Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Jorma Laurila Jorma Lauri la Kevään valoa. z U,J 6 :) rJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Ajatuksena oli nuuskia, mitä kaikkea paljastuu lumen alta kevääseen herääviltä viheralueilta, kaupunkilaisten yhteisestä olohuoneesta. lrtonumero 33 markkaa. Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Ratojen ja teiden varsilta, puistoista, puroista, lähimetsistä ja kalliolta löytyi pöyristyttävä määrä rojua: muovinriekaleita, styroksinkappaleita, kodinkoneita, polkupyöränrenkaita, lasia, akkuja, ostoskärryjä, suihkepulloja, ämpäreitä, huonekaluja, paristoja, hehkulamppuja, patjoja, paperiroskaa. Hehkulamppu vantaalaisella ulkoilualueella. Alueiden hoidosta vastaavat eivät pysy törkyä levittäv ien perassa, Ja tuskin on turhauttavampaa työtä kuin siivota piittaamattomien ihmisten jälkiä. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Törynlevittäjien kekseliäisyydellä ei näytä olevan mitään rajoja. Tein työtoverini kanssa parina huhtikuisena päivänä retken pääkaupunkiseudun keväisessä luonnossa. Kunnissa kannattaisi harkita samanlaista menettelyä kuin Saksassa ja Sveitsissä. Saisihan muutama ihminen työpaikankin. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä. Myös metsäautoteiden varsille on kipattu edustava valikoima kulttuurimme aikaansaannoksia. vsk.. Siellä auto käy säännöllisin väliajoin keräämässä ihmisten tarpeettomia tavaroita. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 421 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Lehti painetaan kasviöljyväreillä. Samanlaista jätettä löytyy varmasti muidenkin maamme paikkakuntien maastosta. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anni Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoarn) Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Kestotilaus 270 mk. 2 Luonnosta löytyy vaikka mitä! Luonto on täynnä ihmeitä, senhän me kaikki tiedämme. llmoitusmyyflli Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Sivuilta 16-19 näet mitä kaikkea muuta keväisestä luonnosta löytyy. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk . Singaporessa ja Kaliforniassa jätteiden levittäjät on saatu kuriin tuntuvalla sakolla. Hyvät tavarat kuskataan kirpputoreille, kelvottomat romuraaka-aineeksi tai kaatopaikalle. Viranomaiset ovat melko voimattomia. (09) 228 08210 ja 228 08224. Moni ei halua maksaa kaatopaikkamaksua, ja kaatopaikat ovat yleensä viikonloppuisin ki inni . Roima rikemaksu voisi meilläkin olla hyvä pelote, ja kertyvät rahat voitaisiin käyttää jälkien sii voamiseen. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Romuja roudataan luontoon myös siksi, ettei suuria esineitä oteta tavalliseen jätteenkuljetukseen eivätkä ne kyytiin mahtuisikaan. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Käytlämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoinain automaattisesti kunnes haluat keskeytlää sen. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä
Lue niiden uskomattomista seikkailuista sivuilta 4-9. Talkootyötä konnien hyväksi 3 8 Valekarettikilpikonnat ovat vaikeuksissa Kreikan turistirannoilla. Siemenet ovat monen muun kasvin elämän jatkumisen tae. Se ei ole tyhjänaikaista liehittelyä vaan ele, jonka merkitys selviää sivuilla 22-25. vuosikerta 5 1997 Asko Hämäläinen/1..uontokuvat Ulla Poukkanen Kalatiirauros tarjoaa kalaa naaraalle, josta se toivoo kumppania itselleen. Kansikuva: Kevätlinnunsilmä (kuva : Mikko Pöllänen! Luontokuvat) kiirehtii aukaisemaan keltaiset kukkansa toukokuun lopulla lähteen tai puron helmassa. Kasvi lisääntyykin kuivuvissa paikoissa maanalaisten rönsyjensä avulla. Kaipaus Vuoriniemelle 34 Tunnelmia suvun pientilalta Itä-Savosta. Kuulumisia Uplannista 51 Hannu Niklander länsinaapurissa. Niipperin Myllypuron varrella Pohjois-Espoossa voi kokea keväisen luonnon aivan kotinurkan takana. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vsk. Ulla Poukkanen keskiaukeaman kuvaajanamme sivuilla 28-31. Peloton petokuvaaja 28 Järvien rehevöityminen jatkuu 32 Tuoreimmat tiedot sisävesiemme tilasta. Siementen monet tiet 4 Kevään merkkejä 16 Viisi minuuttia kotiovelta 20 Lahja elämälle 22 Metsäpomo julisti sodan 26 Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Korhonen leimasi luonnonsuojelijat yhteiskuntaan kelvottomiksi. SUOMEN LUONTO 5/97 56. K uhmolainen luontokuvaaja Ulla Poukkanen ei kavahda susia, karhuja tai ahmoja. Linnunsilmä ei pidä kesän paahteesta: helteellä sen siemenet kuolevat. Saastuttavin siivin halki ilmojen 40 Lentäminen on nopea, edullinen ja luonnolle Petri Niikko vahingollinen tapa liikkua. Lasi syntyy uudestaan 36 Keräyslasista valmistuu uusiopulloja Karhulan Lasin tehtaan kuumalla linjalla. 56. Kurkistus rauhoitettuun purolaaksoon sivuilla 20-21. Vakiot: Pääki,joitus 2 Ajankohtaista JO Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Multasormet 50 Kysy luonnosta 52 Kuukaudenllkka 56 Ihme juttu 59 Summaries ofthe MainArticles 58 3. Saaliin lahjoittaminen kuuluu monien lintujen keväisiin kosiomenoihin
Lähtökorkeus on tämän levitystavan avainsana. Lumi, tuulet ja kevättulvat tehostavat levitystä tavattomasti. Surku tulee jänönsalaattia, joka toivorikkaana valmistaa haivenelliset siemenensä kotikulmillani rehevässä savikkokuusikossa: sellaisessa maastossa lentävät siemenet ovat kuin kana häkissä! Lumi tasoittaa tietä Lenninhaivenilla varustettujen siementen vapautuminen lentoon talvella on aika harvinaista, mutta osmankäämin "pamput" hajoavat tuulessa vasta hankien aikaan ja järviruoko heittää siemenensä tuulen haltuun kevättalvella. Liito mestareita Valvatit, ohdakkeet ja horsmat ovat mestareita levittämään siemeniään ilmateitse hapsitai sulkahaivenillaan. vsk.. Talvisiementäjänä halava on merkillinen poikkeus pajujen ryhmässä. 4 Kasvien siemenet leviävät mitä uskomattomimmilla tavoilla. Kuusi on vielä hoksannut senkin, että paras aika kylvölle on kevät. Pian taas näemme minne kaikkialle ne ovat asettuneet. Rodunjalostuksen kannalta oivallista on se, että pisimmät puut levittäytyvät tehokkaimmin. Millä lemmon konstilla syysmaitiainen sitten asuttaa uusia elinpaikkoja. Miksi sitten sellaisella mahtipuulla kuin haavalla on lenninhai venelliset, pienet siemenet, erotuksena esimerkiksi männystä, kuusesta tai koivusta. Kovallakaan tuulella siemenet eivät kauaksi kulkeudu. Etuna on se, että siemenet voivat rullata hankea pitkin vielä paremmin kuin kesällä. metsän keskelle ahdistuksiin. Monet tuulilevitteiset kasvit ovat alkuperältään avarien aromaiden eläjiä. Yoikukan laskuvarjo on kuuluisa, ja samantapainen värkki on pukinparralla, joskin hämmästyttävän paljon suurempi. Yleensä pajut liidättävät siemeniään heti kesän alussa, mutta halava varistelee valkohaivenellisia siemeniään vaihtelevasti syysmyöhällä tai vasta talvella, joskus vasta keväällä! Korkeiden konsti Lenninsiipi, joka saa siemenen pyörimään tai vaihtoehtoisesti liitämään, on puiden käyttämä konsti . Sen olen tarkastanut hämähäkinverkoista, jotka ovat oivallinen apu siementen leviämistutkimuksissa. Onnettoman lenninsiiven kanssa siellä on hukassa. Loikoilin tuulettomana syyskesän päivänä pihakedolla ja ihmettelin taas ken-an syysmaitiaista: pähkylät olivat komeita, mutta niiden matkantekoa edistämään tarkoitetut sulkahaivenet lastiin ven-attuna jotenkin alimitoitetut. Vanhat haavat jäävät usein Jorma Peiponen Peltotaskuruohon siemenet karisevat avautuneista liduista. Samassa niin levolliselta pellolta puhisi tuulenpyön-e, ärhäkkä pieni "lapinnoita". Kauas ne pääsevät vain ihmisten ja eläinten matkassa. Myös virmajuuren siemenet lentävät haiventen avulla, vaikka sitä ei monikaan liene huomannut. Nyky-Suomessa ne tuntuvat joskus olevan perimälleen sopimattomassa paikassa. Eikö siemen todella tarvitse mahtavampaa purjetta. Hätähousu on SUOMEN LUONTO 5/97 56. Jaakko Heinonen Siementen monet tiet Jom1a Peiponen Syysmaitiaisella on pähkylän kokoon nähden oudon pieni "!askuvmjo". Ja haapa kun on pioneeripuu, jonka täytyy itää ennen muita kasveja, tavoittaa kaukanakin paljastunut maa-ala, ojanpenkka, myrskytuho, hakkuuala tai kulo. Silmieni edessä se kraappasi kuin suurella kouralla lähes kaikki valmiit siemenet taivaalle ja aivastuksen nopeudella metsän päälle, ties minne
Lentohaivenia ei juurikaan ole, vairi kosteusvaihteluissa taipuileva vihne. Siemenen herätt henkiin keväinen aurinko j: tumma muokattu maa, vaikk: oikeastaan laji on kulojen j: kaskien kiertoon sopeutunu erikoisuus. Metsäkastikka 'on odottamisen mestari , ei sierrienenä vaan juurakkona, ·joka vuosit6 Jorma Peiponen Voikukan laskuvarjoukot ovat kaikille tuttuja tuuleen kylväytyjiä. vsk. Valtavan pitkät kor ret taipuvat ja kaatuvat er suuntiin ja siemeniä tippuu Muutamassa vuodessa kastik kakasvustot ovat mahtavat j: laajat. SUOMEN LUONTO 5/97 56. koihin. tain tekee vain muutami: heikkoja lehtiä, valoisemmas sa metsässä joskus jonki, röyhynkin. Jotkut lajit kuten huhtakur jenpolvi odottavat maassa sie menenä kymmeniä, jopa sato ja vuosia. Se elelee ja odot taa parempaa aikaa. Vuosikymmente, aikana se taantuu lähes ole mattomiin, mutta jossain ki tuuttaa pieni verso, joka jak saa odottaa uutta vaikeutta. Se ei kuvittelekaar muuttavansa mihinkään. Jorma Peipone Unkarinpernaruohon koki verso kierii tuulessa ja sieme net kylväytyvät matkalla. Silti se ilmestyy hämmästyttävän nopeasti hakkuuaukeille ja muihin sen tapaisiin paik-. Eräällä metsäpellolla huhta kurjenpolvia ilmestyi lähe: joka vuosi ohran tai kaurar joukkoon. Tuulen mukana Ja vaikka hirven turkkiin tarrautuneena haavan siemenkin, se itää heti maahan jouduttuaan kesän alussa. Uskolliset odottajat Monet kastikat luottavat tuuleen siementen levityksessä, mutta metsäkastikalta näyttävät puuttuvan kaikki konstit. Metsän ja varjostuksen kas vaessa kastikka joutuu taa: alakynteen. .. Kun aukko syntyy, metsä kastikka kasvattaa komeai tuppaan
Siemenessä on muurahaisille pieni makupala. Tavallaan jousta käyttävät apunaan kaikki talventörröttäjät. hedelmä. Olen huomannut, että lehtopalsamilla on vielä kolmaskin varmistus: siemenpankki maaperässä ketokasvien tapaan. Jotakuinkin samalla menetelmällä ampuvat siemeniään palsamit. Roiskaisu on erittäin epämääräinen ja teatraalinen, kun palon kummatkin puoliskot äkkiä kiertyvät kieroon, kumpikin omaan suuntaansa. Jaakko Heinonen Jokaisella kuusensiemenellä on tarkkaan suunniteltu lenninsiipi, joka pyörimällä hidastaa pudotusta. Jännityksen äkilliseen purkautumiseen perustuu myös hernekasvien siementen lähtö kuivuneesta palosta. Kuivien ketojen ja kallioiden kasveilla huonojen vuosien vara on elämän elinehto, mutta en uskonut sellaista olevan lehtopalsamilla. Kun viritys sopivissa oloissa laukeaa, siemen lentää vaivattomasti pari metriä. Katapultteja ja muita latinkeja Kurjenpolvien viisilohkoisen hedelmän nokka halkeaa jousiksi, joiden päässä on kuppi siementä varten. Paikoin jo luontoon villiintynyt jättipalsami poksauttelee siemeniään suuren kokonsa turvin metrien päähän. Käenkaalilla taas on pienen vanan päässä vihertävä lohkoSUOMEN LUONTO 5/97 56. Muurahaisten sanotaan kan7. Keväthangilla tuulessa luistellen kuusen siemenet näyttävät kattavan jopa kilometrisiä aukeita. Muurahaisten mukana Kaikkialla kulkevien muurahaisten tiliin voidaan lukea monien kasvien siementen levitys. Jom1a Peiponen K arvaskallioisen höytyväpallerot lennähtävät ilmaan. Ne tarvitsevat kuitenkin tuulta, eläintä tai ihmistä jousen jännittäjäksi. Sitä kun hieman koskettaa tai tuuli värähdyttää vartta, pieni, ruskea siemen ampaisee mahtavalla vauhdilla kulmasta ulos, mikäli siemen on jo kypsynyt. Jaakko Heinonen Peltomataran kaksilohkoinen hedelmä koukkukarvoineen sotkeutuu taidokkaasti lähes mihin tahansa ohi kulkevaan, erityisen hyvin pehmeäkarvaisiin otuksiin. Ihminen tekee siis palveluksen hiihtäessään yli rikkaruohoisen joutomaan. Sinivuokko jopa laskee kauniisti kukkavartensa muurahaisten saataville, kun keväinen väriloisto on ohi. Niiden koko varsi vain on keloutunut kuivaksi ja jäykäksi. vsk. Kangasmaitikan komeat siemenet ovat valmiiksi sellaisessa asennossa, että putoavat kodan auettua maahan
Tavallisesti niitä löytää muutaman, kaikista kasvustoista ei ollenkaan. Ellei siementen roiskimista ympäristöön sitten ole annettu sadepisaroiden tehtäväksi. Mutta mistä muurahaiset tietävät siellä ylhäällä näkymättömissä olevista siemenistä. Orvokin kota avautuu siemenineen kummallisesti kohden taivasta kuin uhrina jollekin oudolle olennolle. Seittitakiainen on alkujaan puoliavoimien niittymaiden SUOMEN LUONTO 5/97 56. Tuollainen kolmen säteen kuvio erottuu hyvin luonnossa. Söikö kettu niitä lääkkeeksi, matokuuriksi, huumeeksi vai ruuakseen. Siemen pääsee luultavimmin samanlaiseen ympäristöön mistä on lähtenyt. taan paranevan siitä, että ne käyvät läpi vesilintujen lihasmahan ja ruuansulatuskanavan kauheudet. Koskaan en ole nähnyt, mihin siemenet häviävät. Yrittääkö vanamo herättää niillä lintujen huomion. vsk.. Entä onko myrkyllisellä oravanmarjalla jokin yhteistyökumppani. Se vasta olisi ovelaa maitikalta. Kun eväs on syöty, siemen saa jäädä. Luonto ei ole ristiriidaton. Väkäsiä, koukkuja ja tarrakarvoja Tarranauhan keksijä ei todellisuudessa keksinyt mitään uutta. Kauniin punaiset marjat pilkistävät ensilumesta ja usein niitä löytää vielä keväälläkin. Lintujen siementenkuljetuspalvelu on silti yksi luonnon tukipylväs. Maitikoidenkin tulevaisuus yksivuotisina on kokonaan siementen varassa. Vanamon siementen leviämisessä on hyönteisillä Ja linnuilla oma roolinsa niskelevan siemeniä niiden mehevän ruokaisan lisäkkeen takia. Ne kypsyvät myöhään, vaikka oravanmarjat kukkivat jo juhannuksen aikaan. Muurahaisten tiedetään kanniskelevan myös orvokkien siemeniä. Mataroiden hedelmykset ovat koukkukarvaisia ja sotkeutuvat erityisen taidokkaasti pehmeäkarvaisten eläinten turkkiin. Ne leviävät joko talvella eläimien mukana tai keväällä sulavesien kuljettamana. Joku oli taannoin löytänyt ketun vatsasta yli kaksikymmentä kielonmarjaa! Mitäs tuo nyt on, ajattelette. Tummarusokin pähkylät ovat mestarillisia tarrautumaan minkä tahansa karvaiJaakko Heinonen Jom1a Peiponen Mesiangervon siemenet ovat kietoutuneet to1s11nsa sykeröksi. Kaikki on mahdollista, sillä myrkyt eivät vaikuta eläimiin samalla tavalla kuin ihmiseen. sen tai kankaisiin puetun olennon matkaan. Niittykellukan koukku on ainakin astetta kehittymättömämpi , mutta silti riittävä turvaamaan siementen matkanteon. Kuvitelkaa suurien tilhiparvien levitystehoa! Uistinvidan kovien siementen itämiskyvyn sanotaan suoras8 Vanamon pähkylöissä roikkuu hyvin usein kiinni jääneitä hyönteisiä ja hämähäkkejä. Entäs kielo sitten, tuo toinen myrkyllinen veijari. Mutta koittakaapa itse etsiä kahvikupillinen kielonmarjoja. Eläimet täsmälevittäjinä Jos konsultin pitäisi keksiä hyvä siementen levittäjä, niin lintuhan s11na ensimmäiseksi mieleen tulisi. Lähes kaikki maailman keksinnöt on lainattu luonnosta. Entä jos murkut kanniskelevat niitä pois auringosta turvaan, niin kuin tekevät omille koteloilleen tuhon sattuessa pesässä. Rastaat ovat oivallisia, syövät marjat hedelmälihoineen kaikkineen, mutta punatulkku on kelvoton: käyttää siemenet ravinnokseen ja rikkoo ne. Itse olen miettinyt, miksi maitikan siemen näyttää niin kovasti muurahaisten kotelokopalta
Eli jokaisen karvan päässä on sitkeän tahmea tippa. Kokeellisesti on helppo todeta, että pähkylä irtoaa helpoimmin nimenomaan ylöspäin suuntautuvalla vedolla. Kun lintu pyrähtää varvikosta lentoon, se saa melko varmaan tahmeita pähkylöitä höyheniinsä. Lukuisissa julkaisuissa on vakuutettu, kuinka vanamon koukku karvaiset siemenet tarttuvat myyriin ja lintuihin levitäkseen uusille aluei lle. Jaakko Heinonen Metsäkastikka ei haluakaan muuttaa paikasta toiseen. Teoriaa on vaikea todistaa, mutta siltä pohjalta olisi helppo ymmärtää, miksi eräät Keski-Euroopan istutusmet ät ovat suhteellisen nopeasti saaneet vanamonsa. Kun metsä sulkeutuu, se vain kituu ja odottaa. Suorastaan hämmästyttävän usein pähkylän tahmatipoissa on kiinni eläviä ja kuolleita hyönteisiä, pieniä hämähäkkejä, usein sääskiä. Tarkkaillaanpa vanamoja kesällä! D Jaakko Heinonen on vapaa ki,joittaja ja kuvaaja Turun ja Porin läänin Koskelta. Vanamon arvoitus Siementen leviämistapoja tutkiessani suurimman ihmetyksen olen kokenut vanamon seurassa. Mielestäni vanamo on parempi pyydystäjä kuin tapaamani kihokit! Sopii kysyä, onko se tarkoituksellista vai vahinko. Ravintovarojaan täydentääkseen vanamo ei hyönteisiä pyydystä. Seittitakiaisella matkaan lähtee koko kehto. Väkäshaivenet estävät, ettei koko siementuotanto putoa kerralla samaan paikkaan. Kukkavarsi on jo keloutunut, kun nystykarvat ilmestyvät. Kukintoperä on yleensä monta senttiä pitkä, joten varvikossa kahisteleva myyrä ei juurikaan pähkylöitä niskaansa saa. 9. vsk. typensuosijakasvi, jonka erittäin teräväkoukkuiset kehdot keikkuvat kunnioitusta herättävän korkealla: se haluaa geeni perintönsä mahtav ien laiduntajien mukaan. Kuvassa suo-orvokin auennut kota. Ainakaan kotikulmillani vanamon hedelmä, pähkylä, ei ole koukkukarvainen vaan nystykarvainen. Orvokkien siementen ta1joamistapa on kummallinen. Se leviää enimmäkseen taivuttelemalla pitkiä korsia siemenineen ympäristöön. Jaakko Heinonen SUOMEN LUONTO 5/97 56. Muurahaisten sanotaan levittävän niitä, mutta miten lienee. Entä jos vanamo pyydystää hyönteisiä saadakseen linnut laskeutumaan kasvustoonsa. Sieltä pähkylät tippuvat sitten mikä minnekin
Aikuisia perhosia tai perhosten munia, toukkia tai koteloita esittävien kuvien pitää olla aikaisemmin julkaisemattomia. Käpytikka hakkasi vaahteranrunkoa riekaleiksi mahlan toivossa. Kevätmetsästykseen osallistuu Uudellamaalla 758 ja Turun ja Porin läänissä 1190 metsästajää. Vain vuonna 1997 Suomessa otetut kuvat voivat osallistua. Keväällä 1995 saatiin MannerSuomessa saaliiksi 14 804 lintua: noin 7000 haahkakoirasta, lähes 6000 allia, 764 isokoskelo-, 391 pikkukoskeloja 850 telkkäkoirasta. Äkillinen raekuuro piiskasi Muuramenlahdelle saapuneita 24 joutsenta. Jyväskylän eteläpuolella lunta oli enää siellä täällä, mutta Kuusamossa kahlattiin vielä 117-senttisessä hangessa. Kuun puoliväliin tultaessa kevät oli myöhässä lounaisrannikolla jo kaksi viikkoa ja muualla Etelä-Suomessa viikon verran. Kilpisjärvellä oli lunta 180 senttiä. Ahvenanmaalla kevätsaalis 1996 oli 47 000 sorsalintua. Sallittujen joukossa ovat myös pilkkasiipi ja tukkasotka. Kilpailun tulos julkistetaan maaliskuussa 1998. Lähetä enintään kolme nimimerkillä varustettua kinokoon väridiakuvaa Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituuttiin, osoite 55330 Tiuruniemi. D SUOMEN LUONTO 5/97 56. Lunta oli alkukuusta noin metri,ja parinkymmenen asteen yöpakkaset pitivät jääkannen paikoillaan muun muassa kuvan Varisjoessa. Palokärjen rummutussarja voimalinjapylvään peltiin kuulosti aivan puhelimen pirinältä. Ensimmäisen palkinnon suuruus on 5000 markkaa. 1997. Parin viikon poikkeamat kevään tulossa kuuluvat kuitenkin Suomen ilmaston tavanomaiseen vaihteluun. D Osallistu Perhoskuva '97 -kilpailuun Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti sekä Suomen Perhostutkijain Seura avaavat uuden valtakunnallisen kuvakilpailun Perhoskuva '97. Ruotsissa kevätmetsästys kiellettiin 1955. (016) 813210, fax 812039 tai Pentti Pyykönen,puh(016)851255 D Kevätmetsästys käynnistyi Sorsastuskausi alkoi 10. huhtikuuta, Ahvenanmaalla jo 15. Juho Rahkonen Reijo Juurinen Huhtikuussa pohjoistuuli viuhui Huhtikuun alkupuolen kylmät tuulet saivat ihmiset hytisemään. Lohjan Väänteenjoelle oli kerääntynyt satamäärin joutsenia ja muita vesilintuja. Kemijärvellä järjestetään tarvittaessa linja-autokuljetus Pelkosenniemelle ja takaisin. Huhtikuussa lumi oli sulanut jo rannikolta, mutta Nuuksion ylängöllä oli valkoisia alueita runsaasti. Tarkempia tietoja kilpailusta saa numerosta (05) 432 8626. Myös koiperhoset olivat liikkeellä. Liitä mukaan toinen kuori, jonka päälle merkityn nimimerkkisi perusteella löydämme yhteystietosi, postimerkeillä varustetun palautuskuoresi ja kuvaustilanteeseen liittyvät tiedot. Vuosittain valittavan Perhoskuvan tarkoituksena on kiinnittää huomiota perhosiin ja niiden myötä elävään luontoon sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. H uonehämähäkki tepasteli ikkunalla kärpäsiä ja muita saaliseläimiä etsien. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Helena Tiihonen, puh. vapaalla Jauru-, Vuotosja Kemijoella. Kuvien viimeinen postituspäivä on 3 1.12. vsk.. maaliskuuta. 10 Talvi ei hellittänyt otettaan Kuusamossa. Laulujoutsenet ja harmaalokit saapuivat, myös pulmuset pitivät ruokatauon kirkon/cylällä matkal[aan pohjoiseen. Hiihtokelit olivat hyvät. Kevään tulo oli lähes pysähtynyt, tuulet olivat kylmiä ja pakkasta riitti. Muista Vuotos-soutu Vuotoksen puolesta soudetaan tänä vuonna 14.15.6. Pikku takatalven jälkeen luonto heräsi Jyväskylässä taas uuteen eloon. Ahvenanmaalla kevätmetsästajiä on 4100. Kasvit ja eläimet heräilivät verkkaisesti
Metsäviklo sen sijaan saattaa kasvattaa poikasensa lentokykyisiksi väliaikaisten lammikoiden äärellä. Sammakoiden kutu alkaa eteläisimmässä Suomessa jo huhtikuun lopulla, Lapissa kuukautta myöhemmin. Jos keväistä allikkoa kumartuu tutkiskelemaan tarkemmin, huomaa veden suorastaan kuhisevan elämää. Sorsanpojat etsiytyvät hanakasti metsän keskellä oleviin plotteihin. Emot etsivät ensin ilmateitse otollisimmat paikat, joihin johdattavat jälkeläisensä. Vedessä koko elinkiertonsa viettävät eläimet, kuten vesikirput ja hankajalkaiset, säilyvät kuivan kauden yli lepomuotona pohjassa. Juha Höykinpuro Sammakoiden kutu on kiihkeimmillään. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Hyönteisiä on allikossa jopa sata kertaa enemmän kuin ympäröivissä karuissa Lammissa. Koiraat suuntaavat suoraan kutupaikoille, joissa ne ryhtyvät kumeasti ääntelemällä kutsumaan naaraita. Hiljaisemmat vesi liskot puolestaan tarvitsevat lisääntymiseensä allikoita, jotka ovat riittävän pitkäikäisiä. Hurjimmissa mittelöissä sammakot kerääntyvät yhteen kasaan ja rykelmä on yhtä räpylää. Allikot ovat myös vesiötököitä syövien lintujen suosiossa. Kutu kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Sammakko valmistuu kahdessa kuukaudessa, mutta vesiliskon kehitys vie reilut kolme kuukautta. Nämä väliaikaiset lammikot lienevät pienvesistä unohdetuimpia. Lätäköissä syntyy elämää Osa kevään sulamisvesistä jää erikokoisiin lätäköihin, lammikoihin ja allikoihin, jotka kuivuvat vasta myöhemmin kesällä. Pienet liikkuvat pisteet paljastuvat vesikirpuiksi ja hankajalSammakot kutevat AJA_NKOHTAISTA Allikko Evon Pirttikankaalla toukokuussa ja heinäkuussa 1995. Pienten lammikoiden etuna on lämmin vesi ja mätiä syövien kalojen puuttuminen. Vesimittarit luistelevat elegantisti pitkin veden pintaa. Allikot ovat myös sammakkoeläinten suosiossa. Riemullisin kumutus kuuluu reheviltä tulvarannoilta, mutta suuria lätäköitä ja virtapaikkojakin otetaan kursailematta käyttöön. Juha Höykinpuro 11. vsk. Tuon tuosta virtaviivaiset sukeltajakuoriaiset tekevät nopean uintipyrähdyksen saalistaessaan hyttysen toukkia. Koiraita on selvästi enemmän kuin naaraita, joten herrat näyttävät kaikki temppunsa päästäkseen jatkamaan sukuaan. Metsäviklo kasvatti tässä poikasensa lentokykyisiksi, ja taviparit kävivät paikalla ruokailemassa. Terho Hyvönen Sen sijaan esimerkiksi hyttysten pitää ehtiä käydä toukkaja kotelovaihe läpi ennen lammikon kuivumista. Terho Hyvönen Petri Nummi Toukokuussa sammakot kömpivät talvehtimislampensa pohjamudista päivänvaloon. Osa allikon hyönteisistä viettää koko elämänsä vedessä, osa nousee aikuisina siivilleen. Tummat, sentin mittaiset hyttysentoukat liikkuvat rytmikkäästi joka puolella. Sorsanpojat viettävät allikoissa usein vain osan kehitystään. kaisäyriäisiksi. Tavallisten sammakoiden jälkeen lemmenleikkeihin ryhtyvät viitasammakot ja rupikonnat. Sammakot hakeutuvat toukokuun alussa lammikoihin äänekkäisiin kosiomenoihin, joita ei voi olla huomaamatta. Pian kutupaikoilla kelluu veden turvottamien mätimunien lautta
5. Hän ei esimerkiksi ole ikinä nähnyt mieltä karujen soiden ojittamisessa eikä kovien hakkuumaiden kyntämisessä. "Itse asiassa kuilu ei ole niin leveä kuin uskotaan. Tunnistatko seuraavat kevään kukkijat. Hän istuu myös luonnonsuojeluliiton liittovaltuustossa. 3. Yhden puulajin puupellot saivat onneksi tuomion suoraan luonnolta: tuholaiset tekivät puista rankoja. Luontomies palasi luontoon, tällä kertaa palkatta ja paimenelta. Aina eivät Kauhasen näkemykset ole vastanneet metsätalouden yleisiä toimintalinjoja. Esimerkiksi käy kloorivalkaisusta luopuminen: ensin insinöörit inttivät, että se ei ole mahdollista, mutta pakon edessä se onnistui aika nopeasti," Kauhanen sanoo. Keväälläkin voi löytää herkullisia ruokasieniä. 6. Mainitse muutama esimerkki näistä hätähousuista. Taivaanvuohen mäkättävä soidinääni ei suinkaan kuulu linnun kurkusta, vaan mistä. Muistatko mitä. Miten puro ja joki erotetaan toisistaan . Myös järjestöhommat alkoivat kiinnostaa. nonsuojelupiirin sihteeri ja marraskuussa 1996 puheenjohtaja. Mikko Pöllänen/Luonlokuvat Timo Väre/Luontokuvat Maija Seppänen/Luontokuvat 2. Jarmo Pasanen 1. Monet metsänomistajat ovat luontohenkisiä ja varjelevat tiettyä metsäaluetta kuin kukkaa kämmenellä, mutta he kavahtavat ulkopuolelta saneltua suojelua. Miten piisami tuli Suomeen. Tulokset nähtäisiin aikanaan, ja monet turhat kiistat ratkeaisivat. Hän sienestää ja marjastaa sekä tekee havaintoja kasveista ja eläimistä. "Ostaja määrää ehdot ja kuluttajan on vaadittava teollisuudelta ympäristön huomioonottamista. 7. Se ei kuitenkaan tapahdu itsekseen, sillä liike-elämän moraali menee yleensä yli siitä, missä aita on matalin. Itse uskon biologiseen monimuotoisuuteen," Uuno Kauhanen sanoo. Kauhasesta tuli Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen 1992, pari vuotta myöhemmin Pohjois-Savon luon12 Jorma Peiponen "Haaveenani olisi saada mttavan iso, pysyvä koeala, jossa verrattaisiin lähekkäisillä alueilla eri metsätyyppien luonnonmukaista, kovan linjan ja luonnon metsänhoitoa. Mikä on toukokuisen taivaan kirkkain planeetta. vsk.. 4. Ihminen ei saisi toimia niin, että tulevat sukupolvet eivät enää voisi elää metsästä." Metsäteollisuuden asenteet ovat Kauhasen mukaan muuttumassa terveemmiksi. Esimerkiksi liito-oravia lienee Pohjois-Savossa enemmän kuin tiedetään. Metsänomistajat eivät kuitenkaan puhu havainnoistaan pelätessään, että risuparta tulee ja rauhoittaa." "Luontoväki puolestaan tutkii suojelukohteita salaa siinä pelossa, että jos metsänomistajalle kerrotaan, tämä lyö aavistushakkuulla puut kerralla nurin." Kauhanen myöntää, että pahimmillaan kierre johtaa semm01s11n ylilyönteihin kuin rantojensuojelussa: metsänomistaja parturoi alueen uhalla vihapäissään, jopa vastoin omaa tahtoaan. Hän voitti jutun hovioikeudessa, mutta työpaikka oli mennyttä. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUONTO 5/97 56. Uuno Kauhanen sai potkut Metsäliitosta 1980-luvun lopulla puolustaessaan metsänomistajia yhtiön johtoa vastaan. Kauhasen kuningasajatus on hävittää luonnonsuojelijoiden ja metsänomistajien väliset epäluulot ja luoda tilalle aito ja avoin yhteisymmärrys. "Metsän merkitys tulisi ymmärtää koko laajuudessaan: metsä ei ole vain markkoja vaan myös oiva ympäristö henkiselle kasvulle. Ennen juhannusta kiireisimmät linnut lähtevät jo paluumuutolle. AJANKOHTAISTA ASKELEN EDELLÄ Metsä ei ole vain markkoja Siilinjärveläinen Uuno Kauhanen on metsänhoitaja, joka on ostanut hevoskuormittain savolaista puuta paperitehtaiden homankitaan
Juha Höykinpuro Levitunturille tuulivoimapuisto sopisi hyvin: tuuliolot ovat oivalliset, tunturin laki on rakennettu ja tuulimyllyt olisivat ös matkailunähtävyys. Lahden pohjoispuolella aukeava Vesijärvi oli vielä vuosisadan alussa kuulu kirkkaudestaan. Piisamin mieluista talviravintoa järvisimpukoita on järvessä paikoitellen käsittämättömän runsaasti. Kurkikin kajauttaa soittonsa ilmoille. Silkkiuikut ja nokikanat huutavat kevättä. Tutkimustietoa matkailijoiden asenteista tuulivoimaan ei kuitenkaan ole. Hannu Vallas/Luontokuvat Tuulivoimaa hiihtokeskuksiin! Laskettelijoiden tuntema Levitunturi olisi oiva paikka tuulivoimalalle. vsk. Säälin niitä, jotka kesälomallaan kiitävät laivaväylää muskeliveneillään ja jäävät paitsi kaikesta Vesijärven rikkaudesta. Metrisen naaraan ympärillä parveilevat koiraat näyttävät sinteiltä. Illan hämärtyessä saatan kuunnella mökin verannalta luhtahuitin piiskansivalluksia ja kaulushaikaran puhaltelua. Tulvaniityillä kuulee myös viitasammakkojen pulputtavan kuorossa. Kittilän kunta ei kuitenkan halua myllyjä Leville, vaan ehdottaa tuulivoiman koealueeksi Kumputunturia. Vain melan loiskahdus ja kaislikossa korahtelevat silkkiuikut rikkovat hiljaisuutta. AJANKOHTAISTA syy paikallaan. Tunturi on tuuliltaan hyvä, kuluttajat ovat lähellä ja tunturin maisemassa on valmiina paljon rakenteita. Järvi kuitenkin sameni ja rehevöityi pahasti, kun kaupunki käytti sitä jätevesialtaanaan aina 1975 asti. Suosituimpia kohteita olivat UKK-puisto 200 000, Koli 170 000, Oulanka 100 000, Pallas-Ounastunturi 100 000, Nuuksio 60 000 ja Saaristomeri 50 000 kävijällä. Ruovikoita pitävät aisoissa myös kaislikon suojissa lymyävät piisamit, jotka syövät osmankäämejä, järvikortteita ja muita vesikasveja. Parinkymmenen kilometrin mittaisesta Vesijärvestä saa hyvän yleiskuvan hyppäämällä Lahdessa Suomi-laivaan, Ainoon tai Suomettareen. Vesijärven tila on kohentunut merkittävästi. Sukeltaessani Komonselän rantamatalassa olen laskenut, että simpukoita on useita satoja neliömetrillä. Reitti kulkee yli Enonselän kapealle Komonselälle ja lopuksi suurelle Kajaanselälle, jonka pohjoispäässä idyllinen Vääksyn kanava yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Kunnan ehdotus haiskahtaa provokaatiolta: Osoitetaan tuulipuistolle paikka suojelualueelta, jotta voidaan väittää luonnonsuojelijoiden vastustavan myös luonnontaloudellisesti järkevää tuulivoimaa. Juhlavuoden kunniaksi suomalaiset patikoivat puistoissa ennätysjoukolla. Ruskosuohaukka liukuu matalalla ruovikon yllä. Jotta rakentaminen kannattaisi, tunturille olisi pystytetKansallispuistoissa yli miljoona kävijää Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta seitsemän tunnetun kansallispuiston ja 12 luonnonpuiston perustamisesta. KansaUistävä iso tuulivoimapuisto, joka tarvitsisi myös huoltotien ja sähkölinjan. Kahlaan tulvarannalla kutuhauen viereen ja nostan sen selkäevää, mutta mamma pySUOMEN LUONTO 5/97 56. Toukokuun aamuna järvi on hiljainen. Tuula Leskelä Jari Salonen puistoihin tutustui hieman yli miljoona ihmistä. Kumputunturilla on vanhojen metsien suojelualue, lisäksi tunturin reunassa sijaitsee vanhastaan aamialue sekä lehtojensuojelualue. Reittilaivaakin parempi kulkuväline on kanootti. Melon verkkaisesti ja annan heräävän tuulen pyyhkiä lempeästi kasvojani. Suomessa on 31 kansallispuistoa. Seutukaavassa muu tunturialue on ulkoiluja retkeilyaluetta. Vesijärvestä on löydetty myös enemmän kasvilajeja kuin yhdestäkään muusta Suomen järvestä, ja uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja on viisi. Jari Salonen 13. Toukokuun alussa alkavat hauet ja sammakot kutea. Jätevesikuormituksen poistuttua järveä alettiin kunnostaa muun muassa tehokalastuksella ja ruovikoiden niitolla. Kittilän kunnan kielteinen suhtautuminen Levin rakentamiseen perustuu olettamukseen, jonka mukaan matkailijat eivät pidä laella pyörivistä voimaloista
Se ylitti kevättulvaisen puron kaatunutta kuusta pitkin. Siellä se oli tavannut pari viikkoa sitten toisen ahman. Haaskalla ylös noussut karhu huomasi ahman. Dioksiinien on todettu vaikuttavan myös ihmisten pysyvien hampaiden reikiintymiseen. Ennen nukahtamista ahman mielessä välähti kuva paikasta täältä pohjoiseen. PCB-yhdisteet ja dioksiinit A mo Rautavaara/Luontoku va! poistuvat elimistöstä kaloilla mädin ja maidin mukana, ihmisellä muun muassa äidinmaidossa. Ihmisen hajuja paikalla tosin oli ja viikko sitten siellä oli isännöinyt suuri karhukin ... Metsässä ahma kaivoi puolimetriseen hankeen kuopan ja peitti lihan sinne. Sitten ahma väisti lähellä olevalle pienemmälle ruholle Y mpäristömyrkyt vähentyneet Suomenlahdessa "Suomenlahdelta pyydettyjä silakoita voi syödä huoletta", vakuuttavat tutkijat Markku Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta ja Harri Kankaanpää Merentutkimuslaitokselta. Se kuuli kuorsausta kulkiessaan kopin ohi , josta ihmisen hajua aina eniten tuntui. Korhonen ja Kankaanpää ovat juuri saaneet tuoreet tulokset silakoiden ympäristömyrkkypitoisuuksista. Ne osoittavat, että m~ärät ovat pudonneet kymmenesosaan parinkymmenen vuoden takaisista ja pysytelleet koko 1990-luvun hyvin alhaisina. Lopulta karhu luovutti. Suomalaisten ravinnosta saama dioksiinimäärä on · noin 16 prosenttia WHO :n asettamasta siedettävästä enimmäismäärästä. Kohta ahman kulusta kertoi hanhien mekastus suolla. Ahma repäisi vielä ison palan suuhunsa ja lähti kohti metsänreunaa. 14 Nyt saatiin myös ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa Viron rannikolta. Yhtäkkiä karhu syöksähti ahmaa kohti, jolloin se siirtyi isommalle haaskalle ja alkoi repiä sitä. Sitten se istuskeli paikalla päätään käännellen. Silakoiden myrkyt ovat lähinnä metsäteollisuudesta tulevia kloorifenoliyhdisteitä, niiden metaboliatuotteita sekä kaukokulkeumana leviäviä torjunta-aineita, DDT:tä, DDE:tä, lindaania ja heksaklooribentseeniä. Näiden myrkkyjen tasoja on seurattu pitkään kaksivuotiaista silakoista sekä ympäristökeskuksessa että Merentutkimuslaitoksessa. ma oli osunut raadolle ja puhdistanut sen niin, että vain suurimmat luut ja nahkaa oli jäljellä. Ahma lähti rauhallisesti lynkkäämään ja pysähtyi ohimennen hai tamaan hirvien jälkiä. Parin tunnin kulkemisen jälkeen ahma tuli suon reunaan, jolla haaska oli. Se ryömi varova ti lumiluolan suulle ja totesi kolmen hirven kävelevän poispäin. Ahma tunsi nälän onton tunteen mahassaan. Antti Leinonen Teollisuuden ja yhdyskuntien vesiensuojelutoimet näkyvät Suomenlahdella ja koko Itämeressä. Se kiertyi kerälle kuusten oksien alle. Kotkien ja hylkeiden tilanne on Itämerellä hiljalleen parantumassa, mutta lohien vaikeudet jatkuvat. Ahma oli tyytyväinen ja sitä raukaisi. Metsässä oli vielä lunta, jota pitkin oli helppo taivaltaa. Ahma lähti menemään lumettoman suon reunaa kadoten välillä metsän puolelle. matautina. Taas karhu antoi ahmalle häädön ja se siirtyi pienelle haaskalle. Tuloksena oli, että Viron edustan silakan, lohen ja hauen myrkkypitoisuudet ovat alhaisemmat kuin Suomen rannikolla. Silakat ovat yksi dioksiinien ja PCB:n lähde, mutta pitoisuudet ovat alhaisia. Hirvet katosivat pimeyteen ja ahma nousi hangelle, venytteli ja virtsasi läheiseen kantoon, joka lumen väristä päätellen oli palvellut samassa tarkoituksessa useasti aiemmin. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 5/97 56. Päivä eläimenä Ahma tapasi karhun haaskalla Ahma havahtui sikiunesta hangen rasahteluun. Mutta jokin aika sitten kuuden suden lauAJANKOHTAISTA Anni Leinonen Ahma lähti menemään suon reunaa kadoten välillä metsän puolelle. Kun päivä oli puoleksi valjennut, kuuluivat ensimmäisten korppien äänet ja lintuja leuhahti kymmenkunta lähipuihin. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet synnyttävät myös syöpää. vsk.. Samalla ahma kuono koholla ja pää puolelta toiselle kääntyillen tutki tuulen viestejä lipaisten välillä kielellään aistimusten tehostamiseksi. Ei, kyllä nyt olisi saatava jotain parempaa. Orgaanisten klooriyhdisteiden lisäksi vakavia myrkkyjä ovat myös !evien aineenvaihduntatuotteet, jotka myös kertyvät elimistöön. Tikkojen rummutus ja rastaan laulu täyttivät aamun. Yksi korpeista syöksähteli ahmaa kohti kuuluvasti korahdellen. Karhu ja ahma tuijotti vat toisiaan hetken. Seuraukset näkyvät lohien varhaiskehityksen häiriytymisenä, merikotkien munien kuoren haurastumisena ja hylkeiden kohdunkaulankurouja alkoi reuhtoa palasia irti. Ahma muisti lähellä hirvenraadon, jota se oli pitkin talvea verottanut. Karhu ajoi useasti ahman pois ja aina ahma itsepintaisesti siirtyi toiselle haaskalle syömään. Mitään huomionarvoista ei ilmennyt. Varma ruoka-apaja olisi paikka, jonne pitkin talvea oli ilmestynyt uutta syötävää, vaikka ahma oli parhaansa mukaan kantanut sieltä varastojen täydennystä
Jari Salonen Karpaloita keräämään Kai Noponen Talvella huvenneisiin marjavarastoihin saa terveellistä täydennystä kevätauringon lämmittämiltä soilta. Lisäksi Pohjois-Savon ympäristökeskus on ehdottanut Pumpulikirkon ja Tiilikkajärven väliin jäävää rauhoittamatonta noin 1800 hehtaarin aluetta Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmaan. On kevätkarpaloiden aika. Eliölajien suojeluvelvoitteet edellyttävät kuitenkin tiukkaa harkintaa. Jalopuista erityisesti lammessa ja lehmuksessa elää useita Euroopan unionin suojeltavaksi määräämiä hyönteisiä. Alueella on vanhaa metsää, vesistöjä, soita ja harjualueita. Tien varsien auki revityt hiekkapenkat kannattaa myös tarkastaa. Se iskee joka toukokuu äkkiarvaamatta: pakonomainen tarve lähteä korvasieneen. Tehokkaan saneerauksen sijasta voisi suosia kolopuistoja. Mitä ammattitaidottomampi motokuski tai ronskimpi puuajuri, sitä nopeammin sieniämpäri täyttyy. Yhdistyksen mukaan pieneen Rautavaaran kuntaan on jo nyt syntynyt yli kymmenen pysyvää työpaikkaa muun muassa luontomatkailussa. Kevätkarpalot maistuvat mukavan metsäisiltä, ja niitä voi syödä suoraan mättäästä, sillä pakkanen on vienyt liiallisen kirpeyden mennessään. Karpaloilla on myös lääkinnällisiä vaikutuksia. Yhdistyksen edustajat esittelivät Pumpulikirkon laajennushanketta maakuntamatkan Kuopioon tehneille presidentti Martti Ahtisaarelle ja rouva Eeva Ahtisaarelle. Pumpulikirkon laajennusalueella on talousmetsämäisiä kangasmaita sekä taimikkoja avohakkuualoja että ojitettuja soita, joiden ennallistaminen työllistäisi. Ne sopivat yhtä hyvin niin kartanopuistoihin kuin kaupunki ympäristöönkin. Jouko Veikkolainen Pumpulikirkkoa halutaan suuremmaksi Satavuotista tomintaansa juhliva Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys on ottanut juhlavuotensa päätavoitteeksi Rautavaaran kunnassa sijaitsevan Pumpulikirkon suojelualueen laajentamisen nykyisestä 330 hehtaarista 1700 hehtaariin. Joitakin alueita olisi mahdollista saattaa luonnontilaan myös kulottamalla. Sieniä saadakseen pitää kompastella auki auratuille hakkuuaukoille ja koneiden runtelemille metsätyömaille. Korvasienet katoavat muutamassa vuodessa, suppilovahveron paluuseen kulunee puoli vuosisataa. Korvasienireissun mustelmien tervehdyttyä lähteekin mielellään katselemaan uudistamattomia metsämaisemia. Aija Noponen Kolopuistoja saneerauksen sijaan Jouko Veikkolainen Jalopuiden avokolot ovat heinäsorsan tavallisia pesäpaikkoja. Kuvan sorsa hautoo tammessa, mutta tavallisempaa on, että sorsa hakeutuu pesimään vaahteraan tai lehmukseen. Hakkuuaukean sienmemu jää varsin lyhyeksi. "Luonnonsuojelu on paitsi säilyttämistä, myös luonnonhoitoa, kunnostusta ja luontokohteiden esittelyä", yhdistys toteaa. Pian heinä valtaa alaa ja tukehduttaa sienien kasvuhalut. Pumpulikirkko on melko lähellä Tiilikkajärven kansallispuistoa, ja se koostuu kahdesta erillisestä aarniometsäalueesta. Metsistä korvasieniä löytää vain satunnaisesti. AJANKOHTAISTA Korvasienet löytää raiskioilta Jari Salonen Korvasienimaisema ei hivele silmää, mutta makuelämys paikkaa kärsimyksiä. Eteläja Keski-Suomen soilla on voinut käydä karpalossa jo maaliskuun alkupuolelta lähtien, mutta kausi jatkuu vielä etelässäkin usein toukokuulle saakka. Opiskeluaikana molemmat olivat mukana Kuopion Nuorten Luonnon Ystäväin toiminnassa. Marjoilla voi kamppailla virtsatietulehduksia vastaan, ja ne edistävät myös vatsan toimintaa. Suojelualueiden laajennuksen uskotaan lisäävän työpaikkoja myös jatkossa. Suojelualueeseen kuuluisi jonkin verran myös talousmetsiä. Jos molemmat suunnitelmat toteutuvat esitysten mukaisesti, syntyy Pohjois-Savoon mittava, lähes 5000 hehtaarin suojelukokonaisuus. Niitä riittää, kun metsätietkin levitetään valtateiden mittojen mukaan. Opasteena voi pitää Hämeen sienimailta tuttua periaatetta. Olenpa herkutellut karpaloilla vielä kesäkuun alussa, niinkin etelässä kuin Tammelan Torronsuolla. vsk. Kimmo Repo 15. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Sieltä mistä vielä viisi vuotta sitten löytyi komea suppilovahverokuusikko, tapaa nyt uudistettua korvasienimaisemaa. Luonnon Ystävät ei näe suojelua taloudellisesti rasittavana hankkeena. Vanhoissa puistopuissa on nimittäin useiden nisäkäsja lintulajien kotikoloja. Viherrakentajat kaavailevat vuosisadan alussa perustetuille kaupunkipuistoillemme pikaista perusremonttia
Varikset raakkuvat puistopuissa ja harakat tasapainoilevat koivujen latvoissa. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Jorma Laurila Kevään merkkejä Keväällä jätteet ja romut paljastuvat puistoista, lähimetsistä ja suojelualueilla. ", runoilee Liisa Akimof radiossa. Kun kaatopaikalle on pitkä matka ja kaatopaikkamaksut harmittavat, on suuri kiusaus kipata romut salaa lähimmän SUOMEN LUONTO 5/97 56. Kävelyretki pääkaupunkiseudun luonnossa on pöyristyttävä kokemus. Vanha romusohva on siis kiltisti ahdettava auton tavarasäiliöön tai peräkärryyn ja kuljetettava itse kaatopaikalle. Autottoman on turvauduttava naapureiden ja sukulaisten apuun. Maastossa viruu muovikasseja, autonrenkaita, styroksia, ostoskärryjä, juomatölkkejä, tupakka-askeja, pyöränrunkoja, kodinkoneita ... Aurinko paistaa ikkunoista sisään ja nostattaa siivousinnon. "On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaan ... Ihmiset ovat siivonneet kotinsa ja välittömän pihapiirinsä mutta heittäneet näemmä kaiken rojun lähimpään metsään tai puroon. vsk.. Pölyn lisäksi kodeista lentää ulos kaikkea muutakin silmään tökkäävää: nuhruinen 16 sohva, ruosteen pilkuttama liesi, vinksahtanut lastulevykaappi, muovipusseittain vaatteita ja kenkiä. Pääkaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet kierrättää tavaroita, mutta kirpputorit ja Kierrätyskeskukset kelpuuttavat vain ehjät ja käyttökelpoiset
"Mutta eihän semmoisia yleensä löydy." Työ jää yhteiskunnan harteille. Yleensä kiinteistöntai maanomistajalle annetaan kehotus siivota romut ja jätteet pois. Ympäristötaidetta Helsingin Mustavuoressa.. kuusen juurelle. vsk. Tarvittaessa käännytään poliisuoMEN LUONTO 5/97 56. Roskaamisasiat kuuluvat kaupunkien rakennus virastoille ja ympäristökeskuksille, mutta mitään siivouspartioita ei niillä ole paikalle lähettää. "Poliisi voi tehdä jotakin vain silloin kun löytyy jokin tunniste", hän sanoo. Mutta romu ja ja roskaa löytyy syvältäkin metsistä. Toimistopäällikkö Pekka Markkula Helsingin rakennusvirastosta korostaa jokaisen omaa vastuuta elinympäristömme viihtyisyydessä. Luonto ta,joilee sisustusideoita Kumpulan Jyrängöntien reunametsässä Helsingissä. Joku on siis pakannut törkynsä autoon, kuskannut niitä useita kilometrejä ja yrittänyt hukuttaa ne korven kätköihin. Jokohan matto olisi tuulettunut riittävästi. Osmontie Helsingin Käpylässä. sin puoleen
SUOMEN LUONTO 5/97 56. Kyllä olisi luudalle töitä Markkula suree myös puistotyöntekijöiden hupenemista. vsk.. Kilonojan purotaimeniako tässä yritetään pyydystää. Tuleehan pian armelias vihreys, joka naamioi kaiken niin taitavasti. D Helsingin Huopalahdesta löytyi yksityinen kaatopaikka. Teiden varsista huolehtii Tielaitos ja radanvarsista ja asemista VR. Rakentamattomista alueista vastaavat ympäristökeskukset ja rakennetuista rakennusvirasto, mutta jokaisella alueella on vielä omat vastuuhenkilönsä. Roskaamisesta hermostuneen asukkaan huoli ei niin vain kirjaudukaan. "Kun 1972 puisto-osastolla oli töissä yli tuhat ihmistä, nyt meitä on enää viidesosa." Ennen puistot kierrettiin päivittäin, nyt niihin ennätetään vain kerran viikossa. Hänen mukaansa näillä alueilla eivät niinkään ole ongelmana jääkaapit ja pyöränromut vaan pikaruokapakkaukset. Markkulan vastuualueeseen kuuluvat Länsi-Helsingin puistot, puistometsät ja kadut. metrin päähän." Markkula toisikin meille pikimmiten muun muassa Kaliforniassa käytettävän roskaamissakon: "Eiköhän sellainen 2500-5000 markan sakko tepsisi?" Kaupungeissa jätehuoltoasiat ovat tehokkaasti hajautettuja. " Ja kun neljännen tai viidennen kerran kuulee saman vastauksen, tekee mieli jättää asia ja roinat niille sijoilleen. Espoon Leppävaara. "Ja ne perunalastupussit", hän huokaa, "ne kun näkyvätkin niin kauas, ainakin 200 18 Vantaan Kasavuoren lähistön " kangasvuokko" . "Tämä alue ei kuulu meille, voisitteko soittaa ..
SUOMEN LUONTO 5/97 56. Kesällä kotkansiipikasvustot levittäytyvät komeana viidakkona. Kaavoituksessa pitäisi aina säilyttää vähäisetkin 1 uonnontilaiset kaistaleet asutuksen lomassa. Ilman rauhoitusta tällaiset pienet luonnon saarekkeet ovat vaarassa. 20 Viisi minuuttit Niipperin Myllypuron pohjoispäässä on kilometrin mittainen lehtokorpi. Lintujen laulu täyttää ilman. · Kuvat ja teksti: Petri Niikko Niipperin Myllypuron rauhoitettu lehtokorpi Pohjois-Espoossa on pieni keidas aivan asutuksen tuntumassa. Etenkin Ruuhka-Suomessa niillä on suuri merkitys luonnon rikkauden säilymiselle ja ihmisten viihtymiselle. Jänönsalaatti ja hiirenporras kasvavat runsaana, ja harvinaiset korpiliekosammal, kaislasara ja korpinurmikka ovat löytäneet täältä elinpaikan. Keväällä purolaakson kukittavat ensin sinivuokot, sitten valkovuokkojen meri. D Petri Niikko on espoolainen luonnonvalokuvaaja. vsk.. Lapsetkin voivat siellä solmia suhteen luontoon ja löytää ihmeellisiä elämyksiä. Viiden minuutin kävelymatkan päässä kotiovelta voit astua vanhojen tervaleppien ja kuusten valtakuntaan, jossa saattaa kuulla palokärjenkin pärryytystä
~otiovelta Toukokuun lämpö herättää purolaakson villiin kasvuun. 21
Yleensä vanha kumppani kelpaa, sill ä tiirat ovat pariuskollisia. Suomen luonto tulvii toukokuussa ihania näkyjä ja tapahtumia, joista kiehtovimpiin kuuluu tiirojen lentosoidin. Olen usein seurannut tätä kevätleikkiä, jossa urostiira on aina liikuttavasti tehtävänsä pauloissa; se kiertelee herkeämättä rantoja ja tuijottaa veteen saalisonnensa perään. Jos rantaki vellä tai laiturintolpalla näkee kerjäävästi ääntelevän tiiran, kannattaa jäädä odottamaan. Lahja siirtyy munan täytteeksi Kevään näytelmän ympäristö on parille tuttu, sillä tiirat ovat paikkauskollisia ne palaavat Etelämantereen ym22 Lahja elämällt. Kalastaja on tiirauros, joka toimittaa naaralle pesinnän alkuvaiheessa niin monta kalaa kuin suink in. Jos kalastus ei suju, naaras ehkä vaihtaa puolisoa tiiraparien tiedetään toisinaan eroavan soidintelun alkuvaiheessa. Seremonia on kiihkeä ja äänekäs. Teksti: Antti Halkka Kuvat: Nils Sundberg Odotuksen hetkien jälkeen lapintiirauros lehahtaa alas taivaalta ja naaras saa kalansa. Hetkessä kala on vaihtanut omistajaa. Talvialueillaan pari voi oleskella erilläänkin, mutta muuttomatkan varrella tai viimeistään pesimäalueella ne jälleen tapaavat. Pian toinen tii ra saapuu määrätietoisin siiveniskuin paikalle kiiltelevä kala nokassaan
Kun tiiranaaras saa lahjaksi kalan, se on tarkoitettu myös jälkipolville.
Tällöin poikasille riittää paremmin ruokaa kuin jos kaikki kuoriutuisivat miltei yhtaikaa. Pöllönaaras saa oman lahjansa hämärissä. Viimeistään tässä vaiheessa uros alkaa kiikuttaa kalaa naaraalle. Uusi lapintiirasukupolvi laitetaan alulle vasta, kun koiras on syöttänyt naarasta kylliksi päristön talvehtimisalueilta vuosi toisensa jälkeen jopa samalle luodolle pesimään. D SUOMEN LUONTO 5/97 56. Lentosoitimesta on myös matalalentoversio. Yläilmoissa koiras antaa naaraan ottaa itsensä kiinni, ja osat ehkä vaihtuvat. Tämä saapuu kulisseista ruokapöydän ääreen, mutta uroshaukka on jo poissa uutta saalista hakemassa. Ruovikoiden yllä voi onnekas päästä todistamaan, kun suohaukkauros ja -naaras kohtaavat ilmassa ja uros heittää saaliinsa vauhdissa naaraan kynsiin. Jos ravintoa tulee niukasti jo ennen munintaa, viimeinen sääksenpoikanen järjestyy kuoriutumaan yli viikonkin ensimmäisen jälkeen. Näin naaras saa välttämätöntä lisäenergiaa kahden tai kolmen ison munan pyöräyttämiseen; munien yhteispaino on jopa puolet naaraan painosta. Huhtikuisissa menoissa harmaalokkiuros puklasi kuvustaan naaraalleen ravintomössöä, ja pellonlaidan risukossa punarintauros ruokkii nyt vaivihkaa punarintanaarasta. Esimerkiksi monet kärsäkorennot ja tanhukärpäset antavat naaraalle hyönteissaaliin. Ruokinta ei ole vain seremonia, vaan kalaateriat takaavat hyvän pesimätuloksen. vsk.. Naaras näyttää nimittäin sovittavan ruokinnan perusteella muniensa kehittymistahdin sellaiseksi, että poikaset kuoriutuvat sopivin väliajoin. Ruokalahjojen jakaminen on keväällä käynnissä kaikkialla. Tanhukärpäsen, kärsäkorennon, tiiran, sääsken ja pöllönkin lahjalla on sama tarkoitus: suvun jatkumisen varmistaminen. Kalastustaitojen näyte on osa parisiteen vahvistamista ja testausta, joka jatkuu viikon pari niin maan päällä kuin taivaalla. Lisäravinto on niin tärkeää, että eräät hyönteislajitkin tarjoavat sitä. Talvella lintulaudalla ahkeroinut sinitiaisnaaraskin on keväällä koiraan ruokittavana. Lahjaperinteen turvin naaras ja uros jatkavat varmemmin elämäänsä jälkeläisissään. Linnut erottuvat kiikarillakin vain kieppuvina pisteinä. Sirot siivet nostavat tiirat soitimen alkuun kuuluvan korkeuslennon aikana niin ylös, ettei tämä vaihe ole helposti valokuvattavissa maankamaralta. Kevätlahjat ovat yleisiä Tiirojen soidin näkyy ja kuuluu. Se kuitenkin tavallaan vain tuo esiin lintumaailmassa yleisen käytöstavan: monien lintulajien uros antaa naaraalle ruokalahjoja ennen parittelua ja sen jälkeenkin. Jo aivan tiiraluodon vierellä saattaa olla menossa astetta järeämpi soidin; sääksiuros 24 nappaa mahtavan hauen tai lahnan ja vie sen korkealla puunlatvan risulinnassa odottavalle naaralleen. Metsässä ruokinta tapahtuu hienovaraisemmin: kanahaukkauros tuo saaliin tietylle kivelle ja huutaa puiden siimeksessä odottavalle naaraalle. Siitä tiirat vähitellen kotiutuvat pesimäluodon pinnalle tai sen lähettyville. Pikkulintukoirailla naaraiden ruokkiminen kuuluu usein asiaan, ja petolinnuilla tapa on miltei sääntö. Voi myös olla, että munien kehittyminen vaatii tavanomaista tiiranelämää rauhallisempaa oleilua. Uros ruokkiikin naarasta kiivaasti viimeisen munan munintaan asti. Koiras ei välttämättä pääse parittelemaan ilman kosiolahjaa. Korentouros voi paremman lahjan puutteessa tarjota lahjaksi sylkeä, mutta naaras suosii hyönteislahjoja. Jos urossääksi ei tuo kalaa tai lahjat jäävät vähäisiksi, naaras saattaa jättää pesinnän sikseen. Lahjojen turvin esimerkiksi tiirapari pääsee pesimään aikaisemmin ja saa siivilleen keskimäärin useampia poikasia. Uroksen kalaonni ja pyyntitaito välittyvät merkillisellä tavalla myös naaraan hormonitoimintaan
SUOMEN LUONTO 5/97 56. vsk. 25
Mutta jos joku Lehtikuva "Rikkoessaan oikeusvaltion toimintatapoja tai syyllistyessään ulospäin valheellisiin väitteisiin ympäristöaktivistit itse luovuttavat oikeutensa osallistua tämän yhteiskunnan toimintaan." Toimitusjohtaja Matti Korhonen SUOMEN LUONTO 5/97 56. "Toisinajattelijoita tarvitaan niin teollisuudessa kuin ympäristöjärjestöissäkin, sillä kehitys käy vain ristiriitojen kautta." Korhosen vaatimuksen suojelijoiden sulkemisesta yhteiskunnan ulkopuolelle Pohjolainen kuittaa: "En ole samaa mieltä." Samoilla linjoilla on UPMKymmene Oy:n toimitusjohtaja Juha Niemelä, joka on myös Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja: "Nuo ovat Korhosen omia muotoiluja, ja toivon, että ne osataan ympäristöjärjestöissä lukea oikein ja panna sivuun. "Rikkoessaan oikeusvaltion toimintatapoja tai syyllistyessaan ulospäin valheellisiin väitteisiin ympäristöaktivistit itse luovuttavat oikeutensa osallistua tämän yhteiskunnan toimintaan", Korhonen sanoi. Suhteita ei moiti myöskään Enso Oy:n varatoimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry:n hallituksen jäsen Juhani Pohjolainen. Korhosen aiheena oli metsäteollisuuden etiikka. Korhonen ei siis tuomitse vain laittomuuksia, joihin metsäaktivistit ovat silloin tällöin joutuneet turvautumaan, vaan myös "väärät" mielipiteet. Mikko Niskasaari Metsäpolllo julisti sodan Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Korhonen vaatii luonnonsuojelijoita suljettavaksi ulos yhteiskunnasta. "Katsos vain", ihastelee Korhonen historiallisia taustojaan. "Ainahan mielipiteet ovat subjektiivisia. Onko se Metsäteollisuus ry:n monopoli. Ympäristönsuojelussa tapahtunut edistys osoittaa, että käyty keskustelu ja kritiikki on ollut tarpeen", Niemelä arvioi. Historiallista dramatiikkaa Korhosen linjanvedolle antaa, että perustelu on lähes sanasta sanaan sama, jolla sisällisodan kenttätuomioistuimet langettivat 1918 tuomioitaan: teloittamalla tai nälkään tapettiin yli 20 000 ihmistä. "Aikooko Korhonen lakkauttaa ympäristöjärjestöt", ihmettelee luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen luonnonsuojeluliitosta. "Järjettömintä ja raukkamaisinta Korhosen uhkailussa on, että meillä on ollut aika hyvä ja asiallinen keskusteluyhteys metsäteollisuuden kanssa, vaikka eri mieltä ollaankin", Kuronen kummeksuu. Samaan perusteluun n0Jas1 myös 1930-luvun lapuanliike. "Tosin joidenkin järjestöjen 26 kanssa on helpompi saada keskusteluyhteys kuin joidenkin toisten." Pohjolaisen mielestä olisi luonnotonta, että teollisuus ja ympäristöjärjestöt olisivat samaa mieltä, eikä siitä olisi kenellekään mitään hyötyä. Tosiasiassa ympäristöjärjestöissä toimivat ihmiset ovat keskimääräistä valistuneempia ja heillä on aito huoli ympäristöstä. Liitto ei ole ensisijainen keskustelukumppani vaan sitä ovat yritykset", hän kommentoi. "Me leimaamme liian helposti kaikki ympäristöjärjestöt joidenkin aggressiivisimpien järjestöjen kautta. "Väärien" mielipiteiden esittäjät tulee hänen mielestään sulkea yhteiskunnan ulkopuolle. Suhteelliset totuudet Toimitusjohtaja Korhonen syytti ympäristöjärjestöjä valehtelusta, mutta kuka ratkaisee, mikä on totuus. vsk.. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Korhonen julisti sodan ympäristöjärjestöjä vastaan puhuessaan maaliskuussa Kuopion Palloseuran seminaarissa. Lainsuojaton on hänen mukaansa jokainen, joka esittää mielipiteitä, joita metsäteollisuus ei hyväksy
Lehtikuva "Nuo ovat Korhosen omia muotoiluja, ja toivon, että ne osataan ympäristöjärjestöissä lukea oikein ja panna sivuun", kuittaa UPMKymmene Oy:n toimitusjohtaja Juha Niemelä. "Metsäsektorilla katosi noin 27 000 työpaikkaa pelkästään 1990-95. Korhonen puolustautuu väittäen, että esimerkiksi Kainuussa vanhojen metsien suojeluohjelma toteutettiin pelkästään ekologisin perustein ja taloudelliset sekä sosiaaliset seikat unohdettiin. "Suomessa tulee epäilemättä jatkossakin olemaan enemmän talouskuin suojelumetsiä, ja siksi luonnon monimuotoisuutta ei voida turvata vain suojelualueilla. Näinkö teollisuus kantaa vastuunsa työllisyydestä?" Kurosen mukaan juuri ympäristöjärjestöt ovat muistuttaneet, että metsissä olisi paljon ensiharvennustöitä. vsk. "Olen pitkään puhunut siitä, että Suomessa on panostettu paljon puun tuotannon lisäämiseen , myös verovaroin. "Hehän joutuvat olemaan erityisen tarkkoina, koska markkinat seuraavat heidän kannanottojaan tarkkaan." Korhonen ei perustellut mitenkään väitettään, että ympäristöjärjestöt valehtelevat. Suuri laiva kääntyy hitaasti, emmekä voi olettaa että kaikki Enson 19 000 työntekijää alkavat yhtäkkiä toimia uudella tavalla", Pohjolainen miettii. "Kun maailmanlaajuisesti päästään yhteisymmärrykseen asiasta, jonka tarkoitusperä on hyvä, niin kyllä sen noudattaminen on meidänkin asiamme", Juha Niemelä arvioi Rion sopimusta. Perättömiä lukuja Korhonen julisti, etteivät ympäristöjärjestöt osoita minkäänlaista ymmärtämystä SUOMEN LUONTO 5/97 56. Karjalassa suomalainen ja ruotsalainen teollisuus ryöstää Vienan metsiä ja jättää köyhän paikallisen väestön osattomaksi luonnonvaroistaan", Kuronen huomauttaa. Kyllä tällainen hämmästyttää." Perusteluyritys päättyy nolosti: "Ilta-Sanomien uutinen on perätön", Luonto-Liiton pääsihteeri Tuomas Rantanen toteaa lakonisesti. Samaan aikaan olemme unohtaneet metsien monimuotoiAntti Halkka "Järjettömintä ja raukkamaisinta Korhosen uhkailussa on, että meillä on ollut aika hyvä ja asiallinen keskusteluyhteys metsäteollisuuden kanssa", luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta ihmettelee. Suojelu voitiin toteuttaa siellä vain, koska Kainuussa asuu niin vähän ihmisiä, ettei heidän äänensä kuulu. Väite huvittaa Ilpo Kurosta. "Korhosen puhe Vienan laulumaista on vastenmielistä hurskastelua. "Menee kauan ennen kuin uusien ohjeiden vaikutukset näkyvät ja ennen kuin tiedämme, mitkä muutokset olivat oikeita, mitkä eivät. Kun suojelun jälkeenkin hakkuumahdollisuudet ovat reilusti hakkuita suuremmat, niin miten kansantuote voisi pudota 1,5 miljardilla. D 27. Kainuussa hakataan normaalivuosina kaksi miljoonaa kuutiota, kaikkien aikojen ennätys on 2,5 miljoonaa kuutiota. Metsähallitus arvioi uusien suojelualueiden vähentävän hakkuita 126 000 kuutiolla. "Niiden on katsottu aiheuttavan pahimmillaan suoranaisia taloudellisia menetyksiä, mutta jättävän silti todelliset ekologiset hyödyt saamatta", Korhonen väitti. Korhosen mukaan tätä ongelmaa ei ole, koska elinkeinoelämän edustajat puhuvat aina totta. suuden", Juhani Pohjolainen toteaa Enson puolesta. Harvennukset ovat kuitenkin kiinni teollisuudesta, sille ei ensiharvennuksista tuleva puu kelpaa. Esimerkiksi eilinen (12.4.) Ilta-Sanomat kertoo, että Luonto-Liitto on pyytänyt Britannian Earth First -ekoterrorijärjestöltä apua toiminnassa suomalaisia metsäyhtiöitä vastaan. Lehtikuva En ole samaa mieltä", kommentoi Enso Oy:n varatoimitusjohtaja Juhani Pohjolainen Matti Korhosen vaatimusta sulkea ympäristöaktivistit yhteiskunnan ulkopuolelle. "Paikallisen elinkeinoelämän laskelmien mukaan suojelu vähentää Kainuun bruttokansantuotetta 1,5 miljardilla markalla vuodessa. Se ratkaistaan talousmetsissä ja siinä meidän vastuumme on suuri", Pohjolainen korostaa. Suojeluohjelma nostaa Kainuun suojelumetsien osuuden 3,6 prosenttiin metsämaasta, vain hieman yli maan keskiarvon, joka on 3,0 prosenttia. Se antaisi työtä, ja tekisi pusikoituneille alueille hyvää. Se on hirveä luku. Missään muualla tuollaista suojeluohjelmaa ei olisi voitu tehdä", Korhonen kauhistelee. Asiallisesti hän sanoutui irti Rion sopimuksen edellyttämästä luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Monimuotoisuus matalaksi Matti Korhonen tuomitsi puheessaan metsien monimuotoisuusvaatimukset ja uudet metsien käsittelyohjeet. "Metsäteollisuuden eettinen arvopohja on niin hyvässä kunnossa, kuin se yleensä on mahdollista", väitti puolestaan Korhonen. Metsäntutkimu slaitoksen mukaan Kainuussa voidaan hakata kestävästi 3,5 miljoonaa kuutiota. Hän kertoo saaneensa ajatuksensa Kainuun ja Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän edustajilta, joista on siis tullut myös ekologian asiantuntijoita. Mitäs sitten tehdään, kun teollisuuden edustajat valehtelevat. Taloustieteilijät ovat tuominneet nämä laskelmat huuhaaksi. Korhonen ei osaa sitä selittää mutta vakuuttaa luvun olevan oikean, koska se perustuu elinkeinoelämän laskelmiin. "maaseudun ihmisten, metsätöistä elantonsa saavien toimeentulomahdollisuuksia kohtaan sen paremmin Suomessa kuin Vienan laulumaillakaan". esittää sellaisia näkemyksiä, jotka poikkeavat yleisesti hyväksytyistä subjektiivisista näkemyksistä, niin tällaiset henkilöt on oikeus sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle", Korhonen pyörittelee. Suurissa metsä yhtiöissä ajatellaan toisin. "Väite on helppo perustella. Ja sitten muutamme jälleen ohjeita." "Joka tapauksessa monimuotoisuus on tärkeä asia. Korhosen puhe on käännetty englanniksi ja saksaksi; kommentteja ulkomailta odotetaan kiinnostuneina. Olen myös Metsätehon hallituksen puheenjohtaja, ja olen pyrkinyt siihen, että tutkimusta suunnattaisiin myös monimuotoisuutta edistämään." "Paljon olemme tehneet, mutta paljon on vielä tehtävänä
"1986 meillä oli ensimmäinen piilokoju ja ruokintapaikka", Ulla vastaa, kun kysyn, milloin suurpedot alkoivat osua hänen poluilleen. vsk.. Tällaisia lähitilannekuvia villistä sudesta ei ole maailmalla napattu monta. Kaksi kontiota jäi yhteenoton jälkeen kuhnastelemaan koko yöksi haaskan lähettyville, ja aamun sarastaessa yksi karhuista tuli vielä paikalle. Lähikuva sudesta oli Ulla Poukkasen mukaan onnenkantamoinen. Hän asuu miehensä Tero Poukkasen kanssa Kuhmon Rauhioniemessä. Se on melkoista ryskettä. Susi hankasi itseään luupalaan ja unohti hetkeksi kokonaan arkuutensa. Seuraavan aukeaman takajaloillaan tähystävän ahman kuvasta Poukkanen kertoo, kuinka ahma oli edellisenä iltana raahannut lehmän ison sääriluun ylös kuuseen piiloon. Jäljistä oli helppo löytää tokan talvialueet, ja kun kesäiset vasomispaikatkin pikkuhiljaa selvisivät, hän saattoi kuvata peuroja ympärivuotisesti: kesällä itärajan tuntumassa, talvella lännempänä. Ulla Poukkanen aloitti luontokuvauksen 1980-luvun puolivälissä seuraamalla Kuhmon metsäpeurojen talvista elämää. "Koiraeläimet peittävät mielellään omaa hajuaan", Poukkanen selventää suden leikkisää käytöstä. Ahma kaivaa piilopaikkojaan, suimuja, hankeen ja sulan aikana myös suohon muistamatta tarkkaan niitä kaikkia itsekään. Helsingissä ja Kuopiossa vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen hän päätyi Mäntyharjun ja Joensuun kautta erikoishammashoitajaksi Kuhmoon. Petokuvauksesta hän sanoo oppineensa paljon tehdessään "rengin töitä" luontokuvaaja Antti Leinoselle. Karhu tulee syömään varmimmin vasta hämärissä." "Sydäntalvella on hienot valot, ja silloin yleensä liikun kevyemmällä kalustolla ja harrastan maisemakuvausta." "Kevätsesongin aikaan taas on oltava kaikki varusteet SUOMEN LUONTO 5/97 56. "Hirvaiden syystappelujen aikaan peuroja pääsee joskus niin lähelle, että huomaa tarvitsevansa lyhyempää objektiivia." "Samalla on väliin jopa hengenvaarassa, kun peurat menevät yhtenä mylläkkänä ja sorkkia viuhtoo ilmassa. Äkkiä taaempana haaskaa lähestyi luimun ja aran oloinen susi säkäkarvat pystyssä ja häntä koipien välissä. Susi teki tuttavuutta karhun kanssa, arkaili ja heilutti häntäänsä isommalleen. Oli huhti-toukokuun vaihde, ja edellisen illan aikana haaskalla oli käynyt viisi eri karhua. "Ahma on paljon konstikkaampi kuvattava kuin karhu. Se löysi lumelta haaskasta irronneen luupalan ja alkoi telmiä sen kanssa. Hirvenruho on mieluinen haaska pedoille ja petokuvaajalle. Seuraavana iltana se nousi ylös tähystämään mihin oikein oli herkkupalan piilottanut. Poukkanen arvelee suden olleen niin epäluuloinen piilokojua ja kameran ääntä kohtaan, ettei se olisi uskaltanut tulla lähemmäs, jollei karhu olisi ollut paikalla. Lajin arkuuden takia on yleensä oltava kuitenkin tuulen alapuolella", Ulla Poukkanen kertoo. Ahmalla on iso reviiri, jossa se juoksee ja osuu sitten haaskallekin mihin vuorokaudenaikaan tahansa. KUVAKULMIA Peloton petokuvaaja Kuhmolainen Ulla Poukkanen on noussut viime vuosina suurpetokuvaajiemme kärkeen monilla ainutlaatuisilla susi-, karhuja ahmakuvillaan. Ulla Poukkasen lapsuudenkoti Pielavedellä oli Kekkosen Lepikon Torpan naapurissa. 28 Ulla Poukkanen ja omia aikojaan metsään sortunut hirvi. Tero ja Ulla Poukkanen ovat julkaisseet yhdessä Antti Leinosen kanssa kirjan Ahma (Otava, 1992). Luokanopettajana työskentelevä Tero on myös luontokuvaaja, ja Ullan kuvauskipinä on osittain Terolta lähtöisin
Huhtikuun pidänkin tavallisesti kuvauslomaa. Kesällä täällä voi sitten kuvata mihin vuorokauden aikaan tahansa", Poukkanen naurahtaa yöttömän yön etuja. KUVAKULMIA Vanha herra Einari oli kuvaajan tuttu useita vuosia. "Kuhmo on muutenkin hieno paikka asua, eikä minun tee täältä mieli mihinkään". Suurikokoinen uroskarhu oli naaraiden suosiossa. Pekka Paaer Piilokojussa odottaneelle Ulla Poukkaselle koitti riemun hetki, kun susi alkoi telmiä '~ luupalan kanssa haaskan vie,~ rellä. mukana. '~ 29. Einari hävisi sittemmin, eikä sitä ole nähty muutamaan vuoteen
Lähde: Suomen ympäristökeskus/Heidi Vuoristo. Nuottaruoho ( oik.) on sen sijaan karujen ja kirkkaiden vesistöjen tyyppilajeja. Mommif lanjärveä puolestaan kuormittaa maatalous. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Myös lahnaruoho ja järvisätkin menestyvät parhaiten puhtaissa vesissä. Rehevöityneessä ympäristössä viihtyvät muun muassa limaska, osmankäämit ja kilpukka (yllä). Jokamiehen lienee helpointa seurata lähijärvensä tai jokensa tilan muutoksia kasveista. Sininen silmä sen oikea/la puolella on Katumajärvi, jota rasittaa jonkin verran kesämökkiasutus. Järvien rehevöityminen Kasveissa ja eläimissä on paljon vesistön tilaa ilmentäviä lajeja. vsk.. Meillä tyydyttävik;;l si luokitellut vesistöt kelpaisivat monissa muissa Euroopan -~ maissa, kuten Hollannissa, talouksien raakavedeksi. Vanajavesi Hämeenlinnan edustalla on luokiteltu välttäväksi asutusja teollisuusjätevesien vuoksi. 32 Mikko Pöllänen/Luon1okuva1 Mommilanjärvi Kun koko maan kuvaa tarkentaa yksittäisiin vesistöihin tai järviin, käy ilmi, että pieneltäkin alalta löytyy monenlaatuista vettä. Kernaalanjärven huono leima johtuu pohjalietg teen PCB:stä, joka on peräisin Tervakosken tehtaalta
Vakavia käyttökelpoisuushaittoja on korkeintaan neljällä prosentilla järvialastamme. "'\ Pitkän odotuksen jälkeen Suomen sisävesien tilasta on saatavana tuoretta tietoa. ,r-:_ 1 i._Cr -~ SUOMEN LUONTO 5/97 56. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan joet ovat niin ikään huonossa kunnossa. Sen sijaan heikkolaatuisia vesiä löytyy etenkin Kanta-Hämeen, Pohjois-Savon ja Pohjanmaan pienten järvien joukosta. Lisäksi noin 90 kilometriä jokia on parantunut välttävästä tyydyttäväksi ja 10 kilometriä huonosta välttäväksi. vsk. Suomen ympäristökeskuksen tekemän yhteenvedon mukaan vesistöjemme tila on huonontunut maaja metsätalousvaltaisilla seuduilla ja parantunut teollisuuden ja kaupunkien vaikutusalueilla. Lähde: Suomen ympäristökeskus. ,./ . Kartoituksessa on mukana noin 3800 vedenlaadun mittauspaikkaa. Käyttökelpoisuusluokitus on yleistys veden keskimääräisestä laadusta verrattuna koko maan tilanteeseen. Edellisen kerran vastaava kartoitus tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Puhtaimmat joet virtaavat meillä pohjoisessa, osaa tosin heikentää tekoaltaista lähtevä happea kuluttava kuormitus. Puhtaimpia ovat KeskiSuomen, eteläisen ja keskisen Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Suomen suuret järvet. Alice Karlsson Suomen sisävedet on luokiteltu veden laadun ja levähaittojen yleisyyden mukaan erinomaisiksi, hyviksi, tyydyttäviksi, välttäviksi tai huonoiksi. _ . . iatkuu I erinomainen II hyvä ill tyydyttävä N välttävä V huono / ' ~ .,. Käyttökelpoisuus on heikentynyt noin 1300 neliökilometrillä ja parantunut vajaalla 900:lla. Huolestuttavaa on, että monilla nyt vielä erinomaisissa tai hyvissä järvissä näkyy merkkejä laadun heikkenemisestä. Muutoksista huolimatta Suomen maine puhtaiden vesien maana ei ympäristökeskuksen mukaan ole vielä mennyttä. 33. ..
Vielä huhtikuun alussa hanki ulottuu puolireiteen, ja vappunakin sataa 15 senttiä lunta. Kevään merkit ovat kuitenkin olleet ilmassa jo kauan. Tarkkaan ympärilleni katsellessani merkkejä ihmisen läsänolosta kuitenkin löytyy. Olisi hyvin helppo kuvitella olevansa keskellä luonnontilaista, kirveenkoskematonta metsää, sillä yli 40 vuotta aiemmin tehtyjen polttopuuhakkuiden jäljet ovat kadonneet, hakkuutähteet hajonneet ja kannot maatuneet. Jossakin soi moottorisaha. vsk.. Ei siis mikään suuren suuri pala liian pieni elätMiten varmistaa, että käpytikoille ja pohjantikoille riittää laho puuta koputeltavaksi vielä sata vuotta senkin jälkeen, kun nykyiset haapajättiläiset ovat jo sortuneet maapuiksi. Puiden oksilla ja rungoilla elää runsas jäkälälajisto todistaen, että Varkauden tehtaiden saasteet tuskin laskeutuvat tänne. Lahoavaa lehtipuuta on suuret määrät sekä pökkelöitä että maapuita ja se elättää lukuisia lahottajasieniä, enemmän kuin mihin rajoittunut kääväntuntemukseni riittää. Tilalla on viitisentoista hehtaaria noin satavuotiasta metsää. Valkorunkoinen puhdas koivikko muistuttamassa Savon kaskimenneisyydestä, jopa muutama siperianpihdan taimi, herraties mistä ovat tänne ilmestyneet. Nuori koivikko kaipaa harvennusta ja talon lämmitykseen tarvitaan polttopuuta. Metsässä menneen jäljet Oma kevään odotukseni ku1 uu tarkkaan metsissä. Helmipöllön yöllinen puputus, taivaalla kaarteleva hiirihaukkapariskunta ja kohmeinen nokkosperhonen oikomassa siipiään aurinkoisella seinänvierustalla. Aamuisin jäljet hangen pinnalla kertovat jänisten nakertaneen kaatamieni haapojen kuorta. Metsässä narisevat järeät puut. Pohjoisella taivaalla leikkivät revontulet. Osa puista on tuomittu päätymään sahan pelkkahakkuriin ja sellutehtaan kattilaan. Yöt ovat kylmiä ja kirkkaita. 34 Talon julkisivu katsoo itään, navetan ja aitan takana levittäytyville entisille pelloille. Talon ympärillä entiset pellot puskevat niittykasveja. Talven kylmä viipyy pitkään Kevät saapuu Vuoriniemelle empien. Se takaa, että SUOMEN LUONTO 5/97 56. Jänikset ja käpytikat saavat totutella moottorisahan ääneen. Ja puut ovat suuria, suorastaan majesteettisia. Umpeenkasvava vanha kärrypolunpohja, tiheää lepikkoa ja räkämännikköä puskevat entiset niityt. Kuuluvimmin uuden vuodenajan saapumista ennustavat käpytikat, joiden soidinrummutus kaikuu vuoroin Myllylahden vastarintaa vartioivasta kelosta, vuoroin navetannurkan puhelinpylväästä. Totisesti jotain, mitä kaupunkien valaisemalla iltataivaalla on vaikea nähdä, vaikka ne siellä tanssisivatkin. tämään ketään mutta millainen pala! Mielessäni kutsun sitä yksinkertaisesti Metsäksi, suurella alkukirjaimella, sillä sen se todella ansaitsee. Valtapuusto on sekoitus kuusta, koivua ja mäntyä, joukossa myös jokunen iäkäs haapa. Talo seisoo pienen mäennyppylän rinteellä, paikalla johon isoisäni vanhemmat lähes sata vuotta sitten sen rakensivat. Niittyjen ja maantien välissä kohoaa metsä, joka miltei sulkee sisäänsä riihen ja kaksi latoa, toinen niistä lahoamisen partaalla. Ja missä viihtyvät jänikset, siellä liikkuu myös kettu, joka varoo visusti näyttämästä naamaansa päiväsaikaan. Siitä tilalle on saatu nimi: Vuoriniemi. Hiihtäessäni Metsässä en saata olla ihailematta sen kauneutta. Teksti ja kuvat: Jyri Mikkola Kaipaus Vuoriniemelle Kevätpäivä pientilalla Itä-Savossa. Julkisivu katsoo itään, missä navetan ja aitan takana levittäytyvät entiset pellot, nykyiset niityt, kiertyen mäensyrjää talon eteläpuolelle. Talon takana maa nousee kalliohuippuiseksi, mäntyä kasvavaksi niemeksi, joka toiselta reunaltaan pystyjyrkkänä pahtana, toiselta hieman loivempana rinteenä laskeutuu Pahkajärven rantaan. Puuta otetaan harkiten Olen Metsässä valmistelemassa hakkuita. Hangen alla piilotteleva ravinteikas lehtomainen maaperä on taannut niille suotuisat kasvuolot
Tilan etelänurkan lähdemetsä kumara1sme pihlajavanhuksineen ja lepikkoineen jää koskemattomaksi, samoin kuin Pahkajoen rehevät rannat ja Pahkajärven iäkkäät rantametsät. Järvi pysyy jäässä toukokuun keskivaiheille, mutta vapautuu sitten muutamassa tunnissa. Esitän Metsälle hiljaisen anteeksipyynnön, samankaltaisen, jollaisen entisaikain metsästäjät esittivät saaliilleen joutuessaan riistämään sen hengen. Nyt niiden sijojakin olisi vaikea erottaa, jollei tietäisi niiden olevan siellä. Entä miten varmistan oman viihtyvyyteni vielä metsänkäsittelyn jälkeenkin. Linnut kaikkoavat ikkunan alta pesimäpuuhiinsa, mustarastas vakiopaikkaansa kaatuneen kuusen juurakkoon järven rannassa, räkätit niittyjen laiteiden tureikoihin, punakylkirastaat ties minne. Peippojen ja sinitiaisten lisäksi omenapuissa ovat käväisseet muun muassa punavarpunen, käki, taviokuurna, huuhkaja ja käpytikkapari. Vuoriniemi säilyy jatkossakin sukutilana. Aivan tavallisimpien kasvien lisäksi niityillä viihtyvät muun muassa ruusuruoho ja lehtovirmajuuri. Joen vastarannalla näen sammaloituvat tasanteet, joilla kerran seisoivat kylän saha ja mylly. Päätöksenteko on raskasta. Koivikko sen sijaan saa mennä, samoin pieni naapurin taimikkoon rajoittuva vanhan metsän sirpale. Puihin puhkeavat hiirenkorvat piristävät vaaleanvihreillä sävyillään pitkän talven yli kitunutta ihmismieltä. Miten varmistaa, että käpytikoille ja pohjantikoille riittää lahopuuta koputeltavaksi vielä sata vuotta senkin jälkeen, kun nykyiset haapajättiläiset ovat sortuneet maapuiksi. Osaa metsästä on myös mahdollista väljentää kevyellä kädellä, mitään oleellista sen luonnosta muuttamatta. Kevät on Yuoriniemellä vuoden parasta aikaa. Aurinko sulattaa päiviä omenapuiden juurelle, ja kun kevät viimein pääsee vauhtiin, sitä ei mikään pysäytä. Auringon paistaessa koko maailma tuntuu hymyilevän. Pahkajoki tulvii. Minun vastuullani on suosittaa, mikä osa metsästä lähtee, mikä jää. Niityillä kulottuneen ylivuotisen heinän harmaus vaihtuu kukkakasvien värikylläiseen kukoistukseen. Kevät saapuu linnunsiivin Sen ajan, mikä minulle metsässä rymyämiseltä jää, vietän tiiviisti tuvan ikkunan ääressä, sillä puutarhassa vierailee monenmoisia siivekkäitä. Aitovirnan jälkeen niittyjä isännöivät ojakellukka, puna-ailikki , niittyleinikki , metsäkurjenpolvi, niittynätkelmä, kukin vuorollaan. Hieman samalla tavalla on käymässä myös itse kylälle. Sen kukinnolla mönkii kultakuoriainen, ja joen yllä kieppuvat neidonkorennot. vsk. Esitän Metsälle hiljaisen anteeksipyynnön, sama,nkaltaisen, jollaisen entisaikain metsästäjät esittivät saaliilleen joutuessaan riistämään sen hengen. Ensi vuoteen, Yuoriniemi! Jyri Mikkola on 27-vuotias moisiolainen luonnonkuvausta harrastava metsätalousinsinööri. Hanki hupenee silmissä. Minäkin olen vain tilapäisasukki, ja pian on aika mennä, jättää suo-orvokit kukoistamaan metsään, aho-orvokit niityille ja vuohenkellot pihan laitaan, vesihämähäkit kutomaan verkkojaan Pahkajärven saraikoihin ja muurahaiset ahertamaan Myllylahden pienelle kalliosaarelle. 35. Pahkajoen rannalla kukkii koiranheisi. Jo nyt valtaosa sen asukkaista on eläkeläisiä. Kesä rauhoittaa joen uhon Ojakellukan aikaan Vuoriniemellä on jo täysi kesä. Pahkajoki tulvii. Metsässä vietetyt tunnit kypsyttävät päätökseni. Niityillä puhkeavat ensimmäisinä kukkaan aitovirnat, ja voikukat valtaavat talon pihamaan. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Itse joki on kuihtunut kevättulvaisesta uhostaan solisevaksi puroseksi
Pantillisten uudelleen täytettävien virvoitusja alkoholijuomapullojen osuus tästä määrästä on yli 90 prosenttia. Kotkalainen Karhulan lasi valmistaa Suomessa ainoana lasijätteestä pakkauslasia. Karhulan Lasin omasta 36 Elinkaaritutkimuksen mukaan lasipakkausten uudelleenkäyttö, kuten Suomessa hyvin toimiva panttipullojärjestelmä, on ympäristön kannalta paras tapa, sen jälkeen tulee lasijätteen uusiokäyttö. Materiaalin kierrättäminen kuluttaa luontoa jo selvästi enemmän mutta on kuitenkin kertakäyttöä parempi tapa. Tuontituotteiden pakkaukset muodostavat tästä noin puolet. Niinpä Karhulan Lasi ei käytä kirkkaan lasin valmistuksessa lainkaan omaa murskaansa. Uusista raaka-aineista tarvitaan eniten kvartsihiekkaa. Tehtaan raaka-aineesta on itse murskattua sirua viitisentoista prosenttia. Kierrätetyn aineksen osuus on suurin vihreässä ja pienin kirkkaassa lasissa. Vaaransa on kuitenkin hänen mukaansa myös keräyslasin puhtauden korostamisella: "Jos keräysastioihin vietäviä tavaroita pitäisi liikaa puhdistaa, ihmiset heittäisivät ne roskiin ja ne menisivät kaatopaikalle." Ruskeaa, vihreää ja kirkasta Jokioisissa keräyslasi pystytään erottelemaan värin mukaan, mutta Karhulassa tämä ei onnistu. Valtaosa suomalaisesta keräyslasista kuljetetaan Jokioisiin Suomen Uusioaineksen prosessointiasemalle, jossa se murskataan ja puhdistetaan. Uusien raaka-aineiden ja Suomen Uusioainekselta ostettavan lasimurskan lisäksi Karhulan Lasi käyttää tuotannossaan myös itse murskaamaansa lasia. "Ongelmallisimpia ovat materiaalit, jotka ihmiset rinnastavat lasiin. Suunnilleen puolet lasijätteestä kerätään talteen ja käytetään uusiotuotteiden valmistukseen. Osa epäpuhtauksista saadaan erotettua magneeteilla ja seulomal la, kun taas esimerkiksi muovi ja paperi palavat uunissa, jossa lämpöä on jopa 1600 astetta. Teksti: Harri Mannonen Kuvat: Janne Lehtinen Lasi syntyy uudestaan Suomessa käytetään noin 400 000 tonnia pakkauslasia vuodessa. Vihreä lasi ei kuumene niin kuumaksi kuin ruskea ja jää siksi joskus epäpuhtaaksi. Suomessa pakkauslasijätteestä päätyy uusiotuotteisiin noin puolet. Ne vaativat kuitenkin sulaakseen korkeamman lämpötilan kuin lasi , ja siksi posliinija savisirut ovat pilanneet pullon jos toisenkin. Uusiopulloja ja lasivillaa Lasivillaa valmistetaan Hyvinkäällä ja Forssassa. Sitten murske matkaa muille käyttäjille. "Ruskealla lasi lla olemme saaneet prosessin toimimaan mutta vihreän lasin kanssa on vielä ongelmia. Ulkopuolelta tuodun sirun osuus on neljäsosa ja loput 60 prosenttia koostuu uudesta raaka-aineesta. puhdistusjä1jestelmästä on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertainen. Posliini ja muu keramiikka painavat suunnilleen saman verran kuin lasi , ja ne murskaantuvatkin samalla tavoin. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Tehtaan varastoihin on tuotu lasijätettä kaupungin keräysastioista ja paikallisista Alkoista. Myös kalkkia ja Puolasta tuotavaa soodaa kuluu runsaasti. Keräyslasin joukkoon heitetään esimerkiksi savipulloja ja kahviastiastoja", tehdaspäällikkö Esko Laurila harmittelee. Kotkalaisista keräyspisteistä saatua lasijätettä Karhulan Lasin varastossa. Vääränlaisen aineksen eksyminen keräyslasin sekaan saattaa aiheuttaa paitsi vikoja yksittäisiin tuotteisiin myös häiriöitä koko tuotantoprosessissa. Myös asiakkaina olevien panimoiden on järkevää kuskata käyttökelvottomiksi kuluneet palautuspullot suoraan Karhulaan. Seuraavaksi yritämme pelkistää vihreää lasia ja saada epäpuhtaudet siten pois", Tulonen sanoo. Varsinaista pakkauslasijätettä syntyy 50 000-60 000 tonnia. vsk.. Kotkassa lasijäte käytetään pakkauslasin valmistamiseen, Forssassa ja Hyvinkäällä siitä tehdään lasivillaa. "Lasi murskataan jauheeksi ja sulatetaan sen jälkeen uunissa", raaka-aineja sulatuspuolen työnjohtaja Ahti Tulonen kertoo. "Erottelu on helpointa prosessin alkupäässä", Laurila painottaa. Suvi Vertasen 1993 tekemän elinkaarianalyysin mukaan lasipakkausten käyttäminen uudelleen, kuten esimerkiksi Suomessa hyvin toimiva panttipullojärjestelmä, on ympäristön kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto
Hitaus on välttämätön osa prosessia, jottei lasin sisäja ulkopinnan lämpötilaero kasvaisi liian suureksi ja lasiin tämän vuoksi syntyisi jännitteitä. Pelkistimenä käytetään koksijauhoa. Tämä puhaltaminen on niin rajua, että siitä lähtevä meteli pakottaa työntekijät käyttämään kuulosuojaimia. Siellä suorite11avan punnitubc11 ja sekoituksen lopputulos muistuttaa rantahiekkaa, jonka sekaan on rikottu pulloja. Valmiin lasipullon lämpötilaa on laskettava hitaasti. "Asiakkaitamme ovat alkoholijuoma-, panimo-, elintarvikeja lääketeollisuus", Laurila sanoo. vsk. tuvat turvautumaan tuontisantaan. Suomalaisesta hiekasta tehty lasi on aina hieman vihertävää. Uunissa lämpötila kohoaa jopa 1600 asteeseen. Jos vikoja löytyy, lasi palautuu murskattavaksi uudelleen. "Korvaavia materiaaleja on tulossa alkoholijuomaja panimoteollisuuteen lasin k;lpailijoksi. Sulaa lasimassaa lasketaan uunista valurautaisiin pullomuotteihin. Samoin laäkkeitä pakataan aina vain enemmä11 muoviin. D 37. Poistuessaan muovauksesta lasin lämpötila on pudonnut noin 450 a_steeseen. laan sitten vähän kerrassaan sulatusvannaan sulan las imassan sekaan. Sen sijaan elintarvikepuoli nähdään meillä mahdolliseksi kasvualueeksi, varsinkin Keski-Euroopassa pakataan yhä useammin lasiin." Kuumaa tavaraa Murskattua keräyslasia ja mui ta raaka-ameita säi lytetään siiloissa, joista ne siin-etaan seoseli 111ä11kilaitokseen. Lopullisen muotonsa saaneet tuotteet jäähdytetään hitaasti suunnilleen huoneenlämpöisiksi: noin tunnin ajan ne kulkevat liukuhihnalla eteenpäin ja samalla lämpötila niiden ympärillä vähitellen laskee. Pulloja kuljetetaan ja jäähdytellään noin tunnin ajan liukuhihnalla. Tätä sotkua pudotelRaaka-aineja sulatuspuolen työnjohtaja Ahti Tulonen (vas.) ja tehdaspäällikkö Esko Laurila tarkastelevat pulloihin jääneitä epäpuhtauksia. Niinpä esimerkiksi astioita valmistavat tehtaat jouSUOMEN LUONTO 5/97 56. Vannasta syöttökanavaa pois kulkiessaan lasi jäähtyy reiluun tuhanteen asteeseen. Vihreäksi lasi saadaan kromimalmilla värjäämällä. Lopuksi vuorossa on koneellinen tarkastus, jolla varmistetaan että tuote on kaikin puolin odotusten mukainen. Tässä tuoksinassa muotit tietysti kuumenevat, ja niitä täytyy jäähdyttää puhaltamalla niihin jatkuvasti ilmaa. Paineilma puhaltaa lasimöykyn aihioksi, jonka kone kääntää ympäri ja asettaa toiseen muottiin. Pelkistymistä käytetään hyväksi paitsi epäpuhtauksien hävittämisessä myös lasin värin muuttamisessa ruskeaksi. Lisäksi käytetään maasälpää ja dolomiittia lasin ominaisuuksien parantamiseen. Siinä lasi puhalletaan lopulliseen muotoonsa. Kanavan päässä siitä muodostetaan sopivan kokoinen pisara, joka pudotetaan valurautaiseen muottiin
Kansainväliset sopimukset ja Kreikan lait kieltävät tämän kilpikonnan pyydystämisen ja kaikkien siitä valmistettujen tuotteiden kaupan. Pesiä seurataan tarkasti, kun poikasten pitäisi kuoriutua munista. vapauttaa mereen. Pesät kaivetaan silloin auki ja niistä lasketaan elävien ja SUOMEN LUONTO 5/97 56. Osa työskentelee kilpikonnasairaalassa Ateenassa, osa keskittyy koululaisten valistamiseen. Pesät turvaan Munimisaikana suojeluyhdistyksen työntekijät menevät joka aamu rannalle auringonnousun aikaan ja etsivät yön aikana munitut pesät. Teksti ja kuvat: Annie Koski Merikilpikonnilla on vaikeuksia kaikkialla maailmassa. Siirretyt munat voidaan haudata ylemmäksi rannalle tai niitä varten perustetulle hautomoalueelle. Valitettavasti kilpikonnat ja matkailijat pitävät samanlaisista hiekkarannoista. vsk.. Kreikan ja samalla koko Välimeren tärkeimmät munimisrannat ovat Zakynthoksen saarella. Pesien tarkka sijainti merkitään mu1st11n, ja ne suojataan häkillä tallaamiselta ja kaivamiselta. Kilpikonnat ja matkailijat pitävät samanlaisista rannoista, mikä aiheuttaa konnille ongelmia. Monipuolista suojelua Yhdistyksen tavoite on saada viranomaiset, yhteisöt ja paikalliset asukkaat mukaan merikilpikonnien suojeluun. Muita munimispaikkoja on Kreetalla ja Peloponnesoksella. Järjestö ei saa Kreikan valtiolta tukea, vaan rahoittaa toimintaansa jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja sponsoreiden avulla. Pesä siirretään, jos se on huonossa paikassa, kuten aurinkovarjon alla tai liian lähellä merta. Aikaisuus on tärkeää myös siksi , että jos pesä on siirrettävä, tämä täytyy tehdä 12 tunnin kuluessa muninnasta. Kreikassa on uhattuna valekarettikilpikonna. Märkä kangas suojelee kilpikonnaa kuivumiselta. Kreikan merikilpikonnien suojeluyhdistys on toiminut 15 vuotta valekarettikilpikonnien pelastamiseksi. Yhdistys pyrkii suojelemaan rantoja, joille naaraskilpikonnat nousevat munimaan. Yhdistyksellä on Ateenassa kilpikonnasairaala, johon sijoitetaan Kreikan vesiltä löydetyt sairaat tai vammautuneet kilpikonnat. Merikilpikonnia on maailman merissä seitsemän eri lajia. Jokainen merikilpikonnakanta on perimältään erilainen. Eläimet yritetään hoitaa niin hyvään kuntoon, että ne voidaan jälleen Taikoo työtä Päähän vahingoittuneeseen kilpikonnaan tiputetaan nestettä kilpikonnien pelastuskeskuksessa Ateenassa. Matkailu, rantojen rakentaminen, uudet kalastusmenetelmät ja merten saastuminen vähentävät niiden elinmahdollisuuksia. Projekteissa työskentelee vuosittain yli 300 vapaaehtoista Kreikasta ja muualta maailmasta. Yhdistys vartioi kilpikonnien pesiä, tutkii niiden pesintää ja lisää ihmisten tietoja merikilpikonnia uhkaavista vaaroista. Myöhemmin matkailijoiden jäljet peittävät kilpikonnien jäljet. Valekarettikilpikonnan tärkeimmät munintarannat Välimeren alueella sijaitsevat Kreikassa Zakynthoksella, Kreetalla ja Peloponnesoksen niemimaalla. Useimpia maailman merikil38 pikonnakantoja ei kuitenkaan tutkita riittävästi tarpeeksi työtä tehdään vain muutaman parissa. Siksi niitä ei voida korvata tai täydentää muualta peräisin olevilla yksilöillä. Välimeressä elää ja lisääntyy uhanalainen valekarettikilpikonna (Caretta caretta). Suurin osa tekee työtä munimisrannoilla kesällä toukokuusta lokakuuhun. Lisäksi se hoitaa suhteita hotellien ja ravintoloiden omistajiin ja paikallisiin asukkaisiin
Peräti 18 kilometrin mittaisella rannalla on vuosittain 100-200 merikilpikonnan pesää. Pesien väheneminen voi kuitenkin johtua myös kilpikonnien harvinaistumisesta. vsk. Jäljellä olevia rauhallisia kohtia uhkaa sama "kehitys" kuin muualla: hotelleja, baareja ja tavernoita valoineen ja meluineen, aurinkotuoleja ja aurinkovarjoja silmänkantamattomiin. Suuri osa rannasta on raSUOMEN LUONTO 5/97 56. Naaras voi yrittää uudelleen vielä joitakin kertoja, mutta jos se epäonnistuu, munat tuhoutuvat. Ihminen valtaa rannat Kreetan Hanianlahti on yksi kolmesta rannasta, missä merikilpikonnien suojeluyhdistys tekee kenttätyötä. Pesiä munittiin 1996 noin puolet edellisen vuoden määrästä. Yörauha konnille Yhdistys järjestää hotelleissa matkailijoille diaesityksiä, joissa kerrotaan valekarettikilpikonnan elintavoista ja siitä, miten ihmiset voivat auttaa kilpikonnien suojelussa. Niitä ei saa kantaa veteen, sillä silloin ne uppoaisivat. Väheneminen liittyy todennäköisesti pesinnän luonnolliseen vaihteluun. 39. Matkailijat saavat tietoa kilpikonnista myös heille perustetuissa tiedotuspisteissä. Poikasia voidaan auttaa myös tekemällä pesältä mereen johtava kuja, jolta ne eivät voi eksyä. kuolleiden poikasten sekä syystä tai toisesta kuoriutumatta jääneiden munien määrät. Ne harhauttavat vastakuoriutuneet poikaset kulkemaan poispam merestä. Yhdistys pyytää ihmisiä sammuttamaan tai peittämään munimisrannoille näkyvät kirkkaat valot yön ajaksi. D Annie Koski osallistui viime kesänä vapaaehtoisena kilpikonnien suojelutyöhön. kennettu täyteen. Osa tavernoista ja baareista on laittomia. Jos munimaan tuleva naaras törmää tuoliin, se kääntyy usein takaisin mereen munimatta. Munat siirretään turvallisempaan paikkaan kehittymään ja kuoriutumaan. Paikallisten asukkaiden ja yrittäjien yleinen mielipide kääntyy helposti suojelua vastaan: he ajattelevat, että suojelijat haluavat sulkea hotellit ja ajaa loputkin matkailijat pois. Heitä pyydetään olemaan menemättä rannoille yöllä ja jättämään pesät sekä niiden päällä olevat häkit rauhaan. Matkailijoiden määrä Kreikassa on vähentynyt, mikä ei välttämättä auta merikilpikonnia. Matkailuyrittäjät ymmärtävät yhä paremmin, että heidän suhtautumisellaan luontoon ja ympanstöön on merkitystä myös heidän asiakkailleen. Merikilpikonnien suojeluyhdistys yrittää saada eri osapuolet ymmärtämään merikilpikonnien suojelun tärkeyden ja sen, mitä kukin voi tehdä asian hyväksi. Matkalla mereen poikaset harjoittelevat uintiliikkeitä. connien hyväksi Aurinkotuoliviidakon keskeltä löytyneen pesän mitat ja munamäärä merkitään muistiin. Mereen kulkiessaan poikaset myös tutustuvat rantaan, jolle ne sitten löytävät takaisin oman pesimisaikansa koittaessa. Naaraat eivät muni joka vuosi, ja tavallisesti joka kolmas vuosi on huippuvuosi. Paikoin aurinkotuoleja ja päivänvarjoja on niin tiheässä, etteivät kilpikonnat pääse niiden muodostaman ryteikön läpi ylemmäksi rannalle. Hotellien omistajia pyydetään keräämään aurinkotuolit pois rannalta yöksi
Maan päällä siitä ei ole haittaa, mutta korkealla ilmassa se toimii kasvihuonekaasuna edistäen ilmaston lämpenemistä. Näin korkealla ne ovat ainoa suora saastelähde. Saksalaiset ja sveitsiläiset luonnonsuojelijat vaati vatkin lentobensiinin verottamista. Piipahdanpa tuosta viikonloppuostoksille Pariisiin, onhan jo pari kuukautta siitä, kun kävin Lontoossa teatterimatkalla. Monet maat pitävät kuitenkin tärkeänä lentoliikenteen tukemista, joten asia ei ole edennyt. Kasvua saisi olla vain, jos päästöt pysyvät nykyisinä tai vähenevät. Toisin kuin muut polttoaineet lentobensiini on täysin verovapaata. Vuoteen 2025 mennessä osuuden arvioidaan nousevan kahdeksaan prosenttiin. Myös Saksan ympäristövirasto on samalla kannalla. Lomailijat lentävät puolet kaikista lentokilometreistä. Näissä neljässä sanassa, joilla saksalainen ympäristölehti Natur (3/97) otsikoi laajan lentoliikennettä käsittelevän artikkelinsa, kiteytyy lentomatkailun ympäristöongelmien ydin. Halvat lentohinnat ovat vastustamaton houkutin . Käytännön vaikutusta tosin syntyy vasta, jos lentovuoroja jätetään matkustajien. Saksassa lentomatkustaj ien määrä lisääntyy kahdeksan prosentin vuosivauhdilla, lentorahti vielä nopeammin. Vesihöyrykin on ongelma Nykyisin lentoliikenne tuottaa parikolme prosenttia liikenteen synnyttämistä typenoksidija hiilidioksidipäästöistä. Dutyfreetä tankkiin Paitsi lentomatkustajat myös lentoyhtiöt nauttivat verovapaista tuotteista. EU :ssa lentobensiinin verottamiseen olisivat tiettävästi valmiit muun muassa Saksa, Hollanti, Itävalta, Iso-Britannia ja Pohjoismaat. Teknisiä ratkaisuja on olemassa, ja nykyaikaiset moottorit tuottavatkin jo huomattavasti vähemmän päästöjä kuin vanhat. Ei ihme, että lentoliikenne on rajussa nousukiidossa. Lentoliikenteen päästöistä huolissaan olevat tutkijat ja virkamiehet vaativat, että lentoliikenteen kasvu ja päästöt on kytkettävä yhteen. Miksi köröttää junassa päiväkausia, kun muutamassa tunnissa hujautat Euroopan toiselle puolelle samalla hinnalla, usein jopa halvemmalla. Kasvu johtuu erityisesti lomamatkailun lisääntymisestä. Arvioiden mukaan saasteet säilyvät siellä 500 kertaa kauemmin kuin maanpinnalla ja voimistavat tehokkaasti kasvihuoneilmiötä. Ensisilmäyksellä luvut näyttävät pieniltä. Lentoliikenne on nopeimmin kasvavia aloja. Jos lentolippujen hinnat nousisivat, j unaliikenteen kilpailukyky kohenisi ja ihmiset ylipäätään harkitsisivat lentomatkojaan tarkemmin . Vinkkejä ympäristöä ajattelevalle Paras tapa säästää ilmakehää on lentää mahdollisimman vähän. Myös lentokoneiden turbiineista taivaalle valkeana vanana tupruava vesihöyry on ongelma. Lentokoneet kuitenkin liikkuvat 8-12 kilometrin korkeudessa troposfäärin yläosassa ja stratosfäärin alaosassa. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Nopeammin, korkeammalla, pidemmälle, useammin . Tämä antaa lentoliikenteelle Saastuttavin siivin epäreilun kilpailuedun verrattuna junaja linja-autoliikenteeseen
Yhtiön säännöllinen ympäristöraportti antoi myös pisteen. * Suosi suoria lentoja. Vanhojen koneiden päästöt, polttoaineen kulutus ja melutaso ovat suuret. Ainakin lomamatkoilla voisi ekomatkaajan periaate olla: harvemmin, mutta perillä pidempään. Pisteytyksessä otettiin huomioon lentokoneiden keskimääräinen täyttöaste, bensiinin kulutus matkustajaa kohden ja melutaso. Mitä vähemmän tyhjiä paikkoja on, sitä tehokkaammin lentobensiini palvelee tarkoitustaan. Niillä kummallakin on vanha konekalusto. vähäisyyden takia lentämättä. Ja heitä on vuosi vuodelta enemmän. Maininnan suositeltava (8-1 1 pistettä) sai neljä yhtiötä: American Airlines, Condor, L TU ja Lufthansa. Täyteen myyty, uudenaikainen kone pilaa suhteessa vähiten ilmaa ja myös meluaa vähän. Omilla valinnoillaan voi ainakin yrittää vaikuttaa. Neljästä voittaneesta Lufthansa ja American Airlines keräsivät pisteensä pääasiassa "maanpäällisillä" ansioilla. * Lyhyillä matkoilla juna on aina ympäristölle parempi vaihtoehto kuin lentäminen. * Valitse lentoyhtiö, jolla on nykyaikaisia koneita (tällaisia ovat muun muassa Airbus A320 ja A340 sekä 80eingin tyypit 8737-400/600, 8747-400, 8767-200/300 ja 8777-2000). Lisäksi kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, miten jätteiden lajittelu ja kietTätys oli jä1jestetty ja käytettiinkö koneiden huollossa ympäristölle haitallisia kemikaaleja. D Kirjoituksen tiedot on poimittu saksalaisen Natur-lehden 3/ 1997 artikkelista Schneller, höher, weiter, öfter sekä sveitsiläisen Sch weizer Naturschutz -lehden 5/ 1996 artikkelista Billigfl.ug in die Klimafalle.. Vähiten bensiiniä 100 matkustajakilometriä kohden käyttivät L TU:n (3,5 1) ja Condorin (3,9 1) koneet. Samoin kasvavat ilmakehälle aiheutuvat ongelmat. Vain kaksi lentoyhtiötä (Aero Lloyd ja L TU) sai tässä osasarjassa täydet pisteet. Kysely lähetettiin 18 lentoyhtiölle, joista kolme (Alitalia, Delta Airlines ja TW A) ei useista pyynnöistä huolimatta vastannut. Piste tuli myös, jos syöttöliikenne kentälle hoidettiin yhteistyössä junien ja bussien kanssa, samoin jos henkilökuntaa kannustettiin hoitamaan työmatkansa julkisilla välineillä. Finnair hännillä Natur tutki myös suurimpien Saksassa toimivien lentoyhtiöiden ympäristöasioita. Jokainen välilasku lisää polttoaineen kulutusta, koska erityisesti koneen nousussa sitä palaa huomattavan runsaasti. Maksimipisteisiin (12-15), joilla olisi saanut arvosanan erittäin suositeltava, ei päässyt yksikään yhtiö. * Suosi yhtiöitä, jotka ottavat koneiden huollossa ja matkustajien palvelussa ympäristöasiat huomioon. SAS (6,7 1) ja Finnair (5,7 1) olivat huonoimmat. Sinänsä kiinnostavan selvityksen tärkein sanoma on viesti lentoyhtiöille: Y mpäristötietoinen matkustaja kiinnittää entistä enemmän huomiota lentoyhtiöiden ympäristökuntoisuuteen. Natur on koonnut muutamia vinkkejä ympäristöä ajattelevalle lentomatkustajalle. Sen suosio kasvaa vuosi vuodelta. ialki ilmojen Lentäminen on mukavaa, nopeaa ja halpaa. Hännille jäivät 8ritish Airways ja SAS koimella pisteellään sekä Finnair, Deutsche 8A ja United Airlines neljällä pisteellään. * Valitse kone, joka on myyty mahdollisimman täyteen
Myös lontoolaisia kalamiehiä näkee pitkine vapoineen. Maaliskuussa 1997 niitä oli jäljellä enää 2500. Yksi osa kanaalista on nimetty kuvaavasti PikkuVenetsiaksi. Valitettavasti yritykseen osallistuneiden järjestöjen ja viranomaisten kiinnostus antiloopin säilyttämiseen näyttää lopahtaneen siirtokokeeseen. Myös viime talvena kaikki puiston ulkopuolelle vaeltaneet biisonit tapettiin. Se on kuuluisa geysireistä, upeista maisemista ja villieläimistä, erityisesti karhuista, hirvistä ja biisoneista. East African Wildlife Society yrittää pelastaa antiloopin, vaikka varat tähän puuttuvat. MAAILMALTA Vehreitä henkäyksiä 1 Grand Union Canal Lontoo Lontoon keskusta-alueen liepeillä verkkaisesti lipuva, pääosin 1800-luvun alussa rakennettu kanaali on metropolin vihreitä houkutuksia. Vasemmalla puolella heti rinteen takana avautuu kuitenkin karu todellisuus; junat kirskuvat ja kohisevat ohi vähän väliä useiden kiskoparien vyyhteä pitkin. Paikoin vesireitti on suorastaan idyllinen. Todellinen syy näyttää kuitenkin olevan valtavan eläimen tappamisesta saatava nautinto. Tämä eläin on valkobeisan ja eräiden gasellien ohella vähälukuisin antilooppilaji maailmassa. Alueella elää Yhdysvaltojen suurin biisonikanta: viime vuonna Yellowstonesta laskettiin 3500 biisonia. Kenian ja Somalian rajaseudulla elää kookas ja sirorakenteinen hirola eli hunterinantilooppi. Suurin osa ammuttiin ja teurastettiin; osan on puistohenkilökunta pyydystänyt elävänä ja lähettänyt teurastamoihin. Yksi reitti kulkee maineikkaan eläintarhan sivuitse. Rannoille on viitoitettu monien kilometrien pitui sia reittejä, joita talsimalla saa uuden näkökulman moniilmeiseen suurkaupunkiin . Kuvan esittämässä kohdasv01tais11n rokottaa tautia vastaan. Kanaalin varsilla näkee monenlaisia lintuja: liejukanat uivat päätään nyökytellen, pyrstötiaiset särisevät rantaBiisonien teurastus jatkuu Maailman ensimmäinen kansallispuisto on Yellowstone Yhdysvaltojen Wyomingissa. Keniassa niitä on jäljellä noin 300. Nyt biisoneilla menee huonosti. Kyseessä on jo seitsemäs vuoden 1950 jälkeen löytynyt uusi valaslaji. Kallon perusteella sen arvellaan olleen noin viiden metrin mittainen ja painaneen 1,5-3 tonnia. Siirto onnistui hyvin. D SUOM EN LUONTO 5/97 56. Viime vuonna kokeiltiin antilooppien siirtämistä rauhallisemmalle alueelle ja salametsästäjien ulottumattomiin . Kesäisin voi tuntea kasvillisuuden tuoksunkin. Ne sukeltavat syvälle, missä ne saalistavat kalmareita. Kanaali on kuin tehty kävelevälle matkailijalle, mutta siihen voi tutustua myös vesibussi lla. (BBC Wildlife 3197) sa voisi miltei unohtaa olevansa miljoonakaupungin ytimessä. Tuhat eläintä oli ammuttu. Biisonit voitaisiin pyydystää elävinä, tutkia niiden vasta-aineet brucelloosille ja lopettaa taudinkantajat. Kun kanava kulkee pienessä syvennyksessä, myös melu vaimeHirola hukassa. Nokkavalaat ovat valaista salaperäisimpiä. Siellä biisoneita ammuttiin, koska niiden väitettiin voivan levittää karjaan keskenmenon aiheuttavaa brucelloosia. Nokkavalaita nähdään harvoin, ja niitä on vaikea tutkia. vsk.. Wildlife Society. Tutkijat antoivat valaan tieteelliseksi nimeksi Mesoplodon bahamondi, bahamondinnokkavalas. Tiedossa ei ole ainoatakaan biisonin aiheuttamaa brucelloositapausta; lisäksi naudat 42 puissa, harmaahaikara kyttää kalaa paikalleen jähmettyneenä. Kenian luonnonsuojeluvirasto oli mukana yrityksessä, samoin useat vapaahtoiset luonnonsuojelujärjestöt, kuten East African Jonna Laurila nee. Biisonit alkoivat 1980-luvulla siirtyä moottorikelkkojen ja aurattujen teiden avaamia reittejä pitkin paremmille talvilaitumille puiston ulkopuolelle. Jorma Laurila East African Wildlife Society Hirola eli hunterinantilooppi on vaarassa hävitä sukupuuttoon. (BBC Wildlife 1997:4) Uusi valaslaji Erään saaren rannalta Chilestä löytynyt valaan kallo osoittautui kuuluvan tieteelle uudelle lajille. Vehmautta lisää oikealla rannalla oleva Kensal Greenin hautausmaa. Jos haluat auttaa, voit tiedustella hankkeesta: The East African Wildlife Society, P.O.Box 20110, Nairobi, Kenya
Sen tuloksena saadaan pysyviä työpaikkoja, Tansanian valtion matkailutulot kasvavat ja Kilimanjaron vaellusreitin varrella Yhteistyötä Kiinan kanssa Vähän yli vuosi sitten käynnistyi Metsähallituksen, Kiinan Hunanin maakunnan ja Euroopan kansallispuistoliiton yhteistyö. Suojelualue poikkeaa kuitenkin meikäläisestä: alueella elää noin kolme miljoonaa ihmistä, ja siellä on runsaasti teollisuutta ja .maataloutta. Muita tavattuja uhanalaisia lintuja olivat lumikurki, si lmälasikurki, munkkikurki, kapustahaikara, idänkattohaikara, mustahaikara, joutsenBenedic1 von Wright paikoin jo pahasti roskaantunut ja tärväytynyt luonto saa mahdollisuuden palautua entiselleen. Suojelualueelle perustettiin viisi laskentareittiä, joilta linnut lasketaan kolmesti vuodessa. hanhi ja kiinansotka. Näyttävin monumentti tullee olemaan Uhurulle SIJOitettava moderni suomalainen maastokäymälä. Lintuinventointeja ja suojelualueiden henkilökunnan koulutusta taas jatketaan Etelä-Hunanin vuoristometsissä. Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen kertoo, että järjestö laatii toimenpidesuunnitelmaa Kilimanjaron Marangun ulkoilureitin kehittämiseksi. Näin voidaan seurata lintukantojen muutoksia. Latu Kilimanjarolle Afrikan korkein vuori Kilimanjaro kohoaa Pohjois-Tansaniassa melkein 6000 metrin korkeuteen. Työ jatkuu. Vuorelle johtavalle reitille haluaa joka vuosi lähteä tuhansia matkailijoita. Juha Valste 43. Jari Kostet vastaa sen kuvituksesta. Englanninkielisen ilmaislehdykän nimi on: Promotion of Conservation in Hunan (People's Republic of China). Juha Valste Kaksi salametsästäjää Jm kiinni hanhisaaliineen. Alueella on 10 000 kalastajaa, joiden valvonta on olematonta. Salametsästys on yleistä, ilma pahoin SUOMEN LUONTO 5/97 56. vsk. Silti Below ja Virolainen näkivät 1700 kiljuhanhen parven ja arvioivat, että laskentaalueella talvehtii ainakin 2000-3000 kiljuhanhea. Suomen Latu on hankkeessa yhteistyössä Tansanian kansallispuistohallinnon ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kanssa. Suomalaiset asiantuntijat Antti Below ja Erkki Virolainen tekivät vajaan kuukauden työmatkan Dongtinginjärven itäosan suojelualueelle. Niitä voi hakea tai tilata Metsähallituksesta. Noin 40 kilometrin mittainen reitti johtaa 1800 metrin korkeudesta vuoren korkeimmalle huipulle Uhurulle. Suojelualueeseen kuuluu puolet Kiinan toiseksi suurimmasta järvestä. Polulle päästetään päivässä korkeintaan sata valloitusta yrittävää. Ja suojattoman huipun saavuttaneiden ihmisten todellista hätää lievitetään. MAAILMALTA Kilimanjaron hankkeeseen kuuluu reitin suunnittelu ja kunnostus, levähdys-, leirija majoituspaikkojen rakentaminen sekä käymälä-, kompostija jätehuoltojärjestelmien toteuttaminen. Hanke työllistää alueella melkoisen joukon ihmisiä. Huhtikuussa pidettiin Hunanissa kansainvälinen biodiversiteetin suojeluseminaari. Näin suurta talvehtijamäärää ei tiedetä mistään muualta maailmasta. Reitti ei vaadi vuorikiipeilytaitoja, mutta se on rasittava: edestakainen matka kestää neljästä viiteen päivään. saastunutta ja ruovikot käytetään kokonaan paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Tarkoituksena oli selvittää suojelualueella talvehtivaa linnustoa ja perehdyttää henkilökuntaa Suomessa käytettäviin menetelmiin. Below on tehnyt yhteistyöstä ja Hunanin luonnon erikoisuuksista Metsähallitukselle näyttävän kahdeksansivuisen esitteen. Helmikuussa 1997 japanilaiset kiljuhanhitutkijat laskivat alueelta peräti 13 700 kiljuhanhea, joista melkein viidennes oli nuoria. Kiinnijääneitä odottaa vankeusrangaistus, jonka pituus riippuu tapettujen lintujen harvinaisuudesta
Kuntamme keskustassa ei ole lainkaan puistoja, joissa voisi nauttia luonnon rauhasta. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Keskusta on täynnä kauppoja, parkkipaikkoja, virastoja, kouluja, hautausmaita ja asuinrakennuksia. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Kuljin viime syksynä lähes päivittäin hautausmaan lävitse työpaikalleni. Kaatopaikkana käytetty kalliontörmä sylkee sisuksistaan maatumatonta jätettä. Vastaani tuli ihmisiä myös juosten ja pyöräillen. Alakuva on elokuulta 1996, jolloin Metsä-Rauman sellutehdas on vallannut rannan asuintaloilta. Päinvastoin kuin nykyisin kaupunkien kasvaessa luonnon päälle, viidakko oli tässä ottanut osansa takaisin. Alueella saisi olla jonkinlaista kiveä (luonnonmukainen tai taiteilijan veistämä) tai kalliota, johon voisi halutessaan sytyttää kynttilän. Mutta jos hautausmaat vastaisivat Highgaten hautausmaata, voisivat puisto ja hautausmaa olla yksi ja sama elämän ja kuoleman puutarha. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Joka kevät Angkor Yat palaa mieleen, kun mökillä Snappertunassa auringon sulattama rinne paljastaa merkkejä edellisten asukkaiden elämästä. Kannatan Jorma Laurilan ehdotusta suojelulehdosta viimeiseksi leposijaksi. Luonto oli vallannut tämän muinoin maailman suurimmaksi arvellun kaupungin ja sen mahtavat palatsit, joiden alkuperä on vieläkin osin selvittämättä. Tällainen hautausmaa on kuitenkin utopiaa. Monesti tuumin myös hautausmaan tarkoitusta ja toimivuutta. Ylhäällä on 1992 kuvattu näkymä satamasta Maanpäänniemeen. Vain kuvan vasemmassa reunassa näkyvä autiohuvila saaressa on entisellään. vsk.. Itse en voinut enkä halunnut rikkoa hautausmaan rauhaa juoksemalla tai pyöräilemällä siellä, vaan nautin linnunlaulusta, vanhojen puiden narinasta, koirankakattomasta vihreästä nurmikosta ja auringon lämmöstä. Elämän ja kuoleman puutarhasta Kiitos Jorma Laurilalle mielenkiintoisesta kirjoituksesta Elämän ja kuoleman puutarhassa (SL 3/97). Kirsi Ma,jatsalo Kevät paljastaa Ajattelen usein Angkor Yatia. Lohdullista. En kuitenkaan haluaisi nimeäni kirjattavan mihinkään laattaan, vaan haluaisin vain tuhkani siroteltavan luontoon, sillä ainakin minulla rakkaat ihmiset elävät muistoissani ja sydämessäni enkä tarvitse muistolaattoja muistuttamaan heistä. "Nimettömien lehdossa" voisi silloin muistella rakkaita vainajia, olipa heidät haudattu mihin tahansa täällä maapallolla. kosta. Yli kymmenen vuotta se on ollut toistuva ilmiö, joka on pakottanut toimenpiteisiin. Töistä tullessani saatoin istahtaa penkille ihastelemaan luontoa ja kokoamaan ajatuksiani. Hindulaisen temppelikaupungin rauniot löytyivät sata vuotta sitten Kamputsean viida44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Jari Eeva lähetti kuvaparin Rauma/ta. Mielestäni "perinteiset" hautausmaat saisi jo yhdyskuntasuunnittelun vaiheessa sijoittaa syrjemmälle ja jättää niiden tilalle luonnonmukaisia puistoja
Niistä syntyy ihmeellinen kosketus menneeseen: Vanhakantaisimpiin kasveihin kuuluvat vuokot SUOMEN LUONTO 5/97 56. Siellä koin ensimmäisen kerran voimakkaan luontoelämyksen, jota väkevöittivät vielä nuoruuden levottomuus ja ensimmäinen poikaystävä. Sitä ei tarvitse rikastaa (päinvastoin, ehkä vähän laimentaa), eikä SL:n kammoksumia päästöjä näin ollen synny. On syytä kumota se yleinen harhakäsitys, etteikö Suomessa olisi rakennettu lisää ydinsähkön tuotantokapasiteettia aivan viime aikoinakin. Jo ammoin ennen ihmistä ja hänen rakennelmiaan. Maija Salusjärvi Tähän asti muttei edemmäs. Alta paljastui rönsyleinikki-, vattuja taikinanmarjapöheikkö. Kun pöheikköä raivattiin, nousi juurten mukana aina uusia syntejä esiin. Ja kun yritän ottaa sitä helmasta, kevättä, se on jo kaukana. On makuasia, pitääkö meidän loppusijoittaa neljän vai viiden (tai vaikka kymmenen) voimalan jätteet. Tuoksu tulvahtaa jostakin, viipyy hetken ja kokemus on riipaiseva. Miksi tämä uraani pitäisi haudata kallioon ilman, että siinä oleva valtava energiamaara hyödynnettäisiin. Samaa voi sanoa sikäläisistä ydinvoimaloista, joista koko ajan ostetaan merkittäviä määriä sähköä Suomeenkin. Mutta sinivuokot ja kielot, jotka peittivät mäenrinteen muualla tiheinä kasvustoina, puuttuivat täältä. Tuoksut ravisuttavat. Suomen Luonnon 4/97 energia-asioita koskeva pääkirjoitus antaa aiheen muutamaan kommenttiin. Siinä on muistoja menneistä tuokioista, tilanteista jotka eivät enää palaa. Ydinenergia ja -tekniikka eivät ole "vihreitä" eivätkä ongelmattomia asioita. Jätettä kertyi 1000 tonnia vähemman kuin edellisvuonna. Ilma oli täynnä kiuruja, maasta versosi hentoa vihreyttä, vastakynnetty pelto jatkui maan ääriin, ja muheva multa välkehti kuin kulta aamuauringon valossa. Samaa on sanottava ydinjätteistäkin. Hyvinä vuosina tietysti enemmän. Tai laiturin tuoksu silloin kun kumartuu katselemaan rakosista alas veteen, jossa pienet läpikuultavat kalat sukkuloivat täsmäparvissa edestakaisin. Pari sanaa uraanin louhinnasta ja rikastuksesta. Sillä hetkellä kaikki menneet joulut tulvahtivat mieleeni ja täyttivät minut riemukkaalla odotuksella. ovat sinnitelleet 40 miljoonaa vuotta omaa itsenäistä elämäänsä. Se on tapahtunut nykyisten reaktoreiden tehoja nostamalla. Maa saattaa sylkäistä yksittäisiä lasinpaloja tai raudanpalan, mutta alkuperäinen luonto on ottanut taas vallan. Kun slummiutunutta metsikköä oli kymmenen vuotta puhdistettu, alkoivat sinivuokot jälleen kasvaa. Hän puolestaan kertoo New Orleansin festivaalista, joka ei ollut samanlainen menestys kuin viimeksi. Sen alta keltaisen puutarhakaluston jäänteitä, muoviämpäreitä, maalipurkkeja ja metalliromua. Lähes dinosaurusten ajoista. Ne eivät lisäänny juuristaan, vaan tarvitsevat muurahaisia kuljettamaan kukista syntyviä öljyisiä pähkylöita maahan. Eivät ole viitsineet edes itse kalastaa! Ja nahkainen vauvan kenkä. Festivaalikulkueesta heitellään Alice Karlsson yleisölle muovisia helminauhoja, joita jokaiselle vieraalle lasketaan kertyvän viitisen kiloa. Näiden riskien kanssa joudumme joka tapauksessa elämään hamaan tulevaisuuteen, rakennamme Suomeen uusia ydinvoimaloita tai emme. Kerran lapsena sain jouluntunteen pelkästään maahan varisseista oljista ja säilörehusta, joista lähti pistävä AIV-liuoksen lemu. Yhtäkkiä on hiljaista, niin hiljaista että päässä sirisee ja silloin se tulee: kevään kohina joka tyrmää minut kuin nyrkki. Tuoksut tekevät kipeää. "Laatukamaa. Minne tahansa menenkin, levottomuus seuraa tuoksujen mukana. Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, Suomesta puhumattakaan, tupakka on kymmenen viime vuoden aikana aiheuttanut monta sataa kertaa enemmän kuolemantapauksia kuin Tshernobylin voimala45. "Tiptop-anjovispurkki. Myös heinäladon seinustalla kevätauringossa on niin paljon muistoja, että auvoiseen oloon sekoittuu väkisinkin ripaus murhetta. vsk. Kun ensimmäiset kerrokset oli poistettu, rinne alkoi vihertää. "Noista tulee herkästi pihalla turpiin", huomauttaa esikoinen. Mikä on siis se logiikka, että ydinvoimaa saa kyllä rakentaa, mutta vain vanhojen laitosten seinien sisäei ulkopuolelle. Vaikkapa se tuoksu, jonka tuntee maatessaan auringon paahtamalla kalliolla ympärillään kukkiva kanervikko ja elämän kaikki hyrinä. "Tästä näette, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää", yritän äreänä viisastella ja saan sanat tarttumaan kuopuksen päähän. Täällä ovat kaikki aiemmat eväshetket. Ne ovat itärajan takana, missä on lähellämme varovastikin arvioiden satoja käyttövalmiita ydinkärkiä, joiden huolto ja valvonta on retuperällä. Muistan vieläkin tarkalleen sen lumisen tienmutkan, ja osaisin asetella oljet juuri siihen asentoon missä ne silloin olivat. Sellaisena hetkenä minulle tulee suuri halu palata vaikkapa sinne korkeitten kuusien varjostamalle polulle, jota kerran patikoimme Kolin huipulle. Haluaisin myös kovin mielelläni taas kulkea Paraisilla peltotietä taloon, jonka edessä avautui kauneimpia näkemiäni maisemia. Siihen ei ole välttämättä edes tarvetta, sillä suurvaltojen purkaessa ydinasearsenaalejaan vapautuu käytetyistä ydinkärjistä suuret määrät valmista rikastettua uraania. Mainitsen kollegalleni Atlantin toisella puolella eksoottisista kasveistamme. Klassinen sanonta miekkojen takomisesta auroiksi toteutuu nam erittäin konkreettisesti. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kevät tuoksuu muistoille Se tuoksuu taas, kevät. Terveysvaikutuksetkin ovat kovasti suhteell isia. Tännekö ne jäivätkin. Viime keväänä rinne hohti jo sinisia mättäitä. Kierrätyksestä ei tietoakaan", manailen lapsille hajoavien nyyttien sisältöä. Siinä on aavistus maata, tuulta, lahoavaa heinää ja maatuneita lehtiä. En ole huomannut, että kukaan olisi reagoinut tähän julkisesti . Todelliset riskit ovat kuitenkin muualla kuin suomalaisissa ydinvoimaloissa. Tätä on tehty ainakin TVO:n Olkiluodon voimaloissa. Nää on jostain ennen kivikautta, varmaan viiskytluvulta", arvelevat lapset. Sinivuokot ovat vaatimattomampia kuin vähän myöhemmin kukkivat valkovuokot, jotka repäisevät metsäaukiot het~ kessa valtaansa. Ei kai kukaan vakavissaan usko, että 20 vuotta vanhojen voimaloiden tehojen nostaminen "jälkiasennuksilla" olisi millään tavalla turvallisempi vaihtoehto kuin kokonaan uuden laitoksen rakentaminen. Sinivuokon kukat syttyvät katseesta, ja niiden vaihtuvat sävyt ruskehtavasta voimakkaaseen siniseen saavat aikaan häilähtävän vaikutelman kuin koko rinne li ikkuisi. Kuusimetsän märissä neulasissa ja rungon turpeissa jäkälissä on jälkiä joistakin koetuista suruista. Juuri täällä, heinien pölyisen tuoksun taikapiirissä, palautuu mieleeni se ohikiitävä suloinen hetki, jota on edeltänyt häly ja tohina ja joka näyttäytyy vuosi vuodelta samanlaisena: lapset istuvat mielipaikoissaan ja availevat keskittyneesti eväspaketteja, tuuli tempoilee puiden latvoja ja taivas on sinistäkin sinisempi. Rinne työntää ihmeteltäväksemme vanhoista kotimaisista elokuvista tutun sinivalkoisen Arabian Pekka-lautasen, keltaisen Kilta-vadin, kristallikarahvin korkin ja loputtomiin sinnikkäitä muovinriekaleita. Jätteet alkoivat näkyä, kun ryteikköista kuusikkoa harvennettiin. Luonto itse veti vuosi toisensa jälkeen kasviensa vahvoilla juurilla ylös kokonaisia muovikasseja, joista kuin tarjottimella näkyi edellisten asukkaiden elämä kymmenien vuosien ajalta. Jatkamme vaieten raivausta
Jos sudet tai karhut kaataisivat paimennuskarjan, voisivat paimenet lohduttautua sillä, että saivatpa pedot kunnon sapuskat. Lisäksi tiedämme, että tupakkabisnes on suurimpia syitä trooppisten metsien tuhoutumiseen. Ymmärrettävästi kanahaukka ja metso ovat alkukantaisen, ilmeeltään kalevalaisen metsän asukkeja. Tuloa siitä "investoinnista" on kuulemma jo saatu, mutta onko lasku vielä maksamatta. Ainakin luulisin, että karjan liha voitaisiin vaikka huutokaupata ja siten saada normaalia lihaa huomattavasti parempi tuotto. vsk.. Silti Kemijoki Oy: n omistamilla mailla on jätetty metsänuudistustyöt tekemättä. Puun energiakäytön lisäämistä kannatan mitä lämpimimmin, vaikka Suomi on jo nyt tässä asiassa maailman eturivin maita. Helena Rytsy Uu.rainen SUOMEN LUONTO 5/97 56. Valtioneuvosto on juuri päättänyt myydä Kemijoki Oy: n valtion vesiosakkeet IVO:lle, UPM-Kymmenelle, Ensolle ja pienen osan Lapin sähkölaitoksille. Ei niitä oikein odotakaan näkevänsä maisemassa, jossa keskenkasvuiset, mutta ilti vanhoiksi kutsutut metsät ovat pieninä läiskinä tureikkometsien lomassa. Hakkuuaukeita ei ollut käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Aukkojen lisääntymisen myötä teeret ovat kuitenkin kadonneet. Petri Kujanpää P.S. Eikö olisi jo aika. Aina on vakuutettu teeren suorastaan rakastavan hakkuuaukeita. Eläimiä paimennettaisiin vapaasti metsässä ja peltoheitoilla kuten ennenvanhaan. maine P.K. Viimeisen kerran teeriä ol i valtavasti 1950-luvun lopulla. Marjatta Näätänen Paimeneen! Miten olisi, jos luonnonmukaisesta elämästä kiinnostuneet hankkisivat keväällä omistukseensa muutamia lampaita tai vasikoita. Kotipaikkani Lounais-Suomen rintamaiden ja metsäkulmien välimaastossa on antanut hyvän mahdollisuuden seurata Vilja-Suomen metsäluonnon hidasta näivettymistä. Paikkakunnan "tosi metsän" halki kulkee yleensä helposti hengittämättä. Luontoaktivistit saisivat näin käytännön kokemusta petojen ja karjan yhteiselosta. Kaas u tappoi viime vuonna 49 ihmistä Svetogorskissa. ministerien käyvän niilläkin alueilla, joissa yksityismetsälakia on noudatettu ja puusto on hyvin kehittymässä! Alueen mahdollisuuksista Koillis-Lapin tuottoisim46 Ml ELI PITEITÄ KESKUSTELUA Kova kolmikko katoamassa Jaakko Heinonen Kolmen suuren, kanahaukan, teeren ja metson, pyrstösu.lat metsäretken löytöinä 1970-lu.vu.lta. Mukana voisi olla myös koiran paimentama ja koiraton ryhmä. Kemijoki Oy: n muistutus vesioikeudelle todistaa yhtiön pitäytymistä tiukasti likaisen lähihistorian mukaisissa toimintatavoissa kokonaisuutenakin ja prosessi mutkistuu. Aivan merkillistä on kuitenkin teeren lähes samanlainen pudotus! Mistään teerikannoista ei enää oikeastaan voi puhua. Peruskam aa silmäillen kauhein maatamme kohdannut myllerrys on ollut juuri metsäja suomaiden ojitus. Tämä on itse , kunkin tehtävä itselleen selväksi. Näin voitaisiin selvittää petojen vaikutusta karjanhoitoon. Eri asia on, ovatko hakkuut syy. onnettomuus. Vuotoshanke ja metsäyhtiöiden . Nämä arvot on perusteltu tieteellisen tarkasti. Soisi . " Oulun yliopiston tutkijat Esteri Ohenojan johdolla ovat tehneet aloitteen monien Vuotosalueen kohteiden liittämisestä Natura 2000 -ohjelmaan ai nutlaatuisten arvojensa takia. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut jo 1993 ensimmäisen kerran vastauksena tutkimuspyyntöön, että alueella tulee noudattaa yksityismetsälakia. Eikö metsäyhtiöiden intressissä olisi vaikuttaa Vuotoshankkeen vetämiseen pois vesioikeudesta. Haluatteko tukea yhtiötä, joka Kemijoki Oy: n kautta ajaa Vuotoksen allasta, vaikkakin se houkuttelee asiakkaita hiukan halvemmilla taksoilla. Muutamia yksilöitä vain elelee äärimmäisen varovaisina siellä täällä, ja koko ajan saa pelätä sen kevään koittavan, jolloin teeren laulu on vaiennut. En ole huomannut, että suomalainen ympäristöväki olisi noussut barrikaadeille tämän takia. Luulisi yhtiöiden johtoa kiinnostavan muun muassa tämän todetun Kemijoki Oy: n yksityismetsälainrikkomuksen suhde yhtiöiden arkaan kansainväliseen maineeseen. Näin suurista metsäyhtiöistä on tullut entistäkin suurempia Kemijoki Oy:n osakkaita. Karjaa ostaneet ryhmät hankkisivat itsellistä rahoitusta, mikäli toiminnasta tulisi voittoa. Helena Tiihonen Vapaa Vu.otos -liike Vu.otoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Telivon kytkennät Kaukoja ulkomaanpuheluja soittaessanne ja puhelinyhtiötä valitessanne muistakaa, että Telivo on edelleen osittain IVO:n omistama (enemmistöomistaja on ruotsalainen Telia). Paimennusryhmiä voisi olla kaksi tai useampia, osa petojen asuttamilla, osa pedottomilla alueilla. Kaiken huipuksi suomalaiset veronmaksajat joutuvat tukemaan Etelä-Euroopan tupakkatuotantoa kymmenillä miljoonilla joka vuosi. Petoja aina mieluusti syytetään, mutta minusta teerien kato tuntuu liittyvän jotenkin metsän kenttäkerroksen muutoksiin . He voisivat perustella väitteensä todistettavasti ja tavalla, jonka maanviljelijätkin ymmärtävät. Lisätä toki voidaan, kunhan muistetaan, että metsästä se puu pitää ottaa. Samaa rataa näyttävät menevän viimeiset uskomattoman sitkeät metsot. Samaten puuttuivat metsäojat. Tämä yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton ja ympäristörikoksen tunnusmerkit täyttävä hanke pitäisi vihdoin viimein haudata lopullisesti rasittamasta koko Suomenkin mainetta! Muistettakoon, että Kemijoki Oy: llä ei ole minkäänlaista lupaa altaan rakentamiseen. Paimeneen lähtevät nuoret, miksei vanhemmatkin, saisivat jokusen mielekkään kesätyöpaikan ja samalla kokemusta luonnon ja elikoiden kanssa elämisestä, aivan toisin kuin kaupungissa kirjoja lukemalla. Kemijoki Jaakko Heinonen Oy: n Vuotosalueen metsänhoito ei taatusti täytä ympäristömerkin vaatimuksia. Kuka vielä muistaa. Telivon suuntanumerot ovat: 1041 kaukopuhelut ja 994 ulkomaanpuhelut. Onhan se ollut mielenkiintoista mutta kovaa havaita, millainen metsä ei enää elätä kanahaukkaa. Lapin mets"äkeskus on todennut, että Kemijoki Oy on syyllistynyt metsän hävitykseen satojen hehtaarien alueella suunnitellulla Vuotoksen allasalueella. pana metsämaana kertoo juuri julkaistu Markku Hämäläisen kirja Vuotoksen uitto. Vuotosal ueen arpikohdi ! lakin eli aurausalueilla kohoaisi jo parimetrinen taimikko, jos niitä olisi hoidettu yksityismetsälain mukaisesti. Näitä hakkuuja aurausalueita Kemijoki Oy: n edustajat ovat sitten esitelleet helikopterista ministereille, jotka ovat konkreettisesti saaneet havaita, että "rääseikköä mikä rääseikköä ..
Arvoja ei ole olemassa ilman arvottajia, kaikki arvot ovat ihmisistä lähtöisin. Arvottamisessa tarvitaan arvostaja ja arvostettu. Arvot ovat eläinperäisiä silloin kun eläin on arvottaja, arvojen tuottaja tai arvot ovat eläimen hyvinvoinnin tai mielihyvän tiloja. Normatiivinen aksiologia puolestaan pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitkä arvot ovat arvokkaampia kuin toiset ja miten ihmisten pitäisi toimia. Eläinkeskeinen näkökulma ottaa huomioon eläinten fyysisen , psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Näin voidaan selvittää, minkä sijan luonto tai luonnonsuojelu saa erilaisten ihmisryhmien arvostuksissa. Ekosysteemikeskeinen näkökulma laajentaa ihmisen vastuun koskemaan eliöyhteisojen ja luonnon kokonaisuuksien hyvinvointia ja monimuotoisuutta. Arvottamisen ei pidä olla mielivaltaista vaan riippuvaista kohteen arvoominaisuuksista. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA PUHEENVUORO Mitä ovat luonnon arvot. Esimerkiksi kipu tai tuska on asiaintila, jonka koemme yksilöllisesti. Mitä me voimme luonnon itseisarvoista tietää, kuuluu tieto-opin alaan. Metsän puut ja kasvit ovat oman elämänsä arvottajia. Ekosysteemi, luonto kokonaisuutena, on luonnon arvojen perusta ja tuottaja sillä perusteella, että muiden arvojen (myos inhimillisten arvojen) olemassaolo edellyttää elinvoimaista ympäristöä. Arvoja ovat klassiset universaaliarvot totuus, kauneus, hyvyys, pyhyys; vitaaliset arvot kuten lisääntyminen ja elämänvoima; hedonistiset arvot kuten mielihyvä; tai modernit ekologiset arvot kuten luonnon hyvinvointi ja monimuotoisuus. Arvot ovat pysyvämpiä kuin ihmisten erilaiset arvostukset, mieltymykset ja intressit. Luonnon itseisarvot Luonnon arvojen keskustelussa hyödyllinen on arvojen luokittelu eläinperäisiin, elämäperäisiin ja ekosysteemiperäisiin arvoihin. Luonnon arvojen aksiologia Aksiologia eli arvoteoria jakautuu kolmeen eri tasoon: analyyttiseen, normatiiviseen ja empiiriseen. Aikamme tunnetuin arvoteoria väittää, että arvot ovat ihmisperäisiä. Jotkut arvot ovat subjektiivisempia kuin toiset. Tästä huolimatta voimme tehdä varsin yhdensuuntaisia arv101ta kärsivän ihmisen tai eläimen kärsimyksen laadusta, hänen käyttäytymisensä ja terveydentilansa perusteella. Ihmiskeskeinen näkökulma rajaa eettisen huomioonoton koskemaan ihmiskuntaa. Se pyrkii muodostamaan yleispätevän filosofisen ja eettisen teorian, jolla on läheiset kytkennät ajankohtaisiin, konkIehtokurppa suoraan ylöspäin ja kuinka ollakaan noin puolentoista metrin korkeudella sen jaloista putosi poikanen! Päättelin tuolloin, että poikareett1s11n ympäristönsuojel ukysymyksiin. Vastaavasti arvotutkijat eivät ehkä koskaan pääse täydelliseen yksimielisyyteen siitä, mitä arvot ovat, mutta he voivat lähestyä arvoja eri näkökulmista. Luontoaktivistit löytävät arvokkaan luontokohteen, jonka suojeluarvoa he puolustavat. Keskeltä polkua ponnahti äkkiä silöille, populaatioille ja lajeille. Ihmisten lisäksi hedonistisia arvottajia ovat monet muutkin eläimet. nen oli ollut lämpimässä emonsa alla ja takertunut sen jalkoihin äkki lähdössä. Me ihmiset epäilemättä arvotamme monia asioita eettisesti hyviksi tai huonoiksi, oikeiksi tai vääriksi, ja toisaalta hedonistisesti miellyttäviksi tai epämiellyttäviksi, maukkaiksi tai mauttomiksi. Tuo kohde ei voi olla mikä tahansa. Analyyttinen aksiologia tutkii arvojen ja arvostusten merkityksia ja suhteita. Väite, että kärsimyksen tahallinen ja tarkoitukseton aiheuttaminen on väärin, on enemmän totta kuin sisallöltään vastakkainen väite. Osmo Asikainen Kitee 47. vsk. Ekosysteemi tuottaa elinmahdollisuudet kaikille ykKuljin suunnistaessani hyvin sateisena alkukesän iltana metsittynyttä polkua pitkin. Suojeluarvojen syntyminen edellyttää sekä luonnonsuojelijan että suojelunarvoisen metsän olemassaolon. Näin olemme löytäneet yhden meistä ihmisistä riipumattomien arvojen joukon: eläinten arvottamat asiat. Elämäkeskeinen etiikka sisällyttää huomioonoton piiriin ihmisen lisäksi myos muut elävät olennot. Vaikka puolustamani luonnon itseisarvojen teorian mukaan on olemassa ihmisestä riippumattomien arvojen joukko, nuo arvot eivät ole olemassa luonnossa valmiiksi käsitteellistettyinä. Aksiologiassa arvot ovat samantapaisia kuin totuus tieteessä. Poikanen lehtokurpan jaloissa SUOMEN LUONTO 5/97 56. Seuraako luonnon itseisarvosta se, että meidän on kunnioitettava luontoa, on etiikan alaan kuuluva kysymys. Arvo ei kuitenkaan ole sama asia kuin arvottaminen. Tulin pienelle ruohoiselle aukiolle. Ympäristöongelmissa on kysymys perustavasta ihmisen luontosuhteen oikeuttamiskriisistä: mitä ihminen saa tehda luonnolle, mitä ei. Kun painopiste on eettisissä kysymyksissä, puhumme ympäristöetiikasta. Luonto ei nimeä arvojaan, se toimii niiden mukaan. Ekosysteemiperäiset arvot edellyttävät holistisen arvoteorian ymmärtämistä vastakohtana individualistisille näkemyksille, joissa arvo paikallistuu yksilöihin. Ihmisen tehtävä on löytää ja luokitella monet luonnon arvot, vaikka ihminen ei olekaan niiden lähde, tuottaja tai luoja. Elollisuuteen liittyy halu elää, vitaalinen elämänvoima tai modernimmin ilmaistuna hengissäpysymisen arvo ja lisääntymisarvo. Tai metsä, joka on uhanalaisten lajien elinympäristö. Siitä, ketkä tai mitkä kuuluvat eettisesti huomioon otettavien olentojen piiriin, on eri laisia teorioita. Suojeluarvot syntyvat luonnon arvottajien ja arvokkaan luontokohteen välisestä suhteesta. Missä mielessä luonnossa on itseisarvoja, on ontologinen kysymys. Empiiriseen lähestymistapaan kuuluvat esimerkiksi haastattelututkimukset, Joissa kysytään eri laisi lta ihmisryhmiltä heidän arvostuksiaan tai pyydetään heitä asettamaan esimerkiksi kymmenen annettua arvoa arvojärjestykseen. Jokaisella eliöllä on oma hyvänsä, joka on ihmisen arvottamisesta, mielipiteistä tai intresseistä riippumaton. Kasveillakin on kyky elää niille ominaista elämäänsä ja tavoitella omia intressejään, lajispesifisen ominaishyvänsä toteutumista. Kasvien ja puiden ominaishyvä on esimerkki elämäperäisestä arvosta. Kolmas taso eli empiirinen aksiologia tutkii sitä, miten ihmiset tosiasiassa arvottavat asioita. Leena Vilkka FT Leena Vilkka on ympäristöfilosofiaan erikoistunut Suomen Akatemian nuorempi tutkija. Jokainen eliö tavoittelee omaa kukoistustaan ja pyrkii lisääntymään elinympäristönsa sallimissa puitteissa. Emme ehkä koskaan saavuta totuutta, mutta voimme lähestyä totuutta korjamalla vanhoja virheellisiä käsityksiä ja luomalla uusia käsityksiä. Sellaiseksi kelpaa suuri, lajistoltaan monipuolinen ja puustoltaan satoja vuosia vanha metsä. Jotkut arvolauseet ovat myös oikeampia kuin toiset
Metsästäjien ulottumattomissa ovat muun muassa hento tulokas kuusipeura, Itämeren hylkeet ja ahma. Tiedot eläinten määristä ovat varsin tervetulleita. Teksti on sydämestä tullutta eivätkä sitä kahlitse sen enempää lauseoppi kuin pilkkusäännötkään. Esimerkiksi kettusaalis on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Samalla kun kerrotaan Almasta, Reidarista, Rociosta ja muista hanhipersoonista, selvitetään hanhien luonnetta ja käyttäytymistä sekä ruokintaa, pesimistä, poikasten hoitoa ja annetaan paljon muuta sekalaista hanhitietoa. Tarina ei ole ihan yhtä hulvattoman hauska kuin edellisissä kirjoissa pojan ja aikuisen dialogi on syvämietteisempää. Metsäkanalinnut ovat vähentyneet Suomessa viime vuosina, samoin on käynyt hirvelle, tärkeimmälle riistaeläimellemme. Kaiken kaikkiaan tärkeä kirja, joka jää toimituksemmekin käsikirjastoon tarpeelliseksi hakuteokseksi. kysyvät Esa Kero ja Juhani Seppovaara kirjassaan Leikkimökki. vsk.. Kirjan alussa esitetään kiitettävästi hanhenpidon ehdottomat perusvaatimukset: uintimahdollisuus, tarpeeksi lämmin ja suuri sisätila talveksi sekä äänekkäiden toitotusten ja liuku_m_iinojen hyväksyminen tosias1oma. Tehtaalta valmiina ostettu, niin kuin aikuistenkin talot. Yritin kirjan lukujen avulla laskea riistanisäkkäittemme yksilömäärää, mutta joidenkin lajien kohdalla arviot ovat vielä liian epävarmoja tällaiseen yhteenlaskuun. Tyylihistoriallisesti se edustaa tiukkaa modernismia. Riistan jäljille on hyvä katsaus Suomen riistaeläimien biologiaan ja metsästykseen. Myös ankan ja myskiankan tärkeimmät käyttäytymispiirteet ja hoito esitellään oppaassa lyhyesti. Riistakolmiota koluavat metsästäjät, jotka riistantutkimus on taitavasti vuosien varrella värvännyt tutkimuksensa avuksi. tarkkailu voi loputtomasti riemastuttaa ja rikastuttaa ihmisen elämää. Olemme heille velkaa paljon." Vaikka tämä pieni kirja on myös käsikirja, se kertoo ennen kaikkea kirjoittajien omista hanhikokemuksista, -elämyksistä ja -oivalluksista. Useinhan juuri ne ovat ratkaisevia eläinten hoidossa. Vanhoissa ajan patinoimissa leluissa on oma tenhoava tunnelmansa. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 5/97 56. Kirja käy malliksi siitä, miten eläinten arkielämän 48 KIRJOJA Millainen lapsi tulee tällaisesta leikkimökistä. Tutkija Kaarina Kauhala sanookin, että "saaliin kasvu kertonee jostakin muusta kuin kannan kasvusta". Satusetä Topeliuksen jälkeläiset leikkivät vahvasti kansallisromanttisessa mökissä, Mannerheim sveitsiläistyylisessä pylväin ja kattoratsastajin koristellussa versiossa. Kirjassa ovat läsnä parivaljakolle tyypillinen lämpö ja elämän maku. Siinä onkin jo riittävästi selitystä sille, etteivät hanhet monista houkuttelevista piirteistään huolimatta ole tyypillisten esikaupunkipihojen lemmikkejä. Sieltä selviävät eläinten alkuperä, metsästyksen historia, kannan kehitys ja saalismäärät. Omaperäiset ja ylevätkin ilmaisut tekevät lukemisesta silti ilon. Anne Strengin piirros kirjasta Veden aateliset. Mutta vastapainoksi: rauhoituksia perustellaan yhtä vilpittömän tuntuisesti kuin metsästystä. Tämä onkin yksi teoksen eduista tavanomaisiin käsikirjoihin verrattuna: pikkuasioille ja yksilöllisille eroille annetaan niille kuuluva arvo. Sopivan luonnonläheisessä ympäristössä asuvia ihmisiä kirja varmasti innostaa hanhien tai ankkojen pitoon. -Petri Kapasen kuva kirjasta Riistan jäljille. Vapaa kana -kirjan tekijät jatkavat riemukkaiden ohjekirjojensa sarjaa hanhioppaalla, jossa "kesyt siivekkäämme nähdään muunakin kuin tarhassa tepastelevina paisteina". viointimenetelmistä. Kymmenvuotiaat tytöt ovat sen sijaan kirjassa rakentaneet leikkimökkinsä itse jätelaudasta. Tietokirjana Riistan jäljille on erinomainen. Punainen, kansanomaisuutta tavoitteleva. Kirjan kuvitus on upea. Mutta millainen on tämän päivän leikkimökki. Peltopyy voi saada jopa 30 munaa, ja tavallisestikin munia on parikymmentä. Leikkimökki jatkaa Esa Keron ja Juhani Seppovaaran katoavan rakennutun ympäristön dokumentointia. Riistanhoito ja metsästyksen säätely on alituista tasapainoilua, ja sen hallitsemiseksi oikea tieto on ehdoton vaatimus. Kirjoittajien suhtautuminen kerronnan kohteisiin näkyy kunnioittavina ja arvostavina puheenparsina: "He ovat osa meistä. Näin viedään hautova hanhi jaloittelemaan. Jokainen voi tästä arvioida, onko se ketun kannalta kohtuullista. Kartat ja muu graafinen aineisto on selkeää ja taitto maltillista. Maamme riistakantoja seurataan monella eri tavalla. Osaa riistaeläimistä pyydetään toisaalta ronskinlaisesti. Tiina Notko Parasta riistamaailmasta Harto Linden, Martti Hario, Markus Wikman: Riistan jäljille, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Edita 1996, 208 s., 271 mk. Kirjan kuviin on tallennettu monenmoista leikkimökkiä ja lasten kasvuympäristöä. Aikaisemmin tarkastelun kohteena ovat olleet huussi, mummonmökki ja kyläkauppa. Kesyhanhista kunnioittavasti Miriam Soledad Ramirez, Kaarina Valoaalto ja Anne Streng (piirrokset): Veden aateliset. Perusteluna mainitaan heikko kanta tai huono lisääntyvyys. Kerronta on kiihkotonta, vaikka näkökulma on selkeästi tutkijan, joka tarkastelee eläintä mahdollisena saalistuskohteena. Onko meillä tosiaan kolme miljoonaa oravaa. Eräät luvut vaikuttavat myös liian suurilta. Alice Karlsson Leikkimökki heijastaa aikaansa Esa Kero (teksti) , Juhani Seppovaara (kuvat): Leikkimökki, Rakennusalan Kustantajat RAK 1997, 104 s., nelivärikuvitus, 148 mk. Tähän asti ne ovat olleet hajallaan tutkijoiden ja Metsästäjäin Keskusjärjestön takana. Anne Strengin piirrokset elävöittävät ja valaisevat asioita, ja 16 pokkarikameralla otettua kuvaa todistavat, että kirjoittajien linnut tosiaan elävät vapaata, lintujen arvoista elämää. Kettujen määräksi arvellaan noin 70 000, ja vuotuinen saalis on jo yli 50 000. Kesyjen vesilintujemme hoitoopas, Art House 1996, 71 s. Riistakolmiot ovat vakiintuneet yhdeksi luotettavimmista metsäkanalintujen ja nisäkkäiden arHautova peltopyy
08-8521134. Kotimaisilla lintusivuilla on huolella valittuja linkkisivuja ulkomaille. Pyydä esite: Benedict ja Tytti von Wright, puh. Sambia-Botswana elok. 19. Juhani Kyyrön toimittamalle sivulle http://www. Maastoretkiäja luentoja. Kurssimaksu, n. Vuokrattavana erämaja. vsk. Ugandaan tammik. Yhdysvaltalaisen sivun http://www.acnatsci.org kautta voi esimerkiksi selai lla uuden amerikkalaisen lintusuurteoksen näyteartikkeleita. Kyyrön sivujen kuvia ovat ottaneet Hannu Ekebom ja Hannu Hautala, ja Mitkä kevätlinnut ovat jo saapuneet seudulle. Kymenlaakson sivuilta ilmeni huhtikuun puolivälissä, että ruokki, alli, haahka ja lehtokurppa tekivät maaliskuussa saapumisennätyksensä, minkä jälkeen kylmenneet säät hiljensivät muuton. 7. Puh. Tietokoneen voi siis panna laulamaan keväisesti. Tiedustelut: Kuusamon Kansanopisto, Kitkantie 35, 93600 KUUSAMO. (90) 295 3848 ACACIA-SAFARIT Afrikan luontoon erikoistunut. ->:I, BirdLife Suonri >-< .Finland valmet.comlkyyrojul on koottu lintujen kuvia ja ääniä. Lintuyhdistysten sivut on tehty huolella, ja niiltä aistii lintuja kohtaan tunnetun kiinnostuksen syvyyden. Lähde veneretkelle Saaristomeren kansallispuistoon! Lähdöt Nauvon satamasta seuraaviin kohteisiin: Jurmo, Utö, Bergham ja Boskär. 1100 mk/5 vrk, sis. lapsiperhei lle. Etsimme eläimet jalkaisin ja autolla sekä vaellamme paimentolaisen kanssa. Akvarellimaalausta kanoottiretkellä Oulangalla. Muita erikoissafareja tilauksesta, esim. Oulankajoen maalauskurssi Gallen-Kallelan jäljillä. Kasvien tuntemus ja kerääminen. -97, -98. Vaellussafari Okavangon kosteikossa ja Luangwalaakson savanneilla. 7. opetus, majoitus ja ruokailut. Tiedustelut ja varaukset: Saaristomatkojen varaus (02) 466 7650. Sivun kautta löytyy myös lintuharrastuksen kattojärjestö BirdLife Suomi http://www.swfnetfi.birdlife/ Pohjois-Savon ohella tuoreita lintuhavaintoja saa verkon kautta esimerkiksi Kymenlaaksosta, Kemistä, Oulusta, Pirkanmaalta ja Lounais-Hämeestä. Kasviharrastus 30.6.4. Lintuharrastajille kaikenlaiset ennätykset ovat tärkeitä. Luontoja erätaito 7.11. John Gouldin taiteilema siivetön ruokki on esimerkki The Birds of North America teoksen näyteaineistosta, johon voi tutustua internetissä. Kokeneet oppaat ja jäljittäjät. Lähdöt Kasnäsin satamasta seuraaviin kohteisiin: Yxskärin lehdesniityt, Borstön kalastajakylä, Bengtskärin majakka, Jurmo, Högland ja Högsåra. Tilaa ilmainen esite! 49. Opastettua retkeilyä Kitkaja Oulankajoella. Acacian Kenia jouluk. 7. Se selviää ehkä netistä, jossa valtakunnallisen BirdLifen ohella majailee monia paikallisia ja maakunnallisia lintuyhdistyksiä. Kevään edistymistä voi siten seurata tietokoneeltaan ikkunasta ulos vilkaisematta. Tutustu myös Sinisimpukan luontokeskukseen Kasnäsissä. Monipuolinen seikkailu poissa massaturismin reiteiltä. 14. Antti Halkka Kuusam~n Kansanopisto '-lll' Luontokesa 1997 Lintubarrastus 9.-13.6. Kätevä tapa aloittaa linturetki verkossa on esimerkiksi Pohjois-Savon lintuyhdistyksen linkkisivu http://www.nettijil -psltyllinkit.html, jossa sopiva lintuyhdistys valitaan näpäyttämällä sen tunnusta Suomen kartalla. Verkko tulvii myös yleistä lintutietoa. Lomamökkejä ympäri vuoden, hyvät kalastusmahdollisuudet. KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Siivetön ruokki kuoli sukupuuttoon viime vuosisadalla. ja viikonloppuisin 049-152762, fax. -97. 3, Hki (kansallismuseon takana) Tervetuloa! SUOMEN LUONTO 5/97 56. Luontoja eräkursseja ryhmille mittatilaustyönä. Perbonsidontaja perhokalastus 14.19.7. Lajin tapana oli aloittaa pesintä toukokuun alussa. Afrikan vihreä helmi: Savanneilta sademetsien gorilloille. Hajatietona pisti silmään, että siivettömän ruokin munan on arveltu painaneen keskimäärin 372 grammaa. Ilkka Heiskasen äänityksetkin ovat laatutyötä, joten sivut ovat todella antoisat. Jonotuslista. -98. Diaja infoilta ke 14.5. Lintujen tulo näkyy myös internetissä, sillä lukuisilla lintuyhdistyksillä on kotisivunsa. Tutustumme luontoon, kulttuureihin ja ympäristökysymyksiin. Tiedustelut ja varaukset: Saaristomeren varauskeskus (02) 465 4336. klo 18.30 Arbis, Dagmarink. 08-8522132, ilt. Hangon lintuaseman sivuilla on taulukko lintujen saapumisesta usean vuoden ajalta. Perusniksit perhokalastajalle. Linturetkelle verkkoon Toukokuun alussa muuttolinnut vyöryvät Suomeen. AFRIKKAAN Leirielämää pienryhmissä savanneilla ja sademetsissä
Maa muokataan aina uudelleen, kun ohdake ja muut rikkaruohot alkavat nostaa päätään. Parhaiten pääset ohdakkeesta eroon, jos voit vaihtaa kasvimaan paikan rikkaruohottomampaan kohtaan parin vuoden ajaksi. Kumina on kaksivuotinen kasvi. Kuivattavat yrtit voi ripustaa pikku kimppuina hyvin tuuletetun huoneen kattoon tai levitellä verkkokehyksille kuivumaan. Maku on toisten mielestä iljettävä, toisista oikein hyvä. Laiskin konsti on levittää muokkauksen jälkeen kasv imaalle valoa läpäisemättömiä kumipressuja. Ne muuttuvat kauniin vaaleanruskeiksi ja saavat täyteläisen appelsi iniöljyn tuoksun. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 5/97 56. Ranskalainen rakuuna on hienoarominen ja talvenarka. Seuraavana kesänä kumina kasvattaa siron kukinnon. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Ohdakkeisella pläntillä harrastetaan sitten perinpohjaista maanparannusta. Yäinönputki on hyvää marmeladeissa ja teeaineksena, mutta sen mak u on erittäin voimakas. Kukinnan alkaessa oregano leikataan noin viiden sentin korkeudelta. Kypsiä siemeniä käytetään leivosten ja leipien mausteena. Italialaisen keittiön basilika ja oregano, ranskalaisen keittotaidon perusmausteet kirveli, rakuuna ja ruohosipuli, meksikolaisen ja intialaisen keittiön korianteri sekä kotoiset meirami, persilja, kumina ja tilli ovat ilonaiheita jokaisessa yrttitarhassa. Puutarhassa yrteille varataan aurinkoisin kolkka tai tuoksuvat kasvit sijoitetaan kukkapenkkeihin toisten sekaan. Jos alueella on juolavehnää, se saa kasvattaa korkeintaan kolme lehteä ennen uutta muokkausta. Poutajaksoilla kannattaa muokata vaikka joka päivä: pinnalle nousevat juuret kuivuvat. Meirami, pippurinen kynteli , oregano ja kumina taas ovat omimmillaan nimenomaan kuivattuina. Yksivuotiset kasvit voi kylvää edellisvuoden juuresmaan paikalle; ne eivät tarvitse lisälannoitusta, jos juureksille on annettu kompostia. Parvekkeelle tai terassille voi perustaa ryytimaan istuttamalla maustekasveja isoihin kasvatusaltaisiin tai laatikoihin. Oregano eli mäkimeirami on monivuotinen; se talvehtii kuivalla, aurinkoisella paikalla hyvin. Syksyyn mennessä se ehtii kasvattaa uuden versoston, jonka turvin kasvi selviytyy talven rasituksista. Saksankirveli tuoksuu anikselle ja lakritsalle. Maustekirveli , persilja, ruohosipuli ja tilli menettävät makuaan, jos ne kuivataan. Jo yksi lehdykkä maustaa kokonaisen kastikkeen sellerin ja lihakeiton aromilla. Kylmänarka basilika sopii hyvin ikkunalla kasvatettavaksi. Sitä käytetään kuivattuna esimerkiksi kastikkeiden mausteena. Ohdakkeen voi antaa kasvaa hiukan pitempään, kunhan se ei ehdi tehdä nuppuja. Niiden alla ohdakkeenversot kalpenevat ja kuolevat valon puutteeseen. Erityisesti lehdet suorastaan turruttavat kitalaen. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, 19920 Pappinen. Rea Peltola 1(/ll(ARIJA l(AUl(OPUTl(IV/11(1(O TELEFOTOSSA 12.-17.5.1997 -i GD LEICA SWAROVSKI P T I K Huippuluokan kiikarit ja kaukoputket Nikon Kiikarit ja kaukoputket erinomaisella hinta-laatu -suhteella Huippuluokan kiikarit ja kaukoputket Canon Kiikarit sisään rakennetulla kuvanvakaimelle -tämä täytyy nähdä Tasco Edullinen kiikarija kaukoputkisarja mk 245,-995,-MERKIT PUHUVAT PUOLESTAAN ~------~ -TULE, TUTUSTU JA VERTAILE -HUIPPUTARJOUl(SIA,JOTl(A OVAT VOIMASSA VAIN 12.-17.5.1997 t!Arelefbto 50 Liisankatu 9, 00170 HELSINKI Puh 09-135 1899 Vesa Koivu lisoppi on kotoisin Välimeren alueelta. vsk.. Pressut saavat olla paikoillaan koko kesän. Toisen vuoden timjami kukkii herttaisen vaaleanpunaisin kukin. Avomaalla viljeltäessä se kannattaa esikasvattaa ruukuissa ja siirtää ulos vasta kun ilmat ovat kunnolla lämmenneet. Yrttejä voi viljellä isoissa ruukuissa ikkunalaudalla. Yarjoisassakin puutarhassa voi viljellä väinönputkea, rohtoliperiä, saksankirveliä ja venäläistä rakuunaa. Jos kesä on lämmin, korianteri ehtii kypsyttää siemenensä. Viileinä kesinä basilika kasvaa parhaiten harsokatteen alla lämpimällä seinustalla. Parasta olisi, jos ohdakkeisella maalla voisi pitää nurmea vielä toisenkin kesän. Rohtoliperikin on yl lättävän vahva mauste varsinkin kuivattuna. Sen kauniisti pitsiset lehdet ovat hyviä teenä ja keväisessä viherkeitossa. Yrttien aromit kehittyvät parhaiten kohtuullisesti lannoitettuina. Yksivuotiset maustekirveli, meirami ja kynteli kylvetään keväällä ja leikataan talteen, kun nuput ovat kehittyneet. Y rttitarhassa Yrttitarha on tuoksujen ja makujen valtakunta, jossa kasvavat kotiyskänlääkkeen ainekset ja kauniin ihon salaisuudet, kakunkoristeet ja koimyrkyt. Hiukan kevyempi mahdollisuus on kylvää muokkauksen jälkeen kasvimaalle viherlannoitusseos, jossa on valkoapilaa, kauraa, virnaa, hernettä, rairuohoa ja tavallisia nurmikkosiemeniä. Muokkaus on tehtävä vähintään parin-kolmen viikon välein koko kesän ajan. Kasvi on inhottavan piikkistä kitkeä, ja koko ajan sitä tuntuu tulevan lisää. Miedossa uunin jälkilämmössä voi kuivata pieniä yrttieriä, kun uuninluukun jättää raolleen. Silpuksi leikeltynä niitä voi pakastaa. Ohdake pois kasvimaalta Miten sa1sm ohdakkeen pois kasvimaaltani. Tiheässä, usein niitetyssä kasvustossa ohdake häviää kilpailun. Sen taimia saa vain harvoin. Korianteri muistuttaa kuminaa, mutta sen lehdissä ja vihreissä pal lonpyöreissä hedelmissä on voimakkaan imelä ja tärpättinen tuoksu. Se aloitetaan jyrsimällä tai kääntämällä maa lapiolla: ohdakkeen juuret katkeilevat pieniksi pätkiksi. Timjami talvehtii vain erityisen suojaisilla paikoilla. Myös suora auringonvalo vie yrteistä maun ja värin. Roteva ja karkea-aromisempi venäläinen rakuuna kasvaa siemenestä parissa vuodessa metriseksi pöheiköksi. Kestävämpi kangasajuruoho on loppukesällä punasävyisten kukkien peitossa; se kelpaa timjamin tavoin ruokien mausteeksi ja yskänrohdoksi. Yli kolmenkymmenen asteen lämmössä aromit haihtuvat tiehensä. Se kylvetään keväällä riveihin, ja ensimmäisenä kesänä siihen muodostuu hienoliuskainen lehtiruusuke. Ruohikko niitetään monta kertaa kesässä, eikä ohdakkeen anneta nostaa sieltä päätään
Niinpä koko lasti takavarikoitiin. Siellä konnat poltettiin ja tuhka vietiin kaatopaikalle. Välillä törmää Uplannin kulmillakin seikkoihin, jotka antavat ajattelemista luonnonja ympäristönsuojelukysymyksissä. Mielestäni etusijan tulisi olla sillä hyvällä, joka on jo valmiina olemassa. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Siitä voisi Suomessakin ottaa mallia (kuva myös, edestä ja sivulta). Maatalousministeri Annika Åhnberg sai ryöpyn haukkumakirjeitä ja jopa tappouhkauksia. Meni kuusi päivää, ja eläinlääkäri käski antaa kilpikonnille ruokaa ja juotavaa. Ei kannata jäädä kainosti surkuttelemaan mitä pahaa on taas tehty, on kerrottava kuka ja missä asemassa oleva teki . Esimerkkejä voisi Suomestakin keksiä lisää (toivottavasti kukaan ei ota niitä toteuttamiskelpoisina vihjeinä): polkupyörien kierrätyskeskus Turun linnaan, tuulivoimalla t01m1va linnunpönttötehdas Kolin laelle. Vastaavia ongelmia voi olla vaikea välttää. Auto ajoi valtion e I äi n I ääk i n täi ai tokseen Upsalan Ultunaan. Myöhemmin seurataan asianomaisten uusia työpaikkoja ja boikotoidaan niitä tahoja, jotka kulloinkin työllistävät konnantappajia. U psalan vanhan keskustan kujiin kuuluu Bävemsgränd. 24. Mutta kuinka kummassa Ympäristöpuolue. Eräs kansainvälinen kilpikonnansuojelujärjestö asetti ruotsalaistuotteet boikottiin siihen asti jahka Cerenius, Mehnert ja Åhnberg eroavat tai erotetaan. Bävemsgränd on johtanut Fyrisjoelle Kirs1i Salmi•Niklander satoja vuosia, linja-autot ovat Upsalassa uusia tulokkaita. lokakuuta päättivät Jordbruksverkin osastopäällikkö Karin Cerenius ja ylieläinlääkintätarkastaja Ernst Mehnert lopettaa kaikki kilpikonnat. Esimerkiksi Hämeenlinnasta Mikkeliin pitkin Pulkkilanharjua. Hannu Niklander Kuulumisia Uplannista 1en asunut muutamia kuukausia Upsalassa, vanhassa Fyrisjoen kaupungissa, jossa naakatkin puhuvat latinaa. Bävemsgrändille on suunniteltu Uppsala Lokaltrafikenin linja-autojen läpiajoa ja päätepysäkkejä. Bävemsgrändin tapauksessa on tultu surullisen tuttuun tilanteeseen: kaksi hyvää asiaa törmää vastakkain. Siis uudistuksia edistyksen sijasta. K olmantenatoista lokakuuta 1996 saapui Arlandaan lentorahtina tuhat harvinaista arokilpikonnaa Venäjältä. Erityisen mukava on tapa julkaista ympäristösyyllisten nimet. Kujaa esitetään levitettäväksi ja historiallisia rakennuksia sen varrelta purettaviksi. 51. Tässä sinänsä mainio julkinen liikenne ohittaa kaikki muut arviointiperusteet, niin kuin eivät linja-autot mahtuisi rakennushistoriallisesti arvottomammillekin paikoille. Rohkenematta puuttua taloudellisten suhteiden perusasioihin sosialidemokraatit tyytyvät näyttämään radikaaliuttaan purattamalla vanhoja taloja. Jos ympäristöä vahingoittavat eivät usein olekaan lain tavoitettavissa, on heillä sentään sukunsa, puolisonsa, ystävänsä ja tuttavapiirinsä. vsk. Elämä Upsalassa on saanut Hannu Niklanderin tuumimaan, ettei kannattaisi rakentaa rautatietä esimerkiksi Pulkkilanha,julle. Lähellä ovat Mälarin lintuparatiisit, ympärillä aukeaa tasanko mustavariksineen, ja kaikkialla riittää puistoja ja kulttuurimaisemaa, turkinkyyhkyjä ja kaupunkilaistuneita sepelkyyhkyjä. Maailman Luonnon Säätiö tarjoutui kustantamaan eläinten takaisinkuljetuksen. Tämä on mielestäni varsin ymmärrettävää, joskin ihmettelen, miksei myös uhanalaiset kilpikonnat lemmikeiksi ostanutta liikemiestä liitetä kirottujen joukkoon. SuojeluQOliisi SÄPO tiukensi Ahnbergin turvatoimia. Rajaeläinlääkäri Eva Östhol tutki konnat ja päätti, ettei niitä voi niiden huonon kunnon takia palauttaa. Viikko saapumisestaan kilpikonnat lastattiin jäähdytysauton 25 pakkasasteeseen. Se on uusi riidan aihe. Huono ympäristömaine voisi hyvinkin olla se yleisestävä seikka, jonka pelossa moni harkitsisi kahteen kertaan luontoon ja maisemaan kajoamista. Juna on ehdottomasti autoa suotavampi liikenneväline, mutta en silti kannata ratojenkaan rakentamista aivan minne tahansa. Hankkeen takana ovat betonipuolue Sosialidemokraatit ja yllättäen myös Ympäristöpuolue. Liikemies Hassan Amro toi ne 50 konnan laatikollisina, viranomaisten mukaan ilman tuontilupaa
Tässä mielessä pihkanokareet olisivat varmaankin hyödyllisiä myös keon sisäosissa, mutta en tiedä kantavatko muurahaiset niitä myös alas. Tiedossani ei ole sekään, estäisikö pihka erilaisia muurahaisvieraita (kovakuoriaisia, perhostoukkia ja muita) tunkeutumasta kekoon. Syy saattaa olla pelottomuudessa: olisikohan koira käynyt näykkäämässä takaapäin ja saanut sulat suuhunsa. Sen pyrstön ulommaiset reunasulat olivat noin viisi senttiä keskimmäisiä pidemmät, kaulahöyhenet pörhistettyinä koko ajan, soidinröyhtäily ja hiominen tyypillistä metsoa. Erikoisimpia oli ampumaradan viereinen keko, joka oli haulien peitossa. Se on havupuiden puolustuskeino, ja sillä voisi olla keossa samanlaisia tehtäviä. Tähän en usko, sillä korvasieni on tappavan myrkyllinen. Todennäköisimmin lapsuudenaikaiset muistikuvat eivät SUOMEN LUONTO 5/97 56. Tuloksena oli muutama mustelma siivenlyönneistä ja kolme nokaniskujen aiheuttamaa nirhamaa ihossa. Pihka on ehkä selvemmin "järkevä" kannettava kuin monet muut poikkeavat aineet. On kevät ja muurahaiset ovat talvehtineet maan sisässä olevissa kammioissa keon lähettyvillä. Muurahaisten sosiaalinen käyttäytyminen tekee tilanteet arvaamattomiksi. Peiteaineen tehtäviä voisivat olla lämpösätei lyn vastaanotto, lämmön eristäminen, keon naamiointi tai vain rakennusaineena toimiminen. Lintu on menettänyt keskimmäiset pyrstösulkansa aikaisemmin talvella eivätkä uudet ole vielä ehtineet kasvaa täyteen mittaansa. Muurahaistutkija Rainer Rosengren tiesi heti kertoa, että kyseessä on niin sanottu Sonnung-ilmiö. Hankoniemeltä löysin keon, jonka keskiosa oli koristeellisesti hiekanjyvästen peitossa. Kauri Mikkola Muurahaiset lämmittelemässä Mistä moinen muurahaisten sukukokous. Lintu lähestyi lumista metsäautotien pohjaa juosten nopeasti vinottain siksakkia pysähtyen aina käännöksen kohdalla. Kyseessä voi siis olla yhtä hyvin jonkin individualistin keksintö kuin ekologisesti merkittävä toiminta. Syynä uskotaan olevan soidinpaikkojen joutuminen metsätalouden käyttöön ja metsokantojen pieneneminen. Miksi muurahaiset hakevat kekonsa rakennusaineet melko kaukaa ja pesän lähimaasto näyttää epäsiistiltä paljoine neulasineen ja oksineen. Monikin on soittanut tai kirjoittanut Luontoiltaan ja väittänyt, että korvasieniä voi syödä haitatta ilman erillisiä operaatioita myrkyn poistamiseksi. Pihkanokareista on soitettu useita kertoja. Onko tukkien välivarastointialueelle valunut puista jotakin vai onko hirvi ruiskaissut siihen nesteensä. Kysymyksessä on metso. Pihkanokareiden näkyminen juuri alkukesällä johtunee vain siitä, että havupuut valuttavat silloin eniten pihkaa. monenlaista esineistöä. Tätä voi tapahtua monena päivänä. Yleensä mitään näyttöä ei ole, paitsi ehkä viimeisen vaihtoehdon puolesta. vsk.. Tärkeintä varmaankin on pihkan homeiden kasvua estävä vaikutus. Juha Päkkönen Muurahaiset nousevat keväällä talvehtimiskoloistaan lämmittelemään auringonpaisteeseen. Se ei pelännyt ja kävi kimppuun heti kun liikuin. Hullu metso vai hullu korpimetso. Se lähestyy kaikkea liikkuvaa alun perin pariutumistarkoituksessa. Ne voivat jopa alkaa rakentaa kekoa, niin kuin mahdollisesti tässä tapauksessa, mutta tavallisesti ne siirtyvät takaisin entiseen kekoon. Seppo Vuo/anto Pihkaa keossa Miksi muurahaispesän päällä on alkukesästä pihkanokareita. Tällaisia hulluja metsoja tavataan yhä enemmän, silloin tällöin myös koppeloita, jotka hakeutuvat ihmisten ilmoille. Tavallisten neulasten ja oksanpätkien lisäksi Luontoiltaan soittajat ovat keksineet muurahaiskekojen pinnalta 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat M artti Salminen Soidinhuumassa ollut metso ei löytänyt omiensa joukkoon vaan joutui mittelemään voimiaan metsätiellä ihmisen kanssa. Olen lapsena syönyt korvasienistä keittämättä valmistettua ruokaa, enkä sairastunut. Mummoni sanoi, ettei niitä tarvitse keittää. Ne tulevat pinnalle, kun aurinko lämmittää pintaa ja painuvat taas piiloon, kun viilenee. Kauri Mikkola Korvasienikö myrkytön. Kun yksi tekee jotakin, muut alkavat tehdä sitä perässä. Toisaalta varhemmin näillä hulluilla metsoilla ei ole ollut mahdollisuuksia selviytyä hengissä, si llä ne ovat joutuneet pataan. Soidinvireessä oleva lintu ei ole löytänyt soidinpaikalle ja pitää peliään metsäautotiellä
Tarttuuko jänisrutto siiliin ja piisamiin. Mitä tehdä. Ne tarvitsevat sopivaa kosteutta ja ovat yöeläimiä. Samoin kävi viisi vuotta sitten, jolloin edellisen kerran oli jänisruttoa. Lintujen törmääminen ikkunaan johtuu siitä, että metsä tai maisema näkyy kahden ikkunan, esimerkiksi nurkkaikkunoiden läpi tai että maiseman heijastus on selvä ruudun ulkopuolelta katsottuna. Alueella on paljon lintuja, ja aika usein lintu kopsahtaa päin ikkunaa. men Luonnon lähettämän kirjeen avulla. koske lainkaan korvasientä: mummo on laittanut ruokaa huhtasienestä, joka on myrkytön ja erinomainen ruokasieni. Onko sitä paitsi välttämätöntä yrittää tuhota kaikki elävä kaupunkiympäristöstämme, silloinkin kun siitä ei ole haittaa. Saksassa olen nähnyt ikkunoissa petolinnun varjoa muistuttavia tarroja. Mummo on voinut kutsuakin huhtasientä korvasieneksi. vsk. Tehokkaampia ovat vaaleat verhot, jotka estävät vaikutelman maiseman jatkumisesta. Itse ilahdun, kun joskus näen sokeritoukan vilahduksen, ja olen tyytyväinen siitä, että kylpyhuoneemme kelpaa sille ei inpaikaksi. Jänisrutto eli tularemia ei nimestään huolimatta ole vain jänisten sairaus. Ehkä tyypillisimmin se on myyrien tauti, jonka tiedetäan tarttuvan useihin myyrien heimon lajeihin mukaanluettuina suurin myy53. Tutkimuksissa nämä eivät kuitenkaan ole osoittautuneet kovin tehokkaiksi. Ja neljäntenä mahdollisuutena voisi pitää muistin tepposia: mummo ei kenties koskaan ole sanonutkaan korvasientä myrkyttömäksi ! Seppo Vuokko Miten estää lintujen törmäily. Useista huhtasienilajeista enty1sesti pallohuhtasieni muistuttaa korvasientä. Sokeritoukkia on useimmiten melko yksitellen, eikä niiMatti Valla/Luontokuvat Jarkl<o M äkineva/Luontokuvat den tiedetä tartuttavan mitään Korvasientä on varottava sekoittamasta huhtasieneen; huhtasieni vasemmalla ja korvasieni oikealla. Myös meillä on myytävänä lentävän petolinnun silhuettikuvia, joiden uskotaan vähentävän törmäyksiä. Nyt taas tahdotaan levittää myrkkyjä. Kerran sain tilanteen rauhoittumaan Suosen enempää kuin aiheuttavan allergisia reaktioitakaan. Yleensä ne syövät nurkista tärkkelyspitoisia hituja. Kauri Mikkola Jänisruton satoa Jänikset, siilit ja piisamit ovat hävinneet yhtä aikaa. Sekaannusta aiheuttavat, ja varmaan aiheuttivat myös silloin, sanakirjoissa olevat virheet: usein korvasienen käännökseksi tarjotaan huhtasienen vieraskielistä nimeä! SUOMEN LUONTO 5/97 56. Jos auttavat, pelottavatko ne pikkulinnut kokonaan pois pihastani. Kun useimmat linnut ovat aktiivisimmillaan aikaisin aamulla, on tärkeää pitää verhoja ikkunoiden edessä ainakin aamuisin. Auttavatko ne oikeasti. Sitäkään en haluaisi. Jatkosodan aikana kuoli useita saksalaisia sienimyrkytyksiin luultuaan korvasientä huhtasieneksi. Ainoa tuho, josta tiedän niitä syytetyn, on tapettiliisterin jyrsiminen. Seppo Vuo/anto Sokeritoukkia ei kannata pelätä Jämsässä ovat ongelmana valkoiset toukat, joita vilahtelee kerrostalojen kylpyhuoneissa. Sehän on kallista ja varmasti monin verroin epäterveellisempää kuin konsanaan itse myrkytettävät. Voiko lintujen törmäilyä ikkunaan vähentää mitenkään. Nämä valkoiset toukat ovat selvästi sokeritoukkia, alkeellisia siivettömiä hyönteisiä, jotka ovat vikkeliä juoksemaan suojaan, kun valo välähtää kylpyhuoneeseen. Asun metsäisellä mäellä kahden järven välissä. Tässä, niin kuin monissa muissakin tilanteissa, myrkytys tuntuu täydellisen yliampuvalta toimelta. Korvasienien myrkky on poistettava keittämällä sienet kahteen kertaan väljässä vedessä. Kesähuviloiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon linnuille koituva vaara ja välttää etenkin suurien nurkkaikkunoiden sijoittamista asuntoihin, jotka rakennetaan lintujen suosimille paikoille. Lajien erottaminen on niin vaikeata, ettei kenenkään kannata ruveta ehdoin tahdoin leikkimään kuoleman kanssa, sillä itse korvasieni on tappavan myrkyllinen raakana tai sellaisenaan paistettuna. Kolmas mahdollisuus on, että korvasienestäkin on myrkyttömiä kantoja, mutta mikään ei toistaiseksi viittaa siihen suuntaan. Useimmiten niistä näkee pelkän vilahduksen aamutihruisin silmin. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoil/an asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Otus on itse asiassa hopeanharmaiden suomujen peitossa. Se on muodoltaan pisaramainen, etupäästä leveämpi, edessä on pitkät tuntosarvet, sivuilla kolme jalkaparia ja takana kolme siimaa. Toinen mahdollisuus on, että kokeilijat ovat moukan tuurilla poimineet tavallisen korvasienen sijaan harvinaisempaa vaaleata lehtokorvasientä, joka lienee myrkytön. Lintu uskoo paasevänsä turvaan metsän kätköön esimerkiksi petolinnun yllättäessä. Pidän usein poissa ollessani verhoja ikkunassa, mutta kotona haluan nauttia luonnonvalosta. Huhtasieni on vuosisatamme alkupuolella ollut paljon yleisempi kuin nykyisin, sillä se viihtyy palaneella maalla, ja tuolloin palopaikkoja riitti sekä kaskien että luonnonkulojen jäljiltä
röisiä pelto-ohdakkeita Pasilassa MTV3:n toimitalon luona katuvarressa, vaikken silloin osannutkaan yhdistää niitä epämuodostuneisiin voikukkiin Kasvitauteja tutkinut filosofian tohtori Katri Bremer kertoi, että kysessä saatta1s1 olla Aster Yellows -mykoplasma. Useat esiintymät ovat tien varrelta, mutta toisaalta tupsuvoikukkia kasvaa myös pakettipelloilla ja pikkuteiden varsilla kaukanakin vilkkaista pääteistä. Toisaalta sairastuuhan kädellisten lahkoon kuuluva ihminenkin, joten tauti ei siis ole vain jyrsijöiden ja jäniseläinten riesa. Tupsuvoikukat keskittyvät alueelle, jonka kulmissa ovat Turku, Tampere, Lahti ja Helsinki. Tularemia on aiheuttanut suoranaisia piisamien joukkokuolemia. Voidaan olettaa, että myyrien joukossa on se laji, jonka yksilöt voivat itse sairastumatta ylläpitää jänisruttoa aiheuttavan bakteerin kantaa. Radio Suomi 29.6. Sekä Jaakko Heinonen että Hannu Ahokas kertoivat löytäneensä tupsumykeröisiä ohdakkeita. Myös suurikokoisin jyrsijämme majava voi saada tartunnan, vaikkei myyrien heimoon kuulukaan. Merkittävänä maataloustuholaisena asterin keltaisuusmykoplasmaa on verraten SUOMEN LUONTO 5/97 56. Vastauksia tuli viitisenkymmentä, ja niiden perusteella muotoutui kuva taudin levinneisyydestä. Siili kuuluu hyönteissyöjien nisäkäslahkoon, joten on mahdollista, että si llä on luontainen vastustuskyky tularemiaa vastaan. Kuolleina tai sairaina löydetyt luonnoneläimet tulisi toimittaa tutkittaviksi Eläinlääkintäja elintarvikelaitokseen, jolla on toimipaikat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Seinäjoella. Itsekin olen nähnyt tupsumykeJouko J. Nimensä mukaisesti se aiheuttaa asterin kellastumista, mutta tarttuu myös moniin muihin kasveihin kuten perunaan, tomaattiin, pellavaan, leimukukkaan ja vitjoihin. Monikin vastaaja on kertonut ensimmäisten tupsuvoikukkien ilmaantuneen vasta muutamia vuosia sitten ja yleistyneen sen jälkeen vuosi vuodelta. Suoranaisesti se ei ole siis liikenteestä riippuvainen. Radio Suomi 20.8. Siilin sairastumista jänisruttoon ei ole ainakaan meillä Suomessa todettu, vaikka Eläinlääkintäja elintarvikelaitos määrittää vuosittain jopa sadan siilin kuolemansyyn. Tämän alueen ulkopuolelta on oikeastaan vain yksi havainto, kaakosta Miehikkälästä. Oireet vaihtelevat kasvilajin mukaan; esimerkiksi mykoplasman saastuttamista porkkanoista tulee tupsujuurisia. Radio Suomi 54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Seppo Vuokko Tupsuvoikukka kiinnosti Viime vuoden toukokuun numerossa pyysimme tietoja omituisesta tupsukukintoisesta voikukasta. rälajimme piisami sekä tunturija metsäsopuli. Toisaalta on mahdollista, että taudin aiheuttajan "varasto" on jossain aikuisena talvehtivassa verta imevässä hyönteisessä. vsk.. Sellaiset lajit, joiden yksilöt herkästi kuolevat tautiin, voivat tuskin elättää bakteeria pitkään. Eräs mahdollinen tartunnan hiljainen ylläpitäjä on vesimyyrä. Levinneisyys ja muutkin tiedot viittaavat siihen, että tauti on tullut Suomeen liikenteen mukana suhteellisen myöhään, ehkä 1950-luvulla Turkuun (tai Helsinkiin), ja levinnyt sieltä sitten edelleen. Matti Helminen Luontoilta YLE:ssä 14.5. Vastauksista koostuu selkeä levinneisyyskuva. Koska samantapaisia oireita on löydetty muistakin kasveista, tupsukukkaisuuden syynä ei liene perimän muutos eli mutaatio vaan virus tai bakteeri. Tuntematon aiheuttaja Voikukan kannalta kyseessä on kiusallinen tauti, joka turmelee täysin siementuotannon. Jotta varsinainen tauti voi puhjeta eläimissä ja sitten tarttua myös ihmiseen, jossakin täytyy olla "varasto", jossa taudin aiheuttaja piilee, kun tauti näyttää olevan hävinnyt. TV 1 1.6. Meillä siilit näyttävät kuolevan paitsi autonpyörän alle litistyneinä, myös nälkiintyneinä sekä loismatojen ja salmonellan heikentäminä. TV 1 7.9. Radio Suomi 20.7. Järvinen Voikukan tupsumykeröihin saattaa olla syynä kuoreton bakteeri eli mykoplasma
Jaakko Heinonen Huopaohdakkeen mykeröt ovat muuttuneet samankaltaisiksi hedelmättömiksi tupsuiksi. Mykoplasmat eivät aiheuta eläimessä minkäänlaisia oireita, mutta lisääntyvät suolistossa ja leviävät eläimen ruumiinnesteissä kaikkialle, myös sylkirauhasiin. Kun hyönteinen siirtyy uudelle ravintokasville, se maistelee kasvia ja ruiskuttaa soluihin omaa sylkeään, joka estää kasvia paikkaamasta haavaa. epämuodostuman ja saastumiEpämuodostuneiden kassen välillä. Niiden aivän jo yhden eläimen läsnäheuttaja on todennäköisesti olo. Taudin aiheuttaja yritetään varmistaa tulevana kesänä, ja tuloksista kootaan täydellisempi yhteenveto, johon liitetään myös vanhat museotiedot. Toukka tai sen syöntikäytävä voivat löytyä epämuodostuneen kasvin jostakin mykeröpohjuksesta alkukesällä. sa, Jokioisissa ja Tammelassa Jos toukan läsnäolosta ei ai1990-luvun alussa. Tietoja lähettäneitten kesken arvottiin kirjapalkinto, Toukohärkä ja kultasiipi. Tupsuvoikukan levinneisyys rajoittuu lähes täysin Ruuhka-Suomeen. Tällöin vain osa Asiasta löytyi vain mainiolajin hyönteisistä olisi taudin toja kirjallisuudesta. pidentynyttä syöntikautta voikukkaa hyödyntäville toukilHannu Ahokas 55. mykerökukkaisia lajeja. vsk. D Yoikukkien epämuodostule. Tupsuvoikukka on niin mielenkiintoinen ilmiö, että siitä voi yhä lähettää havaintoja Suomen Luonnon toimitukseen. sen äkämäeläimen selviytyEpämuodostuma merkitsee mistä syöntikäytävässään. Turku • ., KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 JO Helsinki. aiheuttajana. tuminen purentakohtaan ilkesäkuuta mennessä seurantameisesti vaikeuttaisi tuollaivuonna 1991. saatoin tunnistaa viidestä känSaatoin löytää kolmekin säja kolmesta niveljalkapatoukkaa yhdestä mykeröpohristaan perhostoukiksi. LesPituutta toukilla oli tavallikenlehdestä löytyi yksi sasesti enimmillään runsaan mantapainen epämuodostumillimetrin verran ja niiden ma, jonka sisällä oli kaksi käytäviä näkyi harvakseltaan kookkaampaa toukkaa. Mykoplasmat ovat bakteereja, joilla ei ole selvää kuorta, ja siksi niitä on vaikeampi löytää ja tutkia kuin tavallisia bakteereja. Nämä mykeröpohjuksissa. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille tietoja lähettäneille. Syljen mukana mykoplasmakin siirtyy uuteen ravintokasviin. kuoriaistutkija Ilpo MannerTarkastelin jonkin verran koski määritti hedekuoriaimyös muita lähellä kasvavia seksi, Olibrus bimaculatus. Epämuodostuman dessä pelto-ohdakkeen kassyntymiseen kaikissa mykevustossa oli samantapaisia röissä näytti kuitenkin riittäepämuodostumia. Voikukan mykeröistä löytyi toukka Hannu A hokas Helsinki Onko tämä toukka syyllinen voikukan mykerön epämuodostumaan. vaikka toukat näyttivät jättäMaitiaisnesteen runsas vapauneen mykeröpohjukset jo 19. Tutkikantajia. Epämuodostuneet kasvit neet mykeröt kiinnittivät huonäyttivät kuolevan loppukemiotani useiden lounaishämäsäilä, erityisesti kuivuusjaksoläisten teiden varsilla Forssasjen kourissa. Mykoplasmat leviävät kasvista toiseen tavallisesti hyönteisten, erityisesti kaskaiden ja kirvojen mukana. Toukan luonnollinen pituus on vähän yli millimetrin. paljon tutkittu, kun taas luonnonkasvien tautienaiheuttajat ovat paljon huonommin tunnettuja. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Toisaalta on mahmieni kasvien poikkeavuus dollista, että voikukkaa syönäytti liittyvän kuvan esittävät eri eläinlajit toimisivat samään toukkaan, jonka kovaman viruksen siirtäjinä. Tällainen selittävä vien mykerövanat säilyivät yhteys saattaisi olla joidenkin elävän näköisinä jopa kuusaasteiden, teiden varsilla liikauden normaalin voikukan kenteen päästöjen, takia alensiementämisajan jälkeenkin, tunut maitiaisnestepitoisuus. Sen voitti Jukka Airola Hämeenlinnasta. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Kuvassa myös taudin mahdolliset siirtäjät, marjalude ja sylkikaskas. Yhjuksesta. siirtyy kasviin systeemisesti Seppo Vuokko esitti mahleviävä tehokas signaaliyhdisdollisen yhteyden voikukan te tai viruksia. Joissakin na seuraa epämuodostumaa, kasvustoissa epämuotoisten tämä viittaisi virukseen tai yksilöiden määrä oli kymmebakteeriin taudin varsinaisena nen prosentin tasoa. Eläimestä mahdollisesti äkämäpunkki. Suomen niityt ja niiden hoito
Vasta aloitettuani eläintieteen opinnot minulle selvisi, että olin tehnyt niin sanotun atrappikokeen. Kun tiesin, etteivät kananpojat toisin kuin harakanlapset viihtyisi pitkään pesässä, menin juoksujalkaa sembramännyn luo. vsk.. Mänty kun sijaitsi keittiön ikkunasta pahasti viistoon ja edessä oli vielä näköesteenä pari kuusta. Tosin he olisivat todennäköisesti jättäneet kananmunat rauhaan. Harakkapari rakensi katollisen risupesänsä sembramäntyyn, joka kasvoi lapsuudenkotini pihassa. Olin silloin kymmenvuotias ja "lintuintoillut" jo muutaman vuoden. Kun havaitsin, että kotipihani harakka oli alkanut hautoa, lähdin viemään kananmunia pesälle. Tämän kana hyväksyi heti, ja sen koko taloon kuulunut kaakotus kertoi, milloin taatusti tuore muna oli saatavilla. Kun harakanhautomista oli varttunut potra kananeitonen ja yhtä potra kukkonuorukainen, ne siirrettiin muiden kanojen seuraan. Panin ne myssyyn, jota kiivetessäni kannoin etuhampaiden puristusotteessa. Nyt harakkapari liekö sama kuin viime vuonna oli valinnut pesäpuukseen ikkunasta esteettömästi näkyvän männyn, jonka latvus on sopivasti kolmannen kerroksen korkeudella. Kun määräaikaa oli vielä jäljellä pari päivää, uteliaisuuteni kuumeni ylivoimaiseksi. Atrappi on malli, jolla tutkitaan avainärsykkeitä, jotka laukaisevat eläimen toimimaan tietyllä tavalla. Siihen aikaan harakka oli tyyten lainsuojaton. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 5/97 56. Jatkoin tätä seuraavinakin päivinä. Pesässä oli kaksi keltaista untuvikkoa, nyt jo täysin kuivuneina. Pieni riski oli siis siinäkin, että naapuriston pojat keksisivät kotipihani 56 pesän ja kävisivät siellä. Mikko Ilkan kananhoito-oppaasta olin lukenut, että kanan hautoma-aika on kolme viikkoa. Minun lapsuudessani vanhemmat ja opettajat arvioivat seksivalistuksen oikean aloittamisiän huomattavasti korkeammaksi kuin nykyään. Siitä tuli niin vihainen, että se oli pakko lopettaa. Kun olin sattunut kuulemaan kuinka harakoiden, samoin kuin varisten pesiin oli pantu kananmunia haudottaviksi, päätin kokeilla tuota temppua itse. En kuitenkaan värittänyt hankkimiani kahta valkokuorista kananmunaa, koska pelkäsin värien tappavan munissa olevat alkiot ja kasvatin näin tietoisesti riskiä, että harakat huomaisivat petoksen. Haudonnan laukaisevan avainärsykkeen ei tarvitse olla tarkalleen lintulajin oman munan kokoinen eikä värinen, olennaisinta on munan sileä ja kaareva pinta. Kun oli pakko mennä kouluun, pyysin vanhempiani ja taloudenhoitajaamme Tyyne-tätiä pitämään korvansa auki. Nämä tietyt tavat, vastaukset avainärsykkeeseen, ovat vaistotoimintoja. En tiennyt, oliko kananmunat onnistuneissa haudontakokeiluissa värjätty etukäteen vihreiksi tummapilkkuisiksi, jollaisia harakan ja variksen munat ovat. Silloin harakat rakensivat pesänsä kotini pihamaan pikku metsikköön, salskean männyn latvaan, mutta valitettavasti en pystynyt seuraamaan niiden touhuja kuin osittain. Se osoittautui liioitelluksi hätävarjeluksi, sillä täsmälleen kolmen viikon kuluttua kananmunien viemisestä harakanpesästä alkoi kuulua piipitystä. Lintujen hautominen on vaistotoiminta, jonka laukaiseva avainärsyke on muna tai huomattavasti useammin vasta täysimunainen pesye. Kun sain kourillani kiinni alimmaisista oksista, harakkaemo lähti lentoon ja istuutui lähipuuhun räkättämään. Otin ne mukaani ja vein valmiiksi kunnostamaani pahvilaatikkon. Harakan omat munat vein myssyssä pois, ja tein niistä pienen munakkaan. Eikä matkaa ikkunasta ole kuin kymmenisen metriä. KUUKAUDEN ILKKA Tein tietämättäni tieteellisen kokeen Kiirastorstain aamuna huomasin, että harakkapari oli alkanut täyttää viime vuonna herännyttä toivettani. Palattuani koulusta kävin tiheään pesällä myöhään iltaan asti. Joissakin valintakokeissa linnut ovat asettuneet täynnä intoa niiden omaa munaa huomattavasti suuremman atrappimunan päälle, vaikka vieressä on ollut tarjolla niiden itsensä pyöräyttämä muna! Tällaista ylinormaalina ärsykkeenä toimivaa atrappimunaa on hautonut jopa avoimella maalla pesivä meriharakka, jolla sentään on paremmat mahdollisuudet tilanteen arviointiin kuin harakalla katollisen risupesänsä hämärässä. Kun se oli muutaman kerran pyöräyttänyt munansa lattialle, eteiseen vietiin pärekori, jonka pohjalle pantiin asiaankuuluvat pehmusteet. Isäni perusti tuona samana keväänä pienen kanalan, kuten niin moni muukin eimaanviljelijä sotavuosina ja niitä seuranneina pulavuosina. Harakanhautoma kana alkoi munia seuraavana keväänä, mutta se ei suostunut hoitamaan tätä tärkeää toimitusta kanalassa vaan vaani jatkuvasti tilaisuutta päästä keittiön eteiseen. Kanat saivat keväästä syksyyn liikkua vapaasti pihassa. Nousin kuudelta aamulla ja hiivin harakan pesän alle kuuntelemaan. Mieleeni palautui harakkapari, jonka palveluksia käytin lapsena hyväkseni. Niin luja oli isänikin usko hankkeen onnistumisen, että hän oli varannut etukäteen kananpoikasten lämmittäjäksi pienen pöytälampun. Kukkokin oli leimautunut ihmisiin, mutta tämä ilmeni huomattavasti hankalammalla tavalla. Olin kuitenkin jo perillä siitä, että sellaisten kanaloiden munat, joissa ei ole kukkoa, kelpaavat vain ruokapöytään. Niinpä sen pesien hävittäminen oli maaseudun poikien keväisiä harrastuksia
Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (08) 311 5 828, Me,ja Ylönen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 11 , 28 100 Pori puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotka n katu 9, 00510 Helsinki. Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka ............................... Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. . Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. . (03) 2131 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh.(013) 138 28 1, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. (02) 632 6163, Maija T. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoitus päivästä. (0 14) 211 115, Tarja Lumme Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Helena Pesonen, Tuovi Kurllio, Janne Lampolahri, Hanna Marinpuro, Seija Nerg, Perui Siilahri, likka Sten, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen ALUESIHTEERIT Keski-Suomi Aatoksenkatu 8 A 5, 40720 Jyväskylä puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (0 16) 31 1 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Salla Tynys, toimittaja vs. z u.J 6 :::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Postinumero ja -toimipaikka :. (06) 312 7577 Varsinais-Suomi Martinkatu 5, 20810 Turku puh. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: ................... 11 A 17, 00150 Helsinki puh. O Määräaikaistilaus 12 kk O Mää räaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: ...................................................... SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen luonnon alkaen __J_ 19_. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto ma ksaa postima ksun. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. Postinumero ja -toimipaikka: . (09) 228 081, telefax (09) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16.15 Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Esko Joll/samo, pääsihteeri Mi,ja Jumpponen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Ketola, järjestösihteeri Eija Koski, vastuullinen kulutus Johanna Korimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Rirva Pieriläinen, talouspäällikkö Terho Polllanen, tiedotussiht., päätoimitt. (09) 228 08206, Päivi Saarinen vs. SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Perämiehenk. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ........... (02) 2355 255, Hannu Klemola vs. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. . . (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 5/97 56. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahja kortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_. (09) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. vsk. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh
Some seeds do not fall far from the ir parent, simply remaining in the soil awaiting suitable conditions for germinati on. Progressive eutrophicati on is in fact the most serious problem for Finland 's waterways. Animals assist in the dispersal of a variety of seeds. 5. At two establishments the crushed glass is tumed into fibreglass, while at the one and only plant in Kotka it becomes recycled glass containers. Intrepid predator photographer by Pekka Paaer Suomen l uonto 56(5 ):28-3 1 Ulla Poukkanen is Finland 's first woman to specialise in predator photography. Korvasieni on myrkyllinen, mutta myrkyn saa pois kuivattamalla ja keittämällä. Such seeds have a parachute, a wing, or wings. Kartiohuhtasieni kasvaa rehevillä mailla ja ilmestyy myös palopaikalle siitä sienen nimikin: huhta eli kask i. Mukulaleinikki on saanut nimensä juurissaan olevista mukulamaisista vararav intopaisuvaisista. For example, man and other large animals can easily carry the seeds of Arctium tomentosum (one of the burdocks) and common cow-wheat. The male birds of many pecies feed their females before it is time for egg laying. Many plants throw out thei r seeds like arrows from a bow. c) Mukulaleinikki on lehtomaiden kevätkukka, joka lisääntyy meillä vain suvuttomasti itusilmujen avulla. Korvasienen lakki on aivomaisesti poimuttunut, ja niitä löytää havumetsistä ja hakkuuaukeilta, usein sieltä missä hiekkamaa on paljastunut. b) Imikkä on keväällä kukoistava lehtokasvi, jonka kukkien van vaihtuu niiden vanhetessa vaaleanpunaisesta siniseen. 4. 7. 6. SUOMEN LUONTO 5/97 56. Half of the remaining container glass is collected and recycled into new products. According to a recent report, 80 % of the surface area of our lakes can be classed as excellent or good in regard to usability, 16 % as satisfactory, and under 4 % as passable or poor. Kevään ruokasieniä ovat ainalcin korvasieni ja kartiohuhtasieni. 3. According to a life span analysis made three years ago, the reuse of g lass bottles in Finland on the smoothly functioning bottle deposit principle is far and away the most environmenta lly friendly alternative. kesäkuuta Satakielestä tuli pihalintu: Lintumaailman voittajat ja häviäjät Risto Sauso Varo metsittymistä siitä ei ole paluuta Siellä mieli lepää Suomen parhaat luontokuppilat Kolmiosaisessa juttusarjassa ensimmäisenä etelärannikko SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 005 10 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 a worse state than the lakes. Tämä isokokoinen myyrä levisi nopeasti koko maahan aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. They may be arou sed, for instance, by a forest fire decades or even a century after being east. Öisin sen löytää Leijonan tähdistöstä. Glass reborn by Harri Mannonen Suomen luonto 56(5):36-37 More than 90 % of Finnish container glass consists of refillable soft drink and alcohol beverage bottles. However, recycling the materia( is also benefic ial, having less environmental impact than a system based on disposable gla s containers. The importance of being fed is obvious in those species in which the female may forsake a male unable to keep her adequately supplied with food. A dental surgeon living in Kuhmo, close to Finland 's eastern border, she has photographed wolves, wolverines and bears in the wild. This is extremely important for the females, which are obliged within a very short time to produce a clutch of eggs weighing up to a half of the bird's own body weight. Finland ' s large carni vores be ing very shy of people, Poukkanen generally photographs them from a hide as they visit a large animal carcass on which to feed. Puro on jokea pienempi virtaava vesistö. Typical wind-d ispersed, or anemochorous, species are the dandel ion, common reed, reed mace, coniferous trees and aspen. Ulla Poukkanen says that the most difficult animal of ali to catch in the viewfinder is the wolverine, since they roam over large areas and only occasionally visit a carri on site. ln addition to terns, the males of almost ali birds of prey and several species of passerines wait on the females before egg laying starts. Many seeds pass through the alimentary canal of a bird or mammal before germinating on the ground. Kevätlinnunherne on yleinen ja viihtyy Oulun korkeudelle saakka. Only the large rivers of northem Finland have remained pure. Ants willing ly transport hepatica and cowwheat seeds bearing a small delicacy to entice them. a) Kevätlinnunheme on varhainen kukkija, joka suosii paahteisia paikkoja kuten harjunrinteitä ja toisaalta lehtoja. Rivers on the coast are in SUOMEN LUONTO 58 ilmestyy se uraavan kerran 11. Mars, punainen planeetta, näkyy toukokuussa auringon laskiessa korkealla etelätaivaalla. lsokuovinaaraat lähtevät paluumuutolle kohta poikasten kuoriutumisen jälkeen ja vesipääskynaaraat munittuaan. These species include crane's-bills, balsams, wood sorre l and legumes. Some rely on the wind. A gift for the life by Antti Halkka Suomen l uonto 56(5):2225 Visitors to the Finnish archipelago and lakes are able to watch the display fli ght of common and arctic terns and the male's habit of bringing small fish as a gift to the female. vsk.. Piisami tuotiin Suomeen turkiseläimeksi Pohjois-Amerikasta 1900-luvun alkupuolella, reilut 70 vuotta sitten. Kummatkin ottavat siivet alleen jo ennen juhannusta, samoihin aikoihin kun myöhäisimmät muuttolinnut ovat vasta saapuneet Suomeen. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES The many ways of seeds by Jaakko Heinonen Suomen luonto 56(5):4-9 Plant seeds have a wide variety of means of dispersal. Kun taivaanvuohikoiras syöksyy soidinlennossa alas, sen pyrstösulat väräjävät ja niistä syntyy mäkättävä ääni. A wide variety of male insects also offer the female a gift of food in conjunction with copulation. 2. Samples were collected for waterway classification from almost 4000 observation points in 1990--93. The fl ying equipment borne by the eeds of some plants appears too small to be of use but even these species are able to scatter the ir seeds. Kartiohuhtasieni on puolestaan myrkytön. ln thi way, thrushes and wax wings, for instance, can transport seeds for hundreds of kilometres. Se on lähinnä kasv insyöjä, jonka ruokavalioon kuuluvat myös muun muassa simpukat. Sillä on kartiomainen, pitkittäisharjuinen lakki, ja sieni on sisältä ontto. Joessa voi soutaa mahdollista vähävetistä vuodenaikaa lukuunottamatta, ja sen virtaama on yli kaksi kuutiometriä sekunnissa. Purossa soutaminen sujuu vain kevättulvan aikaan. Purity of Finland's waterways assessed by Alice Karlsson Suomen l uonto 56(5):32-33 Fresh data has been obtained on the quality of Finland's inland waterways. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Compared to the previous survey, carried out in 1985, lake waters have slightly improved in regions affected by industry and human settlements but deteriorated in agriculture dominated area . Piisami elää vesistöjen tuntumassa
Ääntelyn kuulemisen on sanottu ennustavan joko kuulijan tai jonkun läheisen henkilön kuolemaa. Aikuinen kuoriainen jättää kotelon 14-20 päivän kuluessa elokuussa. Toukat voivat elää useita vuosia puun sisällä ennen koteloitumistaan. Myös muiden jumien on todettu tikittävän. Kuolemankello on erittäin yleinen , ja sitä on tavattu koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Kuolemankellon haitat saattavat olla taloudellisesti huomattavia. Puusta riippuvaisista puunkaivajista monet ovat ihmiselle harmittomia eivätkä ehkä ole haitallisia. Kuolemankello (Hadrobregmus pertinax) kuuluu puunkaivajien kovakuoriaisheimoon (Anobiidae). Naaraat munivat sopiviin paikkoihin, esimerkiksi vanhojen käytävien sem11n. Pieneliöt siirtyvät puunkaivajalla sukupolvesta toiseen. Se on väriltään himmeän SUOMEN LUONTO 5/97 56. Muutamat lajit aiheuttavat tuhoja puurakennuksissa ja huonekaluissa. Jarkko Mäkineva/Luontoku vat Kuolemankello on muodoltaan lieriömäinen, ja sen pituus vaihtelee viidestä kahdeksaan millimetriin. 59. Suurikokoisilla eläimillä on yleensä kansanomaisia nimiä, kuten mesikämmen tai susihukka. Vaihtamalla vioittuneet puuosat sekä parantamalla rakennuksen tuuletusta ja näin vähentämällä hirsien kosteutta voidaan kuolemankellon tuhoja rajoittaa. Heimon lajeja tunnetaan Suomesta melkein 40. Aikuinen talvehtii kotelokammiossaan. tHMEJUTru Puutalojen salaperäinen tikittäjä Kuolemankello moni tuntee tämän pelottavan nimen, mutta vain harva on nykyään päässyt kuulemaan sen aiheuttajan. Keväällä se kaivautuu ulos ja parittelee. Haitalli simpia ovat Suomen oloissa tupajumi ja kuolemankello. Kuolemankellon nimi liittyy hyönteisen ääneen, jonka voi ihmiskorvalla kuulla vain tyynenä yönä hiljaisissa paikoissa. Vanha nimi on yleensä hyvin kuvaava, ja se kertoo tavalla tai toisella lajin merkityksestä tai sen oletetusta merkityksestä. musta, ja sen etuselän takakulmissa on kermanväriset karvalaikut. Monella puunkaivajalajilla on ilmeisesti pienel iöstöä ruuansulatuskanavassaan, mikä mahdollistaa selluloosan hajottamisen. Olof Biström Kirjoittaja on Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon vt. Näitä ovat maaseudun vanhat hirsirakennukset, jotka sijaitsevat kaukana liikenneväylistä tai muista äänekkäistä paikoista. Vain siellä täällä näkyy pieniä kahden-kolmen millimetrin lentoreikiä eli aikuisten ulostuloreikiä, kun taas hirren sisäosat ovat läpeensä syödyt ja osittain hienon purun täyttämiä. -Tupajumienja kuolemankellojen reikiä seinähirressä. Kuolemankellot elävät vanhoissa hirsissä. johtaja. Toukka koteloituu myöhään kesällä. Useimmat puunkaivajat elävät puussa. Eri sukupuolten on näin arvioitu löytävän toisensa pimeassa elinympäristössään. Jarkko Mäkineva/Luon1okuva1 Kuolemankellon vioittama hirsi voi olla pinnaltaan lähes koskematon. Kuoriaisen toukka on harmaanvalkoinen, tukeva, käyrä ja täysikasvuisena neljän-viiden millimetrin pituinen. Poikkeuksiakin on: leipäkuoriainen esi intyy useimmiten kotitalouksissa viljatuotteiden tuholaisena ja tupakkakuoriainen elää eri laisissa kuivissa elintarvikkeissa. Yhden sukupolven elinikä on Suomessa pari kolme vuotta. Rihmamaisten tuntosarvien kolme ulointa niveltä ovat pidentyneet. Kuolemankellon tuhot kohdistuvat erityisesti kosteaan puuainekseen ja pääasiassa paksuun havupuuhun, jos~n on tietoja, että tuhoja olisi tavattu myös lehtipuusta. Hyönteisen etuselkä on huppumainen. Aikuinen kuolemankello on helppo erottaa muista jumeista. vsk. Hyönteisistä vain läheisesti ihmisten kanssa tekemisissä olevilla on vanhat perinteiset nimet. Peitinsiivissä on selvästi havaittavat pistevi irut. Tikittävä ääni syntyy, kun yksilö iskee etuselkäänsä käytävän kattoon
Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 00003 Helsinki 1 1 1 1. asti. D Olen Suomen luonnonsuojeluliiton/Luonto-Liiton/Natur och Miljön jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 10 % alennuksen Nimi lähiosoite SL 5/97 Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Tilauksen loppusummaan lisätään lähetyskulut. MUUTTOLINNlJ T-PAITA harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL 89,Puuvillaneuleet ovat v koisia ja niissä on kau1 kukkabrodeeraus. 1 1 1 Kun aurinko pilkistää ja räystää· tippuvat, on uusien kevätpaitoj aika. .. Ota kerralla useampia! Luontopaita on myc mukava synttärllahja. .,:e;.-•,..,~ 1,1 REILUNI\ P_ELIN ~SEiW Suomen Luonnonsuojelun Tu~ O; maksaa postimaksun Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojeluliittoa liimaamalla tähän 2,80 mk:n r:x:>5timerkin. Tuotteilla on 1 O päivän vaihtoja palautusoikeus. Yks koko, joka vastaa kokc 38/40. 1. Kun tilaat tämän ilmoituksen tu, teita, annat samalla tukesi suo~ laiselle luonnolle. Nyt voit tilata todella raild ja kauniit uutuuspaidat niin naii kuin miehellekin. Allekirjoitus .... 1. Jos haluat maksaa luottokortilla, faxaa tilauksesi tai postita kuoressa. /.... Maksan luottokortillå OK VISA EURCXARD/MASTERCARD DINERS CLUB Kortin numero DODD DODD DODD DODD Voimassa ........ ~ilaa nyt kevään iloksi kauniit luontopaidat! Tervetuloa Luontokauppaanl Hclllnlds Nervanderinkatu 11, (09)406262 JyYiskyli: Kauppatori, Väinönkatu 13 (014)3721022 Kuopio: H-talo, Kauppakatu 32, (017)2631778 lahth Trio Aleksanteri, Aleksanterinkatu 18, (03) 783 4373 Tampcrcs Laukontori 4, (03) 214 5715 Tul1al: Brahenkatu 5, (02) 232 7001 Tilaukset myös Internetin kautta, http,// www.sll.fi/tuki TILAUSKORTTI KYLLÄ KI ITQS ! Tuen Suomen luonnonsuojelua ja tilaan seuraavat tuotteet: D TIiaan VELOITUKSmA 60-sivuisen Luontokwaston. Osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. .