Suomen Luonto 6/1984 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN Ympäristönsuojelun aikakauslehti 6 • 1984
Samalla se on myös oiva osoitus 4H-yhdistyksen menestyksekkäästä työstä Suomen luonnonsuojelun hyväksi. Puhtaan luonnon puolesta ROSENLEW Rosenlew kerää yhdessä 4H-nuorten kanssa vuosittain kymmenisen miljoonaa käytettyä muovisäkkiä luonnosta jatkojalostukseen. Uudelleen jalostettua muov_ia: täysin käyttökelpoista raaka-ainetta.. Oy W. Tämä kertoo Rosenlewin kiinnostuksesta säilyttää elinympäristömme puhtaana. ROSENLEW Ab Rosenlew-Pakkaus 4H-nuoret keräämässä käytettyjä lanno itesäkkejä
20 Paavo Kallio: Ruska ... 39 Summaries of the Main Articles .... 8 Hannu Luotonen ja Antti Pihkala: Kysymys ympäristöministeri(ö)lle: Miksi Suvanto tarvitsee voimalan. On kuitenkin muistettava, että eduskunnassa ja valtuustoissa vaikuttaminen sekä poliitikkojen "valvonta" on vain yksi tapa edistää ympäristönsuojelua. 30 Helena Byckling: Kiista Vuori kemiasta jatkuu ........ ......... Eikö viraston oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee. Vesihallitus tyrmistytti viime kesänä varsinkin Lapin asukkaita ilmoittamalla, ettei Lokan ja Porttipahdan altaiden lopputarkastuksessa saa käsitellä lainkaan ns. SUOMEN SISÄLTÖ Pääkirjoitukset........ 36 Kirjoja ...... Suora kansalaistoiminta, sinnikäs ympäristövalistus, asiakohtainen kampanjointi ja päämäärätietoinen työskentely yleisen mielipiteen ja asioiden muuttamiseksi ovat sitä varsinaista kansalaisjärjestöjen työkenttää vaikkakin vaikutukset tulevat usein hitaasti. Vesihallituksen kannanoton tarkoitus on selvä. .... Luonnonsuojelijoiden kannattaa paikallistasolla olla valppaina ja testata tarkasti luonnonsuojelijoiksi ilmoittautuvien vaaliehdokkaiden jauhojen puhtautta. ....... 1984 "Lintujen joukkotuho uhkaa. .. Kannen kuva: Esko Männikkö SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . ...... 34 Harrastajien poluilta..... 4 Outi Pärnänen: Mikä on kunnon metsä?.......... 3. 32 Jorma Laurila: Kannustava kokeilu Länsi-Saksassa: Kaupungin jätteistä vain kymmenesosa kaatopaikalle ..... 9. 9. s. .. ennalta-arvaamattomia vahinkoja, joita ei ole otettu huomioon rakennuslupaa myönnettäessä. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 6 • 1984 Irtonumero 15 mk Uurnilla tavataan Vaaliennusteet lupaavat vihreille menestystä syysvaaleissa. ... 3 Katsauksia, uutisia..... .... Luonnonsuojelulla ratsastavia kellokkaitakin vaaleissa on. ........ Vaikka luonnonsuojeluliitolla ja vihreillä ei suuria erimielisyyksiä lienekään, luonnonsuojelua ei voi samaistaa vihreisiin, sillä luonnonsuojelijoita on muissakin poliittisissa ryhmittymissä. vsk. ...... ... ............... Vesihallitus ei voi kuitenkaan noin vain karistaa korvauspalloa jaloistaan, sillä asiasta on 1970-luvun loppupuolelta kaksikin korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöstä. Ajatusluutumien ravistelijoina vihreillä on toki isokin merkitys. ..... 22 Heikki Hyvärinen: Saimaan oma lohi elpyy. Jokin aika sitten pidetyssä Siikajoen Uljuan altaan lopputarkastuksessa valtio määrättiin maksamaan lähes 26 miljoonaa markkaa korvauksia pelkästään raputuhoista. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 % UUSIOPAPERILLE. Haitta-alueiden ihmiset tunsivat itsensä syystä petetyiksi. Luonnonsuojeluliitto on jo yli 40 vuotta muokannut yhteiskuntaa vihreämmäksi. Vesihallitus ei halua enää lisää samanlaisia laskuja. .......... 26 Juhani Laulajainen: Rauhoittamisen taktiikka........ .... .. 14 Ismo Tuormaa: Iijoki-raportti: Ensimmäinen selvitys jokirakentamisesta ....... 18 Outi Määttänen: Helsingissä hyssytellään: Vuosaarisuunnitelmaa haudotaan yli vaalien .......... Huvittavaa on, että näitä päätöksiä on ollut ajamassa vesihallitus ja sen valvontaja katselmusosasto. .... Valassaarten viimeinen voitelu "Öljy ei sido käsiänne." Mainos Helsingin Sanomissa 4. ......... ....... ... ........ ..... Näyttää olevan niin, että vesihallitus ajaa jotain hyvää asiaa vain niin kauan kun se ei sitä itseään koske, minkä vesihallituksen toinen ylijohtaja Runo Savisaari radiohaastattelussaan myönsikin. 1984 Palaamme asiaan ensi numerossamme. Eirasta valunut öljy saastuttaa pitkään Vaasan saaristoa.'' Otsikko Helsingin Sanomissa 4. 42. Molemmissa päätöksissä KHO toteaa, että ennalta-arvaamattomat vahingot on otettava lopputarkastuksessa huomioon. ...... 42 Tiedot toimituksesta ja julkaisijasta sivulla 42 Irtonumeroita myydään luonnonsuojelukeskuksissa, ks. ................ 12 Ismo Tuormaa: Taistelu Iijoesta ... .. Ainahan on maksettava ... Luonnonsuojeluliitto tukee kaikkia luonnonsuojeluun vakavasti suhtautuvia puoluekantaan katsomatta. .....
Lähtökohtana KTM:llä on se, että kansalaiset valitsevat vapaasti sähkön kuluttajahintasuhteiden perusteella. Helsinki 1984. "Kansalaiset valitsevat vapaasti sähkölämmityksen'' Selvityksen tekijät asettavat toivonsa myös sähkölämmitykseen. Selvityksessä oletetaan myös, että paljon sähköä vaativien jalostusmenetelmien käyttöä lisättäisiin huomattavasti. Tältäkin osin KTM:n suunnitelma on ristiriidassa energiapoliittisen ohjelman kanssa. Se vaatisi ennen kaikkea suomalaisten tuotteiden viennin jatkuvaa roimaa menestymistä, mikä taas saattaisi maan entistä riippuvaisemmaksi kilpailijamaiden toimis4 KATSAUKSIA UUTISIA ta. Lähemmin tarkasteltuina johtopäätöksen perustelut osoittautuvat hatariksi olettamuksiksi. Säästöä ei selvitetty vieläkään KTM tunnustaa nyt ensimmäistä kertaa, että sähkön säästö voi olla voimaloiden rakentamisen vaihtoehto. KTM:n parempana pitämän arvion mukaan bruttokansantuote (BKT) kasvaisi vuosittain 2,5 prosenttia. KTM arvioi, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvaa 900 1000 MW. Selvitys antaa ymmmärtää, l että ongelmitta tästä ei selvitä. Se olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta säästöä voisi tarkastella tasavertaisena tuotannon lisäämisen rinnalla. Esim. häiriöskenaarion kuvaileman kehityksen aikana ei uutta suurvoimalaa tarvittaisi tällä vuosituhannella. Ensinnäkään he eivät saa erilaisista lämmitysvaihtoehdoista tasapuolista tietoa ja toiseksi valtio verottaa sähköä keveämmin kuin kotimaisia polttoaineita. KTM luottaa metsäteollisuuteen Teollisuus käyttäisi KTM:n mukaan yli puolet sähkön kulutuksen kasvusta, eli noin kahden 1000 megawatin (MW) ydinvoimalan tuotannon. Mielenkiintoista on, että nk. Selvityksessä tästä ei enaa enempää puhuta, mutta esim. Tampellan kehittämä painehioke), ja teollisuus tuottaa itsekin sähköä. Kaiken kaikkiaan sähkön ja lämmön yhteistuotanon mahdollisuudet olisivat 1800-2000 MW. KTM alistuu IVOn jarrutukseen Suurvoimala ei ole ainoa vaihtoehto siinäkään tapauksessa, että sähkön kulutus todellakin kasvaisi KTM:n toiveiden mukaisesti. Jos kehitys kuitenkin kulkisi heikommin, BKT ei kasvaisi kuin 1,2 prosenttia ja sähkön kulutus lisääntyisi 1,8 prosentilla vuodessa. Kritiikki perustuu monisteeseen "Miksi uutta suurvoimalaa ei tarvitaKTM:n Sähkö 2000-selvityksen kritiikki". Selvitys aliarvioi yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon mahdollisuuksia noin 1000 MW:lla. Pelkästään lämmityssähkön lisäyksen tuottamiseen tarvittaisiin siis yksi suuri ydinvoimala! KTM toteaakin, että 5,7 prosentin vuosittainen kasvu vastaa "lähes suurinta mahdollista sähköosuutta' '. Sen mukaan yhteistuotannon pitäisi olla etusijalla. Ei myöskään ole itsestäänselvää, että kansantuotteen kasvu vaatii yhtä suurta sähkön kulutuk~en lisääntymistä. Kuitenkin esim. Virallista selvitystä sähkölämmityksen edullisuudesta ei ole KTM:ssä tehty, vaikka hallituksen hyväksymä energiapoliittinen ohjelma sitä edellyttää. SITRAn mukaan Suomen metsistä voisi saada vain 54, 1 miljoonaa kuutiota vuosituhannen vaihteessa. Siihen velvoittaa myös energiapoliittinen ohjelma, jonka yhtenä päätavoitteena on energian säästö. Kansalaiset eivät kuitenkaan valitse vapaasti. kasvuskenaarion ja nk. On kuitenkin kyseenalaista, toteutuuko KTM:n kasvuskenaario. Tällöin · sähkön kulutus lisääntyisi vuoteen 2000 mennessä 24,8 terawattituntia (TWh) eli 2,8 prosentilla vuosittain. Samalla se myöntää, että mahdollisuuksia olisi enempäänkin, jos mukaan laskettaisiin pienemmät, 15 MW:n, laitokset. Suurin osa eli 9.8 TWh siitä kuluisi metsäteollisuudessa. KTM uskoo kummassakin vaihtoehdossaan , että sähkölämmitys lisääntyy 5,4 TWh:lla (vuonna 1982 siihen kului vain 3,3 TWh). KTM toteaakin, että vientiä on tuettava talousja energiapolitiikalla ja että tämä tulevaisuudenkuva vaatii " useiden samansuuntaisten pyrkimysten toteutumista ja niissä onnistumista samanaikaisesti". Näin ei kuitenkaan välttämättä käy, sillä suomalaisetkin yritykset kehittelevät jatkuvasti sähköä säästäviä menetelmiä (esim. Suomi tarvitsee uuden suuren ydintai kivihiilivoimalan 1990-luvulla. s·e ei ole kuitenkaan tehnyt minkäänlaista selvitystä säästömahdollisuuksien suuruudesta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuudet vähenisivät, sillä sähkölämmitys kilpailee taajamissa kaukolämmityksen kanssa. Jaakko Pöyry Oy:n Nesteen toimeksiannosta tekemässä selvityksessä päädyttiin siihen, että metsäteollisuus lisää sähkön kulutusta vain 3,2 TWh (kolmannes KTM:n arviosta). Tähän nykyisin jo tuttuun johtopäätökseen on päätynyt kauppaja teollisuusministeriö selvitellessään sähkönkulutuksen tulevaisuutta. Kansantuote kasvaa Sähkönhuollon tulevaisuutta on tarkasteltu kahden kehitysarvion, ns. Sähkön kulutus ja tuotanto vuoteen 2000. Tämä muutama kuukausi sitten julkaistu selvitys on merkittävä, sillä se on tarkoitettu seuraavien voimalapäätösten pohjaksi. Sarja B:32. vsk.. häiriöskenaarion avulla. Yli puolet suunnitellusta sähkön lisäyksestä kuluisi taajamissa. Mahdollisuuksia olisi paljon ; esimerkiksi tuotantoa voitaisiin lisätä jo nykyisillä kaukolämpöpaikkakunnilla ja kaukolämmön tuottamiseen ei enää käytettäisi sähköä vaan sitä kehitettäisiin kaukolämmön sivutuotteena. Esimerkiksi uusimman tanskalaisen tutkimuksen mukaan sähkönkulutusta voisi vähentää 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä taloudellisesti kannattavilla sijoituksilla. Sen on tehnyt Energiapoliittinen yhdistys vaihtoehto ydinvoimalle (EVY) SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Vuonna 2000 teollisuus siis imisi 61 miljoonaa kiintokuutiometriä. Ekonon mukaan jopa 4 MW:n voimaloita kannattaisi rakentaa, ja KTM:kin on aiemmin todennut, että 7 ,5 MW :n laitoksia voisi ajatella. KTM ennustaa, että teollisuus lisää raakapuun käyttöä 40 prosentilla vuoteen 1982 verrattuna. Siinä on arvioitu sähkön kysynnän näkymiä, eri voimantuotantomuotojen kustannuksia sekä vaihtoehtoisten sähköntuotantomuotojen vaikutuksia. Eri puolille maata voitaisiin rakentaa pienehköjä sekä sähköä että lämpöä tuottavia kaukolämpövoimaloita. Niitä ei kuitenkaan voi rakentaa, koska IVO jarruttaa tariffipolitiikallaan. Kauppaja teollisuusministeriö, energiaosasto. Ekono väittää, että sähkö on kansantaloudellisesti epäedullisin lämmitysvaihtoehto. Koska metsistä ei kuitenkaan saada irti kaikkea tätäkään eikä kaikki puu mene teollisuudelle, todennäköinen luku olisi 50 miljoonaa kuutiota. Teollisuuden sähkön kulutuksen tulevaisuudesta on esitetty muunkinlaisia lukuja. Jo tämän rajoituksen huomioiminen pienentää kasvuarviota yhden 1000 MW:n voimalan verran. Uskotaan siis, että lämmityssähkö pysyy edelleen halpana, jolloin muut lämmitysmuodot syrjäytyvät vähitellen. Asiaa on tutkittu muualla
Jos poikasten vienti ylipäänsä on tarpeellista, sen pitäisi tapahtua virallisten kanavien kautta, luonnonsuojelupiiri esittää. Savo on osallistunut muutamaan ympäristönsuojelua käsitelleeseen toimikuntaan. Tästä huolimatta pyydystystä ei valvota. Yksityinen kanahaukkakauppa lopetettava Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri on huolestunut kanahaukan poikasten viennistä ulkomaille. Päivän aikana käydään läpi ilman saasteiden vaikutukset luontoon sekä tutustutaan ilmansuojelun tutkimukseen. Poikaset pyydystetään pesimäaikana, jolloin kanahaukka on asetuksen nojalla rauhoitettu. Suomussalmelle kokoontuivat maanpuolustusleiriläiset jälleen heinä-elokuun vaihteessa. Näin se syrjäytti kaikki mm. 11. Niitä on tulossa vielä kolme tänä syksynä. Kemikaaleja lautasellamme seminaari pidetään marraskuussa. Poikaset kuljetetaan Englantiin, Hollantiin ja Länsi-Saksaan. Turun luonnonsuojeluyhdistys on valittanut päätöksestä lääninoikeudelle. Laillisen viennin varjolla voidaan myös luoda kanavia lintujen vientiin metsästyshaukoiksi. Siellä ne pannaan tarhoiSUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . vsk. Liiton erityiskurssit pidetään yleensä viikonloppuisin. Kaupunginhallitus valitsi virkaan valtiot.maist. Lupiin ei myöskään sisälly ehtoja siitä, kuinka monta poikasta pesästä saa ottaa. Yhdistyksen ·mielestä Savolla ei myöskään ole sellaista työkokemusta, joka olisi perehdyttänyt hänet ympäristönsuojeluun. -1 l. Osallistumiset ovat kuitenkin olleet lähinnä poliittis-hallinnollisia. Tänä vuonna onkin poikasista ainakin kaksi ollut rengastettuja. Yhdistyksen mielestä Savo ei täytä viran pätevyysvaatimuksia, jotka ovat virkaan sopiva korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys ympäristönsuojeluun. 10. Leirin järjestäneet Maaemo-yhdistys ry. hin, joissa kasvatetaan poikasia siirtoistutuksiin. Tempauksen järjesti Luonto-Liitto. Ei pätevä, mutta sopiva Ei pätevä mutta sopiva -linja jatkuu virkanimityksissä. apulaisprofessori Satu Hut.tunen Oulun yliopistosta, MMK Antti Pätilä Helsingin yliopistosta sekä professori Eino Mälkönen Metsäntutkimuslaitokselta. Happosade-seminaari järjestetään Harjavallassa 6. ympäristönsuojelulautakunnan muita pätevämmiksi katsomat hakijat. yliopistoille tai lintutieteellisille :a ja luonnonsuojelujärjestöille. Sitä paitsi hän on niissä samoin kuin lehtikirjoituksissaan etupäässä kritisoinut laajan ympäristönsuojelulautakunnan perustamista. KATSAUKSIA UUTISIA Vaelluskalat takaisin Suomen jokiin -projekti jatkui kesällä. Y mpäristötiedotusta harjoitellaan Tampereella 17.-18. henkilölle, joka aiemmin on kasvattanut ja vienyt maasta petolintuja metsästyshaukoiksi. Piirin mielestä poikasia ei pitäisi pyydystää pesimäaikana, eikä_ yksityisille kansalaisille pitäisi myöntää vientilupia. Illansuussa tutustutaan vielä Kemiran ja Outokummun tehtaisiin. Nyt hän olisi tulossa hoitamaan niitä tehtäviä, joit hän on ennen vastustanut. Ympäristönsuojelusta kehitysyhteistyössä järjestetään päivän mittainen seminaari joulukuussa. Asiantuntijoina ovat mm. Tällä kertaa korjailtiin Kettulan tilan · päärakennusta ja ympäristöä. 10., ja ympäristölakeihin tutustutaan Lappeenrannassa 10. Savon koulutus antaa valmiuksia ainoastaan tehtävän hallinnolliseen puoleen. ja Suomussalmen Luonto ry kaavailevat Kettulasta kokeilutilaa ja tapaamispaikkaa. Juho Savon. Ympäristöministeriö on myöntänyt vientiluvat kahdeksalle poikaselle tänä vuonna. Seminaarin järjestävät Satakunnan luonnonsuojelupiiri ja Harjavallan seudun ympäristöyhdistys. Luonnonsuojelualueen perustamista opetellaan Hämeenlinnassa 13 .-14. Tänä vuonna on myönnetty lupa mm. Hänen tutkintoonsa ei sisälly yhtään ympäristönsuojeluun suoranaisesti liittyvää ainetta. Työ sopisi hyvin esim. Yksi esimerkki tästä on taannoinen Turun ympäristönsuojelutoimenjohtajan vaali. Kokoomuksen kunnallissihteerinä ollessaan hän on joutunut hoitamaan niin laajaa työkenttää, ettei ole pystynyt perehtymään syvällisesti ympäristönsuojeluun. (90) 176 633. 5. Kivijärvellä kunnostettiin puoli kilometriä uittoperattua koskea luonnontilaiseksi, jotta järvija purotaimenet sekä harjukset pääsevät kutemaan. (90) 642 881, tai opintosihteeri Liisa Leskiseltä OKopintokeskuksesta, puh. 11. Kursseista ja seminaareista voi kysyä liiton toimistosta, puh. Nyt kursseille! Muun muassa happosateita, ravinnon kemikaaleja sekä kehitysyhteistyötä käsitellään tänä syksynä luonnonsuojeluliiton kursseilla ja seminaareissa
Elokuvaa Ua myöhemmin myös videokasettia) voi vuokrata Elokuvakontaktista. Kaaos Italian suojelualueilla Turistit ja metsästäjät riehuvat vapaasti Italian kansallispuistoissa, ja maisemia tuhotaan teillä ja hiihtohisseillä. 7, no 3, august 1984 että heti perustettiin komitea levittämään ajatusta laajemmalle. SNF julkaisee lukuisia oppaita, lehtisiä ja kirjoja. Elokuvakontaktin osoite on Yrjönkatu 11 A 5, 00120 Helsinki, puh. Neljän vanhan rinnalle piti perustaa kahdeksan uutta kansallispuistoa. Huhtitoukokuuksi onkin asetettu pyyntikielto, mutta sitä rikotaan yleisesti. Kun sammakot vähenevät, hyönteiset hyökkäävät pelloille. Näinä koulupäivinä järjestetään yleisötilaisuuksia ja näyttelyjä sekä jaetaan tietoa ilman saasteista. Koululaisista ja opettajista koostuvan ABU:n tavoitteena on muuttaa kaikki päivät pakokaasuttorniksi Sveitsissä! Schweizer naturschutz 6/ 84 Ruotsissa paljon kohua herättäneen elokuvan "Luonto kostaa" kopio on saatu nyt Suomeenkin. Earthscan Bulletin, voi. Lisäksi piti perustaa lisää paikallisia puistoja sekä säästiöitä. Suomalaisten ja ruotsalaisten ongelmat ovat samankaltaisia. Tutkijat ennustavat, että sammakkokauppa tuo mukanaan vakavia hankaluuksia viimeistään 15 vuoden kuluttua. Koska vesi vähenee, sikhit vaativat Punjabille niitäkin Indusin vesiä, jotka nykyisin juoksevat eteläpuolisten valtioiden pelloille. Viime talven ja kevään aikana tapahtumia järjestettiin yli 20 koulussa Baselin ympäristössä. Maasta viedään juuri sitä sammakkolajia, joka on erinomainen tuhohyönteisten torjuja. Yksi levottomuuksien syistä on vesi. Nykyisin vettä ei kuitenkaan enää saa yhtä helposti. 7, no 3, august 1984 Pyörällä kouluun Metsäkuolemat ovat herättäneet kansalaiset toimintaan Keski-Euroopassa. Eroosio leviää Himalajalla nopeasti, koska metsiä hävitetään liikaa. Kun mukaan liitetään muita uskonnollisia ja poliittisia vaatimuksia, kahinointien pohja on valmis. Bangladesh myy liikaa sammakoita Bangladeshiläiset sammakonreidet käyvät liian hyvin kaupaksi Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa. "Pakokaasutonta koulupäivää" vietettiin ensimma1sen kerran vuosi sitten kahdessa baselilaisessa koulussa. Metsästyslupia myönnetään jopa kansallispuistoihin. Tämä kuvastaa IUCN:n mukaan paikallisten viranomaisten vihamielistä pelkoa kaikenlaista valtionhallintoa kohtaan sekä yleistä välinpitämättömyyttä. Syynä kaaokseen pidetään sitä, että suojelualueiden hoito on uskottu aluehallinnon käsiin. Yhdistys on levittäytynyt ympäri maata, järjestäytynyt lääneittäin ja paikkakunnittain sekä muuttunut kansalaisjärjestöksi. Lukuisat kansalaiset aina talonpojista keskiluokan liikemiehiin hankkivat sivutuloja sammakonmetsästyksellä. Yhdistyksen jäsenmäärä pysyi kauan 3000 kieppeillä, jäsenkunta oli suppea ja etupäässä kotoisin Tukholmasta. BBC Wildlife voi. Sveriges Naturin kesänumero vaatii mm. 2, no 8, august 1984 SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Baselissa, Sveitsissä, järjestävät koululai: set ja opettajat "pakokaasuttomia koulupäiviä", jolloin omat autot jätetään kotiin. Se SNF täytti 75 vuotta Ruotsalaisten luonnonsuojeluliitto, Svenska Naturskyddsföreningen (SNF) on täyttänyt 75 vuotta. Maan täytyy joko rajoittaa kauppaa tai ryhtyä tuomaan ulkomailta hyönteismyrkkyjä. IUCN (kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) raportoi huolestuneena tilanteesta. Sammakot syövät viljelyksiä haittaavia tuhohyönteisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet. Osavaltion suurin puolue, sikhien Akali, vaatii, että osavaltion on saatava entistä suurempi osa Indusjoen vesistä. Maasta viedään vain yhtä sammakkolajia, intialaista härkäsammakkoa (Rana tigrina). metsänlannoituksen lopettamista ja viimeisten vapaiden koskien pelastamista, arvostelee valtion budjettia sekä kertoo Älvsborgin lääninhallituksen päätöksestä, jolla tuhotaan arvokas , SUO . kertoo, miten keinolannoitteiden, erityisesti keinotekoisten typpilannoitteiden, käyttö on vaikuttanut ruotsalaisen luonnon tasapainoon. rakentamalla teitä ja hiihtohissejä. Lähes puolet meni Yhdysvaltoihin, loput Länsi-Eurooppaan, Hong Kongiin ja Malesiaan. vsk.. Sen eteläpuoliset hinduvaltiot joutuvat sen sijaan turvautumaan Punjabin kanavien vesiin, sillä niiden joet kuivuvat osaksi vuotta. Tarkoituksena oli perustaa samalla uusia puistoja, jolloin suojelualueisiin olisi kuulunut 10 prosenttia maan pinta-alästa. "Luonto kostaa" on Stefan Jarlin ohjaama dokumentti ihmisen ja luonnon suhteesta. Vihreä vallankumous toi Punjabiin satoisia viljalajeja, jotka vaativat paljon vettä. (90) 607 380. Alku oli hankalaa Ruotsissakin. Raportin mukaan kaikki alkoi kymmenen vuotta sitten, jolloin puistojen hoito annettiin aluehallinnolle. Elokuva valmistui vuonna 1983. Nousu alkoi 1950-luvulla, ja nykyisin jäseniä on jo yli 80 000. Kokeilu onnistui niin hyvin, 6 KATSAUKSIA UUTISIA Vedestä taistellaan Punjabissa "Luonto kostaa" nyt Suomessa Hindut ja sikhit ovat kahinoineet keskenään Punjabin osavaltiossa Intiassa kolmatta vuotta. Kouluun tultiin jalan, polkupyörillä tai julkisilla liikennevälineillä. Samankaltaisen tilanteen pelätään toistuvan Espanjassa ja Ranskassa, joissa myös aiotaan hajottaa kansallispuistojen hallintoa. Earthscan Bulletin, voi. Monet kastelua varten rakennetut padot ovat liettyneet Himalajan rinteiltä putoavan maan alle. Teolla uskottiin parannettavan silloista tehotonta hallintoa. Maasta vietiin viime vuonna noin 1 300 tonnia sammakonreisiä, ja niistä saatiin 7 ,5 miljoonaa dollaria. Sen jäsenlehti Sveriges Natur ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa (yksi numero on vuosikirja). Se ei olisi ollut mahdollista, ellei Punjabissa olisi ollut kanavia, joista vesi pumpataan sähköisesti pelloille. Luonnontieteilijät ovat huolestuneita kehityksestä. Pohjaveden liiallinen käyttö on alentanut veden pintaa, joten pumppaamiseen kuluu entistä enemmän sähköä. · Tapahtuma sai runsaasti julkisuutta. Punjabissa on paljon vettä ja laaja kastelukanavajärjestelmä. Yksi härkäsammakko voi popsia 150 hyönteistä päivässä. Komitean nimeksi on annettu ''Toimintaa paremman ympäristön puolesta" (ABU). Suojelualueiden hoito on retuperällä, eikä yhtään uutta kansallispuistoa ole perustettu. Perustava kokous pidetiin keväällä 1909. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Holtiton hallinto on johtanut myös siihen, että jo olemassaolevia puistoja pilataan esim. Aikaisemmin sen tappamista pidettiin loukkauksena luontoa vastaan, mutta raha on muuttanut ajatuksia
pöllöjen tutkimustyöstä, myyräja pöllökantojen vaihtelusta sekä pöllönpönttöjen rakentamisesta antaa yksityiskohtaista tietoa kirjan valokuvista ja niiden ottamisesta on arvokas lahjakirja jokaiselle luonnonystävälle ja valokuvauksen har'11stajalle. Pekka Helo 00 'if ({})JN ll11NN1JJ7f KIRJA SUOMEN PÖLLÖISTÄ YÖN LINNUT esittelee sanoin ja kuvin maassamme tavatut 12 pöllölajia on A4-kokoinen ja 240-sivuinen sisältää 95 suurta värija yli 100 mustavalkeaa valokuvaa kertoo pesivistä pöllölajeistamme kolmijakoisin tekstein: 1-2 sivun tekijän kokemus lajin kanssa, 56 sivun kehystarina lajin elämästä ja 3-4 sivun tieteellinen tiivistelmä sisältää erilliset luvut mm
Toisaalta metsäammattimiehet ja teollisuus väittävät aivan päinvastaista. Kysyimme erilaisten ihmisryhmien edustajilta, minkälainen "kunnon metsä" heidän mielestään on ja mitä metsä heille merkitsee. Lehdessämme on väitetty, että Suomessa on kunnon metsiä vähemmän kuin koskaan. Vastausten perusteella ihmiset näyttävät mieltävän "kunnon metsän" eri tavalla sen mukaan, millä tavoin metsä on heille tärkeä. Outi Pärnänen Millainen on kunnon Inetsä. Mutta yhteisiäkin piirteitä löytyy: metsän monipuolisuutta arvostavat kaikki.
Puitten on oltava erilajisia ja eri-ikäisiä. Moittiessaan avohakkuita hän ei tule ajatelleeksi, että kaupungit ja pellotkin ovat avohakkuualueita, jotka aikanaan palautunevat metsiksi. Työtauoilla voi samoilla ympäristössä, tutkia luonnon ihmeellisyyksiä, nähdä runsas kasvaminen sekä kokea, kuinka puut sopeutuvat kesään ja talveen. Kaupungin kasvatti pitää metsää pelkkänä maisemana, eikä miellä sitä toimeentulomme perustaksi. Saari lienee saanut nimensä laajoista tuulenpieksemistä ja matalista koivikoistaan, joita metsänhoitotermein voisi kuvata yliikäisiksi, vajaatuottoisiksi ja vaaraa puulajia kasvaviksi. Kunnon metsä on hyvin hoidettu, elinvoimainen ja terve. Ikosen mielestä kunnon metsä on monipuolinen, palvelee kaikkia osapuolia: Kunnon metsä antaa työtä omistajilleen sekä puuta teollisuudelle ja muille tarvitsijoille. Puuston pitkä kasvuaika opettaa ajattelemaan oikein sen ja luonnontulevaisuutta. Kunnon metsässä täytyy olla eläimiä. Koska metsät ovat hänen mielestään kansamme hyvinvoinnin perusta, kunnon metsän täytyy tuottaa kunnolla. Oikein tehty, maastoa myötäilevä uudistushakkuualue maan muokkauksineen ei metsää ymmärtävän silmää eikä kulkemista häiritse enempää kuin rakennustyömaakaan häiritsee temppelin rakentajaa. Hän tietää, mistä on kysymys. Tämä vaatii riittävän paljon pinta-alaa, määrittelee Hassi. Jatkuvuuden turvaamiseksi puusto on sopivasti eri ikäluokkina, mutta tasaikäisinä, täystiheinä metsikköinä uudistusvaiheessa hakkuukypsiin asti. "Vajaatuottoisuus" vetää kuitenkin puoleensa monia lintulajeja sekä jatkuvasti uusia nuoria alan harrastajia. Viihdyn vanhoissa metsissä muiden . Osassa metsiköistä on sekametsää ja osassa, lähinnä männiköissä, yhtä puulajia. Laajat hakkuut ja maan muokkaukset eivät välttämättä häiritse, tuumii Hassi: Kuvailemani metsä tuottaa hyvin, ja siellä on miellyttävää retkeillä kaikkina vuodenaikoina. Ulkoilumetsää täytyykin hoitaa, jotta se kestäisi. Se on ollut hyvin mielenkiintoinen ja ansiokas työmaa. Metsän tulee antaa suojaa hyötyriistalle ja pieneliöstölle. Kunnon metsästä on myös saatava käypää puutavaraa jatkuvasti niin suurina erinä, että koneita voi käyttää järkevästi. "Antaa työtä ja oleskelu tilaa'' Korpilahtelaisen Aaro Ikosen tilalla on vajaat kymmenen hehtaaria peltoa ja sata hehtaaria metsää. Sen täytyy olla luonnonmukainen, mutta ei tarvitse olla luonnontilainen . Ne vaihtuvat puuston kehityksen myötä. Metsänhoitaja Jorma Jantunen Lehtipuita kasvaa sekametsässä ja aivan puhtaana lehtimetsässäkin. Kun ihminen auttaa metsää vähän, metsä auttaa paljon. Koivua on noin viidennes puustosta. Millainen on kunnon metsä. Tämä edellyttää sitä, että siinä on runsaasti erilaista kasvustoa. Jantunen huomauttaa, että taajamien metsiä ei useinkaan SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Kaupunkien puistot ovat usein pelkkiä pieniä maa-alueita, joilla kasvaa puita. Mäntyä ja kuusta on jokseenkin yhtä paljon. Emme myöskään sano, että vain lapset, vanhukset tai kolmikymppiset olisivat kunnon ihmisiä, sanoo metsänhoitaja Kari Hallantie, joka ostaa työkseen luonnonsuojelualueita Mikkelin lääninhallituksessa. Tällaiset sekametsät ovat kuitenkin vähentyneet, mutta onneksi 1950ja 60-lukujen koivuviha ei sentään kaikkea vienyt. Viihdyn kuitenkin hyvin myös kulotusalalle kylvetyssä männyn taimikossa tai huolellisesti istutetussa nopeakasvuisessa kuusen taimikossa, reilusti harvennetussa kasvatusvaiheen koivikossa tai hyvin suunnitellulla ojitusalueella. "Tuottaa hyvin" Metsäneuvos Yrjö Hassi kuuluu Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton johtajistoon. Mielestäni olisi perusteltua pidentää ohjekiertoaikaa 10 Metsänhoitaja Kari Hallantie Metsäneuvos Yrjö Hassi Maanviljelijä Aaro Ikonen huomattavasti niillä seuduilla, joilla metsillä on puuntuotannon rinnalla monia muita tärkeitä käyttömuotoja. Ulkoilijalle kunnon metsä on mahdollisimman monipuolinen ja sen verran väljä, että katseelle on tilaa. Asioimista helpottavat metsätiet, jotka on sopeutettu maastoon. Kulttuurielämyksiä kaikki! Sen sijaan kaikkinainen kiireeseen, piittaamattomuuteen tai huonoon ammattitaitoon perustuva epätarkkuus ja turha myllertäminen panee mielen matalaksi: epäonnistuneet istutukset, Pohjanmaan laajat karujen avosoiden ojitukset, auraukset, korjuuvauriot kasvatusmetsissä ... Metsävero järjestelmämme ja metsänparannuslainsäädäntömme pyrkivät siihen, että metsiämme käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi koko sillä pinta-alalla, joka on suojeluvarausten ulkopuolella. Ensimmäisinä metsäkokemuksina tulee mieleen luontokerhon kevätleiri Vaasan saariston Björköbyssä. Jotta linnut ja muut eläimet saisivat elinpaikkoja, metsien täytyisi muodostaa riittävän suuria kokonaisuuksia, Jantunen korostaa. Mieleen tulevat Lappi sekä meren että eräät järvi-Suomen saaristoalueet. Vaikkakäytäntöeiolenäin yksioikoinen kiitos pienmetsänomistuksen tilanne kuitenkin kuvastelee sitä, että olemme hyvää vauhtia vieraantuneet metsästä. Metsän kehitystä ei voi pysäyttää tiettyyn ikävaiheeseen. Riittää, että se luo ihmiselle mielikuvan luonnontilaisuudesta. vsk.. Se osoittaa avoimin silmin ja mielin kulkevalle tarkkailijalle, että metsä on jatkuvasti muuttuva elävä kokonaisuus. Jääräpää on tullut oltua jo 32 vuotta, mutta nyt on tyytyväinen mieli, Ikonen sanoo. retkeilijöiden tapaan. Siksi metsässä elää myös monipuolinen ja runsas eläimistö, ja sieltä löytää hyviä marjaja sienipaikkoja. Nyt jo nuoremmille jättämäänsä metsää hän on hoitanut omien periaatteittensa mukaan siitä huolimatta, että Tapion miehet ovat ahkerasti yrittäneet muuttaa tyyliä. Metsä on merkinnyt Ikoselle ennen kaikkea työtä, mutta myös paljon muuta: Se on ollut suurin työnantajani ja tulonlähteeni. Oma suojelubyrokratia lakipykälineen sitten hoitaa tuota suojeltavaksi varattua osaa maastamme. Koska muuttoliike maalta on tapahtunut vasta äskettäin, metsä merkitsee todennäköisesti tuhansille kaupunkilaisille yhteyttä luontoon, tuumii metsänhoitaja Jorma Jantunen, joka työskentelee projektisihteerinä Espoon ympäristönsuojelutoimistossa. "Ulkoilijan metsä on luonnonmukainen'' Taajaman asukkaalle metsä merkitsee ennen kaikkea ulkoilun ja virkistyksen mahdollisuutta. ''U udistumiskyvyn säilyminen kunnon metsän tärkein tunto merkki'' Jos metsämaan kasvukykyä, siis metsän uudistumiskykyä ei vaaranneta, on kunnollisen metsän ensimmäinen ja tärkein kriteeri täytetty. Samalla se kuitenkin antaa omistajilleen ja muillekin tilaa oleskella luonnossa ja nauttia metsän kasvamisesta ja kauneudesta. Metsän kehitystä ei voi hallinnollisilla päätöksillä pysäyttää. Se on vaihteleva, puulajit kasvavat kullekin sopivalla maaperällä
Siellä on monenlajisia puita, ja kaikki ne on osattu sijoittaa ja kasvattaa luonnonmukaisesti. En minä täällä enää voi marjastaa, vaikka aiemmin käytiin koko perheen voimin kovasti marjassa ja sienessä. Lisäksi kesäisin se on minulle työpaikka. Puut tarvitsevat ilmaa ympärilleen. Kun mieheni kuoli, metsään minä pakenin suruani. Seassa pitäisi olla luonnon ryteikköjä, joissa eläimet viihtyvät hyvin. Ei myöskään ole kunnolla tutkittu, mitä kaupunkilaiset metsiltään haluavat. Ei siis kumma, että yksi joukosta arveli itkun vääristämin kasvoin, että tänne korpeen sitä nyt jäätiin kuolemaan vihollisen tapettavaksi ja petoeläinten ruoaksi. Kun olin perhepäivähoitajana, vein lapsetkin kävelylle harjulle. Laakso kertoo, että hän pitää kovasti puista, on istuttanut niitä paljon pihalleenkin. Hyvän metsän tunnusmerkkeihin kuuluvat niin ikään eläimet, joiden pysyvä läsnäolo onkin paras ja luotettavin mittari hyvää metsää määriteltäessä. Kunnon metsä on puhdas ja luonnontilainen sekametsä. Kotvan kuluttua kuului kaukaa laukaus, eikä aikaakaan, kun kersantti tuli takaisin selässään peuran peräpää. Metsästyksen olen lopettanut, mutta koiran kanssa käyn lenkillä. Liike kuuluu metsään. "Metsä viestittää itse tunnusmerkkinsä'' Esko Rantamaula on Maulassa, lähellä Kemiä, asuva free lance -televisiotoimittaja. Kaikin puolin se on sellainen, joksi ihmiset yleensä kuvittelevat normaalin metsän. Muutokset näkyvät harjun metsässäkin selvästi. Esimerkiksi Espoo omistaa runsaasti metsiä ja osaa niistä hoidetaan talouskäyttöä varten. Viime aikoina olen ihaillut sitä, kuinka metsässä on paljon valovivahteita. Siellä voi marjastaa ja sienestää. Lyytisen ajatuksena on löytää sopu metsäteollisuuden ja suojelijoiden välille. Silti niistä saadaan tuloa vain muutama markka asukasta kohti vuodessa. Se turvaisi tilojen elinkyvyn ja samalla metsää voitaisiin hoitaa säästeliäästi. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten oli suunniteltu. Tietysti metsä tarvitsee apuharvennusta, muuten siitä tulee ränsistynyt. Kariniemi asuu metsän vieressä, tarkkailee sitä jatkuvasti ja kirjoittaa siitä paljon. Sieltä löytyy hetekoita ja radioita pienemmistä tavaroista puhumattakaan. Suhteessaan metsään Jantunen on perinteisen suomalainen: Metsä on minulle yhtä kuin suomalainen luonto. ''Puhdas ja luonnontilainen sekametsä'' Maissi Laakso on asunut koko ikänsä Lohjanharjun kupeella Nummelassa. Ajateltuani riittävän syvälle huomaan, että ellei sananmukaisesti niin asiallisesti kuitenkin metsän merkitys on minulle sama, joksi sen määritteli erämaita paljon kulkenut kersantti sodan aikana. Hän sanookin, että metsä on hänelle toinen koti. vsk. Methän olema mettäsä." "Mie lähen hakhen ruokaa", jatkoi toisia vanhempi pomo ja käski pysyä hiljaa. Asun kahdeksan kilometrin päässä kirkonkylästä järven rannalla ja omistan muutaman hehtaarin metsää, josta hankin talven polttopuut. Aiemmin Rantamaula hoiti puutavarayritystä, joten metsän kanssa hän on ollut tekemisissä pitkään. Nummela on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa pienestä kylästä tiiviisti asutuksi taajamaksi. Pieni joukko nuoria miehiä oli saanut syksyllä 1941 tehtäväkseen käydä katselemassa maisemia naapurin puolella. 11. Luonto osaa kasvattaa oikein. Metsässä ei pitäisi olla pelkkää puun tehotuotantoa. Kun aurinkoisena aamuna nousee varhain, näyttää siltä, kuin takana olisi kultainen metsä. Aikaa kului paljon laskettua enemmän, ja paluumatkalla jouduttiin tekemään usean peninkulman ylimääräinen lenkki. Tällöin kersantti viittasi joukon kokoon valtavan kuusen alle ja läksytti kaupunkilaispoikaa: "Mitä siinä märsyät. Olen tottunut liikkumaan siellä, ja se on rauhan tyyssija. Tässähän me asumme naapureina. Pitäisi siis löytää jonkinlainen yhteishenki tehotuotannon ja pehmeämmän ajattelun välillä. Jatkuvasti on joku oksa tai SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Kunnon metsää ei harvenneta liikaa, mutta ei se saa olla liian sakeakaan. tuttuihin Patoja Metsäpeliohjelmiin. Muonat olivat lopussa, ja pienen joukon valtasi väsymys ja masennus, jota alkanut räntasäde vielä lisäsi. Kirjailija Rouva Annikki Kariniemi Maissi Laakso Kunnanjohtaja Jorma Lyytinen edes kannata hoitaa rahankiilto silmissä. Metsä on muutenkin ollut minulle sielunhoitaja. Lyytinen tarjoaisi mielellään metsästä lisätyöt kainuulaisille: Päätehakkuitakin tarvitaan, mutta ennen kaikkea pitäisi päästä, nk. Luontainen uudistus olisi suotavaa, mutta istuttamistakin tarvitaan. Kunnon metsä on sellainen, jossa kasvaa kaikkia niitä puita ja kasveja, mitkä siellä luonnostaan viihtyvät, Rantamaula sanoo. Hän on tehnyt käsikirjoitukset mm . Olen katsellut esim. Metsä viestittää jatkuvasti , ja ihmisen asiana on tajuta, ottaa opiksi sen sanoma. Pikkujuttuhan sen piti olla hyväkuntoisille. Meillä on kuitenkin kaupunkikulrtuuri niin nuorta, ettei ole perinteitä tällaisten lehtimetsien käsittelystä. Eihän meillä mithän hättää ole. isäntälinjaan. Ei sen tietenkään mikään Pyhä-Häkki tarvitse olla; suojelualueet ovat asia erikseen, hän määrittelee. Kunnon metsän täytyy kyllä nykyisin olla hoidettu, ja siinä täytyy olla kunnon puita, jotta tuotanto pelaisi. ''Metsä on toinen koti" Tavallinen luonnollinen metsä, vastaa kirjailija Annikki Kariniemi Törmäsjärveltä Rovaniemen läheltä. Siitä mitä metsä itselleen merkitsee, Rantamaula kertoo esimerkin. Minulle itselleni metsä merkitsee työn vastapainoa, Lyylinen kertoo. verso liikkeessä. Lisäksi on olemassa lukuisia muitakin asioita, joista hyvän metsän tunnistaa. Laakso sanoo, ettei kunnon metsiä enää Nummelassa olekaan. Entiset marjapaikat ovat nykyisin asuntoalueina ja kaatopaikkoina. Metsätiloja pitäisi kehittää. valtavan hienoa metsää Hirvaan metsäkoululla Rovaniemellä. Vaikka lehtipuiden teollisuuskäyttö onkin hankalaa, niitäkin kunnon metsässä pitäisi ehkä olla. Ihmiset heittävät jätteensä suoraan metsään. Siinä on monta kerrosta, jotka väreilevät koko ajan. Siellä ei ole ylimääräistä roinaa, ei risteile joka paikassa polkuja, eikä sitä ole kauheasti perattu. Ne tuovat mielenrauhaa ja niistä on mukava seurata lintujen elämää. Enää vajaa kolmannes kunnan asukkaista saa elantonsa maaja metsätaloudesta, kertoo Paltamon kunnanjohtaja Jorma Lyytinen. Tilanne on sama aika monessa kaupungissa. "Sopu teollisuuden ja suojelijoiden välille" Paltamon kunnan elinkeinorakenne on sen verran tasaFree Jance -toimittaja Esko Rantamau/a painoinen, että metsämme muistuttavat kainuulaisittain ehkä eniten kunnon metsää
Kalastus on merkittävä tukielinkeino kylän asukkaille. Myös mm. Samalla ne muodostavat ainoan mahdollisen rehuntuotannon reservialueen, jos tiloja tulee lisää tai niiden toiminta tehostuu. 2. Jokivarsiniityt ovat rehunsaannin takia välttämättömät kylän karjatiloille. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Porotalouden parhaat laitumet. Koivua ei kasva muualla kuin em. Kaikissa kylän asuinrakennuksissa on puulämmitys. Tätä menetetään: 1. 3. Rannat ovat parhaita laidunalueita, joiden arvo on moninkertainen verrattuna muihin laidunmaihin. Virtakutuisten kalojen (taimen, harjus, siika) lisääntymis-, suojaja syönnösalueet häviävät. Kaikki kylän rantaniityt Pelkosenniemen Kokkosnivalta Sodankylän rajalle saakka molemmin puolin jokea, noin 20 km. 5. Joen ylitys vaikeutuu talvisin, kun vesistö py12 Kysymys ympäristöministeri(ö)ll siSuvant • • tarvitsee voimalan. 4. Vastaavaa rantavyöhykettä ei voi voimalaitosrakentamisen yhteydessä muodostaa sataan vuoteen. 6. lammastalouden kehittyminen edellyttää jokisaaria ja rantaniittyjä kesälaitumiksi. Niittyvyöhykkeeseen välittömästi liittyvä koivua kasvava ranta vyöhyke. Maatalouskeskus taas katsoo, että vain jokimaiseman varaan voi kehittää matkailua. vyöhykkeellä. vsk.. Jokivarsimaisema hiekkarantoineen ja vehreine lehtoineen, jotka ovat matkailun kehittämisen tärkein edellytys. Rantaniityillä sijaitsevat kymmenet ladot, jotka ovat rehuvarastoina yhä joko käytössä tai käyttökelpoisia. Lapin seutukaavaliiton selvitys toteaa selkeästi, että kylästä tulee voimalan myötä järvenrantakylä. Koivu on polttopuuna välttämätön (paras lämpöarvo)
Kokkosnivan voimalaitoksen toteutuminen merkitsisi kylän perinteisten elinkeinojen tyrehtymistä ja matkailun kehittämisedellytyksien menettämistä eli kylän autioitumista. Voisiko ympäristöministeri(ö) selittää, miksei kylän elvytys onnistu ilman voimalaitosta. Ympäristöministeriön lupaamat elvytystoimet, noin 25 milj .mk. Kokkosnivan voimalaitos tuhoaisi kansainvälistä luokkaa olevan suojelukohteen, Suvannon kylän. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Noustessaan pelloille pohjavesi alentaa tuottavuutta. Investoinneista pidättäytyminen. . Kokkosnivan energiatuotto 18 MW 2. vsk. Ja kuinka se ilkeää tarjota kyläläisille lohduksi rahaa tientekoon, rahaa hienovaraiseen peruskorjaukseen, rahaa matkailun edistämiseen ja perinteisille elinkeinoille. Voimalaitosallas uhkaisi luonnonvara1s1a, ympäristöä vähemmän rasittavia elinkeinoja ja jokiluonnon moninaiskäytön mahdollisuuksia kylässä, jonka elinvoima on vakavasti horjunut jo hankkeen kymmenvuotisen vireilläolon vuoksi. navettarakennusten uusimiseen ei ole voitu ryhtyä. ilmastomuutosten vaikutus pohjoisen herkkiin viljelyolosuhteisiin) lisäksi on syytä todeta voimalaitoksen pitkällisestä vireilläolosta jo aiheutuneet menetykset kylän elinkeinoille: 9. Mm. Tämä aiheuttaa vaikeasti korvattavia rasitusvaurioita monissa arvokkaissa taloissa. Hannu Luotonen Antti Pihkala 13. syy sulana nykyistä pitempään. Tämän mahdollisuuden on museovirasto kuitenkin käytännön syistä torjunut: kylässä on noin 150 museoviraston luetteloimaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, joiden ylläpito ja jatkuva hoito yksinomaan valtion varoin tulisi erittäin kalliiksi. Järvetkin ovat yleensä tulvineet ja maaperä on järvien lähellä sen verran kosteaa, että talot on rakennettu ylemmäksi." ... 10. Ja kuka niittäisi museon pellot. Mahdollisuudet rajoittuvat rantaviivan yksityiskohtaiseen muotoiluun.") Lisäksi: 8. Siten pohjaveden korkeus kohoaa ja maaperä vettyy. 8. 3. Tätä saadaan: 1. Tämä puolestaan jättäisi museoinnin ainoaksi mahdollisuudeksi kylän rakennusten säilyttämiseen. Pohjavesiolosuhteet muuttuvat todennäköisesti haitallisesti. Saadaanko Suvannosta esimerkki, johon vedoten mille tahansa muulle kulttuuriympäristölle voitaisiin tehdä muutoksia voimalaitosehdoin. Kylän nuorison on ollut pakko hakeutua sellaisiin ammatteihin, jotka takaavat toimeentulon kylän ulkopuolella. On syytä otaksua, että patoaltaan vesi voi sekoittua pohjaveteen ja pilata juomaveden ainakin lähimpänä jokea sijaitsevien talojen kaivoissa. Siten on käsittämätöntä, miksi ympäristöministeriön työryhmä voi asettua rakentamisen kannalle hyväksymällä Kemijoki Oy:n esittämän padotuskorkeuden + 161,5 m. Kokkosnivan voimalan suunniteltu energiatuotto on koko maan kannalta erittäin vähäinen. Lisäksi hankkeen työllisyyttä parantava vaikutus on lyhytaikainen rajoittuen rakentamisajan 3-4 vuoteen. Kylän maisemallinen arvo (Seutukaavaliiton Suvanto-selvitys 1983: " .. Rakentamisajan työpaikat, 650 miestyövuotta. Yllä kuvattujen haittojen ja muiden ennalta-arvaamattomien tekijöiden (esim. 7. Näiden vaikutusten laajuutta on etukäteen lähes mahdotonta arvioida, koska tutkimukset puuttuvat. Pohjois-Suomen vesioikeus on käynnistänyt Kitisen Kokkosnivaa koskevan rakennuslupakäsittelyn. Aloituskokous pidettiin Pelkosenniemellä 28. Kylän hirsirakennukset on perustettu nurkkakivien varaan. Kylä ei näyttäisi luonnolliselta järvikylältäkään, koska näin alas ei ole Lapin järvien rannoilla rakennettu. " Maisemasuunnittelulla ei luonnollisestikaan voida vaikuttaa veden korkeudesta johtuvaan maiseman muuttumiseen toiseksi
Koska voimalat sijoitettaisiin nykyisen jokiuoman viereen, syntyisi kuivilleen tai vähävetiseksi jäävää jokiuomaa peräti 75 kilometriä. Ihme kyllä hanke haudattiin kovan vastustuksen takia. 1970-luku poiki Iijoen keski-ja yläjuoksun jatkorakentamissuunnitelmia toinen toisensa perään. Niemitalo vakuuttaa, että toista kertaa eivät iijokiset enää usko voimayhtiötä. Oulun pohjoispuolelle laskevan ja koko Suomineidon vyötärön yli ulottuvan mahtavan, pääuomaltaan 340 kilometrin pituisen Iijoen vesistöalueen valjastamista on suunniteltu jo vuosisadan alusta lähtien. Sitä pitää panna vastaan niin paljon kuin mahdollista. Ismo Tuormaa Pohjois-Pohjanmaan tärkein kunnallisvaaliteema on Taistelu fijoesta Tulevissa kunnallisvaaleissa on Iijokivarressa vain kaksi puoluetta: joen suojelijat ja rakentajat. Voimalahankkeiden vaatijoiden joukossa on ollut monenlaista yrittäjää puunjalostusteollisuuden omistamasta Pohjolan Voimasta vesihallitukseen ja Puolustustaloudelliseen suunnittelutoimikuntaan asti. Omaksi osuudekseen yhtiö kaavaili vuonna 1981 vain kymmenesosaa altaan kustannuksista eli 35 miljoonaa markkaa. Yhä Iijokivarressa asuva Elina Niemitalo oli pikkutyttönä mukana, kun Pohjolan Voiman "koskiagiteeraaja" maanitteli koskiosuuksia Kollajan alueen asukkailta Väänäsen vanhassa pirtissä 1940-luvun puolivälissä. Tämä on tietenkin aiheuttanut vuosikymmeniä kestäneen epävarmuuden jokivarsilla ja haitannut monin tavoin ihmisten elämää. Näiden avulla porrastettiin kolmasosa koko joen putouskorkeudesta. Kun Pohjolan Voima kenkätehtaan lupasi ... Voimayhtiön mies sanoi, että jos alueelle saadaan koskivoimaa, ei seudun lasten eikä lastenlasten 14 tarvitse ikinä lähteä kotiseudultaan. Kaikesta tästä myllertämisestä saataisiin aikanaan sähköä noin 250 megawattia. Hankkeen virallinen kustannusarvio ylittää 1,6 miljardia markkaa, ja tuskin kukaan uskoo lopullisen summan jäävän alle 2-3 miljardin. Iijoen rakentamisen historia toistaa koko Suomen vesistörakentamiselle tuttua kaavaa. On jopa sanottu, että koko keskijuoksun jättimäinen rakennushanke olisi pelkkää silmänlumetta Kollajan uittamiseksi "kompromissina" läpi. Pohjolan Voima onkin selväsanaisesti ilmoittanut, ettei sillä ole yksinään mahdollisuuksia toteuttaa hankkeesta kuin 350 miljoonaa markaa maksava Kollajan allas. Uusia suunnitelmia: lainaa valtion luvalla Pahin kirosana 1970-luvulla oli ns. Lopullisena tavoitteena on aina joen täydellinen porrastaminen altaiden ja voimaloiden muodostamaksi ketjuksi. Laajimmillaan suunnitelmissa on ollut mukana Iijoen pääuoman rakentamisen lisäksi myös kuuluisan Kuusamon Kitkajoen ja Kuusamo-Muojärven vesien kääntäminen lijokeen lisäämään virtaamaa ja allastilavuutta. Noin 60 kilometriä Kalle Päätalon kuvaamaa kuuluisaa jokiuomaa ja koskille voimaa antanut 94 metrin putouskorkeus muuttuivat betoniksi, 163 megawatiksi ja elottomiksi altaiksi. vsk.. Pudasjärvellä suojelijoilla on oma sitoutumaton listansa murtamassa kunnanjohtaja Paavo Pikkuahon johtamaa valtuuston rakentajaenemmistöä. Uuden suunnitelman mukaan Iijoen pääuomaan ja Kostonjokeen rakennettaisiin peräti 11 uutta voimalaitosta ja nykyinen Taivalkosken voimala uusittaisiin. Kotimaisia lainoja ja luottoja yhtiö toivoi saavansa 105 miljoonaa markkaa, valtion lainaa 77 miiSUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Siuruan allas, jonka oli määrä hukuttaa noin 20 000 hehtaaria maata ja ajaa kodeistaan 300 ihmistä. Mutta vain toistaiseksi ... Joessa ei ole enää lohta eikä kenkätehtaasta ole tietoakaan ... Nyt tuosta kokouksesta on kulunut 40 vuotta. Iijoen rakentamisesta tulisi ehkä kaikkien aikojen ruJom vesirakennushanke. Vuosittain noin 350 000 lohenpoikasta tuottanut ja rikasta pyyntiperinnettä jokivarrella ruokkinut lijoki koki Kemijoen kohtalon. ja lohen tappoi Pohjolan Voima pääsi tositoimiin kuitenkin vasta vuosina 1959-71, jolloin Iijoen alaosalle valmistui viisi voimalaitosta. Siihenkin se tarvitsee reilusti kotija ulkomaista lainaa. Maata ja peltoa vettyisi tai uppoaisi yli 13 000 hehtaaria. ... Kollajan (40 megawattia) ja alajuoksun kolmannet koneet tuottavat tästä ylivoimaisesti suurimman osan eli yhteensä noin 150 megawattia. Joessa riittäisi kalaa, ja lisäksi voimalan viereen perustettaisiin kenkätehdas. Tämän lisäksi joen alaosalle rakennettaisiin 50 neliökilometrin suuruinen Kollajan tekoallas ja voimala, keskiosan järvet säännösteltäisiin ja alaosan voimalaitoksiin asennettaisiin kolmannet koneet. Suuria säännöstelyaltaita on eri vaihtoehdoissa kaavailtu myös Iijoen pääuoman varrelle, ja voimaloita on suunniteltu melkein joen joka mutkaan. Tähän kaavaan kuuluu hankkeen pitkäaikainen, yleensä salassa tapahtuva suunnittelu, koskiosuuksien ostaminen vähintäänkin arveluttavin keinoin ja kokonaisuuden pilkkominen vaikeasti ymmärrettäviin osahankkeisiin. Samalla katkesi lohen, menta1menen ja vaellussiian nousu joen latvoille, ja Itämeri menetti yhden parhaista vaelluskalajoistaan. Lopullisesti voimayhtiö Pohjolan Voima iski kouransa Suomen parhaimpiin kuuluneeseen lohijokeen kuitenkin vasta sotien aikana, jolloin se osteli paikallisilta asukkailta koskiosuuksia muilta pohjoisen joilta tutuksi tulleeseen tyyliin: katteettomia lupauksia ja puolitotuuksia viljellen. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton tekemä perusteellinen Iijoki-selvitys osoittaa suojelijoiden olevan oikeassa: vapaa Iijoki peittoaa rakennuslaskelmat. Tällä erää viime1sm rakennushanke tuli julkiseksi vuoden 1981 alussa. Ja Ahteelle sellaiset terveiset, että pysyy sanassaan
Honkasen voimalaitoksen rakentaminen muuttaisi maisemaa tuntuvasti. fijoki nyt ja vuonna 2000. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Kuvissa pari esimerkkiä Pudasjärven taajaman yläpuolelta Honkasen voimalaitoksen rakentamisen arvelluista vaikutuksista. vsk. Kuren kylä on myös elinvoimainen maatalouskylä. Kurenkoski ja kosken rannoilla oleva Kuren kylä on yksi Iijoen komeimpia maisemia. Iijoen rakentaminen olisi ehkä kaikkien aikojen kalleimpia ja maisemaa pahiten runtelevia rakennushankkeita Suomessa. 15. Koski virtaa vuolaana lukuisten pienten saarten lomassa. Vuolas Kurenkoski hiljenisi ja saarialueelle tulisi voimalaitoksen alakanava läjitysalueineen
Vastarinta tiivistyy Joen rakentamisen vastustajat järjestäytyivät jo pari vuotta sitten nopeasti lijokitoimikunnaksi, joka järjesti yhdessä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa viime ja toissa kesänä näyttävän lijokisoudun. Lokakuussa pidettäviä kunnallisvaaleja varten suojelua ajavien jokivarren asukkaiden on ollut pakko perustaa oma valtuustoehdokaslistansa. Tilannetta ennakoiden kunnat ovat toivoneet lakiin muutosta ns. Valtio omistaa valtaosan altaan alle jäävästä maasta ja osan vesiosuuksista, jotka voimayhtiö toivoo tietenkin voivansa ostaa pilkkahintaan. (Esimerkiksi Pudasjärven osuus on 15 prosenttia.) Ensin niiden on kuitenkin ''Mielestäni Iijoen keskiosa ja V uotoksen allas tulisi rakentaa. Tämän ns. Ainakin tässä tapauksessa näiden puolueiden mainostettu vihreys kuvastikin vain rahan, ei paikkakuntalaisten ja luonnon etujen ajamista. Iijoen suojelijat ovat myös keränneet jo kaksikin päättäjille osoitettua adressia, joissa on ollut yhteensä 18 000 nimeä. Pudasjärven päätös syntyi valtuustossa 19 kepulaisen ja neljän maaseudun puolueen edustajan ja yhden kokoomuslaisen turvin muiden äänestäessä vastaan. vsk .. poistopoikkeuksien lisäämisestä, mutta tätä tuskin tehdään. Kymmenet venekunnat meloivat ja soutivat vielä vapaan ja kauniin lähes 200 kilometrin mittaisen jokiosuuden. Puitesopimuksella kunnat koukkuun Puunjalostusteollisuuden omistama Pohjolan Voima onkin rahoituspulassaan huhuillut valtion lisäksi avukseen myös jokivarren kuntia. Yhtiössä mukana olevat tahot saavat kukin sijoitustaan vastaavan hyödyn aikanaan tulevista voitoista joko osakkuussähkönä tai myymällä ylijäämäsähkön valtakunnan verkkoon. Eikä pelko olekaan turhaa. Koko hankkeen innokkain ajaja on kovista otteistaan tunnettu Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho (kesk), mutta jokirakennushankkeeseen on saatu sekoitettua myös monet muut päättäjät aina uskontokuntien johtajia myöten. joonaa ja loput ulkomaista lainaa. D SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. Sitoutumattoman vaihtoehtolistan ehdokkaat tekevät myös kyselyn kaikille muille Pudasjärven kunnallisvaaliehdokkaille heidän kannastaan joen rakentamiseen. 1981 päiväämässä muistiossa sanotaan sanatarkasti näin: "Rakentamalla Iijoen Haapakosken voimalaitoksen yläpuolinen Kollajan 15 metrin porras saadaan voimalaitoksen lisäksi koko Iijoen ketjulle varastoallas, jolla Siuruan tekojärvi voidaan osittain korvata. Listan tarkoituksena on murtaa keskustapuolueen yksinkertainen enemmistö kunnanvaltuustossa, jottei lopullista voimalasopimusta allekirjoitettaisi. 84 Vuosina 1951-71 lijoen suulle on valmistunut Pohjolan Voiman viisi voimalaitosta (tummat neliöt). Jo rakennetun alajuoksun kuntien Iin ja YliIin mukaan saaminen ei ollutkaan vaikeaa, ja myös Pudasjärvi allekirjoitti keväällä 1982 selvän valtuustoenemmistön turvin perustettavan lijokilaakso Oy:n puitesopimuksen. Varsinkin Pudasjärven päätös solmia juridisesti melko sitova puitesopimus voimayhtiön kanssa sai alueen asukkaat tyrmistymään. Edellisten lisäksi mukana on myös Kajaani Oy. Kollaja on kooltaan noin neljäsosa pahamaineisesta Siuruan allashankkeesta ja noudattelee tarkkaan rajoiltaan Siuruan alaosaa. Varsinkin tiukasta äänestyskuristaan tunnetut lestadiolaiset on haluttu saada rakennushankkeen puolelle, sillä heidän sanotaan valvovan noin tuhatta ääntä Pudasjärvellä. Tähtääkö koko suunnitelma vain Kollajan altaan rakentamiseen. (Kunnassa on 8 000 äänestysikäistä.) "Hukuta itsesi Jumalan nimeen" on todellisuutta tämän päivän Pohjois-Pohjanmaalla. Uusi suunnitelma on vuodelta 1981 ja sen mukaan Iijoen pääuomaan ja Kostonjokeen rakennettaisiin jopa 11 uutta voimalaitosta ja nykyinen Taivalkosken voimalaitos uusittaisiin. Sen sijaan yläjuoksun neljäs kunta, Taivalkoski sanoi rakentamiselle ei kunnanjohtaja Lohen toiveista huolimatta. miniSiuruan on pelätty toteutuessaan laajenevan ykskaks Isoksi Siuruaksi, sillä laajennus käy helposti vain avaamalla maapato. Yleisesti veikataankin suurimman osakkeenomistajan hankkivan rakennustöiden edistyessä ja kuntien velkojen kasvaessa myös niiden osuudet itselleen. Suomi ei voi olla pelkästään suojeluyhteiskunta". Sen rakentaminen ei kuitenkaan estä toteuttamasta Siuruahanketta koko laajuudessaan myöhemmin." Kenen etuja ajavat Kepu ja SMP. Siurua kummittelee jälleen! Koko rakennusketjun avain on 50 neliökilometrin suuruisen Kollajan altaan ja voimalaitoksen rakentaminen. Pohjolan Voiman 17. Tämän lisäksi joen alaosalle rakennettaisiin 50 neliökilometrin suuruinen Kollajan allas ja voimala, keskiosan järvet säännösteltäisiin ja alaosan voimalaitoksiin asennettaisiin kolmannet koneet. 1. 16 Hallitusneuvos Matti Kekkonen Oulussa 24. Ehdottoman myönteisen kantansa joen suojelulle sanovat ehdokkaat saavat ilmaista mainosapua, ovatpa he mistä puolueesta tahansa. 2. sijoitettava hankkeeseen melkoisesti rahaa, jota ei köyhissä kunnissa löydy noin vain
Näillä alueilla, joissa vaarat suojaavat ja virtaava vesi luo suotuisan pienilmaston, on maataloudelle kuitenkin edulliset olosuhteet. 17. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Jokilaaksossa on kuitenkin joen kuljettamaa hedelmäJJistä maata. Koko Honkasen voimalaitoksen vaikutusalueella on 59 taloutta ja pari sataa asukasta. fijoki nyt ja vuonna 2000. KaJJioiset vaaramaisemat eivät ole antaneet laajoja mahdollisuuksia maanviljelyyn. vsk . Padotus vie suuren osan hedelmäJJisestä peltomaasta. Yli-Kurjen kylä nyt ja Honkasen voimalaitoksen rakentamisen ja padotuksen jälkeen
Veden alle tai vettymisvyöhykkeeseen jäisi yli 13 000 hehtaaria maata. Joen latvaja keskiosat ovat koskisia ja erämaisia. Myös joen kalasto on jokivarren asukkaille sekä taloudellisesti että virkistyksellisesti erittäin tärkeä. Luostarisen mukaan rakentamisvaihtoehdon työllistävä vaikutus kääntyisi joen luonnontaloudelliseen ja matkailulliseen kehittämiseen ve·rrattuna kielteiseksi pian rakentamistöiden loputtua. Vuonna 1981 nousi Ii joesta seutukaavaliiton tutkimuksen mukaan peräti 216 000 saksiniekkaa. Ismo Tuormaa Iijoki-raportti: Ensimmäinen selvitys jokirakentamisesta Iijoen jatkorakentamisesta on valmistunut Suomen ensimmäinen rakentamisen haittoja ja hyötyjä sekä vaihtoehtoja ennen rakentamispäätöstä tarkasteleva suurtutkimus. Koko Iijoen vesistöalueen kalansaalis oli PohjoisPohjanmaan seutukaavaliiton tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 1982 noin 700 tonnia, jonka vähittäismyyntiarvo on lähes kymmenen miljoonaa markkaa. Lukujen arvoa nostaa se, ettei jokea ole vielä yritettykään kehittää kalataloudellisesti pikemminkin päinvastoin. Lisäksi ainakin osa Pohjolan Voiman lupaamista 5 900 miestyövuodesta ja 90 pysyvästä työpaikasta voidaan asettaa kysymyksenalaiseksi. Seutukaavaliiton johtamassa tutkimuksessa on pyritty kuvailemaan jokirakentamisesta aiheutuvia ympäristöllisiä ja taloudellisia seuraamuksia. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että voimaloista tulee automaattivoimaloita, jolloin niissä ei tarvita yhtään työntekijää. Kaiken kaikkiaan koko Iijoen alueella kalastaa jokisuuta ja merellistä vaikutusaluetta lukuunottamatta nyt noin 10 000 ruokakuntaa. Useimmissa tutkimuksissa on myös kiitettävästi vertailtu nimenomaan joen vaihtoehtoista kehittämistä rakentamiseen, eikä siis lähdetty vain nykytilasta. Parhaita peltoja veden alle Iijoen rakentamisesta tulisi kenties pahiten yksittäistä jokea Suomessa koskaan runnellut hanke. Tästä alueesta on peltoa yli 250 hehtaaria, josta suurin osa on maatilojen elinkelpoisuuden kannalta parasta ja tuottavinta jokivarsipeltoa. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton tekemän tutkimuksen eräitä osaraportteja ja yksityiskohtia on syystäkin arvosteltu, mutta joka tapauksessa ne kertovat sen, mitä luonnonsuojelijat ovat väittäneet jo pitkään: jokirakentaminen häviää pitkällä tähtäimellä joen vaihtoehtoiselle kehittämiselle. Peltomaata uppoaa tai vettyy lähes 200 kiinteistöltä ja rakentaminen vaikuttaa lähes 400 vakituisesti asuttuun kiinteistöön. Eikä Iijoen kalataloudellinen arvo tietenkään pääty 20 vuoden kuluttua. Vaikkei virallista yhteenvetoa olekaan vielä julkaistu, voidaan osaraporteista sekä Oulun yliopiston tutkijan Matti Luostarisen tekemästä, seutukaavaliiton keräämiä tietoja käyttäneestä tutkimuksesta vetää eräitä selviä johtopäätöksiä. Voimayhtiön mukaan pysyvät työpaikat näet koostuvat rakennettavan keskusvalvomon ja varikon työntekijöistä sekä noin 50:stä voimalaitoksiin sijoitettavasta työntekijästä. Ravustus ja kalastus muodostavatkin yhdessä marjastuksen kanssa tärkeän tukielinkeinon alueella, jossa peltoviljely ei useinkaan yksin kannata. vsk.. Esimerkiksi lohen, taimenen ja vaellussiian osalta vahvistettiin kalanhoitovelvoitteet vasta 1980, parikymmentä vuotta ensimmäisen voimalan rakentamisen jälkeen. Iijoki myös tulevaisuuden kalaaitta. Rapukanta voitaisiin hoitotoimin lisätä noin puoleen miljoonaan vuosittain pyydettävään yksilöön eli yli kaksinkertaistaa. Vaikka alaosan viisi voimalaa ovatkin nyt estäneet vaelluskalojen nousun yläjuoksulle, ei Iijoki ole missään tapauksessa pilattu joki. Kun tähän lisää kerrannaisvaikutukset eri aloilla (esimerkiksi kyläkouluille on jokainen lapsi tärkeä), tajuaa jokirakentamisen koko kuvan. Haastat_telutietojen mukaan yli 40 18 viljelijää lopettaisi heti tilanpidon ja yli 70 viljelijää joutuisi tekemään päätöksensä vasta todellisten vahinkojen selvittyä. Verrattaessa joen kalataloudellista kehittämisvaihtoehtoa joen rakentamiseen, rakentamisen on arvioitu aiheuttavan paikalliselle väestölle elintason laskua, mikä miestyövuosiksi muunnettuna merkitsisi noin 1 100 vuotta 20 vuoden tarkasteluajanjaksolla. Ravustuksesta saatava tulokin nousisi näin vähittäismyyntikaupan hinnoilla laskettuna lähes neljään miljoonaan markkaan. ., Yhtä voimalaa kohti tulisi siis viisi, kuusi vakituista työntekijää ammateiltaan siivooja, teknikko, huoltomiehiä, sähköasentaja ja "kunnossapitäjä". Kauniiseen jokimaisemaan kuuluvat myös joen ja sen muutamien järvien rannoille sijoittuvat yksittäiset rakennukset ja kylät. Jokirakentaminen vähentäisi kaikkien luontaisten sivuelinkeinojen mahdollisuuksia ja kaataisi näin monen maatilan talouden pienen mutta välttämättömän tukijalan. Sivuelinkeinot vaikeutuvat Iijoki on yhä mainio rapujoki. Vaikka miestyövuosia tukielinkeinona toimivan kalastuksen ja ravustuksen osalta onkin vaikea arvioida, on seutukaavaliiton tutkimuksessa kuitenkin päädytty varsin suuriin lukuihin. Koska hankealueen tilat menettäisivät keskimäärin 10-15 prosenttia peltoalastaan, monet alueet autioituisivat nopeasti. Ennen Iijoen ensimmäisen voimalan, Pahkakosken, valmistumista vuonna 1961 Iijoki oli erittäin hyvä vaelluskalajoki, jonka hyöty ulottui joen ja sen suistoalueen lisäksi aina eteläiselle Itämerelle
taa 50-100 vakituista työpaikkaa vähemmän vuonna 2010. Samoin vaurioituisivat harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Vengasvaara Kollajan allasalueen pohjoisrajalla sekä Pahkakurun-Porraslamminkangas Jurmun padotusalueen itäreunalla. Suunniteltu Iijoen jatkorakentaminen kestää 20 vuotta ja ruopattavat massat ovat suurimmillaan jopa 320 000 kuutiometriä vuodessa. "Tämä ei anna todellista kuvaa tilanteesta, sillä happipitoisuus on pintakerroksissa huomattavasti korkeampi kuin pohjanläheisissä kerroksissa", piiri sanoo. Merkittävä puute on myös kunkin työkohteen arvioiminen erikseen suhteessa Iijoen nykytilaan. Erityisesti piiri arvostelee yhdeksän metrin säännöstelyväliä jauhavan Kollajan altaan veden laatua ennustelevia tutkimustuloksia. Veden laatu-raportti harhauttaa Seutukaavaliiton selvityksiin kuuluva rakentamisen haittoja pohtiva vedenlaatuennuste ei saa korkeaa arvosanaa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä. Kasvillisuudeltaan tärkeimpiä alueita ovat seutukaavaliiton tutkimuksen mukaan Kollajan kylän rannat, Pudasjärven suistosaaret, Sotkajärven seutu, Korpijoen suisto, Kurenkylien suvannot ja Jurmunlampi tulvametsineen ja -niittyineen. Suomennettuna tämä tarkoitsuoMEN LUONTO 6/ 84 43 . Tutkimuksessa ei ole kuitenkaan arvioitu eri töiden yhteisvaikutuksia. Myös Kostonjoen lehtomaisina säilyneet tulvametsät ovat poikkeus Iijokivarren ihmiset työskentelevät paljon alkutuotannossa verrattuna muuhun Oulun lääniin ja koko maahan. Matkailu menettää rahassa eniten Maaseudun autioitumisen ja kalatalouden menetysten lisäksi löytyvät suurimmat "tappiot" seutukaavaliiton selvityksessä "matkailu"raportista. Piiri sanoo tutkimuksen perustuvan useissa kohdin kovin vähäiseen aineistoon ja sisältävän lisäksi ristiriitaisuuksia. pahoin runnelluilla suomalaisilla jokivarsilla. Esimerkiksi säännöstelyvyöhykkeeltä tapahtuvaa ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutumaa ja näiden vaikutuksia veden laatuun ei ole otettu millään tavalla huomioon lukuunottamatta happea, vaikka säännöstelyvyöhyke on erittäin laaja, noin 40 neliökilometriä. Eli jos joki rakennetaan, menetetään tutkimusten mukaan 17 vuoden aikana 1 2401 680 miestyövuotta. Luonnonsuojelupiiri ihmettelee myös, miksi Kollajan altaan happipitoisuudet on esitetty altaan tilavuuden keskiarvoina. Rakentamattomalla Iijoen osalla kalastetaan pääasiassa haukea, ahventa, lahnaa, madetta, siikaa, harjusta, taimenta ja särkeä. D 19. Siis ellei jokea rakenneta. Matkailun kärsimiksi tappioiksi rakentamisvaihtoehdon toteutuessa onkin laskettu yli 16 miljoonaa markkaa vuodessa. "Jos Iijoki rakennetaan kokonaisuudessaan, Pudasjärven ja Taivalkosken jokivarsien luonto köyhtyy merkittävästi. vsk. '' Altaan pohjoisosissa veden sekoittuminen on vähäistä loppukeväällä noin kahden kuukauden ajan vuodessa. Monet soidensuojelualueet ovat nekin suunniteltujen allasalueiden lähimaastossa. Osittaisellakin rakentamisella on huomattava vaikutus aina kyseisen jokialueen luontoon", seutukaavaliiton kasvillisuusselvityksessä todetaan. Samoin selvityksessä on unohdettu monet muut asiat kuten vuorokausisäännöstelyn aiheuttamat monet ongelmat. Pohjolan Voiman rakennushankkeet eivät säästäisi edes valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita. Tutkimuksen mukaan hankealueen matkailutulot olivat vuonna 1982 noin 27 miljoonaa markkaa ja matkailun aktiivisella kehittämisellä ne voitaisiin nostaa vuoteen 2010 lähes 130 miljoonaan markkaan vuodessa. Tämä aiheuttaa laajojakin hapettomia alueita altaan pohjoisosissa", piiri huomauttaa. Sekä Pudasjärvi että Sotkajärvi sisältyvät valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan. Neljä valtakunnallista suojelukohdetta vaarassa Iijoen luonto on Suomen viimeisiä melko hyvin säilyneitä sivujokien jokivarsiekosysteemejä ja sen rehevät tulvametsät, -niityt ja luhdat ovat luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaita. Piirin mukaan altaan veden sekoittumisasteessa (arvioitu 80 prosentiksi) on ilmeinen virhe. Muutakin huomautettavaa löytyy vedenlaatuennusteessa runsaasti. Keskiarvojen käyttö on luonnonsuojelijoiden mielestä ollut muutenkin aivan turhan yleistävää
tarvittaessa ottaa käyttöön, perusteli satamalaitos. Kulhia löysi myös karttoja, joissa rauhoitettu Porvarinlahden pohjukka oli täytetty. Tietävätkö edes valtuutetut mistä ovat päättämässä. Kaupungin satamalaitos kertoi, että Helsingin uusi suursatama tullaan rakentamaan Porvarinlahden eteläpuolelle. Sataman tuloa vastustavat asukkaat keräsivät 7 500 nimen adressin, joka luovutettiin kaupunginhallitukselle. Mikäli · Niinisaareen rakennettaisiin satama, jouduttaisiin tietenkin tiettyjä suojelupäätöksiä kumoamaan, mutta Mustavuoren lehtoalue jäisi sittenkin aika kauas liikenneväylistä, Muurinen sanoo ja ottaa avukseen työhuoneensa pöydällä olevan kartan. Eikä toisaalta tuntuisi luontevalta sekään, että Helsingin kaupungin satama sijaitsisi kokonaan toisen kunnan alueella. Vuosaaressa syntyi kansanliike rantojen ja Mustavuoren alueen suojelemiseksi. Niinisaaren alue rajattiin esikaupunkialueiden yleiskaavan ulkopuolelle. Mutta 1980-luvun alussa vuosaarelaisia hätkähdytettiin muillakin satamaan kytkeytyneillä suunnitelmilla, jotka olivat sisäasiainministeriön vahvistaman seutukaava I:n kanssa ristiriitaisia. Sinne se myös hautautui. Ei, nyt tarvitaan asuntoja kantakaupungista. Todellinen äläkkä nousi neljä vuotta myöhemmin. Vuosaarta eläteltiin pitkään vara-alueena, kunnes energialaitos yllättäen tarvitsi tilaa voimalalle, satamalaitoksen johtaja Eljas Muurinen sanoo. Niinisaaren Porvarinlahden alueen rehevä metsä ja runsas kasvillisuus jäivät telakan alle. Upea Mustavuoren lehtoalue ja siihen yhteydessä oleva Porvarinlahti jäisivät liikenneväylien ruhjomaksi. Satamalla on oltava aluetta, joka voidaan 20 Helsinki tarvitsee uuden sataman ja yhden voimalan lisää! Paikkakin on ollut jo 60-luvun puolivälistä lähtien valmiiksi katsottuna: ItäHelsingin Vuosaaresta löytyy vielä rakentamatonta rantaviivaa ja kelvollinen tontti Niinisaaren alueelta. Asukkaiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta suunnitelmaa on haudottu kaupungin koneistossa kuin kobraa lumoojan lippaassa. Vuosaarelaiset vastustivat telakan tuloa luonnonsuojelullisiin syihin vetoamalla. Satamalaitoksen kanta muuttui kuitenkin sen jälkeen, kun voimalaitosta ryhdyttiin tunkemaan samalle alueelle. Liittämistä perusteltiin muun muassa sillä, että eräille laitoksille kuten satamalle ja sen laajennukselle tarvitaan sijoituspaikka. vsk.. Meneehän Amerikassakin luonnonsuojelualueiden läpi valtavia liikenneväyliä, miksei sitten meillä voisi olla näin. Jos Jätkäsaari ja Ruoholahti päätetään jättää satamakäyttöön, tulee uuden satamanosan rakentamisen alkaa 2010-luvun alussa, todetaan selvityksessä. Rautatien etäisyys Mustavuoreen olisi lähimmillään 500 metriä, Muurinen mittailee. Vuosaarelaiset epäilivät, että voimalan rakentaminen käynnistäisi vyöryn, jonka lopputuloksena olisi kokonaisen teollisuuskaupunginosan rakentaminen Niinisaareen. Niinpä Valmetin telakka siirrettiin Katajanokalta Niinisaareen vuonna 1972. Hän pystyi osoittamaan virheitä eräissä satamalaitoksen laskelmissa. Asuntoja sataman tilalle Vuonna 1984 Helsingin kaupunki teettää jälleen uuden selvityksen rantaalueiden maankäytöstä. Outi Määttänen Helsingissä hyssytellään: Vuosaarisuunnitelmaa haudotaan yli vaalien Viimeisimmän, keväällä valmistuneen, ranta-alueiden maankäyttöä (RAMA) koskevan selvityksen mukaan Helsinki tarvitsee sataman asuntoalueeksi raivattavan Jätkäsaaren tilalle. Yleisesti arveltiin, että alueella olisi ollut pieniä kalkkiesiintymiäkin, onhan kalkkilouhoksistaan tunnettu Kalkkisaari aivan Niinisaaren edustalla. Päämäärä on aina sama, vain perustelut ovat vuosien kuluessa muuttuneet. Alueelle ryhdyttiin laatimaan Vuosaaren-Niinisaaren osayleiskaavaa. Mikäli satamanosan siirrosta päätetään, pitäisi rakentamisen Niinisaaressa käynnistyä 1990-luvun lopulla. Tämä olisi kyllä ensimmäinen kerta, kun toimiva satamanosa siirrettäisiin muualle, Muurinen huomauttaa. Vuosaarella ja Niinisaaren alueella on Muurisen mukaan joitakin etuja muihin mietittyihin sijoituspaikkoihin verrattuna: Yhteydet olisivat paremmat, voitaisiinhan Kehä 111 jatkaa ja rakentaa myös rautatie. Se merkitsi yhtä kolmasosaa satamalle varatusta alueesta ja lisäksi tilaa vaati Porvarinlahden rantojen suojeluvyöhyke. Kesällä kunnissa lausuntokierroksella olleessa selvityksessä ei ole hylätty Niinisaarta sataman sijoituspaikkana. RAMA-selvityksen mukaan Jätkäsaaren siirtokustannukset olisivat 1,6-1, 7 miljardia markkaa. Mutta asiaan vaikutti myös aktiivisen helsinkiläisen, Liisa Kulhian toimekkuus. Laitosten sijoituspaikka Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuonna 1966. Alunperin 250 hehtaarin alueesta jäi jäljelle 80-100 hehtaaria. Se on pienempi alue kuin nykyinen Jätkäsaari. 15 000 asukkaan lähiötä varten ei kuitenkaan laadittu yhtenäistä maankäyttösuunnitelmaa. Helsingin seutukaavaliiton vaihekaavaehdotuksessa koko Niinisaaren alue varattiin virkistysja suojelukäyttöön. ViiSUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Helsingin seudun kokonaissuunnitelmassa vuonna 1982 varattiin Niinisaaren alueelta tilaa energiahuollon tarpeisiin voimalaitokselle sekä kivihiilen käyttöja varmuusvarastolle. Enää ei voida puhua suursatamasta, johtaja Muurinen korostaa. Eljas Muurinen ei myöskään vähättele sataman merkitystä Helsingille
Luonnonsuojeluun tähtäävät hankkeet lähtevät liikkeelle vasta sitten kun poliittiset, taloudelliset ja luonnonsuojelulliset intressit ovat samansuuntaiset. Missään nimessä tällä ei ratkaista mitään asunto0.5 pulaa. VANTAA Tämä delta räisin suunnitelma Vuosaaren sataman linjauksista. Myös monet linnut viihtyvät Mustavuoressa. 21. Kaupunginosayhdistysten vaikutusmahdollisuuksiin Boxberg ei enää oikein jaksa uskoa. Kehä III:n jatke, rautatiet ja voimalaitoslinjat on jätetty hienovaraisesti pois. ------------------me vuonna Länsisatamassa kirjattiin tilastoihin 950 aluskäyntiä. mäisen maailmansodan varalta rakennettiin linnoituksia, jotka ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka. Vuosaarelaisten lisäksi myös Vantaalla on uh\, . Mustavuoren arvo kiistaton Kaikkien tähän mennessä tehtyjen satamaa ja voimalaa koskevien rakennussuunnitelmien vaikutus Mustavuoren lehtoalueeseen ja siihen yhteydessä olevaan Porvarinlahteen olisi täsmälleen sama: luonnontieteellisesti arvokas ja asukkaiden virkistyksen kannalta merkittävä alue jäisi Kehä III:n jatkeen, rautatien ja voimalaitoslinjojen tielle. Olisihan Jätkäsaaresta vielä upea maisemakin, josta Helsingissä on tähän asti totuttu maksamaan rutkasti. Noin kolme alusta päivittäin viivähti lastaamassa ja purkamassa. Alueella on laskettu olevan 185 lehtojen kasvilajia. Kuka uskoo asukasdemokratiaan. EnsimsuoMEN LUONTO 6/ 84 43. Niistä merkittävimmät ovat keltavuokko-, pähkinäpensasja kotkansiipilehdot. Osa Mustavuoren alueesta on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Arvokkaimpia ovat kuitenkin lehtoalueet. Se mitä Mustavuoren ympäristössä tapahtuu on aika merkillistä, tuumii muun muassa VuosaariSeuran puheenjohtajana Mustavuoren puolesta toiminut Risto Boxberg. Boxberg ihmettelee kenelle asuntoja mahdettaisiin tehdä kantakaupunkiin. ....._ J \ \ \ SIPOO // / cJ 1 \J ;j u Grano I () I 1 1 \ \ \ \ \ <;) 'o [ \ \J~ < \ VUOSAAREN SUUNNITELLUN SATAMAN SIJAINTI kaavista rakennussuunnitelmista huolestuttu. Siellä voi tunnistaa mustapääkertun, satakielen, kuhankeittäjän, pikkusiepon ja idänuunilinnun äänet. Tällaisen suunnitelman toteuttaminen kiihdyttäisi vain asuntojenvaihtoja ja vaikuttaisi siten myös asuntojen hintoihin pääkaupunkiseudulla. \ \ Meneehän Amerikassakin luonnonsuojelualueiden läpi valtavia liikenneväyliä, miksei sitten meillä voisi olla näin. Mustavuorta ja Porvarinlahtea on yritetty saada luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuksi jo vuodesta 1971. Mustavuoren tapauksessa kyseessä ovat ilmeisesti erittäin merkittävät taloudelliset edut, mitenkään muuten satamahankkeen jatkuvaa esiinpulpahtelua tuskin voidaan selittää, voidaan puhua jo jyräämisestä. kyselee Eljas Muurinen. vsk . Mustavuoren ympäristössä kiertävien lenkkipolkujen varsilla voi ihailla kuusikkoa, männikköä ja kallioita. Suunnitelma Jätkäsaaren muuttamisesta asuntoalueeksi on vain uusi siirto pitkässä tapahtumien sarjassa. Mustavuori sijaitsee Helsingin ja Vantaan rajaalueella siten, että Helsingin puolella on noin 170 hehtaaria Vuosaaressa ja Vantaan puolella 60 hehtaaria Länsisalmessa. Länsisatama työllistää noin 2000 ihmistä. Miksi, siihen ei ole vielä lopullista vastausta saatu. Porvarinlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Seutukaavassa suojeltavaksi merkitty alue ei vielä merkitse sitä, että suojelu toteutuisi myös käytännössä
vsk .. Paavo Kallio Puut hohtavat, maat hohtavat, metsä loimottaa SUOMEN LUONTO 6/ 84 43
SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Totiset kuuset vain ja vakaiset männyt könöttävät ikuisissa tummanvihreissään vanhimpain harmaa parta vain punertuu päivänpaisteessa. "Täällä puut hohtavat, maat hohtavat, koko metsä loimottaa kuin valtavassa tulipalossa. Tunturikoivun perimä vaihtelee runsaasti, mutta mitä punaisempi tunturikoivu on sen enemmän siinä on vaivaiskoivua. Saattaa olla sunnuntai, pyhäpäivä mutta tällaista suurta pyhää viettää syksyinen Lappi joka päivä, koko viikon, parikin viikkoa." (S. Kaikki kesänviheriät pensaat ja puut, ruohot, heinät ja kanervat, marjanvarvut ja vaivaisenvarvut palavat ja punoittavat toisista on kohta veri pillahtamassa. Tunturikoivu yllä ja vaivaiskoivu alla. " 1l ·s g V! :, --Lapin tunturikoivun vanhempia ovat vaivaiskoivu ja hieskoivu. Kankaat kytevät punaisina, jängät ja aavat hehkuvat kellanruskeina. On Lapin ihmeellinen ruskanaika, jolloin kiveliöissä asuu suuri rikkaus. Paulaharju) 23. vsk. On kultaa kuormittain, purppuraa ja punaverkaa mittaamattomat määrät
kuivuuden, vioittumisen tai muun syyn vuoksi ruskettuu, kellastuu tai saa muuten väriä, se ei tavallisesti ole ruskan värien kaltaista. Lapissa syksyn tapahtumat riippuvat lähinnä päivän pituudesta. Tämä johtuu koivumetsien yleisyydestä ja yhtenäisyydestä Lapissa. lämpötilasta. Keväällä voi lisääntyvä lämpö kiihdyttää kasvin toimintaa, esimerkiksi kukkimi24 nen on tavallisesti suoraan riippuvainen kasvin saamasta lämmön kokonaismäärästä. Ruskaa on kaikkialla, mutta lauhkealla vyöhykkeellä väriloisto on parhaimmillaan. koivulla on oma luontainen ajankohta, jolloin ruska syntyy. Suomessa kasvi ei menesty sekä talvella että kesällä samanlaisella rakenteella tai samanalaisella fysiologialla. Ruska ilmaisee lähinnä kloroplasteissa tapahtuvia muutoksia, kuten mainitun lehtivihreän häviämisen. Niillä lajeilla, joilla lehtivihreä syksyllä hajoaa ja varastoituu kevään tarpeisiin ruska on oleellinen osa syksyä. Värikäs tunturikoivu Lapissa ruska on myös voimakasta, mutta se on laajemmalla alueella kuin Etelä-Suomessa. Tämä johtuu siitä, että koivut eivät helposti risteydy. Tällä estomekanismilla on omat ympäristövaatimuksensa, joissa se voi toimia. Lapissa voi helposti löytää sellaisia koivuja, jotka muodoltaan ovat selvästi esim. Rakenteen ja valmiustilan muutosten on tapahduttava ainakin keväällä ja syksyllä. Niinpä karaisun ensimmäinen vaihe alkaa monilla kasveilla päivän lyhenemisen myötä. Kullakin lajilla on evoluutionsa pohjana oman lajin geenistä, joka jokaisella lajilla vaihtelee suuresti. Ruskan osuuteen Lapissa on toinenkin syy. Peitetään kasvi siten, että se joutuu keinotekoisesti syksyn olosuhteisiin. Täten uuvanan karaisun ensi vaihe tapahtuu elokuussa silloinkin kun tämä on vuoden lämpimin kuukausi. Päivän pituus ja kasvupaikka Koska ruska liittyy paivan pituuteen, se alkaa syksyllä samassa paikassa aina suunnilleen samaan aikaan. Tällaista geneettistä erilaisuutta jota eri kasvupaikkojen kasvit, pohjoisen ja etelän kasvit, kuivan paikan kasvit ja kosteamman kasvupaikan lajit, laakson ja tunturin kasvit voivat ilmentää, nimitetään ekotyyppisiksi eroiksi. vsk.. Kun yöt ja päivät lyhenevät, kasvi alkaa valmistautua talveen. Kun kasvi saa tietyn sysäyksen syksyllä, ruska ei seuraa välittömästi, vaan välissä on tietylaisten tapahtumien välttämätön ketju, jonka kulku on riippuvainen mm. Kasvi alkaa olla valmis talven varalle. Ne ovat kuitenkin usein sekoittuneena mm lehtien vaname1s11n, ksantofylleihin ja karotiineihin sekä lehtivihreään ja sen hajoamistuotteisiin ja siten syksyn värivivahteet ovat mitä moninaisimmat. Siten voidaan saada aikaan punainen laikku riekonmarjakasvustoon tai vaivaiskoivupensaikkoon tai synnyttää juoJukan sinipunainen ruska. Tämä koskee ilmeisesti sekä rakennetta että toiminnallista valmiutta. Tunturikoivu ei kuitenkaan ole vielä eriytynyt omaksi lajikseen, vaikka se SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. Syksyn roska Kestääkseen pakkasta ja muodostaakseen talvisilmuja lehtipuut varistavat lehtensä. Näin asiantuntija pystyisi siirrettyään esimerkiksi Suomen jokaiselta leveyspiiriltä koivuja samaan puutarhaan, määräämään syksyllä ruska-aikaan niiden luontaisen leveyspiirin. Lapin koivun yleisväri on sitä vastoin enemmän tai vähemmän punaisen vivahteinen vaikka sen värin voimakkuus suuresti vaihtelee. Tämän mekanismi on lähinnä sokeriylijäämän ja kasvun loppumisen yhteisvaikutusta: kylmässä syntyy näissä oloissa juuri sokerin ja antosyaniidien yhteistuloksena antosyaniinivärejä. Kasvilla on siten kaksi erilaista sopeutumaa: sopeutuminen talveen ja sopeutuminen kesään. Suomessa ruska on uljaimmillaan Lapissa. On osoitettu, että jokaisella leveyspiirillä Fennoskandiassa mm. Tällainen koivu risteytyy kummankin kantavanhempansa, mutta etenkin hieskoivun kanssa. Samalla muodostuu usein syksylle luonteenoma1sia uusia väriaineita Tärkeimmät niistä kuuluvat antosyaaniväreihin. Valinnan takia eri kasvupaikoilla kasvit saavat perinnöllisesti toisistaan hiukan poikkeavan rakenteen. vaivaiskoivun ja hieskoivun välimailla. Siperian pohjoiset lehtikuusimetsät helottavat niin kirkkaasti että tämä antaa lehtikuuselle aivan oman osuutensa pohjoisten ja jopa metsänrajametsien loistokkuudessa. Pitkä yö kesän jälkeen saa aikaan tapahtumasarjan, jonka lopputuloksena on valmistautuminen talveen ja sivutuloksena ruska. Kasvin pakkasenkestävyys nousee vähitellen elokuun alun kymmenestä pakkasasteesta elokuun lopun ja syyskuun kahteenkymmeneen pakkasasteeseen. Vuodenaikaisilmiöt Kasvilla on kyky mitata vuodenaikoja. Kun kasvi keskellä kesää esim. Niillä on erikoinen estomekanismi, johon yleensäkin perustuu lajien säilyminen muista lajeista erillään. Kevolla sen on havaittu vaihtelevan noin kolme päivää. Ne ovat punaisia ja sinipunaisia värejä, joita usein tavataan juuri syys-, ja joskus kuten rauduskoivulla tai tammen vesoilla, myös kevätväreinä. Vaivaiskoivu taas voi olla keltainen, ruskea tai etelässäkin joskus punerva. Muutamilla lajeilla, kuten koivulla tämä käy vaikeammin. Kuitenkin on olemassa kahdenlaisia poikkeuksia. Koivu on etelässä lähinnä keltainen, erityisesti rauduskoivu. Se, että ruska todella on pitkän yön aikaansaama, voidaan helposti osoittaa peittokokeella mm vaivaiskoivuilla, juolukalla tai riekonmarjalla. Niinpä esimerkiksi tuntureilla kasvavan uuvanan hienorakenne, jonka voi todeta elektronimikroskoopilla, on eri vuodenaikoina niin erilainen, että kokenut tutkija voi siitä nähdä mikä vuodenaika on kyseessä. Sekamuodon jälkeläiset ovat näissä takaisinristeytymissä yhä enemmän puumaisia eli hieskoivumaisia. Tämä on ekologista joustoa, joka on kasvien elämän säilymisen kannalta kaikkein keskeisimpiä asioita. Kun lämpötila vaihtelee, on tämä väliaika eri vuosina eri pituinen. Päivän lyheneminen tai piteneminen on eräs syksyn tai kevään ilmaisija ja siten kasvit ovat kehittäneet menetelmän, jolla ne voivat suunnistautua ajassa päivän pituuden avulla. Tämä koivu on nimeltään tunturikoivu ja sillä on jo kehityksen tässä vaiheessa tieteellinen nimikin, Betula tortuosa. Väreillä ei sinänsä ole erityistä ekologista merkitystä, ne vain ilmoittavat karaisun olevan käynnissä. Niinpä esimerkiksi korkeamman paikan vaivaiskoivut reagoivat kuten pohjoisemmat eli aikaisemmin ja laakson kasvit reagoivat eteläisimpien lailla eli myöhemmin. Toiseksi ruskan ilmenemiseen vaikuttaa myös kasvupaikka. Niinpä ItäAasian lehtimetsät ovat kuuluja ruskastaan ja Appalakkien Pohjois-Amerikan vaahteroiden syysväri on yksi vaikuttavimmista syysväreistä maailmassa. Lappi jää näiden ulkopuolelle ja siitä johtuukin, että Suomen subarktisessa koivuvyöhykkeessä koivujen väliset sekamuodot ovat mahdollisia. Etelä-Suomessa ja KeskiEuroopassa on kolme koivulajia: hieskoivu, vaivaiskoivu ja rauduskoivu
juolukalla) ovat tällaisina kirkkaina syksyinä voimakkaampia. Kuulakkaat syksyt parhaita ruskasyksyjä Koska värin vaihtelu määräytyy kasvilajin perimän mukaan, se ei läheskään aina välttämättä aiheuta värieroja. Lisäksi hieskoivu ja rauduskoivu sekä rauduskoivu ja vaivaiskoivu pystyvät risteytymään ja kumpaakin sekamuotoa on koivuvyöhykkeen eteläosassa, jonne rauduskoivun luontainen levinneisyysalue ulottuu suunnilleen mäntymetsän yleiselle rajalle. Juolukan ja mustikan mättäät voivat olla myös suuresti erilaisia väriltään, samoin haapametsiköt. Parhaita ruskasyksyjä ovat kuulakkaat syksyt, jolloin vallitsee korkeapaine, päivällä on lämmin auringonpaiste ja yöllä pikku pakkanen. Ero voidaan usein mitata helpommin esim. Huonoja ruskasyksyjä ovat lämminsateiset syksyt. fotosynteesin aktiivisuudessa, karaisussa tai muissa ekologisesti ratkaisevissa eroissa. Aikaisemmat ovat usein punaisempia kuin myöhemmät. Tavallisesti koko lappilainen haapametsikkö on saman väristä. On punaista haapametsikköä ja keltaista. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. Puuperheen tunnistaa yhtenäisestä väristä Riekonmarjakasvustosta voi usein nähdä miten erilaisia lähekkäiset kasvullisesti syntyneet laikut voivat olla. vsk . D Etelä-Suomessa ruska hukkuu havupuiden vihreyteen. Täten voi myös erottaa eri kloonit toisistaan jos ne ulottuvat samalle alueelle. Kun vaivaiskoivun ruska (maaruska) on aikaisempi kuin tunturikoivun (puuruska), on mahdollista olettaa, että aikaisuus on jotenkin suhteessa siihen geenien määrään, joka on vaivaiskoivusta peräisin. Tämä viittaa samaan yksilölliseen vaihteluun, vaikka sen pohja ei riekonmarjalla ilmeisesti olekaan missään suhteessa lajiristeytymiin. Tälle voi esittää seuraavan selityk· sen. Ruska ilmentää tätä talveen varustautumista ja se kestää vain lyhyen ajan, viikon ehkä kaksi. Metsänrajan kummallakin puolen ne kasvavat pitkin suikalein tavallisesti metsänrajan suuntaisesti. Mustikan klooneissa tämä antaa mielenkiintoista tutkittavaa. Joka vuosi kuitenkin värien yleinen vivahde on samansuuntainen. Täten koivulla on Suomen ja Fennoskandian subarktisessa vyöhykkeessä käytettävissään kaikkien meikäläisten koivujen geenivarasto. Vaikka ruskan ajankohta voi vaihdella vähän, tietää jokainen Lapin asukas, miten ruskan voimakkuus vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. Tämä merkitsee sitä, että ne ovat järjestään samaa kasvullista alkuperää eli samaa kloonia. Niinpä vuodesta toiseen kasveilla on sama ruskajärjestys. 25. ilmeisesti on kehittymässä. Joskus, jollakin suoalueen yhtenäisellä reunalla voi aavistaa punaisen, suota päärmäävän vyön. Punaisuuden aste voi ilmaista vaivaiskoivun osuuden: Maisemassa tämä '' geenien koostumus" näkyy esimerkkinä maisematieteen ja "makromolekyylitieteen" kohtaamisesta. Kun yöt kylmenevät ja päivä lyhenee kasvit alkavat valmistautua talveen. Yhteyttämisen jatkuminen ruska-ajan alkuun edistää nimenomaan antosyaaniväriaineiden muodostusta ja punaisuus ja sinipunaisuus (esim. Ruskajärjestys on aina sama Punainen tunturikoivu on aina väriltään voimakkaampi kuin sen vieressä kasvava keltainen koivu. Toisessa on enemmän vaivaiskoivua kuin toisessa. Lapissa ruska hehkuu koska koivumetsiköt ovat siellä laajoja ja yhtenäisiä. Myös aikaisuudessa on tiettyjä eroja. Eri puiden osuus ei suinkaan ole sama kaikissa tunturikoivuissa, sillä ne muuntelevat paljon. Syysmyrskyt riipovat lehdet ja puiden alastomat rangat jäävät odottamaan talven saapumista. On syytä olettaa, että metsänrajan kummallakin puolella ne ovat erilaisia niinkuin ovat usein jäkälät ja sammalet. Se on ilmeisesti jollakin tavalla yhteydessä siihen, että suossa kasvaa yhtenäinen vaivaiskoivun punainen syksyn värjäämä kasvusto. Tunturikoivun perimä on peräisin Suomen koivulajien yhteisestä geenivarastosta
Heikki Hyvärinen Saitnaan Saimaassa uivan lohen tuntomerkit ovat samat kuin Itämeren lohen. Ylempi lohi järvivaiheen lohta muistuttava. Alempi naaraslohi on tyypillisen kutukalan näköinen. Kutuasussaan lohet ovat hyvin tummia ja paksuihoisia ja niiden pilkutus on selvempää kuin järvivaiheen aikana. 26 SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Pyrstönkin rakenne muuttuu: nousulohilla pyrstö on yleensä tasapäinen, loveton. vsk .
Sen sijaan järvilohi on kokonaan istutusten varassa. Saimaan lohi elää enää keinotekoisesti kalanviljelylaitosten suo11ssa. Pääosa Saimaan järvilohen poikasista varttui aiemmin vaellusikään Pielisja Koitajoen koskissa kolmevuotiaina. Mutta enää ei lisäänny lohi Saimaassa. Lohen elämän monet vaiheet Luonnonoloissa Saimaan järvilohella, kuten Itämeren lohellakin, on elämässaan selkeä jaksollisuus. Synnyinjoessaan lohen poikanen kasJärvi/ohi vaeltaa tasaisesti koko Ison-Saimaan alueelle. Pielisjoki-Koitajoki uoma on ainoa varmasti tunnettu järvilohen vanha kutujoki. eteläisen Saimaan suuret selät, jonne lohi ui kutupaikalta 150-200 kilometriä. Apua on Iohelle tulossa mutta ehtiikö apu ajoissa. Viimeisetkin kutualueet menetettiin voimataloudelle toistakymmentä vuotta sitten. Kesällä ja syksyllä lohi kasvaa nopeasti, mutta talvella kasvu pysähtyy lähes kokonaan. Vaeltamaan ne lähtivät keväällä, jolloin myös poikaset nykyisin istutetaan. Pielisessäkin on elänyt oma lohikantansa, mutta se tuhoutui, kun sen kutujoki Lieksanjoki rakennettiin. Salakalastus kuriin! Ensimmäiset lohet tulevat sukukypsiksi kahden järvivuoden jälkeen, jolloin ne yrittävät nousta kudulle. Kaikki kutupaikat tuhoutuneet Saimaan järvilohen tiedetään kuteneen vain Pielis-ja Koitajoen koskissa. Hyvin humuspitoiseen Ylä-Koitajokeen lohi ei tiettävästi noussut. Syksyllä laskettu mäti kuoriutuu poikasiksi keväällä kutuvirrassa. Koitajoessakin lohi on kalamiesten antamien tietojen mukaan noussut vain Koitereeseen laskevaan haaraan saakka. Koiraat pääsevät kudulle asti selvästi harvemmin, sillä joessa kalastetaan paljon ja myös salapyynti kukoistaa. Mielenkiintoista on, että järvilohi ei noussut PielisuoMEN LUONTO 6/ 84 43. vaa vaellusikään. Koukustaan koiraslohet tarttuvat helposti jopa muikkuverkkoihin. Suurin osa järvilohista on kasvatettu tähän saakka Kontiolahden kalanviljelylaitoksessa ja sen vedet laskevat Pielisjokeen Kuuman voimalaitoksen yläpuolelle. Itämeren lohi nousi silloin kudulle Saimaaseen laskeviin jokiin. Koiraat nousevat jokeen varhemmin kuin naaraat ja niillä on kutuaikana alaleuassa mahtava leukakoukku, joka on kalalle vaarallinen verkkoja vilisevässä joessa. Taimen lisääntyy vielä luonnonvaraisena monissa koskissa, joissa ja virroissa Saimaan alueella. Parhaita lohivesiä olivat mm. Kalanviljelylaitosten Johien kutupyynti mädin ja maidin hankintaa varten aloitetaan lokakuun alussa ja silloin koiraslohet on lä27. Saimaan järvilohen syntyhistoria ajoittunee yli 5 500 vuoden taa. Useat kalastajat eivät sitä vieläkään erota taimenesta. Jääkauden jälkeisiä lohikantoja lienee elänyt Suomen muissakin järvissä, mutta nykyaikaan saakka lohi on säilynyt kuitenkin vain Saimaassa. Lohi vai taimen Saimaan järvilohta on kalastettu iät ajat, mutta loheksi sen osoitti Ossi Seppovaara vasta 1960-luvun alussa. Karttaan on merkitty nykyiset voimalaitokset sekä Koitajoen vesien uusi uoma Pamilon voimalaitoksen kautta. lilla lohi elpyy. Vuosituhansia sitä on pyydetty, vaikka loheksi se on tunnistettu vasta muutama vuosikymmen sitten. Sen vedet laskivat Pielaveden kautta nykyisen Päijänteen läpi ja Pihtiputaan kautta Pohjanlahteen. On myös mahdollista, että Saimaassa oli kehittynyt mereen vaeltamaton lohikanta jo ennen kuin Pohjanlahteen laskeva vesireitti sulkeutui. Koska lohi ei noussut Pieliseen saakka, on todennäköistä, että se oli löytänyt kutupaikkansa ennen Pielisen lasku-uoman aukeamista Pielisjokeen. Kutevien kalojen painossa on yllättävän selvä sukupuolten välinen ero: koiraat ovat selvästi suurempia kuin naaraat. Jokivaihe on Saimaan !ohella nyt korvattu poikasten kasvatuksella kalanviljelylaitoksissa, joissa järvilohen kasvu vaellusikään kestää kaksi vuotta. Pielisjoessa kutevaan taimenkantaan verrattuna kasvunopeus on lähes kaksikertainen. Saimaa oli tuolloin verrattomasti nykyistä suurempi sisävesi. seen vaan kääntyi Koitajokeen. Vaelluspoikasen eli smoltin väri vaihtuu hopeanhohtoiseksi ja se lähtee vaellukselle mereen tai järveen. Koitajoki tuhoutui kutualueena jo vuonna 1955 kun Pamilon voimala valmistui ja vanha kymmeniä kilometrejä pitkä jokiuoma jäi lähes kuivilleen. Saimaan järvilohia nousee edelleen kutuaikana Pielisjokeen Kuuman voimalaitoksen alapuolelle. Lohet etsiytyvät näitä vesiä kohden kuin kotiinsa. Tällöin lohi eristyi Pohjanlahdesta ja sen oli jäätävä varttumaan Saimaaseen. Yleensä lohet nousevat kudulle kolmen järvessä viettämänsä vuoden jälkeen, mutta jotkut nousevat kudulle vielä viidenkin vuoden jälkeen. Kasvu vaihtelee eri vuodenaikoina. Järvissä lohen kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin taimenen. Pielisen ja Saimaan järvilohikannat olivatkin ilmeisesti eri alkuperää. vsk. Vuosituhansia on lohi noussut kutemaan Saimaaseen laskeviin jokiin. Varsinainen Saimaan järvilohi on hyvin erilainen taimeneen verrattuna, vaikka kalat muistuttavatkin toisiaan ulkonäöltä. Kuuman voimalaitoksen rakentamisen jälkeen vuonna 1971 Saimaan lohi on siis kokonaan kalanviljelylaitosten tuotetta. Viimeiset kutupaikat tuhoutuivat vuonna 1971 Kuuman voimalaitoksen valmistuttua. Koiraat painavat keskimäärin noin kuusi kiloa ja naaraat neljä kiloa. Vedenpinta laski noin 5 500 vuotta sitten kuitenkin nopeasti, kun nykyisen Lappeenrannan länsipuolelta avautui uusi vesitie Kymijokeen
Pyynti saattaa myös valikoida koiraita niin, että kutuaikana jäljelle jääneet !> ovat · suurimpia. Tällaisista emokaloista peräisin olevat viljelykalat laitostuvat. Saimaan järvilohen perinnöllinen aines on selvästi kaventunut verrattuna Itämereen laskevien jokien lohikantoihin. Saimaan järvilohen viljelyssä olisikin pyrittävä ko6 5 4 2 3 4 vuodet Järvilohen kasvu Saimaassa istutuksen (1) jälkeen. Kuvassa Pamilonkoski vuosisadan alussa. Suurin vuosien 1978-1983 pyydystetyistä kutukaloista oli noin yhdeksän kiloa painava koiras, jolla oli mittaa i liki metri. Kutunousu rasittaa lohta voimakkaasti, koska se ei silloin syö lainkaan. Käyrä _on keskiarvokäyrä ja se perustuu istutustuloksiin sekä nousuloh1sta tehtyihin mittauksiin. Kalanviljelyssä perinnöllisen aineksen kaventuminen on hyvin yleinen ilmiö. Perinnöllinen muuntelu vähenee Saimaalla nopeasti. Lihan rasvapitoisuus putoaa ja altaissa pito ja lypsykäsittely kalanviljelylaitoksilla lisäävät rasitusta. Jo kahden viikon säilytys kalanviljelylaitoksella pudottaa lihan rasvapitoisuutta enemmän kuin lyhyt kutunousu Kuuman voimalaitoksen alle. Kudulta laskeutuvat kala ei lihansa puolesta ole läheskään niin hyvää kuin nousukala. Jos emokalat ovat vielä sellaisia yksilöitä, jotka eivät ole käyneet läpi järvivaihetta, niillä ei välttämättä ole esimerkiksi kunnollista vaellusviettiä tai ne eivät muuten selviä luonnonolosuhteissa. Kudulle nousseiden taimenten keskimääräinen paino jäi alle kolmen kilon, ja alle kahden kilon taimenia oli paljon. Padoista pyydettiin lisäksi mm siikaa ja harria. Järvitaimentutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi 16 vuotta kalanviljelylaitoksissa kasvatettu, Pielisjoelta ja Koitajoelta kotoisin olevan taimenkannan perinnöllinen muuntelu oli erittäin selvästi vähentynyt verrattuna Pielisjoessa edelleen kutevaan kantaan. Pienin oli pariki,.; loinen naaras, jonka pituus oli 60 senttiä. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. Lohet kasvavat syksyllä ja kesällä. Sillä ei ole luonnossa enää minkäänlaista mahdollisuutta lisätä sukuaan. lohi on tyypillinen esimerkki laitostuneesta kalakannasta. Perinnöllinen muuntelu vähäistä Luonnossa elävien lajien perinnöllisen muuntelun tulisi olla mahdollisimman suurta, jotta ne pystyisivät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Kirjo28 Pielisjoessa oli vuosisadan alussa 35 samanlaista lohipatoa kuin tämä Petäjänsalmen pato Utrankoskessa. Koitajoki tuhoutui kutualueena kun Pamilon voimala valmistui 1955 ja vanha kymmeniä kilometrejä pitkä jokiuoma jäi lähes kuivilleen. Järvilohi luonnonvaraiseksi! hes kaikki jo pyydetty. vsk.
Vaikka lohi-istukkaissa on enemmän työtä kuin taimenen poikasissa, ei hinnoissa juurikaan ole eroa, joten kaupalliset laitokset eivät mielellään kasvata järvilohen poikasia. Muutaman vuoden päästä tilanne helpottunee, kun Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitos Enonkoskella alkaa tuottaa lohi-istukkaita. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Lohen tuotto on kuitenkin paljon suurempi istukasta kohden kuin taimenen, koska lohi kasvaa nopeammin. Järvilohi luonnonvaraiseksi ! Istutusten voimistamisen lisäksi kannattaa edelleen ponnistella luonnonvaraisen järvilohikannan elvyttämiseksi Saimaalla. Lohen istukkaista pulaa Jotta järvilohi voita1s11n säilyttää ja sitä jopa kalastaa, olisi poikasia istutettava runsaasti enemmän kuin nykyisin. Esittelyn voit pyytää myös fotoliikkeessä kehitetyistä, uusista dioista. ~la::ihantuoja: • OY FOTOLLXHEBERT AB r\rinarie ,..,_ 00:PO Helsinki Puh . Kutualueita etsitään myös muualta Saimaan alueella. Kasvatuksessa menestyäkseen järvilohi vaatii selvästi enemmän vettä kuin taimen. Koskiin on myös suunniteltu rakennettavaksi kudulle nousevien emokalojen keräilylaitteisto. Mädin hedelmöittämiseen käytetään tuoreen maidin lisäksi pakastettua maitia. Valvonnalla on saattanut olla vaikutuksensa koska syksyllä saatiin selvästi enemmän koiraita kuin aikaisemmin. Näitä yritetään nyt saada kehitetyiksi järvilohen kutualueiksi. Ainoalaatuinen CS-systeemi säästää tilaa ja suojaa diat putoamisilta. KOKEILE HETI FOTOKAUPASSA. Lohen istukkaista on myös viime vuosina ollut selvästi puutetta. Poliisi valvoi Pielisjoella 1983 salakalastuksen estämiseksi. Ja miten automaattinen tarkennussäädin , kauko-ohjain ja valoosoitin noudattavat käskyjäsi. Mikäli hanke onnistuu hyvin, lohen tulevaisuus näyttää jo hivenen valoisammalta. Jos laitoksiin otetaan emokaloja, ne pitäisi kasvattaa luonnonkierron läpikäyneiden kalojen mädistä. Järvilohen geenipankkitoimintaa on syytä tulevaisuudessa tehostaa. Luonnonkierron läpikäyneiden kalojen saannin helpottamiseksi istutukset pitäisi siten tehdä samaan paikkaan, Pielisjokeen tai sen suulle. Joensuun yliopistossa kehitettiin vuoden 1979 jälkeen maidin pakastusmenetelmiä, ja tulokset ovat hyviä. Maitia pakkaseen Vuosi 1979 oli Saimaan lohen elämässä lähes katastrofi. Vain yksi luonnonkierron läpikäynyt koiras saatiin hedelmöittämään 26 naaraan mätiä. Koska lohenpoikasia kasvatetaan Enonkosken uudessa keskuskalanviljelylaitoksessa, niin lohenpoikasten leimaamiseksi Pielisjoen veteen, on Pielisjokeen Joensuun kaupungin koskiin suunniteltu poikasten totutusallasta, mistä . Järvilohta istutetaan nyt vain pieni osa taimenen istukkaiden määrästä. Mutta jos istutus tehdään järven puoliväliin Enonkoskelle lohet eivät enää nousekaan istutuspaikan yläpuolelle. selle. 90-558 085 29. Kalastuskunnat eivät kuitenkaan suosi lohta istutuksissa, koska lohi ei jää omille vesille vaan vaeltaa. Lohen perinnöllinen muuntelu vähenee nopeasti jos kaikilla syntyneillä poikasilla on sama isä. Kaikista saaduista järvilohikoiraista pakastetaan isohkot erät maitia nestema1seen typpeen. Tukeva rakenne ja laadukas vakio-objektiivi antavat sinulle edellytykset nautittavaan diaesitykseen . 1 30 1 Tuo oma diasi Fotokauppaan. REFLECTA DIAMATOR. Vain elinvoimainen luonnonkanta takaisi varmuudella järvilohen säilymisen Saimaalla. Sen poikaset myös stressaantuvat herkemmin kuin taimen. vaellusikäiset poikaset omia aikojaan lähtevät vaellukKAIKKI KORKEATASOISEN DIAPROJEKTORI N HYVÄT OMINAISUUDET Reflecta Diamator diaprojektori sinulle, joka arvostat tinkimätöntä laatua ja monipuolisia käyttöominaisuuksia. Heti. Järvilohen poikasten hintaa tulisikin nostaa. Saat itse kokeilla, miten ne syttyvät uudelleen Reflectan valovoimaisella optiikalla. Joensuun kaupungin kohdalla Pielisjoen suussa on jäljellä vajaa 10 hehtaaria lohen kutualueiksi sopivia koskia. Myös valtion kalanviljelylaitoksiin tulisi perustaa pakastetun maidin säilytystilat. vsk. Istutukset Pielisjokeen Järvilohi vaeltaa koko Ison-Saimaan alueelle josta sitä saadaan tasaisesti jos se istutetaan Pielisjokisuuhun. AINA TUKEVASTI PAIKALLAAN JA REFLEKSEI~$~ HERKIMMILLAAN. konaan luopumaan kalanviljelylaitoksissa kasvatetuista emokaloista
Tämä on yksi niistä. Maailmassa on miljoonia rauhoitustarinoita. Pohjoisista linnuista Uudessakaupungissa pesivät ampuhaukka, riekko, lapasotka ja kaakkuri. Meren rehevöityminen on lisännyt sinisimpukkakantoja, ne puolestaan haahkoja. ja sen muutokset Joitakin eläinlajeja Uudestakaupungista on hävinnyt kokonaan, muun muassa saukko. Saariston viileydessä viihtyvät monet pohjoisetkin kasvit: pohjannoidanlukko, vilukko, heinäpalpakko sekä jotkut jopa tunturilajeiksi luettavat jäkälät. Joukossa on viisi valtakunnallisestikin arvokasta: Pernunkarin jalopuumetsä Lepäisillä, Ruonanjärvenrannan vaahterametsä Putsaaressa, Siliön-Harmaalettojen saariryhmä, Pitkäkarin-Pihlavakarin saariryhmä ja osa Vekaran saaresta. ... vsk.. Luonnonsuojelulautakunnan sihteerille, minulle, lankesi suojeluesitysten toteuttaminen. Tämä pätee myös rauhoittamiseen. Täällä kohtaavat toisaalta eteläinen tammivyöhyke ja leudon Itämeren lajisto ja toisaalta pohjoinen havumetsävyöhyke ja viileän Pohjanlahden kasvisto ja eläimistö. Rauhoitustarinoita on miljoonia onneksi jotkut niistä onnellisiakin kuten tämä Kankaanpään lärvikeitaan soidensuojelualueen tarina. Rantojen rakentaminen on lisännyt pikkutyllejä, kaatopaikka lokkeja. Sekin on eräänlaista luopumista, lähinnä tulevien sukupolvien hyväksi. Siten sen ei pitäisi maksaa mitään, siitä ei saisi olla vaivaa eikä rajoituksia kenellekään. Muualta tulleita uutuuksia ovat satakieli, punavarpunen, rastaskerttu, turkinkyyhky ja harmaahaikara. Toisaalta alueelta löytyvät harmaapäätikan, lehtopöllön, kirjokertun, kangaskiurun ja tiklin pohjoisimmat asuinsijat. Uutena lajina on Ahvenanmaalta tullut kyhmyjoutsen. Tuskin missään muualla maamme saaristossa tapaa sellaista kasvien väriloistoa 30 Rauhoitta:misen taktiikkaa Ihmisen on vaikea luopua omastaan. Laajentuneiden ruovikoiden mukana nokikana ja mustakurkku-uikku ovat yleistyneet. Paljon on hävinnyt myös purjelaivakauden painolastimaakasveja. Jos hän sen tekee, sen on tapahduttava vaivattomasti, mieluummin lähes huomaamatta, ainakin ilmaiseksi ja vielä niin, että siitä myöhemmin koituu luopujalle kunniaa. Uudenkaupungin luonto on hyvin monimuotoinen. Kaupunkimme erikoisuuksia ovat karvasara, ahdekaura, soikkoratamo, jaakonvillakko, litulaukka, pehmytkurjenpolvi ja kesuoMEN LUONTO 6/ 84 43 . Ympäristömyrkyt ovat hävittäneet tuulija muuttohaukan. Ilmansaasteet ovat alkaneet vahingoittaa havupuita. ruokopuntarpää, harmaakynsimö ja · mäkilitukka. Kasveista harvinaistuneita ovat monet ns. Tuulten ja sumujen takia mantereella kasvaa joitakin tyypillisiä ulkoluotokasveja, esim. kuin Uudenkaupungin Seksmiilarin luodoilla. Tammen, metsäomenapuun, suomenpihlajan ja koiranruusun pohjoisimmat esiintymät ovat Uudessakaupungissa, samoin verikurjenpolven, mäkimeiramin, käärmeenpistoyrtin sekä eräiden jäkälien ja sammalten. Juhani Laulajainen laati selvityksen luonnonvaroistaan vuonna 1982. vanhan kulttuurin seuralaislajit, muun muassa pihakrassi, hukanputki, rusohorsma ja terhi. Siinä esitellään yli 30 arvokasta aluetta. Vähiin ovat käyneet sarvipöllö, metso, pilkkasiipi, kalatiira, kehrääjä, leppälintu ja keltavästäräkki. Rauhoittamista säätelevät samat tarpeet kuin muutakin ihmisen to1mmtaa. Monimuotoinen luonto ... Kaupungissamme voi siirtyä äärimmäisestä ulkosaaristoluonnosta vehmaan sisäsaariston ja rannikon kautta mannermaiseen havumetsäluontoon
Paras on aina myötäillä ja säilyttää neuvottelukosketus. Samat psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet näyttävät säätelevän tässä niinkuin lähes kaikessa ihmisen toimintaa. "Mutta ei siellä mitään arvokasta ole. Kun makeanvedenaltaasta kuoli alkuperäinen kasvillisuus, sen valtasivat rentovihvilä ja äimäruoho; nyt allas on palautumassa ja kalakantakin elpyy. Rauhoittamisen taktiikka Lääninhallituksesta neuvottiin, kuinka maanomistajia tulee rauhoitusasiassa lähestyä. Unohtaa ei saa sitä, että luonnonsuojelualue on mahdollista lakkauttaa. 3. Tammikuussa 1984 aloitin soittokierroksen. Melkein kaikilla oli syynsä, mutta jotkut kieltäytyivät muuten vaan. Jos rauhoittaminen hoidettaisiin oikein, yllämainitut tarpeet kai tyydyttyisivät kaikille osapuolille: rauhoittaminen ei maksaisi mitään, siitä ei olisi vaivaa eikä rajoituksia kenellekään ja se kohottaisi kaikkien omanarvontuntoa. .". Ruonanjärvenrannan vaahterametsä lienee turvassa, mutta rauhoittaminen ei onnistu ilman valtiolle lunastamista. Joukkoon on pujahtanut ehkä hiukan seiskarismiakin: 1. ''Olisitteko kiinnostunut myymään?" ''Vai pakkolunastuksesta alatte puhua! Ei se ole edes omaa maata, minä myin sen veljelleni!''. "Säilyy se muutenkin. Korvaussysteemiä ja verotusjuttua ei saa unohtaa, mutta liikkumiskiellosta ei pidä oma-aloitteisesti ruveta puhelemaan. "Suoraan myyntitilastosta, käyvän arvon mukaan. 2. Meren rehevöityessä rakkolevän tilalle on tullut takkuinen ahdinparta. "Voi, ei siitä piknikaluetta tehdä, hyvä mies!" "Ne rajoitukset minua ärsyttävät. "En minä nyt taida. Pitkäkarin-Pihlavakarin omistaja asuu Moskovassa, eikä 'miestä tavoita millään. "Kun ne korvauksetkin on niin pienet.. Kirjeihmisistä neljä vastasi, heistä yksi oli halukas. Kun meinaan rakentaa sinne mökin" . On siellä aina liikuttu, ei se puita ole häirinnyt. Saittehan Te sen?" . Heille lähetin uuden kirjeen. Valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden tilanne on tämä: Vesihallituksen omistaman Siliön-Harmaalettojen saariryhmän rauhoittamista on tiettävästi viety maaja metsätalousministeriöön. vsk. Omistajien selville saaminen oli työn takana. Kohtuullisen ajan kuluttua pitää soittaa, ettei synny väärinkäsityksiä. Henkikirjan kiinteistötiedot eivät aina pitäneet paikkaansa; osoitteet olivat muuttuneet, tila lohkottu tai perikunnan hallussa, perijät kuka missäkin. Taloudelliset menetykset, ne vähät mitä siitä tulee, korvataan täydestä hinnasta.". Sen alueen vieressä on kyllä muutama jalopuu, mutta nekin on jo niin vanhoja että kohta kaatuvat" . "Tottakai Te saatte siellä liikkua! Laaditaan rauhoitusehdot niin, että saatte tehdä siellä melkein mitä tahansa, niinkuin tähänkin asti. En ollut ennen apulaisprofessori Sakari Hinnerin ja Anni Laakson laatiman selvityksen lukemista huomannut luonnossamme mitään erikoista monimuotoisuutta tai muutoksia. "Sitten täytyy tarkistaa rajausta". Minä: "Soitan kirjeeni johdosta. Omistajan ei tarvitse tehdä minkäänlaista rauhoittamisessa tarvittavaa paperityötä, vaan rauhoituksen on tapahduttava "avaimet käteen" -periaatteella. Olisivatko he kiinnostuneita rauhoittamaan tai muuten suojelemaan niitä. "Jaa, ettekö halua suojella arvokasta jalopuumetsäänne?" . toneilikka, Lokalahden tunnuskukka. Mutta en tiedä ... ". Onkohan kymmenen näissä asioissa hyvä onnistumisprosentti.. Liitteeksi kirjeeseen panin kartan, rauhoitusohjeita, selostuksen korvauksista ja rauhoituskaavakkeen. Kaikilla omistajilla ei ollut puhelinta. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . En jäänyt sitä murehtimaan. "Voinko minä ottaa uud-". En minä sinne mitään rajoituksia halua. Aivan luonnollista, että yleisimmin paras rauhoittaminen on toteutumaton rauhoittaminen. Taktiikan kehittäminen Puhelimenomistajia oli 40. Naapureista tulee sanoa, että he ovat erilaisia ja että rauhoittaminen on heille uusi ja outo asia. Taktiikka on kiteytynyt neljään valttiin, jotka käytännön kokemus saneli. "Jos se rauhotetaan niin luonnonsuojelijat tallaa koko metsän mäsäksi" . En rauhoita, eihän sinne saa sitten ikinä mennäkään". Hän: "Joo, kyllä minä sitä selasin. 4. Mutta rauhoittamisen taktiikka on vielä kehittyvä ala. Vuosi vaihtui. Ei kukaan ottanut yhteyttä. Pyörösätkin on tyystin hävinnyt, merihaura, merihapsikka ja hentovita ovat vähenneet. Niiden 60 maanomistajalle lähetin syksyllä 1983 kirjeen, jossa kerroin heidär, tiloilleen osuneista luonnonhelmistä. Ei tämä ole ironiaa, ei paljon ainakaan. Meinaan kun se alue on rantayleiskaavassa suojelualuetta" . Rauhoituksen jälkeen omistajan on saatava tehdä alueella mitä päähän pälkähtää, kunhan ei tuhoa sitä. "Mutta laaditaan ehdot niin, ettei rajoituksia tule". Hän: "Päivää .. "Kekkosella on oma luonnonsuojelualue miksei siis Teillä?". D 31. Asia on niin outo. Kukaan ei vastannut kirjeisiini. Tässähän on kysymys tulevista sukupolvista, ajasta Teidän jälkeenne''. Kun on oikein tuttu paikka, se näyttää aina samanlaiselta. Jäljittäminen oli vaivalloista, melkein salapoliisin työtä. Kaksi tuntui halukkaalta ja seitsemän ei kieltänyt suoraan. ?". "Jaa-a, rakennusluvan saaminen voi olla vaikeaa. Vekaran asiaa hoitaa lääninhallitus. Rauhoittaminen ei saa maksaa omistajalle penniäkään, pikemminkin päinvastoin. Valitsin parikymmentä helpoimman tuntuista aluetta, jotka rauhoittaisin ensin. Rauhoitettavan alueen luonnosta on hyvä jotakin tietää, se näet saattaa tulla puheeksi. En ole kiinnostunut". Eräs puhelinkeskustelu "Laulajainen luonnonsuojelulautakunnasta päivää!". Pian aloitan toisen soittokierroksen. Ensin lähetetään kirje. Taidan saada kaksi pikku aluetta rauhoitettua. "Sen pahempi!" . Pernunkarin jalopuumetsän omistajalla on kulttuuritahtoa ja hän ehkä rauhoittaa, mikäli ehdoista ei tarvitse tehdä liian kovia. Ne olivat varsin täydellisia kirjeita
Edelläkävijänä titaanidioksidikysymyksessä oli Japani, jossa ympäristöministeriötä vastaava elin kielsi kaikki titaanidioksiditeollisuuden jäteupotukset jo vuonna 1970. Ironista kyllä, titaanidioksidi osoittautui pian vielä paljon lyijypitoisia maaleja suuremmaksi vaaraksi. Lisäksi on käytössä menetelmät rikkihapon neutraloimiseksi kalsiumkarbonaatilla kipsiksi, jota käyttää rakennusteollisuus mm. Kemirasta on puolestaan todettu, ettei tähänkään vähennykseen aina pystytä. Porin kaupungin terveysinsinööri Pentti Forstenin laskelmien mukaan todellinen puhdistusteho jääneekin sekä rikkihapon että rautasulfaatin osalta hiukan alle 20 prosentin. Helena Byckling Lupa velvoittaa Vuorikemian vähentämään rikkihappoja rautasulfaattipäästöjään 37 prosentilla nykyisen luvan sallimasta tasosta. no, joka ylettyisi kolme kertaa Suomen päästä päähän. sementin aineosana, ja lipeällä natriumsulfaatiksi, jota puolestaan ostaa pesuaineteollisuus. Kun määräys ei yhtiön valituksista huolimatta muuttunut, yhtiö lakkautti tehtaan. Jätemäärän havainnollistamiseksi voisi mainita, että mikäli vuoden jätteet pakattaisiin säiliöautoihin, tarvittaisiin 160 000 autoa jo32 Kiista Vuorikemiasta jatkuu Kemiran Vuorikemian tehtaat Porissa ovat taas ajankohtaisen keskustelun aiheena, sillä voimassa oleva jätevesilupa menee umpeen vuoden lopussa. Täydellinen talteenotto ei ole vielä toiminnassa yhdessäkään eurooppalaisessa tehtaassa; osittainen on Biossido di Titanian tehtaalla Italiassa, Thann & Mullhousella Ranskassa sekä Bayerilla Belgiassa ja Länsi-Saksassa. lshiharaja Sakai-yhtiöt ovat kehittäneet menetelmän, jolla jätteen rikkihappo neutraloidaan ammoniakin avulla ammoniumsulfaatiksi, joka myydään sitten lannoiteteollisuudelle. Uudesta luvasta ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen mm. Selvimmin silakassa näkyy kuitenkin jätteiden karkottava vaikutus: silakan syksyiset troolisaaliit ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana romahtaneet murto-osaan aikaisemmasta ja silmättömiä silakoita saadaan edelleen. USA:n kolmesta titaanidioksiditehtaasta enää yksi laskee jätteensä vesiin Gulf & Western saastuttaa Delaware-jokea 320 000 rikkihappotonnilla vuodessa. Tämän Suomen suurimmaksi ongelmajätteiden kaatopaikaksi sanotun saastevuoren vaikutuksetkaan eivät ole olleet aivan mitättömät. Japani edelläkävijänä Muualla maailmassa titaanidioksiditeollisuuden ympäristöhaittoihin on kiinnitetty huomiota jo vuosikaudet. Vuonna 1973 ajautui Kaijakarin rantaan 60-70 tonnia tuhoutunutta silakan mätiä, ja tämänkesäisissä tutkimuksissa on silakan mädistä Porin alueella todettu paikoin jopa 99 prosenttia kuolleeksi. Kun titaanidioksidi tuli maaliteollisuuteen 1960-luvulla, sitä tervehdittiin aluksi suurella riemulla: pystyttiinhän nyt korvaamaan aikaisemmat lyijypohjaiset valkaisuaineet täysin myrkyttömällä yhdisteellä. National Lead lndustries, joka oli pitkään laskenut New Yorkin lahteen peräti 2 miljoonaa rikkihappotonnia vuosittain, sai pari vuotta sitten EP A:lta (USA:n ympäristöministeriötä vastaava elin) määräyksen pidentää jäteputkensa silloisesta 26 kilometristä lähes 200 kilometriin avomerelle. Jo päivittäisestä rautamäärästä saisi kilometreittäin rautatiekiskoa. American Cyanamid ja Glidden Pigments neutraloivat rikkihapponsa kipsiksi; rauta ja muut raskasmetallit otetaan erikseen talteen kuten Japanissakin. Suomen suurin ongelmajätteiden kaatopaikka Vuonna 1983 Selkämeri vastaanotti (Kemiran antamien tietojen mukaan) 115 000 tonnia rikkihappoa, 66 000 tonnia rautasulfaattia ja 12 muuta raskasmetallia tuhansia tonneja. Muiden raskasmetallien päästöille lupa ei velvoita tekemään mitään; kromipäästöjen jopa sallitaan kasvaa raaka-ainemuutoksen takia 2-3 -kertaisiksi. lyijyä, elohopeaa, antimonia ... Tällä kertaa kärsijöinä eivät olleet enää sormiaan nuoleskelevat lapset ja päänsärkyiset maalarit, vaan puolustuspuheisiin kykenemätön luonto. Normit Euroopassa tiukentumassa Euroopassa on tilanne synkempi kuin valtamerten takana. Kaiken kaikkiaan titaanidioksidia tuotetaan Euroopassa 15 maassa, joista virtaa vuosittain yhteensä 5,6 miljoonaa tonnia rikkihappoa AtsuoMEN LUONTO 6/ 84 43. Tämän ansiosta Japani on ollut myös puhdistusteknologian kehittelijöiden kärjessä. vsk.. Jäteputken suulta levittäytyy vähintään 18 neliökilometrin laajuinen, rautasulfaatin ja titaanidioksidiliejun täysin kuoliaaksi tukahduttama alue. Näistä yhdeksän kuuluu jätehuoltolaissa määriteltyihin ongelmajätteisiin joukossa on mm. Uusi lupa vuosille 1985-89 putkahti Länsi-Suomen vesioikeudesta toukokuun lopulla kaikessa hiljaisuudessa ja odotettuakin löysemmin ehdoin. Suomen ammattikalastajaliitto ja monet yksittäiset kalastajat, Porin kaupunki sekä kamppailussa aktiivista roolia vetänyt Porin seudun ympäristöseura. Mätikuolemat eivät myöskään ole harvinaisia. Kalastajille ovat tuttuja verkoista ja sumpuista löytyvät pehmeät, pahanhajuiset, kuin valmiiksi keitetyt kalat -rikkihappovirtaus on kulkenut ohi. Nykyään 60 prosenttia Japanin titaanidioksiditeollisuuden jätteistä käsitellään tällä tavoin
Osaltaan Greenpeacen sinnikkään toiminnan tuloksena Länsi-Saksan ja Hollannin hallitukset kielsivät hiljattain kaiken titaanidioksidijätteen dumppauksen mereen vuodesta 1989 alkaen, ja Belgia on ilmeisesti seuraamassa esimerkkiä. Porin seudun ympäristöseura, puheenjohtaja Pertti Kalinainen puh. tukea puhdistuskuluilleen (Suomessahan Kemira on ollut haluton edes keskustelemaan tästä mahdollisuudesta). 33. 3,4 miljardia vuonna 1983, ja valtion subventointimahdollisuuksiin.) Toisaalta Vuorikemian suojelujohtaja Unto Anttila totesi Ilta-Sanomille 12. lantiin, Pohjanmereen, Välimereen ja Suomesta Selkämereen. Italiassa Biossido di Titania saa valtion SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Satakunnan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Pentti Forsten, puhelin 939-37 133. Leiriläiset jakoivat tietoa titaanidioksidiongelmasta ja pysäyttivät mm. 939-15 001 Sateenkaari-ryhmään saa yhteyden osoitteella PL 19, 00501 Helsinki. Myös uusilta EC-normeilta titaanidioksiditeollisuudelle odotetaan huomattaviakin tiukennuksia. vsk. 45 miljoonaa vertaa Kemiran liikevaihtoon, esim. Silmänsäkin silakka saattaa tässä sopassa menettää. Vanha Kemiran ylläpitämä legenda, jonka mukaan tarvittavat suojeluinvestoinnit tulisivat niin kalliiksi, että koko Vuorikemian yksikkö pitäisi lakkauttaa, elää yhä. (Ja ympäristönsuojeluhan ei sitä tuota, ainakaan niin kauan kuin valtion aluetta olevaa henkeään haukkovaa merta ja valtion kansalaisia kalastajia ei lasketa osaksi valtiota.) Tuleva syksy muodostunee tulikokeeksi kamppailussa. Päinvastoin kuin Kemira, kaikki muut eurooppalaiset tehtaat ovat yksityisten yritysten omistamia seikka, jonka ainakin periaatteessa pitäisi tehdä jätteiden puhdistuksesta huolehtimisen Suomelle muita helpommaksi. Myös Kemiran johtoa on tavattu muutamia kertoja; kommentit ovat olleet varsin ristiriitaisia. Kemiran varapääjohtaja Kauko Salminen taas ilmoitti Sateenkaaren lähetystölle, että kysymys on vain periaatteesta "valtionyhtiön toimintaperiaatteena on tuottaa voittoa valtiolle". Se, saadaanko KHO:ssa makaavaa lupaa todella tiukennettua, riippuu siitä, kuinka aktiivisesti suomalainen ympäristöväki on valmista nousemaan vastarintaan. (Täydelliseen talteenottoon yltävän puhdistuslaitoksen hankintakulut olisivat 200-400 miljoonaa ja todennäköisesti tarvittavan tuotantoprosessin muutoksen 400-600 miljoonaa sekä vuosittaiset käyttökulut n. Silakka on joutunut muuttamaan elintapojaan Vuorikemian jätevesien vaikutuksesta: silakkaparvet eivät laskeudu epämieluisaksi muuttuneen pohjan läheisyyteen vaan ne jäävät hajalleen väliveteen, josta kalastajien troolien on niitä vaikea tavoittaa. 7., että mikäli kansalaismielipide sitä vaatii, tietenkin rahat ovat löydettävissä ... Kuitenkin tulevaisuudennäkymät Euroopassakin ovat hiukan valoisammat. Sateenkaari-ryhmä järjesti kesällä viikon mittaisen leirin Vuorikemian lähistöllä. Valtionyhtiökään ei ole voittamaton, mutta tiedotukseen ja painostukseen on satsattava todella paljon. tuhoisaa rikkihappoa lastinaan kuljettavia rekkoja. Kemira: ''Kysymys on periaatteesta" Sateenkaari epävirallinen luonnonsuojeluryhmä, joka on ottanut Selkämeren "kummilapsekseen" on aloittanut tiedotusja painostuskampanjan yhdessä kalastajien ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa
Jätteiden uudelleenkäytöstä Trienekens kiinnostui nimenomaan siksi, että sen uskottiin olevan taloudellisesti kannattavaa. Jätelaitos työllistää 18 ihmistä. laaja 86 hehtaarin alue, joka sijaitsee vain kuuden kilometrin päässä keskustasta. Kun lisäksi länsisaksalaisten elintaso on maailman korkeimpia, jätteitä 34 taa kunnat hoitamaan jätehuollon. Hyötykäyttökokeilu aloitettiin vuonna 1981 , ja se jatkuu nyt menestyksekkäänä neljättä vuotta. On arvioitu, että jos länsisaksalaisten yhden vuoden aikana tuottamat jätteet koottaisiin yhteen kekoon, kasa kurkottaisi yhtä korkealle kuin Länsi-Saksan korkein vuorenhuippu Zugspitze, joka yltää 3 000 metrin korkeudelle. vsk .. Nykyisin vielä 70 prosenttia Jätteet tuodaan laitokselle tavalliseen tapaan jäteautoilla. Kaupunki ja yksityinen jätehuoltoyhtiö Trienekens tekivät vuonna 1975 sopimuksen, että yhtiö hoitaa kaupungin jätehuollon. Neussin kaupungissa ja parissa lähitaajamassa, joiden jätteet myös käsitellään laitoksessa, on yhteensä 213 000 asukasta. Kaatopaikalle vietävät jätteet peitetään laitoksen tuottamalla kompostilla, ja siitä tulee lopulta kymmeminen jätteiden hyötykäytön lisääminen jätteiden hävittäminen ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomasti Jätteiden tuotannon vähentämistä vaikeuttaa se, että Länsi-Saksa on mukana LänsiEuroopan vapaakaupassa, ja täten esimerkiksi pakkausteollisuudelle on hyvin vaikea asettaa rajoituksia. Yhtiöllä on käytössään syntyy todella paljon: 500 miljoonaa tonnia vuodessa. Yksityinen yritys erottelee kaupunkilaisten jätteistä kaiken käyttökelpoisen ja myy jäteraaka-aineen teollisuudelle. Jätehuoltolaki velvoitJätteiden hyötykäyttö myötätuulessa Saksan liittotasavallassa Saksan liittotasavallassa asuu 65 miljoonaa ihmistä Suomea noin neljännestä pienemmällä alueella. Kunnat voivat kuitenkin halutessaan antaa tehtävän jollekin yksityiselle yhtiölle. Uskomme, että tämä on tulevaisuuden tapa hoitaa jätteet, kokeiluun tyytyväiset yhtiön ja kunnan edustajat toteavat. Kaupunki tarkkailee, että yhtiö hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti, ja ylemmät tahot puolestaan tarkkailevat meitä, kertoo Neussin kaupungin jäteasioista vastaava viranomainen Edgar Wilden. Alueella on myös kaatonen metrin korkuinen jätemäki. Jätteet hyötykäyttöön liikeperiaatteella Yhtiö toimii puhtaasti liikeperiaatteella. Maan vaikeiden jäteongelmien vähentämiseksi Liittotasavallan hallitus hyväksyi vuonna 1975 jätehuolto-ohjelman, jonka päämäärinä ovat: jätteiden synnyn vähentäTrienekensin jätteenkäsittelylaitoksessa lajitellaan yli 200 000 asukkaan jätteet. Jätteet tuodaan kotitalouksista laitokselle tavalliseen tapaan jäteautoi/la. Tehokkaan hyötykäytön takia kuitenkin vain kymmenesosa jätteistä päätyy kaatopaikalle. Laitoksessa kaikki käyttökelpoinen jäte lasi, paperi ja pahvi, muovi, metallit lajitellaan, esikäsitellään ja myydään saksalaisten jätteistä viedään kaatopaikoille, 28 prosenttia poltetaan jätteenpolttolaitoksissa Uoita on vajaat 50) ja pari prosenttia kompostoidaan. Sen jälkeen alue kunnostetaan ulkoilupuistoksi. Pakkausteollisuus päinvastoin pyrkii laajentamaan markkinoitaan . Ongelmajätelaitoksia on noin 100. Vain kymmenesosa jätteistä päätyy kaatopaikalle. Jorma Laurila Kannustava kokeilu Länsi-Saksassa: Kaupungin jätteistä vain kyntIDenesosa kaatopaikalle Neussin kaupungissa Dtisseldorfin lähellä Saksan liittotasavallassa on meneillään mielenkiintoinen jätteiden hyötykäyttökokeilu. paikka, jonne kasataan ne Jätteet erotellaan jätteet, joita ei voida käytmekaanisesti tää hyväksi. 1970-luvun alussa kaatopaikkoja oli vielä yli 40 000. Laitoksen perustaminen maksoi 13 miljoonaa saksanmarkkaa, mutta liittovaltio tuki sitä viidellä miljoonalla, koska laitos on ensimmäinen laatuaan. Vaikka Länsi-Saksa on SuoSUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Kaatopaikkoja on kaikkiaan 4 400, mutta tavoitteena on supistaa määrä noin 400 tarkasti valvottuun ja hyvin hoidettuun keskuskaatopaikkaan
Suunnitelmissa on, että vuoteen 1990 mennessä toiminnassa olisi 20-30 suurta kompostointilaitosta, jolloin noin kolmasosa orgaanisista talousjätteistä kompostoitaisiin. Kymmenessä vuodessa lasijätteen talteenotto on moninkertaistunut. Tätä korostaa myös Länsi-Saksan teollisuuden keskusliitto BDI. Jorma Laurila 35. mea edellä jätteiden hyötykäytössä, ollaan sielläkin vielä alkutaipaleella. Jätteet voitaisiin myös polttaa, mutta tällöin raaka-aineet menisivät hukkaan. Jätteenpolttoon liittyy lisäksi huomattavia ympäristöongelmia, silloin kun lajittelematonta jätettä poltetaan, kuten esimerkiksi tapaus Kyläsaari Helsingissä osoittaa. Asukkaat voivat tuoda laitoksen jätesäiliöihin maksuttomasti mitkä tahansa jätteet. Valvomattoman jätehuollon seurauksista varoittivat useat myrkkyskandaalit 1970-luvulla. Ympäristönsuojelupaperi, joka valmistetaan sataprosenttisesti jätepaperista, kasvattaa jatkuvasti osuuttaan markkinoilla. Vanhoista autonrenkaista, joita kertyy yli 300 000 vuodessa, 70 prosenttia käytetään uusien renkaiden valmistamiseen. Kertakäyttöisistä lasi purkeista ja pulloista kerätään teollisuuden raaka-aineeksi 18 prosenttia. Näin ei ole kuitenkaan pakko tehdä, koska jätteet kerätään normaalisti, mutta kaikki ylimääräinen otetaan vastaan. Uudelleenkäytön pontimena on halu säästää raaka-aineita ja energiaa. Ongelmajätteet käsitellään muualla. Ne vain kootaan laitokselle. Laitoksessa kaikki käyttökelpoinen jäte lasi, paperi ja pahvi, muovi, metallit erotellaan toisistaan puhaltimilla, sähkömagneeteilla ja kuljettimilla. Yhtiölle on edullista viedä kaatopaikalle mahdollisimman vähän jätettä. teollisuudelle raaka-ameeks1. Liittotasavallassa kaikki autonromut, joita syntyy vuodessa noin kaksi miljoonaa, käytetään metalliteollisuuden raaka-aineena. Lisäksi uusille kaatopaikoille on tiheään asutussa maassa hyvin vaikea löytää maa-alueita. valtionhallinnossa. Pienempiä laitoksia on useita muualla maassa, mutta uusia, Trienekensin kokoisia laitoksia on suunnitteilla. Olemme huomanneet, että kotitalousjätteissä on vaarallisia jätteitä kuten paristoja ja maaleja, ja siksi olemme pyytäneet asukkaita tuomaan ne laitoksellemme erityisvarastopaikkoihin, yhtiön edustajat kertovat. Jätteiden hyötykäyttö pakolliseksi. Esikäsitellyt jätteet myydään teollisuudelle raaka-aineeksi. Sähkömagneetti erottelee kaikki jätteet, joissa on vähintään 15 prosenttia metallia. Jätepaperista ja pahvista otetaan talteen 33 prosenttia, ja uuden paperin tuotannossa käytetään 42 prosenttia jätepaperia. Orgaanisista asumajätteistä kompostoidaan vasta parisen prosenttia toki sekin on enemmän kuin Suomessa. Moottoriajoneuvojen jäteöljystä kerätään uudelleenkäyttöön 90 prosenttia. Myös kunnan kannalta tämä on tärkeää, koska nyt kaatopaikkaa voidaan käyttää 16 vuotta kauemmin kuin, jos kaikki jätteet vietäisiin sinne, Wilden toteaa. J ätehuoltolakiin on lisäksi tekeillä muutos, joka jos muutos hyväksytään tekisi jätteiden hyötykäytön pakolliseksi kaikissa kunnissa. Lisäksi yritys kerää yhdeksän kertaa vuodessa isot ja erikoiset jätteet asukkailta. Kierrätyspaperia käytetään jo mm. Laitos ei siis ole jätteen uudelleenkäyttölaitos, vaan jätteiden lajittelulaitos. vsk. Sekä kunta että yhtiö tuntuvat tyytyväiseltä kokeiluun. SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. Eri puolilla Länsi-Saksaa on yli 15 000 lasinkeräyssäiliötä, jotka ottavat vuosittain talteen 500 000 tonnia lasia. Jätteet erotellaan toisistaan puhaltimilla, sähkömagneeteilla ja kuljettimilla. Kaikkiaan kotitalouksista heitetään roskiin lasia kolme miljoonaa tonnia vuodessa, joten parantamisen varaa on saksalaisillakin. Myös pohjavesien suojelu pakottaa järkevämpään jätehuoltoon. Neussin kaupungin kokeilu on toistaiseksi laajuudessaan ainut Länsi-Saksassa. Tämän lisäksi kaatopaikka on myös hyvin hygieeninen, eivätkä pohjavedetkään saastu, koska kaatopaikka on viemäröity
HARRASTAJIEN POLUILTA Syyslinnut lähtevät salaa Lintujen syysmµutto jää aina vähemmälle huomiolle kuin lintujen tulo maahamme, vaikka lintuja on vähintään kaksi kertaa enemmän kuin keviiällä. se, että laji katsottiin jo vuonna 1975 vaaravyöhykkeessä olevaksi lajiksi SUOMEN LUONTO 6/ 84 43. Petolinnut saattavat suhahtaa ohi muutaman kymmenen metrin päästä. Monelta aamu-unis~lta \."____ _,_ I: \'I 1, 14 / e,A f j_A6A1 , ~) µ ¼-rf ÄÄ!-IA ,, ?Ä Lähtö on lähellä! muuton upeimmat hetket jäävät kokematta, sillä linnut ovat vilkkaimpia aamun varhaisina tunteina. Perusteina olivat mm. Laskennalla selvitetään vuosittain, muuttuuko kurkien poikastuotto. 36 kaartelevat petolinnut ja pensaikoissa vilistävät varpuslinnut. On vaikea ymmärtää miksi. Kurki on pitkäikäinen lintu ja tästä syystä poikasten nopea väheneminen voi tietää huonoa kurjelle. Mustalintu on nykyisin laulujoutsenta harvinaisempi pesimälintu. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kiljuhanhi ei pesisi Inarin Lapissa tai Enontekiöllä. Antti Karlin, Kajavakuja 6 as 21, 23520 Uusikaupunki. Syksyn kuulaisiin pa1vun kuuluvat komeat kurkiaurat, Järripeippoja, peippo ja varpushaukka. Muutontarkkailupäivä on elämys! Kurki oli viime vuonna tutkimuksen kohteena Suomessa ja tutkimus jatkuu edelleen, nyt koko Eurooppaa käsittävänä. Kiljuhanhi sen sijaan lienee jo kadonnut Suomen pesimälinnustosta. Mutta vielä meillä on kurkia! Kurkihavainnot os. Siellä voi seurata syksyn väriloistoa ja lintujen muuttoa. Lintuja on kuitenkin hyvin vähän. Kyyhkyjä valuu pitkin päivää ja keskipäivän tunteina on kurkien ja hanhien vuoro. Näihin aikoihin kannattaa pakata reppuun lämmintä vaatetta, evästä ja kuumaa juotavaa ja lähteä seudun korkeimmalle kalliolle. Sotien jälkeen ei näiden kuntien alueilta ole tiedossa kuin muutama pesintä, viimeisin vuodelta 1977. Silti sitä saa tänäkin vuonna metsästää. Keväällä Lintutieteellisten yhdistysten liitto teki aloitteen mustalinnun rauhoittamiseksi . Syyskuun loppupuolella varpuslinnuista ovat liikkeellä erityisesti peipot, niittykirviset ja rautiaiset. Tällaiseen käsitykseen tulin haastatellessani Inarin ja Utsjoen asukkaita kesällä viikon ajan. Syksyllä kurkia kannattaa katsoa tarkemmin: Erityisen arvokkaita ovat ne tiedot, Joissa ilmoitetaan parvista nuoret ja vanhat linnut erikseen. Nyt on käynnistetty kiljuhanhien suojeluprojekti, jonka tarkoituksena on pelastaa Pohjoismaiden kiljuhanhet. vsk.
Esitelmistä selviää monenlaisia sisävesilinnustoon liittyviä asioita, joten ottakaapa suunnaksi Kuopio. Paklrns, ja lumimittarien naaraat kipuavat syysöinä ylöspäin puunrunkoa, jolta koiraat ne löytävät. Puolilahot pöntöt tulee poistaa, jotta ensi kesän linnunpoikaset eivät sortaisi lahoa lattiaa ja joutuisi kissojen j~ muiden eläinten ruoaksi. Vähemmän värikkäitä ja mies luiten hämärissä lentäviä perhosia on vielä paljonkin, monet lajit vasta aikuistuvat syksyllä. Tupsutoukki!kehrääjän värikkäitä, neljästä keltaisesta tai kellanruskeasta selkätupsusta tunnistettavia toukkia löytää usein keskikesällä kaikenlaisista puista ja pensaista. Myös uusia ripustetaan syksyllä, koska esimerkiksi monet pöllöt valitsevat jo syksyllä tulevan pesäpönttönsä. .. -,,..,,, \ / / -~ -~-.' ·, .. vsk. Kiertelyn keskipisteenä on lentokyvytön ja tuskin muutenkaan liikkumaan pystyvä naaras, reilun sentin mittainen, harmaakarvainen, mitättömillä siiven tyngillä varustettu hyönteinen. ,,.,..-, / / I / / ""' ' dl :, •" .,. Ehkä ylimmät metsästysviranomaiset katsovat, että mustalintua ei voida rauhoittaa, koska tällöin joku metsästäjä voisi joutua syytteeseen sen vuoksi, että hän ei erota mustalintua pilkkasiivestä. ....;.l, ' . Pariteltuaan naaras munii niille sijoilleen munansa, joista kehittyvät toukat ovat puolestaan hyvink{n liikkuvia eläjiä. Samanlaisia siivettömiä naaraita on muutamissa syksyllä Ientjivissä mittarilajeissa. ,,•,:c"""'·~r.--.... . ,, -~ .. 0·. Syksy on pönttöjen kunnostuksen ja siivouksen aikaa. Ruskeasiipiset aikuiset tupsutoukka.kehrääjät lentää harhailev11t syyskirpeissä metsissä, ja toisinaan voi nähdä usean koiraan kokoontuneen lepattamaan matalan pensaan tai varvun ympärille. Talvella pöntöt antavat suojaa monille linnuille ja muillekin eläimille. Ensimmäinen yksilö tavattiin Vehkalahdelta 1960, ja laji on levinnyt kaakosta päin niin vauhdikkaasti, että se on tätä nykyä Eteläja Keski-Suomen metsissä aivan yleinen maamme lounaisinta kolkkaa lukuunottamatta. Pöntöistä pitää poistaa kaikki irtonainen aines. Ainut toukka putkaptaa sitten maailmaan täysikasvuisena ja koteloituu w elkein samantien. Syysperhosista erikoislaatuisimpia ovat lajit, joiden sukupuolet ovat täysin erinäköisiä: koiras jfl naaras poikkeavat toisistaan kuin toukka ja aikuinen. Kokouksen järjestävät Suomen Lintutieteellinen yhdistys ja Pohjois-Savon Lintumiehet. Seppo Parkkinen KÄRPÄNEN Piirrokset Seppo Leinonen 37. Leppeällä tuulella ulkosalle asetettu naaras ryhtyy erittämääq houkutinaineita. Bäin vastoin kuin usein luullaan, hirvikärpänen ei muni löytämänsä kulkuneuvon karvoitukseen, vaan jälkeläinen kehittyy naaraan sisällä. Loppusyksyll~ lentelevät hallamittaritkif\ ovat kaikki koiraita; lentokyvyttömät naaraat pysyvät tukevasti maassa tai 1rnussa. '_/// ' t: ... Tuulen alla lepattelevat koir~at keksivät tuoksun, kaukaakin, ja hajujälkeä vastatuulee~ seuraamalla löytävät naaraan olinpaikan. maakotkan tavoin ja se, että lintuatlaksen mukaan pesivä kanta on enää alle 250 paria. Hirvikär.pänen on varsin uusi vitsaus ·inetsissämme, kuten sienestäjät ja metsämiehet hyvin tietävät. Antti Karlin SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . , __,__.r:. Siipensä nuo V!likeasti nujerrettavat kiusankappaleet pudottaw t iskiessään kiinni uuteen @Iävään ympäristöönsä. Lokakuun 20. Kiusalliseinpia siivettömiä ovat hirven kyytiläisiksi t;ti ihmisen päänahkaan asettuneet liukkaan litteät hirvjkärpäsnaaraat. -~ c-. Paikalle voi nopeassa tahdissa saapua lukuisia koiraita, jotka jäävät kiertelemään ympäriinsä pyrkiessään selvittämään naaraan tarkempaa sijaintia. ~ , .-·'1 • · • I ~ , -.....: Syksyn siivettömät Jo syyskuussa hyönteiselo tuntuu laantuvan , Todellisuudessa hyönteiset ovat vetäytyneet nä: kymättömiin; joukon näkyvimmät päiväperhosaikuiset ov,at nimittäin kadonneet maisemista muutamaa aikuistalvehtija~ lukuunottamatta. -~ ?.l'J ; .__,_~ .., 1:// J ~ ." .,n . päivänä Kuopiossa järjestetään "Sisävesien linnusto" -kokous, joka on kaikille avoin. ' 1.,,. Toukan voi ottaa kasvatettavaksi moniruokaisena, saman kesän aikana aikuistuvana toukkana se on jlelppo kasvatettava ja jos ~ydänkesällä koteloituvasta toukasta alkusyksystä kuoriutu~ naaras, on hauska jäädä todistamaan sen suunnatonta vetovoimaa
lisä kuvista, suurennoksista, diasta kehitetyistä paperi kopioista Nyt jos koskaan Sinun kannattaa toimia ja tilata ne lisäkuvat, suurennokset ja dioista paperikopiot, joita olet jo pitkään aikonut ja joita niin mummot, serkut kuin ystävätkin odottavat. Lisätietoja myymälöistämme ja postipalvelusta paluupostissa.. Tarjoukset voimassa 12.10.1984 saakka
Valokuvaajan sukellus lapsuuteensa Ismo Kajander: Portsa, WSOY 1983 Portsa on puutaloalue Turussa. Ulla Lehtosen opaskirja luonnonmukaisesta asumisesta rohkaisee vastuuntuntoisempaan elämiseen. Tieto .lisää turvallisuutta Erkki Häsänen toteaa ympäristömyrkyistä kirjoittaessaan, että lisääntyvä tieto, vaikka se aluksi aiheuttaisikin levottomuutta, vaikuttaa kuitenkin turvallisuutta lisäävästi. Hyvin hallittu toimitustyö näkyy myös eri lukujen yhtenäisessä rakenteessa. Nimi on väännös Port Arthurista, joka on alueen oikea nimi. Lait ovatkin helposti saatavissa, mutta niiden perustelut ja selitykset piilevät arkistoissa ja lainoppineiden ammattikirjallisuudessa, mistä niitä maallikko ei hevin tavoita. Ympäristön muuttumisen nopeus ja luonnonsuojelun laajentuminen ympäristönsuojeluksi näkyy myös alan kirjallisuudessa. Rolf Palmgren esittää kaksiosaisessa kirjassaan "Luonnonsuojelu ja kulttuuri" (1922) nykyaikaisen luonnonsuojelun siihenastisen historian sekä suomalaisen luonnonsuojeluaatteen kehityksen ja aikaansaannokset. 1970-luvun jälkipuoliskolla Kajander palasi kameran kanssa etsimään lapsuuden Portsaa tutkimusretkestä on kirjassa tarjolla puolentoistasataa mustavalkokuvaa. Kirja on kertomus juurista. Kirjassa kuvataan selkeästi ympäristölainsäädäntömme periaatteet, lainsäätäjän ajattelutapa, sekä opetetaan suhtautumaan lakeihin oman aikakautensa arvostusten tuotteina, jotka vanhenevat arvojen muuttuessa. Myös virallisempia kartoituksia ympäristömme tilasta tehtiin. Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien tiedostaminen huipentui luonnonsuojeluvuonna 1970. Lukujen sisältö etenee johdonmukaisesti: ongelman syyt ja laajuus tai merkitys, sen tutkiminen ja tulevaisuudennäkymät, ratkaisumahdollisu4det ja toimintamallit tulevaisuutta varten esitetään. Täytyy vain toivoa, ettei tämä kirja jää vain oman aikansa ympäristöongelmien kuvaajaksi vaan sen esittämät toimenpide-ehdotukset johtavat myös toimintaan ympäristömme parantamiseksi. Ympäristönsuojelun käsikirja Ympäristönsuojelu ·oli tullut jäädäkseen. Söyringin lailla korostavat Rauno Ruuhijärvi ja· Matti Leinonen ympäristökasvatuksen tärkeyttä. Jorma Laurila Ympäristönsuojelun tietopaketti Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen (toim.): Ympäristönsuojelu 1. Korkean elintason asukas kuluttaa maapallon luonnonvaroja noin viisikymmentä kertaa niin paljon kuin kehitysmaan nälkiintynyt. Kirjayhtymä 1983. 354 s. Helpotusta sen sijaan voi tulla moneenkin pulmaan. Pertti Sevola Ekoasumistakaupungissa ja maalla Ulla Lehtonen: Ullan mullat. Täysin kotimaisena työnä se käsittelee nimenomaan Suomen ympäristösuojelun nykytilaa. Rachel Carsonin "Äänetön kevät" ilmestyi suomeksi vuonna 1963 ja toimi ympäristönsuojelun herättäjänä myös meillä. Valtion tieteelliset toimikunnat ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA julkaisivat raportin "Ympäristön pilaantuminen ja sen ehkäiseminen" (1970). Nämä karikot on kirjassa väistetty, vaikka välillä ei karikko kaukana veneen pohjasta ole ollutkaan. Kirja todistaa myös sen hämmästyttävän asian, että Turussakin · on vielä jotain vanhaa repimättä tai ainakin oli vielä silloin kun kirjaa kuvattiin. Lehtoset eivät kuulu maalleyetäytyjiin, he asuvat vuoroin kaupungissa, vuoroin maalla. Samaan aikaan osuu Ympäristönsuojelu 1-2 ilmestyminen. Ensimmäiset suomalaiset ympäristönsuojelun käsikirjat Antti Haapasen, Peitsa Mikolan ja Rauno Tenovuon "Luonto ja luonnonsuojelu" (1971 ja 1977) sekä Reijo Taron ja Urpo Häyrisen toimittama "Luonnonsuojelu" (1971) laajensivat nimistään huolimatta tarkastelunsa myös ympäristönsuojelun kysymyksiin. Portsa kertoo viehättävästi siitä, miten tärkeä virikkeinen ja inhimillinen ympäristö on ihmiselle, etenkin lapselle. Ammatti-ja hallintokielen välttäminen on tämänkaltaisessa teoksessa tarpeellista sekä yhtenäisyyden että ymmärrettävyyden vuoksi. 1972) ilmestymistä. Kirjan toimittajat Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen tarkoittavat ympäristönsuojelulla sekä luonnon että ihmisen lähiympäristön suojelua ja hoitoa ihmisen itsensä kannalta ja luonnon eliöiden ja niiden muodostamien yhteisöjen suojelemista niiden omien arvojen vuoksi. Samantyyppisiä alueita on ollut runsaasti muuallakin Suomessa, mutta valtaosa niistä on purettu pois ."kehityksen" jaloista, kuten esimerkiksi Tampereen Amuri. Vaikka kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ovat kaavaasioissa moneen muuhun ympäristöpäätökseen verrattuna hyvät, tuntevat tavalliset asukkaat käytännössä itsensä usein voimattomiksi kaavoittajan edessä. 231 s. Painojälki on erinomaista, ja mustavalkoinen ilmaisu elää kirjan sivuilla. Alueen talot on rakennettu vuosisadan alussa, ja monet niistä on tehty perustamalla työväen omia asuntoosakeyhtiöitä. Toimittajat ovat koonneet yhteen yli neljäkymmentä ympäristönsuojelun eri osa-alueitten asiantuntijaa, ja kirja on jaettu kahteen osaan. Portsassa asuu pääasiassa työväestöä. Ensimmäinen osa käsittelee ympäristön pilaantumista ja hoitoa ja toinen, vuonna 1984 ilmestyvä, klassisen luonnonsuojelun ja uusiutuvien luonnonvarojen hoidon ympäristönsuojelunäkökohtia. Pihistely ei välttämättä ole kurjaa vaan peräti uudenlaista elintasoa. Maapallomme rajallisuus oli tullut selväksi jo ennen Rooman klubin "Kasvun rajat" (suom. Ympäristötutkimuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä tiedon lisäämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Myös hallinnon oli tähän sopeuduttava ja runsaan kymmenen vuoden keskustelun jälkeen, paljolti vapaaehtoisen ympäristönsuojeluliikkeen painostuksen tuloksena, syntyi ympäristöministeriö. Mistä taas tämä kaukaa haettu nimitys tulee selviää kyllä kirjasta. Ensimmäisen osan suunnitteluja toimitustyön on tehnyt Rauno Ruuhijärvi. Siinä on kuitenkin puututtu myös maisemansuojeluun sekä luonnonsuojelun ja talousja kulttuurielämän suhteisiin. Niilo SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Ympäristön pilaantuminen ja hoito. Vakavia yrityksiä tehtiin myös eräiden kotoisten ympäristöongelmien perusteellisemmaksi kartoittamiseksi, Yrjö Haila, Timo Ryynänen ja Matti Saraste kuvasivat puunjalostusteollisuutta vesistöjemme pilaajana kirjassaan "Ei vettä rantaa rakkaampaa" (1971). WSOY 1984. Hakemiston avulla tiedot ovat nopeasti löydettävissä ja niitä voi syventää kirjassa esitetyn keskeisen eri alojen kirjallisuuden avulla. vsk. Tiedon tuskaa ei pidäkään pelätä tähän teokseen tarttuessaan. Kirja riisuu kaavoituksen yltä mystiikan kaavun, ja opettaa missä vaiheessa ja miten kaavoitukseen voi vaikuttaa. Ruma seikka, joka panee miettimään elämisen oikeutusta uudelleen. Joskin kaupunkiasumisen puitteet 39. Ympäristönsuojelun parissa harrastuksekseen tai työkseen toimivalle "Ympäristönsuojelu l" on hyödyllinen käsikirja ajan tasalla olevine tietoineen. Ympäristöaktiivi joutuu välttämättä tekemisiin ympäristölakien ja ympäristönsuojelun ammatti terminologian kanssa. Suomeksikin ilmestyi lukuisia ympäristöongelmia maailmanlaajuisesti kuvaavia kirjoja, sattumanvaraisesti mainiten esimerkiksi Jean Dorstin ' 'Ennen kuin luonto kuolee" (1970), sekä useita aihetta käsitteleviä sekä kotiettä ulkomaisia pamfletteja tyyliin "vielä voimme pelastua", "hätkähdyttävä tulevaisuus", "huomenna on liian myöhäistä" ja "varokaa ihmistä". Ympäristöliikkeellä on tärkeä tehtävä arvostusten muuttajana ja muutosten osoittajana. Kajanderin kirja ei ole dokumentti, vaan valokuvaajan hyvinkin subjektiivinen sukellus tekijän omaan lapsuudenmaisemaan. Myös hinta on suomalaiseksi valokuvakirjaksi halpa (60 mk). KIRJOJA Söyringin "Luonnonsuojelun käsikirja" (1954) keskittyy edelleen perinteisen luonnonsuojelun kysymyksiin. He eivät rajoita sitä tiettyihin henkilöryhmiin tai ikäluokkiin vaan laajentavat ympäristövalistuksen koskemaan kaikkia: nuorisolle kasvatusta, opiskelijoille koulutusta ja kaikelle kansalle valistusta
Asumista käsittelevä luku on kirjan viimeistelemättömin, mutta sitä tavaamalla selviää, että kaupunkilainenkin voi kierrättää jätteensä ja kuluttaa säästellen energiaa. Metsät, kansallisomaisuutemme, tuhotaan maan tasalle silmiemme edessä, emmekä pysty vaikuttamaan asiaan. Kustantaja on laskenut Ullan mullat käsistään keskeneräisenä, ranskalaisia viivoja sisältävänä raakileena. vsk.. Ihmiset kaipaavat guruja. Ilman kunnon metsiä ekokunta on kuin järvi ilman vettä. ~Fkaukas 40 SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . Asutpa Tokiossa, Turussa tai Tukholmassa luonto sanelee elämäsi ehdot loppujen lopuksi. Ei pitäisi, mutta silti metsät ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen. Suomussalmen suuressa kunnassa on enää yksi nykyaikaisen metsätalouden kynsistä säästynyt yhtenäinen metsäalue, Martinselkoinen. Ulla Lehtonen varmaan tarkoitti kirjansa ihmisille, jotka haluavat aloittaa oman elämäntapansa muutoksella. Kirja ei pohdi, miten elinkeinot ja asumisja ravintotottumukset muuttuvat, jos ihminen tajuaa vastuunsa maailmanmenosta. Ullan mullat pöyhii vain Lehtosten omia tontteja. Eikä siitäkään, miten työlästä ja aikaa vievää muutos on. Marjukka Kulmanen KESKUSTELUA Ihmeellistä touhua ekokunnan metsissä Suomussalmea on viime vuosina kaupiteltu koko kansalle ekokuntana; luonnonmukaisen viljelyn ja elämän mekkana, missä ympäristömyrkyt, väkilannat ja muut kemikaalit on tyystin unohdettu . Maa revitään auki, juurakot käännetään ylösalaisin ja tuhansien vuosien kuluessa sammaloituneet ja maahan painuneet kivenjärkäleet revitään uudelleen aurinkoon. ovat suomalaisen unelma: puutarha, talo ja sauna järven rannalla. Eero Vilmi R uh tinansalmi ~ / ""'•-•-jAt.OSTUS ON UUSIUTUVIEN 1 "' , NONVAROJEN KÄYTTÖÄ :/2 Jfl!!ll__...,.,..,.•_ I SE N HYVÄ KS 1 . Idea onkin loistava. Luonto kuitenkin maksaa potut pottuina aikanaan. Peltojen lannoittaminen väkilannoittein tai vihannesten suojaaminen tuholaisilta kasvinsuojelukemikaalein on taatusti luonnollisempaa kuin tämä touhu. Täällä viljellään luonnonmukaisesti aarin, parin maalänttejä monisatahehtaaristen, autioiden hakkuuraiskioiden keskellä. On lohdullista tietää, että jossakin elää Lehtosten kaltaisia kiireettömiä ihmisiä, jotka tekevät sen, mistä itse vain haaveilee. . Hermostunut rauhoittuu työskennellessään kasvien parissa, epäsointuinen löytää luonnosta tasapainon ja synkkyyteen taipuvainen ilostuu auringon paisteessa ja yrttien tuoksussa." Kaikki eivät omista maata, mutta kullekin meistä kuuluu vastuu noin neljästä hehtaarista maapallon maapinta-alaa. On ollut kiire, sillä elämisen ohjeet myyvät juuri nyt. Rahasta se ei myöskään mainitse. Ilmeisesti kuitenkin meidän kuntalaisten touhuilu perunapeltojen, kompostikasojen ja muiden ekohommien parissa on kääntänyt huomion sivuun ympäristöstämme, metsistä, joiden keskellä asumme. Ihmisen elinmahdollisuudet ovat, kaikesta tiedosta ja koneista huolimatta, täysin luonnon armoilla. Moni haluaisi hoitaa sitä taiten vaikkei itse haistelisikaan yrttien tuoksua aamusta iltaan. Se ei pohdi, miten nykyinen palkkakäytäntö Of EKOFINN AB HALUAN LISÄTIETOJA: Aullakatu 6 C, 15900 LAHTI 90 Puh (918) 513 171 Ja (918) 834 56 Telex 16(()4 lahti sl ekol1nn Ekotuol ista Muista Ekofinn kliymäl&rat kaisuista Puhdistamoi sta D D D O soite _ _ _ _ __ _ _ __ _ _ _ __ _ _ _ Postinum ero _ _ _ _ _ _ _ __ __ __ _ _ _ Po stitoimipaikka ·' ,, / ja yksityisomistus soveltuvat luonnonmukaisen elämäntavan puitteiksi. Omakotiasujille Ullan mullat antaa hajanaisia vihjeitä, ihan hyviä varmaan. Se, että tällaista tapahtuu ekokunnassa on aika ihmeellistä. Ennen niin jylhät erämaat, elämää pursuavat metsiköt ja hiljaiset puronvarsikoivikot hävitetään tehokkailla, panssaroiduilla tuhoarniskoneilla. ' 'Palanen maata on suurinta mitä ihminen voi omistaa." Ja "puutarhanhoito jos mikä muuttaa ja muokkaa ihmistä. Metsänparannuksen tekopyhän kulissin takana Metsähallitus jauhaa ja jyrsii niitä metsiä, joista Suomussalmi on kautta aikojen ollut ylpeä. Mutta ekokunnassahan ei pitäisi olla näitä huolia. Ullan mullat on ylistyskirja maalle
-kemianopiskelija -Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja 1983 ja puheenjohtaja 1984 -Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen jäsen 1984·"Jätteet hyötykäyttöön" -työryhmän jäsen, Paperiliikkeen aktivisti. SMP on suomalainen lahjomaton uudistaja, jonka riveihin ryhmittyvät edistykselliset kansanvaltaa kunnioittavat suomalaiset. SMP jatkaa , ja voimistaa työtään yhteiskuntarappion, oman edun tavoittelun ja epäkohtien kitkemiseksi. Jokaisen suomalaisen tulee kavahtaa tällaista menneisyyteen takertumista. Pehmeätä yhteiskuntaa ajavien kansanliikkeiden edustajana maan hallituksessa on todellisuudessa vain SMP:läinen • -f vaihtoehto. SMP on maamme edistyksellisten voimien kärkijoukko, joka toimii muurinmurtajana uusille , ajatuksille, jotka kumpuavat tämän päivän kansan tahdosta korjata perusteiltaan hyvää yhteiskuntaamme. -fil.kand., murtovesiekologi -Turun luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen 1983 -Luonto-Liiton pääsihteeri 1984•työskennellyt mm. -f Edessä olevat kunnallisvaalit vaikuttavat voimakkaasti koko yhteiskuntaamme. yliopiston hali intotehtävissä ja tutkijana JARI YLÄNNE, 23 V. Ole sinäkin riveissämme jo syksyn kunnallisvaaleissa tekemässä työtä oman kotikuntasi puolesta. _. -lintumies, maaja metsätalousministeriön suotutkija kesinä 1968-1983 -Luonto-Seuran jäsen 1966-1973 -Luonto-Liiton hallituksen jäsen 1972-1974 -Luonto-Liiton pääsihteeri 19741977 -WWF:n Suomen Rahaston kohdevaliokunta, merikotka-, muuttohaukkaja susityöryhmän jäsen 1975 -Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen 19791980 ja puheenjohtaja 1981-1982 -Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen 1983JUHANI LEHTO, 29 V. -repro-osaston työnjohtaja Vallilasta -Tuusulan ympäristöyhdistys ry:n perustajajäsen, varapuheenjohtaja 1981-1982 ja puheenjohtaja 1982-1984 -Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin varapuheenjohtaja 1982·Suomen luonnonsuojeluliiton hali ituksen varajäsen 1984ja työvaliokunnan jäsen 1984-luonnon harrastaja, luonnonkuvaaja Ilpo Kuronen Juhani Lehto tlELI INICI 201@ Y I OS OIVA puolueista ja liike-elämästä riippumaton ILPO KURONEN, 31 V. SMP:n vetoaa jokaiseen rehelliseen itsenäisesti ajattelevaan suomalaiseen: Nyt on aika sinunkin lähteä , mukaan hyvän isänmaamme tervehdyttämistyöhön. Yhteiskuntamme ja hallituksen vanhoillisimmat voimat piileskelevät erityisesti suurissa puolueissa, jotka vannovat menneisyyden aatteiden nimiin ja joille kaikki uudistuminen on kauhistus,jota tulee vastustaa. tl ,,,,,,,,,, @ !r TERVEEN KOTIKUNNAN PUOLESTA , Vaikeuksissa olevan ihmisen asian ajaminen, yhteiskunnallinen uudistustyö ja elämäämme vaikeuttavien epäkohtien ' . Niissä ratkaistaan, missä laajuudessa kunnallispolitiikan tervehtyminen saadaan alkuun ja ne vaikuttavat myös siihen kehitykseen, joka valtakunnallisella ' , · tasolla tapahtuu. Maamme poliittinen kenttä jakautuu vanhoillisiin, epäkohtia säilyttäviin voimiin ja edistyksellisiin, uudistaviin ja epäkohtia poistaviin voimiin. korjaaminen ovat jatkuvaa taistelua vanhoillisuutta, väärintekijöitä ja kylmää teknologista ajattelua vastaan. ' LMii~~;~~M~~Si~~ , rl ,,,,~~,,,,@) HELSINGIN VALTUUSTOON luotettavat ympäristönsuojelijat JOHAN HEINO, 28 V. SMP on elämänläheisyyttä hakeva vaihtoehto. Tämän työn teho ja saavutetut tulokset riippuvat siitä, kuinka suuren tuen saamme kansalta työllemme. Kanna sinäkin vastuusi paremmasta huomisesta
. Published by the Finnish A ssociacion for Nacure Proceccion. land and constituting one of the country's largest inland water bodies, harbours many Ice Age relics, of which one of the most valuable is a landlocked salmon stock having a history of around 5,500 years. Prior to this, the chlorophyll is withdrawn from the leaves and stored until the spring. While variation in colour is intluenced by the genotype of the species, other factors also exert an effect on it. The River lljoki controversy By Ismo Tuormaa pages 14-19 The most peppery environmental topic in the coming October municipal elections is liable to be the fate of the River lijoki, i.e. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Itsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. The River lijoki flows into the Gulf of Bothnia north of Oulu. The most spectacular displays in Lapland occur during periods of clear, moonlit nights under the intluence of a high pressure. By Ouci Pärnänen pages 8-11 People representing different factions of the community describe what they regard as a satisfactory forest and what forests in 11eneral mean to them personally. At the same time the colourful pigments characteristic of autumn make their appearance. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk Irtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. Conservalion taclics By Juhani Laulajainen pages 30-31 There are millions of stories concerning conservation and this is just one of them. Citizens' oq~anisations have started to become d1scour• LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. Birdlife conservation area overshadowed by harbour and power station plans By Ouci Määccänen pages 20-21 ln the mid-1960s a scheme was drawn up in Helsinki for the construction of a harbour and power station in the city's eastern quarter. The indisputably valuable district of Mustavuori, with its spectacular groves of deciduous trees, and the bay of Porvarinlahti, which is included on the nacional avian wetland conservation programme, would both be torn up to make space for roads. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. These three Betula species do not freely cross-breed, except in Lapland, where an intermediate form, the mountain or fell birch (B.tortuosa), occurs. ln Lapland these events are closely keyed to the day length, the lengthening nisht after the light summer days triggennj! off a chain reaction ending m preparauon for the winter and the familiar array of brilliant colours. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Steps puh. whether it will be subjected to hydro-engineering "improvements" or placed under a protection order. Once one of the best salmon rivers in the whole of Finland, it was deprived of its attraction for migratinJ. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu JO puh. Some individuals have a higher proportion of dwarf birch in their make-up than others. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 aged since, while the original reasons for implementing them no longer exist, fresh ones have been found and put forward . Although the onset of the russet time tends 10 vary only slishtly, its intensity tends to exhibit cons1derable variation from one year to another. Regretably, the salmons' lasi remaining spawning groun~s were destroyed in the late 1970s. 21, 23520 Uusikaupunki 2 Ilpo Kuronen, 90-36-7 713, Vanha Suutarinkylänt. The Saimaa stock of land-locked salmon By Heikki Hyvärinen pages 26-29 Lake Saimaa, located in eastern Fin. 20, 94600 Kemi 60 Vesa Tanskanen, 953-25 096, Rinnetie, 53650 Lappeenranta SUOMEN LUONTO 6/ 84 43 . The excent of the red colouration in autumn retlects this dwarf birch content. The firm's waste discharge permit runs out at the end of the present year. tos/ Ekologian osasto, Fabianinkatu 24, 00100 Helsinki JO Pentti Forsten, 939-371 33, Saarentie 33, 28300 Pori 30 Kaj Granberg, 941-262 096, Pellonpäänt. vsk.. No lonser able to maintain itself in tbe wild, th,s salmon stock is entirely dependent upon fish culturing . Their answers naturally reflect their occupations, community position, and so forth, but the majority of them appreciate diversity. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Outi Pärnänen, julkaisusihteeri 42 Summaries of the Main Articles Translaced by Leigh Plescer Suomen Luonco (Nacure of Finland) 6/ 1984. Address: PI /69, 00/51 Helsinki, Finland. A new permit has been obtained placing surpnsingly unrestrictive obligations on the factory and the campaign for tighter controls is now to continue in the Administrative Court. An attempt had been made to keep these plans dark until after the coming municipal elections. / SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perärniehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila (v.s.) Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Auli Kilpeläinen Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Toinen Linja 10 00530 Helsinki puhelin 90-760 937 / Kaisu Anttila 90-738 072 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. According to the report, local inhabitants are one hundred percent behind efforts to save the last remaining stretches of their river. The plant's waste problem was reviewed in SL issues 2/84 and 3/82. 6 A 2 00740 Helsinki 74 Heikki Susiluoma, 971-351 201, Lohitie, 72100 Karttula Arvo Ohtonen, 981-361 728, Kauppaporvarintie 13 C 14, 90570 Oulu 57 Pentti Rauhala, 980-61 070, Juntonkatu 4 as. The first survey into alternatives for this river has just been completed and it demonstrates very clearly that hydro-engineering schemes are not at any rate justifiable on the grounds of the increased employment they might bring about. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Kadotetut kuvaajat! Suomen Luonnon viime numeron artikkelista "Pohjanlahden pohjulckaan tarvitaan Perämeren kansallispuisto" viimeisen aukeaman valokuvaajien nimet olivat kirjapainossa kadonneet. Part of the river remains, however, in a natural state and it is this pari over which a controversy now rages. Wrangle over Vuorikemia chemicals plant continues By Helena Byckling pages 32-33 The Kemira-owned Vuorikemia chemicals plant at Pori manufactures titanium oxides. ln such circumstances the days are warm and sunny and there is a slight frost at night. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Nervanderinkatu 11 E 00100 Helsinki JO puh. salmon when power stations were bu1lt there. 4 A 4, 40820 Haapaniemi Marianne Hemg1frd, Galtby skola, 21710 Korpo Patrick Hublin, 971-313 377, Myllärintie 32 E 55, 70780 Kuopio 78 Tapani Hyytinen, 968-15 090, Kallinen 8, 67700 Kokkola 70 Raimo Kantola, 986-71 569, Kiehimäntie 13 as 1, 88300 Paltarno Antti Karlin, 922-24 040, Kajavakuja 6 as. The Russet time By Paavo Kallio pages 22-25 Deciduous trees shed their leaves in autumn in order to increase their frostresistance. What is a satisfactory type of forest. Laulajainen tells us how he managed to persuade landowners to make their property a protected area. (90) 497 018 Päivi Hallamaa, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. Sivun 16 kasvikuvat ovat Mauri Korhosen, pilkkasiipi Markku Saihan, vesipääsky Raimo Hämeenahon ja sivun 17 kuvat Seppo Keräsen. Three different birch species inhabit Central and southern Finland: the downy birch (Betula J?Ubescens), dwarf birch (B .nana) and s1lver birch (13.verrucosa). (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Kasvitieteen laihave recently been taken it is believed in time to encouraj!e the fish to breed under natural cond1tions. However, the original species are represented in varying amounts in B.tortuosa, which is thus highly variable genetically
Ympäristömme on yhteinen. Vastuu sen säilyttämisestä kuuluu meille kaikille. Annetaa11 vesien virrata Kansallinen rikkautemme on elävä kosketus luontoon. Sen vaaliminen on tahdon asia. Yhteiskunnan rakentaminen sopusoinnussa luonnon kanssa on todellista kehitystä. Sosialidemokraatit. Sitä ei saa omistajankaan oikeudella katkaista
ESTE Maa kaasu on puhdasta asiaa.. Minne maakaasu tulee Tällä hetkellä maakaasun runkoputki kulkee Imatralta Lappeenrannan ja Kouvolan kautta Haminaan. Siksi on kansantaloudellisestikin järkevää, että näitä etuoikeutettuja saadaan lisää. Eteläinen haara kulkee Mäntsälästä linjaa: Järvenpää-Kerava-pääkaupunkiseutLi. Se on ilmaa kevyempää, myrkytöntä, tasalaatuista ja sen energiasisältö on korkea. Näiden laitosten yhteyteen rakennettavien paineentaMe suomalaiset olemme etuoikeutetussa asemassa Metsinemme ja järvinemme. Mihin maakaasu sopii Maakaasun suurimpia käyttäjiä tulevat olemaan runkoputken läheisyydessä sijaitsevat teollisuusyritykset ja voimalaitokset, jotka laajentavat kapasiteettiaan. Mitä maakaasu maksaa Neste on tehnyt neuvostoliittolaisen maakaasun toimittajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan maakaasua voidaan myydä täysin kilpailukykyiseen hintaan muihin energiamuotoihin verrattuna. Maakaasua on tuotettu Kaakkois-Suomeen jo 10 vuotta. sausasemien kautta maakaasu voidaan johtaa myös lähistöllä sijaitseviin asutustaajamiin. Mitä maakaasu on Maakaasu on 99-prosenttisesti metaa• nia. Sen palamiskaasut ovat puhtaita. Näin maakaasun jakelualueelle tulee 35 kuntaa lisää. Maakaasuvarat ovat runsaat ja saatavuus hyvä. Kokemukset ovat osoittaneet, että maakaasu säästää lämmityskustannuksia ja maksaa vaatimansa liitoskustannukset takaisin parissa vuodessa. Varsinkin kun otetaan huomioon maakaasun käytön vaatimien investointien taloudellisuus. Mäntsälästä alkaa putken pohjoinen haara: Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna-Valkeakoski-Tampere-Kyröskoski. Runkoputken jatke on suunniteltu vedettäväksi Kouvolasta linjaa Orimattila-Mäntsälä, jolta väliltä haaralinja Lahteen. Nyt voimme säilyttää elinympäristömme puhtaana, ja silti tuottaa energiaa taloudellisesti. Heille maakaasu tulee olemaan tärkeä energiantuottaja edullisten investointikustannusten ja ylivoimaisen ympäristöystävällisyytensä ansiosta. Tänä aikana ei ole ollut yhtään jakelukatkoa kuluttajille. Maakaasun käyttäjät ovat etuoikeutetussa asemassa