SUOMEN 6 • 1986 Hirvet viihtyvät metsissämme Sienten salaiset suhteet Jätesivut: kierrätys on viisautta Islanti: maanalaisten voimien maa
Vähän kerrassaan tästä muodostuu kellanruskea väljä kotelokoppa, jonka sisällä toukka sitten luo nahkansa ja muuttuu itse koteloksi. Minusta nämä karvakehrääjien toukat ovat kauniita, ainakin useimmat niistä kuinka voisikaan pitää mustaa, oranssinkeltaisen juovikasta heinähukan toukkaa rumana. Lieneekö heinähukka joskus vienyt talonpojan heinäsadon kuin hukka karjaa vai mistä moinen runollinen, mutta pahansävyinen nimi kauniille perhoselle. Keväällä toukka ei enää syö mitään, vaan valmistautuu koteloitumaan. Usein kömpelön näköisen naaraan ympärillä parveilee useita ylkätarjokkaita, mutta vain yhtä onnistaa: toiset saavat jatkaa etsintäänsä. Heinähukan toukka on karvamadoista yleisin vain tammikehrääjän vielä heinähukkaakin pulskempia toukkia voi ajoittain nähdä yhtä runsaasti. Jo yksi tuoksuainemolekyyli kuutiometrissä ilmaa saa koiraan lentämään vastatuuleen viekoittelevan tuoksun lähdettä etsimään ja morsio löytyy, vaikka olisikin kilometrien paassa. Tai toukallehan nimi varmaan on annettu. Se kieppuu ja kiemurtelee ja erittää samalla suustaan nopeasti jähmettyvää rihmaa. Kaksi vuotta karvamatona, muutama päivä perhosena sellaista on elämä, ainakin heinähukalla. Naaras istuskelee jollakin korrella ja odottelee lentävää ritariansa. Eikä naaras suinkaan kaipaile ominaistuoksun poistavia deodorantteja, sillä koiras suunnistaa naaraansa luo juuri tuoksun perusteella. Heinähukan raitaisia toukkia näkee erityisen paljon elosyyskuussa, kun täysikasvuiset toukat lähtevät ravintokasveiltaan hakemaan talvehtimispaikkaa. Toisen kehrääjän, silkkiperhosen, kotelokopista valmistetaan silkkiä: yhdestä kotelokopasta saadaan jopa kilometri hienoa silkkirihmaa. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Toukkia näkee yhtä lailla soilla 2 ja metsissä kuin pelloillakin, pientareilla ja pihoissakin elinympäristöjen moninaisuus on seurausta toukan laajasta ravintokasvivalikoimasta: toukka syö mitä erilaisimpia kasveja ratamosta koivuun ja ruususta apilaan, heiniäkin. Kotelovaihe on lyhyt: jo kesäkuussa heinähukkakoiraat lentelevät auringonlaskun aikaan niin nopeasti, ettei katsoja ehdi kunnolla tajuta, vilahtiko vierestä lintu vai perhonen. Kauhea karvamato, käen ruoka Suuret karvamadot ovat monien ihmisten mielestä inhottavia. Useimmat linnut vieroksuvat suuria karvaisia toukkia ja vain käki pistelee niitä poskeensa, vieläpä pääruokanaan. Parittelun jälkeen koiras on tehtävänsä täyttänyt ja kuolee pian. vsk.. Koiraan tehokkaat hajuaistimet sijaitsevat sulkamaisissa tuntosarvissa. Lie meikäläistenkin kehrääjien kotelokoppien materiaali tutkittu, mutta huonoksi havaittu, koska silkkiperhonen ja mehiläinen ovat jääneet ainoiksi kotieläinhyönteisiksi. Eikä naaraskaan elä pitkään: munansa munittuaan senkin aika on täyttynyt
Tämä on oikein. ... ...... ..... Tänä aikana maamme astui pitkän askelen. Paikalliset metsästäjät haluaisivat ryhtyä ampumaan laulujoutsenia. ...... Perusteluina on joutsenkannan kasvu, jonka sanotaan aiheuttaneen ravintopulaa joutsenille niin, että kaikki poikaset eivät ehdi kehittyä. Luonnonystävän aikakauslehti 6 • 1986 45. Mieluiten presidentti Kekkonen liikkui erämaissa koskemattomassa luonnossa. 25 Eija Koski: Komposti keskellä kaupunkia. Hänellä on suuret ansiot valtiollisen elämämme yhdistäjänä ja maamme ulkopolitiikan vakiinnuttajana. 7 Tuire ja Kaarlo Nygren: Hirvi on metsän karjaa. ...... .. Asemansa vuoksi Kekkonen lisäsi ja ylläpiti luonnossa harrastamisen ja liikkumisen arvoa mittaamattomasti. .... ..... .. Eikä tämä tapahtunut maan isän tahtoa vastaan. .. .. ... .. 8 Marja Härkönen: Maanalaiset elämänlangat.. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta.. 14 Kierrätys on viisautta... .... Saavutettu hyvä on siten täynnä ristiriitaisuuksia. Puisto oli syntymäpäivälahja Urho Kekkoselle hänen 80-vuotissyntymäpäivänään kuusi vuotta sitten. Vain kunnolliseen tutkimustietoon perustuen voidaan laulujoutseneen suhtautua oikein. 22 Ensio Huuhka: Näin teet hyvin toimivan kompostin .. .... Syytä ainakin olisi. ....... Hänen hetkensä luonnon ja kalansaaliiden parissa ovat siitä viestittäneet. Tästäkin varmaan keskustellaan, kun viime vuosikymmenien lähihistoriaa päästään kunnolla arvioimaan. ... .... .... Urho Kekkosen elämänkaaren aikana Suomen elinkeinoelämä ja luonto on käynyt läpi suuren mullistuksen. ........ .. ..... ... ... Joutsenen väitetään valloittavan metsähanhien elinsijoja. ......... ......... Luonnonsuojeluliikkeen eräs suuri voitto on ollut Koilliskairan alueen rauhoittaminen kansallispuistoksi. 30 Jouko T. Nämä piirteet hän yhdisti valtiomiespäivinään reippaaseen ulkoilmaelämään ja läheiseen luontokontaktiin. ........ ... ..... 28 Riitta Pulkkinen: Jätteiden lajittelu työpaikoilla ........ 44 Summaries of the Main Articles ...... 47 Kannen hirviuroot ku vasi Heikki Aalto. Metsästäjillä ei ole oikeutta huviin liittyvän ahneuden nojalla vaarantaa vastikään kansallislinnuksemme nimetyn lintulajin kannan lupaavaa elpymistä. ... 17 Marjukka Kulmanen: Tuhlaukselle on vaihtoehtoja ... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta... 40 Kirjoja ......... vsk Irtonumero 20 mk Suuri luonnonystävä on poissa Presidentti Urho Kekkonen luotsasi Suomea neljännesvuosisadan ajan. UK-kansallispuistona se muistuttaa meitä entisen presidenttimme läheisestä henkilökohtaisesta suhteesta luontoon. .... ...... ....... .. .... Metsästäjät ovat vaatineet laulujoutsenen ekologian tutkimista. .. ..... Niinpä hän tuli tunnetuksi niin kansalaisille kuin laajalti ulkomaillakin kalastavana ja hiihtävänä valtiomiehenä. ... 38 Ismo Tuormaa: Eduskunnan Iuontoryhmäläiset pelkäävät politiikan kylmiä tuulia .... . . Kekkosen valtakaudella alettiin elintason nousua repiä luonnostamme ennennäkemättömällä tavalla. Irroita keskiaukeamalta juliste seinällesi! SUOMEN LUONTO 6/86 45 . vsk. 18 Veli-Risto Cajander: Bluesia jätteistä ja kierrätyksestä John Mayall ... Tämän suhteen sytyttäminen ja elättäminen nuoremmissa sukupolvissa on tärkeä tehtävä. .. 4 Rauno Ruuhijärvi: Vesihallinto vedenjakajalla... .... .... ................. 46 Luontoilta ...... Se on myös Urho Kekkosen ja hänen sukupolvensa parhaitten puolien välittämistä eteenpäin. Sen kansallislintumme ansaitsisi. Peilin kääntöpuoli liittyy sekin luontoon. Sinällään ei ole tavatonta, että joutsenta ammuttaisiin. .. Joet, suot ja metsät on kahlittu. 24 Vapautus järjestetystä jätteenkuljetuksesta ...... Metsästyshalun takaa löytyy toinenkin syy. Tapio Lindholm 3. .. ... ......... ... Niinhän ovat esiisämmekin tehneet. .. .... Kekkonen oli kainuulainen maalaispoika ja urheilija. 42 Antti Eskola: Kesämökillä, lehteä lukiessa ..... Parviainen: Tulikiven ja jäätikkövirtojen saarella.. .. Tämä ympäristö mitä ilmeisimmin merkitsi hänelle itselleenkin paljon. ..... 43 Mielipiteitä, keskustelua ... .... Kekkosen eräharrastuksessa olikin varmaan annos menneen ajan romantiikkaa. . Siitä vain oli seurata laulujoutsenen sukupuuttoon kuoleminen. .......... 26 Mirja Salkinoja-Salonen: Viemäritön vaihtoehto ...... Ilman Yrjö Kokon mittavaa valistustyötä meillä ei nyt olisi elpyvää joutsenkantaa. Samalla se on leimannut voimakkaasti Suomi-kuvaa niin oman itsetuntomme kohottajana kuin valtiollisen erityislaatumme tunnuksena. 21 Ensio Huuhka: Jätteet hyödyksi kodeissa .. Ammutaanhan karhujakin Lapista on kuulunut kummia. Silti en varmaankaan tee vääryyttä nimittäessäni presidentti Kekkosta suureksi luonnonystäväksi. .... 33 Jorma Laurila: Luontoa suojellaan lähes Iuonnontilaisella saarella
Siilin talvipesä on tehty kuivista heinistä tai lehdistä ja tukena on usein pieniä risunpätkiä. Erityisen ankarasti talvi koettelee edelliskesän poikasia. Etelä-Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan siileistä kuolee 25-40 prosenttia talven aikana. Paksun ihonalaisen rasvakudoksen lisäksi toinen elintärkeä menestyksellisen talvehtimisen ehto on kunnollinen talvipesä. Koville alkaa ottaa jo sopivan pesämateriaalin löytyminenkin. Nyt ihminen on vetämässä mattoa vanhan ystävänsä jalkojen alta. Edellytyksenä on myös riittävä määrä vararasvaa; liian vähin eväin horrokseen vaipuva siili ei koskaan näe kevättä. Puutarhat siistitään niin tarkoin, että siilin on vaikeata löytää risutai lehtikasaa, johon päänsä kallistaisi. Tämän takia selkäpuolen lämmöneristys on perin puutteellinen. Ja mistäpä talvella löytyisi siilille sopivaa ravintoakaan. Suomessa talvikuolleisuus on luultavasti vielä suurempi. Myös ne ruoantähteet, jotka ennen joutuivat siilin suihin, viedään nyt siististi umpinaisissa astioissa suoraan kaatopaikalle. Viimeiseksi ovat liikkeellä poikaset, joilla on usein vaikeuksia saada painonsa nousemaan riittävästi. Siilille pesäpaikka talveksi On tullut se aika vuodesta, jolloin viimeistenkin vielä hereillä olevien siilien on katsastettava sopiva paikka talvipesälleen. Siilien horrokseen vaipumisen ajankohta vaihtelee syyskuusta marraskuuhun. Tällöinkin ovat kyseessä luu!tavasti olleet saman pesueen poikaset. Siilillä on lämpöä eristävää peitinkarvaa vain vatsapuolella, selkäpuolen karvat evoluutio on puolustuksellisista syistä muuttanut piikeiksi. Siilit menettävät talvella 25-40 prosenttia painostaan, joten on oltava mistä ottaa. Pallomaisen pesän rakennusmateriaaleina siili käyttää heiniä, lehtiä tai olkia. Niiden on liikuttava ravinnonhaussa ahkerasti myöhään syksyyn. Emo on jo vierottanut poikasensa ja ne ovat hajaantuneet. vsk.. Talvi koettelee Talven viettoon siili varustautuu yksin. väkseen muitakin ihmisen lähiympäristön tarjoamia hyviä talvipesäpaikkoja kuten rakennusten, portaiden ja puupinojen alustoja. Horroksen alkamisajankohdan määräävät lähinnä ympäristötekijät, kuten lämpö ja valo. Talvikin vietetään pesässä yksin, vain aniharvoin on tavattu kaksi tai useampia siilejä samasta talvipesästä. Siililtä on viety sijat Eräs suurimpia syitä siilien viimeaikaisiin vaikeuksiin on ollut niiden elinympäristön nopea muuttuminen. Talvi on siileille ankaraa aikaa. Toisin kuin aikuiset, ne liikkuvat syksyllä usein jo iltapäivisinkin. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Ensimmäiseksi näyttävät menevän horrokseen riittävästi vararavintoa ihonsa alle keränneet aikuiset. Pesä voi olla myös pensaan tai aivan paljaan taivaan alla. Niinpä varsinkin poikasilla on kova urakka tarpeellisen ravintomäärän keräämisessä, onhan niiden paino elokuussa vasta runsaat puolet menestykselliseen horrostamiseen tarvittavasta noin 450 grammasta. Pesässä on yksi suuaukko, jonka siili aina sulkee mentyään sisään. Useimmat ovat sen jo tehneetkin ja vetäytyneet pesäänsä odottelemaan talvihorroksessa sääolojen muuttumista siiliystävällisemmiksi. Ravinnonsaanti ja hyvien pesäpaikkojen löytäminen on käynyt yhä hankalammaksi. Talvihorros on siis ainoa ratkaisu siilin asuttaessa Suomen kaltaisia pohjoisia alueita. Joskus siili talvehtii heinäladossa tai lehtikompostissa, jolloin sen ei tarvitse muuta kuin kaivautua sinne. Siili on meillä tyypillinen kulttuurin seuralainen ja aikaisemmin se on pelkästään hyötynyt ihmisen läheisyydestä. Siili käyttää usein hy4 Silliä voi auttaa selviytymään ankarasta talvesta ruokkimalla sitä mahdollisimman pitkälle syksyyn ja rauhoittamalla pihanurkan talvipesää varten. Se on pallomainen luomus, jonka läpimitta on 3040 cm
Tuhoeläinosasto, 31600 Jokioinen. 174 kirjallisuusviitettä yli 60 vuoden ajalta, tiivistelmät kustakin artikkelista, hakemiston tekijöistä, kasvilajeista, tuholaisista ja niiden luontaisista vihollisista. Ruotsin ympäristöpolitiikasta. 408 546, 636 406. kala, liha, koiranmakkara yms. Sopivia ovat esim. Expedition gorilla erämaasafari Afrikkaan Kenian savanneilta Ruandan gorillavuorille 18.1.8.2.-87. Vastaavia arvioita OECD on tehnyt jo viiden muun maan, mm. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä Eesti Looduskaitse Selts ja Suomen luonnonsuojeluliit~Retkeily kasvio tuli! Odotettu kolmas, uudistettu painos Retkeilykasviosta on vihdoin ilmestynyt. Säteilyn takia ei siilille myöskään kannata tuputtaa sellaisia lehtiä, jotka Tshernobylin onnettomuuden aikoihin olivat haravoimattomina maassa. Asiantuntijat kiersivät parin viikon aikana eri puolilla Suomea, mm. Yövymme teltoissa ja keitämme ruuat nuotion äärellä. Molempia saa Luonnonsuojelukeskuksista ja Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöistä. Lasten Luontovuosi 1987 ilmestyi Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n uutuustuotteena. Tai puuseinää, kompostin kehikkoa tms. Siilien kannalta maitokuppi iltaisin on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ei mitään. Ruokintaa ei pidä lopettaa liian aikaisin siinä pelossa, että siilit eivät osaisi mennä horrostamaan kun niitä ruokitaan. 5. Kirjallisuuskatsauksen johdannosta ilmenee, että Suomi on biologisessa torjunnassa Euroopan johtavia maita Ranskan, Hollannin ja Englannin ohella. Englanninkielisen bibliografian voi tilata Maatalouden tutkimuskeskuksesta puh. Ravintonsa suhteen siili ei tunnetusti ole kovinkaan nirso_ ja siile kelpaavat mainiosti myös erilaiset ruuantähteet. Ilari Sten SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. 10. Ja sitten vain pesämateriaalia sisään tai vierelle. Näyttelyn on tarkoitus kiertää eri puolilla Eestiä yhteensä kahden kuukauden ajan. 12 hengen ryhmä. vanerin tai kovalevyn niin, että sen ja seinän väliin jää riittävä tila talvipesälle. Auta pesäpuuhissa Jos alueella ei entuudestaan ole sopivia pesäpaikkoja ja pesämateriaalistakin näyttää olevan puutetta, voi siilejä auttaa myös talvipesäpuuhissa. Myös "aikuisten" Luonnonkalenteri on jo ilmestynyt, aiheena tällä kertaa maisemamaakunnat. Keinomateriaaleja ei pidä pesän eristeeksi tarjota. Puh. Grafiikkaa Tallinnaan Erik Bruunin grafiikan näyttely avataan Tallinnan Raatihuoneella 31. Ja silloinhan ei ole syytä huoleen. Jatka ruokintaa Siilin ahdinkoa voi kuitenkin helpottaa ja tukea sen jatkuvaa taistelua pohjolan ankaraa talvea vastaan. Lumipeite nimittäin on se huopa, joka pitää siilin pesän lämpötilan siedettävänä talven aikana. Päivyrissä on myös tilaa lapsen omille merkinnöille nimipäivistä ensimmäiseen muuttolintuun. Eikä maitokaan terveelle siilille tappavaa ole, kunhan vain muistaa pitää kupin puhtaana. Ensimmäinen keino on huolehtia siitä, että kotipihan siilit pääsevät talvihorrokseen riittävän pulleina. Ympäristön lämpötila, valo ja kehon oma fysiologinen valmius kyllä kertovat siilille, milloin on oikea hetki. Kirjaa myyvät Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät ja Luonnonsuojelukeskukset. Syyskuussa Suomessa vieraili joukko kansainvälisiä asiantuntijoita, joille selvitettiin maamme ympäristöhallinnon, -lainsäädännön ja -ongelmien tilaa. Toiveena on saada Luontovuodesta aikuisten luonnonkalenterin rinnalle vuosittain laadittava lasten vaihtoehto. Uusin tuote on Bacillus thuringiensis -bakteerivalmiste, jolla torjutaan kärpäsiä navetoissa ja sikaloissa. OECD arvioi ympäristöpolitiikkaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ympäristökomitea arvioi Suomen ympäristöpolitiikkaa. vasten voi asentaa esim. Se sisältää mm. Kalenteria on saatavana tänäkin vuonna englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja viroksi. Kasvihuoneessa suojataan kurkkuja ja tomaatteja vihannespunkeilta käyttämällä petopunkkeja. Luontovuosi -87 esittelee värikkäin piirroskuvin vuoden kaikkien kuukausien erityispiirteet, tarjoaa tehtäviä ja innostaa askartelemaan luonnon parissa. Ota yhteys: Benedict von Wright, Neitsytpolku 4 A 2, Hki 14. Vastuun horroksen aloittamisjankohdasta voi huoleti jättää siilin piikkisille hartioille. (916) 84 411, os. Biologisen torjunnan tutkimus koottu yksiin kansiin Tuhoeläinten biologista ja bioteknistä torjuntaa käsittelevät suomalaiset tieteelliset artikkelit on luetteloitu kattavassa bibliografiassa. Arvion tarkoituksena on palvella ympäristöpolitiikkamme kehittämistä. Mikäli siilit kuitenkin ylenkatsovat kaikkia siilinystävän pesänrakentamiseen liittyviä auttamisyrityksiä, sen voi katsoa merkiksi siitä, että alueella vielä on muuallakin kelvollisia pesäpaikkoja. KOTIMAASTA LASTEN LUONTOVUOSI 1987 Lapsille oma seinäpäivyri Ensi vuodeksi lapsille on luvassa ikioma seinäpäivyri. Jostakin on myös levinnyt huhu, että maito on suoranaista myrkkyä siileille. Metsässä torjutaan mäntypistiäistä monisärmiöviruksella. Pesäpaikkaehdotelman tulee sijaita siten, että lumi pääsee kertymään pesän päälle eikä lunta talvella poisteta. Keväällä 1987 järjestetään Suomessa ar-viointikokous, jonka jälkeen OECD laatii lopullisen arvionsa. kuivat lehdet, heinä tai oljet. Näyttely on läpileikkaus Bruunin tuotannosta ja painottuu luontoaiheisiin julisteisiin. vsk. teollisuuslaitoksissa mukanaan joukko valtionhallinnon virkamiehiä. Ansarijauhiaiset voidaan pitää kurissa jauhiaiskiilukaisen avulla ja persikkakirvat kirvasääsken toukkien avulla. Luonnonkalenteri maksaa 48 mk (jäsenille 43 mk) ja Lasten Luontovuosi 35 mk. Suomen Luononsuojelun Tuki valittaa painotyön viivästymistä. Rauhalliseen puutarhan nurkkaukseen voi jättää pari risuja lehtikasaa siilin käyttöön. Mukana matkalla olivat myös Teollisuuden Keskusliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat. On totta, että maitoa sopivampaa ravintoa ovat esim
Lisäksi tulevat metsäntutkimuslaitoksen omat hankkeet ja hallintoon varatut miljoona markkaa. Uhanalaiset eläimet saavat budjettiesityksessä suosiota 600 000 markan edestä liiton esitettyä viittä miljoonaa markkaa ja yleiskaavalaadinta 100 000 markkaa liiton esittämän 1,5 miljoonan markan sijasta. Valtioneuvosto muistaa anteliaasti myös kuuluisaa Kaitfors-hanketta Perhonjoella esittämällä siihen liittyville töille 3,5 miljoonan markan määrärahaa. Budjetin todellinen kukkanen on kuuluisa Kyrönjoki: yläja keskiosan vesistötöiden rahoitukseen esitetään ensi vuodeksi jälleen viittä miljoonaa markkaa. Ensi vuodeksi vesistötöihin esitetään viittä lisämiljoonaa. Yhteensä Kyrönjoki on jo nyt niellyt valtion varoja yli 200 miljoonaa eikä loppua näytä tulevan. Surullisen kuuluisat vesistötyöt, joille varat jaetaan maaja metsätalousministeriön hailinnonalalta, saavat rauhallisimpienkin luonnonsuojelijoiden tukat nousemaan pystyyn. Esimerkiksi Kyrönjoen kokonaiskustannusarvio on jo huikeat 353 miljoonaa markkaa, nousua on vuodessa 51 miljoonaa markkaa eli enemmän kuin luonnonsuojelualueiden ostovarat yhteensä koko maassa! Ympäristöministerin poliittinen sihteeri Pekka Ruotsalainen .sanoo ympäristöministeriön "olevan tyytyväinen" ensi vuoden budjettiin, sillä lähes kaikki heidän vaatimansa meni läpi. Summan päälle tulee vielä joen alaosan töiden rahoitus. Myönteisiä esityksiä budjetissa on uusien momenttien perustaminen uhanalaisten eläinja kasvilajien suojeluun sekä valtionavun varaaminen kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Ismo Tuormaa SUOMEN LUONTO 6/86 45. Ympäristötutkimuksen määrärahat nousevat hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna 6,5 miljoonasta markasta lähes 10 miljoonaan markkaan eli 46 prosenttia. Ministeriön tehottomuutta tässä asiassa liitto pitää kummallisena, kun muistaa miten hyvin maaja metsätalousministeriö "muistaa" omalla toimialueellaan työskenteleviä järjestöjä ja yhdistyksiä. Vaelluskalakantojen elvyttämiselle ei esitetä penniäkään viimevuotista 2,5 miljoonaa markkaa enempää. Valtionapua voidaan ensi vuonna myöntää jo 160 ympäristösihteerin palkkaukseen. Vaikka nousu on prosentuaalisesti peräti 71, ei loppusummaan voida olla vielä tyytyväisiä, sillä lähtötaso on ollut alhainen. Esityksellä pyritään vähentämään lyijysaastetta ja avaamaan tietä typpioksideja poistavien katalysaattoreiden käyttöönotolle myös Suomessa. Luonnonsuojeluliiton ja MTK:n yhteisessä elokuisessa kannanotossa ostoihin vaadittiin varattavaksi 75 miljoonaa markkaa, sekä lisäksi yksityisten suojelualueiden korvauskuluihin viisi miljoonaa. Maaja metsätalousministeriön momentilla myönnetään edelleen varoja Vuotoksen alueen maaja metsätalouden kehittämiselle. Arvioitu töiden loppusumma, yli 350 miljoonaa markkaa, lähentelee Valcon lukuja. Sen sijaan Satakunnassa sijaitseva 6 Nosturit ovat heiluneet Kyrönjoella jo 200 miljoonan edestä. Erityisesti hän on iloinen valtionavun myöntämisestä 80 uudelle kuntien ympäristölautakuntien sihteerille. Valtioneuvoston budjettiesityksen hyviin kohtiin kuuluu myös lyijyttömän bensiinin hinnan laskeminen viisi penniä halvemmaksi kuin tähän asti halvin 92-oktaaninen bensiini. vsk.. Koskeljärvi ei ainakaan vielä monien luonnonsuojelijoiden mielestä onneksi saanut varoja. Budjettiesityksessä luvataan ensi vuonna rakennettavan Pyhä-Häkin, Oulangan ja Seitsemisen kansallispuistojen opastuskeskukset, sekä jatkettavan UK-puiston kehittämistä. Kalajoen rakentamiseen annettaisiin 2,5 miljoonaa markkaa. Molemmat asiat ovat luonnonsuojeluliiton esityksiä, tosin valtioneuvoston esittämät summat ovat oleellisesti pienempiä kuin luonnonsuojeluliiton vaatimukset. Luonnonsuojelualueiden ostoon hallitus tarjoaa 50 miljoonaa markkaa, joka on vain viisi miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Summa nousi oleellisesti elokuussa pidetyssä budjettiriihessä ja Vuotos saaneekin varoja ainakin kuluvan vuoden malliin: Ei tarpeeksi tukahduttaakseen allaspeikkoa, mutta jotain pitääkseen yllä taistelutahtoa. Rahavirroille ei näy lähivuosina loppua, jos Ylistaron voimalat rakennetaan. Muita suuria riemunkiljahduksia budjettiesitys tuskin aiheuttaakaan. KOTIMAASTA Budjetti 1987: Kyrönjoki on uusi valco Kuntien ympäristö~ojelu, ympäristötutkimus ja Jätehuolto saivat haluamansa rahat valtion ensi vuoden tuloja menoarvioesitystä sorvattaessa. Myös jätehuollon rahat nousevat hieman entisestä aallonpohjasta valtioneuvoston tuoreen periaatepäätöksen mukaisesti. Yhteensä näihin töihin menee rahaa lähes viisi miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston luonnonsuojeluun osoittamat varat pysyvät yhä kananmunien vientituen tasolla. Parikkalan kunnan tehokkaasti raiskaamaa Siikalahtea kunnostetaan ja tulvapengerretään 700 000 markalla. Myös luonnonsuojelualueiden hoitovarat lisääntyvät selvästi, vaikkeivät suinkaan luonnonsuojeluliiton esittämää tahtia. Surkuhupaisimmat budjettikohdat löytyvät yhä maaja metsätalousministeriön vesihallinnon momenteilta. Luonnonsuojeluliittoa ympäristöministeriö ja valtioneuvosto muistivat nollan markan valtionavun korotuksella, joten liiton on jälleen kerran yritettävä hoitaa asiaa eduskunnan avulla
Se perustettiin 1970 jatkamaan maataloushallituksen, TVH:n ja valtion vesivoimatoimikunnan työtä. Vesihallinto vedenjakajalla Vesihallitus on ollut yksi tehokkaimmista keskusvirastoista sekä hyvässä että pahassa. Vesihallinnon suhteellisen runsaita henkilöresursseja tulisi ohjata tehtävien mukaan erityisesti suojeluun ja tutkimukseen. vsk. Tällöin luonnonsuojelu-, virkistyskäyttöja vesiasiat voitaisiin erottaa omaksi ekologisesti painottuneeksi osastoksi kemiallis-teknisistä ilmansuojeluja jätehuoltoasioista. Jätevesien aiheuttamista ongelmista vesihallinto onkin selvinnyt vähintään tyydyttävästi. Jo alkuvaiheessa ne saavat jätehuollon valvontaan liittyviä asioita. Ministeriön suuri ympäristönja luonnonsuojeluosasto tulisi jakaa kahtia ja lisätä toimistojen henkilöstöä. Ympäristöministeriö tuli kuitenkin pelastajaksi ja vesihallinto näyttää uivan kuiville jopa ns. Vesipiirin päällikkö on alueellaan tärkeä ympäristövirkamies, jonka yhteistyön lääninhallitusten kanssa tulisi toimia kitkattomasti. Olen monissa yhteyksissä voinut havaita, että vesihallinnon henkilöstön keskuudessa on yleisesti tunnustettu muutoksen tarve. Ympäristönsuojelusta vastuuta kantava SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Sekään ei nyt toteudu. Nähtäväksi kuitenkin jää jatkavatko 1. Jo se, että vesija ympäristöhallinto jää jatkossakin kahden ministeriön alaiseksi, sisältää konfliktin siemenet. Erityisesti Pohjanmaan jokien kovaotteiseen ja luonnonarvoista piittaamattomaan rakentamiseen kohdistunut arvostelu, vesistään huolestuneiden kansalaisten joukkoliikkeet Koijärvellä, Lappajärvellä ja monissa muissa kohteissa loivat paineita jopa vesihallituksen purkamiseksi. Vesihallinnon myöhemmät toimet osoittivat kritiikin oikeaksi. Voimakkaimman haasteen uudelle vesihallitukselle tarjosi jo tuolloin vesiensuojelun toteuttaminen. Tärkeää on että alkuun päässyt kehitystyö ei missään portaassa keskeydy, eikä julkisuuteen anneta käsitystä, että ympäristöasiat olisivat nyt hoidettu. Luonnonsuojeluliitto on viime aikoina antanut vesihallinnolle ja sitä suunnitteleville ministeriöille työrauhan, mutta samalla odottanut selviä muutoksia lakeihin ja asetuksiin, asiantuntemusta monipuolistavia virkajärjestelyjä ja voimavarojen uusjakoa. Työn ilon parhain tae on kansalaisten luottamus. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä toivottaa menestystä uudelle vesija ympäristöhallitukselle. Jo tuolloin luonnonsuojeluliitto suhtautui kriittisesti vesihallinnon vahvaan rakennusorganisaatioon ja sen suunnitelmiin, vaati luonnontalouden asiantuntemuksen lisäämistä henkilökunnassa ja katsoi ministeriön valvonnan olevan liian vähäistä. Pajusen komitean keskusvirastojen tappolistalta tehtäviltään entistäkin laajempana. Toistaiseksi eivät esimerkiksi toimet vesihallinnon rakennustyön uudelleen suuntaamisessa ole riittäviä. Tärkeää on, että myös ympäristöministeriön ohjausmahdollisuudet vesihallinnon suhteen paranevat. Aivan viimeaikojen esimerkkejä tällaisesta ovat pitäytyminen vanhanaikaiseen ja ympäristölle tuhoisaan Kyrönjoki-suunnitelmaan, nykyisenkin vesilain periaatteiden vastainen lausunto suojeluvesistönä tärkeän Lestijoen voimalan rakennushankkeesta ja vesistöasioista vastuuta kantavan toimistopäällikön julkiset hyökkäykset koskiensuojelua vastaan. virasto ei saa toimia ristiriitaisesti. Vesija ympäristöpiireille siirretään entistä enemmän tehtäviä ja vastuuta. Lääninhallituksen ympäristötoimi saa tässä yhteydessä yleisen edun valvontatehtävän myös vesiasioissa, muut ympäristöasiat sillä jo ovatkin. 10.1986 toimintansa aloittava vesija ympäristöhallitus ja vesija ympäristöpiirit entistä linjaansa nyt ympäristöministeriön turvallisen selän takana. 7. Muutokset edellyttävät vesihallinnolta entistä enemmän ympäristönsuojelun ja luonnontalouden asiantuntemusta sekä yhteistyöhalua muiden ympäristöviranomaisten kanssa. Edellä mainitun Pajusen komitean mukaan vesija ympäristöhallituksesta on tarkoitus tehdä jatkossa kehittämiskeskus, jonka päätehtävinä ovat alansa kehittämisja ohjaustehtävät. Organisaatiolla on kuitenkin keinoja hidastaa tarpeellistenkin uudistusten toteuttamista. Toinen huolenaiheemme on ollut vesientutkimuslaitoksen kehittämisessä itsenäiseksi ympäristöntutkimuslaitokseksi
Muuten verraten yksinäistä elämää suosivat hirvet vaeltavat tällöin yhteisille talvilaitumille joskus satojen yksilöiden suurlaumoiksi, jotka varsin pian tallaavat elinpiiriinsä polkuverkostoja. Vuosittain hirviä kaadetaan 50-60 000 ja siitä huolimatta talvikanta säilyy 80-100 000 yksilön tasolla. Hirvikannan kasvu alkoi 1950-luvulla ja oli jokseenkin puhtaasti seurausta ihmisen toiminnasta. Se pystyy tarkkojen aistiensa ansiosta hakemaan syyskaudella juuri sellaista ravintoa, jonka avulla se voi varastoida energiaa rasvakudoksen muodossa ruumiinsa eri puolille. Useimmiten metsästyksellä on ollut vähäinen vaikutus hirvikannan kokoon. Lisäksi hirvikannan hyödyntäjät ovat ottaneet käyttöön uusia menettelytapoja, jotka ovat huomattavasti lisänneet kannan tuottavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ravinto on otettava irti joko suoraan kasvien solukoista tai niitä hyväkseen käyttävistä alkueläimistä, bakteereista ja hiivoista. Kasvissyönti ei ole ongelmatonta, sillä se edellyttää kemiallisesti lujarakenteisten solunseinämien purkamista. Valkuaisen tarve ei kuitenkaan tyydyty varastoituja rasvoja käyttämällä. Tuire Nygren ja Kaarlo Nygren I on IDetsän karjaa • Viime jääkauden väistyttyä Suomenniemeltä on hirvi ilmeisesti ollut ensimmäisten tulokaslajien joukossa. kia elimistöönsä hirvi voi ylläpitää pötsinsä tärkkelystä hajoittamaan erikoistunutta bakteerifaunaa, kunhan hiilihydraattien tarve tulee tyydytettyä. Hirvien kertyminen talviaikaisiin laumoihin lienee eräs vastaus energian kulutusongelmiin. Hirvi hyödyntää taidokkaasti laitumensa Hirvi on märehtijä. Kaiken kaikkiaan ihminen vaikuttaa hirvikantaan niin voimaperäisesti, että ihmisestä riippumaton hirvikanta on tänään ajatuksenakin utopistinen. Ruokavarojen ja elinalueiden riittävyys koko hirvikannalle riippuu suoranaisesti metsänhoidosta. Hirvi on ollut merkittävä luonnonrikkaus, jota on hyödynnetty aina kun vain mahdollista. Märehtijällä on tähänkin ongelmaan osaratkaisunsa pötsin bakteerifauna, joka on lähes pelkkää valkuaismassaa. Varastoimalla virtsa-ainetta ja ammoniak. Koko kantaa ajatellen tilanne on kuitenkin toinen. Kuitenkaan hirvikanta ei arkeologisten ja historiallisten tietojen valossa näytä milloinkaan olleen yhtä suuri kuin se nykyään on. Kannan koko ja rakenne puolestaan ovat riippuvaisia ihmisen harjoittamasta saalistuksesta. Monet kirjoittajat, luontomme suojelun uranuurtaja Rolf Palmgren etunenässä, ennustivatkin hirven olevan kokonaan häviämässä maamme faunasta. vsk .. Niitä on saatava aina jonkin verran ravinnonoton tietä. Niitä käyttämällä säästyy energiaa, voi hyödyntää kätevästi tarjolla olevia laidunvaroja ja käyttää yhteisön tarjoamia sosiaalisia etuja, kuten kokeneempien yksilöiden päteviä käyttäytymismalleja rajuilmojen uhatessa tai petojen saalistaessa. Lehtipuun vesojen ja varpukasvien merkittävyys talvirasuOMEN LUONTO 6/ 86 45. reunavyöhykkeitä on tullut kosolti lisää. Jäljelle jäävä vihreä on lisäksi varsin kuituista ja huonosti sulavaa. Aikaisemmin ihmisen vaik11tus on kuitenkin ollut lähinnä ennalta suunnittelematonta ja valikoimatonta metsästystä. Hirvelle soveltuvat ravintovarat ja elinalueet ovat täten lisääntyneet. Vihreää kuitenkin on, kunhan sitä osaa käyttää. Pieneliöstö on otettu apuun juuri siksi, että etenkin selluloosan tapaisten pitkien molekyylirakenteiden hajoittaminen käy entsyymeillä ja hapoilla liian hitaasti. Kasvit myös suojaavat kylmälle alttiiksi jääviä solukoita poistamalla niistä vettä ja varastoimalla niihin rasvahappoja ja hiilihydraatteja. Ihmisen ja hirven välinen vuorovaikutus alueellamme on ollut todennäköisesti yhtä pitkä kuin ihmisen viime jääkauden jälkeinen historia. Juuri näin on maamme talvisessa luonnossa, jossa suuri osa kasveista on lumen alla, latvuskerroksessa tai kuihtuneena. Erityisiä ongelmia tulee alueilla, joissa kasvipeite ainakin osan vuotta on määrältään tai lajistoltaan niukkaa. Ihminen on toimillaan luonut niille otollisen elinympäristön ja tietoisesti säätelee hirvikannan suuruutta. Metsätalous suosii Esivanhemmistamme nykyinen hirvikanta vaikuttaisi kai lähinnä uskomattomalta. Vanhimman ikäpolven nuoruudessa hirvi oli lähinnä eksoottinen eläin. Yksittäinen hirvi kasvaa ja elää luonnonvaraisena, mutta hirvikanta on jo ihmisestä riippuvainen, kirjoittavat hirvitutkijat Tuire ja Kaarlo Nygren artikkelissaan. Yksittäinen hirvi elää edelleenkin luonnon ehdoilla toisin kuin kotieläimet ja yhä enemmän poro. Sitä on kuitenkin pystyttävä pitämään yllä tarjoamalla typpiyhdisteitä valkuaisen rakennustarvikkeiksi. Kasvipeitteemme valmistautuu talvehtimiseen muun muassa varastoimalla ravinteita talvehtimisen kannalta edullisimpiin kasvinosiin. Nykyaikainen metsätalous on suosinut hirveä toisin kuin useita muita eläinlajeja. Yhtä kauan kuin hirveä on hyödynnetty voidaan sanoa ihmisen myös puuttuneen hirven kohtaloihin. Metsien ikäluokkarakenne on nuortunut ja 8 Hirvet voivat hyvin Suomen metsissä. Vuosisadan alkukymmeninä hirviä oli parhainakin aikoina ilmeisesti alle puolenkymmentä tuhatta ja heikoimmillaan eräiden lähteiden perusteella vain muutamia satoja. 60ja 70-lukujen taitteen jälkeen hirvenmetsästys muuttui suunnitelmalliseksi hirvikannan hoidoksi. Juuri tähän ilmiöön hirvi on perustanut talvisen toimeentulonsa
Yhden intensiivisen viikon syönnöstely riittää; sitten niiden merkitys ravinnon osana näyttää lähes lopahtavan. Noin kymmenen kilon painoinen vasa on miltei pelkkää koipea. Emoa se ei vielä ensi päivinään pitkälle seuraa, mutta jaloilleen paaseminen on edellytys imetyksen käynnistymiselle. Suomen alkukesän valoisat yöt hirvi käyttääkin jatkuvaan ravinnon hakemiseen, jota katkovat lyhyehköt märehtimisjaksot. Tällöin ravinto on jo valmiiksi suhteellisen liunneessa muodossa, hankalaa hajoitettavaa on vähän. Suosituimmat lajit vain vaihtelevat ajan ja paikan muuttuessa, vieläpä yksilöstä toiseen. Vähäisemmistä rasvavarastoistaan huolimatta urokset kuitenkin yleensä selviävät talvesta siinä missä naaraatkin. Petussahan on hiilihydraatteja, vaikkakin niukanpuoleisesti. Tämä näkyy myös hirven ravinnonvalinnassa. Ensimmäiset tunnit ja vuorokaudet hirvenvasan syntymän jälkeen ovat koko hirven elämän kriittisintä aikaa. Liian heikko vasa ei elämälle selviä ja huonosti käy monen virkeänkin vasan, jonka kokematon ensimmäistä kertaa synnyttänyt emo ei vielä osaa vastata äitiyden haasteisiin. Uroksen edellisvuotista kiimaa varten kasvattamat sarvet ovat pudonneet jo talvella tarpeettomina pois. Syöminen likimain unohtuu ja kesän aikana kerätyt vararavinnot hupenevat. Sarvien kasvu on nopeata, miltei silmin nähtävää ja kasvaessaan vielä nahan peittämät sarvet ovat arat ja haavoittuvat. Niinpä esimerkiksi maitohorsman ja mesiangervon käyttöjakso Jaa suhteellisen lyhyeksi. Huulillaan hirvi pystyy eräisiin suorituksiin, jotka vetävät vertoja ihmisen sormien suorituskyvylle. Valinnassa ei olekaan kyse ennen muuta ratkaisusta lajien välillä vaan lajien sisällä siitä, milloin mikäkin osa jostakin kasvista on hirven kannalta syömäkelpoisessa kunnossa. Heikkoa vasaa, joka ei pääse jaloilleen, emo ei pitkään virvoittele, vaan lähtee omille teilleen. Mikäli reipas metsänhoitaja on perannut hirvien talvilaituminaan käyttämän männynta1m1kon puhtaaksi vesakosta, alkaa mäntyihin ilmestyä hirvien tekemisä kuorivaurioita. Paino saattaa pudota jopa viidenneksellä. ·a Vasat syntyvät touko-kesäkuussa Hirvinaaraan kevääseen kuuluu synnytys ja vasojen imetys. Vajaan neljän kuukauden aikana on kerättävä riittävä määrä kivennäisiä ja ravinteita, jotta parhaimmillaan toistakymmentä kiloa painavat sarvet saisivat kaiken kasvussa tarvitsemansa ja myös uroksen energiavarastot täydentyisivät. Kukkiva horsma tai angervo on ilmeisesti jo puisevampaa ravintoa kuin versot ennen kukintaa. Metsästysaikana ne ovat naaraalla paksuimmillaan ja muodostavat ·.; erinomaisen turvan paitsi 1 naaraalle myös sen kohdussa kehittyvälle sikiölle. Ravintovarastojen kerääminen alkaa heti vihantakauden alkaessa jatkuen aina talven tuloon saakka. Uroksen kunto on myös heikentynyt kovan talven niukalla ravinnolla. Vihantakauden alku merkitsee syönti urakan alkamista. Kasvien kehittymistä se seuraa parhaan syömisajankohdan selvittämiseksi. On runsauden pula. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Kiima on lyhytaikainen eikä sanottavasti vaikuta rasvavarastoihin. Kun tarkastelee suosituimmuuslistoja, jollaisia on laadittu meidänkin maassamme hirven käyttämistä ravintokohteista, katselee itse asiassa luetteloa, jossa suurin osa putkilokasveistamme on edustettuina. Vain poikkeuksellisen ankarina talvina uroksilla on vaikeuksia ja maalis-huhtikuun lumilla jokunen muita heikompi yksilö saattaa kokea jopa nälkäkuoleman. Vasta kiiman päätyttyä uroksella on aikaa kerätä rasvavarastoja talven varalle. Elokuulta marras uulle metsissä mylvitään ja mörähdellään, urokset kaivavat ja hajustavat kiimakuoppiaan naaraita houkutellakseen ja näyttelevät sarviaan tai peräti ottelevat voimistaan punnitakseen kumpi tasavertaisista kilpakosijoista pääsee osalliseksi naaraan suosiosta. Naaraalle ei kiima-aika ole läheskään samanlainen rasitus kuin urokselle. Valtaosa tästä koneistosta sijoittuu hirven turpaan, joka muodottoman möhkälemäisestä ulkomuodostaan huolimatta on varsin herkkä instrumentti. Turpa on herkkä instrumentti Aivan toisenlaiselta näyttää tilanne keväällä ja kesällä, jolloin luomakunta on täynnä syötävää. Vasta elokuun tienoilla ne alkavat kovettua, verisuonisto surkastuu, nahka kuivuu ja keloutuu vähitellen pois valmiiden sarvien pinnalta. 10 Touko-kesäkuussa hirviemo synnyttää yhden tai kaksi hontelokoipista vasaa. Koko kesän uros syö ja kasvattaa sarviaan ominaislaatunsa osoittimiksi. Kiima-aikana uros keskittyy suvunjatkamiseen niin täydellisesti, ettei muulle juuri jää aikaa. Jaloilleen pääsy, imettämisen alkaminen, suolen toiminnan käynnistyminen ja emoon leimautuminen ovat ratkaisevia tapahtumia pikku hirven elämän alkutaipaleella. vsk.. Aikaa ennen talven tuloa on vähän, joten yleensä metsästyskaudella urosten rasvakerrokset ovat huomattavasti vähäisemmät kuin naarailla. Kuitenkin se varsin pian synnytyksen jälkeen keinottelee itsensä jaloilleen ja ottaa ensimmäiset horjuvat askelensa. Pieni osa kaksivuotiaista ja suurin osa yli kolmevuotiaista naaraista antaa touko-kesäkuussa elämän yhdelle tai kahdelle hontelolle vasalle. Syksyinen kiima rasittaa Hirven elämä saa alkunsa syksyisen kiiman tuloksena. Tätä anatomista avuaan hirvi käyttää alkukesällä löytääkseen ympäristöstään ne kasvinosat, joiden solunsisältö on kuivaan aineeseen eli solunseinämiin verrattuna runsasta. Se ei tällöin ohjaudukaan normaaliin pötsikiertoon, vaan ohi pätsin suoraan juoksutusmahaan ja edelleen suolistoon. Hirven elämä saa alkunsa syksyn kiimasta vinnossa selittynee juuri tällä tavalla. Vuoden ikäisenä se ryhtyy vähitellen viettämään itsenäistä elämää. Myös kaikkinainen häirintä luonnossa ennen leimautumistaPuolessa vuodessa noin JO-kiloinen vasa venähtää 150-kiloiseksi nuoreksi hirveksi. Valinnan edellytyksenä ovat tarkkuustyöhön kykenevät haju-, makuja tuntoaistit
Menehtymisen todennäköisyys on suuri ja nekin, jotka talven yli pääsevät ovat huomattavasti normaalia ylivuotista heikommin kehittyneitä. ~L..---....:..:::412 myös alkaa opetella kasvissyöntiä ja jo puolessavälissä kesää kasvit muodostavat sen pääravinnon, vaikka imetys jatkuukin pitkälle loppuvuoteen. Imetyksen päästyä käyntiin ja leimautumisen tapahduttua on side emon ja vasan välillä jo tiivis eikä se ilman jonkinlaista ihmisen, petojen tai luonnonolosuhteiden aiheuttamaa tapaturmaa juuri katkea. Muut naaraat eivät vierasta vasaa hoiviinsa ota toisin kuin joillakin muilla eläinlajeilla. "' -"' .., a 1l -~ Hirvijahti on välttämätöntä pahtumaa voi käydä pikkuhirvelle kohtalokkaaksi. Maitoa on emolla yleensä riittävästi, sillä ravintoa on keväisessä luonnossa yllin kyllin tarjolla. Toukokuisesta noin 10 kilon painoisesta vasasta kasvaa puolessa vuodessa puolentoistasadan kilon painoinen hirvilapsi. Ilmeisesti myöskään vasan liittyminen johonkin suurempaan talvilaumaan ei kovin helposti onnistu. Emottomiksi jääneistä vasoista ilmeisesti vain aniharva selviää omin avuin talven yli. Ensimmäisinä päivänään vasa on miltei hajuton ja vaaran uhatessa painautuu liikkumattomaksi maahan. Side emoon on kuitenkin tiivis aina seuraavaan kevääseen asti. Jo muutaman viikon iässä vasa on niin voimistunut, että pystyy helposti seuraamaan emoaan. Energiaa säästääkseen ne tallaavat elinpiirilleen polkuverkostoja. Tällaisessa tilanteessa vain nopea ja vähin äänin tapahtuva häipyminen vasomisalueelta voi turvata emon ja vasan välille syntyneen vielä löyhän suhteen säilymisen. Jos ihminen törmää tällaiseen "emonsa hylkäämään" vasaan ja alkaa solmia lähempää tuttavuutta, on seurauksena helposti se, että vielä emoonsa leimautumaton vasa lähteekin seuraamaan ihmistä. Vasta ensimmäisen talven koettelemusten ollessa SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Varsin pian se Talvisin, jolloin hirvien ravinnonsaanti on vaikeimmillaan, ne kokoontuvat laumoiksi yhteisille laitumille. Itsenäistymisen vaikeus Vasan kasvu on nopeata. Emo jättää sen häiritsijöitään paeten luottaen hajuttomuuden ja liikkumattomuuden antamaan suojaan. Ilman emon turvaa ja opastusta vasa olisi varsinkin ankarimpina talvikuukausina kovilla. vsk .
takanapäin alkaa vuoden ikää lähetelevä hirvenvasa olla valmis itsenäiseen elämään. Kannan hoidon ongelmat Jokavuotinen hirvijahti on realiteetti, josta tinkiminen on mahdotonta. Kannan rakenne pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena, jotta kannan elinkelpoisuus olisi pitkällä tähtäimellä turvattu ja siitä saataisiin vakiintunut hyvä tuotto. Käyttökelpoiset vaihtoehdot selvitä kunnialla ongelmalliseksi koetun hirvikannan hoidosta ovat kuitenkin vähissä. Varsin tavallisia näkyjä ovat kevätkesästä parin kolmen vieroitetun hirven SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Edes metsästyksen periaatteellisilla vastustajilla ei ole esitettävänä mitään parempaa nykyisen menettelyn tilalle. Niin kauan kuin voidaan olla varmoja siitä, että poistettavat yksilöt valitaan täysin satunnaisesti, aiheutetaan kannassa vain lukumääräisiä muutoksia, jotka tietyissä raJmssa pysyessään tuskin ovat kannalle vaarallisia. Käytännössä hirvikantaa on viime vuosina pyritty hoitamaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Se saa lähteä omille teilleen ja emon on saatava vasansa tämä uskomaan vaikka voimakeinoja käyttäen. haavan kuoreen, lehtipuiden vesoihin ja varpukasveihin. Hirvikantaa säätelemällä yritetään mm. Tuire ja Kaarlo Nygren toimivat hirveen erikoistuneina tutkijoina Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Tapa ja tavoitteet, joilla hirvenmetsästystä harjoitetaan, ovat sitävastoin asioita, joista ollaan miltei äärettömän montaa mieltä. Suuntaan tai toiseen tapahtuva valinta tapahtui se sitten halusta saada tietynlaisia saalishirviä tai halusta muuttaa hirvikantaa johonkin ihmiselle mieluisampaan suuntaan on jo melkoinen uhka hirvikannan perinnölliselle monipuolisuudelle ja sen myötä elinkelpoisuudelle jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Itsenäisen elämän alku ei ole hirvellekään helppo. Kantaa ei tietoisesti pyritä jalostamaan mihinkään suuntaan, vaan siinä esiintyvä geneettinen monipuolisuus pyritään mahdollisimman hyvin säilyttämään. Kuvassa hirvien ruokailuhaavikko. Kannan koko pidetään sellaisissa rajoissa, joissa kannan elinkelpoisuus ja metsästettävyys ovat pitkällä tähtäimellä turvattuja eivätkä vahinkomäärät kasva yhteiskunnallisesti sietämättömiksi. 3. Niiden on tyytyminen mm. vsk. 13. Huhti-toukokuussa kevään jo lupaillessa uutta tuoretta vihantaa ja helpompia kulkuyhteyksiä alkavat hirviemot katkoa siteitään edellisen kevään jälkeläisiinsä. laumat, jotka hölmöinä ja epätietoisina törmäilevät milloin teillä, milloin talojen pihoilla. Uuden vasan synnytyksen aika lähestyy eikä emolta enää riitä kiinnostusta isoksi venähtäneeseen vasaansa. Talvisin hirvien ravinto on kuituista ja huonosti sulavaa. 2. Näistä periaatteista huolimatta hirvikannan hoito nykymittakaavassa on melkoinen uhkayritys biologisessa mielessä. Jokavuotinen hirvijahti tai koko kannan hävittäminen ovat nykyisellään ainoat vaihtoehdot ja näistäkään ei hirvikannan hävittäminen tule nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa kysymykseen. hirvikolarien määrää pitää yhteiskunnan kannalta siedettävänä
Esim. Kuvassa punavyöseitikkejä. Marja Härkönen Maanalaiset Sienijuuret eli 'mykorritsat ovat näkymätön, maanalainen lenkki puiden ja sienten yhteiselossa. Tällaisten siirtoistutusten myötä on saatu myös hyviä ruokasieniä. Myöhemmin samassa metsämaassa ovat menestyneet kylvötaimetkin. vsk .. 14 Seitikit ovat metsiemme runsaslajisin mykorritsasienisuku. Euroopasta tuodut istutustaimet sensijaan menestyivät, koska juuripaakun mukana siirtyi myös sienikumppanin rihmastoa uuteen ympanstöön. Voitatin ystävä hakeutuu mäntyjen läheisyyteen, sillä muualta tätä sientä on turha etsiä. Jos viljelmä tehtiin kylvämällä, saatiin kyllä taimia, mutta ne kasvoivat hitaasti ja kuolivat lopulta. Kuinka merkittävä tämä yhteys puiden ja sienten välillä todella on, selvisi, kun eurooppalaisia mäntyjä ja kuusia yritettiin saada kasvamaan trooppisten alueiden vuoristoissa. Tästä liitosta hyötyvät molemmat; siinä voi olla kysymys jopa elämästä ja kuolemasta. Karvarouskuja etsitään koivumetsästä, haavikosta haetaan haavanpunikkitatteja. Tämän maasta vedetyn kuusentaimen juurissa erottuu kuvan etualalla vaaleaa sienirihmastoa. Tottunut sienestäjä löytää suosikkisieniään vieraaltakin paikkakunnalta. Kun huuhtoo mullan juuristosta, voi löytää sekä hentoja sienirihmoja että niiden turvottamia juurenkärkiä, mykorritsoja. männyn SUOMEN LUONTO 6/ 86 45
vsk. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . :. ~lämänlangat Haavanpunikkitatti on nimensä mukaisesti erikoistunut elämään vain haavan kumppanina. Lehtivihreätön mäntykukka hankkii kaiken ravintonsa sienten välityksellä. 15 .: ..J l C :;; ,. Lahottajasienten, kuten ukonsienen, rihmastot eivät ole yhteydessä puiden juuriin. Kantarellil/a voi olla sienijuurisuhde usean puulajin kanssa. i
Joskus kumppanuus näkyy jo sienen nimessä, esim. apulaisprofessorina Helsingin yliopiston kasvitieteen perusopetuksen laitoksella. Tämä myös selittää, miksi lahottajasieniä kuten herkkusieniä ja siitaketta voidaan viljellä kasvatushuoneissa, mutta mykorritsasieniä kuten rouskuja ja haperoita ei. Esimerkiksi kantarellin viljelymahdollisuuksia on kokeiltu laboratorioissa ympäri maailmaa. tatit, rouskut, haperot ja seitikit. Täällä vallitsee yhteiselämä, symbioosi, puiden ja sienten välillä. Esim. Sienijuuren rihmastovaipasta lähteekin ohuita sienirihmoja kaikkialle maaperään. Juuri täällä pohjoisessa havumetsävyöhykkeessä sienet ovat todella tarpeen. Kaikki sienet eivät ole mykorritsasieniä. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Toista suosittua sientä, tryffeliä, on perinteisesti puoliviljelty viemällä uusille tammi-istutuksille maata tryffeleitä kasvavista tammistoista. Sen jälken sienirihma ympar01 juuren kärjen ja tunkeutuu myös jonkin matkaa juuren sisään sen soluväleihin. Sienet · eivät kuitenkaan osaa valikoida ja jättää lyijyä ja kadmiumia keräämättä, mikäli niitä on ympäristössä. Hän on myös Sieniseuran varapuheenjohtaja. Endomykorritsa antaakin paljon haasteita nykyaikaiselle maataloustutkimukselle. Ymppäyskokeet ovat osoittaneet mykorritsan lisäävän kasvien satoa ja taudinkestävyyttä. Sieni erittää kasvuaineita, jotka saavat juuren kärjen turpoamaan ja haaroittumaan lyhyiksi korallimaisiksi tapeiksi. Metsätuhoalueilla myös mykorritsasienet kärsivät mukana on tullut leppärouskua era1snn Afrikan valtioihin. Eräässä kokeessa verrattiin ilman sienij uurta kasvatettua tainta sienijuurelliseen. Onko sieni siis puun loinen. Sienijuurelliset taimet pystyivät ottamaan maaperän ravinteita jopa viisi kertaa tehokkaammin kuin paljaat juuret. Edellä kuvattu mykorritsatyyppi on nimeltään ektotrofinen mykorritsa. Sillä ei ole edes lehtivihreää, vaan se saa kaiken ravintonsa sienirihmoilta. Sen merkitys kasveille on suunnilleen sama kuin ektomykorritsan merkitys puille. Kasveille pyritään etsimään mahdollisimman tehokkaita sienikumppaneita ja kehittämään vaivattomia ymppäysmenetelmiä. Mykorritsasienten lahotuskyky on heikko. Lopulta uuden kasvupaikan sienet valloittavat itselleen sijan taimen juuristossa. Eräät harvinaistuvat tai ovat jopa kadonneet kokonaan. Sieltä ne imevät vettä ja siihen liuenneita ravinnesuoloja puun hyväksi. On vaikeaa sanoa, kumpi vahingoittui ensin, sieni myrkyttyvässä maassa niin, ettei enää pystynyt kokoamaan puulle riittävästi ravinteita, vaiko puiden neulaset ilman epäpuhtauksista niin, että puulta ei riittänyt enää kylliksi yhteyttämistuotteita elinvoimaisen sienirihmaston ylläpitämiseen. Toiset taas ovat erilaistuneet puun, lannan tai karikkeen lahottamiseen. Sen rihmasto suostuu kasvamaan hitaasti keinotekoisella kasvatusalustalla, mutta missään siitä ei ole onnistuttu saamaan itiöemiä. Toiset taas, esim. Sen sijaan trooppisen sademetsän puilta puuttuu kuvatunlainen mykorritsa ja sieltä on turha lähteä rouskuja etsimään. Sienet ovat tehokkaita kivennäisaineiden kerääjiä, siksihän niitä ravinnoksi suositellaankin. Kumpikin osapuoli on tässäkin tapauksessa toisestaan riippuvainen eikä metsää voida pelastaa jos sienet voivat pahoin. Toinen mykorritsojen ekologinen päätyyppi on endomykorritsa. Tämä mykorritsatyyppi on yleinen ruohokasveilla, esim. vsk.. pysäköintipaikan mustesieniä ei tästä syystä pidä keittää ruuaksi. Tappien pinnan peittää sienirihmasto paksuna vaippana, niin että juuri on yhteydessä metsämaahan enää vain sienirihmojen välityksellä. Jotkut hankkivat ravintonsa loisimalla elävissä kasveissa ja eläimissä. Sanotaan, että taimi juroo. Joidenkin kasvien kohdalla ei voida enää puhua symbioosista sienen kanssa, vaan ne elävät kokonaan sienen varassa. Ne pysyvät kyllä hengissä metsämaassa, mutta voivat hyvin vasta päästyään yhteyteen kasvien juurten kanssa. Mykorritsasienet saavat rakennusaineensa puilta. Myös laboratoriossa on onnistuttu ymppäämään halutun tryffelilajin mykorritsa steriilisti kasvatetun tammentaimen juuriin. Mykorrisanmuodostajia ovat esim. mäntykukka. Nämä sienirihmat ovat edelleen yhteydessä männyn juuristoon, joten mäntykukka elää itse asiassa männyn kustannuksella. Endomykorritsasienet eivät myöskään muodosta isoja, näkyviä itiöemiä, eivätkä siis ole ruokasieniä. Se on itse asiassa yleisempi kuin ektomykorritsa, mutta vähemmän tutkittu ja vaikeampi huomata, sillä se ei aiheuta muutoksia juuren ulkonäköön. Sienirihma ympäröi juuren Kun puun siemen itää, erittää kasvava juuren kärki maahan sokeria. Pelloilla taas ovat omat sienensä. Tutuista sienistä esim. Nehän keräävät ravintonsa kasvijätteistä, joille pölyn ja sateen mukana on kerrostunut myös raskasmetalleja. Peltomaassa kasvatettu puun taimi saa 16 juuristoonsa mykorritsan kasvupaikastaan. Syksyisin keräämämme rouskut ja tatit antavat meille puiden valmistamaa ravintoa. herkkusienet, mustesienet, koivunkantosienet ja ukonsienet ovat ns. Tällainen on esim. lahottajia, eivätkä niiden rihmastot ole yhteydessä puiden juuriin. Niiden sienirihmat tunkeutuvat sisään juuren soluihin ja haarovat siellä kullekin sienilajille ominaisella tavalla. Kaksi mykorritsatyyppiä Mykorritsa on luonnossa erittäin yleinen. Siksi niistä ei ole löytynyt yhtä suuria myrkkypitoisuuksia kuin lahottajasienistä. Hyödyllistä yhteiselämää Sienet ovat aina toisenvaraisia. On vain harvoja kasviryhmiä, joilta sitä ei olisi todettu. Etenkin niukkaravinteisilla ja happamilla mailla sienet ovat puille välttämättömiä. D Marja Härkönen toimii vt. Kun taimi sitten istutetaan metsään, vie siltä aikansa sopeutua uuteen ympäristöön. Keski-Euroopan metsätuhoalueilla myös mykorritsasienet kärsivät. monilla tärkeillä viljelykasveilla. Saasteet vaurioittavat Jo pitkään on varoitettu ihmisiä keräämästä sieniä vilkaasti liikennöityjen teiden tai saastuttavien teollisuuslaitosten läheltä, sillä sienet keräävät itseensä raskasmetalleja. männynherkkutatti, tammenrousku, lehtikuusenvalmuska. Eräät sienilajit ovat erilaistuneet kasvamaan vain tietyn puulajin kumppanina. Parasta on, että siellä leppärouskut ovat aina puhtaita, koska niiden itiöemissä toukkana elävä sienisääski ei vielä ole löytänyt tietään Afrikkaan. Puulta ne saavat sokeria ja muuta ravintoa, ja vain hyvin ravittuina ne pystyvät tekemään itiöemiä. Helpoimmin näitä aineita saavat kariketta lahottavat sienet. punakärpässieni ja kanttarelli voivat muodostaa sieni juuren usean puulajin kanssa. Kussakin metsätyypissä elää siihen sopeutunut sienistönsä. Sokeri saa maassa olevat sienirihmat suuntaamaan kasvunsa kohti juurta. Samaan taimeen voi pesiytyä useitakin sienilajeja
Yleinen elämäntyyli suosii tuhlausta, kiihtyvää kulutusta ja suurempia roskiksia. vsl<. Seuraavilta Suomen Luonnon jätesivuilta, jotka on painettu kokonaan keräyspåperista valmistetulle uusiopaperille, kerromme vaihtoehdoista ja annamme vihjeitä tavalliselle ''kuluttajalle" jätevuoden kunniaksi! Jätekankaista valmistettu tilkkusommite1ma SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . 17. Kierrätys on viisautta Kodin ja työpaikan jätteiden hyötykäyttö on helpommin sanottu kuin tehty
kaasu pullot on ajat sitten käytetty tyhjiin. vsk .. Kun heittää pois alumiinisen juomatölkin, on kuin kaataisi maahan puoli tölkillistä bensiiniä. Kestävän yhteiskunnan, kuten Worldwatch Instituutti määrittelee, perusraaka-aineita ovat puu, rauta ja alumiini. Suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä keskimäärin 300 kg vuodessa, kaupunkilainen enemmän, maalain-en vähemmän. Yksinkertaisia meisseleitä, vasaroita, kir' veitä tai veitsiä voi viilata romusta. Enimmäkseen verstaalla yritetään kasata romuista jotakin käyttökelpoista." ,, P C Jersildin kuvitelmat suhteestamme romuun on i helppo loihtia silmiemme eteen nyt kun Tshernobyl ! Tuhlaukselle "Kunnioitimme Suurta Henkeä kaikissa elävissä olennoissa tuhlaamatta mitään.'' Intiaanit moderneille tuhlareille Montrealin maailmannäyttelyssä. flaation syistä yhtä paljon kuin taloustieteilijöiden teoretisoinnit yhteensä," on yhteiskuntatieteilijä Robert Fuller huomauttanut. Päivän lehden hävittäminen roskiin tuhlaa polttoainetta saman verran. Ilman ydinkatastrofejakin on kiire laskeskella maailman törkyvarantoja ja kohdella niitä kallisarvoisina rakennusaineina. Eräs ranskalainen lehti kirjoitti äskettäin, että yhteiskunta on kuin puu, joka ei tule toimeen ilman kivennäisiä; kromi, mangaani, magnesium, koboltti ja platina ovat yhteiskunnalle samaa kuin typpi, fosfori, kalium ja rikki vihreille kasveille: strategisia aineita. Tietokoneiden hyvä hautaus: romukauppa. Suomen Kuluttajaneuvontaliitto taas esittelee kirjassaan 'Kuluttava kulutus' sellaisia kotimaisia perheitä, jotka kuormittavat kaatopaikkaa 1 000 kg lastilla mutta myös sellaisia perheitä joilta ei tule jätettä kuin 30 kg vuodessa. Marjukka Kulmanen "Verstasladossa on työkalulajitelma, joka on epäilemättä sananmukaisesti painonsa arvoinen kultaa: on pihtejä, tähtimeisseleitä, hylsyavaimia, poranteriä, työntötulkkeja ja paljon muuta mitä ei enää voi valmistaa. Mutta ruuveja on mahdoton valmistaa. satoi päällemme valkoista """---"""::,.....-_._ __ tuhkaa. Kun tonkii talousjätteitä tarkemmin, paljastuu että puolet kasasta on paperia ja pahvia (painon mukaan SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Näitä kierrätetään hyvin vähän, kuitenkin niiden tuotantoon uppoaa kosolti energiaa. Niittaaminen käy päinsä mutta hitsata ei voi, sillä .. Nauloja voi tehdä rautalangasta. Ihmisten kulutustottumukset eivät kaikkialla ole samat amerikkalainen tuottaa vuodessa tuplasti jätettä. Modernin yhdyskunnan haaskalla ''Kaupunkijätteen tutkiminen saattaa paljastaa in18 Kaatopaikan taivaskanava. Yksinkertaisesta juottamisesta sen sijaan selviää helposti.
Kymmenen viime vuoden aikana lasin osuus jätesäkin sisällöstä on pienentynyt ja tilalla on lähinnä muovia. Mutta, pitääkö poromiestä kelkkoineen sakottaa siinä missä turistia autoineen. Moniko meistä todella tietää, paljonko ja millaista jätettä vuodessa aiheutamme. Lyijytön bensiini menee kaupaksi, vaikka se on hinnoiteltu tavallista kalliimmaksi. Hinta on ollut ratkaiseva syy siihen, ostetaanko jotakin tavaraa ja kuinka paljon ostetaan. vsk. Näin on ajateltu viime vuosiin saakka, onhan ympäristökriisien taustalla paljon syvällisempiä syntyjä kuin juomatölkkien viskominen. Rahalla ei sitäpaitsi saisikaan takaisin menetettyä ympäristön laatua. Toistaiseksi hintaan ei ole sisältynyt 'ympäristöveroa', esimerkiksi korvausta veden tai ilman pilaantumisesta silloin kun tuotetta valmistetaan, käytetään tai hävitetään. Vähäpätöinen kuluttaja tuskin säätelee tuotantoa ostopäätöksillään. Kuten sosiologit ovat analysoineet: ihminen on vieraantunut, tullut yksiulotteiseksi mutta haluaa kuluttaa monipuolisesti. Mutta usein hinta sokaisee. Kuluttajien (mikä käsite!) oma harkinta kuitenkin kasvaa. 'Kehittyneistäkin' maista tihkuu tietoja tuhlailun · valtavirrasta irronneista yrityksistä, jotka suhtautuvat jätteeseen kuin raaka-aineeseen. Miksi palauttaa pullot, eiväthän muutkaan niin tee .. silmät kuten Mainos-TV:n filminostajat, kun heille esiteltiin dokumenttifilmiä Suomen jätehuollosta: ''Yäk miten rumaa, ei tuollaista voi näyttää televisiossa." Paluu pieneen ja kauniiseen maailmaan ei tule olemaan helppo, jos jo perustotuuksien kohtaaminen hirvittää. Kun omakotiasuja valitsee lämmitystapaansa, hänelle vakuutetaan, että sähkölämmitys kannattaa. Ja se riittää, sehän on hänen kannaltaan laskettuna jopa tottakin. Entä mikä on 19. arvioituna). Kuluttajakyselyiden mukaan ihmiset luottavat enemmän kollektiivisiin toimenpiteisiin kuin oman esimerkkinsä voimaan. Poikkeuksia toki on: kiinalaiset kierrättävät kaiken mahdollisen, japanilaiset ostavat rojua ja loihtivat vanhoista Buickeista Toyotoja, Egypti ja moni muu kehitysmaa rakentaa paperintuotantonsa keräyspaperin varaan. [1 vaihtoehtoja Viisas raha ostaa kirpputorilta ... Tapana on ollut sulkea SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Ellei kuluttaja ole varma, että muutkin välittävät ympäristöstään, hän ei välitä uhrautua. Kuluttajat kuitenkin vaikuttavat tarjolla olevaan tavaraan
Ruokaa, vaatteita, huonekaluja, autoja ja asuntoja heitetään pois yhä kevyemmin perustein toisaalta niiden laatukin on heikentynyt massavalmistuksen myötä. Ja niin edelleen. Keräyslasi on uuden lasin raaka-ainetta ja sisältää mm. Tesoman-koulun romukerho pääsi lähimyymälänsä apajille, kun kalustoa uusittiin, ja pelasti käyttöönsä mahtavat määrät arvotavaraa. "Teki mieli uutta pölynimuria" tai "Pesukone oli vähän vanhanaikainen" olivat yleisiä perusteluja, kun Pohjoismaissa tutkit 7 tiin asukkaiden syitä vaihtaa täysin toimivia kodinkoneitaan uusiksi. Jokin syy kuitenkin siihenkin on, että yhä enemmän autoja, kodinkoneita, vaatteita ja ruokaa "kuluu" vaikka ns . soodaa, jota ei tarvitse tuoda ulkomailta jos se kerätään talteen. Mainosten pakkovalta on niin olennainen osa kulttuuriamme, että sitä tuskin huomataankaan pitää diktatorisena. Keräysmyönteinen asenne ja omaa viitseliäisyyttä on vasta noin 10 prosentilla suomalaisista eri kuluttajakyselyiden mukaan. Kulutukselle on ominaista vaihtelunhalu ja nopea kyllästyminen. Keräyslasimurskan käyttö myös vaatii vähemmän kallista tuontienergiaa kuin lasin valmistus neitseellisestä raaka-aineesta. rinteinen pyrkimys yksinkertaiseen elämäntapaan. Myös käyttöarvo oli tallella esimerkiksi kaiuttimilla ja hyllyillä, muu oli kerholaisille materiaalia. D SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Maailman mitassa vain runsas neljännes käytetystä paperista palaa uudelleen tuotantoon. Esimerkiksi kouluissa olisi tfyvä oppia purkamaan jääkaappeja, autoja, sohvia ja elektronisia vempaimia, jotta raaka-ainetietoisuus ja -kunnioitus kasvaisi. Monet perustelevat esimerkiksi vuotuista autonvaihtoa kalliilla varaosilla sekä tahallisilla mallinmuutoksilla, jotka vaikeuttavat varaosien hankintaa. "Ihmiselämän välttämättömät tarpeet tässä ilmastossa voitaneen kyllin täsmällisesti sijoittaa otsakkeitten Ruoka, Suoja, Vaatetus ja Polttoaineet alle", Thoreau koetti esimerkillään osoittaa. Asenteita voi muuttaa sopiva ympäristövero metsien sileäksi hakkaajalle. Taloustieteilijät jakavat kuluttajat karkeasti kahteen tyyppiin: uudenaikaisiin ja perinteisiin. 20 Kun tuotteiden käyttöikä tällä tavalla koko ajan lyhenee, kutsuvat taloustietei\lijät tätä huolimattomaksi \taloudelliseksi kasvuksi. Mutta tällekään ei ole kysyntää, johtuen lähinnä siitä ettei ole konekantaa, joka pystyisi jätepaperia käyttämään. Koneiden käyttöikä pieneni kaikissa muissa maissa paitsi Islannissa, jossa on enemmän korjauspajoja kuin muualla lähinnä kuljetusten __kalleuden vuoksi. Sitten pula-ajan kulutus on monipuolistunut ja runsastunut. Luopumisen lisäksi tarjolla on usein myös ympäristöystävällisin vaihtoehto. Sellaisesta käy kestokulutustarvikkeiden hankkiminen ja huoltaminen, ajaton pukeutuminen. Mitä rikkaampi maa, sitä enemmän kuluttajat keksivät muita kuin tuotteen kuntoon liittyviä hylkäämisen syitä. On monen tyylistä kuluttajaa: koti-ihmisen 'tee se itse' -tyylistä löhöäjään ja 'aina menossa mukana' -tyylistä varman maun 'minulle vain paras on kyllin hyvää' -tyyliin. hyvinvointi ei lisäännykään. Jos ottaa selvää käyttämiensä tuotteiden raaka-aineista, energiasta, tekotavasta ja käytön ja hylkäämisen vaikutuksista luontoon, ei ehkä olekaan kulutustottumustensa orja. Jos Suomessa pyytää pesukoneen korjaajaa kotiinsa, tämä laskuttaa useita satoja markRoja tunnissa, matkaja päivärahat sekä varaosat, jotka poikkeuksetta ovat uusia ja kalleimman mukaan hinnoiteltuja. Kulutus on käynyt yhä silmiinpistävämmäksi, eikä ole niin väliä onko alkuperäistä tarvetta liikkua, saada ylleen lämmintä tai sisäänsä ravintoa taustalla lainkaan. Kolmaskin elämäntyyli erottuu: uuspe. Vaativa elämäntyyli Kun itse lajittelee jätteensä eli aloittaa inhottavammasta päästä, päätyy muuttamaan kulutustottumuksiaan. Mutta hänelle naurettiin kuten Linkolalle nyt. Toistaiseksi on kuitenkin keräysja painostusintoa. Järjestäytynyt huiputus johon syyllistyvät useimmat tuottajat (suomalaiset mainonnan kärkijoukkona) sekä heidän palkkaamansa tieteilijät saa meidät ilman Linkolan esittämää diktatuuriakin uskomaan, että auto on enemmän kuin kulkuväline, kertoohan se jotain omistajastaan. Uudenaikaiset ostavat valmisruokaa, syövät ravintoloissa ja käyttävät virvokkeita toisin kuin perinteiset, jotka valmistavat kotiruokaa peruselintarvikkeista. Hän määritteli, että ihmisen rikkaus on suoraan verrannollinen niitten asioitten lukumäärään, joita ilman hän pystyy olemaan. Tätä vauhtia metsät eivät ole synkkiä, syviä ja kiehtovia, kuten jo Wall Street Journalkin suree. Yksinkertaisuus taas riippuu siitä, paljonko varustelua ja energiaa tällainen elämäntapa vaatii. vsk.. Suomessa otetaan talteen jo miltei puolet keräyskelpoisesta paperista. Niistä paljastuu useiden tuotteiden ainesosia. Mitä en käytä, sen heitän lajiteltuna eri keräyspisteisiin, ostoja myyntiliikkeisiin tai takaisin kauppaan (tietämättä tosin mitä kauppias tekee käytetyillä televisioilla tai kävelykengillä). Sellaisesta käy tuotteiden hankkiminen mahdollisimman vähän prosessoituina ja pakattuina siis omien kippojen ja kassien käyttö. Kun Pentti Linkolan eloonjä.ämisohjelmaa on arvosteltu, eniten on kavahdettu (poliisin) pakkovaltaa, jonka avulla ihmisten lukumäärä, heidän tuotantonsa ja kulutuksensa pantaisiin kuriin. Muovin, lasin, metallien, käyttövaatteiden sekä lumppujen erotteleminen ruuantähteistä ja ongelmajätteistä kannattaa jo kotona. Lumpusta on Suomessa tehty .lähinnä kattohuopaa mutta nykyisin siitä syntyy monenlaista huopaa ja levyä rakennusja huonekaluteollisuuden käyttöön. Esimerkiksi koe-eläinten suojeluyhdistys markkinoi kauneudenhoitovälineitä, joiden valmistus ei ole vaatinut eläinuhreja. Ainaisen kasvupyrkimyksen sijaan on laskeskeltu, että taloudenpito saattaa kannattaakin paremmin, jos yhteiskunnan 'palveluja ylläpitotehokkuutta' lisätään. Ankarakin elämäntyyli voi sallia Mika Waltarin sanoin 'ihanaa turhuutta'. Kaikille sen tehneille on käynyt näin: Ei voi olla ,totta, että näin paljon paperia menisi kaatopaikalle, kun sen kantaminen lajiteltuna omaan kekoonsa merkitsee, että maailman metsiä säästyy! Kuluuhan nyt kaikista hakkuista yli kolmannes paperin valmistamiseen ja on laskettu, että vuoteen 2000 mennessä paperi vie jo puolet hakkuista. Jokakodin jätesäkistä ei ehkä kerry näin mahtavaa romuvalikoimaa: teräsputkea, putkihyllystöä, huonekaluputkea, kuljetuskärryjen pyona, siirtolavoja, pienjännitekaapelia, kupariputkea, kettinkiä, kaiuttimia. Samoin yksityisautoilun ja välineurheilun välttäminen. Nuukuuden mestari jo puolentoista vuosisadan takaa on varmasti amerikkalainen Henry Thoreau, joka veti;iytyi metsään laskeskelemaan paitsi lintuja myös papuja ja rautanauloja. Esimerkillistä t01mmtaa on vaikkapa kompostin pitäminen kaupunkioloissakin. Mutta asenne yleistyy ja tarvitsee tuekseen esimerkillistä toimintaa
Miksi tällaiset ilmiöt ja henkilöt lähes tyystin puuttuvat suomalaisesta rockmaailmasta. Etenkin varhaisempien kappaleidensa sanoituksissa hän on voimakkaasti ottanut kantaa luonnon puolesta ja .käsitellyt esimerkiksi jäteongelmia ja raaka-aineiden kierrätystä. Itse olen ajatellut, että tällaiset asiat ovat tärkeitä. Kaikenkaikkiaan luulen, että USA:ssa ihmiset ovat huolissaan ympäristöasioista, varsinkin nuoret. mien keskeisyyden. Puuhailen mielelläni vapaaaikoina puutarhani, puutöitteni ja videoitteni parissa. Menevästä ja ihmisläheisestä musiikistaan John on kaikkialla bluespiireissä tunnettu tekijä. Garbage going nowhere Soon the dumps will spread to your front door Lakes and rivers stagnant Nothing lives or grows like years before Nature is disappearing The world you take for granted soon no more 1 John Mayall: Nature disappearing, 1970. Ja jos ne siis ovat merkittäviä minulle, niin miksi ne eivät myös kiinnostaisi muita ihmisiä. Ihminen on saastainen olio joka pilaa maan, veden ja ilman Huomenna voi olla jo myöhäistä Nyt täytyy sinunkin havahtua Luonto on kaloamassa Saastunut kuolema edessäsi Etkö välitä. raavat, etenkin länsimaiseen elämäntyyliin soveltuvat neuvot: Perusta omakotitalosi takapihalle komposti, pidennä omistamasi auton käyttöikää, älä käytä kertakäyttöpulloja, opeta lapsillesi siisteyttä ja valista heitä roskaantumisesta, osta kestäviä tuotteita, älä huonolaatuista kertakäyttökamaa, pistä sanomalehtesi jätepaperikeräykseen jne. Mutta varsin harvat tietävät, että John Mayall on mieleltään myös voimakas luonnonsuojelija. Hanki tietoja saastumisesta Anna tuotteiden valmistajien tuntea itsens-ä vaivautuneiksi Boikotoi kaupoissa kertakäyttöpakkauksia Alumiinia, lasia, muovia Ikuista jätettä jota ei saa hävitetyksi. Iältään yli 50vuotias muusikko on hämmästyttävän hyväkuntoinen, mikä johtuu hänen terveistä elämäntavoistaan: kasvisten syöntiä, kuntoilua, tasapainoista perheelämää ... Eräitä esimerkkejä Johnin ohjeista ovat vaikkapa seuSUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Haastattelutilanteessa John Mayall on aivan kuten esiintymisla-vallakin erittäin energinen ja innostunut. Ehkä tunnetuin John Mayallin ympäristöongelmia käsittelevä levy on LP "Nature is disappearing" (Polydor Records 1970). tärkeille kysymyksille, sinun pitää kuunnella uusia pulmia ja aiheita. Do you care. Jo yli 20 vuotta-on jatkunut hänen maineikas uransa bluessävellysten ja sanoitusten tekijänä, blueslaulajana, -kitaristina sekä -huuliharpistina. Kyseisen levyn kannessa hän antaa mm. Nature is disappearing Polluted death is coming ... Jätteet eivät häviä minnekään Pian kaatopaikat ulottuvat jo ovellesi Joet ja järvet ovat hiljaisia Mikään ei elä tai kasva niinkuin ennen Luonto on katoamassa Maailma jonka sinä otat itsestäänselvyytenä pian sitä ei enää ole. Veli-Risto Cajander Bluesia jätteistä ja kierrätyksestä John Mayall Man's filthy creature raping the land and water and the air Tomorrow may be too late Now's the time that you must be aware. ohjeita kymmenen käskyä miten kukin kansalainen voi henkilökohtaisesti taistella saastumista ja roskaantumista vastaan. Mayallin omia selityksiä. Mutta tottakai edelleen hyväksyn ja ymmarran luonnon ja ympäristöongelJohn Mayall on erinomainen esimerkki rocktaiteilijasta, joka on henkilönä ja musiikkinsa välityksellä tuonut esille terveitä elämäntapoja ja ajankohtaisia ongelmia. Miksi olet ottanut jäteasioita esille sanoituksissasi. Loppuun sopikoon Johnin terveiset meille kaikille, poimittuna erinomaiselta "Nature is disappearin" levyltä: Read about pollution Make manufacturerers uncomfortable Boycott at market containers that are non-returnable Aluminium, glass, plastic Eternal waste that's destructible W e are the generation that may live out our natural time But as for ali our children Born to suffocate in human slime Nature's disappearing and _we are guilty of this massive crime. vsk. Käännökset vapaasti käyttäen apuna J. Jos olet muusikko, ja sinulla on mahdollisuus ilmaista itseäsi musiikin avulla, niin sinulla täytyyolla korvaa olemassaoleville ja uusille Pressfoto/ Harri Kosonen John Mayall Porissa 1986. Me olemme sukupolvi joka voi ehkä elää elämänsä loppuun Mutta lapsiltamme Jotka syhtyvät tukehtuakseen ihmisen tuottamaan törkyyn Luonto on katoamassa ja me olemme syyllisiä tähän suureen rikokseen. Itse keskityn nykyisin melko puhtaasti vain hyvän musiikin tekemiseen, saan siitä runsaasti energiaa. Ja jokaiseen käskyyn hän on liittänyt myös painavat perustelut. Maailmankuulu englantilainen blues-muusikko John Mayall vieraili kuluneena kesänä Porin Jazzjuhlilla. 21
Näin voidaan kodin jätteiden määrää vähentää jopa kymmenesosaan entisestä. Kuluttaja voi valinnoilleen ohjata kehitystä myönteiseen suuntaan. Mitä enemmän tuote sisältää seka-aineksia, sitä hankalampi sen raaka-aineet on erottaa hyötykäyttöön. Tavalliset transistoriradioiden ja taskulamppujen paristot (ruskohiiliparistot) ovat vaarattomia. maito-ja 'lnehutölkit) voipaperit valokuvauspaperit tapetit erityisja tervapaperit Kertakäyttöpullo ei ole kertakäyttöilo: lasi kiertää uuden lasin raaka-aineeksi. mittarit ja loisteputket maalijätteet Iiuotinjätteet (asetoni, tinnerit, lakkabensiini, tolueeni sekä tahranpoistoja valkaisuaineet) puunsuojausaineet öljyä sisältävät jätteet hyönteismyrkyt Lasi Sekalaiseen keräyslasiin kelpaavat: lasipakkaukset kertakäyttöpullot lasitölkit ja -purkit Älä laita sekaan: posliinia ja keramiikkaa metallija muovikorkkeja tölkkien kansia poista lenkkirenkaat, etiketit saavat jäädä kiertopuIJot kauppaan teräsverkkovahvisteista ja laminoitua lasia Keräyspaperi Keräyspaperiksi kelpaavat: sanomaja aikakauslehdet mainoslehtiset paperija pahvipakkaukset voimapaperi ja kartonki kirjoitusja kopiopaperit painopaperit ja kirjat Keräyspaperiksi eivät kelpaa: märät ja likaantuneet paperit muovija foliopinnoitetut sekä vahatut paperit ja pahvit (esim. kirpputoritavara Lumppukeräykseen ei saa laittaa: märkiä ja likaisia tekstiilejä Poltettava jäte Poltettavaksi sopivat ei-keräilykelpoinen paperi ja pahvi puujätteet maitoja elintarviketölkit polyeteenimuovit Ei pidä polttaa: . Ensio Ruuhka Jätteet hyödyksi kodeissa Kulutusvalinnat, uudelleenkäyttö ja hyötyjätteiden lajittelu ovat kotitalouksien keinoja vaik_uttaa jätehuoltoon. Käytä uudelleen Uudelleenkäyttö parhaimmaillaan on toimintaa, jossa hyödykkeen käyttöikää pidennetään korjaamalla ja ennenkaikkea muuttamalla materiaali toiseen käyttötarkoitukseen. Uudelleenkäyttö on jätehyödyntätavoista kaikkein säästeliäin, ja vain sellainen jätemateriaali kannattaa lajitella raaka-aineena käytettäväksi, jolle ei enää keksitä soveliasta uuskäyttöä. Kulutusvalinnoissa ei ole kuitenkaan syytä mennä tiukkaan orjallisuuteen vaan on toimittava tarkoituksenmukaisesti "pienimmän pahan" periaatteella. Hyötyjätteelle voi varata sopivat tilat keittiön tai eteisen komeroista. Kaikki pelkästään luonnonmateriaaleista valmistetut tuotteet ovat helposti hyödynnettävissä. Jos et tiedä pariston luonnetta, laita se ongelmajätteisiin.) nikkelija kadmiumakut elohopeaa sisältävät lämpö. Paperiteollisuudessa paperin kloorivalkaisu on vakava uhka vesien elämälle. vsk.. Varsinkin rautaja lasijätteen käyttö vaikeutuu ja jopa epäonnistuu, jos se sisältää muita aineksia. Muovit keräyspaperin joukossa aiheuttavat myös ongelmia. Karkeasti ottaen kemiallinen teollisuus on saastuttavinta. Alkulajittelu kotona Kun hyötyjätteet lajitellaan jo syntypaikalla, ne saadaan talteen puhtaina ja arvokkaina. kyllästettyä puuta PVC-muovia ja useampia muita muovilaatuja, keinokuituja ja keinonahkaa kumia ja nahkaa märkää paperia Ongelmaj ätteet Kotitalouksien ongelmajätteitä ovat: lääkkeet elohopeaparistot sekä alka22 lija hopeaoksidiparistot, (Ne ovat etupäässä salamavalolaitteiden, taskulaskimien ja kellojen pieniä paristoja. Kertakäyttötarvikkeet tulisi muutenkin jättää pois, paitsi hygieniaan liittyvät pehmopaperit. Virvokkeet on syytä ostaa kiertopulloissa eikä kertakäyttöpulloissa ja tölkeissä. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Luonnonkuituiset vaatteet (villa) saadaan jalostetuksi uudelleen langaksi, keinokuituisia ei. Pakkausjätteen määrää voidaan vähentää käyttämällä mahdollisuuksien mukaan perushyödykkeitä jalosteiden asemasta. Lajittelun tueksi: Metalliromu Keräykseen sopivaa romua ovat: kattilat, pannut ja padat tölkkien kannet aeresolitölkit polkupyörän ja auton osat metallihuonekalut kodinkoneet metalliputket ja -tangot Lumppu Lumppukeräykseen kelpaavat: vaatteet lakanat ja pyyhkeet sängynpeitteet ja huovat vanupeitteet verhot ja seinävaatteet ehjät kengät ym. Puujalosteet ja luonnonkuidut voidaan aina polttaa ja kompostoida, jos muuta hyötykäyttöä ei löydy. · Tuotantomenetelmän ympäristöhaitat tulee myös muistaa. Kertakäyttökassin paikalle sopii paremmin käyttökassi. Valkaisemattoman ja erityisesti uusiopaperin käyttö on ympäristöystävällinen valinta. Paperipyyhkeet on usein valmistettu jätepaperista ja ne on helppo hyödyntää kompostoiden. Lasi ja metalli voidaan kerätä raaka-aineiksi
23. sille ja lumpulle. Talousjätekompostin rakentamisesta kerrotaan toisaalla tässä oppaassa. D Ensio Huuhka on Kotkan ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, ja hän on kirjoittanut paljon hyötykäytöstä, kompostoinnista ja luonnonmukaisesta viljelystä. Näin talouksien jätehuoltokulut jäävät todella vähäisiksi. Aluksi hyötyjätteet voidaan jakaa vaikka kolmeen osaan: kompostoitavat, keräyspaperi ja kaatopaikkajätteet. Moni järjestö on rahoittanut toimintaånsa paperinkeräysvaroin. Sitä mukaa kun hyötyjätteiden vastaanotto on järjestetty paikkakunnalla, voi kodissa varata oman paikkansa jätelasille, metallille, lumpuille jne. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Noin kuution kokoinen lämpöeristetty kompostori ruokaja muun eloperäisen jätteen ympärivuotiseen kompostointiin on välttämätön, mikäli kukin talous ei hoida itse omaa kompostiaan. Pienestäkin keittiöstä järjestyy oma tila kompostiin, paperinkeräykseen, Jasinkeräykseen ja kaatopaikalle meneville jätteille. Kannelliseen 2-10 litran kompostiastiaan kerätään kaikki maatuvat jätteet. vsk . vät pienempään tilaan kuin sekajäte ja astiat täyttyvät hitaammin. Kodinkoneet ja muut romut voidaan kerätä tempausluontoisesti ja kuljettaa romuttamolle. Yhteinen jätteenkeruu myös pientaloille Samaten kuin kerrostai rivitaloissa, voivat esimerkiksi saman korttelin omakotitaloudet perustaa yhteisen jätteenkeruupaikan. Kirkkaalle ja värilliselle lasille voidaan varata omat laatikot, samaten ruskealle pahville. Paperiteollisuus hyödyntää nirsosti jätepaperia. Aitaukseen voisi sijoittaa siirtolavan sekajätteelle, reilut laatikot keräyspaperille ja pahville sekä pienemmät la-. Juuri nyt Paperinkeräys Oy potee runsaudenpulaa ja keräystiet ovat tukossa. Jos taloudet polttavat polttokelpoisen jätteensä, sekajätteelle riittävät tavalliset laatikot, koska erilaiset tilaa vievät purkit ja pakkaukset jäävät pois. Lajiteltuina jätteet mene. Palava jäte voidaan myös polttaa omakotitaloissa ja kesämökeillä lämmityksen yhteydessä. Ongelmajätteet on säilytettävä erikseen turvallisessa paikassa ja vietävä kunnan ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin
i! il 0.. • Kun komposti toimii, se kuumenee , + 30+ 70 °C: een jo muutaman päivän kuluttua sen kasaamisesta. 2. Vaikka vain kasaisi maatuvia jätteitä pihan perälle, ne ennemmin tai myöhemmin lahoavat. Käytännössä oleellisinta on turvata hapen saanti. Laita pohjalle hyvin karkeita aineksia, kuten risuja. Kompostia tehdessäsi ota huomioon seuraavat, hyvin toimivan kompostin edellytykset: 1. Happi Kompostiin täytyy saada ilmaa, jotta lahottajat eli aerobiset mikrobit toimisivat. Kuivassa kompostissa ei tapahdu mitään, ja taas toisaalta liika kastelu huuhtoo ravinteita. Karkeat ja tiiviit ainekset voidaan laittaa vuorotellen kerroksittain. "' 0.. Jätteet asetetaan ilmavaksi keoksi, eikä niitä saa polkea paitsi hyvin karkeita kuten puunkuorijäte ja ruoko. Kuten useimmat muutkin eliöt, mikrobit tarvitsevat ilmaa, vettä ja sopivaa ravintoa. 24 Tarkkaile kuumenemista tunnustelemalla kädellä lämpöä kompostiin lapiolla tehdystä aukosta tai kompostiin työnnetystä kepistä tai tangosta. Muutoin alkavat hapettomissa oloissa toimia anaerobiset eli mädättäjäbakteerit ja syntyy pahanhajuisia kaasuja. Sekoita tuoreisiin helposti tiivistyviin aineksiin (lanta, käymäläjäte, ruoho ja muut tuoreet kasvijätteet sekä ruokatalousjätteet) karkeajakoisia puisevia aineksia (kuorijäte, pihan karikkeet, havunneulaset, silputtu olki tai ruoko, kutterinlastu, hake ym.). Sen huomaa siitä, että komposti ei kuumene ja pöyhittäessä sieltä tulee hyvin voimakas mädäntyneen haju. Hyvässä kompostorissa on metalliverkko, johon jyrsijöiden hampaat eivät pysty, se on lämpöeristetty esimerkiksi styroksilla ja sen ilmankierto on varmistettu. ' 1,tc111iwu...t111 f!'lall'Htef llull!iNSPIPP'' 111111 10,ganitl!IIWfan I.AGG IHTEl KOMPOSTEN ptt,&1,gln,mttJII. Voit myös mitata lämpötilan kompostiin työnnetyllä mittarilla. Ult1Jt-,,sU Kunnon kompostin ainoa elonmerkki ulospäin on lämmöstä syntyvä höyry; se on siisti ja hajuton. Mikäli tuoreita jätteitä on runsaasti, komposti saattaa painua ilmattomaksi. Kompostoinnissa käytetään hyväksi pieneliöiden työtä. Käännä komposti tällöin ja sekoita siihen karkeita jätteitä. Mutta hyvin toimiva komposti säästää tilaa, eikä pihasta tule "kompostinäyttelyä". Ensio Huuhka Näin teet hyvin tounivan koIDpostin Kompostin voit tehdä monella tavalla. Kuivina kausina on kompostia syytä kastella SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Vesi Kompostin on oltava märkä ei kuitenkaan niin, että hapen saanti estyy. vsk.
Unelma paremmasta huomisesta, hyvästä elämästä, unelma kestävästä rauhasta. Tänä päivänä ja aina meidän tulee vaalia sitä kuin silmäteräämme, piirtää käy. SUOMEN LUONNON yvät Ystävät! H Meillä jokaisella on unelma. Elämme hyvässä maassa, jossa puhdas luonto ei ole vain unelma
västt polvesta polveen suojaten maata, joka antoi elämämme, namme. JYYdellä Unelma-norppa ja Juha Taskinen. ~NNATIAJA ön työllä unelmamme metsiimme ja järviimme
Runsaasti tuoreita jätteitä ja käymäläjätettä sisältäviä komposteja kastellaan varovasti. Omatoimisen jätteidenkäsittelijän ei tarvitse odotella roskiksen tyhjennyspäiviä. Hakemuksessa on selvitettävä miten paljon mitäkin jätettä tulee ja kuinka se käsitellään tai minne se kuljetetaan. Ravinteet Erityisesti typestä on kompostissa useinkin puute. Mikäli komposti jäähtyy ja lahoaminen pysähtyy jätteiden ollessa vielä puolilahoja, voit uusia tyyppikastelun. Hapen saannin ja kuivumisen kannalta kiitollisin kompostin muoto on keko tai auma, enintään 1,5 m leveä. Karkeajakoinen komposti voi olla kookas. 3. Tämä koskee lähinnä omakotija rivitaloja. Ravinnelisäyksen voi suorittaa myös urealla (Kemiran "tekopissa") tai aidolla virtsalla kastellen. Lisätietoja kompostin rakentamisesta ja hoidosta sekä kompostikäymälöistä saat Ensio Huuhkan kirjoittamasta ilmaislehdestä "Jätehyödyntä ja kompostiopas kotitalouksille". 25. Lahoaminen on tehotonta. alle puoli kuutiota, mutta syksyinen komposti on syytä olla yli yhden kuutiometrin, jotta lahoaminen jatkuisi pitkälle talveen. Kiinteistön haltija voi jätehuoltolain mukaan tehdä jätehuoltoviranomaiselle (ympäristönsuojelulautakunnalle) hakemuksen, jolla hän pyytää vapautusta järjestetystä jätteenkuljetuksesta. yleensä vähäisenä vain, jos talossa asuu korkeintaan kaksi henkilöä, ja silloinkin edellytetään jonkinlaista omaa jätteenkäsittelyä. Sitä saa tilata suurempinakin määrinä jaettavaksi Luonnonsuojelukeskuksista, Suomen Iuonnonsuojeluliitosta tai Kotkan ympäristönsuojeluyhdistykseltä, os. Taas kovin isossa kompostin sisäosat eivät saa hyvin happea. Polttolämpötilan on koko ajan oltava yli 700 °C (uusissa uuneissa yli 800 °C) ja uunissa on oltava Ientotuhkan erotin. L/impöeristetty komposti toimii tehokkaasti pienem· pänäkin jopa talven läpi. Vapautus voidaan myåntää, jos järjestetty jätteen. Jätehuoltoviranomaisen on arvioitava tapaus kerrallaan, onnistuuko asukkaan omato1mmen jätehuolto. Nilapolku 6, 48400 Kotka. kuljettaa loput jätteet joko hyötykäyttöön (esim. Vapautus järjestetystä j ätteenkulj etuksesta Silloin kun asukkaat pystyvät itse käsittelemään jätteensä, on tarkoituksenmukaista vapauttaa. Ympäristöministeriön Pienkompostiopasta saa 20 markalla Valtion painatuskeskuksesta p. (90) 56 601 tai 17 341. Ympäristöministeriö on antanut tästä ohjeet Pienkompostointioppaassaan. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Vähäravinteisia jätteitä (puru, puiden lehdet, kuorijäte, turve, pehmopaperit ym.) kompostoitaessa on sekaan syytä lisätä ravinteikkaita jätteitä (lanta, käymäläjäte, ruokatalousjäte, kahvin poro, tuoreet kasvijätteet ym.) 10-30 % tilavuudesta, jotta lahoaminen olisi tehokasta. Kesäkomposti voi olla pienikin so. kuljetus ei ole tarpeellinen sen vuoksi että: a) kiinteistön jätemäärä on vähäinen tai b) jätteet käsitellään ja kuljetetaan omatoimisesti . säännöllisesti vaikka taIousvedellä (juuresten pesu·vedet, vihannesten keitinvedet, kahvija teevedet). heidät järjestetystä jätteenkuljetuksesta. Suojaa komposti syyssateilta. Omatoimiselta jätteenkäsittelijältä odotetaan että hän: • kompostoi pilaantuvat ja muut maatuvat jätteet ohjeiden mukaisesti polttaa lämmityksen yhteydessä palavat jätteet kuten hyötykäyttöön kelpaamattoman paperin ja puun (ei kuitenkaan tekstiili-, kumi-, nahkatai muovijätettä, kyllästettyä puuta tai muuta poltettaessa haitallista jätettä) polttaa jätteitä vain sellaisessa jätteenpolttouunissa, joka on rakennusvalvontaviranomaisen ja väestökeskuksessa terveyslautakunnan hyväksymä. Riittävä koko Pieni komposti kuivuu ja jäähtyy helposti. Jätemäärää pidetään . · 4. vsk. lasi, keräyspaperi, kirpputoritavara, arvoromu), ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen tai kaatopaikalle. Vapautuksen asemasta voi tietysti hakea myös harvennettua jätteenkuljetusta tai yhteiskuljetusta naapurien kanssa
Haja-asutusalueella eloperäisen aineen lahotus on perinteisesti osa jätehuoltoa. Tarkkojen lajitteluohjeiden jakaminen kaikille kompostoijille on ensiarvoisen tärkeää. Kompostointi on vielä niin uusi ala, etteivät eri säännökset ja ohjeet ole aina virkamiestenkään tiedossa. Mallissa on esitetty taajama-alueella sallittavaksi vain puuhtarhajätteen ja kasviperäisen elintarvikejätteen kompostointi. Tästä voivat kuntalaiset tehdä kunnallisaloitteen. Kompostorin voi ostaa tai tehdä itse esimerkiksi styroksista, vesivanerista ja katiskaverkosta. Uusi ajatus herättää aina myös epäilyksiä. Taajaja haja-asutusalueen kiinteistöllä voidaan käymäläjätettä ja muuta eloperäistä jätettä kompostoida erityisessä kompostikäymälässä.'' Kuntien keskusjärjestöt ovat vuonna 1982 julkaisseet kunnallisten jätehuoltomääräysten mallin, joka on sellaisenaan voimassa useassa kunnassa. Myös taajamissa kompostointi olisi ekologisesti ja ekonomisesti järkevää. vsk.. Ohjeet ja määräykset Sisäasiainministeriö on antanut vuonna 1982 jätteiden käsittelyä koskevat ohjeet joissa sanotaan: "Taaja-asutusalueen kiinteistöllä tapahtuva puutarhajätteiden kompostointi on sallittua. Ympäristöministeriön vuonna 1986 julkaisema Pienkompostointiopas auttaa niin lupahakemuksen laadinnassa kuin sen käsittelyssä kunnassa. Taajamien pientaloissa on kompostointia kokeiltu ja edistetty laajemmalti mm. Lajittelu ja hoito Kätevimmin jätteen voi lajitella sen syntypaikalla keittiössä kahteen erilliseen jäteastiaan: kompostiastiaan ja kaatopaikkajäteastiaan. Jo kompostointia suunniteltaessa on hyvä olla yhteydessä kunnan jätehuoltoviranomaisiin, joskin on valmistauduttava siihen, että harvat ovat selvillä ker26 rostalokompostoinnin mahdollisuuksista. ollut epäselvyyttä, milloin kompostointilupa voidaan Viikin opiskelijakylässä Helsingissä on noin yksi kuutiometri kompostitilaa 100 asukasta kohti. Onnistuneesti on kompostoitu jo kerrostaloalueillakin. Tällainen kiinteistön pihalla tapahtuva kompostointi on kenen tahansa järjestettävissä oleva, ulkopuolisista kuljetusjärjestelmistä riippumaton hyötykäyttömuoto. myöntää. Nykyiset kerrostalokeittiöt ovat usein onnettoman ahtaita, mutta hyvä tahto auttaa jäteastioiden sijoittelussakin. Asukkaisiin on syytä olla paljon yhteydessä ja jakaa tietoa suullisesti, kirjallisesti ja asiantuntijoiden avulla. Kaikkien talon asukkaiden ei välttämättä tarvitse lajitella jätteitään ja osallistua kompostointiin, mutta melko laaja suostumus asialle pitäisi kuitenkin saada. Lajitellut eloperäiset jätteet tyhjennetään kompostoriin, jollainen voi olla pihalla muiden jätelaatikoiden vierellä. Käymäläjätteen ja eläinperäisen elintarvikejätteen kompostointi ehdotetaan kiellettäväksi, kuitenkin niin että kunnan jätehuoltoviranomainen voi antaa luvan näidenkin kompostointiin. Kouvolassa ja Mikkelissä. Viikissa asuu kuitenkin SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Aloite könteistössä Taloyhtiön hallituksesta selviää, onko kompostointiasia päätettävä yhtiökokouksessa. Kompostorin vasemmalla puolella on kuivikeastia. Hyvä kompostori on noin kuution kokoinen, jyrsijäja lämpöeristetty laatikko, jossa ilman kierto on varmistettu. · Vaikka edellä mainituissa ohjeissa ei erityisesti mainita kerrostaloalueita, on niitä sovellettu käytännössä myös kerrostalotaajamissa tapahtuvaan kompostointiin. Eija Koski Komposti keskellä kaupunkia. Kunnissa olisi muutettava jätehuoltomääräyksiä sellaisiksi, että ministeriön ohjeiden mukaan kompostoitaessa ei lupaa tarvitsisi hakea. Tähän asti kunnissa on. Helsingin Viikin 11 kerrostalon opiskelijakylässä eloperäiset jätteet on kompostoitu pihalla olevissa neljässä kompostorissa vuodesta 1984 lähtien. Joensuussa" oli vuonna 1982 kokeilu, jossa 23 kerrostalon eloperäiset jätteet lajiteltiin erilleen ja kuljetettiin muualle suureen aumakompostiin. Myös muuta eloperäistä jätettä voidaan kompostoida taaja-asutusalueen pientaloalueen kiinteistöllä, jos komposti hoidetaan erityisellä huolella. Jatkossa luvan saannin perusteeksi toivottavasti riittää ympäristöministeriön uusien ohjeiden noudattaminen. Viikin lajittelijoilla on 100 asukasta kohti noin yksi kuutiometri kompostitilaa. Kompostiin kelpaa yleistäen kaikki, mikä hiljattain on ollut elävää
80 prosentin mielestä lajittelusta ei ollut vaivaa lainkaan tai merkittävästi, 20 prosentin mielestä lajittelusta oli vähän vaivaa. Kun hoitajat vielä seuraavat lahoamista mittaamalla kompostin lämpötilan säännöllisesti, kuluu kompostin perushoitoon noin 2 x 10-15 minuuttia viikossa. Viikin tulokset eivät ole sinällään yleistettävissä, koska kyseessä on opiskelijakylä. vsk. Aikaa kompostin hoito ei siis vie paljonkaan, mutta epäonnistumisen välttämiseksi on jatkuva seuranta välttämätöntä. Kompostorin vierellä tulee olla laatikossa kuiviketta: kuoriketta, turvetta, kutterinlastua tai kuivia lehtiä. paljon opiskelijoita, jotka eivät yleensä tee ruokaa kotona, joten tavallisessa asuintalossa kompostitilavuutta tarvitaan mahdollisesti hieman enemmän. Samalla on alueelta poistettu viisi 600 litran jätesäiliötä. Silloin tällöin kompostia täytyy sekoittaa talikolla. Kun kompostijäteastiat on hankittu koteihin, ei kompostointi aiheuta asukkaille sen enempää vaivaa kuin tavallinen roskien pihalle vienti. Näin komposti ei houkuttele kärpäsiä eikä haise. Kokemukset antavat joka tapauksessa aihetta kokeilla kompostointia mahdollisimman monessa erityyppisessä kohteessa. Kompostoinnin tuloksia: multaa ja rahansäästöä Kun Viikissä oli kompostoitu vuoden ajan, järjestettiin alueella laaja asukaskysely. Vapaaehtoisista koottiin 2-5 hengen hoitoryhmät kompostoreille. Jätteet peitetään kuivikkeella kompostiin tyhjentämisen jälkeen. taa asiaa. Jätteet peitetään kuivikkeella aina välittömästi kompostiin tyhjentämisen jälkeen. Kiinteistössä on syytä olla kompostin hoitoryhmä tai joku vastuuhenkilö, joka aina omia jätteitään viedessään tarkastaa, että lahoaminen sujuu, ja tarvittaessa edesautsuoMEN LUONTO 6/ 86 45 . Helsingin kaupungissa alkaakin vuoden 1987 keväällä Viikkiä vastaava laajempi kompostointikokeilu. Kun yhden kaksi kertaa viikossa tyhjennettävän laatikollisen kuljetusja käsittelykustannukset ovat noin 1 500 mk vuodessa, säästetään kompostoimalla vuosittain Viikissä noin 7 500 mk. Toimiva komposti pikemminkin vähentää jätehuoneen tai -säiliörivistön hajuhaittoja. Viikissä saatujen kokemusten mukaan kompostia täytyy joskus sekoittaa talikolla ja kesällä kastella pari kertaa. Samansuuntaisia tuloksia on kuitenkin saatu esimerkiksi Vaasassa vuonna 1985 järjestetyssä jätteiden alkulajittelukokeilussa, johon sisältyi myös kompostointia tavallisten kerrostalojen pihalla. Jätteiden lajittelua ja kompostointia pidettiin tärkeänä, mitä kuvaa myös se, että alueen jokaista kompostoria kohden ilmoittautui noin 30 henkilöä, jotka olivat valmiit osallistumaan niiden hoitoon jonkin verran. Komposti voidaan tyhjentää ja valmis multa levitetään kerran, pari vuodessa pihatalkoiden yhteydessä. 27. Kompostereiden hankintakulut saatiin takaisin jo ensimmäisenä vuonna. D Maaja metsätaloustieteiden ylioppilas Eija Koski on järjestänyt Viikin kompostointikokeilua Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa ja toiminut Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen jätehuolto-projektisihteerinä. Viikin kompostoreista on kustakin saatu vuodessa pari kuutiota multaa, jolla on lannoitettu nurmikoita ja pensasistutuksia
Tällaisia ekotaloja on rakennettu paljon esimerkiksi USA:ssa. Fosforia kuivakäymälätalouden jätevesiin jää hieman enemmän, mutta sen haitat ovat helposti poistettavissa. _ _ ..:.;_ _ _ _ _..;,_..::., Vesiklosetit tuottavat paljon jätevettä, jonka puhdistamin_en on kallista ja vaivalloista. Vesiklosetit tuhlaavat myös puhdasta vettä. Puolet asumajätevesien fostuottaa hyvää lannoitetta. Näistä umpikaivoon ja paketointiin perustuvat ratkaisut pitäisi hylätä muunmuassa pohjavettä pilaavina. forista tulee pesuaineista, joissa se voidaan korvata toisilla aineilla. Talous, jossa ei ole vesikäymälää, saastuttaa luontoa puhdistamattomilla jätevesillään saman verran kuin vesikäymälätalous viemäriin ja puhdistamoon liitettynä. Kompostikäymälän voi rakentaa itse, mutta tarjolla on myös useita valmiita malleja. Käymälävesistä aiheutuu 75 prosenttia asumajäteveden koko biologisesta hapenkulutuksesta, 88 prosenttia typpikuormasta ja 48 prosenttia fosforikuormasta. On suorastaan häpeällistä päästää tämä hyvä tavara viemäriin sekoittumaan kaikenlaiseen muuhun jätteeseen. Pesuvesien fosfori voidaan saostaa ferrosulfaatilla tai alumiinisulfaatilla ja kerätä saostuskaivon pohjalta lannoitteeksi. Siinä makkilanta kompostoidaan mullaksi, jonka mukana lannan ravinteet i__ _ _ _ _ _ ----a;;;____;__;_ _ __::;__ _ _ ---'-'-'------=-_;_----...a,..;;-=_;__:;_ _ _ _ _ _ _ _ -=. Lisäksi fosfori imeytyy tehokkaasti maahan ja voidaan poistaa maasuodatuksella tai johtamallavesi kompostin tai kasvihuoneen läpi. Vaihtoehdot Viemärittömiä käymälävaihtoehtoja ovat kaikille tutun makkipyttykäymälän lisäksi kompostikäymälä, kemiallinen käymälä (eli kuivakäymälä), sähköllä haihduttava kuivakäymälä (eli pikakompostikäymälä), vähävetinen käymälä joka tyhjenee umpikaivoon ja erilaiset paketoivat käymälät. vsk.. 28 SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Se säästää puhdasta vettä ja Ihmisen eritteiden kasviravinnepitoisuus on sama kuin ravinnon, ja tämän vuoksi ihmisen lanta on kasvinviljelyn kannalta mahdollisimman puhdasta. Viemärittömistä vaihtoehdoista kompostikäymälä on ekologisesti paras. :B Mirja Salkinoja-Salonen VieIDäritön vaihtoehto· Kompostikäymälä on hyvä ratka_isu etenkin omakotitaloissa, maaseudulla, kesämökeillä ja ulkoilualueilla
. Turve ja sahajauho soveltuvat myös kuivikkeeksi, mutta yksin käytettyinä ne painuvat liian tiiviiksi massaksi ja ilman kierto käymäläjätteessä estyy. Käymäläjätteeseen lisätään aina käytön yhteydessä kuohkeata kasviperäistä kuiviketta kuten puun kuorintajätettä, kariketta, olkea, kutterin purua. + • + .... vsk. Yksinkertaisin, ulkokäyttöön kesämökille riittävä kompostikäymälä syntyy kahdesta sisäkkäin sopivasta muovisaavista. Suuriin tapahtumiin, kuten kesäiset musiikkiviikot, herätysjuhlat ja suurleirit, sekä uilnarantaja leirintäaluekäyttöön sopivat järjestelmät on myös saatu äskettäin kehitetyksi. Kompostointi hävittää tehokkaasti suolistobakteerit, niin että vuoden kompostoitu makkijäte on turvallista käyttää vaikka vihannesviljelyyn. Laitteita on useita kokoja, pienin kymmenen kuutiometrin reaktori riittää 10 000 henkilövuorokauden käyttöön ilman välityhjennystä. ... Kuorikelaatikko. :-~ ;j 1 .. 5. hormin kautta ylös ja ulm;, Tämä periaate on otettava huomioon käymälän rakenteissa. Tyhjennysluukku. ..,.. · Kompostikäymälän käyttö Ilman kierto kompostikäymälässä järjestetään samoin kuin polttouunissa tai saunan kiukaassa: korvausilma alhaalta, jätekasan alta sisään, poistoilma SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . i3 . Kompostikäymälän voi ostaa valmiina tai tehdä itse. .. Edellytyksenä on, ettei käytetä sellaisia käymälänesteitä, jotka haittaavat kompostin toimintaa. I' 2. ., : . Näitä ovat vähävetinen alipaine-WC, joka on kytketty suoraan anaerobi-reaktoriin, ja "paperipussikäymälä" , jonka jätteet siirtyvät ruuvikuljettimella suoraan rumpukompostoriin. Kuivakäymälän kaaviokuva: 1. Haitallisia ovat kaikki klooriyhdisteet (hypokloriitti, kloramiinit). Q ·r,.:;:_ :.:•;~ ' .•. Formaldehydiä sisältävä käymäläastia on säilytettävä oleskelutilojen ulkopuolella, ja sen jäte sekoitettava ainakin viisinkertaiseen määrään muuta kompostia. ..... Tuuletustorvi. + • ,,_ .~ . Kesämökille ei pitäisi rakentaa vesikäymälää, ellei voida liittyä kunnalliseen viemäriverkkoon. 1. . K vaternääriset ammoniumyhdisteet (esimerkiksi bentsalkonkloridi) hajoavat kompostissa melko huonosti. Molemmat laitteet ovat auton lavalla nopeasti siirrettävissä paikasta toiseen (suomalaista kehitystyötä, Bioprocessing Oy), ja jätteet muuttuvat niissä hajutto. Biologisen käymälän jäte voidaan kompostoida käymälätilassa tai sen alle esimerkiksi kellariin sijoitetussa kompostorissa, tai kerätä käymälässä kuivikkeen kanssa seokseksi, joka aika ajoin tyhjennetään ulos erilliseen kompostiin. Kalkkia ei käymälään saa lisätä, koska se tappaa biologisen toiminnan. Fosfaatin lisäys on tarpeetonta, mutta häiriötapauksissa sitä voi käyttää sitomaan hajuja. kärpäsiä. Ylemmän saavin pohja rei'itetään ja alempaan sijoitetaan tuet, joiden päällä ylempi tiinu seisoo niin, että saavien seinien väliin jää tilaa ilman kierrolle. Muovinen jäteastia, tilavuus 40-1001, pohja reijitetty, pohjalle Jworiketta 5..:_JO cm ennen käyttöä. -., .. 29. Markkinoilla on joitakin hyvin toimivia ma0eja: kotimaiset Biotara ja Kompos, ulkomaiset Clivus Multrum ja Toa-Throne. .,. Käymälässä, jossa ei ole koneellista tuuletusta, tarvitaan 1-2 litraa kuiviketta henkilövuorokautta kohden. Molempia malleja on myös kaupan. t: ' \. ··,• 5 .• , . Edellä esitetyt kompostikäymälät soveltuvat yksikerroksiseen pientaloon. Oikein hoidettu kompostikäymälä on myös erittäin hygieeninen. Tuuletus vähentää tarvetta viidennekseen, jopa kymmenesosaan tästä. D Fil.tri Mirja Salkinoja-Salonen on Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian apulajsprofessori. 3. Leirintäja retkeilyalueiden sekä yleisten uimarantojen makkipyttykäymälät voitaisiin myös suuremmitta kustannuksitta korjata miellyttäviksi, hygieenisiksi biologisiksi käymälöiksi, kuten tehtiin Seurasaaren ulkoilumuseon alueella. 4. Myös kemiallisen käymälän ja sähköllä haihduttavan käymälän kiinteä jäte voidaan kompostoida. Muovinen alusastia, pohjalle kuoriketta noin JO cm. Korkeisiin rakennuksiin kuivakäymälä edellyttää toisenlaista tekniikkaa, jota sitäkin ollaan kehittämässä. Biologinen kompostikäymälä on siellä paras ratkaisu. 2. miksi eivätkä enää vedä puoleensa esim. Mökille, leirintäalueelle, uimarannalle ... Sisätiloihin ja ympärivuotiseen käyttöön tarvitaan parempi ilmankierto, joka saadaan aikaiseksi hormilla ja tuulettimella. saadaan takaisin kasvinviljelyyn
Ellei sisätiloista löydy paikkaa, josta keräyspaperi on helppo hakea pois, tarvitaan keräilyvälineet, jotka voi sijoittaa kiinteistön ulkotiloihin. Kannattaa miettiä myös voisiko ATK-listat pitää erillään muusta keräyspaperista, jolloin se olisi erittäin arvokas keräyspaperilaji (hinta yli 900 mk/ t). Toiminnot, joissa syntyy erikoisen paljon keräyspaperia, esim. Tämän astian työntekijä itse tyhjentää lähietäisyydellä sijaitsevaan keräilyastiaan tai sitten siivooja tyhjentää keräyspaperiastian samalla kun muutkin roskat kahdella säkillä varustettuun siivousvaunuun. vsk .. Kun paperia aletaan ottaa talteen, pienenee tavanomaisten jäteastioiden tarve suhteessa talteensaatuun paperimäärään. Jos talteenottoa ei työpaikallasi vielä ole, voit itse tehdä ehdotuksia hyötykäytön edistämiseksi. Salaiset paperitkaan eivät ole ongelma, erilaisilla paperintuhoojilla saadaan tieto silpuksi, josta ei ota selvää kukaan. Tuottamasi jätepaperimäärä voi päivässä olla useita satoja grammoja. Näin kiinteistö säästää jätehuoltokustannuksissaan. Ravintolan ruokajäteröykkiö on herkkutarjotin lähiseudun sikalaan. Teepä ehdotus roskiin menevän paperin talteenottamiseksi esimerkiksi näin: Jokaiselle työntekijälle hankitaan työpöydän viereen oma astiansa keräyspaperille (näitä saa Paperinkeräys Oy:stä). 30 Paperi Jos työskentelet konttorissa, virastossa, pankissa tms., joudut työssäsi pyörittämään paljon paperia, osa arkistoidaan, osa päätyy suoraan roskiin. Keräilyastiat kuljettaa siivooja, vahtimestari tai joku muu henkilö, jolle tehtävä on annettu, varsinaiseen keräyspaperin välivarastoon, joka voi olla tavallinen jätteille varattu tila, jossa keräyspaperille on omat astiansa tarpeen mukaan. monistus ja ATK, tarvitsevat luonnollisesti omat isommat astiansa. Riitta Pulkkinen Jätteiden lajittelu työpaikoilla Jo nyt monilla teollisuuden aloilla kierrätetään omassa toiminnassa syntyvä jäte, ja onnistuu kierrätys muuallakin kuin teollisuudessa. Keräyspaperin pois hakemisesta tulee sopia paikallisen paperinkerääjän kanssa. Pahvi Kaupat saavat useat tuotteensa pahvilaatikoihin paSUOMEN LUONTO 6/ 86 45
Keräyspahvi on erittäin haluttu keräyspaperilaji. ongelmia pääse syntymään. jolloin ne vievät vielä vähemmän tilaa. Ruuanvalmistuksessa syntyvä eloperäinen jäte, samoin kuin asiakkailta jäävät tähteet olisivat oivallista sianruokaa. Kannattaa kysyä paikallisesta kunnanvirastosta, onko paikkakunnalla lasinkeräystä, ja jos on, niin lasinkerääjän kanssa voisi sopia lasin toimittamisesta hänelle. Ruoka Kahviloissa, ravintoloissa ja ruokaloissa syntyy päivän mittaan monenlaista jätettä. Muutaman munan korvaus ilahduttaa . kotitarvekanankasvattaja voi käydä sopimassa asiasta paikallisen kuppilan pitäjän kanssa. On varsin helppo pitää ruokajäte omissa astioissaan ja kun nouto pelaa, ei hajua tms. Keräyspahvin noudosta sovitaan paikallisen paperinkerääjän kanssa. Sen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Työpaikkalehti, jokaiselle jaettava tiedote, ilmoitustaulut ja jatkuva asian esilletuominen eri tilanteissa on välttämätöntä talteenoton sujumiselle. Monet ravintolat ovatkin sopineet lähiseudun sikalanpitäjän kanssa ruokajätteiden hausta. Rullakko ei vie koyin paljon tilaa eikä varsinkaan pahvilaatikko litistettynä rullakossa. varmasti kuppilan emäntää. Täydet rullakot työnnetään välivarastotilaan, joka voi olla tavallinen jätetila, ja tyhjä rullakko otetaan täyttyneen tilalle. Tässä talossa tarvittaisiin tehokas paperinkeräysjärjestelmä: keräyslaatikko jokaiselle työntekijälle ja ATK-listat omiin Jaatikoihinsa niistä maksetaan enemmän kuin muusta paperista. kattuina, ja hetkessä pakkausjäte täyttää nurkat ja jäte.astiat. Sitä joudutaan tuomaan Suomeen ulkomailta, kun omat pahvimme joutuvat kaatopaikoille. Yhteen rullakkoon voi mahtua jopa 80 kg pahvia. Rullakoita hankitaan jätteen määrän mukaisesti paikkoihin, joissa tyhjiä pahvilaatikoita syntyy. Tieto liikkeelle Kaikkiin edellä selostettuihin toimintoihin liittyy hyvin tärkeänä tekijänä tiedotus. Mainitut tavat eivät varmastikaan ole ainoat mahdolliset, talteenotto vaatii kehitystyötä, ja parhaiten se onnistuu käytännössä kokeilemalla. Monet astiat ovat lasia, samoin monet hillot ja syltyt ovat lasipakkauksissa. Pienimuotoistakin jäteruuan keräilyä voi harrastaa, esim. Tavaratoimitukset tulevat usein pahvilaatikoissa, pahveille pätee edellä esitetty talteenottotapa. vsk. Toimisto virka-ajan päätyttyä. Tämä voi vaatia jonkinlaista välivarastointitilaa, sillä ihan pientä lasikuormaa kerääjän ei kannata noutaa. Työpaikalla tulisi olla myös joku, jolta tarvittaessa voisi kysyä neuvoa, ja voidaanpa perustaa omia talteenottotoimikuntiakin vauhdittamaan toimintaa. Kun työpaikalla aloitetaan talteenotto, tulee jokaisen työntekijän tietää : MITÄ tehdään, MIKSI tehdään, MITEN tehdään. D 31. Liikkeissä, joissa syntyy paljon pahvijätettä, voi olla tarpeen hankkia oma paalain tai puristin pahveille, SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Ehdotus talteenotoksi: Paperinkeräys Oy:stä hankitaan erityiset rullakot, Pahvi-Paavot, joihin jo tavaran purkuvaiheessa laitetaan avatut ja litistetyt pahvilaatikot
Jokamiehen jäteoppaassa käsitellään jätehuolto laidasta laitaan: tutkimustulokset, lainsäädäntö ja hallinto, jätehuoltoja hyötykäyttömenetelmät ja jätehuollon järjestäminen käytännössä. Näin tehdään alueellinen hyötykäyttösuunnitelma Kaatopaikan hoito alusta loppuun Mikrobit maanpuhdistajina Romu kiertää, Särkymätön tarina lasista, Uudelleenkäyttöverstas, kirpputorit, tavaranvaihtopäivät. vsk.. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. 32 Omatoimisen uudelleenkåyttäjän ohjeita Seuraavia vinkkejä voi noudattaa mukaan soveltuvin osin ei orjallisena pakkomielteenä. Kirjoittajat ovat alan johtavia asiantuntijoita ympäristöministeriöstä, kunnista, tutkimuslaitoksista, jätehuoltoyrityksistä ja ympäristönsuojelujärjestöistä. Jokamiehen jäteoppaan muuta sisältöä: Jätehuoltotarkastaja Muttilaisen unelma Jätehuoltolakia jokamiehelle Kunnan työkalut jätehuollon järjestämisessä Kesämökin jätehuolto Saaristo siistinä tunturi puhtaana Mitä ongelmajätteet ovat. Pois kertakäyttö Vältä ongelmapakkauksia käytä kiertopulloja Hanki vain tarpeellinen ei muodin mukaan Torju mainokset Osta kestävää Hanki käytettyä, jos tarkoituksenmukaista Osta jäteraaka-aineesta ja luonnollisista materiaaleista valmistettuja hyödykkeitä Osta helposti uudelleenkäytettäviä hyödykkeitä Hoida, korjaa ja käytä hyödykkeesi loppuun Muuta käytetty hyödyke uuteen käyttötarkoitukseen eli tee haluamasi vanhasta Etsi osia ja tarvikkeita romuttamoilta, purkuliikkeistä ja kirpputoreilta Kerää uudelleenkäyttömateriaaleja laatikkoihin varastoon Järjestä tavaranvaihtoa, vie kirpputoreille ja keräyksiin tai anna tarvitseville Erottele hyötyjätteet ja ongelmajätteet Kompostoi ja polta haitattomasti Vaadi keräyspaperin ja pahvin erottelua työpaikallasi Ilmoita havaitsemasi roskaamistapaukset ja laittomat kaatopaikat Osallistu ympäristönsuojelutai asukasyhdistysten hyötykäyttötoimintaan Vaadi yhdistykseltä toimenpiteitä ja aloitteita hyötykäytön edistämiseksi Jäteopas jokamiehelle Tämän lehden jätesivujen 2231 kirjoitukset on koottu talvella ilmestyvästä Jokamiehen jäteoppaasta, jonka julkaisee Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 90-406 262) hintaan 60-70 mk. Opasta saa talvella Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä (p. .
Saumalla rytisee Islanti on nuori myös geologisen ajanlaskun mukaan. Meri kuhisee kaloja ja elättää niin lintuvuorten miljoonat asukkaat kuin runsaan hyljekannankin. Useimpiin luonnonpaikkoihin liittyy vanhoja tarinoita ja uskomuksia. vsk . Snaefellsjökull-jäätikon alla uinuu tulivuori. Kuitenkin Islanti asutettiin Euroopan maista viimeisenä, aikakirjojen mukaan vasta vuonna 874. Saaren linnustollista mielenkiintoa lisää Myvatn-järvi, joka on Euroopan hienoimpia lintuvesiä. Toistuvat tulivuorenpurkaukset alkoivat nostaa saarta Atlantin aalloista vasta 16 miljoonaa vuotta sitten Suomen kallio33. Satujen Snaef ellsnes Tutkimusmatkailijoita ja kirjailijoita on kiehtonut tämä Pohjoisen Atlantin tuliperäinen saari, erityisesti Snaefellsnes-niemi. Kun välimatkaa on yli 110 kilometriä, tietää mitä puhdas ilma on! Snaefellsjökull on kiehtovimmillaan juuri kaukaa katsottuna. • ven Jouko T. Myös Islannin kasvimaailma tarjoaa luonnonystävälle paljon ihailtavaa. Islannin luonto on alkuvoimaista ja hämmentävää. lon keskipisteeseen'' -seikkailu alkoi Snaefellsjökulltulivuoren kraaterista. Jules Vernen "Matkalla maapalsuoMEN LUONTO 6/ 86 45. Myös Halldor Laxness on sijoittanut romaaninsa "Jäätikön Jumalat" saman vuoren juurelle. "Lumitunturin jäätikön" huippua (1 446 m) saa kauniilla ilmalla ihailla Reykjavikista asti. Siellä jäätikkö lepää tulivuoren harteilla ja kiehuva vesi suihkuaa korkeuksiin. Parviainen Tu • ja jäät· övirtojen saarella Islannissa on paljon salaperäisyyttä. Viimeksi se purkautui pari tuhatta vuotta sitten. Mitä lähemmäksi vuorta saapuu, sitä vääristyneemmäksi sen huippu muuttuu ja tarunhohde himmenee. Saaren historia onkin värikäs ja jopa verinen viikinkeineen ja saagoineen
Vesivoimasta on kahlittu vain kymmenesosa, eikä lisärakentamista ole suunnitteiJla. Krafla on yksi Islannin korkean maalämmön alueita, joilla maankuoren lämpö nopeasti kasvaa syvemmälle mentäessä. Laavojen kiviaines on tummaa basalttia, jonka rautaja magnesiumpitoisuus on korkea. Täällä pääsee mannertenvälisen matkailun lisäksi tutustumaan tuliperäisyyden moniin ilmentymiin. Purkaukset ovat keskittyneet saaren poikki lounaasta pohjoiseen kulkevalle neovulkaaniselle vyöhykkeelle. Islanti kasvaa Atlantin mukana; kallioperä on siten sitä vanhempaa, mitä kauemmaksi itään ja luoteeseen siirrytään repeämissuunnalta. vsk .. Nyttemmin vedellä täyttynyt Viti (Helvetti) syntyi vuonna 1724. Saarella on toiminut ainakin 30 tulivuorta viimeisten 1 100 vuoden aikana. Kraflan juurella on syvä räjähdyskraatteri. Islannin korkein pohjaveden lämpötila on mitattu Kraflan yhdestä porareiästä: yli 300 astetta! Alueelle on rakennettu geoterminen voimala, joka pyörittää maalämpöä sähköksi 25 megawatin te34 Tulivuorenpurkaukset ovat synnyttäneet saariakin Islannin rannikolle; kuuluisimmat niistä ovat etelärannikon Vestmannaeyjar-saaret. Nii/Jä elää yksi Islannin suurimmista merilintukeskittymistä. Yksi ainoa roiskepurkaus 2 500 vuotta sitten kasvatti sen mustat vallit 140 metriä SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Krafla: geologin työpaja Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen sauma kulkee Kraflan alueen poikki. Tämä vyöhyke toimii Euraasian ja PohjoisAmerikan laattojen saumana, jota pitkin Atlantti laajenee itä-länsisuunnassa 1-2 cm vuodessa. "Kraflan tulet" riehuivat alueella 1975 1984; nuorimmat !aavat savuavat yhä. Pääsaarella on maan tärkein kalastussatama. holla. Islannin tuoreimmat !aavat ovat syntyneet syyskuussa 1984 Myvatnin alueella, Kraflalla. Räjähdys aloitti viisivuotisen purkaussarjan, joka tunnetaan nimellä "Myvatnin tulet". Dettifoss-putous Jokulsargljufurin kansallispuistossa on vesimäärältään Euroopan mahtavin. Mannerlaattojen kohtauspaikka perän nuorimmat kivet ovat jo 1 600 miljoonan vuoden ikäisiä. Maasta ryöppyävä kivisula synnytti notkejuoksuisia köysilaavoja (nimi tulee laavavirran köysimäisestä pintarakenteesta); joukossa on karkeampia lohkarelaavoja. Islannissa on ylenpalttisesti vapaasti virtaavaa vettä. Islannissa tapahtuukin tulivuorenpurkaus keskimäärin joka viides vuosi, onneksi useimmat kaukana asutuksesta. Rikinkatkua Iin tu paratiisissa Myvatnin ympäristöstä löytyy lisää tuliperäisyyden muotoja. Hverfjallia pidetään maailman kauneimpana tuhkarengastulivuorena. Niillä kulkeminen on sallittu vain oppaan mukana. Tuliperäisiä basaltteja on noin neljä viidesosaa Islannin kivilajeista. Ne ovat tuottaneet erilaisia laavakiviä ja tuhkaa yli 150 purkauksessa. Nuoret !aavat levittäytyivät Kraflan ylängölle kilometrien pituisista raoista, joita maan repeäminen sai aikaan. Namaskardissa ''höyrypiiput'' puhisevat, mutalähteet porisevat ja rikkilähteet eli solfatarat haisevat. Tulivuoritoiminta on Islannissa jatkuvasti vilkasta. Saari repea1s1 kahtia ja vajoaisi takaisin mereen, ellei syvyyksistä kumpuaisi uutta tulikiveä, joka tukkisi maankuoren haavat
Lähes 200 kuutiota vettä syöksyy joka sekunti alas kanjoniin . haapana, lapasotka, tukkasotka, pikkukoskelo sekä alli. Yhteensä pesiviä sorsalintuja on lähes 10 000 paria. tusstadirin valekraatteritkin. Ne muistuttavat oikeita kraattereita, mutta niillä ei ole purkauskanavaa. korkeiksi. Jäätikköjoen kanjonissa Vatnajökullin sulamisvesistä alkunsa saa jäätikköjoki Jökulsä ä Fjöllum. Joinakin vuosina hyttysiä voi olla kiusallisen paljon, vaikka ne eivät olekaan kovin verenhimoisia. Samoihin aikoihin syntyivät SkusuoMEN LUONTO 6/ 86 45 . Basaltille on ominaista lohkeaminen säännönmukaisina pylväinä. Hyttysten merkitys on tärkeä: ne ovat ravintona Myvatnin runsaalle lintukannalle. Kuvassa Jokulsa a Fjöllum -joen rantapartaan basalttimuodostumia. Paikalliset hyttyset (my) lisääntyvät na1ssa valekraattereissa. Järven linnustoon kuuluvat myös amerikanjääkuikka, vesipääsky, joutsen ja mustakurkku-uikku. Tämä 44metrinen putous onkin vesivoimaltaan Euroopan mah35. Tämän halkaisijaltaan kilometrisen tuhkarenkaan ympäri voi kulkea sen harjaa pitkin. Puiston eteläosassa on vaikuttava Dettifoss-putous. Järven laskujoessa Laxässa pesii virta-alli, joka on Islannin lintumaailman kiehtovimpia tuttavuuksia. vsk . Suurin osa saaren vulkaanisista kivilajeista on basalttia. Tällä Euroopan parhaalla lintujärvellä pesii 15 sorsalintulajia, kuten islannintelkkä, harmaasorsa, "Kraflan tulet" riehuivat vuosina 1975-84; nuorimmat /aavat savuavat yhä. Dimmuborgirissa (pimeät linnat) laavat ovat jähmettyneet labyrintiksi myös 2 500 vuotta sitten. Alueella sijaitsee J ökulsärgljufurin Gäätikköjoen kanjoni) kansallispuisto. Virta on leikannut mahtavan kanjonin laavakenttään Myvatnin pohjoispuolella
Sen alla vavahtelee Islannin Lunni kansoittaa rannikkoa suurina yhdyskuntina. Laukkaneilikka (vas.) ja nurmikohokki ovat tavallisia tuttavuuksia. Valjastettuna mitä onneksi ei ole suunnitteila se tuottaisi sähköä 300 400 megawattia! Puiston pohjoisosassa, Atlantin tuntumassa on Asbyrgi, 3,5 kilometriä pitkä ja kilometrin levyinen rotkolaakso, jota reunustavat lähes satametriä korkeat basalttiseinämät. pahamaineisin tulivuori Katla. Muinoin uskottiin, että Asbyrgi oli Odin-jumalan hevosen, Steipnirin, kavion jälki. Lintujen ja lampaiden valtakunta tavin. Kun nousee ylös Skaftafellsheidille (heidi ylänkö), edessä aukeaa Skeidarårsandur, Euroopan laajin sulavesien kasaama hiekkalaakio. Katla on purkautunut kaksi kertaa vuosisadassa, edellisen kerran 1918. Vuori on purkautunut viimeksi vuosina 1970, 1980 ja 1981. Kokonaislajimäärä on kuitenkin mm. saaren syrjäisen sijainnin takia melko pieni. Lunni löytyy myös monien ravintoloiden ruokalistalta. Tulivuoritoiminta on tuottanut saariakin Islannin SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. jökulhlaup) uhkaa tulvia seuraavan kerran. Näillä jyrkänteillä pesii runsaasti myrskylintuja. Rantajyrkänteeseen syntyi putous, joka pauhasi Niagaran lailla ja söi laavaseinää taaksepäin vuosi vuoden jälkeen. Skaftafell Islanti pienoiskoossa Skaftafellin kansallispuisto on yksi luonnonystävän paratiiseista. Vuoren tiedetään purkautuneen kahdesti saaren asuttamisen jälkeen eli vuosina 1362 ja 1727. Sieltä voi löytää melkein kaikki Islannin luonnonpiirteet. Katlasta luoteeseen kohoaa kuuluisin Islannin tulivuorista, 1490 m korkea Hekla, jota on kutsuttu myös "Helvetin portiksi". Nyt yli 500 asukasta elää alueella, jonne Katlan jäätikköjuoksu (isl. Islannin geologian "isä" ja väsymätön luonnonystävä Sigurdur Th6rarinsson on todennut: ''Skaftafellin luonnollinen kauneus on vaikuttavampaa kuin m1ssaan muualla asumattomassa Islannissa. Paikka muodostui kuitenkin, kun jäätiköiden sulavesivirrat hyökyivät merta kohti moninverroin vuolaampina kuin nykyinen Jökulså å Fjöllum. Skaftafell lepää Euroopan laajimman jäätikön, Vatnajökullin kainalossa. Myöhemmin virta hiljeni ja etsiytyi nykyiseen uomaansa. Virta-alli edustaa pohjoisamerikkalaista lajistoa saaren linnustossa. Tällä ja toisella etelärannikon hiekkakentällä, Myrdalssandurilla pesii tuhansia kihupareja, joukossa runsaasti isokihuja. vsk.. Vatnajökullilta virtaa alas useita jäätikkökielekkeitä. Sulavesivirrat risteilevät palmikkoina Skeidarårsandurilla, joka taivaanrannassa näyttää sulautuvan Atlantin aaltoihin. Kielekkeet raastavat mukaansa kiviainesta, murskaavat sen erikokoisiksi lohkareiksi ja hienommaksi hiekaksi. Purkauskaasut ovat täydentäneet katovuosia tappamalla ja myrkyttämällä karjaa. Jäätikön sulamisvedet pyöristävät ja lajittelevat maa-ainesta. Sen !aavat ovat olleet hidasliikkeisiä, joten ne eivät ole levittäytyneet suurelle alalle. Jäljelle jäi suojainen Asbyrgin laakso. Miltei Uudenmaan läänin kokoisen jäätikön keskipaksuus on 600 metriä, ja paksuimmaksi jääpeitteeksi on mitattu lähes puolitoista kilometriä. Hienoimman aineksen ne levittävät jäätikön edustalle hiekkalaakioiksi eli sandureiksi. Tulivuoret tuhoavat ja tuottavat Kun Skaftafelliltä lähdetään länteen kohti Reykjavikiä, Vatnajökull jää taakse ja lähestytään toista jäätikköä, Myrdalsjökullia. Öraefajökull on toimiva tulivuori, vaikka sen laki on jäätikön peitossa. Heklan tuhovoima on perustunut purkausten tuottamaan tuhkaan, joka on haudannut laidunmaita ja tukahduttanut ne muutamiksi vuosiksi. Katlan purkaus sulattaa jäätikköä, jolloin valtavat vesimassat hyökyvät äkillisesti etelärannikolle. Näin muodostuvat moreenit kielekkeen sivuille, eteen tai kahden kielekkeen väliin (sivu-, pääteja keskimoreenit). 36 Islannin kasvistossa on paljon skandinaavisia lajeja. Näistä suurin on Skeidarårjökull. Heklan tupruttamaa tuhkaa kulkeutui Suomeen asti vuonna 1947. Uljaampaa maisemaa voi tuskin kuvitella: Islannin korkein huippu, Euroopan suurin jäätikkö ja laajimmat hietikot." Skaftafellin vieressä kohoava Islannin korkein huippu on 2 119-metrinen Öraefajökull (autiomaan jäätikkö)
Lintuvuoret kuhisevat elämää Islannissa pesii vajaat 80 lintulajia, huomattava osa niistä merilintuja. Geotermistä pohjavettä ryhdyttiin Islannin uimaJoissa käyttämään jo 1910luvulla, ja 1930-luvulta lähtien asuntojen ja kasvihuoneiden lämmitykseen. Kun öljyn hinta oli kalleimmillaan, maalämmön kustannukset jäivät vain kuudesosaan siitä. Vestmannaeyj ar-saarten edustalla meri kiehui myös vuonna 1963. Vuoden 1973 tammikuussa Heimaeyllä alkoi tulivuorenpurkaus. Tuhka peitti puolet ja laavavirrat hautasivat kolmasosan saaren taloista. Tomaatin, kurkun, paprikan ja kukkien lisäksi siellä kasvatetaan erikoisuuksia: viinirypäleitä ja banaaneja. 37. · Islannin Suuri Geysir on antanut nimensä maailman kaikille kuumille suihkulähteille. Ihminen toi saarelle hiiren ja lampaan Ennen ihmisten tuloa Islannin ainoat luonnonvaraiset nisäkkäät olivat naali, valaat ja hylkeet. Uusin tulokas on tarhaminkki. Vanhoiltakin tuliperäisiltä alueilta geotermistä vettä toki saadaan. Neljä vuotta kestäneiden purkausten jälkeen Atlantiin oli syntynyt uusi saari, Surtsey. Islannin mannerjalustan merialueet ovat puhtaita ja kalaisia. vsk. Rannikolla haahkoja näkee monikymmenpäisinä lauttoina. Luonnontieteilijät huomasivat pian Surtseyn arvon ainutkertaisena tutkimuskohteena. Tänä päivänä suurin osa maan kotitalouksista lämpiää geotermisellä vedellä. Neitseellinen tuliperäinen saari ilman ainuttakaan kasvia tai eläinSUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Luonnollista lämpöä Heimaeyn purkauksessa vuonna 1973 laavakerrosten alle jäi suuret määrät lämpöä. Alle 10 metrin syvyydessä kiviaines oli punahehkuista, mikä merkitsi korkeampaa kuin 600-asteen lämpötilaa. Mutta sen "pikkuveli" Strokkur purkautuu muutaman minuutin välein. Nykyisin lampaita on lähes 800 000 kesäisin yli miljoona. Norjasta tuotiin 1700-luvulla poro, joka elää nykyisin villinä Itä-Islannissa. Käärmeitä ja muita matelijoita ei saarella ole. Ihmisen mukana Islantiin kulkeutuivat myös kotihiiri, metsähiiri ja rotta. Tärkeimmät pyydettävät kalat ovat turska, kolja ja silli. Haahka on Islannissa lailla suojattu, koska sen pesistä saadaan arvokkaita untuvia. Syvemmissä laavakerroksissa lämmennyt vesi pumpataan porareikiä pitkin ylös. tä. Villiintyneet karkurit ovat uhkana linnuille. ympärille. Lajimäärä ei ole suuri, mutta rannikon lintuyhdyskuntien yksilömäärät ovat sitä mykistävämmät. Geysir toimii tänä päivänä vain aniharvoin. Kuuluisimmat niistä ovat Vestmannaeyjar-saaret, joista suurin on Heimaey. Islannin joissa elävät lohen lisäksi myös taimen, nieriä ja ankerias. Asukkaat toivat saarelle kotieläimet. Laava uhkasi tukkia arvokkaan sataman, mutta laavavirta saatiin pysäytettyä pumppaamalla sen päälle miljoonia litroja merivettä. Sillä asuu yli 5 000 ihmistä, ja se on Islannin tärkein kalastussatama. Lehmiä ja hevosia on kumpiakin noin 60 000. Asukkaat evakuoitiin nopeasti kalastusaluksilla ja lentokoneilla pääsaarelle. Veden lämpötila vaihtelee suuresti eri paikoissa: esimerkiksi Reykjavikin eri pumppaamoissa 86:sta 240:een asteeseen. Laavaja tuhkakerroksiin asennettiin putkistot, ja saarelaiset saavat nyt nauttia edullisesta kuumasta vedestä. Hveragerdissa (kuumat tarhat) Reykjavikin lähellä on noin neljännes saaren kasvihuoneista. Saaren itälaidalle repesi pitkä rako, josta virtasi laavaa ja satoi tuhkaa. Surtsey rauhoitettiin, eikä saarelle pääse nyt ilman erikoislupaa. Islannin maankamarasta löytyy lisäksi luonnollista kuumaa pohjavettä. Tätä geotermistä vettä nähdään toimivilla tuliperäisillä alueilla sekä kuumina lähteinä että kuumina suihkulähteinä eli geysireinä
Yleisimpiä ovat punakylkirastas ja pulmunen, mutta myös kivitaskuja, västäräkkejä ja niittykirvisiä näkee. Paine luontoa kohtaan on siten huomattavasti vähäisempi kuin muualla Euroopassa. Niiden koko vaihtelee parista hehtaarista lähes 40 000 hehtaariin. kalanjalostus) ja rakennustoiminta työllistävät yhdessä yli neljä viidesosaa työikäisistä. Luonnon antamat ankarat elinehdot sekä mahtavat ja arvaamattomat maanalaiset voimat ovat opettaneet saarelaiset tulemaan toimeen luonnon kanssa. Rannoilta etsivät etenkin laskuveden aikana monet kahlaajat ravintoa. Kansallispuistoja on kolme. Thingvellirissä pitivät viikingit kokouksiaan jo vuonna 930, ja senkin jälkeen se oli tärkeä kokoontumispaikka satoja vuosia. Loput elävät pienissä kylissä tai hajallaan luonnon helmassa. Islannin kasvilajien harvalukuisuuden selittää osaksi saaren syrJamen sijainti, osaksi tuulinen ja kostea ilmasto. Enää siellä täällä on pieniä metsiköitä. Lisähohtoa paikalle tuo sijainti Euraasian ja Amerikan manner laattojen saumalla. Palveluelinkeinot, teollisuus (mm. Suojelun perusta on maisemassa, mutta samalla alueet suojelevat myös kasveja ja eläimiä. Hän mm. Islannin kasviston erikoisuuksia on se, että useat meidän kosteikkokasveistamme, kuten sarat, menestyvät karuilla laavaja hiekkakentillä. Saarella pesii myös peukaloinen. Monin paikoin ne nyhtävät kasvillisuutta liiaksi, jolloin tuuli, jää ja vesi pääsevät pureutumaan eroosiolle herkkään vulkaaniseen maaperään ja vievät sen mennessään. Hämmästyttävä piirre Islannissa onkin se, että siellä luonnonsuojelualueet eivät erotu jyrkästi ympäristöstään, toisin kuin Suomessa tai Keski-Euroopassa. Karuja ylänkömaita koristavat mm. Kasvilajeja vähän Islannin kasvisto koostuu paljolti samoista lajeista kuin Skandinavian pohjoisosissa sekä joukosta grönlantilaisia ja pohjoisamerikkalaisia lajeja. Luonnolla on tärkeä sija myös islantilaisten harrastuksissa: suuri osa retkeilee tai liikkuu muuten luonnossa vapaa-aikanaan. Skaftafell saaren itärannikolla Vatnajökull-jäätikön laidalla on näistä laajin (160 000 ha) ja vaikuttavin, mutta kyllä myös Jokulsärgljufurin 15 000 ha:n kansallispuisto saaren pohjoisosassa rotkoineen ja tunturihaukkoineen tarjoaa kulkijalle riittämiin elämyksiä. Alueella on myös kuumia lähteitä ja pieniä metsiköitä. työskenteli siellä pohjoismaisessa vulkanologisessa instituutissa vuosina 1981-83. Nykyisin näillä luonnonläheisillä ammateilla elättää itsensä enää pieni osa islantilaisista. erilaisten laavaja kivimuodostumien halki. 38 Luontoa suojellaan lähes luonnontilaisella saarella Islannissa on vielä villi luonto pääosassa. Tällä asumattomalla, jyrkkärantaisella alueella elää mm. Se suojelee Myvatnin kuulua lintujärveä ja sen Iaskujokea (Laxä) sekä monia geologisia kohteita. Kasvistonja eläimistönsuojelualueita on parikymmentä. naaleja ja runsaasti merilintuja. Aikojen kuluessa suurin osa Islannin metsistä on hävinnyt. Kaikkiaan kansanpuistoja on kahdeksan, pääosin ne ovat Maaperän kuluminen on Islannissa vakava ongelma. Kaupunkilaistuminen on Islannissakin edennyt nopeasti. Rannikon jyrkänteillä ja saarilla pesivät lunnit, kiislat, ruokit, riskilät, suulat, myrskylinnut sekä pikkukajavat ja muut lokkilinnut suurina yhdyskuntina. Suurin niistä (30 000 ha) on Reykjanesniemimaalla lähellä Reykjavikia. Viimeisin jääkausi karsi lisäksi noin puolet saarella aikaisemmin esiintyneistä lajeista. Maisemansuojelualueet ovat enimmäkseen melko suuria, laajin niistä on Hornstrandir (58 000 ha) saaren luoteisen niemimaan kärjessä. Putkilokasveja on noin 470, sammalia noin 500 ja jäkäliä noin 450 lajia. Asutus · on keskittynyt rannikolle ja laaksoihin. Islantilaiset ovat pakostakin luonnonläheistä kansaa. putoukset, kuumat lähteet ja tulivuorenkraatterit. Kansanpuistot ovat virkistyskäyttöön tarkoitettuja luonnonsuojelualueita. Kymmenesosa Islannista luonnonsuojelualuetta Islanti on huolehtinut esimerkillisesti luontonsa suojelusta: Kymmenesosa sen pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta, vaikka saari on vielä muutenkin lähes luonnontilassa. Tyypillisiä muistomerkkejä ovat mm. Reykjavikissa ja muutamassa pienemmässä kaupungissa asuu jo yli puolet saarelaisista. Haahkoja näkee monikymmenpäisinä lauttoina vuonoissa. Tällä alueella on merkitty kulkureittejä mm. Yleensä ne ovat melko pieniä, muutaman tai muutaman kymmenen hehtaarin kokoisia, mutta on joukossa yksi 16 000 ha:n laajuinen muistomerkkikin (Lakagigar, historiallisen ajan laajin laavavirta ja kraatterijono). rikot, härkit, kohokit ja lapinvuokot. Varpuslintuja ei lähinnä hyönteisten vähyyden takia ole paljon. Vähemmän kuin joka kymmenes saa elantonsa maataloudesta. Lintukallioilla käy uskomaton vilinä ja mekastus. Valtaosa vientituloista tulee toki edelleenkin kalastuksesta, mutta enää joka kahdeskymmenes työikäinen islantilainen on ammatiltaan kalastaja. Maisemansuojelualueita, joita Suomessa ei ole lainkaan, on Islannissa kymmenkunta. Saaren sisäosat ovat lähes asumattomia. Lisäksi koko joukko uusia suojelualueita on hankkeilla. Tavallisten meriharakoiden joukosta voi yhyttää eksoottisempia merisirrejä ja mustapyrstökuireja. Rikas meri elättää miljoonia merilintuja. Geologi Jouko Parviainen on tutustunut Islantiin useaan otteeseen. Islannissa on tilaa: Saarella, jonka koko on kolmasosa Suomesta, asuu 240 000 ihmistä. Saarelaiset ovat perinteisesti kiskoneet elantonsa merestä ja maataloudesta. vsk.. Kansalliset muistomerkit ovat maisemallisesti tai muuten erikoisia paikkoja, yleensä elotonta luontoa. Merkittävä syy siihen ovat lampaat. Suurin suojelualue on Myvatnin-Laxan alue (440 000 ha), joka perustettiin erityislailla vuonna 1974. Kansallisia muistomerkkejä on runsaat parikymmentä. Pieni Thingvellirin kansallispuisto tunnin ajomatkan paassa Reykjavikista on oma lukunsa: se on ennen kaikkea Islannin historiallinen muistomerkki. Merilintuyhdyskuntia hyödynnetään keräämällä munia ja pyytämällä täysikasvuisia yksilöitä kantoja vähentämättä. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45
-••···-·-·-·-····· kpl saksankielisiä ······--····-···-·····-kpl kalentereita yhteensä --····--------·-·kpl X 42/48 mk = postituskuoria edelleen lähetystä varten å 4,50 mk ......... ... ···-····--··-·········· kpl ruotsinkielisiä ..... kpl englanninkielisiä ...... Tilille Tili konto 1262 49-4 Sl +12624940> ;ta ja vapaaehtoista ,nsuojelua ~a ei ole ympäristömitä_ Virallisesta luonl ympäristönsuojelusta opetusministeriön alai1onnonsuojeluneuvosto 1verndarråd)_ 1ehtoista luonnonsuo1 tekee kaksi järjestöä_ luonnonsuojeluliitto 1d Islenzkra Nåtturuaga) vastaa muita naisia luonnonsuojeluä_ Sillä on kuusi ;a yhdistystä eri puolil1tia_ Toinen, Landn noin 70 eri järjestön jestö_ Toiminta maaoosiota vastaan on sen 1iä tehtäviä_ Jorma Laurila 39. -••·····--·· ..... kpl = "' mk ] mk j Lasten luontovuosi -e,7 å 31/35 mk -·····----kpl !! = ---·--············ mk -~ C + postitusja pakkauskuiut 13 mk --··-··-··-··· 13 mk -~ ; Maksettava yhteensä -··---------······ mk c Muista merkitä nimija osoitetietosi selvästi kalenteripostituksen nopeuttamiseksil ::. "Uljaampaa maisemaa voi tuskin kuvitella: Islannin korkein huippu, Euroopan suurin jäätikkö ja laajimmat hietikot", totesi Islannin geologian "isä" Sigurdur Th6rarinsson Skaftafellin alueesta_ Nyt seudulla sijaitsee laaja kansallispuisto_ melko pieniä_ Nisäkkäistä naali on uhanpureutumaan maaperään_ saastuta, sillä se perustuu Useimmille luonnonsuojealainen, mutta viime vuosina Eroosion hillitsemiseksi lammaalämpöön ja vesivoimaan_ lualueille saa vapaasti mennä, sen suojeluun on alettu suhpaiden määrää on yritetty väLiikennekin on melko vähäistä mutta esimerkiksi Myvatnintautua suopeammin_ Islannin hentää, toistaiseksi melko Reykjavikia lukuunottaLaxån suojelualueella laajat valaanpyynti "tieteellisiin" huonolla menestyksellä_ matta_ osat ovat lintujen pesimäaikatarkoituksiin on herättänyt Eroosiota edistää myös ajeJätevedet ovat sen sijaan na ihmisiltä suljettuja_ Vain närkästystä, mutta se on nyt lu maastoajoneuvoilla teiden ongelma ainakin paikallisesti, tutkijoille tarkoitettu on SurtYhdysvaltain painostuksen taulkopuolella vapaata maassillä miltei kaikki jätevedet lasseyn laavasaari, joka vasta pakia ilmeisesti loppumassa tai toautoilla ajelua islantilaiset ketaan sellaisinaan jokiin ja rikymmentä vuotta sitten putainakin voimakkaasti supistupitävät jonkinlaisena jokamiemereen_ Rannikolla merivirrat kahti merestä_ Toinen suljettu massa_ (Ks_ SL 5/ 86 s_ 38) henoikeutenaan_ kaappaavat haisevan lastin sypaikka on Eldeyn lintusaari Saaren noin 450 putkilokasMyös metsien häviämisellä liinsä ja vievät ulapalle_ Pienparinkymmenen kilometrin vilajista kolmisenkymmentä on osansa eroosioon_ Metsien ten kylien kohdalla ei liene päässä Keflavikin lentokentälon rauhoitettu_ katoaminen on ollut rajuimpia isoja haittoja, mutta ainakin tä_ Tällä parin hehtaarin koLuonnonsuojelualueilla muutoksia saaren luonnossa Reykjavikin kuormitus tuntuu ~-=--POSTI-PANKKi" .""posTi-si,-RTO & POSTBANKEN · POSTGIRO lkaana kaupungin edusTiedonanto Meddelande 20961 S, t; Maksun saaja Betalningsmottagare I Ii L Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11, 00100 HELSINKI puh_ (90) 406262 h 1Maksajan nimi ja osoite Bet. namn och adress ei a:: -------------------------------------·------------·--------------·------·-----------Ii: z ~--------------------------------------------------------------------------·----·----"' Vl 1!:: 01 pi TEKSTAA NIMESI JA OSOITTEESI tu Tilisiirto Girering I Tilillepanoleima lnbet.stämpel Allekirjoitus Underskrift ni "tu =: --~------,-=:--:-::-:---:---:-ty Pvm Datum I Tililta Från konto k< m hi Tilaan Luonnonkalentereita 1987 (Suomen Luonto -lehden tilaajille ja SLL:n jäsenille å 42 mk ja muille å 48 mk + postija lähetyskulut) suomenkielisiä
Tässä vastaukset sellaisenaan, kunnian ja omantunnon kautta annetut. On kuitenkin valitettavaa, että konkreettisissa lainsäädäntöhankkeissa ryhmän vaikutus on jäänyt useimmiten toiseksi poliittisiin ryhmäsidonnaisuuksiin verrattuna, Löyttyjärvi toteaa Jaakonsaaren lailla ja sanoo työtä olevan paljon tehtävänä. Nyt ryhmällä on enemmän sielunhoidollista merkitystä, siellä voi käydä putsaamassa omantuntonsa, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sdp) sanoo. Palkinnon perusteluissa ei korostettu niinkään konkreettisia saavutuksia kuin ryhmän vaikutusta eduskunnan ilmapiiriin ympäristökysymyksia käsiteltäessä. 2. Suurin piirtein samoilla linjoilla johtokunnan jäsenistä ovat Elisabeth Rehn (rkp) ja Mauno Manninen (kesk). Jaakonsaari kaipaa ryhmän toimintaan enemmän kiinnostavia teemoja, jotta porukkaa saataisiin lisää mukaan. Ryhmän johtokuntaan myös kuuluva SKDL:n puheenjohtaja Esko Helle ja monet muut haastatellut johtokunnan jäsenet sanovat "aikapulan" ja eduskunnan "aikataulullisen epäluotettavuuden'' haittaavan ryhmän toimintaa. Mannisen mielestä on valitettavaa, etteivät kaikki pienpuolueiden edustajat ole osallistuneet aktiivisesti ryhmän työskentelyyn. Suomen Luonto esitti tavoittamiensa kuuden johtokunnan nykyisen tai entisen aktiivin vastattavaksi kaksi kysymystä. Marja-Liis1.1 Löyttyjärvi ( demokraattinen vaihtoehto) pitää erittäin myönteisenä, että Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmän avulla on avautunut kanava kansanedustajien ja ympäristöliikkeiden välille. Ekaluokkalaiseksi ryhmä on kuitenkin ehtinyt saada paljon aikaan: se oli mukana vaikuttamassa Urho Kekkosen kansallispuiston syntyyn, sen avulla on luonnonsuojelualueiden ostovaroja hilattu vähitellen ylöspäin ja ryhmä on järjestänyt vuosien varrella kymmeniä tilaisuuksia ja retkiä ajankohtaisista aiheista. Mikä on suhtautuminen omassa puolueessasi. Ympäristöryhmän toimintaan nämä samat edustajat kaipaavat "lisää potkua". Monen kansanedustajan mielestä pelko on aiheellista. Näistä ansioistaan ryhmä sai viime kesänä Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon. vsk.. Ympäristöryhmän jäsenten pitäisi taistella omissa eduskuntaryhmissään enemmän ja todella sitou40 tua ympäristöryhmän päätöksiin. Toisaalta näin on pysytty realisteina ja voitu vaikuttaa eduskunnan asenteisiin. Ryhmän pitkäaikaisen puheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok) mielestä on luonnollista, ettei ryhmän toiminta ole voinut olla kovin radikaalia, sillä päätöksiä tehtäessä on vaadittu konsensusta. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Koijärven ryminöiden kanssa sattumalta samaan aikaan perustettu Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä on ehtinyt jo kouluikään, 7-vuotiaaksi. Hän toivoo, että ryhmä tarjoaisi erilaisille ympäristöliikkeille nykyistä enemmän mahdollisuuksia tulla kansanedustajien puheille esittämään ajatuksiaan. 1. Hän myös toivoo ryhmän keskittyvän jatkossa enemmän ympäristösaasteiden luonnolle aiheuttamien haittojen torjuntaan, niin tärkeää kuin alkuperäisen luonnon suojelu onkin. Parantamisen varaa olisi aktiivien mielestä kuitenkin vielä paljon. Ismo Tuormaa Kuvat: Lehtikuva Eduskunnan luontoryhmäläiset pelkäävät politiikan kylmiä tuulia Suomen Luonto pani Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmän johtokunnan edustajia tenttiin ja kyseli heikentävätkö uuden "kovan" politiikan kylmät tuulet ympäristönsuojelun asemaa entisestään eduskunnassa. Juuri kun jotain on saatu sovittua, kaikki pitää purkaa ja aloittaa taas alusta. Miten eduskunnassa suhtaudutaan nykyisin luonnonsuojeluun. Myös useimmat ryhmän pitkäaikaisista johtokunnan jäsenistä pitävät keskusteluja tapaamismahdollisu uden "virallista" syntymistä kansanedustajien ja ympäristöliikkeen välille ryhmän toiminnan merkittävimpänä asiana
kovat arvot valtaavat alaa myös eduskunnassa. 2. Varsinkin ilmansuojelusta ja erityisesti liikenteen saasteista olemme tehneet aivan erinomaisen tutkimuksen ja ohjelman. Sana suojelu herättää erilaisia refleksejä. Ns. Kansanedustajien ympäristöasenteet ovat viime aikoina kehittyneet myönteiseen suuntaan. City-kulttuuri ja juppi-henki eivät noteeraa luonnonsuojelua. Itseasiassa näyttää siltä, että moni haluaisi hoitaa luonnon ja ympäristön jollain yleisellä lausumatasolla. Esimerkiksi tavarantuotannosta on meilläkin hyvin erilaisia käsityksiä. Näen tulevaisuuden kuitenkin optimistisena. Yksittäiset kansanedustajat jatkavat myönteistä toimintaansa, ja puolueiden periaatteina luonnollisesti lausutaan myönteisyys, mutta, mutta. Tämä heijastuu myös eduskunnassa. Luonnonsuojeluasioiden ajaminen kokoomuksessa oli 1970-luvulla aika hankalaa. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että yksittäisissä suojeluratkaisuissa yhteiskunnan tulee korvata suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Kaikessa luonnonvarojen käytössä ja yhteiskunnan kehittämisessä tulisi ottaa huomioon luonnonsuojelunäkökohdat. Sosialidemokraattien ryhmässä vallitsee myönteinen ja innostunut suhtautuminen ympäristönsuojeluun. Toisaalta on vielä hyvin paljon kokonaisnäkemyksen puutetta ja mustavalkoista ajattelua ympäristönsuojeluasioissa. Jos ei ehkä eduskunnan myönteisimmin, niin toiseksi myönteisimmin ainakin. Tämä näkyy selvästi aloitteissamme ja esityksissämme, jotka valitettavan huonosti ylittävät porvarillisen julkisuuden rajan. Mauno Manninen (kesk.) 1. Marja-Liisa Löyttyjärvi (deva) 1. Liisa Jaakonsaari (sdp) 1. Nyt ei luonnonsuojeluliikkeillä ole enää henkistä hegemoniaa. On todettava tapahtuneen melkoista edistystä asenteissa viime vuosina. Varsin myönteinen. Soralakikaan menisi tuskin enää läpi. Asioista tehdään yhä useammin aloitteita ja kysymyksiä. 2. Monet ryhmäni jäsenet ovat olleet käytännössä mukana ympäristöliikkeissä alueellaan. Keskustan eduskuntaryhmässä on perinteisesti nähty ympäristönja luonnonsuojelu laajana yhteiskunnan kehittämisen strategiaan liittyvänä asiana. Pertti Salolainen (kok) 1. Nykyään elämän karut tosiasiat ovat hyydyttäneet hymyn ja käsitetään, että kyseessä on ihmiskunnan eloonjäämisoppi. vsk . Vielä viime vuosikymmenellä luonnonsuojelu koettiin eduskunnassa vouhotuksena. Joukkotyöttömyyttä käytetään hyväksi kaikkien hullujen hankkeiden ajamiseksi läpi. Kuitenkin käytännön valintoja tehtäessä painavat yhä rahalla mitattavat arvot kovin vaakakupissa. Perustuslain omistusoikeuden liioiteltu suoja antaa toistuvasti suojelun vastustajille pakotien. Alkuperäinen luonto, puhdas ilma jne. 2. Jollain tavoin kuvaavaa ristiriitaiselle suhtautumiselle luonnonarvoihin on tapa, jolla monet eduskunnassa ovat Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen käyneet ikäänkuin vapautuneina ja häpeilemättä viimeisten koskien kimppuun vaatien niiden valjastamista. työllisyyden hoidon ja luonnonsuojelun keskinäisestä suhteesta Tämä on muutoin aihe, jota myös ympäristöryhmässä tulisi käsitellä. Kuitenkin keskusteltavaa varmasti riittää, mm. Tosin sukankuluttajia on meilläkin vaikka minkälaista. Jos vertaa nykyhetkeä vuoteen 1979, jolloin ympäristöryhmä perustettiin, niin ympäristönsuojelu ei ole enää muotia. 41. Välittömän ja pitemmän tähtäimen edut ovat usein ristiriitaisia. Tämä ei tietenkään onnistu ja tämän tosiasian joutuu yhä useampi tunnustamaan. Eduskunnan ilmapiiri ympäristönsuojelun kysymyksissä on ristiriitainen. Ohjelmasta puuttuvat korulauseet, mutta se sisältää toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Ryhmämme tukee erinomaisen konkreettista luonnonsuojeluohjelrhaa, jonka puolueemme hiljattain on laatinut. Ympäristön pilaamisessa satsataan nykyisin voimakkaasti propago1m1seen. Esimerkiksi ydinvoimaa markkinoidaan nyt ympäristöystävällisenä energiamuotona ja jopa väitteillä, että "ihmisen henkinen kasvu vaatii ydinvoimaa''. Sanoissa myönteinen, mutta teoissa ei juurikaan näy myönteistä enemmistöä. 2. ovat nousseet suureen arvoon. Ongelmamme on tietenkin sama kuin kaikissa muissakin puolueissa, monet intressit menevät päällekkäin, ja aina ei ympäristö selviä ehdottomana voittajana. 2. 2. Elisabeth Rehn (rkp) 1. 80-luvulla asenteet ovat osin muuttuneet, vaikka kyllä yhä on paljon toivomisen varaa. Toivon että olen väärässä, mutta mielestäni ilmapiiri oli parempi viime valtiopäivien aikana. tautuu huomattavan myönteisesti ympäristönsuojeluun. Kuitenkin jos aletaan ajatella syvällisemmin, ilmenee vaikeuksia. Esko Helle (skdl) 1. Omituista on se, että vaaditaan korvausta siitä, ettei pilata luontoa tai maisemaa. Asenteellinen konservatismi on eräissä ryhmissä lujassa. Skdl:n ryhmä suhsuoMEN LUONTO 6/ 86 45 . Luonnonsuojelun merkitys on yleensä nousemassa. Ryhmässä karsastetaan yksittäisissä luonnonsuojelutapauksissa harrastettavaa mustavalkoista ajattelua. Olisi tärkeää pyrkiä todella saamaan varoja luonnonsuojelulle, eikä vain hyväksyä asioita periaatteellisesti. Ketään ei enää kiinnosta mitä tapahtuu vuonna 2000. Toisaalta kaikkien ryhmien, myös useimpien edustajien on pakko tavalla tai toisella tunnustaa ihmisten arvoissa ja oikeuskäsityksissä tapahtuneet muutokset
Kirja keskittyykin pääasiassa, kuten kirjoittaja eri yhteyksissä toteaa, talojen arkkitehtuurin esittelyyn. Käyttötarkoituksia ei juuri esitellä. Edullisia Zenit-kiikareita tuo maahan: @u)NllSlO 42 lämpötilan, kalaja lintusaaliit, perheen tapahtumat ja tekemiset. Leila ja Juhani Lihtonen ovat tehneet kiitoksenarvoisen tallennustyön toimittaessaan Lauri Pappilan päiväkirjat julkaisukuntoon. Ainakin muille kuin rakennusalan ammattilaisille kuvat ovat usein vaikeaselkoisia. Juhani Lihtosen mukaan Yliperällä elettiin vuoden syklisen kierron mukaan. etsii piirisihteerille sijaista syksyn ja kevään ajaksi. Päiväkirjat ovat vuosilta 1943-1962. Vieraat olosuhteet, vieras kieli ja kustannuskysymykset ovat varmaan olleet tärkeitä syitä nyt julkaistun kirjan puutteisiin. Yleensähän tällaisten kokeilutalojen asukkaat sitten mielellään kertovat kokemuksistaan yksityiskohtaisesti. Jokaisella vuodenajalla oli omat työnsä ja työtä riitti aamusta iltaan. Kirjan loppuun on lisätty Matti Saanion valokuvia Lauri ja Helvi Pappilan elämästä tänään. vsk.. Toim. Pari taiteilijoiden ateljeesovellusta on kyllä esitetty, mutta käyttö kokemuksista ei kerrota. Leila ja Juhani Lihtonen ovat toimittaneet Enontekiön Markkinassa asuvan Lauri Pappilan päiväkirjoista kirjan nimeltään Elämäni laitumet. Soita pikaisesti puh. Samoin kirjallisuusluettelon avulla on helppo löytää täydentäviä tietoja monesta talosta. Taloista ei ole valokuvia, on vain rakennus piirustuksista pelkistettyjä julkisivu-, pohjapiirrosja leikkauskuvia. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. Leila ja Juhani Lihtonen. Pekka Suominen Pirkanmaan Luonnonsuojelupiiri ry. Nämä eivät kuitenkaan kirjoittajan käsityksen mukaan ole arkkitehtonisesti mielenkiintoisia, ja niinpä ne jäävät vain poikkeusesimerkeiksi. Vuonna 1983 aurinkoarkkitehtuuriin erikoistunut italialainen arkkitehti Stefano Ferri tutustui suomalaisiin aurinkotaloihin opetusministeriön myöntämän apurahan turvin. Viime vuosien asuntomessujen aurinkotalokokeiluja samoin kuin Keravan suurta aurinkokylääkin esitellään myös. Kirjan alussa olevat karttapiirrokset ja tarkka osoiteluettelo auttavat lisätietoja haluavaa löytämään kiinnostuksensa kohteet. Juhani Lihtonen, Lihtos-Jussa, on tuttu monille tämänkin lehden lukijoille. Käsinkosketeltavana tuntuu rehellisyys ja nöyryys ankaran mutta leivän antavan luonnon t:dessä. Lauri Pappilan elämä on ollut todellista luontaistaloutta, vain kerran elämässään hän on ollut ansiotyössä, lumenluonnissta TVH:lla. Ylimalkainenkin 51 aurinkotalon esittely kuvastaa sekä kiinnostuksen että ongelmakentän laajuutta. Mielestäni Lauri Pappilan päiväkirjamerkinnät muistuttavat japanilaista runoutta, niin yksinkertaisesti ja selkeästi hän kuvaa pienetkin asiat. Arkkitehtonisesti onnistuneet ratkaisut eivät ehkä ole kovin kelvollisia arkipäivän asumisessa, ja itse suunnitellut käytännölliset aurinkotalot taas voivat olla suorastaan rumia. Päiväkirjojen niukoista, mutta selkeistä merkinnöistä saa hyvän käsityksen Pappilan perheen elämästä, sen iloista ja suruista. Arkkitehtien ja asukkaiden päämäärät voivat olla hyvinkin erilaisia. Lihtosen ohjelmat ovat käsitelleet pääasiassa Lapin ihmisiä, näiden elinehtoja ja Lapin luontoa. (931) 653 295 tai 656 627. "Talvella oli puuhomma ja jääkalastus, heinänvedätykset niityiltä, loppiaisen jälkeen riekonpyynti huhtikuun alkuun, kevättalvella polttoja rakennuspuiden vedätykset, kevään ja kesän rajalla verkkokalastus ja vesilinnun pyytö, maanmuokkaus ja perunankylvö, kesällä lehden tultua koivunkaato, kerppojen teko, syyskesällä marjojen keruu, heinäkuun alusta alkaa heinävteko, joka alkaa kotivainioilta ja kaituu kauas vesijänkiin ja päättyy kortteenniittoon jään päältä." Lähes täysin kouluakäymättömänä Lauri Pappila on kirjannut ja kirjaa edelleenkin yksinkertaisella kielellään päivittäiset tapahtumat, säätilan, Mukaan lintu retkelle. KIRJOJA Elämä luonnon kierron mukaan Lauri Pappila: Elämäni laitumet, päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962. SUOMEN LUONTO 6/86 45. Ohimennen mainitaan, että talon yhteydessä olevaa kasvihuonetilaa voidaan käyttää maaliskuulta lokakuuhun. Kuviin liittyvät lyhyet tekstiosatkaan eivät juuri kuvaile, miten aurinkolämmitys täydentää talon muuta lämmitystä ja millaisia säästöjä on saavutettu. Myös aurinkotalojen muita erityisominaisuuksia on kuvattu hajanaisesti. (931) 131 317 (Luonnonsuojelukeskus) tai iltaisin piirin pj. Valokuvat Matti Saanio, SKS 1985. Tarmo Niemenmaa puh. Elämäni laitumet on kaunis muistomerkki pohjoisen ihmisen elämälle, elämälle kovassa ja karussa luonnossa sen tarjoamilla ehdoilla. Asumisen ja viherviljelyn ohellahan katettuja tiloja käytetään usein valoisina työtiloina. Kiikarit, joilla näet hyvin myös hämärässä. Takakannessa kerrotaan, että kirja esittelee kaikki Suomen aurinkotalot, ehkä juuri julkisista kilpailutuloksista se suuren osan esitteleekin. Muutama esimerkki on myös tavallisiin taloihin jälkikäteen tehdyistä aurinkolämmitystai viherhuonekokeiluista. Näin on tallennettu palanen elämänmuotoa, joka menee hautaan Lauri Pappilan ikäpolven mukana. Juha Pikkarainen Aurinkotalot Stefano Ferri: Suomen aurinkotalot, Pehmeän teknologian seura, 1985, 108 s. Vuoden takuu. Hän ei ole ollut promies, joka ennen vaelsi tokkansa mukana, vaan koko elämänsä hän on elänyt hyvin suppealla alueella. Tällaisiin ongelmiin ehkä juuri pelkistyvätkin monet aurinkotalokysymykset. Samoin kerrotaan arkkitehdeista, ja millaisten suunnittelukilpailujen pohjalta eri rakennukset on tehty. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. Pitkäaikainen luontoharrastus on tuottanut useita artikkeleita ja varsinkin radio-ohjelmia. Ristikkäisiltä näyttävien ongelmien ratkaisuja etsittäessä Ferrin kirja on tärkeä apulähde
jien kurkistukset aittoihin ja navetan karsinoihin pimeän viljan ja mustien porsaiden paljastamiseksi. Ei sitä elämää kauhistele jos ei juuri ihastelekaan. myksistä ja yhteiskunnallisista vääryyksistä. 43. "Kotieläimen pidossa korostettaisiin eläimen ylpeyden ja loukkaamatSUOMEN LUONTO 6/ 86 45. Kotitarkastukset Linkolan yhteiskunnassa olisivat kai sellaisia kuin sota-aikana kansanhuollon tarkastaAntti Eskola on Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori. Ihmisen kohdalla sen sijaan "yksilönvapaudet ovat arvottomia". Juuri sellaista elämä oli lapsuudessani minun kotonani, pikkutilalla Urjalan peräkulmilla. Kai siihen sisältyy ihmisenkin säilyttäminen, arvailen, sillä muu eliökunta ei takuulla pysty mihinkään poliittiseen liikkeeseen. Eikö ihmisen elämysja ajatusmaailmaa, hänen tiedollista, moraalista ja tunne-elämään liittyvää viisauttaan, lasketa minkään elämänalueen asiaksi. Vai eikö tälläkään alueella kasvu, kehitys ja edistyminen ole sallittua. On nykyisessäkin yhteiskunnassa pakkovaltaa, sääntöjä ja kontrollia. Mikäli maailma siihen palaamalla säästyisi, olisivat asiat vielä kohtalaisen hyvin. muutamana syksynä loukuttaneeni pellavia, mikä ei ole ihan lapsen työtä. Ja minkä muun vuoksi elämää kannattaa säilyttää, sillä ihmisen arvoista luontokin viime kädessä saa arvonsa. Tulen ärtyneeksi, kun jotakin västäräkkiä kuvataan ikään kuin se olisi tahtova, päämääristään tietoinen olento; ja ihmistä taas niin kuin häntä vain vietit pompottelisivat. Nyt hän on virkavapaalla ja työskentelee Suomen Akatemian tutkijaprofessorina. Lehden väite, että Linkolan utopiassa ei kasvua, kehitystä tai edistystä saa esiintyä millään elämän alueella, herättää minussa pelkkää hämmästystä. Ei Linkolan utopiassa erikoista ole käytetyn pakon määrä, vaan sen kohdistaminen. Pielessä homma kuitenkin on, jos se ajatellaan hoidettavaksi niin, että kohdistetaan välitön pakko tavallisiin ihmisiin, siihen, mitä he saavat tehdä ja ajatella. Se puoli ei minua Linkolan maailmassa pelota. Siitä Linkolan tavoitteeksi maalailemasta elämänmuodosta, jossa ei ole sosiaaliturvaa eikä ranskanperunoita, vaan enintään patteriradio, jota säästeliäästi kuunnellaan puhdetöitä tehtäessä, minulla on läheinen omakohtainen kokemus. Ja oli vielä nuoruudessanikin; muistan mm. Mutta sitä, mikä erottaa ihmisen muusta "eliökunnasta", ei pidä väheksyä: ihmisen järkeä ja mielikuvitusta, hänen elämystensä syvyyttä, moraaliaan ja kulttuuriaan. Lehden mukaan Linkola panee vihreän liikkeen päämääräksi "eliökunnan säilyttämisen" . Eivät ne elämää isommin haitanneet, ainakaan jos eli suurin piirtein sääntöjen mukaan, niin kuin kotonani tehtiin. Päin vastoin, minkä muun varaan toivon panisimme kuin kaiken tuon. Antti Eskola Kesämökillä, lehteä lukiessa Helsingin Sanomat näkyy ristivän Pentti Linkolan ohjelmatekstin ''vihreäksi pakkoutopiaksi". Samalla vallalla, jolla eduskunta ja hallitus nyt siirtävät palkintoja ja kannusteita elinehtojemme tuhoajille, voitaisiin saada aikaan tasan päinvastaista, elämää säilyttäviä vaikutuksia. Nyt en välttämättä puhu Linkolasta, mutta tunnen vierautta niitä biologeja kohtaan, jotka kovasti puolustavat "eliökuntaa", mutta eivät suuremmin piittaa siitä erityisestä, mitä ihmisen psyyke edustaa ja mitä kaikkea siihen kätkeytyy. Enemmän hätkähdän tätä todellisuutta, jossa poliisikopla päättää teloittaa pankkiryöstäjän ja saa kiitokset valtakunnan ylimmältä kiittäjältä. vsk. tomuuden periaatetta", lehti kertoo. Se on valheellisuutta, joka valmistelee tietä sille, että voidaan olla välittämättä inhimillisistä kärsi. Tämä nyt on aivan järjetöntä, mahtaakohan Hesari vääristellä Linkolan kirjoitusta. Isompien päättäjien ja järjestelmien valvomista suunnitella pitäisi
Vihreän liikkeen käsite on muodostunut ennen kaikkea Saksan liittotasavallassa kuvaamaan monenlaisia alunperin vain poikkipoliittisia ja ulkoparlamentaarisia ympäristöliikkeitä. Luonnonsuojeluväki 3-4/ 1986), että peräti 35 prosenttia vihreitten kunnallisvaltuutetuista kuuluu luonnonsuojeluliittoon. Perinteinen journalismihan mieltää politiikaksi tai ainakin tärkeäksi politiikaksi vain edustuksellisen politiikan. Myös muut ryhmät ovat vihreitten pelossa houkutelleet tunnettuja luonnonsuojelijoita lautakuntiin. (Suomen Luonnon 5/ 1985 pääkirjoitus) Lindholm innostuu: "Luonnonsuojelusta on tullut aivan liikaa kliinistä ja byrokraattista toimintaa. Siis ainakin nämä luonnonsuojelijat ovat vihreitä. Luultavasti heitä on myös äänestänyt muutama luonnonsuojelija. Perusteeksi demarien suosimiselle ei riitä, että kepussa on vahvaa halua tappaa koko luonnonsuojeluliitto. Eli turpa tukkoon rivissä, puolue(tms.) on ruorissa. Luonnonsuojeluliike tarvitsee rohkeita ihmisiä, jotka Linkolan lailla uskaltavat analysoida todellisuutta." Ehkä Lindholm innostuu siksi, että Linkolan esiintyminen Turussa antoi oivat aseet vihreitten vastustajien käsiin huolimatta siitä, että Linkolan "analyysit" ja toimintamallit hylättiin. Silti siitä olen Lindhomin kanssa yhtä mieltä tarvitaan tietysti "politiikasta ja poliittisista ryhmistä irrallinen luonnonsuojeluliike" ("politiikka" nyt suppeassa merkityksessä, muutenhan siitä ei voi olla tai ei ole mitään mieltä olla irrallaan). Kielitieteellinen uskonpuhdistus saattaa olla myöhässä. Pääasia että vihreät saavat kyytiä. ennen Tshernobyliä tasoittamassa tietä uudelle ydinvoimalalle. Vihreitten on lunastettava liikkeitten kannatus siinä kuin muittenkin ryhmien edustajien. On päivänselvää, että vihreät nauttivat poliittisista ryhmistä laajinta luottamusta poikkipoliittisten ympäristöliikkeitten jäsentai ainakin aktivistikentässä. (90)-159 11, telex 12 1237 Päätoimittaja ampuu ohi Suomen Luonnon päätoimittaja Tapio Lindholm väittää (Suomen Luonto 4/ 1986), että "luonnonsuojelijat eivät ole vihreitä" ja kysyy "ovatko vihreät luonnonsuojelijoita" . Lindholmin liikekäsitys on siis konservatiivis-stalinistis-oikeistososiaalidemokraattinen fossiili, jossa ainoa järjestön sisäinen kritiikki on hairahtuneen jäsenen itsekritiikki. Lausahdushan rajaa jokikisen luonnonsuojelijan vihreistä. Vaaraa on kuitenkin mieletöntä nähdä vihreissä. Demarijohto taas tunnetusti myötäilee suurteollisuutta ja oli mm. Jos ollaan tarkkoja, käsitteet vihreä liike ja ympäristötai luonnonsuojeluliike ovat lähes identtisiä. Väkivaltaa inhoavia vihreitä vastaan "radikaali" -Lindholm liittoutuu Linkolan kanssa osoittamaan, että "vihreät ovat vain yrttimaustetta kansallisessa konsensussopassa" . vsk.. Jos vihreyteen riittää äänestäminen ja luonnonsuojelijaksi tekee jäsenmaksun maksaminen, Luonnonsuojeluväki-lehden mukaan "vuoden tärkein ympäristönsuojeluteko", kaatuvat Lindholmin teesit rytisten. Väite, etteivät luonnonsuojelijat ole vihreitä, on loogisesti pielessä. Konservatiivi-Lindholm vastaa: "Järjestöllisiä peli(?)sääntöjä ei haluta noudattaa eikä anneta arvoa muitten mielipiteille." (Suomen Luonnon 4/ 1986 pääkirjoitus). Lindholmin kirjoittelu vihreistä on paitsi epäoikeudenmukaista pinnallista ja poukkoilevaa piikittelyä, jossa seuraava väite lyö edellistä korvalle. Demarijohto on myös hanakasti kurittanut kansanedustajia, jotka ovat puolueensa johdonmukaisimpia ympäristönsuojelijoita. On tiedotuksen luoma harha, että Saksan vihreästä liikkeestä vain "parlamentaarinen käsivarsi" useimmiten ylittää uutiskynnyksen. Vihreä liike sai parlamentaarisen muodon vasta, kun erilaiset vaihtoehtoiset ja vihreät listat ja lopulta perustettu vihreä puolue astuivat edustukselliseen(kin) politiikkaan. Vihreitten valtuutettujen mukana ovat monien lautakuntien ovet avautuneet luonnonsuojeluaktiiveille. Ehkäpä luonnonsuojelun näkökulma näin vahvistuu kahta kautta. Lindholm todistaa itse (esim. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. 44 Marli • SYKSYKUVAT ONNISTUVAT jirjestelmikamcra Luotettava vaihtoehto nii lle, jotka tarvitsevat kunnoll isen, konstailemattoman järjestelmäkameran, mutta eivät halua maksaa siitä liikaa. Esterinportti 1, 00240Helsinki. JANOISEN ONNI. Tällehän on järkeenkäyvät syyt: vihreä politiikka nousee samalta aateperustalta ja samasta historiallisesta tilanteesta kuin muukin vihreä liikehdintä. Suomessa vihreyden käsite yleistyi vaalien, siis edustuksellisen politiikan, myötä ja sanasekaannus vihreät eli parlamentaariset ympäristönsuojelijat tai vaihtoehtoilijat Ja "ei-vihreät" luonnonja ympäristönsuojelijat olivat valmis. Eivät juuri ennen vihreitä. Jos Lindholm on näin radikaali, mikä on hänen järjestöpoliittinen linjansa. Luonnonsuojeluliiton itsenäisyyden suurin vaara on se, että liiton johto myötäilee päävaltionhoitajapuolue SDP:n johtoa. Se on seurauksena piirunkin poikkeamasta keskusjohdon viitoittamalta tieltä. energiaverotuksen "uudistuksessa" , joka vähentää teollisuuden energiansäästömotiiveja. Sama linja on jatkunut mm. Keskusjohtoisuuden luonnollinen jatko on hegemonismi, koko ympäristöliikkeen samaistaminen omaan järjestöön, muitten kokeminen kilpailijoiksi tai ainaSUOMEN LUONTO 6/86 45. Kestävä ja käyttövarma Zenit tarjoaa myös hyvän objektiivija lisävarustevalikoiman. Siksi on olennaisempaa tutkia, onko Lindholmin väitteissä perää. Puh. Vanha puoluekenttä on syntynyt kovin toisenlaisiin oloihin ja antaa nyt eilispäivän vastauksia tämän päivän kysymyksiin
Sillä on organisaatio ja pitääkin olla, koska se on pitkäjännitteisen asioiden käsittelyn ehto. Mielenkiinnolla seuraan mihin vihreät päätyvät. Olen peräänkuuluttanut vain järjestöllisiä pelisääntöjä, joua···voitaisiin suunnitella toimintaa, sopia suuntaviivoista ja samalla pitää aatteellista keskustelua yllä. Pentti Linkolan vauhdittamana on käyty vihreistä, on osoittanut, että vihreys Suomessa on hämärä ja sekava aatevyyhti erilaisia pikkuporvarillisia pieni on kaunista -filosofioita. Tässä järjestössä ilmeisesti kydötetään vanhoja kaunoja ja harhaluuloja, kuin pyritään käymään keskustelua. Luonnonsuojelu ei ole kaikki mitä elämään tarvitaan, mutta luonnonsuojeluliike tarjoaa toimintakanavan niille, jotka pitävät tätä sektoria tärkeänä. Siksipä Suomen luonnonsuojeluliitto on avoin niin vihreille kuin kommunisteille ja porvareille. Se on voimaa; ei luopumista. Näin varsinaiset, ne oikeat vihreät, olisivat voimakkaasti luonnonsuojeluaatteen omaksuneita. Iloitsen jokaisesta teosta, joka edistää luonnonsuojelua Suomessa. Siksi Suomen Luonto on nykyään luonnonystävän lehti. En halua teilata vihreitten luonnonsuojelupyrkimyksiä. Meillä vihreyteen liittyvät asumiskokeilut, feminismi ja vammaisaate eivät ole luonnonsuojelua, vaikka hyviä asioita olisivatkin. Tapio Lindholm Markkola on irronnut todellisuudesta r---------------------------suomen Luonnon palvelukortti Pari pääkirjoitustani on kirvoittanut Juha Markkolan väittämään, että olen epäoikeudenmukaisesti kirjoitellut vihreistä. Sensijaan haluan luonnonsuojelun nimissä vihreyden luonnonsuojeluaatteelle selkeämpää profilointia. Ilmeisesti konservatiiviLindholm on vienyt voiton ja lakkauttanut uusiopaperiset ympäristösivut ja muovannut Suomen Luonnon "ympäristönsuojelun aikakauslehdestä" "luonnonystävän aikakauslehdeksi". Voi olla. On selvä, että esim. Luonnonrakkaus ja luonnonharrastus on ympäristönsuojelun voimanlähde. Mutta en usko, että vain vihreät voisivat tehdä sen. 45. SLL:n liittokokous on tilaisuus, johon pitäisi tulla valmistautuneena ja jossa tulisi noudattaa yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä ja kuunnella muitakin. Kannattaako lähteä omasta ekolokerosta Eläinmaailman, tiedelehtien ja Valittujen Palojen välisiin olemattomiin markkinarakoihin. Silloin voiD Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 150 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/180 mk (ei-jäsenet). vihreitä, jolla olen tarkoittanut niitä, joille ekologiset opit ja luonnonsuojeluaate eivät ole kovin tärkeitä. Luonnonsuojelu siinä on monelle mukana vain yhtenä kauniina asiana muiden kauniiden asioiden joukossa. Suomen Luonto on keskustelulle jatkuvasti avoin. Vai tuleeko siitä puolue. Olen väittänyt, että on ns. Mm. Tarkoitukseni on ollut saada selkoa vihreiden luonnonsuojelukäsityksistä ja selkoa siitä mistä vihreät todella on tehty. vsk. D Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 130 mk Gäsenet)/160 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOJTE POSTINUMERO Uusi osoite JAKELUOSOJTE POSTINUMERO ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) POSTITOIMIPAIKKA Maksutta kotimaisessa postiliikenteessä Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI -----------------------------1 1!1 KUUSAKOSKI OY Metallisten jäteraaka-aineiden jalostaja Pääkonttori Espoo 90-811 511 SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. En ole saanut. Näin ei kuitenkaan ole. Miten Lindholm itse on toteuttanut radikaaliminänsä rohkeat unelmat. Kauanko liike jatkaa avoimena keskustelufoorumina. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA kin julistautuminen suurimmaksi, tärkeämmäksi. Keskustelu, jota mm. Juha Markkola, Oulu luonnonsuojeluliiton kestoaktiivi vihreitten mandaatilla lautakuntamiehenä 85taisiinkin vetää yhtäläisyysmerkkejä vihreyden ja luonnonsuojeluaatteen välille. Luonnonsuojeluliitto ei ole järjestö, jossa pitäisi olla hiljaa rivissä. On muistettava, että luonnonsuojeluliitto ei ole organisoitumaton avoin liike. Määritelmä on omani
SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Pekka Peura, Taisto Rantala, Heikki Toivonen Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. 8 21. Recyling wastes Suomen Luon.ta 45 (6): 17 Printed on paper recycled from waste paper, this article discusses the recycling possibilities associated with household rubbish. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. Mycorrbiza in the ground by Marja Härkönen Suomen Luonto 45 (6): 14 Mycorrhiza constitute an important subterranean link between fungi and the roots of trees. vsk.. Elk (sometimes incorrectly referred to as moose) thrive in commercial forests where the trees are young and there are many edge zones along the boundaries which are favoured by the species. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 180/ 160 mk (kestotil.), muualle 200 mk. Parviainen Suomen Luonto 45 (6): 33 Parviainen describes the volcanic foundations of Iceland, its geological wonders, flora, fauna and nature conservation. Hunters regulate population sizes and structure. 12. 9. The extent of food stores and places in which to live depend largely on forestry. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. The Finnish Association for Nature Protection has decided to devote its attention this year to the theme of waste recycling, in conjunction with which the Association is offering ordinary consumers advice on waste recycling. Irtonumero 20 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. In return the fungus obtains sugar and nutrients from the tree. Fungal hyphae imbibe water and nutrients which are taken up by the tree. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 150 mk/ 130 mk (kestotil.). Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 11. 1987 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Fungal hyphae surround the rootlets o f a tree so closely that the root hairs are in contact with the outside world only through the agency of the fungus. Certain species of fungi grow only in association with a single species of tree, but others are more catholic in their choice of a " business partner" . (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection Address: Perämiehenkatu J J A 8 00150 Helsinki 15, Finland Elk the cattle of the forest by Tuire and Kaarlo Nygren Suomen Luonto 45 (6): 8 Through his activities, Man has created idea! conditions for elk in Finland. 198630. 11 A 17 00150 Helsinki puh. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Faktamedia Snellmaninkatu 15 A 2 00170 Helsinki puhelin 90-601 848 Värierotte/ut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka FORSSANPKRJNl'PH:J (Jf Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 7 16. Particularly in nutrient-poor acid soils, such fungi are essential to trees. (960) 311 550 Liisa Viitala, aiuesihteeri Uusimaa Perämiehenk. (931) 115 715 klo 913 Anne Brax, aluesihteeri Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Risto Hamari, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Matti Juntunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Hannu Rautanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. 11. Indeed, the extinction of the species was even prophesied by some authorities. 9. This is especially true in the northern Taiga zone. 15. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. 12. 6. 2. Nature and wildlife of lceland by Jouko T. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaa Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. 2. 15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, järjestösihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Toikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (953) 17 358 Pertti Siilahti, aluesihteeri Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. SUOMEN LUONTO 6/ 86 45. JO. Finland's current elk population amounts to some 80 000-100 000 head, despite an annual culling of some 50 000-60 000 individuals. JO. While elk form a part of the natural forest ecosystem, the strength and structure of their populations are greatly influenced by mankind . (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16. (981) 15 828 Matti Tynjälä, aluesihteeri Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh. During the early part of the present century elk populations were far smaller than they are nowadays . 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1
Harri Dahlström 47. Suolaliuoksessa nahkiaisten pintalima irtoaa ja verta sekä muita kudosnesteitä osittain siirtyy suolaliuokseen. Esimerkiksi kirjassa ''Kalojen säilöntäkäsittely'' A .F. Kun vesi ei enää vaahtoa ja punerru, nahkiaiset huuhdotaan ja ne ovat nyt valmiita ruuanvalmistukseen. Nylkemällä ankeriaasta saa pintaliman pois. Mutta ei: kummassakin puun pintakerrokset, jälsi ja pintapuu ovat parhaiten sähköä johtavat osat. Tumma selkäpuoli alkaa harmaantua hiljalleen, värien loisto himmenee, SUOMEN LUONTO 6/ 86 45 . Onko mahdollista edes tutkia jotain parempaa keinoa nahkiaisten lopettamiseen. Nahkiaisten pyytäjät toimivat saalista käsitellessään heille neuvottujen tapojen mukaan. Tätä liman irtoamista ja nesteiden poistumista vauhditetaan liikuttelemalla ja vatkaamaila nahkiaisia. Ankerias on kala ja se tapetaan lyömällä sitä ensin pään takaosaan ja pistämällä sitten veitsellä selkärankaan pariin kolmeen kohtaan. Eläinsuojeluyhdistys Vihreä Risti pitää tätä lopetusmenetelmää eläinsuojelun vastaisena ja epäinhimillisenä. vsk. Elävät nahkiaiset ja suola sekoitetaan keskenään voimakkaasti, ja tähän suolaan nahkiaiset kuolevat noin puolen tunnin sisällä. tällä tavoin. Lyhyt suolatai etikkavesihuuhtelu, jopa kuumavesikäsittely tekee liman poiskaapimisen helpommaksi. Kysyinkin asiaa myös puuteknologian professori Matti Kärkkäiseltä. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että kuusen ja männyn erilaiset sähkönjohto-ominaisuudet selittäisivät eron. Nahkiaiset tapetaan väkevässä suolaliuoksessa suurina erinä. Aalberg vuonna 1956 opastaa nahkiaisten käsittelyä mm. Noin 70 nahkiaista kohti pannaan pari kourallista merisuolaa. Nahkiaisen ruuansulatuskanava on nousunahkiaisilla tyhjä, joten huuhdotut nahkiaiset sopivat heti savustettaviksi, hiillostettaviksi tai keitettäviksi. LUONTOILTA Kuuseen iskevä salama höyrystää solukoissa olevan veden, joka laajenee räjähdyksenomaisesti ja pirstoo koko rungon. Kysymme, eikö ole mitään tuskatonta tapaa lopettaa nahkiaista. Väkevään suolaliuokseen pannut nahkiaiset saavat niin uskon heti jonkinasteisen nesteiden osmoottisesta paine-erosta aiheutuvan shokin. Nahkiaisten lopettaminen jollain muulla tavalla, esimerkiksi sähkövirtaa tai nukutusaineita käyttämällä, on tietysti mahdollista. Kun tuo veri on tullut ulos, nahkiainen on kuollut. liikkeet käyvät hitaiksi ja veri alkaa pursuta vaahtona kaikista kidusaukoista. Kudosnesteiden siirtyminen suolaliuokseen ja suolan tunkeutuminen nahkiaisen kudoksiin saa ne nytkähtelemään ja liikahtelemaan liuoksessa, mutta ne eivät silloin enää "koe tuskia". Kun salama iskee mäntyyn, niin märkä kuori tai ehkä peräti kuoren pinnalla oleva vesikerros toimii sähkön purkaustienä ja itse puuaines kärsii vain vähän vahinkoja. Sähkövirta höyrystää solukoissa olevan veden, joka laajenee räjähdyksenomaisesti ja siten pirstoo koko rungon. Tämän selityksen mukaisesti kuusi ja mänty käyttäytyisivät salaman iskiessä eri lailla sateen alkupuolella: pitkään jatkunut sade kastelee kuusenkin rungon kauttaaltaan. Sitten voidaan katkaista kalan kidusvaltimo "kurkku" veren poistumisen tehostamiseksi. Ratkaisu kuuluu eläinlääkintöviranomaisten toimialaan. Tutkimustuloksia tästä en ole saanut tietooni tai löytänyt, joten niihin en voi käsitystäni perustaa. Ja kuten niin kovin usein, hyvään kysymykseen on vaikea yksiselitteisesti vastata. Salaman tuhot Miksi salama pirstoo kuusen kokonaan, mutta männystä se irrottaa vain kapean kuorensuikaleen. Se pestään ja puhdistetaan limasta ja verestä ja pannaan halsteriin tai gril1•• " un. Selostus kuvaa tavallaan nahkiaisten ruuaksivalmistamisen ensi vaihetta. Luontevimmaksi selitykseksi jää männyn ja kuusen runkojen erilainen kastuminen sateella: männyn runko kastuu melkein heti kauttaaltaan, mutta kuusen tiheän oksiston suojaama runko pysyy pitempään kuivana. Sitten ne pannaan suolausrumpuun elävinä. Astiassa oleva suolaliuos kaadetaan pois ja vettä vaihtamalla nahkiaiset "vatkataan" puhtaiksi. Kuuseen iskevä salama ei kulje kuorta pitkin, vaan etsii tiensä syvemmältä rungon sisältä paremmin sähköä johtavista kerroksista. Kuitenkin suolaliuoskäsittelyn muuttaminen joksikin toiseksi edellyttää myös sen selvittämistä, onko tämä nahkiaisten tappamistapa muita tuskallisempi. Tapetaanko myös ankeriaat samalla tavalla. Seppo Vuokko Nahkiaisten lopettaminen Apu-lehdessä on ollut selostus nahkiaisten lopettamisesta seuraavalla tavalla: "Merrasta nahkiaiset kootaan astioihin, joissa ne kiehuvat kuin käärmeenpesä. Mielenkiintoinen kysymys, joka perustuu aivan oikeaan havaintoon
80 x 100 cm suuruisia julisteita saa 10 markan kappalehintaan Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöistä sekä luonnonsuojelukeskuksista ympäri maan. Hanki seinällesi, työpaikallesi ja kotikuntasi kirjastoon.. ' Luonnossa kaikki kiertää Ihminen kierrätä sinäkin Erik Bruunin piirtämä kierrätysjuliste on ilmestynyt