. . 315 Muistithan uudistaa tilauksesi v11me numeron välissä olleella tilillepanokortilla ! TÄMÄN NUMERON KIRJO/TT AJAT Brander, T ., professori, Forssa Hakala, Antero, FM, Oulu Hario, Martti, yo., talviruokkija, Hel sm ki Hromov, Juri, toimittaja, APN, Neuvostoliitto Kaikusalo , Asko, myyrätutkija, Metsäntutkimuslaitos, Loppi Komonen, Aimo, toiminaja, Rovaniemi Lahti, Seppo, FL, Kilpisjärven biologi nen asema Neuvonen, Veikko M., toimittaja, Ylei sradio, Helsinki Nuorteva, Pekka, dosentti, Helsingin yliopiston eläintieteen laitos Rikkonen, Martti, opiskelija, Oulu TÄMÄN NUMERON KUVITUS kansi Antero Hakala sivu ,278 Teuvo Suominen; 279 , 281 Asko Kaikusalo; 282 Asko Kaikusalo, Teuvo Suominen; 283 Teuvo Suominen ; 285 G. . . . . . 278. Viime kesä nä niitä taas ilmestyi Lappiin. . . . . . . Irtonumerot 3 mk Suomen Luonnon vuoden 1973 numeroita myydään 2, 50 mk / kpl, vuoden 1972 numeroita 1 mk/ kpl, sitä vanhempia 50 p/ kpl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 Kirjallisuutta . . . I Suomen Luonto ilmestyy vuoden 197 4 aikana kuutena numerona. . . Ensi vuoden vuosikerran tilaushinta on 17 mk. 305 Järjestösihteerin palsta . Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/ 4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Urpo Häyrinen Pekka Borg Juha Hämäläinen Pekka Nuorteva Anna-Riitta Wallin SISÄLLYS Luonnonsuojeluvuosi vaihtuu naas . 281 Bavkal Siperian helmi, Juri Hromov . 308 Harvinaisuuksien keräilyn haitoista, Seppo Lahti . . . . Pöllön kuvasi Antero Hakala.. . . . . . . . . . . . . 314 Sisällysluettelo 1974 . . . . . . . . . Ohlonkov (APN), V. . . . . . . . . . 310 Huutoja korvesta . . . . . . . . . . Belokolodov (APN); 286 Camera Press; 287 APN; 290, 291 Raymond Darolle, Sygma; 293 Jouko Högmander; 294 Seppo Keränen; 299 Jouko Högmander, Seppo Keränen; 301 Jouko Högmander, Seppo Keränen·; 309 Hannu Hautala; 313 Teuvo Suominen. 277 Skuolfin vuosi •tunturipöllö palasi, Antero Hakala, Asko Kaikusalo ja Martti Rikkonen . .. . . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, kesäkuukausina klo 9-13 . . . . SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . KANSI esittää nu orta tunturipöllöä. . . . . . . . . T. . . 284 Tänä vuonna on puhuttu väestöstä, Veikko M. . 293 Suomalaisen kehitysalueen ''kehitys", Pekka Nuorteva . . 498 159. . . . . . . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille no: 608 21-1. . . . . . . . . . 311 Summaries of the Main Articles in This Issue . . . . . Tunturipöllön pa luusta voit lukea enemmän s. . Neuvonen 289 Kotkien udviruokkijan arkipäivä, Martti Hario . . . . Brander . . . 302 Onko ihminen luomakunnan herra. . . . . . . Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. . . 278 SopulivaeHuksen jälkinäytös, Asko Kaikusalo ja Aimo Komonen . . . . . . . . . . . . .
Metsää lakosi ennätysmäärät, aavikko ja asfaltti valtasivat enemmän viljelyalaa kuin koskaan aikaisemmin. Milloin kansantulon, vientitaseen tai t yöllisyyden varjolla yritetään käydä käsiksi maamme viimeisiin kauniisiin, rauhallisiin ja luonnontila!siin alueisiin juuri niihin, jotka vielä tekevät elämän elämisen arvoiseksi tässä maassa. Saavutusten riittämättömyyden tunnustavat kaikki. Kansainvälisellä tasolla on pidetty ympansto konferensseja enemmän kuin koskaan. Ylläoleva ei viittaa saavutuksiin, vaan ongelmiin. Ensin oli Caracasin merioikeuskonferenssi, sitten Bukarestin väestökonferenssi ja lopuksi Rooman ravintokokous. Vuonna 1974 ilmaa ja vettä pilaantui todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Laajat merialueet ovat kuolemaisillaan ölJyyn, myrkkyyn ja jätteisiin. Kipein ongelma, maapalloa uhkaava liikakansoitus, sivuutettiin siellä lähes kokonaan. Ajateltiin asiaa sitten puhtaasti luonnonsuojelun kannalta tai laajemmin ympäristönsuojelun kannalta, niin kipeitä ongelmia on ollut esillä enemmän kuin mihin on ehditty etsiä ratkaisuja. Caracasin jälkeenkin meristä ammennetaan kalaa ja valaita lyhytnäköisemmin kuin koskaan. Meriä ja järviä aiotaan padota ja pengertää. Pohjoismaisiin naapureihinsa nähden Suomen järjestäytynyt luonnonsuojeluväki on vähälukuinen. Ravintokokouksessa kuultiin, että ruokaa muka riittäisi vielä k ymmenkertaisesti suuremmalle väes tömäärälle kuin n ykyiselle. Luonnonsuojelutyö on alkanut saada jopa valtion rahallista tukea. Useimmiten vika on kuitenkin ollut muualla: tiedon vähyydessä, aineellisten resurssien vähyydessä ja tekijöiden vähyydessä. Turhautuminen siitä saa usein luonnonsuojelijatkin syyttelemään toisiaan riitt~mattom1sta ponnistuksista ja vääristä menetelmistä. Kokonainen elinkeino, porotalous, on joutunut vakavaan ekologiseen kriisiin hakkuiden, ojitusten, aurausten, tekoaltaiden ja ylilaidunnuksen vuoksi, ja sen harjoittajien epätoivo purkautuu muutamien viimeisten suurpetojemme tuhoamisvimmana . Suomen Luonto No 6 1974 Luonnonsuojeluvuosi vaihtuu taas Kun Luonnonsuojeluvuosi 1970 p äättyi, Tasavallan Presidentti totesi uudenvuodenpuheessa, että vastedes jokainen vuosi tulee olemaan luonnonsuojeluvuosi. D 277. Väestökokouksessa puhuttiin suuria sanoja ihmisen oikeuksista, mutta ei sa naakaan velvollisuuksis ta. Tanskan luonnonsuojelujärjestöissä toimii puolitoista prosenttia maan väestöstä, Norjassa ja Ruotsissa noin yksi prosentti, mutta Suomessa vain puoli prosenttia. Aavikkopaholaisen pohjoinen rotu on tundrapaholainen, jonka leviämiselle suojametsien hävityshakkuut tarjoavat loistavat edellytykset. Maailman parhaat asiantuntiiat toistavat toistamistaan, että ihmiskunnalla ei rauhan säilyttämisen lisäksi ole toista yhtä tärkeätä tehtävää kuin ympäristönsä suojeleminen, mutta tästä toteamuksesta on pitkä matka konkreettisiin tekoihin . Maahamme on saatu ympäristönsuojelun hallintoa, tosin sekavaa ja riittämätöntä. Nyt asioista keskustellaan julkisesti; asiantuntijoitakin kuullaan ainakin joskus. Arvovaltakysymykset, taloudelliset näkökohdat, suurvaltapoliittinen juonittelu, uskonnolliset ja ideologiset näkemyserot sekä ennen kaikkea kansallinen itsekkyys estävät sellaisetkin ratkaisut, jotka tiedetään välttämättömiksi. Muutama suurik okoinen eliö ja lukematon joukko pienempiä kuoli sukupuuttoon. Suuren öljylaivan katastrofi tai rannalle rakennetun ydinvoimalan pettäminen voi koska hyvänsä tuhota Itämeren. Jos suomalainen luonnonsuojeluliike katsoo taakseen vaikkapa vuoteen 1970, se voi tuntea saaneensa jotakin aikaan . Suurimmat näistä huolista ulottuvat Suomeen vain tiedotusvälineiden kautta. Sitä on kohotettava. Hyvällä tahdolla voi jopa uskotella, että jokin pieni osa suomalaista luontoa on nyt paremmassa kunnossa kuin mitä se olisi ilman luonnonsuojelijoiden ponnistuksia . Yhä laajemmat osat maastamme yritetään hukuttaa veden alle samaan aikaan kun toisaalla muutetaan ojituksin ja järvenlaskuin maaperän vesitasapainoa toiseen suuntaan. Tulevien ihmispolvien rasitteeksi val mistettiin vielä enemmän plutoniumia ja muita radioaktiivisia jätteitä kuin ennen. Mutta suuret ongelmat eivät ole meille niin etäisiä kuin äkkiseltään voisi luulla . Alkutavoitteeksi voidaan asettaa sen kaksinkertaistaminen . Ja kuitenkin maapallon ruokavarastot ovat tyhjemmät kuin koskaan ja väestöstä val tao sa näkee nälkää. Parempaa esimerkkiä ei tästä vielä ole ollut kuin kulunut vuosi 197 4. Ei liene liioittelua väittää, että nämä kaikki konferenssit tuottivat useimmille luonnonja ympäristönsuojelijoille pettym y ksen. Kaikissa niissä neuvoteltiin korkeimmalla tasolla
. . -\,,-._ __ , ' , , ~0r::: :: :y _:' ' \ . ... . ,' ~, \ \ ~ , I / .. Antero Hakala , Asko Kaikusalo ja Martti Rikkonen Skuolfin vuosi -tunturipöllö palasi 278 .. ' ... ' \ ,. -' ..
Tunturipöllö on kauan ollut lähes kokonaan poissa, mutta viime kesänä se ilmestyi taas ja jopa pesi Suomen puolella. Viime kesänä niitä olikin taas liikkeellä. '' Se va in on hangella laukkovalle hiiririevulle kuolemaksi ' ' , totesi Galgguj ärven Elli skuolfista eli tun turipöllöstä keväällä 1974 . A iemmin laji oli Skandinav iassa nykyistä huomatta vasti yleisempi , mutta se kä 1900 -luvun ensimma1sten vuosik ymmenien hillitön munankeruu että talvivaelluksella oleviin yksil öihin kohdistu nut vaino johti vat kannan tuntu vaan harvenemiseen . TUNTURIEN SUURI VALKEA PÖLLÖ Tunturipöllö pesii Pohj oisen J äämeren tuntum assa vyöhykkeellä, joka ulottuu Grönlannin pohjoisrannikolta Pearyn maasta Kanadan , Alaskan ja Siperian mittaamattomien tundra-alueiden kautta Etelä-N orjan tuntureille. Lukuisten luonnonharrastajien tavoin hän oli suurtunturien paikallisen a asuk kina tehnyt saman hava innon : tänä vuonn a tunturipöllöt kuulu.ivat Yli perän maisemaan yhtä kiinteästi kuin sopulit ja ' ' hiiret '' . Tiettävästi viimeinen pesimähavainto tehtiin Muiden arktisten petojen tapaan tunturipöllön esiintyminen seurailee sopulin esiintymistä. Oheinen kartta esittää, missä ja miten monta pöllöä nähtiin. Eri vuosi na pöllökannat vaihtelevat melkoisesti ja rav intotilanteesta riippuen linnut liikehtivät itä-länsi suunnassa . 279. Tunturipöllön vakituisilla oleskelupaikoilla näkyi mahtavia makkaroita oksennuspalloja, joiden tutkija löysi kasoittain sopulien ja muiden pikkunisäkkäiden luita ja karvoja
Merkillepantavaa lajin esiintymisessä oli , ettei asutuskeskuksissa tahi -taaja missa kohdattu ainuttakaan yksilöä . Ojajoki , 12700 Loppi , puh . 1600 km 2 : n laajuisella varpukankaiden ja rakkaki vi koiden luonnehtimalla tunturiy längöllä pesi viime kesänä ainakin 30-3 5 pöllöparia . Vihjeitä kaivataan luonnollisesti ko ko alueelta, mutta erityisen toivottavia olisiva t tiedot Ropin seudulta sekä Pihtsusjärven ja Valtijoen väliseltä ylängöltä kuin m yös H arroaivin ympäristöstä. Saipa yksi jos toi nenkin kulkij a tuta selkänahassaan pesäänsä puolustavan pöllön hyökkäyksen . Jäljellejääneet jätökset oli vat peräi sin kolmesta kiirunasta tahi rie kosta. Missään tapauk sessa emme halua ''omia '' Ylipe rän pöllöesiintymää itsellemm e, vaan ehdotamm e yhteis työtä ja toi votam me ryhmäämme tervetul leeksi kaikki tunturipöllöaineistoa keränneet. Tämän kirjoittajat ovat keränneet tunturipöllöön liitt yvää aineistoa viime kesänä K äs iva rren tuntureil ta ja tarkoituksemme on julkaista aiheesta tutkimus. Valkeat pöllöt olivat kotiutu neet parhaaseen mahdolliseen biotooppiin, puuttomille luodoille, missä silmä kantoi kau as ja runsas lukuinen peltomyyräkanta tarjosi appeen . 981-44 715) tai Asko Kaiku salolle (os. Puolittain salaseurana tunnettu Lapin Luonnon ystävät ry . 914-40 356). Tämän hetken tietojen mukaan vars inkin Lounais -Suomen saaristossa vallitsevat ylen runsaat myy rämarkkinat, joten on mahdollista, että histori a toist uu ja tunturien val keat pöllöt löytävät lähiaikoina tiensä kauas Etelä-Suomeen. oli käynnistänyt vuoden alussa lajia koskevan tiedustelun . Lähiaikojen tulevaisuus on helppo ennustaa; eri asia on ennust uk se n paikkansapitävyys: Todennäköisesti jyrsijäkannat romahtavat Lapissa kuluvan talven aikana. Kevään kuluessa K äs ivarren tuntureil ta kerättiin mm . Havainnot (a ika, paikka mieluummin karttaluon noksen kera , hav ai tut yksilöt jah avainnoijan osoite) voi lähettää An tero Hakalalle (os. Kesällä 197 4 löyt yi ai nakin viisi tuoretta pesäkuoppaa . Edelläoleva ei kuitenk aan ratkaise tämänkertaisen tunturipöllöi nvaa sion lähtökohtaa . OLETKO NÄHNYT TUNTURIPÖLLÖN. Varmasti talvella 1973/74 ilmiö on toistunut jossakin , todenn äköisesti PohjoisSiperiassa, minkä johdosta täm ä harvinainen tunturien lerppasiipi on taas lekutellut maahamme . Pääosa varmoista pesimähavainnoista keskittyi Haitin vaellusreitin varrella oleva n Pihtsusjärven kumpuilevaan lähi ympäristöön ja toisaalta Ailakkavaaran ja Rommaenon väliseen loivapiirteisempään maastoon . Nelisen vuotta sitten ravintotilanne oli yhtä hyvä ai na tunturisopulien huimaa m as saesiintymää m yöten . PÄÄASIASSA KÄSIVARRESSA Jo kevättalvella 197 4 alkoi Suomen Lapista kertyä tunturipöllöhavai n toja. Etelämpää Ropin seudulta tiedot ovat puutteelliset , mutta yksittäisha vaintojen perusteella laji on lisään tynyt sielläkin . H oikantie 14-22 F 48, 90600 Oulu 60, puh. Näistä kahdessa oli kolme ravinnon yltäk ylläisyydessä paistattelevaa poikasta , minkä lisäksi havaintoja kertyi useammasta liikkeelle lähteneestä, lentokyvyttömästä poi kueesta se kä lukuisista täysikasvui sista pöllöistä , jotka nopeasti toistuva ll a krät-krät-krät-varoitusäänel280 lään tervehtivät vaeltajaa ilmaisten siten pesäpaikan olevan lähellä. MIKÄ SAA PÖLLÖT LIIKKEELLE. Sopuleita myöten paikalliset myyräkannat oli vat huipussaan , ja t unturi pöllön tiedetään erik oistuneen nimenomaan pikkujyrsijäravintoon. kuuden täysikas vuisen yksilön oksennuspalloj a. Aimo Kom osen kokoaman aineiston mu kaan Käsivarren ulkopuolella tun turipöllöjä nähtiin tammi maaliskuu ssa 3 yksil öä, epäm ääräisesti kevättalvella 1 yksil ö, mutta toukokuussa 4 yksilöä. M aantietee llisesti tunturipöllöhavainnot ryhmittyivät sangen selväpiirteisesti su hteellisen suppealle alueelle Käsivarteen. Näin kertoivat käs ikirjat viim e keväänä . Lintuja näh tiin pulu ja rottajahdissa pääkau punkia m yöten , mutta enimmät havainnot tehtiin eri puolilla saari stoa. Yhdistyksen tarkoituksen a oli kartoittaa sekä tunturipöllön että tunturih aukan kuin m yös naalin riekonpyytäjille aiheuttamat vahingot. MYYRIÄ JA SOPULEITA RIITTI Edell ytykset lintujen runsaalle esiintymiselle olivat oivat. Selitys silloiseen pöllöesiin tymään oli helppo: jyrsijäkannat Lapissa (m yös m aamm e rajojen ul kopuolella) oli vat vastikään romah taneet. Niiden anal yys i paljasti , että 9 3 saaliseläimestä 96,8 % oli m yy ri ä. Tähänastisten tietojen perusteel la näyttää siltä, että Torisenon poh joispuolisella, n. M yös havaintojen ajallinen ja kauma oli mielenkiintoinen. Yhtä tär keitä ovat tiedot sen puuttumisesta joiltakin tunturialueilta. Lisä ksi vetoamme Lapis sa, etenkin K äs iva rressa liikkuneisiin vaeltajiin ja kalamiehiin , jotta kaikki yksittäisetkin havainnot lajista saataisiin kootu ksi . Ilmeistä onkin , että Lappiimme kohdistunut invaas io kes kittyi kuluneen vuoden kevättal veen. vuonna 1932, mutta vasta vuonna 1926 laji rauhoitettiin Suomessa. 44 % saaliseläimistä oli sopulei ta ja lop ut harm aak uve -, puna-, peltoja lapinm yyriä . Mi tä ilmeisimmin nälk iintyvät pöllöt jatkavat silloin taas taivallustaan . ?. Muu alta saatiin va in haja havainto ja. Sama ilmiö toistui m yös Käsivarressa; hava in not painottuivat voitollisesti touko kuulle . Sitä vastoin kymm enisen vuotta aiemmin eli talvella 1960/ 61 tun turipöllöjä havaittiin lukuisasti niin Rovaniemen kattojen yllä kuin Etelä-Suomen rannikoill a. Silloin tuntu ripöll öt kuitenkin puuttui vat ku vasta, vaikka muut petolinnut lois tivat runsaslukuisuudellaan. Veikko Salkion toimesta Lapin Kansassa jul kistettuun kyselyy n alkoi kuitenkin tihku a hiljalleen tietoja vain tuntu ripöllöistä, ja niinpä koko tihutiedustelu muuttuikin yksinomaan valkeaa pöllöä koskevaksi. Tänä syksynä ne tietävät toista. PESIÄKIN OLI SUOMESSA Runsaimmin tunturipöllöjä esiintyi Käsivarressa ja erityisesti sen ää rimmässä kolkassa T orisenon , Kil pisjärven ja Haitin välisillä suur tuntureilla
Aikaisemman perusteella oli odotettavissa, että neljä vuotta myöhemmin tul1si taas uusi, pienempi sopulivuosi. Asko Kaikusalo ja Aimo Komonen Sopuli vaelluksen jälkinäytös Vuoden 1969 ja 1970 olivat mahtavia sopulivuosia, sellaisia, 101ta on vain muutama vuosisadassa. Keväällä 1971 kannat heikkenivät nopeasti ja havaintoja saapui pääasiassa vain Kittilän ja Sodankylän keskiosista 28 1. Ku luneen kesän ja syksyn aikana sopulirintamalla on tapahtunut niin paljon merkittävää, että aiheeseen on syytä palata uudestaan jo näin pian . Lyhykäisesti todettiin, ettei laji vielä ole tyystin mennyt maan rakoseen , vaan vuosien 1969-70 suurvaelluksen jälkiseuraukset näkyvät vieläkin. Kaiken aikaa vaellus eteni sysäyk sittäin kaakkoon. Niin tulikin , ja vaellusreittien varsilta löytyi kuolleita sopuleita joukoittain. ItäLapissa mistä havaintoja yleensäkin kertyi niukasti tunturiso pulit ylittivät samaisen rajan ai noastaan Kemijärvellä . Maamme pikkunisäkkäitä käsittelevässä kirjoituksessa tämän lehden numerossa 3/ 1974 mainittiin myös tunturisopuli . Muualla Lapissa havaittiin vuosina 1969-1970 ainoastaan heik koja paikallisia kantoja, jotka levittyivät lähiympäristöön hitaasti ja yksilömääriltään melko vähäisinä. Havaintoja on kantautunut eri puolilta Lappia niin luonnonharrastajien kuin allekirjoittaneidenkin retkiltä , Kilpisjärven biologiselle asemalle karttuneista tiedoista sekä ennen kaikkea Lapin Kansa lehdessä suoritetun lukijakyselyn tuioksina. Syystalvella 1970 vaellus oli ylittänyt napapiirin kaikkialla Lapin läänin länsija keskiosissa . VAELLUKSEN ENSIMMÄINEN AALTO Edellämainittu suurvaellus lähti liikkeelle Käsivarren tunturialueelta. Kenttähavainnot tosin osoittivat sopuleiden paikallisesti liikehtivän muihinkin ilmansuuntiin , mutta kokonaisuudessaan vaeltava kanta suuntautui kohti läänin keskiosia
Ainuttakaan havaintoa ei ole tullut Ounasjoen länsipuolelta, Torniojokilaaksosta ja ylen niukasti niitä on kerty nyt myös Kitisen itäpuolelta . Muddusjärvellä tavattiin "helmi nauhoina järvessä kelluvia ' ' huk kuneita sopuleita, samoin Posion Suolijärven rannoilla. Vuonna 1972 sopulirintamalla vallitsi ku olonhiljaisuus , mutta seuraavana vuonna tehtiin joitakin yksittäishavaintoja niinkin etelässä kuin Sodankylässä. Niin ikään Utsjoen ja Inarin kohdalla pisteitä on harvassa, ja havainnoitsijat korostavat sitä, että he ovat yhyttäneet vain yksittäisiä eläimiä eikä eräillä otollisillakaan alueilla ole tavattu lainkaan sopuleita. Kaiken kesää lisääntyminen on jatkunut , ja syk syllä eläimiä vilisi viljalti maastossa. Usein ne hukkuvat näillä retkillään, mikä lienee synnyttänyt uskon "itsemurha vietistä". Myös viime kesänä nähtiin sopuleita syvällä Metsä-Lapissa ja niiden vaelJusreittien merkkeinä ilmestyi sam• malikkoon käytäviä. Tunturipöllöjen ja piekanoiden lisäksi pesivät myös naatit. Kahdessa paikassa : Kittilän kirkolla ja Sodankylän Askassa eläimiä on nähty ui massa joen poikki . Syyskuun alussa saatiin ensimmäi set vaellukseen viittaavat vihjeet: tunturipolkujen varsilta kuului aggressiivisten sopulien kiroilua. Varsinkin viimeksi mainitut havainnot ovat merkittäviä sikäli , että nyt sopulit esiinty1vat selvästi vuonna 1970 saavuttamansa vaellusrajan eteläpuolella. SUURVAELLUS TAPAHTUU VAIN MUUTAMAN KERRAN VUOSISADASSA Tarjolla on nyt sama asetelma kuin. Muutamilta pihoilta on löytynyt koirien öisin tappamia yksilöitä . Tarinat päistikkaa veteen syöksyvistä sopuleista ovat vain tarinoita. VUODEN 1974 TOINEN AALTO Keväällä 197 4 todettiin sopuleiden lisääntyneen Käsivarren suurtuntu reilla jo kuluneena talvena, ja lu mien sulaessa seudulla ilmeni vähäistä kevätvaellusta . Kovin voimallista ei vaellus ole ollut Metsä-Lapissakaan. Samaan aikaan alkoi myös Metsä-Lapissa tapahtua . Eritoten Kivaloiden seudulla tunturisopulei ta näytti olevan runsaasti. H yvin pian tiedot lajin esiintymisestä noilla alueilla kuitenkin ehtyivät, mutta uusia havaintoja alkoi sitä vastoin saapua yhä runsaammin ja runsaammin Rovaniemen maalaiskunnan keski ja itäosista , Kemi joen molemmin puolin. Kummassakin tapauksessa vaellussuunta kävi länteen. Inarin 282 Sopulien esiintyminen vilkastutti koko arktista luontoa. Kilpisjärvessä tavattiin uimasilleen lähteneitä ja hukkuneita yksilöitä ja maantieltä alkoi löytyä liikenteen uhreiksi joutuneita taivaltajia. Sopulit ylittävät vesiä vain vastahakoisesti, mutta ellei muita keinoja ole näkyvissä, ne turvautuvat uimataitoonsa ja pyrkivät kohti vastarannan korkeinta kohtaa. tai niiden pohjoispuolelta. Kevään ensim mäiset havainnot kantautuivat Kit tilän ja Sodankylän keskiosista. Toinen kiintoisa piirre vuoden 197 4 tunturisopuliesiintymässä on se, että Metsä-Lapista ilmoitetut havainnot keskittyvät lähes yksinomaan Ounasjoen sekä KemijoenKitisen väliselle alueelle
Muutamin paikoin harmaakuvetai lapinmyyräkannat olivat jo harvenneet. Yllättynyt sopuli ei ole selvillä vastaansattuvan ihmisen tai poron aikeista. Ja kaikkein ·merkittävintä oli tunturipöllöjen runsaus, joista toisaalla tässä lehdessä tarkemmin. Kiintoisaa on nähdä, kuin ka käy sopuleiden . Ja silloinkin eläimet löysivät tavallaan niille luonnottomalta havumetsävyöhykkeeltä ympäristön , missä kanta säilyi vuosia lisääntyäkseen lopulta uuden massaesiintymän tasolle. ' , , 1 ··· ·'· ' \ ' 1 J > i Pisteviiva: v. Silloinkin sopulit laajensivat vaelluksen myötä levinneisyyttään satoja kilometrejä etelään alkuperäiseltä asuinalueeltaan. Eläim et selviytyvät muutaman tal ven yli , mutta menehtyvät sitten . Sopulien ruskeat tai vihertävät papanat ovat suurempia kuin muiden myyrälajien jätökset. Sopulivaelluksien aikana puhutaan "vihaisista" vaeltajista. erääseen, aivan maantien läheisyydessä sijaitsevaan, vuosikym menet autiona olleeseen pesään . Todennäköisesti ne tu houtuvat normaalin kannanvaihtelumekanismin mukaisesti tulevana talvena . Hiirija suopöllöjä liihotteli Kilpis järven rantamilla poikkeuksellisen runsaasti . D 283. Myös naalien pesäkummuilla oli vi linää. Tämän kirjoittajat ennustavat, että ainakin joillakin alueilla kellanmustat karvakerät esittävät jäähyväisnäytöksen vasta ensi lumien sulattua jonkinlaisen kevätvaelluksen muodossa . 1930-luvulla alkaneen suurvaelluksen seurauksena tunturisopuleita tavattiin vielä seuraavan vuosikym menen puolivälissä etelässä Kuusa moa ja Taivalkoskea myöten . ' ' ,' ' . Kuluneena vuonna koko Lapin luontoa on sävyttänyt myyräkantojen runsaus, mutta eritoten paljakkavyöhykkeellä sopulien osuus on ollut sangen merkittävä jyrsijäravintoon erikoistuneiden petojen lisääntymiselle . kolme vuosik ymmentä aiemmin . PETOJEN JUHLA VUOSI Nimenomaan Käsivarressa kohentuneen sopuliesiintymän seurauk set näkyivät selvästi . Ehkä oikeampaa olisi puhe epätoivoisista eläimistä, jotka käyvät hyökkäykseen, koska turvallinen kotikolo on jäänyt kauas jälkeen. Sen jälkeen tunturimaa hiljenee tämän suurvaelluksen osalta lopullisesti, mutta kuitenkin vain vähäksi aikaa . tekotunturit , avohakkuiden paljastamat vaara alueet, tarjoa lajille täysin riittäviä ravintoja elinmahdollisuuksia. Takavuosilta tiedämme, että liian alas Metsä-Lappiin kulkeutu neet sopulit lopulta kuitenkin tu houtuivat , ja todennäk öisesti samoin tulee käymään taas lähivuosi na. Ja romahduksen jälkeen tunturisopuli on taas vuosien , kenties vuosi kymmenien ajan äärimmäisen harvinainen suurtunturien asukki. Syksyyn mennessä m yyräkannat Lapissa olivat romahduksen partaalla. Vinoviivoitus: yhtenäinen, melko vahva kanta. On ilmeistä , etteivät erillään si jaitsevat pien ja ns . Piekanojen ja tunturikihujen run sasta pesintää osattiin jo odottaa, eikä toiveissa petytty: jälkeläisluvut kohosivat parhaisiin mahdollisiin. Eteläisin erillishavaintopiste on Ranuan Saariharjussa (65°45'N, 27°08'E). 1970 suurvaelluksen eteläraja. Oivallisen ravintotilanteen osoituksena naalinpentuja ilmestyi mm
Siperia on mielikuvituksellisen rikas maa. Seuraavan kerran Baikali n rannoilla käydessäni oli n jo lehtimies. Tämä merkitsee sitä, että Angaran potentiaalit vesivoimavarat ovat 86 miljardia kilowattituntia. Näin Baikalin ensi kerran lähes 30 vuotta sitten, jolloin olin vielä pikkupoika . Runsaat energiavarat (sinne on rakennettu 660 000 kilowatin tehoinen Irkutskin vesivoimala, 4,5 miljoonan kilowatin tehoinen Bratskin vesivoimala, rakenteilla on 4,3 miljoonan kilowatin teh o inen Ust-Ilimskin vesivoimala ja v uosina 1976-1980 r akennetaan 4 miljoonan kilowatin tehoinen Bogutshanin vesivoimala), ki vihii lija rautamalmiesiintymät ovat muuttaneet Angarajoen ja Baikaljärven seudun yhdeksi maailman su urimmista t eollisuusalueista. Baikalilla on vain yksi laskujoki, Angara. Kiivaan sanasodan jälkeen viranomaisten oli annettava periksi ja rakennusohjelma peruutettiin. Ratkaisujen yksityiskohdista kertoo APN :n toimittaja Juri Hromov. Vesi on läpikuultavaa aina 40 metrin syvyyteen, vähämine raalista ja h eikosti alkalista. Baikalin jo alkuunpäässyt saastuminen keskeytyi ja järven vesi on taas puhdas. Kallioiden männyt humisivat yhä kuten ennen ja itätuuli vyörytti Baikalin mahtavia aaltoja. Juri Hromov Baikal Siperian hel01i Baikaljärven kirkas vesi on Neuvostoliiton luonnonsuojelutyön suuria voittoja. Provalin lahden) . Se virtaa luoteeseen kohti Jeniseitä, Siperian suurinta jokea. Suuret painumat muodostavat Barguzinskin, Tshivyrkyiskin, Provalin, Ajain ja Frolihin lahdet ja Svjatoi N osin niemimaan. joen, Angaran varrelle oli rakennettu maailman 284 suurimpiin kuuluva Bratskin vesivoimala. Sen pinta-ala on 31 500 neliökilometriä, pituus 636 kilometriä ja leveys keskimäärin 48 kilometriä. Baikal syntyi 25 miljoonaa vuotta sitten maanjäristysten seurauksena. Kun Moskovan taloussuunnittelijat olivat päättäneet rakentaa sen rannoille viisi suurta teollisuuskeskusta, joiden oli määrä jauhaa selluloosaksi Siperian metsärikkauksia, paikallinen väestö yhdessä ekologien, luonnonsuojelijoiden ja taiteilijoiden kanssa esitti ankaran protestin. Baikal on maailman syv in sisäjärvi: sen keskimääräinen syvyys o n 730 metriä ja suurin syvyys 1 620 metriä. Baikalin rannat ovat lievän mutkittelevia koko runsaan 2 000 kilometrin pituudeltaan. Mutta muutoksiakin, oli tapahtunut. Ne ovat Olhon (pinta-ala 730 neliö kilometriä) ja Bolshoi Ushkanin (9,4 neliökilometriä) . Vesi on runsashappista pinnalta aina maksimisyvyy. Kalastaja-asutukset olivat laajenneet kokonaisiksi kaupun geiksi. Baikalin 27 :stä saaresta (viis i niistä joutuu aika ajoin veden alle) suurimmat sijaitsevat keskellä järveä. Baikalilla talvi on leudompi ja kesä v iileämpi; tammi-helmikuun keskilämpötila on -19 ° C, eloku un noin + 11 ° C. Sinne on keskitt yny t yhdeksän k y mmenesosaa Neuvostoliiton kaikista voimatalousvaroista, 60 prosenttia kaa susta, 80 prose nttia hiilestä ja puutavarasta. Baikalissa o n viidennes maapallon kaikista makean veden varoista. Siellä on usein todellisia merien myrskyjä. Tuosta tapaamisesta jäi mieleeni kuva jostain ainutkertaisesta, suurenm oisen puhtaasta ja kauniista. Sitä sa n o taankin briljantinkirkkaaksi. Maanjäristyksiä tapahtuu seudulla vieläkin (vuonna 1862 Selengajoen suiston pohja laskeutui 10 metriä ja muodosti ns. Baikaliin laskee 336 vuoristojokea. Baikal leudontaa näiden Aasian keskisten alue iden (lähellä sijaitsevassa Tuvan autonomisen tasavallan pääkaupungissa Kyzylissä on kivinen obeliski ja siinä kyltti "Aasian keskus") ankaraa mannerilmastoa. Suurimmat ovat Selenga, Barguzin, Verhnjaja-Angara, Turka ja Snezhnaja. Joka kilometrillään Angara laskee 1 800 kilometrin pituisella uomallaan 20 cm (vastaava lasku Volgalla on 7 cm). Mutta samalla kun Siperiaa teollistetaan, kiinnitetään huomiota myös siihen, mitä jää perinnöksi tuleville polville. Ainoan Baikalista lähteväp. Olhonin kalli oita vasten puskee syksyisin lännestä pelottava tuuli "sarma", joka y ltää hirmumyrskyn n ope uteen (30-40 m l sek). Kahdelle jo va lmistuneelle tehtaalle asetettiin ennätyksellisen ankarat puhdistusnormit, metsien käsittely muutettiin varovaisemmaksi ja järven ominaispiirteiden säilyttäminen määriteltiin uuden taloussuunnitelman tavoitteeksi. Tektonista vajoamaa, jossa Baikal sijaitsee, _ympäröivät sen pinnasta laskien lähes 2 000 metrin korkeuteen kohoavat vuorijonot. Baikalin vesi on hämm ästyttävän kirkasta . Valtio laajentaa jatkuvasti investointejaan maan itäisten alueiden kehittämiseen (ne käsittävätkin nyky isin 30 prosenttia kaikista maan pääomasijoi tuksista). Aallot paisuvat jopa yli viiden metrin korkuisiksi. BAIKAL AINUTLAATUINEN LUONNONMUODOSTUMA Baikal on lumoava n kaunis järvi. Oli alkanut Siperian valloitus: kaadettiin metsää, kehitettiin kaivosteollisuutta. Baikalille on luonteenomaista monisäikeinen tuulijärjestelmä
285. Vielä 1960luvulla sen tulevaisuus näytti huolestuttavalta, mutta nyt järvi on pelastunut. Järven vesi on erittäin puhdasta ja kirkasta, mutta sen vaihtuvuus on hidas. Jos se likaantuu, sen puhdistuminen kestää toivottoman kauan. Siperian rautatie seurailee pitkään Baikalin rantoja. Teollistunut nykyaika uhkasi tuhota sen , mutta viime hetkellä sen arvo tunnustettiin. Järvellä on ollut keskeinen sija kansantaruissa ja se on tarjonnut toimeentulon monille Siperian asukkaille. Yli kuudensadan kilometrin mittaisessa Baikaljärvessä on viidenne~ maapallon makeasta ·vedestä
Kansantarun mukaan Baikalilla on kolmesataa poikaa, mutta vain yksi tytär. Amerikkalainen aikakauslehti Time totesi Siperian olevan kasvamassa voimaksi, joka on syytä ottaa huomioon maailmantaloudessa. VILKAS KESKUSTELU BAIKALIN KOHTALOSTA "Kuumista pisteistä" on tullut vilkkaan keskustelun kohteita. Siperiaan rakennetaan myös jättiläismäisiä metsäteollisia komplekseja. Sanansa siinä ovat sanoneet tunnetut ekologit, Neuvostoliiton tiedeakatemian Siperian osasto, Neuvostoliiton kalatalouden, metsäja puunjalostusteollisuuden ministeriöt, monien virastojen vastuulliset työntekijät, teollisuuslaitosten johtajat, Venäjän liittotasavallan luonnonsuojeluseuran jäsenet (tähän seuraan kuuluu 22 miljoonaa jäsentä), yhteiskuntaelämän edustajat, kirjailijat ja lehtimiehet. Baikal muuttui hyvin hitaasti Venäjän asutuksi seuduksi. Myös norppa viihtyy Baikalin vesissä. Kyllä, jos ihminen unohtaa, että maapallo on saatava säilymään myös jälkipolviemme kotina. Bratskin vesivoimalan käyttöönotto oli erittäin tärkeä vaihe Siperian kehityksessä, ja Krasnojarskin vesivoimalasta tulee maailman suurin (teho 6 miljoonaa kilowattia). Siihen rakennettu Bratskin voimalaitos tuottaa 4,5 miljoonaa kilowattia. Millaiset virheet sitten saattaisivat aiheuttaa vakavaa haittaa Baikalille. He pystyttivät satojen vuosien ikäisistä puista vankkoja taloja, harjoittivat metsästystä ja kalastusta. Angaraja Jenisei-joille o n noussut jättiläismäisten vesivoimaloiden järjestelmä. Vaikuttihan luonto ehtymättömältä. Niitä ovat myös yks isoluiset alkueläimet, joilla on tärkeä osuus veden biologisessa puhdistumisessa. Sanomalehdet Sovetskaja Rossija, Literaturnaja Gazeta, Sotsialistitsheskaja Indust. J akutiasta on löydetty kaasuesiintymiä. Hyvääkö. Vuosisatoja kaikki pysyi lähes muuttumattomana. Ensiksikin puutavaran uitto pitkin itäisen rannikon jokia irrallisina tukkeina. Kyllä, sillä aineellisen tuotannon mittojen nopea laajentuminen ja määrätietoinen tekninen edistys avaavat laajoja mahdollisuuksia tyydyttää yhteiskunnan aineellisia ja henkisiä tarpeita. Pojat ovat järveen laskevia jokia, tytär on Angara, järven ainoa laskujoki. teen asti (happipitoisuus on vähintään 9-10 mg/1). Toiseksi suurten puunjalostusteollisuuslaitosten, Baikalin seliuloosatehtaan ja Selengan selluloosaja kartonkitehtaan rakentaminen ilman tarvittavaa varovaisuutta ja harkintaa (projektien edellyttämät puhdistuslaitokset eivät ole pystyneet ehkäisemään järven saastumista) . Siperian tiedemiehet mainitsevat usein: "Baikal on akatemia .. Suurimmat neuvostoliittolaiset sanomaja aikakauslehdet ovat antaneet runsaasti palstatilaa mitä ristiriitaisimpien mielipiteitten esittämiselle. Paikallisen kasvillisuuden ja eläimistön 1 800:sta edustajasta 1 200 on sellaisia, joita ei tavata missään muualla. " Baikal on todellakin korkeak oulu, jossa ratkaistaan luonnon ja teollisuuden keskinäisten yhteyksie n ongelmia, jossa on laajassa mitassa jouduttu ratkaisemaan pulma: onko luonto "alistettava" siviilisaatiolle vai tuleeko päinvastoin sivilisaation "alistu a" ja so peutua luonnon sanelemiin lakeihin. Baikalissa 800 metrin syvyydessä elää myös eläviä poikasia synnyttävä kala golomjanka. Baikalin kaloista suurin on sampi, joka saattaa painaa 100-200 kiloa. . Näitä uudisraivaajia tuskin askarrutti 286 kysymys, riittääkö heidän lapsenlapsilleen ja lapsenlapsenlapsilleen tarpeeksi vettä, ravintoa ja ilmaa. Ihm1S1a viehätti näiden seutujen kauneus ja rikkaus . Baikalissa on sienieläimiä, nilviäisiä, vesiperhosia, äyriäisiä, mutta kaikkein kuuluisin Baikalin "asukeista" lienee Baikalin siika "omul", joka on lohensukuinen kala. Limnologisen instituutin laskelmien mukaan Baikalin siian tuhoutuneen mädin määrä on nelinkertaistunut. ONKO BAIKALIN TASAPAINO HAIRIINTYNYT Baikalin rannoille alkoi ilmaantua asutusta yli 300 vuotta sitten. Vasta viime aikoina taloudellinen toiminta on saavuttanut laajat mitat. Kieli tieteilijät olettavat, että järvi on saanut nimensä runsaasta kalakannastaan: tyrkin kielen "baikul" merkitsee rikasta (kalaisaa) järveä. Tjumenista saadaan nykyisin vuosittain enemmän öljyä kuin koko Neuvostoliitossa tuotettiin 50-luvun keskivaiheilla. Irtouitossa osa tukkeja uppoaa ja aiheuttaa paitsi jokien uomien, myös itse järven roskaantumista. Sillä tavoin hävitetään myös kutupaikkoja. Pahaako
Jokaisen tiekilometrin rakentaminen Siperian ankarissa oloissa lmaksaa satoja tuhansia ruplia. Kannanottoja ovat tutkineet Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea ja Neuvostoliiton m1mstenneuvosto. rija, Selskaja Zhizn ja monet muut ovat lähettäneet Baikalille omia erikoiskirjeenvaihtajiaan. Mutta näitäkin normeja Neuvostoliiton terveysministeriö tarkistaa järjestelmällisesti limnologisen instituutin asiantuntijoiden ehdotusten ja Irkutskin yliopiston hydrobiologisen aseman ja muiden luonnonsuojelulaitosten asiantuntijoiden esitysten perusteella. cm: ..1111 " 4 6J$p ., -'. Järven rantoja ja jokien uomia on ryµdytty puhdistamaan uponneesta puutavarasta. Asiantuntijat katsovat kuitenkin, että irtouiton lopettaminen ei ole pelkästään taloudellinen toimenpide. TEHTAALLE PUHDISTAMOT Baikalin selluloosatehtaalle on asetettu sellaiset järveen laskettavan veden puhdistusnormit, jollaisia ei ole esitetty yhdellekään toiselle selluloosaja paperitehtaal!e. 287. Tätä kysymystä koskevan yleisen mielipiteen muodostuksessa on ollut näkyvä sija huomattavan neuvostoliittolaisen elokuvaohjaajan Sergei Gerasimovin elokuvalla "Järvellä", jota olivat mukana toteuttamassa monet tunnetut neuvostoliittolaiset näyttelijät. Ne ovat erittäin tiukat niin biologisen hapenkulutuksen kuin myös veden happimäärän ja kaikkien muidenkin ominaisuuksien osalta. Käyttöön on otettu uusia hakkuusääntöjä: hakkuita on suoritettava pienillä 100x1 000 metrin alueilla ja nuoresta metsästä on ehdottomasti jätettävä koskemattom aksi 65 prosenttia. Baikalin rannoille suunniteltujen teollisuuslaitosten jätteiden käsittelylle oli alun perin asetettu täysin riittämättömät normit. Rakennetaan te1t a metsäkuljetuksiin. HAKKUITA RAJOITETTIIN, UITOT LOPETETTIIN Metsätalouden piirissä tämä on merkinnyt esimerkiksi sitä, että Tuvan autonomisen neuvostotasava llan metsätalousministeriö siirsi kaikki Baikalin seu tujen kolmannen kategorian metsät toiseen ja toisen kategorian metsät ensimmäiseen kuuluviksi . f a..~ :±c::eemr. Laivat hinaavat ne Vydrinon satamaan Baikalin eteläisell e rannalle ja sieltä puutavara siirretään kuljetettavaksi rautateitse. ;:r~:?2:~~~~-~ . Tässä heijastuukin sosialistisen talousjärjestelmän tarjoama etu: kyky organisoida uudelleen jos yhteiskunnan edut niin vaativat kokonainen talousalue, jonka mitat vastaavat Euroopan suurimpien valtioiden aluetta. Järven ympärille ja jokivarsiin perustettiin monien kilometrien vesiensuojeluvyöhykkeitä. . Esimerkiksi Turkan rantoje n hakkuualueilta kuljetusautot vievät kaadetut run go t kokonaisina karsimattomina joen suistoon puomituspaikalle, jossa ne sidotaan aallonkestäviksi !autoiksi, "sikareiksi". Kategorioiden nousu merkitsee hakkuurajoitusten lisääntymistä. Näin syntyi asetus lisätoimenpiteistä Baikalin vesien luonnonrikkauksien rationaalisen hyväksikäytön ja säilyttämisen turvaamisesta konkreettinen ohjelma, Jossa on asetettu niin lähitavoitteita kuin etäisempiäkin päämääriä. Kun paikallinen väestö ja Iimnologit esittivät vastalauseensa, tehtaiden rakennusohjelmaa supistettiin ja jo valmistuneiden toiminta kiellettiin, kunnes niiden puhdistamot oli saatu riittävän tehokkaiksi. Irtouitot on lopetettu Turkalla, Itantsalla, Barguzinilla ja muilla tärkeimmillä Baikaliin virtaavilla joilla. Vuoteen 1980 asti ylipäätään kaikkia hakkuita on supistettu
Yhtä menestyksellisesti ovat uusnn ammatteihin siirtyneet myös metsurit. Mainitsen esimerkkinä kalastajakolhoosi Baikaletsin. Siianpyynnillä jokainen kollektiivitilan jäsen ansaitsi ennen lähes 200 ruplaa (saman verran kuin kaupungeissa huippuammattimies). Karl Marxille omistetulla kollek tii v itilalla esimerkiksi kasvihuon eista saadaan 80 000 ruplan tulot. Ei ole sattumaa, että juuri Selengan tehdas siirtyy ensimmäisenä uuteen teknologiaan, jonka avulla veden käyttö saadaan supistumaan kuudenteen osaan entisestä. Piakkoin sen pohjoiskärjen tuntumaan tulee toinen, aivan yhtä tärkeä rata Baikalin-Amurin rata toinen rautatieväylä Kaukoitään. Baikalin siian pyyntikielto ja hakkuiden rajoittaminen ovat väliaikaisia. D. Ei ole. Turkistarhaus on osoittautunut erittäin tuottoisaksi. Puhdistuslaitteistojen rakentamiseen on viime aikoina käytetty lähes 3 miljardia ruplaa kuudennes maan vuosittaisista puolustusmenoista. Elämä jatkuu ... Baikal tulee kuitenkin pysymään neitseellisen puhtaana. Siihen kuuluu myös veden kyllästäminen hapella, puhdistettujen jätevesien moninkertainen suodatus ennen niiden laskemista järveen sekä sivutuotteiden hyväksikäyttö. Niiden pyynti ei ole kuitenkaan taloudellisesti yhtä tuottoisaa kuin siian pyynti. Kudun jälkeen vuoristovirta tuo kalanalut jälleen lahden mataliin vesiin ja taas uudet siikapolvet uivat järven kylmiin syvyyksiin. BAIKAL TULEE SAIL YMAAN PUHTAANA Baikalin ongelma on monisäikeinen. Kuluvan viisivuotiskauden (7970-1975) aikana N euvostoliiton ympäristönsuojelutyöhön käyttämät määrärahat on kaksinkertaistettu. Jo mainitussa NKP:n keskuskomitean ja Neuvostoliiton ministerineuvoston asetuksessa todettiin: " ... 1\skettäin esimerkiksi myönnettiin 700 miljoonaa ruplaa Volgan ja Uraljoen sekä Kaspianmeren vesistöjen saastumisen ennaltaehkäisyyn. Parhaillaan on rakenteilla suun hautomo. 1..un uhkaava vaara tajutaan ajoissa, voidaan turvautua suojatoimiin. Koulutusajalta heille maksettiin heidän keskiansioidensa mukainen kuukausittainen korvaus. Pyyntikiellon jälkeen ryhdyttiin pyytämään pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Näin ammatinvaihdos ei aiheuttanut kolhoosilaisille minkäänlaisia aineellisia menetyksiä. Tilalle on myös perustettu 25 hehtaarin tyrnimarjaviljelmät. Heidän ansiotasonsa on jopa noussut: turkistarhan työntekijälle maksetaan huomattavia palkkioita niin hänen kasvattamiensa minkkien määrän kuin turkiksen laadunkin perusteella. Näin syntyvät Selengan, SveroOlhonskin, Tshevyrkuskin, Tshikoskin ym. Entiset kalastajat ovat tyytyväisiä uuteen ammattiinsa. Tämä ainutlaatuinen järvi on joutunut Siperian tuotantovoimien intensiivisen kehityksen keskukseksi. Tieto Baikalin siian pyynnin kieltämisestä saikin kollektii288 vitilat perustamaan turkistarhoja, ryhtymään kasvattamaan minkkejä. Selengan puhdistuslaitekompleksi käsittää jätevesien mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen. KALASTAJAT KASVATTAVAT MINKKEJA, KURKKUJA JA TOMAATTEJA Metsätyöt ovat vähentyneet ja metsätyöläiset kaiketi siis jääneet ilman työtä. Kutuaikana joki suorastaan poreilee. Baikalin siian pyynti on kielletty ja kalastajat siis menettäneet ansiolähteensä. Kahden viime vuoden aikana kollektiivitila on myynyt valtiolle 5 500 nahkaa. Tyrnimarjoista valmistetaan mehutiivisteitä ja mita tarvitaan myös lääketieteellisiin tarkoituksiin . 5-6 vuoden kuluttua kalakanta on ennallaan, metsänkuljetusteitä rakennettu uusille taigan alueille ja ihmiset voivat palata näiden seutujen perinteisiin ammatteihinsa. Näin aukeaa kuljetusväylä Siperian puutavaralle, Jakutian koksihiilelle, kuparija rautamalmille. Eikö valtio ole tässä tapauksessa toiminut vastoin omaa sosiaalista ohjelmaansa, joka tähtää ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Minkkitarhan vierellä on Baikaletsin kaksi aputaloutta siellä kasvatetaan kasvihuoneissa varhaiskurkkuja ja -tomaatteja. Baikal-kollektiivitilalle on perustettu suuri hanhifarmi, joka sekin tuottaa huomattavia tuloja. KALAKANTOJEN HOITO Ja kaikkein tärkein Baikalin seuduilla toteutettu toimenpide oli• Baikalin siian täydellinen pyyntikielto. Sen eteläpuolelta kulkee Siperian radan mutka, rautatieväylä, joka liittää Euroopan Tyyneenmereen . Siksi myös ulkomaisten vieraiden sanoja lainatakseni 7,5 miljoonan asukkaan Moskova on "puhtaan taivaan kaupunki" samaan aikaan kun monet maapallon suurkaupungit kärsivät hapen ja veden puutteesta. Yli 20 asiantuntevan organisaation yhdessä laatima kokonaisprojekti edellyttää useiden valtiollisten puistojen ja luonnonsuojelualueiden perustamista Baikalin piiriin. Vuoden aikana monet kalastajat hankkivat maksuttomasti koulutuksen turkistarhaukseen. kielletään Selengan selluloosaja kartonkikombinaatin käyttö, kunnes asiaan kuuluvat puhdistuslaitteet on saatu rakennetuksi". luonnonpuistot. Puolue ja hallitus ovat ryhtyneet muuallakin radikaaleihin toimenpiteisiin ainutlaatuisten luonnonvarojen säilyttämiseksi. Baikal on yksi esimerkki siitä, kuinka ihminen on ajoissa ymmärtänyt luonnon anteliaisuuden olevan aulista, mutta silti rajallista. Hehtaarisadot ovat viljelmillä 3 000 kilon luokkaa ja 100 kilolta maksetaan 90 ruplaa. MYOS TYRNIA JA HANHIA Baikalin kalastusosuuskuntia yhdistävän trustin johtaja Innokenti Boldogojev mainitsee monia kollektii vitiloja, joissa on toteutettu erinomaisesti työn organisointi uusissa olosuhteissa ja n äin päästy talouksien ja siis myös niiden työntekijöiden tulojen kasvuun. Jo nyt Baikalin siikakanta on kasvanut ja kasvanut on myös Selengajoessa kutevien kalojen määrä
Nämä ovat väestövuoden kysymyksiä , joista on kes kusteltu ja tullaan keskustelemaan kaikkialla maailmassa . Valtaisa istuntosali punaplyyshisine sisustuksineen tuntui ulkopuoliselta planeetalta, jossa ei ole kiirettä , ei tungosta, ei ongelmia. Koo taan ihmisiä eri puolilta maailmaa , puhutaan ilmastoidussa enossa kymmenien aseistettujen sotilaiden vartioimina . Ne kestävät korkeintaan 27 päivän kulutuksen . Useimmat puhujat kertoivat laveasti , kuinka hyvin hänen maassaan on väestökysymykset rat kaistu , ehkäisyneuvonta käynnis tetty jo vuosia sitten ja äitien sekä lasten terveydenhuolto hyvällä to lalla. Nälkäisiä ja ali ravittuja on enemmän kuin kos kaan aikaisemmin. Vuosi 1974 oli YK:n väestövuosi ja sen merkeissä pidettiin elokuun loppupuolella Bukarestissa väestökonferenssi. Näin ollen V äestösuunnitel ma oli konferenssin kuluessa muokattava sellaiseksi , että se miellytti kaikkia delegaatioita . Pääasiassa valtiot, jotka eivät olleet osallistuneet Väestösuunnitelman etukäteisvalmisteluun , es1tt1vat noin 90 kohtaiseen luonnokseen 300 muutosta . Maapallon väestö on jakautunut hyvinvoinnin mu'.:aan rikkaisiin ja köyhiin valtioihin. Kaikkiaan 13 5 valtiota oli lähettänyt edustajansa Romanian pääkaupunkiin. Mistä johtuu, että 2/ 3 näkee nälkää. Noita napanuoria pitkin valui tieto uutisahneiden lehtimiesten tajun taan parin korttelin päähän ja sieltä edelleen satojen kirjoituskoneiden , puhelimien ja printtereiden sekä ääninauhojen välityksellä maailmalle , jolla on ongelma 4 -miljardinen väestö. Tämän päivän väestötilanne on ennen kokematon ja sen kasvu vauhti on pöyristyttävä . Jo etukäteen oli sovittu, että Väestösuunnitelmasta ei äänestetä, vaan se on hyväksyttävä äänestyksettä . Veikko Neuvonen. Neljämil jardinen (4 000 000 000) väki joukko lisääntyy yli 2 % vuosi vauhtia eli noin 80 miljoonalla ih misellä. Samanaikaisesti konferenssin kans sa kaupungissa kokoontui vapaam uotoisem pi kokous, '' Population tribune", joka pohti hyvinkin laajasti ja värikkäästi väestöräjähdykseen liittyviä ongelmia. Tärkein näistä oli " Väestösuunnitelma ", kuten sitä konferenssin kestäessä kutsuttiin. Samanaikaisesti luonnoksen käsittelyn kanssa pu huja toisensa jälkeen nousi yleisko kouksen puhujapönttöön julistamaan valtionsa kannan väestökysymyksissä. Tämä on yhtä paljon kuin maailman kahdeksanneksi väkirikkaimman valtion, Bangladeshin tämänhetkinen väkiluku . Suom::n Yleisradiota ja suomalaista luonnonsuojeluväkeä edusti siellä mm. Bukarestin väestökonferenssi ei ol lut niin huono ja merkityksetön ta pahtuma kuin tähänastisen perusteella voisi luulla. Kellä on oi keus syntyä tähän maailmaan. BUKAREST ELOKUUSSA 1974 Ensimmäisen kerran YK : n histo rian ai kana oli kutsuttu poliittinen kokous pohtimaan yhtä teemaa, väestökysymyksiä. vuosisadalle asti väestön kasvu on ollut vähäistä ja melko ta saista. Nyt jos koskaan on oikeutettua kysyä , onko meitä liikaa . Ehkä aikaisemmista istunnoista viisastuneina oli huom attu , että puhtailla asiantun tijakokouksilla ei saavuteta päätöksentekijöitä, poliitikkoja, vaan hei dän itsensä on osallistuttava asiakir jojen valmisteluun . Koko ihmiskunnan historian ajan aina 1 7. Kuka saa kuluttaa. Kellä on mahdollisuus elää täällä ihmisarvoista elämää. Ainoana yhteytenä ympärillä kiehuvaan ongelmapesään olivat television lähetyskaapelit , nekin vain yhteen suuntaan. Luonnonsuojelijat toivovat, että naista kohtuullinen osa kuuluisi muihin lajeihin kuin omaamme. Bukarestissa olivat edustettuina myös monet YK : n alajärjestöt ja joukko tarkkailijoita. Jokaisen valtuuskunnan oli voitava hyväksyä julkilausuman sanamuoto. Sitähän edellyttää jo ekosysteemien tasapainoinen toimintakin, puhumattakaan esteettisistä ja eettisistä kysymyksistä. Veikko M . N euvonen Tänä ·vuonna on· puhuttu väestöstä Maapallolle mahtuu vain rajallinen määrä asukkaita. Samanaikaisesti yhtäällä ihmiskunta kahlaa yltäk ylläisyydessä ja kärsii toisaalla äärimmäistä puutetta ja hätää . Pehmeässä tuolissa istuessaan ja kuunnellessaan puhujaa toisensa jälkeen päivästä toiseen putkahti useinkin mieleen kysym ys, näinkö väestöongelmat ratkaistaan. MIKÄ ON VÄESTÖONGELMA. ''V ÄESTÖSUUNNITELMA '' Kaksi viikkoa viralliset edustajat ja asiantuntijat painiskelivat neljän asiakirjan kimpussa. Suuren konfe289. Ravintovarastot ammottavat tyhjyyttä . KONFERENSSIN ERISTETTY PL YYSHIMAAILMA Ensimmäinen työviikko näytti ka riuttavan konferenssin tavoitteet
H eidän tah oltaa n odotettiin V äestö· s uunnitelm an täydellistä h ylk ää mist ä, mutta n äin ei käyn yt . Va ltuu skunnan puheenj ohtaja torju i käsityksen , että ylikansoitus olisi syy va lti oiden köyh yyteen . Om an m aa mm e histo. Kulu van vuoden aikan a kes kustelu väestökysy m yksistä on tasapainot tanu t aikaisemmin yksipuolise ksi jään yttä ja usein eräänl aiseksi väestöh ysteriaksi yltyn yt tä väittelyä as iallisille linj oille, kuten ministeri Seij a Karkin en totesi Suom essa lo kakuun alussa V äestölii ton semi n aarissa. Eu roopassa ja Am erikassa ki eltäydytään m aksam asta edes koh tuulli sia hintoja kehit ys m aiden tu ottamista ra aka -aineista. Sellaisten sa no jen kuten liikakansoitus , väestöräjähdys tai väestöongelm a m erkit ys on no ussut uuden kes kustelun aih eeksi. YK : n väestöv uos i ja Bukarestin konferenssi ovat hu om attavasti li sänneet ti edon tasoa väestökysy m yksistä kaikki all a m aailm assa . '' Su pe r vall at laativat runsaasti til astoja , joilla h e pyrkivät todistam aa n liikakansoituksen , ravinn on riittäm ät töm yy den ja lu onnonv aro jen ehtymi sen . '' N äm ä olivat kiin alaisten kysy m yksiä, jot ka ain akin minu a ovat askarruttan eet. T äm än m yön sivät m yös useimmat väes tökon fe re nssin va ltuu skunn at. Koko m aa il m a havahtui hetkeksi yhden asian ympärille. renssin massii viset puitteet eivät ole omi aan lu omaan m yönteistä kuvaa asiasta . ' ' V äestökysy m yksiä ei voi erottaa ta loudellisista ja poliittisista ongelmi sta. Valtaisas ta in fo rmaati otul vasta pystyy koken einkin ti edottaja amm entam aan va in osa n . A suk astih eys Afrikassa on 1 2 as ./km 2 , lat in alaisessa Am erikassa 15 as ./km 2 ja A as ian kehit ys maissa se on vai n vä hän korkeam pi kuin teollistun eessa ja kehittyneessä Länsi-Euroopassa. T ärk eää on m yös keskustelu eläm än laadu sta. Num eroilla taivasteleminen ei joh da rat kaisuihin , vaan tärkeämpää on kes kustell a niis tä talo udellisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä , jot290 ka määräävät väestökehit yksen . Estäm ällä kehit yksen köy hissä va lt ioissa vo imme pitkittää väestönkasv un hi dastumista . Miksi sitten teoll is uusvaltioissa on niin paljon työttö m iä . KIINAN PUHEENVUORO K onferenssin odotetuimpi a pu heen vuoro ja oli Kiin an es itys . kork ea kulu t ustaso ja ka upung istumin en . Punapiyyshin ja syklaamien maailmassa keskustelivat maapallon suurista ongelmista YK:n korkeat virkamiehet ... Kuinka void aan san oa , että ylik an soit us on syy n äiden m aa nos ien köyh yyteen . Ai heellinen on jo m on een kertaan t än ä vuonn a siteerattu , ru otsalaisen väestötutkij an Erl and H ofs tenin kysy m ys: " Puhutaa nko väestökysym yksistä n äin paljon va in siksi , että vo itaisiin va ieta olennaisem mista asioista. Sam anaik aisesti on ratk aistava jo ukko muita kysy m yk siä: ravin tohu olto , luonnon varojen käy tt ö , väestön liikku vuus. Suurva llat eivät tilastoi niitä lu onnon varo ja, joita h e ovat riis täneet Aasiasta, Afrik as ta ja latinalaisesta Am erikast a. M e olemm e va lmii ta vaa tim aa n voimakkaita väes tön rajoitta misto imia köyhiin va lti oihin . Mutta mik ä parasta: kahden viikon aik an a lehdet , radio ja TV -läh etykset purs usivat väestöasioita. va ikka nii ssä väestönk asv u on hi dasta ja as uk astih eys alh ainen
T oimintaohj elma on kompro missi kuten kaikki täm än tapaiset asiakirj at ; 108kohtaisen asiakirj an sa namu otoa ei h yvä ksytty kakistelem atta, mutta Bukares tiin oli tultu su u rin toive in ja siksi pienimm istä yksit yiskohdista ei pidetty niin tiu kasti kiinni. 291. M aa ilman väestöpo liittinen toimintaohjelma on kertaalleen jo käänn etty suom eksi. MAAILMAN V Ä ESTÖPOLIITTINE TOIMINTAOHJELM A HYV Ä KSYT T IIN Kahden viikon t iiviin työskentelyn jälkeen saa ti in va lmiiksi Bukarestin konferenssin t ärk ein as iakirja , toimintaohj elm a. Suomen osalta toimintaohj elma ei edell ytä kovinkaan 'm erkittäviä poliittisia päätöksiä. yhdessä eri maiden poliittisten edustajien kanssa. TULKINTA VAP A US SÄ ILYY Väes töpoliittisen toimintaohjelm a on va in suositus sen h yväksyneille va ltioille. T oimintas uunnitelm a on ar vokas lähtökohta tuleville keskusteluille ja päätöksille. PHILIPPJNES . " M e olem me käytänn össä noudatt aneet niitä peri aatteita, jotk a suunnitelm aan sisältyvät ' · , totesi ministeri Seija Karkin en lo kakuussa. N yt ei voitane väittää , että toimin taohj elma olis i syntyn yt jonkun ry hm än tai ryhmittym än painos tuksesta tietynl aiseksi . 7 prosenttiin vuodessa. Jokaisella valti olla on vapaa valta tulki ta asiakirj aa mi elensä mukaan ja toimia sill ä nopeudella kuin itse parhaaksi näkee. NYKYINEN KASVUVAUHTI JATKUU AINAKIN lOVUOTTA YK : n tekemi en selvitysten mu kaan väestönkasv u tulee pysym ään n ykyisellään sekä teollistuneissa että kehitys m aissa vuoteen 198 5. Juuri yhteis kunnall isen ja taloudellisen kehi ty kse n odoteta an tu ovan muuto ksen tilanteeseen vuoteen 198 5 m enn essä niin , että m aa il man väes tönk asv u alenisi 2 % : sta noin 1. ,, 1. . O va th an as iakirjan h yväksyneet niin kehi t ys m aat kuin teollisuusm aatkin . Ulkoministe· ri ön Kehit ysy hteistyöosastolta saa tätä as iakirj aa painettun a. Oli pa joku kuullu t , että täst ä mahdollisuudesta oli varoitett u jo konferenssin järjestel yhenkil ökuntaa. T oisen konfe renssiviikon alussa lehtim iesten jo ukossa huhuttiin h yvin usein m ahd ollisuudesta, ett ä kokous jat kuisi yli kahden viikon . Vaikeuksista hu olimatta työryhm ä sai tehtävänsä valmiiksi ja yleiskokous h yväksyi ää nestyksi ttä, kuten oli sovittu , M aailm an väestöpoliittisen toimin tao hj elm an . . Joka tapauksessa nä istä as ioista on n yt sovittu ja esim erkik si jo ensi kesänä Mexico Cityssä pidettävässä N ais ten vuoden konferenssissa voidaan tähän asiakirj aan nojautua . Se on poliit tinen ohj elm a, joka tote utu essaan ratkais isi jo monta kiperää kysy myst ä. ria kertoo, kuinka h yvinvointi on ollut paras ehk äisyväline. T äm ä työ vaati teki jöiltään todell a tii vistä uu rastu sta , sill ä ensimm äisten päivien tu omien muutosehdotu ste n pohj alta teht ävä näytti lähes mahdottom alta . Kaikki hyvinvoipina ja hyvin ravittuina. Ehk ä käydyn kes ku stelun seurauksena synt yneen kompro missin tiukkuutta km aa Kiinan edustajan lausum a Bukaresti ssa: " Taistelu toimintaohj elmasta ei ole h
Vuosi 1974 sai osakseen kaksi toi siaan läheisesti sivuavaa konferens sia: Bukarestin väestökonferenssin ja Rooman Elintarvikekonferenssin. Tottahan on, että pysyvä syntyvyyden aleneminen on toistaiseksi saavutettu vain kuolevuuden alentamisella. Ihmisen tieto sekä hänen kykynsä hallita itseään ja ym päristöään kasvavat jatkuvasti. Vatikaani ymmärtää politiikkansa johtavan säännöstelemättömään väestönkasvuun, mutta vakuuttaa, että tuotantoa lisäämällä päästään nopean väestönkasvun tuomista ongelmista. ' ' ?. Tämänlainen lausuma asiakirjassa on hyvin ymmärrettävä, sillä läheskään kaikki Bukarestin konferenssiin osallistuvat valtiot eivät nähneet tavoiteltavana väestönkasvunsa vähentämistä. Ihmiskunnan tulevaisuudesta voidaan tehdä äärett ömän valoisa. On totta, että liki Euroopan kokoinen Brasilia on vielä harvaanasuttu , mutta eri asia on, onko nyt jo su urista alueellisista kehityseroista potevalla Brasilialla edessään ruusuisempi tulevaisuus väestönkasvu n myötä. Ehkä tässäkin pilkistää se sama optimismi, joka on vähitellen voittamassa alaa väestötieteilijöiden ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Perheen koolle ei toimintaohjel massa aseteta minkäänlaista yleismaailmallista normia , vaan kaikille kansoille myönnetään oikeus erilaisiin tavoitte1s11n syntyvyyskysymyksissä . Esiintyy vakavia tasapainohäiriöitä taajamien kasvussa, ympäristön saastumista, palveluiden ja asuntojen riittämättömyyttä sekä sosiaalista sekä psykologista stressiä.'' Maaseudun elvyttäminen on kin jo varsinkin teollisuusmaissa lähitulevaisuuden tavoitteita. Kokouksissa on otettu voimakkaasti kantaa köyhien ja rik kaiden valtioiden eriarvoisuuden tasoittamiseksi. Väestövuoden tutkimusten ja selvitysten mukaan tämäkin kuvio voisi saaaa uuden muodon. Maailman väkilu vun kasvua kuvaava käyrä on tähän vuoteen asti piirretty yhä pystym mäksi. on vuosia nähty maailmaa kuristavina ongelmina , joille ei ole löydetty ratkaisu ja eikä nähty minkäänlaisia lieventäviä selityksiä. poliittisia kokouk sia, joiden päätöksillä uskotaan olevan entistä enemmän vaikutusta paremman elämän luomiseen maapallolla . Ihmisen elinikää pyritään pidentämään hyvinkin reilusti vuosisadan loppuun mennessä. Brasilialaiset haluavat maahansa enemmän ihmisiä , jotta käyttämättömillä luonnonvaroilla voitaisiin saada aikaan valtion vaurastumi nen . Kiina on selvästi noussut kehitysmaiden eräänlaiseksi ideologiseksi johtajaksi käyden määrätietoista kamppailua supervaltojen imperialismia ja hegemoniaa vastaan. UUSI OPTIMISMI. Mutta millaisia , sitä ei toimintaohjelma kerro. Myös tä hän ongelmaan puututaan toimin taohjelmassa tähän tapaan: '' Kaupungistumisella on joukko haitalli sia tekijöitä maaseudulta siirtyy muuttoliikkeen yhteydessä henkilöitä, joita ei kyetä sijoittamaan tuottavaan työhön kaupunkialueilla. Tarvitaan enemmän käsiä , jotta tämä tavoite toteutuisi . liian nopea kaupungistuminen . Väestöpoliittisen toi mintaohjelman optimismi sai näin ylevän muodon : ''Ihmiset ovat arvokkainta, mitä maailmassa on. VATIKAANI VASTUSTAA EDELLEEN SYNTYVYYDEN SÄÄNNÖSTELYÄ Luonnollisesti kiivaimmin väestönkasvun '' teknistä rajoittamista ' ' vastusti Vatikaanin valtuuskunta. Seu raavan kerran ympäristökysymyk set tulevatkin YK: n tasolla voi makkaammin esille v. Väestökysymykset: liikakansoitus, väestönkasvu jne. Väestökasvullekin on näkyvissä rajansa, joskin sen tiedetään olevan jossain vuosikymmenien paassa. Sekä Roomassa että Bukarestissa on puhuttu ja päätetty ihmisen tulevaisuudesta ja siihen vai kuttavista tekijöistä. TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEITA: KUOLEVUUS ALAS, ELINIKÄ YLÖS, LAPSILUVUST A EI PUHUTA Sairastavuuden ja kuolevuuden alentaminen nähdään toimintaohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Molemmat tapaamiset ovat olleet lajissaan ainutlaatuisia; ovathan ne olleet ns . BRASILIA TARVITSEE LISÄÄ VÄKEÄ Brasilia oli Bukarestin konferenssin niitä valtioita, jotka julistivat pyrki292 vänsä väestönkasvunsa lisäämiseen. 1976 Kanadassa, asumis ympäristöä käsittelevässä konferenssissa. MITÄ V ÄESTÖVUODEN JÄLKEEN. Tosin Bukarestissa rikkaat valtiot, Ruotsi ja Kanada etunenässä , tuomitsivat kulutuksen lisäämi sen ja saivatkin läpi tätä näkemystä tukevan lausuman toimintasuunnitelmaan . Vuonna 2000 tulisi eliniän olla koko maailmassa 74 vuotta, mikä merkitsee 11 vuoden lisäystä latinalaisessa Amerikassa, 28 vuotta Afrikassa ja 1 7 vuotta Aasiassa. Onko 1960-luvun lopun pessimismi vaihtumassa uskoon paremmasta tulevaisuudesta . Kuolevuuden alentaminen saattaa olla ennakkoedellytyksenä syntyvyyden alenemiselle. Tukholman Ympäristökonfe renssi oli saanut aikaan riittävän selvän asiakirjan , jonka henkeä ei Bukarestissakaan muuteltu . Tällaisia on gelmia omaaville valtioille suositellaan tasapainoista ja järkevää kulu tusta suosivia kehitysmalleja . KAUPUNGISTUMISEN ONGELMAT Brasilia on hyvä esimerkki valtiosta , jonka ongelmana on mm . Vaikka kuolevuuden nopea aleneminen onkin ollut räjähdysmäisen nopean väestönkasvun lähtökohta , pidetään tätä tilaa tunnusomaisena kehityksen varhaisvaiheelle. Toi saalta asukkaiden keskittyminen kaupunkeihin ei ole asutuskeskuksien ongelmien syy, vaan "se johtuu myös heidän elämäntavastaan, jolla saattaa olla haitallisia vaiku tuksia , kuten tuhlaavaista ja liiallis ta kulutusta sekä saastumista aiheuttavia toimintoja' '. Katolisen kirkon ja paavin oppeihin ei sovi ehkäisymenetelmien käyttäminen . Suomessakin tämä tavoite merkitsisi 4-6 vuoden lisäystä nykyiseen keskimääräi seen elinikään. Molemmissa kokouk sissa on päätökset tehty ihmisten ehdoilla sen syvällisemmin tuijottamatta luonnontalouden kestävyyteen
Maailman Luonnon Säätiön Suomen R ahaston merikotkatyöryhmän prJestettyä viime talvena laajamittaisen ruokinnan kaikilla merikotka-alueillamme päästiin lopulta tyydyttäviin tuloksiin (Suomen Luonto 2/74, s. Saasteettomalla rav innolla voidaan estää kotkia saamasta lisää ympäristömyrkkyjä. Verkostokin kattoi vain osa n merikotkan asuma-alueista. Silloin Ruotsissa luotiin ensimmäinen laaja talviruokintaverkosto. Kulu va talvi on siis neljäs järjestelmällisen ruokinnan kausi. Helppo ruoansaanti saa ne p ysymään turvallisemmilla alueilla. Meillä järjestelmällinen ruokinta alkoi talvella 1971 /72. Kuinka moni arvostelija tekee itse yhtä paljon. Talviruokinnalla pyntaan antamaan kotkille terveellistä ruokaa "vastalääkkeenä" niihin kertyneille ympäristömyrkyille. 105). Kuolleina löydetyistä merikotkista ja kuoriutumattomista munistahan on löydetty suuria myrkkymääriä. Kahtena ensimmäisenä talvena toiminta oli resurssien pienuuden takia kuitenkin riittämätöntä. Työssä mukana olijat tietävät, että jokaisen yksityiskohdankin hoitamiseksi on tehtävä paljon kovaa työtä. Tavoitteena on kaikkien vanhojen merikotkaparien saaminen ruo kinnan piiriin. Parempaa esimerkkiä tästä tuskin on olemassa kuin ne ponnistelut, mitkä tehdään merikotkakantamme rippeiden pelastamiseksi. Ravintoketjun yläpäässä olevien suurten petolintujen lisääntyminen on heikentynyt torjuntamyrkkyjen käytön lisääntyessä. Runsas talviravinto pitää ne myös hyvässä kunnossa kevättalvella pesimäkauden alkaessa. 293. Itämeren merikotkia on ruokittu talvesta 1969/70 lähtien. Martti Hario Kotkien talviruokkijan arkipäivä Jokseenkin kaikkia luonnonsuojelut yön muotoja on arvosteltu siksi, että niitä pidetään "pikkunäpertelynä". Toinen tavoite on ehkäistä nuorten kotkien vaeltaminen etelämmäksi, missä niitä usein ammutaan
Ruokkijan kannalta olisi parempi, jos siat kuoli sivat säännöllisesti viikonloppuisin. Merikotkille on vietävä useita lihatonneja mantereelta saaristoon. RUOKINTAPAIKAN VALINTA Onnistuneen ruokintapaikan löytyminen riippuu kokemuksesta ja paljolti onnesta. Lisäksi niistä on usein maksetta va minkinrehun hinta . Autolta vaaditaan paljon, jotta se parin pakollisen ojaanajon lisäksi selviytyisi talvisään koettelemuksista, kuljettaisi lastinsa perille ja aiheuttaisi mahdollisimman v ähän kustannuksia. Talvisin se elää usein pitkiä aikoja haaskojen varassa. Paras menetelmä on " jatkuva suhde" eli lupaus hakea pois kaikki talven mittaan kuolevat siat, sekä arvokkaat hyvälihaiset emakot että laihat, haaskamateriaalina kehnot porsaat ja sikiötkin. Lupauksen täyttämiseksi on viikottain otettava yhteyttä sikalaan. Myrskyävässä sivutuulessa kapeata ja jäistä saaristotietä rullaava täydessä lastissa oleva sika-auto on jokseenkin työläs ajettava. Lihaa täytyy jatkuvasti olla saatavilla ja sitä menee paljon. Sitten tarvitaan vain yhdistävä pelinappula kotkien talviruokkija. Ruokinnan jatkumiseksi kannattaa pitää yhteyttä samanaikaisesti useampaan sikalaan. Suurhaaskan pitäjän kannattaa pyrkiä yhteistyöhön suurten sikaloiden kanssa . . On paikkoja, jotka kartalla näyttavat ihanteellisilta, mutta joissa ruokinta vetää vesiperän eikä ainoastaan kuvaannollisessa mielessä. Kuollut sika on kuin kädensijoilla (korvat, sorkat, saparo) varustettu lihapakkaus, joita o n eri kokoisia erilaisiin tarkoituksiin. Nykyinen ruokintaorganisaatio perustuu suurimmaksi osaksi merivartiostojen rautaveneiden apuun. Maanomistaja a saattaa ru veta arvelutt am aa n h ais evien raatojen ja luu. Sika kuolee degeneraatioon, liikalihavuuteen, porsimiseen, suolisolmuun ja sikaruusuun. Lauha talvi on rannikolla sumuinen, kostea ja Jokainen: lumi tulee nenäliinan kokoisina läntteinä, liimautuu tuulilasiin ja heikentää valojen tehoa. AUTOLLA, VENEELLA, AHKIOLLA .. Talviruokinnalla on kaksi "luontaisetua". Komeasta ulkonäöstään huolimatta merikotka on huono metsästäjä. Toinen etu on se, että ihmisen karjatalous jättää jatkuvasti jälkeensä tonnikaupalla hyvää lihatavaraa, jota ei käytetä mihinkään. Suomen talvi ei suosi autoilua (sinänsä hieno juttu). Jokaisen sika-ajon jälkeen olisi toivotonta puhdistaa tavaratila verestä ja pahanhajuisesta loasta, jonka peitossa karsinaan kuolleet siat aina ovat. Auton siisteydestä ei saa kantaa liiaksi huolta. Lihaa kuluu runsaasti, ja sitä on aika ajoin lisättävä. Kotkathan ovat paljolti haaskalintuja. . Esim. Kolmen viime talven aikana olen rahdannut kotkahaaskoille yhteensä 15 tonnia kuolleita sikoja. Paikallisen väestön suhtautumisesta minulla on pelkästään myönteisiä kokemuksia: kannattaa luottavaisesti kääntyä ihmisten puoleen. SIKALASTA LUONTOON Kotkia ruokitaan rahtaamalla niiden elinalueille keinotekoisia haaskoja. Toisinaan sikoja kuolee tolkuttoman paljon, toisinaan menee pitkiä aikoja sikalanhoitajan iloisesti ilmoittaessa, ettei taaskaan kannata tulla . Kuolleet ruhot pannaan mielellään sy rj ään, jos tiedetään, että ne varmasti noudatetaan. Näin saadaan paljon hyvää saasteetonta lihaa, joka ei maksa penniäkään. Haaskapaikan valinta riippuu usein viime kädessä siitä, löytyykö henkilöä, joka antaa apua omalla veneellään. Siihen o n tarvittu kiinteätä ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä sikaloiden kanssa. Vuokrattujen tai lain;ttujen autojen käyttö on siten vihon viimeistä puuhaa. Ensinnäkin kotkien saaminen keinohaaskalle on hyvin helppoa . Varsinainen kotkaruokkijan sikaauto on kuitenkin tilava pakettiauto, joka kestää, kestää, kestää . Käytännössä työ on autolla ajoa, ja valtaosa työajasta kuluu maantiellä (itse olen kolmen viimeksi kuluneen talven aikana ajanut ruokintamatkoilla yhteensä 24 392 km ). Hän siirtää lihan kotkien ulottuville. Kaikilla haaskoilla sitä ei kuitenkaan ole saatavilla . Sikalat luovuttavat mielellään ruhot pois säästyäkseen kuoppaamisen vaivalta kotkien talviruokinnan ollessa kysymyksessä puhtaasta mielenkiinnostakin. Sen liha on aina myrkytöntä, sillä korkea jalostusaste edellyttää lihan laadun jatkuvaa tarkkailua. Teurasjätteet e1v at ole yhtä hyviä, sillä ne ovat kevyttä ja irtonaista tavaraa, jota kettujen ja korppien on helppo kantaa pois. Sikojen lopullinen 294 rahtaaminen ruokintapaikalle ahkiotai venekyydillä on sen rinnalla vain pieni vaiva ja se käykin oikeastaan vaihtelusta. Yhden tai kahden haaskan ylläpitämiseen mttaa vielä tavallinen henkilöauto. "itsestään" kuolleita sikoja ei lain mukaan saa käyttää ihmisravinnoksi, van ne on kuopattava maahan. V enek ui jetukset ovat toinen tärkeä kuljetusmuoto. Käytännössä kotkien talviruokinta on kuitenkin puoli vuotta kestävä sotkuinen urakka, jossa lihan rahtaaminen talviseen kotkamaastoon aiheuttaa monenlaisia tylyjä ongelmia. Periaate on siis yksinkertainen. SIKOJEN PITAISI KUOLLA VIIKONLOPPUISIN Parasta haaskamateriaalia ovat sianruhot: sikahan on juuri lihantuotantoon jalostettu eläin. U seimmiten syynä ovat nimittäin kelirikon tuottamat kohtuuttomat kuljetusv aikeudet. Sikaloiden tappiot ovat kausiluontoisia.
Niiden avulla koetetaan suojella maamme edustavimpia, koskemattomuutensa säilyttäneitä luonnonalueita. Ne tunnit työskentelet suomalaisen luonnon hyväksi.. Saatavana suomen-, ruots inja Tue uusia rauhoituksia ~enkg~:e~~ inkiel isi n ripusta seinällesi Suomen luonnonsuojeluliiton KANSALLISPUISTO KALENTERI Muistathan Suomen uudet kansallispuistosuunnitelmat (Suomen Luonto 3/1973). Keskustelu näiden alJeiden tulevaisuudesta käy kiihkeänä. Ja monta muuta luonnon tapahtumaa. Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäisen "Luonnonkalenterin" suuret värikuvat esittävät uusiksi kansallispuistoiksemme kaavailtuja alueita Suomen kauneimpia näkymiä. Luonnonkalenterin hinta on 30 mk. Suomen Luonnon tilaajana saat sen 23 mk :lla, kun tilaat sen lehtitilauksen yhteydessä. Kun ripustat seinällesi kaikkien nähtäväksi "Luonnon kalenterin ", se tekee kokonaisen vuoden ajan työtä kansallispuistosuunnitelmiemme toteutumisen hyväksi. Se kertoo myös, milloin kaihL!npennut syntyvät, milloin voit odottaa muuttolintuja, milloin metso soi, koska siika kutee ja koska riistaeläimillä ja kaloilla on rauhoitusaikansa. Kallisko. Niiden puista halutaan teollisuuden raakaainetta, niiden soista halutaan nostaa turvetta, niiden vesiä uhkaa voimatalous ja rantoja loma-asutuksen tuoma tuho . Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan suunnitelmaan kuuluu 35 uutta kansallispuistoehdotusta ja 8 nykyisen puistor'! laajennusehdotusta. Pienemmät kuvat ja tekstit esittelevät lähemmin sitä luontoa, jonka tulevaisuus ratkeaa yhdessä kansallispuiston toteutumisen kanssa. Työtä tehdessäsi ansaitset sen hinnan muutamassa tunnissa
päivänä porot ja metsäpeura! rykivät jänis, riekko, kiiruna , kärppä ja lumikko vaihtavat talviasuun pohjoisin Suomi saa pysyvän lumipeitteen täysikuu loistaa suurimmillaan 19. .... ., · ~ . Tammikuu/Torronsuo Huhtikuu/ Kauhaneva Lokakuu/ Kelvene Maaliskuu/ Pihlajavesi Toukokuu/ Kitkajoki Kesäkuu/ Kesonsuo Elokuu/ Saaristomeri Syyskuu/ Koi 11 iskai ra , ~ j -~~ .,. ,,J ~ ,, '( • ' Marraskuu/ Kolovesi Joulukuu/ Seitseminen Lokakuussa Luonnonkalenteri kertoo, että karpalot kypsyvät ; torvisienien ja suppilovahveroiden satokausi jatkuu puut varistavat lehtensä; karhu ja siili alkavat hakeutua talvipesään vaelluslintujen, kuten tiaisten , tilhien, punatulkkujen ja käpylintujen liikehdintä on vilkkaimmillaan hirvenmetsästys alkaa 16. ·, k . ·j ,:t "'<., ·{~ 7, I ' ' ~ . päivän jälkeisenä yönä siika ja muikku kutevat Pohjois-Suom essa joutsenet alkavat kerääntyä merenlahtiin
Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman EKOLOGIAN on kirjoittanut Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen (Svenska Naturskyddsföreningen) toimeksiannosta Perarvid Skoog. Se sopii opetuksen kaikille asteille. EKOLOGIA on tarkoitettu sekä jokamiehelle että koulujen oheislukemistoksi. Toimitus postiennakolla. Suomennoksen on tehnyt Olli Paasivirta. Kirjasen 48 sivulla esitellään selkeästi ja kuvin havainnollistaen luonnossa vallitsevia riippuvuussuhteita ja niihin liittyen ekologisen luonnonhoidon periaatteet. EKOLOGIAA myydään omakustanushintaan 2:50 mk/kpl. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO FREDRIKINKATU 77 A 11, 00100 HELSINKI 10. Kirjasen ymmärtäminen ei edellytä minkään erityisalan tietoja
Korttien kappalehinta on 50 p, mutta kaksi kokonaista sarjaa (12 kpl) saat 5 mk :lla. Kitjeensulkijoiden aiheina on 5 kauniskukkaista, suojelua tarvitsevaa kasvia (kuvat ohessa). Hinta 10 mk. Kasviaiheiset postikortit ja sulkijat Kasviaiheiset kuvat on lahjoittanut luonnonsuojelutyölle Sirkka Linnamies. SUOMEN LUONNONSUOJELULllTTO SUOMEN LUONNONSUOJELULII'M'O SUOMEN LUONNONSUOJELULII'M'O SUOM.EN LUONNONSUOJELULUTTO SUOMEN LUONNONSUOJELULll'ITO. Kappalehinta on 20 p. Merkit toimitetaan lajitelmana, jossa on 10 kutakin. Postikorttien aiheina on 6 rohdosja myrkkykasvia: kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumiunikko
P.S. , . 1975 tilauskortteja 15,2,50 3,3,31 31 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Muita toivomuksia: . . . . Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. . . .. . . . Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Ti lauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitolta tämän lehtisen esittelemää aineistoa. ... . Postikulut peritään vastaanottajalta. .. ... On edullisempaa tehdä kerralla suuri tilaus, kosk_ a jokaisesta lähetyksestä peritään pakkauskuluina kaksi markkaa. . Näin ei myöskään postimaksujen osuus tule kohtuuttomaksi.. . . . . . . ... .. kpl Postikortit Perinteellinen korttisarja (12 kpl) Kasviaiheinen korttisarja (12 kpl) " Uhanalaisen Luonnon Puolesta " -korttisarja (12 kpl) ULP:n joulusarja (4 kpl) Ilves Huuhkaja Punatulkku Tilhi Ilves, taitettu + kuori ilman tekstiä tekstillä Kappalehinta 81 81 51 31 0,80 0,80 0,80 0,80 21 Huuhkaja, taitettu + kuori 2,ilman tekstiä tekstillä Kalenteri Luonnon kalenteri suomenkielinen ruotsinkielinen englanninkielinen Kirjallisuus 30,Tilattu määrä sarjaa sarjaa sarjaa sarjaa kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Mantonen: Suomen peura 41 ,kpl Pulliainen: Suomen suurpedot nid. . . . 50,kpl Energiantuotanto ja ympäristö Ekologia Tukholman ympäristökonferenssin varjosta Luonnonharrastuksen perusteet Kierrätystä. . . . . .. KappaleJulisteet hinta Kotkanpesä 10,Myrkkykasveja 12,Suomen uhanalaisia kasveja 12,Lapin uhanalaisia kasveja 10,Elämän oikeus Merikotka Saimaannorppa Kalasääksi Lohi Säästäkää Suomenlahti Suomen Luonnon 1974 keski aukeamat Maapallojuliste Kirjeensulkijat Perinteellinen sulkijasarja (50 kpl) Kasviaiheinen sulkija12,10,10,10,10,5,5,41 51 sarja (50 kpl) 10,Tilaan pelkästään sulkijaa, Tilattu määrä kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl sarjaa kpl sarjaa sarjaa jonka aiheena on . . .... . .. (perinteelliset 10 p/kpl, kasviaiheiset 20 p/kpl , .... . . . . . . .. . .. . Ympäristönsuojelun ydin Kololintujemme suojelu Suomen Luonnon v. . Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. .... .. .... ... 45,kpl sid . . .. .... . . .
nimi 00100 HELSINKI 10 osoite lrroita tämä lehti oi kealla olevaa viivoitusta myöten , laita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla , liimaa postimerkki ,ja postita. KALASÄÄKSI (Erik Bruun) 100x40 cm.. SAIMAANNORPPA (Erik Bruun) 100x40 cm. MERIKOTKA (Erik Bruun) 100x40 cm. Kirjemaksu Suomen luonnonsuojeluliitto FREDRIKINKATU 77 A 11 Läh
Tai si tt en se ei jostain kummallises t a syys t ä vain " toi m i", ja ruo kinta joudut aa n lo pettamaan . Mikä li ven ekuljetu ks et perus tuva t me riva rtijoiden ap uun , sia t vai h t uva t ve neeseen käteväs ti jon kin T VL: n au ra am an saa risto n runkotie n lautt alai t urilla. Poissa tun tuvat olevan ne ajat, jolloin k ir kk aassa pak kassäässä vedet tiin sia t ahkiolla uloimmille merenluodoi lle as ti, ta i parh aassa ta p auksess a sinn e ajettiin auto lla. Oikull ise t k elir ikkokaudet pätkivät ruokintak autta : vene ei pyst y jäähä n, jää ei kanna ih mistä tai sy rjäiset yksityist ie t ova t ku ran ja lu m isohjon taki a ajokelvottomia. Viime tal ven a haaska lla vie r aili säännöllisesti kaks i merikotkaa ja kolme maakotkaa. Kaksi viimeista t alvea oliva t todellisia koe t telemuksia me riko t k an ruokkijoille. r ankojen ilmestyminen, koska h än olet ti ru okinnan oleva n " siis timpää" p uuhaa . Mutta saalistajana se on kehno eikä sen nokka kelpaa edes sianraadon aukaisemiseen. Paikan on oltava rauhallinen. Merikotkien ruokinta alkaa ilmeisesti tuottaa tuloksia. Säätilan vaih t eluita o n pidettävä silm äll ä : t än ään p ääsee haaskall e, huomenn a ei ja yl ihuomenn a taas p ääs ee. Muonamiehen on autettava kirveellä. 2. Paikka saattaa mu uttu a rau h at tomaksi. 3. Ruokinta on kannatta vinta vanhoilla reviireillä ja alueilla, joilla merikotkia esiintyy säännöllisesti muuttoaikoina. N o in 250 m:n päässä olevan t alon ikkunoista on es t ee tön n äkyvyys. Viime kesänä saaristojemme merikotkat kasvattivat yhteensä yhdeksän poikasta eli yhtä paljon kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä. E räs pa r haista paikois t ani sijaitsee sisimmässä saa ristossa ja me lk ein saaristolaistilan pihapiirissä. Seur aava t periaa tteet kannatt aa ku itenki n ottaa huomioon : 1. Merikotka on maamme linnuista suurin ja sillä on komea nokka. Ihan teellisia ra nta an päättyvi ä m etsäautote1ta ei ehkä au rat ak aa n tai ve lla . Muute n ru ok k ija joutuu toimimaan o ma n neuv o kkuu ten sa va rassa. Ne ruo kailivat rauhallisesti haaskalla, vaikka ihm iset liikuskeli vat ui299. Vanhakant ainen " riistan hoi taja" saatt aa julis taa jyrkän kiel t eisen kan tansa ruokintaan . Kuljetusyhteyksien on säilyttävä katkottomina läpi talven. U lkosaa ristossaki n on t a, joilla liikkuu väkeä useas ti tai useammin k in alueiyht ä kui n n äenn äisen kansoite tussa sisäsaaristossa, jossa kesäm ö kki häli n ä rajoi ttuu ku ite n kin kesäaikaa n
Varsinkin alku talvella haaskalle muuttomatkaltaan pysähtyneet kotkat lähtevät herkästi jatkamaan matkaansa ravinnon loppuessa. Suurin yhdellä kertaa havaittu määrä oli peräti 80 yksilöä! Lihan menekki oli tällä paikalla useita kertoja suurempi kuin millään merikotkahaaskoista, joilla harm aaja merilokkiparvet suuresta määrästään huolimatta pys tyvät saamaan haask asta irti vai n vähäisen osan korppien osuudesta. Viimeksim ai nituista ei millään ole havaittu merikotkia (tosin havainnoi ntikin on siellä aina vähäisempää). Myrskyävä aallokko ei myöskään saa ulottua siihen. Ruokkijan vierailut haaskalla tapahtuva t mieluiten huonossa säässä tai huonon näkyvyyden vallitessa . s=!loin edellisellä kerralla jäänyt yhjäämä on tarpeen. Jonkin rantakaistaleen oikeata omistajaa saa usein kysellä turhaan. Useimmiten se järjestyy kitkattomasti. Rannikon ja saariston kotkat usein vain istahtavat puun latvaa n muutaman sadan metrin päähän ja odottavat haaskan täydennystä tai lähtevät verkkaisesti lentelemään poispäin . Omista ruokintapaikoistani kaksitois ta on sijainnut metsäisessä saaristossa ja nelj ä karussa, lähes puuttomassa ulkosaaristossa. Merikotka viihtyy parhaiten h aas koilla, joilta on välitön näköyhteys suojaisiin suuriin metsäsaariin. Nahkaan on tehtävä kirveellä syviä viiltoja ja paljastettava lihaa sen ver ran kuin halutaan sitä kuluvan. Kotkahaaskalta pitää olla näkyvyyttä useampaan suuntaan, mutta se voi silti sijaita lähellä metsänreunaa. Se edellyttää pientä vaivannäköä, mutta on välttämätöntä. Ne lähte vät vastahakoisesti haaskalta ruokki. Erään ruokintapaikan luona nähtiin peräti neljä merikotkaa, mutta itse haaskalla aina vain yksi. Viime talvena muuan vanha merikotkapariskunta kävi haaskalla marraskuusta lähtien, mutta jätti vasta tammikuussa ensimma1set puumerkkinsä lumeen. Aivan puuttomaan ulkosaaristoon on turha mennä. Tehokkain haaskan kuluttaja on korppipari. Toiselta haaskalta ei koko talvena löytynyt raatelujalan painalluksia, vaikka kaksi maakotkaa vieraili siellä jatkuvasti joulukuun puolivälistä maaliskuun loppuun . Kaikilla merikotkahaaskoillani korppeja on näkynyt vähän; enimmilläänkin va in 30 lintua, useilla ei ai300 nuttakaan. Ruokinnalle on hankittava maanomistajan lupa. Tarkkailu piilokojusta selvitti tilanteen: kotkat laskeutuivat suorana korppien lumettomina pitämille sianruhoille ja ponnistautuivat niiltä lentoon ilman juoksuaskelia. Rannikon korpp ejakaa n ei juuri voi kutsua "aroiksi erämaan linnuiksi". Haaskalta säikytettyinä ne ilmeisesti ottavat helposti "nokkiinsa" eivätkä kov in pian palaa takaisin. 4. Rannikkoja saaristohaaskojen kotkat eivät juuri pelkää ihmistä. Huonojen aikojen sattuessa ruokkija voi säännöstellä kulutuksen pienemmäksi avaamalla ruhoa tavallista vähemmän. Sisämaan maakotkia on usein luonnehdittu aroiksi ruokavieraiksi, joiden saaminen haaskalle vaatii erityise n varova isia toimenp1te1ta. Todelliset lukumäärät ovat ilmeisesti suurempia, sillä monien ruokintapaikkojen tienoilla oleskeli kotkia enemmän kuin m1ta haaskalla koskaan nähtiin. Ruokinnan avulla voi parhaiten tutustua kotkien tal vie lämään. Haaska on parasta sijoittaa kallionyppylälle ympäröivää puustoa ja pensaikkoa korkeammalle. Täydennysmatkojen määrä riippuu lihan menekistä, kuljetusyhteyksistä, jäätilanteen vaihteluista jms. Kotkilla on tälläiselta paikalta h yvä näkyvyys ympäristöönsä, eikä haaska peity tui skuvaan lumeen. Kärkkäiden kuokkavieraiden suihin menevät tietysti ensiksi parhaimmat palat, mutta kotkat pystyvät· aina saamaan haaskasta oman osansa paikoista, joihin vieraiden voimat eivät ole riittäneet. Tämänkin selville saaminen voi teettää töitä. Aivan sisimmän saariston perukassa suolla sijaitsevalla maakotkahaaskalla kävi viime talvena pitkälti toista sataa korppia. Ruokintaan ei missään tapauksessa pidä r yhtyä ilman maanomistajan suostumusta. Ruokinnan onnistumista ei pitäisikään punnita pelkästään sattuman kaupalla teht yjen näk ö havaintojen perusteella . Apua joutuu hakemaan maanmittauskonttoreilta ja tuomiokunnilta. Tarkkaa tilastoa haaskalla talven mittaan käyneistä kotkista ei voida käytännössä Jaa tia. KOTKIEN TALVIELO Ruokkija näkee kotkia täydennysmatkoillaan ja saa niistä tietoja merivartijoilta ja paikallisilta asukkailta . Haaskaa ei aina päästäkään täydentämään säännöllisen aikataulun mukaan. Aktiivisimmin kotkat ovat tai vaa lla kirkkaina kuulaina pakkaspäivin ä, erityisesti helmi-maa lisk uus sa, jolloin vanhat merikotkaparit intoutuvat esittämään taidokasta kisailulentoa. ITSE HAASKA Työn mielenkiintoisin vaihe on haaskan perustaminen. Vanhat paikallaan pysyvät merikotkat sen sijaan pavat alueelleen, va ikka haaska välillä tyhjentyisikin. Useimmiten kotkat näkee istuskelemassa vanhoilla tähystysoksillaan tai sitten ne lentelevät tehottoman näköisesti saalistamassa tutussa maastossa, elleivät sitten satu oleskelemaan haaskalla. Saaristossa niitä onneksi liikkuu vähemmän kuin sisämaassa tai rannikolla . Merikotka ei pysty jykevän näköisellä nokallaan rikkomaan sian paksua nahkaa. Kiinnostavinta on t1etaa, vierailevatko vanhojen reviirien merikotkat haaskalla . Rannikon maakotkahaaskoilla niitä käy säännöllisesti. Kolmen viime t alven aikana haaskoillani on nähty vähintään 18 merikotkaa ja 16 maakotkaa. kona normaaleissa askareissaan täysin näkyvillä. Merivartijoiden ja asukkaiden osallistuminen havaintoje n tekoo n vaihtelee, sillä haaskan sijainti ei saa olla monien tiedossa. Merikotkien elely talvisella reviirillään on kaiketi aika tapahtumaköyhää
Nykyinen laajaksi paisunut ruokintaorganisa atio toimiikin suureksi osaksi Merivartiostojen Esiku nnan myötämielisyyde n varassa. RUOKINNAN RAHOITUS Merikotkan talviruokinta on nyk yisin melkoisen suurisuuntainen projekti. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto on välittä n yt va ro ja kotkien suojelemiseksi annetuista lahjoi tuksista. J Ihanteelliselle ruokintapaikalle on hyvät kulkuyhteydet, ja siellä ruokailevilla kotkilla on näköpiirissään turvallisennäköisiä metsiä. Talviruokinnan rahoitus onkin perustunut erilaisiin avustuksiin . Merivartioveneiden apu on alusta lähtien ollut maksutonta. Yksityisen henkilön maksettavaksi summa olisi kohtuuttoman suuri. Sisämaan kotkien arkuus johtunee siitä, että ne ovat vanhoja lintuja, usein alueensa viimeisi ä, jotka luonnostaan ovat varova1S1a. Samoin vilpitön kiitos kaikille niille h enkilöi lle ja sikaloita unoht amatta jotka tavalla tai t oisella ovat olleet auttamassa kotkien talviruokintatyöri. Yhden ruokintakauden kustannuk set ovat muutamia tuhansia markkoja. Viime talvena tuli mukaan myös Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto, joka rahoitti puolet nimissään o levasta merikotkan t alviruokintaprojektista Kotkarahaston rahoittaessa toisen puolen. 301. Huomattavin tal viruoki nn an tukija on oll ut Luonto-Liiton Kotkarahasto. jan tullessa näkyviin, kiertelevät aikansa ronkkuen maiseman yllä ja vetäytyvät vähitellen etäämmälle. Kaikille rahoittajille haluan tässä y hteydessä lausua parhaimm at kiitokset kaikkien kotkanruokkijoiden puolesta. Valtaosa aiheutuu auton käytöst ä. Harvoin kotkat saavat yksi n nauttia haaskan ant1m1sta. Sen kitkaton pyörittäminen puo li v uotta kerrallaan tavallisesti lokakuusta maaliskuuhun aiheuttaa runsaasti kuluja. Ruotsalaisten havaintojen mukaan on vain hyvä, että lokit, varikset ja korpit tulevat kuokkimaan, sillä silloin kotkat keksivät paikan ja luottavat sen turvallisuuteen. . Rannikkohaaskojen maakotkat taas ovat yleensä nuoria, ensimmäistä tai toista talvikauttaan eläviä lintuja, ja niiden käy ttä ytyminen o n tunnetusti ällistyttävän tyhmänrohkeata. Rahaa tarvitaan myös venekuljetusten korvaamiseen sekä puhelinja järjestelykuluihin
Olipa si tten kysy mys sodasta ta i rauh asta , niin ihminen o n ainoa luomakunn an olio. Luonnon ja elämän järkk ymättömi ä lake ja on kunni oi tettava , ettemme ja tk uvasti elä siin ä h arhaluulossa, ett ä ihminen oli si kaikkitietävä ja kaik kivo ipa , ja että hän voisi tekni ikallaa n ja älyllää n nostaa itsensä . Ha vaintomme ja arviomme e ivät ole pett än eet ainoastaan , kun on kysy m ys maailman asioista , vaan vähintään yhtä suuressa mää rin kun on kysy mys oman siviilisaatiomme arvo ttamisesta omassa keskuudessamme. Ehkäpä H aagin ra uh antuomioistuin on tässä kohdin joskus lyön yt laimin tärk eän teht äv än . VAA RALLISILLA VESILLÄ Kansakun tie n , samoi n kuin ihmiskunn an kin säil yminen rii ppuu pohjimmilt aa n kyvys tämme erottaa tode lli set kusta nnukset uskotelluista kustannuksista , n äe nnäis voito ista. Sit ä joutuu toista miseen kysy mään , kun seuraa viime aikoin a päiväleh distössä olleita uu tisia . joka häv ittää elin ympärist öään ja heikentää juuri omia e lineh to jaan ja väl illisesti myös seuraavien s ukupol302 vie n e linmahdollis uuksia. Kun tuuli käy hänen ylitsensä , ei häntä enää ole, eikä hänen as uinsijansa hänt ä enää tunn e' ' . Mutta eikö juuri ihminen kaikessa viisaudessaan voisi tehdä jotain tämän taistelun lieventä miseksi molemmilla taho illa. M e ihmiset, jot ka synn ymme täh än maail maa n täysin av uttomin a, kasva mme ja keh itymme elin ympäristössämme samo jen vääjäämättömien lakien alaisina , s uoritam me ni in sanottua elämäntyötämme , men est ymme ja e rehd ymme , väsymme, va nhenemme ja siirrymme vuorollamme pois , meilläkö olisi yksinoikeus luomakunnan herruuteen . Mutta tärkeintä ka ikesta on . N äin ihminen tunnustaa kuuluvansa kiin teästi lu omakuntaan ja sen lainalais uu tee n . oli sitten kyse po liittisista tai talo ude llisista tilanteista , ja niissä yh teyksissä jokaiseen ihmisen oikeuksista pi laa ntumatto maan ravintoon , puhtaaseen veteen ja raikkaasee n ilmaa n . M o nta ko kilometriä suo-ojaa on kai vettu . e ttä meiltä puuttuvat tiedot perustavaa laatua olevista biologisista yhtey ksistä . Mit ä tämä on vaikuttanut nettokan santuotteeseen . Käsite luomakunnan herra on tässä mielessä mitä syvimmin epäbiologinen . VIISAS IHMINEN Jokapäiväisen kiireemme keskellä vain har va t ulee ajatellee ksi elämämme lyh yy ttä . Esitystä on Suomen Luontoa varten jonkin verran lyhennetty. Yh dist yneitten Kansakuntien ihmisoikeuksien julistus ehkä ei ole paljoista sanoista huolimatta aina laskeutunut onnistuneesti pel kästään teoreettiselta tasolta jokapäiväiseen todellis uu tee n . Varsin tunnettu ja valitettava n usein noudatettu lause kah den vuosisada n takaa kuulu u : " Kunhan kestää meidän elinaikamme, tulkoon sen jälkeen vaikkapa vedenpais umus'" Pahin kin petoeläin varoo vaistomaisesti h äv ittämästä omaa sukuaan , mutta viisaan ihmi sen ylistett y ymmärrys ei n äy tä tajuavan tätä. 197 3 kirkkomusiikki-ilta Kotiseutuyhdistyksen hyväksi. Ylipää tää n on oltu kiinnos tun eempia kredit -eristä sellaisina kuin niitä voidaan selvittää rah an , veden , metsäalan , peltohehtaare itten ta i viljatonnie n määrän kasvuna . Kuinka s uuria patoja on raken nettu . N ykyisellään ihminen on koko maapalloa h äiritsevänä te kij änä ker rassaan ainutlaa tuinen ilmest ys , jo ka onpa han a esteen ä luonn onomaisen ta loude n elämää ylläpitäv ille ilmi öille ja voimill e . Raamattu sanoo tästä asiasta : ' ' Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ru oho; h än ku ko istaa kuin kukkanen kedolla . Huo miota on kiinnitett y vai n väh än aikaa siihen , mit ä tä mä kaikk i on maksanut ei vain ra haa vaa n myös enemmän ihmisiä , e nergiaa, kuljettami sta . Vihdoinkin meidän on otettava vastu u maai lmastamme . T ämä kos kee sekä suuri a että pieni ä asioita ." Onko pare mpaa perustetta sille , että me idän on vih doi n pakko m u uttua ain oan maailmamme , tämän ns. Sotien jälke istä kansain välistä kehit ystyötä on melkein poikkeuksetta arvioitu mit taamalla yksinkertaisesti e ril aisia suorituk sia: Kuink a monta hehtaa ri a lisää on otettu vi ljelyyn . M enetteleekö ihminen järkeväs ti s u htau tu misessaa n luontoon ja tois iin ihm iseen . Rakennammeko vai tu hoam meko enemmän . avaruusaluksen järkeviksi as ukkaiksi. Tilaisuudessa puhui professori T. M eidän on opittava elämään yhte isy m märr yksessä luonnon kanssa. M iten oikeastaan on tämän vi isa ude n lai ta . Sitä vastoin on oltu haluttomia laatimaan tavanoma ista tasetta ja ottamaan h uomioon m yös debet -e rät. Virh earvioi ntimme pääsyy lienee siin ä . eikä yliolkai sesti sitä vastaan . luo nnon itsevaltiaaksi . Brander aiheesta, joka näin väestövuoden päättymisen aikoihin on mitä ajankohtaisin. että olemme lyöneet laimin selvittää vahingot : kulttuurin ja maa -alueitten tuh oamisen , metsien ja soiden h ävitt ämisen , mai tte n ku iv umisen , vesien saastumisen , ter vey den heikent ymisen , ra vitsemustilan järkk ymi sen , eläin ja kas vilajien sukupuut too n tu hoamisen ja nii n edelleen . Mutta kuitenkin ihminen pitää itseään luo makunnan kruu nun a, on jopa omaks unu t itselleen tieteellisen nimen H omo sapiens viisas ihminen . Onko ihm.inen luom.akunnan herra Jokioisten kirkossa pidettiin 9. Lu onnon ennen niin tasapai noista kone istoa ei voi rikkoa rank aisematt a.. Näin ei ikävä kyllä nä ytä tapahtu va n . 12. Taitamattomuu te mme näissä asioissa juuri on johtanu t siih en va kavaa n ympäristön kri isiin , joka n yt ulottuu yli länsimaiden . KREDIT DEBET Puhutaan usein sekä luo nnon että ihmis kunnan olemassaolon taistelusta
Kaupunkilaiset ovat teollista mistoiminnan sydämessä pyönttamassa teollisuuden rattaita ja he joutuvat koke maan tähän liittyvän kiireen , melu n ja saas · 303. Nimittäin pyrki m yksestä saav uttaa teollistamisen avulla yhä ko rkeampaa ja korkeampaa elintasoa ja pyrkimyksestä ylläpitää jatkuvaa taloudel lista kasvua . Elämänmuotom me ylläpitämisen hintana meill ä on nimit täin kiihkeän kuluttava elämänrytmi ai nainen he rmostuttava kilpajuoksu kellon kanssa ja niukat mahdollisuudet viettää rau hallista kotielämää . Tosin siellä ylhäällä märssykorissa valvoo muutamia sellaisiakin täh ystäjiä , jotka yhä uudestaan varoittavat lähestyvistä turmiollisista kari koista . Suomen luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Pekka Nuorteva vieraili Kiihtelysvaarassa ja piti puheen. 9 . Ja lähitulevaisuus näyttää. että emme kertakaikkiaan jaksa elää , ellemme aika ajoin pääse ammenta maan voimia luonnon rauhasta . Paine omassa elinympäristössämme on niin suuri. Ja kuitenkin nämä ilmiöt johtuvat täsmälleen samasta syystä . Me tulimme tänne elinympäristöstä , jota luonnehti vat keskuslämmitetyt kodit vesi ja viemärijohtoineen. Elämme kaiken kaikkiaan monenlaisten pai neiden alaisina, minkä vuoksi veren paineemme on korkea , hermomme kireällä , lihaksemme rappeutuneet ja rikkoutuneet ihmissuhteet yleisiä. televisioineen, tiskin pesukoneineen , tukankui vauslaitteineen ja muine nykyajan mukavuuksineen . Mieleen palautettuina ne tulevat vuosien, ehkä vuosikymmenienkin ajan tuomaan mieliimme mielihyvän ja rauhan tulvahduksia. Brander Suonialaisen kehitysalueen ''kehitys'' Kun Suomi kaupungistuu ja teollistuu, maaseutu rappeutuu. Tuntuu ensi hätään siltä, että Helsingin Hakavuoren asukkaita rasittavalla kiihkeäl lä elämänrytmillä , ihmistungoksella , me lulla ja saasteilla ei ole mitään yhtymäkoh taa Kiihtel ysvaa rassa leviävän autioitumi sen , köyhtymisen ja tärinäsairauden kans sa . Olemme nähneet keltaiseeen syysväriin pukeutuneiden koi vujen kuvastuvan järvien vedenpintaan, olemme nähneet suurenmoisen avaria vaa ranäk ymiä , maisemiin kauniisti sopivia idyllisiä asumuksia ja kuunvalossa tenhoa vasti kylpeviä kuusikoita. Nykyinen ihmiskunnan alus liikkuu äärimmäisen vaarallisilla vesillä. Tämä merkitsee käytännössä sitä , että ih misen on vi hdo inkin luovuttava luomakun nan herran epäonnistuneen roolin esittämi sestä ja siirryttävä vilpittömäksi yhteiselon palvelijaksi. Maapallollamme kello osoittaa todella jo vii ttä vaille kahtatoista . Meidän maailmamme tä yttää ainaisena jatkuva hälisevä melu , meidän hengit ysilmassamme leijuu saastei den katku . Tänne Kiihtelysvaaraankin suuntautuva matka veti hyvin nopeasti bussin täyteen osallistujia. Ruotsin Akatemian edesmenn yt jäsen , kirjailija Sten Selander lopetti vuonna 1955 ilmestyneen suurteoksen Det levande lands· kapet i Sverige seuraavasti : ' 'Näl kää kärsivä maailma ei ymm ärrä henkistä kulttuuria , se syöksyy armottomasti raakalaisuureen . Ainoastaan he voi vat saada meidät toimimaan oi kein noudat tamalla luonnonlakeja . Kirkkoherranne kertomana olemme kui tenkin saaneet kuulla myös tämän luonnon kauniin seudun ihmisiä painavista ongel mista : Vaikeuksista tulla toimeen pienillä tiloilla , maatilaverotuksen köyhdyttävästä epäoikeudenmukaisuudesta, kauppojen sul keutumisesta . Olemme tallenta neet näitä näkymiä ja tunnelmia muistimme lokeroihin . Meillä on siis elinympäristössämme pal jon sellaista , mitä te täällä Kiihtelysvaarassa kaipaatte. Lyhyesti sanottuna : ihmiskunnan tärkein tehtävä rauhan säilyttämisen jälkee n on luonnon suojelu ' ' . 1974 saapui ystävyysvie rai lulle Helsingin Hakavuoren seurakunnasta . Meidän elinympäristöämme lu onnehtivat myös ta varoiden runsaudessa kylpevien kauppojen rivit , lähietäisyydellä olevat virastot, sairaalat ja muut palvelulaitokset sekä henkisiä virikkeitä jakavat teatterit , kirjastot , mu seot , taidenäyttel yt, kokoussalit ja muut kulttuurilaitokset. Viikonloppuina ja loma -aikoina rauhaa ja raitista il maa etsivät kansalaiset aiheuttavat valtaisan muuttoliikkeen kaupungin ulosmenoteillä . Yksipuolisesti aineellista kulttuuria ja taloudellisia näk ökohtia edustavat teknokraatit on aluksellamme saatava konehuoneeseen ja ekologit komentosillalle . T. kuunnel laanko heidän ääntään ajoissa myös komen tosillalla . Tulin tänne Kiihtel ysvaaraa n siinä jo ukossa , joka 28. Me olemme täällä Kiihtelysvaarassa näh neet sitä , mitä toivoimme. vaikeista kulku yhteyksistä , metsätöissä saatavasta invalidisoivasta tärinäsairaudesta, väestömäärän jyrkästä pudo tuksesta, nuorten kaikkoamisesta , autioitu misen luomasta henkisestä ankeudesta , kohonneesta verenpaineesta kehit ysalueon gelmista vaikeimmillaan . Ainoat , jotka voivat enää pelastaa kulttuurimme , ovat luonnon tutkijat , biologit, perinnöllisyystutkijat , ekologit ja maantutkijat. Luomakunnan herruuden valtaistuin luo vutetaan nöy rästi takaisin Hänelle , jolle se on kuulunut alusta lähtien . vetemme on uintiin kelpaama tonta , katumme lian peittämiä, maisemanä kymämme enimmäkseen ankeita ja kans sai hmisemme hermostuneen kiireisiä ja töniviä . Meillä o n enää vain kaksi vaihtoehtoa: joko pikainen täys tuh o tekniikan vi imeisillä saavut uksilla tai jatkuva, monipuolinen eläm ä maapallollam me luonnon horjuma ttom ia lakeja kunnioit taen . Elämämme ei kuitenkaan ole ai van niin ruusuista kuin tämän ulkoisen h yvän pohjalta voisi arvella
Etelän tehtaissa on työvoimavajaus kasvanut ja kehitysalueiden viimeisetkin työvoi mareservi! on päätetty rutistaa liikkeelle tehostetuin toimin . Luonnontalou den toiminta rakentuu nimittäin omavarai sesti toimivien paikallisten eloyhteisöjen varaan. Ja elämäl le on löydettävä uudet perusteet. Rooman Klubin tietokoneet ja muutkin ovat ennakoineet ekokatastrofin tapahtuvaksi joskus vuonna 2020-2030, ellei kehityksen nykyistä katastrofikurssia muuteta. Ölj yn maailmanmarkkinahintojen nousu vaikuttaa välittömästi maamme maataloustuotteiden hintoja nostavasti. Talouselämän kasvuvau hdin ylläpitämiseksi on ajauduttu luonnottomaan ja vaaralliseen tilanteeseen. Herää kuitenkin kysymys , toimitaanko enää ihmisen onnen hyväksi vai onko taloudellisesta noususta tullut itsetarkoitus . Kun maalaiset ja kaupunkilaiset vapautuvat aiheettomasta keskinäisestä epäluuloisuudesta , ei meitä enää hailita hajoittamalla. Kehitysalueiden asu kkaat kestäisivät ilmeisesti kansanterveyslain turvin vielä joten kuten myrkk yjen terveydelliset haittavaikutukset (kansanterveyslakihan tekee sairastamisen suhteellisen halvaksi). Ja teollisuusmiehet tietävät tämän pienviljelijöiden heikkouden varsin hyvin . Erityisesti viimeksimainittua keinoa on tänä syksynä työnnetty voimakkaasti niyttämölle . Ja energiakriisit koskettavat syvällisesti mahdollisuuksia harjoittaa maaja metsätaloutta . Eikä tuo työvoiman imentä tapahdu pelkästään parempia palkkoja ja muita etuja lupai lemalla, vaan myös toimenpiteillä, joilla suoranaisesti vaikeutetaan elämää kehitysa lueilla , niin että aikaansaadaan pakko muuttaa rakkaan kotiseudun rauhaisista maisemista ruuhka-Suomen meluisiin tehdassaleihin. Eikä käytön jälkeen vapautuvia aineksia palauteta sinne, minne ne luonnontalouden järjestelmän mukaan kuuluisivat (eli metsiin ja pelloille uuden tuotannon aineksiksi) vaan johdetaan ne ta vallisimmin vesistöihin , minne ne eivät kuulu Ga seurauksena on vesistöjen tuoton tukah tuminen liikarehevyyteen). On luota va järjestelmä jossa ei hyvä ksytä ylisuuren palan kahmaisemista luonnontalouden tuoton muodostamasta , koko ihmiskunnalle tarjolla olevasta kakusta . Täten paisutettu energian tarve on jo aiheuttanut maassamme sen , että maaja metsätalouden harjoittaminen on tullut riippuvaiseksi tuo ntiöljystä . Ja silloin voimme yhteisvoimin tarttua kiinni epäkohtiin sellaisella voimalla, että saamme kehit yksen käännetyksi pois sen nykyiseltä katastrofi kurssilta. Ja kehitysalueiden väestön tehtaisiin puris tamalla kärjistetään tuo ta tilannetta yhä vaarallisemmaksi . Kaupunki ja maalaisseurakuntien välille käynnistetty ystävyystoiminta s1attaa saada arvaamatonta syvyyttä ja merkitystä, jos sen pohjalta herätää n huomaamaan , että maaseudun ja kaupunkien väliset eturistiriidat eivät suinkaan ole eri tahoilla koettujen vaikeuksien syynä, vaan että niiden yhteisenä perussyynä on epäjumalana palvottu taloudellinen nousuideologia. Rutistuskeinoina käytetään metsiin ajett uja monitoimikoneita ja vesakkomyrkkyjen lentokoneruiskutuksia . Luonnonvaroja kuluttavan väestön ja teollisuuden kokoaminen tietyille suppeille ruuhka-alueille rikkoo nimittäin pahasti sen järjestelmän, jolla luonnontalous toimii. Heille on oikein komiteamietinnössä esitetyin laskelmin osoitettu, että pienviljelijät eivät voi tulla toimeen ilman kotitilansa ulkopuolella avautuvia lisäansiomahdollisuuksia . Sitä kuluu myös si lloin , kun metsät hoidetaan monitoimikoneilla ja ruiskutuslentokoneilla. Kehit ysalueella taas joudutaan kokemaan teollisuustoiminnan aiheuttama raaka-aineimu, joka näkyy maisemiin syöpyvinä avohakkuuaukkoina ja työikäisen väestön katoamisena . Ja palvelemme tuota uutta epäjumalaa niin nöyrästi, että olemme valmiit uhraamaan sen alttarille jopa inhimilli sen onnen ja luonnon elinkelpoisuuden . Emme huomaa , että tuo palV') mamme epäjumala on tuhon jumala. Mutta teollisu uden tarvitsemat työvoimareservit lähtevät liikkeelle myrkkyjen ja panssaroitujen metsätu hoajien ajamina. Kannattaako kansantaloutta pitää noususuunnassa , jos se vain kasvattaa juurettomien ja katkerien ihmisten määriä, jos se lisää rikollisuutta, itsemurhia, ayioeroja , alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä. Kuitenkin nyt ollaan kylmän sää limättömästi valmiit poistamaan pienviljeli jöiltä tuollaiset työmahdollisuudet korvaa malla heidän työpanoksensa myrkkyä ruis kuttavilla lentokoneilla ja valtaisilla moni toimikoneilla, jotka eivät edes osaa käyttä ytyä metsissä riittävän hienotunteisesti , vaan runnovat metsäluontoon vaikeasti parantu via haavoja ja avaavat tietä tuholaisten esiinmarssille . Meidän on myös huomattava, että luon nontalouden tuoton kuljettaminen kehitysalueita ruuhka-alueille kuluttaa tavattomasti energiaa. Ja oikein tulkittuna kristinuskon sosiaaliset perusajatukset muodostavat käy ttökelpoisen jakoperustan. Ja niissä samojen aineiden jatkuva kierrätys tuotta jien , kuluttajien ja hajotta jaeliöiden muodostamaa kehää myöten ylläpitää elämän jatkuvuutta . Kaupungistumi nen rikkoo luonnontalouden ymp yrät otta malla luonnontalouden tuottoa aineiden paikallisesta kiertokulusta ja kuljettamalla sen etäällä olevien kuluttajien (ihmisten ja tehtaiden) käyttöön . Kehit ysalueiden väestöä liikkeelle ajavista pakkotoimista on toistaiseksi ollut tärkein maatalouden uusi verotusjärjestelmä, joka on keskittänyt voimakkaimman verorasituksen .!)ientiloihin, jotka tuon paineen alla ovat nitistyneet elinkelvottomiksi yksi toisensa jälkeen . Liikeja kansantaloudellisesti katsoen tällainen kehitysalueiden työvoimareservien siirto työvoimavajausta poteviin etelän tehtaisiin saattaa olla tarkoituksenmukaista. Sitävastoin pienviljelijät eivät kestä lentokoneruiskutuksiin liittyvää lisäansiomahdolli suuksien menetystä . Etelän ylikuumentuneet tehtaat kun tarvitsevat varsinaisen raakaaineen lisäksi myös yhä enemmän ja enemmän työntekijöitä rattaittensa hoitaj iksi. Näin on käynyt siksi , että olemme huomaamattamme nostaneet taloudelli~enkasvu n epäj umalaksemme. On tullut aika murskata tuo n ykyajan epäjumala samalla tavoin kuin Mooses aikanaan murskasi kultaisen vasikan . Energian kulutus kasvaa myös silloin , kun tilakoon suurentami nen antaa mahdollisuuden peltotöiden koneellistamiseen . teet. Energiaa kuluu tavattomasti myös silloin , kun valmistetaan keinolannoitteita (joilla yritetään korvata luonnon tuotantoportaassa aiheutettuja ravinne vajauksia). Tehostettuja lentokoneruiskutuksia vaatimaan on koottu mahtava kuoro, johon on saatu mukaan joukko puutavarayhtiöitä , Metsähallitus, vesakkomyrkkyjä valmistava valtiojohtoinen Kemira Oy, Kasvinsuojelu laitos, Metsäntutkimuslaitos, Metsätiedotus keskus , Keskusmetsäseura Tapio , Metsälehti j.n .e. Mutta tuo ei ole riittänyt . M yrkytyksiin liitt yvistä leukemia-, kilpirauhashäiriöja synt ymäv ikai suusvaaroista ja luonnontalouden häiriöistä puhuneet ja vesakkomyr kk yje n laajamittaista käyttöä jarruttaneet luonnonsuojelijat yritetään näiden valtavoimien avulla jyrätä niin tehokkaasti lyttyyn , että myrkk yjen käytölle avautuu vapaa tie taivas ta myöten . On myös huomattava , että nyt vesakkomyrkyillä ja monitoimikoneilla liikkeelle ajettava maaltapako merkitsee luonnonta loudelle vaarallisen urbanisaation eli kaupungistumisen voimistumista. ekokatastrofin , jossa kaikki korkeampi elämä tuhoutuu . Sitä, että heitä ei enää palkata metsiin niitä kirveellä tai vesurilla hoitamaan . ?aivomme maallista mammonaa . Pekka Nuorteva. Tällaiset aineiden kiertokulussa syntyvät häiriöt saattavat laajentuessaan johtaa luonnontalouden täydelliseen sekasortoon aiheuttaa ns . Ja kehit ysalueilla tuollaisia mah 304 dollisuuksia avaut uu miltei yksinomaisesti metsissä
Kirjallisuutta METSANPEDOT Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot. Keväällä 1966 tekijä näki ensimmäisen villin peuransa Kuhmon erämaassa. Omin aistein tehtyjä havaintoja hänellä lienee enemmän kuin millään muulla peurantutkijalla. Kenties heidän kokemansa poikkeavat Erkki Pulliaisen tuloksista, mutta käsittääkseni ensimmäisten kivien viskojiksi kelpaavat vain ne, joilla on tukenaan yhtä laaja ja luotettava aineisto. " Epäuskoiselle tutkijakumppani'1le tarjotaan avoimesti tilaisuus kerä.ä vankempi aineisto ja kumota väittämät. Kirjassa selostetaan kaikki 9leelliset näihin lajeihin liittyvät seikat, elintavat, ympäristövaatimukset, lisääntyminen, ravinto, käyttäytyminen, sosiaaliset suhteet, levinneisyyden vaihtelut, historia, nykytila ja todennäköinen tulevaisuus. Lyhyessä ajassa kirja kapusi myyntilistoille, saavutukseen on harva luontoamme käsittelevä teos yltänyt. Elimyssalon -laavusta ja rakotulesta tuli hänen vapaahetkiensä koti seuraavien kahdeksan vuoden ajaksi pelkästään metsäläisvuorokausia kertyi tuona aikana pitkälti toista vuotta. Ja koska kyseessä on näinkin tärkeä aihe . Painoteknillisistä syistä kunkin lajin kohdalle on tekstisivujen sekaan paiskattu mustavalkea kuvanippu, minkä lisäksi omaan ryhmäänsä on \.äjätty kahdeksan värisivua. Aihe tuntuu kuitenkin olevan niin herkullinen, että useimmat kriitikot kohdistavat sanansa pelkästään kirjan henkeen tahi Pulliaisen pätevyyteen tiedemiehenä ja itse asiassa unohtavat kirjan arvostelun kirjana. Suomen suurpedot kuva.ilee neljän nisäkäspedon suden, karhun, ahman ja ilveksen biologiaa. Erkki Pulliainen on kahdentoista vuoden aikana toteuttanut kaikki nämä menetelmät. Kirjallisuusluettelo osoittaa, että kysymyksessä on erikoislaatuinen eläinkirja: Museovirasto, Kansanrunousarkisto, kieli tiede, historia sekä Alaskan, Kanadan ja Neuvostoliiton tutkijat ovat antaneet kirjalle perusma· teriaalia. Kyllä tämäntasoinen teos olisi ansainnut _runsaamman, monipuolisemman ja tasaisemmin hajotetun kuvituksen. Tästä aineistosta hän on nivonut kokonaisuuden, joka riittävän tarkoin lähteet ja aineisto-osat eritel len kelpaa täysipainoisesti alan käsikirjak,s.i, mutta kansantajuisesti esitettynä täyttää myös aiheesta kiinnos,cuneen "maallikkolukijan' 'tarpeet. Noin v. Luonnonharrastajan ja -suojelijan hyllystä se löytää oitis oman paikkansa. Yhtä hyvin puuneena kuin positiivisena seikkana voidaan pitää sitä, ettei Pulliainen isommin suo sijaa vastakkaisille mielipiteille. Kirja on kyllin kaukana rutikuivista ja vaikeatajuisista tieteellisist:i julkaisuista, jotka aniharvassa tapauksessa saavuttavat lukijan suppean asiantunti,japiirin ulkopuolelta. Mielestäni tämä on väärin, sillä Suomen suurpedot on "kirjanakin" hyvä. Suomen suurpedot on sekä käsikirja että kokoomateos. Luonnontieteilijöille tämän tiedon kerääminen ei olisi onnistunut, mutta Montoselle, suomenkielen tuntijalle, se onnistui. Asianharrastajalle juuri nämä pikkutiedot antavat paljon enemmän, selkeän kuvan aineistosta, jonka perusteella Pulliainen painottaa sanottavansa. Sanan säilät säihkyivät ja niin kiitokset kuin kirpeilytkin levisivät lehdestä toiseen. Lisäksi hän on kerännyt kirjallisuudesta aiheeseen liittyvät ulkomaisten tutkijoiden tulokset. Asko Kaikusalo METSAPEURA Martti Mantonen: Suomen peura (WSOY 1974 ), 118 tekstija 208 kuvasivua. Toisaalta jos tekstiä lukee kyllin kriittisesti, sieltä löytyy joitakin ristiriitaisuuksia ja melko hataralle pohjalle rakentuvia olettamuksia, mutta kokonaisuutta ajatellen ne eivät vähennä teoksen arvoa. Hän tarjoilee vain oman näkemyksensä asiasta, mutta ei lähde "laulamaan suohon" toisin ajattelevia. Tulos, "Suomen peura", on kulttuurityö, jonka veroisia maailmassa ei voi olla monia. Ja ennen kaikkea: harvalukuisten suurpetojemme vastustajien tulisi perehtyä tämän kirjan kertomaan, ei suinkaan "etelän tohtorin satuna" vaan aiheeseensa objektiivisesti perehtyneen tiedemiehen sanomana. Se täyttää onnistuneesti avarana ammottaneen aukon nisäkästietoisuudessamme. Siihen rinnakkaiseloon on oikeus myös nelijalkaisilla petoeläimillä. Vuoden 1950 vaiheilla se palasi omin sorkin, mutta pysähtyi suomalaisten hakkioi305. Asiallisen kerronnan ohella kiitoksen ansaitsee tekstiasu . viimeisten suurpetojen kohtalo Suomessa olisi äärimmäisin hetki heittää nurkkaan mahdolliset henkilöön kohdistuvat kauna-ajamkset, tuijottaa kylmästi tosiseikkoihin ja pohtia yhdessä, miten olisi rinnakkaiselon merkeissä meneteltävä. Kaiken aikaa taustalla vä,ikkyy ajatus: "Tällaisen aineiston perusteella mielestäni asia on näin ... Aineistoa kokoava tutkija voi menetellä monin tavoin: yksi lehteilee arkistoja ja saksii leikkeitä, toinen haastattelee paikallisia asiantuntijoita, joku retkeilee maastossa ja haalii havaintoja suoraan luonnosta, kun taas seuraava tarkkailee kohdettaan häkkioloissa. Sitä vastoin valokuvat eivät kiitosta kokoa. 1900 metsäpeura hävitettiin sukupuuttoon Suomesta. Tammi 1974. Kukkasia keräävät myös piirrokset yläkulmien tunnuskuvia myöten. Peura oli enti·sajan suomalaisille tärkeä eläin, ja se jätti merkkejä runoihin, taruihin, paikannimiin ja kirjoitettuun historiaan. Ennen kaikkea marginaalissa esiintyvät aihevihjeet edistävät käsikirjan käyttökelpoisuutta. Myös eläimistä .kiinnostuneelle maallikolle suosittelen teokseen tutustumista mitä lämpimimmin. Koska kyseessä ovat merkittävästi ihmisenkin hyvinvointiin liittyvät lajit, tekstissä valaistaan varsin seikkaperäisesti petojen kykyjä ja merkitystä kelpo kaksijalkaisen elinehtoihin. Kenties maallikkolukijaa hieman pitkästyttävät ylen yksityiskohtaiset, luettelomaiset selvitykset tutkittujen yksilöiden painoista, mahalaukkujen sisäilöstä ym. Oitis ilmestyttyään Suomen suurpedot kohautti hereille kaikki eläinkirjalfouudesta kiinnostuneet, lukijat ja arvostelijat, ystävät ja viholliset, petoja porokansan. 263 sivua
Tunnetun ruotsalaise n eläintieceilijän teos lienee alansa täydellisin. Teu vo Suominen UHANALAINEN LUONTO Nigel Sitwell (toim .): Uhanalainen villi luonto (Tammi 197 3) 144 s. Tästä seikasta taas johtuu se, että näköpiirissä ei ole keinoa muuttaa ny ky suuntausta . Sellainen se on ja sen y littäjää tu sk in tulee aikoihin näkymään. Jos siis Elimyssaloa vielä sääsc,etäänkin, se ei suinkaan merkitse, että metsäpeurojen biotooppeja säästettäisiin. Suomen kartalla Elimyssalo on niin pieni, että si tä ei juuri näekään. Siellä se odottelee yhä, sillä sen parhaat es iincymisalueec ovat itärajan pinnassa sääs ty neet vähäiset koskemattomat suoja mecsäkappaleec. Kirja on loistavasti värikuviceccu artikkelikokoelma. den laitaan'. 388 sivua ( Raben & Sjögren 1973 ) . Montosen ciecojen pohjalca valtion luonnonsuojeluvalvoja ehdotti v. Kenties jokunen laji saa vähän jatkoaikaa tämänkin kirjan levittämän tiedon avulla. Näidenkin vuosien aikana ehei tapahtua paljon. to1mmaja. Erityisen peru ste elli sesti käsi tellään Maailman Luonnon Säätiön toimintaa. Kalifornian punapuun. Ympäristönsuojelun ja ekologian kouluopetukseen kirja tarjoaa si ten lukui si a mainioita esime rkkejä nykyi sen luonnonsuojelutyön ongelmista ja olosuhteista eri maanosissa. Kirjan coisintonimi "Maailman luonnon suojelun käsikirja" on turhan kunnianhimoinen , mutta kirjaan valitun suppea hkon ai neiston laadun takaa se n coimittaja, joka on " Animals"lehden , nykyi sen " Wildlifen" pää .. Kirja kertoo maanosittain ja elin y mpäri scöittäin maapallon uhanala isi·sca sel kärankai sista. 1969 sinne 160 m 2 laajuista peuransuojelualuetta. Kuvatessaan lajien ja rotujen kohtaloita tekijä vakuuttaa lukijan siitä, että muiden lajien tuhoon on lähes poikkeuksessa syy nä yhden lajin biomassan kasvu. Mukana on näytteeksi jonkin kasvinkin suojelu a, mm. Kaksi vuotta on armonajasca jäljellä; mecsäaucocie kulkee jo pitkin suorakaiteen luoceisreunaa ... Edellisen numeron välissä postitettiin tilillepanokortti. Lähes kaksi kolmannesta kirjan s.ivuista on käytetty valokuville. Aiheina ovac mm. Alkusanoissaan tekijä vakuuttaa, että tiedot on tarkistettu vuoden l 973 huhtikuuta vastaav iksi, vaikka käsikirjoitus valmistui jo v. Suomalaisen erämaaluonnon kuvaceoksena tämä kirja on yhtä ainuclaatuinen kui,n mecsäpeuran bio306 logian ja kulttuurihistorian esittäjänä. Pacenccirackaisuja ei ole. Jos se on hukkunut, voit käyttää postin tavallista tilillepanokorttia, jolla maksat 17 mk tilille 60821-1. Montonen kääntyi Tasavallan President in puoleen . Lukijalle se lvi ää havainnollises ti, miten kukin suojeluohjelma tuottaa tuloksia vain, jos se perustuu lajin elintapojen tarkka an tuntemukseen ja paikalli seen olosuhteiden hyväksikäyttöön . " Samalla kortilla voit tilata Luonnonkalentereita erikoishintaan 23 mk/kpl.. Elimyssalon erämaat ovat sen parasta vasomismaascoa. Pienillä alueilla on toki päästy y hceiselämäänkin, mm. Teu vo Suominen ANTAKAA ELAA K ai Curry-Lindhal: Ult dem leva (käännetty englanninkielisestä alkuteoksesta Let Them Live). Peurasaloja hakataan siellä sellai,sella ryskeellä, että sudenpentukin, joka on kauhuissaan paennut puupinojen vä liin, on joutunut pinojen mukana raucacievaunuihin ja edelleen Suomen puunjalostuscehcaille, niin kuin sanomalehdissä hiljattain kerrotti in. Hänen käsien sä lävitse näet kulkee lähes kaikki aja nkohtainen uhanalai sta eläinlajistoa koskeva ai neisto. Laji toisensa jälkeen tulee kacoamaan. Eikä syyttä. Kyllä Fennoskandian mecsäpeu.rac ja koko vii!li luonto niiden keralla joutuvat maksamaan siitä, että pyörät pyörivät ja valssit salamoivac Suomen tehtaissa". Suotta ei kustantaja mainosta teosta 1970-lu vun luonnonkirjojen hu ip puna. Paras v asomismaasco, " Kekkosen suorakaide", sai viide n vuode n rauhoicuksen . Satojen lajien ja rotujen tila on jo nyt niin toivoton, eccä niiden pelascami sy ricyscen yhteydessä olisi jo aika ruveta puhumaan varojen haaskauksesta. Silti sen yhteydessä puhutaan työttömyydestä ja kansantaloudellisesta haaskauksesta . Lajien lisäksi kirja esittelee myös niiden suojeluohjelmia. Puulle ahnas metsähallinnon piirikuncakonctori varasi sille 20 vuodeksi 30 km 2 metsänkasvultaan kehnointa osaa, mutta ryhtyi väli ttömä sti toimiin parhaan vasomisa'1ueen tuhoamiseksi . Suureen sivumäärään ja suhteelliseen tiheään cekscii11 mahtuu val tava määrä asiaa. Oli kysymyksessä siteen metsäs tys, viljelyksen raivaaminen, maaperän tuhoaminen tai ceollisuusraaka-aineen saanti, aina vo,idaan peru songelmaksi osoi ccaa se että ihmisiä on liikaa, muille ei jää tilaa. Montonen: "Tietenkin koskematon Elimyssalo on peuroineen kaikkineen lovi siinä summaccomassa puupinossa, joka jatkuvasti vierii aina vain ahneemmiksi ja monilukuisemmiksi käy neiden tehtaiden kitaan, mutta tämäkin lovi on vain näe.nnäinen, sillä moni ml!u peurasalo on itärajan takana joutunut samaan pinoon ja suomalaiseen tehtaiden päcseihin. Parisenkymmentä peuranvasaa ehtii vielä nähdä sen kuusikoissa päivänvalon . Tämä oivalsi sen, mihin pi irikuncakonccorin k ii ntokuucioaivot eivät y ltäneet eccä mecsäpeuran mukana katoaisi kor vaa maton osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Mutta yrittäjiä näyttää silti löytyvä n. Entisenä tilaajana kirjoitat lisäksi: "Entinen tilaaja. luonnonsuojelualueita peru scecaen, mutta yleisilmiötä nämä tapauk set eivät voi muuttaa . 1975 tilauksen. cäplikkäiccen ki ss ojen turkiskauppa, oranki , jääkarhu, jättiläispanda, Mada gaskarin makiapinat, vikunja, va laanp yy nti, hy lkeenpyynti, Galapagoksen jäcciläiskonnac, perhoskauppa, alligaattorien salametsästys jne. Teuvo Suo minen Olethan jo uudistanut Suomen Luonnon v. 1966
Tuntuu, että viimeistelytyö on syystä tai toisesta jäänyt tekemättä. Oman lisänsä tuo eläinten kanssa puuhai lemaan tottumattomien ihmisten reaktioiden kuvaus. Tyyli antaa kuvan om<}an paikkaansa maailmassa tyytyväisestä ihmisestä. Olipa kerran, tarkemmin sanottuna vuonna 1954, pienenpieni linnunpoikanen . En osaa olla aiva-n yhtä ihastunut Hans Lidmanin luonnonkuvauksee n kuin takakannen esittelijä. Ja ellei vielä ole pohjolan lumoissa, on varmasti kuljettuaan tarujen tuntureiJla. K irjoittajan j,a kuvaajan työ liittyy hyvin yhteen : kuvat ilahduttavat silmää ja tarina 011 kiehtovan mukaansatempaavaa. "Vyötiäisten maassa" on kuvaus puoli vuotta kestäneestä matkasta Etelä-Amerikkaan. Kuitenkaan ei kerronnassa muistuteta ajan kulusta, vaan tilanteet on sijoitettu kuin yhden vuoden aikana tapahtuneiksi . Se väli·ttää lukijalle aidosti sekä tekstin että kuvien mukana pohjoisen outoa, mutta etelän ihmistä viehättävää ta~kaa . En epäile yhtään, etteikö Lidmanin perhe osaa todella nauttia uudesta asuinympäristöstään, mutta tuskin kaikki maalle muuttaneet perheet voivat kokea ympäröivän luonnon yhtä väri kkäänä . Ku.n Lidman osaa antaa kerronnassaan vuodenaikojen vaihtua tyylikkäästi toisikseen, odottaisi myös muulta kerronnalta vastaavaa vähä-äänisyyttä. TUNTURIEN ELJi.MAA Asko Kaikusalo ja Yrjö Metsälä: Tarujen tunturit. Kirjassa esitettyjen havaintojen teko vaatii melkoista luonnontuntemusta ja talon eduHista sijaintia. Tässäpä kirjan sy ntyhistoria . Oikeastaan sillä oli kokoa jo kookospähkinän verran, mutta se vaikutti kovin pieneltä ollakseen töyhtöaselintu ja varsinkin omiin jalkoihinsa verrattuna. Tietenkin muutos aidolle luonnonystä välle on helpompi, kuin muuten vain elämäänsä vaihtelua haluavalle. Tutustuisin mielelläni Durrellin ajatuksiin eläinten suojelun eri tavoista, jos hän vain keksi si kirjoittaa niistä. Koska ei aina käy niin kuin haaveillaan, lähti Englannin eläintarhoihin vain vähän eläimiä haaveillun suuren kokoelman asemesta. 20 vuotta), niin epäonni stumisessakin näkee omat hilpeät puolensa. 243 s. Hans Lidman: Taloni metsässä (Otava 1974 ). Lisäilmeikkyyttä tuovat kirjan piirrokset. Muutto metsän keskellä sijaitsevaan mökkiin merkitsee käytännössä monenlaista elämän uudelleen arvioimista, eikä t ästä monelle pickäaikaises taki-n sopeutumisesta ole kuvattu sanaakaan. Kaija Hiekkamäki VYOTIJi.ISIJi. Molemmat tekijät tuntevat kuvaamansa maankolkan erittäin hyvin vietettyää n siellä pitkiä aikoja. Ne astuivat toistensa varpaille, menivät ris·tiin ja yrittivät jopa lähteä kävelemään aivan vikasuuntaan. WSOY /974 , 92 s. 218 s. Värikkäät tapahtumat kietoutuvat eläinten pyynnin ympärille. Nykyisin on entistä yleisempää jättää kaupunki ja muuttaa maalle. Asko Kaikusalon ja Yrjö Metsäilän kuvaus tarujen tuntureilta eli Enontekiön luoteisosista Kilpisjärven suurtunturialueelta on ehdottomasti paras näkemäni Lapin kirja. Päähenkilönä on jokin eläin, jonka oikkuihin Durrell joutuu mukautumaan . Riitta Jokiranta Kahta hienoa eläinkirjaa saat Suomen luonnonsuojeluliitosta tilaamalla tai Helsingistä Punavuorenkatu 4:n liikkeestä ostamalla: Martti Montonen : Suomen peura 41 mk Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot 45 mk/50 mk TALO METSJi.SSJi. Tarinani ~k ijöiden ja pakinoitsijoiden parissa viihtyville voi kirjaa suositella lämpimästi. Tekstin tiivi·stämiseen olisi ollut varaa, ja samalla olisi turha kaunistelu jäänyt pois. Vai onkohan Lidman elämään niin optimistisesti suhtautuva, ettei hänellä ole tavalli-sen harmaata arkipäivää. Yritä siinä sitten olla mallikas, kun makaat selälläsi maassa koivet avuttomasti huitoen, se kirottu perhonen la~keutuu pullean vatsasi päälle ja Gerald Durrell seurueineen nauraa vieressä itsensä kyyneliin asti. Joka päivä ei yksinkertaisesti voi olla loisteliaan kirkas ja täynnä mukaansa tempaavia tapahtuma sarjoja, ta,i luomoavan kaunis . Nuo harmaan punaiset kannattimet näyttivät neljä numeroa liian suurilta. Kerronnaltaan Durrellin teksti muistuttaa Konrad Lorenzin eläintarinoita, mutta Durrell ei kuvaa pohdiskelujaan. Nämä merkilliset lisäkkeet olivatkin lapsosen suurin riesa: Kas kun ne tekivät jatkuvasti kiusaa. Kirjan ulkoasu on muutenkin hyvä, se on sopivan kokoinen käteen ja katseltavaksi. Varsinkin joka kappaleen loppuun sijoitetut "kuolemattomat ajatukset" alkoivat ärsyttää. Kaija Hiekkamäki 307. Huvittavuus perustuu kykyyn nähdä asiat myös valoisalta, joskus myös surkuhupaisalta puolelta, eläinten ja ihmisten käyttäytymisen tahattomaan vertailuun ja sanavalmiuteen. Joka tapauksessa kirja oli piristävä lukupala vai vai kuttikohan lukuaikani juuri liittokokouksen jälkeen jotenkin asiaan. Todennäköisesti se, että kirjan aineistoa on koottu kymmenen vuoden ajalta, antaa kuvan, että Lidmanin pihapiiri on todellinen eläinparatiisi. Siksi he ovat parhaat mahdolliset henkilöt tekemään tällaista kirjaa . Mutta kun aikaa kuluu (esim. Munakkaaksi ristityn pikkui sen kunnianhimoisena haaveena oli saada kiinni perhonen, mutta se sotkeutui aina kirjaimellisesti omiin ja lkoihin sa. Urpo Huhtasen tekemä naitto on onnistunut: kuvat lomittuvat tekstiin sopuisasti. Kaikusalo kirjoittaa huumorintajuisesti ja ymmärtäen, Metsälän kuvat tihentävät tunnelmaa . JA MUITA Gerald Durrell: Vyötiäisten maassa (Otava 1974 ). Näin on syntynyt erinomainen kirja, joka on ilo jokaiselle Lappiin ihastuneelle tai oiva lahja vaikkapa ulkomaiselle ystävälle. Yliperän sadut ja historia, tunturit ja k ylät, asukkaat ja turistit, vieläpä etiäiset ja maahiseukin ovat saaneet omat lukusensa
"K . Työryhmän esi.tys lähetettiin takaisin hallitukselle evästyksin ja se tulee uudelleen esille kevätliittokokouksessa. En halua as.ettaa maamme eri osia -tärkeysjärjestykseen, vaan piikemminkin toivon, että varoja käyttäisi jokin semmoinen yhdi•stys, jolla tähänastisen kokemuksen mukaan on jo näyttöä työnsä tuloksista ja joka on tulevaista toimintaansa varten laatinut ohjelman, jonka "toteuttamisessa lahjoituksestani olisi hyö tyä. 12 . Uskon, että Teidän arvoisa yhdisty,ksenne parhaiten löytää keinot tähän . lsy) ja tutkija 308 Eljas Pohtila (Lapin lsy) sekä varajäsenilksi ylilääkäri Jaakko Savola (Pieksämäen s. Tässä kokouksessa tehtiin liiton toiminnan kannalta merkittäviä päätöksiä. LISA.TILAA Suomen luonnonsuojeluliiton to1m1stossa käyneet tietävät, millainen kaaos siellä on jo jonkin aikaa vallinnut. 6. valittiin Pirkanmaan lsy :n yleisessä kokouksessa toimikunta valmistelemaan Pirkanmaan luonnonsuojelupiir,in peru stamista. Kokous paatti lopuk si, että liitto al,lekirjoittaa Rauhanadressi n. 17. JARJESTOLEHTI ON TULOSSA Liiton ensi vuoden toimintasuunnitelma an sisä ltyy uuden valtakunnallisen jäsenlehden toimittaminen . Kirjan mukana seurasi kirje, jossa lahjoittaja esitti toivomuksen, että rahat käytettäisiin jollakin Suomen alueella toimivan luonnonsuojelujärjestön toiminnan tukemiseen. Tärkein asia oli liiton sä äntömuutosesityksen hy väksy minen, joka sinetöi lopulli sesti organi saa tiouudistuksen toteuttami sen. 11. Elämäni varrella olen saanut havaita suomalaisen luonnon kauneuden nopean turmeltumisen. 11. Koska olen sotaja pulavuosis•ta lähtien tottunut säästämään silloinkin, ,kun siihen ei ole erikoista aihetta olemassa, toivoisin nyt, että säästöni omalta osaltaan auttaisivat suomalaisen luonnon säilyttämistä, suojelemista ja puolus-tam ista . Puheenjohtaja Dahlström Luonnonsuojelun hyväksi tekemäänne työtä suuresti arvostaen haluan lahjoittaa yhdistyksellenne oheisen pankkikirjan talletuksen. ja uudelleen metsänhoitaja Kaarlo Klemola (Helsingin s. Yhdistyksen toimin ta-alueeksi tulisivat Keuruu ja Multia. Kokouksessa oli käsiteltävänä liiton toinen osaohjelma: "Asuinja työympärjstön suojeilu". tuhannen markan suuruisina kuukausikorvauksina v uoden 1975 aikana yhdistyksen päämäärien hyväk si työskentelevän henkilön palkkaamiseksi. Harras toivomukseni onkin, että yhdistyksenne johtokunta harkintansa mukaan edelleen ohjaisi varat esim . SYYSLIITTOKOKOUS 23.-24 . Haluan pysyä nimettömänä lahjoittajana, jotta rahana annettu tukeni ei saattaisi konkreettisuudellaan varjoon sitä huomaamatonta, mutta paljon arvokkaampaa työtä, jota lukuisat henkilöt eri puolilla maatamme tekevät kauniin luontomme suojelemiseksi ." Liiton hallituksen harteill a on nyt raskas vastuu siitä, että rahat siirtyvät juuri sille yh di stykselle, joka ne on toiminnallaan parhaiten ansainnut. LLittokokous oli kokonaisuutena yhteistyökykyinen ja antoi luottamusta liiton toiminnan vastaiseksi kehittämiseksi. Lehti ilmestyy ensi vuonna vähintään kuutena numerona ja sen saa jokainen henkilö, joka on suorittanut tältä vuodelta jäsenmaksunsa liiton paikallisyhdistykselle. jollekin paikalli selle luonnonsuojelu.yhdistykselle, jolla tästä voisi oman kotiseutunsa suojelutyössä olla iloa. Uudeksi varsinaiseksi jäseneksi hyväksytti,in poi kkeuksellisesti Vammalan ympäri stöpoliit tinen yhd istys r.y. Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin lehtori Juhani Santanen uudelleen (SuurSavon lsy), fil. päätettiin savolai,sten luonnonsuojeluyhdistysten neuvottelukokouksessa Pieksämäellä ryhtyä toimiin Etelä-, Keski ja Pohjois-Savon luonnonsuojeilupii.rien perustamiseksi. Olen ajatellut, että varat käytettäisiin esim. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Suomen Luonnon toimituspolititikkaa ja yleisötilaisuudessa ydinvoiman käyttöönotosta aiheutuvia riskejä. yo Yrjö Hai la (Helsingin s. Näin pienellä summalla ei varmaankaan paljon voida tehdä koko maamme luonnon hyväksi. Suomen Luonnon toimi tusneuvostoon valitoiin uudelleen Urpo Häyrinen ja uusina Jouko Pettersson ja Harri Dahl ström . 10. Lehden saa misen edellytyksenä on tietenkin se, että paikallisyhdistys takaa maksaneista jäsenistään luettelon liittoon. perustettiin Nurmekseen luonnonsuojeluyhdi stys. Harras toivom ukseni on myös, että sopivan julkisuuden avulla vaikuttaisitte siihen, että kyseessä oleva yhdi stys, ja myöskin monet muut sen kaltai se t, saisivat esimerkkini innoittamina tulevina vuosi na vastaavaa tukea muualta, jotta koko maamme luonto 'saisi suojel ua osakseen. lsy). RAHALAHJA LUONNONSUO JELUTYOLLE Juuri ennen syyslii ttokokousta Suomen ,luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja sai tuntemattomalta lahjoittajalta pa:nkkikirjan, jolle oli talletettu 12 000 mk. Järjestösihteerin palsta YHDISTYSTEN LUKU KASVAA 28 . Meidän kaikkien elintason nousu on siihen epäilemättä •syyllinen. Liittokokous päätti korottaa varsinaisten jäsenten jäsenmaksun kahteen markkaan henkilöjäseneltä, mutta jätti ulkoj äsen maksun ennalleen (60 mk) . Yhteiset naurunhörähdykset eri näkökantoja omaa vien liittokokousedustajien kesken olivat aitoja. 11. Uusiksi ulkojäseniksi hyväksyttiin Liberaalinen nuori so li,itto ja Etelä-Pohjalainen osakunta sekä myönnettiin ero Vihreälle Ri sti lle. 1sy), suunn~otelija Tuula Hämäläinen (Helsingin s. päätettiin Keuruulla ryhtyä paikallisten Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenten toimesta perustamaan Keurusseudun luonnonsuojeluyhdistystä. Kokouksessa oli edu stettuna 21 jäsenyhdistystä yhteensä 75 äänellä ja 19 ulkojäsencä. 11. Suomen ·luonnonsuojeluliitto esmaa täten parhaat kiitokset lahjoittajalle. lsy. Muut voivat tutust ua tilanteeseen. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi yksimielisesti tiedesihteeri Matti Lähdeojan
Kiitos .tämän "päiväperhosen" seura ajille, tavataan toisaalla. Järjestölehden rooli on palvella na1ta laiminlyötyjä tehtä viä ja siitä on tarkoitus muodostaa ajankohtainen uutisluontoinen lehti, jossa liiton jäsenillä on käytö ssään omien asioidensa julkistamiseksi laajalevikkeinen ja myöhemmin toivottav asti kerran kuussa ilmestyvä sanomalehti. Täällä kokoontuu myös liiton hallitus. (J.,, e/ämiin /l Oikeus / Suomen luonnonsuojeluliiton to1m1ston suurempi huone joulukuussa 1974. liiton kirjanpito, pakkaus, postitus, Suomen Luonnon osoitepalvelu sekä kävijöiden palvelu. Täällä hoidetaan mm. oheisten Hannu Hautalan valokuvien avulla (laaj akulmaobjektiivi saa tosin tilat näyttämään paljon avarammilta kuin mitä ne ovat). Syy on yksinkertaisesti uuden järjestölehden perustaminen, joten tämäkin palstatila voidaan käyttää kiinnostavampien artikkelien julkaisuun. Sauv o H enttonen 309. Helmikuun alusta lähtien tilanne tulee ilmei sesti helpottumaan, sillä silloin osa toimi stosta siirtyy Töölönkatu 3 :sta vuokrattuun .lisä tilaan . Pienemmän huoneen pääosa kuuluu toiminnanjohtajalle, järjestösihteerille, ulkomaansihteerille, Suomen Luonnon toimitukselle sekä osalle arkistoa ja kirjastoa. kirjastoa. Täältä johtaa Naturoch miljövård maamme ruotsinkielistä luonnonsuojelutyötä. julistevarasto, valokopiokone sekä osa arkistoa ja . Toisaalta tämä vähäinen tila ei ole tehnyt oikeutta p aikallisy hdi stysten toiminnan kuva ami seen, ja liitonkin asioiden tiedottaminen on jääny t vähän niin ja näin. NKKEMIIN Järjestösihteeri jättää hyvästit Suomen Luonnon tälle palstalle. Vasemmalla olevan kalenteripakkauspinon takana on mm. Tila on erotettu kirjahyllyllä ja pakkausaineröykkiöllä liiton pienemmästä huoneesta. Siirty minen e1 toistaiseksi aiheuta muutok sia postiosoitteeseen eikä puhelinnumeroih in
Kun mm . KEHITÅ ,111, SUURENNA KUVASI ITSE • kamera _'""' Tilaa nyt! 12kk 32:• 6kk 18:• Kameralehden voit tilata lehtiasiamieheltä, rautatiekirjakaupasta, valokuvaustarvikeliikkeestä tai puhelimitse klo 10-14 90-643774, 90-644256 310. Harvinaisu uksien keräilyn haitoista Seurattuani jo useiden vuosien ajan Lapissa suoritett ua faunistista ja floristista tutki mustyötä sekä niihin liittyvää keräilyä h aluan kiinnittää kriittistä huomiota epäkoh tiin , joita harvinaisuu ksien metsästämiseen liittyy. Kun ensimmäiset tiedot tämän pöllöharvi naisuuden yllättävästä joukkoesiintymisestä ja odotettavissa olevasta pesinnästä kiirivät etelään , alkoi Kilpisjärven seudulle melkoi nen r yn täys. Lopullisen sysäyksen ärtymykseeni antoivat viime kesänä Käsi va rressa liikku neet tun;uripöllön tutkijat , valokuvaajat , munien kerä äjät ja muuten vain töllöttäjät. Tyydytään niihin valokuviin, joita viime kesänä saat iin . maa ja merikotkan sekä muuttohaukan pesintätutkimukset on oh jattu ja järkiperäistetty , luulisi saman on nistuvan vielä niitäkin harvinaisemman la jin osalta. Väl tetään yleensäkin kaikkea turhaa liikkumis ta tunturipöllön pesäpaikoilla, ja tyydytään ihailemaan lintuja kauempaa kiikarilla . Tuskinpa italialainen Giuseppe Acerbi aavisti liikkuessaan Lapissa v. On erinomaista, että varsinaiset tunturi pöllön tutkijat löysivät jälkikäteen to isensa , kuten tässä Suomen Luonnossa oleva yh tei sartikkeli osoittaa . Sen vuoksi ehdotankin , että mikäli tunturipöllöjä tavataan vielä ensi kevää nä ja kesänä Käsivarren maisemissa, meneteltäisiin seuraavasti : Lajin tutkimustoi minnan organisointi keskitetään Kilpisjärve n biologiselle asemalle . Tämä ei kuitenkaan pois ta sitä tosiasiaa, että myös tunturipöllön tutkimustoiminta oli puutteellisesti organi soitu, kun lukuisat tutkijat toisistaan tietä mättä tai toisiaan vältellen kävivät samoilla pesillä. Se , mitä edellä tuli kirjoitetuksi tunturi pöll östä, pätee myös monen muun lajin kohdalla. 1799 , minkälaisen rynnistyksen hänen e n simmäisenä löytämänsä perhoslaji on ai heuttanut Käsivarren kuruissa parina viime kesänä. Sensaationälkäisten reportterien tekemät harkitsematto mat lehtijutut tarkkoine pesä paikkatietoi neen oli vat myös omiaan li sää mään tarpeettomien pesillä liikkujien mää rää. Tämä laji, sittemm in Ace rbin mu kaan nimett y Acerbia alpina eli pohjansiili kehrääjä, on todellinen " pinna" h yöntei nen , jonka saamiseksi kokoelmiin ei vaivoja Kehittyvä Kamera-lehti harrastelijalle. Päinvastaisena esimerkkin ä mainitta koon sanomalehti Lapin Kans.a, jonka tun turipöllöartikkelien avulla saatiin arvokkai ta levinneisyystietoja ilman turhaa häl yä . Kiinnostus harvinaiseen lajiin on tietenkin hyvin ymmärrettävää ja liikku mine n Käsivar ren jylhissä maisemissa mitä terveellisintä, mutta innostuksen huumassa ja valokuvapinno jen to ivossa unohdetaa n monasti ne opit , joita Suomen Luonnonkin palstoilla on vuosikausia toitotettu älä majaile reviirillä tarpeettomasti, älä h äi ritse pesintää, älä valokuvaa pesäpoikasia
Tämän vuoksi on jopa odotettavaa, että parin vuoden sisällä jäteongelma nousee todella polttavaksi ainakin länsimaisiHa laitoksilla. Kaikki edelläoleva ei suinkaan tarkoita sitä, että jätteiden suhteen tunnettu huolestunei suus ei olisi aiheellista . Kun luonnonsuojelukeskustelu on viime vuosina laajentunut lähes kaikille osaalueille ja eri yhteiskuntaryhmiä koskevaksi, on lupa odottaa , että erityisesti ns. Lopuksi esitän toivomuksen, että joku innokas luonnonsuojelija aloittaisi kirjoittelun hiilivoimaa vastaan, koska itselläni ei riitä si,ihen tarmoa. Olisi'ko tarvittavan sy tytyk sen järjestäminen k äy tännö ssä mahdollista edes suurvaltojen parhaille alan miehille, on ratkaisematon kysymys. Kiinteän jätteen jäähdytyskierron ei tarvitse riippua mistään teknillisestä järjestelmästä. Perusteena tälle on se, että Jatteen radioaktiivisuudesta johtuva lämmönkehitys on 10 vuoden kuluttua enää vain kymmenesosa siitä, mitä se on yhden vuoden jäähdytyksen jälkeen. Olin mainitussa paliskuntien kokouksessa noina aikoina, jolloin minun on sanottu mainitun jotakin sanoneen. Löytämääni lausu maa en ollut ennen nähnytkään. 6 . 5 Suomi sen aikaisempaan ·kirjoitukseen halus.i n lähinnä saattaa tietoon ne reali stisimmat suunnitelmat, jotka tällä hetkellä on olemass,a jätekysymyksen hoitamiseksi. Plu-toniumsaalis on kuitenkin määritelty sen perusteella, paljonko plutoniumista kannattaa ottaa talteen sen hyötyarvon peru steella. Kun tuo oli minunkin sanomakseni mieletöntä , tarkistin Pohjolan Sanomat 14. Teoreettisesti voidaan laskea, että ihanteellisesti onnistuneella sytytyksellä saatai sii n aikaan vajaan kilotonnin räjähde. Omasta puolestani uskon, että nämä luonnonlait pysyvät muuttumattomina tarvittavat 600 vuotta. Kuten tunnettua , Käsivarsi on myös kas vistollinen aarreaitta . Pluton.iumrn talteenotosta todettakoon, että saksalaisten ensimmäinen prototyyppilaitos ottaa tällä hetkellä talteen 99,9 0/o plutoniumista. Keräilytoiminnasta aiheutuneiden epäkohtien vuoksi onkin jo keskusteltu eräiden kalkkipahtojen mahdollisesta rau hoittamisesta , mutta myös hyönteistieteel listen yhdistysten olisi syytä paneutua ke räil yn ja luonnonsuojelunäkökohtien välis ten ristiriitojen poistamiseen . Mailalla retkeily ja luonnonsuojelu ovat niveltyneet mainiosti toisiinsa, koska aluetta on helppo valvoa ja koska retkei lypolku kulkee puiston kau neimpien osien halki. Koska Suominen on kommentoinut vastinettani, haluan tässä hieman tarkentaa muutamia asioita. Tällöin myös luonnonsuojeluvaatimuksille saataisiin enemmän pontta ja kenties myös enemmän tuloksia. Sen neljä osaa sisältävät tuhatkunta sivua kaunistelematonta tietoa plutoniumin vaaroista ja ovat varmasti hyvänä apuna tulevissa hyökkäyksissä ydinvoimaa vastaan. Tämä on siis kolmannen asteen informaatiota. Kukaan ei ole rakentanut pomm ia reaktoriplutoniumista. Seppo Lahti, /illis. Ensinnäkin liuossäilytystä nykyaikaisissa säiliöissä harrastetaan kaikilla jätteenkäs,ittelylaitdksilla. Kilpisjärven biologinen asema Muistithan uudistaa tilauksesi viime numeron välissä olleella tilillepanokortilla ! Huutoja korvesta VIELA YDINVOIMALAJATTEISTA Vastatessani Suomen Luonnossa no. Harvinaisten kasvien keräil yä harrastavat kuitenkin lähinnä vain tietämättömät turistit. Onneksi Kil pisjärvellä on Mallan luonnonpuisto , joka on rauhoitettu nimenomaan harvinaislaa tuisen kasvistansa vuoksi. luon non ystävä -nimikkeen alla kulkevat kun nioittaisivat lajien pesimisrauhaa ja olemas saolon turvaamista. Jos jäte kiinteytetään vasta kymmenen vuoden ikäisenä, se voidaan pienemmän lämmönkehityksen vuoksi pakata merkittävästi pienempaan tila v uuteen kuin tuore Jate. Selvisi, että lehden toimittaja oli sanonut poromiehen sanoneen, että " eläinsuojelija Seiskari" oli sanonut jne. Retkeily ja matkai lukeskuksissa tarvittaisiinkin paljon enem män valistustyötä ja opaskoulutusta kuin mitä niissä nykyisin annetaan. myös Kauri Mikkolan kirjoitusta " H yönteistemme perintöai neksen suojelu " , Suomen Luonto 2/1974 ). Luonnonsuo jeluviranomaisten on kuitenkin syytä huo lehtia, että Mallan ainutlaatuisuus säilyte tään , sillä esimerkiksi porojen laiduntami sen salliminen muuttaisi hetkessä puiston kasviston luo nnetta . Jukka Laaksonen VASTINE Suomen Luonnon toimittaja Lehdessänne (4 / 1974) oli suuhuni pantu lausuma siitä, että pedot häiritsevät Lapin luonnon tasapainoa. eikä rahoja ole säästetty. 1974. Jos ja kun perusteeksi valitaan jätteen puhtaus, tulee saalis olemaan merkittävästi suurempi. Esitin kyllä ajatuksen, että porojen ylilaiduntaminen saattaa häiritä luonnon tasapainoa . Jos jäte on esim. Henkilökohtaisesti vierastan tällaista jahtaamista ja ha r· 'naisuuksilla kä ytävää kauppaa . Aihe olisi varsin hedelmäHinen ja toisi merkittävän tasapainoituksen käytävään keskusteluun. Katsoin tämän tarpeeJ.liseksi vastapainoksi sille synkälle ja voimakkaasti liioitetulle tulevaisuudenkuvalle, jonka Suominen esitti. Päin vascoin on myönnettävä, että jätekysymys on jäänyt luvattoman paljon taka-alalle ja sen kimppuun oMaan vasta nyt coden teolla käymä-ssä. Jotta Suomi sen ei tarvitsisi ammentaa tietojaan 5 vuotta vanhoista raporteista, haluan antaa hänelle viitteeksi elokuussa ilmestyneen USA :n atomienergiakomission raportin WASH-1327. (Vrt . Itsekukin voi päätellä, onko esittämäni suunnitelma hyväksyttä vissä lopulliseksi vaihtoehdoksi, vai ainoa staa n väliaikaissi,llaksi. Olen imarreltu lehdessä saamastani huomiosta , mutta Suomen Luonnon informaatioarvo saattaa kärsiä mainitunlais 311. Eikö olisi pa rempi , että joku pyydystetyistä siilikehrää jistä lahjoitettaisiin Kilpis järven biologiselle asemalle , jossa se olisi nähtävä nä , ja itse laji rauhoitettaisiin . levymäisessä muodossa puhtai ssa vesialtaissa, syntyy rnttava jäähdytyskierto luonnonlakien vaikutuksesta . lnnokaat entomologit ovat myös repineet puurajalta pajuja juurineen tavoitellessaan lasisiipiperhosen (Synantheron polaris)toukkia. Täll öin retkeilijällä ei ole haluakaan poiketa polulta. Suomi se n toteamukset terroristipommin onni stuneesta ratka isusta ovat virheelli siä
Projektin yhteydessä kävi selväksi , että pahimpana tekona , joka Ylitorniolla on luontoon kohdistunut , pidetään keskustan välittömässä yhtey dessä sijaitsevan Ainiovaaran pilaamista sora montuksi. Opetuksen organisaatio Eräänä ehkä tärkeimpänä lähtökohtana pidimme sitä, että toiminta tulisi mah dollisimman suuressa määrin rakentaa oppilaiden aloitteellisuuden varaan,. Mielestäni tämä on oikea ja realistinen periaate tämänkaltaisen projektin toteutuksessa. S eiskarille Pertti Seiskari luonnonsuoje luvalvoja Oli todella kömmähdys käyttää noin epävarmaa tietolähdettä . Rahasto toteuttaa tarkoitustaan erityisesti tukemalla ja harjoittamalla siihen liittyvää tiedotustoi mintaa Suomessa ' '. Rahaston säännöt hyväksyttiin syksyllä 1973 ja se on ainoa MLS:n Suomen Rahaston erillisrahasto. Johtokuntaan kuuluu Suomen Rahaston edustaja ja kolme sen nimeämää sekä viisi rahaston perustajien nimeämää jäsentä. Teuvo Suominen ERÄS OPETUSKOKEILU PERUSKOULUSSA Tavoite ja edellytykset Ehdotus luonnonsuojelun käsittelemisestä lukuvuoden -7 3-7 4 lopussa koulussamme syntyi spontaanisti. Päätös asiasta tehtiin huhtikuun lopulla ja asiaa valmistelemaan muodostettiin opettajista ja oppilaista (3 +3 ) koostuva työryhmä . Varsinaista tekstiä ei adressissa ole lainkaan , joten se soveltuu mitä moninai simpiin tarkoituksiin jouluja onnittelutervehdyksistä alkaen. Esimerkiksi mu siikkiääninauhan koonneet oppilaat valitti vat ajan lyhyyttä (parisen viikkoa), joidenkin mielestä valokuvanäyttelyn olisi pitänyt kunnantalon lisäksi kiertää esimerkiksi myymälöissä. Luontaisia nuoria ikäluokkia syntyy viimeistään silloin, kun uusien kansallispuistojemme talousalueille palautetaan luonnontila juuri Seiskarin mainitsemin menetelmin . 3) Kahden tunnin retki luokanvalvojan johdolla Ainiovaaralle tai vedenpuhdistamolle. 4) Oheistoiminta: aamunavaukset , väli tuntimusiikki , valokuvanäyttely kunnanta lon valtuustosalissa, kirjoitusten lähettämi nen paikalliseen lehteen , koulun seinien ja ikkunoiden koristelu julisteilla ja valokuvil la , haasteet sävellahjan kautta . Vesa Nuolioja ERILLISRAHASTO LUONNON HYVÄKSI Kuopiolaiset luonnonystävät sekä edesmen neen erätoimittaja Jorma "Hako" Ollikai sen omaiset ja työtoverit perustivat pari vuotta sitten hänen nimeään kantavan rahaston, Jorma (Hako) Ollikaisen Rahaston . Vedenpuhdistamolla oli kunnan rakennustoimiston puolesta esittely. Toinen hyvä periaate on läpäisyperiaate eli se, että teemaa käsitellään kaikilla tasoilla. Opetuskokeilu tehtiin Ylitornion kunnan Ainiovaaran peruskoulun yläasteella, jossa oppilaita oli 350. Vakavampaa on kuitenkin, että Pohjolan Sanomien suuri harhaanjohtava otsikko lienee jäänyt vaille oikaisua. Kritiikki, jota kuulin, kohdistui yksityiskohtiin. Asian selvittämiseksi Maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto ottaa vastaan ilmoituksia kaikista linjan Oulu-Kuhmo eteläpuolella olevista sellaisista alle 40-vuotiaista metsiköistä, jotka a) ovat syntyneet luonnon siemennyksestä kuloaloi/le ja b) joiden puustoa ei sen jälkeen ole istutettu, ei perattu eikä käsitelty haroennuksin tai kasvu tushakkuin. Asian ydin on siinä, että Seiskari on halunnut luoda kansallispuistoihimme nuoria ikäluokkia "rappeutuneiden" kliimaksvaiheiden kustannuksella, ts. Adressia myyvät kymmenen markan. Oma käsit ykseni työryhmän puheen johtajana on hyvin positiivinen sen suh teen, mitä tapahtui . Koulu ei aiheemme kan nalta ole mitenkään tyypillinen, sillä Ylitornion luonto on suhteellisen saasteeton. Mitä sitten tulee luonnonmukaisesti syntyneiden nuorten metsien puutteeseen Suomen luonnossa , olen selvästi esittänyt siitä käsitykseni SL : n numerossa 4/ 1972 ja kyl lä muissakin yhteyksissä. Tähän tarkoitukseen ja tällä perusteella ei toki vähiä ikimet• siämme pidä uhrata. Sen tärkein toiminta-ajatus on lausuttu sääntöjen 2. Paikat kartoitetaan ja vastaukset voi lähettää osoitteeseen Halli tuska tu 3A,00170Helsinki 17. Kun jopa jotkut opettajat näyttivät melkeinpä samaistavan luonnonsuojelun karamellipaperien keräilyyn , niin oppilailla näytti olevan keskeisinä huolen aiheina lohen katoaminen , järvien kuivatus, teollisuuden jätevedet ja huonosti suunnitellut soramontut. 2) Ainekohtainen osa: mainittakoon esimerkkeinä linnunpönttöjen ja katiskoiden valmistus, '' myrkkysanaristikko' ', luonnonsuojelun yleiset periaatteet , atomivoi maloiden turvallisuus . Yksi ryhmän jäsen esimerkiksi totesi, että hänen päiväohjelmansa alkaa kello seitsemän ja päättyy klo 21 ja siirtymisaikaa tehtävästä toiseen on viisi kymmenen mi 312 nuuttia . Kolmantena periaatteena mainittakoon "poikkitieteellisyys " eli teeman käsittely mahdollisimman monen eri aineen viitekehyksistä lähtien. kansallispuistojen hienoimpia alueita hävittämällä. Olin yllättynyt siitä , miten hyvin oppilaat painottivat asioiden tärke ysjärjestystä paikallislehteä varten kirjoittamissaan aineissa. Lisäksi hänellä on nelilapsinen perhe. Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Mauri Auvinen . Siitä vilpitön anteeksipyyntö. Päin vastoin ;e on tukenut luontaista uudistusta, vastustanut vesakkomyrkytyksiä jne. Ohjelmaan suunniteltiin myös koulun ympäristön siivoaminen, mutta sitä ei sattuneen sadesään vuoksi toteutettu. ten huhujen käytöstä todellisina juttuina. Yksimielisyys oli täydellinen siinä, että vaaran turmeleminen on ollut tarpeeton . Onhan koulun läheisyydessä virtaavassa Torniojoessa jopa lohia vielä . T yöryhmä joutui siis kokoontumaan vajaalukuisena tavanomaisen työjärjestyksen ' ' välipaloina ' ' . Ohjattiin toimintaan niitä oppilaita , jotka tiedettiin keskinkertaista aloitteellisemmiksi . Kuva puhunee puolestaan. Hiekkaa olisi kyllä yllin kyllin muuallakin, mutta vaaran omistaja on myy nyt , koska laki ei ole estänyt . Koulutyössä tavanomaista teennäisyyttä , puisevuutta · ja tekemään pakottamista yritettiin välttää. § : ssä: '' Rahaston tarkoituksena on Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston sääntöjen mukaisesti uhanalaisen alkuperäisen luonnon säilyttäminen ja suojelu. Hoitokunta pani välittömästi alulle adressihankkeen ja sai valmiiksi oheisen Jorma ' 'Hako ' ' Ollikaisen ottaman valokuvan pohjalle perustuvan adressin juuri ennen joulua . Tähän on selvät syynsä: opettajien liiallinen työmäärä, opettajien niukkuus . Luonnonsuojeluväki ei ole koskaan vastustanut luonnonmukaisesti syntyneitä nuoria metsiä. Työryhmä piti vain yhden kokouksen, jossa jokainen jäsen oli paikalla. Arvioita Ensinnäkin on todettava , että koska tapah tuman varsinainen huipentuma oli suunni teltu lukuvuoden toiseksi viimeiseksi päi väksi, jäi systemaattinen mielipiteiden kartoitus ja kollektiivinen arviointi suorittamatta . Ohjelma Suunniteltu ja toteutettu ohjelma voidaan jakaa neljään osaan: 1) Yleinen osa : kunnan eläinlääkärin pi tämä tunti, Risto ]arvan elokuva "Luonnontalous" , työryhmän suunnittelema tunti, jonka kaksi oppilasta esitti keskusradion kautta ja johon kevennyksenä sisältyi aiheeseen sopivaa musiikkia ja runoja
Kyykäärmeen rauhoitus on muutaman kerran aikaisemminkin otettu puheeksi , muistaakseni pari vuosikymmentä sitten erään pääkaupunkilaisen biologin aloitteesta. 7. V. Näiden haaskavahtien on väitetty pesiytyvän joukolla ympäri,stöön ja tuhoavan vuodesta toiseen ·kanalintujen pesät vähin äänin. Tulee tekstiä puolesta, vastaan . 971 -81 000. Kuluvan vuoden pääaiheiksi Jorma (Hako) Ollikaisen rahaston hoitokunta valitsi kelojen ja vapaiden koskien suojelun . kolme maakotkaa, coi,sta sataa korppia, kaksi kettua ja puolikesy sinikettu. 7. Omasta puolestaan toimitus yhtyi lai hialaisen Ellen Ahopellon lähettämään runoon: ''Kyy kylläkin kyniä kuljettaa. Nii den puolesta on julkaistu useita kirjoituksia itä · ja pohjoissuomalaisissa sanomalehdissä sekä pidetty diakuvin valaistuja esityksiä. H = haaskapa1kka S = teerensoidin (18 37 yks.) T = Teeripoikue M = metsopoik ue R = riekkopoikue. Poikkeuksellisten sääolojen takia alue kutistui haa·skan lähiympäristöön ja aika yhteen päivään (9. Seppo Koivisto ij)--, J ' 1 ' 1 ' 1 ' 1 \T) ' , __ J LJ 1 j km Poikue-etsintä haaska-alueella 9. Vii•leä, puuskainen ja ukkoskuuroinen sää oli tällöinkin vain välttävä lähes kolmeviikkoisten teeripoikueiden ja neljäviikkoisten metsopoikueiden etsintään . VI. päivästä lähtien toukokuun loppuun mennessä joukon kirjeitä, joista yleisön osastossa julkaistiin 21 mielenilmaisua. Maasto saranevaa ja rahkarämettä (70 D/o), pieniä avohakkuu -, mäntytaimistoja mäntykangasku vioita (30, 0/o). Myynti pyritään järjestämään myös alueellisten luonnonsuojeluyhdistysten kautta. Menneen sadekesän muihin poikueha vaintoihin verrattuna (n. 1974 punaisin " raamein " ympäröidyn uu tisen, jonka mukaan Soinin Keisalankylässä asuva Pauli Viirumäki oli äskettäin tappanut 120 kyytä paikalta , mikä tunnettiin yleisesti käärmeiden keväiseksi auringonottopaikaksi. Vainio KOTKAT, K ORPIT JA KANALINNUT Kotkien haaskaruokinta on saanut osan ri,istamiehistä huolestumaan korppien mahdollisesti aiheuttamasta jahtialueensa pienriistakadosta. Erkki Timonen KYYKÄÄRMEEN RAUHOITUKSEST A KIISTAA POHJANMAALLA. Haa·skapaikan valinnassa on kuitenkin syytä muistaa myös teerenruokkijoiden toivomuksia ja hyvällä tahdolla löytyy varmasti tilaa kumpaankin yleistyvään luonnonharrastukseen. Kukapa kyyhyn kuitenkaan vaihtaisi omaa lastaan '' . Toimitus otti l. Kuitenkin vuosien aikana saamani poikuehavainnot eräällä Suomen->i 1 ' 1 t b, t 1 ®' 1 i 1 1 @ t 1 selän haaska-alueella antoivat aiheen epäillä vä,itettä. Luonnonsuojelusta on tässä kohdin kui tenkin turhaa puhua , sillä sukupuuttoon häviämisen vaara ei tätä lajia uhkaa, varsinkin Pohjoisja Itä-Suomen laajoilla harvaa nasutuilla seuduilla. 74. I. Uutinen antoi lukijoille aiheen lähettää lehden toimitukselle 11 . Kaupunkikerrostalon ikkunasta elämä haaskamailla saattaa näyttää näinkin yksinkertaiselta. Kyseistä haaskaa on hoidettu viitenä ruokintakautena . Reitti katkoviivalla, koiran h akukaista 150 m leveä. Alueella oli tarkoi-tus suorittaa järjestelmällinen poikue-etsintä kuuden siipimerkintäkauden kokemuksen omaavan kanakoiran avulla kesäkuun viimeisen viikon ajan. haaskaalueella upaamamme poikueet eivät anna mielestäni minkäänlaista aihetta huolestua kotkien haaskaruokinnasta ainakaan ympäristön kanalintujen pesinnän takia. Kotipitäjässäni Hausjärvellä kerrottiin vuosisatamme alkukymmenillä henkilöistä , jotka eivät milloinkaan tappaneet käärmei tä, syynä luultavimmin taikauskoinen käsi tys. 405 maastokilometriä, 126 tavattua poikue,!a, 568 todettua poikasta) ko. Keloja ja koskia esittävä diasarja on myös valmistunut ja siitä mahdollisesti haluttavia ' ' reproja' ' on tilattavissa rahaston asiamieheltä Kuopiosta puh . kappalehintaan PYP sivukonttoreineen , Savon Sanomat sivukonttoreineen, Oy Nooan Arkki ja Kuopion museo . 74). "Munarosvoja" on ollut paikal'1a täten varsin edustavasti. " Vaasa " -lehti julkaisi etusivullaan 9 . viimemainitun vih jeen huomioon ja ilmoitti hallussaan olevan vielä "lukuisia kirjoituksia", mutta katso vansa asian tulleen jo kaikin puolin selvitetyksi. Näistä käärmeiden tappamisen hyväksyi 11 kirjoittajaa , sitä vastusti lähinnä luonnonsuojelun mielessä 5 ja loput 5 olivat tavalla tai toisella siinä välivaiheessa kirjoittaen asiaan kuulumatontakin , paitsi eräs ehdotti joutavan kirjoittelun lopettamista. Luonnonsuojelu väen lisäksi adressi soveltuu erityisen hyvin metsästäjäja kalastajajärjestöjen jäsenten käyttöön . Viime talvena todettiin vierailijoiksi mm. 313
314 According to the results obtai.ned in analyzing the pellets of six snowy owls, their staple food consisted of lemmings and other rodents. Ptarmigans made up orrly 7 0/o of the food . In order to avoid unemploy ment, ohe loggers and fishermen were given new jobs. The occurrence of lemmings in 197 4 was again reflected by the presence of a number of predators. Only the popwlations of the high Arctic survive, and even they are doing so in very low numbers until the time of the next migration. The southern lemmings extended their range further south, too. Very liule has actually been done to improve the quality of the environment. In early spring of 1974, several observations of this species were again report-ed . In an effort to save them they are now given poison-free food in winter. The author i·s one of several persons ha ving some years' experience in transporting many tons of such food to the eagles. Teuvo Suominen When the New Conservation Year comes Editorial Page 277 When the European Conservation Y ear 1970 ended, the President of the Republic announced in his New Yea-r Speech that every year in the future would be a Conservation Year. He admits, however, that the unan imity present when discussing the final form of the "Population Program" i·s a good starting point for future di.scussions and operations. The cutting of forests became more careful, an:d clear-cuttings of only l00xl000 metres were allowed even outside a wide protected zone alon g the lake and river shores. The plans were altered, and strict conservation measures were taken. Evidently, they started •to breed in winter in the north, and rowards fall they began to migrate southward. The eagles, both white-tailed and golden, feed regularly on the artificial "carcasses". The species was legally protected in 1926, but the last observation of a breeding pair of snowy owls was made in 1932. They were observed both in the Arctic regions and in forested areas. Only a fraction of the member nations of the U.N. The authors suggest that in 1975, in early spring, will be the final act of this drama, in the form of a spring migration and then a long silence with a tora! absence of 1 lemmings. The international events of 1974 have proved thi,s. The Second Wave of Lemming Migration by Asko Ka11cusalo and Aimo Komonen Pages 281-283 The years 1969 and 1970 were exceptionally good lemming years . The authors estima·te that during the ,summer about 30-35 pairs nested within the Finnish boundaries. Baikal the Pearl of Siberia by Juri Hromov (A PN) Pages 284-288 Lake Baika l is the world's largest body of fresh water. Because ravens and other scavengers take their roll, too it is necessary to replenish the supp~ !ies during the winter. Now the fish are becoming plentiful and the water is pure once more. They are known to be victims of contaminated food. Population Conference in Bucharest in August, 1974, and he describes the results with mixed feelings . The depleted fish stocks were given time to recover. In 1972, they seemed -tO have disappeared altogether, but a few were again observed in 1973. From previous experience, it is known that such massive lemming years occur only a few times in a century. lt became rare as a result of intense trapping and egg collecting. But the lemmings eventually succumbed to an environment which was alien to them. They began to grow cucumbers, tomatoes, berries, minks, and geese. The conferences in Caracas, Buchares·t, and Rome ha ve stressed · the importance of environmental questions, but the results have mainly been discouraging. This work has been supported by the Coast Guard, the World Wildlife Fund, other conservation organisations, private individuals, etc. Part of the pian was already realized when voluntary conservation movement opposed the authorities and demanded better protection of the lake. These Arctic rodents migrated far south to the forest·ed regions of northern Finland. Some of the remaining white-tailed eagles have hegun to reproduce agai n. Some of the higher hills, as well as the artificial "tundra" created by clear-cutting, will remain their strongholds for a few years, but eventually they will disappear. It seems that the feeding is beginning to prove succesful. The Winter-feeding of Eagles by Martti Hario Pages 293-301 Since the early 1960's the Baltic white-tai•led eagles have suffered from reproductive failure. The bodies of pigs, which have died naturally on farms, are readily available for this purpose. But the local problems of the Baltic Sea, destructive cut·ting of the northernmost forests, construction of dams, reservoirs, etc. The floa·ting of timber in rivers was greatly reduced to preserve the spa wning areas of the fish . In 197 4, the lemmings were plentiful. Roughlegged buzzards, Arctic skuas, Arctic foxes, hawk owls, short-eared owls, and snowy owls were breeding in la.rge numbers. The summer of 197 4, was a good lemming season, but this fact does not explain ·the absence of snowy owls in 1969, and 1970, when the lemmings were even more numerous. The existing factories were closed untH satisfactory purification plants were installed and the plans of constructing more factories were rejected. D. pose a serious threat to the Finnish environment. Quite _undoubtedly, the recent population will soon be gone, too. Summaries ofthe Main Articles in This Issue S11umcn Luon to ( 1\ ·awre of Finland ) Publi shed by the Finnish Association f or N ature Protection ( Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Fred rikinkatu 77 A 11 00100 H elsinki 10, Finland Editor: . In most cases, the ow ls had been seen in the northwestern "arm" of Finland. One was observed in 1930's, and ·traces of this migration were still observed in the mid 1940's. The Bucharest Conference by Veikko Neuvonen Pages 289-292 The author attended the U.N. The conservation.is ts have no reason to stop fighting. There were plans to build big industnies along the shores. The situation of the few rema'ining pairs of the white-tailed eagles is still precariou s, but the results of winter feeding so far are most encouraging. admit that a population problem exists, and there are no generally accepted methods to deal with i•t. The Return of the Snowy Owl by Antero Hakala, Asko Kaikusalo, and Martti Rikkonen Pages 278-280 This large white owl was quite common in the Arctic parts of Finland in the beginning of this century. The global problems of oceanic pol!ution, sta.rvation , and eros.ion may look distant to Finland. The author describes the fight for conserving the fish and water quality of the lake. The authors sugges·t that the appearance of the snowy owls in 1974, in Finland, was related to a recent decline of rodent populations somewhere in Siberia
. .. . . . . Kellomäki, Erkki ja Pertti Sulkava: Suomen korkat v. . . . ... . 1/24 Suominen, Pekka: Ydinvoiman jäteongelmia ei ole ratkaistu 3/ 122 Suominen, Teu v o: ULP eli projekti "Uhanalaisen Luonnon Puolesta" . . . . . .. Bonsdorff, Camilla: Indokiinan luonto sodan uhrina Borg, Pekka, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio : Hallinnon ja lamsäädännön kehitt.ämmen rauhoitustoiminnan perustana .............. . . ... Erkamo, V .: Raidan bakteeriä,kämät positiivinen saasteindikaattori. . . . . . 5/234 Sa rkanen, Sauli : Valkoselkäti•kan suojelu . . . . . .... . . ......... . . . . . . . ..... 2/66 To ivonen, Heikki: Suomen ge neettisten luonnonvarojen kartoitus ja suojelu . 1973 .. . .. . . 4/ 182 Ti gerstedt, P. . . ...... . . ........... Hoo gesteger, Marketta: Saariselkäkin kuluu ......... M. . . . . . . Mikkola, Kauri: Hyönteistemme perintöaineksen suojelu Munsterhjelm, Gustav : Sama metsä tuottaa riistaa ja puuta . . . vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto PÄÄKIRJOITUKSIA Uusi Neste on syntynyt Myös geenejä on suojeltava Ydinvoimaan ei ole varaa Pallastunturi on jälleen vaarassa . . ..... . 3/ 166 Nuorteva, Pekka: Lapin ·tu315. . . . Pohtila , Eljas ja Olli Saasta 6/284 2/ 100 2/ 71 2/54 3/ 144 6/281 2/90 4/207 4/198 5/247 1/20 3/141 5/230 2/ 78 3/ 134 4/ 196 6/289 5/241 moinen : Matkailu yrittä.ä va~lata Pallasnunturin . .. . . 3/ 165 Nuorteva, Pekka : Vaara uhkaa suoja metsiä . . . . . . .. ARTIKKELEITA Airola, Hannu : Käytännöllisiä ympäristönsuojeluohjeita .. . . .... Sisällysluettelo Suo01en Luonto 1974 33. . . . .. ... .. . . . 1973 .... . . . . . . . . . . . . . . . . 5/238 Suominen, Juha: Tuloksia uhanalaisten kasvi,en tiedustelusta . . . . . . . . . . A.: Metsäpuinemm e perintöaineksen suojel u . . 2/ 82 Suominen , Teuvo : Kansallispuisto ja porotalous . 1/ 1 2/53 3/ 121 4/ 181 5/229 6/277 1/16 3/ 155 1/ 11 1/4 1/31 1/22 1/2 6/278 6/293 3/ 129 5/256 3/ 161 Hromov , Juri : Baikal Siper.ian helmi ..... . . . . . Kuusela , Seppo : Tuulihaukkatutkimus käynnistyy .. .. . . 4/214 Kitti , Jouni: Haluavatko he polkutien An geliin 1/50 Koivuniemi, Risto: Kevättyhjennys tappoi kala t Nurmon Hirvi järvellä . . ... . . . . . . . . ..... . . . ....... . . Järvinen, Olli: Luonnon populaatioiden perintöaineksen suojelu .... . . . . . . . . . 5/262 Nuorteva, Pekka : Soiden luonnontaloudellinen merkitys . . . . . .. . .......... Hakala, Antero, Asko Kaiku salo ja Martti Rikkonen: 5kuolfin vuosi tunturipöllö pala si .. .. 1973 . . . . ... 3/ 163 Lahti, Seppo: Harvinaisuuksien keräilyn haitoista . Uuteen organisaatioon ... . . . ... . . . . . . Leinonen, Matti: Tuleeko Seitsemisestä kansallispuisto .. Myllymaa, Urpo : Kenian safar.i .... Korhonen, Mauri: Aarnimetsien runsas si•enimaailma . . . . . . . . . 6/310 Norderhaug, Magnar : Huippuvuorilla suojellaan ,lintuja . . . . 2/96 Sa vola, Jaakko: Ydinvoimalat saastuttavat vesisti5t jätelämmöllään . . . . 3/ 137 Santanen, Juhani : Siuruan päätön a'llashanke . . . . . . 2/60 Wallin, Anna-Riitta : UNEP, Yhdistyneitten Ka,nsakun'tien ympäristöohjelma 1/7 UUTISIA, KATSAUKSIA YM. . . . . . . . . Neuvonen, Veikko M.: Tänä vuonna on puhuttu väestöstä Niemelä, Esa: HaHin asia-t ovat huonosti .. . Borg, Pekka, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio: Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen . ..... . . . 6/ 303 Ha ila, Yrjö: Kesäneuvokki koolla . . . . . . . . . : Rii stantut!k~muksesta Yhdysvaltain kan&allispuistoissa . . . .... . . ... Heyerdahl, Thor : Lautalla yli saastuneen meren .. . . . . 2/94 Saurola, Pertti: Suomen sääkset v. . . Eronen, Jarmo: Energiantarve ja soiden moninaiskäyttö . ...... . Ka ikusalo, Asko: Suomen pikkunisäkkäät tänään ..... . . . . . . .... . . . . . . Annanpalo, Heikki : Luonnonsuojelualueet ja Lapin elinkeinot ...... . . . .. . . .. . . . . . . . . H äyrinen, Urpo ja Pekka Salminen : Suomen muuttohaukat v . . . . . . . . . ..... . . . . v. . . . Joy, Peter: Vihreä vallankumous ............ . .. . . . . . . . . . 4/ 187 Salo, Leo ]. . . . . . . : Onko ihminen luomakunnan herra. . . . Brander, T. Kaikusalo, Asko ja Aimo Ko monen: Sopuli vaelluksen jäLkinäytös . . 1/ 18 Suominen, Teuvo: Luonnonvalokuvaajan vastuu . . . Luonnons-.ojelu,vuosi vaihtuu taas .... . . . Kosonen, Lasse, Seppo Kuusela, Esko Joutsamo ja Pekka Salminen : ULP jankuu .... .. . . . Leinonen, Matti: Peruskoulun ympäristönsuojeluopetus .. . . . . . . . . . . . . . Korvenkontio, Pekka ja Paul Partanen: Suomen metsien keräi 1 lytuotteet ........ . . . Hario, Martti: Kotkien talviruokkijan arkipäivä Helminen, Matti : Suomen riistatalous . . . . . . . . . .. .. . . . . . 4/ 184 Rooman Klub in Tokion raportti . . . . . .
. Järjestösi hteerin palsta Järjestösi hteerin palsta Järjestösihteerin palsta Järjestösihteerin palsta Suomen luonnonsuojeluliitto 29. ..... . . 1/ 44 Borgström, Georg : Polttopisteitä Koivisto, Sesse : Eläintarha olohuoneessa ... .... Durrell, Gerald: Vyötiäis'ten maassa ........... ... Huutoja korvesta Huutoja korvesta . . . Uutisia Ja tiedotuksia ..... . . . . ... .... .. . Järjestötoimintaa .. . . ...... . . .. . 1/ 44 Lidman, Hans : Lapintähti . . . .. . . 5. .. . . 1973 ..... . .. . . . . Muut lehdet . ...... . . . Uutisia ja •tiedotuksia .... . 1974 . . . Koillis-Atlantti saastuu Y dinvohmaoptimist it ja -pessimistit 2/ 113 3/ 170 4/213 5/263 2/ 112 2/ 107 3/168 4/210 5/259 5/260 5/265 Uu tisia Ja tiedotu'ksia ..... . ....... .. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten toimintavuosi 1973 . ....... ..... . 1/44 1/ 45 1/45 3/ 177 3/ 177 4/219 6/ 305 6/ 305 6/ 306 6/306 6/ 307 6/ 307 6/ 307 Suomen luonnonsuojeluliiton julisteiden ja korttien 316 hinnat kohoavat vuoden vaihtuessa. . . Salolainen, Pertti : Onko parlamentaarikoista luonnonsuojelijoiksi . . .. ....... . ... .. . Helsinkiläinen : käy tekemässä ostoksesi Punavuoren -., katu 4:n kaupassa.. Sammas, Sirkka: Ympäristöopetus ja ympäristönsu.ojelu peruskoulun kuvaamataidossa .... . . . . . ... . hoisat paljaaksihakkuut . .. ... . .. . . ....... . . . Kaikusalo, Asko Ja Yrjö Metsälä: Tarujen tuntureilla Lidman, Hans: Taloni metsässä . ... . 1973-30. ... . . . ... .... . 5/264 Ranta, Pertti: Kajomeri Oy säästää öljyä ja luontoa . Ruotsin porotalouden ja metsätalouden välillä on ristiriitoja ....... Tuhkanen, Sakari: Norjan Hardangervidda kansallispuisto vai voimalaitos . . . ..... Ulkomaan uutisia ... . Curry -Lindahl, Kai : Låt dem leva . . 1. .... . . . . Energia-aapinen . . . . . ..... . 6/ 302 Pohtila, Eljas: Ilmasto ja La. ..... Kullervo Kuusela, kansalli.spuistosuunnitelmat ja Lapin elinkeinot ........... . .. . .. . Muut lehdet . . . .. pin metsät . ... . . . Energiantuotanto ja ympäristö . . ...... . .. ... Sit well, Nigel: Uhanalainen villi ·luonto .... 10. . . . . . . . . ..... ... Rinne, Reino: Kovllismaan Kuusamo .. . . Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston ensimmä inen toiminta vuosi .. ... . 3.-2. . . Huutoja korvesta .. ...... . ........ . . 1/ 39 1/42 2/ 116 2/ 117 3/ 176 4/215 3/ 165 5/269 1/40 2/ 114 3/175 5/ 270 6/ 308 1/ 41 3/ 174 4/220 4/221 2/103 1/46 4/215 5/270 6/ 311 Z/11 4/217 AR V OS TEL TU KIRJALLISUUS Kalliola, Rein o: Suomen kasvimaamiede 1/ 43 Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja 1 1/ 44 Eränkävijä 1973 . .. 3/ 170 Salminen, Pekka: UudenmaMI huuhkajat ......... . Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen toimintakertomus v. . . 4/212 Nuorteva, Pekka: Suomalaisen kehitysalueen "kehitys" . .. Huutoja korves·ta .... . Vuo/anto, Seppo: Pienen öljyvahill1gon seuraukset . ........ . . .. PS . . . Perttu, Pekka: Maiseman si:lmä . . . . .... Luonnonvarainhoitotoimisto: Uusia rauhoituksia .... . • • • • • • • • Väl-imeri saastuu ......... . . . , Uusia rauhohtuksia .. .. .. .. Uudet tilaushinnat ja uuden tilauslomakkeen löydät lehden keskeltä. Pallruksen ylei,skaavaa vasnaan ... Ulkomaan uutisi a Ulkoma·an uuns1a .... . ....... . ..... . Pulliainen, Erkki: Suomen suurpedot Mantonen, Martti: Suomen peura ..... . . . ... . ,1974 Suomen luonnonsuojeluliitto 19. .
KOILLISMAAN LUONTO, el o Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusamo. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, el o Pentti Aman, Välkkylä 4 A 3, 90100 Oulu 10, puh. 3 A, 28100 Pori 10, puh. KUOPION LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh. LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 30 (pj. 941-10 210. POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, el o Jukka Matinvesi, Männiköntie 31 B 39, 04260 Savio, p. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Niilo Ruuth, Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60. kand., puheenjohtaja Juha Hämäläinen, ympä ristönsuojelun tarkastaja Urpo Häyrinen, fil.kand. Yrjö Haila , fil.yo, varajäsen Kaarle E. VARSINATS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFORENING, elo Rauno Tenovuo, Turun Yliopiston Eläintieteen laitos, 20500 T~rku 50, puh . 90-315 243. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Asko Mäkelä, Puistokatu 6, 38200 Vammala. POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, Kau,ppakatu 23, 70100 Kuopio 10 . 13 860. Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JÄSENJÄRJESTÖT ETELA-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Perttu Koski, 54920 TAIPALSAARI. t. PIEKSAMAEN SEUDUN LUONNONYSTAVAT, elo Jaakko Savola, Kalevalankatu 48, 76100 Pieksämäki 10, puh. 554. 90490 961. k. 958-11 956. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. 305 590. E. !TA-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, el o Taisto Piiparinen, Paukkusilta, 57600 Savonlinna 60, puh. Pohtila, puh. (16.30-) 952-25 424. SALPAUSSELAN LUONNONYSTAVAT, el o Veli Haikonen, Kaivolankatu 2 B 16, 15240 Lahti 24, puh. ETELA-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Raimo Kapanen, PL 10, 60100 Seiinäjoki 10, puh. 939-16 978. 498 159. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Heikki Jaakola, Opiskelijankatu 30 B 25, 33720 Tampere 72. LANSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VAST-NYLANDS NATURVARDSFORENING, posti.lokero 33, 08101 Lohja 10. LENTUA-SEURA, elo Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. 90-244 464. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFORENING, el o Kaarle Klemola, Merikorttitie 4 a 589, 00960 Helsinki 96, puh. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Markku Eskola, Tasavallank. Sulo Rahko, kaupungineläinlääkäri Lauri Ruippo, maisemanhoidonva lvoja Juhani Santanen, lehtori Teuvo Suominen, fil.kand., varapuheenjohtaja Matti Vehkalahti, fil.maist. (10-15) 921-335 5991522. 964-22 991. 15 721). Seppo Kellomäki, maat.-metsät.lis. 917-23 501. KAINUUN LUONTO, Huoltokatu 1, 87100 Kajaani 10, puh. KANTA-HAMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Eino Eerola, Kirkkorinne 4 A, 13100 Hämeenlinna 10, puh . ULKOJÄSENET Bio-Dynaaminen Yhdistys Biologian ja maantieteen opettajat Eidos Enemmistö F yysikkokilta H ämäläis-Osakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten suojelu Kokoomuksen Nuorten Liitto Maantieteen Opiskelijat Marttaliitto Metsästäjäin keskusjärjestö Metsäylioppilaat Myy Päijät-Hämeen Maakuntaliitto Rakennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen A rkkitehttliitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Suomen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liitto Symbioosi Synop SLL:N HALLITUS Harri Dahlström, maat.-metsät. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTAVAT, el o Olli Laamanen, 80510 Onttola. 22 541. 448 439 · Toimistonhoitaja: Eini Nordman, puh. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTAOSTERBOTTENS NATUR V ARDSFORENING, Isokatu 15, 67100 Kokkola 10, puh. Klemola, metsänh., varajäsen SLL:N TOIMISTO Toiminnanjohtaja: Esko ]outsamo, puh. 5093. KYMENLAAKSON LUONNON YSTAVAT, PL 23, 48101 Kotka 10, puh. 981-38770. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Olli Manninen, Petäjätie 11, 40720 J yväskylä 72, puh . 448 439 Järjestösihteeri: Sauvo Henttonen, puh. IISALMEN LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, elo Eero Antikainen, Rimeentie 28, 74130 Iisalmi 3. (9-15.30) 971-12 082
Helsinki 197. Luonnonkalenteri 1975 kaksitoista Suomen kauneinta maisemaa korkealaatuinen neliväripainatus luonnonystävän päivyri ja ~muta tietoa luonnosta 35 cm x 50 cm -suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi 30 mk, Suomen Luonnon tilauksen yhteydessä 23 mk tilaa pian sillä painos on rajoitettu! Suomen luonnonsuojeluliitto ry Fredrikinkatu 77 A 11 00100 H elsinki 10 Nouda itse kalenterit, julisteet, kirjat, kortit, sulkijat ja lehdet! E Kaikkea Suomen luonnonsuojeluliiton tuottamaa materiaalia voit c nyt ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälästä, t joka sijaitsee Helsingissä Punavuorenkatu 4:ssä (Fredan ja AlberE tinkadun välissä). E Myymälä on auki maanantaista perjantaihin 9-17 ja lauantaif sin 10-13. E C Tule ostoksille! ri. Kir japa ino Libr is Osakeyhll 6 Offsel. Kuvan lisäksi saat tietoa kansallispuistosuunnitelmasta ja syyskuisen luonnon tapahtumista. Ripusta seinällesi LUONNONKALENTERI 1975 -Suonien kaunein kalenteri Ruskainen Koilliskaira on seinälläsi syyskuussa. ,_ C .. Samoin muut asiat hoidetaan tietenkin edelc 1 t een toimistossa. C Postiennakkotilaukset tehdään edelleen tuttuun tapaan osoitc teella Suomen luonnonsuojeluliitto, Fredrikinkatu 77 A 11, ,_ 00100 Helsinki 10. Myymälänhoitajana toimii Raili Hellsten