Yötön yö alkaa Nuorgamissa 16. Kirkuvana pilvenä ne laskeutuvat peltoon, sieppaavat lieron ja kohoavat jälleen lekuttamaan seuraavaa makupalaa tähyten . Lajit ovat korppi , varis (kuvassa). harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas. Etelä-Suomen järvissä kutu alkaa tavallisesti toukokuun alussa ja päättyy kuun loppupuolella. Kevään tutuimpia näkyjä ovat kyntävän traktorin perässä parveilevat nauruja kalalokit. Hauki kutee Hauen kutu ajoittuu veden lämpötilan mukaan. Hauet kutevat hyvin matalaan veteen , mielellään jopa tulvaniitylle. SUOMEN LUONTO 5/1999. toukokuuta. V) z z ::) ....J 2 Pesimärauha kaikilla linnuilla Viimevuotinen metsästysasetuksen muutos toi pesimäaikaisen rauhan niillekin linnuille, jotka ovat muuten lainsuojattomia. toukokuuta. Kookas naaras kutee muutaman päivän , ja sillä on useita koiraita lisääntymiskumppaneinaan. Rauhoitusaika on toukokuun alusta kesäkuun loppuun. Aurinko ei katoa näkyvistä kesällä lainkaan, painuu vain matalalle kiertäessään pohjoisen taivaan kautta. Sodankylässä kevään ensimmäistä yötöntä yötä vietetään 30. Yöttömät yöt alkavat Lapissa siirrytään kaamoksen hämärästä hohtavien hankien kautta yöttömään yöhön . Korppi on kuitenkin aina rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella ja harmaalokkikoloniat olivat rauhoitettuja jo aiemmin. Toukokuu on nimensä mukaan toukotöiden eli peltojen kynnön, äestyksen ja kylvöjen aikaa. Etelä-Suomessa pelloille päästään normaalivuosina pari-kolme viikkoa varhemmin kuin pohjoisessa. Maamies peltoon pehmeään ..
YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 22 Sirpa Seppänen-kuvantekijä Saamenmaalta 30 Erotiikka, väkivalta, suurvalta Kirjailija Hannu Niklander on katsonut television lastenohjelmia. Sivut 22-25.. 59 Maistuisiko luomuloma Luontomatka Pohjanmaalle luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa ja seesteisiä päiviä. Toukohärkä on hyönteismaailman kummallisuuksia. Lauhanvuoren kansallispuiston kevätpurolla kävi Timo Nieminen. 67 Eläimet kasvikunnan myrkkykaapilla Kasvien moninaiset myrkyt tehoavat eläimiin valikoiden. Sivut 18-21. Pian saari läikehtii sinisenään neidonkielistä. Kevätlinnunsilmä kukkii varhain keväällä puronvarsilla ja muissa kosteissa paikoissa. 59 Ekoelämää Ekoneuvoja, vihervinkkejä, uutisia. Silmätysten jääkarhun kanssa Huippuvuorilla. Sirpa Seppäsen taiteessa hehkuvat Lapin värit. 48 Kysy luonnosta Kuusen kahdet kukat, tikan spiraalit ja muut luonnon arvoitukset saavat selityksensä. Lue lisää ankaran maailman valtiaasta sivuilta 31-35. SUOMEN LUONTS 58.vuosikerta LUONTO 4 Puro elää metsästä 18 Toukohärkiä liikkeellä 26 Päivänvalon pöllö Suopöllö saalistaa ja etsii kumppania keskellä kirkasta päivää. 64 Kaikkein hyödyllisin Pellavan latinankielinen nimi on Linum usitatissimum, kaikkein hyödyllisin. 31 Jääkenttien kuningas 36 Sinisten kukkien Öölanti Toukokuu Ruotsin Öölannissa kukkivat juuri nyt kämmekät. Sen elämästä ja kuolemasta päättää erakkomehiläinen. Eikä ihme! VAKIOT 12 Pääkirjoitus 1 3 Ajankohtaista 42 Maailmalta 44 Mielipiteitä, keskustelua 54 Kirjat 57 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12
Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Tuulivoimaloita on arvosteltu etenkin maisemahaitoista. j L-~L JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA PS Pian taas tuhannet nuoret painavat valkolakin päähänsä tai valmistuvat ammattiin. Toisaalta rumentavatko tuulivoimalat esimerkiksi saaristoa enemmän kuin maisemaa rikkova, mantereelta vedetty voimalinja. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. (03) 751 181 5 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Lapissa matkailukeskukset ovat oivallisia sijoituspaikkoja tuulipuistoille. M aisemakysymykset voidaan ratkaista sijoittamalla voimalat ensisijaisesti jo rakennetuille alueille tai niiden liepeille. Matkailukeskukset ovat luonnonsuojelijoiden mielestä oivallisia paikkoja tuulivoimaloille. Luonnonsuojelijat lähtevät siitä, että näin on hyvä. 12 Tuhansien tuulivoimaloiden Suomi. Muonion Olostunturin tuulipuisto vihittiin huhtikuussa. "Useimmat ovat todennäköisesti pelkästään tyytyväisiä siitä, että matkailukeskuksen energia tuotetaan puhtaimmalla mahdollisella tavalla. He ovat elämänsä keväässä. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Tätä on korostanut muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiiri. Lapin matkailijoillekaan ei synny harhakuvaa, että energia syntyy tyhjästä. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietofa voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinoi ntitarkoituksiin. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi http://forest.sll.fi/sl/index.html Päätoimittaja Jorma Lauri la, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Lauri la Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. Oikein sijoitettuna tuulivoimalat eivät pilaa maisemaa.. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsi nki p. Ekologisuuden lisäksi tuulivoiman suosiota voimistaa se, että laitteiden kehittyessä ja kysynnän kasvaessa tuulisähkön hinta halpenee ja kilpailukyky muilla tavoin tuotetun energian kanssa paranee. Sopivia paikkoja voivat olla esimerkiksi satamat, teollisuusja varastoalueet, teiden ja ratojen varret. T uulivoimaloita on Suomessa vasta vajaat puolensataa, mutta tämä ekovoima on vahvassa myötätuulessa. Mikseivät tuulivoimalat voisi jauhaa sähköä esimerkiksi pohjalaisella lakeudella 7 Kulttuurimaisema muuttuu ajan ja kulttuurin myötä. Osittain takana on varmasti ennakkoluuloinen tuulivoiman vähättely perinteisten energiantuotantomuotojen rinnalla, osittain aito huoli maiseman kauneuden säilymisestä. Se on askel kohti ekologisempaa matkailua", hän sanoi. Jos halutaan runsaasti puhdasta, uusiutuvaa energiaa, tuulivoimalat ovat näkyvä osa tulevaisuuden Suomen maisemaa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Aivan ongelmatonta ei tuulivoimakaan ole. Joitain erityisen arvokkaita alueita lukuunottamatta tuulivoimalat voisivat aivan hyvin kuulua myös kulttuurimaisemaan. lrtonumero 33 markkaa. Suomen Luonnon vuosikerta on tyylikäs lahja. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosa11ri@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57 . S uhteessa tuulivoimaan on kysymys arvoista ja valinnoista. Lähivuosina tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle toi saman näkökohdan esiin puhuessaan Olostunturin tuulipuiston vihkiäisissä huhtikuussa Muoniossa: "Kun kysymys on tuulivoimaloiden sijoittamisesta jo rakennettuihin tuntureihin laskettelurinteineen ja hotelleineen, maisemakuvan rikkoutumista ei voi ottaa vakavasti." Timo Helle tähdensi myös sitä, että tuulivoima on puhdasta ja se voidaan tuottaa paikallisesti. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Lahjaja maksukortin löydät tämän numeron keskiaukeamalta
"Pyykkejä ei huoli ripustella pihalle kuin vain hetkeksi", emäntä kertoo. "Pesässä on lauta katossa ja seinää vasten ja rakennelma kiinnitetään tukevasti ruuvilla kiinni. Pesät ovat suosittuja ja loppuvat joka vuosi kesken. Pesän katto ja takaseinä tehdään 1 2 cm leveästä laudasta. "Ja jos suuaukko on liian iso, lintu muuraa sitä pienemmäksi." Ensimmäiset mattohuopaiset pesät ovat olleet viisi vuotta räystäiden alla, eivätkä ne ole menneet miksikään. Talvella pihalle pystytetään ruokintapaikka sekä rakennellaan pönttöjä ja pesiä. Sitten hän keksi lattiahuovan , ja siitä se syntyi . Hän jos kuka tietää pääskysten aikeet, sillä hän rakentelee niille pesiä urakalla ja on seurannut siivekkäiden touhuja koko ikänsä. "Täytyyhän linnuillekin jonkinlainen laulupuu olla." ALICE KARLSSON "Tätä pesää ei mikään petolintu saa rikki", Martti Vuorinen toteaa. Kun aurinko alkaa laskea, ne tulevat kotiin joukolla." Pääskysten seuraaminen on Vuorisille mieluista, ja linnut saavat temmeltää pihapiirissä vapaasti. "Mutta lintujen sirkutus korvaa kaiken vaivannäön." Lammilla haudattiin taannoin sähkölinjoja maan alle, mutta Martti Vuorinen ei halunnut luopua omistaan. päivän tienoolla", lammilainen Martti Vuorinen sanoo. "Aamulla pääskyt lentelevät tunnin puolitoista pesään ja takaisin , ja sitten ne hukkuvat perusteellisesti järville saalistamaan . Martti Vuorinen auttelee vaimonsa kanssa lintuja vuoden ympäri. Martti Vuorinen on suunnitellut räystäspääskylle mattohuovasta soman ja turvallisen pesän . "Missäs ne pääskyset sitten olisivat istuskelleet?" hän ihmettelee. Pesä ei varmasti putoa", mestari takaa. "Kun poikaset oppivat lentämään niin tässä on kovasti vilskettä" , Vuorinen naureskelee. Etukappale taivutetaan ylös ja kiinnitetään liuskojen kärjistä katon sivuihin nauloilla.. Pesät putoilivat aina ja ajattelin , että linnuille on saatava kunnon kodit." Aluksi Martti Vuorinen yritti käännellä pesiä styroksista ja muovisesta lattiamatosta, muttei niistä tullut kunnollista. Kun muut linnut lähtevät keväällä metsiin ja pelloille pesimään, tulevat pääskyset tilalle. "Neliön huopapalasesta tulee 15 pesää." Kun pääskyset saapuvat keväällä , ne lentävät muitta mutkitta suoraan pesiin , ilman kummempia kokouksia. Jos on lämmin kesä, niin poikasia tulee pesää kohti viisikin . "Näillä main ei ole kunnon savea , mistä pääskynen muuraisi pesän. Aja ista Räystäspääsky mieltyy huopapesään "Pääskyset tulevat toukokuun 10. Huovan sivuliuskat taivutetaan ylös ja kiinnitetään katon sivuihin pikkunauloilla. Niitä on hänen kotitalonsa räystäiden alla jo 52 , ja kaikki ovat varattuja. Ensimmäiseksi linnut siivoavat perusteellisesti ja pöllyttelevät vanhat pehmikkeet pois. "Kesä olisi aika hiljaista ilman pääskysiä", Martti Vuorinen sanoo. 20 x 30 cm leveän huopapalan kulmiin leikataan 9 cm viillot. Asunnottomat parit muuraavat lisää pesiä huopapesien päälle ja viereen, mutta ne eivät pysy kunnolla kiinni seinässä
Näyttelyn aiheena ovat vanhan kulttuurin seuralaiset, erityisesti merenkulkijoiden matkassa saapuneet väyläja painolastikasvit. Viime vuonna asuttuja reviirejä oli 1 97 ja poikasia löydettiin 1 04 reviiriltä. Esillä on värivedoksia sekä digitaalisesti käsiteltyjä mustavalkokuvia. Periaatteessa vain kolme tietoa tarvitaan. Kunnolliset ja ajallaan maksetut korvaukset tekevät turhaksi laittoman kotkien tappamisen ja poikkeuslupahakemukset. Kiihtyvät ympäristömuutokset erityisesti niittyja suoluonnossa horjuttavat vakavasti päiväperhoslajistoamme. Uudistus yksinkertaistaa ja tasapuolistaa korvausjärjestelmää. 14 Mitä enemmän kotkia, sitä enemmän korvausta Luonto-Liitto esitti 1994 maaja metsätalousministeriölle suurpetojen tappamien porojen korvaamista petomäärien ja poikastuoton mukaan. Ne ovat havaintopäivien määrä, havaintoruutu ja perhoslajien laskettu tai arvioitu yksilömäärä. Kotkan pääravintona ovat kuitenkin jänikset ja linnut. Ympäristöministeriö asettaa työryhmän seuraamaan korvausjärjestelmän toimivuutta. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 1 1, Helsinki. Metsähallitus neuvottelee myös paliskuntien kanssa ja ottaa huomioon niiden näkemykset reviirien ja pesien lukumääristä. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9.00-17.00. Kotka saalistaa yleensä alle viisikiloisia vasoja, mutta se voi tappaa aikuisenkin poron. Lisätietoja ja seurantalomakkeita saa Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutista, puh. Ajatus toteutui nyt maakotkalla, kun sen aiheuttamien porovahinkojen korvaukset siirtyivät ympäristöministeriön vastuulle. "Intensiivinen kuvakerronta synnyttää vahvan paikalla nähdyn tunteen. Hänen näyttelynsä palaa 1960-luvun lopulle Norjan Kongsfjordin kalatehtaalle. Hän on työskennellyt kuvatoimittajana ja toimittajana. Uudessa järjestelmässä kotkanpesillä käyvät rengastajat ilmoittavat poikastuoton Metsähallitukselle. Ympäristöministeriö maksoi jo viime vuoden pesimäkaudelta 1 ,6 miljoonaa markkaa ja tämän vuoden korvaukset maksetaan lokakuun loppuun mennessä. Muistoja kalatehtaalta Toukokuun taiteilija Luontokuvat/Luonnonkuva-arkiston tiloissa on Airi Rossi. TAPANI VEISTOLA Hieman yli 300 kotkaparistamme 90 prosenttia elää poronhoitoalueella. Tietoja on saatu kaikkialta Suomesta lähes 400 harrastajalta, tutkijalta ja luonnontarkkailijalta. Korvaukset lasketaan reviirien , poikastuoton ja reviirikohtaisen poronsyöntikertoimen avulla. kerran . Yhteensä 39 kustantajaa lähetti arvosteltavaksi 172 kirjaa, joista kirjavalioiden kokoelmaan valittiin 19 kirjaa. Haukkametsä palkittiin Heikki Willamon Haukkametsä on palkittu Suomen kirjataiteen komitean yhtenä vuoden 1998 kirjavaliona. Näyttelyyn voi tutustua toukokuussa Uudenkaupungin Pakkahuoneella ja kesäkuussa Sinisimpukan luontokeskuksessa Kasnäsissä. Valokuvaajana hän on itseoppinut. Siihen tulee edustajia Paliskuntain yhdistyksestä, Saamelaiskäräjiltä, ympäristöhallinnosta, Metsähallituksesta sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Vantaalainen Airi Rossi on harrastanut valokuvausta 1960luvun puolivälistä. Tietokone on niellyt sisäänsä tiedot yli miljoonasta perhosyksilöstä. Paliskunnilla on ollut luonnonoloista, työvoimasta ja poronhoitotavasta riippuen erilaiset mahdollisuudet löytää kotkien syömien porojen raatoja. Lisätietoja Erkki Santamala, Luostarinkatu 12 B 32, 20700 Turku, puh. Menneisyyden lähettiläitä Valokuvaaja Erkki Santamalan näyttely Muinaiskasveja ja meren salamatkustajia kiertää maata. Kirjataiteen komitea valitsi kirjatuotannon parhaat 53. (05) 4328 626 ja sähköpostilla: al/.env@inst.inet.fi. Maassamme on tavattu 114 perhoslajia, joista 95 on vakituisia. Poromiesten ei enää tarvitse etsiä porojen raatoja tuntureilta, mikä vähentää häiritsevää moottorikelkkailua kotkien pesimäaikana. Koska kotkat syövät tuntureilla enemmän poroja kuin metsäalueilla, saavat pohjoiset paliskunnat poikasia tuottavasta kotkanpesästä 1 5 685 markkaa, eteläiset 94 11 markkaa. Päiväperhosia tarkkailemaan Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutti sekä Suomen Perhostutkijain Seura seuraavat perhosten levinneisyyttä ja runsautta sekä niiden muutoksia. (02) 232 6859, 049 337 316. SUOMEN LUONTO 5/99. Lokakuussa näyttely ripustetaan Luontokuvat/ Luonnonkuva-arkistoon Helsinkiin, marraskuussa Turun luonnonsuojelukeskukseen ja joulukuussa Kotkan Konserttitalolle. Hyvä esimerkki siitä, kuinka valokuvaja luontokirjoissa lisääntynyt painomateriaalien harkittu käyttö on osa kokonaiselämyksen ja ymmärryksen syntyä", perusteluissa sanotaan. Puh. Työhön voi osallistua kuka tahansa perhosia riittävästi tunteva. 413 77 200. Päiväperhosseurantaa on tehty jo kahdeksan vuotta. Haukkametsän on kustantanut Suomen Luonnonsuojelun Tuki
Suomessa poronhoitoaluetta lukuunottamatta susi , karhu, ilves ja ahma ovat suojeltuja, mutta vahinkoa tuottavat yksilöt voidaan luvanvaraisesti tappaa. Meikäläiset nuoret arvostavat metsässä rauhaa ja virkistystä, samanikäiset venäläiset raikasta ilmaa ja valoisuutta. Se muodostuu joukosta soluja, jotka laboratorio-oloissa voivat jakaantua kerran toisensa jälkeen. PENTTI HIRVONEN. Tämä käy ilmi Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksesta. Solut sopivat eri vesialueiden ja erityyppisten näytteiden vertailuun. Väitöstyössään Huuskonen tutki kalan maksasolulinjan sopivuutta ympäristökemikaalien vaikutusten arviointiin. Suomalaisnuorten metsäkokemukset ovat pitkälti samoja kuin aikuisillakin", apulaisprofessori Varpu Eloranta sanoo. Näin solutestit soveltuvat aikaa ja rahaa vievien kalakokeiden esiarviointiin. Pohjois-Karjalan pedot puhuttavat Pohjois-Karjalan liitto on asettanut maakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan. Sen tehtävänä on seurata petoja hirvitilannetta sekä hakea yhteistä näkemystä ohjeeksi petoasioista päättäville viranomaisille. Tulokset eivät yllättäneet tutkimuksen vetäjää. Hän viittaa kokemuksiin, joita luonnonsuojelijat ja lampurit ovat saaneet petoaitojen rakentamisesta. "Pohjois-Karjalassa on maan tihein suurpetokanta. SUOMEN LUONTO 5/99 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreitten arvioiden mukaan PohjoisKarjalan ja Kainuun alueilla on 355 karhua, 79 sutta, 39 ahmaa ja 240 ilvestä. Neuvottelukuntaa johtaa maakuntajohtaja Tarja Cronberg. Aja ista Suomalaisnuoret hakevat metsästä rauhaa, venäläiset raitista ilmaa Vaikka suomalaisnuoret eivät erota kuusta männystä, he viihtyvät metsässä. Myös petopelko puhuttaa maakunnassa. Maantieteellisiäkin eroja löytyy. Metsän konkreettiset hyödyt marjat, sienet, riista, kalat korostuvat pohjoiseen mentäessä. 5 Pohjois-Karjalan luonnonsuo5 jelupiirin sihteeri Ilari Uotila pi::; ,:5 tää tärkeänä, että neuvottelukunnassa käytävän keskustelun avulla lisätään keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Neuvottelukuntaan on kutsuttu muun muassa luonnonsuojelupiiri, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, maataloustuottajat, Metsähallitus, metsästäjät, luontomatkailun edustajat, rajavartiosto, tiepiiri ja ympäristökeskus. Noin 700 suomalaista ja venäläistä nuorta vastasivat kysymykseen millaisessa metsässä parhaiten viihdyt ja miksi. Asiantuntijaelimen avulla pyritään selkeyttämään tilannetta ja vaikuttamaan siihen, että niin EU:ssa kuin ministeriöissä otettaisiin huomioon maakunnallinen näkemys", sanoo neuvottelukunnan :::, sihteeri , ympäristösuunnittelija 5 Mikko Ruoppa Pohjois-Karjalan 3 liitosta. Filosofian maisteri Sirpa Huuskosen mukaan tutkijat etsivät koko ajan vaihtoehtoja tuskallisille eläinkokeille. JARI SALONEN Suomalaisnuoret arvostavat puhdasta ja rauhallista, mutta myös luonnontilaista metsää. Yksittäinen solutesti ei sinällään vielä korvaa eläinkoetta, mutta esimerkiksi eri kalasolutöiden ja bakteeritestien yhdistäminen tuo jo tarkempaa tulosaineistoa." Huuskonen käytti kalan maksasta eristettyä solulinjaa. Metsästäjäliiton piirikokous vaati maaliskuussa, että PohjoisKarjalaan on saatava lisää petojen kaatolupia. MATTI RONKAINEN Solutesteistä vaihtoehtoja eläinkokeille Kalojen solulinjoilla tehdyt kokeet vähentävät paljon arvostelua osakseen saaneita kalaja nisäkästestejä. Keskeisiä asioita ovat petojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen sekä petoja hirvikantojen koko. Iän myötä arvostetaan enemmän luonnontilaista metsää. "Venäläisille nuorille metsä on suuri elämys, suomalaiset taas kuvaavat metsää arkisemmin, osana tavallista elämää. Hänen mukaansa kalasolut reagoivat rasvaliukoisiin kemikaaleihin samaan tapaan kuin elävät kalat. "Solukokeilla osa eläinkokeista jää varmasti historiaan
Nyt näille arvokkaille alueille rakennetaan mökkejä. Paikan piti olla oikea , ja hyvältä se näyttikin. Lupa myönnettiin puoli vuosikymmentä jatkuneen valituskierroksen jälkeen Saarenpään Loma Oy:lle. Tilanne alkaa parantua Salpausselän pohjoispuolella. Repovedestä pelätäänkin tulevan ennakkotapaus Natura-alueiden kohtelussa. on tehtävä suunni-~ , • . Mutta metsoa ei näkynyt, ei kuulunut. Onhan alue Naturakohde sekä mukana rantojensuojeluohjelmassa. Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja likka Heikkinen perustelee ministeriön kantaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä , rahan puutteella ja muiden alueiden suojelupaineilla. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Jukka Timperin mukaan Repoveden kansallispuiston toteutuminen kaavaillussa yli 4000 hehtaarin laajuudessa olisi tärkeää seudun kehnon metsiensuojelutilanteenkin takia. Repovesi vain liukuu jonnekin . Aja ista Repoveden erämaarantoja nakerretaan Vuosikymmenet suunniteltu Repoveden kansallispuisto Pohjois-Kymenlaaksossa uhkaa nakertua yhä pienemmäksi. Vähän jännitti. Parhaillaan mökkikaava on lausunnolla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa. _.\, ___ ·----~·_.w,!/ nuspa1kalla korvaamaperustamisen -~-ton merkitys luonnolle, ja näin ei mielestämme ole." "Toisaalta meidän on lähiaikoina tehtävä päätökset monista muista kauan vireil lä ol leista suojeluhankkeista, eivätkä rahat riitä kaikkeen ." Heikkisen mukaan Repovedellä tarvittaisiin 30-40 miljoonaa markkaa maiden ostamiseen muun muassa UPM-Kymmeneltä. Perustelunaan ympäristökeskus sanoi, että retkeilykäyttöön tarkoitettujen yöpymismökkien mahdollinen rakentaminen I yhteydessä eikä poikkeuslupia käyttämällä. Alle tuhat hehtaaria suunnitellusta kansallispuistosta on jo valtion omistuksessa. Hakemus ehdittiin jo kertaalleen tyrmätä 90-luvun puolivälissä sekä silloisessa Kymen lääninhallituksessa että ympäristöministeriössä. Sipoosta kuului kummia . "Tilanne on hyvin kuvaava . Timperiä ja paikallisia vapaaehtoisia luonnonsuojelijoita huolettavat mökkihankkeen lisäksi kaavailut, joiden mukaan osa Repovedestä liitettäisiin Pahkajärven ampuma-alueen turvaalueeksi. Astuin hullun metson metsään. "Me olemme syytelmallisesti vasta '. Mökit sijoittuisivat Valkjärven eteläpuolelle muutaman sadan metrin päähän rannasta. Lupa on hämmästyttänyt sekä paikalliset luonnonsuojelijat että ympäristökeskuksen virkamiehet. Metsoja saa metsästää syys-lokakuussa. ISMO TUORMAA Metsoko hullu. Päätin nousta Etelä-Suomessa metsot on ajettu niin ahtaalle, että linnun selviäminen on epätodennäköistä. Korkein hallinto-oikeus palautti lupa-asian kuitenkin uuteen käsittelyyn pari vuotRepovesi oli mukana jo 1978 kansallispuistokomitean mietinnössä. SUOMEN LUONTO 5/99. Mökkihanke on enää Valkealan kunnan lopullista siunausta vai lla. Asialle tulisi nyt panna piste ja Repovedestä olisi tehtävä kansallispuisto", Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Lassi Kujala sanoo. Kävisiköhän se oikeasti päälle. / nanneet aika tarkkansallispuiston tai kaan, olisiko rakensuojelualueen .,_ .. Hullu metso Hindsbyn metsässä! Paikka oli kotinurkilla, joten ihmettä oli mentävä katsomaan. Kumpuilevaa, vanhanpuoleista lakimännikköä, jossa oli siellä täällä hämärämpiä painanteita isoine kuusineen. Ohut hanki oli pakkasyön jäljiltä rapsakka. Ympäristöministeriö on päättänyt, että Repoveden ydinalueelle saa rakentaa poikkeusluvalla neljä matkailukäyttöön tarkoitettua lomamökkiä sekä saunan. Alueesta rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 3464 hehtaaria, josta suurin osa on liitetty myös Naturaan. Aurinko oli juuri noussut ja värjännyt itätaivaan punertavaksi. Tämä ei muuttanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kantaa, joka kielsi edelleen rakentamisen harkintavaltaansa käyttäen. Vuosittain ammutaan 30 000-50 000 metsoa. ta sitten
Havahduin vasta, kun näin viisi piipittävää poikasta tiiviinä ryhmänä rantavedessä. Olimme ydinreviirin ulkopuolella. Kukkojen on vaikea tavata lajitovereitaan, ja siksi ne purkavat patoutunutta viettiänsä kaikkiin reviirille osuneisiin kulkijoihin. Kevätkesän heleänraikkaat päivät kuluivat. Pidättelin sitä kameran jalustalla ja kompuroin taaksepäin . Kului pari päivää, ja sitten en enää telkänpoikia nähnyt. Harakka on ollut erityisenä tutkimuskohteena 1993. .. Koska telkällä on vähän lyhyempi haudonta-aika kuin isokoskelolla, sen poikaset kuoriutuivat ensin . Pöntöstä alkoi kuulua rapinaa, ja kaukaa näin, että poikanen hyppäsi maahan. Aika ajoin sen pyrstö sojotti näkyvillä lentoaukossa. 30 metrin päässä metso SUOMEN LUONTO 5/99 Turussa on 1980-luvulla tehty perusteellinen kaupunkilinnuston kartoitus. Lisäksi kysellään turkinkyyhkyn esiintymisestä sekä sepelkyyhkyn asumisesta pihoilla ja vierailuista ruokintapaikoilla. Joku yksinäinen eksynyt, joka vilua vaikeroi, on kaislikossa kierrellyt eik' emoa löytää voi. Siivet kohisivat kovassa lumessa, kun suuri lintu vyöryi hankea pitkin haastamaan isompaansa mittelöön. Turussa kerätään tietoja muun muassa sepelkyyhkystä. Turussa on ryhdytty selvittämään muutamien eläinten selviytymistä urbaanissa ympäristössä. MARKKU LAPPALAINEN hellitti. g-dk ... korkeimman kukkulan laelle, jotta varmasti näkyisin sille hullulle. Kyselyllä kartoitetaan lepakoiden yöpymispaikkoja. syvä näppäily kuului isojen kuusten tuntumasta. '. Ehkäpä Hindsbyn kuulut metsomaat alkavat olla liian pirstaleisia ja levottomia. Emottomat untuvikot olivat kadonneet surman suuhun. Koko maakunnan kattavat kyselyn osiot tuottavat arvokasta perustietoa. Lintu katsoi tuimasti , empi hetken ja hyökkäsi päälle. Saman tien metso säntäsi paikalle. Suurempi lintu jäi hautomaan. Riensin hakemaan kamerani ja ryhdyin kuvaamaan . Loppu onkin kuvattuna kansanlaulussa. Telkkä ja isokoskelo olivat munineet samaan pönttöön. Hengähdin helpottuneena ja mietin. Luulin kuvanneeni isokoskelon poikasten pesästä lähtöä . g-dk. Muutaman päivän kuluttua myös isokoskelon poikaset olivat kuoriutuneet ja lähteneet. Nyt tehtävällä kartoituksella kootaan vertailuaineistoa, jonka avulla voidaan arvioida kaupunkiluonnon muutoksia. Nisäkkäiden esiintymistietoja on kerätty yleisöltä 1990-luvulla. Ja sitä paitsi, mitä hullua siinä nyt on , jos käy vähän ylikierroksilla omassa kotimetsässään . Esimerkiksi lepakkojen elinpaikat tunnetaan kaikkialla varsin huonosti. Kaupungin siivekkäitä kartoitetaan Turussa Luontokappaleet kaupun kilaistuvat nopeasti. Turun yliopiston biologian laitos ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ovat käynnistäneet aiheesta yleisökyselyn. Metso yritti päästä jalustan ohi ja iski sitä nokallaan monta kertaa. Nämähän ovat telkän valkoposkisia untuvikkoja! lsokoskelonaaras ei lähtenyt telkänpoikien perään vaan jatkoi hautomista. Lienee pesäkolo ollut liian pieni suurelle linnulle. Metso pysähtyi viiden metrin päähän , näppäili ja sen päälle hioa suhisi vimmaisesti. Käykö metsokukko noin tylysti oikeiden kilpakumppaniensa päälle. G-dk ... Me tässä hulluja olemme, kun ajamme hienon linnun niin ahtaalle! MAURI LEIVO Luonto yllättää Oikea pönttö mutta väärät poikaset MARTTI SOIKKELI A ivan varmasti saunarannan pöntössä hautoi tänäkin kesänä isokoskelo. Vaistomaisesti peräännyin muutaman askeleen. Eikö se yleensä tee kaikenlaisia rituaaleja ja eleitä estääkseen tappelun. Vai moni huuto kaikui taustalla, kun hän haukkui minut ja saman tien kaikki lintujen kuvaajat pahimmiksi luonnon häiritsijöiksi. Myös Turun kaupungin ruutukaava-alueen harakoiden pesinnästä halutaan tietoja
T oukohärän tarina alkaa toukokuussa. Suomessa on elänyt useitakin eri toukohärkälajeja, mutta huhtihärän ja typytoukohärän uskotaan jo hävinneen, ja isotoukohärkäkin on joutunut uhanalaisten listalle. T AURA KOIVISTO oukohärkä on omalaatuinen eläin: poikasvaiheessa se herkuttelee hunajalla, aikuisena laiduntaa ruohoa. Sinitoukohärän löytäminen ei ole aivan yhtä toivotonta, varsinkaan jos hieman tuntee lajin elintapoja. Kuoriaisnaaras kaivaa maahan onkalon työhön voi vierähtää toista tuntia minkä jälkeen se kömpii sinne takamus edellä ja ryhtyy munimaan. Se on musta, kauniin sinihohtoinen, suuri ja kömpelö. Oikeastaan toukohärän koko elämänkierto on kehittynyt hyvin erikoiseksi. Muutamien päivien kuluttua kuoriutuvat pikkuruiset, vain parin millin mittaiset toukat, joita kutsutaan triunguliineiksi niiden kolmikyntisten raajojen vuoksi. Olemukseltaan tämä kovakuoriainen on yhtäaikaa arvokas ja hullunkurinen. Otus on tietenkin hyönteinen, kuten biosfäärin ihmeellisimmät elämäntaiteilijat yleensäkin, ja kovakuoriainen; niitähän hyönteisten suunnattomassa väenpaljoudessa on lajimäärältään eniten. Tämäkin puuha kestää vähintään pari tuntia. Lopuksi kuoriainen luo kuopan umpeen. Lentäjäksi siitä ei ole, ja lenninsiivet ovat heikosti kehittyneet: ne ovat kuin katkaistut kilvet, jotka eivät ylety peittämään turnyyrityylistä jaokkeista takapuolta. Etenkin naaraan takaruumis on niin muhkea, että se kulkee vaivalloisen laahaavasti. Tuolloin uusi sukupolvi saatetaan alulle, ja parittelun jälkeen naaraat liikkuvat etsiskellen sopivia munimispaikkoja. Hyönteisen henki on erakkomehiläisen varassa . Munia ne kantavat tuhatmäärin, mikä selittää takaruumiin tavattoman pulleuden. Nämä ruosteenkellertävät otukset ovat paitsi nopeita liikkeissään myös nopeita tarttumaan. Toukohärkä on pesäloinen ja salamatkustaja, mutta sen elämä on kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista
Muninta kestää muutaman tunnin. Ensiksi ne kuitenkin kaivautuvat kammiostaan ulos ja kipuavat jollekin kukkamykerölle kököttämään. Paastoja lepovaiheen jälkeen se luo nahkansa muuttuakseen vielä kerran hunajaa syöväksi toukaksi. Moderni kiire ei toukohärälle muutenkaan sovi. SUOMEN LUONTO 5/99. Nyt toukka ahmii loputkin mesivarannot, minkä jälkeen on varsinaisen koteloitumisen ja talvilevon aika. Sitten toukka luo nahkansa ja muuttuu lyhytjalkaiseksi paksulaiseksi, joka alkaa syödä hunajaa. Triunguliineille tämä on ratkaiseva hetki: elämä jatkuu vain siinä tapauksessa, että kukkaan laskeutuu joku erakkomehiläislaji. Kuoriuduttuaan toukat kaivautuvat ulos ja kiipeävät kukkaan odottamaan erakkomehiläistä. Se on löytänyt uudet asuinsijat hakkuuaukoilta ja metsäautoteiden varsilta, missä ne kuitenkin jäävät helposti autojen alle. Samoilla paikoilla viihtyvät toukkien isännätkin, erakkomehiläiset. Toukohärkä munii työntämällä takapuolensa kaivamaansa-kuoppaan. Erakkomehiläisen kyydissä triunguliinit pääsevät oikeaan paikkaan, hiekkatörmään kaivettuun mehiläispesään. Jos kukassa on triunguliineja ne tarttuvat mehiläiseen ja matka pesälle alkaa. "Samassa silmänräpäyksessä kun mehiläinen munii hunajaa täynnä olevaan kennoonsa, se triunguliini, joka ensiksi kerkiää, juoksee ja tarrautuu munaan ja joutuu sen mukana kennoon", selvitetään Tahvo Kontuniemen toimittamassa Suuressa Hyönteishirjassa. Kovakuoriaisesta huokuu jotakin muinaista ja kunnioitettavan alkukantaista. Niin kukkakedot kuin mesipistiäisetkin ovat agraari-Suomen ajoilta huvenneet vähiin, ja se selittää toukohärkienkin vähenemisen. Sinitoukohärkä on selvinnyt maaseudun muuttumisesta parhaiten. Autoa vastaan toukohärällä ei ole apua oranssinkeltaisena pisaroivasta, ihoa polttavasta myrkystä, jota se erittää jalkanivelistään. 20 kaikkeen liikkuvaan. Uuden nahanluonnin jälkeen toukasta tulee entistä kömpelömpi, jalaton ja liikkumaton otus, jonkinlainen valekotelo. T oukohärän ominta elinpiiriä ovat kuivat kedot ja paahteiset mäentörmät. Arvatenkin valtaosa triunguliineista joutuu kadotuksen tielle. Tämän jälkeen naaras luo kuopan umpeen. Keväällä kotelosta ryömii esiin uusi uljas toukohärkä valmiina jatkamaan sukuaan. Tarina etenee kuin jännityskertomus: "Mitään pahaa aavistamaton mehiläinen sulkee kennon, mutta sen sisällä tapahtuu kaameata." Kennossa toukohärän toukka repii terävillä leuoillaan mehiläisen munan auki ja pistelee sen sisukset suuhunsa. Erakkomehiläisen pesäkolo oikealla. kuminalla. Jos paikalle sattuu vaikkapa kimalainen tai kukkakärpänen, peli on pelattu. Kukassa triunguliinit odottavat paikalle laskeutuvia medenimijöitä, joiden kyytiläisiksi ne pyrkivät. Se vaeltaa hitaasti maanrajassa, ruohonkorsien kattamassa maailmassaan; tuntikaudet se uurastaa munimiskammiossaan tai viettää paaston ja liikkumattomuuden aikaa vahakantisen hunajakennon kätköissä
•••• Sirpa Seppänen piirtää ja maalaa pohjoista luontoa, Lapin lintuja ja saame I aisa i hei ta . KIRSI KANGAS
Myöhemmin kävin Inarissa intensiivikurssin, ja kielitaidosta onkin ollut hyötyä vaikkapa kuvittaessani saamenkielistä oppimateriaalia", kertoilee Sirpa keittiön pöydän ääressä. jostain syystä kiinnostuin saamenkielestä jo opiskellessani Jyväskylässä kansatiedettä, mutta silloin en päässyt alkua pitemmälle. Ne ovat kulkeutuneet Sirpan mukana Inariin muun muassa Mongoliasta, Siperiasta, Ruijasta ja Kuolasta. . "Suurimpia tilaajiani ovat tällä hetkellä Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus. --· aa a Linnut luonnossa, pohjoissaamenkielellä Lottit Juonddus, on Davvi Cirjin kustantama lintuopas Lapin siivekkäistä. ---_:::---:?' ~,-----/ -~ ;,.,,--_., --t-~i ---23. Sirpa on alun perin kainuulainen humanististen tieteiden kandidaatti, etnologi, mutta kuvitustyöt ja luonnonrakkaus toivat hänet kuusi vuotta sitten Inarin Lappiin. Työpöydällä ja seinillä on lintuaiheisia akvarelleja, joista monet ovat tilaustöitä eri julkaisuihin. Sombyn kirjoittamasta englanninja saamenkielisestä satukirjasta When the whale ran aground Vaikko Ies fälis fellen (Govadas, Sirmä 1 996). Sen kannessa räpyttelevät Sirpa Seppäsen maalaamat kuukkelit, ja kirjan lajeista 80 on hänen akvarellejaan. . 1 narissa Sirpa Seppäsen kotona tekee mieli kierrellä huoneesta toiseen ja ihastella kauniisti entisöityjä vanhoja huonekaluja sekä mielenkiintoisia esineitä, joilla kaikilla on tarinansa. Ikkunasta avautuvat hulppeat nä-Sirpa Seppäsen kuvitusta Niillas A
kymät Otsamotunturille. Sirpan työ on tärkeä osa kielen säilyttämisessä elävänä. Suomen 7000 saamelaisesta vain kuutisensataa kuuluu inarinsaamelaisten eli kalastajasaamelaisten heimoon. Mikäpä olisikaan eräopaskoulutuksen hankkineelle etnologikuvittajalle sopivampi työ' Pohjoiset kulttuurit kiehtovat Saamelaisaiheisia kuvitustöitä Sirpa on tehnyt Norjassa ilmestyneisiin satukirjoi24 Kuvitusta saamenkielisestä lintuoppaasta Lottit luonddus (Dawi Girji 1998): korppi, kapustarinta ja kuukkeli. SUOMEN LUONTO 5/99. Saamenkielinen Lottit luonddus ilmestyi viime keväänä, ja se oli heti keräilyharvinaisuus kielensä ja pienen painosmäärän takia. Pohjoiset kulttuurit ovat hurmanneet kansatietelijän koulutuksen saaneen Sirpa Seppäsen. Osa kirjan kuvaoriginaaleista koristaa jo lintujen ystävien seiniä. Hän on myös kirjoitellut kansatieteellisiä kuvitettuja artikkeleita Lapin linnuista, riekosta ja sinirinnasta, joihin saamelaisessa perinteessä liittyy runsaasti mielenkiintoisia uskomuksia. Esimerkiksi riekko on paitsi tärkein riistalintu myös säiden ennustaja ja onnen tuoja. Viehättävän uteliaisuutensa takia se onkin ehkä tunnetuin ja helpoimmin havaittava Lapin lintu. Hän on juuri saanut valmiiksi inarinsaamelaisen kuvasanakirjan kuvittamisen. T aio on Inarijärven juutuanvuonon rannassa. Pinossa työpöydällä on osa 500 kuvan mammutti urakasta. Sirpan valoisa työhuone on samalla kotigalleria, josta vierailija voi tehdä mukavia kuvalöytöjä. Sirpan lintuaiheisista postikorteista kuukkeli on ollut suosituin. Lintuharrastus on tietenkin tukenut mainiosti kuvittamista. Hantiemännän tunturipöllön siipisulista tehdyn lattialuudan hän löysi kodan seinustalta Ob-joelta Siperiasta. Sen eteläpäässä on kolmen kilometrin mittainen luontopolku, jonka kulttuuriin ja historiaan perustuva kuvitustyö on Sirpan käsialaa. Myöhemmin Jyväskylän opiskeluvuosina toimin yliopistossa ympäristövaliokunnassa, ja tulipa otettua aktiivisesti osaa muun muassa T alaskankaan tapahtumiin", muistelee Sirpa hymyssäsuin. hin ja Suomen saamelaisalueella käytettäviin oppimateriaaleihin. "Innostuin eräretkeilystä ja linnuista opiskellessani Kainuun opistossa ekologiaa. Kevon luonnonpuiston vaellusreitille ei Inarista ole täkäläisittäin matkaa kuin kivenheitto. Hän on osallistunut Maailman Luonnon Säätiön kiljuhanhiprojektiin kolmena kesänä Lapissa
Toki huonojakin päiviä sattuu kohdalle, mutta työvire löytyy uudelleen hiihtotai ratsastuslenkin jälkeen. "Suuri kuvituskeikka on todellakin työtä, eikä aikataulu salli inspiraation odottelua. Viime keväiseltä Mongolian matkalta muistona ovat komeat akvarellipensselit ja piirustusominaisuuksiltaan erinomainen muste, vaikkei etiketin suttuisuus paljoa lupaakaan. Nutukkaat pitivät varpaat sulina tämän talven viidenkympin pakkasissakin. Sirpa opiskelee edelleen, mutta tällä kertaa etäopiskeluna Kansainvälisen teologisen opiston kursseilla. Akvarellimaalaus on vanha, myrkytön ja konstailematon taidelaji, jossa vesi on tärkeimpiä elementtejä. Reissu kuului osana Lapin Yliopiston Arctic Studies -opintokokonaisuuteen. Kuvitustöissään hän yhdistää taitavasti luontotietoutta, värisilmää ja muototajua. Muutamien linoleikkausten aiheena on Dima, mattaharmaa kissa, joka raottelee oliivinvihreitä silmiään nautinnollisen oloisesti päiväuniensa lomassa Sirpan työpöydällä. Visuaalinen ilmaisutaito on ennen kaikkea Jumalan lahja", Sirpa Seppänen tiivistää. Ne ovat käytännölliset arktisissa oloissa, mutta myös erittäin esteettiset. Originelli käsityön jälki kuvassa viehättää häntä enemmän kuin steriili värituloste taidokkaimmillaankaan. Tuoreimpaan kuvitustyöhön hän on kuitenkin tehnyt myös väritettyjä tussiviivapiirroksia. Hänen suhteensa kuvantekoon ja väreihin ei ole intohimoinen; ne ovat hänelle vain luontevia työvälineitä. Siperiasta Ob-joen kainalosta hänellä on hauska valokuva linnusta, joka on kuolemansa jälkeen saanut uuden tehtävän: hantiemäonän mielestä tunturipöllön siipisulista tulee kätevä luuta. Työhuoneen seinillä on akvarellien lisäksi pienimuotoista grafiikkaa. Kauniit ja käytännölliset kuin hantiemännän luuta tai kuin Sirpa Seppäsen lintukuvitukset. Olin esimerkiksi opiskeluaikoina kesätyössä Suomussalmen kotiseutumuseossa piirtämässä vanhoja esineitä arkistointia varten. SUOMEN LUONTO 5/99 Sirpa käyttää töissään yleensä puhtaasti akvarelleja, jotka ovat ominaisuuksiltaan kätevimmät nopeaa ja tarkkaa työtä tehtäessä. Kaunista ja käytännöllistä "Olen aina piirtänyt jonkin verran. Pelkkä tekniikan hallinta ei riitä. Vaikka puhun kuvittamisen yhteydessä arkisesta työnteosta, ymmärrän, että kyse on taidosta, jota ei pysty pelkästään opiskelemalla oppimaan. Visuaalista kokonaisuuden hallintaa ja käden taitoja Sirpa tarvitsee myös ommellessaan vaikkapa perinteiset nutukkaat eli kippurakärkiset porotossut. Kesällä saattaa pohjoiseen antava työhuoneen ikkuna olla työskentelyn kannalta paras. Inarissa taiteilija on Suomen ja Norjankin saamelaisalueitten piirissä, mutta itä kiehtoo häntä yhä enemmän. Onnistuakseen kuva vaatii työsuunnitelman Sirpa vertaa kuvan syntyä rakentamiseen: työsuunnitelman ja pohjapiirustuksen täytyy olla kunnollinen ennen kuin lajin tunnistamiseen tarvittavat yksityiskohdat täsmäävät. T yövalo on kuvan tekijälle pohjoisen talvessa tärkeä, kun valoa ei keskitalven kaamoksessa ole kuin nimeksi, mutta kevät tuo sen takaisin korkojen kera. Erilaiset luonnonmateriaalit ja raikkaat värit kiehtovat Sirpaa. Tein jo niihin aikoihin jonkun kirjan kuvituksenkin." Taiteilijoihin kliseenomaisesti liitettyjä rajuja luomisja masennuskausia Sirpa Seppänen ei tunnusta kokevansa. Tämä taidelaji jos mikä vaatii onnistuakseen täydellisen suunnitelman, sillä korjailu on jälkeenpäin mahdotonta. Kirsi Kangas on inarilainen 1Japaa toimittaja 25
Lyhytsiipiset linnut kuuluvat metsän siimeksen pujotteluradoille. Pesintä alkaa huhtikuulla, ja pöllöjä näkee varsinkin Pohjanmaan laajoilla avomailla, joilla Benjam Pöntinen on ottanut näiden sivujen kuvat. Uudelleen se liikkuu valoisaan aikaan lähinnä vasta kesäkuun puolella, kun poikaset ovat jo isoja." S uopöllön siivet ovat pitkät, kuten avomaan eläjälle sopii; ne ovat sutjakkaat partiolentäjän etenemisvälineet aivan kuin suohaukoilla tai vaikkapa lokeilla. 28. On suopöllö myös hämärän tuttu, mutta sen työvuorot jatkuvat varsinkin pesimäkaudella myös valoisaan aikaan. Huuhkaja ja lehtopöllö jurottavat valoisat tunnit visusti jonkin puun oksalla, eikä ohikulkija niin vain huomaa paikallaan kyhjöttävää pöllöä. Ihmettelemistä metsän eläjillä ehkä riittää jo pellolta tai suolta kuuluvassa soidinlennon ääntelyssä, kun koiras puuskuttaa kuin etäinen höyryveturi ja naaras vastaa käheällä uääh-huudolla. "Suopöllö on oikeastaan piileskelevä laji", sanoo eteläpohjalaisia suopöllöjä noin 20 vuotta seurannut Sakari Ikola. U seimmat pöllöt arastelevat tai suorastaan kavahtavat päivänvaloa. Tätä pöllöä ei silloin yllätetä päivälevolta! Se itse yllättää pahaa aavistamattoman myyrän, joka sattuu lentoreitille. Toisten pöllöjen levätessä metsässä tai pesällään suopöllö voi saalistaa läheisellä suolla tai peltoaukealla. Lentoa on hauska seurata, sillä lintu tekee matkaa korkein, vetävin siiveniskuin ja pudottautuu äkkiä kuin kivi saalista tavoittelemaan. Sen äkkää vasta, jos varikset ovat jo yllättäneet linnun piilostaan ja kiusaavat uneliaan oloista torkkujaa. "Päivällä se näyttäytyy soidinlennoilla vapun tienoilla. Eipä kävisi typysiipiseltä helmipöllöltä tai varpushaukalta suopöllön soidin, jossa lintu hakkaa mahtavia siipiään lennossa vastakkain
jos myyriä ei ole seudulla, se voi vaihtaa maata ja maisemaa satojen tai jopa tuhansien kilometrien päähän. "Munia voi hyvänä vuonna olla pesässä jopa 13 ja huonona vain yhdestä kolmeen." T oukokuu on suopöllölle muninnan ja haudonnan aikaa. Kasvillisuuden sekaan kätkettyyn pesään ilmestyy huhti-kesäkuussa tavallisimmin neljästä seitsemään munaa. Jos ravintoa ei löydy, pesä voi sijaita satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä edellisvuotisesta pesästä. Suomen kymmenestä pöllölajista suopöllö on maailmassa laajimmalle levinnyt. Poikaset kuoriutuvat sokeina; silmät avautuvat yli viikon ikäisenä. Suomen suopöllöt muuttavat talveksi etelämmäksi Välimeren maihin saakka. TERHO POUTANEN 29. Maassa, aidanseipäällä tai ladon katolla istuvan suopöllön erottaa helpommin sarvipöllöstä. Poikaset jättävät pesän pariviikkoisina, mutta lentävät vasta viiden viikon ikäisinä. Muuttajat palaavat maalis-huhtikuussa, ainakin osa entisille pesimäseuduilleen. Sen nimirotu pesii pohjoisella pallonpuoliskolla. Suopöllö on liikkeellä usein päiväsaikaan varsinkin pesimäpaikoillaan. ANTTI HALKKA Suopöllö näyttää "sarvensa", pelottelee tunkeilijaa ilmeellään. Naaras hautoo 25-27 vuorokautta. Afrikassa ja Madagaskarilla elää läheinen laji, afrikansuopöllö Asio capensis. Suomeen voi jäädä vain murtoosa hyvän pesimävuoden pöllömäärästä. Poikaset syntyvät sokeina ja nousevat hyvällä onnella siivilleen reilun kuukauden ikäisinä. Suopöllö pesii aina maahan. Suopöllö voi olla pesällä hyökkäävä. Suopöllön ominta elinaluetta ovat aapasuot, mutta muutkin avomaat hakkuuaukeista peltoihin kelpaavat. Suopöllökantamme on yhdessä Ruotsin kanssa Länsi-Euroopan suurin. Vähitellen ne oppivat suopöllön tavoille, yön ja päivän eläjiksi. Kun se lentää korkein siiveniskuin matalalla saalistusalueensa yllä, suopöllö on helppo havaita, mutta erottaminen sarvipöllöstä on vaikeaa; suopöllöllä kuitenkin on valkoiset siiven takareunat, eikä rinnan viirutus jatku vatsaan asti kuten sarvipöllöllä. Tämän pesän pöllö iski kuvaajalta lakin päästä. Suomen suopöllöjen lukumäärä, 2000-1 000 pesivää paria, vaihtelee ravinnonsaannista riippuen suuresti kuten muillakin myyriä saalistavilla petoeläimillä. Mutta näin on vain yleensä, sillä suopöllö on kiertolainen suuren valkean serkkunsa tunturipöllön tavoin. Kolme alalajia elää EteläAmerikassa, ja muutamilla kaukaisilla valtamerten saarilla on omat alalajinsa. Suopöllö Asio flammeus Suopöllö on variksen kokoinen lintu, jonka ruskea selkäpuoli on keltatäpläinen, kellertävä alapuoli tummaviiruinen. Pöllöperhe pysyy syksyn korville asti koossa, sillä poikaset eivät heti hallitse saalistamisen vaativaa työtä. Yleisin se on Pohjanmaalla, harvalukuisin eteläisimmässä Suomessa, missä pesintä ei ole edes jokavuotista. Jos myyriä on yllin kyllin , jokunen pöllö voi jättäytyä talveksi Suomeenkin. Suopöllöä tavataan pesivänä koko Suomessa. "Huonona myyrävuonna pöllöjä ei ole, hyvänä vuonna pesiä voi olla 20-30", sanoo Ikola oman alueensa pöllöistä, joita hän tutkii professori Erkki Korpimäen ryhmässä. Hyvä tuntomerkki ovat mustien "silmälappujen" ympäröimät keltaiset silmät
Siis toiseksi suurin on paha. 30 Erotiikka, väkivalta, suurvalta HANNU NIKLANDER S uotavimpia lasten kanssa katsotta':'i~ televisio-ohjelmia ovat luonnosta kertovat. Se on äärimmäisen ovelasti autoritaarinen asenne, joka kanavoi kritiikin vahvimman vallanpitäjän tueksi ja tekee juuri realististen vaihtoehtojen edustajista syntipukkeja. Se on tärkeä asia, mutta osataan jo. Mutta luontoelokuva antaa mahdollisuuden tutustua semmoiseen, jonka tavoittamiseen eivät aika, rahat ja voimat piisaa. Luonto on jo hyväksytty niin yleisesti, että se on arvo itsessään. Siinä viehättää paitsi eläinten kautta sovellettu suvaitsevaisuuden ja sen ongelmien kuvaus myös ekologinen asenne. Eikö näiden syrjäytyjien, eläinyhteisön vähäosaisten, tarina kiehdo ketään. Alkuasukasheimon päällikkö on reilu, mutta poppamies täysi piru. Sillä mielellä niitä kannattaa nykyisinkin seurata. Opetus on, että kun yksinapaisuus säilyy, eivät vallantavoittelijat pääse saalistamaan majesteetin alamaisia. Toiseksi vahvin on hyvä syntipukki. Kaava näkyy usein klassisissa seikkailukirjoissa. Eläinten on paettava tiehankkeita luonnonsuojelualueelle, jossa jo valmiiksi olevat eläimet eivät noin vain innostu tulokkaista. Parhaita on Suomen televisiossa kahdella kielellä esitetty Kaukametsän pakolaiset/Vilda djurens flykt. E1vat ne todellista luontoelämystä korvaa, voivatpa vinouttaakin luontokäsitystä, jos gepardit ovat tutumpia kuin ilvekset ja kolibrit mieleenjuolahtavampia kuin rautiaiset. Asialuontoelokuvien ansioksi on todettava, ettei eläimiä inhimillistetä. Totta ja välttämätöntä, mutta sekin on totta, että erityisesti haaremia kokoavien lajien uroksista moni ei pääse parittelemaan koko elämässään. Purjelaivan kapteeni on rehti, arvokas herra, ja enin osa merimiehistä kelpo purjehtijoita. Mutta entä jos kokeeksi ajattelisimme, että keskisuuri on kaunista. Poissaolollaan loistavat erityisesti Pohjoisja Etelä-Amerikan itäosat, LänsiAfrikka ja itäisin Siperia. T ~nnetuin esi~~rkki lienee Leijonakunmgas. Myyttitasolla Leijonakuningas on Hamlet-tarina, mutta voidaan se nähdä myös kuvauksena pian kymmenkunta vuotta vallinneesta yksinapaisesta maailmasta. Saalistus kuuluu lihansyöjien elämään, mutta miksei kasvinsyöjien ravinnonhankintaa esitellä. SUOMEN LUONTO 5/99. M onen luonto-ohjelman katselu päättyy parkuun siinä vaiheessa, kun siirrytään esittelemään saalistusta. Toinen kehä on kiima, parittelu, tiineys, poikiminen, imetys, pentujen vieroittaminen ja uusi kiima. Viisasta on muistuttaa saaliseläinten vaarallisesta vaelluksesta, ja tietysti lasten on hyvä oivaltaa, etteivät suloiset ketunpennut elä, jollei niille aika ajoin raadella yhtä suloisia jäniksiä. Unohdetaan, että majesteetti itsekin saalistaa. Hyeenat ovat vallankärkkyjiä eivät suinkaan edes irakeja ja pohjoiskoreoita vaan maailmantaloudessa merkitystään lisääviä haastajia: intioita, kiinoja, saksoja, brasilioita, ranskoja, japaneja, serbioita. Siihen aikaan oli myönteinen ratkaisu varustaa peltopyyt, varikset ja ketut inhimillisillä tunteilla, se herätti lukijoissa sympatiaa eläimiä kohtaan vähän samaan tapaan kuin aikaisemmin Harriet BeecherStowen Tuomo-sedän tupa oli kyynelehtivällä tyylillään herättänyt parempiosaisissa ymmärtämystä orjia kohtaan. M1ks1 1hmeessa Juun le1jonalla on lupa syödä muita eläimiä, kun ei hyeenoilla tätä oikeutta ole 7 No, jalopeura on eläinten kuningas ja asia sillä selvä. P aljon yleisempää on kumminkin maailmalla lisääntyvä disnifikaatio. Toista oli sata vuotta sitten, kun kanadalainen Ernest Thompson Seton kirjoitti eläintarinoitaan. Nekin asiat kuuluvat luontoon, mutta niitä näkee filmeissä kaikkein harvimmin. Usein tehdään syklisyydestä pakkomielle, melkein filmi kuin filmi seuraa vuodenkiertoa. Entä tämän pa1van eläinsadut. E läinsadut ovat kautta aikojen olleet pohjimmiltaan tarinoita ihmisten suhteista. Onko eläinkuvauskin onnellisten menestyjien ihailua. Siinä se elokuva sitten olisikin. Hyvilläkin luontoelokuvilla on maneerinsa. Mutta jotkut miehet hautovat kapinaa, ja mikä iljettävintä, perämies juonittelee heidän mukanaan. Yksi on afrikkalaisen savannin ylikorostaminen. Sekä kasvinettä lihansyöjät paitsi aterioivat myös virtsaavat ja ulostavat. Ensin hirvi söisi puoli tuntia ja sitten märehtisi toiset puoli tuntia. Leijona on Amerikan Yhdysvallat ja hänen valtansa se pax americana, jonka perusteita ei kysellä
Jääkenttien kuningas
Vanha uros, jäälakeuksien erakko. Painonnostaja ja sprintteri yksissä karvoissa.
• •
'...1 r > •• •• • Kuuden kilometrin silta yli Kalmarsundin johtaa mantereelta Öölannin Färjestadeniin. Kun ne kukkivat, värit elävät. Lajirunsauteen vaikuttavat saaren kalkkikallioperä ja elin. Keltaisia sävyjä luovat päivännoudot, joista Öölannin päivännouto on saarelle kotoperäinen. Öölannin kuuluisat kiviaidat, joita on rakennettu karjaa varten ja maaomaisuuden rajoiksi satojen vuosien ajan, halkovat laajaa maisemaa. Myös nykyiselle luonnonystävälle saari on aarreaitta . Avaruuden tunnetta Iisää alkukesän taivaalla kiurujen taukoamaton laululento. Siellä täällä kasvaa tuuheita katajia. ' .. Punavioletteina loistavat vuoroin kämmekät, ruoholaukat ja ajuruohot. Mutta joskus kesällä rankkasateiden jälkeen vesi seisoo tasanteilla tai virtailee hiljalleen ennen kuin imeytyy kallioperään. Alvari on puutonta, matalia heiniä, ruohoja ja varpuja kasvavaa aluetta, joka aika ajoin hehkuu kukkamattona. Orkideoja ja kukkaniittyjä Saarella on noin 30 kämmekkälajia. • . Silloin alvarille tyypillinen punertavalehtinen valkomaksaruohokin voi kasvaa muutaman päivän ajan. LEENA ÄARNIO E teläisen Öölannin keskiosat ovat kalkkipitoista, tuulista tasannetta, jossa kasvit viihtyvät kesän kuivuudessa ja auringon paahteessa. Carl von Linne tutki ja kartoitti alueen monipuolista ja paikoin ainutlaatuista kasvillisuutta jo 1 700-luvun puolivälissä. Kuivuus paistaa kalkkikallioperän pinnasta, joka on paikoin paljasta, lohkeillutta ja rosoista tai jäkälien ja sammalten peittämää
Öölannin kämmekkäloisto alkaa jo toukokuutta. Mettä ei kukista löydy. Kämmekät kiehtovat, koska niillä on monia mielenkiintoisia piirteitä. Öölannin niittyperhonen (Coenonympha arcania) suosii ruusujen ja piikkipensaikkojen välisiä pikkuaukeita. Kaikki on hämäystä. Keväällä ennen lehtien puhkeamista kukkia riittää kun vuokot, esikot, orvokit ja kiurunkannukset täplittävät maan.. Saaren keskiosien metsät ovat runsaslajisia ja lehteviä. paikkojen monimuotoisuus. Lehtimetsien vehreyttä Siellä missä jääkauden jättämä moreenipeite on paksumpi kuin alvarilla, kasvaa rehevää lehtimetsää. Jokainen siemen puolestaan tarvitsee itääkseen sienirihmaston. Huikea sinisyys värjää kalkkikivivallit neidonkielten kukkiessa. Suurikokoinen ja komea soikkokämmekkä (Orchis militaris) voi muodostaa Öölannissa näyttäviä kasvustoja. Kasvit ovat pitkälle erikoistuneita hyönteispölyttäjiä, vaikka tuuli sitten levittääkin niiden pienen pieniä siemeniä. z :::, z z < :,: z :::, z z < :,: Öölannin kylmänkukka (Pulsatilla pratensis). Pölytys varmistetaan monin keinoin kuten hyönteisiin tarttuvilla siitepölymyhkyillä ja kukkien mesikannuksilla. Alvarilla kukkivat esimerkiksi seljakämmekät ja miehenkämmekät, niityillä kimalaisorhot ja soikkokämmekät sekä pohjoisen havumetsissä valkeat, ylväät miekkavalkut. Kimalaisorholla on erityisen ovela tapa : yksittäiset kukat muistuttavat kaskaspistiäisen naaraita ja houkuttelevat naaraan tuoksulla pistiäiskoiraita paritteluun ja vierailemaan kukasta kukkaan. Vallitsevia ovat koivut, tammet, saarnit, jalavat ja pihlajat, mutta paikoin myös valkopyökit ja pähkinäpensaat muodostavat varjoisia kasvustoja
Merenjumalan peltoja ja kiviniittyjä Saaren luoteisrannat Byxelkrokista pohjoiseen ovat aika ajoin satumaisen sinisiä. jo Carl von Linne oli antanut nimen tälle maisemalle merenjumalan mukaan: Neptuns åkrar, Neptunin pellot. , ~ , Skandinavian ja Suomen kiteisestä kivijalasta. Ihmiset keräytyvät kesäillan viettoon eväitä syömään, onkimaan, fossiileita tutkimaan tai luontoa ihailemaan. Metsiä raivattiin ja laidunmaita vallattiin. Laivat lipuvat salmessa, ja länsitaivaan värit vaihtuvat yhtä mittaa. Niistä kasvien on vaikea löytää ravinteita. Miten sattuva nimi näille sinisille aalloille! Linnen nimitys viittaa kuitenkin muinaisiin aaltoileviin rantavalleihin, jotka syntyivät, kun Öölanti nousi merestä jääkauden jälkeen. Kun neidonkielen kukinta on ohi, paljastuvat todelliset kiviniityt, joissa veden huuhtomat kalkkikivikappaleet ovat lomittuneet toisiinsa tiiviiksi patjoiksi. Aurinko laskee Kalmarsundiin Ilta luoteisrannikolla on vaikuttava. Aikojen kuluessa lehmukset vähenivät moninaisen käytön takia, kun taas valkopyökit hyvinä kilpailijoina lisääntyivät. Sininen tuli, blå eld eli neidonkieli, hehkuu heinäkuussa Kalmarsundin aaltoilevassa rantamuodostumassa. Neidonkieli levittäytyi vasta 1930-luvulla saaren tienpenkoille ja rannan kiviniityille. Öölannin kalkkikivistä löytyy runsaasti fossiileja. Ihminen on kautta aikojen muokannut saaren luontoa. KalkkikivikerrostuSUOMEN LUONTO 5/99 39 z :::, z z < :,: z :::, z z < :,:. Aaltojen muovaamia patsasmaisia raukkeja löytyy vain Byerumista. Muinaista elämää Byxelkrokin fossiiliranta jatkuu kauas. Kalkkikivet ovat sävyltään harmaita tai vihertäviä, mutta hyvin tyypillistä Öölannille on rautaa sisältävä punertava meressä hapekkaissa oloissa syntynyt kalkkikivi, jossa on mustekalojen sukulaisten (Ortocerata) putkimaisia fossiileja. Öölannin kallioperä on kerrostunutta vanAallokon muovaamia kalkkikiviraukkeja. Kallioperällä on paljon kerrottavaa, sillä se on säilönyt muinaisen elämän jäänteitä kambrija ordoviikkikausilta. Nyt laiduntamisen vähennyttyä lehtoniityt ovat muuttumassa tiheiksi pensastoiksi ja metsittymässä uudelleen. haa merenpohjaa, joka poikkeaa muun . Aurinko painuu alemmaksi. mia näkee saaren länsirannikolla siellä täällä vaakasuorina penkkoina. Vaaleissa kivissä näkyy vieri vieressä pitkiä suonia, jotka ovat Scolithos-matojen sittemmin punertavilla aineksilla täyttyneitä asuinonteloita. Vanhimmat fossiilit löytyvät hiekkakivistä. Saaren pohjoisosista hiekkamailta löytyy valoisia havumetsiä. Maanviljelys alkoi jo 5000 vuotta sitten. Myöhemmissä vaiheissa syntyi savikiviä sekä kalkkikiviä lähinnä pieneliöiden kuorista, joihin tallentui runsaasti myös muiden eliöiden, kuten trilobiittien, jäänteitä. Siellä täällä kalkkikivilohkareet muodostavat luonnon pöytiä ja penkkejä fossiilikoristeineen. Monin paikoin metsistä kehittyi laidunnuksen seurauksena kauniita metsäniittyjä tai niittymetsiä. Blå Jungfrun, salmen ainoan saaren, hahmo tummuu hiljalleen. Nekin ovat ajoin toimineet hakamaina, jolloin pensaat ovat hävinneet ja kenttäkerros on lähes niittymäinen. Rantaviivasta voi kahlata vaakasuoria kalliopaasia pitkin kauas äkkijyrkän reunaan. Kirjoittaja on imatralainen biologi. Illassa on rauhaa. Tässä oikosarvinen, mustekalojen muinainen sukulainen
NORTH APOLE
syväterävyyden näet heti, mikä osa näkymästä piirtyy terävänä, mikä utuisempana. Kameran ainutlaatuisen CANON EOS 300 . Cherry Alexander teki matkan maailman ääriin. Seitsemän pisteen automaattitarkennuksella tarkennat jopa nopeasti liikkuvan kohteen. Pohjoisnavalla häntä odotti upea sää: kirpeä, aurinkoinen ja häikäisevän ominaisuuksia, jotka auttavat myös sinua tallentamaan jotakin unohtumatonta. Tavallinen valonmillaus 35 vyöhykkeen valon mittaus Tee ihan omat löytöretkesi. 35 vyöhykkeen valonmittauksen ansiosta Cherryn onnistui tarkentaa suuntaviittaan ja tallentaa samalla koko henkeäsalpaava, hohtava maisema viimeistä piirtoa myöten. Lisätietoja saat myös Internet-sivuiltamme osoitteesta http://www.canon.fi Maahantuonti: Canon Oy, Kornetintie 3, 00380 Helsinki, puhelin 010 544 471 EOS300 Canon. Mitä useammin kuvaat, sitä parempia tuloksia saavutat. Cherry Alexander on valokuvaaja, jonka matkat suuntautuvat kirjaimellisesti maailman ääriin. Liian kirkas paljaalle silmälle, ei kuitenkaan EOS 300:lle. Kysy lisää valtuutetulta Canon-jälleenmyyjältä. Ja koska EOS ELÄMÄN LÖYTÖRETKIIN . Silloinkin, kun se ei ole kuva-alan keskellä. Tarkistat helposti myös kirkas. EOS 300:ssa on paljon muitakin edistyksellisiä 300 on hyvin helppokäyttöinen, käytät sitä mielelläsi ja usein
INDREK ROHTMETS SUOMEN LUONTO 5/99. Pusztai ei saanut enää myöskään käyttää kokeissa kerättyjä tilastotietoja. "Vesikko on kuollut Virosta käytännössä sukupuuttoon. Maran on varma tulosten paranemisesta keväällä. Muualla Euroopassa kävi samoin: luonnossa vesikkoja on enää Espanjassa ja Venäjällä. rottien aivojen kasvu hidastui. Geenimuunneltu ruokavalio aiheutti säännöllisesti muutoksia muun muassa pernaan ja kateenkorvaan. Suurempana ja aggressiivisempana minkki syrjäytti vesikon nopeasti. Luonnonvarainen minkkikanta sai alkunsa turkistarhojen karkulaisista. "Joka tapauksessa käynnissä on ainutlaatuinen koe", Tiit Maran uskoo. Silloinkin, kun rottien ruokavalioon lisättiin runsaasti maitoalbumiinia (geeniperunoissa oli niukasti proteiinia). Pusztai, joka on moneen kertaan todennut suhtautuneensa aiemmin hyvinkin myönteisesti kasvien geneettiseen muokkaukseen . Minkinpyynti on toistaiseksi sujunut huonosti: minkkejä on saatu kiinni vasta kymmenkunta saaren 200-300 eläimen kannasta. Vesikon sukupuutto johtuu minkistä, jota alettiin tarhata Virossa 1 950-luvulla. Niistä aiotaan perustaa uusi luonnonkanta Hiidenmaalle. Puuhalle löytyy kriitikkojakin: saukkoa ja majavaa tutkinut Nikolai Laanetu arvelee, että minkit uivat Hiidenmaalle Saarenmaalta. Kokeisiin kuului myös tavallisten perunoiden syöttäminen samanikäisille rotanpoikasille. Ennen vesikkojen siirtämistä Hiidenmaalta yritetään pyydystää pois minkit. Laajentumisen tiedetään lisäävän kudosta, jossa syöpäkasvain menestyy. Kyseinen geeni saa lumikellon erittämään erästä luonnollista hyönteismyrkkyä, lektiiniä. Geeniperunat hidastivat myös rottien ruoansulatusta ja vähensivät ravinteiden imeytymistä elimistöön. Minkki suosii samanlaisia asuinpaikkoja kuin vesikko. Ewen on osoittanut, että geeni perunoilla kasvatettujen rottien mahalaukun limakalvo on epätavallisen paksu ja vatsalaukun pohjukka on laajentunut. Ohjelman jälkeen laitoksen johto erotti Pusztain , kielsi häntä puhumasta tiedotusvälineille ja teki kaikkensa hänen tieteellisen uskottavuutensa horjuttamiseksi. Maran on tutkinut vesikkoa 1 5 vuotta ja tuntee pikkupedon oivallisesti. Aberdeenin yliopiston arvostettu patologi Stanley Ewen on vahvistanut Puszstain tulokset. 42 Pusztain tutkimusryhmä syötti rotanpoikasille sekä geneettisesti muunneltua lektiiniperunaa että perunaa, johon lektiinimyrkkyä oli vain lisätty. Ne perunat, joihin oli vain lisätty lektiiniä, eivät aiheuttaneet näin dramaattisia muutoksia. Hänen työnsä laatua kuvaa se, että nyt 69-vuotiasta Pusztaita oli nimenomaan pyydetty johtamaan kyseisiä perunaruokavaliokokeita vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. mutta hänen kohtalonsa on osoitus siitä, mitä voi tapahtua riippumatonta tutkimustyötä tekevälle biotekniikkatutkijalle. Siellä elää noin 65 vesikkoa, joista suurin osa on pyydystetty Virosta. Pusztai toteaa omassa, lokakuussa julkaistussa selonteossaan , että useimmissa tapauksissa geeniperunat aiheuttavat "erittäin merkittäviä muutoksia" koe-eläinten elimistössä. Raskaimmat ongelmat liittyivät nimenomaan geenimuunneltuihin perunoihin. Pusztai pitää "erittäin huolestuttavana" myös sitä, että rottien maksat kutistuivat osittain kaikissa niissä osakokeissa, joissa ratille syötettiin keitettyjä geeniperunoita kymmenen päivän ajan. Pusztain rottatutkimukset keskittyivät lumikellon (Calanthus niva/is) juurisipulista perunaan siirretyn geenin vaikutuksiin. On muistettava, että tällä hetkellä usko geneettisesti muuteltujen kasvien turvallisuuteen perustuu biotekniikkayhtiöiden omiin tutkimuksiin , jotka ovat salaisia. Luonnossa voi vielä olla jokunen eläin, mutta laji ei säily niiden varassa", sanoo Tiit Maran Tallinnan eläintarhasta. Hanketta rahoittaa brittiläinen säätiö Darwinian lnitiative for Biodiversity. Viime elokuussa Pusztai kertoi kokeittensa huolestuttavista tuloksista televisiossa World in Action -ohjelmassa , jossa hän esiintyi instituutin suostumuksella. huolestui syvästi kokeittensa tuloksista. M ailm lta Potut pottuina: tutkija sai potkut Skotlantilaisessa Rowett Research Institute -tutkimuslaitoksessa työskennellyt, kasvimyrkkyihin erikoistunut tutkija Arpad Pusztai osoitti rottakokeillaan , että geneettisesti muunnellut perunat voivat vahingoittaa nisäkkäiden ruuansulatusta, sisäelimiä ja aivoja sekä alentaa yleistä vastustuskykyä. Raakoja geeniperunoita syötettäessä havaittiin myös haiman laajentumista. Tallinnan eläintarhaan perustettiin 1990-luvun alussa keskus vesikkojen pelastamiseksi. Pusztaita ei ole onnistuttu täysin vaientamaan . Arpad Pusztai oli toiminut 35 vuotta tässä kansainvälisestikin arvostetussa tutkimuslaitoksessa. SUVI ÅRAPKIRLI Lontoo Palaako vesikko Viroon. Jopa rottavainajien paloitellut osat siirrettiin varmuuden vuoksi pois tutkimuslaitoksesta Aberdeenin yliopiston lääketieteen laitokselle
Ranskalaiset ovat metsästäneet esimerkiksi tyllejä ja rantasipejä sekä harvinaistuneita peltosirkkuja. Huonokuntoiset linnut saavat myös vähemmän poikasia. Keskeinen maakunta Hollanti sijaitsee suurten jokien Reinin ja Maasin suistossa. Sen sijaan on outoa, että pyöräilijällä on etuajo-oikeus jopa jalankulkijoihin. Maapallon väkirikkaimman maan metsäpeite on maailman alhaisimpia. Muuttolintujamme uhkaa kuitenkin yhä toinen vaara. Alankomaiden suurin lentokenttä Schiphol on maailman lentoliikenteen solmukohtia. Lentokoneesta näkee paitsi pienvesistöjen ja kanavien runsauden myös suuren määrän vihreästä maasta erottuvia valkoisia tuulivoimaloita. Holokaustissa paloi yli sata ihmistä. Ne jatkavat tuulimyllyjen työtä ja tarjoavat siipiensä pyörinällä ainoan liikkeen muuten vakaan ja verkkaisen maiseman ylle. Lintujensuojelujärjestö Birdlife lnternationalilla on siksi menossa vastavetoomus Euroopan parlamentille ja Ranskan hallitukselle. Nykyään Hollannista vielä lähdetään Schipholin kautta. Vuosikymmen sitten jalkakäytävien reunoille pystytettiin teräspylväitä luvatonta pystäköintiä estämään. Matkat ovat lyhyitä ja kotimaanjunat tuovat pohjoismaalaisen mieleen paikallisliikenteen. Alankomaiden tapaisella kostealla alueella täytyy sade ottaa huomioon aivan toisella tavalla kuin meillä. Koossa on jo puoli miljoonaa nimeä, mutta tavoite on kaksi miljoonaa. Se aiheuttaa melua, ruuhkia ja vaaroja tiheästi asutussa maassa. Kiinalaisia kannustetaan nyt käyttämään syömäpuikkoja uudelleen ja jopa viemään omat SUOMEN LUONTO 5/99 puikot ravintolaan . Amsterdamissa korostuvat auto-ongelmat. Amsterdamissa on reilut 2000 asuntolaivaa kanavien varsilla nokikanojen, proomujen ja turistialueiden seassa. Alankomaissa on tiheä rataverkosta. Kanavissa on kuljettu laivoilla, ja niin tehdään yhä. ...... Köyhät ovat tosin tähänkin saakka käyttäneet puikkonsa moneen kertaan; he ovat pesseet ne aterian jälkeen. Provincie Nordzee -niminen suunnitelma käsittää keinotekoisen saaren rakentamisen merelle Haarlemin edustalle. PERCY MASHAIRE :s ii: ::, :s 1~.~:,,,;",il:l-; "' Q i.:..:. Silti Ranska jatkoi direktiivin erityissuojelulajien metsästystä 20 vuotta. Uhkasakko pelasti peltosirkut EU :n lintudirektiivi hyväksyttiin yksimielisesti Ranskan puheenjohtajuuskaudella 1979. Periaatteessa laivassa asuminen on luvatonta, mutta viranomaiset sietävät sitä asuntopulan oloissa. Myöhemmin selvisi , että kone kuljetti hermomyrkkyjä ja kemiallisia aseita Israelista Yhdysvaltoihin . Vain seitsemäsosa maan lähes kymmenen miljoonan neliökilometrin pinta-alasta on metsän peitossa. Jokunen vuosi sitten israelilainen rahtikone törmäsi kerrostaloon ja räjähti. Toisaalta myös kalliit ravintolat ovat mukana kierrätyksessä: ne käyttävät lakattuja, pestäviä puupuikkoja. Lintuja voi siksi kuolla enemmän muuttomatkan rasituksiin . TAPANI VEISTOLA Syömäpuikot syövät metsää Syömäpuikot ovat kiinalaisen ruokakulttuurin tunnus. --...a..._..___..._~._...,_;==m..=-...... Laakeassa Hollannissa pyöräillään paljon. Ammuskelu elinympäristöjen tuhoutumisen takia vähenevillä hyvillä ruokailuja levähdyspaikoilla häiritsee rauhoitettujakin lintuja. Miljardien ja taas miljardien puikkojen valmistamiseksi kaadetaan joka vuosi arviolta 25 miljoonaa puuta. Nyt pylväitä vähennetään , kun ne aiheuttavat ruuhkia estäessään myös jakeluautojen pääsyn kadun sivuun. syyskuuta mennessä. Semmoinen pinta ei mene märkänä kuralle niin kuin maa, mutta laskee rakosistaan veden pois toisin kuin lätäköityvä asfaltti. Hanketta puolustetaan muun muassa melun ja vaarojen vähentämisellä. Vasta EU:n uhkaus yli 600 000 markan päiväsakosta toi maaliskuussa rauhoituksen sadoilletuhansille Suomeenkin muuttaville linnuille. :......:..;;...,:;:;,.....,;.;;.;"""'w Leppoisasti ahdasta Jo nimi Alankomaat antaa aavistaa , että sinne kertyy vettä. Ne eivät ehdi syödä ja levätä rauhassa. Ranskassa monien muiden lintujen metsästys jatkuu helmikuun loppuun. HANNU NIKLADER 43. Perinteisesti monet kadut on on päällystetty tiilillä. Monissa kaupungeissa käytetään raitiovaunuja. Nimienkeruulistoja saa osoitteesta Birdlife Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki. Kiinan on nopeasti ryhdyttävä estämään metsien häviämistä. Viranomaiset yrittivät hyssytellä ulkopoliittisesti kiusallista tapausta samaan aikaan , kun asukkaat oireilivat vuosienkin kuluttua. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa johtuen etenkin viime kesän tuhotulvista, joiden syynä pidetään metsien häviämistä. lsraelilaiskoneen tapaus nosti ääniä tykkänään uuden lentokentän puolesta. Kerätyt listat pitäisi palauttaa samaan paikkaan 15. Pimeällä erottuu laajoja nelikulmaisia valoja. Ne ovat kasvihuoneita, jotka tuottavat äärimmäisessä tehoviljelyssä vihanneksia ja mitä kauneimpia kukkia myrkytetystä ja umpilannoitetusta mullasta. Kiina on näiden puisten ruokailuvälineiden suurin kuluttaja, valmistaja ja viejä. Puikot ovat kertakäyttöisiä, aterian jälkeen ne heitetään pois. Ranskalaismetsästäjät ovat keränneet 1 ,8 miljoonaa nimeä painostaakseen EU:ta hyväksymään muuttolintujamme uhkaavan kevätmetsästyksen. Tuntuu mukavalta, että fiets eli polkupyörä on etuajo-oikeutettu autoihin nähden
Luomulihan tarjonta lisääntyisi, jos sille löytyisi markkinoita. Tulen kesyttäminen oli yksi tieteellinen edistysaskel. Teurastaminen on usein kivuttomampaa kuin luonnossa tapahtuva tappaminen. Sonera on nopeasti ja hyvin matalalla profiililla toimien saanut alkutalvesta luvan pystyttää 60 metriä korkean oranssinvalkoisen teräsrakenteisen maston kalliolle, noin 50 metrin päähän rannasta. Täytyykö tällainen masto pystyttää juuri meren äärelle ja juuri sinne, missä on asutusta. Se olisi yhtä hyvin voitu pystyttää mille tahansa tieyhteyksien varrella olevalle metsäaukiolle tai kalliokumpareelle kauemmaksi asutuksesta niin, ettei se olisi häirinnyt ketään . Kuitenkin näyttäisi olevan mahdollista rakentaa meren äärelle ja asutusten viereen torni , joka on yhtä korkea kuin 20-kerroksinen pilvenpiirtäjä ja väriltään mitä silmäänpistävin! Soneralta oli epäkorrektia ja ilmeisen tarkoitushakuista järjestää maston pystytyspaikkaa koskeva katselmus 1 5. Näin Suomessa helposti käy talvisin, kun kotimaisia vihanneksia ei ole saatavilla. Häkkikanat eivät voi ottaa hiekkakylpyjä, tehokasvatetut lehmät eivät saa pitää huolta poikasistaan. Tehokasvatus on julmempaa kuin saalistaminen, koska eläimille on tuskallista, etteivät ne voi käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla. Tämä liha on lähes poikkeuksetta tehokasvatettua. Vain noin kymmenen prosenttia eläimille syötetystä kalorimäärästä päätyy ihmisten suuhun. Ja eläimille taattaisiin eläimen elämä. Yksinkertainen kasvisruokavalio ilman lisäehtoja ei aina ole perusteltua , ellei ole kyse "eläimiä ei saa tappaa" -periaatteesta, jota ei kuitenkaan voi toteuttaa käytännössä. Kunta on hyvin tarkka myös siitä , että rakennusten väri on neutraali ja sulautuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon. -kirjoitukselle (SL 4/99) . Kuvitelkaapa itsenne juomassa kahvia kesämökkinne kuistilla, johon aiemmin paistoi kaunis iltapäiväaurinko ja joka nyt tulee olemaan mastohirviön varjossa. Vesa Vuorinen kirjoitti ihmisen olevan raukkamainen, kun ei anna eläimille mahdollisuutta puolustautua. Eettisistä kysymyksistä ollaan aina eri mieltä, ja ekologisuudesta on ristiriitaisia tietoja. Monelta tapahtuma jäi huomaa... Mereltä katsottuna mikään ei saisi häiritä maisemaa. Luomulihaa lisäksi Ihmisillä on eri syitä elää kasvisruoalla tai kasvispainotteisella ravinnolla. Kysymyksessä on täydellinen piittaamattomuus saaristoympäristön säilyttämisestä sekä ihmisten elinympäristöstä ja viihtyvyydestä. tammikuuta. Kalatkin saavat elää vapaina verkkoon joutumiseen saakka, paitsi kalankasvatuslaitoksissa, jotka ovat saaristamme rehevöittäjiä. Kasvissyöjän elämäntapa kuluttaa vähemmän luonnon voimavaroja, paitsi jos se perustuu tuontihedelmiin, vihanneksiin, papuihin tai säilykkeisiin ja pakasteisiin . Luomutuotannossa näitä tarpeita kunnioitetaan enemmän. Myös seitsemän muuta asuintaloa on lähituntumassa. Esitän tässä oman käsitykseni vastapainoksi Vesa Vuorisen Kasviksia vai lihaa. Lähin asuintalo on mastosta vain kymmenen metrin päässä. Lihaa pitäisi arvostaa enemmän ; jo terveyden takia tulisi syödä kalliimpaa mutta laadukkaampaa luomulihaa ja sitäkin harvemmin. Siksi luomuliha, maito ja munat voivat olla oloissamme ekologisesti ja eettisesti kestävän elämäntavan noudattamiseen välttämättömiä. Länsimaissa syödään nykyään enemmän lihaa kuin on tarpeellista ja terveellistä. Luonnollisestikaan ei. Nykyään on vaikeaa saada rakennuslupaa omalle tontille veden ääreen. Ylilaiduntaminen johtaa eroosioon muun muassa monissa kehitysmaissa, ja usein lihaa viedään länsimaihin. Ihmisillä kuten muillakin eläimillä on oikeus tappaa eläimiä tarpeisiinsa , onhan hänellä oikeus muuhunkin "luonnon vastaiseen" kuten avaruuteen menemiseen tai öljyn pumppaamiseen. Kenen vastuulla on tämänkaltainen päätöksenteko. Kaikki petoeläimet ovat laiskoja ja valitsevat niin puolustuskyvyttömiä saaliita kuin mahdollista. Bianca Byring Helsinki Soneran mastohirviö Me Klinthällän asukkaat olemme lievästi sanoen tyrmistyneitä. , E:.~ NVO j"A~AVAT" "TOLA,6~1i .VOJ°A RoMAl--n'f\SIA 1-{oMf'PM?,,, SUOMEN LUONTO 5/99. Kirjolohi 44 Mielipitei ä&k skustelua on halvin, suosituin , mutta huonoin vaihtoehto kalatiskillä. On siis haaskausta käyttää viljaa rehuntuotantoon. Vuorinen kirjoitti myös lihansyönnin epäekologisuudesta. Ihminen ei ole poikkeus kasvattaessaan jalostettuja ja kahlittuja eläimiä, jotka eivät aina edes pelkää häntä
Noin puolessa vuodessa hanke Itä-Suomen ensimmäisestä virallisesta moottorikelkkareitistä on ajettu jo niin pitkälle, että Heinävesi on hakemassa maakuntaliitolta ja ympäristökeskukselta EU-rahaa ja kansallista rahaa 75 prosenttia kustannuksista. Hiilidioksidi sitoutuu takaisin metsään sen kasvaessa. Emme myöskään saaneet ilmoitusta, että meillä oli kuukauden sisällä mahdollisuus jättää valitus. Työ, tekniikka, raaka-aineet ja polttoaine olisivat kaikki kotimaisia. Haketukseen sopivaa puuta jää Suomessa metsiin lahoamaan parikymmentä miljoonaa kuutiota vuodessa niissä on energiaa useammankin ydinvoimalan verran. JUHA VALSTE matta. Sen jälkeen säästöä kertyy nopeasti. Täällä ei uskottukaan reitin tulemisen olevan itsestään selvä, ilmoitusluontoinen asia. Esitämme Soneran johtajalle Matti Makkoselle kysymyksen ja pyydämme siihen rehellistä vastausta: hyväksyisittekö itse tällaisen mastohirviön 1 metrin päähän asunnostanne. Tuloksena oli lähes 400 vastustajaa, jotka nimellään tukivat jo aiemmin kirjallisen valituksen tehneitä maanomistajia. Urheiluruudussa on väläyteltävä moneen kertaan , kuinka "lelu" pyörähtelee ja nostaa ruudun peittävän sumupilven. Minut sai liikkeelle maanmittauslaitos, joka piirsi alustavassa suunnitelmassaan pysyvän moottorikelkkareitin niemelleni, jolta olin pyytänyt poistamaan rantakaavaan merkityt rakennusoikeuteni luonnonsuojelusyistä. Pienten yksiköiden vuoksi rekkaralli ei paisuisi sietämättömäksi. Sitten hurskaina ihmetellään, miten nuoret niin hurjastelevat, kuolevat ja rampautuvat. Eikä säästöä tule, jos taloon rakennetaan myös varalämmitysjärjestelmä. Jos Heinävettä onnistaa, lähtevät muut Kuikan Kiemuroihin osallistuvat kunnat anomaan julkista rahoitusta omille kelkkareittiosuuksilleen paitsi Kangaslampi, jonka myös piti osallistuman Kuikan Kiemuroihin. Energiaa hukkaantuu jokaisessa vaiheessa. Kahdella ympäri vuoden pystytyspaikan lähellä asuvalla ei ollut mitään tietoja tapahtumasta . (Ei kuulemma ole tapana, ei tielaitoksella eikä maanmittauslaitoksella.) Soisi ympäristöministeriön tuntevan huolta suuremman alueen luonnon rauhasta kuin meidän, jotka puolustamme metsiämme, niemiämme ja mökkejämme eikä mitätöivän uuden 45. Hävikkien vuoksi sähkölämmitys on Hölmölän puuhaa: palaminen tai ydinreaktio tuottaa lämpöä, lämpö kiehuttaa vettä höyryksi, höyry pyörittää turbiineja, turbiinit pyörittävät generaattoreita, nämä tuottavat sähköä, joka kuljetetaan johtimia pitkin satojen kilometrien päähän ja muutetaan jälleen lämmöksi. Tulevaisuudessa autohurjastelu lopetetaan lailla saastaisuutensa ja turmiollisuutensa takia. Unto Toivonen Mikkeli Kelkalla yli arvojen Onkohan ylitarkastaja Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä tutustunut Kuikka Koposen Kiemuroihin. Lämpö otetaan peltoon, porakaivoon tai järven pohjaan haudatussa putkessa kiertävästä nesteestä pumpulla, joka kuluttaa vain osan siitä sähköstä, mitä lämmitykseen kuluisi. että piti ruveta "taputtamaan". Kaikki vaiheet synnyttäisivät uusia työpaikkoja. Pienen 1600 asukkaan kunnan hallitus kuunteli edistyksellisesti yleistä mielipidettä ja maanomistajia ja hyllytti hankkeen omalta osaltaan. Talot tarvitsevat sähkön tueksi jotakin polttoainetta käyttävän varajärjestelmän. Soneran osakkeet kyllä laskivat meidän silmissämme. Tällä tavalla siirtyminen maalämpöön tai uunikeskuslämmitykseen olisi edullista heti eikä vasta kymmenen vuoden kuluttua. Laitos ei lähettänyt minulle minkäänlaista tietoa tulevasta, ei edes tiedotustilaisuudestaan. Itseäni korpeaa eniten erikoisesti ralliautoilun esimerkki nuorille. Halpuus kuitenkin muuttuu vuosien myötä kalleudeksi: edullisesta sähköstä huolimatta muut lämmitystavat ovat käytössä halvempia. Hakkeen kuljetusmatka jäisi lyhyeksi ja hinta matalaksi. Näin energian tuotanto ei saastuttaisi ympäristöä, ja esimerkiksi Kioton sopimuksen velvoitteet täyttyisivät. Paikalliset asukkaat suuttuivat rauhallisen , puhtaan ja turvallisen ympäristönsä puolesta. Suomessa on tietotaito ja tekniikka valmiina tällaisten järjestelmien rakentamiseen ja kehittämiseen. Me Klinthällan asianosaiset vaadimme, että sekä Kirkkonummen päättäjät että Soneran johto harkitsevat asian uudelleen. Niinpä Kangaslammilla lähtivätkin keräämään nimiä listoihin maanviljelijät, luonnonsuojelijat, mökkiläiset ja kylätoimikunta , puolueisiin katsomatta ja laajapohjaisesti. Sähkön kuljetusmatkat olisivat lyhyitä ja siirtohäviöt vähäisiä. Ne voisivat tuottaa myös lämpöä polttaen lähiseudulta saatavaa haketta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on koettu jopa päiväkausien pituisia katkoja alueiden sähkönjakelussa. Päähän ottavat nuo hurmosmarkkinat. Kyseessä on Heinäveden moottorikelkkakerhon liikkeelle päräyttämä idea kuuden kunnan (Enonkoski , Kangaslampi , Heinävesi, Kerimäki , Leppävirta ja Savonranta) virallisesta yli 400 kilometrin pituisesta moottorikelkkareitistä. Kansantaloudellisesti Jaqeton sähkölämmitys pitäisi tehdä nykyistäkin kalliimmaksi esimerkiksi erityisen sähkölämmitysmaksun avulla. Suuri osa valtakunnan sähköntuotannosta voitaisiin hoitaa kaupunkeihin sekä kuntaja kyläkeskuksiin sopiviksi mitoitetuilla paikallisvoimaloilla. Maalämpöjärjestelmä on kallimpi rakentaa kuin sähkölämmitys, ja hintaeron säästämiseen voi kulua jopa yli kymmenen vuotta. Edullisin lämmitystapa haja-asutusalueilla on maatai järvilämmitys. Oikeaa voimaa S uomessa sähköä käytetään paljon lämmitykseen. Sähkölämmitys valitaan, koska se on halpa rakentaa ja helppo käyttää. Anki Lindquist Marita Lindquist Marika Kuusakoski Klinthälla Ralli mallina nuorille Kolahti tuo Ritva Kuparin kirjoitus tupakkamoottoripäristelyistä (SL 4/99). Moni oli matkoilla, eikä kesäasukkailla ollut samoja mahdollisuuksia seurata paikallisia asioita kuin kevät-, kesäja syyskaudella. Pitkien sähkökatkosten aikana varajärjestelmä olisi maalämpötalossakin tarpeen. Mutta Pohjois-Suomessa tai edes maan lämpimämmässä eteläosassa ei selvitä kriisin sattuessa sähkölämmityksellä. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on edullista. Valtio voisi antaa korkotukea pitkäaikaisiin lainoihin, joilla lämmitysjärjestelmän muuttaminen rahoitettaisiin. Yksin Heinäveden osuus rakentamiskustannuksista on arvioitu runsaaksi kahdeksi miljoonaksi markaksi
kesäkuuta. Kyseisillä harmaalokkiluodoilla pesii muitakin lokkilintuja, muun muassa kalaja selkälokkeja sekä tiiroja. Luontomatkailun aivan erityisesti pitäisi mielestäni olla aitoa, eettistä ja kestävän kehityksen vaatimuksen mukaista. On otaksuttavissa, että lokinpoikasten tappajien asiantuntemus ei ole riittänyt erottamaan harmaalokkien poikasia vaikkapa selkälokkien poikasista. Menneen ajan ihmisläheistä palvelua löytää enää harvoin, kirjoittaa kuvaparin ottanut Väinö Kautto. Isojen lokkien joukossa on yksilöitä, jotka ovat erikoistuneet käyttämään ravintonaan pieniä vesilintujen poikasia . Hannu Virtanen lintuharrastaja Turku SUOME LUO TO 5/99. tarpeettoman saastuttajan merkitystä vertaamalla sitä jo olemassa olevaan tieliikenteeseen ja vanhoihin moottoreihin. Olisi mukava, jos tämä yhteisö, seura tai yhdistys 46 Mielipitei ä&k skustelua ENNEN -JALKEEN Wesmannin kauppa palveli asiakkaitaan Äänekoskella 78 vuoden ajan . Kaikki lokit ovat siis pesim.äaikaan rauhoitettuja ja suurin osa lokkilajeista myös muuna aikana vuodesta. Jos huomaa tahallista häirintää tai pesien ja poikasten tuhoamista, on syytä ottaa ylös tekijöiden tuntomerkit ja, mikäli mahdollista, valokuvata vene ja tekijät sekä tehdä rikosilmoitus poliisille. Jalkojen irti leikkaaminen viittaisi siihen, että jokin taho edelleen maksaa niin sanottua tapporahaa vahingollisi na pitämistään linnuista. Nyt pienet kaupat ovat saaneet väistyä itsepalvelumyymälöiden ja supermarkettien tieltä. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Niiden jalat on leikattu irti siten , että pelkät jalantyngät ovat jäljellä. Katriina Nenonen Helsinki / Kangas/ompi Pesimärauha lokeille Lokit ovat saaristossa jostakin syystä jo pitkään olleet ihmisen erityisen vihan kohteena. On todettu , että vesi lintujen on turvallista pesiä lokkilintujen seurassa. Selkälokkien määrä on pienentynyt vuosi vuodelta ja poikastuotto on lähes olematon. Lokinpoikasten määritys lajilleen varsinkin untuvikkovaiheessa tuottaa joskus hankaluuksia asioihin enemmänkin perehtyneille lintuharrastajille ja rengastajille. Myös muut aiemmin rauhoittamattomat lajit, muun muassa merilokki, varis, harakka, kesykyyhky ja räkättirastas, ovat rauhoitettuja tänä aikana. Yhdyskunnissa pesivät harmaalokit ovat olleet jo usean vuoden ajan rauhoitettuja , ja tästä vuodesta alkaen kaikki harmaalokit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan eli 1. Wesmannin kauppatalon paikalla on kauppiassukujen muistomerkki, joka on koottu vanhan kaupan perustuksen kivistä. Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. toukokuuta 30. Se ei ole kuitenkaan estänyt esimerkiksi haahkakantaa runsastumasta vuosi vuodelta , eikä anna siten aihetta tappotuomioon koko lokkikannalle. Monet vesilinnut, kuten haahkat ja sotkat, kuitenkin pesivät keskellä lokkija tiirayhdyskuntia. Se aloitti toimintansa 1899. Myös aikuisia tapettuja lintuja on löytynyt useilta luodoilta. Moottorikelkkasafarit eivät sitä ole. Uudenkaupungin Pyhämaan edustalta on monina kesinä löytynyt lukuisia kuolleita harmaalokin poikasia. ilmoittautuisi julkisesti, jotta touhun tarkoitusperät tulisivat laajemmankin yleisön tietoon. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion . Ilmeisesti niitä on pidetty vahi ngollisina muun muassa vesilinnuille, joita ammutaan suuret määrät sekä kevätettä syysmetsästyksen aikana
Sanayhdistelmä ei tarkoita mitään, sillä kierrätys hyödyntää jätteen sisältämän materiaalin, poltto vain energian. Ympäristölle ja terveydelle tiukka päästökontrolli on tietenkin hyvä asia. Päästöjä koskevat samat huomiot. Viranomaiset eivät ole lainkaan huolissaan tämän tavoitteen toteuttamisesta. Samanaikaisesti jätteenpolton edistämisen kanssa ei voida tosissaan panostaa jätemäärien ehkäisyyn ja kierrättämiseen, jottei investointi muuttuisi hukkainvestoinniksi. Sillä halutaan korvata direktiivin päästömittaukset. Vähän luonnonvaroja kuluttavat ratkaisut tuottavat vähän päästöjä ja jätteitä. Hyvän imagon luomiseksi on kehitetty "kierrätyspolttoaine" -termikin. Euroopan tasolla tämä merkitsisi uutta porsaanreikää ympäristöhaitoista piittaamattomalle jätteenpoltolle. Suomi ei haluaisi mitata oheispolton päästöjä direktiivissä esitetyllä tavalla, sillä se tekisi jätteiden polton kannattamattomaksi teollisuuden prosessikattiloissa ja kaukolämpölaitoksissa. Puhtaan jätepuun käyttäminen energiantuotantoon on perusteltua: onhan kyse uusiutuvasta kotimaisesta raaka-aineesta, joka on valmiiksi poltettavassa SUOMEN LUONTO 5/99 muodossa ja polttokattilan vieressä. Energiaja vesihuollon jätteitä sekä yhdyskuntalietteitä kertyy yhdyskuntajätteisiin verrattuna kaksinkertainen kuorma. Polttaako puuta vai kertakäyttötuotteita. Poltossa menetetään tuotteen materiaali ja sen tekemiseen käytetty työ. Kunnat, jäteyhtiöt ja valtiovalta ovat satsanneet voimakkaasti jätteen polton tutkimiseen ja kehittämiseen unohtaen jätteen synnyn ehkäisyn. Missä on arvio siitä, paljonko jätettä jäisi poltettavaksi viiden tai kymmenen vuoden päästä, jos ryhdyttäisiin perusteellisesti ennaltaehkäisyyn ja kierrätykseen. Polttoaineeksi nimettyä jätettä voitaisiin vapaasti kuljettaa maasta toiseen poltettavaksi missä tahansa pesässä. Näin pientä jätemäärää varten ei ole järkevää pystyttää erilliskeräilyja käsittelyjärjestelmää. Viime aikoina voimat on keskitetty yhdyskuntajätteen polton edistämiseen ja on esitetty, että kolmannes yhdyskuntajätteestä on palavaa. Entä paljonko energiaa kuluu ja paljonko sitä saadaan polttoon perustuvassa vaihtoehdossa ja toisaalta jätteen synnyn ehkäisyyn perustuvassa vaihtoehdossa 7 Energiaa kuluu jätteeksi päätyvien tuotteiden valmistukseen, poltettavan jätteen keräilyyn, kuljetuksiin ja käsittelyyn sekä lajittelulaitosten rakentamiseen. Lähinnä teollisuuden omissa voimalaitoksissa poltetaan arviolta 10 miljoonaa tonnia puujätettä vuodessa, muun muassa puunkuorta, purua ja puuhaketta. Nykyisin Suomessa poltettava jäte kertyy yli 90-prosenttisesti metsäja puunjalostusteollisuudesta. Kiinteää yhdyskuntajätettä on kolme prosenttia kokonaisjätevirrasta. Polttojätteen lajittelulaitoksia on noussut jo Tampereelle ja Anjalankoskelle ja lisää on piirustuspöydillä. Kierrätysvastuun makuun tuottajat pääsisivät esimerkiksi järjestämällä teollisuuden ja kaupan suurille yhtenäisille ja puhtaille muovijätemäärille kierrätyksen. Suuri osa tästä on kuitenkin myös kierrätystai kompostointikelpoista. PUHEENVUORO ERJA HEINO Jätteenpoltto tukee kertakäyttöä n muotia kerätä "kierrätyspolttoainetta" ja rakentaa jätteen lajittelulaitoksia. Polttojätteen standardointiin keskittymisen sijaan Suomen olisi nyt syytä taistella sen puolesta, että direktiivi sallisi käsittelemättömän ja haitattomasti käsitellyn puun polton ilman kalliita mittausvelvoitteita. jätteenpolttoa nostetaan kierrätyksen veroiseksi ympäristöteoksi. jos näidenkään kierrätys ei onnistu, on syytä harkita siirtymistä ympäristölle haitattomampiin tuotteisiin, esimerkiksi uudelleenkäytettäviin muovilaatikoihin tai kompostoituvaan muoviin. Kun saa valmiiksi 70 000 tonnia jätettä poltettavaksi käsittelevän laitoksen, ei voi satsata perusteellisesti jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen. Näin siitä huolimatta, että pakkausmuovin jätehuolto kuuluu tuottajan vastuu -periaatteen ja valtioneuvoston päätöksen mukaan pakkaajalle ja pakatun tuotteen maahantuojalle. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan jätteen polttaminen "on perusteltu hyödyntämisvaihtoehto silloin, kun jätteen synnyn ehkäisemiseen tai materiaalisisällön hyödyntämiseen ei ole mahdollisuuksia." Merkillistä on, että jätteenpolttoa edistävät tahot eivät ole esittäneet polttoa puoltavia laskelmia, vaikka ohittavatkin ensisijaiset vaihtoehdot. Sen sijaan yhdyskuntajätteen polttamiseen tulisi löytyä erityisen hyviä syitä. oheispoltolle vastaavat ympäristövaatimukset kuin pelkkää jätettä polttaville laitoksille. T eollisuus ja rakennusala tuottavat siihen verrattuna kymmenkertaisen jätemäärän, samoin maaseutuelinkeinot. Kerrostalojen sekajäteastioissa on nykyisin enää 15 prosenttia palavaa, muuhun hyödyntämiseen kelvotonta jätettä. Esimerkiksi kuitupakkaukset voidaan hyödyntää puhtaat kierrättämällä, likaiset kompostoimalla. Erja Heino työskentelee tutkijana Suomen luonnonsuojeluliitossa Jätteen synnyn ehkäisy -projektissa.. Muovipakkausten tuottajat ovat onnistuneet: kunnat, jäteyhtiöt ja jopa ympäristöministeno suosivat pääasiassa muovijätettä varten rakennettavia kalliita käsittelyjärjestelmiä. Luodut rakenteet sitovat. Sen sijaan tulisi edistää turhasta pakkaamisesta luopumista, siirtymistä uudelleenkäytettäviin tai edes kierrätystai kompostointikelpoisiin pakkausmateriaaleihin. EU:n viidennessä ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteeksi jäädyttää syntyvien jätteiden määrä EU:n vuoden 1985 keskimääräiselle tasolle. Myös rakentamisen jätepuu hoituu ilman kalliita laitoksia lajittelun ja muutaman siirrettävän hakettimen avulla. Suomi direktiivin kimpussa Esityksessä Euroopan unionin jätteenpolttodirektiiviksi asetetaan 1atteen. Tarvittava päästöjen seuranta ja puhdistaminen lisäävät oheispolton kustannuksia suuresti. Suomessa valmistellaankin kiireisesti kansallista standardia jätepolttoaineen tuotantoprosessille
Ne tuottaisivat pesimäympäristössä pohjantikkaemoille runsaasti kaarnakuoriaisia, ennen kaikkea kirjanpainaMikäli reijittäjäpohjantikat saavat elinympäristöistään lentoon keskimäärin enemmän poikasia kuin muut yksilöt, luonnonvalinta voisi pitää käyttäytymistä yllä ilman, että pohjantikalle asetetaan liian suuria henkisiä vaatimuksia tulevaisuutensa suunnittelussa. Kuusessa on reikiä parin sentin välein, ja reikävyöhyke nousee kiertäen noin 60 sentistä noin kolmeen metriin. Erityisesti näinä siirtymäaikoina siiat voivat syödä vesiperhosen toukkia hyvinkin runsaasti , jolloin maha ja suoli voivat olla täynnä toukkakoppia ja niiden jäännöksiä. Kasvaessaan toukka suurentaa suojaputkea. Koppa suojaa toukan pehmeätä takaruumista. Asiantuntijoina toimivat: maat. Pohjaeläimet ovat tärkeää siikojen ravintoa. Monet vesiperhoslajit käyttävät kortteenpaloja toukkakoppansa rakennusaineena. Harri Dahlström fil. Itse pääsin näkemään pohjantikkakuusen Tsekinmaan Böhmerwaldissa. tri Matti Helminen fil. Niidet suolet olivat aivan kovia ja täynnä kortteenpätkiä, joiden sisällä oli jonkinlainen mato. Samantapaista mutta karkeampaa jälkeä tekee koivuihin käpytikka. Tästä ajasta suurin osa on toukkavaihetta. Vesiperhosten elämänkierto kestää useimmiten noin vuoden. Sen taustana olisi, että reijitetyt kuuset käyvät vähitellen huonokuntoisiksi tai kuolevat. Kuka löytäisi 48 Kysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9 , 00510 Helsinki. Pohjantikka hakkaa keväisin ja kesäisin reikärivejä tavallisesti kuuseen, mutta kuvassa on tikattu männyn runkoa. Useimpien lajien toukat kutovat ympärilleen putkimaisen toukkakopan , johon ne kiinnittävät hiekkajyväsiä, neulasia, tikkuja, lehdenkappaleita, kortteenpalasia ja muuta vastaavaa. Laita mukaan yhteystietosi. Reijittämisen merkitys on arvailujen varassa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Pohjantikka tekee reikiä suunnilleen huhtikuusta heinäkuuhun. Kasviainesta, ainakaan kortteenpalasia, siika ei juuri pysty käyttämään hyväkseen, mutta suoIen liikkeiden ja ruoansulatusnesteiden vaikutuksesta sekin osin hajoaa. kand. Olisiko pihkalla antiseptisiä tai loisia karkottavia vaikutuksia. Sen sijaan kannattaa pohtia, olisiko kyseessä synnynnäinen käyttäytym inen. Kauri Mikkola Perhosia mahassa Sain verkolla isoja, 3-4,5-kiloisia siikoja. Reikäkuusella käyvän pohjantikan pesäkolo lemuaa voimakkaasti pihkalta. Kyseessä on pohjantikan pesimisaikainen työ. Ilmiötä on tutkittu varsinkin Alpeilla. ja metsät. Sulavatko kortteetkin siian suolistossa. Vesiperhosten toukat eli kansanomaisesti koppamadot kuuluvat tähän joukkoon. Toukat siirtyvät syksyisin rantavyöhykkeestä syvemmälle ja palaavat keväällä. Myös kotelovaiheessa vesiperhonen on suojassa molemmista päistään suljetun suojaputken sisällä. SUOMEN LUONTO 5/99. Pohjantikan spiraaleita on nähnyt Lauri Kaila hyönteistutkimustensa yhteydessä suomalaisilla aarnija suojelualueilla. jia, jotka tiedetään pohjantikan tärkeimmäksi ravinnoksi. maist. Liikkuessaan ravinnonhaussa toukka vetää perässään koppaa, johon se vaaran uhatessa saa vedettyä ainakin osittain myös eturuumiinsa. Seppo Vuolanto pohjantikan kuorimia puita, joissa lisäksi näkyisivät aikaisemmat reikäspi raal it. lis. Emot käyvät tutkimassa reijitystään ja kantavat poikasilleen pihkapalloja, joissa on hyönteisiä. Ei tunnu kovin todennäköiseltä , että reijitys tuottaisi niin paljon hyönteisiä, että uurastus kannattaisi sen takia. Seppo Vuokko fil. tri Kauri Mikkola fil. Kysy luon osta Luontoillan :· ,·mtunt j: t vastaavatl Tikan spiraalit Mikä tekee tällaista jälkeä Isojärven kansallispuistossa. Harri Dahlström Vesiperhosen toukka on pukeutunut toukkakoppaan, jossa on kortteenpalasia. Iso siika syö toukkakopan kokonaisena mahaansa, missä se rikkoutuu ja ruuansulatusnesteet vaikuttavat niin koppaan kuin sen sisällä olevaan toukkaankin. tri likka Koivisto fil
49. Vanhoissa lintukirjoissa onkin havaintoja pönttöihin vangeiksi jääneistä käen pojista. Leppälintu on lintukirjojen mukaan käen tavallisin isäntälaji Suomessa. Ainakin eteläisessä Suomessa myös leppälintu on harvinaistunut. Käen on vaikea munia suoraan pöntön aukosta sisään . Käki on Etelä-Suomessa harvinaistunut, ja sitäkin pyritään auttamaan rakentamalla niin suurireikäisiä pönttöjä, että käenpoika mahtuu ulos. Nahan työntäminen ruhon päältä kauniisti tuppeen vaatinee myös voimaa, jota ei ainakaan pienimmillä päästäisillä ole riittävästi . Tapauksesta kuultuaan nisäkäsasiantuntija Asko Kaikusalo piti todennäköisimpänä, että nylkijänä oli toiminut voimakkain päästäisemme vesipäästäinen . Kun jyrsijät käyvät toisen jyrsijän raadon , jopa lajikumppaninsa, kimppuun , ne useimmiten repivät myös nahan hajalle. Onnistunut käenpoikanen merkitsee kuitenkin epäonnistunutta leppälinnun pesintää. Leikattuaan ravinnoksi vähäarvoisen nahan irti hännästä ja takajaloista se on työntänyt ympäri kääntynyttä nahan reunaa etukäpälillään tai kuonollaan eteenpäin, jolloin nahka on kääntynyt tuppeen. Tästä pöntöstä käenpoikanen mahtuu hyvin ulos. Vain sievästi nurinkäännetty nahka oli jäljellä. Leppälintu pesii puunkoloissa ja pöntöissä, mielellään kottaraispöntöissä tai ehkäpä sitäkin suuremmissa. Lienee kuitenkin harvinaista, että nahka jää kuvatulla tavalla ehjäksi. Matti Helminen Vesipäästäisellä riittää voimaa saaliinsa nylkemiseen. Kysy luon osta Luontoillan 1siant mt1r vastaavat! Käki muni maahan Näin, kuinka käki yritti munia suoraan leppälinnun pesään. On aika tavallista, että loukkuun joutuneet myyrät tai hiiret tulevat syödyiksi . Lumikko ja kärppä ovat tietenkin myös riittävän vahvoja myyrännylkijöitä, mutta ne käyvät vain poikkeuksellisesti kuol leen raadon kimppuun . Ilmeisesti päästäinen on aloittanut ruhon käsittel yn sen peräpäästä. Onko tämä tavallista. Jos käki munii tai oikeammin sijoittaa munansa liian pienireikäiseen leppälinnun pönttöön, poikanen ei kasvettuaan enää mahdu ulos pöntöstä. Kerran loukkua kokiessani löysin siitä tuppeen nyljetyn "hiiren", jonka ruumis oli loukun sankaa myöten syöty. Kun se ei onnistunut, se muni maahan ja kantoi munan pesään. Kysyjä onkin eräs harvoista, joka on nähnyt tapahtuman tutkijoiden lisäksi. Havainto on siten tavanomaista käen käyttäytymistä, me emme vain kovin usein näe sen munintaa. Olisikin mielenkiintoista saada kuvaus siitä, miten käki yritti munia suoraan pönttöön ja kuinka kauas pesästä lintu kävi munimassa munansa. Nimestään huolimatta se asustaa ja etsiskelee ravintoa joskus kaukanakin vesialueista ja tulee erityisesti talvella rakennuksiinkin . Tällaisia erikoispönttöjä valmistaa ainakin Alf Roberts Espoosta. Mikä eläin on näin taitava nylkyri. Taitava nylkyri Pyydystelen asuntomme liepeiltä kiusallisia pikkujyrsijöitä tappavilla loukuilla. Seppo Vuo/anto Leppälintu on kasvattanut käenpoikaa pesässään
Keltavästäräkki on yleisimpiä lintujamme, mutta se tunnetaan hämmästyttävän huonosti. Laji ei vaadi pesimäympäristöltään matalaa kasvillisuutta, kuten kottarainen tai kivitasku , ja viihtyy siksi hyvin pelloillakin. Ja pesimäpaikat saattavat olla kaukanakin ihmisasutuksesta, eivätkä linnut mitenkään pyri hakeutumaan ihm isen seuraan. Trakeoissa sukellushetkellä ollut ilma jää siis hyönteisen käytettäväksi. Niinpä professori Rainer Rosengren on todennut, että soilla Viholaiset eli polttiaiset pesivät kivien alla, kannoissa ja ruohomättäissä. Kouri Mikkola Ripeä hilla Jo seuraavana kesänä kaivamisen jälkeen suoojien aurauspalteissa ja traktorin jäljissä kasvaa hillan lehtiä, ainoana kasvina. Pohjoissavolaiset ovat tarkkasilmäistä porukkaa, sillä varmaan lähes kaikkialla maassamme voitaisiin sanoa aivan samoin kuin siellä. Eivät kai taimet kehity niin nopeasti. Ne ovat hillan ravintovarastoja ja samalla leviämiskeino: hilla muodostaa maavarsistonsa avulla jatkuvasti laajenevia laikkukasvustoja. Ne etsivät ravintoa useimmiten maan alta. Seppo Vuokko Keltavästäräkki on sopeutunut kyntömiehen kaveriksi sitä mukaa kuin soita on kuivattu pelloiksi. Kun kilpailijoita ei ole, hilla valtaa koko alan . Lämpimil lä säillä maavarsiston hengitykseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä lehdet ehtivät yhteyttämään. Olinpahan pitkästä aikaa taas kyntöhommissa, ja eikös vain, kynnökselle ilmaantui keltavästäräkki. Miten ne pysyvät hengissä veden alla niin pitkiä aikoja. Alun perin keltavästäräkki on soiden ja rantaniittyjen laji, mutta sitä mukaa kun soista on raivattu peltoja, keltavästäräkki on sopeutunut niillekin, varsinkin jos paikka on alava ja veden lähellä. Ei niitä muulloin näe. Trakeat alkavat kunkin jaokkeen kyljessä olevasta aukosta , stigmasta, joka on hienojen karvojen reunustama , ja jonka hyönteinen pystyy sulkemaan vesitiiviisti . Heti kun tulva on laskenut, niityllä on viholaisia. Hyytävältä tuntuu , mutta hyönteiset ovat sopeutuneet monenlaisiin oloihin. Jos hyönteinen äkkiä joutuu veden alle, sen ruumiissa on kaikkialla happea, joka riittää pitkäksi ajaksi. Kyntäjän kaveri Pohjois-Savossa sanotaan, että keltavästäräkki on kyntömiehen kaveri. Viholaisissa on samanlaisia kestäviä lajeja. Vankka maavarsisto on myös hillan heikkous. Hyönteisen elinaika veden alla on riippuu olennaisesti veden lämpötilasta. elävä Formica uralensis -muurahainen pysyy kevään kylmissä tulvavesissä hengissä viikkoja. SUOMEN LUONTO 5/99. Missä ne asustavat, ja mistä ne tietävät ilmaantua kynnökselle. Hyönteiset hengittävät ilmaputkien , trakeoiden , avul la. Kun suonpi nnan kasvillisuus tuhoutuu , hillan syvällä oleva maavarsisto säilyy, ja seuraavana kesänä sieltä nousevat terveet ja vahvat muuraimen versot. Keväisissä sulavesissä aineenvaihdunta ja siis myös hapenkulutus ovat hyvin alhaisella tasolla. Pesäpaikat eivät siis sijaitse kaukana. Keltavästäräkit näkevät kyntämään tulleen traktorin siinä missä muutkin linnut ja rientävät apajille. Nämä hienot, poikittaisharjujen vahvistamat putket haarautuvat yhä ohuemmiksi ja kuljettavat happea osmoosin (kulkeutuminen vahvemmasta heikompaan pitoisuuteen) avulla kaikkialle kudoksiin. Yleensä yhdyskunta sijaitsee vuodesta toiseen täsmälleen samassa paikassa. Lähellä oleva, ihmisen silmään aivan samannäköinen paikka ei välttämättä kuitenkaan kelpaa keltavästäräkille. Keltavästäräkit pesivät tavallisesti yhdyskunnittain, useita pareja toistensa lähellä. Seppo Vuo/anto 50 Kysy luon osta Luontoillan 1siantunt1r t vastaavati Hyytävä kylpy Rantaniittymme peittyy tulvan alle keväisin. Miten lakka ·tulee niin nopeasti esiin. Siksi hilla menestyy huonosti etelässä. Hilla on pohjoiseen , kylmään elinympäristöön sopeutunut laji, jonka versostosta suurin osa on turpeen sisässä rönsymäisinä maavarsina
Mitkä seuraavista kaloista kutevat tavallisesti keväällä a) made b) hauki c) lahna d) särki e) muikku f) ahven. Ovatko Suomen kaksi runsainta lintua a) varpunen ja varis b) talitiainen ja kesykyyhky eli pulu c) peippo ja pajulintu d) naurulokki ja heinäeli sinisorsa e) harakka ja västäräkki. Siementen itävyyteen ja siten kasvin elinkykyyn muutos ei vaikuta. Miksi kaikki kuusen kävyt ovat kuitenkin Iatvaoksissa, vaikka kukkia oli runsaasti alaoksillakin. Emikukkien sijainnista latvassa on toinenkin hyöty. TVl 25.8 . Ne kasvoivat hyvin, ja siemenetkin ehtivät kypsyä. Siemenen tummuus on suojaväri, joka kätkee maahan karisseen siemenen linnuilta ja muilta siemensyöjiltä. TVl 16.6. Vain harva kasvi viihtyy koko Suomessa. Vastaukset sivulla 66 51. Keltaisia, pölyäviä hedekukkia on rungon alaja keskiosan oksien kärjessä, punaisia emikukkia kuusen latvaoksissa siksi käpyjäkin tulee vain latvaan. Muutoin kasvit olivat samanlaisia. Mitä lintuja metsästetään Suomen merensaaristoissa keväällä ja kesällä. osta vastaavat! mahdollisuutta. Mitä kauemmin siemen viipyy ilmassa, sitä kauemmaksi tuuli ehtii sen emopuusta kuljettaa. Perimässä tapahtuneen muutoksen seurauksena kasvi on menettänyt kykynsä tuottaa tummaa väriainetta, ja siemenet jäävät valkoisiksi. Onko Suomessa ahmoja noin a) 1 b) 20-40 c) 1 00 d) 200. Radio Suomi 19.5. Seppo Vuokko Luontoilta YLE:ssä 14.4. Kukkien sijainti rungon eri osissa parantaa ristipölytyksen Kuusen punaisista hedekukista muodostuu käpyjä. 3. Niin jokaiselle kuuselle riittää pölyä, mutta se on lähes aina peräisin joltakin naapurilta. TVl 25 .4 . Kirkasvärisiä siemeniä on vain ihmisen jalostamilla kasveilla sekä kasveilla, joiden siemenet leviävät eläinten ulosteissa. 5. Kaikissa muissa kukissa siemenet olivat mustanharmaita mutta yhdessä valkoisia. Ahma on Suomen suurpedoista uhanalaisin. Sulaako jää Kilpisjärvestä tavallisesti a) toukokuussa b) kesäkuussa c) heinäkuussa. Pyörteinen tuuli kyllä nostaa siitepölyä latvusten tasalle ja ylemmäksikin, mutta ei yleensä aivan pystysuoraan. Siemenillä suojaväri Kun lintujen ruokintaan varattuja auringonkukan siemeniä jäi vielä kevääseen, kylvin niistä yhteensä 70 kappaletta. Siemenessä on kalvomainen siipi, joka saa putoavan siemenen pyörimään ja hidastaa putoamista. Valkoiset auringonkukan siemenet suorastaan paistaisivat mullan pinnalta ja tulisivat syödyiksi. 7. Tunnetko Suomessa yleisiä lokkeja. Mitkä nisäkkäät ovat hävinneet Suomesta sukupuuttoon 1800ja 1900-luvuilla. Keltaisia hedekukkia on enemmän puun keskija alaosassa. Kuusella on kahdenlaisia kukkia, hedeja emikukkia. 2. 8. TVl 1 . 6. Mistä siementen valkoinen väri johtuu. Seppo Vuokko Yksi auringonkukka on kasvattanut valkoiset SUOMEN LUONTO 5/99 Kysy Luon toi lian Kuusen· kahdet kukat Keväällä 1 988 kuusen runsas kukinta herätti huomiota, ja siemenvuodesta tuli poikkeuksellisen hyvä. Auringonkukan siemenkuoren valkoinen väri on samantapainen häiriö kuin kissankellon tai maitohorsman valkokukkaisuus. 4. Luonnonvaraisella kasvilla tilanne olisi toinen. Mitkä seuraavista ovat tällaisia a) mänty b) koivut c) kuusi d) voikukat e) kataja f) tuomi g) pihlaja
(08) 477 5202 MF-Huolto lsokääntä Ky Kiiminki puh. (017) 689 100 P.T A. (03) 345 14 72 Maaja metsätalousministeriö Tietopalvelu keskus WWW.MMM.fi/tike Puh. (06) 433 2021 Leninkiliike A. (09) 731 21 Hirsiveistämö K. Puh. (06) 474 1082 POHJOISPOHJANMAA Hannu Lehto Pulkkila Heikki Kokkoniemi Oy Kuiva-Turve Oy Lohja Rudus Oy Ab/ PohjoisSuomen alueyksikkö puh. (02) 540 51 1 1 SUOMEN LUONTO 5/99. (017) 585 2200 VAASAN RANNIKKOSEUTU NärkoOyAb Orapac Oy Oravainen puh. (0400) 680 605 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus maisema-arkkitehtitoimisto MAISEMAKONTROLL KY ANNELI RUOHONEN Tampereen valtatie 19 33 100 Tampere Puh. (014) 712 21 Koillis-Hämeen Ratsastuskeskus Jämsä puh. Kuusio Kurikka puh. (016) 337 71 Sallan Osuuspankki KAINUU Kainuun Sanomat puh. TUEMME LUONNONSUOJELUA Alfa-Laval PL SI 02971 Espoo Puh. (06) 450 3121 Lämpö-Piste Oy Ilmajoki puh. (06) 434 6100 Sauna Eurox Oy PL 235, 28101 Pori Puh. Kurttila Alarannantie 101 , 91100 Ii Puh. Alander Saimaan Teollisuuspuhdistus 55300 Rauha POHJOIS-KARJALA Kivipaja Oy 80500 Outokumpu Ortomec Ltd Oy 80100 Joensuu Tramako Oy Ylämylly ETELÄ-SAVO Asianajotoimisto Rauhala & Vanhanen Oy Punkaharjun seurakunta POHJOIS-SAVO Citymarket 74100 Iisalmi Keiteleen kunta puh. Leppäkari Sajonkankaantie 85 68210 Marinkainen Puh. (016) 666 208 Koivusaajon Lomamajat Lapponia Exotic Lautiosaari puh. (09) 134 21 1 Maisema-arkkitehtitoimisto T. (08) 817 4793, 040 557 5234 Fax. (08) 61 661 ETELÄ-KARJALA Parikkalan kunta/Liikuntatoimi Putkiasennus K. (02) 540 8322 Noormarkun kunta puh. (05)321 2215 lnsinöörilinja Oy 49220 Siltakylä Insinööritoimisto Kymtec Oy KESKI-SUOMI Jämsän kaupunki puh. (08) 817 6342 Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus PL 69, 80101 Joensuu Ympäristöauto Kaarna www.vyh.fi/palvelut/kansa/kaarna/ kaarna.htm Pohjolan Ulkotulet Esa Pihlaja Oy PL 2, 62201 Kauhava Puh. (08) 873 1 16 www.paltamo.fi/koulut/opisto LAPPI Erähotelli Lapinleuku Ivalo puh. (016) 288 191 Ravintola Teerenpesä Saariselkä puh. (016) 668001 Rovakaira Oy Rovaniemi puh. Group Oy Kuopio Varkauden Aluelämpö Oy Puti. (08) 554 4460 Merijärven kunta/ympäristöja rakennuslautakunta puh. (017) 769 001 Pakkasmarja Oy luomurnarjaa markkinoille Suonenjoki puh. (09) 645 633 52 ~AINllllN OPISTO T ahvintie 4, 88380 Mieslahti puh. (014) 762 388 Lemmikkiliike Tintti & Tiplu Niemenharjun Puunjalostus Pihtipudas Suojarinteen kuntayhtymä Suolahti PIRKANMAA AJT-Lavat Oy 37150 Nokia Antinniemen Apteekki Valkeakoski Kymppikirjanpito Oy Pälkäneen Osuuspankki T arratuote Oy Traktorityöt S. 0500 398 631 Uniikki hirsirakennuksia Kiteen Vesikunta PL410 82501 Kitee Puh. (06) 385 0828 Scandi Net Oy Ab ETELÄPOHJANMAA Deltaunik Oy 60510 Hyllykallio EP:n Äänentoistopalvelu 61400 Ylistaro EPSnetecOy Lapuan Kuljetus Oy puh. Leppäkari 68210 Marinkainen Kokko-Sähkö Oy Ab 67100 Kokkola Uunila Oy 68100 Himanka KYMENLAAKSO Enerkem Oy Ab puh. (06) 453 5000 Lapin Sienimetsä Oy Kohmankaari I K 42 33310 Tampere Puh. (06) 424 6008 Ovean Kalusteovi Oy 60 1 00 Seinäjoki Pohjanmaan Kaluste Oy Tuomas Perälä 62950 Paalijärvi Ylistaron Vehnämylly puh. (049) 388 987 Muhoksen Jätehuolto puh. (09) 446 660 Helsin~in kaupungin ympåristökeskus Helsinginkatu 24 00810 Helsinki Puh. (09) 804 041 FBTOY WWW.FBT.NET Eläinaiheisia painatuksia ym. Majaniemi SATAKUNTA Asianajotoimisto Asmala & Härmäläinen Auramaa Yhtiöt 27500 Kauttua Euran Putkija LVI-Palvelu Varattu Merikarvian kunta puh. (03) 2142 912 Fax(03) 2149916 NMT (049) 157320 Email: annruoh@sgic.fi 8, SGN-ylltiöt Metsä Tissue Oyj KESKI-POHJANMAA Hirsiveistämö K. (02) 635 9600 Stratec Medical Oy Puh. (013) 684 1660 Kulo-Kaluste Oy Koivistonkyläntie 74 61310 Panttila Puh
(09) 601 607 Hautaustoimisto Autio Oy HS-Projektio Oy IFI OY Kerava Insinööritoimisto Keijo Kärki 04400 Järvenpää SAI' FINWID ~HPY FINNET•YHTIÖT 1998 Islannin Hevostalli Rimur Kerava Japapaino Oy 00980 Helsinki Järvenpään Lukko puh. (03) 781 1000 SYSOPEN YHTIÖT OY Pasilankatu 4 B 00240 Helsinki Puh. + 358 9 275 2747 Fax + 358 9 275 2464 10 milj.l 8 UPM·Kymmenen Ympäristöraportti 1998 on valmistunut. (019) 362 31 Mäntsälän kunta IP.RTEKI l'iJRAUMAI Nike Finland Oy Oy Office Team Ab henkilöstöpalvelu www.officeteam.fi Paperinkeräys Oy Helsinki puh. (09) 260 61 1 Speedmaster Oy Suomen Ekoviestintä Oy 00640 Helsinki Sähköpalvelu T. Ab Fw1vi COl'Ylfort cy ....,.__, __ El imäenkatu 29, 00510 Helsinki puh. Järvinen 20100 Turku Beneclon Oy Salo LSVeiviOy Mausteaitta Oy Naantali Turun Työväen Kirjastoyhdistys Puh. (02) 254 2081 Uudenkaupungin liikuntatoimisto Varattu PÄIJÄT-HÄME Flaanning Oy/jätehuoltotuotteet Kirjapaino Mark-Print Oy Lahti Lahden kaupungin valvontaja ympäristökeskus Lahden Rengas ja Varaosa Lahden Vesija Sähkötekniikka Palatsin Akvaario Ay Remontti Hiirola Oy Suomen Kuitulevy Oy HÄME Aikuisoppilaitosten toimihenkilöliitto Hämeenlinna Eristysliike Tapio Ahonen Hämeen Ympäristökeskus AHVENANMAA Transmar Ab Maarianhamina puh. (09) 613 4711 V Vantaan Energia Särkän niemi 33230 Tampere Puh. (09) 88 71 1 Conncto Oy Hyvinkää Helsinki Lönnrotink. (09) 872 6838 Ravintola Zucchini Helsinki Relsystems Oy Helsinki Roope Trans Oy R.NurmiOy SaftOy Salomaa Yhtiöt Oy Savion Kirjapaino Oy Kerava puh. (02) 25 1 5 1 SS 53. UPM-Kymmenen paperiJa sellutehtaiden päästöt Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1000 t 120 100 10 milj. (09) 146 4581, fax (09) 146 4582 e-mail: peggy@f-comfort.com TAPIO Pohjois-Savon Metsäkeskus Etelä-Savon Metsäkeskus Kainuun Metsäkeskus Keski-Suomen Metsäkeskus Kymen Metsäkeskus Lounais-Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus MURRONPOLKU 4. 8 SUOMEN LUONTO 5/99 Rikkipäästöt ilmaan (50 2 :na) 1000 t 10 1996 1997 1998 10 milj.t Fossiilinen hiilidioksidi 3 000 IC02l 1000 t 2 500 2000 1500 1 000 500 1996 1997 1998 Kaatopaikkajäte 1000 t 300 l0 mili-f 250 200 150 100 50 1996 1997 Paperintuotantomilj.l 5elluntuotontomilj.t DM-Tale & Co Oy EH lnLook Seinärakenne 00810 Helsinki EP-Kamera Oy Helsinki puh. (09) 878 9160 Turun toimistoapu Oy Yliopistonkatu 12 A B 33 20100 Turku Puh. (03) 248 81 1 1 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY Enemmmt kuin Energioal numerossa(05)683 55, rortum vak>@issoy.fi www.issoy.fi Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ry Vuorikatu 22 A 14 00100 Helsinki Tuusulanjärven Energia PL 25, 04401 Järvenpää Puh. (09) 271 951 VP-Service Oy PL 117, 01801 Klaukkala Puh. 45 Kyläsaarenk. (09) 2281 9204 Pellervo-Seura Helsinki Produktori O 1720 Vantaa Puuja erityisalojen liitto Helsinki Ratsastuskoulu Trans Horses Ky Vantaa puh. FIN 04350 NAHKELA Tel. (09) 681721 Fax (09) 627 166 lsdn (09) 47800180 aineisto@reproheku.fi Kajaanin kaupunki Suomen Polttoaine Supa Rautatienkatu 19 A 5 krs. t 80 8 6 40 20 1996 1997 1998 Piirinuohooja Raimo Salo Porin Hanikat Oy 28360 Pori Porin Ongelmajätekeräys Oy Rakennus Vuorenpää Oy Pori Reima Tutta Oy Kankaanpää VARSINAIS-SUOMI Asianajotoimisto P. (09) 271 2800 Järvenpään seurakunta Kolster Oy Ab 00120 Helsinki La-Jun Koirakoti Siuntio kk puh. 15110 Lahti Puh. (09) 256 TT26 Luonnonmukaisen Viljelyn Liitto ry Vantaa Maalausliike Björkqvist Oy Merentutkimuslaitos Helsinki Metsäteho Oy Helsinki Mustion Linna puh. (09) 274 5210 Secmaster Ky Helsinki Setec Oy Vantaa Siuntion kunta puh. Se on tilattavissa osoitteesta UPM-Kymmene Konserniviestintä PL 380 00101 He~inki tai !oksilla 0204 15 0307 tai8uhelimella 02415111 • UPM Reprostudio&Heku Oy Merimiehenkatu 36 D FIN-00I50 Helsinki Puh. Kurkimäki Oy Helsinki Uudenmaan liitto Uutislehti 100 Helsinki YV A Oy 02150 Espoo Espoo Vantaa Asemakuja 3 Horsmakuja 6 Espoon Keskus Tikkurila ' _:>.. (018) 27011 ITÄ-UUSIMAA Askolan seurakunta Pernajan kunta/rakennusja ympäristölautakunta UUSIMAA Arkkitehtitoimisto Heikki Tallgren Oy Oy Arwidson Ab Espoo puh
Tämän Viikin-Vanhankaupunginlahden linnustoa jo 68. Maallikolle kirja lienee vaikeaselkoinen, mutta kuuluu kaikkien levistä ja evoluutiosta vakavasti kiinnostuneiden hyllyyn. Kuvat on jouduttu pakkaamaan varsin pieneen tilaan , eikä larsjonssonmaiseen akvarelleilla herkutteluun päästä. . . Hidasjärkisenä oppiSUOMEN LUONTO 5/99. Systemaatikko Jouko Rikkinen toteuttaa uudella kirjallaan tätä tehtävää, kun hän kertoo levien ja sienten monimuotoisuudesta. Uusi kirja sopii aloittelijalle ja kestää kokeneemmankin konkarin kourissa pitkälle kaksituhatluvulle. Tarjolla on hieno kuvaus lajista Suomen leveysasteilla kevään käyttäytymiseen kuuluu esimerkiksi jääsoidin. Kirja esittelee noin 850 lajia, valtaosan kaikissa puvuissaan. Monenlaisten vaiheiden jälkeen alueen ydin saatiin suojeltua. Levien maailma ja kirja siitä ovat kaunis todiste endosymbioosin tärkeydestä evoluutiossa. Antti Hoikka Opettajana gorilla Daniel Ouinn (suom. En tahdo pilata teiltä lukemisen jännitystä paljastamalla liikaa juonesta, mutta koska jo kansi paljastaa romaanin keskeisen elementin, sen voi tässäkin kertoa: kyseessä on opettaja-oppilassuhteen kuvaus. Antti Hoikka Levien maailmasta Jouko Rikkinen: Leviä, sieniä ja /eväsieniä johdatus /evien ja sienten monimuotoisuuteen, Yliopistopaino 1999, 194 s., 150 mk. Helsingin niemen itäpuolella Vantaanjoen suulla on kuin ihmeen kaupalla saatu säilytettyä kansainvälisen tason lintulahti. Tekstin ja kuvataulujen välistä kuilua on kavennettu kuviin liittyvillä nuolilla ja lyhyillä sanallisilla ilmauksilla: hiiripöllön ilme on pistävä, helmipöllön hölmistynyt Kirjan yleisilme on selkeä ja pehmeät kannet helpottavat kuljettamista retkillä. Tieteenala on varsin juhlavasti ottanut tehtäväkseen laatia kattavan inventaarion maapallon eliöistä ja saattaa tiedon sellaiseen muotoon, että se parhaiten palvelee yhteiskunnan päätöksentekoa. Lintuharrastajien käyttämistä kenttäoppaista valtaosa on tehty 1970-luvulla tai viimeistään 1980-luvulla. Jopa harrastajakunnan raamattu, Lars Janssonin Euroopan linnut on parannettu versio kahden vuosikymmenen takaisesta Linnut luonnossa -sarjasta. Uusi tutkimus on mullistanut kuvan näiden ryhmien asemasta eliökunnassa; esimerkiksi sienet ovat nykykäsityksen mukaan enemmän sukua eläimille kuin kasveille! Eri leväryhmät ovat syntyneet enimmäkseen toisistaan erillään, ja usein jännittävällä tavalla. Systemaatikot tutkivat eliöiden sukulaisuussuhteita . Kuvissa linnut ovat luonnollisen ja itsensä näköisiä, taiturillisesti ja ammattitaitoisesti piirrettyjä. Tässä tehtävässä kuvittajat ovat onnistuneet. Kirja on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista tai tilattavissa tekijältä, puh (09) 728 5776. Mielenkiintoinen on esimerkiksi osuus naurulokista, jota Lehtonen ehti tarkkaan seurata ennen Vanhankaupungi nlahden kolonioiden katoamista. Taitava kuvittaja pystyy luomaan paperille eräänlaisen keskivertoyksilön korostaen hienoisesti keskeisimpiä tuntomerkkejä. Nikanderin voimin on lopputulos erittäin onnistunut. Tietämys lintujen määrityksestä on kasvanut valtavasti sitten lintuoppaiden kultaisen seisemänkymmenluvun. Nikander): Lintuopas Euroopan ja Välimeren alueen linnut, Otava 1999, 400 s., 195 mk. Uuden tuhatluvun lintukirja Killian Mu/larney, Lars Svensson ja Dan Zetterström (Suomeksi toimittaneet Hannu Jännes ja Pekka J. lsmael opettaa kuin Sokrates aikoinaan ja saa kysymyksillään oppilaansa oivaltamaan , kuinka asiat ovat. Kun suomennos on tehty kahden kansainvälisestikin arvostetun ornitologin, Hannu Jänneksen ja Pekka J. Lintuja vaivaa lisäksi pienoinen jäykkyys: ne näyttävät olevan varuillaan. Esimerkiksi kaikkien yli 8000 nykyisen viherlevälajin kehitys lähti käyntiin , kun eräs alkueliö joskus miljardi vuotta sitten tuli nielaisseeksi sinibakteerin. Hän on sitkeästi puolustanut alueen luontoarvoja ja julkaisi siitä ensimmäisen kirjankin jo 1945 (Lintuparatiisi pääkaupungin liepeillä, WSOY). vuotta tutkiva Leo Lehtonen on yksi ihmeen tekijöistä. Pekka Hänninen Vuosisata lintuparatiisissa Leo Lehtonen: Helsingin lintuparatiisi Vanhankaupunginlahti -Viikki, omakustanne 1998, 296 s., 260 mk. Jaana Kapari}: lsmae/, Tammi 1998, 265 s., 145 mk. lrJOJ Tekstiä on runsaasti huomattavasti runsaammin kuin Jonssonissa ja se keskittyy lintujen määrittämiseen. Leo Lehtonen aloitti retkeilynsä seudulla jo silloin, kun kosteikko oli ennen sotia vuokrattu palopäällikkö Gösta Waseniukselle. Kuluvaa vuosikymmentä koskeva kirjan osuus on synkkä, sillä Vanhankaupunginlahti on päätetty ympäröidä asuntojen ja toimitilojen kortteleilla. Kyse on endosymbioosista: jokin alkueliö on nielaissut sisäänsä bakteerin tai levä toisen ryhmän levän. Kirja on runsaasti kuvitettu kirjoittajan itse ottamilla luontokuvilla, joita kelpaa katsella Leo Lehtonen luetaan vuosisatamme tärkeimpiin suomalaisiin lintuvalokuvaajiin. Nyt ilmestynyt lintuopas hyödyntää vanhojen oppaiden parhaat esitystekniset temput sekä karttuneen määritystiedon. Käsillä oleva Lintuopas on ensimmäinen vaativammankin harrastajan toiveet täyttävä tyystin uusi lintukirja pitkiin aikoihin. 54 . Kirjan loppuosa kronikoi alueen pesimälinnuston vaiheita
Olisi siinä hallitusvastuuta ja valtaa maistaneilla vihreilläkin nielemistä. Sekä Washoe että sittemmin monet muut simpanssit ja gorillat ovat oppineet käyttämään satoja viittomakielisiä sanoja ja muodostamaan lauseita. . Kirjan jäljiltä huomaa katsovansa uudella tavalla niin lähimpiä sukulaislajejamme kuin itseäänkin. lnternetsafarille pääsee osoitteella www.africam.co.za. Siksi puolueiden on mahdoton hyväksyä tämänkaltaista ohjelmaa. Helena Tengvall KI RJAKALENTERI Toukokuu '' Hän nousi, veti muutamia vaatekappaleita ylleen ja avasi ikkunan. Mutta eihän ole vallankäyttäjän etu, että alamaiset ajattelevat. Antero Tiusanen): Ulkosaaristossa, Otava 1 999. Siksi hän pystyykin osoittamaan , kuinka me olemme perinteisten tapojemme ja ajatusmalliemme vankeja. Toisaalta paikalla ei välttämättä ole yhtään eläintä juuri sillä hetkellä, kun sinne saa näköyhteyden. Miten elämäntapojamme pitäisi muuttaa. Africamista on tullut nopeasti erittäin suosittu. Kotisivuilla vierailevien suuri määrä onkin kaatanut verkon useita kertoja. Pentuna viidakosta kaapatun ja sen jälkeen ihmisten keskellä kasvaneen gorillan erikoisala on tietysti vankeus. Africam-hankkeen puuhamiehet Graham Wallington ja Paul Clifford valitsivat viime syyskuussa ensimmäiseksi kohteeksi eteläafrikkalaisen , yksityisen Sabie Sandsin suojelualueen, joka on maineikkaan Krugerin kansallispuiston rajanaapurina. Africamin viehättävyys onkin juuri sen yllättävyydessä. Mutta ehkä lukija vain huomaakin olevansa vanki vailla vaihtoehtoja, kun pako ei onnistu yksinkertaisesti kaltereita viilaamalla! Pientä päänvaivaa lukeminen vaatii, eikä kaikkia lsmaelin väitteitä toki tarvitse niellä sellaisenaan. Seppo Vuokko Safarilla netissä Internetistä on jo muutamia kuukausia voinut tarkkailla juomapaikalla käyviä afrikkalaisia villieläimiä. Mielelläni sanoisin , että "jokaisen pitää se lukea" mutta leimaisiko se kirjan tylsäksi ja karkottaisi lukijat. Tarja Virtanen}: Simpanssini Washoe yhteinen matkamme, WSOY 1999, 475 s., 170 mk. Helppolukuisempi, perustellumpi ja sisällökkäämpi se on kuin toimistobyrokraattien kirjoittamat ohjelmajulistukset. 55. Alempana ryömi kanervaa ja variksenmarjaa kurkistelemaan jyrkänteiltä, joiden alla oli meren hienoksi jauhamaa valkeaa hiekkaa, ja siitä pisti hietikon rantavehnän yksittäisiä varsia; sitten seurasi merilevien nauha, se oli kuin tumma vyö tai kuuninki valkeassa hiekassa; kauimpana oli miltei luuhiilen väristä ylivuotista levää, johon oli takertunut näkinkenkiä, neulasia, risuja, kalanruotoja, ja merta vasten näkyivät uloimmat tuoreet ja sekaiset leväkasat saippuanruskeina, muodostivat hiekkaisina ja solmuisina vesirajan koristerimpsut.. Suosittelen rohkeille yksilöille, jotka eivät pelkää oman maailmankuvansa hajottamista ja uudelleen kokoamista. Onko vaihtoehtoisia elämäntapoja. Simpanssi nimeltä Washoe oli 1960-luvulla tiedemaailman sensaatio: se oli ensimmäinen ihmisapina, jota opetettiin käyttämään kuurojen viittomakieltä. Sekö on syynä ympäristöongelmiin. Kirjailija on kotoisin Yhdysvalloista, eikä hän pyristelyistään huolimatta ole päässyt täysin irti yhteisönsä perinteiden taakasta. Välillä ei ole aitoja, joten eläimet pääsevät liikkumaan vapaasti alueelta toiselle. Ne kyselevät, väittelevät ja pyytävät halauksia ja herkkuja. Alkuperäisteos I havsbandet ilmestyi 1890. Nyt toimintaa on jo kahdella muullakin suojelualueella, joilla on yhteensä viisi kiinteää ja kaksi autoon asennettua kameraa. Simpanssini Washoe on mukaansatempaava lukukokemus, jota on yhtä vaikea jättää kesken kuin hyvää dekkaria. Sitä paitsi valmiit ohjelmat kahlitsevat ajatuksen lentoa, kun taas lsmael herättää ajatuksia, vastaväitteitä ja pohdintoja. Puuhun tai autoon asennetusta kamerasta näkyy 30 sekunnin välein päivittyvä kuva janoaan sammuttavista eläimistä. Anne Petäinen SUOMEN LUONTO 5/99 Puhuvan simpanssin matkassa Roger Fouts (suom. Kun gorilla katsoo ihmisen eloa omasta näkökulmastaan, monet itsestäänselvyydet muuttuvat kummallisuuksiksi. Kurkunpäänsä rakenteen takia ihmisapinat eivät opi lausumaan kuin muutamia harvoja sanoja, mutta viittomakielen kokeileminen onnistui yli odotusten . Roger Fouts, yksi uraauurtavan tutkijaryhmän jäsenistä, kuvaa kirjassaan elävästi tapahtumia yli kolmen vuosikymmenen ajalta: ensimmäisten läpimurtojen aiheuttamaa suuren yleisön innostusta ja tiedeyhteisön lähes paniikinomaista epäuskoa, elämää alituisesti kepposia keksivien nuorten simpanssien kanssa, välähdyksiä siitä mitä karvaisten serkkujemme mielessä liikkuu sekä kielitieteilijöiden uusimpia käsityksiä oman puhutun kielemme alkuperästä. . Kirja sopisi Luonnonsuojeluliiton tai vihreän liikkeen ohjelmaksi. Ikkunan alla hän näki vain rikkonaisia laakakallioita, joiden halkeamissa oli pieniä likaisia lumilaikkuja, ja niiden vieressä kukki pikkuruisia valkeita kevätkynsimöitä, jotka olivat hyvin sammalalustansa suojassa, sekä vaatimattomia ketoorvokkeja, aivan kuin nälästä haaleankeltaisia ja vilusta sinipunaisia, ja ne kohottivat köyhän maan köyhät värit ensimmäiseen kevätaurinkoon. Minulle se oli vahva elämys: näinhän asiat ovat miksi ihmeessä en ole sitä aiemmin tajunnut! Mutta kai ihminen tarvitsee silmiensä avaajaksi ulkopuolisen opastajan. '' August Strindberg (suom. Kamarin raaka kostea ilma virtasi ulos, ja mereltä tuli lämmintä ansari-ilmaa, jota säteilevä toukokuun aurinko oli jo lämmittänyt monta tuntia. Ne jopa keksivät oma-aloitteisesti viittomakielisiä vitsejä ja opettavat viittomia poikasilleen. Missä ja milloin ihmiskunta harhautui oikealta tieltä. lfJOJ laana on itse kirjailija, opettajana gorilla lsmael. Osa ihmisistä toivoo näkevänsä juomapaikalla vierailevan leopardin tai leijonan, mutta monille riittää mikä tahansa eläin. Ja vaikuttaako kirja kaikkiin samalla tavoin
kehitys SENSIA 400 sis. Sääntöjen mukaan se voidaan antaa yksityiselle tai julkiselle laitokselle, yritykselle, ryhmälle tai henkilölle, joka on toiminut merkittävästi luonnon ja ympäristön suojelun hyväksi. Tuomiokirkonkatu 17 33100 Tampere puh. (09) 1991 9308 tai PN:n kotisivuilta www.norden.org. Lisätietoja ja ehdotuslomakkeita saa Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta, puh. Pohjoismaiden neuvoston luontoja ympäristöpalkinto, joka on 350 000 Tkr eli n. Luontoja ympäristöpalkinto annetaan tänä vuonna parhaalle Agenda 21hankkeelle. toukokuuta klo 12 Tanskan aikaa osoitteessa Nordisk Råd, Den Danske Delegation, Christiansborg, DK-1240 Kobenhavn, Danmark, faksi +45 3337 5964. kehitys VELVIA 50 ei kehitys PROVIA 100 ei kehitys ASTIA 100 ei kehitys ASTIA 100 ei kehitys 4/99 PROVIA 400 ei kehitys 10 kpl 330,10 kpl 375,5 kpl 210,10 kpl 375,10 kpl 375,5 kpl 165,25,5 kpl 215,Hinnat toistaiseksi. kehitys SENSIA 200 sis. POHJOISMAIDEN NEUVOSTON LUONTOJA YMPÄRISTÖPALKINTO 1999 Vuosituhannen päättyessä Pohjoismaiden neuvosto haluaa löytää laajimman kansalaisten aloitteesta ja avulla toteutetun hankkeen, jolla luodaan kestävää kehitystä. (03) 212 3205 fax (03) 212 3263. 284 000 mk, annetaan tänä vuonna viidennen kerran. Filmishokki FUJI DIAFILMIT SENSIA 100 sis. Palkinnonsaajan valitsee palkintolautakunta, johon kuuluu jäseniä kaikista viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Grönlannista ja Färsaarilta. (09) 432 3503, 432 3511 , ympäristöministeriöstä, puh. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Hankkeen täytyy olla korkeatasoinen ja sillä tulee olla merkitystä laajahkoille piireille yhdessä tai useammassa Pohjoismaassa. Tilaa postitse. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti hankkeen laajuuteen, laatuun, tuloksiin ja kansalaisten osallistumiseen. Täytetyn ehdotuslomakkeen ja enintään kahden A4-sivun mittaisten perustelujen on oltava Pohjoismaiden neuvoston Tanskan sihteeristössä viimeistään perjantaina 28. Ehdotuslomakkeen voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta pn-posti@eduskunta.fi. Neuvosto haastaa paikallisyhteisöt
(03) 6336 499 Et.-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, puh. (09) 228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. pääll.vs. . (02) 2355 255, fax 2355 244, turku@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __)_ 19_. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (08) 378 443, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh (017) 262 3811, 050 569 9091, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: . 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, puh. ja fax (05) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, puh.ja fax (02) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __j_ 19_. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Liittohallitus Timo Helle, pj, (016) 3364302, Janne lampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkilä Alueja piirisihteerit Et-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: . (09) 4137 7200, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ . (09) 228 081, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi mape klo 8.30-16.15 internet: www.sll.fi Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija lammi, järjestöpäällikkö, vs. lspiiri@co.inet.fi Lappi, Tuula leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Suomen O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (09) 228 08 210,228 08 224, telafax (09) 228 08 200. ja fax (016) 311 550, tai 0400 168 271, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. Til aukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon ku luttua ilmoituspäivästä. Puhelin (myös suuntanumero): ..................... (03) 2131 317, 049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. 0500 320844 Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, puh ja fax (014) 611 223,kotimäki@sll.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. Johanna Mehtola, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoim. (013) 138 281, 0400125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (09) 228 08221, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä . Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (H RL). Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka :. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 0051 O /845 00003 HELSINKI 57 r r. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI ' SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (09) 228 08333, www.sll.fi/tukV Luonnonkuva-art<istQ'Luuvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. (05) 371 0301 . Hanna Matinpuro, kans.välisten as. (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, puh. 109) 684 4420, fax 109) 6844 4222 SUOMEN LUONTO 5/99 z LU 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa
Ja tehokkaasti puhdistavatkin. Ne puhdistavat näiden vedellä täyccyvien kaivosten vesiä. Ooutokumpu www.ozttokumpu.com PL 140, 02201 Espoo STAINLESS STEEL • COPPER PRODUCTS • BASE METALS • TECHNOLOGY. hiobacillus ferrooxidans, tai pieni happoa rakastava harmaa kivensyöjä kuten me sitä kutsumme, on melkoisen tarmokas kuparintuottaja. Esimerkiksi Kotalahden kaivosvesissä nikkelipitoisuudet ovat pudonneet neljäsosaan vuoden 1996 tasosta. Paitsi, että nämä kaverit valmistavat kuparia, ne myös puhdistavat vesiä. Aineenvaihduntansa avulla tuo bakteeri nopeuttaa kuparin liukenemista malmista jopa mii joonakercaisesti. Outokumpu on ainut metallinvalmistaja maailmassa, joka on oivaltanut hyödyntää näitä pelkistäjäbakteereita vesien puhdistukseen kaivosmittakaavassa. O UTOK UMPU ALANSA ETURIVI N TAITAJA MYÖS ENSI VUOSITUH AN NELLA . Avolouhoksesta v e slvarastoksl Samaan kivensyöjien sukuun kuuluvat sulfaatinpelkistäjäbakteerit on pantu työn touhuun jo suljetuilla Kangasjärven, Ruostesuon ja Kotalahden kaivoksilla. Osaaminen velvoittaa Pienet harmaat kivensyöjät ovat yksi esimerkki siitä jatkuvasta teknologisiin innovaatioihin tähtäävästä kehitystyöstä, josta Outokumpu tunnetaan ympäri maailmaa. Tätä luonnon omaa biouuttomenetelmää, jossa bakteerit käyttävät sulfidimalmia ravintonaan ja siten erottavat siitä kuparin, hyödynnetään tälläkin hetkellä kuparikaivoscoiminnassa Chilessä
Tilalla voi myös ratsastaa suomen hevosilla, ja pikkulapset pääsevät kirjavan ponin selkään. On myös syntymäpäiviä, leirikouluja ja savusaunalla turvehoidoissa käyviä naisryhmiä." Virtaniemi on Paavon sukutila. "Vuosittain täällä käy noin 10 000 matkailijaa", laskeskelee Pirjo Virtaniemi, Paavon vaimo ja yhtiökumppani. Puu tuoksuu ekotalossa Majoitustiloina Virtaniemessä on vankan pohjalaistalon yläkerrassa seitsemän huonetta ja alakerrassa erillinen huoneisto sekä lisäksi luhtiaittoja ulkona. TEKSTI: HELENA TENGVALL KUVAT: BENJAM PöNTINEN Harrastukset tilalla ovat luonnonläheisiä. aa Maistuisiko luomuloma. (09) 642 233 ja Lomarenkaasta, puh. Ekotalon sydämenä on massiivinen liuskekivitakka, jonka sisällä piilee 1 500 litran vesivaraaja. Siksi myös matkailun ympäristöhaitat kasvavat. Luomuviljaa tilalla on omasta takaa, joten siitä saadaan aamupuurot ja isännän leipomat leivät. Seinillä on emännän kutomia seinävaatteita, ja jykevien seinähirsien välistä kurkistavat harmaat pellavahuopatilkkeet. "Lisäksi luomuruoka on kustannuskysymys", Paavo huomauttaa. Kestävämmän turismin kehittäminen onkin jopa YK:n kestävän kehityksen komitean yksi tämänvuotinen pääteema. Ekotalossa on kodikasta. Pakastimet siirrettiin keittiöstä viileälle verannalle, ja hehkulamppujen tilalle vaihdettiin energiansäästölamppuja. "Kaikkea ei kuitenkaan voi saada luomuna. Myllynkivet ovat vielä tallella, ja niillä on tarkoitus jauhaa jauhoja tilan omasta luomuviljasta. (09) 5766 3300. Pikkulapsille on hieman kauempana sopiva matala hiekkaranta. Siirsimme sen tänne Lapualta", kertoo lomatilan isäntä Paavo Virtaniemi. Se on ollut suvun omistuksessa ainakin koko sen ajan , jolta kirkonkirjoja on olemassa. On myös polkupyöriä, luontopolkuja, murtomaahiihtomaastot ja kuntoilulaitteita", Pirjo luettelee. "Selvitimme muun muassa hotellien ja muiden matkailukohteiden energiankulutusta ja jätehuoltoa", kertoo hankkeeseen osallistunut ympäristökouluttaja Jouko Parviainen. Varaajasta lähtee putkisto, jolla taloon on järjestetty lattialämmitys. Muuan saksalaisrouva innostui kutomisesta niin, että sai lomansa päätteeksi mukaansa itse värjäämistään langoistaan kutomansa villatakin. Uusin majapaikka on joenvarren ekotalo, jonka Paavo on rakentanut oman metsän kuusihirsistä. Virtaniemen tila on paitsi luomumaatila myös melkoinen matkailumagneetti . Talvikaudella on enemmän yritysasiakkaita kokouksineen. Virtaniemessä myös kudotaan poppanoita ja turvekankaita sekä värjätään lankoja sienillä ja kasveilla. Suosittuja ovat olleet kärryja rekiretket komealle Saarenojankoskelle, jonne on laitettu kota ja leiripaikka lähteen tuntumaan. Hirsiä ei ole pintakäsitelty, minkä ansiosta huoneissa tuoksuu puulta. Tietoja maatilalomakohteista saa Suomen 4H-liitosta, puh. Virtaniemet osallistuivat Ysmekiin pilottivaiheessa ja olivat tyytyväisiä: "Saimme paljon ideoita energiansäästöön. Häitäkin on silloin lähes joka viikonloppu. Tämä kaikki on mahdollista Virtaniemen lomatilalla. "Jos asiakkaalle on tarjolla luomuruoka-annos kuudellakympillä ja tavanomainen neljälläkympillä, hyvin usein hän valitsee sen halvemman." Ympäristöhaittoihin kiinnitetään huomiota Matkailu on maailman suurimpia ja nopeimmin paisuvia elinkeinoja . Samalla he luopuivat lehmistä ja vaihtoivat pääelinkeinoksi maatilamatkailun. Naurava poni kyyditsee lapsia Virtaniemen lomatilalla.. "Mylly on vuodelta 1 844. Kesällä ei meinaa ehtiä hakea tarvikkeita eri tiloilta", Pirjo toteaa. SUOME LUONTO 5/99 Miltä maistuisivat unet luhtiaitassa, aamupalaksi tuore luomuleipä ja sen jälkeen vaikkapa jokimelonta tai hevoskärryillä röykytelty koskiretki. Tuorein käänne tilan historiassa tapahtui 1991 , jolloin Paavo ja Pirjo siirtyivät luomuviljelyyn. "Saimme selviä tuloksia, jotka näkyvät paitsi säästettyinä vesilitroina, myös säästettyinä markkoina." Sittemmin on luotu ohjeita, joilla matkailuala ryhtyy toteuttamaan yhteisesti sovittuja ympäristöohjelmia. "Sesonkia on kesä, jolloin käy paljon lapsiperheitä. Suomessa Matkailun edistämiskeskus Mek käynnisti 1993 Ysmek-projektin eli ympäristöä säästävän matkailun edistämisja kehittämishankkeen. Päärakennukseen tehtiin iso leivinuuni, joka pitää koko ison salin lämpimänä, ja hanat asennettiin vettä säästäviksi", Pirjo kertoo. "Kätkänjoella voi meloa ja uida. Kun matkailija lähestyy Virtaniemen lomatilaa Kuortaneella, ensimmäisenä näkyy komea puinen tuulimylly
sitä helpommin se rikkoutuu ja on hankalammin korjattavissa. PEKKA HÄNNINEN sä 7000-8000 markkaa. SUOME LUONTO 5/99. Kelpo pyörät pääsisivät jälleen kuskailemaan tyytyväisiä ihmisiä. Millainen lukko sitten on hyvä. "Kaikenlaisia pyöriä varastetaan", Suontakanen sanoo. Pyörään pätee sama kuin muihinkin tavaroihin: mitä monimutkaisempi esine. "Kaikki aurinkoenergiajärjestelmät on suunniteltu niin, että niihin on helppo liittää myöhemmin lisää paneeleja", Grandell sanoo. Ne ovat nähneet tuhannet nimismiehen kiharat lukemattomilla kauppareissuillaan . Vanha astianpesuharja ei naarmuta. Muussa tapauksessa kannattaa kaivaa jakoavaimet ja meisselit esiin tai kiikuttaa pyörä korjaamoon. eikä aiheuttaisi kenellekään mielipahaa päinvastoin. Voisi kuvitella pyöräkorjaajalla olevan oma lehmä ojassa. Ovat vankkaa tekoa. "Hyvin kunnostettu vanhempi pyörä kestää". Ketjujen Sähköä mökille auringosta Noin 30 000 suomalaista kesämökkiä saa sähkönsä aurinkopaneeleista. Puhtaus pidentää pyörän ikää. Keskiöihin ja laakereihin saippuaa ei kannata päästää, sillä se vie myös voiteet mennessään. Todella vanhat pyörät ovatkin kiven takana ja niistä ollaan valmiita maksamaan. Yksi paneeli riittää huhtikuusta syyskuuhun matkatelevisiolle, radiolle, parille valaisimelle, vesipumpulle ja kännykän lataamiseen. kertoo projektipäällikkö Leena Grandell Energiansäästön palvelukeskus Motivasta. mutta voin kuvitella niiden palvelevan vielä pitkään . Myös jarrujen ja vaihteiden vaijerit kaipaavat öljytippaa silloin tällöin. "Kesämöki lle aurinkosähköä hankkivan tyypillisin valinta on 5055 watin paneeli , jonka koko on puolisen neliömetriä". Yleispesuaineeksi kelpaa lämmin vesi, johon on lisätty tippa astianpesuainetta. Jos mökille halutaan myös jääkaappi, tarvitaan toinen paneeli, jolloin hintaa tulee yhteenulkopintoihin öljyä ei kannata jättää se vain kerää hiekkaa. "Parhaiten paneelit sopivat kaukana sähköverkosta sijaitsevien mökkien tai asuntojen sähköistämiseen , jolloin ne tulevat halvemmaksi kuin sähkölinjojen veto". Mikäli pyörä tuntuu jämäkältä eivätkä osat hölsky, ajokki on kunnossa. ja ohjausyksikkö, joka varmistaa, ettei akku ylilataudu eikä purkaudu liian syvään . Ompelukoneöljy on kyllin ohutta tunkeutumaan ketjujen niveliin. "Vanhat pyörät ovat myös haluttuja, sillä niihin liittyy nostalgiaa", Suontakanen kertoo. Jääkaapin on syytä olla nimenomaan aurinkopaneelien kumppaniksi suunniteltu, erittäin energiataloudellinen malli, joka maksaa noin 4000 markkaa. Jonkin verran paneeleja on myös veneissä ja asuntovaunuissa. Hiekka jauhaa rattaat muodottomiksi. Lisäksi tarvitaan akku, johon sähköä varastoidaan. Jälleenmyyjiä löytyy puhelinluettelon keltaisilta si60 vuilta kohdasta Aurinkosähköjärjestelmiä. Aurinkopaneeleita voi jo nähdä joidenkin sähköliikkeiden näyteikkunoissa. Jos haluaa olla tarkka , ketjut voi katkaista ja irrottaa puhdistusta varten. Ohut vaijeri lukko on erityisen nopea katkaista. Pikkuvioillakin näet on taipumus paheta. Ek elä aa Pyörät kuntoon ja kiertoon Pyörä on näppärä ajopeli , alle seitsemän kilometrin matkoilla taajamissa se on nopeampi kuin auto. Aurinkopaneeli on saasteeton ja äänetön , ja kun se on kerran maksettu ja asennettu , se tuottaa ilmaista sähköä vuosikymmenestä toiseen . mutta katsellessani vanhimpia ajopelejä vakuutun. Liuotuksen jälkeen ketjuja on hyvä uittaa öljyssä. Mutta pyörästäkin on onnistuttu tekemään enemmän tai vähemmän kertakäyttöhyödyke. "Yleistä onkin, että mökille hankitaan ensin yksi paneeli , ja myöhemmin varustusta kasvatetaan." HELENA TENGVALL Kesämökin aurinkopaneeli sijoitetaan paikkaan, johon aurinko paistaa esteettä: vaikka rantakalliolle telineeseen tai mökin katolle. Uusista pyöristä Suontakanen kehuu pohjoismaisia ajopelejä niiden maalaus kestää meikäläisissä oloissa . Kertynyt tähkä lähtee liuottamalla tärpätillä ja harjaamalla pois. Paradoksaalista kyllä, hienoja pyörävanhuksia näkee usein lojumassa kellareissa tai pahimmassa tapauksessa hyljättyinä teiden poskilla. Hyvä konsti tarkistaa pyörän yleiskunto on ravistella menopeliä. Pyörät ovat nykyään jo varsin monimutkaisia. Homma olisi laillista. Pyörävarkaat saavat auki minkä tahansa lukonmötikän. Koko komeuden saa 3000-4000 markalla. Sama vaikutus on painepesulla. Grandell kertoo. Muutoin pyörä on osiensa summa, eikä kokeneempikaan harrastaja aina tunne kaikkien komponenttien laatua. julistaa pyöriä ammatikseen korjaava Kimmo Suontakanen. Ympäristö ei rasitu ja maha pysyy litteänä . Polkupyörän ketjut ja rattaat ovat erityisen arkoja lialle. Miksiköhän pyörävarkaat eivät ryhdy keräämään nurkista ja kaatopaikoi lta joutilaina lojuvia vanhoja nostalgisia pyöriä, kun niistä kerran maksettaisiin kova hintakin. Niiden keski-ikä Suomessa on kahdeksan vuotta
Reilun kaupan kahvi syksyllä kauppoihin Ensi syksynä voi tavallisistakin ruokakaupoista ostaa reilun kaupan periaatteilla tuotettua kahvia. (09) 456 6090, faksi (09) 456 7008. Reilun kaupan yhdistyksen tiedottaja Tuulia Syvänen uskoo, että syksyllä tulee kauppoihin sellaistakin kahvia, jolla on sekä reilun kaupan että luonnonmukaisen tuotannon merkki. Kahvin jälkeen Suomen markkinoille tuodaan Reilun kaupan merkillä varustettu tee ja banaani. Esimerkiksi Meksikossa on isoja luomukahvin tuottajia, jotka ovat myös reilun kaupan merkinnässä mukana." Reilun kaupan merkki ei ole mikään ympäristömerkki. Reilun kaupan tuotteita on jo kaupan 1 4 Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa. Heille myös taataan pitkät sopimukset. Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä, eikä lapsityövoimaa saa käyttää. Rei lun kaupan merkillä taataan, että tuottajat saavat työstään maailmanmarkkinahintoja korkeamman hinnan. Tuotteiden pitkäikäisyyttä ja yhteiskäyttöä lisäävien alojen ammattilaiset voivat syystä röyhistellä kestävän kulutuksen ja myös työllisyyden edistäjinä. 228 08 201 .Yksittäiskappaleet ovat ilmaisia, isommista eristä peritään maksu. Tällä hetkellä Reilun kaupan piirissä on 800 000 pientuottajaa perheineen. Yhdistys edistämään lämpöpumppuja Lämpöpumppujen valmistajat, maahantuojat, myyjät, asentajat, kallioporarit, konsultit, yhteisöt sekä energian myyjät ovat perustaneet Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen edistämään lämpöpumppualaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kierrätysliike ovat julkaisseet oppaan tuotteiden pitkäikäisen ja tehokkaan käytön hyödyistä ympäristölle. Oppaita voi tilata Luonnonsuoje\uliitosta, puh. SUOMEN LUONTO 5/99 Pätkittäin puu lämmityksestä Energiansäästön palvelukeskus Motiva on julkaissut uuden jokamiehen opaslehtisen puulämmityksestä. Kestää, säästää, työllistää -opas on tarkoitettu korjaus-, huolto-, vuokrausja lainausalan ammattilaisille ja sellaisiksi aikoville. 61. Se myöntää merkin käyttöoikeuden ja myös valvoo sitä. Yhdistyksessä on jäseninä yhdeksän järjestöä, joukossa muun muassa Kehitysyhteistyön Palvelukeskus, Kirkon Ulkomaanapu, Luonnonsuojeluliitto ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto. Kestää, säästää, työllistää -oppaan on kirjoittanut Vastuullinen kulutus -projektin vastaava Eija Koski. (016) 331 3365, sähköposti timo.\ofgren@ramk.fi. SALLA TYNYS Reilun kaupan tuotteita saa jo useimmista Pohjoismaista. Tuotteet tunnistaa elefanttimerkistä. Luomukahvia on myös hyvin saatavilla. Luomusta tietysti joutuu maksamaan vielä ekstraa. (09) 4520 750, sähköposti jussi.hirvonen@ilp.tekniikka.fi ja toiminnanjohtaja Timo Löfgren, puh. Oppaassa annetaankin ohjeita muun muassa hyvään ympäristömarkkinointiin. Esimerkiksi jokaisella kahvintuottajatilalla pitää olla kestävän kehityksen suunnitelma maaperän suojelusta ja vesienkäytöstä. Reilun kaupan yhdistys kuuluu kansainväliseen kattojärjestöön FLO:hon, joka valvoo tuottajia sekä pitää heistä rekisteriä. Yhdistyksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja jakaa sitä kuluttajille. Reilun kaupan kahvi tuotetaan pääasiassa perheviljelmillä ja pienillä tiloilla. Suomessa asiaa on edistetty viime keväästä, jolloin perustettiin Reilun kaupan yhdistys. Lämpöpumppualan uskottavuutta aiotaan kohottaa muun muassa koulutuksella ja tuotteiden yhtenäisellä testaamisella. Tämä on kuitenkin tehtävä hyvällä maulla ja asiantuntemuksella. Yhteistyötä tehdään myös Ruotsin vastaavan yhdistyksen kanssa. Tosin joitakin ympäristövaatimuksia reilun kaupan tuotteillekin on . Lämpöpumppuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Jussi Hirvonen, puh. Syvänen arvelee, että reilusta kahvista saa maksaa noin tuplahinnan tavalliseen tarjouskahviin verrattuna. "Ilmeisesti aika suuri on sekä luomua että reilua; samanlaiset kohderyhmät ovat kiinnostuneita molemmista. Opaslehtistä voi tilata Motivasta, puh. Opaslehtisen mukaan puuta sähkön rinnalla käyttävät sähkölämmitteiset taloudet säästävät lämmityskustannuksissaan keskimäärin 15 prosenttia eli 1700 kilowattituntia lämmityskaudella. Elefanttimerkki on käytössä Tanskassa ja Norjassa. Pätkittäin puulämmityksestä tutustuttaa motteihin ja pinokuutiometreihin, lämpöarvoon ja -tehoon, puun käyttöön sähkölämmityksen rinnalla, tulisijan ja piipun huoltotoimiin, puun tePätkittäin puuliilll!llityksestii (nerglu ~ull1~1tl J~ puhtunl hokkaaseen sytytykseen ja polttamiseen sekä pilkkeiden oikeaan pinoamiseen. Yksittäiskappaleet ovat maksuttomia, suuremmista eristä veloitetaan omakustannushinta
Siksi todellinen ekoveneilijä ei käytä moottorivenettä. .. Lasikuituinen vene painaa alumiinista venettä enemmän, mutta lasikuidun ja muovien valmistus vie selvästi vähemmän energiaa. Paras ekotekoni -vastauksia saatiin liki 500 . Ekoneuvo PEKKA HEtKURA Ekovene kestää pitkään Harkitsen veneen ostoa. Voidaanko ne käytöstä poiston jälkeen kierrättää. Mutta kun aika jättää nämä veneet, ne on vietävä kaatopaikalle, sillä materiaalien kierrätys ei toimi. Energiaa ei kulu kummoisesti , ja puutakin veneeseen tarvitaan vähän. ABS-muovinenkin vene on pitkäikäinen. Alumiinivenekin on pitkäikäinen, ja sen voi toimittaa metallinkeräykseen. Selvää ykköstä ympäristön kannalta näistä aineista on vaikea sanoa. Monet veneilijät pitävät puu-, alumiinija lasikuituveneen rinnakkainasettelua samana kuin vertaisi tomaattia ja kurkkua. Tai jos käyttää, valitsee vähäpäästöisen , esimerkiksi ympäristömerkityn moottorin. mökkimiljööstä löytyy hyviä paikkoja maatiaisaidalle. Myös suomalaisesta Nokialainen Eino Niinimäki on perinteisen riukuaidanteon harvalukuisia taitajia. Alumiini kelvannee metallinkeräykseen, mutta entä lasikuitu tai ABS-muovi. Mieli kyllä teki ." Ekosähkön oli löytänyt nelisen prosenttia vastaajista. Eivät sentään kokonaan kadonneet. Reilut kymmenen prosenttia vastaajista piti parhaana ekotekonaan julkisten kulkuneuvojen käyttämistä. Puuveneen valmistus on varsin haitatonta ympäristölle. Ekoteoista reilut 40 prosenttia liittyi kierrätykseen ja kompostointiin , vastausten kirjo ulottui sanomalehtien viemisestä keräyslaatikkoon hyvin pikkutarkkaan ja lähes jätteettömään taloudenpitoon. Vastaavanlaisen lasikuituisen veneen valmistamiseen kuluukin alle puolet alumiiniveneen hotkaisemasta energiasta. Erityisesti monet puuveneharrastajat eivät voisi kuvitellakaan käyttävänsä alumiinivenettä. Toinen noukkii naapureiden muovipusseja biojäteastiasta ja kolmas opettaa kierrätystä "paatuneille vanhemmilleen ". Pekka Heikuralle voi lähettää postia toimituksen kautta tai suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi. Pitkäikäinen tuote on ekotuote. Jos vene tehdään raaka-alumiinista, valmistamiseen kuluu energiaa melkein 5000 kilowattituntia. Sama koskee lasikuituvenettä. Puuveneen hävitys on kuitenkin helppoa. 62 Ek elä .. Alumiinilla on toistaiseksi varsin hyvä kysyntä. Vaikka erityisesti alumiinin valmistuksessa kuluukin paljon energiaa, alumiinivene on koko elin kaareltaan varsin ympäristöystävällinen. Tulos oli laihanlainen, sillä perinneaidan tekijät ovat käyneet vähiin . Tervaa suositellaan käytettäväksi kolmesta neljään litraa joka kevät, eikä sen valmistus ole ihan haitatonta. Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Mutta miten on esimerkiksi alumiinija lasikuituveneiden laita. Alumiininen soutuvene painaa alle sata kiloa. Uhrimieltäkin löytyi: "Matkustin Lontooseen ja Brysseliin junalla vaikka lennot olisi maksettu." Tai : "En ottanut lahja-autoa. Joka tapauksessa ekoveneilijä huoltaa veneensä huolellisesti. Puuvene on varmasti ekologisin. Riukuaita istuu varsinkin viljelymaisemaan . Suurin osa vastanneista oli naisia, vain joka viides uurnalle uskaltautunut oli mies. Lasikuituveneet kestävät erittäin pitkään, ja niitä voidaan helposti korjata. Noin puolet heistä oli tehnyt päätöksen ekokuluttajamessuilla, missä esiSUOMEN LUONTO 5/99. Yksi vastaaja ilmoitti kuljettavansa biojätteet siirtolapuutarhamökin kompostiin , kun omassa taloyhtiössä ei vielä ole niille astiaa. Moottoriveneen päästöt ovat vuosien varrella monikymmenkertaiset verrattuna itse veneen valmistuksen päästöihin. Samalla osallistui Suomen Luonnon vuosikerran arvontaan. Lasikuitutai ABS-(akrylonitriili butadieeni styreeni]muovivenettä ei suositella kokossa poltettavaksi . aa Riukuaita istt Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri kartoitti pari kesää sitten maakunnan edustavia riukuaitoja. Puuveneen huolto vaatii kuitenkin melkoisesti kemikaaleja tai tervaa, joten ympäristölle haitaton puuvene ei ole. Nokialainen Eino Niinimäki on nikkaroinut riukuaitoja vuosi500 ekotekoa Ekokuluttaja '99 -messuilla sai Suomen luonnonsuoJeluliiton osastolla raapustaa lappuseen parhaan ekotekonsa. Tervan rinnalle on ilmaantunut kilpailevia hoitoaineita, kuten terva-pellavaöljy-aspergooli -sekoitus, venelakat sekä Owatrol(modifioituja kasviöljyjä] ja epoksikäsittelyt. Jokainen suomalainen törsää vuosittain paperin käytöllään enemmän puuta. Vanha vene palaa komeasti juhannuskokossa. Muoviveneet tuottavat palaessaan muun muassa nokea ni'in, että juhannustunnelma on itseltä ja naapureiltakin pilalla
Vai mitä tuumaisitte sellaisesta asuintoverista, joka ekotekonaan ei enää käy suihkussa. Tällä reseptillä syntyy sopivan kalteva ja kestävä aita. Hänen panoksensa ympäristön hyväksi on mahdollisimman pitkälle viety jätteiden lajittelu ja kierrätys. Taivukas kiinnitetään kivellä tai puukoukuilla tukevasti maahan ja multa pidetään kohtuullisen kosteana ainakin alkukesän ajan. Hän tietää , että aidanteko aloitetaan mielellään jo talvella. Korkeus on metrin tietämillä. Alkukesän kukkijat jaetaan vasta elo-syyskuussa. Ei tarvitse rekkojen kolistella ulkomailta tai SUOMEN LUONTO 5/99 män aidasta. Kuusiaidakset halkeavat nyt vaivattomasti ja sidepuutkin saa halkeamaan pienen harjoittelun jälkeen ilman työkaluja", Niinimäki luettelee. "Mä oon vegaani. Ruskettuneet ja pilaantuneet juurakon osat heitetään menemään, ja terveet ja elinvoimaiset jakopalat istutetaan saman tien rikkaruohoista puhdistettuun uuteen penkkiin. • maisemaan kymmeniä. Vastausten perusteella arkisimmat ekoteot kuuluvat lähinnä naisille. Miehet värkkäävät lämmityksen ja sähkön kanssa, nikkaroivat kompostoreita ja polkevat pyörällä töihin . Keväällä istutettuja jakotaimia täytyy kuivina kausina kastella ainakin juhannukseen asti , sen jälkeen ne saattavat jo selviytyä omin voimin. "Juon aina lähimmän panimon olutta. "Toukokuu on mainiota aikaa työn aloitteluun. Juurivesoja ja taivukkaita Myös maarönsyjä tai juurivesoja tekevistä pensaista voi irrotella valmiiksi juurtuneita pikkutaimia. Aitapuiden haku, halkominen, sidepuiden haku ja halkominen, seipäiden veisto ja varsinainen pystytys vievät yllättävästi aikaa. Varmimmin jakaminen onnistuu , kun versot ovat vasta lähdössä kasvuun. Versen kärki saa jäädä mullan pinnalle. 63. JARI SALONEN muualta kaukaa", eräs mies kirjoitti. Juuret katkaistaan painamalla lapionterällä pystysuoraan kymmenen tai kaksikymmentä senttiä versokruunun ulkopuolelta. Taimet kastellaan huolellisesti istutuksen jälkeen. Jokaiseen jakopalaan pitää jäädä sekä juuria että silmuja_ Ne saa hyvin näkyviin, kun huuhtoo juuripaakkua vedellä. Seipäinä kataja olisi ylivertaista, mutta sen kaataminen on rajoitettua. Haapakin on hyvää, mutta suoria haapoja on hankalaa löytää. Ekokuluttaja '99 -messut Järj estettiin maaliskuun lopussa Helsingin Wanhassa Satamassa. Sitten paakku piikotaan osiin joko käsin vetämällä, lapiolla tai sileäteräisellä veitsellä. ALICE KARLSSON Suomen Luonnon vuosikerran voitti Hilkka Nissinen Vantaalta. Riukuaitojen varsinaisina aidaksina käytetään kuusta. Seipäät kaadetaan hankikeleillä, kuoritaan tyvestään ja kuivataan . Sitten paakku kammetaan irti maasta. Jokaiseen jakopalaan pitäisi jättää sekä silmuja että juuria. Taivukkaan juurtuminen kestää, mutta vuoden tai kahden kuluttua taivukastaimella on laaja juuristo, ja uuteen paikkaan siirrettynä se kasvaa nopeasti edelleen. Kevätkukat jaetaan kukinnan jälkeen, kun lehdet alkavat kellastua. Poikkeuksiakin oli. Näytteilleasettajia oli 70 Ja kävijöitä 1 2 000. Jos kaikki pitää aloittaa alusta, 50 metriä vie neljä päivää", Niinimäki laskee. Kasvissyöjätkin nostivat itselleen hattua. Kun kruunu on kierretty kokonaan, lapio ujutetaan juuripaakun alle ja juuret katkaistaan mahdollisimman syvältä. "Jos ainekset ovat valmiina , 50 metriä aitaa syntyy päivässä. Taivukkaaksi valitaan nuori ja elinvoimainen verso. Kasvi irrotetaan maasta lapiolla. Tyypillisin ekoteko oli arkinen askare kotona tai mökillä, mutta muitakin sentään löytyi , kuten romahtaneen hiirihaukan pesän korjaaminen , tupakoinnin lopettaminen ja kukkaniityn vaaliminen. Köynnöksistä ja rentovartisista pensaista saa uusia taimia tekemällä taivukkaita. Kumppanuuskin voi olla koetuksella. Säästän sian vuodessa", yhdessä lappusessa kehaistiin. Varsinaiset aidakset on viisasta kaataa kesän korvalla. Työskentelyn helpottamiseksi juurista voi huuhtoa enimmät mullat pois. Huolella tehty riukuaita kestää parikymmentä vuotta, yhtä pitkään kuin hyvin tehty lankkuaita. Verson kuoreen vedetään ohut viilto juurtumisen jouduttamiseksi. Muuan mies oli ahkeroinut vanhoista vaatteista tilkkutäkin! Ekoteot muuttavat maailmaa ja ihmistäkin. Tällä reseptillä jokaisen seipään kohdalla on noin seitseteltiin myös tuulivoimaa. Ekotekoja voi tehdä vaikka kuppilassa. Kun aidat toimivat ennen karjan kulkua estämässä, seipäiden väleinä pidettiin 90 senttiä. On hyvä rapsuttaa pintamultaa pois pensaan liepeiltä ennen kuin alkaa katkoa juuria lapiolla, muuten käy helposti niin, että juuret jäävät toiseen palaseen ja verso toiseen. "Oikea kaltevuus syntyy siten, että aidas on ensin ylimmän siteen päällä , kahden seiväsvälin päässä se on keskimmäisellä ja edelleen kahden seiväsvälin jälkeen alimmalla siteellä", Niinimäki neuvoo. Viilletty kohta painetaan maahan ja peitellään mullalla. Kokemusten mukaan jyrkkä aita ei kestä ajan hammasta erityisen hyvin. Nyt seipäiden väleinä on metri kustannusja aikataulusyistä. Multasormet REA PELTOLA Uusia kasveja jakamalla ja taivukkailla Syyskesällä ja syksyllä kukkivat kasvit on paras jakaa aikaisin keväällä
Ala on vain pari prosenttia viljan viljelyalasta, mutta se on kasvanut tasaisesti muutamana viime vuotena. Vasemmalla kukkiva pellava, oikealla pellavankorjuuta. Jos remontoisin autoa, mustat mönjät liukenisivat käsistäni pois sahajauhon ja pellavasaippuan seoksella, joka näyttää lanttulaatikolta. (Kuva oikealla) keinokuidut syrjäyttivät sen. Pellavasta saa puunkyllästysainetta, luonnonmaalia, tekstiilejä, paperia, saippuaa, terveysöljyä, eristettä ja ties mitä. Pellavapaperin teko on käsityötä ja siinä on monta työvaihetta. Kemikaaliosaston tavaroiden lisäksi monitaitomies on tehnyt paperia . Tällä vuosikymmenellä pellavaa on taas alettu viljellä. Kaikki pellavasta. ANNE KÄRKKÄINEN Pellavaa on viljelty Suomessa keskiajalta alkaen . Rahan saanti edellyttää jatkokäsittelyä, joka varsin. aa Kaikkein hyödyllisin Kesä tuoksuu Kimmo Kuusisen yhdistetyssä paperipajassa ja puodissa. Naruilla roikkuu kuivumassa arkkeja hylkypaperin ja pellavan sekoitteesta. Viime vuonna pellavapeltoja oli 3000 hehtaaria, öljypellavalla siitä kaksi kol mannesta. Mitäpä pellavasta ei voisi valmistaa. Alakuvassa kuitupellavan esikäsittelyä Konginkankaalla 1 926. Viime vuonna kauppakelpoiselle kuitupellavalle maksettiin hehtaaritukea runsaat 4000 markkaa, öljypellavalle alueesta riippuen 1400-2000 markkaa. Monitaitoinen mikrobiologi Kimmo Kuusinen on perustanut kotinsa ja työpajansa kylän vanhaan yleiseen saunaan. "Toimii ihan hyvin", Kuusinen vakuuttaa. Hän on tipauttanut saippuakeitokseensa koivunlehtiaromia. Pellavatuotteita alan pioneeri on kehittänyt pian vuosikymmenen ajan. Eikä suotta: Kasvista voidaan käyttää kaikki juurta lukuunottamatta. "Tuoksu tulee saippuoista", Kuusinen viittaa pellavaöljysaippuoihin . Puhutaankin kuituja öljypellavasta. Rouhetta ja siemeniä alustetaan leipätaikinaan, ja öljyä käytetään salaatinkastikkeisiin . Kaupan on myös tekstiilejä, pesukintaita sekä pyyheja pöytäliinoja. Sehän kelpaa myös syötäväksi. Kimmo Kuusinen valmistaa pellavakuidusta paperia työpajassaan Fiskarin vanhassa ruukkikylässä. Kiinnostusta ovat lisänneet EU-tuet. Hienoin vesileimattu täyspellavapaperi on piirongin laatikoissa. Tuoksusaippuoiden lisäksi hyllyillä on muun muassa nestemäisiä pesuaineita ja gardenialta tuoksuvaa ihovoidetta. Telineestä voi plarata käsintehtyjä kirjekuoria ja kortteja . Ne ovat samaa lajia, mutta lajikkeet on jalostettu eri käyttöön. Pellavan viljely oli Suomessa pysähdyksissä kolmisenkymmentä vuotta, kun halpa puuvilla ja 64 Pellavan tieteellinen nimi, Linum usitatissimum tarkoittaa kaikkein hyödyllisintä. Viljelyssä oli 30 vuoden tauko Tärkeimmät käyttömahdollisuudet perustuvat siemeniin ja korteen . Ennen teollistumista se oli Euroopan tärkein kuitu . Se myös näkyy puodin laajassa tuotevalikoimassa. Ollaan vanhassa ruukkikylässä Fiskarissa , Länsi-Uudenmaan taidekäsityöläisten keskittymässä, missä vaahterat tavoittelevat taivaita ja koskikarat pulahtelevat jokeen
Pellavalevyillä voidaan korvata lasija mineraalivillat niin taloissa kuin kasvihuoneiden kasvatuslavoillakin. Onnistuminen kuitenkin riippuu siitä , miten kannattavaksi viljely muodostuu." Pirkkamaa uskoo, että vakaan kehityksen jatkuessa Suomessa pellavaa voi runsaan viiden vuoden kuluttua kasvaa 1 000 hehtaarilla. Kehitteillä on myös selluvillan tapainen puhalluseriste. Pellavaöljyinen pesukinnas voi lievittää ärtynyttä akneihoa. (02) 465 4336 Lähellä luontoa ja ihmistä Luonnontekstiilit toukokuussa: Ruskovilla 20% Turmalin 35% Mehiläisvahatuotteet Ekologiset pesuja puunkäsittelyaineet Kirjokanta:··~allvfrikatu 7, 00100 Helsinki, puh. Suuria kehityshankkeita on kymmenkunta, pienempiä maakunnallisia saman verran. ''Tieteellisesti ei ole vielä todistettu, että luomupellavatekstiilillä olisi parantavaa vaikutusta, mutta pellavaöljy on antiseptistä", kertoo pellavatilan emäntä Merja Norrholm. RENTOUDUT * keskellä meriluontoa * NAUTIT * ruoasta uusitussa ravintolassa * LEPÄÄT * luonnon rauhassa, kotoisessa ilmapiirissä * VIRKISTYT * mukavan ohjelman ja ihmisten parissa * KOET ELÄMYKSIÄ * meriristeilyllä * savusaunassa * Kysy edullisia loma-, kokousja ryhmäpaketteja. Eristepellavalle on kehitetty taloudellista korjuutekniikkaa. "Tuotanto on ol lut markkinalähtöistä, ja pellavalle on luotu sopimusviljelyä", toteaa toimialapäällikkö Juha Pirkkamaa Agropolis Oy:stä, joka on Maatalouden tutkimuskeskuksen [MTT] yhteydessä toimiva maaseudun elinkeinojen ja elintarviketalouden kehittämisyhtiö. (015) 443 019 matkap. Markkinoilla on jo kanojen pellavaöljyrehu, jota syötyään siivekkäät munivat terveellisempiä munia. Öljypel lavan johtotähti on Varsinais-Suomessa sijaitseva somerolainen Elixi Oil ja kuitupuolella Norrholmin pellavatila Yttermarkissa Pohjanmaalla. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä Turun ja Helsingin yliopiston , MTT:n ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Terveetkin nukkuvat paremmin pellavalakanoilla, sillä pellava johtaa puuvillaa paremmin lämpöä. Useimmat kuitenkin tuntevat pellavaöljyn puunkyllästysaineena. (05) 353 3084 * Fax. Antiseptinen kangas sopii Norrholmin mukaan myös haavasiteiksi , viileinä säilyvät lakanat makuuhaavapotilai lle. Tilaa Ulkosaariston Helmet -esite! Itäinen saaristo Saaristomatkojen varaus (Taalintehdas) Puh. (05) 353 3 127 * SAARISTO KUTSUU Kuuntele saariston kutsua ja tule mukaan retkille idyllisiin saaristokyliin, majakoille (Bengtskär, Utö) tai nauti merellisestä luonnosta meloen, kalastellen. Kauttamme myös majoitusvaraukset ja kokouspaketit. (02) 466 7650 Läntinen saaristo Saaristomeren varauskeskus (Nauvo) Puh. Vuoden kuluessa eristeitä valmistetaan kahdella tehtaalla. Juha Pirkkamaan mukaan pellavalla on tulevaisuutta . Kilpailijoita on vain Hollannissa ja Itävallassa, missä pellavaa viljellään luomuna muutamilla kymmenillä hehtaareilla. Elixi Oil on kehittänyt maailman ensimmäisen hapettomasti kylmäpuristetun pellavaöljyn , jolla on monia hyviä terveysvaikutuksia. kin hyvälaatuisella kuitupellavalla vaatii taitoa. Pellava-alalla on kunnianhimoista tuotekehittelyä, jossa on mukana yliopistoja , Valtion teknillinen tutkimuskeskus [VTT). "Luonnontuotteita kysytään yhä enemmän , ja alalla on innostuneita yrittäjiä. * 49220 SIL TAKYLÄ * Puh. Sydänja verisuon itautien pitäisi pysyä loitolla. Norrholmien tila ja sen ympäristön 60 sopimusviljelijää viljelevät luomupellavaa 300 hehtaarilla. Kehitteil lä on muitakin ihmisja eläinravintoon liittyviä tuotteita. Pellavaa ei kuitenkaan ole kasvatettu tukien vuoksi , vaan sille on ollut kysyntää. Peltoja ei tarvitse keinolannoittaa, ja Suomen kylmä talvi hoitaa kasvitaudit päiviltä. Hans ja M erja Norrholm päätyivät luomupellavaan näkemyssyistä. Raaka-aineen halpaa käsittelyä ja tuotantoedellytyksiä on varmistanut omalla hankkeellaan Helsingin yliopiston maaja kotitalousteknologian laitos Suitian koetilalla Siuntiossa. 09-601 697 PURJE vie PUHTAIMMIN nyt myös KESÄMÖKIN SOUTUVENETTÄ! VEIKKOSET-sivukölisarja muuttaa SOUTUVENEEN hetkessä toimivaksi PURJEVENEEKSI. Viljelyoppia he jakavat auliisti muillekin. Luonnonmukaista taloneristettä Kuitupuolella suurimpia odotuksia herättää nykyisin eristepellava, joka on hienoon kuitupellavaan verrattuna bulkkituote. 040-507 4737 65. Myös luonnonmaalit ovat tavallisesti pellavaöljypohjaisia. Terveysöljyä ja luonnon maaleja Suurimmat sopimussadot ovat päätyneet kahdelle yritykselle, jotka ovat lähes kymmenen vuotta kehittäneet tuotteitaan. Iho pitää pellavasta Norrholmin pellavatilalla on kehitetty viljelyja käsittelytekniikka luomupellavalle, joka on euSUOMEN LUO TO 5/99 rooppalainen harvinaisuus. Öljyssä on solujen härskiintymistä estäviä aineita ja hyviä rasvahappoja sopivassa suhteessa. Se käy tarkoitukseen joko sellaisenaan tai keitettynä , jolloin ainetta sanotaan vernissaksi. Luomupellavasta kehrätystä langasta voidaan valmistaa iholle miellyttäviä tekstiilejä . Siellä, missä meri ja luonto kohtaavat ... Siellä sovitellaan yhteen muun muassa pellavan tutkimusja kehittämisprojekteja. MTT sekä eri maakuntien työvoimaja elinkeinokeskukset. Hinta: mk 2.680,Puijeeksi käyvät kaikki purjelaudan purjeet! VEIKKOSET Oy Rantasalmi , p
Kalalokki (a), harmaalokki (b) ja naurulokki (c) . kesäkuuta • AVRO LUONNON MAALIT Urtekram Luomusuklaat Tumma Ja vaalea 100g Korinttihassel, Mokka maitosuklaa, Valkoinen murosuklaa 50g Valmistettu perinteisellä käsityötaidolla parhaista, luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista. Ylivoimaisesti runsaimmat ovat peippo ja pajulintu (c) . Kalalokki ja harmaalokki ovat valkoisia, selästä siniharmaita ja niiden siivenkärjissä on mustaa. Lisätietoja: www.kolumbus.fi/bionor, puh. Mistä se on tulossa, minne menossa. 4. Suomessa on noin sata ahmaa (c). Naurulokin naama on tumman suklaanruskea, silmän ympärillä valkoista. (015) 455 219 T:mi Bionor, 52320 Vitsiälä/Ristiina. Koko Suomessa kasvavat sopivilla paikoilla b) koivut d) voikukat e) kataja f) tuomi ja g) pihlaja. Max Havelaar merkki takaa raakaaineiden ja tuotannon täyttävän reilun kaupan pelisäännöt Luomua vuodesta 1981, Aduki Oy Helsinki ADUKI Käytämme tuotteittemme valmistukseen ainoastaan luonnollisia, pääasiallisesti luonnossa yhä uudelleen kasvavia raaka-aineita. 2. Lepakko lehahtaa kesäillassa. Majava on palautettu istutuksin 1900-luvulla, metsäpeura on palannut 1900luvun puolivälistä alkaen ja vesikko hävisi 1960-luvun alussa 8. 7. For our English-speaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/sllindex This issue's summaries include: Short-eared owl in Finland Cultivation of commercially valuable flax becoming popular in Brooks live off the forest Sirpa Seppänen an illustrator from the Sami region Summer houses to be built on protected shores at Repovesi in southern European mink in Estonia SUOMEN LUONTO 5/99. Suomesta hävisivät majava ja metsäpeura 1800-luvulla sekä vesikko 1900-luvulla. 5. Keväällä kutevat hauki (b), särki (dl ja ahven (f). Kalalokki on selvästi harmaalokkia pienempi ja sen nokka on paljon ohuempi. Jää sulaa yleensä kesäkuussa (b) . Auron tuotteilla käsitellyt pinnat samoin kuin tuotteittemme kuivuneet jäänteet voidaan kompostoida. SUOMEN LUONTO 6/99 ilmestyy 3. 3. Lisäksi kalalokki on korkean otsan ja pyöreän päänmuodon vuoksi "kiltin" näköinen. 66 Kukkuu, kukkuu mutta miten käki kukkuu. 6. Alleja, pilkkasiipi-, tukkasotka-, isokoskelo-, tukkakoskelo-, telkkäja haahkakoiraita, lehtokurppia (osaa näistä linnuista saa metsästää vain Ahvenanmaalla) . Tarkkaile lepakoita ja osallistu kesäkilpaamme! Kilpisjärvi vapautuu jäistä Aaro Hellaakosken runoissa soi ylistys luonnolle Vastaukset sivun 51 pähkinöihin 1
Eräissä tapauksissa eläin varastoi myrkkyjä kudoksiinsa itsepuolustustarkoituksessa. Isosiilikehrääjän toukka varastoi kudoksiinsa erittäin myrkyllisiä aineita, kuten villakoiden alkaloideja tai sormustinkukan sydänglykosidejä. Tupakan sukulaiskasveja tutkittaessa todettiin, että perhostoukan syödessä kasvin lehdessä syntyy muun muassa jasmonihappo-nimistä ainetta. Vaurioituneessa kohdassa syntyy kemikaaleja, jotka viestivät kasvin muille osille tarpeesta lisätä myrkkyjen määrää. Tunnettuja kasvien valmistamia alkaloideja ovat unikon morfiini, villakoiden ja leskenlehden pyrrolitsidiinit ja koisokasvien useat kymmenet erilaiset alkaloidit. Eräiden arvioiden mukaan 40. Eläimissä tanniinit haittaavat ruuan, erityisesti proteiinien, sulatusta. Esimerkiksi useat siilikehrääjien heimon perhoset tunnetaan myrkyllisyydestään. Käki lienee kuitenkin oppinut hyödyntämään näitäkin 67. Saponiinit aiheuttavat nisäkkäissä muun muassa verisoluvaurioita. Näiden aineiden yleisyys kasvaa arktisilta trooppisille alueille siirryttäessä. Hyönteisten moninaisesta joukosta löytyy kuitenkin lähes jokaiselle kasvilajille oma hyödyntäjänsä, joka on sopeutunut sen myrkkyihin, vieläpä niin, että jotkut myrkyt itse asiassa toimivat hyönteistoukan ruokahalun herättäjinä. leveyspiirin paikkeilla alkaloidipitoisia kasvilajeja on noin 1 5 prosenttia, päiväntasaajalla jo noin 40 prosenttia kasvilajeista. N ikotiini on esimerkki suuresta puolustuskemikaalien ryhmästä, alkaloideista. Suuri ja vaihteleva puolustusaineiden ryhmä ovat terpenoidit, joista yhtenä esimerkkinä ovat eräissä mykerökukkaisissa syntyvät ja hyönteismyrkkyinä käytetyt pyretriinit. Yleisiä ja tehokkaita puolustuskemikaaleja ovat myös tanniinit. Terpenoideihin kuuluvia saponiinejä esiintyy yli 70 kasviheimossa. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Eläimet kasvikunnan myrkkykaapilla SEPPO TURUNEN K asveja syövien eläinten elämässä on petojen lisäksi toinenkin haaste: kasvikunta ei suostu syötäväksi puolustautumatta, vaan on kehittänyt suuren joukon toinen toistaan tehokkaampia eläimissä vaikuttavia myrkkyjä ja muita torjuntakeinoja. Eläimissä alkaloidit haittaavat hermotoimintoja ja aineenvaihduntaa, vaurioitSUOMEN LUONTO 5/99 Etelä-Suomen rinnelehtojen kevättä somistava imikkä suojautuu saponiini-myrkyllä. Nikotiini, joka on erittäin tehokas hermomyrkky, siirtyy juurista vaurioituneisiin lehtiin noin viidessä tunnissa, minkä ansiosta useimmat hyönteiset lopettavat syönnin siihen paikkaan. Se menee kasvin juuriin jo pari tunnin kuluessa ja lisää siellä nikotiinin muodostusta. Myrkkyjen merkityksestä kasvin puolustukselle kertoo se, että jäniksen tai hyönteistoukan aiheuttama syöntivaurio kiihdyttää kasvin myrkkytuotantoa. M onet kotimaisista kasveistamme, kuten kielo, keltamo, käärmeenkieli, leinikit, vuokot, koisot, villakot ja myrkkykeiso, ovat nisäkkäille ja useimmille muille eläimille varsin myrkyllisiä. Alueilla, joilla kotoperäisiä kasvinsyöjänisäkkäitä ei ole, kuten Havaijin saarilla, kasvit ovatkin lähestulkoon piikittömiä ja myrkyttömiä. tavat maksaa ja muita kudoksia ja esimerkiksi estävät solujakautumista. Runsaasti tanniineja on tammen lehdissä ja yleensä puuvartisissa kasveissa. T unnettuja esimerkkilajeja ovat imikkä, kultapiisku, keto-orvokki, kielo, keltanarsissi ja peltokorte. Siilikehrääjien kirkkaat värit kertovat myrkyllisyydestä ja useimmat linnut karttavatkin niitä
Stora Enso Metsä Pohjois-Suomen hankinta-alue Tiedustelut: Matti Ahonen, hankintapäällikkö puhelin 02046 34447, GSM 0400 891 448 sähköposti: matti. Erämaiseen Saunaniemeen on matkaa Kuusamon keskustasta maanteitä pitkin noin 25 kilometriä. Hanki sinäkin pysyvä jalansija keskeltä kauneinta Suomea. Suomen suosituimmassa mökkikunnassa riittää tilaa myös uusille tulijoille. Siellä voit kokea mieleen painuvia elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Stora Enso on kaavoittanut kirkasvetisen ja ko/aisan Kuusamojärven Saunaniemeen yli 60 vapaa-ajantonttia. ahonen@storaenso.com Sirkka Laine, markkinointisihteeri puhelin 02046 34498, GSM 0400 364 203 sähköposti: sirkka.laine@storaenso.com STORAENSOTM. Voit käydä uusiin seikkailuihin erävaelluksilla, tunturin rinteillä, koskien kuohuissa tai rauhoittua kalastelemaan omalla järvelläsi. Saunaniemen kauniilta rannoilta pääsee kuntakeskukseen tai lähes minne tahansa Kuusamon laajalla järvialueella myös veneellä tai vaikkapa me/omalla. Kysy myös muita tonttejamme Inarissa, Kittilässä, Ranualla ja Posiolla. Ainutlaatuinen Kuusamo täyttää loma-asumisen unelmat Kuusamon luonto on vertaansa vailla