Euroruokaa syömällä suomalaisetkin miehet saattavat lähivuosikymmeninä päätyä eurokuntoon. vsk.. Voimakkaan erikoistumisen takia kuljetusmatkat kasvavat pitkiksi. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. lrtonumero 33 markkaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ajaa tätä asiaa osana maaseutukampanjaansa. Teollisuusmaataloutta ajavat poliitikot, virkamiehet ja tutkijat ovat paljon suurempi vaara terveydellemme kuin hullun lehmän tauti. Kotieläimet ja maatalousmaa ovat EU-ajattelussa koneita, jotka tuottavat liukuhihnalta elintarviketavaroita. Myös kuljetusmatkat vähenevät, ravinto tulee pöytään tuoreena ja pakkausjätettä syntyy vähemmän. Mikko Hakanen/LK A Jorma Laurila Hyvää ja terveellistä ruokaa syntyy, kun maaperää ja kotieläimiä kohdellaan luonnonmukaisesti ja ravinto tuotetaan lähellä kuluttajia. Lähikaupat kuolevat markettien puristukseen. Bensaa palaa ja tuoreiden elintarvikkeiden laatu laskee matkalla. Tämän pitäisi olla se varsinainen skandaali sen rinnalla, että kymmenettuhannet brittilehmät sairastuivat hullun l.ehmän tautiin saatuaan taudinaiheuttajan rehuun jauhetuista sairastuneiden naulojen aivoista ja selkä ytimistä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Ympäristöä säästävä ja laadukasta ravintoa tuottava vaihtoehto on elintarvikkeiden kasvattaminen lähellä kuluttajia ja mahdollisimman luonnonmukaisesti. Luonnonmukaisesti, lähellä kuluttajia kasvatettu ravinto kannattaa nostaa arvoonsa. Irvokas esimerkki tästä koneajattelusta on, että luonnostaan vain kasveja syöville naudoille pakkosyötetään teurasjätteestä valmistettua rehua. z L.LJ 6 :) tf) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Pakkausteollisuus kukoistaa ja kaatopaikat täyttyvät. Makunautintoja unohtamatta. Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Näin tehdään myös Suomessa. Samalla tuemme kotimaista työtä, pidämme maaseutumme elinvoimaisena ja säilytämme edes suhteellisen omavaraisuutemme elintarviketuotannossa. Sitä puoltavat sekä terveysettä ympäristösyyt. (90) 228 081 telefax: (90) 228 08200 Päätoimittaja Jonna Laurila, 22808217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Ulla Ahonen, 228 08216 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu ( ulkoasu) Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. T eollisuusruualla ja laadukkaasti, luonnonmukaisesti lähiseudulla tuotetulla ravinnolla on eroa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti' kunnes haluat keskeyttää sen. Keski-Euroopassa miesten siittiöiden määrä on nykyisin noin puolet pienempi kuin Pohjolan uroilla ja laskee entisestään. (90) 228 08210 ja 228 08224. Lajitovereidensa jäännösten lisäksi lehmäraukat pakotetaan märehtimään myös sikaa, lammasta ja kanaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Keskeiseksi syyksi on arveltu tehotuotettujen elintarvikkeiden torjuntamyrkkyjäämiä. 2 Laadukasta ruokaa läheltä Euroopan unionissa maatalous on suurteollisuutta. H alpa ruoka osoittautuukin kalliiksi, jos joudumme tietämättämme syömään vähäarvoista ruokaa. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Myös vähittäiskauppa keskittyy. Myös jakeluketju noudattaa samaa toimintalinjaa. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Ravinnon laatu, maaperän ja kotieläinten kohtelu sekä ympäristöhaitat ovat sivuseikkoja. Halpojen elintarvikkeiden salaisuus on ylenpalttisessa keinolannoitteiden, torjuntamyrkkyjen, antibioottien ja kasvuhormonien käytössä sekä voimakkaassa tuotannon keskittämisessä ja yksipuolistamisessa. Kestotilaus 270 mk. (90) 227 I 967 telefax: (90) 2271 421 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Silloin kuluttajat tietävät, mistä ruoka tulee ja miten se tuotetaan, kohdellaanko eläimiä hyvin, käytetäänkö liikaa myrkkyjä ja ovatko tilan ympäristöasiat kunnossa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin
Tutustu tilanteeseen sivuilla 16-19. Supikoiran jäljillä 22 juoksevat myös tutkijat. vsk. Kerää kevään helein kukkakimppu sivuilta 30-35. Vakiot: Pääkirjoitus 2 Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Ulkomailta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kuukauden Ilkka 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries ofthe MainArticles 58 3. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Yhteen hiileen 11 Timo Helle pohtii pohjoisen asioita. Kiihkoa ilmassa 26 Uraanivettä porakaivosta 29 Yli 20 000 suomalaista juo liian uraanipitoista vettä. Ekorosk pistää lajittelemaan 14 Pietarsaaressa värilliset ja mustat pidetään erillään. Aiheesta enemmän sivuilla 26-28. 23 Ota siemen talteen 24 Paina mieleesi ketokukkien kasvupaikat. vuosikerta Juha Kääppä/LKA 5 1996 Auringolta suojautuminen on tänä kesänä entista tärkeämpää. Olisikohan niissä vanhoissa saduissa sudesta ja karhusta sekä korpista ja ketusta ripaus totuutta. Hänen mukaansa saman alueen eläimet ovat tuttuja keskenään ja voivat vaikkapa leikkiä yhdessä. 20 Panisiko kessuksi, kotimaisittain. Lue lisää sivulta 23. 55. Pian voi ryhtyä keräämään siemeniä. Kansikuva: Karhu on kainuulaisen Antti Leinosen mieluisimpia kuvattavia. Kevät kukkien tulevi 30 Linturetkellä Lontoossa 36 Uutteruuden riemu ja kituuttamisen vaiva 51 Kirjailija Hannu Niklander suunnittelee tulevaisuutta. Lontoossa on muutakin häkellyttävää kuin kuninkaalliset. Voiko suurkaupungissa olla luontoa. Kaikkea kiima teettää: kurpat määkivät vuohien lailla ja matkivat hevosta. Yhä polttavamman Auringon alla 16 Ekotupakkia. Kurkista sivuille 36-41 ja ylläty. SUOMEN LUONTO 5/96 55. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI. Metsästyksen ekologinen kevät 12 Puheenvuoro metsästyksen uusista haasteista. Elivätpä kerran susi ja karhu..
Suomen luonnonsuojeluliiton opas Ympäristöohjeita toimistoille kertoo mihin kaikkeen voi tarttua: kopiointiin, paperinhankintaan, pesuaineisiin, sähköön, veteen, laitehankintoihin ... Ympäristöä voi säästää työpaikoillakin monella tavalla. Pääsiäispäivän linturetki Kitisen voimalaitoksille tuotti kaksi uutta muuttolintua: harmaalokin (kuvassa) ja isokoskelon. Huhtikuun päivä paahtoi, yö hytisytti Mikko Pöllänen Toisena pääsiäispäivänä 8.4. Varisten määrä kasvoi muuttavien harmaatakkien palattua takaisin jostakin Baltiasta. Ryhdy nuuskimaan mistä lämpö karkaa ja mihin vettä kuluu. Entä pesuaineet. (90) 228 08 20 1 tai osoitteella Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Puh. Toivottavasti pesintä onnistuu. Kuten huhtikuussa asiaan kuuluu, Sodankylässä on paistanut ja py,yttänyt, mutta niin harmaata pilveä ei ollutkaan, ettei aurinko olisi läpi kumottanut. Kyitä näkyi lämmittelemässä auringossa Benjam Pön<inen jo kuun alussa. D SUOMEN LUONTO 5/96 55. D Lumoa opetukseen Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1995 hehkutti luonnon monimuotoisuudesta. Apurahoja sääksen suojeluun Kirkkonummelainen Dick Forsman s·ai 10 000 markkaa sääksiaiheisen värilitografian suunnitteluun ja toteutu kseen, hauholainen Riitta Pouttu 3000 markkaa sääksiaiheisen kuvasarjan suunnitteluun ja valmistamiseen ja virolainen Rein Kuresoo 2000 markkaa sääksijulisteen suunnitteluun ja piirtämiseen. D Eka-ohjeita toimistoille Vähennä kulutusta, käytä uudelleen ja kierrätä myös toimistossa. Pääsiäisen pyhinä lumet sulivat Pohjanmaan pelloilta. Sääksisäätiö perustettiin KantaHämeen lintutieteellisen yhdistyksen aloitteesta 1990 sääksen suojeluun. Loriseeko juuri sinun työpaikaltasi vesistöön turhan kovia aineita. Näe, kuule ja tunne: värejä, tuoksuja, sipinää, kuisketta, narinaa, huisketta. Säätiön kotipaikka on Hämeenlinna ja sen puheenjohtaja on dosentti Juhani Lokki. Tilaa opas Suomen luonnonsuojeluliitosta. Töyhtöhyyppä ehti Pietarsaaren korkeudelle 4.4. Merikotkien komeaa muuttoa ihailtiin Simpeleen vesitornista useaan kertaan. K äpytikkakoiraan reviirikiistassa päihittänyt valkoselkätikkakoiras (kuvassa) viimeisteli pesäkoloa 11 .4. Opas on Opetushallituksesta jo lopussa, mutta kopioita voi tiedustella luonnonsuojeluliitosta osoitteella Kotkankatu 9, 0051 Helsinki tai puhelimella (90) 228 08 201. Kevät teki hitaasti tuloaan. Hinta 130 markkaa, jäsenille 80 markkaa + postikulut. Huhtikuun alussa pulmuset (kuvassa) piristivät muuten niin hiljaista Pohjanmaan lakeutta. Pohjoisessa ja Kaakkois-S uomessa oli huhtikuun alkupuolella vielä puolisen metriä lunta, Pohjanmaalla viitisen senttiä. Opas on tarkoitettu opetuksen tueksi ja sen kirjoittaja on Riitta Nykänen. Opastusta saa myös puhelimitse numerosta (933) 4501 375. vsk.. lkaalisiin perustettiin maaliskuussa perinnerakentamisen neuvonta-asema. Ensimmäinen peipponen lauloi 8.4. Pulmuset saapuivat jo maaliskuun puolella. Tarjolla on kirjallista materiaalia sekä käytännön rakennusmalleja. Perinnereseptejä rakentajalle Oletko suunnittelemassa vanhan talon korjausta tai etsimässä perinteisiä reseptejä remonttiin. saatiin nauttia jo mukavasta kevätsäästä koko Suomessa. Terveellisen rakentamisen ohjeita voi olla vaikea löytää, mutta apua tarjoaa Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksen entisöintija korjausrakentajalinja. Vuoden aikana myös Opetushallitus kantoi kortensa kekoon. ja tuulihaukka Lapualle 6.4. 4 Kevät alkoi Rautjärvellä toden teolla pääsiäisen aikoihin. Monet nakkasivat jo takit ja talvikengät nurkkaan, mutta seuraavana päivänä ne oli haettava takaisin. Sodankylässä oli silloin 7 astetta lämmintä, Nurmon seudulla liki 13, ja Rautjärvellä melkein 15. Se julkaisi Luonnon monimuotoisuudesta oppaan, jossa annetaan ohjeita ~tsijöille
Viikon parin päästä voi tavata riikinkukkokehrääjän samoissa maisemissa. Kookkaampi naaras munii hämärissä koivunoksiin. Muutto alkaa tavallisesti toukokuun alussa, huipentuu puolivälissä ja lopulla. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Yötaivas laulaa Kesän kynnyksellä voi kuulla lyhyenkin yön aikana mitä merkillisimpiä ääniä: rytmikästä vihellystä, iloisen nenäsointuista laulua, s11p1en kahahtelua ja viuhuntaa. tailemista. Arktiset sukeltajasorsat lähtevät muutolle myöhään iltapäivällä tai illalla ja jatkavat pitkälle yöhön. Suurin osa sukeltajasorsista talvehtii Itäja Pohjanmerellä. Kauneimmillaan laakakorva on kasvunsa alussa. Se kannattaa kuitenkin määritysvirheen varalta käsitellä ruuan/aitassa kuten korvasieni. Ennätys lienee Helsingin Länsi-Tontussa 22.-23. Allin, mustalinnun, pilkkasiiven ja lapasotkan yhteenlaskettu Suomen ja Karjalan yli muuttava kokonaismäärä on arvioiden mukaan peräti seitsemän miljoonaa yksilöä. Laakakorvasieni on hyvä ruokasieni. Mustalintukoiras viheltelee fy-fify, naaraiden ääntely on matalaa ja karheaa. Kevät toi kehrääjät Hiirenkorvien aikaan saattaa polulla tulla vastaan vinhaa vauhtia perhonen, joka herättää huomiota koollaan. Kuva ja teksti: Jouko Veikkolainen 5. Sen voi löytää puunkuorikasasta, lahokannolta tai paljaalta maalta. Moni ihmeellinen ääni jää arvoitukseksi ja mielikuvitus lentää! Pimeys luo salaperäisyyttä. Koiraskirjokehrääjä on etsimässä naarasta. toukokuuta 1970, jolloin kuultiin 490 allija 310 mustalintuparvea. Iän myötä sieni poimuttuu ja maljamainen muoto levittyy laakeaksi. On arktisille alueille suuntaavien sukeltajasorsien aika. Samaan aikaan sorsien kanssa voi yötaivas olla tulvillaan sepelhanhien porinaa, valkoposkihanhien haukahtelua, nokikanojen ja joutsenien töötöttelyä ja vaikkapa intoa pursuilevan luhtahuitin huitAllit kiitävät iltataivaalla siivet viuhuen ja allin laulua laulaen. Jari Kontiokorpi Kirjokehrääjät parittelevat keväässä. KOTIMAASTA ovat runsaslukuisin ryhmä. Pilkkasiipi on vaitelias, mutta joskus parvesta kuuluu matalaa ja käheää aivastuksen tapaista ääntä. Yömuutto on yleensä ohi parissa tunnissa, mutta senkin aikana voi kuulla satoja parvia. Ne seurailevat vesistöjä niin kauan kuin rantaviiva näkyy, mutta pimeällä linnut oikovat suoraan yli Manner-Suomen kohti Yienanmeren ruokailuvesiä. Teksti ja kuva: .. Kolmikon kookkain, nastakehrääjä, lentelee koivikoissa, kun puut ovat tulleet lehteen. Tyynenä yönä äkkiä nousevan tuulen suhina saattaakin olla iso alli parvi, joka matalalla lentäessään suhisee melkein pelottavan kovaa. Talven jäätilanne sekä kevään edistyminen vaikuttavat muuton ajoittumiseen. Myös lapasotkat muuttavat ääneti. Arktisista muuttajista sorsat Kevään korva Jouko Veikkolainen Laakakorvasieni on tutun korvasienen vähemmän tunnettu aikalainen. Allin a-al-li kirpoaa koiraan nokasta, naaraat ääntelevät kireämmin ja nenäkkäästi gag. Monien sorsalintujen siivet viuhuvat, kovaäänisin on telkkä. vsk
Hän antoi selvän tuen vanhojen metsien suojelulle .. . Mikko N1skasaan SUOMEN LUONTO 5/96 55: vsk.. Sääksen pesältä pitää olla esteetön näköala ympäristöön. Sekä pesä että merimerkki tuhoutuivat. pesäpuu. Suolla maisema voi avautua jo viisimetrisen männyn latvasta mutta metsässä aukoton näky~ä löytyy vasta 30-metrisen petäjän latvasta. Y!<sittäisiä pesiä on myös vOJmaJohtopyl~ väissä. . Kelo, kolmiomittaustomi, kuusi, haapa ja koivu ovat muita rekisteröityjä pesäpaikkoja. Tornionjokisuulle rajoitu_ksia voi määrätä vain suomala1s-ruotsalainen rajajokikomissio. Uusi asetus koskee Suomen aluevesiä ja kalastusvyöhykettä sekä Simojokea. Pohjanlahti on jaettu neljään vyöhykkeeseen, jossa kielto~jat on määrätty sen mukaan, miten lohien on arvioitu nousevan. !o~ kevät tulee myöhässä, lohi e1 ehkä ehdi nousta ennen kalastuksen aloittamista", tutkija Eero Jutila Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta kertoo. kentamassaan pesässä. Hänen mukaansa uudet rajoitukset ovat kuitenkin huomattava parannus )ohelle. Erikoiseen asumiseen viehtyneitä pariskuntia on useita. Avoimessa ympäristössä ihmisten sosiaalinen kontrolli estää lintujen ilkivaltaisen häirinnän_. Härmälän mukaan valt10neuvoston päätös 100 000 hehtaarin suojelemisesta on "oikeansuuntainen ja mitoitukseltaan vielä hyväksyttävä". Näillä alue.ill~ lohet ovat istutusloh1a, e1vatka ne pääse nousemaan padottuihin jokiin. . Siitä näköetä1syydella on toinen pesä kirkkaasti yötä päivää välkkyvän linjavalon rakenteissa. Tosin Jutilan mielestä talven jääolot suosivat lohia kalastajien kustannuksella. Simojoella lohenkalastus kielletään . . Hänen mukaansa Saksan lehtitalot eivät osta paperia joka on tehty aarniometsien puista. Kolmannelle pesälle vilkkaan väylän reunaa viitoittavalle kasuunille on matkaa muutama kilometri. Suomen metsäsektorin henkilökunnan palkat maksaa eurooppalainen, ympäristöasioista kiinnostunut kuluttaja", sanoi Enso-Gutzeiti~ toimitusjohtaja ja Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jukka _H~rmälä maaliskuussa Helsmg1ssä. . Lohen kutuvaellusta helpotetaan Itämeren luonnonlohilla on edessä parempi tulevais_uus. Suomenlahdelta tunnetaan yksittäisiä yrityksiä, mutta tiettävästi siellä tai muilla Suomen menalueilla merimerkit eivät ole vakiintuneet sääksen asunnoiksi. Asetus helpottaa lohenkalastusta Oulujoen, Iijoen ja Kemijoen edustalla. Myös Metsäviikolla puhunut Saksan aikakauslehtien kustantajien yhdistyksen (VDZ) toimitusjohtaja Wolfgang Furstner korosti luonnonsuojelun tärkeyttä. Suomi lyhensi vonkale1tten pyyntiaikaa turvatakseen _niiden kutuvaelluksen Tom10nJokeen ja Simojokeen, jo~ka ov~t __ l_ohen viimeiset luontaiset hsaantymisjoet Suomessa. Kantaan lienee vaikuttanut opetus, jonka metsäyhtiöt saivat äsken Hollannissa. Ulla Ahonen 6 KOTIMAASTA Kalasääski pesii merimerkin päällä Saaristomerellä liikkuva veneilijä ja tarkkaavaine~ laivamatkustaja voi nähdä vilauksen kalasääsken perhe-elämästä, sillä kalastajamestari on asettunut asumaan merimerkin päälle. Välimeren alueelta tunnetaan jyrkännepesiä, Meksi~onlahdelta ja Siinailta maapes1ä. Tähän saakka Suomen menalueella on kalastettu pääosin kutuvaelluksella olevia lohia keväällä ja alkukesällä. Härmälän puhe oli kova kolaus suojelun vastustajille, jotka ovat väittäneet teollisuuden sortuvan suojeluun. "Kiinteitten päivämäärien vuoksi rajoitusten tehokkuus riippuu luonnonoloista. Mänty on kalasääsken yle!si°. Tänä ja ensi vuonna lohenkalastuskielto määrättiin alkavaksi maaliskuussa, kuukautta normaalia aiemmin. Laivat ja veneet eivät tunnu sääksiä häiritsevän. Yhtä yle1s~st1 sääkset pesivät lintuharrastaJ1en rakentamilla pesälavoilla. "Hollannissa teht11n taysm selväksi, että asiakkaamme ottavat suojelun erittäin vakavasti" sanoo UPM-Kymmenen m;tsänhoitopäällikkö Juhani Pyykkönen. Avoimuus tarjoaa suojan huuhkajaa ja ilkivaltaa vastaan. Merimerkin päältä tarvittava näkymä avautuu helposti. Saimaalla muuan pan on asustellut kiven päälle raMarkku Lappalainen Merimerkkipesät tuottavat hyvin poikasia, vaikka ne sijaitsevat häiriölle alttiissa ympäristössä. Hollantilaiset ja heidän asiakkaansa ilmoittivat olevansa hyvin huolissaan Skandinavian vanhojen metsien kohtalosta ja esittivät vierailleen kysymyksen: _"Kun -~-k~~dinaviassa on aam10metsia Jaljellä enää enintään viisi prosenttia, ja kun niistä on jo suojeltu puolet, niin _miksi on 0110 vaikea päästä sopimukseen loppujen suojelemisesta?'.' .. __ Sääkset ovat saaneet pes1a rauhassa. Myös Ahvenanmaan maakuntahallitus on päättänyt vastaavista rajoituksista aluevesillään. . Uusi lohiasetus yrittää rajoittaa saalistusta nimenomaan kiihkeimmän kutuvaelluksen aikana. kokonaan toukomarraskuussa, ja pyyntiä rajoitetaan jokisuulla, koska siellä saaliiksi saadaan nimenomaan uhanalaisia luonnonlohia. Pesäkakulla napottavat sääksenpojat ja ilmassa saaliskaloineen leijuvat emot elävät omaa elämäänsä läheltä kulkevista piittaamatta. _Ja erityinen lisäetu tässä asum_1smuodossa on suoja huuhkaJaa vastaan. Jyrkänteitä lukuunottamatta pesältä on usein 360 asteen näkyvyys. Erään arvion mukaan yksi sadasta pariskunnasta valitsee merimerkin kaltaisen epätyypillisen pesäpaikan. Teksti ja kuva: Markku Lappalainen Metsäteollisuus kannattaa suojelua "Syyllistymme vakavaan virhearvioon, jos _suhtaudum~e nykyiseen ekologiseen valtavlftaukseen vain pintailmiönä, muotioikkuna tai jonain muuna ohimenevänä. Ansionmenetyksistä maksetaan kalastajille korvauksia neljä miljoonaa markkaa. Hollannin suurin painotalo Roto Smeeds De Boer ja sen suurimmat asiakkaat Hollannista ja Saksasta kutsuivat maaliskuun alussa Suomen ja Ruotsin suurimmat metsäyhtiöt Enso-Gutzeitin, UPM-Kymmenen, Södran ja Storan sekä molempien maiden ympäristöliikkeiden edustajat Hollant11n palaveriin. Tämä risulinna on linjataulussa, joka sijaitsee suorastaan ruuhkaisesti liikennöidyssä salmessa. Rannikkokalastajien arvioidaan menettävän rajoitusten vuoksi mahdollisesta lohisaaliista 60-70 prosenttia tänä vuonna. Tihutyön tekijä, mökkiläinen Naantalista, väitti tapahtumaa vahingoksi. Helmikuun lopulla sen sijaan Rymättylän ja Nauvon välisellä alueella tuhopolttaja tuikkasi tuleen _K~rvetin saaren eteläpuolella s1Jamneen merimerkkipesän. Eteläisellä Airistolla on muuan linjataulu ollut ~~lasääs~en pesäalustana jo v11t1_sento1st~ vuotta. Asetus ei kuitenkaan ehtinyt astua voimaan ennen toukokuuta, sillä se odotti Euroopan unionin komission hyväksyntää. Lähes puolet p~s1st~ on petäjässä. "Pohjoismaiden metsäteollisuuden kannalta edelleen voimistuvia ympäristöteemoja ovat erityisesti avohakkuiden )_a uhanalaisten lajien problemat11kan sisältämä biodiversiteetin turvaaminen sekä vanhojen metsien suojelu", Härmälä totesi. Suuri tupsukorva ei mielellään hakeudu saalistamaan veden päälle tai muuten täysin avoimelle p~ikaHe, -~-un taas metsässä se usem vie saaksen pesästä. Merimerkkipesintä on Saaristomeren erikoisuus. Yhdysvaltain itärannikolla sääksi pesii merimerkeissä j~ muissa veden päälle tehdy1ssa rakennelmissa ja jopa pysäköintialueiden valopylväissä. Poliisille hän kertoi, että palo sai alkunsa tupakasta, kun hän kävi pesällä ihailemassa maisemaa. Ja neljäs merimerkkipesä on taas melkein näköetäisyydellä edellisestä
Varsinaisia eläinsuojeluvalvojien virkoja ei perusteta. Vastuu eläinsuojelun valvonnasta on nyt aiempaa enemmän eläinlääkäreillä. KOTIMAASTA merkittävä parannus. Kun asukkaat alkoivat kysellä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YV A) perään, yhtiö jäädytti hakemuksensa. Suomen häkkikanalakielto sidottiin kehitykseen muissa EUmaissa. Eläinsuojelulaki jäi vajaaksi Eduskunta hyväksyi maaliskuussa vuosia valmistellun eläinsuojelulain uudistuksen. Graniittiesiintymä on nimittäin maassamme ainutlaatuinen ja sitä louhivat jo nyt monet kiviyritykset. Uuden eläinsuojelulain mukaan tuskallisia toimia, kuten sarvien polttamista ja eläinten kuohimista saa tehdä jatkossakin sadoilletuhansille suomalaisille maatalouseläimille ilman mitään kivunlievitystä. Ympäristövaikutusten arviointia ei pidetty tarpeellisena. Paikalliset Pekka Saarinen (vas.) ja Heikki Raumanen Taivassalon louhoksella, jolla ei ole "vahingollisia vaikutuksia maaperään, kasvillisuuteen eikä luonnon monimuotoisuuteen". siin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin eikä näiden keskinäisiin vuorovaikutuksiin ja luonnon monimuotoisuuteen". Ruotsi kielsi alkuvuodesta nykyisenkaltaisen kettutarhauksen viiden vuoden siirtymäajalla. Alice Karlsson 7. Ennuste tulevaisuudelle on huono, koska esimerkiksi Ranska, Italia ja Kreikka ovat Kaikilla lehmillä on nyt laillinen oikeus päästä laitumelle. Nyt hakemus on uudistettu. Eduskunta ei muun muassa hyväksynyt häkkikanaloitten kieltämistä kymmenen vuoden siirtymäajalla, vaikka maaja metsätalousvaliokunta tätä esitti. Viime vuonna kuntaan tuli jälleen hakemus kahdesta uudesta louhoksesta. Muutenkin Suomen uusi eläinsuojelulaki jäi selkeästi jälkeen länsinaapurimme vastaavista säädöksistä. Kuntayhtymän hallitus totesi lausunnossaan, että "louhinnalla ei ole suoranaisia vahingollisia vaikutuksia maaperään, veSUOMEN LUONTO 5/96 55. Eläinten hyvinvointia laissa edistetään muutamissa kohdissa. Monet keskeiset uudistukset jäivät tehokkuusja taloudellisuusvaatimusten jalkoihin. Molempien säädösten toteuttamiseen on kymmenen vuotta aikaa. eläinsuojeluasenteissa ainakin vuosikymmenen Pohjois-Eurooppaa jäljessä. vsk. Lisäksi uusi eläinsuojeluasetus päästää lehmät laitumelle ja emakkosiat häkeistä lisääntymisjaksoa lukuunottamatta. Parhaillaan Taivassalon kunta valmistelee maa-aineslupaa, jonka jälkeen kiviyhtiö tarvitse vielä ympäristöluvan. Lounais-Suomen ympäristökeskus kyseli YV A-menettelyn tarpeellisuutta muun muassa Vehmassalon kuntayhtymältä ja Taivassalon kunnalta. Kansanedustajien ja varsinkin maatalousministeri Kalevi Hemilän linja oli, ettei oloja saa parantaa meillä yhtään nopeammin kuin muissa EUma1ssa. liman eläinrääkkäysepäilyjä voidaan kuitenkin tehdä tarkastuksia navettaan ja eläinkuljetusautoon, mikä on OH()! Uudenkaupungin eteläpuolella oleva Taivassalon kunta on levittäytynyt vankasti punaisen graniitin päälle monien vakituisten asukkaittensa ja kesävieraidensa harmiksi. Kuntayhtymän mielestä "louhinta aiheuttaa maisemakuvan muuttumista, mutta Taivassalossa muuttuminen on jo luokiteltavissa kulttuuriperinteeksi". Koiranhännänveto häntien typistämisen kieltämisestä päättyi haukkujen hyväksi: ensi vuonna noin 10 000 koiranpentua saa 'pitää häntänsä. Teksti ja kuva: Veli-Risto Cajander Vesa-Matti Väärä YV A-menettelyn tarpeellisuuden ratkaisi viime kädessä ympäristöministeriön Markus Ala passi. Granico Oy haluaisi viedä kalliota ulkomaille 60 hehtaarin alueelta. Turkiseläinten olojen parantamiseen laki ei tuo mitään uutta, vaikka "maaja metsätalousministeriö seuraakin tarkoin tilannetta"
Metsästys on varmasti kehittynyt oikeaan suuntaan kritiikin ansiosta. Ja vaikkei kalpeankelmeä perhonen ole haitaksi, sen toukilla on huono tapa nakerrella villavaatteita. dellamaalla on paljon ihmisiä, mutta luonto on tuottoisaa ja monimuotoista. Ihminen ottaa tarvitsemansa raaka-aineet ja ravinnon luonnosta." "Osa ihmisistä luulee, ettei mutta tuttavani valittelee, ettei ole päässyt turkiskuoriaisistaan eroon tosin syynä voi olla, että setripaloja on komerossa liian vähän. Orava viihtyy metsässä Orava oli ennen Suomen tärkein riistaeläin. vsk.. Omasta vaatekomerostani koit ovat lähteneet, "En näe metsästystä ja luonnonsuojelua toisilleen vastakkaisina. Yhdistykset hoitavat tehtäviä paikallistasolla. Ei tosin kovin innokkaana: vuotuiset saaliit lasketaan enää tuhansissa. Hirvieläimiä on runsaasti ja lajeja on peräti neljä. Siksi riistakantoja seurataan. Setrivalmistetta saa kylvää mel_ko paljon kuutiometriä kohti ja hajustepalat on hiottava hiekkapaperilla vähintään puolen vuoden välein, jotta vaikutus säilyisi. Valmistajan mukaan tuote tehoaa koihin, sokeritoukkiin, turkiskuoriaisiin, punkkeihin, kirppuihin, torakoihin ja muurahaisiin. Riistapäällikön mielestä suomalaisten ympäristötietoisuus ja luonnonkäytön periaatteet ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. "Jos kannat eivät ole tuottavia ja niitä ei voida kestävästi käyttää, ne pitää rauhoittaa. Myrkystä varoitellaan: ei lasten tai lemmikkieläinten 8 KOTIMAASTA Maritta Orava Metsän lumo ja koiran hiljainen ystävyys ovat Reijo Oravalle tärkeitä. Vieno tuoksu kyllä seuraa mukana vaatteissa, mutta se on lätl'i"nnä kodikas ja miellyttävä varsinkin verrattuna perinteisten koipallojen pistävään lemuun. Markkinoille on ilmaantunut täysin myrkytön koikarkotin, Redseetr. Koimyrkky on ainakin tehokas karkoittamaan levollisen mielialan. Pitkä rantaviiva ja paikoin leveä saaristovyöhyke lisäävät Uudenmaan monipuolisuutta. Riistanhoito ja eläimet jaksavat kiehtoa Oravaa. Monilta on kadonnut yhteys luonnon käyttöön. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 5/96 55. "Riistanhoitopiireille on annettu melkoisen paljon viranomaistehtäviä, ja me toimimme pitkälle samanlaisella virkavastuulla kuin valtion viranhaltijat. Punasetriöljy ei jätä tahroja tekstiileihin. Punasetri ei ole enää kovin yleinen puu kasvualueellaan Kalifornian rannikolla ja koitkin ovat hupenemassa. Tästä voi seurata ristiriitoja. Toimintaa rahoittaa valtio, mutta rahat ovat peräisin metsästyksen harrastajilta kerätyistä riistanhoitomaksuista", Orava kertoo. Tuuletus ja varsinkin auringon valo saattaavat joskus karkoittaa koit, mutta välillä on turvauduttava koimyrkkyyn. Tämä on nykyaikaisen riistanhoitohallinnon tehtävä." Orava on eräänlainen riistanhoitopiirin toiminnanjohtaja. "Yrjö Kokko on minuun eniten vaikuttaneita kirjailijoita mieleeni ovat jääneet erityisesti Sudenhampainen kaulanauha ja Kokon koirakirjat". Noista ajoista tupsukorvat ovat vähentyneet, mutta metsästys jatkuu joka joulukuu. Hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta ovat hirvieläimet ja meillä nimenomaan hirvi. Metsästys on luonnonvarojen käyttöä. Itse en näe ristiriitaa niin kauan kuin luontoa käytetään hyväksi kestävästi", Orava toteaa. Juha Valste pullotettuna öljynä, jolla voi tehostaa muiden valmisteiden tuoksua. Uudellamaalla on 30 riistanhoitoyhdistystä, jotka noudattavat suurin piirtein kuntarajoja. Punasetriä myydään nallekarhun tai sydämen muotoisina paloina, valmiina vaateripustimina, nallekarhuriipuksina, pussitettuna puruna sekä metsää tarvitse kaataa eikä elämiä tappaa puutavaraa kun saa lautatarhasta ja lihaa kaupasta. Luonnonsuojelulla on ollut valtava merkitys metsästyksen käytännön toteutuksen ja etiikan kehittäjänä. "On hyvä muistaa, että ihmisen vaikutus luontoon ja siten moniin riistaeläimiin on ollut hyvin suuri. "Eräkirjallisuus ja romanttiset kuvaukset veivät aikoinaan mukanaan", Orava tunnustaa. Vielä 1943-44 maassamme metsästettiin yli kaksi miljoonaa oravaa. Uudenmaan riistanhoitopiirin riistapäällikkö Reijo Oravan mukaan riistavarojen hyödyntämisessä on tärkeintä, että kestävän käytön periaate toteutuu. ulottuville, ei lähellekään elintarvikkeita, ei iholle, silmään tai nieluun. Riistanhoitopiiri taas on metsästäjien omatoimisuuteen perustuva riistahallinnon organisaatio; piirit ovat läänitason alueyksiköitä. Jos hirvikantoja ei pidettäisi metsästyksellä kurissa, niiden aiheuttamat ongelmat kasvaisivat kestämättömiksi", pudottelee Orava. Mukavalla koipelotteella on kääntöpuolensakin. Syntyneisiin vinoutumiin on puututtava, ja metsästys on yksi keino. Tuote perustuu punasetrin öljyn ötököitä karkoittavaan tuoksuun. UuKoit kammoavat punasetriä Koiperhonen on harmillisen usein kevään ensiairut
Se sopii mainiosti parvekelaatikoihin ja terasseille sekä ikkunalaudoille koristeeksi. Sateenkaaripalsami menestyy myös täydessä auringossa. Varjoakin ne sietävät. Multa saa oll a kosteaa, ei kuitenkaan liian märkää, ja lannoitusta tämä uuttera kasvi tarvitsee runsaasti. Ahkeraliisasta on kehitetty monen värisiä, kirjavakukkaisia ja kääpiökasvuisia lajikkeita. Ahkeraliisa on kotoisin trooppisesta Afrikasta, Intiasta ja Ceylonilta. Siittiöiden jälkeen uros ruiskuttaa naaraaseen nmnuaiseritettä, joka tukkii munanjohtimien uloimmat osat muutamaksi viikoksi. Kaira on rikastuttanut elämääni valtavasti. Teksti ja kuva: Jari Salonen Sateenkaaripalsamikin on Liisa. Ki ven kupeelle nousi neljä kyytä: yksi harmaa ja kolme mustaa. Ensimmäisen kerran ahkeraliisan siemeniä lähetettiin Eurooppaan vuonna I 880 Sansibarista; lähettäjänä oli englantilainen kuvernööri Kirk, joka oli David Livingstonen mukana kartoittamassa Sambesi-virtaa. Paritteluvalmis kyypari kohotti häntänsä pystyyn. Terää vaihtamalla saadaan vähän isompi asunto vaikka leppälinnulle tai kottaraiselle. Parvekelaatikoiden ahkeraliisojen hauraat, vesipitoiset varret lakastuvat ensimmäisten pakkasten tuiKyiset häät Pääsin viime keväänä seuraamaan läheltä kyiden soidinmenoja. Keväällä liisan versoja typistetään; versonlatvoista voi juurruttaa uusia taimia vaikka vesilasissa. lmmu on tuttu monen yhdistyksen ja koulun kevättalkoista. mättä koko vuoden, jos se saa olla sisällä. Parhaiten liisat viihtyvät valoisalla mutta ei liian paahteisella paikalla. Kyyt kietoutuivat toisiinsa kuin lankakerä. Toinen pari palasi kiven kupeelle, toinen asettui suuren kivenlohkareen suojiin parin metrin päähän. Hännät tunnustelivat toisiaan, muuten kyyt pysyivät liikkumattomina. tuijottivat toisiaan muutaman minuutin ajan huojuen kui n hypnoosissa. Se kukkii nimensä mukaisesti herkeäSUOMEN LUONTO 5/96 55. KOTIMAASTA Pönttö-Immun sorvi surraa Taas syntyi uusi pikkulinnun laatuasunto. Pitkästä talvihorroksesta johtuen kyyt poikivat meillä vain joka toinen vuosi. Kyiden parittelu kestää tuntikausia. Loppukesällä maailmaan putkahtaa kymmenkunta pikkukyytä. Rea Peltola 9. vsk. Pönttökairojen valmistajista Uuno lienee ainut puhdas talkootyöläinen. Ahkeraliisa on nopeasti kasvava monivuotinen kasvi, jota meillä yleensä viljellään vain yksivuotisena. Tänään olisi tarkoitus tehdä taas puolensataa lisää", Uuno sanoo Nokian kierrätyskeskuksen pihalla. M unasolut hede/möi tyvät noin kuukauden kuluttua parittelusta. Yhteistä niille on peruskuParitteluvalmis kyypari kietoutuu kerälle, jonka keskeltä hännät nousevat vastakkain pystyyn. tinteille ja siepoille. Olen saanut uusia mukavia ystäviä. Talvesta ahkeraliisa selviytyy parhaiten vi ileänpuoleisessa, valoisassa huoneessa. "Kolmen vuoden aikana tällä sorvilla on väännetty rei lut pari tuhatta pönttöä. Lastut vain sinkoilevat kun kangasalalainen Uuno Immonen, paremmin Pönttö-Immuna tunnettu nikkari , sorvaa taas kerran asuntoja kololinnuille. "Tämä on minun tapani osallistua ympäristönsuojelutyöhön. Taloudellisesti olen kyllä köyhtynyt", Uuno nauraa. Teksti ja kuva: Hannu Eskanen kan muoto, viisi pyöreähköä teräiehteä, mehevät lehdet ja varret. Käärmeet Vesa Koivu lessa. Muutaman prototyypin tuloksena kehitetty sorvi vääntää pölleihin oivallisia pesäkoloja Ahkeraliisa jaksaa kukkia Ahkeraliisa, Impatiens walleriana, on sukua vanhanajan "palsameille", joita kasvoi joka mökin ikkunalla. Linnut taas tietävät miehen pönttötarjonnan laadukkaaksi. Naaras voi nimittäin paritella myöhemmin muiden urosten kanssa. am uros varmistaa, että tulevat pikkukyyt ovat sen omia. Kerä pyöri ja hyöri paikallaan pitkän tovin, lopulta siitä pisti kaksi vastakkain olevaa päätä. Uroksen siitin haki ilmiselvästi tietä naaraan sukuaukolle. Isommat käärmeet, naaraat, lähtivät luikertelemaan kasvillisuuden sekaan, ja koiraat seurasivat niitä koko ajan kielellään ilmaa haistellen. Tavallisen ahkeraliisan rinnalla viljellään myös isokukkaisempia sateenkaaripalsameita, jotka ovat lmpatiens hawkeri -lajin risteymiä; nämä tunnetaan myös nimellä uudenguineanliisa. Tänä keväänä mies kiikutti kololinnuille taas 500 uutta pönttöä
Teflonja epoksimaalit soveltuvat lasikuitu-, alumiini-, vanerija teräsveneisiin. Lasin keräys on kangerrellut viime aikoina lähinnä uuden .lajittelulaitoksen ja jätehuoltoyhtiöiden välisten kiistojen vuoksi. Biojätteiden kiinteistökohtainen kompostointi on varmasti parempi vaihtoehto eri 11 iskeräi I yyn verrattuna. Pekka Heikuraan voi aitaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Veneen pohja suojaan eliöiltä Millä maalata veneen pohja. Auton iskunvaimentajat sisältävät öljyä, joten ne on toimitettava ongelmajätekeräykseen. Kulutukseen ja jätteisiin liittyviä ongelmia ei voi ratkaista vain kierrätystä lisäämällä. Terva ei tehoa foulingiin. Myös IO Pohjanlahdella, Vaasasta pohjoiseen, fouling-ilmiö on niin vähäinen, ettei myrkkymaalien käyttäminen ole perusteltua. Suomen merialueilla foulinghaittoja aiheuttavat bakteerit, levät ja kiinnittyvät eläimet kuten merirokko, murtovesipolyyppi, lovenin runkopolyyppi ja levärupi. Toki myös paperin kulutusta olisi syytä vähentää. Ruotsissa on Göteborgin yliopistossa kehitelty maaleja, jotka perustuvat biotekniikkaan. Mutta onko joku vetänyt meitä höplästä. Ne aiheuttavat selvästi vähemmän haittoja kuin tinamaalit mutta eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia ympäristön kannalta. Näin saadaan talteen hyvälaatuista raaka-ainetta, josta voidaan tehdä uusia tuotteita vähäisemmin ympäristövaikutuksin kuin valmistamalla tuotteet neitseellisestä raaka-aineesta. Myös paperin kohdalla on osoitettu, että kierrätys on järkevää ympäristösyistä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vastaltaviksi osoilteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Epoksimaalit kestävät veneen pohjassa 3-4 vuotta, ja uusintakäsittely on helppoa pinnan karhennuksen jälkeen uusi maali vedetään vanhan päälle. Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike alkoi edistää kierrätystä 1980-luvun puolivälissä. Miltei kaikissa EU-maissa on kielletty tinayhdisteitä sisältävät myrkkymaalit pienveneissä. Viime aikoina markkinoille on tullut (tai on tulossa) myös puuveneisiin soveltuvia silikonimaaleja. Joka tapauksessa veneiden pohjamaalit ovat muuttuneet muutamassa vuodessa ympäristölle selvästi vähemmän haitallisiksi. Sillä tarkoitetaan veden kanssa kosketuksissa olevien pintojen peittymistä vedessä eläv ien eliöiden yhdyskuntien alle. Lasi aiheuttaa luontoon joutuessaan läh innä sirpalehaittaa, mutta lasin kierrätys pienentää hieman myös muita lasin elinkaaren ympäristövaikutuksia. Fouling-haittoja ovat veneen pohjan ja vetolaitteiden pintakarkeuden lisääntyminen, korroosio ja muut pintoja vauriottavat ilmiöt; putkien, anturien ja mittalaitteiden tukkeutuminen sekä veneen hallittavuuden heikkeneminen. Jos kuitenkin ostat juomat tölkissä, vie tölkki kierrätykseen. Melkein kaikkien tuotteiden valmistaminen kierrätysraakaaineesta vähentää energiankulutusta ja pienentää valmistuksen aikaisia päästöjä sekä vähentää jätteiden aiheuttamia ympäristöhaittoja. Turku 1993. Vain rehevien vesistöjen varsilla voi olla perusteltua käyttää esimerkiksi teflonmaaleja. Siksi olisi selvitettävä, tarvitaanko varsinaisia myrkkymaaleja lainkaan. Fouling-ilmiötä voi myös vastustaa myrkyittä ajamalla veneen jokisuulle tai nostamalla sen kuiville merirokon kiinnittymisen ajaksi. VYH :n julkaisuja 101. Karri Eloheimo: Veneily ja sen ympäristövaikutukset. Teflonja epoksimaalien teho perustuu siihen, että eliöiden on vaikea kiinnittyä veneen liukkaalle pinnalle ja esimerkiksi leväkasvustot voi puhdistaa pohjasta vaikkapa harjalla. Paperin ja pahvin lajitteleminen mahdollisimman hyvin on myös järkevää: raaka-aineen laatu paranee, ja paperia voi kierrättää pidempään. kasvustot veneen lähtiessä liikkeelle. Kartonkisten nestepakkausten kierrätys on järkevää. Onko kierrätys järkevää. Emme pyri tekemään mahdollisimman kestäviä, uudelleen käytettäviä ja helposti huollettavia tuotteita vaan elämme yhä riemukasta kertakäyttökulttuurin aikaa. Palautuspullot säästävät ympäristöä enemmän kuin palautustölkit. Sisävesillä veneiden pohjan voi aivan hyvin suojata tavallisella venemaalilla. Sisävesillä ja Pohjanlahdella voi käyttää teflon-, epoksitai silikonipohjaisia maaleja. Helsinki 1992. Niiden teho perustuu maalien öljyyn, joka irrottaa bakteeriym. Sisävesissä on yleisintä bakteerien aiheuttama pintojen limoittuminen sekä !evien kiinnittyminen . ltsekiillottuvista kuparipohjaisista antifouling-maaleista liukenee tasaisesti myrkkyjä veteen; niin kauan kuin maalia on jäljellä, veneen pohjassa on myös tehoaineita. Alumiinin valmistaminen bauksiitista vie yli 20 kertaa enemmän energiaa kuin sen valmistaminen romualumiinista. Kyllähän minä kaiken teen, mutta vetääkö joku minua höplästä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 5/96 55. Useimmat sisävesistämme ovat niin niukkaravinteisia, ettei leväkasvusta ole suurta ongelmaa veneille. Joihinkin teflonmaaleihin on lisätty esimerkiksi kupariyhdisteitä, triatsiinia tai diuronia, mutta yhdisteet ovat sisävesissä tarpeettomia. Voisiko nestepakkauskartongit korvata uudelleentäytettävillä pulloilla. vsk.. Veneliikenteen päästöt. Vaikka monien materiaalien ympäristökuormitus pieneneekin, strategia ei ratkaise tuotannon kestävyyden ongelmaa. Kierrätysliike on kuitenkin kierrätyksen edistyessä ryhtynyt painottamaan yhä enemmän jätteiden synnyn ehkäisemistä. Lisätietoja: Kai Lunden: Merenkulku ja ympäristö. Epoksimaaleista suositeltavimpia ovat uudet liuotteettomat maalit. Biojätteiden hajotessa hapettomissa oloissa syntyy muun muassa kasvihuoneilmiötä voimistavaa metaania. Se estää puuveneissä lähinnä puun venymistä. Kuluttaja saa aina vain lisää tehtäviä. Iskunvaimentajista eroon Voiko auton iskunvaimentajat heittää tavalliseen roskikseen. Haitallisimpien myrkkymaalien käyttö onkin nykyisin kielletty alle 25-metrisissä veneissä. Perinteisesti fouling-ilmiötä on estetty veneissä niin sanotuilla myrkkymaaleilla (antifouling-maaleilla). Ehkäpä siinä mielessä, ettei jätteiden synnyn ehkäisemistä ole vielä mietitty loppuun asti . Tutkimuksissa on eristetty luonnon mikrobeja, jotka erittävät ympäristöön fouling-eliöstön kasvua estäviä aineita. Yhdysvallat on kieltänyt tinayhdisteet kaikissa aluksissa. Ei voi. Sisävesissä myrkkymaalien käyttö on tarpeetonta. Maaleista vapautuu eliöille myrkyllisiä aineita, kuten raskasmetalleja. Kierrätykseen perustuva jätestrategia antaa mahdollisuuden tuottaa yhtä paljon tuotteita kuin ennenkin. Nykyisin merialueilla käytetään lähinnä kuparipohjaisia antifouling-maaleja. Tämä on aiheuttanut muun muassa vilkaissa venesatamissa ympäristöongelmia, jopa merenpohjan kuolemista. Kierrätysliike halusi kiinnittää huomiota siihen, että materiaalien kierrättäminen pienentää merkittävästi ympäristökuormitusta. Biojätteet aiheuttavat kaatopaikoilla monia ongelmia. Onko puu-, lasikuituja alumiinipohjalle eri sörsselit. Tepsiikö terva pohjaan kiinnittyviin eläimiin. Pintakarheus voi lisätä polttoaineen kulutusta moottoriveneissä jopa 30-40 prosenttia. Voit viedä iskunvaimentajat esimerkiksi huoltoasemi lie, jotka toimittavat ne edelleen käsiteltäviksi. KeskiEuroopassa innokkaimmat lajittelevat paperin jopa kymmeneen eri laatuun. On huuhdottava ja litisteltävä maito-, kerma-, mehuja jugurttitölkit; palautettava pullot ja juomatölkit; lajiteltava kotona pahvi ja paperi, työpaikoilla paperi vielä vähintään kahteen osaan; säilytettävä ongelmajätteitä kuukausia nurkissaan ja niin edelleen. Ongelmajätteiden lajitteleminen on äärimmäisen tärkeää, sillä ne aiheuttavat ympäristössä monia haittoja, jotka voivat olla hyvin pitkäaikaisia. Turun yliopiston julkaisuja. Tärkein syy veneiden pohjien maalaamiseen on fouling-ilmiö. Suomen etelärannikolla puuveneet käsitellään yleensä pehmeillä kuparipohjaisilla fouling-maaleilla, koska ne sietävät puun elämistä
Kaukopartiomiehet havaitsivat sota-aikana käsikranaatin tehokkaaksi kalantappajaksi. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Kuninkaalle osoitetut valituskirjeet ja käräjäpöytäkirjat kertovat kahdella rintamalla käydystä taistelusta kalavesistä, riistamaista ja porolaitumista: suomalaiset vastaan saamelaiset, ja molemmat lisäksi keskenään omalla tahollaan. Nykyisillä riistamailla vastakkain ovat puolestaan vapaasta metsästysoikeudestaan kiinni pitävät paikalliset asukkaat ja Metsähallitus, joka haluaa itselleen entistä suuremman osuuden riistakiintiöstä myydäkseen sen turistimetsästäjille. Hän antaa äijien pauhata mielensä mukaan, sallii heidän öyhätä yhteen ääneen. Olipa sitten kyseessä laskettelurinteen raivaaminen kansallispuistoon tai muu vastaava luontoa järjettömästi tuhoava hullutus, niin varsinkin muualta tulleet epäilijät vaiennetaan toteamuksella, että Lapissa on aina osattu elää tasapainossa luonnon kanssa. Rauha ei ole rikkumaton poropaliskunnissakaan. Realistisesti ajatellen ei asia voisi kai muuten ollakaan, sillä lappilaista lintukotoa ei löydy edes hi storian lehdiltä. J okainen lappilaisessa miesporukassa viipynyt tietää ei tosin koskaan omasta kokemuksestaan vaan muiden kertomana miten dynamiitti ja punamulta liittyvät kalastukseen. "Sillä tavalla maksan takaisin velkaani metsälle, joka minut aikanaan elätti." Juhani Valkeapäällä, enontekiöläisellä porosaamelaisella, oli tapanaan rakennella tunturikoivusta kehikot kapustarintojen ja keräkurmitsojen pesien suojaksi , etteivät ne tallautuisi kesämerkintäaitaan tuotavan porotokan koparoihin. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Syynä on Itämeren luonnonlohen pelastamiseksi vihdoin ja viimein aikaansaatu, entisen kaltaisen ryöstöpyynnin estävä asetus. Jokainen tekoallas, lupaava kivennäisesiintymä tai hakkuisiin joutuva vanhan metsän alue lohkaisee palan pois poronhoidolta tai eränkäynniltä. Sillä aikaa hän itse kaikessa rauhassa kirjoittaa päätöksen paperille, astuu sitten, ellei ökä ala asettua, pihalle korviaan lepuuttamaan." Näin tehtiin lappilaista kunnallispolitiikkaa E. J os yksimielisyyttä puuttuukin niin ainakin ulkopuoliselle Lapin maisemien väljyys luo mielikuvan, että tilaahan täällä varmasti on riittävästi . vsk. Perinne jatkuu hänen poikansa Nils-Aslak "Ailu" Valkeapään taiteessa: Iltaisin laulavat sinirinnat On kevät Sydämessäkin sulaa jokin narraa hymyilemään, joikata hyrehtimään Yleensä halutaan puhaltaa yhteen hiileen, mutta mitä tekevätkään lappilaiset. Pyynti ei ole ollut edes taloudellisesti järkevää painaessaan lohen lenkkimakkaran hintoihin. N. Punamulta taas oli ainoa maali kiireellä rakennettujen uudistalojen ehostukseksi. Timo Helle Yhteen hiileen "V altuusto istuu kunnantuvassa kirkkopaikalla. Joka hehtaari maalla ja merellä on jo käytössä, ja juuri siitä kiistat viime kädessä johtuvatkin. Mannisen 1938 ilmestyneessä romaanissa Tunturi uhkaa. Yhtä hyviin tuloksiin päästiin rauhan aikana dynamiitilla. Yhtä laajamittaiseen kalaston tuhoamiseen ovat pystyneet vain suo-ojitus ja joka paikkaan levittäytyvä villiminkki. Ääni kuuluu mäeltä pappilaan saakka. Mutta jos kysyt saman Ruotsin puolella, kukaan ei yritä edes arvata. Todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että luonnosta otetaan irti mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti vaivaamatta päätä seurauksilla. 11. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle löytää Lapista vastakohtaisuuksia. Aslak-Jouna hoitaa puheenjohtajan tehtävät hyvin. M erikalastajat purkavat katkeruuttaan elinkeinonsa menetyksestä Tornioja Simojoen jokivarsiasukkaille. Pisimmät kaaret lentävät jo Brysseliin. Tällainen kuva Lapista olisi liian synkkä. "Huvikseni en tapa", sanoo kittiläläinen entinen ammattimetsästäjä Alvari Kujala. 01en ajatellut aivan vaistomaisesti, että asialla ovat samat miehet, jotka nyt eläkepäivillään täyttävät Lapin lehtien yleisönosastot luonnonsuojelun vastaisella demagogiallaan. Ylä-1,,apin suomalaiset ja suomalaistuneet poromiehet ovat pillastuneet saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaista, jota he pitävät ensiaskeleena sille, että poronhoito muuttuu saamelaisten yksinoikeudeksi. Nyt saman "ökän" kanssa tuskailevat lappilaista yhteishenkeä peräänkuuluttavat maakuntavirkamiehet ja -poliitikot. Vaikeimmin yksituumaisuus on saavutettavissa luonnonvarojen käytössä ja luonnonsuojelussa. Mutta molemmilla oli myös muuta käyttöä. Pellon raivaukseen ja tien tekoon tarvittavaa dynamiittia oli helposti saatavissa sotien jälkeisessä Lapissa. Asioita on paljon ja vaikeasti selvitettäv iä mistään ei sovita yksimielisesti ... Suhde luontoon on pysynyt entisellään, mutta tavoitteet ovat kasvaneet iän karttuessa: pitää rakentaa ja heti Ounasjoki ja Vuotos, vanhat metsät pitää hakata niin, ettei karahkaakaan jää pystyyn, jokainen kaivos pitää avata kannattipa se tai ei. Kerta toisensa jälkeen he joutuvat kuitenkin toteamaan, että lappilaiset ovat mestareita, eivät puhaltamaan vaan pissaamaan yhteen hiileen. Tai sitten punamultaa puroon. Täältä löytyy sittenkin mielenkiintoa luontoa kohtaan enemmän kuin maasta keskimäärin ja myös sanattomaksi tekevän luonnon kunnioitusta. Kalakanta tosin tuhoutui, mutta väliäkös sillä; seuraavana vuonna savotoitiin jo muissa kairoissa. Tammukat ja harrit pakenivat kauhun vallassa alavirtaan, jossa niitä odotti puron poikki vedetty verkko. Perustelu löytyi tällekin: jos en minä niin joku toinen sen olisi kuitenkin tehnyt
Pyrkimyksenä oli jo selvästi riistakantojen kestävä käyttö. Metsästyksessä ajan henki näkyy erityisen selvästi käytetyssä kielessä. Elantometsästys oli jo loppunut eikä uuteen tilanteeseen sopivia metsästyskulttuurisia vaatimuksia ja sääntöjä ollutkaan olemassa. Näin raivattiin tietä kaksinaiselle luontokäsitykselle ja uusille aatteille: luontoa käytetään hyväksi, mutta sitä tulee myös säästää. Ei se ole muuta kuin herrain hullutuksia, urheilumetsästäjien keksintöä, jolla ei ole mltaan käytännöllistä merkitystä. Hänen erityiskohteenaan ovat ihmisen ja luonnon suhde sekä sen muutokset. Sivistyneen ihmisen arvolle ei sopinut eläinten huono kohtelu ja turhien kärsimysten aiheuttaminen: ne sotivat humaanisuutta vastaan. Petolinnut ja -nisäkkäät jäsentyivät aikakauden sosiaalisissa prosesseissa luontoäidin valitettaviksi erehdyksiksi ja vitsauksiksi, joista tuli kaikella tarmolla päästä eroon. vsk.. Kylvöä ja niittoa Sodanjälkeinen jälleenrakennuksen aika edistysajatteluineen ja tehometsätalouksineen kulminoituu nykyvihreää valvottavaksi painajaiseksi. Ansojen, satimien ja "muiden kidutuskojeiden" vahingollisuudesta valistettiin metsästäjiä jo silloin, kun ne lain mukaan olivat vielä sallittuja. Luonnonsuojeluaate toi kuitenkin esiin näkemyksen, jonka mukaan pedotkin olivat osa alkuperäistä luontoa edustaen eläviä luonnon muistomerkkejä. Käsitteenä metsänriistanhoito oli kuitenkin tavalliselle kansalle vielä lähinnä huvittava asia, kuten kirjailija Juhani Aho 1902 huomautti: " Metsänriistanhoito. Pedoilla oli paikkansa sekä terveyspoliiseina että muiden tuhoeläinten hävittäjänä. Metsästystä ei voi enää perustella uskottavasti metsästysvietillä tai jalolla urheilulla. Ei pidä aina ajatella vain ihmisen omaa etua vaan lisätä elämäniloa ja hyvän olon määrää muissakin eliöyhteisöissä. Mitä se on. Näin niistä hyötyivät erityisesti maaja metsätalous. Jo varhain oli kuitenkin selvää, että vallitseva käsitys ihmisen ylemmyydestä kaikkeen muuhun eläväiseen ja tavat, joilla eläimiä pyydystettiin, tarvitsivat kriittiset ajattelijansa, jotka pyrkivät luomaan ihanteista käytäntöä. Siten myös eläinten kärsimyksillä nähtiin olevan moraalista merkittävyyttä. Eläinten oikeuksista ei kukaan vielä vakavissaan puhunut, vaan pikemminkin korostettiin ihmisen velvollisuuksia luontokappaleita kohtaan. Riista käsitteellistyi ihmisen kilpakumppaniksi Tapiolan urheilukentillä. Eränkävijägentlemannin velvollisuuksista painavin oli riistanhoitotyöhön osallistuminen. Metsästyksen aineettomia arvoja rentoutumista, luonnon kokemista ja tuntemusta ruvettiin painottamaan valistuksessa entistä enemmän saalismäärän sijasta. "Työntekoa lyijyssä" Urheilumetsästyksen aamunkoitossa 1800-luvun loppupuolella valistunut metsästysväki kiinnitti huomiota metsästysmoraal in heikkouteen, 12 Metsästyksen joka ilmeni muun muassa lain säännöksistä piittaamattomuutena, ryöstömetsästyksenä ja eläimiin kohdistuneena välinpitämättömyytenä. Metsästyksessä elettiin uutta murrosaikaa. Metsästyksen etsikkoaika Suomalaisen · metsästyskulttuurin perusvaatimusten luominen pääsi hyvään alkuun ennen kuin sotavuodet keskeyttivät sen. Luonnonsuojeluaate leviää Petojen hävittämistä pidettiin vuosisadan alkupuolella ja vielä myöhemminkin jokaisen oikean metsästäjän velvollisuutena. Näihin kriitikkoihin kuuluivat myös monet metsästyksen intellektuellit. Mistä nyt löytyy metsästyksen oikeutus. Eipä arvannut intohimoinen luonnonystävä Rolf Palmgren, että hänen 1915 lausumansa toiveikas ennuste " tulevaisuuden kulttuuri yhteiskunnassa tulee huvimetsästys varmastikin katoamaan itsestään, vitkaan häipymään, mitä enemmän ihmiskunnan luonteen tosi-humaanisuus tukahuttaa eetillisesti sairaalloiset eläimelliset vaikuttimet ja vaistot" ei saanutkaan siipiä alleen. Päinvastoin, noista ajoista metsästyksen suosio on voimakkaasti kasvanut, ja mikä Palmgrenista olisi ennenkuulumatonta metsästäjät tuntevat palvelevansa samoja päämääriä kuin eläinja luonnonsuojeluväki . Lisäksi metsästyksen harjoittaminen nähtiin oivana nuoren pojan kasvatuskeinona, joka Metsästäjän käsikirjan mukaan "edistää terveyttä, vahvistaa lihaksia, hermoja ja keuhkoja, karaisee luonnetta ja terästää tarmoa". PUHEENVUORO Pi,jo Alaraudanjoki työskentelee tutkijana Arktisessa keskuksessa Rovaniemellä. Metsästyksen oikeutusta perusteltiin vahvasti ehjään ja terveeseen miehuuteen kuuluvan metsästysvaiston ja -vietin olemassaololla. Ja kuten kaikessa rehdissä urheilussa, pelin säännöt ja niiden noudattaminen sekä hyvät tavat olivat ensiarvoisen tärkeitä. Taustalla häilyy niin ikään hyötymoraalinen periaate. Maailmansotien jälkeisessä sekavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa havahduttiin toteamaan metsästyksen alennustila: riistakannat olivat alhaisimmillaan eikä metsästyskurista oikein voinut puhua. Sadassa vuodessa suhteemme luontoon on muuttunut perinpohjin, ja sen tulee näkyä metsästyksessäkin. Riistan määrä väheni kaiken aikaa huolestuttavasti, joten metsästyksenhoidon eli varhaisen riistanhoidon tärkeyttä ruvettiin korostamaan voimakkaasti. Kielihän ei vain kuvaa ympäröivää maailmaa, vaan sen käyttö myös SUOMEN LUONTO 5/96 55. Metsästäjän käsikirjassa Yrjö Ylänne puki 1940-luvulla ajatuksen sanoiksi "ken voitokkaana sellaisesta leikistä selviytyi, jalo riista saaliinaan, häntä sankarina ylistettiin, hänelle runonlaulajat virtensä virittivät". Noin kuulee monen vielä nauravan." Eläinten kohtelussa kansa ei niinkään ollut ilkeä ja raaka kuin tietämätön. Eläinsuojelu(s)tahot aloittivat kivisen taipaleensa tässä ajattelemattomuuden ilmapiirissä, jota Zacharias Topeliuskin kuvasi sanomalla, että "se on työntekoa lyijyssä". Ehkä juuri tästä syystä keskieurooppalainen urheilumetsästys kaikkine normeineen ja rituaaleineen tuotiin ihanteena Suomeenkin. Uudet aatteet omaksuttiin myös riistanhoidon oppaissa. Kiivaiden keskustelujen ja luonnonsuojelulain säätämisen jälkeen vahingollistenkin petojen merkitys metsien ja niittyjen esteettisen eloisuuden lisääjinä tunnustettiin. Liberalismin ihanteiden mukaisesti ihmisellä oli oikeus lisätä omaa ja yhteisönsä hyvinvointia, muokata maailmaa oman tahtonsa mukaisesti, jolloin ympäröivä luonto jäi lähinnä raaka-ainevaraston asemaan. Ihmisen ja luonnon suhteita leimasi vahvasti kartesiolaisuuteen perustuva ihmiskeskeisyys, jossa eläimillä tai luonnolla ei nähty olevan mitään oikeuksia, ihmisellä sen sijaan kaikki
Tähän liittyen myös vastuu on suuri. Luonnonsuojelun kytkeminen kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohdaksi eikä ainoastaan juhlapuheissa ilmeisesti yhä lisääntyy. Metsästyksen etiikassa se merkitsee luonnon kokonaisuuden huomioimista. cologinen kevät Suojärveläiset karhunkaatajat saattoivat noin 80 vuotta sitten pönkittää saaliillaan ihmisen ylivaltaa villistä luonnosta ja olla ihailtuja sankareita. Ranskalaisfilosofi Luc Ferryn irvailemaa oikeudellista sopimusta luonnon kanssa tuskin solmitaan ("Päivää, Rouva Luonto, tulin hieromaan sopimusta kanssanne ... Lampion kritiikistä huolimatta ei jäänyt epäselväksi, mitkä tahot olivat valta-asemassa luonnonkäyttömuotojen arvionnissa; hän jatkaa: "Ei voida ajatellakaan, että metsätalouden olisi tingittävä sille elintärkeistä seikoista ja ratkaisuista luonnonsuojelun tai riistanhoidon hyväksi. Pi,jo Alaraudanjoki 13. Eläimen esineellistäminen kiteytyi teknisluontoisissa sanoissa kuten riistan järkiperäinen viljely, riistanhoidon tuote, sadonkorjuu, ylijäämä ja harvennus. Riistanhoidon painotus on tuoton sijasta siirtynyt riistan hyvinvoinnin ja eri eläinlajien välisen tasapainon korostamiseen. Pikaisen siirtymävaiheen jälkeen myös käytännön on muututtava vihreä valo vaihtuu nimittäin jo huomiseksi. Metsästäjä toisin sanoen "maksaa" metsästyksestä luonnolle aiheutetut kustannukset (=saatu saalis) riistanja luonnonsuojelullisilla toimilla. Luonnon monimuotoisuuden vaatimus tuo mukanaan uudenlaista luonnon kunnioitusta. Luonnon voimakas hyödyntäminen herätti kritiikkiä luonnonsuojeluväessä, mutta myös metsästyksestä vastaavilla tahoilla. Nykyajan urhoollinen metsästäjä hankkii jänispaistinsa metsästä muistaen myös luonnon hyvinvointia. tuottaa ja muuntaa niitä merkityksiä, joita eri asioihin liitetään. Tutkija Yrjö Hailan mukaan kaikki inhimillinen toiminta edellyttää joka tapauksessa j onkinasteista luonnon hyväksikäyttöä, mutta olennaista on toimia siten, että luonnon uusiutumisprosessien jatkuvuus ei ole uhattuna. Ihmi sen osa on olla luonnonkäytölle perusteita asettava ja päätöksiä tekevä moraalinen subjekti , luonto ei siihen pysty. Silti näillä molemmilla tahoilla toivotaan, että riistanhoidon ja luonnonsuojelun vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon silloin, kun siitä ei metsätaloudelle ole erityistä haittaa. Riistalle ratkaisevan tärkeitä ovat tietysti vaihtelevat maastotyypit. Riistanhoidon tarpeet ja luonnonsuojelun intressit olivat kuitenkin vielä yhteiskunnassa varsin marginaalisessa asemassa. " Metsästyskin vihertyy Ihmisen ja luonnon suhteessa eletään jälleen uutta murrosvaihetta. Metsäekosysteemien monipuolistaminen hyödyttää myös muita eläinlajeja riistanhoito edistää siten luonnonsuojelunkin tavoitteita. vsk. Nämä periaatteet korostuvat nykymetsästäjille suunnatussa valistuksessa ja metsästyslain hengessä. Riistanhoidon kielioppi korosti erityisesti 1950-luvun lopulta lähtien luonnon vaiSUOM EN LUONTO 5/96 55. vontaan ja hallintaan liittyviä toimia, jotka sopeutuivat hyvin silloiseen kulttuuriilmastoon. Metsästyksen "todellinen" oikeutus moniarvoisessa yhteiskunnassa löytyy riistanhoidosta ja luonnon ekogisesti kestävästä käytöstä. Ri istanhoidossa korostettiin riistakantojen säätelyä, riistavahinkojen torjumi sta ja vahinkoeläinten hävittämistä, jolloin perimmäisenä päämääränä oli riistan mahdollisimman suuri tuotto. "), mutta joka tapauksessa vastavuoroisuus ihmisen ja luonnon välillä lisääntyy. Vastav uoroisuus luonnon kanssa ilmenee korvauksina. Eettisiä ristiriitoja metsästyksen ja luonnonsuojelun välillä toki on, eikä niistä ehkä tarvitsekaan löytyä yk~i1111el isyyttä vannoutuneen eläinsuojelijan ja metsästäjän välillä. Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Teppo Lampio kirjoitti huolestuneena 1964: " Miltei huomaamattamme olemme joutumassa niin pitkälle, että esivanhempiemme vanha luonto ja eräät sen eläimet ovat tyystin häviämässä. Annammeko tämän tapahtua vai teemmekö myös meidän jälkeemme tuleville mahdolliseksi nähdä samaa alkuperäistä luontoa, joka meille on tullut niin läheiseksi, riippuu yksinomaan meistä itsestämme"
"Niin , itse huuhtaisen ketsuppipullon ja laitan kuiviin jätteisiin. Ihmi sta halutaan vierailulle mahdollisimman paljon katsomaan ja kuulemaan, mitä jätteille tehdään. Pietarsaari ja sen naapurikunnat Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto perustivat kolme vuotta sitten jätehuoltoyhtiö Ekoroskin. Raskaammat jäteerät, kuten kodinkoneet, huonekalut, rautaromu, pahvi, muovit, autonrenkaat, puutarhajätteet ja ongelma jätteet, tulee kuljettaa hyötykäyttöasemalle, joita Ekoroskin toimialueella on kymmenkunta. Ensi kesänä Ekorosk-kunniksi muuttuvat myös Oravainen ja Kaustinen. Osakkaat toimittavat 20 miljoonan markan laitokseen pelletoitavan raaka-aineen, ja Wisaforest on sitoutunut ostamaan kymmenen vuoden pelletit, noin 30 000 tonnia vuodessa. "Sjuttio penni, seitsemänkymmentä penniä", heläyttää pietarsaarelainen marketin kassa kahdella kielellä hinnan kaksipuolisesta muovipussista: sisäpuoli on musta ja ulkopuoli värikäs. Jaottelussa on ollut monella kolmen vuoden ajan opettelemista, mutta Ekorosk on ponnistellut valistaakseen kansaa. Pelletointilaitos Ewapowerin omistavat Ekorosk, Stormossen ja pietarsaarelainen pakkausmateriaalitehdas Wisapak. Muun väriset pussit ovat kuivaa jätettä varten. Kuiviin jätteisiin laitat kuivat muovipullot, käärepaperit, rikkinäiset leikkikalut ja muut pienet muovitai puuesineet. Tehdas korvaa syksystä lähtien pelleteillä puolalaista kivihiiltä. Siellä kerätään paperia, lasia, metallia ja paristoja. Insinöörism iehen asenteita kuvaavat lausahdukset "tiedotus on tärkein osa toimintaamme" ja "jätehuolto on psykologiaa, filosofiaa ja teologiaa." Nygård luottaa jopa keskiikäisen miehen .haluun huolehtia ympäristöstä ja lajitella jätteet. Polttoratkaisussa on kitkerä sivumaku. Toiminnan käynnistyessä 50 000 asukkaan alueella oli 2 1 kaatopaikkaa. Tiedotus on tärkeintä Pirilön ydin on Ekoroskin lajittelukeskus, jonne kaikki mustat ja värikkäät jätepussit kootaan. Optinen lajittelija erottelee värikkäät pussit mustista. Ekoroskin toiminta-ajatus perustuu jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön. Paalien paikalle nousee kesällä kuivan jätteen pelletointilaitos. Suuri laitos ahmii mielellään aina yhtä paljon jätettä sisäänsä eikä kannusta jätteiden vähentämiseen. Vierailija näkee alueella ensisilmäyksellä lisäksi toimi storakennuksen, ongelmajäteaseman ja valtaisat kasat kuivajätepaaleja. Tekniikka on snna vain apuväline", toimitusjohtaja Henry Nygård väittää. Poltossa syntyvien savukaasujen supermyrkyt väijyvät myös monen mielessä. Kuivan jätteen energiakäyttökokeissa on parhaiksi todettu pelletit, jotka sopivat tukipolttoaineeksi pietarsaarelaiseen Wisaforestin puunjalostustehtaaseen. Märkää on kaikki eloperäinen mutta lisäksi tahmeat ja likaiset paperit ja muovipullot. Biokaasulaitos tuottaa Vaasan seudun eloperäisestä jätteestä biokaasua energiaksi ja kompostia maanparannusai neeksi. Uskolle antaa vahvistusta Stormossenin biokaasulaitoksen toimialueella tehty tuore tutkimus, jossa ensi kertaa lajitteluun osallistuvat i•hmiset kertovat kokevansa sen myönteisenä. Mustat ohjautuvat kuljetuskontteihin, jotka viedään Stormossenin biokaasulaitokseen Mustasaareen. " Ihmiset poimivat täällä tupakantumpitkin maasta, kun näkevät miten siistiä alueella on", Nygård vakuuttaa. Purnukat ekopisteeseen Oman pihan jäteastian ja paperinkeräysastian lisäksi pietarsaarelainen käyttää asuinalueella tai kaupan seinustalla olevaa ekopistettä. Hyötykäyttöasemalla on kuljetuskontit erilaisille jätteille ja tavarat vastaanottava työntekijä. "Monille selviää vasta täällä, mistä ohjeissa on kysymys ja miksi jätepussit pitää sulkea tiiviisti", Nygård selvittää katsellessamme pussukoiden matkaa lajittelukeskuksen vastaanottosiilosta pitkin kuljetuslinjaa. Rakennukset ovat vaaleita, uusia ja siistejä. Muun väriset pussit kulkeutuvat toistaiseksi paalauskoToimitusjohtaja Henry Nygård takanaan vajaan vuoden kuivajätekertymä. Kauppa oli ruotsinkielisenemmistöisessä kaupungissa heti juonessa mukana, kun kodeissa neuvottiin lajittelemaan päivittäiset talousjätteet mustiin ja värillisiin pusseihin. Märkä ja kuiva. Nyt yleisölle avoimi a kaatopaikkoja ei ole; asbestijätettä, valimohiekkaa ja sekajätettä viedään kolmelle kaatopaikalle, ja viiden vuoden kuluttua arvellaan tarvittavan vain yksi erityiskaatopaikka hyödyntämiskelvottomalle teollisuusjätteelle. Hän uskoo asukkaiden jätteiden lajittelutahtoon johtamansa Ekoroskin toimialueella Keski-Pohjanmaalla. Hänellä on vankka usko valistukseen ja ihmisten haluun huolehtia ympäristöstään. Nygård vakuuttaa, että pelletointiin tuleva kuivajäte käy läpi kuivauksen ja monet seulat: kahmarit kaappaavat isoimmat sopimattomat jätteet, esimurskauksen jälkeen magneetti poimii metalleja ja rumpuseula erottaa raskaat SUOMEN LUONTO 5/96 55. Teksti ja kuvat: Ritva Kupari Ekorosk pistää lajittelelllaan "Jätehuolto on psykologiaa, filosofiaa ja teologiaa. Pietarsaaren keskustassa asuvan lähin hyötykäyttöasema on viiden-kuuden kilometrin päässä Ekoroskin laj ittelukeskuksen vieressä Pirilössä. neeseen ja puristetaan poltettaviksi kuivajätepaaleiksi. "Tällaiset jätteet vietiin ennen kaatopaikalle. Pelletointi alkamassa "Juuri tähän ryhdytään rakentamaan pelletointilaitosta", Nygård näyttää paalikasaa, jota katerpillari parhaillaan si irtää alta pois. vsk.. Hän valvoo aluetta ja neuvoo lajittelun pulmissa. Sinne päästäksesi tarvitset oman auton tai autokyydin. Maitopurkit voi laittaa kuiviin roskiin", johtaja Nygård neuvoo. Joku saattaa vierastaa hyötykäyttöasemaa, mutta kun täällä on mukava työntekijä vastaanottamassa tavaraa ja juttelemassa, ihminen tuleekin tänne mielellään uudestaan", Nygård tietää. Hmm siis likainen ket14 suppipullo märkiin jätteisiin ja huuhdeltuna se kelpaa kuiviin. Käännät kassin mustan puolen ulospäin, kun laitat sinne ruokaa ja muita märkiä jätteitä
Pientalossa maksu on 14 tai 18 markkaa. vsk. Pvc-muovia käyttävät yritykset ovat tiedossa", johtaja arvioi. Yhteistyötä yritysten kanssa Ekoroskin kylkeen on tulossa elektroniikkayritys hyödyntämään käytettyjä kodinkoneita. '\ih-.,[1 talousjä tc laji1t: llnan ,·rik ... Kerrostalossa asuva pietarsaarelaisperhe rahoittaa 13 markalla kuukaudessa ekopisteiden ja hyötykäyttöasemien toimintaa. D 15. tätä romua tuodaan hyötykäyttöasemille kymmenen kertaa enemmän kuin ennalta odotettiin . Ekoroskin alueella viisikuusi ki loa vuodessa", Nygård iloitsee. EKOROSK Ekorosk-modellen Ekoroskmalli S ont_-rhU!('ll börjar I dt· 1·1i--kllcl.t hu-.,hallen . l<uh•a j~itc 111l1r--,kat,t:111. 1kt IOITd ,wlali<'I kro-.,,1'. Muu voidaan käyttää omalla tilalla. Maatalosta kertyy usein vain hyötykäyttöasemalle vietävää muovija ongelmajätettä. Yhtiöitä ja yksityisiä uhataan jo nyt 100 markan kuutiomaksulla, ellei laj ittelu ole ohjeiden mukaista. .... tili 1o rmo -.,..,t•11 1 l\o r-,ho h11 och hllr I ill hlog,1-.. ER. od1 kt1111po,t. Sitä ovat opetelleet Pietarsaaressa kolmen vuoden ajan niin nuoret kuin vanhatkin. hall,.l\ lall 1 ,·au od1 1orn . ~f;irkfl f1lt' lal1 r 1aan 11111s1aa11 kas. 1 fil ..,,·an J><hl' od1 ckt torr:i i c•n ,•it dkr bn!<HI pa..,t.·. Nyt pyritään pääasiassa ruokajätteitä sisältävään märkään jätteeseen ja yhä puhtaampaan polttojakeeseen. esineet kevyestä muovista ja paperista, jotka kelpaavat pelletteihin. Kaikki paristoja myöten toimitetaan Ri ihimäelle Ekokemin ongelmajätelaitokseen. paalataan. b,il:1,,.,,landa, 11wcl 111, od1 .uw,-md, liir 1·111·n.!_iprocl11k111u1. i\.l~irkr, jrllt' kulje1l'1.1a11 1\:l u ,1asaarcn S1C1n110:,,-..t•11ii11 Ja -.;ie!Hl ..,ii1 ;'i 1ehdf1än hiokaa-.,ua ja kon1pos1i,1. "Systeemiä ei ole rakennettu valmiiksi miettimättä jatkokäyttöä, lähtökohta on jätteen hyödyntäminen." Ekoroskin alueen jätteiden hyötykäyttöaste lienee syksyllä 80 prosenttia, kun koko maan tavoite on 50 prosenttia vuoteen 2000 mennessä. t·t·n markr,:111 ja kuh·aan Jätteeseen. Torrllvfall Willtlll'ltp,hc 0t.b.,.AUa"1'•U 11.-arl J, J, L ajit1du aloitetaan yk:,lltHhtalouk· -,j-.,-.,,1. IXir k,ilbor1t'1-.,.., ,illl hu ... Toimitusjohtaja viittilöi selvästi tyytyväisenä ulkosalla olevaa metalliromuläjää kohti: tynnyreitä, autonrenkaita, minkkihäkkejä... Eniten purnausta lienevät aiheuttaneet juuri jätetaksat. Etenkin maaseudun asukkaat purnaavat jäteastian hankintapakkoa vastaan. Roskapussin värillä on väliä. Nygård ei selvästikään pidä siitä, että Ekoroskin toimintaajatusta arvostellaan tekniseksi. "Ongelmaksi voi jäädä oikeastaan vain pvc-muovi, jota kuitenkin tulee kotitalouksista vähän. Kiinteistöjen jäteastioiden tyhjennyksestä veloitetaan erikseen. .-r~~--~ ·. Iin Ja kui\·a jr11 l' valkoi'-C<'ll 1:1tkka viirillesccn ka-....,ii11. ~ekolletaan h,1kkt'l'll k,1 11..,!',a ja k:"i.y1ctfö1 n c n err~ian IIIOLOGIM mwaJLlllG "'::=t:11 ,_,_ lAGRl"C oc.ll~tp•niaalq VARASTOINTI TilffndcapkHIUII m1Nejle.,..._ I.AGIWIG AV GROVAVFALL tm.&TJAnu,, VAIIASTOIJffl ---........!:. Vierailija voi tutkiskella yhtiön toimistorakennuksessa neuvontataulun Ekorosk-mallia kahdella kielellä. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Ongelmalliselle muovillekin etsitään ratkaisu ja yhteistyössä yritysten kanssa: muovia on sekoitettu muun muassa Pietarsaaren asuntomessualueen teiden asvalttiin. Metalliromu, lasi ja keräyspaperi toimitetaan edelleen niitä hyödyntäviin laitoksiin. "Vaasan läänissä saadaan ongelmajätteitä talteen kilo asukasta kohti vuodessa. Tarkempaan lajitteluun Pelletoinnin myötä lajittelun vaatimustaso nousee ja seurantaa tehostetaan. Pirilön ongelmajätehallia i ännöi myös erillinen yritys Ekopiili, joka kerää ongelmajätteet seudun yrityksistä ja hyötykäyttöasemilta. 1kt ,-.11.1 a\'t:1llr1 ...,,111 ... Dt·1 ,·,u,1 a,·tallc:1 tr,111-..portt·r,1-.. Ongelmajätehallin myrkyt ovat tarkassa järjestyksessä tynnyreissä, konteissa ja sammioissa
Muutamana viime vuonna Auringon hymy on hieman hyytynyt. Katoaika päättyy yleensä viimeistään suunnilleen tähän aikaan vuodesta, ja otsonipitoisuutta kuvaava punainen käyrä palaa jälleen keskiarvon seutuville. Säteilykäyrän yksikkö (MED/päivä) kuvaa niin sanottujen puneyksikköjen määrää yksi puneyksikkö riittää aiheuttamaan ihon punehtumisen. Huippu säteilyannoksissa saavutetaan vasta juhannuksen tienoilla. Ilmiö on tulossa myös Suomeen . Taalaksen mukaan on näyttöä siitä, että otsonikerroksen heikentyminen lisää Suomessakin hieman ultraviolettisäteilyä myös kesällä aurinkoisella säällä. Näin suuri säteily haitannee jo selvästi planktonlevien tuotantoa. Lisäpontta on tullut otsonikadosta, joka on melkoisesti lisännyt Auringon polttavaa ultraviolettisäteilyä varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla. Intohimoinen suomalainen auringonottaja joutuu nykyisin myös Yhdysvalloissa helposti määrätietoisen ja miltei tuohtuneen terveysvalistuksen kohteeksi. Tulevana kesänä on entistä perustellumpaa suojautua hyvin Auringolta. Sodankylässä mitattiin voimakkaampi otsonikato; ohentuminen on yleensäkin selvempää lähellä napa-alueita. Kerros on yleensä paksuimmillaan maalis-huhtikuussa, kuten kuvan vaaleanpunainen yhtenäinen viiva osoittaa. OTSONIKATO JA ULTRAVIOLETTISÄTEILY 1995 DU 500 400 300 200 MED/päivä Heikki Laurila/Illusia Lähde: llma1ie1een laitos Otsonikadon koko kuva Otsonikerroksen vahvuudella on vuosirytminsä. Hiilidioksidin takia saattaa olla niin, että tilanne alkaa parantua Etelänapamantereella, mutta meillä ei", sanoo Petteri Taalas. Uusi huolenaihe ovat hiilidioksidipäästöt. Se kuvaa aurinkoisen saan autuasta perustunnelmaa. Samalla kuitenkin yläilmakehä jäähtyy, jolloin syntyy otsonikadolle otolliset olot. Selviä haitallisen ultraviolettisäteilyn piikkejä osuu kesälläkin tilanteisi in, joissa otsonin määrä on alhainen eli punaisen käyrän laaksokohtiin. Etelänapamantereen otsonikato on aivan eri luokkaa kuin täällä Pohjolassa. Otsonikato syntyy, kun otsonipitoisuus putoaa selvästi normaaliuralta, kuten kuvassa keväällä 1995. Otsonipitoisuus vähenee normaalistikin syksyä kohti ja jo loppukesällä se on yhtä alhainen kuin keväällä kohtalaisen otsonikadon vallitessa. Niin lapsi kuin aikuinen liittää iloisuuden päivänpaisteeseen, kun taas pilvisen päivän sävyssä on ripaus synkkyyttä. vsk.. Ne vahvistavat kasvihuoneilmiötä ja lämmittävät alai lmakehää. Otsonikerros on kahtena viime vuonna ohentunut kevättalvella myös pohjoisella pallonpuoliskolla kevättalvella useita kymmeniä prosentteja. "Varsinaisesti otsonikato on kuitenkin kevättalven ilmiö." Suomalaisasiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että SUOMEN LUONTO 5/96 55. Antti Halkka Yhä polttavamman Auringon alla Auringolla on lasten piirroksissa usein kasvot ja poikkeuksetta niillä loistaa iloinen hymy. Ilmatieteen laitos tiedottaa tulevana kesänä poikkeuksellisen alhaisista otsonitilanteista. Otsonikato totta pohjoisessakin Etelänapamantereen yllä on ollut suorastaan otsoniaukko. Yleistyykö ihosyöpä Suomessa. Otsonikato on varsinaisesti kevättalven ilmiö mutta lisää kesälläkin hieman uvsäteilyä. koska pohjoisessa ei ole samanlaista ilmastoa", sanoo erikoistutkija Petteri Taalas Ilmatieteen laitokselta. Kerrokseen ei pohjoisessa edes ehkä repeä kunnon aukkoa, sillä otsonia tuhoavien kloorija bromiyhdisteiden määrä ilmakehässä ei nouse enää vuosituhannen vaihteen jälkeen jos kansainväliset sopimukset pitävät. Ultraviolettisäteily on kesällä voimakasta, koska Aurinko paistaa korkealta, jolloin säteily läpäisee otsonikerroksen jyrkässä kulmassa. "Vielä muutama vuosi sitten oltiin sitä mieltä, että olemme välttyneet Etelämantereen kaltaiselta tilanteelta, 16 Auringon näkymättömät ultraviolettisäteet saavat ihon ruskettumaan kauniisti, mutta lisäävät myös ihosyövän riskiä. Kuvan otsonikatotilanne on Jokioisista Etelä-Suomesta. Muodinmuutos on koskenut ehkä rajuimmin Australiaa, jossa on jo pitkään väitelty keskipäivän aurinkoa. Asiaa tutkineen Suomen Syöpäyhdistyksen mukaan lehtien ja matkailuesitteiden kuvissa oli vuosikymmenen puoliväliä lähestyttäessä selvästi enemmän vaaleaihoisia ihmisiä kuin aikaisemmin. Auringon välttelyyn ovat kannustaneet ennen kaikkea lisääntyneet ihosyöpätapaukset. Jyväskylän korkeudella eteläisellä pallonpuoliskolla olevalla Palmerin tutkimusasemalla voi DNA:lle haitallinen säteily olla keväällä yhtä voimakasta kuin Pohjois-Afrikan korkeudella olevassa San Diegossa Yhdysvalloissa. "Olisi tärkeää, että myös hiilidioksidipäästöihin vaikutettaisiin tulevaisuudessa. Rusketus ei näytä olevan 1990-luvulla enää entisellä tavalla muodissa. "Otsonikerros oli epätavallisen heikko vielä pääsiäisen jälkeen." Taalas kuitenkin muistuttaa asian suhteellisuudesta: "Tropiikissa ultarviolettisäteilyn voimakkuudesta kertova indeksi on yli kaksi kertaa niin suuri kuin Suomen maksimi otsonikadon vallitessa." Pohjoisella pallonpuoliskolla ei harvinaisen suuresta kadosta huolimatta ole vielä ol~ lut varsinaista otsoniaukkoa, kuten Etelämantereen yllä. Keväällä Auringon ultraviolettisäteily ei ole vielä kovin voimakasta eikä pitkäaikaista (sininen viiva)
______________________________ ..,..=---------~------' Otsonikato lisää Auringon polttavaa voimaa. t: i .._ _ ______ ..... Haitallisinta on ihon palaminen alle 15-vuotiaana. SUOMEN LUONTO 5/96 55. 17. vsk. Kadon vaikutus on tähän asti lähes hävinnyt kesään ·mennessä, mutta se on hyvä muistutus liian auringonoton vaaroista
Siinäkin kuolleisuus on kuitenkin nykyisin enää viidennes. Kehitysmaat ovat luvanneet jäädyttää cfc-käytön vuoden 1995 tasolle 1999 mennessä. Syytä ei tiedetä. Kesän etelänmatkaajaa neuvotaan seuraamaan "varjomittaria". Korvautuminen on hidasta. Usein toistunut ihon palaminen lisää etenkin melanooman riskiä. D Suojaudu Auringolta Ihosyöpä ja muut ultraviolettisäteilyn vaarat ovat pääosin vältettävissä järkevällä käytöksellä. Tutkimus toi rajoituksia -ja Nobelin Viime vuoden joulukuussa. Otsoni tutkijoiden mukaan metyylibromidin kielto vuoteen 2001 mennessä vähentäisi otsonikatoa 13 prosentilla. Palamisherkkyyteen vaikuttaa ratkaisevasti ihotyyppi, joka kahdella-viidellä prosentilla suomalaisista on erityisen herkkä. Hollantilaisarvion mukaan myös rajoitusten tiukentaminen on ollut erittäin perusteltua. Suomessa Ilmatieteen laitos aikoo ilmoittaa vain normaalia suuremmasta uv-säteilystä. Pahiten otsonikerrosta tuhoavia cfc-yhdisteitäkin käytetään yhä noin kolmannes 1980-luvun puolivälin määristä. Ikävin ihosyövistä on melanooma. "Viime vuonna Atlantassa tavattiin hyvin korkeita uv-arvoja suurimman osan aikaa olympialaisten ajanjaksosta", perustelee Amerikan lääketieteellinen yhdistys. Tarkoitukseen käytetään vajaa miljardi markkaa vuodessa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa julkaistaan päivittäin tiedot suurimpien kaupunkien uv-indeksistä. Erityisesti tämä koskee lapsia. Säteilyn tehosta tiedottaminen on maailmalla yleistymässä. Laskelman mukaan otsonia tuhoavien aineiden rajoitussopimukset ehkäisevät silti muutaman kymmenen vuoden kuluttua jopa miljoonia ihosyöpätapauksia vuodessa. Viime vuosina melanooman yleistyminen näyttää pysähtyneen. Varjo, vaatetus ja voide YK:n viime vuonna julkaistun otsonikatokatsauksen asiantuntijat suosittelevat AuSUOMEN LUONTO 5/96 55. "Emme julkaise säännöllistä tietoa, koska sille ei ole ollut kysyntää", Petteri Taalas sanoo. Otsonikato ei vielä vaikuta melanooman yleistymiseen, mutta tulevaisuudessa se saattaa lisätä tapausten määrää. Aurinkolaseja ja erilaisia suojatököttejä mainostetaan estoitta. Amerikkalaisten tiedotusinto selittyy osin kaupallisuudella, osin miljoonaan uuteen vuotuiseen tapaukseen nousseella ihosyöpien määrällä. Heihin verrattuna luonnon parhaimmin suojaamalla kymmenyksellä on oma nelinkertainen suojakertoimensa. Varjomittari on sikäli petollinen, että ohuen pilvipeitteen läpikin tunkeutuu puolet haitallisista ultraviolettisäteistä. Periaatteena on, että teollisuusmaat maksavat kehitysmaille korvaavien yhdisteiden käytöstä. "Yhden aikamme suurimman ympäristöongelman ratkaisemiseen vaikuttamisesta", perusteli Ruotsin Tiedeakatemia. Neuvot korostavat sitä, ettei ihoa saa päästää palamaan. Ihosyövät yleistyvät ilman otsonikatoakin lievien ihosyöpämuotojen tyvija okasolusyöpien määrä lisääntyy otsonikadon takia Suomessa muutamassa kymmenessä vuodessa 20-30 prosenttia, mikä merkitsisi noin 1000 uutta syöpätapausta lisää vuodessa. Kesti kuitenkin vuoteen 1985, ennen kuin ensimmäinen cfcyhdisteiden käyttöä rajoittava kansainvälinen sopimus syntyi. Suurin osa ihosyövistä on lieviä ja yleensä iäkkäitä ihmisiä vaivaavia syöpämuotoja. Kehitysmaille sopi vain käytön jäädyttäminen suunnilleen nykytasolle. Mainio parantuvuus koskee kuitenkin vain hyviä sairaanhoito-oloja, eikä se välttämättä päde riskiryhmiiin, kuten elinsiirtopotilaisiin tai muuten immuunivasteeltaan heikentyneisiin. Hollannissa tehdyn mallilaskelman mukaan lievät ihosyöpämuodot lisääntyvät otsonia tuhoavien yhdisteiden päästörajoituksista huolimatta noin vuoteen 2040-2050 asti. Ultraviolettiolympialaiset Ultraviolettisäteily on voimakkainta Auringon ollessa korkeimmillaan eli Suomessa iltapäivän ensi tunteina. Otsonikadon vaikutukset kuitenkin kiinnostavat ihmisiä, ja siksi niistä on hyvä antaa tietoa." Mallit ovat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuvia tieteellisiä arvioita. Säteilyturvakeskuksen tuoreen otsonikadosta, ultraviolettisäteilyn vaaroista ja ihosyövästä kertovan esitteen neuvojen mukaan esimerkiksi Lapin viimeisillä keväthangilla hiihtävien on hyvä muistaa, että lumi heijastaa kasvoille ultraviolettisäteilyn yli kaksinkertaisena ja silmille jopa viisinkertaisena. "Mallilaskelmat ovat vain malleja. Melanooma on tavallinen myös nuorilla aikuisilla, ja siihen sairastuu nykyisin noin 500 suomalaista vuodessa. Ultraviolettisäteilyn vaaroista ahkerasti valistavan Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Harri Vertio korostaa, että otsonikadon vaikutuksesta ihosyöpiin on vasta arvioita. Syynä kehitykseen pidetään etenkin lisääntynyttä auringonpalvontaa. Niihin kuolee aniharva sairastuneista; Suomessa tyvija okasolusyöpään kuolee vuodessa muutamia kymmeniä 18 MELANOOMAN LISÄÄNTYMINEN SUOMESSA Uusia syöpätapauksia/100 000 ihmistä 8 6 4 2 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 lhosyövistä ikävin, melanooma, on lisääntynyt selvästi Suomessa 1960-luvulta lähtien kuvassa uusien ihosyöpätapausten lukumäärä JOO 000 ihmistä kohden. Teollisuusmaat kuitenkin suostuivat Wienissä luopumaan metyylibromidista vasta vuoteen 2010 mennes ä. YK:n ympäristöohjelman tuoreimman asiantuntija-arvion mukaan otsonikato aiheuttaisi mailmassa jo nyt peräti noin 250 000 uutta lievää ihosyöpätapausta joka vuosi. Tämä johtuu otsonia tuhoavien aineiden pitkäikäisyydestä ja ihosyöpien itämisajasta. Sherwood Rowland, Mario Molina ja Paul Crutzen vastaanottivat Tukholmassa kemian vuoden 1995 Nobel-palkinnon tutkimuksista, jotka osoittivat cfc-yhdisteiden tuhoavan otsonikerrosta. Aurinko on polttavimmillaan ollessaan korkealla, mistä on merkkinä se, että varjon pituus on lyhyempi kuin oma pituus. Keskustelun aiheita olivat etenkin cfc-yhdisteitä esimerkiksi jääkaapeissa korvaavat hcfc-yhdisteet ja kasvivajaasta viidestätuhannesta sairastuneesta. Sopimuksen kymmenvuotisjuhlakokous pidettiin Nobeljuhlallisuuksien aikoihin Wienissä. Molinan ja Rowlandin alkuperäinen tutkimus ilmestyi jo vuonna 1974 Nature-lehdessä. Atlantan kesäolympialaisiin on tulossa valistusta ja päivittäiset sätei lyennusteet. vsk.. Kaikkien melanooman perustyyppien yhteyttä liialliseen ultraviolettisäteilyyn ei ole vielä osoitettu. myrkky metyylibromidi. Kun varjosi siis käy lyhyeksi , elinikäkin saattaa lyhentyä, jollet ole asiallisesti suojautunut. Kiina käyttää niitä 80 prosenttia enemmän kuin 1993. Saatavilla on myös pieni, lompakkoon sopiva uv-säteilymittari
Julkaisu on tarkoi: tettu lähinnä työssään terveystietoa välittäville. Myös Etelämantereen talven päättyminen tuo omat helmiäisensä, joita nähdään Etelämantereen rannikkoasemilla heinä-elokuun paikkeilla. Helmiäisten väriloisto erottuu parhaiten auringonnousun tai -laskun aikoihin, jolloin alimmat ilmakehän kerrokset alkavat jo hämärtyä, mutta auringonvalo siroaa helmiäisten stratosfäärissä sijaitseviin jääkiteisiin vielä täydellä voimalla. Nykyään alkaa olla vaikea löytää paria etelärannikolla asuvaa taivaan ilmiöiden kuvaajaa, joilla ei olisi itse otettuja valokuvia näistä otsonituhon sanansaattajista. kosteus tiivistyy pieniksi jääkiteiksi, jotka näyttäytyvät meille auringonlaskujen ja nousujen värikkäinä helmiäisinä kevättalven alkaessa. Eniten havaintoja tulee Skandinaviasta, Skotlannista ja Islannista, jotka kaikki sijaitsevat talvisen napapyörteen tiheimmin asutuilla reuna-alueilla. Rusketus saa siis edelleen osakseen asiantuntijoilta myös suopeutta. Napaseudun suuren pyörteen sisään jäänyt ringolta suojautumiseen vaatteita, hattua, aurinkolaseja ja varjoon vetäytymistä. Muistan kuinka haaveilimme, että edes jonain vuonna harvinaisia helmiäisiä ilmaantuisi Lapin eteläpuolellekin. tion mukaan "ensisijaisia suojautumiskeinoja ovat varjo ja vaatetus, suojavoiteet tulevat kolmantena." "S uojavoiteita ei tule käyttää aurinkoaltistuksen pidentämiseen. Ensimma1sen kerran otsonikerroksen tuhoutuminen on onnistuttu mittaamaan niinkin etelässä kuin Berliinissä asti. Vielä 1980-luvun alussa vain parilla suomalaisella valoilmiöharrastajalla oli kuvia helmiäispilvistä. Yksi kloorimonoksidimolekyyli saattaa hajottaa kymmeniä tuhansia otsonimolekyylejä. Erikoiset helmiäispilvet sijaitsevat stratosfäärissä, 15-30 kilometrin korkeuksilla kaikkien tavanomaisten pilvityyppien ja sääilmiöiden yläpuolella. Korkealla stratosfäärissä sijaitsevien jääkiteiden pinnalla otsonikato etenee voimakkaasti kato ei vaivaa alailmakehää. 90-759 881) tekemää julkaisua Auringon UV-säteily ja terveys. YK:n asiantuntijat muistuttavat Ruotsin tiedeakatemian Ambio-lehMartti Solismaa Helmiäispilvien värit kertovat auringonvalon siroamisesta jääkiteissä. Ne sopivat ihon palamisen estämiseen." Yleensä suositellaan mahdollisemman tehokasta auringonsuoja-ainetta. dessä julkaistussa artikkelissaan siitä, että liian tehokas aurinkosuoja-aine voi estää ihon oman suojamekamismin eli rusketuksen kehittymisen. Parhaiten pilvien väriloisto näyttäytyi Lapissa, jossa helmiäisiä kuvasivat muun muassa Martti Solismaa Inarin Vaskojoella ja Janne Soutukorva Muoniossa. Raportin laatineet asiantuntijat pitävät aurinkovoiteita vasta toissijaisena suojautumiskeinona, sillä niiden teho ultraviolettisäteilyn immuunivastetta heikentävää vaikutusta vastaan on "useiden tutkimusten mukaan rajallinen". vsk. Nämä korkeat pilvet koostuvat pääosin jääkiteistä, joiden pinnalla ihmisen aikaansaamat cfckaasut synnyttävät yhdessä keväisen auringonpaisteen kanssa kloorimonoksidia, joka on supertehokas otsonin hajottaja. Oma Säteilyturvakeskuksemmekin on tiedotteessaan myönteisellä linjalla: "Suurimmalle osalle Suomen väestöstä kevyt kesärusketus ei ole suuri terveysMarko Pekkala riski." Ylilääkäri Vertio kiteyttää kesävinkkinsä näin: "Älkää ottako aurinkoa, mutta auringossa voi olla." D Kiljoituksen yhtenä lähteenä on käytetty Säteilyturvakeskuksen (puh. Tänä vuonna helmiäispilvinäytelmiä nähtiin tavallista enemmän ja poikkeuksellisen myöhään, myös maaliskuussa. Otsonikato on molemmilla pallonpuoliskoilla pahimmillaan juuri niihin aikoihin, jolloin helmiäispilviä tavataan eniten. Pohjoisella pallonpuoliskolla helmiäisiä tavataan lähinnä tammihelmikuussa. Myös ylilääkäri Harri VersuoMEN LUONTO 5/96 55. Tammikuun kahtena viimeisenä päivänä auringonlaskua säväyttivät poikkeuksellisen komeat helmiäispilvet. 19. Napapyörre on korkea, voimakkaiden tuulten eristämä polaarisen ilman alue, jossa lämpötila saattaa laskea talven kuluessa 100 pakkasasteen tienoille. Helmiäispilviä esiintyy napa-alueiden ympäristössä. Helmiäiset tuhosivat otsonia korkealla Lapin taivaalla Kauniit helmiäispilvet on vasta viime vuosina ymmärretty liittää otsonituhon monimutkaiseen ketjuun
Hän löytää luvun tupakasta, näkee vanhoja mustavalkokuvia "hyötyisästä tupakkamaasta", sammattilaisen pärekattotorpan seinustalla kuivuvista tupakkavihdoista ja viimein lappilaisista piippuämmistä, jotka hartaina ja huivipäisinä mökkinsä portailla sauhuttavat. Mullan on oltava väkevää, sillä kuten aiemmin ilmeni, tupakki vaatii hyvät ravinteet. Vaan eipä hätää: on perustettu sellainenkin yhdistys kuin Maatiainen, ja tämän yhdistyksen yhtenä tehtävänä on juuri vanhojen viljelyskasvien vaaliminen. . Lisäksi kasvupaikan on oltava suojaisa, etteivät tuulet pääse riepottelemaan reheviä lehtiä. Tuleva ekotupakoitsija siis vähääkään epäröimättä hylkää mökkinsä seinustalla vaalitut tomaatit ja luovuttaa tämän lämpimän ja tuhdisti lannoitetun kunniapaikan koisokasvien tärkeimmälle edustajalle! T upakin kasvuaika on verraten pitkä, joten sato on varmistettava huhtikuussa aloitettavalla esikasvatuksella. Tupakkateollisuus käyttää mieluummin virgianiantupakkaa eli Nicotiana virgianaa, jonka maku on sukulaistaan hienostuneempi. Jotkut yksityiset eläkevaarit ja köyhät torpanmiehet ovat näihin päiviin hoidelleet pientä "kessumaataan". Mitä siis tehdä, jos on poloinen koukkuun jäänyt käryttäjä ja kuitenkin herkkäsieluinen ekohumanisti. vsk.. Miten päästä jokapäiväisestä häpeän taakasta, joka valtaa mielen törkyistä tumppikuppia vilkaistessa, tai kun tervasylki piipussa kamalasti korahtaa ... Ja kyllä vain, Maatiaisen siemenluettelosta tuleva ekotupakoitsija löytää myös Nicotiana rustican, vanhan ajan palturitupakan. Syyn hyvin tiedämme. Ehkä. Tämä kaikki on järkyttävän totta, joten syyttä suotta ei tupakoitsijoita paheksuta. Kuinka tämä ei juolahtanut aiemmin mieleen! Onhan kessua kasvatettu Suomessakin ... Taimet kuuluvat olevan hallanarkoja, joten ulos ne istutetaan vasta kesäkuun puolella; tuolloinkin tuleva ekotupakoitsija niitä huolekkaasti tarkkailee, kuuntelee säätieSUOMEN LUONTO 5/96 55. Sinne siis. Niitä ei maatalouskauppojen porkkanan ja petunian siementen seasta löydy, eikä ekotupakoitsijaksi pyrkivä satu tuntemaan yhtäkään eläkevaaria, joka olisi tähän kansankulttuurin ilmentymään käytännössä paneutunut. Voiton korjaavat vain monikansalliset yhtiöt ja tupakkateollisuus. Vanhanajan palturitupakka, Nicotiana rustica, kukkii hennonkeltaisin kukin. nikotinisti-ekohumanisti saa käsiinsä mielenkiintoisen kirjan: Toivo Vuorelan Suomalaisen kansankulttuurin. Alkuun John Forssell neuvoo tupakkimaan valinnassa. Onko ekotupakointia olemassakaan. Reheviä trooppisia metsiä raivataan tupakkapelloiksi, ja pian on tämä ravinteita ahnaasti kuluttava kasvi imenyt maan tyhjiin. Lisäksi sadon kuivaaminen vaatii paljon energiaa, mikä sekin hävittää tropiikin metsiä: tupakkiriihet vievät valtaisat määrät polttopuuta. Keppikerjäläiset tropiikin viljelijät saavat teollisuudelle kauppaamastaan tupakasta paremman hinnan kuin jos viljelisivät ruokakasveja kotimaansa aliravituille. Forssell neuvoo lavassa kasvatuksen, mutta tuleva ekotupakoitsija hellii itujansa ikkunalaatikoissa ja myöhemmin pieniin potteihin koulittuina. Tilapäisesti kotikasvuinen tupakka sai kokea jonkinlaisen arvonnousun taloudellisina pulavuosina (1917-18 ja 1941-44). eli kuten Vuorelan tekstistä selviää: Valtiovallan määräilevä holhous ja tietenkin oma saituus opettivat talonpojan omaa tarvettaan varten viljelemään palturitupakkaa. Ainakin moisesta virheestä joutuu heti ankaran kritiikin kohteeksi. Tämä sopii mainiosti, sillä vaikkei nyt vallan sota-aikaa eletä, niin lama-aikaa sentään, ja silloin oma kessupenkki on oikeastaan historiallinen velvoite. Tupakan viljely on säälimätöntä kehitysmaiden riistoa. Varsinkin jos sattuu kuulumaan niihin ihmisiin, joiden suu muotoilee hienoja sanoja luonnonsuojelusta ja kansojen välisestä solidaarisuudesta, ei tuohon samaiseen suuhun sovi tupakkia pistää. Teksti: Aura Koivisto Kuvat: Risto Sauso Tuskinpa enää kukaan tiedostava ihminen vetelee tupakinsauhuja puhtain omintunnoin, sen verran syntiseksi tämä omalaatuinen tapa on osoitettu. Mutta eivät keppikerjäläisviljelijät silti koskaan vaurastu, päinvastoin, viljellessään mokomaa myrkkykasvia heiltä jää omienkin puurokasvien tuottaminen, ja kurjuus sen kuin yltyy. Maatiaisen jäsenlehdestä tuleva kessunviljelijä saa tarpeellista osviittaa, sillä vuoden kolmannessa numerossa on uusintapainos John Forssellin Puutarha-lehdessä 1922 julkaisemasta artikkelista Tupakan viljelystä. Sillä eräänä päivänä 20 Ekotupakkia. Mutta tiedämme myös, että tupakka on ovela aine, josta tulee niin fyysisesti kuin henkisestikin riippuvaiseksi. Se vaatii kuitenkin melko paljon kasvuoloiltaan, joten on viisaampaa luottaa karaistuneeseen mahorkkaan. Eikä tupakka köyhdytä yksin viljelijää vaan myös luontoa. Itse asiassa kessun viljely on arvokasta perinteiden vaalimista, suomalaista kansankulttuuria parhaimmillaan! Mutta heti alkuun tuleva ekotupakoitsija kohtaa probleeman: mistä siemenet
Tämän jälkeen seuraa kessujen kuivatus. Tupakan hönkiminen on epäterveellinen harrastus, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Muutaman kessuyksilön korjaaminen ja kuivatus ja lopulta suuri juhlahetki kahdesti vuodessa. Köh, kröh ... Siinä taas ollaan. Mutta elämä ei voi olla täydellistä eikä kaikkea voi saada; siinä yksi kesSUOMEN LUONTO 5/96 55. John Forssell neuvoo hieman yllättäen käyttämään niinkin ronskia instrumenttia kuin kirvestä, mutta ei suotta, sillä kessujen varret ovat puumaisen kovia. Mutta onhan se edes jotain. Umpikujassa taas. Osa kukista on tietysti jätettävä, sillä myös siementuotannossa tuleva ekotupakoitsija pyrkii omavaraisuuteen mutta mikäli kasvin annetaan kukkia täysin holtittomasti kuin se olisi joku orvokki, jää tärkeä lehtisato pienemmäksi. Taimet tököttävät multavassa penkissään 35-40 sentin välein; niiden juurille tuleva ekotupakoitsija levittää kosteutta pidättävän olkikatteen. Lopulta on koittanut se suuri päivä, kun ekotupakoitsija pääsee nauttimaan työnsä hedelmistä. Kessut kasvavat mökin lämpimällä seinustalla väkevässä mullassa. vsk. dotukset ja koleina iltoina hoidokkinsa peittelee. sun opetus. Voi sentään, tupakilla on kerrassaan viehättävät hennonkeltaiset kukkaset, ja kun ekohumanisti-nikotinisti on myös syvästi tunteva esteetikko, noiden kauniiden kukkasten poistaminen tekee suorastaan kipeää. Kun hän voi lappilaisten piippuämmien tavoin istahtaa mökkinsä portaille savuja tupruttelemaan eivätkä häpeä ja huono omatunto enää tärvele hänen iloaan! Puuh, huuh, hän vetää savua syvälle keuhkoihinsa. Aikansa kessuja röyhyteltyään voikin joutua pysyvästi sairaalan hyyryläiseksi, eikä siellä kovin luonnonmukaista elämää vietetä. Ja kyllä vain on jollakin tavalla virkeämpi ja iloisempi vaihtoehto ainaiselle häpeälle ja syyllisyydelle. Mutta eikö edes joskus. Ne ripustetaan orsille vaikkapa talon tai navetan vintille; saunan tai riihen mieto lämpö olisi tietysti ihanteellisin. Kun hakkuut on suoritettu, saavat tupakit makailla maassa päivän pari, jotta ne sopivasti nahistuisivat. Tupakka korjataan elosyyskuun vaihteessa. Kovan nikotinistin mielestä tuo kaikki tuntuu varmasti laihalta. Sitten seuraa ongelma: kessut alkavat kukkia. Ja sitten. Mitä ekotupakoitsijalle lopultakin jää. Kulttuurihistoriallisen perinteen vaaliminen, oma kessupenkki mökin seinustalla ja heleänkeltaiset kukat Uoita nyt siis voi suosia lehvästön kustannuksella). Edes jouluna ja juhannuksena, se ei kovin vaarallista voisi olla ... Perhana, kessuttelija ajattelee murheellisena. Tuhoisaa homehtumista on syytä varoa, ja Forssell suositteleekin paksujen varsien halkaisemista ja tarkkaa seurantaa. Kotikutoinen kessu on aika tavalla väkevää ... Kröh kröh! Siinä samassa ekotupakoitsijan mieleen hiipivät kaikki ne ikävät luettelot savun ja tervan ja nikotiinin ja muiden myrkkyjen vaikutuksista. Tai nikotiinipurukumeille ja elinikäiselle totaalikieltäytymiselle! D 21
22 Supikoiran jäljillä Eero Helle Kaarina Kauhala ja neljä supikoiran pentua. Kaarina Kauhala on tutkimuksen yhteydessä tutustunut muun muassa japanilaiseen supikoiratutkimukseen. Ankara talvi voi Kauhalan mukaan viivästyttää poikimista: "Kova talvi vaikuttaa varsinkin nuorten supikoirien lisääntymiseen." "Viime lopputalven paksu ja pehmeä lumi oli supikoiralle erityisen hankala, koska sen jalat ovat lyhyet, vain parikymmensenttiset" " Kävin pääsiäisenä tutkimusaluella Lammin Evon valtionpuistossa. Kädessä roikkuvan pennun radiolähettimen antenni näkyy. Tavallinen suomalainen näkee supikoiran yleensä vain vilahduksena kesäyössä tai liikenteen uhrina tienposkessa. Kyitäkin se syö." Kollegoita Japanissa Kasvisravinto maistuu supikoiralle. Kymmenkunta vuotta sitten riistantutkimukselta vaadittiin tietoa supikoirasta. Peilailua kesäyössä Supikoirat saavat normaalisti toukokuussa pennut. Supikoiratietoa kertyi väitöskirjaksi asti vuonna 1992, ja tutkimus on jatkunut sen jälkeenkin. Kauhalan tutkimusryhmä on seurannut supikoirien perhe-elämää muun muassa kiinnittämällä eläimille radiolähettimellä varustettuja kaulapantoja. Kaarina Kauhalan mukaan näyttää siltä, että supikoira on mainettaan parempi. "Talviunella on supikoiran menestykselle valtavan suuri merkitys, koska talvi on kriittinen vuodenaika, jolloin esimerkiksi ravinnosta on pulaa." Talviuni saattaa olla yksi syy si ihenkin, ettei supikoiran runsasluminen näytä vaikuttaneen mäyrän ja ketun kantoihin, vaikka nama kolme eläinlajia syövät paljolti samaa ravintoa. Kesemmällä voi marjamatkallaan sattumalta osua ketun, mäyrän tai supikoiran pesälle. Alkukesästä se syö paljon sammakoita ja liskoja, ja pikkunisäkkäät ovat koko ajan tärkeitä." "Nisäkkäistä supikoira syö myös päästäisiä, jotka eivät kelpaa esimerkiksi ketulle. "Saaliissa on vähän linnustoon viittavia merkkejä verrattuna esimerkiksi kettuun." "Supikoira on hyvin kaikkiruokainen. Kaarina Kauhalan mukaan ainakin supikoiran ja mäyrän pesällä voi yleensä käydä. Mäyrä ei välttämättä edes tiedä vieraasta nukkujasta, sillä supikoira menee talviunille mäyrää myöhemmin ja herää sitä aikaisemmin. Viime vuosina kiinnostus on laajentunut mäyrään ja vähän kettuunkin yleensäkin pienpetojen merkitykseen Suomen luonnossa. Liikkumista seurataan radiopeilauksella samaan tapaan kuin viranomaiset paikantavat merirosvoradioasemia. Supikoira on muuten Japanissa hyvin pidetty ja myös suosittu satuhahmo", hän sanoo. "Naaras ei kanna paikalle ruokaa, mutta käy säännöllisin väliajoin imettämässä", sanoo Kauhala. Alustavien tulosten mukaan sekä uros että naaras ovat aluksi poikasten seurana pesällä, mutta noin viikon kuluttua pesälle jää vain uros. Asujan tunnistaa ulosteista, jotka esimerkiksi mäyrällä ovat aina erityisissä poteroissa. Pesästä voi tulla mökkiläisen pieni ylpeydeaihe, jota mieluusti esitellään luotetuimmille vieraille. lmettäminen on melkoinen urakka, sillä pentuja on jopa toistakymmentä. Metsästäjät pelkäsivät itäisestä Aasiasta kotoisin olevan tulokkaan käyvän tuhoisaksi riistalle. Koirakin upposi lumeen kaulaa myöten eikä supikoiran jälkiä näkynyt lainkaan." Supikoira voi pariutua eliniäksi. Venäläisistä istutuksista levinnyt koiraeläin oli nopeasti valloittanut jokseenkin koko Suomen. Kaarina Kauhalan oma talvi kuluu kertyneiden aineistojen käsittelyssä ja uuden tutkimuksen suunnittelussa. "Kettu sen sijaan hylkää helposti pesänsä ja myös mäyrien ja supikoirien joukossa on herkkiä yksilöitä." Antti Halkka SUOMEN LUONTO 5/96 55. Supikoiria ja muita eläimiä tutkittaessa huolehditaan siitä, ettei lähettimestä aiheudu kohtuutonta haittaa. Perhosista gradun tehnyt Kaarina Kauhala ei arkaillut ryhtyä supikoiratutkijaksi, kun riistaja kalatalouden tutkimuslaitos kysyi häntä tehtävään. Peto nukkuu, tutkija ahkeroi Tutkijan maastokausi alkaa yleensä vasta nyt toukokuulla, sillä supikoira on maailman ainoa talviunta nukkuva koiraeläin. "Supikoira talvehtii yleensä ketun tai mäyrän kaivamassa luolassa", kertoo Kauhala. Mäyrä ja supikoira voivat Kaarina Kauhalan mukaan talvehti a jopa samassa luolassa. Tutkimustyössä oli alusta asti tärkeää selvittää, mitä supikoira syö syökö se todellakin paljon riistaa, kuten metsäkanalintuja. Kymmenet tuhannet supikoirat ovat sopineet samaan Suomeen täällä ennestään olleiden mäyrien ja kettujen kanssa. Kaarina Kauhala sanookin näkevänsä kesän edistymisen supikoiran ulosteista, Supikoiran levinneisyysalue ulottuu subtropiikista pohjoisen havumetsävyöhykkeen pohjoislaidalle eli on harvinaisen laaja. Nykyisin sen tekevät pääasiassa opiskelijat. Koska supikoira on yöja hämäräeläin, on peilailukin hämärähommaa. Tutkijat käyttävät nykyisin yhä enemmän eläimiin kiinnitettäviä lähettimiä, joita suuntimalla voidaan seurata eläimen liikkeitä. "Japanissa supikoirat elävät bambumetsissä ja syövät esimerkiksi appelsiineja. vsk.. Nyt keväällä kun ruoka on tiukassa, supikoira on tavallinen vieras tunkioilla. "Se oli mahtava tilaisuus tutkia näinkin isoa nisäkästä, josta ei ollut juuri mitään tietoa", hän sanoo
Hallitsevampi ja vahvempi piti toisen pois haaskalta. Korppi leikkii mitä lie jonglööriä. Alussa luulin, että haukka oli saalistamassa tai mieli lehmäpaistille, mutta ei, haukka oli tullut kisailesuoMEN LUONTO 5/96 55. On myös tarkoituksenmukaista ajatella eläimiä vain eläiminä. Kohta hukat palasivat. Susi ei säikähtänyt, vaan heilutti ystävällisesti häntäänsä. Kokko ei kertonut eläimistä objektiivisen ulkopuolisesti, kuten naiivin tiedemiesmäisenä odotin. Ihmisen elinpiirin muodostavat toiset ihmiset ja tekniset laitteet. Suurpedot kuonokkain Myös karhun ja suden läheisistä suhteista on saatu Kuhmossa havaintoja. Kerran näin kun eräs karhu pelasi jalkapalloa. Ja mikä merkillisintä, korppi korahteli samalla lailla kuin omissa keskinäisissä takaa-ajoleikeissään. Sittenkin nuo sadut, joissa eläimille annetaan inhimillisiä ominaisuuksia, ovat lähempänä todellisuutta. Nyt leikkijänä oli vanha kanahaukkanaaras. Eläimet tuntevat tietysti myös seudun eläimet monet varmasti yksilöinä ja persoonallisuuksina. Eläimien on tunnettava elinseutunsa hyvin löytääkseen tarvitsemansa. Silloin naarassusi lähestyi paikalle jäänyttä karhua ja otukset nuuhkailivat toistensa kuonoja. Susi meni karhun luokse reilun metrin päähän, jolloin karhu kääntyi katsomaan sutta. Myöhemmin syksyllä 60 kilometriä etelämpänä, toisella haaskalla Kuhmossa, havainnoin vastaavan tapahtuman. Muistan olleeni ärsyyntynyt Kokon "lapsellisuuteen" luontoa kuvatessaan. Vuorotellen haukka ja joku korpeista haastoi toisensa takaa-ajoleikkiin, jossa mutkiteltiin puiden välistä. Keväällä 1995 eräällä haaskalla oli ruokailemassa iso uroskarhu kun susi tuli paikalle. Antti Leinonen 23. Se särki lumesta lohkareen ja tyrkki sitä etukäpälällään kymmenisen metriä yhteen suuntaan ja palasi takaisin hassusti pykkelehtien. Korppi ja haukka hippasilla Lokakuussa 1995 seurasin parina päivänä korppien ja vanhan kanahaukkauroksen seurustelua. Saman seudun sudet ja karhut tuntevat toisensa, sama pätee korppeihin ja kanahaukkoihin. Mitä ilmeisemmin ne tunsivat toisensa entuudestaan. Kesällä 1994 kaksi uroskarhua oleili haaskan lähellä. Yhtäkkiä paikalle jolkotteli susipariskunta, jolloin ökykarhu ryntäsi suinpäin pakoon sudet kintereillään. Ne perustuvat yksinkertaisesti suoriin havaintoihin luonnosta. Samaan eläinten vähättelyyn liittyy ajattelu, että metsässä asuu vain saalistajia ja saa\istettavia että eläimet kokevat olemassaolonsa vain tuon ulottuvuuden kautta. Ilmiselvästi ne tunsivat toisensa entuudestaan. Ja tietenkin sekin vaikuttaa, ettei ihmisiä ja luontoa päästä jatkuvasti havainnoimaan. Kun susi ja karhu tapasivat, susi ei säikähtänyt vaan heilutti ystävällisesti häntäänsä. Elivätpä kerran susi ja karhu ... Ne tiesivät hyvin, että kanahaukka oli leikkimielellä. Olen lukenut Kokon kirjat sen jälkeen säännöllisin välein yhä uudelleen ja pitänyt niistä kerta kerralta enemmän. Älykkäillä eläimillä leikki on olennainen osa elämää. Nuorena ja innokkaana lintuharrastajana 1960-luvulla tutustuin Yrjö Kokon tuotantoon, kuten teoksiin Ungelon torppa, Laulujoutsen ja Alli jäänreunan lintu. Edellisenä vuonna oli samalla seudulla susipariskunta härnäillyt haaskalla ruokailevaa karhua ja saanut sen ajamaan itseään takaa uudelleen ja uudelleen. Kokko antoi eläimille tunteet. Tai että vahvempi sortaa aina heikompaa ja ettei eri lajien välillä muunlaisia suhteita olisikaan. Eläimet eivät olleet sellaisia vaistokoneita, joina olin oppinut niitä pitämään lukemieni lintukirjojen perusteella. Haukka ilmestyi paikalle korppiparven perässä aikaisin aamulla. Välillä takaa-ajaja oli korppi, välillä kanahaukka. Leikkijöiden alapuolella ruokailevat korpit söivät kaikessa rauhassa haaskalla. Viimein karhu lähti tallustelemaan pois haaskalta. vsk. Silloin niitä voi hyvällä omallatunnolla kohdella teollistuneen maailman kylmyydellä. Kumpanakin aamuna leikkiä jatkui pari tuntia. Elämä on johdattanut minut myös samanlaiseen elämäntapaan kuin Kokko: havainnoimaan ja valokuvaamaan eläimiä ammatikseni. maan. Eläimet kokevat samoja tunteita kuin mekin, ja vain ihmisen pöyhkeys omasta erikoisuudestaan estää tämän tajuamisen
Kuihtuneet lehdet ja ruskettuneet hedelmystöt ovat merkki siitä, että siemenet kypsyvät pian. Suosi kasvustoja, jotka sijaitsevat mahdollisimman lähellä aikomaasi kylvöpaikkaa, sillä niiden siemenet ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin. 24 Ulkomaisesta siemenestä alkunsa saaneet kasvit eivät aina kestä kylmää talveamme eivätkä pysty lisääntymään, joten kylväminen ja rahat voivat mennä hukkaan. Joskus siemenet eivät edes valmistu tai ne ovat kyvyttömiä itämään. Valitettavasti kaupan siemenseokset sisältävät luonnollemme vieraita lajeja, jotka voivat syrjäyttää luonnonkasvimme tai risteytyessään niiden kanssa muuttaa perimää. Jokamiehenoikeudet eivät koske siementen keruuta, joten neuvottelu maanomistajan kanssa voi olla paikallaan. Sama kasvi saattaa yhtäaikaa kukkia ja siementää, tai osa kasviyksilön siemenistä vasta valmistuu muiden jo karistua. Hyvähermoisille näpertäjille Sadonkorjuuseen voi valmistautua opettelemalla vaikka viisi helposti tunnistettavaa lajia; vieraat sekä harvinaiset ja uhanalaiset on jätettävä rauhaan. Suurin osa siemenistä kypsyy loppukesällä ja syksyllä, mutta kevätkukkijoiden äärellä on oltava jo keskikesällä. Ulla Ahonen Ota siemen talteen Kun kukkien loisto on ohi, alkaa siementen sadonkorjuu. Turvallisinta on kerätä kerralla vain neljännes kasvuston siemenistä ja vaihtaa keruupaikkaa vuosittain. Lisäksi niityt ja kedot antavat elintilaa monille harvinaisille kasveille sekä niistä riippuvaisille eliöille kuten perhosille. Niityt ja kedot häviävät maatalouden muuttuessa. Monet niittykasvit, esimerkiksi ruiskaunokki , päivänkakkara, ketoneilikka ja punaailakki , kukoistavat jalostettuina puutarhakasveina. P-G Wikström/LK A Pelto-orvokki on valmis sinkoamaan siemensä. Siementen kerääminen edellyttää kasvupaikkojen ahkeraa seuraamista, sillä eri lajit kypsyttävät siemenensä eri aikaan. Lisäksi ne itävät huonommin kuin jalostetut sukulaisensa, joten siemeniä on syytä kerätä runsaasti . Tavallisesti kaupan siemenet on kerätty harvoista paikoista, joten ne ovat perimältään yksipuolisia. Jos siemenet kerätään liian aikaisin, ne itävät huonosti ; myöhästyjä saa puolestaan havaita siementen varisseen maahan. Parasta on kerätä siemenet itse, mikä tarjoaa puuhaa läpi kesän aina loka-ma1Taskuuhun saakka. Samankin lajin kukinta voi vaihdella vuosittain säiden ja kasvupaikan mukaan. Puutarhoista ja puistoista on muokattu yksitoikkoisia nurmikenttiä, joita komistavat säntilliset kukkarivit. Kasvupaikat on paras merkitä kukinnan aikana, sillä tuttua kissankelloakin voi olla vaikea tunnistaa siemenvaiheessa lehtien ruskistuttua ja kukkien terälehtien varistua. Ylirohmuamisen vaara on kuitenkin vähäinen, sillä luonnonkasvien siemenet kypsyvät vähitellen. Siementen keruu vaatii joskus todella hyviä hermoja: esimerkiksi kissankellon siemeniä on hyvin vaikea poiSUOMEN LUONTO 5/96 55. Kypsyessään ne muuttuvat ruskeiksi tai mustiksi. Kasvupaikkoja kannattaa painaa mieleensä jo keväällä, jotta löytää kesällä kypsyvien siementen äärelle. Siemenet kannattaa kerätä paikalta, jossa kyseisiä kasveja on runsaasti. Yhä useampi kotipuutarhuri haluaisi pihalleen vaihtelua luonnonkasveista, joita ei tarvitse hoitaa. Luonnonkasvien itävyys on 30-90 prosenttia. Siemenet kypsyvät yleensä muutaman viikon kuluttua kukinnan päätyttyä. Myös 4 H-Liiton paikallisyhdistysten keräämiä siemeniä voi ostaa huoletta. vsk.
Luonnonkasvien siemenia ei kuitenkaan kannata levittää holtittomasti , jotta luonnon ja ihmisen luomistyö eivät menisi sekaisin. Siemenet kannattaa kerätä kuivalla säällä paperipusseihin, joiden päälle merkitään laji, keruupaikka ja päivämäärä. Jos siemeniä ei kylvetä saman vuoden syksyllä, niitä voi säilyttää lajeittain tiiviissä rasioissa, ei mielellään muovipusseissa. Kylmäkäsittelemättä jääneet siemenet eivät mene hukkaan, mutta ne itävät vasta kylvämistä seuraavana vuonna. Tiedot siementenkeruusta perustuvat osittain 4H-neuvoja Päivi Luotosen haastatteluun. Turvallisinta on mestaroida omassa kukkapenkissä. Esimerkiksi perinnemaisemien alkuperäistä lajistoa on kyseenalaista muuttaa kylvämällä sekaan uusia lajeja. Joittenkin lajien, kuten maitikoiden, sänkiöiden, laukkujen ja silmäruohojen, varastoidut siemenet tarvitsevat itääkseen ylimääräisen kylmäkäsittelyn. Siemenet voi varistaa suoraan pussiin tai kasvista voi ottaa talteen koko hedelmystön. Ne rehottavat erityisen näyttävästi kukkapenkissä. Pukinparran keltaisen mykerön tilalle ovat kehittyneet lenninhaivenilliset pähkylät. Suurin osa siemenistä ei kuitenkaan vaadi kylmäkäsittelyä. Kultapiisku on yleinen koko maassa. Esimerkiksi orvokit sinkoavat herkästi kypsät siemenensä, joten sadon voi ottaa talteen kotineen ja panna kodat paperin alle odottamaan siementen irtoamista. Siemenet voi myös kylvää laatikoihin, jotka pannaan keväällä hangen keskelle kuukaudeksi. Joitakin kerättäviä niitty kasveja P. Apuna voi käyttää vaikkapa kuivuria tai uuninpäällistä, kunhan lämpötila nousee enintään 35 asteeseen. Jouni Kl inga/LK A Pekka Selin/LKA Puna-ailakin kota piilottelee munuaismaisia, rosoisia siemeniä. Talven yli säilytetyistä siemenistä voi myös kasvattaa sisätiloissa keväällä tai alkukesästä taimia, jolloin niiden kehitystä on helpompi seurata Reijo Juurinen/LKA Kissankäpälän siemenet on etsittävä punakukkaisista emikasveista. Lopuksi siemenet puhdistetaan roskista, mikä on urakan hankalin vaihe. mia, sillä ne ovat pieniä ja varisevat helposti. Ne pannaan vaikkapa muovipussiin turpeen ja hiekan seokseen ja pidetään kosteina jääkaapissa vähintään kolme viikkoa. Siemenet voi kylvää syksyllä suoraan avomaalle, jolloin siementen puhdistamisessa ei tarvitse olla kovin tarkka. Ketoja niittykasvien siemenet itävät parhaiten oloissa, jossa kasvit luonnostaan viihtyvät. kuin avomaalle viskottujen siemen ien. Suoraan maahan tai talvivarastoon Siemenet on kuivattava, vaikka ne tuntuisivatkin kädessä kuivilta. Puhdistaminen parantaa siementen itävyyttä, eikä kylväjän tarvitse myöhemmin kitkeä siementen mukaan eksyneitä rikkakasveja. Mattila/LKA tuoksusimake ruiskaunokki ketoneilikka ahopukin juuri ojakellukka ruusuruoho päivänkakkara mäkitervakko niitty leinikki puna-ailakki pukinparta kurjenkello harakankello paimenmatara kuoriset ja kiiltävät siemenet voivat tarvita jopa pari viikkoa. Yleensä pari päivää paperin päällä huoneenlämmössä riittää, mutta kovaSUOMEN LUONTO 5/96 55. Siemenet säilyvät hyvin jääkaapissa. Syksy on paras ajankohta, koska näin siemenet saavat talvella luonnollisen kylmäkäsittelyn. Sen sijaan nurmikon muuttaminen kukkakedoksi on vaikeaa. vsk. 25. Tämän vuoksi talventörröttäjistä saadut siemenet itävät muita paremmin. Rasioissa on hyvä olla mukana jotakin kossiankärsämö pietaryrtti kannusruoho kumina pikkulaukku isolaukku ahdekaunokki hiirenvima käenkukka lehtosinilatva kissan kello keto-orvokki aho-orvokki niitty leinikki teutta imevää ainetta
Soidinta näkee myös päivällä, mutta illan hämärtyessä tunnelma tiivistyy: Maassa tai tolpan nokassa istuva taivaanvuohikoiras tikottelee kiihkeästi ja saa pian seurakseen SUOMEN LUONTO 5/96 55. Se viihtyy myös pensaikkomailla ja tervaleppäkorvissa, kunhan maa on veden vaivaamaa. Muinoin äänen luultiin kuuluvan vuohille, jotka vetivät 26 M ikko Pöllänen/LKA Kevätillan h tokw:ppa kiertää soitimella ympyrää kurnuttaen ja sipisten. Kiihkoa ilmassa Kurpat viettävät piileskelevää elämää ja tulevat näkösälle vain pitäessään soidinta. Jotkut väittivät kuulleensa päkätystä maassa olevan linnun nokasta, mutta kysymys oli erehdyksestä; havainnoitsijan katsellessa lintua kuului ääni toisen, taivaalla kiitävän syöksyjän pyrstösulista. vsk.. taivaalla jumalallisia vaunuja. Kun äänen oikea omistaja saatiin selville, lintutieteilijät kiistelivät pitkään siitä, miten ääni syntyy. Kaikilla meikäläisillä lajeilla on oma merkillinen soidinäänensä, joista yksikään ei kuulosta linnulta. Taivaanvuohi on rehevien kosteikkojen ja soiden lintu. Heikki Willamo Taivaanvuohi on saanut nimensä mäkättävästä äänestään, joka syntyy linnun syöksyessä ja levittäessä uloimmat pyrstösulkansa ilmavirran värisytettäviksi
vsk. Laji on pohjoinen ja sukulaistaan vaativampi. Kaviot iskivät siltaan ja sinirinta lauloi sydämensä kyllyydestä. Parhailla paikoilla taivaalla voi nähdä toistakymmentä määkijää, joista joku silloin tällöin pudottautuu saraikkoon kuin kivi. Heräsin teltassa kapinaan ja tajusin vasta hetken kuunneltuani , ettei kysymyksessä suinkaan ollut porotokka vaan salaperäinen jänkäkurppa. Heikki Willamo Vasta myöhemmin kuulin jänkäkurppakoiraan soidinlaulun jälkiosan, jota se esittää liidossa syöksynsä päätteeksi. naapurin jos toisenkin. Pian linnut kohoavat lepattavin siivin taivaalle ja ryhtyvät päkättäen syöksymään. aapasoiden salaperäinen jänkäkurppakoiraskin hurmata naaraita taivaallisilla soidinsyöksyillä. Se on pientä, hiljaista lipinää, ja kuvittelen sen kopistelua intiimimmäksi viestiksi jollekin tietylle varvikossa odottavalle naaraalle. Se elää harvakseltaan vain märimmillä ja rehevimmillä soilla, mutta soidinta saattaa kuulla myös Etelä-Suomen muuttoaikaisilla levähdyspaikoilla. Kurnutusta ja viserrystä Latvojen yllä nykivästi lentävä lehtokurppa koristaa iltataivasta huhtikuulta aina elokuun alkuun Eteläja KeskiSuomen pienipiirteisillä metsämailla. Koiras on lentänyt kasvillisuuden kätköissä piileskelevän naaraan yli ja kuullut tämän hiljaisen kutsun. Kotvan kuluttua se kohosi uudelleen korkeuksiin, jolloin sen pikkuruinen hahmo syttyi auringon liekkeihin. Se hehkui ohikiitävän hetken punaisena, kunnes pudottautui uuteen huimaan syöksyyn, jätti valon ja muuttui jälleen mustaksi silhuetiksi. 27. Yöttömän yön ratsu Taivaanvuohen tavoin yrittää SUOMEN LUONTO 5/96 55. Se syöksyi vinhasti, koukkasi liitoon ja jäi kiertelemään suon ylle. Jänkäkurpan ääntä on verrattu onnistuneesti puusillalla laukkaavan hevosen kavionkopseeseen, mutta kuullessani sen ensi kerran luulin sitä unenpöpperössä poroksi. Soidin jatkuu nyt katsojalta piilossa ja päättyy paritteluun. Aikani taivaalle tihrusteltuani huomasin pienen kopistelijan
Ahvenanmaalla sitä saa ampua myös keväällä. Hiova sipinä kuulosti maahiskansan hieman kiihtyneeltä mielipiteidenvaihdolta. Naaras kuljettaa poikasia metsän rehevimmissä osissa; yllätettynä se räpistelee surkeasti rääkyen johtaakseen vihollisen harhaan ja saattaa hätätilassa jopa kantaa poikasiaan jalkojensa välissä. vsk.. Koiraat lentävät reunavyöhykkeitä myötäileviä reittejään, kumuttavat matalalla äänellä ja kivauttavat välillä äkäisen tiuskaisun. Sen pyyntiaika kestää elokuun 20. Pienempiin sukulaisiinsa verrattuna kyyhkynkokoinen lehtokurppa on rauhallinen soidintaja. Vasta yhteinen lentokierros paljasti otukset lintumaailman edustajiksi. Koiraat kokoontuvat paikalle, jossa jokainen puolustaa omaa hyvin tallattua mätästään. Heinäkurppa on meillä hyvin harvinainen. Taivaanvuohien mäkätys lisääntyy kosteikkojen yllä ilta illan jälkeen. Pohjoisen aapasoilla jänkäkurpan kopsuttelua pääsee kuulemaan toukokuun puolivälin tietämissä. Oletettavasti vain vahvimmilla on lento-oikeus ja voimainkoetuksiin kuuluu tuimia takaa-ajoja. Kurpat soivat parhaillaan Hannu Hautala/LKA Pienikokoinen heinäkurppa muistuttaa kovasti taivaanvuohta, mutta vanhoilla linnuilla uloimmat pyrstösulat ovat valkeat. Lehtokurpalla on kyseenalainen kunnia olla heimonsa viimeinen edustaja metsästettävien lintujen listalla. Kurppien muutto on jo täydessä vauhdissa, ja lehtokurppien iltasoidin on Etelä-Suomessa vilkasta. Mäkätyksen lisäksi taivaanvuohella on toinenkin helposti tunnistettava ääni, kit kut, kit kut, jota se myös päästelee keväisin. Ne pitävät katkeamatonta hiljaista viserrystä, johon sekoittuu kiihtyvärytmistä näppäilyä, kuin pomppivan pingispallon ääntä. Heinäkurppa poikkeaa sukulaisistaan siinä, että useat koiraat kerääntyvät ryhmäsoitimelle metsojen ja teerien tapaan. Lisäksi taivaanvuohen erottaminen metsästystilanteessa heinätai jänkäkurpasta vaatii erittäin kovaa kokemusta, enkä usko kovin monen siihen pystyvän. Kun poikaset kuoriutuvat koiras ottaa niistä huostaansa ensimmäisen, usein toisenkin, ja katoaa niiden kanssa omille teilleen. Näkemälläni soidinpaikalla linnut olivat varsin pelottomia ja mukavalle katseluetäisyydelle pääsi helposti hiipimällä pajujen suojassa. Reitillä kiertelee useampia koiraita ja vielä useampi mielii mukaan. Ryhmäsoidin kestää lyhyen ajan hämärän laskeutuessa, pohjoisessa keskiyön hetken. Sitten joku tekee ilmahypyn, joka voi johtaa yhteiseen, äänettömään lentokierrokseen. päivästä vuoden loppuun. Taivaanvuohi munii neljä munaa. Valtakoiraat parittelevat useimpien naaraiden kanssa heikoimpien joutuessa seuraamaan keväistä 28 kiihkoa sivusta. Soitimella heinäkurpat visertelevät ja näppäilevät joukolla. Pesiviä pareja on nollasta viiteen vuosittain. D An11i Leinonen Taivaanvuohi sai rauhan Taivaanvuohi on metsästyslain uudistuksen myota saanut lopultakin suojan. Välillä kaikki pysähtyivät tuijottamaan toisiaan, sitten joku polki jalkaa kiukusta ilmaan pompaten. Aiemmin luultiin koiraiden kiertävän reviiriään, mutta sittemmin on käynyt ilmi, ettei lehtokurpalla ole reviiriä lainkaan. Ennen suhteellisen runsaslukuisen lajin romahduksen syyksi onkin arveltu soidinryhmien liiallista pienenemistä ja pesinnän epäonnistumista tästä syystä. D SUOMEN LUONTO 5/96 55. jähmettyvät patsaiksi. Vastuu pesinnästä on kokonaan naaraalla. Kaksi tai kolmekin lintua puikkelehtii kiukkuisesti sipisten puiden latvojen lomassa kadoten lopulta pimeään metsään. Välillä kaikki ojentavat kaulaansa ja Hannu HautalaLKA Kun jänkäkurpat soivat yöttömässä yössä, kuullostaa kuin hevoset kopsuttaisivat puusillalla. Jänkäkurpan erottaa muista kurpista verrattain lyhyestä nokasta. Tunnelma oli jotenkin merkillinen, ja hämärässä liikkuvat hahmot antoivat vauhtia mielikuvitukselle. Pikkuruisen kahlaajan metsästys on ollut yksi lainsäädännön häpeätahroista maassa, jossa kovin sanoin arvostellaan Välimeren maiden pikkulintujen pyyntiä. Heikki Willamo Lehtokurpalla on pitkä, suora nokka ja suuret silmät
Jos putket eivät tule nurkalle kohtuurahalla, voi yrittää rakentaa tavallisen rengaskaivon. Salosen mukaan tavallisten rengastai lähdekaivojen vesissä on hyvin harvoin liikaa uraania. Kemiallinen myrkky Veden uraani ei vaurioita elimistöä niinkään säteilemällä kuin kemiallisena myrkkynä. Salosen mukaan tähänastisten arvioiden mukaan eri puolilla Suomea on noin 20 000 ihmistä, jotka käyttävät liian uraanipitoista vettä. Tällöin pitoisuus ylittää 0,1 milligrammaa litrassa. Käsittelemätön vesi kelpaisi edelle~nkin muihin tarkoituksiin, kuten pesuvedeksi. Yllätyksenä saattaa sen sijaan tulla se, että talousvedessä on uraania. Vesijohto tai rengaskaivo Huonosta porakaivovedestä pääsee liittymällä yleiseen vesijohtoverkkoon tai yhteiseen vesiosuuskuntaan. Uraani sen sijaan pysyy vedessä." Suomen uraanipitoisimmat alueet ovat Uudellamaalla. Niitä esiintyy vain vanhan kallioperän alueilla Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Jos sekään ei onnistu, kannattaa alkaa miettiä suodattimia. Suomessa veden uraanille ei ole asetettu raja-arvoja. Länsi-Uudellamaalla kulkee uraanimalmioiden helminauha Tenholasta Sammalin, Karjalohjan ja Suomusjärven kautta Helsinkiin ja sieltä itäiselle Uudellemaalle Askolaan ja Pernajaan. Tällaisia vesiä on tullut joistakin paikoista, missä kallio on hyvin rikkonaista. Laite maksaa noin 10 000 markkaa. (90) 759 881. 20 000 ihmisen pulma Tavallisesti melko uraanipitoisilla alueillakin vedessä on uraania kuitenkin selvästi vähemmän kuin huippupitoisuuksien seuduilla. Elimistö pyrkii poistamaan uraania erittämällä sitä munuaisten kautta, jolloin uraania kertyy munuaisiin. Seurauksena voi olla munuaisvaurioita. Keskimääräinen uraanipitoisuus on oranssilla ja punaisilla alueilla suuri, sinisellä ja keltaisella pieni. Vartiaisen mukaan riski saada jokin vakava sairaus uraanipitoisesta vedestä on pieni, joskaan sitä ei pidä vähätellä. Näillä alueilla radon on päässyt haihtumaan vedestä kallionhalkeamien kautta. Sosiaalija terveysministeriön yli-insinööri Leena Hiisvirta sanoo, ettei niitä ole myöskään tulossa ainakaan EU:n valmisteilla olevaan talousvesidirektiiviin. Jos kaivonporaaja on osunut tällaiseen uraanimineralisaatioon, porakaivo voi antaa uraanipitoista vettä. Salosen mukaan uraani ja radon esiintyvät porakaivovesissä usein yhdessä tai sitten vedessä on pelkästään radonia. Radioaktiivisena aineena uraani voi aiheuttaa sisäelinten tai luuston syöpiä. Lisäksi uraania kertyy luustoon. Hiisvirran mukaan EU-linjaus perustuu Maailman terveysjärjestön antamiin suosituksiin. "Porakaivovesien suurin SUOMEN LUONTO 5/96 55. "Mineralisaatiot ovat yleensä pieniä, ja tämän vuoksi naapurin kaivosta saattaa löytyä uraania mutta omasta ei", kertoo erikoistutkija Laina Salonen Säteilyturvakeskuksesta. Salosen mukaan pienempi laite odottaa kehittelyä. Lähde: Geologian 1u1kimuskeskus Porakaivovesien uraanin alueellinen jakautuminen. Uraani ei haihdu ilmaan ja sitä kautta hengitykseen, eikä se myöskään imeydy ihon kautta. Suomessa on testattu suurta anioninvaihdinta, joka on pitkäaikaisessa käytössä poistanut vedestä kaiken uraanin. Askolan pitoisuudet ovat myös suuria, keskimäärin 0,4 milligrammaa litrassa", Salonen kertoo. Myös Kymenlaaksossa kalliopohjavedessä on uraania, samoin Keski-Lapin granitoidialueella, joskin vähemmän kuin Uudellamaalla. Suodattimia kehitellään Uraanin poistamiseksi ei toistaiseksi ole valmiita, kotimaassa loppuun saakka hyväksi havaittuja laitteita. "Joskus, mutta erittäin harvoin, vedessä on vain uraania eikä juuri nimeksikään radonia. uraamp1to1suus on mitattu Iitissä. Yhdysvalloissa valmistellaan raja-arvoksi 0,02 milligrammaa litrassa. Laina Salosen mukaan sallittu suomalainen pitoisuus asettunee kanadalaisen ja yhdysvaltalaisen raja-arvon väliin. Se oli 12,4 milligrammaa litrassa. Porakaivojen radonongelma tunnetaan nykyisin melko hyvin . Sillä puhdistettaisiin vain juomaja ruokavesi. Säteilyturvakeskus voi valmistella ja esittää ministeriölle raja-arvon säätämistä, ja se aikoo niin tehdäkin. "Yhtään rekisteröityä vedestä saatua uraaniperäistä syöpää ei tunneta Suomesta", sanoo tutkija Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitokselta. Kanadassa talousveden uraanipitoisuus ei saa ylittää 0, 1 milligrammaa litrassa. Radioaktiiviset aineet pohjavedessä eivät ole keskieurooppalainen ongelma. Suodatintietoa ja neuvoja veden radioaktiivisista aineista ja niiden määrityksistä saa Säteilyturvakeskuksesta, puh. Uraanivettä porakaivosta Radioaktiiviset aineet voivat haitata kalliopohjaveden käyttöä monin paikoin EteläSuomessa. Uraani saattaa liueta pohjaveteen graniitin mahdollisesta uraanikeskittymästä. Järjestön mukaan juomaveden uraanihaittoja ihmisille ei ole vielä toistaiseksi missään päin maailmaa osoitettu tieteellisesti. Direktiivistä huolimatta suomalaisilla on mahdollisuus säätää oma raja-arvonsa uraanille. Anne Kärkkäinen 29. vsk
30 SUOMEN LUONTO 5/96 55. vsk.. Kevään kukkijoilla on etulyöntiasema. Myöhemmin opin, että leskenlehti on jo syksyllä paisutellut kukintosilmunsa, joten se saattaa rävähtää kukkaan heti kun lumi sulaa. Hyönteiset näkevät myös terälehtien mesipaikoille ohjaavat merkit, joita ihmiset eivät usein huomaa lainkaan. Kun hyönteinen häärii kukassa, se puuteroituu siitepölyyn ja kuljettaa sitä seuraaviin kukkiin. Havumetsissä varhaisia kevään kukkia on vähän. Eivätpä siellä lapsuuteni sinimetsässäkään vuokot enää kuki! Ne tallautuivat ratsutilan hevosten kavioihin. Keräsimme niitä surutta isoja kimppuja, eivätkä ne tuntuneet yhtään vähentyvän. Mistä ne ilmestyivät niin nopeasti. Pienen hetken ne saavat olla ainoita sulottaria. Olihan kevät muutakin. Etenkin komeakukkaiset kangasvuokot ja kylmänkukat ovat saaneet kärsiä viehättävästä olemuksestaan. Alice Karlsson Kevät kukkien tulevl Lapsena Hämeenlinnan laitamilla juoksimme joka äitienpäivä märän pellon yli koivuja kasvavalle metsäsaarekkeelle. Ojanpenkoille ja rannoille levittäytyvät rentukat ja linnunsilmät. Sinivuokkokin on sopeutunut kylmään. Joskus varret olivat niin lyhyet, ettei niistä mitenkään ollut maljakkoon. Myöhemmin opin senkin, että poimiminen on syynä monien kevätkukkien harvinaistumiseen. Harjumaiden harvinaisia kangasvuokkoa ja kylmänkukkaa lukuunottamatta kankailla tuikkivat vain vaatimattomat kevätpiippo ja variksenmarja. Siellä oli valtavasti sinivuokkoja. Varhaiset kevään kukkijat ovat usein rehevän maan kasveja. Muut odottelevat vielä vuoroaan. Leskenlehdet olivat kuin maahisia. Poimiminen on osasyynä myös siihen, että vuokot ovat vähentyneet asutuskeskusten liepeiltä. Kun kukkijoita on vähän, saavat kukat kaiken valon ja huomion niiltä harvoilta pistiäisiltä ja muilta satunnai skulkijoilta, jotka kankein siivin alkavat pörräillä meden ja siitepölyn haussa. Lehtomailla hehkuvat kevätesikot, imikät, vuokot, käenrieskat, kiurunkannukset ja kevätlinnunherneet. Leskenlehdet täplittivät peltoja ja ojanpientareita. Joka vuosi vuokot kukkivat yhtä sävähdyttävästi, ja si itä tiesi aina, että kevät oli tullut. Mehiläiset ja ilmeisesti muutkin pölyttäjät näkevät ultraviolettia, joka korostaa heteiden ja emien merkitystä. Hyönteisille kukkien värit leimuavat erilaisina kuin ihmisille. Sen lehdet säilyttävät vihreytensä lumen alla, ja kun päivä alkaa paistaa, on metsä yhtäkkiä sinisi lmiä täynnä
Sinivuokot ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita. Niiden sini toistelee muutaman viikon ja yhtäkkiä ne ovat menneet. Ensin putkahtelevat leskenlehdet pientareille ja vuokot puskevat päänsä lahoavasta karikkeesta. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Pian juhlapukuunsa sonnustautuvat myös käenrieskat, linnunsilmät, rentukat, piipot ja monet muut kevätkukat. vsk. Harry Europaeus/LKA 31. Kukkamaailmassa kuhisee
Linnunsilmän huomaamaton kukinta on keltaisten ylä/ehtien keskellä. Lehtojen kevätkukat nousevat mehevästä mullasta leikkivään, runsaaseen valoon Missä kevätpuro lirisee tai maahan on muuten kerääntynyt kosteutta, sieltä löytää herttaisen kevätlinnunsilmän. 32 SUOMEN LUONTO 5/96 55. vsk.. Pieni keltainen kukka on eteläsuomalainen laji, jonka eräs kansanomainen nimi on keltatuikku. 1 Kevätlinnunherne ei lakastu monien muiden kevätkukkijoiden tapaan muutamassa viikossa vaan tuuhenee ja karistelee siemenensä vasta heinäkuussa. Kukat ovat aluksi punaisia ja muuttuvat myöhemmin sinertäviksi
Laji .g kasvaa ravinteisissa lehdoissa. Malli Valta/LKA Käenrieskat ovat sipulikasveja, jotka viihtyvät muhevassa maassa. 33. Värin vaihtumil nen johtuu teriön solunesteen muuttu§ misesta happamasta emäksiseksi. vsk. lmikkä komeilee ensin punaisena ja myöhemmin sinisenä. Ne sulkevat kukkansa yöksi ja avaavat terälehtensä taas päivällä. Suomessa kasvavat isoja pikkukäenrieska ovat lounaisia lajeja, joista kuvassa oleva isosisko ehtii kukkaan ensimmäisenä. Reijo Juurinennen/LKA SUOMEN LUONTO 5/96 55
Kasvia on Suomessa tunturikoivikoihin asti. vsk.. Kylmänkukka antaa kukinnolleen kaikkensa: se kasvattaa lehtensäkin vasta myöhemmin. Antti Leinonen/LKA Kevätpiippo on tuulipölytteinen ja tuottaa runsaasti siemeniä. Kun muurahaiset raahaavat siementä pesäänsä, liukas siemen luiskahtaakin polun varteen. 34 SUOMEN LUONTO 5/96 55. Kasvi on silkkimäisen karvan peitossa. Variksenmarjasta erotetaan kaksi rotua: Etelä-Suomessa yleinen nimirotu ja pohjoisessa kasvava pohjanvariksenma,ja, joka heruttelee eteläistä kaveriaan maukkaampia marjoja. Variksenma,jan kukat ovat hienostuneen vaaleanpunaisia. Muurahaiset levittävät piippoa tehokkaasti, sillä sen siemenessä on muurahaisia kiinnostava tahmainen lisäke. Harjumetsissä kasvava kylmänkukka on taantunut muun muasssa poimimisen ja soranoton takia. Kylmää uhmaten puskevat karvajalat ja kannukset maasta Hannu Hautala/LKA Hämeenkylmänkukka on upeimpia kevätkasvejamme
Pekka Nurminen/LKA Pystykiurunkannus on tanakka kasvi, jolla on mukulamainen juurakko. 35. Muurahaiset kuljettavat hanakasti myös kiurunkannuksien siemeniä. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Laji on jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa kosteilla mailla. vsk
Suur-Lontoon alueella, 20 mailin eli 32 kilometrin säteellä St. Erään kerran kun katselen aamuista maisemaa katon rajassa olevasta huoneestani , merihanhiparvi lentää aivan ikkunan editse komeasti töräytellen. -Kensington Gardens. Se on monille linnuille ja myös muun muassa ketuille elintärkeä reitti kaupungin halki. vsk.. Punarinta on puistojen ympärivuotinen asukas. Ne lentävät kohti puistoa laskeutuakseen laiduntamaan kevään vehreää ruohoa. "Lintuperspektiivistä Hyde Parkia ja Kensington Gardensia voi usein katsella Heathrowin kenttää lähestyvän lentokoneen oikealta puolelta. Sen helmeilevää laulua kuulee jo aivan alkuvuodesta. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Linturetkellä Lontoossa Seitsemän miljoonan asukkaan metropolissakin voi olla rikas linnusto. Hautausmailla on monesti enemmän elämää kuin niiden ulkopuolella. Aamun valjetessa niiden laulu hukkuu vilkkaan Bayswater Roadin liikenteen meluun. Sandersson kirjassa Bird-Watching in London. Keskusta-alue kattaa kaupungin maanalaisen SUOMEN LUONTO 5/96 55. Voi kuvitella, että väsynyt tai harhautunut muuttolintu näkee puistot keitaana, vihreänä saarena betonin keskellä", kirjoittaa R. Jopa Lontoon keskustassa havaitaan vuosittain noin sata lajia. 36 Hautausmaat ovat vehmaita keitaita kiven keskellä. Vuosittain lajeja nähdään runsaat 220, joista varsinaisen keskustan alueella satakunta. Ikkunasta avautuu Lontoon keskustan laajin puisto, Kensington Gardens/Hyde Park. Rikkaus ei johdu vain brittien linturakkaudesta, vaan viheralueiden runsaudesta ja monipuolisuudesta. Se on osa monen kilometrin mittaista, usean puiston viherkäytävää, joka yhdistää länsipuolella olevan Holland Parkin Buckinghamin palatsin puutarhan, Green Parkin ja St. F. Hetken perästä laulurastas aloittaa oman konserttinsa. -Nokivaris Kensal Greenin hautausmaalla. James 's Parkin kautta Thames-jokeen idässä Westminsterissä. Punarinnan helmeilevät säkeet alkavat helistä hotellihuoneen ikkunasta sisään vielä kun on pimeää. Paulin katedraalista, on tällä vuosisadalla havaittu 329 lintulajia
~:no1•·•
Kauempana viheriöivistä keitaista 38 tunnetuimpia ovat Hampstead Heath, Regent's Park, Kew Gardensin kasvitieteellinen puutarha ja Richmond Park. St James 's Parkissa on sekä tarhattuja lintuja että omasta tahdostaan tulleita. Maanalaisella ja jalan Suur-Lontoon karttaa silmäilemällä saa ajatuksia, minne kannattaa mennä. Lajisto on lähes yhtä rikas kuin Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan Hangosta Porvooseen ulottuvalla havainnointialueella, jossa on tällä vuosisadalla nähty 363 lintulajia ja vuosittain havaitaan noin 270 laj ia. Sillalta voi pysähtyä katselemaan vaikkapa vuoroveden vaihetta tai ylilentäviä merimetsoja ja harmaahaikaroita. Vihreät läiskät lupaavat hyvää. Myös liejukanat lampsivat nurmikoilla ja lampien rannoilla mielensä mukaan. Se kulkee muun muassa Lontoon eläintarhan ja Kensal Greenin vehmaan hautausmaan sivuitse. Kottaraiset ja kulorastaat etsivät matoja nurmikoilta, punarinnat, mustarastaat, pyrstötiaiset, peukaloiset ja rautiaiset viihtyvät tiheiköissä. Tiheällä maanalaisverkostolla pääsee kätevästi mielenkiintoisiin paikkoihin, joissa tutkimusmatkailua voi jatkaa jalkaisin. Keväisin hanhet laiduntavat ahnaasti puistojen vihreää ruohoa. Eräs kanavan osa tunnetaan nimellä Little Venice, Pikku-Venetsia. Yllättävän paljon pienimuotoista vihreyttä versoaa monin paikoin myös aivan keskustankin asuinkortteleiden etuja takapihoilla. Keskustan liepeillä virtaava Grand Union Canal on paikoin hyvä retkikohde. Vanhat ovat antoisimpia, sillä niissä on suuria puita ja muutakin kasvillisuutta paljon. vsk.. Muita Lontoossa tavallisia, meillä metsissä eläviä lajeja ovat rautiainen, sepelkyyhky, pyrstötiainen, kuusitiainen ja närhi. Paradoksaalista on, että yleensä hautausmailla on enemmän elämää kuin niiden ulkopuolella. Nuo linnuthan ovat Suomessa metsien lajeja. Harmaahaikarat jopa pesivät pieninä kolonioina muutamissa keskustan puistoissa. Tämä siitä huolimatta, että Tringan alue on kaksi kertaa suurempi ja paljon luonnontilaisempi kuin SuurLontoon alue. Talvisaikaan puistossa voi ihailla vaikkapa komeita punapäänarskuja tai lapasorsia. Mieleeni on jäänyt vuosien takainen havainto harmaahaikarasta, jonka koukkukaulaisen hahmon -näin teatterista tullessani kauhomassa iltataivaalla lordi Nelsonin patsaan ohitse Trafalgarin aukiolla. Merija kanadanhanhet, jotka pesivät ja liikkuvat täysin vapaasti keskustankin alueella, ovat aikanaan villiytyneet tarhatuista linnuista. Linnut löytävät elintilaa esimerkiksi rautateiden vierustoilta, joita usein verhoaa tiheä pensaikko ja joskus jopa moottoriteiden liittymien keskelle jäävistä viherlaikuista. Lontoossa on havaittu yli 300 lintulajia Kulorastas, joka Suomessa on tiukasti metsien laji, on Lontoon puistoissa varsin tavallinen. Kiintoisa on esimerkiksi Battersea Park, jonne pääsee Chelseasta siltaa pitkin Thamesin yli. kuudesta vyöhykkeestä suunnilleen kaksi sisintä. Thames-joki on elämänsuoni , joskin sameansaastainen. Myös pienet, tuntemattomammat puistot voivat palkita kävijän elämyksillä. Myös erilaisilla katvealuei lla ja joutomailla voi törmätä yllätyksiin. Linnut ovat sopeutuvaisia; SUOMEN LUONTO 5/96 55. Vesilintuja on paljon. Keskustasta vähän kauemmaksi mentäessä rannat vihertyvät, ja kaupungin laidalla Richmondissa joki on suorastaan idyllinen. Kulorastaita ja liejukanoja Lontoossa ensimmäistä kertaa liikkuva luonnonystävä saattaa hämmästyä, kun jostain kuuluukin ykskas kulorastaan rätinä tai peukaloisen ponteva laulu. Se olisi paljon missä tahansa kaupungissa, erityisen paljon se on metropolissa. K ensington Gardens. Rätisevä-ääninen rastas etsii matoja laajoilta nurmi kentiltä. Eril aisia viheralueita on Lontoon pinta-alasta vajaa viidennes. Keskustan edellä mainittu usean puiston viherkäytävä on itsestäänselvyys. Ensimmäiselle vyöhykkeelle mahtuvat kaikki tunnetu immat nähtävyydet. Hautausmaat ovat kiehtovia retkikohteita. Joillekin hautausmaille on tehty jopa luontopolkuja. Suurin osa puistojen vesilinnuista tulee ja menee vapaasti , kuten silkkiuikut, tukkaja punasotkat sekä nokikanat
Ihmisten ja eläinten kaupunki Viheralueet ovat sekä eläinten että ihmisten käytössä. Suurkaupungin idylliä. Merihanhet liikkuvat vapaasti kaupungin ilmatilassa ja puistojen nurmikentillä. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Lontoon puistoissa vuorot39. Yöllä monet puistot ja hautausmaat suljetaan; silloin ne ovat eläinten valtakuntaa. vsk. Suurimpia koettelemuksia linnuille ovat ulkoilmakonsertit ja muut massatapahtumat. Harmaahaikara väijymässä saalista Grand Union Canalin varrella. Ketut kömpivät piiloistaan ja lehtopöllöt puunonkaloista saalistamaan. Hanhien määrä on viime vuosina kasvanut. Lämpiminä kesäpäivinä kun puistot kuhisevat ihmisiä, arimmat linnut vetäytyvät latvustoihin ja tiheikköihin. Eläimet saavat nukkua yönsä rauhassa ja aamuvarhaisella ruokailla ilman häiriöitä. Osa niistä pesii keskustan puistoissa, osa lähtee pesimäkaudeksi muualle. James' s Park. eräs kulorastas oli pesäaineksia etsiessään mieltynyt tupakkaja karamelliaskien sellofaanikääreisiin , joita sillä oli täysi nokallinen. -St
Ihmiset voivat nauttia loikoilusta ruohikoilla, joilta myös osa linnuista hakee matoja ja muuta ravintoa. M. vsk.. Kanadanhanhi, tukkasotka, sepelkyyhky ja mustarastas olivat selvästi kasvattaneet yksilömääräänsä; suurimpia häviäjiä olivat varpunen ja kottarainen. Tässä suuressa puistossa on tällä vuosisadalla vieraillut hämmästyttävä määrä lintulajeja: kaikkiaan 177! Se on puolet koko Suur-Lontoon lajimäärästä. Aukeitten ja tiheikköjen vuorottelusta on iloa sekä eläimille että ihmisille. Miten esimerkiksi kohonneet maanpinnan otsonipitoisuuSepelkyyhkyt asettuivat Lontoon puistoihin jo 1800-luvun lopulla. Esimerkiksi verrattaessa marraskuisia laskentoja I 925 ja I 975 havaittiin, että lajimäärä oli kasvanut 26:sta 43:een, mutta kokonaisyksilömäärä oli vähentynyt vajaasta neljästätuhannes40 ta runsaaseen pariintuhanteen. Kaupunkiluonnosta ja sen muuttumisesta tiedetään aivan liian vähän. Hänen tutkimuksistaan on julkaistu vastikään kirja: Bird-Watching in London. --: ~ ~ I • \1 __ l .. Kaupunki näyttää villin puolensa. det, pakokaasut ja liikenteen lyijypäästöt ovat vaikuttaneet lintujen terveyteen. Tutkimus antaisi myös tietoa, miten luonnon rikkautta voitaisiin säilyttää ja lisätä kaupungeissa. Sen systemaattinen tutkimus olisi tärkeää ympäristömme tilan seurannalle. ~--ii,+ ~ ,§~ --it_ ,U.;,,?'~'"""""' St. Pyrstötiaisia näkee usein jopa keskustan puistoissa. I 920-luvulla muun muassa E. Lisäksi kauempana, esimerkiksi maaseudulla, tapahtuneet muutokset voivat heijastua myös kaupunkilinnustoon. . Samalla tulee etsiytyneeksi paikkoihin, joihin ei muuten harhautuisi. Nyt se palvelee elämää luonnonmukaisesti hoidettuna pikkuparatiisina, josta monet linnut, perhoset ja kasvit löytävät elintilaa. Nicholson, Bird-Watching in London, A historical perspective (1995). Kiinnostavaa luettavaa on myös saman kustantajan Lontoon lintututkimuksen historiaa käsittelevä teos: E. Pitkäpyrstö hyönteisjahdissa. Myös pökkelöitä ja lahopuita on monissa puistoissa jätetty pystyyn ja maahan makaamaan. Monissa puistoissa on luonnonmukaisesti hoidettuja saarekkeita . Holland Park. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Puiston linnusto on aikojen kuluessa muuttunut ja muuttuu vastakin. D London Natural History Society julkaisee vuosittaista linnustokatsausta London Bird Report ja aikakauslehteä The London Naturalist. Hyde Park Corner. Tiheiköistä linnut löytävät suojaa, pesäpaikkoja ja ravintoa. Löytöretkelle urbaaniin viidakkoon! Tuskin kukaan lähtee Lontooseen varta vasten lintuja katselemaan, mutta suosittelen sitä hauskana hupina kaiken muun lomassa. Sitä voi harrastaa ympäri vuoden. Nyt ne ovat yleisimpiä puistojen lintuja. Osittain ne voivat selittyä havainnointiin liittyvillä epävarmuustekijöillä, mutta vain osittain. Nicholson retkeili siellä säännöllisesti ja kirjasi tarkasti havaintojaan. John' s Woodin hautausmaalle ei enää haudata vainajia. Myös Lontoo on muuttunut ja muuttuu: Liikenne on monikymmenkertaistunut, rakennukset ovat vai lanneet alaa, puita on kaadettu, istutuksia on ruiskutettu kemiallisesti. televat aukeat nurmikentät ja tiheiköt, joita hoidetaan enemmän tai vähemmän luonnonmukaisesti. Mistä muutokset johtuvat. M. Linnusto muuttuu Lontoossa on seurattu Kensington Gardens/Hyde Parkin linnustoa vuosisatamme alkupuolelta lähtien. Entäpä tahattoman häirinnän lisääntyminen
Monissa puistoissa jätetään myös lahopuita sekä pystyyn että maahan makaamaan. 41. Puistojen luonnonmukaisuutta lisätään antamalla tiheikköjen rehottaa aukeitten nurmikenttien lomassa. Holland Park. SUOMEN LUONTO 5/96 55. vsk
Antonilta muut vihreät hipit saavat neuvoja toimintaansa. Kaikki ovat metsän keskellä eläviä kelttejä. Pääasiassa opiskelijoista ja koululaisista koostuva jäsenistö toimii oma-aloitteisesti. "Kaikki saavat tehdä mitä haluavat" Vihreiden hippien puheenjohtaja, pitkähiuksinen nuorukainen Anton Lustberg istuu joka torstai-ilta monen muun ympäristöjärjestön aktivistin kanssa yhteisessä kokoontumishuoneessa. Toimittaja oli ottanut kuvan huikeaa radioakt11 v1suusarvoa osoittavasta geiger-mittarista ja aiheuttanut kohua. Näytteistä kymmenkuntaa pidetään lupaavina. Venäläisen mittapuun mukaan Vihreät hipit on jo vanha järjestö, sillä siellä suurin osa vaihtoehtoryhmistä hiipuu toimittuaan vain vuoden tai pari . Ostaja on maailman suurin lääkealan yritys Merck, jonka päämaja on New Jerseyssä Yhdysvalloissa. Ne kaikki haluavat toimia omalla tavallaan. Se koostui ympäristöalan ammattilaisista, jotHistoriallinen yhteistyö alkoi 199 1. Haa tattelun aikana Antonin päivystyksessä vieraili muun muassa Basile, joka toimii eläinten salakauppaa ja muita laittomuuksia valvovassa Vihrei sä vartioissa, ekologisia roolipelejä järjestävä Vadim ja Vihreän puolueen kansanedustajaehdokkaana ollut Anatolij Vanajev. Anton perusti järjestönsä vuonna 1987, jolloin hän oli 17-vuotias. Uusi kaksivuotinen sopimus allekirjoitettaneen tänä keväänä. myy geeneJa Costa Ricasta on tullut ensimmäinen kehitysmaa, joka ansaitsee myymällä geenejä. "Pietarin seudulla on niin paljon ekologisia ongelmia, että se turhauttaa ihmi set. Kelttien vallitseva piirre oli luonnon ja kulttuurin sulauttaminen yhteen. • Ilona Oksanen maan. Hän päivystää ja odottaa, että joku sadasta jäsenestä tulee kysymään neuvoa. Voimia mielikuvitusmaailmasta Alati paisuvien ympäristöongelmien edessä Anton ystävineen ei vaivu epätoivoon. Muutamia vuosia sitten Anton oli näyttänyt suomalaiselle toimittajalle paikan keskeltä Pietaria, jonne oli 1940-luvulla haudattu Costa Rica ... Pietarin vihreät hipit Ympäristöongelmien ohella Pietarin seudulla riittää myö erilaisia ympäristöjärjestöjä. Jos maailma näyttää liian synkältä, he pakenevat mielikuvitusmaailsältöä hyvänä. Vihreät hipit eivät järjestönsä nimissä järjestä mitään, eivät edes kokouksia. Vaikka ympäristöaktivistien määrä ei ole päätähuimaava, niin yhteisen kattojärjestön puute on synnyttänyt kaikkiaan noin kuusikymmentä pientä ryhmittymää. Lehtonen Jos Merck onnistuu kehittämään jostakin ainesosasta uuden lääkkeen, osa voitosta luovutetaan INBiolle. Costa Rican apulaisympäristöministeri Marco Antonio Gonzales on toista mieltä. Costaricalainen sopijapuoli on Kansallinen biodiversiteetti-instituutti (1 Bio). Voitonjakoa INBio saa kuitenkin odottaa, sillä uuden lääkkeen kehitystyö vie 1015 vuotta. Viereisessä kuvassa Vihreiden hippien puheenjohtaja Anton lustberg kurkistaa teltasta, jossa kelttijuhlat pidettiin. Vihreät hipit on näistä järjestöistä omintakeisimpia. Hän pitää sopimuksen keskeistä sika vastustivat Suomenlahdelle suunniteltua jättimaista patohanketta. Laitos rahoittaa summan kymmenesosalla maansa luonnonvarainministeriön suojeluhankkeita. Ympäristöjärjestöistä tuloksellisimpia ovat olleet yhteen ongelmaan keskittyneet järjestöt", anoo Olga Tsepilova. Hipit ovat kukkia. Heillä on omat keinonsa kerätä energiaa. Nykyään kun Anton on isä, hän ajattelee luonnonsuojelun olevan lähinnä tulev ien sukupolvien elämisen turvaamista. "Olen kouluttautunut ympäristöakti vistiksi tapaamalla ihmisiä, liikkumalla metsässä ja olemalla hippi", sanoo Anton, joka siviilissä on opiskellut kasvatustieteitä. Ennen kuin kukaan alkaa noukkia puukonkärjellä lihanpaloja padasta, kaikki esittelevät itsensä. Kaikki puhuvat vuodesta 16. Anton kuuluu itsekin Pietarin vihreään puolueeseen ja oli sitä perustamassa 1990. Vasemmassa kuvassa Anton ja ekologisia rooli pelejä järjestävä Vadim matkaavat Pietarin metrossa. Muovista ja riu ' uista kyhätyssä rakennelmassa he juhlivat noin 2000 vuotta sitten eläneiden kelttien uutta vuotta. Kukkia on suojeltava". Kukaan ei puhu vuodesta 1996. Tärkein tiedonlähde hänelle ovat tietokoneverkkojen ohella muut ympäristöjärjestöt. Lopulta liha loppuu ja keltit alkavat laulaa. Ennen kuin kukaan maistaa kuumaa olutta, kukin vuorollaan pitää uuden vuoden puheen. Yleensä vihreät hipit eivät ole henkilökohtaisesti yhteydessä teollisuusjohtajiin tai viranomaisiin, vaan vetoavat heihin kirjeit e. Mutta he eivät vaella vain metsään. Kukaan ei ole pietarilainen, opiskelija tai ympäristöaktivisti . San Josessa toimiva ympäristörahasto Ambio kuuluu hankkeen arvostelijoihin. 42 ULKOMAILTA Ilona Oksanen ydinjätettä. vsk .. Aika ajoin kamina savuttaa ja laulu on keskeytettävä. Venäjän ympäristöliikkeitä tutkineen sosiologi Olga Tsepilovan mukaan Pietarin vihreä liike sai alkunsa 1986, jolloin oli syntynyt muutamia pikkuryhmittymiä. INBio toimittaa Merckille kasvien ja hyönteisten ainesosia, joista suuryritys uskoo voivansa kehittää lääkkeitä. Silloin joku käy aukaisemassa oviaukon ja antaa lämmön karata toiseen maailmaan. Merck on pystyttänyt costaricalaisi lie näytteiden käsittelyssä tarvittavan laboratorion ja maksaa INBiolle vuosittain 2,2 miljoonaa markkaa. He vaeltavat myös toiseen aikaan. Ensimmäisenä kuutamoyönä ensilumen hunnutettua maisemat Anton ystävineen vaeltaa keskelle Karjalan metsiä. Sopimukessa on Ambion lakimiehen SUOMEN LUONTO 5/96 55. He etsivät ympäristörikoksia ja yrittävät laillisin keinoin estää ne. Esimerkkeinä viimeisimpien päivystyskertojen aiheista hän mainitsee Karjalan metsänhakkuut ja Venäjän uudet ympäristölait. Tuolloin hän ajatteli: "Olen hippi. Jukka T. Noista pioneerijoukoista ainoastaan Delta-järjestöllä oli todellista vaikutusta. Arvostelijoiden mielestä yhteistyön ehdot ovat olleet niin edulliset Merckille, että kyseessä on vain kehitysmaitten geeniaarteiden tavanomaisen ryöstön kaunisteltu versio
Suojelukohteeksi sovittu maineikas Machu Picchu sijaitsee "seudulla, jolla joet nousevat muutamassa tunnissa 12 metriä ja jonka satojen metrien syvyisiin rotkoihin Jorge Cabrera Medaglizin mielestä liikaa salaisia kohtia. JuhaniArtto Juttu perustuu Earth Times News Servicen välittämään Pernille Tranbergin khjoitukseen. Vuoristosademetsä kasvaa rehevänä laaksoissa ja sellaisilla rinteillä, jotka eivät liian jyrkkinä ole täysin paljaita kiviseinämiä. Hän korostaa, ettei Merck ole ostanut yksinoikeutta Costa Rican geenivaroihin. INBio on ainoSUOMEN LUONTO 5/96 55. Vuortenvälisessä satulassa levittäytyvien raunioiden muinaista käyttötarkoitusta ei astaan sitoutunut olemaan toimittamatta ainesosia hankkeille, joiden päämääränä ovat samankaltaiset tuotteet kuin yhteistyöllä Merckin kanssa. Se soveltaa ensimmäistä kertaa Riossa 1992 solmitun sopimuksen kohtaa, jossa kehitysmailla on oikeus saada korvaus luovuttamistaan geenivaroista. Seudun tehostuva maanviljely on niin ikään uhka ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle. Perun olojen vakiintuessa ja turismin vilkastuessa alueeseen kohdistuva kulutus edellyttää suojelutoimia. Ei ole ihme, että espanjalaiset valloittajat eivät koskaan löytäneet kaupunkia, joka luultavasti oli autio jo 1500-luvun alussa, jolloin inkavaltio kukistui. vsk. Urubamba virtaa Machu Picchun ohi syvässä kanjonissa. Yritysten sosiaalista vastuullisuutta arvioiva Council on Economic Priorities (CEP) pitää Merckin ja costaricalaisten yhteistyötä eettisesti korkeatas01sena. Täältä "karhujen, haisunäätien, lepakoiden, pussirottien, käärmeiden, viidakkohöyryjen ja hyönteispilvien sekä orkideojen ja kolibrien maasta" Bingham löysi rauniot, joista Machu Picchu tunnetaan. Vallitsevat ilmavirtaukset tuoRican ja Merckin yhteishanketta merkittävänä ennakkotapauksena koko kolmannelle maailmalle. Merckin edustaja Joan Jones sanoo arvostelun perustuvan väärinkäsityksiin. CEP:n projektinjohtaja Deborah Leipziger luonnehtii Costa tunneta. Velkojen anteeksiannon ehto on, että Peru käyttää luonnonsuojeluun ja sosiaalista kehitystä edistäviin kohteisiin noin 28 miljoonaa markkaa. Markku Lappalainen 43. Matkakohteena Machu Picchu on erittäin suosittu. Machu Picchulta on runsaat sata kilometriä inkavaltion pääkaupunkina tunnettuun Cuscoon, joka on yli 200 000 asukkaansa voimin seutukunnan keskus. Hän vaatii, että hankkeessa pitäisi turvautua tähänastista enemmän costaricalaiseen työvoimaan ja siirtää Costa Ricaan huipputekniikkaa. Bingham piti löytämäänsä rauniokaupunkia espanjalaisia paenneiden inkojen viimeisenä pakopaikkana, mutta myöhempi tutkimus on kumonnut hänen oletuksensa. vesimassat ovat uurtaneet uomiaan", kuten amerikkalainen arkeologi Hiram Bingham kuvaili aluetta vuonna 1911. vat Machu PicchuUe kosteutta alankosademetsästä. Rinteet nousevat lähes pystysuorina pitkälti yli puoli kilometriä joen pinnan yläpuolelle. Markku Lappalainen Machu Picchun hämmästyttävän hyvin säilyneiden raunioiden alkuperäinen käyttötarkoitus on edelleen historian suuria salaisuuksia. Urubamba ryöppyää uomassaan kovaäänisesti kohisten, eroosion huuhtomista maa-aineksista ruskeana. Nopeåt säänvaihtelut ovat tyypillisiä ja sateet ajoittain erittäin rankkoja. ULKOMAILTA Suomi vaihtoi saatavansa Perun luonnon suojeluun Suomen Perulle kehitysluottoina 1972-1985 myöntämät lainat korkoineen, 114 miljoonaa markkaa, kuitattiin hoidetuksi ulkoministeri Tarja Halosen maaliskuisella Etelä-Amerikan matkalla. Machu Picchu sijaitsee inkojen pyhän Urubamba-joen polvekkeessa Andien rinteillä 2350 metrin korkeudessa
Hyllystäni löytyy viisi metriä myös luonnon hinnoitteluun minun laillani kriittisesti suhtautuvaa ympäristöeettistä ja luonnonsuojelubiologista kirjallisuutta. Metsiä uudistettaessa varsinkin aurausta ja suuria uudistusaloja on arvosteltu. Minun ymmärtääkseni heidän ylistämänsä "järki" ja "tieto" tappavat satoja lajeja sukupuuttoon maapallolta joka päivä. Metsäyhtiöiden lyhytnäköiset toiveet ja ylin metsähallinto niiden toteuttajana tärväsivät ainakin parinkymmenen vuoden ikäluokat oksaisiksi härkinmänniköiksi. Närästystä on sen sijaan minulle aiheuttanut metsäteollisuuden suhtautuminen. Vielä 1980-luvulla Teollisuuden metsäviesti -lehdessä vuorotteli kaksi nimimerkkijäärää, joiden ainoana tarkoituksena oli tehdä pakinoissaan luonnonsuojelu naurettavaksi repostelemal ta joidenkin hurahtaneiden tempauksia. Joku yksinkertainen sielu sieltä hallintopuolelta kyseli vielä äsken, että kuka osaa sanoa min kälaista puuta tarvitaan 80 vuoden kuluttua. Tämä jo osoittaa pienomistuksen paremmuuden. Naapuri oli kaikkea muuta; kovakorvaisena hän ei istuttamisen jälkeen pannut ti kk ua ristiin taimistonsa hyväksi. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Väisänen on suivaantunut (SL 3/96) arvosteluuni lajien hinnoittelusta ja tiedeuskon ylivallasta (SL 1/96). Metsän pienomistus näyttää käytännössä turvaavan myös muun käytön. Väisäsen lukemat pari julkaisua ympäristöekonomiasta esittävät asian yhden puolen. Nyt minulla on metrin korkuinen yhden puulaj in mäntytaimisto, mutta naapuri tekee ensiharvennusta 1015 metrin hyvässä sekametsässä." Asioiden täytyy olla perusteellisesti pielessä ennen kuin pohjalainen tällaisen tunnustuksen tekee. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Väisänen hurraa järkyttävästi Tötön höpötyksille, että "tuskinpa järki ja tieto ovat olleet yhdenkään sukupuuton syy". Kuvaparin lähettänyt Juha Haukioja ihmettelee rakennushanketta, koska vanha silta oli hänen mielestään varmasti tarvetta vastaava ja tie oli hiljainen maantie. Mikko Tunkkari Veteli Vielä lajien hinnoittelusta Risto A. Jokseenkin jokaisella tuntemallani metsänomistajalla on metsässään paikka, jota hän esittelee voittonaan virallisesta metsänhoidosta. Sadan hehtaarin alueella saattaa olla kymmeniä ikäluokkia, mutta sekin lähentelee koskemattoman 44 luonnon esimerkkiä. Aarniometsiä ei yksityismetsistä tietenkään löydä. Ilmeisesti Väisänen, evoluutiotutkimuksistaan huolimatta, ei Tötön lailla edes ymmärrä syvää huoltani siitä, että ihminen manipuloi muidenkin lajien tulevaisuutta ja katkoo itselleenkin vaarallisella tavalla evoluution mahdollisuuksia. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Pienomistus on metsien pelastus Metsien käyttötapojen arvostelu on keskittynyt Pohjoisja Itä-Suomeen, mutta samalla on runtattu maanrakoon koko suomalainen metsänkäsittely. Eettiset perusteluni hän sivuuttaa vetäytymällä yhteiskuntatieteilijä Pertti Tötön itse asiat yhtä lailla sivuuttavan ivailun taakse. Pienet uudistusalat ilman aurausta eivät ole marjastajille ja virkistyskäyttäjille suuri ongelma. Yllättävän kauan säästyneitä vanhoja metsiä sen sijaan on. Ehkä hyödyn korvasivat jokin insinööritoimisto ja asfalttiyhtiö, hän arvelee. Minä nöyränä poikana löin koivunvesoja maahan ja paikkasin istutuksia, ja olin varmaan mallioppilas metsänhoitokoulussa. Vanhimpien kirveenkoskemattomien paikkojen ikä saattaa lähestyä sataa vuotta. Löytyykö valtion tai yhtiöiden metsistä yhtään paikkaa, jossa palkkatyöväki olisi jättänyt noudattamatta saamiaan määräyksiä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEENI Pyhäjärven vieritse kulkeva vanha tie sai vierelleen uuden tien ja järven yli kulkeva silta uuden sillan Lempäälässä viime vuonna. Teollisuuden takavuosien ruikutus metsien pirstoutumisesta on täällä tosiasia, mutta se on menetys niiden mielestä, jotka toivovat metsien olevan vain raaka-ainetta tuottavia puupeltoja. Lähetä samasta kohteesta ku vatut dokumenttisi toimitukseen. Meidän yhdistyksemme alueella ovat hakkuuaukot vaihdelleet 1,2 ja 1,5 hehtaarin välillä. Ei kukaan, ja siksi metsien hoito-ohjeissa pitäisi ottaa huomioon metsäluonnon ehdot ja moninaiskäyttö. Aurauksia on tehty vain 3 1 hehtaarilla. Metsänhoitoyhdistyksen henkilökunnasta useimmat ovat maatilojen kasvaneina ymmärtäneet, että metsä on muutakin kuin lyhytnäköisen taloudellisen hyödyntämisen kohde ja ovat joustaneet silloin kun se on ollut mahdollista. Esimerkkinä olkoon eraan tuttavani kertomus, jossa hyvien juttujen tapaan on hiukan höystöä mukana: " Meillä oli naapurin kanssa samanikäiset uudistusalat. Metsänomistuksen keinoin voitaisiin varautua tulevaan niin, että jokainen valtion ja yhtiön muu kuin suojeltu metsähehtaari jaettaisiin metsureille ja maalle muuttajille. Vetelinjokilaaksossa, Vetelin-Halsuan metsänhoitoyhdistyksen alueella, on metsähehtaareita noin 42 000 ja tilojen keskimääräinen metsä-ala hiukan alle 40 hehtaaria. Syy on yksinkertainen ja selvä: suuret valtion ja yhteisöjen metsät ovat Pohjoisja Itä-Suomessa, kun taas Länsi-Suomen metsät ovat pienomistajien hallinnassa. Toisenlaistakin käytäntöä löytyy Länsi-Suomesta. Ti lkkutäkkejä metsät ovat siis olleet ennenkin. vsk.. Voimistuvat merkit kertovat suurten muutosten olevan lähivuosikymmeninä edessämme. Tottakai täälläkin on virheitä tehty, ja suurin niistä on vain yhden puulajin, täällä männyn, suosiminen ja koivun vihaaminen. On alueita, joihin ei ole koskettu sotien jälkeen, usein perikunnan riitaisuuden takia. Tuskin metsäpalot ovat koskaan polttaneet silmänkantamattomia aukeita, vaan aina on palolta säästynyt tuoreita notkelmia ja lehtipuuvaltaisia paikkoja
Metsän arvoperustan esittäminen numeroilla mahdollistaa mekaanisen ja reaalitaloudelle vieraan, yhteiskunnasta irtireväistyn talousanalyysin. Jukka Airolalle (SL 1/96) totean, että lapset voi saada käyttäytymään paljon fiksummin kuin me itse. Tätä ajattelua ei näytä häiritsevän se tosias ia, että eri syin hyödyntämättä jäävä osa vuotuisesta puun kasvusta asettuu 30-40 prosenttiin. Ki,joittaja on Joensuun yliopiston maantieteen laitoksen dosentti ja yliassistentti Ari Lehtinen. "Suoran metsäsuhteen" väittämissä uskotaan lujasti siihen, että meidän on mahdollista poimia arvovapaita faktoja metsän tilasta ja johtaa niistä suoraan mekaanisesti laskien metsäpoliittisia johtopäätöksiä. 1990-luvun lama-Suomessa metsäsektorin vanhaa arvomaailmaa on pönkitetty entisestään. Se, kuinka Suomessa suojellaan tai hyödynnetään vanhoja metsiä, on kuitenkin olennainen markkinakysymys 1990-luvun Euroopassa. Valtion metsien suojelemisen positiivinen heijastuminen MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA puun hintaan ja myyntiin yksityismetsissä ja tätä kautta kotija aluetalouksiin jää niin ikään käsittelemättä. Tärkeintä oli saada energiaverotuksella hiili niin kalliiksi, että yritykset lopettaisivat tai ainakin vähentäisivät hiilen käyttöä. Teksti perustuu hänen alustukseensa Metsäviikolla maaliskuussa 1996. Metsäkiistoissa keskitytään erimielisyyksiin puun hinnanmuodostuksesta ja metsätalouden kestävyyden indikaattoreista, mutta metsäsektorin rakenneratkaisut etenevät enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Talouden ja markkinoiden hintamekanismeihin ja arvonmuodostukseen liittyvää uusiutumiskykyä ei tämän ajatusrakennelman avulla kyetä arvioimaan. Haittaverojen aatteellinen luonnehan on sellainen, että yritys tai kansalainen toimiessaan ympäristön kannalta oi45. Korkeintaan ihmetellään pienen ja keskisuuren teollisuuden huonoa kehitystä, kotimaisten suuryhtiöiden vuoden 1995 ennätysvoittojen niukkaa heijastumista työllisyyteen, yllättävää lamasukellusta talvella 1996 tai sitä, että suuryhtiöiden pörssikurssit reagoivat negatii visesti uusi in investointipäätöksiin . Kosti Tiihonen Muutama vuosi sitten alettiin Suomessa puuhata haittaveroja. Kysymys on ennen muuta metsäalan ja -osaamisen uskottav uudesta ja vanhanaikaisen kansallisen metsäteollisuusmyönteisen tukipolitiikan rajoista. Haittaverot ovat pelkkää rahastusta En ole istunut missään hinnoittelutyöryhmässä, vaan asiaa sivuttiin uhanalaisten lajien seurantatyöryhmässä lähes kymmenen vuotta sitten! Sen jälkeen olen vanhentunut neljäsosan elämästäni, mikä on muuttanut suhtautumistani moSUOMEN LUONTO 5/96 55. Yhteismitallistavassa metsästrategiassa metsänomistuksen ja metsäpolitiikan viimeaikainen moniarvoistuminen siis myös muiden kuin puunoton ja jalostuksen panos-tuotos -ekonomiaan liittyvien arvojen huomioiminen ilmenee vain hankalana ja ennakoimattomana riskitekijänä talouskehityksessä. Toiseksi metsäsektorin talouslaskelmat nojautuvat luontevasti eräänlaiseen "suoraan metsäsuhteeseen", toisin sanoen muutokset metsän käytössä ja puuhuollossa nähdään talouden avainmuuttujina. Lähtökohtana pidetään ajatusta, että vuotuinen puun kasv u olisi mahdollista kokonaan käyttää talouskehityksen lähteenä. Pääomaintensiivisen ja bulkkituotteisiin orientoituneen metsäsektorin suhdanneherkkyys yhdessä heikon työllistävyyden kanssa on horjuttanut suomalaista metsäteollisuusstrategiaa niin, että sitä tuskin on enää mahdollista sivuuttaa vain ulkopuolisia tahoja syyllistämällä. jonka kettumerkkinen hattuni sisältää: Olen vakuuttunut siitä, että nuo kauniit minua suojaavat karvat ovatkin tulos elävän olennon sanoinkuvaamattomista kärsimyksistä. niin asioihin. Suuremmat puunoton optiot avautuvatkin vain sellaisissa skenaarioissa, joissa lähtökohtana on suomalaisen metsäsuhteen yhteismitallistaminen yksiarvoiseen, markoin ja kuutioin laskettuun muottiin . Metsäluonto näyttäytyy inventoituna perusvarantona, joka jo olemassaolollaan "velvoittaa" täysmääräiseen hyödyntämiseen, kaiken irtiottoon. Mutta maapallo tuhoutuu vielä varmemmin, jos luonnonsuojelua ajavat ihmiset loppuvat tähän sukupolveen ja vain muut lisääntyvät. vsk. Kantavana ajatuksena laskutavassa on ideaalitilanne, jossa suomalainen metsävaranto on ikään ku in varattu metsäteollisuuden käyttöön. Käytitpä itse oikeaa sanaa! Jos muistelet vähän rehellisemmin, minä en ole kuulunut "tyytyväisiin hyrisijöihin" lintu I asken taman i pu I o in ne i ssas i 1970-80-luvulla saati tässä "alkemiassa", jossa elämä muutetaan markoiksi. Niiden avulla yritykset ohjattaisiin käyttämään ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä ja valmistamaan haitattomampia tuotteita. Metsien suojelun ja työttömyyskierteen yhteyden alleviivaaminen on juuri tätä metsäpolitiikan "empi rismiä"; metsäkysymystä ei osata tai haluta tarkastella yhteiskunnallisena, talouden ja politiikan rakenneuudistuksiin kytkeytyvänä kysymyksenä. Ajanmukaisessa uudelleenarviossa metsä-Suomen maakuntien työttömyyttä ei sysättäisi luonnonsuojelijoiden niskaan vaan lähtökohtana olisi päälle kaatuva rakennekriisi: keskittyvän konsernitalouden tuottama syvenevä alueellinen työnjako, jossa EU :n koilliset rajamaakunnat hahmottuvat entistä yksipuolisemmin raaka-ainelähteinä ja sellunkeittäjinä. " Kohtalainen tyytyväisyyden hyrinä on tähän asti kuulunut tilastollisiin manipulointeihini (kursivointi minun) paneutuneiden joukossa", kirjoitti Väisänen. Ensinnäkin metsän arvon määrittämisessä hehtaarit, kuutiot ja markat ovat keskeisellä sijalla. Mekaanisella suojelun ja työttömyyden yhteyden korostamisella sivuutetaan keskittyvän ja pääomaintensiivisen tuotannon yhteiskunnalliset kustannukset. Nykysukupolven negatii visesta taseesta olen täsmälleen samaa mieltä, ja juuri siitä olen yrittänyt kirjoittaa. Alkuvuodesta julkaistussa Jaakko Pöyryn konsulttiyhtiön raportissa valtion metsien suojeluhankkeiden talousvaikutuksista tiivistyy muutamia olennaisia piirteitä suomalaisen metsänkäytön arvoperustasta. Tällaisen ajattelun pohjalta on tietysti luontevaa laskea erilaisia suojelupäätösten tuottamia taloudellisia menetyksiä. Suojelun mahdolliset työttömyysvaikutukset jäävät suhteuttamatta esimerkiksi motorisoituvan puunoton ja automatisoituvan jalostuksen työpaikkamenetyksiin. Arvotonta metsäpolitiikkaa. Luonnonsuojelu on saanut metsäpolitiikassa syntipukin ja sijaiskärsijän roolin, jolla aivan ilmeisesti halutaan häivyttää neuvottomuutta ylikansallistuvan konsernitalouden haasteiden edessä. Konsulttiesimerkissä suojelualan lisääntyminen johtaa puun tarjonnan vähentymiseen ja vaikuttaa negatiivisesti talouteen työttömyyskierteineen. Näistä haasteista huolimatta metsäkysymys suurtyöttömyyden Suomessa on yhä ensisijaisesti metsänkäyttökysymys, ei niinkään metsäpoliittinen, saati yhteiskunnallinen kysymys. He rohkenivat tuoda esille sen raakuuden, jolla yhteiskunnan hyvinvoivat aiheuttavat luomakunnalle kärsimyksiä kartuttaakseen omaa hyvinvointiaan ja ajattelematta tulevien sukupolvien kohtaloita tippaakaan. Näin ollen myös myöhäismodernin yhteiskunnan uusille taloussignaaleille, esimerkiksi lopputuotteiden elinkaarien ja laadun markkinamerkityksille, ei osata tai haluta antaa painoarvoa. Pakkasessa kettutarhoissa teräksellä pehmustetuilla ritilöillä kettujen ja muiden eläinten käpälät tarttuvat kiinni rautoihin. Pertti Koskimies Kettu lakki Pulpahti mieleeni se hirvittävä kärsimys elävälle olennolle, Voiko totuuden julkituoneita kettutyttöjä muuta kuin ihailla. Huomiotta jäävät yrityselämän "ekologisen imagon" vaikutukset tuotteiden kulutuskysynnässä ja yritysten välisessä kilpailussa
päivänä , kertoo joutsenperhettä seurannut U. .. Ei todellakaan! Nämä niin sanotut haittaverot ja muut vastaavat maksut ovat normaalia verotusta. Energiaverotusta muutetaan jo kiivaasti siihen suuntaan, että se kirpaisisi yhä useampaa. kein vo1s1 vapautua näistä veroista. Jätevero on tyypillinen esimerkki ympäristöverosta, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. Neuvokas ilomantsilainen joutsenpari kantoi kuitenkin jäiselle pesälleen mutaa ja vesikasveja lähes 20 metrin päästä sulasta purosta ja sai pesänsä valmiiksi Vap un päivänä. ONKO SULOISEMPAA NÄKYÄ KUIN PILKKA'SIIVEN HOHTAVANML,\STA HÄÄPUKU VIIMEI SE.Ll.A AHTöJÄ.ÄLALA1 A LLA "TAI HMHKAN HELMENVALl<SA RIN"TA VASTEN KAHLEE._N<:,p.. Totuus on kaikkea muuta. Taas kerran alkuperäinen aate teollisuuden ohjaamisesta käyttämään luontoa säästäviä energialähteitä hajoaa. Vain siksikö, että kunnat, valtio ja EU kaipaavat yhä vain lisää rahaa pohjattomilta tuntuviin kassoihinsa. ALLIPARVI KELLO /Q..HOESSA.~(/ Käyttökuva/Hannu Vir1anen 46 SUOMEN LUONTO 5/96 55. Aika ristiriitainen lausunto. V IE.LA MONlt,1 V ERROIN RIEHAKKAAMPI OLI S AARISTON KE.V A7"HL,W\ 'ENNE.N, K!AN KUIKKIEN, SOTKIEN, MUSTALIN7"UJEN !}A HANHI E N _ TUHATPÄISE-1 PARVS, L-ENSIVAT t--\E:.LKE:INPA ... .. Siitä on käytännössä mahdoton vapautua, vaikkei tuottaisi minkään vertaa jätettä. Hl='l"Tlf.NE E N MEREN 9-(Vp..N VlHREM P INTAA?.' .. vsk.. Miksi on niin helposti luov uttu hyvistä aatteista. rotuksen tunnusmerkit. Ympäristön etuhan vaatisi, että kaikki pyrkisivät veroista eroon. Eikö kuitenkin olisi ollut järkevämpää toteuttaa haittaverojen alkuperäinen aate, jolla olisi ohjattu tuotantoa ja kulutusta siihen suuntaan, että myös tulevilla sukupol villa olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet nauttia siedettävästä ympäristöstä. Onko käytännössä mahdollista vapautua ympäristöveroista. On kai valittaen todettava, että byrokratian voitto on järjen tappio! Pentti Kontinen Mikkeli NAv\TI POIKA ,ÄY SIN SIEMAUK'SIN KEVÄTMUL.-ffON HURMA':>TA Kl,IN VIE.LA VOIT.~. Samalla on murentunut verojen aatteellinen perusta. Kyse on vain rahan keräämisestä, ympäristönsuojelu on pelkkä kulissi. Tällainen ristiriitainen verotuskäytäntö hannittaa, eikä pelkästään siksi, että tulee aina uusia veroja vaan myös ympäristön itsensä vuoksi. Joskus vuosia sitten ympäristöministeriön kansliapäällikkö Lauri Tarasti sanoi haittaverojen tavoitteena olevan sekä ympäristönsuojelun että rahan keräämisen kansalaisilta ja yrityksiltä. Vaikka se onkin nimetty jätehuoltomaksuksi, se täyttää kaikki veMIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Vuosi sitten laulujoutsenten pesintä epäonnistui kylmän kevään takia Pohjois-Suomessa. Ympäristönsuojelutavoitteen toteutuminen merkitsisi sitä, että valtio ja kunnat saisivat mahdollisimman vähän verotuloja. Pekka Kinnunen. Sitä suunnataan pois teollisuudelta ja kohdistetaan kotitalouksiin. Nämä verot ja maksut eivät ohjaa enempää yrityksiä kuin yksityisiä kansalaisiakaan ympäristöä säästävämpään toimintaan joitakin harvoja poikkeuksia lukuuottamatta. Kuusi poikasta kuoriutui vain vähän tavallista myöhemmin, kesäkuun 1 I
Se on minun vapauttani , jota en vaihtaisi siihen, että omalla autolla saattaisin olla perillä tuntia aikaisemmin. Lentokonekin veisi vain Ivaloon saakka, mistä minun kyytimiseni perille tietäisi hakijalle yli 300 kilometrin ajomatkaa. .. Pitkillä matkoillani olen usein pohtinut liikkumisen vapautta. Ulla Ahonen SUOM EN LUONTO 5/96 55. Teksteisd kerrotaan kunkin lajin elintavoista ja biologia&a ja selvitetään lajituntomerkit. Toimittaja tiedusteli pojalta, montako kaveria Utsjoelta tuli, mihin haastateltava vastasi: "Meitä tuli yhden Eskelisen verran." Toimittaja ei tietenkään ymmärtänyt ilmauksen taustaa ja kysy i seuraavaksi, millä kulkuneuvolla poika saapui . Jokaista bussiin nousijaa odottaa kohtelias tervehdys, ja matkan päätteeksi Topi tiedustelee korrektisti : " Koska saamme taas nähdä Teitä?" Ja kokeneena ihmistuntijana Topi tietää aina, miten kukin matkalainen toivoo itseään kohdeltavan. Peri llä vartoo mies, joka tietää odottaa minua yhtenä kappaleena tietyllä kellonl yömällä. 185,Lars Jansson -, _ Euroopan linnut Eur oopp: 1, J>ohjois-Afrikk:a ja l.lih.i-itii Lars Jansson EUROOPAN LINNUT Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä "Lars Jo~nin Euroopan linnut on pans markkinoilla oleva lintujen kenttäopas" -Pekka Hänninen, Suomen Luonto "Jo~nin opas on paljon enemmän kuin tavallinen käsikirja. 0m. Jos haluaa erityisen mielenkiintoisen matkan, kannattaa istua Topin lähellä, jonne kerääntyvät kaikkein seurankipeimmät ja suulaimmat tarinaniskijät puhumaan hirveistä onnettomuuksista, hauskoista sattumuksista tai mielenkiintoisista ihmisistä. Eläimet on kuvattu omassa ym~. Kun odotan Rovaniemen rautatieasemalla J. Topi tuo eloa pitkään matkaan kertomalla tarvittaessa mikrofoniin vitsejä tai juttuja ohikiitävistä seuduista. Huolissaan oli Topi myös siitä japanilaisnaisesta, joka olisi kyllä kyyditetty suoraan majataloon määränpäässään Norjan Kaarasjoella, jos tämä vain olisi jaksanut muistaa sen nimen. Hyvä kirja tuo syvyyttä harrastukseen . JI StnDlm Ul/smJ;n Anders BJm va .. Suomentanut ja Suomen olojen vaatimat muutokset tehnyt Otto Pöyhönen. • -Juha Poutanen, Savon Sanomat Suomen oloihin soveltaen suomentaneet Ilona Sevelius ja Lasse J. vsk. Se on suuri esteettinen elämys, sillä tekijä on nähnyt linnut myös taiteilijan silmin." -Markku Vainio, Länsi-Suomi "Kirjaa voi suositella kenelle tahansa lintuharrastuksest kiinnostuneelle ja se kuuluu myös "ammattilaistf'll" vakiowrustukseen. Matkustaja jätetään mieluusti kotiportille eikä lähimmälle pysäkille. . Hänen pyynnöstään olen kerran ylipuhunut saksalaisen turistin, joka halusi jäädä kyydistä Kevon kanjonin kohdalla ja viettää eräelämää joulukuussa, ilman vaadittavia varusteita tai hajuakaan selviytymisestä arktisessa luonnossa. '\ Anders Bjärvall Staffan Ullström EUROOPAN NISÄKKÄÄT T~ kirjaS§ esitellään kaikki EuroopaS§ esiintyvät nisäkäslajit, joita on yli 200. . Kyllä minulla ja Topilla piisasi silloin naurua. Jatkuva matkusteleminen on takuulla karsinut minu ta onnikkaromantiikan, mutta olen yhä tyytyväinen linja-autoon, jossa voin torkkua, syödä eväitä tai syventyä maisemiin. Eskelisen Lapin linjojen kyytiä, toi von aina hartaasti, että kuljettajana olisi Toivo "Topi" Peuraniemi . 210,TA MM 1 47. Topin huoli ja vastuu kyyditettäv istään ulottuu myös bussin ulkopuolelle. Kuljettaja on tarkkaavainen puolestani : minun ei tarvitse varoa liukasta tietä, pelätä poroja, ohittaa, terästää näköäni pimeässä tai repiä hermojani muun liikenteen vuoksi. Kirjan kuvittaja, Staffan Ullström, on Ruotsin tunnustetuimpia eläinja luontomaalareita. Ovh. Topin kyydissä Matkustelen perhesyistä tuon tuosta Helsingin ja Karigasniemen väliä ja siunaan joka kerran linja-autoliikennettä, joka on tehnyt kaukoavioliittoni mahdolliseksi. Tuntuisi ylivoimaiselta taittaa matkaa yksityisautolla, mitä eräät kutsuvat vapaudeksi. Ulkomaalaisetkin ymmärtävät hämmästyttävän hyvin suomen kieltä, kun Topi on sitä puhumassa. Laine. M. Edellisellä kerralla Karigasniemelle matkustaessani kuuntelimme Topin kanssa radio-ohjelmaa, jossa haastateltiin Kajaaniin hiihtokurssille lähtenyttä utsjokista pikkupoikaa
Nykytekniikan mahdollistaman ratkaisun tekee onnistuneeksi osaltaan sekin, että itse kuvat ovat komeita. Kirjan ylipitkät kannet kääntyvät näppärästi pitämään haluttua kohtaa nopeasti esiinkäännettävissä. Esilehtiaukeamalla on 43 lintua varjokuvin karkeaa pikamääritystä varten. Kartan alla mainitaan parimäärä sekä tietoja muutosta ja talvialueista. Lasse J. Jos ei esimerkiksi sinitiaisen kuvan perusteella tunnista sinitiaista, vika ei ole kuvassa. Arktikaa seuraamaan halua va saa kirjasta myös tietoonsa parhaat muutontarkkailupaikat. Tosisuomalainen määrityskirja lasse J. Erikoissanastoa on vältetty mahdollisimman paljon, mutta sille ei mitään voi, jos mineraalien nimet ovat outoja. Lajikuva on värivalokuva, josta itse pääkohde nousee esiin selkeänä, sillä tausta häiritsev ine yksityiskohtineen on häivytetty. Kinnunen ja P. Mutta onko esimerkiksi luhtakerttunen-viitakerttunen-kuvapari oikea valinta. Merikotkan parimäärä on tipahtanut pois, vaikka juuri sen pari määrä tiedettäneen tarkimmin! Sivun alalaidan esiintymisjanasta näkee, mihin aikaan vuodesta lajin milläkin varmuudella voi odottaa tapaavansa. kahakemisto takakannen käänteessä on sekin hyvä oivallus. Jari Kontiokorven, OlliPekka Pietiläisen, Esko Veijalaisen ja valokuvaaja Mikko Pölläsen ki1ja Arktika. Mikko Pölläseltä ja Tapani Räsäseltä. Kuvissa kotka, kuukkeli, karhu, ahma, palokärki, metsähanhi ja muut syvimpien metsien ja kätketyimpien soiden eläimet puuhailevat omiaan. Näihin aikoihin arktisten lintujen muuton ensitahdit ovat j o Suomessa käsillä näyttävin muutloryntäys ajoilluu toukokuun lopulle. Muuttolintujen valtaväylillä (WSOY 1996 , 160 s., 230 mk) vie lukijan arktisen muuton pyörteisiin. Olisi kuitenkin erehdys luulla hyvän luontokuvan syntyvän vain maastossa. Nyt niin kaivokset kuin niiden jätekasatkin ovat muinaismuistolain alaisia suojelukohteita, eikä mineraalien etsintä ja keruu enää ole luvallista. Laineen kirja synnyttänee keskustelua siitä, millainen on hyvä määritysvalokuva. Kun kaivosten vierellä asuvatkaan eivät yleensä tiedä kotiseutunsa historiasta, kirjanen on oppaana viehättäville kotiseuturetkille. Kuin kevennykseksi kerrotaan kirjan alussa myös naakkojen ja harakoiden kuvaami sesta. Nyt linnut ovat kuvissaan eri asennossa ja toinen kaiken lisäksi salamavalossa. vsk.. Laine on valinnut kirjaansa 244 lajia eli kaikki Suomen vakituiset pesimälinnut ja säännölliset läpimuuttajat. Aikaisemat Antti Leinosen kirjat ovat keskittyneet johonkin lajiin. Antti Leinosen persoonallinen opaskirja osoittaa, miten paljon työtä jonkin onnenkantamoiselta näyttävän kuvan takana voi olla. 1.,mfoyl.,..,.., , • .,..,.,..,..,..l•h, ..... Valtatie ei hiljene yöksikään vaan on kulkijoiden yhteysäänien täyttämä. Vuosaaren kalkkikivilouhos to1m1 vielä 1960-luvullakin. Oivanen: Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset, Geologian tutkimuskeskus, opas 35, 64 sivua + kartta, 84 mk. Mikko Pölläsen muuttolintukuvien veroisia ei ole aikaisemmin maassamme nähty. Leinosen mukaan kuvaa edeltää usein mielikuva: " ... A. Kartalla näkyy lajin pesimäja talvilevinneisyys Suomessa. Tämä arktisten lintujen muuttoreitti ruuhkautuu varsinkin keväisin tundralle kiiruhtavista alleista, mustalinnuista ja hanhista. Kaikki kaivospaikkakunnat eivät vaivu unholaan malmin ehtyessä. opissa Antti Leinonen: Eläinkuvaajan matkassa, Ki,jayhtymä 1995, 11 I s. kirjallisuus ja musiikki voivat olla antoisia ajatusten virittäjiä". ,,. Siitä löytyy nimi oudolle linnulle kotipihalla, kesämökillä ja pidemmälläkin retkellä. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Johdannossa on lyhyt esittely Pohjoismaiden ja erityisesti Helsingin seudun geologiasta. Mukana ei ole "vieraita" lajeja sotkemassa määrityksiä. Leinonen on tunnetu1m1a eläinkuvaajiamme, hänet tiedetään esimerkiksi suurpetoja metsäpeurakuvistaan. Laine: Suomalainen Lintuopas, Helsinki Media 1996, 348 s., 249 mk. Saltikojj; I. Antti Halkka Retkiä Helsingin kaivoshistoriaan B. Sieltä on louhittu rautaa, hopeaa, sinkkiä, lyijyä, kalkkia, marArktikan pauloissa Yksi Euroopan tärkeimmistä linnunteistä suorastaan maailman valtaväylistä kulkee maamme etelärannikon kautta PohjoisVenäjälle. Osaltaan auttaa ki1jan runsas kuvitus, mutta jos mineraalien ja kivilajien saloihin aikoo todella paneutua, tarvitsee avukseen vielä jonkin määrityskirjan. ,_ .. Suomen Luonnon tämän numeron kansikuva on hänen ottamansa. Ne on haalittu noin 40 lintuvalokuvaajalta, suuret määrät mm. Kirjasen liitteenä on Helsingin seudun geologinen kartta, johon vanhat kaivokset on myös merkitty. ,.~ ... J/rr,"N ., .. Eläinkuvaajan matkassa ei unohda käytännön neuvojen ja tarpeellisen tekniikan esittelyä esimerkiksi erilaiset houkuttimet ovat onnistumisen arkipäivää. Kirjaa voi mainiosti suositella kaikille suomalaisille. ,,...,u "'''"' ti.,,.l"fl; U,ivl ,.11u,,., ,., ... 11, ll•dou.l l'<lll"IU ,u;r.,,IJ,f,d _,,_ lumh l 9) Piirros vai valoku va. Laitakari, K. Laineen Suomalaisen lintuoppaan kuvitus tuo uuden tyylin suomalaisiin lintukirjoihin. Kaivoksista tai niiden jätekasoista on löydetty erikoisia mineraaleja ja korukiviä, jopa korundia ja jadea, joskaan niiden louhinta ei ole ollut teollista. Vasta tutkittuani uusinta kirjaa ymmärsin, että hän on kuvaajistamme se, joka on ehkä parhaiten löytänyt pohjoisen havumetsäluonnon hengen. Niiden kuvitus oli pääosin von Wrightin veljesten maalauksista. Kaivoksela, Leppävaara ja Laajasalo tunnettiin 1700ja 1800-luvuilla kaivoksistaan. Hienoa ideaa olisi ehkä vielä parantanut, jos lintujen siniharmaa tausta olisi jätetty pois. Aikaisemmat suomalaiset kenttäoppaat ovat Leo Lehtosen Jokamiehen lintukirja vuodelta 1955 ja Ivar Hortlingin Lintukirja vuodelta 1936. Lainetta. Miksei suorakaiteen muotoisiin valokuviin ole kyllästytty jo aikaisemmin. Terho Poutanen Antti Leinosen . Vaikka Suomi tuntuu tulvivan maailmalla tunnustusta saaneita lintujen määrittäjiä ja valokuvaajia, nykyaikaista kotimaan lintujen määritysopasta he eivät vain ole saaneet aikaan eivät ennen Lasse J. Monissa kaivoskohteissa, erityisesti kalkkilouhoksissa, on myös kiinnostavaa luontoa. Kaivosten suuri lukumäärä kertoo Helsingin seudun kallioperän monipuolisuudesta. Kukin laji saa sivun esittelyn, jonka näkyvimmät osat ovat värikuva, teksti ja esiintymiskartta. Antti Halkka moria ja rakennuskiviä. kun aiheet ilmestyvät eteen, on toimittava enemmän vaiston kuin harkinnan mukaan ... Pi48 KIRJOJA Haukkoja lennossa ,,..,,..,....,r• J .. Harrastajakuvaaja tulee väkisinkin pohtineeksi ammattitaidon saloja esimerkiksi katsoessaan uusimpia kehitettyjä kuviaan
Teoksesta voi helposti hankkia sopivan yleissivistyksen kivien maailmasta. vsk. Vaikka kirja karttaliitteineen on sellaisenaankin hyvä yleisopas Helsingin seudun geologiaan, tarvittaisiin myös opaskirjaa tyyliin Helsingin seudun geologiset retkikohteet, sillä täällä on helposti tavoitettavissa kymmeniä erilaisia kiinnostavia geologisia kohteita parin miljardin vuoden ikäisistä kallioista muutaman tuhannen ikäisi in hiidenkirnuihin ja muinaisrantoihin. Suvi Viranta-Kovanen 49. Ki vien ominaisuudet alkavat atomeista. Mineraalit esitellään niiden mineraalikoostumukseen perustuvalla luokituksella (ns. 92 1-23 1 03 21 sekä Seppo Leinoselta puh. Amazonas-julisteswjaan kuuluu seitsemän julistetta. Nyt sen tiimoilta on ilmestynyt pienen viidakon kokoinen julistesa,jakuva. Naismetsänhoitajien elämää vuodesta 1918, Naismetsänhoitajat ry. Selvää on, että ei heistä ole tullut mitään kriittistä voimavaraa ammattikunnan sisälle. Olen kuullut akateemisissa pöytäkeskusteluissa metsämiesten oikein huolestuneen tämän vuoksi alansa tulevaisuudesta. Kirja opastaa ku inka irtolohkareiden avulla voidaan jäljittää niiden emokallio. Kohta olojen vakiinnuttua 1950-luvulla naiset saivat taas väistyä. 93 /-335 42 22. KIRJOJA NÄETKÖ Nl(T MITÅ TUO PROJEKTI ON SAANUT Al)(MN ! ... MTK:ssa työskentelevä Elina Rutanen toteaa: "Meille annettiin sellainen kuva, että me olemme ihan erikoisporukka tämän taivaan kannen alla. Kalle Taipale opastaa lukijoitaan kiviharrastuksen pariin. AARRGHt TIE oN 17 PAHIITTA T"SSÅ KAIKESSA! .,,ASUMAToN !! ÅLÅS Nl(f ! . Danan luokitus). Ensin olin nauta, seuraavaksi kohosin arvokkaasti kädelliseksi ihmisapinoiden tasolle. Sa,ja maksaa 50 markkaa ja postikulut. Ehkäpä naismetsänhoitajien positiivinen viesti tällä kirjalla on se, että aika on ajanut ohi niin miehisen metsäammattilaisuuden kuin myös oman ammattikunnan sisäl_le sulkeutumisen. Toisinaan kiviharrastajan on syytä myös tukeutua hajuja makuaistiinsa. Taiteilija Seppo Leinosen piirroksissa seikkailee hänen aikaisemmista sarjakuvistaan tuttu N asu Pappa, j oka oppii uusia asioita sademetsästä, kansainvälisestä taloudesta ja kestävästä elämäntavasta. Naismetsänhoitajienkin keskeinen ongelma on ollut osoittaa, että he ovat vähintään yhtä hyviä, elleivät nyt sitten parempiakin kuin miehet. Se kertoo myös mistä löytyvät mahdolliset malmit tai kauniit ja kestävät kivet. Miten tällainen reipasotteinen nimittely on mahdollista. Ku llakin mineraalilla on alkuainekoostumuksestaan ja synty-ympäristöstään johtuva tyypillinen kiderakenteensa. Maastossa voidaan tutkia mineraalin väriä, kovuutta, lohkeavuutta, kiiltoa ja ominaispainoa. Ojankaivuu ja halkosavotta ei ihan kaikilta yhtä hyvin luonnostunut, mutta opiskeluissa toki naiset pärjäsivät usein miehiä paremmin. 1995, 135 s. Sitä saa Ympäristöja kehitys ,-y:/tä, puh. Kirja kertoo kiven käytöstä ja sen historiasta, · eri kivilajien syntyoloista, kivien etsinnästä ja käsittelystä. Ne jäljet näkyvät valitettavasti metsämieskunnassa." Kirjan lopussa on mielenkiintoinen naistutkimuksen kooste miesten ja naisten töistä, menneistä naiskäsityksistä, ammattien sukupuolileimoista, siitä millaista on olla ainokainen sukupuolensa edustaja ja naisten uranesteistä. Seppo Vuokko Ellei teosta saa ki,jakaupasta, sen voi noutaa tai tilata Geologian tutkimuskeskuksen julkaisumyynnistä, Betonimiehenkuja 4, 02150 Espoo, puhelin (90) 46931. Sota-aika antoi naisille mahdollisuuksia; heitä tarvittiin ja niinpä naisia pyrki aikaisempaa enemmän myös metsäalalle. Se, miten _atomit ovat sitoutuneet toisiinsa, vaikuttaa mineraalin kovuuteen ja kiderakenteeseen. Kun metsänhoitaj ista on puhe, luonnonsuojelijoita ennen muuta hämmentää keskustelun karahtaminen kiville haettaessa yhteisymmärrystä metsien käsittelyn ja suojelun välillä. Naiset ovat olleet ladyjä valiojoukoissa. Metsäopiskelijat näyttävät sulkeutuneen tarkoin omaan maailmaansa. Metsämiehet ovat ihan eri joukkoa kuin muut kuten agraarit, emmehän me heidän kanssaan paljon oltukaan tekemisissä. Ennen eri mineraalien esittelyä kirja kertoo, mistä mineraalit koostuvat sekä sen miten eri mineraalit tunnistetaan. Vi ime vuonna omaan nilkkaani osui kaksi hul vatonta nimittelytapausta. Etsijän ja keräilijän opas, WSOY 1995, 168 s., 159mk. Näin jälkeenpäin asiaa ajatellen tämä suhtautuminen ei ollut kovin viisasta. Kuvassa näyte yhdestä sarjan julisteesta. metsäntutkimuksen tasolta. WÅEN ToKI ! VAIKKA KAIKKI ONKIN YA':.TA AL,USSA OLElrE SAANEET JOPA TIEN! l(HTE'<t>EN 51VIST1<\<SEE.N f !.' Sarjakuvasankari suuressa sademetsässä Amazonia on jättimäinen sademetsä. JoTENl<l~HAN TÅMÅ ASUMATON VUl)A\(\(O PITÅÅ S'<SÄTÅ K~Hll'11<SEN A~KUUN! .,, KEHll'<l<SEN ALKUUN r!f KAIKKEA SITÄ KUUL,EE.\<IN ... Nämä kunniakkaat nimitykset sain hyv in korkealta SUOMEN LUONTO 5/96 55. Toisaalta kivet ovat olennainen osa ympäristömme, niin luonnollista kuin rakennettuakin. Valiojoukkojen ladyt Sirpa Kärkkäinen ja E,ja Toivanen: Uudistusalalla. Mikroskoopin käyttö sekä laboratoriossa tehtävät kemialliset ja fysikaaliset analyysit mainitaan vain lyhyesti . Postituskulut nostavat hintaa 43 markalla eli 127 markkaan. Kirjan pääpaino on kuitenkin mineraalien ja kivi lajien kuvauksessa. Suolamineraalit maistuvat suolaiselta, kaoliini taas haisee lattialuutulta. Vastausta kysymykseen etsiessäni kohdalle osui mainio teos Suomen ensimmäisistä naismetsänhoitajista. Ei se nyt ihan suoraan kysymykseeni vastannut, mutta epäsuorasti rivien välissä moneenkin kertaan. Iiris Lappalainen Opas kiviharrastukseen Kalle Taipale: Kivet. Yliopistouralla aloittaa kahdessa metsätieteellisessä tiedekunnassa nykyään lähes yhtä paljon naisia kuin miehiä. Itsekin ajattelin 1970luvun alussa metsänhoitoa opinalakseni, mutta säikähdin Metsätalolle vaadittuja armeijapisteitä niin, että pyrin mieluummin kadun vastakkaiselle puolelle kasvitieteen opiskelijaksi. Kivien etsijän ja keräilijän oppaan painopiste on maastossa tehtävissä tunnistuksissa. Ki viä kerätään yleensä joko malmeja etsittäessä tai koristeki viksi
Kirjan lopussa on mittava orni-suomi slangisanasto. Työkokemus tai alan pitkäaikainen harrastaminen katsotaan hak ijalle eduksi. Keruutuotteiden hyötykäyttö. 1996 mennessä osoitteella: Satakunnan maaja metsäinstituutti, Kull aan toimipaikka 29340 KULLAA. 20.12.96 * Turun yliopiston ympäristönsuojelun approbatur ja cum laude * erilaisia lyhytkursseja ympäristöalalta SOITA JA PYYDÄ° ESITE! HOIKAN OPISTO 38100 Karkku puh. Linjalle Vapaamuotoinen hakemus todistusjäljennöksihakeutuminen: neen toimitetaan 30. Pääpaino etäja itseopiskelulla. OpiskeluOpetus sekä oppilaitoksen järjestämä majoitus kustannukset ja ateria/pv ovat maksuttomat. 5. Jatkolinja ja tutkinto on mahdollista suorittaa työn ohella. Lukukaus,maksu koko Jatkolinjan ajalta on 300 mk. järjestelyt: Keruutuoteneuvojat. Maa-, metsäja puutarhapuolen opistoasteen tai muun soveltuvan koulutuksen suorittaneet. 932-51 215 fax 932-5121 220 SUOMEN LUONTO 5/96 55. Ovh. Keruutuotteisiin liittyvä opastus ja koulutus. Kurssiesite ja näyttökoe-esite sekä lisätietoja puh. Tutkinnot ja näyttökokeet sisältyvät jatkolinjan ohjelmaan. 15.8. 128,50 Matti Koivula Jan Södersved KIRJAYHTYMÄ TILAA EDULLISET RYHMÄLIPUT ENNAKKOON NUMEROSTA 914-725 500 MESSUT 6.-9.6.1996 •• RIIHIMAKI AVOINNA: to-la klo 10-19, su 10-18 LIPUT: aikuiset 60 mk, lapset 7-12v 15 mk, perhelippu 120 mk, paikoitus 15 mk XII KANSAINVÄLISET ERÄMESSUT METSÄSTYS, KALASTUS, LUONNONSUOJELU JA RETKEILY. Antaa valmiudet toimi a asiantuntijana luonnontuotteiden talteenoton ja hyödyntämisen edi stämistehtäv issä sekä lajmmääritykseen liittyv issä tehtäv issä esimerkiksi sienija kasvimyrkytystapausten tutkinnassa (sai raalat ja terveyskeskukset) tai tullija poliisiviranomaisen apuna. Oppimateri aalimaksu on 200 mk sekä tutkintomaksu (s isältää kaikki näyttökokeet ja tutkintotodistuksen) on 200 mk. (939) 54025 1 (Koivumäki tai Hänninen). alojen korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opintojen loppuvaiheessa olevat korkeakouluopi skelijat. vsk.. Terävän analyyttinen ja riemukkaan itseironinen henkilökuva lintumiehestä, omista ja valaiseva tarina suomalaisesta lintuharrastuksesta. Matti Koivula Jan Södersved ORNIMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS Noviisi, konkari, perusorni, staijari, bongari, keräilijä, <lude, asemarengastaja, petomies ... 1997 (700 h) Antaa valmiudet ja oikeuden kouluttaa keruutuoteneuvojia. Biologian tai em. Monimuoto-opetus. 199630.9. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen koulutusohjelma lähtötason perusteella. SATAKUNNAN MAAJA METSÄINSTITUUTTI Kullaan toimipaikka järjestää KERUUTUOTETARKASTAJAN JATKOLINJAN sekä keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkintoon liittyvät näyttökokeet Kohderyhmät: Laskennallinen opiskeluaika: Keskeinen tavoite: Keskeiset sisällöt: Opetus. YMPÄ°RISTÖOSAAMISTA HOIKASSA AJANKOHTAISTA KOULUTUSTA JA KURSSITUSTA * Kansainvälinen ympäristölinja 26.8.96 16.5.97 * Ympäristöhalli1mon ja -suunnittelun jatkolinja 12.8. Sienija kasv ilajien tuntemus
Kuinka kummassa jätteitä ei osattaisi lajitella kompostoitavaan ja palavaan (tai palautettavaan), jos kerran nuorena osattiin lajitella yhtä sikaämpäriin, toista laskiämpäriin ja käärepaperit halkolaatikkoon. Minä arvostan mukavuutta. Joskus kuuluu seinän takaa naapurien riitelyä. Rojusta pitää päästä eroon. Sitä suurempi ihme on mennä anoppini tykö mummolaan. Moni muutti työn ja vesiklosetin perään kaupunkiin. minullekin talokaupan yhteydessä. ei yhtenään pese ikkunoita. Mutta kuinka sanoa vanhuksille, että tehän tässä se nähtävyys ja eriskummallisuus olette. Molemmat ratkaisut olisivat ympäristövihamielisiä, mutta se ei ole läheskään ainoa syy pidättäytyä rakennustöistä. Ilmeisesti lajittelu iskostui mieleen rasittavaksi pakoksi.. Naiset juorusivat poissaolevista, miehet muistelivat vanhoja sattumuksia ja puhuivat politiikkaa tai ruokottomuuksia. Miksi. Sekään osaaminen ei synny itsestään, siihenkin tarvitaan sukupolvien yhteistyötä myös ympäristöja elämäntapa-asioissa. Kerrostalossa olen viimeksi ollut kirjoilla 25 vuotta sitten. Että mitä kummaa noille lapsille nyt keksisi. Liioin ei ole tienattava hankintojen vaatimaa lisärahaa. "Sulevi, muistatkos mihkä ne jäi Irman lasten jäljiltä kaikki ne Nakke Nakuttajat?" Sulevi hakee kipeän selkänsä kanssa hyvän aikaa, löytää, ja siinäpä onkin lasten tajunta tukittu loppuajaksi vierailua. Vaikka tilaa olisi, ei vintille saisi kertyä vanhoja vaatteita. Sen enempää kuin omakotitaloon sähkösaunaa. Mukavaa on, ettei nurkissa pyöri remonttimiehiä. Rapussa voi huutaa niin, että raikuu oikein kunnolla. Omasta lapsuudesta muistuu valoisana ikävystymisen ylellisyys. Mummolla on nautakarjaa, ternimaito tulee tutuksi, ja saavatpa lapset itsekin kirnuta vispilällä pilkkumin pohjalle voinokareen. 51. Sitten vietiin väkisin vanhainkotiin, ja mummo riutui ikävään. Kumminkin on saavuttu Pohjois-Savoon nykyajan Uudeltamaalta, jota moni sisäsuomalainen erehtyy luulemaan pelkäksi kaupunkialueeksi. Mummo asuu kaupungissa, ja voipa olla, että lastenlapset viettävät kotonaan perinteisempää, jopa maalaisempaa elämää. "Kun kaupassa sanoivat, että tätä ne lapset nykyisin toivovat." Iäkkäät sukulaiset voivat valikoivasti nauttia pikkulasten parhaista puolista ja populistisesti liittoutua heidän kanssaan yhden sukupolven ylitse. Puutaloista yksi on ollut syrjäkylällä Vihdissä, toinen omakotialueella Karkkilassa. Se avasi näköaloja moneen suuntaan. Nyt se talo palvelee usein käyttämänämme työhuoneena, mutta vesikäymälää emme ole harkinneetkaan. Monet vanhemmat ohjaavat lapsiaan niukempaan kuluttamiseen, hankkimaan elämykset retkistä, kirjoista ja harvoista rakkaiksi osoittautuvista leikkikaluista. Toisaalta siitä seurasi ainainen vaivattomuuden ihanne, kuin ei pulavuosista olisi mitään opittu. Sauna toimii sähköllä, ja parvekekin mummolla on. U sein vien lapseni kylään ikäihmisten luo. Nähneet kuinka harva asia menee hukkaan, toissapäiväisestä lehdestä saadaan kaakaon tarvitsema lämpö. Oma lajinsa on vanhanaikaisuuden pelko. Rahaa tulee, mutta sen määrää on hankala ennustaa. Minä olen asunut enimmän ikäni puutaloissa. Tältäkö tuntui entisajan lapsesta päästä maaherrankaupunkiin. Mummonmökki on idealisoitu käsite. Se on ollut isäja äitikapinaa. Yhä harvemmin käy näin. Vieraisilla ainoana lapsena seurailin aikuisten touhuja. Kumpaisessakin lapset ovat kokeneet sähkölämmityksen ohell a uunit ja puuhellan. Kirjoituspöydän ääressä voin todeta talonpoikaisviisauden, etteivät vuodet ole veljeksiä. Pohjakerroksessa on varasto, jossa näkee vieraita pulkkia ja polkupyöriä. Että eihän ornitologikaan lintutornissa keskity sarjakuviin. Silti ilmaantuu tuon tuostakin lyhytikäisiä mutta sitäkin äänekkäämpiä ja vilkkuvampia leluja. vsk. Edellisessä talossa oli vain makki. Mummola sijaitsee maalaiskunnan haja-asutusalueella, hyvässä lykyssä kehitysalueella. Mikä kiehtovinta, mummolla on kerrostalo. Sitä rahaa, joka kerran ehkä tulisi perintöteitse samojen lasten järkevämpiin tarpeisiin. Usein on iäkkäämpi isäntäväki hetken istuttuamme kuin hiilloksilla. Työtä piisasi useimmille, ja sitä pidettiin mielekkäänä. Nuorempi polvi on maailman sivu näyttänyt edelliselle pärjäävänsä siinä missä sekin . Lapset oppivat siinä sivussa perinteistä elämänmenoa, paikallishistoriaa ja murretta. Lapsen annettiin olla, hänelle ei koko ajan tuputettu jotain lapsille kuuluvaa. Se ei houkuttele sen enempää kuin nykyistä nuorta polvea maatyö taikka työ si inä tehtaassa, jossa isäkin uurasti. Vieroksun työtä ja pidän mukavuutena juuri sitä, ettei tarvitse puuhata muita kuin niitä asioita, joista satun kiinnostumaan. Hannu Niklander Uutteruuden vaiva ja kituuttamisen riemu Ajatellaan, että mummolassa lapsi kohtaa kaikkea perinteistä. Ja etten joudu suremaan mahtavatko viemäriputket jäätyä. Uusi pärjäämisen näyttö voisi olla rihkamasta ja liikasiisteydestä kieltäytyminen, semmoisen yhteiskunnan etsiminen, jossa elintaso ymmärretään ennen muuta turvallisuudeksi. Ne tulevat sukulaisilta. Klosetti tuli SUOMEN LUONTO 5/96 55. Nykyään on yleistynyt paitsi työttömyys, myös osa-aikainen ja satunnaisluonteinen työ. Luultavasti mummot viihtyivät, salailivat lieviä halvauksiaan, jotka kumminkin tulivat ilmi. No entäs ne mukavuudet. Mummojen lapsille mökit edustivat idylliä korkeintaan kesällä. Rahaa hupenee. Ensin linja-autolla Riihimäelle ja sitten tuntitolkulla junalla. Vanhan polven työ oli fyysisesti raskaampaa kuin nykyinen, heidän helpotuksen toiveensa oli kohtuullinen. Miniä on kehno jos Hannu Niklander kaavailee nuoremmalle polvelle uutta tapaa pärjätä ja ymmärtää elintaso. Vävy taas on omituinen kun vei likkaparan puutaloon, jossa on ne hankalasti pestävät pieniruutuiset ikkunat
Isäni oli pappi ja toimi aikoinaan lähetyssaarnaajana Kiinassa. Niin tein myös Finlandiatalon muotinäytöksessä. Mutta heillä on myös kauhukuvia siitä, millaisen muutoksen nuo edistysaskeleet aiheuttaisivat heidän elämäänsä ja koko yhteiskuntaan. He yöpyivät yleensä kotonamme, ja minä käytin tilaisuutta hyväkseni . Kaipa luonnonsuojelun markkinnoinnissa pitäisi tosiaan ryhtyä aikaisempaa innokkaampaan lähetystyöhön, mennä kertomaan kaikille mahdollisille maailman turuille muutoksen tarpeellisuudesta pahimman välttämiseksi ja myös siitä, että niukkuuden paratiisi pystyy tarjoamaan yhtä rikkaan elämänmuodon kuin ku I utusparati isiki n. Se tuo suurimman osan kansallispuistojen ja suojelualueiden tarvitsemista varoista. Kerta toisensa jälkeen olen huomannut, että enemmistö heistä rakastaa luontoa siinä kuin mekin ja kannattaa sen suojelua. Yhtä ja toista he rui korviini . Hän järjesti tämän tästä lähetystilaisuuksia, ja niissä oli vierailevina puhujina myös Afrikassa työskennelleitä lähetyssaarnaajia. Ja olemmeko herkkähenkisen pii rimme ulkopuolella esiintyessämme niin uskonvarmoja, että synnytämme vaikutelman kuppikuntaisuudesta. "K aikes sitä ollaan", sanoi akka jouluyönä merrassa. Pikkupojasta asti minun on tehnyt mieli päästä Afrikkaan. Mutta pian jä1jestin motiivini kohdalleen. Tässä pitäisi toimia järjestäjien ja kuulijoiden ehdoilla niin pitkälle kuin se on mahdollista. Nykyisenkin ymmärrykseni tilaa epäilin hetken, kun olin suostunut muotinäytöksen vetäjän Sirpa Rydmanin pyyntöön. Eikä sillä hyvä, olin lupautunut näytöksen suojelijaksi. En kuitenkaan ollut asialla yksin. V aikkei minulle käynytkään näin, rakkauteni Itä-Afrikan luontoon pakottaa minut joka kerta sanomaan kyllä, kun minulle tarjotaan tilaisuus kertoa siitä. Kuvatessani Afrikan luonnon kauneutta, kertoessani erilaisista ilmiöistä, jotka ovat helposti havaittavaa ja tajuttavaa luonnonteatteria, mieleni hehkuu ja se näkyy päälle päinkin. Tätä aikaisemmin en muista yrittäneeni suojella muuta kuin luontoa ja kotieläimiä, paits i kenties lapsiani pahalta maail malta, silloin kun sekä he että oma ymmärrykseni olivat keskenkasvuisia. Tilaisuuden jälkeen pohdin pitkään asiaa, joka on minua askarruttanut ennenkin. vsk.. Sirpa Rydman oli laatinut pitkän ja ansiokkaan multivisio-ohjelman, jossa esiteltiin ItäAfrikan luontoa ja sen suojelua. Ja tottakai hehkutan, miten välttämätöntä on Itä-Afrikan luonnon säilyttämi nen. Ja toiseksi he, aivan kuin minäkin , kuuluvat siihen enemmistöön, joka hyvää tarjottaessa ottaa sen vastaan heti , hankalan vasta huomenna. Tajusin, miksi monet joutu vat sen lumoihin siinä määrin , ettei minkään muun alueen luonto enää sykähdytä yhtä voimallisesti, jopa jättää täysin kylmäksi. Se leipoutui eri kirjoista 52 KUUKAUDEN ILKKA Lähetystyö hankkimani tiedon kanssa eläviksi mielikuviksi. K orkeasaaren johtajana minua pyydettiin moniin tilaisuuksin kertomaan Korkeasaaresta tai eläintarhojen toiminnasta yleensä ja lähes aina toivottiin, että ottaisin mukaani jonkun eläimen. Muotinäytöksen teemana oli Itä-Afrikka. Tällainen on tietysti sitä ylen tuttua ja ylen ihmimillistä, jota kahdeksannen käskyn selityksessä Martti Luther me ille suosittelee: "vaan selitämme kaikki parhain päin". Minusta tuli kuitenkin biologi. Tällainen piikki pistelee omaatuntoani keskustellessani sellaisten ihmisten kanssa, joiden maailmankuva ja mielenkiinnot ovat arkisen toimeentulon takia painottuneet toisin kuin meidän. Tässä vahvimmaksi käytännön työkaluksi on osoittautunut usein kyseenalaistettu turismi. _ Tämä sananparsi tuli mieleeni , kun astelin eräänä maaliskuun iltana muotinäytökseen Finlandiatalolle. Usein kerron myös Itä-Afrikan kansoista, historiasta sekä nykyisestä poliittisesta tilanteesta. Siksi puolustan sitäkin . Kulutammeko me luonnon ja oman ympäristömme puolustajat aikaamme ja voimiamme liiaksi keskinäiseen ajatusten vaihtoon ja toistemme tietojen kartuttamiseen. Utelin heiltä, mitä eläimiä he olivat nähneet ja mitä eläimet olivat tehneet. Itä-Afrikankin asioista sillä olisi kerrottavaa. Minulle tarjottiin tilaisuutta lähteä matkaoppaaksi Itä-Afrikkaan. Mietinpä kymmenen ikävuoteni korvilla sitäkin, että ryhtyisin lähetyssaarnaajaksi päästäkseni Afrikan eläinparatiisiin. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 5/96 55. Käytännön syistä tämä ei ollut mahdollista, mutta sanoin joskus, että olisin valmi s tuomaan asiani puolestapuhujaksi vaikka urosle ijonan. Epäilen kuitenkin , etteivät kuulijat muistaisi tilaisuudesta muuta kuin leijonan aikaansaaman jännityksen. Ohjelma oli hyvä jatko puheelleni. Itä-Afrikka hurmasi minut vahvemmin kuin uskoinkaan. Afrikanhinkuni säilyi hengissä opiskeluvuosinani ja sen jälkeenkin, mutta vasta 1970-luvun alussa saatoin antaa sille mitä se pyysi. He ymmärtävät myös ympäristömme kunnostuksen tarpeet ja mihin sen laiminlyönti johtaa. Onko tästä tullut kuin yhteislaulua, jossa samat ulkoaosatut suosikkikappaleet toistuvat kerta toisensa jälkeen
tunnistin rekisteröi tärinän ja vaihtuvakulmainen prisma muuttaa muotoaan aina tilanteen mukaan. Kiikaroin kuumeisesti seuraavaa osaamisesta. Kiikarin CANON 12 X 36 1S -KIIKARI. Ja siinä se ykskaks Vaihtuvakulmainen prisma miin vähennetty pallopoikkema takaavat huippuoli poiju ilmestyi kuin tyhjästä myrskyn keskeltä. Suuren erotustarkkuuden ansiosta pienetkin yksityiskohdat erottuvat selvästi . Myynti: Canon-asiantuntijaliikkeet kauua maan.. Kohdetta on helppo seurata, Vaikka katsotkin maailman menoa kiikarin läpi, Sinun kun kuvakulma on peräti 67 astetta. KUVANVAKAIMELLA VARUSTETTU KIIKARI PERINTEINEN KIIKARI • • LIIKUTTAVAT KOKEMUKSET EIVAT KAIPAA LIIKKUVAA KUVAA "Maali häämötti jo, kun myrsky yllätti. Uusin tekniikka ja kaikkien yksityiskohtien huolellinen Asiantuntijat kaikkialla maailmassa ovat ottaneet optisella kuvanviimeistely takaavat, että Canon 12 x 36 IS -kiikari on maailman vakaimella varustetun Canon 12 x 36 IS huippua. Etsimen Mikä tunne, kun ohitimme sen lennossa." tasonkorjauslinssi varmistaa selkeän, kirkkaan, Purj ehdit meriä, bongaat lintuja , jännität katsomossa .. Maahantuonti: Oy Canon Ab, Kornetintie 3, 00380 Helsinki, puh. reunoja myöten tarkan kuvakentän. VAKAA VISIO MAAILMAAN. UD-lasi, Super Spectra -monikerroskalvotus ja minipoijua vellovasta merestä. Enää ei anneta Canonin vankka kokemus kameranvalmistajana kertoo optiikan periksi, tähän on satsatru vuosia ... Kuva on tarkka ja tärinätön ja silmä jaksaa väsymättä katsoa sitä pitkäänkin. terävän, yksityiskohtaisen kuvan. Canon -kiikarin innostuneesti vastaan. Pelinteinen kiikari: pienin rehsri ei ole luetravissa. Siksi asiantuntijat suosittelevat sitä. Optinen kuvanvakausjärjestelmä ei silti tarvitse tinkiä terävyydestä. Kuvan vakain: kasivaralta pieninkin teksti luettavissa. (90) 560 671
Hän löysi kuitenkin maininnan siitä keskieurooppalaisesta kirjallisuudesta ja epäilyn, että kasvuhäiriö olisi viruksen aiheuttama. Sitten ne menivät rakennuksen alle. En ole kuullut aiemmin tämäntyyppisestä havainnosta. Seppo Vuokko Mitä saukko syö. Mukaan olisi hyvä liittää joko papereiden välissä kuivattu mykerö tai valokuva voikukasta ja tarkat tiedot kasvupaikasta. Saukko voi saada osan suolistoonsa joutuneista hyönteisistä myös syömiensä kalojen ruoansulatuskanavasta. Mitä lintu teki jyrsijällä. Pertti Sulkava, joka on Keski-Suomessa seuraillut saukkojen elämää, kertoi havain54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Pyydämme lukijoilta havaintoja tällaisista epämuodostuneista voikukista, jotta saisimme kuvan ilmiön yleisyydestä Suomessa. Löysin pikkupuron varrelta saukon jäljet ja ulosteen, jossa oli runsaasti kovakuoriaisten jäänteitä. Hahtuvapalloja ei niistä kehity. Rastas otti sen kiinni ja heitteli välillä ilmaan ikään kuin leikkien jyrsijällä. Epäselvän kuvan perusteella mustarastaan nokassa oleva jyrsijä on vaivaishiiri (tai mahdollisesti päästäinen). Voiko ky'~ seessä olla sama pariskun"' ta. Mikä kumman voikukka. Mahdollisesti jyrsijä on lähtenyt liikkeelle mustarastaan hakiessa ruokaa, ja rastaan saalistusvaisto on herännyt. Sopivalla paikalla oleva mökki tai sauna saattaa olla kaikille västäräkeille ylivoimaisen hyvä pesäpaikka; aivan samoin talossa räystään alla oleva reikä tai jokin muu ihanteellinen paikka laukaisee pesänrakennusvietin , ja pesä sijoittuu aina samalla, laj ille tyypillisellä tavalla. Hän sanoi, että ilmiöstä on vanhojakin tietoja, mutta se saattaa silti olla yleistynyt. Mustarastas ei kuitenkaan pysty syömään pikkunisäkkäitä. Syökö saukko yleisestikin hyönteisiä. Etenkin koiraspuolinen västäräkki on usein uskollinen edellisvuotiselle pesäpaikalleen, varsinkin jos pesintä on onnistunut. Västäräkki on rantojen asukas, joka miehittää hyvät pesimäpaikat joka vuosi. En tiedä, mikä saa mustarastaan nappaamaan elävän pikkujyrsijän. On siis mahdolli sta, että ainakin toinen linnuista olisi ollut sama yksilö koko ajan. Mustarastas syö talvisin marjoja, hedelmiä, leivänmuruja ja kauraryynejä, ja muuta ravintoa lintulaudoilta. Löysin viisi vuotta sitten ensimmäiset neljä ja nyt niitä tuntuu olevan eri puolilla Helsinkiä. neensa saukkojen ulosteissa muun muassa suursukeltajakovakuoriaisen peitinsiipiä sekä jätteitä vesi perhosten kotelokopista. Myöskään ruotsalainen äkämäja hyönteistutkija CarlCedric Coulianos ei tunne tätä epämuodostumaa. Kohta juoksi pikkujyrsijä veneen alta mustarastasta karkuun. Seppo Vuo/anto Uskolliset västäräkit < Jo seitsemän vuotta on kesämökkimme västäräkki -~ tehnyt pesänsä aivan samaan paikkaan. Vastanneiden kesken arvomme vuoden luontoki,jan Toukohärkä ja kultasiipi. On kuitenkin paljon todennäköisempää, että molemmat linnut ovat vaihtuneet, vaikka pesäpaikka on pysynyt samana. Todennäköistä kuitenkin on, että erityisesti hyvin pienissä vesissä liikkuessaan saukko monipuolistaa ruokalistaansa hyönteisiäkin napsimalla. Mikä on mustarastaan ruokavalio. Tällaiset voikukat näyttävät keskittyvän jotenkin saastuneille paikoille kuten vilkkaasti liikennöityjen teiden varteen. Lähettäkää havaintonne toimitukseen kesän aikana. Merkittävää on, ettei ruotsalainen Hofsten lainkaan mainitse muotoa 1954 ilmestyneessä laajassa voikukan biologiaa käsittelevässä julkaisussaan, johon hän kokosi materiaalia parikymmentä vuotta. Seppo Vuo/anto SUOM EN LUONTO 5/96 55. Vanhimmat suomalaiset västäräkit ovat rengastustietojen mukaan eläneet ainakin kahdeksanvuotiaiksi. Keskustelin asiasta Erkki Reinikan kanssa, joka on tutkinut perusteellisesti voikukkiamme. Tuskinpa jopa yli kymmenkiloiseksikin kasvava eläin kuitenkaan voi suurta energialisää hyönteisravinnosta saada. vsk.. Varman vastauksen kysymykseen saisi, jos voisi tunnistaa linnut yksilöllisesti jostakin selvästä tuntomerkistä. Saukon pääravintoa ovat kalat ja sammakot, mutta varsinkin talvella se saattaa henkensä pitimiksi syödä hyönteisiäkin. Mikä on tämä kasvi, jonka lehdet ja varret ovat kuin voikukan, mutta kukat pelkkiä turvonneita tupsuja. Varttitunnin päästä rakennuksen toiselta seinältä ilmaantui mustarastas jyrsijä nokassaan. Tämä omituinen voikukan muoto on kummastuttanut monia, mutta aina olen joutunut vastaamaan, etten tiedä epämuodostuman syytä ja ni in nytkin. Rakennusten alta löytyy lisäksi lehtiä ja kariketta käänneltäessä hyönteisten ja muiden selkärangattomien koteloita ja lepoasteita, kenties liikkeellä olevia hämähäkkejäkin. Ehkä tauti on itäinen ja vasta leviämässä. Matti Helminen Mustarastas jahtasi jyrsijää Joulukuun viimeisinä päivinä huomasin Viikin Pornaistenniemessä mustarastaan pomppivan ja kuopivan maata veneen alla. Sen nokka on varsin hento, ja vaikka se kovalla työllä saisi nokittua reiän nahkaan, ei nokassa ole koukkua, jolla repiä lihaa
Radio Suomi 12.06. Koivukirvojen joukkovaellus keväällä 1995 näkyi säätutkastakin. Perjantaina 19. Olen huomannut että näin on käynyt, kun on joutunut seisomaan pitkän aikaa paljain jaloin heinikossa. SUOMEN LUONTO 5/96 55. Mitä ne olivat. Oliko se juuri kuoriutunut. Kuvassa näkyy myös niiden pienempiä siivettömiä jälkeläisiä. Ne olivat suolessa vihertävän nesteen sisällä. Kalkkikuoriset piensimpukat muistuttavat kookkaampia sukulaisiaan, mutta yksityiskohtien tarkasteluun tarvitsee jo suurennuslasia. Olin mökillä vastoja tekemässä, kun kirkkaanvihreä, siivekäs, aivan kirvan näköinen otus pisti oikein kipakasti. TV! Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoi/lan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI. Tästäkin paikasta muutaman sadan metrin päässä oli sopiva lampi. Kauri Mikkola Läpikuultava lisko Mansikkamaata keväällä kaivaessani löysin noin neljän sentin mittaisen sisiliskon, joka oli läpikuultava, kuin muovieläin. Tutkan pohjoispuolella on ukkoskuuroja, jotka aiheuttavat taakseen katveen. Lehtoluteet kiipeävät jalalle ja löytävät jostakin nilkan alaosista tarpeeksi pehmeää ihoa. Nämä kirvathan ovat helakan vihreitä, ja tietenkin kysyjä teki vastoja koivusta. toukokuuta 1995 iltapäivällä Haminassa tuli pieniä hyönteisiä suunnattomia määriä, kuin lumipyrynä. Sääkarttojen mukaan kirvat toi lämmin ilmavirtaus Valko-Venäjältä. Vesiliskohan kuuluu häntäsammakoihin ja lisääntyy muiden sammakkoeläinten tavoin pikkuvesissä. Harri Dahlström 55. Yleensä kovakuoriset kotilot ja simpukat hajoavat, kun särki painaa ne kidusten takana olevilla nielunluiden hampailla nielun selkäpuolen kovaa sarveislevyä vasten. Kauri Mikkola Särj~n saalis Mato-ongella saamani isohkon särjen suolessa oli kymmenkunta viinirypäleen siemenen kokoista ja näköistä kiveä. Voivatko kirvat pistää ihmistä. Kirvan nivelkärsä sopii hyvin ihmisen ihon lävistämiseen, onhan koivun (ehtikin melko kovaa ainetta. Havainto tuntuu luotettavalta, sillä loppukeväällä 1995 sattui lähinnä Kaakkois-Suomeen suuri koivukirvojen vaellus. talletettu samanlaisesta tilanteesta viikkoa myöhemmin. Nämä läpimitaltaan viisi-kahdeksanmilliset "kivet" olivat särjen syömiä piensimpukoita. 2.06. Muun muassa leppäkerttujen on havaittu vaellusten yhteydessä haukkaavan ihmistäkin, joten olivatkohan kirvatkin samalla tavalla vaellusten yhteydessä hiukan poissa tolaltaan. Radio Suomi Ilmatieteen laitoksen Anjalankosken säätutkan kuva 26.5.1995 klo 12.45. Vihreä neste lienee ollut särjen nielemien kasvinosien ja levien tai ehkä sappinesteen värjäämää suolen sisältöä. Tuuli puhaltaa kaakosta, mikä näkyy niin sanottujen rullapyörteiden suunnasta. Piensimpukoita on pääosin s1saves1ssamme ja joskus myös vähäsuolaisissa murtovesissä. Piensimpukoiden heimoon kuuluvat parisenkymmentä hemesimpukkaja pallosimpukkalajia ovat pohjaravintoa syövien särkien normaalia ruokaa. Voiko kirva pistää. Vihreä ja turkoosi väri ovat hyönteisiä, tiheämpänä ja harvempana joukkona. Jotkut lajit elävät liejuja mutapohjilla, toiset taas hiekkapohjilla. Mitä ne olivat ja mistä ne tulivat. Rannikolla näkyy Kotka (Ko), oikealla Lappeenranta (La) ja Imatra (lm), vasemmalla Lahti (La). Nivelkärsäisistä useimmin pistää ihmistä lehtolude, ja se sattuu oikein kipeästi . Isolla särjellä osa piensimpukoista jää rikkoutumatta ja joutuu muun ravinnon mukana suoleen saakka ehjänä. Lehtolude on litteä ja ruskeankirjava, kooltaan kylläkin koivukirvan luokkaa. KYSY LUONNOSTA Luontoilta YLE:ssä 15.05. Kysyjä mainitsi lisäksi, ettei mitään suomun tapaisiakaan näkynyt, joten läpikuultavuudesta ja muovimaisuudesta päättelin, että kyseessä oli talvehtiva (talvehtinut) vesilisko. Oheinen kuva on Viime keväänä koivuissa saattoi nähdä vieri vieressä välkkyväsiipisiä, vihreitä koivukirvoja. vsk. Näköjään voivat kirvatkin pistää ihmistä. Tutkan säde nousee siten, että alareunan hyönteismassa on noin 900 metrin korkeudella; sen korkeammalla niitä ei ole. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Vaelluksessa oli mukana vaarallisia viljaviruksen kuljettajia, tuomikirvoja. Kirvojen joukkovaellukseen osallistuivat siivelliset kantaemot. TV! 30.06. Hyönteiset lienevät kirvoja sekä vaeltajaperhosia, joista muun muassa ohdakeja kaaliperhosia sekä isopäiväkiitäjiä oli liikkeellä näinä päivinä
Kaalikoin tuhoja esiintyy aika satunnaisesti, yleensä keskitai syyskesällä. Iiris ja pioni Puutarhassa kasvaa kitukasvuisen näköinen pioni ja jokin leveälehtinen, sinertävän vahapeitteinen iiris. Kaalit turvaan koilta Viime kesänä kaalikoit söivät kaalini. Pionia ei ole järkevää siirtää keväällä; kevätsiirto on yleisin syy pionien menehtymiseen. Naapurit kehottavat hiekoittamaan viljelypalstaani, sillä se on aika savinen. Liivatetai mäntysuopapisaroidenkaan joutuminen keuhkoihin ei ole hyödyksi kenellekään, joten suihkutuksen aikana voi pitää hengityssuojainta. Liian suureksi kasvaneen kasvin saa usein vedettyä halki käsin, kun ensin ravistelee mullat pois juurakosta huolellisesti. On mahdollista, ettei niitä ole lainkaan ensi kesänä, mutta jos haluat olla varma, peitä kaalintaimet harsolla kesän ajaksi. Kuinka se tapahtuu. Kurjenmiekan voi siirtää uudelle kasvupaikalle lumien sulettua. Turpeen ja kompostin alla kastemadot ja muut mönkijät saavat rauhassa tehdä hommia, ja tulos on hämmästyttävä: sitkeä savi muuttuu muruiseksi ja helpoksi käsitellä. Matala kohopenkki, jonka multaan on sekoitettu hiukan tuhkaa ja maltillisesti vanhaa, maatunutta kompostia, on hyvä valmistaa jo keväällä. Miten voin estää tuhot tänä vuonna. Noin 40-asteinen vesi ei vahingoita kasveja mutta haittaa tuholaisia. Savimaan kuohkeuttaminen hiekalla vaatii aikamoisia määriä hiekkaa. Helpompaa on sekoittaa saveen kompostia, kalkkia ja turvetta. Samanlaiset olot miellyttävät pioneja. Huonekasvien jakaminen Mullanvaihdon yhteydessä neuvotaan karsimaan vanhoja juuria ja jakamaan kasveja. Ohuet juuret sen sijaan peitellään huolellisesti multaan. Paksuja, vanhoja juurakonosia voi samalla harventaa sen verran, että kasvi mahtuu järjellisen kokoiseen ruukkuun. Mitä ovat vanhat juuret. Mäntysuopaliuos ajaa saman asian. Kuinka voin jakaa liian suureksi kasvaneen juurimöykyn. Samalla turve estää rikkaruohojen itämistä. Elokuun keskivaiheilla, kun pioninlehdet alkavat ruskaantua, pioni kaivetaan maasta. Suihkutus on ehkä helpointa tehdä kylpyhuoneessa. Sen ympärille voi ensi kesäksi levittää kerroksen sanomalehtiä ja lehtien päälle painoksi hiekkaa, jotta heinät pysyvät kurissa. Jos juurakko on maltoinen eikä valmiita jakautumiskohtia näy, voi olla helpompaa leikata .kasvi isolla, ohutteräisellä veitsellä kahteen osaan. Jos juurakko on sitkeä, voi pyytää av uksi kaveria. Kumpikaan ei ole kukkinut ilmeisesti aikoihin; ne kasvavat aivan heinikon keskellä. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 5/96 55. Hiekkaa savimaalle. Mikä on hyvä väline juurien katkomiseen. Turvallinen torjunta-aine Mikä olisi turvallinen torjunta-aine huonekasvien ötököitä vastaan. Käsittely toistetaan viikon tai kymmenen päivän välein, kunnes ötökät on saatu kuriin . Kun ottaa tukevan otteen kasvin juurenniskasta, kohdasta missä juuret ja versot yhtyvät, voi hitaasti mutta voimakkaasti vetämällä jakaa kasvin ensin 56 kahtia ja sitten niin moneen osaan kuin halutaan. Tolueeni ei todellakaan ole terveellistä, eikä Tolu edes ole kovin tehokas torjunta-aine. Kalkki ja eloperäiset aineet tehostavat maan pieneliötoimintaa, ja pieneliöt sitovat lima-aineillaan saven kuohkeaksi mullaksi. Onkohan se tarpeellista. vsk.. Tavalliset sakset voivat mennä pilalle hiekkaisia juuria leikellessä. Äkkinäisiä liikkeitä kannattaa varoa, ettei juurakk.o murru väärästä paikasta; on hankalaa, jos juuret jäävät toiseen palaan ja versot toiseen. Pari, kolme kiloa hiekkaa neliölle alkaa jo tuntua, mutta mistä otat sellaisen määrän. Desilitra mäntysuopaa sekoitetaan litraan vettä, ja kasvit suihkutetaan seoksella märiksi, myös lehtien alapinnoilta. Erikoisen tehokasta on, jos voit levittää turvetta ja kompostia edes sentin tai parin paksuiseksi katekerrokseksi saven pinnalle joka kevät. Siirron jälkeen kuluu vuosi tai pari, ennen kuin kukinta alkaa. Yhtä hyvin toimivat myös liivatepohjaiset torjunta-aineet, esimerkiksi Aldecid. Siten pääsee tutustumaan juuriston rakenteeseen kunnolla. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja piha kasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Harso suojelee muiltakin kaalin tuholaisilta, kunhan kaalimaasi on eri kohdassa palstaasi kuin viime vuonna. Viime kesänä valtava kaalikoipilvi lensi meren yli idästä Suomeen, ja tuho oli melkoinen. Minkälainen paikka niille sopisi, ja miten ne olisi nostettava. Vanhasta juurakosta leikellään veitsellä pois mustuneet ja pilaantuneet kohdat, ja loppu istutetaan siten, että juurakon lihava selkämys jää maan pinnalle, näkyviin. Se pitää aurinkoisesta paikasta, jossa vesi ei seiso niiden juurilla. On parempi poistaa yksi suuri juuri, johon on kiinnittynyt paljon pienempiä viallisia kuin saksia jokainen pikkujuuri erikseen. Pionin silmujen päälle saa panna vain pari senttiä multaa, jotta se jaksaisi kukkia. Voinko kaivaa ne ylös keväällä ja siirtää parempaan paikkaan. En haluaisi ruiskuttaa Tolulla; en usko, että tolueenin hengittäminen on terveellistä. Kylvörivejä ei saa peittää turpeella, mutta taimirivien väleihin se sopii hyv in. Veitsi tai sekatöörit sopivat myös vanhojen, tummuneiden tai lahoavan näköisten tai vioittuneiden juurien leikkaamiseen. Juuret siistitään siten, että leikkauspintoja jää mahdollisimman vähän. Sinertävälehtinen iiris on varmaankin jokin saksankurjenmiekkalajike. Kasvit voi myös suihkuttaa pelkällä vedellä. Käteviä työkaluja ovat myös tukevat puutarhasekatöörit, joissa on leikkaava terä kuten saksissa. Vioittuneet juurakonosat leikataan pois, ja taimi istutetaan uuteen penkkiin. Istutuksen jälkeen kasvi kastellaan kunnolla. Juurakko on syvä, joten aluksi kannattaa ottaa suuri paakku ja karistella sitä ympäröivä multa varovasti, sillä juurakko on hauras. Tarpeen vaatiessa voi suihkuttaa juurakon puhtaaksi vedellä. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, 19920 Pappinen
Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. (953) 411 7358 Pertti Siilahti vs. (973) 138 28 1 Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (90) 228 08 210, 228 08 224, telafax (90) 228 08 200. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Määräa ikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (939) 632 6 163 Maija T. (960) 3 1 1 550 Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (90) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARK.ISTO Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. Postinumero ja -toimipaikka Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. (90) 630 300, telefax (90) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 5/96 55. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahja kortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . (98 1) 3115 828 Merja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ . Perärniehenk. Leena Sjöblom, jäteprojektisihteeri Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, toimistosihteeri, vs. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (90) 228 08206 Salll Hentula-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Lähettä kää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. (93 1) 21 3 1 3 17 Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJA TILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Satakunta Otavankatu 11 , 28 100 Pori puh. (96 1) 3 12 7577 Tiina Seikkula Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51 , 20100 Turku puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. vsk. . Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (960) 3364 302, Vesa Heinonen, Helena Kolu, Tuovi Kurttio, Hanna Matinpura, Timo Permanto, Pertti Siilahti, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUESIHTEER IT Keski-Suomi Keskustie 23 B 22, 40100 Jyväskylä puh.(941 )2 1111 5 Ta,]alumme Lappi Korkalonkatu 12, 961 00 Rovaniemi puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LnTIO ry. (921 ) 2301 141 Hannu Klemola vs. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 0051 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä . Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: ....................................... Nimi: Osoite: ................................................... z LU 6 ::::> V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotila us 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. (90) 228 08 1, telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16.15 Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Esko Jowsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YV A-yhteyshenkilö Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussiht., päätoimitt.
Those who appreciate the beauty of wild flowers would do best to collect seeds themselves from their own neighbourhood, rather than scatter seeds of exotic pl ants or strains from elsewhere. Turun kehitysmaakauppa, Eerikinkatu 5, 20110 Turku. ln various parts of Finland there are, according to estimates, something like 20,000 people using water containing unsafe levels of uranium. The Ministry of Social Affairs and Health says that there is none on the way either, at least via the EC's household water directi ve currently being drafted. Larger waste consignments are collected at recycling stations, which accept household appliances, car tyres, garden waste, textiles, hazardous wastes, and so on. Maan ystävät koolla Turussa 7 .-9. Dry waste contained in coloured sacks has thus far been compressed into bales ready for incineration. (92 1) 231 032. Finland has set no maximum for uranium concentration. The waste management enterprise stresses that informing people and motivating them are the kingpins of the system. ln the future it will be converted into so-called energy pellets, which will be incinerated at the Pietarsaari wood processing mill. Radon gas problems when tapping off groundwater are fairl y well known nowadays. Kestävä Suomi/Suomi 2 1 -seminaari . vsk.. On the other hand, it may come as a shock to learn that one's water is also contaminated by uranium. 6. kesäkuuta 1996. Puiden istutusta, asfaltin purkua ja paljon muuta mukavaa. Collecting wild flower seeds by Ulla Ahonen Suomen Luonto 55(5): 24-25 There is a serious dearth of Finnish meadow and pasture plant seeds owing to shop keepers generall y selling foreign seeds. Ympäristö ja Kehitys/Heikki Korhonen, puh. Translated by Leigh Plester LUONTORETKIÅ SAARISTOSSA Lintujen muutto, kukkaniityt, lampaat ja paimenkoirat, Sinisimpukan luontokeskus, viikinkitalot, Bengtskärin majakka, retkillä opastus, tarvittaessa ruokailu, majoitus. Ozone depletion is expected to cause an increase of 20-30 percent in non-melanoma skin cancer among Finns over the next decade. Estellen liikkeellelähtö. At the Ekorosk sorting centre in Pietarsaari (Jakobstad) a Suomen Luonto 58 ilmestyy seuraavan kerran 6. Tilaa ilmainen esite! SAARISTOMATKOJEN VARAUS 925-466 7650 Yänö, 25900 TAALINTEHDAS SUOMEN LUONTO 5/96 55. Unfo rtunately, we can also create problems. Uranium and radioacti ve substances in groundwater are not a problem in central Europe. os. Waste management in the region also extends to paper, glass and metal collection points in residential areas. This means that the uranium concentration exceeds 0.1 milligrams per litre. ln Finland the authorities have intensified their campaign waming people about the dangers of too much sun bathing. These pellets will be used in place of coal imported from Poland. Edullisesti. Granitic rocks exist throughout Finland, the entire country resting on ancient bedrock. They only occur where there are ancient bedrock areas, in this case in the Nordic countries, the USA and Canada. By sowing seeds from wild fl owers we can enhance biodi versity. Kitchen scraps from the area's 55,000 inhabitants are divided into dry and wet waste. Uranium-tainted well water by Anne Kärkkäinen Suomen Luonto 55(5): 29 Radioacti ve materials can hamper the use of artesian wells in many places in southem Finland. Uranium and radon gas occur in the same areas, where the bedrock is granite or where there are granitoid rocks. Finland's highest uranium concentrations are detectable in Uusimaa. Bedrock groundwater also contains uranium in Kymenlaakso and the same goes for the granitoid regions of central Lapland; both localities have lower levels than Uusimaa, however. The seed gatherer must always be wary of dri ving out indigenous plants from their natural habitat. The collector should carefull y note the spot, as finding the seeds later may be extraordinarily difficult due to the appearance of plants changing so much after fl owering. Yölliseen ilmaiskonserttiin! Villiruusujen tuoksu kutsuu Itä-Karjalaa ilmasta Juhannusyön taikaa machine sorts out the black sacks, which then go to a composting plant. Tervetuloa! Lisätietoja ja ilmoittautuminen. 1996 Suomen maan ystävien perustamistapahtuma. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 Ozone depletion a cause for anxiety in Finland too by Antti Halkka Suomen Luonto 55(5): 16-19 ln the last few years the ozone layer of the upper atmosphere has become depleted to an alarming degree in the northern hemisphere. ln this novel system the colour of the plastic waste sack determines what actually goes into it. There are no longer any land-fills open to the general public. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Waste sorting: getting down toit by Ritva Kupari Suomen Luonto 55(5): 1415 A waste management enterprise set up by five municipalities in the province of Vaasa is basing its operations on waste sorting and recycling. Preparations for seed gathering should be made in spring when the first flowers come into bloom. Over-enthusiastic sowing can also lead to a situation in which it becomes impossible to distinguish between the original plants and the immigrants. Wet waste goes into a black sack and dry waste into a white or coloured one. The Meteorological Institute will be making announcements during this spring and the coming summer about the hazardous effects of strong ultraviolet radiation, if the observed or predicted levels exceed the normal fluctuating limits for the time of year. Pictures accompanying this article graphically demonstrate the increase in abundance of melanoma in Finland, the extent of ozone depletion, and the strength of hazardous ultraviolet radiation in 1995
!' .,_,.,._..,_ r •-·• · ... Viskoosin huono puoli on, että se rypistyy ja kutistuu viimeistelemättömänä. Viskoosin raaka-aine on uusiutuvaa eikä si itä ole pulaa, mutta viime kädessä muuntokuitujen ympäristövaikutukset ulottuvat metsätalouteen saakka. Asetaattija kuprokuitujen sellu saadaan puuvillasta, muiden puusta. _. Muita muuntokuituja kalliimpaa kuprokuitua suositaan alusvaatteissa. Muita selluperäisiä kuituja ovat muun muassa modaali-, asetaatti-, triasetaattija kuprokuidut. tosin talteen 85 prosenttia kierrätettäväksi uudelleen prosessiin. Suuri veden kuluttaja Kemi ra Fibres kuluttaa tuotettua kuitutonnia kohti noin 500 kuutiota vettä, josta suurin osa on jäähdytysvettä. Suurin osa Kemira Fibresin viskoosikuidusta käytetään tekstiiliteollisuudessa, mutta viskoosia tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi vaippoihin, tamponeihin , terveyssiteisiin, suodattimiin ja sairaalatekstiileihin. Sellu muuttaa muotoaan Sellu tulee Valkeakosken tehtaalle paalattuina arkkeina, jotka jalostetaan vajaassa vuorokaudessa pumpulin näköiseksi kuiduksi. Nyrkkiin puristettuun viskoosipa lloon mahtuu noin 200 000 kuitua. \-:~1 U~fi ;J~ SSf itiif,g ,,. Kehruuhauteen rikkihaposta ja natriumhydroksidista syntyy suolaa, joka kiteytetään ja myydään pesuaineja selluteollisuudelle. Maailman koko viskoositeollisuus haukkaa noin 0,7 prosenttia kaikesta teollisuuden käyttämästä puusta ja 0,01 kaikesta selluloosasta. Kemira Fibres tuottaa viskoosia 60 000 tonnia vuodessa, mikä on kolme prosenttia viskoosikatkokuitujen maailmantuotannosta. Tehtaalta edellytetäänkin hapenkulutuksen ja kiintoainekuormituksen puolittamista ensi vuonna. Samalla sellun kaupallinen arvo kolminkertaistuu. . Raaka-aine on havupuuta tai eukalyptusta, ja sitä tuodaan sekä kloorivalkaistuna että -valkaisemattomana. Rikki yhdi steet happamoi~tavat ,naaperää ja vesistöjä se~ä aiheuttavat hajuhaittoja. Lisäksi tekstiiliteollisuus siirtyy yhä enemmän kehitysmaihin. Sen jälkeen pieniksi murusiksi silputtuja arkkeja es ikypsytetään pyörivässä rummussa, jolloin sellumolekyyliketjut lyhenevät. ... Rikkihiilestä saadaan Nestemäiseksi muutettu selluloosa saostetaan kehruuhauteessa kuiduiksi, jotka kerätään köydeksi. Prosessin aikana sellu saatetaan liukoiseen muotoon ja saostetaan uudelleen kuiduiksi. enää tehdä liukosellua. Nykyään viskoosin valmistamiseen käytettävä sellu ostetaan ulkomailta, sillä Suomessa e1 SUOMEN LUONTO 5/96 55. Tuotanto siirtyy Aasiaan Maailmassa on viitisenkymmentä viskoositehdasta, Viskoosista tuotetaan vajaa 40 prosenttia Itä-Euroopassa, reilu 30 prosenttia Aasiassa ja 15 prosenttia Länsi-Euroopassa. ;-1 ."'t"'."'H-, !.,!.:.0: to;:-'~ • .. Muuntokuituja tuotettiin kolme miljoonaa tonnia 1992, mikä on kuutisen prosenttia koko maailman tekstiilikuitujen tuotannosta. Kemira Fibresin toimitusjohtajan Risto Salmisen muk aan tehtaan suurin ongelma on jätevesipäästöjen biologinen hapenkulutus, mikä näkyy rehevöitymisenä ja happivajauksena Vanajavedessä. että yhdistettyinä muihin tekoja luonnonkuituihin. Suomessa käytetystä viskoosista noin puolet on kotimaassa valmistettua. Teksti ja kuvat: Ulla Ahonen 59. Yhdysvalloissa toimii yksi viskoositehdas, joka ei käytä sellun liuottamiseen rikkikemikaaleja. Siirappi ruiskutetaan kehruusuulakkeiden läpi , jolloin sen sisältämä rikkihiili ja lipeä reagoivat kehruuhauteen kemikaalien kanssa, ja sii rappi hyytyy välittömästi kuiduksi. Aluksi selluarkit liotetaan lipeäliuoksessa, jolloin saadaan alkaalisellua. :;. Teollisuusmaihin ei juuri enää rakenneta uusia tuotantolaitoksia tiukentuneiden ympäristövaatimusten vuoksi. Tehtaan tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin . Kuidut vedetään pois kehruuhauteesta, kerätään köydeksi, venytetään, katkotaan pätkiksi, valkaistaan, pestään ja kuivataan. VARTALON VERHOT Ulkomaista sellua ylle Ennen vanhaan tekosilkiksi kutsuttu viskoosi on nykyisin laadukas muotikuitu, jonka raaka-aine on peräisin puusta. vsk. Suomen ainoan viskoosin valmistajan, Kemira Fibresin, edeltäjä perustettiin 1941 Valkeakoskelle tuottamaan kuitua kotoisesta raaka-aineesta. . Viskoosi ja modaali muistuttavat ominaisuuksiltaan paljon puuvillaa. Viskoosin valmistuksen yhteydessä ilmaan vapautuu myrkyllistä rikkihiiltä ja rikki vetyä. --Sellua arkeiksi puristettuna. Prosessin aikana Vanajaveteen pääsee myös sinkkiä ja rikki yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa hajuja makuhaittoja kaloissa. Muuntokuitujen valmistuksesta kaksi kolmasosaa on viskoos in tuotantoa. Silkkiä muistuttavasta asetaatista valmistetaan muun muassa alusvaatteita, solmioita, vuorikankaita ja verhoja. Valmis viskoosi on kuin pumpulia. Tehdas on anonut lykkäystä päätöksen toteuttamiseen. Esikypsytettyyn alkaali selluun lisätään rikkihiiltä, ja seos liuotetaan lipeäliuokseen, minkä tuloksena syntyy siirapin kaltaista tahmeaa, oranssia nestettä. Valtaosa sellusta tuodaan Ruotsista, mutta sitä rahdataan myös Kanadasta ja Etelä-Afri kasta saakka. Ne ovat keveitä, ohuita, pehmeitä, sileitä sekä laskeutuvat kauniisti ja imevät hyvin kosteutta, minkä vuoksi niitä suositaan erityisesti naisten vaatteissa ja verhoissa. Tehtaita nousee etenkin niihin Kaakkois-Aasian maihin , joissa ilmasto tai viljelymaan puute rajoittavat puuvillan viljelemistä. .. Tällä uudella menetelmällä valmistettu viskoosi, lyocell , on kuitenkin kalliimpaa kuin perinteisesti tuotettu kuitu. Kun Valkeakoskella toimiva Yhtyneiden Paperitehtaiden sellutehdas saa uuden puhdistamon, Kemira Fibres on paikkakunnalla pahin vesistön pilaaja. Esimerkiksi yöas uissa ja t-paidoissa modaal in ja puuvillan yhdistelmä on hyvin tavallinen. Viskoosia ja rnodaalia käytetään sekä sellaisenaan . 1... ~: .
.. .......................................................................... ,w "' C, z ..:. Kukapa luonnonystävä ei haluaisi antaa tukeaan esimerkiksi vanhojen metsien suojelulle, uhanalaisten eliölajien pelastamiselle ja kestävän kehityksen energiaratkaisujen edistämiselle, jäsenenä Sinun on helppoa ja hauskaa kehittää luonnontuntemustasi ja tutustua samoista asioista kiinnostuneisiin luonnonystäviin, Luonnonsuojeluliiton kursseille, talkooleireil le ja koko perheen luonnonharrastusviikoille voit osallistua jäsenhintaan. ......... .... .. .... Jäsenmaksu v. 1996 on 100 mk, jolla liityn myös paikallisyhdistyksen jäseneksi. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää liiton omaan 1 varoinhankintaan liittyvään markkinointiin. 1 O En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. . .... Pyydän lähettämään lisätietoja. ..... ................. . Luonnontuntemus on löytämisen taitoa. Huomasitko. . Mutta on muitakin hyviä syitä sujauttaa alla oleva palvelukortti postilaatikkoon: Luonnonsuojeluliiton Huomaat että elämykset alkavat jo kotipiha lta. (90) 228 081 . Puhelinnro: .......................... ... ............ ..... .. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun. ................................. On luonnollinen teko liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. 1 O Olen ki innostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta. . .............. ........ Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitustilin PSP 800016-98850 kautta. Postimaksu maksettu. 1 1 Allekirjoitus: .......................... .... ...................... 1 1 Nimi: .. 1 Postinumero ja -toimipaikka: .......................................... Jäsenmaksustani puolet 1 menee paikalliseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. Katso tarkemmin. Laita rasti ruutuun, jos et halua 00003 HELSINKI L vastaanottaa tällaista postia.) .J -------------------------Lisätietoja saat Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimistosta, puh. Tunnetko. r--------------------------, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO 1 1 1 O Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin 1 oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian PALVELUKORTTI 1 lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. Luonto on lähelläsi. Syntymävuosi: ...................... .......... .... 1 Osoite: ... .......................................