Suomen Luonto 5/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Metsäpeura. kesän retkivinkit. Päiväkiitäjät. 70 a yk sä öt stis y h te palkittu laatulehti Keltamatara tutuksi päiväkiitäjät, perhosmaailmamme kolibrit Konnevedestä pian kansallispuisto? 5 14.6.2013 Irtonumero 8,50 ? 27 retkivinkkiä suvi-Suomeen Opi tuntemaan lokit ja tiirat Kiehtova kesänaapuri Kuikan huuto kiirii monella mökkijärvellä.. talvivaara. Etelä-konnevesi. hyötykasviKuivurit testissä. t ri vu 1 i u ?7 ik sv s. lokkikoulu. Vaskitsa. kuikka. rauhoitetut lajit. SUOMEN LUONTO 5| 2013 keltamatara
SYDÄNkesä Mineraalien perässä kuva Tapani räsänen Teksti jaakko kullberg Viime heinäkuussa luontokuvaaja Tapani Räsänen osui palaneelle nuotiolle, jonne oli kerääntynyt kangassinisiipiä ja ratamoverkkoperhosia. Monet päiväperhoskoiraat antavat parittelun yhteydessä naaraalle ravinnepaketin. Näitä ovat esimerkiksi nuotiopaikat, tienpintojen kuivumassa olevat lätäköt, virtsaamiskohdat ja ulosteet. Monesti eri lajien yksilöt jakaantuvat hauskasti omiksi parvikseen ilmeisesti suosimiensa ravinteiden mukaan.. Sitä varten ne imevät mineraaleja ja kivennäisiä kosteilta ravinteikkailta pinnoilta
tea karvinen Pääkirjoitus Kesän antimet kutsuvat Viime kerralla taivastelin kylmää ja kankeasti edennyttä kevättä. Tähän numeroomme olemme koonneet lukuisan joukon retkivinkkejä tasavuosia täyttäviin kansallispuistoihin sekä maakuntajärville. Lehden takakannen osoitekentän numerotunnuksella pääsette tästä lähin lukemaan maksutta Suomen Luonnon sähköistä versiota internetissä. elokuuta. jorma.laurila@suomenluonto.fi PS. Kaakkoinen lämpövirtaus toi paljon lintuja ja perhosia. Ei olisi uskonut, että alkukesän lämpöennätys, 31,7 astetta, tehtiin Utsjoen Kevolla 1. Esittelemme myös todennäköisesti seuraavan uuden kansallispuistomme, Etelä-Konneveden. Kesän kunniaksi muistamme uskollisia kestotilaajiamme uudella edulla. Siellä oli pari viikkoa harvinaisen lämmintä ja muutama hellepäiväkin. Yölaulajia kuten viitakerttusia, luhtakerttusia ja satakieliä on tullut miltei ennätysmäärin. Nyt on aika nauttia luonto-Suomen iloista niin lähiluonnossa, retkillä kauempana kuin marja- ja sienimaillakin. Lisäksi lehtemme arkisto vuodesta 2008 alkaen on siellä käytössänne (lisää asiasta sivulla 89). Elämyksellistä kesää kaikille Suomen Luonnon lukijoille! Seuraava numeromme ilmestyy 16. Kaikki kuvia napsimaan! 14 Kultaviuhko 30 Metsäpeurat Esittelyssä kesälomalla merenrantojen ja Metsäpeuravaatimet ketojen keltamatara. ja vasat viettävät kesällä rantaelämää. 16 Mökkijärven alkulintu Kuikka ja sen huuto kuuluvat suomalaiselle järvelle. 24 Uiva vaskitsa vei huomion Nuuksiossa Luontokuvaaja todisti liskon harvinaisen uimaretken. annakaisa vänttinen 26 Suojaako rauhoitus? 11/2012 44Suomen Suomenluonto luonto 15/2013 vakiot Kyy ja monet kämmekät halutaan rauhoittaa. 36 Kesäpäivän kolibrit Päiväkiitäjää voi luulla kolibriksi. Keltamatara kukkii keskikesästä alkusyksyyn. mauri leivo Jorma Laurila päätoimittaja Sisällys 5/2013 14 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 41 Kolumni 51 Vahtikoira. Myös alkukesä teki yllätyksen ja kiri selvästi keskimääräisten aikataulujen ohi erityisesti Lapissa. Marjakasvit kukkivat reippaasti etuajassa, ja Lapissa jää nähtäväksi, ehtivätkö pölyttäjähyönteiset piiloistaan ajoissa kukille. Kesäkuun alussa eteläiseen Suomeenkin saapui kunnon kesä. Kesä tuli ja valokuvakisamme avautuu. Aiheena on lähiluonto lähikuvissa. kesäkuuta. Kaikki tämä näkyy myös luonnossa
Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Keski-Suomi saa Etelä-Konnevedelle kansallispuiston ehkä jo tänä vuonna. Kuikkien parissa ollaan sivuilla 16?23. 66 Kasvokkain 68 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 76 Havaintokirja 80 Lukijoilta 82 Kysy luonnosta 90 Saaristolaiselämää 15/2013 Suomen luonto 5. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. CC-000026/FI kannessa Kesäjärven kuikkien kokoontumisen kuvasi Mauri Leivo. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08 210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 044 333 5036 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Repoveden kansallispuisto on yksi luontokesän retkivinkeistä. Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 50 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 89 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 30 Tämä ranta on metsäpeurojen käytössä. 40 Lokkikoulu Opi tuntemaan tavalliset lokkimme ja tiiramme! Painopaikka Hansaprint Turku/ SL13_05/2013 46 Luonto lähellä Kesäkuvakisamme avautuu. Vinkkeinä myös tasavuosia täyttävät kansallispuistot. Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki, joka asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 5/2013 72. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. no. Teemana on lähikuva. 48 Suolaa järveen Talvivaaran jätevesi leviää nyt Laakajärveen. Kalastaja Raimo Tervonen joutuu jättämään järven. 40 arto juvonen /lintukuva antti leinonen Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Pikkulokin tuntee mustasta hupusta ja tummista siivenalusista. 50 Retkivinkit suvi-Suomeen 60 Konneveden Kesälomamatkalla kimmellyksessä kannattaa tutustua maakuntajärviin
Viime kesä oli mustikalle poikkeuksellisen hyvä, vaikkei se sitä ehkä ihmiselle ollutkaan.? Mustikasta saatiin sadekesänä jopa 40 kilon hehtaarisatoja, kun kuivina vuosina jäädään kymmeneen kiloon. Tämän vuoden satonäkymät tarkentuvat juhannuksen aikoihin. Silloin saamme tietää lisää PohjoisSuomen hillasadosta. toukokuuta. Salon mukaan mustikka kukki esimerkiksi Ivalossa 28. Toinen 6 Suomen luonto 15/2013 puute alkoi kesäkuussa vähitellen vaivata maan itäosia. ?Pitäisi tulla vettä?, Salo tähdentää. Kuivuus on marjasatojen suuri köyhdyttäjä. ?Mustikkahan on viileän ja kostean ilmanalan kasvi. Lämpötila määrää pitkälti kasvien kehitysvauhdin. Pölyttäjien puute on siten voinut vaivata myös Lapin mustikoita. Nyt lämpösummaa kertyi ennätysvauhtia. ?Tällaista ei ole koettu koskaan . Toimittanut antti halkka Luonto ja ympäristö nyt Luonnonmarjat tarvitsevat sadetta ja pölyttäjien palveluita. Palsasuon hilla kukkii. Kesä tuli äkkiä Lapissa kesä tuli Savon aikataulussa ja hilla kukki aiemmin kuin ehkä koskaan ennen. jorma luhta / leuku L apin pitkä hellekausi ihmetytti ihmisiä. kesä tuli Lappiin samaan aikaan kuin normaalisti Pirkanmaalle tai Savoon. antti halkka. Hieskoivun lehdet olivat Utsjoen mittauspaikalla täysikasvuiset 3.6., kun normaali aika on lähes kuukautta myöhemmin. Terminen kesä alkaa pohjoisimmassa Lapissa normaalisti kesäkuun viimeisellä viikolla. . toukokuuta?, hän sanoo. ?Nähtäväksi jää, ehtivätkö pölyttäjät kukinnan vauhtiin.? Kimalaisten ja muiden pistiäisten täytyy nimittäin ehtiä maakoloistaan kukille vain viikon parin kukinta-aikana. Toivottavasti helle herätti nekin. Helle pakotti myös Lapin mustikat kiireeseen. Luonnolle se voi olla koetus, joka saa aikatauluja sekaisin. tai ei ainakaan tuntemanani aikana?, sanoo valtakunnan marjasatoennusteista vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitokselta. Puhe on hillan kukinnasta PohjoisSuomessa. ?Utsjoella kukinta alkoi jo 27. Tänä vuonna se alkoi Utsjoella jo 27.5. Se tiedetään jo nyt, että myös puiden kevät oli Lapissa tänä vuonna ihmeellinen
Kiikarissa antti halkka juha kauppinen Nostalgiaa LAPSIPERHEEN luontoretkeily vaatii sitkeyttä: vaippojen, huppareiden, ruokien, lusikoiden, aurinkorasvojen ja hyttysöljyjen pakkaaminen. Tämä on ollut upeaa aikaa. ?Halu säilyttää luontoa syntyy tunteesta.? marja pirilä / leuku Luontosuhde alkaa lapsena retkellä. 15/2013 Suomen luonto 7. Syödään eväitä, Becelpurkin kyljessä on auringonkukan kuvia, pullossa punaista jaffaa. On kevät, muurahaisissa on eloa pitkän ja lumisen talven jälkeen. Tämä on saanut minut pohtimaan, liekö lapsillani luontosuhdetta lainkaan. Tapa reagoida jotenkin siihen, että on kevät tai kesä ja ihanaa ja aurinkoista, ei olla nyt sisällä! Salaa ajattelen, että ehkä omille lapsilleni syntyy sama nostalgian tunne luontoa kohtaan. Se kumpuaa nostalgiasta, ei tiedosta vaan tunteesta. Muistan itseni kyykylläni muurahaispesän vieressä. Yksinkertainen, kestävä side. Tulin Suomen Luontoon töihin 11 vuotta sitten. Kiitän lukijoita, työtovereita ja kaikkia joiden kanssa olen ollut tekemisissä. En toki ole retkeilyä välttänytkään, mutta liian harvoin on tullut mentyä metsään. Nyt on aika koettaa siipiä vapaana kirjoittajana. Kuinka omat arvoni syntyivät? Haluni säilyttää luontoa on yksinkertainen, enkä puhu siitä oikeastaan koskaan. Linnut saavat nimensä, kun alan harrastaa niiden tarkkailua, kasvit vielä sitäkin myöhemmin, yliopiston kasvikurssilla. Luontosuhde syntyi kolmivuotiaana retkellä. Äidilläni on tikkitakki. Siinäpä se. Tieto tulee kuvaan mukaan vasta teininä. Veikkaan, että perheemme meni luontoon samasta syystä kuin me nyt lasten kanssa: se on yksinkertainen ja hyvä tapa olla ulkona. Kaiken pitkäkestoisen tai extremen voi unohtaa. Mutta se ei tarkoita luopumista, vaan vapautumista: saa olla naiivi, lapsellinen, mennä lähimetsään ja kuunnella huminaa. En ole vienyt lapsiani kovin usein luontoon
veli-matti väänänen Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Kaakkuri keinolautalla. Utsjoella tuomio ahman salakaadosta nuori mies oli ajattanut moottorikelkalla ahmaa keväällä 2011 useita kilometrejä. Se ei tuntenut törkeän metsästysrikoksen määritelmää. Naapurikunta Inarissa tuli 2012 ilmi viisi suurpetoihin kohdistunutta metsästysrikosta. antti leinonen / prlk vesa luhta Ahma on äärimmäisen uhanalainen. Ahma tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnot jaettiin toukokuussa. kaakkuriparien määrä kasvoi nollasta kymmeneen. ?Samaan aikaan Nuuksion kävijämäärä kolminkertaistui. Vahvin näyttö perustui siihen, että mies oli filmannut kamerallaan ahmaa ennen laukausta. Hän jatkaa lehden avustajana. antti halkka 8 Suomen luonto 15/2013 Nuuksion kansallispuiston suosio oli koitua kohtalokkaaksi alueen kaakkureille. Tämä on rohkaiseva tulos siitä, miten kansallispuistoissa riittää tilaa sekä ihmisille että eläimille?, Nummi sanoo. antti kivimäki minuutin välein mustarastas käy ruokkimassa poikasiaan. Eläin oli edennyt vielä sata metriä, minkä jälkeen toinen laukaus lopetti sen. Mies sai Lapin käräjäoikeudessa viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Munat jäävät yksin ja altistuvat säälle ja pedoille. Hän joutuu maksamaan korvauksia 18?000 euroa. Nuuksion lammissa pesivien kaakkuriparien määrä kasvoi 17 vuoden aikana yhdestä kymmeneen. Tämän jälkeen mies oli ampunut ahmaa päähän siten, että sen alaleuka irtosi. Toisen kahdesta palkinnosta sai Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen Talvivaara-uutisoinnistaan. Toinen Lumilapio matkasi Susanna Kuparisen vetämälle Eduskunta-näytelmien työryhmälle. Juha Kauppinen jää lehtemme tästä numerosta alkaen vapaaksi toimittajaksi. Jos on kylmää, alkio munan sisällä paleltuu, helteellä ultraviolettisäteily voi vaurioittaa alkion kehitystä. ?Nuuksio on pääkaupunkiseutua, ja siellä elää paljon varislintuja ja muita petoja, jotka eivät säiky ihmistä?, riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi toteaa. Ratkaisuksi ongelmaan Helsingin yliopiston riistaeläintutkijat kokeilivat pesimälauttoja. Vuosina 1994?2011 yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen kumppaneineen lohkoi Nuuksion soistuneiden 15 lampien turvereunuksesta parin neliömetrin kokoisia, sarakasveja ja rahkasammalta versovia turvelauttoja, asetti niiden alle ponttooneiksi kymmenen litran mehukanistereita, kuljetti lautat uimalla rauhaisaan paikkaan lammessa ja ankkuroi kivellä pohjaan. Turvelauttakokeilu osoittautui menestykseksi. eli poikasen teini-ikään saattaneiden . Haittamekanismi on seuraava: Retkeilijä kävelee polkua lammen rannassa, jolloin munia hautova kaakkuri säikähtää ja pakenee rantatöyräällä olevasta pesästään. Teko tapahtui vanhan lain aikana. Pesinnässään onnistuneiden . tässä harvinaisessa kuvassa mustarastas ruokkii räkätTirastaan poikasta. Nokallisessa on yleensä useita matoja tai hyönteisiä. tomi muukkonen Lumilapio-palkinto Juha Kauppiselle Nuuksion kaakkurit hyväksyivät pesälautat
Jo touko?kesäkuun vaihteessa oli lennossa paljon päiväperhosia kuten auroraperhosia, sitruunaperhosia, kangasperhosia sekä muun muassa paatsamasinisiipiä?, Kullberg sanoo. ?Vaellusvirtauksetkin ovat olleet suotuisia. Keskikesän päiväperhosia ovat isot hopeatäplät sekä haapa- ja häiveperhoset. Tuomien kukkiessa elimme pientä väliaikaa, jolloin päiväperhosia oli jo paljon muttei juurikaan yöperhosia. ?Nyt perhosia tulee aina vain lisää?, museomestari Jaakko Kullberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo. Kesä?heinäkuun vaihteessa alkaa lentää lajeja, jotka ovat viettäneet talven keskenkasvuisena toukkana. Toukokuussa Suomessa havaittiin ensimmäiset joukot ohdakeperhosia ja amiraaleja sekä etelänpäiväkiitäjiä. Karttaperhosella sukupuolet ovat lähes samanlaiset, sukupolvet sen sijaan poikkeavat kovasti toisistaan. Keväällä ja alkukesällä kotelosta kuoriutuvat perhoset ovat punakeltaisia ja mustapilkkuisia, kun taas kesä? heinäkuussa kuoriutuvan toisen sukupolven yleisväritys on hyvin tumma, joskus lähes musta ja siivissä on valkoiset poikkivyöt. Myös useat isonokkosperhoset ovat talvehtineet onnistuneesti.? Perhoset rytmittävät elonsa ravintokasvien mukaan. Ei siis ihme, että Carl von Linné erehtyi ja nimesi aikanaan eri sukupolvien perhoset eri lajeiksi. alice karlsson, hannu aarnio 15/2013 Suomen luonto 9. Kaakkois-Suomessa oli viime vuonna enemmän kuusamaperhosia kuin koskaan aiemmin. ?Odotettavissa on hyvä perhoskesä. Silloin ensimmäiset merkit uudesta lajistosta alkavat näkyä vaeltajalajien syysKarttaperhosen toisen sukupolven ilmestymisenä, talvehtisukupolven yksilö. vien päiväperhosten kuoriutumisena hannu aarnio pentti johansson / prolk Haapaperhonen lentää keskikesällä. ja varsinkin yöperhosten väreissä, joihin tulee enemmän keltaisia ja punaisia syksyn sävyjä ilmentäviä lajeja. JOILLAKIN PERHOSILLA koiras ja naaras ovat erinäköiset ja joskus myös erikokoiset. ilmiömäistä Perhoskesä on parhaimmillaan KESÄKUUSSA syreenien kukkiessa alkoi paras perhosaika. Esimerkiksi neilikkayökkösten pitää olla lennossa silloin, kun kohokit ja neilikat kukkivat. Kullbergin mukaan perhossyksy alkaa jo heinä?elokuun vaihteessa. Suomessa karttaperhonen on ilmiön ainoa edustaja
Kesäkuun lopulta lähtien näkee elokorentoja ja heinäkuun puolivälistä punasyyskorentoja. ?Molemmat ovat hyvin yleisiä EteläSuomessa?, sanoo korentoharrastaja Petro Pynnönen. antti halkka petro pynnönen Kesäkuisia havaintoja voi lähettää osoitteeseen petropynnönen@hotmail.com. Kulkusyyskorennon silmien alaosa on sinertävä. Pegasoksen mahassa oleva matkustamo on muutettu laboratorioksi, jonka mittalaiteet ovat alansa huippua. Viime vuonna tämä ilmojen paksukainen lenteli saastuneen Keski-Euroopan taivaalla. Laji nähtiin Suomessa vastikään vasta toisen kerran. Ilmalaivan avulla kerätään näytteitä lähinnä ilmakehän pienhiukkasista ja kaasuista eri korkeuksilta. Näytteitä käytetään arvioitaessa miten pienhiukkaset ja kaasut vaikuttavat ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen. Se on lentokonetta hitaampi ja voi liikkua tuulen nopeudella samassa ilmamassassa. Nyt kerätään vertailuaineistoa Suomesta, jossa ilma on melko puhdasta. Pegasos poistuu Suomesta kesäkuun puolivälissä. IlmAkuva Tarkkailemme ympäristöä ja ilmastoa. rainer rajakallio Hellepäivät ovat yleisiä vain etelässä Hellepäivien lukumäärät keskimäärin vertailukaudella 1981?2010 ?P elkk ä lu on no nvar ain en alue ke skell ä ka up un kia ei näytä hy vä ltä ja sa a kaup un gin rä hj äis en oloi sek si.? Mikko Brigatjev Helsingin Sanomien mielipi desivuilla 4.6.2013. 10 Suomen luonto 15/2013 ilmatieteen laitos Oho! toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu Viime kuun viisi hellepäivää Lapissa olivat poikkeus, sillä Pohjois-Lapissa ei ole toukokuussa keskimäärin juuri ollenkaan hellepäiviä.. rainer rajakallio Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Pienhiukkasten tutkimusalus. Punainen sudenkorento kiinnostaa JOS NÄET kesäkuussa punaisen sudenkorennon, se voi olla huippuharvinainen kulkusyyskorento. Kuvattu Espanjassa. Puhdas ilma toi zeppeliinin Suomeen usvaiseen taivaanRantaan lipuu paksun sikarin muotoinen, lentävä esine ääneti. Aerosolien on todettu viilentävän ilmastoa. Kun niistä yritetään monista hyvistä syistä päästä eroon, viedään samalla yksi tär- keimmistä ilmaston lämpenemisen jarruista. Miksi ilmalaiva. Se on Pegasos-projektin tutkimusväline, ilmalaiva. Pegasos eli Pan European Gas AeroSOls climate interaction Study on hanke, johon tavalla tai toisella liittyy 12 EU-maata ja 26 instituutiota, Suomesta lähinnä Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osasto. Lisäksi se on yllättäen helikopteriakin ketterämpi. Suhteessa omaan painoonsa se kantaa lentokonetta suuremman kuorman. Kulkusyyskorento on ainoa syyskorento, jonka voi nähdä touko?kesäkuussa
Kysyimme Aronia-tutkimuslaitoksen Mikael Kilveltä haahkan ahdingon syitä ja ehdotuksia toimiksi, joilla haahkaa voi auttaa. kymmenestä naaraasta selviää seuraavaan vuoteen. Miten haahkat puolustautuvat merikotkan saalistusta vastaan? Haahkat ovat kasvattaneet poikashoitoryhmien kokoa. Sata vuotta sitten majakanvartijat pelastivat haahkan ihmiseltä, kun haahkaa vainottiin laajasti muualla saaristossa. Jasmin Awad / istockphoto Ilmeisesti merikotka on paljastunut Hankoniemen tutkimuksissanne haahkan vähenemisen pääsyyksi? On ehdottomasti. Ensin pitäisi tunnustaa ongelma, ja lähteä pikaisesti hakemaan ratkaisuja ihan Mikael Kilpi oikeasti. Ainoa toimiva tapa on turvata haahkan onnistunut pesintä ja poikaskasvatus! Ehkä meilläkin voisi vanhan islantilaisperinteen pohjalta alkaa turvata pesintää pesäkojujen avulla, joskin ajatus tuntuu ehkä vieraalta. Voisiko merikotkien oleskelua estää joillakin alueilla? Tähän on vaikea vastata. Haahkat hakeutuvat kasvillisuuden ja ihmisen turvaan. Antti Halkka Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 15/2013 Suomen luonto 11. Kanta pysyy ennallaan tai kasvaa vain, jos yhdeksän Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. mikael kilpi Suomen haahkojen määrä on vähentynyt puoleen parissakymmenessä vuodessa. Mikä tähän on syynä, dosentti Mikael Kilpi Åbo Akademin ja Novian Aronia-tutkimuslaitokselta? Suurin syy on naaraiden kasvanut kuolleisuus. Täällä naaraista jää vuosittain henkiin noin 70 prosenttia, siis melkein kolmannes kuolee. Merikotka, minkki ja supikoira saalistavat naaraita haahkan keskeisillä alueilla lounaissaaristossa, ja merikotkan voi sanoa tyhjentäneen ulkosaariston haahkoista Hanko? Utö-välillä. Haahka ei tule olemaan ainoa laji, johon kotkien saalistus vaikuttaa. Joka tapauksessa koko homma etenee nyt ulkosaaristosta kohti mannerta. Onko haahkasta jotain positiivista kerrottavaa? Pesintä sujuu yhä joissain paikoissa. Hankoniemen edustalla Bengtskärin melko pienessä majakkasaaressa pesii tänä vuonna yli 200 haahkaa. Turistirysä on haahkojen suosiossa, vaikka lähiluodot ovat tyhjentyneet. Haahkat ovat siis hakeutuneet ihmisen suojiin. ?Haahkat hakevat ihmisestä suojaa.? Haahkakannat ovat romahtaneet. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Kun haahkat siirtyvät pois ulkosaaristosta, supikoira ja minkki ovat sisäsaaristossa uusi ongelma. suora linja mikael kilpi Kun haahkanaaras hautoo, vaara joutua merikotkan kynsiin on suuri. Tämä toimii ihan hyvin isoja lokkeja vastaan, mutta ei tepsi merikotkaan. Samalla ne naaraat, jotka pesivät metsäsaarilla ovat olleet hienoisessa etulyöntiasemassa. Saalistus näkyy yhä koirasvoittoisempana kantana. Nykyään koiraita eli kalkkaita on useampi kuin kaksi yhtä naarasta kohden. Pesimistapa tuntuu nyt yleistyvän. Miten haahkakannan romahdus pysäytetään? Suomessa ongelma on kytköksissä saalistukseen
Suomalaisilla on ollut merkittävä rooli puiston synnyssä. Äänisniemelle Arkangeliin suuri erämaa U usi kansallispuisto on ykjälkeen?, arvioi Luonnonsuojeluliiton Venä100 km si Euroopan luonnontilaijä-koordinaattori Olli Turunen. Vienanmeri simpia ja laajimpia metsäerämaita. Aivan viime vuosiin saakka erämaata ovat uhan- luontopolun. Runsaan 2000 neliökilometrin puistosta 1800 neliökilometriä on itse niemessä, loput 200 neliökilometriä Vienanmerellä. Puisto tukee myös paikallisen pomorien merenrantakansan elinkeinojen säilymistä. Seudun vesistöt ovat laiset metsäyhtiöt sitoutumaan siihen, etteilohikalojen merkittäviä kutupaikkoja, ja vät ne osta puuta Venäjän suojelun arvoisilta niissä elää harvinaisia jokihelmisimpukoita, toteavat asias- alueilta. Sen nimi onkin Pomorien kansallispuisto (Onezhkoje Pomorje). ?Äänisen niemimaata on kaavailtu suojeluun yli 15 vuo- lisen WWF:n asiantuntijoiden avustuksella yli 15 kilometrin den ajan. Toimittanut jorma laurila maailmalta Nuoret luonnonsuojelijat tekivät Äänisniemelle 15 kilometrin luontopolun vuonna 2010. venäjä Venäjä perusti Vienanmerelle työntyvälle Äänisen niemimaalle yli 2000 neliökilometrin kansallispuiston. Venäjän hallituksen päätös osoit- kus ja EU:n nuoriso-ohjelma rahoittivat hanketta. Myös metsiä hakannut venäläisyhtiö oli valmis kompsa aktiivisesti vaikuttaneet Suomen luonnonsuojeluliitto ja romissin kautta tukemaan suojelua. Vuonna 2010 Luonto-Liiton ja paikallisen Aetes-järjestön nuorisojärjestö Luonto-Liitto tiedotteessaan. Alle 300 kilometrin päässä Suomen rajalta sijaitseva suo- leirillä nuoret tekivät Suomen luonnonsuojeluliiton ja paikaljelualue (kartassa vihreällä) on lähes Lemmenjoen kansallispuiston kokoinen. Polku totaa, että luonnonsuojelu etenee Venäjällä taas vuosien tauon teutettiin palvelemaan erityisesti matkailijoita. kuvat luonto-liitto ?Päätös osoittaa, että suojelu etenee Venäjällä taas.? 12 Suomen luonto 15/2013. Suomen ulkoministeriö, Suomen ympäristökesneet avohakkuut ja tienteko. Äänisen nieMerkittävä sysäys suojelulle saatiin, mimaan kansallispuisto kun suomalaiset ja venäläiset luonnonsuojeKarjalan tuo merkittävän lisän tailujärjestöt saivat 2000-luvun alussa suomaArkangel tasavalta gametsien suojeluun
uutisia Kansallispuisto suojelee myös rannikolla asuvien pomorien kulttuuria. Uhatut hautausurakoitsijat Melkein kaikki ihmiset pitävät pikkulinnuista ja haluavat suojella niitä. Newcastlen yliopiston tutkijat havaitsivat aivan sattumalta, että merisiilit käyttävät tuossa prosessissa apunaan nikkeliä. Löydön innoittamina tutkijat tekivät yksinkertaisen kokeen, jossa he lisäsivät pikkuruisia nikkelihippuja hiilidioksidipitoiseen veteen. Tiedemiesten suureksi yllätykseksi nikkeli imaisi vedestä kaiken hiilidioksidin, jonka jälkeen se oli helppo muuntaa kalsiumkarbonaatiksi. Tutkijat uskovat, että samaa menetelmää voidaan hyödyntää myös teollisuudessa. Kun yhteys lääkkeen ja lintukuolemien välillä selvisi, diklofenakin käyttö kiellettiin. Suomesta tutkimusretkelle osallistui muun muassa arvostettu luonnonsuojeluasiantuntija, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi, joka toimi tuolloin myös suomalais?venäläisen luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtajana. ?Tutkimusretken jälkeen käynnistettiin Suomen ja Arkangelin alueen kahdenvälisenä yhteistyönä Äänisen niemimaan luonnonsuojeluarvojen inventointihanke. Retki toteutettiin Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyönä. Korppikotkilla on hätä. Sen pohjalta valmisteltiin kansallispuiston perustamisasiakirjat sekä alkuperäinen yli 3000 neliökilometrin laajuinen suojeluesitys?, toteaa johtava asiantuntija Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta. Alkuperäisen suojeluesityksen laatimisen jälkeen kansallispuiston perustamiseen osallistuivat myös useat venäläiset tutkimuslaitokset, ympäristöhallinto ja luonnonsuojelujärjestöt. Jorma Laurila Nikkelistä apua ilmastolle? tutkimus Monet merieläimet muuntavat veden hiilidioksidia kalsiumkarbonaatiksi, josta ne rakentavat itselleen kuoria ja tukirakenteita. Se olisi varmempi ja huomattavasti halvempi tapa kuin valtaosa nykyisistä, joissa hiilidioksidi imuroidaan talteen ja pumpataan varastoon syvälle maan alle kalkkikivimuodostumiin tai entisiin öljylähteisiin. Erkki Makkonen 15/2013 Suomen luonto 13. Ani harva suhtautuu samalla tavalla korppikotkiin: ne ovat rumia ja saastaisia raadonsyöjiä. Ne huomaavat erilaisiin sairauksiin ja loisiin kuolleet eläimet ensimmäisinä ja saapuvat nopeasti petojen tappamien eläinten haaskoille. Sitä käytetään kuitenkin yhä laittomasti, vaikka linnuille vaarattomia valmisteita on saatavilla. korppikotkat Olli Turunen tuntee Äänisniemen luontoarvot. Jokihelmisimpukat viihtyvät seudun joissa. Juha Valste Jorma Laurila Huppukorppikotka laskeutumassa haaskalle. kansallispuisto ?Yhdessä tehty luontopolku kulkee juuri perustetun kansallispuiston sisällä ja tarjoaa erinomaisen näyteikkunan alueen upeaan luontoon?, sanoo Luonto-Liiton Venäjä-koordinaattori Birthe Weijola. kansallispuiston valmistelu käynnistyi vuonna 1997 toteutetun kansainvälisen tutkimusretken suositusten perusteella. Näin ne estävät esimerkiksi monien taudinaiheuttajien leviämistä. Korppikotkien tuho johtuu diklofenakista, karjan hoitamiseen käytetystä kipulääkkeestä. Etelä-Aasian korppikotkista on jäljellä enää kolme prosenttia 15 vuoden takaisesta (RSPB Birds Magazine, Spring 2013). Korppikotkat ovat tärkeä osa luonnon jätehuoltoa. Suurikokoisen eläimen raadolle saattaa Afrikassa kerääntyä tunnissa yli sata korppikotkaa, jotka huolehtivat eloperäisen jätteen poistamisesta
Kuukauden laji: keltamatara S uomessa tavataan 18 mataroiden suvun yli 400 lajista. Niistä valkokukkaiset ahomatara ja luhtamatara lienevät tutuimmat ja yleisimmät. Mataroiden joukossa keltamatara onkin poikkeus juuri värinsä vuoksi; muut matarat kun ovat valkokukkaisia. Keltamatara viihtyy kuivilla kasvupaikoilla: kedoilla, katajikoissa, kallioilla, pientareilla ja merenrannoilla. Keltamataran historia on siis pitkä verrattuna paimenmataraan, joka tuli Suomeen 1800-luvulla idästä tuodun heinänsiemenen kylkiäisenä. Keltamataran ja paimenmataran risteytymät ovat piennarmataroita, joiden kukat ovat kellanvaaleita. Sillä on myös pienet, neulasmaiset lehdet, joista haihtuminen on vähäistä. Keltamatara on uhanalaisuuden luokitukseltaan vaarantunut. Risteytyminen on selvästi vähentänyt keltamataroita. Keltamatara on ollut yleinen ketojen, niittyjen ja piennarten väriläiskä, mutta perinneympäristöjen väheneminen on myös vaikuttanut kasvin vaarantumiseen. Keltamatara kasvaa Suomessa harvinaisena Etelä-Lapissa, mutta yleisempi se on lin- Kulta- viuhko Keltamatara on matarakasveistamme värikkäin. Kullankeltaisia viuhkoja etsitään myös kesäkuussa Luonnonkukkien päivänä, jonka teemalajina ovat matarat. teksti johanna mehtola / kuva esa ervasti 11/2011 14 Suomen luonto 15/2013. Piennarmatara alkaakin paikka paikoin olla yleisempi kuin keltamatara. Kasvi on sopeutunut kuiviin oloihin hyvin, sillä pääjuuri kurkottaa syvälle maahan ja on runsaasti haarova. Sitä uhkaa risteytyminen lähisukuisen paimenmataran kanssa. Keltamatara on alkuperäinen luonnonkasvi maamme merenrannoilla; vanhoilla kedoilla se on muinaistulokas
Kasvin kukista on saatu keltaista ja juurista korallinpunaista väriä. runo). Keltamataraa on käytetty maidon juoksuttamiseen juustonvalmistuksessa ja sen kukilla on värjätty juustoja esimerkiksi Välimeren maissa. Viehättävässä kirjassa Pääskynhattu, päivänkämmen . Katso retket ja lisätietoja www.sll.fi/ luonnonkukat. keltamatara Galium verum kasvumuoto: Monivuotinen pysty ruoho. koko: 20?60 senttiä. varsi: Vankka, pysty, hienokarvainen ja liereä, tyvestä nelisärmäinen. lehdet: Neulasmaiset, päältä kiiltävät, alta hienokarvaiset, säteittäiset, 8 lehteä kiehkurassa. KUKKA: Kukinto on laaja, kapean kartiomainen ja tiheäkukkainen kerrannaisviuhko, teriö tummankeltainen, halkaisijaltaan 3 milliä, miedosti hunajantuoksuinen. KUKINTA: Heinä?syyskuussa. elinympäristö: Paisteiset kedot, paahteiset kalliot, ulkosaariston nummet, laitumet, pientareet, katajikot, merenrannat ja tienvarret. levinneisyys: Etelä-Suomessa yleinen, sisämaassa harvinaistunut. uhanalaisuus: Vaarantunut. älä sekoita: Keltamatara risteytyy lähisukuisen paimenmataran kanssa. Koska pidoissa jo tuolloin tarjottiin usein väkijuomia, syntyi niissä monesti tappeluita. Keltamatara on vanha rohdoskasvi, jota on käytetty muun muassa ihotautien hoitoon. Risteymäyksilöt ovat piennarmataroita, joiden varsi on nelisärmäinen ja kukat kellanvaaleita. kasviatlas / kasvitieteellinen keskusmuseo Tiesitkö. Carl von Linné oli nähnyt Öölannin matkallaan, että pitotaloja koristeltiin keltamataralla niin kukkien kuin niiden tuoksunkin vuoksi. Kasvi on englanniksi Lady´s Bedstraw (Rouvan vuodeolki) ja sil- lä onkin täytetty patjoja, koska se tuoksuu hyvältä myös kuivattuna. Mataroiden suvun nimi Galium on peräisin kreikan sanasta gala, joka tarkoittaa maitoa. Ne kun eivät kelvanneet aaseille ruuaksi. Kasvikertomuksia (Aapala & Aapala, Otava 2007) kerrotaan, että Tanskassa ja Ruotsissa keltamataraa pidettiin eripuran tuojana. n Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 16.6. jan Kristiinankaupunki?Lappeenranta eteläpuolella. Kalevalassakin viitataan keltamataraan ja sen käyttöön värjäyskasvina: neiti oli mataramaalla, keikkui keltakankahilla, paineli punapaitoja, keitti keltakattiloita (19. Vuoden 1683 julkaistussa Elias Tillandzin kokoamassa kasviluettelossa keltamataran nimi on Neitzen Marian sängynruoho. Se on myös perinteinen värikasvi, jonka kukista saa keltaista väriä ja juurista punaista. Keltamatara on yleinen etelässä, sisämaassa harvinaistunut. 15/2013 11/2011 Suomen luonto 15. Linné päätteli tästä, että riidan ja tappelun aiheuttaja onkin keltamatara. Myös Tanskassa oli päädytty samaan olettamukseen jo 1600-luvulla. Vanhastaan sitä on käytetty myös rohdoskasvina turvotukseen, munuaisvaivoihin ja haavojen hoitoon. Keltamataraa on sanottu myös ruumiinkukaksi, sillä kukkien tuoksun vuoksi sitä laitettiin vainajan alle arkkuun peittämään kalman hajua. Nimitys Neitsyt Marian sänkyheinä on taas peräisin vanhasta pyhimystarusta, jonka mukaan Maria nukkui jouluyönsä tallissa keltamataran oljilla
Aikuisilla kuikilla on vähän vihollisia. 16 Suomen luonto 15/2013
Mökkijärven alkulintu teksti ja kuvat Mauri Leivo Kuikka on oppinut elämään kesämökillään hääräävän ihmisen naapurina. 15/2013 Suomen luonto 17
Sen jälkeen ne ovat silminnähden tottuneet ihmiseen?, kertoo Pekka Lehtonen kokemuksistaan Suonteella Etelä-Savossa, missä hän on jatkanut isänsä Leo Lehtosen kuikkatutkimuksia. ?Kuikat ovat pakon edessä hyväksyneet ihmi- Usein ihmisen toiminta aiheuttaa kuikille myös harmaita höyheniä. 18 Suomen luonto 15/2013 sen järvilleen. Kuikat ja kesämökkiläiset ovat myös oppineet tulemaan toimeen keskenään. ?Vielä 1960?70-luvuilla kuikat olivat mökkijärvellämme todella arkoja. Kuikat ovat rohkaistuneet luottamaan ihmiseen. uikan huuto tyynellä järvellä illan kajossa tai aamun usvassa sykähdyttää. Kun telttailu saarissa on vähentynyt, ihminen ja kuikka voivat usein elää sopuisaa yhteiselämää lähekkäin.? Näin on käynyt myös Lehtosen omalla mökkisaarella: ?Kuikka on pesinyt monena vuonna vain 50?80 metrin etäisyydellä mökistämme ja saanut myös poikasia.? Helsinkiläinen lintuharrastaja Lea Heikkinen kertoo samanlaisista kokemuksista mökillään Mikkelissä: ?Kuikkapari pesii järvenlahdella 40 metrin päässä saunarakennuksestamme.
Kuuna päivänä en olisi uskonut kuikkien sietävän niin taajaa ihmisen läsnäoloa, mutta niin vain jokaisena vuonna, kun olen järvellä kulkenut, pariskunta on saanut yhden tai kaksi poikasta lentoon. Suomalaiset kuikat ovat pitäneet pintansa muuttuvassa järvimaisemassa. Saamme saunoa ja uida aivan normaalisti.? Kuikkia kauan tutkinut Raimo Pakarinen kertoo kirjolohilammella pesivästä kuikasta, joka antoi silittää selkäänsä onkivavalla. Hänen laajat tieteelliset artikkelinsa ovat olleet maailmanlaajuisen kuikkatutkimuksen kivijalka jo vuosikymmeniä. Viime aikoina tutkimus on painottunut kannanseurantaan, kun taas lajin pesimäbiologiaa on tutkittu melko vähän. Lintuatlasten ja lajiseurantojen avulla kuikkakannan kehitystä on voitu seurata säännöllisesti koko maassa. Joillakin järvillä yksittäiset lintuharrastajat ovat tehneet tarkempia laskentoja ja kannanarvioita. Leo Lehtosen jalanjäljillä suomalaisten kuikkien vanavedessä ovat kulkeneet muiden muassa Pekka Lehtonen, Jukka Kauppinen, Jukka Virtanen, Raimo Pakarinen sekä Pentti Linkola. Sen sijaan munat ja pienet poikaset päätyvät usein varisten, korppien, minkkien, supikoirien, haukien ja muiden petojen ateriaksi. Kuikalla on kuitenkin yksi erittäin hankala Kuikkaa on tutkittu ennen muuta Suomessa ja Ruotsissa, maissa jotka kuuluvat kuikan levinneisyyden ydinalueeseen ja joissa lintutieteellinen tutkimus on tasokasta ja laajaa. Yksi merkittävimmistä kuikkatutkijoista oli Leo Lehtonen (1916?2002), joka 1970-luvulla väitteli kuikan biologiasta ja tutki lajia usean vuosikymmenen ajan. Kolmen ensiksi mainitun pääasiallista työskentelyaluetta on ollut Järvi-Suomi, missä osapuilleen puolet meikäläisistä kuikista asustaakin. Kuikilla on työnjako kunnossa: molemmat hautovat vuorotellen. 15/2013 Suomen luonto 19. Rantakaavoitus- ja mökkirakentamisinnostus, lisääntynyt veneily, happosateet, järvien vedenlaadun heikkeneminen ja muut ikävät muutokset tuntuivat liian suurilta ikivanhalle vesilinnulle. Kuikka on niin iso roikale ja taitava uimari, etteivät kuikkajärvien liepeillä norkoilevat tavalliset lintu- ja nisäkäspedot havittele sitä ruokalistalleen. Retkeilijöitä, koirantaluttajia, uimareita ja muita kaksijalkaisia kuljeskelee rannoilla keväästä syksyyn. Suomalaista kuikkatutkimusta Se sietää pesimisaikaankin perheemme mökkitouhuja. Alkulinnun sopeutumiskyky on yllättänyt. Vuosikymmeniä sitten moni ornitologi ennusti kuikalle pitkiä, pahenevia nälkävuosia. ?Pesivien kuikkien keskimääräinen pakoetäisyys on lyhentynyt, mikä parantaa haudonnan onnistumismahdollisuuksia.? Myös omassa seurannassani oleva kuikkajärvi tarjoaa oivan esimerkin nimikkolintunsa sopeutumisesta. Mutta synkät madonluvut eivät ole toteutuneet. Aikuisilla kuikilla on vähän luontaisia vihollisia
vastustaja, joka uhkaa sitä kaikkialla ja kaikissa elämänvaiheissa . lasketaan yhteen, ei ihme että jopa kaksi kolmasosaa pareista epäonnistuu joka kesä vuoden tärkeimmässä tehtävässään. Kuikan lisääntymisstrategia perustuu aikuisten pitkään ikään ja vähäiseen kuolevuuteen sekä pieneen jälkeläisten määrään. ihminen. Ihminen muuttaa monin tavoin kuikkien elinympäristöä. Alkulinnun ikiaikaisia asuinrantoja kaavoitetaan ja mökitetään, pesimäjärviä säännöstellään, kuikkien kalastusvesiä samennetaan ravinteilla, öljyä päästetään mereen talvehtimisalueilla. Kuikille aiheutuu harmaita höyheniä myös piittaamattomuudesta ja ajattelemattomuudesta: Kalaverkot niiden kala-apajilla, juhannuskokko pesimäsaarella, liian pitkä evästelytauko tai ongintarupeama pesän vieressä, moottoriveneen ajattelematon ryntäys järvellä kelluvan kuikkaperheen sekaan, lintuharrastajien sekä valokuvaajien taitamaton toiminta pesän lähettyvillä. Kuikkapari saa yhden poikasen lentoikäiseksi joka toinen tai kolmas vuosi. 20 Suomen luonto 15/2013 Kaksi kuolee, kaksi syntyy Kun kaikki kuikan elämän vastukset . Suomalaiset kuikat saavat paria kohti lentoon keskimäärin 0,3?0,5 poikasta; toisin sanoen yhden poikasen joka toinen tai kolmas vuosi. Se on siis aivan päinvastainen kuin esimerkiksi samankokoisilla sorsilla, joiden aikuiskuolleisuus on suuri muun muassa metsästyksen takia. Munia kuikalle ilmaantuu lähes aina kaksi. luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat . Parien ja alueiden välillä on tässä huomattavia eroja.
Esimerkiksi 1800?1900-lukujen vaihteessa kuikkia tapettiin satamäärin joka vuosi. Onneksi 1900-luvun puolivälin jälkeen yleinen ilmapiiri alkoi muuttua. Kuikan monta roolia Kuikka tarvitsee 50?200 metrin kiitoradan noustakseen lentoon. Leppoisa rinnakkaiselo ihmisen kanssa sopii kuikalle. Rauhallinen liikkuminen vesillä ja kuikan huomioon ottaminen takaavat kummallekin mukavan kesän. Kuikan ja ihmisen pitkä yhteinen taival alkoi heti viime jääkauden jälkeen. Jään vetäydyttyä luoteeseen monilukuinen vesielävien armeija saattoi tuhansien vuosien tauon jälkeen levittäytyä kaikkialle tämän valtakunnan järville. Se leimattiin vahinkoeläimeksi, ihmisen kilpailijaksi samoilla kala-apajilla. Tätä seurasi surullinen vaihe kuikan ja ihmisen rinnakkaiselossa: vainon aika. Paljastuneelle maankamaralle astelivat myös muinaiset esi-isämme, jotka pyytivät kernaasti kaikenlaista vesien riistaa: kaloja, hylkeitä, majavia . He seurailivat sen touhuja, opettelivat elintapoja ja ihailivat ikivanhan järvilinnun kalastustaitoja. Ja päinvastoin: jos kuikat vähenevät, mökkiläisten on syytä huolestua. ja kuikkia. Kivikautiset kulkijat oppivat tuntemaan kuikan. Mitä enemmän kuikkia uiskentelee järvellä, sitä paremmassa kunnossa vesistö on ja sitä tyytyväisempiä mökkiläiset ja muut järvellä liikkujat saavat olla. He alkoivat arvostaa kuikan sulavaa uintia, hienoa soidinhuutoa ja alkulinnun perisuomalaista asuinympäristöä. Sadoilletuhansille mökkiläisille siitä tuli jokakesäinen puheenaihe, kun sen huutoa kuunneltiin saunan kuistilla suvi-iltoina: kuiiiik-ka, kuiiiik-ka... Suomalaisten kannattaakin seurata tarkasti kuikan hyvinvointia, sillä lintua voidaan pitää puhtaan, kirkasvetisen ja kalaisan järven tunnuslajina. Se voi olla merkki järven vedenlaadun heikkenemisestä. 15/2013 Suomen luonto 21. Moni suomalainen alkoi katsella luontoa ja sen asukkaita uusin silmin. Pyhäksi linnuksikin, pyhäläiseksi, se kohotettiin jossain päin maata. Mutta ennen pitkää kuikka sai myös kirouksen ylleen
Muistuttaako sen tulevaisuus enemmän saimaannorpan kivuliasta tekohengitystä vai merikotkan hidasta mutta varmaa nousua aallonpohjasta? ?Kuikalla menee nyt hyvin, mutta se ei poista sitä vaaraa, että häirintä lisääntyy vääjäämättä. Tämän muutoksen taustalla lienee yleinen ilmaston lämpeneminen. Tutkijat arvelevat myös lokkikannan runsastumisen ja pesinnän aikaistumisen auttaneen kuikkia. Pituus 60?70 senttiä. . Häneltä ilmestyi viime vuonna kirja Kuikka, alkulintu (Docendo 2012).. Lämpimät keväät ja vähälumiset talvet ovat pienentäneet haudonta-aikaista kevättulvaa, mikä on parantunut pesimätulosta. Lokit karkottavat munarosvoja; aikainen pesintä taas vähentää juhannusjuhlinnan aiheuttamia ongelmia kuikille. Itse nostaisin esiin myös kuikan ja ihmisen välisen suhteen muuttumisen, vaikka sitä onkin vaikea mitata tieteellisesti. 22 Suomen luonto 15/2013 Kuikan ravintoon kuuluvat muun muassa ahvenet. Uskon, että kuikan kohdalla on käynyt samoin kuin monilla muilla suurikokoisilla lajeilla kuten joutsenilla, merimetsoilla, kotkilla ja huuhkajilla. Naaras munii toukokuun puolivälissä kaksi munaa, molemmat emot hautovat. . Maamme pesimäkannaksi on arvioitu 11?000?13?000 paria. . kuikka Gavia arctica . Pohjois-Savon maaakuntalintu. Yhtälö on itse asiassa sangen yksinkertainen. Vainon loputtua perusvarovaisen linnun luottamus ihmiseen on kasvanut ja se on oppinut elämään ihmisen rinnalla. Kuikka rauhoitettiin vuonna 1962. Tuoreiden tietojen valossa kuikkakanta ei nimittäin ole hiipunut mihinkään muutaman viime vuosikymmenen aikana. Kaksi kuolee, kaksi syntyy. Nähtävästi jotakuinkin tuon yhtälön mukaisesti kuikat ovat järvillämme eläneet. Tarvitsee tuulesta riippuen 50?200 metrin kiitoradan lentoon lähtöön. . n Kirjoittaja on biologi ja hän on seurannut ja valokuvannut kuikkaa yli 30 vuotta. Siitä alkoi luottamuksen palautuminen. Miten kuikan käy yhä lisääntyvän ihmistoiminnan rinnalla? Kaikesta positiivisesta kehityksestä huolimatta ikivanha ydinkysymys näyttää yhä viipyilevän Lehtosen ja muiden kuikkatutkijoiden huulilla: pystyykö kuikka selviytymään ihmisen jatkuvasti lisääntyvästä toiminnasta järvimaisemassa. Paino 2?3 kiloa. . Kuikanhan piti hiipua pois tai ainakin henkihieveriin. Luottamuksen synty alkoi kuikan rauhoituksesta 1962 Kuikkatutkijat ovat esittäneet kuikan viimeaikaiselle runsastumiselle useita mahdollisia syitä. Syö kirkasvetisten järvien kaloja kuten ahvenia ja särkiä sekä äyriäisiä ja nilviäisiä. . Yksi niistä on olojen muutos kuikkien tärkeimmillä pesimäseuduilla. Päinvastoin, kannanarviota on hilattu tuoreiden selvitysten perusteella jo 12?000 pariin, mikä on yli kaksinkertainen määrä 1980-luvun arvioihin verrattuna. Miten tämä on mahdollista. Pesii koko maassa vähäravinteisilla järvillä. . Pesä matala syvennys vesirajassa. . Kanta säilyy vakaana, jos jokainen kuikkapari onnistuu elämänsä aikana kasvattamaan maailmalle kaksi poikasta, jotka puolestaan alkavat lisääntyä. Kaakkuria hieman suurempi ja paksukaulaisempi kuikkalintu. . Mökittyminen jatkuu ja pikaveneet häiritsevät paljon kuikkien elämää. Siipien kärkiväli 100?130 senttiä. . Terävä nokka, ylänokka kaartuu hieman alas. . Syysmuutto elo?lokakuussa Mustallemerelle ja Itämerelle, kevätmuutto huhti?toukokuussa. . Sopuisaan yhteiseloon tarvitaan toisen huomioon ottamista ja rauhallista liikkumista yhteisillä vesillä?, Lehtonen evästää suomalaista mökkikansaa
Kuikka on antanut ihmiselle tilaa, nyt on ihmisen vuoro tehdä samoin kuikalle. 15/2013 Suomen luonto 23
Suomessa asuva tytär työskenteli metsäntutkijana, ja äiti oli tullut häntä tapaamaan. Naiset kiittelivät suomalaisen luonnon puhtautta ja raikkautta, mihin itse huomautin . Siinä missä käärme etenee sulavasti, vaskitsa kääntelee ruumistaan kömpelön näköisesti. Vaskitsa pujotteli ulpukanlehdeltä toiselle. Olin tullut paikalle kuvaamaan lentäviä sudenkorentoja, joita tämän karun mutta kasvistoltaan rikkaan metsälammen yllä pörrää aurinkoisina kesäpäivinä suurin joukoin. Japanilaisturistien puheliaat porukat kulkivat ohitseni lampea ihaillen. Kohtaamisia Uiva vaskitsa vei huomion Nuuksiossa Juho Rahkonen sai kuvattua harvinaisen tapahtuman. Teksti ja kuvat Juho Rahkonen K Japanilaisturisteja Nuuksion Haukkalammella. 24 Suomen luonto 15/2013 esä 2012 oli jo ehtinyt täyteen kukoistukseensa, ja ulpukanlehdet kelluivat Nuuksion kansallispuiston Haukkalammessa kuin lootukset aasialaisessa puutarhassa. Haukkalammessa olevaan pieneen saareen vie kävelysilta, josta on hyvä tarkkailla vesiluontoa. Välillä se kiipesi lehden päälle, ylitti sen luikertelemalla ja pulahti taas veteen niin, että vain pää näkyi pinnalla kuin pikkuruisella Loch Nessin hirviöllä. Tässä vaiheessa keskustelukumppanini alkoivat jo olla häiriöksi, koska luonnon ohikiitävien tilanteiden tallentaminen vaatii aina täydellistä keskittymistä. Myhäilin pyrkien välittämään itsestäni seurallisen vaikutelman ja mumisin puolihuolimattomia vastauksia vieressäni seisoville naisille samalla, kun ponnistelin tallentaakseni harvinaisen tilanteen. Yritin yhtäaikaisesti tarkentaa, sommitella ja ylipäänsä pitää liukkaasti liikkuvan otuksen tähtäimessä sekä miettiä, miten Vaskitsa pujotteli ulpukanlehdeltä toiselle.. Otus ei kuitenkaan ollut käärme, vaan sitä pienempi matelija, vaskitsa. Nimensä mukaisesti vaskitsa on kuparinruskea. Suomujen peittämän eläimen liikkeissä on jotain erikoista, koska se on lisko, jolta puuttuvat jalat. Pian kuvaustouhujani ihmettelemään ilmestyi kaksi naista, jotka kertoivat olevansa Slovakiasta. ilman pisaraakaan vieraskoreutta . että onhan Slovakiassakin upea luonto, vuoristomaisemia ja paljon metsää. Olen käynyt siellä monta kertaa. Samalla, kun kehuimme kilvan toistemme kotimaata, näin sivusilmin, että ulpukanlehtien päällä liikkui jotain käärmemäistä
Vaskitsaa näkee suhteellisen harvoin, koska se on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Päiväsaikaan lisko liikkuu yleensä vain pilvisellä säällä ja sateen jälkeen, mutta nyt oli aurinkoinen, lähes helteinen ilma. Ilmeisesti vaskitsa halusi vilvoitusta kesäpäiväänsä pulahtamalla raikkaaseen metsälampeen. Hän on harrastanut luontokuvausta 20 vuotta. Vaskitsaa näkee harvoin ja silloinkin yleensä maan kamaralla. Uiva ?vaskikäärme. selittäisin slovakialaisille keskustelukumppaneilleni, mikä ihmeen otus lammessa kiemurteli. Luontokuvausretkissä parasta on, että lähtiessä ei voi koskaan tietää, mitä siellä tulee vastaan. on harvinaisuus. 15/2013 Suomen luonto 25. n Kirjoittaja on nurmijärveläinen yhteiskuntatieteiden tohtori ja tutkimuspäällikkö
Se halutaan nyt rauhoittaa. esällä suomalainen vetäytyy rauhoittumaan ja suo saman ilon luonnollekin. Itse olen eräällä kyyseudulla asuessani pitänyt ohjeena, että sisälle luikertelevat kyyt menettävät henkensä. Edes rauhoittamatonta varista ja räkättirastasta ei saa metsästää kesällä. Siellä kehotetaan tontinhaltioita ensin siirtämään kyy. Lapset pitävät saappaita helteelläkin. Osaa kämmeköistä saa poimia Maamme kasveista ja hyönteisistä vain pieni osa on rauhoitettu. Metsästys on pysähdyksissä, sillä kesä on myös lähes kaikkien nisäkkäitten ja lintujen lisääntymisaikaa. Tilanne muuttuu vasta elokuun alussa, kun esimerkiksi ketun, supikoiran ja mäyrän pyynti on taas sallittua. Henkensä käärme menettää, jos se on selvästi vaaraksi. Säätely varmistaa samalla, etteivät harmittomat rantakäärmeet joudu uhreiksi. Sallittua ei ole myöskään pesien sekä munien ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen. Rauhoitettuja eläimiä ei saa häiritä, etenkään niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla. Kyyn rauhoitus esillä Kaikki eivät kuitenkaan ole lain suojissa. Sellainen on myrkyllisyytensä vuoksi kyy. Se on ollut jo yli kymmenen vuotta rauhoitettu muissa Pohjoismaissa. Nyt Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaakin rauhoituksen toteuttamista myös Suomessa. ?Pihapiiri voitaisiin rajata rauhoituksen ulkopuolelle?, sanoo suojeluasiantuntija Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta. Juuri näin on menetelty Ruotsissa. Pian tämän jälkeen karhut, kyyhkyt ja suuri vesilintujen joukko menettävät rauhansa. Siihen asti laki eli ihminen itse suojaa luontoa ihmiseltä. Suojattu lapsuus on kaikkien etuoikeus! Rauhoitus ei tarkoita vain sitä, että eläimen tappaminen tai pyydystäminen on kiellettyä. K Kauniin herttakaksikon saa poimia. Hämmästyttävin puute on, että yhdeksää kämmekkälajia saa poimia. Nyt Luonnonsuojeluliitto ja Suomen Orkideayhdistys ehdottavat kaikkien kämmeköiden rauhoittamista. 26 Suomen luonto 15/2013 Suojaako rauhoitus? Lepakot ja lähes kaikki linnut on rauhoitettu, mutta kyy ja moni kämmekkä odottavat yhä lain suojaa. teksti antti halkka
Se ui kovaa vauhtia ohitseni emolintujen ja kahden sisaruksensa luo. Niiden olisi ollut melko helppo horjuttaa minut nurin. Lintujen jääminen kaloille tarkoitettuihin pyydyksiin on yleistä, ja jää niihin nisäkkäitäkin. Kun joutsenet näkivät poikasen olevan turvassa, tilanne rauhoittui välittömästi ja joutsenperhe ui rauhallisesti pois paikalta. Lassi Kujala 15/2013 Suomen luonto 27. Joskus rike on tahallinen, ja uhanalaisia kämmeköitäkin on viety luonnosta. Minuakin on verkoilla merellä Lainsuojattomat kämmekät Harajuuri, herttakaksikko, kalkkimaariankämmekkä, lettokirkiruoho, luhtakämmekkä, maariankämmekkä, miekkavalkku, pussikämmekkä, yövilkka. Emo on huolissaan, kun poikanen on katiskassa. yrjö huusko / vastavalo Joutsenen poikasen pelastus TOdistin alkukesällä Kymenlaaksossa tapausta, jossa laulujoutsenen poikanen oli uinut katiskaan. Tunnetuin nisäkäsuhri lienee saimaannorppa. Linnuista verkkoihin jää sukeltajasorsia, koskeloita, kuikkia ja merellä ruokkilintuja. Lukematon joukko rauhoittamattomia eläimiä ja kasveja hävitetään joka vuosi vahingossa, kun niitä ei tunneta tai muuten epähuomiossa. Kalkkimaariankämmekkä on vielä lainsuojaton. Rauhoitetut kämmekät lassi kujala Ahokirkiruoho, kaitakämmekkä, keltalehdokki, kiiltovalkku, kimalaisorho, kirkiruoho, lapinkämmekkä, lehtoneidonvaippa, baltiantoukokämmekkä (leveälehtikämmekkä), metsänemä, miehenkämmekkä, miekkavalkku, neidonkenkä, pesäjuuri, suopunakämmekkä, punavalkku, seljakämmekkä, soikkokaksikko, soikkokämmekkä, suoneidonvaippa, suovalkku, sääskenvalkku, tikankontti, tummaneidonvaippa, tunturiorho, valkokämmekkä, valkolehdokki, veripunakämmekkä. Tarkkana katiskan ja verkon kanssa Esimerkiksi vapaina olevat kissat ja koirat eivät tunne rauhoitussäädöksiä. Erityisen ajattelematonta on päästää koira mökille ensimmäisenä kesän alussa, sillä ihmisen poissa ollessa linnut ovat tehneet pesiään esimerkiksi rakennusten alle. Utelias koira voi tuoda sieltä rauhoitetun linnun poikasen nähtäville. Toinen vaaran paikka liittyy kalastukseen. Emot vartioivat jälkikasvuaan eivätkä päästäneet ketään sen lähelle. Ne eivät ymmärtäneet jonkun koettavan auttaa. Menin kamerani kanssa emolintujen ja katiskan väliin, kun ystäväni alkoi irrottaa poikasta pyydyksestä. Olin lähes vyötäröä myöten vedessä, eikä tasapaino ollut aivan kohdallaan. Joutsenet ryntäsivät kohti ja hetken olin varma, että nyt tulee päihin ja kunnolla. antje neumann / vastavalo ?Vallitsee outo tilanne, kun osa kämmeköistä on rauhoitettuja, osa ei?, Veistola sanoo. Rauhoittamattomiin kuuluvat esimerkiksi maariankämmekkä, miekkavalkku, yövilkka, herttakaksikko ja harajuuri. Näitä lajeja tuskin kenenkään mielestä on luonnossa liikaa. Onneksi näin ei käynyt, vaan linnut pysähtyivät parin metrin päähän, levittivät siipensä sekä pitivät kovaa meteliä. Kaverini sai poikasen pois katiskasta. Kun lajeja ei aina tunneta, on vaarana että mukaan tulee jopa uhanalaisia lajeja. Rauhoitus suojaa, jos se on tiedossa ja sitä noudatetaan. Silti kämmeköitä poimitaan
Väri painottuu ruskeaan tai harmaaseen. Kyyn väritys vaihtelee. Kyyn silmäterä on kapea, jopa viivamainen. Siltä puuttuvat rantakäärmeen (alla) niskalaikut. Pohjanlepakko viihtyy myös rakennuksissa. antti koli Kyy ja rantakäärme Kyyn tunnistaa useimmiten sahakuvioisesta selästä. Pää on aavistuksen kulmikas, siinä on muutama suuri kilpi ja lisäksi paljon pieniä. Lupaa taas ei lepakkoasiantuntija Emma Kososen mukaan ole tavallisissa tapauksissa aina myönnetty, vaan lähinnä silloin kun lepakot ovat tuoneet mukanaan lutikoita. Yleensä lepakoista ei ole mitään häiriötä, koska ne eivät vahingoita esimerkiksi sähköjohtoja. Silmäterä on pyöreä. Ääniä vintiltä voi kuulua, kun lepakkoemot viestittelevät poikastensa kanssa. n Harrastatko lintuja valikoimistamme löytyvät ? lintukirjat ? kiikarit ja kaukoputket ? jalustat ? linturuokinnat ? linnunpöntöt ? lintuäänitteet ? lintukorut ym. ostamalla Lintuvarusteesta tuet luonnonsuojelua Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh. Osa on kokonaan mustia. benjam pöntinen antti koli Kyy (yllä) voi olla musta. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi. Se puree harvoin, mutta jos niin käy, asiasta tulisi aina saada lääkärin arvio. Purema-aluetta ei tule käsitellä millään tavoin. antti koli kalastaessani odottanut ei-toivottuina saaliina riskilä ja alli. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Lassi Kujala on pelastanut lukuisia vesilintuja verkoista. ?Jos verkkoja lasketaan lähelle kuikan pesäpaikkoja mataliin lahtiin, voivat sukeltavat linnut jäädä kiinni?, hän sanoo. Katiskaa ei sovi koskaan jättää maalle kuiville tai laskea sitä liian matalaan veteen. ?Tällainen viritys pyytää rauhoitettuja lintuja parhaaseen pesimäaikaan.? Ohessa on Kujalan kuvaus joutsenen poikasesta, jonka hän ystäviensä kanssa pelasti tänä vuonna vankilastaan. Korpimailta 11.4.2013 - 5.1.2014 Lennart Segerstrålen maalauksia ja grafiikkaa Lepakot nauttivat korkeinta suojaa Tahallisesti rauhoitussäännöksiä on joskus rikottu, kun taloihin on asettunut lepakoita. Kehon väri on Suomessa tasainen, sävyltään harmaasta mustaan. Naarat ovat ruskeita, koiraat sinertäviä tai hopeansävyisiä. Rantakäärmeellä on useimmiten keltaiset, oranssit tai valkeat laikut niskassa. Tavallisin rakennuksiin mieltynyt lepakkolaji on pohjanlepakko, mutta myös siipat voivat asettua taloksi. Lepakoita ei saa häätää ilman paikallisen Ely-keskuksen lupaa. Keväällä paritteluaikaan värit ovat kirkkaimmillaan. Pään muoto on ennemmin soikio kuin kulmikas, siinä on etenkin silmien takana suuria kilpiä. Vain kyy on myrkyllinen
Kuluttajat, alamaiset, ovat tyytyväisiä vapauden illuusioonsa. Ylimpänä tarkoituksena on nyt tarpeiden luominen ja rahan kiristäminen ihmisiltä niiden avulla, siis riisto. Tai vielä täsmällisemmin: jotain tekemistä itselleen. Juuri kukaan ei näet saa rahaa hänen askareistaan. Pienyrittämisellä ei paljon ansaita. Satoja ihmistä kuoli. Surullista. Ei kiitos. U konsta leppänen, kuvauspaikka luonnontieteellinen keskusmuseo sein väsyttää elää maailmanajassa, jossa kauhua ja masennusta yritetään piilotella kuin synkkää salaisuutta. Onko se vain globaalin ympäristö- ja ihmisoikeuskatastrofin vakavuuden kieltämistä? Konsumerismi on ihmiskasvoista totalitarismia. Väkivalta ja pakottaminen ovat sille tarpeettomia keinoja. Poliitikot perustelevat autoritaarista talouspolitiikkaa ?niukoilla ajoilla?, vaikka olemme rikkaampia kuin koskaan. Rikkaus on sosiaalinen ja ekologinen ongelma. saan uutta mobiililaitetta he eivät välitä siitä, että heidän halunsa on vallankäytön tulosta, ei luontainen eikä oma. Vaikka onhan konsumerismillakin tuhoamisleirinsä. Ihmiset valittavat ruuan hintaa samalla, kun heittävät pois kolmanneksen ruokaostoksistaan. Joutavaa roskaa tuottavien yritysten johtajauroksia kumarretaan, koska he auliisti varisuttavat neuvotteluhuoneidensa pöydiltä muruja koko kansakunnalle, luovat ?kasvua?. Liiketoiminnan ideana ei ole aikoihin ollut ihmisten tarpeisiin vastaaminen, esimerkiksi vaatteiden tai leivän myyminen, palvelu. Tunsin itseni varkaaksi. Mutta kai siihen tottuisi? Köyhyys tekee elämästä liian konkreettista, ja se on kauheaa. Jos palkkaus, työturvallisuus ja ympäristönsuojelu hoidettaisiin Bangladeshissa hyvin, maksaisi paita kehä III:n varressa vähintään saman kuin vaimoni putiikissa. Ja jos tuollaisia uutisia lukee rehellisesti, ne kertovat vain ?ostovoiman. vaarallisuudesta. Sitten pitäisi vielä kerätä kaikki rohkeus ja lausua kuuluvalla äänellä: ?Ei kiitos!. Keväällä uutisissa välähtivät tekstiilitehtaitten tulipalo ja romahdus Bangladeshissa. Se on hyvä, vaikka kallis harrastus. Kuitenkin sightseeing suosituilla kauppapaikoilla kertoo käsittämättömästä vauraudesta. Poistun kantakaupungista harvoin, joten automarketkulttuuri on minulle aina järkytys. Taannoisella reissullani ostin kolme isoa oliivipurkkia yhdellä eurolla. Vakavaraisilla perheillä ei ole varaa ostaa lapselle 35 euron luomupaitaa. Halutes15/2013 Suomen luonto 29. Ja minulla on aavistus, ettei aikamme oikeasti paljon muusta piittaa. Mutta liika vauraus sokaisee, ja se on vielä kauheampaa. Vai onko? Vastaavaa tapahtuu kaukana meistä sitä enemmän, mitä enemmän meillä tapahtuu ?kasvua?. Turruttava kännykkäpeli käy sen välineeksi ihanteellisesti. V aimollani on pieni nettikauppa, josta voi ostaa luontoa ja ihmisiä kunnioittaen valmistettuja vaatteita. Mutta koska marketista kehätien varrelta saa tavallisia paljon halvemmalla, päättää kuluttaja, ettei hänellä ole varaa hienostella laadulla tai moraaliperiaatteilla. V iime syksynä vaimoni otti lainaa ja perusti yrityksen. Hän siis ?loi työpaikkoja?, kuten aikamme avainlause kuuluu. No, ainakin yhden työpaikan hän loi. n Antti Nylén on helsinkiläinen esseisti ja suomentaja. Nylén Ostovoimaako
Joka vuosi näkee, miten vaeltajat ylittävät järven jäitä pitkin syksyisin ja keväisin. 30 Suomen luonto 15/2013. Hiljalleen talvipeurojen määrä myös lisääntyi paristasadasta seitsemäänsataan. Seuraavan suuren siirron peurat tekivät 1990-luvun alussa. Yhtäkkiä 1970-luvun puolivälissä ne valloittivat Lentua- järven tienoon, mistä tuli peurojen keskeinen talvilaidun. Ne hylkäsivät Lentuan talvilaitumena, siirtyivät muualle ja alkoivat tulla Lentuan ja muiden suurten Kuhmon järvien rantamille kesäksi. Metsäpeurat kesälomalla Kuhmon metsäpeurat viettävät kesät suurilla järvillä kuten Lentualla. Teksti ja kuvat Antti Leinonen M etsäpeurat asuivat parikymmentä vuotta itäisessä Kuhmossa valtakunnan rajan pinnassa
Vesien äärellä peura voi paeta vaaraa veteen. 15/2013 Suomen luonto 31
Parhaille soille saattaakin kerääntyä jopa kymmenpäisiä laumoja: emoja vasoineen, vasattomia vaatimia ja edellisvuotisia vasoja. Soilla on myös verta imeviä ja loisimaan pyrkiviä hyönteisiä sitä enemmän, mitä pitemmälle kesä etenee. Siksi peurat siirtyvät yhä suuremmin joukoin Lentuan rannoille ja saariin. Siellä hyönteisiä on vähemmän ja 32 Suomen luonto 15/2013 Sarvensa pudottanut vaadin syö järvikortetta. rannoilla on myös peuroille mieluista ruokaa kuten järvikortetta. Lisäksi järvi tuo suojaa petoja vastaan. Emä etsii syötävää ja vasa seuraa sitä muuta-. Aluksi talvehtimisalueiltaan palanneet peurat ruokailevat pelloilla ja etenkin soilla. Ainakin saarissa elää paljon vähemmän ja satunnaisemmin susia ja karhuja kuin mantereen soilla ja metsissä. Hiekalla loikoilua Emä ja vasa romuavat tuntikausia saarissa ja rantametsissä
Sittemmin määrä väheni nopeasti 800 peuraan, missä se on pysynyt neljä viime vuotta. Lähellä kulkevan moottoriveneen surina saattaa saada peuran silmät aukeamaan hetkeksi. Välillä jompi kumpi nousee ylös ja heittäytyy toiselle kyljelleen nukahtaen saman tien. Sekä hirvaalla että vaatimella on sarvet. Paluumuuttaja Venäjältä Kannas Lentualla on täynnä peurojen sorkanjälkiä. man metrin päässä näykkien kasveja esimerkin innoittamana. Aurinko paistaa rä- Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on havumetsäalueella elävä poron villi sukulainen. Harhailijoita ja tiedustelijoita on näkynyt Oulujärvellä sekä Suomenselän että idän suunnasta. Vasovia metsäpeuroja elää nykyisin myös Kainuussa itärajan ja Sotkamon keskustan välisellä alueella. Itse asiassa pienet hiekkapaljastumat ovat parempia, koska niille ihmiset eivät etsiydy. Koittaa tuntikausien hiljaiselo. Emä märehtii ensin makuulla silmät puoliummessa. Välillä parivaljakko hakeutuu makoilemaan rantahiekalle. Lentualla riittää hiekkarantoja satoja metrejä pitkistä hiekkakaarteista lahdenpohjukoiden muutaman neliön paljastumiin. Hirvaat viihtyvät kesällä yksin päinvastoin kuin vaatimet ja nuoret eläimet. Metsäpeuraan voi tutustua myös Ranuan ja Ähtärin eläinpuistoissa sekä Korkeasaaren eläintarhassa. Vasa imee emän maitoa häntä vipattaen. 15/2013 Suomen luonto 33. Siellä se on lisääntynyt yli tuhanteen yksilöön. Parhaillaan siirtoja kaavaillaan uusille alueille. Metsäpeuroja on helpointa nähdä kesäisin, syystalvisin ja loppukeväisin Suomenselän sekä Kuhmon ja Sotkamon pelloilla ruokailemassa. Metsäpeurat talvehtivat jäkälää kasvavilla harjualueilla isoina laumoina, mutta vaihtavat Kainuussa talvehtimispaikkoja vuodesta toiseen. Kesällä peurat elävät yksittäin tai pieninä ryhminä soilla ja niiden reunametsissä sekä isojen järvien saaristoissa. Sitten molemmat nukkuvat. Tunnelma on liki paratiisillinen. Osa vaeltaa yhä vasomaan Venäjälle. Kuhmosta siirrettiin kymmenkunta peuraa Suomenselälle Perhoon 1979. Metsäpeuroja eli alkujaan lähes koko havumetsäalueellamme, mutta ne tapettiin sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Joitakin metsäpeuroja palasi Venäjän Karjalasta Kuhmon itäosaan talvehtimaan 1950-luvulla, ja ne ryhtyivät vasomaan Elimyssalolla 1967 lähtien. Talvikanta kasvoi huippuunsa vuonna 2001, jolloin peuroja oli 1700. Kyljet vain kohoilevat hengityksen tahdissa ja joskus korvat heilahtavat hyönteisen karkottamiseksi. Peuroille kelpaavat ne kaikki
Kaksi vaadinta vasoineen viettämässä siestaa. Peurat makoilevat mielellään lämpimällä hiekalla ja uivat saariin hyönteisiä pakoon. Vaadin ja kolme vasaa pakenee räkkää eli piinaavia hyönteisiä. Peuralla on aina vain yksi vasa. Joskus joku vaatimista vetää puoleensa myös vieraita vasoja, jotka turvaavat siihen, vaikka lähellä on omakin emä. 34 Suomen luonto 15/2013
Sitten omistaja nostaa koiran veneeseen ja hyvittelee sitä reippaasta toiminnasta. Koirien päästäminen kesällä irti saariin näyttää olevan Lentualla tavallista. Niihin kuuluvat nenäsaivartajat yrittävät lennosta ruiskauttaa munansa peuran sieraimiin. Rauhaisa makailu hiekalla saattaa päättyä äkilliseen ylös pomppaamiseen ja silmittömään pakoryntäykseen metsään tai pitkin rantaa. Silloin Lentualla kiertelee pieniä laumoja, joita hirvaat paimentavat. Turhautuneena vasa tekee pienen kierroksen ympäristössä, palaa takaisin ja heittäytyy taas makuulle. Jos emä toteaa tulijat vaarattomiksi . Ne ovat etsimässä paarmattomia paikkoja pienistä saarista. Nyt lähtevät lentoon peurojen periviholliset kiiliäiset. Olen nähnyt veneilijän päästävän metsästyskoiran pieneen saareen peuroja hätyyttämään. Näitä nenään ruiskijoita peurat tuntuvat pelkäävän yli kaiken. Keskikesän hellepäivinä Lentuan isoilla selillä voi nähdä peuroja uimassa. Lyhyet salmien ylitykset eivät riitä kiusanhenkien karkottamiseen. Alkukesällä peurat ovat rumimmillaan. Se ryntää heti emän nisille ja aloittaa kiivaan imemisen pienen hännänläpykän väpättäessä riemukkaasti. Kauas se ei vielä uskalla mennä. Jos kyläilijät ovat epämieluisia, emä saattaa karkottaa ne. Useimmiten kuitenkin emä ja vasa viettävät aikaa kahdestaan. Usein kiivas lenkki tiheässä metsässä näyttää ihme kyllä auttavan ja hengästynyt peura saattaa palata samalle paikalle makaamaan. Jos muninta onnistuu, toukat varttuvat nielussa ja aiheuttavat peuroille kipua ja tulehduksia. Silloin saivartaja on keksinyt peuran ja alkanut pörrätä ympärillä. Pian metsästä syöksähtää peura koira kintereillään, ja molemmat heittäytyvät veteen. Olen kuullut koirien myös tappaneen vasoja. Heinäkuun helteet tuovat lisää kärsimyksiä. ehkä lähisukulaisiksi, se jatkaa unia ja tulokkaat heittäytyvät makuulle entisten seuraksi. Hintaan sisältyy aamiaiset ja hotelliasukassaunat aamuin illoin. Se toivoo, että emo nousee, mutta yleensä vasa pettyy. Se saattaa kyllästyä makaamiseen, nousta ylös ja töykkäistä turvallaan emoa. Niiden vaalea talvikarva irtoilee tukkoina ja paljastaa tummia laikkuja. Uusi kesäkarva puolestaan tekee eläimet laikulliseksi. Useimmiten minuutin kestävän imetyksen jälkeen emä päättää, että nyt riittää ja astelee metsään vasan seuratessa. Kiusaa koirista ja hyönteisistä Aina peurojen elämä ei ole häiriötöntä. Heinäkuun loppupuolella takkuisista eläimistä sukeutuu sileä- ja siistikarvaisia, antilooppimaisen siroja pitkäjalkoja. Kiima-aika koittaa syyskuussa. Nyt koittaa vasan juhlahetki. Hotellilta merkityt reitit kansallispuistoon. Kun Lentua jäätyy, peurat yhtyvät isommiksi laumoiksi ja katoavat talvilaitumille. n Ekoenergia merkittyä puusähköä jo vuodesta 1998 Suomalaista sähköä huomisen parhaaksi. Tutustu tarkemmin, miten helposti ja edullisesti voit tehdä Ekotekoja. www.ekoteko.fi Majoitu mukavasti LUONTORETKELLÄSI Hotelli Siikarannassa Nuuksion kansallispuistossa Vain 69 ? vrk/2 hlöä/2 hh Tarjous Luonto-lehden lukijoille! Majoitus 1 vrk, 2 hlöä, 2hh. Emän edellisvuotinen vasakin saa elää yksin tai toisen samanikäisen seurassa lähistöllä. Tuntien makailun jälkeen emä jatkaa jonkin aikaa märehtimistä, mutta nousee lopulta ylös. Tarjous koskee uusia varauksia ja on voimassa 31.8.2013 saakka. HOTELLI SIIKARANTA NARUPORTINTIE 68, 02860 ESPOO | PUHELIN (09) 867 971 MYYNTI@SIIKARANTA.FI | WWW.HOTELLISIIKARANTA.FI 15/2013 Suomen luonto 35. Se ei olisi turvallista. Vasan iloksi metsästä kuuluu rapinaa ja hiekalle astelee uusi peura vasan kanssa. Koira saattaa pitää siitä, mutta peurat eivät. köttää, lämmin hiekka saa ilman väreilemään ja laineet liplattavat. Vasan mielestä olo voi olla liiankin rauhaisaa
Mikko pöllänen Kiitäjät käyvät kukilla enimmäkseen öisin, mutta muutama laji ahkeroi päiväsaikaan. Ruusuruohokiitäjä lähestyy mesilähdettä. 36 Suomen luonto 15/2013
Yhtäkkiä vieras säntäsi pystyyn, kaatoi tuolinsa ja lasinsa ja ryntäsi kovaa kyytiä kohti läheisiä syreenipensaita . Kun hän kömpi ylös, kuuluivat innostuneet sanat vapaasti suomennettuna: ?Hei kundit! Näittekste! Kolibri!? Isännät joutuivat kertomaan hänelle, että kyseessä oli kiitäjäperhosiin kuuluvan lajin edustaja. Kiitäjät (Sphingidae) lentävät kuin kolibrit. Lajilukua täydentää silloin tällöin etelästä Suomeen vaeltava etelänpäiväkiitäjä. Osa kiitää ja imee kukista mettä kolibrien tapaan. Teksti Rainer Rajakallio T värminnen eläintieteellisellä asemalla oli kyläilemässä kolibritutkija Brasiliasta. Isännät järjestivät hänen kunniakseen patiolla illanvieton. Suomessa tavattavista 11 vakituisesta kiitäjästä päivällä lentävätkin lähinnä vain kuusamakiitäjä ja ruusuruohokiitäjä. Kesäilta oli jo hämärtynyt. Matarakiitäjäkin nähdään usein lennossa päivisin, mutta laji luetaan silti yöaktiivisiin kiitäjiin. 15/2013 Suomen luonto 37. Kesäpäivän kolibrit Kaikki perhoset eivät lepattele. Sekin voi lisääntyä Suomen kesässä, mutta häipyy syksyllä luultavasti takaisin etelään. Sitten vain pitkä kärsä kukkaan, imaisu ja nopean sivuliikkeen jälkeen uuden kukan kimppuun. Kiitäjiä on totuttu pitämään yön hyönteisinä. ja tuiskahti nenälleen. Siivet käyvät vinhasti, matkalento etenee hyvää vauhtia ja kun eteen tulee meden täyttämiä kukkia, perhonen pysähtyy surraamaan paikallaan
Toukan pääravintokasvi on ruusuruoho. Mikko Pöllänen Kuusamakiitäjä (Hemaris fuciformis) Kuusamakiitäjän ison etusiiven reunus on punaruskea. Ne sekunnin osat käyvät kalliiksi: kun saalistaja päättää hyökätä, kohde pörrääkin jo ihan muualla. Kiitäjien ruumis on perhoseksi hyvin voimakasrakenteinen, kuin sukkula. Alun perin kaakkoinen laji ruusuruohokiitäjä on viime aikoina harvinaistunut levinneisyysalueensa ytimessäkin. Toukan ravintokasvi on meillä keltamatara (ks. Toukan tärkein ravintokasvi on kuusama. Ruusuruohokiitäjä tankkaamassa. 38 Suomen luonto 15/2013 Etelänpäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum) Etelänpäiväkiitäjän kalvomaisilta näyttävät etusiivet ovat kastanjanruskeat ja takasiivet oranssit. Siipien takareunat punertavat. Takaruumiin sivuilla on mustia ja valkoisia karvatupsuja, jotka erottuvat myös lennossa. Jokainen menetetty kukkaniitty, keto ja aho tietävät huonompia elinmahdollisuuksia päiväkiitäjille kuten niin monelle muullekin hyönteiselle. Siksi mesiviä kukkia on oltava paljon tarjolla. Kiitäjän elämän pitää kiireisenä myös se, että ne voivat imeä vain laihaa mettä. Liika sokeri ja esimerkiksi aminohapot voivat tukkia pitkän ja ahtaan kärsän tai tahmea nektari virtaa liian hitaasti ruuansulatuskanavaan. Kuusamakiitäjiä tavattiin vielä 50 vuotta sitten länsirannikkoa myöten ja rajan Pori?Äänekoski?Lieksa eteläpuolella. Aikuiset tulevat toimeen, sillä niille kelpaa monien kasvien mesi ravinnoksi. Kimalaisilla, kuten ampiaisillakin, on myös kelta?tumma-raitainen varoitusväritys joka viestii: Pysy loitolla tai saat kirvelevän pistoksen. Koska päiväkiitävät muistuttavat kimalaisia väritykseltään ja hiukan käytökseltäänkin, monet pedot empivät hetken sellaiset hoksattuaan. 14?15). dick forsman Mikko Pöllänen Ruusuruohokiitäjä on kiinnittänyt munansa lehden alapintaan. Päiväkiitäjät ovat vähentyneet. s. Luonnossa on kuitenkin kaikella hintansa: isot lihakset kuluttavat paljon energiaa. Koska kimalaisilla on myrkkypistin, monet saalistajat karttavat niitä perinnöllisistä syistä, joita ikävät kokemukset vahvistavat. Ne ovat sopeutuneet nakertamaan juuri tiettyä, jopa vain yhtä kasvilajia. Keskiruumiin koosta näkee oitis, että lentolihaksissa piilee voimaa. Siksi perhosten yleisyyden ja runsauden määrää kasvillisuus.. Etusiiven tyviosat ovat ruskeat. Toukat sen sijaan ovat toista maata. Kuusama on kuusamakiitäjän toukan ravintokasvi. berndt hannelius / kuvaliiteri wikimedia commons Kiitäjien toukilla on peräpäässään sarvi kuten tällä etelänpäiväkiitäjän toukallakin. Muistuttavat kimalaisia Päiväkiitäjät muistuttavat kimalaisia, mutta lentävät paljon nopeammin ja suoraviivaisemmin eivätkä koskaan laskeudu kukille. Lisäksi paikallaan Lajituntomerkit Ruusuruohokiitäjä (Hemaris tityus) Siivet ovat suonikkaan läpikuultavat. Päiväkiitäjät kärsivät perinneympäristöjen ahdingosta. Nyt sekin vetäytyy kohti kaakkoa. Syyt ovat ilmeiset. Isojen etusiipien ulkoreunat, varsinkin kärjestä, ovat tummanruskeat. Kimalainen sen sijaan värkkäilee pitkän aikaa samassa kukassa ennen kuin lähtee vaivalloisen näköisesti lentoon. Kimalaisenkaltaisuus lienee esimerkki suojaavasta yhdennäköisyydestä eli mimikrystä. Lisäksi etusiivessä on tumma laikku ja tyvet kuultavat vihreälle
Siksi kuusamakiitäjän menyy on hieman erilainen kuin lähilajin aikuisilla: sen voi yhyttää ruokailemassa metsäkurjenpolvella. Kaikilla sojottaa takapäässä pitkä kaareva kynsi. Toukat ovat nirsoja Ruusuruohokiitäjän aikuinen voi vain uneksia hyvinä mesikasveina tunnettu- Etelänpäiväkiitäjä imee mettä kukista pitkällä imukärsällään muiden kiitäjien tavoin lennossa. jen ruusuruohojen ja purtojuurien antimista. Lajia voi etsiä kaikkialta avoimista maastoista, jopa kaupunkien kukkaistutuksista. ei ole turvallista tupeksia kovin pitkään: kaikkialla vaanii nälkäisiä vaaroja. Toukka jyrsii kuusamien lehtiä, joskus harvoin myös lumimarjaa ja ruusuruohoa. Etelänpäiväkiitäjä on Suomessa eteläinen vierailija. Joskus vaellus äityy tuhansien yksilöiden tulvaksi kuten 1995, mutta tavallisesti löydetään vain muutama yksilö kesässä. n Kirjoittaja on rautjärveläinen biologi ja tietokirjoittaja. 15/2013 Suomen luonto 39. Sen sijaan toukka napostelee sitäkin ahkerammin kummankin kasvin lehtiä. Siksi on parempi ryystää nopeasti mahdollisimman paljon vähäsokerista nestettä ja olla koko ajan liikkeellä. lubomir Hlasek Komeita toukkia Aitoina perhosina kiitäjillä on täydellinen muodonvaihdos: muna munitaan ravintokasviin alkukesästä lähtien, siitä sukeutuu toukka, joka noin kuukauden päästä kaivautuu maahan ja muuraa ympärilleen kotelokopan sekoittamalla sylkeä luolansa seinämiin. Niiden lentoaika on ohi kun ensimmäiset mykeröt avautuvat. Mesi jää muille loppukesän perhosille. Perhonen talvehtii kapalossaan ja touko?kesäkuussa esiin ryömii elämänkierron lisääntymis- ja levittäytymisvaihe, siivellinen aikuinen. Ihmiset kiinnittävät yleensä huomiota vain näyttäviin aikuisiin perhosiin. Huomaamatta jäävät usein elämänkierron ratkaisevimmat vaiheet, kasvillisuuden kätköissä piileksivät munat, toukat ja kotelot, joita jatkuvasti vaanivat tarkka-aistiset saalistajat kuten linnut ja loispistiäiset. Kuusamakiitäjän siipien etureunat ovat punaruskeat. Kiitäjäntoukat eivät piilottele. Aikuinen ruusuruohokiitäjä häärää usein kedoilla ja niityillä toukokuun lopulla ja kesäkuussa aukeavilla kukilla: tervakoilla, voikukilla, syreeneillä ja ristikukkaisilla kuten kevätlinnunherneen tiheissä kasvustoissa. Elintavoiltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan suuresti ruusuruohokiitäjää muistuttava kuusamakiitäjä vipeltää useimmin metsäaukoilla ja metsän reunoilla, lämpöisillä ja rehevillä rinteillä. Se karttaa laajoja avoimia aukeita, jotka ovat ruusuruohokiitäjän tyypillisiä elinalueita. Se lentää toukokuusta lokakuulle ja näyttää hakeutuvan punasävyisille kukille. Ne ovat yleensä suuria ja tyypillisen värisiä karvattomia makkaroita
Lokkikoulu Harmaalokki Kalalokki Naurulokki pikkulokin kuva jari peltomäki / lintukuva, muut lokkikuvat tomi muukkonen / lintukuva Pikkulokki Jos jokainen veden äärellä lentävä valkea lintu on mielestäsi vain lokki, sinun kannattaa osallistua lokkikouluun. Täällä ei päntätä, vaan opetellaan helpot lajituntomerkit kuudesta lokkilajistamme. Lisäkurssina tiirat. teksti johanna mehtola 40 Suomen luonto 15/2013
Ne läikähtävät sydämessä saakka ja samantien mieleen tulvivat kesäiset tunnelmat. Taivaan sineä täplittävät lokit kuuluvat kesämaisemaan siinä missä kuikka ja rantasipikin. Lokkien liitelyä ja taiturimaisia syöksyjä saaliskalan perään on ilo katsella ja monenkirjavaa kaklatusta opettavaista kuunnella. Lokit pienimmästä suurimpaan ovat pikkulokki, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki ja merilokki. Mikään ei kuitenkaan vedä vertoja kevään ensimmäisille harmaalokin huudoille maaliskuussa. Nokka ja jalat saavat lopullisen värinsä vasta aikuisiällä. Nämä tuntomerkit pätevät varttuneisiin, lajista riippuen kolme?neljävuotiaisiin aikuisiin lintuihin. Jos mökki on karun vesistön rannalla, voi siellä lennellä kalalokkeja, harmaalokkeja tai selkälokkeja. Lintujen siipien sekä pään ja nokan väri ovat hyviä tuntomerkkejä. Perehtyminen lokkien tunnistamiseen on hauskaa puuhaa vaikka mökkirannan iltapuhteeksi. Rannikolla ja etenkin ulkosaaristossa liitelevät komeat merilokit, lokeistamme jyhkeimmät. Lokeista ei ole niinkään piitattu; niitä on pidetty sottapyttyinä ja kovaäänisinä häiriköinä, munarosvoina ja räpättäjinä. Jos lokin näkee seisoskelemassa, jalkojen väri on hyvä apu määrityksessä: Selkälokilla ja harmaalokilla on keltaiset jalat, kalalokilla kellanvihertävät, merilokilla vaaleanpunertavat ja pikkulokilla sekä naurulokilla selkeän punertavat. Pikkulokki lentelee tiiramaisen kepeästi ja heittelehtivästi, jolloin sen 15/2013 Suomen luonto 41. Kauppatorin lokit, kaatopaikan lokit ja rantakivien lokit, ne minäkin tunnen. Aikuisen yksilön tunnistaa myös siiven kärjen väristä sekä ylä- ja alapuolen värikuvioista. Nuoret yksilöt on vaikeampi tunnistaa, koska eri lajien nuoruuspuvut ovat varsin samankaltaisia, vaihtelevasti harmaan-, ruskean- tai mustankirjavia. Lokeilla on laaja äänivalikoima soidin-, yhteys-, kutsu- ja varoitusääniä, jotka ovat myös hyviä tuntomerkkejä (ääniä kuunneltavissa www.suomenluonto.fi). Tummahuppuiset pikkulokki ja naurulokki Pikkulokki on nimensä mukaisesti pieni ja siro lokki, joka muistuttaa naurulokkia sysimustine päineen ja niskoineen. Rehevissä vesissä taas viihtyvät naurulokki ja pikkulokki. L Merilokki Selkälokki taustakuva mark wragg / istockphoto okin tunnistaa helposti lokkilinnuksi, mutta tarkempi määrittäminen voikin olla mutkikkaampaa
Leutoina talvina osa talvehtii Suomessa. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Komeasti kaklattava. Tuntomerkit: Keltainen silmä, keltainen nokka, jonka kärjen alareunassa punainen täplä, punertavat jalat, mustat siivenkärjet.. Kalalokki (Larus canus) Koko: Pituus 40?45 senttiä, siipien kärkiväli 100?110 senttiä, paino 300?600 grammaa. Pesä: Veden ympäröimän rantakiven päällä, luodolla tai katolla. Pesiminen: Munii huhtikuun lopulta alkaen kolme munaa. Levinneisyys: Koko maassa. Talvehtiminen: Tanskassa ja Pohjanmeren maissa, pieni määrä rannikkoseuduilla myös Suomessa. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Riemukkaasti kiljahteleva. Tuntomerkit: Musta silmä, täplätön vihertävä nokka, kellanvihreät jalat, mustissa siivenkärjissä valkoiset täplät. 42 Suomen luonto 15/2013 arto juvonen / lintukuva Koko: Pituus 35?40 senttiä, siipien kärkiväli 85?100 senttiä, paino 200?340 grammaa. Pesä: Vesikasvisaarekkeella, luodolla tai suolla, mieluiten veden ympäröimänä. Pesiminen: Munii huhtikuun lopulta alkaen kolme munaa. Levinneisyys: Koko maassa paitsi pohjoisimmassa Lapissa. Talvehtiminen: Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Erilaisia kirkuvia ääniä, kutsuääni krriaah. Tuntomerkit: Tummanruskea naama, tummanpunainen nokka ja jalat, siiven etureuna valkoinen, siipi alta vaaleahko. Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä. Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) tomi muukkonen / lintukuva markus varesvuo / lintukuva tomi muukkonen / lintukuva Naurulokki (Larus ridibundus) Harmaalokki (Larus argentatus) Koko: Pituus 24?28 senttiä, siipien kärkiväli 60?70 senttiä, paino 90?180 grammaa. Pesä: Kelluvien vesikasviversojen päällä tai märällä lietteellä. Pesiminen: Munii toukokuussa kolme munaa. Levinneisyys: Lähes koko maassa Lapin eteläosia myöten. Talvehtiminen: Pohjanmerellä, Atlantilla ja Välimerellä. Ravinto: Hyönteiset, madot ja pikkukalat. Ääni: Nenäsointinen, hieman naakkamainen keäk-gneäk. Tuntomerkit: Musta pää ja niska, tumma nokka, kirkkaanpunaiset jalat, vaalea siiven kärki, pyöreäpäinen siipi alta tumma. Koko: Pituus 55?60 senttiä, siipien kärkiväli 120?150 senttiä, paino 600?1700 grammaa. Pesä: Avoimesti luodolla, suurella kivellä tai suolla mättäällä. Pesiminen: Munii huhtikuun lopulta alkaen kolme munaa. Levinneisyys: Merialueilla ja suurilla järvillä Lappiin saakka. Talvehtiminen: Itämeren rannikolla, Puolassa, Saksassa ja Tanskassa
Koko maan pesimäkanta on 95?000?110?000 paria. Pikkulokki on erikoistunut syömään surviaissääskiä, vesiperhosia ja muita vesihyönteisiä, joita se napsii veden pinnalta ja ilmasta. Myös harmaalokit auraavat tiensä tänne pohjoiseen kuuluvasti kaklattaen. Selkälokki (Larus fuscus) Koko: Pituus 50?55 senttiä, siipien kärkiväli 115?135 senttiä, paino 640?930 grammaa. Pesä: Luodolla, yleensä kasvillisuuden suojassa. Pesiminen: Munii toukokuussa kolme munaa. Levinneisyys: Saaristossa ja suurilla järvillä lähes koko maassa. Talvehtiminen: Itä-Afrikassa ja Intian valtamerellä. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Matalaa ja nopeaa kaklatusta. Tuntomerkit: Keltainen nokka, keltaiset jalat, musta selkä, musta siivenkärki, siiven takareuna ohuelti valkoinen. Uhanalaisuus: Vaarantunut. taustakuva marika eerola arto juvonen / lintukuva jari peltomäki / lintukuva Merilokki (Larus marinus) Lokkien herrat harmaalokki ja merilokki Mustaviittainen selkälokki on ajankohtainen, sillä se on lintujärjestö Birdlife Suomen vuoden lintu. Selkälokin toinen nimi voisi olla ?suomilokki?. Sekin on kaupungistunut kuten kalalokkikin, joten pesän saattaa löytää vaikka kerrostalon katolta. Kaikki keväiset lintuaurat eivät ole kurkia, joutsenia tai hanhia. Kalalokki muistuttaa hieman harmaalokkia, mutta on tätä pienempi ja monin tavoin sirompi. mustat siiven alapuolet näkyvät; naurulokilla siivenaluset ovat vaaleammat. Se elää joko yhdyskunnissa tai yksittäispareina, myös kaupungeissa. Nimensä mukaisesti harmaanoloinen harmaalokki muistuttaa puvultaan kalalokkia, mutta on tätä selkeästi isompi, toiseksi suurin lokkimme heti merilokin jälkeen. Vielä vuosisadan alussa selkälokkeja oli maassamme kalalokkien ohella eniten, mutta ne vähenivät jyrkästi 1980-luvulla muun muassa ympäristömyrkkyjen ja 15/2013 Suomen luonto 43. Naurulokki pesii yleisenä koko maassa, Lapissa vähälukuisena. Naurulokit elävät yleensä yhdyskunnissa, suurimmissa niistä on jopa tuhansia pareja, mutta tavallisesti vain reilut sata paria. Sen lento on myös kepeämmän oloista kuin harmaalokin. Kalalokki tekee heinistä, oksista ja sammalista pesänsä luodolle tai johonkin korkeaan paikkaan, esimerkiksi veden ympäröimän rantakiven päälle, puuhun tai katolle. Harmaalokki pesii yhdyskunnissa tai yksittäispareina. Selkälokista erotetaan neljä alalajia, joista nimialalaji (Larus fuscus fuscus) pesii Suomessa. Laji pesii jopa sadan parin yhdyskunnissa aina Lapin eteläosia myöten, usein naurulokkien kanssa. Pikkulokkeja on maassamme 10?000?13?000 paria. Naurulokin tunnistaa kesäasussaan varmimmin tummanruskeasta päästä. Naurulokki on selvästi taantunut viime vuosikymmeninä ja suuret yhdyskunnat ovat harvinaistuneet. Harmaalokki on myös kalalokkia rotevampi niin yleisolemukseltaan kuin nokaltaankin. Koko maassa aina Lapin järviä myöten pesivällä harmaalokilla pyyhkii hyvin. Nimittäin puolet, noin 7000 paria, koko maapallon nimialalajin selkälokkikannasta lennähtää Suomeen pesimään. Suurin osa pareista pesii merialueilla. Kaatopaikoilla viihtyvän lajin kanta runsastui roimasti 1970?1990-luvuilla, ja sen arvioidaan olevan noin 30?000 paria. Tämän harmaasiiven kannaksi maassamme on arvioitu 80?000 paria, josta suurin osa, noin 55?000, pesii saaristossa. Sen vuoksi laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Koko: 60?75 senttiä, siipien kärkiväli 145?165 senttiä, paino 1200?1800 grammaa. Pesä: Avoimesti luodon korkeimmalla kohdalla, suuren kivenlohkareen päällä tai suolla mättäällä. Pesiminen: Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen kolme munaa. Levinneisyys: Ulkosaaristossa, joillakin suurimmilla järvillä sekä Pohjanmaan ja Suomenselän soilla, muuttoaikaan rannikoilla ja rannikon läheisillä järvillä. Talvehtiminen: Etelä-Itämerellä ja Länsi-Euroopassa, leutoina talvina osa jää Suomen rannikoille. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Syvä ja möreä ääni, muistuttaa harmaalokin ääntä. Tuntomerkit: Jykevä nokka, punertavat jalat, harmaanmusta selkä, valkoinen siivenkärki, siiven takareuna leveälti valkoinen. Harmaaselät kalalokki ja harmaalokki Kalalokki on yleisin lokkimme
Mikkeli 0400 555 202 . Åland 045 7343 1344 . Suomessa pesii noin 75 000 lapintiiraparia. Räyskä on tiirakolmikostamme suurin, ja se pesii ulkosaaristossa yleensä yhdyskuntina puuttomilla luodoilla. Turku 0400 865 900 . Räyskä on silmälläpidettävä, ja pesiviä pareja on maassamme 850. Kuusamo Nuuna Osta omaksi pala Kuusamoa! Kurkista mallistoomme, tutustu hintoihin ja löydä Kuusamo-myyjämme osoitteessa: www.kuusamohirsitalot.fi Uusimaa, Helsinki 044 778 9264, 040 5866 456, 044 778 9245 . Jyväskylä 0400 849 969 . Kuusamo/tehdas 044 778 9210 . Pori 0400 853 490 . n V inki t Kuuntele lokkien ääniä: www.suomenluonto.fi. tomi muukkonen / lintukuva tomi muukkonen / lintukuva arto juvonen / lintukuva Kalatiira Räyskä, vieressä karikukko. tiiraa myös tiiroja! Suomessa pesii säännöllisesti kolme tiiralajia: kalatiira (Sterna hirundo), lapintiira (Sterna paradisaea) ja räyskä (Hydroprogne caspia). Lappeenranta 0400 649 875 . Kuopio, Iisalmi 045 138 4563 . Ne muistuttavat puvultaan hieman lokkeja ja elävät samantyyppisissä elinympäristöissä. Tiirat ovat kuitenkin pienempiä ja sirompia kuin lokit. Myös varoitusääni tiir-rää on hyvä tuntomerkki. Kalatiira ja lapintiira pesivät yhdyskunnissa merenrannoilla, usein molemmat lajit yhdessä. Sisämaassa Lapin etelärajalle saakka valtalajina on kalatiira ja Lapissa lapintiira. Kalatiiran tunnistaa mustakärkisestä helakanpunaisesta nokasta, siivenkärjen tummasta kiilasta ja lyhyemmästä pyrstöstä, joka seisovalla linnulla yltää takana yhtä pitkälle kuin siivenkärjet. Hyvä tuntomerkki on myös sen ääni, käheä ksh-rau. Keski-Pohjanmaa, Kajaani 040 960 4811 . Selkälokki on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Merilokki on lokeista suurin ja ylväin. Tampere 0400 444 119 . Maassamme pesii noin 50?000 kalatiiraparia. Lapintiiran tuntomerkkejä ovat kärkeä myöten tummanpunainen nokka ja pitemmät pyrstöjouhet, jotka yltävät seisovalla linnulla pitemmälle taakse kuin kalatiiralla. Lahti 0400 723 897 . Lapintiira lintuihin levinneiden sairauksien vuoksi. Rovaniemi 040 525 0938. Joensuu 044 778 9268 Oulu, Kemi 040 551 7135 . Merilokilla on kuitenkin leveämmät ja tylpempikärkiset siivet kuin selkälokilla. Nimensä mukaisesti se pesii rannikolla ja muutamien suurimpien järvien saarilla sekä Pohjanmaan soilla. Etelä-Pohjanmaa 0400 688 962 . Vaasa, Kokkola 0500 159 345 . Jos lintuja on samalla alueella runsaammin, ne muodostavat pienen yhdyskunnan. Merilokki etsii ruokaa ensisijaisesti mereltä, mutta vierailee myös satamissa ja kaatopaikoilla. Kotka, Kouvola 045 639 7024 . Se on myös hidasliikkeisempi, nokaltaan jykevämpi ja selkä on mustanharmaa, ei yhtä puhtaanmusta kuin selkälokin. Lokkeja on siis moneksi, meillä pesivien lajien lisäksi maapallolla lentelee 40 muuta lokkien sukuun kuuluvaa lajia. Räyskällä on mustakärkinen punainen nokka. Aikuinen merilokki muistuttaa selkälokkia. Tiiroilla on musta päälaki, kapeammat ja teräväkärkisemmät siivet ja hyvin pitkät reunimmaiset pyrstösulat
Ne pysyvät kuitenkin marginaalissa, ellei sähkön varastointiongelmia ratkaista. siis rakenteet, jotka mahdollistavat myös biokaasutalouden! Tähän sopivat mainiosti niin mädättämällä tuotettu biokaasu kuin synteettisesti valmistettu metaanikin. Mädätys tuottaa täysin ilmastoneutraalia tai jopa kasvihuonekaasupäästöiltään negatiivista energiaa. Liuske- ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita, joiden poltto pahentaa ilmastonmuutosta. Aurinkosähköä tehdään paneeleilla ja tuulimyllyillä. Venäjän maakaasuputkia on jo vajaakäytössä ja valuuttavirta maahan hiipuu. Metaania voi valmistaa myös synteettisesti puusta. Ainoa pitkällä tähtäimellä kestävä energianlähde on kuitenkin aurinko. Eurooppa ei enää ole Venäjän maakaasun varassa. Turpeen poltto vähenee, mutta puu ei kelpaa tilalle, koska hiili on halpaa. Ehkä merkittävin ?sivutuote. Ratkaisu löytyy sekin metaanitaloudesta. Metaania voi valmistaa sähkön avulla hiilidioksidista. Energianlähteenä voidaan käyttää esimerkiksi lantaa, biojätettä, apilanurmea tai vaikkapa niin sanottua roskakalaa ja soiden ojituksen järvien pohjiin siirtämää orgaanista ainetta. Silloin kun paistaa ja tuulee, voidaan valmistaa metaania, joka puolestaan siirtää energian käytettäväksi silloin, kun tarve on suurin. Tekniikka on kypsää ja käytössä. Yhdysvallat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään nopeasti ja Euroopan on vaikea saavuttaa omia tavoitteitaan. Nyt nesteytettyä maa- ja liuskekaasua kuljetetaan tankkilaivoilla. Yhdysvaltain kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä aleneminen on tosiasia. liuskekaasun pumppaus on ympäristölle tuhoisaa. Järvien puhdistamisesta voi tulla jopa bisnestä. Yhdysvalloista alkanut liuskekaasubuumi on laskenut maakaasun ja kivihiilen hintaa. Todennäköisesti suurimmat liuskekaasuvarat löytyvät seuraavaksi Kiinasta, mutta kaasua räjäytetään pian irti Euroopankin kallioperästä. n 15/2013 Suomen luonto 45. Kun Euroopassa muutama vuosi sitten joko naureskeltiin tai kauhulla ihmeteltiin, kuinka presidentti Barack Obaman hallitus oli kyvytön ottamaan merkittäviä ilmastopoliittisia askelia, nyt ollaan päinvastaisessa tilanteessa. L iuske- ja maakaasun päästöt ovat kuitenkin reilusti pienemmät kuin kivihiilen. Pian meillä on metaaniin perustuvat LNG-kaasuasemat, putkistot, tankkauspisteet ja polttolaitokset . Lapin yöttömän yön runsaalle aurinkoenergialle syntyy kysyntää, joka parhaimmillaan hyödynnetään paikan päällä liikennepolttoaineena ja talven pakkasissa. Suurvaltapolitiikkaa tehdään jälleen energialla. Liuskekaasua näyttäisi riittävän. myllerryksessä on kaasutalouden mahdollistavan infrastruktuurin syntyminen. Syitä on kaksi. Halventunut kivihiili valtaa Euroopan markkinoita. Näin on käynyt Suomessakin. Kaikkia kallioperään ja pohjavesiin joutuvien kemikaalien vaikutuksia ei voida edes tutkia, sillä porausyhtiöt pitävät kemikaalikoktaileja liikesalaisuuksinaan. Ilmastopolitiikassa liuskekaasu on myös muuttanut asetelmia. afp / lehtikuva Tuhoisa liuskekaasu mullisti energiatalouden mikko käkelä Vahtikoir Nesteytettyä maakaasua (LNG) kuljetetaan suurilla tankkereilla tuotantoalueilta varastoterminaaleihin. Risto Sulkava Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. ?Metaanitalous mahdollistaa sähkön varastoinnin.? energiapolitiikka mullistui lähes huomaamatta. Aurinko- ja tuulisähkön avulla toteutettu hiilidioksidin kierrätys metaaniksi mahdollistaa sähkön varastoinnin
Välineellä ei ole niinkään väliä, sillä lopputulos ratkaisee. marika eerola timo nieminen ? lähetä kuvat osoitteessa www.suomenluonto.fi/kesakisa olevalla lomakkeella 20.8. Luonto tarjoaa loputtoman aarreaitan kuvausaiheita. Voit osallistua kilpailuun pokkarilla tai järjestelmäkameralla. mennessä. Äänestä suosikkiasi samassa osoitteessa! Luonto lähellä istockphoto teksti johanna mehtola Nappasitko upean kuvan muurahaisesta tai kissankellosta. Suomen Luonnon kesäkisa Viirulehtimittari levähtää metsäkurjenpolvella. Kesäisen valokuvakilpailumme aiheena on Luonto lähellä. Kesäkisamme on tällä kertaa valokuvakilpailu, johon voit osallistua lähikuvilla lähiluonnostasi. 46 Suomen luonto 15/2013 Nimensä veroinen sarvijaakko.. Toivomme teiltä, hyvät lukijamme, lähi- eli makrokuvia omasta lähiluonnostanne. Suosittuja lähikuvauskohteita ovat hyönteiset, kasvit ja luonnon muut pienet yksityiskohdat. Otokseen voi ikuistaa pihan kukissa viivähtävän neitoperhon tai omia polkujaan kipittävän sittiäisen, mökkirannan muurahaisen tai lämpimällä kivellä lekottelevan sisiliskon
Niiden kestävän hyödyntämisen edistäminen on yksi GTK:n tehtävistä. Lähetä yksi tai kaksi kuvaa jpg-muodossa nettisivuillamme osoitteessa www.suomenluonto.fi/kesakisa olevalla lomakkeella. 2. Tutkimme kaivannaisjätteiden ominaisuuksia, uusiokäyttöä sekä ympäristöriskejä ja niiden ennaltaehkäisyteknologioita. . Perussäädöt, kuten valoisuuden säätäminen, ovat sallittuja. . Olemme mukana tuotantoalueiden jälkihoidossa ja ennallistamisessa tuotannon päätyttyä. www.gtk.fi Geologian tutkimuskeskus puh. Kuvia ei saa manipuloida digitaalisesti tai yhdistää useista kuvista. 3. mennessä. Hyönteiset lähikuvassa (Docendo 2013). ilmestyvässä syyskuun numerossamme. Kilpailuun osallistuneita kuvia voidaan käyttää ilman erillistä korvausta kilpailua koskevassa tiedottamisessa Suomen Luonnossa sekä lehden nettisivuilla ja lehden sosiaalisen median palveluissa. Perussäädöt, kuten valoisuuden säätäminen, ovat kuitenkin sallittuja. Kuvakisan voittajan valitsee Suomen Luonnon toimitus. Kaikki kisaan tulleet kuvat ovat nähtävillä koko kilpailuajan nettisivullamme, jossa voit myös äänestää kuvasuosikkiasi, mutta vain kerran. Kestävän raaka-ainetuotannon periaatteisiin kuuluu, että toiminnalla ei aiheuteta haittaa ympäristölle. GTK:n palveluiTa Näin lähetät kuvasi: 1. Kuvia ei saa manipuloida digitaalisesti tai yhdistää useista otoksista. Olemme mukana etsimässä uusia esiintymiä tulevaisuudenmineraalivarannoiksi sekä kehittämässä raaka-aineiden kestävän käytön teknologioita. . Lisäksi Sony Cyber-shot arvomme kaikkien kuvia äänestäneiden HX50V kesken kaksi Jukka Lehtosen opasta Sarvia muttei hampaita . Kesäkisan parhaimmistoa esitellään 13.9. n Kaikki kuva-aiheet ovat esimerkkejä tuotteista, joiden valmistuksessa käytetään maankamaran mineraalisia luonnonvaroja. Ylläpidämme valtakunnallista maankamaran luonnonvarojen tilinpitoa. seppo parkkinen . 029 503 0000, tiedustelut: info@gtk.fi Kekomuurahaisia työn touhussa. 15/2013 Suomen luonto 47. Selvitämme riskialueilla maankamaran tilaa ja ihmisen siihen aiheuttamia muutoksia. . Tuotamme geologista tietoa ja siihen perustuvia ratkaisumalleja, jotka auttavat hallitsemaan luonnonvarojen käytön ympäristövaikutuksia. . Eniten ääniä saanut kuva valitaan yleisön suosikiksi. Kuvan lisäksi toivomme sinun kirjoittavan lyhyen kuvauksen tilanteesta. Kuvat tulee lähettää jpg-muodossa nettisivuillamme osoitteessa www.suomenluonto.fi/kesakisa olevalla lomakkeella 20.8. jorma laurila Mitä yhteistä? Ahdekaunokki kasvaa niityillä ja pientareilla. Voit osallistua kilpailuun kahdella valokuvalla. Kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajilla. Kilpailun pääpalkinto on Sonyn kamera Cyber-shot HX50V (arvo 460 euroa). Yleisön suosikkikuvan ottanut saa palkinnoksi päivän valokuvauskurssin valokuvaaja Paavo Hamusen opastuksella joko Espoossa tai Kuusamossa (www. kuusamonaturephotography.fi)
Ei ihme, että Laakajärven pohjoispäähän kaivoksen suunnasta laskeva Kivijoki on huonommassa kunnossa kuin koskaan aiemmin: sulfaattia löytyi virallisissa mittauksissa toukokuussa 550 milligrammaa litrassa.. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tyytyi pilaamiseen ja määritteli nämä järvet toukokuun lopussa sekoittumisvyöhykkeeksi. Samansuuntainen kohtalo on pohjoispuolen Salmisella ja Kalliojärvellä. Toukokuu toi dramaattisen käänteen. ?Järven paras kalojen kutupaikka on ollut Kiviniemen vieressä pohjoisosassa. Laakajärvi on iso järvi, Suomen 105:nneksi suurin, 20 kilometriä pitkä. Kuvautimme ilmasta tilannetta. KUvat mikko maliniemi / aviation studio teksti juha kauppinen ja antti halkka Juha Kauppinen S Kalastaja Raimo Tervonen ei saa saalista. ukevalainen kalastaja Raimo Tervonen keräilee vermeitään ja aikoo siirtyä ensi kesäksi pois Pohjois-Savon ja Kainuun rajalla sijaitsevalta kalaisalta Vuoksen vesistön Laakajärveltä. Kymmenen kilometriä ylävirtaan on Talvivaara, jonka päästöt ovat vuosia koetelleet järveä. Talvivaara on muuttanut ne sulfaatti- ja raskasmetallialtaikseen. Ne ajat ovat nyt ohi.? Laakajärven yläpuoliset Ylä-Lumijärvi ja Kivijärvi ovat lohduttomassa tilassa. Suolaa järveen Talvivaaran suolavesi virtaa Laakajärveen. Kalat kaikkoavat. Vesimassa on tähän mennessä laimentanut päästöjä, ja järvi on kelvannut kaloillekin. Kulunut vuosi on ollut päästöiltään ennätyssynkkä. Toukokuun puolivälistä kaksi viikkoa, 13 kokemiskertaa?, Tervonen luettelee vihostaan. ?Sain kolme kuhaa, neljä ahventa ja hauen?, hän summaa vakavana. ?Paras päiväsaalis oli muutama vuosi sitten Laakajärveltä 1130 kiloa ahventa ja 90 kiloa haukea. Nyt se on tyhjentynyt kuhista, isoista ahvenista ja hauista?, Tervonen kertoo koekalastustensa perusteella. 48 Suomen luonto 15/2013 ?Laskin 360 metriä verkkoa Kiviniemen edustan penkoille, parhaisiin paikkoihin
2013. Se on noin 200 kertaa yli luonnollisen pitoisuuden. Talvivaara sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta luvan vesistöpäästöilleen toukokuun lopulla. Tälle vuodelle lupa heltisi ennätystasoa sivuaville noin 24?000 tonnin sulfaattipäästöille. Kuvautimme Talvivaaran ilmasta kesäkuun alussa. Talvivaara on sotkenut hämmästyttävän pinta-alan; ruskeaa metallipitoista ja hapokasta liuosta on useiden neliökilometrien alalla. Lisää kuvia on nähtävillä nettisivuillamme. Kuvattu 3.6. n Jätevettä patoaltaissa, etualalla malmikasa. Taustalla Ylä-Lumijärvi, Kivijärvi ja Laakajärvi. 15/2013 Suomen luonto 49. Kuvista näkyy ristiriita valtavan kaivoksen ja järviluonnon välillä. Neliökilometrin sakka-altaat on määrätty tyhjennettäviksi lokakuun loppuun mennessä. Vuoksen suunnan jätevesi saostetaan tässä. Jätealtaaseen on jäänyt metsää. Laakajärvi saa Talvivaaran kaivoksen (taustalla vaaleana) sulfaattia. Kiviniemi näkyy järven perukoilla
monta polkua markus sirkka Suvi-Suom Lapinsalmen riippusilta Repoveden kansallispuistossa. 50 Suomen luonto 15/2013
Tarjoamme vinkkejä kansallispuistoihin ja maakuntajärville. 15/2013 Suomen luonto 51. lu o n to -Suome n RE TKIVIN KIT een Teksti johanna mehtola ja antti halkka Lähde retkelle
Päijänne houkuttelee hiekkarannoillaan. Vesibussi Elbatar vie veneettömän kansallispuistoon. Kansallispuistot kutsuvat rannoille ja metsiin K tea karvinen uusi kansallispuistoa täyttää tänä vuonna tasavuosia. Kaikki ovat mainioita kesäretken kohteita. Senkin tulevaisuus oli vielä 1980-luvulle tultaessa hyvin epävarma. Saaristomeren 52 Suomen luonto 15/2013 Utön näkymiä. ?Kukaan ei tiedä, milloin kynät alkavat taas suihkia piirustuspöydillä uusia tielinjoja vetäen... Hän oli muutamaa vuotta aiemmin työskennellyt kansallispuistokomitean sihteerinä. UKK-puisto kuitenkin perustettiin 1983. Ratkaiseva oli Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Rauno Ruuhijärven ajatus saada tasavallan presidentti puiston puolustajaksi. Suojelualueesta tuli 2500 neliökilometrin laajuinen. Samalla moni puistoista tuo mieleen luonnonsuojelun kamppailut. Näinkin se säästi vain rippeet entisestä Sompion metsien ja soi- markus sirkka tea karvinen n -Su o me lu o n to KIT RE T KIVIN ll is k ansa t puis to den erämaasta ja samalla osan Saariselän tunturiluonnosta. Myös Repoveden kansallispuisto oli kansallispuistokomitean ajatuksissa jo 1970-luvulla. Urho Kekkosen ja Repoveden kansallispuistojen metsiä uhkasivat hakkuut, Leivonmäen puistoa Vapon turpeennosto ja Päijänteen saaria rakentaminen. Se perustettiin vasta hakkuiden ja metsäteiden pirstottua alkuperäisen suunnitelman kokonaisuuden. Sittemmin metsiä on ennallistettu. Leivonmäen kansallispuiston ydin Haapasuon suojelualue saatiin kuitenkin vain vaivoin turvaan turpeenpoltolta 1970-luvulla. Toinen puoli menetettiin Vapolle. Vasta perustamisensa jälkeen puistot saivat kaikkien silmissä sen arvon, jonka Urpo Häyrisen ja Rauno Ruuhijärven tapaiset näkijät jo ennalta tiesivät. Puurijärven lintukosteikko on yksi Suomen hienoimmista.. ja milloin alkaa moottorisaha purra aihkipetäjikköjä suuraapojen laidoilla ja ikimetsissä?, Urpo Häyrinen kirjoitti 1979 kirjassaan Salomaa. Kaikkien ydinosat säästyivät lopulta näytteinä kotimaamme luonnosta. Koilliskaira eli UKK-puisto on juhlivista puistosta tunnetuin ja koetaan kansallisaarteeksi
Sen silloilta on hyvät näkymät puiston saaristoon. Paras reitti lyhyelle käynnille on Lapinsalmen pysäköintipaikalta lähtevä Ketunlenkki. Kansallispuistossa on paljon lampia ja pikkujärviä. Siihen voi parhaiten tutustua omalla veneellä tai yhteysaluksilla, jotka lähtevät Nauvosta ja Kemiönsaaren Kasnäsistä. Myös Pulkkilanharju Vääksy?Sysmätiellä kuuluu puistoon. Aluksilla pääsee suurimpiin asuttuihin saariin. Alueen tuntija Lassi Kujala suosittelee pitemmän tutustumisen lähdöksi Saarijärven kämppää, mistä voi vaikkapa kiertää Tervajärven. Kouvola, Mäntyharju Pinta-ala 15 km ², perustettu 2003 89?000 käyntiä vuonna 2012. www.luontoon.fi, www.orilampi.com/fi/ LEIVONMÄki 5 Leivonmäki esittelee keskisuomalaista luontoa soineen, harjuineen ja metsineen. Puiston polku- ja pitkospuuverkosto sopii hyvin päiväretkeilyyn. Sinisimpukan luontokeskus ja Korpoströmin saaristokeskus esittelevät luontoa. Haapasuo on merkittävä avosuoalue. Joutsa Pinta-ala 30 km 2 , perustettu 2003 http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/ Esitteet/leivonmakifin.pdf Urho kekkosen kansallispuisto 6 Puisto ulottuu nelostieltä itärajalle. Luontokeskus on Tankavaarassa. Tunturiluonto ulottuu lähelle tietä esimerkiksi Kiilopäällä. Sodankylä, Savukoski Pinta-ala 2550 km 2, perustettu 1983, lähes 400?000 käyntiä 2011 www.luontoon.fi tea karvinen 4 markus sirkka 1 3 tea karvinen 5 2 Joutsniemen harju Leivonmäellä. Tervajärven rantakallioita Repovedellä. Juhlan aihetta on siksikin, että monen kansallispuiston perustaminen oli vaikeaa. 15/2013 Suomen luonto 53. Alue on tunnettu jylhistä kallioistaan. Kokonaisuuteen kuuluu useita soita ja rehevä, linnuistaan tunnettu Puurijärvi. Saaristomeri hurmaa merilintujen paljoudella. Parainen, Kemiönsaari Pinta-ala 500 km 2, perustettu 1983 www.luontoon.fi puUrijärven?isosuon kansallispuisto 2 Kokemäenjokilaakson keidas suojelee parasta kosteikkoluontoa. Kansallispuisto sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Kokemäki, Huittinen, Sastamala Pinta-ala 27 km 2, perustettu 1993 www.luontoon.fi päijänteen kansallispuisto 3 Päijänteen helmeen voi parhaiten tutustua vesitse. ©karttakeskus, LUPA L8530 6 Koilliskairan metsäerämaata. Saaristomeren kansallispuisto 1 Suomen suurin ja monipuolisin merikansallispuisto. Parin tunnin kierrokseen sisältyy vesistön ylitys sekä lossilla että riippusillalla. Vesibussi m/s Elbatar liikennöi useita kertoja viikossa Padasjoelta ja Vääksystä ja pysähtyy puistoon kuuluvalla Kelventeen saarella. Yhteensä puisto suojelee puolen sataa hienoa saarta. Padasjoki, Asikkala, Sysmä Pinta-ala 14 km 2, perustettu 1993 www.luontoon.fi repovesi 4 Repovesi ja siihen liittyvä Aarnikotkan suojelualue ovat aito eteläsuomalainen metsäerämaa
Näiden lisäksi Suomessa on vielä yli 55?800 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Vanajaveden rannalla on komea Hämeen linna. 54 Suomen luonto 15/2013 Vanajavesi, Kanta-Häme 10 Vanajavesi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Vanajavesi on Suomen 31. Sen pääosan muodostaa 20 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä Vanajanselkä Hattulan, Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueilla. Kesäinen järviluonto tarjoaa oivat retkeilymahdollisuudet niin rannoilla kuin vesilläkin. Esittelemme retkivinkkejä monipuolisille maakuntajärvillemme. n -Su o me lu o n to KIT RE T KIVIN n tama aku jä rv e t Tervemenoa järviretkelle! K klaus olsen / cartina eitele vehmas ja Päijänne jylhä ylistetään upeita järviämme jo vuonna 1920 ensiesitetyssä Keski-Suomen maakuntalaulussa. Järvimaisemia voi myös ihailla veneillen tai meloen. Jos ei halua lähteä vesille, nähtävää riittää myös maissa. Hämeen linna ja Hattulan Pyhän Ristin kirkko sijaitsevat järven varrella. Kaikki 19 maakuntaamme saivat oman nimikkojärvensä Suomen ympäristökeskuksen 2011 järjestämässä yleisöäänestyksessä. Vanajavedellä on 387 saarta, joista suurin on itärannalla sijaitseva 200 hehtaarin Retulansaari, jossa on rautakautisia kalmistoja ja muita muinaismuistoja. Vanajavesi on Suomen vanhimpia ja suosituimpia järvimatkailureittejä, ja perinteet jatkuvat edelleen. suurin järvi. Pinta-ala 150 km², keskisyvyys 8 metriä, suurin syvyys 24 metriä www.jarviwiki.fi, www.vanajavesi.fi, www.hameenlinna.fi. Siitä etelään työntyy pitkä ja jokimaisen kapea lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi aina Janakkalan rajalle saakka. Joukossa ovat myös Keitele ja Päijänne. Siellä järveen laskee Hiidenjoki
Jos venettä ei ole, voi hypätä Euroopan pohjoisimman sisävesihöyrylaivan kyytiin. Sieltä pääsee myös reittiveneen kyytiin ihmettelemään vaikkapa keskellä Suomen suurimman sisävesiselän Arjänselän ulappaa nököttävää korkeatörmäistä ja tuulista Ärjänsaarta. Ärjä tarkoittaakin tuulista paikkaa. Järvessä on noin 650 muuta saarta. Suurin on Manamansalo, jossa on aikoinaan ollut kirkko. Järven suurille selille pääsee siis näppärästi soutelemaan omalla veneellä. Järven erikoisia luonnonmuodostelmia ovat pitkät ja kapeat salmet, joita kutsutaan nuoriksi. Inarijärvi on Suomen toiseksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Pinta-ala 1084 km², keskisyvyys 14 metriä, suurin syvyys 92 metriä www.jarviwiki.fi, www.inari.fi, www.luontoon.fi, www.ymparisto.fi Oulujärven Ärjänselkä on suurin sisävesiselkä. Kainuun mereksikin kutsuttu Oulujärvi on Suomen 5. Korkia Mauran saaressa on jääluola, jossa on jäätä myös kesäisin. Inarijärveä voi katsella rannoilta ja majoittua johonkin lukuisista autiotuvista. Järven rauhaan pääsee parhaiten vuokraamalla kanootin, mutta laineille voi matkata risteilyaluksellakin. Veneen tai kanootin voi vuokrata esimerkiksi Kajaanista. markus sirkka 1 2 3 Ärjänsaaren rantatörmää Oulujärvessä. Inarijärvi, Lappi 1 Erämainen Inarijärvi on pohjoisimmassa Lapissa kaukana muista maakuntajärvistä. Paikallisten vain Järveksi kutsuman vesistön syvin kohta vajoaa 92 metriin. Järvi on yli tuhat neliökilometriä laaja ja siinä on yli 3000 saarta, joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti ja Viimassaari. Ukonsaari on vanha saamelaisten uhripaikka. suurin järvi. Pinta-ala 887 km², keskisyvyys 7,6 metriä, suurin syvyys 35 metriä www.jarviwiki.fi, www.oulujarvi.fi, www.luontoon.fi Pyhäjärvi, Pohjois-Pohjanmaa 3 Pyhäjärvi sijaitsee Keski-Suomen järviseudun rajalla Pohjois-Pohjanmaan kaakkoiskulmalla Pyhäjärven kaupungissa. Järvessä on 115 saarta ja sen rannoilla Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä on 38 nimikaimaa Suomessa. jari kokkonen / vastavalo riina tervo / metsähallitus Inarijärven Ukonsaari on vanha uhripaikka. Oulujärvi, Kainuu 2 Muhkea Oulujärvi läntisessä Kainuussa on helppo saavuttaa, sillä sen rannoilla Kajaanin kaupungissa sekä Paltamon ja Vaalan kunnissa on parikymmentä satamaa veneenlaskupaikkoineen. Tarina kertoo, että vienalaisten ryöstöretkien melskeissä kirkon kello putosi järveen, missä se kumisee vieläkin. Vesillä olon lisäksi voi nauttia Oulujärven hienoista hiekkarannoista. 15/2013 Suomen luonto 55
Järven eteläosassa on Pyhävuoren ja Lakeaharjun näköalapaikat. Lappajärvi kuuluu Ähtävänjoen vesistöön ja on Suomen 33. Matkailijoita palvelee muun muassa Emolahden leirintäalue, jossa toimii kaupungin matkailuneuvonta. eero vilmi / vastavalo n -Su o me lu o n to KIT RE T KIVIN n tama aku jä rv e t Puula on karu, kirkas ja kalaisa järvi Etelä-Savossa. Lappajärvi, Etelä-Pohjanmaa 4 Lappajärvellä on varmasti maakuntajärvien kiinnostavin historia. Siksi järven rantaviiva on eheää ja maisemaa hallitsevat aukeat selät. Järven rantamilla kulkee myös Vitikkamäen luontopolku. Pyhäjärvi on Suomen 38. Saaria ja karikkoja on vain viitisenkymmentä. Järven rannalla kylpylä Kivitipun yhteydessä on Meteoriittikeskus, jossa järven syntyyn voi perehtyä tarkemmin. Järvelle pääsee risteilemään tai vaikka soutamaan kirkkovenettä. Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueella sijaitseva järvi syntyi noin 75 miljoonaa vuotta sitten vajaan kilometrin läpimittaisen meteoriitin iskeydyttyä maahan. Majoitus- ja harrastuspalveluita saa esimerkiksi järven eteläpäästä Marjoniemen lomakeskuksesta, josta voi vuokrata veneen tai vaikka polkuveneen. suurin järvi. Pinta-ala 145 km², keskisyvyys 6,9 metriä, suurin syvyys 36 metriä www.jarviwiki.fi, www.lappajarvi.fi, www.kivitippu.fi Juojärvi, Pohjois-Savo 5 Pohjoissavolaiset yllättivät valitsemalla maakuntajärvekseen Juojärven, vaikka matti kolho / lehtikuva markus sirkka on paljon loma-asutusta. Meteoriitti räjäytti kraatterin, johon Lappajärvi syntyi. suurin järvi. Pinta-ala 122 km², keskisyvyys 6,3 metriä, suurin syvyys 27 metriä www.jarviwiki.fi, www.pyhajarvi.fi, www.emolahti.com, www.luontoon.fi Lappajärvi on syntynyt 56 Suomen luonto 15/2013 meteoriittikraatteriin. Juojärven nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Uuden Valamon luostari.
7 9 10 6 8 Längelmävesi hohtelee edelleen vöin hopeisin. Kallavesi oli vahva ennakkosuosikki. Orilammen lomakeskus järjestää risteilyjä järvelle ja läheisen Repoveden maisemiin. suurin järvi. Pinta-ala 330 km², keskisyvyys 9,2 metriä, suurin syvyys 62 metriä www.hirvensalmi.fi, www.kangasniemi.fi, www.mikkeli.fi, www.luontoon.fi Pohjois-Savon Juojärvi kiilasi ennakkosuosikki Kallaveden ohi. Längelmävesi, Pirkanmaa 7 Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, tunnelmoitiin jo laulussa Kesäpäivä Kangasalla. Järvi on myös suosittu mökkeily-, kalastus- ja veneilykohde. Längelmävesi on Suomen 36. Keskuksen kautta voi vuokrata lassi kujala 5 aarno isomäki / vastavalo 4 Vuohijärvellä voi vuokrata veneen tai kanootin. 15/2013 Suomen luonto 57. Järvellä on kattavat vene- ja melontareitit. Puula kuuluu Kymijoen vesistöön ja syntyi Itämeren Yoldia-vaiheen aikana, jolloin se kuroutui omaksi järvekseen. Vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1964 lähtien Hirvensalmen Kissakosken voimalan tarpeisiin. Puulan järvimaisemassa riittää ihmeteltävää raukeissa, tatinmuotoisissa kivissä. Längelmävesi on suuri Kokemäen vesistöön kuuluva järvi Kangasalan, Oriveden ja Jämsän seudulla. Etelärannalla Orivedellä on Eräpyhän luonnonsuojelualue ja siellä virkistysalue, jossa on uimaranta, laavu, tulentekopaikka ja laituri. Kolmen kilometrin Eräpyhän patikkapolun varrelta avautuvat hienot näkymät. Kivikkoisessa järvessä on yli 800 saarta. Nämä veden muovaamat taideteoksia muistuttavat kivet paljastuivat, kun Kissakosken kanava laski järven pintaa 2,5 metrillä. Järvelle pääsee Tuusniemeltä tilausristeilyllä esimerkiksi Kannassaareen, jonka ympäri kulkee 1,5 kilometrin luontopolku. Juojärven rannoilla on paljon vapaa-ajan asutusta, mutta etenkin saarissa on rakentamatonta ja koskematonta luontoa. Vahvasta kalastusperinteestä kertovat perinteiset nuottavajat eli kiermit ja nuottaporukoiden nuotiopaikat eli kotsut. Juojärvi on Suomen 20. Juojärvi sai kuitenkin 45 prosenttia annetuista äänistä. Vuoksen vesistöön kuuluva Juojärvi sijaitsee Heinäveden, Liperin, Outokummun ja Tuusniemen alueilla. suurin järvi. Pinta-ala 133 km², keskisyvyys 6,8 metriä, suurin syvyys 59 metriä www.jarviwiki.fi, www.orivesi.fi Vuohijärvi, Kymenlaakso 8 Kirkasvetinen, syvä Vuohijärvi Kouvolan ja Mäntyharjun kunnissa kuuluu Kymijoen vesistöön. suurin järvi. Pinta-ala 219 km², keskisyvyys 8,9 metriä, suurin syvyys 44 metriä www.jarviwiki.fi, www.visitlakeland.fi, www.tuusniemi.fi Puula, Etelä-Savo 6 Karu ja kirkasvetinen Puulavesi, jota kutsutaan Puulaksi, ulottuu Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntiin sekä Mikkelin kaupunkiin, joista kaikista avautuvat hyvät mahdollisuudet tutustua järven omaleimaiseen saaristoluontoon. Tunnetuin nähtävyys on Heinäveden Papinniemessä oleva Uuden Valamon luostari. Raukkien kolmesta tyypistä nämä edustavat rantaraukkeja. Puulalla on yli 500 saarta ja se on Suomen 13
suurin järvi. Pinta-ala 155, 2 km², keskisyvyys 5,5 metriä, suurin syvyys 26 metriä www.jarviwiki.fi, www.pyhajarvi.fi, www.pyhajarvi-instituutti.fi n Suomen suurimma t järvet Viiden kärki: 1. päijänne 4. Järvessä on vain 99 pientä saarta. suurin järvi. Pinta-ala 86 km², keskisyvyys 16 metriä, suurin syvyys 75 metriä www.jarviwiki.fi, www.kouvola.fi, www.mantyharju.fi, www.orilampi.fi Kolilta avautuu upea näkymä Pieliselle. Saimaalla on paljon nähtävää, muun muassa Olavinlinna. Tuusulanjärven rantapuistoa Järvenpäässä.. inarijär vi 3. Suuri osa järvestä on avaraa selkävettä, saaria on noin 80. Järven kaakkoisosassa on Mäntysaari, jossa on ikivanha, edelleen käytössä oleva hautausmaa. Vuohijärvi on Suomen 52. Saima a 2. paitsi Pyhäjärvellä. Maassamme on 39 Pyhäjärveä; maakuntajärvissäkin niitä on kaksi. Toinen on Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi. Pyhäjärvi on Suomen 29. Laaja ulappa on luokiteltu Suomen järvien toiseksi suurimmaksi Oulujärven Ärjänselän jälkeen. Hiekkarannoista houkuttelevin on Valasranta etelärannalla, jossa on myös suosittu tanssilava. Järven rannalla on kaksi leirintäaluetta; toinen pohjoispäässä ja toinen Säkylässä. Oulujär vi tarja hoikkala / vastavalo kanootin tai veneen. roni rekomaa / lehtikuva n -Su o me lu o n to KIT RE T KIVIN n tama aku jä rv e t tapio kortelainen / Cartina Säkylän Pyhäjärvellä voi hypätä uimaan. Muista myös Säkylän Pyhäjärvi on kuulu hyvistä muikuista. 58 Suomen luonto 15/2013 Luodonjärvi, Pohjanmaa Luodonjärvi aivan Perämeren kupeessa Kokkolan ja Pietarsaaren välissä on tekojärvi. Sieltä voi laskea myös oman veneensä vesille. Valkealan mereksikin kutsutun Vuohijärven suurin saari on Kinansaari, jossa on nähtävissä vanhaa kulttuurimaisemaa. Rannoilla on kesämökkejä, mutta suurimmat hiekkarannat on jätetty vapaiksi. Pielinen 5. Säkylästä voi vuokrata veneen tai kanootin ja käydä sataman yleisessä saunassa ottamassa löylyt. Veneily järvellä on helppoa vesistöä tuntemattomallekin, sillä siellä on melko vähän kiviä. Laaja Säkylän Pyhäjärvi on kuulu kalakannastaan, etenkin muikuista. Tarinan mukaan sieltä on noussut myös Suomen suurin, 25,5 kiloa painanut hauki vuonna 1905. Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja . Se pengerrettiin merenlahdista 1960-luvulla raakaveden saannin turvaamiseksi. www.jarviwiki.fi Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Lestijoen päävesistöön kuuluva Lestijärvi on Suomenselän parhaiten luonnontilassa jan sandvik / cartina Säkylän Pyhäjärvi, Satakunta ja Varsinais-Suomi 9 Lounais-Suomen suurin järvi Säkylän Pyhäjärvi on Eurajoen vesistössä Säkylän, Euran ja Pöytyän kunnissa
Sen laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita. Vesille pääsee vaikkapa vuokraamalla veneen Tuusulasta, tarjolla on myös kirkkovenevuokrausta. www.jarviwiki.fi, www.tuusula.fi Östra Kyrksundet ja Västra Kyrksundet, Ahvenanmaa Ahvenanmaan suurin järvi Östra Kyrksundet ja Västra Kyrksundet on kaksiosainen, rehevä ja runsaskalkkinen järvi Sundin kunnassa. www.jarviwiki.fi, www.aland.ax n 15/2013 Suomen luonto 59. Maitse järveä pääsee ihailemaan muun muassa Pulkkilanharjulta tai Päijätsalosta. www.jarviwiki.fi, www.luontoon.fi Tuusulanjärvi, Uusimaa Tuusulanjärvi on kuuluisa etenkin taiteilijayhteisöstään, johon kuului muun muassa taiteilija Pekka Halonen. Lieksan ja Kolin välillä kulkee myös autolautta. www.jarviwiki.fi, www.personalinet.fi Keitele, Keski-Suomi Kymijoen vesistöön kuuluvaa Keitelettä kutsutaan kasvi- ja eläinharrastajan paratiisiksi. Järven rannalla oleva Halosenniemi on nykyisin museona. Ahvenanmaan Kyrksundetin maakuntajärvi on Sundin kunnassa. erkki santamala säilyneitä suuria järviä. Se muodostui itsenäiseksi järveksi 10?000 vuotta sitten monen jääjärvivaiheen jälkeen. Järven ympäristössä on paljon majoitus- ja palveluvaihtoehtoja. www.jarviwiki.fi, www.lestijarvi.fi Pielinen, Pohjois-Karjala Pielinen on yksi Suomen vanhimmista suurjärvistä. Netistä löytyykin sivusto www.keitelejarvi.fi, joka on koottu alueen luonnosta ja luontokuvauksesta kiinnostuneille. Suomen Luonnossa 2/2013 käytiin Keiteleellä pilkillä. www.suomenluonto.fi www.jarviwiki.fi, www.keitelejarvi.fi Saimaa, Etelä-Karjala Suomen suurin järvi Saimaa on neljänneksi kookkain makeavetinen luonnonjärvi Euroopassa. Järvi on tunnettu erityisesti nimikkoeläimestään saimaannorpasta. Saimaan aalloilla ja rannoilla on tarjolla paljon palveluita myös luontomatkailijalle. www.jarviwiki.fi, www.gosaimaa.com Päijänne, Päijät-Häme Päijänteen vesiluontoon pääsee parhaiten tutustumaan järven eteläosassa sijaitsevassa Päijänteen kansallispuistossa, jossa on muun muassa Kelventeen harjusaari. Pieliselle ja Kolin kansallismaisemiin pääsee helpoiten hyppäämällä risteilyalukseen esimerkiksi Joensuusta
Etelä-Konneveden keskiosaa Häntiäisselän ja Pyysalonselän väliltä. Konnev Teksti Ritva kupari Melojalle riittää rauhaa ja monipuolisia elämyksiä Etelä-Konnevedellä. Jo aiemmin tänne ryhdyttiin laatimaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa osana kuntien vetämää matkailun kehittämishanketta. ?Selvitysalueella on myös kymmeniä yksityisiä suojelualueita. Suurin osa erämaisista rannoista kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Vaikka niistä ei tule kansallispuiston osia, ne tukevat maisemakokonaisuutta ja säilyttävät alueet rakentamattomina?, Itkonen selvittää. Vuorimaata ja lehtoja Kuikka ui lähelle rantaa ja antaa ihailla höyhenyksensä kuviointia ja mustavalkoista väritystä. On aika ohjata kanootti saarien sokkeloon. Lisänä on muutama vanhan metsän suojelualue ja suo.. Kokonaisuuteen kuuluu kymmeniä saaria, niemiä ja muita ranta-alueita. Lähes kaksi vuotta melontaretkeni jälkeen, keväällä 2013, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Raimo Itkonen näyttää työhuoneessaan Konneveden kartalta tummanpunaisten ja vaaleanpunaisten alueiden mosaiikkia. Keskikesän päivä on hiljainen ja tyyni. Päivänvalossa näkee, miten kallioisia ja metsäisiä näkymät ovat. Siitä on tulossa kansallispuisto. jorma knuutinen P ilvinen kesäilta on hämärtymässä, kun inkkarikanoottimme irtoaa Rautalammin Hanhitaipaleen venesatamasta. Tummat ovat valtion suojelualueita ja vaaleat yksityisiä suojelualueita. 60 Suomen luonto 15/2013 Itkonen valmistelee esitystä Etelä-Konneveden kansallispuistosta järvialtaalle ja parille erilliselle kohteelle. Tähyilemme retkikaverini kanssa rantavesien sokkeloita ja saaria: teltan paikka olisi hyvä löytää pian. Päädymme Porttisaareen, jossa omien otsalamppujemme apuna loistaa kiiltomadon lyhty. Porttisaari on yksi valtion suojelualueista, joista valmistellaan Etelä-Konneveden kansallispuistoa. Suojeltuja valtionmaita on noin 1500 hehtaaria
eden löytöretkellä suomessa ma Näkösyvyyttä jopa viisi metriä Järven kirkas ja puhdas vesi liplattelee rauhoittavasti kanootin kylkiin. Onnistumme uistelemaan evääksemme pari ahventa, mutta täällä elää myös erittäin uhan alainen villi järvitaimen. Vesialueet eivät kuulu valtiolle eivätkä sisälly kansallispuistoehdotukseen. heikki susiluo Rautalammin puolella järvialtaan itäisessä ja kaakkoisessa osassa rannat ovat jylhiä. Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, jonka korkeutta ei säännöstellä keinotekoisesti. Järvi on merkittävä kalastuspaikka ja kuulu muikuistaan. Veden laatu on erinomainen ja näkösyvyys eteläosissa jopa viisi metriä. Rautalammin puolella Savossa on hyvin jyrkkäpiirteistä vuorimaastoa ja Keski-Suomessa Konneveden kunnan puolella matalampia silokallioita?, Raimo Itkonen tulkitsee topografiaa. heikki susiluo ma kimmellyksessä Kanootilla tavoittaa Konneveden monet rauhalliset sopukat. 15/2013 Suomen luonto 61. Puhutaan pohjoissavolaisesta vuorimaasta. ?Seutu on geologisesti kiinnostava
Myös koskeloilla, kuikilla ja sinisorsilla on poikueita. Linnustossa sinnittelevät riekko ja kuukkeli. ?Kerran kevätkesän hämyisänä iltana pohjoinen ja eteläinen linnusto kohtasivat hauskasti: satakieli nakutteli säkeitään ja samassa saaressa riekko aloitti päkätyksensä ja pian sen lajitoverit vastailivat eri puolilla rantoja?, Jorma Knuutinen kuvailee yhtä tunnelmallista hetkeä. Kalasääskikanta on keskisen Suomen vahvin. Onnistumme meloessamme näkemään sääksen komean risulinnan ja sen valtiaspariskunnan lentelemässä lähistöllä. Niitä on monenlaisia; osassa kasvaa metsälehmuksia ja muita vaateliaita lehtokasveja.? Eteläistä lajistoa edustavat muun muassa varstasara ja lehtoneidonvaippa, pohjoista taas kallioilla viihtyvät pahtarikko ja pahtanurmikka. Vanhoissa metsissä elää keskisuomalaisittain erittäin arvokas kääväkäslajisto. ritva kupari Eteläisiä ja pohjoisia ääniä Kiikaroin pitkään palokärkeä, joka rummuttelee kelon kylkeen. Samana päivänä katseemme kohotti puiden latvoihin myös ilta-auringossa syöksyilevä nuolihaukka. Vastaantulevaa liikennettä. 62 Suomen luonto 15/2013 Rautalammin suunnalla rannat ovat jylhiä. Puhutaan pohjoissavolaisesta vuorimaasta.. Selkälokki näyttää yksinäiseltä. Seudun eläimistö on monipuolinen. Se on suosittu näköalapaikka. Etelä-Konneveden luonnon tuntee tarkkaan biologi Jorma Knuutinen, joka on tehnyt saarissa kasvillisuus- ja linnustoselvityksiä ja liikkunut järvellä lähes 50 vuotta. ?Kun menee karun näköiseen metsään, saattaakin pian löytää itsensä lehdosta. Elinpaikkoja löytävät niin karhu, liito-orava kuin saukkokin. jorma knuutinen jorma knuutinen Rautalammin puolella rannat ovat jylhiä. Linnansaari. Kalajanvuorelta avautuu upea maisema. Se ei häiriinny toisin kuin tiirat, jotka huutelevat huolissaan rantakivillä kököttävien poikastensa turvallisuudesta
Pinta-ala on 189 km². ? Kulku Kalajanvuorelle: Rautalammilta Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta 1 kolmen kilometrin merkittyä polkua pitkin. ? Kulku järvelle: helpointa Häyrylänrannan retkisatamasta 2 , joka on noin kolmen kilometrin päässä Konneveden kunnan keskustasta. Itäisiin osiin pääsee esimerkiksi tien 16089 kautta Rautalammin Hanhitaipaleen venesatamasta. Kapea Pohjois- Konnevesi ulottuu Vesannon kunnan alueelle. © Metsähallitus 2013, © Karttakeskus, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/13 2 1 3 Kansallispuisto voidaan lain mukaan perustaa vain valtion maille. Ne on kartassa merkitty keltaisella, ja niitä on noin 1500 hehtaaria. Konnevesi simpukankuoressa ? Rautalammin reitin keskusjärvi osin Keski-Suomen ja osin Pohjois-Savon maakunnassa. Useimmilla valtion mailla puut saavat jäädä myrskyn muistomerkeiksi. Isokoskeloperheen laivue. 15/2013 Suomen luonto 63. Jokunen ranta on kuin sodan jäljiltä pystyssä törröttävine, katkenneine runkoineen. Ison Pyysalon saaren laavu on rutistunut suuren männyn rungon alle ja tulipaikkakin on käyttökelvoton. Kyhäämme teltan pystyyn saaren toiselle puolelle, pitkälle, matalalle hiekkarannalle. Puut kaatuivat suurin joukoin monesta saaresta ja niemestä. Tosiaan, ensimmäisiä ihmetyksen aiheitamme on se, miten paljon puita on pötköllään multaiset juuripaakut ilmassa. Leveä Etelä-Konnevesi kuuluu Konneveden ja Rautalammin kuntaan. 3 jorma knuutinen Asta-myrskyn jälkiä Kesällä 2010 Asta-myrsky kehittyi Konnedellä syöksyvirtauksiksi, jotka pyyhälsivät järven yli kaakosta luoteeseen ja tekivät rujoa jälkeä. Siellä tuntuu vallitsevan ikuinen rauha. Erikoissuunnittelija Raimo Itkonen lupaa, että Metsähallitus korjaa laavun ja myrskyn jälkiä niiltä reiteiltä, joille kävijöitä ohjataan kulkemaan
Rytö saadaan painumaan ja aluetta voidaan hyödyntää virkistyskäytössä vähän nopeammin?, Itkonen perustelee. ?Seuraamme lajiston muuttumista, ja mahdollisesti jatkamme polttamista muutaman vuoden välein eri kohteissa.? Uutta, monipuolista tutkimustietoa tuottaa koko ajan myös Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusasema, joka sijaitsee järven rannalla. Retkemme perussuunta on länteen kohti Konneveden Häyrylänrannan venesatamaa, mutta vielä sinne ei ole kiirettä. Tällä hetkellä veneilijöille on koko Etelä-Konnevedellä vain muutama rantautumispaikka. Vanhaa metsää ja jylhiä rinteitä Ison Pyysalon paratiisirantaa seilaa edestakaisin isokoskeloarmada: emo ja 15 poikasta. Se on tulevan kansallispuiston ydinaluetta. Kalajanvuoren näköalapaikka on seudun suosituimpia käyntikohteita. Aurinko lepattaa vedessä ja kutsuu uimaan. Karsikkoja ja kvartsi-iskoksia Kansallispuiston vieraille esitellään myös merkkejä seudun historiasta. ?1800-luvun karsikkopuita eli hautaukseen liittyviä vainajien muistopuita on muun muassa Lanstujen saarilla. Kun kokka välillä osoittaa itään Rautalammin suuntaan, näemme Enonniemen huippuineen: Loukkuvuori, Kituvuori ja Kalajanvuori. Maitse kulkeva pääsee täällä vanhaa metsää, jylhiä rinteitä ja järvinäköalaa katsellen kansallispuiston tunnelmaan. Vesillä liikkujatkin pääsevät ehkä lähivuosina rantautumaan ja retkeilemään Kalajan alueelle, kun palveluvarustusta kehitetään. Sinne pääsee Rautalammin kunnan ja seurakunnan ylläpitämää retkireittiä, joka vie myös Vuori-Kalajan lammen nuotiopaikalle. Tavoitteena on tuottaa palanutta puuta eliöstölle ja käynnistää luontainen kehityskulku. Etelä-Konnevedellä on monenlaisia luontotyyppejä. Emo kaakattelee, sukeltaa ja pikkuiset seuraavat pinnan alle sekavana joukkiona. Ennallistamispoltto tehtiin ensimmäiseksi viime keväänä Ison-Häntiäisen saaressa, jonka puusto kaatui myrskyssä melkein kokonaan. ?Poltossa jäljitellään luonnon kuloa, joten tulos voi jäädä epätasaiseksi. Pohjois- Leiripaikka Ison Pyysalon poukamassa. 64 Suomen luonto 15/2013. Nämä myrskyn kaatamat metsäthän olivat enimmäkseen viljelymetsiä. Suosalon rantaa. jorma knuutinen jorma knuutinen ritva kupari ritva kupari Veden kuluttama patsasmainen raukki. Pohjois-Lanstun karsikkopetäjä. Osa myrskymetsistä poltetaan Joissakin saarissa metsää poltetaan. Käki kukkuu ja suopursu tuoksuu
Päiväkaudet voi liikkua omassa rauhassa?, Knuutinen ihastelee. Meidän reissumme huipentuu iltauintiin ja auringonlaskun vaihtuvien värien katseluun pienellä kalliosaarella. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. norm. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Jokunen vene vetää viiltonsa järven tyyneen pintaan. Sen läpi soudettiin vainajat Konneveden puolelta Rautalammille kirkkomaahan?, Raimo Itkonen kertoo. Jorma Knuutinen ystävineen taas on löytänyt saarilta kvartsi-iskoksia ja muita merkkejä kivikautisesta asutuksesta, muun muassa kivituuran. hän pohtii. Lopullisen päätöksen tekee eduskunta Puistohanke etenee hyvässä myötätuulessa. Eri tahot saavat esittää näkemyksiään lausuntokierroksella, jonka jälkeen puistoesitys valmistuu ehkä jo kesän aikana. Sisä-Savon luonnonystävien hallitukseen kuuluva Jorma Knuutinen on mukana hoito- ja käyttösuunnitelmaa laativassa yhteistyöryhmässä. ?Olen alkukesällä soudellessani joskus ihmetellyt, olenko ainut ihminen koko järvellä. Kirjaan on valittu Suomen noin 900 sammallajista 100 lehtisammalta, jotka peittävät suomalaista maisemaa metsissä ja soilla. norm. n Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alku peräiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. jorma knuutinen www.metsakustannus.fi Juhli Metsälehden kanssa Noin 7000 vuotta vanha kivituura löytyi Kierinsaaresta. Tarjoamme metsäkirjat -20 % 2. painos Hanke etenee hyvässä myötätuulessa. Kansallispuisto syntyy ehkä jo tänä vuonna. ja Etelä-Lanstun välinen salmi oli aikoinaan elävien ja kuolleiden välinen raja, portti. Raimo Itkonen jututtaa kaikki keskeiset sidosryhmät; toistaiseksi poikkipuolisia näkemyksiä ei juurikaan ole ilmaantunut. 32 ? Tarjous on voimassa 4.7.2013 asti. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. ?Lieneekö täällä ollut hylkeitä, joita on metsästetty?. Sitten puumerkkinsä jättää vielä ympäristöministeriö ja lopullisen päätöksen tekee eduskunta mahdollisesti jo syksyn aikana. Erityisen tyytyväisiä hankkeen etenemiseen ovat seudun luonnonsuojelujärjestöt. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi JUHLA_2013. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.fi 15/2013 Suomen luonto Kirjat SL 5_13 90x270.indd 1 65 16.5.2013 21.41. 29 ? Uutuus Hangon kasvisto - etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs Kirja esittelee Hangon omaleimaisinta kasvistoa ja sen erityispiirteitä, muka na on noin 200 kasvilajia tai alalajia. Kasvit esitellään rannikolta sisämaan kallioille, metsiin ja soille ja lopuksi vanhoihin ja uusiin asuttuihin ympäristöihin. norm. 42 ? Uutuus Sata sammalta Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kirja vie lukijan löytöretkelle metsä ja turvemaiden värikylläiseen maail maan. Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys on edistänyt kansallispuistoa yli kymmenen vuoden ajan. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleis kuvan lisäksi mm
Ukkia kiinnosti myös urheilu, josta hän teki kirjojakin. En osaa sanoa, miten iso osuus ukillani oli siihen, että minusta tuli nuorena luontoaktivisti. Hiihtolomilla ukin kanssa tehtiin retkiä Kuusamon tuntureille ja keskusteltiin metsistä, musiikista ja milloin mistäkin. Sain vakituisen toimittajantyön, perustin perheen ja musisoin vapaa-aikanani useissa bändeissä. Suuri vaikutus oli Luonto-Liiton Molekyyli-lehdelläkin, jonka äitini tilasi minulle jo ennen kouluikää. On kulunut 100 vuotta hänen syntymästään. Toisella kymmenellä ollessani liityin Kuopion Nuoriin Luonnonystäviin. Lausujina ovat Yleisradion entinen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm, Freud, Marx, Engels & Jung -yhtyeen laulusolisti Pekka Myllykoski ja radiojuontaja Petri Rinne. Joka toinen runo lausutaan. Suonna on saamelaisperäinen sana ja tarkoittaa luullakseni siintoa tai sointua. Hänen isänsä oli lestadiolainen maallikkosaarnaaja, ja Reinossa oli samaa tulisieluisuutta. Sävelsin muutamia Reino Rinteen runoja vuonna 1994. Kasvokkain kasvokkain, kotona, retkellä ja virikkeitä toimittanut johanna mehtola Reino Rinteen ajatusten jäljillä ?Talvivaara saisi ukkini kuohuksiin? teksti Jarmo Pasanen kuva risto takala 18/2012 66 Suomen luonto 15/2013 Suonna Kononen laati isoisänsä Reino Rinteen teksteistä sävelrunoelman, jossa puhuu pohjoinen luonto. ?Äidinisäni Reino Rinne oli kirjailija, toimittaja ja luonnonsuojelija. Hän oli 1950- ja 1960-luvuilla Kuusamon koskisotien keulahahmo, ja paljolti hänen ansiostaan Kiutaköngäs ja Jyrävä kuohuvat yhä vapaina. Myöhemminkin, minun lapsuudessani ja nuoruudessani, hän oli näkyvä persoona luonnonsuojeluliikkeessä. Järjestöura huipentui Luonto-Liiton hallitukseen. Reino Rinne kuoli vuonna 2002. Rinteen 1970-luvun teksteissä on synkkiä sävyjä, tuhon enteitä ja ja kitkerää yhteiskuntakritiikkiä. Vuoden 1977 Hirmuliskojen aikaa -runoteoksessa on samaa kuin aikakauden punk-rockissa: Systeemi on mätä! Seuraavalla vuosikymmenellä Rinne löysi luonnosta sopusointuista kauneutta ja henkisen energian lähteen. Vuosi 2013 on sopiva aika julkaista Reino Rinteen runoja sävellettyinä. En ole yhdistys- ja kokousihminen. Olin mukana Vieremän Talaskankaalla 1989 vastustamassa Metsähallituksen hakkuita. Nimeni on äitini oivallus, olisi toki helpompaa olla Jari tai Mika. Suonnansaaressa on Reino Rinteen synnyinkoti ja myöhempi kesäpaikka, jossa vietin aikaa erityisesti pienenä. Hän on serkkuni, myös Reino Rinteen tyttärenpoika. Minulle Reino Rinne oli silti ensisijaisesti ukki. Olen saanut etunimeni Kuusamon Kitkajärvessä sijaitsevan Suonnansaaren mukaan. Ukki ei epäröinyt ottaa kantaa runoissaan tai muissakaan kirjoituksissaan. Hän oli itse mukana muokkaamassa riimejä, kuunteli ja antoi kannustavaa palautetta. Niin syntyi 27 runon albumi Rinne, jossa esitän muusikkokaverieni kanssa pääosin omia sävellyksiäni. Ukki keräili kanervia ja mustikanlehtiä, joista kuivatti itselleen teetä. Heräsin varhaisina kesäaamuina ukin kirjoituskoneen napsutukseen. Tässä yhteydessä olen Luonto-Liiton historiikin kannessakin, kun olin männyssä kuvaajille hyvin näkyvillä kyl-. Perkasin ja valikoin tuotantoa. Julkaisin laulut c-kasetilla, mutta laajempaa levikkiä ne eivät saaneet, jäivät pöytälaatikkoon
Jouduimme putkaan ja saimme sakkoja haitanteosta. Olen varma, että hän puhuisi ainakin kaivoksista. Mutta hän muutti mielensä, kun hän tajusi, että jos ne valjastetaan, niitä ei saada enää ikinä takaisin. Teen myös musiikkia ja esiinnyn kantriyhtye Huojuvan Ladon kanssa. Olen pohtinut paljon sitä, mikä on Reino Rinteen perintö ja mistä hän puhuisi nyt. Minusta tuli toimittaja, kuten ukistani ja molemmista vanhemmistanikin. Talvivaara saisi hänet kuohuksiin, kuten Kuusamon ja Pohjois-Karjalankin uraanikaivoshankkeet. Reino Rinne kannatti alun perin Kuusamon koskien rakentamista. Talaskangas oli minulle peruskurssi yhteiskunnan toiminnasta. ? Reino Rinne (1913?2002) oli kuusamolaisen Koillissanomien perustaja ja päätoimittaja, myöhemmin vapaa kirjailija, jolta on ilmestynyt noin 30 teosta. Monista silloisista kavereistani tuli metsäliikkeen veteraaneja ja luonnonsuojelun ammattilaisia. Hän puolusti aina koillista kotiseutuaan ja sen ihmisiä. n 18/2012 15/2013 Suomen luonto 67. Korkeammalle ei hippi jaksanut reittää. Suonna Kononen, 42 toimittaja, muusikko Joensuu ? Sanomalehti Karjalaisen kulttuuritoimittaja. ? Huojuva Lato -yhtyeen kitaristi ja laulusolisti. lin alhaalla. Se on nykyisinkin luonnonsuojelussa aika pitävä peruste.
Niitä vetää sisätiloihin ihanat herkut kuten pullanmurut. Tätä vanhemmilta pientaloilta todistus vaaditaan vasta neljän vuoden kuluttua. Todistus pitää esittää, kun rakennetaan uutta tai kun asuntoa myydään tai vuokrataan. Perunan hiilijalanjälki on pienempi kuin riisillä. Perunan syönti vähentää stressiä. Kuivia herkkuja Kuivaaminen on ikivanha säilöntämenetelmä, johon ei parhaimmillaan tarvitse kuin auringon lämpöä ja kevyttä tuulta. päivi niemi / vastavalo teksti johanna mehtola 68 Suomen luonto 15/2013 Kuivaajan sadonkorjuu alkaa heti alkukesästä, kun ilman suhteellinen kosteus on vielä on alhainen. Lain mukaan todistus vaaditaan 1980 tai sen jälkeen rakennetuilta uudisrakennuksilta, asuinkerrostaloilta ja pientaloilta. Tuolloin satoa voi kerätä yrteistä, villivihanneksista ja teeaineksista. Tavoitteena on antaa kuluttajille mahdollisuus seurata rakennusten energiakulutusta ja mahdollistaa vastaavien rakennusten energiatehokkuuden vertailu. Energiatehokkuutta mitataan luokituksella A?G, mikä on sama kuin kodinkoneilla. www.energiatodistus.info Eläköön peruna! Vaaleaposkiset varhaisperunat ovat erittäin terveellistä ja rasvatonta ruokaa, joka ei lihota. Perunan säännöllinen syöminen alentaa verenpainetta ja pienentää sydänsairauksien riskiä. Jos valtatiellä käy kuitenkin vilske, voi kipittäjien kulkureiteille ripotella niitä karkottavia kanelia tai laventelia. Pientalon energia syyniin Uusi laki energiatodistuksista astui voimaan kesäkuun alussa. Muuramuura-hainen stockfood / lehtikuva pienet palat SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY kotona Kuivaa auringossa! Yrtit kuivuvat nipuissa lämpimällä seinustalla. Tiskipöydän reunalle on muodostunut sokerimuurahaisten valtatie. Se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, magnesiumia, sinkkiä ja rautaa. Perunan syönti lisää myös aivojemme serotoniinin tuotantoa, joka taas vähentää stressiä ja masennusta. Peruna sisältää hiilihydraatteja puolet vähemmän kuin riisi ja viidesosan vähemmän kuin pasta. Keruureissulle on hyvä suunnata aurinkoisten päivien jälkeen, jolloin kasvien kuivuminen on nopeampaa. Yrttejä voi kuivata ulkona esimerkiksi hyttysverkon tai muun tiheäsil-. Jos ei halua jakaa eväitään muurahaisten kanssa, kannattaa aluksi siivota makeat murut ja muut tähteet pois
n Villivihannekset elävät renessanssia. Ensimmäinen osa, Kevään ja alkukesän kasveja, julkaistiin 1942. Rautavaara kirjoittaa saatteessa: ?Nykypolven elämät lihavat vuodet, jotka vain lyhyt nälkä-aika 1918?19 keskeytti, ovat houkutelleet unohtamaan esi-isien kokemukset ja ohjanneet ruokataloutemme yhä suuremmassa määrin käyttämään helposti saatavissa olevia ulkomaalaisia tuotteita.. Kasvit kuivuvat nopeasti ja tasaisesti. Myös tavallinen sähköuuni ja kiertoilmauuni soveltuvat hyvin kuivaamiseen, mutta niissä lämpötila nousee helposti liian korkeaksi. Ohuet kasvit kuivuvat yhdestä kolmeen päivässä. Marjoille maksimilämpötila on 50 astetta. Voisiko saponiinip itoinen suopayrtti korvata luonnonmukaisen tai allergisen pyykkääjän kaukaa tuodut pesupähkinät? Toinen osa, Kesän ja syksyn kasvit, julkaistiin vasta 1943. Rautavaara kertoo syyn: ?Sen piti valmistua kesäkuussa 1942, mutta silloin rintamalta saamani loma riitti vain I osan painokuntoon saattamiseen.? Rubén Hidalgo / istockphoto kirjahylly Annakaisa Vänttinen P.S. Kotimaiset omenat voi viipaloida ja kuivata kuorineen. Kuivatut luonnon antimet säilyvät jopa vuosia syömäkelpoisina. Ruokalusikallinen marjajauhetta vastaakin noin puolentoista desin annosta tuoreita marjoja. Juurekset voi viipaloida ohuiksi tai raastaa karkeaksi raasteeksi ennen kuivattamista. Mihin kasvimme kelpaavat? annakaisa vänttinen jukka pakarinen / skoy Kuivatuissa ruusuissa säilyy hienostunut tuoksu. mäisen verkon päällä. Jatkosodan alun jälkeen varastojen loputtua ja muutaman huonon satovuoden Toivo jäljiltä pula-aika vaihtui milrautavaara oli luonnonmukaisen tei nälänhädäksi. Juurestenkin maksimilämpötila kuivauksessa on 50 astetta. Kun omenat kypsyvät, kuivaaja tietää mitä tehdä. Lämpötila ei saa nousta kuivauksen aikana yli 30 asteen. Mutta osattiin sitä ennenkin. Löysin kirpputorilta aarteen 1940-luvulta: Toivo Rautavaaran kaksiosaisen Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan. Siinä kerrotaan, miten kasvejamme voi käyttää: ?Leivän lisänä, ruoan aineksina, mausteina, kahvin ja teen korvikkeina, lääkkeinä, rehuna sekä teknillisiin tarkoituksiin.? Kirjasta löytyvät edelleen suositut voikukka, nokkonen, suolaheinä ja ruusunmarja resepteineen, mutta oletko kokeillut koiranputkimuhennosta tai juolavehnäkaljaa? Viipurilaissyntyinen professori Toivo Rautavaara (1905? 1987) oli hyötykasvitutkija, kansanvalistaja ja maatalousja metsätieteiden tohtori. Hän oli edelläkävijä luonnonmukaisen viljelyn, ympäristöä kunnioittavien elämäntapojen sekä luonnon monimuotoisuuden puolesta puhujana. Sotien aikana elintarvikkeiden säännöstely kiristyi. Tuonti pysähtyi ja siemenistä sekä lannoitteista oli puute. Myös hukka- ja jälkilämpöä voi hyödyntää kuivauksessa esimerkiksi lämpöpatterin, jää- ja pakastinkaappien tai leivinuunin yhteydessä paloturvallisuus huomioiden. Kun sadonkorjuu etenee kohti syksyä, kuivaajan valikoima laajenee sieniin, marjoihin, juureksiin ja hedelmiin. Ohutmaltoiset sienet kuten mustatorvisieni ja suppilovahvero soveltuvat hyvin kuivaukseen, mutta myös viipaleiksi leikatut tatit kuivuvat nopeasti 35?40 asteen lämmössä. Marjoista parhaiten kuivaukseen soveltuvat mansikka ja mustikka. Kuivauksen aikana kasveja pöyhitään ja yöksi ne siirretään sisälle. Kansanhuoltoministeriö tilasi Rauviljelyn tavaaralta kirjan helpottaedelläkävijä. maan nälkää ja kannustamaan kauppa- ja ravitsemusliikkeitä ottamaan luonnon antimia valikoimiinsa. Kuivattujen marjojen paino on vain kymmenen prosenttia tuoreen marjan painosta. Katso poimintoja kirjan resepteistä osoitteessa www. suomenluonto.fi. 15/2013 Suomen luonto 69. Vaikka jauhetusta lumpeenjuurakosta saisi varmasti hyviä leipäjauhoja ja sananjalasta maukasta kahvinkorviketta, löytyy kirjasta vinkkejä nykypäiväänkin. Yrtit ovat kuivia, kun lehdet murenevat helposti ja varret napsahtelevat poikki. Kuivattu sato pakataan tiiviisin pelti- ja lasitölkkeihin, joissa ne vievät vähän tilaa. Jos epäilet, että kasveihin on jäänyt vähän kosteutta, niitä voi säilyttää paperipusseissa. Ulkona kuivaaminen on vaivatonta, mutta jos sää on kolea ja sateinen, voi kasveja kuivata myös sisällä lämpimässä ja kuivassa tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Muodikas horta on löytänyt tiensä kaupunkilaisten lautasille ja trendilehtien palstoille. Lehdet ja varret kannattaa kuivata erikseen. Kuulostaa tutulta tänäkin päivänä. Kirja paneutuu aiheeseensa pula-ajan pieteetillä
/ 0,15 kg 5,5 kWh / 0,55 . kotona Säilö kesä kuivaamalla! Kasvikuivurilla voit säilöä marjat, sienet ja puutarhan sadon sekä kuivata omat retkieväät. Suomen Luonto vertaili neljää kuivuria. teksti ja kuvat markus sirkka Kuivurit puntarissa Vertailtavat kuivurit ovat hyvin erihintaisia: OBH Nordican saa kuudella kympillä, kun taas testin kallein maksaa yli 450 euroa. Matalimmat lämpötilat ovat tarpeen esimerkiksi yrttejä ja sieniä kuivatessa. Mittausten mukaan lämpötila nousee Kuivatuspinta-alojen ja kuivatusaikojen vertailua OBH Nordica Evermat Orakas Excalibur 70 Suomen luonto 15/2013 Lakat maistuvat tuoreina, mutta niitäkin voi kuivata. kuivattamisen aikana Orakasta lukuun ottamatta helposti termostaatin lukemaa korkeammaksi ja samalla liian korkeaksi. Termostaatillisissa malleissa lämpötilaa pystyy säätämään pienemmäksi. / 0,14 kg 2,7 kWh / 0,27 . Hinta on tässäkin tapauksessa verrannollinen harrastuksen määrään ja vakavuuteen. OBH Nordicaa voi suositella satunnaiseen ja pienimuotoiseen käyttöön, kun taas kalliimmat Excalibur ja Orakas ovat täysiverisiä kuivureita, joiden rajat eivät heti tule vastaan. Vaarana on myös rakenteen ja maun muuttuminen. Ne ovat käteviä: laite sammuu itsestään ilman vahtimista ja lämpömittari kertoo lämpötilan. Sen kuivauksessa OBH Nor- Omenasiivut (kuivuri täynnä) Tuore / kuiva / kuivumisaika (tuntia) Energiankulutus & kustannus Yksi kilo omenan siivuja tai renkaita ekosähköllä, 0,10 . Molemmat voi toki hankkia erikseen. / 0,14 kg 7,3 kWh / 0,73 . Jotkin mallit vieläpä varoittavat, jos lämpötila nousee liian korkeaksi. Retkievääksi voi kuivata vaikka hernekeittoa. Silloin ne eivät enää kunnolla elvy liotettaessa. Orakkaan kuivatuspinta-ala kaksinkertaistuu erikseen myytävillä lisähyllyillä, mikä on esimerkiksi mustikoita kuivates- sa paikallaan: yhdelle hyllylle mahtuu litra, lisähyllyjen kanssa ämpärillinen. Myös Evermatiin voi hankkia lisähyllyjä. Lämpötilan säädin on tarpeen, sillä eri raaka-aineita kuivataan eri lämpötiloissa. Evermat on edellisten väliltä, ja sillä pienet määrät kuivuvat melko tehokkaasti. Excaliburissa kuivatuspinta-alaa on eniten, hulppeat 0,72 neliömetriä. / 0,12 kg 10 h / 2 prk 5 h / 2 prk 5,5 h / 3?4 prk 4 h / 6?7 prk. / kWt / paino kuivattuna 2 prk hernekeittoa kuivumisaika / kuivuriin mahtuva enimmäismäärä 1,5 kg / 0,25 kg / 15,5 t 1 kg / 0,17 kg / 8 t 2,1 kg / 0,30 kg / 8 t 2,6 kg / 0,38 kg / 6,5 t 3,1 kWh / 0,31 . On tärkeää, että lämpötilan saa säädettyä riittävän matalaksi, ettei- yrtit ja sienet kuivuvat matalammassa lämmössä. vät kuivattavat tuotteet ylikuivu koviksi koppuroiksi. Orakkaassa mitatut lämpötilat olivat termostaatin lukemaa pienempiä. Lämpömittareita kuivureissa ei ole vakiovarusteena, mutta Excaliburista ja Evermatista on ajastimet. Lämpömittareista malli, jossa anturi on uuninkestävän johdon päässä, on toimiva. Orakkaassa on tilaa puoli neliötä ja loput kaksi kuivuria jäävät selvästi taakse
Ilmavirta kulkee alhaalta ylös. Lämpötilaa ja ilmankiertoa säädetään kannen venttiilillä. Hernekeitto kuitenkin kuivui, vaikka aikaa se vei. Evermatilla hernekeiton kuivaus onnistui, mutta enemmän vettä sisältävien kuivattavien ruokien kanssa sen kuperat kuivaustasot voivat olla ongelmalOBH Nordica lisia soseen pakkaantuessa paksuksi kerrokseksi. Orakkaassakin tarvitaan leivinpaperi, ja kuivatusnopeus oli samaa luokkaa Evermatin kanssa. Kuivattaa epätasaisesti, hyllyjen paikkaa täytyy vaihdella. 4 kpl pyöreitä päällekkäin pinottavia muovirunkoisia kuivatushyllyjä, joissa teräsverkko. Lisävarusteena kaksi tasoa, 42 ?. Halkaisija 28 cm. Pieneen tarpeeseen pienikokoinen laite. Excaliburiin saa erillisiä teflonpintaisia kuivatusalustoja, joihin ei tartu tahmeakaan kuivatettava. Excaliburissa lämpövastus ja tuuletin ovat laitteen takaseinässä, ja lämmin il- Evermat ma puhaltaa hyllyjen suuntaisesti ja leviää tasaisemmin kaikille tasoille. Lämpövastus ja tuuletin kuivurin alla. Lämpövastus ja tuuletin kuivurin alla. Hiljaisin. Kokoonsa nähden melko kallis, mutta ajastin ja tehonsäätö mainioita. ????? Orakas 5521 455 . n Excalibur Kuivureiden hinnat 60?450 euroa. Orakas 15/2013 Suomen luonto 71. Laite kuivaa tasaisesti kuivurin eri osissa. Lämpötilan säätö 35?68 °C mahdollistaa monenlaisten tuotteiden kuivaamisen. Muovia. Sen reiät ovat pienet ja kosteus poistuu heikosti. Muovia. Ilmavirta kulkee alhaalta ylös. Merkkivalo. Teho 700 W. Halkaisija 28 cm. Korkeus 30,5 cm. Kuivatusala 0,24 m². Mukana ohje- ja reseptivihko. Lämpötilan säätö 0?60 °C mahdollistaa monenlaisten tuotteiden kuivaamisen. Pieni kapasiteetti, jota voi kasvattaa erikseen ostettavilla lisätasoilla. Kiinteää ruokaa voi kuivata kilon kerrallaan, 250 g / taso. Muovia. Kuivaa tasaisimmin, kätevät ajastin ja lämpötilan säädin. Kuivatusalustat kannattava lisähankinta. ????? dica osoittautui heikoksi, sillä runsaasti nestettä sisältävän tuotteen alle tarvitaan alusta, esimerkiksi leivinpaperi, mikä estää ilman virtaamista. Tilava, mutta vain ohuet viipaleet mahtuvat. Lämpövastus ja tuuletin kuivurin alla. Ilmavirta kulkee alhaalta ylös. Muissa kuivureissa suunta on alhaalta ylöspäin tasojen läpi. Kuivattaa tasaisesti, mutta hyllyjen paikkaa kannattaa vaihdella. 5 kpl irrotettavia 33 x 33 cm alumiinihyllyjä. Lisävarusteena lisähyllyjä, 13 . Orakkaassa ja varsinkin Excaliburissa kuivuminen oli tasaisempaa, kahdessa muussa tasojen järjestystä pitää vaihdella enemmän. + 22 ?:n toimituskulut Valmistusmaa USA www.ssj-import. com www.excaliburdehydrator.com Ajastin ja lämpötilan säädin. Teho 600 W. Kovaäänisin. Koko 42 x 48 x 35 cm. Kuivatusala 0,72 m². Mukana englanninkielinen ohje- ja reseptivihko. Helppokäyttöinen, suosituslämpötila-asteikko termostaatissa. 26 tunnin ajastin helpottaa käyttöä. Laatikkomallinen. + 25 euron postimaksu Valmistusmaa Suomi www.marlemi.fi Termostaatti, portaaton lämmönsäätö. Pääkytkin ja merkkivalo. Irrotettava liitosjohto. Ei ajastinta. Teho 1100 W. Koko 34 x 34 x 69 cm. Kuivatusala 0,5 m². Mukana ohjevihko. Lämpötilan säätö huoneenlämmöstä 50 °C mahdollistaa monenlaisten tuotteiden kuivaamisen. Tilava kuivuri, jonka hyllyväleihin (70 mm) mahtuvat isommatkin tuotteet, esimerkiksi kokonaiset sienet ja yrtit. Helppokäyttöinen ja tukeva. Metallista valmistettu kaappimallinen kuivuri. Kuivattaa epätasaisesti, hyllyjen paikkaa täytyy vaihdella. 5 kpl pyöreitä päällekkäin pinottavia muovisia kuivaustasoja, joiden korkeutta voi säätää. Isommat tuotteet mahtuvat hyllyjä vähentämällä. Lämpövastus ja tuuletin takaseinässä, puhaltaa poikittain tarjottimien läpi. Yhdeksän kpl 38 x 38 cm:n kokoisia muovisia hyllyjä, joissa irrotettava muoviritilä. Lisävarusteena Paraflexx-alustoja nestemäisille kuivattaville. Tilavin. Halkaisija 32 cm. Kuivaa kokoonsa nähden melko suuren määrän, mutta tuskastuttavan hitaasti. Se tosin ei ole iso vaiva, mutta vaatii tiheämpää kuivumisen seuraamista. KUIVURITESTI Merkki / Malli / Hinta Ominaisuuksia & kuivatuspinta-ala Käytettävyys Rakenne Kuivausritilät Arvio laitteesta OBH NORDICA 6772 59,90 ? Valmistusmaa Kiina www.obhnordica.fi Halkaisija 34 cm. Korkeus 23 cm. Käynnistyskytkin. Teho 240 W. Kuivatusala 0,37 m². Mukana ohje- ja reseptivihko. Kuivatustasojen korkeutta voi säätää. Ei termostaattia tai ajastinta. / kpl. Tilava, kestävä, kuivattaa monipuolisesti. Kotimainen, kallis, mutta laadukas. ????? Excalibur 4926 390 . Edullisin. ????? Evermat 315 ? Valmistusmaa Ruotsi www.harrymarcell.fi Lämpötilan säädin. Ajastin
RETKELLÄ Ahkovárri on hyvä päiväretkikohde Näköalapaikka Paistunturin erämaahan Ahkovárri Tenojokivarressa on Utsjoen korkeimpia tuntureita. Omaleimaisen muotonsa takia tunturi on seudun persoonallinen maamerkki. Ahko on saamea ja tarkoittaa mummia tai vanhaa emäntää ja várri tunturia. Helpoin reitti tunturiylängölle lähtee Tenon rantatieltä Outakosken läheltä Suvannon (Savu) kohdalta. Siitä huolimatta se on normaalikuntoiselle helposti huiputettava. teksti ja kuvat jorma laurila Huipulle nousu kestää Tenolta rauhallista vauhtia noin kolme tuntia. Nuuksio postimerkissä Luomulomalle Uusin postimerkkiin ikuistettu kansallispuisto on Nuuksio. Polun puihin ja kiviin maalattu viitoitus johtaa ylhäällä olevalle yksityiselle tunturimajalle. Kun maja alkaa näkyä, pysytään oikeanpuoleisella haaralla. Vanhan Vartiamäen tilalla Joutsassa pääsee koirakin uimaan.. Hyvä huomiomerkki on punamullattu maatalousrakennus. Jos kaipaat toiminnallista lomaa, voit varata majoituksen ja samalla tekemistä jostakin maamme noin 50 luomumatkailutilasta. Monilla tiloilla voi myös osallistua talon töihin kuten heinähommiin tai käydä vaikkapa ratsastusretkellä. Majoitus vaihtelee telttamajoituksesta täysihoitoon. www.luomu-liitto.fi/luomumatkailu 72 Suomen luonto 15/2013 MARIANNE KOSONEN Retkellä voi nähdä myös poroja. Ahkovárrin kivinen nokkakyömy osoittaa länteen. Merkin on kuvannut ja suunnitellut taiteilija Teemu Ollikainen. Kansallispuistoja kuvaavassa postimerkkisarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Pallas?Yllästunturin, Torronsuon sekä Selkämeren kansallispuiston postimerkit. Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueella. Kesällä ei Suomea parempaa matkailumaata olekaan
Nousua kertyy miltei 450 metriä melko lyhyellä matkalla. www.melontajasoutuliitto.fi Sukukypsä isolampikorentokoiras. Tunnelmointia Roineella. 15/2013 Suomen luonto 73. Vesistöjen äärellä kannattaa seisahtua hetkeksi silmäilemään myös pienempiä siivekkäitä. Sudenkorennot ovat aktiivisimmillaan aurinkoisella säällä ja suosivat tuuletonta ilmanalaa. Lännessä komeilee Norjan jylhiä lumituntureita. Jotta näköalojen ihailu sujuisi mukavasti, kannattaa ottaa mukaan tuulenpitävä takki ja villapaita. Maasto on helppokulkuista tunturinummea, ja vasta lopuksi on lyhyt jyrkkä nousu. Huipulle nousu Tenolta kestää kolmisen tuntia. Ylhäältä avautuu tämän perän tunturimaisema kaikessa komeudessaan. kuvat esko inberg Liikkeellä luonnossa Utsjoki Ahkovárri Karigasniemi © Karttakeskus, Lupa L8530 Inari Ahkovárri kohoaa Paistunturin erämaassa noin seitsemän kilometrin päässä Tenon rantatieltä. Teno on tällä kohdalla noin 110 metriä merenpinnasta, ja patikointia tunturin laelle 557 metrin korkeudelle tulee seitsemisen kilometriä. Lähtöpaikka on Tenon rantatien varrella Suvannon (Savu) kohdalla Outakosken kylän tienoilla. Isolampikorento esiintyy koko maassa, ja sen lentoaika huipentuu kesäkuussa. Isolampikorento on keskikokoinen sudenkorento, noin 31?38 milliä pitkä ja sen läpinäkyvissä siivissä on punaiset täplät. Selkäpuolella näkyy sukukypsällä koiraalla mustalla pohjalla oleva punainen kuviointi, naaraalla yleensä kellertävä. Kooltaan hieman pienempi pikkulampikorento ja harvinaisempi täplälampikorento muistuttavat suuresti isolampikorentoa. Se on runsaslukuisimpia ja yleisimpiä sudenkorentojamme eikä kovin vaatelias elin ympäristöstään. Soutu tarjoaa erinomaista liikuntaa hartiaseudulle, ja ohikiitävät maisemat ovat luku sinänsä. Taitojaan voi kohentaa osallistumalla Suomen melonta- ja soutuliiton kursseille. Suolampien, suojaisten lahtien ja seisovien pienvesien äärellä viihtyy isolampikorento. Sudenkorennot ovat taitavia lentäjiä ja ne pystyvät jopa peruuttamaan ilmassa. Hyttysiä parveilevana kesäpäivänä sudenkorento on jopa toivottava seuralainen harventamaan ympärillä pörrääviä kiusan kappaleita. Sari Kantinkoski Tyypillinen isolampikorennon elinympäristö on rehevä, seisova pienvesi. marika eerola Airot vinkuvat hankaimissa eikä kokka pysy täsmälleen suunnassa, mutta vene kiitää sulavasti järven aalloilla. Louhikkoon kätkettiin aikoinaan poronlihoja piiloon, jotteivät sudet ja ahmat päässeet niihin käsiksi. Kuivalla ilmalla pärjää hyvin tavallisilla retkikengillä. Suomessa lampikorentolajeja on viisi. Isolampikorento on peto, joka käyttää ravinnokseen muita hyönteisiä. Karigasniemestä ajomatkaa tulee noin 25 kilometriä, Utsjoelta 75 kilometriä. . Guivi, Utsjoen korkein tunturi, häämöttää kaukana koillisessa, idässä erottuu louhikkoinen Aitecohkka. Sitten nousu tasoittuu ja Ahkovárri näkyy kuin tarjottimella. Saameksi aite tarkoittaa tarkoittaa aittaa. Itäpuolella siintää Akujärvi ja kaksi palsasuota. Tämä näkyy kiinnostavasti luonnon vaihettumisena. Kiipeäminen laaksosta ylängölle kestää rauhallista vauhtia noin tunnin. Aitosudenkorennoille tyypillisesti se väijyy saalistaan hyvästä tähystyspaikasta ja singahtaa sitten saaliin perään. Ylhäällä voi tuulla ja olla paljon viileämpää kuin alempana. Etelässä erottuu Akujoen rotko ja Ailigastunturi linkkimastoineen. Polkua kannattaa jatkaa vielä puolisen tuntia ja suunnata vasta sitten sopivasta kohdasta lännenpuoleiselle satulalle. Karhua ei mikään pidellyt; se työnsi suuretkin lohkareet sivuun ja söi lihat. Kaukana kaakon suunnalla näkyy Njavgoaivin helposti tunnistettava pyöreämuotoinen hahmo. Hyvä määritysopas auttaa tunnistamisessa, mutta isolampikorento on yleensä runsaslukuisempi rehevimmillä pienvesillä kuin lähisukulaisensa. Ahkovárri kuuluu Paistunturin erämaa-alueeseen, www.luontoon.fi/retkikohteet/eramaalueet/paistunturi. Soudan, huopaan Suojaisten vesien isolampikorento Kesäkuu on ehtinyt puoliväliin ja polut houkuttelevat luonnossa liikkujaa ulkoilemaan. Kiikari ja hyvät eväät ovat tietysti itsestäänselvyys.
Höristelin korviani. Pahat aavistukseni kävivät toteen, kun astuimme päänäyttelysaliin. Tiedot valituista kohteista tulevat karttaa ympäröiville näytöille. Näyttelyyn liittyen on julkaistu samanniminen kirja (SKS 2013), jota myy Kansallismuseon museokauppa. warner music Nuuksion kansallispuistoon pääkaupunkiseudulla avattiin 31. päinvastoin. Kaamos, pureva pakkanen, kuutamo ja revontulet tarjoavat hänelle hienoja kuvaushetkiä. ja sen arkkitehtuuri nouseekin näyttelyitä kiinnostavammaksi. Mielestäni elämykset saadaan luonnosta ja tieto luontokeskuksista. Puuta sen sijaan on paljon . Sitä hallitsee puinen Sotkanmuna, minkä sisällä on Osmo Rauhalan taideteos Peliteoria shakkia pelaavine joutsenineen. Takaseinällä on elävää kuvaa luonnosta. Talossa on auditorio ja neuvotteluhuoneita sekä à la carte -ravintola. Paketti on niin moderni, että Haltian esitteen Nokian kumisaapasmainos näyttää vanhanaikaiselta. Haltian No onkos tullut talvi... Keskellä kesää voi viivähtää talven tunnelmissa Ylä-Lapin luontokeskuksessa Siidassa. Näyttelyssä Sininen hetki on esillä luontokuvaaja Martti Rikkosen kuvia Ylä-Lapin talvesta. Inarilaista Rikkosta talvi ei masenna . E. Sen kautta saa myös yhteyden kansallispuistossa toimiviin yrittäjiin. Haltia on suuntautumassa näyttelykeskusta voimakkaammin tapahtumakeskukseksi. Infopiste antaa tietoa maamme luontokohteista ja retkeilymahdollisuuksista. www.siida.fi martti rikkonen Radio suomessa vietetään Luonto-Suomen kesää 26.6. klo 18?20. Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho tunnelmoivat keskikesän maisemissa. Myös kuuntelijat voivat kertoa ohjelmassa omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan, p. Lattialla on virtuaalinen Suomen kartta, jota myöten voi harppoa Suomen kansallispuistoihin ja retkeilyalueille. Kartta-aarteita A. saakka. rakennuksessa . Muista elämyksistä vaikuttavimpia on pimeässä luolassa nukkuva karhu. Yleisnäkymä on niukka; dioraamoja, eläimiä, kasveja tai vaikkapa kiviä Haltiasta ei löydy. Saman katon alla pitäisi saada tuntuma luontoon, joka ulottuu Hangosta Utsjoelle ja jota värittävät neljä vuodenaikaa. Avajaistilaisuudessa korostettiin, että Haltia tarjoaa ennen kaikkea luontoelämyksiä. Virikkeitä tapani mikkola / Suomen luontokeskus haltia Vinkkejä moneen menoon! Päänäyttelysalin panoraamaseinää. ulkoverhoilu on puuta. 74 Suomen luonto 25/2013 Kartat kertovat kansalliskirjasto kansallismuseon näyttelyssä Avartuva maailma . Tavoite on kova. Panoraamat ovat eturivin luontokuvaajiemme mielimaisemia ja mukana ovat äänet. Näyttelyyn voi tutustua 29.9. Sen tarkoitus on olla portti Suomen luontoon. Nordenskiöldin kokelmasta voi nähdä maailman arvokkaimpia vanhoja karttoja 1400?1900-luvuilta. Luonnontutkija Adolf Erik Nordenskiöld (1832?1901) alkoi kerätä karttoja valmistellessaan tutkimusretkiä Jäämerelle. 0203-17 600, radio.suomi@ yle.fi. paavo lehtonen / Suomen Luontokeskus haltia Mikä kesä! Tervetuloa virtuaaliluontoon! Alice Karlsson Ylä-Lapin talvinen aurinko.. Ilokseni retkineuvonnan luukulla oli tungosta. Sen terassilta avautuu näkymä Nuuksion Pitkäjärvelle ja rakenteilla olevalle valtavalle tapahtumakentälle. toukokuuta uusi luontokeskus Haltia, uudenlainen näyttely- ja tapahtumakeskus
Kirjan rakenne on hieman sekava, mistä kolahtaa pieni miinus muuten hienolle tietoteokselle. Teksti antaa sopivasti lisätietoa kuvatuista ilmiöistä. (JM) ????? Telttailua 1970-luvun tyyliin. Muistatko oranssin teltan? hannu huovila / vastavalo Miten ennen tultiin toimeen niin vähillä tavaroilla. Susikiistoista kirjoittajan olisi ollut hyvä tarjota vaikeaselkoisen teorian rinnalla tai sijaan kokemuksia kotiseutunsa Kainuun tilanteesta. Kirjaa hallitsee yllättävästi kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden läpikäynti, ja suomalaisen tiedon esittely jää paikoin ohueksi. Kainuun susia nähdään Hannu Hutun kuvissa. Tuuri on tallentanut sinisimpukoiden matot etelärannikon kalliopohjilla ja Lapin jokien jokihelmisimpukat. Viimeinen jakso lähetetään 30.7. istockphoto Kirkkaasti veden alta Valkolehdokki? Opettele unhoon jääneitä luonnonkasveja nettisivustojen avulla, pinkka.fi, luontoportti.fi. Jussi Murtosaari & Petri Mäntynen: Perhosten vuosi (Minerva 2013) Kirjaa lukiessa voi vain aavistaa, miten valtavan työn perhosten kuvaaminen on vaatinut. Teosta höystävät kerrassaan upeat kuvat. ????? antti halkka Jarmo Latva & Lisse Tarnanen: Suomen käärmeet ja liskot (Madella 2013) Maamme matelijat kyy, rantakäärme ja kangaskäärme sekä liskot sisilisko ja vaskitsa ovat saaneet arvoisensa monipuolisen kirjan, joka sisältää aimo annoksen tietoa näistä maan hiljaisista. Onpa kirjassa paljastuskin: Suomessa elävä vaskitsa on uusien dna-tutkimusten valossa eri laji kuin muualla Skandinaviassa tavattava laji. Vapaan veden asukeista kirjan sivuilla kurkistelevat kalat, harmaahylje, äyriäiset ja meduusat. Tuuri näyttää myös rehevöitymisen takia rönsyilevät rihmalevämatot ja kuolleet pohjat. (AK) ????? Mervi Laaksonen: Susi (Maahenki 2013) Kotimaista susikirjaa on odotettu. www.etarkkailija.fi Vedellä on Suomessa laajempi läänitys kuin vaikkapa Unkarin koko pinta-ala. Tarkkailija on karttapohjainen palvelu, jossa voi määrittää itseä kiinnostavat aihepiirit kuten ympäristö ja luonto tai rakentaminen. Mukana on aikuisten perhosten lisäksi eri kehitysvaiheita ja monenlaisia elinympäristöjä. Ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Solidan yhdessä kehittämästä Tarkkailija-palvelusta saa nyt tietoa oman elinympäristönsä tapahtumista sähköpostiin tai älypuhelimeen. (AH) ????? 15/2013 Suomen luonto 75. Uusi digitekniikka ja sukeltaja?valokuvaajan vanhanaikainen sinnikkyys yhdistyvät hedelmällisellä tavalla. Kirjaa lukiessa tajuaa, miten suuri osa maamme vesikamarasta on suodattamalla elantonsa hankkivien simpukoiden ja muiden eliöiden hallussa. TV1:n kesäsarjassa Lomamatka 70-luvulle kolme porukkaa lähtee lomalle 1970-luvun varustuksella ilman kännyköitä, iPadeja, pelikonsoleita ja navigaattoreita. Mitähän lomasta tulee ilman Facebook-päivityksiä. Jokia ja järviä on 34?500 neliökilometriä ja merivesialueita 55?000 neliökilometriä. Kun vielä aluemeriinkin kuuluu 29?000 neliökilometriä, vesi-Suomea on yhteensä reilusti yli satatuhatta neliökilometriä. Tämän suuren maailman tuo nyt näkyville Pekka Tuuri kirjassaan Vedenalainen Suomi (WSOY 2013). Kuvat ovat ällistyttävän hyviä. Valokeilassa 14.7. hypätään puhtaiden vesien puolesta Tänä vuonna Big jump -tapahtuman teemana ovat joet. big jump istockphoto www.rivernet.org Tarkkailija vahtii elinympäristöäsi yle kuvapalvelu Haluatko tietää asuinpaikkasi lähelle suunnitelluista rakennushankkeista tai kiinnostavatko mökkivesistösi mahdolliset ruoppaukset. Kuvat ovatkin tässä kirjassa erityisen kiinnostavia. Siitä tuli melkoinen tietopaketti. Sarja nähdään TV1:ssä tiistaisin klo 20
Epätavallisen pesäpaikan löysi ja valokuvasi Hannu Aarnio Kerimäellä touko? kesäkuun taitteessa vuonna 2010. 76 Suomen luonto 15/2013. Sallassa kuvattu kasvi on pihoiltakin tutun rönsyleinikin kukinnoltaan kerrottu muoto. Kattohaikaraa katsomassa ?Näin kattohaikaran laskeutuvan läheiselle pellolle syömään. Lähestyin lintua varovasti vähän kerrassaan, suurimman osan kuvista sain 50?70 metrin päästä. Nämä suloiset ketunpoikaset tapasin äskettäin. Pesäkammiosta erottuu kymmenkunta toukkakennoa sekä muita suurempi kennomalja, johon kuningatar on kerännyt mettä?. Sain monta otosta repolaisista?, kertoo ketunpoikaset Loviisassa toukokuussa ikuistanut Jonna Östbye. Leinikeistä on moneksi ?Joenrannassa kasvoi muutama vuosi sitten erikoisia kasveja, jotka asiantuntijat tunnistivat pallerorönsyleinikeiksi?, kertoo Lea Silén. ain v a h a irj k o t iainen ja ut Ra inen ntt Ismo vä eet an kaisa itt a m i To ann si! tarinoita uviasi ja intokirja a v a Lähetä k /h .fi to menluon w w w.suo Havaintokirja uudistui! lukijoiden oma luontopalsta toimii nyt sekä lehdessä että netissä. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Ketunpojat ?Minulle tapahtuu monesti huikeita kokemuksia luonnossa. Niitä oli viisi, joista kaksi jäi mallikseni. Haikara ruokaili puolisen tuntia, joi päälle ja jatkoi matkaansa palaamatta enää muina päivinä?, kertoo Sakari Sipilä huhtikuun lopulla Merikarvialla kuvaamastaan harvinaisuudesta. Grillikodan yllätys ?Kimalainen meni ja teki pesän grillikotamme istuinpaikan porontaljaan
Kuva on toukokuulta 2009, jolloin orava ja fasaani osuivat samaan aikaan etsimään talven jäljiltä ruokintapaikalle jääneitä siemeniä,. Harmi että kangasperhoset lentelevät vain alkukesästä?, kertoo kuvan ottanut Päivi Ronkainen. Rähinää ja yritystä ?Urossiili yritti paritella naaraan kanssa pihallamme. Naaras huohotti ja rähisi erikoisesti koko ajan eikä meinannut hyväksyä vimmatusti ympärillään pyörivää urosta. Pariskunnan kuvasi Riika Vilkko toukokuun alussa Helsingissä. Alkulämmittelyä? Lohjalla saatiin matelijavieras toukokuun alussa.?Trampo- liinin musta kangas kerää hyvin lämpöä. Kaunokaiset olivat kiitollisia kuvattavia, sillä ne pysyivät yllättävän kauan paikoillaan. Kaunis monisävyinen pikkuinen perhonen. Tämän oli huomannut myös sisilisko, joka piti siirtää varovasti pois ennen pomppimisvälineen kokoamista?, kertoo kuvaaja Joni Sundström. 15/2013 Suomen luonto 77. tarinoi kuvaaja Harri Luojus Lakialalta. Eksoottinen sorsavieras ?Mandariinisorsaa oli ihan pakko päästä kuvaamaan, etenkin kun se tuli niin lähelle kotia.? Harvinaisuuden kuvasi Anja Akujärvi Ivalossa toukokuun ensimmäisinä päivinä. Helluntain kangasperhonen Polvijärvellä ikuistettiin toukokuussa kangasperhonen. ?Kangasperhoset yllättivät läsnäolollaan aurinkoisena helluntaiaamuna. Pihan valtias ?Fasaanikukko antaa kyytiä niin kissoille kuin samaa ruokintapaikkaa käyttäville oravillekin. Kerran se pääsi selän päälle, mutta naaras ravisteli sen heti pois. Pyöriskelyä kesti 10?15 minuuttia, kunnes uros juoksi pois.
ain v a h a irj k o t Punakylkirastaan poikaset ?Punakylkirastas oli tehnyt pesän kaatuneen puun päälle, aivan polun viereen, josta poikaset oli helposti nähtävissä.? Koko maassa pesivän punakylkirastaan poikaset kuvasi toukokuun loppupuolella Helsingissä Riika Vilkko. Vaara kukassa Tamperelaisella kosteikolla seurattiin toukokuun 2007 lopulla elämän ja kuoleman näytelmää: ?Pääsin katsomaan aivan läheltä, kuinka suopursun kukinnossa väijynyt kukkahämähäkki sai saaliikseen pahaa aavistamattoman kukkakärpäsen?, kertoo tapahtuman valokuvannut Katri Mäkinen. Oravan kevätherkut Muninta menossa ?Orava ilmestyi vaahteraan, jossa kirjosieppo lauloi ?Mökin portailla istuessamme huomasimme lokin käyttäytyvän oudosti pesällään, se vaihtoi asentoa ja ihan selvästi ponnisteli. Lopulta se kyllästyi vaanimiseen ja kiipesi ylemmäksi syömään tuoretta vaahterasalaattia. Oravan keväisen herkutteluhetken kuvasi Lappeenrannassa Tapani Räsänen. 78 Suomen luonto 15/2013. Sain kuvattua kalalokin muninnan ensimmäistä kertaa, vaikka pesintää on muuten saatu seurata mökin pihapiirissä kymmenisen vuotta?, Tuula Makkonen Joensuusta raportoi toukokuun tilannekuvastaan. innokkaasti pöntön vieressä. Sieppo hätäili kovasti, kun kurre tuli metrin päähän pöntöstä. Se oli pitkän aikaa paikallaan ja kyttäsi ilmeisesti sieppopaistia
Toisin kuin Viikin aikuiset metsäkauriit, nämä nuoret eivät lähteneetkään heti karkuun, vaan toinen niistä jäi uteliaana katselemaan puuhiani. Olen nähnyt Viikissä myös neljän aikuisen metsäkauriin lauman. Paikka oli ainakin puolen kilometrin päässä merestä. Katon rajassa ei ollut pesälle tukea, eivätkä niille tehdyt levyt sillä kertaa kelvanneet?, muistelee kuvan ottanut Anne Salonen parin vuoden takaisia Norskärin tapahtumia. Hauet pellonojassa ?pyöräillessäni satuin huomaamaan pelto- ojassa paikallaan pysyttelevät hauet. Hienoa nähdä, että perheonni kukoistaa ahtaasta elinympäristöstä huolimatta?, kuvailee kuvan napannut Ville Hiltunen. Metsänvartija ?Olin toukokuun alussa kuvausretkellä Vihdin kirkonkylällä ja tämä naakka lensi pesäänsä ja tuijotteli sieltä uljaana kuin metsänvartija ikään?, Satu Mali kertoo. 15/2013 Suomen luonto 79. Valo tuli sopivassa kulmassa ja kuvaaminen onnistui?, raportoi Pauli Rantanen huhtikuisesta haukien kohtaamisesta Helsingissä. Kaupunkilaiskauris näyttäytyi ?Kulkiessani toukokuun lopulla eräänä lauantai-iltana Helsingin Viikissä huomasin kaksi nuorta metsäkaurista muutaman metrin päässä minusta. Pääskyjen erehdys ?HaaraPääskyt päättivät sinä kesänä rakentaa pesänsä saarimökin terassille. Perheemme läsnäolo ei lintuja haitannut, mutta ne huomasivat paikan muuten huonoksi
Pulina täytti tyynen yön. Otin tänä vuonna osan lomaani huhti?toukokuun vaihteessa ja intouduin lintuharrastajana fillaroimaan iltaisin ja öisin pitkin pitäjää. Niitä kuitenkin tuntui olevan joka paikassa. Ensimmäisten pulputusten jälkeen en edes yrittänyt laskea niitä, mutta yli tuhat on mahdollista. Laineen Suomen luonto, tunnistusopas -teoksen voitti Aila Alestalo Halkiasta. Viitasammakko pulputti toukokuun lehdessämme kuukauden lajina. Lukijoilta: Kasvit tutuiksi Tämä innostaa taas opettelemaan uusia kasveja ja katsomaan luonnon kauniita yksityiskohtia. Elina mäkelä tampere ?Eläkeukkojen luonnonsuojeluprojekti? Riemastuttava juttu, joka teki hetkessä maailmasta paremman paikan! Virpi Bastman turku Ahvenanmaan runsauden äärellä Inspiroiva artikkeli. Muutti saman tien kesälomasuunnitelmamme. Tuomas vanamo helsinki Viitasammakot pulputtivat sadoin kurkuin . Kasvit tutuiksi 2. En ole käynyt sellaisen karunkaan järven rannalla, jonka jossain lahdelmassa ei olisi kuulunut vähintään yhtä pulputtajaa. Kesämökkien kaivetut lammet olivat suosittuja. Olen miettinyt, kestääkö viitasammakko paremmin niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet sammakoiden ja konnien hupenemiseen. Ahvenanmaan runsauden äärellä Lasse J. Linnunlaulua kuului, mutta yli kaiken kaikui viitasammakon pulputus. En ole aiemmin liikkunut näin paljon iltaisin ja öisin, joten en tiedä, oliko viitasammakoiden esiintymisessä jokin poikkeusvuosi. Onko viitasammakko kenties jopa hyötynyt kilpailun vähenemisestä vai onko se direktiivilajiksi pääsystään huolimatta aina ollut näin runsas? Olen koonnut esiintymispaikoista karttalinkkiluetteloa lähettääkseni sen kaupungin tekniselle toimelle ja ympäristösihteerille sekä Ely-keskukseen ja Metsäkeskukseen. Elfvikintie 4,4, Laajalahti, Espoo Elfvikintie Laajalahti, Espoo puh. (09) 8165 4400 puh. (09) 8165 4400 www.espoo.fi/villaelfvik www.espoo.fi/villaelfvik Elfvik mainos 5x5.indd Elfvik mainos 5x5.indd1 1 K 18.9.2009 18.9.200914:31:14 14:31:14 Tilaa suoraan verkkokaupastamme, www.yrjolanet.?. @ Äänestä . sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi . Tämä samaan aikaan, kun kuulin vain kaksi rupikonnaa ja alle parikymmentä tavallista sammakkoa. C M Y Löydät meidät myös Twitteristä! Juha Kylänpää Laitila mainos43x50_suomenluontoon.pdf 1 15.3.2013 15:15:3 Ympäristötutkimuksia ja tutkimusvälineistöä Wildlife Acoustics Kestrel tallentimet mm. -säämittarit lepakoiden tutkimiseen CM MY CY Villa VillaElfvikin Elfvikinluontotalo luontotalo The TheNature NatureHouse HouseVilla VillaElfvik Elfvik CMY twitter.com/ SuomenLuonto Laitilan Pitkäjärvi oli ensimmäinen ällistyksen kohde. ?Eläkeukkojen luonnonsuojeluprojekti? 3. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. ANNA PALAUTETTA! Suomen Luonto 4/2013 1. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 30.6.2013 mennessä. Osallistujien kesken arvotaan Norppapyyhe (Suomen Luonnonsuojelun Tuki). Toimittanut Alice Karlsson Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu? Lukijoilta Rauno Yrjölä / Kuvaliiteri Osallistu Paras juttu -kisaan! Mitä mieltä lehdestä
palaute@suomenluonto.fi Mistä tuli hakkuuehdotus? . Hyviä juttuja ja huippuvalokuvia! Huomioni kiinnittyi Ismo Tuormaan kirjoittamaan Nallesaari-juttuun, jossa kerrottiin Metso-ohjelmasta (SL 4/2013). Olemme saaneet muutaman yksittäisen arvostelevan palautteen lehtemme viime numeron (4/2013) takakannen automainoksesta. Mainokset eivät edusta lehden linjaa, vaan ovat ulkopuolelta ostettua ei-journalistista tilaa. Hylkäämme mainoksia vain, jos ne ovat julkaisijan keskeisimpien periaatteiden vastaisia tai loukkaavat hyvää makua, voimassa olevia lakeja tai rikkovat journalismissa sovellettavia hyviä toimintaperiaatteita. Tällaisia mainoksia meille ei ole tarjottukaan, koska ilmoitusmyyjämme on pätevä ammattilainen. Ilmoitukset ovat tärkeä osa lehden talouden perustaa. Jorma laurila päätoimittaja Luonnon rauhaa luonnossa liikkujalle! p. Viime Suomen Luonnossa (4/2013) on mukava juttu Pallasjärven jäiden lähdöstä. Heikki Aho Tampere Kiikarikolumnin tekijä . Metsäkeskus on puolestaan valtionapulaitos, ja sen rooli on tiedottaa metsänomistajille monista eri asioista, kuten hakkuista ja hoitotöistä mutta myös luonnonsuojelusta. Itse tiedotan Metso-ohjelmasta hyvässä yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. Jutussa sanottiin, että Metsäkeskus lähestyi maanomistajaa hakkuuehdotuksella. Seuraavassa lauseessa kuitenkin sanottiin, että metsänhoitoyhdistys lähestyy metsänomistajia tällaisilla kirjeillä. Minua kiinnostaa, kumpi taho Tuormaata lähestyi. Suomen Luonnossa 4/2013 sivulla 7 julkaistusta kolumnista Sinivuokon tuhat tykkäystä oli tipahtanut tekijän nimi pois. Jutun kirjoitti Antti Halkka. Toimitus pekka saari jonka yleensä luen kannesta kanteen. 0500 209 630, www.tunturikeimio.fi, MUONIO 15/2013 Suomen luonto 81. Esimerkiksi Pirkanmaalla noin 70 prosenttia Metso-ohjelman pysyvään suojeluun päätyneistä kohteista on Metsäkeskuksen välittämiä ja arvioimia alueita. Kaikissa Metsäkeskuksen alueyksiköissä on Metso-vastaava, jonka tehtävänä on edistää metsien suojelua ja metsäluonnon hoitoa. Kiitos hienosta lehdestä, Jukka Ruutiainen Metso -vastaava Suomen metsäkeskus Tampere Suu vai luusua? . Metsänhoitoyhdistyksen intressit ymmärrän, koska ne ovat puhtaasti taloudelliset. Sen lisäksi yksiköissä on useita muita luonnonhoitoon perehtyneitä asiantuntijoita. Sekä tekstissä että kuvan yhteydessä puhutaan joen suusta, joka kuitenkin on Ounasjoella. Järven laskukohta, siis laskujoen alku, on luusua. Tämä ei pilaa viehättävää juttua, mutta oikeista termeistä on syytä pitää kiinni. Mainokset eivät määritä lehden linjaa . Metsäkeskus ei ole yhden asian laitos, vaan me jaamme puolueetonta tietoa maanomistajille kaikesta metsään ja luontoon liittyvästä
Näin oravakin voisi syödä sitä jonkin verran heittämättä hen- keään . Iboteenihappo hajoaa elimistössä muskimoliksi. Punakärpässienen myrkkyjä ovat vesiliukoiset iboteenihappo, muskariini ja muskatsoni. Kun niittytalous vähitellen viime vuosisadalla hiipui, mesimarjan kasvupaikat umpeutuivat. Mesimarjan kukissa on kyllä sekä heteet että emit, mutta oma siitepöly ei hedelmöitä siemenaihetta. Tämä voisi suojella sitä vain lievästi myrkyllisiltä sieniltä. Toinen mahdollisuus saattaa olla se, että sienen myrkyt eivät tehoa oravaan. Pohjalaisten luhurikka on oiva nimitys mesimarjalle, sillä se kertoo heti kasvin ekologian. Niitto ja karja pitivät kasvipeitteen matalana, ja mesimarja kasvoi, kukki ja antoi satoa. Orava ei ole ainoa kärpässientä syövä eläin . harhanäkyjä syömisestä saattaisi kyllä seurata. Oraville on melko tyypillistä syödä jostakin sienestä vain vähän ja siirtyä sitten syömään seuraavaa. Aineet vaikuttavat keskushermostoon. Orava on jyrsijä, jonka ruuansulatus Lea Silvenius Mesimarjaa eli luhurikkaa kasvaa runsaasti Kauhavalla kesänviettopaikkamme lähimetsissä. Olen löytänyt paljon kukkivia mesimarjoja erilaisista ympäristöistä, mutten koskaan marjoja. Aiheina kasvit, kalat, linnut, matelijat ja sammakkoeläimet, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. . Johtuuko marjattomuus lähipelloilla käytetyistä myrkyistä? Timo patomeri / kuvaliiteri Miksi luhurikka ei marjo? Tämä orava söi koko kärpässienen.. Luhta-sanalla on eri puolilla maata ollut hiukan erilaisia merkityksiä, mutta yleiskielessä se tarkoittaa kosteata, puutonta tai niukkapuustoista aluetta, joka ajoittain jää tulvaveden alle. esimerkiksi monet hyönteiset ja etanat näyttävät pystyvän syömään sitä saamatta myrkytystä. Selityksiä on tai voi olla useampiakin. Punakärpässieni ei ole läheskään yhtä vaarallinen kuin esimerkiksi pantterikärpässieni, puhumattakaan valkokärpässienestä tai myrkkyseitikeistä. niin luhdatkin. Juuri sellaisilla paikoilla mesimarja menestyy. Vanhakantaisen maatalouden aikana maat, jotka eivät soveltuneet viljan viljelyyn, olivat laitumina, niittyinä tai hakamaina . Siellä mesimarja kukki, mutta ei tehnyt marjoja. Syy niukkaan marjomiseen ei ole myrkyissä, vaan sopivan kumppanin puute. Pieniä kasvustoja säilyi joissakin valoisammilla ojanpenkoilla ja metsän aukkopaikoissa. Koivut, kuuset, pajut, mesiangervot, kastikat ja järviruoko valtasivat entiset niityt, ja mesimarja menehtyi isompiensa varjossa. Ehkä nimi täytyy suomentaa: luhdikka eli luhdilla kasvava. Kun mesimarja levittäytyy laajoiksikin laikkukasvustoiksi maansisäis- 82 Suomen luonto 15/2013 ten rönsyjen avulla, koko kasvusto voi olla samaa yksilöä. Jos naapuri on satojen metrien päässä, eivät hyönteiset tuo siitepölyä, eikä marjoja kehity. seppo vuokko Miten orava voi syödä kärpässientä? Katselin kärpässientä mussuttavaa oravaa, joka hermostui lopulta tuijotukseni ja kantoi sienen puuhun. Siellä se söi sen loppuun. . kysy luonnosta Toimittanut alice karlsson ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Mesimarja eli luhurikka ei marjo ilman pölyttäjiä. LÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI! Postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta
Miten käkinaaras on saanut munansa pönttöön? YLEn Luontoiltaan soittaneet ovat kertoneet havainnoista ja uskomuksista, joiden mukaan käki kantaa munan pesään nokassaan tai ohi lentäessään peräti ampuu sen pöntön aukosta sisään suoraan munanjohtimestaan. Käki poistaa valitsemastaan isäntälinnun pesästä munan ja munii omansa tilalle. asko hämäläinen / kuvaliiteri . Matti Helminen Nisäkkäät Kauri Mikkola Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet heikki nevanlinna Ilmakehän ilmiöt Hanna tuominen Vastaajina tässä numerossa: eroaa melkoisesti esimerkiksi ihmisen ruuansulatuksesta. Se voi olla sopeutunut joidenkin sienimyrkkyjen hajottamiseen tai neutraloimiseen, jolloin niillä ei tietenkään olisi haittavaikutuksia. Veden mukana eläin saa happea, ja solut sieppaavat vesivirrasta myös pieniä hitusia kuten bakteereja tai alkueläimiä ravinnokseen. Soluja yhdistää hyytelömäinen väliaine, jossa liikkuu amebamaisia soluja. Kummajainen on järvisienieläin. Aiheesta on ilmestynyt erinomainen suurelle yleisölle kirjoitettu kirja Käki (Otava 2008), jonka ovat kirjoittaneet Juha Haikola ja Jarkko Rutila. Vihreä väri johtuu rungossa symbiontteina elävistä viherlevistä, joilta järvisienieläin saa happea, ja joita se myös syö. Yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta järvisienellä on takanaan yhtä pitkä evolutiivinen historia kuin kaikilla muillakin lajeilla. Se käsittelee sekä meidän käkeämme että muita käkilajeja. Suomessa leppälintu lienee yleisin käenpojan kasvattaja. Onteloiden seinämillä on kaulussiimasoluja, jotka siimojaan viuhtomalla saavat veden virtaamaan pienistä aukoista sisään ja poistumaan suurista hylkyaukoista. Liikkumattomien sienieläinten on aikojen kuluessa täytynyt kehittää hyvin tehokas puolustus bakteereja, sieniä ja petoja vastaan . En ole yhdestäkään julkaisusta tai kirjasta löytänyt tarkkaa selvitystä, miten se tapahtuu. Ruumis on usein epämääräisen muotoinen, ontto ja reikäinen. Mikä se on? sen nimi kertoo, kuinka hämmentyneitä varhaiset eliökunnan luokittelijat olivat sienieläinten edessä. Tukirangakseen solut erittävät piikkejä ja neulasia, jotka meikäläisillä lajeilla muodostuvat piistä. Käkeä on myös tutkittu innokkaasti. Se munii erilaisiin koloihin ja pönttöihin. Niistä kehittyvät muut solutyypit, myös siittiöt ja munasolut. Käestä liikkuu erilaisia uskomuksia, havaintoja ja päätelmiä runsaasti. Joskus suuria käenpoikia on löydetty pöntöistä kuolleina, sillä ne eivät ole mahtuneet pesäaukosta ulos. En tiedä, onko järvisienieläimen kemiaa selvitetty, mutta muusta luonnosta poikkeavasta kemiasta kertoo jo vedestä nostetun sienieläimen kummallinen hajukin. seppo vuokko . Linné piti järvisienieläintä kasvina, koska se on vihreä, ja monet muut luokittelivat sienieläimet jonnekin eläinten ja kasvien välille. juha valste Evoluutio ja fossiilit Järvisienieläimellä ei ole lainkaan elimiä. Seppo Vuokko Kasvit Seppo Vuolanto Linnut Miten käki toimii? Olen pitkään ihmetellyt, miten käki saa munansa muiden lajien pesään. Onko oikeasti pesään muniminen suoraan mahdollista vai kantaako se munan pesään nokassaan? Sienieläimet ovat mielenkiintoinen askel evoluution tiellä yksisoluisuudesta kohti monisoluisuutta. Oravan elinalueen ylivoimaisesti runsain myrkkysieni on punakärpässieni, joten sopeutuminen sen syömiseen olisi perin järkevää. Juha Valste Järvenpohjan kummajainen Sukellusretkellä Hollolan Tiilijärven pohjasta löytyi haarainen, vihertävä kummitus. petojahan sienieläinten syöjät ovat! Erityisesti on tutkittu mereisten sienieläinten puolustusaineita, joista etsitään tuholaismyrkyiksi, lääkkeiksi tai muutoin ihmisen käyttöön kelpaavia aineita. Isollakaan sienieläimellä ei ole mitään elimiä, ei lihaksia, hermostoa, suolistoa tai sukupuolielimiä. Eläimen pääosan muodostavat litteät pintasolut. Jo otuk- ismo rautiainen Matelijat ja sammakkoeläimet 15/2013 Suomen luonto 83
Seurantaa ei kuitenkaan ole tehty Suomessa, mistä syystä havainnot juuri leppälinnusta ovat puutteelliset. Kuinka käki menettelee leppälinnun pöntöllä tai kololla. Muurahaisilla ei ole osuutta nurmikon kehäkasvustoihin. Pystyykö leppälintu kasvattamaan käenpojan ohella myös omia poikasia. Eihän se tosin mitenkään mahdotonta ole, mutta itse epäilen, että kalansyönti alkoi vasta kissan lyöttäydyttyä ihmisen kumppaniksi. Kalastavan ihmisen läheisyydessä kissoilla lienee jo varhain ollut ?joutokaloja? (niin sanottuja roskakaloja ei ole olemassakaan!) tai saaliin perkausjätteitä paikoin runsaastikin. Uskon, että niitä myös aktiivisesti tarjottiin kissoille, jotka oli vähitellen omaksuttu miellyttäviksi eläinseuralaisiksi ja joiden läsnäoloa haluttiin suosia. Matti helminen Kissa tutustui kaloihin ihmisten hoteissa. Anja Hätinen . Tähän viittaavia havaintoja on olemassa. Seppo Vuolanto Kissa ja kala Missä kehityksensä vaiheessa ja minkälaisen kehityskulun jälkeen kissa on alkanut syödä kalaa. Kissahan ei itse kalasta ja jo pelkkä käpälien kastelu on sille kauhistus. Keijujen tanssipaikka Mikä tekee ympyräkuvioita pihanurmikkoomme. Todennäköisesti se munii vain sellaiseen, josta se pystyy ottamaan munan pois ennen omaa munintaansa. Näin ollen pesän aukko voi olla vain poikkeustapauksessa liian pieni kasvavalle käenpojalle. Ovatko ne muurahaisten tekosia? ma, jonka lehtemme lukija on herättänyt. Itse en ole tullut moista asiaa miettineeksi, vaikka jokin selityshän täytyy olla vettä kaihtavan nisäkkään kalansyönnille. Tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että evoluution kuluessa kissat olisivat aloittaneet kalansyönnin jonkin kaloja pyydystävän nisäkkään tai linnun saalisjätteiden hyväksikäyttäjinä. Jos loinen saa jälkeläisensä muiden kasvatettaviksi, sen tapahtuu isäntälajin oman menestyksen kustannuksella. Tähän tummanvihreään nurmivyöhön ilmaantuvat johonkin aikaan kesästä myös sienen itiöemät. Sienten kehämäiset kasvustot ovat herättäneet kautta aikojen ihmetystä ja niitä on pidetty milloin pahojen, milloin hyvien voimien tuottamina. Kuoriuduttuaan se työntää munat tai pienet poikaset pesän laidan yli. Käkinaaras siis joutuu seuraamaan elinalueensa isäntälajin pesintöjä päivä- tai jopa viikkokausia voidakseen ajoittaa oman munintansa oikein. Kauempana kehän sisällä kasvu tasaantuu. Ympyrämäisen kasvuston reunalla rihmasto on aktiivisimmillaan ja hajottaa tehokkaimmin maaperässä olevaa eloperäistä ainesta. Se käy erinomaisesti ruoaksikin, jos sadon vain ehtii korjata ennen kuin toukat sen syövät.. Ne ovat sienten työtä. Yhdestä paikasta alkunsa saanut sienirihmasto laajenee säteittäisesti joka suuntaan. Viitisen vuotta sitten ilmaantui ensimmäinen ympyrä, ja nyt niitä on neljä. kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT . Ennen munintaa se poistaa pesästä yhden munan ja munii tilalle omansa, suoraan pesään. asiantuntijat vastaavat 84 Suomen luonto 15/2013 sämaljan ulkopuolelle. Ympyrässä heinä kasvaa muuta nurmikkoa vahvempana ja vihreämpänä. Sen jälkeen käki lentää poistettu muna nokassaan toisaalle ja syö munan. Pelastaako pönttö leppälinnun pojat kuolemalta, jos ne eivät putoakaan pois pöntöstä vaan joutuvat vain pe- Noidankehä nurmikossa. . Liian varhain munitun munan isännät herkästi hylkäävät ja rakentavat uuden pesän. Jälleen todella mielenkiintoinen ongel- ismo pekkarinen / kuvaliiteri Pesäloisinta sekä linnuilla että muilla lajeilla on evolutiivisesti erittäin mielenkiintoista. Samalla maahan vapautuu runsaasti kasviravinteita, ennen muuta typpeä ja fosforia. Liian myöhään munittu muna ei taas ehdi kuoriutua riittävän varhain, jolloin vielä paljas käenpoika jää isännän omien poikasten jalkoihin. Syönti puolestaan edesauttaa muninnan jatkamista seuraavaan pesään. Varustamalla naaraskäkiä radiolähettimillä on voitu seurata sen puuhia pesältä toiselle. Tuhansien ja miljoonien vuosien kuluessa evoluutio on muodostanut herkän tasapainon loisen yrityksen ja isännän puolustautumisen kesken. Miksi käki suosii muutamaa kymmentä lajia, mutta ei kaikkein tavallisimpia? Ovatko ne lajit, joita käki ei loisi, onnistuneet evoluutionsa aikana torjumaan käen yritykset? Käen on tärkeätä saada muna isäntälinnun pesään juuri oikeaan aikaan. Käenpojan pitää kuoriutua joko ennen isännän poikasia taikka viimeistään samanaikaisesti. Järjestys on erittäin tärkeä, ettei vahingossa oma muna joudu hukkaan. Ne taas antavat puhtia heinän kasvulle, mikä näkyy muuta nurmikkoa tummempana vehreytenä. Kehän takareunaan syntyy usein muuta nurmikkoa heikompi, osaksi kuollut kasvusto, joka kärsii edellisvuotisen humalluttavan nopean kasvun jälkeen ravinnepulaa. Myös sienen omat puolustusaineet saattavat haitata nurmikon kasvua. Siksi isäntälaji puolestaan pyrkii välttämään ja hylkimään loisintaa viimeiseen saakka. Kaikki tapahtuu muutamien sekuntien kuluessa ja isäntäparin huomaamatta, mikäli suinkin mahdollista ja mielellään iltapäivällä, jolloin pikkulintujen aktiivisuus on huonoimmillaan. Ne ovat jälkiä keijujen tai haltioitten piirileikeistä tai muistoja noitien taikaympyröistä. Kaikkein tavallisin kehäkasvustojen rakentaja on nurminahikas, muutaman sentin mittainen nahanvärinen ja hyväntuoksuinen sieni
Toinen seikka mikä vaikuttaa on se, että auringon kiekko on kohtalaisen iso. Seittineste jähmettyy hetkessä, ja korento munii seittipylvään päähän munan. Sitten se koskettaa uuteen kohtaan ja taas tempaisee uuden seitin pystyyn ja munii. Niin munaryhmä jää ikään kuin ilmaan. Luteet, kuoriaiset ja muut pedot juoksentelevat jonkinlaisessa metsässä, mutta eivät arvaa, että haluttu ravinto on piilossa niiden yläpuolella. Radiossa mainittiin kuitenkin keskiyön auringon etelärajaksi kesäpäivän seisauksen aikaan Kemi, joka on etelämpänä, ja vasta heinäkuun puolella mainittiin etelärajaksi Rovaniemi, joka on suunnilleen napapiirillä. Ainakin Suomen luonnossa harsokorentojen kikka on ainutlaatuinen. Kauri mikkola Keskiyön aurinko Ounasjoella. Kesäyön aurinko Olen oppinut, että keskiyön aurinko näkyy vain napapiirin pohjoispuolella, sitä kauemmin mitä pohjoisempana ollaan. Pohjoinen emmi juutilainen Harsokorento turvaa munansa nerokkaasti. napapiiri on laskennallinen viiva, jonka pohjoispuolella kesällä aurinko ei laske tiettyinä aikoina. Pertti Harstela / vASTAVALO Kaikkein komeimmat noidankehät ovat kuitenkin jättimalikan aikaansaannosta: kehät voivat olla kymmenien metrien laajuisia ja sienten lakitkin kolmikymmensenttisiä. Noidankehiä näkee myös metsissä. Useimmat niitä tekevistä sienistä ovat humuksen hajottajia. seppo vuokko Harsokorennon munat Juhannuksen tienoilla Rantasalmella huomasimme pihakuusen neulasen kärjessä merkillisiä lisäkasvannaisia, millin mittaisia pallukoita seittimäisten karvojen varassa. Eräs konnista ui pinnassa 15/2013 Suomen luonto 85. Mistä on kysymys? . Kuusenneulasen kärjessä on ollut käytössä eräs luontomme nerokkaimmista suojakeinoista. Kun nämä kaksi tekijää yhdistetään, voidaan keskiyön aurinko nähdä suunnilleen sata kilometriä napapiiriltä etelään. Rovaniemen kaupungissa, joka on hieman napapiiriä etelämpänä yötön yö kesällä kestää noin kuukauden. Myös loispistiäiset ja loiskärpäset etsivät munia. Harsokorennoilla on mainio keino suojata muniaan. Ovatko ne jonkin munia vai jokin loiskasvi? . Sitten se äkkiä tempaisee takaruumiinsa pystyyn. Näin siis yötön yö voidaan nähdä napapiirin ete- Yötöntä yötä voi katsella vielä sata kilometriä napapiiriltä etelään. läpuolellakin. Naaras koskettaa takaruumiinsa kärjellä neulasen tai lehden pintaa, ja erittää ääripienen pisaran seittinestettä. Vastaavasti kaamosraja joulun maissa siirtyy napapiiriltä hieman pohjoisemmaksi. Heikki nevanlinna Konnalla kellukkeet Toukokuussa Kuopion Vuorilammilla oli paljon kutemaan valmistautuvia rupikonnia. Kun napapiiri määriteltiin auringon keskipisteen mukaan juuri ja juuri yöttömäksi kesäpäivän seisauksen aikana, niin puolet auringon näkyvästä osasta on silloin vielä taivaanrannan yläpuolella. Napapiiriltä voidaan siis mennä vielä hivenen etelämmäksi katsomaan yötöntä yötä. Napapiiri perustuu laskelmaan auringon keskipisteen suhteen eikä maapallon ilmakehän vaikutusta huomioida. Ilmakehä taittaa auringon säteitä ylöspäin siten, että aivan horisontissa aurinko vielä näkyy vaikka se oikeasti on jo pudonnut horisontin taakse näkymättömiin. Maastossa juoksentelee pitkin neulasia ja lehtien pinnoilla petoja, jotka etsivät ravinnokseen hyönteisiä ja niiden kehitysasteita, muun muassa munia, oikeita ravintopanoksia
Kalalokit asettuvat kuitenkin mielellään pesimään edellisvuotiseen paikkaan, jos pesiminen on siinä onnistunut. Seppo Vuolanto Tuula makkonen tee arkipäivän ympäristöteko. Valitse sähköksesi ympäristöystävällinen metsävoima. Simolantie 18, 53600 Lappeenranta . kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT ja yritti piiloutua rantakasvuston sekaan. Sama pesäpaikka voi olla käytössä kauemmin, jos jompikumpi linnuista hankkii uuden kumppanin. Jos konna näyttää liian isolta nieltäväksi, saattaa saalistaja perua hyökkäyksensä. Todennäköisempi selitys liittyy havainnon ajankohtaan eli kututilanteeseen. Keskimääräinen elinikä pesivillä linnuilla on tietenkin huomattavasti lyhyempi, alle 10 vuotta. Rengastettujen kalalokkien ikäennätyksiä: tanskalainen 33,8 vuotta, suomalainen 31,8 vuotta, molemmat hengissä kontrollihetkellä. Syitä nirsouteen voi vain arvailla. Karhun vuosi Lustontie 1 Punkaharju www.lusto.fi (015) 345 100 Ismo Rautiainen Ajattele ympäristöä Vaihda metsäVoimaaN Kuinka vanhaksi kalalokki elää? Tuttu, tai ehkä tuttu, kalalokkipari tuli taas mökkimme pihapiiriin. Monien sammakkolajien koiraat ottavat naaraan selkäpuolelta tiukkaan haliotteeseen varsinaisen kutemisen ajaksi. Ovatko linnut samoja vuodesta toiseen? . Näkemänne konna lienee siis melkoista yrittämistä kokenut naaras, joka ei ole kelpuuttanut yhtäkään tarjolla olleista koiraista. Konnalla oli selkäpuolella kaksi samankokoista pullistumaa, jotka näyttivät estävän sitä sukeltamasta. Ilman erityistuntomerkkiä, esimerkiksi rengasta, on mahdoton päätellä ovatko molemmat linnut samoja. Mikäli selkään yrittävä koiras ei miellytä, naaras voi pullistaa itsensä niin suureksi, että tämä ei saa siitä otetta. Parin vuoden takainen tutkimus rupikonnan eksoottisemmasta sukulaisesta agakonnasta osoittaa kututilanteessa turpoamisen nimenomaan naaraan vastarinnaksi. Kiinnipidon tarkoitus on estää muita koiraita hedelmöittämästä naaraan laskemia munia. Naaraat kuitenkin kilpailuttavat sulhoja. puh 020 690 505 asiakaspalvelu@lappeenrannanenergia.fi lappeenrannanenergia.fi 86 Suomen luonto 15/2013 1303 LprEnergia 90x133 SuomenLuonto Metsavoima v9.indd 1 13.3.2013 15.48 Tiskikatoksen valtias.. Otteelle on jopa tieteellinen terminsä, hellän kuuloinen amplexus. Monet konnat osaavat pullis- Metsä josta itseni löysin Konnanaaraan torjuntatyynyt. Samuel Suhonen taa kehoaan pelotellakseen saalistajia. Tuloksia voi varauksella soveltaa kotoiseen rupikonnaamme. Mistä on kyse?
päinvastoin kannattavuus parani. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää: vesiä pilaavat yhä maatalouden ravinteet, turpeenotto, soiden ojitukset sekä viime vuosina esiin nousseet kaivosteollisuuden ongelmat. Suomen luonnonsuojeluliitto on vuosikymmenten ajan tehnyt työtä vesiemme puolesta. Erityisesti metsäteollisuuden vesien puhdistaminen on tuonut lisää virkistyskäyttöön ja kalastukseen sopivia vesiä. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla metsäteollisuus valitti, että toimiala menee konkurssiin, jos jätevedet pitää puhdistaa. Toisin kävi . Työ jatkuu . Kuva Jorma Laurila Laineet kutsuvat Vesiemme tila on viime vuosikymmeninä ilahduttavasti kohentunut. tule mukaan toimintaan! Rakkaudesta luontoon jo 75 vuotta! Tule mukaan toimintaan tai tue! www.sll.fi/lahjoita Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen luonnon- ja ympäristönsuojelutyön kansalaisjärjestö. Liitto on poliittisesti sitoutumaton ja toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki kiinnostuneet.. Höytiäinen
Esittelyssä kynäjalavat, muurahaisleijona, loismehiläiset, nuolihaukka.... Heikki Willamon kuvat Ruotsin Sarekin kansallispuistosta . + posti 25 ? Tilaukset ja lisätiedot 0400 . Lisää Suomen Luontoa netissä: www.suomenluonto.fi 6/2013 ilmestyy 16. 272 128 tai martti.hakala@marlemi.inet.fi | www.marlemi.fi asiaa sienistä Maista ja kokeile. Punikkitatitkin ovat oivaa ruokaa. Uusia ruokasieniä ja tuoretta tietoa vanhoista tutuista. Luonnonvara- ja ympäristöala Oppia ikä kaikki Luonnonvara- ja ympäristöalalla alkaa syksyllä seuraavia koulutuksia. Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja, 9.9.2013 - 31.5.2015 Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, 9.9.2013 - 31.5.2015 Kalatalouden perustutkinto, 12.8.2013 alkaen Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja, 2.9.2013 alkaen Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto, 2.9.2013 alkaen Kalastusoppaan ammattitutkinto, 2.9.2013 alkaen Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto, 12.8.2013 - 31.7.2015 . Orakas säilyttää vitamiinit ja uudelleenkostuvuuden. Hinta 455 . elokuuta Hyötykasvikuivuri ORAKAS nro 5521 Koko 34x34x69 cm. Kuivatustilavuus 40 l Orakas kuivaa luonnonmukaisesti kasvikset, hedelmät, marjat, sienet, jopa kalaa ja lihaa. (015) 550 6000 | sami@samiedu.fi | www.samiedu.fi 15/2013 88 88 Suomen Suomenluonto luonto 15/2013 Lasse Kosonen Koulutuksiin ilmoittautumiset www.samiedu.fi > Koulutuskalenteri tai ilmoittautuminen oppilaitoksen toimistoon puh 044 550 6400. . Vaelluskalojen tiellä on vielä monta estettä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA puh
Maakuntajärviä on 19, saman verran kuin maakuntiakin. 6. Kuhmossa ja Suomenselällä. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. TILAUSASIAT INTERNETISSÄ: WWW.SUOMENLUONTO.FI Voit maksaa tilauksesi e-laskulla . 3. Montako vuotta Urho Kekkosen kansallispuisto täyttää tänä vuonna? Kestotilaus uudistuu tilausj aksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Irtonumero 8,5 euroa. L1234567 tilaajatunnus on 1234567. ? Rekisteröidyttyäsi pääset lukemaan lehteä myös iPadillä, iPhonella tai Android- laitteilla. ? Jos et ole kestotilaaja, voit ostaa digiversion Lehtiluukusta hintaan 4 euroa. Suomen Luonto kulkee kätevästi kesällä mukanasi iPadissä tai iPhonessa! Voit lukea Suomen Luontoa nyt myös Applen puhelimilla ja tableteilla. Hae sovellus App Storesta hakusanalla Suomen Luonto. Pienin on pikkulokki ja suurin merilokki. 2. Minkä niminen on toukokuun lopussa avattu Metsähallituksen Suomen luontokeskus Nuuksiossa? 4. Entä suurin? 2. Montako maakuntajärveä Suomessa on? 8. Voit ostaa luettavaksesi yksittäisiä lehtiä tai tilata lehdet jatkuvana tilauksena. Voit ladata lehdet laitteeseesi ja lukea niitä myös ilman nettiyhteyttä missä vain. Uusi lehti ilmestyy App Storeen samaan aikaan kuin painettu lehti tulee kotiin ja myyntipisteisiin. Poimintoja muualta Seuraa mustahaikaraa nettikamerasta Virolaissivusto kokoaa naapurimaamme eläimiä kuvaavat nettikamerat. Kameran kautta voi seurata esimerkiksi Suomen pesimälajistosta puuttuvien mustahaikaran ja pikkukiljukotkan pesintää. www.eenet.ee/ EENet/kaamerad Löydä luomusi! Sivusto kerää Suomen kaikki luomupaikat yhdelle sivustolle. Voit hakea kauppoja, ravintoloita tai vaikka verkkokauppoja, joista saa luomutuotteita. www.loydaluomusi.fi Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Pähkinöitä Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 9. Mitä päivää vietetään 16.6.? 3. Vaskitsalla. (09) 2280 8210 (kello 9?15) tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 73 euroa, kestotilaus 64,50 euroa. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 64,50 euroa ja kestotilaus 57 euroa. 1. Esim. b) soikkokaksikko. 8. Ilmakehätutkijoiden ilmalaiva Pegasos teki vastikään tutkimuslentoja Suomessa. Määräaikaistilaus 6 kk (40 ?) ? Olen määräaikainen 64,50 ?). osoitteenmuutoksen. Mikä näistä on rauhoitettu: a) maariankämmekkä, b) soikkokaksikko, c) herttakaksikko? 10. Määräaikaistilaus 12 kk (73 ?) ? Kestotilaus 12 kk (64,50 ?) SLL:n jäsen (kestotilaus 57 ?, . Missä metsäpeura elää meillä luonnonvaraisena? 7. 10. 7. Luonnonkukkien päivää. 2013. Etelä-Konnevedestä. Mistä järvestä kaavaillaan Suomen 38:tta kansallispuistoa? 5. Mihin ajankohtaiseen tapahtumaan Pegasos liittyy? 9. UKK-puisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Kristina Al-Zalimi / cartina Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 40 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: Nimi: ..................................................................................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoite: ................................................................................................................................ Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... 15/2013 Suomen luonto 89 Toimittanut annakaisa vänttinen Suomen Luonto nyt sovelluksena iPadiin ja iPhoneen. Tilaajatunnus (jäljennä Suomen Luonto maksaa postimaksun. vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ....................................................................................................................... Nimi: ..................................................................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................ Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... SLL jäsennumero / YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ....................................... 1. ja seuraa ohjetta. ? Tarvitset sähköpostiosoitteen ja tilaaja tunnuksen, joka on lehtesi takasivulla osoitekentässä nimen yläpuolella oleva ensimmäinen numerosarja ilman alun kirjainta. tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___?2013. . Reijo Wallin / kuvaliiteri Verkossa Digiversion lukuoikeus kestotilaajan etuna! Suomen Luonnon kestotilaajana pääset nyt lukemaan maksutta lehden digitaalista näköisversiota Lehtiluukku.fi:ssä. Luettavanasi on uusimman lehden lisäksi arkisto alkaen numerosta 10/2008. Pääset lukemaan lehteä netin kautta näin: ? Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi ja etsi Suomen Luonto. ? Klikkaa kohtaa ?Lue tilaajatunnuksella. Haltia. 4. Lähettäkää Suomen Luonto alla ? Teen olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___. Millä kotimaisella liskolla ei ole lainkaan jalkoja? 6. Mikä on pienin lokkilajimme. 5
Täälläkin sepelsiepot joskus tutkivat pönttöjä, mutta vakavaa pesintäyritystä ei ole vielä ollut. Isäni ei sepelsieppoa enää tuon ensihavainnon jälkeen tavannut, mutta minulle laji on näyttäytynyt jo parikymmentä kertaa. yksi koiras ja kaksi naarasta. Ei siis ole ihme, että Suomessa kautta aikain havai- Lintukuvaajat asemissaan. kuvat jorma tenovuo ja Outi Sarjakoski Saaristolaiselämää Sepelsieppokoiras on helppo tuntea puhtaanvalkoisesta kaularenkaasta (sepel) ja isosta valkoisesta otsalaikusta. 90 Suomen luonto 15/2013 Utön nimikkolintu tuista noin 250 sepelsieposta peräti 35 on Utöstä. Syksyllä sepelsieppoa ei ole Suomessa koskaan nähty, eikä yhtään varmaa pesintää tunneta maastamme. Sepelsieppo risteytyy Ruotsin saarilla melko usein kirjosiepon kanssa: jopa noin viidellä prosentilla Ruotsin sepelsiepoista on todettu risteymäpiirteitä. sepelsiepon. Jorma Tenovuo Sarjassa tarkastellaan elämänmenoa saaristossa. Osa 5/10 Yli 50 vuotta sitten, toukokuun 16. Myös Viron Saarenmaalta tunnetaan muutama tuore pesintä. Aina yhtä hieno tunne! Suomea lähinnä sepelsiepot pesivät Ruotsin Gotlannissa ja Öölannissa, joissa pesivän kannan suuruus lähentelee 4000 paria. Sepelsieppo on tuosta hetkestä alkaen ollut erityisen hieno laji minulle. Suomessakin sepelsiepon on joskus havaittu liehitelleen kirjosiepponaaraita, mutta varmaa sekapesintää ei ole maassamme todettu. Jos sellainen halutaan nimetä, sopii sepelsieppo minullekin vallan mainiosti. Risteymäyksilöitä meilläkin joskus havaitaan. Tänä keväänä Utössä on ollut toistaiseksi kolme sepelsieppoa . päivänä 1958, ornitologi-isäni Rauno Tenovuo löysi Kökarin Överbodan kylästä Suomelle uuden lintulajin . n Utön kylämiljöö viehättää sepelsieppoja.. Siitä huolimatta monet pitävät sepelsieppoa Utön nimikkolintuna. Hyviä sepelsiepposaaria ovat myös Utön naapurisaari Jurmo sekä Ahvenanmaalla Kökar ja Lågskär. varmimmin sepelsiepon löytää Utöstä toukokuussa; huhtikuulta on vain yksi havainto ja kesäkuulta neljä. Omalle kohdalleni sepelsieppo on täällä osunut jo 18 kertaa, useasti omalla pihallamme. Tuolloin lajinimi oli tosin sepelkaulasieppo, kuten isäni sen lintuvihkoonsa kirjasi. Rengaslöytöjen perusteella näyttää siltä, että valtaosa Suomeen harhautuvista sepelsiepoista on lähtöisin Gotlannista. Kun joillakin yksilöillä kevätmuutto venyy, niitä löytyy useimmiten täältä Suomen lounaisesta ulkosaaristosta. Utössä olemme erityisen otollisella paikalla, onhan täältä meren yli matkaa Gotlantiin vain 220 kilometriä ja Utön kylämiljöö tarjoaa sepelsiepolle tutunnäköisen ympäristön
Suojaa tuulelta ja hengittää hyvin. 529,- SASTA Kaisi ja Ranger Hyönteissuojakäsitellyt retkeilypuvut. BuzzX-käsittely auttaa pitämään hyttyset ja muut hyönteiset katseluetäisyydellä! Meindl Vakuum Tukeva ja vedenpitävä vaelluskenkä toimii hankalimmissakin maastoissa. Nyt 109,- (125,-). Pelastaudu kotioloilta! SASTA Kaisi -takki (194,-) 149,- SASTA Ranger -takki (229,-) 179,- Housut (149,-) 119,- Housut (139,-) 109,Luger DG 8x42 Erinomainen valinta etenkin silmälaseja käyttävälle ulkoilijalle. Kahdeksankertainen suurennos toimii useimmissa olosuhteissa. Vedenpitävä. Mukava ensiaskeleesta alkaen. Miehille ja naisille omat mallit. Nyt 219,- (289,-) Fjällräven Vintage 30 Perinteinen 30-litrainen päiväreppu. Pintamateriaali kestävää G-1000-kangasta, joka patinoituu kauniisti ajan myötä
Myrskytasku, tuuletusaukot, kaksi rintataskua ja hihatasku. Paras vaelluksesi ® G-1000 vaatteissa retkelle, g-1000-kankaasta valmistetut vaatteet ovat erinomainen matkakumppani. g-1000 suojaa myös hyttysiltä, mikä on erinomainen ominaisuus, kun haluaa tutkia luontoa ilman rajoituksia. Grönlanninvahan avulla g-1000 vaatteen voit muuttaa helposti sään ja aktiivisuustason mukaan. Mitä enemmän vahaa lisätään, sitä tiiviimpi vaatteesta tulee ja sitä paremmin se pitää tuulta JOS OLET L ÄHDÖSSÄ Nikka Jacket Pusakkamallinen vaellustakki G-1000 Lite-kangasta ja liikkuvuutta parantavaa stretchiä, hyvin hengittävä lyhyillä retkillä. Kiinteä huppu ja kaksi taskua. ja sadetta. Kyllästäminen parantaa myös vaatteen kestävyyttä ja pidentää sen käyttöikää. Kaksi pystysuuntaista rintataskua ja kaksi käsitaskua. Keb Jacket Hyvin hengittävä ulkoilutak ki stretchiä ja kestävää G-1000 Eco-kangasta. Vahaa vähentämällä vaatteesta taas tulee vilpoisampi ja sen hengittävyys paranee. Lue lisää ja katsele video osoitteessa www.fjallraven.fi.. Palautusviikko 2013?33 767095-1305 Skogsö Jacket Lantiopituinen, G-1000 Litemateriaalista valmistettu takki, huppu ja hartiaosa g-1000-materiaalia. Tiheän kudoksen ja luonnollisen Grönlanninvahan yhdistelmän ansiosta g-1000-kankaasta valmistetut vaatteet ovat äärimmäisen kestäviä, hyvin hengittäviä, tuulta pitäviä ja vettä hylkiviä