Suomen Luonto 5/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

a. Numminen laulaa nyt hiilen kiertokulusta 5 Irtonumero 7,50 18.6.2010 Lappi puhkeaa kukkaan Kurjenkanerva ja muut kylmään sopeutuneet kasvit värittävät tunturien rinteitä.. Muurahaiskuoriainen ja 20 muuta katseenvangitsijaa Matkalle luontoon Joka puolelta maata löytyy helmiä M
Laulumestari viihtyy avoimien maiden pöheiköissä ja kosteissa viidoissa. Tiheiköstä pulppuaa lähes katkeamatonta liverrystä. Laulua voi kuulla heinäkuulle asti. KUVa MaRKUS VaRESUO · TEKSTi JORMa LaURiLa. syDänkEsä Laulu pulppuaa yössä Vielä ehtii nauttia ilmaiskonserteista. Vain hieman hämärtynyt ilta tuoksuu huumaavana. Luhtakerttunen panee parastaan: tempo on hurja, ja se lainailee estoitta muiden lintujen säkeitä ja sämplää niistä oman kudelmansa
Aurinko ei silloin laske horisontin alapuolelle merenpinnan tasolla. Ylämaissa se näkyy kauemmin. syDänkEsä Keskiyön hetki aurinko hipaisee Lommoltunturin lakea. Lommoltunturi kohoaa Pallasjärven rannalla Kittilässä. Yötön yö alkaa Lapissa toukokuun puolenvälin jälkeen ja jatkuu heinäkuun lopulle. Elokuun puolellakin se valaisee vielä tuntureiden lakia vaikka jää alamaissa jo yönseläksi piiloon. KUVa HEiKKi NiKKi · TEKSTi JORMa LaURiLa
Toinen persoonallinen suotyyppimme ovat palsasuot, joiden kumpujen sisällä on jääsydän. Nauttikaamme kaikki Suomen hienosta luonnosta. Hyvät lukijat, toivotamme monimuotoista ja lämmintä kesää! Elokuun puolivälissä ilmestyykin sitten taas tuore ja monipuolinen Suomen Luonto. JORMa LaURiLa PÄÄTOiMiTTaJa jorma.laurila@sll.fi Jari Peltomäki 50 KESÄN ViTSaUS. PÄÄKiRJOiTUS SYdÄNKESÄ SUOMEN LUONNOSSa K Kotimaamme koko kirjo tarjolla esäkaudella luontomme on esillä koko kauneudessaan ja rikkaudessaan. Emme myöskään aina muista, miten ainutlaatuista luontoa Suomessa on. Myös laajat aapasuot jänteineen ja rimpineen ovat vaikuttavia ja näin alkukesällä myös äänekkäitä, kun kahlaajat varoittelevat poikasiaan. Jos sinulle ilmaantuu rengasihottuma, on syytä mennä lääkäriin. Luontohelmiä riittää Hangosta Utsjoelle. Kesällä se pienenee ja talvella kasvaa, ellei ilmasto pysyvästi muutu lämpimämmäksi. Lähtökohdaksi kohteita valitessamme otimme sen, että käynnin voi yhdistää kätevästi muihin lomamatkoihin ja useimmat niistä sopivat myös lapsiperheille. Meillä on myös muualla maailmassa harvinainen vapaus liikkua luonnossa jokamiehenoikeuksien turvin. Maan pinnalle ulottuva peruskalliomme näyttää meille olevan itsestäänselvyys, mutta jo virolaiset hämmästelevät sitä ihastuneina onhan Viron oma kallioperä jopa satojen metrien irtomaakerroksen peitossa. Tarjolla on muun muassa aapa- ja palsasoita, ikimetsiä, vapaita koskia, tuntureita, merenrantakallioita ja lintukosteikkoja. Maankohoamisrannikko on toinen erikoispiirteemme, joka näkyy parhaiten Pohjanlahden maisemissa. Tässä numerossa tarjoamme joukon retkivinkkejä, jotka antavat monipuolisen kuvan luontomme peruspiirteistä. Punkkien kanssa ei kannata ottaa riskejä. 6 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 timo nieminen Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola AssistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto JameS GatHanY / WikimeDia. Myös me täällä toimituksessa jäämme pienelle kesätauolle. Pohjoismaiden ohella tällaiset kulkuoikeudet ovat vain Skotlannissa, siellä jopa oikein lailla turvattuina
KaNNESSa Tunturit kukkivat parhaillaan. 54 Kuolivatko dinosaurukset ilmansaasteisiin? lentokuva Hannu vallaS Retkeily ja matkailu 16 Matkalle monimuotoiseen Suomeen. 40 Kovan kuoren alla. Kuvan kimalaiskuoriaiset ja 20 muuta potretissa. W W W.suoM E n luo nTo.Fi SUOMEN LUONTO 5 | 2010 7. 58 Ulkomeren syleilyssä. Puutiaisetjataudit. 32 KaaKKURi. 66 ilkikuristen loikkien mestari KasvokkainMauriAnteroNummisenkanssa. 52 RETKi RaJaLLE. Kaakkuri. Kovakuoriaiset. Luonto ja ympäristö 8 Rauduskoivunkirvat valtasivat maan 10 Karhu pois Ruotsin punaisesta kirjasta 12 "Luonto tarvitsee lisäbudjetin" Tiede ja tutkimus 12 Pieni suojelukohde haluaa ison kumppanin 50 Punkin uusi aalto. Komeimmillaan kirjo on Kilpisjärven suurtuntureilla. Kotimaanparhaatluontomatkakohteet. Pieniä, kylmää sietäviä jalokiviä sivuilla 2031. Ulko-Tammio. Ihmiset ja elämäntapa 48 Räpyläjahti alkaa. Sopivia pesimälampia on vaikka kuinka, mutta kaakkuri on edelleen harvalukuinen. Tunturikasvienkauneutta. SuomenLuonnonkesäkisa. Miksi? SuomenLuonto5|201069.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 20 Huipulle nousu. Rauhaa ja hiljaisuutta kävelyn tahtiin on tarjolla esimerkiksi itärajan retkeilyreitillä Suomussalmella. Vakiot 8 Luontojaympäristönyt 14 Maailmalta 49 Kolumni 65 Vahtikoira 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 74 Havaintokirja 76 Kysyluonnosta 80 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu 58 VUOROVENEELLÄ SaaRiSTOON. itäisen Suomenlahden kansallispuiston Ulko-Tammiosta löytyy muun muassa rehevä lehto. Lähde merelle. Tutustu kovakuoriaisiin. Kuva Pekka Luukkola. 40 KOVia LaJEJa. Pyhiinvaellusmatkan voi tehdä kotimaassakin. 32 Menneisyyden lintu
Lokki voitti: pian kuvaaja ari ahlfors näki, kun lokki söi lammesta saalistamaansamakoisaakirjolohenpoikasta. aNTTi HaLKKa Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 8 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Koskaanaiemminenolehuomannut lajin vioittavan koivua, vaikka se äärettömänrunsaanaajoittainesiintyykin." Vaikutusta voi olla rauduskoivujen kasvulle, arvioi toinen hyönteisekspertti,dosenttiMarko Nieminen. Autot ja pihat peittyivät kirvoihin etenkin EteläSuomessajaPohjanmaalla. "Kukkiaoliaivanhyvin,jasatokinvoisiis onnistua,muttahiukanaskarruttaa,ehtivätköpölyttäjätkiertääkaikkiallalyhyenkukinnanaikana.Tärkeimpiäpölyttäjiäkimalaisia näkyikukinnanaikaanmukavasti,jotenniidentalvehtiminennäyttääonnistuneen." "Nytnähdään,mitenmustikkaonsopeutunutheinäkuunhelteisiinjotoukokuulla.Kesäkuunsääontokiainamustikkasadonkannaltaratkaiseva." aNTTi HaLKKa Rauduskoivunkirvat Vaellus ruokkii leppäkerttuja ja hämähäkkejä. Koivut vahingoittuivat paikoin. Vaellusalkoijoennentoukokuun puoliväliä:"Merenpintaoliaivan kirjavanaankirvoja",lintuharrastajaarto JuvonenraportoihelatorstaistaPorvoon edustalla. Neljä päivää myöhemminsäätutkatnäyttivätSuomenolevan valtavienkirvalauttojenalla. Lajiosoittautuirauduskoivunkirvaksi (Euceraphis betulae), joka on tunnettu vaelluksistaan.Vastaavajättivaelluson viimeksiollutyli20vuottasitten,1988. Sade pudotti kirvoja maahan ja mereen.Ahvenanmerellämerenpinnankirvajuovia luultiin ensin öljyksi. Koivukirvat ovat lyhytikäisiä. KiRVaT TULiVaT samojen itävirtausten mukana, jotka toivat myös helteet. "Tämäkirvaeivaihdaisäntäkasvia,eikäsitäpidetävarsinaisenatuholaisena." Holopainen kuitenkin huomasi, ettäkirvatsaivatnytkoivunlehtiänuutumaan,kunniidenimeskelyyhdistyihelteeseen. KoivunkirvatolivatlisääntyneetVenäjän jaValko-Venäjänkoivikoissa. "Laji on Suomessa yleinen ja monillehyvintuttu,vaikkapaautonsakoivun alleparkkeeraaville,kunhetuskailevat kirvan tuottaman tahmean mesikasteen kanssa", sanoo soveltavan ekologianprofessoriJarmo HolopainenItäSuomenyliopistosta. Koskelo oli tullut lokin kalaapajille. Holopainen kertoo, että vaelluksissaonkysesiirtoemoparvista.Neetsivät vaeltamallauuttaasuinsijaa,kunkanta kasvaalähtöalueellaliiantiheäksi.Suomessa ne pyrkivät lisääntymään ja kilpailevatkotimaistenkirvojenkanssa. Tuulikuljettijonkinverranmyöstuomikirvoja,jotkaviljelyksillesiirtyessään voivataiheuttaatuhoja. Toukokuunarmadastaovatnytjäljelläpoikasetelinymfit:kirvatsynnyttäväteläviä poikasiajalisääntyvätsuvullisestivasta YLLÄTTÄVÄ haVainTO ari aHlForS Kova kiista kalapaikasta IsokoskelosaikyytiäselkälokiltaKangasalla. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOiMiTTaNEET aNTTi HaLKKa Ja aLiCE KaRLSSON häTkähDyTTävä ilMiÖ nYT LuOnTOOn! veSa GreiS / kuvaliiteri KESÄN HERKKU Erikoinen mustikkavuosi? Toukokuun helteet kiihdyttivät mustikankukinnanennätysnopeaksi."LapissajaOulussakukintaoliehkämyösennätysaikainen", sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaKauko Salo
Munkkikorppikotkan siipienväli voi olla jopa kolme metriä. "Onhyvinkinmahdollista,ettämyöskokovuodesta 2010 tulee mittaushistorian lämpimin, vaikka El Niño on nyt heikkenemässä", toteaa Makiko SatoNasastaSuomen Luonnolle. Kirvojen paljous yhdessä helteen kanssa oli joidenkin koivujen lehdille liikaa. Jarmo HoloPainen mika Bruun SUOMEN LUONTO 5 | 2010 9. KUiN ÖLJYÄ. Erityisen lämmintäolipohjoisellapallonpuoliskolla,jollamaalis huhtikuuoliyliasteenvertailujaksoakorkeampi. Imukärsäkin on puolimillinen! Sen avullakirvapääseetehokkaastikäsiksi rauduskoivunlehtiensuonistoon. aNTTi HaLKKa Munkkikorppikotka lensi halki Suomen Euroopan suurin päiväpetolintu säväytti etelärannikon lintuharrastajia toukokuussa. Sade pudotti kirvoja mereen valtavalla alueella Suomen itärajalta Tukholman saaristoon. Se kiersi Helsingin,ilmestyinäkyviinPorvoossajaviettiyönLoviisantienoilla.Matkajatkui21.5HaminankauttaVaalimaalle,missämunkkikorppikotkapoistui maasta12.35noinkahdenvuorokaudenvisiitin jälkeen. Korppikotkan tapoihin kirjattiin myöhäinen liikkeellelähtö,silläseviihtyiyöpymisseudullaan aamupäiväänennenpitempääsiirtymistä. aNTTi HaLKKa NUUPaHdUS. Vaellus lisää kirvojen määrää rauduskoivuissa. Kuva Haminan Koivuluodon edustalta. valtasivat maan Jarmo HoloPainen syksyllä. Semyösmerkitseeherkullistaravintokohdetta monille leppäkertuille, hämähäkeille,jopalinnuillekin,silläkoivukirvaonkirvaksiiso. MaapallonpintalämpötilaoliNasanGistemp-analyysin mukaan keskimäärin 0,7 astetta vuosien 1951 1980 keskiarvoa korkeampi. Lämpenemiseen vaikuttaa ihmisen toimien ohella Tyynenmeren kohonnut pintalämpötila eliElNiño-ilmiö. SamanailtanalintunähtiinPerniönasemanliepeillä,missäsemyösyöpyi.Seuraavanapäivänä korppikotka suuntasi itään, Tenholan ja Kirkkonummen kautta Klaukkalaan. Pekka alho ja Kimmo Jarpa havaitsivat munkkikorppikotkanMynämäellä19.5.kello14. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT ilMasTo ja sää mika Honkalinna Vuodesta 2010 mittaushistorian lämpimin? Tammihuhtikuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin. "Liukuva 12 kuukauden jakso toukokuusta 2009huhtikuuhun2010olisitäjo." aNTTi HaLKKa linTusEnsaaTio JÄTTiLÄiNEN iNKOOSSa
Harjalintu jouduttiintoteamaanRuotsissasukupuuttoon kuolleeksi. Suurin uutinen on Ruotsissa melko yleistenjalojenlehtipuiden,saarnenja jalavan,arviointivaarantuneiksi.Syynä ovatsienitaudit,joillepuuteivätolekehittäneetvastustuskykyä. Ilves säilyy Ruotsissa silmälläpidettävänä eli lähes uhanalaisena. Myös Suomessa hallitus on valmistellut pitkällelakimuutoksen,jossa60prosenttiarantarakentamisenpoikkeusluvistasiirtyisikunnille. Kaloista herättää huomiota turskan uhanalaisuusjamateenpäätyminensilmälläpidettäväksi.Madeonvähentynyt nopeastieteläisessäRuotsissa.Arviopitääyhtenätodennäköisenäsyynävesistöjenlämpenemistä,sillämadeviihtyy viileissävesissä. LiitonuusikunniajäsenKalevi Keynästotesi Säätytalontilaisuudessaluonnonsuojelunperusarvotaristoteelisiksi:"Hyvyys,totuus,kauneus". aNTTi HaLKKa 10 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Ruotsi on ottamassa isoja askelia kohti eurooppalaistamaanomistuskulttuuriajatämätapahtuupoliittistenpäättäjienluvalla",sanooympäristöjuristiOscar alarikRuotsinluonnonsuojeluyhdistyksestä. Toisaalta saarnilehdot on jo määritelty uhanalaisiksi. Suurpetojentilanneonkehittynytparempaan suuntaan.Karhutassuttelinytulospunaisen kirjan uhanalaisluokista; sen kantaonkasvanut. LinnuistaallintalvikantaItämerellä määriteltiin nyt erittäin uhanalaiseksi, koska se on parissakymmenessä vuodessavähentynytjopa70prosenttia. Merilinnuista uhanalaisia ovat uudessa listassa muun muassalapasotka,karikukko,pikkutiira, hietatiira ja räyskä. Uusi ympäristöavaus -palkintomeniasuntoministeriJan Vapaavuorelle (kok.), joka ehdotti talvella ilmasto- ja energiaministeriönperustamista. "Laiminlyönnistä on suurimmassa vastuussa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.)", arvioilakiavalmistellutdosenttiHeikki Simola. "Jos ydinvoimaloille annetaan uusia lupia ennen kuin oleellisesti tiukennettu ydinvastuulaki on voimassa, yhtiöt voivat väittää heidän omaisuudensuojaansaloukattavan,joskorvausvelvollisuutta merkittävästi lisätään luvan myöntämisen jälkeen", arvioi Suomen Luonnon haastattelema sopimusoikeuteen erikoistunut professori, jokaeihaluakommentoidaasiaanimellään. Uhanalaisia ovat yhä susi ja ahma, muttaniidenluokitusonviidenvuoden takaista lievempi. "Jossaarnensienitautiseuraasamaa kehitystäkuinBaltiassajaRuotsissa,tiedossa on pahaa jälkeä", sanoo metsäpatologianprofessoriJarkko Hantula Metsäntutkimuslaitokselta. jokaMiEsrannaT vaarassa Rantarakentamisen poikkeusluvat kunnille? Ruotsisssarantojenavoimuusonlaillasuojattu.Nytoikeuttauhkaahallituksentekemä päätös antaa kunnille vapauksia rantatonttienkaavoituksessa.RuotsinluonnonsuojeluyhdistysSNFvalmistautuutaistelemaanvapaiden jokamiesrantojenpuolesta. Nykylain mukaan yhtiöt korvaavat ydinturmaaenintään200miljoonallaeurolla.Eduskunnan vuonna 2005 yksimielisesti hyväksymässä laissa yhtiöiden vastuu on Suomessa tapahtuneistavahingoistarajaton. Haahka ja tervapääsky päätyivät kannan vähenemisen takia silmälläpidettäviksi lajeiksi. Karhu pääsi pois Ruotsin punaisesta kirjasta. Myös Suomessa kanta on kasvanut. yMpärisTÖpalkinnoT Vapaavuoren avaus palkittiin reiJo Wallin / kuvaliiteri Suomenluonnonsuojeluliitonvuoden2010 ympäristöpalkinnonsaiekologi,akatemiaprofessori ilkka Hanski. Syynä voi olla halu tukea alan teollisuutta vapauttamallasekorotetustakorvausvastuusta. "Pelkäämmeettätulossaonlupa-automaatti", sanoo luonnonsuojelupäällikkö ilpo KuronenSuomenluonnonsuojeluliitosta. MaRia PaLO TURVaSSa. SUOMEN UHaNaLaiSaRViOiNTijulkaistaantämänvuodenlopulla.Suomen LuonnonsaamientietojenmukaanSuomessakin jalavat säilyvät todennäköisesti uhanalaisina, mutta saarni päätynee vain alueellisesti uhanalaiseksi. "Envoipuuttuaasiaan,koskaseontyö-jaelinkeinoministeriönalaa",ilmoittaaoikeusministeri Tuija Brax(vihr.)sihteerinsävälityksellä. MiKKO NiSKaSaaRi Karhu pois Ruotsin Suurpetojen asema parani, mutta saarni ja jalavat päätyivät uhanalaisiksi. Ruotsin uusi uhanalaisarviointi valmistui huhtikuussa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT jääkÖ laki sovElTaMaTTa? uhanalaisET Asetuksen viivyttely vaarantaa ydinvastuulain Hallitusonviivyttänytviisivuottaydinvastuulain saattamista voimaan asetuksella
Ruotsissatehdäänarviointiviidenvuodenvälein.Suomessaviimeisinarvioonvuodelta2000.Tahtionhidasluonnonmuutosnopeuteenjatutkimustiedonkarttumiseen nähdenjonkinlainenvälitarkistusolisipaikallaan. aNTTi HaLKKa SUOMEN LUONTO 5 | 2010 11. Haahkan uhanalaisuudesta on keskusteltumyösSuomessa. Tahko Developmentin tavoitteena on saada Super-Tahkon korkeuseroksi 750 metriä, mikä on talviolympialaisten miesten syöksylaskurinteenedellytyksenä. Viimeisin laajennus tehtiin luontokeskuksenrakentamisenyhteydessä1999vastoinlakia, yleiskaavaajapuistonperustamistarkoitusta. Hotelliontodellinenkäenpoikakansallispuistossa. Koko biotooppi on vaarassakadota.Olenturhaanyrittänyt saadaerisäätiöiltärahoitusta,jollatutkittaisiinsaarnissamahdollisestiesiintyväävastustuskykyä." SuurpedoistailveksentilanneonselvästiparantunutSuomessa,samoinkarhun.Sudellajaahmallameneeheikosti. Suomesta tauti varmistui 2007, ja se on jo ehtinyt vaurioittaa monia merkittäviä saarnilehtoja. Tahkon korotus maksaisi miljardeja Nilsiän Tahkovuoren korottaminen 300 metrillä maksaisi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksenVTT:nmukaanjopakuusimiljardia euroa.HankkeestavastaavaTahkoDevelopment -yhtiö on aiemmin kertonut korotuksen maksavan350400miljoonaaeuroa. Ruotsin saarnikanta on uhattuna sienitaudin takia. Näkemyserotovatsiinä,kuinkaisollealueelle ja kuinka jyrkästi tarvittava maa-aines pitää levittää, jottei se lähde vyörymään alas. aNTTi HaLKKa Uhanalaisuus Uhanalaisuustarkoittaahäviämisvaaraaluonnosta.Uhanalaisluokkiaonkolme: äärimmäisenuhanalainen,erittäinuhanalainenjavaarantunut.Lisäksipunaiseenkirjaanotetaanhävinneetjalähesuhanalaisetelisilmälläpidettävätlajit. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT kansallispuisToT kirSti HaSSinen eSa Pienmunne / kuvaliiteri punaisesta kirjasta Kolin kansallispuiston hotellista seuraava laajennuskiista? EduskuntahyväksyitoukokuussaPallaksen hotellintilalleneljäkertaanykyisenkokoisenrakennuksen.Pallas-lainvanavedessätullaan todennäköisestipianvaatimaanmyösHotelliKolinlaajentamista,nytjoyhdeksättäkertaa.Valtio omistaa1961rakennetunhotellin,jossavuokramiehenäonPohjois-KarjalanosuuskauppaPKO. VTT:n laskelman pyysi ja julkaisi Itä-Suomen ylioppilaslehtiUljas. PKO:n toimitusjohtaja on jo haaveillut julkisesti minikylpylästäjatuhannestalisäneliöstä. SuomenluonnonsuojeluliitonPohjois-Karjalan piiriperuituolloisestarakennushankkeestatekemänsävalituksen,kunsilloisenmaakuntajohtaja Tarja Cronbergin (vihr.) johdolla neuvotellussa sopimuksessa kirjattiin yhteisiksi tavoitteiksi muun muassa laskettelun lakkaaminen vuonna 2013.Luonnonsuojelupiirilläonasiassapuhevalta,koskakansallispuistoaeiolisiilmanpiirinvuosien198990toimintaa. aNTTi HaLKKa ylioppilaslEhTi sElviTyTTi SaaRNi VaaRaSSa. Ympäristövaikutusten arviointiraportti on osoittanuthankkeessaolevanvakaviariskejä. JUHa HONKONEN "Pahoin vahingoittuneita saarnia on jo laajalla alueella
Luonnonsuojeluliitto ehdottaa vähintään sadan miljoonan satsausta. Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen tulee lisätä luonnonsuojelunrahoitusohjelmaaainakin100miljoonalla eurolla vuodessa. Niiden pieni keskikoko (0,6 hehtaaria)herättääepäilyjäelinvoimaisten populaatioiden säilymismahdollisuudesta.Tutkimustenmukaanetenkin uhanalaisetlajithäviäväthelpostipienlaikuistanetarvitsevatisojaalueitatai verkostoja. Avainbiotooppien arvo kasvaisi, mikäliniitäympäröisivoimakkailtametsätaloustoimiltasuojattupuskurivyöhyke. Ne paheksuivat myös liki viiden miljoonankruununjahtikustannustenkattamistaluonnonmonimuotoisuudensuojelurahoista. PERTTi KOSKiMiES Pieni suojelukohde haluaa Pieniä metsien arvokohteita on suojeltu niin sanottuina avainbiotooppeina. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laskelmat viittaavat kuitenkin siihen, että pienilläkinlaikuillaonmerkitystä.Ehtonaon,ettälähelläonisosuojelumetsä tai että suojeltavan lajiston levittäytymiskykyonhyvä. Tarhassa olevat kahdeksan naarasta ovat perimänmonipuolistamiseksiperäisineripuoliltaFennoskandiaa.Nesynnyttävätvuosittain 3050 pentua. Luonnonsuojelujärjestötvastustivatpienensusikannan näin rajua harventamista ja kantelivat siitä EU:hun. Tavoitteena on monipuolistaa eläintenperimää. "Sopiva hetki asettaa turpeelle valmistevero on 2011, jolloin maakaasun jakivihiilenympäristöverojakorotetaan tuntuvasti." Turpeenverotuspalvelisisamallaympäristötavoitteita, kun turvetta korvautuisienergialaitoksissapuulla. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT Takaisin luonToon luonnon kirjo Naali palautettavissa Skandinaviaan Norjassaonistutettuluontoon86naalinpentuavuosina20062009.Ensimmäinen tarhaperäinen naalipari sai viisi poikasta 2008 Dovre-tuntureilla, missä laji ei ollut lisääntynyt 14vuoteen. Vastaavia havaintoja kalojen, jyrsijöiden, käärmeiden ja koirien poikkeuksellisesta käyttäytymisestä jopa viikko ennen maanjäristystä ontehtyaiemminkin. PERTTi KOSKiMiES kiisTElTy jahTi Ruotsi hoitaa susiansa rajuin keinoin TammikuussaRuotsissa tapettiin erikoisluvin29suttaneljässä päivässä 12 000 metsästäjänvoimin.Uudenpetopolitiikan seuraava vaihe on siirtää Keski- ja EteläRuotsiinenintään20uutta sutta poronhoitoalueelta ja todennäköisesti naapurimaistakin. Suomea on johtanut ehkä muistissa olevan historian luonto- ja ympäristökielteisinhallitus." Sata miljoonaa euroa auttaisi luontoa jo paljon. Mennyt kolmivuotiskausi on ollut luonnonsuojelussa erittäin vaikeaa aikaa. "Monimuotoisuuden vuosi on oikea hetkiturvatasuomalaisenluonnonsuojelulle perusrahoitus", sanoo luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi toiselle kolmivuotiskaudelle toukokuussa valittuRisto Sulkava. Luonnonsuojeluliiton ar- hErkäT aisTiT Sammakot ennustavat maanjäristyksen Sammakot poistuivat parittelukosteikoltaan kolme päivää ennen voimakasta maanjäristystä (6,3 Richteriä) Italiassa keväällä 2009.Tutkimusalue,jollapoikkeuksellistaliikehdintäähavaittiin,sijaitsee74kilometriäjäristyskeskuksesta. Paluu alkoi kymmenen päivän kuluttua,kunjälkijäristyksetolivatpäättymässä. Lisäksi suojelualueiden välisiä yhteyksiä tulee vahvistaa ja suojelualueidenhoidonvaratturvata. Ohjelmassa tulisi panostaa suojelualueisiin erityisestieteläisenSuomenmetsissä,soilla ja merialueilla sekä pelastaa uhanalaisetlajitjaluontotyypit. "Tämä on vähintä, mitä hallitus voi tehdä. "Turpeenverotuksesta",sanooSulkava.Turveontällähetkellävapaavalmisteverosta. Sulkavatoivoosadanmiljoonanlisäpanostustajoseuraavaanbudjettiin. Istutusalueilta on poistettu ketut, ja luultavasti siksiylipuoletnaaleistasäilyy hengissä kriittisimmän, ensimmäisen elintalvensayli. PERTTi KOSKiMiES "Luonto tarvitsee lisä Monimuotoisuus ei säily ilman lisärahaa. Tehokkaimmin avainbiotoopit auttaPaavo Hamunen / kuvaliiteri 12 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Metsälain suojelemilla arvokkailla elinympäristöillä on merkitystä lajien suojelussasuojelualueverkostontäydentäjänä",vahvistaatutkijaanne LaitaJyväskylänyliopistosta. Sammakotsaattavataistiajäristystäedeltäviä maankuorenliikkeitätaimagneettikentänhäiriöitä, joita mittalaitteetkin ovat toisinaan havainneet. "Metsäluonnon monimuotoisuuteen panostaminenonlisäksijuurinyttaloudellisestijärkevää,kunpuunhintaonalhaalla." LiiTTO PYSTYY SaMaNtienehdottamaan myös, mistä sata miljoonaa saataisiin
Metsien ja soiden suojelu on varsinkin Etelä-Suomessa pahoin kesken, ja esimerkiksi korpien tilanne vaatisi nopeita toimia. vuorovaikuTus Kasvit yhdessä tuholaisia vastaan Raudus- ja hieskoivu pidättävät lehtiensä pinnoillesuopursunilmaanpäästämiäyhdisteitä kasvaessaan suopursun läheisyydessä. MüncheninteknillisenyliopistonjaBayreuthin yliopistontutkijatlöysivätseittiaineksenproteiiniketjuistaeräänlaisenkemiallisenkytkimen,joka reagoi ympäristön muuttumiseen. Korpipuro Kuhmon Jonkerinsalossa. Tämä yhdessä kanavan aiheuttamanpuristusvoimankanssasaaaikaan seitinmuodostumisen. Piia aHONEN vion mukaan yli puolet tarvitaan metsiensuojelussajosovittujentavoitteiden saavuttamiseen. PERTTi KOSKiMiES aNNE LaiTa. Laboratoriokokeetosoittivat,ettäkoivunlehtiä vioittavat tunturimittarin toukat ja lehtikärsäkkäät karttavat voimakkaasti suopursun hajua.Lehtikärsäkkäätmyösvalitsivatmieluummin ilmansuopursunaapuriakasvaneenkoivunoksan ravinnokseen kuin suopursun läheisyydessä olleenoksan.Tuloksetantavataihettauskoa,että kasvitvoivathyödyntääsamassaeliöyhteisössä kasvavannaapurikasvintuottamiahaihtuviayhdisteitäomiatuholaisiaanvastaan. Jyväskyläläisbiologin tutkimuksen mukaan pientenkin kohteiden suojelu kannattaa. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 13. Kytkimen ansiostaproteiiniketjuteivätpääsetakertumaan toisiinsakehruurauhasenvesiliuoksessa.Kunvalkuaisaineet työntyvät rauhasesta kapean kanavankauttaulos,kemiallinenmuutosympäristössä laukaisee kytkimen. Valkuaisaineketjuistakoostuvanseitinrakennetunnetaan entuudestaan,muttavastanytsaksalaistutkijat ovatonnistuneetselvittämään,mitenhämähäkkipystyyvalmistamaanlankaaniinnopeastikehruurauhasensanestemäisestämateriaalista.Tutkijoidentavoitteenaonhämähäkkiämatkimalla tehdäsamanveroistakuituateollisesti. Avainbiotooppeihinkuuluvatesimerkiksi lehdot,puronvarsikorvetjaavoimetsuolaikut.Avainbiotooppejaonrajattuyksityismetsiinnoin85 000hehtaaria. "Metsiensuojeluohjelma Metson pysyvät pinta-alatavoitteet on mahdotontasaavuttaailman50miljoonaneuron lisäystä", sanoo Luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijaSini Eräjää. "Määräaikainenkin metsiensuojelu tarvitseekymmenenmiljoonaalisää." aNTTi HaLKKa KOSTEaa RiKKaUTTa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT sEiTin salaT Hannu Huovila / kuvaliiteri budjetin" Heikki kokkonen / kuvaliiteri Hämähäkinseitti kovettuu hetkessä Hämähäkinseittionvetolujuudeltaanviisi kertaa vahvempaa kuin teräs. Tulostenperusteellakasvillisuudenmonimuotoisuuden merkitys korostuu metsäpuiden suojautuessahyönteistuholaisiavastaan. ison kumppanin JYväSkYlän YlioPiSto vat maassamme harvinaisten rehevien metsätyyppienlajistoa,jonkalevittäytymiskykyalueeltatoiselleonkohtalainen. AsiaselvisiItä-Suomenyliopiston,Turunyliopiston sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksenyhteistutkimuksessa
Metsäyhtiöt arvioivat saavansa sopimuksestahyötyä,koskayhäuseammatasiakkaathaluavatvarmistuatuotteidenekologisestakestävyydestä. JORMa LaURiLa 14 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Välilläolitosinkauhuromantiikankin aika.Kunrahatloppuivat,hautausmaa suljettiin1970-luvulla.Seurasivandalismin,satanisminjaoutojenyöllistenmenojenkausi.Hautapaasiarikottiin,jopa ELÄViÄ Ja KUOLLEiTa. Neuvotteluiden arvioidaan kestävän kolme vuotta.Sinäaikanaehdotonhakkuukieltoon290 000neliökilometrillä. Highgatenvanhaa(läntistä)osaaon pidettyjopakokoEnglanninhienoimpanajaromanttisimpanahautausmaana. Hautausmaa kuuluu sekä kuolleille että eläville. kanaDa Carr CliFton / minDen PiCtureS / SkoY Metsien suojelussa huima edistysaskel Ympäristöjärjestöt ja parikymmentä suurta metsäyhtiötä julkistivat toukokuussa suunnitelman,jollapyritäänsuojelemaantaisaamaankestävänmetsänhoidonpiiriin720 000neliökilometriäelinoinkaksikolmasosaaKanadan boreaaisistametsistä. "Kun WWF painottaa luonnonsuojelun tärkeyttä,kyseeioleyksinomaansiitä,ettähaluammeihastellametsänpuitataisammakoita.Kyse onsiitä,ettänuopuutjasammakotovatensiarvoisentärkeitämetsänhyvinvoinnille,jametsän hyvinvointitaasonensiarvoisentärkeääomalle hyvinvoinnillemme," järjestön luonnonsuojelujohtajaChris Elliottoteaa. ERKKi MaKKONEN Englannin romanttisin Highgate oli sadan vuoden ajan Lontoon näyttävin hautausmaa. Luonnonympäristöjensuojeleminenvaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen muun muassa turvaamalla tulevaisuuden lääkevarantoja, vähentämälläsaasteiden,myrkkyjenjasäätilan ääri-ilmiöiden vaikutuksia sekä tarjoamalla virkistyspaikkoja,jotkatukevatihmisenfyysistäja henkistähyvinvointia. Jenny Cox haluaa yhdistää arvokkaan kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden. Sitten seurasi rappion kausi, mutta vapaaehtoisten työllä nekropolis nousi uuteen kukoistukseen. Maisema-arkkitehti Jenny Cox laittaa kätensä varovasti hautaristille.Ympärillämmeleviäämilteiläpipääsemätönviitajapuidenlehvästökätkeetaivaan.Monethautapaadetovatvinossajamurattienjakarhunvatukoiden peittämiä.Mustapääkerttulaulaainnokkaasti,jakettujuokseehiekkakäytävän yli.Täälläontaivaallinenrauha. Cox vastaa hautausmaan kunnostamisesta,jahänentavoitteenaanonsuojellasekähistoriallisiaarvojaettäluonnonmonimuotoisuutta.Kuolleidenkaupungista, nekropoliksesta, on tulossa myöselävienkaupunki. MAAILMALTA TOiMiTTaNUT JORMa LaURiLa MoniMuoToisuus luonToMaTkailu Metsät antavat ihmisille myös terveyttä Ympäristöntuhoutuminenaiheuttaaihmisillevakaviaterveysongelmiajasairauksia, muttaluonnonsuojelullatuloksetvoidaankääntääpäinvastaisiksi,arvioiMaailmanluonnonsäätiönWWF:ntuoreraportti(VitalSites:TheContributionofProtectedAreastoHumanHealth). l Ympäristöjärjestöt pitävät neuvotteluiden alkamistamerkittävänäedistysaskeleena.Neovat vuosia järjestäneet metsäyhtiöille kielteistäjulkisuuttakampanjoimallapohjoisten metsien ryöstöhakkuita vastaan
MAAILMALTA hautausmaa heräsi henkiin kuvat Jorma laurila KETTUJa Ja LEiJONa. Soihtujen liekki osoittaa alas: se on kunnioituksen merkki. Hän kiersi näyttämässä kaukomailta hankkimiaan eksoottisia eläimiä ympäri Eurooppaa. vainajia otettiin esiin. Muistomerkitovatmoninaisia,jakiertokäynneillä niistä kuulee kiinnostavia tarinoita. Hänkeksituodaeksoottisiaeläimiäkaukomailtajakiersinäyttämässäniitäympäri Eurooppaa. Siellä lepää muun muassa Karl Marx. 15. Vierailijoita käy vuosittain tuhansia. Vuonna 1975 perustettu Friends of Highgate -yhdistys osti hautausmaan itselleen 1981. Lisätietoja: http://www.highgate-cemetery. Kiertokäynnit ovat suosittuja, ja niihin kannattaavaratapaikkaetukäteen. JORMa LaURiLa Highgate West -hautausmaalle pääsee vain opastetuilla kiertokäynneillä. Esimerkiksi George Wombwellin haudalla on nukkuva leijona. "Kunnostaminen jatkuu ainakin 15 20vuotta.Luonnonmonimuotoisuuslisääntyyvuosivuodelta",Coxsanoo. Leijonaveistos kertoo George Wombwellin tarinaa. Viereisellä itäisellä hautausmaalla saa liikkua vapaasti. org/index.php/tours. Toiminta alkoi kahdellakuristajakäärmeellä.Hänelläolimyös vahvaleijonaNero,jonkaarvellaanole- vanveistoksenmalli.Bisnesmenihyvin jaWombwellkuolivarakkaana. Alaspäin avautuvahevosenkenkämaineikkaanhevosvaljakkoyrittäjäJames Selbynhaudalla puolestaan kertoo hänen huonosta onnestaan.OnneamerkitsevähevosenkenkäosoittaaEnglannissaylöspäin. Kaikki, mikä saatiinirti,lähtimukaan. Highgate West Cemetery on PohjoisLontoon merkittävin matkailukohde. Hautausmaalla on ketuillakin sijansa. Kaiken alleen peittäviä karhunvatukoita raivataan, voimakkaasti varjostavia saarnia kaadetaan ja muratteja hävitetäänpuidenrungoilta.Alkuperäistä kasvillisuuttajavaloisuuttalisätään. Voit varata paikkasi numerosta +44 20 8340 1834. Omistaja halusi päästä eroonsiitähinnallamillähyvänsä.Uusi, valoisaaikaalkoi
Toivotamme hyvää matkaa monimuotoiseen luontoSuomeen! Merensaaristo ja maankohoamisrannikko ovat erikoisuuksiamme. Nyt on luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Kökarista järjestetään kesäisin veneretkiä Källskärin saareen. kÖkarin källskär Ahvenanmaa on 6000-saarinen saaristoluonnon monimuotoisuuskohde. Hankoniemeltä suosituksemme on Högholmenin hiekkasärkällä mantereessa kiinni oleva kalliosaari. Matkalle monimuo Vietämme luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Kohteet on valittu niin, että ainakin osa alueesta on helposti saavutettavissa. Hangossa voi myös ihailla hiekkarantoja tai suunnata vesibussilla katsomaan Unescon ehdottamaa Hauensuolen maailmanperintökohdetta tai vielä pitemmälle Bengtskärin majakalle. 2. Siellä on nähtävillä upeita kalliomuotoja, jotka kruunaa kuuluisa kivipilari Källskärs-kannan. Se on siilin tuhinaa marjapensaikossa, linnunlaulua verannalla, kotipihan ja pellonpientareen kukkaloistoa. Koko Suomi ei löydy kotipihalta. Suomen Luonto kertoo, missä luontomme rikkauteen voi kesälomalla helposti tutustua. anTTi haLKKa 1. Oma piha ja lähimaastot tarjoavat joka vuosi jotain erityistä. Olemme koonneet näille sivuille vinkkejä luontomatkailijoille sopivista kohteista maamme kaikista kolkista. Sen kallioiseen saaristoon saa tuntumaa yhteysaluksista, jotka vievät pääsaarelta esimerkiksi Kumlingeen ja Kökariin. Itämeren kalliosaarten rikkaus on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin; etelämpänä Itämerellä rannikko on enimmäkseen saareton. hankoniEMEn hÖGholMEn M illainen on kesäinen luonto-Suomi. Samalla on sopiva aika tutustua kotimaamme luonnon kasvoihin, nähdä jälleen luontomme kirjo niiltä osin, joihin tutustumisesta on jo vierähtänyt aikaa. Lapset tutkivat palokärjen jälkiä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. markuS Sirkka 16 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Saarella vietti pitkään kesiään eräs kreivi, joka jätti saareen puutarhan ja muutkin omat jälkensä. LÖYTÖRETKELLÄ
Puiston läpi kulkee SaarijärviViitasaari-maantie. ruissalo 11 OULU 5 Jalojen lehtipuiden lehtometsistä saa käsityksen esimerkiksi Turun Ruissalossa tai Uudenmaan Lohjan Karkalissa. Karhunlaukka saa Ramsholmenin tuoksumaan, ja Nåtön luontopolku tarjoaa kasviyllätyksen toisensa perään. 4. TORNIO KEMI toiseen suomeen 3. Pallastunturin alue kutsuu retkeilijöitä. JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE RAUMA HÄMEENLINNA LAHTI HYVINKÄÄ TURKU MAARIANHAMINA PORVOO SALO HELSINKI kuvaliiteri/ Paavo Hamunen 3 2 1 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 17. MErEnkurkku, hailuoTo ja liMinGanlahTi VAASA 5 SEINÄJOKI 4 Maankohoamisrannikkoa edustaa koko Pohjanlahti. Eteläisessä Suomessa tutustumisen arvoisia metsäkohteita ovat myös esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto (Uusimaa) ja Repoveden kansallispuisto (Kymenlaakso). 5. pyhä-häkki KOKKOLA Metsäluontoon tutustujalle varma suositus on Pyhä-Häkki, pieni keskisuomalainen kansallispuisto monisatavuotisine ikihonkineen. Merenkurkun alue on osin tämän ilmiön perusteella valittu Unescon maailmanperintökohTUNTURiiN. Ahvenanmaalla Ramsholmenin ja Nåtön rehevät lehtoniityt eli lehdesniityt ovat tutustumisen arvoisia, tarjolla heti Maarianhaminan ulkopuolella
Kuva Pyhä-Häkin kansallispuistosta. teeksi. Näkötorniin pääsy on maksullinen. 7. Täällä vallitsevat matalat moreenisaaret. Linnansaareen pääsee vain vesitse; säännöllisiä risteilyjä järjestetään Porosalmelta Lomakylä Järvisydämestä. Keskikesällä Siikalahti on kuuluisa sudenkorennoistaan. 9. Tätä Simpelejärven lahtea pidetään maan parhaana lintujärvenä. Kolovedellä Nahkiassalon luontopolulle pääset veneettäkin. 8. siikalahDEn linTukosTEikko 8 LAPPEENRANTA LAHTI KOUVOLA Siikalahden lintulahti Parikkalassa on vaikuttava etenkin alkukesällä, kun yölaulajat ovat äänessä. linnansaarEn kansallispuisTo JOENSUU JYVÄSKYLÄ 7 MIKKELI SAVONLINNA Missä on Saimaa ihanimmillaan. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot esittelevät Saimaan eri puolia; Linnansaari on lehtevä, Kolovesi kivisen erämainen. Puijolla on sekä lehtometsiä että vanhaa havumetsää. MaTKaLLE MONiMUOTOiSEEN SUOMEEN 10 KAJAANI iKiMETSÄÄN. Matala on myös Perämeren suurin saari, Hailuoto. 6. paTvinsuon kansallispuisTo KOTKA PORVOO Nyt on hyvä aika nähdä saaristo, metsät, järvet, suot ja tunturit. Pohjois-Karjalan Patvinsuo on Etelä-Suomen suurin kansallispuisto, suo- ja metsäluonnon vahva näyteikkuna. Jälkimmäisiä uhkaavat valitettavasti hakkuut, vaikka lajisto on arvokas: siihen kuuluvat pohjantikka, viirupöllö ja pikkusieppo. puijo 9 KUOPIO 6 Kuopion tienoilla liikkuessa on hyvä käydä Puijolla, jonka näkötorni on maankuulu. Suolla on hyvät pitkospuureitit. 18 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 Pertti HarStila / Cartina
käsivarsi Suurtuntureihin saa tuntumaa Saanalla tai Mallan luonnonpuistossa. pallasTunTuri Pallastunturi on nykyisin osa YlläsPallaksen kansallispuistoa. iijoki vanha hotelli Pallas, jonka tilalle rakennetaan "laajennuksena" nelinkertainen rakennus. 14. Kosteikoissa elää paljon pikkueläimiä, joita linnut syövät. Lisää vinkkejä löytyy Luontoon.fi ja Retkiopas.fi -palveluista. Jos ei ole nähnyt aapasuota, ei ole nähnyt Suo-Suomea komeimmillaan. Oulangan Kiutaköngäs pauhaa. 10. Aapasuot ovat kuuluisia äänekkäitten kahlaajalintujen suosimina pesäpaikkoina. viiankiaapa ja sokanaapa Palsasuot jääsydämisine palsoineen ovat TunturiLapin erikoisuus. Petteri tormanen KUULE KOSKi. Vielä on mahdollisuus nähdä 13 12 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 19. oulanGan kansallispuisTo markuS Sirkka SaiMaaLLE. Linnansaaren kansallispuistoon voi tutustua myös melomalla. Oulanka on kansallispuistoistamme monipuolisin koskineen, jyrkkine jokilaaksoineen sekä eteläisine ja pohjoisine kasveineen. 11. Helppoja aapasuokohteita ovat esimerkiksi Sokanaapa ja Viiankiaapa. Sokanaavan lintutornille johtava polku on pitkostettu, joten se soveltuu myös pyörätuolilla kuljettavaksi. 14 15 13. Linkit tarkempiin kohdeohjeisiin netissä www.suomenluonto.fi. Isot aapasuot ovat upeimmillaan esimerkiksi Sodankylän ympäristössä. Perämereen lähellä Kemiä laskeva Simojoki on toinen Suomen Itämeren lohijoista; joen rantoja seuraa tie molemmin puolin. 12. Täältä on enää henkäys Jäämerelle. Kiinnostaako jokin kohteistamme. piEran Marin jänkä Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen vapaat osat näkee hyvin esimerkiksi Kipinänkosken sillalta, joka on myös suosittu kala- ja koskenlaskupaikka. Pieran Marin jänkä on yksi helpoiten saavutettavista palsasoista. 15
huipulle nousu Kilpisjärven suurtuntureilla voi kokea neljä kasvillisuusvyöhykettä kilometrin kipuamisella. TeKSTi aLiCe KaRLSSOn · KuVaT peKKa LuuKKOLa 20 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
Ne ovat sopeutuneet kukoistamaan yläilmoissa, eikä niitä tavata 720 metrin alapuolelta Suomesta mistään. Kalkki on Kölivuoriston synnyn ajoilta. Vaikka tunturikasvilajeja on runsaasti, yksilö- NORJaN SUUNTaaN. Varsinaisia tunturikasveja, jotka kasvavat tunturikoivikossa ja metsänrajan yläpuolella paljakalla, meillä on yli 400. S iinä ne viimein ovat, kuuluisat jääleinikit, meillä korkeimmalle kipuavat ja muuallakin Euroopan katoilla viihtyvät kasvit. Menestyksen salaisuus paljastuu tarkkaan katsomalla. Jehkatsilta avautuva maisema on eksoottisinta Suomea. Paras tunturikasviretkien aika on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 21. Niistä 40 viihtyy vain Käsivarren perukassa. Mannerliikunnot vyöryttivät Lappiin 100150 metriä paksun karun kivimassan, jonka alla kalkkiperäiset kerrostumat ovat säilyneet. Jääleinikin kukka on tuuhean ruskean karvoituksen peitossa, siksi se kestää kylmää hyvin. Lisäksi versot ovat matalia ja kasvusto melko tiheä, missä lämpötila on selvästi korkeampi kuin ympäröivässä ilmanalassa. Runsaimmillaan jääleinikit ovat 8001000 metrin korkeudella. Jääleinikilläkin kukan puhkeamisesta siemenen kehittymiseen kuluu vain parisen viikkoa. pala norjaa Tunturikasvistoltaan hienointa aluetta Suomessa on Käsivarren Lappi, jossa yhdistyvät arktinen ilmanala ja kalkkiperäinen maa. Haltilla ja Ridnillä ne kasvavat 1300-metrisillä huipuilla ja Alpeilla jopa neljässä kilometrissä. "Lapissa kaikki kukkii nopeasti", lausui Eino Leino ja se pitää paikkansa
HUiPULLE NOUSU KaRaiSTUNEET. Rauhoitetun jääleinikin valkoiset terälehdet punertuvat vähitellen. 22 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Kasvia pääsee näkemään jo Saanalla ja Mallalla. Jääleinikkien kasvupaikat ovat karuja kivikkoja korkealla paljakalla sulavesipurojen ja lumenviipymäpaikkojen reunamilla
SUOMEN LUONTO 5 | 2010 23
"Jos ei tiedä mistä etsiä, ei kasveja hevin löydä. "Sillä on sysimustat peukalonpäänkokoiset kukinnot", Väre ihastelee. Harvinaisimpia tunturikasvejamme on pintaalalla mitattuna myös tunturisarake. Myös monet kynsimöt ovat harvinaisia. "Kannattaa aloittaa maltillisesti, sillä ensimmäisillä retkillä tulee jo sellainen vyöry kasveja, että niissä on sulattelemista. Esimerkiksi kiirunankelloa kasvaa meillä vain viidessä paikassa. Monet etenkin suurtuntureiden kasvit ovat erittäin harvinaisia. Useat tunturikasvit ovat pieniä ja kasvustot kyyristyneet maata vasten." 24 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 HeiDi kaiPiainen-väre. "Rauhoitettua kultakynsimöä kasvaa vain Toskalhárjilla ja sielläkin ainoastaan neljällä kämmenen kokoisella laikulla", kasvitieteilijä Henry Väre Helsingin yliopistosta valaisee. Tunturikeulankärjen ainokainen esiintymä on Mallalla, mutta kasvuston pinta-ala on hieman suurempi kuin tunturisarakkeella. Väreen mukaan sitä kasvaa Urttasvárrilla vain muutamalla neliömetrillä. Tämä kulleroita pursuava lehto on Saanan juurella tunturikoivikossa. HENRY VÄRE määrät saattavat jäädä hyvinkin niukoiksi. "Monet tunturikasvit ovat meillä harvinaisia mutta heti Norjan puolella aivan tavallisia", Väre muistuttaa. HUiPULLE NOUSU RUNSaUTTa. Mallalla ja Saanalla on jopa upeita kullerolehtoja. Kukapa uskoisi, että tunturista voi löytyä näin rehevää kasvillisuutta. "Jos valtion rajat noudattaisivat luonnollisia rajoja, kuuluisi suurtunturiemme alue sen perusteella Norjalle." Paras tunturikasviretkien aika on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Saanan tyvellä on myös hienoja lettoja, joissa viihtyy muun muassa viehättävä sysisara. Mitä aikaisemmin menee, sitä alempana kannattaa liikkua." nEljä kasvillisuusvyÖhykETTä Ensimmäinen kasvillisuusvyöhyke tuntureilla on tunturikoivikko, jossa on monia hivelevän kauniita kasveja kuten lapinlemmikeitä, metsäkurjenpolvia, isotalvikkeja, kulleroita ja rentukoita. Isompia haasteita janoavat matkaavat Käsivarren perukoille Haltille, Ridnille, Urttasvárrille ja Toskalhárjille, tiettömien taipaleiden taakse. Sitäkin harvinaisempi on ruijankissankäpälä, jota on maailmassa vain Norjassa ja Suomessa; meillä kasvustot jäävät kymmenkuntaan. Rikkileinikkiä löytyy tuntureiltamme puolestaan vain viideltä paikalta ja norjanarhoa sekä karvamaksaruohoa kahdelta. "Sysisarake voi maallikon mielestä olla huomaamaton, mutta se on sentään melko helppo havaita." Toisin on monen muun tunturikasvin laita. Retken voi hy- vin aloittaa Saanalta, mutta myös läheinen Malla ja Jehkats ovat tutustumisen arvoisia
Näköalat ovat jo Jatkuu sivulla 30 VaRPUKaNGaS. Nuokkuvat kukat muistuttavat kieloja. Keskipaljakalle astutaan 880 metrissä. Juhannuksen aikoina esimerkiksi Saanan rinteillä kukkivat komeasti lapinalppiruusut ja sinirikot, pian on kukassa myös lapinvuokko, joka muodostaa laajoja kasvustoja. Liekovarpio muodostaa tuntureiden rinteille laajoja kasvustoja. Tästä alkaa varsinaisten tunturikasvien maailma. Vasemmalla möyheä maksaruohoihin kuuluva ruusujuuri. "Monet tunturikasvit ovat meillä harvinaisia mutta heti Norjan puolella aivan tavallisia." SUOMEN LUONTO 5 | 2010 25. Kukassa ovat myös suloinen uuvana sekä sielikkö, jonka kukat ovat "mitättömän pieniä, mutta kuin rubiineja". Kämmeköiden ystäville Saana tarjoilee tunturiorhoja ja Malla valkokämmeköitä. Täällä kasvillisuus on aukkoista, mustikkaa ei enää ole, mutta puolukka sinnittelee vielä. Sen kasvipeite on vielä yhtenäinen; saappaiden alla kahisee mustikka ja siellä täällä on matala puu tai pensas. Tunturikoivikosta ylöspäin kiivetessä metsä loppuu noin 600 metrissä ja alapaljakka alkaa. Suomen suurin valkokämmekkäkasvusto hehkuu kuitenkin Toskalhárjilla
Kasvutapa suojaa kuivumiselta tuulisilla tuntureiden rinteillä. 26 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Ruostenystyjäkälän kasvusto paljakan rakkakivikossa. PaTJaKaSVi. Kiviset tunturit saavat pehmeyttä myös jäkälistä. Kauniin vaaleanpunainen tunturikohokki on uuvanan tapaan niin sanottu patjakasvi. VÄRiLÄiSKiÄ. Uuvana työntää kukkansa tiheän puolipallomaisen mättään sisältä. HUiPULLE NOUSU TUNTURiKOHOKKi
Mattona maassa kasvava verkkolehtipaju kohoaa kamarasta vain korkeintaan 15 senttiin. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 27. PiKKUPaJU
HUiPULLE NOUSU 28 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
Sielikkö kasvaa tiukasti pitkin maata. KaNERVaKaSVi. Sen tähtimäiset kukat ovat vaaleanpunaisia. Kuivakkokasvin löytää varmimmin niiltä harjanteilta, jotka paljastuvat lumen alta ensimmäisinä. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 29
Vaikka porot hidastavat jonkin verran koivun etenemistä, ovat taimet levittäytyneet jo nyt yhä laajemmalle ja ylemmäksi kuin aiemmin. Kasvilajien luku on kivikkoisella kamaralla pieni: tunturikohokkien ja jääleinikkien lisäksi täällä törmää lähinnä pikkiriikkisiin pajuihin ja sammaliin. "Nyrkkisääntö on, että asteen lämpötilan nousu nostaa metsänrajaa sata metriä ylemmäksi." Tuntureilla ilmaston lämpeneminen näkyisikin ennen kaikkea metsänrajan kipuamisena kohti pohjoista ja rinteitä ylös. Yläpaljakan jälkeen seuraisi kasviton, niin sanottu nivaali vyöhyke, jollaista Suomessa ei ole. Kaikki mitä tuntureillamme kasvaa, on jääkauden jälkeen tullutta. Jos ilmaston lämpeneminen toteutuu siten kuin on ennustettu, se on Väreen mukaan katastrofi tunturiluonnolle. "On kiehtovaa tarkkailla, missä järjestyksessä kasvit vähenevät ylöspäin mentäessä", Väre sanoo. "Oli epäi- SiNiYÖKÖNLEHTi POHJaNiSOTaLViKKi TUNTURiKaLLiOiNEN 30 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Kun saavutaan yli 1100 metriin, ollaan yläpaljakalla, jollaiseen Suomessa pääsee tutustumaan vain Haltilla ja Ridnillä. HUiPULLE NOUSU huikeita, ja haltioitua voi myös esimerkiksi karvakuusiosta. Sen jälkeen monet harvinaiset kasvit ovat metsän sisällä ja säilyvät vain joissakin pikkupoteroissa, missä mikroilmasto on niille sopiva", Väre arvioi. "Vaaleanpunaisin kukin viekoittelevaa karvaista sulotarta tapaa yleisimmin Haltin puolella, mutta Saanallakin sitä näkee", Väre lohduttaa. Yläpaljakka on silti kiinnostava. Tunturikoivikko ulottuisi vähitellen lähes kaikkialle. "Jos tunturikoivikko valtaa kalkkivyöhykkeet, ne lakkaavat olemasta paljakoita. Mitään ei ole hävinnyt, päinvastoin olen löytänyt kasveja, joiden on luultu hävinneen." "Esimerkiksi tunturisarakeella on ollut vanhastaan kaksi kasvupaikkaa, joista toisen löysin uudestaan kauan sitten ja toisen vastikään. Keskipaljakalta on löytänyt elinpaikkansa myös kaunis tunturikohokki, joka kipuaa paljon korkeammallekin, aina 1280 metriin asti. "Muita muutoksia ei sen sijaan ole tapahtunut." "Kasvit kasvavat edelleen samoilla paikoilla kuin ennenkin. Käsivarren Lappiin on povattu vuoden keskilämpötilan nousua kahdella kolmella asteella. "Olen retkeillyt Suurtuntureilla 25 vuotta ja nykyisin koivuntaimia näkee yhä ylempänä", Väre sanoo
kuvassa kasvit näkyvät etualalla suurin piirtein luonnollisessa koossa ja myös taustan maisema on terävä." tunturien tuulisilla rinteillä kuvaamiseen tuo helpotusta musta tausta. "Esimerkiksi pahtaorvokista on Suomessa kolme rotua. mukana on 51 tunturia kilpisjärveltä Saariselälle ja iso-Syötteelle. aLiCE KaRLSSON NUOKKURiKKO PEKKa LUUKKOLa. Noin 10 000 vuotta sitten mannerjää perääntyi ja maa alkoi jälleen kasvittua. "avomaastossa tekniikka toimii hyvin. Tärkeä paluuväylä oli Karjalankannas, josta on löydetty muun muassa lapinvuokon fossiileita." Jääkausi kesti sen verran pitkään, että kasvit ehtivät muodostaa elinpaikoissaan alalajeja, ja meillä on nykyään hyvin paljon yhteentörmäyksiä. nousin mallalle ennnätysajassa ja sain kuvattua sen kesän ainokaisen yksilön." luukkola kuvaa mielellään palkkikameralla isolle laakafilmille otoksia, joissa lähikuva ja maisema yhdistyvät. Oikealla noin 10-senttiseksi kasvava kiirunankello. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 31. Valokuvaaja tallensi kirjaansa noin 50 tunturien kasvia monipuolisella digija filmikalustollaan. "Tämä osoittaa, että kasvit ovat varsin joustavia, kunhan muutos on tarpeeksi hidas", Väre toteaa. Jo alkuvaiheessa hän teki listan lajeista, joita halusi tavoitella. Sen ja erilaisten tuulisuojien avulla luukkola pystyi suojaamaan kasvin tuulelta ja saamaan auringonpaisteellakin tasaisen valaistuksen. takana on useita kymmeniä pitkiä päivä- ja yöretkiä. "Painavan kaluston kanssa tunturissa liikkuminen on niin vaivalloista, että on pakko olla suunnitelmallinen, jotta saa kuvattua noin 10 päivässä sen mitä kunakin kesänä haluaa." Tunturien helmet on upeasti kuvitettu retki tuntureille, mutta maasto-oppaaksi sopii paremmin Henry Väreenja Rauni Partasen pienikokoinenSuomen tunturikasvio (metsäkustannus 2009). kirja esittelee pohjoisen kasvillisuutta laajasti. artikkelin kuvat sisältyvät valokuvaaja ja tietokirjailija Pekka Luukkolanuunituoreeseen kirjaan Tunturien helmet (metsäkustannus 2010). Tulosuunta oli lähinnä etelästä ja idästä. Kymmenen viime vuoden aikana on selvinnyt, mistä ne ovat kotoisin: Kilpisjärvellä kasvava rotu on levinnyt Ranskan keskimassiiveilta ja kaksi muuta ovat tulleet Alpeilta, toinen länsipuolelta ja toinen itäpuolelta." Myös kuusesta on meillä sekä metsäkuusi, siperiankuusi että niiden välimuoto. vuonna 2008 Pikku-mallalla oli muutamia kiirunankelloja, mutta kuvausmatkani aikaan ne olivat vielä liian nupullaan", luukkola kertoo. "Kaikki mitä tunturialueillammekin nykyisin kasvaa, on eri aikoina jääkauden jälkeen tullutta. Kasvustot ovat niin pienialaisia, että täytyy osua juuri kohdalle." TunTurikasviT TulivaT ETEläsTä ja iDäsTä Tunturikasvien historia ulottuu viimeisimmän jääkauden päättymiseen. "mustaa taustaa vasten kasviyksilö esineellistyy ja sen yksityiskohdat, värit ja monimuotoisuus korostuvat." luukkola valitsi kirjansa kasvilajit niiden visuaalisen kiinnostavuuden tai harvinaisuuden perusteella. Viiden vuoden uurastus tuotti kirjan lys että se olisi hävinnyt, mutta siellä se vain oli. kuvausretkiensä aikana luukkola tutustui perusteellisesti erityisesti kilpisjärven tunturikasvillisuuteen. "Seuraavana kesänä riensin heti kilpisjärvelle saavuttuani kuvaamaan kiirunankelloa, koska pelkäsin uhkaavan sateen pieksevän kasvin. "useat lajit kuten vaikkapa kiirunankello olivat varsin haastavia
Kävelin hyllyvillä turvepatjoilla toiveikkaana, mutta turhaan: kaakkurit olivat lähteneet. Heinä rannoilla oli jo palanut keltaiseksi, kesän hylkäämäksi. Syyskesän päivänä pyöräilin lammelle. Kesä meni, alkoi koulu. Ensimmäinen ohjelma, jonka nauhoitin, oli puolituntinen dokumentti Kaakkuri, menneisyyden lintu. Kaikki, mikä on vaivalla talletettu Kalevalaan, näkyy yhdellä silmäyksellä kaakkurissa. Tätä ihmettelin jo nuorukaisena. Se kuulosti hienolta ja tavoittamattomalta. Eklöf on tohkeissaan: hän on saanut apurahan Koneen säätiöltä kaakkurien radiolähetinseurantaan. Säätiö on teh- 32 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Vuonna 1990 tapahtui muutakin merkittävää: perheeseemme tuli videonauhuri. Biologianopettajalta Eklöf avaa oven ja toivottaa tervetulleeksi valoisaan taloonsa, josta aukeaa ikkunoita kevääseen, Rengon (nykyisen Suur-Hämeenlinnan) pelto- ja joenvarsimaisemiin. Talvi oli pitkää odotusta. En ollut nähnyt kaakkuria enkä tiennyt mistä sitä etsisin, mutta dokumentti sai minut täysin pauloihinsa. Aamu-usva, majesteettisen sulavat alkulinnut, aavemaiset äänet. Tietäisikö Kalevi Eklöf syyn? Juha Kauppinen kuulin kaivatun tiedon: eräällä lammella 13 kilometrin päässä Hämeenlinnasta pesii kaakkuri. Siinä näytettiin kuinka kaakkureita rengastetaan. Kaakkuridokumentti lohdutti. Renko on kaakkuriseutua. Menneisyyden Miksi kaakkureita on harvassa, vaikka sopivia lampia tuntuisi olevan tiuhassa. "Omakin" kaakkurilampeni on juuri Rengossa ja totta kai Eklöfkin tietää paikan: hän on käynyt siellä ensi kerran jo, kun itse olin vielä potkuhousuissa. Tutkimus vaatii rahaa; jo pelkät lähettimet maksavat 5000 euroa kappaleelta. Rengastajan nimi oli Kalevi Eklöf. EläMänä kaakkuri K aakkuri vei minut 14-vuotiaana. Pienet metallihäkkyrät kiinnitetään taakse sojottavine antenneineen viiden kaakkurin selkään. Juuri tänään postin pitäisi tuoda Yhdysvalloista lähettimen prototyypin. Selasin kevätjuhlalahjaksi saamaani lintukirjaa ja pysähdyin yhä uudestaan tuijottamaan kaakkuria. "Pesii nevarantaisilla lammilla", siinä sanottiin
Käki kukkuu. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 33. Hän on viritellyt satoja kertoja verkkonsa lammen poikki, odottanut ja soutanut sitten pienellä kumiveneellä noutamaan verkkoon uineen kaakkurin. Ottanut sen taiten syliinsä, punninnut, mitannut, rengastanut ja vapauttanut. Ne on tunnettava oman käden kautta, ei vain kirjoista opiskeltuina. Tässä projektissa niin ei varmasti tule käymään. Palasin kaakkurilammelle sille, jolta kaakkurit olivat syksyllä ehtineet lähteä. Eklöfillä on takanaan 30 kevätkesää kaakkurilammilla. lintu nyt harvinaisen poikkeuksen myöntäessään rahan Eklöfille, joka ei ole koulutukseltaan tutkija. Lähetin koituu muuten linnun kohtaloksi kuten kävi äskettäin saksalaisessa tutkimusprojektissa: jokainen lähetinkaakkuri kuoli heti alkuunsa. Siirsin tavaroita pyörälaukuista selkäreppuun. Poikkeukselle on perusteensa. Lähetin ei saa häiritä linnun eloa. Sen muotoilussa ja kiinnityksessä on tunnettava kaakkurin anatomia, jokainen luu, siipien liikeradat. Juuri niin kuin siinä dokumentissa näytettiin. laMpi ilMan kaakkuria Jari Peltomäki / lintukuva Oli seuraava kevät. Tavoitan siitä jännittyneisyydestä vielä rippeitä: olen 15-vuotias, lammen pinta siintää puiden välistä aamuauringossa
Sittemmin Eklöf on rengastanut puolet Suomen kaikkiaan tuhannesta "kihlatusta" kaakkurista. Hiki kutitti ohimoita, käki kukkui, mutta kaakkureita ei näkynyt kunnes yhtäkkiä ilman rikkoi kuuluva kaakatus: ka-ka-ka-ka-ka... Kaakkuri lisääntyy hitaasti; enimmillään poikasia on kolme mutta tavallisimmin kaksi tai yksi kuten tällä parilla. Tiedän, että kaakkureita on olemassa, niitä on ehkä lähelläkin, mutta en ole vielä nähnyt niitä. "Siitä vaan, Saurola vastasi pitäen aikuisen kaakkurin kiinni saamista lähes mahdottomana", hän naurahtaa. Lintuja ei näkynyt. "Saadaan entistä tarkempaa tietoa yksilöiden liikkeistä." Tähän pyritään myös lähetintutkimuksella. 34 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Parin viime kesän ajan Eklöf on laittanut kaakkureille muovisia lukurenkaita, joiden numerosarjat näkyvät kauas kaukoputkella tai digikameralla. "Rengastusreissulla eräällä sääksisuolla totesin Saurolalle (professori Pertti Saurola, Eläinmuseon rengastustoimiston silloinen johtaja), että tuossa lammessa on kaakkuri, mitä jos rengastaisi", Eklöf muistelee. Pian lammen kaakkuri oli kuitenkin hänen hyppysissään. Katselin taivaalle: mistä suunnasta lintu tulisi näkyviin? huonosTi TunnETTu linTu Eklöf muistaa ensimmäisen kaakkurinsa. Rengaslöytöjen perusteella tiedetään, että kaakkurimme talvehtivat Pohjanmerellä. Välissä oli suon reunametsä, jonka läpi kiikaroin. Poluntapainen vei lammelle päin. Jätin pyörän kuusen rungolle ja astuin alas metsäautotien kääntöpaikalta. MENNEiSYYdEN LiNTU KESÄYÖ SUOLLa. Kului puoli tuntia, tunti, kiikaroin ja kuljeskelin
Ehkä kala nokassa lentävä kaakkuri on tulkittu pesiväksi linnuksi." Kaakkuri käy kalassa jopa kymmenien kilometrien päässä pesälammestaan. Kalevalan henki näkyy yhdellä silmäyksellä kaakkurissa. markuS vareSvuo / lintukuva SUOMEN LUONTO 5 | 2010 35 Jorma luHta / leuku. "Kaakkurin pesintää tietyllä alueella ei ole ollenkaan helppo varmistaa. Nyttemmin on veikattu, että sillä menisi mukavammin. Näin kirjoitettiin Linnut-lehdessä (1/2010). Meneillään olevan lintuatlas-kartoituksen mukaan kaakkuri levittäytyy. Linnut oleilevat joskus lammilla, joilla ne eivät pesi." Eklöfin mukaan lintuharrastajat tuntevat huonosti kaakkurin elintapoja. PESÄLLÄ. Kaakkuri munii yhdestä kolmeen munaa rantaviivan tuntumassa sijaitsevaan pesäsyvennykseensä. Kaakkuri väheni koko 1900-luvun. Eklöf suhtautuu tietoon varauksella. "Täällä Kanta-Hämeessäkin on ruutuja, joissa kaakkuri atlaksen mukaan pesii, vaikka kyse on vain ruokailualueista
MENNEiSYYdEN LiNTU RUOKaa! Kaakkurit syövät pääasiassa kalaa, jota ne hakevat jopa 30 kilometrin päästä pesimälammelta. 36 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 markuS vareSvuo / lintukuva
Emo syöttää särkikalaa parin kolmen viikon ikäiselle poikaselle, joka nielaisee sen kokonaisena. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 37 Jari Peltomäki / lintukuva. Jari Peltomäki / lintukuva RUOKaHETKi
Näin raportoivat Pertti Töttö Pirkanmaalta ja Jani Suua Taivalkoskelta. Selvittämätön mysteeri mieleni päällä lähdin uimaan lähistölle, eräälle suuremmalle lammelle. Rengossa Kalevi Eklöfin kahvipöydän asia tulee puheeksi. Ensimmäinen kaakkurini. Jos lammella on yksi hyvä pesämätäs, jonka joutsen vie, kaakkuri jää ilman. Mutta harvalukuinen kaakkuri on, eikä ollenkaan jokaisen sopivan lammen asukki. ylläTys räMEEllä Kaakatus loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin; ääntelijä ei tullut näkyviin. Eräillä hyvin tunnetuilla seuduilla kanta on ollut lähes vakio vuosikymmeniä. Myöhemmillä retkillä selvisi, että alueella oli neljä viisi tämänkaltaista lampea, mutta vain yhdellä niistä pesi kaakkuri. "Myös kurjen yleistyminen on kiistatta ollut kaakkurille huono juttu. Pitkäikäisenä ja hitaasti lisääntyvänä lajina kaakkurin nopeakin väheneminen näkyisi poikastuotossa viiveellä, vasta vuosien päästä. MENNEiSYYdEN LiNTU JUHLaVÄSYMYSTÄ. Virallista tietoa kaakkurin tilasta ei ole. Miksi. Niin ikään joutsenen yleistymisen on väitetty haittaavan kaakkuria. Paikka oli täydellinen: parisataa metriä pitkä, hyllyvärantainen suolampi. Tässä linnun piti pesiä. Rymysin rämeen läpi. Kun suurempi lampi alkoi pilkottaa mäntyjen välistä, pysähdyin kiikaroimaan. Olin ymmälläni. Kun kurki alkaa astella lammen rantasuolla, kaakkuri usein häviää." Juuri ennen lähtöäni Eklöf kaivaa esille muutaman paperiarkin, joista selviää kiinnostava seikka. Vaatiiko poikasen ruuansulatus sammalravintoa? 38 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. "Sen kun tietäisi." "30 vuodessa en ole keksinyt yhtä sääntöä." Eräs rajoittava tekijä on kuikka. Se häätää pienemmän serkkunsa lammelta; saattaapa jopa iskeä kaakkurin pojat hengiltä tikarinokallaan. Seudun kaakkuriemot kokoontuvat usein tietylle lammelle äänekkäisiin öisiin menoihin. Yöjuhlien jälkeen päivätorkut maittavat niin emolle kuin isoiksi ehtineille poikasillekin. Metsähallituksen uhanalaisia lajeja koskevassa raportissa muutaman vuoden takaa esitetään huoli kaakkurilampien autioitumisesta Etelä- ja Keski-Suomessa. Kuinka kaakkuri valitsee pesäpaikan. Säpsähdin ja vedin itseäni vaistomaisesti kyyryyn: siinähän lintu kellui, keskellä lampea itseään rauhassa sukien
Eklöfkertoopaikasta,jossamökkiläisetvartavasten toivoivatkaakkurialammelleenasumaan. Etelä-Suomessa mökkejä kohoaa yhä tiuhempaan. Lisätietoa: www.birdlife.fi/gavia. KaLEVi EKLÖF markuS vareSvuo / lintukuva Paperit ovat kolmen eri paikoista kuolleena löytyneen kaakkurinpoikasen tutkimusraportit. "Ihmisille pitäisi avoimestikertoa,missäkaakkuritpesivät",Eklöfsanoo. "Jokaisen suolistosta löytyi merkkejä kasviravinnosta," Eklöf kertoo ja näyttää kuvaa, jossa pesämättäällä kököttävällä poikasella on sammalta nokassaan. Mökkiläisetjakaakkurimahtuvattodistettavastisamallelammelle.Seedellyttää,ettäihmisetminimoivat rannallaliikuskelunkesäkuunloppuunsaakka.Tämän jälkeenpoikasetovatjoniinisoja,ettäneeivättarvitse pesäkumpuayöpymiseen. "Arvailuahan tämä toki on vasta tässä vaiheessa", Eklöf korostaa. "Suurinosaymmärtääjaonyhteistyöhaluisia."Aiemminlinjanaonollutsalatakaakkurilammet. "Rakensin sinne tekosaaren ja kaakkuri asettuikin siihenpesimään",Eklöfkertoo.Pesintäononnistunut jo monena vuonna. Mutta kun pesälautta vaihdettiin sellaiseksi, että siinä oli enemmän sammalta, vähemmän heinää, lintu pesi siinä jo seuraavana kesänä." Ehkä sammalen määrä on rajoittava tekijä kaakkurille. Mökkiläisten ja kaakkurin yhteiselo mahdollista Kaakkurionherkkähäirinnälle."Kovaäänikuten juhannusremuaminenonpaha.Samoinse,josihminenoleileepitkiäaikojanäkösällärannassa",Kalevi Eklöfkertoo.Lammenrantaanilmaantuvaihminensaa emonpoistumaanpesältään. "Eräällä lammella kävi niin, että kaakkuria varten viritellylle tekosaarelle ei tullut kaakkuria pesimään. "Tuota näkee usein, mutta vasta noiden papereiden jälkeen tajusin, että poikaset todella ihan tarkoituksella syövät sammalta." "Ehkä se liittyy ruuansulatukseen." Tutkija Martti Hario Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta on huomannut, että lokkien poikaset syövät sammalta. EklöfjaHämeenELY-keskusovattäksikesäksiteettäneetinfotaulujakaakkurilampienrantaan.Niissätoivotaanpesimärauhaa.Eklöfodottaajännityksellä,kuinkakulkijatottavatohjeistuksenvastaan. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 39. Silloin munat voivat altistua kylmälle tai helteelle sekä pesärosvoille kuten varikselle. "Saaripesinnät onnistuvat varmemmin kuin rantapesinnät, koska saarella pesä on paremmin turvassa pesärosvoilta." Joshaluaakaakkurientekopesänmökkilammelleen, kannattaaottaaasianmukaisiaohjeitavartenyhteyttä paikalliseenlintuyhdistykseen. "Niiden oksennuspelleteissä on jopa yllättävän paljon sammalta." "Pidän hyvin mahdollisena, että sammal on tarpeen esimerkiksi kaakkurinpoikasen lihasmahan poimujen puhdistuksessa", Hario veikkaa. "Rauhallinen mökkielo ei kaakkuriahäiritse." Tekosaari rakennetaan ponttooneille lammen rannastairtisahatuistaturvelautoista
timo nieminen / kuvaliiteri (kimalaiSkuoriaiSet) 40 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 kovan
Metsäsittiäinen kävelee vastaan lenkkipolulla, kimalaiskuoriainen pörähtää lentoon ohdakkeelta ja suursukeltaja ui edestakaisin sadevesisaavissa. Kuoriaisten lahkossa on monenlaista menijää. JOhanna MehTOLa kuoren alla SUOMEN LUONTO 5 | 2010 41
Jotkut lajiparit tai lajiryhmät voivat olla hankalia. Monet niistä ovat riippuvaisia lahopuusta, jota tehokas metsätalous harvoin jättää jälkeensä. "Kovakuoriaisia näkee vedessä, puussa, maassa missä vain", sanoo metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara Helsingin yliopistosta. Häirittäessäisopirkoterittävät muidenleppäpirkkojentapaan raajojensanivelistäkeltaista pahanmakuistanestettä. KaMPaSEPPÄ Ctenicera pectinicornis Seppienelintavat tunnetaanhuonosti. Osa lahopuiden lajeista kuten liekohärkä ja korpikolva ovatkin taantuneet viime vuosikymmeninä. Niitä näkee ilahduttavan usein esimerkiksi puutarhaa kolutessa tai metsäpolulla kävellessä. Lajien tunnistaminen on helppoa, jos niitä pääsee katselemaan ihan läheltä. Aikuisetkerääntyvät lämpiminämyöhäiskevään iltoinasyömäänlehtipuiden latvuslehdistöä. 42 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Monet kovakuoriaislajit ovat kuitenkin elinvoimaisia. Kultakuoriaisen (ylh.) ja kuparikuoriaisen lenninsiivet tulevat esiin suljettujen peitinsiipien alta, muilla peitinsiivet aukeavat lentäessä. 21 kovakuorista katseenvangitsijaa iSOMUURaHaiSKUORiaiNEN Thanasimus formicarius Muistuttaaulkomuodoltaan jakäyttäytymiseltään muurahaista.Aikuisena pyydystääkaarnakuoriaisia. Punertavattoukat elävätmyöspetoina kaarnakuoriaisten käytävissä. iSOPiRKKO Anatis ocellata Sekätoukatettäaikuiset liikkuvaterityisestihavupuiden neulastossajapyydystävät kirvojajakemppejä. "Nyt lahopuun tarpeellisuus on alettu ottaa huomioon metsänkäsittelyssä, sitä lisätään metsiin ihan tarkoituksella", Heliövaara kertoo. Silloin tunnis- K Kuumana kesäpäivänä kovakuoriaiset lähtevät lentoon herkästi, sillä ne ovat vaihtolämpöisiä. WikimeDia CommonS KOPPiSKOPTERi. Suomessa kovakuoriaiset tulevat lajiluvullaan kolmanneksi pistiäisten ja kaksisiipisten jälkeen. Ne muodostavatkin maailman suurimman hyönteislahkon. Hän on tutkinut metsäkovakuoriaisia, joita suurin osa lajeista onkin. Neelävätviljelysaloilla peltojenreunoilla, toukkinamaassa tailahossapuussa. "Melkein kaikki kovakuoriaiset voi tunnistaa niiden yleisolemuksen, koon, muodon ja värin perusteella. KOVaN KUOREN aLLa ovakuoriaisia on moneksi; Suomessa niitä elää 3700 lajia ja maailmalla 300 000. Kampasepällä onkampamaiset tuntosarvet. KENTTÄKiiTÄJÄiNEN Cicindela campestris Suurisilmäinen petokuoriainensaalistaa muitahyönteisiäjuosten tailentäen.Erinomainen lentäjänousee salamannopeasti siivilleen.Toukat kaivavatpystysuoria käytäviämaahan. KESÄTURiLaS Melolontha hippocastani Toukatelävätmaassaviisi vuottajasyövätkasvien, erityisestimäntyjen,juuria. Aika usein lähikontakti onnistuukin, sillä vaikka suurin osa kovakuoriaisista osaa lentää, ne liikkuvat paljon kävellen
Aikuisianäkeeusein etsimässäsiitepölyäetenkin ruusujen,mesiangervon jaohdakkeidenkukilla. SaRViKUONOKaS Oryctes nasicornis Lahopuissa,kannoissa sekäkomposteissaelävä sarvikuonokkaantoukkasaattaa kasvaa10sentinpituiseksija sormenpaksuiseksi.Sekäaikuiset ettätoukatsyövätmätäneviä kasvinosia.Kehitysmunasta kuoriaiseksikestää35vuotta. PiKKUTURKKiLO Nicrophorus vespilloides Etsiikuolleitapikkulintuja janisäkkäitä.Naarasmunii maahankaivamansaraadon läheisyyteen.Emoruokkii aluksitoukkiasulamattomalla ravinnolla,muttapianmyös toukatsyövätraatoa. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 43 PiirrokSet kari HeliÖvaara. Kova kuori on kuin suojapanssari, mutta sillä on merkitystä myös kuoriaisten kosteus- ja lämpötasapainon säätelyssä. Kuoren avulla ne pystyvät säätelemään ruumiinlämpöään. "Usein sanotaan, että kovakuoriaisen kova kuori on selluloosaa nimeltään kitiini. Kulta- ja kuparikuoriaisella siivet tulevat sen sijaan peitinsiipien alapuolella olevista raoista esiin, eivätkä peitinsiivet aukea. Toukatelävätlahoissa puissajakannoissa, erityisestikoivuissa. Metsäeläintieteen professori Kari Heliövaara on perehtynyt erityisesti metsätuhoja tekeviin kovakuoriaisiin. Kovakuoriaiset lentävät kalvomaisilla lenninsiivillään, jotka ovat levossa laskoksilla peitinsiipien alla. Kun on kuuma, kuori suojelee liialta haihtumiselta ja kun on viileää, kuoren läpi johtuu lämpöä." KULTaKUORiaiNEN Cetonia aurata Toukatelävät muurahaispesissäkaksi kolmevuotta.Aikuiset lentävätpeitinsiivet kiinni.Istuvatusein karhunputkilla. KiMaLaiSKUORiaiNEN Trichius fasciatus Muistuttaakimalaista. Ne lentävät peitinsiivet auki. Kuori ei ole pelkästään sitä, sillä kitiini on sitkeää tai pehmeää. Kovakuoriaisen kuoressa onkin kitiiniin sitoutunutta kalsiumkarbonaattia, joka tekee kuoresta kovan", Heliövaara sanoo. "Kovakuoriaiset ovat vaihtolämpöisiä. Ne muodostavat kovan kuoren, panssarin, josta lahko on saanut nimensäkin. tus täytyy tehdä vertaamalla tuntosarvien liuskojen kokoa tai mittaamalla nilkkojen suhteellisia pituuksia ja leveyksiä tai tutkimalla sukuelimiä", Heliövaara luettelee. kuori on kiTiiniä ja kalkkia lauri HeliÖvaara KUORiaiSET TUTUiKSi
KOVaN KUOREN aLLa LEPÄNKÄÄRÖKÄRSÄKÄS Apoderus coryli Helpostitunnistettavapitkäkaulainen kuoriainen.Setekeepähkinäpensaan tailepänlehdestäkäärön,jonka sisällätoukkavarttuu. TUKKiMiEHENTÄi Hylobius abietis Toukatelävätjuurtenkuorenalla useinsyvällämaanpinnanalla. Toukkavaihe voi joillakin lajeilla kestää hyvin pitkään riippuen ruuan ravinnepitoisuudesta. Kiiltävänvärinsäjapörisevän lentelynsätakiahelppotunnistaa. iSOHaaVaNLEHTiKUORiaiNEN Chrysomela populi Eläähaavan-japajunlehdillä. Kärsäkkäiden heimoon kuuluvalla tukkimiehentäillä on pidentynyt pään etuosa, joka muodostaa kärsän. timo nieminen / kuvaliiteri Kovakuoriaiset käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen munasta toukaksi, koteloksi ja aikuiseksi. Pikkuturkkilo laskee munansa raatoon heti sen löydettyään." Hajuaistimet ovat tuntosarvissa, jotka joillakin lajeilla ovatkin kampamaiset, toisilla nuppimaiset tai valtavan pitkät kuten monilla jäärillä. Metsäsittiäinensyöravinnokseen mätäneviäsieniätailantaa. Raadon ei tarvitse kauan lojua maassa, kun siinä alkaa armoton taistelu suupaloista. "Pikkuturkkilo haistaa kuolleen eläimen kilometrien päästä. Sekätoukatettäaikuiset nakertavatpuidenlehtiä verkkomaisiksi.Joinakinvuosina kuoriaisiavoipaikallisesti ollahyvinrunsaasti. Kovakuoriainen voi olla toukkavaiheessa jopa kymmeniä vuosia riippuen ravinnon määrästä. Kuumana kesäpäivänä kuoriaiset myös lentävät herkemmin johtuen niiden vaihtolämpöisyydestä. kyMMEniEn vuosiEn EläMä Toukkana KOVaKUORiaiSTEN NORSU. "Tupajäärä, joka elää erittäin kuivissa hirsissä, voi olla toukkavaiheessa jopa kymmeniä vuosia. Paitsi Jatkuu sivulla 46 44 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Tukkimiehentäionmetsiemme merkittävintaimituholainen. METSÄSiTTiÄiNEN Geotrupes stercorosus Toukatkehittyvätlantapaakussa naaraankaivamassa maanalaisessakäytävässä. Aikuisetsyöväthavupuidentuoretta nilaaetenkinpuuntaimientyveltä. Kovakuoriaiset syövät sekä kasvi- että eläinperäistä ruokaa. Aikuisena kovakuoriainen elää yleensä vain kahdesta neljään viikkoa, lukuun ottamatta niitä lajeja, jotka talvehtivat aikuisina", Heliövaara kertoo. Joukossa on myös raadonsyöjiä kuten pikkuturkkilo ja loisia kuten toukohärkä, joka toukkavaiheessa elää erakkomehiläisten pesäloisena
Toukka liikkuu tunnelissa nopeasti välttääkseentikkojajaloispistiäisiä,jasiksisepitääkäytävänsämyöspuruistatyhjinä. Vaikka toukan luulisi olevan suojassa puun sisällä, niin loiskärpäsetkävelevätvälillätunnelinaukostasisäänjaloisivat toukan.Loisetsyövätisäntänsäkuiviin,jasiitäjääjäljellevain nahka. SaNNa VÄLiMÄKi matti moiSio / kuvaliiteri SUOMEN LUONTO 5 | 2010 45 PiirrokSet kari HeliÖvaara. Keväisin silppua voi nähdä hangella puun juurella. Runkohaapsanenonvarsinujojavaatimatonhyönteinen.Vihertävänharmaitajamustapilkullisiaaikuisiatapaahyvinharvoinloppukesällä,jolloinlämminhaavanrunkohoukutteleenehetkeksiloikoilemaan ennenpalaamistalatvukseensyömään.Haavanlehtienlisäksipitkäsarvisetaikuisetvoivatsyödämyösmahlaa. Suurennoksellakatsottuna peitinsiivenpintanäyttää messinkiintehdyltä kaiverrustyöltä. Runkohaapsanen rei´ittää haapoja Kaupunkimetsissätehdäänmoniahoitohakkuita,japuitakertyymyöslenkkipolkujenvarsille.Näistäkasoistavoiohi kävellessäännähdäpahastireikäisiähaavanrunkoja.Mikätekeemoistatuhoapuunsisustaan. Aikuisenaniissäon myskimäinentuoksu. Muitakin vaaroja runkohaapsasena olossa piilee. Heinäkuussatoukkakaivaaitselleenkoteloitumiskammionpuunsisään.Koteloituessatoukantäytyyollatarkkana,jottasemuistaaasettuapääulostuloreiänsuuntaan.Joskotelostakuoriutuvaaikuinenonväärinpäin, seeiosaaperuuttaatunnelistaulosvaankuolee. SaRViJaaKKO Acanthocinus aedilis Toukatelävätpystyynkuolleidenmäntyjen tyvikaarnanallasekäpaksukuorisissa männynkannoissa.Aikuisetelävät pääasiassamännyllä.Helppotunnistaa erittäinpitkistätuntosarvista. KiiLTOMaTO Lampyris noctiluca Toukatovatkotiloita saalistaviapetoja.Siivetönja matomainennaaraslevittää takaruumiinsauloimmista jaokkeistakellanvihreää valoahoukutellakseen koiraita.Koiraallaonsekä peitin-ettälenninsiivet. RUNKOHaaPSaNEN Saperda carcharias Toukkaelääsyvälläpuunsisälle kaivamassaanpystysuorassa käytävässä.Suomen tulitikkuteollisuusloppui runkohaapsasentakia.Tehtaalle sopivaaehjäähaapaaeiole saatavilla;jokatoisessahaavassa asustaarunkohaapsanen. MYSKiJÄÄRÄ Aromia moschata Toukatelävätraitojenja muidenrunkomaisten pajujenrungoissa. Toukkakaivaarungossasamaakäytävääsekäylös-ettäalaspäin.Pisimmätmitatutkäytävätovatolleetyli90senttiä.Seliikkuupuunsisälläketterästijatyöntääkarkeaasahanpuruamuistuttavaapuusilppua tekemästään reiästä ulos. Aikuiseteivätkuitenkaanaiheutareiällisiälehtiäkummempaavahinkoa.Varsinainentuholainenontoukka.Vaaleatoukkalymyääpuun rungonsisälläkahdestakolmeenvuotta.Sesyöpuuainestajakasvaa suurinpiirteinpikkusormenkokoiseksi
Ilmiötä kutsutaan bioluminesenssiksi. Ja pääseväthän ne karkuun, joko lentämällä tai jalkaisin", Heliövaara kertoo. kauniiTa kaTsElla, kiEhTovia TuTkia Kovakuoriaisilla on konstinsa menestyä alkuperäisten elinympäristöjen huvetessa. "Ne ovat voittajien ryhmä, sillä ne sopeutuvat aika helposti monenlaisiin ympäristöihin. KOVaN KUOREN aLLa ravinnon etsinnässä hajuilla on merkitystä myös lajien lisääntymisessä. Aikuisetkäyvätmesiangervon jakarhunputkenkukilla. Jotkut naaraat erittävät feromoneja, kemiallisia signaaleja, joilla ne houkuttelevat koiraita luokseen. Suomen valtti on se, että meillä on vähän puulajeja, kylmät talvet ja kasvien tuhoeläinten tarkastus on mallillaan", Heliövaara sanoo. Kiiltomatonaaras taas turvautuu houkuttelemaan koiraita peräpään valollaan. Riski uusien puiden tuholaislajien tuloon kasvaa niiden myötä koko ajan. "Idästä kulkevien puulastien mukana tulee koko ajan myös kovakuoriaisia. Yleisinisoistakukkajääristä. RUSOKUKKaJÄÄRÄ Anoplodera rubra Lajieläähavupuilla,usein männyssä.Naarasonkoirasta isompijarotevampi.Koiraita tapaauseinkukilla,esimerkiksi karhunputkilla.Toukatelävät kuolleessa,useinmelko lahossajakosteassapuussa. PaPiNTaPPaJa Callidium violaceum Eläämelkeinyksinomaan työstetyssäpuussa,jossaonkuorta jäljelläkutenpintalaudoissa. Toukatjaaikuisetsyövätpieniä kalanpoikasia,sammakonpoikasia jasiiroja.Hyviälentäjiä. 46 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Toukkienolemassaolon rakennuksissapaljastaakäytävistä varisevajauhomainenpuruja toukkiensyönnistäaiheutuva nirskuttavaääni,jokavoi kuuluaparinmetrinpäähän. JÄTTiSUKELTaJa Dytiscus latissimus Elääpääasiallisestiseisovassa vedessäkutenlammikoissa. Ne ovat tärkeä lenkki missä tahansa ekosysteemissä." Uusia eksoottisia lajeja ei Suomeen ole vakiintunut niin, että ne olisivat perustaneet tänne pysy- viä populaatioita. "Kaikki lajit ovat jollakin tavalla outoja ja kiehtovia. Jotkut lajit kuten esimerkiksi liljakukko ovat levittäytyneet myös puutarhoihin ja pihoihin. Yksi monista erikoisista on isomuurahaiskuoriainen, joka syö muita kovakuoriaisia, etenkin kaarnakuoriaisia. Niillä on myös vahvat leuat, joilla ne voivat taistella vastaan. Kovakuoriaisten merkitys pölyttäjinä, lahottajina, kierrättäjinä ja lintujen ravintona on huikaiseva. Kovakuoriaisten kovan kuoren alla piilee yllätyksiä. Taitavauimari,jokameloopitkillä jaleveillätakaraajoillavauhtia. "Myskijäärä on mielettömän iso ja kauniin värinen, samoin sinijäärä", Heliövaara sanoo. Myös lentokyky takaa kuoriaisille mahdollisuuden vaihtaa nopeasti maisemaa, jos elinolot käyvät tukalaksi. "Ja kultakuoriainen, se on tosi hienon näköinen." Lue kovakuoriaisharrastaja Sampsa Malmbergistä Luontofriikin tähtihetkessä sivulla 69. "Kovakuoriaiset ovat voittajien ryhmä, sillä ne sopeutuvat monenlaisiin ympäristöihin." PiirrokSet kari HeliÖvaara NELiVYÖJÄÄRÄ Leptura quadrifasciata Eläälehtipuilla,erityisesti koivulla,haavallajalepillä. Se näyttää muurahaiselta ja käveleekin vähän kuin muurahainen, joten kaarnakuoriaiset eivät osaa varoa sitä." Sen lisäksi että kuoriaiset ovat hyödyllisiä ekosysteemeille, monet niistä ovat ihmissilmään kauniita. "Leppäkertut erittävät pahanmakuista keltaista nestettä nivelistään, jotkut lyhytsiipisistä taas suihkauttaa peräpäästään kirvelevää nestettä. Kovakuoriaisten puolustautumiskeinot ovat myös moninaiset
Suomea koskevien tietojen saattamiseksi ajan tasalle Eläinmuseo kerää havaintoja sammakkoeläin- ja matelijalajeista. Suomessaonkolmeluonnonvaraistasammakkolajia, sammakko, rupikonna ja viitasammakko,sekäTurunseudulleasettunuttulokasmölysammakko.Kesäkisakeskittyynyt vainsammakkoonjarupikonnaan. Havainnot voi lähettää lomakkeella, jonka saa osoitteesta www.herpetomania.fi/levinneisyyskartoitus/. TUNTURIEN HELMET Jewels of the Fells Edustava valokuvateos ja tietokirja Suomen tunturiluonnon komeimmista maisemista ja niihin kätkeytyvistä kasviharvinaisuuksista. suoMEn luonnon kEsäkisa räpyläjahti alkaa Missä sammakot ja rupikonnat elävät. Konna kävelee, etenkin kun veri vetääkudulle.Muutenseonvarsinpaikkauskollinen.Rupikonnakoirasonsammakonkokoinen,naarasselvästiisompi.Kyhmyineniho onliikkumistavanohellaotuksenparastuntomerkki. Se viihtyy veden äärellä kosteikoissa, niityillä, puutarhoissajasoilla.Eläinonnoinkahdek- sansenttinen,jasenihoonruskeasekäsileä. Asiantuntevat tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. 52 Tilaa edullisesti suoraan kustantajalta www.metsakustannus.fi/kauppa tai puh. Suomen Luonto pyytää havaintoja kurnuttajista. l tä havaint he o ä S ammakoidenjarupikonnientilajalevinneisyystunnetaannykyisinhatarasti. Kaukaa tunturin juurelta on vaikea kuvitella, millaisia helmiä karulta vaikuttavan suurtunturin rinteet voivat piilotella. Osallistujienkesken arvotaan10 MarkkuLappalaisenja PäiviSirkiänkirjaa Suomalainen sammakkokirja. Sammakon elinaluetta on koko maa. Rupikonnien levinneisyysalue ulottuu Etelä-Lappiin. Ovatko otukset hävinneet tutuilta paikoiltavaivalloittaneetuusia?Vieläkökutulammiltakuuluukeväisinkurnutusta. Sammakkoeläimemme ovat rauhoitettuja, eikäniitäsaavangitasaatitappaa. RUPiKONNa SaMMaKKO Lähetähavaintosi osoitteeseen SuomenLuonto/Kesäkisa, Kotkankatu9, 00510Helsinki, sähköpostillakesakisa@ sll.fitaiinternetissä www.suomenluonto.fi/ kesakisa 15.9.mennessä. Otussyöpikkueläimiäjaonitsepienpetojen, käärmeidenjajoidenkinlintujenkutenkurjen ruokaa. (Kustannusosakeyhtiö Sammakko,2009) Osallistu myös Eläinmuseon sammakkoeläin- ja matelijatutkimukseen. Ovh. Palkittu valokuvaaja Pekka Luukkola tuo nämä luonnonihmeet ja niiden yksityiskohdat kaikkien ulottuville teknistä täydellisyyttä hipovalla tyylillään. Viimeisin eurooppalaisen herpetofaunan kartoitus ilmestyi 1990-luvulla. Myösvalokuvatovat tervetulleita. 02077 29136 48 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 urPo HaaPalainen / kuvaliiteri Hannu Siitonen / kuvaliiteri iSmo Pekkarinen / kuvaliiteri si!. Arvaamattoman monimuotoinen kukkaloisto ja tunturikasvien värikkyys on merkillinen vastakohta tunturien haasteelliselle kasvuympäristölle
KOLUMNi Kokalmusta kesäyössä V Timo Helle asta se, joka on tuhertanut pitkät ja pimeät talven illat ja aamut takkatulen, pienen kaasulyhdyn, kynttilän tai otsalampun valossa, osaa arvostaa kesän kirkkautta. Katse pysähtyy vesikasveihin, jotka riippuvat kuin repaleiset, vuosikymmenten tummentamat verhot koko jokivarren mitalla rantapajujen ja -koivujen oksilta puolentoista metrin korkeudessa. Metsä harvenee, kohta näen yli koko laajan aavan. urinko työntyy tunturin takaa valaisten ensiksi jokivarren kapeiden kuusten latvat, sitten kokalmusverhoja siellä täällä. Nyt valo tunkeutuu kaikkialle, näkee lähelle ja kauas, vaikka on puoliyö ja aurinko on vielä tunturin takana. Tulvavesi on kasvit sinne nostanut jään revittyä ne ensin irti pohjakivistä. loinen sana on peräisin. Jos aivan rehellisiä ollaan, Sompion suurimmilla porokämpillä on sentään aggregaatilla toimivat sähkövalot, mutta niidenkin tehoa joutui terästämään otsalampulla, ainakin kun alkoi tutkia karttaa päivän tapahtumien kirjaamiseksi. Kun vilkaisi ulos ikkunasta, otsalampun valokiila pyyhkäisi korkeita lumivalleja ja lähimäntyjen oksia, joiden takana alkoi loputon pimeys. Saappaan vierestä kuloheinän ja sammalen seasta nousee vihreää ruohoa, vesimittari mennä nytkyttää veden sileää pintaa. Istahdan kaatuneelle koivun rungolle joen rannalla koetettuani ensin, että koivun päälle kasvanut sammal on kuivaa, etteivät housut kastuisi. Hilla kukkii vielä kuusikkokorvessa, edestä päin kuuluvat valkoviklo ja liro, kurjet huutavat. Lopulta sädekimppu osuu myös istumapaikkaani. Sekin vahvisti käsitystäni, että kokalmus on perua saamen kielestä, kuten niin moni muukin oudolta kuulostava nykysompiolaisen käyttämä sana. itä se tuo on", kysyin Pyhäjärven Juusolta, lokkalaiselta nuorelta mieheltä, kun vuosi sitten laskimme vasanleikon jälkeen kanootilla jokea alas harreja ja tammukoita onkien. Vaivasin myös ruotsin ja venäjän hyvin tuntevia ystäviäni, mutta heille sana oli täysin outo. Nousen ja lähden, lupasin nimittäin käydä nuuskimassa, onko poroja jo ilmestynyt lähiseudun aavoille. Tunsin sen isonäkinsammaleksi ja tilaisuuden tullen päätin ottaa selvää, mistä oudon kuu- "M A "Katse pysähtyy vesikasveihin, jotka riippuvat kuin repaleiset, vuosikymmenten tummentamat verhot rantapajujen oksilta." Kirjoittajaonrovaniemeläinen erikoistutkija. kaiJa kiuru SUOMEN LUONTO 5 | 2010 49. "Kokalmusta", Juuso vastasi, "samaa mikä huojuu tuolla joen pohjassa". Tilaisuuden tullen soitto näissä asioissa yleensä kaiken tietävälle Oula Näkkäläjärvelle Inariin: "Ei ole minulle tuttu, mutta odotapa hetki." Sitten kuului sanakirjan plaraamista, tällä kertaa se oli Lönnrotin sanakirja vuodelta 1880, ja sieltä kokalmus löytyikin merkityksessä Zostera marina (meriajokas) tai Jungermanniasammaleet, joihin siihen aikaan isonäkinsammal hyvinkin laskettiin. Työtoverini Kari Mikkola tiesi kertoa, että puolisen miljoonaa paikannimeä sisältävä Maanmittauslaitoksen peruskartan nimitietokanta tuntee kahdeksantoista vesistöihin liittyvää Kokalmus-nimeä, jotka sijoittuvat kapealle ellipsinmuotoiselle alueelle Suomussalmen ja Kittilän välillä. Vähän ylempänä kohisee pieni koski, josta pääsen kahlaamalla yli. Jotain jo hävinnyttä kieltä, mahdollisesti vanhaa metsälappia, mene ja tiedä, joku ehkä tietääkin
50 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
Mikroskoopilla on huomattu, että osa puutiaisista (Ixodes ricinus) on taigapunkkeja eli siperianpuutiaisia (Ixodes persulcatus). kJelDSen/SCienCe PHoto liBrarY. Tutkijat ovat havainneet vasta aivan viime vuosina, että Suomessa tauteja levittääkin kaksi punkkilajia. Näin on käynyt Perämerellä ja Pohjois-Karjalassa. Borrelioosi lisääntyy nopeasti, mutta vakavimmat oireet tulevat puutiaisaivokuumeen itäisestä muodosta. Juha hOnKOnen npa söpö pikku otus! Harva tokaisee näin nähdessään punkin, varsinkaan mikroskooppikuvan eläimen naamasta. Kaikkiaan hämähäkkieläimiin kuuluvia punkkeja on maailmassa jopa 30 000 lajia. Karvaisten tuntosarvien keskeltä työntyy imukärsä, jota komistaa pelottavan näköinen sahalaita. Taigapunkki on päässyt levittäytymään alueille, joilla puutiaista ei ole ollut. Lajeissa on eroja nivelissä, kärsässä ja sukuelimissä. Sen avulla punkki pysyy eläimessä tai ihmisessä kiinni ja saa veriannoksensa. Riskiaika alkaa pian lumien sulettua ja jatkuu SUOMEN LUONTO 5 | 2010 O 51 k.H. Ne jakaantuvat seitsemään alalahkoon. Muita yleisiä isäntäeläimiä ovat linnut ja karja. Puutiainen tarvitsee veriaterian kolmessa elämänvaiheessaan: toukkana, poikasena ja aikuisena. punkin uusi aalto ihmiseen tauteja levittäviä punkkilajeja on Suomessa kaksi. Suomessa tauteja levittävien punkkien määrä on hiljalleen kasvanut ilmaston lämpenemisen sekä lemmikkikoirien ja hirvien lisääntymisen myötä
Kansalliskirjailijamme aleksis Kiven on epäilty kuolleen borrelioosiin, mutta nykyihmisessä tauti saadaan yleensä antibiooteilla kuriin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Markku Kuusen mukaan Suomesta ei tutkimustuloksia ole. Lisäksi potilaaseen voi kehittyä autoimmuunitauti, jolloin kehon omat puolustussolut hyökkäävät terveitä soluja vastaan. Borrelioosin määrästä ja käyttäytymisestä käydään tiukkaa väittelyä. Molempien ensioireet ovat kuume ja päänsärky, mutta kumpikin voi äityä aivokuumeeksi asti. Osa tutkijoista kiistää taudin kroonisuuden, yhä useampi taas vannoo bakteerin selviämiskykyyn (pakenee antibiootteja koteloitumalla kudoksiin). "Suhtautuisin varovasti kyseiseen tutkimukseen." Osa Suomen lääkäreistä tarjoaa edelleen liian lyhyitä lääkekuureja, jotka voivat johtaa borrelioosin pitkittymiseen. Pahimmillaan ihmisestä on löydetty kerralla yli sata punkkia. 52 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 "Aina diagnoosia tehdessä ei edes muisteta borrelioosin olemassaoloa. PUNKiN UUSi aaLTO JameS GatHanY / WikimeDia LÄHES KOKO MaaSSa. Vuonna 1995 sairastumisia kirjattiin vain 346. Borrelioosi voi aiheuttaa monen muun taudin kaltaisia oireita. Pahimmillaan ihmisestä on löydetty syyn kerralla yli sata punkkia. lääkärikään Ei aina huoMaa BorrElioosia Maarianhamina Suomalainen ihminen sairastuu käytännössä joko borrelioosiin eli Lymen tautiin tai puutiaisaivokuumeeseen eli Kumlingen tautiin. Tuhannet potilaat eri puolilla maailmaa odottavat borrelioosin pysäyttävän lääkkeen keksimistä.. Borrelioosia esiintyy Suomessa siellä missä punkkejakin eli varsin laajasti rannikolla ja Järvi-Suomessa. Monet asiantuntijat sanovat tapauksia olevan vuosittain tuhansia. THL rekisteröi tautitapauksia vuosittain noin 1500, ja määrä on selvässä kasvussa. Ihottuma voi aluksi vaikuttaa vaarattomalta", Kuusi muistuttaa. Borrelioosin varmin merkki on renkaanmuotoinen ihottuma, mutta aina ei sellaista synny. Parikkala Lappeenranta syksyyn asti. Borrelioosia esiintyy siellä missä puutiaisiakin. ilmaston lämpenemisen takia niitä tavataan pian kaikkialla Suomessa. matti BJÖrkman / leHtikuva Puutiaisen levinneisyys Pietarsaari Puutiaisaivokuumeen esiintyminen RENGaSiHOTTUMa. Tänäkin keväänä lehdissä on mainostettu valkosipulivalmistetta, joka Karlskronan terveystieteellisen oppilaitoksen mukaan vähentää punkkien puremia
Syksyjen ja keväiden lämmetessä lisääntyvät kuitenkin ne lyhyet hetket, joina viruksen kyseinen alalaji voi siirtyä isäntäeläimestä punkkiin." Lisätietoa punkeista internet-osoitteesta www.punkki.net ja borrelioosista Reumaliiton puhelinpalvelusta 0800 188 537 (ti 1719). Geologinen retkeilykartta. Monipuolinen tietopaketti geologiasta ja luonnon nähtävyyksistä. Sähköpostitilaus: Puh. - 31.10.2010 SUOMEN KIVIKESKUS enää suositella, sillä tukehtuva punkki voi oksentaa viruksia ja bakteereita haavaan. Jos pureman ympärille ilmestyy 17.6. Helsingin yliopiston peruseläinlääketieteen laitoksen professorin Olli Vapalahden mukaan se on levinnyt Suomeen hitaasti. pääsymaksut: 2,5 - 4,5 , la-su 2 renkaan muotoinen ihottuma, pyydä lääkäriltä antibioottikuuria borrelioosia vastaan. Kuhnustantie 10 83900 Juuka p. - 30.9.2010 JOENSUUN TAIDEMUSEO Kirkkokatu 23 p. ma-pe 10 - 17 pääsymaksut: 3 - 10 Kivikyläpassi 17, lapset (alle 12 v.) 7 S-etukortilla 2 :n alennus aikuisten Kivikyläpassista. TEhokas rokoTuskaMpanja TEhosi Borrelioosia vaarallisemman puutiaisaivokuumeen saa vain muutama kymmenen ihmistä. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole hoitokeinoa, ja kuolleisuus on Pohjoismaissa 12 prosenttia. - 31.10. Helsinki alkaa olla riskialuetta, sillä tapauksia on kirjattu myös Puolustusvoimien Isosaaressa. 020 550 2450 Julkaisumyynti Kaj Stenvall, Ilman kannatus 2009, osa heti sen havaitsemisen jälkeen, koska pitkä imentäaika lisää vereen pääsevien bakteerien määrää. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 53. Määrä on käännetty laskuun Ahvenanmaalla aloitetun tehokkaan rokottamisen ansiosta. Viime vuosina pelätty Russian spring-summer encephalitis on puutiaisaivokuumeen itäinen, vaarallisempi muoto. 0207 636 600 www.kivikeskus.fi avoinna: su - pe 10 - 18, la 10 - 16 1.9. Tautia on tavattu lähinnä Lounais-Suomessa, Lappeenrannan ympäristössä, Etelä- ja Keskipohjanmaan rajaseudulla, Perämeren rannalla ja Varkaudessa. 013 267 5388 http://taidemuseo.jns.fi avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20, ma sulj. Näin vältät punkkitaudit ota rokote puutiaisaivokuumetta LUVASSA LÄMPENEVÄÄ Ilmastonmuutos kuvataiteessa vastaan, jos asut tai lomailet säännöllisesti riskialueella (kartta). liikkuessasi pitkässä heinikossa käytä suojaavia vaatteita ja tarkasta vaatetuksesta puutiaiset ennen kuin ne ehtivät aloittaa imennän. Poista punkki pihdeillä tai pinseteillä Merja Heino, Paratiisikuvia 2007 voin avulla poistamista ei Mukana 30 suomalaisen nykytaiteen keskeistä tekijää Kaj Stenvall 17.6. "Tartuntoja on vuosittain vähän
Kun 1800-luvun geologit osoittivat, että jäänteet ovat miljoonien vuosien ikäisiä, tarvittiin parempi selitys. Törmäyksen synnyttämä paineaalto ja kuumuus tappoivat kaiken elämän satojen kilometrien säteellä. Aina modernin geologian alkuun yksinkertaisin selitys löytyi Raamatusta: ne eivät mahtuneet Nooan arkkiin. Isku synnytti halkaisijaltaan lähes 200-kilometrisen kraatterin. Häviämisen syystä on esitetty kymmeniä tai ehkä satoja erilaisia käsityksiä. Itse asiassa on helppo kuvitella katastrofi, joka hävittäisi dinosaurukset. Geologi Walter alvarez löysi rajakerroksesta poikkeuksellisen runsaasti iridiumia, joka on maapallolla hyvin harvinainen alkuaine. Noin 65,5 miljoonaa vuotta sitten syöksyi avaruudesta usean kilometrin kokoinen meteoriitti kohti maata ja osui matalaan mereen siinä, missä nyt on Meksikonlahti ja Jukatanin niemimaa. Dinosaurusten kuolema 65 miljoonaa vuotta sitten päätti elämän keskiajan, mesotsooisen maailmankauden ja sen viimeisen osan, liitukauden. kuolivatko dinosaurukset ilmansaasteisiin? dinosaurukset katosivat maailmasta 65 miljoonaa vuotta sitten. Ja selitysmalleja on riittänyt aina dinojen itsensä tuhoavasta tyhmyydestä liitukaudella kehittyneitten kukkakasvien myrkkyihin. Räjähdys sinkosi kuutiokilometreittäin 54 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Kraatteri löytyi vasta pitkällisen etsinnän tuloksena. Hänen isänsä, fysiikan nobelisti Luiz alvarez, esitti heti, että syynä iridiumpitoiseen kerrokseen ja samalla dinosaurusten tuhoon on suunnattoman suuri Chicxulubin meteoriitti. Maastossa se ei enää erotu, sillä se on sittemmin peittynyt nuorempiin kerrostumiin. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää jo jokseenkin varmalta, että tuhon syy oli joko huikean suuri meteoriitti ja sitä seuraavat massiiviset tulipalot tai Intian pitkään jatkuneiden tulivuorenpurkauksien aiheuttama ilman viileneminen. Tässä vielä yksi: ilman epäpuhtaudet! TeKSTi SeppO VuOKKO · KuVaT TOM BJÖRKLunD S iitä saakka, kun ensimmäiset dinosaurusten jäänteet löydettiin, niiden tuho on askarruttanut ihmismieltä. Siirryttiin elämän uuteen aikaan, kenotsooiseen maailmankauteen, joka johti nisäkkäiden voimakkaaseen erilaistumiseen ja lopulta ihmisen syn- tyyn. Yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan meteoriitti aiheutti liitukauden lopun massasukupuutot. Paljon vaikeampi on kuvitella tapahtuma, joka hävittäisi dinosaurukset, mutta jättäisi suuren osan muusta lajistosta jäljelle. Olisiko sitä voinut tapahtua, jos dinosaurukset olisivat saaneet elää? TulTa ja TulikivEä! Liitukauden ja tertiäärikauden rajakohta on LänsiEuroopan ja Yhdysvaltojen kivissä jyrkkä ja vailla fossiileja. Tässä esitetään yksinkertainen teoria, joka selittää molemmat
Avaruudessa vain pinnaltaan jäähtyneet kivet kuumenivat ilmakehän läpi syöksyessään uudelleen hehkuviksi ja sytyttivät metsäpaloja kaikkialla maapallolla. Siellä on Deccanin portaina (Deccan traps) tunnettu valtava basalttikerrostuma, joka kattaa puoli miljoonaa neliökilometriä puolitoista kertaa Suomen kokoisen alueen parin kilometrin vahvuisena kerroksena. Eroosio on jo sitä suuresti kuluttaSUOMEN LUONTO 5 | 2010 55. Suuret dinosaurukset kuten tyrannosaurukset kuolivat liitukauden lopussa, mutta pienet höyhenpukuiset dinot, linnut, selvisivät. sulaa kiviainesta avaruuteen, josta sitä satoi useiden päivien ajan eri puolille maapalloa. Vain metsäpalojen liekit valaisivat pimeyttä, sillä törmäyksen nostama pölypilvi peitti auringon valon, joidenkin käsitysten mukaan jopa vuosiksi. iSOT SORTUiVaT. Rikkipitoiset yhdisteet happamoittivat valtameren niin, että plankton kuoli. valTavaT laavavirraT Toinen vaihtoehto dinojen tuhon syyksi löytyy toiselta puolelta maapalloa, Intiasta
Näin ei kuitenkaan käynyt liitukauden lopussa, vaan jossakin päin maailmaa ekosysteemit säilyivät toimintakykyisinä kasveineen, sienineen, hyönteisineen, lintuineen ja muine eliöineen. TäysTuho TExasissa Kuvaa on vääristänyt se, että Pohjois-Amerikka kärsi kaikkein pahiten meteoriittituhosta. Iridiumpitoisen kerroksen yläpuolella on ohut kerros, jossa on melkein pelkästään saniaisten itiöitä, mutta korkeampien kasvien jäänteet puuttuvat. Jotta tuhon syyhyn pääsisi käsiksi, on pohdittava, millaisia olivat kadonneet lajit. Hadrosaurukset ruokailevat hitaasti tappavan tuhkapilven alla. Jos meteoriitti olisi synnyttänyt koko maapalloa koskevan helvetillisen kuumuuden ja kuukausien pimeyden, emme olisi täällä dinojen kuolemasta kiistelemässä, sillä kaikki bakteereja kummemmat otukset olisivat tuhoutuneet. Näiden säilyminen edellyttää, ettei kasvin esiintymisessä ole lainkaan katkoksia. Rajuin purkausvaihe kesti ehkä vain muutamia kymmeniätuhansia vuosia, mutta kuitenkin satojen dinosaurussukupolvien ajan. Ehkeivät edes kaikki dinosaurukset menehtyneet liitukauden lopussa. Purkautuneen laavan määrä on suunnaton, ehkä pari miljoonaa kuutiokilometriä. Sukupuuttoon kuolivat suuret, ilmaa hengittävät eläimet dinosaurukset, joutsenliskot, kalaliskot ja lentoliskot mutta eivät esimerkiksi hait, joista osa oli yhtä kookkaita kuin kalaliskotkin. Purkaukset alkoivat noin 67 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuivat vielä selvästi liitukautta seuraavan tertiäärikauden puolelle vähitellen vaimentuen 63 miljoonaa vuotta sitten. Juuri niiden olisi kuvitellut kuolevan ensimmäisinä tulimyrskyssä. Jo tämä luettelo yhteisistä ominaisuuksista antaa selvän vihjeen, mitä olisi voinut tapahtua. Yksittäiset kasvilajit voisivat säilyä hengissä maaperän siemenpankin turvin, mutta tämäkään ei salli kovin pitkää pimeyttä. Syynä lienee ollut ilmaston viileneminen. Mikä on hävinneille yhteistä. Kokonaiset metsäekosysteemit säilyivät, jopa lajit, jotka viettävät koko elämänsä puiden latvuksissa. Lukuisia lajeja kyllä kuoli, mutta maapallon ekosysteemit säilyivät. Putkilokasvien ja maaselkärankaisten saapuminen edellyttää harvinaisia poikkeustilanteita. Eteläisellä pallonpuoliskolla liitukauden vaihtuminen sitä seuraavaan kauteen näkyy kasvipeitteen vähittäisenä yksipuolistumisena, ei suinkaan äkillisenä hyppäyksenomaisena muutoksena. Huono ilma koitui pitkäikäisten lajien kohtaloksi: ne kuolivat keuhkosairauksiin ennen kuin ehtivät lisääntyä. 56 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Deccanin vuosituhansia jatkuneiden tulivuorenpurkausten vuoksi ilmanlaatu oli huono: siinä oli sekä rikkipitoisia yhdisteitä että pienhiukkasia, mahdollisesti myös myrkyllistä fluoria. Pelkkä siementen säilyminen ei kuitenkaan turvaa seuralaislajien elämää. Sikäläisten tutkimusten perusteella ekosysteemit eivät vaurioituneet kovin pahoin liitu- ja tertiäärikauden murroksissa. Meriekosysteemi jää pääosin tämän pohdinnan ulkopuolelle. Kuitenkin jo Pohjois-Dakotassa kasvipeite palautui nopeasti ennalleen, ja Etelä-Kanadassa kasvillisuuden kehitys näyttää jatkuneen suuremmitta häiriöittä liitukaudesta tertiäärikauteen. rajakErros hukassa Useat Chicxulubin meteoriitin tuhoista laaditut kuvaukset liioittelevat. Siis mitä hävisi koko maapallon mittakaavassa. Itä-Aasiassa muutamat dinosaurusten jäänteet on ajoitettu tertiäärikautisiksi, mutta ajoitukset ovat selvän rajakohdan puutteen vuoksi kiistanalaisia. laji- ja yksilÖMääräT hiipuivaT Pohjois-Amerikan eteläosissa tuho oli jokseenkin täydellinen. Tuhka aiheutti loistavat auringonlaskut, mutta vähensi auringonvalon määrää ja viilensi ilmastoa. Itse laavan aiheuttamat tuhot olivat paikallisia, mutta ilmaan suitsusi suunnattomat määrät hiilidioksidia, rikkiyhdisteitä ja muita kaasuja, jotka vaikuttivat koko maapallon ilmastoon ja ilman laatuun. Tätä viilenemistä on yleisesti pidetty sukupuuttojen syynä. METEoriiTin TuhovoiMaa liioiTElTu Tuhoalueen ensimmäiset eliöt ovat sellaisia, jotka pystyvät leviämään kauas ilmakehän virtausten matkassa: saniaisia, sammalia, leviä, alkueläimiä, hämähäkkejä (jotka liitävät seittinsä varassa), hyönteisiä ja lintuja. Suuri koko, pitkä ikä ja ilman hengittäminen. Jos kaikki männyt kuolisivat samanaikaisesti ja uusi sukupolvi syntyisi muutaman vuoden kuluttua siemenistä, lähes kaikki männyn seuralaislajit tuhoutuisivat. Kun suuri osa paleontologeistakin on amerikkalaisia, unohdetaan helposti eteläisen pallonpuoliskon olot. Rajut purkaukset heittivät kuutiokilometreittäin tuhkaa ilmakehän yläosiin. Eivät edes lajien väliset vuorovaikutussuhteet katkenneet. Voimme hyvin kuvitella liitukauden lopun olot ja TUHKaa TaiVaaLTa. KUOLiVaTKO diNOSaURUKSET iLMaNSaaSTEiSiiN? nut, ja basalttilaavojen on arveltu alun perin peittäneen jopa kolme kertaa suuremman alueen. Pienet dinosaurukset linnut selvisivät, samoin sammakkoeläimet, käärmeet, liskot, kilpikonnat, maanilviäiset ja hyönteiset. Itä-Aasian mantereelta tutkijat eivät ole edes löytäneet yksiselitteistä liitu- ja tertiäärikauden rajakohtaa, vaan kehitys näyttää jatkuneen keskeytyksittä. Useimpien kasvien siemenet säilyttävät itävyytensä vain muutamia vuosia; saniaisten ja muiden itiökasvien itiöt ovat vielä lyhytikäisempiä. Kasveilla on monia seuralaisia, jotka ovat kasveista riippuvaisia tai joista kasvit ovat riippuvaisia: juurisieniä, pölyttäjiä ja siementen levittäjiä, lahottajia ja kasvinsyöjiä
ulkomeren Ulko-Tammio on itäisen Suomenlahden kansallispuiston suosituin retkikohde. Eikä ihme. JOhanna MehTOLa 58 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
syleilyssä SUOMEN LUONTO 5 | 2010 59 Hannu vallaS / lentokuva vallaS oY
Sen takia kansallispuiston porukka onkin Riskilällä liikkeellä; saareen pitää kuljettaa siellä koko kesän päivystävä luonto-opas, joksi tänä kesänä valittiin Kaisa Lötjönen, 21. ULKOMEREN SYLEiLYSSÄ Löytöretkellä Suomessa KaiSa LÖTJÖNEN eri on miltei peilityyni, kun Metsähallituksen Riskilä-alus kääntää kokkansa Kotkan satamasta kohti Haminan vesillä olevaa Ulko-Tammiota. Ne ovat pesineet useana vuonna, mutta poikaset eivät ole vielä kertaakaan selvinneet aikuisiksi. Emot hautovat silti nytkin uutterasti, eivätkä juuri kavahda ihmisen läsnäoloa. syrjäisEsTä saarEsTa iTärajan ETuvarTioon Ulko-Tammio on alun perin muodostunut kahdesta saaresta, mutta sotien aikana 19391944 saarten välinen noin kymmenen metriä leveä kannas täytettiin kivi- ja maa-aineksella kulun helpottamiseksi. Kivenlouhut ovat vieläkin selvästi nähtävissä. Ulko-Tammio on alun perin muodostunut kahdesta saaresta. 60 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Osa vesilintuparvista lekottelee meressä. Puolentoista tunnin kuluttua Riskilä kolahtaa Ulko-Tammion rantakallioon. Saari on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston suosituin retkeilykohde. Samalla saan olla välittämässä luontokokemuksia heille. On mahtavaa kertoa retkeilijöille saaren luonnosta ja historiasta. "Tuuli on nollassa, tämä on tosi harvinaista näillä vesillä", sanoo puistomestari Niklas Turku. Vieressä nököttää Metsähallituksen mökki, johon opas majoittuu. Säännöllisesti saarella on kuultu myös idänuunilintua ja pikkusieppoa. Hän toimii oppaana nyt toista kesää neljän vuoden tauon jälkeen. M markuS keSkitalo "Tämä on unelmatyö. "Mustalintuja! Nekin lepäävät, kun tuuli ei ole niitä kannattelemassa", Keskitalo sanoo. Lintujen laulu on taukoamatonta; sirittäjät, peipot, tiltaltit, mustarastaat ja monet muut linnut virittävät konserttiaan. Tämän tästä kiikari nousee veneen kipparin, suunnittelija Markus Keskitalon silmille. Se tuntuu tosi hienolta." Lähdemme kiertelemään saarta, joka heti kallioisen rannan jälkeen yllättää lehtomaisella rehevyydellään. Lehtokielojen runsaus on tyypillistä vain Suomenlahden itäisillä saarilla ja täällä se näyttääkin viihtyvän todella hyvin. Kolmenkymmenen kilometrin matkalla Ulko-Tammioon ehdimme nähdä vielä satoja lintuja, jotka lentävät aivan veden pinnassa, varsinainen lintujen ilmatie. Nähtävää riittää, sillä toukokuisena hellepäivänä saamme ihmetellä tyynen meren lisäksi arktikaa, pohjoisten lintujen muuttoa pesimäseuduilleen. Vesilinnuista mustakurkku-uikkuja saarella on kaksi paria. Puolimetrisiä lehtokieloja, keto-orvokkeja, mukulaleinikkejä, kevättähtimöitä, nuokkuhelmikköitä, kieloja, kuusamiakin..
Taistelun tiimellyksessä louhittiin kallioon myös 70 metriä pitkä luola. Useimmat kävijät ovat kuitenkin taittaneet taivalta moottorikelkalla. Siellä häämöttävät suomalaisille tutut Somerin saari ja Suursaari. Myös Merivartiostolla on saarella miehittämätön tutka-asema sekä maja. Rajalle on matkaa vain kuusi seitsemän kilometriä. Itse tunneli on noin viisi metriä korkea ja seitsemän leveä. Se saatiin valmiiksi juuri, kun sota loppui. Se on ainoa Salpalinjasta jäljellä oleva puurakennus, ja sillä on museaalista arvoa. Autiotuvassa on vieraskirja, joka kertoo, että saarella on käyty myös talvella. Se onkin Metsähallituksen kunnostuslistalla. Tunnelissa ja sen suulla on viileää ja kosteaa. Kävijöiden tulisi itse huolehtia mika Honkalinna SUOMEN LUONTO 5 | 2010 61 markuS keSkitalo mauri leivo. Tervalepät (ylh.) ja lehtokielot ovat Ulko-Tammion komistuksia. Saarella on vankka sotahistoriansa, ja siellä on vielä jäljellä merkkejä linnoituksesta: tykkejä, tykin jalustoja, juoksuhautoja ja ammusvarasto. Se tekee mutkan kallion sisällä. Ulko-Tammion retkeilijöitä palveleva, 1939 rakennettu autiotupa oli sodan aikana parakkikämppä. Kirjassa purnataan myös Metsähallituksen päätöksestä poistaa kansallispuistosta roskakorit. Sitä ei ole valaistu, joten välillä kävelemme pilkkopimeässä kaiteesta kiinni pitäen. Maaliskuussa partiolaiset ovat hiihtäneet matkan mantereelta. Tunnelin suu on kymmeniä metriä pitkä syvänne kalliossa. REHEVÄ SaaREN SYdÄN. Tunnelin päällä on näköalatorni, josta näkyy Venäjän puolelle
Se on ylivoimaisesti puiston suosituin saari. Saaret ja luodot sijaitsevat hajallaan 60 kilometrin levyisellä merialueella. mustaviiri, kilpisaari, koivuluoto, lanskeri, Suuri-Pisi ja ulko-tammio ovat puiston retkeilysaaria, joista ulko-tammio Haminassa pääsaari. Saaren sisäosissa polut kiemurtelevat lehtipuiden ja rehevän aluskasvillisuuden seassa. Lauteilta on ollut paitsi upea merimaisema myös esteetön näköala Venäjälle. ULKOMEREN SYLEiLYSSÄ Kotka Turku Helsinki roskat mukaansa. Ei kuulosta ihan mahdottomalta vaatimukselta. rETkEilijäT viihTyväT kansallispuisTon saarilla HAMINA VIROLAHTI KK KOTKA Suuri-Pisi Lanskeri Kaunissaari Ristisaari Mustaviiri Ulko-Tammio Haapasaari Kilpisaari 10 km Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Perustettu 1982. Mustikkakin on niin suurilehtistä, ettei sitä meinaa tunnistaa kuin vaaleanpunaisista kukista. Sota-aikana kalliolla on ollut sauna, jonka peruskivet ovat vieläkin nähtävissä. Ulko-Tammiossa on kaksi satamaa suojaisten lahtien kainalossa: Itäsatama ja Länsisatama. Silokallioinen ranta aukeaa kumpaankin suuntaan, kallioiden välissä pilkistelee pieniä rantaniittyjä. Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu noin sata saarta ja luotoa. Molempien tuntumassa on katettu tulipaikka. Saarista Mustaviiri, Kilpisaari, Koivuluoto, Lanskeri ja Suuri-Pisi tarjoavat kaikki jonkin tasoisia retkeilypalveluja. Koko puistossa retkeilykäyntejä on noin 20 000 vuosittain, joista reilu puolet suuntautuu Ulko-Tammioon. Päiväkäynnille saareen pääsee Haminasta vuorolautalla. Kävelemme Ulko-Tammion rehevästä sydämestä saaren eteläosaan. Saaren luonnon monimuotoisuus saa uuden ulottuvuuden, kun kävelemme vielä katajametsän 62 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 Va l ta ku nn an ra ja. Suurin osa saarella retkeilevistä yöpyjistä kuitenkin seilaa paikalle omalla veneellä ja myös majoittuu veneessä. Telttailijoille on varattu kaksi erikseen merkittyä aluetta. On kuin kulkisi satumetsässä. käsittää itäisimpien rannikkokuntien Pyhtään, kotkan, Haminan ja virolahden uloimman saariston. noin sata saarta ja luotoa, joiden yhteispinta-ala on 849 ha. Suurin on Kilpisaari
Fjällräven Finland (09) 877 1133 · info@fjallraven.fi www.fjallraven.fi SUOMEN LUONTO 5 | 2010 63. Kantojärjestelmän leveyttä ja pituutta on helppo säätää kantajan toiveiden mukaan. Sotatoimet eivät tiettävästi tuoneet sinne uusia kasvi- tai eläinlajeja, vain ukonnauris ja pölkkyruoho kertovat siitä, että ihminen on asunut saarella ja viljellyt siellä. markuS Sirkka Yksinkertainen, pelkistetty, kestävä ja täynnä toimintoja. Mikäli tarvitset tilavan rinkan, jota on mukava kantaa, vaikka se olisi painava, Kajka on täydellinen valinta. Vertailtuaan kaikkia vuoden 2009 aikana testaamiaan tuotteita, Ruotsalainen ulkoilulehti Utemagasinet nimesi Kajkan parhaaksi rinkaksi sekä vuoden tuotteeksi. Ulko-Tammiossa on lehtoja, rantaniittyjä ja kalliomänniköitä. Saatavilla 65-, 75-, 85- ja 100-litraisena sekä erityisesti naisille 55-, 65-, 75- ja 90-litraisena. Partiokaupat ja hyvinvarustetut retkeily- ja ulkoilualan liikkeet. Luonnonsuojelualueena UlkoTammio oli aina toiseen maailmansotaan saakka. Tykin kantomatka on 19 kilometriä ja sen käyttämiseen tarvittiin 12 miestä. Hänen mielestään laiduntaminen ja niittyjen niittäminen vaaransivat saaren monimuotoisen kasvillisuuden. Ulko-Tammio liitettiin Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon sen perustamisvuonna 1982, mutta jo sitä ennen se suojeltiin vuonna 1920 vehkalahtelaisen kasvitieteilijän Väinö Krohnin aloitteesta. Rakennusten kivijalat ja muut sodanaikaiset rakennelmat ovat jo sammalen peitossa, vain autiotupa ja tunneli ovat vielä ehjiä. Se on voinut taata sen, että Ulko-Tammion rannat ovat kaikille avoimina. Lehtokasvillisuudesta ei ole tietoakaan tällä kuivalla kallioisella kaistaleella. ulkolaiTuMEsTa osaksi kansallispuisToa Länsisataman puolella kiipeämme vielä katsomaan 20 tonnia painavaa tykkiä, joka vietiin saarelta jo kerran pois sodan jälkeen Neuvostoliiton vaatimuksesta. Sotahistoria on Ulko-Tammiossa hyvin vahvasti läsnä, mutta onhan saarella ollut historiansa jo ennen sotaa. Varusteet ovat ulottuvilla ylhäältä, alhaalta tai etuosassa olevan suuren aukon kautta. Saarta kierrellessä mieleen hiipii ajatus, millainen se olisi, jos sotia ei olisikaan ollut. halki. Se on ollut noin kymmenen kilometriä mantereelle päin olevan Tammio-saaren asukkaiden karjan ulkolaidun. Ehkä sota on suojellut saarta laajamittaisemmalta rakentamiselta
OSALLISTU SUOMEN LUONNON LUONTOKUVAKISAAN! Luomus 2010 Palkintona näppärä Nikon D90 ja matkalippuja luontoon. Yhteistyössä:
Kappale sai ensi-iltansa toukokuussa Tukholmassa ( Kolets kretslopp i naturen), ja suomeksi se kuultiin Maailman ympäristöpäivänä 4.6. Helsingin Säätytalolla. (015) 550 6000, Fax (015) 5250 276 email : varpala@samiedu.fi 66 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Siellä ihmiset ovat ennakkoluulottomia,kuntaasRuotsissahalutaankuullaaina samatvanhatkappaleet. 044 550 6439 kaisa.saarelainen@samiedu.fi - Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh. Satunnaisestimuualla. Sanoma on pelkistetyn biologinen: hiiliatomit matkaavatlehmänjaihmisenkauttatakaisinluonnonikuiseen kiertokulkuun.Arvellaan,ettäkappaleolitehtykabareeta varten,joitasilloinesitettiinravintolaFenniassa. Innostuin.Hiilenkiertokulkuonsuurenmoinen,javaikutuinsiitä,ettäseoliollutesilläpopulaarimusiikissajonoin varhain.Suunnittelimmealuksikappalettajollekinkokoelmalevylle,muttasiitätulikinomaprojektinsa. Tutustuin Toivo Kärkeen 1960-luvulla. HurjimpanaaikanameilläoliPedro HietasenkanssaTukholmassapieniyksiö,kunemmekeikkojenvälilläehtineet Suomeen.EsiinnynnykyisinetupäässäSuomessa,Ruotsissa ja Saksassa, joskus Norjassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Saksankielinenensiesitys(Ewig kreist der Kohlenstoff)olikesäkuunalussaZürichissä.Olentyytyväinenteokseen. Mieluisin yleisöni on Saksassa. a. Numminen esittää: Hiilen kiertokulku luonnossa und etwas anderes. JORMa LauRiLa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Luonnonvara- ja ympäristöala, VARPALA Juvolantie 1142 57310 SAVONLINNA Puh. Baijerissa huomasin suuren katujulisteen, jossaluki:MANsingtHeineundetwasanderes(MANlaulaa Viihdytkö luonnossa, kouluttaudu luontoammattiin Savonlinnassa! Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus 17.8.2010-18.8.2011 - suora haku, hakuohjeet oppilaitoksesta Kalatalouden perustutkinto: kalastuksenohjaaja - hae täydennyshaussa www.haenyt.fi, heinäkuussa Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto luontoohjaaja - hae täydennyshaussa www.haenyt.fi, heinäkuussa Lisätietoa: - Tutkintovastaava Kaisa Saarelainen, puh. Hän innostui, kunkaksisosiologianopiskelijaa,Pekka Gronow jaminä, olimme kiinnostuneita populaarimusiikista ja halusimme kuullajakirjoittaahänentuotannostaan,etenkintangoista.Siihenastiintelligentsiaeiollutkiinnittänytmitäänhuomiotapopulaarimusiikkiin. 044 550 6413 pirjo.nokelainen@samiedu.fi - www.samiedu.fi M. Saksankielisissä maissa olen esittänyt muun muassa säveltämääniHeinrich Heine-laulusarjaa,jokaonhyvin suosittu. KEiKKaiLEN YHÄ aiVaN LiiKaa, lähes sata päivää vuodessa.1970-luvullakeikkojaolijopayli300vuodessa. TOiMiTTaNUT JOHaNNa MEHTOLa KaSVOKKain Ilkikuristen loik ViimesyksynäToivo KärjenpoikaKalervolähetti minullekopioimansanuottipaperinjasanoikirjeessään:"Löysinpäisänvarastostatällaisen.Olisikosinullasillejotainkäyttöä?" Siinäolivatsanatjasävelet1950-luvunalussatehdylle kappaleelle Hiilen kiertokulku luonnossa, jota ei koskaan kuitenkaanollutjulkaistu.Reino Helismaantekstiolivalmistunut ensin, ja Kärki oli joutunut säveltämään siihen kuusitahtisiapätkiä,joitahänvierasti.Helismaamuokkasi sanoituksenniihinsopivaksi.Alkutekstiolijostainoppikirjasta
huom.). Muttatietysti: JäniksetMaailmankartalle!" mikko käkelä MaURi aNTERO NUMMiNEN 70, taiteilija. uusin kappale kärjen ja Helismaan Hiilen kiertokulku luonnossa. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 67. 1972 sävelsin laulun polkupyöräilystä Erik Sandströmin kirjanAtt cycla är nödvändigtpohjalta,jaolen esittänytsitäsiitälähtien.Käänsinsen1990-luvullaPorin jazzjuhlillemyössuomeksi.Saksaksiteinsiitälyhytelokuvan.Siinäanneli Sauliajaapolkupyörällälumisohjossa jaminäistunlauleskellentarakalla. Keikkamatkoilla käytän julkisia kulkuneuvoja. SeuraavaankonserttiinkinLundiinmatkustanTukholmastajunalla.Kauemmasontietystimentävälentokoneella,joskus kotimaassaonpakkokäyttääomaaautoa. OLEN iLO-ORaVa.Käsiteonsuomennettusuoraanruotsinsanastalustigkurre.Vältänheristävääsormea.Haluan saada ihmiset kiinnostumaan positiivisella tavalla. E rilaiseteläimetolivat minullejolapsena tärkeitä.Halailin mielellänilehmiä. laaja levytuotanto, lisäksi kirjoja ja elokuvia. Onneksi minullaolirumpuvispilätmukanakutenainajalaajensinhiemanohjelmistoani. Ruotsiksionhelppoakirjoittaa,muttasaksapuhutteleeaivanerityisesti.Saksaksiteenuusiailmaisujakutensuomeksikin.Saksannanmyössuomenkielisiäilmaisuja,joitasielläeiole.EsimerkiksihenkireiästätuliAtemloch.Seherättisuurtahilpeyttä. Maaseutuontärkeävastapainoeurooppalaisenkaupunkielämänjälkeen.Seneitarvitseolla S uomea;yhtähyvinviihtyisin jossakinSveitsinvuoristokylässä,jossekäytännössäolisimahdollista. OMa REViiRi Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. kien mestari H einea ja vähän muutakin, toim. esitti ensimmäiset luonnonsuojelulaulunsa jo 1970. Välilläharrastanironiaa.Kun1970levytinprofessoriPekka Nuortevan Kansan Uutisissa julkaistusta elohopea-aiheisesta lehtikirjoituksesta sovittamani Luonnonsuojelujenkan,valitsinmusiikkilajiksijenkansiksi,ettäsilläsuomalaisetovatperinteisestilaulaneetkiperiä,jopapilkkatekstejä.LauloinsamallelevyllemyösJäteveden määritelmänsuoraansilloisestalakitekstistäjaVesioikeus-tangon
,jonkakotimainenkantakasvaatänäkinkesänäylikolmenmiljardin. Retkiopas.fi koostuu luonnonharrastajien esittelemistä kotimaisista luontokohteista.Kukatahansasivustollerekisteröitynytkäyttäjävoilisätäuusia retkikohteita. Reiluntunninpäästäolenmelkein Imatralla,kunPitkänen soittaa.Kerimäelläsataa. Tämä hienojen marjojen tuottaja on menettänyt kasvupaikkojaan perinnemaisemien kadotessa, mutta onneksi se on myös levittäytynytuusillekasvupaikoilleesimerkiksi tien pientareille. Loppukesästäniitävoiollakuusitaiseitsemänkin. "Nytkinlentävätheikostijaovatvihaisia,vähänkuinsadettaodottaisivat." Aurinkopaistaakumpupilvienlomasta, kunsuljemmetarhaavartioivansähköaidan. Lähitarhakätkeytyylämpimällerinteellemännikköön. Hunajaonkuitenkinvainneljännesmehiläistentaloudellisestapanoksestaihmistenhyväksi.Satojenkasvilajienpölytysonvankastimehiläistenjamuiden mesipistiäistenvarassa.Suomenviljelykasvienpölytysarvoksionlaskettu50 miljoonaaeuroa,jajokakesämetsissäkypsyvänmustikka-japuolukkasadonpölytysarvoksikinyliviisimiljoonaaeuroa. Makasiini taPani niemi Luonnonkukkien päivä Luonnonkukkien päivää vietetään 20.6. Pitkäsellä on siitostarha, jossa syntyvät tulevienyhteiskuntienemoiksikasvatettavatkuningattaret.Tavallisestiyhteiskunnallaonkäytössään useammasta pesälaatikosta koostuva "kerrostalo", joka hunajavaraston karttuessa saa uusia kerroksia kesän edetessä. Kemijoen Yöttömän yön soutu KemijoenYöttömänyönsoudussakuljetaankirkkoveneilläSavukoskeltaPelkosenniemellejasieltäKemijärvelle,yhteensä110 kilometriä. "Toivotaan,ettäyhteiskuntaalkaakasvattaa niistäkuninkaallisia",Pitkänensanoo. Myös Suomessa on todettu yhteiskuntienyllättäviähäviämisiä.Jospesääuhkaavatvirukset,taudit,punkittaimuutloiset,sairastunut yksilö häipyy tai koko parvi muuttaa uuteenpaikkaan.Jäljellejäävaintyhjäkerrostalo. Medenkeräämisestävastaapääasiassayksilaji,tarhamehiläinen Apis mellifera,jonkakotimainenkantakasvaatänäkinkesänäylikolmenmiljardin. Yhdestä laatikkopinosta Pitkänen nostaa esiinlevyn,jonkakeskelläonerillinenmuovilaatikko.Munintakehänsisäänonvangittujalostukseenvalittukuningatar,jokaonmuninut erillisiinnappeihinyhdenmunankuhunkin. Tarhaaympäröivätsähköaidatovatvälttämättömiä Itä-Suomessa, sillä hunaja vetää karhujapuoleensa. OMa REViiRi MehiLÄiSTaRhaSSa Mesisaalis jää niukaksi Viime vuosina tarhamehiläisten joukkokuolematovatherättäneethuoltaympäri maailmaa. Lisätietoja retkistä: www.sll.fi/ jasensivut/luonnonharrastus/ luonnonkukat. Jaa retkikokemuksesi netissä Suomenluonnonsuojeluliitto on avannut Ikkuna Suomen luontoon -internetpalvelussaan uuden retkioppaan. Toiset luonnonystävät voivat täydentää kohteen esittelyäkuvinjasanoinsekäkertoaretkikokemuksistaan,www.retkiopas.fi. MehiläistarhuriKyösti Pitkäselläontakanaanjoreilut40vuottayhteiseloamehiläisten kanssa Kerimäellä Maastarin kylässä. Suomen pohjoisimpaan retkisoutuun voi osallistua 23. 24.7. Lisätietoja: www.kemijarvenlatu.fi ja Facebookissa Yöttömän yönsoutu-fanisivu. TaPaNi NiEMi 68 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Työläistenmiltei250miljardinmesikuormanjalähesyhtämonenlennetyn kilometrinmyötätarhoillavalmistuukesälläyli1,5miljoonankilonhunajasato. Tänä vuonna teemaan liittyvilläretkilläetsitäänerityisesti ahomansikkaa. Kyllämehiläisettietävät. KiMMO SaaRiNEN Sadot mehiläisten varassa Maailmassatuotetaanvuosittainyli1,2miljardiakiloahunajaa. Toisentarhanlähelläolevapellonpohjaon ollut alkukesästä sinisenään harakankelloa ja keltaisenaanvoikukkaa.Mehiläistenmesisaalisonkuitenkinollutniukka. Ylimmät, vain hunajan varastointiin tarkoitetutlaatikotovatpahaenteisenkevyitä.Vasta muutamatkennotonsuljettumehiläisvahalla, muttaalemmissalaatikoissatäyttöasteonparempi ja kennot ovat saaneet jo kittivahakerroksen
Retkeilyopas PallasYllästunturi. Kahdentoista varsinaisenerämaa-alueenlisäksikirjassaesitelläänpohjoisen kansallispuistotjalaajojakokonaisuuksiamuodostavat suojelualueet. "Onneksiinternetissäonjoitakinhyviäsivuja,joiltalöytyykuviamonistasuomalaisistakin lajeista.OmiakuviavoilähettääHyönteisfoorumille (http://hyonteiset.net/foorumi) tunnistettavaksi.Sieltäsaaaikanopeastiasiantuntevia tunnistuksiajaneuvoja." Suomessa on noin 3700 kovakuoriaislajia sadassaeriheimossa,jotentutkittavaariittää. "Kuoriaisiaeioletietenkäänpakkokerätäottamallaniitäkiinnijatallentamallakokoelmiin. Mittakaavaltaan 1:50 000 olevan ulkoilukartan avulla löytääniinautiotuvillekuinYrjö KokonkirjailijakotiinUngelontorpalle. "Löysin kuusivuotiaana ensimmäisen kovakuoriaiseni, puistokiitäjäisen. PallasYllästunturi. Retkeilyopas ja kartta,Karttakes,Karttakeskus2010,25,90.Erämaat Pohjoisen Lapin vaelluskohErämaat teet,Edita2010,35. MaRKUS SiRKKa SUOMEN LUONTO 5 | 2010 69. Malmberginkiinnostuskovakuoriaisiinvirisi jo hyvin nuorena. Karvari on harvinainen, sen tiedetään levinneenvainlounaiseenSuomeen." Kovakuoriaisharrastajia on Suomessa aika vähän,muutamiakymmeniä. PäiväretkiäjapitkiävaelluksiaesitteleemyöstoisenretkeilytoimittajanJouni LaaksosenErämaat Pohjoisen Erämaat Lapin vaelluskohteet. Laajoja suomenkielisiä oppaita on vain sarvijääristä ja lantakuoriaisista. Leppoisan tarinoinnin lomas. Silloin aloin myös tallettaa kuoriaisia kokoelmalaatikoihin." Kovakuoriaisiaonhelppolöytäävainkatselemallamaastoajakääntelemällämetsässäja niityillälaudankappaleitajapuunrunkojasekä pöyhimälläkariketta.Myöskenttähaavillaniitä saahelpostikiinni. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi. Big Jump puhtaiden vesien puolesta! Suomen luonnonsuojeluliitto haastaa kaikki suomalaisethyppäämäänpuhtaidenvesien puolesta heinäkuun toisena sunnuntaina11.7.klo15. kirjailijakotiinUngelontorpalle. ta tarkkaavainen lukija poimii käteviä vinkkejä, joitaomillaretkilläosaaarvostaa.Arvokkaitaovattiedotvähänkuljetuistapoluista,hyvistäkulkusuunnista sekä jokien kahlauspaikoista. Jo vuodesta 2005 saakka ympäri Eurooppaa onhypättytämäntavoitteenpuolestajakannustettusamallamyös päättäjiä huolehtimaan vesien tilasta, www.sll.fi/luontojaymparis to/vesistot/bigjump. Oppaita erämaihin ja päiväretkille RetkeilytoimittajaJoel aholanPallasYllästunturi. OMa REViiRi LuOnTOFRiiKin TÄhTiheTKi "Haaveenani on löytää karvari" "Löysinkolmevuottasittenkaverinimökiltä Punkaharjulta äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun verisepän. Niitävoitutkiamyösvalokuvaamalla." Malmbergin mukaan haasteellisinta kuoriaisissa on määrittäminen. "Käynkovakuoriaisretkilläparikertaaviikossa,keväällätuleeoltuamaastossamelkeinjokapäivä.Onhienoa,kunhuomaalöytäneensä aivanmahtavaankoppispaikkaan.Sillointulee hetkeksitunne,ettätäältävoilöytäämitävain." JOHaNNa MEHTOLa JuHa Jantunen Lue juttu kovakuoriaisista sivulta 40 alkaen. Heikki virkkunen Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Viime vuosikymmenien aikana Suomessa voimakkaasti taantuneen kuoriaisen tiedettiin elävän enää Hangossa, joten havainto oli merkittävä", kertooespoolainenkovakuoriaisharrastajaSampsa Malmberg. Harrastus on hyvä aloittaa melko suurikokoisia,helpostitunnistettavialajejakäsittävistä kuoriaisheimoista kuten sarvijääristä, sepistä tailehtisarvisista. "Haaveenanionlöytääkarvari,jykeväsarvijäärä, joka Suomen suurimpia kovakuoriaisia. KokoEuroopanyhteinentavoite onsaadakaikkijoet,järvetjarannikkovedet hyvään tilaan viimeistään vuonna 2015. ja kartta-paketinkanssaonhyväsuunnistaavaelluksellePallak-paketinkanssaonhyväsuunnistaavaelluksellePallaksenkeroilletaipoiketapäiväretkellejostakinalueenmonestamatkailukeskuksesta
Sitä myöten ovat kulkeneet postivaunut jamarssineetarmeijat.Puuonolluttodistamassaautontuloajatienhiljenemistä uudenvaltatienvalmistuttua. OMa REViiRi ReTKiVinKKi Keisarinmänty kasvaa edelleen Parolatunnetaanvaruskunnastaan muttamyösSuomenpaksuimmasta männystä. Se kasvaa Varikontien varrella nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvassaPikku-Parolassa.Sielläaivanvaruskunnanaidanvieressäsekomeilee,terveenä jaelävänäkutenonjotehnyt400vuotta. "Lipun saaminenhan on aina vihollisille kovin tärkeää", Saarinenhuomauttaa. Myöhemmin puu sai vastaanottaa keisareita. Luukkolan Fotofinlandia kilpailussa menestynyt Maan varjossa -teossarja laajenee Retretin luolastossa myyttiseksi maailmaksi. NYKYiSiN LUONTO-OPPaaNa toimivanSaarisenmukaanjättiäarvostetaan. Kesteihin olivat saaneet osallistua myös paikkakuntalaiset. "Tuo läheinen talo oli ennen Kiltin suvun omistama, ja talon isäntä Väinö Kiltti teki 1900-luvun alussa männyn ympärillevahvanaidanbetonipylväineen jakettinkeineen." Aidallahaluttiinkertoapuunainutlaatuisuudesta ja osoittaa, että se on suojelun arvoinen. Varsinaisesti mänty rauhoitettiinluonnonmuistomerkkinävasta 1959 Hämeenlinnan lyseolaisten aloitteesta. "Ympärysmittaonneljänvuodentakainen",eläkkeelläolevabiologianopettaja Seppo Saarinensanoo."Nykyinenmittaonjoyliviisimetriä,silläpuukasvaa edelleen." VaHVOJEN OKSiEN suojassa, ikään kuinvaltavanpäivänvarjonallaovatlounastaneetkuninkaatjakeisarit. aleksanteri i söi lounasta puun alla 1819 ja aleksanteri ii1863. Erään rakuunan oli tuolloin väitettypiilottaneenRuotsinsotalipunpuun onttoon sisustaan. Mänty kylpee valossa pellon reunalla, jonka takana kulkee vanha HämeenlinnanjaTurunvälinenHämeenhärkätie. Suurikokoisissa valokuvissa maiseman rauhallinen iltahämy saa usein vastakohdakseen ihon tai tulen lämpimät sävyt. Rungonympärysmittaonhuimat4,75 metriäjapituus11,5metriä.Latvustoon poikkeuksellisenlaaja,läpimitaltaanpohjoiseteläsuunnassa17metriäjaitälänsisuunnassa20metriä. RuotsinkuninkaatKustaa iiijahänen poikansa Kustaa iV aadolf ovat perimätiedonmukaankummatkinruokailleet puunallaParolanleirivierailunyhteydessä,isä1783japoika1802.Puutakutsuttiinkinpitkäänkuninkaanmännyksi. Jälkimmäisen kerrotaan juhlineen puun katveessa mahtavasti ja pitkään. saakka. Sukupolvet ovat vaihtuneet, mutta mäntyonvainseissytuljaastipaikallaan komeanamaamerkkinäjapaikkakunnan ylpeytenä. aLiCE KaRLSSON Makasiini Maisemia ja tulta Pekka Luukkolanmaisemakuviaonesillälaajassa näyttelyssä taidekeskus Retretissä Punkaharjulla 29.8. Vanhin nimitys onkuitenkinrakuunanmänty.Sejuontaa suuren Pohjan sodan ajoilta 1700-luvun alusta. Joka kerran puutamyössyleillään.Toimeentarvitaan neljäaikuistaennenkuinkädetsaadaan kiedottuarungonympärille. Katso www.retretti.fi,www.luukkola.fi.Luukkolan kuvia tunturikasveista tämän lehdensivulla20. 70 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 Pekka luukkola. Kaikki hänen luotsaamansa sadat retkeläisetovatpoikkeuksettahämmästyneet nähtyään puun läheltä ja päästessään koskettamaan sen kylkeä. Venäjän vallan ajoista puuta on kutsuttu keisarinmännyksi
Neeivättunnepihanjavillinluonnonrajoja,jamekotipuutarhuritkin voimmehiukanväljentäärajalinjojaunohtamallasalaisiapöheikköjä, maatuviapuitajalehtikasojatontinlaidoille. RiTVa KUPaRi 30 vuotta saimaannorpan seurassa Valokuvaaja, elokuvantekijä ja kirjailija Juha Taskinen on koonnut 30-vuotisjuhlanäyttelyynsämieleisimpiäänkuviasaimaannorpastaja Saimaalta.NäyttelyonesilläSavonlinnanmaakuntamuseossa26.9.saakka, avoinnamasu1017,Riihisaari,Savonlinna,www.savonlinna.fi/museo. Illankruunaavatsavusaunanlöylytjatunnelmallisetuintiretketjuuri sopivanvilpoisassaHerajärvessä.VapaapäivänäpääsemmeKoli-tuntijailmari Martikaisenohjaamallevaellukselle,jokahuipentuuryömimiseenlohkareluolassa.Luonnonmonimuotoisuudestakertoose,että kymmenenkilometrinvaelluksellasöinmustikoita,ahomansikoita,vadelmia,lakkojajapunaherukoita. SaNNa-KaiSa HONGiSTO JÄTTiLÄiSMÄNTY. "Te olette loistavia niittäjiä. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 kaiSa liimatainen 71. Ympäristöystävällinen piha ja puutarha (Minerva2010).Pihallavoiollasuurimerkitysluonnonmonimuotoisuudenvaalimisessa. Hyönteiset houkuttelevat pihaan lintuja ja muita eläimiä. Josontilaapuille,kannattaasuosiakeväällä kukkiviaraitaajatuomea,joistamonethyönteisethyötyvät.Osannurmikostavoimuuttaa luonnonkukkaniityksi, ja istutuksiin voi valita monivuotisialajeja,joitaperhosetsuosivat. OMa REViiRi TaLKOOLeiRi paksuutta Harri nurminen Lihasvoima auttaa Kolin luontoa Viikatekäteenjamenoksi!KirjavajoukkokaupunkilaisiajakonkareitalampsiikohtityömaataLakkalantilallaKolinkansallispuistossa.Onneksijokunenpäiväsittenonsatanut:heinäpöllyäävainhiukan.Jopaallergikkopärjäänäissätöissämukavasti. Seuraavanapäivänäopimmenostelemaanheinätseipäille.Toisaalla osaporukastarakentaakarjalaistyyppistäriukuaitaa:maahanjuntatut seipäät sidotaan toisiinsa kuusivitsaksin, jotka on liotettu pehmeiksi nuotionpäälläsuuressapadassa. Seppo Saarinen on seissyt keisarinmännyn alla usein, mutta yhä vain puun muhkeus jaksaa hämmästyttää. Suomen luonnonsuojeluliiton Kolin talkooleiri 30.6.8.7. on täynnä. Lisätietoja muista SLL:n luonnonharrastusviikoista www.sll.fi/luonnonharrastuskurssit. JuHa taSkinen Anna luonnon tulla pihaan Kunpuutarhamyymälättaaspullistelevatulkomaisiakukkia ja pensaita, on hyvä muistuttaa kotimaisten maatiaiskasvien ylivoimaisuudesta: neovatsopeutuneitaoloihimme,kestäviä jahelppohoitoisia.Maatiaiskasvejaylistää myös Riku Cajander kirjassaan Luontopipuutarha ha. Edellisenillanopastuskierroksellameleiriläisetolemmekuulleet, että perinnemaisema on geologian, kansallismaiseman jamonimuotoisenvaaraluonnon ohellayksiKolinerikoisuuksista. "Tarkoitus on pitää maisema sellaisena kuin silloin, kun karjavielälaidunsitäälläjanykyiset ahotolivatasuttuina.Ilmanniittämistä ahot ja niityt pöpeliköityisivät ja pienet kasvit voisivat huonosti." TalkooleirejäonpidettyKolillajo11vuodenajan.Aluksiohjelmassaolilähespelkästäänniittämistä,muttanytpääsemmemyöspolttamaanoksiavaltavissanuotioissasekätekemäänpolttopuita. Omaksutte homman nopeasti", kehuu Hilpi Liimatainen,jokaonvetänytSuomenluonnonsuojeluliitonKolintalkooleirejävuodesta2004
Terveen linnun limakalvot ovat helakan punaiset. luonnonmateriaalit, kädentaitojen ja ryhmien ohjaaminen Koulutus alkaa 11.8. Ydinvoiman merkitys on hy- "Lisäydinvoimaa ei tarvita sähkönkulutuksen turvaamiseen" 72 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Lisätietoja Osaran maaseutuopetusyksikkö Osarantie 89, 39230 Osara Puh. Asiantuntijatlistaavatyllämainittujen syiden lisäksi muitakin perusteita ydinvoimaloiden vastustamiseksi. Luonnontuotteiden tuottaminen, yrtit ja keruutuotteet, jalostus elintarvikkeiksi, hoitotuotteet, luonnonmateraalit Luonto- ja ympäristöneuvoja. Seuraavassa muutamia ohjeita heikkokuntoistenlintujenauttamiseen. Jos limakalvot ovat terveenväriset, petolintua voi pakkoruokkia lämpimään veteen kastetulla lihalla.Mikälilimakalvotovatvaalentuneet,elimistöonjokuivunut. 2010 nuorille,aikuisille 13.9.2010. Eläinlääkäreillä on tarkoitukseen teollisia valmisteita, mutta kotikonstinalintuavoiensihätään letkuruokkia esimerkiksi väljähtyneellä (hiilihapottomalla) kola-juomalla.Letkuruokinnassaon varottavatukehduttamastalintua esimerkiksi parafiiniöljyllä tai ruokaöljyllävoideltunesteytysletkutyönnetäänvaroenlinnunnieluun,kielenhengitysaukon(henkitorvenpään)yli. Lisäksi haluaisin ydinvoimaan panostamisen sijaan satsattavan kestäviinenergiaratkaisuihin. Ydinvoimavoiviedähuomionjarahoituksenuusiutuviltaenergiamuodoilta sekäsähkönsäästämiseltä. Ruotsissa tutkijat ovat kuitenkin esittäneettuloksia,joidenmukaan kuparikapselit voisivat tuhoutua korroosion seurauksena sadoissa vuosissa. 2010 nuorille,aikuisille 6.9.2010. Uusiutuvatenergiamuodotovat kansainvälisesti nopeimmin kasvaviateollisuudenaloja.Niihinperustuvia energiaratkaisuja ei tarvitsehävetätulevienpolvienedessä. Kotieläintenhoito, kotieläinyrittäjä, hevostalous, talliyrittäjä, viljelijä, metsätalousyrittäjä -Maatalousteknologian koulutusohjelma. Muita hoitopaikkoja ympäristöhallinnon nettisivuilla (www. Tällöinlintueipystysulattamaan kiinteätäravintoa,vaansitäonensinnesteytettäväjaruokittavasittennestemäiselläravinnolla,kunnes limakalvot palautuvat jos palautuvat. 2010 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä -Maatilatalouden koulutusohjelma. Maaseudun konetekniikkaa monipuolisesti, metallityö, automaatio, tuotantoteknologia, koneurakointi Koulutus alkaa 11.8. Pahasti nälkiintyneen linnun tunnistaa suun vaalentuneista limakalvoista. Ydinonnettomuus ydinvoimalassa, käytetyn polttoaineen välivarastossa tai polttoaineen tai ydinjätteenkuljetuksessaonmahdollinenmyösSuomessa.Esimerkiksiydinjätteenloppusijoitushankenojaaoletukseen,ettäkuparikapselitkestävät100000vuotta. Mieluiten nälkiintyneiden petolintujenhoitotulisijättääasiantuntijoille. Lisäydinvoimaa ei tarvita suomalaisten sähkönkulutukseen vastaamiseen, jolloin sitä tuottavatyhtiöttuottaisivatsähköävientiin. 03-342 4400, Sähköposti: iisakki.osara@lpkky.fi joidenkäsittelyeioleaivanyksinkertaista.Radioaktiivisiapäästöjä jaonnettomuuksiaontapahtunut maailmalla tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa uraanin louhinnasta ydinjätteen loppusijoitukseen. Luonnonvaraisia eläimiä hoidetaan Korkeasaaren luonnonvaraishoitolassa, josta voi kysyä neuvoja (09) 310 37 887). Se jäisi pysyväksi tilaksi, sillähallituksenarvionmukaansähkönkulutus kääntyy laskuun noin kymmenenvuodenpäästä.Tällöin sähköntuotannossaolisijatkuvasti ylikapasiteettia. Teollisuus tarvitsee kuitenkin edelleen merkkejä siitä, että uusiutuvilla energiamuodoilla voitetaan tulevaisuuden markkinoilla. ymparisto.fi/default.asp?contentid=326941&lan=FI). aNNE HiRVONEN LUONNONVaRaiSHOiTOLa KORKEaSaaRi iLMOiTa SUOMEN LUONNOSSa! Sitälukee102000 luonnonystävää! (KMT2009) KLiKKaa NETTiSiVUiLLEMME SUOMENLUONTO.Fi Osaran maaseutuopetusyksikkö Ammatillista koulutusta v. -Maatalousalalla myös 20 opintoviikon starttikoulutus aikuisille, aloitus 13.9.10 Tämän vuoksi vastustan ydinvoimaa Enuskoydinvoimantuottamisenjajätteidenkäsittelyn olevantäysinturvallista. LUKiJaKiRJEET palaute@suomenluonto.fi TOiMiTTaNUT JUHa KaUPPiNEN Nälkiintyneelle linnulle kannattaa juottaa limsaa Viime numerossa (4/2010) kysyttiin, kuinka nälkiintyneitä pöllöjä voi auttaa. Ydinvoimaan liittyy erottamattomastierittäinvaarallisiaaineita, Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Luonnonvaratuottaja. Lisäämällä uusiutuvaa energiaa vähennetään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) totesi viime syksynä, ettätarvettaonkorkeintaanyhdelleydinvoimalalle.Samaanaikaan Suomen luonnonsuojeluliitto tulkitsijulkistettuakulutusennustettaniin,ettätarvettaeioleyhdellekäänlisäydinvoimalle
"Paljon luonnossa ja metsissä liikkuneena kärppähavaintoniovatkuitenkinlaskettavissayhdenkädensormin." Kiitoskaikillehavainnoistaanraportoineille kuviajatarinoitacity-kärpistäotetaanedelleen vastaan osoitteessa havaintokirja@suomenluonto.fi. JUHa KaUPPiNEN leena aSikainen Leena Asikainen pääsi todistamaan karhujen lempeä Helteisentoukokuun19.päiväniltatoiLeena asikaiselle ikimuistoisenelämyksen."Lähdinkameroineniluonnostanauttimaan.Niinkuinusein,kuljinveneellä huopaamalla. "Se tuli Metsästysmuseoltapäinjamenitiennumero130yli."Kekki yllättyi havainnostaan mieluisasti. Jan Liesaho tapasitaajamakärpänEspoossa.SitäedelsikärpänhavaitseminenHelsingissäHietaniemenhautausmaalla."Kärppäpyörittelilinnunmunaanurmikollajakatosisitten kivimuurinrakoon.Itseenolisisitäedesosannutmäärittää,muttapuutarhuritotesisenolevan kärppä." Tämän jälkeen Liesaho havaitsi kärpän Espoossa erään toimistorakennuksen betonisellaparkkipaikalla. HaVaiNTOKiRJa havaintokirja@suomenluonto.fi. Kärppä ilmeisesti pelästyi ja säntäsi juoksuun viereisellä parkkipaikalla." Kurkatt uaan tielle liikenteen sekaan kärppä katsoi kuitenkin parhaaksi ohittaa liikenneympyrän alitsekävelytietä. Kaikenkukkuraksikarhutalkoivatparitella."Pitkään, välillämuutenvaantelmien.Vaikutti,ettäneeivätolleet kiinnostuneitaminustaollenkaan." "Päätinvetäätakatuhdollaolevankamerarepunjateleobjektiivinlähemmäksi."ReppukolahtiveneenpohjallejakarhujenkatseetnauliutuivatAsikaisensuuntaan. Niitä tuli runsaasti; kärpät asuvat kaupungeissa, mutta vain onnekkaimmatpääsevätniitänäkemään. "MeilläSeinäjoellakärppiäonnäkynytkeskikaupunkialueella,lähinnäpuistoissa,jovuosia",kertooHannu Tuomisto."Keväällänäin kärpän aivan kaupungin keskustassa, Aaltokeskuksen alueella." Eläin juoksi Tuomiston mukaan Lakeuden ristin pihasta kohti Seinäjoenkaupungintaloa."Sehänsopiimeille,koska kärppä on Seinäjoen kaupungin nimikkoeläin!" KuopionNiiralassakärppäätarkkailtiinuseidenpäivienajanviimesyksynä"Kotkankallion rinteellä, aivan ruutukaava-alueen laidalla ja keskustaarajaavanmoottori-jarautatienkehänsisäpuolella",kertooTapani Pirinen."Se kiertelimatalanluonnonkivirinteenkoloissaja juoksivälilläpuutarhakalusteidenalle.Verannaltasitäkerranyritinkuvata,muttalasinläpi heikointuloksin."Niiralankärpästäkertyihavaintoja useiden talojen pihoilta parin viikon kahdenajalta.Pirisenmukaaneläinoli"kärppänäpaikalla",liikkuivikkelästijavälillänousi pystyyntarkkailemaanympäristöä. Elisa Vainio puolestaan havaitsi city-kärpäntoukokuisenaaamunaEspoonFinnoontien isonliikenneympyränvieressä."Kävelinkävelytiellä. "Hetkenpäästänetaaskeskittyivättoisiinsajasaintelen esille.Enosaasanoinkuvata,mitenhienoltatuntuiolla tässämukanajasaadavieläkuvatatämäkaikki." Lempeäpainijatkui."Vaikkakyseessäolivatisotvoimakkaateläimet,tapahtumassaolihellyyttä.Naaraskarhunniskakarvatolivattakkuiseturoksenhampailusta.Ne olivatkokoajanhiljaa,nuuskahdustakaanenkuullut." "Olensamoillutnoissametsissälähes30vuodenajan marja-jasienireissuilla,ollutyötäkinmetsässä.Koskaan enolekarhuanähnytSuomenluonnossa.Janytpääsin hyvinlähelle,alle50metrinpäähän.Vieläaamullakinsilmätkosteinatunsinkiitollisuuttakokemastani." antti koli Antti Koli sai samaan otokseen kaksi käärmelajia antti Kolinharvinaisessakuvassakyy(alla)jarantakäärmeohittavattoisensa."NeuivatPorvarinlahdenlammikossaHelsingissä.Rantakäärmeolisaalistelemassa,kyyuiripeästilammenpoikki."Tarkkasilmäinenerottaakahdenkäärmelajineriuintityylit. 74 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. Silloin näkee enemmän ja pystyy väistämäänkaislikossaesteitä." "Saramättäitäalkoiollatiuhassa,vettäkinoliallepuoli metriä."VenepysähtyimättäidenväliinjaAsikainenoli juurinostamassaairojavedestä,kunhänenhuomionsa kiinnittyitummaanmöykkyynrannalla. "Monilta aikuisilta kärppä jäihuomaamatta,muttakaikkilapsetjaminä näimmesenjuoksevanleikkipaikanpoikkihirveällävauhdilla."Kärppäjuoksilinnanparkkipaikan suunnasta kohti Vanajaveden rantaa. "Karhuhansesielläolikatselemassarantautujaa!Katseeniliimautuitummankarhunkasvoihinjahapuilinkameraa,jossaoli105mm:nmakro-objektiivi.Olikuvattava millähyvänsä,silläolinvarma,ettäpiankarhulähtee!" Sittenesiinnousitoinenkinpää,vaaleakarhu."Nemakasivat siinä kylki kyljessä. Olin paikallani ja kuvasin huikeahetki",Asikainenkuvailee."Kuvaankarhuja,aidosti,luonnossa",häntoisteliitselleen. Juha Kekki puolestaantapasikärpäntoukokuussa Riihimäellä. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! TOiMiTTaNUT JUHa KaUPPiNEN Kärppiä liikkuu keskustojen tuntumassa Pyysimme lukijoiden havaintoja taajamien kärpistä. "Musta hännänpääkin erottui", Rautiainen kertoo. Sirpa Rautiainen tapasi city-kärpän Hämeenlinnassa linnan viereisessä leikkipuistossa huhtikuussa
"Useimmillakasveillakukissaonvärivaihtelua,jokajohtuusiitä,ettäjokinväriaineistapuuttuukokonaan,niinkuintässäruskeanvärin aiheuttavaaine,todennäköisestisinipunainenantosyaani."Vuokkoei olekoskaannähnytkokonaankeltaistatikankonttia."Kadehdinkukan tuomaaelämystä!",hänsanooriemukkaitaretkiätoivottaen. · Lähde Kemijärven aalloille nauttimaan · Kokeile kalastusta Kemijärven kuuluisassa "Haukikellarissa" valoisista kesäöistä ja kulttuurimaisemista · Tutustu Pyhä-Luoston kansallispuiston · Anna mielellesi lepohetki Oulangan kansallispuiston jylhissä jokimaisemissa ilahduta ystävääsi mukavilla tuliaisilla · Ihaile paikallista puunveistotaidetta ja Totte Raivisto löysi peilikarpin Tuusulanjärveltä Tuusulanjärven rannalleoliajautunutkuollut, eksoottisen näköinen peilikarppi, jonka löysi ja valokuvasiTotte Raivisto."Kookas kala",Raivistokuvaileelöytöään. Jouko Järvinen Kymmenien vaarojen ja tunturien ympäröimä Kemijärvi on erämaaeksotiikkaa tulviva matkailukohde, kaunis kaupunki täynnä toimivia majoitus- ja kaupunkipalveluita. "Liekö noita kuollut lähiaikoina Tuusulanjärvessä enemmänkin?" LUOMUS 2010 Ohjeet S ja www.s L 4/2010 s. Lähde lumoutumaan Lapista ja anna itsellesi mahdollisuus vaikkapa näihin elämyksiin: Lappi lumoaa kesäisellä Kemijärvellä! Jouko Järvinen löysi harvinaisen tikankontin "LöysimmeerikoisentikankontinvaimonikanssaVironHannilan Pivarootsistaviimekesänä",kertooJouko JärvinenValkeakoskelta.Kukankehälehdetkinovatkeltaiset;tavallisestineovatruskehtavat."Seoliainoatuonvärinenkasvituollakasvustopaikalla.OlenkäynytVirossajaSuomessauseillatikankonttipaikoilla,enkäolekoskaan tällaistanähnyt",Järvinenkertoo. Suomen Luonnonkysyluonnosta-palstankasviasiantuntijaSeppo Vuokko kehuu Järvisen löytöä mielenkiintoiseksi ja erikoiseksi. "Tikankontinlevinneisyysalueeltanäitätunnetaansieltätäältäyksittäisiäyksilöitä,muistaaksenimyösSuomestaolisikoollutKeminmaalta?",sanooVuokko. 75 uomenlu onto.fi SUOMEN LUONTO 5 | 2010 Suomen valokuvaLuonnon kilpailu totte raiviSto 75
Sevoijohtaajopauusienelinympäristöjenkansoittamiseen.Ihminenonkinaikojenkuluessa lisännyt räkättirastaiden elinmahdollisuuksia hyvin paljon viljelemällä peltoja ja puutarhojasekätekemälläkaupunkeihinpuistojajanurmikoita,muttalajinaräkättirastaskokeeihmiset edelleen uhkana. Myyrienaiheuttamatvahingotnurmikentille ovat taloudellisesti varsin vähäisiä verrattuna niidentihutöihinpuutarhoissajametsätaimistoissa.Yksierikoispiirrenurmikenttienmyyräntöissäon:siellähääriimyöskontiainen,jonka entinennimionmaamyyrä. Lajinkannaltaonsiisedullista,ettäonolemassa sekä sopeutuvia että aggressiivisia lintuja.Molemmillaonomasijansapesimisenonnistumisessa. Toinen lintu tottui pian meihin, toinen ei koskaan. Räkättirastas pesii yleensä yhdyskunnittain. Pesimämallista on linnuille hyötyä, silläyhdessänepystyvätkarkottamaanuhkaavan vaaran kuten variksen, harakan, varpushaukan,kissantaiihmisen. Vihollisen karkottamisen voimakkuus kysyjän tarkoittama linnun persoonallisuus tai luonne vaihtelee erityisesti yhdyskuntalinnuillajuuriaggressiivisuudeltaanjarohkeudeltaan tavattoman paljon. Osa linnuista on aggressiivisia,osaeiole. TOiMiTTaNUT aLiCE KaRLSSON Aggressiivinenlintuontehokaspesänpuolustaja,muttasesaattaaitsensäsuureenvaaraan hyökätessään vihollisen kimppuun. HE M Y oi t t it . Sopeutuminen on hyödyllinen ominaisuus. Esimerkiksi räkätinpoikasista osa on hyökkääviä, osa syrjäänvetäytyviä. y ys k lu Miksi osa räkäteistä käyttäytyy hyökkäävästi? Kesäkuussa 2009 räkättirastaspari rakensi pesän puukasan päälle aittaan. Vastausonvalitettavastise,etteimikään keino ole toistaiseksi tuottanut varmaa tulosta.Tietolähteenäolenkäyttänytmyyrätutkijoiden,puutarhuriammattilaistenjajoidenkin muidenkokemuksia. Nurmikoidenhoitajienvaltaenemmistöpitää 76 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 leiGH PleSter. Onhan laji pesimäaikaa lukuun ottamatta harvoja rauhoittamattomia lintujamme. SEPPO VUOLaNTO linnut Miten myyrät saa pois nurmikolta? Millä konstilla pääsisi eroon kuoppia ja käytäviä nurmikenttiin kaivavista myyristä. Miten rastaiden persoonallisuus voi vaihdella niin paljon. ja KY a taiko n Lu 510 @suo i, kohta utio M je e 0 a lu os n va a sT T va a LUONNE-EROJa. Aggressiivisuuteen vaikuttavat sekä linnun perimä että oppiminen, erityisesti poikasvaiheen kokemukset. N t 0 r ja vo et ki om 9, nos sti äa käe T etä Su atu luon ey sek e t h s ija Lä ia yh ikka nk ys y a T og an tk :k ka pa geol Ko ostia mu into un , p T iöt it a v a kö n La nha nilm äh ä is ia ne ta ll i eh s ak do a ah il m , m ää a ss yö sT m o a n e in n ai h o yt O i! n e ES TÄ KS eese fi to. Suurtavahinkoaeivesimyyränurmikollesaa aikaan,eikälierojajamuitaselkärangattomia syövä kontiainen senkään vertaa, ei minkäänlaista.Maanalaisetkäytävätovatsuorastaan eduksi nurmikolle juuriston tuulettajina. Samassa pesässä kasvavat linnut voivat käyttäytyä eri tavoin. Vesimyyrä nakertaa talttahampaillaan nurmikasvien, pensaiden ja puiden juuria, jotka voi kuitenkin suojata jo istutusvaiheessa ympäröimällä juuristot sylinterimäisellä verkkopaketilla. Hermostunut huvila-asukas tai marjatarhuri nitistäähelpostihäiritsevänräkätin,muttarauhallinenjasyrjemmällevetäytyvälintuvoipesiä uudestaan vielä samana kesänä, jos pesä tuhoutuu. Räkätinpesimisenmallimuistuttaalokkien taitiirojentapaa.Myösniidenyhdyskunnilleihminenonvaara,jokaonkarkotettavamahdollisimmantehokkaasti.Lokki-jatiiraluodoillakävijättietävät,ettäkaikkiyhdyskunnassapesivät linnuteivätkuitenkaankäyttäydyyhtäaggressiivisesti;osalinnuistaeiosallistuvaarankarkottamiseenlainkaanvaanväistyyrauhallisesti syrjemmälle, mahdollisesti varoitushuutoja kajautellen. ki luon Ä Y s , siil L S in os tio nto els men f rt o H . Kysyjän tapauksessa suojainen ja hyvä pesäpaikka on johtanut pesän sijoittamiseen katoksen alle, mutta aggressiivisempiemoistaeiolesopeutunutihmistenjatkuvaanläsnäoloonvaannäkeenämävaarana. Harmittelun aiheeksi ovatkin jääneet kontiaisten ja vesimyyrien käytävätyöstä syntyneet ylijäämämaat,jotkaeläimettyöntävätnurmikonpinnallekeoksi
Myös pensaan alle kariseva lehtisilppu pitää hävittää. kekojamaisemanrumentajina.Minäkuulunvähemmistöön.Runsaanaarinkokoisellepihanurmikollesallisinsyntyvänkekoja,vaaneipäole ilmaantunut. Riesasta saattaa päästä eroon leikkaamalla ruosteiset oksat pois ja polttamalla ne. KYSY LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT VaSTaaVaT PiiNa. Lehdissäitiöpesäkkeetovatpienehköjäpyöreitälaikkuja,muttaoksissaasustaessaansieni turvottaaniihinpahkuroita,joidenkuorirepeää japaljastaaoranssinkeltaisetitiöpesäkkeet.Oksissasienenrihmastoelääuseitavuosia. Esimerkiksi erilaisten pelienjaleikkienareenanaseonvallanmainio,eikäsensillointarvitsevälttämättäollaniinhuolellaleikattukaaneivätkäpinnanallaasustajienmultakasatkaantuotajuurihaittaa. WikimeDia Multakasoilleonkylläolemassaläheslopullinenratkaisu.Kasanalletyönnetäänlapio,ja se siirretään vaikkapa keittiökasvimaalle. Multakeot paljastavat maan alla häärivän vesimyyrän ja kuten tällä pellolla kontiaisen. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 kaarle kurki-Suonio 77. Ruusuun on ilmaantunut oranssinkeltaisina laikkuina näkyvä tuholainen, josta ruusu selvästi kärsii. Ruusunruoste elää kuitenkin koko kiertonsa ruusussa. Pelkästään lehdissä asustavat ruostesienet ovatyleensälyhytikäisiäkiusoja,jaainakinniiden runsaus vaihtelee vuodesta toiseen, sillä sienenonjokakevätuudelleenlevittäväkarisseistalehdistäeläviinversoihin.Sensijaanoksiin asettunut ruusunruoste on monivuotinen riesa,jostaeiehkäpääseeroonpensastahävittämättä.Kannattaasiltikokeillasaastuneitten versojen leikkaamista ja polttamista sekä toivoa,ettäjuurakostanousevatuudetversotovat terveitä.Lehtikarikekintäytyysyksylläpoistaa ruusunjuurelta,silläsienitalvehtiimyöskuolleissalehdissäjaitiötleviävätsieltäkeväälläilmavirtaustenmukananuoriinlehtiin. SEPPO VUOKKO kasvit KÄYNTiKORTiT. Mikä ruusua vaivaa ja voisiko pensasta jotenkin auttaa. Useilla lajeilla on hyvin monimutkainen elämänkierto, johon kuuluu sekä suvullisia että suvuttomia itiöpolvia ja usein myös vuorottelu kahdessa eri isäntäkasvissa. Silloinkunkontiaisetjavesimyyrätovatsaaneet käytäväverkostonsakuntoon,neeivätenäätee kaivutöitä. iLKKa KOiViSTO nisäkkäät Ruusun riesa Pihallamme kasvavaa korkeaa katajaa ympäröi luonnonvarainen ruusupensas, jonka kukkia näkee kesäkuussa lähes viiden metrin korkeudella katajassa. Ruostesienet ovat loiselämään erikoistuneita kantasieniä. Ruusuruostetta orjanruusulla. Väreiltäänkoreat,vaikkakinruusunystävänmielestärumat,läikätjaturpoamat ovatsienen,ruusunruosteen,aiheuttamia.Ruusuavaivaaviaruostesieniäonuseitalajeja,muttayleisenruusunruosteennimellätunnettulaji (Phragmidium mucronatum)piinaasekäuseita viljeltyjäettäkotimaisialajeja.Kysyjänlähettä- mässäkuvassalieneeorjanruusu,rannikkoseutujenyleisinvilliruusu. Enkyseenalaistanurmikoidenvaalimistasinänsä,muttaminulleonsyntynytvaikutelma, että pihamaan pitää olla siisteyttä hersyvä, selvärajainenjaankarallakurinpidollasäilyvä ulkomaistenkasvienkokoelma,jonkaolennaisenaosanaontasainennurmikko.Harvoinaprikoidaansentarkoitusta.Kuitenkinnurmikko voisi olla muutakin
Magneettisuus on sähkömagnetismia.Magneettikenttäonkokoajan muutoksentilassa.Samakoskeemagneettisia napojakin. Kookkain surviaisistamme on noin kolmen sentin mittainen, hento päivänkorento. urPo HaaPalainen / kuvaliiteri 78 SUOMEN LUONTO 5 | 2010. KYSY LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT VaSTaaVaT Mikä on surviainen? Mitä kutsutaan surviaiseksi. Päivänkorennot (Ephemeroptera) ovat niin kuin nimikin sanoo lyhytikäisiä. Hyvälläsäällämuutamatuntitaiehkävuorokausivoivatriittää,muttaviileämmälläsäälläelämääonehkämuutamapäivä. Päivänkorennot ovat vanhimpia maapallollaeläviähyönteisiä,silläniitäonolluttäällä 200miljoonanvuodenajan.Niidenkokovaihteleehyttysenkokoisestapieneensudenkorentoon.Niillänäyttääuseinolevanvainkaksisiipeä,sillätakasiivetovataivanpienettaikokonaansurkastuneet.Siivetovatlevossapystyssä. Maapallon lähiavaruuden avaruussääilmiöt kuten revontulet olisivat käännöstapahtumanaikaanvarsinerikoisia,janiitäsaattaisina- iSOSURViaiNEN. Ne liikkuvat vuosittain useita kilometrejä. Maapallon magneettikenttä on kuin iso sauvamagneetti maan keskipisteessä. Päivänkorentojen toukat elävät vesien pohjalla. Mitä on tapahtunut ja miksi. Siinä on kaksi magneettista napaa pohjoisnapajaetelänapa,jotkasijaitsevatmaapallon napa-alueilla. Aivan heikkenemisen lopullakaksinapainengeometriakatoaasadoiksi vuosiksitaipitemmäksiaikaa,jolloinmagneettikentässäonuseitanapoja.Magneettikompassin käyttö olisi tuona aikana mahdotonta tarkanmagneettisenpohjoiseteläsuunnanmäärittämiseksi.Heikkenemisenhuippukohdanjälkeenmagneettikentänvoimakkuusalkaahiljalleen vahvistua kaksinapaiseksi järjestelmäksi, muttasiten,ettäkentänsuuntaonvaihtunut 180astetta. Milloin se tapahtuu seuraavan kerran. Surviaisiaeipidäsekoittaasurviaissääskiin (Chironomidae), jotka ovat myös toukkina vesissäeläviäjasittenilmassaparveileviapieniä hyönteisiä. KaURi MiKKOLa Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet Mitä tiedetään magneettisten napojen vaihtumisesta? Maan magneettikentän napaisuus on joskus vaihtunut. Toisaalta avaruuden magneettisetobjektitkutenAurinkokäyttäytyvätsamallatavalla.Auringossatapahtuumagneettikentäntäyskäännöskerran11-vuotisella pilkkukaudella. Päivänkorentojen koko aikuiselämä on omistettulisääntymiselle.Neeivätedes syömitään,silläsuutaeiolejasuolesta on muodostunut parveilua helpottava ilmaputki. Napaisuuden vaihtoprosessi käynnistyy siten,ettämaapallonmagneettikentänkokonaisuus alkaa heiketä. Surviainen on sama kuin päivänkorento. Onko se kärpänen vai perhonen. Käännöstapahtuman aikana saamme hiukanenemmänhaitallistaavaruussäteilyäkuin muulloin. Kun maapallon magneettikentän kokonaisuus vaihtaa napaisuuttaan, muuttuvat magneettistennapojenetumerkitjamagneettisestapohjoisnavastatuleeeteläinennapajapäinvastoin. Tapahtuma on maapallon magneettikentänomasisäinenominaisuus.Seonjonkinlaistasähkömagneettistavärähtelyä,eikäsen tarkkaa syytä tunneta. Maapallon magneettikenttä saa alkunsa ydinkerroksen nestevirtauksista noin 2900 kilometrin syvyydessä. Toukilla ei ole muodonvaihdosta,vaannemuuttuvatvähitellenenemmänja enemmänaikuisennäköisiksi.Ainoinahyönteisinä päivänkorennoilla on kaksi siivellistä vaihetta.Viimeisestätoukannäköisestävaiheesta kuoriutuusameajakarvainenesiaikuinen,joka kiipeää kivelle tai vesikasville ja luo vielä kerrannahkansa. Maapallonnapaisuusonvaihtunutviimeksi noin750000vuottasitten.Vaihtotapahtumia tunnetaankuitenkinainakinkolmenmiljardin vuodenajalta,jolloinniitäonolluttuhansia. Nimi surviainen tulee siitä, että monien lajienkoiraatparveilevatilmassa"survoen"ylös alas.Nenousevatkiivaastiräpyttäensuoraan ylöspäin,jaalastuloahelpottavatpitkätperälisäkkeet.Niintekeesuurinlajimme,järvillätavallinenisosurviainen,jonkaruumisonmiltei kolmensentinmittainen.Sensiivissäontummiakirjailuja.Jotkinmuutpäivänkorennotlentelevätparveillessaanvaakatasossa. Ne ovat tunnettavissa kolmesta perälisäkkeestään. Tulosten mukaan magneettikenttä näyttää tietyllä paikalla pysyvän pääosin samansuuntaisenapitkiäaikoja, muttalyhyessäajassavoi tapahtuatäydellinen180asteensuunnanmuutos.Magneettikentänsuunnanvakaakausikestäätyypillisestisatojatuhansiavuosia,javaihettuminen päinvastaiseen tilaan vie tuhannesta vuodestajoihinkinkymmeniintuhansiinvuosiin. Mitkä ovat tuon napaisuuden vaihtumisen vaikutukset maapallomme elämään. Maanmagneettikenttäkääntääpoisavaruudestatuleviasähköisestivarautuneitakosmisia hiukkasia.Kentänollessaheikoimmillaansuojaavavaikutusputoaaarvioltanoin10prosenttia. Maapallon nykyisen vakaan napaisuuden kausi on tilastollisesti kestänyt jo liian kauan, ja magneettikenttä onkin heikentynyt viime vuosituhansienaikanatasaisesti.Tutkijatpitävättätämahdollisenamerkkinäsiitä,ettätuleva napaisuuden vaihtoprosessi on jo käynnissä,muttatästäkääneiolelopullistavarmuutta. Peräpäässäpäivänkorennoillaonkaksitaikolmepitkäähaituvaa. Tietoja maan magneettikentästä saadaan mittauksistajarekisteröinneistä,joitaontehty 1800-luvunalustalähtien.Varhaisemmattiedot kaivetaanesilleniinsanotuillapaleomagneettisillamenetelmillä,joillavoidaanseuratamaan magneettikentän vaihteluja aina satoja miljooniavuosiaajassataaksepäin
Rakoilun on havaittu edelleen vähenevän syvemmälle mentäessä ja keskittyvän vyöhykkeisiin, joita voidaan geologisin, geofysikaalisin ja hydrogeologisin menetelmin mallintaajarajatapoisloppusijoituslohkoista. Miksi käsitys on näin reippaasti muuttunut. Kaloja pyydetään muun muassa niiden runsaan mädin vuoksi. Sillä oli vatsapuolella voimakas imukuppi, jolla kala tarttui lujasti käteen! Kala on viralliselta lajinimeltään rasvakala.Nimitysjohtuukalanihonalaisesta paksusta hyytelömäisestä rasvakerroksesta. Posiva aikoo nyt rakentaa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikan Olkiluotoon, alueelle, jonka kallioperä on sekalaista ja rikkonaista svekofennisten gneissikivien muodostumaa. Suomenvesillärasvakalaonmelkovähälukuinen. Kivilajeissa on kyllä erojakin, ja esimerkiksi Olkiluodon gneisseihin liittyy radioaktiivisten aineiden pidättymisen kannalta edullisiapiirteitäverrattunagraniitteihin." Olkiluodossa loppusijoitukseen valittu ruhjeiden rajaama kalliolohko on vähärakoista gneissiä. Laji kutee toukokesäkuussa ja silloin kutuasuinenkoirasonkomeanpunainenväritykseltään. Sopiiko Olkiluodon kallioperä ydinjätteen loppusijoitukseen? Geologian tutkimuskeskuksen 1978 ilmestyneessä raportissa (Heikki Niini) kerrotaan, että ydinjätteen loppusijoitukseen soveltuvia paikkoja on todennäköisesti mahdollista löytää graniittisen kallioperän alueilta. Rasvakala tarttui verkkoon lounaisrannikolla. Kalat pysyttelevät pitkiäaikojakiinnittyneinäimukupillaankiveentai kalliopohjaan. "Heikki Niinen raportti on ensimmäisiä Suomessatehtyjäselvityksiäydinjätteengeologisestaloppusijoituksesta.Oltiinaivanalkuvaiheessa sekä Suomessa että kansainvälisesti", Ruskeeniemisanoo."Mainintagraniittisenkallioperänparemmuudestaperustuisiihen,että ajateltiintasalaatuisenkiventarjoavanhelpommintutkittavatolot." RuskeeniemenmukaanSuomestalöytyylukuisiaerityyppisiämuodostumia,jotkatäyttävät loppusijoituspaikaltavaadittavatkriteerit.Näitä ovatmuunmuassakalliolohkonvähärakoisuus jakalliopohjavesiolojenvakausloppusijoitussyvyydellä.Ominaisuudeteivätliitykivilajiin. "Oleellisia ovat ne kehitysvaiheet, jotka kalliolohkoonkäynytläpigeologisenhistorianaikana. Kysymysvaatialanasiantuntijanapua,joten käännyin Geologian tutkimuskeskuksen ydinjätetutkimusryhmän esimiehen Timo Ruskeeniemenpuoleen. paseutujenlisäksisyttyäkaikkiallamaapallolla. Hyytelömäinen rasva saa kalan hytisemään kädessä viluisen lailla. Sitä tavataan koko rannikolla, mutta enitenhavaintojatehdäänEtelä-Suomenmerialueilla.Kalaelääyleensäyli10metriäsyvemmissä vesissä, mutta talviaikaanniitänousee matalammalle talviverkkokalastajien ulottuville. Senjohdostakalatuntuukädessähytisevänviluisenlailla,jasiitäjohtuupaikoinkäytettynimitysvilukala.Toinenkansanomainennimitys seitsenselkäviittaataaskalanpinnallaerottuviinpituussuuntaisiinluukyhmyriveihin. Muuttolinnut, jotka suunnistavat magneettikentän mukaan, voivat kuitenkin olla vaikeuksissaoikeansuunnanlöytämisessä. HEiKKi NEVaNLiNNa ilmakehän ilmiöt Meillä rasvakala on vain poikkeuksellinen saalis harvinaisuutensa ja pienikokoisuutensa vuoksi. Vatsapuolellakalallaonisohko,pyöreäimukuppi,jokaonmuodostunutyhteenkasvaneista vatsaevistä. KYSY LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT VaSTaaVaT Jaakko Suominen ViLUKaLa. Rintaevien tyven reuna kiinnittyy imukupin reunaan. Mätivärjätääntoisinaanmustaksijamyydään kaviaarina. HaRRi daHLSTRÖM kalat ja äyriäiset Imukuppikala Velipoikani sai pohjaverkolla Mathildedalin vesiltä, Perniön kunnan ja Kemiön saaren välisestä suntista, oudon kalan. Suurimmat yksilöt ovat Suomessa olleet1518senttiä.Atlantinpuolellakalakasvaapaljonkookkaammaksi:jopapuolimetriseksi ja 45 kilon painoiseksi. Tavallisenihmisenelämäänjamuuhunkaan elolliseennapaisuudenvaihtoeijuurivaikuta. Loppusijoituksessa on edetty valtioneuvoston 1983 asettamanaikataulunmukaisesti." Suomessa ja Ruotsissa käytetyn polttoaineenloppusijoitusalkaanoin2020,jotentutkimukselleonvielävuosiaaikaa,eikätyösiihen lopu.Loppusijoitustilasuljetaanvastanoinsadanvuodenkuluttua. TaPaNi TERVO Geologia SUOMEN LUONTO 5 | 2010 Jaakko Suominen 79. "Matala-jakeskiaktiivistajätettäonsijoitettu kallioon1990-luvultalähtien.30viimevuoden aikanaontehtymaailmanlaajuisestitutkimus- jakehitystyötäsekägeologisissaettäteknisissä kysymyksissä.Korkea-aktiivisenjätteenosalta on päästy viranomaisten ja tiedeyhteisön ohjauksessa ja valvonnassa ratkaisuihin, jotka ovatpitkäaikaisenturvallisuudenkannaltahyväksyttäviä ja teknisesti toteutettavia
Montakovuottadinosaurustenkuolemastaonkulunut. 3............................................................ B Luomusarja Rajaaminen,värisäädöt,terävöitys, kontrastijaroskienpoistosallittu. 2............................................................ D Paras Kuusamossa otettu kuva Tähänkäymyösmuihinsarjoihinosallistuvakuva. Nordean shekki 250 paras Kuusamossaotettukuva.Kymmenenparastapalkitaanjokasarjassa.Palkintojen yhteisarvo n. 9.MihinkansallispuistoonUlko-Tammiokuuluu. POSTITUS A,B,Dsarja:KuusamoNaturePhoto,kuvakisa, KaarloHännisentie2,93600Kuusamo. Päiväys................................................ AKuvannrojanimi BKuvannrojanimi 1...................................................... 3............................................................ 80 SUOMEN LUONTO 5 | 2010 9.ItäisenSuomenlahdenkansallispuistoon.10. Liitä mukaan osanottomaksu 10 / sarja. Luomusarjan kuvista lisäksi kolmas kansio otsikolla Luomuoriginaalit.Kuvatnimetäänsarjajanro/kuvannimi/kuvaajannimi esim.A1.Kettu.LiisaLissukka. E-mail.............................................................................................................. Manipulointi,päällekäisvalotustai Luovansarjanvoittaja2008: muukikkailukielletty. 3...................................................... Yleisöäänestääparhaat.Raativoipäättääpalkintojenjärjestyksen. PALKINNOT Pääpalkinto luomusarja Metsähallituksen shekki 1000 , luova sarja Kuusamon kaupungin shekki 500 ja nuorten sarjassa 400 Koillismaan Osuuskaupan lahjakortti ja Koillissanomien lahjakortti 300 ja erikoispalkinto yleisöäänestyksen parhaalle. 1.a)Jääleinikki. 5.Nilsiässä.. C Nuorten sarja Niinperinteisetkuintekniikankeinoinkäsitellytkuvatsallitaan.Yläikäraja 16v.(1994syntyneettainuoremmat). TUOMARISTO A,B,Dsarja:PaavoHamunen(pj.),LassiRautiainen,PauliMäättä(Metsähallitus)javuosittainvaihtuvanatuomarinaMirjaMäki.Csarja:Koillissanomien raativalitsee10parasta,jotkajulkaistaanKoillissanomissaelokuussauseasti. 10.TunnistatkonämäSuomentunturit? B Kuusa moNat u rePhoto10.-12.9.10 LUO N T O K U VAU S K I L PA I LU Kaikilleavoin.Kuvatsaavatollaennenjulkaistujajakuvattumissätahansa muttaeivätsaaollaaiemminNaturePhotossapalkittuja.Kuvienottajalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. 4.c)30000. ........................................................Allekirj............................................... a)10000 b)20000 c)30000 6. 8.Suomessapesiikaksikuikkalintuihin kuuluvaalajiamitkä. Pakkaa CD taiDVDtaimuistitikkuhyvin.Emmevastaa postinyms.aiheuttamistavaurioista.EmmepalautaCD-taiDVD-levyjä taimuistitikkuja. 8.Kuikkajakaakkuri. 6000 . 3.MissäkasvaaSuomenpaksuinmänty, ympärysmitaltaannoinviisimetrinenKeisarinmänty. 1............................................................ 2.Ahomansikka. Kuvia saadaan käyttää Nature Photon esittelyssätaimainonnassailmanrajoja. 2............................................................ Vain digitaaliset tiedostot kahdessa eri kansiossa otsikoitunaKatselukuvatjaPainolaatu.KatselukuvatJPG,pidemmänsivun resoluutiomax1024px.PainolaatuJPGkorkeimmallapakkauslaadulla12, resoluutio 300 dpi. Hyväksynkilpailunsäännöt: Osoite............................................. TULOKSET ParhaatpalkitaanKuusamotalollape10.9.10klo17.30 OSALLISTUMISLOMAK E KUUSAMO XV NATURE PHOTO 10.-12.9.10 No...................... Nimi............................................... Kunta.............................................Puh...................................................... 1............................................................ KUVAT Kolme kuvaa / sarja. 3...................................................... DKuvannrojanimi CKuvannrojanimi 1...................................................... 2...................................................... Csarja:Koillissanomat,kuvakisa,Kitkantie31-33, 93600Kuusamo.Viimeinenpostileimanpäivä2.8. a)6,5miljoonaavuotta b)65miljoonaavuotta c)650miljoonaavuotta 7.Mitäovatpapintappaja,jättisukeltajajakampaseppä. Väriensynty,JormaPaasi. 3.HämeenlinnaankuuluvassaPikku-Parolassa. A Luova sarja Trikkisarja,jossavainmielikuvitus onrajana.Kuviatoivotaanmanipuloitavantaimuutointaiteellisesti muunneltavan.Kaikkiviritykset sallitaan. PÄHKiNÖiTÄ a 2.Mikäonluonnonkukkienpäivän20.6.teemakasvi. a)jääleinikki b)lapinvuokko c)lapinalppiruusu 6.Dinosauruksetkuolivatsukupuuttoon65miljoonaavuottasitten.7.Kovakuoriaisia. 4.Kuinkamontapunkkilajiamaailmassatunnetaan. A)SaanaB)Malla. Vastaukset: Heikki ketola / kuvaliiteri 5.MissäkunnassaonTahkovuori? iSmo Pekkarinen / kuvaliiteri 1.Mikäonmaailmankorkeimmallakasvavakukkakasvi. 2.....................................................
Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioi tua puukuitua. Vaatimuksia on asetettu muun muassa puun alkuperälle,kemikaalienympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteidenlajittelullejapäästöille. Nimi: ...................................................................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... SUOMEN LUONTO 5 | 2010 81. Nimi:........................................................................................................................................ Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-0678 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila,(09)6221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL10_05/2010 suoMEn luonnon lahjaTilaus Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaajapalvelu Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus(12kk,10numeroa)kotimaahan63euroa,kestotilaus56euroa. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... FSC-sertifikaatti on puo lueeton,Joutsenmerkkiävahvempitakuu luonnonmukaisestametsänhoidosta. Allekirjoitus:............................................................................................................................ Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2010. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 00003HELSINKI Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi en allemerkitsemällenihenkilöllealkaen___/___2010. . Ulkomaantilauksiintuleepostituslisä:pohjoismaat8,muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. j Irtonumero7,5euroa.MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. TilausasiaT inTErnETissä: WWW.suoMEnluonTo.Fi suoMEn luonnon Tilaus/osoiTTEEnMuuTos Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2010. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSLL:njäsen(hinta56tai49, katsotarkemminohesta). Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Teen osoitteenmuutoksen. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 00003HELSINKI lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Puolenvuodenmääräaikaistilaus(5numeroa)35euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilausuudistuutilausaksoittainautomaattisesti,kunneshaluatkeskeyttääsen. Osoite:..................................................................................................................................... SuomenLuonnonpainopaperillaonJoutsenmerkki. SuomenLuonnontilausasioissaSinuapalvelee Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217,0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214,0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203,0503082795 AliceKarlsson,22808205,0503082457 JuhaKauppinen,22808234,0505922808 JohannaMehtola,22808274,0503082186 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Ilmoitusmyynti BFMedia GaliaSuarezKatainen Puh.(09)45590097 Fax(09)45592246 Gsm0505707924 galia.suarez@bfmedia.fi Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081,sähköposti: toimisto@sll.fi,www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin henkilötietolainmukaisesti. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ HansaprintilläonkäytössäISO14001-sertifikaatinmukainenympäristöjohtamisjär jestelmä. . LuonnonsuojeluliitonjäsenillejaYkkösbonuksennorppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroajakestotilaus49euroa. Lahjatilausonmääräaikainen. lahjan antaja (laskutusosoite): HansaprintOy:lleonmyönnettyJoutsenmerkkielipohjoismainenympäristömerkki.Kaikkituotanto emikaalitja-prosessit k täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Osoite:....................................................................................................................................
Muurahaiset ovat valinneet pesäpaikakseen kukkapenkkiä reunustavan kiveyksen, ja tiikerililjan lehdille täsmälasketaan munia. Munat ovat pieniä ja mustia ja toukat oranssinpunaisia. Muuten liljoista on pian jäljellä enää rangat. L iljakukkoa kohtaan on helppo tuntea inhoa. Sehän kuuluu lehtikuoriaisiin ja on alun perin lähtöisin Aasiasta. Tuossa ovat unikon karvaiset lehdet, kuunliljastakin on esillä pienet sarvet ja tiikerililjan tupsu on jo pitkällä. Se on välttämätöntä, jos haluan pelastaa vähäisen liljapuutarhani. Saadaan sitten puuhailla koko kesä omiamme, niin liljakukot kuin puutarhuri. Mää hoidan tätä ketoa Harvinaiset kasvit kukoistavat perinnemaisematilalla. JOHaNNa MEHTOLa TOiMiTTaJa 6/2010 ilmestyy 13. JÄLKiKiRJOiTUS kuvaliiteri/ erkki makkonen K Liljakukko tulipunainen uopsuttelen kukkapenkkiä ja ihailen maasta ponnistavia pieniä perennojen alkuja. Uusiin puutarhoihin ne saapuvat lentämällä lähiympäristöstä. sEuraavassa suoMEn luonnossa: T aidan siirtää tiikerililjani ulkohuussin seinustalle. Sen tuntosarvet, vatsa ja jalat ovat mustat. Laji syö monia liljakasveja lehdettömiksi, ja niiden toukat elävät omassa ulosteessaan lehtien alapinnoilla. Tiikerililjan pientä alkua onkin nutistamassa oikein kovakuoriaisarmeija. Puutarhapalstojen keskustelusivut vilisevät liljakukon tappoohjeita. Kymmenen senttiä korkeassa kasvissa on neljä liljakukkoa. Niiden punaiset selät kiiltävät auringossa, ja kun koetan ottaa niitä näppeihini, ne pudottautuvat muina miehinä alas multaan ja vipeltävät karkuun. Kun tein tähän numeroon juttua kovakuoriaisista (s. 40), minulle avautui liljakukkoon (Lilioceris lilii) myös hieman lempeämpiä näkökulmia. Pian huomaan, etten ole penkissä yksin. Yhdessä liljan varressa voi olla kymmeniä toukkia. Suomessa ensimmäinen havainto tästä punakuoresta tehtiin jo 1940-luvulla. Nypin kukot mullan seasta ja hiljaa jupisten murskaan eläimet kahden kiven välissä. Kuuma vesi on kuulemma oikein hyvä viimeinen voitelu elukalle. elokuuta 82 SUOMEN LUONTO 5 | 2010
Mäyrä sai kaipaamaansa seuraa ja tarjosi puolestaan lepakolle, hillerille ja siilille suojaisan pesän. Paitsi Epikuros, joka ei ollut huomannut mitään. Ritu-lepakolla, Hessu-hillerillä ja Santra-siilillä oli sama rytmi. Koira säikähti pahemman kerran. Koira tunkeutuu luolaan ja ajaa mäyrän ulos, missä metsästäjät odottavat. räänä päivänä kesken Epikuroksen pohdiskelujen Ritu-lepakko höristeli korviaan. Mikä silloin olen: lepakko, hilleri vai siili?" Epikuros pohdiskeli. aURa KOiViSTO Ja KaTi KiNNUNEN LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. SUOMEN LUONTO 5 | 2010 83. "Metsästäjiä", totesi Hessu-hilleri. "Mietin myös, mikä on hyvä elämä: onko prinsiippiä, joka ei riipu kontekstista, jolloin kaikkien hyvän elämän voi johtaa toisistaan, jolloin yhteisen nimittäjän avulla saadaan selville jotakin itseä suurempaa, jolloin syntyy paradoksi..." Tässä vaiheessa Ritu, Hessu ja Santra olivat nukahtaneet uudestaan. Kaikki olivat järjestelyyn tyytyväisiä. Ritu-lepakko lennähti koiran niskaan, tarttui siihen kynsillään, räpytti siipiään ja kirkui hyytävästi. Jotakin oli tehtävä, ja nopeasti! Luolan suulta kuului läähätystä: koira oli tulossa. Silloin muut heräsivät mäyrän yksinpuheluun. Hessu kävi kurkistamassa luolan suulla. Sen jälkeen ulkoa kuului hämmentynyttä jupinaa, joka lopulta vaimeni. Se ulvahti, tuijotti kauhuissaan ympärilleen ja ryntäsi pakoon. Tosin Epikuros heräsi usein jo iltapäivällä, ja silloin se tahtoi pohtia asioita. "Joskus mietin, olenko oikeasti mäyrä vai luulenko olevani mäyrä ja siksi käyttäydyn kuin mäyrä. Emme saa hukata elämäämme liialliseen huolehtimiseen, emme tuhota sitä liialla huolettomuudella; silloin tulemme viisaaseen huolenpitoon joka kohdistuu sekä itseemme että muihin..." Ritu, Hessu ja Santra nyökyttelivät, haukottelivat ja nukahtivat. Paniikin keskellä Ritu, Hessu ja Santra ryhdistäytyivät ja laativat toimintasuunnitelman. Epikuros pohdiskeli elämää, ja siitä oli mukavaa, kun sillä oli kuulijoita. Epikuros tuijotti mietteliäänä luolan kattoa ja lausui: "Olen ajatellut huolta, huolettomuutta ja huolenpitoa. Epikuros ei odottanut, että toiset vastaisivat tai esittäisivät omia ajatuksiaan. Se kuuli outoja ääniä luolan ulkopuolelta. "Lähtivät vaara ohi!" Kaikki hihkuivat helpottuneina. Epikuros jatkoi yksinpuheluaan, ja luolassa vallitsi lempeä rauha. "Ne pistävät koiran asialle. Epikuros nukkui päivät ja lähti ruuanhakuun iltahämärissä. "Kuuletteko!" Ritu kirkaisi. Jos joku haki luolasta suojaa, Epikuros toivotti sen tervetulleeksi. Epikuros oli, kuten tavallista, omista puheistaan niin innostunut, ettei huomannut, vaikka muut tuhisivat syvässä unessa. Tärkeintä oli, että sitä kuunneltiin. Niinpä sillä oli alivuokralaisia: pohjanlepakko Ritu, hilleri Hessu ja siili Santra. Ne aikovat ampua Epikuroksen!" Kaikki olivat kauhuissaan, paitsi Epikuros, joka mietti ääneen elämän moniulotteisuutta. Hessu-hilleri hoiti loput: se päästi perärauhasistaan tuprauksen, joka haisi kammottavalta. Y E llätys oli täydellinen. LUONTOSaTU Hyvä elämä M äyrä Epikuros asui kalliolouhikkoon kaivamassaan luolassa. Entä jos jossakin teistä näen peilikuvani. Sen eturuumis työntyi käytävään, ja silloin tiukkana pallona odottanut Santra-siili hypähti ilmaan, niin että sen piikit tökkäsivät koiraa kuonoon. "Siellä on koira, ja ihmisiä!" Kaikki kuuntelivat, paitsi Epikuros, joka jatkoi yksinpuheluaan. Toiset vakuuttivat, että kyllä Epikuros on ihan oikea mäyrä, mutta se ei ollut kuulevinaan
Palautusviikko 201033 767095-1005