Suomen Luonto 6/1983 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

~uomen LuontQ ro 6 1983 Luonnonja ympäristönsuojelun aikakauslehti f ''.: f ~i 2 -1:; _-.,· • Ydinvoima -lääke happamoitumiseen. • Ympäristönsuojelun tuulia pustalla • Metsälakien pykäläviidakko
Kannen kuva : Jorma ?uusa / Lchtikuva Pentti Saarikoski (1937-1983) Kokoelmasta Alue, 1973 Arto Hämäläinen /LKA. Kevätpäivät tuoksuvat epätarkoilta muistoilta, käden, kiihtyneen hengityksen. Tuulessa kuuluu sukupuuttoon kuolleiden lintujen laulu. Mutta luonnon kasvot ovat tyynet maailman loppuun asti. Metsä on akatemia jonka barbaarit hävittivät
90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perj antaihin klo 8 .3016.00 , kesäkuukausina 8.3015.30. Rauno Ruuhijärvi 3. Tilauksia välittävät myös Suomen Luonnonsuojelu n Tuen myymälät , lehtiasiamiehet ja posti . Väite " vähempikin riittää" on jo osoittautunut todemmaksi kuin energiamiesten huimat kulutusennust~et. Luonnonsuojelijoiden lähtökohtana on, ettei yhteiskunnan kehittäminen enää edellytä energian kulutuksen kasvua; työllisyyttä ja elämisen laatua voidaan parantaa lisäämättä energian käyttöä nykyisestään. Vesilaki tai ainakin sen tulkinta suosii yksipuolisesti vesivoiman rakentamista. Näin ei ole. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 11 mk. Tässä on myös suurin ristiriita luonnonsuojeluväen ja energiatuottajien välillä. Maakaasun käytön ja sähkön tuonnin lisääminen olisivat ympäristöpoliittisesti viisaita ratkaisuja. Energian säästöä on tuettava kaikissa tuotantorakenteen ja yhdyskuntien kehittämisratkaisuissa. Nro 6 1983 42. Kolmanneksen säästö merkitsisi myös sitä, että ainakaan tällä vuosisadalla emme tarvitse uutta energiantuotantoa jo rakennetun n. to Vähempikin riittää Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteena näyttää olevan tuottaa kuluttajille niin paljon energiaa kuin vain kaupaksi saadaan. 4200 mk 4-väri 9 100 mk 5600 m k 4800 mk 6200 mk Lisäväri 850 m k netto . Lehden voi tilata maksam alla tilaush innan postisiirtotilille no 608 21-1. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti lii to n ro1m1sroon . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojelu liitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . ,sk. Ensimmäisenä tavoitteena tulisi olla energian kokonaiskulutuksen tasaannuttaminen. Korvaavan energiantuotannon hajauttaminen pieniin, tehokasta ympäristönsuojelutekniikkaa käyttäviin yksiköihin parantaa myös lajitellun yhteiskuntajätteen, jätepuun, olkien ja muiden paikallisten energialähteiden käyttömahdollisuuksia. Vuonna 1983 Suomen Luonto il mestyy kahdeksana numerona. Suomalainen yhteiskunta on todellinen energiatuhlari. Johdamme tilastoja, joissa energiankulutus lasketaan asukasta kohti. Ympäristöhaitat vähenisivät yleensä vieläkin enemmän. Energiapolitiikasta päätetään ja tiedotetaan yhä yksipuolisesti energian tuottajien ehdoilla. 2/ l s4 100 mk II 1 s 2400 mk l/2sl 500mk 114 s 800 mk takak. Y dinenergialain uudistaminen on kesken. Kansalaisille saattaa syntyä kuva, että ympäristönsuojelijat vaativat paluuta aikaan jolloin " isoisä lampun osti" . 90Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Kaarina Miettinen Toimirtajat: Jorm a Laurila ja Auli Kilpeläinen Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin , Ulla Kokko , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen, Helge Romu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste . 20 % ylikapasiteetin lisäksi. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että suhteellisen helpoin toimin usein uusinta tekniikkaa käyttäen voidaan säästää noin kolmannes energiasta. Pohjoinen sijaintimme selittää tämän vain osaksi. Runsas vieraan energian tarve heikentää myös teollisuutemme kilpailukykyä. Vasta viimeaikoina käynnistynyt laaja keskustelu enteilee muutosta, vaikka energiapolitiikan demokratisoinnin tiellä yhä onkin paljon esteitä. Tärkeimpiä säästökohteita olisivat mm. Ilmoitusmyynti : Exom ark, 719 963, 90-760 937 TOIMITUS puh . Nähtäväksi jää, tarjoaako ilmansuojelulaki normeineen mahdollisuuksia puuttua saastuttavaan energiantuotantoon. Teknisesti on mahdollista muuttaa raskaaseen polttoöljyyn ja kivihiileen perustuva energiantuotanto vähemmän ympäristöä saastuttavaksi. Oman teollisuutemmekin tuotekehittely on tältä osin maailman huippuluokkaa. ILMOITUSHINNA T mv. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Oy Li ro-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, Forssa SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Mikäli emme puutu energiankulutuksen jatkuvaan kasvuun, emme pääse käsiksi myöskään energiantuotannon keskeisiin ympäristöhaittoihin. teollisuusprosessien muuttaminen vähemmän energiaa vaativiksi, jäteraakaaineen hyväksikäyttö ja lajitellun jätteen polttaminen, energian kuljetusten ja siirtojen välttäminen, suoran sähkölämmityksen välttäminen, yhdistetty sähkön ja lämmön tuottaminen sekä energiansäästö liikenteessä. lrtonumero 12 m k. Sähkön kulutuksen hillitseminen on avainasemassa: siten voidaan torjua myös uusi ydinvoimala
. . . . . . . . . .. Markku Nurmi: Tuhannen taalan kysymyksiä . . . . . . 4 SUOMEN LUONTO 6 1983 Vähempikin riittää . . . . vsk.. . .. . . 34 12 Keskustelu: Onko valittava ydinvoiman ja happosateiden välillä . . . . 32 Kesätapahrumia . . . . . 46 20 Summaries of the Main anicles. . . ~ ---~ . . . . . . . SUOMEN LUONTO 6/ 8J 42. . 31 8 Lahemaa . . . . '.iO :,;::,, . . Seppo Kellomå'ki: Kohti metsien moninaiskäyttöä Metsien käsittelyä säätelevät lait . . . . . . . . . . . . . . .. . . 3 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto : Työtä luonnon hyväksi . . . . . . . . . . . . /" .. . Mikko Hovila : Valamossa viljellään ilman myrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ....... Jorma Laurila: Pustan .elämää: kelpaa olla geenipankkina valtion leivissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , .;,_," ' '~ ~ L . . . . . . . . . . . Vesa Toijonen: Projekti on valmis-keskustelu insinöörin kanssa .......... . . . . . . 38 1 '.i Kirjallisuutta , huutoja korvesta . . 23 '.i Kirjallisuutta . . . . . . , '. . . . ' "" -;:-~'::,~ ·::=, ~-... .
Oikein viisas mies, insinööri, kumartui pöydän yli ja sanoi itseensäluottavan miehen äänellä: '' se pysyy siellä, vaikka miljoona vuotta.'' Muutama vuosi sitten insinööri oli saanut työnantajaltaan tehtävän: selvitä, miten suomalaisessa ydinvoimalassa käytetty polttoaine voidaan sijoittaa suoraan, ilman jälleenkäsittelyä suomalaiseen kallioperään. Kobra näytti kuolleelta ja liikkumattomalta 5. ' ' Altaiden vesi jäähdyttää polttoainetta ja suojaa säteilyä vastaan . vsk. Olkiluodossa on kaksi allasta, joissa on tilaa yli 10 vuoden tarpeelle." Vesi altaassa oli tummaa ja liikkumatonta. Vesa Toijonen Projekti on valmis keskustelu insinöörin kanssa Oletteko tavanneet oikein viisasta miestä. Polttoainetta varastoidaan näissä altaissa pari vuotta, sitten polttoaineniput siirretään SUOMEN LUONTO 6183 42 . Muistin käärmenäyttelyn kouluvuosilta. "Reaktorista nostettu käytetty uraanipolttoaine siirretään tähän altaaseen jäähtymään", insinööri esitteli Olkiluodon ydinvoimalan reaktorihallia . Minä olen. käytetyn polttoaineen varastoon. Tappavan radioaktiivinen uraanipolttoaine näytti olevan käden ulottuvilla
Mitäpä suotta viedä esimerkiksi päätöstä viidennen ydinvoimalan perustamisesta eduskuntaan . Nimensä plutonium on saanut Pluton, manalan jumalan mukaan . "Meillä ei ole kiirettä" , vakuutteli insinööri viedessään vierastaan ulos reaktorihallista. Hänen turvallisuusanalyysinsa perustuvat tietokoneanalyyseihin , pessimistisiin, kuten hän itse sanoo. Olkiluodon reaktorihallissa säilytettävä käytetty polttoaine sisältää plutoniumia, joka on kobraa kavalampi ja myrkyllisempi. Columbian vesistöstä johdetaan juomavesi Yhdysvaltojen luoteisten osavaltioiden kaupunkeihin . Olkiluodon reaktorista poistettu , plutoniumia sisältävä uraanipolttoaine on eristettävä biosfääristä ainakin 500 000 vuodeksi . Yhdysvalloissa on raportoitu vuotoja ainakin Hanfordin ja Savannah Riverin voimaloissa. Vuonna 1633 luonnontieteilijä Galileo Galilei taipui inkvisitiotuomioistuimen väkivallan edessä . Fasisteja ovat pikemminkin ydinvoiman vastustajat , hehän yrittävät manipuloida massojen mielipiteitä, ei hän . Tuttu tiedemies pudistelee päätään. Käytetyn polttoaineen välivarastointikaan ei ole riskitöntä . vsk .. Seuraukset voivat olla tuhoisat , sillä Hanford sijaitsee useita satoja metrejä Columbia-joen yläpuolella. Entä jos vuonna 2050 käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaan kallioperään hautaaminen ei olekaan turvallista. Eihän siitä ole kuin 350 vuotta kun inkvisitiotuomioistuin pakotti paavi U rbanus VIII : n toimeksiannosta luonnontieteilijä Galileo Galilein luopumaan Kopernikuksen opista, että maa kiertää aurinkoa . Puoli kiloa plutoniumia tasaisesti maapallolle siroteltuna voisi periaatteessa aiheuttaa keuhkosyövän jokaiselle ihmiselle . Ratkaisu on kapselointi . Tuollaiset historialliset vertailut ovat tässä yhteydessä hieman sopimattomia" , insinööri huomauttaa, vain aavistuksen närkästyneenä. '' Oletetaan, että Olkiluodon käytetty polttoaine sijoitetaan kallioperään vuonna 2020 . ' 'Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine suljetaan esimerkiksi kuparikapseleihin ja lasketaan kallioperään noin 500 metrin syvyyteen rakennettavaan loppusijoitustilaan .'' Insinööri huokuu itseluottamusta. ''Ydinteknologia on siirtymässä kapea-alaisten spesialistien käsiin , joista jokainen edistää ja hioo jotain teknologian osa-aluetta ymmärtäen tuskin mitään maapallomme kokonaisjärjestelmästä'' , kirjoittivat insinöbrit Dab Bridenbaugh, Richard Hubbard ja Greogory Minor USA :n yhdistyneelle atomienergiakomitealle erotessaan General Electric-ydinvoimayhtiön palveluksesta. Insinöörin projekti on valmis . Lähes 350 vuotta myöhemmin maailmankuulu amerikkalainen journalisti Jack Anderson kirjoittaa, että "ydinteknologiaa vastustamaan nousseet rohkeat tiedemiehet ovat joutuneet vihamielisen hyöksuoMEN LUONTO 6/83 42. Insinööri käyttää sitä itsekin . "Eihän eduskunnassa tehdä operatiivisia päätöksiä, nehän tehdään hallituksessa .'' Sitäpaitsi on aina olemassa eräs vaara , josta jo kauppaja teollisuusministeriön ydinjätetyöryhmä muistutti v11s1 vuotta sitten : " arv101taessa suuren yleisön merkitystä on otettava huomioon , että poliittiset päätöksentekijät saattavat ajautua osin yleisöreaktioiden vuoksi epärationaalisiin energiapoliittisiin ratkaisuihin .' ' Asioiden etenemisen vuoksi on usein hyvä , että asiantuntijat hoitavat niitä keskenään. Kukapa meistä huolisi fasisti-leimaa, ei kukaan . "Itse asiassa ," insinööri kumartuu eteenpäin , " ongelma ei ole enää tekninen , se on ratkaistu, ongelma on pikemminkin sosiologinen tai psykologi" nen . Lähes jokainen "entä jos" -kysymys pysähtyy insinöörin kapseliin , uskoon omasta erehtymättömyydestään . Vain kysymys " onko hän jättämässä ihmiskunnalle hirvittävää perintöä" ja huomautus , että " usko asiantuntijoiden erehtymättömyyteen on sukua fasismille" , saavat hänet kiihtymään . "Meillä ei ole mitään syytä epäillä, että tietämys asiassa muuttuisi" , insinööri sanoo levollisena . Plutoniumin puoliintumisaika on pitkä , noin 24 000 vuotta. Käytetyn polttoaineen on pysyttävä kallioperässä kapselin 6 sisässä puoli miljoonaa, ehkä miljoona vuotta. Hanfordissa vuonna 197 3 säiliöiden hoitajan huolimattomuus aiheutti 435 000 litran vuodon . Ei , ei hän jätä ihmiskunnalle hirvittävää perintöä. Tietonsa ydinjätteiden hautaamisesta hän on kapseloinut uskolla analyysiensä erehtymättömyyteen . Mutta ihmiskunta on päättänyt rakentaa ydinvoimaloita ja käyttää niitä , myös niistä tuleva jäte on sijoitettava. Erehtyminen on inhimillistä, luonnontieteessäkin . Alle miljoonasosa grammasta eli näkymätön hiukkanen plutoniumia voi aiheuttaa ihmiselle syövän. Hän nukkuu yönsä hyvin , vaikka tietokoneasiantuntijat varoittavat luottamasta sokeasti tietokoneanalyyseihin: " tietokoneet ulostavat roskaa jos niille syötetään roskaa. Millainen historiallinen vertailu on sopiva. Eikä hän ymmärrä koko käsitettä ' ' insinöörifasismi''. lasivitriinissä, mutta jostakin syystä se syöksähti heti lasia vasten kun astuimme sen lähelle . Ihmisten kan nalta se ei läheskään aina ole paras ratkaisu . Yhdessä työtovereidensa kanssa hän on tietokoneanalyysien pohjalta laatinut suunnitelman , jonka mukaan tappavaa plutoniumia sisältävä uraanipolttoaine voidaan haudata kallioperään ainakin puoleksi miljoonaksi vuodeksi . "Käytetty polttoaine \löidaan varastoida voimalan alueelle aina vuoteen 2020 saakka, kauemmaksikin aikaa , jos tarvitaan .'' Entä jos tarvitaan. Erehtyminen. Valtarakennelmaa ei kiinnostanut tähtitieteellinen totuus; sille Galilei oli kuuluisana tiedemiehenäkin viime kädessä häiriötekijä, joka tuli eliminoida, arvioi Anto Leikola . Olkiluodossa on voimalan 30 vuoden käytön jälkeen yhteensä 1200 tonnia plutoniumia sisältävää uraanipolttoainetta. Jumaluus sopii huonosti tieteeseen , hän mutisee. Sitäpaitsi on olemassa herrasmiesmäisiä tapoja ohittaa demokraattinen päätöksenteko
7. Hän on valmis upottamaan käytetyn uraaniYdinvoimaloissa syntyy käytön aikana kahdenlaista jätettä: korkea-aktiivista käytettyä polttoainetta sekä matalaja keskiaktiivisia voimalaitosjätteitä. Voimalaitosjätettä on käytännöllisesti katsoen kaikki mikä laitoksella joutuu tekemisiin säteilyn kanssa. Kirjoitus perustuu todellisiin keskusteluihin ydinvoimainsinöörien kanssa. Märkiä jätteitä syntyy radioaktiivisten prosessivesien puhdistuksen yhteydessä. vsk polttoaineen suomalaiseen kallioperään 500 metrin syvyyteen. Loviisan ydinvoimalasta käytetty polttoaine kuljetetaan sopimuksen mukaan takaisin Neuvostoliittoon. D Kirjoittaja on TV-2:n Ajankohtaisen Kakkosen toimittaja. Hänen projektinsa on valmis. Nykyisin TVO valmistelee toisaalta suoraa loppusijoitusta kallioperään ja toisaalta etsii loppusijoituspaikkaa ulkomailta. Insinööri haukottelee. käyksen kohteeksi , mikä muistuttaa Hollywoodin ja Broadwayn liberaaleja vastaan käytyä kampanjaa kommunistivainojen aikana.'' 350 vuotta Galileo Galilein jälkeen New Statesman -lehti kirjoittaa aivan uudenlaisista ydinuhreista, neljästä englantilaisesta tiedemiehestä, jotka ovat menettäneet työnsä epäiltyään ydinvoiman turvallisuutta. Hän tietää, että hänen nimensä jää historiaan sekä siinä tapauksessa että projekti onnistuu, mutta erityisesti, jos se epäonnistuu . Reaktorista poistettu, plutoniumia sisältävä uraanipolttoaine . SUOMEN LUONTO 6/83 42 . Märät jätteet varastoidaan aluksi säiliöissä ja kiinteytetään myöhemmin joko betoniin tai bitumiin. Kuivia jätteitä ovat mm. sijoitetaan aluksi vesialtaisiin voimaloiden alueelle. Voimalaitosiätteet on eristettävä biosfääristä muutamaksi sadaksi vuodeksi. Loppusijoituspaikkaa Suomessa ei ole vielä valittu. sekalainen huoltojäte, paperi pyyhkeet, suojavaatteet, johdot, kaapelit, käytöstä poistetut laitteet jne. Insinööri katsoo ulos ikkunasta. Ne on tarkoitus sijoittaa kalliovarastoon sekä Loviisan että Olkiluodon voimalan lähistölle 50-150 metrin syvyyteen. Teollisuuden Voima pyrki alkuperäisen suunnitelman mukaan kuljettamaan käytetyn polttoaineen Ranskaan jälleenkäsiteltäväksi, mutta suunnitelma epäonnistui
Miten jäterahat olisi sijoitettava 60 vuodeksi. Vuodesta 1923 on rahan nimellisarvo jo tippunut 50:een osaan alkuperäisestä arvostaan. Syötetäänkö eduskunnalle väkisin valmiiksi sovittu päätös uudesta 1 000 MW ydinvoimalasta. Mistä voidaan saada vakuutus neljän miljardin markan vahingolle. Rahasto nousee vähitellen kansaneläkelaitoksen rahastoja suuremmaksi' Kyseessä on todella suuri rahamäärä. Sen sijaan kotimaisen energian investointiavustus alennettiin 65 miljoonaan markkaan. Kyseenalaisilla ydinsähköalennuksilla lykätään kaupunkien ja teolli8 suuden kaukolämpövoimalaitoks1a. Toimikunnan esitys merkitsisi noin 1 300 miljoonan markan verohelpotusta 6 800 miljoonan markan hintaiselle ydinvoimalalle. Kuka varoja hoitaa, miten niitä käytetään lainataanko kenties takaisin voimayhtiöille ja millaisin vakuuksin. Y dinenergialakiin vuorostaan sisältyy monia muita vähemmän julkisuudessa esiintyneitä, mutta ajanmittaan tärkeäksi käyviä kysymyksiä , kuten : Miten rahanarvoa voidaan säilyttää 60 vuotta. SUOMEN LUONTO 6/ SJ 42 . Ja tuloksiakin on saatu: Päätöksenteon menettelytapoja, jätehuollon rahoitusta ja turvallisuusmääräyksiä säätelevää ydinenergialakia on pantattu Jo toista vuotta. Esimerkiksi hallituspuolueiden johtajia on jo pitempään luottamuksellisesti ja ahkerasti ''informoitu'' . Asiaa ei päästetty eduskuntakäsittelyyn Juun ennen vaaleja. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan Loviisan I ja II reaktorin sekä Olkiluodon I ja II reaktorien yhteiset purkamisja jätehuoltokustannukset ovat noin 4.000 miljoonaa markkaa tämän päivän rahaa. Kun neuvosto esttn, että kotimaisella polttoaineella tuotetulta sähköltä poistetaan sähkövero , ehdotti energiaverotoimikunta, että voimalaitosinvestoinneilta poistetaan liikevaihtovero . Erityistä painoa on kuitenkin pistetty sidosryhmästrategialle. Voimayhtiöiden dominoima sähkönhuollon neuvottelukunnan esitys 1000 MW ydinvoimalasta on tulossa valtioneuvoston käsittelyyn sähkönhuollon runkosuunnitelman yhteydessä. Saako kunnan alueella kairata ydinjätevaraston vastoin kuntalaisten tahtoa. Ja ehkä kuumin kysymys , voiko hallitus päättää yksin suurvoimalasta, jos ydinenergialakia edelleen pantataan. Julkisuuteen on marssitettu teollisuusjohtaja toisensa perään vaatimaan pikaista päätöstä. Tästä Olkiluodon osuus on selvästi suurempi, koska laitoksen jätehuolto käytetyn polttoaineen osalta on vielä auki. Sopivia tilaustutkimuksia on esitelty ja kiusallisia tutkimuksia hyllytetty. Pelkästään vuodesta 1970 lähtien on rahanarvo pudonnut kolmannekseen jatkuvasti korkealla pysyttelevän inflaation vuoksi . Lähtökuopat taistelulle 1000 MW ydinvoimalapäätöksestä on siis kaivettu. Välillä on käyty mm . Markku Nurmi Tuhannen taalan kysymyksiä Y dinvoimapiirit painostavat nyt ponnella hallitusta ja eduskuntaa tekemään myönteisen päätöksen vielä tämän vuoden aikana 1000 MW ydinvoimalasta. Miten voidaan säilyttää nyt kerättävän rahan arvo 60 vuotta, vuoteen 2043. Niinpä ydinvoimaloiden käyttöaikana on kerättävä riittävä rahasumma , jolla voidaan hoitaa voimaloiden purku ja jäteongelma . Valtiovarainministeriön asettama energiaverotoimikunta vesitti puolestaan parlamentaarisen energiapolitiikan neuvoston energiaohjelmaesitystä. Siksi niitä ei kait ole laajemmin edes yritetty perustella. yksi maailmansota. AVOIMIA KYSYMYKSIÄ Moni kysymys on kuitenkin jäänyt auki. Imatran Voima Oy oli 1982 maan voittoisin yritys . Esitys saatiin valmiiksi jo tammikuussa 1983, mutta asian julkistaminen taktikoitiin niin ikään yli eduskuntavaalien. 60 VUODEN KYSYMYS Ydinvoimaloiden 30 vuoden käyttöajan jälkeen joudutaan adottamaan vielä 30 vuotta, ennenkuin ydinvoimala voidaan purkaa. Sähkön hintaa on elinkeinohallituksen suosiollisella avustuksella pidetty korkealla ja niinpä ydinvoimalan rahoituskin alkaa olla kunnossa . vsk.. Talouselämä-lehden laskelmien mukaan yhtiön nettotulos oli maan ylivoimaisesti korkein , 746 miljoonaa markkaa. Varsinkin paljon mainostetun ydinvoiman taloudellisuus ja tarvelaskelmat eivät siedä lainkaan ammattimiehen katsetta
toliittoon . Edessä on 4.000 miljoonaa markkaa maksava ja useita vuosia kestävä reaktorin siivous . YHDYSVALTOJEN YDINVOIMA TILAUKSET JÄISSÄ Taloustaantuman ja ennakoitua suurempien taloudellisten riskien takia ei Yhdysvalloissa ole tilattu vuoden 1978 jälkeen yhtään uutta ydinreaktoria. Tätäkin kustannusarviota voidaan pitää optimistisena, sillä Suomen tapaiseen pieneen maahan rakennettavat jätehuoltoratkaisut muodostuvat ydinreaktoriyksikköä kohti korkeammaksi, kuin maissa , joissa on paljon ydinreaktoreita. Jo vuonna 1975 näitä oli 217 kpl, joten tilauksia on peruttu kaikkiaan 70 ja vielä 20 reaktorin osalta peruutus on mahdollinen. MIKÄ JÄTEMAKSUKSI. Sillekin jää kuitenkin keskija matala-aktiivinen jäte hoidettavaksi samaten kuten myös ydinreaktoreitten purkaminen. Myöskin arvio siitä , kuinka paljon ydinvoimalan purkaminen ja jätehuollon hoitaminen todellisuudessa maksaa vuonna 2043 , on pakostakin epävarma. 9. JOS KAIKKI EI MENEKÄÄN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Mutta ydinvoimaloiden käyttöikä saattaa jäädä ennakoitua , 25-35 vuotta lyhyemmäksi . Y dinvoimalayhtiöt ovat joutuneet vakuuttamaan toinen toisensa keskinäisen vakuutuspoolin kautta. Vakuutusyhtiöt ovatkin kieltäytyneet vakuuttamasta ydinvoimaloita näitä suurriskejä vastaan . ,sk. Tänä päivänä ei siis ole mahdollista luotettavasti arvioida kuinka paljon ydinreaktorin purkaminen ja ydinjätteen turvallinen loppusijoitus loppujen lopuksi tulevat maksamaan . Imatran Voima Oy joutuu maksamaan ainoastaan 0.23 penniä kilowattitunti , koska yhtiö vie käytetyt ydinpolttoaine-elementit takaisin NeuvossuoMEN LUONTO 6183 42 . Kuka silloin kattaa voimalan jätehuoltoja purkukustannukset , jotka ovat lähes samaa suuruusluokkaa kuin jos ydinvoimala oli toiminut täyteen ikään asti. Yhdysvalloissa on kaikkiaan 147 ydinreaktoria valmiina , rakenteilla tai tilattuna. Reaktorin sydämen osittaisen sulamisen seurauksena yhtiö joutui pysäyttämään voimalan. Jos ydinvoimala jostain teknillisestä syystä pysähtyy tai joudutaan pysäyttämään laskettua aiemmin , esimerkiksi 5 vuoden kuluttua , on jätemaksuja ehtinyt kertyä vain kuudesosa arvioidusta. Voimayhtiö anoo nyt apua 3 000 miljoonaa markkaa Yhdysvaltojen liittovaltiolta välttääkseen sitä uhkaavan konkurssin. Tällainen tilanne syntyi esimerkiksi Harrisburgin ydinvoimalan onnettomuudessa. Emme tiedä palkkatasoa , emme teknologian tasoa , emmekä tulevia turvallisuusmääräyksiä. Mutta nämä vakuutukset ovat varsin pieniä. Yhtiön omat varat riittävät vakuutusten kanssa vain noin l 000 miljoonaan markkaan. Sen sijaan useita aikaisemmin tehtyjä tilauksia on peruutettu . Teollisuuden Voima O y maksaa tänä vuonna jätehuoltonsa varautumismaksua 1,4 penniä kilowattitunti
Näiden lisäksi uusista tij lauksista on ollut kiinnostunut lähinnä Japani , Kiina ja eräät kolmannen maailman ydinasetta havittelevat maat. Uusia tilauksia on tullut lähinnä vain ydinvoimaloita itse valmistavilta -~ mailta, Ranskalta ja Neuvostoliitolta. Samaan aikaan pelkästään Yhdysvalloissa peruttiin aiemmin tehtyjä tilauksia 13.000 MW . Ydinsähkön osuus sähköntuotannosta V. Lisäystä ydinvoimarintamalla oli ainoastaan 5.000 MW, eli vain viiden Suomeen kaavaillun voimalan verran. Energiapoliittinen ohjelma edellyttää, että sähkön tuotannossa etusijalle asetetaan yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto kausu o MEN LUONTO 6/8J 42. Yhtiön johtajan arvion mukaan Yhdysvaltoihin ei tule yhtään uutta ydinreaktori tilausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Maan vanhin ydinvoimaloiden valmistajan General Electric on luopumassa kokonaan ydinvoimaloiden valmistuksesta. Vuonna 1980 tilattiin koko maailmassa uutta ydinvoimalakapasiteettia ainoastaan 18 . Se olisi myös muissa teollisuusmaissa hyvä propagandavaltti 10 kovin penseäksi käyneelle yleiselle mielipiteelle. Koska voimayhtiöt eivät voi olla varmoja tilauspäätöstensä läpimenosta , pyritään hankkeita myös Suomeen suunniteltua 1000 MW voimalaa ajamaan vastoin yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoJa . Y dinvoimamarkkinat ovat edelleen heikentyneet. Ydinvoimateollisuudelle olisi siten mitä tervetulleinta, että Suomen tapainen puolueeton sivistysvaltio tilaisi uuden ydinvoimalan. 000 MW . 1982 Suomi Ranska Ruotsi Belgia Sveitsi Bulgaria (1981) Japani Saksan Lt Englanti USA Espanja Kanada Neuvostoliitto Hollanti Italia OECD osuus (%) 40.3 38,7 38,6 30,2 28,2 24,7 20,3 17,4 16,4 12,6 12,0 9,7 7 6,8 3,8 14,8 Ydinvoimalateollisuus onkin kutistumassa nopeaa vauhtia. vsk.. KUKA PÄÄTTÄÄ UUDESTA YDINVOIMALASTA
YDINJÄTEVARASTO EURAJOELLE. Kun energia-alan johtavat virkailijat ovat lähes kaikki ydinvoimaspesialisteja, on kysymys heidän oman erikoisalansa jatkuvuudesta. Epäselvää on sensijaan tapahtuuko tämä eduskunnan periaatepäätöksellä, jolloin riittää yksinkertainen enemmistö vai lakimuodossa, jolloin eduskunta pystyy vaikuttamaan päätöksen sisältöön . vsk. Pitkästä rakennusajasta johtuen ydinvoimalapäätös joudutaan tekemään noin kymmenen vuotta ennen oletettua tarveajankohtaa. Luonnollisemmat paikat ydinjätteiden varastointiin ovat ydinvoimaloiden nykyiset toimintapaikat, Loviisa ja Eurajoen kunnan Olkiluoto. Eurajoen kunta ei kuitenkaan liene halukas sijoittamaan korkea-aktiivisen ydinjätteen varastoa alueelleen. Miten päätetään uudesta ydinvoimalaitoksesta, Kuka siitä saa päättää, Mitenkä paljon arvioidaan ydinjätehuollon maksavan, Kuka saa tänä päivänä kertyvät varat haltuunsa , Luodaanko uusia pitkäaikaisia rahoitusjärjestelyjä rahanarvon turvaamiseksi, Miten ydinjätehuollon sijoitukset hoidetaan kunnallista itsemäämisoikeutta loukkaamatta . KUUMIA KYSYMYKSIÄ Y dinenergialain yhteydessä joudutaan puuttumaan moniin arkaluontoisiinkin kysymyksiin. Y dinenergialakia säädettäessä joudutaan siten ratkaisemaan, kunnioitetaanko kunnallista itsemääräämisoikeutta vai loukataanko sitä ennakkotapauksen omaisesti perustamalla ydinjätevarasto vastoin asukkaiden tahtoa. Mielenkiintoinen periaatteellinen kysymys ydinenergialaissa on, kuka päättää ydinjätevaraston sijoittamisesta ja rakentamisesta. Tällöin on myöskin 1 / 3 enemmistöllä mahdollista äänestää laki yli vaalien. Näyttää kuitenkin siltä, että uutta ydinvoimalaratkaisua on viety jo nyt yli tämän rajan. Näitii as101ta siis pohditaan eduskunnassa syksyllä 1983. Lakiesityksessä edellytetään myöskin, että mikään taho ei osaa tehdä niin pitkälle meneviä sitoumuksia, että . Muut vaihtoehdot voidaan toteuttaa sen sijaan neljän vuoden sisään. eduskunnalla ei olisi todellista valintamahdollisuutta. Y dinvoimalavaihtoehdoista joudutaan sen sijaan ottamaan 6 vuoden lisäriski . Myöskään ydinvoimalapäätökseen välttämättömänä osana kuuluvia sähkökulutustarve-ennusteita ei ole pystyttykään esittämään luotettavasti. Puhtaasti taloudelliselta kannalta olisi järkevämpää nyt vähentää riskejä ja valita joko hiilivaihtoehto tai sähkön tuonnin lisäys Neuvostoliitosta. verrata keskenään tasavero1s10a vaihtoehtoina ydinvoimalaa, hiilivoimalaa, turvevoimalaa ja sähkön tuonnin lisäämistä Mikäli siis valitaan hiilivoimala, turvevoimala taikka sähkön tuonnin lisäys Neuvostoliitosta (josta on olemassa jo 1980-luvun loppupuoliskolla valmis kauppaoptio 600 MW tuonnin lisäämisestä) meillä on 6 vuotta enemmän aikaa katsoa, miten talouselämä ja sen mukana sähkönkulutus kehittyvät. Mikäli ydinvoimalapäätöstä ei pian tehdä, joudutaan purkamaan niin Imatran Voima Oy:ssä kuin valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessakin olevat mittavat ydinvoimaloiden suunnitteluja rakennusorganisaatiot. Tämän päivän kiireen taustasyynä lienee enemmänkin nykyisten tutkimus-, suunnitteluja rakennusorganisaatioiden ylläpitotarve . Sinne pitäisi kairata jätevarasto , samalla kun vartioidaan 30 vuotta tyhjänä seisovia ydinreaktoreita. punkien kaukolämpövoimaloissa ja teollisuuden prosessilaitoksissa. Näitä pyrki suosimaan myös hallituksen vesittämä energiapolitiikan neuvoston sähköveroesitys. D 11. Mikäli tämän ohella tarvitaan erillistä sähkön tuotantokapasiteettia , tulee ohjelman mukaan SUOMEN LUONTO 6/ BJ 42 . EDUSKUNTA VAI BYROKRATIA Alustava ja epävirallinen sähkölakiesitys edellyttää, että ydinvoimalasta tehdään päätös eduskunnassa. Tänä päivänä kunnat rakennuslain perusteella voivat päättää, mitä alueelle saa rakentaa . Kuka saa perustaa uraanikaivoksen
Metsälainsäädäntö ohjailee lähes yksinomaan metsien käyttöä puuntuotantoon. Myös metsän hävittäminen kielletään. Näitä on kuitenkin käsitelty eri laeissa ja asetuksissa sekä hallinnollisissa määräyksissä. Ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä lakeja on paljon muitakin kuin luonnonsuojelulaki. Yksityismetsälaki edellyttää siis metsiä käytettävän vain niiden tuotoksen rajoissa. Puuntuotannossa on aina otettava huomioon Metsälakiemme tehtävänä on kohottaa puuntuotantoa pysyvästi ja hyödyntää metsiä taloudellisesti kannattavasti. Metsän muusta käytöstä ja metsäympäristön suojelusta ei ole olemassa yhtenäistä säännöstä, jossa yksityiskohtaisesti kuvattaisiin metsätaloudellisen ympäristönhoidon tavoitteita ja keinoja. Yksityismetsälain periaatteita sovelletaan myös valtion metsien hoidossa. Metsälait jakautuvat aineelliseen ja hallinnolliseen lainsäädäntoon . Seppo Kellomå'ki Kohti metsien moninaiskäyttöä! Metsien käsittelyä säätelevät lait Lakiemme mukaan on mahdollista, että luonnonsuojelija on rikollinen ja luonnon tuhooja on lain asialla: sen osoitti Koijärvi. Aineellinen lainsäädäntö käsittelee esimerkiksi metsien hoitoa ja käsittelyä sekä metsänparannusta. Samaan tähtää myös yksityismetsälain perusteella annetun asetuksen (5 3 7 / 67) säädös (§ 3), joka edellyttää piirimetsälautakunnan hakkuuja uudistussuunnitelmia hyväksyessään ottavan huomioon tilakohtaisen kestävyyden . Näin tulisi menetellä etenkin silloin, kun kysymyksessä on kehittämiskelpoisen metsän uudistaminen. Hallinnollinen lainsäädäntö puolestaan käsittelee ai12 neellisen lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa. jos metså·å· hakataan kotitarpeeksi, eikä" tåmå· vaaranna metsiin luontaista uudistumista eikä" vähennä" sen tuotosta . Kuitenkin vasta tämän vuosisadan aikana alkoi metsälainsäädäntö kehittyä metsien käyttöä ohjaavaksi kokonaisuudeksi. PUUNTUOTANNON RAJAT Yleinen metsälainsäädäntö luo pohjan metsätaloudelliselle ympäristönhoidolle . Näiden pohjalta on laadittu toimenpideohjeita, joilla pyritään yksityiskohtaisemmin ohjaamaan metsien käsittelyä ympäristönhoidolliset näkökohdat huomioon ottaen . Erityisesti yksityismetsälaki (412/67) on keskeinen, sillä se kieltää metsän käytön , joka voi johtaa metsän häviämiseen . V AJAA TUOTTOISET JA TUOTTAMATTOMAT TUOTTAVIKSI Metsävarojen kestävän käytön SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . vsk.. Metsän hävityksenä ei kuitenkaan pidetä hakkuuta: jos hakkuualue tehdiiiin metsåpuiden siemenviljelmå"ksi, tai pelloksi taikka kå"ytetä"ä"n rakennustai varastopaikaksi, teollisuustai tiealueeksi tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen . Lain mukaan metsän hävitystä on sellainen hakkuu sekä maan jättäminen hakkuun jälkeen sellaiseen tilaan , että metsän luontainen tai viljelyllä toteutettava uudistuminen vaarantuu, samom kuin kehittämiskelpoisen metsän käsittely , siten , että sen järkevä kasvattaminen häiriintyy (§ 1) . Joensuun korkeakoulun metsänhoitotieteen professori Seppo Kellomäki kertoo, mitä metsälait pitävät sisällään ja missä muualla säädellään metsien käsittelyä. Esimerkiksi metsälainsäädäntö , luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki sisältävät metsätaloudellisen ympäristönhoidon piiriin kuuluvia kysymyksiä. Toimenpideohjeita on annettu sekä valtion metsistä että yksityismetsistä. Mutta luonnonsuojelijat ja metsäammattilaiset kiistelevät kiivaasti siitä, mikä on metsän hävittämistä mikä ei. Ensimmäisenä ovat vuorossa metsät. Metsien käyttöä koskevia säädöksiä annettiin jo 1600-luvulla. Laki luo puitteet, joissa luontoamme käytetään. metsäekosysteemin tuottavuuden säilyttäminen. Siksi Suomen Luonto aloittaa sarjan, jossa muutaman numeron välein esitellään tärkeimpiä ympäristölakejamme
Niin ikään vajaatuottoiset tai tuottamattomat maat pyritään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa saamaan täyteen metsän kasvuun . Säädös on varsin vaativa, sillä se ei pelkästään rajoita metsien käyttöä, vaan metsien käsittelyn tulisi kohottaa metsäekosysteemin tuottavuutta. SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Tämän lain 1. kannalta ovat tärkeitä myös metsähallintoa koskevassa laissa (465 / 66) annetut säädökset. §:n mukaan valtakunnan metsiä on pyrittävä käsittelemään niin , että taloudellisesti edullinen, kohoava puuntuotto turvataan pysyvästi ja maan tuottokyky käytetään hyväksi mahdollisuuksien mukaan. vsk . Metsähallimolaki ei kuitenkaan 13
Laissa tai sen perusteella annetussa asetuksessa ei kuitenkaan luetella metsien muita käyttömuotoja, esimerkiksi ulkoilua . Tässä suhteessa laki selvästi tuntee metsäja vesiekosysteemin välisen kiinteän vuorovaikutuksen . 8. Erillistä suovarojen käytön yleissääntöä ei kuitenkaan ole , sillä metsänparannuslaki (413/67) ohjaa yksityismaiden metsänparan nustoiminnan rahoitusta , kuten vajaatuottoisten metsien kunnostamista , ojitusta, metsänlannoitusta ja metsäteiden rakentamista . Koska metsänparannustoiminta koskee myös monella tavalla soiden muuta käyttöä, antoi maaja metsätalousministeriö 5. Ulkoilulaissa (606 /7 3) puolestaan annetaan säännökset ulkoilureittien , valtion retkeilyalueiden ja leirintäalueiden perustamisesta, joten ulkoilulaki on varsin tärkeä metsien virkistyskäytön säätelijä . Niinpä seutu, yleis-, asematai rakennuskaavassa voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi metsäalueiden suojelemiseksi niiden luonnonkauneuden tai erikoisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Tämän lain tarkoituksena on metsän suojeleminen sellaisissa olosuhteissa, missä luonnontekijät jo sellaisenaan saattavat uhata metsien olemassaoloa. RAHOITUKSELLISET PUITTEET Soiden metsätaloudellinen käyttö perustuu mm. Metsien käyttöä säätelee myös rakennuslaki (370/58), jossa annetaan määräykset eriasteisesta kaavoituksesta. Vain tällä tavalla metsien moninaiskäytöstä voi tulla elävä ja toimiva metsänkäytön järjestelymuoto. Lain 3. Suojametsälain 1. METSÄN KÄYTTÖÄ SÄÄTELEE MONI LAKI Metsävarojen käyttöä koskevia säädöksiä on annettu myös muun kuin metsälainsäädännön yhteydessä . Tämä puute vaikeuttaa osaltaan metsien moninaiskäytön järjestelyjä ja toteuttamista. 8. Suojametsälain säädökset koskevat sekä yksityisiä että valtion metsiä. 4. D SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . pintaja pohjavesien pilaantuminen sekä suojella asutusta torjunta-aineiden haittavaikutuksilta . Lakia voidaan soveltaa myös silloin , kun metsät ovat tärkeitä kalavarojen hoidon kannalta . METSÄNRAJA VAATII ERITYISTÄ SUOJAA Metsäntaloudellisen ympäristönhoidon kannalta ovat tärkeitä 14 myös suojametsälakiin (11. Lainsäädännöllisesti ratkaisuja tehtäessä olisi kuitenkin tärkeää, että myös muuta metsänkäyttöä kuin puuntuotantoa koskevat ohjeet sisältyisivät metsälainsäädäntöön . Sen perusteella on 11. maaomaisuutta päämääränä puuntuoton kohottaminen ja liiketaloudellisesti edullinen tulos , sekä pitää samanaikaisesti silmällä yleistä etua. Tällöin valtio voi ostaa alueen luonnonsuojelutarkoitukseen. Torjunta-aineiden käytöstä on lisäksi annettu useita maaja metsätalousministeriön päätöksiä , joissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita torjunta-aineiden lentolevityksestä . Esimerkiksi maa-aineslaki (5 5 5 / 81) edellyttää, että maaainesten ottaminen ei saa turmella maisemakuvaa. §:ään viitaten on laajoja metsäalueita Lapissa, lähellä metsärajaa, julistettu suojametsäalueeksi. §:n mukaan metsähallituksen tulee hoitaa , suojella ja käyttää valtion metsäja . LAIT LUOVAT VAIN PUITTEET Nykyinen metsälainsäädäntö luo toimivat puittteet metsien käytölle puuntuotantoon. 1922 annettu asetus suojametsistä (332 / 22) sekä valtioneuvoston päätös Lapin suojametsäalueesta (137139). Myös torjunta-ainelaki (3 2 7 / 69) ja myrkky laki (309 / 69) ovat tärkeitä metsänkäytön kannalta, sillä niissä annetut säädökset koskevat myös metsätaloudessa käytettyjä torjunta-aineita ja m yrkkyjä. Luonnonsuojelulaissa annetaan myös säännökset, kuinka menetellään suojeltaessa yksityismailla olevia kohteita. Luonnonja kansallispuistot perustetaan sen sijaan luonnonsuojelulain (71/ 2 3) nojalla. edellytä pelkästään puuntuotannon itsetarkoituksellista lisäämistä. kalan VJihtymiscå"; sekä. ,sk.. hakattaessa sellaista puuryhmå"å" tai puuta , joka vanhoista ajoista on ollut maantunnuksena tai laivaliikenteen ohjauksena (§ 6) Säädökset ovat tärkeitä myös siksi, että lain mukaan metsiä voidaan suojella myös asutuksen ja viljelmien suojelemiseksi (§ 5). Niinpä lainsäädäntö antaakin vain summittaiset ohjeet esimerkiksi suunniteltaessa metsien käyttöä eri tarkoituksiin . Metsänparannuslaki siis luo rahoitukselliset puitteet metsämaan hoitoa ja perusparannusta varren sekä samalla luo mahdollisuudet metsäteiden rakentamiseksi. Tämä maaaineslaki voi olla tärkeä myös metsämaiseman hoidossa . Yleisen edun on tulkittu merkitsevän metsähallituksen alaisten metsien käyttöä muuhun kuin puun tuottamiseen . Luonnonsuojelulailla on täten merkitystä metsäja suovarojen käytössä . 1922) sisältyvät säädökset. Sen sijaan muu metsänkäyttö on toistaiseksi vailla selvää lainsäädännöllistä ohjeistoa. Pyrkim yksenä on ollut valvoa vesakontorjuntaaineiden lentolevitystä, ja estää mm. Suojametsälakia voidaan soveltaa seuraavissa tapauksissa: seudulla , jossa metså"n så"ilyminen on tarpeen metså"rajan alenemisen ehkäisemiseksi(§ 1) jos metså"n säilyminen on tarpeen asutuksen tai viljelyn suojaamiseksi tuulille erittäin alwilla meren tai siså"vesien saarilla ja rannoilla tai ylå"nteilfå" ja jyrkä"nteillå"; maanvieremä·n ehkäisemiseksi sekå" lentohietikoita vastaan (§ 5); hakattaessa metså"å" sellaiseen kala vesien rannoilla, jotka eivå"t kuulu yksinomaan rannanomisca jalle ja joissa metsä· edistää. 1976 (286176) keskusmetsälaurakunnille , piirimetsälautakunnille ja vesipiirien vesitoimistoille menettelyohjeet siitä, mitä on tehtävä , jos metsänparannustyö näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa . metsähallintolakiin (456/66), jonka mukaan vajaatuottoiset ja tuottamattomat maa-alat on pyrittävä saattamaan täyteen metsän kasvuun (§ 1)
Ilmaston ja jatkuvan laidunnuksen vaikutuksesta alue kehittyi aikojen saatossa ruohikkoiseksi aroksi . Unkarin pinta-alasta on nykyisin suojeltu 4 . Pus1an kansallispuis1ossa lö1kö1tävä1 1aatusti maailman karvaisimmat siat. Tätä ikivanhaa unkarilaisia maa1iaisrotua on Unkarissakin enää kahdessa paikassa, yh1eensä puolisentoista sataa eläintä. ,sk. Kansallispuistoja Unkarissa on kolme : Hortobagyn , Bilkk-vuorten (39 000 ha) ja Kiskunsagin (3 1 000 ha) kansallispuisto. Unkari on tiheästi asuttu : Lapin läänin kokoisella alueella elää 10.5 miljoonaa ihmistä . Varsinainen kansallispuisto on laajuudeltaan 52 000 ha, mutta siihen liittyy vielä seitsemän satelliittialuetta , joiden ala on yhteensä 11 000 ha . Myös monet Unkarin suojelualueista ovat ainakin osittain kulttuurivaikutteisia. Lukua suurentavat maisemansuojelualueet, joita ei meillä lasketa suojelulukuihin . Pusta syntyi ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta, sillä Unkari ei kuulu varsinaiseen arovyöhykkeeseen . Tehokkaan maankäytön takia alkuperäistä luontoa on säästynyt niukasti , lähinnä vain vuoristoalueilla. 1300-luvulle saakka pustan paikalla kasvoi tammimetsää , mutta tataarija turkkilaissotien tiimellyksessä se muuttui vähitellen puuttomaksi aukeaksi. Hortobagyn kansallispuisto suojelee tästä noin 110 000 ha:n alueesta puolet. SUO MEN LUONTO 6183 42 . Tisza-joen vuotuiset tulvat synnyttivät hyviä laitumia, jotka 15. Meikäläisiin erämaapuistoihin tottunut hämmästyy, kun kohtaakin suojelualueen jonka luontoon ihminen on jättänyt vahvat jäljet. IHMISEN KÄTILÖIMÄ ARO Hortobagyn pusta sijaitsee Tiszajoen ja Debrechenin kaupungin välissä. 5 prosenttia ja tavoitteena on 5 prosenttia. Teksti ja kuvat Jorma Laurila Pustan elämää: kelpaa olla geenipankkina valtion leivissä Suomalaiselle luonnonsuojelijalle käynti Itä-Unkarissa Hortobagyn pusta-kansallispuistossa on avartava kokemus . Pienempiä suojelualueita on kolmisensataa ja maisemansuojelualueita kolmisenkymmentä . Ainutlaatuista puistossa on vanhojen, muualta Unkarista jo kauan sitten hävinneiden maatiaiskotieläinten suojelu
ruokkivat suuria hevos, nautaja lammaslaumoja. SUO MEN LUONTO 6183 42 ,sk. Hortobagyn kansallispuisto perustettiin vuonna 1973 . 17. Viime vuosisadan lopulla aloitettu Tisza-joen säännöstely muutti kuitenkin pustan kuivemmaksi . Sen hallimokeskus on Debrechenin yliopistokaupungissa maatalouskorkeakoulun tiloissa. pan vanhaa maatiaiskanarotua. Vasemmalla pitkäsarvista harmaata karjaa, vieressä vesipuhveleita. Pustalla kasvatetaan aitoja unkarilaisia hevosia, joita paimentavat perinteisesti pukeutuvat paimenet. Hortoba,yn kansallispuistossa vipehää mm . Työntekijöitä on puistohallinnossa kolmisenkymmentä , joista osa työskentelee kentällä
Helteellä ilma väreilee voimakkaasti ja silloin voi kohdata kangastuksen. Vuosisatojen kuluessa pustalle on kehittynyt omaleimainen kasvillisuus ja eläimistö. Kuvassa on myös uskollinen paimenkoita puli. Muuttoaikoina se on tärkeä hanhien, kurkien ja kahlaajien levähdyspaikka. Yhtenä syynä lienee tehokas maatalous , joka on hävittänyt haikaroiden ruokapaikkoja . Vain joskus kaukana horisontissa häämöttää suora poppelirivi, vinttikaivo tai maatalousrakennus. Puistossa elää puolitoistatuhatta päätä ikivanhaa, pitkäsarvista unkarilaista harmaata karjaa . Talvella pustalla oleskelee runsaasti harvinaisia rotevia eteläisiä haukkoja ja talvehtii kymmeniä merikotkia. Ihminen on ottanut tämän karjarodun palvelukseensa jo nom SUOMEN LUONTO 6/ SJ 42 . Muualla Euroopassahan kattohaikarat ovat voimakkaasti vähentyneet. Puiston pinta-alasta noin kolme neljännestä on ruohikkoista aroa, maanviljelykäytössä on neljä prosenttia, kolmisen prosenttia on matalia ruohikkoisia ihmisen tekemiä karppilammikoita, suota on parisen prosenttia ja metsää vain puolitoista prosenttia. työntymässä tilalle. Osa kansallispuistosta on tiukasti suljettu , ja sinne pääsevät vain tutkijat erityisluvalla. Eläimistössä on runsaasti itäisiä, kaakkoisia, mantereisia sekä Balkanin ja Välimeren alueen vaikutteita. Kalalammikoilla on runsaasti haikaroita, vesilintuja, kahlaajia ja ruovikkojen pikkulintuja. Kattohaikara onkin kylien näkyvin lintu, jota pesii alueella kymmeniä pareja. Alkukesästä pusta viheriöi, mutta myöhemmin kesällä heinä kulottuu kuivaksi auringon paahteessa . Myös rakennuksia suojellaan ja uusia saa rakentaa vain perinteisellä tyylillä. Osa lajeista on endeemisiä , vain pustalla tavattavia , kuten lyhytvarvaskiurun unkarilainen alalaji . Silloin pusta on kosteimmillaan. Taustalla häämöttää kattohaikaranpesä. Euroopassa voimakkaasti harvinaistunut isotrappi elää puistossa, lintuja on siellä joitakin kymmeniä. Lähes kaikkialla maailmassa paikalliset maatiaiskannat ovat häviämässä ja herefordit, ayshiret, leghornit ym. Eräässä kylässä tapasimme pesän, jossa kattohaikara on pesinyt säännöllisesti vuodesta 19 36. Pustan keskelle jäävissä kylissä asuu noin 4 000 ihmistä. ,sk.. RIKAS KASVISTO JA ELÄIMISTÖ Pusta on silmänkantamattoman laaja, matalaa ruohoa kasvava , hyvin suolapitoinen tasanko . reja savupiipuilla, sähkötolppien päällä ja pihapuissa. Näin kotieläinten perinnöllinen aines yksipuolistuu, ja maatikaiskantojen mukana häviää ominaisuuksia, joista voisi olla myöhemmin jalostuksessa hyötyä . Kylien näkyvin lintu on kattohaikara , joita pesii kymmeniä pa18 Puiston keskelle jäävissä kylissä asuu nelisencuhatta ihmistä. IKIVANHAA HARMAATA KARJAA PULEJA JA KARVAISIA SIKOJA Vanhojen paikallisten maatiaiskotieläinten suojelu puistossa on maailman mitassakin ainutlaatuista . Talvi on leuto, kestää vain pari kolme kuukautta ja lumi sulaa useaan kertaan . Puistossa laidunnetaan karjaa, suojellaan vanhoja kotieläinkantoja, paimentolaiskulttuuria sekä tietysti pustan kasveja ja eläimiä
Vielä parempi ajatus olisi kokonaisen maatiaiseläintilan perustaminen , esimerkiksi Suomussalmen ekokuntaan ! Odoteltaessa että geeneille löytyisi käyttöä , eläimet varmasti ansaitsisivat leipänsä matkailuvalttina. Pustan luonnon esittelyä ei kuitenkaan ole unohdettu: kävin parissa pienessä museotalossa, joissa pienistä tiloista huolimatta esimerkillisellä tavalla elävöitettiin aron lintuja kasvimaailmaa. talouskäytössä oleva pusta vaikuttaa myös lähinnä vesitasapainon kautta itse kansallispuiston muuttumiseen. Suolautumiselle herkkien kasvilajien ala on pienenemässä ja suolakkokasvit ovat lisääntyneet. Retkeilyt eri puolilla pustaa ja keskustelut tri Istvan Majorin kanssa heinäkuun alussa tänä vuonna antoivat synkän kuvan tämän vanhan Unkarin viimeisen sirpaleen tulevaisuudesta. 10001100 luvulla ja se oli satoja vuosia unkarilaisten tärkein kotieläin . Lsäksi tulevat maatalouskombinaatin yhä voimakkaammat vaatimukset alueen taloudellisen käytön tehostamisesta uhkaamaan kansallispuiston säilymistä. Hyvä ajatus olisi sijoittaa niitä nykyisiin eläinpuistoihin . Hauskan näköisiä ovat myös kierresarvilampaat, joiden sarvet ovat kuin valtavat korkkiruuvit. Olennaisena ympäristöongelmana on maan pintaosien suolautuminen, mikä on voimistunut viime vuosisadalla tapahtuneen Tiszan säännöstelyn ja nykyisen kastelukanavajärjestelmän myötä . vsk. Suomen Luonnossa 6/ 1977 Juha Valste ja Kari Vepsäläinen kertoivat pustan kansallispuiston luonnosta ja sen eloyhteisön synnystä ja nykyrakenteesta. Vesipuhvelia ei olisi uskonut pustalla tapaavansa, onhan se kaakkoisaasialainen eläin . Tähän viittaa myös Majorin esittämä arvio yleisestä suhtautumisesta luonnonsuojeluun Unkarissa. piensyvennyksissä, joissa näkyy vaaleita Na-karbonaatti-läikkiä. Siten tri Majorin käsitys poikkeaa Valsteen ja Vepsäläisen kirjoituksen antamasta kuvasta Hortobagyn kansallispuiston tulevaisuudesta. Pustan luonnon muuttumisessa ei sinansa luonnonsuojelun kannalta olisi mitään huomautettavaa, mikäli se muuuttuisi perinteisen hyödyntämisen ehdoin; onhan se ihmisen luoma kulttuuriaro. Sodan aikana ne tapettiin kuitenkin lähes viimeiseen sorkkaan . Karjanhoidon tehostaminen toisi kuitenkin tullessaan lisää teitä , asutusta , sähkövoimaloita, jalostustehtaita jne. Aikoinaan vesipuhveli oli hyvä vetojuhta , mutta traktoreiden aikakaudella sille ei ole enää käyttöä . Nämä lampaat on luultavasti tuotu turkkilaisvallan aikana etelästä. Tri Istvan Major työskentelee maaperätutkijana Gödöllön korkeakoulussa ja on perehtynyt pustan alueen ympäristöongelmiin lähinnä oman erikoisalansa puitteissa. Pusta on ihmisen vuosituhannen, ehkä pitemmänkin ajan kuluessa luoma aro, jonka säilyminen nykyisellään edellyttää perinteisen paimentolaisen karjanja lampaanhoidon jatkuvuutta. Hortobagyn kylässä on varsinainen turistikeskus ja niinpä pustankierroksella näytetään vain viljeltyä pustaa ja laidunmaita, joilla on kylläkin karjaa ja perinteisiä vinttikaivoja, mutta ei enää todellista pustan autiuden tunnelmaa. Tiivis savimainen pintakerros aiheuttaa lievästi suolaisten kosteikkojen ja allikoiden muodostumista pieniinkin painanteisiin; sadevesi säilyy pitkään jopa pyörien huoloissa ym . He totesivat jo tuolloin maan omistavalla valtiontilalla olevan tiettyjä pyrkimyksiä kansallispuiston alueen yhä tehokkaampaan taloudelliseen käyttöön . Lisäksi puistossa elää unkarilaisia hevosrotuja, pari maatiaiskanarotua , paimenkoiria (mustia takkuisia pumeja ja puleja ja valkeita pitkäkarvaisia kommondoreja) sekä vesipuhveleita. Vaikka pitäisikin Istvan Majorin käsitystä huomattavan pessimistisenä, laajan viljavan alueen jättäminen tehokkaasti hyödyntämättä tiuhaan asutussa maassa aiheuttaa ennen pitkää suojelumääräysten murentumista. Lähtökohdat ja perusteet suojelukysymyksissä yhtyvät ymmärrettävästi Valsteen ja Vepsäläisen kirjoituksessaan antamaan kuvaan. Sikojen maatiaisuuden asteesta kertoo , että niiden porsaatkin ovat raidallisia, kuin villisian! Pitkä turkki ei ainakaan lätissä elävällä sialla ole käytännöllinen, sillä siat ovat todella kuraisia. Seuraavassa selostan hänen käsityksiään kieltämättä huomattavan ankeita -: Horcobagyn kansallispuiston ympäristönsuojelun ongelmista. Ilmeisesti "uhanalaisuus" on lisääntynyt vajaassa 10 vuodessa. Se on kuitenkin haluttu säilyttää muistona entisistä ajoista . Aron ravinteikas vaikkakin lyhyt kasvipeite elättäisi kyllä nykyistä huomattavasti suuremman karjaja lammasmäärän . Suurimman vaikutuksen tekevät kuitenkin taatusti maailman karvaisimmat siat : niiden karva on tuuhea ja kihara kuin lampaalla . Mutta ilmeet ovat tyytyväisiä, ja ilmeisesti geenipankkina olo valtion leivissä ei ole lainkaan hullumpaa. Samalla he sivusivat myös Hortobagyn suojeluun ja tulevaisuuteen liittyviä seikkoja. Istvan Majorin mukaan kansallispuiston perustamisen jälkeenkin pustan luonne on selvästi muuttunut . Hortobagy katoava pusta. Majorin mukaan Unkarin yleinen elintaso Länsi-Euroopan maihin verrattuna on vielä siksi alhainen , että ympäristönsuojelu on aivan toisarvoisessa asemassa taloudellisiin näkökohtiin verrattuna. Tällöin alueen aitous ja autius (puszta = tyhjä, autio) olisi mennyttä, vaikka kasvipeite jäljellä olevilla laitumilla ei olisikaan paljoa muuttunut. Heikki Wuorenrinne 19. Vaikka rauhoitusalue onkin näennäisesti laaja (yli puolituhatta neliökilometriä) , sen ympärillä tehostuvassa viljelyym . Tri Major arvioi vuosituhannen vaihteeseen mennessä tällaisen kehityksen olevan jo tosiasian. MAA TIAISET SUOJELUUN MYÖS SUOMESSA! Useimpien muiden maiden tapaan ei myöskään Suomessa ole tehty juuri mitään maatiaisten suojelemiseksi . Mutta, luonnonsuojelu puuttui kokonaan . Alueen rajalla olevan sotilastukikohdan vaikutus saattaa olla arvaamaton . D SUOMEN LUONTO 6/ SJ 42. Matkailijoilta varsinainen suojelualue on suljettu. Turkkilaiset toivat myös vesipuhvelit mukanaan satoja vuosia sitten . Pohjavesitaso kohoaa hiljalleen; nyt se on kahden metrin syvyydessä. Myöskään kouluissa luonnonsuojelukysymyksiin ei juuri kiinnitetä huomiota. Säilyneet rippeet on nyt kerätty yhteen paikkaan Hortobagyn kansallispuistoon . Rotu on satoja vuosia vanha, ja nykyään sitä on jäljellä vain kahtaalla , yhteensä puolentoistasataa yksilöä . Unkarissa ei ole vielä mitään sellaisia suuria ympäristöongelmia, jotka saisivat yleisön kiinnostumaan suojelusta
Ne jalostavat kylvönurmien, entisten pakettipelcojen, luonnonniittyjen ja hakkuuaukioiden kasvillisuutta lihaksi ja villaksi. Entisestä puimalasta saatiin suhteellisen halvalla hyvä lampola. Tilaa hoitavan maanviljelijä Ilmari Schepelin mielestä tekeminen on puhumisen jaloin muoto. Luonnonmukainen viljely merkitsee Uudessa-Valamossa pitkällä tähtäimellä kestävää tuotantoa, joka ei vaaranna peltomaan tuottokykyä eikä ympäröivän luonnon toimintaa. Mikko Hov1la Valamossa viljellään ilman myrkkyjä Uuden-Valamon maatila Heinävedellä on vanha Papinniemen kartanotila, joka siirtyi 1940-luvulla Valamon veljestön omistukseen. Maatilan peltopinta-ala on noin 50 hehtaaria , josta kuitenkin lähes puolet on hyvin kivisiä , karuja moreenimaita. Luostarin uuden nousukauden alussa pellot annettiin vuokraviljelijälle sillä ehdolla että viljely olisi mahdollisimman luonnonmukaista. Talviruokintaan tarvittava heinä kuivataan auringon energiaa hyödyntävällä latokuivurilla. vsk.. Koska uuhet karitsoivat maalis-huhtikuussa tilalla laiduntaa tulevina kesinä kolmatta sataa lammasta. Tärkeää on kouriintuntuva ja hikinen yhteys käytäntöön. Tilaa viljeltiin tehokkaasti tavanomaisin viljelymenetelmin aina vuoteen 1969 jolloin pellot pantiin pakettiin. PAKETTIPELLOT RAIVATTIIN Uuden-Valamon pelloista puolet on viljavia , mutta kivisiä hietamosuOMEN LUONTO 6/ 8) 42. Koska sopivaa lai20 dunta on riittävästi , lampaiden hoito on varsin luonteva tuotantosuunta. Uuhia on nyt noin 70, lopullinen määrä on 75-80
Valamon kiviset karut maat ovat soveliaita lammaslaitumiksi. SUOMEN LUONTO (,/R3 42 vsk 21. Tulevina kesinä Valamossa laiduntaakin yli kaksi sataa lammasta jalostamassa nurmien , pakettipeltojen, niittyjen ja hakkuuaukioiden kasvillisuutta lihaksi ja villaksi
Perunasta on saatu keskimäärin 15 t/ ha . Levossa olleisiin pakettipeltoihin kylvetty ruis on antanut erinomaisen sadon , keskimäärin 3 500 kg/ha. Sen olen kuitenkin päättänyt, etten käytä myrkkyjä missään viljelyksen vaiheissa" , Ilmari Itse toteaa. Sitä levitetään vain nurmille ja viljakasveille. Perun alle ja vihanneksille annetaan pihattolampolan kompostoitua lantaa. Järeän Spiikkiäkeen normaalia syvempi äestys on pitänyt momvuouset rikkakasvit kurissa. LANNOITUKSEEN KUORITUHKAA , KOMPOSTIA JA V ÄKILANT AA Varkaudesta Ahlströmin paperi tehtailta saatu kuorituhka sisältää kaliumin ja fosforin lisäksi monipuolisesti hivenravinteita. Lietekompostissa ei ole yleensä raskasmetalleja eikä taudinaiheuttajia. Kiviä on myös raivattu runsaasti ja sen jälkeen maa on äestetty useaan kertaan. Komposti valmistetaan turpeesta, o!jesta ja kasvinjätteistä , joihin imeytetään luostarista ja ympäristöstä saatua sakokaivolietettä . Tämän jälkeen sadot ovat olleet alempia : kevätvehnä noin 2 000 kg/ha , ohra ja kaura 2 000 2 500 kg/ha. Kompostia levitetään kerralla 20 25 t/ ha. viivästetty kylvö on osoittautunut käyttökelpoiseksi rikkakasvien torjunnassa. Väkilantaa eli keinolantaa on Uudessa-Valamossa käytetty harkitusti typpilannoitukseen luonnonheinää kasvavilla heinälohkoilla sekä vähemmän apilan suojaviljalle ja kevätvehnälle . Ensimmäiseksi pellot kulotettiin kun niitä alettiin raivata takaisin viljelykseen . Lammastalouteen kytketyllä viljelykierrolla pyritään pitkällä tähtäimellä typpiomavaraisuuteen hyödyntämällä apilan juurinystyräbakteerien biologista typensidontaa. Viljelykierrolla pystytään myös torjumaan kasvitauteja ja tuhoeläimiä , joista ei tilalla olekaan ollut sanottavasti haittaa. Nyt on puhuttava hiukan varovaisemmin. "Olin opiskeluaikana aikamoinen maanviljelysidealisti . Suurempia markkinointiongelmia luontaistuotteilla ei toistaiseksi ole ollut , sillä niiden kysyntä on vilkastunut pikku hiljaa viime vuosma . LUPAAVIA SATOJA Lopullisia johtopäätöksiä satotasosta on vielä ennenaikaista tehdä , koska viisivuotinen viljelykierto on kesken . Typpiomavaraisuuteen voidaan käytännössä kuitenkin päästä pitkällä tähtäimellä palkokasvien biologisella typensidonnalla. RIKKAKASVIT PYSYNEET KURISSA Viljelykierron avulla kasvustot ovat olleet ilman rikkakasvimyrkkyjä suhteellisen puhtaita. Tällöin tuhoutuu suurin osa maan pintaosien rikkakasvien siemenistä. Pelkästään rakennuksiin ja kalustoon Joucuu s1Jo1ttamaan melkoisia paaomia. Sen kalkitusvaikutus on myös hyvä. Kesannoimisen jälkeen pelto on yleensä ollut kylvökunnossa rukiille . jossa ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon . Nuori aloitteleva viljelijä joutuu nykyään ottamaan melkoisia taloudellisia riskejä, sen on Ilmari Schepelkin huomannut. Riittävän vähäisellä väkilannoituksella ei ole vaaraa nitraatin kerääntymisestä tuotteisiin eikä myöskään ravinteiden huuhtoutumisesta vesistöihin . Viljojen ja perunan osalta katetuotot ovat luontaistuotekaupassa selvästi parempia kuin tavanomaisessa teknis-kemiallisessa viljelyssä. Tähän mennessä on raivattu noin 17 hehtaaria, joilta jo korjataan satoa. Suurin haitta on ollut reheväkasvuisista yksivuotisista kevätlajeista kuten peltoretikasta, mikä kertonee myös peltojen hyvästä kasvukunnosta. reenimaita. Kuorituhkaa levitetään apilanurmen perustamisvaiheessa. Kompostin valmistukseen on käytetty etukuormaajalla varustettua traktoria , karjanlannan levitysvaunua sekä lietelanta vaunua . Virtasen Joensuun tilalla käyttämää viljelymenetelmää. Väkilannan muodossa levitetyt , kasveille suoraan käyttökelpoiset epäorgaaniset ravinne-ionit eivät suoranaisesti huononna tuotteiden laatua . VIRTASEN ESIMERKKI Ilmari Schepelin käyttämä orgaaninen viljelyjärjestelmä muistuttaa suuresti A.I. Samaten ns. Kompostoinnin periaatteena on nopeuttaa luonnollista lahoamisprosessia . Apilan jälkeen viljasadot todennäköisesti paranevat. Perustana on suunnitelmallinen viljelykierto , joka Uudessa-Valamossa on pääpiirteittäin seuraava: syysruis kevätvilja apilanurmi aluskasvustonaan apila apila apila. A.I. Tällaisten kertarikkakasvien torjunnassa on saatu hyviä tuloksia kokeiltaessa persianapilaa yksivuotisena aluskasvina viljoilla. Perunamaa on pidetty tyydyttävän puhtaana multauksella sekä traktorin lumiketjulla suoritetulla 22 kevyellä rikkakasviäestyksellä silloin kun peruna on taimiasteella. Rukiin ja siemenapilan kasvustot ovat läpäisseet siemenviljelyksen pakolliset viljelytarkastukset. Koska kompostin vaikutus on pitkäaikainen , lannoitus uusitaan muutaman vuoden välein maan ravinnetilan mukaan . Kilpailuyhteiskunnan rautaisesta otteesta on vaikea irrottautua. Lisäksi vuokraviljelijä jää jatkuvasti paitsioon halpakorkoisten maatilalainojen tai muun cuen jaossa. Apilan biologisen cypensidonnan varmistamiseksi epäorgaanisessa lannoituksessa saa antaa puhdasta typpeä enintään 50 kg/ ha , tätä on Uudessa-Valamossa pidetty ylärajana myös muille kasveille . ,sk.. Suomessa maaperän luonnollinen ravinteiden vapautuminen on kasvukauden alussa vähäistä, joten epäorgaanisen ' ' startti typen'' käyttö on tämän takia perusteltua . LEIPÄ LÄHTEE TYÖLLÄ Toimeentulon hankkimisesta on luonnonmukaisessa viljelyssäkin viime kädessä kysymys . D SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Vastaava käsittely olisi monin paikoin mielekäs käyttötapa raskasmetallittomille asutusjätevesilietteille , jotka nykyään kuljetetaan etupäässä kaatopaikoille
Koiola Metsäpeura ehti asuttaa Suomea tuhansia vuosia, kunnes se vainon takia hävisi meiltä vuosisadan alussa kokonaan. Keväällä 1983 seudulla oli jo 25 metsäpeuraa ja vasoiakin syntyi seitsemän . Kuhmoon vakiintuneesta kannasta metsäpeuroja on siirretty entisille asuinsijoilleen Suomenselän metsiin Salamaiärven kansallispuistoon Kiviiärvelle. SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 vsk. Muutama vuosikymmen sitten metsäpeura alkoi kuitenkin iälleen vaeltaa takaisin . Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto Työtä luonnon hyväksi 1. 23
Ulkomaisiin kohteisiin kootut varat on luovutettu WWF:n päämajaan Sveitsiin, josta ne on välitetty edelleen kohdemaihin . Vuonna 1972 perustettiin Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto tukemaan ja tehostamaan suojeluviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen , mm . Työryhmässä on vaivojaan säästämättä puurtanut noin kolmisenkymmentä suojelijaa , tutkijaa ja lintuharrasrajaa tavoitteenaan merikotkien uusi uljas nousu . Seuraavilla sivuilla kerrotaan muutamista säätiön kotimaisista suojelukohteista. Rahoilla on ostettu suojelualueita, palkattu henkilökuntaa suojelualueille ja suojelututkimuksiin ja hankittu tarvikkeita. Rahaston tarkoituksena Ön kerätä liiketoiminnalla ja lahjoituksin varoja käytännön suojeluun niin Suomessa kuin ulkomaillakin . Säätiön Ruokki-vene hankittiin 1982 saariston luonnonsuojelutyöhön . Vapaaehtoisen työn lisäksi suojelun edistämiseen on saatu paljon esim. Parikkalan Siikalahden opastuskeskus on Eteläja Keski-Suomessa ensimmäinen suojelualueen tukikohta. vuonna 1982 arviolta 2 J/ 2 miestyövuotta. Kotkista on löydetty uusia ympäristömyrkkyjä . Keväällä 1982 työryhmä luovutti maaja metsätalousministeriölle merikotkan pitkäntähtäimen suojeluohjelman . Suomen luonnonsuojeluliiton työtä. Ja poikanenhan on alttein onnettomuuksille ensimmä1s10ä vuosinaan . Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto perusti oman merikotkatyöryhmänsä vuonna 1972 auttaakseen ahdinkoon joutunutta. Nyt näyttää vihdoin siltä, että työ kantaa hedelmää ja kun samaan aikaan on Itämeren ympärysvaltioissa kielletty DDT:n käyttö , on merikotkakanta alkanut elpyä. MERIKOTKAN AHDINKO Merikotka voi huonosti : ympäristömyrkyt , saariston metsien hakkuut ja loma-asutuksen leviäminen joka niemeen ovat koetelleet Suomen suurinta petolintua. Suojelun pääkohteina Suomessa ovat olleet uhanalaiset eläimet, kasvit ja elinympäristöt. 24 Säätiön suojeluohjelma on vaatinut paitsi rahaa myös yksittäisten luonnonsuojelijoiden valtavan vapaaehtoisen työpanoksen , esim . tavaralahjoituksia kuten Parikkalan Siikalahden opastuskeskuksen rakennustarvikkeet, monen lintutornin ja pitkospolun rakennustarvikkeet , inventoijien käyttöön autoja ja peräkärryjä Jne. Suomessa pesii nyt noin 40 merikotkaparia, joiden pesintä on parantunut tämän kymmenvuotiskauden aikana, nyt lentokykyisiksi selviää jo parikymmentä vuosittain kun vuosikymmenen alussa pesistä lähti lentoon vain muutamia poikasia. Maailman Luonnon Säätiö on käyttänyt kymmenen vuoden aikana rahaa merikotkan suojeluun puoli miljoonaa markkaa . Merikotkan pesimäalueista vain muutama on suojeltu . Työryhmä on saanut lahjoituksina mm kaksi peräSUOMEN LUONTO 6/ 8J 42 . Konstit ovat monet : lintuja on ruokittu talvisin haaskoin , niille on rakennettu pesiä sekä suojeltu pesimäympäristöjä. Ja parikymmentä poikasta vuosittain on yhäti liian pieni määrä , kun tiedetään, että lintu tulee sukukypsäksi vasta neljäviisivuotiaana. Suojelukohteet valitaan tärkeysja kiireellisyysjärjestyksessä sen mukaan, onko kohteella kansallista vai kansainvälistä merkitystä, kohdistuuko siihen välittömästi jokin uhka ja onko suojeluun mahdollisuuksia. Suojeluohjelmasta vastaa kohdevaliokunta, jonka puheenjohtajana on toiminut Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi. , sk.. haaskoja merikotkille sekä väkeä lehtoniittytalkoisiin ja saariston siivoukseen . Suuri osa työstä sekä tarvikkeistakin on saatu lahjoituksina. Sillä on kuljetettu mm . Rakennuksessa on pysyvä, erityisesti Siikalahteen keskittyvä kosteikkonäyttely. Ja ryhmälle riittää yhä töitä. Säätiö on käyttänyt toimintansa aikana varoja alkuperäisen luonnon suojeluun runsaat kuusi miljoonaa markkaa, josta noin kolmanneksen kansainvälisiin suojeluhankkeisiin lähinnä kehitysmaissa. Rahalla on korvattu mm pesimäalueiden maanomistajien taloudellisia menetyksiä ja työryhmän matkaja tarvikekuluja
~~E»'\'\'\'\'\'\..,..,.....___.~=----"~=---~ ....... Saaristo on yksi säätiön kansainvälisistä suojelukohteista . SAIMAANHYLKEEN TULEVAISUUS. Hylkeestä on levitetty runsaasti valistusta. Saaristoa pyritään pitämään luonnontilassa edustavimmilta osiltaan , suojelemaan eläimiä ja kasveja . SUOME LUO TO 6/ 83 42 vsk 25. Työryhmä sai jopa valtiovallan huolestumaan ja valtioneuvosto asetti toimikunnan selvittämään keinoja ,hylkeen pelastamiseksi. Paikoille on loka-marraskuusta maaliskuuhun kuljetettu lihaa vuosittain noin 30 000 kiloa. ELÄVÄ MERI .ELÄVÄ SAARISTO Merikotka on alkujaan saariston lintu, joka rauhan mentyä on lentänyt Lappiin. Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikolla on hoidercu kymmenen vuoden ajan noin 30 talviruokintapaikkaa. kärryä ja veneen samoin talviruokinnassa tarvittavat lihat on saatu ilmaiseksi lukuisilta teurastamoilta ja sikaloilta. Maanomis_tajien kanssa on neuvoteltu v11me1sten elrnalue1den saam1seks1 suoieluun . Sen kotivedet ovat likaantuneet , ravinto vähentynyt , jäällä ja vesillä liikkuvat häiritsevät. Houtskarin kunnan kanssa hoidetaan katoamassa olevia lehtoniittyjä. Niitä on 110-120 ja nekin elävät neljällä eri alueella, mikä vaikeuttaa lisääntymistä. Saaristossa liikkujia valistetaan: vuodesta 1978 suojelusaaria on valvottu ja veneilijöitä opastettu mm . Yhdessä metsähallituksen, metsäopistojen ja mm . Saaristomeren kansallispuiston alueella hoidetaan Boskärin ja Jungfruskärin lehtoniittyjä jotta niiden vaateliaat kasvit jälleen kukoista1S1vat. Tulevaisuuden uhista suurin on Saimaan säännöstely, sen myötä saimaanhylje to· dennäköisesti häviäisi maapallolta. 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 Selviääkö merikotka ahdingostaan. Elävä meri-kampanjan ruloksena säätiön suojelussa ovat Hankoniemen Svanvik ja Merenkurkun saaret : Svanvikin rannalta on rauhoitettu komea Högholmenin kallioniemi ja eräältä Merenkurkun saarelta yli 40 hehtaaria koskematonta metsää glo-järvineen . Suomen uhanalaisimpia on sa1maanhylje. Tämä kuvastaa niitä vaikeuksia, joita saariston aroilla kasveilla ja eläimillä on: ympäristö myrkyttyy , retkeily, asutus, ja avohakkuut uhkaavat koko saaristoluonnon tulevaisuutta . Maailman Luonnon Säätiön saimaanhyljetyöryhmän opastuksella on tutkittu myös hylkeen ympäristömyrkkyjä, talvipesiä ja hyljeperinnettä . kaavio) . Valistus ei kaikkia tavoita: muutamana kesänä on yhteistyössä paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten kanssa siivottu saaristomeren kansallispuiston saaria roskista. Tämä ensimmäinen uhanalaisen lajin suojelua pohtinut valtion toimikunta sai mietintönsä valmiiksi syksyllä 1982 . Hylkeet laskettiin alustavasti 1979. Puihin on rakennettu tukevia tekopesiä, xmp_äristö~yrkky{>itoisuuksia tu!kim1 ja tietoa mer/kotkasta leviteuy sen_elinalu_eiden ihmisille_. jakamalla Saaristo-opasta. Saariston luonnonsuojelutyötä helpottaa säätiön RV-4 rautavene . Kuolinsyiden tutkimukset paljastivat hylkeiden yleisimmäksi kuolin"' 1 MERIKOTKA l ;l.._ ...... samoin loma-asukkaat, kalastaminen pesimäalueilla on ajanut norppia harmillisesti verkkoihin, lisäksi pesiä ja norppia on tahallisesti hävitetty. Ja menkotkakannan co1pum1sesta nakyy JO merkke1ä (kts
~------=:...• °' Järvilohi ei säily pelkästään kalankasvatuslaitoksissa. JÄRVILOHI SAIMAAN TOINEN UHANALAINEN Kaloistamme uhatuin on järvilohi , joka aikoinaan lisääntyi Pielisjoessa ja siihen laskevassa Koitajoessa. Kutu vaikeutui kutupaikkojen lähes tuhouduttua Pami26 Saimaanhylkeen tila on ehkä juuri nyt kaikkein kriittisimmillään, sillä kanta on pieni ja ikääntynyt. C v C .!2. vsk. SUO ME LUO TO 6183 42 . Keväällä 1983 perustettiin jo viisi rajoitusaluetta kalastuskuntien vesille ja edelleen yksi Linnansaareen. Poikasia syntyy vähän ja nuoria hylkeitä varttuu niukasti lisääntymisikään. j . Sitä myös pyydettiin runsaasti ja se oli pitopöytien herkku. Järvilohen luonnonkutu vanhoilla kutupaikoilla edellyttää mm. Se on saatava lisääntymään myös luonnonoloissa, sillä muutoin kalat laitostuvat ja rappeutuvat geneettisesti muutamassa sukupolvessa . -"' 2.L-------------------------'----1-----'syyksi verkkoon hukkumisen . Säätiö maksoi kalastuskunnille korvaukset rajoitusalueista molempina keväinä. Joensuun korkeakoulussa tutkitaan nyt yhtenä saimaanhylkeen auttamismahdollisuutena tarhausta , etsitään tarhaukseen sopivia paikkoja, ja menetelmiä. :;; . Tärkein suojelutoimi olisi rajoittaa verkkoja rysäkalastusta poikimisalueilla. voimaloiden juoksutusten muuttamista ja kalaportaita. Kuvassa etsitään hylkeen talvipesiä. Esimerkiksi keväällä 1981 tietoon tulleesta 12 kuutista yhdeksän kuoli verkkoihin ensimmäisinä elinkuukausinaan . Hyljetyöryhmä neuvotteli kevääksi 1982 neljä ensimmäistä kalastusrajoitusaluetta , lisäksi metsähallitus ra101m kalastusta Linnansaaren kansallispuiston vesillä. Kuutit eli norpan poikaset ovat tälle uhalle altteimpia. Suojelutyö helpottuu jonkun verran, kun valtion vuoden 1983 budjettiin hyväksyttiin varoja hylkeen suojeluun
Järvilohi tuskin säilyy ellei sitä saada lisääntymään luonnossa. Mutta työn tuloksena muuttohaukkakanta elpyy: 1982 poikasia oli 100 ja 1983 n. Näiden poikasten menestymistä seurataan koekalastuksin. MUUTTOHAUKKA ELPYY YHTEISPOHJOISMAJSJN VOIMIN Ympäristön m yrkyt olivat koitua tuhoksi muuttohaukallekin . Ja 79 80 81 82 83 vuosi kun se taas 1950-60-luvuilla ryhtyi vaeltamaan Neuvostoliitosta Suomeen , Kuhmon ja Pohjois-Karjalan metsiin , oli luonnonystävien ilo suuri . Kustannukset ovat vuosittain olleet yli 100 000 markkaa. Kalat ovat kuitenkin vähentyneet huolestuttavasti ja viime syksyinä on emokaloja saatu enää kymmenisen kappaletta. Jotta järvilohi saata1s1m kutemaan luonnossa se SUOMEN LUONTO 6/ H3 42 . Myös Pielisjärvessä on ollut o~a järvi lohi , joka kävi kudulla Lieksan joessa. 60 40 20 10 MUUTTOHAUKKA 70 71 72 73 74 75 76 77 78 Muuttohaukkatutkija joutuu mitä merkillisimpiin tilanteisiin uurastaessaan suojattinsa hyväksi . Pohjolassa pesi vielä .vuosisadan alussa tuhansia 27. Keski-Suomessa metsäpeura myös säilyy puhtaana , sillä Kuhmossa on huolena ollut metsäpeuran sekoittuminen poroon . Metsäpeuran esiintymisen ydinalue, Kuhmon Elimyssalo, rauhoitettiin kuitenkin hakkuilta vain vuoteen 1989 saakka. edellyttäisi vähäistä voimaloiden juoksutusten muuttamista Koitajoessa ja Lieksanjoessa sekä kalaportaiden rakentamista. Säätiö on maksanut järvilohen maidin pakastukseen liittyvän tutkimuksen kuluja. Nykyisin Suomessa elää metsäpeuroja noin 400500 . lon voimalaitoksen valmistuttua Koitajokeen 195 5, viimeisetkin kutualueet menivät Kuumaan voimalaitoksen myötä 197 1. Syksyllä 1982 Koitajoelle istutettiin 22 000 järvilohen poikasta ja Lieksanjokeen Ruunaan koskille 10 000. Sekin on tuhoutunut voimalaitosten rakentamisen myötä. Neuvostoliitossa elänee muutamia tuhansia metsäpeuroja joten peuraa ei välittömästi uhkaa sukupuutto . Ja yhä se on noussut kudulle Pielisjoen alajuoksulle voimalaitospadolle saakka , josta sitä on pyydetty kalanviljelyyn laitosten emokaloiksi . Heti toimintansa alkajaisiksi Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto perusti metsäpeuran suojeluun työryhmän , johon kuuluvat Suomen metsäpeura-asiantuntijat sekä metsäviranomaisia ja luonnonsuojelijoita. Saimaan järvilohta on pidetty elossa kalanviljelylaitoksissa. Siircoistutuksilla pyritään takaamaan metsäpeuran säilyminen Suomessa , vaikka Kuhmon metsäpeurat tuhoutuisivat sairauksiin tai laidunmaiden puutteeseen . 80. vsk. Aikanaan Pielisjoki ja Koitajoki ovat tuottaneet noin 100 000 poikasta vuosittain . Työryhmä on ryhtynyt siirtämään metsäpeuroja niiden entisille asuinalueille Suomenselän metsiin; Salamajärven kansallispuiston alueelle Kivijärvelle siirrettiin 1979 kymmenen metsäpeuraa Kuhmosta. Rajan ylikin on tehty yhteistyötä ja Neuvostoliitossa on ryhdytty suojelemaan metsäpeuraa; sinne on perusteilla ensimmäinen metsäpeuran suojelualue Kuhmon korkeudelle. Siirtojen kustannuksista vastaavat säätiön lisäksi metsähallitus ja Metsästäjien keskusjärjestö. Enonkoskelle Saimaan rannalle rakennettavan Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen yhtenä tehtävänä on Saimaan järvilohija nieriäkannan säilyttäminen . PETRA PALAA KIVI]ÄRVELLE Metsäpeura ehti asua Suomea tuhansia vuosia , ennen kuin se vuosisadan alussa metsästettiin sukupuuttoon. Metsäpeuran elinmahdollisuudet kuitenkin huolestuttivat , sillä se tarvitsee vasomiseen vanhoja kuusimetsiä ja talvilaitumikseen laajoja jäkäläkenttiä . Kesäksi 1984 suunnitellaan Joensuun koskille erityistä kiinniottouomaa nouseville järvilohille. Järvilohen suojelussa on nyt tärkeää estää kudulle nousevien järvilohien liiallinen kalastus ja saada kalankasvatuksen tarpeisiin riittävästi emokaloja. Järvilohen apuna ovat yhteistyössä riistaja kalatalouden tutkimuslaitos , Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto ja Suomen luonnonsuojeluliitto
Elpyminen alkoi kun DDT:n käyttö kiellettiin useimmissa Euroopan maissa . Kaikki aan tarhassa elää yli 20 muuttohaukkaparia. Maisemaa ja rauhoitettuja kasveja suojellaan Houtskarin kunnan Jungfruskärin lehtoniityillä . muuttohaukkapareja, mutta viime vuosina enaa vajaa sata paria. Ja kun tarhaus saadaan sujumaan on Suomellekin luvassa poikasia istutuksiin. Säätiö on tukenut uhanalaisten kasvien kartoitusta Uudellamaalla, Hämeessä, Mikkelin läänissä ja Keski-Suomessa. Ruotsm länsirannikon ensimmäisten istu28 Suomen uhanalaiset kasvit ja eläimet kartoitettiin alustavasti 1975 ja työtä jatketaan edelleen. Puuha on sangen kallista , vaikka suuri osa työstä tehdään vapaaehtoisin voimin. Tarhaus ei ole suinkaan yksinkertaista ja vasta 1979 tarhassa syntyivät ensimmäiset poikaset. Mutta muuttohaukka on elpymässä! Poikasia on vuonna 1982 ollut satakunta ja tänä kesänä niitä on löydetty noin 80. Pohjoismaat ovat suojelleet muuttohaukkaa yhteisvoimin. Muuttohaukkakin on saanut oman työryhmän, jonka jäsenet ovat työtään säästämättä rämpineet Lapin soita ja kartoittaneet pesiä ja poikasia. Suomessa pesii nykyisin noin 80 muuttohaukkaa. Tavoitteena on saada haukat tuottamaan mahdollisimman paljon elinkykyisiä poikasia tarhan curvissa. Ruotsissa on ollut kymmenisen vuorta muuttohaukkatarha, jossa on myös kymmenkunta suomalaista emolintua. Niitä ovat raivanneet metsäopistolaiset, Houtskarin koululaiset , rannikkojääkärit ja muut talkoolaiset. SUOME LUONTO 6/BJ 42 , sk. Aikaisemminhan muuttohaukka eleli koko maassa mutta nyt se löytää pesimiseen riittävän rauhan vain pohjoisesta. Nyt tällä neljän hehtaarin alueella on tehty perusraivaus ja tarkoitus on saada sinne karjaa laiduntamaan . Myös paikallisia uhanalaisten kasvien selvityksiä tehdään
lnventointien jälkeen pyritään mahdollisuuksien mukaan rauhoittamaan uhanalaisimpien kasvien kasvupaikat. Sen jälkeen on pyritty tarkastamaan kaikki vanhat paikannettavissa olevat esiintymät sekä etsitty mahdollisia uusia . Säätiön toimin ja tuella on toistaiseksi rauhoitettu mm. Eniten ojituksista ovat kärsineet ravinteiset lettosuot. UHANALAISET KASVIT V AA TIV A T AKTIIVISTA SUOJELUA Ensimmäinen alustava Suomen uhanalaisten kasvien ja eläinten luettelo valmistui vuonna 1975 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston teettämänä . Lettosuot ovat kiireisimpiä suojelukohteita ja siksi säätiöllä on erityinen lettosuoprojekti . vsk . Rauhoittamista on helpottanut luonnonsuojelulain muutos, jonka perusteella maanomistajalle voidaan maksaa korvauksia rauhoituksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Silloin erittäin uhanalaisiksi luetteloitiin 16 ja vaaravyöhykkeessä oleviksi 46 putkilokasvilajia. tuspoikasten hinnaksi tuli 60 000 kruunua . Inventointi jatkuu yhä monilla paikkakunnilla ja kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan työhön . Myös karumpia soita kuuluu säätiön rauhoitustoiminnan purun . Suomessa ja Pirkanmaalla. Työhön ovat osallistuneet sekä kasviharrastajat että alan ammattilaiset. Joroisten kuuluisa taarnasuo, Tervolan neidonkenkäja siperiankärhöesiintymät ja ukonhattulehto Tohmajärvellä. Useimmissa paikoissa inventoinnin alussa on koottu eri lähteistä kaikki vanhat harvinaisia ja mahdollisesti uhanalaisia kasveja koskevat tiedot . Säätiö on tukenut uhanalaisten kasvien inventointia Uudellamaalla , Päijät-Hämeessä , KantaHämeessä, Mikkelin läänissä , KeskiSUO MEN LUONTO 6183 42 . 29. Vuonna 1976 rauhoitettu 1 400 hehtaarin suuruinen Kesonsuo Ilomantsissa on suurin yksityismailla sijaitseva rauhoitusalue Suomessa. Erityisesti linnustoltaan arvokas l 400 hehtaarin suuruinen Ilomantsin Kesonsuo sai rauhoituksensa vuonna 1976. Osaltaan säätiökin on valmis maksamaan korvauksia alueen hoidon vaatimista kuluista , sillä aina ei pelkkä kasvupaikan rauhoitus riitä: kasvupaikkaa täytyy hoitaa , jotta se säilyisi esimerkiksi ketoja niittykasveille sopivana . Sitä edelsivät tiiviit neuvottelut, koska omistajia oli use ita kymmeniä. Lettojen harvinaisuuksista näyttävimpiä ovat koreat kämmekät tikankontti , suoneidonvaippa sekä punakämmekkä lähilajeineen. Eri puolilla maata on käynnistynyt myös lukuisia paikallisia uhanalaisten kasvien selvityksiä. Sittemmin on ilmestynyt jo kaksi Pohjoismaiden ministerineuvoston virkamiehillä teettämää listaa Pohjolan uhanalaisista kasveista ja eläimistä , joista jälkimmäisessä (1981) oli luetteloitu Suomesta vain kolme erittäin uhanalaista putkilokasvilajia. Parhaillaan istuu maaja metsätalousministeriön asettama Suomen uhanalaisten eläinja kasvilajien suojelutoimikunta, jonka mietintö valmistuessaan kevääksi 1985 sisältää myös itiökasvit. ETELÄ-SUOMEN LETTOJEN SUOJELULLA ON KIIRE Yli puolet alkuperäisestä suoluonnostamme on jo hävinnyt ojitusten seurauksena ja vuonna 2000 jäljellä lienee enää vain 4 miljoonaa suohehtaaria, kolmannes alkuperäisestä määrästä, ja tästäkin suurin osa napapiirin pohjoispuolella . Kesonsuo on suurin yksityismailla sijaitseva rauhoitusalue Suomessa. Tähän mennessä on rauhoitettu jo kymmenkunta lettoaluetta ja vireillä on useita rauhoitushankkeinta. Sen tavoitteena on suojella Eteläja Keski-Suomen jäljellä olevat nettolaikur korvaamalla maanomistajille suojelusta aiheutuvat menetykset. Säätiön korvausten tuella rauhoitettiin myös 165 hehtaarin suuruinen Kilpisuo Karstulassa vuonna 1980
Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia on kunnostettu , kesällä 198 1 vihittiin Puumalan Liehtalanniemen maisemamuseo . Leiriläiset ovat rakentaneet opastustauluja, pitkospolkuja , yöpymispaikkoja ja tulisijoja sekä kunnostaneet autiomajoja. Samalla retkeilijät on ohjattu luonnon kannalta mahdollisimman vähän haittaa tuottaville reiteille . Alan vi rkamiehille ja luonnonsuojelun harrastaj ille on järjestetty kolme sem inaaria. 90-644 5 11 Suomen Luonnonsuojeluliitto Perämiehenk . 90-646 82 2 Natur och Miljö Merimiehenk . Sen entistämiseen osallistui m yös Puumalan kunta. 90-64 2 88 1 Luonto-Liitto Pcrämiehenk . 30 SUOJELUALUEET TYÖ LLISTÄVÄT Säätiö on tähän mennessä järjestänyt yli kolmekymmentä talkooleiriä kansallispuistossa ja mu illa suojelualueilla. 11 . 11 A 8 , Hki 15 pu h. 40. 11 A 8, Hki 15 puh . Lapin retkeil yalueiden roskaantu misen tutkimus aloitettiin 1983. Talkooleiriläiset ovat näyttäneet viranomaisille että suojelualueilla on runsaasti työtä. Sen avulla pyritään roskaantum ista vähentämään ja opastamaan ihm isiä omatoimisesti huolehtimaan retkijätteistään. Talkooleiriläiset ovat rakentaneet retkeilijöiden kulkua helpottavia rakennelmia suojelualueille. Vanhojen maankäyttömuotojen aikaansaamien , nyt jo häviämässä olevien luonnonalueiden ku ten lehtoniittyjen ja tulvaniittyjen kunnostaminen on ollu t m yös leirien ohjelmassa. Säätiö palkkasi 1980 Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle kaksi opasvalvojaa puoleksitoista vuodeksi huolehtimaan erämaan autiotuvista , retkeilyreiteistä , ja retkeilijöiden valvonnasta ja opastuksesta. 35. D Vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä tekevät ja tukevat : Maailm an Luonnon Säätiön Suomen Rahasto Uude nmaan k. Hki 15 puh . Myös opettaji lle on tuotettu ym päristönsuojelun opecuspaketti. 90-605 850 Suomen Luonnonsuojelu Tuki, myymälä Nervanderink . Säätiö on pyrkin yt myös koulutuksella edistämään suojelualueiden perustamista ja hoitoa . 40 , Hki 12 puh . Kuvassa talkoolaiset rakentavat UKK-kansallispuistossa sijaitsevan Siulan ruoktun autiotuvan portaita jokirannasta. Hki 10 WW F-paketin kokosi säätiön suojelusihteeri Ritva Veijonen SUOME LUO TO 618) 42 vsk. Hki 12 myymälä Nooan Arkki Uudenmaank . Kesällä 1983 kunnostettiin Hattu lan Tenholan til an katajaketoja
Kirjan lukeminen vaatii kuitenkin tarkkaavaisuutta eikä sen sisältö avaudu aivan helpolla . Hautalan mukaan pilausta eivät aiheuta muuttolinnut, saati sitten vainajien maasta lintuihin tarttuneet taudit, vaan tietty kriittinen hetki , uuden kasvukauden alkaminen , mikäli se joudutaan ottamaan vastaan yllätyksenä , ilman että on suoritettu välttämätön varautuminen (ravinnon nauttiminen elinvoiman vahvistamiseksi). Uskottiin että ihminen joka syömättä , juomatta , ensi kerran kuulee käen keväällä kukkuvan joutuu pilauksen uh riksi . Kirjan viimeisillä puolella sadalla sivulla tekijän siihen mennessä luoma rakennelma ei saa mielestäni enää oleellista uutta tukea. Nopean laskuni mukaan tekstissä mainitaan noin 75 eri julkaisua. käyttää kuvitelmiensa tukena . 1982. Tässä kohdin ''Pohjan portit'' olisi mielestäni voinut hyvin sulkea. Viimeiset luvut koostuvat pääasiassa runositaateista , joiden lainaamisen tarpeellisuus jää lukijalle paikoin hämäräksi . Polttilasta on tullut kuvitelmiensa vanki . Minusta kuitenkin tuntuu vaikkean asiantuntija olekaan että tekijän lähtökohdat ovat toisinaan väärät tai ne on sopivasti valittu. Eräistä ajatuksista ja ideoista on vaikea päätellä ovatko ne Polttilan omia vai jonkun toisen aikaisemmin keksimiä . Pelkkä sisällön referoiminen ei tekisi oikeutta Polttilan suurtyölle , ihailtavan, nähdäkseni tutkimuksen kannalta arvokkaan kokonaisuuden luomiselle tuhansista yksityiskohdista. "Pohjan portit " -kirjassa kansanrunouden maailma "on samaan aikaan sekä runoilijan että tutkijan työn kohteena '', tekijä kirjoittaa. Ne esiintyvät kielikuvina lukuisissa runoissa ja niiden avulla hän hahmottaa muina1srunojemme maailmankuvaa. Tämän vuoksi teksti on, runollisuudestaan huolimatta , hidaslukuista, raskastakin , mutta se tarjoaa sitkeälle yrittäjälle palkinnoksi runsaasti ahaa-elämyksiä. Nykyään julkaistavissa tietopuolisissa kirjoissa tahtoo olla heppoinen , kiireellä kyhätty teksti, jonka kehnoutta yritetään peitellä värikuvin . kuuluisa kielentutkij amme Emil Nestor Setälä esitti luonnonm yytillisiä teorioita jo 70 vuotta aikaisemmin). Tunnustan heti, että minu a viehättivät Polttilan luontoon pohjautuvat teoriat (tosin mm . Hän jatkaa: " Mutta kielessä jatkoi elämäänsä etäinen kaiku jo ammoin unohtuneesta vanhasta kuvitelmasta, uskomuksesta että muuttolinnut palatessaan talvimaastaan, palasivat vainajien ja noitien maasta, Turjan Maasta, paikasta josta taudit saattoivat lintujen matkassa palata .' ' Muuttolintujen pilauksesta on olemassa laaja Jouko Hautalan tutkimus vuodelta 1955 , jossa hän esittää perustellun , Vilkunan ja eräiden muiden tutkijoiden käsityksistä poikkeavan selityksen tälle uskomukselle. Käen ensimmäinen kukunta olisi siten vain merkki , josta saadaan tietää vaikean siirtymäkauden koittaneen . 237 s. Niitä on kuitenkin lähes mahdotonta jäljittää , koska kirsuOMEN LUONTO 6/ 83 42 . jassa ei ole minkäänlaista lähdeluetteloa. Otetaanpa näyte Suomen kansan vanhoista runoista: Pani vanhat soutamahan, Vanhat souvit , päät vapisit. Tästä syystä Polttilan teoriat joihin ei ole sotkettu kulttuurivaikutuksia m yöhemmiltä aikakausilta, tuntuvat hyvin järkeenkäyviltä , ' 'luonnollisilta''. " Polttilalle runojen symboliikka kieroutuu · kauniisti maailman keskellä kohoavan , revontulten kuvaaman vuoren ja linnuntadan jättiläispuun ympärille . Polttilan kirja on ilahduttava paluu vanhalle hyvälle tietokirjalinjalle. Edellisessä tapauksessa: Eläköön kuvitelmat ja ennakkoluulottomat uudet runoanalyysit1 Koska kirjalla on kuitenkin myös selviä tieteellisiä päämääriä , olisi ollut suotavaa antaa lukijalle ne viitteet , joita kirjoittaja mm . Antero //irvinen 31. Polttila on pystynyt hyvin melkeinpä liian hyvin asettumaan esi-isiemme asemaan ja näkemään , kuinka he elivät luonnon keskellä ja kuinka luonto vaikutti heidän elämäänsä ja ajatuksiinsa. Hän näkee kaikkialla mystiikkaa ja symboliikkaa. Esimerkiksi luvussa "Lintukoto Turian maassa " Polttila, nojaten Kustaa Vilkunaan , kirjoittaa: " Näkemys lintujen talvimaasta yhtenä vainajien maista, teki minulle ymmärrettäväksi uskomuksen muuttolintujen , etenkin käen aiheuttamasta ' ' pilauksesta' '. Liian pitkälle ovat myytillisen selitystavan edustajat kuitenkin menneet siinä, että ovat jokaiselle myyttikertomuksen yksityiskohdalle etsineet vastinetta luonnonilmiöissä. Tammi. Polttila kirjoittaa: ''Toisaalta kylmä pimeä talvikausi , jolloin taivasta hallitsevat revontulet ja linnuntata; roisaalta valoisa lämmin kesäkausi, jolloin taivasta hallitsevat aurinko ja ukkonen. Tämän eron olisi voinut tuoda selvemmin esiin . Toivotaan . Pani nuoret soutamahan , Nuoret souvit, airot notkut, Nenä joiku joutsenena, Airon pyyryt pyynä vingut, Te Ilot teerinä kukerti , Perä kraakku kaarnehina. v,k. Tuon kokonaisuuden Polttila oli jo rakentanut kutakuinkin valmiiksi kirjansa viidessä ensimmäisessä luvussa , 184 :llä sivulla. Näiden kahden kauden voimien ja voimia edustavien myyttisten henkilöhahmojen välinen ristiriita , jatkuva taistelu , on runojen roistuvia aiheita. Maailman keskuksessa myös ihmiset syntyvät uudelleen jatkaakseen elämäänsä vainajien maassa . N . Tämän runon Polttila tulkitsee seuraavasti: " Laiva on upea kevään kuva , keulassa ensimmäinen muuttolintu , joutsen, vielä lunta siiven alla, perässä korppi , musta kuin maa, keskellä riistalintujen soidin, teeren pulputus , pyitten heleä vihellys." Oma vaatimattomampi tulkintani kuuluu: Runo kuvaa eloisasti nuorten, riskien miesten soutaman veneen rivakkaa menoa vedessä. Setälän varoittavia sanoja: " Varmaankin ovat eräät luonnonilmiöt saattaneet kansan mielikuvituksen liikkeelle; jokainen luonnon elävöittäminen on tavallaan myyttiä , ja kun luonto elävöitettiin , niin asetettiin ne olennot , jotka luontoa edustivat, toimimaan. Tekstistä ei oikein selviä mitä niillä on yritetty sanoa. Monelle sivulle olen kirjoittanut ihailevia reunahuomautuksia . Kirjassaan Pohjan portit Polttila pyrkii selittämään esi-isiemme maailmankuvaa muinaisrunojemme avulla , joissa keskeisellä sijalla esiintyvät tähtitaivaan ilmiöt. Polttilan runoselityksissä revontulilla on keskei nen asema. Kylmä , pimeä, niukka aika merkitsi puutteen, tautien ja kuoleman valtakautta. rm Kirjallisuutta ELÄKÖÖN KUVITELMAT1 Brira Polm'Ja: Pohjan porrit. Tämä on lohdullista : Lopullista kuolemaa ei ole . ' ' Polttilan tulkinnat ovat monesti vakuuttavia . Tässä ja muutamassa muissakin kohdissa tekijän olisi ehkä ollut syytä kuunnella E. Ehkä Polttila julkaisee ideansa ja lähteensä suppeammassa , 'tieteellisessä ', muodossa myöhemmin
Luonnonsuojeluliiton matkoilla siellä on kuitenkin käyty. Kotoinen vankka peruskallio on parin sadan metrin syvyydessä, ja missä kallio näkyy , se on liuskeista kalkkikiveä . Laaksoissa kalkin runsaus saa aikaan lehtojen ylenpalttisen rehevyyden . SUOMEN LUONTO 6183 42 . Lahemaa on suomalaiselle eksoottinen. Suuri osa puistosta on hiekkamaata ja karua, kotoisen näköistä mäntymetsää. 32 Vanha kartano on restauroitu opastuskeskukseksi mitä tulleekaan kartanon vanhasta viinatehtaasta. Lahemaan kansallispuisto Eestissä on lähempänä Helsinkiä kuin lähin suomalainen kansallispuisto , Liesjärvi. Lahemaa rahvuspark Soomelahe teisel kaldal Kymmenessä vuodessa Suomenlahden aallot ovat syöneet pari metriä Lahemaan rantaa. Lahemaa on kuitenkin pysynyt suomalaisille melko tuntemattomana , sillä ulkomaalaisia ei ole puistoon kovin helposti päästetty . Lahemaan kansallispuiston 640 km 2 :stä vain osa on tiukasti suojeltua ja osa on maisemanhoitoalueena yhä talouskäytössä. Ohutmultaisilla kalkkikivilaakioilla on aromaista alvarikasvillisuutta. ,sk.
Kataja on näiden aromaisten alvareiden " valtapuu ". 33. Notkelmissa kalkki synnyttää ylenpalttisen rehevyyden taimenpurokin hukkuu miehenmittaiseen kotkansiipikasvustoon . SUOMEN LUONTO 6/ BJ 42 vsk. Kalkkikivilaakioiden ohuella mullaksella kasvaa arovuokkoja
Sen sijaan se ei merkitse taloudellisuutta puun tuottajalle, metsänomistajalle , eikä myöskään sen käyttäjälle , vaan on omiaan nostamaan myös puunkorjuun kokonaiskustannuksia. Suomussalmella ei metsähallitus käytä ollenkaan luontaista uudistamista, vaan kaikki uu~istusalueet viljellään joko kylväen tai istuttaen . Myös lampaiden käyttöä lehtipuuvesakon syöjänä aiotaan tutkia. Puiden myynti ja korjuu olisi erotettava eri sopimuksiin , jolloin sovittaisiin erikseen puiden myynnistä ja erikseen puiden korjuusta; korjuuso1----------------------------------~ pimusta ei välttämättä tehtäisi puiSuomussalmella pohdittiin pehmeän metsätalouden keinoja Kainuun kesäyliopisto järjesti elokuun alkupäivinä Pehmeä teknologia metsätaloudessa -seminaarin Suomussalmella. Kemiallisen vesakontorjunnan sijaan vaadittiin työvaltaisten mekaanisten vesakontorjuntamenetelmien käyttöä . Tehometsätalous ei yleensä merkitse taloudellisuutta, vaan runsasta työpanosten ja kalliiden koneiden käyttöä , sekä vain puunkorjuun rationalisointia . Seminaarin tarkoituksena oli hahmotella mahdollisuuksia '' pehmeämmän' ' metsätalouden toteuttamiseksi erityisesti Suomussalmen ekokunnassa. vain on mahdollista . Juuri talvisten lisäansiomahdollisuuksien loppuminen puunkorjuun siirryttyä metsäyhtiöille on ollut suurena syynä maatilojen käymisessä elinkelvottomiksi . Vesakkomyrkkyjen käyttö tuomittiin kaikissa muodoissa ekokunnassa. Puukauppajärjestelmään vaadittiin myös muutoksia. Jorma Jantunen SUOMEN LUONTO 6183 42 . vsk.. Tässä kuvia muutamista mukavista tapahtumista, vaikka paljon jää puuttumaankin : Ounasjoellakin soudettiin vieläpä voiton tunnelmissa, Maailman Luonnon Säätiö esimerkiksi rakensi työleirillä lintutorneja ja kunnosti kulttuurimaisemaa ja paljon muuta. Kulotukseen suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Nykyisin kun metsänomistaja myy puunsa pystykaupalla metsä yhtiölle , hän oikeastaan tekee samalla kaksi sopimusta , sopimuksen puiden myynnistä ja niiden korjuusta. Samalla ei tarvittaisi niin paljoa pelkästään metsätöissä käytettäviä kalliita metsätraktoreita. Seminaarissa keskusteltiin tehometsätalouden ja pehmeän metsätalouden käsitteistä. Maan puolustajat nimittäin etsivät ekokunnasta pysyvämpää tukikohtaa, joka samalla ehkä olisi siemen cko-opistolle. Näillä keinoin myös kulut jäävät pienemmiksi ja metsätalouden taloudellinen tulos saadaan paremmaksi kuin tehometsätalouden menetelmiä käytettäessä. Viikon mittaisessa .seminaarissa ehdittiin tutustua monipuolisesti nykyisen tehometsätalouden ongelmiin ja kehitellä luonnonmukaisempia vaihtoehtoja. Pehmeä metsätalous merkitsee lähinnä suurempaa luonnonmukaisuutta , kaavamaisuuden välttämistä ja metsätalouden pientpmteisyyttä. Seminaariin osallistui parhaimmillaan 40 henkeä , joista suuri osa oli metsäalan ammattilaisia , ruotsalaisiakin oli mukana kymmenkunta. Tällä keinolla saataisiin metsäyhtiöiden puunkorjuumonopoli murretuksi, ja puunkorjuu voitaisiin tehdä vaikkapa puita myyvän isännän omalla tai naapurin maataloustraktorilla. Näin olisi mahdollista saada lisäansiomahdollisu uksia maatiloille ja niiden talvella vajaakäyttöiset maataloustraktorit tulisivat järkevästi työllistetyiksi . Pehmeä teknologia metsätaloudessa -seminaarin osanottajat olivat metsäalan käytännön ammattilaisia. Kesä tapahtumia Talvi on luonnonsuojelussa seminaarinpidon, kokoustelun ja lintujenruokinnan aikaa kesällä ehditään suojella luontoa monenlaisilla tempauksilla ja käytännön työllä. Raskasta metsäaurausta seminaarilaiset eivät hyväksyneet , vaan korostivat kevyempien maanmuokkausmenetelmien käyttökelpoisuutta useimmissa kohteissa . 34 den ostajan kanssa. Mielenkiintoista oli, että seminaarissa esiin nousseet ajatukset ja esitetyt vaatimukset vastasivat hyvin pitkälle Suomen luonnonsuojeluliiton metsäpoliittisessa ohjelmassa esitettyjä näkemyksiä. Avohakkuita ei tuomittu, mutta luontaista uudistamista vaadittiin käytettäväksi siellä , missä se suinkin Tulevaisuuden lisäksi kurkistcltiin tuvanikkunoihin Suomussalmella heinäkuussa pidetyssä Tulevaisuus-seminaarissa, joka oli jatkoa viimekcsäiselle Maan puolustus -leirille. Tämä on osoitus sen käyttökelpoisuudesta ja siitä, että metsäalan sisälläkin alkavat puhaltaa uudet tuulet
Satamissa ja merellä veneilijät vilkuttivat iloisesti tunnistettuaan ltämeritempauksen veneen. Myös Suomenlahdella PCB-tilanne on huolestuttava, koska myös Neuvostoliitosta tulee PCB:tä Suomenlahteen. He veneilivät omia rannikkojaan pitkin kokoontuakseen heinäelokuun vaihteessa Tukholmaan, jossa pidettiin Itämeri-symposium. Kussakin pysähdyspaikassa valotettiin Itämeren suojelun jotakin osa-aluetta. Teollisuuden käyttämiin tutkimusmäärärahoihin verrattuna Itämeren ekologisen tutkimuksen tarvitsemat määrärahat ovat hyvin pienet. Teollisuudessa otetaan lisäksi lähes päivittäin käyttöön uusia kemikaaleja ilman , että tiedettäisiin mitä ne yksin ja yhdessä satojen muiden kemikaalien kanssa aiheuttavat Itämeren luonnossa . Luonto-Liitto tempaisi Itämeren puolesta Luonto-Liiton Silakkateatteri esiintyy Esplanadin lavalla Itämeri-tempauksen aikana. Hyvä esimerkki nykyisten tietojemme vähäisyydestä on rakkolevän katoaminen ja kilohailikantojen romahtami nen ilman , että ilmiöiden syitä tunnetta1s11n. Osan matkaa oli toimittajia matkassa mukana, ja satamissa olivat aina lehdistö ja radio vastassa. päivänä kahdentoistahengen miehistöllä kohti Tukholmaa. ltämeritempaus vaati Itämeren luonnonolojen tutkimuksen lisäämistä, jotta edes tiedettäisiin , mihin suuntaan Itämeren tila on kehittymässä ja mitä Itämeressä tapahtuu. Esimerkiksi Pohjanlahden norppanaaraista on enää 20 % lisääntymiskykyisiä johtuen PCB-aineiden aiheuttamista häiriöistä niiden elintoiminnoissa. ltämeritempauksen jatkoksi on suunniteltu ensi kesäksi veneilijöille tarkoitettua Itämeren suojeluregattaa . Kyseessä oli Itämeren alueen nuorten ympäristöjärjestöjen kansainvälinen ltämeritempaus . vsk suojelutoimille. ltämeritempauksen aikana kiinnitettiin myös huomiota Itämeren vaelluskalatilanteeseen , öljyonnettomuusriskeihin , Itämeren kansallispuistoihin , käyttäytymiseen saaristossa ja Ruotsin suunnitelmiin upottaa ydinjätteitä Ahvenanmeren pohjakallioon . Ristiriita Luonnon (Lassi Raunio) ja Ihmisen (LL:n pääsihteeri Jorma Jantunen) välillä on niin suuri, että avuksi tarvitaan tulkkia (LL:n puheenjohtaja Heikki Luoma) . Ympäristömyrkkyjen osalta ensimmäiseksi vaadittiin PCB:n käytön ja valmistuksen kieltämistä. Luonto-Liiton ltämeritempaus sai hyvän vastaanoton. Ruotsissa PCB kiellettiin 1979 . Symposiumissa kuultiin uusimmat tutkimustulokset Itämeren nykytilasta ja hahmoteltiin suuntaviivoja tuleville SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Suomessa tempauksen toteutti Luonto-Liitto WWF:n Ruokki veneellä. Luonnonsuojelupoliiseina Marja Jantunen ja Jouko Rissanen. Jorma Jantunen 35. Kuluneen kesän heinäkuun loppupuolella kiersi useita laivalastillisia nuona ympäristöaktivisteja ympäri Itämerta levittäen tietoa Itämeren nykytilasta ja suojelumahdollisuuksista . Suomessa tempaus kiinnitti paahuomion ympäristömyrkkyjen laskemiseen Itämereen ja Itämeren ekologian tutkimuksen vähäisyyteen . Luontoliittolaiset pysähtelivät Suomenlahden rannikkokaupungeissa levittämässä Itämeritietoutta tietoiskujen, musiikin ja katuteatterin muodossa . Ruokki starttasi Kotkasta heinäkuun 18. Kansainväliseen tempaukseen otti osaa nuoria lisäksi Puolasta, Saksan liittotasavallasta, Tanskasta ja Ruotsista
Suojelutoimikunnan ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lijoki-soutu sai riemuisan vastaanoton pitkin jokivartta. Se että Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton selvityksen mukaan 70 % vesistön tuntumassa asustavista vastustaa joen jatkorakentamista , ei ole mikään ihme , koska joki on elintärkeä niin elinkeinoille kuin kulttuurimaisemalle ja luonnoltaan kaunis ja vaihteleva. Sen sijaan pitäisi nopeasti säätää lijokilaki , jolla turvattaisiin jokilaakson kehittäminen tulevaisuudessa moninaiskäytön perustalta . Yli 40 maatilaa arvioi joutuvansa lopettamaan, jos rakentamista jatketaan, ja satojen elämä hankaloituisi , kun vesi kaikkoaisi uomasta tai pellot ja niityt vettyisivät. s. 2022) . ···· Luonnonsuojeluliiton harrastuslcirikcsän paatti luonnonmukainen viljely ja sicnivärjäys Valamon luostarissa Ilmari Schepellin tilalla (ks . ·-----------------------------------~-----------------36 SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Kompostinkääntöön, sipulinnostoon ja lankojenkeittoon osallistui myös luonnonmukaista viljelyä ammatikseen harjoittavia ja opettavia. Nykyisinkin joen vapaassa osassa on paljon harjusta, siikaa ja taimenta, ja kalaportailla ja istutuksilla voitaisiin vaelluskalakin palauttaa . Syksyllä käyttöön otettava voimala lämmittää koko luostarialueen luostarin metsistä kerätyllä hukkapuulla . Iijoen suojelijat vaativat, että sähköhuollon runkosuunnitelmasta poistetaan heti Iijoen keskijuoksulle suunniteltu Kollajan allas ja keskija yläjuoksun voimaloista ja lisäsäännöstelystä luovutaan . Hannes Parviainen (vas.) ja Vihtori Piri Pudasjärveltä nostivat lohta lijoesta ennen c alajuoksun patoamista. ssa pidettiin kolmannet Suva Vai iikossa lähes kolmekymmentä t reka alkoot järjestivät Suvannon kyl jelu annu Puurunen museovirast kui .. Kollaja kestää ei allasta! Iijoen suojelu on saanut vauhtia: kesällä tempaistiin soutamalla ja syksyllä Iijoen suojelutoimikunta luovutti jokilaaksosta kerätyn 12 000 nimen adressin. ,sk.. Yhtäaikaa luonnonmukaisen viljelyn kurssin kanssa Valamossa keräsi Energiapoliittisen yhdistyksen Vaihtoehto Ydinvoimalle työleiri haketta luostarin hakevoimalalle. Perää pitää Pertti Sevola
37. SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 ,sk
Mikä saa minut nyt yhtäkkiä puolustamaan ydi nvoimaa ja esii ntymää n paholaisen lähettinä. 2. Kuinka reagoi ydi nvoi man vastustaja uusiin tietoihin ja näkökohtiin. Ydinvoimateollisuus ja sen edustajat ovat yli 10 vuotta istuneet syytettyjen penkillä " julkisessa oikeuden käynnissä ", jossa ydinvoimaa on tutkittu liitoksia myöten pikkumaisella tarkkuudella vailla vertaa. " Pehmeän ajattelun " aikakausi on lopuillaan , ja nyt selitän miksi : 1. Y dinvoimakeskustelussa , joka 1970-luvun puolivälissä roihusi tämänkin lehden (Hufvudstadsbladet) palstoilla, edustin epäilevää kantaa yd invoimaan . Happosadeongelma kuolema ydinvoimanvastaiselle liikkeelle Ollessa ni vieraileva na luennoitsijana Saksan Liittotasavallassa kuulin muu• tamilta biologiammattitovereilta aavemaisesta havupuukuolemasta, joka tuhoaa suuria metsäaloja KeskiEuroopassa. Rosengrenin mielestä puheet nollakasvusta ovat vaarallista haihattelua. Jos halutaan arvioida ydinvoiman vaaroja , niitä on verrattava vaihtoehtoisesti tuotetun energian riskei hin. Osa näistä seu rauksista tunnettiin 38 jo 60-luvun lopulla , ja mm . Vaikka keskustelu on siis ollut laa dultaan huono, luule n silti , että voi daan varmuudella todeta, että suu rin osa esiintuoduista riskeistä on niin kaukaahaettuja ja oletettuja , että on hyvät mahdollisuudet ettei niitä tarvitse kokea käytännössä. edesmennyt kemian professori Terje Engqvist varoitti tarmokkaasti rakentamasta öljyllä ja kivihiilellä toimivia voimaloita. Jatkukoon se Suomen Luonnossakin, toivoo toimitus. Nykyinen kantani on yksiselitteinen : fossiilisten polttoaineiden käyttöä täytyy hillitä ja jäljellejäävä energiantarve turvata fissiotekniikalla (nykyisellä, atom iydinten halkeamiseen perustuvalla ydi nvoimatekniikalla) kunnes turvallisempia energianlähteitä, etenkin fuusioenergiaa (perustuu atom iydinten yhtymisee n) o n käytettävissä. Hausen kirjoittaa mm. Eikö minun kuuluisi sen sijaan moralisoida "nollakasvusta", ihmisen velvollisuudesta elää " tasapainossa luonnon kanssa " ja ennen kaikkea " energian säästämisestä '' muistamalla aina sammuttaa valot. Jo kohtuullinen happamoituminen saattaa tietynlaisessa maaperassa vapauttaa alumiinia ja raskasmetalleja kuten kadmiumia järvien pohjakerrostumista. Nyt totean yhteenvetona omalta osaltani: syytetty on vapautettu, eivät edes yd invoimanvastaisen liikkeen pahantahtoisimmat edustajat ole 10 vuodessa on nistuneet löytämään mitään todella raskauttavaa , joka kokonaan tekisi mahdottomaksi ydinvoiman rauhanomaisen käytön . Täytyykö ympäristönsuojelijan nyt kääntyä ydinvoiman kannattajaksi, kun fossiilisten polttoaineiden aiheuttama happosadeongelma kärjistyy. Keskustelua: Onko valittava ydinvoiman ja happosateiden välillä. Ydinvoiman oletetut riskit painavat itseasiassa vähän verrattu na siihen täysin kehitty neeseen ja ilmeiseen ympäristökatassu o MEN LUONTO 6/ 83 42 vsk.. Nämä vauriot, samoin kuin järvien ja pohjavesien happamoituminen suurissa osissa Fennoskandiaa, johtuvat ilmoitse kulkeutuvasta rikkidioksidista (ja typen oksideista) , Jotta vapautuu fossiilisia polttoaineita käytettäessä. Katson edelleen, että ydinvoiman käytössä on tiettyjä ongelmia (etenkin sen vaatima superkorkea tekninen taso , jota tulevilla sukupolvilla ei välttämättä ole) ja että ydinvoima n mahdollisten vaarojen luetteloon voitaisi in lisätä muitakin kohtia kuin keskusteluissa yleensä mainitut. että nykyisin saadaan Suomessa enemmän energiaa polttopuusta kuin neljästä ydinvoimalasta yhteensä. Keskustelua on aluksi käyty Hufvudstadsbladetissa. Näin on päättänyt tehdä eläintieteen dosentti Rainer Rosengren, jonka ratkaisu energiaongelmiin on nykyisenlaisen ydinvoiman nopea laajentaminen ja tulevaisuudessa siirtyminen fuusiovoimaan . Mutta vahingot tulevat vasta nyt ilmiselviksi : happamoituneen järven vesi kirkastuu ja vaikuttaa lop ulta epänormaalin puhtaalta , kun järven pieneliöstö ja kalat ovat hävinneet olemattomiin kuin taikurin sauvaniskusta. Syyttäjäosapuoli on joskus jäänyt kiinni samoilla vanhoi ll a tiedoilla märehtimisestä tai " salaisten tietojen' ' paljastamisesta , puolustusta taas ovat joskus hoitaneet koulutetut PR-miehet. Three Mile Island -ydinvoim alan reaktorionnettomu udesta 19 79 huoli matta tällainen vertailu koituu fossiilisille polttoaineille epäedulliseksi jopa räikeän epäedu lliseksi . Keskustelun taso ei myöskään mainittavasti kohonnut , vaikka molemmat osapuolet tuottivatk in ammattikeskustelijoita Ruotsista . Itse olen edustanut syyttäjiä , en puolustusasianajajia . Rosengrenille vastaavat valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara ja energiatutkija Henrik Hausen, jonka neljän askeleen energiatie kulkee nykytilanteesta rikinpuhdistuksen ja energiansäästön kautta uusiutuviin energianlähteisiin ja pehmeään teknologiaan
Jää jäljelle pakkomenetelmät, jollaisia Pol Poe energisesti kokeili Kamputseassa. ,sk. Tällä en tarkoita että yhteiskuntakeskustelun tulisi suosia " asiantuntijoita", ei itse asiassa ole sellaisia yksityisiä henkilöitä , jotka kykenisivät kattamaan niinkin laajan aihepiirin kuin energiatai ympäristöpolitiikka , ja kaikki ovat siksi eräässä suhteessa ' 'harrastelijoita ' ' näin suuren luokan kysymyksissä . Fissioenergia edustaa pelkästään tilapäistä polttoainetta tällä hirveällä matkalla , ja jos sitä käytetään liian kauan, siitä tulee jätteineen vuorostaan ympäristöongelma . Yhteiskunnaltamme puuttuu ohjausmekanismit, joilla voitaisiin edes lähennellä nollakasvua , ja harvat ammattiyhdistykset ovat osoittaneet valmiutta vapaaehcoisesti lakkoilla matalamman palkan ja elintason puolesta . Ydinvoima käsitetään kaikkialla maailmassa teknokratian ja keskusjohcoisen byrokratian symbolina. Näitä jankuttajia järkyttääkseni aion nyt viitata eräisiin ajatuksiin , jotka jaan vetypommin isän Edward Tellerin kanssa. Seuraava konsti on puhua suureen ääneen nollakasvusta ja pehmeämmästä yhteiskunnasta , jossa on sovellettu "ekologisesti oikeita" periaatteita. Polttakaamme siis nyt uraania ajoradan mutkissa ja kiirehtikäämme siirtymää seuraavaan laadulliseen hyppäykseen: fuusioenergiaan . Vaikuttaa uskottavalta , että meidän sivilisaatiomme tulee murtamaan pysähdystiloja katkeamattomassa sarjassa sosiaalisia ja teknisiä muucoksia , vaikkakin pessimismin edustajat juuri nyt tekevät parhaansa pysäyttääkseen tapahtumaketjun . Ehdotan että poliitikot lopultakin yrittävät ajatella itse sen sijaan että kuuntelevat mitä yhdenasianliikkeet tuputtavat heille . Tarvitaan siis todellisia iskuohjelmia, jona kyllin nopeasti ohitettaisiin ympäristönsuojelulliset puutteet ja vältyttäisiin salakareilta. Ajatus lähtee siitä, että määrä muuttuu laaduksi dialektisessa kehitysprosessissa hyppäyksen tavoin . Tällaista hallintoa vastaan ovat vähäosaiset taistelleet historian sarastuksesta lähtien. Mutta hetkinen käsittelemäni perusidean muocoili jo ennen Telleriä muuan mies nimeltä Friedrich Engels . Pitäisi ajatella kahdesti, ennekuin sanoo jotain ilkeää niin kauniista ajatuksista, mutta mielestäni teollistuneen kulttuurimme ympäristöongelmat ovat tulossa liian vakaviksi jona ne voitaisiin uskoa ympäristöliikkeen hymistelevän papiston huomaan. Mutta nollakasvun corjuminen ei missään nimessä riitä: meidän täytyy moottorit ulvoen kiirehtiä taloudellista ja teknologista kehitystä ja säätää yhteiskuntalaiva täysille kierroksille. kanvastaisia , etteivät edes etsi vaihcoehcoisia materiaaleja viikinkimiekoilleen). 3. Jos Teller ja Engels ovat oikeassa , ei vaikuta lainkaan siltä, että ympäristöongelmat lisääntyvät suorassa suhteessa tekniikan kehitykseen vaan tekniset parannukset pyyhkivät pois aiemmat ongelmat. Y dinvoimanvastaisen liikkeen hirviö on kiskonut täyden hyödyn irti mistä on kyennyt ja jaksanut Three Mile Islandin tapahtumasta , joskin eväät ovat muucoin olleet laihanlaiset. Ympäristöongelmat ovat aivan liian vakavia jätettäviksi pelkästään uhmaikäisten leikkimökiksi tai hoidettaviksi erilaisten lahkolaiscen ja rintanappien käyttäjien voimin. Tiedän omasta kokemuksesta , että sellainen tuntuu melko piristävältä, vaikka taloudellinen tuocos ei yltäisikään siihen mitä olisi voinut coivoa (huhuttiinhan että öljysheikit olisivat rahoittaneet meitä ydinvoiman vastustajia, mutta kuningas Feisal näkyy lyöneen laimin koko joukon tilillepanoja minun kohdallani). Mutta ei siinä kyllin, että nollakasvun yhteiskuntaan on vaikea päästä; nollakasvun läpivienti jo teollistuneessa kulttuurissa asettaa yhteiskunnan teknologiseen ' 'kuoppaan ' ' , jossa kroonisesti ratkaisemattomat ympäristöongelmat kasaantuvat katkeraan loppuun asti ja jossa biodynaamisesti viljellyt vihannekset nautitaan tihenevässä savupilvessä joka tupruaa savupiipuista viime vuosisadan tapaan . "Ympäristönsuojelijat" viittoilevac tavantakaa innoissaan energianlähteisiin , joiden ainut vika on se , että niitä ei valitettavasti ole olemassa ollenkaan tai sitten niitä on vain lelutai koristemuodossa. Huolimatta sekä tiecokoneistumisesta että elektronisesta vallankumouksesta, jotka ehkä panevat kuriin teollisuuden pahimman energiantuhlauksen , ei nollakasvu ole realistinen vaihcoehco. uofiin, joka on seurannut fossiilisten energianlähteiden vanavedessä. Epämääräiset villapaitaradikaalit nauravat nyt minut ulos, varsinkin jos he sattuvat tietämään , että juuri Telleriltä on lähtöisin ajatus ydinohjusten vähentämisestä avaruuteen sijoitettavalla röntgen-laserilla . Kansainvälisellä ydinvoimanvastaisella liikkeellä voidaan tietyissä tapauksissa ajatella olevan myös coinen psykologinen ja sosiaalinen tausta kuin edellä mainittu. 4. Tuomioni kohdistuu yhtä hyvin ydinvoimanvastaiseen liikkeeseen kuin kansainväliseen ydinvoimateollisuuteen äiteline esitteineen ja PR-haineen (jotka säännönmukaisesti rauhoittavat kuulijoita kertomalla , että 39. 5. Olen nyt alkanut etsiskellä uusia lohikäärmeitä , kyllin suuria ja mahtavia joihin voi käydä käsiksi. Ehdotan siis että ajetaan piru pois Belsebubilla ja Belsebub Edward Tellerillä (siis fuusioenergialla). Mitä sitä vascoin voi vaatia , on että keskustelua käyvät yksilöt , jo_tka kykenevät muuttamaan mielipiteitään uudistuvien uecojen mukaan eivätkä propagandamaakarit ja yksisilmäiset dogmaatikot , joiden väitteet ovat jo vanhastaan tuttuja . Mutta pohdittuani ongelmaa 10 vuotta voin nyt antaa seuraavan julkilausuman: "Vaikka olisikin osoittautunut, että jokaisella huvilanomistajalla on erittäin korkeat asiantuntijatiedot reakcoriteknologiassa ja säteilybiologiassa , voidaan silti asettaa kyseenalaiseksi se , että maailmanlaajuinen energiapolitiikka perustuu pelkästään yksityisten huvilanomistajien coiveille naapuriensa ammateista'' 6. Jos ymmärtää nykyajan ympäristöproblematiikan monivaihteisuutta , on ironista että yhdenasianliike , joka tuijottaa silmänsä sokeiksi yhteen ainoaan asiaan, vaikuttaa päätöksentekijöihin niin suuressa määrin kuin nykyisin tapahtuu . Tyhjä jutustelu ja jankutus, joka kaikuu heidän norsunluutornistaan, ei ole tähän mennessä pystynyt neutralisoimaan happamoitumista , ja tyrmäämällä järjestelmällisesti kaiken sen , mitä insinööriparoilla on tarjottavana, he voivat korkeintaan tyydyttää vaateliasta omaatuntoaan . 7. Nollakasvun yhteiskunnassa vallitsee köyhyys, ajattelu on staattista ja tekninen uudistuskyky vähäinen , ja viimeksimainittu seikka (ei kulutus itsessään) aiheuttaa sen , että myös raaka-aineet alkavat ehtyä (esimerkiksi rauta loppuu , jos ihmiset nollakasvun yhteiskunnassa ovat niin teknii SUO MEN LUONTO /, / 8J 4l . Me 1970-luvun alun ydinvoimanvastustajat olimme ällistyttävän oikeassa eräässä suhteessa: energiaennusteet olivat tuolloin irvokkaan ylimicoitettuja. Happamoitumiskatastrofi valaisee erittäin selkeästi , mihin sellainen yhteiskuntapolitiikka johtaa. Eri syistä tunnen suurta sympatiaa niitä kohtaan, jotka eivät mielellään halua Euroopan Suurinta Ydinvoimalaa kesämökkinsä seinän vieree . Tapaamme tässä vanhan sankaritarinan tunnusmerkkejä: Pyhä Yrjänä ja lohikäärme , tai Don Quijote , joka jyrinässä ja melskeessä karauttaa paikalle , tällä kertaa ei enää heiveröistä puista tuulimyllyä vastaan vaan 1000 megawatin ydinvoimalaa. Katseeni on pysähtynyt kansainvälisen ydinvoimanvastaisen liikkeen monipäiseen hirviöön . Miksi
Vielä tehokkaampaa ja halvempaa on siirtyminen SUOMEN LUONTO 6/ 83 42 . Vastaavat yritykset tehdä ydinvoimasta turvallista ovat tulleet paljon kalliimmiksi . Rainer Rosengren Vaihtoehto ydinvoimalle ja happamoitumiselle Dosentti Rainer Rosengren on mielipidekirjoituksissaan puuttunut happamoitumiseen , joka aiheutuu hiilen , öljyn ja turpeen poltosta. 1000 MW:n ydinvoimalan vuotuinen sähköntuotanto voi korvata alle 5 % Suomessa käytetystä hiilestä , öljystä ja turpeesta , ja senkin vasta aikaisintaan 10-15 vuoden kuluttua ydinvoima on siis sekä hidas että marginaalinen ratkaisu happamoitumisongelmaan. Saman artikkelin mukaan yksi 1 300 MW ydinvoimala maksaisi 6 miljardia DM . Näillä sanoin katkaisen pään ydinvoimanvastaiselra liikkeeltä samalla kun asetan nollille tähän asti käydyn ydinvoimakeskustelun . Sen sijaan se sitoisi maan yhä riippuvaisemmaksi sähköstä , johtaisi suuriin häviöihin energiantuotannossa ja jatkuvaan riippuvuuteen ulkomaisesta energiateknologiasta Ja polttoaineesta, sekä lisäisi painetta vesivoiman rakentamiseen . Yli 100 ydinvoimalan tilaus on peruutettu eikä uusia ole tilattu sitten vuoden 1978. Kun tarkastelemme energiataloutta kokonaisuutena , huomaamme että käytännössä ei uusi ydinvoimala korvaisi yhtään hiilikiloa . Eräät voivat olla oikeassa sanoessaan että kesämökki on häpeätahra luonnossa , mutta miksi on siinä tapauksessa kutsuttava ympäristöliikkeen kyvyttömyyttä päästä järkevään tärkeysjärjestykseen energiakysymyksessä~ Tilanne vaatii nyt syvällistä teknologisten ja ekologiseen näkökohtien yhdistelmistä , missä ekologia ei tarkoita moraalioppia tai eksoottista elämänfilosofiaa vaan vakavasciocettavaa cieceenalaa. Pitkäaikaisiin vaihtoehtoihin palaan jäljempänä. Hän on tuominnut liian hicaina ja marginaalisina ne keinot happamoitumisen estämiseksi, joita Jarl Ahlbeck ja Philip Hilden ovat tuoneet esiin puhdistuksen, energiansäästön ja ympäristöystävälliset energianlähteet. vsk.. Energiantuotantoon sitoutunut energiapolitiikka sivuuttaa sen, että toimet kulutuspuolella ovat nykyisin moninkerroin kannattavampia kuin lisätuotannon rakentaminen . Ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat 70-luvulla kolminkertaistuneet (inflaation vaikutus on korjattu) . Voimayhtiöiden kaavailema kasvu tapahtuukin uusilla sektoreilla , ja uusia sähköennusteita laskettaessa on käytetty alennettua sähkönhintaa ja korvattu kotimaisia polttoaineita ydinsähköllä, erityisesti lämmityksessä ja paperinvalm istuksessa. 23 / 83) se maksaisi yhteensä 1416 miljardia DM . Maailman johtavassa ydinvoimamaassa USA:ssa on teollisuus reagoinut nopeasti kustannusten nousuun . Mutta millainen on näihin verrattuna Ro40 sengrenin oma ratkaisu , siirtyminen hiilikäyttöisistä ja öljypannuista ydinvoimasähköön ja fuusioenergiaan . Ekonon tutkimuksen mukaan samalla matalalla laskentakorolla , jota ydinvoimayh riöt käyttävät , puhdistus maksaa vain 0.7 p/kwh eli 2 % sähkönhinnasra. Käykää sisään yhteiskuntaan , muutoin reille voi käydä kuin ydinvoimanvascaiselle liikkeelle: löydätte itsenne kuolleina ja kuopattuina yhdenasianliikkeiden yksinäiselcä hautausmaalta . USA :ssa ja Japanissa on jo asennettu rikinpoistolaitteet hiilivoimaloihin , joiden yhteinen teho on 50 000 MW. Lyhyellä tähtäimellä ainut tapa selviytyä happamoitumisongelmasta on rikin poistaminen hiilivoimalan pääsrökaasuista. Kustannusten nousu on ajanut ydinvoimateollisuuden ja useat voimayhtiöt lähelle konkurssia useim missa ydinvoimamaissa kauan ennen kuin Rosengrenin seuraava unelma fuusioenergia on osoittautunut taloudellisesti tai edes teknisesti mahdolliseksi. Ja ympäristöväelle sanon: alkaa olla korkea aika vaihtaa ei vain villapaitaa vaan myös rintanappia ja hankkia lisäksi selkeämmät ajatukset päähän . ENSIMMÄINEN ASKEL: RIKKIPÄÄSTÖJEN PUHDISTUS Länsi-Saksassa, josta myös osa meidän happosateistamme on peräisin vaatisi hiilivoiman korvaaminen vähintään 20 suuna ydinvoimalaa , joiden rakennuskustannukset nousisivat 120 miljardiin DM :aan ja rakentaminen veisi ainakin 20 vuotta . 8. Happosade on ehkä akuutein hiilenkäytön ongelma , muttei pidä unohtaa myöskään, että jopa 20 000 hiilikaivosryöläistä kuolee työonnettomuuksissa vuosittain, että puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain sairauksiin , jotka ainakin osittain johtuvat hiilenkäytön aiheuttamista il mansaasteista , ja että suunnitelmat (World Coal Study) hiilenkäytön kolminkertaistamisesta vuoteen 2000 mennessä johtaisivat hiilidioksidin kaksinkertaistumiseen ilmakehässä vuoteen 2025 mennessä , mistä voisi seurata rajuja ilmastonmuutoksia. Keskimääräinen sijoituksen takaisinmaksuaika on siis yksi vuosi, kun se uudella voimalalla on 10 vuotta. Ei siis ole kysymys teknologiasta " jota on olemassa vain lelutai koristemuodossa' '. Nykyinen " realistinen" vaihtoehto ydinvoimalle ei siis ole hiili , sähköntuonti Neuvostoliitosta tai öljy vaan realistinen sähköntarpeen arviointi ja kotimaisiin polttoaineisiin sijoittaminen . Olen vakuuttunut siitä , että ei johdu pelkästään teknokraattien pöyhkeilysrä , että ympäristönsuojelun vihreä kansa on nyt joutunut ulos kylmää n. Tarkkojen suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusten mukaan voidaan energiankulutusta vähentää nykyisestä taloudellisesti kannattavalla ravalla ilman elämäntavan muutoksia tai taloudellisen kasvun pysähtymistä. Atomiteknillisen seuran lehden eräässä artikkelissa (ATS 1/83) kaksi Imatran Voiman insinööriä kirjoittaa että ellei 1000 MW ydinvoimalaa rakenneta , uudet hiilivoimalatkaan tuskin ovat tarpeen , koska sähköntarve on useimmilla käyttösektoreilla tyydytetty eikä sen odoteta kasvavan. myös tunnustetusti luonnonmukainen ia terveellinen aurinko lähettää kauhistuttavan määrän radioaktiivisuutta avaruudessa pyöriessään) . Energiansäästökomirean mukaan (komiteanmietintö 1980: 3) säästää 22 miljoonan markan sääsröinvestointi prosessiteollisuudessa vuosittain sähköä 76 miljoonaa kilovartituntia . Ympäristöä ei voida loputtomasti suojella uskottelemalla kansalle että luonnossa vallitsee tasapaino tai että ihminen erottuu eläimistä vain rikollisella vastuuntunnottomuudellaan . Tuoreen tutkimuksen mukaan (Der Spiegel nr. Energiateknologian historia on täynnä loistavia ideoita , jotka ovat osoittautuneet taloudellisesti mahdottomiksi. TOINEN ASKEL: ENERGIANSÄÄSTÖ Toinen askel kohti järkevää energiahuoltoa on energiansäästö. Uusissa hiilivoimaloissa rikinpoisto käy vielä halvemmalla
Reformi-kelaatit torjuvat mineraalien puutetta Jokapäiväinen ruokamme ei aina sisällä tarpeeksi kaikkia välttämättömiä hivenaineita. Bjäst-hiivavalmisteista saat tärkeitä B-vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia Nauti aamiaisen yhteydessä ruokalusikaiiinen Bjäst -hiutaleita juoman tai esimerkiksi viiliin sekoitettuna. Miehelle Melbrosia ExecutlVe li~ää kiireisen miehen suorituskykyä ja auttaa jaksamaan paremmin. on tarkoitettu varttuneen naisen sisäisen ja ulkoisen hyvinvoinnin ylläpitoon. jota me suomalaiset saamme kansainvälisiin tasoihin verrattuna aivan liian vähän jokapäiväisestä ravinnostamme. Saatavana luomaistuotekaupoista 1a elintarvikeliikkeistä. Reformi-kelaa tie ovat: Kromi, kupari. Mikäli syöt Bjäst-puristeita, on annostus kolme kappaletta kaksi kertaa päivässä. Reformi-Keskus tuo maahan Ja myy luonta1stuotte1ta, Jotka ovat mahdoU1s1mman puhtaita. L1saks1 lahes Jokainen kuluttaJa vo, ostaa JO omasta lclh1myymalastaån kymmenta Reformi -tuotetta. Reformi Uutisia 2/83 Hensel-omenaviinietikasta teet piristävän aamujuoman Sekoita pari teelusikallista Hensel-omenaviinietikkaa lasilliseen raikasta vettä ja nauti juoma heti aamun alkajaisiksi. Bjäst-hiutaleet antavat myös mukavan makulisän valmiisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Luonnolliseen hyvinvointiin Reformi-tuotteet. rauta, magnesium, mangaani ja sinkki. Saatavana vain luontaistuotekaupoista. Uudet Reformi-kelaatit antavat nopeasti tarpeellisen mineraalitäydennyksen, koska aminohappokelaatteina mineraalit imeytyvät parhaiten ruoansulacuselimistöstä vereen . Ja tietenkin salaatteihin ja ruokiin Henselomenaviinietikka antaa verrattoman makulisän. Monet tuotteet valmistetaan b10log1s1sta raaka-aineista. N aiselle Melbrosia p.l.d. Muistathan monitehoisen Fosfokoliinin Fosfokoliini on lesitiinivalmiste, jonka sisältämä fosfatidyylikoliini on monien tutkimusten perusteella todettu muistia virkistäväksi aineeksi. Saatavana vain luontaiscuotekaupoista. Hensel-omenaviinietikka on valmistettu täysin luonnonmukaisesti viljeltyjen omenoiden mehusta ilman sokeritai alkoholilisäystä. Tavaratalot seka suurempien ellntarv1kemyymalo1den luonta,stuoteosastot myyvat noin 160 tuotteen valikoimaa. Saata vana vain luomaistuotek:wpoista. Vahvasti rautapitoinen Kräuterblutsaft Kräuterblutsaft on erittäin rautapitoinen ymisekamehu aikuisille ja lapsille. Kapseli sisältää 35 % fosfatidyylikoliinia. Kräuterblutsaft on luotettava kunnon kohentaja kaikissa tilapäisissä raudan puutostiloissa. Saatavana vain luontaistuotekaupo1sta. Se on perustettu vuonna 1956. Reformi-Keskus Reformi-Keskus on maan suurin Ja kokenein luonta1stuotealan xntys. Fosfokoliinilla on edullinen vaikutus myös elimistön rasva-aineenvaihdunnalle. Saatavana 1uomaistuocekaupoista ja elintarvikeliikkeistä. Se sisältää raudan imeytymistä tehokkaasti edistäviä hedelmämehuja. Melbrosia antaa vetreyttä vaihdevuosiin Melbrosta-tuotteet sisältävät kasvien siitepblyä ja mehiläisemotoukan ruokamehua (Gelee Royale). Riittävän seleenin saannin turvaamiseksi Se-hiivavalmiste Seleeni on tärkeä hivenaine. Myös raskauden ja imetyksen aikana. Alan enko1slukke1sta, luonta1stuotekaupo1sta, on saatavissa ka,kk,aan 800 Reform,-tuotena
Pienempi energiankulutus vähentää automaattisesti ympäristöuhkaa . Koska olemme siirtymässä uuteen atkjärjestelmään , on muutoksen yhteydessä aina ilmoitettava osoitelapussa näkyvä numerosarja 1 Ilman tätä numeroa emme voi käsitellä muuttuvaa tietoa . Jo verotuksellisista syistä on IVO:n edullista sijoittaa tämä voitto uuteen ydinvoimalaan . Samalla vähenee riippuvuutemme kansainvälisistä energianhinnoista ja suhdanteista. Vahva riippuvuus sähköstä sähkölämmitys , mekaaninen massa jne. Suomessa ja muissa maissa tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi , että voimme energianruotannossa siirtyä pehmeämpään teknologiaan ilman ydinvoimavälivaihetta tai lisäriippuvuutta fossii lisi5ta polttoaineista. asteittain energiaasaastavaan teknologiaan rakennettaessa, hankittaessa uusia laitteita jne . ,sk. Välivaiheet vain vaikeuttavat siirtymistä ja tekevät sen kalliimmaksi . (Paperintuotannon energianku lutuksesta lisää Vaihtoehto Ydinvoimalle -lehdessä 2 / 82 .) Jos uusiutuvaa energiaa tuotetaan pienimuotoisesti, se työllistää ihmisiä varsinkin niillä alueilla joilla työttömyys on suurta ja sivuansiomahdollisuudet voivat ratkaista alueen säilymisen asuttuna . Niin laaja siirtyminen omavaraisesta kemiallisesta paljon sähköä kuluttavaan mekaaniseen massaan, jota voimayhtiöt suunnittelevat, sitäpaitsi olisi tuskin realistista nyt kun on juuri rakennettu useita suuria kemiallista prosessia käyttäviä paperitehtaita. KOLMAS ASKEL: UUSIUTUVIIN ENERGIANLÄHTEISIIN Aurinkoa, tuulta, puuta, vesivoimaa ja biokaasua käytetään jo laajalti monissa maissa . Yksityiskohtaisempi laskelma on tutkimuksessa " Ylipirkän aikavälin energiavaihtoehdot Suomessa" , jossa käsitellään myös uusiutuvien energiamuotojen ekologisia ja taloudellisia näkökohtia . Suurissa yksiköissä kuten esim. Myös liiallinen voimaperäisyys ns. Tulevaisuudessa uusi bioteknologia voi mullistaa sellunvalmistuksen , Ruotsissa kehitellään jo energiaasaastavia biologisia selluprosesseja. mainittu artikkeli ATS :ssä) . Ostamalla sähköä Oulujoki Oy:ltä ja Kemijoki Oy: ltä 4 pennillä / kWh ja myymällä sitä yli 20 pennillä / kWh on Imatran voima kerännyt voittoa yli puoli miljardia markkaa vuodessa . vaikeuttaa kotimaisten energianlähteiden käyttöönottoa. Koska energiaa käytetään hajallaan pienissä yksiköissä , on usein edullisinta tuottaakin se suhteellisen pienissä yksiköissä. (90) 406 262 42 säästeliääseen Ja ympäristöystävälliseen teknologiaan ei kyynisestä ja lamaannuttavasti lyödä vuoroin ydinteollisuutta vuoroin ydinvoimanvastaisra liikettä esittämättä realistisia vaihtoehtoja. Niin kauan kuin niiden käyttö ei ylitä uusiutumisvauhtia , se ei aiheuta ympäristövahinkoja. Tarvittava teknologia on jo kokeiltua ja valmiina. USA :ssa suunnitellut aurinkosatelliitit ovat varmaan äärimmäinen esimerkki vaarallisesta uusiutuvasta energiasta , mikroaaltosäde satelliitista maan pinnalle voisi helposti tappaa kokonaisia kaupunkeja . Vielä ehdit mukaan päiväpalkka keräykseen' (Katso keskiaukeama) Tämä vihreän kullan '>U(IMI" U:<J~'-(lf'<SU'.IH-Jll.UTI)r, 11 1.>,1,I. Ilmoita se kirjallisesti luonnonsuojeluliiton toimistoon. Ympäristöliikkeen tärkeimpiä tehtäviä nykyisin on selvittää, kriittisesti arvioida ja edistää asteittaista siirtymistä H~vä ' Suomen Luonnon tilaaja! Muutatko nimeä tai osoitetta. Tärkeintä on olla säästäväinen kalleimpien ja pisimmälle jalostettujen energiamuotojen kuten sähkön ja bensiinin kanssa . Matalampi kulutustaso rasittaa ympäristöä vähemmän ja mahdollistaa pidättäytymisen ympäristölle haitallisista ja kalliista energiavaihtoehdoista. hiilija hakevoimaloita. NELJÄS ASKEL: SOVELTUVAAN TEKNOLOGIAAN Neljäs askel strategiassani on siksi siirtyminen soveltuvaan teknologiaan. Mutta matala kulutustaso ei takaa ympäristön monimuotoisuuden ja kantokyvyn säilymistä. Jo nykyisin saamme enemmän energiaa polttopuusta kuin neljästä ydinvoimalastamme yhteensä . teräksen valmistuksessa on erityisen tärkeää säästää arvokkaita energiamuotoja kuten sähköä. Tuoreen SUOMEN LUONTO 6/HJ 42. energiamersän viljelyssä kuten maaja metsätaloudessa yleensäkin johtaa ympäristöongelmiin. esim. Vesivoimaa tarvitaan nykyisin varavoimana ydinvoimalle , jota ei voida säätää sähkönkulutuksen vaihtelujen mukaan kuten esim. Puunjalostusteollisuus voidaan suunnitella niin, että se tuottaa nse kuluttamansa energian . Vesivoima lienee paras esimerkki Suomessa. Kotimaiseen energianlähteittemme hinnat määräytyvät poliittisilla päätöksillä. K IM)A maa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10 puh . piittaamaton maankäyttö aiheuttanut ekologisia katastrofeja. Mekaanisen massan osuus on jo nykyään Suomessa korkeampi kuin muissa maissa . Ottamalla talteen hakkuutähdettä ja vesakoira voidaan puuenergia nelinkertaistaa , mikä riittää korvaamaan sekä hiilen että ydinvoiman käytön . Uusi ydinvoimala vaatisi nykyisen vesivoiman voimakkaampaa säännöstelyä ja sitä paitsi joko uusia vesivoimaloita tai suomalaisen sähköverkon tiiviimpää kytkemistä ruotsalaiseen vesivoimalaverkostoon (ks. Ylijäämälämpöä tai myrkyllisiä aineita ei yleensä synny , luonnonkiertokulut vain johdetaan hyödyttämään ihmisen taloutta. Myös uusiutuva energia voi aiheuttaa ekologisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Liiketaloudellisesti on piittaamaton vesivoiman rakentaminen toki ollut onnistunutta. Useissa " matalaenergiayhteiskunnissa" on esim
Kuvitelma saasteettomasta energialähteestä johtuu siitä, että emme tunne ilmiötä, jotka tapahtuvat 10 miljoonan asteen lämpötilassa . Kumpikaan osapuoli ei ole suostunut luopumaan edes niis44 tä argumenteista, jotka kiistatta ovat tulleet moneen kertaan kumotuiksi . Se asettaa tekniselle kehitykselle paljon kovempia vaatimuksia kuin mennyt määrällisen kasvun kausi . Korkokanta pidetään Suomessa keinotekoisen ;i_lhaalla, mikä suosii pääomavaltaista ydinvoimaa. Kysymys ydinvoimasta on pohjimmiltaan moraalinen, vaikka moraalista puhuminen onkin huonossa huudossa. Fissioenergia on yhden tai korkeintaan kahden sukupolven ratkaisu. Siksi ydinvoiman halpuus on näennäistä, koska 1000 megawatin voimalan vaatimat kuusi miljardia markkaa syrjäyttävät muita , kannattavampia hankkeita . Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita kiertoteitä, esim. Maailmassa joudutaan käyttämään myös kivihiiltä . Y dinvoimakeskustelu ei vuosiin ole edennyt yhtään . Ei kuulosta kovin vakuuttavalta, jos sanotaan , ettei hiilidioksidiongelmasta tarvitse välittää , koska osa asiantuntijoista on sitä mieltä, ettei katastrofista ole täyttä varmuutta. 9. Minä en olisi niin varma fuusioenergian autuudesta. sähkölämmityksen lisääminen rajoittaa sen käyttömahdollisuudet 6.1 Mtoe:een. Ydinvoima on halpaa vain tälle sukupolvelle. Seuraavat 15 000 sukupolvea yrittävät tulla toimeen jätteiden kanssa. Silti Rainer ei saa minusta ydinvoiman kannattajaa, sillä: l. 2. Kannattaisi pitää enemmän esillä sitä , kuinka totaalisen pieleen "energia-asiantuntijat' ' ennustivat energian kulutuksen 1970-luvulla, vielä energiakriisin jälkeenkin . Vaikka emme tiedä, mitä riskejä fuusioenergia tuo tullessaan , se ei ole sama kuin että tietäisimme , ettei se tuo riskejä ollenkaan . Minua on todella häirinnyt eräiden EVY:n aktivistien vähättelevä suhtautuminen fossiilisten polttoaineiden vaaroihin . EVY on ehkä unohtanut velvoittavan nimensä, Vaihtoehto Ydinvoimalle. Sitä kannattaa käyttää suurissa voimaloissa, joissa rikinSUOMEN LUONTO 6/ 83 42. Se , että energian säästö onnistui yli odotusten , johtui korkeasta hinnasta, joka pakotti ruohojuuritasolla miljooniin pieniin parannuksiin. talouskasvua, mutta se pitää silloin perustella selkeästi ja järkiperäisesti. Se opettaisi ihmiset suhtautumaan "asiantuntijoihin" riittävän vähäisellä kunnioituksella. Ydinvoiman kannattajat teollisuusjohtajia myöten puhuvat nykyisin paljon rikkiongelmasta ja hiilidioksidista. 6. Ydinvoimaa ei käytetä siihen , että sen suoman hengähdystauon aikana kehitettäisiin kuumeisesti vaihtoehtoisia energiaratkaisuja , vaan tosiasiassa ydinvoima jarruttaa noiden ratkaisujen syntyä tekemällä mahdolliseksi jatkaa vielä vähän aikaa virheellisen energiapolitiikan tiellä . On selvää että pehmeä teknologia ei välttämättä johda pehmeään yhteiskuntaan. Rikki on fossiilisten polttoaineiden ongelmista akuutein , mutta ei vakavin . R. 7. Yksikään geologi ei takaa kallioperän pysyvyyttä puolta miljoonaa vuotta, Alpit ovat miljoona vuotta vanha poimuttuma. Huomattakoon, että rikistä ei pääse eroon sillä , että käyttää itse vähärikkistä polttoainetta ja jättää runsasrikkisen jonkun köyhemmän ja / tai vastuuttomamman poltettavaksi. Kritiikkiä ydinvoiman vastainen liike tarvitseekin , sillä väittelyn juuttuminen juoksuhautoihin on uhannut sysätä koko liikkeen epä-älyllisille linjoille, jossa koko energiapolitiikka nähdään pelkkänä Pimeyden ja Valon Voimien kamppailuna. Se tuntuisi uskottavammalta , jos he olisivat myös vaatimassa savukaasujen puhdistuslaitteita suomalaisiin hiilivoimaloihin . Nyt teollisuus vaatii ydinvoimaa saadakseen halpaa energiaa. Kun katsoo , mihin turhuuteen energiaa on varaa haaskata , tämä yhden sukupolven itsekkyys 15 000 seuraavaa sukupolvea kohtaan tuntuu uskomattomalta. Tuskin RR oli vakavissaan puhuessaan nollakasvun yhteiskunnasta . Rauhanliikkeen karkelosiivestä tosin ollaan vielä paljon jäljessä. Tämä oikeuttaa hänet pitämään ydinonnettomuusriskejä "hypoteettisina" ja sokeasti luottamaan siihen että voimme siirtyä fuusiovoimaan kun uraani, hiili ja öljy loppuvat. Ajatus ei vain ole tästä maailmasta. Energia-asiantuntijat osasivat ottaa huomioon vain ne konstit, jotka olivat heidän tiedossaan . Savukaasut on mahdollista puhdistaa rikistä , vaikkakin se sitten maksaa. Ei myöskään voi etukäteen lyödä lukkoon teknologisten ja yhteiskunnallisten muutosten järjestystä. Halpa energia on yhtä kuin energian tuhlaus. vsk.. Vilpillisin mielin esitetty argumentti voi tietysti olla oikeakin . Pikemminkin luulen, että hän on joutunut ahtaan kasvuideologian pauloihin, ja näkee kasvun itsetarkoituksena. Siksi teollisuus ei puhu rikinpoistolaitteista vaikka varoittaakin rikin vaaroista. 8. Sellaisesta nollakasvusta, jossa myös uudet ajatukset olisivat kiellettyjä , eivät ole puhuneet kuin nollakasvun vastustajat. Miksi ydinvoima on Suomessa halpaa, kun se USA:ssa kaatuu kalleuteensa. Halpa korko merkitsee myös luoton säännöstelyä . Henrik Hausen Rainer Rosengrenin teksti antoi ydinvoiman vastaiselle liikkeelle enemmän ajattelemista kuin tuhat IVO :n tyrkyttämää nuhruista Rasmussenin raporttia yhteensä . 3. Ennen Raineria ovat esimerkiksi Ilppo Kangas ja Pekka Kuusi esittäneet, että ydinvoima olisi välttämätön välivaihe siirryttäessä kestävämpiin ratkaisuihin . Oleellista on, että energiaja raaka-ainepanosten käyttö ei saa lisääntyä. Ydinvoima vaikeuttaa niitä ongelmia, joiden ratkaisuun R. 5. Uskon etteivät tällaiset järkiperäiset perustelut ole Rosengrenin ajatuksenkulun takana . Tällainen strategia voisi maailmanlaajuisesti olla järkeväkin ainakin nyt , kun ydinvoimaa joka tapauksessa käytetään ja jäteongelma on synnytetty . Sen sijaan ne saa jalostaa niin hyvin kuin osaa. 4. Pienistä puroista kasvoi iso virta. Miksi nollakasvun yhteiskunta olisi köyhempi kuin nyky-yhteiskunta. Sitten loppuu uraani . Mitä pidemmälle korkean energiankäytön tiellä edetään , sitä komeampi on pudotus. haluaa ydinvoimaa käyttää. Ekonon tutkimuksen mukaan voitaisiin kotimaisten polttoaineiden tuotanto nostaa nykyisestä 4.3 Mtoe:sta (miljoonaa öljytonnia vastaava energia) 10.6 Mtoe :een , mutta esim . Paloheimon seepramallin mustat raidat pitää raiomaa vain välttämättömimpiin , muutoin seeprayhteiskunnan ihmisistä tulee helposti koneiden alamaisia kuten Kurt Vonnegut kuvailee Sähköpianossa . Tosin Kyösti Pulliaisen ja Henkka Hausenin tutkimus oli kelpo askel tällä suunnalla
. . . 1978: Kalanpoikasten luonnonravintoviljely, 56 s.. Vuokramökillä voit uida, saunoa, kalastaa, marjastaa, sienestää, jopa sorsastaa tai vain viettää aikaa ja romanttista lyhty-iltaa • vuokramökkejä puh. . . . Miksi et jatkaisi kesää · rentouttavalla viikonlopulla SAVON PARIISISSA. . . . . .. .... . . . . . (972) 76145, 71621, 76121, 75131, 82197, 73542 • ryhmille !omakoti VANAMOLA puh. . Ympäristösuojelun suunnittelu Käytä hyväksesi 20 woden asiantuntemustamme! jätehuolto ilmansuojelu maanotto ja maisemointi jätevesihaittojen pienentäminen insinööritoimisto RPAAw RISIOIAOf pohjavesien suojaamissuunnitelmat järvien kunnostus ja kalavesien hoito tielinjaukset "-. . . . . ... .. . . . .. . .. . . . . .. . (972) 76135 • Hotelli JORONJÄLKI, puh. . .. • Kuntoilijoille 8 km Kotkanpolku jylhällä Kotkatharjulla • Suihkukoneyhteys Helsingistä (Varkauden lentoasema 1,5 km keskustasta) AURINKOISTA SYKSYÄ! Joroisten kunta. . "WIII! INSINÖÖRI· JA LIMNOLOGl10IMIS10 '6 OY VESITEKNIIKKA AB Terveystie 2 15870 SALPAKANGAS Puh. . . . 918-803 525 KURIKKA ETELÄPOHJALAINEN TEOLLISUUSKAUPUNKI tarjoaa yrittäjille vuokrattavaksi pienteollisuustalosta 400 m 2 teollisuustilaa, korkeus 4,2-4,7 m kehitysalueen rahoitusedut riittävästi ammattitaitoista pysyvää työvoimaa erittäin edullisia ja maaperältään hyviä teollisuustontteja liikenteellisesti keskeisen sijainnin ja hyvät kuljetusyhteydet maanteitse ja rautateitse kaupunkitasoiset palvelut ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin Yhteydet puh. 964-502 200 yritysasiamies Heikki Vuorenmaa KALATALOUDEN KESKUSLIITTO • Lehdet Suomen Kalastuslehti 30, / vsk Kalastaja 15, / vsk Fiskeritidskrift för Finland 30, / vsk Myös vanhoja vuosikertoja saatavana rajoitetusti, hinta nidottuna 35, • Kalanperkausvälineitä • Lomakkeita kalastuskunnille ja -seuroille • Opaskirjoja kalatalouden eri aloilta D Ahvenniemi-Heikkilä 1981: Havaspyydysten valmistuksen perusteet, 36 s.. . . . . 90-640126 JÄIKÖ LOMASI LYHYEKSI. . (972) 71111, 43 huon., 2 saunaa, AV-kokoustilat, kuntohoitaja-hieroja, kosmetologi, kampaaja, tenniskenttä ym. .... . .. . . . .. . Ohjeita kotitarvesavustajille, 24 s.. . 4, D Uutta ja hyvää kalasta . . .. 4, Muikku, lohensukuinen herkku .... . . . . . . ........... . . . . . 25, D Korhonen, M . . 4, • Tilausosoite: KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Köydenpunojankatu 7 B 23 00180 Helsinki 18 Puh . . . . . ..... . . . .. 8, D Kuuppo-Koivurinta-Koivistoinen 1978: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 40 s .. . . . . ... . . . .. . . 15, D Bergman 1977: Tuttua ja uutta tuoreesta kalasta i2, D Eloranta 1975: Kalojen iänmääritys, 68 s........ . . .... . . .... . ... . . 15, Kunnon kalaruokia.. . . . ................. . . . . . . . . . . . . . 15, Kostiainen 1983: Kalansavustus. . . 12, D Kuuppo-Koivistoinen-Koivurinta 1978: Ahvenen ja särjen marinointi, 16 s.. .
5 km 2 / v. . 1982 l km, v. (Älkää nyt vuosaarelaiset ihan pillastuko. Itse hän ei sinne suinpäin ryntää , sillä hän näkee, että kysymys on vallasta ja kenelle sitä jaetaan. Hän näkee myös huomiseen , kukkulan toiselle puolelle , hän näkee kaksi tietä ... Sarjakuvaopas kertoo kaiken tarpeellisen ydinvoiman syvimmästä olemuksesta. tuo " Lohtajan luku" on 200 km 2 • Aloitetaanpa analyysi: Suomessa valmistui vuosina 1976-1983 25 km moottoriteitä (v. Rakennusten , teiden ja niiden liepeiden alle menee siten kaikkiaan n . Yleisiä teitä kaikkiaan tehdään n. Hiilidioksidia on ilmakehässä niin vähän , että sen täytyy muodostaa minimitekijä kasvien yhteyttämiselle: hiilidioksidin määrän ja yhteyttämisen välillä vallitsisi siis dynaaminen tasapainotila. Tämä kirja ei pursuile monimutkaisia teknisiä kaavioita ja käsittämättömiä numerosarjoja. Vähärikkiset polttoaineet kannattaa säästää pieniin yksiköihin , joissa rikin poisto tulisi suhteessa kohtuuttoman kalliiksi. Tätä kirjaa ei kenenkään pidä lukeman, mikäli tahtoo vain vetää paksun peiton korville ja nukkua pitkän ja rauhallisen unen. Eikä hän kadu niitä unettomia öitä, joita kirja ehkä toi mukanaan , s_illä joskus voi olla viisaampaa valvoa itse kuin antaa isonveljen valvoa . Jos ennusteet ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvusta ja sen seurauksista pitävät alkuunkaan paikkansa, tämä sivilisaatio tuhoutuu lopulta hiilidioksidiongelmaan, ellei ole ehtinyt tuhoutua johonkin muuhun ennen sitä . Semplcr, Ydinenergia aloittelijoille. Siten esim . Koska kolmannes asuintaloista on kerrostaloja ja vielä suurempi osa muista uudisrakennuksista , sisältävät nuo luvut suurinpiirtein rakennusten ja pihojen vuotuiset lisäykset yhteensä, etenkin koska huomattava osa uu disrakennuksista tulee entisten sijalle . poisto käy kohtuukustannuksin. Taitavasti ja välillä vitseillä mieltä keventäen kuva ja sana auttavat äimistelevän lukijan läpi vaikeakulkuistenkin käsiteviidakoitten ja lopussa lukijalla on edessään hieno hetki: hän havaitsee kivunneensa ikäänkuin korkealle kukkulalle , jossa ilma on kirkasta kuin lasi. Kasvihuoneviljelijöille hiilidioksidin pumppaaminen kasvihuoneisiin on yhtä vanha kikka kuin kasveille puhuminen ikkunanlautaviljelijöille: hiilidioksidilannoitus nopeuttaa kasvua . Se on kuin rakentaisi bensiinikäyttöisen laivan. Siinä hän kertoo , että "nykyinen sukupolvi asvaltoi maan parhaita peltoja moottoriteiksi, marketeiksi ja asuntoalueiksi lähes 20000 ha vuodessa'' . Koska minusta luvut ovat sievemp1a neliökilometreinä kuin hehtaareina, käytän edellisiä. Ei, lukijariepua ei yritetä tainnuttaa suunpieksännällä, sillä ydinenergia merkitsee paljon isompaa asiaa kuin jokin sähköä jauhava mylly, ja niinpä tuo IVO :n ja TVO :n "Asiantuntijoiden" uuvuttava kapulakieli onkin pahimman lajin paskanjauhamista . Osaako joku vastata. 250 km / v. Rannikkokaupungeissa tulee käyttää hiilivoimaloita. Arvioikaamme edelleen hulppeasti , että teitä rakennetaan SUOMEN LUONTO 6/83 42 . Maakaasu kuuluu sinne , missä rikin poisto on mahdotonta. kohta energia-asiantuntijat) muutetaan ne vastapainevoimaloiksi , asennetaan savukaasujen pesulaitteet ja rakennetaan lämpötunneli Helsinkiin .) 10. Huutoja korvesta Seppo Leinonen • Paljonko peltoa oikeastaan asfaltoidaan. vsk.. Markettiluokan liikkeitä valmistuu n . Paras voimalaratkaisu Helsingille on , että otetaan käyttöön Inkoon voimalat , jotka IVO kerran tuli rakentaneeksi (vrt. ,3 km 2 / v ja muiden kuin asuinrakennusten vastaava ala yhteensä n. Seppo Lohtajan radioesitelmä "Jos minä olisin maatalousministeri" . Tammi 1982, 167 s. Pientareineen 100 m leveänä urana tämä merkitsee n. Uusien asuntojen pinta-ala on myös n . 0,2 km 2 / v. 5 km 2 /v . Siksi olen eri mieltä Helsingin Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa, joka haluaisi Helsinkiin maakaasulla toimivan suurvoimalan . Minun tekee kriittisenä lukijana mieli panna asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Maakaasu on korkeatasoinen ja niukka luonnonvara, jota pitää käyttää säästäen . 100 kpl/v. Onko näin . Haluaisin kuitenkin esittää Suomen Luonnon asiantuntevalle lukijakunnalle amatöörimäisen kysymyksen, johon en ole onnistunut saamaan vastausta keneltäkään, vaikka olen ky·synyt monelta sellaiselta, joiden luulisi tietävän : Hiilidioksidi on vihreille kasveille samassa asemassa kuin happi meille . 5 km 2 / v. Perimmäisin ongelma on hiilidioksidi, jota tietenkään ei voi savukaasuista puhdistaa. Ihmiset eivät siis pystyisikään lisäämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta niin paljon kuin luulevat. 15 km' / v. Mutta jos on hitustakaan kiinnostunut minkälaiseen maailmaan joutuu joskus heräämään tai herättämään lapsensa, on kiireim män vilkkaa haettava käsiinsä yllämainittu sarjis . Pientareineen 20 m leveänä kaistana uudet tiet vievät maata n. Meille on suotu happea 21 % ilmakehästä, kun taas yhteyttävät kasvit joutuvat haukkomaan henkeään ,0 3 % :n pitoisuudesta. Croall & K. Lukijaa ei kiduteta kauppapoliittisilla ylistyslauluilla tai ällistyttävillä hintavertailuilla. Osmo Soininvaara 46 Kirjallisuutta S. Tuolla lyövät kättä poliitikko ja voimayhtiön pomo , tuolla koulutetaan mellakkapoliiseja vartioimaan vallan symboleja , ja toisaalla ohjaavat ' 'energia-asiantuntijat'' kansalaisia karsinoihin, joista ei ole pääsyä päättämään yhteisistä asioista. Kaikkiaan kauppaja liikerakennuksien (kapakat ja hotellit ml.) uusi lattiapinta-ala on n. Parkkipaikkoineen ne vievät tilaa korkeintaan ,3 km 2 / v. 1983 ei lainkaan) . Miellyttävä väsymys jäsenissaan hän istuutuu puunrungolle ja antaa katseensa lipua yli alla avautuvan maiseman , siellä hän näkee kauniina ja selkeinä nuo aiemmm niin hankalantuntuiset ydinvoima-asiat. Eikö siis käy niin , että jos ihmiset polttavat fossiiliset polttoaineet taivaan tuuliin , vihreät kasvit ryhtyvät yhteyttämään nopeammin ja sitovat suurelta osin takaisin biomassaksi ilmakehään vapautuneen hiilidioksidin. Suomen Luonnossa 3 / 198 3 julkaistiin mv
Jokainen aikuinen, jokainen kasvattaja on vastuussa lastemme tulevasta alkoholikäyttäytymisestä. Lapsen opastaminen jo varhaisvuosina harrastusten pariin on tehokasta alkoholin käytön ennalta ehkäisyä. Aukioloaikoina vastaa museon puhelin (916)-10949. FORSSAN LUONNONHISTORIALLINEN MUSEO Lukuisten tiedustelujen johdosta ilmoitetaan, että Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen museo, Forssan Luonnonhistoriallinen Museo sijaitsee jatkuvasti Forssan paloaseman 11 kerroksessa (Kuhalankatu 19 A) ja on edelleen avoinna keskiviikkoina ja sunnuntaina klo 13-17. Ei pääsymaksua. Koulun tehtävänä on antaa tietoja mm. päihdeja vaikuteaineiden käytön terveydellisistä ja sosiaalisista seurauksista. Nuorena opitut harrastukset kestävät usein läpi elämän ja luovat pohjaa terveille elämäntavoille myös aikuisiässä. Tervetuloa tutustumiskäynnille. Siksi lasten ja nuorten vanhempien ja yleensä aikuisten velvollisuutena on kertoa nuorille alkoholin vaikutuksista ja alkoholin käyttöön liittyvistä haitoista ja riskeistä. ALKO. Tietojen avulla nuori voi välttyä alkoholihaitoilta ja kestää toveripiirissä alkoholin käyttöä suosivat paineet. Avoin keskustelu riittävän varhain alkoholiasioista ja tietojen antaminen auttavat nuoria tiedostamaan alkoholin käyttöön liittyvät vaarat. LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS Kalastajat Valmistamme laadukkaita VERKON PAULOJA sekä tuotamme VERKONLIINOJA ja -TARVIKKEITA OY ORIENTNET AB 23500 Uusikaupunki puh. 922-3660 Kerro ja keskustele ajoissa alkoholista Alkoholin käytön aloittamiseen nuorena liittyy monia haittoja ja vaaroja. Pohja koulun raittiuskasvatustyölle luodaan suurelta osin jo kotona
Tämä ei ihan pieni ala olekaan; nielaiseehan tämä hukkanen vuodessa noin puoli prosenttia pelloistamme ja kolmannespromillen koko isänmaastamme. 10 km 2 • Tätä ei kai maataloustuotannolliseksi tappioksi voi lukea. SUOMEN LUONTO 6/ 8J 42 . 20 km '· Loput 120 km ' ovatkin sitten noita ' ' larvamaiden ' ' ja ' ' peräkulmien'' peltoheittoja tai miksei rintamaidenkin vajaatuotantonnollisten tilojen peltoja , jotka on jätetty ihan noin vain omia aikojansa vesoittumaan . 2-3 % siitii, mitii Lohtaja esittiiå·. Osastopäällikkö Lauri Pölkki maatilahallituksen suunnitteluja tilastoosastolta kertoo , että 8 000 hehtaarin arvio on saatu vertailemalla mm . Suunnittelussa on painottunut taajamien näkökulma sekä pyrkimys kunnallistekniikan ja tiestön mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön . maatilarekisterin vuosittaisia tietoja. D Lectra-paristosukat, SIC-kiikarit, BUCK-puukot, Hunter -tähtikaukoputket, PED-taskulamput, "maailman paras", BEAR-jousiammuntavälineet, Ruostumaton teräs termospullot yms. Tähän rekisteriin jokainen viljelijä ilmoittaa vuosittain peltojensa koon ja pinta-aloissa tapahtuneet muutokset sekä niiden syyt. 5 km 2 ja metsiin n . Pölkin mukaan maatalouden ulkopuolelle siirtyvän pellon pinta-ala on vaikea arvioida täsmällisesti, mutta 8 000 hehtaaria osoittaa hänen mielestään hyvin suuruusluokan , koska tätä lukua on verva,.,_ 1 ;1; Mei'iiPohjolan Moniturvaperheitä on_jo yli satatuhaltd, i) tailtu mm. edull. Esimerkiksi Vaasan läänissä on taajamakaavojen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu hyvien peltojen säilyttäminen maatalouskäytössä. Ne eivät näy enää maataloustilastoissa eivätkä vielä muussakaan maankäytössä. Tässä vaiheessa käteen jäävästä 140 km 2 :stä metsitetään asianmukaisesti n . Reijo Solantie MAATALOUSHALLINNON ARVIO Maatalousalan tiedotuskeskuksen heinäkuisen tiedotteen mukaan yhdyskuntarakentamisen alle peittyisi noin 8 000 ha peltoa vuodessa. Tåmii on n. 90-249701. Siten n . hinnat. pelloille suhteellisesti kolme kertaa ja rakennuksia suhteellisesti kuusi kertaa niin paljon kuin muulle maalle . Näin arvioiden uudisrakennukset pihoineen ja uudistiet pientareineen nieleviir pe/coja yhteensii n. POHJOlA-YHTiär l•ill/UI.\ IPl.\f/.l,\ /.·\.11 1\ 1-/Rf/f!PPAI.Al.\'/c\ BIG BABBAB Oy, 48 Kuparikuja 6, 04220 Kerava, puh. 150 km 2 /v (100-200 km 2 /v) eli lähes "Lohtajan luvu n" verran. Kaikkineen pellon poistuma vuosittain on Pölkin mukaan 20 00025 000 hehtaaria , ja tämä sisältää paitsi asfaltoidut myös metsitetyt , luontaisesti metsittyneet ja hylätyt pellot . 5 km 1 / v. Maatalousalan tiedotuskeskus huomauttaa että seutukaavoittajat ovat sentään alkaneet pohtia peltojen suojelemista taajamien liepeillä. Tilaa SL-esite. Toivottavasti kotomaam me kuva tästä itsekullekin vähän kirkastui. seutukaavaliittojen selvityksiin . Taajamien laajenemista ohjataan muualle kuin parhaille peltomaille. Maassamme nousee vuodessa n. Peltoalastamme se on n . 145 km 2 mennee rakentamista jalompiin tarkoituksiin . vsk.. Peltoalamme toki vähenee n. Tiedotteen mukaan peräti parisataa tuhatta peltohehtaaria olisi tällä tavoin menetetty sitten vuoden 1965. Maatalousalan tiedotuskeskuksen mielestä maatalouden tarpeet ovat kaavoituksessa jääneet tähän asti vähälle huomiolle. ' . kaksi kymmenestuhannesosaa ja Suomen maapinta-alasta puolitoista sadastuhannesosaa. 30000 pientaloasuntoa. Kimalaisia ja kukkaketojahan tämä tietää, muttei maatalouden tehotuotantoa . Jos näistä puolet rakennetaan uudismaalle ja pelloille suhteellisesti kuusi kertaa niin yleisesti kuin metsiin , syntyy uutta, kaunista kotipuutarhaa pelloille n. Tilastonpitoa vaikeuttavat varsinkin taajamien lähellä ne pellot , jotka on kaavoitettu muuhun käyttöön ja jätetään sitä odottamaan ja pusikoitumaan. Eritt
90-7011451 Nikamakäsittelyä Hermoratahierontaa Luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä HÄMEENLINNA LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hämeenlinjasta joka lähtöön KITTILÄ LIIKENNÖITSIJÖITÄ Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh. Puhclin565-ll . Pur<>tic .1. 921 -332244 VANTAA FOTOLIIKKEITÅ FotoPllhkinl lommospolh 14 01110 Vontoo 11. SUIKKI KY Helsinki :: .. 407039 Vantaanrinne 14. studio ja ulkokuvaukset 000000000000000000000000000000000000 :: TOIMINTAMME LIIKENNÖITSIJÄ REINO, REINO KURUMAA Honkajoki :: LOISTAVAT IDEAT, SWEET TIME OY Helsinki O :: TUKIJOITA. Suomen Luonnon palveluhakemisto HELSINKI FOTOLIIKKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. Puh. Puh. 918-27961 • VEDENOTTAMOT • JÄTEVESIENPUHDISTAMOT • PUMPPAAMOT • JOHTOLINJATYÖT • SILLAT VESIHAKA •TIEN-JA KADUN RAKENNUSTYÖT. UUSITALO Ylihärmä :: MÖLLÄRIN LINJAT OY Kemijärvi :: KIITÄMME TAIDETAKOMO H. KESTIPIRTTI HEIKKI HATAKKA Ilomantsi O YHTEISTYOSTA! RAVINTOLA KULTAHIPPU Ivalo 000000000000000000000000000000000000 RAKENNUSTOIMISTO VESIHAKA OY 15140 LAHTI 14 SAIMAANKATU 5 PUH. Puh . 893142 SÄHKÖTEKNIIKKAA HELVAR (h Hchar. 39. 1111.1KII ll chink i _1K . LIIKENNÖITSIJÄ S. 0. Puh. 994-45312 Linja-autoja tilausajoon TURKU NAHKAPUKINEITA RYMÄITTLÄN NAHKA OY Kankurinkatu 3 201 lÖ TURKU 11 Puh . ·1,·k, 1211 116 KURISTIMET, SÄÄTIMET, SYTYTTIMET, TEATTERIVALAISTUSJÄRJESTELMÄT TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A. 90•144 160 Fototarvikkeet .. .
Rep iies to this suggestion come from Sociologist Osmo Soininvaara and energy researcher Henrik Hausen. Niiden tärkein valmistusaine on kehäkukka. Conservation of traditiona! cultivated districts and indigenous domestic animals in Hungary 's Pusta by Jorma Laurila pages 1519 Energy discussion: nuclear power hazards v. Jokaisen lintuharrastajan perusteos, myös aloittelijalle Tilaa Harrasta lintuja -kirja Keväällä ilmestynyt Harrasta lintuja -kirja on A5-kokoinen, offset-asuinen ja 84-sivuinen alan uusinta tietoa esittävä kirja, jossa on runsas mustavalkoja piirroskuvitus. Kirja on Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton ja Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen julkaisema jokaisen lintuharrastajan perusteos, jonka voi tilata maksamalla 23 mk / kpl (sis. on domesric conservat ion and has sent a funher FIM 2 mill . Questions of energy policy by Markku Nurmi pages 811 Parliament is to makc a crucial dccision this autumn regardin_g future energy po licy: will Finland ordcr a fifch nuclear reactor or will ic acccpt altcrnatives. Currentl y che leasibility of burying nuclear waste from the O lkiluoto plant in Finnish soi! is bei ng seriously considered . Energy savings must be promoted by every possible means in productio n strurture and commu nit y develo pmenc as well . Savings amounting to as little as one third of the total wou ld mean that this century, at an y rate . Nurmi . "Nuclear waste project ready " by Vesa Toijonen pages 5-7 This anicle is based (a nd ex1ended ficticiously in part) on a tv intcrviewcr's imcrviews with nuclear power engineers. and rhe bog conservation programme. WWF in Finland: Effort on behalf of Nature by Ritva Veijonen pages 2330 The anicle covers the ten-year work of WWF Finland and memions the more imponam protened sites and species in Finland . postikulut) tilille Kirjamyynti Harrasta lintuja/ Risto Saarinen, 63610 Tuuri, Alavuden Sp, tili n:o 490210-48681. Spent fuel from che firsc power station. inventorying of endangered species of plants and the protection programme for these. Major spheres in which savings cou ld be made wo uld mclude: reduction in energy need by alteration of industrial processes. wastes recycling and sorting before com bustion, avoidance of direcc hearmg by means of elenricity to create savings in domestic enersy consumpuon. Technical means already exist for making oi l and coal less polluting . Weledan Aufbau-kalkkia 1 ja 2 suositellaan lapsille ja odottaville äideille, koska valmiste tasapainoittaa luiden ja hampaiden muodostumisen vaatimaa kalkkiaineenvaihduntaa. is simply handily returned to the Soviec Union . Aspects of the co nservation programme considered in more depth are: Archipelago conscrvation. protection of sea eagle , pcreg rine falcon. Roe deer stoc kings. Fin land would not require increased energy production. remains unsolved. vsk.. ar Loviisa . Arvokkaita neuvoja lastenhoidosta ja kasvatuksesta saat We leda-lehden Aiti ja lapsi erikoisnumerosta, jonka voit ve loituksetta tilata osoitteestamme: Suomen Luonnonlääke Oy Pihlajatie 20 00270 HELSINKI 27 nimi osoite postito imipaikka WELEDA 50 LUONTAISTUOTEKAUPOISTA JA APTEEKEISTA Suomen Luonco (Narure of Finland) 611983 Published by the Finnish Association for Na rure Proceccion Address: Perfimiehenk. the Fund has spent FIM 6 mill . acid rain pages 3846 Zoolog ist Rainer rose ngren. Olkiluoto. who holds a doctoratc in technology. The engineer and the intet• viewer fail to agrcc on che moral aspects of the mancr. through multi -level resea rch . Kirjassa esitellään alan harrastusvälineet, lintujen tunnistaminen, muutto, alan järjestötoiminta, lintujen tutkiminen, rengastus jne. Translated by Leigh Plester. exp lains how. provocacively suggests that we ough1 to bendit from fission energy in the interim before going ovet to fusion energy . Saimaa seal and lake Saim aa landlocked sa lmon . while Fin land has excellent opportun1t ics for utilising practically pollurion-frcc natural gas. plans and decisions. ln chc course of the decade . combined electricity and heating produnion establishment, and energy cuts in traffic. SUOMEN LUONTO 6 / 83 42 . the way has been paved in hush-hush fashion for a nucl ear power plant deal. highlighting 1he acid rain problem. avoidance of energy uansponauon and uansfer. He throws out some qucsrions designed at iarring the traditiona! concept of nu clear power being an economical energy source. which is owned by indumy. Äidille ja lapselle W eleda tarjoaa pikkulasten hoitoon luonnonaineista valmistettuja tuotteita, jotka täyttävät samat vaatim ukset kuin W eledan luonnonlääkkeet Calendula-tuotteet on kehitetty erityisen hellävaraiseen ihonhoitoon. The fuel problem for Finland" s second nuclear power station. 11 A 8 00150 Helsinki 15, Finland Edicor: Seppo Vuokko Summaries of the Main Articles Little less would suffice Edirorial/ Rauno Ruuhii'iin•i page 3 Conservationist energy policy is based on the premise that community develo pment and im provemems in the employment sicuation and quality of life do not demand an increase in energy consumptio n . abroad . Sarjaan kuuluu lastenvoide, talkki, hoitoöljy ja saippua
Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos. Monipuolinen luonnon ystävän toivekirja. !iU!JMEI\I 1-5 ELAllk'IET12i~~~~ Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä. Nisäkkäät. • kokonaan kotimainen • toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston kansleri Ernst Palmen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • eläinkunnan sukulaisuussuhteisiin perustuva käsittelytapa • yleistajuinen ja selkeä teksti Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoiden tekemä värikäs suurteos. Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuvateos, jonka upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat esittelevät kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoimmillaan. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja. Suomen eläimet on houkutteleva, eloisasti kirjoitettu koko perheen tietoja lukukirja, ainutlaatuisen innostava opas kiehtovaan kotimaiseen eläinma · sa 1
Luonnonkalenteri 15 aiheena virtaavat vedet, lisänä kartta suojelun arvoisista vesistä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai venäjäksi Scinäkalenterin koko kasvaa 10. Sinulle Suomen Luonto -lehden tilaajaetuna hintaani 38 markkaa (muuten 43 mk) Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11, 00100 HKI 10 puh. Asiantunteva teksti käsittelee virtaavien vesien elämää, suojelua ja käyttöä. Muistathan, että Saariston elämää -kirjan ennakkotilaustarjous on voimassa lfflkuun-83loppuun!. Kalenteri taittuu nyt keskeltä vihkomaiseksi, jolloin kuvapinnat säilyvät suorina. ilmestymisvuonna 37 X 56 senttiin. Luontoblentcri kenoo edelleen mitä luonnossa tapahtuu· kuukausittain. (90) 406 262 Norppatuottrita myydään myös l~onnonsuoidu: keskuksissa Turussa, Tampereella Ja Oulussa sek~ l:labniemen hallin myyntipisteessä Helsingissä. Samalla käsittelyä hankaloittava kierre jää pois. Kalenteri ilmestyy syyskuussa