu katsomaan arktikaa. Mutta kaikki tämä vaatii kuitenkin kokemusta. Sen sijaan nuoret, parin kolmen vuoden ikäiset urokset viihtyvät yhdessä ja saavat seurakseen nuoria naaraita, joiden osaksi ei vielä ole ehtinyt tulla äitiyden onnea. Mustat isot vesilintuparvet ovat meillä mustalintuja ja vaaleaa vilkkuvat alleja. Seppo Vuokko KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Ampiaisten purukuormat Seinälautojen raosta kulkee suurin joukoin ampiaista edestakaisin. Nämä vasoille tylyt tapahtumat sattuvat huhtikuussa, mahdollisesti joku vasa saa häädön vasta toukokuun alkupuolella. Puhkeavien lehtien tumma väri johtuu antosyaaniväriaineista. Voimakas antosyaaniväritys on tyypillistä PohjoisSuomen rauduskoivujen hiirenkorville. Olen seurannut miten ampiaiset vastaavasti kantoivat pieniä ki viä maaonkalosta
Kyyt pääsevät syvälle onkaloihin pakkasta pakoon. Paritelleet naaraat jäävät talvehtimispaikan lähelle, korkeintaan muutaman sadan metrin päähän, lämpimille rinteille. Kolmipiikin koiraan rakentamaan pesään käy laskemassa mätinsä monta eri naarasta. Hauen lailla monen naaraan tai monen koiraan kanssa kutevat esimerkiksi ahven ja kivisimppu. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Tiineet kyyt paistattelevat talvehtimispaikan lähellä, muut luikertavat kauemmas saalistamaan. Ellei lintu voi munia pesäänsä, se munii munansa johonkin muualle. vsk. Suomessa on kyiden liikkeitä tutkinut yksilöitä merkitsemällä Pertti Viitanen ja hän myös julkaisi väitöskirjansa kyyn ekologiasta. Useimmat kuilenkin pysyttelevät muutamien satojen metrien päässä sieltä. Hauet kutevat keväisin rantavesissä. Koiraan pyrstön huitaisut hajoittavat mädin ympäriinsä. Naaraan viereen uimaan tulee silloin tällöin uusi koiras. Ne liikkuvat vähän ja paistattelevat päivää, mikä nopeuttaa munien kehitystä niiden sisällä (sikiökalvothan rikkoutuvat synnytyksen yhteydessä, joten kyy synnyttää eläviä poikasia). Lepovuorossa olevat naaraat siirtyvät saalistamaan kauaksikin, sopivi lle kosteille paikoille, kuten niityille, pellonreunoihin ja soille. Siellä ne keräävät vararavintoa seuraavan kesän poikastuottoa varten. Harri Dahlström 55. Kauri Mikkola Kukin kutee tavallaan Viime vuonna näin ensi kertaa kunnolla hauen kudun: 70-senttinen ja 40-senttinen hauki uivat nopeasti rinnakkain, aivan kylki kyljessä edestakaisin. Parvikudussa taas on mahdollista, että parven kalojen veteen päästämät sukutuotteet sekoittuvat sattumanvaraisesti, mutta esimerkiksi särkikalaparvessakin esiintyy kahden yksilön kutupareja. Naaraskyyt lisääntyvät vain joka toinen vuosi . Vastaus on: ei voi. Parittelu tapahtuu näillä alueilla. Tervapääskyt eivät siis yritä pönttöihin munimaan ennen kuin pöntöt todella ovat niiden hallussa. Voiko emo pidätellä muniaan. asettua niiden pesiin. Naarashauki kutee usean koiraan kanssa hiukan paikkaa vaihtaen. Kutupari toistaa menonsa useaan kertaan. Muut kalamme ja nahkiainen laskevat sukutuotteensa veteen ja hedelmöitys on ulkoinen. Kalojen kutukäyttäytyminen vaihtelee lajikohtaisesti. Näin on muun muassa !ohella ja taimenella. Tervapääskyt eivät joudu pidättelemään muniaan kysymyksen tilanteessa. Aivan hauen lailla eivät muut kalalajit käyttäydy. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 HELSINKI. Kutevatko kaikki kalat samalla tavoin. Haukien uidessa pareittain kalojen sukupuoliaukot tulevat lähekkäin ja mätiä sekä maitia purkautuu veteen hedelmöittymistä varten. Koi raskyyt liikkuvat paljon ja voivat myös etääntyä yli kilometrin päähän talvehtimispaikalta. Parikudussa taas sama koiras hedelmöittää aina kaiken yhden naaraan mädin. Kutupari ui kyljikkäin mädin ja maidin purkautuessa veteen. Varhain keväällä kyitä on kokoontuneena lähelle talvehtimispaikkoja, jotka useimmin ovat louhikkoisia mäkiä. Seppo Vuo/anto SUOMEN LUONTO 5/95 54. Normaalia pienemmät pesyeet saattavat kertoa si itä, ettei emo ole päässyt pesäänsä munimaan. Matkaa voi kertyä jopa yli kilometri , mutta monet jäävät puolen kilometrin päähän. Suomen kaloista vain kivinilkalla on sisäinen hedelmöitys ja se synnyttää elävät poikaset. Kysymys kuitenkin saattaa olla aiheellinen, jos muniva lintu jostakin syystä ei pääse pesäänsä munimaan. Kuinka kauas kyy liikkuu. Loppusyksyllä nekin hakeutuvat paistattelemaan, millä on merkitystä siittiörauhasten valmistumiselle kevättä varten. Pesimistoiminnat alkavat vasta kun pönttö vapautuu. Välillä vauhti hiljenee. Kerrallaan mätiä ja maitia purkautuu vain vähän
Hyvää luonnonsuojeluvuotta 1995! Timo Helle puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1995 Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. .. .... Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö on Luonto-Liitto, joka järjestää tapahtumia ja toimintaa alle 25-vuotiaille. .... .... . Puhelinnumero: ... ... ........ ..... ...... .... ...... ..... . ..... ........... Olet myös oman asuinseutusi luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen. Nyt vietetään Euroopan luonnonsuojeluvuotta 1995. .. ............ ....... kursseista, leireistä ja luonnonharrastusviikoista, joille voit osallistua jäsenhintaan. D D Juuri nyt meillä Luonnonsuojelu liitossa on kiireellisiä tehtäviä todella paljon: vanhojen metsien suojelu, maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena, maatalouden päästöjen vähentäminen, luonnonmukaisen tuotannon edistäminen, ketojen ja muiden perinnemaisemien säilyttäminen, ympäristöystävällisen energiapolitiikan edistäminen sekä saimaannorpan, maakotkan ja luonnonlohen suojelu. ........ Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995 Allekirjoitus: ........... ........ .... Työtä olisi enemmän kuin tekijöitä. . Se kertoo ympäristönsuojelun ajankohtaisista kuulumisista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta mm. Suomen luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoista luonnonja ympäristönsuojelutyötä tekevä kansalaisjärjestö. ... .. ... ................... ............... ....... Lisätietoja antaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto: Kotkan katu 9, 00510 HELSINKI puh. Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995. kymmenen kertaa vuodessa Luonnonsuojelija-lehden. .......... Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. ..... Postinumero ja -toimipaikka: ........... Paljon on vaikuttanut se, että Suomen luonnonsuojeluliitto on voinut toimia kymmenien tuhansien jäsentensä antamalla vaikutusvallalla luonnon puolesta. Luonnonsuojeluliitolla on eri puolilla maata 206 paikallista luonnonsuojeluyhdistystä, jotka muodostavat 15 alueellista luonnonsuojelupiiriä. ...... ........... (90) 228 081, telefax 228 08 200 Kurjen kotisuon säilyminen voi vaatia juuri Sinulta pienen mutta tärkeän teon. ............. .............. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510/ 845 00003 HELSINKI. Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta . ... Luonnonsuojelutyössä saavutetaan silti silloin tällöin myös voittoja pieniä ja välillä isompiakin. ........... Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat mm. Osoite: ......................... Jäsenmaksu on vuonna 1995 100 markkaa. Nimi: ................ Minulla on ehdotus luonnonsuojeluvuoden alkajaisiksi: Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi ellet jo ole mukana. ... ........ ......... . ............... Jäsenyytesi on arvokas teko luonnon puolesta. ..... . ......................... ..
Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. z u.J 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaika istil aus 12 kk Määräaika istilaus 6 kk Kestotil aus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistil aus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Suomen Luonto ilmestyy 12 numerona vu onna 1995. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaus Tilaan Suomen Luonnon alkaen __}_ 19_ Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Osoitteen muutos Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja tee n tilaukseni jäsenhintaan Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen__}_ 19_ . Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. (98 1) 3115 828 Me,ja Ylönen Pirkanmaa ja Keski-Suomi Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (953) 4 11 7358 Pertti Siilahri vs. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. 7 C 36, 28 100 Pori puh. Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksa a postimaksun. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (939) 632 6163 Maija T. (93 1)2 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja void aan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (921) 301 14 1 Anne Raunio Satakunta Va!tak. (960) 3 11 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO K otkankatu 9 005 10 Helsinki puh. 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Perämiehenk. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoiteli pukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksa a postimaksun. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla , lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyyli kkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkae n __}_ 199_. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.),(960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, · Maija Meura, Timo Permanto, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt A LUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20100 Turku puh. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. (90) 228 08 210, 228 08 224, telafax (90) 228 08 200. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ...... (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 M a---pe klo 8.30--16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumpponen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaj a Tarja Keto/a, j ärjestösihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ma,jukka Ku/manen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäj ä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Til aukset ja osoitteenmuutokset tu levat voimaan kahden viikon ku luttua ilmoitus päivästä. (90) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. vsk. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 SUOMEN L UONTO 5/95 54. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 6, 65200 Vaasa puh (96 1) 312 7577 Tiina Seikkula SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄ ÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh
One quarter of the people questioned had a negative attitude towards the animal. The map on page 20 shows the main bird migration routes across the northern Baltic. B10-TEHO-KOMPOSTORIT PUUVERHOILLUT LÄMPÖKOMPOSTORIT PIHAKOMPOSTORIT JA KEHIKOT VARASTOT JA ERILLISJÄTEASTIAT Verhouslaudat tervanu ja pellavaöljytytty Seinissä uusiomuoviset suojalevyt Elemennirakenne helppo koota ja käyttää Kokoja pienistä suuriin (280 1200 1) Lisäosina val uma-altaat sekä väliseinät OMAKOTITALOILLE JA KESÄ MÖKEILLE TALOYHTIÖILLE JA KOULUILLE BIO-TEHO OY 41 340 LAUKAA Puh/fax: 94 1-833 055 SUOMEN LUONTO 5/95 54. Kirakka was not included in the wi lderness area protection programme drafted in the late 1980s. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 two-thirds of the phosphorus passing into their water in fish feed. Åland features herb-rich forests of a kind that are rare in mainland Finland. oppaana Eero Hämäläinen. During the last 20-30 years these geese have considerably increased their numbers. Arctic waders frequently set out from the Waddenzee, on the SE coast of the North Sea, while long-tailed ducks and common scoters often fl y up from the Gulf of Riga on the Baltic coast in mild winters the Baltic in that area is ice free. oppaina Mauri Leivo ja VeliRisto Cajander. Sveitsin ainutlaatuisi in maisemiin oppaana Timo Lehtonen. This is due to a milder climate and !ime rich soi!. Hinta noin 3 200 mk. (90) 62 1 2525, fax (90) 621 2520, osoite Riitankuja 1-3 G 58, 00840 Helsinki. Tietoa ja tunnetta, kesän kauneutta, ihmeitä, elämyksiä muhkeana kesälukemistona. Unfortunately, it is not possible to derive any further benefit by this means. Many ornithologists feel that the highlight of this annual event are the huge migrations of brent and barnacle geese. oppaana Veli-Risto Cajander. There are probably around 100 wolves in Finland at present. oppaana Kenneth Kumelius. Hinta 13 380 mk. Spring in Åland by Jorma Peiponen (photographs) and Antti Halkka Suomen Luonto 54(5 ): 28-33 These pictures show us spring in a few herb-rich forests in the Åland island province. Safari Keniassa 1.-16.12. Hinta 21 400 mk. Lintumatka Namibiaan 23.10.-3.11. vsk.. Namibia-safari 23.10.-3.11. Some 17 million kilos of rainbow trout are produced annually. Andenesin valasretki (Lofooteilla) 29.7.-5.8. The area is typified by old-growth Scots pine forest. oppaana Kalevi K. 58 the Finnish coast, where they turn and follow the coastline towards the ENE. Luontomatkoja hoitaa nyt Oy Kon-Tiki Tours, Rauni Tirri, p. Translated by Leigh Plester mukana geologi Tuomo Manninen. Forest road threatens Kirakka wilderness by Vesa Luhta Suomen Luonto 54(5): 26-27 The Kirakka wilderness area in the Inari part of Lapland is under threat from road construction and logging. Reunionin vaellusretki (Intian valtameri) 15.-29.9. The destination of these migrants are the northern parts of European Russia or Siberia. Characteristic spring flowers include cowslip and many species of orchids, which are much more abundant here than anywhere on the mainland. Most of those asked expressed the hope that Finland would possess a thriving wolf population. The highest percentage of fish farms is located in the Southwestern Finland region in the Archipelago Sea between the Åland islands and the Finnish mainland, but there are also farms in the lakeland region of Finland. Hinta 13 800 mk. lt is only recently that, for instance, it has been realised how important a wintering place the Baltic coast is for water birds. Some new methods are being studied at the University of Turku. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Arctic bird migration by Mauri Leivo and Jari Kontiokorpi Suomen Luonto 54(5): 20-25 The vast migration of birds to the Arctic is at its peak in Finland at the end of May. Rainbow trout farmers have reduced the emissions through the use of new fi sh feed qualities. Phosphorous emissions from the fish farms are staggering, exceeding the total amount of phosphorous discharged by the cities of Helsinki and Stockholm in their purified municipal waste waters! Nitrogen discharges are also considerable. Vyborg has a human population of around 100,000, yet the birds fl y directly over the town the sight is awe-inspiring. ln recent years ornithologists have also been able to follow the migration in Vyborg and the Baltic states, an indulgence that would have been impossible during the old Soviet Union days. Studies have revealed that there is a clear eutrophication effect extending for several kilometres away from the fish farms. Hinta avoin. Conservationists are anxious for the road building to cease. However, around a third admitted that they feared wolves. Long-tailed ducks and common scoters fl y directly NNE from the Gulf of Riga to Seuraava numero ilmestyy juhannukseksi. The birds generally begin to wend their way inland at Vyborg. Ecuadorin luontomatka 19.11.-6.12. ln 1993 some six kilometres of forest road was constructed in the State-owned area. On a good day as many as 740,000 longtailed ducks and common scoters have been counted in Finland. Rainbow trout farming a serious environmental problem by Antti Halkka Suomen Luonto 54(5 ): 36-37 Rainbow trout culturing in Finland has become a serious environmental problem due to the escape of eutrophicating materials into the surrounding waters. Ohjelmassa Galapagos-saaret, viidakko ja Andit. Hinta 5960 mk. Malmström. For instance, tests are being made to discover whether it might be possible to bind the added nutrients to seaweeds and bivalves which could then be removed from the sea, taking the nutrients with them, as it were. Finnish attitudes towards the wolf were slightly more negative than in either Norway or Sweden, where equivalent surveys have recently been carried out. Probe into Finnish attitudes to wolves Suomen Luonto 54(5 ): 9 According to a recent survey undertaken by Riku Lumiaro of the University of Helsinki 's Institute of Systematics and Ecology, most Finns regard the wolf either "favourably" or " very favourably". Rainbow trout contain onl y Luontomatkoja Tour du Massif -vaellusretki 19.-26.8. Hinta avoin
Tästä kertoi paitsi oppaamme myös suuri sukutaulu, josta ilmeni, että Kamehamehan jälkeläisten määrä oli ehtinyt kasvaa 230:een. Nyt Pohakuloaan lähti sähke, jonka sisältö on helppo arvata. tanut toivotulla tavalla istutusyksilöitä. Tarkkailukojuja riittää kosteikon äärellä sekä tutkijoille että turisteille. Hänellä oli täällä oiva tilaisuus piirtää, jopa maalata, myös luonnonvaraisia vesilintuja maastossa. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Slimbridgen vesilintukeskus Tiedän kaksi eläintarhaa, joiden perustajat ja pitkäaikaiset johtajat ovat olleet tunnetumpia kuin itse eläintarha. Molemmat hanhet olivat naaraita ja munivat Slimbridgessä seuraavana vuonna. Jerseyn perusti menestyskirjailija Gerald Durrell, Slimbridgen vesilintuasiantuntijana kuuluisa mutta luonnonsuojelijana ja eläinmaalarina vielä kuuluisampi Peter Scott. Lienee tarpeetonta sanoa, että kumpikin edustaa eläintarhojen parasta tasoa. Eläintarhoissa niitä on niin ikään satamäärin. vsk. Valitettavasti en ole koskaan päässyt käymään Jerseyssä, jossa muutamat Korkeasaaren eläintenhoitajat ovat saaneet jatkokoulutusta. Slimbridge on osa laajempaa organisaatiokokonaisuutta, The Wildfowl Trustia, joka omistaa nykyisin useita suojelualueita sekä tarhoja eri puolilla Englantia. Scott työskenteli viimeiseen elinvuoteensa asti uutterasti Slimbridgen ateljeessaan, jossa oli laajat maastoon avautuvat ikkunat. Shipman aloittanut Havaijilla kotoperäisen hanhilajin tarhauksen tarkoituksena pelastaa se uhkaavalta sukupuutolta. Nykyisin luonnossa elävien määrää ei tiedetä tarkalleen, sen arvelpikaan kasvatusyritys ei tuotHavaijinhanhet ovat kerääntyneet lammikkoon. Nämä ovat englantilaiset Jersey ja Slimbridge. Uhanalaisten lajien pelastamisessa Slimbridgellä on perinteitä. Tarhojen asukkaiden ohella Slimbridgessä tutkitaan myös luonnonvaraisia vesilintuja. Sekä Jersey että Slimbridge ovat erikoistuneita eläintarhoja, Jersey uhanalaisiin lajeihin, Slimbridge vesilintuihin. Siellä on edustettuna kahta lukuunottamatta kaikki maapallon sorsalintulajit. Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 5/95 54. Jaan olevan useita satoja. Tilanteen pelastamiseksi vasta neljä vuotta toiminut Slimbridge lähetti kuraattorinsa John Yeallandin 1950 hakemaan kaksi hanhea Pohakuloasta. KumEnglannin vehreatä maaseutua. Ja eri puolilla on nähtävillä Peter Scottin vesilintuaiheisia maalauksia. Tästä kasvatus jatkui menestyksellisesti. Auditorioissa esitetään videoita, pidetään esitelmiä, halleissa on näyttelyitä ja kirjallisuutta myydään. Kamehameha avioitui pikavauhtia kumpaisenkin naaraan, Emman ja Kaiulanin kanssa ja seuraavana vuonna trio sai yhdeksän poikasta. Havaijinhanhia on viety Slimbridgestä takaisin Havaijille, jossa niitä on päästetty myös luontoon. Kymmenen vuotta myöhemmin myös Havaijin maaja metsätalousministeriö ryhtyi tarhaamaan havaijinhanhea, josta käytetään myös paikallista nimeä nene. Slimbridgessä olen käynyt kaksi kertaa. 59. Vuonna 1918 oli Harold C. Paikka on muun muassa pikkujoutsenen tärkeimpiä talvehtimispaikkoja Euroopassa. Viikon kuluttua sieltä saapui hanhikoiras, joka sai nimekseen Kamehameha havaijilaisen kuninkaan mukaan. Kun I 947 oli tarhoissa ja luonnossa enää jäljellä korkeintaan 50 yksilöä, ministeriö perusti uuden tarhan Pohakuloaan, mutta täälläkään kasvatus ei ottanut sujuakseen. Slimbridgen eläintarha yllättää avaruudellaan ja konstailemattomuudellaan. Tarha-alue näet rajoittuu laajaan kosteikkoon, jossa pesii monia lajeja, ja syystalvella lajimäärä vain karttuu. "Lisäkoristeina" on joukko muidenkin ryhmien edustajia, muun muassa kaikki flamingot ja kaksi harvinaisintakin, andienja punanflamingo, lisääntyvät säännöllisesti. Käydessäni Slimbridgessä ensimmäisen kerran 1963, Kamehameha oli hiljaittain kuollut. Lisäksi asianharrastajilla on mahdollisuus käyttää kirjastoa. Slimbridgen päärakennus on vesilintutietouden aarreaitta
AMMATTITAITO P A I N A A P A L J O N FORSSAN~IRJAPAINO OY Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa, puhelin (916) 41551 telekopio (916) 4155 736, (916) 4155 726