''Luonto on iloinen asia", hän toteaa. Teuvo Suominen heittää järj estön pohdittavaksi myös toisenlaisen kysymyksen. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 72. Moitteiden luonnonsuojeluliiton yhteistyökyvyttömyydestä uskon sen sijaan olevan jo menneiden talvien lumia. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Silloin kritiikki lähti Suomen Luonnon pitkäaikaisen päätoimittajan Teuvo Suomisen kynästä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Juhlavuosi voi olla myös itsetutkiskelun vuosi, niin se oli kymmenen vuotta sittenkin. Jollekin ajatus voi olla vastenmielinen, mutta eihän urheilijakaan osaa arvioida kehittymistään, jollei mittaa tuloksia metreinä, sekunteina tai kiloina. Jos et halua arpoja, ole ystävällinen ja palauta ne. Siitä Luonnonsuojelulii tto voi oll a suorastaan ylpeä, että se on pystynyt tarttumaan pienemmille järjestöille liian suuritöisiin kysymyksiin . 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka. Arpoja lähetetään jäsenille ja noin puolelle Suomen Luonnon tilaajista. 228 08203 Salla Tynys, 228 082 16 . (03) 75 11 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 00510 Helsinki puh. Juha Valste. Tuon tuostakin pääsihteeri Esko Joutsamo tai minä kirjoitamme nimemme julkilausumiin ja vetoomuksiin, joiden takana ovat kaikki tai ainakin useimmat luontojärjestömme. lnonumero 33 markkaa. Kärsimätön minäni kysyy: kuinka eteenpäin voitaisiin mennä nopeammin." Nyt luettelo on olennaisesti pitempi . 228 08228 Markku Tanttu (11/koarn) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L11011to ilmestyy kerran k1111ssa. susi yhtenä esimerkki nä. Hannu l-lcntincn SUOMEN LUONTO 5/98. Pelkkä eettinen paatos luonnon ja tulevien polvien puolesta ei selvästikään riitä, tarvitaan keinoja ja nimenomaan mitattavia keinoja elämäntapamme ekologisoimiseksi. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Miten ikävistä ja kuolemanvakavista asrorsta tehdään hauskoja ja puoleensavetäviä. samoin "kaikki kipeästi purevat eläimet''. Sillä miltä taholta aloite on lähtenyt ei ole merkitystä. Meillä on onneksi Suomen Luonto. "mutta luonnonsuojelu taas on ikävää, ja ympiiristönsuojelu, jos mahdollista, on vielä ikäviimpää.'' Jos näin ei olisi, jäseni ä ehkä olisikin sadoin tuhansin kuten Kaarlo Linkolan 60 vuoden takaisissa unelmissa. Olli Järvinen tekee selkoa jäljittelemättömällä humanistiluonnontutkijan tyylillään luonnonsuojelun voitoista: " Kärsivällinen minäni sanoo: paljon on menty eteenpäin. Arpajaisten tuotto käytetään luonnonsuojelutyöhön. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Käyttän1ällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Jos taas haluat arpoja, mutta et ole saanut niitä, soita numeroon (09) 228 08 243. Pysähdyn selai lussani kymmenen vuoden takaiseen vuosikertaan. Suomen Luonnon sivuille ovat tallentuneet myös yhdi styksen ja liiton historiikit, ajankuvat maailmasta ja järjestön sisältä, ohjelmajulistukset ja valtava määrä tietoa ja huolta Suomen ja maailman luonnosta. Luonnonsuojeluliitto järjestää juhlavuonnaan arpajaiset. 228 08205 Ritva Kupari. Meiltä puuttui silloin ja puuttuu edelleen konkreettinen vaihtoehto-ohjelma elämän perusteita uhkaavalle tuhon kierteelle. z L.U 6 :J rJ) SUOMEN LUONTO Toi111i111s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Natura on delegoitu meille. Sen vuosikertojen henkilögalleriasta löytyvät omat vanhat tietäjämme, osa edesmenneinä, osa ilmielävinä joukossamme: Linkolat kahdessa pol vessa, Reino Kalliola, Niilo Söyrinki, Pekka Nuorteva, Rauno Ruuhijärvi, luke mattomat muut. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Tila11shi1111at Määräaikaisti laus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Uusia voittoja on kirjattu laj ien ja elinym päristöjen suojelussa, o n perustettu lisää suojelualueita, lainsäädäntöä on uusittu. Ekyptissäkin oli ennen suuria tietäjiä ja täällä Riestossa oli Polvari-Jaako." Näin peruuttamattomaksi kuvattiin tiedon häviäminen Samuli Paulaharj ulle vanhassa Sompiossa. 2 Juhlan kynnyksellä "R ohveettain kautta on kirjoitettu, että tieto kattoo maailmasta, ja on jo kaonnut. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll .fi Päätoimittaja Jonna Laurila, 228 082 17 Toimit11ssihteeri1 Alice Karlsson. Ehkä jotakin kokonaisvaltaisempaa on syntymässä juhlavuoden kuluessa Vastuullinen kulutus -projektissa. Helppoja julkisuuspisteitä ei heru kummastakaan. Mutkauomat viilit omaan nuorisojärjestöömme Luonto-Liittoon ovat minulla aivan henkilökohtai nen ilon aihe, enkä häpeä myöntäli. l/111oitus111yy11ti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Timo Helle Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja PS. että luontoliittolaisten ärhäkkyys tekee hyvä~i myös emo järjestölle. Sama pätee myös muihin yhteistyökumppaneihimme. Pääpalkintona on matka Galapagokselle
LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. lisää historiaa sivuilla 16-19. Lue saarista sivuilta 38-41. Kolin matkailun ja suojelun ristiriitaa puidaan sivuilla 32-34. Päijänne jylhä, muistoissamme 26 Päijänteen säännöstely on liettänyt monia jylhänkauniin Päijänteen rantoja. Pyöriäiset takaisin 28 Suomen vesilläkin on valaita! Mennyt maisema palaa Saaristomerelle 31 Perinnemaiseman hoito tuottaa tulosta. Hanna HenLinen Pentti Linkola juttelee muuttohaukasta sivuilla 4-9. Toukokuuta Saarenmaalla 36 Oi ihana toukokuu ! Jeesuslapsi vihertää Galapagoksen 38 Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 10 Tosi-ja makuasioita ravinnosta 45 Maailmalta 47 Mielipiteitä, keskustelua 48 Kirjoja 52 Multasormet 57 Kuukauden ekoneuvo 58 Vastuullinen kuluttaja 58 Kysy luonnosta 60 Palvelukortti 72 Luonnonsuojelun voittoja 75 Summaries ofthe Main Articles 74 3. Muuttohaukka (kuva: Jorma Luhta/Luontokuvat) muutti Oulun ja Lapin lääniin 1970-luvun puolivälissä eikä ole palannut Etelä-Suomeen. Perhosten perään! 22 Seuranta on osoittanut, että päiväperhoset ovat vähentyneet. Kenneth Kumenius Luontomatka Galdpagos-saarille on Suomen luonnonsuojeluliiton juhlavuoden arpajaisten pääpalkinto. Kansikuva: 5 1998 Markku Tano Reino Kalliolan kotkatunnus oli Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen merkki. 57. SUOM EN L UONTO 5/98 · Niin voimakas lintu 4 Työtä isänmaan todellisen kuvan säilyttämiseksi 16 Topelius oli lintusten ystävä 20 Kaikkien tuntema satusetä perusti maamme ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen. vuosikerta Kestääkö Koli kasvavan turismin. Kolin huipulla tuulee 32 Majakanvartijan kutsumus 35 Laura Ruohonen kyselee rehellisyyden ja tunnollisuuden perään
Hänen ansiostaan muuttohaukan esiintymishistoria tunnetaan Suomen linnuista parhaiten. Keväällä maastoon sonnustautuneet etsijät olivat olleet toiveikkaita. Huhtikuiset pellot ovat valmiita vastaanottamaan töyhtöhyypät ja kuovit, koivut ikävöivät jo keltasirkkujaan, kiven kolot kivitaskujaan. Linkola tuli myöhemmin siihen johtopäätökseen, että runsaimmillaan pareja oli ollut tuhatkunta. Kaikkiaan noin 330 mahdollisesta pesäpaikasta saattiin kesän aikana tarkastettua 127. Eräässä lintukirjassa mainittiin kannan vahvuudeksi jopa 2500 paria, mutta se oli ilmeinen ylilyönti. On vierähtänyt 40 vuotta siitä, kun Pentti Linkola kiersi Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen toimeksiannosta maamme pitäjiä polkupyörällä ja keräsi tietoja muuttohaukasta. Tietoja muuttohaukan mahdollisista pesimäpaikoista tuli SUOMEN LUONTO 5/98. Nyt hän kirjoittaa puhtaaksi lintuhavaintojaan Vanajanselältä 50 vuoden ajalta. Hanna Hentincn Muuttohaukka vei Pentti Linkolan ajatukset vuosina 1958-1963. Pihakoivussa laulaa kevään ensimmäinen peippo. Niistä pesintä varmennettiin vain 23: lla. Pentti Linkolan keittiössä on röykkiöittäin papereita. Linkolan pikkuinen tupa, tuo lukemattomien synkkien yksinpuhelujen syntykamari, kylpee valossa. Muuttohaukan pesimäpaikkojen tarkastukset aloitettiin 1958. Hän kirjoittaa parhaillaan puhtaaksi lintuhavaintojaan, 4 JOita on kertynyt Vanajavedeltä 50 vuoden ajalta. Kun lähestymme luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Timo Helteen kanssa Pentti Linkolan kotipitäjää Sääksmäkeä, aurinko heltyy paistamaan täydeltä terältä. Kukaan ei tiennyt mitä linnulle oli tapahtunut. Laiha tulos oli tyrmäävä. Hän kulki kylästä kylään ja haastatteli väkeä, tarkasti pesäpaikkoja sekä teki yhteenvedon aineistosta. Esimerkiksi Linkola varasi mukaansa 50 rengasta poikasia varten mutta saattoi käyttää niistä vain kaksi. Perimätiedon ja joidenkin tutkijoiden havaintoaineiston perusteella tiedettiin, että muuttohaukkoja oli vuosisadan alkupuoliskolla aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta kaikkialla maassamme. Urakkaan osallistui 25 lintuharrastajaa, joista suurimman työn teki Pentti Linkola. Lemuaa heinälle ja hevoselle. Alice Karlsson Niin voimakas lintu Nopea ja vahva muuttohaukka on tehnyt Pentti Linkolaan vaikutuksen. Muuttohaukka oli sukupuuton partaalla Muuttohaukka katosi rengastajien tilastoista äkkiä 1940luvun lopulla. Muuttohaukka oli selvästikin kuolemassa sukupuuttoon maastamme. Muuttohaukka näytti viihtyvän tuolloin yhtä hyvin niin Ahvenanmaan kalliorannoilla kuin Pohjanmaan soi lla
Jaakko Reenpää Muuttohaukan poikanen Korpilahden Vaarunvuorella 1958. Myös munankuoret ohenivat ja alkiot kuivuivat tai munat rikkoutui vat hautovan emon alla. Yhdessä he tutkailevat numerosarJOJa Vanajanselältä. Melko pian selvisi että ainakin yksi merkittävä lisätekijä olivat ympäristömyrkyt, jotka vaikutti vat lintujen lisääntymiseen. Rehevöityminenkö vai mökkiasutus mahtaisi olla syynä tavin ja haapanan hupenemiseen. Yhä useampi pesintä epäonnistui, ja pesäpaikat kalliopahdoilla ja nevoilla autioituivat. Niistä näkee miten esimerkiksi taville, sinisorsalle ja haapanalle on käynyt puolessa vuosisadassa. Kun muuttohaukkojen pesät tyhjenivät, syiksi arveltiin muun muassa häirintää, vainoa ja metsästystä talvehtimisalueilla. Tämän jälkeen Vaarunvuoren pahtapesä tyhjeni. "Tules nyt ornitologi katsomaan näitä minun tilastojani", hän sanoo Timo Helteelle. Luonnonsuojeluliitto palasi 5. Poikasia syntyi vähän, ja ne saattoivat kuolla kohta kuoriutumisen jälkeen. Kannan heilahtelujen syyt ovat usein monet. Pesimätulos ei kuitenkaan vuosien myötä parantunut. Miehet pähkäilevät sorsien katoa. MY.rkyt häiritsevät lisääntymistä Mutta nyt Linkolan mielen täyttää Vanajaveden linnusto. SUOMEN LUONTO 5/98 lisää, ja seurantaa jatkettiin 1963 asti
Linkola esittelee meille Monte Kriston kallion, paljaan lintuluodon, jossa perimätiedon mukaan on pesinyt muuttohaukka viimeksi 110 vuotta sitten. Teuvo Suominen "Viime vuonna löydettiin l 08 rengastusikäistä poikasta, ja tilanne vaikuttaa taas valoisammalta." Ollilaa kuitenkin "Se on tämä elämän meno" Linkola siteeraa Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeriä Esko Joutsamoa. Kalliolla olisi useitakin otollisia paikkoja muuttohaukalle. Sitten poikasten määrä romahti alle puoleen edellisistä vuosista. Pentti Linkola valjastaa Rimmon, ja retki Vanajanselälle alkaa. Sen jälkeen linnut ovat hyväksyneet vain Pohjois-Suomen. Muuttohaukat eivät ole palanneet EteläSuomeen Rimmo vetää meitä Vanajanselällä. Matka joutuu kavioiden rytmissä. Tulos oli entistä lohduttomampi, pesiviä muuttohaukkapareja nähtiin vain 10. huolestuttaa se, että kaikista tarkastetuista reviireistä 40 prosenttia oli tyhjillään, kun vuosikymmenen alkupuolella vastaava luku on ollut keskimäärin 20. Viimeksi muuttohaukat pesivät Etelä-Suomessa Pohjanmaalla 1970-luvun puolivälissä. Tällä hetkellä kaikki tunnetut pesäpaikat sijaitsevatkin Oulun ja Lapin läänien alueella." Ollilan mukaan muuttohaukkojen poikasmäärä kasvoi tasaisesti 1993 asti, jolloin saatiin rengastettua 152 pikkuista. "Selväksi on tullut, että kaikki lintujen lukumääräiset luhistumiset ovat etelässä." Muuttohaukka poikaspesällä Enontekiöllä 1960-luvulla. Etelä-Suomesta linnut kuitenkin katosivat. muuttohaukkaan 1972, jolloin tarkastettiin 300 pesäpaikkaa. Lokit kaklattavat keväisellä nuotilla. Suomen nykyiset muuttohaukan pesät ovat kaikki pohjoisessa. "Kanta alkoi yllättäen elpyä ja on nyt kasvanut noin sataan pariin. 6 SUOMEN LUONTO 5/98. Eipä vain ole lintu palannut Vanajalle, kuten ei muuallekaan Etelä-Suomeen. Suomessa on noin sata muuttohaukka paria "Muuttohaukan tuhoa pidettiin jo väistämättömänä", Suomen muuttohaukkaseurannasta vastaava Metsähallituksen suunnittelija Tuomo Ollila sanoo
"Etelä-Suomessa on taaja asutus ja tieverkko. Häiriötekijöitä on joka paikassa, eläimet eivät vain pärjää ihmisten kanssa." "Ehkä se on selitys sille, miksi muutohaukka ei tule alas", Linkola tuumii. Siellä täällä jää lintu auton alle tai sen nappaa kissa. "Jos meillä on täällä joku louhinnalta säästynyt kallio, niin siellä ovat aina näköalaihmiset kapuamassa." Vahva ja jalo, saaliinkäyttäjänä järkevä Pentti Linkola näki muuttohaukan ensimmäisen kerran koulupoikana Espoon Laajalahdella. "Sitten tuli kolme räkättiä hyvin korkealta koh7. Hanna Hentinen Vierastaako muuttohaukka nykyistä elämänmenoa, kun se ei palaa pesimään Etelä-Suomen vanhoille pesäpaikoilleen, Pentti Linkola ja Timo Helle tuumivat. Mieleenpainuvin tapaaminen oli kuitenkin Söderskärillä jonkin verran myöhemmin. SUOMEN LUONTO 5/98 Hanna Hentinen Timo Helle on samaa mieltä. "Ilmasta kuului ujeltavan repivä ääni, ikään kuin pilvi olisi ratkennut", hän kertoo
Muuttohaukka eroaa huimasti edukseen esimerkiksi ruokaa varastoivasta varpuspöllöstä, joka Linkolan mukaan vain torsaa. Muuttohaukan pesimärauha hyvä Sodankylän muuttohaukat pesivät suurten aapasoiden vaikeakulkuisimmissa osissa. Se vauhti millä linnut tulivat alas taivaalta, oli häkellyttävä." Paitsi että muuttohaukka on äärettömän nopea, on se Linkolan mielestä ekologinen lintu. Romahduksen syistä ei toistaiseksi ole varmaa tietoa, mutta on syytä epäillä kaikkein heikoimman pesintätuloksen johtuneen poikkeuksellisen kylmästä ja myöhäisestä keväästä. Niin voimakas lintu, mutta ei siitä sille apua ole ollut kuitenkaan." D 8 Teksti ja kuva: Veikko Vasama Pekka Paarman rengasta Pekka Paarman on rengastanut Sodankylässä jo yli 400 muuttohaukan poikasta. Ainoana poikkeuksena on tapaus, jolloin näätä oli onnistunut hiipimään pesälle ja tapsuoMEN LUONTO 5/98. Toistaiseksi paras alueen pesintätulos on vuodelta 1989, peräti 51 rengastettua poikasta. "Silloin se nappasi nenästäni niin, että siitä tuli valtavasti verta. Kuoriutumatta jääneiden munien määrä on normaalivuosina vaihdellut viiden ja JO välillä, 1990-luvun heikPekka Paarman tuntee muuttohaukkojen pesäpaikat Sodankylän suuressa kunnassa. Kerran Signilskärillä hän pyydysti muuttohaukan rengastusta varten. Teuvo Suominen Nuori muuttohaukka 1960-luvulta. Mutta kyllä minä sen renkaan sille pistin." Kun Linkola päästi haukasta otteensa, se oli samassa jo poissa. Sen sijaan vanhoissa merikotkan, muiden haukkojen ja jopa variksen pesissä muuttohaukat ovat pesineet. Räkätit pelastuivat viime tingassa, ropina vain kuului , kun ne hävisivät lepän latvaan. Myös poikasiaan muuttohaukat puolustavat niin tehokkaasti, että jälkikasvu saa yleensä varttua rauhassa. Aikuisilla muuttohaukoilla ei ole luonnollisia vihollisia. Se tappaa vain syödäkseen. Se saattoi heike11tää ratkaisevasti pesintään valmistautuvien lintujen yleiskuntoa. Sen saalistustapa on luonnontalouden kannalta järkevää." Myös linnun voima on tehnyt Linkolaan vaikutuksen. Leipuri Pekka Paarman ( 44) on syntyperäinen lappilainen, Sodankylässä syntynyt ja siellä lähes koko ikänsä asunut. Paarmanin aloittaessa muuttohaukkakanta oli vakaassa nousussa. "Jos muuttohaukka hätyytetään saaliilta, se palaa vuorenvarmasti takaisin syömään. Vuosikymmenen puolivälissä tapahtui romahdus: 1995 reviireiltä löytyi ainoastaan neljä poikasta, seuraavana kesänä kahdeksan. Keski-Lapin aapasoilla pesii edelleen merkittävä osa maan muuttohaukoista; lajin pahimman aallonpohjan aikana poikaspesiä ei juuri muualta löytynytkään. Muutamat suuret pesyeet parantavat tulosta: parhaassa pesässä varttui neljä poikasta. Rengastettavaa lintua on syytä pitää lujasti kiinni, mutta muuttohaukkaa Linkola sai puristaa kaikin voimin. Kesken mittelön linnusta levisi "merkillinen, myskimäinen ja voimakas" haju, jota Linkola kumartui haistelemaan. Pesimärauha on ollut hyvä: vain kerran ovat pesästä löytyneet tapetut poikaset, niin ikään kerran viitteitä munarosvosta. Vastuualue kattaa lähes koko laajan Sodankylän kunnan. Linnuista hän innostui 16-17 ikäisenä, omin päin ja ilman esikuvia. Pahtapesiä ei ole edes perimätietona. "Se lähti valtavalla voimalla ... Muuttohaukkaseuranta alkaa jälleen tisuoraan alas muuttohaukka perässä. Keväät 1996 ja 1997 olivat varsin normaaleja, joten huono pesintätulos on vaikeammin selitettävissä. Joissakin pesissä kaikki munat ovat jääneet kuoriutumatta. Tarkastettavien rev1men maara on noussut kymmenestä kolmeenkymmeneen. koina vuosina määrä on ollut selvästi suurempi. Vuodesta 1984 Paarmanin heinäkuut ovat kuluneet muuttohaukkasoita rämpiessä. Tarkastettavia reviirejä on 30. Viime kesä oli jo kolmas peräkkäinen heikko lisääntymisvuosi , joskin rengastettujen poikasten määrä nousi sentään jo kahteenkymmeneen
Metsähallitus otti asian hoitakseen. Haukat "neuloivat" herkeämättä: kun toinen emolintu syöksyi kohti kotkaa, toinen otti jo korkeutta uutta syöksyä varten. Kahlaajien SUOME LUONTO 5/98 ohella muuttohaukat syövät vesilintuja, lokkeja ja varislintujen lentopoikasia. Toistaiseksi linnut eivät ole näitä mahdollisia pesäpaikkoja hyväksyneet. Paarmanin tiliin menee ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta löydetty Suomessa rengastettu muuttohaukka: rengas palautettiin Algeriasta. Suosituimmat saalislajit ovat suokukko ja liro. Mainittakoon, että Paarman on tavannut kuhankeittäjän Sodankylässä vain kerran! Suurikokoisimpia Paarmanin toteamia saaliseläimiä ovat olleet metsähanhi, lumihanhi, piekana ja joutsenen poikaset, jotka haukka oli jostain syystä jättänyt syömättä. Esimerkiksi liian lähelle pesää erehtynyt kurki joutuu pakenemaan perähöyhenet pölisten . Sodankylän muuttohaukoille ympäristömuutoksista ei ole koitunut suurempaa haittaa. D Veikko Vasama on luontokuvaajaja -kirjoittaja Vuotsosta. D Tuomo Ollila, Metsähallitus, Perä-Pohjolan puistoalue, PL 8016, 96101 Rovaniemi, puh. iuuttohaukkoja pamaan poikaset. Muuttohaukan levinneisyys ja kannan suuruus selvitetään Muuttohaukan poikasmäärien romahtaminen 1995-96 sai muuttohaukkarengastajat huolestumaan. Muuttohaukat taistelevat keskenäänkin. Tavoitteena on, että 1999 syksyllä muuttohaukan levinneisyys ja kannan suuruus Suomessa voidaan arvioida luotettavasti ja tehdä tarvittavat päätökset mahdollisesta suojelusuunnitelmasta ja suojelutoimista. 9 I. Ehkäpä kaikkein yllättävintä saalista ovat olleet kalat, joiden jätteitä on löytynyt kahdesti . Työtä ohjaamaan koottiin asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana on Lassi Karivalo Metsähallituksesta. Brittein saaria ja Saksaa lukuunottamatta kaikki Länsi-Euroopan maat ovat edustettuina. Naapurisovun säilyminen edellyttää, että pesien väliä on vähintään neljästä viiteen kilometriä. Selvitystyön vaatmmn maastotöihin 199899 osallistuvat Metsähallitus, alueelliset ympäristökeskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintuharrastajat. He tekivät aloitteen muuttohaukan tilanteen selvittämisestä. Lintujen ampuminen on edelleen varsin tavallista. Ryhmän kiireellisin tehtävä on selvittää Suomen muuttohaukkojen nykyinen levinneisyys ja kannan suuruus. "Lintua luullaan kanahaukaksi ja siihen suhtaudutaan sen mukaisesti." Paarmanin arvion mukaan sekä pesimäsuon ojittaminen että lähistölle avattava metsäautotie autioittavat muuttohaukkareviirin. Ne voi ilmoittaa projektin sihteerille Tuomo Ollilalle. Vastoin yleistä käsitystä Sodankylän muuttohaukat ottavat siis saalista muutenbn kuin suoraan ilmasta. Kesällä 1998 maastotyöt painottuvat muuttohaukan tunnetuille esiintymisalueille Oulun ja Lapin lääneihin. Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti Ruotsin kanssa, todettiin myös tärkeäksi. (016) 329 4610 fax (016) 3/4 982, sähköposti: tuomo.ol/ila@metsa.fi. ' \ Yksittäisiä pesintöjä • Yksittäisiä pesintöjä • Sodankylä / Salla • I Rovaniemi I , , , , , , r , Oulu .,..~ 9 r Muuttohaukan yhtenäiset pesimäalueet näkyvät kuvassa harmaalla. Kerran Paarman pääsi näkemään, kuinka muuttohaukkapariskunta antoi käyttäytymisopetusta pesäsuon laitaan lentäneille maakotkille. Suokukko on suosituin saalis Noin 70 prosenttia Sodankylässä pesivien muuttohaukkojen ravinnosta on kahJaajia. päisesti autioituu, mutta saa aikanaan uudet asukkaat. Yleisin kuolinsyy on törmääminen saalistaessa rakenteisiin tai kulkuneuvoihin. Muuttohaukalla on hurja luonto Muuttohaukka ei epäröi hyökätä itseään kookkaampien lintujen kimppuun saalistaessaan tai puolustaessaan pesimäpiiriään. Muuttohaukkaa ei Lapissa tunneta. Tärkeintä lienee turvattu ravinnonsaanti koko sen ajan, jonka linnut pesimäsuollaan viipyvät. Mainittujen esimerkkien lisäksi tätä todistaa yksi muuttohaukan saaliiksi joutunut orava. Tunnettujen pesäpaikkojen lisäksi Paarman käy vuosittain muutamilla jängillä, jotka ihmisen silmin arv101tmna täyttävät muuttohaukan pesimäympäristölleen asettamat vaatimukset. Kaikki kolme Paarmanjn rengastamaa Suomesta löytynyttä muuttohaukkaa on ammuttu sorsastuksen yhteydessä. Kun haukat yrittävät pesiä liian lähellä toisiaan, suuri osa energiasta kuluu keskinäiseen nahisteluun. Nuoret linnut törmäilevät Nelisensataa rengastusta on tuottanut 28 rengaslöytöä, joista 25 ulkomailta. Niiden väliseltä alueelta ja yläpuolelta on vain yksittäisiä havaintoja. On tärkeää saada tietoon kaikki , myös vanhemmat, havainnot muuttohaukasta. Muuttohaukan elämän vaarallisinta aikaa on ensimmäinen syksy ja talvi. Ruokalistalle kuuluu myös pikkulintuja, erikoisimpina tapauksina kaksi kuhankeittäjää ja tervapääsky. Toisella pesällä oli syöty vaaksanmittaisia siikoja ja toisella samankokoisia ahvenia. Sen sijaan on normaalia, että reviiri tila. Suomen muuttohaukat pesivät soilla, muualla maailmassa kalliopesintä on tavallista
Ensimmäisenä sulavat Utsjoen jyrkkien jokilaaksojen etelänpuoleiset rinteet. Kuvat voivat esittää aikuisia perhosia, munia, toukkia tai koteloita. huhtikuuta Kittilän Pakassa tarvottiin vielä 115 -senttisessä hangessa. Liitä mukaan toinen kuori, jonka päälle merkityn nimimerkkisi perusteella löydämme yhteystietosi ja postimerkillä varustetun palautuskuoresi. Lumi suli rantalehtojen rinteiltä. Esimerkiksi 15. Yksittäisiä kevään airuita toki kuultiin. Ensimmäinen palkinto on 5000 markkaa, viisi muuta 1000 markkaa. Kuvien viimeinen postituspäivä on 3 1. Vuosittain valittavan Perhoskuvan tarkoituksena on kii nnittää huomiota perhosiin ja niiden myötä elävääq luontoon sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Mari Katvala on kiinnostunut kaikista sisibskon erikoisiin värimuotoihin liittyvistä havainnoista. Vuosi sitten Perhoskuva '97 -kilpailun voitti joutsenolainen Tapani Räsänen sitruunaperhosillaan. Perhoskuva '98 -kilpailukuvien lähetysosoite on Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti, Lääkäritie 15, 55330 Tiuruniemi. 12.1998. en v@ inst. Merellä pääsin seuraamaan merimetsoauran muuttoa pohjoiseen. Niitä tiedetään olevan myös Turun seudulla. Osallistu Perhoskuva '98 -kilpailuun Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti ja Suomen Perhostutki jain Seura julistavat kaikille avoimen valtakunnallisen kuvakilpailun Perhoskuva '98. Helsingin Kaisaniemessä tuulen nopeudeksi mitattiin I O metriä sekunnissa. Vesijärven sulapaikat laajenivat nopeasti ja sorsat kylpivät kevätauringon lämmittäessä. Mari Katvala Mustia pirunpoikasia! Iin Ulkokrunnilla voi törmätä ruskeankirjavien sisiliskojen lisäksi myös mustiin sisiliskoihin. Oulun seudulla oli edelleen lunta puolisen metriä. Huhtikuu alkoi Lahdessa lämpimänä ja aurinkoisena. SUOMEN LUONTO 5/98. Kisaan osallistui 49 kuvaajaa 148 kuvalla. Kylmä huhtikuu myöhästytti muuttolintuja Perttu Saksa Huhtikuun puoleenväliin mennessä lintujen pääjoukkojen muutto oli pari viikkoa myöhässä. Vastaukset osoitteeseen: Mari Katvala, Biologian laitos, Oulun Yliopisto, PL 333, 90571 Oulu tai sähköpostilla mkatvala@paju.oulu.fi. Metsäjäniksiä oli paikoin ennätysmäärin. Kevätaurinko pehmitti kuitenkin jo hangen pintaa, ja yöpakkaset loihtivat metsiin ja soille hyvät hankikelit. EteläSuomessa tuuli repi kattoja 12. (05) 432 8626, Jax (05) 432 8625 tai sähköposti ali. inet.fi. Lisätietoja puh. Alkukuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi ja lunta oli runsaasti. Olisi mielenkiintoista selvittää, mitkä valintatekijät meillä ylläpitävät matelijoiden värivaihtelua. Oletko sinä nähnyt mustan sisiliskon Suomessa. 10 Huhtikuussa on Ylä-Lapissa vielä täysi talvi. Talven aikana tihkunut pohjavesi on muodostanut jyrkänteelle komeita jääpuikkorivistöjä. Vain 1998 Suomessa otetut, aikaisemmin julkaisemattomat kuvat voivat osallistua. Valot ja varjot loivat kiehtovia pintoja keväthangille. Pian kukkisivat valko vuokot. Lähetä enintään kolme kinokoon väridiakuvaa nimimerkillä sekä kuvaustilanteeseen liittyvillä tiedoilla varustettuna. Tulos julkistetaan maaliskuussa 1999. huhtikuuta, mutta myrskyksi se yltyi vain Suomen~ lahdelJa
Huomio kiinnittyy sen sinertävään väriin ja eritoten valtavaan takaruumiiseen, joka on kuin säkki . Albiinolapinpöllö Oulun seudulla Lintumaailman erikoisuus albiinolapinpöllö ilmestyi maaliskuussa Tyrnävän ja Kempeleen välisille peltolakeuksille. Linnun löysi liminkalainen ornitologi Jari Peltomäki. Sitten toukat tarrautuvat mettä hakevan erakkomehiläisen turkkiin ja pääsevät näin Järvenpään Lemmenlaakso sijaitsee paikassa, jossa ei kuvittelisi olevan mitään erityistä. vapaamatkustajina erakkomehiläisen pesään. Pöllö ristittiin Lindaksi, erään toisen kuuluisan vaaleaverikön mukaan. Lemmenlaakso on keskiuusmaalaisen luonnon pienialainen helmi, joka on parhaassa loistossaan keväällä. Tulvien tuomien ravinteiden ansiosta jokirannat edustavat erittäin reheviä, tuoreita ja kosteita, paikoin avoimia lehtotyyppejä. Lajistoon kuuluvat muun muassa mukulaleinikki, keltavuokko, pystykiurunkannus, SUOMEN LUONTO 5/98 AJANKOHTAISTA Juho Rahkonen Toukohärät ovat lentokyvyttömiä kovakuoraisia. Niinpä sinitoukohärkiä voi keväisin löytää monenlaisilta avomailta, kuten hakkuuaukoilta, tienpientareilta ja soramontuilta. Lintu oli yli neljävuotias ja mittojen perusteella naaras. Lemmenlaakson rinnelehdot ovat varjoisia ja suurelta osin jylhän kuusikon hallitsemia. Hyönteinen on sinitoukohärkä. Keväällä, toukotöiden aikaan tai vähän ennen, aikuinen kömpii ulos kotelostaan. · Isotoukohärkää tavataan vain muutamalla paikalla Etelä-Suomessa, huhtihärkä on vielä harvinaisempi ja typytoukohärkä on jo hävinnyt Suomesta. Juho Rahkonen Keväistä kukkaloistoa Lemmenlaaksossa Jorma Keskitalo Valkovuokot kukoistavat Lemmenlaaksossa. Monet lajit, kuten mukulaleinikki, muodostavat laajoja kasvustoja, mutta kullero on käynyt harvalukuiseksi. Juha Ollila imikkä ja kullero. Toukohärkien kevät Musta kovakuoriainen lyllertää hitaasti hakkuuaukean heinikossa. Sinitoukohärkä on yleisin toukohärkälajimme. Jorma Keskitalo 11. Uusi toukohärkien kevät alkaa. Muita lemmenlaakson vaateliaita lajeja ovat kotkansiipi, lehtopalsami, lehtokielo, lehto-orvokki, lehtosinijuuri ja tesmayrtti. Erilaisten vaiheiden jälkeen toukka koteloituu syksyllä erakkomehiläisen pesään. Keväisin jokilaakso on tulvillaan kukkia. Kuvan sinitoukohärkiä voi keväisin nähdä monenlaisilla avomailla munimispaikkoja etsimässä. Arvoitukseksi jäi, oliko kyseessä sama lapinpöllö. Vanhan Lahdentien melukin saattaa hävitä kuuluvista niin, ettei muista olevansa Ruuhka-Suomessa pienessä, vain parinkymmenen hehtaarin lehdossa. Lapinpöllöihin erikoistunut Linturengastaja Pekka Suopajärvi pyydysti ja rengasti Oulun albiinon. Alueelta on löydetty myös hyvin harvinainen keltaja valkovuokon risteymä. Se on pystynyt sukulaisi,aan paremmin sopeutumaan niittyjen umpeenkasvuun. Sen länsipuolella on Vanha Lahdentie ja itäpuolella ammottaa soramonttu, jonka reunoilla saattaa kaahata vastaan motocrosspyörä. Siellä voi seurata kaikessa rauhassa kasveja ja lintuja sekä valon muuttumista sään, vuorokaudenja vuodenaikojen mukaan. Juha Ollila Lindan oikeaan jalkaan nipsaistiin rengas, jossa lukee ML-756. Aiemmin Suomessa on tavattu vastaavan näköinen lintu kaksi kertaa: Vesannolla 1994 ja Kajaanin lähistöllä 1995. Muut lajimme ovat harvinaistuneet metsälaidunnuksen loputtua. Toukohärkänaaras munii jopa tuhat munaa, joista kehittyvät toukat kiipeävät kukkiin. On viileä toukokuun päivä, ja otus vaikuttaa hieman kankealta. Yksittäisiä puita on sortunut jyrkiltä rannoilta veteen. Luonnonsuojelualueen sisällä eteen avautuu kuitenkin yllättävä näkymä: jyrkkärinteisen, paikoin kanjonimaisen laakson pohjalla kiemurtelee Keravanjoki kuin serpentiininauha. Toukka tunkeutuu pesässä kennoon, syö siellä olevan erakkomehiläisen toukan ja luo nahkansa
Luontokuvat verkkoon Luontokuvat/Luonnonkuvaarkiston kuvia on kohta katsottavi ssa internetissä. Arkiston kuvamäärä on kaikkiaan noin 200 000. viisumi sekä Venäjällä ku ljetukset, retkimuonitus ja opastus). Sivuja valmistellaan, osoite ehtinee kesäkuun numeroon. 5. Retki llä liikutaan asumattomassa ja yli 50 vuoden ajan luonnontilassa olleessa saaristossa venäläisillä kuuden soutajan jaaloilla, suotuisilla tuulilla purjehditaan. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on tehnyt sopimuksen CredoNet Oy:n kanssa Luonnonkuva-arkiston kuvien sijoittamisesta Credo Imagebank -kuvapankkiin. Kun Etelä-Karjalassa maakanahaukka c) hiirihaukka. 31.7-6.8. Neuvostoliiton romahdettua monia tarhoja on suljettu tai toimintaa supistettu, esimerkiksi Käkisalmen lähellä sijaitsevassa turkistarhassa oli enimmillään 150 000 turkiseläintä, nyt enää 5000. Mikä. 2. 21.-31.7. Soutujen järjestäjät ovat Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pietarin meriteknisen yliopiston soutukerho. Käkisalmi-Konevitsa-PähkinälinnaNeva-Pietari (224 km). SortavalaPuutsaari-Lahdenpohja-KurkiniemiKäkisalmi ( 135 km). 15.-21.7. Tunnetko nämä varhaiset kukkijat. Vastaukset sivulla 74 Jari Kont iokorpi Musta varis on varista sosiaalisempi laji. Suomen matelijoista munii vain yksi. Ensi vaiheessa, kesän kynnyksellä on eri aiheisia mataJaresoluutiokuvia katsottavissa 1500. Jari Kontiokorpi SUOMEN LUONTO 5/98. Nämä yhdyskunnat pesivät pääasiassa turkistarhojen liepeillä. Sortavala-HonkasaloPel lotsaari-Läske län Joe n s u uM arka ts i m ansaari-Sortavala (80 km). Muualla Suomessa nähtävät mustavarikset ovat ohikulkijoita matkalla Venäjän Karjalaan tai kauemmaksi. Luontokuvissa on toukokuussa esillä Juha Taskisen valokuvia saimaannorpasta ja sen elinympäristöstä: Luontoku vat/Luonnonku va-arkis to löytyy osoitteesta Nervanderinkatu J 1, Helsinki, puh 409 238. Lähimmät muutaman sadan parin pesi mäkoloniat löytyvät Käkisalmen, Koi viston ja Raudun läheltä. Pertti Siilahti Laatokalle seilamaan Unohtumattomia elämyksiä on taas tarjolla ensi kesänä Laatokan suomalais-venäläisillä soutuja purjehdusretkillä. Reitti ja kesto kuten edellä. PS. 12 AJANKOHTAISTA 1. Vielä 1980-luvun alussa saattoi nähdä tuhatkin mustavarista keväässä, nyt joutuu tyytymään korkeintaan pariin sataan. 9.-15.7. Tarhaamisen väheneminen lienee vaikuttanut mustavarismääriin. Mikä on a) ornitologi b) oologi c) odontologi. liskuussa vasta riemuitaan kevään ensimmäisistä karheaäänisistä mustavariksista, on niinkin lähe llä kuin tunnin variksenlennon päässä kaakkoisrajalta Karjalan Kannaksella täysi pesimärähinä päällä. 3. Suomessa on kuusi erilaista päästäistä. Mitkä seuraavista haukoista kuuluvat jalohaukkojen heimoon a) muuttohaukka b) Mustavariksia näkee entistä vähemmän Mustavariksia pesii vain siellä täällä Länsi-Suomessa, Satakunnasta Oulun tienoille asti . 6. Mitkä seuraavista muuttolinnuista ovat yleensä jo saapuneet ennen toukokuun alkua: a) kultarinta b) tuulihaukka c) kurki d) lehtokerttu e) töyhtöhyyppä. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9.00-16.00. 8. Sortavalan edustan saaristokierros 2. Läpimuuttavia mustavariksia nähdään eniten KaakkoisSuomessa. 4. Hinnat 1200-1750 mk+ matkat Suomesta Venäjälle ja takaisin (hintaan sis. Luettele ne. a) yöt ovat Lapissa vielä päi viä pitemmät b) Tunturi-Lapissa on vielä lumi maassa c) juuri mikään muuttolintu ei ole saapunut edes Etelä-Lappiin d) karhut nukkuvat Lapissa vielä talviunta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Pertti Siilahti, Luonnonsuojelukeskus, Katariinan/Ori 6, 53900 Lappeenranta, puh + fax (05) 41 1 7358 tai 452 0449 (k), sähköposti: siilahti@sll.fi. 29.6.-9.7. Lapin ja Lounais-Suomen toukokuut eroavat toisistaan mutta mjten. Lopputalvisesta sähkölinjan helminauhasta voi kuitenkin erottaa jo pariskunnat. Länsi-Suomessa linnut aloittavat pesintänsä reilusti huhtikuun puolella. Osa mustavariksista myös talvehtii Kannaksella, ja näin pesintä pääsee vauhtiin jo hyv1ssa aJom maaliskuussa. Sortavalan edustan saaristokierros 1. KäkisalmiKurkiniemiLahdenpohjaPuutsaariSortavala ( 135 km)
Hirvikanta on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Seuraava pylväs pii rretään vuonna 2000. Nykyinen romahdusmainen lajien ja populaatioiden väheneminen johtuu ihmisestä. Nykyinen hirvikanKIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Lajisto köyhtyy Lajimäärä 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 Lähde: Wahlström. Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen on tyytyväinen. Kolmen vuoden rauhoituksen jälkeen Ilomantsissa on hirviä enemmän kuin ennen petojen runsastumista. Olemme keskellä maapallon historian kuudetta suurta sukupuuttoaaltoa. Riku Lumiaro duttaessa paikallisiin tai maailmanlaajuisi in muutoksiin. Niitä havaittiin 5278, mikä on 1500 hirveä enemmän kuin vuosi sitten. Ilomantsin, Tuupovaaran ja Luonnon luonnollinen olotila on muutos, ei tasapaino. Ilomantsin hirvet yllättivät laskijat Pohjois-Karjalan hirvet laskettiin lentokoneesta helmija maaliskuussa. Nykymeno olisi siis jopa 135 000 kertaa tavalli sta hurjempaa. Se voi aiheuttaa ravintoketjussa ketjureaktion: yksi laji voi viedä mukanaan monta muuta. Evoluution geenipohjan kaventaminen ei ole taloudellisestikaan järkevää. Tapani Veistola 13. Eliön kuolemasta kärsivät myös sen pedot, loiset, haaskan hyödyntäjät ja moni muu. M uutama susi havaittiin aivan itärajan tuntu massa. Edellinen suurista luontokatastrofeista johtui ilmeisesti meteoriittitörmäyksen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Reinikai nen. Ehkä 99 prosenttia maapallolla kaikkina aikoina eläneistä lajeista on jo kuollut sukupuuttoon. Ja joku näistä sivuvaikutuksista saattaa osua ihmiseen tai hänelle taloudellisesti tärkeään lajiin. Kuitenkin niillekin, joiden ainoa jumala on raha, luonnonkirjolla on arvoa. Lajiston köyhtyminen on ensinnäkin arvokas hälytyskello. Kanta on lähes kaksinkertaistunut. Myös Euroopan unionin direktiivit ja Suomen uusi luonnonsuojelulaki merkitsevät, että lajiston köyhdyttäminen on nyt lailla kielletty. Normaalitahdin ylittävät moninkertaisesti myös 400 viime vuoden aikana dokumentoidut SUOM EN LUONTO 5/98 AJANKOHTAISTA Hannu Hautala/Luontokuvat Kolmen rauhoitetun vuoden vaikutus näkyy Pohjois-Karjalan hirvien määrässä. Sen ratkaisemiseen maailman valtiot sitoutuivat Rion bi odi vers i teettisopimuksell a 1992. Varovaisuusperiaate on viisautta, kun ei tiedetä montako naulaa laivasta voi irrottaa, ennen kuin se hajoaa ja uppoaa. Koskaan ei tiedä, mitä geenejä tarvitaan esimerkiksi viljelykasvin jalostukseen tai uuden lääkkeen kehittämiseen. Paleontologien mukaan normaali sukupuuttonopeus on noin yksi laji viidessä vuodessa. Kukin pylväs kuvaa 25 vuoden jaksoa. 611 sukupuuttoa. monien muiden alueiden rauhoitus ja muualla PohjoisKarjalassa pienet kaatolupien määrät näkyvät kohtuullisen pian hirvikannoissa. Nämä laskelmat perustuvat tropiikin metsien otantatutkimuksiin. Nykyinen biodi versiteettikriisi on ihmisen aiheuttama. Se on usein oire ympäristön muutoksesta, mikä saattaa viime kädessä uhata ihmisenkin jokapäiväistä elämää. Elämän monimuotoisuus on eettinen itseisarvo. Lentolaskennassa käytettiin uutta menetelmää, jossa kaksi havainnoitsijaa laski koneen molemmilta puolilta noin 250 metrin levyiseltä kaistalta tuoreet jäljet ja havaitut hirvet varmistettii n kiertämällä. Havainnot tallennettiin suoraan kannettaviin tietokoneisiin, ja digitaaliseen karttapohjaan piirtyi satelliittipaikannuksella koneen lentämä reitti. Varovaisen arvion mukaan lajeja kuolee tunnissa kolme, pa1vassa 74 ja vuodessa 27 000. Suomestakin on hävinnyt vuosina 18501990 ainakin 138 lajia, ja uhanalaislistallamme on 1692 lajia. Pedoilla, sudella ja karhulla ei näytä olevan niin suurta merkitystä hirvikantojen elpymiselle kuin on oletettu . Suurin monimuotoisuuden merkitys ihmiskunnalle voi olla sopeuta mahdollistaa metsästyksen jokaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella. Hallanaro: Ympäristön tila Suomessa Maapallolta hävinneiden selkärankaislajien määrä vuodesta 1625. Kukaan ei voi ennustaa, mihin kaikkeen jonkun laj in taantuminen tai häviäminen voi vaikuttaa. M utta ilman valvontaa tätä tulevien sukupolvien pääomaa surutta hävitetään hetken hyödyn nimessä. Silti lajiston köyhtyminen, biodi versiteettikriisi, on yksi polttavimmista ympäristöongelmista. Valtaosa tästä lajien joukkomurhasta tapahtuu hiljaisesti elinympäristöjen huononemisena. Eniten hirviä löytyi talvehtimisalueilta Ilomantsista ( I 043) ja Lieksasta ( 1299). Kuittisen mukaan ennen metsästyskautta liikenne ja tapaturmat, kuten hukkumiset ja pedot, verottavat kantaa noin 700 hirvellä. Lisäksi nähtiin ahma, kaksi metsäkaurista ja 25 metsäpeuran lauma
Hankkeessa ovat mukana Lumijoen kunta ja ympäristöjärjestö Dodo. pääministeri Paavo Lipponen, ympäristöministeri Pekka Haavisto sekä Maailmanpankin ympäristöosaston yksikön johtaja John A. huhtikuuta vetää Suomen myöhästymisestä oikeuteen. (09) 6220 0780, Vironkatu 5, 00170 Helsinki, info@lumituuli.fi, www.lumituuli.fi. Eniten väkeä kokosivat jäteneuvonta sekä yritysten kestävä kerutys. Hyvä niin, sillä esimerkiksi sen hallinnassa on eteläisen Suomen suurimpia ja edustavimpia harj ualueita. "Alkuperäisessä Natura-rajauksessa on kuitenkin pysytty ai na, kun luontotai lajiperusteet sitä ehdottomasti vaati vat". Lisäyksiä oli vajaat 3500 hehtaaria, supistuksia noin 380 000 hehtaaria. Tuotetun sähkön ja mahdol(jsesti tarvittavan lisäsähkön välittää Kainuun Sähkö Oyj. Arvovaltaisin lienee ollut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kansainvälinen ympäristötalousseminaari, johon osallistui vat mm. "Hallituksen luontokoulu" kokoontui peräti 22 kertaa. Messuilla järjestettiin 20 seminaaria ekosähköstä eettiseen kotieläintuotantoon. Ryhdy tuulivoimalan omistajaksi Lumituuli Oy on käynnistänyt kesäkuun loppuun saakka jatkuvan osakeannin, jolla rahoitetaan tuulivoimalan rakentaminen Pohjanmaalle Lumijoen kuntaan. Kauppaja teollisuusministeriö tukee hanketta. Ministerityöryhmä tutkii vielä lausuntokierroksen tulokset. 14 AJANKOHTAISTA Natura, haavoittunut mutta hengissä Natura-ministerityöryhmä sai esityksensä valmiiksi aprillipäivänä. Tapani Veistola Asko Kaikusalo/Luontokuvat Metsä sopuli. "Monet muistuttaj ista tulevat saamaan vastauksen, jossa kerrotaan, että heidän muistutuksensa on otettu tavalla tai toisella huomioon", kerrastojen suojaksi löytyy runsaasti . Natura 2000 on tarkoitus viedä valtioneuv9stoon päätettäväksi toukokuun lopulla. Se kävi Natura 2000 -ehdotuksen perusteellisesti läpi ottaen huomioon alueista tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot. Naturan tavoite suotuisa suojelutaso jää saavuttamatta joka toisella luontodirektii vin maassamme esiintyvällä lajilla ja luontotyyppillä. Salla Tynys Elävä Maa -järjestön osastolla hahmotettiin ravinteiden kiertoa: lehmä syö heinää, syntyy lantaa, se kompostoidaan, komposti levitetään pellolle, ja kasvit hyödyntävät ravinteet. Keväällä 1997 kuulemisessa olleen Natura 2000 -ehdotuksen kokonaispinta-ala supistuisi 7,5 prosenttia. Kestävä Suomi -messuilla oli vipinää Suomen luonnonsuojeluliiton ja Riihimäen Messujen järjestämjllä Kestävä Suomi 98 -messuilla vieraili yli 12 000 kävijää. Viimeiseksi ministerityöryhmä torjui puolustusministeriön yrityksen irrottaa alueitaan. Työryhmä ei päässyt yksimjelisyyteen Kemihaaran soista, joiden kohtalo ratkeaa valtioneuvoston käsittelyssä. Ympäristöministeriön alkuperäiseen, keväällä 1997 esillä olleeseen ehdotukseen verrattuSopulit liikkeellä Kesä 1998 saattaa olla huikea sopulivuosi eteläisemmässä Suomessa. Lumituuli Oy, puh (09) 6220 0777 tai (09) 4JJO 0778, Jax. Isojärven louhikkoiset kuusikkorinteet ovat ihanteellista metsäsopulimaastoa. Lajissaan ensimmäiset messut pidettiin maaliskuussa Hyvinkään Wanhalla Villatehtaalla. Omistaja-asiakas saa ostaa vuodessa 500 kilowattituntia tuulisähköä omistamaansa osaketta kohti. Dixon. Messuilla oli esillä 152 yritystä ja järjestöä. Myös Vilppulan suunnalla sopulien kannat näyttäisivät olevan pienessä nousussa. päin. Myöhästymiseen ei ole varaa, koska Euroopan komissio päätti 7. Muun muassa Riihijärven metsässä hätäisimmät sopulit olivat jo keränneet sammalvarastojilin. Tarkistettuun ehdotukseen sisältyy 1442 aluetta. Kulunut talvi jatkuvine suojasäineen lienee ollut vaikea metsäsopuleille, mutta silti ensi kesäksi kannattanee suunnitella myös sopuliretkjä_ Pertti Sulkava SUOMEN LUONTO 5/98. Y mpäristökeskukset ovat lähettäneet kaikille 14 000 muistutuksen tehneelle maanomistajille vastineet. Luonnonsuojeluliitto on varoittanut päättäjiä laiskanläksyvaarasta. Jokaisesta ki vikkoisesta sammalkuusikon rinteestä löytyi sopulien polkuja ja ruokailulaikkuja, joista varsinkin kynsisammalet oli kauniisti "niitetty sängelle" eli tuoreet latvaosat oli syöty tai kerätty pois. Yleisön mielestä parhaiten esiteltiin energiaa ja liikennettä sekä rakentamista. Seitsemää aluetta esitetään laajennettavaksi ja 726 supistettavaksi. Osakkaat omistavat voimalan ja ostavat tuotetun sähkön. Eikä sammalien keruu ainakaan viime syksynä tainnut olla ollenkaan turhaa touhua, sillä alkutalven vaihtelevat säät jäädyttivät metsän sammalpeitteen sopulien ruokailun kannalta hankalaksi. Sammalta riittää ja sopivia koloja sopulien elinpaikoiksi ja sammalvana tarkistetussa ehdotuksessa on viisi uutta aluetta ja 43 aluetta ehdotetaan jätettäväksi pois. Ainakin Isojärven kansallispuistossa oli syksyllä 1997 metsäsopuleita kuhisemalla. Osakkeen hinta on 1250 markkaa. Sopulien läsnäolon havaitsee ulosteista, jotka ovat pieniä, kellanvihreitä ja tasapaksuja pötköjä, joita on usein kasatoo Haavisto
Päänäyttelyyn voi tutustua ainakin kolmella eri tavalla. Valinnan tehneen Maailman Luonnon Säätiön (WWF) raadin mielestä kirja kertoo hienolla tavalla suomalaisen luonnon kauneudesta. Professori Juhani Pallasmaan suunnittelemassa rakennuksessa on saman katon alla Metsähallitus luontonäyttelyineen ja Saamelaismuseosäätiö kulttuurinäyttelyineen. Silti yrityksissä on edelleenkin sitkeässä ajatus, että ympäristönsuojelu vaatii yrityksiltä ainoastaan investointeja, mutta ei tuo mitään tilalle", Laurila kertoo. "Tarkoitus olisi luoda jotakin pysyvää: puuhata esimerkiksi kummikouluja, joiden kautta voitaisiin myöhemmin viritellä monenlaisia yhteistyöprojekteja." Valistus on Pekka Paloheimolla venssa, sillä hänen 1sansa Eero Paloheimo on kirjoittanut useita maailmanparannusoppaita. räillä Kairosta Kapkaupunkiin ja järjestää jokaisen reitille osuvan pääkaupungin yliopistossa seminaarin väestöongelmista. Reissun on määrä alkaa ensi marraskuussa. Näyttelyt on jäsennetty vuodenkierron mukaan ja niiden teemana on elämän sopeutuminen pohjoisen ankariin oloihin. Kirja ottaa kantaa lehtipuiden merkitykseen metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisessä. Niiden johdon on myös vaikea hahmottaa yritystensä ympäristökoulutuksen tarvetta. "Suhtautuminen ympäristöasioihin pk-yrityksissä on selvästi muuttunut. Rakennus vihittiin Siidaksi, joka tarkoittaa muun muassa kotia, lapinkylää ja porotokkaa. On paljon parempi puhua ympäristöajattelusta yksinkertaisesti osana hyvin hoidettua yritystä." Jari Hakala 15. Mutta valtaosa nuorista diggaa Teemu Selännettä ja Saku Koivua eikä ole kirjoista kuullutkaan. Nykyään ympäristöasiat koetaan myönteisinä. Heidän oli hyvin vaikea määritellä ja erotella tarpeita. Viime ja tämän vuoden aikana hän kiersi sadassa Suomen lukiossa puhumassa Aasian ja Afrikan väestönkasvusta. "Se on maapallon pahin ekologinen ongelma, teollisuusmaiden kulutustason ohessa." Samalla hän organisoi lukioissa keräyksen, jonka tuotto luovutetaan kansainväliselle perhesuunnittelujärjestölle IPPF:lle. Sitä varten haastateltiin 200 pohjalaista pk-yrittäjää. näyttelyn ja nauttia kohdistetun äänimaailman, kuvien ja dioraamojen luomasta kokonaisuudesta. AJANKOHTAISTA Siida on Lapin ikkuna Inariin avattiin huhtikuun alussa uusi Ylä-Lapin luontokeskus Saamelaismuseo. Sen sijaan laajempaa kiinnostusta ympäristöasioihin tai todellista panostamista ympäristönsuojeluun ei pk-yrityksistä tahdo löytyä. Elämyksiä etsivä voi kiertää Jouni Klinga Siida palvelee myös retkeilijöitä. "Kun yrittäjiltä kysyttiin, minkälaisia ympäristökoulutuksen tarpeita heidän yrityksessään on, he olivat hyvin hämmästyneitä. Tajusin itsekin, että idea oli vähän älytön." Sen sijaan hän aikoo pyösuoMEN LUONTO 5/98 J am10 Pasanen Pekka Paloheimon mukaan ihmiset haluavat toimia ympäristön hyväksi enemmän kuin ikuista kulutusparatiisia lupailevat poliitikot kuvittelevat. Luontokeskuksen yleisöpalvelupisteestä saa tietoa Metsähallituksen palveluista sekä luonnossa liikkumisesta. Heihin pitää vaikuttaa jännityksellä ja actionilla." Jarmo Pasanen Auringon siivellä on vuoden luontokirja Vuoden 1997 luontokirjaksi valittiin luontokuvaaja Hannu Hautalan ja toimittaja Markku Lappalaisen teos "Auringon siivellä Vuodenkierto Suomen luonnossa". Sitten Paloheimo päätti viedä rekallisen kondomeja Afrikkaan ja jakaa niitä maaseutukylissä. Nämä asiat selviävät Pia Laurilan ja Anne Sirosen Ympäristötiedon haaste pk-yrityksissä -tutkimuksesta, joka on tehty Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksessa. Toinen voi lähteä tutkimaan pohjoisen luonnonoloja ja opiskella myös vitriinien antamia tietopaketteja. "Faija ja Linkolan Pentti kuvittelevat, että maailma muuttuu tekemällä viisaita kirjoja. Selvän hyödyn osoittaminen ja markkinoiden kautta tuleva paine motivoivat yrityksiä. Myös jätehuolto on hyvällä mallilla. Siidan päänäyttelytila jakautuu ulkokehällä kiertävään luontonäyttelyyn ja sisällä olevaan saamelaiskulttuurin esittelyyn. Laurila vaatiikin kuluttajia tekemään ympäristötietoisia valintoja. Yritykset edustivat lukuisia eri toimialoja metalliteollisuudesta vähittäiskauppaan. " Haluan seikkailla, pitää huolta kunnostani ja parantaa maailmaa." Konetekniikkaa, kirjallisuutta ja filosofiaa opiskellut Paloheimo perusti firman, joka järjestää ympäristöja hyväntekeväisyystempauksia ja antaa aikuiskoulutusta. Kolmas voi pohdiskella luonnon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä sekä sukkuloida säteittäisesti luontoja kulttuurinäyttelyn välillä. Jouni Klinga Seikkailija parantaa maailmaa Pekka Paloheimo keksi elämänsä tarkoituksen pyöräillessään kolme vuotta sitten Portugalista Suomeen. kerran. Raati mieltyi myös asialliseen tekstiin, jossa luonnon suojelutarve tuodaan kiihkottomasti esiin. Yrittäjille pitäisi myös puhua ympäristöasioista niiden omalla kielellä. Vuoden Luontokirja valittiin nyt 20. Ympäristönsuojelulla haastetta pk-yrityksissä Ympäristölainsäädännön pykäliä noudatetaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä hyvin. Kunniamaininnan sai Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantama Aura Koiviston ja Risto Sauson teos Haapa elämänpuu. "Kaveri sanoi, että minut ammutaan jo Egyptissä. Kilpailuun osallistui 13 teosta
1897 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys perustetaan. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustavia voimia olivat 60 vuotta sitten valistuneet luonnontieteilijät. Presidentti ei sitä vahvista, koska kahdella alueella isojako on suorittamatta ja valtion omistusoikeus siten epäselvä. Komitea tulee esittämään Pallastunturia, Pyhätunturia ja Oulangan seutua kansallispuistoiksi. 1928 Eduskunta hyväksyy lain, jolla perustetaan 11 luonnonsuojelualuetta, 7 luonnonpuistoa ja 4 kansallispuistoa. toukokuuta 1938. Paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiä oli syntynyt jo edellisellä vuosisadalla. 16 Luonnonsuojelun merkkipaaluja ennen Luonnonsuojeluyhdistystä 1880 Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin "Ehdotus valtionpuistojen perustamiseksi pohjoismaihin" julkaistaan lehdessä, jolla kerätään Suomessa ja Ruotsissa varoja Pietari Brahen patsaan pystyttämiseksi Turkuun. 1887 Suomen Maantieteellinen Yhdistys perustetaan. Yhdistys paikkasi heikoilla voimavaroilla toimivaa luonnonsuojeluhallintoa. 1891 Kasvimaantieteilijä Ragnar Hult esitelmöi Suomen Maantieteellisessä Yhdistyksessä kansallispuistojen merkityksestä. Norrlin julkaisee kolme kirjoitusta harvinaisten lajien suojelusta ja pienten rauhoitusalueiden perustamisesta yksityismaille. 1916 Oulun läänin kuvernööri määrää Enontekiön Mallatunturin rauhoitettavaksi. Sanna Ahonen Työtä isänmaan todelli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustava kokous pidettiin Säätytalossa 27. P. 1921 Rolf Palmgrenin Luonnonsuojelu ja kulttuuri I ilmestyy. SUOMEN LUONTO 5/98. Mailasta tulee Suomen ensimmäinen virallinen luonnonsuojelualue. 1923 Luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.7. M. 1891 Turun Suomalaiseen lyseoon perustetaan Linnaea-kerho. Samalla vuosikymmenellä luonnontieteellisiä kerhoja toimii monissa lyseoissa. Kansallispuisto KoIille saadaan vasta 199 l. 1901 Suomen Eläinsuojeluyhdistys perustetaan. 1909 Hans von Berlepschin "Yleinen lintusuojelu" ilmestyy suomeksi. Teoksen II osa ilmestyy seuraavana vuonna. Laki raukeaa. Nykyisin se on Suomen biologian seura Vanamo. 1898 Kasvitieteilijä J. 1896 Vanamo, suomenkielisen luonnontieteen ystävät -niminen yhdistys perustetaan. A. 1897 K. 1924 Ensimmäisenä luonnonsuojeluviranomaisena, valtion luonnonsuojeluvalvojana, aloittaa maisteri Rolf Palmgren, Korkeasaaren eläintarhan johtaja. Senaatti päättää lunastaa Kolin ydinalueet. 1905 Professori J. 1909 Suomen Metsätieteellinen Seura perustetaan. Vanamo-seura ottaa lehden haltuunsa 1900. Nykyisin lehti on nimeltään Luonnon Tutkija. Työn jatkaja Luonnonsuojeluliitto on toiminut luonnon puolustajana virallisissa toimikunnissa ja toisaalta saavuttanut kansalaisjärjestönä laajaa kannatusta, sekä arvostusta että jäseniä. 1907 Senaatin suojametsätoimikunta asetetaan. Levander alkaa julkaista Luonnon ystävä -aikakauslehteä. Palmen pitää Suomen Maantieteellisen Seuran vuosikokouksessa esitelmän Hugo Conwentzin luonnonsuojeluohjelmasta ja sen soveltamisesta Suomeen
ras "tavallisille ihmisille". " Näin kirjoitti suomalaissyntyinen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld 1880. Mutta tehottomaksi pientä järjestöä ja sen jäsenistöä ei voida moittia: Nämä luonnonsuojelijat olivat olleet tekemässä luonnonsuojelulakiehdotusta ja valmistelleet ensimmäisten luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden perustamista. Uusi tekniikka saatettiin kokea kiinnostavammaksi kuin luonnontilainen ympäristö, sillä tekniikan saavutuksia oli harvemmin nähtävillä. Kun 1900-luvun alkupuolella käytiin keskustelua Imatran kosken valjastamisesta, ihasteltiin jopa sitä, että valjastamisen jälkeen Imatra voitaisiin ylittää kuivin jaloin! Luonnonsuojelu ei käynnistynyt Suomessa niinkään luonnontilassa tapahtuneiden muutosten seurauksena, vaan luonnonsuojelukeskustelua edesauttoi ennemminkin tieto maailman ensimmäisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kanava luonnonystäville perustetaan Suomen ensimmäinen luonnonsuojelujärjestö, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, perustettiin 1938. Sitä ennen luonnonsuojelutyö oli jäänyt lähinnä tieteellisten seurojen huoleksi. Ym päristöns uojel u tietoisuus oli tuohon aikaan mahdollista vain niille, jotka olivat matkustelleet runsaasti ja nähneet teollistumisen negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi sen, miten luonnontilaista luontoa oli yhä vähemmän ihmisen arkiympäristössä. Kun luonnonsuojeluajattelu SUOMEN LUONTO 5/98 1800-luvun lopulla alkoi, oli niin sanottua koskematonta luontoa vielä paljon ihmisten lähiympäristössä. Tämmöisiä tauluja on vielä useimmissa osissa maata, mutta on ilmeistä, että ne päivä päivältä häviävät. Myös yhdistyksen väen omassa keskuudessa harmiteltiin sitä, että yhdistys on vieSakari cnye/Luontokuvat Luonnonsuojeluvuosi 1970 kajautti ilmoille laajojen kansalaispiirien, etenkin nuorten, huolen ympäristön saastumisesta. Vaikka toiminta pääasiassa keskittyikin luonnonsuojelualueiden suunnitteluun, pais17. kuvan säilyttämiseksi "Jos nykyisin maksetaan miljoonia muinaisten mestarien maalauksista tai marmoriveistoksista, niin mitä ollaankaan vuosisadan perästä halukkaita maksamaan isänmaan todellisesta kuvasta, joka näyttää mimmoinen se oli muinoin, kun peltomaa vielä oli vähäalainen, kun vielä oli viljelemättömiä rantoja ja metsiä, joihin kirves ei ollut koskenut. Luonnon tehokäyttö oli rajoittunut niin pienille aloille, ettei luonnonsuojelu tavallisten ihmisten silmissä näyttänyt kovin ensisijaiselta tai kiireelliseltä tehtävältä. Ja kumminkaan ei tulisi kalliiksi säilyttää jälkimaailmalle sarja tämmöisiä kuvia. Monissa muissa maissa luonnonsuojeluliike oli saavuttanut kansanliikkeen luonteen. Ja tieteelliseltä pohjalta lähti myös luonnonsuojeluyhdistys, sillä muissa piireissä luonnonsuojelu oli vielä verraten tuntematon aate. He toimivat myöhemmin hyvin läheisessä yhteistyössä valtion luonnonsuojeluvalvojan kanssa muun muassa kartoittamalla jo suojeltuja alueita ja luonnon muistomerkkejä sekä suunnittelemalla uusien luonnonsuojelualueiden perustamista. Hänen kirjoitustaan Ehdotus valtionpuistojen perustamiseksi Pohjoismaihin pidetään suomalaisen ja laajemmin koko pohjoismaisen luonnonsuojelukeskustelun alkusysäyksenä
Luonnonja ympäristönsuojelukysymykset löivät itsensä läpi tiedotusvälineissä 1960-1970-luvuilla. Luonnonsuojeluun suhtauduttiinkin yleisesti ottaen positiivisesti siinä kuin kotiseutu työhönkin. Luonnonsuojelutoiminta ei rajoittunut enää vain luonnon museoimiseen, reservoimiseen, vaan se laajeni huomioimaan luonnon käyttöä myös rauhoitettujen alueiden ulkopuolella. Metsien käyttö lisääntyi muun muassa metsätalouden tehostamisohjelmien myötä etenkin 1960-luvulla. Vesivoiman ympäristövaikutuksista ja vesistöjen likaantumisesta Suomen Luonnossa raportoitiin jo 1950-luvulla ja ympäristömyrkyistä, muiden muassa DDT:stä ja kasvimyrkyistä, 1960-luvun alussa. Luonnonsuojelua ajettiin hyvin maltillisin keinoin, neuvottelemalla ja kaunopuheisin kirjoituksin. Kun ennen toiminnassa oli panostettu luonnonsuojelualueiden suunnitteluun, otettiin nyt reippaammin kantaa yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten teollistumisen mukanaan tuomiin haittoihin. Ympäristöasioiden esiinmarssi toi uusia teemoja luonn on suo j e l uke s k u s tel u un: luonnonvarojen järkevä käyttö ja luonnon suojeleminen talouden, terveyden tai viihtyvyyden vuoksi sekä ihmisen kuluttavaan elämäntapaan liittyvät teemat. Samalla koko Suomen elinkeinorakenne muuttui ja muuttoliike maaseudulta kaupunkiin kiihtyi. Alkuperäisluonnon lisäksi kiinnitettiin huomiota myös ihmisen ympäristöön ja etenkin ihmisen vaikutukseen ympäristössään. Ympäristöongelmat nousivat luonnonsuojelutyön ytimeksi 1970-luvulla toi siitä syvä henkilökohtainen kiintymys luontoa ja luonnonsuojeluaatetta kohtaan. Yleinen ympäristötietoisuus kasvoi. Tällaista räväkkää otetta luonnonsuojelukeskustelussa esiintyi enemmän vasta 1960luvun jälkeen. Samalla luonnonsuojelu ajautui yhä useammin ristiriitaan muiden yhteiskunnallisten intressien kanssa ja toisaalta muodosti näin oman näkökulmansa tarkastella yhteiskunnan kehitystä. Luonnonsuojelu ei ollut enää pienen piirin puheenaihe vaan kosketti yhä useampia ihmisiä henkilökohtaisesti. Kuva Kokemäenjoen soudusta 1980. Luonnonsuojel uli ikkeen akateemisen asialliseen ja toisaalta harmaaseen tyyliin toi särön Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluvalvoja Rolf Palmgren, joka jo 1920-luvulla kirjoitti railakkaaseen sävyyn mammonan vallasta, "jonka katseet ahnaasti imeytyvät kaikkeen, jonka voi vaihtaa kilisevään kultaan ja joka imettyään viimeistä pisaraa myöten isänmaan mehut, syöksyy sutena naapurin maihin". Muuttunut tilanne heijastui myös Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseen ja sen toiminnan jatkajaan Suomen luonnonsuojeluliittoon. Sellaista asiakokonaisuutta kuin ympäristökysymykset ei ennen 1960-luvun jälkipuoliskoa oltu ymmärretty yhtenä kokonaisuutena, vaan ympäristökysymyksiä oli tarkasteltu jos lainkaan esimerkiksi terveyteen liittyvinä erilliskysymyksinä. Luonnonsuojelu reservaateilta reaalimaailmaan Maailmansotien jälkeen alkoi Suomessa kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntämisen aika. Kiinnostus nimenomaan ihmisten ympäristöön ja ympäristönsuojeluun laimensi kiinsuoMEN LUONTO 5/98. Vuonna 1962 Suomen Luonnossa houkuteltiin ihmisiä yhdistyksen jäseniksi hätkähdyttävällä ilmoituksella: Suomen luonto vaarassa! Vaarassa nähtiin olevan ennenkaikkea vesistöjen ja alkuperäisluonnon. Suomen luonto vaarassa! Suomen Luonnonsuojelyhdistys laajensi tehtäväkenttäänsä sitä mukaa kun ympäristössä alettiin havaita uusia ongelmia. Luonnonsuojelulaki oli hyväksytty yksimielisesti eduskunnassa 1922. Tärkeänä tiedotusvälineenä toimi Suomen Luonto, jota alettiin julkaista 1941 ensin vuosikirjana ja myöhemmin useamman kerran vuodessa ilmestyvänä aikakauslehtenä. Erityismaininnan ansaitsevat runollisen kauniit ja herkät luonnonsuojeluaatetta valottavat lehtijutut, joilla aatetta pyrittiin tekemään tunnetuksi laajemmillekin piireille. Yhteiskunnallistuminen näkyi myös kansainvälisen yhteistyön kasvamisena sekä erilaisina ympäristönsuojeluun liittyvinä valtakunnallisina teemavuosina. Teollistumisen yhteydessä yhä useamman ihmisen arkiympäristön kuva muuttui, elintaso kohosi ja vapaa-aika lisääntyi. rakennettiin poikkeusluvin. Suomi oli menettänyt sodassa vesivoimaa varten valjastettuja koskiaan, ja uusia voimaloita 18 Ari Ahlfors/Luontokuvat 1970ja 1980-luvulla kamppailtiin vesien rakentamista ja saastuttamista vastaan. Suomalainen yhteiskunta joutui siis sisäiseen ristiriitaan, kun elintasoa kohottava luonnonvarojen hyödyntäminen ja suomalaiselle identiteetille ja virkistäytymiselle tärkeä luonnonympäristö tulivat yhä ilmeisemmin toisilleen vaihtoehtoisiksi päämääriksi. Vuonna 1970 kohua herätti Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema räväkkä metsätalouden tehostamismenetelmiä kritisoiva Suomen Luonnon numero, ja tästä alkoi pitkä ja kiivas välienselvittely, johon metsäpiirit Metsähallitusta myöten ottivat osaa. Vaikka järjestön toiminta aluksi eteni kangerrellen sodan viedessä ajatukset ja tarmon muihin asioihin, sodan jälkeen toiminta vilkastui erilaisten lintuja kasvikurssien sekä retkien myötä
Sanna Ahonen on tehnyt 1997 pro gradu -työnä käsitehistoriallisen tarkastelun suomalaisesta luonnonsuojelusta 1880-1993 Helsingin yliopiston Limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselle. Se rajoittui vuoteen 1962 asti yhteen 1 uonnonsuojelu vaivojaan, jonka toiminta-alueena oli koko maa. Ympäristöministeriön Suomi sai pitkällisen poliittisen kädenväännön seurauksena viimeisten teollisuusmaiden joukossa vasta 1983. 19. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen (myöhemmin liiton) rooli olikin suomalaisessa luonnonsuojelussa keskeinen; se oli hoitanut pitkään erilaisia luonnonsuojelualueiden suunnitteluun liittyviä tehtäviä sekä tehnyt muistutuksia luontoa muuttavista hankkeista. Suomen Luonnon sivuilla vaadittiin vuoroin siirtymistä SUOMEN LUONTO 5/98 pöllön oksennuspallojen analysoinnista todellisten ympäristöongelmien analysointiin ja vuoroin turhasta ja ympäripyöreästä puheesta konkreettisiin töihin kuten linnunpönttöjen tekoon. Luonnonsuojeluliitto hyväksyttiin erilaisiin komiteoihin "luonnon edustajaksi", ja se antoi virallisluonteisia lausuntoja ajankohtaisista ongelmista. Suomeen oli syntynyt 1960-luvun lopulla ja 1970luvun alussa uudenlaista ympäristönsuojeluun liittyvää ruohonjuuritason liikehdintää, jossa taas painotettiin enemmän ihmisen suhdetta ympäristöönsä kuin luontoa. Yhdistys kannusti perustamaan maakunnallisia luonnonsuojelujärjestöjä ja muutti nimensä Suomen luonnonsuojeluliitoksi. Suomen luonnonsuojeluliitossakin esiintyi sisäisiä ristiriitoja: liitto jakaantui 1970luvun alussa ideologisesti kahtia perinteisemmän luonnonsuojelun edustajiin ja yhteiskunnallisemman ympäristönsuojelun kannattajiin. nostusta alkuperäisluonnonsuojelua kohtaan. Hans Viitasola/Luontokuvat 1970-luvun lopulla vaadittiin lisää suojelualueita. Kansallispuistomielenosoituksessa puhumassa saamelaisten edustaja Jouni Kitti. Myöhemmin päädyttiin siihen, että Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa toimintaansa keskittyen nimenomaan luonnonsuojelukysymyksiin. Uusi kolmiportainen organisaatiomuoto näytti toimivalta ja jäsenten määrä kasvoi. Riitta Pulkkinen/Luontokuvat 1980-luvulla ryhdyttiin iskuun turhaa kulutusta vastaan kierrätyksen ja nuukailun puolesta. 1970-luvulla tulivat paikallisyhdistykset. Tämän vuoksi ihmisen ympäristöön keskittyvää ympäristönsuojelua ei nähty luonnonsuojeluliikkeessä pelkästään positiivisena piirteenä. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen virkamiesmäiseen tyyliin oli hyvä syy: vaikka luonnon hyväksikäytön seuraukset tulivat yhä ilmeisemmiksi, pysyi valtiollinen luonnonsuojelu pitkään hyvin heikkona. Luonnonja ympäristönsuojeluasioita käsiteltiin erillisinä ongelmina monissa virastoissa ja ministeriöissä. Vasta kun luonnonsuojeluhallinto kehittyi, siirtyivät nämä tehtävät julkishallinnolle ja vapauttivat yhdistyksen omia voimia muuhun käyttöön. Tämä on toisaalta 1980-luvu!Ja herättänyt liiton jäsenissä kritiikkiä, sillä joidenkin mielestä yhdistys oli luonteeltaan ennemminkin luonnonhoitoviraston korvike kuin kansalaisjärjestö. Paitsi puutteellista, luonnonsuojeluhallinto oli pitkään myös hyvin hajanaista. Vasta 1973 perustettiin laajemmat toimistot hoitamaan ympäristöasioita. Yhdistys valtiollisen luonnonsuojelun korvikkeena Suomen Luonnonsuojeluyhdistys koki aatteellisen laajentumisensa lisäksi myös ulkoisia muutoksia 1960-luvulla. Myös nuorisojärjestö Luonto-Liitto kritisoi Suomen luonnonsuojeluliiton "virkamiesmäistymistä''
Ajatus osoittautui kauaskantoiseksi, sillä vielä 1950-luvulla maassamme korostettiin luonnonsuojelutyön merkitystä nuorison siveellisen ja esteettisen kasvatuksen kulmakivenä. Toiminta kuitenkin hiipui nopeasti. Koulunuorison kiinnostuksen herättäminen ei ollutkaan maan kuuluisimmalle lastenkirjailijalle vaikeaa. Museoviras10 Topelius raivasi tietä luonnonsuojelulle perustamallaan eläinsuojeluyhdistyksellä. Topelius uskoi eläinsuojelutyön kasvattavan lapsista vastuuntuntoisia ja luontoon myönteisesti suhtautuvia aikuisia. Jo ennen häntä oli Snellman kirjoittanut eläinsuojelutyön kasvatuksellisesta merki·tyksestä. Lintu kaikkosi paikalta vuosikymmenen lopussa samoihin aikoihin kuin juhlat loppuivat. Aiheesta lienee ensimmäisenä kirjoittanut J. Nordenskiöld esitti valtionpuistojen perustamista suojelutarjoituksiin. Luonto oli kirjailija ja runoilija Topeliukselle innoituksen lähde. nä 1870 Kaisaniemessa Kevätyhdistys Suomessa (Majföreningen) pikkulintujen, lintusten, suojelemiseksi. E. Ajatus eläinten ja kasvien suojelun tarpeellisuudesta oli kuitenkin jo tuolloin maassamme laajalti tunnettu ja hyväksytty. Topeliuksen aloitteesta perustettiin toukokuun 1. Kirjailija itse kertoi perineensä rakkauden luontoon ja luonnontieteisiin lääkäri-isältään. Topelius itse arveli, että innostuksen . lkätoveriensa tavoin koulupoika Topelius tutki innokkaasti käärmeitä, perhosia, sammakonpoikasia ja kukkia. Hän oli ajan tapaan erityisesti pikkulintujen puolustaja. Snellman 1850-luvulla Litteraturbladetissa. Topeliuksen omien sanojen mukaan Kevätyhdistyksen tehtävänä "oli sovittaa yleisen eläinsuojeluyhdistyksen tarkoitusperät lapsille helpommin käsitettävään muotoon, kehittää heidän oikeudentuntoaan ja valmistaa heille tilaisuus omintakeiseen tomuntaan hyvän pal vei uksessa". Hän oli myös epäonnistunut yrityksissään saada itselleen seuraaja toiminnan keulakuvaksi. Kevätyhdistysten kukoistuskausi oli lyhyt mutta vaikuttava. nopea laantuminen johtui sekä toiminnan puutteista että järjestäjien haluttomuudesta uhrata aikaa ja vaivaa yhdistysten toimintaan. Esikuva yhdistykselle oli saatu Ruotsista. Hänen Kevätyhdistyksestään alkoi eläinsuojelu maassamme. Niiden saalistajat, olkoonkin vaikkapa komeita kotkia, eivät sen sijaan juurikaan keränneet sympatioita. Satusetä pyrki muuttamaan asenteita suojelulle myönteisiksi vaikuttamalla lapsiin ja nuoriin. W. Vaikka Kevätyhdistykset olikin perustettu lapsia varten, ne herättivät myös aikuisväestön kiinnostuksen eläinsuojeluun. Kevätjuhlien pito Helsingissä lakkasi Topeliuksen muutettua perheineen pois kaupungista 1879. Yhdistys lintujen turvaksi Topeliuksen luonnonrakkaus ei jäänyt vain kirjalliselle tasolle. Turkuun perustettiin SUOMEN LUONTO 5/98. Hän oivalsi, että eläinsuojeluaatetta voidaan pitkällä tähtäimellä edistää tehokkaimmin lapsiin ja nuoriin vaikuttamalla. Runoilija Topeliukseen teki suuren vaikutuksen se, että satakieli lauloi 1870 alkaen vuosittain Kasvitieteellisessä puutarhassa aivan Kevätyhdistyksen juhlakentän läheisyydessä lasten metelöinnistä välittämättä. Kyseessä oli lähinnä kouluissa toimivaksi tarkoitettu lasten eläinsuojeluyhdistys. Timo Vuorisalo Suomen luonnonsuojelun lasketaan usein alkavan vuodesta 1880, jolloin kuuluisa tutkimusmatkailija A. Topelius oli 1800-luvun suomalaisen kulttuwin suurvaikuttaja, jonka sanaa kuultiin myös eläinsuojelussa. Eläinsuojelun varsinaiseksi käynnistäjäksi maassamme tuli kuitenkin Snellmanin suojatti ja työtoveri Zachris Topelius ( 18 181898). Vuonna 1878 niihin kuului koko maassa noin 30 000 jäsentä, mikä on samaa luokkaa kuin Suomen luonnonsuojeluliiton nykyinen jäsenmäärä. päivä20 Topelius oli lintusten ystävä Zachris Topelius rakasti luontoa ja erityisesti lintuja. Maalaustaiteessa häntä miellyttivät muun muassa von Wrightien maisemaja lintumaalaukset. Satakieli säesti kevätjuhlia Helsingin mallin mukaisia Kevätyhdistyksiä perustettiin nopeasti lähes koko maahan, vaikka Topelius valittikin joidenkin opettajien nurjamielistä asennetta yhdistyksiä kohtaan
ISO p:11 koko vuodelta. 21. Kokouksessa hyväksyttiin joukko sääntömuutoksia ja laadittiin suunnitelmia toiminnan tehostamiseksi. Na.yt.enl.llnero. Kirjoitus päättyi sanoihin: "Kauvan eläköön tämän herttaisen ja paljon vaikuttaneen luonnon ystävän muisto! Kehoittakoot hänen aatteensa sekä nuoria että vanhoja harrastamaan ja tutkimaan rakasta ja kaikkialla meitä ympäröivää luontoa!" D Kirjoittaja on dosentti ja ympäristönsuojelun lehtori Turun yliopistossa. 1m Cc~bonfn l\aunifoti kcul'cm,i 11oin 1 0i tauCooe;, rinht11e11 ~u0Cefo11 , ~e tinfu cin. Topeliuksen kuoltua julkaisi vuotta aiemmin perustettu suomeruåelinen Luonnon Ystävä -aikakauslehti hänestä kaunopuheisen muistokirjoituksen. Juhlassa kerrottiin myös vasta perustetusta Suomen Punainen Tähti -yhdistyksestä, jonka tehtävänä oli edistää eläinten hoitoa niin sodassa kuin sodanjälkeisissä oloissa. Edeltäjänsä tavoin Sylviayhdistyskin toimi lähinnä koulunuorison keskuudessa. Kevätyhdistysten työtä jatkamaan perustettiin Sylviayhdistys 1895 Helsingissä. Suomen ensimmamen varsinainen eläinsuojeluyhdistys 1871 ja Helsiruåin 1874, Topelius toimi Helsingin kokouksen puheen johtajana. vät ole vaikuttaneet edelleen lähes hillitsemättä jatkuvaan muuttolintujen pyyntiin EteläEuroopassa. Yhdistyksen toiminta päättyi 1957. Sylvia-yhdistys perustettiin Kevätyhdistysten to,mrntaa yritettiin elvyttää 1880-luvulla. Välimeren lintu pyynnin vastustaja Oleskellessaan perheineen Välimeren rannalla Cannesissa Topelius tutustui vastoin tahtoaan pikkulintujen pyyntiin ravinnoksi. Eläinsuojelu oli vain osa Topeliuksen laaja-alaista toimintaa Suomen kulttuuiielärnässä. M.eUt fen nd0b41i 11',,in. Eläinsuojeluesitelmän ajankohtaisena aiheena oli "Eläimet sodassa". Lehti oli Kevätyhdistysten jatkajan, Sylviayhdistyksen äänenkannattaja. Helsingin yliopiston kirjasto Ensimmäisen Sylvia-lehden kansilehti vuodelta 1895. Topeliusta ei nimitetty uudelleen länsisuomalaisen osakunnan inspehtoriksi. Topeliuksen merkitys Topeliuksen eläinsuojelutyötä ei kaikissa piireissä arvostettu. Hän myös lahjoitti uudelle yhdistykselle sen kymmenpennis1sta kootun 1400 markan rahaston, jonka Suomen lapset olivat hänelle lahjoittaneet 80-vuotispäivänä eläinsuojelutyön tukemiseen. Tässäkään asiassa Topelius ei jäänyt sivustakatsojaksi. Yliopiston varakansle1i von Kothen totesi 1871, että Topelius kelpaa kyllä lapsille ja pikkulinnuille, mutta ei ylioppilaille. Ihmiset ampuvat kaikenlaisia pikkulintuja englantilaisten syötäväksi". äi1m µo\:{}tH'lf lJ6t<1hvcil.\ Cn.pfot 1,,11! ,$lefiht '1\'utaan aUkmn o{\fnltncm ~'"loft4, pCHro,~1 fe rauran:11 om,e~fncm. 1 Tilauablnta oD 1 m. Tilanne ei kuitenkaan oleellisesti parantunut, vaikka Kevätyhdistykset jatkoivat tmrruntaansa eräillä paikkakunnilla. Tllbkn lnll!e 11,11u1 po11thn1klut. J)ilf lfu Z":~~ri jct ?ilf lfu linnut. Sylvian joululaulun sanoittaja totesi kuivasti: "Täällä tarvittaisiin kevätyhdistys. · 11 .. Hänen työkyvystään kertoo jotakin se, että samana vuonna kuin Kevätyhdistys perustettiin, hänet valittiin Suomen muinaismuistoyhdistyksen ensimmaiseksi esimieheksi ja Helsingin tyttökoulun vasta perustetun kouluneuvoston puheenjohtajaksi tämä kaikki ki,jallisten töiden ohessa. nnrnrl .t}trt1brr9. '&tf<tcu1 °uojn lhm mci!Tc l'll fui:u,n nn , inc1Hn l}ci1Uk1jn tn~bommc fuojc!I'n. •OlkeuUa hlltlll1• tlluju mAlc· 11nt 1lnoutu.n 1 markan. Kun paikallinen eläinsuojeluyhdistys järjesti Salossa tammikuun 26. Kirjailija tuki innokkaasti uutta yhdistystä muun muassa kirjoittamalla yhdistyksen silloiseen äänenkannattajaan Sylviaan. i,Utin rimntnpr.iiftnrcf OOIIUllC 111C 11."'''n• '.glHn J)ciftof jn ~,hmcf nn1vr-l'h1iaft'\ mnnn,. Topeliuksen nimi auttoi eläinsuojelua tulevina kriisiaikoina. Hänen aloitteestaan Helsingin eläinsuojeluyhdistys toimitti 1891 muuttolintujen suojelua koskevan adressin Italian kuningattarelle ja hieman myöhemmin samansisältöisen anomuksen Italian parlamentille. Keväällä 1883 kokoontui joukko opettaj ia ja "lasten ystäviä" Helsinkiin pohtimaan yhdistysten huonoa tilannetta. Toimintaa yritettiin uudelleen virkistää 1890-luvulla, tällä kertaa pysyvämmin tuloksin. J,in,c1:l:'l?i'tlåfi l\uul't!mmc t·iemu(fn, ~n pefCh~S) fuoj,,"mmc pienohifo. ~1.• fonHn,i Ce~bi1'1ftl, Uot:ffoftl, ]tefdn tcimpinu'i11 pienoij'iU'e11fn, Wuun oR.J1en etcte fen pHCoitfon, "gliin l,hudlnCfn l:'C'tU~C'tl)rC't otrn rc rch,. Sen kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin jo lähes 80-vuotias Topelius. Hänen ylistyslaulunsa Suomenmaalle, Maamme -kirja, kului kansan käsissä. Kuten tunnettua, nama tai myöhemmät vetoomukset eiSUOMEN LUONTO 5/98 Museovirasto Isänmaa innoitti Topeliusta. päivänä 19 19, vain joitakin kuukausia kansalaissodan jälkeen, "Topelius-iltamat" eläinsuojelun hyväksi, saapui paikalle VPK:n talolle salintäysi väkeä. Suurta haittaa tästä ei professori Topeliukselle nähtävästi koitunut, sillä neljä vuotta myöhemmin hänet valittiin yliopiston rehtoriksi
SUOME LUONTO 5/98. Seuranta helppoa, menetelmät yksinkertaiset Päiväperhosten seuranta perustuu havaintoihin, joita kuka tahansa perhosia tunteva voi tehdä ja ilmoittaa. Kirjoverkkoperhonen on jo uhanalaisten lajien luettelossa, muut on arvioitu taantuneiksi tai harvinaistuneiksi. Valoa, tilaa, aurinkoa ja elävää niittyluontoa vaativien perhosten ahdingon taustalla ovat etenkin laidunnuksen väheneminen j a soiden ojitus. Vastausta haetaan valtakunnallisen seurannan avulla. Teksti: Kimmo Saarinen ja Olli Marttila Kuvat: Olli Marttila Perhosten perään! Sinäkin voit osallistua seurantaan Lapsena kesät olivat aina aurinkoisia ja lämpimiä. Yksilöitä on ilmoitettu keskimäärin vain 170 kesässä. Vähenemi sen laajuudesta ei aiemmin ole ollut tarkkaa käsitystä, sillä päiväperhosia ei ole ennen seurattu Suomessa siten kuin esimerkiksi lintuja. Lanttu perhonen runsain Seitsemänä seurantavuotena Suomen runsain päiväperhonen on ollut lanttuperhonen (75 636 yksilöä), jota seuraavat sitruuna(59 497), kangas(56 506), nokkos(55 467) ja tesmaperhonen (54 783). Monet ovat täyttäneet vuosittain useita lomakkeita eri ruuduista, esimerkiksi kotipaikaltaan ja kesämökiltä. Viime vuosina sitä on kuitenkin tavattu uusilla alueilla Etelä-Pohjanmaata myöten. Esimerkiksi mansikkaki1josiipi, etelänvalkotäpläpaksupää, ketokultasiipi, kirjoverkkoperhonen ja keltaniittyperhonen ovat vähentyneet. Seurantaverkosto kattaa erinomaisesti Eteläja Keski-Suomen, mi ssä päiväperhoset ovat erityisen uhattuja. määrä. Seitsemän vuoden aikana yksikään laji ei ole selvästi runsastunut. Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti käynnisti 199 1 yhteistyössä Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa valtakunnallisen päiväperhosten levinneisyyden ja runsauden selvityksen sekä näissä tapahtuvien muutosten seurannan. Tiedot syötetään tietokoneelle ja käsitellään seurantaa varten kehitetyllä ohjelmalla. Seuranta on vahvistanut aikaisempia epäilyjä päiväperhosten vähenemisestä. Mutta mitkä lajit ja minkä vuoksi. Lähes joka toinen Suomen päiväperhoslaj i vähenee. Kukkia ja perhosiakin tuntui olevan enemmän kuin nyt. Seurantalomakkeelle merkitään 1 0x 10 kilometrin suuruisen ruudun lisäksi havaintopäivien määrä ja päiväperhosten laskettu tai arvioitu yksilö22 Komea amiraali oli runsain vaeltaja seitsemän ensimmäisen seurantavuoden aikana. Joka kolmas uhanalainen perhonen on päiväperhonen. Se laskee kunkin lajin yksilömäärät ruuduittain ja esittää ne symbolein Suomen kartalla. Ketokultasiiven ja virnasinisii ven on arveltu vähentyneen, mutta silti seitsenvuotisjakson tiedot yllättävät. Kahdeksatta vuotta jatkuva seuranta lisää tietämystä päi väperhosista hyvää vauhtia. Suurimmissa vaikeuksissa ovat niittyjen ja soiden lajit. Yleisenä pidettyä ketokultasiipeä on havaittu keskimääHaapaperhonen on runsain Itäja Kaakkois-Suomessa. Aineisto käsittää jo 889 000 perhosyksilöä. Laj in runsautta maan eri osissa tarkastellaan suhteuttamalla yksilömäärät havaintopäiviin. Kaikkiaan Suomessa on tavattu 114 lajia, joista 93 on vakinaisia. Kolmannes seurannan kaikista perhosista on kuulunut näihin viiteen runsaimpaan lajiin. Kaikkiaan tietoja saatiin lähes 8000 yksilöstä, mutta vaihtelu oli suurta: 1993 ilmoitettiin 25 yksilöä ja I 994 yli 6000 yksilöä. Tietoja on saatu Suomen jokaisesta vakituisesta ja kymmenestä tilapäisestä päi väperhoslajista. Tunne pitää paikkansa ainakin perhosten suhteen, ne ovat todella vähentyneet. Vaeltajaperhosista on tavattu eniten amiraalia (7986) ja ohdakeperhosta (5062). Seitsemän vuoden aikana seurantaan on osallistunut yli 300 henkilöä
Ritariperhonen ei laajasta asuinalueestaan huolimatta ole missään runsas: havaintoja yhteensä 2000 yksilöstä. osallistumaan päiväperhosten seurantaan. Seurantainnostus on selvä viite myös perhosharrastuksen uusista tuulista: tarkkailu, seuranta ja havainnointi ovat yhä useamman perhosista kiinnostuneen valinta pyydystämisen ja kokoelmien keruun sijasta. Myös runsaussuhteista on saatu uutta tietoa. Haluamme ·innostaa Suomen Luonnon lukijoita Metsänokiperhonen oli viime kesän runsain laji seurannassa: melkein 13 000 yksilöä. Vireänä jatkuva seuranta voi vastata tällaisiin kysymyksiin. Kangassinisiipitietoja on yli 35 000 yksilöstä. Keisarinviitta, haapaperhonen ja pihlajaperhonen keskittyvät edelleen Kaakkois-Suomeen, pikkukultasiipi ja täpläpapurikko taas maan lounaisosiin. Samalla tieto antaa tukea lajien ekologiaa selvittäville tutkimuksille. Seuraavina tulevat keto-, hopea-, paatsamaja juolukkasinisiipi. Toivotamme uudet seurantaan mielivät lämpimästi tervetulleiksi! FM Kimmo Saarinen ja FT Olli Marttila ovat eteläkarjalaisia perhostutkijoita, jotka vastaavat valtakunnallisen päiväperhosseurannan käytännön toteutuksesta. Kiinnostus päi väperhosten seurantaan ei rajoitu järjestäytyneisiin perhosharrastajiin. Suureneeko lajien välinen ero yksilömäärissä, tasoittuuko se vai kääntyykö ehkä toisin päin. Tulokset julkaistaan joka kevät Suomen Perhostutkijain Seuran jäsenlehdessä Baptriassa. Onko lajien runsaussuhde ollut aina tällainen vai kertooko tulos vain ensimmäisestä seitsen24 vuotiskaudesta. (05)432 8626). Erityisesti metsänokiperhosen lentovuodet vaihtelevat erikoisesti maan eri osissa: lähellä toisiaankin olevilla alueilla perhonen voi olla runsas joko parittomina tai parill isina vuosina. Lomakkeita palauttaneista yli kolmannes ei kuulu Perhostutkijain Seuraan. Seuranta paljastaa myös maantieteellisiä eroja. SUOMEN LUONTO 5/98. Ketokultasiipi on vähentynyt huolestuttavasti: seurannan alkuvuosina siitä oli tietoja joka neljännellä, 1997 joka kymmenennellä lomakkeella. Kaikki halukkaat voivat tilata lomakkeita seurantaohjeineen (osoite: EteläKarjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti, 55330 Tiuruniemi, puh. Määrä vaihtelee vuosittain. Kiinnostus seurantaan kasvaa Seurannalla on pystytty luomaan vahva tietopohja päiväperhosten elinalueista ja runsaudesta. Virnasinisiipeä on osattu pitää harvinaisena, mutta keskimäärin 44 perhosta kesässä on todella vähän. Lajien esiintymisen muutoksiin päästään kiinni selvästi entistä nopeammin ja tehokkaammin . Esimerkiksi hopeaja hohtosinisiipi ovat molemmat yleisiä ja elävät samanlaisessa ympäristössä, mutta hopeasinisiiven yksilömäärä ( 15 569) on lähes kaksinkertainen hohtosinisiipeen (7963) verrattuna. Täytetyt lomakkeet palautetaan Instituuttiin marraskuun loppuun mennessä. Onko lajien elintavoissa niin suuria eroja, että hohtosinisiipi kärsii niittyjen umpeenkasvamisesta enemmän kuin hopeasinisiipi . Erityisesti naiset ovat kunnostautuneet tällä perinteisesti miesvaltaisella saralla. rin vain 385 yksilöä kesässä, kun monien muiden "yleisten" lajien keskiarvot kesää kohti ovat yli kymmenen kertaa suurempia. Vuorovuotisista heinäperhosista on saatu uutta tietoa. Heidän osuutensa seurantaan osallistuneista on jo yli 15 prosenttia. Seurannan perusteella lanttuperhonen on selvä päiväperhosten ykkönen: yli 10 000 yksilöä kesässä ja kokonaismäärä yli 75 000 perhosta
Nykyisin järven pinta käy kevättalvella noin 30 senttiä luontaista matalammalla. Tällöin ei tarvitse kamppailla esimerkiksi eroosiohaittojen kanssa. Perinteisesti säännöstelyhyöty on uskottu suuremmaksi. Päijänteellä on 120 kuikkaparia, joiden pesistä 95 prosenttia hukkuu. Päijännettä ei varastoida rannoille vaan vedenpintaa säännöstellään luontaisesta tasosta alaspäin. Äänekosken, Lievestuoreen, Jämsänkosken ja Jämsän massaja paperitehtaat sekä Jyväskylän kaupunki kuormittivat 1960-luvulla Päij ännettä niin, että järven pohjoiset ja keskiset osat luokiteltiin pahoin pilaantuneiksi. Vesi nousee kesän korkeuksiin kolme viikkoa luontaista myöhemmin. Nyt sen ilme on selvästi pehmentynyt rehevöitymisen myötä. Koskiin rakennettiin valtava, keskeneräiseksi jäänyt pato, joka on käytännössä turha: säännöstelyyn olisi riittänyt samassa yhteydessä tehty rujo kanava. Jari V cnet vaara Kuikka tekee pesänsä aina aivan rantaan. Päijänteen vesi pyörittää alapuolisessa Kymijoessa . 12 voimalaa, joiden sähkön tuotannon arvo on 250-300 miljoonaa markkaa vuodessa. Päijänteen säännöstelyn muuttamista luonnonmukaisemmaksi pohditaan parhaillaan Suomen ympäristökeskuksen vetämässä työryhmässä, joka saa kolmivuotisen urakkansa valmiiksi syksyllä. Ilmeisesti talven voimalajuoksutuksia tullaan hiven vähentämään, ja järveä aletaan täyttää keväällä nykyistä aiemmin. Lupa kyllä sen sallisi. Moni toivoo, että sisävesiemme ehkä upeimmat kosket vielä heräisivät eloon, onhan vieressä laaja lohikalojen syönnösja elinalue. Kevättulvaa ei Päijänteen rannoilla yleensä nähdä. Kun kuikka munii, vesi on alhaalla, sen jälkeen vesi nousee ja hukuttaa munat. Aiemmin kevättulva siivosi edellisen kesän kasvijätteet rannalle maatumaan; nyt kasvimassa ehtii painua pohjaan ennen kuin vähäisempi ja myöhäisempi vedennousu ehtii sitä liikuttelemaan. Nyt sen piirteet ovat pehmentyneetja rannat rehevöityneet osin säännöstelyn vuoksi. Tänä kevaana vesi on näidenkin merkkien alapuolella. Päijännettä säännöstellään vaikkapa Inarijärveen, Oulujärveen tai Kemijärveen verrattuna aika lempeästi . Säännöstelyn haitat jäivät varsinkin Pohjois-Päijänteellä pitkäksi aikaa pilaantumisen varjoon. Jos alapuolisten järvien eli Ruotsalaisen ja Konniveden sekä Iitin Pyhäjärven säännöstelyhyöty lasketaan mukaan, hyöty on reilut viisi miljoonaa markkaa. kien ja vanhan kanavan pilaamista. Lahden kaupungin limnologi Juha Keto muistelee Päijännettä ennen säännöstelyä: "Päijänne oli jylhä ja maskuliininen Jarv1 vielä 1950ja 60-luvulla, kun isän kanssa käytiin kalassa. Säännöstelytoiveita kysytty eri ryhmiltä Päijännettä viilataan luonnonmukaisemmaksi lsmon eli Interaktiivisen säännöstelyn SUOMEN LUONTO 5/98. Jaakko Luoma Päijänne jylhä, • • muistoissamme 1960-luvulla Päijänne oli jylhä järvi. Hiekkarannat ovat saaneet ruovikkovyön." Päijännettä alettiin säännöstellä 1964. Likaantumiselta säästyneellä Etelä-Päijänteellä säännöstely herätt( jo aiemmin katkeruutta. Kajoamisen vanhoihinkin säännöstelylupiin teki mahdol1 iseksi 1994 muuttunut vesilaki. Näin syntyy mainio kasvualusta 26 ruovikoille. "Se kertoo vain siitä, että Päijännettä ei säännöstellä niin voimakkaasti kuin voitaisiin", tutkimusinsinööri Mika Marttunen sanoo. Lievempi säännöstely olisi uusi voitto Suomen toiseksi suurimmalle järvelle, joka on viimeiset 20 vuotta koko ajan puhdistunut. Luonnonrytmi pelkkä haave. Tosin säännöstelemättömässäkin Päijänteessä pesistä tuhoutuisi 60 prosenttia. Ehkä pieni kevättulvakin sallitaan. Kuva on otettu toukokuussa 1986. Voimalaherrojen eli Päijänteen säännöstelytoimikunnan mukaan Päijänteestä saisi pari miljoonaa markkaa enemmän irti, jos huhtikuussa vedenpinta laskettaisiin vielä alemmas. Kalataloushaittojen lisäksi surtiin Kalkkisten kosPekka Mäkinen/Luontokuvat Päijänteen keväinen veden korkeus on merkitty kallioon Luhangassa. Säännöstelyn tuottama hyöty voimataloudelle on kuitenkin vain noin kolme miljoonaa markkaa vuodessa. Saadaanko säännöstelystä luonnonmukaisempaa ja vyöryvätkö kevättulvat takaisin, se selviää syksyllä. Myös Suomen ympäristökeskuksessa yllätyttiin
Hauki kutee matalaan, jopa alle 10 sentin syvyiseen veteen. Päijänteellä on 6500 kesämökkiä. D Kirjoittaja on jyväskyläläinen vapaa toimittaja. "Ne haluavat tämän säännöstelyn. Ihmetellä kuitenkin voi Suomen ympäristökeskuksen kysymyksiä. Minä olen nähnyt Päijänteen luonnontilassa: se oli mökkiläisen kannalta hankalampi, sillä vesi nousi keväällä selvästi korkeammalle. Hauki ei tutkijoiden mukaan välttämättä tarvitsisi voimakkaampaa kevättulvaa, kunhan vesi vain nousisi kolmisen viikkoa aiemmin eli olisi kutuaikaan huipussaan. Vastassa eivät ole voimavaan huvi laherrat. Teknoluonto näyttää olevan insinöörien lisäksi myös biologien elinehto: tulee työmaata loputtomista selvityksistä. Tämä ei olisi ensi kerta, kun voimalasäännöstely pannaan mökkiläisten piikkiin. Jos halusi luonnonrytmiä, se oli otettava sillä ehdolla, että "siitä aiheutuisi suuria taloudellisia vahinkoja muun muassa rantarakenteille, maaja metsätaloudelle ja vesivoimantuotannolle". Suomen ympäristökeskus kysyi mielipidettä säännöstelyyn 1500 mökkiläiseltä. Mökkiläinen haluaa tasaista vedenpintaa. Säännöstellyllä Päijänteellä parhaat kutupaikat eli tulvaniityt ja saraikot ovat vielä kuivilla kutuaikaan toukokuun puolivälissä. Vähän vähemmän uhkailevasti kysyttäessä puolet oli sitä mieltä, että kalat ja linnut olisi otettava paremmin huomioon vahingoista huolimatta. !smolla tuntuu kuitenkin olevan suurempi kannatus. 27. Päijänteen matalat haukilahdet ovat joutuneet mökkiläisten uutteran muokkauksen kohteeksi: yli puolet haastatelluista mökkiläisistä oli ruopannut, niittänyt, täyttänyt tai pengertänyt rantojaan. monitavoitteisen optimointimallin avulla. Minusta paras olisi Luontomalli, jossa ihmjnen sopeutuisi luontoon. 70 prosenttia vastaajista ei halua kesäaikaista vedenlaskua, vaikka se kyselyn ehtojen mukaan "olisikin edullisempi vesiluonnon kannalta". Ne oli laadittu niin, että luontoa oli vaikea kannattaa. Kevään tiputusta inhotaan, ja alimpia korkeuksia on nostettava niin keväällä kuin kesällä. Yli puolet vastaajista on tyytymättömiä. Nyt on rakennettu vielä paljon lisää lähelle rantavi ivaa." Voimalaitoksille säännöstesuoMEN LUONTO 5/98 lyn hyöty on Kedon mukaan niin vähäinen, että siitä voitaisiin luopua. Syyskutuinen si ika ei näytä kärsivän säännöstelystä tai mahdollista haittaa ei ainakaan voi erottaa suuresta luontaisesta kuolleisuudesta. Urheita luonnon kannattajia oli silti neljännes vastaajista. Hauki ei pääse saraikkoon Säännöstelystä selkeimmin kärsivä kala on kevätkutuinen hauh Päijänteellä hauen pojat ovat pienempiä ja niitä on vähemmän kuin vaikkapa Päijänteen yläpuolisella, luonnontilaisella Konnevedellä. Kaikki intressiryhmät saavat kertoa itselleen mieluisimman vedenkorkeuden. Tosiasiassa säännöstelylläkään ei voida paljon estää vahinkoja rantarakenteille kuten rajuina tulvavuosina on nähty. Ongelmana on, ettei tiedetä, millä syvyydellä siika Päijänteessä kutee. SäänPentti Valkeajärvi nöstely on myös hävittänyt saraikkovyöhykkeestä kolmasosan. Juha Keto haluaisi kevättulvan ja luonnon rytmin takaisin, muttei usko sen olevan mahdollista. Sitten insinöörit katsovat tietokoneelta, mitä vedenkorkeus merkitsisi Kymijoen virtaamissa ja muualla. Tutkijat suosittavat istutuksia ainakin niinä keväinä, kun vesi on todella matalalla. Säännöstely ei ole ainut hauen harmi
Kuva on Ruotsin pyöriäistutkimusprojektin satoa. Per Bcrggrcn Verkosta onnekkaasti hengissä selvinnyt pyöriäinen lasketaan takaisin veteen. SUOMEN LUONTO 5/98. Pyöriäinen on keskimäärin 50-kiloinen ja siten maailman pienikokoisimpia valaslajeja. 28 Florian Grancr Pyöriäinen elementissään
Aikuinen eläin tarvitsee päivässä kolmesta kuuteen kiloa elävää ravintoa. Tunnusomaisena piirteenä tällä päältä tummanharmaalla ja alta vaalealla pikkuvalaalla on hain mieleen tuova kolmiomainen selkäevä. uoin vesillä laen; pyöriäi'nnist;a on iloista ja nsatempaaöriäise Per Berggrcn Julia Carlström Näitä pyöriäisiä ei onnistanut. Myös kallonmitat, hampaiden epäsäännöllisyydet ja ympäristömyrkky pitoisuudet ovat Sisä-Itämeren pyöriäisellä omanlaisensa. Tanskalaisten 1980ja 90luvulla tutkimien kuolleitten pyöriäisten ihonalainen rasvakerros on ollut normaalin paksuinen, eivätkä eläimet ole vaikuttaneet nälkiintynei Itä. Suomalaisen nimensä laji on saanut uintitavastaan: se näyttää rullaavan eteenpäin. Pituutta niille kertyy aikuisena 130170 senttiä ja painoa 40-60 kiloa. Pelkästään tanskalaisten kalastajien pyydyksiin kuolee yli 4000 pyöriäisä vuodessa .. Sukukypsiksi pyöriäiset ehtivät vasta neljän-kuuden vuoden iässä. Pyöriäiset viilettävät pintavedessä ja tekevät toisinaan nopeita suunnanmuutoksia. Siitä huolimatta veikeät pyöriäiset eivät ole vallanneet paikkaansa takaisin. Uroksen ja naaraan välille ei tiettävästi muodostu pysyvää parisuhdetta. Laji ei siten näytä kärsivän ravinnon puutteesta. Itämeren pikkudelfiinien kanta on kuitenkin romahtanut 1900-luvulla. Pyöriäiset ovat pienen delfiinin näköisiä mutta Iyhytkuonoisempia hammasvalaita. Ne harvat, jotka ovat nähneet pyöriäisten kosiskelua, kuvaavat tapahtumaa helläksi, taidokkaaksi ja äänekkääksi rituaaliksi. Pohjoisen pallonpuoliskon rannikkovedet kuuluvat laajalti pyöriäisen levinneisyysalueeseen. SUOMEN LUONTO 5/98 Vilkas pikkuvalas pyöriäinen on ollut Suomen ainoa valaslaji. Itämeren ympäristömyrkkyjä, DDT:tä, PCB:tä, kadmiumia ja elohopeaa, on havaittu pyöriäisten sisäelimissä ja rasvakudoksessa, mutta ei aivan yhtä korkeina pitoisuuksina kuin hylkeillä. Mereen lasketaan yhä enemmän ja pitempiä verkkoja, joihin pyöriäiset helposti takertuvat. Viime vuosien selvityksissä on kuitenkin huomattu, että Tanskan salmien sisäpuolisen Itämeren pyöriäiset eroavat geneettisesti Kattegatin ja Pohjanmeren pyöriäisistä. Eteläisellä Itämerellä talvehtivat pyöriäiset saattoivat menehtyä kovina pakkastalvina. Suomenkin vesillä käytetään lohien pyytämiseen jopa yli kilometrin mittaisia verk29. Viime vuosikymmeninä talvet ovat keskimäärin leudontuneet. Kovien pakkastalvien, pyöriäisen saaliskalojen liikapyynnin sekä ympäristömyrkkyjen on arveltu heikentäneen laj in elinmahdollisuuksia. Miksi Itämeren pyöriäiset ovat taantuneet. Etenkin 1960-luvun jälkeen lajista on kertynyt vain muutamia havaintoja. Pyöriäisnaarailla ei ole myöskään havaittu vastaavia lisääntymishäiriöitä tai epämuodostumia lisääntymiselimissä kuin hylkeillä. Pyöriäisiä hukkuu sekä pohjaverkkoihin että pinnalla ajelehtiviin ajoverkkoihin. Pohjoismaisilla vesillä pyöriäiset esiintyvät itsekseen tai kahden kolmen yksilön porukoissa. Sen saaminen takaisin rannikollemme vaatii puuttumista Etelä-Itämeren kalastukseen. Kirsti Määttäsen 199 1 tekemän selvityksen mukaan Suomen vesillä nähtiin vuosina 18801930 vähintään toistakymmentä pyöriäistä vuosittain. Ruokaillessaan ne sukeltavat rannikkovesillä pohjan läheisyyteen muutamaksi minuutiksi ja napsivat ravinnokseen pieniä parvikaloja, kuten silakkaa ja kilohailia. Itämeren pyöriäisten kovat ajat Pyöriäisen taantumiseen Itämeressä on ehdotettu useita syitä. Itämerellä siis näyttää olevan oma, eriytynyt pyöriäiskantansa. Verkot kuoleman esiriput Vaikuttaa vahvasti siltä, että pyöriäisen ahdinko aiemmin ja erityisesti nykyään johtuu kalastuksesta. Pohjanmeren pyöriäiset ovat myös vaeltaneet Itämerelle. Aikaisemmin niitä tavattiin huhtimarraskuun välillä myös pohjoisella Itämerellä. Se on käynyt hälyttävän vähiin: itämerenpyöriäisiä on vain reilu tuhat yksilöä. Pyöriäisten tiedetään tehneen vaelluksia Itämeressä
Yllättäen ruotsalaiset kuitenkin halusivat jättää pyöriäisasiat pois ryhmästä, joten se typistyi hyljetyöryhmäksi. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in tietoon tuli 1987-1996 yhteensä yli 200 Sisä-Itämerellä verkkoihin kuollutta pyöriäistä. Syynä tähän passiivisuuteen voivat olla epäselvyydet Suomen merialueilla käytettävistä kalastusmenetelmistä suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin sekä henkilöstöpula ympäristöministeriössä. Se antoi 1996 suosituksen, jolla yritetään hillitä pyöriäisen verkkokuolemia, mutta suosituksen sanamuoto on heikko. SUOMEN LUONTO 5/98. Ruotsi ilmoittautui raportoimaan suosituksen noudattamisesta. Pyöriäisten kokonaismääräksi arvioitiin 1990luvun puolivälissä koko alueella 350 000 yksilöä, joista Tanskan vesillä noin 50 000 eläintä. Äänikarkotin auttaa. Tämän Ascobans-sopimuksen kokouksissa on sovittu esimerkiksi tutkimuksista, tietojen vaihdosta ja kalastusaluksiin asetettavista puolueettomista tarkkailijoista. Tämä oheispyynniksi kutsuttu ilmiö vastaa ehkä jopa kolmea-viittä prosenttia alueen pyöriäiskannasta. Todellinen määrä on ICES:in mukaan tätä suurempi. Pyöriäisenkin suojelua yritettiin maaliskuussa vauhdittaa perustamalla Helcomin yhteyteen merinisäkästyöryhmä. Pohjanmerellä tanskalaisten kalastaj ien verkkoihin kuolee 4600-7000 pyöriäistä joka vuosi. Normaalisti pyöriäinen eläisi 1215-vuotiaaksi . Hylkeitäkin hukkuu paljon verkkoihin, joten myös niiden hyväksi tehtävä suojelutyö auttaa pyöriäistä. Pohjoismaiseen yhteistyöhön vedoten Tanskaa ei ole arvosteltu Kansainvälisen Valaskomission kokouksissa. Monissa maissa on selvitetty sitä, miten pyöriäisten joutumista kalaverkkoihin voidaan vähentää. Pyöriäiskannat näyttävät maailmalla reagoivan suureen kuolleisuuteen siten, että naaraat alkavat lisääntyä entistä kevyempinä ja nuorempina. Itämeren pyöriäisten verkkokuolleisuudesta tietoa on puutteellisesti, mutta se on hälyttävää. Pikkuvalaiden elinmahdollisuuksia pyritään näin parantamaan. D Veli-Risto Cajander on biologi ja vapaa toimittaja. YK:n ja EU:n säännökset eivät ole paljoakaan muuttaneet tehokalastusmenetelmiä Tanskan salmissa ja Itämerellä. Useimmat verkkoihin joutuneet pyöriäiset ovat alle kaksivuotiaita. Pohjanmeren ja Itämeren valtiot allekirjoittivat 1992 erityisen sopimuksen alueen pikkuvalaiden suojelusta. Eräällä alueella arvioitiin, että tuhatta pohjaverkkokilometriä kohti hukkuu 75 pyöriäistä tiettyä vuoden jaksoa kohden. On selvää, että nykyisellään kalastusviranomaisten välinpitämättömyys estää pyöriäisen paluun Itämereen ja meidän rannikollemme. Paras ratkaisu olisi luultavasti sopia rauhoitusalueista, joissa pitkien kalaverkkojen käyttö on kiellettyä tai rajoitettua. Näin muun muassa pyöriäisten takertumista kalaverkkoihin on saatu vähenemään yli puolella. Suomi ei ole liittynyt sopimukseen mukaan, mitä Ascobansin sihteeri Jette Jensen pitää häpeänä maallemme. K.Welling Kauko Welling sai tämän Suomessa ainutlaatuisen kuvan, kun pyöriäinen vieraili Satakunnan Merikarvian edustalla kesäkuun lopulla 1996. Norjassa on viime vuosina saatu lupaavia tuloksia pyöriäisiä pyytämättömistä turskaloukuista. Suomen ympäristöviranomaiset ja -järjestöt ovat toistaiseksi enimmäkseen vaienneet pyöriäiskysymyksestä, vaikka kyse on uhanalaisimmasta merinisäkkäästämme. Meressä riittäisi pyöriäiselle ruokaa, sillä se syö etupäässä silakoita ja silakka on Itämeren runsain kala. Lupaavimmat tulokset on saatu verkkoihin asetettavilla piip-piip-ääntä päästävillä ja meressä 100 metrin päähän kantavilla lähettimillä, jotka varoittavat valaita verkoista. Itämeri kuuluu myös pyöriäiselle, meremme akrobaatille. Tämä ei kuitenkaan korvaa hukkumiskuolemia. Tietoja saatiin Puolasta, Saksasta ja Ruotsista. "Paikoitellen meri on ollut niin täynnä verkkoja, ettei merinisäkkäillä ole siellä paljon mahdollisuuksia elellä." Toistaiseksi viimeinen eli Merikarvian edustalla kesällä 1996 havaittu pyöriäinen hukkui siikaverkkoon aikansa alueella uiskenneltuaan. "Pitkien ajoverkkojen käyttö pääsi ylittämään jo kaikki järjelliset ja luonnon kestokykyyn liittyvät rajat", toteaa assistentti Olavi Stenman Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Suomen häpeä Itämeren suojelukomissio (Helcom) on ollut saamaton pyöriäisen suojelussa. Jotta vilkkaat pikkuvalaat saadaan takaisin Suomenlahden ja Pohjanlahden hopeisille aalloille, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja tutkimusta sekä selkeitä muutoksia tehokalastuksen pelisääntöihin. Pohjanmeressä ja Kattegatissa on vielä melko paljon pyöriäisiä. Kansainvälisen Valaskom1ss1on !WC:n suosituksen mukaan oheispyynti ei saisi 30 ylittää sadasosaa kannasta, sillä muutoin eläinmäärä on vaarassa pienentyä. Pyöriäinen kävi ruokailemassa eräässä lahdessa. Myös kalanpyydysten rakennetta ja materiaalia muuttamalla voidaan onnettomuuksia vähentää. Pian se koki pyöriäisille niin tavallisen surkean kohtalon hukkui kalaverkkoon. koja. Verkoissa on kokeiltu myös metallilevyjä, ketjuja ja ilmalla täytettyjä muoviputken kappaleita, jotka heijastaisivat pyöriäisen kaikuluotausääniä takaisin verkoista. Ruotsin länsirannikolla kuolee runsaasti pyona1s1a paitsi ajovekkoihin, myös pohjan turskaverkkoihin. Yhdysvalloissa onkin paikoitellen lähettimien asettaminen verkkoihin nyt pakollista. Heiveröisen kannan kasvu tyrehtyy verkkoihin
Tällöin elinpaikat alkoivat jo köyhtyä: koneistuminen mahdollisti hankalienkin rinneja kivikkolaitumien raivaamisen pelloiksi. Toisaalta avoimuus lisää maahan pääsevää valoa ja lämpöä, mistä eteläiset hyönteisja perhoslajit hyötyvät. Kokonaisuuden kannalta parasta onkin mosaiikki, jossa avoimet laikut vuorottelevat varjoisien metsäntupsujen kanssa. Sadan vuoden rappiotila köyhdyttää uinuvaa siemenvarastoa jo huomattavasti", Ahvenanmaan lehtoniittyihin perehtynyt professori CarlAdam Hreggström huomauttaa. Uudeltamaalta tämäntyyppiset miljööt ovat kokonaan kadonneet. Typpi tuo oman ravinnelisänsä, niin ilmansaasteiden mukana kuin vedenkin kautta rantakasvillisuutta rehevöittäen. Nyt ollaan pääsemässä matalaan, tiheään ja runsaslajiseen kasvillisuuteen, jossa viihtyvät katkeralinnunruoho ja tähkämaitikkakin", erikoissuunnittelija Leif Lindgren kertoo. Umpeenkasvavalla alueella lajit tulevat ja menevät, eikä mitään sukkessiovaihetta voi vielä 30-45 vuoden hoitamattoman jakson perusteella hahmottaa. Niillä elää maapinta-alaan nähden eniten uhanalaisia kasvija eläinlajeja. Tulosta syntyy hitaasti tutkijoita, työntekijöitä ja talkoolaisia tuskastuttaen. Se säästyi pahimmalta umpeenkasvulta sotilaiden pallokenttänä. Myös kalkkivaikutteisten niittytyyppien säilyminen on merkittävältä osin Saaristomeren varassa", erikoistutkija Aulikki Alanen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. Runsaat 20 vuotta sitten uudelleen aloitettu raivaus, niitto ja laidunnus tuottavat tuloksia. Erityisen tärkeää on huolellinen haravointi kevätsiivouksessa ja niiton jälkeen, jotta ravinteita saadaan pois kierrosta." Karja hoitaa maisemaa Perinnemaiseman syntyhistoria ulottuu saaristossakin ainakin keskiaikaan, ja suurin maankäyttöpaine koettiin 1880-1920 -luvuilla. Teksti ja kuvat: Erkki Santamala 31. Työ on tuonut mukanaan ristiriitojakin: voimaperäinen hoito on myrkkyä monille perhosille, joiden toukat tai kotelot elävät maakasvillisuuden seassa niittoaikana. SUOMEN LUONTO 5/98 "Viimeiset lehtoniityt tarvitsisivat jo hätäohjelman. Sotien jälkeen seurasi raju taantuminen väestön muuttaessa kaupunkeihin ja kotieläintalouden kuihtuessa. Raivausten lähtökohta on kuitenkin osoittautunut oikeaksi: arvokkaimmat monimuotoisuuden keitaat ovat vahvistuneet ja laajentuneet. Tähän ei tällä hetkellä kukaan osaa vastata, mutta hoitoon varattuja valtion määrärahoja ollaan vähentämässä. "Kotieläimiä on ollut pikemminkin liian vähän kuin liikaa. Kansallispuistossa käytetään laidunnukseen paikallisten asukkaiden eläimiä. Helmiä kansallispuistossa ovat muun muassa Houtskarin Jungfruskär, Korppoon Kälö ja Mälön, Nauvon Boskär ja Mälhamn sekä Dragsfjärdin Yxskär. "Ruotsalaisten tutkimusten mukaan ketoja niittylajisto säilyy maan siemenpankissa ainakin 60 vuotta niin hyvin, että se voidaan vielä elvyttää. Suurin yllätys Lindgrenille on ollut hoitamattoman kasvillisuuden dynaamisuus. Ainoat säilyneet lehtoniittymme Ahvenanmaan ulkopuolella ovat Varsinais-Suomessa, ja niistä valtaosa sijaitsee kansallispuiston alueella. Mennyt maisema palaa Saaristomerelle Houtskarin Jungfruskärin linnakesaaren siniheinäniitty seljakämmeköineen on monimuotoisuuden keidas parhaimmillaan. "Vertailualoja perustettiin liian niukasti tulosten arvioimista ajatellen. Keskeiseksi kysymykseksi tiedon lisääntymisestä huolimatta jää, paljonko hoidettuja perinneympäristöjä saaristossa tarvittaisiin. Leijuvana uhkana on Saaristomeren rehevöityminen: kun ensimmäinen lehmä kuolee merestä juomiinsa sinilevämyrkkyihin, voi kaikki loppua siihen", Lindgren huokaa. Niiden joukkoon ilmestyi ensin ahomataraa, sikoangervoa ja joku kirkiruohokin. Retkeilijä kohtaa vuosi vuodelta avaramman kulttuurimaiseman Saaristomeren kansallispuistossa ja sen yhteistoiminta-alueella. Ylilaidunnukseen on lipsahdettu vain kerran. Esimerkiksi Jungfruskäriin hoito on jo palauttanut 84 välillä kadoksissa ollutta kasvilajia. "Alussa vallitsivat monin paikoin mesiangervo, metsäkurjenpolvi ja ojakellukka
Juuri tämän kohdan väljyyteen perustuu toiminta puistossa. korvaavien matkailupalvelujen toteutuminen tai toteuttaSUOMEN LUONTO 5/98. Alunperin suunnitelmissa oli UkkoKolilla olevan hotellin sekä sen laskettelurinteiden ja hiihtohissien purkaminen. Ilman Ukko-Kolin huipun lähellä olevaa 130 vuodepaikan hotelliakin Kolilla on laajaa matkailutoimintaa, erityisesti vaarajonon pohjoispäässä, jossa on useita laskettelurinteitä hiihtohisseineen. Suunnitelma edellyttää myös, että ennen vuokraamisen jatkamista tulee selvittää ... Teksti: Mikko Niskasaari Kuvat: Markku Tano Kolin kansallispuistoa perustettaessa vaikeinta oli sovittaa yhteen luonnonsuojelun ja matkailun tarpeet. Hotellin omistaa Metsäntutkimuslaitos (Metla), joka vastaa myös kansallispuistosta, mutta liiketoimintaa pyö32 Kolin huiP-_ulW rittää Kolin Hissi Oy, josta Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) omistaa 60 prosenttia. Seuraavassa pykälässä on pitkä lista poikkeuksia sääntöön. Runkosuunnitelmassa pidetään edelleen hotellin purkamista yhtenä mahdoll isuutena, kun hotellin vuokrnsopimus vuonna 2013 päättyy. Kolin kansallispuiston runkosuunnitelmassa todetaan, ettei majoituskapasiteettia tule puistossa lisätä. Tavoitetta ei kirjattu itse lakiin, mutta sen perusteluissa todetaan, että laskettelualueiden ja hiihtohissien vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2013 ja "kysymys siitä, jatketaanko näiden sopimusten voimassaoloa, otetaan harkittavaksi uudelleen ennen sopimuskauden päättymistä ". Myös hotellin vuokrasopimus päättyy 20 13. Loput osakkeet ovat väliaikaisesti kehitysaluerahaston sisaryhtiön omistuksessa. Kolin kansallispui stosta annetussa asetuksessa kielletään rakentaminen, ojittaminen, louhiminen, maa-aineksen otto, puiden kaato ja niin edelleen. Hotelli, rakennettava luontokeskus ja niiden vaatimat liikennejärjestelyt ovat nyt keskeiset kiistan aiheet Kolilla. Hotelli huipulla Kolin kansallispuiston tuomat matkailijavirrat ja siten myös markat kulkevat tietä pitkin hotellille, joka sijaitsee aralla paikalla korkealla ja aivan puiston sydämessä
Maanläheisempää olisi kehittää majoitusta Kolin kylälle. Mitään selvitystä ei ole tehty. Matkailutoimintojen keskittäminen Kolin huipulle uhkaa kuitenkin monien mielestä puist · tavoitteita. Kuitenkin juuri nyt tehdään ratkaisuja, jotka sinetöivät hotelli n pysymisen Ukko-Kolin laella ja mitätöivät valmiiksi mahdolliset tulevat selvitykset. ; -mismahdollisuudet Kolin kylän läheisyydessä". Alunperin luontokeskus oli tarkoitus sijoittaa pui ston lai33. Luontokeskus kiipesi vaaralle Kansall ispuistoon rakennetaan luontokeskus, niin kuin moniin muihinkin puistoihin. Kolin kansallispuiston rakennushankkeesta Metlan Joensuun tutkimusasemalla vastaava metsänhoitaja Timo Muhonen myöntää, ettei selvityksiä vaihtoehdoista ole tehty. Hän tulkitsee runkosuunnitelmaa niin, että ne on Kolin huipulla olevaa-hotellia laajennetaan. tehtävä vasta kun vuokrasopimus on päättymässä. Valtio saneeraa hotellin 29 miljoonalla, jotka maksaa kokonaan työministeriö. Remontista hyödyn saava PKO osallistuu investointeihin uusimalla 4,5 miljoonalla markalla hotellin sisustusta. Entiset vastustajatkin myöntävät, että Kolin kansallispuiston perustaminen 1991 oli oikea ratkaisu. Samalla hotell iin rakennetaan 10 luksussviittiä lisää vastoin runkosuunnitelman määräys"Liikenne ei kuulu syvälle kansallispuistoon", sanoo kotilainen Ilmari Martikainen. Yhteiskunnan investoinnit Kolin laelle eivät lopu hotellin kunnostamiseen. "Majoitusta jä.Jjestävien yritysten syntyminen Kolin kylälle toisi työpaikkoja ja hyödyttäisi nimenomaan kylää. tä, jonka mukaan majoituskapasiteettia ei lisätä. On hyvin kuvaavaa, että kun PKO sai 1996 hotellin hoiSUOMEN LUONTO 5/98 toonsa, se antoi ensimmäiseksi potkut viidelle Kolin kylästä olevalle työntekijälle", kolilainen kauppapuutarhu ri Ilmari Martikainen toteaa. Nyt kaikki palvelut keskitetään vaaran laelle, hotellille, ja koko hyödyn kerää Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Laelle rakentamista puoltaa myös se, että rakennetaan jo rakennetun yhteyteen", Flander puolustaa ratkaisua. "Sekä Pielisen rannalta suunnitellun reitin että tämän ratkaisun virhe on se, että liikenne tuodaan syvälle puistoon . Hotellin käyttöaste on viime vuosina ollut vain vähän yli 30 prosenttia. "Ollilan tila oli hyvä paikka, mutta löytyi parempi, joka sai maakunnallisten tahojen kannatuksen. Sen luontokeskussuunnitelmassa todetaan, että auditoriosta juhlasaliksi nimensä vaihtaneen yläkerran "käyttötarkoituksista kokousja kongressikäyttö sekä kulttuuritapahtumien käyttötarpeet ovat ensisijaisia. Asiasta on käyty keskustelua ja alkuperäinen tarkoitus täytyy toteutua. Näin Kolin 50 miljoonan markan investoinnit ja rakennussuunnitelmat on tahdistettu erittäin tarkasti hotellin eli Pohjois-Karjalan Osuuskaupan tarpeisiin . Pyhätunturin kansallispuistoon, joka on myös Metlan hoidossa, rakennettiin runsaasti , kunnes rakennettu osa irrotettiin kokonaan puistosta. Toisaalta laelta on tarkoitus purkaa pois telemasto ja todennäköisesti myös sen juurella oleva asuntorakennus ja palauttaa nämä alueet luonnontilaan. Kolin kansallispuisto perustettiin 1991 yhteensä 1135 hehtaarin laajuisena, josta maata on 949 hehtaaria. Sieltä hissi olisi nostanut matkustajat parisataa metriä korkeammalle. Vastoin nimenomaisia ohjeita auditorio-juhlasali on siis varattu ensisijaisesti hotellin kaupallisiin tarkoituksiin. Sellaista ei tosin luontokeskussuunnitelmasta löydy. Metlan Joensuun tutkimusasema, Pohjois-Karjalan liitto, silloinen läänin työvoimapiiri, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Lieksan kaupunki allekirjoittivat jo 1995 aiesopimuksen, jolla luontokeskus soviteltiin ylös UkkoKolille, hotellin viereen ja sitä hyödyttämään. Villeimmässä suunnitelmassa autot olisi ohjattu pitkin Pielisen rantaa hotellin kohdalle vaaran juurelle. Myös toiseen suuntaan on kuitenkin esitetty toiveita." "Henkilökohtainen mielipiteeni on, että loppupiste on tässä. Sieltä kiskoilla kulkeva hissi tuo matkustajat hotellille. Luontokeskusta ei kuitenkaan olisi ollut mikään pakko eikä edes tarkoitus rakentaa lehtoihin. D SUOMEN LUO TO 5/98. Eero Järnefeltin tunnetuin maalaus on panoraama Kolin huipulta. Mihin pannaan autot. Arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen kustannusarvio on 18 miljoonaa markkaa, josta vajaat puolet yritetään saada EU:lta ja loput työministeriöltä. On tehty poliittiset päätökset eikä virkamies voi lähteä niitä arvostelemaan", toteaa Jukka-Pekka Flander. Koilliskairasta, UKKpuistosta, leikattiin rakentamisen jälkeen Iisakki pää. Tila on lähellä Kolin kylää ja sinne oli tarkoitus rakentaa myös pysäköintialue. "Kaikki mitä Kolin suhteen on päätetty, ei vastaa ympäristöministeriön näkemyksiä, mutta YM on sopeutunut siihen mikä on Pohjois-Karjalan maakunnan tahto. Vesitalous tilalla olisi oleellisesti muuttunut. Juhani Aho kirjoitti vaarojen kauneudesta 1892, ja hänen teoksensa Panu sai vaikutteita Koliin liittyvistä tarinoista. Kun yhteiskunta investoi vuoteen 2000 mennessä Ukko-Kolin laelle noin 50 miljoonaa, ei ole uskottavaa, että hotelli purettaisiin vuonna 2013. Oma mielenkiintonsa on siinä, että vaikka äsken ei ollut varaa investoida JO miljoonaa Ollilan tilalle, niin nyt on varaa investoida 50 miljoonaa markkaa Ukko-Kolin laelle. Oleellista on, että yksinomaan yhteiskunnan kustannuksella rakennetaan kokoustila, jossa pidettävät tilaisuudet tuovat hotelliin asiakkaita. Puiston rauhan ja alkuperäisen tarkoituksen mukaista olisi jättää kaikki autot alas Ollilan tilan pelloille. Luontokeskus täyttää nykyisen parkkipaikan lähes kokonaan, joten autoille on löydettävä uusi paikka. Näiden lisäksi ympäristöministeriö joutuu kustantamaan laen rakentamisesta johtuvat liikennejärjestelyt. Tosin Metla ilmoitti, ettei siltä löydy luontokeskuksen rakentamiseen Ollilan tilalle tarvittavaa 10 miljoonaa markkaa. Uutta potkua kannattavuudelle haetaan kokousja kongressimatkailusta, ja siinä on luontokeskukselle vai·attu oleellinen osa. Ensimmäinen matkailurakennus, Ylämaja, valmistui Ukko-Kolille 1896 ja toimintaa on laajennettu useaan otteeseen. dalle, ja nimenomaisesti sitä varten valtiolle ostettiin Ollilan tila Paimenvaaran juurelta. Muhosen mukaan uusi parkkipaikka tulee nykyiselle asuntovaunualueelle ja sen läheisyydessä olevalle pysäköintialueelle. Hissin tieltä pitää tosin kaataa muutama puu, mutta suuria mullistuksia ei tarvitse tehdä. Mikä takaa ettei tule myös yhdeksättä ja kymmenettä kertaa. "Ristiriita on todettu ja puiston esittelylle on suunniteltu vaihtoehtoista tilaa", sanoo Muhonen. Suomen ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin Kolille 1952. Silloin, kun maksullista palvelukäyttöä salilla ei ole, sitä käytetään puiston multivision esitti:imiseen ". Kerrotaan, että Jean Sibelius sai Kolilta virikkeen ehkä arvostetuimpaan sinfoniaansa, neljänteen. "YM:n sopeutumista helpottaa, että alueella on nyt lähes 3000 hehtaarin kansallispuisto, kun aluksi tarjottiin vain alle tuhannen hehtaarin erityissuojelualuetta ja sekin suurimmaksi osaksi rakennettuna." "Jos asia on ympäristöministeriöstä kiinni , niin hotellitoiminta Kolin laella ei enää laajene. Luontokeskus hotellin käyttöön Hotellille, eli Pohjois-Kaijalan Osuuskaupalle, luontokeskuksen saaminen viereen on lottovoitto. Kansallispuiston kävijöille on taattava mahdollisuus tutustua luontokeskukseen riippumatta siitä, asioivatko he hotellissa tai eivät". Eteläisen Suomen korkein huippu nousee 347 metriin merenpinnasta ja yli 253 metriä viereisen Pielisen pinnasta. 34 Kolin suojelun pitkä historia Kolin vaarajono on tunnetuin jäänne karjalaisesta poimuvuoristosta. Metlassa asia on käännetty päinvastoin. Enää hotellitoiminta ei voi laajeta", sanoo puolestaan TimoMu~~n. "Ollila on arvokkaampi perinnemaisemana kuin opastuskeskuksena. Hotellin pysäköintialue ja samalla koko Kolin keskeisin pysäköintialue on hotellin vieressä. Varoittavia esikuvia on tarpeeksi. Muhosen mukaan kokoustilan vuokraaja ei välttämättä ole sama kuin hotellinpitäjä, ehdolla on muun muassa Joensuun yliopiston kainalossa toimiva Karelia Congresses. Erityisesti on ihmetelty luontokeskuksen päätymistä hotellin kylkiäiseksi. Kolin luontoarvot ymmärrettiin jo yli sata vuotta sitten ja se innoitti monia Suomen kulttuurin kultakauden taiteilijoita. Lisäksi hotellilta parisataa metriä tietä alaspäin on asuntovaunualue. "No ei olisi, mutta rakentaminen, yhdyskuntatekniikka ja paikoitus vaikuttaisivat kuitenkin alueeseen. Noin tuhannen neliön luontokeskuksen ydin on auditorio, joka vie kolmasosan keskuksen tiloista. Luontokeskus tukee hotellin j a hotelli luontokeskuksen toimintaa", Timo Muhonen arvioi. Sieltä osa pääsisi polkua pitkin huipulle ja muut voitaisiin kuljettaa nonstop-bussilinjalla." Milloin laajennukset loppuvat Enemmän kuin yksittäisistä ratkaisuista kysymys on epäilyksestä, että hotellitoiminnan salliminen Kolin laella ja siihen investoiminen on kuin syöpä, joka murentaa vähitellen koko puiston. Siitä pidetään kiinni", vakuuttaa Flander. Näin ollen rakentaminen on kokonaisuudessaan vähäistä." Ilmari Martikaisen mukaan liikenneratkaisuja on lähdetty etsimään kokonaan väärästä päästä. Vuonna 1996 puistoa laajennettiin vapaaehtoisin kaupoin hankituilla 1450 metsähehtaarilla. YM edellytti vahvistaessaan Kolin runkosuunnitelman 14.6.1996 ympäristöministeri Pekka Haaviston ja ylitarkastaja JukkaPekka Flanderin allekirjoittamalla kirjeellä, että "hotellin kaupalliset toiminnot ja luontokeskustoiminnot on pidettävä selvästi erillään. Kolin hotellia ollaan nyt laajentamassa kahdeksannen kerran. "Luontokeskuksen rakentamisesta riippumatta ylös asti nouseva autoliikenne pitää minimoida. "Y mpäri s töministeriön suunnitteluohje on edelleen voimassa. Tilaan sisältyy koko puiston arvokkaimpia lehtometsiä vaaran rinteillä", ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä selittää
Moderneja sankariammatteja ovat ne, joissa on mahdollisuus ottaa suuria riskejä ja niiden vastapainoksi saavuttaa SUOME LUONTO 5/98 suuria voittoja. Työpaikat ja kulttuurit samanlaistuvat. He myös tekivät sen. Sille, etteivät aivan kaikki ole vielä nielleet oppia, että ameebamainen alttius vaihtaa elämäntapaa, identiteettiä ja työtä olisi moderneista kansalaishyveistä tärkein. 35. Heidän tehtäviinsä kuului kerran päivässä pyyhkiä majakkatornin rappuset valopetroliin kastetulla rievulla, jotta valtion korkkimatto säilyisi joustavana. Vielä vuosisadan vaihteessa kirjoitetuissa elämäkerroissa ja romaaneissa asetetaan kysymys toisinpäin. On mieletöntä kuolla meijeriauton rattiin, mutta ei formula ykkösen harjoitusajoissa, on kunniakasta raataa itsensä hengiltä aidstutkijana, mutta ei työterveyslääkärinä. Eikä juuri muita. Veturimies, joka velvollisuudentunnon innoittamana uhraisi henkensä Pasilan asemalla pitääkseen paikallisjunan aikataulussa, olisi meistä omituinen fanaatikko. Eivät koskaan puhuneet tuntemattomille, tarjonneet vieraalle ateriaa tai kutsuneet kylään. Eikä heidän hyveillään enää ole kysyntää työmarkkinoilla. Sillä ei enää ole mitään tekemistä tavallisen ihmisen itselleen asettamien haasteiden kanssa. Laura Ruohonen Majakanvartijan kutsumus Yksinäisellä Märketin majakkasaarella asui 1970-luvulle asti kaksi majakanvartijaa. K eski-Amerikan intiaaniheimoja tutkinut suomalaispariskunta yllättyikin siksi suuresti , kun he muutama vuosi sitten, keskeltä täysin länsimaistuneita pikkukaupunkeja löysivät kylän, joka piti jääräpäisesti kiinni perinteisestä elämänmenostaan ja kielestään. Normaalikielestä sana on jo kadonnut. Jokaikisen papin, perheenäidin, valtiomiehen ja tiilitehtaan konttoristin kuului asettaa itselleen sama omatunnonkysymys: toteuttiko hän elämässään todellista kutsumustaan vai seurasiko vain omia mielihalujaan ja helppoa tietä menestykseen. mattomia käsitteitä. Vuosikymmenestä toiseen. Ymmärtää hyvin, ettei kansainvälisten valuuttakurssien heilahteluun perustuva elämäntapa suosi näin jousta'l•:'" Jorma Laurila Onko tavallisella ihmisellä enää lupaa asettaa haasteita itselleen, etsiä omaa kutsumustaan. Yksinäisten raja-asemien vartijat, korpikylien naimattomat opetta j attaret. Vähäpuheisille yksineläjille ja hiljaisille työmyyrille sopivat ammatit kuolevat sukupuuttoon yksi toisensa jälkeen. Ihmisen piti ennen kaikkea löytää kutsumuksensa. Kutsumus on enää jonkinlainen menestyneille taiteilijoille ja kirkonmiehille suotu kiiltävä erikoispalkinto. Se, että he olivat inhottavia tyyppejä. Mittatikku vain on toinen. Vain Asterixissa on aiemmin kehdattu olla näin suuruudenhulluja: yksinäinen pieni gallialaiskylä pitää sarjakuvassa sitkeästi pintansa maailmanvalloittajia vastaan. M oni tulkitsee muutoksen kertovan yksilönvapauden lisääntymisestä. Silti heille tekee mieli hurrata. Ikävää porukkaa, kieltämättä. Mikä itten teki intiaaniheimosta niin erilaisen kuin naapurinsa, kysyin. Päinvastoin. Ihminen, jolla on kaikki hyvän lehmipaimenen ominaisuudet, ei luultavasti ole menestys puhelinmyyjänä. Tarkemmin katsoen työelämässä vallitsee kuitenkin nykyisin yhtä yksiarvoinen henki kuin tsaarin postilaitoksessa. Kutsumuksen kerran löydyttyä sitä piti seurata järkähtämättä, johti se kuinka vaikeille ja raskaille poluille tahansa. Sille, että näinkin voi yhä elää, omaan malliin. Laura Ruohonen pohtii. Voittoon. Ne seitsemäntoista postinsoutajaa, jotka hukkuivat ennätyksellisenä kelirikkotalvena Eckerön postireitillä, mieluummin kuin jättivät rakkauskirjeet ja kuninkaan käskykirjelmät kuljettamatta. Ajatus, että taistelu oikean, mutta häviämään tuomitun aatteen tai asian puolesta olisi erityisen jaloa, on nykyajalle totaalisen vieras. Epävieraanvaraisia, juroja, penseitä ihmisiä, jotka itsepäisesti kieltäytyivät kaikista elämää helpottavista kompromisseista, neuvotteluista ja uusista ideoista. Työmarkkinoiden kansainvälistyessä yhä kiihtyvällä vauhdilla on selvää, että ylikansallisten yritysten ja kaupan suosima tasalaatuisen joustava, hereästi uutta omaksuva ihmistyyppi yleistyy ja yhdenmukaistuu kaikkialla maailmassa. Nykyajan sankaruus on hyödyllistä toimintaa, joka tähtää optimaalisiin tuloksiin. Nyt otetaan töihin "tiimityöskentelyyn, joustaviin työaikoihin, -tehtäviin ja -totuuksiin sopeutuvia innovatiivisia ideoijia". Millaisia luonteita olivat nämä viimeiseen asti tunnontarkat valtion virkamiehet. Mitään moderneja sankareita he eivät ole
Ainakin niin ilmoitetaan. Aallot kuohahtavat verkkaisesti rantaan, meren ääniin sekoittuvat allien ja haahkojen huudot. Rannat ovat sinertävää kalkkikiviröpöä, litteätä liusketta, josta saarenmaalaiset ovat rakentaneet talojensa seiSUOMEN LUONTO 5/98. Tuhisemme närkästyneinä, mutta onneksi vähän matkan päästä meren rannalta löytyy katajapehkojen keskeltä tuulensuojainen aukio, johon on hyvä leiriytyä. Jos ovat leirintäalueet suljettu ja, niin yhtä toivottomia ovat muutkin majapaikat; mikäli niitä heikon viitoituksen perusteella edes löydämme, ne kaikki ovat "täynnä". Pihat ja talojen ikkunat kyllä ammottavat tyhjyyttään. Teksti: Aura Koivisto Kuvat: Risto Sauso Toukokuuta Saarenmaalla Saarenmaan kevät on myöhässä, useimpina päivinä puhaltaa hyinen tuuli, joka lisäksi vihmoo vettä niskaan. Siellä käkkyräiset, sammalpeitteiset ja pahkuraiset tammivanhukset muodostavat juhlavan puiston, jonka maata verhoilevat sinija valkovuokkojen ja kevätesikoiden matot. Rakkoleväpatjat hehkuvat vastavalossa kuparinpunaisina. Joku sanoo meille, että ihmiset ovat hermostuneita, kun eivät ole vieläkään saaneet perunaa maahan. M utta annamme kaiken anteeksi , kun tulee kaunis ilta ja leiriydymme taas meren äärelle. S itten tulee taas synkeän tuulinen ilta ja sataa lotoottaa. Pitäkää ankeat leirintäaluekoppinne ja typerät bed&breakfastinne! Kävelemme rannalla ja kiikaroimme ja kaukoputkeilemme vesilintuja, tiiroja, muuttomatkallaan olevia valkoposkihanhia. Mutta kaikkialla on myös roskaa ja moskaa, muovia, lasia ja tölkkiä; ilmeisesti tammikko on kuressaarelaisten suosima virkistäytymispaikka. Myös maaseutukylien kerrostalorumilukset varjelevat kaunosieluja liialliselta innostukselta. Ikään kuin olisi ollut suurikin vaiva avata yhden mökkerön ovi, päästää meidät sinne makuupusseinemme ja kirjoittaa lasku! Oli siis meneminen telttaan, "kun oli niin kylmä". Retkikeittimellä kokatun aterian jälkeen heittäydyn ruohikolle kevätesikoiden seuraan ja kuuntelen, kuinka mustarastas intoutuu laulamaan... Silmien edessä on katajainen nummi, sen takana kivinen törmä ja ranta; lahden toisella puolella häämöttävät Pangan jyrkänteet ja majakka. Käyskentelemme kapeilla kaduilla ja kujilla, ihastelemme vanhoja tiilikattoisia taloja, ja komean linnoituksen läheltä levänvihreältä lämpäreeltä havaitsemme liejukanan. Päätämme alistua ja yöpyä leirintäalueella mökissä. Erään pikkutien varressa kohtaamme hienon, suorastaan arkaaisen näyn: hevonen on äestämässä peltoa, vanha pappa tallustaa valjaissa perässä, huivipäämummo katselee, ja nuori mies kylvää peltivakasta käsin viljaa viereiselle peltotilkulle. Ilmeisesti sesongin ulkopuolella liikkuvan muutanrnn matkailijapahasen takia ei viitsitä vaivautua. Niityt ovat kuloheinänkalpeita ja puut paljaita. Vaan ei meidän tarvitsekaan alistua, ei vaikka leirintäaluetta hoitava pariskunta on parahiksi paikalla saunanlämmityspuuhissa. Sateenlotootuskin taukoaa sen verran, että otamme lohduksi ja lämmikkeeksi naukut brandya ja ehdimme pystyttää teltan ennen kuin varsinainen ukkosmyrsky alkaa. Meitä moinen hermostus hieman huvittaa, omat pohjoiskarjalaiset pottupeltomme kun lepäävät vielä metrisen hangen alla ja tiedämme pääsevämme istutustöihin suunnilleen kuukauden kuluttua. V ierailemme Kuressaaren viehättävässä pikkukaupungissa. Virolaisten jätehuollosta tai sen puutteesta voikin 36 "Posket lommolla tupakkia imevä nainen ilmoittaa, että paikka on suletud, eikä sitä vielä näin keväällä avata, kun on niin kylmä." tehdä havaintoja lähes kaikkialla. Posket lommolla tupakkia imevä nainen ilmoittaa, että paikka on suletud, eikä sitä vielä näin keväällä avata, "kun on niin kylmä". Hetkittäin kevät kuitenkin lämpenee, tarjoaa toukokuisia tuokioita, ja saarenmaalaiset pääsevät kaipaamiinsa maatöihin. Taustalla on harmaata riukuaitaa ja maalauksellista lehtometsää ... Sama tasapaino vallitsee tammimetsässä Kuressaaren kaupungin liepeillä. Esteettinen mielenkuohu pysyy sentään hallinnassa, siitä pitävät huolen siellä täällä näkyvät aavemaiset tehdaskolossit, neuvostoajoilta jääneet, nyt enimmäkseen hylätyt kolhoosinavetat
Viimeinen retkipäivä onkin ensimmäinen retkipäivä, kun tohdin luopua pitkistä kalsareista. Paikka näyttää ikivanhalta kalastajakylältä harmaine puutaloineen, rykelmäisine vajoineen, kivija lauta-aitoineen. niä ja puutarhojensa aitoja. Niemen nokassa on kuitenkin taloja. Ja kun ajamme kohti Tallinnaa ja laivasatamaa, maisema on selvästi vihertynyt, oras nousee, traktorit pörräävät toukotöissä. Polkupyöräll ä eli jalgrataksella matkaa veivaten olisi hienoa mieleenpainuvaa ollut tietysti vielä enemmän, mutta modernien autoilev ien luontoturistien tapaan meidän pitää nähdä kaikki kauni s kovalla kiireellä. Museokylän jälkeen pidämme evästauon villisikojen mylläämässä lehdossa, jossa kasvaa tammi järkäleitä ja paljon, paljon haapoja. Enimmäkseen kuitenkin konttaamme kraatterilampea ympäröivässä muhevassa mullassa, sillä sieltä löydämme elämämme ensimmäiset suomukat, nuo kasvikunnan kummajaiset, jotka muistuttavat lähinnä vaaleanpunaisia toukkia ja joiden elinkeinona on pähkinäpensailla loisiminen. toukokuuta, koivut tulevat hiirenkorvalle, ja aamuyöllä heräämme satakielten lauluun. Kylä on henkäys historiaa, näkymät kuin satukirjoista: Kapea hiekkatie kulkee tamPähkinäpensaiden loisina eläviä suomukoita kasvaa Kaalinjärven rannalla. Lopulta kylätiet muuttuvat kärryteiksi, jotka vievät katajaisi lie laidunniityille, ja meren rannalla näkyy tuulimyllyn harmaa hahmo. Raunioita vain ei kesämökkien aukotonta rintamaa. Telttapaikkamme vieressä on kivinen talonraunio, ympärillään vielä lehdettömät sireenit, ruusut ja marjapensaat. Siellä aurinko paistaa lämpimästi ja punarinta laulaa. Suomalaiselle retkeilijälle Viron rannat tarjoavat ihmeellisen vapauden tunteen. Tutustumme tietysti Saarenmaan ihmeeseen eli muinaiSUOM EN LUONTO 5/98 "Joskus tie sukeltaa hämyisten lehtojen ja pähkinäpensastunneleiden läpi, ja sinija valkovuokkojen kukkapilkkuja on kaikkialla." sen meteoriitin tompsäyksen muodostamaan Kaalinjärveen, pieneen vihreävetiseen lampeen, jota puuvanhukset ympäröivät. Näemme myös monta mieleenpainuvan hienoa tienpätkää, kiemurtelevia sorateitä, joiden ylle paksukaarnaiset petäjät kurkottelevat oksiaan. Pari päivää myöhemmin, 12. Yhden päivän vietämme Muhussa, saaressa ennen Saarenmaata. D Koguvan kylänraitti on kuin suoraan satukirjasta. 37. Koguvan kylä on museokylä, mutta siellä asutaan: siitä kertovat huolellisesti ladotut halkopinot ja seinustoilla kuivuvat kampelarivistöt, ja kaksi hevosta, jotka katselevat meitä veräjän takaa. Siellä pakollinen käyntikohde on Koguvan kylä. mien ja vaahteroiden muodostamassa holvistossa, sametinvihreä sammal peittää kiviaitoja; talot ja ulkorakennukset ovat ruokokattoisia, puutarhat täynnä kyhmyräisiä omenapuita ja keltaisenaan kukkivia mukulaleinikkejä. Ketään ei näy, mutta jossakin on ovi auki, kissa kuistilla, kana pihaa kuopsimassa, lammas seisoo puutarhassa, ja kasvimaita on kunnostettu. Ehkä väki on sisällä, "kun on niin kylmä", tai sitten telkkarista tulee Vaprad ja ilusad, Kauniit ja rohkeat. Koukkuhampainen äkeältä vaikuttava mummo laittelee kanoillensa verkkoaitaa, ja kanat hyörivät kodikkaasti mummon jalkojen juurella. Joskus tie sukeltaa hämyisten lehtojen ja pähkinäpensastunneleiden läpi, ja sinija valkovuokkojen kukkapilkkuja on kaikkialla
Galapagoksen merija maaleguaanit näyttävät esihistorial/isilta hirviöiltä piikkeineen ja kynsineen. 38 J eesuslapsi vihe:. Kaikki nämä kalansyöjät kärsivät El Nifio -ilmiöstä. Darwininsirkuille El Niiio merkitsee ruoan runsautta ja pesinnän onnistumista. Ne ovat täysin vaarattomia otuksia. Teksti: Juha Valste Kuvat: Kenneth Kumenius Naamiosuula on yksi Galapagoksella pesivistä suulalajeista
Etelä-Amerikan länsikuvetta pyyhkii etelästä pohjoiseen kylmä Perun eli Humboldtin menv!fta, joka vaikuttaa myös Ecuadoriin kuuluvilla Galapagossaarilla (saarista enemmän: Suomen Luonto 8/1996, s. Galapagossaaret ovat yleensä kuumat ja kuivat. Kalat katoavat, koska meren 39. Rannikon saavutettuaan lämmin vesimassa hajoaa pohjoiseen ja etelään ja muuttaa ilmastoa. El Nina eli Jeesuslapsi tuo sateita ja muuttaa saaret vihreiksi. Aika ajoin kalat vähenevät tai jopa häviävät Etelä-Amerikan länsirannikon vesistä. Paikoin on myös metsää ja poukamasta voi löytyä hiekkaranta. Kylmästä merestä haihtuu vähemmän vettä kuin lämpimästä, joten saarilla sataa useimpina vuosina vain vähän. 42-4 7). Suurin osa Galapagossaarten pinnasta on laavakivikkojen peitossa. Luonteenomaisimpia kasveja karuilla ja useimpina vuosina kuivilla saarilla ovat erilaiset kaktukset. Se leviää Perunvirran kylmän vesimassan päälle ja tilalle. Vesi lämpiää tavallista kuumempina vuosina poikkeuksellisesti ja työntyy itään. El Nifio tuo mukanaan paljon tuhoa ja onnettomuutta. Merilintuja ja hylkeitä kuolee nälkään ja niiden lisääntyminen epäonnistuu. Tämä johtuu lämpimän, vähän ravinteita sisältävän veden purkautumisesta Australian koillispuolella olevilta merialueilta kohti Etelä-Amerikan rannikkoa. Kalastajat joutuvat keräämään pyydyksensä tyhjinä aluksiin, tehtaita suljetaan ja rannikon ihmisten on tavallista vaikeampi tulla toimeen. Jättiläiskilpikonnille El Niiio tuo tullessaan mehevää kasvillisuutta ruoaksi ja mutakuoppia rypemispaikoiksi. Laavalohkareiden, hiekanja kallioiden peittämiä saaria verhoaa niukka kasvillisuus, joka kulottuu pian sateisen kauden jälkeen. ää Galåpagoksen Päiväntasaajalla sijaitsevilla Galapagossaarilla sataa yleensä vähän. Etelä-Amerikan rannikon lämmin virtaus saavuttaa useimmiten joulun tienoilla siitä ilmiön nimi El Nifio, Jeesuslapsi. Sen ansiosta tätä saaristoa ympäröivät oivalliset kalavedet, joissa asustaa suuri joukko valtameren tuotantoa käyttäviä eläimiä
Useimmille eläimille El Nifio merkitsee ravinnon runsautta ei kuitenkaan kaikille. Ilmiön vaikutukset tuntuvat selvinä niinkin kaukana kuin Yhdysvaltojen länsirannikolla, missä Kalifornian talvisateet voimistuvat ja myrsky toisensa jälkeen vaeltaa rannikoilla. Planktonin kato vie kalat, kalojen häviäminen tuo vaikeuksia niitä syöville linnuille ja nisäkkäille. ylenpalttisesti mettä, siitepölyä, hedelmiä ja siemeniä erilaisille eläimille. Lämmin meri poikii hirmumyrskyjä ja rankkasateita. Itse asiassa El Nifio vaikuttaa ilmeisesti paljon laajemman alueen ja ehkä jopa koko maapallon säähän. Hän on järjestänyt keSUOMEN LUONTO 5/98. Sademäärä voi nousta moninkertaiseksi normaalivuosiin verrattuna ja seurauksena on rajuja tulvia ja mutavyöryjä. Näin El Nifio voi aiheuttaa sekä tulvia että myös kuivuuskatastrofeja. Niukkuutta joutuvat kärsimään myös merileijona ja merileguaani, jonka syömä pohjakasvillisuus vähenee. Samaan aikaan maaperässä piileskelleet selkärangattomat lähtevät liikkeelle, sillä runsas vesi on täyttänyt niiden asunnot. Räjähdysmäiseen kasvuun liittyy myös runsas kukinta. Galapagos puhkeaa kukkaan Galapagossaarilla El Nifio päättää vuosia jatkuneen kuivuuden. Piikkisen, niukkalehtisen ja kaktuksien hallitseman kasvillisuuden verhoamat saaret peittyvät nopeasti vehreän, ylitsepursuavan ja suorastaan viidakkomaisen kasvillisuuden alle. Vuosien 1982-1983 voimakas El Nifio melkein hävitti galapagosinpingviinit. Galapagoksen tavallisesti niin karu ympäristö tarjoaa nyt 40 Galdpagosinkyyhky on yksi monista saariston endeemisistä eli kotoperäisistä lajeista: sitä ei ole missään muualla. Niiden siemenet, sipulit, maavarret tai juuret ovat odottaneet maassa horroksessa riittäviä sateita. Lämmenneen meren vaikutuspiirissä olevilla rannikkoalueilla sateet lisääntyvät, kauempana s1samaassa ne vähentyvät. Kaktusten runsaus pistää silmään. Maasta työntyy kasveja, joita ei tapaa muuten kuin El Nifio -vuosina. Kun ne vihdoin saapuvat, kasvi alkaa nostaa versoaan kohti valoa. Useimpina vuosina saarilla sataa noin 300 millimetriä vuodessa, El Nifio voi kymmenkertaistaa sademäärän. Herkkä saaristoluonto kärsii Kenneth Kumenius on käynyt Galapagossaarilla jo viisi kertaa. El Nifio katkaisee vuosia jatkuneen kuivuuden Galapagoksella planktontuotanto romahtaa. Normaalivuosina sateiden vähyys kulottaa ruohot, heinät ja puiden lehdet
Kissat, koirat, rotat, vuohet, aasit ja siat voivat tehdä uskomatonta tuhoa niihin sopeutumattomien kilpikonnien ja lintujen joukossa. Vuosittain saarilla käy 50 000-60 000 matkailijaa. Pelkkä edestakainen lento mantereelta maksaa yli 2000 markkaa ja elinkustannukset ovat korkeat. Hyttipaikka ja ylöspito maksavat ja maihin saa mennä vain oppaan johdolla. Kansallispuiston sisäänpääsymaksu on 80 dollaria, ja minnekään ei pääse ilman opasta. Matkailu ei ole ainakaan vielä haitaksi, pikemminkin päinvastoin. Suuri ongelma on myös käyttövarojen, erilaisten laitteiden ja koulutetun henkilökunnan puute sekä Charles Darwinin tutkimusasemalla että Galapagossaarten kansallispuistossa. Kumenius on osallistunut Charles Darwinin tutkimusasemalla suoritettavaan tutkimustyöhön, torjunut metsäpaloja, tehnyt Galapagoksesta luonto-ohjelmia televisioon ja vetänyt sinne luontomatkoja. Varsinaista massaturismia ei ole, sillä saarilta puuttuvat laajat hiekkarannat, suuret hotelliketjut, kalliit yökerhot, ylelliset trendiravintolat ja ostosparatiisit. Kumenius sanoo, että Galapagossaarten suurin ongelma on väestön lisääntyminen. D Kansallispuiston saarille pääsee vain laivalla tai veneellä. 41. Saarille tuodut eläimet ja kasvit aiheuttavat edelleen vaikeuksia. räyksen, jossa suomalaisyrityksillä saatiin kontillinen tavaraa Charles Darwinin tutkimusasemalle ja Galapagoksen kansallispuistolle. Hän on mukana ryhmässä, joka tekee parhaillaan suomenkielistä luontomatkaopasta saaristosta. Alkuperäiset lajit eivät aina pysty kilpailemaan niiden kanssa tai jäävät jopa tulokkaiden saaliiksi. SUOMEN LUONTO 5/98 El Niiio -vuosien runsaat sateet saavat kasvillisuuden rehottamaan ylenpalttisen runsaana. Saarille virtaa jatkuvasti lisää köyhiä ecuadorilaisia mantereelta korkeamman elintason toivossa. He ovat luontomatkailijoita ja haluavat nähdä yhden maailman hienoimmista ja kuuluisimmista luontokohteista
1111.1. Kasvisja yrttiruoka 1.-5.6. Entisöinti-ja puutyöt 13.-17.7. PL 118 70101 Kl.IC>PIC> p~~16fm~ ~~ele TIETOA TAITOA OSAAMISTA (i)EKOKEM Onnea ia menestystä 1 VEIKKAUS. , Presiclen.tin.RatLi 3. Korukivenhionta 10.-12.7, 24-26.7 Tee nalle tai nukke 11.-13.7. -11. 11 KS IIT\S N0:'\1.1:";b\R UHI IIITA 1ll11 111 MILT/ Vll>Hll 11 Vf!UM//RITIUYI lffVALKSII UJll'OINNII IT.KsrlTYKSI 1 <:DtllVD:IJJ: PtH ."rt>I VIIJH>M<JNISI l 'KS1 .·1 STANDARDIMI ' l 'NNOI DIAT, ~H;Ar, Kl 'VA'I ILMALANTORI 2 00240 HKJ FAX 09-15 www.reelone.fi 1 IHCIHLIA Dl ~~•~,~~~;s{'~t.i,·.V,' 09 278 7915 ANIMAATIO( MPH;KORTII ~ VIDEOMONISTU 80 PAL & 70 NTSC llV< :l'RO ( 1 1 :\1/'.\TS( llV .Ml~I I>\' 11',\I J ~ IS 1 BFL\ SI' (PAU:'\TSC ) I " :\:\1PFX VPR j 1 '~L\TH : SP, trn, 1.n s-··I :.-~. KAITA/ FILMIT VIDEOLL HUIPPU UL-~ Digitaalinen mediakorjain BTS-VS . jatboja täydennyskoulutusta luontoa Runnioittaen. Luonnonmukaisen kotipuutarhan hoito 1.-3.7. parantaa kuvaa my's videosiirroissa, filmille digit.m%ork'¼JOp >-SIIVET ireel Ö~~LE .h8, ."il "Pt-:R 8mm lh / SJ(, 1.\-imm 111 S \11ll1AKOR)AI~ KI YKOl>I . asti. S( ,1:,. MONIPUOLISIA KESÄKURSSEJA mm. 7. Hakuaika 12.6. Opintotuki. 11-8 (l'AI./ NTSC) IT(lSTOVAl'AA~11 !S I I K I _________ _, PALJON EVÄITÄ OSAAMISEEN EKOkäsityölinja Ravintoja luontais neuvojan Musiikkilinja koulutus Ravintoja luontaistietouden Ravintoja luontaishoitajan linja koulutus Opiskelu alkaa 24.8.,koulutukset kestävät ½-2 vuotta linjasta riippuen. Kank ta 24 26 7 • OTA YHTEY1TÄ TILAA l'l.1{111 \11 \11 .\ 1 \ \ \1,11,1\l '\ Ol'IS 10 Opl\tontil' 1 :'i B -t7-t:'itl l'l l{111 '\ 11 \11 ESITTEEMME tl:'i-JhhJ07 I, J(i(i.\07 J t!Lt~,~ monipuolista ammatillista perus-. , Poistaa naarmut,roskat,kohinat,etc. Valmista tallukkaat 6 10 7 Y rttilääkinnän kurssi 7. Kysy lisää tilaa esite! i:>c:,hje>is-Sa.v-e>n. a.mma.ttiC?_PPila.ite>s . Tuohityöt 8.-12.6
Huomisen •• • a 1. Jussin-Pussi ilmestyy touko-kesäkuun vaihteessa. suomalaisen ruuan tekijä_t METfiiffii ON MEININlllii Lomaile ja syö Suomeksi! Oppaassa on yli 700 tuotteitaan ja palveluksiaan myyvää maatilaa. Näistä merkeistä tunnistat suomalaisen viljelijän. Palkkaa elämäntyöstä ILMARINEN Ilmarinen huolehtii tänäänkin satojentuhansien suomalaisten työeläkkeistä. Lru Li Lhl. Saatavissa Merita Pankin konttoreista ja kuntien matkailutoimistojen r:v:79rv7 infopisteistä ympäri maata. Hän tietää missä hyvä ruoka kasvaa ja miten metsään saadaan meininkiä
, ... ;11~;} . Ammattilaiset hoitaa loput. -.-.--~·~ www. Kyl sä tajuut! NUORI SUOMI ~ett-~, 11. kesko.fi ää on mun homma hoitaa meidän perheen kierrätyssysteemit. , .. _-------:~:'.';-:"'-.. Riittää kun tunkee nää kierrätyskamat oikeesta luukusta sisään. <( <( f-z f-z :J rJ) ...., p,: :J z ...., ...., f-z > z > >:r: z t..i ei:,: :J z <( z t..i f-rJ) <( f-<( > <( f-rJ) z <( :,: rJ) t..i :,: <( f-<( <( :~4> .. Mutsi ei ehdi, faija ei osaa. ,, .... : i . · .. __ ~~1~:(~. ...
Kuumottaa ja jomottaa Yleisimmät allergiaa aiheuttavat lisäaineet ovat bentsoehappo, glutamiinihappo, sulfiitit ja atsoväriaineet. Liika puhtaus pahasta Allergioiden lisääntyminen on kytkyssä paitsi kaupungistumiseen myös eli ntason nousuun. Kun kuoret poistetaan, katoavat samalla ne suoja-aiSUOMEN LUONTO 5/98 Eeva Mchto/Luontokuvat Allergiat ovat lisääntyneet. Muun muassa hilloissa ja juomissa käytettävälle bentsoehapolle yliherkät ovat usein allergisia myös aspiri inille eli asetosalisyylihapolle. Kodeissakin käytetään runsaasti pesuja puhdistusaineita sekä kosmetiikkaa, joiden kanssa touhuaminen voi aikaa myöten heikentää elimistömme puolustuskykyä. Silloin kiellettyjen listalle joutuvat muun muassa selleri, monet kypsentämättömät tavalliset vihannekset sekä tuoreet hedelmät, pähkinät ja jotkin mausteet. Ruoka-allergikon tyly kohtalo on yksinkertaisesti välttää niitä ruokaja lisäaineita, joille hän on yliherkkä. Myös nuorten astma ja allerginen nuha ovat lisääntyneet rajusti. Lounais-Suomen Allergiaja Astmayhdistyksen allergologin Erkka Valovirran mukaan tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi astmaatikkoja oli 1995 aikuisväestössä neljä kertaa enemmän kuin 1960ja 1970-luvuilla. Elintason kasvu n myötä ympäristömme on entistä kemikalisoituneempi. Valovirran mukaan keskeisimpiä syitä allergioiden lisääntymiseen ovat ulkoiset ärsykkeet kuten kaupunkien i I mansaasteet. Ruisjauho on meillä onneksi jauhettu perinteisesti kokojyvistä, sen sijaan jo ruissihtijauhoissa osa jyvän kuorikerroksesta on seulottu pois. Ruoan mukana saamme myös rutkasti lisäaineita ja jonkin verran vierasaineitakin, jotka myös voivat allergisoida. Voimakkaimpia al lergeeneja ovat kananmunan, kalan, maidon ja viljojen valkuaisaineet, jotka kiusaavat etenkin lapsia. 3. Glutamiinihappo, jota käytetään aromivahventeena, voi saada kasvot kuumottamaan tai laukaista migreenin kaltaisen päänsäryn. Tällöin muodostuu vasta-aineita, jotka aiheuttavat useimmiten aivastelua, ihottumaa, silmien kirvelyä, päänsärkyä ja pahoinvointia. Sen sijaan lisäaineet on ilmoitettava tuoteselosteessa niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Joka kymmenellä suomalaisella on allergista ihottumaa ja joka viidennellä heinänuha. Noi n neljännes alle kolmivuotiaista ja vut1sen prosenttia aikuisista saa allergisia oireita jostakin ruoasta. 1998 Helsinki Erkka Valovirta: Allergiat ja ympäristö. Muualla Euroopassa ei vielä olla yhtä tarkkoja. Vaikka lisäaineallergioita pidetään harvinaisina, nekin ilmeisesti lisääntyvät kaiken aikaa. Glutamiiniyliherkkyyttä kutsutaan myös Kiinalaisen ravintolan syndroomaksi, koska glutamaatti kuuluu kiinteästi itämaiseen keittiöön. Kotimainen teollisuus on luvannut välttää atsovärejä mahdollisuuksien mukaan, vaikka EU ne sall iikin. Olemme muun muassa vuosikausia syöneet puhdistettuja, raffinoituja elintarvikkeita, kuten kotimaisia viljoja, riisiä ja sokeria. lisäaineopas. Kun Elintai·vikevirasto kysyi noin tuhannelta suomalaiselta, onko heillä ollut oireita ruoasta viimeisen vuoden aikana, viidennes ilmoittautui. Suomessa allergisia reaktioita yleisimmin aiheuttavat raaka-aineet, kuten maito, kananmuna, kala, pähkinät, soija, vehnä, ruis ja ohra on ilmoitettava pakkauksessa. Turun ympäristöterveysohjelma. Sulfiitteja on runsaasti muun muassa kuivatuissa hedelmissä ja viineissä, joita nauttimalla voi saada ankaran päänsäryn. Joka kolmas aikuinen ja liki puolet lapsista kärsii allergiaoireista joko jatkuvasti tai silloin tällöin. Allerginen reaktio syntyy, kun elimistöön joutuu jokin sellainen aine, jota se pitää vieraana. Alice Karlsson Lähteet: Katja lärvelä: Kuluttajien mielipiteet elintarvikkeisiin liittyvistä terveysvaaroista ja elintarvikevalvonnasta. neet, jotka suojelevat jyvää itseään ja niitä syöviäkin. 45. Allergiaja Astmaliitto: Koulutuspäivä ruokayliherkkyydestä 26. Vaalean leivän ja lumivalkoisen riisin ihannointi on mitä ilmeisimmin ollut kohtalokas virhe. Ongelmana on se, ettei oireiden aiheuttajaa välttämättä löydetä saatikka rekisteröidä. V aittuneempien ruoka-allergiat kehittyvät usein koivuallergian yhteydessä. TOSIJA MAKUASIOITA RAVINNOSTA -------------------! Saastunut ympäristö lisää ruoka-allergioitakin Suomalaisilla on erilaisia allergioita yhä enemmän. Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että siitepölyallergia on yleisempää kaupungissa kuin maaseudulla. Ilmansaasteita ja korkeata elintasoa epäillään osasyyllisiksi. Elintarvikevirasto. Tutkimuksia 111998. Kun ruoka sairastuttaa Nuhanenien kasvava joukko on saanut seuraa ruoka-allergikoista. Elintarvikevirasto 1997. Noin 70 prosenttia oireita saaneista arveli sen johtuvan allergisoivista ruoka-aineista. Yierasaineista kuten raskasmetalleista allergeeneina tiedetään tuskin mitään. Joskus seurauksena voi olla raju kurkunpään turpoaminen, johon voi jopa kuolla. Atsoväriaineilla saadaan muun muassa makeiset ja virvoitusjuomat kauniin keltaisiksi ja punaisiksi ja jotkut niillä herkuttelevat sairaiksi. Jyvän tärkeimmät aineosat ovat kuoressa ja ytimessä. Esimerkiksi tavallinen puolikarkea vehnäjauho valmistetaan jyvän keskikerroksesta, ja hiivaleipävehnäjauhostakin kuori sekä ydin on poistettu
Puhdas luonto leipä ja maito ihminen aito parasta suomalaista VALIO
Tämä tarkoittaa käytännössä vesien puhdistusta ja sopiviksi katsottujen alueiden rauhoittamista. Maailmanpankin raportin mukaan sen rahoittamien 50 patohankkeen hyödyt ovat olleet suurempia kuin haitat. Vastustajat ovat ympäristönsuojelijoita ja vapaaehtoisia järjestöjä, jotka pitävät patoja tuhlauksena ja ympäristölle tuhoisina. Maailmanpankki on rahoittanut useimmat suuret patohankkeet, ja Maailman luonnonsuojeluliitto on suurin ympäristönsuojelujärjestö. Tutkijoiden mielestä jokivarret Guadarramassa, Madridin kaupungin pohjoispuolella sijaitsevilla Kastilian rajavuorilla, olisivat jyrsijälle ihanteellista ympäristöä. Heidän mukaansa kasvatusaltaat tulisi siirtää rannikolta sisämaahan esimerkiksi seuduille, jotka eivät enää kelpaa maanviljelyyn. Madridin Complutense-yliPadatko pahasta. Epidemioiden estämiseksi käytetään runsaasti antibiootteja. Luontoon karanneet rämemajavat menehtyvät kuitenkin viimeistään talvella. Monipuolinen seikkailu poissa massaturismin reiteiltä. Silti pankkia myös kehuttiin siitä, ettei se ole myöntänyt rahoitusta Nam Theunin patoon Laosissa ennen kunnollisen ympäristövaikutustutkimuksen tekoa. Katkarapukiloa kohti verkkoihin jää yli 20 kiloa pois heitettäviä meren eläviä, pääasiassa kaloja ja selkärangattomia. ACACIA SAFARITAfrikan luontoon erikoistunut Tervetuloa diaja infoiltaan ke 13.5. opiston biologit esittävät arvion kuitenkin varovaisesti. Vauhdikkaana uimarina ja vikkelänä sukeltajana tunnetun rämemajavan todellista kantaa on hyvin vaikea selvittää. Ennusteiden vastaisesti nutria ei kuitenkaan ole hävinnyt Espanjasta. Tuottajille metsän raivaaminen uusien altaiden tieltä on helpompaa kuin vanhojen altaiden ylläpito ja kunnostus. Ne suojaavat rannikkoa tehokkaasti aaltojen eroosiolta. Äyriäisten teollinen tuotanto on johtanut vakaviin ongelmiin etenkin mangroverannoilla. Acacian Kenia, joulukuu -98. Altaat ovat parhaimmillaankin käytössä vain muutaman vuoden, jonka jälkeen ne hylätään. Pyydä esite: Benedict ja Tytti von Wright, puh 09-295 3848 tai 050 599 6266. Raporttiin ei uskottu, ja sitä arvosteltiin ankarasti. Percy Mashaire SUOMEN LUONTO 5/98 MAAILMALTA vettä, ravintoa, rauhaa ja suojapaikkoja. Jokien ja patoaltaiden rannoilla elävää jyrsijää uhkasivat saastuminen, rakentaminen, tehoviljely, kasvimyrkyt ja jokien kanavointi. Etsimme eläimiä jalkaisin ja autolla sekä vaellamme paimentolaisten kanssa. Reijo Salminen/Luontokuvat Nutrioita on kasvatettu myös Suomessa. Aasiassa katkarapufarmit ovat useimmiten pieniä ja voiton maksimoimiseksi äyna1s1a kasvatetaan suuria määriä hyvin tiheässä. Madridin itsehallintoalueen ympäristöjaosto aikoo tänä vuonna kantaa oman kortensa kekoon kalaisissa ves1ssa viihtyvän nutrian suojelemiseksi. klo 18.30 Arbis, Dagmarink 3, Hki (Kansallismuseon takana) 47. Tavoitteena on turvata mangroverantojen säilyminen. Vaarana oli ihmisen läheisyys ja siitä seurannut pesimäalueiden pieneneminen. Selviytyäkseen nutria vaatii ennen kaikkea puhdasta Päivi Pohjanheimo Syö katkarapuja, tuhoa mangrovea! Katkarapujen viljely on lisääntynyt voimakkaasti 20 viime vuoden aikana. Erikoissafareja tilauksesta, esim. Yhdyskuntina asuva eläin ei ole vain sopeutunut muuttuneisiin elinoloihin, vaan nutriakannan arvellaan kaksinkertaistuneen vajaassa 15 vuodessa. Tutustumme luontoon, kulttuureihin ja ympäristökysymyksiin. Maailmanpankin ja Maailman luonnonsuojeluliiton järjestämässä tapaamisessa nämä leirit kohtasivat Sveitsissä. Mangrovemetsiä kaadetaan katkarapualtaiden tieltä. Afrikan vihreä helmi: savanneilta sademetsän gorilloille. Tutkijoiden mielestä juuri vesistöjen puhdistamisessa on eri puolilla maata vielä paljon toivomisen varaa. Latinalaisessa Amerikassa viljelijät ja luonnonsuojelujärjestöt ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään. PohjoisSambia, kesä -98. Joidenkin mielestä tarvittaisiin radikaalimpia toimia. Mangrovekosteikot ovat tärkeitä lisääntymisja kasvupaikkoja monille kaloille. Rehusta vain vajaa kolmannes päätyy katkarapujen ruoaksi, joten viljelmiltä joutuu veteen runsaasti rehevöittäviä aineita. Tarkoitus on perustaa kansainvälinen elin, joka ohjaa tulevaisuudessa ympäristölle vähemmän haitallisten patojen rakentamista. Ugandaan, tammikuu -99. Suunnitteilla kevät/kesä -99: Okavangon suisto Botswanasssa ja löytöretki Kalaharin luontoon ja kulttuurei hin sekä Kenia. Kokeneet oppaat ja jäljittäjät. Se rahoittaa projektin, jonka tarkoituksena on luoda nutrialle sellaiset elinolot, että eläin rohkenisi perustaa alueelle uusia yhdyskuntia. Erkki Makkonen (Lähde: New Scientist, 21.2.1998) AFRIKKAAN Leirielämää ja retkeilyä pienryhmissä savanneilla ja sademetsissä. Osa viljeltävien katkarapujen toukista tulee hautomoista, mutta suuri osa pyydystetään rannikkovesistä hienosilmäisillä verkoilla. Maailman kolmen miljoonan tonnin kulutuksesta noin neljännes on jo viljeltyä. Nutria sopeutui Espanjaan Viime vuosikymmenen puolivälissä tehty tutkimus eteläamerikkalaisen rämemajavan eli nutrian tulevaisuudesta Espanjassa ennusti sille huonoa. Pyyntitapa on sekä tuhlaileva että tuhoisa. Patoja kannattavat yhtiöt ja hallitukset, jotka näkevät niiden hyödyttävän kehitystä. Vastapuolet päätyivät kompromissiin huolimatta ajoittain kiivaista erimielisyyksistä. lapsiperheille. Jonotus lista
Eräältä rantaki veltä löytyy ruokaileva muuttohaukka. Hetken päästä pellolta löytyy myös yksinäinen lyhytnokkahanhi. Luoteeseen ovat Tyysterniemen rannat sekä VoisalmenPallonlahden salmialue, joka vaatisi huomattavaa kohentamista, mutta on mahdollinen hyvä viherkeidas. Kulttuurikasvit ja lukuisat eri historiallisten vaiheiden tulokaskasvit rikastuttavat kasvistoa. kappaleen nimeltä Viides toukokuuta. Sulasta laskemme vielä 20 joutsenta ja puolenkymmentä uiveloa, noki kanaa ja heinätavia, ja löytyypä sieltä toinen harmaasorsakoiraskin. Ylitsemme muuttaa piekana kohti pohjoista, ja niityn yllä piipahtavat .vuorotellen sinisuohaukka, ruskosuohaukka ja ampuhaukka saalistuspuuhissaan. Viimeisetkin unenrippeet karisevat silmistämme, kun rantapellolta nousee ilmaan sadan hanhen tokka, josta määritämme iloksemme yhden tundrahanhen. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Näillä alueill a on suurin osan kaupungin vanhoista rakennuksista hyvin yhtenäisyytensä säilyttäneinä. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Itäsuuntaan voisi jatkaa Pappilanpellolle, golfkentälle ja Pappilanniemeen. Kaupunki puisto sopisi Lappeenrantaankin Lappeenrannassa on laaja vanhojen rakennusten ja puistojen vyöhyke, josta voisi muodostaa uudenlaisen kansallisen kaupunkipuiston. Katsomme hymyillen toisiamme, suoritamme nopeat kättelyseremoniat ja laskenta jatkuu... Länteen päin ovat Huhtiniemen ja Sammonlahden rannat. Näillä alueilla on monia kasvillisuustyyppejä lehdosta ketoihin, harjukasvustosta Viides toukokuuta rantaniityllä kuhisevaan lintupaljouteen. Puolisukeltajasorsien päämuutto on käynnissä ja laskemme sulasta 600 tavia, 200 jouhisorsaa, l 00 haapanaa, 100 sinisorsaa ja 10 lapasorsaa. Se on saanut saaliikseen jonkin huono-onnisen kahlaajan ja on nyt keskittynyt aterioimiseensa. Seuraavaksi suuntaamme kaukoputkemme avovedessä kelluvaan vesilintumassaan, ja alan kiireesti raapustaa lintumääriä havaintovihkooni . Myös punasotkia ja tukkasotkia, telkkiä ja isokoskeloita on näkösällä. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi Eppu Normaali on tehnyt kallioalueisiin . MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Entisen lmmolan kartanon pellot Imatran lakasenpellolla muutettiin 1970-luvulla puupelloiksi, joilla kasvoi muun muassa leppiä, haapoja ja koivuja. Pekka Jokinen kuvasi 1990 leppiä kasvavan pellon, josta tuli 1996 Vuoksenniskan ohitustietyömaa. Linnoituksessa on tiilija puurakennuksia kauniina kokonaisuutena. Sulan reunalla istuu satoja naurulokkeja ja tepastelee mustavikloja, valkovikloja, meriharakoita, suokukkoja, töyhtöhyyppiä ja kuoveja. Linnoituksessa on suosittu luontopolku, joka paneutuu eri tyisesti kasvien historiaan. Mukana on myös tyylikästä ja arvokasta vanhaa puutalorakentamista. Tunnelma on sanoinkuvaamaton ... Kun tulemme uudelleen pensaikon reunaan, ovat hanhet (noin 100 metsäja 50 merihanhea) aivan edessämme. Poistuessamme paikalta lintupaljouden huumaamina toteamme jälleen kerran, että vaikka Liminganlahti on edelleen lainsuojaton, se on silti Suomen paras lintuvesi! Pirkka Aalto Näiden puistoja ranta-alueiden kytkeytymistä toisiinsa ja muuhun kaupunkiin sekä niiden arvon huomaamista on rajoittanut teollisuuden ja armeijan alueiden sulkeutuneisuus. Ihastellessamme muuttohaukkaa kaukoputkiemme läpi nousee niityn takaa siivilleen vanha valkopyrstöinen merikotka ilmestyen samaan putkenkuvaan. Teollisuuden ja sotilaiden väistyessä muualle kaupungille on SUOMEN LUONTO 5/98. Linnusto ja muu eläimistö on runsas. Kaupunkipuisto voitaisiin ulottaa aina Skinmuilaan, Ruohosaareen ja Naurissaareen asti. Ohitustie valmistui syksyllä 1997. Päätämme vaihtaa havainnointipaikkaa ja etenemrne rantapensaikon suojissa joitakin satoja metrejä saadaksemme paremman näköalan lahdella ja Itään ovat Kasinonpuisto, Kimpinen ja Myllysaaren alue. Mielialaamme kohentavat entisestään tavallisen lajiston sekaan lyöttäytyneet pikkujoutsenet ja harmaasorsakoiras. Tämän kokonaisuuden reunoilla on helminauhamaisesti viheralueita ja puistoja kaupungin arvokkailla rannoilla. Alueen ytimenä toimisivat vanhat sotilasalueet: Rakuunamäki, Kirkon vallit ja Linnoitus. Rakuunamäen rakennukset ovat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun hyvää punati ili rakentamista. Tässä päivässä tuntuu olevan jonkinlaista taikaa! Kauempana niityllä soidintaa mustapyrstökuiri, ja taustalta kantautuu taivaanvuohen mäkätystä ja teerten pulinaa. 48 Saavumme rantaan metsäviklon huutaessa ja kaulushaikaran puhkuessa lähiruovikossa. Pystytämme varovasti kaukoputkemme ja koemme riemastuttavan yllätyksen: aivan lähimpien hanhien joukossa laiduntaa kiljuhanhi ! Sydämet pamppaillen ja henkeä pidätellen tarkkailemme kiljukasta lähietäisyydeltä vajaan minuutin, kunnes se yllättäen ottaa siivet alleen ja lentää kahden metsähanhen seurassa parin sadan metrin päähän vesirajaan
Voisin maaseudun julkisen liikenteen tilasta ki1joittaa kokemani ja ajattelemani pohjalta loputtomasti . Tämä mies oli selvästi niitä miehiä, mutta oliko hän myös niitä miehiä kuin minäkin, autoton. Tuollaistahan on arveltu pyssyporukoissa odotettavan. Se on ylivoimaisesti vähiten luontoa kuormittava lämmitystapa, mutta maalla sitä ei voi taloudellisesti toteuttaa. Viime kesänä talomme räystäiden alla pesi noin 20 pääskyparia. Kyllähän niittenkin miehien tulisi tietää ja jopa muistuttaa, että katalysaattorit lieventävät vain joitakin päästöjä; kasvihuoneemme kupua vahvistavia hiilidioksideja nekään eivät niele. Talojen lämmitys: Koko kantakaupunki lämpiää kaukolämmöllä. Vuosien varrella pöntöistä on lähtenyt maai lmalle satoja pääskyjä. Kaupunkiasuminen kuormittaa ympäristöä maalla asumista vähemmän ainakin seuraavista syistä: 1. Nykyiset lateksija öljymaalit ovat liian liukkaita, ja usein pääskyn rakentama pesä putoaa alas. Alueet on helppo kytkeä toisiinsa viherkäytävillä, ja hoitoperiaatteet voitaisiin sovittaa yhtenäisemmiksi. Mökkipolun alkupäässä hän ihmetteli paikalla olleelle naapurin miehelle, että mahtaako meillä ketään olla kun ei näy autoa. Ennätys on vuodelta 19 12. 1.98) ja Rea Peltola pohti autoilukulttuuria laajemminkin (Suomen Luonto 12/97). Maalla jätevedet yleensä kuormittavat joko pintatai pohjavettä. Viime syksynä matkusti bussissa tyytyväinen mies. i f .., l Pesäpönttö räystäspääskylle Markku Tanttu Maalla asuminen kuormittaa luontoa Minua on jo pitkään arveluttanut tapa, jolla muuten mukava lehtenne romantisoi maaseudulla asumista antaen samalla kuvan, jonka mukaan se olisi jotenkin ekologista tai ympäristöystävällistä. Niitä oli tarkoitus käyttää Lappiin suunnitellulla karhunkaatoreissulla. Pääsky-yhdyskuntia on helppo kasvattaa, koska jopa 90 prosenttia räystäspääskyn poikasista palaa muuttomatkaltaan pesimään pihapiirii n, jossa ne ovat syntyneet. Rivakan karhunkaatajan kuvaanhan ei oikein sovi bussilla köröttely. Pesäpöntön tulisi olla pi ilossa räystään alla eikä päädyssä, jotta se jäisi ti koilta ja harakoilta huo maamatta. Mutta en tällä kertaa ole niitä miehiä, jotka valittavat, en niitäkään, jotka muka parhaimmin tietävinä neuvovat. Kyllä, olen sellainen, niitä miehiä, jotka eivät autolla huristele. Hän oli käynyt ostamassa Helsingistä varrelliset, eräalan lehdessä parhaiksi eräjalkineiksi arvotetut vaelluskengät tuhannen markan alennuksella. Muut jätteet on kaupungissa helppo laj itella ja hyödyntää. Mielelläni niitä miehiä kuuntelin . Puulla lämmittämisestä aiheutuu melkoisesti haitallisia ja jopa vaarallisia päästöjä. Kuulen ja näen usein mielenkiintoisia ja hauskoja asioita. Pidän busseista. Tuskinpa enää löytyy läheskään niin suuria kolonioita. Pesäpaikan tulisi olla riittävän aukea, runsas puusto aivan talon ympärillä haittaa lentelyä. Ei tuollaisia puheita satu yksin autoilevan korviin. En maininnut tienoon jotenkin tuntevani, sitä kolunneeni sujuvasti tavallisilla nokialaisilla ja arvelevani, ettei siellä tuon sortin miehille taida karhua ammuttavaksi olla. Omat hankaluutensa bussin käytössä toki on. Onneksi esimerkiksi tällä palstalla miehetkin ovat julkisesta liikenteestä, tiehankkeista ja autoilusta kirjoittaneet. Räystäspääsky pesii myös, mitä halukkaimmin pönttöön. avautunut mahdollisuuksia alueiden hyödyntämiseen. Suju vammin meni mukavan Natura-saunaillan suunnittelu joillekin maanomistajille; tilaisuuden asiasisällön määrittelyynkään ei montaa sanaa tarvittu . Rakennusmaan tarve: Asun Helsingissä korttelissa, joka koostuu 12 taloyhtiöstä, joissa asuu noin 500 taloutta. Tiettävästi Suomen suurin räystäspääsky-yhdyskunta on ollut yli 400 paria. Samoihin aikoihin kuuntelin superpikavuorossa kolmen paperitehtaan miehen kännykkäpuheluita. Mutta olen niitä miehiä, jotka ihmettelevät, miksi ni menomaan naiset kirjoittavat autoilusta inhimillisesti, nokkelan oivaltavasti . 2. Se on hyvin yksinkertainen ja helppo nikkaroida. Voi olla, että joku pitää maaseudulla asumisesta, mutta se ei muuta ainakaan minun käsitystäni siitä, että suuressa kaupungissa asuminen kuormittaa ympäristöä ja luontoa huomattavasti vähemmän kuin maalla asuminen. Lienee siis ymmärrettävissä se, että Ympäristö-lehdessä kerran määriteltiin riittävän 49. Ainakin Virpi Suutari ki rjoitti autojen saasteista pontevan älykkäästi (HS/ Nyt 4 1/97), Anna Perho kehui linja-autolla matkustamista mukavaksi (Forssan Lehti 28. Harakka on joinakin vuosina tuhonnut pesiä, mutta siitä huolimatta pihallamme viuhahtelevien lintujen määrä on mukavasti kasvanut. Jätehuolto: Kaupungissa voidaan toteuttaa jätevesien puhdistus niin hyvin, kuin se kulloinkin on mahdollista. Pöntön etuna on myös se, että pesäaukko tulee aina kauas seinästä, jolloin seinä li kaantuu vähemmän. Busseissa luen julkaisuja, joita en muuten ehdi tutkia. Ekologista asumista taas ei ole olemassakaan. Kaupunkipuisto olisi oiva väline alueiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Niitäkin miehiä on, jotka väittävät uuden auton ostoa ekoteoksi laskettuaan jollakin tavalla katalysaattorittomien autojen tuottavan 90 prosenttia yksityisautoilun tuottamasta saasteesta (ehkä sellaisia autoja vielä onkin liki yhdeksänkymmentä sadasta). Erikoisen hauskaa oli seurata puhelusarjaa, jonka aikana selvitettiin keinoa saada riittävästi rapuja tärkeään illanviettoon. Kanta on niistä ajoista selvästi taantunut. Sellainen kuulemma lisäisi kaatolupia. Maalla etäisyydet ovat pitkiä ja henkilöauto on lähes välttämätön väline liikkumiseen. 3. Se on autoilun kaikkein pahin, aina muistettava puoli. Mukavaa oli kuunnella miehen uhoavaa selvitystä kunnon varusteitten välttämättömyydestä määrätyllä seudulla liikuttaessa. Eino Lohikallio SUOMEN LUONTO 5/98 Niitä miehiä Muuan mies oli tulossa mökilleni . En ollut karhunkaatoon niin himokkaasti suhtautuvaa miestä ennen nähnyt. Vesa Tanskanen Ari Koponen Pönttö räystäspääskylle Keväisin lehdissä on paljon pöntötysohjeita, mutta yksi pönttömalli on alankin lehdistä toistaiseksi uupunut: räystäspääskyn pönttö. Kuulemastani en kaikkea ymmärtänyt, mutta joitakin, esimerki ksi kriittiseen sketsiin sopivia ajatuksia ja lauseita tajusin. Viikottaisilla mökkimatkoillani olen tutustunut erinomaisiin ihmisiin, niin matkustajiin kuin kuljettajiinkin. 4. Naapuri arveli paikalla oltavan ja selvitti auton puuttumista kertomalla mimm olevan niitä miehiä. Jos nämä 500 taloutta muuttaisivat maalle omakotitaloihin ja tyytyisivät 1000 neliömet1i n tontteihin, tarvittaisiin maata 50 hehtaaria. Etäisyydet ja kul keminen: Kaupungissa matkat ovat lyhyitä ja ne voi kulkea kävellen, pyöräillen tai joukkoliikennettä hyödyntäen. Mies esitti estoitta toiveen, että pian tapahtuisi karhun näyttävä teko, vaikkapa ihmistappo. Mutta on kova pyöräilemään ja kävelee lujaa, totesi kuulemma vielä. Alettuani rakentaa pönttöjä pääskyille ne eivät ole enää muita pesäpaikkoja hyväksyneetkään. Näiden 500 talouden asumiseen on tarvittu maata noin 1,8 hehtaaria. Mutta vielä riittää niitä miehiä, jotka puhuvat oikeudesta nauttia auton tuomasta vapaudesta ja vaati vat yhä sujuvampia autoliikennejärjestelyjä
Vähennystavoitteet asetettiin kuudelle kaasulle. Kun aurinko paistaa, kasvihuone vastaanottaa auringon lämpösäteilyn, näin edistäen kasvien kasvua. Vuosisadan vaihteessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli noin 300 miljoonasosaa ppm (ppm = mg/kg = g/m'). Lämpösäteily saapuu lasin läpi kasvihuoneeseen, mutta sama lasi estää lämmön karkaamisen takaisin taivaalle. Näin kasvihuone lämpiää kasveille sopivaksi. Kokous päätyi toteamukseen, että kasvihuonekaasujen lisääntymisen vuoksi ilmakehän alaosan keskilämpö nousisi 1,5-4,5 astetta lähimpien 50-70 vuoden aikana. Ellei ilmakehää olisi, maanpinnan lämpötila olisi keskimäärin -15 celsiusastetta. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu siis kiihtyi. Kasvihuoneemme katto vahvistuu Kasvihuonehan on lasinen rakennus, jossa voidaan kasvattaa vaikka vihanneksia. HCD:den, PCD:den ja SF6:n (CFC-yhdisteitä eli freoneja) vertailuvuosi on 1995. 1958 keskipitoisuus oli 316 ppm, 1985 jo 345 ppm. Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) järjesti 1985 yhdessä eräiden muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa tieteellisen konferenssin, jossa arvioitiin kasvihuoneilmiön vakavuutta. Nousu olisi voimakkainta pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla talvisin. Tällöin useimmat maailman satamakaupungit hukkuisivat tulvaan. Valtamerten pinta on jo alkanut nousta. Tästä ovat monet Tyynenmeren saarivaltiot esittäneet syvän huolestumisensa. Sopimuksen mukaan EU-maat vähentävät päästöjään kahdeksan prosenttia vuoden 1990 velvoitekauden 2008-2012 aikana. Optimistien mukaan vedenpinta ei nousisi, koska pilvisyys lisääntyisi samoin kuin lämpötilan heijastuvuus avaruuteen. Nämä maat tuottavat kolmasosan maapallon hiilidioksidista. Hiilidioksidin päästöjä tulisi vuoden 1988 tasosta alentaa 20 prosenttia vuoteen 2005 mennessä, ja pitemmällä tähtäyksellä yli 50 prosenttia. Vastaavia valtameren pinnan nousuja tapahtui esimerkiksi viime jääkauden sulamisen eri vaiheissa. Kioton sopimus kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä on oikeansuuntainen, mutta ei laisinkaan riittävä. 1990-luku on puolestaan ollut Suomessa kuiva, joten pelkkä sateisuus ei riitä ennustamaan kasvihuoneilmiötä. Ilmakehässä kasvihuoneen lasia vastaavat vesihöyry ja hiilidioksidi. On esimerkiksi voitu osoittaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja maapallon lämpötilan väliset yhteydet useissa eri tutkimuksissa ja erilaisilla menetelmillä. Suomessa 1980-luku oli lisäksi erittäin sateinen, ja sateisuuden kasvua on myös ennustettu erääksi kasvihuoneilmiön seurausilmiöksi. Ihmisen toiminnan seurauksena, erittäinkin fossiilisten polttoaineiden lisääntyneen käytön vuoksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousussa. Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat hänen harrastuksensa. Joka tapauksessa ilmaston lämpötilan nousun seurauksena myös valtamerten lämpötila on alkanut kohota. PUHEENVUORO Kioton sopimus ei riitä Joulukuussa 1997 sovittiin Kiotossa Japanissa teollisuusmaiden kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Vähennystavoitteeseen lasketaan mukaan metsien hiilidioksidinielu. Tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sekä lisätä niiden nieluja ja varastoja. Nyt se on noin + 15. Hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin (ilokaasu) vertailuvuosi on 1990. Ohjelma tuntuu aika toivottomalta, sillä Venäjää ja Yhdysvaltoja ei saada helposti mukaan. Tämä on lisännyt muun muassa myrskyisyyttä. Yhdysvalloilla ei ole ollut halukkuutta supistustoimiin, eikä Venäjä nykyisessä tilassaan pysty siihen. Tarvitaan suuria päästövähennyksiä Torontossa 1988 pidetyn ilmastonmuutoskonferenssin mukaan olisi hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määriä vähennettävä rajoittamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lopettamalla freonipäästöt Helsingin julistuksen ( 1989) mukaisesti vuoteen 2000 mennessä. EU:n sisällä jaetaan vähennysvelvoite maittain. Maapallolla ilmakehä tasaa auringon lämmön ja estää lämmön yöllä haihtumasta avaruuteen. On esitetty myös ristiriitaisia tuloksia, mutta tällä hetkellä ilmastoaikataulu ja siihen liittyvät hiilidioksidipitoisuuden muutokset näyttävät olevan kohtalaisen hyvin osoitettuja. Vastaavasti lämpimimpinä kausina, ennen vuotta 1800 ja 130 000 vuotta sitten, ilmassa oli hiilidioksidia 270-290 ppm. Kaj Granberg MMT, dosentti Kaj Granberg toimii erikoistutkijana Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Vaikka kasvihuoneilmiö ei ole mikään uusi ilmiö, miksi sen vakavuus on huomattu vasta nyt. Sopimus asettaa luetelluille teollisuusmaille, joihin myös Suomi kuuluu, erityisvelvoitteen panna täytäntöön kansallisia ilmastonmuutosta hidastavia ohjelmia. Jos kasvihuoneilmiökeskustelu olisi käyty ja oikeat johtopäätökset tehty 1950-luvulla, jolloin tietoa olisi jo ollut, talouden ja energiatuotannon sopeuttamiseen olisi jäänyt aikaa 200 vuotta. Jos toimiin olisi ryhdytty 1970-luvun alussa, ensimmäisen energiakriisin aikana, olisi sopeutumisaikaa silloinkin ollut vielä 50-100 vuotta. Nyt vain nopeilla toimilla voidaan saada aikaan jotain. Ihmisen historian aikana ei milloinkaan ole koettu vastaavia keskilämpötilan nousuja. Kioton sopimuskin kohteli Yhdysvaltoja suorastaan helläkätisesti. SUOMEN LUONTO 5/98. Tutkijat ovat sitä mieltä, että maapallon ilmaston keskilämpö on jo alkanut nousta, ja että lämpötilan nousu on yhteydessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Hänen erikoisalaansa ovat kasviplanktonbiolo g ia, vedenlaatumallit ja järvien rehevöityminen. Vasta 1980-luvulla herättiin huomaamaan happosateet, otsonikato, metsien ja järvien kuoleminen ja näihin liittyvät laajavaikutteiset ihmisen toimeentuloa koskevat seikat. 50 Molempien jääkausien ollessa kylmimmillään, 20 000 ja 150 000 vuotta nykyhetkestä, oli lämpötila Etelänapamantereella noin yhdeksän astetta nykyistä alhaisempi, ja ilman hiilidioksidipitoisuus 190-200 ppm. Esimerkiksi sen jälkeen kun lämpöti loja alettiin noin sata vuotta sitten mitata, vuoteen 1990 mennessä seitsemän lämpimintä vuotta ovat järjestyksessä olleet: 1988, 1987, 1983, 1989, 1980 ja 1986. Ilmastonmuutos ei ole uusi ilmiö, joskin 1970-luvun jälkeen kuva siitä, mitä on tapahtumassa, on huomattavasti täsmentynyt. El Nifio-ilmiö on ehkä voimistunut valtamerten lämpötilan kohoamisen seurauksena. Aikaa on vähän Pessimistisimpien arvioiden mukaan kasvihuoneilmiön ansiosta merivesi kohoaa yhdestä kahteen metriä seuraavan sadan vuoden aikana jäätiköiden osittaisen sulamisen seurauksena. Kehittyneille teollisuusmai lle ei tämä vielä riitä, sillä kehitysmaiden hiilidioksidipäästöt kohoavat parhaassakin tapauksessa vielä usean vuosikymmenen ajan. Lisäksi on joukko muitakin kaasuja, joilla on kasvihuonevaikutus. Ympäristöntutkimus tieteenä sai itsenäisen aseman vasta 1960-luvulla, Suomessa 20 vuotta myöhemmin. Yhdysvaltojen vähennys on seitsemän ja Japanin kuusi prosenttia. Tämä kasvihuoneilmiön ylläpitämä lämpötasapaino on elintärkeä maapallon ekosysteemei lle. Aluksi ympäristötutkimus keskittyi paikallisiin ongelmiin, kuten vesiensuojeluun, jätevesiin ja pakokaasuihin
Blotal Entsyymit pilkkovat ulostelta, kasvljätteitä, ruokajätteitä yms. Lisäksi taulukosta nähdään täysin kuivana 10 kiloa painavan puusylyksen painon nousu ja lämpöenergian lasku. vaarattomiksi aineiksi, kuten mullaksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. "Onko varmaa, ettei puista häviä mitään palamisessa tarpeellista?" "Voitte olla huoleti. Hyvien neuvojen ohessa siinä esitettiin puun tehollisen lämpöarvon eli polttoarvon laskemiseksi nyrkkisäännöksi sanottu kaava, jossa K on kosteusprosentti: H = 5,33-K/100 x 6,03 kWh/kg. Molemmat prosenttiluvut ovat sinänsä oikeat. Painon muutos saadaan kaavasta m 2 = m 1 x (100-K 1) / (l00-K 2) . Kosteuden kasvaessa puiden paino (m) nousee. Rauno Wuorinen Polttopuiden kosteus Kuuntelin pikkupoikana 1930-luvulla insinöörisetäni ja karjalohjalaisen isäntämiehen keskustelua. Kokeile myös PlkaKompostia, PuuCee BioHajottajaa ja PutkiPommia.. Polttoarvosta päästään lämpöenergiaan kaavalla Q = m x H. Olen laskenut taulukon, josta ilmenee kosteuden lisääntyessä tapahtuva polttoarvon Kosteus % 10 20 25 30 35 40 50 60 Polttoarvo kWh/kg 5,30 4,70 4,10 3,80 3,50 3,20 2,90 2,30 1,70 SUOMEN LUONTO 5/98 aleneminen. Vesihän pelkästään haittaa palamista", kuului vastaus. Kosteuden vaikutus puolestaan on oppikirjojen mukainen. Lopullisesti hyödyksi saatava lämpöenergia riippuu sitten vielä tulisijan hyötysuhteesta ja lämmittäjän taidosta. Esimerkiksi kosteudeltaan 50-60 -prosenttisen tuoreen halon kuivuminen liiterikuivaksi (kosteus 20-30 prosenttia) lisää lämpöenergiaa noin 15 prosenttia. Jos tarkoituksena on kertoa lukijalle kuivauksen vaikutus puupinosta saatavan lämmön määrään, on lämpöenergian kolmen prosentin alenema esimerkkitapauksessa oikea luku. Alenema todellakin on 16 prosenttia. Biotal Entsyymit ovat luonnon omia tehoaineita. Puusylys Teuvo Murto Hämeenlinna Paino/kg Energia/kWh 10,0 53,0 11 ,1 52,2 12,5 51 ,3 13,3 50,7 14,3 50,0 15,4 49,2 16,7 48,3 20,0 46,0 25,0 42,5 TankklBlo Biologinen HajunpoistaJa Soveltuu erinomaisesti veneiden Ja asuntovaunujen septitankkeihln. Poistaa hajut myös sakokalvolsta ja bloklymälöistä. Kuitenkin kosteuden kasvaessa puu tulee raskaammaksi. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ekologinen perhe perheeksi, joka asuu kaukolämmitetyssä kerrostalossa (ilman saunaa) ja jolla ei ole henkilöautoa. Lukupari 5,3 ja 6,0 olisi kaavassa sopivampi, koska niin päästään lähemmäksi koivua. Keskustelu palautui mieleeni, kun luin Kysy ekoneuvoa -palstalta numerosta 7 /97 vastauksen kysymykseen miten kuivata polttopuut. Polttopuiden kosteudesta ei siis tarvitse olla niin huolissaan kuin kirjoituksessa annettiin ymmärtää, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kuivaus olisi tärkeää. Vesi on ainoa, jota poistuu. Vastauksessa annettiin esimerkki: "Näin ollen puiden kosteusprosentin noustessa 25:stä 35:een, pienenee puiden lämpöarvo 16 prosenttia." Esimerkki on nurinkurinen, kun siinä kosteus kasvaa, vaikka kuivauksesta on puhe. Isäntä oli huolissaan siitä, että vajaan tuodut halot kuivuessaan kovasti kevenevät. Taulukon 25 ja 35 kosteusprosentin riveiltä saadaan polttoarvoiksi 3,80 ja 3,20 kWh/kg. Painon nousu on otettu huomioon puusylyksen lämpöenergiassa, joiksi saadaan 50,7 ja 49,2 kWh. Tässä aleneminen on vain kolme prosenttia. Ne ovat täysin vaarattomia ihmisille, mutta säälimättömiä orgaaniselle Jätteelle. Kaava on empiirinen sikäli, että se polttoarvon osalta pätee vain tavallisimmille puulajeillemme
Ja vanhat talot saavat lahota pystyyn. Lisää ympäristötietoa on englanniksi Itämeren suojelukomission Helcomin sivuilla (http:// www.helcom.fi); osoitteesta löytyvät komission suositukset ja musta lista Itämeren pahimmista yksittäisistä saastuttajista. Kirja on mainio lahja varsinkin tienoille, joilla vanhat talot ovat jotenkin vaarassa. Merentutkimuslaitoksen sivuilla kerrotaan myös Itämeren myr0.8 0.9 Merentutki-. Vuosisadan vaihteen mittausretkillä oli suu ri vaikutus kansallisromanttiseen tyyliin eli jugendiin . Monipuolisilla sivuilla esitellään yhteistyössä Suomen Merimuseon kanssa kaikki merimajakkamme; useimmista on kuvia. taloja ja kyliä saaristosta, Karjalasta ja lnkeristä, Pohjoinen 1997, 180 s., 365 mk. Komea ki1ja eittämättä nostaa perinteisten puutalojen statusta. Itämeri ei siis juhli, vaikka se vapautui mannerjään ikeestä yli 10 000 vuotta sitten. perustietoa että linkkejä edelleen. Ballerina on hyvä lähtöpaikka esimerkiksi Itämerestä esitelmää tekevälle. Vaikka suuret ekorakennushankkeet ovat vielä toteutumatta, on meilläkin ehditty puuhastella monenmoista pientä ekorakentamisen saralla. Sy1jäseuduilla ei oikein vieläkään osata arvostaa vanhoja rakennuksia. Ympäristöministeriö on koonnut tähänastisen suomalaisen ekorakentamisen yksiin kansiin. Suomalaista merentutkimusta vanhempia majakoita on kymmeniä. Kirilmestyy verkkoversiona. Amerikkalaiset TV-sarjat ja talotehtaiden esitteet ovat tehneet tehtävänsä. Kirja esittelee niin vanhan kylämiljöön kunnostami sta Pelkosenniemellä kuin varastotilana Helsingin Katajanokalla toimineen piharakennuksen muuntamisen asuinkäyttöön eräänlaista uusiokäyttöä siis. Teksti on kokonaan myös ruotsiksi. Kirjassa esitellään useita ekopientalohankkeita, lähiöuudistamista, julkisen kaupunkitilan muuttamista ihmisja luontoystävällisemmäksi, pihatalkoita ja kyläjuhlia. Högsårasta ja Rosalasta ja Itäisen Suomenlahden Haapasaaresta sekä Karjalasta Särkilahdelta ja Inkerin Soikkolanniemestä. Asema-, pohjaja leikkauspiirustukset sekä julkisivuja näkymäpi irustukset antavat selkeän kuvan kansanrakentamisesta Vaasan saariston B jörköstä, Saaristomeren Suomalainen merentutkimus sata vuotta Suomalainen merentutkimus juhlii tänä vuonna satavuotistaivaltaan, minkä kunniaksi julkistetaan 7. Ballerina tarjoaa englanniksi PDF-muodossa Itämeren tilan keskeisen dokumentin eli Helcomin kolmannen Assessmentin. Esimerkiksi Pohjanlahden kohdalla on sekä. Osa kertyneestä aineistosta julkaistaan tässä ki1jassa; tarkat mittaukset on tulostettu hienon hienoina piirustuksina. Kartassa fosforiravinnepitoisuus tammi-helmikuussa. ht m). Kun Suomenlahdella riittää muutenkin ravinteita, tiedossa saattaa olla ikävä leväkesä. Merentutkimuksemme alkoi, kun Suomi-niminen alus lähti kesällä 1898 ensimmäiselle meritieteelliselle retkelle. Pohjanläheisen veden ravinne52 KIRJOJA Haapasaari, Tuomala, j ulkisivu. Merentutkimuslaitoksen sivut kertovat, että Pohjanmeren suolaisen veden tulo Itämeren pääaltaaseen on työntänyt edeltään suolaista ja vähähappista vettä Suomenlahteen. muksen ( www .fimr.fi) sivuilta poimittu juh/apostimerkki on Juha Flinkmanin klisialaa. Kesällä merellä halutaan surffailla muutenkin kuin verkossa. kyistä ja rehevöitymisestä. Paras lähtöpaikka englanninkieliseen ympäristöpainotteiseen Itämeritietoon on BALLERINA (http://www. Kertynyt aineisto on huomattava. Pekka Hänninen KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI umol / 1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 pitoisuus on noussut. Jo yli sadan vuoden ajan arkkitehtija muutkin taideopiskelijat on passitettu mittaamaan ja dokumentoimaan vanhoja kirkkoja, linnoja ja varsinkin kansanrakentamista. Maija Palvan piirros Hokos, Warma, Voloi ... Usein aikansa parhaiden arkkitehtien 1800-luvulla piirtämät tornit ke1tovat ajasta, jolloin osattiin rakentaa maisemaan sopivasti. Uudisrakennus koetaan elintason mittarina, vaikka se ei yleensä pärjää visuaalisessa eikä ekologisessakaan vertailussa alkuperäisille rakennuksille. Viivapiirustusten grafiikka on varsin komeaa. ne t/index. ltäSuomenlahtea 1_0 punaa Pietari. M ere ntu tk i m usla i to kse n www-sivut (http://www.fimr.fi) ovat juhlineet jo vuosia; niillä on aina kiinnostavaa tietoa. Merenkulkulaitoksen (http://www.fina.fi) sivuilta saa tiedot uusimmista merikorteista. Ballerinasta tietoa voi hakea merialueittain. Tiedotuslehti Helcom ews Pieni piirteistä ekoilua Hannele Liukkonen (toim.); Asumisen ekokirjo, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy 1997, 176 s., nelivärikuvitus, 201 mk. Kansanrakentaminen kunniaan Simo Freese (toim.): Hokos, Warma, Voloi... toukokuuta oheinen postimerkki . Tällä vuosikymmenellä mittausretket ovat kohdistuneet saaristokyliin sekä rajantakaiseen Karjalaan. balticreg ion. Merkissä on laitoksen ,/v Aranda meribiologi ja tutkimussukeltaja Juha "Roope" Flinkmanin pi irtämänä. SUOMEN LUONTO 5/98. -kirjasta. Säännöllisesti päivitetään esimerkiksi talvinen jäätilannekartta ja kesäinen levätilannekatsaus; Itämeren ulapan aallonkorkeutta voi seurata miltei ajantasaisesti
Valkosipulin muuntelun alkuperä on mysteerio. Rakenneja ideapiirustuksia olisin suonut enemmänkin ki1j an sivuille. 4. Kirsti Siraste ja Leo Bessonojf): Taigan metsästäjät, Kirjayhtymä 1979. Kirjassa kotimaiset ja kohdemaiden asiantuntijat valottavat yhtiökumppanuuden ja kehitysyhteistyön ympäristöja yhteiskunnallisia vaikutuksia Kaakkois-Aasiassa. Pekka Hänninen Tutankhamonkin tykkäsi valkosipulista Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Lintuparvi. Vanhahtava, teokseen hyvin sopiva kuvitus on poimittu vanhoista kirjoista. Perunalle nyrpisteltiin ensin, mutta suosio kasvoi suuresti , kun keksittiin, että siitä voitiin valmistaa viinaa. Koskaan aikaisemmin en kuitenkaan ollut nähnyt öistä muuttoa jonka dramaattisuus valtasi minut täysin." Jan Kozak ( suom. 2. Riista-, kalaja keräilytalous 10 ov. Äkkiä ilmestyi pimeydestä pitkä harmaa juova joka muuttui selvemmäksi kuuta lähestyessään. Valkosipuli on täysin steriili ! Se lisääntyy vain kasvullisista osista. Monikäytön rakenteet ja koneet 10 ov. Tiesittekö, että vehnä on maapallon tärkein viljelykasvi. 3. Turkulaisen kasvitieteen emeritusprofessorin Arne Rousin ravintokasvikirja on ainoa laatuaan koko maailmassa. SUOME LUONTO 5/98 KIRJOJA jan johdanto kuvaa suomalaista rakentamista yleisellä tasolla läpi vuosikymmenten. Kirja antaa yleiskuvan meillä toteutetusta ekologisesta rakentamisesta ja taijoaa virikkeitä niin ekologisemmasta asunnosta haaveilevalle asukkaalle kuin suunnittelijallekin. Suomalaiset sotilaat oppivat syömään perunaa vasta 1762 Pommerin sodassa, josta he toivat mukuloita meillekin. Kiinnostavaa on oivaltaa, että viljelykasveja on kuljetettu viljeltäväksi eri puolille maailmaa. Lintujen muutto oli saanut minut rauhattomaksi jo pienenä, herättänyt sielussani outoa kaipuuta ja ikävää. Miten lumoavaa! Varsinkin kun tulvajärven vedestä kuvastui toinen taivas jonka tähtien keskellä nukkui sorsia. Kansallisruokamme peruna on kotoisin Andeilta. Se JÄMSÄNKOSKEN KOULUTUSKESKUS on joko peräisin ajoilta, jolloin valkosipuli vielä sikisi suvullisesti , tai sitten se on pitkän viljelyn aikana syntyneiden mutaatioiden tulos. " KI RJAKALENTERI Toukokuu Koska suuri kevätmuutto ei hiljennyt edes yöllä, en saanut juuri lainkaan unta. Neuvonta, opastus ja työn kehittäminen 10 ov. Kuu oli hieman utuinen vaaleanpunertava läiskä joka levitti ympärilleen ikään kuin kaukaisen tulipalon loimua. Toisaalta kirj a on rakennettu hyvin. Tämä saattaa joistakin lukijoista tuntua raskaalta. 53. Kirjan perusteella saa sen kuvan, että ekorakentamista on hyvin monenkirjavaa kirjan nimi onkin osuva. SARI KUVA.JA, MARKO ULVILA JA THOMAS WALLG~EN ( T OI'! 1 PII KJ N VIHREA KULTA f POHJOLAN POJAT KAAKKOIS· AAS I AN SADEMETSISSÄ LIKE Suomalaisen metsäteollisuuden globalisoitumisesta käytävään keskusteluun tuo aineksia uutuusteos Tropiikin vihreä kulta (Like, 95 mk). Esimerkiksi banaani on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, mutta nykyisin sitä viljellään eniten Keskija EteläAmerikassa. Kappaleissa on paljon väliotsikoita, joiden avulla voi valita lukemansa. Ai van kummallinen on valkosipuli , jonka hyvin säilyneitä sipuleita on löydetty Tutankhamonin haudastakin. Siinä on kaikki viljoista mausteisiin. Meneillään oleva näytös vaikutti mielikuvituksellisen epätodelliselta. Entä sen, että riisi elättää eniten ihmisiä; sitä syö pääravintonaan 60 prosenttia ihmiskunnasta. Suurten suunnitteilla olevien projektien, kuten Helsingin Viikin ekoasuinalueen tai Porin Ristinummihankkeen, esittelyt olisivat laajentaneet kuvaa suomalaisesta ekorakentamisesta. Taajamaja ulkoilumetsien hoito 10 ov. Se näkyy myös kirjassa; kromosomeista ja geeneistä puhutaan paljon. 6. Ravintokasvit, WSOY 1997, 245 mk. Kauempana taivas oli tumma ja tähtinen. Ananas puolestaan on eteläamerikkalainen, mutta nykyisin suurimmat viljelijämaat ovat Thaimaa ja Filippiinit. Missään toisessa teoksessa ravintokasveja, niiden historiaa, jalostusta ja nykyistä käyttöä ei ole esitelty yhtä laajasti kuin Rousin kirjassa. Hakuaika päättyy 8. Tunsin seisovani ikään kuin kahden jättiläismaailman välissä, temppelissä jossa toimitettiin salaperäisiä menoja. Kirjan ulkoasu on sievä ja ki1jaa on mukava selata. Kohteet on esitelty pääasiassa valokuvin ja lyhyen tekstin avulla. En tosin päässyt perille aivan kaikista kohteista, mikä niissä oli varsinaisesti niin ekologista onnellinen perhe on muuttanut viehättävään taloon saaristoon, entä sitten. Valtavilla alueilla saatetaan viljellä yhtä ja samaa kloonia. 1998 Hakukortteja ja lisätietoja: Jämsänkosken metsäoppilaitos Eino Ikkala Metsäkonekouluntie 14 (014)7492510 42300 Jämsänkoski (0400) 297 643 Simo Sulander (014) 7492508 (0400) 728 357 Koulutus on Länsi-Suomen lääninhallituksen omaehtoista lisäkoulutusta. Rousin akateeminen tutkimus on kohdistunut ravintokasvien muunteluun ja jalostukseen. Muualla kuin syntysijoillaan kasvavien kasvilajien perimä on hyvin kapea. Opintojen pääsisällöt: 1. Tai, että savikkakasveihin kuuluva kvinoa oli inkojen pyhä vilja, ja inkahallitsija kylvi itse vuoden ensimmäisen siemenen kultaisella lapiolla. Ulla Kokko JÄMSÄNK0SKEN METSÄ0PPILAITOS Kouluttaudu alan huippuosaajaksi Jämsänkoskella Metsämestarin erikoisammattitutkinto/ Metsäja monikäyttöpalvelut 14.8.1988-18.6.1999 Opinnot voi suorittaa joko kokopäivätoimisena opiskelijana tai monimuotokoulutuksena
Esimerkiksi yksiaikainen Ekosähkö maksaa tällöin 28,8 penniä/kilowattitunti+ psm (paikallinen siirtomaksu) 1). Tällöin Sinäkin voit vapaasti ja ilman lisäkustannuksia valita, keneltä ja miten tuotettua sähköä ostat. EKOSÄHK8 Puhtaampi luonto. OLE EDELLÄKÄVIJÄ Sähkömarkkinat vapautuvat kotitalousasiakkaille 1.9.1998. Valitsemalla Ekosähkön voit konkreettisesti vaikuttaa siihen, että Suomessa lisätään ympäristöä vähemmän kuormittavaa sähköntuotantoa ja vähennetään ympäristölle haitallisempien energialähteiden käi'fil>ä. Ekosähkö on ympäristöstään vastuullisen perheen valinta. Nimi: Osoite: Puhelin: Kotini on: omakotitalo rivitalo kerrostaloasunto Kodissani on sähkölämpö kyllä e, Haluan Ekosähköoption myös mökille. Käytä oikeuttasi vaikuttaa ja tee Ekosähkötilaus oheisella kupongilla. Ekosähkö maksaa 3 penniä kilowattitunnilta enemmän kuin Kainuun Sähkön perussähkö. Haluan lisätietoa Kainuun Sähkö Oyj:n Ekosähköstä. Energiapäätös, jossa modernit ihmiset ajattelevat tulevaisuutta ja luonnon hyvinvointia eli samalla lastemme ja lastenlastemme maailmaa. V uoden merkittävimmän päätöksen teet, kun valitset kotiisi luontoa säästävän Ekosähkön. Kainuun Sähkö Oyj PL 5, 87101 Kajaani puh (08) 615IJ,fax (08) 6151 296 myynti@kasoyfi. Ekosähkö syntyy vanhalla vesivoimalla, puuhakkeella ja puujätteellä sekä tulevaisuudessa myös tuulella. Lisätietoja Ekosähköstä saat myös internetin kautta osoitteesta www.kasoy.fi 1) Vaikutus kerrostalohuoneiston sähkölaskuun vuodessa 50•150 markkaa. -Leikkaa irti, pistä kuoreen ja postiin tai faksaa numeroon (08) 6151296 Kyllä! Haluan säilyttää Suomen luonnon mahdollisimman puhtaana ja olen valmis tekemään Kainuun Sähkön kanssa Ekosähkösopimuksen, joka kattaa kotini sähkönkäytön. Parempi tulevaisuus
~&..&.. LUONTOTILI 2,2% Luontotili on säästötili, jonka vuotuinen korko on 2,2 %. Ovh. Maksutta. Kätevä ja kattava teos sekä vasta-alkajille että sienestystä pitempään harrastaneille. 165,Peli<: Holmberg Hans \larkluncl • • Pelle Holmberg Hans Marklund SIENI OPAS Selkeä ja johdonmukainen sieniopas tuo uutta tietoa metsäsienistä, mukana on runsaasti aiemmin tunnistamattomia lajeja. 185,Marjorie Blamey LUONNON KUKAT VÄREITTÄIN Pätevä luonnonkasvien lajintuntemusopas auttaa tunnistamaan alkuperäiset kukkaja siemenkasvit. Ovh. A I NU TL AAT U I SEN L UON T OM M E K UNN I A K S I Luontotili. 0204 29011 HELSINKI• ESPOO • TURKU• PARAINEN TAMPERE• VAASA• AHVENANMAA KOLUHIIAUIMEN TAITEILIJA HIU JAUH ILLO HAKEE HYVYYTTA: "Mahdollinen on kaunein ·l ,, maa,ma ~KUMPPANI G 1 [) _b [j [j 1 1 j ( il V [j 1 f: 11 i 1 Matka maailman ympäri jalat tukevasti ruohon juuressa. Tilaa heti kotiisi. Kasvit on ryhmitelty väreittäin, ja kaikki niiden perustiedot koosta levinneisyyteen löytyvät helposti. Ovh. 2 % korkotuottoa sinulle, 0,2 % bonusta Suomen luonnolle. Puh : 09 584 233, fax: 09 584 23 200 e-mail: kurnppani@kepa.fi http://www.kepa.fi/kurnppani www.otava.fi Luontoharrastajan oivat apuvälineet KAARINA TURTIA S 11 L 1 Kaarina Turtia SIILI Pihapiirin villilemmikki Ainutlaatu inen käsikirja pihojemme tutusta ja sympaattisesta asukista iloksi ja hyödyksi jokaiselle siilinystävälle! Kauan kaivattu , runsaasti kuvitettu koko perheen kirja neuvoo, miten rauhoitettujen siilien hyvinvointia ja elinoloja voi parantaa. Kuusi numeroa vuodessa. Korosta 2 % on tallettajan verotonta tuloa ja 0,2 % bonuksen Ålandsbanken lahjoittaa suoraan alueellisiin ympäristön kehittämisja suojeluprojekteihin. 175,K I R J A K A U P A S T A O T A V A. Tervetuloa avaamaan Luontotili! KEN Puh
Uusi maakaasuvoimalamme on aloittanut toimintansa. Jo vuonna 1990 Helsingin Energia sai YK:n ympäristöpalkinnon määrätietoisesta työstä kaupunki-ilman parantamiseksi. Ympäristöystävällisyys on sitä, että ollaan ympäristölle ystävällisiä. A • • ) f _ ~ 4447 Helsingin Energia http:/ /www.hke.fi. Se on myös sitä, että pidetään ympäristö puhtaana, ilma mukaan lukien . Nyt Sinulla on mahdollisuus saada entistä puhtaampaa sähköä. Soita 09-6171 tai faksaa 09-617 2760. Arvostaessasi ympäristöä, pyydä sähkötarjous Helsingin Energialta
Syyskesällä, kun litteissä kukkapohj uksissa kehittyvät siemenet alkavat kypsyä, niiden sisus muuttuu maitomaisesta kiinteäksi. Valkea Kuulas eli vain pari vuotta pihallamme ja paleltui sitten. Loppukesällä auringonkukat varjostavat itsekin rikkaruohoja tehokkaasti . Kuivana kesänä kasvien saattaa olla vaikea saada irrotettua booria maasta. Retiisi vaatii runsaan kastelun kasvaakseen nopeasti mehukkaaksi ja raikkaaksi. Myös runkojen valkaisu kalkkivellillä talven ajaksi vähentää talvivaurioita. Maa saa olla kohtalaisen hyvin kompostilla lannoitettua tai muuten multavaa. Taimet harvennetaan parinkymmenen sentin välein, jotta ne mahtuvat kunnolla kasvamaan, ja rivivälit pidetään rikkaruohottomina. Muitakin matalia, yksinkertaiskukkaisia auringonkukkia voi kokeilla. Harvinaisempia vanhoja lajikkeita voi kysellä Sisko ja Anssi Krannilalta Hirvensalmen taimistolta (Ryökkääntie 8, 52550 Hirvensalmi). Rea Peltola 57. Talviomenista Anisovka ja Antonovka lienevät kestävimpiä: molemmat ovat hyviä talousomenia, ja ainakin Antonovkasta tulee täysin kypsänä kohtalainen pöytähedelmäkin . Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen. Kesäomenista vanha hienoarominen Gallen, makea Kersti ja aikaisin kypsyvä Huvitus voisivat menestyä Kokkolassakin. Pohjanlahden rannikolla on ankarat olosuhteet omenapuille. Edellisvuonna lantut olivat hyviä ja makeita, lajike oli sama. Syysomenista aina luotettavat Kanelit ja mehukas vihreä Grenman voisivat olla suositeltavia. 100 gramman siemenerä riittää noin 130 rivimetrin kylvämiseen. Valkoinen runko lämpenee auringos~ sa vähemmän ja vähentää siten puiden kuivumisvaaraa keväällä, kun aurinko jo paistaa, mutta maa on vielä jäässä. Retiisin lehtiä rei' ittäviä kirppoja ja juuriin käytäviään syöviä kaalikärpäsen toukkia voi torjua myös suojaamalla taimet harsolla kylvöstä sadonkorjuuseen asti. Kitkeriä lanttuja Viime kesänä lantuista tuli epämiellyttävän kitkerän makuisia ja niiden mallossa oli ruskeita laikkuja. Karkeilla, hiekansekaisilla mailla booria saattaa alun perinkin olla vähänlaisesti. Pitkä lumeton kevättalvi, SUOMEN LUONTO 5/98 Malli Ylätupa/Luon1oku vat Omenapuulaj ike kannattaa valita huolella. Jos retiisi joutuu juromaan veden puutteessa, tuholaiset ehtivät sen kimppuun ja juuret puutuvat ja kitkeröityvät ennen kuin ne edes ovat saavuttaneet syöntikoon. Onko kysymyksessä joku tauti, ja voiko sille tehdä jotakin. Omenapuita Pohjanmaalle Haluaisin istuttaa pihalle pari-kolme omenapuuta. Retiisin viljelyn salat Miten saan retiisit onnistumaan. Silloin kukkapohj ukset leikataan kuivumaan johonkin hyvin tuuletettuun, lämpimään paikkaan, jossa hiiret ja varpuset eivät pääse niihin käsiksi. Tautien ja tuholaisten välttämiseksi lantut kannattaa aina istuttaa kasvimaalla eri paikkaan kuin edellisenä vuonna. Siemenet voi tatjoilla linnuille talven mittaan myös suoraan kukkapohjuksista, jotka on ripustettu lintulaudan liepeille. Kuten muutki n kaalinsukuiset kasvit, lanttu tarvitsee paljon booria. Lannoituksen lisäksi kannattaa kastella riittävästi , siten boori liukenee nopeammin kasvien juurten ulottuville, ja lantut kasvavat muutenkin tasaisemmin. Kaneliomenia ja Antonovkaa myydään yleisesti taimiliikkeissä. Siemenet kylvetään maan lämmettyä touko-kesäkuussa suoraan avomaalle. Valkea Kuulas on melko talvenarka lajike, eikä sitä suositella kuin korkeintaan Vaasan korkeudelle asti . Kun kukkapohjukset ovat kuivat, ne voi polkea rikki ja seuloa siemenet talteen. Voinko istuttaa palstalleni enää lanttuja, vai toistuuko ongelma. Pienilmasto vaikuttaa kuitenki n paljon kasvien menestymiseen, ja tuulensuojaisella, aurinkoisella paikalla yllättävän arkakin lajike voi menestyä. Niiden viljelyn pitäisi kai olla helpointa maailmassa, mutta minun retiisini ovat aina kitkeriä, puutuneita ja läpeensä madonsyömiä. jolloin maa on kuitenkin m udassa, on rasitus mille hyvänsä kasville. Auringonkukan siemeniä linnuille Voisiko Suomessa itse kasvattaa sellaista auringonkukkaa, joka ehtisi myös tehdä siemeniä. Mikä omenalajike menestyisi täällä Kokkolan suunnalla. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanho'iclosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Nyt keväällä kasvimaalle voi levittää jotakin booripitoista lannoitetta. Sitä saa Siemen Oy:sta. Matalakasvuinen, noin 70 sentin korkuinen Arctic Sun -auringonkukka sopii siementuotantoon Suomessa. Esimerkiksi puuntuhkassa booria on melko runsaasti, samoin karjan tai kanan lannasta kompostoidussa mullassa. Olisi haus!<a ruokkia lintuja kotimaisilla siemenillä. Riviväli saa olla ainakin 40 senttiä. Omenapuiden viihtymistä voi auttaa istuttamalla taimet laakeisiin kumpareisiin, jotka ovat 20-40 senttiä ymparo1vaa maata korkeammalla. Siemenet mullataan parin sentin syvyyteen, ja kylvös pidetään kosteana, kunnes taimet ovat itäneet. Heikki llaskari/Luontokuvat Retiisiä kastellaan reippaasti. Lantut kärsinevät boorin puutteesta. Kumpareella kasvavan puun juuret eivät talvella joudu seisomaan jäisessä vesilätäkössä
Perinteisen kelpoisan mökin vuokra on keskimäärin 2500-3000 markkaa viikossa. Perinteisiä kesämökkejä on tarjolla vielä toukokuussakin. Kokonaisuutena luonnonmukainen viljely kuitenkin kuormittaa vesistöjä vähemmän kuin tavanomainen viljely. Suuri osa vuokraajista on pääkaupunkiseudulta eikä halua matkustaa kovin kauas. Vuorokausien määrää hilaavat ylöspäin yleistynyt talvikäyttö sekä eläkeläisten pitkät mökkeilyajat. Voidaanko tavanomaisen viljelyn päästöjä pienentää luomuviljelyn tasolle. Keskivertomökillä ollaan 109 vuorokautta vuodessa. Joka vuosi nousee 5000-9000 mökkiä lisää. Saatuaan sen hän huomasikin pikku hiljaa, ettei aikaa enää jäänytkään asioihin, joiden vuoksi mökki oli haluttu: souteluun, seurusteluun ja kesätapahtumiin. Seuri pitää ongelmallisena, Suurin vuokraaja on Lomarengas, joka välittää yksityisten henkilöiden omistamia mökkejä koko maassa. Toinen ongelma on se, ettei yhdyskuntalietteellä saa lannoittaa. Huoleton loma vuokramökillä Tuttavani haaveili pitkään omasta kesämökistä. Markku Haukioja/Luontokuval Oikein viljellyltä luomupellolta valuu vesistöihin vain vähän ravinteita. Talvella mieltä kalvoi lainanlyhennysten ohella huoli mökillä vierailevista voroista. Suojakaistoilla ravinnepäästöjä voidaan vähentää vain viidestä kymmeneen prosenttia. Ilman sitä Suomessa ei Seurin mukaan voi harjoittaa ravinnetaseeltaan hyvää luomuviljelyä. Niissä ei esimerkiksi vaadita, että kasvintuotannoltaan luomuviljellyn tilan karjataloustuotannonkin pitäisi olla luomua. Tutkija Pentti Seuri MTTK:n ekologisen tuotannon tutkimuskeskuksesta Partalasta kertoo, että ravinnetaseet näyttävät tällä hetkellä olevan parempia luomutilalla kuin tavanomaisesti viljellyllä tilalla. Oleellisinta luomuviljelyn ravinnekuormitusta pienennettäessä on yhdistää karjatalous ja kasvinviljely entistä paremmin. Suomessa mökkejä vuokraa kirjava joukko yksityisistä omistajista välitysfirmoihin. Maatilatalouden tutkimuskeskuksessa (MTTK) tehdään paraikaa vertailututkimusta luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn 58 VASTUULLINEN KULUTTAJA Risto Pylvänäinen/Luontokuvat Vuokramökkejä kesäksi on vielä tarjolla, ainakin jos ei vaadi suihkua ja sisävessaa. Vuokraamalla mökin oman rakentamisen sijasta säästyisi rantoja. Esimerkiksi yhä useampi voisi vuokrata tai lainata omaa mökkiään muille, silKUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Tehokkaammalla käytöllä säästettäisiin rakentamattomien rantojen lisäksi muitakin luonnonvaroja. Laiskottelu oli vaihtunut kattoremonttiin, puiden tekoon ja pihan niittoon. Lietteen käyttökielto johtuu siitä, että aikoinaan yhdyskuntalietteessä oli paljon raskasmetalleja. Marja Kotilainen Lomarenkaasta kertoo, että ensimmäiseksi heidän 1100 mökistään varataan mökit, joilla on kotioloja vastaava varustetaso suihkuineen ja televisioineen. Pienistä yksityisistä mökinvuokraajista saa tietoa kuntien elinkeinoasioista vastaavilta viranomaisilta. loin kun sitä ei itse tarvitse. Tällä hetkellä monen luomutilan vesistöpäästöt voivatkin olla suuremmat kuin tavanomaisen tilan. Vesistöpäästöt pienenevät ratkaisevasti, jos viljelyssä säilytetään maan hyvä rakenne, vältetään maan tiivistymistä, huolehditaan kunnollisesta ojituksesta ja optimoidaan lannoitus eli ei pyritä huippusatoon, vaan lannoitetaan keskimääräisen kasvukauden vaatimusten mukaisesti. Käsitys luonnonmukaisen viljelyn pienistä ravinnepäästöistä pohjautuu pääasiassa ulkomaisiin tutkimuksiin. Lähes kaikille mökeille pääsy vaatii joko oman auton tai taksilla taitettavan loppumatkan. Suosituimmat alueet Kotilaisen mukaan ovat Itä-Suomi, Häme ja Keski-Suomi. Tulosten pitäisi valmistua parin vuoden kuluttua. Nykyisin useimpien asutuskeskusten lietteessä niitä ei juurikaan ole. Suomessa on jo yli 420 000 loma-asuntoa. Tiloilta poistuu koko ajan ravinteita ilman tehokasta palautusjärjestelmää. Salla Tynys että luomuviljelyn tärkein periaate ravinteiden kierto on osin unohdettu luomuohjeistuksessa. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai Heikuralle suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Oikeat viljelytavat vähentävät valumia Olen luomutuotteiden suurkuluttaja pitkälti ympäristösyistä. ravinnepäästöistä. Metsähallitus vuokraa 300 kämppäänsä, jotka ovat erähenkisiä ja pääasiassa "ilman mukavuuksia" jollei mukavuuksiin lasketa luonnonrauhaa. Ravinnetase on sitä parempi, mitä tehokkaammin tilalle tulevat ravinteet saadaan siirtymään tuotteisiin. Myös rannikolta mökkejä kysytään enemmän kuin niitä on tarjota. Vuokramökki on helppo ja omaan mökkiin verrattuna usein edullisempi tapa päästä viettämään kesäloma mökillä. Pekka Heikura SUOME LUONTO 5/98. Tyypillinen vuokraaja on lapsiperhe. Kotilaisen mukaan vain muutamalle heidän mökeistään pääsee linja-autolla kävelymatkan päähän. MTTK:n tutkijan Eila Turtolan mukaan sekä luonnonmukaisen että tehoviljelyn vesistöpäästöjä voidaan pienentää oikeilla viljelymenetelmillä. Kysytyin ja kallein sesonki kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun. Seuri kuitenkin arvostelee nykyisiä luonnonmukaisen viljelyn viljelyohjeita. Päästääkö luomuviljely vesistöihin vähemmän ravinteita kuin tavanomainen viljely. Kolmas ongelma on, että vain viidesosa karjanrehusta saa olla jäteruokaa. Monilla mökeillä ollaan yhä vain pieni osa kesästä
Näsiän hidaskasvuisuus ja varhainen kuolemakin voivat olla myrkylli60 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat syyden antaman suojan kustannuksia. Eräät käpytikkayksilöt erikoistuvat linnunpoikasiin. Näsiän laajan käytön kansanlääkinnässä selittää ehkä se, että kuivatut kasvin osat eivät ole yhtä äkäisen myrkyllisiä kuin tuoreet. Näsiän kukinnanvaihtelua ei liene kukaan tutkinut, mutta siinä pätenevät samat syyt kuin muillakin kasveilla. Pieni kovakuoriainen, näsiänjalosoukko, elää toukkana kuoren alla, ja näsiäkoisa syö lehtiä. Vanhoja, rotevia ja runsashaaraisia näsiöitä näkee luonnossa hyvin harvoin ; enimmät pensaat ovat muutaman haaran piiskoja. Kukkasilmut varmistuvat jo edellisen kesän aikana, ja jos kasvi panostaa maijojen tuottoon, ei kukkasilmujen tekoon riitä ravintovaroja. Riisitautiin eli D-vitamiinin puutteeseen näsiänmarjat tuskin auttavat, mutta tästä käytöstä on jäänyt näsiälle toisintonimi riienmarja. Suden tappamiseen sanottiin ennen riittävän kuusi ma1jaa. SUOMEN LUONTO 5/98. Aiti antoi pikkuveljelle kasvin kuivattuja siemeniä riisitaudin torjumiseksi, mutta eivät ne auttaneet. Kun sinitiaisen pojat olivat lentokyvyttöminä pöntössään, tuli tikka ja teki selvää jälkeä. Kuinka pitkäikäisiä näsiät ovat. Tavalli sin syy lienee normaali rytmisyys: runsasta marjasatoa seuraa heikko kukinta. Vai onko näsiä oman myrkyllisyytensä uhri. flmeisesti näsiät kuolevat keskimäärin nuorina, mutta miksi. Onneksi näsiä on niin pahanmakuinen, ettei tappavaa annosta syö vahingossa. Mistä johtui, että näsiät kukkivat 1994 niukasti. Olisiko syyllinen näsiänjalosoukko. Sen ma,joja on käytetty rohtona, mutta jo pari ma,jaa riittää aiheuttamaan vakavan myrkytyksen. Talvikin voi tuhota osan kukkasilmuista. Mikä näsiöitä hävittää tai syö. Seppo Vuokko Hengenvaarallista rohtoa Luonnonniityllä kasvoi ennen runsaasti "nasinoita"_ja niissä oli kauniit marjat. Jo kaksi marjaa on aiheuttanut vakavan myrkytystilan, josta toipuminen kestää pitkään, jopa viikkoja. Näsiän kanssa ei kannata leikkiä. Näsiä on kotoisin kovatalvisista manneroloista, eikä pakkanen sinänsä ole pahasta. Ne naputtavat pesäpöntöt rikki ja vievät linnunpojat omi lle jälkeläisilleen tai popsivat ne itse. Kuinka myrkyllisiä näsiänmarjat ovat. Vaikka myrkyt on kasveissa varastoitu "turvallisesti" tiettyihin paikkoihin soluissa tai erillisiin varastosoluihin, pakkanen saattaa rikkoa solukalvoja. Tällöin myrkyt voivat häiritä kasvin omiakin elintoimintoja. Näsiä on myrkyllisimpiä kasvejamme, mutta silti vanhakansa on, niin ku in jo kysyPentti Johansson/Luontokuva! myksestäkin käy ilmi , käyttänyt näsiää rohdoksena. Myrkkyjen valmistus ei ole kasville ilmaista, vaan siihen kuluu huomattava osa kasvin energiasta. Pahempi on leuto talvi, jolloin suojaja pakkasjaksot vuorottelevat: näsiän kukkasilmut aloittavat kehityksensä liian varhain , jolloin seuraava pakkasjakso tappaa ne. Luther opetti, etKeväällä usein lehdettömänä kukkiva näsiä on myrkyllisimpiä kasvejamme. Minkään myrkyn antama suoja ei ole täydellinen, ja niinpä muutamat hyönteiset ovat suorastaan erikoistuneet syömään näsiää. Luonnossa näsiä jää myrkyllisyytensä vuoksi rauhaan. Ken tietäis näsiän mielen. Myös kesän kuivuus tai muut huonot olot voivat aiheuttaa kukkasilmujen vähäisyyden. Syy on yksinkertainen. Pikkusiskon kanssa maistoimme kerran marjoja: pikkusisko tuli kipeäksi mutta minä en. flmeisesti myös jokin kärpäslaji miinaa eli kove1-raa toukkana näsiän lehtiä. Nisäkkäät eivät tiettävästi syö näsiää. 1012 marjaa tappaa jo aikuisen ihmisen, mutta paljon pienempikin annos voi olla lapsi lle vaarallinen. Silti näsiä on kuivattunakin niin myrkyllinen, ettei mihinkään lääkintäkokeisiin pidä ryhtyä; apteekista saa tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä. Varhemmin, kun lääketietous perustui enemmän uskomuksiin ja magiaan kuin tutkimukseen, näsiän polttava maku tietenkin nosti sen arvoa rohdoksena: paha ajetaan pois pahalla. Seppo Vuokko Tikka vei sinitintin pojat Mitä voi ihminen tehdä. tei paholainenkaan siedä näsiää, si llä se polttaa kurkussa kuin pyhä tuli . Sitä on käytetty muun muassa leiniin, hammassärkyyn, märkiviin haavoihin, kuppaan ja vilutautiin
Metsät oli vat valtaosaltaan lehtomaisia ja myös valoisia, sillä kuusi ei ollut vielä saapunut. pöntöt ovat säilyneet rauhassa; ainoastaan oravat pyrkivät nakertamaan reikää suuremmaksi , jos metallinpala on unohtunut ympäriltä. Kuvassa näkyy aivan oikeaoppinen pönttö, jossa lentoaukko on ympäröity metallilla. Ylempänä on metsäampiaisen pesä vuodelta 1996 ja alempana koloampiaisen (yleinen ampiainen) vuotta vanhempi pesä. Mutta kuvasta selviää myös, että pönttö on jo lahonnut, koivun tuohi on lohkeillut ja irronnut ja puusta on lähtenyt isoja säleitä. Joskus pesään on hyväksytty vieraan lajin kuningatar, jonka jälkeläiset ovat lopulta vallanneet koko pesän. Tällaisessa tilanteessa lintujen ystävän on vaikea toimia. Suosittelen korvaamaan vähänkin lahonneet pöntöt uusilla. Sorvatut haapapöntötkin ovat huomattavasti kestävämpiä kuin koivupöntöt, jos välttämättä haluaa sorvattuja pönttöjä pihapiiriinsä. Tämä on ikään kuin loisinnan esiaste. Muurahaiset kuljettelevat siemeniä pesäänsä, ja kun ne ovat syöneet herkun, ne kippaavat itse siemenen pesän lähistön kaatopaikalle tai se hautautuu pesän uumeniin. Niinpä Englannissa löydettiin kerran seitsemän pesän rypäs ja kerran neljä saman lajin pesää yhdeksän metrin matkalta. Miksi ne hakisivat kesällä ravinnon kauempaa. Miksei sinivuokkoja ole täällä luonnossa. Noin 4000 vuotta sitten ilmasto vii leni ja idästä levinnyt kuusi valtasi jo maamme läntisiäkin osia. Kuivissa paikoissa, kuten ullakoilla, pesät säilyvät vuosikausia. Joka tapauksessa sinivuokko matkaa korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä kerrallaan. Kauri Mikkola Verkalleen muurahaiskyydillä Etelästä siirretyt sinivuokot kasvavat ihan hyvin Rovaniemellä. Myös sellainen kuningatar, joka lähentelee vierasta pesää, jossa on pieniä toukkia, pääsee helposti hengestään. Lajin leviäminen vaatii aikansa. Jos kuitenkin sopivia pesäpaikkoja on lähekkäin ilman, että yhteiskunnat häiritsevät toisiaan, pesät voivat olla aivan vierekkäin. Siemenissä on erityistä ravintosolukkoa, jota muurahaiset mielivät. Omien kokemusteni mukaan käpytikat pyrkivät hakkaamaan rikki nimenomaan lahoavia ja lahonneita pönttöjä. Ilmeisestikin tiivis tuohi peräti edistää lahoamista, Ja lahoavan tuohen alle saattaa ilmestyä hyönteistoukkiakin, jotka houkuttelevat tikkaa ilman sisällä olevaa linnunpesääkin. Ampiaisten suhtautuminen toisiinsa riippuu paljon muun muassa vuodenajasta. Sinivuokolla on pitkä historia, ja sen kulta-aika on jo mennyt. Kaija Hämäläinen Kaksi ampiaispesää lähekkäin ullakolla. Maaperä karuuntui. Useat ampiaislajit näet eivät rakenna omia pesiä vaan loisivat muiden lajien pesissä. Kilometrien mittaiset hypyt ovat sinivuokolla harvinaisia onnenkantamoisia. Siemenet ovat suurehkoja, ja varret taipuvat siementen kypsyessä kohti maan pintaa. Ne eivät tunnu koskevan hyväkuntoisiin pönttöihin, joiden puuaines on kovaa. Tällaisen kehityksen välivaiheissa pesä voi olla päältä kirjava, koska kahden eri lajin työläiset ovat rakentaneet sitä omiin tyyleihinsä. Paikallisesti sinivuokko leviää yhä esimerkiksi metsitty61. Useimmiten ne ovat eri vuosilta. Tikat ovat kenties tottuneet pihapiiriin jo talvella, käyneet rasvaa hakkaamassa ja pihapöntöissä yöpymässä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Silloinkin sinivuokon matkanteko oli hidasta, si llä si ltä puuttuvat keinot kaukomatkoihin. Havupuulaud~sta tehdyt Käpytikka on hakannut ison aukon ehkä hiukan lahonneeseen koivupönttöön. Keväällä harvoista pesäpaikoista kilpailevien kuningatarten välille voi syntyä ankaria kamppailuja, jopa hengenmenoon saakka. Koivusta sorvatut tuohipintaiset pöntöt lahoavat varsin nopeasti . Joet, järvet, suot ja aukeat ovat esteitä, joiden kiertäminen vie aikansa tai vaatii poikkeavaa tapahtumaa. Kun sinivuokko on vaatelias, ravinteista maata vaativa kasvi, leviäminen miltei tyrehtyi: muurahaisten kantomatkan päässä ei välttämättä enää ollut kasvupaikaksi sopivaa maata. Rinta rinnan olevat pesät ovat ehkä harhauttaneet kysyjää. Seppo Vuolanto Ampiaispesät vierekkäin Kuinka lähekkäin ampiaiset voivat rakentaa pesiään. Jotakin sentään voi tehdä. Joku punavarpunen tai supikoira saattaa vallata maan muutamassa vuosikymmenessä, mutta kasvit ovat verkkaisia vaelluksissaan. Kiintoisa kysymys, mutta vähän tutkittu ja vaikea vastattava. SUOMEN LUONTO 5/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastal/a viksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kun sinivuokko saapui maahamme joskus jääkauden jälkeen, ehkä 8000-9000 vuotta sitten, ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja maaperä ravinteinen
: l J 1 ,'. Kun kypsyvät siemenetkin ovat korkeammalla kuin sini vuokon, ne voivat joutua melko helposti rehuksi kootun heinän joukkoon. Pohjanmaan laajat suot ja Järvi-Suomen vesistöt ovat niille leviämise teitä. 1.' i J 1 '1 1 1 ' { · lj , 1, jemme tavoin reviirilintu, joten samassa paikassa eivät monet parit edes voisi yrittää pesiä yhtä aikaa. Jos ihminen auttaa sinivuokon karukkoalueiden yli, voi paikallisesti käynnistyä uusi leviämisaalto. \ 1 . Paikka onkin pirkoille aivan väärä. Rakennuksis a on liian paljon ihanteellisia pesäpaikkoja, ja ne muistuttavat aivan liikaa toisiaan. Vähitellen ne ovat ajautuneet takaisin samoille rannoille, mistä ne lähti vät. Pohjoiset erillisesiintymät, esimerkiksi Iisalmen tienoilla, lienevät ihmisen aiheuttamia. Tyypillistä on myös, että kaikki pesät eivät valmistu ja että muutamaan pesään munitaan. Havainto on varmaankin tehty loppukeväästä, jolloin leppäkertuilla on vaelluskausi. Harmaasieppo on useimpien pikkulintu'·P 1 1 ; .} ' 1/ 1 1 't . Koskaan ei nähty hautojaa samanaikaisesti molemmissa pesissä. Mistä ja miksi ne / 1 l 1 1 1 1 1 1 \ 1 1 1 \ ! i r'i 1; ii! 1 1 •• I : ; hl / I' 1 11 1 t1 r i\1 1 ' ' 1 1 1 11 1 1 ·\ ', ,1 I : il 1 1 . Hautominen jatkui kesäkuun alkupuolelta heinäkuun loppupuolelle. Kuoriaiset ovat todennäköisesti lähteneet rannan takaisilta alueilta lentämään vastatuuleen, mi kä on monien vaeltajahyönteisten lentomekaniikka. Harmaasiepon normaali hautomisaika on kaksi viikkoa. Mitä ne siinä söivät. Onko tällainen oikku mahdollinen. Esimerkistä selviää myös, että hautomisvire kestää paljon kauemmin kuin itse asiassa vaadittaisiin, jos munat eivät kuoriudu. : \ ~\i \ 1 fi "' 1 ! 1 \/ ! kummankin lajin leviämiskyvystä ja nykylevinneisyydestä, tulee mieleen ajatus, että valkovuokko olisi saapunut maahamme paljon sini vuokkoa myöhemmin, ehkäpä vasta nelisentuhatta vuotta sitten, kun maanviljelys alkoi. Ihmisen tekemät rakennelmat harhauttavat onnettoman linnun käyttäytymään tällä tavalla. Molempien vuokkojen nykylevinneisyys on suurin piirtein samanlainen: ne ovat yleisiä lounaassa VarsinaisSuomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla j a Hämeessä. Rupesin epäilemään, että sama lintu oli rakentanut kaikki pesät. \ ! 1/ l· I 1 1 1 ,, I ville pelloille, mutta rintamanomainen, laajamittainen levittäytyminen on tyrehtynyt. Professori Ernst Palmen julkaisi ajautumista 1944 väitöskirjan, ja hän uskoi vielä ajautumien tulevan laajojen vesialueiden, kuten Suomenlahden yli. ; t ' ' ( 1 . Rassuilla ei varmaankaan ollut siinä mitään syötävää, rantaki villä kun ei ole kirvoja. Kaakossa niillä on rajan suuntainen esiintymisalue Suomenlahdelta Laatokan pohJ01srannan tasalle. Tällaistakin varmasti tapahtuu, sillä korkealla yläilmoissa lämpimät kaakkoi tuulet voivat kantaa mukanaan vaeltajia, ja ne voivat jossakin vaiheessa pudota veteen. SUOMEN LUONTO 5/98 '. 1 1/ likka KoiviMu olivat siihen kertyneet. Kysyjän epäilyt ovat aiheelliset ja havainto on aivan oikea. Seppo Vuo/anto Leppäkertut vaelluksella Meren rannassa oli leppäkerttuja niin tiheässä ja pitkälti, ettei jalkaa saanut maahan. Kun yhdistämme tiedot 62 " KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat 1' 1 ! ! 1 : \ ! 1 ,' 1 {lf 1 ,h / ! . \ l )'~ ;; \ \ \., J . i 1 :·i ii\ 1 \. Munat eivät kuoriutuneet. Se ei ole yhtä vaateliaskaan kuin sinivuokko, ja siksi sen leviäminen jatkuu yhä. Valkovuokko leviää samalla tavoin, mutta kasvupaikkansa turvaamisessa sillä on apukei nona voimakas kasvullinen lisääntyminen maavarren avulla. Hautominenkin on seonnut: lintu on hautonut pesiä vuoronperään, ja alkionkehitys on katkennut. Meren yllä lämpötila on huomattavasti laskenut, ja ehkä vielä tuuli ja sadekuuro ovat yllättäneet matkalaiset, ja ne ovat pudonneet veteen. Nimenomaan harmaasiepolle käy silloin tällöin näin, itse asiassa Luontoiltaan ilmoitettujen havaintojen perusteella melko useinkin. Rovaniemelle ei kumpi kaan ole yksinkertaisesti ehtinyt. Tällaisissa hyönteisajautumissa on usein muitakin kovakuoriaislajeja sekä ampiaisia. Seppo Vuokko Harmaasieppo sekoilee Kesällä 1996 ilmaantui autokatokseeni neljä harmaasiepon pesää, joista kaksi näytti valmiilta ja kaksi keskeneräisiltä. Valmiisiin pesiin ilmaantui munia. Niinpä harmaasieppo sekoaa perusteellisesti pesänrakennuksen vaistotoiminnoissa ja rakentaa monia pesiä rinnakkain tai lähekkäin. 1 \ ,, I, i l I \ (l 1 ! 1 ::/ll ' ) ,l 1 1 11 :Jt
Hiekkakylpyjä ottavat ne linnut, joiden elinpiirissä on sopi via hiekkakylpypaikkoja, esimerkiksi monet varpuslinnut variksia myöten variskin kuuluu varpuslintuihin sekä kanalinnut, petolinnut ja yleensä ne, joiden elintapoihin se luontevasti liittyy. Vaskitsan suomut ovat kuitenkin verinahassa, eivätkä siis vaihdu orvaskeden mukana. Kauri Mikkola Korvasieni syö selluloosaa Kokemusteni mukaan korvasieni on runsas hakkuun ja laikutuksen jälkeen ensimmäisenä vuonna, mutta sitten sato laskee: toisena vuonna saa vähän, kolmantena vuonna on vielä aivan muutama ja sitten korvasieni häviää. Hiekkapöly saa höyhenten väleissä ja iholla olevat kirput, väiveet ja muut loiset tuntemaan olonsa epämiellyttäväksi ja irrottautumaan. Nyt pitäisi etsiä yhtä helppo ja edullinen menetelmä huhtasienen viljelyyn! Seppo Vuokko Hiekkakylpy puhdistaa Katselin varpusia, jotka kylpivät puistokäytävän hiekassa. luu liskoihin. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. TVl 24.5. Seppo Vuolanto 63. SUOMEN LUONTO 5/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Tästä voi päätellä, että matelijoiden nahanluonti johtuu pitkälti niiden orvaskeden suomupeitteestä: palttoo on liian jäykkä ja rakenteeltaan sopimaton vähittäiseen kasvuun. Linnut ottavat hiekkakylpyjä päästäkseen eroon ulkoloisistaan. Korvasienen kykyyn hajottaa selluloosaa perustuu myös sen "puolivi ljely", jossa sadon tuottamiseen käytetään maahan haudattua paperia. Läheisestä lähtöalueesta kertoo leppäkerttujen tiheys: jos ne olisivat ensin ajelehtineet Suomenlahden yli, monet olisivat kuolleet ja vajonneet syvyyksiin ja loput olisivat hajaantuneet laajalle alueelle. Luontoilta YLE:ssä 13.5. Radio Suomi Kalevi Veslerinen/Luontoku vat Monet linnut ottavat hiekkakylpyjä päästäkseen eroon höyhenissä piileskelevistä loisista. Kyllä luo, kasvaakseen. Kauri Mikkola Luoko sisilisko nahkansa. Miksi linnut rypevät hiekassa. Kilpailu ravinnosta on kovaa, eikä korvasieni pääse mitalei lle tässä kisassa. Ristiriitaisilta vaikuttavat tulkinnat on todistettu tosiksi muun muassa Ruotsissa tukkimiehentäillä tehdyissä kokeissa: kuoriaiset nousivat ensin vastatuuleen (kuten lentokoneet!), mutta jatkoivat korkealla myötätuuleen. Korvasieni ei ole juurisieni, mutta sopivan ravinnon vähenemisestä on kyllä kysymys. Samoin tekevät kaikki muutkin matelijamme, siis kolme käärmelajia ja vaskitsa, joka kuuReijo Walli n/Luontoku vat Sisilisko kasvattaa uuden, tilavamman nahkapalttoon jopa monta kertaa vuodessa. Heti hakkuun jälkeen tuoretta selluloosapitoista materiaalia on runsaasti, ja korvasieni on runsas, mikäli kevät on kostea ja lämmin. Luonti alkaa kaulan sivuilta ja jatkuu sitten varsin epäsäännöllisinä repeäminä. Ottavatko kaikki linnut hiekkakylpyjä. Johtuuko se siitä, että se on puiden juurisieni ja kuolee, kun puiden juuristot kuolevat. Sisilisko luo nahkansa tarpeen mukaan, jopa neljä kertaa kesässä. Valitettavasti vain juuri kun opittiin hyvä viljelytekniikka, korvasienen kaupallinen arvo romahti: ihmiset eivät halua herkutella myrkyllisellä sienellä. Ennen Juontia lisko näyttää hopeanhohtoiselta nahkakerrosten välissä olevan ilman vuoksi . Korvasieni on lahottaja, joka hajottaa maaperässä olevaa selluloosaa. Joustavaihoisten sammakoiden ei tarvitse luoda nahkaansa, vaan palttoo kasvaa solujakautumjsten avulla. Lahotettavaa riittäisi toki pitempään kuin kaksi kolme vuotta, mutta siinä ajassa puuaineksen kimppuun ehtivät muutkin sienet. Jaloista ja hännästä nahka lähtee pieninä paloina
Se on periaatteemme. Huolehdimme puunkorjuusta sekä metsänhoidosta ja uudistamisesta tinkimättömästi korkeaan laatuun pyrkien. Ensimmäinen laatuaan. Heidän harjoittamansa perhemetsätalous on ollut vahvana kasvupohjana saavuttamillemme maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisille laacusercifikaateille. a SERTIFIOITU LAATU• • JÄRJESTELMÄ SFS-EN ISO 9002 Metsäliitossa puu on hyvissä käsissä. Metsäliitto sai ensimmäisenä suomalaisyrityksenä jo kesällä 1997 kansainvälisesti hyväksytyt ISO 9002ja ISO 14001 -puunhankinnan laatuja ympäristösercifikaatit. 111 METSÄLIITTO SFS. Tämä kertoo metsää kunnioittavista toimintatavoistamme. Suomalainen metsä ansaitsee toimintamme sekä laatuja ympäristöjärjestelmiemme jatkuvan kehittämisen . Tästä suuri kiitos myös lähes 120 000 yksityiselle suomalaiselle metsänomistajalle, Metsäliiton jäsenelle
konsernin hiilidioksiditaseen. Rakenna linnuille ja lepakoille pönttö. Raportti kertoo ympäristönsuojelusta Ensessa, mm. Tulosta omasi verkosta osoitteesta http://www.enso.com tai lähetä tilauksesi painotuotteesta faxilla : Enso O yj, viestintäosasto, fax 02046 21267 €B ENSO GROUP YMPÅRISTOVVOSI EB ENSO GROUP 1997. Kohtaa kotipihan kesä Suomen luonnonsuojeluliiton uuden Lähiluonnosta nauttimaan -oppaan johdattamana: Perusta keto tai kosteikko, komposti, viljele ikkunalaudalla. Location: 1 http://www. Sinua palvelee Suomen luonnonsuojeluliiton keskus, puh. (09) 228 081 ja telefax (09) 2280 8200. Suomen Luonnon tilaajana tai Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat kirjan hintaan 30 mk. enso.com/ environment Enson ympäristövuosi 1997 Nyt internetissä: Enson ympäristöraportti on ilmestynyt suomeksi, englanniksi ja saksaksi
UUSIMAA Akavan Erityisalojen Keskusliitto ry Helsinki Design Studio Jussi Ahola Oy Ambrosia Catering Apollokotisäätiö Helsinki 60 -vuotias Arcomi Oy onnittelee ikätoveriaan Arkkitehtitoimisto Malmio Oy Espoo Arkkitehtitoimisto Heikki Tallgren Oy Helsinki Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Asianajotoimisto Nousiainen & Saares Oy Helsinki Askolan seurakunta Intialainen ravintola Asia King Bitrac Oy Espoo Ravintola Cantina Zabata Club Nylon Helsinki Connecto Oy Hyvinkää ConHombres Datum OMD Helsinki Delibrokers Oy Ltd CD Derivatives LTD Helsinki Diacor Terveyspalvelut Oy EH InLook Seinärakenne Oy EK-Kaide Ky Eläintarvike Retyyli Helsinki Energia Hoito JPS Oy EP-Kamera Oy Helsinki Espoon Taidelasi Oy Espoon ympäristökeskus Fuji Finland Oy Graafinen Suunnittelu Oy Groma Oy Helsinki Hautaustoimisto Autio Oy Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin Reproexpress Oy Helsingin Sitomotyö Oy Holopainen & Co Oy Hotelli Kalastajatorppa Helsinki Hotelli Serena Korpilampi Omakoti-98-Messut Porras-98-Messut Iisoppi Karkkila Insinööritoimisto Keijo Kärki Oy Kone-Laite-Putkisto-Koneautomaatio Insinööritoimisto Optomec Ky Kerava Insinööritoimisto Sarpanen Ky Helsinki Interbrokers Oy Espoo Islanninhevostalli Rimur Japapaino Oy Juha-Elektro Oy Helsinki Järvenpään Casino Järvenpään Lukko Järvenpää ja Mäntsälä Järvenpään Ratsastusseura Ry Järvenpää Järvenpään vapaaseurakunta Jääsaukko Oy Kala-ja Vesitutkimus Oy Helsinki Kartanokylpylä Kaisankoti Kasvisravintola Helsinki Kiinteistöhuolto Pesonen Oy Helsinki Kirkon diakoniaja yhteiskuntatyön keskus Helsinki Klami Juridica Oy Kostsmide Oy Karkkila Kranlift Oy Ab Järvenpään seurakunta Kuljetus Janne Häppölä Oy Helsinki Kuljetusliike R. (09) 677 255 Fax (09) 677 017 66 Mau i Valta/Luontokuvat On taas valkovuokkojen aika. Onnittelut Suomen luonnonsuc fl METSÄHALLITUS Stratec Medical Oy Puh. Koljonen Oy Kaivuu & Piikkaus Oy Helsinki Kunta-alan opisto Karjaa Kuorma-autoilija Kauko Koskinen Laatuväri Oy Helsinki Maurice Messaque-tuotteet La Mente Oy Helsinki La-Jun Koirakoti Siuntio kk Lentopesu Oy Lohjan kaupunki Lomanpelti Oy Loviisan kaupunki Luomusuomi Oy Myymälä: Kauppakeskus Myyrrnanni Luontaistuote Täysravinto Itäkeskus, Forum Luontaistuote Vita Martinlaakson Apteekki Matkakoti Pilvilinna <(;, KEMIANTEOLllSUUS RY SUOMEN LUONTO 5/98. (019) 241 3591 XEROX Marjex Oy Murronpolku 4 Nahkela Puh. Jedel Ky Tenholantie 289 A, 10620 Högbacka, Puh. (09) 876 1200 Ab FivlVl Comfort 0~ Wigft.~&Ho111Proc11ds Ravintola Piaf Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 645 633 Vantaan Retkeilyhotelli HOSTELLING FINLAND Yalkoisenlähteentie 52, 01 300, Vantaa (09) 872 0067 D IN GO-Koiratarvikkeiden maahantuontiliike B. (09) 2752799 ENERGIAKESKUS OY Suomen Kiinteistölehti Annankatu 24 00100 Helsinki Luonnonmukaisen Viljelyn Liitto jäsenjärjestöineen Ravintola Nygårds Uunirinne 2, 01200 Vantaa Puh. Uudenmaan maakuntakukka täyttää lehdot toukokuussa
Matsuniku Oy Helsinki Mavor Oy Nummela Mekahionta Oy Mesta Oy Helsinki Metsäteho Oy Mielenterveysyhdistys Helmi Ry Helsinki Mustion Linna Oy Henkilöstöpalvelu Office Team Ab Helsinki Optilog Oy Helsinki Oriflame Oy Masala Oriola Oy Reformi-Keskus Espoo Oy GambroAb Oy Hobby Hall Ab Oy KK-Putki Ab Oy Kolster Ab Oy Kombiset Ab Oy Kuljetus K.Grahn Transpoint Ab Hanko Oy Saldopiste Ab Oy Springfield Ltd Helsinki Oy TI Lindholm Trans Ab Kirkkonummi SETECOY Suometsäntie 1, 01741 Vantaa Puh. NURMIJÄRVEN KUNTA p DUIHS1,\tA,\'l\'l'lllilOlll4 1.1:ICOO NH llf 121101 ~eel One www.reelone.fi 4cJ.J0D •i--l•F RADIOLINJA l<.••·• ... 1111 1 h IHl l!ll lll1,1'"111'1 \'11 l ,l / l ,Hll'I.I..J7''-1 Yrittäjäin Fennia Turvallisuuden asiantuntija 67. luliitolle 60-vuotisesta työstä Paavo Merikukka/Luontokuva1 Sinivuokko on Hämeen maakuntakukka. 09-89 411 SUOMEN LUONTO 5/98 Oy Tosite Ab Espoo Painotalo Serimed Oy Vantaa Paperinkeräys Oy Parma Betonila Oy Nummela Parturi-Kampaamo Firehead Savio Pellervo-Seura Pernajan kunta-Pernå kommun Puuteos Lindberg Ky Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry QuantecOy Relsystems Oy Raittiuden Ystävät ry Helsinki Rakennus-Holma Oy Vantaa Rakennusliike Ajalin Mauri Oy Kirkkonummi Ratsujalostusliitto ry Ridhästavelsförbundet rf Herttarouva Herttoniemenranta Kynsilaukka Ravintola Oliivi Espoo Kasvisravintola Zucchini Helsinki Redico Oy korjaussuunnittelut PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY 6:ål flNlANDS DAGllGVARUHANDEl Rf Rehband Oy tukituotteet R.NurmiOy SAFT Oy Espoo Salainen Agentti Oy Helsinki Salomaa Yhtiöt Oy Helsinki Spar Market Ogeli Oulunkylän liikekeskus Savion Kirjapaino Oy Secmaster Ky Helsinki SEFO-Konsultointi Oy Sandman-Nupnau Ab Seprimet Oy Helsinki Setec Oy Vantaa Speedmaster Oy Stiket Oy Espoo Suomen Ekoviestintä Oy Helsinki Suomen Elintarviketyöläisten Liitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Psykologikeskus Helsinki Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terästekniikka Hyvinkää Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy YV A Sähköpalvelu Timo Kurki Oy Taimikolmio Oy Röykkä, Keuruu, P-mäki Tammisaaren kaupunki Tapiolan Ratsastuskoulu Ky Tehdasmallit Oy Espoo Termonova Oy Tieturi Helsinki-Turku-Tampere Tilitoimisto Klerkit Oy Helsinki Tmi Seija Uuskoski Maisala Ratsastuskoulu Trans Horses Ky Vantaa Transocean Oy Tuusulan kunta Tuusulan seurakunta Uudenmaan ympäristökeskus Uutislehti 100 Wallenius Yhtiöt Valokuvaamo Atelier Nyblin 1T Ä-UUSIMAA Loviisan kaupunki Loviisan kaupungin satamalaitos Mäntsälän kunta Oy Tullausapu Fager Ravitalli Mikko Kerola Loviisa HÄME Aikuisoppilaitosten toimihenkilöliitto Hämeenlinna Hattulan Helluntaiseurakunta Kotikirkko Parola Hauhon kunta Hämeen ympäristökeskus Häme-Uusimaan metsäkeskus Jäähdytystoimi J.Alanko r.~ Alfa Laval JÄRVENPÄÄN YRITYSPALVELU OY Laatukuvatlfl stä RAVINTOLA• RESTAURANT • 8, Su1neko lli TUUSULANJÅRVEN -, ENERGIA OY ... energlsolmme ..
(03) 78 1 1000 ,6.RAKENNUSRAMD05'\ Fleminginkatu 7, 00530 Helsinki Puh. 45 Kyläsaarenk. (02) 262 8 111 Fax(02)230 4437 ~HEINO HEINON TUKKU OY Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ~ry__o~ PARTNERIT Lasinkorjaus J. (03)888 1417 LASTENTARH,ANOPETTAJAUITTO www!lastentarha.fi Suomen Polttoaine Supa Oy Rautatienkatu 19 A 5 krs 15110 Lahti Puh. ETELÄ-SAVO A.Konnu Ky Etelä-Savon ympäristökeskus Famifarm Oy Joroinen Helprint Oy Mikkeli Hirsirakenne Pasi Neuvonen Mikkeli Jäppilän kunta Kouvolan seurakunta Mikkelin Hammaslääkärikeskus Mäntyharjun kunta Perhekoti Alapeltola Pertunmaan seurakunta Pitopalvelu Pito-Aitta Punkaharjun seurakunnan nuorisotoimi Rautalammin kunta Sanomalehti Etelä-Savo Savonlinnan Poltekno Oy Savonlinnan Puhelinyhdistys Savonlinnan Viherrakentajat Oy Silver Professional Oy Savonlinna Sulkavan kunta Suomen soutupitäjä POHJOIS-SAVO Citymarket Iisalmi Heinäveden kunta Iisalmen Sahat Oy Iisalmen-Sanomat Keiteleen kunta Kuopion Puutuote Oy Pakkasmarja Oy Suonenjoki SUOME LUONTO 5/98. Onnittelut Suomen luonnonsuc Heinolan Maaseurakunta Pappilantie 55 18300 Heinola kk Puh. 0400-43 1822 METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOS MYKORAOY 68 MP-Kytkentä Ay Hauho Riihimäen I Apteekki Tervakosken Puuhamaa Täysihoitola Iloranta PÄUÄT-HÄME Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet Lahti Heinolan Seinälinja Oy Hollolan Laatumaalaamo Ky Jokimet Oy Järvelä Kallen Kekäle Ky Kotirannan Kuljetus ja Maanrakennus Ky Kärkölän kunta Lahden kaupunki/valvontaja ympäristökeskus Lahden Rengas ja Varaosa Lahden Vesija Sähkötekniikka Oy Palatsin Akvaario Ay/Lahti TeeGee Oy Teoll.galvanointi Lahti Vihanneskolmio Oy Lahti Y-LaiteOy VARSINAIS-SUOMI Virallinen kääntäjä Aila Aumont Arkkitehtisuunnittelu Eero Heinonen Aura Asianajotoimisto Pentti Järvinen Turku Auran RKL-Rakennus Ky Lieto A vatrans Oy Lieto Benefon Oy Salo IrpackOy Jannen Lohi Oy Jupiteam Perniö Khimaira Oy Kalanti Kiukaisten kunta/vapaa-aikatoimi Kirjapaino Painosalama Oy Koneurakointi Esko Knuutila Korppoon kunta/Korpo kommun Kotisinappi /Mausteaitta Oy Lounais-Suomen metsäkeskus Merivuoren Puutarha Oy Piikkiö Nousiaisten Apteekki Offset-House Oy Orsap Oy Raisio Painorauma Oy Panimoravintola Herman Paraisten Puhtaanapito Oy Paramet Konepaja Oy Parainen Peruslouhinta Oy Porin Hanikat Oy Raision Autokatsastus Oy Reka Kumi Oy Aura Sini-Kem Ky Kaaiina Tarvasjoen seurakunta Terveydenhoitopysäkki Luontaistuuli Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Turun Eurosiivous Oy Turun Matto-Galleria Turun Viatek Oy , ... ,9JtnD KESKUS Helsinki Lönnrotink. ... 049-494734. (03) 859 2550 Orimattilan Vesi Oy Tokkolantie 3 16300 Orimattila Puh. (09) 773 4836 Fax (09) 773 486 1 eJ RAUMA Turku Energia PI 105, 20101 Turku Puh. Näres Tmi Tuulilasinkorjaukset ja hionnat, Puh. 8 Espoo Asemakuja 3 Vantaa Horsmakuja 6 Uudenkaupungin liikuntatoimi Vakka Seudun Mylly Lokalahti Vakka-Suomen Voima Oy Varsinais-Suomen Sairaankuljetus Oy Turku Vuoriston Maaseutumatkailu Mynämäki KYMENLAAKSO Cafe Albert Enerkem Oy Ab Haminan seurakunta lnsinöörilinja Oy Siltakylä Johan Palin Oy Anjalankoski Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kotkan Meripäivät 23.-26.7.98 Kouvolanseudun ammatillinen oppimiskeskus Kristiina Cruises Kuusankosken kaupunki Lomakoti Leporanta Ravintola Punahilkka Valmet Oyj Karhula POHJOIS-KARJALA Autotalo Laakkonen Sasta Oy Nurmes Kivipaja Oy Outokumpu Kontiolahden Tilitoimisto Ky Lieksan seurakuntayhtymä Oy Ortomec LTD Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Rääkkylän Apteekki Tmi Sirpa Leppänen KESKI-SUOMI Keski-Suomen metsäkeskus Keski-Suomen ympäristökeskus Kleentek Oy Koillis-Hämeen Ratsastuskeskus Jämsä Laukaan Betoni Oy Laukaan Puhtaanapito Oy Metsä-Multia Oy Niemenharjun Puunjalostus Oy Pihtipudas Puusepänliike Puumestari Haavisto Pylkönmäen kunta Suomen TaloteoUisuus Oy Vaajatalot Säynätsalo Vesa Greis/Luontokuvat Kymenlaakson maakuntakukka kurjenmiekka kukkii keskikesällä
(03) 2 14 29 12, 049157 320, Fax (03) 2 14 99 16 Creacut Oy Patarnäenkatu 16, 33900 Tampere, Puh. luliitolle 60-vuotisesta työstä Hei mo Rajaniemi/Luontokuvat Kissankello on Pohjanmaan tunnus, mutta se kasvaa koko maassa lappia myöten. I I T T O II r ~ ftJll•f'llt•rllllf 111fl\lJf111f" ESPOON PALVELUALOJEN OPPILAITOS MYYNNIN JA MARKKINOINNIN PELASTU ALAN KESKUSJ~JESTÖ SPEK V Vantaan Energia ICL ALL YOU NEED /S 69. Pohjois-Savon ympäristökeskus P.T.A. Leppäkari Lohtaja Kalaliike Annonen Pattijoki Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy Kokkolan CNC-Työ Oy Kokkolan kaupunki Kokkolan suomalainen seurakunta Kokkolanseudun terveyskeskus Kokko-Sähkö Oy Ab Kuljetusliike Matti Koskinen Kannus Oy Ahlskog Ab Oy Snellman Ab Pietarsaari Ympäristörakentamista Uunila Oy Himanka Virkkalan Puujalostus ETELÄ-POHJANMAA Alahärmän Kirjapaino Ky Alajärven Kirjanpitopalvelu Oy Alavuden seudun Op-kiinteistökeskus Alavuden Höyläys Ky Antilan Pukimo llmajoki Arkkitehti-ja Insinööritoimisto Motiivi Oy Seinäjoki Asennusliike Siniristi Ky Seinäjoki BK-Automation Ky Seinäjoki Botnia-Korro Oy Ilmajoki BT -Vihannes Ky Jsokyrö Cafe Mondeo Oy Seinäjoki Centaurea Oy Hyllykallio Curlix Oy Lapua Deltaunik Oy Hyllykallio Etelä-Pohjanmaan Keräyspaperi Oy Pohjani uoma Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Maisema-arkkitehtitoimisto Maisemakontroll Ky Anneli Ruohonen Tampereenvaltatie 19, 33 100 Tampere, Puh. Group Oy Kuopio Tilausliikenne Kasurinen Oy Kuopio Varkauden kaupunki VAASAN RANNIKKOSEUTU Kopioexpertit Oy Lämpö ja Sähkökonkkari Orapac Oy Oravainen Oy Scandi Net Ab Puukeskus Oy Vaasa Vaasan kaupunki/ympäristöosasto Ympäristötaloudellinen tutkimuslaitos Väkipyörä Oy Vaasa ETELÄ-KARJALA Imatran Fysioteekki Oy Taksi Kari Luukas Kuukanniemi SUOMEN LUONTO 5/98 Kotilo ry Savonlinna LVI-Insinööritoimisto Vesplan Oy Joutseno Parikkalan kunta/liikuntatoimi Parikkalan Sähkötaito Oy Parikkala Savitaipaleen kunta KAINUU Kainuun metsäkeskus Kajaanin Rakennussora Oy, kaikkea maanrakennusalalta myös seulottua ruokamultaa Kainuun Sanomat Kainuun ympäristökeskus Kajaanin vesihuolto 100 % pohjavettä Kauko Karhu Oy Nakenaja Kuhmon Ikkuna Ky Kuhmon seurakunta Luontaistuote Kissankello Ky Kajaani Maxi-Makasiini Kajaani Merijärven kunta Sotkamon Fysioterapia Ky SATAKUNTA Auramaa-Yhtiöt Kauttua Antenniasennus Kari Lehtinen T:mi Beveg Ky Kankaanpää Kesämotelli Tekunkorpi Kirjanpitotoimisto Eila Taimi Pori Laukku Koivunen Oy Huittinen Merikarvian kunta Noormarkun kunta Pomarkun kunta Rakennus Vuorenpää Pori Ravintola Ohjelmat Oy Reima Tutta Oy Reima Sport Wear Kankaanpää Satakunnan Kansa Pori Satakunnan Kello ja Kulta Ky Pori KESKI-POHJANMAA Bothniaplain Oy Foto Pulkkinen Ky Kalajoki Fur-Master Kokkola Hirsiveistämö K. (03) 266 17 10 ~f.:I 1/ 1-: T :, ( 1\ 11 O I T I J I f
Haapakoski Laakko Oy, Laakko Lehto Hannu Lohja Rudus Oy Ab Muhoksen Jätehuolto Oulun Geolaboratorio Oy M ikko Pöllänen/L uon1okuva1 Rauhoitettu kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakuntakukka. Liljeroos Oy Hämeen Hevosjalostusliitto Hämeenkyrön seurakunta Jämingin luontomatkailuja eräopastila Ikaalisten Pitopata Ky Keskusta-Pirkanmaa Konepiste Pojat Oy Kymppikirjanpito Oy Metsämannut Oy Metsäurakointi Ahola Oy Orivesi Orneule Oy Orivesi Palmroth Kenkätehtaat Pirkanmaan metsäkeskus Pälkäneen Osuuspankki Tammerneon Oy Tampere Tarratuote Oy TelenovaOy TermorakOy Tili-ja Isännöintipalvelu Sirpa Korpi Traktorityöt Sauli Majaniemi Turengin Sähkökeskus Oy Vammalan evankelisluterilainen seurakuntayhtymä Virtain kaupunki LAPPI Asianajotoimisto Lukkarila & Kinnunen Ky Rovaniemi Erähotelli Lapinleuku Inarijärven rannalla Oy Hartwall Ab Lapinkulta Kaamos Trans Oy Kemijärven ammattiopisto Kemin Energia Koivusaajon Lomamajat Kolari Lapin metsäkeskus Lapin ympäristökeskus Rovaniemi Lapponia Exotic Keminmaa Leipomo ja Ravintola Uusi Räihä Tervolan kunta Liikennöitsijä K. (019) 7151 . Kittilä Ky Lomakeskus Livohka Posio Muonion Sähköosuuskunta Neljän Tuulen Tupa Kaamanen Outokumpu Polarit Oy Tornio Rovaniemen luonnonvara-alan oppilaitos Rovaniemen maalaiskunta Napapiirin kunta AHVENANMAA Ålandsbanken Abp SUOMEN LUONTO 5/98. (03) 688 2154 ~Kirjanpitopalvelu ~Botnia Vapaudentie 28-30 Seinäjoki (06) 4 14 2960 t:' IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY 9 LAHTI ENERGIA OY PIN I. Fax (019).715 305, 715 300 Maisema-arkkitehtitoimisto T. OPISTO~ Teollisuuden Voima Oy • EKOLOGINEN VALINTA · Löyb,t LUONNONKIVESTÄ JALOSTETTU KIUASKIVI 70 EP:n Valurnuovi Oy Koskenkorva Etelä-Pohjanmaan Äänentoistopalvelu Oy Ylistaro EP Snetec Oy Seinäjoki Erkki Vähämäki Ky Evijärven kunta Evijärven Perunajauhotehdas Oy Ilmajoen Metsänhoitoyhdistys ry Järviseudun Sanomat Lappajärvi Kortesjärven Sähköhuolto Ky Kauhava Kotipizza Oy Kurikka ja Ilmajoki Kristiinankaupunki Kuljetus Kujala J Ky Kuljetusliike Kantola P Ky Kauhava Kulo-Kaluste Oy Kurikka Kultaseppä A. Onnittelut Suomen luonnonsuc 1 v'TEKNOS ® SAPANIAND cQ ,~1rr YIT-HUBER (i)EKOKEM Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 RIIHIMAKI Puh. Oulun Neon Oy Oulun Uusi Apteekki Oy M-Filter Ab Patentulli Oy Oulu Pattijoen kunta/liikuntatoimi Pohjoisen Eristys Ky Kempele Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PT-Autopalvelut Oy Pohjois-Suomi Pu-Ki-Pa Oy Haukipudas Raahen Teräsvalimo Oy RP-Tuotanto Oy Pohjolan Työ Oulu Sortavalan Sähkö Oy OJV Ylikiimingin Vesihuolto Oy Ylivieskan Kemiallinenja Valkopesu Ky PIRKANMAA AJT-Lavat Oy Antinniemen Apteekki Valkeakoski Hackman Designor Oy Nuutajärven Lasikylä Hanskin Koneistus Tmi Kangasala H. Kurttila Alarannantie 101, 91100 Ii Puh. Hanhiniemi Ky Seinäjoki Kuortaneen Urheiluopisto Lakeuden Varaosa Oy Seinäjoki Lapuan Kuljetus Oy Latomäen Sähköliike Ky Lapua Leninkiliike Kuusio Anneli Kurikka LVI-ja Poltinpalvelu Kero Ky Lapua LVI-Pörssi Oy Kurikka Lähdemäen Puunjalostustehdas Ky Kortesjärvi Lämpö-Piste Oy Ilmajoki Mainostoimisto Kaminen Jukka Seinäjoki MV-Tilipalvelu Ky Lapua Niotex Oy Haapaluoma Närpiön kaupunki/Närpes stad Ovean Kalusteovi Oy Seinäjoki Perälän Turve Oy Pohjanmaan Kaluste Oy Kurikka Primalco OyNiljateollisuus Seinäjoen Pintakäsittely Oy Töysän kunta Veljekset Ala-Talkkari Oy Vesimetalli Oy Ilmajoki Ylistaron Vehnämylly Ylistaron Ruosteenesto POHJOIS-POHJANMAA Autokorjaamo Ojan Autosähkö Oy Data Raster Oy Oulu Enerkyl Oy Oulu Finn Katalyt Oy Heikki Kokkoniemi Oy Insinööritoimisto Pohjolan LVI Inssit Ky Oulu Jätehuolto Kropsu Oy Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kirjakauppa Biblia Koillis-Pohjan Sähkö Oy Kuivajärven kunta Kuiva-Turve Oy turvetta ja tuulivoimaa Kuljetus E. (08) 817 4793 Fax (08) 817 6342 Hårologi/kosmetologi MAIRE ARONURMI Tohvelantie 3 A 2, 14200 Turenki Puh
(08) 719 1 202 0400-689 253 Fax (08) 711 554 Suom.en puhtaimmasta kunnasta \ 1 l l l ,\\ \ 1 l l l / ; 11 l l) Ahvenanmaan maakuntakukka kevätesikko kukkii jo toukokuussa. Energia Oy Kiteen Vesikunta J PI 41 , 8250 1 Kitee 1 ~_7 Puh. luliitolle 60-vuotisesta työstä LAKEUDEN SEUTUKUNTA r.;seinäjoen , . Savo Ulla Perälä Otso Ahola Niina Uusi-Seppä Pertti ja Raija Sulkava Aune Lajunen Pirkko Perkiömäki Eija Hämäläinen Rami Heikkonen Sulo Heikkonen Irja Mäkelä Antero Taipale Juha Saltevo Rauha Helenius Merja Kurttila Tapani, Marja, Juha ja Ismo Laajarinne Kaarina Pietilä Vivi Doyle TUNTURIKYLÄ /Jfuctlt11n /(ucktu *mökki majoitusta *leirintäja asuntovaunualue *kahvila-ravintola *sauna *hyvät kulkuyhteydet *alueen kanat *kalastusluvat 99950 Karigasniemi (016) 676 900 Paula Mattila-Riihimäki Ulla Perälä SAARIOINEN Irma-Riitta Järvinen Rauha Tuupainen Seppo Kallio Juho Rahkonen ~ VALMET Airi T. 02-77051 --~ RANTASALMI U lk S IT A L O T 58910 Rantasalmi (0 15) 730020 ESE ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Mlkke/1, puh. Krogerus-Ritoniemi Sulo A. LUKIJAT ONNITTELEVAT Anna-Liisa Hänninen Pentti Antero Kaunisto Pertti Saira Jorma Viljanen Arja Heiskanen Juha Taskinen Pentti A. (013) 6841660 ... 'ff' Fax. Koskinen Anitta Pyykkö Toivo Koskinen Nasti Anastasia Kunelius Päivi Pajukanta Niilo Lehikoinen Ritva Niskanen Kaija Heikkilä Aaro Olavi Jääskeläinen Outi Huurre Veera Pippuri Päivi Leppiaho Metsä Tissue Oyj KORJAAMME TUULILASITI iiDVUS korjaukllllla vuoden takuul Tuulllaslnkorjaukala jo yll 10 v. Suomessal KorjaJta aila, ktl1 on måldolisla -vaihdala vai\, jos on vältämätöntä · vhmi sanala ympäm kuonmustaja sMsll klonma 1 Soita ~nfonlneroon: (09) 854 5630 Maahantuonti, NOVUS K & F OY markkinointi, koulutus: Tulvaniltyntie'21, PL 7, 01661 VANTAA 71. /015) 1951, fax /015) 195 3875 Suomen NordBi -projekti Ojakylä, 90480 Hailuoto (0400) 583406 SUOMEN LUONTO 5/98 Raimo Sundelin/Luontokuvat PALISKUNTAIN YHDISTYS Ii) ROVANIEMI SUOMUSSALMEN KUNTA PL 40 89601 ÄMMÄNSAARI Puh. (0 13) 684 1 666 elliVUöLri Ja ympärillä kaunis luonto (a) Mm TRADING J DiverseyLever EKO-ulkotulet PI 2, POHJOLAN 6220 1 Kauhava ULKOTULET (06) 4346 100 SALON SEUDUN OSUUSKAUPPA Turuntie 6, 24100 Salo, p
(09) 228 08206, Satu He111ula-Nieminen Pohjanmaa Karitie 11 F 51, 65230 Vaasa puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __}_ 19_. Jorma Viljanen ALUETOIMISTOT Keski-Suomi Kilpisenkatu 8 A 24, 40 100 Vaajakoski puh. (08) 31 15 828, Me,ja Ylänen Pohjois-Savo Haapaniemenkatu 23, 70 100 Kuopio p. p. (03) 2131 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penuilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. (0 13) 138 28 1, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100Oulu puh. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (0 14) 611 223. 00510 Helsinki SUOME LUONNONSUOJELUN TUKJ Oy Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ............ Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __}_ 19_. (02) 632 6163, Maija T. (09) 630 300, telefax (09) 6304 14 SUOMEN LUONTO 5/98. Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: .. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Twja Karvonen, toimistosihteeri, vs. (09) 409 238 SLL:n nuorisoj ärjestö: LUONTO-LI ITTO ry. (02) 2355 255, Maarit Lt,gus SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen. (09) 228 0822 1 Kotkankatu 9. Perämiehenk. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (05) 4 11 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavan katu 11 , 28 100 Pori puh. Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoimitt. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen__}_ 19_. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. . . (0 17) 262 38 1 1, Eelis Rissanen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (06) 312 7577, Me,ja P1111111alaine11 Varsinais-Suomi Martinkatu 5, 208 10 Turku puh. 72 z L.U 6 :J V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. (05) 37 1 030 1, Hannele Mäkelä Lappi Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi puh.(016) 311 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Tapani Veistola, Natura-projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka ..................................................... Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Mape klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Ketola, järjestöpäällikkö Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Johanna Kojola, kans.välisten as. (09) 228 08333 LUONNO KUVA-ARKISTO/ LUONTOKUVAT Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). likka Sten. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. pääll.vs. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Heikki Susi/uoma, Thomas Wallg ren. 4, Pohjolantori M 9, 45 100 Kouvola, p. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Helena Pesonen, Janne Lampolahti, Susanna Lehvävirta, Seija Nerg, Juho Pennanen. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Taija Lumme Kymenlaakso Kauppamiehenk
• . Kirjan runsas kuvitus on valittu noin 20 000 valokuvasta. . -. 1998 asti. ' .,. ·, ,__ . •• Juha Taskinen LAATOKAN SEITSEMAN MERTA VIIMEISEN SUUREN JÄRVIERÄMAAN PUOLUSTUS LM TOKAN SEITSEMÄN MERTA Juha T askinen ,---·---·-·-----·-·-·-·---------------------------------, 1 1 1 1 1 LAATOKAN SEITSEMÄN MERTA TILAUSKORTTI Tilaan __ kpl Juha Taskisen omakätisellä nimikirjoituksella varustettua kirjaa ja saan ennakkotilaajana kirjan mukana komean Laatokan panoraama julisteen. Etu voimassa 20. ~• \ '. Hinta ennakkotilaajalle 219 mk + postikulut 40 mk, yhteensä 259 mk (normaali hinta 280 mk) . (Venäjänkielinen painos tulossa myöhemmin) Nimi _ _ ___________________ _ Lähiosoite ____ _ ________________ _ Postitoimipaikka __________ ____ _ _____ _ Allekirjoitus--. , "j,J • ~ . \ \ t 141 ,' 1 . Kirja on rohkaisu Laatokan omaehtoiselle löytämiselle ja samalla se on miehen tilitys omista elämyksistään ja kokemuksistaan matkojensa aikana. ::~• -~jfi ~\A .. ·. Seitsemän vuotta ja neljäkymmentä matkaa Laatokan kokemiseen ei yksi ihmiselämä riitä. 1 Juha maksaa postin LUONTOKUVAT Juha Taskinen VASTAUSLÄHETYS Sopimus 57100-32 57103 SAVONLINNA 1 1 1 1 1 Tuulen, aaltojen ja lokkien synnyttämä äänisinf onia auttaa ymmärtämään nämä sanat: vapaus, erämaa, kesytön luonto. 9. Postiennakolla, 10 päivän palautusoikeus, toimitusaika lokakuu 1998. : .. Palkitun luontokuvaajan Juha Taskisen kirja on sykähdyttävä teos Laatokasta ja sen koskemattomista saarista, luonnonkauneudesta, norpista ja ihmisistä. ~
Thanks for this must principally go to professional fisherman and author Pentti Linkola, who during the 1950s and 1960s tirelessly interviewed people, checked for possible peregrine nests and gathered observations from ali over the country. a) Kuvassa on isokäenrieska, joka on pikkukäenrieskan kanssa maamme varhaisimpia kukkijoita. Rantakäärme munii, muut matelijamme synnyttävät eläviä poikasia. There are 30 territories to inspect. 16-19 Nature conservation aesthetics first bacame known in Finland towards the late 19th century, but the first nature conservation organisation, i.e. 09-653 738 F. 09-653 938 SUOMEN LUONTO 5/98. Linkola agrees with the diagnosis of the Finnish Association for Nature Conservation' s chairman Timo Helle and Secretary-General Esko Joutsamo who consider that the species shies away from today' s hectic world. patch up the public nature conservation administration, aspects of which were either missing or at best poorly legislated. Although the Finnish Association for Nature Conservation is no longer the sole organisation of its kind in the country, it is still the largest nature conservation NGO with approximately 30 000 members. 2. By 1972 the number of nesting pairs had dwindled to ten. In 1970 the Association changed its official Finnish title from Luonnonsuojeluyhdistys to Luonnonsuojeluliitto. He holds the Finnish record having ringed 400 peregrine nestlings. the Finnish Association for Nature Conservation, was not founded until 1938. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 60 years of nature conservation work by Sanna Ahonen pp. 4. 6. Natural scientists were also prime supporters of the new association. Se kasvaa koko maassa ja aloittaa kukintansa joskus jo huhtikuussa. 5. Paarman's area covers almost the entire municipality of Sodankylä. Finland had no Ministry of the Environment until 1983. This is due in particular to reductions in the amount of grazing and to peatland drainage. Muuttohaukka on jalohaukka. By contrast 1995 has been the worst year of the present decade, only four young having been found in the nesting territories. When Linkola embarked on a survey of nesting sites together with other ornithologists, only 23 nesting peregrine pairs were recorded altogether. Reasons for the failure of peregrine nesting were not only persecution, hunting and disruption by humans, but also environmental pollutants causing reproductive disturbances. In the mid 1970s the peregrine disappeared from southern Finland and it has since stayed north of Oulu. Translated by Leigh Plester KIIKARIT JA KAUKOPUTKET 74 ALK. By now environmental problems had become the focal point of conservation activities through Finland' s industrialisation. So far the best result has come from 1989, when Paarman discovered 51 nestlings ready for ringing. You, too, can join the Butterfly Monitoring Scheme by Kimmo Saarinen and Olli Marttila pp. So why does the species not return to its original nesting areas in southern Finland. Oikea vastaus on b. b) Kevätpiippo on havumetsien kevään airut. 4-9 The peregrine's nesting history is the most well-known of ali Finnish birds. Prior to that the scientific societies bore the responsibility for protecting nature. a) ornitologi on lintujen tutkija b) oologi on linnunmunien tuntija tai keräi I ijä c) odontologi on hammaslääkäri. TunturiLapissa on vielä lumi maassa. According to the result obtained so far, Finland's commonest butterfly is the green-veined white (Pieris napi) fo llowed by the brimstone (Gonepteryx rhamni) and the green hairstreak (Callophrys rubi). No species at ali has discernibly increased during the monitoring period so far. Pekka Paarman, who lives 'on the spot' in Lapland, is one of today' s most active ringers of peregrines. Those that are struggling the most are species adapted to the old style forest meadows and peatlands. Ja mitä sitten tapahtuikaan ... A dense population and road network together with constant activity in forests, peatlands and rocky terrain drive the species up into the wilder terrain of northem Finland. Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 9. 22-25 Almost every second Finnish buttertly species is declining. 1.850,ILMAN OKULAARIA SIJOITTAMALLA LAATUUN, SAAT ENSILUOKKAISEN KOKONAISUUDEN MAAN KA 1T A VIN KIIKARIV ALIKO FOTO•JÄJUU ETELÄRANTA 14 00130HELSINKI P. The association was forced to Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Maapallolla on noin 300 päästäislajia, meillä kuusi: metsäpäästäinen, mustaeli korpipäästäinen, vaivaispäästäinen, kääpiöpäästäinen, idänpäästäinen ja vesi päästäinen. Nowadays around 100 peregrine pairs nest in Finland. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Peregrine falcon shuns the hectic world by Alice Karlsson and Veikko Vasama pp. 7. In addition to its traditiona] nature conservation work the Association is also very active in environmental protection. 3. During the 1950s the peregrine appeared to have vanished from Finland's list of breeding birds. Muut jalohaukkamme ovat tuulihaukka, nuolihaukka, ampuhaukka, tunturihaukka, punajalkahaukka. Anyone with a sound knowledge of buttertlies can supply data for the ongoing Butterfly Monitoring Scheme. Tuulihaukka, kurki ja töyhtöhyyppä tulevat varhain, kultarinta ja lehtokerttu vasta kesän myötä. kesäkuuta Harvinaisten kukkien kauneutta pohjoisimmassa Suomessa Kesäkilpailu ! "Olen ollut edellisessä elämässäni muurahainen", hän sanoi. In collaboration with the Finnish Lepidopterological Society the South Kareli a Allergy and Environment Institute started a study in 1991 on the distribution and abundance of our national buttertlies and on the monitoring of changes occurring among them
Pohjoisja Itä-Suomen pesivät joutsenet vähenivät SUOMEN LUONTO 5/98 nopeasti 1900-luvun alussa. Tunteisiin vetoava teksti , ki1joittajan aito hätä uljaitten li ntujen puolesta ja ainutlaatuiset valokuvat pelasti vat joutsenen häviämästä Suomessa sukupuuttoon. Joutsen muuttui tarujen linnusta uhanalaisuuden symboliksi. Joutsenella ei ole juuri muita vihollisia kuin ihminen. Linnun uskottiin pesivän edelleen runsaana erämaissa. Ensin yllätyksekseen ja sitten kauhukseen hän totesi pesäpaikan toisensa jälkeen tyhjäksi. Juha Valste 75. Se on lintu, jonka jokainen tuntee ja joka esii ntyy suomalaisessa kansanperinteessä. Niinpä joutsenet oli tapettu Etelä-Suomesta jo viime vuosisadan lopussa. Sitä ei ymmärretty, että melkein kaikki nähdyt joutsenet matkasivat pesimään Itä-Karjalaan ja Pohjois-Venäjälle, missä vaino oli asumattomilla tai äärimmäisen harvaan asutuilla suoseuduilla paljon vähäisempää kuin Suomessa. Joutsen on suomalaisille jotakin erilai sta. Joutsen ei suinkaan ole peri mmäisen Lapin asukas, sillä siellä poikueet tuhoutuvat useimpina vuosina. Sodan kauhut läpäissyt, valokuvausta ja kirjoittamista harrastava eläinlääkäri Yrjö Kokko etsi Suomen Lapista joutsenia 1940-luvun loppupuolella. Nahasta sai hienon laukun, siivestä oivallisen pölyhuiskan, kuivatusta henkitorvesta vauvalle oivan helistimen. Parin vuoden etsinnän jälkeen hän vihdoin löysi yhden pesivän joutsenparin. Se on palkinnut pelastajansa: ennen äärimmaisen arka erämaiden syrjäisimpien kolkkien asukas pesii nykyisin monissa lahdissa ja lammissa lähellä kesämökkejä ja pysyvää asutusta. Hekään eivät silti tienneet, miten vähiin pesivät joutsenet olivat huvenneet. Runsastumisen myötä joutsenet alkoivat levitä etelään, takaisin enti sille asuinseuduilleen. Joutsen on valittu Suomen kansallislinnuksi. Joutsenen kuva on ikuistettu kalliopiirroksiin, se on vesilinnun kansan symboli ja Tuonelan joen asukas. Tunnettu lounaishämäläinen luonnonsuojelija Torild Brander perusti 1956 Matkuun hoitolan, jossa pelastettiin jäihin jääneitä, nälki intyneitä joutsenia. Vuosisadan vaihteen ja alkuvuosikymmenien nälkäisen mökineläjän silmin tarkasteltuna joutsen oli lähes kymmenen kiloa rasvaista lihaa, makeaa mahantäytettä. Toisin kuitenkin kävi: suojelu on pelastanut Suomen kansallislinnun tuholta ja joutsen on palannut koko maahan pesimään. Suomen joutsenkanta on 40 vuodessa kasvanut muutamasta kymmenestä yli 2000 pesivään pariin. Myös lintujentutkijat ja luonnonsuojelijat oli vat huolissaan. Tässä auttoivat heti rajan itäpuolella oleva vankka joutsenkanta ja tietysti myös suuri jälkeläismäärä. Määrä oli tyrmäävän pieni, vaikka joitakin joutsenia olisi jäänyt huomaamatta. vuosikirjassa 1949, että Suomessa oli jäljellä 15 pesi vää joutsenparia. Samalla joutsen on palannut Keskija Etelä-Suomeen; eteläisimmät parit pesivät nykyisin aivan Suomenlahden rannikon tuntumassa. Luonnonsuojelun voittoja Joutsen tuli takaisin Juha Pekkala/Luontokuva1 Laulujoutsenta pidettiin tuhoon tuomittuna 1900-luvun alkupuolella. Lisäksi rajantakaisessa Kaij alassa joutsenta pidettiin edelleen pyhänä. Kokko seurasi löytämiensä joutsenten elämää, valokuvasi Suomen 1 uonnonsuojelul i itto 60 vuotta 1998 lintuja ja ki1joitti niistä ki,jan Laulujoutsen. Kun vaino loppui, joutsenkanta alkoi elpyä. Tilanteen vakavuutta ei taj uttu, sillä muuttavia joutsenia näkyi edelleen joka kevät ja syksy paljon. Einari Merikallio arvioi Suomen Luonnon 8. Lehdistö, radio ja niiden ohjaama yleinen mielipide alkoi tuomita jyrkästi ulj aan linnun ahdistelijoita. Y1jö Kokon seuraava teos Ne tulevat takaisin oli enteel li nen: joutsenet olivat olleet rauhoitettuja jo pitkään, mutta nyt niitä aletti in myös suojella. Eteläja Keski-Suomi ovat joutsenelle parhaiten sopivaa asuinaluetta
Useita eri kuorimalleja: titaania, dubleeta tai täyttä terästä. :1lv. Kellossa on timanti kova ja kirkas safiirila" Maailman hienointa kellotek.niikka AP-2084-59HM AP-9014-56AM '-1DKAUKO MARKKINAT e CITIZEN t-linnal o vat maahantuojan suositushintoja sis. Myös kauniita naistenkelloja. Citizen rannekelloilla on 2 vuoden takuu. Kestävää laatua järkevään hintaan. Kellomarkkinoiden ylivoimainen ykkönen Lisätietoja lntern ctis, www.citizen. Kelloja kulta-alan erikoisliikkeissä kautta maan. Kello käy valon voimalla ja lataa samalla varavoimaa ympäristöystävälliseen titaani-litium-ioni-akkuunsa. Kello käy täydellä akulla täysin pimeässäkin jopa 2-6 kuukautta. EP· 7072-35PL EP-0074-54HM AP-0472-34 AL AP-0400-51EM AP-0120-SSAM 1950.AP-8024-58 Eco-Drive Safir S · Tämän kellon jaloteräskuo on valettu yhdestä kappaleest Kellossa ei ole avattavaa takapohja siksi se on erityisen ohut ja erityis vesitiivis. Eeo.JDriVe Valo o"i energiaa Ei enää paristonvaihtoja. Vesisuojaus on testat 100 m:n paineessa