LUONNONTUOTTEIDEN KÄ YTIÖ EDELL YTI ÄÄ LUONNON TUNTEMUSTA Monet myrkkysienistämme on opittu tuntemaan vasta aivan viime vuosina. Tämän käenkaali-oravanmarja-lehdon kuvasi Jorma Luhta. Korvasieni on oikein käsiteltynä erinomainen ruokasieni, mutia tuoreena tappavan myrkyllinen. Sitäkin yleisempi on pulkkosieni: erityisen runsas se on usein hakkuuaukeilla ja ojitusalueilla. Oikealla ylhäältä alas: Vanhoissa sienikirjoissa myrkkynääpikkä on nimellä kantonääpikkä ja ilmoitetaan syötäväksi! Uu11a on myös eräiden seitikkien myrkyllisyys (kuvassa laakamyrkkyseitikki) . Vasen kuvarivi , ylhäältä alas: Keski-Euroopassa eniten myrkytyksiä aiheuttanut kavala kärpässieni kasvaa meillä vain lounaisimmassa Suomessa harvinaisena. KANSIKUVA Lehdon pääpuuna voi olla vaikka kuusi; metsätyyppi määritetään aluskasvillisuuden mukaan. Myrkkyseitikit ovat aiheu11aneet vakavia munuaisvaurioita useille ihmisille viime vuosina. Kuvat ovat Mauri Korhosen Sienestäjän kirjasta (OTAVA) . Metsätyyppejä esitellään sivuilla 264-269.
ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 6178 37 . työpaikkoja tarjoamalla. Tuulikin kuuluu olevan kallista, aurinkotalot myös. 90-406 262 . Olemme aloittaneet pitkän siirtymäkauden, jota on kaikin keinoin vauhditettava. Ennakkoluulottomuudesta raporttia ei silti voi kiittää. Vieläkin nopeammin voidaan käynnistää nykyistä olennaisesti tehokkaammat säästötoimet. Energia-asiat itsessään säästö, tuotto ja käyttö olisivat mitä oivia innoituksen lähde, kunhan kehittelijöillä olisi toiveita sovellutuksista. 50 mk. Voimayhtiöt ja viranomaiset eivät todellakaan ole kannustaneet keksimään tai yrittämään, saati ottaneet aloitetta käsiinsä. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. 3 7. Jättiläisvoimaloiden aika muuttuu asteittain historiaksi. vuosikerta Uudella tavalla energiasta Pohjoismainen energiaviikko on takana, uusi ajattelutapa oraalla. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21 -1. D 249. Heräilyä todellisuuteen alkaa jo ilmetä, jopa ylimmällä tasolla. Tulevaisuuden energia lähtee uudistuvista luonnonvaroista. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja) , Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso , Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. Valmiilla tekniikalla päästään pitkälle, valmiin tiedon soveltamisella vielä pitemmälle. Suomalaisten keksijöiden maine on yhtä hyvä kuin hyväksikäyttäjien maine on huono. Lämpöpumpuista raportti ei tiedä mitään, energiansäästön passiivisimpia muotoja se sanoo aktiivisiksi jne. ILMOITUSHINNA T l/ 1 sivu 2 000 mk, 1/ 2 sivu 1500 mk, l/ 4 sivu 1 000 mk, takakansi 3 000 mk, aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk. Yhä useammin voima tullaan ottamaan ja käyttämään pienissä yksiköissä, paikallisesti ja monipuolisesti. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon . 00 , kesäkuukausina 8.3015 .30. ,sk. Niihin ei tarvitse sisältyä rajoituksia eikä mukavuuksista luopumista; esimerkiksi lämpöeristyksen parantaminen ja jätteitä käyttävän teknologian kehittäminen eivät synnytä uusia ongelmia mutta kylläkin ratkaisevat joukon entisiä, mm. Tiennäyttäjäksi Suomen "energiaministeriöstä" tosin ei vielä ole. Vaihtoehtoja entisille on ja uusia löytyy. Tilaushinta on 40 mk, Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk. On opittava luottamaan kotimaiseen, sekä lähteisiin että tekniikkaan, mutta varsinkin aivoenerg1aan. Sen uudet asenteet ovat enää vain viitisen vuotta ajastaan jäljessä. lrtonumerot 7. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 . 30I 6. Vuonna 1978 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Olkiluodon käyttöluvassa nähdään jo lipsahdus, kauppaja teollisuusministeriön tuore satasivuinen "Energiatalouden kehitysnäkymät vuoteen 2000" on jo piirua parempi kuin takavuosien käyrästö, jonka mukaan Suomi eläisi uljaasti öljyllä ja uraanilla vielä sittenkin kun ne muilta olisivat loppuneet. Taimesta tuntee erityisvastuuta ympäristönsuojeluliike, joka ensimmäisenä varoitti fossiilija ydinvoiman vaaroista ja jonka arkipäivän nyt täyttävät taistelut turmiollisia turve-, tekoallasja jättivoimalahankkeita vastaan. Mutta muutosta oikeaan suuntaan on havaittavissa. Polttopuun keräilyn se näkee kalliina, viljelyn mahdolliseksi vain raskain konein. Suomen Luonto N:o 6 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry , Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, puh . Ilman merkittäviä läpimurtoja voidaan Suomessakin ryhtyä valjastamaan tuulta ja aurinkoa, maan, veden ja kasvien varastoimaa voimaa. Muutoksista tärkein on asenteiden muutos. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh
Sivuilla 276-278 kerrotaan, miten syntyy kuollut kelo. . Sivuilla 282284 kysellään, mitä metsänjalostaja haluaa tehdä Suomen metsille. Alppimurmelien es1-1sät ja -äidit elelivät aroilla . Pekka Suominen: Energiaturistina Tanskanmaalla Olli Saastamoinen: Marjoista ja sienistä työtä ja tuloja Marja Hiirkönen: Mytkkysienipelko ja tiedottaminen Esteri Ohenoja: Metsien hoito ja sienisato 249 251 255 259 261 264 Kjell Olsson: Alppimurmeli jääkauden jäänne Alpeilla . .... Viimeiset valkoselkätikkamme käyvät sitkeää viivytystaistelua. Arvoista ja ongelmista kerrotaan sivuilla 255258. Kokemuksista kerrotaan sivuilla 270273. Sivuilla 264269 kerrotaan, mitä tarkoittavat salaperäiset kirjainyhdistelmät MT, OMT ja VT. lisäksi ne korvaavat tuontia. . TeJ.JJ,IO Suominen: Mihin pyrkii metsänjalostaja, Haastateltavana Max Hagman. On aika huolehtia siitä, että niiden ulottuvilla säästyy lahoavia lehtipuita, tarjoamaan meheviä toukkia ja kodikkaita pökkelöitä. Metsämiehet ovat nyt itse käynnistäneet moninaiskäyttökoulutuksen. SUOMEN LUONTO 6 1978 Uudella tavalla energiasta . SIE.N\TltTOUT',A sivuilla 259263 Amerikkalainen käpy ja suomalainen tutkija Ruotsinkylässä. . Sauli Sarkanen: Valkoselkätikkamme vähenevät yhä . Mutta kovin vähän niiden arvo vielä vaikuttaa käytännön metsätalouteen. .... ... Summaries of the Main Arcicles "Paradoksi: valkoinen takki päällä ja puhtaat suojatöppöset jalassa hipsuttelimme ydinlaboratoriossa katselemassa pieniä lasikuituisia tuulimyllyn koesiipiä " energiauutisia Tanskanmaalta sivuilla 251254. 250 Marjat ja sienet antavat työtä, virkistystä ja vitamiineja. Harrastajan poluilta .. Käenkaali on tärkeä kasvi kun määritetään metsätyyppiä. Murmelien tarina on sivuilla 279281. Matti Leikola: Kuinka kelo syntyy'. . Kirjallisuutta .. Metsänhoidon ja luonnonsuojelun suunnittelu perustuu metsätyyppeihin ja ne puolestaan aluskasvillisuuteen. ,sk.. . . Luonnonsuojelu ei aina ole elämän suojelua. Sivut 274276. SUOMEN LUONTO 6/ 78 37. ....... 279 282 285 290 292 292 293 296 Suomen luonnonsuojelu liiton toimintakertomus vuodelta 1977 Peitsa Miko/a :Kuinka tunnen metsätyypin . Sitten tuli metsä, joka jakoi niiden asuinalueet ja osa murmeleista hakeutui alppiniityille. Huutoja korvesta Vainö Turpeinen: Moninaiskäyttö kiinnostaa metsäammattimiehiä . 270 274 276 Kysymyksiä tietäville ja päättäville ... Metsuri ja mctsätyönjohtaja ymmärtävät hirvenkin tarpeet, mutta virastojen kaavamaiset ohjeet vaikeuttavat käytännön riistanhoitoa . Kuollut kelo on jopa kiintoisampi suojelun kohde kuin elävä mänty
Tanskalaisia tuuligeneraattoreitakin kuuluu olevan kaupan. SUOMEN LUONTO6 /78 37. 251. Vanha Finlandia vei elokuussa Itämeren yli Kööpenhaminaan asuntovaunuksi sisustetun rättisitikan , kasan kameroita, filmiä , nauhurin ja muistiinpanovälineet käyttäj ineen. TEKNISEN KORKEAKOULUN pysäköintipaikalla kävi vilkas energiakeskustelu . Lämpöeristys on suomalaisittainkin hyvä. Pekka Suominen opettaa Jyväskylän yliopistossa fysiikkaa . Sellaiseen maahan kannattaa suomalaisenkin tutustua. hänen omakotitalonsa Jyväskylässä lämpiää lämpöpumpulla. J\ Korkeakoulun nollaenergiatalo :E havainnoillistaa kestävän energian "" mahdollisuuksia. riin 40 m 2 lämmönkerääjiin ja Dos. Ei kiitos.'' Tvindmylly, maailman suurin tuulimylly. Tanskasta alkoi kuulua kummia. lämmittämään sen maanalaista vesivarastoa, josta lämpöä riittää pilvipäivillekin. Meillä kun kuulemma ei ole omia energiavaroja , joten pitää turvata ydinvoimaan. Meillekin alettiin tuoda sieltä olkea polttavia keskuslämmityslaitteita. Tanskan kauppaministeriö on kunnostanut pääsee paistamaan sen pystysuoGedserin myllyn, joka sai alkunsa sodanaikaisesta kokeilutoiminnasca. Valtiokin on ollut siellä käynnistämässä kriittistä energiakeskustelua, jonka yksi ilmentymä tunnetaan meilläkin: yli kymmenellä kielellä hymyilevä aurinkotarra "Atomivoimaako. Ei kiitos." Mutta ison mersun kukkastarra vastasi to1S1n : "Kyllä , mitapa muutakaan .'' ja tipparellu vastasi e toisella kyljellään: "Kestävää C e energiaa''. Vanhan tippareilun kylki hymyili aurinkoisesti "Atomivoimaako. Pekka Suominen Energia turistina Tanskanmaalla Kun energian hinta nousi, Suomessakin pidettiin kokouksia, puhuttiin, tutkittiin, piirrettiin käyriä, tehtiin taulukoita ja tietokone-ennusteita. Viime keväänä käynnistyi Tanskan ja maailman suurin tuulivoimala Tvindissä. Turistitoimiston kartan avulla löytyi atomivoiman valistusjärjestö OOA (Organisation til Oplysning om Atomkraft) ja sieltä monenlaista kriittistä materiaalia aurinkotarroista mielenosoitusjulisteisiin . vsk . Hänet tunnetaan ydinenergiaan liittyvien vaarojen esilletuojana ja vaihtoehtojen esittäjänä; mm. Ruotsissa ja Suomessa alettiin tehdä lämpöpumppukoneistoja tanskalaisella patentilla. Opastettiin toiseenkin vapaaehtoiseen järjestöön, OVE:hen, kestävien energialähteiden edistämisj ärjestöön, jonka runsas kirjallisuus kertoi uudistuvista energianlähteistä. Tanskanmatkansa hän teki yksityishenkilönä, asianharrascuksesta. Tanska ei ole siirtynyt atomivoimaan. Talviaurinkokin Mielenkiinto tuulimyllyihin lisääntyy taas
Korkeakoulussa mustapartainen insinööri Jacob Bugge kertoi tuulimyllyistä. Kuulosti tutulta. Sen alueelle on rakennettu neljän metrin läpimittainen pystyakselinen Darrieus-tuuliroottori. Lähes 60 % tuli ns. Suksiltahan vaaditaan samantapaista lujuutta kuin tuulipyörän siiviltä. Tärkein lämmönlähde on hyvän eristyksen ansiosta asukkaista, kodinkoneista ym. Tienvarren betonitornia ja huipun häkkyrää ei voi olla huomaamatta. Vieressä on materiaalintutkimuslaboratorio, jossa selvitellään ydinpolttoainesauvojen ja reaktorinrakenteiden materiaalien kestävyyttä. Ris0 on hyvä paikka tuulen tutkimiseen. Toisen maailmansodan aikana mylly antoi energiaa. KÖÖPENHAMINASTA LÄNTEEN kolmisenkymmentä 252 kilometriä Ris0ssä on kuulu ydintutkimuskeskus . Uusienkin koelaitosten on määrä olla valmiina jo 1979. Tuuliolosuhteet vastaavat Tanskan keskimääräisiä. Gedserin vanha mylly on korjattu ja sitä verrataan uusiin amerikkalaisiin. Osattaisiinkohan meilläkin, jos yritettäisiin. Myöhemmin rakennetaan kaksi suurehkoa koemyllyä , joiden kärkiväli on n . Lopettamisen syynä oli vaihteistovian ohella mielenkiinnon sammuminen , kuten ministeriö nyt kertoo . Pitääkö olla kaksi vai kolme lapaa, tuleeko ne tehdä kiinteiksi vai kierrettäviksi ja onko niiden oltava torniin nähden tuulen ylävai alapuolella. lähtevä "hukkalämpö". Tulos siis osoitti , että lämpöeristys säästää enemmän kuin uljas ja kallis säteilynkerääjä. Sota-aikako lie tanskalaisten mieliin syövyttänyt tuuleen turvaamisen. Lasija muut kuidut, muovit ja laminoitu puu lupaavat parempaa. mk. Sijoituspaikkojen etsinnässä kiinnitetään huomiota tuulisuuteen ja ympäristökysymyksiin. Darrieus-tuuliroottorin akseli on pysty. Ns. Teknisen korkeakoulun nollaenergiatalo saa säteilylämmönkerääjillään lähes viidenneksen energiastaan. Se ottaa tuulienergiasta talteen suunnilleen saman kuin vaaka-akselinenkin. Varsinaisen tuulivoimalatuotannon arvellaan alkavan 1980luvun puolivälissä. 40 metriä ja teho viitisensataa kilowattia. Loppuneljännes saatiin sähköllä. Varsinkin niiden potkureissa riittää tutkittavaa. GEDSERISSÄ, Falsterin ja koko maan eteläisimmässä kärjessä on kaksikin mittavaa myllyä. Mustapartainen merkkasi maantie kartalle kymmenkunta tärkeää tuulimyllypaikkaa. Jo 1990-luvulsuoMEN LUONTO 6/78 37. Tutkimuskeskuksen koereakrorin vieressä on jo pari vuosikymmentä ollut 123 m korkea säämasto, jonka avulla voidaan laskea tuulivoiman hyödyntämismahdollisuuksia koko maan kannalta. MIELENKIINTO ON TAAS HERÄNNYT Kauppaministeriö on varannut elvytykseen 8.5 milj . Vanhakin mylly on saanut vierelleen uuden säämaston tuulia mittaamaan. Parempaan ei juuri ole päästy tavanomaisillakaan vaakamyllyillä . Kolmisiipinen tuulimoottori on pudottanut kaksi siipeaan. vsk.. Paradoksi: valkoinen takki päällä ja puhtaat suojatöppöset jalassa hipsuttelimme ydinlaboratoriossa katselemassa pieniä lasikuituisia tuulimyllyn koesiipiä. Silloin alkanut koetoiminta johti Gedserin 200 kilowatin voimalaan , joka valmistui 1957 ja pyöri vuoteen 1967 saakka. Kokeissa hyötysuhde on ollut 60-70 % teoreettisesta. Suunnittelevassa työryhmässä on jäseniä sähköyhtiöistä, teknisestij korkeakoulusta, ympanstomm1steriosta ja kauppaministeriöstä. Teräs kestää mutta painaa, alumiini ei kestä . Lämmityskautena 1976-77 talossa kokeeksi asunut keskivertoperhe sai koko lämmitystarpeestaan (14 000 kWh) säteilylämmönkerääjistä vain 18 % . Nyt siellä tutkitaan myös tuulimyllyjen siipien materiaaleja ja rakenteita. vapaana lämpönä valaistuksesta, kodinkoneista, asukkaista ja auringonvalona ikkunoista
Ongelmana oli kuitenkin vesivirtauksen vaihtelu. Teetä tarjoileva opettaja Erik Eriksen kertoi , että näitä uusia kouluja Tanskassa on puolisen tusinaa. Vamdrupin kokemuksia ja päinvastoin. Se kelpaisi keittämiseenkin, jos lannanhaju suodatettaisiin pois. Ensimmäisen myllyn ostaja oli onneksi lehtimies, joka julkisuuden keinoin puuttui asioihin. Historialla olisi yhä opetettavaa. RIISAGER PERHEINEEN asuu omakotitaloaan Skaerbaekissa, Herningin kaupungin lähellä Keski-Jyllannissa. Yksityisestä yrityksestä kehittyi yleishyödyllinen tutkimuslaitteisto. Kokeita tehtiin sähkölaitoksen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Se toimi vasta kovassa tuulessa. Kirvesmies suunnitteli ja teetti pihalleen tuulimyllyn . 253. Maailman suurimman Tvindmyllyn rakentajat käyttivät hyväkseen mm. Kirvesmies alkoi kokeilla sähkögeneraattorilla, joka alkaa toimia jo pienillä tuulennopeuksilla. Kunnon kirvesmies ei saanut rahaa kummaltakaan. Heidän ensimmäinen vastauksensa energiakriisiin oli puinen vesipyörä, joka väänsi generaattoria . Myöhemmin kuulin, että vastaavanlaisia sotamyllyjä oli aikoinaan käytössä useitakin. Riisager alkoi suunnitella teollista valmistusta. kentamiseen. Ja kapasiteetti tulisi olemaan 500-1 000 megawattia. Ensiksi hän yritti lämmittää sillä keskuslämmitysvettä yksinkertaisen vesitynnyriin asennetun ''vispilän'' pyörinnällä. TIMPURIMEST ARI CHR. SUO MEN LUONTO 6178 37 . Edellisen mielestä puuha oli teollista toimintaa , jälkimmäisen mielestä teknologista tutkimusta. Vuodessa tuotettaisiin sähköä muutama terawattitunti eli saman verran kuin kaksi jo toimivaa ydinvoimalaamme keskimäärin tuottaa. Yksinkertaisin laittein (oik. Siihen tarvittaisiin l 0002 000 tuulivoimalaa, joiden siipiläpimitta on 50 m. Siellä opetetaan peruskoulun käyneille nuorille jokapäiväisen elämän asioitten teoriaa ja käytäntöä. Hän anoi tukea sekä teknologista tutkimusta tukevalta rahastolta että teollisuuden edistämisrahastosta. Riisager on pioneeri; nyt hän näyttää saaneen kilpailijan sirorakenteisemmista ja teknisesti pitkälleviedyistä pikkumyllyistä. FYN-SAARELLA Ullerslevissa on kookas kaksisiipinen mylly. Yhteistyöhön tarjoutui toinen konepaja, jonka valmistamia 22-45 kilowatin Riisager-myllyjä oli myyty kymmenkunta vuoden 1977 loppuun mennessä. Nekin mylly maksaa viidessä vuodessa sähkönä takaisin (15 p / kWh). vsk. Ohikulkenut tyttö tiesi kertoa, että sekin rakennettiin sodan aikana ja lopetti toimintansa pari vuosikymmentä sitten . VÄHÄN-BELTIN SILLOILTA kolmisenkymmentä kilometriä lounaaseen on yksi Tanskan uusista kouluista, Vamdrup Efterskole. Mylly ja torni näyttivät samanta~aisilta kuin Gedserin vanha myily. Opettajat ja oppilaat ovat rakentaneet majoitusalueensa pihamaalle pienehkön tuuligeneraattorin . Konepaja, jossa Riisager oli teettänyt pari ensimmäistä myllyään , alkoi markkinoida tuotetta omanaan . Hinta on koosta riippuen 50-80 000 mk. Vähemmän tarvittiin kruunuja raAnders Lassen on eläkeläinen, joka puolisoineen saa kotitarve-energiaa sikansa lannasta. Se tuottaa 2030 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Yhteistyö on kiinteää. alh.) kehitetty metaani käyttää autoa ja moottorivenettä
Totuus paljastuu käytossa, epäonnistunutkin yritys opettaa. Vuoden 1977 sähköntuotto oli 48 000 kWh ja säästö 8 000 kruunua. Mökit olivat vailla asukkaita, myllyt lujasti paikalleen köytettyjä. Lannan tuottaa yksi ainoa sika. Miljö-Centrumissa vuosia työskennelleen Markku Rämön kanssa kävimme katsomassa ruotsalaista koevoimalaa Selkämeren rannalla, satakunta kilometriä Uppsalasta pohjoiseen. D SUOM EN LUONTO 6 /78 37. Luovasta ajattelusta on kysymys. Verottomana tulona. Peräkkäin saman kadun varrella on jokunen vuosi sitten rakennettu peräti yhdeksän matalaenergiataloa. Näytti siltä kuin eksoottisella ulkonäöllä ja hienoilla termeillä olisi koetettu peitellä huonoa suunnittelua. M0llerin saama myyntihinta on puolet ostohinnasta. Oikeakin tie löytyi. Sikolätin nurkassa on lämpöeristetty lasikuitusäiliö , joka tuottaa metaania enemmän kuin eläkeläispariskunta pystyy autossaan ja moottoriveneessään käyttämään. Paluumatka kulki Keski-Jyllannin ja Skiven kaupungin läpi. Puuttuneeko yrittäjiäkään, jos heitä valtio varoineen ja korkeakouluineen kannustaisi. Tvindissä on muuten toinenkin mylly , Vamdrup-myllyn kokoinen ja näköinen . Lisäksi on turvetta, maan ja veden lämpöä ja varsinkin puuta, josta Tanskassa on pula. Vuoden 1976 lopusta lähtien se on tuottanut sähköä perheen talouteen ja lämmitykseen . Siinäkin olisi varmaan kertomista, mutta se on jäänyt isomman varjoon, myös kuvaannollisesti . Pihapensaikossa on kaksi sähkömittaria, toinen mittaa sähkön saapumista tyynillä säillä , toinen tuulella lähtevää ylijäämäsähköä. Tvindmylly oli käyntikohteistani tärkein siitä myöhemmin lisää. Tämä kustannuserä säästyy käytettäessä uusia lasikuitupintaisia s11p1ä. Kaupungissa oli uudempikin omillaan ilman viemäriverkkoa elävä talo, joka otti lämpönsä lämpöpumpulla maanalaisesta lämpövarastosta. Mylly on päätieltä 2-3 km päässä, joten ohi voi ajaa huomaamatta. Sen vuoksi hän on ensimmäisenä vuotena joutunut maksamaan sähkölaskuja, vaikka on tuottanut valtakunnanverkkoon enemmän sähköä kuin on siitä ottanut. Säästöä puolin ja toisin. vsk .. Kun investointi oli 60 000 kr, korkoprosentiksi tulee 13. Anders ja rva Lassenin auto kulkee sianlannasta ja sorvinlas254 tuista kehitetyllä metaanilla. KYMMENEN KILOMETRIÄ POHJANMEREST Ä Ulfborgin ja Stabyn väliselle tielle näkyi puiden latvojen yläpuolelta maailman suurimmasta tuulimyllystä vain kaksi siivenkärkeä. Siksi auton tankkina on nyt nestekaasupullo, jolla pääsee vain kymmenkunta kilometriä kerrallaan. Asukkaita on yhtä paljon . Kaksi asuttavimman näköistä on saatu kaupaksi, muut ovat yhä myymatta. Miksi valtiovaltamme kauppaja teollisuusministeriön, asuntohallituksen ja muiden virastojen muodossa pystyy tarjoamaan vain vanhentuneen ajattelutavan toistelua, byrokratiaa, puolitotuuksia ja ydinvoimaloiden huonosti harkittuja käyttölupia. Varat eivät ole riittäneet kaasukelloon , parempaan kompressoriin eikä painepulloon . Niin moni on sitä käynyt katsomassa, että tietä etsiviin vieraisiin tuskastunut naapuri oli kiinnittänyt oman tiensä varteen lapun: INGEN MÖLLE (ei myllyä). SEURAAVAT MYLLYT olivatkin taas tosipieniä. Tiettävästi siitä sai talonsa energian paikallinen opettajamaisteri. Myös aurinkotalokokeiluja on Tvindissä harrastettu. Ulkoapäin katseltiin vielä Uppsalan kuuluisaa suomalaisesta puusta tehtyä ekotaloa. VAKUUTTAVAMPI NÄYTTÖ energiansaastosta löytyi Voelin kylästä, 10 km Silkeborgista koilliseen. Kaasunkehitin on maksanut pariskunnalle n. Hänen myllynsä vuosihuolto eli öljynvaihto maksoi parisataa. M0ller ihmettelee erään energia-asiantuntijan laskelmaa, että myllyn vuotuiskustannukset olisivat 2 000 kr. Se toivotti tervetulleeksi, kertoi onnistuneista kokeiluista ja kiitti käynnistä . Esimerkkejä on naapurissa, materiaalia runsaasu, avuliaita tanskalaisia samoin. V A]AASSA VUOROKAUDESSA taittui paluumatka Jyllannista Sjellannin kautta Ruotsiin ja Uppsalaan. Sorvinlastuja ja muuta puujätettä tulee isännän puutyöharrastuksista. Tosin hänen on silloin tällöin maalattava pmset myllynsiivet. Energiaa ei puutu, ei myöskään käyttöideoita. Onhan meillä yksistään tuulista alavaa rannikkoaluetta yhtä paljon kuin Tanskanmaalla pintaa kaikkiaan. Kaasu kelpaisi ruoanlaittoonkin , mutta hajusuodatin on heille liian kallis. Jyllannin läntisimmillä rannoilla Kal0-lahden takana Vrinnersissä pyöri tuulimylly. OLISIKOHAN SUOMESSA SITTENKIN omaa energiaa. M0ller kööpenhaminalaisen Information-lehden Jyllannin-toimittaja on kirjoittanut kokemuksistaan kirjasen '' Vinden vender" (Tuuli kääntyy). 2 400 mk . Energialaskelmia ei ollut tarjolla. Myllyalue oli hiljainen, mutta napin painalluksesta käynnistyi automaattivastaaja. Pohjanmeren tuulisella rannalla oli eräiden lomamökkien energianlähteenä lankunpätkästä vuoltu potkuri , joka oli liitetty autonlaturia muistuttavaan generaattoriin. Ne ovatkin rumia kummajaisia, joihin on liitetty energiaa säästäviä yksityiskohtia. Saapuessani illansuussa paikalle mylly ei pyörinyt, mutta asia korjaantui aamulla, kun vielä koekäytössä olevaa myllyä alettiin viritellä. Lämpöeristyksiä parantamalla hän koettaa nyt tehdä sähkölaitoksesta maksajan . Pyörimättä oli isompikin tuuliroottori, joka seisoi Visby-selän rannalla. TORGNY M0LLERILLÄ on ensimmäinen Riisagerin myymä mylly. Isäntäväen ystävällisyyttä riitti niin pitkään , että rättisitikka ehti vasta viimeiseen Kapelskärin pimeydestä lähtevään lauttaan Ja sen mukana Naantaliin. Sen sijaan Boddumissa viljapeltojen keskellä pyöri kolmilapainen mylly, nähtävästi Riisager-mylly. Hänen myllynsä on kytketty valtakunnan verkkoon
vsk. Arviot marjastuksen ja sienestyksen arvosta vaihtelevat melkoisesti. SUOMEN LUONTO 6 178 37. Maatalousja metsätieteiden lisensiaatti Olli Saastamoinen tutkii Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalla metsien moninaiskäyttöä selvittäen mm. Olli Saastamoinen Marjoista ja sienistä työtä ja tuloja Marjoista ja sienistä puhutaan "metsiin mätänevinä miljoonina" . Poiminta työllistää kehitysalueiden asukkaita. Siksi metsiä on hoidettava siten että niiden kaikki tuotot turvataan. Kansantaloudellista merkitystä on kuitenkin myös omaan käyuöön poimituilla marjoilla. TALTEENOTTO Rautavaaran (194 7) esittämä sienisadon arviointi ja luokittelu vaMarjojen ja sienten poiminta on useille ihmisille enemmänkin ulkoilua kuin ansiota . Metsässä ne ovat kansantaloudellisesti arvottomia, arvoa niillä on vasta kotona ja myyntipöydillä. Niiden käytön lisääminen ei aiheuta ympäristövaurioita, niillä voidaan säästää valuuttaa ja siten loppujen lopuksi metsävarojamme. Tähän lienevät syynä sekä käsitteelliset epäselvyydet että monet arviointiin liittyvät käytännön vaikeudet. Metsien keräilytuotteet ovat uudistuva luonnonvara. marjastuksen ja sienestyksen merkitystä metsien käytön osana. 255
Maanomistaja ei voi ottaa marjoista tai sienistä maankorkoa kantohintana tai marjaalueiden vuokrana, marjoja ei voi myydä " pystyyn " niinkuin puuta, sillä marjojen ja sienten poiminta on säilytetty maanomistuksesta riippumattomana jokamiehenoikeutena. Arvo muodostuu kuitenkin siitä työstä, jonka poimijat tekevät etsiessään, poimiessaan ja kuljettaessaan ne käyttötai myyntipaikalle. kg Ulottuvilla oleva sato tarkoittaa sitä osaa kokonaissadosta , joka on kohtuullisten liikenneyhteyksien päässä . 1978 mukaan). 5 7. Silti metsien ruoka-ainereservit ovat epäilemättä kansantalouden kannalta tärkeitä, mutta silloin on parempi puhua satojen miljoonien kilojen reserveistä kuin tuhansien miljoonien markkojen matanemisestä metsiin. SIENTEN JA MARJOJEN ''KANTOHINTA'' Metsässä oleville marjoille ja sienille oletetaan usein se arvo, joka niillä on myyntitai käyttöpaikalla. työpaikkoja, joiksi ne luetaan myös kansantalouden tilinpidossa. Lukuihin sisältyvät sekä itse poimitut että ostetut tuotteet. Nämäkin ylimalkaiset arviot osoittavat, miten suuret erot ovat kokonaissadon ja talteenotetun määrän välillä. 1 0.1 MUUT METSÄ MARJAT Etelä-Suomi 0.4 . Taulukossa ovat vuonna 1977 maksetut poimintapalkkiot (Kujalan ym . 1977 milj. 5 Pohjois-Suomi l. SUOMEN LUONTO 6/78 37. Tätä osoittaa myös kerätyn sadon todellinen määrä , joka noina keräilyn huippuvuosinakin oli vain 15 % kerättävissä olevasta määrästä . Joissakin tapauksissa esimerkiksi hyvinä hillavuosina kantohintaa epäilemättä jäisikin , mutta useimmissa tapauksissa tuskin ollenkaan. Voitaisiin tietysti ajatella, että marjoille saadaan laskennallinen ' 'kantohinta'' , kun myyntihinnasta vähennetään työkustannukset. 1966 197 1 1976 1000 1 % 1000 1 % 1000 kg Mustikat 4 565 88 11 318 9 1 15 474 Puolukat , karpalot 19 573 79 25 017 87 18 205 Lakat 1 917 79 432 100 607 Muut metsämartt 2 197 96 1 300 89 1 062 Sienet ( 1000 kg 4 556 95 3 226 9 1 1 669 Marjojen ja sienten kokonaiskulutus kotitalouksissa on pysynyt melko vakaana. Tällä on hyvin suuri merkitys myöskin talteenoton lisääjänä. Työn osuus on ratkaiseva marVasta poimittuina sienillä ja marjoilla on taloudellista merkitystä; metsiin mätänevät sienet ovat arvottomia. kg kerättävissä oleva sato 100 milj . 7 Pohjois-Suomi 0.4 0.2 0.2 Koko maa 1.0 7 0.4 Kotitalouksissa kulutettujen marjojen ja sienten määrät vaihtelevat alueittain . 5 13 . Poimintapalkkiot ovat siis 256 Kokonaiskulutus marjat !/ hen kilö, sienet kg / henkil ö 1966 1971 1976 MUSTIKKA Etelä-Suom i 1.0 l.8 2 9 Väli-Suomi 9 2 9 3. mk Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa 12,8 14 ,9 9,5 2,6 4,6 3, l 6,7 5,3 Marjanja sienenpoiminnasta saadut tulot ovat merkittäviä myöskin estäessään maaseudun autioitumista: poimintatulot ovat suurimmat syrjäisimmillä seuduilla. vsk.. 1 6.2 4.8 Pohjois-Suomi 3.9 8 9 11.6 Koko maa 4.2 5 6 4 .2 HI LLA Etelä-Suomi 0.4 0.0 0. 1 0. 1 Väli -Suomi 0.8 0.0 0.0 Pohjois-Suomi l.0 0. laisee tätä ongelmaa: kokonaissato 1200 milj . kg ulottuvilla oleva sato 300 milj . sadon mukaan . Mustikan osuus on koko ajan kasvanut. Eri marjalajien käyttö vaihtelee mm . kg kerätty sato 15 milj. Jälkimmäinen lausuma on vailla merkitystä jo siksikin , että suurillakin ponnistuksilla vain osa sadosta on talteen otettavissa. Koko maa 1.0 2 5 3.6 PUOLU KKA , Etelä-Suom i 3 3 4.6 2.4 KARPALO Väli-Suomi 6. Prosenttiluku osoittaa itse poimittujen marjojen osuuden. 6 0.9 Koko maa 0.4 . 1 Väli-Suomi 0.6 0.8 0.6 Pohjois-Suom i 0.4 .1 Koko maa 0.5 .3 0.2 SIENET Etelä-Suomi 0.8 0.6 0. Todellista kansantaloudellista merkitystä on vain talteenotetulla sadolla. Maassa olevilla marjoilla ei ole kantohintaa. Koska sieniä ei käytännössä voida kerätä kovin tarkkaan eikä kovin usein , kerättävissä oleva sato jää ulottuvilla olevaa satoa pienemmäksi. 3 Väli -Suomi 1
Paras ja tähän saakka myös ainoa koko maan kattava tietolähde on tilastokeskuksen tekemä kotitaloustiedustelu. Marjojen ja sienten kotitarvekäyttö muodostaa merkittävän osan keräilyn arvosta , mutta sen suuruutta on hyvin vaikea luotettavasti selvittää. 6l ll 10.0 Kotimaisten sienten (varjostettu osa) ja marjojen (valkea osa) käyttö teollisuudessa on kasvanut. jojen ja sienten hinnassa. 10 000 en 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1 000 2 000 l 000 en l 000 LUONNONMARJAT v1enc1 70 71 72 73 74 75 76 77 tuonti SIENET v1enu lI tuonti Luonnonmarjoja viedään enemmän kuin tuodaan; sienissä tilanne on päinvastoin hyvistä vientiedellytyksistä huolimatta. Useimmat keräilyn " aliarviot' ' perustuvat siihen väärinkäsitykseen, että vain markkinoidulla sadolla on arvoa. KOTIT ARVEKÄ YTIÖ Väestön omaan käyttöön poimima sato luetaan kansantuloa laskettaessa keräilytuotannon arvon osaksi. 4~ 1970 71 72 1l 74 ,, l 000 2 000 1 000 , .. vsk. Jos laskelmien yksinkertaistamiseksi käytetään apuvälineenä "laskennallista kantohintaa '', on marjojen ja sienten myyntihinnasta vähennettävä työkustannukset. Tehostunut sienivalistus näkyy sienituonnin kasvuna! SUOMEN LUONTO 6/78 37. Marjojen myyntihintaa ei pidä verrata puun kantohintaarvoon vaan sen hankinta-arvoon, joka muodostuu kantoraha-arvon sekä puutavaran teon ja lähikuljetuksen kustannusten summasta. Sen vuoksi niistä on vaikea saada keskenään vertailukelpoisia lukuja. mk) . Myytävä sadon osa jakaantuu taas vientiin, teollisuuden käyttöön ja ns. Kun verrataan marjasadon arvoa puuntuotannon arvoon , niitä on tarkasteltava samassa tuotantovaiheessa. Alla käytön arvo (milj. Se tehdään 257. KÄYTIÖERÄT Talteenotettu sato jakaantuu kahteen osaan: kotitarvekäyttöön ja myytyyn (markkinoituun) osaan. muuhun käyttöön . Kaikki käyttöerät tilastoidaan eri tavoin . Ja marjojen samoin kuin puunkin osalta määrinä tulee laskea vain talteen otetut määrät
mk ja siitä itse kerättyjen tuotteiden osuus arviolta 140-150 milj . OJITUS Tavallisimmin keräily ja puuntuotanto ovat to1S1aan täydentäviä metsän käyttömuotoja: keräilyn lisääntyminen ei vähennä puun tuotantoa ja normaali metsänhoito hakkuineen käsittääkseni monessa suhteessa kohottaa mariasatoa ylläpitäessään vaihtelua mecsäluonnossa. KIRJALLISUUTI A Kujala , M., Malin , A .. Metsäojitusten edullisuus puun tuotannon kannalta on perusteellisesti selvitetty, mutta ojituksen sivuvaikutukset mm . 1947 . Marsi 1977/78 -projekti . mk. Rovaniemen tutkimusaseman tiedonantoja 16: 1-2 1. Poimintatulojen merkitys on yleensäkin suurin kehitysalueilla. mk. marjaja sienisatoon on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Parhaiten se voidaan arvioida vuosilta, joilta on tehty kotitalousciedusceluc. Esimerkiksi hyvällä hillasuolla mahdollinen oiituksesca aiheutuva 10 kg/ha suuruisen vuotuisen calteenotettavan hillasadon nettomenetys merkitsee viiden markan laskennallista hillan "kantohintaa" ja viiden prosentin diskonttokorkoa käyttäen ojitusinvescoinnille 1000 mk:n lisäkustannusta hehtaaria kohti. Marjojen ja sienten kokonaiskulutus on pysynyt vuosina 1966, 1971 ja 1976 kutakuinkin samalla tasolla. Suomen sicnisaco. Kotitalouksien kuluttamista tuoreista marjoista ja sienistä suurin osa (80-95 %) on itse kerättyjä ja vain pieni osa toreilta tai kaupoista hankittuja. Vain yksityiseen ruotsalaisten ja norjalaisten itse poimimat marjat jäävät tilastoista; tämänlaatuinen "vienti" on herättänyt suurta ärtymystä erityisesti Lapissa. Vuonna 1976 poimintatulot olivat vähintäänkin 60 milj . KERÄILYTUOTANNON KOKONAISARVON määrittäminen on siis epävarmalla pohjalla. Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitos. Keräilytuotteiden käsittelyn, kaupan ja välityksen sekä jalostuksen työllistävä vaikutus on myös varsin huomattava. Havaintoja marjastuksen ja sienestyksen caloudcsta . Yksittäisillä toimenpiteillä, esim . kuitenkin vain joka viides vuosi, joten keräilyn vuotuisia vaihteluja ei sen avulla voi selvittää . 39 s. Keräilyn arvo oli 1971 4 % ja 1976 5 % puunkorjuun ja uiton ·arvosta. sienien sacocnnusceista ja kauppaanculomfiiiriscfi vuonna 1978. Saastamo inen . SUOMEN LUONTO 6/78 37 . HILLA ON SOSIAALINEN MARJA: se antaa suurimmat tulot syrjäisiin kyliin ja suurimmille perheille . Keräilyn kehittymisen kannalta on tärkeätä, että poimijae saavat työstään riittävän korvauksen. Nykyisinkin keräily tuo siis varsin merkittävän lisän metsistä ja soilta saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Viime vuonna metsämarjojen vienti oli ennätyksellistä, mutta myös sienten tuonti oli tavanomaista suurempi. mk:aan. 200 mk / ha) . Jälkimmäinen tieto oli hiukan yllättävä, sillä yleensä maaseudun ruokakuntien oman kulutuksen arvo on ollut suurempi kuin kaupunkilaisten. Vuonna 1976 oli vastaava arvo 165 milj. Mustikkaa, puolukkaa ja hillaa käytetään henkeä kohti eniten Pohjois-Suomessa, sieniä ja muita metsämarjoja taas VäliSuomessa. Marjojen ja sienten kulutus henkeä kohti vaihtelee hyvin suuresti eri puolilla maata. Sen aluepoliittinen merkitys kehitysalueiden tukena jo mainittiinkin. & Tuuui , R. Tauriainen , J. Se sisälcaa hotellien ja ravintoloiden , ruokabaarien , cyöpaikkaruokaloiden , koulujen, sairaaloiden ja monien muiden laitosten marjojen ja sienten käytön . vesakkomyrkycyksillä on tietysti päinvastaisiakin vaikutuksia. mk (Saastamoinen 1978). Vuonna 1976 oli keräilyn arvo Lapissa noin 10 % puuntuotannon arvosta. mk ja 1976 noin 200 milj . Kotitaloustiedustelun ennakkotietojen mukaan oli ruokakuntien käyttämien metsämarjojen ja sienten arvo ruokakuntaa kohti laskettuna 109 mk vuonna 1976 koko maassa. Keräily on hyvin cyövalcainen elinkeino. Rautavaara , T. Monet näistä ostavat marjansa ja sienensä suoraan poimijoilca tai pieniltä välitcäjiltä, ja nämä erät eivät tule mukaan kauppacilastoihin. Arvo oli pienin Helsingissä (47 mk) ja suurin PohjoisSuomen kaupungeissa (398 mk) . mk ja kun siihen lisätään muu marjakauppa , poimintatulot kohoavat kaikkiaan 80 milj . Mccsäncuckimuslaicos. 1978. Eri tietolähteiden pohjalta olen arv1010ut metsämarjojen ja sienten keräilytuotannon arvoksi 1971 noih 100 milj . Vuonna 1975 teollisuus käytti kotimaisia metsämarjoja ja sieniä 2 ,8 milj . Marjojen ja. Lisäksi ce258 ollisuus käytti ulkomaisia sieniä ja marJoJa. TEOLLISUUDEN käyttämistä sienija marjamääristä on yksityiskohtaiset tiedot ceollisuustilastossa. 1978. Sen sijaan soitten ojitukset ovat hillaja karpalosatojen kannalta ainakin paikallisesti vakava ongelma. mk. Tässä vertailussa keräily ja puuntuotanto ovat suunnilleen samassa vaiheessa: puunkorjuussa mukana kantorahatulot, puucavaranteon ja lähikuljecuksen (sekä cilastoteknisiscä syistä uiton) kustannukset, keräilyssä tuotteiden arvo ensimmäisen ostajan luona tai käyttöpaikassa kotitalouksissa. . Vuonna 1971 oli kotitalouksien koko marjojen ja sienten käytön arvo 88 miljoonaa mk, josta itse kerättyjen tuotteiden osuus 78 milj . Viime vuonna keskusliikkeiden vastaanottamista marjoista maksettiin keräilijöille 7 3 milj. Tämä on viisi kertaa suurempi kuin varsinaiset ojituskustannukset (n . Forssa . H4 s. METSÄMARJOJEN JA SIENTEN VIENNIN määrä ja arvo on tilastoitu hyvin. Viime vuonna viennin arvo oli 71 miljoonaa markkaa ja tuonnin 10 miljoonaa markkaa. mk:n arvosta. Hillaja karpalosatomenecyscen huomioon ottaminen vähentää huomattavasti suo-ojitusten edullisuutta ainakin keskinkertaisilla ja hyvillä marjasoilla. kg eli 10 milj . vsk.. KERÄILYN HEl]ASTUSV AIKUTUKSET Mariaja sienisadon talteenoton merkitys ei rajoitu pelkästään poimintatuloihin ja kotitarvekäytön arvoon . Väliraportti . MUU KÄYTTÖ on kotitarvekäytön ohella tilastoinnin murheenkryyni
Myrkyllinen suokorte on vaikea erottaa peltokortteesta. Onko virheettömän punaposkisessa omenassa mahdollisesti torjunta-ainejäämiä. Kun Puolasta tuli tieto myrkyllisistä seitikeistä, opettelivat suomalaisetkin sienituntijat nämä myrkylliset lajit, apuna käytettiin mm . Kuitenkin, juuri kun olemme oppineet hankkimaan elintarvikkeemme sievästi muoviin pakattuina valintamyymälän hyllyiltä, onkin mieliimme hiipimässä epäilyksiä. Sieniä, Joista on haukattu nokare kyljestä , olen määrittänyt tänä syksynä useita. TELEVISIOLTA EI VOI KYSYÄ Televisiossa tiedottaminen on erityisen vaikeaa. Kukaan ei osaa neuvoa. Olenpa mikroskopoinut muutaman hyvin tuskaisen henkilön sieniruoan tähteitäkin. Pelkäänpä, että muitakin kuin sienistä johtuvia myrkytyksiä on odotettavissa. vsk.. Seitikit on yleisiä, mutta huonosti tunnettuja. Yleensä sienten tunnistaminen ruoasta on kyllä epätoivoinen yritys . Onneksi niistä löytyi vain rouskuja, jotka tuntee helposti maitiaistiehyistä ja verkkopintaisista itiöistä. PALATKAA LUONTOON Ihmiset ovat vieraantuneet ravinnon alkulähteiltä, niin luonnosta kuin alkutuotannostakin. Sitten muutama puolittainen sana tarttuu korvaan. SÖIN SIENIÄ, SITTEN LUIN KIRJOJA Valitettavan yleistä on, että ihmiset ensin syövät sieniä ja vasta jälkeenpäin alkavat tutkia sienikirjoista, että mitähän tuli syötyä. Joku tuli sittenkin nielaisseeksi ja soittaa myrkytyskeskukseen . VAIN SORMENPÄÄN KOKOINEN PALA Eräissä tapauksissa sienten maistaminen auttaa määritystä. Kukaan sienitieteilijä ei· meillä ole ottanut niitä erikoisalakseen . Mitä, ovatko keltahaarakkaatkin myrkyllisiä. Samoin, jos on vaikeuksia tunnistaa, onko nuori tatti herkkutatti vai sappitatti, selvittää varovainen maistaminen asian heti. Lehden voi lukea uudestaan, kirjaan voi syventyä, televisioohjelmasta jää vain jäytävä epäilys. Sehän on sinänsä suurenmoista. Perimätieto, luontainen varovaisuus ja kasvien tuntemus on kuitenkin rapistunut. Nauhoitettu ohjel260 ma. Siinä arveltiin seitikkien levinneen Suomeen puolalaisten turistien mukana. Suippumyrkkyseitikki on meillä aiheuttanut myrkytyksiä ja toiset sille läheiset lajit on eläinkokein todettu myrkyllisiksi. Seitikki ei ole yksi sieni, vaan suuri sienisuku, Suomessakin niitä on satoja lajeja. Tällaisissa tapauksissa olen neuvonut ihmisiä menemään takaisin metsään hakemaan lisää noita samoja sieniä ja viemään ne sitten lähimmälle asiantuntijalle tunnistettaviksi. Merkillisin lukemani uutinen oli Vaasa-lehdessä (1. Onko keinolannoitetun leipäviljamme kivennäisainesisältö kovinkin köyhtynyt. Suomessa on kolme yleistä myrkyllistä lajia, on aina ollut, mutta niihin ei vain ole kiinnitetty huomiota, ne ovat olleet vain "joku seitikki''. Käännösvirhe. Tiedämmehän me miten televisio-ohjelmia seurataan: toisella korvalla, kädet tiskipaljussa, pää jääkaapissa ... Niitähän me juuri söimme. nukkua, vaan heidän pitää silloinkin vastailla sienimyrkytyksiä epäilevien soittoihin.'' (Myrkytyskeskuksen vastaava lääkäri Jussi Vilska minulle puhelimessa) . '' HAPEROSIENI '' STT:n välittämässä uutisessa kummitteli "Suomessakin esiintyvä haperosieni' ', joka oli Saksassa todettu myrkylliseksi. Uusi innostus luonnonkasvien käyttöön versoo kaikkialla. Totuus on, että kaikki vaarallisimmat myrkkysienemme ovat mietoja , kun taas useimmat suositut rouskut ovat tuoreina suorastaan polttavan kirpeitä. Lopulta päädytään seitikkeihin, joista luetaan , että myrkytysoireet ilmenevät vasta noin viikon kuluttua , kun hoitotoimenpiteet ovat jo myöhäisiä. Mutta minkäs teit, kun ystävä sanoi sitä herkkusieneksi ja yhdessä maisteltiin ja eihän sitä nyt sisällä kehtaa syljeskellä. Siellä sanotaan , että jo pieni, vain pikkusormen pään kokoinen pala myrkkysientä on riittänyt tuhoamaan uhrinsa munuaiset. Kuitenkin, jopa painettuun sanaan on lipsahtanut virheellisiä yleistäviä maistamisneuvoja. SEITIKKI Mikä on tämä seitikki, tämä vaarallinen myrkkysieni, joka hurjana leviää Suomen metsissä' Seitikeistä esiintyy valitettavan paljon väärää tietoa lehdissä. 9. Ja tästä alkaa ongelma. Silloin hätä on suuri. Soitto STT:lle selvitti asian. Siinä kuvia katsellessa alkaa herätä epäilys, että olivatkohan ne jotain myrkyllisiä. Soitetaanpa televisioon . Naistenlehtiin on alkanut ilmestyä moninaisia ohjeita siitä, kuinka itse hankkia vihanneksensa ja yrttiteeaineksensa. Eipä muuta kuin mahahuuhteluun koko porukka ... Pulkkosienen saksalainen nisuoMEN LUONTO 6/78 37 . itävaltalaista seitikkien tuntijaa ja tutkijaa Moseria. Kun ensin olemme tunnistaneet sienen haperoksi, voimme maistamalla todeta, kuuluuko se mietojen vai kirpeiden ryhmään . Ai , eikö kehnäsientä pysty erottamaan myrkkyseitikistä. Kesällä luin lehdestä peltokortteen terveellisyydestä yrttiteen raaka-aineena. Onneksi jokainen näyttäjä on saanut lähteä helpottuneena luotani, sienet olivat herkkusieniä, mesinuppiseitikkejä ja eri Dermocybe -lajeja, siis veriseitikkien sukua. Jokainen tunnollinen sienivalistaia varoittelee turhasta sienten maistelemisesta ja neuvoo , että maJStettu palanen on syljettävä POIS. 19 77). Kun kerran näin on, pitäisi meidän kaikkien sienivalistusta ja muutakin luonnontietämystä jakavien vakavasti miettiä, mikä on mennyt vikaan ja miten jatkossa olisi meneteltävä, jotta ihmiset oppisivat tunnistamaan sienensä luotettavasti ja voisivat nauttia sieniateriansa ilman kuolemanpelkoa
Tilanne on meillä parempi, kuin esim. kuolemaan johtavia myrkytyksiä joka vuosi. Ero selviää kuitenkin helposti. Haperoista ei siis mitään uutta, talvivarastoja ei tarvitse tuhota. Tutkimuksia kuitenkin tehdään, ja saatu tieto täytyisi myös ottaa huomioon metsien käsittelyssä: on suosittava sienija marjasatoa lisääviä hoitomenetelmiä ja vältettävä niitä vähentäviä. Iltasanomissa kirjoitettiin : " Pulkkosieni muistuttaa muodoltaan kantarellia , mutta on väriltään harmaa." Voiko kuvaus mennä täydellisemmin pieleen' Uudessa Suomessa taas sanottiin sen muistuttavan haaparouskua. TODELLISTEN MYRKYTYSTEN MÄÄRÄ Lääkärilehdessä 20/ 1978 on artikkeli sairaaloissa hoidetuista sienimyrkytyksistä Suomessa vuoteen 1975 mennessä . Tutkimus on vielä hajanaista, yksittäisten kiinnostuneiden henkilöiden varassa. Lievempien myrkytysten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Mykoritsaeli juurisienet edistävät puiden kasvua, lahottajasienet yhdessä bakteerien kanssa hajottavat kaiken eloperäisen jätteen. Saksassa, jossa tapahtuu kymmeniä . Esteri Ohenoja Metsien hoito • • • Ja s1en1sato Metsänhoitomenetelmien vaikutusta sienisatoon ei ole paljonkaan tutkittu ja keskustelu on heikolla pohjalla. Tavallisesta kangasmetsästäkin voi löytää parisataa suursienilajia, niistä puolet mykoritsasieniä, puolet lahottajia. Eri metsänkäsittelytavat heijastuvat myös metsien sienisatoon. Vuosien 1936195 3 kuolemansyytilastoissa oli kuusi kuolemaan johtanutta sienimyrkytystä. Tuollainen metsähehtaari tuottaa vuosittain satakunta kiloa sieniä, ja suunnilleen puolet tästä on ruokasieniä. Sairaalahoitoon on vuosina 19691975 Suomessa joutunut 94 sienimyrkytyspotilasta. Sienirihmastot ja niiden itiöemät, "sienet", ovat monien eläinten ravintoa. Pulkkosienellä ei ole maitiaisnestettä ja painamalla sormella helttoJa voi todeta kosketuskohdan nopeasu muuttuvan likaisen ruskeaksi. Sen jälkeen ei sienikuolemia ole sattunut (tämä syksy ei siis ole tilastossa mukana) . PULKKOSIENI Pulkkosieni on vakavasti otettava myrkkysieni, joka on nyt Suomessakin aiheuttanut kuolemaan johtaneen myrkytyksen. lannoitus ei, päinvastoin kuin ehkä voisi olettaa, yleisesti lisääkään sienisatoa. Ruokasieniä kasvaa runsaimmin karuhkoissa valoisissa kangasmetsissä, vuosittain noin 100-200 mk:n edestä hehtaarilla. Suursieniä on maassamme parituhatta lajia. Jo nykyisen tietämyksen mukaan sienisato on hyvä varovaisesti käsitellyissä metsissä: puuston muutokset heijastuvat metsän koko eliöstöön. Itä-Suomessa, missä sientenkäyttöperinne on vanhinta ja missä edelleenkin sieniä käytetään eniten, oli myrkytysten määrä pienin . Sienet ovat metsän eloyhteisön tärkeä osa. Jokainen myrkytystapaus on kuitenkin tapaus liikaa. Hyvin vähän tiedetään siitä, mitä sienille tapahtuu kun metsää hoidetaan, hakataan ja uudistetaan. Toivokaamme, että tieto voittaisi luulon, niin että enää ei tarvitsisi toteuttaa pilapiirtäjä Karin nyrkkisääntöä: " Jos epäilette syöneenne sieniä, niin kutsukaa ambulanssi. vsk. mi "Kahler Krempling" oli jostakin syystä käännetty haperosieneksi . Sienilajisto on runsain rehevähköissä, pinnanmuodoltaan vaihtelevissa sekametsissä. Mutta miksi sotkea uutiseen kantarelli. Tässäkin esitetyt ajatukset ovat vain alustava pohja jatkotutkimuksille ja keskustelulle. Mykoritsasienet katoavat hakkuualoilta lähes täysin ja lahottajatkin vähe261. Minä puolestani ehdottaisin mustarouskua, koska muistan joidenkin oppilaitteni joskus ensi vilkaisun jälkeen tunnistaneen pulkkosienen mustarouskuksi. Yksi sienisatotutkijoistamme on Esteri Ohenoja, Oulun yliopiston kasvimuseon amanuenssi. Sienisadolle tämä on epäedullista. AVOHAKKUUT Nykyään hakkuut ovat lähes yksinomaan avohakkuita. '' D SUOMEN LUONTO 6178 37
Pensoittuminen , ' ' rikkapuuston'' ilmaantuminen, tuo muassaan lisää sienilajeja. ' SUOMEN LUO TO6 178 37. Havupuiden vesomisja karsintajätteiden alle nousee usein tavallista runsaammin sieniä, mm. Taimiston ja pensaston kehittyminen tuo varjoa ja mahdollistaa mykoritsasienten kasvun . Kokonaissato on kuitenkin alhainen, 15 kg/ha . Kulotuskin voi lisätä korvasienisatoa joksikin aikaa. Ei vielä tiedetä saavuttaako keinolliscsri uudistetun metsän sienisato luonnonmersän satotason. Hakatulta alueelta voi löytää esim . pulkkosientä, nahikkaita, hiippoja, ryhäkkäitä, malikoita ja erilaisia kantosieniä , kuten mes1S1entä, kuusilahokkaa, koivunkantosientä ja myrkkynääpikkää; jokunen kangasrouskukin voi ilmaantua. Taimistojen sienilajiston ja -sadon kehityksestä ei ole julkaistua tietoa , eikä tiedetä, onko keinollisesti uudistetun metsän sienisato suurempi vai pienempi kuin luonnontilaisen. kangasrouskuja ja korvasieniä. 262 Tähyileekö turhaan. Minkälainen on metsitetyn pellon sienistö. keltavahvero, sat01s1mpia pienissä aukkopaikoissa ja metsänlaiteilla. Tutkimuksia on tehty vähän, pienillä aloilla ja lyhyen aikaa. Satoa saadaan parina kolmena keväänä. Parin vuoden kuluttua voi hakkuuaukealle , etenkin laikutetulle ja auratulle, ilmaantua korvasientä. Metsä uudistetaan tavallisesti yksipuulajiseksi. Suot eivät luonnostaan ole sienimaita, mutta ojitus ja lannoitus lisäävät helposti niiden sienisatoa, lähinnä kangasrouskua. Hakkuualueitten heinittyminen estää sienten kasvun . LANNOITUS Lannoituksen vaikutukset näyttävät vaihtelevan suuresti metsätyypin, lannoitelaadun , lannoitteen määrän ja lannoitusajankohdan mukaan. Ovathan monet sienilajit, mm. Ainakin sienisadon kannalta ne olisivat avohakkuita paljon parempi vaihtoehto. HARVENNUSHAKKUUT OVAT EDULLISEMPIA Harvennushakkuiden puolesta puhutaan taas metsäpiireissäkin. nevät. Omien havaintojeni mukaan sienisato on usein heikko hyvin tiheissä taimistoissa ja metsissä. vsk .. Tällöin se tarjoaa elinmahdollisuuksia vain tietyille sienilajeille
Ann . M . Metsä voisi tuottaa nykyistä vielä enemmän ja se voisi tarjota työtä vielä useammille, jos myös sienet, jäkälät ja marjat hyödynnettäisiin paremmin . Vuosiraportti 1977 . Karuissa kangasmetsissä urealannoitus on lisännyt parina Jane noituksen jälkeisenä vuonna kan] gasrouskun, kangastatin ja etenkin pulkkosienen kasvua . Joe nsuun korkeakoulu . vsk.. Veijalainen , H . EKT-sarja 448 : 19. E. Oulun.§ salpietarija salpietari-fosfaattii lannoitukset vähentävät sienisatoa mahdollisen pienen alkulisäyksen jälkeen . 1978: Mushrooms and mushroom yie/ds in fertilized foresrs. 1978: Commcrcial aspeccs of rhe mushroom yie/d in fercilized forcsrs. Pahimmaltakin hakkuuraiskiolta voi sentään löytää puuta lahottavia sieniä. Ohenoia. Vesakontoriuntaalueiden ekologinen ja å ofysiologinen tutkimus. Veijalaisen tutkimusten mukaan myös typpikalilannoitus vähentää turvemaiden sienten tuotosta. SUOMEN LUO NTO 6178 37 . Suo 26(2) : 3133. VESAKKO MYRKYTYKSET Vesakkomyrkytykset eivät näytä vaikuttavan sienisatoon kovin paljon; enimmäkseen myrkytetään hakkuualueita tai nuoria taimistoja, joiden sienisato on heikko , tai sitten tienvarsia , joissa sienisato on kylläkin runsas , mutta käyttökelvoton lyijysaasteen ja muun lian vuoksi. Koivunkantosieni viihtyy lehtipuiden kannoissa . 1976: Lannoituksen ja navcroinnin vaikutus RiRR-muuttuman sicnisacoon. Mesisienestä on paikoin tullut taimistojen tuholainen, joka iskeytyy eläviinkin puihin. Käsikiri ., Hels.Yliop .kasviriec.laitos. 1974: Mersäojirusalucidcn sicnisado,sra . 1978: Sien,sa ro. Etenkin Pohjois-Suomessa on lyhytnäköistä uhrata metsät pelkälle puuntuotannolle tavalla , jossa muulle metsänkäytölle ei ole sijaa. Takkunen , N . Biologian laitos. 801 . Vesakkomyrkytetyiltä aloilta ei pidä kerätä sieniä, vaikka myrkkyjäämät sienissä ovatkin olleet pieniä Joensuun korkeakoulussa tehtyjen tutkimusten mukaan . D KIRJALLISUUTI A Kirsi. Rämeiden kangastattisatoon et vaikuttanut lannoitus eikä ojitus. Fennici 15 : 38-46. Salo, K
Varpuja on runsaasti ja maanpintaa peittää yhtenäinen sammalja jäkäläkerros. Samaan metsätyyppiin kuuluvat Cajanderin mukaan sekä " normaalitilaiset" että tilapäisten tekijöiden muuttamat metsiköt. Tyyppi-sanan (n asemesta käytetään loppusanoina korpea (K) tai rämettä (R). mustikka kasvaa monenlaisilla paikoilla Etelä-Suomen tuoreista kankaista Perä-Pohjolan kuiviin kankaisiin. Alkuosana voi olla kasvien nimiä tai muita määreitä , esim. Harventaminen, kulo, laidunnus tai muu tilapäinen tekijä voi sitä suurestikin muuttaa. Peitsa Mikola Kuinka tunnen metsätyypin. Nyt sitä käyttävät lähinnä vain suomalaiset, sekä metsäalan ammattilaiset että luonnonsuojeluväki. puut kasvavat siinä nopeammin ja paremmin . Kasvien erilaisten vaatimusten ja keskinäisen kilpailun tuloksena kul1 lekin kasvupaikaHe kehittyy kasviyhdyskunta, joka vastaa kasvupaikan ilmastoa, kosteutta ja ravinteisuutta. Mistä tuntee OMT-metsän. Metsätyyppejä esittelee seuraavassa Helsingin yliopiston metsäbiologian professori Peitsa Mikola, yksi Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäsenistä. Ruohoja ja heiniä on runsaasti, varpuja ja sammalta vähän . Jos kahdessa metsikössä on samanlainen kasvillisuus , ne ovat kasvupaikkoina samanlaiset. Korvet ja rämeet muodostavat yhdessä puuttomien soiden kanssa oman suotyyppien järjestelmän. EMT , variksenmarja-mustikkatyyppi (Empetrum-Myrtillus-n. Korpija rå·memetså·t ovat suometsiä, joiden kasvualusta on turvetta. mustikkatyyppi tai variksenmarjamustikkatyyppi. Tuoreet ja kuivat kangasmetså·t muodostavat metsiemme pääosan. Puut ovat usein lehtipuita. isovarpuinen räme (IR) ja puolukkakorpi (PK). Cajander, pääministerinäkin toiminut maineikas suomalainen tutkija, luonnonsuojelumies ja metsähallituksen pääjohtaja. Metsäammattimiehet kuvaavat metsänkasvupaikkoja puhumalla metså·tyypeistii. Vasta vanhoissa ja jokseenkin täystiheissä metsissä kasvipeite on vakiintuneessa normaalitilassa. Millainen on Pyrola-tyypin kangas. Maan pintakerros on mureata multaa. Erilainen kasvillisuus taas osoittaa kasvupaikkojen eroja. Sen nimikin esiintyy useiden metsätyypsuoMEN LUONTO 6/78 37. Niinpä mustikkatyyppi on metsänkasvupaikkana parempi kuin puolukkatyyppi, ts . vsk .. Hänen metsätyyppiteoriastaan on sanottu, että se olisi kansainvälisestikin merkittävä, jos se olisi esitetty jollakin kansainvälisemmällä kielellä . Aluskasvillisuutena ovat sarat, varvut ja muut suokasvit, pohjimmaisina karhunja rahkasammalet. K. Avosoiden nimien loppuosana on vastaavasti neva tai letto. podsolimaannos) . Aukeaksi hakatun, palaneen tai voimakkaasti laidunnetun metsän tyypin määrittäminen voi olla vaikeaa. Lyhenteet muodostetaan nimikkolajien tieteellisten nimien alkukirjaimista ja Tkirjaimesta, esim . Luonnonsuojelualueita koskevassa keskustelussa toistuvat tiheään oudot kirjainsymbolit, tieteelliset nimet ja epäselviksi jäävät käsitteet. K. Korpija rämemetsät nimetään toisin . Maa on huuhtoutunutta: tiiviin huopamaisen humuskerroksen alla on vaalea huuhtoutunut kivennäismaa ja sen alla tumma rikastumiskerros , johon on saostunut pincaosista liuenneita humusja rautayhdisteitä (ns. METSÄ TYYPIN MÄÄRITTÄMINEN Runsaana esiintyvä nimikkolaji ei yksin riitä metsätyypin määrittämiseen; esim. METSÄ TYYPIN NIMI ALUSKASVILLISUUDEN MUKAAN Metsätyypit nimetään yhden tai useamman aluskasvillisuuden runsaan lajin mukaan, esim. Cajander tarkoitti metsätyypeillä kasviyhdyskuntia . Näin siis metsänkasvupaikkoja voidaan kuvata kasviyhdyskunnilla eli juuri metsä tyypeillä. METSÄ TYYPPIEN PÄÄRYHMÄT Lehtometså·t ovat kaikkein rehevimpiä metsiä. A. A. Pääpuina ovat tavallisesti mänty ja kuusi . Myös puulaji vaikuttaa: esimerkiksi pimeän kuusikon aluskasvillisuus poikkeaa valoisan männikön tai koivikon aluskasvillisuudesta, vaikka met264 sät olisivat kasvupaikkoina samanlaiset. Metsäalan ammattimiesten käyttämät metsätyypit määritteli ja luokitti prof. Luonnontilaiset metsiköt on yleensä helppo tuntea, mutta tutkijan ja käytännön metsämiehen on tunnistettava metsä tyypit myös poikkeavassa tilassa
Muuten ruoholajisto on samanlainen kuin mustikkatyypillä. Liekosammal on tunnusomainen , vaikka sammalkerroksen päälajeina ovatkin seinäja kerrossammal. kiinnitettävä ns . Valtapuuna on useimmiten mänty . erotuslajeihin eli opaskasveihin , jotka esiintyvät melko vakituisesti joskaan eivät erityisen runsaina tai näkyvinä tietyn tyypin kasvillisuudessa , mutta puuttuvat karummista. Puusto kehittyy vähitellen puhtaaksi kuusikoksi, mutta kaskiviljeiyn, metsäpalojen ja hakkuiden seurauksena OMT:llä on yleisesti erilaisia sekametsiä, jopa puhtaita lehtimetsiäkin. = OMD on viljavien tuoreiden kankaiden lehtomainen tyyppi . pien nimityksissä. Sen aluskasvillisuudessa viihtyvät nimikkolajien ohella opaslajit linnunherne , sormisara, nuokkuhelmikkä ja sinivuokko, jotka puuttuvat jo karummalta mustikkatyypiltä. Tällaiseksi lehto yleensä kuvitellaankin . Linnansaaren kansallispuiston lehmusja haapalehtoa. Enemmän huomiota on. Seuraavassa keskityn kangasmetsiin . Puolukka on päävarpu, mutta sekä mustikkaa että kanervaa on myöskin. Savimaiden melko harvinaista talvikkityyppiä (Pyrola-T = PyD luonnehtivat talvikkilajit ja niityn purcojuuri. Puolukka on yleensä mustikkaa runsaampi . SUOMEN LUONTO 6178 37. vsk. Kevätpiippo , kurjenpolvi , metsäimarre , oravanmarja ja metsämaitikka ovat yleisiä. Yleisimmän metsätyypin, mustikkatyypin (Myrtillus-T. Kuusi on luontainen valtapuu . = MD , aluskasvillisuus muistuttaa paljon käenkaali-mustikkatyypin kasvillisuutta, mutta aikaisemmin luetellut OMT:n opaskasvit puuttuvat . ETELÄ-SUOMEN KANGASMETSÄ TYYPIT Metsätyypit kuvattiin ensinnä eteläisessä Suomessa. Lehmus ja muutkin jalot lehtipuut ovat parhaiten säilyneet kivikkoisissa rinnelehdoissa, joita ei voi raivata pelloiksi. = VD ovat jo selvästi edellisiä kuivempia. Ruohoja ja heiniä on niukasti ja pohjakerroksessa on sammalten ohella jo jäkäliäkin. Tällä alueella ilmasto on jokseenkin yhtenäinen, joten kasvillisuus kuvastaa lähinnä maan kosteusja ravinteisuuseroJa. Soistumistaipumusta osoittaa usein runsas metsäkorte. Lehdot ovat tosin tutkijalle ja harrastajalle kiintoisia, mutta niiden käytännöllinen merkitys on vähäinen. Puolukkatyypin metsät (VacciniumT. Maamme pinta-alasta on lehtoja alle yksi prosentti . Alikasvoskuuset voivat joskus varttua vallitsevaksikin puustoksi, mutta ne 265. Käenkaali-mustikkatyyppi (Oxalis-Myrtillus-T
mustikka ja seinäsammal, jolloin metsän helposti ereh· tyy maarittämaan mustikkatyypiksi. Nimivarpujen ohella tyypin tunnuksia on jäkälien runsaus, erityisen tunnusomainen on pohjankorvajäkälä (Nephroma arcticum). Eteläsuomalainen metsätyyppisarja ei siis sovellu pohjoisessa käytettäväksi, vaan siellä tavataan aivan uusia metsätyyppejä. Pohjanmaan vyöhykkeessä puolukkatyyppiä vastaa variksenmarja-puolukkatyyppi (EmpecrumVaccinium-T. Tästä käytetään nimeä varpu-jäkälätyyppi (EricaceaeCladina-T. = EVT) ja kanervatyyppiä variksenmarja-kanervatyyppi (ECT). Niinpä Etelä-Suomessa käenkaalimustikkatyyppi tuottaa puuta keskimäärin 7. Ne vaikuttavat miltei kaikilla metsätalouden aloilla toiminnan suunnitteluun. Karkeilla, kuivilla hiekkakankailla on kanervatyypin (Calluna-T. Näitä vyöhykkeitä on erotettu v11s1: Saaristo-Suomen, Etelä-Suomen, Pohjanmaan-Kainuun, Perä-Pohjolan ja MetsäLapin metsävyöhykkeet. Välialueella Pohjanmaalla ja Kainuussa metsäkasvillisuudessa on sekä eteläisiä että pohjoisia piirteitä. = ErClT). 5 m3 hehtaaria kohti vuodessa, mustikkatyyppi 6-6.5 m3, puolukkatyyppi noin 5 m3 ja kanervatyyppi 2.5-3 m3. tilakaupoissa ja pakkolunastuksissa. Kanerva ja jäkälät ovat runsaita, heiniä ja ruohoja on hyvin niukasti. Puusto on hidaskasvuista, naavaista kuusikkoa, mutta metsiä uudistettaessa se on laajalti vaihdettu mäntyyn. POHJOIS-SUOMEN OMAT METSÄ TYYPIT Ilmaston muuttuminen etelästä pohjoiseen vaikuttaa myös metsän kasvuedellytyksiin. Mustikkatyyppiä vastaavilla kasvupaikoilla puolukan ja variksenmarjan osuus kasvaa pohjoiseen. Variksenmarja kuuluu pohjoisempana vakiolajistoon. Käytännössä tullaan toimeen kolmella. Vaikka ilmaston Ja kasvillisuuden muuttuminen on vähittäistä, tarvitaan vyöhykerajoja, joiden eri puolilla käytetään omia tyyppinimityksiä. Lajistomuutokset ovat vähäisiä, mutta ilmaston kosteuden osoittajina mukaan tulevat suopursu ja juolukka. Eri metsätyypit ovat metsänkasvupaikkoina sangen eriarvo1s1a. Suurin osa talousmetsistä on Etelä-Suomen, Pohjanmaan ja Perä-Pohjolan metsävyöhykkeiden alueella, ja käytännön metsänhoidossa selvitään näillä kolmella tyyppisarjalla. Näin voidaan erottaa etelästä pohjoiseen metsätyyppisarjoja, joissa maaperätekijät pysyvät samoina, mutta ilmasto muuttuu. vsk .. = CT) metsiä. Niiden kosteassa ja varjoisassa pienilmastossa viihtyvät hyvin mm. Pohjanmaan-Kainuun vyöhykkeessä nimenä on puolukkamustikkatyyppi (VMT). Vieläkin pohjoisempana sammalikko yhä voimistuu muodostaen paksun patjan. Runsaan sammalen mukaan sen nimenä on seinäsammal-mustikkatyyppi (Hylocomium-Myrtillus-T. Varpu-, ruohoja heinäkasvillisuus heikkenee . Saaristo-Suomi Suomi on jaettu vyöhykkeisiin, joissa käytetään samaa tyyppisarjaa. Tämä metsätyyppi on kuitenkin hyvin harvmamen. Puusto on miltei aina männikköä. Eteläiset lajit harvinaistuvat ja lopulta loppuvat samalla kun kasvillisuuteen ilmaantuu pohjoisia lajeja. Metsäverotus perussu o MEN LUONTO 6/78 37. Tämän mukaisesti maaraytyy myös eri metsätyyppien maan arvo esim. Metsäkasvillisuuden silmiinpistävin muutos on variksenmarjan runsaus pohjoisessa. = GOMT) ja Peräpohjolan kurjenpolvi-mustikkatyyppi (GMT); josta on käytetty myös nimeä pohjoinen mustikkatyyppi (pMT) . METSÄ TYYPIT KÄYTÖSSÄ Metsätyypit ovat suomalaisen metsätalouden perusta. Taulukon pystyrivit edustavat samaa viljavuutta, vaakarivit samaa ilmastoa. = HMT); on käytetty myös kuvaavaa paksusammaltyyppinimeä. Kanerva on Peräpohjolassakin kuivien kankaiden yleisin varpu, mutta yhtä runsaita saattavat olla mustikka, puolukka, sianpuolukka ja variksenmarja. Miltei yhtenäisestä jäkäläpeitteestä pistaa vain harvakseltaan yksittäisiä varpuja tai heinänkorsia. Kaikkein kuivimmat ja karuimmat kankaat ovat jäkälätyyppiä ( Cladina-T. ovat silloin hidaskasvuisia ja naavaisia. 266 POHJOISET METSÄ TYYPIT Käenkaali käy jo Kainuussa harvinaiseksi, ja Perä-Pohjolasta se puuttuu . Kaikkein karuimmilla paikoilla on samanlaista jäkälätyypin kangasta kuin etelässäkin. Peräpohjolassa mustikka on jopa puolukkaa runsaampi kuivillakin kankailla, ja variksenmarjapuolukkatyypin vastine onkin variksenmarja-mustikkatyyppi (EMT) . Varvusto on kuitenkin harva ja aukkoinen, jäkäläpeite puolestaan on miltei yhtenäinen. Etelä-Suomi Pohjanmaa ja Kainuu Peräpohjola Viljava OMT GOMT GMT MT VMT HMT VT EVT EMT Karu CT ECT ErClT Metsätyypit vaihtuvat toisiksi sekä maan viljavuuden että ilmaston muutosten mukaan. = CIT). Luonteenomaisia lehtomaisten kankaiden lajeja täällä ovat sen sijaan kurjenpolvi, jonka mukaan on nimetty PohjanmaanKainuun vyöhykkeen kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppi (Geranium-Oxalis-Myrtillus-T
Nahkamaiset jäkälät kuten kolmannen kuvan pohjankorvajäkälä kasvavat myös tuoreissa metsissä. SUOMEN LUONT0 6 178 37 . Metsäkurjenpolvi on runsas Pohjois-Suomen lehtomaisissa metsissä. Käenkaali on runsaimmillaan nimikkotyypeissään OMT:Uä ja OMaT:Uä. Alla on eteläsuomalaisen lehtometsän lillukkakasvustoa. Poronjäkälät (kuvissa palleroporonjäkälä ja harmaaporonjäkälä) luonnehtivat kaikkein kuivimpia mäntykankaita (CIT, CT ja VT). Hento, varpumainen vanamo kasvaa mustikkatyypin ja sitä tuoreemmissa metsissä. 267. Kerrossammalen valtakuntaa ovat MTja OMT-kuusikot. Kankaankynsisammal ja seinäsammal kasvavat laikuittain kuivillakin kankailla (CT ja VT) . Sammalet ovat runsaimmillaan tuoreissa kangasmetsissä. vsk. Rehevissä metsissä on runsaasti ruohoja
Jäkäläcyyppi (alh. Jäkälät ovat vallitsevia, varpuja on hyvin niukasti. Koilliskaira . käenkaali-mustikkatyyppi 268 Kanervacyyppi (ylhäällä) on hiekkamaiden mecsäcyyppi, joca luonnehtivat mänty, kanerva ja vaaleat jäkälälaikuc. Esim . tuu keskimääräiseen vuotuiseen puumuotokseen , joka taas lasketaan metsätyyppien mukaan . vas.) on harvinainen, kaikkein karuimpien hiekkakankaiden mecsäcyyppi. Rokuan kansallispuisto. vsk.. Renko. Vacpu-jäkäläkangas on kanervacyypin pohjoinen vastine ja sen näkyviä erikoispiirteitä ovat mustikka, variksenmaria ja jäkälälaikuc. SUOMEN LUONTO 6/78 37
vsk. Kuvassakin näkyvät pienet pihlajat ja metsäkastikka ovat myös luonteenomaisia. Liesjärven kansallispuisto. Mutta kun puuna onkin voimakkaasti varjostava kuusi (alakuva), aluskasvillisuus on miltei pelkkää seinäsammalta. Suunnittelun pohjana olevissa kartoituksissa eri metsätyypit erotellaan toisistaan; samoin metsätyypit ovat metsätilastojen pohjana, esim. Pääpuuna on tavallisesti kuusi ja mustikanvatvusto on lähes yhtenäinen. kuuluu veroluokkaan IA ja kanervatyyppi veroluokkaan III , jonka verotusarvo on vain noin kolmannes IA-luokan arvosta. Mustikkatyyppi on Etelä-Suomen yleisin metsätyyppi. Tammela. Suomalaisen metsätyyppiopin suurin käytännöllinen merkitys on kuitenkin siinä, että kun kasvupaikat on luokiteltu luonnollisella, biologisella pohjalla, voidaan metsänhoitokin rakentaa kestävälle, ekologisesti terveelle perustalle. D 269. Puolukkatyypin metsät ovat tavallisesti valoisia männiköitä, joissa on runsaasti jäkäliä ja varpuja. Metsän tuleva kasvu ja vuotuiset hakkuumäärät arvioidaan metsätyyppien perusteella. Kun tiedetään, että puolukka-mustikkatyypillä mänty tuottaa kaksi kertaa enemmän puuta kuin kuusi, alue tietenkin uudistetaan männylle. SUOMEN LUONT06 178 37. Metsänhoitoja uudistusmenetelmät valitaan metsätyypin mukaan . valtakunnan metsävarat on inventoitu metsätyypeittäin
Ekologisesti terve ja moninaiskäytön mahdollistava metsätalous on metsäammattimiehen toive siinä kuin ekologinkin . KURSSIKOKEMUKSET OVAT SEKÄ MASENTAVIA ETTÄ ROHKAISEVIA Metsämies näkee metsän puilta 270 toisin kuin usem väitetään. Riistakursseille voivat pyrkiä kaikki kiinnostuneet ja yleensä kaikki ovat mahtuneet mukaan. Puualan liiketalous ja yritystoiminta unohtavat muut metsänkäyttäjät, vaikka näiden menetykset tuntuvat kansantaloudessakin . syksyllä 1977 pidettiin hirvikurssi ja keväällä 1978 kolmipäiväiseksi tiivistetty riistanhoitokurssi . vsk.. Metsästys ja riistanhoito lankeavat metsässä paljon liikkuvalle ammattilaiselle luonnostaan ja harvapa harrasteelleen hallaa tahallaan tekee. Silti kurssit ovat antaneet osin hyvinkin masentavan kuvan ympäristöekologian ja moninaiskäytön mahdollisuuksista käytännön metsätaloudessamme. Järjestöt ja yritykset voivat esittää toivomuksiaan juuri niitä kiinnostavista erikoiskursseista. Palaute kursseista on ollut pääosin myönteistä, asiat ovat tärkeitä ja kiinnostavia. Muiden tuotteiden arvo nousee: marja on se markka , jolla vielä tuodaan ulkomailta appelsiini, ja hirvikannan nousun myötä riistakannan arvo mitataan kymmeninä miljoonina markkoina. Ekologiaa, ympäristönsuojelua ja moninaiskäyttöä opetetaan jo, mutta kestää kauan, ennenkuin nyt koulutettavat ovat päättävässä asemassa oppejaan toteuttamassa. Seuraavana kesänä siellä käynnistettiin viikon mittaiset metsäekologian ja ympäristönsuojelun kurssit. Ympäristönhoito kaatuu pääkonttorin persoonattomiin ohjeisiin, joista kukaan ei ole vastuussa. Jo useita vuosia aikaisemmin ammattikasvatushallituksen alaisissa metsäoppilaitoksissa on ollut epäsäännöllisempää moninaiskäytön kurssitusta , etenkin sienineuvojien ja -poimijoiden koulutusta. Esim . Osallistujia kullakin on yleensä 20-30. Metsäalan yritysten ja organisaatioiden kiinnostus lisääntyy. Em . Puhtaasti aatteellisen ympäristönsuojelun edistäminen on vaikeaa, mutta sitä voidaan helpottaa konkretisoimalla mahdollisimman monia ympäristöarvoja. Kesällä 1977 Evolle muodostettiin metsän moninaiskäyttökoulutukseen erikoistunut toimintapiste. Kursseista tiedotesuoMEN LUONTO 6178 37. Aluksi kurssilaiset olivat enimmäkseen harrastelijoita, mutta yhä enemmän on mukana metsäalan ammattilaisia. Rahaan vedoten vesakot torjutaan kemikaaleilla ja puu korjataan koneilla. Koulutus on käytännön edellä. " pakettikurssien" ohella järjestetään erikoiskursseja, mm . Väinö Turpeinen vastaa Evon metsäopistolla täydennyskoulutuskursseista. metsäammattimiehille sopii riistan elinympäristön kehittämiskurssi , jolla käsitellään mahdollisuuksia parantaa riistan elinoloja normaalin metsätalouden yhteydessä. Parhaiten kurssisarja ehkä palvelee alan harrastajia ja näiden ohjaajia. Vuosittain järjestetään kymmenkunta riistataloussekä metsäekologian ja ympäristönsuojelun kurssia . Kaikesta huolimatta metsät tuottavat edelleen muutakin kuin puuta. Evolla keskitytään riistatalouteen mutta myös muuhun moninaiskäyttöön. RIISTAT ALOUSKURSSIEN runkona on neljän kurssin kokonaisuus. Siksi metsäammattimiesten täydennyskoulutus on tärkeä uusien tietojen levitystapa. Yksittäiset kurssit sopivat myös eri ammattiryhmien lisäkoulutukseksi. Sienet ja marjat ovat myös arvossaan. Viiden erilaisen kurssin ohjelmat ovat valmiina ja erikoiskursseja järjestetään näiden lisäksi tarpeen mukaan . Tekniikka ja teollisuus ovat painaneet luontaiskulttuurin viimeisetkin rippeet aallonpohjaan, josta niitä on vaikea nostaa. Vå"inö Turpeinen Moninaiskäyttö kiinnostaa metsäammattimiehiä Metsänhoidon arvostelun kokee suorimmin metsässä työskentelevä ammattimies metsuri, työnjohtaja tai metsäteknikko. Useimpien taimikonhoito-ohjeiden perusteella on mahdotonta säilyttää riistaa suojaavaa sekapuustoa, lehtipuuvesakkoa ja muuta pensastoa. Riistan verotusta tarkastellaan populaatioekologisena kysymyksenä. Metsämies ei paljonkaan pysty vaikuttamaan käsiensä jälkiin; toimenpiteet on ylhäältä annetuin ohjein normitettu yksityiskohtaisesti. Kurssilaiset perehtyvät elinympäristön kehittämiseen , käytännön riistanhoitoon , ruokintaan, eri riistalajien biologiaan jne. Metsämiehestä on tehty puumies. Kurssit on suunnattu metsätyönjohtajille ja -teknikoille , mutta ne sopivat myös riistanhoidon harrastajille ja ammattilaisille . Artikkelin kirjoittaja, maatalousja metsätiet.kand. Mutta syyt ovat syvemmällä; metsämies toimii vain esimiehiltään saamiensa käskyjen ja ohjeiden mukaan. Kaksi niistä käsittelee perinteisiä metsäriistalajejamme kanalintuja, jänistä ja hirveä , kaksi muuta peltoriistaa ja vesiriistaa
Periaatteessa metsätalous hyväksyy ympäristönsuojelun ja moninaiskäytön tavoitteet, mutta palloa vain pompotellaan edestakaisin. Tämä koetetaan tehdä rakentavasti , JOtsuoMEN LUONTO 6/ 78 37. ta mielenkiinto säilyisi loppuun asti. Joskus tästä seuraa heikko opiskelumotivaatio , mutta enimmältään kokemukset ovat myönteisiä. Pelkkä tietokaan ei yksin riitä kysymys on ennen kaikkea asenteista. vsk. Aivan samoin voi ympäristönsuojelu olla liian yksipuolista. Täydennyskoulutuksella on vaikeutensa. Monet metsätalouden ympäristöongelmat johtuvat liian pitkälle menneestä erikoistumisesta ja yksipuolistumisesta. menee nopeasti perille. Kursseilla törmää usein kielteisiin asenteisiin, jotka on synnyttänyt metsätalouden ympäristöongelmien yksipuolinen ja kärjistetty kritiikki. ALOITE METSÄEKOLOGIAN JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN täydennyskoulutuksen järjestämiseen tuli metsämiehiltä itseltään. Ekologinen ajattelutapa ja ympäristönsuojelu ovat aikamme uusia asioita , ja niiden on tultava mukaan ammatilliseen koulutukseen . Nopeimmin siihen päästään kouluttamalla jo toimessa olevia ammatti-ihmisiä. Toimistometsänhoitaja kohauttaa olkapäitään ja toteaa: en minä metsässä mitään tee , minä vain annan yleisohjeet. Iltaohjelman retkeilyt keventävät muutoin teoreettista kurssia. Vaikeampia ovat ympäristötiedon tapaiset, hyvinkin aatteellisina pidetyt asiat. Ravincoa ancavat ja suojaiset sekapuutaimistot ovat taas useimpien taimistonhoito-ohjeiden mukaan mahdouomia. 271. Vastuussa ei ole kukaan. Monitaitoisten erätalouteen perehtyneiden metsänvartijoiden koulutuksesta on edetty teknistyneiden erikoisammattimiesten koulutukseen. Opetettavan ympäristötiedon pitää olla lähtökohdiltaan myönteistä. Käytännössä kauan työskennelleillä on jo vakiintuneet asenteet ja tavat. Metsämies puolestaan vain toteuttaa ylempää annettuja ohjeita. Metsämiehen rinnalle ympäristökoulutuksen penkille olisi saatava myös pääkonttorin väkeä vasta sen jälkeen voidaan yleisohjeisiin odottaa muutoksia, jotka toteutuvat metsä ympäristössä. Useimmat kurssilaiset tulevat työnantajansa lähettäminä. ]os uudet taidot helpottavat työtä, täydennyskoulutus roksuu tietoa, joka kieltää koko ammattitoiminnan perusteet. Pitkä kokemus antaa oikeuden arvostella uusia asioita. Puuntuotto on hyväksyttävä moninaiskäytön osaksi, ennenkuin metsätalouden menetelmiä arvostellaan. Raskas kurssi 3 7 tuntia luokassa sisältää melko tasaisesti yleistä ekologiaa, metsäekologiaa, metsätalouden ympäristövaikutuksia ja metsän moninaiskäyttöä. Metsämaan syvämuokkaus saauaa olla mieleen toimiscojen metsänhoitajille, muua riistalle vaocusalue on aunomaa. Seuraavalla aukeamalla. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN MAHDOLLISUUKSISTA Koulutus kuvastaa aikansa aatteellisia ja taloudellisia suuntauksia. Kurssit ovat saaneet hyvän vastaanoton . Sukupuuton partaalca arvokkaimmaksi riistaeläimeksemme hirven lihan tuocanco on jo suurempi kuin poron. Marraskuisen hirven kuvasi Tapio Korkolainen. 1 Mikä tahansa ammattiryhmä vieRiistakurssin osanouajat perehtyvät vesilintujen elinympäristön parancamismahdollisuuksun. taan metsäalan yrityksille ja yhteisöille sekä riistatalouden organisaatioille, yleensä myös sanomalehti-ilmoituksilla. Kurssilla arvostellaan kurssilaisten omia työtapoja ja menetelmiä
Itse olen seurannut valkoselkätikan elämää ja käyttäytymistä vuodesta 1970 lähtien. Koko Suomen valkoselkäkannaksi arvioin ainakin 25 paria, mahdollisesti 40-60 pana. Sääksmäki (nyk . 178'-182. Kolusen (1974) arvion mukaan Heinolan kaupunkialueella pesi tai yritti pesiä peräti neljä paria, mikä tuntuu aivan liian korkealta; etenkin kun valkoselkätikat liikkuvat poikasvaiheessa laajalla alueella. 75 72 X X 76 Valkoselkätikan tapaa useimmin JärviSuomen eteläosien vanhoista kaskimaille syntyneistä lehtimetsistä (varjostettu alue). Vastauskirjeitä on toistaiseksi tullut 40. 1960luvulla sitä pidettiin jo sukupuuttoon kuolleenakin, mutta tällä vuosikymmenellä sitä on sentään nähty joka vuosi . Vielä varmemmin voi ennustaa Mikkelin läänistä ja Saimaan alueelta löytyvän lisää pesäpaikkoja. Vaikka valkoselkätikkakantamme on huvennut, tilanne ei silti oikeuta passiiviseen epätoivoon. Jokseenkin kaikki pesimäaikaiset (1. Tällä n. Ilahduttavana poikkeuksena on pesintäaikainen havainto Kristiinasta. 2 50 x 150 km alueella on vajaat kuusikymmentä kuntaa, joista kolmessakymmenessä on nähty valkoselkätikkoja. Valkeakoski) 1971 Kuhmalahci , Lahti, Sääksm äki 1972 Kuhmalahti 1973 Heinola , licci , Kangasniemi, Kuhmalahci , Sääksmäki 1974 Iitti, Sääksm äki 1975 Iitti , Jaala , Ristiina 1976 Heinola mlk , Kuhmalahti , Sääksmäki , Ristiina, Ruoko lahti 1977 Iitti , Jyväskylän mlk . V ALKOSELKÄ TIKAT ELÄVÄT VIELÄ Lisääntynyt lintuharrastus toi valkoselkätikan takaisin tietoomme: Alatalo (1972) arvioi valkoselkätikan pesiväksi kannaksi 20-30 paria. Karkkilassa ja Valassaarilla on nähty aivan ilmeisesti vaeltavia valkoselkätikkoja .. Alatalon (1971) ilmoittamasta 14 pesintäpaikkakunnasta viidessä (Rjörköby, Jurva, Siikainen, Karjalohja ja Kirkkonummi) valkoselkätikka ei ole tällä vuosikymmenellä pesinyt. Lahti , Ristiina Nousu ei johdu lajin voimistumisesta, niin ilahduttavaa kuin se olisikin, vaan lintuharrastuksen lisääntymisestä. Lintumiehessä l / 1976 pyysin kaikkia mahdollisia havaintoja siitä. Helsingin seudun havainnot huhtikuun alkupäiviltä ovat ilmeisesti vaeltavasta linnusta, mutta. Joitakin pesimäaikaisia havaintoja on sentään tämän alueen ulkopuoleltakin. Alla on lueteltu pesintäpaikac. Lintuja on nähty myös Hämeenkyrössä , Ikaalisissa, Hyvinkäällä, Lappeenrannassa, Kristiinankaupungissa , Riistavedellä, Turussa, Tohmajärvellä, Virroilla ja aivan erillinen havainto Torniosta. Valkoselkätikkoja on varmaan tämän karttaan merkityn alueen pohjoispuolella, etenkin Leppävirran, Heinäveden, Rautalammin ja Riistaveden alueella; Riistavedeltä onkin kahden eri havainno1ts1Jan tietoja vuodelta 1976. Vanhoja lehtipuuvaltaisia metsiä on säästettävä valkoselän asua; niissä säilyvät silloin monet muutkin aarniometsän eläimet, sienet ja kasvit. 4.15 . 5 valkoselkätikan pesää; 1970-luvulla on löytynyt keskimäärin 3. Alatalo (1972) laski vuodessa löytyvän 1. Valkoselkätikka pesii miltei aina koivussa tai haavassa; 43 tiedossani olevaa pesähavaintoa ovat puulajeittain koivu 20 pesää 47 % haapa 16 37 % leppä 6 14 % mänty 2 % ASUINALUE SUPISTUU Vaikka tiedossa olevat parimäärät ovat 1970-luvulla kasvaneet , asuinalue näyttää selvästi supistuneen. Reinikaisen ja Sintosen (1974) arvio kymmenkunta paria koko Päijät-Hämeen valkoselkätikkakannaksi tuntuu hyvinkin mahdolliselta. Rastit ja vuosiluvut osoittavat 1970-luvun pesintäaikaisia havaintoja tämän ydinalueen ulkopuolella. Pesälöytöjen ja muiden havaintojen perusteella valkoselkätikka viihtyy parhaiten juuri siellä, missä ovat viimeiset kaskimaille syntyneet metsätkin. Menetetyiltä näyttävät myös PohsuoMEN LUONTO 6178 37 . Pesälöydöt ovat voimakkaasti keskittyneet Etelä-Savon ja Itäja Keski-Hämeeseen . Kuhmalahtelainen kirjailija-maanviljelijä Sauli Sarkanen on seurannut valkoselkätikan elämää jo useita vuosia. Sauli Sarkanen Valkoselkätikkamme vähenevät yhä Vanhojen metsien kololinnuista valkoselkätikka on uhanalaisin. myöskin SL 5 / 1972 ss. 1 pesää . Hän esitteli valkoselän suojeluntarvetta myöskin Suomen Luonnossa 2/1974 sivuilla 94-95, ks. vsk.. Läntiset reviirit ovat siis tyhjentyneet. Porkkalassa toukokuun 274 puolivälissä tavattu koiras viittaa mahdolliseen pesimään. Valkoselkätikka on kärsinyt metsiemme puulajiston yksinkertaistumisesta ja vanhan lehtipuuston vähenemisestä. 1970 Kuhmalahci . 7 .) havainnot ovat tältä alueelta
Vesijaon luonnonpuistossa valkoselkätikka on nähty 1928 ja 1960-61, mutta itse olen parina keväänä nähnyt siellä vain pohjantikan ja palokärjen. Hakkuutuloja hä"nelle kertyisi ehkä" puolet, ehkä" enemmä·nkin, normaaliin metsä·talouteen verrattuna. Lintumiehet ovat kiinnostuneempia ns . Ainoa keino pitkittä"ä. Lintumiesten kannattaisikin tutkia kansallispuistoalueet valkoselkätikan toivossa. vsk. '' 275. Erillinen kanta on Kamchatkatkalla ja Vähässä-Aasiassa. Linnansaaressa on tavattu valkoselkätikka 1966, samoin suunnitellussa Suur-Saimaan kansallispuistossa Pihlajavedellä 1976. arvolajeista kotkasta, kalasääskestä ja tuulihaukasta, ja petolintututkimus on ollut voimallista jo parikymmentä vuotta. V ALKOSELKÄTIKAT MAAILMALLA Valkoselkätikalla on muiden tikkojen tavoin hyvin laaja yhtenäinen levinneisyysalue halki Euraasian . Vanhojen lahoavien lehtimetsien myötä tikka on harvinaistunuc. Enimmäkseen se on paikkalintu, mutta varsinkin Siperian populaatiot ovat osittain kierteleviä ja jotkin linnut muuttavat talveksi hiukan etelämmäksi . . Lajin eteen voitaisiin tehdä paljon enemmän kuin on tehty tai yritetty tehdä. Tällä suurella alueella se on jakautunut 12 alalajiksi, jotka vaihtelevat kooltaan ja väreiltään. Erilliset pienpopulaatiot on myös Pyreneillä ja Italiassa. . Maailman Luonnon SääValkoselkätikka tarvitsee vanhoja lehtipuita: se kaivaa niistä toukkia ja kovertaa niihin pesäkolonsa (kuvassa tervaleppä) . Itään sitä on halki Siperian ja PohjoisMongolian Sahaliniin, Japaniin ja Pohjois-Kiinaan asti. LUONNONSUOJELUALUEET V ALKOSELÄN TURVANA Luonnonsuojelualueet muodostavat erään , tosin vähäisen, mahdollisuuden lajin säilymiselle. SUOMEN LUO NTO 6178 37. tiön Suomen Rahasto onkin juuri käynnistänyt suojeluprojektin yhteistyössä muiden siitä kiinnostuneiden kanssa. Tikkametså"n omistajalle maksettaisiin korvausta tuoton menetyksestä·, kun hä·n ei muutakaan metsä·ä·nså" kuusikoksi, vaan kasvattaa lehtipuuta ylipitkå"llå" kiertoajalla. Valkoselkätikka viihtyy myös Leivonmäen Rutajärven-Haapasuon suunnitellulla kansallispuistoalueella (Cajander 1976). Myös suomalaiset valkoselkätiErkki Kellomäki esitti Hannu Hautalan kololintukirjassa ajatuksen (valmiin mahdollisuuden?) tikkametsien suojelusta: ''Milfaä•n mahdilla ei jå"ljellå" olevia alueita pystytä· sä·å"stä"mä·ä·n, saati muodostamaan niistä" luonnonsuojelualueita. valkoselå"n kuolinkamppailua voisi olla vastikä·ä·n aikaansaatu luonnonsuojelutarkoituksia palveleva haitankorvausjå"rjestelmä·. Sen -~ esiintymisalue on niin pieni , että , yhteisin ponnistuksin vo1ta1s11n selvittää kaikki valkoselkämetsiköt. Ruotsin valkoselkäkanta on vahvempi kuin meillä : 1976 niitä havaittiin 85 paikkakunnalla ja pesintäkin varmistettiin peräti 20 paikalla (Risberg 1977) . Useimmat alueet ovat liian havupuuvaltaisia ja sulkeutuneita. jolan Linnut -teoksessa mainitut pesintäpaikat Tammelassa, Vehkalahdella , Porvoon mlk:ssa ja Tiukassa. kat vaeltelevat syksyisin ja talvisin; toivottavasti saamme myöskin muuttovoittoa idästä päin . Kaikkialla se on käpytikkaa vähälukuisempi , mutta paikoin sentään toiseksi yleisin tikka . V ALKO SELKÄ TIKAN MAHDOLLISUUDET Vaikka valkoselkätikan heikot olosuhteet on jo vuosikymmeniä tiedetty , ei mitään näkyvää ole tehty lajin auttamiseksi. En pidä turhana petojenkaan seurantaa, mutta ihmettelen näin pitkällistä valkoselkätikan ''virallista'' unohtamista. Ruotsissa onkin lajin seurantaan ja suojeluun uhrattu huomattavasti enemmän kuin meillä. Viimeiset hetket ovat kä.sillå", maa;a metsä.talousministeriö. . Euroopassa sitä on hajanaisesti Fennoskandian eteläosissa, Keskija Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Rahoja ei yksinkertaisesti saada edes viidenkymmenen valkoselkä"tikkametsä·n lunastamiseen
Puusolukko johtaa juuristosta vettä ja råvinteita latvaan ja nilakerroksessa kulkevat latvuksessa syntyneet yhteyttämistuotteet rungon en .. (roim .) 1970: Birds of the W orld. 276 Matti Leikola Kuinka kelo syntyy. Suomen Luonto 33:94-95. Männyn lisäksi mm . Reinikainen. Maatalousja metsätiet. Valkoselkätikan suojelua on varmaan näivettänyt luulo , että tilanne on jo aivan toivoton. Havainnot voi lähettää osoitteella: Sauli Sarkanen, 36880 VEHKAJÄRVI. Päijät-Hämeen Linnut : 5: 27-30. Sarkanen , S. 1974: Tikkahavainnot 1973. os11n Ja Juunstoon . 1971 : Harmaapiiiitikan . Sintonen 1977: Valkosclkå·cfkan pcsimiibiologiasra ja pcsimå•aikaisesra kiiycclycymisescii Lahdessa 1977. Tähän ei pidä alistua! Valkoselkätikka taistelee itsekin melkein kynnet veressä olemassaolostaan , meidän tehtävämme on elinalueiden etsiminen ja suojelu. . Kaikusalokin kirjoitti Hautalan kololintukirjassa: " se on tuhoon tuomittu ja viettää vääjäämättä viimeisiä hetkiään suomalaismetsissä". Tällaiset kohkorkeintaan pehmeä pökkelö, eidat näkyvät puun poikkileikkaukkä kuusikelokaan ole kovin tavalsessa lustokatona ts. Inarissa mäntyjen neulaset putoavat noin 3-5 vuoden kuluttua siitä, kun paksuuskasvu loppuu. Tiedot ovat tallessa, mutta havaintoja tarvitaan lisää. Mutta kelosta on tullut myös elintason osoittaja: Lapin kelovarat hupenevat ja etelään nousee kelomökkiä, -saunaa, -huoltoasemaa, -hotellia, -ravintolaa. kiinnostavat. & Sarkanen , S. Gooders , }. Kolunen , H . Vår Fågelvärld 36: 266-285. Alatalo, R. T. Hurme . Sarkanen , S. Reinikainen . Useimmat solut elävät vain vuoden tai pari , minkä jälkeen puu korvaa ne uusilla. O rnis Fenn ica (painossa). noista 19601971. KIRJALLISUUTTA Alatalo, R. Haavasta tai koivusta ei kostoimintansa, aluksi tilapäisesti , kaan kehitykään todellista keloa, sitten lopullisesti . 1978: Valkosclkärikan soidinja pesinciiaikaiscsra kiiycciiycymisc:scii. 1975: Tikkojen suhcaucumiscsta toisiinsa ja muihin linculajcihin. Koko kehitys elävästä männystä hopeanhohtoiseksi kelohongaksi kestää 3 5-40 vuotta. Kuoren alla on jälsisolukko, joka muodostaa sisäpuolelleen puuta ja ulkopuolelleen nilaa. Puun täytyy siis kasvaa pysyäkseen hengissä. 1977: Fågelrapporc för 1976. ,sk.. 1972 b.: Harmaapiiiitikan , valkoselkiicikan, pikkurikan ja pohjancikan csiincymiscstl Suomessa. Vt. 1972 a.: Valkoselkiitikka viihenee. K. Keloutunut, pystyyn kuollut puu on erämaisen luonnon tunnus. 1974 b: Valkosclkiirikan suojelu. Valkoselkätikan löytää parhaiten maaliskuusta toukokuun alkuun koiraan varsin kuuluvan rummutuksen perusteella, myöhemmin havainnointi on jo vaikeaa . Vähitellen jällen kuolleet tua ja vieläpä pienikokoinen marlaikut leviävät rungon ympäri ja jakuusikin. Päii ätHämeen Linnut 7: 46-5 1. Lintumies 10: 9599. Suomen Luonto 31: 178179. 1974 a: Valkoselkiitikan Dendrocopos lcucotos pcsimiibiologiasca . Suomenselän Linnut 6: 100-102 . niissä kohdin linen näky. Pystyssä kelohonka saattaa seistä kauankin. Pan 11 , Voi. Vanhuuttaan kuollut tai edes vanjälsisolujen toiminta. Kirjallisuudessa esitellään useitakin toistasataa vuotta pystyssä seisseitä keloja . silloin juuristo alkaa kärsiä yhteyttämistuotteiden puutteesta. Risberg, L. 1976: Valkosclkiitikan esiincymisestii Pii1jiic-Hiimeessii 19601976. Alatalo, R. Tästä kärsii vuorostaan latvus: neulaset (lehdet) kellastuvat ja kokonaiset oksat alkavat kuivua . Latvuksen ha puu on talousmetsissämme omilla jälsisoluilla on ravintoa harvinainen . Jos kuollut puu jää riittävästi ja siellä rungon pakpystyyn kuorettomana , hopeansuuskasvu jatkuu vanhalle iälle harmaana runkona , sitä kutsutaan saakka, mutta oksattomassa runkeloksi. dostuisi todella kelo , se ei saa laPaikoin jällen solukko lopettaa hota. 5. Ensin olisi selvitettävä kaikki tällä vuosikymmenellä käytössä olleet biotoopit ja sitten ryhdyttävä hieromaan rahaa omistajien käsiin, jotta nämä säilyttäisivät lehtipuuston ja ylipitkän kiertoajan metsissään . Kun puun vanhetessa yhteyttämistuotteita kuluttavat solukot lisääntyvät jatkuvasti , mutta yhteyttävien solukoiden (lehdet ja neulaset) määrä pysyy ennallaan tai väheneekin , vaikeutuu rungon imeä maasta vettä ja ravinteita. professorina hän opettaa tuleville metsänhoitajille metsänhoidon perusteita H:gin yliopistossa. valkosclkiicikan , pikkucikan ja pohjantikan pcsintå'havain. TUOKSUVAN TERV AKSEN SYNTY Männyn puuaineksessa on kahsuoMEN LUONTO6 /78 37. tohtori Matti Leikola on tutkinut mäntyjen vanhenemista ja keloutumista Lapissa. HeiPUU KUOLEE kentynyt juuristo ei enää jaksa Jokaisen puun vanhimmatkin elävät solut ovat paljon nuorempia kuin itse puu . Savon Luo nto 4: 4 1-46. gossa paksuuskasvu alkaa heiketä Jotta kuolleesta puusta muojo puun sivuutetrua keski-ikänsä . uloimmat vuosirenkaat katkeilelehtikuusi ja tammi voivat kelouvat. & H . White-Backed W oodpecker. Kaikki yksityiskohdat käyttäytymisestä , ruokailupuista jne. A. PäiiätHämeen Linnut 8: 4355. Lintumies 9: 77-84. Pienehköt oksat karisevat 1015 vuoden kuluttua ja 18-22 vuoden kuluttua kaarnakin on suureksi osaksi karissut. Sarkanen , S. Kelosta on tullut niin arvokas, että jo tutkitaan mäntyjen keinotekoistakin kelou ttamista. TIETOJA KAIVAT AAN Kiitän kaikkia, jotka ovat minulle lähettäneet valkoselkähavaintojaan. K. Päijät-Hämeessä selvitys on aloitettukin (Reinikainen 1976) , mutta myös muut alueet on saatava mukaan
Mikä saa pihkan rikastumaan kantoihin' Eräiden arveluiden mukaan mantopuu yksinkertaisesti lahoaa pihkaisen sydänpuun ympäriltä. Sitä pidetään aineenvaihdunnan sivutuotteena, jolla ei normaalitilanteessa ole juuri merkitystä . Itse asiassa runsas pihkanvuoto pidentää kyljesten kasvuaikaa , mutta estää SUOMEN LUONTO 6/78 37. Kuolleen ja muutoin lahoamiselle alttiin sydänpuun säilymiselle pihkan rikastumisella on aivan ratkaiseva merkitys. Voisi ajatella, että puu täten lääkitsee itseään ja nopeuttaa vaurion kyljestymistä. Toisten mukaan puuhun tunkeutuva vesi rikastaisi pihkan tieltään sydänpuuhun. kallussolukko erittää runsaasti pihkaa. Mutta kun puu haavoittuu, haavaan syntyvä ns. Pihkan synnystä ja merkityksestä on useitakin erilaisia selityksiä. Vaikka tällaisia sydänpuusta syntyneitä kantotappeja näkeekin siellä täällä, päinvastainen ilmiö on kuitenkin yleisempi ja myös kelojen synnyn kannalta olennaisempi: epätasaisena pari tuumaa 277. Mantopuun pihkatiehyissä pihka on juoksevaa ja kullankeltaista. vsk. denlaista solukkoa: ulompana elävä ja vettä johtava mancopuu ja sisempänä kuollut, pihkan ja erilaisten uuteaineiden kyllästämä sydiinpuu. kyllä lahosienten itiöiden ja ilman pääsyn solukoihin
. 195 1. Puiden kierccisyydcscii. oikealle, _(alaosan "pölkyt"). Yleistä kierteisyyden periaatetta on kuitenkin yhtä vaikea todistaa kuin täysin hyljätäkHn. 1953. Proc. Koska kierteisyys lisää rungon lujuutta puun rake~metta ver: rataan usein teräsvaijerun vo1s1 olettaa luonnon valinnan suosivan kierteisiä puita. Puun käyttäjä pitaa yleensä kierteisyyttä haitallisena: sahatavara kieroutuu ja puhelinpylväät kiertyvät kosteuden vaihtelujen mukaan. 58 siv. Matti 1969. 442 s. Syy ja seuraus voivat kyllä helposti hämärtyä tällaisissa tarkasteluissa, mutta kokeissa on saatu syntymään halutun suuntaista kierteisyyttä muuttamalla puiden nilakerroksen solujen suuntaa. Kun mänty kuolee, naapuripuut voivat pitää sen tyviosaa hengissä useita vuosia. Puiden pihkoiuuminen ja cervaksen synry . Kärkkä inen . Noskowiack , A .F. 1963. IUFRO 14. Mutta puun runko on jo sellaisenaan riittavan vahva; myrskyssähän puut kaatuvat useammin juurineen kuin katkeavat. Yksinkertaisin selitys puiden kierteisyyteen perustuukin jälsisolukon rakenteeseen. Yli-Vakkuri , Paavo. Tuckimuksia puiden viilisiscii elimellisiscii juuriyhceyksiscfi m finnikö1ssfi. Eri suuntaisten solunjakautumisten tuloksena havupuiden jälsisolut ovat vinoja (katso oheinen kuva selityksineen), ja syntyy kallistunutta jälsisolukkoa ja ajanmittaan kierteistä puuta. Acta Forestalia Fen nica 59.2. Erään selvityksen mukaan nuoressa puussa syyt kiertävät myötäpäivään , mutta iän mukana kierteisyys vähenee ja muuttuu lopulta vastapäiväiseksi. L. Puiden kierteisyys on askarruttanut ihmisiä suuresti; esim. Forest Producrs jo urnal 13: 266275. . Hejnowicz, Z. Goethe kirjoitti aikanaan aiheesta tutkielman. Congr. Tidskr. SUOMEN LUONTO 6178 37. Kierteisyys näkyy paitsi puuosassa, tietysti myös jällen synnyttämässä nilassa. MIKSI KELO KIERTYY. Vasemmalla on puun poikkileikkaus, jossa näkyvät vuosilustot (vanhassa männyssä niitä on satoja!). Selitykseksi on esitetty auringon kiertoa, maan pyörimistä, valon suuntaa, tuulta, maan laatua, kasvupaikan sijaintia, lumen painoa jne. sen rakenne Ja ominaisuudet. Puu . Silva Fennica 3: 30-6 1. 19 19. Maui . Yllättävää' Niukkapihkainen mantopuu on jäänyt jäljelle vahvasti pihkoittuneena ja vastustuskykyinen sydänpuu on lahonnut ennen aikojaan! KANTOKIN KASVAA Puiden juuristot ovat yhteydessä keskenään. Congr. Sp,ral gra,n ,n crees. Renvall . Proc. A . Miinchen . vahvana vaippana kova tervaspuu kiertää lahoavaa tai vallan onttoa sydäntä. 278 Puu vanhenee. Changes ,n anaromy and physiology af che cambium as relaced ro sp,ral grain deve/opmenc . pitaa siis jakautua myös sivulle päin, ei pelkästään sisäänja ulospäin . Kierteisyyden syyksi on tarjottu niin puiden perinnöllistä rakennetta kuin erilaisia ympäristötekijöitäkin. A review. vsk.. Havainroja m ännyn pak_suuskasvun loppumisesta ja puiden kelourum,scsta Inarin Lapissa. Kun Jäls1solu a (varJOStetlu) jakautuu, viereinen solu b työntyy kasvaessaan tytärsolujen väliin ja aiheutlaa jäls,solukon kiertymisen oikealle. Acta Fo restalia Fennica 11 . Mäncypuumme_ pihka voiceluöljyn raaka.aineena. Puiden kicrteisyys O lkinuo ra , Heikki 1948. VALIKOITU KIRJALLISUUSLUErrELO Kr:/ojen muodoscuminen Le'kola. Kun puu kasvaa paksuutta, jällen solukon määränkin pitää kasvaa. 195 2. Kelot ovat usein kierteisiä. Tällainen puun kuoleman jälkeen syntynyt puuaines on hyvin pihkapitoista pihkaa voi olla jopa 50 % kuivan puun painosta , joten se on hyvin lahoa kestävää . 1967. Koska jälsisolukko kasvattaa alleen puusolukkoa, myös puusta tulee vinoa; tämä ilmenee kierteisyytenä. Alareunassa jällen toiminta on lakannut ja kun uusia vuosilustoja ei enää synny, jää siihen lustokato. IUFRO 14. Sveriges Skogsv:lrdsförb . Acta Fo rescalia Fennica 60. Murto, Jaakko . Meillä on tutkittu varsin vähän mäntyjen kierteisyyttä. Mitään näistä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa kierteisyyden aiheuttajaksi. Waccr conduccion and spiral grain: Causes and cffeccs. 9: 338-35 1 .. Ko nekirjoite Helsingin Yliopiswn Metsä te kno lo gian laitokse lla. Urskogsrescen p:1 kronopar• ken Alaniisoc i Jämcland. Suorasyinen puu on kuitenkin poikkeus ja kierteiset vallitsevia. Vire, J.P. Suojamecsäkysymyksescii /. 50: 27529 1. Kannot voivat hakkuun jälkeen kyljestyä ja kasvaa paksuuttakin. Eräiden käsitysten mukaan kierteisyys vahvistuu siten, että kierteinen nila toimittaa ravintoa aina jälsisolun toiselle reunalle enemmän kuin toiselle, ja näin uudet jälsisolut ovat entisiä vinompia. Yli sata vuotta lahoamatta säilyneet tervaskannot eivät ole EteläSuomessakaan harvinaisia. Tällainen oli sekin kelohonka, jonka sisällä korpifilosofi Konsta Pylkkänen maailman arvoituksia mietiskeli. 1967. Akechielm . 1977. 1. . 9: 352-362. Solujen b Nuorena mänty on hiukan vasemmalle kierceistä, siuen suorasyistä ja vanhana puu kiertyy ylee!)sä. . 3. Miinchen
SUOMEN LUONTO 6/78 37 . Jääkauden jälkeen Keski-Euroopan aroille leviävä metsä tunki murmelit metsänrajan yläpuolelle vuoristoon. Eihän silloin olisi voinutkaan olla mitään erikoistuneita vuoristoeläimiä, sillä kaikki vuoristot olivat jään peitossa. Se on miltei hävinnyt Euroopasta, mutta Aasian aroilla sitä edelleen on. Alppimurmelin elämäntavoista kertoo tukholmalainen terveystarkastaja Kjell Olsson. Alppimurmeli on siis relikti, jäänne ajoilta, jolloin lajilla i oli laaja yhtenäinen levinneisyys6 alue Keski-Aasiasta Keski-Euroo] pan alankioalueille. murmeleista. Hän on tehnyt useita TV-elokuvia mm. Sen syntyhistoria on paljolti samanlainen kuin oman saimaannorppamme. Alppimurmeli (Marmota marmota) elää vain Alpeilla sekä parina pienempänä kamana Karpaateilla ja Pyreneillä. Myöhemmin aroille tunkeutuva metsä karkotti murmelit alankoseuduilta ja eristi vuoristojen murmelit arojen kannoista. Murmeli on hiukan majavaa pienempi jyrsijä , oravien heimon suurin edustaja Euroopassa. 279. Euraasialaisten murmelien lähisukulaiset, metsämurmeli ja keltavatsamurmeli, elävät Pohjois-Amerikassa. Uusissa oloissa arojen murmelista kehittyi uusi laji: alppimurmeli. Kjell Olsson Alppimurmeli jääkauden jäänne Alpeilla Jääkautiset ja jääkauden jälkeiset ilmastonja ympäristönmuutokset muuttivat monien lajien elinoloja, pilkkoivat niiden levinneisyysalueita, johtivat uusien lajien syntyyn ja toisien sukupuuttoon . Puuton vuoristoniitty muistuttaakin melko tavalla murmelin alkuperäistä asuinympäristöä aroa . Prahalainen paleomologi Kafka päätteli fossiilisista murmelilöydöistä, että alppimurmelin ja aromurmelin yhteiset kamamuodot olivat aroeläimiä. MURMELI JOUTUI VUORISTOON Viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana myös Keski-Eurooppa oli ajoittain aroa. Sen läheisin sukulainen aromurmeli eli bobakki (Marmota bobak) on hiukan alppimurmelia suurempi. Se elää metsänrajan ja ikuisen lumen välisellä niittyvyöhykkeellä. vsk. Se kasvaa keskimäärin 70 cm:n pituiseksi , mutta suurimmat koiraat saavuttavat 90 cm:n pituuden ja peräti yhdeksän kilon painon
Maisema muuttuu ja monien eläinja kasvilajien elinedelly1ykse1 heikkenevät. Maaltapako autioittaa tiloja Alpeillakin ja alppinii1y1 laitumet muunuvac pensaikoiksi. 280 .; _ _ ._ _ ___ ..,. ;z SUOMEN LUONTO 6/ 78 37 . vsk. Etualalla alppiruusu . Alppimurmeli on aukeitten vuorisconiittyjcn asukas. Rauhoicuksen ansioista murmelikanca on voimistunut ja istutuksin se on palau1c11u monille entisille asuinalueilleen
Siinäkin näkyy murmelin sosiaalinen luonne. Vainoaminen johtikin murmelin häviämiseen monilta alueilta. Luonnonkalenteri on toinen hyvä lahja. Metsästyksessä käytettiin muitakin menetelmiä , mm. Muutoin talvihorros on niin syvä , ettei mikään ulkoinen häiriö herätä murmelia. vsk. Mäyrän tavoin murmelikin tekee tunnelinsuun mielellään suuren kiven alle. 6 asteeseen. Nouda tai tilaa omasi, lahjoita kotimaisille ja ulkomaisille ystävillesi! Hannu Hautalan kololintukirja on aina ajankohtainen lahja-, tietoja kuvakirja. Aikaisemmin murmeleita pyydettiinkin kaivamalla ne koloistaan myöhäissyksyllä, jolloin koko yhteiskunta saatiin yhdellä kertaa. Asuinluolan lisäksi se kaivaa suuren joukon koloja ja käytäviä vain piilopaikoiksi. Missä vain murmeli näyttäytyy, siellä on jokin kolo lähellä. YHTEISKUNT AELÄIN Murmelit elävät järjestäytyneinä yhteiskuntina vuorten etelärinteillä, missä jokaisella perheryhmällä on n. Noin kymmenen metrin pituinen käytävä päättyy suunnilleen 1. 8 metrin laajuiseen pesäonteloon. Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta, ne vilistävät maanalaisiin koloihinsa ja pysyvät piilossa niin kauan kuin ilmassa tuntuu vieraita hajuja. Muut murmelit lopettavat heti puuhansa, nousevat takajaloilleen ja tähyilevät uteliaina, ja havaittuaan vihollisen kukin vuorollaan kiljahtavat. Pian vuosisadan vaihteen jälkeen luonnonystävät onnistuivat aloittamaan murmelin suojelun tietyillä alueilla, joilla metsästys kiellettiin. Murmeli nähnee vieläpä paksun sumunkin lävitse; todennäköisesti se pystyy aistimaan myös infrapunaista säteilyä. Ruumiinlämpö voi sen aikana laskea jopa + 4. Käytännöllisesti katsoen kaikki heinät ja ruohot kelpaavat, mutta erityisesti kukat SUOMEN LUONTO 6/78 37. Eikä se ole tarpeenkaan: ruokapöytä on kirjaimellisesti talonnurkalla. Erinomaisen terävä näkö ja hyvä hajuaisti paljastavat jokaisen epäilyttävän olion jo kilometrin päästä. Kun murmelit lokakuussa ryömivät koloihinsa aloittaakseen talvihorroksen, ne ensi töikseen tukkivat sisääntulokäytävän kuuden metrin matkalta maalla, kivillä ja ·heinällä, jotta sekä kylmyys että pedot pysy1S1vät ulkopuolella. O Tämän numeron välissä on tilillepanokortti. Yhteiskunnan sisäisiä tilapäisiä rajaloukkauksia ei sen sijaan selvitellä vihollisuuksin . T AL VIHORROS Elokuussa murmelit alkavat kerätä heinää ja ruohoa, jotka asetetaan kuivumaan ja kuljetetaan sitten pesäkoloihin lähestyvää talvihorrosta varten. Horroksessa hengitys ja muut elintoiminnat hidastuvat. Erityisen haluttua oli murmelin rasva, jota käytettiin lääkkeenä kotihoidossa monenlaisiin vaivoihin. 1 500-2 000 m 2 :n " tontti" ja oma tunneliverkostonsa. Talviasunnossa jokin sivukäytävä toimii käymälänä . Pesäkolo on tavallisesti kolmen metrin syvyydessä. Pesueessa on tavallisesti 45 poikasta. Toimet ovatkin johtaneet nopeasti elinvoimaisiin murmelikantoihin. Samalla kun tilaat Suomen Luonnon, voit liittyä myös yhdistykseen. Ellet, katso s. LISÄÄNTYMINEN Lumen sulaessa huhtikuussa murmelit heräävät 67 kuukautta kestäneestä talvihorroksestaan . Se on eristetty runsaalla kuivalla heinällä . Muutaman viikon välein murmelit heräävät tyhjentääkseen peräsuolensa ja rakkonsa . Murmeleita on myös istutettu alueille, joilta ne ovat hävinneet. viritettiin ansoja murmeleiden käytäviin. Lisää saat liitosta ja myymälöistä. Murmelit pitävät hyvää huolta myös hygieniasta. Kiiman jälkeen naaras torjuu lähentelevät koiraat kiukkuisin puremin. Keskipäivän aikaan murmelit viettävät siestaa ja painautuvat litteäksi lämpimälle kivelle tai paljaalle maanpinnalle. Naaras ei saa uusia poikasia ennenkuin ne kahden vuoden kuluttua lähtevät pesästä. 0orma Luhdan kurkikirjan toteuttaminen on lykkääntynyt.) Joko olet jäsen jossakin luonnonsuojeluyhdistyksessä. 281. Kesäaikaan ne asuvat yksittäin tai pareittain erityisissä kesäkoloissa , joissa on 1-4 metriä pitkiä käytäviä ja sivukäytäviä sekä varauloskäytäviä. Naaras kantaa 33-34 vuorokautta, ja jo kesä-heinäkuun vaihteessa pienet poikaset näyttäytyvät ensi kerran pesäkolon suulla. 295 . Jos vieras murmeli tunkeutuu reviirille, se karkoitetaan kiireesti. Vasta kaksivuotiaina ne ovat täysiikäisiä. ovat suosiossa ja ne syödään ensin. Murmelit ovat nyt erinomaisen lihavia, mutta vararavinnon pitääkin riittää yli puoleksi vuodeksi ilman täydennyksiä. Murmelin aikaisempaa laajaa levinneisyyttä ei ole voitu palauttaa, mutta lajin tulevaisuus on nyt turvattu. KOLONTEKIJÄ Murmelit asuvat joskus kallionkoloissa, mutta tavallisimmin ne kaivavat itse kolonsa . Alkaa kiima-aika. Levätessään ja syödessäänkin ne ovat aina valppaita. Saat kalenteritkin heti mukaasi . Villikaniinin tavoin murmeli syö ruohon edestään siististi puoliympyrän muotoiselta alueelta. Käytä sitä tilauksen uudistamiseen! O Helsingissä, Turussa ja Oulussa on kätevintä maksaa suoraan Tuen myymälään. Suurimman osan päivästä murmelit viettävät syöden ja !epäillen, eivätkä ne mielellään poistu muutamaa sataa metriä kauemmaksi pesästä. Naaras on valmis pariutumaan kaikkien halukkaiden koiraiden kanssa kenties siksi , että sen kiima kestää vain 8-12 tuntia. Ulkonakin niillä on aina omat erityiset ulostuspaikkansa. O Suomen Luonto on hyvä joululahja seuraavan numeron välissä on lahjakortti. Jos perivihollinen kettu , kotka tai ihminen lähestyy , yhteisön valppain asukki päästää terävän varoitusvihellyksen
Tämän vaaran välttämiseksi tuomme ulkomaisen materiaalin pääasiassa siemenenä. Niiden itiöt leviävät tuulen mukana ja löytävät täältä kumppaninsa; näin lienee meille tullut mm. Mutta ongelmia siitä tuskin koituu. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat vielä keinotekoiset mutaatiot ja muut perintöaineksen manipulaatiot . Esimerkiksi lehtikuusi menestyy pohjoisimmassakin Suomessa, missä siitä voi tulla jopa tärkeä metsäpuu. Mitkä. Se on hyvin samantapainen kuin nykyisetkin. Kiintoisia ovat sienet, jotka elävät yhteiselämää puiden juurien kanssa. Muutenkin jalostajan on käytettävä hyväkseen ekologista ja kasvimaantieteellistä tietoa. 282 Millainen on tulevaisuuden metsä· jalostajan unelmissa , esimerkiksi moninaiskå"ytön kannalta . Eräs vastaus on, että jääkaudesta on kulunut kovin lyhyt aika; kaikki oloissamme viihtyvät puulajit eivät ole vielä ehtineet meille palata. Keinoista ensimmäinen on valinta, oikean puulajin , oikean alkuperän, oikean metsikön ja oikean yksilön valinta. Miksi meillä" kuitenkin kokeillaan myös ulkomaisilla puulajeilla. pistokkaiden avulla on vielä kaukana käytännön metsätaloudesta. Pohjois-Amerikan länsirannikon contortaeli murraymänty tulee toimeen tiiviillä savimailla , joilla kotoiset puulajimme kasvavat huonosti. SUOMEN LUONTO 6/ 78 37. Myös makedonianeli peucemänty ja serbiankuusi kasvavat meillä erinomaisesti, joten jalostaja voi halutessaan jouduttaa niiden leviämistä meille. On kuitenkin muistettava, että m yös ' ' moninaiskäyttöpuiden' ' valinnassa on suosittava kotimaista alkuperää; tiedetään esimerkiksi se, että etelämpää tuodut saman lajin yksilöt talvehtivat toisin ja ovat sen vuoksi alttiimpia mm . Teuvo Suominen Haastateltavana Max Hagman Mihin pyrkii metsänj alostaj a. Kasvullinen monistus esim. Muidenkin maanosien puita kannattaa kokeilla erikoistarkoituksiin . Muuten olemme toistaiseksi tyytyneet kotimaiseen perintöainekseen. Suorat puurivit, monokulttuuri, tuholaisille altistettu ja kovan tekniikan alistama metsä, jossa on sijaa vain rotupuille. Esimerkiksi kaupunkimetsien hoidossa niitä voidaan käyttaa mm . Ensimmäisen vaiheen valintaperusteina ovat ulkoiset ominaisuudet, toisessa vaiheessa on käytettävissä jo tuloksiakin. Menneinä aikoina tuonti oli umpimähkäistä ja vahinkoja sattui. vsk.. Huoli ulottuu syvemmälle kuin kauneuden katoamiseen ja moninaiskäytön menetykseen: viljelykasvien liiallinen "kesyttäminen" on johtanut vakaviin ekologisiin häiriöihin, pakottanut lisäämään myrkkyjä, vettä ja lannoitteita. Professori Max Hagman on Metsäntutkimuslaitoksen jalostusosaston es1m1es. Edullisia puita lisätään pääasiassa siemenestä. Tuoton lisäys on pitänyt maksaa liian kalliisti. Metsänjalostaja rauhoittaa: ainakin jalostuksen osalta kysymys on lähinnä valinnasta, joka pohjaa vanhaan kokemukseen ja uuteen tietoon; kotimaisiin puulajeihin luotetaan, moninaiskäyttö muistetaan ja sekapuusto säilytetään. Moninaiskäyttöajattelu on lisännyt vieraiden puiden käyttöarvoa. sienestäjien arvostama lehtikuusentatti. Päähuomiomme kohdistuu kotimaisiin lajeihin , tavallisimpiin metsäpuihimme . Se on kestävä versoruostetta vastaan . Jalostaja koettaa parantaa metsäpuiden tuottoa, laatua ja kestävyyttä. Myös risteytys kuuluu jalostajan menetelmiin ; esimerkiksi nopeakasvuinen hybridihaapa on kotimaisen ja kanadalaisen risteytys. Vieraiden puulajien kasvupaikoilta on löytynyt muitakin maallemme uusia sienilajeja. Luonnonsuojelija näkee painajaista tulevaisuuden talousmetsästä ja taistelee kynsin hampain kaikkea sitä vastaan, jota hän pitää oikotienä puupeltoon. ovat metsä"njalostajan päå"mäå"rä"t ja keinot. Olemme pian siirtymässä seuraavaan, sekundaarivaiheeseen, jossa valinta suoritetaan jo kerran valituista. Pahasti saastuneilla alueilla voidaan muiden keinojen loppuessa kasvattaa saasteenkestäviä puulajeja. myyrätuhoille. Ulkoasultaan ja käytöltään metsät tulevat säilymään nykyisellään . Sitä voisimme viljellä ehkä tuhannen hehtaarin alueella. koristepuina. Tämä primaarivaihe suontetaan suoraan luonnossa. Tuleeko vieraiden puulajien mukana meille kutsumattomia vieraita, kuten tuholaisia. Se osoittaa, että ilmassa on itiöitä etsimassa isäntäkasvia. Douglaskuustakin voitaisiin kenties ajatella kaikkein parhailla maillamme, se on kaunis puu ja sen puuaines on arvokasta
Puiden tuholaiskestävyys vaihtelee ja jalostaja valikoi kestäviä. Jalostus on pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista työtä, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Mutta jos perintöaines on vaihtelevaa, luonto itse torjuu tuhot kehittämällä vastustuskykyä. Maatalouspuolclla on havaittu, ettå. Käsityksemme mukaan jo 30-40 puuhun mahtuu koko luontainen perintöaines. Vieraita puulajeja kokeillaan vain erityistarkoituksiin. Nykyinen menettelymme perustuu kerättyyn tai viljeltyyn siemeneen , eikä tätä riskiä ole. Kuva on Tuusulan Ruotsinkylästä. Amerikkalainen contorta-mänty voi olla edullinen tiiviillä savimailla. Italiasta on hyvä esimerkki; sienitauti tuhosi laajalti poppelimetsiä, joiden perinnöllinen pohja oli kapea . perinnöllisesti täysin toistensa kaltaisia puuyksilöitä . Ne olivat klooneja, SUOMEN LUONTO 6 /78 37. Kapeapohjaisuutta onkin varottava. Puhutaan " tyydyttävästä kenttäkestävyydestä ' ' ja tieE ] detään, että tuholaiset tarjoavat jalostajalle yhä uusia haasteita. Viljelmun kuuluu tavallisesti paljon useampia puita. vsk . tustajana on ilmasto, esimerkiksi hallanvaara. Asetelma on toinen, kun vasContorta-männyn kävyt aukeavat vasta kulon kuumuudessa. Jos vastustajana on hyönteinen, mikrobi tai muu elävä olento, hän ei kuitenkaan pyri täydelliseen vastustuskykyyn, koska myös tuholainen pystyy muuntautumaan . Silloinkin säästämme emopuut ja emometsiköt, joten huonot kloonit voidaan vaihtaa parempiin . Energian hinnannousu uhkaa katkaista tämän tien. Nyrkki'så"äntönä pidetfän , ettå· vastustuskyky tuhoja vastaan vå"henee, jos perintöainesta yksipuolistetaan. Se muodostaakin kotiseudullaan puhtaita metsiköitä entisillä paloalueilla. Niitä vastaan voidaan kehittää jopa klooneja, äärimmäisen kapeapohjaisia kantoja. Hän koettaa vain luoda entisen tilalle uuden, ihmiselle edullisemman tasapainon, jossa tuhoja on vähemmän. tuottoisat jalosteet vaativat runsaasti typpeå· ja muita energiaa vaativia lannoitteita. Mitä tavoitteita jalostajalla on metså"tuhojen torjunnassa. Eikö ole vaarallista, että jalostaja korvaa luonnon moninaisuuden harvoilla jalosteilla. Lähtömateriaalimme perintöaines on tavattoman laajapohjaista ja tuulen tuoma siitepöly lisää vielä vaihtelua. Se ei muuntele ja silloin voidaan tavoitella täydellistäkin kestävyyttä. Sama koskee myös ihmisen aiheuttamia saastetuhoja. Ruotsinkylän metsänjalostusasema on petustettu 1948. Jos meillä joskus mennään kloonilinjalle , esimerkiksi kuusen pistokasviljelyyn , tulemme käyttämään muutamien kymmenien erilaisten kloonien sekoituksia. Miten on 283
Suomessa tämä työ on kuitenkin vasta alkuasteella. Alamme tietää, mistä tuodut lajit voivat menestyä meillä paremmin kuin kotoiset lajimme. Nyt on meneillään toinen valtakunnallinen metsänjalostusohjelma, 1976-86. Tänä vuonna niiltä kerättiin jo tuhat kiloa siemeniä eli kolmannes vuotuisesta määrästä. D SUOMEN LUONTO6/78 37 . Meillä on vuosisatainen kokemus siitä, mikä meillä menestyy; ilmastommehan vaatii puilta paljon. Henkilökuntaa on nyt syksyllä yhteensä viitisenkymmentä, kun mukaan luetaan kahden varsinaisen jalostusaseman ja Helsingin keskusorganisaation ihmiset. Pian PohjoisAmerikan löytämisen jälkeen sieltä tuotiin puita Eurooppaan, esimerkiksi valeakaasiaa Unkarin ja Ukrainan arojen metsittämiseksi . Sitten oli taas hiljaisempaa. Tästä voidaan laskea kuutiokasvun lisäys. Nyt kiinnostus taas lisääntyy ja unohduksiin jääneitä asioita nostetaan uusina esiin. Talvella työvoimaa on vähemmän, kesällä tarvitaan enemmän. Metsänjalostaja ei pyri lantaa vaativiin " peltokasveihin " vaan voi jopa tavoitella vaatimattomia jalosteita, jotka tyytyvät niukkoihin ravinteisiin. Aasiasta tuotu teak kasvaa nyt Afrikassakin, samoin Australiasta tuodut monet Eucalyptus-1ajit , joista on tullut tärkeitä metsäpuita muuallakin. on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde. Jo 1700-luvun lopulla Turun Akatemian professori Pietari Kalm toi meille vieraita puita; niistä kai jokunen on vieläkin hengissä. On näyttöä siitä, että nykyisin menetelmin voidaan lisätä puiden pituuskasvua 12-16 % . LänsiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan menemme etenkin oppimaan. Itä-Euroopassa on aloitettu myöhemmin ja siksi voimme tarjota heille kokemuksiamme. Mikä" on metsä"njalostuksen merkitys koko maailmassa. lehtikuusesta. vsk.. Etelä-Amerikan eteläpäähän ja Uuden Seelannin eteläsaarille, siis ilmastoamme vastaaville alueille. Olemme saaneet 1970-luvulla varoja retkikuntiin . Nyt se suorittaa tiettyjä alan osatehtäviä. Edesmennyt prof. on metsä"njalostuksen kå"ytå"nnöllinen merkitys ja laajuus Suomessa. Mutta eihän luonto kaikkea kestä, järkevät biologit tietävät toki rajansa. Kymmenen vuoden kuluttua mäntyä koskeva prosenttiluku on jo korkea . Siemeniä olemme jakaneet 3 000 erää kaikkialle maailmaan. Jalostusosasto on metsäntutkimuslaitoksen yksi osasto; se on nuori, perustettu vasta 1970luvulla. Uusi innostus alkoi 1920-luvulla, mutta sen tyrehdyttivät ilmastollisesti pahat vuodet 1939-44, jolloin tuotuja lajeja kuoli . Sarvas puhui kuitenkin osuvasti perustutkimuksen puolesta sanoessaan, että soveltaminen loppuu, kun perusteet loppuvat. Kun Euraasian manner on suuri , jalostajan mahdollisuudet ovat todella suuret. 284 Miten metsä"njalostus on tullut Suomeen. Asemia voi siis sanoa olevan kaksi ja puoli. Kalmin jälkeen kiinnostus oli taas vähäisempää, kunnes 1800luvun lopulla meillä kiinnostuttiin Venäjän puulajeista, mm . Meillä on pohjoismainen Arboretum-komitea ja muutakin dendrologista yhteistyötä. Onneksi saamme toimia varsin itsenäisesti ja ryhtyä etsimään aina sitä tietoa, mitä kulloinkin tarvitaan. Punkaharjulla on toinen asema ja Kolarissa kolmas , jolle kuuluu jalostuksen lisäksi muitakin tehtäviä. Se riippuu paikasta. Trooppisten ja subtrooppisten puiden siirto on ollut hyvin merkittävää; esim. Siihen kuuluu myös alan perustutkimuksesta huolehtiminen, muidenkin kuin metsäpuiden tutkiminen. Millainen on Suomen metså·njaloscusorganisaatio. Suotuisammissa ilmasto-oloissa kierto on nopeampaa ja tuloksia saadaan nopeammin. Jalostus etenee kasvisukupolvittain. Millaista on pohjoismainen yhteistyö. Edellinen oli 1966-76. Kumipuun siirtäminen EteläAmerikasta Kaakkois-Aasiaan on siirtoistutuksen klassinen esimerkki; siitä on tullut tärkeä viljelykasvi. Tähän asti noin kolmannes taimitarhasiemenestä on ollut valittua, mutta nyt alkavat siemenviljelmätkin tuottaa. Syksyllä 1976 teimme retken Koreaan ja samaan aikaan meni muita retkikuntia mm. Mikå. Lisäksi meillä on Metsänjalostussäätiö, joka perustettiin 1940luvulla käynnistämään jalostustoimintaa. Tällainen aaltoiluhan on ominaista kaikelle ihmistoiminnalle. Meillä on näet alan valtakunnallinen kokonaisohjelma, jonka puitteissa kukin osapuoli huolehtii juuri sille sopivista tehtävistä. Saimme siemeniä hyvin tunnetuista olosuhteista käytettäväksi viljelyyn ja jalostukseen, ainakin koristepuiksi, mutta ehkä metsäpuiksi . Mikå. Meneekö suomalainen metså•njalostaja alan kansainvåiisiin kokouksiin oppia antamaan vai saamaan. Se on sopeutunut täysin uusiin olosuhteisiin siitäkin huolimatta, että sen viljely on klooniviljelyä, joka perustuu vain muutamiin puu yksilöihin. trooppisessa Afrikassa ei ole alkujaan ollut mäntyjä, mutta nyt useita lajeja kasvaa siellä jopa villiintyneinä. Metsänjalostus ja metsänviljely kuuluvat kiinteästi yhteen; kun metsäpuista on tullut viljelykasveja, niitä on alettu jalostaa kuten muitakin kasveja, siirtää uusille kasvupaikoille jne. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on soveltamiskelpoisen tiedon etsiminen. Jo 60-80 % kuusenviljelystämme perustuu jonkinasteisesti valittuun siemeneen. metsfipuolella. Ilmapiiri siellä on jalostukselle myönteinen; järjestelmäänhän kuuluu kiinteästi ajattelutapa, että ihminen on luomakunnan herra. Aikaisemmin jalostuksesta huolehti metsänhoidon osasto, johon tämäkin Ruotsinkylän 1948 perustettu asema ennen kuului . Männyn kohdalla tilanne muuttuu nopeasti. Hänellä ja muilla Linnen hengenheimolaisilla oli täysin modernit tavoitteet, uusien hyötykasvien löytäminen
Kummastakaan ei vuoden aikana tehty mitään päätöksiä, mutta voimayhtiöiden hivutustaktiikka on jatkuvasti vaikeuttanut allasalueiden väestön elämää. ja suden rahoitus lakkautettiin 1. Pohjoisimpien kuntien vesien jako olisi merkinnyt saamelaisten viimeistenkin perinteisten oikeuksien menetystä. Kun tilanne vuoden 19 76 lopulla oli jäänyt jokseenkin avoimeksi Tampereen Verkatehtaan rakennushiscroiallisesti arvokkaiden rakennusten purkamiskiistassa, otti yhtiö asian omiin käsiinsä ja rakennusten purkaminen suoritettiin yht' äkkisesti ilman ennakkovaroitusta muutamassa päivässä. Vesirakennushankkeista olivat jatkuvasti ajankohtaisia Siuruan ja Vuotoksen tekoaltaiden rakentaminen . Ahma rauhoitettiin ensi kertaa muualla paitsi poronhoitoalueella, mutta lajiahan ei juuri tavata poronhoitoalueen ulkopuolella. Loviisa I reaktorin koekäyttö alkoi vuoden lopulla, ja kolmen muun reaktorin rakentaminen jatkui (Loviisa II ja Olkiluoto I ja II). Vuoden aikana valmistuivat monilla alueilla seutukaavaliittojen suojeluja virkistysvaihekaavat sekä vesihallituksen toimesta vesien käytön kokonaissuunnitelmia. Muita ympäristönsuojeluaiheita vuoden aikana olivat kolmen pohjoisemman kunnan alueella toimeenpantavaksi ehdotettu vesialueiden jako, Tampereen Verkatehtaan rakennusten purku sekä loppukesällä tietenkin vesakkomyrkytykset. Järvenpään seminaari oli tarkoitettu lähinnä jokamies-vastaavien koulutustilaisuudeksi . vsk. 3. Uutta petoasetusta voidaan pitää uhkaavana takaiskuna maamme suurpetokantoien rippeiden säilyttämispyrkimyksille. Kotkannevan, Repoveden , Mikkelinsaarten , Naarajoen, Koivusuon ja Tammisaaren saariston alueet. Vesakkolentomyrkytyksiä suoritettiin n. Kolmisenkymmentä osanottajaa kuuli kaikkiaan 11 asiantuntija-alustusta jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä aiheista. 30 000 ha eikä eräistä maaja metsätalousministeriön lupauksista huolimatta saatu aikaan mitään rajoituksia tälle toiminnalle. Tässä mielessä näsuOMEN LUONTO 6/78 37. 1. Erityisesti kansallispuistokomitean mietintö sai aikaan valtaisan, tunnepitoisen keskusteluryöpyn , joka jatkui koko vuoden jälkimmäisen puoliskon. väliseksi ajaksi itärajan kunnissa Kuhmosta Kiteelle. 9. kyvästi olivat julkisuudessa mm. Vesakkomyrkkyjen lentolevitys herättikin entistä laajempaa arvostelua ja huolestumista etenkin myrkytysten kohteina olevilla paikkakunnilla. Lääkintöhallitus myönsi keväällä käyttöluvan alfakloraloosi-valmisteelle rauhoittamattomien lintujen hävittämiseen. Neuvotteluja 1000 MW:n ydinvoimalan rakentamisesta joko Loviisaan aiemmin aiottuien kahden reaktorin sijaan taikka pääkaupunkiseudulle käytiin neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa. Energian tuotannon ympäristövaikutukset olivat vuoden aikana useasti esillä. Perusteena käytettiin lähinnä ns. Repoveden , Mikkelinsaarten ja Koivusuon tapauksissa). Vuoden aikana valmistuivat kansallispuistokomitean m1et1ntb, maaja metsätalousministeriön soidensuojelutyöryhmän laatima soidensuojelun perusohjelma sekä maaja metsätalousministeriön suojeluvesityöryhmän esitys erityistä suojelua vaativista vesialueista. 1978 HYVÄKSYTTY TOIMINTAKERTOMUS: 1. Huolimatta lukuisten luonnonsuojelun ja riistanhoidonkin asiantuntijoiden vastalauseista ei lääkintöhallitus sen paremmin kuin maaja metsätalousministeriökään suostunut muuttamaan kantaansa alfakloraloosin käytöstä. Suomen luonnonsuojeluliitto Vuosi 1977 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 1977 tulee jäämään historiaan ''suojelusuunnitelmien suurena vuotena '' . 5. 31. Tilannetta kärjistivät maamme ympäristönsuojelun hallinnon ja lainsäädännön puutteellisuudet ja kyvyttömyys reagoida riittävällä nopeudella esitettyihin haasteisiin. Projektin toimintamuodoksi kitey285. Syksyllä maaja metsätalousministeriö antoi yllättäen uuden petoasetuksen , jonka nojalla karhun metsästys alkaa poronhoitoalueella jo 1. TOIMINTA VUODEN PÄÄTEEMAT 1. Jälleen kerran jouduttiin vastakkaisasetteluun sen peruskysymyksen kanssa miten paljon yhteiskunnalla on korvaamattomien luonnonarvojen säilyttämiseksi oikeus puuttua yksityisten maanomistajien oikeuksiin hyödyntää omaisuuttaan. Järvenpäässä pidetyssä seminaarissa sekä kevätliittokokouksen projektivaliokunnassa. Esko Joucsamo KEV Ä TLIIITOKOKOUKSESSA 18.-19. Myös Pohjois-Karjalan Ruunaan koskien ja Keski-Suomen vielä vapaina virtaavien koskien valjastaminen nostettiin energiapulan varjolla entistä voimallisemmin esiin , mutta ratkaisevia päätöksiä ei kuluneen vuoden aikana tehty. Jätehuoltolakiesitys, samoinkuin metsänparannuslain 2 §: n uudistaminen , olivat juuttuneet eduskuntaan. Osa näistä '' aavistustoimenpiteistä ' ' (hakkuita, ojituksia, rakennushankkeita ym .) iski kipeästi alueiden suojeluarvoon ja ehti aiheuttaa varsin huomattavia vaurioita alueiden luonnolle (esim . Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Jokamies -projektin päätavoitteet lyötiin lukkoon 5.-6. Päävastuu suojelusuunnitelmien puolustamisesta jäi yllättäen vapaaehtoisille luonnonsuojelujärjestöille sekä joillekin asiaan vihkiytyneille toimittajille . Sisäasiainministeriössä oli valmisteilla ilmansuojelulakiehdotuksen II versio jota yritettiin vauhdittaa syyskuussa järjestetyllä ilmansuojelukampanjalla sekä alustava ehdotus laiksi maankäytön suunnittelusta ja rakentamislaiksi. Suurta huomiota saivat osakseen tapaukset, joissa erilaiset luontoa rajusti muuttavat toimenpiteet uhkasivat heti alkuunsa tehdä tyhjäksi suojelusuunnitelmat. vahinkolintujen (varis, harmaalokki) oletettua lisääntymistä sekä niiden aiheuttamia hygienisiä ja riistanhoidollisia haittoja. Lakiesitys ei saavuttanut eduskunnassa riittävää yksimielisyyttä ja hallitus vetikin sen pois eduskuntakäsittelystä. 2. Myös näistä virisi maakunnissa vilkasta keskustelua. Pääosa komiteoiden ja työryhmien jäsenistä ei ollut halukas julkiseen keskusteluun esittivätpä eräät kansallispuistokomitean jäsenet suorastaan yksimielisesti jätetyn mietinnön vastaisia lausuntoJa. Maaja metsätalousministeriössä valmistui ehdotus luonnonsuojelulain osittaisuudistukseksi , joka käsitti eläinja kasvilajien suojelua sekä ulkomainontaa koskevat lain kohdat. Puutteellinen ehdotus sai kuitenkin tylyn vastaanoton ja niinpä lain uudistaminen lykättiin seuraavalle vuodelle. 3. Lainsäädännön ja hallinnon alalla ei tapahtunut juuri mitään edistystä
9 . Pienoista painottumista tapahtui lokakuun alkupuolella , jolloin vietettiin projektin tempausviikkoa 3.-9. Alueellinen ympäristön muutosten kartoitustyö ja jokamiehen oikeuksien loukkaustapausten selvittely ei toimintavuonna lähtenyt vielä käyntiin. S. Helsingissä kosteikkojen suojeluillan , joka keräsi Metsätalon suuren luentosalin ääriään myöten täyteen innostunutta yleisöä. 12. Liiton toimesta toimitettiin yhdistysten käyttöön paperille painettuja luontopolun '' käpytunnuksia' ' . kohta 7 . Keräsen ja K. 8. Liiton edustaja oli kuultavana maastoliikennelain valmisteluvaiheessa toukokuussa eduskunnan liikennevaliokunnassa. Kansallispuistor Kansallispuistokomitean 20. Lukuisilla kirjelmillä ja julkilausumilla (kts. Tilaisuudessa puhuivat apulaisluonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen sekä toiminnanjohtaja Esko Joutsamo ja muuna ohjelmana nähtiin Kari Soverin ja Seppo Keräsen diasarja kosteikkojen eläm ästä ja Suofilmi . Jäsenjärjestöt järjestivät lukuisia kosteikkojen suojeluun liittyviä yleisötilaisuuksia ja retkiä sekä pyrkivät edistäm ään rauhoitustoimintaa; Liitto järjesti 18. järjestämään neuvottelutilaisuuteen , jossa eri intressipiirien toimesta kartoitettiin tarvittavia toimenpiteitä suunnittelurauhan aikaansaamiseksi kunnes menettelytavat mietinnön toteuttamistavoista on maaja metsätalousministeriön toimesta selvitetty . 3. Valtiosääntöuudistuksen yhteydessä liitto on ottanut tavoitteekseen kansalaisten oikeuden puhtaaseen ja vapaaseen luontoon saamisen yhdeksi perusoikeudeksi . Valtakunnallisesti merkittävistä kosteikoista olivat Parikkalan Siikalahti ja Forssan Koijärvi vuoden aikana näkyvästi julkisuudessa molempia uhkaavien kuivatushankkeiden vuoksi. Syysliittokokouksen yhteydessä järjestettiin aiheesta paneelikeskustelu (kts. 1.) . Monet paikallisyhdistykset järjestivät omilla alueillaan kansallispuistoja käsitteleviä tilaisuuksia ja yhdistysten jäsenet osallistuivat lehtien palstoilla käytävii n keskusteluihin . Laki moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytöstä tuli voimaan 1. Aihetta käsiteltiin toistuvasti m yös liiton lehdissä. Paikallisyhdistykset toimivat useissa tapauksissa yhteistyössä Suomen Ladun paikallisjärjestöjen tai kuntien kanssa. Kuopiossa käytiin Tillikkajärvellä, Imatralla Kyläniemessä, Porissa Haapakeitaalla, Orivedellä Siitaman suolla , Sodankylässä 286 Värriöllä, Turussa Kontolanrahkalla ja Vammalassa Pääjärvellä. 6. Liitto osallistui aktiivisesti kummankin alueen puolustamiseen . Osa luontopoluista on jo vakiinnuttanut asemansa koulujen opetuskäytössä . Projektin valistustoimintaa palvelemaan tuotettiin vuoden aikana jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevä esitelehtinen (50 000 kpl) , värillinen kampanjajuliste (1 000 kpl), kankainen hihaja reppumerkki sekä uusittu Luontopolkuopas. kohta 10.) pyrittiin liiton taholta korostamaan mietinnön suurta m erkitystä, vaatimaan komitean esitysten toteuttamista sekä oikaisemaan asiasta esitettyjä vääriä tietoja ja käsityksiä . Valistustyötä varten valmistettiin kosteikko-taitelehtinen (20 000 kpl) ja kosteikkonäyttely. Tätä silmälläpitäen valmisteltiin vuoden aikana jokamies-julistus, joka sai lopullisen muotonsa syysliittokokouksessa. Liiton omat lehdet, Suomen Luonto ja Luonnonsuojeluväki , käsittelivät jokamies-teemaa useissa artikkeleissa. 1977 . LiiSUOMEN LUONTO 6/78 37 . Luontopolku toimintaa harrastettiin noin 12 paikkakunnalla. Laki saattaa moottoriajoneuvojen maastokäytön maanomistajan luvasta riippuvaiseksi ja antaa lääninhallituksille mahdollisuuden asettaa paikallisia tai ajallisia rajoituksia maastoajolle. Pertti Rassin esitelmä maamme hienoimmista lintuvesistä sekä Pertti Kalinaisen esitys Satakunnan kosteikoista. Toiminnanjohtaja Joutsamo osallistui liiton edustajana ministeri Virolaisen 8. Vuoden aikana oli vireillä kaksi jokamiehenoikeuksien kannalta tärkeää lainsäädäntötyötä; maastoliikennelaki ja valtiosääntöuudistus. Espoon Laajalahdelle , missä paikallisena oppaana ja asiantuntijana toimi fil.lis. Liiton järjestämä retki suuntautui Porkkalan suunnitellulle kansallispuistoalueelle. Kosceikkojen suojelu Edellisen vuoden soidensuojel uteemaa laajennettiin muitakin kosteikkoalueita koskevaksi . julkistaman mietinnön tukeminen muodosti merkittävän työsaran vuoden jälkipuoliskon aikana sekä keskusjärjestöettä paikallistasolla. Televisio valmisti aiheesta tietoiskuja ja jokamies-teema oli esillä myös radiossa ja aikakauslehdistössä monissa yhteyksissä. Tilaisuudessa kuultiin fil.kand. Järjestöjen puheenvuorot käyttivät toiminnanjohtaja Esko Joutsamo ja pääsihteeri Mauri Rautkari . Sadesään pahasti häiritsemälle retkelle osallistui kolmisenkym mentä henkeä . Otaniemen ympäristöseuran valmistama Jokamies -näyttely kiersi eri puolilla maata liiton paikallisyhdistyksissä . tyi valistustyö , vaikuttaminen lainsäädäntöön, yhdistysten järjestämät yleisötilaisuudet ja retket, alueellinen kartoitustyö, luontopolut sekä kansallispuistokom itean mietinnön ja suojeluja virki~tysvaihekaavojen seurantaan liittyvä toiminta. Kansallispuistokysymystä käsiteltiin Riihimäen järjestöpäivillä 17 . Kesäksi valmistettiin kuusi erillistä kiertoartikkelia lehdistölle ja ne saivat varsin suopean vastaanoton ja laajan levikin . 2. 10. Liiton järjestämä kosteikkoretki suuntautui 1 10. 5. Paikallisyhdistykset järjestivät vuoden m ittaan kymmeniä yleisötilaisuuksia ja retkiä jokamies-teeman merkeissä . vsk.. Hei kki Wuorenrinne . 10. 1. 1. Suomen Luonnossa 45 / 77 julkaistiin tiivistelmä komitean esityksistä ja siitä otettiin myöhemmin eripainos maaja metsätalousministeriön sekä liiton omaan käyttöön . 11 . Liitto osallistui yhtenä järjestäjänä Porissa 7. Vuoden 1978 puolella julistuksen allekirjoittajiksi on tarkoitus koota joukko luonnon käyttäjäjärjestöjä , minkä jälkeen se luovutetaan valtioneuvostolle. Soverin valokuvanäyttelyn avajaisten yhteydessä pidettyyn kosteikkojen suojeluiltaan . Suomen Luonto 3 / 77 julkaistiin kosteikkoteemanumerona. Näyttely kiersi maata eri paikallisyhdistysten liittäessä siihen omaa paikallista kosteikkoaineistoaan . Liiton antama perusteellinen lausun to kansallispuistokomitean m1etmnostä julkistettiin toimistossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa 4 . Retkien erityiskohteina olivat tällöin uudet ehdotetut kansallispuistoalueet tai muut suojelualueet
Riihimäen järjestöpäivillä 17. 2. Luonnonharrastajien lomakurssit järjestettiin yhteistyössä Kansanvalistusseuran kanssa 17 .-20 . Asiantuntijana oli paikalla dos. l . Ulkojäsenten lukumäärä oli vuoden lopussa 43 . Liiton ulkojäseniksi hyväksyttiin syysliittokokouksessa Suomen Kristillisen Liiton Nuoret ry , Suomen luonnonvalokuvaajat ja liiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto ry. Tilausmaksu oli kotimaassa ja Pohjoismaissa 30 mk , ulkomaille 35 mk . KantaHämeen) luonnonsuojeluyhdistys ja Vammalan ympäristöpoliittinen yhdistys erosivat vuoden aikana liiton suorasta jäsenyydestä. Samoin sitä käytettiin liiton suorassa jäsenhankinnassa toimittamalla esitettä erilaisiin yleisötilaisuuksiin, lähettämällä se luonnonsuojelusta tiedustelleille henkilöille jne. 10. Luonnonsuojeluväki postitettiin kaikille jäsenjärjestöjen henkilöjäsenille. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö n hallituksessa liiton edustajina ovat olleet Harri Dahlström ja Teuvo Suominen . oli järjestösihteeri Terho Poutanen ja Koij ärven suojelua käsittelevässä neuvottelukokouksessa 12 . 287. Liiton julkaisuissa on raportoitu näiden projektien tapahtumista. JÄRJESTÖTOIMINTA Kevätliittokokouksessa Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri (syksystä lähtien Lounais-Suomen luonnonsuojelupiiri) hyväksyttiin liiton jäseneksi seitsemäntenä luonnonsuojelupiirinä . Lehti sai tiedonjulkistamisen kohdeapurahan poronumeroa varten (3 000 ml<;) . Kirja valmistui marraskuun alussa ja l . Tilaajamäärä kasvoi edelleen noin tuhannella; vuoden lopusssa tilattu levikki oli noin 17 000. JÄSENTIEDOTUS SEKÄ MUU TIEDOTUSJA V ALISTUSTOIMINT A Liiton järjestölehden luonnonsuojeluväen 3. Syysliittokokous myönsi eron toimintansa lopettavalle henkilöjäsenyyteen perustuneelle Luonto-Liitolle , joka organisaatiomuutoksensa ajan esiintyi Suomen nuoret luonnonsuojelijat -nimisenä. Kiinteää yhteistyö tä on luonnollisesti harjoitettu Luonto-Liiton ja Naturoch miljövårdin kanssa. Lehden päätoimittajana toimi edelleen Teuvo Suominen , toimitussihteerinä Riitta Jokiranta ja taittajana Markku Tanttu. Kirjan tekstiosasta vastasivat Erkki Kellomäki ja Asko Kaikusalo. Puheenjohtaja Matti Lähdeoja on edustanut liittoa Tasavallan Presidentin ympäristönsuojelupalkintolautakunnassa sekä Maj ja Tor Nesslingin Säätiön asiantuntijaneuvottelukunnassa. Vuosikerran numeroista 2. Organisaatiouudistukseen liittyen Hämeenlinnan seudun (ent . Kokonaissivumäärä kasvoi edelleen hieman , 384: ksi . SUOMEN LUONTO Aikakauslehti Suomen Luonnon 36. Liiton varsinaisten jäsenyhdistysten yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä oli vuoden alussa noin 13 000 ja lopussa noin 14 900 (mistä Luonto-Liiton osuus 5 500) . Tämän lisäksi Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistys kustansi numerosta 3 / 77 10 000 kappaleen ylimääräisen painoksen, jota se käytti hyväksi luonnonsuojelutyössään . Esitettä jaettiin niille paikallisyhdistyksille, joiden jäsenmaksuja tilitiedot oli saatu esitteeseen . pidetyillä järjestöpäivillä käsiteltiin piirijärjestöjen asemaa ja tehtäviä liiton uudessa organisaatiossa sekä vuoden 1978 toimintasuunnitelmaa. KOULUTUSTOIMINTA Riihimäen järjestöpäivien yhteydessä pidettiin kurssi alkuperäisen luonnon suojeluhankkeiden toteuttamisesta. Jäsen yydet ja yhreyder muihin järjesröihin ja roimielimiin Liitto on kuulunut jäsenenä Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon (IUCN), Pohjola-Norden-järjestöön , Suomen Kotiseutu liittoon , Suomen Metsäyhdistykseen , Suomi-Neuvostoliitto-seuraan ja Yhteiskuntasuunnittelun Seuraan . Kummankin numeron suunnittelussa käytettiin toimitusneuvoston tukena ulkopuolisia asiantuntijoita . olivat keskeisinä aiheina kansallispuistokomitean mietinnön seurannan järjestäminen ja rauhoitushankkeiden toteuttaminen. 3. ton edustajana Siikalahden kuivatushankkeen katselmustoimituksen loppukokouksessa 22 . Vastaavana toimittajana on ollut Matti Lähdeoja ja toimitussihteerinä Kaija Keskinen (numero l /77) ja Terho Poutanen . 7. Osa jäsenyhdistyksistä on puolestaan lähettänyt liittoon omia julkaisujaan ja asiakirja-aineistoaan . painos (5 000) loppui viiden viikon kuluttua. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallitukseen on liiton piiristä toimivista henkilöistä kuulunut Teuvo Suominen sekä hallintoneuvostoon Harri Dahlström ja Seppo Hannus. Järjesröpåivär Jäsenistön yhteyksien parantamiseksi järjestettiin vuoden aikana kahdet järjestöpäivät. Lehden sisältö koostui liiton ja jäsenjärjestöjen toiminnan esittelystä sekä ajankohtaisista tapahtumista luonnonja ympäristönsuojelun alalla. Vuoden lopussa kuului siten liittoon seitsemän luonnonsuojelupiiriä , joissa oli yhteensä 3 7 paikallisyhdistystä . 6. kosteikkojen ja vesistöjärjestelyiden teemanumerona. vsk . Kursseilla käsiteltiin saariston ja kosteikkojen luontoa. Kauppaja teollisuusministeriön alaisessa ölj ysuojalautakunnassa liittoa on edustanut Ilkka Viitasalo sekä öljyvahinkolautakunnassa Esko Joutsamo. Pekka Borg. Lehden painosmäärä oli 16 000. Toimitusneuvosto kokoontui kerran kutakin numeroa varten. Joutsamo . Liitto valmistutti loppukesällä lehtisen , joka oli tarkoitettu koko maassa toteutettavan jäsenhankintakampanjan esitteeksi. 9. 2. Esitteen tilillepanokorttia käyttävien henkilöiden jäsenmaksut menivät tätä tarkoitusta varten avatulle jäsenmaksujen keräilytilille, josta ne siirrettiin edelleen paikallisyhdistyksille lyhentämättöminä. vuosikerta ilmestyi kuutena numerona , joista kaksi kaksoisnumerona (n :o 45) . SUOMEN LUONTO 6178 37. Organisaatiouudistuksen myötä katoavina muina varsina1sma jasenma liitossa oli 15 luonnonsuojeluyhdistystä. Turussa 4. 9. 4. yhteenlaskettu sivumäärä oli 80. 6. 5. vuosikerta ilmestyi viitenä numerona edellisistä vuosista poiketen aikakauslehtimuotoisena. ilmestyi poronhoidon ja porotalouden teemanumerona ja 3. Toimitusneuvostoon kuuluivat Harri Dahlström kokoonkutsujana ja muina jäseninä Hannu Himanen , Terttu Laurila , Tapio Lindholm ja Matti Lähdeoja. Suomen Luonto on lähetetty vapaakappaleena jäsenjärjestöille. 2. Torniossa Peräpohjolan Opistolla. Näitä ovat olleet merikotkan , kotkan , muuttohaukan, kalasääksen , tuulihaukan , suden ja metsäpeuran suojeluprojektit. Julkaisutoimintaa harjoitettiin yhteistyössä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n kanssa. Liiton edustajat ovat osallistuneet useiden luonnonsuojelujärjestöjen yhteisprojektien toteuttamiseen . 2. Luonnonsuojeluväki-lehden lisäksi liiton sisäistä tiedotustoimintaa on hoidettu järjestösihteerin kirjeillä , joiden mukana jäsenjärjestöille on lähetetty liiton kokouspöytäkirjat, lausunnot yms. Projektitoimintaan liittyneiden julkaisujen lisäksi julkaistiin syksyllä valokuvaaja Hannu Hautalan yhdeksän vuoden työskentelyn tuloksena syntynyt teos " Kololinnut ja muut pökkelöpesijät' ' . Kustavin Lomavalkamassa ja 4.-8
Yhteistyölle Yleisvenäläisen luonnonsuojeluseuran kanssa alkoivat toimintavuonna hahmottua vakiintuneet muodot. 2. Hedenscrömin ja S. 4 . 3. Lehdistötiedotteessa kiinnitettiin huomiota niihin arvaamattomiin vahinkoihin , joita öljy aiheuttaa varsinkin päästessään vesivaroihin ja maaperään, annettiin tuki ympäristöministeriön perustamiseen tähtääville suunnitelmille ja vastustettiin valtioneuvoston esitystä saamelaiseen vesioikeuden kaventamisesta. Liittohallitus ja työryhmiit Liittohallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet fil.lis. vsk.. Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti: varsinaiset jäsenet 90 ääntä ja ulkojäsenec 5 ääntä, yhteensä 95 ääntä. yo Jouko Lehtonen. Martti Linkola. 6. Viralliseen liittokokousasioiden jälkeen kuultiin ja nähtiin liiton valtuuskunnan matkaraportti Neuvostoliittoon elokuussa 1977 Yleisvenäläisen luonnonsuojeluseuran kutsusta tehdyltä vierailulta. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton XIII yleiskokoukseen Genevessä 19.-21. Syysliittokokous pidettiin 19. C. Eesti Looduskaicse Selcsin Tallinnan osaston esimiehen Guido Talijärvin sekä tri Jaan Eilartin johdolla. Lisäksi kokous hyväksyi I lisätalousarvion , kampanjaohjelmat ja vuoden 1978 pääteemat sekä teki periaatepäätöksen LuontoLiiton asemasta. Vascavierailuna seuran valtuuskunnan vierailulle Suomeen 1976 Suomen luonnonsuojeluliiton kuusihenkinen valtuuskunta vieraili Neuvostoliitossa 21:-26. 1. Tukholmassa. Ehdotus liiton sääntöjen 11 §:n muuttamisesta niin , että LuontoLiitto olisi rinnastettu luonnonsuojelupiireihin ja sen luontopiirit luonnonsuojelupiirien paikallisyhdiscyksiin , palautettiin liittohallituksen jatkokäsittelyyn . Jaakko Savola (uudelleen), teko.lis. Yrjö Haila, cekn.lis. 0. kand. Väisänen maaja mecsäcalousminisceriöstä, ylijohtaja J. osallistui liiton edustajana Esko Joucsamo. Edellisessä liittoa edusti Ulrica Cron. Juha Hämäläinen. 11. scröm ja jälkimmäisessä Esko Joucsamo ja Terho Poutanen. Seppo Hannus, maisemansuunnittelija Sauvo Henttonen, piirisihteeri Johan Hollsten , perheenemäntä Terttu Laurila, metsänhoitaja Lasse Loven , lehtori Juhani Sancanen sekä varaiäseninä fil.kand. Liittohallituksen varajäseniksi vuodeksi 1978 valittiin tekn .yo .Rainer Lahti ja luonnonciet.kand. Ritva Hiltunen. Paneelin puheenjohtajana toimi maist . Pöytäkirjapykäliä kertyi 202 kpl. Kokousasioiden valmistelu tapahtui neljässä valiokunnassa. Jaakko Savola. Työskentely liittokokousasioiden valmistelemiseksi päätöksentekoa varten tapahtui viidessä valiokunnassa. Tilincarkascajiksi valittiin HMT, ekonomi Mauri Matikainen ja ylimecsänhoicaia Mauno Pakkanen sekä varacilincarkascajiksi maat.metsät. Vuoden aikana pantiin alulle jokamiehen oikeuksia käsittelevän kirjasen valmistaminen. yleisohjelman. Kymmenen virolaisen luonnonsuojelijan valtuuskunta vieraili maassamme 26 .-29. Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Muita työryhmiä oli vuoden kuluessa toiminnassa seuraavasti: Jokamies-työryhmii: Harri Dahlström, Kari Hallancie, Sauvo Henttonen, Matti Hyytinen, Esko Joucsamo, SUOMEN LUONTO 6178 37. Keväcliictokokouksen päätteeksi järjestetyn yleisötilaisuuden aihe oli ''Pohjavesivarojen ja pieneen vesistöjen suojelu''. Pieksämäellä, hotelli Savonsolmussa. Luonnonkalencerin 1978 aiheeksi valittiin seuraavan vuoden pääteemaan liittyen " Itämeri ja sen saaristo' '. Keväcliittokokous antoi julkilausumat ' 'Yksi kansainvälisen tason lencokenccä riittää" ja "Ei uusia ydinvoimalacilauksia''. Matkan aikana käydyissä yhceiscyöneuvotteluissa todettiin solmittujen kontaktien hyödyllisyys ja hyväksyttiin suunnitelma yhteisiksi toimenpiteiksi vuonna 1978. Aluscajina olivat cerveyscarkascaja Simo Paasonen ja lääkec.lis. 8. Arnkil mecsähallituksesca, prof. Keräsen merikockanäyccelyn järjestämiseen yhdessä Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston kanssa Turussa ja Porissa. 7. Tallgren, hallitusneuvos P. Sääntömääräiseen asioiden lisäksi keväcliictokokous hyväksyi liiton mecsäpoliictisen ohjelman sekä liiton yleiscavoicceec ja toimintaperiaatteet eli n.s. Matti Lähdeoja puheenjohtajana, lääkec.lis. HALLINTO 7. 5. Urpo Häyrinen ja luonnonciec. Pekka Borg Helsingin yliopistosta ja liiton edustajana puheenjohtaja Matti Lähdeoja. Pohjoismaiseen luonnonsuojelujärjestöjen sihteeriscökokouksia pidettiin vuoden aikana kaksi : 19.-24. Liittokokoukset Keväcliittokokous pidettiin 19.20. Jäsenmaksuiksi vuodelle 1978 päätettiin 3 mk/ henkilö jäsen paikallisyhdistyksessä ja 150 mk/ulkojäsen. Toimintavuonna valmistuivat liiton mecsäpoliittisca ohjelmaa esittelevä näyttely, joka oli esillä valokuvaaja Antero Takalan Lapin maisema-aiheisen näyttelyn yhteydessä Helsingissä huhci-toukokuussa sekä liiton liikennepoliittista ohjelmaa esittelevä näyttely Hyvinkään liikennemessuilla kesäkuussa. Liitto järjesti virolaisvieraille tutustumiskäynnit Kanta-Hämeen Seucukaavaliittoon, Tammelan Tor288 ronsuolle, Tvärminnen eläincieceelliselle asemalle ja Suomenlinnaan. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana 15 kertaa. Paneelissa olivat mukana seuraavat eri intressipiirien edustajat: kansallispuistokomicean puheenjohtajana toiminut maist. Helsingissä, Tieteelliseen Seurain talolla. eri Erkki Huokuna ja luonnonciec.kand. Pentti Sepponen. Liittohallituksen erovuoroisten jäseneen _paikalle valittiin yksimielisesti seuraavat henkilöt kaksivuociskaudeksi 1978-1979: lääkec.lis. Liitto osallistui K. E. Molemmat näyttelyt kiersivät myös muualla maassa jäsenyhdiscyscen tilaisuuksissa. Islannissa ja 9-10. Maaja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivassa IUCN-cyöryhmässä liittoa on edustanut Esko joutsamo. 20. 6. Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Matti Lähdeoja, Sauvo Henttonen, Lasse Loven, Urpo Häyrinen ja toiminnanjohtaja Esko Joutsamo. 7. 11. Valtuuskunta tutustui matkallaan sekä luonnonsuojelun järjescöcyöhön että moniin virkistysja luonnonsuojelualueisiin. Jaakko Savola varapuheenjohtajana, fil.kand . Klemola, Terttu Laurila, Ilkka Viitasalo sekä tulkkina Jarmo Eronen. Syysliittokokouksen yhteyteen järjestetyn yleisötilaisuuden aihe oli ' 'Lisää kansallispuistoja ja kuinka paljon?". . Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti: varsinaiset jäsenet 96 ääntä ja ulkojäsenec 13 ääntä, yhteensä 109 ääntä. Valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtaja Matti Lähdeoja, Esko Joucsamo, Kaarle E. Kullervo Kuusela mecsäncuckimuslaitoksesta, osastopäällikkö Kalevi Raicasuo Keskusmecsälaucakunca Tapiosca, metsänhoitaja Matti Oksanen Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitosta, varatuomari Esko AlaKetola Maacalouscuottajien Keskusliitosta, dos. Seppo Hannus (uudelleen), limnologi Pertti Sevola ja tekn . Syysliittokokous vahvisti talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 1978, hyväksyi vuoden 1977 toisen lisätalousarvion , valitsi Suomen Luonnon toimitusneuvostoon neljä jäsentä ja päätti , että liitto anoo Tieteelliseen Seurain Neuvoston jäsenyyttä. Kokous käsitteli ja paatti hyväksyä IUCN:n laajan sääncöuudistuksen
Suomen Unesco -toimikunnalle ehdokkaista Unesco-toimikunnan luonnontieteiden jaostoon 23. Turussa avattiin yhtiön sivuliike 1. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 7 % . Ruuhka-aikana on lisäksi ollut tilapäistyövoimaa. säkustannukset voitiin kattaa kahdella lisätalousarviolla parantuneen varainhankinnan ansiosta ja säästämällä niissä talousarvion kohdissa missä se suinkin oli mahdollista. Julkaisusihteeri Kaija Keskisen pyydettyä eroa vuoden lopussa tointa ei jatkettu vaan pääosa tehtävistä siirrettiin järjestösihteerille. 9.2 . Kirjasta tuli myyntimenestys ja koko 1. Yhtiön henkilökuntaan kuuluivat myymälänhoitajana yo-merkonomi Leena Kivijärvi, myyjänä Eila Kuronen ja talouspäällikkönä ekon. Aiheutuneet IiSUOMEN LUO NTO 6 /78 37. 9. 000 markkaa liiton ja Luonto-Liiton yhteisen projektisihteerin palkkaukseen. Yksi kansainvälisen tason lentokenttä riittää 24 . vesihallitukselle Saimaan alueen vesien käytön kokonaissuunnitelmasta 30. 9. 1. TALOUS 9. 8. Seppo Kellomäki, Ilpo Kuronen, Lasse Loven, Hannu Ormio , Hannu Penttilä (pj) ja Anna-Riitta Wallin. 3. Myyntikate ei kuitenkaan kehittynyt samassa suhteessa vaan liikevaihtoveron korotus sekä lisäykset muuttuvissa kuluissa pienensivät tulosta suhteellisesn. Virkavapaana olleen järjestösihteeri Sauvo Henttosen, jonka viransijaisena toimi Lasse Kosonen , pyydettyä eroa liiton palveluksesta, järjestösihteerin toimi julistettiin haettavaksi. Vantaanjoen suojelun edistämisestä Vantaanjoen suojelupäivänä 5. Julkilausuma Maailman Ympäristöpäivän johdosta aiheina valciosääntöuudistus, ympäristöministeriön perustaminen ja maamme 289. Valtionapua liitto sai 162 .000 markkaa. Uusiin tiloihin ja yhteisen puhelinkeskuksen piiriin voivat siirtyä nyt myös Luonto-Liiton toimisto sekä Naturoch miljövårdin toimisto ja Suomen Luonnon toimitus Fredrikinkatu 35 :stä. oikeuskanslerille lausunto isännöitsijä Karno Mikkolan valituksen tukemiseksi Hangon Tulliniemen luonnonsuojelualueen käytössä tapahtuneista rikkomuksista 12. 1. 4. Terho Poutanen maaliskuun alusta lukien . Suomen Akatemia myönsi IUCN :n jäsenmaksua varten 800 markkaa.• Suomen Luonnonsuojelun Säätiö antoi 15. 9. maaja metsätalousministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta 22. 6. ltiimeri-työryhmii: Pekka Borg, Ulrica Cronscröm, Tuula Hämäläinen , Jouko Högmander, Esko Joutsamo (pj) ja Ilpo Kuronen . Liiton jäsenmaksuna oli 2 mk / varsinaisen jäsenyhdistyksen jäsen ja 120 mk/ulkojäsen. 3. maaja metsätalousministeriölle metsänparannuslain muutosehdotuksesta 14 . 11. 1977. Eesriliiisyhteisryöryhmii: Jukka Blomqvist, Sauvo Henttonen (pj) ja Terho Poutanen . 12. KESKUSTOIMISTO Toimiston henkilökunnassa tapahtui vuoden aikana kolme muutosta. 11 . sisäasiainministeriölle alustavista ehdotuksista laiksi maankäytön suunnittelusta ja rakentamislaiksi 30. 1977 ja Suomen luonnonsuojeluliittoa edustivat siinä Lasse Loven ja Johan Hollsten . Juhani Haapiainen. Valtionavun viivästyminen ja varainhankinnan keskittyminen loppuvuoteen aiheuttivat syksylfä.._ pieniä maksuvaikeuksia, mutta yleisesti ottaen voidaan liiton toimivuoden talouteen olla tyytyväisiä. Toimeen valittiin luonnontiet.kand . 8. Mauri Korhosen Kämmekkäkomisarja sekä Kari Soverin ja Seppo Keräsen Kosteikko-komisarja. 8. vesihallitukselle Pohjanmaan keskiosan vesien käytön kokonaissuunnitelmasta 9. maaja metsätalousministeriölle kansallispuistokomitean m1ennnöstä 16. tieja vesirakennushallitukselle moottoritien / moottoriliikennetien yleissuunnitelmasta välillä Porvoo-Pernaja 19. Perinteinen Luonnonkalenteri 1978 ilmestyi aiheenaan Itämeri ja sen suojelu. Tuki Oy aloitti kirjankustannustoiminnan julkaisemalla Hannu Hautalan "Kololinnut ja muut pökkelöpesijät" -kirjan . Jo pitkään jatkuneeseen toimiston tilanahtauteen saatiin olennainen parannus kun huhtikuun lopussa vuokrattiin uusi toimistotila Lönnrotinkatu 17 :sta. painos 5000 kplmyytiin loppuun joulukuussa. 8. vesihallitukselle LounaisSuomen vesien käytön kokonaissuunnitelmaksi Julkilausumat 20. Jäsenmaksutuloja kertyi 29.423 markka ja jäsenavustuksina jaettiin 38.400 markkaa. Osapäivätoimisena projektisihteerinä toimi maat.metsät. Tavaravalikoimaa lisättiin tuottamalla mm . yo Tuija Sievänen. Ei uusia ydinvoimalatilauksia 20. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Tuki Oy:n liikevaihto kehittyi tilikautena erittäin hyvin. sisäasiainministeriölle Suomen Matkailuliiton ulkoilureittivaliokunnan raportista ' 'Valcakunnallinen ulkoilureitistösuunnitelma" 15. 7. Yhteistyössä Tuki Oy:n kanssa palkattiin helmikuun alusta lukien talouspäällikkö, joksi valittiin ekonomi Juhani Haapiainen. huomautus Parikkalan Siikalahden osittaista pengertämistä käsittelevälle katselmuskokoukselle 30. 3. 10. Uusista toimitiloista vuokrasivat tilaa myös Uudenmaan luonnonsuojelupiiri ja Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24 . 6. Tiedocusryhmii: Johan Hollsten (pj), Riitta Jokiranta, Esko Joutsamo,Irma Kario , Lasse Kosonen , Kalevi Malmström ja Risto Nurmi. Organisaatio-työryhmii: Ulrica Cronström, Ilkka Heikkinen, Esko Joutsamo , Matti Lähdeoja (pj) ja Terho Poucanen. Turun myymälässä myymälänhoitajana on toiminut Hannu Rautanen ja myyjänä Merja Saario. Etelä-Karjalan seutukaavaliitolle Etelä-Karjalan virkistysja suojeluvaihekaavasta 3. 4. Yleistii Liiton toiminnan kannalta oli merkittävää toimiston siirtyminen uusiin, avarampiin tiloihin. LAUSUNNOT, JULKILAUSUMAT JA ALOITTEET Kertomusvuoden aikana liitto on antanut seuraavat lausunnot ja julkilausumat sekä tehnyt seuraavat aloitteet: Lausunnot 7. 9. Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet Esko Joutsamo puheenjohtajana, Matti Lähdeoja varapuheenjohtajana sekä jäseninä Ulrica Cronström , Ilpo Kuronen ja Jouko Lehtonen . 9. 6. Siten toimiston henkilökunnan muodostivat toiminnanjohtaja Esko Joutsamo, talouspäällikkö Juhani Haapiainen, järjestösihteeri Terho Poutanen , toimistonhoitaja Eini Nordman, kanslisti Taina ToivanenToikka, Suomen Luonnon päätoimittaja Teuvo Suominen ja toimitussihteeri Riitta Jokiranta sekä projektisihteeri Tuija Sievänen. lääkintöhallitukselle ilmansuojelua terveydelliselcä kannalca käsittelevän yleiskirjeen luonnoksesta 25 . vsk
Kaiken kaikkiaan historia toistaa itseään, eli täsmälleen samanlainen vaellussaria koettiin Pohjois-Suomessa kolmisen vuosikymmentä sitten. maaja mecsäcalousminisceriölle yhdessä NoM. maaja mecsäcalousminisceriölle paheksuva kirjelmä Ilomanrsin Koivusuon luovuttamisesta turvetuotantoon 12. 7. maaja metsätalousministeri Johannes Virolaiselle muistio metsänparannuslain 2 § muutosesityksestä, liiton edustaja oli myös kuultavana eduskunnan maaja mecsäcalousvaliokunnassa jättäen valiokunnalle asiaa koskevan aloitteen 5. Myös Käsivarressa sopulit innostuivat lisääntymään, mutta jo keskikesällä kannat olivat hyvää kyytiä hupenemassa, joten Yliperällä tuskin vaellusta kehkeytyy. valtioneuvostolle vesialueiden jakoa kolmessa pohjoisimmassa kunnassa vastustava kirjelmä 31. Eteläisin havainto on Taivalkoskelca, läntisin Turtolasta ja itäisin Sallan Sorsatunturilca. suojelualueverkoston laaiennuscarve. Paikoitellen koettiin pientä vaelluscakin. 5. Kato kävi jälleen ja seurasi pari vuotta, jolloin sopulit pysyivät muiden Pohjois-Suomen myyrien tavoin näkymättömissä. Niinpä kuluneena kesänä ainakin helmi, hiiri, lapinja suopöllöt • • • • • • •• • ~ -. Näin tapahtui vuosina 1969-1970. 2. Tällöin esiintymisen painopiste oli keskisessä Metsä-Lapissa sekä Rovaniemen liepeillä (ks. Todennäköisimmin jatkossa on odotettavissa lähes vuosikymmenen mittainen tyhjiö, jollainen edelsi tätäkin vaellussarjaa. 6. 5. maaja mecsäcalousminisceriölle luonnonvarainneuvoston jäseneen nimeämisestä 24 . maaja metsätalousministeriölle alfakloraloosin käytön haiccavaiku cuscen lieventämistoimenpiteistä 19. Ihmeitä tarvitaan, mikäli Koillis-Lapin karvakansa nykytilanteesta onnistuu run sastumaan. 12. 5. 12 . Siellä tarkkasilmäinen tutkija voi yhyttää eläimen ns. maaja metsätalousministeri Johannes Virolaiselle Kälviän Kockannevan suojelusta 25 . Oy Alko Ab:lle ympäristön roskaantumisen torjumisesta palaucuspulloien hintaa korottamalla ja kertakäyttöpakkauksista luopumalla 24. Afoittccc 8. Todennäköisesti kannat kuitenkin tuhoutuvat tulevana talvena, ja kevächangilca löytynee vain viimeiseen pöllönevääksi päätyneiden uskalikkojen karvatukkoja. vsk.. n kanssa villieläimistön ja -kasviston uhanalaiseen lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa 30. 5. SOPULITILANNE 1978 Erilaiseen vetoomusten ja Lapin Kansassa julkaistun lukijakyselyn avulla on paljastunut ainakin seuraavaa: Runsaimmillaan tunturisopulit esiintyvät Etelä-Lapissa, Rovaniemen , Ranuan ja Kemijärven seutuvilla. kauppaja teollisuusministeriölle Koivusuon jäljelle jäävien osien luonnontilan turvaamisesta D 290 Harrastajan poluilta SOPULIV AELLUSTEN FINAALI Vuonna 1969 alkoi Suomen Lapissa sopulivaelluscen sarja, joka aaltomaisesci edeten on jatkunut aina nykypäivään saakka. 5. • • • • •• Tunturisopuleiden yhtenäinen esiintymisalue (varjostus) ja erillishavainnot (pisteet) vuonna 1978. Samaan hengenvetoon oikaistakoon jälleen kerran muuan tieteellisenä totuucenakin tarjoiltu erhe : vaikka sopulihuipuc viime aikoina ovat osuneet yksiin muiden myyrien kanssa , Suomen oloissa cunturisopulic eivät noudata säännöllistä nelivuocisrycmiä. 11. Itä-Lapissa asetelma on ollut hiljainen kaiken aikaa. hiljaisenakin vuonna ja sieltä saa alkunsa tapahtumaketju, joka vähitellen kehittyy massavaellukseksi, säteilee satojen kilometrien ja vuosikausien päähän ja heijastuu moninkertaisesti myös muiden luontokappaleiden lisääncyvyydessä . Seuraava aalto koettiin vuosina 1974-1975. Valcionraucateille käytettävän kaluston jätehuollon parantamisesta 12. maaja metsätalousministeri Johannes Virolaiselle muistio vesakkojen lehväscömyrkycyksiscä aiheutuvista haitoista 29. Eikä tarvita kristallipalloa apuvälineeksi ennuscettaessa, että tämän jälkeen sopulimarkkinoilla on hiljaista pitkään . vesihallicukselle Vantaanjoen suojelutoimenpiteiden edistämisestä 16. Todennäköisesti viimeiset mainingit laantuvac vasta ensi talvena, mutta kokonaiskuva tästä vuosikymmenen mittaisesta tapahtumasarjasta on jo nyt hahmottumassa. Suomen Luonto 6 / 1974). Mutta viime kesänä hälyttäviä havaintoja alkoi kantautua eri tahoilta. lääkintöhallicukselle alfakloraloosin käyttöluvan peruuttamiseksi rauhoictamattomien lintujen hävittämisessä 16. 3. Tunturisopulin alkukoti avautuu Käsivarren suurtuntureilla. Sodankylän pohjoispuolelta on kertynyt vain pari hajahavaintoa , joku Ivalon keskustasta ja toinen Pecsikolca . Näillä seuduilla eläimet ovat lisääntyneet kaiken kesää , minkä seurauksena odotettavissa on cana syksynä iloista liikehdintää . 5. Silloin pohjoisessa huippuunsa runsascuneec sopulit vaelsivat napapiirille saakka . Ja kevään koittaessa asetelma voimistui entisestäänkin . 8 . Havumetsien uumenissa oli säilynyt hiljaisen välivaiheen yli siemen , jonka ansiosta sopulit lisääntyivät aina paikalliseen vaelluscen tasolle. SUOMEN LUONTO 6/78 37. maaja metsätalousministeri Johannes Virolaiselle kansallispuistokomicean mietinnön toceuccamisesca maaja mecsäcalousminisceriölle yhdessä Naturoch miljövårdin kanssa Raaseporin luonnonja ympäriscönsuojeluyhdiscyksen lausuntoa Tammisaaren saariston kansal lispuiston tarpeellisuudesta tukeva kirjelmä 29. PETOJEN MARKKINAT Lähes koko Pohjois-Suomen kattanut jyrsijähuippu heijastuu jälleen m yös pikkunisäkkäitä syövien petojen määrissä
90406 262 On niitä kirjakaupoissakin . Luonnollisesti myös piekanoilla on nyt huippunsa, mutta ainakin Kilpisjärven seudulla pesimistulos näytti jäävän hitusen heikommaksi kuin edellisen myyrähuipun (1974-1975) aikana. (Tutustu ja päätä itse. Sopulin kohdalla asetelma on lopullinen: tämänkertainen suurvaellusten sarja on vääjäämättä päättymässä. KENELLE NÄMÄ KIRJAT SOPISIVAT. Kuvan taivaltajan pysäytti salamavalo öisellä poropolulla. Tämän seurauksena seuduilla talvehtivat petolinnut, eritoten helmi, hiirija lapinpöllöt joutunevat liikekannalle. Kettu ja kihu. ovat lisääntyneet voimallisesti aina Kainuuta myöten. Odotettavissa on ainakin jonkinlaista vaellusta, jonka suunta ja määrä valkenee vasta jälkikäteen. 28:Luonnonelämyksiä lyyrisinä riveinä: Markku Tanttu: Tuli toinenkin kevät Koko ja henki kuin postikortilla. 291. Pedoille jyrsijävuodet olivat juhlaa. Aikakirjoihin merkittäköön myös, että tiettävästi ensimmäinen ulkonäöltään minkkiä muistuttava (Musu:la sp) yksilö kotiutui Kilpisjärven partaille kevättalvella. Sitä vastoin naatin osalta tilanne on kriittinen . Tähän asti suhtellisen niukka naalikantamme on säilynyt Yliperällä nimenomaan myyrävuosina tapahtuneen lisääntymisen turvin . SUOMEN LUONTO 6 178 37. Saatat pitää omanasi.) Noin sata Suomeni maisemaa My Finland: Two Hundred Pictures Rehellinen näkemys Suomesta: Markku Tantw : Noin sata Suomeni misemaa My Finland: Two Hundred Pictures 200 valokuvaa, 112 sivua Teksti suomeksi ja englanniksi. Toukokuussa Käsivarren tuntureilla vieraili jokunen tunturipöllökin, mutta tiettävästi yksikään ei pysähtynyt pitemmäksi aikaa, pesimisestä puhumattakaan. Ainakin kolme otollisinta pesää Kilpisjärven lähistöllä paljastui heinäkuussa autioiksi. Asko Kaikusalo Vaeltaessaankjn sopulfr myötäilevät maastoa parhaansa mukaan . 64 sivua, 12:Viime vuoden, somistetut lyyriset rivit: Markku Tantw Kevättä, kesää 48 sivua, 10: Muista myös: Markku Tanttu: Työmatkakertomus kuvaraportti ruuhkasta (ilm. Tämäinen jyrsijähuippu on parastaikaa kallistumassa lopuilleen. Mikäli asetelma on sama muuallakin Käsivarressa, Suomen naalikanta on tällä haavaa enemmän kuin uhanalainen. Tänä kesänä eläimet eivät lisääntyneetkään odotetusti . vsk. Päiväpetolinnuista keskimääräistä runsaampana on jo kahden kesän ajan esiintynyt sinisuohaukka. Sitä vastoin tunturikihut lisääntyivät samoilla tienoilla mahdollisimman ru nsasväkisinä. -73) 28 sivua, 2:50 Tilaa tai hae Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. Nelijalkaisista niin lumikot, kärpät kuin ketutkin ovat karttunet parhaansa mukaan. Kainuussa myyräkannat ovat jo romahtanet, syksyyn mennessä samoin käy monin paikoin Metsä-Lapissa ja todennäköisesti kato täydentyy talven aikana ehkä Utsjoen seutua lukuunottamatta kaikkialla pohjolassa
Lisää saat liitosta ja myyntipisteistä. henkilö, omaisuusja ympäristövahingon vaara pysyy niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ja siten, etteivät . KR :n tapa lainata muistiotani ei ole reilu. Se perustuu sidottuun oikeusharkintaan ja kertoo, mikä ilmeisesti on Suomen oikeuden kanta nyt eikä vain 1950-luvulla. Lcvittå"jå"n på"cevyydestå" voitaisiin ilmeisesti sfatå"å" tarkemmin. Niinikå"å"n olisi kiinnitettå"vå" huomiota siihen, ettei kåsitefcåvå"fle alueelle eikå sen ulkopuolclle aiheuteta tarpeetonta haittaa tai vahinkoa , ettå" vesakontorjunca-aineella kåsitefcy alue merkitå"å·n riittå"vå"n tarkasti maastoon ja ettå" kåytetå"å"n mahdollisimman vaarattomia torjunta-aineita. Eri asia on, voidaanko tå"ffaiset muutokset tehdå" nyt kåsiteftåvinå olevien HE:n ja aloitteen pohjalca , vai olisiko tarpeen uusi HE. Olennaisinta on kuitenkin se , että muistioni ei lainkaan ole ympäristöpoliittinen , sillä ns. vsk.. Seuraavan numeron välissä on taas lahjakomi. Keravalla 24. . . Siltå" osin HE:tå" voitaneen tiukentaa , ettei vaadita kunnan esitystå", vaan 292 MMM (maaja metsåtalousministeriö) voisi ilman sitåkin kielcfa tai rajoittaa , jos laissa såå"detyt oikeudelliset edellytykset kielcåmiseen tai rajoittamiseen olisivat olemassa. Kokeneen kansanedustajan luulisi tienneen jo aloitetta tehdessään, että sen mukainen laki ei ole säädettävissä tavallisena lakina , joten aloitteella ei voitu saavuttaa muuta kuin huomiota asialle. katsotaan tarpeelliseksi ydinjätehuollon käytä nnöllisten järjestelyjen toteuttamisen varmistamiseksi. Luvanhaltijan tulee jatkaa ydinjätehuoltoa koskevia valmisteluja pyrkien . sitä, miten itse haluaisin laissa (oikeassa järjestyksessä säädettävässä) säädettäväksi; se on vain virkavelvollisuuteni mukainen oikeudellinen kannanotto lain käsittelyjärjestykseen ja siihen vaikuttaviin seikkoihin. Hän katkaisi lainauksen kohtaan , josta muistio jatkuu: "Jos R:n aloite aiotaan ottaa kå"sitte/yn pohjaksi, olisi mielestå"ni vå"lctå"m å"ttå" hankittava perustuslakivaliokunnan lausunto. Samoin voitaisiin ehkå tehostaa levityctåJå"n ja levittå"jån vastuuta siitå", etcå" levitys tulee tehdyksi niin, ettei kåsiteftå"vå"n alueen ulkopuolelle aiheuteta haittaa. KR :n aloitteen mukaisestihan viranomaiset voisivat aina harkintansa perusteella evätä sinänsä sallittujen torjunta-aineiden levittämisen . Suomen Luonto on hyvä joululahja. '' (Otteita Såteilyturvallisuuslaitoksen vastauksesta, joka on tiivistefmå kåyttölupaa koskevasta kannanotosta) SUOMEN LUONTO 6/78 37. Tasapuolisuus olisi vaatinut siteeraamaan muistioni toistakin kohtaa: " HE:n ( = hallituksen esityksen) osalca voinee olla joissakin kohdin tiukencamismahdollisuuksia ilman , ettå" vaaditaan 67 §:sså" sfadetcyå" jå"rjestystå" ( = perustuslain sfatåmisjå"rjestystå). Muistio ei siis voi kertoa esim . siten , että . 4. Ilmaa ei voitane saastuttaa niin , että haitta raJ01ttu1s1 omalle alueelle. . '' Vertailumielessä todettakoon , että eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta puoltaa hallituksen esitystä muistiossaan 25 . 78 : " Valiokunnan mielestå" olisi maaja metså"talousminisceriön kiinnitettå"vå" huomiota siihen, ettå" ilma-aluksen omistajalle tai halcijalle asetetaan riittåvå"n tiukat på"tevyysvaatimukset. erikseen harkitaan . KR:n huolta ilmansuojelulain säätämisjärjestyksestä haluaisin huojentaa viittaamalla muistiostani ilmenevään periaatteeseen , että tavallinen laki voi olla tiukka, kun on kysymyksessä oman alueen ulkopuolelle aiheutuva haitta. ja ... Luvanhaltija tulee velvoittaa niihin järjestelyihin, jotka . Kysymyksiä tietäville Ja päättäville Kysymys asianomaisille viranomaisille: miksi Olkiluodon voimalalle annettiin väliaikainen käyttölupa, kun jätehuoltoa koskeva kysymys on avoin. P.H . 204) kannanottojani hänen lakialoitteensa käsittelyjärjestykseen. . Ympäristöpoliittisesti muistioni ei ole musta eikä valkoinen vaan väritön. seuraavien ehtojen sisällyttämistä lupapäätökseen : Luvanhaltijan tulee toimia . Suomen Luonto Finlands Natur ''OSALLISTUMAAN JÄRJESTELYIHIN KÄYTÄNNÖLLISTEN JÄRJESTELYJEN TOTEUIT AMISEN VARMISTAMISEKSI '' ''Suorittamansa turvallisuusvalvonnan perusteella STL harkitsi oikeaksi esittää , että kauppaja teollisuusm101steriö myöntäisi käyttöluvan sillä varauksella, että ... ltsekritiikkini ei riitä myöntämään moitteita oikeutetuiksi . . ratkaisemaan radioaktiivisten laitosjätteiden turvallisen pitkän aikavälin varastomnm maassamme sekä suunnittelemaan TVO I ydinvoimalaitosyksikön käytöstäpoistamistoimenpi teet . kansainvälisen ydinjätehuollon kehitystasoa ja siihen liittyvien jälleenkäsittelypalvelujen varmistamista. . valmistelemaan käytetyn polttoaineen turvallista säilyttämistä ... Kun aloite on lainsäädäntöjärjestykselle " sokea", oikeudellinen lausunto siitä voi olla vain "musta". päästöt ylitä ohjeessa esitettyjä rajoja. Huutoja korvesta • ESIITELIJ ÄNEUVOS KANSANEDUSTAJALLE Kansanedustaja Kaisa Raatikainen moitti mustiksi (SL 5/78, s. tarkoituksenmukaisuuskysymykset eivät kuulu oikeuskanslerille ja hänen virastolleen. " Kun KR pitää kummallisena lausunnon pyytämistä oikeuskanslerinvirastolta, '' koska eduskunnan perustuslakivaliokunta on juuri tätä varten" niin miksi hän salaa lukijoilta muistion varsinaisen esityksen, että juuri perustuslakivaliokuntaa olisi tarvittaessa kuultava. 9. " Muistio on siis sisältänyt luonnonsuojelulle myönteisiä asioita ja valiokunta on niitä omaksunut ja kehittänyt. 1978 Paavo Haapasalo P.S. . Lisäksi STL esitti mm
Teollisuuden Voiman edellytettiin myös luvan voimassaoloaikana esittävän kauppaja teollisuusministeriölle suunnitelman käytetyn polttoaineen mahdollisesta SUOMEN LUONTO 6 /78 37. Tuntisin olevani vanki, jos joutuisin asumaan cornimaisemassa tiiytemaalle rakennetussa, jalankulkijan vaikeasti saavutettavassa, vilkkaan autoliikenteen ja likaisen meriveden saarcamassa talossa, jonka ikkunoita ei kuulemma voi edes avata, vaikka ympiirillå" leijuvasta teollisuussavusta huolimacta haluaisikin. Lehden saat halvemmalla, yhteydenpito on monipuolisempaa (mm. Vuosina 1973-1977 Markku Tanttu on asunut, oleskellut, matkustellut ja valokuvaillut yhdeksällä suomalaisella paikkakunnalla. Liictymisohjeita sivulla 295. Tämä vero lisäisi tilaushintaa tuntuvasti , mutta sitä ei peritä julkaisulta, jonka tilaajat ovat jäseniä. Suomen luonnonsuojeluliitto levittää jäsenkunnalleen tietoa omakustannushintaan. Y dinvoimalaitosyksikön rakentaminen on Suomen kansantaloudessa niin suuri hanke, että valmiin laitoksen jättäminen seisomaan edellyttää erittäin painavia perusteita. Kirja on yhden ihmisen kokemus maiseman muutoksista: Helsingistä: "Lapsena en olisi uskonut kotini vastarannalle nousevan mitiiiin Merihaan tapaista rakennusryhmiiii. Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, että ydinvoimalaitoksen rakentajayhciö antaa etukiiceen riittävät takeet hyväksyttävän ydinjätehuoltoratkaisun olemassaolosta. Kauppaja teollisuusministeriön valmisteleman Olkiluoto I:n käyttölupaluonnoksen perustana olivat sätei lysuojausasiainneu vottel ukunnan , atomienergianeuvottelukunnan ja säteilyturvallisuuslaitoksen antamat lausunnot. Tärkeimpänä syynä määräajan määräytymiseen oli amerikkalaisten käynnistämä ns. rakennuslupavaiheeseen . Eero Rantala Kauppaja teollisuusministeri Kirjallisuutta SUOMALAISTA ARKI MAISEMAA Markku Tanttu: Noin sata Suomeni maisemaa, tekijå"n kirjoittama , kuvictama, taittama ja kustantama , 1978. Ellet vielä ole jäsen, maksat 10 mk enemmän . Lisäksi lupa sisältää valtioneuvoston maaliskuussa 1978 tekemän periaatepäätöksen edellyttämät määräykset ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisesta. vsk . Laajemman poliittisen taustan ja kontrollin saamiseksi päätökselle kauppaja teollisuusministeriö päätti alistaa ratkaisun tekemisen valtioneuvostolle. Sinulle ja liitolle on edullista, että olet jäsen. Näistä on ydinjäteongelma erityisesti pitkäaikaisuutensa vuoksi ehkä merkittävin . loppusijoittamisesta Suomeen. Teollisuuden Voima Oy arvioi, että valmiin laitoksen seisottaminen yhden päivän olisi maksanut yhtiölle n. Vo"ittoa ei näistäkään maksuista kerry . Näin ei Teollisuuden Voima Oy: n tapauksessa ole valitettavasti menetelty . Vasta tämän selvityksen valmistuttua tultaneen kansainvälisellä tasolla tekemään lopullisia ratkaisuja ydinpolttoainekierron loppupään osalta. INFCE-selvitys. Parisataa mustavalkoista valokuvaa, 112 sivua, tekstit suomeksi ja englanniksi, 28 mk. Hän on koonnut kuvista kirjan ja liittänyt niihin pohdintojaan. Erityisesti ydinjätehuollon järjestämiseen liittyvien avointen kysymyseen vuoksi kauppaja teollisuusministeriö katsoi , ettei se voinut tehdä yksin asiassa päätöstä . 293. Toisaalta joudutaan myöntamaan, että ydinvoimalaitoksen käyttämiseen liittyy nykyisellä tekniikan tasolla eräitä riskitekijöitä. " Tammelasta: "Lå"helle tuota tuhotTämän maksat Suomen Luonnosta Painokuluina Postimaksuina Palkkoina (toimitusja konttorihenkilöstö) Kuvaja kirjoituspalkkioina Levikkikuluina (osoitteet, tilillepanokortit ym.) Toimistokuluina (vuokra, puhelin ym.) Yhteensä 21 mk 5 mk 12 mk 2 mk 3 mk 2 mk 45 mk Jäsentilaushintasi 4 5 mk saat näin kokonaan "takaisin". ''SEKÄ ASIANTUNTIJOIDEN ETTÄ POLIITTISTEN PUOLUEIDEN TUKI'' Tehdessään päätöstä Olkiluoto I:n käyttöönottamisesta hallitus kiinnitti erityistä huomiota ydinjätekysymyksen tyydyttävään hoitamiseen. päivänä 1978 pitämässään istunnossa hallitus päätti hyväksyä kauppaja teollisuusminiscenon esittämän päätösluonnoksen Olkiluoto I:n käyttöluvaksi. Lisäksi Teollisuuden Voima velvoitettiin luvan voimassaoloaikana pyrkimään sellaiseen sopimusjärjestelyyn, joka mahdollistaa käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyn. Tullessaan hallituksen käsittelyyn kauppaja teollisuusministeriön valmistelemalla käyttölupaluonnoksella oli näin ollen sekä asiantuntijoiden että poliittisten puolueiden tuki takanaan. Lisäksi asiasta päätettiin pyytää parlamentaarisen energiapolitiikan neuvoston lausunto. Samoihin tarkoituksiin menevät myös Suomen Luonnon mainostulot. Myös päätöksenteon lykkääminen on taloudellisesti raskasta. 1 miljoonaa Suomen markkaa. Jo elokuussa 1976 oli asetettu erityinen ydinjätetyöryhmä selvittämään ydinjätehuoltoon liittyviä oikeudellisia, rahoituksellisia ja turvallisuuskysymyksiä. Työryhmän esittämien suositusten pohjalta hallitus hyväksyi huhtikuussa 1978 periaatepäätöksen ydinjätehuollon järjestämisestä. Luonnonsuojeluväki) , kalliit välikädet halpenevat ja poistat osaltasi liikevaihtoveron vaaran. Ydinvoimalaitosten käyttölupia myönnettäessä ollaan mitä suurimmassa määrin sidoksissa aikaisempiin päätöksiin ja toimenpiteisiin cs. Olkiluoto I:n käyttölupa myönnettiin vain määräaikaisena vuoden 1983 loppuun. En ymmiirrå" sitii nytkå"iin. Olkiluoto I:lle myönnetty väliaikainen käyttölupa antaa kuitenkin mahdollisuuden harkita asiaa uudelleen muutaman vuoden kuluttua, jolloin kansainvälinen tilanne polttoainekierron loppupään osalta on toivottavasti selkeämpi kuin tällä hetkellä. Heinäkuun 6. Kaikissa näissä asiantuntijalausunnoissa päädyttiin suosittamaan Olkiluoto I:lle käyttöluvan myöntämistä tietyin turvallisuuteen liittyvin ehdoin. Myös energiapolitiikan neuvosto päätti suosittaa käyttöluvan myöntämistä Olkiluoto I:lle . Erotus tarvitaan lehden asiamiespalkkioihin, mainontaan ja muihin levikinsäilyttämisja lisäämiskuluihin sekä jäsenhankintaan
Eri asia sitten, onko löydetyillä piirteillä selitysarvoa. Paikalliset luonnonsuojeluyhdistyksct saavat kalenterimyynnillä yhä merkittävämmän osan käyttövaroistaan. Jos kotiseudullasi on jokin tiedottamisen arvoinen tapahtuma (tilaisuus, rauhoittaminen , tuho uhkaa merkittävää luonnonkohdetta, luontopolku valmistunut tms.) . WSOY 1978, 278 s. Yhdessä katkelmassa voi törmätä taustatekijöihin ja vaikuttajiin, vaikka haastateltavana olisi vain satunnaisesti valittu henkilö. Eräs uskaltanut on Eero Paloheimo, omasta mielestään ei enää nuori muttei vielä vanha panemaan elämänarvoja uuteen järjestykseen, mikå1i kokemuksen kautta osoittautuisi tarpeelliseksi niin tehdä. Suomen Luonnon uutissivuilla ja Luonnonsuojeluväessä on tilaa lukijoidemme toimittamille uutisille . " Kirjan ulkomuoto on kuvateokseo, mutta kuvat poikkeavat tyystin totutuista, ne ovat koostailemattomia, saman kaavan mukaan sijoiteltuja "jokamiehen " näkymiä tutuista ja tavallisista aiheista. Jos vauhtiiopääsy on vaikeaa, lue ensin Paloheimon alustava luonnos äläkä usko puolta partta miehen puheista. Sieoestäjäo 294 kirja on kuitenkin eri kirja kuin 100 sientä: lajimäärää on lisätty 150:eo , suuri osa värivalokuvista on vaihdettu uusiin , pienistä värikuvista on luovuttu , tekstiä lisätty ja uudistettu , myrkkysienet erotettu omaksi osastokseen . Uusi vuosi on kohta ovella . Hänen puheensa saattaa paljastaa olennaista, käyttäytymisensä välittää yleistä. sieoivalisrajille ja hyödyllinen tutkijoillekio. Aiheena ovat eläinmaail mamme vaeltajat , laatu on korkea ja ilonaihetta turvattu ainakin vuodeksi eteenpäin . Erå·maa sinne vetää. Milloin itse viimeksi luonoostelitkaao ihmiskunnan perustuslakia. Kerätäkseen kokemuksia hän hankkiutui matkalle ja kolusi neljää maata: Intiaa, Perua, Neuvostoliittoa, Yhdysvaltoja . Kirja on poikkeuksellisen persoonallinen tapa "dokumentoida ympäristöä" ja nimetyistä esimerkeistään huolimatta yleispätevä. ihmishahmojen välttämistä , maiseman autiona esittämistä. Siksi olenkin lå"hivuosien lomasuunnitelmat kohdistanut melko tarkasti Lappiin. Kun haluat "että jäisi enemmän aikaa linnunlaulun kuunteluun, verkoooostooo, hyville kirjoille " " ettei muille kävisi kuten meille on käynyt: tehokkuus on sammuttanut linnunlaulun, liannut veden, jyrännyt mielen matalaksi " millaisen maailman loisit. Sienestäjäo kirja on erittäin hyvä opas ruokasienten käyttäjille. Tekijä kertoo itsekin hämmästyneeosä lopullisia valintojaan. Arkinen kuvaus, yksinkertainen taitto ja eleetön teksti kääntyvät yllättäen tehokeinoksi: kirjan maisemat ja tapahtumat puhuttelevat lukijaa suoraan; hän ei pelkää , että häntä tehokeinoin hämättäisiio. Positiivisinta Paloheimon puheissa on yli rajojen tunkeva halu löytää maailmaomallio aineksia. Yksikön ensimma1seo persoonan käyttö sisältää haasteen : "tällaisena minä koen maani, millaisena sinä?" Yksi jos toinenkin tuttuni on tarttunut tähän kirjaseen vierastaeo , avannut jostakin ja alkanut lukea. telmästä voi hahmottua yksittäisten otosten kautta. Mukaan osoite ja puhelinnumero, jotta toimitus saa tarvittaessa lisätietoja . Alustavakio luonnos voi olla liian vaativa haaste, sillä vain aniharvoin kukaan unelmoi ääneen, kertoo kehittelyistääo muuallakin kuin kokouksissa, muulla kuin muistiokielellä. Valokuva , parikin on tervetullut. 10. Teuvo Suominen 150 SIENTÄ Mauri Korhonen : "Sienescåjå"n kirja ". suurmenestys , joka on ilmestynyt myös ruotsin, norjanja tanskaokielisinä painoksina. " Inarista: " Ainoastaan Metsä-Lapissa olen tänä viiden vuoden jakson aikana kokenut selvää, koskemattoman erämaan rauhaa. Uusia myyntikanavia tarvitaan. En usko hakevani sieltä mitfan Lapille ominaista, en ole tavallinen lapinhullu. Jos vain muualla Suomessa olisi vielä yhtä laajoja metsiä", soita , jokia ja jå"rviå" koskematonta luontoa tarvitsevan kulkea , tyytyisin taatusti niihin. Sienitutkimuksemme on nyt lähes vuosisataisen tauon jälkeen ripeätä ja osaltaan aiheuttaa sieoioppaideo nopean vanhenemisen. Tämän tehostamiseksi järjestettiin tänä syksynä pienet arpajaiset: ennen IS . Mutta "jotkut jonkin valtion alueen tapahtumat koskettavat kauaskantoisuudellaao koko ihmiskuntaa". Kuva järjesKAKSIKYMMENTÄ KALENTERIA SALON SEUDULLE Luonnonkalenteria myydään, jotta varoja saata1S11n luonnonsuojeluun . Kirjan osuvimmat osat koostuvat katkelmista intialaisissa häissä ja hautajaisissa, Perussa puhelinta korjatessa, lnturistin paikallisjohtajan puheilla Nahodkassa, neekerien kantakapakassa Harlemissa. Niitä ei ole tehosteltu oudoin kuvakulmia, sävytyksio eikä rajauksia. mm . tua suota, toisen tuhotun suon ja pienten allikoitten ja suuren aukkohakkuualueen väliselle, kapealle metsåkannaksellekin on riittänyt m ökinrakentajia. 276 s., hinta 45 mk. SUOMEN LUO T0 6/ 78 37 . vsk.. Kun hyvää kirjaa vielä parannellaan , erioomaineohao siitä tulee; kirjan tekovaiheessa Helsingin yliopiston Kasvmeteen laitoksella puhuttiinkin '' Maurin paremmasta sieoikirjasta ·'. Viettäisin lomani mieluummin kaupungissa kuin asuisin noitten raiskattujen maisemien keskellä", kävisin mieluummin uimassa halleissa kuin mutaisessa, alati rehevöityvässä entisessä suoallikossa. Hajamielisyys on vaihtunut keskittymiseksi ja kirja hellittänyt otteensa vasta takakannen kohdalla. Joten onnea vain ja lisää toimimaa näin saaduilla lisävaroilla' Kalentereita riittää vielä muillekin, kaikilla kielillä (suomi , ruotsi, englanti , saksa) . Sieoestäjäo kirjan pohjana on jo viidenteen paiookseensa ehtinyt ' ' 100 sientä ' '. Tuloksena on tutkivan journalistin ottein (osallistuvalla havainnoilla, haastatteluilla ja dokumenttien kaivamisella) kerätty kollaashi kustakin kuljetusta maasta. Siinä tulee silloin väkisinkin sekaantuneeksi toisten asioihin ikään kuin paremminkin tietävänä, vaikka kansainvälisten keskinäisten sopimusten kunnioittaminen kuinka estäisi puuttumasta valtioiden sisäisiin kysymyksiin. 36 yhdistystä tilasi ennen määräaikaa " tukkuhintaan " kalentereita , ja näistä arpaonni suosi Salon seudun luonnonsuojeluyhdistystä. Osuvimmat siksi , että kertomukset onnistuvat kuvaamaan jotain yleistä: perinteen painolastia, lyhytjänteisyyttä , byrokraattisuutta, rotusortoa, rikollisuutta, turvattomuutta. tee siitä lyhyt , korkeintaan yhden konekirjoitusliuskan mittainen uutinen . Otava, Keuruu 1978. tilanneiden yhdistysten kesken arvottiin 20 kalenterin nippu . Seppo Vuokko ''MAAILMANLAAJUINEN SAPATTIVUOSI OLISI TARPEEN " Eeto Paloheimo: "Maailma alustava luonnos ". Marjukka Kulmanc:n TAPAHTUUKO. Paloheimo painottaakin ihmisen pyrkimystä kohottaa fysiikan ja elämän lakien rinnalle etiikan laki
20,15,10,10,10,8,5,10,12,10,10,10,15,15,10,15,10,10,10,10,12,15,10,12,10,10,10,10,10,10,12,10,5,5,10,5,20,10,10,15,15 ,10,12, 10,10,15,10,numeron kaksi ensimmäistä numeroa (esimerkiksi 80100 JOENSUU 10 osoitteessasi ilmaisee Sinun asuvan Pohjois-Karjalan Luonnonystävien toimialueella) liity siis yhdistykseen . Pieksämäen seudun luonnonystävät Soisalon seudun luonnonystävät Pohjois-Karjalan Luonnonystävät Pohjois-Karjalan Luonnonystävät Lieksan luonno nystävät Pohjois-Karjalan Luonnonystävät Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys Kajaanin Seud un Luo nto Lencua-Seura Paltamon Luo nto Sotkamon Luonto Suomussalmen Luonto Puolangan Luonto O ulun luonnonsuojeluyhdistys Iin luonnonsuojeluyhdistys Lakeuden Luonto Raahen luo nnonsuojeluyhdistys Pudasjärven luonno nsuoj eluyhdistys Koillismaan Luonto Kemi-Tornio Seudun Luonnonsuojeluyhdistys Rovaniem en seudun luonno nsuojeluyhdistys Sodankylän luonnonsuojelu yhd istys Rovaniemen seud un luonno nsuojeluyhdistys 10,10,8,15,9,10,9,10,15,15 ,10,15,10,10 ,20 ,6,6,6,10,6,10,10,10,10,10,10,10,15,10,15,295. Molemmilla tilillepanokorteilla voit samalla tilata Luonnonkalentereita. Helsingissä , Oulussa ja Turussa voit maksaa tilauksen m yös Luonnonsuojelun Tuki O y:n myymälään, jolloin saat kalenterinkin heti . Jos olet maksanut tai maksat jonkin paikallisyhdistyksen jäsenmaksun , käytä Suomen Luontoa tilatessasi ylempää tilillepanokomia. Jäsenetuna saat myös luonnonsuojeluliiton LUONNONSUOJELUV AKl-järjestölehden. Jos et kuitenkaan halua liittyä luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseen , käytä Suomen Luonnon tilaukseen alempaa tilillepanokorttia. Alla on lueteltu liiton paikallisyhdistykset postin aluenum erotunnusten mukaan . Länsi-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistys Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhd istys Hämeenl innan seudun luonnonsuojeluyhdistys Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhd istys Janakkalan Luonto ja Ympäristö Salpausselän Luonno nystävät ItäHäm een luonnonsuojeluyhdistys Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistys Vakka-Suomen luo nnonsuojeluyhd istys Salon seudun luo nnonsuojeluyhdistys Satakunnan luonnonsuojeluyhdistys Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys Loimaan seudun luonnonsuojeluyhd istys Satakunnan luonnonsuojeluyhdistys Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys O riveden seudun luonnonsuojeluyhdistys Noki-Pirkan Luonto Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys Vammalan Ympäristöpoliittinen Yhdistys Satakunnan luonnonsuojeluyhdistys Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistys Keski-Suom en luonnonsuojeluyhdistys Keurusseudun luonnonystävät Keski -Suomen luonnonsuojeluyhd istys Kymenlaakson Luo nnon Ystävät Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys EteläKarj alan luonnonsuojeluyhdistys Imatran seudun luonnonsuojeluyhd istys Itä-Savo n luonnonsuojeluyhdistys EteläKarjalan luonnonsuojeluyhdistys EteläPohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Vaasan Ympäristöseura Keski-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Pietarsaaren seudun luonto KeskiPohjanmaan luonnonsuojeluyhd istys SUOMEN LUONTO6 /78 37. SUOMEN LUONNON TILAAJA! Samalla kun uudistat Suomen Luonnon tilauksen , on oiva hetki liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Svarcbäckinseudun luonnonsuojeluyhdistys Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuoj.yhd . Mitä useampi Suomen Luonnon tilaaja kuuluu johonkin luonnonsuojeluyhdistykseen , sitä kauempana on liikevaihtoveron ja huiman kustannusten nousun uhka. Numerot ovat postipostino: n alku yhdistyksesi jäsenmaksu 00 1 02 03 04 05 06 07 0810 1112 13 14 1516 17-19 20-22 23 24-25 26-29 30-3 1 32 33-34 35-36 37 38 39 40-4 1 42 43-44 45-49 50-52 53-54 55-56 57-58 59 60-64 65-66 67 68 Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys Vantaan ympäristönsuojeluyhd istys Sipoon Luonnonsuojelijat Espoon Y m päristöyhdistys Länsi-Uudenmaan luonnonsuojeluyhd istys Keravan ympäristönsuojeluyhd istys Hyvinkään ympäristö nsuojeluyhdistys Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuoj .yhd . postino: n alku yhdistyksesi jäsenmaksu 69 70-73 74 75 76 77 78-79 80 81 82-83 84-86 87 88 89 90 9 1 92 93 94-95 96-98 99 Keski-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Kuopio n Luonnon Ystäväin Yhdistys Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhd istys Pohjois-Karjalan Luonno nystävät Pieksämäen seud un luonnonystävät Suonenjoen-Rautalammin luonno nsuojeluyhd . Jäsenetuna saat lehden vuosikerran 4 5 markalla·, kun se muuten maksaa 55 markkaa . vsk . Kalentereita on saatavissa suomen-, ruotsin, englanninja saksankielisinä
However , wich increasing age , accompanied by che appearance of other trcc and bush species, the fungal life becomcs more varied and produccive. After a shon time of being on-heac in spring , che gescacion period lasts 3334 days, eventually resulting in a litter of 4-5 young. Added to the value of the expon, 71 million Fmk, and the value of berries and mushrooms uscd by industry, 10 million Fmk, the total value exceeds 200 million Fmk which means roughly 5 % of the value of cimber production. with prcscnt rechnology, as well as by finding new applications for cxiscing scicncific knowlcdgc . and d~s not come from the raw material . People have become scared . A few new, and dangerously poisonous species of mushrooms have been found co occur in Finnish forests. This is known to happen with oaks, too. The figure for pine is one third only , but it will soon jump up, as the selecced pin~ plancacions are jusc now anainif!B seed-producmg age. conservation , game management, etc . The theory of forest types has been widdy accepted as a hasis for planning economic usc and for conservation of forcsc ecosystems . ln addicion , Cven more fertile forests , frequently with rare deciduous trees, can be occasionally found in southern Finland . ln addition to Tvind site of a 2 megawatt windmill he visited a number of smaller windmills and other installations erected for experimencal work or powcr production for privace homes. White-backed Woodpeckers are still Decreasing by Sauli Sarkanen Pages 274276 Both the range and numbers of Finland's whitebacked woodpeckers are decreasing the population is estimated at about 25 pairs, and def,. Climace is anocher im_ponant faccor. Sdection is the most widcly used mechod co improve growch, produccivicy, and resiscance against pescs. Forests of the future will greatly resemble Finland 's present forestS, with comparable potemia! for multiple use. ln Finnish Lapland , the last nccdles !ali wichin three years of death, and within 1015 years, small twigs !ali , too. Income and Employment with Wild Berries and Mushrooms by Olli Saascamoinen Pages 255-258 Only a fraction of the wild berries and mushrooms of Finnish forests have economic importance since , for practical reasons, mosc of chis "wild harvest" cannot be collected . The increased use of mushrooms has resulted in a number of mushroom po isonings, including a few fatal ones. Even after their death , che amounc of resin may increasc since che pine roocs arc connected wich the roots of neighbouring living trces which supply the dead trcc with nutrients. restry has had, and still has but one goal: to produce as much timber as possible. Young plantations generally produce only limited amouncs of mushrooms . Bark drops off at the age of 1822 years, and che silvery colour appears at the age of 3540 years. During the past few years, supplementary courses in ecology . How to Identify Forest Types. nitdy not more than 40-60 pairs. Oldcr deciduous uecs are essential for this bird , and most often its nests have bccn found in birch (47 % ) orin aspen (3 7 %) . With present legal proceccion, chey have been reincrod uced to areas where they had before bccn cxterminated . Exocic crees could only have very limited use in Finland . Special price for subscribers of Suomen Luonto is 28 Finnmarks (33 Fmk forothers). Formerly , the marmosets were hunted , among other methods, by digging them out of their colonies during the hibernation period. Quite often , they decrease mushroom produccion. and the theory includes five different climatic zones from souch co north . This anicle defines shortly the series of typical forests of southern Finland , with increasing nucrient concenc: Cladonia Type (Cl1) , with slowly growing pine forest ; Calluna Type (CD , with pine; Vaccinium Type (V1) , with pine; Myrtillus Type (M1) , generally with spruce; Oxalis Myrtillus Type (OM1) , with spruce and occasional deciduous trees and bushes; Oxalis Majamhemum (OMa1) , with spruce and a number of bushes, herbs and grasses. Such courses are open to anybody , but people working in forestry have been panicularly welcomed. Coniferous trccs, in parcicular , frequently remain sound , curning silvery gray and standing upright for man y decades. by Peirsa Mikola Pages 264269 Early in this centyry , Professor A. The conservation movement has reacted violently, and the discussion becween conservacion and forestry pcople has often been heated . Dicching of such peatlands is clearly unwise . D Our Foreign Friends: Our Nacure Calendar, presenced on che back cover of chis issue, is available in four languages: Finnish, Swedish, English, and German. Occasionally, nests have been found outside the hatched area in the map on page 274. They became isolated from che more eascern populacions remaining on open habitats , and now they are considered as two discinct spccies. According to Prof. Clear-cutting is decrimental to mycorrhizal fungi , and many of the decomposing fungi disappear, coo . Howcvcr, public opinion is still suspicious, the power industry hostile , and the authoritics uninccrcsccd. The value of wild berries and mushrooms uscd in Finnish households in 1976 was estimated at some 165 million Fmk. Mushroom produccion thus drops co a few per cent of che original figure of some ane hundred kilograms per hectare. The use of forest fcnilizers may have different consequences, depending on the kind and amount of chemicals used. K . Poisonous Mushrooms in Finland's Mass Media by Maria Ha'rkönen Pa11es 259-261 During reccnt years , che usc of wild mushrooms 296 in Finnish households has been rapidl y increasing , and the press has been quick to follow by informing readers abouc cheir use . The exhauscion on present oncs makcs it ncccssary to rely morc hcavily on rcncwablc cncrgy resourccs. Peatlands are generally poor producers of timber but they frequently produce cloudberries and cranberrics of considerabk value . Existing nature reserves offer lictle hclp to this woodpecker since they are mainly dense and coniferous. At the present time, some 6080 per cent of che materia) used for reafforestation wich spruce comes from sdected trees. With expanding forescs , the marmosets recreated to alpine meadows. The mass media have , of course , commented , but in a num ber of cases their desire to make big headlines, as wdl as their Jack of expertise, has had harmful consequences. 1t may take more chan a century before the dead pine eventually falls down . have been offered by some forestry schools. Origin of "kelo", Standing Dead TreeTrunks by Matci leikola Pages 276278 Dead crees do no t necessarily decompose immediatcly after their deaths. So .far, Denmark has not decided to change over to nuclear energy . Sclective cutting is less harmful ; ic may even increase mushroom produccion . Unfonunatdy, however, favourabk attitudes are not cnough , since the one-sided thinking of forests as only cimbcr-producers is deeply interwoven wichin che exiscing legislacion and administracion of Finnish forestry . The Marmosec a Relict in che Alps by Kjell Olsson Pages 279-281 At the end of the last Glaciation the ancestors of the Alpine Marmoset lived on the steppes. Profcssor Max Hagman inccvicwcd by Teuvo Suominen Pages 282284 Fears are often expressed by conservacioniscs chac modern uends and methods of forestry will lead co excessive '' domcscicacion '' of forcsc crees, chus diminishing the natural diversity of life in forescs, and resulting in serious ecological risks . Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association Eor Nature Protection (Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Lönnrotinkatu 17 B 00120Helsinki 12, Finland Edicor: Teuvo Suominen Alternative Energy Editorial Page 249 A rcccnt campaign for ncw cncrgy policics in Nordic countrics paid much ancncion to rhc ncccssary dcvelopmcnt of altcrnacivc cncrgy sourccs for Finland , also. A rcccnt rcport on fucurc cncrgy policics, published by the Ministry of Trade and Commerce, is still very traditiona! , but a very slight change of attitudes may be found . Finland could start to devdop ways to exploit thc cncrgy of sun. The men working in the forests a~e ofc_en far ~ore _prog~essive chan their adminiscrauve supenors m off1ces. Forestry vs. Alternative Energy in Denmark by Pekka Suominen Pages 251253 ln August 1978, the author of this anicle made a rwo wccks' trip to Dcnmark to visic various places with accivicies relaced co alcernative energy production . The studencs have shown great incerest in mcchods of managing forests according co the principles of multiple use. Therefore, ies main value consiscs in che labour. Hagman , such fcars are not based on facrs . What are the Goals of Forest Breeding. During ageing , the cclls ol pine become impregnated with pitch-resin . Other methods should be found, for inscance , by offering monetary compensation co the owners of the remaining nesting forescs to encourage them to keep them suitable for the white-backed woodpeckers. Cajander devcloped a theory of classification of Finnish forescs according co cheir vegecacion , with special attencion co che undergrowch indicating che nu trient content of che soil. Much of this should be done on a small scale, allowing privacc invcncors and cntrcprcncurs to takc thc iniciativc . wind, biomass , ctc . This year, che theme of our calendar is migracing animals: lemming, reindeer, salmon, migratory birds and inseccs 12 sheecs wich superb colour phocos. The remaining pairs mostly nest in thosc pans of Finland where chere are ageing birch forests growing on the now abandoned fidds of slash-and-burn agriculture. Trainingin Multiple Use Forestry by Väinö Turpeinen Pages 270273 The traditiona! uaining of peoplc working in fo. Mushrooms by Esteri Ohenoia Pages 261263 So far, only va very few studies have bccn carried out on the influence of forestry methods on wild mushroom production , and che ideas presented here are only tencacive . chey have been afraid of completcly safe spccies, and cheir anxiecy has broughc a considerable amount of extra work for che few exiscing mushroom expem of Finland . vsk.. Consequemly , the recreational and other uses of forescry have been ignored . To a cercain degrce, privacc encrepreneurs are encouragcd by the scientific community as well as by the administration, and the Ministry of Commcrce is accive in ies own research on alternacive energy . In the Alps, the marmosets hibernate for 67 months of the year, and cheir body temperature drops to 4.6 Cemigrades. SUOMEN LUONTO 6 /78 37
KASVITAULUT on piirtänyt Sirkka Linnamies. Samalla tuet taloudellisesti maamme vapaaehtoista luonnonsuojelutyö tä. Aiheina suot, lehdot, purot ym. Kun käytät kirjeenvaihdossasi luonnonsuojeluaiheisia postikortteja _ja kirjeensulkijamerkkejä, kun muistat ystäviäsi luonnonsuojeluaiheisilla julisteilla, tuot luonnonsuojelun aatetta yhä useampien ihmisten ulottuville. Niiden koko on 25 x 30 cm. 11, 00 100 Hki 10, puh. Aiheina: Esikko, kataja, kielo, lapinvuokko, neidonkenkä, sinirikko, sinivuokko ja tähtirikko. ...... Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderink. Sarjan hinta 12 mk, kappaleittain å 2 mk. Sarjan hinta 12 mk, kappaleittain å 2 mk. 90-406262 Myymälä avoinna arkisin 917, lauantaisin 914 .... SUOJELTAVAT LUONNONKOHTEET-SARJA, 12 värillistä julistetta säilytettävistä luonnonkohteista. Sen muodostavat luonnonsuojelupiirit, joissa paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ovat puolestaan jäseninä. Suomen Luonnon kansiot Uusi muovinen säilytyskansio vuoden 1978 lehdille on ilmestynyt. Yksityiset kansalaiset toimivat paikallisissa luonnonsuojeluyhdistyksissä. Erityisesti se pyrkii huolehtimaan siitä, että asiallista ja pätevää luonnonsuojelutietoa on saatavilla kohtuuhintaan koulujen, kerhojen, kurssien ja yksityisten käyttöön. Suomen Luonnonsuojelun Slllltiö tukee monipuolisesti luontomme suojelutyötä. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuo risojärjestö. Kansioon sopii 8 lehteä ja sitä on tummanvihreänä ja vaaleanharmaana, hinta 12 mk. ·Levittämällä alan kirjallisuutta levität tietoa. Tilausta kohden veloitetaan postikulut ja 2 mk pakkauskuluina. Hinta 5 mk/kpl. Kansioihin kuuluvan vuosilukutarran (sis. 33 x 26 cm. vuosiluvut 1969-1978)hinta on I mk.. Vanhoja kansioita, joihin sopii 56 lehteä on edelleen saatavissa, hinnaltaan 8 mk. Niistä on tietoa Luonnonsuojeluväki-lehdessä. Luonnon ystävä! Suomen luonnonsuojeluliitto on valtakunnallinen vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojelun keskusjärjestö. _._. Se toimii valtakunnallisella tasolla luontokerho_jen ja nuorten luonnonsuojelijoiden ja -harrastajien yhdyssiteenä. l.l o.,~c)M,Al.lSU-11 Suomen luonnonsuojeluliiton LUONNONKALENTERI 1979 Luonnonkalenteri 1979 • Kertoo värikuvin, tekstein ja kartoin Suomen vaeltavista eläimistä • 12 suurta värikuvaa, karttaa ja selkeää päivyriosaa • Joka kuukausi tiedot tärkeimmistä luonnontapahtumista • Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi • 50 x 35 cm, 33 mk ijäsenille ja Suomen Luonnon tilaajille 28 mk lehden tilauskortilla) Pienet Luontojulisteet KANSALLISPUISTO-SARJA, 12 pientä vllrillistl! julistetta suunnitelluista kansallispuistoistamme. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tehtävänä on varo_jen hankkiminen luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemiseksi painotuotteiden ja erilaisten lahjaesineiden tuottamisella _ja myymisellä. Huomattava osa liiton toiminnasta rahoitetaan tuloilla, _jotka kertyvät näillä sivuilla esitettyjen artikkelien myynnistä. Kaikkea tässä esiteltyä voit tilata oheisella tilauslomakkeella. 33 x 38 cm
Uusimpaan sienitietouteen perustuva opasja tietokirja. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Kauppi, Seppo Kellomäki _ja Olli Saastamoinen. 32 mk. 127 s., 3 mk. L-L:n vesiprojektiopas. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. Kirjoittaja Lauri Koli, 127 s., 23 mk.. Viehllttllvllsti kuvitettu kirja, josta opit tuntemaan lähemmin kotimaamme rantaseutujen elllimill. 53 s., 5 mk. L-L:n vesiprojektiin liittyvä opas. LUONNONTIEDON ALKEET on lapsille tarkoitettu ekologian alkeet opettava kirjanen. Linnunpönttöjen rakennusohjeita, pohjautuu artikkeleihin SL 1/71. SAARISTO-OPAS, ohjeita veneilijöille ja kesllmökkilllisille Sll:n, NoM :in ja WWF:in yhteistyöjulkaisu. VEDEN ELÄMÄÄ 3, VESIKASVIT. 37 mk. Jo klassiseksi muodostunut nelivllripiirroksin varustettu kasvintutkijan käsikirja. SIENESTÄJÄN KIRJA, Mauri Korhonen. VEDEN ELÄMÄÄ 2, KALAT JA KALABIOLOGIA. Kirjoitt:1:jat Mikael Hilden ja Seppo Rekolainen. 196 s., 66 mk. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. ELINYMPÄRISTÖMME TULEVAISUUS kllsittelee maapallomme ongelmia. 250 s., sid. Nid. 150 s., 15 mk. LINTUJEN PARATIISI, lyhennelmll Pertti Rassin artikkelista Suomen lintuvesien inventointi ja suojelu SL 3/77, kuvitettuna Seppo Kerllsen ja Kari Soverin hienoilla värikuvilla. 205 s., 44 mk. Havainnollinen selvitys siitä, mistä luonnonsuojelussa Suomessa on kysymys. Esittelee kaikki Euroopassa esiintyvllt hyöntcislahkot. kartta 2 mk. 11. Luonto-Liiton julkaisema käännös ruotsalaisesta teoksesta "Första naturlllran". 50 s., 5 mk. LAULAVA LI TUKIRJA, Lehtonen, Paatela. L uonnonsuojelukirjat METSÄAAPINEN on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton julkaisema tietopakkaus meulln ekologiasta, toiminnasta ja rakenteesta, metslln hyväksikllytöstll ja ekonomiasta. RANTAMÖKIN ELÄIMIÄ, Leo Lehtonen. 74 s., 5 mk. Toim. Vaarna. LINNUT JA LINNUNPESÄT, Winwood Reade, Eric Hosking. Kaseteilla esiintyy solisteina 85 ja kaikkiaan yli 100 lintulajia. Opaskirjat EUROOPA LI TUOPAS, Bruun, Singer. 356 vesiemme alemraan elllimistöön kuuluvaa eläintä. 318 s., 47 mk. OTAVAN VÄRIKASVIO. 276 s., 45 mk. Sid. TUKHOLMA YMPÄRISTÖKO FERENSSIN VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. Kuvaukset 255 Suomessa pesivästll linnusta, yli 100 sivua mestarillisia pesllkuvia, 16 sivua munapiirroksia. 120 s., 3 kasettia 2 x 20 min. EUROOPA VARPUSLINNUT, sukupuolen ja illn ~llllritys, on Lars Svenssonin lintuharrastajille tekemä mllllrityskkja, n. SUOAAPINEN on tiivis esitys Suomen suotyypeistll, niiden luonnosta ja soidensuojelusta. VAIHTOEHTOINEN ENERGIAPOLITIIKKA, EVY:n 11 julkaisu. Ruotsalaisen alkuperllisteoksen on ki~joittanut Per-Arvid Skoog. 360 s., 70 mk. 24 s., 5 mk. LUONNO HARRASTUKSEN PERUSTEET on LuontoLiiton julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. EKOLOGIAN PERUSTEET, Heikki Sisula, ekologian kllsikirjaksi Ja korkeakoulujen yleisopintoihin sekll ammatillisten oppilaitosten kursseille. YDINVOIMA JA SEN ONGELMAT, EVY:n I julkaisu. Maastokäsikirja, jossa 516 moniväripiirroskuvaa ja 448 karttaa. POHJOIS-EUROOPA HYÖNTEISET, Michael Chine7. 20 s., 2 mk. 23 mk POHJOLAN KUKAT, Moen,Jonsson, Lindau. Ernst Palmen. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YDIN on Luonto-Liiton julkaisema peruskirjanen, jonka ovat kirjoittaneet Yrjö Haila ja Olli Järvinen. 24 s., 3 mk. 1978. 14 s., 5 mk. RETKEILIJÄN KALAOPAS, on monikäyttöinen Suomen kalojen, sammakkoelllinten ja matelijoiden kllsikirja. jlltjestettynll yhteentoista ryhmään elinympllristönsll mukaan. 16 s., 1 mk. 2. 72 s., 6 mk. 230 s., 4 7 mk. Pohjolan tavallisimmat luonnonkasvit niille luonteenomaisessa ympllristössä loisteliain nelivllrikuvin ja tekstein. Kirja opastaa myös hyönteisten kerllilyssll ja kokoelman jllrjestllmisessll. 60 mk. KOLOLINTUJEMME SUOJELU, Antti Haapanen ja Vilho V. VEDEN ELÄMÄÄ !, PLANKTON JA POHJAELÄIMET, on Luonto-Liiton vesiprojektiin liittyvll vesien biologiaa kllsittelevä opas. 168 s., 37 mk. Sid. 146 mk. Suomen Sieniseuran SUURSIENIOPAS auttaa sienien lajinmäärityksessll vaateliastakin harrastajaa. Esittelee 150 maassamme kasvavaa sienilajia vllrivalokuvin ja yksityiskoht:1:isin selostuksin, myrkkysienet omana kokonaisuutenaan. 34 s., ja erill. Kiehtova opas luonnon pienoismaailmaan. Neljäs painos. ENERGIATUOTANTO JA YMPÄRISTÖ on Suomen luonnonsuojeluliiton toimittama selostus energian ja ympllristön vlllisistll suhteista. VESI ELINYMPÄRISTÖ Ä on Luonto-Liiton vesiprojektiin liittyvll sovellettua kemiaa ja fysiikkaa sisllltllvll julkaisu. 72 s., 5 mk. Ilmestyy n. Sid. PIKKUELÄIMIÄ, Sandhall. 5 mk. SATA SIENTÄ on Mauri Korhosen erinomainen sieniopas, jossa on vllrikuvin esitetty sata sientll. VESIEMME PIKKUELÄIMIÄ VÄRIKUVINA. Kirja sisllltllll laulunja lajinkuvaukset nauhalla esiintyvistll lintusolisteista. 462 s., 125 mk. 12 s., 1 mk. LINTUKIRJA, Valitut Palat. uusittu painos. LUONTOPOLKUOPAS, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Ladun tekemll ohjekirjanen pysyvien luontopolkujen rakentamiseksi. MIHI KASVIMME KELPAAVAT, ruokaa, ryytillja rohtoa luonnosta on Toivo Rautavaaran mielenkiintoinen kirja luonnonkasvien kllyttötavoista. 353 s., 71 mk. 1. L ONTO JA LUO NONSUOJELU, kirjoittajat Haapanen, Mikola, Tenovuo. Tekijll Curry-Lindahl. 93 mk. 33 mk. 24 s., 3 mk. 75 mk: nid. 48 s., 5 mk. Sic. Siinä lcllsitelllllln lyhyesti ympäristöongelmia _ja niiden ratkaisumalleja. 160 s., 15 mk. Ällnet on jllrjestetty lintujen elinpiirien mukaisiin ryhmiin. 180 s., 30 mk. Teoksen 432 selkellssll lllhivärivalokuvassa hyönteiset ym. Kirjoittajat Mikael Hilden, Maarit Priha ja Anneli Virtanen. 376 s., 49 mk
Kirjoittaja Erkki Pulliainen. Sid. 42 mk. 1979. Sid. 36 mk . 117 s., 56 mk. Kirjoittaja Lauri Siivonen, 196 s., 44 mk. Erinomainen opas malminetsijöille, kivien ker!l!ljilIe, _jalokivistä kiinnostuneille, yli 300 värikuvaa ja tiiviit selostukset. 479 s., 150 mk. Omatoimiselle pätevät ohjeet varusteiden valmistamiseksi. Luonnonsuojeluväki 3·78 Itämeri ja jokamiehen oikeudet ~-::::..::::.: --~-Finlands Natur . 8 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tilaushinta sisältyy Liiton jäsenmaksuun, joka on 15 mk v. 75 mk. Upeasti kuvitettu Maailman Luonnon Säätiön vuosikirja 1977. Sen artikkelin käsittelevät Suomen luontoa, luonnonvaroja _ja luonnonsuojelua. TARINOITA ELÄINTEN SAARELTA, kirja Korkeasaaren eläintarhasta Ilkka ja Sesse Koivisto. SUOJELUMME KOHTEET. Lehti ilmestyy v. jne. SUOMEN LUONNON TIETOSANAKIRJA, Valitut Palat. Tilaukset postisiirtotilille 9086-1. NOIN SATA SUOMENI MAISEMAA on Markku Tantun kertomus hänelle tutuksi käyneistä maisemista ja niiden muutoksista vuosina 1973-1977. 300 valokuvaa, 200 s., 68 mk. KEVÄTTÄ KESÄÄ, Markku Tantun kirjoittama ja kuvittama runokirjanen. Sid. Pitkäsen ja muiden luonnonvalokuvaajien kuvittama, asiantuntijoiden tekstittämä näköala suomalaiseen maisemaan. N. Vuosikerran tilaushinta on 55 mk, ulkomaille 65 mk ja jäsenille 45 mk. Tilaukset postisiirtotilille 608 21-1. . Lehti kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista jäsenille, ilmestyen 6 kertaa vuodessa. LUONNONKAUNIS SUOMI, Matti A. SUOMEN PEURA on Martti Montosen palkittu esitys metsäpeurasta. Sid. Lehden tilaushinta sisältXY yhdistyksen jäsenmaksuun 25 mk. Luontokirja lahjaksi KOLOLINNUT JA MUUT PÖKKELÖPESIJÄT, Hannu Hautalan mustavalkoinen kuvaja tietokirja kolometsien uhatusta elämästä. Hieno mustavalkokuvitus. 47 mk. g\ i!. POHJOLAN NISÄKKÄÄT, helppokäyttöinen käsikirja,joka antaa selvän kuvan kaikista Fennoskandian alueella tavatuista nisäkkäistä ja niiden tämänhetkisistä asuma-alueista. 46 mk. RETKEILYVARUSTEITA, Veikko Kaseva. ELÄINMAAILMAN ENNÄTYKSET. 65 mk, sid. 70 mk. NUORTEN LUONTO (entinen Molekyyli) on nuorten oma luonnonharrastusja -suojelulehti, jota julkaisee LuontoLiitto r.y. SUOMEN SUURPEDOT esittelee uusimmat tiedot suurista petonisäkkaistämme. : . M:; $ t ---. 1979 8 numerona,joiden yhteinen sivumäärä on noin 400. Tekstit suomeksi ja englanniksi, runsas mustavalkokuvitus, satakunta sivua, omakustanne, 28 mk. LUONNONVALOKUVAUS, Holmåsen. Tilaukset postisiirtotihlle 4335 90-4. SII ja L-L 5 mk LUÖNTO-LIITON SIILI HIHAMERKKI 5 mk WWF:N PANDA HIHAMERKKI vihreä/oranssi 9,50 mk PANDA RINTANEULA, 8 mk EI ATOMIVOIMAA RINTANAPPI 2 mk Luonnonsuojelulehdet SUOMEN LUONTO on maan johtava luonnonsuojelulehti. 117 s., 73 mk. Mikä eläin on suurin, nopein, korkein, pienin, julmin, myrkyllisin, tarkkanäköisin _jne. .. 48 s., 10 mk. Halutessasi liittyä paikalliseen luonnonsuojeluyhdistykseen ota yhteyttä Luonnonsuojeluliiton toimistoon Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, puh. . 90-642881. Valitut Palat, 296 s., 170 mk. Suomen Luonto ' 1, \\' ' / / j\ \ ' . Selkeän tiedon kultakaivos ja antoisa inspiraatiolähde kokeilumieliselle luonnonkuvaajalle. LUONNONSUOJELUVÄKI jaetaan Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten jäsenmaksun maksaneille. KIVET JA MINERAALIT VÄRIKUVINA, Walter Schumann. 263 s., nid. 1 ,JkuoRTEN i1uoNTQ , \ ; \ ' t; t Merkit SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON RINTAMERKKI, hopeoitu hakaneula-/ruuvikiinnityksellä 18 mk SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HIHAMERKKI 12 mk OLEN JOKAMIES HIHAMERKKI l ~-·\;:~::i •, . Vanhoja numeroita on saatavissa seuraavasti: 1969/1 0,50 mk/kpl 1972/6, 1973/1 ja 3 ja 1974/ 1-6 1,00 mk/kpl 1975/1, 4, 5, 6 ja 1976/1-6 3,00 mk/kpl 1977/1-6 7,00 mk/kpl 30 mk/vsk 1978/1-6 7,50 mk/kpl 40 mk/vsk FINLANDS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti, _joka ilmestyy 4 numerona vuodessa ja sitä julkaisee Natur och Miljövård r.f.
piirretty 34 x 85 cm I mk/kpl Harvinaisia lintuja, vll.rill. 79 x 50 cm 12 mk/kpl TUNTURI (Yrjö Metslllll) Julisteitten koko 60 cm >< 86 cm. piirretty 50 x 60 cm 5 i:nk/kpl Viimeisiä. 71 x 61 cm 8 mk/kpl Laulujoutsenet, Hautala värill. 60 x 84 cm 10 mk/~pl Elämänoikeus, Erik Bruun, värill. merikotkia, mvvalok. 77 x 110 cm 5 mk/kpl · Suojele .vesiä, vll.rill. 100 x 70 cm 14 mk/kpl Pallo on nyt meillä, värill. Luonnonsuojelujulisteita UUSI MAISEMASARJA (kuvat esitteen takakannessa) Rimpineva, Tunturi 60 x 86 cm MUUMIJULISTESARJA (4 kpl) koko 60 x 86 cm Pesuaine, roskaantuminen, ilman saastuminen ja öljyvahinko, piirtänyt Lars Jansson ELÄINJULISTESARJA (4 kpl) koko 59 x 42 cm Vesipll.ll.sky, nll.ll.dll.npentu, kurjet ja sammakko mustavalko valokuvia SIILIJULISTESARJA (3 kpl) koko 60 x 42 cm Merisiili, jänkä.siili ja korpisiili piirtänyt Mantsi Rapeli KASVIJULISTEET, piirtänyt Sirkka Linnamies Suomen Uhanalaisia kasveja, Myrkkykasveja Lapin Uhanalaisia kasveja, Suokasveja PIIRRETIT ELÄINJULISTEET, Erik Bruun Saimaannorppa, Lohi koko 40 x l 00 cm Kalasll.ll.ksi, Merikotka "MERISIILI" RIMPINEVA (Urpo Hllyrinen) hinta 14 mk/juliste. 45 mk/srj 14 mk/kpl 45 mk/srj 14 mk/kpl 20 mk/srj 6 mk/kpl 20 mk/srj 8 mk/kpl 14 mk/kpl 12 mk/kpl 12 mk/kpl 12 mk/kpl "PESUAINE" Kotkanpesä., Hannu Hautala mv-valok. 41 x 58 cm 10 mk/kpl Sinitiainen, Michael Milller, värill
YÖPAITA Uusi norppa yöpaita on pitkll, lyhythihainen, mukava puuvillapaita. c.ollegePitkäLyhyt· YöV-aukko Huppan paita hih. Värit: keltainen, punainen ja vaalean sininen. Muovinen, nahkanauhalla kaulassa pidettllvä avainpidike. Pyyhkeen koko 70 an x 135 cm, värit ruskea ja vihreä. Sivussa vetoketjullinen tasku, jossa saimaannorpan kuva. NORPPA NEULEET Uudet lämpöisen pehmellt norppaneuleemme ovat tupsullinen myssy, hinta 35 mk, pipo 30 mk ja kaulaliina 35 mk. 40 mk. Korkeus 50 an, leveys 40 cm, suljettavissa vetoketjulla. Kotimainen nylonkllsitelty erittllin kestllvll kangaskassi. NORPPACOLLEGEPAIDAT Paidat ovat puuvillan (85 96) ja viskoosin (15 96) sekoitetta ja paksua, lämmintä neulosta. Värit: musta ja beige. Hinta 8 mk. Kaunis puinen Saimaan shakki lahjaksi tai iltojen iloksi, hinta 25 mk. Tupsullinen myssy 35 mk, pipo 30 mk ja kaulaliina 35 mk. Muovinen vaalean sininen avianpidike 5 mk. Vllrit vihreä ja tumman sininen, hinta 48 mk. Värinä on kaunis eläväpintainen harmaa. NORPPAKOHO Vekkuli keltainen katiskan ja verkon merkki, jolle löytyy monta käyttöä. AVAINRENKAAT Nahkainen vaalean ruskea avainpidike 5 mk. T-paita T-paita 90-140cm 60.50,30,25,35,57,,!...50-! '-0':."!! 70,55 .S.5,q7 _ .,, !:S, ~S-XXL 82,60,40,;~:--l ~;:_ 75,PELIT NORPPAPYYHE Paksu kotimainen froteinen kylpypyyhe, jossa lllpikudottuna suuri saimaannorpan kuva. Värit : luonnonvalkoinen, tumman sininen ja musta. Hinta 38 mk. paita collegep. PITKÄHIHAINEN NORPPA T-PAITA Mukava puuvillapaita, jossa norpan kuva pienenä rinnassa ylhäällä vasemmalla. 2 x 20 kuvaa kauniissa kankaisessa sllilytyspussissa. Memori eli muistipeli lapsille uhanalaisista elllimistll, n. LYHYTHIHAINEN NORPPA T-PAITA Puuvillapaita, jossa iso norpan kuva keskellll rinnassa. Lippis 13 mk ja kapealierinen reuhka 15 mk. hih. 180 palan palapelit kansallispuistosarjan kuvista 10 mk. Värit, puna-, sinija kelta-valkoinen. Lasinen, puunappuloin 150 mk. Vaalean sininen 8 mk.. Koot ja hinnat alla taulukossa. Saatavana yhtä kokoa, joka vastaa plllln ympllrysmittoja 56 cm59 cm. Värit: tiilenpunainen ja tummansininen. Saatavana myös panda neuleita. Uusia norppatuotteita RPPA H UPPARI Lämmin, pehmeä, pitkähihainen norppahuppari, jossa on kaksi erillistä taskua ja norpan kuva pienenä vasemmalla ylhäällä rinnassa. Väreinä valko-vihreä ja vihreä-valkoinen. NORPPA LIPPIS JA REUHKA Kesäiset puuvillalakit, vllreinll valkoinen ja vihreä. UUSI V-AU KKOINEN COLLEGEPAITA Uudessa norppa collegepaidassa on pieni norpan kuva rinnassa ylhäällä vasemmalla ja kaulus on V-aukkoinen. Värit: ruskea, vihreä, sininen ja punainen
Kappalehin ta on 80 p, koko sarja 3 mk. SIILI JOULUKORTTISARJASSA on neljä Mantsi Rapelin hauskaa värikästä joululauluaiheista kuvaa. Hinta 80 p/kpl, koko sarja 6 mk. 12. B. ELÄlNKORTIISARJASSA on 8 tavallista eläintä : hirvi, _jänis, kettu, majava, mäyrä, näätä, orava ja siili. . KOSTEIKKOKORTIISARJA sisältää 12 kosteikkojen monipuolista elämllll kuvaavaa korttia. PERINTEELLINEN KORTIISARJA sisältää 8 korttia, aiheina: sormilehtinen kylmänkukka, näsiä, neidonkcnkä. F. Itsellesi jää korttisarjan kantaosa, jossa samat kuvat ovat pienempinä. 6. "( . lf ~01 ( _· 0) ,.:. R. Korttien kappalehinta on 50 p. Tarrojen p 38 mm. K!lmmek!lt on kuvannut Mauri Korhonen, sarjan hinta 10 mk. D. E. Saatavissa p~n3:\sena, keltaisena ja vihreänä. Aiheet: rantakukka, luhtalemmikki, pohjolanlumme, tavi, ruisrääkkä, punavarpunen, kaulushaikara, kyhmyjoutsen, ruokokerttunen, ruskosuohaukka, piisami ja punainen syyskorento. KÄMMEKKÄKORTIISARJA on vihko, josta voit repiä 9 postikorttia Suomen kauneimmista ja uhanalaisimmista orkidealajeista. Postikortit I. Tarrojen 1/> 35 mm. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) tal visarja. 12 kpl/3 mk q, 38 mm. .., c. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) -väripmtikortit esittllvät uhanalaisia eläinlajeja. G. El ATOMIVOIMAA 1,11 50 mm kelta-punainen, hinta 1 mk . Aiheena on viisi rohdosja myrkkykasvia: kallioimarre. ' ~ÅILl'TÅ lUO'-I NON "A.SV01 A. 1. 11. S. JOULUKORTTISARJASSA, on talvikorttisarjan kuvat varustettuna kolmikielisellä hyvän joulun toivotuksella. Sarjassa on 35 sulkijaa, 7 kpl kutakin seuraavaa : helmipöllö, kotka, karhu, ilves ja kangasvuokko. . 35 mm vihreä, hinta 0,60 mk. Mukana ovat merikotka, helmipöllö, kurki, liito-orava, valkoselkätikka, räyskä, karhu, metsäpeura, jättiläiskilpikonna, turkishylje, vikunja ja gepardi. 3. 5. Kirjeensulkijat A. 9. C. Sarjan hinta 3 mk, yksittäiset kortit 1 mk. Koko sarjan hinta on 3 mk. 7. PANDA 120 mm väreinä punainen, keltainen ja vihreä, hinta 3 mk. Kortteja saatavissa myös taitettuina kkjekuoressa postitettavina, 2 mk/kpl. ELÄVÄ MERI Pussi, jossa 2 tarraa pituudeltaan 128 mm ja 6. ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso ja sormustinkukka. 'l. 7. Ilvesja hnuhkajakortteja on saatavissa myös taitettuina kirjeknoressa postitettavina kortteina 2 mk/kpl. 1 mk:lla saa lajitelman, jossa on 5 karhua ja 5 pöllöä. / ,nr>ftVIIC'fEc~ ',fw"'• 1 • :-1 111:,oo,,,l~"U D. 8. Töyhtötiainen, metsäpeura, porotokka ja talvimai4. 2. TRINGAN KIRJEENSULKIJAT Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen ki~jeensulkijatarrat. MERIKORTIISARJASSA on 4 kuvaa: Saaristomeri, Korppoon Österskär, Itämeren nilviäisiä ja norppa. Tarrat G. 69 mm, hinta 5 mk. . WWF:N ELAVA MERI SULKIJAT Aiheina lasten meriaiheisia piirustuksia, 25 kpl 6 mk. kalasääksi, riskilä, ahma, karhunpesä ja apollo. SIILI KIRJEENSULKIJATARRAT Luonto-Liiton vihreät siilitarrat maksavat 3 mk 8 :n sulkijan sarjassa. 4. 3. 10. Sa~jan hinta on 5 mk. I. Kymmenen kortin sarja (kaksi kutakin lajia) maksaa 8 mk. TAITETUT JOULUJA UUDENVUODENKORTIT. WWF:N ELÄINSULKIJAT Nelivärisiä, 25 kpl, 6 mk. # 1 /('f110 !?~N\J\\0\-: B. EI ATOMIVOIMAA KIRJEENSULKIJAT EVY:n puna-keltaiset tarrat maksavat 3 mk 20:en sulkijan sarjassa. H. PERINTEELLISET KIRJEENSULKIJAT Suomen luonnonsuojeluliiton perinteiset värikkäät kirjeensulkijamerkit uudistettuna arkkina maksavat 5 mk/sarja. Kuuden kortin ja kuoren hinta 12 mk.. H. Hinta 4 mk. sema saatavana kolmikielisellä joulutervehdyksellä varustettuna ja huuhkaja sekä ilves korttia saatavana kolmikielisellä uudenvuoden toivotuksella varustettuna, kirjekuorineen. Korttien kappalehinta on 1 mk. Korttien kappalehinta on 80 p, koko sarja maksaa 6 mk. Sarjaan kuuluu kaksi värivalokuvaa tilhi ja punatulkku (80 p/kpl) ja kaksi väripiirrosta ilves ja hunhkaja (1 mk/kpl). KASVIKORTIISARJAN on 11\aalannut Sirkka Linnamies. Hinta 3 mk. 120 mm kelta-punainen, hinta 3 mk. Sarjan hinta 10 mk, yksittäiset kortit 1 mk/kpl. TALVlKORTIISARJASSA on 4 kuvaa: töyhtötiainen, metsäpeura, talvimaisema ja porotokka
Tilauslomake Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata tämän lehtisen esittelemää aineistoa. Merkitkää selvästi yhdelle riville vain yksi haluamanne tuote. 1978. ... kpl Tilattu määrä tilattu määrä Kirjeensulkijat ja tarrat l hinta 1 tilattu Sarjan/tarran nimi määrä Paidat l väri l koko l hinta l tilattu Paidan nimi määrä Muut tuotteet 1 väri I hinta 1 tilattu Tuotteen nimi määrä Kirjallisuus 1 hinta 1 tilattu Kirjan nimi määrä Allekirjoitus ja päiväys. kpl .... kpl . . . ... 11. Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Hinnasto alkaen 1. Postikulut ja 2 mk pakkauskuluja peritään vastaanottajalta. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. . kpl . Luonnonkalenteri suomenkielinen ruotsinkielinen englanninkielinen saksankielinen Julisteet Julisteen/ sarjan nimi Postikortit Sarjan nimi Kappalehinta 33.33.33,33,1 hinta 1 1 hinta 1 Tilattu määrä
nimi ________________________ _ Nervanderinkatu 11 osoite _______________________ _ 00100 Helsinki 10 lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, !aita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita. KOILLISKAIRA (Jorma Luhta) PERÄMEREN RANNIKKOA (Amo Rautavaara) PUROLEHTO (Kari Soveri) SAARISTO-SUOMI (Kaius Hedenström) UUSI MAISEMAJULISTESARJA Julisteiden koko on 60 cm x 86 cm. Forssan Kirjapaino Oy Forssa 1978. Kirjemaksu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Läh. Sarjan hinta 45 mk, kappalehinta 14 mk/juliste. Teksti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Lisätiedot: Hämeen luontopiiri ry, Kalevankangas 12 , 33540 Tampere 54, puh. Koko hinta on siis 1 300 mk. 295.. Hintaan sisältyvät laivamatkat (hyttipaikkoineen), bussimatkat, majoitukset ja puolihoito perillä. Kartastosta, josta näytteenä on oheinen kiiltopajun ja sen lähisukulaisten kartta, on ilmestynyt kolme osaa. Perillä puolihoico. Siinä esitellään biologista tutkimusta ja kirjallisuutta . 04. Suisto on monipuolinen: suola-altaita dyynejä vuoristoa soita riisipeltoja. CAMARGUE 6.-18. 931611 598 (ma-pe klo 15-18). 1979 Retki Ranskaan, Rhonen suistoon Camargue on yksi Euroopan merkittävimmistä kosteikoista ja linnustonsuojelualueista. Tiedonantoja-palstalle voi kuka hyvänsä lähettää havaintojaan luonnosta . Käytä s11s tilillepanokorttia. Mahdolliset työja opiskeluesteet pyydetään selvittämään ennen ilmoittautumista. Matka perustuu keväällä 1978 tehdyn vastaavan matkan kokemuksiin. 13, 00100 Helsinki 10 (muilta kuin jäseniltä 40 mk). Lintujen muutto on alueella huhtikuussa vilkasta. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla ennakkomaksu 500 mk Hämeen luoncopiiri ry:n ps-tilille TA 81911-0. Rautatiek. Ilmoittautuneille lähetetään osanottajacodistus sekä ohjeet ja alueen esittely. Niinikään Vanamon jäsenet saavat 40 % alennuksen Suomen kasvitieteen julkaisutoimikunnan toimittamista sarjoista Annales Botanici Fennici ja Acta Botanica Fennica sekä Suomen eläintieteen julkaisutoimikunnan toimittamista sarjoista Annales Zoologici Fennici ja Acta Zoologica Fennica. Tervetuloa mukaan' LUONNON TUTKIJA on Suomen Biologian Seuran Vanamon julkaisema viidesti vuodessa ilmestyvä lehti. Matka tehdään laivalla ja tilaus bussilla (Finnjet + 3 500 km bussissa). Ilmoittautumiset hyväksytään saapumisjärjestyksessä. SUOMEN LUONNON TILAAJA! Edellisessä lehdessä ilmoitettiin, että tilauskortti tulee Suomen Luonnon vuoden 1978 tilaajille erillisenä postitse. Rhonen suisto on yksi Euroopan harvoista flamingon pesimäpaikoista. Bussi on uudenaikainen ja siinä on runsaat tavaratilat. Majoitus matkalla ja perillä retkeilymajoissa. Vanamon jäsenet saavat 50 % alennuksen seuran kustantamasta Euroopan putkilokasvien levinneisyyskarcastosca (Atlas Florae Europaeae). Lehden saa Vanamo-seuran jäsenmaksua (35 mk 1979) vastaan tai tilaamalla: Atso Arcimo, Eläintieteen laitos, P. OHJEET s. Täysi peruutusoikeus peruutusmaksua vastaan tammikuun loppuun saakka. Toinen maksuerä 500 mk tammikuun loppuun mennessä jaloput 300 mk huhtikuussa lähdettäessä . Kustannusten säästämiseksi on kuitenkin katsottu parhaaksi toimittaa tilillepanokortti tämän Suomen Luonnon numeron välissä. Rhonen suistossa tarjoutuu hyvät mahdollisuudet tutustua Välimeren kasvillisuustyyppeihin
Samalla esitellään laajemminkin näiden lajien ja vaellustyyppien ekologista ja luonnonsuojelullista merkitystä. p L s 3 4 5 10 11 12 17 18 19 24 25 26 31 LUONNONKALENTERI 1 1 1979 kertoo värikuvin, karttapiirroksin ja tekstein vaeltavista eläimistämme. 35 . Suomen Luonnon tilaajana olet oikeutettu tuntuvaan alennukseen. l)P,,J•jo. ,.,.,,. Perhoset lisäiintyvät vaelluksen kestäessä. Niiden esiintyminen meillä riippuu vaelluksista. sillä se ei talvehdi säännöllisesti meillä. -•pUUl)ll po, ..... Suurin osa vaeltajista kuolee talven tullen. Esimerkkeinä erityyppisistä vaelluksista kalenteri esittelee tumuripöllön, koskikaran, poron, hallin, sepelhanhen, tunturisopulin, tervapääskyn, amiraalin, merilohen, tilhen, varpuspöllön ja pähkinähakin vaellustavat. . • .,,~"" -,1u ........ ja Suomeen saapuvat ovat matkaan lähteneiden jälkeläisiä kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa. Meille ne tuleva t usein Kaak kois-Euroopan kautta lämpimien ilmavinojen mukana. Perinteiseen tapaan jokaisen kuukauden lehti kertoo tärkeistä tapahtumista ja päivämääristä, kuten kukkimisajoista, kuun vaiheista, muuttolinnuista, sienija marjasadoista. _ __ , ... ,. Amiraalin lisäksi yleisimpiä vieraita ovat ohdakeperhonen ja gammayökkönen. e j J. pu"nll p1n1 ... Sitä voi ta vata maassamme monenlaisissa kuht uuriympäris1öissä, mutta vain tiettyinä vuosina. 406 262 "' ,..: 1 5 .... ,..1 ..... ", "'" .......... .. Vaeltajaperhoscmme ovat yleensä kotoisin Välimeren ympä ristöstä. Käytä tämän lehden välissä olevaa tilillepanokorttia tai vielä mieluummin pistäydy myymäläsämme! Suomen Luonnonsuojeluliitto ry Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh. Loppukesä llä tavatta vista amiraaleista osa on siis keväällä saapuneiden jälkeläisiä, osa vastatulleita vaeltajia. Alkukesällä tulleet yksilöt pystyvät lisääntymään täällä: toukat syövät nokkosia. , ,..h1)'1 =::...-•Jll _,,.,,..,.. ... Näiden siivet ovat usein repaleiset ja kauhtuneet. "'"""h "" P'" 20 21 22 23 _,,,, _ ,..., ,,,_. Aikui set syövät koivuista ja pajuista tihkuvaa mahlaa sekä ku kk ien mettä. * Amiraali Amiraali on nokkosperhosen eteläinen sukulai nen. Amiraali! eivät pysty tai • vehtimaan Etelä-Eurooppaa pohjoisempana. ,o1 ...... ...... Erinomaisin värikuvin. ,.11r 33 13 14 15 16 ,...... ,Mol _ _ ..._ulG i,ll• i.M 1J 28 'l!) 30 -.,,,n .. Kaaliperhonenkin on vaeltaja. .. ELOKUU 1979 1 31 S uomen luonnonsuojeluliitto ry L UONNON K A L ENTE RI M Ti K To 1 2 32 6 7 8 9 h1M IMl)Hl ... Neitoperhoselle viime talvet ovat olleet suotuisat, muna kotoi nen kantamme saa ttaa romahtaa olojen heiketessä. 11 ... 34 hf ' \ l l ~ •• • lk0>,1llhld .