SUOMEN 6 • 1989 -Autoistumiselle ei näy rajoja · Tammisaari saa kansallispuiston · lrtonumero 27 mk
. . (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15 .30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Paula Launonen, toimittaja Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Maija Pennanen, toimistovirk . . . (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. . 9. Marja Härkönen: Marjat, sienet ja yrtit tarkasti talteen........................................................ Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21 -1. (921) 301 141 Veijo Pelco/a Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh . . Perämiehen katu II A 17, 00150 Helsinki puh. . 1990 Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210/ 190 mk (kestotilaus). . . ........................... . 13 Uhrataanko autoille parhaat paikat. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. lrtonumero 27 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. . . ........... . Hannu Niklander: Vainion runot ..................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. .. . Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. . . (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . . 1 14. . Pentti Hirvonen: Moottoritie uhkaa Haminan rantoja....................................................... 12. 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . ...... 10. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh . 12. vuosikerta 6 • 1989 Kotimaasta . . 40 Kirjoja ....................................................... Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 198930. . ..... Ilmestyy 31. (90) 642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Summaries of the Main Articles....................... (981) 15 828 Merja Ylänen, vs. . 11 A 17 00150 Helsinki puh . 10. 29. Puuttuuko hyllystäsi Suomen Luontoja. Kansikuva: Heikki Willamo on kuvannut närhen, joka rääkyy ruskan aikoihin metsien laitamilla talvivarastojen kokoamispuuhissa. Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Marko Stenberg, projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. . 18 Kappale kauneinta saaristoluontoa rauhoitetaan lokakuun alussa Tammisaaren kansallispuistoksi. . 9 Jouko Kaste: Tukehtuuko Suomikin autoihin ennen vuotta 2000?....................................... (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. . JSSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 7 19. . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 170/ 150 mk (kestotilaus). . 48. . . . 10. 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 8 Rauno Ruuhijärvi: Arktista ympäristönsuojelua vai kilpaa luonnonvaroista............................ . Heikki Willamo: Terhot ja pähkinät kätköihin.. (931) 131 31 7 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. 9. . Närhien ja pähkinähakkien toimista enemmän sivuilla 22-25. . 16 Millaiset liikennepoliittiset aatteet ministeri jättää seuraajalleen. 46 Seppo Vuokko: Taivas putoaa......................... 38 Mielipiteitä, keskustelua................................. Alice Karlsson: Pekka Vennamo tahtoo parempia autoja ja nopeampia junia......................... (953) 17 358 Pertci Siilahti Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh . vsk.. Antti Halkka ja Tapio Lindholm: Majakka kansallispuiston vartijana.................................... . Syksy on varastoinnin aikaa. 28 Norppien kohtalo ei paina paljoa kun lomakylää puuhataan Saimaan rannoille. . 22 Närhi pitää tammenterhoista ja pähkinähakki pähkinäpensaan pähkinöistä. 32 Neuvostoliiton metsiä hyödynnetään monipuolisesti . . 43 Kysy luonnosta............................................ . 8 30. . Tilaushinnat 1. . . . SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. .. 10 Puheenvuoro amerikkalaisen unelman varjopuolista. . 37 Ulkomailta.................................................. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh . 4 Viisaan valinnat: Paristojen raskasmetallit kuormittavat luontoa..... . 12. . . . . (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. 26 Aki Luostarinen: Elämystuotantoa ja kokemusteollisuutta.................................................. 1
Typen oksidit ovat rikkidioksidin ohella keskeisin syy happamoitumiseen ja metsien vaurioitumiseen, ja juuri moottoriajoneuvoliikenne tupruttaa eniten typpisaasteita. Mutta jotta mahdollisimman moni siirtyisi käyttämään julkista liikennettä mahdollisimman usein, liikennepalveluja on kehitettävä houkuttelevammiksi. Autottoman kaupungin rauhasta ja saasteettomuudesta voi enää nauttia Venetsiassa tai suppeilla alueilla eräiden edistysmielisimpien kaupunkien keskustoissa. Kaukoliikenteessä tarvitaan nopeampia junia ja parempi rataverkko. Tiehankkeet laajoine liittymineen nielevät suunnattomia maa-aloja ja repivät sorantarpeessaan ammottavia aukkoja harjuihimme. Jorma Laurila 3. Ympäristönsuojelun kannalta raideliikenne on ihanteellisin liikennemuoto, sillä se kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa ja tuottaa selvästi vähemmän saasteita kuin maantieliikenne. Koko yhteiskuntaa ollaan rakentamassa autojen ehdoilla. UOMEN Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Autojen vallattua kaupungit niistä on tullut viheliäisiä paikkoja asua. Paisuva autokanta vaatii myös uusia teitä ja entisten leventämistä. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä vähentämistarve on kuitenkin paljon suurempi, 75 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tärkein julkisen liikenteen hanke on metron laajentaminen. Luonnon kannalta etenkin typpisaasteiden nopea lisääntyminen on huolestuttavaa. Suomi on kansainvälisellä sopimuksella sitoutunut vähentämään typenoksidipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1998 mennessä vuoden 1980 tasosta. Lökennepolitökka kolarikurssilla Yksityisautojen määrä on lisääntynyt Suomessa ennusteita paljon nopeammin. Autoilla myös ajetaan entistä enemmän ja entistä lujempaa. Mutta kun liian moni haluaa liikkua vapaammin, lopputulos kääntyy päinvastaiseksi: mukavuus muuttuu saasteiksi ja meluksi, liikkumisvapaus puuroutuu ruuhkiksi. Liikenteen ympäristöhaittoja voidaan tehokkaimmin vähentää kehittämällä julkista liikennettä sekä työmatkoilla että pitemmillä matkoilla. Lisäksi tavaraliikennettä on siirrettävä mahdollisimman paljon kiskoille. Ilman tuntuvia liikennepoliittisia muutoksia, kuten katalysaattoripakkoa, raskaitten maantiekuljetusten vähentämistä, nopeusrajoituksia maanteillä ja julkisen liikenteen kehittämistä, päästöjä ei kyetä vähentämään luonnon kannalta turvalliselle tasolle. Tällä haavaa teillämme huristelee jo pari miljoonaa autoa; alamme hälyttävästi lähestyä "kehittyneimpien" automaiden tasoa. Helsinki-Turku moottoritiehanke, kolmostien rakentaminen Helsingin ja Tampereen välille sekä Haminan ohitustiesuunnitelma osoittavat, miten tuhoisia ympäristölle massiiviset tieratkaisut ovat. Tiheästi autoistuneissa maissa autot tuottavat typenoksidipäästöistä jopa kaksi kolmasosaa. Luontoa säästävän elämäntavan voi aloittaa vaikka heti; jokainen omalla autolla ajamatta jätetty kilometri on arkipäivän ympäristönsuojelua. Myös kaupunkien historialliset kulttuuriaarteet, jotka ovat kestäneet ajan hammasta läpi vuosisatojen, ovat alkaneet murentua; saasteet syövyttävät ihmiskunnan kultuuriperintöä niin Roomassa, Kölnissä, Budapestissä kuin Helsingissäkin. Auton kehittämisen alkuperäisenä ajatuksena oli väljentää ihmisen biologisia kahleita, antaa lisää liikkumisvapautta. vsk
SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. "Viime syksynä jaoimme 208 paikallisen pankin lahjoittaaa pesälaatikkoa. Siili talvehtisi mieluusti saman puutarhan liepeillä, jossa se kesänsä vietti. Luontotilin malli on saatu Ruotsista. Talvihorros kestää vapun tienoille. Muutama juustonpala tai vähän silakoita pesälaatikon hyvin näkyville jätetyn kulkuaukon edustalle ja siilin kuono ohjaa sen paikalle, jos se lähettyvillä oleskelee" , neuvoo Jukka Nummelin. Nikkaroi sillille talvipesä Siilillä on tapana vaipua talveksi horrokseen. Katon rajaan voi porata pieniä tuuletusreikiä. Kattolevyyn liimataan tai naulataan neljä laatikon .sisäkulmiin sopivaa palaa, jolloin siitä tulee helposti avautuva kansi. Niihin tuli 83 siiliä, vaikka laatikot tulivat maastoon kovin myöhään. tyytyväisen talvivieraan nukkumaan johonkin puutarhan nurkkaan. Tallettaja saa rahoilleen normaalin 5,5 prosentin verottoman koron . "Jo aloitusvuonna 1983 suuri osa pesistä oli asuttuja", kertoo siilikampanjasta vastaava Jukka Nummelin. auttaa ruokinta. Suomen luonnonsuojeluliitto on sopinut Turun Alueen Säästöpankin kanssa, että pankki maksäa vuosittain 1,5 prosenttia määräaikaistilien pääomasta luonnonsuojeluliitolle ja liitto käyttää varat ajankohtaiseen luonnonsuojelutyöhön. Siileillä lienee pesäpula koko maassa, joten pesälaatikon tekijä voi hyvinkin saada . Nykyinen turkulaismalli on mitoiltaan 46 x 46 x 30 senttiä. Katto on kanttiinsa puoli metriä eli pesälaatikolla on räystäät. Hyvä tapa auttaa siiliä on jo haravoida johonkin puutarhan nurkkaan kunnon lehtikasa, jossa on pohjalla onkalotilaa muodostavia risuja. Siilitutkija likka Sten antoi muutama vuosi sitten Suomen Luonnossa myös neuvon asettaa vanerinpalan jotain seinää vasten sopivasti nojalleen , jolloin siili voi rakentaa pesänsä sen suojiin. Ympäristönsuojelutoi4 KOTIMAASTA Kuvan pesä on harrastajan kansanmalli. Sijaintipaikka kannattaa valita niin, ettei laatikkoon pääse valumaan vettä. myrkytön lauta tai 9 millin ulkovaneri, jolloin tarvitaan kulmajäykisteet. vsk.. Yleensä talviuni alkaa lokakuussa. Tarvitsijat tai siis varsinaisia piikikkäitä tarvitsijoita ajattelevat ihmiset saavat laatikot ilmaiseksi, mutta heidän täytyy sitoutua huolehtimaan pesästä ja ilmoittamaan sen asukkaista. Suuaukko on l 2 senttiä leveä ja l 5 senttiä korkea, yläreunat voi pyöristää. Talvipesän täytyy antaa suojaa kylmää ja petoja vastaan ja sulavesien on pysyttävä loitolla. Laatikkoon ei ole kuitenkaan syytä aivan jatkuvasti kurkkia, sillä asukas voi moisesta hermostua. Viimeisinä talvisuojiinsa taapertavat kesäkuussa syntyneet siilinpoikaset, sillä niillä talvenvaralihotuskuuri kestää kauimmin. Sijoitusvinkki: rahat luontotilille "Kun laatikko on valmis ja paikallaan, siilin tulee toki löytää se, mitä edesTallettamalla kahdeksi vuodeksi rahansa määräaikaistilille voi nyt tehdä luonnonsuojeluteon . Ihmisiä pyydetään myös siilin puolesta pehmustamaan laatikko sisältä kuivilla heinillä ja lehdillä, jotka täytyy keväin syksyin vaihtaa uusiin. Tänä vuonna laatikoita on varattu 300. Antti Halkka mistolla on pankin kanssa siililaatikoista viiden vuoden sopimus. Mutta jos aikaa on, siilille voi nikkaroida puusta lujan suojan talvea vastaan. Lisää tietoja luontotilistä saa Turun Alueen Säästöpankin toimipaikoista ja puhelimitse numerosta (921) 610 478. Turussa on jo kuusi vuotta kokeiltu erilaisia talvipesiä kaupungin ympäristönsuojelutoimiston aloitteesta. Materiaalina esim. Jo syyskuussa se alkaa määrätietoiseti lihottaa itseään ja kulkee etsimässä paikkaa, johon piikkisen ruhon voi turvallisesti kellistää puolen vuoden ajaksi. Pesän kehikoksi sopii risutai lehtikasa, mutta valitettavasti ihmiset siisteysvimmassaan korjaavat nämä siilin pesäainekset puutarhasta pois . Turun kokemukset rohkaisevat laatikon nikkaroijaa
KOTIMAASTA Huoli kotiseudusta saa ihmiset toimimaan Sosiologian opintojaan lopetteleva Tapio Litmanen Jyväskylästä on kartoittamassa 1980-luvun ympäristökamppailuja. Kiuaskiveksi louhittu Orimattilan peridotiitti, könnönkivi, koostuu lähes kokonaan tästä mineraalista. Sievissä syntyi kansalaisliike, johon tuli mukaan ihmisiä kyläkunnittain. Liikkeelle lähdetään herkästi hyvin läheisistä asioista, joita voivat olla mm. Kiuas kivenä tunnettu diabaasi menestyi parhaiten Päijät-Hämeessä, hiekkakivi Satakunnassa, gne1ss1 Keski-Pohjanmaalla ja liuske Pohjois-Pohjanmaalla. Tapio Litmasen kiinnostus ympäristötaistoihin heräsi omilla kotinurkilla Sievissä, jossa ovat käynnissä Teollisuuden Voima Oy:n ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvät koeporaukset. Joka tapauksessa luottamus virkamiehiin on horjunut. vsk. Se on plagioklaasi-nimisen mineraalin yksi muoto. Kivikunnan harvinaisuuksista nimettiin maakuntakiviksi eloperäinen kalkkikivi Ahvenanmaalle ja pallokivi Pirkanmaalle. Pohjois-Karjalassa vuolukivi jätti taakseen kuparikiisun samoin kuin Kolin kovan valkoisen kvartsiitin. edelleen. Korukiven kauneus kirluonnonsuojelujärjestöillä on merkitystä, sillä "kynnys ottaa yhteyttä aluesihteeriin on matala". Tunnetuin korukivemme spektroliitti voitti Etelä-Karjalan äänestyksen ylivoimaisesti. lasten allergia, haiseva ilma tai silminnähden likainen vesi. musta graniitti Keski-Suomessa ja dolomiittikivi Peräpohjolassa. Kultaa on Ivaloja Lemmenjoen alueilla maankamarassa alkuaineena, hippuina. Jouko T. Tumma sarvivälke välkehti Uudenmaan nimikkokiveksi. Nykyään virkamiehet jo kysyvät neuvoa paikallisilta ihmisiltä" iloitsee Litmanen. Apatiitti sopisi läpikuultavan vihreän värinsä ansiosta korukiveksi ellei se naarmuuntuisi niin helposti. Vesakkomyrkyn lentoruiskutusta vastustavat hattuvaaralaiset saivat myrkyt niskaansa 1980, mutta lopputulos oli hieno; laki muuttui ja nykyään vesakkojen kemiallinen myrkytys ilmasta on kunnan omassa harkinnassa. Kullan kimallus ratkaisi Lapissa. Vihreäkivi, ikivanha tulivuorenkivi, valittiin KaiSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. "Nyt on vallalla luonnonsuojelullinen tietoisuus ja myös virkakoneiston sisällä on tapahtunut muutoksia. Monet patsaat, muistomerkit ja rakennukset ovat osoituksena granntm kauneudesta ja kestävyydestä. "Läpi harmaan kiven -sanonta tarkoittaa graniittia. Pirkanmaalla ja Satakunnassa on vastustettu voimakkaasti erilaisia kaavoja ja teitä, Lapissa tapellaan metsien ja vesistöjen puolesta ja kaikkialla muuallakin maassamme asukkaat ovat nousseet puolustamaan kotomaisemaansa. Graniitista kansalliskivi Asiantuntijat nimesivät äälipiteensä ilmaisijat leimataan helposti terroristeiksi ja äärimmäisyystyypeiksi ovat sieviläiset esittäneet "yllättävän radikaaleja mielipiteitä'', kertoo Litmanen. Vaikka maamme kallioperä tunnetaan paremmin punaisesta graniitista ja rapakivestä, joka sekin on graniittia", sanoo raadin jäsen, dosentti Martti Lehtinen. ydinjätteitä vastustavan adressin. Hyvin harvinainen on Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi Lappajärven kärnäiitti. Se syntyi meteoriitin iskiessä maahan 77 miljoonaa vuotta sitten. Ehkäpä taloudelliset seikat apatiittia louhitaan Siilinjärvellä fosforin raaka-aineeksi nostivat sen Pohjois-Savossa ohi sinisen kordieriitin. Maakuntakiveksi nousi moni komea rakennuskivi, kuten punainen graniitti VarsinaisSuomessa, rapakivi Kymenlaaksossa, marmori Etelä-Savossa, dioriitti eli ns. Kunnanhallitus otti loppusijoitukseen kielteisen kannan, mutta tutkimukset jatkuvat Maakunnille nimikko kivet Maakunnat ovat saaneet nimikko kivensä puiden, kasvien, eläinten ja lintujen jatkoksi. Yli 80 prosenttia kuntalaisista allekirjoitti . "Myös tietoisuus voi synnyttää vastarinnan, mutta periaatteellinen myötämielisyys ei välttämättä johda toimintaan", sanoo Litmanen. Tosin esimerkiksi nuun nimikkokiveksi. "Esimerkiksi Sievissä ydinhaudan vastustus alkoi kahden naisen toiminnasta." Ja silläkin uhalla, että oman mievoitti tyylikkään kirjomaasälvän Kanta-Hämeen maakuntakiveksi. Alice Karlsson nestyksen yhteydessä yksimielisesti graniitin maamme kansalliskiveksi. Parviainen 5. Kivitempauksen järjestivät Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston kivimuseo, tiedekeskus Heureka, Suomen Matkailuliitto ja Tapiolayhtiöt. Kesän aikana kiviäänensä antoi noin 15000 suomalaista. Graniitti on innoittanut kuvanveistäjiämme ja arkkitehtejämme. Kansalaisliike voi alkaa hyvin pienestä. '' Kansalaisaktiivisuus lähtee omasta arkielämästä, eikä jo olemassa olevien instituutioiden, kuten puolueiden organisoimana", sanoo Litmanen ja on sitä mieltä, että kansalaiset aktivoituvat myös ilman johtajia. Korukivet kunniaan Kivilajien ohella maakuntakiveksi ylsi muutama mineraali. Yhä useampi herää ja toteaa, että "hei ei meidän ole pakko sietää tätä". Esimerkiksi käsitteellisempi "metsien suojelu" ei juurikaan saa ihmisiä liikkeelle, mutta jokin konkreettinen esimerkki puree. Niitä on ollut paljon; Litmasen tietoon on tullut tähän mennessä jo runsaasti yli sata taistoa eri puolilta Suomea
Harjujen suojeluohjelma toteutetaan muista poiketen paaosin maa-aineslain avulla. Esimerkiksi tänä vuonna perustetut Torronsuon ja Koloveden kansallispuistot samoin kuin toisaalla tässä lehdessä esitelty Tammisaaren kansallispuisto kärsivät toteuttamismäärärahojen puutteesta. Liitto ei kannata sellaista haittaverojärjestelmää, jossa valtio suuntaa osan varoista ympäristölle vahingollisiin hankkeisiin samalla kun tuotantolaitokset vain siirtävät haittaverot lisäkustannuksina kuluttajien maksettaviksi. Sisäisten markkinoiden perustamiseen, mm. Euroopan yhteisön direktiivit eli lainsäädäntövelvoitteet koskevat pitkälti Suomeakin muutaman vuoden päästä. Lehtojen suojelu on vasta käynnistymassa. EY:llä on toistaiseksi vähän ympäristödirektiivejä eikä vertailulle ole pohjaa. Luonnonsuo j ei uliiton mielestä Suomessa tarvitaan sekä päästörajoja ja normeja että taloudellista ohjausta' ympäristön suojelemiseksi. Paineet käyvät ristiin. Nykyisellä vauhdilla ohjelmien toteuttaminen kestää yli 20 vuotta. Niiden säätäminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä ja koska ne ovat minimivaatimuksia, on EY:llä oikeus puuttua ympäristönsuojeluasioihin vain, jos joku jäsenmaa alittaa suojelun vähimmäistason. Kari Bergholm kuitenkin arvelee, että Suomella on edessään mukautuminen nykyistä tiukempiin säädöksiin. Liitto vaatii valtiolta luonnonsuojelualueiden ostovarojen lisäämistä, riittävien määrärahojen varaamista luonnonsuojelualueiden hoitoon sekä ympäristönsuojelua palveleviin tutkimuksiin. Monille alueille laadittujen hoitoja käyttösuunnitelmien toteutuminen uhkaa viivästyä kohtuuttomasti määrärahojen puuttuessa. Liitto toistaa vaatimuksensa ympäristönsuojeluinvestointien vapauttamisesta mitä pikimmin liikevaihtoverosta. Raakavesiverolla kannustettaisiin paljon vettä käyttäviä tuotantolaitoksia vedensäästötoimiin ja mahdollisuuksien mukaan pyrkimään suljettuihin vedenkiertojärjestelmiin. Mennäänkö Euroopassa pyhän kilpailukyvyn nimissä sieltä, missä aita on matalin vai raivaavatko tiukimpia päästönormeja vaativat maat tien tulevaisuuteen. Minimivaatimusdirektiivit asettavat jäsenmaille vain vähimmäistason lainsäädäntönsä pohjaksi. Rikin6 päästövero kohdistuisi ennenkaikkea energiatuotantoon, typen oksidien päästöverolla vähennettäisiin myös liikenteen typpipäästöjä. Myöhemmin Tanska asetti ongelma purkeille SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . EY on voinut laatia ympäristödirektiivejä vasta parin vuoden ajan. Jäsenmailla säilyy oikeus solmia kansainvälisiä ympäristönsuojelusopimuksia. Suojeluohjelmiin sisältyy lähes 2000 neliökilometriä vielä suojelemattomia, yksityisomistuksessa olevia maita. vsk .. Suojelualueille tarvitaan Euro linjaa etsitään Miten Euroopan yhdentyminen vaikuttaa Suomen ympäristönsuojelun tasoon. Ravinneverolla supistettaisiin maaja metsätalouden fosforija typpipäästöjä vesiin. Metsähallinnon tuotantopuolelta lakkautettavaksi suunnitellut virat ja toimet liitto esittää siirrettäviksi luonnonsuojelutoimen puolelle. Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvonta on ollut passiivista. Haitta veroilla voidaan liiton mielestä edistää ympäristönsuojelua. EFTAmaat ovat sopineet suuntautuvansa mahdollisimman täydellisesti osaksi EY:n sisämarkkinoita. Yksityismailla soidensuojelu ja lintuvesien suojelu ovat pahasti kesken. Parhaiten suojeluohjelmista ovat toteutuneet valtion mailla kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä soidensuojeluohjelma. Liitto korostaa myös tarvetta kehittää pienimuotoista, tavallista retkeilijää palvelevaa opastusja tiedotustoimintaa tasapuolisesti kaikilla suojelualueilrektiivejä. Muuta lainsäädäntöä, esimerkiksi työsuojelua ja ympäristönsuojelua, koskevat velvoitteet ovat useimmiten minimivaatimusdipäteviä oppaita ja valvojia. Ympäristön tilan parantamiseen tarvitaan joka tapauksessa moninkertaisesti nykyistä enemmän määrärahoja. maanviljelyssä avustuksina luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyville ja yritystoiminnassa tukena ympäristönsuojelua edistäville hankkeille. KOTIMAASTA SLL budjetista: Haittavero voimaan ja lisää rahaa ympäristönsuojeluun Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä haittaveron käyttöönottoa ensi vuonna. Suojelualueita pitää myös hoitaa Luonnonsuojeluliiton mie!estä valtion tulee varata 24,5 miljoonaa luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon. EY:llä on kahdentasoisia lainsäädäntövelvoitteita, joita ulkoministeriön lähetystöneuvos Kari Bergholm nimittää harmonisointija minimivaatimusdirektiiveiksi. Haittaveron tuotto ympäristönsuojeluun Huomattava osa haittaveroilla kerättävistä varoista tulee luonnonsuojeluliiton mielestä suunnata ympäristönsuojelun edistämiseen. kaupankäyntiin ja tavaroiden vapaaseen kulkuun, liittyvät säädökset ovat yleensä harmonisointidirektiivejä. Taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten haittaveroilla, kannustetaan tuotantoelämää ja kuluttajia ottamaan käyttöön ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä menetelmiä ja kulutustottumuksia ohi sen minimitason, joka päästörajoilla luodaan. Esimerkiksi työturvallisuussekä koneja laitemääräykset eivät ole Suomessa korkeata kansainvälistä tasoa. Maa kielsi järjestelmään soveltumattomien purkkien markkinoinnin ja sai EY:n kom1ss10n tuomion kaupan estämisestä yhteisömaiden välillä. Tanska tiukkana Tanska on koetellut liikkumavaraansa EY :n sisällä ympäristökymyksissä, jotka liittyvät yhteisön sisämarkkinoihin. Harmonisointidirektiivit tulee sisällyttää jäsenmaiden kansallisiin lakeihin sellaisenaan. Viiden suojeluohjelman toteuttaminen ontuu rahan niukkuudessa. Liitto painottaa myös tarvetta edistää ympäristönsuojelua eri tuotannonaloilla, mm. Millä tasolla Suomen ympäristölainsäädäntö Eurooppaan verrattuna on. Suojeluohjelmat junnaavat rahapulassa Luonnonsuojeluliitto esittää varattavaksi ensi vuodelle 90 miljoonaa (tänä vuonna 60 miljoonaa) maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituksiin ja v11s1 miljoonaa markkaa (tänä vuonna kaksi miljoonaa) korvauksiin suojelualueiden perustamisesta. Tanska on luonut 80-luvulla kertakäyttöisille juomapurkeille palautusjärjestelmän
Suomalaiselle osaamiselle avautuu ympäristövaatimusten tiukkenemisen myötä myös uusia vientinäkymiä: ympäristöteknologia · on merkittävä vientituote. Lähetykset ovat keskiviikkoisin ja neljä jaksoista uusitaan joulukuussa Koulu-TV :ssä. Televisiosarja Itämerestä lähettää syksyllä kuusi osaisen televisiosarjan Itämerestä. Toisaalta yhdentyminen heikentää paikallistason ympäristöpolitiikan mahdollisuuksia, mutta toisaalta valtioiden suvereenisuuden rajoittaminen on välttämätöntä juuri ympäristön suojelemiseksi. Ensimmäistä kertaa pääsemme seuraamaan esimerkiksi meduusan tanssia ja kivinilkan pujottelua pohjalla, mutta kovin laajaa meteriaalia kuvausryhmä ei ole ehtinyt saada kasaan. Laivan miehistössä oli edustajia lähes kaikista Itämeren maista . Ja. Antti Halkka ja Marko Stenberg Lähetysajat: Meren synty 27.9., 4.12., Ajatusten ja aseiden meritiet 4.10., Haavoittuva meri 11.10., 8.12., Meren miljoonat 18.10., 11.12., Meren pulssi 25.10., Meren huominen 1.11., 15.12. / / ,, .,. Yhtiö on luopunut jo kloorikaasun käytöstä koivun valkaisussa ja kehittelee biovalkaisua sekä uusia jäteveden puhdistamoja. Ympäristötutkimukseen potkua Suomi käyttää ympäristötutkimukseen selvästi vähemmän rahaa kuin Skandinavian maat. Tämäkin ratkaisu vietiin Euroopan Tuomioistuimeen, joka piti tuontirajoitusten säätämistä muutenkin vähämenekkisille juomille kohtuuttomana ja panttijärjestelmää riittävänä ympäristönsuojelutoimena. Sarjan on tuottanut Tv 1 opetustelevisio ja suunnitellut sekä ohjannut Ilkka Hannula. EY:n komissio on selvittämässä perusteita selluja paperiteollisuuden päästöjä koskevalle direktiiville. Joiltakin keskeisiltä ympäristöntutkimuksen lohkoilta puuttuu kokonaan valtion tutkituontirajoituksen ja vaati panttipalautusjärjestelmän rakentamista niille. KOTIMAASTA muslaitos, eräiltä jopa tutkimustraditio. 7. Saasteettomuus on kilpailuvaltti Ympäristöystävällisyys on kilpailutekijä nyt ja vielä selvemmin ensi vuosikymmenellä Euroopassa. Lopuissa neljässä jaksossa sarja hiukan jämäköityy kertoessaan Itämeren eliömaailmasta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Ympäristökysymykset ovat voimakkaasti muSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Kaksi ensimmäistä osaa käsittelee melko hajanaisesti meren historiaa. Suomen tulisi Tuomiojan mielestä ajaa sopimusta, joka sallii jokaisen maan soveltaa omia tiukempia normeja maassa myytäviin tuotteisiin. ,E Elokuun lopulla purjehti Helsinkiin Pogoria mukanaan viesti Itämerestä; rauhanmerellä uivat laivat uhkaavat turvallisuutta ydin varustuksineen ja seitsemän maan jätteet kuormittavat piskuista sisämertamme raskaasti. kana investointipäätöksiä tehtäessä. Enteileviä jäähyväisiä Itämerelle vietettiin syyskuun kolmantena. Ristiriitoja EY :n sisällä ovat herättäneet myös Tanskan tuontiautoille määräämät tiukat pakokaasun päästönormit, jotka asettavat USA:n ja Japanin autot suotuisampaan asemaan kuin yhteisömaiden Ranskan ja Englannin autot. Enso aikoo pysyä mukana eurooppalaisessa kilpailussa. Nyt voimavarat on suunnattu pääosin suurten opastuskeskusten rakentamiseen harvoihin kohteisiin. Toimialajohtaja Harry Salonaho Enso-Gutzeit Oy:stä uskoo, että direktiivin tiukennetut määräykset nopeuttavat rakennemuutosta Euroopan paperiteollisuudessa: monellakaan tehtaalla ei ole varaa tiukkoihin ympäristöinvestointeihin ja pienempien yksiköiden on pakko fuusioitua suurempiin. Tekijäryhmä kierteli vuokraamallaan hinaajalla kaikissa Itämeren rantavaltiossa ja löysi useimmista myös asiantuntijoita haastateltaviksi. Hiljaiseen hetkeen osallistui Helsingissä noin sata ihmistä. Suomalaisasiantuntijat ovat lähinnä merentutkimuslaitoksen ja Tvärminnen eläin tieteellisen aseman tutkijoita. vsk. Ritva Kupari /t. Tutkimustyön elvyttämiseksi luonnonsuojeluliitto esittää varattavaksi 30 miljoonaa ensi vuoden budjettiin. Erityisesti määrärahaa tulisi ohjata ympäristön seurantaan, luonnonsuojelututkimukseen, uhanalaisten lajien tutkimiseen, lääninhallinnon ympäristöselvityksiin sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön edistämiseen. Suomen Ulkomaankauppaliitossa toimii ympäristöteknologian vientiä edistävä ryhmä, johon kuuluu noin 50 yritystä. Nyt ollaan jo astuttu ratkaiseva askel tietoisuuden polulla: teollisuus ymmärtää, että ympäristöystävällisyyden mittauksessa tarvitaan tietoa niin valmistuksen, käytön kuin hävittämisenkin vaikutuksista ympäristöön. Kuvausta haittasi Itämeren sameus, jota ihminen rehevöittävillä ravinteillaan edistää. Erkki Tuomioja on arvioinut yhdentymisen synnyttävän vastakkaisia paineita ympäristönormeihin: kilpailuasemistaan lähtien maat ajavat erilaista linjaa eri haittojen suhteen. Uutta on vedenalaiskuvaus; Yleisradio hankki kuvauskaluston varta vasten sarjaa varten
Pfisterin mukaan nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kadmiumiin. Tällaisia kojeita ovat mm. Ne voidaan monissa tapauksissa onneksi korvata helposti litium-, hopeaoksiditai sinkkiilmaparistolla, jos kuluttaja vain haluaa. Nikkelikadmium-akuissa oli vuonna 1987 noin 18 000 kiloa kadmiumia, ja niiden käyttö yleistyy. Alkaliparistoja myytiin samaan aikaan noin kolmannes ruskokiviparistojen määrästä, mutta elohopeaa niissä oli pari tuhatta kiloa. Ucar kehitti ensimmäisenä alkalipariston, jossa on elohopeaa enää alle 0.025 prosenttia. Toinen ongelma on akkujen heikko teho, joten niitä saa ladata tiuhaan. 8 VIISAAN VALINNAT Paristojen keräys on tehotonta Useilla paikkakunnilla paristoja kerätään talteen, mutta järjestelmä on hankala: vastaanotto paikat ovat hajallaan, yksi liike ottaa vastaan ja toinen taas ei. Kilpailu markkinoista on kova ja valttia on nyt luontoystävällisyys. Yleensä korkeimmat elohopeaja kadmiumpitoisuudet ovat petokaloissa, kuten hauessa, ahvenessa, mateessa ja eräissä särkikaloissa. Tällaista käytöstä poistettua paristoa ei enää luokitella ongelmajätteeksi. Uusien alkalija ruskokiviparistojen sekä elohopeaoksidiparistojen vaihtoehtojen yleistyessä voidaan elohopeakuormitus nopeasti vähentää noin pariin sataan kiloon. Useisiin laitteisiin paristo on asennettu kiinteästi ja kun laite heitetään pois, menee paristo mukana. Suotuisan kehityksen vauhdittamiseksi ympanstöministeriössä kaavaillaan määräystä, jonka mukaan Suomen kamaralle kelpuutettaisiin vain sellaiset paristot, joissa elohopeaa on alle 0.025 prosenttia. Paristovalikoima on suuri: ruskokivija alkaliparistojen lisäksi saatavana on elohopeaoksidi-, hopeaoksidi-, litiumja sinkkiilmaparistoja. Tavalliseen ruokakauppaan paristoja ei kannata tarjota. Muistilaitteissa, videoissa ja varoitusvaloissa voidaan käyttää nikkeli-kadmiumakun sijasta suljettuja lyijyakkuja ja litiumparistoja, mutta pääosalle akkujen käyttökohteista ei edelleenkään ole riittävän hyviä vaihtoehtoja. Paristokauppa käy Tavallinen ruskokiviparisto sisältää pieniä määriä sekä kadmiumia että elohopeaa. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Kaikkiaan paristoja ja akkuja myytiin vuonna 1987 noin 50 miljoonaa kappaletta. Lisäksi olisi kiireesti ratkaistava, mitä tehdään kiinteästi asennetuille raskasmetallipaketeille; paristot ja akut pitäisi ainakin voida irrottaa laitteista muutenkin kuin kirveellä. Kadmium kertyy ihmisessä erityisesti munuaisiin, joiden toiminta vaikeutuu. Suomessa on arviolta tuhat sellaista järveä tai allasta, joissa elävien kalojen elohopeapitoisuus ylittää meillä sallitun määrän, joka on milligramma elohopeaa kilossa. vsk.. Sen sijaan pienet nappiparistot ovat vielä iso ongelma, koska elohopeaoksidiparistossa on jopa 30 prosenttia elohopeaa. Määräyksiä ja rajoituksia tulossa. Nikkelikadmiumakkujen käyttäjän kannattaa hankkia latauslaite, joka maksaa 100-150 markkaa. Uusia paristokäyttöisiä tuotteita keksitään jatkuvasti; vuosittain esimerkiksi noin 50 000 suomalaista haluaa ilahduttaa ystäviänsä soivalla kortilla, jonka s1saan on piilotettu hopeaoksidiparisto. Vuonna 1987 käyttöön otettujen paristojen mukana livahti kulutukseen 3 000 kiloa elohopeaa. vesistössä metyylielohopeaksi, joka vaikuttaa hermostoon; myrkytyksestä voi seurata halvaantuminen. Pitkällä tähtäyksellä kaikkien parist<;>jen elohopeamäärän on edelleen laskettava. Nämä lilliputtivoimalat sisältävät tyypistä riippuen mm. Elohopea muuttuu mm. jotkut käsityökalut, sähkövatkaimet, purkinavaajat ja rikkaimurit. Paristojen raskasmetallit kuormittavat luontoa Paristo on nerokas keksintö; ohuen teräskuoren kätköissä on monimutkainen rakennelma, jossa kemiallisesta energiasta syntyy sähköä milloin mitäkin härveliä varten. Korvaavia tuotteita odoteltaessa myrkylliset paristot ja akut pitäisi kerätä talteen. Paristoista parhain on vielä keksimättä Alkaliparistojen valmistajia on paljon: Duracell, Fuji, Hitachi, Kodac, Panasonic, Philips, Toshiba, Ucar, Varta... Tarjolla on myös nikkeli-kadmiumakkuja (NiCd), jotka nimestään huolimatta näyttävät tavallisilta paristoilta. Keräys ei olekaan sujunut suunnitelmien mukaan, sillä käytetyistä paristoista kulkeutuu asianmukaiseen käsittelyyn vain kymmenisen prosenttia suurin osa menee kaatopaikoille. Alkaliparistot kehittyvät hyvään suuntaan ja kuluttajalle on jo olemassa selkeitä vaihtoehtoja. Ensi vuoden alusta tulee Ruotsissa voimaan laki, jonka mukaan alkaliparistoissa ei enää saa olla elohopeaa yli tuon maagisen 0.025 prosentin. Raja on vakiintumassa yleismaailmalliseksi, sillä paristonvalmistajat ovat kansainvälisiä. Akkua voi ladata noin tuhat kertaa, jonka jälkeen se muuttuu ongelmajätteeksi. elohopeaa, kadmiumia, sinkkiä, nokea, ruskokiveä ja salmiakkia. Luontoon joutuu kadmiumia ja elohopeaa lukuisista lähteistä, mutta paristojen merkitys on suuri; vuosittain käyttöön otetuissa paristoissa on rekkalastillinen 20 tonnia kadmiumia ja elohopeaa. Pariston teräksisen kuoren rikkoutuessa raskasmetallit voivat höyrystyä ilmaan tai liristä kaatopaikkojen suotovesien mukana pintaja pohjavesiin. Tällaisten kalojen kauppa on kielletty. Näitä "uuden aikakauden paristoja" on lisäksi ainakin Vartalla ja Duracellilla. Ylitarkastaja Klaus Pfister ympäristöministeriöstä on sitä mieltä, että paristojen elohopeaongelma väistyy vähitellen. Seurauksena on anemia, häiriöitä maksan toiminnassa sekä luuston haurastuminen. Keräystä voitaisiin vauhdittaa palautuspantilla tai joi' lakin muulla taloudellisella houkuttimena. Arvioiden mukaan akkujen kadmiummäärä on nelinkertaistunut 1980-luvulla ja se kasvaa edelleen. Kadmium ja elohopea säilyvät luonnossa ja kertyvät eliöihin. Ruotsissa elohopean saastuttamia vesistöjä on noin 10 000. Vuonna 1987 käyttöön otetuissa lähes 33:ssa miljoonassa ruskokiviparistossa oli runsas sata kiloa elohopeaa ja kaksisataa kiloa kadmiumia. Ravinnon mukana ne ennen pitkää ovat meidänkin lautasellamme. Suurin osa elohopeasta on kuitenkin alkaliparistoissa
Näiden valtioiden velvollisuus on huolehtia niin rauhasta kuin ympäristöstäkin Arktiksessa. Nyt on pidettävä huolta siitä, että ympäristönsuojelu ja -tutkimus on tärkein yhteinen tehtävä Arktiksessa, jossa rauhan täytyy olla itsestäänselvyys. Siitä kertovat Exxon Valdesin öljytuho Alaskan rannikolla ja Kuolan, Norilskin ja monen muun kaivosalueen tuhansien hehtaarien kasvillisuustuhot sekä radioaktiivinen saastuminen uraanin louhinnan ja atomipommikokeiden takia. Viime vuonna perustivat kahdeksan arktisen valtion tutkijat kansainvälisen arktisen tutkimuksen komitean. Suomenkin ens1s1Ja1sena pyrkimyksenä mainitaan tavallisesti arktisen tekniikan myynti, kun kyse on toiminnasta napaseuduilla. Naapurimaa on päästöjen vähentämisessä niin vaikean tehtävän edessä, että se ei yksin siitä selviä. ~~--L-j•;::-,__,. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 9. Näin rajataan se arktinen kerho, jonka Suomi, Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Kanada, Tanska/Grönlanti, Islanti, Norja ja Ruotsi muodostavat. Alkuperäiskansojen elämäntapojen ja arvojen murros vaatii sekin omat SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . vsk. Liennytys suurvaltojen suhteissa ja aito pyrkimys rauhaan työntävät toivottavasti arktisen militarismin taustalle. Pohjoisen luonnonvarat, metsät, öljy, kaasu, metallit ja Jäämeren kalat ovat olleet usein vain raaka-ainevarasto etelälle. Keskustelun ovat aloittaneet tutkijat ja ympäristöväki. Yhä useampi rauhan festivaali muuttuu jo nyt ympäristöfestivaaliksi. Arktisen yhteistyön toinen etenemistie on poliittinen. Arktista ympäristönsuojelua vai kilpaa luonnonvaroista Puolet 60. Sen ensimmäinen konferenssi järjestettiin viime joulukuussa Leningradissa. Suomen ulkopolitiikan johto on kiitettävästi tarttunut asiaan ja on järjestämässä lähiaikoina kahdeksan maan kokousta Suomeen. Suomeenkin on perustettu lähinnä virkamiehistä koostuva Polar-toimikunta kauppaja teollisuusministeriöön. Avauksena tähän voi pitää presidentti, pääsihteeri Mihail Gorbatsovin Muurmanskin puhetta pari vuotta sitten. Rovaniemelle suunnitellaan parhaillaan Arktista keskusta, jolle riittää yllin kyllin tehtävää. On aika nostaa ympäristönsuojelu ensisijalle. Meillä ja muilla pohjoismailla on siksi erityisasema niiden kahdeksan valtion joukossa, joiden kautta pohjoinen napapiiri kulkee. Suomellakin on pitkä traditio pohjoisen ekologian tutkimuksessa. Kuvaa hyvin suurvaltojen aseman tärkeyttä, että kun oikea henkilö •ausuu jotain oikeaan aikaan oikeassa paikassa (tai lukee viisaan avustajan kirjoittaman puheen), alkaa tapahtua. Tyyli on yksitoikkoisen sama. Ovathan Helsinki ja Grönlannin eteläkärki samalla leveyspiirillä ja laajat osat meitä eteläisempää Siperiaa ja Kanadaa ovat epäystävällistä ikiroudan maata. Esi-isämme ovat asettuneet jääkauden jälkeen todella ainutlaatuiselle niemimaalle. Ei ole eroa siinä, onko voitot korjattu Helsingissä, Moskovassa, Montrealissa tai Tukholmassa. Napa-alueiden tärkeys on jo aikaisemmin otettu huomioon monissa tutkimusohjelmissa. Arktisten valtioiden kiinnostus pohjoisiin alueisiin ei ole huolenpitoa herkästi haavoittuvasta luonnosta, vaan edelleenkin kilpaa luonnonvaroista, joita halutaan hyödyntää entistä tehokkaammin. uhrinsa. On ilmeinen vaara, että Outokummun, Rautaruukin ja Kemiran hankkeet pikemminkin tehostavat luonnonvarojen käyttöä ja lisäävät ilman saastumista kuin korvaavat nykyistä teollisuutta. Tätä tutkimusta on nyt syytä suunnata entistä enemmän ihmisen vaikutusten tutkimukseen. Fennoskandian pohjoiskalotin yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia. Vielä suhtellisen puhdas Arktis saastuu pala palalta. Maailman jäljellä olevista kaasuja öljyvaroista arvioidaan olevan puolet arktisilla alueilla. Kuola-projekti tarjoaisi teollisuudellemme aivan uusia ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita. Otsonikatojen tutkimus lienee niistä nykyisin tunnetuin. On välttämätöntä, että Arktiksen ongelmia käsitellään kansainvälisesti
Niinpä ensi vuoden lopussa rekisterissä on pyörein luvuin kaksi miljoonaa henkilöautoa. Henkilöautoja on kuitenkin liikenteessä pari sataa tuhatta ennustettua enemmän ja pakettiautoja 30 000 enemmän. Luonnollisesti liikennekin on lisääntynyt ennustettua nopeammin. Autokannan kehitysennusteet, melko tuoreetkin, ovat menneet pahasti pieleen, sillä henkilöautokanta on kasvanut ennakoitua huomattavasti nopeammin. Autokaupan kasvun ovat mahdollistaneet lähinnä kotitalouksien ostovoiman lisääntyminen viime vuosina, moottoripolttoaineiden halpa hinta bensan reaalihinta litralta on viimeaikaisista· Hevistä korotuksista huolimatta kolmanneksen alhaisemmalla tasolla kuin kalliin öljyn aikana vielä vuosikymmenen puolivälissä sekä kulutusluottojen helppo saanti. Ennusteet epäluotettavia Mikäli kuluvan vuosikymmenen alussa laaditut viralliset ja epäviralliset autokantaennusteet olisivat osuneet kohdalleen, niin tällä hetkellä pitäisi meillä Suomessa olla korkeintaan 1,6 miljoonaa henkilöautoa ja 130 000 pakettiautoa. Virallisen rekisteri tilaston mukaan maassamme oli kuluvan vuoden alussa jo yli kaksi miljoonaa autoa, mistä henkilöautoja noin 1,8 miljoonaa. Tämä suhdeluku on suunnilleen sama kuin muutamissa muissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa ja Itävallassa. vsk.. Tällä vuosikymmenellä on pakettiautoja ostettu entistä enemmän myös kotitalouksiin, joissa niitä arvioidaan olevan ainakin puolisataa tuhatta. Autoliikenteen monet haittavaikutukset ovat suurin ongelma: Tieliikenteessä kuolee tänä vuonna lä10 hes 750 ihmistä, loukkaantuu yli 11 000 suomalaista, pakokaasupäästöt kasvavat vuosi vuodelta, liikennemelukin alkaa olla perin paha ongelma, kymmenet tuhannet kotitaloudet ovat velkaantuneet korviaan myöten paljolti autojen hankintojen vuoksi ja niin edespäin. Sitä käytetään pelkillä työmatkoilla tarpeettoman paljon ja muutenkin monilla sellaisilla matkoilla, joihin sopisivat parhaiten julkiset liikennevälineet tai pelkkä polkupyörä tai omat jalat. On tietenkin hyvä asia, että kotitalouksista nykyisin jo noin 80 prosenttia omistaa auton, kymmenet tuhannet kaksikin. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä henkilöautoa kohden on Suomessa 2,8 henkeä imeväiset mukaanluettuna. Liikenteen kasvu on ollut nopein pääteillä sekä keskimääräistä huomattavasti voimakkaampi Keski-SuoSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Eräissä autoalan järjestöjen lehdille lähettämissä tiedotteissa on annettu ymmärtää, että olemme muista Länsi-Euroopan maista autoistumisessa vielä paljon jäljessä. Tieja vesirakennushallituksen mukaan henkilöautoliikenteen vuotuinen kasvu on ollut viime vuosina kolme prosenttia ennustettua nopeampaa eli käytännössä lähes kaksi kertaa odotettua voimakkaampaa. Jouko Kaste Tukehtuuko Suomikin Suomi on jo pitkälle autoistunut maa. Onhan henkilöauto loistava, yksilöllinen ja joustava liikkumisväline ja perhematkustuksessa aivan lyömätön. Vahinko vain, että auto on saamassa meistä yliotteen amerikkalaiseen malliin. Viime vuonna merkittiin rekisteriin uusia henkilöautoja ennätysmäärä, noin 174 000 ja autokaupan arvioiden mukaan myynti saattaa nousta tänä vuonna peräti 180 000:een
Autokaupan rajusta kasvusta on kylläkin Ukko Kruunu hyötynyt yhä enemmän: Viime vuonna valtiovalta sai tieliikenteeltä verotuloja liikevaihtovero mukaanluettuna peräti 17 ,5 miljardia markkaa, mistä varsinaisten erityisverojen osuus oli noin 13,5 11. Yksinomaan ajanjaksona 198687 (TVH:n mukaan) yksityinen kulutus kokonaisuudessaan on lisääntynyt viitisen prosenttia, mutta kotitalouksien liikennemenot 11 sekä menot yksityisten kulkuvälineiden hankintaan peräti 28 prosenttia. Kotitaloudet ovat käyttäneet rahaa viime vuosina ennen muuta kulkuvälineiden hankintaan. .,. g {:. Teiden urautuminen on kaikille tuttu tosiasia ja tieurat ovat sen kuin vain lisääntyneet tänä vuonna epäedullisten säiden takia ja myös siksi, ettei TVH ole saanut määrärahoja liikenteen kasvun edellyttämällä tavalla. vsk. Teiden kunto on viime vuosina huononemistaan huonontunut etenkin kun 1980-luvulla myös raskas rekkaliikenne on kasvanut aikaisempaa tuntuvasti nopeammin ja yhdistelmien keskikoko ja -paino ovat suuresti nousseet. oihin ennen "Amerikkalainen unelma" on jo toteutunut Pariisissa. "' ' : ; SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Samanaikaisesti henkilöautokilometrin hinta on halventunut seitsemän prosentin verran. Teiden huono kunto on epäilemättä yksi syy siihen, että tiekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat jälleen yllättävän lyhyessä ajassa tuntuvasti lisääntyneet. Autoralli käy näinkin; uusia autoja tuodaan ja romuja viedään. men ja Pohjois-Suomen tieverkolla sekä tietenkin pääkaupunkiseudulla. Ruuhkaisessa työmatkaliikenteessä, kymmenen vuoden takaisten ennusteiden mukaan ajoneuvomäärien piti kasvaa vuosiin 1987-88 mennessä parikymmentä prosenttia, mutta nousu onkin ollut 5060 prosenttia. .,. PUHEENVUORO vuotta 2000
Ympäristö ja eritoten autoliikenteen huomattava kasvu huolestuttaa entistä enemmän myös ruotsalaisia. Näin pitkälle ei muissa länsimaissa ole sentään vielä menty, mutta esimerkiksi Ateenassa on jouduttu määräämään täysin autottomia pa1via ja era1ssa muissa Euroopan suurkaupungeissa on menetelty sa12 moin tai henkilöautoliikenteen kasvulle on pantu (muun muassa Milanossa) raju sulku. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Jatkuvasti puhutaan VR:n miljardialijäämästä, joka yhteiskunnallisesti ottaen on pieni summa jo sen takia, että varsinaisissa junaonnettomuuksissa ei ole vuosiin kuollut ainuttakaan ihmistä ja että kiskoliikenteen päästöt ovat murtoosa autoliikenteen päästöis~Filosofian kandidaatti Jouko Kaste on helsinkiläinen toimittaja, joka on erityisesti perehtynyt liikenteeseen ja talouteen. Tieliikenteen saasteja meluvaikutukset ovat terveydellisesti meilläkin jo sitä luokkaa, että niistä olisi tehtävä aivan eri selvitys. Tutkimuslaitos Sifon tuoreen selvityksen mukaan 64 prosenttia ruotsalaisista katsoo, että ympäristön tuhoutuminen uhkaa elämää jo nyt. Kun tiemenot olivat TVH:ssa 5,5 miljardia ja kunnissa liikennemenot 3,5 miljardia, niin autoliikenne ei tuota suinkaan ''voittoa'' . Yksinomaan 600-700:n vuosittaisen tiekuoleman omaisille aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä on mahdoton rahassa mitata. TVH:n tuoreen selvityksen mukaan 1988 liikenneturmat maksoivat yhteiskunnalle kuusi miljardia markkaa. Kun autokauppa jatkuu edelleen todennäköisesti ainakin entisellä vauhdilla ja myös liikenne lisääntyy samassa määrin kuin viime vuosina, niin kuluvana vuonna tieliikenteen verotuotto kohoaa jonnekin 20,5-21 miljardin markan huikeaan summaan. Verotuotto oli kaksi kertaa suurempi kuin tielaitoksen budjetti, mutta siitä huolimatta tiemäärärahoja ei ole lisätty. EY:n yksi keskeinen tavoite on vapaa liikkuvuus järjestön rajojen sisäpuolella eli käytännöllisesti katsoen koko Länsi-Euroopassa mukaanluettuna Suomi, joka liittyy EY:hyn ulkojäsenenä vuonna 1992. Päivälehti Dagens Nyheterin esittelemän tutkimuksen mukaan yli puolet ruotsalaisista on valmiita käyttämään julkisia liikennevälineitä kaupungeissa oman auton sijasta. USA:ssa on hiljakkoin arvioitu, että moottoripolttoaineista tulevat päästöt aiheuttavat ainakin 30 000 ihmisen kuoleman vuodessa. Entä miten on asianlaita näissä kiperissä liikennekysymyksissä meillä Suomessa. Hyviä tuloksia henkilöautoliikenteen saattamisessa kuriin on saatu Sveitsissä, jossa on harjoitettu jo vuosia julkista liikennettä suosivaa politiikkaa ja siirrytty muun muassa valtakunnallisen ympäristölipun käyttöön. vsk.. Tästä eteenpäin olisi kaikkien Euroopan maiden noudatettava Sveitsin (EY:n ulkopuolella oleva maa) järkevää esimerkkiä. Liikenneruuhkien ja saasteiden vähentämiseksi on esitetty, että Helsingissä otettaisiin käyttöön jonkinlainen tietullijärjestelmä, mutta päättäjät pitävät tätä ajatusta käytännössä mahdottomana, vaikka järjestelmä on jo käytössä muutamassa Euroopan kaupungissa ja eräät keskukset ottavat sen lähivuosina käyttöön. Tosiasiallisesti tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Helsingin kauppakamarikaan ei kajoa sanallakaan liikenneonnettomuuksien ja saasteiden miltei hälyyttävään lisääntymiseen sen paremmin kuin yhä lisääntyvän liikennemelun tuomiin haittoihinkaan. Käytännössä meillä on eräänlainen autopuolue yli rajojen. "Amerikkalainen unelma" omasta autosta on toteutumassa kaikkialla läntisessä teollisuusmaailmassa Suomi mukaanluettuna, mutta tämä unelma on Yhdysvalloissa ja paikoin Länsi-Euroopassakin ainakin Saksan liittotasavallassa muuttunut tahi aivan pian muuttumassa painajaiseksi. Liikennepolitiikkamme on ollut kauan aikaa ja on edelleen innokkaan automiehen, liikenneministeri Pekka Vennamon myötävaikutuksella korostetusti autoystävällistä huolimatta tiukasta liikenneverotuksesta. '' Amerikan unelmaa'' ei ole syytä kadehtia Useissa läntisissä teollisuusmaissa nykymenolla kohta meilläkin on auto saanut ihmisestä selvän yliotteen: Ruuhkat pääteillä ja suurissa kaupungeissa ovat käymässä tahi jo käyneet sietämättömiksi, pakokaasupäästöt ovat erittäin vakava terveydellinen ongelma ja liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosi vuodelta enemmän ihmisiä. Verotulot eivät kata haittavaikutusten kustannuksia Tyypillistä elinkeinoelämän henkilöautoa korostetusti suosivaa ajattelutapaa edustaa Helsingin kauppakamari, jonka mukaan liikenteelle eikä myöskään liikerakentamiselle saa panna minkäänlaisia esteitä. Tukehtuuko Suomi. Selvitysten mukaan liikennemelu lisää vuosi vuodelta myös Suomessa kuulovammaisten määrää. Autoliikenteen saastevaikutuksia on meillä jatkuvasti vähätelty ja sanottu, että verrattuna pitkälle autoistuneisiin maihin eivät pakokaasupäästöt ole vielä muutenkaan suuri ongelma. Kun kaikilla päättäjilläkin on oma auto, niin tämä heijastuu myös heidän ratkaisuihinsa liikennepolitiikassa. Summa on tällä vuosikymmenellä nimellisesti yli kaksinkertaistunut ja reaalisesti kasvanut yli puolella. Invalideiksikin jää onnettomuuksissa loukkaantuneista vuosittain 1 000-1500 ihmistä. miljardia. Autokannan ja liikenteen annetaan kasvaa omalla painollaan ilman minkäänlaisia säätelyjä, TVH:lla on ohjelmassa mittavia moottoritiesuunnitelmia teiden leventäminen ei riitä tielaitoksen mielestä alkuunkaan rekkojen kokonaispainoja nostetaan vuosikymmenen vaihteessa, autoveroa suunnitellaan huomattavasti alennettavaksi ja niin edespäin. Kauppakamarin mielestä on tosin joukkoliikennettäkin kehitettävä, mutta instanssin lähtökohta on selvästi autoystävällinen. Etelä-Kaliforniassa monet autoilijat vuosi sitten menettivät helleaallossa pakokaasujen ympäröimänä hermonsa ja yrittivät kaduilla ja teillä raivata kaaralleen tiensä ampumalla. Onko meidän välttämättä pyrittävä paasemaan osalliseksi tästä amerikkalaisesta unelmasta, joka on osoittautunut pelkäksi unelmakuplaksi ja terveydelle todelliseksi vaaraksi. Yhdentyvä Eurooppa pahentanee ongelmia Ekologit kantavat erittäin aiheellisesti huolta siitä, että yhdentyvä Eurooppa entisestään pahentaa näitä liikenteen ongelmia. Eli autoliikenteen on voitava kasvaa vapaasti, mistä syystä pysäköintitaloja ja -tiloja on rakennettava autokannan ja -liikenteen edellyttämällä tavalla. Ehkä eivät vielä, mutta jo muutaman vuoden kuluttua kylläkin, kun ja jos autokannan ja liikenteen annetaan kasvaa nykyvauhdilla. Tämä on oikeastaan rikollista. Tämä tavoite joka on herättänyt hämmästyttävän vähän kritiikkiä on räikeässä ristiriidassa ympäristönsuojelun kanssa. Virallisten laskelmien mukaan tieliikenne kannattaa tuottamillaan veroilla itse itsensä eli autoliikenteen kustannusvastaavuus olisi täysin kunnossa. Tämä osaltaan mahdollistaa sen, että valtion kassaylijäämä nousee tänä vuonna ennustettuun 7-8 miljardiin markkaan. .
Tänä päivänä han13. Tämä Haminan valtuustossa äänestyksen jälkeen hyväksytty osaprojekti voi koitua nyt Haminan kohtaloksi. Tämän jälkeen on enää Haminan ohitustien toteutus. Samaan aikaan Hamina mielii juuri samalle alueelle mittavaa puisto-, satamaja hotellialuetta. Hanke on saanut osan haminalaisista liikkeelle. Moottoritie uhkaa Haminan rantoja Väli Turku-Helsinki rakennetaan moottoritieksi pala palalta. vsk . Haminalaisille arvokas merimaisema peittyisi esisuunnitelmassa esitettyyn metrien korkuiseen tiepenkereeseen. Uusi väylä kun seuraisi automaattisesti vansuoMEN LUONTO 6/ 89 48. Linkin toisessa päässä, Kotkassa työt alkavat vuonna 1991. Suunniteltu moottoritie kulkisi tämän vesialueen ylt. Tielinjauksen alle jäisi peräti 15 hehtaaria rantamaata. Uudet vapaakauppa-alueet itärajan tuntumassa ja toisaalla yhdentyvä Eurooppa ovat pistäneet Haminan seinää vasten. Haminalainen valtuutettu Jorma Kasari huomauttaa, että liikenne-ennusteiden perusteella tietä ei tarvita. Toisaalta ruuhkat ovat lyhytaikaisia. Haminaan rakennetaan parhaillaan ohitustien mm1versiota, Kekkosentietä. Näitä rantoja ei saisi tuhota vain muutaman nopean ajominuutin takia". han suunnitelman linjanvetoja. Hamina kuuluu epäonnekseen linkkiin, joka ainakin TVH:n visioissa liittyy Turusta Helsingin kautta itärajalle kulkevaan moottoritiehen. "Liikenne kasvaa varmasti, mutta arviot sen määrästä ovat vain arvioita. Parhaat rannat autoille Miljoonien markkojen hankkeella Hamina on nyt uhraamassa suuren osan arvokkaimmasta rantaalueestaan kuningas Autolle. Haminan naapurikuntaan Vehkalahdelle tie valmistuu 1995. Teksti ja kuvat: Pentti Hirvonen Uhrataanko autoille parhaat paikat. Tällä vuosikymmenellä Hamina sai jo pienen pätkän tulevaa valtaväylää. Lähimmät asuintalot ovat kivenheiton päässä. Hän lisää, että suunnitelma on ajalta, jolloin yleiset intressit olivat toiset kuin tänään. Hanketta vastustavat uskovat, että vielä ei ole liian myöhäistä. Vanhan ympyräkaupungin rantamiljöötä uhkaa nyt moottoritien peikko
Siltoja, katuja ja meluesteitä Valtatie 7 :n yleissuunnitelmaan Haminan kohdalla sisältyy uutta tietä 5,5 kilometriä, yleisiä teitä ja katu14 "Rantoja ei pitäisi tuhota muutaman ajominuutin takia", sanoo valtuutettu Jorma Kasari. Hän ei usko, että peli olisi jo menetetty. Asukkaat haluaisivat päättää tiestä ke ei toteutuisi tällaisena. Nyt sitä ei ole. Heillä ei ehkä ole esittää "Kaupunkilaisten pitäisi saada päättää tiestä", sanoo hanketta tutkaillut Osmo Okker. ja 12, siltoja yhdeksän ja meluesteitä yhden kilometrin matkalle. Meille kaupunkilaisille tie olisi ainainen kirous", sanoo Okker. Koko hankkeen hinta korkeimmillaan olisi liki 150 miljoonaa markkaa. Kuntalaisia koskeva asia tulisi hänen mielestään olla myös heidän päätettävissään. Ohitustie ei ohittaisi tätäkään maisemaa. "Minä en tyydy esisuunnitelmiin lopullisina päätöksinä, koska niitä ei vielä ole tehty. Silloin demokratia on vain unelma." SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Nyt järjen on Pappilansaaren kallioilla on tientekijöiden mielestä retkeilyä parempaa käyttöä. Hän ihmettelee myös haminalaisten passiivisuutta. Toisaalta hankkeen puolustajat ovat olleet hiljaa. vsk.. mitään ajatustensa tueksi." Okker kaipaa vaihtoehtoa esitettyyn suunnitelmaan. "Jos ennen on tehty pikkuisen virheitä pöksyyn niin eihän meidän nyt tarvitse liata koko housuja". voitettava, koska päättäjät ja viranomaiset ovat tekemässä selvää virhettä." Okker ei ole hanketta vastaan ylilyönnein tai kiihkomielellä. Hän pitää tien rakentamista Kirkko järven taakse käypänä vaihtoehtona. Kasari on jättänyt esityksen kansanäänestyksestä. "Vaara on siinä, että kaupunginvaltuustolle Jaa pelkkä kumileimasimen arvo. ''Tie tehtäköön, jos siihen on selkeä tarve. On väärin tehdä tietä turisteja varten. "Näin suuressa asiassa pitäisi tästä kylästä lähteä paljon suurempi meteli. Juuri päinvastoin kuin esimerkiksi Kymen tieja vesirakennuspiirin viranomaiset. He eivät siitä joudu kärsimään. Tällaista "monumenttia'' haminalainen Osmo Okker ei kotikaupunkiinsa halua
Kaikkine tiejärjestelyineen osuuden rakentaminen maksaa 270 miljoonaa markkaa. Samoin työt pilaavat monien lintujen oivat pesimäpaikat rantaruoikoissa". Tämä puolestaan voi kiihdyttää Lupinlahden rehevöitymistä. Salminlahden valtatie 7 ylittää penkereellä. Moottoritien rakentaminen Kotkassa välillä OtsolaSumma alkaa vuonna 1991 ja sen on määrä valmistua vuonna 1995. "Tie lisää meluja saastehaittoja. Samoin hanke muuttaa pikkulintujen, kuten pajusirkun esiintymistä. "Ympäristöasioissa se oli onneton. Sen mielestä Haminaan parhaillaan tehtävä Kekkosentie pystyy vetämään liikenteen kaupungin ohi. Aluetta paljon "haravoinut" kotkalainen Jari Venemies ennustaa Salminlahden taantumista tietyön aikana ja tien tuomien haittojen myötä. Lupinlahti on lähellä linjausta Suunnitellun moottoritielinjauksen läheisyydessä on myös yksi Suomenlahden tärkeimmistä lintuvesistä, Lupinlahti. Haminalainen lintumies Seppo Grönlund on Lupinlahdella tuttu näky. Lupinlahti on lintuvesityöryhmän luokituksessa kansainvälisesti arvokas alue. Tänä vuonna lahdella on nähty joutsenia, kaulushaikaroita, rastaskerttusia ja satapäin uiveloita. Lisäksi siltojen ja pengerten rakentaminen vaikuttaa koko vesialueen veden virtauksiin. Ympäristönsuojelusihteeri Hanna Pesonen pitää tulosta huonona. Oma vaikutuksensa alueeseen on jo lähistön motellilla ja nykyisellä tieliikenteellä." Salminlahden linnusto kartoitettiin kesällä 1986. Ympäristönsuojelulautakunta tyytyisi Kekkosenkatuun ja pistäisi ohitustien kokonaan kaupungin ulkopuolelle, Kirkkojärven taakse. Tänne äskettäin palannut kaulushaikara muuttaa pois samoin kuin ruskosuohaukkakin. TVH teki onnettoman väliraportin TVH on laatinut Haminan ohitustiestä väliraportin tiesuunnitelman lähtökohtien määrittämiseksi. Ympäristönsuojelulautakunta asettui hanketta vastaan. Tämä ohitustien m1rnversio kulkee osittain suunnitellun moottoritielinj auksen vieressä. Ainoa väylä jää veneilylle. Lahti on matala ja sen ruoikkovyöhyke on laaja. Hän pitää tiehanketta arveluttavana ja uskoo, että vaikka tie ei konkreettisesti tunkeudu lahdelle, hankkeen vaikutukset tuntuvat. Yli 10 metriä leveään penkereeSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Siinä ei hankkeen vaikutuksia ympäristöön käsitelty millään tavalla." Kaupungin tekninen lautakunta ei vastustanut hanketta vaan esitti lukuisia parannuksia väliraporttiin. seen jätetään veneilijöitä varten kolmen metrin aukko. "Vaihtoehto" toki on; Jähinniemessä tie voisi kulkea noin 30 metriä pohjoisempana. vsk . "Jos tien vaikutukset ovat jyrkkiä Salminlahdella, Kotka menettää ainoa arvokkaan lintuvesialueensa meren rannikolla.'' 15. Menettääkö Kotka arvokkaan lintuvesialueen. Savi lahti Haminalaisille tarjottu tie repii Haminan rannat. "Penkereen pohjoispuolinen alue umpeutuu. Haminan kohdalla he esittivät moottoritien rakentamista rantaväylälle tunneliin ja rantojen säästämistä ihmisille ja vapaaKirkkojärvi ajalle sekä osin liike-elämälle. Silloin tehdyissä laskennoissa löydettiin nelisenkymmentä eri lajia. Se ei suunnitelmiin kuitenkaan ole vaikuttanut. Jos iso tie tehdään, ympäristölautakunta esittää kaupungin kiertämistä pohjoispuolelta. Elokuussa Kymenlaakson kaupunkirakentamista tutkailivat ryhmätyönä ulkopuoliset arkkitehdit ja taitelijat. Kansallisesti arvokkaan Salminlahden lintualueen kohtalon hetket ovat edessä parin vuoden kuluttua. Lahti on yli viiden kilometrin pituinen kapeahko merenlahti, jossa on useita saaria. Pareja alueella pesi reilut 300. Pentti Hirvonen on haminalainen freelance-toimittaja
Parhaillaan köyttä vedetään mm. Terveysvalvonnan johtaja Antti Pönkä Helsingin kaupungin terveysvirastosta sanoo, että autoveron alennus on erinomainen asia, jos se kohdennetaan oikein. Suomessa on autoja jo yli kaksi miljoonaa eikä rajoja ole näkyvissä. "Sillä ei auto sinänsä vielä aiheuta kovin paljon haittoja, vaan ne syntyvät silloin kun autoa käytetään" . Muutenkin autoveroa pitäisi Vennamon mukaan ehdottomasti alentaa ja verottaa sen sijaan auton käyttöä. Toisaalta Vennamo myöntää, että polttoaineen hinnalla ei ole suurta merkitystä. Sen sijaan pienempien teiden· kulun ratkaisee käytännössä usein pnn-msinoon tai suunnittelija kuuntelematta paikallista mielipidettä. Liikenteen ilmansaastepäästöt huolestuttavat myös liikenneministeriötä, jonka päätöksellä pakokaasuja vähennetään katalysaattoreilla ja lyijyttömällä bensiinillä. "Jos sillä on sattunut menemään napit vastakkain kunnan edustajien tai asukkaiden kanssa, niin voi esiintyä sellaista asennetta, että perkele kun mulle ovat vinoilleet niin pannaanpas toi tie tuohon, jota ne kaikkein eniten vastustaa." Vennamon mukaan Tieja vesirakennushallituksen toiminnassa on parantamisen varaa ja uudistuksia on luvassa jo ensi vuonna: johtoon saadaan laitoksen ulkopuolisia edustajia, mm. vsk.. Paisuvan liikenteen pakokaasujen haitta-aineet vaarantavat terveyden ja vaurioittavat kasvillisuutta: typen oksidit ja hiilivedyt muodostavat maan päälle tihentyvää otsonia, joka on mm. teollisuuden, tienkäyttäjien ja ympäristön asiantuntijoita. "Linja ei muutu", puolueen eduskuntaryhmästä vakuutettiin. Autoveron alentaminen vauhdittaa autokannan uudistumista Autokannan uudistumista Vennamo haluaa nopeuttaa autoveroa alentamalla. Liikenneministeriön kontolle kaatuvat kaikki valtatiet ja sitä suuremmat hankkeet, pienemmät tiet eivät ministeriöön asti yllä. sen yksittäisen ihmisen linjausehdotuksia pystytä selvittämään''. Pakokaasujen haitta-aineet saadaan tällä tavalla vähitellen pudotettua viidennekseen. Kansa muistaa liikenneministeri Vennamon miehenä, joka nosti linja-autojen nopeudet, salli rekka-autojen koon suurentua, supisti syrjäseutujen kiskoliikennettä ja ehkäpä hänet muistetaan vielä autoveron alentamisestakin, kukapa tietää. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Valkeakoski-Toijala -välillä, Helsinki-Turku -tielinjauksesta ja pinnan alla kuplii jo kiista Helsinki-Hamina -tiesuunnitelmasta. Suomessa on jo 1,8 miljoonaa henkilöautoa. Alice Karlsson Pekka Vennamosta tuli ensin Suomen maaseudun puolueen puheenjohtaja, sitten valtionvarainministeri ja liikenneministeri. Tienoikaisut ja levennykset kuumentavat tunteita Pakokaasujakin enemmän naraa ovat aiheuttaneet monet tielinjaukset ja -levennykset. Katalysaattori edellyttää lyijytöntä bensiiniä, jota saakin jo joka asemalta. Liikenteen ympäristöongelmat eivät Vennamon mielestä ole niin suuria, että yksityisautoilua pitäisi rajoittaa. ' Kansalaismielipidettäkin ministeriössä kuullaan, vaikka "ei jokaiYksityisautoilussa on imua. ''Sen sijaan on pakko ryhtyä harkitsemaan 16 PEKKA VENNAMO: Pareinpia autoj~ Pekka Vennamo lähtee, mutta liikenneministerin tuoli pysyy SMP:llä. Uusien automallien katalysaattoripakko tulee voimaan ensi vuoden alusta ja kaikissa uusissa autoissa katalysaattori on oltava runsaan kahden vuoden kuluttua. katalysaattorin asentamista vanhoihin autoihin, jotta Sofiassa marraskuussa 1988 allekirjoitetun sopimuksen edellyttämään typpipäästöjen alentamiseen kyetään.'' Sopimuksen allekirjoittajat ovat sitoutuneet vähentämään typpipäästöjään 30 prosenttia vuoteen 1998 mennessä vuoden 1980 tasosta. Liikenneministeriö onkin esittänyt valtionvarainministeriölle, että ensi vuoden budjetissa katalysaattoriautojen veroa kevennetään niin tuntuvasti, että ne olisivat ilman katalysaattoria päristeleviä selvästi halvempia. Parhaillaan hän on siirtymässä Postija telelaitoksen pääjohtajaksi liikennettä sekin. "Jos autoveroa madalletaan katalysaattoriautoilta ja niiden suosio kasvaa, päästöt tipahtavat kymmeneen viiteentoista prosenttiin nykyisestä ja myös liikenneturvallisuus paranee", Pönkä ennustaa. "Liikenne on Suomessa kasvanut viimeiset 20 vuotta samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa myös öljykriisin aikaan, jolloin polttoaineiden hinnat nousivat jyrkästi. havupuille kohtalokasta. Nykyinen 3 500 markan verovähennys ei Vennamon mukaan ole alkuunkaan riittävä. Alennuksesta syntyvä aukko valtion verotuloissa pitäisi ministeriön mielestä paikata lyijy!lisen bensiinin hintaa korottamalla. Vennamon mukaan valtatielinjauksista pyydetään aina asianosaisten kuntien lausunnot ennen suunnitelman vahvistamista ja kaikki realistiset vaihtoehdot selvitetään
Raideliikenteen supistuksia arvosteleville Vennamo vakuuttelee, että joitakin supistuksia on tehty yksinkertaisesti siksi, ettei "siellä ole ollut lainkaan matkustajia". "koska reitit kuitenkin kulkevat kiskoja pitkin". Silloin voitaisiin hyödyntää sitä raidematkustamisen ainutlaatuista ominaisuutta, että "Katalysaattoreilla pakokaasujen haitat saadaan pudotettua niin alas, että autokanta voi vaikka viisinkertaistua, ennen kuin ollaan tässä tilanteessa kuin nyt", laskeskelee Vennamo. . puhelin-, teleja telexpalvelut. Sveitsiä lukuunottamatta matkustajaja tavaramäärät eurooppalaisilla rautateillä vähenevät jatkuvasti". "Kaikista päinvastaisista puheista huolimatta rautatielaitos kehittyy nyt hyvin. "Osaksi se johtuu siitä, että liikenneinvestointeihin on niin vähän rahaa käytettävissä ja rakennustyöt tehdään aina jälkijunassa.'' Normien mukaan moottoritie pitäisi rakentaa silloin kun tiellä kulkee vuorokaudessa keskimäärin 12 000 autoa. vsk . Käytännössä meillä liikennettä saa olla ainakin kaksinkertainen määrä, ennen kuin moottoritien rakentamiseen kyetään. Ruotsalaisia huippunopeita junia saataneen Suomeenkin parin-kolmen vuoden kuluttua. V aition rautateiden ominta aluetta ovat keskipitkät päivämatkat, kuten Helsingistä Tampereelle, Seinäjoelle ja Imatralle, suurten taajamien lähiliikenne sekä yöjunat. Ministeri haluaisi nostaa päiväjunien nopeutta ja parantaa niiden palvelutasoa. . Kansalaisia kummastuttaa usein uusien teiden rakentaminen aivan vanhan tien kupeeseen. "Ei meillä kuitenkaan teitä teiden vieressä ole muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja suurien kaupunkien sisääntuloväylillä kyllä yleensä yhdellä tiellä on pärjätty." ''Junassa pitää voida tehdä muutakin kuin pällistellä maisemia'' Raideliikenne on ministeri Vennamon mukaan keskeinen tulevaisuuden liikennemuoto, mutta lyhyillä matkoilla se ei pysty kilpailemaan linja-autojen kanssa ... Suomella ei ole sinänsä mitään hävettävää, sillä tieliikenneinvestointien mallimaita ei muualtakaan löydy. "junassa voi tehdä muutakin kuin istua ja pällistellä maisemia". Ia nopeaIDp1a Jnma Moottoriteiden rakentaminen jälkijunassa Moottoriteiden rakentamisen Vennamo näkee välttämättömäksi, sillä autokannan lisäys on hurjaa. 17. . "Viime vuonna VR teki tavarakuljetuksissa kaikkien aikojen ennätyksen ja keskeisillä yhteysväleillä matkustajamääräkin kasvaa suorastaan hämmästyttävää vauhtia", kertoo Vennamo. politiikan sekä liikenneinvestointien välillä", myöntää Vennamo. Muualla Euroopassa näin ei suinkaan ole asian laita. "Näen raideliikenteen kehittämisen paitsi välttämättömänä myös myönteisenä, sanoo ministeri. Moottoritiellä on kuitenkin monien hyvien puoliensa lisäksi omat haittansa: suuret ajonopeudet lisäävät typen päästöjä sekä melua. Hänen mukaansa pitäisi erityisesti satsata liikematkustajiin, joilla voisi olla käytössä mm. Vennamo perustelee tällaista käytäntöä sillä, että vanhat tiet kulkevat usein taajamasta taajamaan, jolloin sen leventäminen tai muuttaminen moottoritieksi ei ole ympäristön ja asukkaiden kannalta mielekästä. Moottoritie saattaa myös keskittää palveluja irralleen yhdyskunnista. "Meillä on ehkä liian vähän koordinointia aluepolitiikan, yleisen maarikäyttösuoMEN LUONTO 6/ 89 48. "Öljykriisin seurauksena uskottiin niin meillä kuin muuallakin, että liikenteen kasvu pysähtyy ja siksi investointeja leikattiin kaikkialla'', sanoo Vennamo. Lakkautetut "muutamat kymmenet henkilövuorot" eivät ole vaikuttaneet rautateiden toimintaan
Niinpä paikalle on saavuttava veneellä; lähin autotie on kolmen merimailin päässä. Puisto kätkee sisälleen hienon läpileikkauksen saaristoluonnosta ulkoluotojen Jussarönl aarni metsää. Alue on myös lentokiellossa, joten häiritsevää moottorinsurinaa ei taivaalta tule kuulumaan; tykkien moukaisuja ampu,;. Tammisaaren kansallispuisto on merkittävä myös nykyiseile ja 18 Majakka kansan Uusimaa saa ensimma1sen kansallispuistonsa, kun laki Tammisaaren kansallispuistosta astuu voimaan lokakuun ensimmäisenä päivänä. Ulkomaalaiset veneilijät eivät ole toistaiseksi tervetulleita puiston eteläosaan, koska se sijaitsee lähes kokonaan läheisten rannikkotykistön linnakkeiden suoja-alueella. Tästä talosta Elgöllä pitäisi remontoida opastuskeskus mutta työhön ei ole rahaa. Puiston alue on myös suomalaisen saaristotutkimuksen historiaa, sillä Ernst Häyren laati kaikille biologeille tutun saariston vyöhykejaon juuri Tammisaaren saaristossa, mistä on muistona mm. hänen kirjoituksensa "Längs-zonerna i Ekenäs skärgård" vuodelta 1900. Se on myös vuokra-alueen hakkuissa menetetyn Porkkalan kansallispuiston jälkeen Uudenmaan ensimmamen kansallispuisto. Saaristoluonnon läpileikkaus Uloimmat kansallispuiston saarista ovat paljaita ulkoluotoja, mutta alueella riittää myös metsäisiä ulkosaaria ja sisäsaaristoa. Antti Halkka ja Tapio Lindholm Kuvat: Antti Halkka Syyskuun 1989 vaihtuessa lokakuuhun Jussarön Sundharun majakka läntisellä Suomenlahdella alkaa vilkkua suojelualueella, sillä tuolloin laki Tammisaaren kansallispuistosta astuu voimaan. Rannikkoa puistoon ei kuulu lainkaan. Suomessa ole suojeltu nimeksikään, eikä Tammisaaren kansallispuisto vielä tee suojelutilannetta tyydyttäväksi. vsk .. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Puisto sulkee majakan ohella sisäänsä edustavan palan Itämeren saaristoluontoa sisäsaaristosta avomerelle. Mutta Hangon ja Helsingin väliset vilkkaat veneväylät luikertelevat puiston kautta ja väylien varrella on monta suoJaisaa satamapaikkaa. Sisäsaariston luontoa ei . ma-aikoina kylläkin
Kalliorakosten rikas ja näyttävä flora ja kalliopainanteiden suolaikut ovat karun kallion vastakohtana. Majakalta itään nousee merestä upea Gaddarnasaariryhmä sekä pari puiston äärimmäisintä ulkoluotoa. Niityllä majakan alla kukoistaa Suomenlahdella harvinainen värimorsinko, kasvi, josta saatiin siniväri ennen indigoväriä ja nykyisiä synteettisiä värejä. Kansallispuisto ulottuu avomeren reunaan asti, missä majakkakin vilkkuu. Viime kesänäkin Jussarön merivartiosto sai majakasta huolimatta pelastaa useita eksyneitä purjehtijoita. Räystäspääskyt majakanvartijoina Puiston tunnus, Sundharun majakka, on rakennettu vuonna 1922, eli se on majakoittemme perheessä varsin nuori. Kyhmyjoutsenperheeseen kansallispuiston ja linnustonsuojelualueen rajalla syntyi tänä vuonna seitsemän poikasta. vartijana graniitinhohteesta suurten saarien metsien vihreyteen. Pari vuotta sitten puna valkoiseksi entisen oranssimustan sijaan maalatun majakkanuorukaisen huipulla pesii räystäspääskypari. vsk. Täällä pesivät Suomenlahdella muuten kovin niukat ja paikalliset merihanhi, merikihu ja ruokki. tulevalle tutkimukselle, sillä puolen tunnin venematkan päässä puistosta länteen sijaitsee Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Linnut rakentavat pesänsä merisaunion, rantakukan, ruohosipulin ja maksaruohojen muodostamiin kasvijuotteihin. Kauppamerenkulku luottaa nykyisin navigoinnissaan satelliiteihin ja tutkaan, mutta huviveneilijöille majakka on näillä karikkoisilla vesillä kiintopisteenä tarpeen. Kukkaloisto on usein saanut ryytiä linnunlannasta. Tulevan kansallispuiston maanhankinta on kuitenkin kesken ja palveluvarustuksen ja opastuksen rahoitus on täysin avoinna. 19. Majakkasaari ja sen lähiluodot ovat Suomenlahden ulkoluotoja parhaimmillaan; täällä ilman täyttävät keväällä haahkakoiraiden kumeat huudot ja allien valittava laulu vaihtuakseen kesällä tiirojen kirkunaan, lokkien kumeaan kaklatukseen ja saariston ·kahlaajalintujen terävään ääntelyyn
Kumpikin saari kuuluu kansallispuistoon vain puoliksi: Elgön pohjoisosat kuuluvat Fiskarsin tytäryhtiöille ja Jussarön itäpuoli on entistä kaivosaluetta, joka nyttemmin on puolustusvoimien hallussa. Näillä suurilla saarilla on todellista metsäluontoa. Jussarön saari on pitkän Tammisaaren kansallispuisto on suomalaista saaristomosaiikkia parhaimmillaan. Paikoin on myös koivua ja haapaa. Kansallispuistoon liitettävällä saaren länsipuoliskolla ei ole harjoitettu metsätaloutta, joten puusto on saanut siellä, avomeren sylissä, kehittyä vankaksi ja vanhaksi. Jussaron vanha metsä on mam10 täydennys vähäiseen valikoimaan suojeltuja vanhoja metsiämme, joita ei juuri kansallispuistoissammekaan ole. Vuoksenniska Oy:n kaivoksen toiminta lopetetettiin kannattomana äkillisesti vuonna 1967. "Paras EteläSuomessa näkemäni esiintymä", hän totesi. Heinäkuun lopussa saarella asiantuntijaretkellä vieraillut jäkäläasiantuntija Mikko Kuusinen huomasi erään puun oksilla kasvavan erittäin uhanalaista, naavan näköistä aarniluppoa. Saariston merivyöhykkeessä, missä muuten on vain haahkojen kansoittamia luotoja, onkin suuri saari, missä kasvaa aarniometsää. Järvien luhtaisilla rantasoilla välittyy tuntuma puiston sijainnista meren henkäilyjen tuntumassa. Saaren sisäsosien kuusikkoa täydentävät kallioiden männiköt ja kosteiden painanteiden tervaleppäluhdat. Fiskars on kohdellut Elgötä normaalina metsätalousmaana. vsk.. Lehtipuita on kuitenkin kaikkiaan vähän, mikä kertonee myös metsän sukkessiovaiheesta: se on ehtinyt ikään, jossa lehtipuut alkavat hävitä. merimatkan jälkeen yllätys. Elgöllä on myös erilaisia soita ja kolme järveä. Veneilijät odottavat varmasti vesi kielellä, avautuuko sotilassaari Jussarö nyt puoliksi kaikelle kansuoMEN LUONTO 6/ 89 48 . Metsänhoito on kuitenkin ottanut luonnon20 olot huomioon. Moni saari kansallispuiston sisällä ei kuulu puistoon KLOVASNÄR o0 KANSALLISPUISTO (> 5 km JUSSA RO a L---------~..:...._ ______ ö ______________ ,__ _______________ ____J Metsää meren sylissä Elgö ja merivyöhykkeeseen kuuluva Jussarön saari edustavat Tammisaaren "meripuiston" toista todellisuutta. Muistoksi kaivoskaudelta jäi saaren siluettiin rikastustorni. Metsäautoteiden puuttuminen ja saaristolle ominainen maaston pienipiirteisyys tekevät saaren metsästä kokoaan merkittävämmän. Pohjoisessa puistoon rajautuvan linnustonsuoje/ualueen (ohut viiva) rauhoitusmääräykset ovat hyvin väljät. Suokasvillisuudessa runsaana esiintyvät ruskopiirtoheinä ja pikkukihokki kertoivat, että luonto ei ole tyypillistä eteläsuomalaista, vaan snna on jotain eteläisempää. Fiskarsilta valtiolle ostettu Elgön eteläpuoli lähisaarineen yhteensä noin 400 hehtaaria maksoi noin 10 miljoonaa markkaa. Päällisin puolin Jussarön saaren metsä vaikuttaa 100 200 -vuotiaalta. Jussarön metsän sammalikosta löytyi myös eteläistä, meillä harvinaista sammallajistoa. Kansallispuisto sijaitsee paitsi saaristossa myös eteläisimmässä metsävyöhykkeessämme, tammivyöhykkeessä, missä on tuntumaa Balttian maiden ja EteläRuotsin luontoon. Avautuuko Jussarö veneilijöille
Ostoja kuitenkin hidastaa valtion ostomäärärahojen niukkuus, josta päätetään vuosittain valtion budjetin yhteydessä. " Saaristopuistojen hoito on erityisen kallista, sillä kuljetuskalusto .maksaa, samoin rakennuttaminen" , sanoo Matti Helminen. Lokakuun toisena Tammisaaren kaupungintalolla järjestetään tilaisuus, jossa kaikki halukkaat voivat kertoa suunnitteluryhmälle mielipiteensä puiston tulevaisuudesta. Luonnonpuisto käsitti luotoja Jussarön saaren länsipuolella, ei kuitenkaan itse Jussarön saarta. vsk. " Jussarön saarelle voisi ehkä järjestää opastettuj a retkiä", miettii Kalevi Keynäs, Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssi, kansallispuiston perustamiseen ja alustavaan suunnitteluun voimakkaasti vaikuttanut henkilö. Osalla saarista säilynee Jussarön luonnonpuiston perinteitä jatkaen maihinnousukielto, mihin onMeren kansallispuisto elää sään mukana. Jotta kansa pääsisi tutustumaan luontoon kuluttamatta sitä liiaksi, on rakennettava viitoitettuja reittejä. Kalastusta ja normaalia jokamiehenoikeuksiin kuuluvaa liikkumista ei tultane kansallispuistossa kieltämään. Tammisaaren sijainti tekee sen opastuksen järjestelyistä kallista lystiä. Lähtökohdat suunnitteluryhmän työlle eivät ole hurrattavat, koska rahoitus on epäselvä. Ei kannattane katsoa merikarttaa vielä maihinnousu mielessä, sillä saaren itäosa laitureineen pysyy puolustusvoimilla. Ruotsissa kansallispuistojen perustamisjärjestys on mielekkäämpi kuin meillä; siellä suunnittelu hoidetaan hyvissä ajoin ennen kuin alue julistetaan kansallispuistoksi. sä lakkautetaan. Suunnitteluryhmään kuuluu neljä metsähallinnon edustajaa, Tammisaaren kaupungin edustaja ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustaja. salle. D 21. Opastuskeskuksen avajaispäivää on turha arvuutella. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kansallispuistorajauksen sisäpuoliset alueet ostetaan aikanaan valtiolle. Ennen kuin loputkin saaret ovat siirtyneet valtiolle, alueen raja on veteen piirretty viiva. Puisto perustettiin keskeneräisenä Kansallispuiston sisään Jaa vanha Jussarön luonnonpuisto, joka kansallispuiston perustamisen yhteydesSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Tammisaaren sijainti saaristopuistona maan vilkkaimmin liikennöidyn veneväylän varrella asettaa sille lisäksi erityisvaatimuksia: tarvitaan merkittyjä, kenties viitoitettuja satamapaikkoja. " Meillä ei ole edellytyksiä hoitaa kunnolla tähänkään mennessä perustettuja puistoja eikä m1ssaan ole myönnetty lisää rahaa Tammisaaren puistoa varten" , hän selittää. Rantakukka on yksi ulkosaariston uhkeimmista kasveista myös nokkosperhosen [Jlielestä. Kansallispuistoon kuuluvat myös vesialueet, toisin kuin mm. Ylipäätään Tammisaaren kansallispuisto vo1s1 olla esimerkki hyvälle veneilylle. kin aihetta linnustonsuojelun ja osin luonnonmetsien suojelun takia. Hoitoon ei riitä rahaa Suomalaisen käytännön mukaan kansallispuiston perustaminen ei merkitse valmiin luonnonsuojelualueen avajaisia. Tammisaaren kansallispuiston suunnittelu on vasta aloitettu. Kunnostusta kaipaisi myös puiston opastuskeskukseksi kaavailtu Rödjanin tila Elgön saarelta. Tärkein ei kuitenkaan saa unohtua Tammisaaren kansallispuisto pelastaa mökittymiseltä kappaleen kauneinta ja rikkainta saaristoluontoamme. On skandaali, jos maanhankinta ja puiston opastuksen ja valvonnan hoito jää retuperälle rahanpuutteen takia. Se on vielä yksityisomistuksessa, mutta ostohankkeet ovat tiettävästi pitkällä. "Tilanne rahoituksen suhteen alkaa tuntua toivottomalta" , huokaa kansallispuistojen varustamisesta ja opastuksesta vastaavan metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston päällikkö Matti Helminen. Saaristomeren kansallispuistossa. Pahimpia puutteita on Gaddarna-luotojen yksityisomistus, sillä ne ovat esimerkiksi yksi Suomenlahden parhaista haahkan pesimäalueista. Tämä antaa hyvän lähtökohdan kansallispuiston tulevalle käytölle
Terhot sammaleihin Tammi kasvaa Eteläja Lounais-Suomessa kasvualueensa äärirajoilla. Nokasta terho siirtyy kuljetustilaan närhin kurkkupussiin. Meillä pesivä rotu on hyvin pitkälle pähkinöihin erikoistunut ja sen levinneisyys on yhteneväinen pähkinäpensaan esiintymisalueen kanssa. Koko alkukesän ovat koreat linnut olleet kadoksissa kuin maan nieleminä. 22 Moni lintuja seuraileva on varmasti huomannut, miten loppukesällä ja syksyllä alkaa närhen rääkymistä kuulua metsän laiteilta ja sinne tänne lenteleviä lintuja näkyy myös aukeiden yllä. vsk.. Sama koskee Lounais-Suomen pähkinähakkia, jonka hoippuva ja lyhytpyrstöinen lento kuvio tulee tutuksi nimenomaan syyspuolella vuotta. Linnut ovat hämmästyttävän kesyjä ja etsiytyvät hautausmaille, puistoihin ja pihoille, missä sembramäntyjä kasvaa istutettuina. Pähkinähakin perusmuonan paljastaa jo linnun nimi. Kotimaisista linnuista vaeltajat erottuvat lähinnä hennomman nokkansa perusteella. Teksti ja kuvat: Heikki Willamo Terhot ja pähkinät kä Tammenterho on päässyt ta voitteeseensa, närhin nokkaan. Lajin siperialainen rotu elää puolestaan sembramännyn siemenillä ja lähtee katovuosien sattuessa sankoin joukoin nälkävaelluksille. Takametsissä suomalaisen rodun asuinalueilla niitä ei juuri tapaa. Pesimäaikana piileskelevää elämää viettävät linnut ilmestyvät kätköistään talvivarastoja kokoamaan. Tällaisina syksyinä niitä ilmestyy maahamme tuhansittain. Närhi piilottaa monenlaista syötävää sienistä viljantähkiin, mutta tammialueilla se keskittyy terhovuosina yksinomaan terhoihin. Pohjoisempanakin niitä on, mutta vain puistoja pihaSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Osa linnuista siirtyy nopeasti meren yli lounaaseen, mutta jokunen yksilö voi asettua paikoilleen koko talveksi
Närhi ja pähkinähakki kokoavat varastojaan äänekkäästi rääkyen. Sen voi myös kerätä varastoiksi, kuten monet linnut. vsk. 23. Syksyllä on kasvukauden tuotto saatava talteen talven varoiksi. Sen voi säilöä ihonalaiseksi rasvakerrokseksi, niinkuin tekevät talvensa unessa tai horroksessa viettävät nisäkkäämme. cöihin SUOMEN LUONTO 6/ 89 48
Laji ei tule toimeen ilman pähkinöitä ja se on kehittänyt niiden SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Osa kätköistä jää kuitenkin löytymättä ja jos närhi kuolee, jäävät kaikki sen varastoimat terhot maahan. Nimenomaan närhien ansiosta yksittäisiä tammia tapaa mitä oudoimmista paikoista, keskeltä havumetsiä, kaukana lähimmistä lajitovereistaan. Närhet tulevat kaukaakin kilometrin, parin päästä sullovat muutaman terhon kurkkupussiinsa ja lentää lepattavat metsän pimentoihin reviireilleen. Ne kerätään yleensä maasta, mutta linnut voivat myös räpiköidä oksistossa niitä irrotellen. Usein terhot piilotetaan yksitellen, joskus muutama samaan paikkaan. Tuhansista piilotetuista terhoista aina joku jatkaa tammien sukua. 24 Joinain vuosina pähkinähakkeja pelmahtaa elo-syyskuussa Suomeen suurin joukoin. Hakki on varastoinnin haka Jos närhi tuntee mieltymystä terhoihin, on pähkinähakilla puolestaan suoranainen riippuvuussuhde pähkinäpensaaseen. Mieltymystään tammenterhoihin eivät meikäläiset närh_et ole kuitenkaan unohtaneet. Se suunnistaa aina suoraan kätkölleen ja löytää terhot paksunkin lumen alta. Siellä ne piilottavat saaliinsa sammalikkoon peittäen kätkön huolellisesti. Närhi muistaa piilonsa hyvin. Raskas siemen ei omin voimin pitkälle kulje, tasaisella maalla vain ojentuvan oksankärjen alle. Kukin yksilö piilottaa terhoja vain omaan käyttöönsä, mutta närhet saattavat vakoilla toisiaan ja tyhjentää toistensa varastoja. On pikku hiljaa aika ryhtyä nauttimaan uurastuksen hedelmistä. Uskomattoman nopeasti siirtyvät tuhannet terhot metsiin ja tammimetsiköt hiljenevät. Mutta närhi vie sen vahingoittumattomana matkojen taa ja siitä voi kasvaa puu. Närhen ja tammen suhteesta on hyötyä molemmille osapuolille. Tänä vuonna vaellus on vaatimaton. Varsinaisella tammivyöhykkeellä närhi on hyvin selkeästi tammimetsien tai niiden liepeiden asukas, mutta Suomessa se hyväksyy kaikenlaiset metsät elinpiirikseen. Syksyinä, jolloin terhoja on paljon, riittää tammimetsiköissä ja kartanonpuistoissa vipinää. Mikäli paikka on sopiva, versoo niistä taimia. Löytämisprosentti on melkoinen, kun kysymyksessä on satojen piilojen verkosto ympäri reviirin. Suurten tammien alla käy rähinä närhien kinastellessa terhoista. vsk .. Ruotsalaiset tutkimukset antavat arvosanaksi noin 70:n prosentin tarkkuuden. Pähkinähakin erikoisalan arvaa nimestä puina
Hakit jättävät itsestään kuitenkin muita merkkejä. vsk . Tämä edellyttää varastojen tarkkaa hyväksikäyttöä. Ne pysyvät yhdessä pähkinäsadon kypsymiseen asti ja siinä vaiheessa linnut ovat ilmeisesti kartoittaneet tarkasti paikat, mistä talviravintoa kannattaa etsiä. Ne halkovat ja syövät varastojensa antimia usein vakiopaikoilla. Vietettyään vajaan kuukauden reviirillään lentopoikue ryhtyy kiertelemään ympäristön lehtimetsissä. Normaalin pähkinäsadon tuottamat varastot riittävät mainiosti yli talven ja ruokitaanpa huhti-toukokuussa kuoriutuvat poikasetkin osittain syksyllä kerätyin eväin. Varastointi alkaa kovalla tohinalla. Laji asustaa suurehkoissa havumetsissä, mielellään kaukana asutuksesta ja viettää loppusyksyn sekä talven hyvin hiljaista elämaa. Siellä missä eilen rääyttiin aamusta iltaan, on tänään hiljaista. Ongelmana taitaa pikemminkin olla pähkinöiden joutuminen epäsuotuisiin paikkoihin, pimeisiin kuusikkoihin ja happamaan maahan. Ruotsalaiset tutkijat antavatkin hakille jopa närheä paremman arvosanan: vajaan kymmenen erissä piilotetut pähkinät löytyvät miltei sadan prosentin tarkkuudella. Samaan lehtoon saattaa tulla lintuja eri suunnista; ne saapuvat jopa kuuden kilometrin päästä. Kurkkupussi pullottaa: pähkinähakkilla on kätkettävää. Kurkku pussiin Pähkinähakki istuu mieluusti jollain oksalla tai kivellä ympäristöään tarkkaillen. Kuusikon keskeltä löytyvä kivi, jonka päällä on kuorenpuolikkaita, on varma merkki pähkinänsärkijän elinpiiristä. Pähkinäpensaan levittäjänä ei pähkinähakki siis ole yhtä tehokas kuin närhi tammen palveluksessa. Laajasti kiertelevät linnut ovat nuoria, sillä aikuiset parit pysyttelevät tiukasti reviireillään. hyödyntämisen varsin pitkälle. D 25. Kun lasti on suuri, ei reissuja tule niin useita. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Kun varastointi päättyy, lentävät hakit vaappuen metsien pimentoihin. mahtuu reilut parikymmentä pähkinää, mikä selittää pitkätkin hakumatkat. Hakit liikkuvat oksistossa ketterästi napsiessaan peukalonkynnen kokoisia pähkinöitä suureen nokkaansa. Ne piilottelevat kuusitiheiköissä ja ilmoittavat itsestään vasta alkukeväällä, jolloin koiras nousee latvuksiin rääkymään reviirinsä rajoja. Jokunen pähkinä jää kuitenkin aina löytymättä ja kuoleehan toki hakkejakin. Hakit tyhjentävät järjestelmällisesti pensaan ja lehdon toisensa jälkeen
Jo luulen harmaakivikirkoiksi niiden jyrkkiä kolmioita. Puut, pensaat keskinkertaiset: leveät, koska vieressä tilaa, matalat vaikka ylhäällä tilaa. Katso ruohikon tummaa vihreyttä, voikukkien tuikkivia sikermiä, ojanreunan linnunrataa. Kuin olisi äkkiä hälvennyt sumu se mitä kutsutaan kesäksi lomaksi omalla pihalla pysymiseksi. Hannu Niklander Vainion runot Valoisa yötaivas, toukokuu pudotti tähdet. Kuovin huuto riittää ympärillä määräämättömiin suuntiin. Aurinko valvoo lakeutta, vehnän yllä lämpö liukenee ilmaan väreillen kuin sokeri veteen. Mutta pellolla on rauhan sarat. SUOMEN LUONTO 6/89 48. Täällä kasvetaan kuten tuuli määrää ja aurinko katsoo parhaaksi. 26 N iitän ruohoa, viikatemies, aikani nurmen päällä. Muutaman tunnin kuluttua pakokaasu tuoksuu, hikinen heinäväki kiirehtii, talikot heiluvat kivääreinä, paalit painavat kuin ammuslaatikot. Pouta pöistaa aamukasteen, niittokone rätisee pikakiväärinä, heinää kaatuu kuin miestä. Syksy aukaisee näköalat, äskeisten lehvien takaa erottuu metsä, punaisella valkeat nurkkalaudat ja hopeanharmaa voimalinja. vsk.. Lakeudella hämärtää. Yhä erotan uudet peltikuivurit. Ja taivaalla valvoo suoritusta aurinko pirullinen kersantti. Öinen pelto nuokkuu tyhjänä kuin sunnuntainen harjoituskenttä
· SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Hangesta kujan puut erottuvat pystyyn harmaasta tiestä suorina kuin sitten niiden oksista lehdet. P uronvarret kuroutuvat umpeen keto tuuhettuu vesaikoksi laiduntaminen loppui. Niklander on julkaissut lisäksi matkakertomuksia ja novelleja. Puhalletaan nyt, pian ei ilma paljoa liiku mitä nyt sen verran että savupiipusta kohtisuoraan kirkkaaseen kylmään. Maanomistaja on maisemanomistaja, ikänsä hän haaveili metsästä, sai vanhoilla päivillään peltopalstan istutti tiuhasti männylle, puita sen verran että lakeus katkeaa. Runot ovat Hannu Niklanderin runokokoelmista Kotiinpäin (1974), Maakuntalaulu (1979), Kauniisti niiaava tytär (1983), Suksien surujuhla (1985) ja Muodonmuutoksia (1987). Kuuluisi kai asiaan väittää että yötuulella se ikävöi metsän keskelle karulle kankaalle kilpailemaan, humisemaan satojen latvojen joukkoon. Lakeuden kuusi harottaa leveänä tallin vieressä, tanakat oksat ja isäntämiehen ryhti. vsk. 27. Aitakuusten kylmä humina pimeässä, kostealla äänellä tuuli lupailee toisia aikoja. Enää ei lumisen aavan toiselta puolen pilkota lamppu tuiketta ei taimistolta näy, joen ja kilometrien takainen valonaapuri oli naapuri hänkin. Maisema tukehtuu, pensaat sulkevat kansanluonteen. Enää ei näe kylän toiseen päähän saati naapurikylälle, heidän kanssaan ei kuuluta yhteen, maalaiset vähenevät ja metsäläistyvät
Vuonna 1998 kunnan vuokratulot olisivat saman paperin mukaan 400 000 markkaa, ja sitten ne eivät nousisikaan kuin indeksikorotusten verran. Suunnitelmien mukaan kunta saisi 1991 ensimmäiset tulonsa, 23 000 markkaa. Tuhon tielle Lomakeskus tuhoaisi Jaannöksettä nykyisen luonnonvaraisen alueen. Teksti: Aki Luostarinen Norpista viis, nyt luodaan Kuvat: Juha Taskinen Pieni kunta Kangaslammin Mikkelin ekoläänissä aikoo muuttaa norpparantansa ympärivuotiseksi juppien lomakyläksi. Näissä olosuhteissa kunta ei voi odottaa varmoja verotulo j akaan. Sen lisäksi olisivat venesatamat, parkkipaikat, infopisteet, tenniskentät, lentopallokentät, elintarvikeliikkeet ja kahvilat ja kioskit! Eikä tarjonta tähän loppuisi. Kielitoimisto selvittänee, mitä se tarkoittaa. Vielä senkin takamailla sijaitsee kunnan omistama luonnonvarainen Mustaniemi. Valtaisat rakennustyöt, tiet, kallioiden louhinnat, vesija maaliikenteen moninkertaistuminen, saasteet, jätteet, melu, ravintoSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Asialla ovat olleet kunnan virkamiehet ja J .S.K.-Markkinointi, jonka isät ovat Jorma Suvanto ja Kalevi Söderholm. Mitä kunta saa ja mitä ei. Kunnalle koituu alati menoja teiden kunnostamisesta, hoitamisesta, jätteiden kuljetuksesta, varastoinnista ja ongelmajätteiden hoitamisesta sekä monesta muusta, jota kukaan ei vielä tiedä. Matkailubisnes on sesonkiluontoista, korostaa myös yrittäjä Söderholm. Kunta on tehnyt alueesta vuokrasopimuksen 50:ksi vuodeksi. Loma-asuntojen varustetaso olisi korkea, mikroaaltouunia ja sky-kanavia on tarjon, aluksi ravintola 150-200 . Parhaimmillaan se tarjoaisi lomakeskuksesta paikan tuhannelle jupille. Söderholmin mukaan moni kaupunkilainen kaipaa ohjattua toimintaa. Näkemäni paperin mukaan yritys on kaavaillut työllistävänsä kesällä 56 ja ympäri vuoden 26 henkilöä. Kyseessä ei olekaan mikään rupusakin lomakylä. Ja lisäksi jos paikallisten viljelijäin kanssa sopuun päästään he ovat kaavailleet ohjelmaa esimerkiksi perinneviljelyn parissa: osakkaat voisivat olla elonkorjuussa sirppeineen tai jupit voisivat kuljeksia kyntöruunan perässä. Yrittäjät ovat valmiit sijoittamaan rahaa vaikka 100 miljoonaa mikäli kysyntää riittää. Sinne on hankala päästä, tulipa mistä päin tahansa. Kunnan isät ovat junailleet yrittäjän kanssa sopimukset kiireesti kuntoon kuntalaisia tai saimaannorppatutkijoita kuulematta. Hevonlahti on Kangaslammin pitäjän takamailla Jumalan ja osin ihmistenkin hylkäämä, uinuva kylä. (Ystäväni Helsingissä maksaa kaksiostaan 42 000 mk 1989). Kesällä tarvitaan enemmän väkeä, toisin ajoin vähemIll.än, vaikka lomakeskus onkin tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Osan työntekijöistä on oltava koulutettua ja kielitaitoista, ja heitä ei paikkakunnalla juuri ole, joten ''likaisemmat'' hommat jäisivät paikkakuntalaisille, mikä noudatteleekin vanhaa kolonialistista perinnettä. Epämääräinen on myöskin lomakeskuksen työllisyysvaikutus. asiakkaalle, myöhemmin sitäkin voisi laajentaa vaikka 800 hengelle (jolloin siihen mahtuisivat miltei kaikki kunnan työssä käyvät ihmiset kerralla). Hän on sitä mieltä, että ohjattu ja säännelty turismi on ekologisesti ajatellen parempi vaihtoehto kuin "villi" matkailu. Kalevi Söderholm ja kunnanjohtaja Antti Kokkonen puhuvat erityisestä '' elämystuotannosta" ja "kokemusteollisuudesta". Tosiasia on, että turismi lisääntyy Saimaan alueella lähivuosina, sanoo yrittäjä Söderholm. Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen väliin kaavaillulla lomakyläalueella asuu ainakin kolme norppaa ja lähistöllä on laajempikin norppien pesimäalue. Tarjon on myös suurempia lomaosakkeita, sadan neliön loma-asuntoon pääsee kun maksaa vähintään 750 000 markkaa. Kangaslammin kunta on luvannut sijoittaa hankkeeseen 200 000 markkaa teiden parantamiseksi ja osin uuden tien rakentamiseksi sekä vesiosuuskuntaan liittymiseksi. Joka tapauksessa tarvitaan siivoojia, huoltohenkilökuntaa, palveluväkeä ym. vsk.. He voisivat rakentaa jopa 250 paratiisiunelmaa 10-12 vuoden aikana. Nyt tämä 110 hehtaarin alue on kaavoitettu ja sinne · on päätetty perustaa "lomakeskus". "Suomi on vapaa maa ja täällä työntekijät liikkuvat kuten haluavat", sanoo kunnanjohtaja Kokkonen. Yritys toimisi osakeperiaatteella; lomakeskuksen osakas voisi sijoittaa vaikkapa 50 neliön loma-asuntoon 400 000-600 000 markkaa riippuen millaisen varustetason mökkiinsä haluaa. Kalevi Söderholm sanoo, että tarkoituksena olisi tarjota niin kutsuttu kakkoskoti kohderyhmälle, joka tarkoittaa 1) esimerkiksi pääkaupungissa eläviä 5560 -vuotiaitä työelämästä vetäytyneitä ihmisiä, 2) ekonomeja, insinöörejä, tuomareita ja muita sellaisia hyvin koulutettuja ihmisiä, joilla on rutkasti rahaa ja aikaa, muttei tietoa tahi taitoa käyttää sitä, youngurban-professional -väkeä tai 3) Hollannista, Sveitsis28 EläIDystuotantoa tä, Saksan liittotasavallasta tai Englannista saapuvia matkailijoita. On ajateltu palkata myös vapaa-ajan ohjaajia, jotka veisivät väkeä luontopoluille tai sieniretkille; ohjaisivat vapaa-aikaan. Kunnan saama vuokra on sidottu rakennusoikeuteen, joten toistaiseksi vuokratulot ovat mahdottomia sanoa, kertoo kunnanjohtaja Kokkonen. Alue sisältää Ison ja Pienen Mustaniemen sekä Hauki-, Risti-, Yrjänäja Kortesaaren. I I Mustaniemi on tärkeä norpan lisääntymisalue eikä norppatutkija Tero Sipilän mielestä missään tapauksessa sovellu ympärivuotiseen lomailuun
vsk . Ja tarmokkaasti asia etenikin: kunnahallitus hyväksyi maan vuokrasopimuksen kesäkuussa ja viikon kuluttua siitä se alle29. Isot moottoriveneet, mahdollisesti lentokoneet jos nuoret urbaanit kaupunkilaiset tulevat liikenne SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. täytyy kysyä kuin Martti Luther aikoinaan. Saimaannorpan suojelijat eivät tätä lomakylähanketta hyväksy, vaan tekevät kaikkensa jotta se jäisi vain paperiJle. töitä sekä maanviljelijöille ja parille kalastajalle alihankintahommia, eivät veronmaksajat jaksa kiittää kunnan johtoa eivätkä yrittäjiä näistä palveluista. Vaikka paikkakunnan veronmaksajien maille ollaan rakentamassa tällaista keidasta, ja vaikka ollaan luvattu siivousja huoltoHyvä suunnittelu on rakentamisen lähtökohta sen tietävät alueen maja vatkin. Jouten veden alueen käytöstä ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa. lut kuntasuunnitelmissa jo vuodesta -78, tosin "passiivisena" kuten kunnanjohtaja Kokkonen sanoo; sitä ei ole kehitelty. Nämä kansallispuistotkin on rauhoitettu talviturismilta erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelemiseksi. Matkaa Linnansaareen on vain viisi kilometriä ja Kolovedelle kymmenen. Ympärivuotinen lomakylä talvisine moottorikelkkasafareineen romuttaisi kaikki suojelupyrkimykset. Mustaniemi-hanke on olLomakylä tulisi Joutenveden alueelle, kahden kansallispuiston väliin. Tuhat asiakasta saa ehkä parituhatta kiloa saastetta aikaan vuorokaudessa. Viimeiset reilut kaksi vuotta "kunnan virkamiehet ja yrittäjät ovat yhdessä valmistelleet asiaa", kertovat kunnanjohtaja ja Söderholm. Mielenkiintoinen kuriositeetti onkin, että hanke putkahti paikkakuntalaisten ja muittenkin ällisteltäväksi vasta toukokuun lopulla. ia kokeinusteollisuutta la, vallattomat ja välinpitämättömät asiakkaat tuhoavat "Suomen kauneimmaksi järvialueeksi" mainostetun seudun perinpohjin. Ttili kiire Mitä tämä on. yksistään karkoittaa alueelta saimaannorpat, linnut, kalat, repii ja ryövää seudun, lyijyttää metsät ja veden, tuskinpa jokainen osakas pystyy hillitsemään vandaalin taipumuksiaan
Mutta ehkä kunnalla ei ole sosiaalitai koulutusmomentilla rahapulaa. heinäkuuta 1989. RLKD8 Tätä luonto ei sulata. 90-701 1613. Ja mitä enemmän heitä on, sitä tuhoisampaa järvialueelle, metsille, maille, kylän asukkaille. Haiskahtaa kuin kunta lahjoittaisi maat vailla takeita tuloista. Mutta jos se ei ole hyvä. Jos suunnitelma on hyvä, ei se vanhene eikä käy huonommaksi vuodenkaan aprikoinnin jälkeen. Eivätköhän mahdolliset osakkaat toisi ruokansa ja juomansa mukanaan, lopun ostaisivat kioskista ja ravintolasta. Moraali ei lie liikeelämässä se liikkeelle paneva motiivi, mutta sopii kysyä, miksi kunnan johto ja yrittäjät ajavat veronmaksajien maille näiden tahtoa vastaan vähintäänkin kyseenalaisen hankkeensa. Mustaniemi sijaitsee vaikean reitin päässä kaikkien isojen kaupunkien asukkaille. Saat viikkolehden neljäksi kuukaudeksi 50 markalla. Miksi suunnitelma ei kestänyt julkista tarkastelua kauemmin. 11 VIHREA LANKA ON 11 HVVA TARJOUS I / Nyt voit tilata Vihreän langan tutustumishintaan. Vihreä lanka on vihreän liikkeen viikkolehti . Mutta niistä kertokoot entiset liiketuttavat lähemmin. Ja kuka sijoittaa vaikkapa 750 000 markkaa "kakkosasuntoon" ohjelmoidussa ja pilatussa maisemassa. Ohjelmat perinneviljelyn parissa ovat surkuhupaisia; kuka haluaisi joutua naurettavaksi, ainakaan kahta kertaa. Kuka kantaa vastuun. Ihmiset, jotka sijoittavat asuntovelkojen maassa suunnattomia summia loma-asuntoon, eivät tule etsimään sääntelyä ja ohjailua; he liikkuvat kuten ha~ luavat, ja se on heidän oikeutensa. Ja on harhaanjohtavaa puhua, että 200 000 markkaa riittäisi tieja vesikustannuksiin. Kuka kantaa vastuun, jos kangaslampilaisilla on muutaman vuoden kuluttua revitty Mustaniemi, ei asukkaita, ei edes yrittäjiä, jotka ovat kadonneet syyttelemään yrittäjävastaista ilmapiiriä, luonnonsuojelijoita tai sosialismia mikä tuntuu olevan käytäntö näissä tapauksissa. Mistä moinen kiire. Nuoria, urbaaneja, koulutettuja tuskin kiinnostaa kallis korpi, olkoonkin että telkkarista voisi nähdä amerikkalaista painia ja raflassa dokata bisseä. Matkailu ei lisäänny, jollei sitä lisätä; matkailun voi vaikka kieltää. Miksi tämä taloudellisesti, käytännöllisesti ja luonnon kannalta eettisesti kyseenalainen suuruudenhullu monumentti sitten on saatava sukupolvemme häpeäksi ikuisiksi ajoiksi kunnan maille. "Säännelty ja ohjailtu" turismi on katetta vailla. Mielikuvituksen puutetta Pienkuntien johtoa ja yrittäjiä vaivaa mielikuvituksen puute: jos pari ihmistä kävelee tai ajaa ohi, siihen pitää perustaa joko hotelli tai lomakeskus. Tilaa heti: puh. Kriittinen mielipidelehti. 30 Suuruudenhullu hanke kirjoitettiin; sopimus astui voimaan 1. Kunnalle moinen lomakeskus ei siis ole mikään rahalähde. Miten se näin kätkössä täytyi valmistella. Rohkea väite on se, että "matkailu tulee lisääntymään joka tapauksessa". Ajankohtainen ympäristölehti . Mitään takeita ei ole myöskään siitä, että edes lähiseutujen kaksi kyläkauppiasta hyötyisi hankkeesta. D Aki Luostarinen on helsinkiläinen kirjailija. Joka perjantai : Vihreä lanka. kaksi kertaa hän on käynyt oikeudessa konkurssisotkujensa tähden. vsk .. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Ja vaikka he saisivat miljoonansa liiviinsä, meidän lapsemme katsovat kalasääskiä, norppia, metsiä ja puhtaita järviä TV-ruuduista, kuikan ujellusta ja tuulen suhua he kuulevat stereoistaan, eikä ilmassa tuoksu muu kuin auton ja moottoriveneen pakokaaru. Kansainvälinen lehti. Sen veronmaksajat saavat tuta. Tarjous on voimassa vuoden 1989 loppuun. Kalevi Söderholm on puuhastellut pari vuotta Tahkovuoressa, ja Jorma Suvannolla paikkakuntalaiset tietävät olleen yhtä ja toista hintrinkiä yritystensä kanssa, mm
GM-OPEL.EDELLÄKÄVIJÄ MYÖS KATALYSAATTORITEKNIIKASSA. 62.100, Kadett l.3i KAT alk. Erityinen Lambda-tunnistin säätää oikean ilmaja polttoainemäärän, jolloin päästään noin 90 prosentin puhdistusasteeseen. Se antaa moottorille paremman käynnistyvyyden, lisää toimintavarmuutta ja tehostaa reaktioherkkyyttä kiihdytyksissä. Opelin KAT-moottorit on varustettu edistyksellisintä autotekniikkaa edustavalla polttoaineensuihkutusjärjestelmällä. 105.800, Omega 2.0i KAT alk. 163.400,~! OPEL-S TAKEENA MAAILMANIAAJUINEN GENERAL MOTORS. Moottorin koosta riippuen katalysaattorissa on jaloja metalleja 2-5 gja sen teoreettinen puhdistava pinta-ala on noin 2 hehtaaria. General Motors on katalysaattoritekniikan edelläkävijä ja maailman suurin katalysaattoreiden valmistaja. Ympäristöystävällinen autoilu edellyttää katalysaattorin käyttöä. Katalysaattori edellyttää lyijyttömän polttoaineen käyttöä. 75.800, Kadett l.6i KAT alk. 80.100, Vectra l.6i KAT alk. Siksijokaiseen Opel-malliin on mahdollisuus valita myös KATeli katalysaattorimoottori. KAT-moottorilla ja tekniikalla varustettu Opel ei maksa enempää kuin tavallisellakaan moottorilla varustettu malli. Vain GM:llä on 95 miljoonan katalysaattoritekniikan valmistuskokemus. Opel-katalysaattorimallit: Corsa l.3i KAT alk
Sen sjjaan pitkin talvea saadaan ruokamyrkytyksiä huonosti säilötyistä sienistä. Naapurimaassa suunnitellaan myös tehokkaita toimia metsien keräilytuotteiden sadon kohottamiseksi. Tärkein sienensäilöntämenetelmä on raakasuolaus parin kolmen päivän vedessä liottamisen jälkeen. Mitä myrkkysienten tunnistamiseen tulee, saimme kahdeltakin paikalliselta asukkaalta saman vaarallisen nyrkkisäännön: "Kun syö vain toukkaisia sieniä, ei voi saada sienimyrkytystä". vsk .. Sienet eivät kuitenkaan olisi täyttäneet Suomen kauppasieniasetuksen laatuvaatimuksia. Isäntämme halusivat kehittää sienineuvontaa Karjalassa ja olivat kovin kiinnostuneita meidän sienineuvojakoulutuksestamme. Tohtori Kozjakov Ukrainasta kritisoi tavanomaisia sienisatotutkimuksia, joissa kaikki arvioitavat sienet tietyltä pinta-alalta SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Eniten oli kaupan koivurouskua, toiseksi eniten karvarouskua. Kun säilytystilat vielä ovat puutteelliset pakastimia ei ole ja jääkaappina toimii yleensä ikkunalasien väli arvaa pieneliöiden noissa säilykkeissä viihtyvän. Teksti ja kuvat: Marja Härkönen Metsien moninaiskäyttöä Neuvostoliitossa: Marjat, sienet ja yrtit tarkasti talteen Elokuisella Petroskoin torilla oli tarjolla runsaasti sieniä ja niitä ostettiin vilkkaasti. Sen ilmoitustaululla oli hinnasto vain venäjäksi. Pienehkö, arviolta seitsemän litran ämpärillinen karvarouskuja vaihtoi omistajaa kuudella ruplalla. Torilla oli myös valtion ylläpitämä keräilytuotteitten vastaanottopiste. Valtion tarjoamat hinnat seinätaulussa. Paikalle osuneen eestiläisen torikauppiaan avulla sain selville, että paras hinta sienistä maksettiin "valkosienestä'', kolme ruplaa kilolta. du lainkaan. Sienisadot kartoitetaan Sieniä arvostetaan ja tutkitaan paljon Neuvostoliitossa. Myöhemmin meillä oli tilaisuus vaihtaa ajatuksia paikallisen keräilytuoteosuuskunnan johtajan ja apteekkilaitoksen johtajan kanssa. Kanttarelleja oli isoin kasoin ja tatteja punikkitatit, lehmäntatit ja herkkutatit omiksi ryhmikseen lajiteltuina. Ne olivat kyllä maukkaita eivätkä aiheuttaneet mitään jälkiseuraumuksia. Meillä ei tahdota nähdä muuta metsää puilta: muiden tuotteiden arvoksi lasketaan Suomessa korkeintaan viisi-kymmenen prosenttia puun tuotosta. Puhuimme sienimyrkytyksistä, joita Suomessa oli syksyllä 1988 poikkeuksellisen paljon. Arvokkain marja oli "vaarikka", 20 ruplaa kilolta. Suullisista kuvauksista päätellen edellinen on herkkutatti ja jälkimmäinen vadelma. Vähän nuhjaantuneetkin sienet näyttivät kuitenkin käyvän kaupaksi. Kirjoittajamme dosentti Marja Härkönen tutustui tilanteeseen viime vuoden elokuussa Petroskoissa, jossa pidettiin neuvostoliittolais-suomalainen kokous keräilytuotteista. Keräilytuotteiden vastaanottopiste Petroskoin torilla. Karjalaiset kuulemma tuntevat sienet niin hyvin, että sienimyrkytyksiä ei tapah32 Neuvostoliitossa arvioidaan keräilytuotteiden muodostavan vähintään puolet metsän taloudellisesta arvosta. Myyjät olivat enimmäkseen suomenkielisiä ja tunsivat tuotteensa ja niiden kasvupaikat hyvin. Ne olivat perkaamattomia, osin toukkaisia, jotkut jo lähenivät mätänemistilaa. Meille tarjottiin useita sieniruokia. Mesisienistä oli sitkeät jalat irroitettu ja myynnissä olivat pelkät lakit
Kozjakov onkin kehittänyt uuden, helpomman ja käyttökelpoisemman arviointimenetelmän. Tällöin mukaan keskiarvoon tulee vain kaup-· pakelpoisia yksilöitä eikä lainkaan pieniä alkuja tai isoiksi paisuneita yli-ikäisiä siema. Syynä eroon oli itiöemien nopea kasvu. Tällä menetelmällä tutkija on seurannut sienisatojen kehitystä samoissa metsälöissä . Jakovlevin tutkimukset sienten toukista. kerätään ja punnitaan. Neuvostoliittolaiset ovat selvittäneet, että osterivinokas saadaan kasvamaan suoraan luonnossa jopa sydänlahoisessa puussa, jossa on ennestään esimerkiksi haavankäävän, pökkelökäävän ja taulakäävän rihmastoa. Erittäin lupaava on kiovalaisten kehittämä menetelmä osterivinokkaan viljelemiseksi hakkuutähteillä. Näistä tuloksista on laskettu pohja teolliselle sienenkeruulle metsätöitten ohessa. Näin käsitelty puu lahoaa nopeasti ja tuottaa kuuden vuoden aikana noin 250 g 7 ,6 kg osterivinokkaita neliömetriä kohti. Monet hyönteiset, jotka ovat viettäneet nuoruutensa sienten toukkina, käyvät aikuisina kukissa täydentämässä ravitsemustaan hiilihydraateilla ja samalla pölyttävät kukkia. Osterivinokasta viljellään luonnossa Sienisatoja metsissä pyritään myös lisäämään. vuosien ajan ja verrannut sienisatojen määriä metsän kehitysvaiheeseen. Pöydällä vasemmalta koivurouskuja ja jokunen karvarousku, yksinäinen männynherkkutatti, kangastatteja ja kaksi punikkitattia. Nyt tutkittavalta koealalta lasketaan vain itiöemien määrä. Pysyviä koealoja seuraamalla on havaittu, että kymmenessä vuodessa on aina kolme runsaan, kolme keskinkertaisen ja kolme niukan sadon vuotta sekä yksi katovuosi. Olisitteko tienneet, että lauhkean ilmaston metsissä mikään kasvilaji ei eläinten ruokana vedä vertoja sienille. Niitä hän on tutkinut vuosien ajan Karjalassa Kivatsun rauhoitusalueella. lasketaan arvioitavan sienilajin itiöemien keskimääräinen paino. Myyntiin tarkoitettujen sienien vastaanottopisteessä . Hyvin mielenkiintoisia ovat tohtori J. Metsämaassa asustavista toukista enemmistö on sienensyöjiä. Niinpä parhaat sienimaat merkitään metsätaloussuunnitelmakarttoihin niin, että niissä kasvatushakkuut ja lannoitukset tehdään vasta parhaan sienisadon ehdyttyä. Paras sato on 11-vuotiaan puuston alla. Viljelyohjeet on jo julkaistu ja ne ovat hyvin yksinkertaiset. Se kerrotaan keskipainolla ja saadaan vertailukelpoinen satoarvio, tehdäänpä se missä vaiheessa satokautta hyvänsä. Eräillä valtiontiloilla kasvatetaan osterivinokkaan rihmastoa vehnänjyviin. vsk. Hän oli tehnyt samalla alueella sato kartoituksen viiden päivän välein ja saanut jälkimmäisellä kerralla seitsenkertaisen sadon edelliseen verrattuna. Jyvillä kylvetään vastakaadetut haavan, koivun tai pyökin kannot 25-30 g/kanto. Tämän mainion ruokasienen kaupallista viljelyä kokeillaan Suomessakin steriloidulla olkialustalla sisätiloissa. Nyt tiedetään, että voija jyvästatti tuottavat parhaan sadon Ukrainassa SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Koko metsän ravintoketju hyönteissyöjälinnustosta lähtien on näistä hyönteisistä riippuvainen, niin että toukkien puhkisyömät sienet eivät todellakaan ole menneet hukkaan. Näitä jyviä on myytävänä kolmen ruplan kilohintaan. Poimintakelpoiseen satoon vaikuttaa muukin kuin sienten määrä, esimerkiksi tiestön kulkukelpoisuus alueella. Toukkien suolisto-analyysit ovat osoittaneet niiden syövän myös mykorritsasienten rihmastoa ja sienten itiöt säilyvät itämiskykyisinä niiden ruuansulatuskanavassa. Suomea taita va torimyyjä on ryhmitellyt sienet lajeittain. Neuvostoliitossa tehdään myös sieniin liittyvää perustutkimusta. 33. tuoreilla ja kuivilla kankailla 5-20-vuotiaissa männiköissä
Kanervakasvustoista on poistettava pensaskerros ja kielojen kasvupaikoilta harvennetaan varjostava puusto ja pihlajien ympäriltä valosta kilpailevat puut. Marjamaiden perkaustasuoMEN LUONTO 6/89 48. Tulosvastuu marjamaillakin Luonnonyrttejä ruuaksi ja lääkkeeksi Vaikka elokuu ei olekaan enää mitään yrttisesonkia, oli luonnonkasveja kaupan Petroskoin torilla. Peittävyysarvojen ja keskisatotaulukoiden avulla merkitään metsänhoidon suunnitteluosastossa poimintapaikat karttoihin. Kirjalliset hakemukset 30 .. (90) 876 9100. Kuten meillä, myös Neuvostoliitossa edellytetään nykyään valtiontaloudessa tulosvastuuta. Myynnissä oli suolaheinää, kurjenjalkaa ja kuismaa, jotka kaikki myyjä tunsi juuri noilla nimillä. Tiedeakatemian oppaassa annetaan myös yrttien sadonlisäysohjeita. Kustakin kasvilajista selostetaan, mikä osa siitä kerätään ja miten, esimerkiksi kaivetaan, nypitään käsin, leikataan, hakataan kirveellä. Mineraalimaita varten on kehitetty koneellistettu puolukan ja mustikan kylvömenetelmä. Lisätietoja tehtävästä antaa markkinointipäällikkö toimitusjohtaja Ulla Kokko p. 9. Keruuajat on määritetty joko päivämäänna kuten mahlalle tai joistakin lajeista sanotaan vain "ennen lehtien puhkeamista" tai "koko kasvukauden" . Lisäksi yrttejä kerätään kotilääkintään, mikä ei näy tilastoissa. Markkinointipäällikkömme vastuulle ja hoidettavaksi tulee myyntiin, mainontaan, myynninedistämiseen ja ostotoimintaan liittyvät tehtävät. Tällainen suo juntataan, hiekoitetaan ja kylvetään marjateollisuuden puristejätteellä, joka on täynnä karpalon siemeniä. Siksi suunnitellaan valtion metsien vuokraamista puineen ja keräilytuotteineen yksityisille osuuskunnille. Tästä saadaan pohja hankintatavoitteille. Tällöin niillä olisi oikeus kieltää poiminta tai periä lupamaksu poimijoilta, kuten jo tehdäänkin eräin paikoin. Yhtiöllä on myös omaa kustannustoimintaa. Eniten kerätään suopursua ja puolukan versoja, pakurikääpää ja rätvänän juuria. Seuraaville yrttikasveille on katsottu tarpeelliseksi määrätä sallitut keruuajat ja -tavat: suopursu, puolukka, raate, ahomansikka, maitohorsma, kielo, vadelma, pihlaja, sianpuolukka, mustikka, villiruusu, koivun mahla ja lehdet, kanerva, kuisma, karpalo, rätvänä, leppä, mänty, pakuri, tuomi. Sen sijaan tiliin ja persiljaa nimet opetimme hänelle, sillä ne hän oli oppinut vain venäjäksi. Kasvustojen toipumisaika ja samalla niiden verottamisen suurin sallittu tiheys määritellään vuosina. Lainsäädännöllä turvataan metsien kestävä käyttö. Me puolestamme saimme suolaheinäkeiton reseptin: Perunalohkoja keitetään lihaliemessä puolikypsäksi. Kestävän käytön periaatteen noudattamiseksi annetaan seuraavanlaisia yleisohjeita: leikkaa älä revi. Kerää koivunlehtiä vain hakkuualueen kaadetuista puista. Tehtävän tuloksellinen hoitaminen edellyttää rautaista kokemusta markkinoinnin eri osa-alueista. Esimerkiksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa otetaan karpalosadosta talteen 80-100 prosenttia. Ohjeet keräilijöille Keräilytuoteosuuskunnat ostavat Karjalan autonomiselta alueelta yrttejä kuivapainoltaan 60-70 tonnia .vuodessa. Näin voimaperäinen keräily on jo vähentänyt eräitä kasvilajeja huolestuttavasti. Taksoittajainsinööri mam1tsee metsälöiden kuvauksissa marjakasvit ja niiden peittävyydet. Sianpuolukkakasvustoista tulee kitkeä pois kilpailijat. Luonnonkasvien käyttö on siellä niin itsestään selvää sekä kotilääkinnässä että apteekkifarmasiassa, että meitä ei tahdottu uskoa, kun kerroimme, että Suomen apteekkilaitos ei käytä lainkaan kotimaisia rohdoskasveja. Esitelmien ja keskustelujen edetessä saimme havaita, että luonnonyrteistä suomalaisilla on todella paljon opp1m1sta. 20 ja liikevaihto lähes 10 milj. Kun meillä luonnonyrttien käyttö on lähinnä romanttista paluuta äitiluonnon helmaan, vallitsee Karjalassa katkeamaton, täysissä voimissa oleva perinne. Kotimaisten kielten, ja hyvän ilmaisutaidon lisäksi toivomme auttavaa suullista ja kirjallista englanninkielen taitoa, muut kielet ovat eduksi. Metsänhoidossa pyritään myös marjasatojen lisäämiseen. Lisätään keittoon vielä kovaksikeitettyjä, pilkottuja kananmunia. Sen vuoksi Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan haaraosastossa laadittiin vuonna 1987 ohjeet yrttien keräilijöille. Kaiva juuret esiin äläkä revi, sillä silloin katkenneita juuria jää maahan. Kokemus erilaisten painotöiden hoidosta sekä ATK:stä luetaan eduksi. Pöydässä lautaselle keiton päälle lisätään smetanaa. 34 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n alaisena toimii Luonnonkuva-arkisto, myymälät Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Vantaalla missä on myös toimisto ja postimyyntivarasto. Marjat on poimittava käsin, ei poimureilla, joiden käyttö haittaa etenkin mustikan ja karpalon uudistumista. Viime aikojen hankaluutena on ollut, että kansalaiset vievät sadon eivätkä hankintajärjestöjen tavoitteet toteudu. Kiinnostus luontoasioita kohtaan on myös eduksi. Marjamaita hoidetaan Kun Suomessa luonnonmarjojen poiminta on viime vuosina vähentynyt, se on Neuvostoliitossa parantuneen tiestön ansiosta lisääntynyt jyrkästi. Esimerkiksi karpalomaat on monin paikoin tallattu pilalle. dään yli 30:lla luonnonkasvilla. Henkilölukumäärä n. Marjojen talteenotto kuuluu metsänhoidollisille hankintajärjestöille. mennessä osoitteellamme: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa. Ajankohtainen asia onkin siirtää marjamaat hankintajärjestöjen huostaan. Onhan meillä samanlainen luonto kuin Karjalassa ja väestöäkin viisinkertainen määrä. Lisätään joukkoon karkeaksi silputtua tuoretta suolaheinää ja keitetään kunnes perunat ovat kypsiä. vsk .. Ohjeissa määrätään lisäksi, minkä verran kunkin kasvilajin kasvustoa saa verottaa, esimerkiksi kieloa 25 prosenttia, suopursua 75 prosenttia kasvustosta. Täten valtio · saa tasaista vuokratuloa ja osuuskunnat oman toimeentulonsa sen mukaisesti miten tehokkaasti metsiään hoitavat. Metsämarjojen rodunjalostusta tutkitaan niinikään voimaperäisesti. Kauppaa käySuomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on vuonna 1975 perustettu, Suomen luonnonsuojeluliiton omistama kaupallinen, itsenäinen organisaatio, joka hankkii varoja markkinoimalla Suomen luonnonsuojeluliiton nimellä ja norppa-tunnuksella varustettuja tuotteita. Paikka on Sinulle, joka kaipaat haasteita mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä, toimivassa työympäristössä asianmukaisine etuineen. Se on horsmalle yksi vuosi, mutta rätvänälle kuusi vuotta. HAEMME Markkinointipäällikköä Vastaamaan yhtiömme markkinoinnista
kin on kokeiltu. saa sienestysja marjastuslupa Helsingin metsissä?" Kun palasimme lauantaiaamuna elokuun lopulla Leningradiin, olivat miljoonakaupungin kadut merkillisen autiot. Kun poistetaan 20-25 prosenttia vanhimpia varpuja, saadaan 20-24 prosentin sadonlisäys. Miten estetään marjojen ryöstöpoiminta. Niinpä minulta kysyttiin esimerkiksi "Mitä Helsingin kaupunki on tehnyt marjasatojen suurentamiseksi metsissään. Tahmeaan pohjaan tarttuneesta saaliista selviävät juuri männynherkkutattiin erikoistuneet lajit. Keräilyvälineeksi suositellaan kirvestä. Miten säännöstellään ulkoilualueiden kävijämääriä. Tätähän vo1s1 vaikka kotimetsässään kokeilla! Sensijaan alkoi hirvittää kuullessaan esitelmiä marjasatojen lisäämisestä lannoitteiden avulla, ja miten lannoituksen innostamat rikkakasvit puolestaan torjutaan kemiallisesti. Nyt vasta lopullisesti oivalsin, kuinka tärkeitä metsien keräilytuotteet ovat neuvostoliittolaisille. Petroskoilainen tutkija 1 .. Pakurikäävän aiheuttama kasvannainen koivun kyljessä. B. Ei suuria hakkuualueita, ei torjuntaaineita tai lannoitteita. Sitä käytetään sekä sisäisesti että ulkoisesti niin sielun kuin ruumiinkin vammoihin. Vuosina 1983-1986 hän oli metsien moninaiskäytön opetuksen ylitarkastajana samassa virastossa. Sen pohjalla on tuoksuhoukuttimena männynherkkutatista valmistettua uutetta. Mainitsin tästä tulkillemme ihmetellen asukkaitten aamu-unisuutta. Siperian puolella metsien keräilytuotteiden hyödyntäminen on vielä vähäistä, joskin menetelmiä kehitetään pitkän tähtäyksen satoennusteiden laatimiseksi. Meillä kaupungistunut ihminen näkee metsän lähinnä levon ja virkistyksen antajana, vaikka onhan ulkoilun ohessa mukavaa saada terveellisiä metsämarjoja korin pohjalk . vsk. Esimerkiksi siperiansembran siemensato arvioidaan nykyään lentokoneesta. D Marja Härkönen on sivutoiminen ammattikasvatushallituksen sienitarkastaja. Pakurikääpää kerätään Karjalasta suuria määriä syöpälääkkeen raaka-aineeksi. puineen yleisön käyttöön. Asennoituminen metsään Itse pidin esitelmäni metsien monikäytöstä esimerkkinä Helsingin kaupungin metsien hoito. Kerroin kuinka siellä pyritään kasvillisuuden monipuolisuuteen ja luontaisten kasvilajien suosimiseen. Varmaan hekin marjastaessaan nauttivat luonnon läheisyydestä, mutta kunnon marjasaalis on pääasia ja tärkeä ruokavalion monipuolistaja. Jakovlev näyttää sienisääskipyydystään. Paljonko makSärmäkuisma on suosituimpia rohdoskasveja Neu vostoliitossa. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen yliassistenttina ja dosenttina. 35. Jotta pohjakasvillisuus säilyisi tallaamiselta, on metsiin rakennettu kulkemista ohjaava polkuverkosto ja valmiit keittokatokset polttoSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Neuvostoliittolaiset eivät kai ymmärrä, että ihmiset menisivät metsään vaeltamaan vain viihtyäkseen. "Voi, eivät he nuku, vaan kaikki ovat lähteneet metsään, sillä tänään on ensimmäinen päivä jolloin on lupa poimia puolukoita", kertoi opas
Mitä enemmän tiedämme ympäristöongelmista, sitä helpompi on löytää ratkaisuja. Avaa poliittinen uutislehti, jossa on perusteellista tietoa ympäristöasioista, politiikasta, työelämästä, kulttuurist ja urheilusta. Tilaa Demari. AVAA SINÄ DEMARI.. 90-701 04 ME AVAAMME OVET. Huoli tehtaiden ja liikenteen saasteista, kasvihuoneilmiöstä, avohakkuista, ilmakehän otsonikerroksen tuhoutumisesta koskettaa yhä useampaa. Demari etsii vastauksia. KUN YMPÄRISTÖONGELMAT TUODAAN ESILLE, NIIHIN PYSfflllN MYÖS VAIKUTTAMAAN Pitkään ympäristöongelmiin ei kiinnitetty huomiota tai niistä vaiettiin. Nyt ongelmista puhutaan, Demarissa. 3 00537 Helsinki, puh. suomalaiset ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. = =-= = --s ti•HtWMMt!#:@ ,,_., · ~-----· --, _ , _ • d = ---=== E' i;; = = PL 338 Paasivuorenk. Mitä seurauksia ympäristöongelmista on
2/80: Alta, soiden ojitus, peurakannan elvytys, hangen mönkijät. 5/84: kallioperä, peruna, ydinjätteet. Voit tilata niitä edulliseen hintaan palauttamalla oheisen tilauslomakkeen. . . 1 Tilaajan nimi: ...................................................... 37. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. 5/ 85: kiislat, Aimo Kanerva, kehitysmaiden ympäristöongelmat. 5/ 80: luonnonvarat, Nordenskiöld, punainen vesi, karvamadot, kalliokasvit. 3/ 86: Erik Bruun, pohjavesien synty, versosyöpä, intiaanisota Kanadassa. to •lcoteillJI 2/86: tunturihaukka, saukot, neulasvauriot, selkärangattomat, Haiti. 7-8/ 83: Keski-Euroopan metsät, jäteongelmat, Hailuoto, energiakeskustelua. 1/87: kotihiiri, rauduskoivu, kanahaukka, vesihallinto. Perustieto ei vanhene ! Tässä poimintoja saatavilla olevien numeroiden sisällöstä: 1/77: perustietoa Suomen luonnonsuojelusta, pähkinänakkeli, otakilokki, kurho, punalatva. 4/82: kansallispuistot, ympäristövalistus, vaahtera, lapintiira, evoluutio: sopeutuminen. 7/ 85: hapan järvi, maatalouden muutokset linnustossa, kuumahierre, tuhkalannoitus. . . . 1/85: Kitkanniemi, Itämeren hylkeet, sodat jäljet Vietnamissa. 2/87: jänis, neulaskuolemat, majavalampi, Nicaragua. 6/ 77: ydinjätteiden varastointi, marjametsät, metsien pedot. 7/81: uhanalaiset kasvit, harjut, jokamiehen oikeuksien historia. 2/77: poro ja poronhoito. Joitakin Suomen Luonnon 70-ja 80-luvun numeroita o,i vielä rajoitetusti saatavilla. 7/86: pohjavedet, lahopuut, kiljuhanhen tarhaus, Huippuvuoret. 7/87: runo puhuu metsästä, kulttuurikasvit, kettu, maatalouden ravinteet, Pohjanmeri sairastaa. 5/86: uhanalaiset lajit, säteily luonnossa, aarnisammal, pähkinähakkien vaellus. 2/81: ongelmajätteet, Miekojärvi, Koskeljärvi. . . 5/82: Ahvenanmaan linnusto, rakkolevä, evoluutio: lajien synty ja häviäminen. vsk. . l < > 1/84: ilmansaasteet metsissä, tehoviljely, energiavaihtoehdot, kuusi, jokihelmisimpukka. 4/ 86: lakimetsät, leppäpirkot, Koijärvi, Kuuba. 8/81: saimaannorpan suojelu, valkoselkätikka, turvetuotanto, lehden 40vuotisjuhlanumero. . . 8/ 85: valaat, kansallispuistojen kartoitus, uhanalaiset lajit. 3/87: lintuharrastus, routa, Hiidenportti, vuorigorillat. 1 1 1 1 kotihiiren Rlenestyst•rin• r::~u on ,~_n•h•ulcfut yh• -suolaton Vftlh .... . 3/77: kosteikkonumero, lähes 100 sivua. 2/78: sinivuokko, uuttukyyhky, Puolan kansallispuistot, siili, marjasadon vaihtelut. 8/ 86: talvilintujen ruokinta, sopulit, suomalaiset ja ympäristö, Kenia. 4/79: Suomen maapeitteen ja Itämeren rantojen synty, kynäjalava, tuulihaukka, karhu, Koijärvi. 7/78: pöllöt, haapa, ahma, valaat, Puijo. 4/87: öljyn tuhot, Nuuksio, voikukka, palsasuot. . 6/ 85: silakka, kasviston satelliittikartoitus, kasvisto muuttuu. Postita tilauslomake osoitteeseen Suomen luonnonsuojeluliitto, PL 169, 00151 Helsinki. 5/87: Harro Koskinen, sinilevät, hallit, heinäsirkat ja hepokatit, Tonavan suisto. 3/79: metso, kaakkuri, lettosoiden taantuvat lajit, muinais-Suomi jäässä. 8/ 87: Vuotos, Eeva Kilpi, supikoira, Kanarian saaret, pallokivet. . 1/79: kallioperän synty, käävät, hilleri, lapintiainen. 2/83: Lapin tulevaisuus, Itämeren lohi, metsänhoito. 4/81: pienet suojelualueet, öljy meressä, Vuotoksen allas. 4-5/77: happosateet, havupuut ja ilman saastuminen, monni. 6/84: Suvannon voimala, Iijoki, Mustavuori, ruska, Saimaan lohi. 6/ 79: norppa, isokäpylintu, tunturimittarien tuhot. . 6/87: toutain, kärpässienet, saalistajahyönteiset, susien määrä. . 2/85: kalojen kaamos, lumihyönteisiä, ympäristönsuojelu kunnissa. . . 5-6/81: tuottavat vedet, yli 100 sivua. 1/82: Pernajanlahti, Ounasjoki, Vaarunvuori, Lauhanvuoren geologia. 1/83: trooppisten metsien talouskäyttö, Lounais-Suomen viljelyeroosio, muurahainen. 3/80: Maailman luonnonsuojelun strategia, uivelo, limasienet, Koilliskaira ja korpiluon1 -;;l:n :e::;a;-;u:m: 'Zu:n: i to. . Postiosoite: ......................................................... numerot hintaan 7 mk/ kpl + postituskulut . Allekirjoitus: ....................................................... . 8/ 80: kataja, turska, tulokaseläimet. Puuttuuko hyllystäsi Suomen Luontoja. 1/78: Niilo Söyrinki, kotkahaaskan talvivieraat, vesikko, soidensuojelun perusohjelma
Ne ovat vuoren kätköihin louhitun seismologisen aseman tuuletuskanavia. Pääsyliput ovat halvat, kuten Unkarissa kaikki. Vaimoni ja minun on kier38 rettävä vuorotellen. Joku tietysti muistuttaa Turun Muhkurinmäestä ja Helsingin Vanhankaupunginlahdesta. Ilmenee että huokoinen dolomiittikivi lohkeilee silloin tällöin, Sas-hegy rapautuu voimakkaasti. Sangen ymmärrettävää, miljoonakaupungin keskellä sijaitseva luonnonnähtävyys olisi pian tavallinen puisto jos väenpaljous saisi kerääntyä koko päiväksi. Sitten 1940-luvun lopulla 30 hehtaarin laajuinen alue rauhoitettiin. Rinteet ovat matalan pensaikon peitossa, tuttu kotoinen syreeni joka täällä tuulen tuiverruksessa ja auringon paahteessa kasvaa kuin vaivaiskoivu. Sisiliskoja vilahtelee tuon tuostakin, kyyhkysiä lentää yli. Ja kalliohan se nähtävyys on. Kuulemma aniharvoin. selostaa kasveja. Ihmettelin elämänlangan verhoamia rakennelmia. Vuori on saanut pysyä rauhassa. Taas huomaan kuinka viisasta on opetella edes heimojen tieteelliset nimet. Tajuan ettei poluilta saa poistua eikä kukkia poimia. Ilmansaasteet tietysti pääsevät tännekin. Matka on mutkikas, vaikka kotkantietä sitä kertyy vain reilut pari kilometriä. Täältä voi tähytä kauas, yli Tonavan ja parlamenttitalon kupolin sekä tällä puolen jokea Budan linnoitukselle. Tämä sijaitsee Tonavan metropolin alueella, ja vähintään yhtä kiinnostavaa kuin alkuperäiskasvit on miten kaupungin vaikutus ilmenee luonnossa. Sas-hegy on sen verran korkealla ettei melu oikein kanna tänne, paitsi suurkaupunkien ajoittainen vakioääni, hälytysajoneuvojen ulvonta. Alempana kasvaa metsääkin, mutta sinne vievät polut eivät tällä hetkellä ole käytössä. Minä kaipaan likempänä keskustaa sijaitsevia alueita. Sas-hegyllä kasvaa muutama laji joita ei muilla Budan vuorilla tavata. päivän torilta, aivan Szabadsäghidin eli Vapaussillan korvalta lähtee linjaauto kohti lounaista. Dieselveturi kiskoo matkustajajunaa, luultavasti Balatonin rannoille. Erikoiseksi paikan tekee se, että se syystä tai toisesta jäi rakentamatta vaikka esikaupunki kasvoi ympärille. Tunnin kuluttua tapahtuisi jotain, mutten ymmarra mitä. Välissä näkyy Deli pälyaudvar eli eteläasema. Paikoillaan pysyvimmän oloinen lintu on kivitasku. Neljissä· kymmenissä oleva mies lähestyy, tervehtii ja sanoo saksaksi että hän on nyt sitten se kasvitieteilijä jonka te tänne tilasitte. On myös kasveja joiden pohjoisimpia esiintymispaikkoja nämä kalliot ovat. vsk .. Alue on kuulemma tiuhasti aidattu ja rajoittuu yleensä omakotitaloihin. Tunti tulee täyteen. Toisaalta, sehän Sashegyllä juuri onkin erikoista. Suostummeko. Suojaisemmissa paikoissa kasvaa kirsikkapuita, marjat rupeavat kypsymään, mutta niitä ei toki sovi poimia sen enempää kuin kukkiakaan. Niin isoja että toimisivat melko pitkälle omana ekologisena yksikkönään mutta olisivat silti urbaanin ympäristön vaikutuksille alttiina. Liioin ei dolomiitti ole ke-huttava kasvualusta puille, se laskee veden lävitseen eikä tarjoa juurille kiinnekohtaa. Tietysti ensin menee vähän maku luonnonsuojelualueesta kun tietää että se on vain kuorta. Miksei Suomessa ole tämmöisiä keskellä isoja kaupunkeja. Kesykyyhkyset tai rotat eivät liioin kovin kärkkäästi asetu karulle vuorelle. Hannu Niklander SUOMEN L UONTO 6/ 89 48. Miksemme suostuisi, kyse on varmaan siitä ettei vuorella saa oleskella kuin tunnin kerrallaan. Opas on kiinnostunein vähäisistä ruohoista joita hän innokkaasti esittelee. Polku kulkee välistä pienen sillan ylitse, joissain paikoin on dolomiittipahtaa korjattu muurilaastilla. Käytännössä opastus on latinankielinen. Voisi tutkia kuinka pian kulttuurinsuosijaeläimet villiintyvät alkuperäiseen luontoon ja leviävätkö puistokarkulaiset suomalaisen flooran keskuuteen. Selviää, että paikka on avoinna yleisölle vain pyhänseutuna, arjet se pidetään visusti kiinni. Menemme portista sisään. Vaimo lähtee ensin, mma luen saksankielistä opasvihkosta. Saarni kasvaa täällä parimetriseksi. Se ylittää kymen ja kipuaa Budan kukkuloille. Näillä poluilla ei lastenvaunujen kanssa paase. Oppaaseen tekee vaikutuksen kun satun tietämään että saarni on unkariksi körisfa. Niin kuin Egyptissä Abu Simbelin temppeli joka on siirretty uuteen paikkaan betonivuoren kupeeseen. Hänen tehtävänään on opastaa ja Sas-hegy luonnonkeidas Budapestin kivierämaassa. Me jäämme pois kun olemme lähimpänä Sas-hegyä, Kotkavuorta. Vitriinissä kiiltelee kivenlohkareita, kaapin päältä katsoo täytetty mäyrä. Vuoren uumenissa toimii seismologinen tutkimusasema. Huoneen seinillä näkyy kuvia Sas-hegyn luonnosta: kukkia, , hyönteisiä, lintuja, käärmeitä. Näkisinpä nämä rinteet keväällä syreeninkukkien sinertäessä. Kysyn tuleeko Sas-hegylle omin lupineen irtolaisia, koulupoikia ja rakastavaisia. ULKOMAILTA Luonnonpuisto keskellä Budapestiä Tonavan vasemmalta rannalta maaliskuun 15. Sas-hegy on viereistensä näköinen jyrkähkö dolomiittikalkkivuori. Vahtimestari puhuu hiukan saksaa, mutta kun huomaa että ymmärrän jonkin verran unkaria hän olettaa että osaan sitä hyvinkin. Hän kertoo esitelmöivänsä kernaammin englanniksi kun on tottunut käyttämään sitä kieltä näissä asioissa. Palaan perheen luo. Koittaa minun vuoroni kävellä
"Kaksi kolmannesta maapallomme maa-alasta on nyt täysin ihmisen vallassa", toteavat McCloskey ja Spalding tutkimuksen yhteenvetona. (23 150). Mutta näin ei käy sattumalta, sillä yli puolet jäljellä olevista erämaista ei saa suojaa edes karuista oloistaan. Ennen kaikkea erämaaksi hyväksytyn alueen tuli olla pääosin vailla pysyvää ihmisasutusta ja tiestöä. Enimmäkseen koskematon luonto sijaitsee arktisilla SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. McCloskey ja Spalding sovelsivat kartoituksessa Yhdysvaltain erämaalain mukaista määritelmää. Mutta kuten esimerkiksi Suomen Luonnosta 4/ 89 ilmeni, ihmisellä on vakaat suunnitelmat aloittaa jopa tähän asti jokseenkin koskemattomana säilyneen Antarktiksen hyödyntäminen. ULKOMAILTA Kukkasipulikauppa rehottaa villinä kukkasipulit tuotetaan puutarhoissa, mutta myös villien sipulien kauppa on yllättävän laajaa. Päällä oli harhautuksena nimilappu Cyclamen hederifolium (murattisyklaami). "On vaikea sanoa, tuodaanko uhanalaisten kasvien sipuleita myös Suomeen", sanoo yliassistentti Pentti Alanko Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitokselta. Vuonna 1981 Ison Britannian viranomaiset löysivät lastin, jossa oli 25 prosenttia maailman jäljellä olevista Cyclamen mirabile -syklaameista. Se ei myöskään saanut olla pysyvästi ja voimakkaasti laidunnettua. (56 300) neliökilometrillä ja Ruotsi 60. Se nähtiin viimeksi vuonna 1988 ennen kuin viimeisen esiintymispaikan päälle rakennettiin hotelli. Vasemmalla talventähti, oikealla kevätkello. Sipuli kauppa kiertää usein Hollannin kautta. Puutarhat ottavat niitä kuitenkin myyntiin, koska luonnonkasvien sipulien keruu kasvupaikoilta tulee viljelyä halvemmaksi. Nykyisten kasvinlisäysmenetelmien aikana villisipulien tuonti on täysin tarpeetonta. Monet vuoriston syklaamit ovat jo vähentyneet siinä määrin, että keruu alkaa olla vaarallista paitsi kasveille myös keräilijöille, joiden on kavuttava luoksepääsemättömiin louhikoihin helppojen paikkojen tultua tyhjennetyiksi. Jäljellä oleva kolmannes antaa vielä mahdollisuuden etsiä jonkinlaista tasapainoa ihmisen ja luonnon välille. Neuvostoliitto johtaa 13 209 000 neliökilometrillä eli sen rajojen sisällä on erämaata 40 Suomen valtion verran! Seuraavina ovat Kanada (7 520 900), Australia (2 294 300, Grönlanti (2 174 000), Kiina (2 197 800), Brasilia (2 020 600), Algeria (1 404 200), Sudan (793 770) ja Mauritania (713 700). Koko maapallon mittakaavassa vakavimmassa vaarassa ovat tällä hetkellä troopiset metsät, jotka häviävät savuna ilmaan liikaväestön polttaessa niistä uutta laidunmaata. Narcissus wilkommii kerättiin vähiin. Jo · ennakkotiedot tutkimuksesta maailman neljännessä erämaakongressissa 1987 herättivät suurta huomiota. vsk. Jään, tundran, hiekan ja trooppisen metsän hallinta ilmenee myös, kun maat asetetaan niiden alueen erämaiden määrän mukaan järjestykseen. Meillä on erityisvastuu koskemattomasta erämaaluonnosta Euroopassa: hakattaessa Lapin viimeisiä erämaita iskut osuvat koko Eurooppaan. Kysymykseen etsivät erikoiskarttojen avulla vastausta yhdysvaltalaisen luonnonsuojelujärjestön, Sierra-klubin, tutkijat Michael McCloskey ja Heather Spalding (Ambio, voi 28: 4). Englantilaisessa Oryx luonnonsuojelulehdessä (July 1989) julkaistun raportin mukaan sipuleja vievät ainakin Kanada, Unkari, Intia, Japani, Nepal, Portugali, Turkki ja Yhdysvallat. Tulleja yritetään harhauttaa monilla perinteisillä salakuljettajien tavoilla. Portugalilainen narsissi Maapallon erämaat kartoitettu suuri osa maapallosta on vielä pääosin luonnon omien v01m1en muovaamaa. Pentti Alanko valittaa sitä, että alkuperämaa on kovin helppo väärentää. Espanjassa eräs harvinainen narsissialalaj i kerättiin sukupuuttoon. Kiertävät kauppiaat maksavat sipuleista hyvin köyhille kyläläisille ja nämä kaivavat kivistä maaperää viimeiseen sipuliin. Nämä alueet voivat hävitä lähes huomaamatta, kun maailman väkiluku lisääntyy miljardilla toisensa perään." 39. Antti Halkka ja se on siten tärkeä dokumentti suunniteltaessa maapallon luonnonsuojelun strategiaa. Maapallon pinnasta 48 miljoonaa neliökilometriä eli noin kolmannes täyttää erämaan vaatimukset. Sipulinviennistä on tullut ongelma muuallakin kuin Turkissa. tilalle 29 400 neliökilometrillaan. Norja on 47. Viedyt lajitovat lähinnä kevätkelloja, vuokkoja, syklaameja ja talventähtiä. ''Huomattava osa tuoduista pikkusipuleista on kuitenkin villejä ja alkuperämaaksi on Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Neuvostoliitto ovat ainoat Euroopan maat, joissa on yhä erämaita jäljellä. Turkin maaperästä nyhdetään sipuleita eniten: viime1s1mmän tilastovuoden 1987 vienti oli 57 miljoonaa sipulia. Kartoituksessa jäljellä olevat erämaat on pyritty jakamaan tarkoin esimerkiksi eri eliömaantieteellisten vyöhykkeiden mukaan yleensä merkitty Hollanti". Suomi kiilaa Norjan ja Ruotsin väliin 55 . Tällöin pakkauksen kylkeen ilmestyy leima "Produce of Holland", tai, mikä vielä pahempaa "Grown in Holland". Kerättyjä sipuleita ostavat useimmat Euroopan maat. "Haluaisin kuitenkin korostaa, että villit sipulit muodostavat Suomen sipulikaupasta häviävän pienen osan". Uhanalaisia lajeja viedään paljon; niiden kauppa on tosin kielletty kansainvälisellä CITES -sopimuksella, mutta Turkki ei kuulu allekirjoittajamaihin. alueilla ja autiomaissa sekä sademetsissä; yksin Etelänapamanner muodostaa kolmanneksen kaikista erämaista
Koska uutisoinnissa ei näkynyt mitään tasavirtakaapeloinnin mahdollisuuksista voimalarakentamista osittain korvaavaana ratkaisuna, esittelen asiaa tässä. Sekä vesi, ilma että maaperä ovat luonnonvaroja, joita ei tästedes saisi käyttää tai turmella · korvauksetta kuin hengittämiseen, vaikka onhan meillä jo henkilöverotus. Verolla ymmärretään maksua, jolla osallistutaan yhteiskunnan kulujen peittämiseen. Aivan liian vähän tiedetään muiden vesistöihin päästettävien aineiden, kuten mm. Porojen perinteisille liikkumisreiteille yllättäen ilmestyvät sulapaikat tulevat aiheuttamaan menetyksiä. Verotuksen käyttö ilman ja maan pilaajia vastaan tuntuu omituiselta. Rikasteen kuljettamiseen käytettävän putken eristäminen ja peittäminen saralla kuluttaa alueen varsin vähäisiä soraharjuja. Määriteltäisiin se ilmamäärä, johon hajuste häviää. Vesimaksuun sisältyy myös jätevesimaksu, joka on jopa suurempi kuin vesimaksu. Laidunkierto häiriintyy. 2. Haittavero käyttömaksu Teollisuuden maksettavaksi suunnitellusta haittaverosta on pitkin kesää käyty vilkasta mielipiteenvaihtoa puolesta ja vastaan . päästöjä. Vaikka haihduttaisin joka pisaran, en selviä jätevesimaksutta. Suunnitelmat ja käynnissä olevat ohjelmat tulisi esittää ennen kyseisten vesien käyttöönottoa. Tehohäviöt ja muut sähkön käyttäytymiseen liittyvät hankaluudet tekevät sen kuitenkin todella pitkillä matkoilla kannattamattomaksi. Kalakantojen turvaamiseksi ei ole tehty riittävästi valmisteluja poikaskasvatusta ja istutuksia ajatellen. 5. seuraavista tekijöistä: 1. Jäkälän lupon ja muun tärkeän ravinnon suhteen on odotettavissa kasvuhäiriöitä. kannetaan, jotta yhteiskunnan toiminnot voitaisiin rahoittaa. Veroluonteiset maksut kuten sosiaali turvamaksu, kansaneläkemaksu ja katumaksu ohjautuvat tiettyihin yksilöityihin toimintoihin, tai ainakin niiden pitäisi. Ne on kuitenkin todettu niin monessa yhteydessä ennenkin, ettei mietintö näytä selvästi auttavan ongelmien ratkaisemisessa. Ei siis mitata kuinka paljon vettä viemamn lasketaan. Muut päästöt vesistöihin . Korkeajännitteisenä vaihtovirtana sähköä on perinteisesti voitu siirtää siedettävin kustannuksin ja tehohäviöin kaukaisistakin voimaloista käyttökohteisiin. Tokkien kuljettaminen alueella vaikeutuu ja tulee paikoitellen mahdottomaksi. Haitat porotaloudelle. 4. Tälle toiminnalle jopa annetaan lupa. Merkittävä osa sähkön kulutuksesta on vuorokaudenajasta ja vuodenajasta riippuvaa. Tämä tuskin on valtion tarkoitus ja sen edun mukaista. Matti Seppälä Luonnonsuojeluyhdistys Soklista paivan selvitysten perusteella Savukosken luonnonsuojeluyhdistys ei ole valmis vastaanottamaan Soklin kaivosta keskelle Euroopan viimeistä laajaa erämaa-aluetta. Esimerkiksi VTT:n tutkijat osaavat varmasti helposti laatia taulukot kuinka monta kuutiota tonni polttoöljyä, turvetta, kivihiiltä tai litra bensiiniä tarvitsee ilmaa palaakseen. Muuten ihminen toimii melko holtittomasti voittoa tavoitellessaan. Voimalan ja koneiden polttoaineena käytetystä öljystä aiheutuu rikkiym. Siis suljettuja systeemejä ei laskutettaisi. Rahaa käytettäisiin ilmansuojelutarkoituksiin. Savukosken luonnonsuojeluyhdistys vaatii, että ympäristöja luonnonsuojelunäkökohdat otetaan perusteellisesti huomioon ennen Soklin kaivoksen käynnistämislupien myöntämistä. Samoin jokaiseen muuhun haitalliseen aineeseen, joka vaikuttaa maaperään. 7. Ainoastaan taloudelliset seuraamukset vaikuttavat ympäristönsuojelua edistävästi. Lainsäädäntöä korvausvelvollisuudesta ja sakoista tulisi kehittää niin, että myös yhtiöt vo1ta1snn velvoittaa maksamaan aiheuttamistaan haitoista, ei ainoastaan yhtiön työntekijät. Jos verotusta käytetään haitallisen toiminnan ohjailussa ikään kuin rangaistuksena, niin ihmisille tulee helposti mielikuva, että myös työ on haitallista toimintaa, josta on säädetty rangaistukseksi vero. 11makuution hinta määriteltäisiin, ja se lisättäisiin polttoaineen hintaan. Tulovero, liikevaihtovero, lähdevero, yhtiövero, omaisuusvero jne. Sen suuruus määräytyy kulutetun veden määrän mukaan. Lisäksi on vaikeata tahdistaa eri maiden verkostojen vaihtovirta toisiinsa. Tuulen mukana leviävä fosforipitoinen pöly vaikuttanee aina UKK-puistoon saakka muuttaen kasvien elinolosuhteita. Meillä on myös sähkö-, puhelinja vesimaksut, joita maksamme sen mukaan miten tiettyjä palveluja käytämme. Hajuja ympäröivään ilmaan päästävä teollisuus maksaisi myös ilmankäyttömaksun. Tähänastiset selvitykset kaivosto1mmnan vaikutuksesta alueen pohjavesiin eivät tyydytä luonnonsuojeluyhdistystä. 3. vsk .. Jos teollisuus laskee esimerkiksi rikkihappoa luonnonvesiin, sen pitäisi maksaa niin suures40 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ta vesimäärästä vesimaksu, ettei veden happopitoisuus olisi enää haitallinen ihmiselle tai kaloille. Vesistöön laskettavat fosforija typpipäästöt. -Lapin vesien lämpökerrostuminen poikkeaa nopean jääkannen muodostumisen takia ilmeisesti oletetusta, jolloin rehevöityminen jatkuu kylmälle kaudelle suunniteltujen juoksutusten aikana. Luonnon kuluminen, .kalastus ja metsästys lisääntyvät alueella voimakkaasti työntekijöiden vapaa-ajanvieton seurauksena. Vaihtelun syyt ovat moninaiset ja eri maissa erilaiset. Sen tehonsiirtokyky on 500 MW, mikä on noin puolet yhden ydinvoimalan tehosta. Menetelmälle on ominaista, että tarvittaessa virran kulkusuunta voidaan sekunnissa muuttaa automaatSUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Kasvava liikenne tulee tappamaan alueen poroja huomattavassa määrin. Ilmansaasteet. Ilman käyttö tehtäisiin myös maksulliseksi. Polttoaineiden hintoihin sisällytettäisiin ilmankäyttömaksu. Häiriöt luonnossa kasvavat. harvinaisten maametallien ympäristöja pitkäaikaisvaikutuksista. Riistanhoitomenetelmin ei tälle alueelle tyypillisten saaliseläinten määrää voi lisätä. Kaivostoiminnan vaikutukset pohjaveteen. Yhdistys edellyttää lisäselvityksiä mm. 6. Maaperän käyttömaksu lisättäisiin kemiallisiin lannoitteisiin ja erilaisiin myrkkyihin. En tiedä maksaako teollisuus vesimaksuja, jos se ottaa itse järvestä, joesta tai pohjavesilähteistä käyttövetensä, ja laskee sen sitten takaisin järveen. Laidunja vasomisalueita menetetään totaalisesti. Putken rakentamisesta koituvat haitat. Kuitenkin teollisuus voi laskea autokuormittain jätteitä vesiin tai saastuttaa koko kaupungin hengitysilman korvauksetta, rangaistuksetta. Osa hienojakoisesta fosforis· ta jää koskiin, suvantoihin, mutkapaikkoihin jne. Siis välttäkäämme työntekoa, jotta emme saisi rangaistusta, joutuisi maksamaan veroa. Ratkaisuksi voisi muodostua suhteellisen vähän aikaa käytössä ollut tasavirtatekniikka, jonka toistaiseksi laajin sovellutus on Porista Ruotsiin tänä vuonna valmistuva 200 km pitkä kaapeli. Tulisi luoda uusi järjestelmä, jossa käytetty vesi maksaisi aina kun se lasketaan viemäriin. Tällöin häiriintyvät eläinten pesiminen ja poikasten hoito. Pentti Wessman nuheeninhtaia Tasa virralla sähkön vaihtokauppaan Energiakomitean mietintö näyttää lehtitietojen mukaan keskittyvän suurten linjojen tarkasteluun ja ympäristöongelmien toteamiseen. Jos minä heitän naapurin tontille muovipussillisen roskia tai virtsaan puistoon, käy poliisi taatusti kimppuuni ja vastaan teoistani oikeudessa. aiheuttaen lämpimällä kaudella rehevöitymistä ja edelleen happikatoa talvikaudella. Ilma-, vesija maaperämaksut määrättäisiin sen verran korkeiksi, että teollisuus ja muut käyttäjät pyrkisivät niistä irti siirtymällä suljettuihin järjestelmiin ja pienentäisivät päästöjä. Lyijy lisääntyy teiden varsilla
Ranskan ja Englannin välillä on melko pitkään ollut yhteys, jossa pientä aikaeroakin voidaan hyödyntää. vsk. Se puolestaan vaikeuttaisi säästöpyrkimyksiä, joiden tulisi joka tapauksessa päästä nykyistä tärkeämpään asemaan. Sähköntarpeen lasketaan kasvavan Suomessa vuosittain kaksi-kolme prosenttia. Saastuttaminen on vasta äskettäin myönnetty myös kalliiksi. Jos öljyn ja hiilen kulutus mistä tahansa syystä saadaan maailmanlaajuisesti laskemaan, niiden toimittajat kärsivät ja pyrkivät vastustamaan kehitystä. Kaapeli onkin osa pohjoismaista yhteistyötä varakapasiteetin rakentamisessa. Koko touhun on mahdollistanut suurtehotasasuuntauksessa tarvittavan tyristorin kehittyminen. Uudelleenarviointiin on energiapolitiikassa ennenkin kyetty melko pian päätöksenteon jälkeen. Muita ympäristöhaittoja en ole keksinyt kuin mahdolliset magneettikompassien häiriöt. Usein se voisi olla hiiltä tai öljyä käyttävä, jotka ovat kalliita ja saastuttavat eniten. Tekniikka todetaan muutenkin sellaiseksi, ettei piuhan pituus sinänsä ole keskeinen ongelma. Imatran Voiman Säätiö myönsi äskettäin paikalliselle puuhamiehelle 30 000 markan apurahan "Ounasjoen vesistön uuteen tarkasteluun". Siten kaapeleilla perille menevä sähkö korvaisi vastaavan saastuttavan tuotannon. Pikemminkin päinvastoin. Mutta eivät muutkaan vaihtoehdot ilmaisia ole. Silti se merkitsee voimalarakentamista kymmenellä miljardilla vuoteen 1995 mennessä. Yhdellä kaapelilla ei silti pitkälle pötkittäisi. Ny teknik -lehden kirjoituksessa ei suunnattu katsetta lainkaan Islannista länteen. Kaapelin käyttö tuntuisi mielekkäältä vaikka tehohäviöt olisivat melko suuret. Kysynnän heikentyessä myös hinnat laskisivat. On myös nähtävissä, että ajatus on joidenkin kannalta varsin epämieluisa ja mahdoton. Tasavirtakaapeloinnin kaikkia mahdollisuuksia on varmaan tutkittu etenkin tekniikan tullessa käyttöön. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Mutta etujakin on. Kannattavuutta on tarkasteleva myös käyttöikää vertaamalla. Sitä pitkin kulkisi esimerkiksi yli oman tarpeen riittävä vesitai ydinvoima. Eihän se ole voimalaan verraten ollenkaan kone. On luonnollista, että kaapelissa kulkee sähköä aina silloin kun jommassa kummassa päässä on ylituotantoa. Kuitenkin energian halpuus ja ympäristöongelmien nykyistä vielä vähäisempi huomioiminen on saattanut tuottaa päätelmiä, jotka antavat aiheen tarkastella asiaa uudelleen . Porin tasavirtakaapeli maksaa 200 miljoonaa. Ei tunnu paljolta. Kaikenlainen säästäminen on muutenkin maailmantaloudessa onnistunut tähän mennessä vain pakon edessä. Myöskin käyttökustannukset olisivat luultavasti alhaiset vaikka sitä jouduttaisiin joskus korjaamaan. Tehohäviöt olisivat vain 10 prosenttia, josta puolet muuntoasemilla ja toinen puoli itse kaapelissa. Meillä on silloin kesäyö ja vuoden alhaisin sähköntarve. Y dinvoimalalla se on 20-30 vuotta. Se painaisi noin 60 kg/ m ja maksaisi yli neljä miljardia kruunua. Jos sitä on molemmissa päissä, joku voimala voidaan pysäyttää. Pallokartalta näkee silti hyvin, että matkaa sieltä Luoteis-Kanadaan on 2 500 km ja Irlannista ehkä 3 000 km. Vastaanottaja välttäisi sen tuottamisen kulutushuippuja varten varatuilla kalliilla ja saastuttavilla menetelmillä. Kaapelin pituus olisi noin 1 200 km eikä se muutenkaan olisi pikku juttu. tisesti toiseksi esimerkiksi suuren voimalan irrotessa verkosta äkillisesti. USA:ssa sähkön kulutus on suurimmillaan kesäisin päivällä, jolloin ilmastointilaitteet ovat käytössä. Se, että rakennetaan lisää koneita ja huolehditaan kasvusta ei muutu uudeksi tarkasteluksi sillä, että yhä uudelleen ankaralla miettimisellä päädytään pahoittelemaan ympäristöongelmia. Ensimmäiset tasavirtakaapelit rakennettiin 50-luvulla. Niitä voitaisiin tehdä useita rinnakkain eri puolille maailmaa aikaeron ja muiden syiden perusteella kannattavimpiin paikkoihin. Mitä tämä sitten maksaisi. Pelkän kaapelin toimitusaika tehtaalta olisi viisi vuotta. Sitä lisäävä voimalarakentaminen merkitsee lisävelan ottamista luonnolta ja entisen maksamisen lykkäämistä vaikka korkojen saamisesta anteeksi ei luonnossa näy mitään merkkejä. Se on luultavasti vain pieni osa siitä, mikä kaapelissa kulkevaa energiamäärää vastaavan voimalakapasiteetin hinnaksi tulisi. SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Kaapelin tekeminen vielä pitemmäksi ei siis kasvattaisi häviöitä aivan vastaavasti. Kaapelin luulisi olevan oleellisesti pitkäikäisempi. Kalervo Ojutkangas valokuvaaja Iinaattijärvi 41. On muitakin seikkoja, jotka mielestäni puoltavat tasavirtakaapeleiden käytön mahdollisuuksien tarkkaa tutkimista. Islantilaiset voimalarakentajat menettäisivät hyviä kauppoja jos kaapelia jatkettaisiinkin heidän ohitseen Amerikan mantereelle ja voimalarakentamista lykättäisiin. Miljardeja ja taas miljardeja, tietenkin. Mm. Ounasjoki suojeltiin voimalarakentamiselta erityislailla 1983. Kauppapolitiikka ei olisi ongelma koska sähkö maksettaisiin sähköllä. Suunnitelmat rakentaa 500 megawatin kaapeli Islannista Norjan kautta Ruotsiin ja ehkä samalla Skotlantiin ovat melko pitkällä (Ny Teknik -lehti 1988:44). Meren syvyys ei myöskään muodostu esteeksi. Siellä on tiettävästi paljon rakennettua vesivoimaa ja siksi myös valmiit siirtoyhteydet edelleen lounaaseen teollisuusalueille. Taustalla on Ruotsin päätös luopua ydinvoimasta noin 20 vuoden kuluessa sekä Islannin suuret rakentamattomat vesivoimavarat
Eurovakuutukseen kuuluu matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus. Tai ei yhtään mitään. ON SE KUMMA SANA. Paljonlll] ko joutuu maksamaan uusista lomavarusteista, jos matkalaukku matkustaa eri paikkaan. Tutustu siihen tarkkaan ja päätä, haluatko mukaan. Pohjola-yhtiöt /Eurooppalainen Suoramarkkinointiosasto / Tiina Lipsanen Vastauslähetys Sopimus 00300 /5 Lapinmäentie 1 00003 HELSINKI. Nyt Sinulla on tilaisuus ottaa liittosi jäsenenä edullinen jatkuvasti voimassa oleva Eurovakuutus. Lähetä oheinen kuponki saman tien, niin asia ei unohdu vaan edistyy. Huomaathan, että vakuutussummat on mitoitettu niin, että ne yleensä riittävät matkalle kuin matkalle. L1l'1 itä maksaa sairastuminen ulkomailla. Se on voimassa sekä työ että lomamatkoilla, kotimaassa ja ulkomailla. Kiusallisen paljon. TURVALLISIA MATKOJA! Tilaan liittoni edullisen Euro-Matkavakuutuksen lii ttymismateriaalin. Nyt saat jatkuvan Eurovakuutuksen edullisesti sekä itsellesi että halutessasi myös puolisollesi ja lapsillesi. Tilaa nyt liittymismateriaali tarkat tiedot vakuutuksesta ja liittymisohjeet tällä kupongilla. Liiton nimi Sukunimi Etunimet Puh.n:o Osoite Postitoimipaikka Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus EURO-matkavakuurus !) POHJOIA-YHTiär Eurooppalainen maksaa postimaksun . Jatkuva Eurovakuutus on voimassa aina kun lähdet matkalle päivittäisen ympäristösi ulkopuolelle. SEMUUTfUU I KAIKKIALLA MAAILMASSA. Maksutta selviää se, jolla on Eurovakuutus. Ja matkavakuutuksesi on nimenomaan Eurovakuutus, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa niin hyvin, että selviät kuluista käyttämättä käteistä rahaa. Eurooppalaisen kätevä muovikortti vielä helpottaa asiaa
Kirja on nimensä mukaisesti jaettu linturetkiksi eri kohteisiin; milloin ollaan merensaaristossa, milloin lähimetsässä, poiketaanpa kylänraitillekin. Osassa artikkeleista metsät ovat vain luonnonvara. Ulla Lehtonen kasvattaa omassa yrttitarhassaan luonnonmukaisesti 68:aa maustekasvia. Kustakin kasvista Ulla Lehtonen on kerännyt omakohtaisten viljelykokemusten ohella kulttuurihistoriallista tietoa maailman eri kolkilta. Kirjasta saa oivalliset ohjeet luonnonmukaisen maustekasvimaan perustamiseksi. Muuten tämän turkulaisen kuvaajan töitä julkaistiin lähinnä Turun Sanomissa. Tämän vuoksi joensuulaisten metsätutkijoiden kokoama kirja on merkittäva ja kiinnostava yritys koota yhteen tämänhetkistä kotimaassa olevaa tietoutta tropiikin metsien luonnosta. Kirjan varsinainen opetus on viimeisessä luvussa. Forssan Kustannus Ky 1988. Kulttuurien tuntemattomuuteenhan on kaatunut moni kehitysmaiden ongelmia ratkomaan tarkoitettu taloudellinen hanke. Kirjassa on huomautettavaa vain yhden muotoseikan verran. Metsän kehitys on monimuotoisessa metsäekosysteemissä sen olemassaolon perusasia, siksi on sopivaa aloittaa kirja Pekka Nygrenin kirjoituksella trooppisen metsän sukkessiosta. Maksan postimaksun. 1980luvun lopulla kirjoitettu teksti muistuttaa, että luonto ei ole enää sama kuin Södermanin aktiivisella kuSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Voit lähettää ne biol.opettaja Kirsi Arinalle, Helsingin II normaalikoulu, Mäkipellontie 19, 00320 Helsinki 32. Lukijaa luomukotipuutarhuriksi innostavassa Oiava Ulla Lehtonen ._4::,, ULLAN MAUSTEKASVIM J kirjassaan hän esittelee hiukan useampiakin yrttejä aaprotista yrtti-iisoon. Linturetkellä on koottu vuonna 1980 kuolleen Södermanin jäämistöstä. Lappalainen käyttää paljon ajatusviivaa, mutta kirjassa on niiden tilalla lyhyempiä tavuviivoja, mikä on ikävän yleistä tänä tietokonetekniikan kulta-aikana. Osa kirjan artikkeleista on pureutunut kertomaan metsien vaikutuksesta ihmisten kulttuuriin ja kulttuurien vaikutuksista metsien käyttöön . Siihen liittyvät olennaisesti kompostointi sekä tautien ja tuholaisten myrkytön torjunta, jotka saavat omat lukunsa kirjassa. Luotokirvinen on ikuistettu väreissä ja monet muutkin lintulajit saivat Södermanista ensimma1sen väritallentajansa. Luonnonmetsien hävittäjänä se on suuri uhka, mutta siellä missä metsät on jo hävitetty voi viljelymetsätalous parhaimmillaan olla paitsi taloudellinen, myös luonnontaloudellinen siunaus. Sen luomiseksi olisi ensin kuitenkin panostettava tropiikin metsien tuntemuksen lisäämiseen. Valitettavasti kirjoitusten ymmärtämistä haittaa se, että lukijalle vierasta luontoa ei saada ymmärrettäväksi outojen kasvien nimien luetteloilla. Viljelymetsätalous tropiikissa on kaksiteräinen miekka. vsk . Retkille antavat lisäsyvyyttä kuvien lisäksi toimittaja Markku Lappalaisen tekstit. Lintu retkellä Linturetki menneisyyteen Linturetkellä, kuvat Nils Söderman, teksti Markku Lappalainen. Metsät ovat myös tropiikissa paikallisen väestön elämään monella tapaa vaikuttava tekijä. Onpa asioita tarkasteltu muodikkaasti myös naisnäkökulmasta. Eikä mikään ole niin tärkeätä kuin puutarhan hoito ... Kirja koostuu 28:sta tropiikin metsiä käsittelevästä artikkelista. Mikrotietokoneidenkin näppäimistössä on saatavilla molemmat, jos vain haluaa etsiä. Tropiikin metsät ovat moninkertaisesti monimutkaisempia ekosysteemejä kuin meikäläiset metsät. Suomalaisella asiantuntemuksella voisi olla myös jotain annettavaa tropiikin maille. Ota yhteyttä (90) 6944840. Sana kulkee jouhevasti ja tunnelmat osoittavat kirjoittajan viettäneen maastossa lukemattomia tunteja kuvaajan tavoin. Vastuu metsien säilyttämisestä kuuluu osin meillekin, aivan samalla tavalla kuin saksalaisilla on oikeus puuttua suomalaisten erämaiden hävitysvimmaan. Ritva Kupari Vuosikertoja kaivataan opetuskäyttöön Jos haluat antaa Suomen Luonnon 70ja 80-luvun vuosikertoja pois, anna ne Helsingin II normaalikoulun biologian opetuksen lähdeaineistoksi. Koska metsät nähdään niin omassa maassa kuin muuallakin etupäässä taloudellisena resurssina, on kirjasta iso osa omistettu suomalaisten tropiikissa tehtyjen viljelymetsätaloustutkimusten esittelylle. Yrttien käyttö ruokapöydässä, lääkinnällisyys ja viljely selvitetään. Koska kyse on ollut kaikenlaisen tiedon haalimisesta yhteen, on teos sisällöllisesti kirjava ja itseasiassa myös harmittavan hajanainen. Tapio Lindholm Mausteita elämään Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa, Otava 1989, 320 s. Ennen kaikkea lintujen sittemmin muodista jääneen pesäkuvauksen hän vei huippunsa: tuskinpa esimerkiksi hippiäisestä tai luotokirvisestä on Suomessa edes otettu muita pesäkuvia kuin Södermanin eikä ainakaan parempia. Varsin tuntemattomaksi jäänyt Nils Söderman on suomalaisen luonnonkuvauksen pioneereja yhdessä Gunnar Granbergin, Einari Merikallion ja Yrjö Kokon kanssa. Viime kädessä virheestä vastaa toki kustantaja. Samalla se kertoo suomalaisille aiheesta, joka meille usein välittyy entisen siirtomaaisäntien näkökulmasta kerrottuna. Hän on oikeassa siinäkin, että kasvien parissa työskentelyssä yhdistyvät liikunta, ruumiin ja mielen hoito, luonnontuntemus ja luonnonsuojelu. Onnella on monet kasvot, kirjoittaa Ulla Lehtonen. Tropiikin luonnonmetsiä kaadettaessa ei hakata vain tietyn alueen metsiä, tavallisesti siellä myös tapetaan lajeja sukupuuttoon. Naisten roolin tarkastelu saattaakin paljastaa asioita, joita ei ensihätään tulisi ajatelleeksi. Tropiikin luonto, eritoten sen metsät, on globaalisesti polttava luonnonsuojeluja ympäristöongelma. Söderman on heti värinkäyttäjänä suvereeni: hän näyttää punavarpusen karmiinin rinnan ja närhin siipilaikun metallinhohteen, mutta osaa käyttaa vana myös hienovaraisemmin kuten mam1ossa puukiipijätutkielmassa. Maustekasvien viljelijä palkitaan monella ilolla: yrteillä voi monipuolistaa ruokavaliotaan, niillä on ravintoarvoa ja lääkinnällistä merkitystä ainakin pikkuvaivoihin; monet yrtit ovat kauniita katsellakin pihamaan tai ikkunalaudan koristeena. Siellä ihmiset hävittivät saaren metsät ja tuhosivat samalla itsensä ja kulttuurinsa. Nyt syksyllä on muuten hyvä kunnostaa monivuotisten yrttien kasvupaikka ensi kevättä varten. Siinä Heikki Simola kertoo karun ja puhuttelevan tositapauksen Pääsiäisaarilta. Antti Halkka Suomalaista tropiikkitietoutta Antti Erkkilä ja Timo Kuuluvainen (toim.): Tropiikin metsät, Joensuun yliopisto 1988 (metsätieteellisen tiedekunnan Silva Carelica-sarja n:o 12), 366 s. KIRJOJA vauskaudella. Kirjan monissa artikkeleissa kannetaan huolta tropiikin metsien luonnon puolesta, ja aivan aiheesta. Niinkö mekin olemme tekemässä. Jälkimäiset nousivat esiin laajan kirjatuotantonsa kautta, mutta Söderman julkaisi elinaikanaan vain yhden kirjan Ruissalon linnuista. Ja tietoa ryydittävät ruokaohjeet, jotka tuovat uutta ytyä ruokiemme makuihin ja tuoksuihin. 43. Kirjan upeinta antia ovat sen alkuosaan sijoitetut biologiset artikkelit, jotka antavat kalpean aavistuksen millaisesta luonnon monimuotoisuudesta tropiikin metsissä on kysymys
Ravinnon laatu vaikuttaa kivien määrään, ja jauhinkivet voivat olla erilaisia eri vuodenaikoina, jolloin ravinto vaihtelee. Ulosteiden mukana veteen joutuvasta munasta kehittyy ensin vapaasti uiva ripsipeitteinen korasidiatoukka. Harri Dahlström Syyskutuisia särki kaloja. Muillakin kevätkutuisilla kaloilla ahven, hauki ovat sukupµolirauhaset jo syksyllä kookkaat ja täynnä mätiä tai maitia. Kuvassa peltopyypoikue. Syksyllä myöhään voi saada mm. Kala on rakentanut sukutuotteensa loppukesän ja alkusyksyn aikana seuraavaa keväistä lisääntymiskautta varten. Kun sitten hankajalkainen joutuu esimerkiksi ahvenen syömäksi, toukka porautuu sen suolenseinämän läpi muihin kudoksiin kehittyäkseen plerokerkariatoukka-asteeksi. Kaikilla kasvisravintoa syövillä linnuilla on jauhinkiviä lihasmahassaan. Muunkin nisäkkään kuin ihmisen suolistossa aikuistuvat madot tuottavat munia ja niin vesistöjemme kalat ovat edelleenkin varteenotettava tartuntalähde. Miten välttyä lapamadolta. Sain myöhään syksyllä särkikaloja, joilla oli mäti sisällä. Kanalintujen jauhinkiviä on tutkittu eniten. planktonäyriäinen, kehitys etenee ensin onkosferatoukaksi ja edelleen prokerkariatoukaksi. Kalassa plerokerkariatoukka, josta usein käytetään nimitystä lihastoukka, on yhden-kolmen sentin mittainen lihaksistossa, mädin seassa tai sisäelinten pinnoilla elävä "matomainen" toukka. Jos sen syö hankajalkainen tms. Jos petokala syö ahvenen, toukka siirtyy petokalaan. Ne ovat kevättai kesäkutuisia. Mikäli linnuilla olisi hampaita suussa, joutuisivat kasvisravintoa syövät linnut kehittämään vahvat lihakset leukoihin. 44 KYSY LUONNOSTA Luontoi/lan asiantuntijat vastaavat Pieni kivimylly lintujen ruuansulatuskanavassa tarvitsee silloin tällöin uusia jauhinkiviä. kalalajit. Leveä heisimato eli lapamato aikuistuu ihmisen, koiran, kissan, sian tai muun kalaa syövän nisäkkään suolistossa. Tämän vuoksi kaikki lihaksikkaat ja painavat ruumiinosat on sijoitettava mahdollisimman lähelle ruumiin painopistettä. sellaisen särjen, säyneen tai lahnan, jonka varsin suuret sukupuolirauhaset ovat täynnä mätiä tai maitia. Missä kaloissa on lapamatoja. Vaikka sen määrä väestössä on vähentynyt huimasti torjuntakeinojen parannuttua ja terveysvalistuksen purressa, edelleenkin on olemassa tartuntavaara. Nämä taas painaisivat päässä ja linnun olisi vaikea saada tasapainoista ruumista, mikä vuorostaan on lentämisen edellytys. Sitä ei juuri erota paljain silmin. Myöskään kalan ulkonäössä ja kunnossa ei näy merkkejä plerokerakariatoukkien olemassaolosta. Särkikalojen heimoon (Cyprinidae) kuuluvia kalalajeja on Suomen vesistä tavattu 17. Ihminen voi saada suolistoonsa lapamadon syötyään plerokerkariatoukkaa kantavan kalan. Seppo Vuolanto SUOMEN LUONTO 6/ 89 48 . Harri Dahlström Lintujen jauhinkivet Onko kaikilla linnuilla jauhinkiviä lihasmahassaan. Mahdollisia tartuntalähteitä ovat ahven, hauki, made, nieriä, taimen, kiiski yms. Pakastaminen lienee oivallisin ja terveellisin keino katkaista lapamadon kiertokulku. Lintujen on säännöllisesti saatava uusia jauhinkiviä talvellakin, jolloin esimerkiksi riekkojen ja metsojen on löydettävä kiviä. Miten kalat on valmistettava ruuaksi jottei niistä saa lapamatoa. Onko meillä jokin syyskutuinen särkikala?. Talvellahan vaihtolämpöisten kalojen elintoiminnot ovat "rauhallisimmillaan''. määrällä, joka on vähintään 12 prosenttia kalan tai mädin painosta, tappaa lihastoukat. Jauhinkivet kuluvat vähitellen ja linnun on säännöllisesti uusittava kivivarastoaan. vsk.. Ne siis toimittavat hampaiden virkaa. Kauanko kivet siellä kestävät. Lihasmahan seinämissä olevilla lihaksilla lintu murjoo sisälmystä, jolloin kivet huolehtivat ravinnon jauhamisesta. Siika, muikku ja särkikalalajit eivät ole tämän heisimatolajin väliisäntiä. Kesällä kutevilla on aikaa rakentaa sukutuotteensa alkukesän kuluessa. Kunnollinen kypsentäminen niin, että paksujenkin kalapalojen sisällä lämpötila nousee ainakin 60:een asteeseen, pakastus vähintään vuorokaudeksi -18 asteessa tai suolaus suolaKypsennä kala kunnolla ellet halua tällaista suolistoosi
Nuorista pikkunisäkkäistä on sukupuolta vaikea erottaa, aikuisistakaan sitä ei aina ole helppo huomata. Huomaan Sinun kyllä tietävän, että kenttämyyrä kaivelee yleensä hieman pintaa syvemmällä ja saa aikaan multamakkaroita ja että peltomyyrän tunnelit taas muotoutuvat maan pinnalle kuihtuneista korsista. pönttöön, mutta pelkkä täräyskin saattaa riittää. Näiden pintaloisten elämän kierron ratkaiseva vaihe on toukka, sillä kirppuj en toukat elävät omissa oloissan lämminveristen eläinten pesissä. Aikuinen kirppu on parin-kolmen millin mittainen, tummanruskea, kyljiltään litistynyt ja kova hyppäämään. Niinpä ihmisessä tavataan useimmin kanan-, sorsan-, oravanja rottakirppuja, joskus jopa siilikirppuja. Epäilysi osuu aivan varmasti oikeaan. Kirpuilla on siis eräänlaista jälkeläisten hoitoa. Kesäaikaan on myyrien tuoreista käytävistä aika vaikea päätellä, kumpi laji niitä on kaivanut. Kenttämyyriä on melko yhtenäisesti koko Etelä-Suomessa, mutta Pohjanmaalla on laaja "levinneisyyslåiskä", jonka alle Kauhajoki jää. Käteen napattuna peltomyyrä ja kenttämyyrä voidaan erottaa toisistaan korvan karvoituksen perusteella. Sorsankirput taas elävät sellaisten lintujen pesissä, jotka pesivät maassa tai matalalla pensaissa. Veren hemoglobiinin rauta on toukkien kehitykselle välttämätöntä. Ne elävät pesien pohja-aineksessa ja syövät erilaista orgaanista jätettä kuten karvoja, höyheniä ja hilsettä, mutta niiden ravinnon olennaisena osana on veri, jonka ne saavat erikoisella tavalla. Onko tämä mahdollista ja mistä se voi johtua. Yksi niistä oli aivan valkoinen. Kirppuja linnuista Kysyjällä oli runsaasti kiusallisia hyönteisten puremia, joita lääkäri arveli lintukirpun puremiksi. Kirpun toukat ovat pitkulaisia ja vaaleita, jalattomia ja sokeita. Eniten kirppulajeja on pääskyissä, haaraja räystäspääskyissä kuusi ja törmäpääskyssä kolme. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asian/Untijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, PL 169, 00151 HELSINKI . Albiinot linnut ovat paljon tavallisempia kaupungeissa. Mistä ne erottaa. Seppo Vuo/anto Heinäpellolla nam paljon piema, harmaanruskeita myyriä, joilla oli vaalea vatsa, lyhyt häntä ja pienet korvat. Kirppuja ei siis voi olla vakinaisesti sellaisissa eläimissä, jotka eivät pesi. Hän voi ohjata Sinut johonkin luontokerhoon, luontoleirille, jossa tarkkaillaan pikkunisäkkäitä jne. Voiko niitä kesyttää lemmikeiksi. vsk. Siksi lintukirppuvaiva keskittyy melko lyhyeen jaksoon keväällä. Peltomyyriä on koko Suomessa. Mitä myyriä. Tällainen on tavallisesti lämpötilan nousu lintuemon saapuessa SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Mietittäväksi jää siis vain: kumpiko laji, peltomyyrä vai kenttämyyrä. mukaan ei nykyisin saa ottaa pikkunisäkkäitä lemmikiksi vaikka ne olisivat rauhoittamattomiakin. Useimmat kirppulajimme talvehtivat koteloina, lintukirput usein suurin joukoin linnunpöntöissä. Niillä oli pesä maan s1saan kaivettujen käytävien päässä (ei multamakkaroita). Sen sijaan ihmiskirppu, joka on alunperin saattanut olla ketun tai jonkin muun pikkupedon loinen, lienee hävinnyt Suomesta sukupuuttoon. Täysikasvuisina toukat koteloituvat silkkikoteloon, jonka pinnalle tarttuu pesänpohjan roskaa. Keväällä kotelot kuoriutuvat äkkiä jonkin ulkoisen ärsykkeen vaikutuksesta. Kenttämyyrän (oikealla) korvat pilkottavat turkin joukosta, koska korvakarvat ovat tasaisemmat ja lyhyemmät kuin peltomyyrän (vasemmalla). Joko kokonaan tai osittain albiinoja varpusia tai mustarastaita näkee näissä paljon useammin kuin muualla luonnossa ylipäänsä mitään albiinoja lintuja. Mitä lintukirput ovat. Lain. Kuinka isoiksi ne kasvavat ja mitä ne syövät. Näin linnusta tulee valkoinen. Kirppuja on monia lajeja ja kukin niistä on sopeutunut elämään omassa isäntäeläimessään. Ilkka Koivisto 45. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Itse epäilen että ne olivat peltotai kenttämyyriä. Peltomyyrän korvissa kärkikarvat hapsottavat, kenttämyyrällä ne ovat lyhyet ja koko lailla suorat; niitä on aika tiheässä. Luonnonvaraiset valkoiset linnut ovat erittäin harvinaisia. Kauri Mikkola Valkoinen korppi Näin hirvimiesten jättämillä teurasjätteillä ainakin parikymmentä korppia. Levinneisyystietojen perusteella en voi sanoa, kumpaanko lajiin heinäpellolla tapaamasi myyrät kuuluivat. Isäntäeläimessä olevat aikuiset kirput imevät verta ylenmäärin ja ulostavat sitä pesän pohjalle. Jos olet tosissasi kiinnostunut pikkunisäkkäistä, niin kannattaa jutella opettajasi kanssa. Lintukirppuja on meillä parisenkymmentä laj ia, joista kanankirppuja etsiytyy usein ihmiseen linnunpöntöistä sekä tuuletuskanavista, räystäskouruista ja muista paikoista, missä on linnunpesiä. Mistä erottaa tällaisten pienten nisäkkäiden sukupuolen. Aikuiset kirput kykenevät kuitenkin elämään väliaikaisesti monissa muissakin eläimissä kuin isännässään. Kenttämyyrällä on paljon pienempi levinneisyysalue kuin peltomyyrällä. Kysymyksessä on albiino, perinnöllinen muutos, jonka solut eivät pysty muodostamaan väriaineita
"Instead we have to consider installing catalyzers on older cars to accomplish the limits of nitrogen emissions Finland agreed to in Sofia in November 1988", he says. The municipality of Kangaslampi which has the final say in the matter, is for the pian because of the many jobs the entrepreneur promises the camp will bring. 8 million cars. Tammisaari National Park is, however, far from complete since many islands inside its borders have not been aquired by the State. Environmentalists' voices are drowned out as the politicians count on having the huge mass of carowners behind them. Many nature conservation areas in Finland exist only in action plans which seemingly were never intended to be completed, and the Tammisaari national park is only the latest example of the government's tactics to pretend that it is establishing national parks when they in fact are far from established. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/1 00003 Helsinki ___________________________ J 46 SU0MEN LLJONTO (Nacure of Finland) Published by che Finnish Associacion for Nacure Conservacion Address: Box 169 00151 Helsinki, Finland The vast expansion of cottage building in Finland is rapidly approaching Lake Saimaa, the one and only site of the Saimaa seal, a subspecies of the marbled seal. The park is only 39 square kilometres in size, but it will save a representative piece of the unique Finnish archipelago nature from being a summercottage slum. SUMMA RIES OF THE MAIN ARTICLES Finland's Expanding Car Fleet Causes Problems By Alice Karlsson, Jouko Kaste and Pentti Hirvonen Suomen Luonto 48 (6): 10-17 Finland, with a population of about 5 million inhabitants, already has over 2 million motor vehicles, includi_ng 1. ... .... State budget appropriations to allow the purchase of land for nature conservation purposes and national parks have been declining for many years. .. Environmentalist are trying to fight the pian, but the outlook is grim. ....... . .. ...... Mr. Saimaa Seal Endangered by a Cottage Slum By Aki Luostarinen Suomen Luonto 48 (6): 28-29 -----------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 170 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/210 mk (ei-jäsenet). The rapid motorization of Finland is causing problems: the nitrogen and other emissions are increasing, and the road network is inadequate to meet motorists' requirements. The expanding vehicle fleet places demands on the road net, too. ..... A private enterpriser plans to build a holiday camp with several hundred cottages in one of the seal's most important breeding areas. Even the assumed economic development in the USSR is already influencing Finnish road policy. ..... Next .year his ministry would like to reduce the taxes on cars equipped with a catalytic converter to make them cheaper than ordinary models. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 190 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon kestotilauksena yhteishintaan 200 mk Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI 1-------------------JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) .. Vennamo would like to shift the the tax burden to car use by making petrol more expensive. ... In 1989 only, some 180 000 new cars will be sold. Furthermore, the new park has no guides or information centre, even though it !ies along one of the nation's most heavily used sea routes. The reason for the rapid expansion of the car fleet is the strong economic growth which has taken place in recent years. The Minister of Transport and Communications, Mr Pekka Vennamo, does not think the environmental problems of traffic are so severe, that a limit should be placed on motorization. Government politicians have meanwhile given a great deal of lip service to the conservation of nature. ....... SUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Language checked by Wortexport LTD, Helsinki Seuraavassa numerossa: • Graniitti, kansalliskivi • Jätteet taivaalle vai kierrätykseen. .. Road construction requires huge masses of gravel, and this comes mainly from eskers, unique gravel and sand ridges left behind by the Ice Age. with it. Planned roads would push boldly through small towns and destroy some of the most beautiful landscapes in Finland. vsk .. (Environmental organisations claim that this is not enough; 75 CT/o would do). By Antti Halkka and Tapio Lindholm Suomen Luonto 48 (6): 18-21 A new national park has been founded in the Tammisaari archipelago along Finland's southern coast, about 100 kilometres west of Helsinki . The signatory powers agreed at that time to cut down emissions by 30 percent by 1998. • Pienvedet kuvina -kilpailun satoa • Tappaako ahneus Afrikan norsut. A motorway is planned through the city of Hamina near the Soviet border to await the opening up of the huge Leningrad market 150 kilometres to the east. New roads are planned very hastily and the mistakes of the sixties repeat themselves. Cars are very heavily taxed in Finland: a Ford Sierra may cost 25 000. ... Tammisaari a New National Park in Finland
Maan pinnallekin kertyy vuorokaudessa tonneittain uutta tavaraa. Kun satojen metrien kokoluokkaa oleva esine puSUOMEN LUONTO 6/ 89 48. Taivas putoaa! toaa maahan, tuho on melkoinen. Enimmäkseen laskeutuva aines on tomua, mutta suurimmat kappaleet, nekin tavallisesti kooltaan alle gramman, näkyvät tähdenlentoina. Seppo Vuokko 47. Todella suurten kappaleiden törmääminen maahan on harvinaista. Komea näytelmä sekä taivaalta satanut kallisarvoinen ja miltei puhdas rauta ovat olleet niin merkittäviä, että ne heijastunevat yhä kansanperinteessä. Kalevalan Sampotarustokin on selitetty taisteluksi Kaalin raudasta. Vaikutus ei juurikaan riipu siitä, onko kappale jäätä vai kiveä, vain nopeus ja massa ovat merkittäviä. Näissä muinaisissa lietteissä on myös runsaasti eliöjäänteitä. Silloin Suomi oli lähellä tuhoa: jos komeetta olisi tullut samaa rataa viisi tuntia myöhemmin, se olisi räjähtänyt Helsingin yllä. Pieniä kappaleita putoilee jatkuvasti suurempien pinnalle. Tämä Asterixin ja kumppanien kauhu on toteutunut monasti, Suomessakin tosin täällä sitä ei ole kertaakaan ollut ihminP-n toteamassa. Tähtitieteellisillä nopeuksilla tapahtuva törmäys aiheuttaa joka tapauksessa niin rajun räjähdyksen ja niin suuren kuumuuden, että itse törmännyt kappale sinkoutuu pieninä pisaroina ja sirpaleina joka suuntaan ja törmäyskohtaan syntyy kilometrien laajuinen kraatteri. Tuorein niistä on Lappajärven kuopan synnyttänyt taivaankappale, joka putosi noin 70 miljoonaa vuotta sitten. Myös Satakunnan Sääksjärvi, Sulvan kuulut kurkiaukeat Va:i.san eteläpuolella sekä Jänisjärvi nykyisen rajan takana Sortavalan lähellä ovat meteorin synnyttämiä. Suomeen on taivaallisia pommeja osunut useitakin. Sen sijaan ihminen oli jo näkemässä, kun noin 25003000 vuotta sitten Saarenmaan Kaaliin syöksyi vajaan sadan tonnin painoinen, ilmakehässä muutamaksi kymmeneksi osaseksi särkynyt rautameteoriitti aurinkoakin kirkkaampana tulipallona. Sulvassa törmäys on tapahtunut jo vähintään 600 miljoonaa vuotta sitten, sillä sedimentit täyttivät jo kambrikaudella pyöreämuotoisen painanteen. Avaruudessa kiitää kaikenkokoisia kappaleita tomuhitusista jättiläistähtiin. Olisikohan tullut itsenäi'itä Suomeakaan, jos puolet väestöstä olisi tuhoutunut yhtäkkisessä luonnononnettomuudessa. Hyvän kuvan tuhosta antaa 1908 Tunguskalle pudonnut kappale. vsk
Paltamon kunta Piretta-P.t.a. Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö ry. Tuemme luonnons Ahomekano Ky AK-Lasi Oy Akamet Oy Big Brother Oy Cargo Express Oy Databolin Oy Elohopea-Filmi Oy Enroth Transport Systems Etelä-Pohjanmaan kopiokeskus ky Festium Oy Heinolan kansanterveystyön K.L. valvontajaosto Helsingin Säästöpankki Herttoniemi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry. Hotelli Savonia Husky Ky Hämeen Vesi ja Lämpö Oy Hämeessä Hämeen Sanomat Insinööritoimisto Enmac Ky Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy ' Insinööritoimisto Pitkänen & Suhonen Ky Kangasniemen kunta/ Y mpäristölautaku nta Karelia Trade Oy Keskusmetsälautakunta Tapio Kuusakoski by Kymen Rakennesuunnittelu Ky Lasitukku Oy . . Oy Pirkanmaan Hammaslääkäriasema Pohjois-Pohjanmaan Osuuspankit Pohjois-Suomen Vesitutkimuslaitos Prosessiputkitus Oy Rakennus-Ruola Oy Rautasavon Auto Ky Rukka Oy Saimaa Lines Oy Ltd :,canra uy Servident Oy Turku SIAR Planning Oy Snell Louhivuori Tallqvist Oy Sortavalan Sähkö Oy Stromsdal Oy Studio Nurmesniemi Ky Studio Sette Oy Suomen BASF Oy Suomen ICI Oy Suomen Kuorma-autoliitto ry. Loviisan Autokoulu Oy/ Lovisa Bilskola Ab Maa ja Vesi Oy Markkinointisuunnittelutoimisto Erma & Horelli Oy Miele Oy Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mokkaja Nahkapuku Ky Neles-Jamesbu ry Neloskuva Oy Nobel Paper Chemicals Osuusliike Elanto Oulun Vuokra-asuntovälitys Outokumpu Oy Terästeollisuus Ovako Teräsmarkkinointi Oy Oy Esmi Ab Oy Mega-Sora Ab Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Oy Okumet Ab Oy Orthex Ab Oy Suomen Aspens Ab Oy Suomen Henkel Ab Oy Tecalemit Ab Oy Tillgman Ab Oy T op-Memo Ab Paikallislehtien Liitto ry. Liikenneravintolat Oy Liikennetekniika Oy Lomakotien Liitto ry. Helsinki kaasu Oy HKT Myllymäki & Pojat Hotellija Ravintolaneuvosto ry. Suomen Yhdyspankki/ Lauttasaaren konttori T & B Hydrauliikka Oy T:mi Juhlavehnänen Tammiholma Oy Tampereen Väri Oy TeknoComputer Oy Tilintarkastukset Mikko Jokinen HTM Turun Toimistoapu Ky TYHL-Kahvila-Ravintola Utajärven ympäristölautakunta Vaasan laivat Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Vammalan kaupunki Viljavuuspalvelu Oy Vulco Oy Wernestar-Filmi Oy Woodtek Oy/PSL Pohjalainen Oy YIT-Yhtymä Oy YKK-Vetoketjut Kankaanpää Yleisjäljennös Oy