8 16.09 .. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Vanhoillisimman ja elämälle tuhoisimman ajattelutavan kiteytti Yhdysvaltain presidentti George Bush puheessaan, jossa hän tylysti totesi, ettei amerikkalainen elämäntapa ole neuvottelukysymys. CANDrLÅRIA ei: .. Hän jäi lopulta yksin vastustamaan biodiversiteettisopimusta ja puolustamaan maansa yritysten etuja, amerikkalaista unelmaa. Säästötilaus 265 mk. Yhdysvaltain presidentti oli Rion kokouksen vihatuin mies. Paitsi itse rakentamispäätös, osoittaa tapa, jolla Vuotoksen altaasta päätettiin, selkeästi nykyisen hallituksemme puheiden ja tekojen välisen ristiriidan. Pohjoismaat puhuivat sopuisasti kestävän kehityksen puolesta ja jopa Japani osoitti pehmenemisen merkkejä. 11.09. Itsekkäistä arvoista eivät ole luopuneet Suomenkaan päättäjät, vaikka Rion sopimukset on solmittu. z LU 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Valaanpyynti maiden kalaja muiden tuotteiden boikotilla jokainen kuluttaja voi ilmaista vastalauseensa luonnonvarojen ryöstökäyttöä kohtaan. :.: . (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 52. llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 7 12.08. Pelottavaa on, SUOMEN LUONTO 6/92 51. Uhmassaan Norja ja yhtä lailla Islanti ja Tanska aliarvioivat kansainvälisen kuluttajaboikotin voimaa. Kehitysmaat ovat rikkaiden maiden itsekkyyttä arvostellessaan täysin oikeassa. Ilman rikkaiden maiden tuntuvaa panostusta köyhien maiden kehitykseen ja ympäristönsuojeluun maapallo tuhoutuu. Yksi asia ainakin tuli selväksi: hyvinvointivaltioiden on huomattavasti muutettava asenteitaan ja ajattelutapaansa, mikäli maapallo halutaan pelastaa. Kansainvälisen yhteiselon periaatteet ja ympäristöhaitat työnnettiin kylmästi syrjään. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 8769100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. 2 å Q. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Alice Karlsson Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Ritva Kupari Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. biodiversiteetti-sopimusta, huhkivat mir)isterimme kesähelteessä paitahihasillaan päättämässä Vuotoksen altaasta ja luonnonsuojeluja kehitysapurahojen karsimisesta. 16.10. Yhdysvallat oli Riossa huolissaan lähinnä elinkeinoelämänsä tulevaisuudesta ja luonnonvarojen riittävyydestä amerikkalaisen unelman kulutusmyllylle, joka ahnehtii maapallon antimia muidenkin edestä. 9 20.10. Ovatko Pohjoismaat pulmusia. Heinäkuussa Norja jo aloitti ns. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. /"GO HOME .. Bushiin henkilöityi koko länsimaisen elämäntavan turmiollisuus. Luonnonsuojelujärjestöt ovat uhanneet sellaisella, jos valaanpyynti taas alkaa. 19.11. Suomen virallisen valtuuskunnan johtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen ei nähnyt Riossa mitään ristiriitaa maamme hallituksen tekojen ja puheiden välillä eikä mitään syytä Suomen muuttaa politiikkaansa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kun Suomi oli Riossa hyväksymässä kestävän kehityksen perusteita ja maapallon eliöstön moninaisuuden turvaamiseen tähtävää ns. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Vuotoksen ympäristöhaittoja ei tutkittu eikä asiasta nl!ffvoteltu myöskään Ruotsin kanssa, vaikka altaan haittojen on arvioitu tuntuvan Perämerellä asti. tieteellisen valaanpyynnin, jolla on kuitenkin selvät kaupalliset päämäärät. vsk.. Pian kokouksen jälkeen Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland ilmoitti Glasgowissa kokoontuneelle kansainväliselle valaanpyyntikomissiolle, että Norja aloittaa kaupallisen valaanpyynnin ensi vuoden alussa päätettiin kokouksessa mitä tahansa. Pääministeri Brundtland on esiintynyt näyttävästi kansainvälisen ympäristöyhteistyön puolesta, mutta on nyt itse räikeästi rikkomassa ajamiaan periaatteita. __ _ _ Rion hengen rienausta Rio de Janeiron kesäkuinen kehitysja ympäristökokous on herättänyt ristiriitaisia tunteita: joidenkin mielestä Rioon kokoonnuttiin turhaan, toisten mielestä se oli alku uudelle kehitykselle. BUSH'' PASSEATA DIA 12/06 fS Hs
56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Pohjanmaan yllättävästä luonnosta lisää sivuilla 34-45. 30 Kultasiivet viihtyvät kedoilla ja niityillä. .26 Ahma on Suomen uhanalaisin petoeläin. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Suomalaiset pedot ja muut uhanalaiset tarvitsevat tuekseen kansalaismielipiteen: leijonan herättämät sympatiat kanavoituvat toivottavasti seuraavan kerran suomalaisen luonnonsuojelun kannalta olennaisempaan kohteeseen. .43 Voi raukkoja rantoja.Hans Hästbacka ................... Riosta töitä, Ritva Kupari ja Anne Bra.x ........................ Niiden iloksi voisi jättää pihanurmen leikkaamatta ja ojansivut niittämättä. Viisas ja kaikkitietävä Bryssel, Antti Vahtera ............... Nehän ovat erittäin uhanalaisia ja kuuluvat suomalaiseen luontoon. 33 Maakunnat tutuiksi: Etelä-Pohjanmaa Aava Pohjanmaa on uskomattoman rikas ja monipuolinen. Iso kissa sai koko kesähelteiden pehmittämän kansakunnan notkistumaan ja kehräämään puolestaan. vuosikerta miten alkeellisilla tiedoilla tärkeistä asioista päästään päättämään: ministeri Väyrynen kuittasi Suomen talousmetsien eliölajien uhanalaisuuden toteamalla, että kuoleehan lajeja sukupuuttoon aivan ihmisestä riippumatta. On sinänsä myönteistä, että leijona veti sympatiat ja että vaadittiin tutkimaan myös mahdollisuus sen pyydystämiseen elävänä. Leijona sai kuitenkin suhteetonta huomiota osakseen. 60 Kansikuva: Benga Pöntisen eteläpohjalaisessa kuvassaon vionojamaista taikaa. Suhteetonta mourunaa leijonasta Kesän huomattavimmaksi uutisaiheeksi ei noussutkaan Rion kehitysja ympäristökokous kuten olisi toivonut, vaan Ruokolahden leijona(t). Komission rivit kuitenkin rakoilevat: Norja aloittaa pyynnin, Tanskaan kuuluvilla Färsaarilla harpunoidaan valaita muusta maailmasta välittämättä ja Islanti ja Japani suunnittelevat pyynnin aloittamista. Leijonakeskustelun osuvimman kommentin esitti kirjailija Sesse Koivisto. Mutta onhan arvot toki pantava järjestykseen: Täytyyhän pankkien ja hävittäjien saada miljardinsa täysimääräisinä. .12 Kansainvälinen ympäristökokous loppui. .54 Kysy luonnosta .................................................................. vsk. 46 Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti, että kuusi vuotta voimassa ollut valaanpyyntikielto jatkuu vielä vähintään vuodella. Leikkaukset laman varjolla osoittavat, että Suomi on puheistaan huolimatta äärimmäisen itsekäs eikä kykene ottamaan riittävää vastuuta maapallosta. Kansalaisjärjestöjen työ alkoi. Huvittavin oli ehdotus sen lähettämiseksi takaisin Afrikkaan, missä sillä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia säilyä hengissä. Taivas korkealla ja tilaa hengittää, Seppo Vuokko 34 Kivistä kauneutta, Johan Ulfvens .......................... Metsäteollisuus ei enää tarvitse soiden kituliasta lisäkasvua, sillä hakkuusäästöä on muutenkin. Summaries of the Main Artic/es ....................................... Mielipiteitä, keskustelua ................................................... Jorma Laurila SUOMEN LUONT06/92 51. Kultasiivet kaipaavat kukkaketoja, Pekka Ojalainen ................................................................ 10 Yli puolet Suomen soista on ojitettu ja monet niistä väkisin, jopa väärentämällä suotyyppejä asiakirjoihin. Niiden supistuksista ei tarvitse keskustella, sillä ovathan meillä luonto, lapset, sairaat, vanhat ja maailman köyhät, joilta ottaa. .50 Kirjoja ............................................................................... 51. .50 Ketoprojekti ....................................................................... Erityisen ikävää on muun muassa, että Namibiaan suunnitellut kestävän metsätalouden kehityshankkeet pantiin jäihin. .41 Järviruoko valtaa ulkosaaret, Johan Ulfvens ....... ;8 Läänin verran epäonnistumisia, Jarmo Eronen ........... Salomaiden lyllertäjä, Petri Karttimo ........................... Ovatko ne jättiläisen jälkiä. 4 Kuluttajan valinnat ............................................................. Budjettiriihessä leikattiin kehitysapumme miltei puoleen kansainvälisistä tavoitteista, joiden puolesta Suomikin on pitkään puhunut. 45 Suurvalaille lisää hengähdysaikaa, Veli-Risto Cajander ........................................................... Ministerin ajantaju heittää niin pahasti, ettei hän näe eroa vaalikauden ja niiden kymmenien ja satojen vuosimiljoonien välillä, jona aikana lajit luonnostaan voivat hävitä tai kehittyä vähitellen uusiksi lajeiksi. Yhtä hyvin voi kysyä, miksei kotkanpesien hävittäjiä, ilveksen lahtaajia, karhun kevätpyytäjiä tai ahmantappajia vastaan ole syntynyt kansanliikettä. 28 Lapissa on salaperäisiä kuruja ja uomastoja. Perusteena karsinnoille oli se, että ne ovat uusia eivätkä ole vielä käynnistyneet! Jos pakko on karsia, rahoja olisi pitänyt ottaa turhemmilta hankkeilta, joita on paljon. 6 1992 Kotimaasta ........................................................................... Kirjoittajan mielestä ojien pitäisi antaa umpeutua eikä ojituksia enää pitäisi rahoittaa julkisista varoista. Arvet tunturissa, Peter Johansson ................................. Hän ihmetteli, että miksei viime talvinen Itä-Suomen susijahti saanut suomalaisia ottamaan kantaa susien puolesta. 3
Esko Aho pääministeri Kesk. Hannele Pokka oikeusministeri Kesk. valtiovarainministeri Kok. Suomen luonnonsuojeluliitto paheksui tuoreeltaan päätöstä, ja sanoi sen osaltaan osoittavan, että Suomella on nyt luonnonsuojeluun nurjimmin suhtautuva hallitus sitten 1970-luvun. 4 Ratkaisevassa äänestyksessä Vuotos-hanketta vastustivat Toimi Kankaanniemi, Sirpa Pietikäinen, Elisabeth Rehn ja Pertti Salolainen. Muut kolmetoista ministeriä Riitta Uosukainen opetusministeri Kok. Päätös on liiton mielestä moraalisesti kyseenalainen myös siksi, että Vuotos-hanke päätettiin "lopullisesti haudata" vuonna SUOMEN LUONTO 6/92 51. sosiaalija terveysministeri Kesk. Suomen Kuvalehden mielipidetutkimuksen mukaan Vuotosta kannattaa 18 prosenttia suomalaisista. Ministerit valmiit hukuttamaan muuttohaukat Pirjo Rusanen asuntoministeri Kok. Paavo Väyrynen ulkoministeri Kesk. :,2 kannattivat Vuotosta. Suurin osa ministereistä antoi äänensä kauppaja teollisuusministeri Kauko Juhantalon puuhaamalle Vuotokselle, ja hyväksyi muuttohaukkojen ja muiden uhanalaisten lajien kotialueen hukuttamisen. vsk.. ·= j > _________ ... Vuotoksen padolla. ..J 1 e g "' "' "' .,. Vuotosta vastustivat ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi, puolustusministeri Elisabeth Rehn ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen. Kauko Juhantalo kauppaja teollisuusministeri Kesk. Juhantalon tusina. Hallitus päätti kesäkuun alussa antaa Kemijoki Oy:lle valtuudet anoa vesioikeudelta lupaa Kemijoen patoamiseksi Pelkosenniemen kohdalta ns. Ilkka Kanerva työministeri Kok. Mauri Pekkarinen sisäministeri Kesk
Myös Suomessa virkistyskalastus lisääntyy voimakkaasti. KOTIMAASTA Neljännes suojelumetsistä UK-puistossa Metsähallituksessa pitkään valmisteltu selvitys metsien suojelutilanteesta Suomessa on valmistunut. "Tuossa ajassa taimenet toipuvat akuutista pyyntirasituksesta", sanoo tutkija Timo Turunen. vsk. Tämä johtuu osittain siitä, ettei hyvin tuottavaa maata ole haluttu suojella, osittain siitä, että suojeluun sopivat valtion maat sijaitseUrho Kekkosen kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuisto Pallas-Ounastunturin kp. Selvityksen paljastama kuva metsämaan suojeluasteesta on lohduton: Etelä-Suomessa suojeluosuus on useiden metsälautakuntien alueella promilleluokkaa, ja koko maan metsämaastakin on lakisääteisesti turvattu vain 2,1 prosenttia. Kala on vapautettava koukusta nopeasti ja hellävaraisesti. Vuotoksen alue on vaikeapääsyisyytensä takia erittäin tärkeää hanhien sulkasatoaluetta, ja sillä pesii uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietinnön mukaan vahva uhanalaisten sisämaan pilkkasiipien kanta. Tätä uhanalaista lajia on koko maassa vain noin sata pesivää pariskuntaa. Kalantutkijoiden kokeessa perholla, vaapulla ja lippauistimella saadut kalat pidetään omissa häkeissään kolme vuorokautta. Taulukossa alla on esitetty metsämaan pinta-ala kymmenellä sitä eniten sisältävällä suojelualueellamme. Ruotsin luonnonsuojeluliitossa on päädytty vaatimaan 5-15 prosentin suojeluastetta, ja näillä tienoilla lienee myös Suomen realistinen suojelutavoite. Puhelintiedustelut: (90) 8578 4320. Vapauttaminen olisi hyvä tehdä veden alla, jos se vain on mahdollista. "Vaikuttaa siltä, että ministerit eivät ole alueen luontoa tai ihmistä ajatelleet; varmaankaan heillä ei ole ollut riittävästi tietoa käytettävissään", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Ilmeisesti myös soidensuojelualueiden ja valtion maan rantojensuojelualueiden metsiä tullaan suojelemaan, mutta tämänkin jälkeen metsämaan suojeluaste jää alle kolmen prosentin. Suojellut metsät ovat selvityksen mukaan keskimäärin karumpia kuin Suomen metsät yleensä. Salolainen vastusti aluksi patopäätöksen tuomista hallitukseen. Oulangan kansallipuisto Maltion luonnonpuisto vat usein karuilla vedenjakajamailla. Hanke tarvitsee vielä vesioikeuden luvan, jonka saaminen on epävarma. Padon puolesta äänestäneiden ministerien lisäksi luonnonsuojelijat suhtautuvat varauksella ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen toimintaan asiassa. Kilpailun kaikki saaliskalat vapautettiin punnitsemisen jälkeen. s.a. Kimmo Repo 5. Arvokalaa ei voi pyydystää loputtomiin ilman, että kalakannat lopulta ehtyvät kokonaan. Näin voidaan todeta, miten taimenen kunto ja veden lämpötila vaikuttavat selviytymiseen. Suojeluasteen laajentamiseksi ei ole tällä hetkellä tekeillä juuri mitään. Tutkija Timo Turusen mukaan tähän mennessä saadut kokemukset ovat rohkaisevia, sillä kalat ovat selviytyneet odotettua paremmin päästyään koukusta vapauteen. Kanta muutui, kun Pertti Salolainen Suomen luonnonsuojeluliittoon tulleen tiedon mukaan oli tehnyt pääministeri Esko Ahon kanssa kirjallisen sopimuksen siitä, että kokoomuksen ajama ydinvoimapäätös syntyy syksyllä. Antti Ha/kka SUOMEN LUONTO 6/92 51. "Keväällä pyydystetyt ja talven jälkeen heikkokuntoiset taimenet kestivät yllättävän hyvin pyynnin rasitukset", toteaa Turunen. Kala korkeintaan punnitaan, mitataan ja valokuvataan nopeasti. Tutkimusta tehdään, koska USA:sta ja Keski-Euroopan maista maahamme levinneen pyydä ja päästä -kalastusmenetelmän suosio kasvaa koko ajan virkistyskalastajien keskuudessa. Pyydä ja päästä -kalastustavan olisi lisäännyttävä samassa suhteessa, muuten arvokalaa ei riitä tulevien kalastajien koukkuihin. Pyydä ja päästä -menetelmää voi tähän asti saatujen tutkimustulosten perusteella hyvällä syyllä suositella vaihtoehtoiseksi kalastusmenetelmäksi vapakalastajille. Padon taakse jäävä allas hukuttaisi alleen suurimmillaan 230 neliökilometriä Kemijokivarren ja läheisen aapasuoalueen luontoa. Kun koekaloista oli pyydystetty noin kolmannes, oli menehtyneitä kaloja vain muutamia. Muuttohaukkoja pesii altaan vaikutuspiirissä mietinnön mukaan jopa kolme paria. 1982. Kansanedustajat voivat kaiken järjen mukaan äänestää asiassa vapaasti, koska myös hallituksessa äänestettiin Vuotoksesta. Sompion luonnonpuisto 80,9km 2 60 4 km 2 49:4 km2 41,7 km2 40,7 km2 Värriön luonnonpuisto Elimyssalon luonnonsuojelualue Patvinsuon kansallispuisto Kalan voi palauttaa elementtiinsä Maassamme ainutlaatuinen ja uraauurtava kalatutkimus on käynnissä Juuan kunnassa Vaikkojoella. Myös allasalueen suojelu erillislailla on vireillä allasta vastustaa suuri osa hallituspuolueidenkin kansanedustajista. Tällä luvulla Suomi jää jälkeen kansainvälisen luonnonsuojeluliiton 10 prosentin tavoitteesta ja Ruotsikin on suojellut metsiään Suomea enemmän: 2, 7 prosenttia. Luonnonsuojeluliitto jatkaa Vuotoksen padon vastustamista. Veden alle jäävä alue on todella suuri; se on esimerkiksi suurempi kuin Helsingin kaupungin maapinta-ala tai saman kokoinen kuin Turku. Kalastustavassa saalis vapautetaan heti kun se on nostettu rannalle. Tutkimus aloitettiin toukokuun puolivälissä ja sitä jatketaan pitkälle syksyyn. Pelkästään Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistoissa on koko maan suojelluista metsistä yli kolmannes eli 1600 neliökilometriä. Uusi kalastusmenetelmä tuli laajemmin virkistyskalastajien tietoon pari vuotta sitten Kuusamossa järjestettyjen perhokalastuksen MM-kisojen yhteydessä. Vuotos-päätös syntyi luonnonsuojeluliiton mielestä helposti siihen nähden, millaiset luonnonarvot ovat kyseessä. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää, kuinka virtaavasta vedestä pyydystetyt taimenet elpyvät pyynnin aiheuttamista rasituksista. Tällä hetkellä suojellusta yhteensä 4200 metsämaan neliökilometristä suurin osa sijoittuu Pohjois-Lappiin. Metsähallituksessa pohditaan virallista tavoitetta metsämaan suojeluasteelle. 993,0km2 624,0 km2 193,6 km 2 161,7 kffi2 82,6 km2 Pomokaira-Tenniöaapa soid. Selvitystä "Suojellut metsät valtionmailla vuonna 1991" voi tilata osoitteella: Metsähallitus, Luonnonsuojelun palveluyksikkö, PL 94, 01301 VANTAA. Itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden merkeissä tehtävä aarniometsäkartoitus tuottanee korkeintaan parisataa neliökilometriä lisää metsämaata suojelun piiriin. Lähiajan tavoitetta metsämaan suojeluasteelle on vaikea asettaa, koska metsäluonnon toimeentuloon vaikuttaa myös se, miten talousmetsiä kohdellaan
Päätös tutkimuksen laajentamisesta tehtiin vasta kesäkuussa. Sorsanmetsästys alkaa jälleen 15. "Meillä on kangasmaastoa hyvin paljon ja perhosen käyttämän ajuruohon kasvustoja on myös paljon. Samalla kerätään tietoja muun perhoslajiston ke"Nyt on otettava riskejäkin, sillä tietoa perhosten siirtomahdollisuuksista on saatava. miksi harjusinisiipi on Suomessa niin harvinainen. Ruokolahden ja Säkylän esiintymisalueilta kartoitamme kasvillisuuden sekä muurahaislajien välisten suhteiden ja muurahaisten yksilötiheyden erot." Pentti Hirvonen Kokeilua johtavan EteläKarjalan Allergiaja ympäristöinstituutin toiminnanjohtaja Olli Marttilan mukaan Ruokolahdelle tuodaan 20-30 merkittyä perhosta. Sinisorsa ja metsäjänis metsästystilastojen johdossa hityksestä. Ammuttujen taivaanvuohten määrä on noussut seitsemään tuhanteen eli yli kaksinkertaiseksi aikaisempaan keskiarvoon (2 680) verrattuna. Valokuvaaja Juha Suonpää on tehnyt Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen eläinsuojeluyhdistyksen avustuksella valokuvanäyttelyn Tie tappaa, joka kuvaa liikenteen luontouhreja. Perhosten siirto tehtäneen jo vuoden 1993 kesällä. Osa lajistosta jää metsästäjiltä tunnistamatta tarkasti; niinpä isoja tukkakoskelo on niputettu luokkaan "koskelo", ja uuttuja sepelkyyhky luokkaan "kyyhky". Kun kuitenkin tuhansia sorsia jää tunnistamatta jopa kädessä, luonnonystävä kysyy pakostakin, millainen maara rauhoitettuja sorsalintuja tulee ammutuksi. Tutkimusmenetelmästä johtuen luvut eivät ole tarkkoja. Maastoon jääneet hakkuutähteet korjataan pois nyt eloHarjusinisiiven siirtokokeilun yhteydessä etsitään myös tietoja muurahaisten ja sinisiipien välisen symbioosin merkityksestä. Kyyhkyjä ammuttiin lähes 40 000 keskiarvoa enemmän. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Ympäristöministeriön 1J uhanalaisten eläinten ja kasvien listalla on jo neljännes f Suomen vakituisesta päiväperhoslajistosta. Silti perhonen viihtyy vain Säkylässä. vsk.. Suhteellisesti eniten saalismääräänsä lisäsi kuitenkin taivaanvuohi. kuussa. Jos aktiivisia toimenpiteitä ei tehdä tai niitä pitkitetään, samalla otetaan riski siitä, että uhanalaisimmat lajit ehtivät hävitä", muistuttaa Marttila. Olli Marttilan mielestä jokin syy on löydettävä sille, Maanteillä kuolee Suomessa joka vuosi miljoonia lintuja ja nisäkkäitä. Näyttely liittyy luonnonsuojeluliiton liikenneja ympäristö -kampanjaan, ja se on avoinna Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla 15. Siirtoa pohjustava kasvillisuusselvitys ja perhosen noin kahden hehtaarin suuruisen esiintymisalueen hakkuut on jo tehty. Saalismäärät ovat edeltäneen viisivuotiskauden keskiarvoon verrattuna enimmäkseen nousseet. KOTIMAASTA Harjusinisiiven siirtoa kokeillaan Kahdeksan vuotta sitten Ruokolahdelta kadonnut harjusinisiipi (Pseudophilotes baton) palaa jälleen elinympäristöönsä. Tätä pientä, mutkitellen pakoon säntäävää kahlaajalintua ammutaan huvittelumielessä. Hedelmöityneitä naaraita siirretään ensi kesänä Etelä-Karjalaan .Satakunnan Säkylästä, jossa on tällä hetkellä Suomen ainoa harjusinisiiven esiintymisalue. Harjusinisiipi voi pian taas kuulua Ruokolahden perhoslajistoon. 6 Tilastot metsästyskauden 1990-1991 pienriistasaaliista ovat valmistuneet. elokuuta alkaen. Sinisorsa ja metsäjänis ovat tilastojohdossa molempia ammuttiin tilastokaudella yli 300000. Kuvassa ilves. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos määrittelee metsästysvuoden keskinkertaiseksi. elokuuta. Merkintöjen avulla tutkijat seuraavat perhosten lisääntymistä ja elämää. Yhteistyön toisena osapuolena on Helsingin yliopiston eläintieteen laitos. Samoin vesilinnuissa on suuri ryhmä "muut", johon sisältyy enimmäkseen lajilleen määrittämättömiä lintuja. Metsästysvuoden pienriistasaalis LINNUT Sinisorsa Teeri Tavi Telkkä Kyyhky Pyy Riekko Metso Alli Haahka Koskelo Fasaani Taivaanvuohi Hanhi Lehtokurppa "Muu vesilintu" NISÄKKÄÄT Metsä jänis Piisami Supikoira Minkki Rusakko Kettu Näätä Mäyrä Orava Majava Hilleri 1990-91 362 000 224 000 175 000 145 000 125 000 113 000 65 000 54 000 34 000 23 000 21 000 13 500 7 000 6 200 4 800 80000 318000 83 000 75 000 62 000 52 000 47 000 12 000 11 700 4 800 1 700 1 100 Taulukon luvut on saatu lähettämällä kyselylomake joka kymmenennelle metsästäjälle, ja palautetuissa lomakkeissa ilmoitetut saalismäärät on suhteutettu metsästäjäkunnan kokoon. Ruokolahden asuinpaikka soveltuu harjusinisiivelle, koska siellä on perhosen toukalle tärkeää ajuruohoa. Nuoret sorsat ovat hankalia määritettäviä. Ruokolahdelta sinisiipi katosi, koska männyt varjostivat liikaa auringonvalossa viihtyvaa päiväperhosta
Auringon lisäksi maaperästä tuleva radon on merkittävä säteilyn lähde Suomessa. Syöpävaarallisia aineita on luokiteltu 130, joista yleisimmin työntekijöitä altistavat kromi, nikkeli, noen sisältämät aineet ja asbesti. Jansen haluaa puhua turvarusketuksen puolesta. Jokin määrittelemätön tekijä kaupungin elinoloissa muodostaa jo kolmanneksen syöpään sairastumisen riskistä, kertoo kansainvälisessä syöpätutkimuksessa mukana oleva professori Harri Vainio. Stratosfäärin otsonikerros jatkaa kuitenkin ohenemista vielä. muutaman vuosikymmenen ajan, vaikka sitä vaurioittavat päästöt nyt loppuisivatkin; aineet kulkeutuvat hitaasti korkeuksiin ja vaikuttavat kauan. Kaupunki-ilma on mutageenista Suurissa kaupungeissa asuvat sairastuvat moniin syöpiin keskimääräistä helpommin. vsk. Asunnon ilmanvaihto vaikuttaa radonin määrään. Radonin on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 200 keuhkosyöpätapausta vuodessa. taa enemmän ja bensiinikäyttöinen kymmenen kertaa enemmän kuin katalysaattorilla varustettu, lyijytöntä bensiiniä käyttävä auto. Pohjavesiä voivat pilata nitraatit tai teollisuuden päästöt. Dieselpakokaasu jen arvellaan aiheuttavan Suomessa 50-100 uutta syöpää vuodessa. Työympäristö sairastuttaa Suomessa 300-900 työntekijää vuodessa syöpään. Kaikkiaan 26 syövästä 23 on yleisempiä kaupungissa asuvilla kuin maalla asuvilla. sikymmenessä. Pelkkä tupakansavu on tärkeimpiä sisäilman syöpävaaraa lisääviä tekijöitä. Kloorattua pintavettä tutkitaan Amerikkalaisen arvion mukaan ravinnon osuus syövistä on noin kolmannes. Humuspitoisen pintaveden kloorauksessa syntyy mutageeninen MX-yhdiste. Siihen kuuluu sisätiloissa pysytteleminen polttavimpien säteiden tieltä kello 11-15, siestan aikaan. Suomessa näin syntyy arvioita 30 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Nyt otsoniarvot ovat palautuneet lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja. Kaupunki-ilma on mutageenista eli perimää muuttavaa. Syöpä kehittyy niin hitaasti, että nyt meihin vaikuttavien haitallisten aineiden vaikutukset näkyvät sairastuvuustilastoissa vasta muutaman vuosikymmenen päästä. Melanoomaan, ihon tummasolusyöpään sairastuu vuosittain Suomessa 500 ihmistä. Tupakansavu on riskitekijä Tupakointi aiheuttaa yksin kolmanneksen syöpäkuolemista, ja yhdessä muiden haitallisten tekijöiden kanssa se lisää entisestään sairastumisen riskiä esimerkiksi tupakoivan asbestityöläisen keuhkosyöpävaara on 17-kertainen verrattuna muihin tupakoijiin. Ritva Kupari 7. Hyvin vaaleaihoisten kan-· nattaa ottaa erityisen varovaisesti aurinkoa samoin kuin niiden, joilla on ärtyneitä luomia. Suosi turvarusketusta Otsonikerroksen oheneminen Suomen yläpuolella kevättalvella aiheutti huolta auringonoton turvallisuudesta. Solariumin käyttö useita kymmeniä kertoja vuodessa lisää syöpävaaraa jopa seitsenkertaiseksi. Otsonikerroksen oheneminen ympärivuotisesti viidellä prosentilla lisäisi auringon ultraviolettisäteilyn maaraa kymmenellä prosentilla ja ihosyöpiä 20 prosentilla. Sen vaikutusta syövän syntyyn tutkitaan, ja ehkä jo tämän vuoden lopulla saadaan uusia tutkimustuloksia juomaveden syöpävaarasta. Sen jälkeen riittää vielä ruskettavia ja lämmittäviä säteitä niitä haluaville. Apulaisprofessori Christer Jansen Turun yliopistosta pitää vaarallisimpana suomalaisten etelänmatkoilla saamaa ultraviolettiannosta: erityisesti pimeänä vuodenaikana kun iho on tottumaton, palamisen vaara on suuri, ja keskikesällä UV-säteilyn määrä esimerkiksi Kanarialla on kaksinkertainen verrattuna Suomeen. Tauti saattaa puhjeta aikuisiässä vaikka syyt ovat lapsuudessa. Vaaleaihoisten kannattaa suojautua polttavilta auringonsäteiltälasten iho on erityisen herkkä. Tupakansavu tulisi Suomen syöpä yhdistyksen mielestä liittää syöpävaarallisten aineiden luetteloon. Paljon merkittävämmät ravinnon riskitekijät ovat rasva, alkoholi ja suola. Kaupungissa riskiä lisäävät elintavat ja ympäristön saastuminen: tupakka ja alkoholi sekä liikenteen pakokaasut ovat pahimpia. Joka viidennen syövän syy on ympäristössä Syöpään on harvoin löydettävissä vain yhtä syytä, mutta ympäristömme ja elintapamme yhdessä selittävät suurimman osan syövistä. Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän keuhkosyöpäkuolleisuutta: Puolan terästeollisuusalueilla ilman epäpuhtaudet selittävät miesten keuhkosyöpäkuolleisuudesta neljä prosenttia ja naisten kymmenen prosenttia. Liikenne tuottaa typpeä, häkää, hiilivetyjä, hiukkasia ja rikkiä. Tupankansavulle altistuminen, niinsanottu passiivinen tupakointi nostaa keuhkosyövän vaaraa 30 prosenttia verrattuna niihin, jotka eivät altistu savulle. Radon lisää sisäilman syöpävaaraa tietyissä osissa maata, eniten Itä-Uudellamaalla ja harjuseuduilla. Syöpä kehittyy hitaasti; ihosyövänkin syyt saattavat olla jo lapsuuden palamisissa. Ihon palaminen auringossa useasti lisää ihon tummasolusyövän eli melanooman vaaraa. Lähes kaksi miljoonaa suomalaista käyttää kuitenkin kloorattua pintavettä. Pelkästään asbesti aiheuttaa 150 syöpää vuodessa. Dieselkäyttöinen ajoneuvo saastuttaa ilmaa jopa 100 kerSUOMEN LUONTO 6/92 51. Sairastuneiden määrä on nei linkertaistunut kolmessa vuo:. Radonia voi olla myös talousvedessä. Dieselit pöllyävät vaarallisesti Ruotsin syöpäkomitea on arvioinut, että kaupunki-ilma synnyttäisi 700 syöpää vuodessa, tästä kaksi kolmasosaa aiheutuisi liikenteen saasteista. Monista ympäristön syöpävaaroista ei tiedetä vielä tarpeeksi, kuten kaupunki-ilman, säteilyn, ruoan lisäaineiden ja jäämien, pohjaveden saastumisen tai pintaveden puhdistamisen vaikutuksesta. Ruoan lisäaineet ja torjunta-ainejäämät sekä ympäristön saasteet näkyvät syöpätilastoissa hyvin pienenä lukuna: nollasta prosentin kymmenesosaan. Juomavesi pääsee tässä tilastossa prosenttiosuuksiin 0,1-0,5 kaikista syövistä. Nämä ympäristötekijät aiheuttavat Suomen syöpäyhdistyksen arvion mukaan 20 prosenttia syövistä; se merkitsee Suomessa noin 3200 uutta syöpää vuodessa
Pohjavesiä uhkaavat lisäksi mm. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALIN Alice Karlsson Hyvä vesi hyväilee "Suomen pohjavesi on maailman parasta", sanoo vesija ympäristöhallituksen geohydrologi Jouko Soveri. Porvoon seudulla. Pintavesiä joudutaan usein desinfioimaan ja siitä aiheutuu paljon haittoja. Hölmöltä tuntuu, että hyvälaatuisesta vedestä on pulaa, mutta vesi on silti samanarvoista käytettiinpä sitä sitten kahvinkeittoon tai vessan huuhteluun." Pohjavesi on pintavettä parempaa Pohjavesien epätasaisen jakautumisen takia osa suomalaisista joutuu käyttämään pintavettä talousvetenä. "Joissakin paikoissa teiden suola on jo pilannut vesiä", Soveri harmittelee. SUOMEN LUONTO 6/92 51. "Näissä paikoissa olisi aikanaan ollut fiksua jos vesilaitoksia perustettaessa olisi tehty kaksoisvesijärjestelmä. Pintaveden juojat vähenevätkin kaiken aikaa. Nyt se on 53 prosenttia ja 2010 se on jo 70 prosenttia. Esimerkiksi Kokkolan ja Vaasan seudulla happamat sulfidimaat aiheuttavat ongelmia ja rapakivialueilla Kaakkois-Suomessa, Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla on talousvedessä liikaa fluoridia. "Jos esimerkiksi Päijänteeseen tulee jokin Tshernobylin kaltainen laskeuma, niin koko Helsinki on pulassa", Soveri sanoo. Soverin mukaan pohjavesien happamoituminen on käynnissä Suomessa jo mm. Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset ovat lisäksi erityisasemassa koko maapallolla, sillä meillä pohjavettä riittää. Suomessakin maatalous aiheuttaa paikallisesti haittoja yksittäisille kaivoille, joista usein löytyy liikaa nitraattia ja jopa suolistoperäisiä bakteereita. Pintavesi on myös haavoittuvaa. Isotkaan pohjavesiesiintymät eivät saa arvoistaan kohtelua. Happamoitumisen seurauksena metalleja, kuten alumiinia alkaa liueta veteen. Jl Vesi voi sairastuttaa Uutena ongelmana talousvedelle ovat ilman kautta leviävät happamoittavat yhdisteet. Happamoituminen on erityisongelma Pohjoismaissa ja tietyillä alueilla Kanadassa. Siitä huolimatta Euroopassa on erittäin suuria ongelmia lähinnä peltojen lannoitteista ja torjuntaaineista. Esimerkiksi Salpausselkä on Soverin mukaan ainutlaatuinen pohjavesien muodostumisalue koko maapallolla, mutta sen merkitystä ei ole ymmärretty. Kauttaaltaan Salpausselältä on kaivettu holtittomasti soraa ja rakennettu teitä sekä asutusta. Liiallisella alumiinilla on väitetty olevan yhteyttä mm. vaarallisten aineiden j'! kuljetukset, hautausmaat ja §: kaatopaikat. Moni ulkomaalainen varmaankin ihmettelee, kun suomalainen talonmies pesee katuja kullanarvoisella pohjavedellä. Hyvistä pohjavesivarastoista huolimatta saavat monet suomalaiset hanoistaan kehnoa vettä. Kloori ja humusaineet reagoivat keskenään ja muodostavat yhdisteitä, jotka ovat terveydelle vaarallisia. tiettyjen syöpien ja sydänsairauksiKasvimaita kastellaan yleisesti hyvällä, puhdistetulla talousvedellä, vaikka sadetai järviveden käyttö olisi mahdollista. Alzhei111 merin tautiin, joka johtaa ennenaikaiseen tylsistymiseen. §: Talousveden ja sairauksien Jl välistä yhteyttä on tutkittu paljon esimerkiksi Kiinassa, missä on havaittu mm. "Tulevaisuuden vesihuollon turvaamiseksi kaikkien pohja8 vesien suojelu on erittäin tärkeää." Vettä pilataan Suomessa pohjavesi on lähellä maanpintaa ja on siten huonosti suojattu verrattuna Keski-Eurooppaan. vsk.. Muun muassa Helsinkiin johdetaan vesi Päijänteestä ja turkulaiset juovat Aurajoen vettä. 1970-luvulla pohjavesien käytön osuus oli 35 prosenttia kaikesta käyttövedestä
Lisäksi Tanskaan kuuluvilla Färsaarilla Jahdataan säälimättömästi valaita komissioista ja tosiasioista piittaamatta. Norja ja Tanska ovat rikkaita maita, joiden taloutta valaanpyynnin kieltäminen ei horjuta. Tämän vuoden tammi-huhtikuun aikana Suomeen tuotiin jäädytettyä kalaa Tanskasta lähes 26 000 kiloa ja Norjasta runsas 60 000 kiloa. Maiden tyly suhtautuminen valaisiin voi koitua epäonneksi, sillä suunnitteilla on valaanpyyntiä harjoittavien maiden kalatuotteiden boikotteja. Valaiden suojelijoilla on huolia: Norja aloitti valaanpyynnin, Islanti suunnittelee sitä ja myös Japani aikoo uhmata kansainvälisen valaanpyyntikomission päätöksiä. kalatuotteisiin saattaa tehota, ovathan ostoboikotit aiemminkin saaneet poliittisiin päätöksiin vauhtia. alhainen kuin tänä vuonna", Soveri sanoo. Pirkka-sarjassa ainakin seiti ja katkaravut ovat norjalaista alkuperää. Kotimaisissakin tuotteissa on valikoimaa yllin kyllin; mm. • KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALI en liittyvän huonolaatuiseen veteen. Färsaaren seitiä. Sen sijaan kuluttajien karsas suhtautuminen mm. Joissakin syvissä porakaivoissa esiintyvällä radonkaasulla on selvä yhteys keuhkosyöpään. "Meillä on paljon yksittäisiä kaivoja, joiden veden laadussa on huomauttamista. Lisäksi löysin suuren tavaratalon erikoisuushyllystä tanskalaisen Officerin herkkusäilykkeitä kalapullia, simpukoita, turskanmätipasteijaa ja silli sardiineja. Boikottiin tosissaan ryhtyvältä edellytetään tarkkuutta, sillä valmisteen alkuperä ei aina selviä kovin helposti. Tanskaan kuuluvilta Färsaarilta tuodaan mm. Vähän käytössä olevat kaivot olisi tyhjennettävä ainakin kerran vuodessa ja muutenkin vettä pitäisi juoksuttaa runsaasti, että se vaihtuisi. "Pitkään aikaan pohjaveden pinta ei ole ollut näin Helkama lahjoitti Suomen luonnonsuojeluliitolle viisi polkupyörää, joista yksi on Suomen Luonnossa. Siksi veden säästö on ympäristönsuojelua. Lihat syötiin mm. Vettä voi säästää esimerkiksi pienentämällä vessan vesisäiliön tilavuutta vaikkapa tiiliskivellä, huuhtomalla astiat altaassa ja pesemällä täysiä koneellisia sekä vaatteita että astioita. Esimerkiksi monikansallisen United Nordic Inc Ab:n laajassa Eldorado-valikoimassa on sekä norjalaisia että tanskalaisia valmisteita. Kuusamossa, Turussa, Hangossa ja Ahvenanmaalla purkitetaan kaloja !ohesta muikkuun ja ahveneen. Ränneistä sateella syöksyvän veden voi ottaa talteen kastelua varten vanha kunnon konsti ja kaiken lisäksi täysin ilmainen. Silti suomalaiset tuhlaavat hienoja vesivarastojaan sumeilematta. Esimerkiksi jos vedessä on liikaa typpiyhdisteitä, ne havaitaan vain laboratorioanalyyseillä. Hyvällä talousvedellä kastellaan myös nurrnikkoja, pestään autoja ja katuja. Kilpailun voittaja julkistetaan elokuun puolessa välissä. D Anna vastaiskusi valaanpyynnille Tämä valas pyydettiin" tieteellisiin tarkoituksiin" Islannin vesillä kuusi vuotta sitten. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Monet säästönikseistä ovat teknisiä apuvälineitä, kuten termostaatteja ja paineenalennusventtiileitä, mutta yksinkertaisia kotikonstejakin on kosolti. Vesi kannattaa myös silloin tällöin tutkituttaa. Kävin muutamana pa1vana läpi Helsingin kauppoja ja etsin säilykkeiden ja pakasteiden joukosta kartettavia merkkejä. Tänä kesänä Suomen pohjavesivarat ovat tuhlautuneet paikoin poikkeuksellisen nopeasti. Syy on usein siinä, että kaivo on huonokuntoinen tai se on kaivettu väärään paikkaan, jolloin pintavedet pääsevät valumaan sinne." "Vesi olisi luonnostaan hyvää, mutta se päästetään pilaantumaan turhan helposti", Soveri sanoo. Noin 60 litraa lotraantuu peseytyessä, 40 litraa hulahtaa vessasta alas ja loppu kuluu pyykinpesuun ja ruoanlaittoon. vsk. Kotitalouksissa käytetään noin 155 litraa vettä vuorokaudessa asukasta kohden. D 9. "Tähän ovat vaikuttaneet vähäluminen talvi sekä kevään ja alkukesän niukat sateet." Veden pumppaus putkistoon ja veden lämmitys tarvitsevat energiaa. Kiireellisimmin olisi ryhdyttävä boikotoimaan norjalaisia ja färsaarelaisia (tanskalaisia) tuotteita. Esimerkiksi tiesuola nostaa veden kloridipitoisuutta, josta on haittaa etenkin sydänja verisuonitauteja sairastaville. Vaikka pidättäytyisimmekin norjalaisista ja tanskalaisista herkuista, ei meiltä murkina lopu. Muun muassa Findus, BKFood A/S, Nichirei ja Frionor ovat norjalaisia ja Saeby ja Limfjord tanskalaisia. Ja jutut joutuvat! Polkien toimituksen väki tavoittaa ruuhkaisessa Helsingissä kiireisimmänkin haastateltavan ja sukkuloi näppärästi kuva-arkistoon, postiin ja pankkiin. Niin kauan kuin vedessä ei havaita mitään outoa, siihen ei kiinnitetä huomiota tarkkailuun havahdutaan vasta jos väri, haju tai maku muuttuu". Samanaikaisesti lähettivät tanskalaiset kauppoihimme noin 211 000 kiloa ja norjalaiset noin 340 000 kiloa erilaisia säilöttyjä meren antimia. Japanin ruokapöydissä. Kaivoa pitää huoltaa Suomessa pohjavedenottamoiden vesi on tiukassa valvonnassa, mutta haja-asutusalueiden kaivojen kunto saa pohjavesitutkijan synkistymään. Yksi pyöristä annetaan palkinnoksi luonnonsuojeluliiton "Suomen turhin tie" -kilpailussa parhaan ja perusteellisimman esityksen tekijälle. "Uuden kaivon kaivuun on ryhdyttävä, jos vesi ei parane renkaiden tiivistämisellä, kaivon tyhjentämisellä ja puhdistamisella." Joka pisara talteen Hyvä pohjavesi on siis kultaakin kalliimpaa
PUHEENvuoRo Soiden ojitusvimman päätös: Suomen metsätalous on joutunut taitekohtaan, jota voi sanoa jopa kriisiksi. Ojitusoppi jopa yliopistoon Ojitus kuului metsätaloutemme keskeisiin keinoihin 1960luvulla tehdyissä alan tehoohjelmissa. vsk.. Olihan Suomeen syntynyt oma tieteenalakin, suometsätiede, jonka kaksi professoria oppipoikineen tuottivat runsaasti ojitusten edullisuutta tukevia, yleensä laajoin numeroaineistoin koristeltuja kirjoituksia metsätieteellisissä sarjoissa. Miltä näyttää ojitusalueittemme tulevaisuus teollisuuspuun hankinnan kannalta. Tarvitseeko metsäteollisuus männynkäkkäröitä. Kiinnostusta suopuuston hakkuisiin vähentää myös puulajijakauma: valtaosa on mäntykuitupuuta, jonka kysyntä maamme paperiteollisuudessa on jatkuvasti väl)entynyt. Väkivalloin metsitetyillä soilla kasvaa nykyään lähes 10 miljoonaa kuutiometriä puuta, joka on metsiemme kokonaiskasvusta vain vajaa 15 prosenttia, mutta 1960-luvulta alkaneesta kasvunlisäyksestä se edustaa valtaosaa. olivat asiasta kuta kuinkir. Muiden tieteenaloj«n parissa saatiin erilaisia tuloksia. 10 Läänin verran epäonnistuJTiisia Yli puolet Suomen soista on ojitettu 30 vuotta kestäneessä metsitysvimmassa. Kuin pisteenä i:n päällä on ilmaston mahdollinen lämpeneminen. Tämän seurauksena eteläisen Suomen ojitetut suot jäätyvät yhä harvemmin, jolloin koneellinen puunkorjuu tulee niillä yhä hankalammaksi tai mahdottomaksi. Laajamittainen puuntuotanto, jota neljännesvuosisadan ajan on harjoitettu, onkin ollut vain puun tuottamista varastoon, ei markkinoille. lä on ojitettu miljoona hehtaaria soita, josta jo ojitushetkellä tiedettiin tulokset nollaksi. Ojitukset löysivät varauksettomia tukijoita mm. hiljaa. Näissä asetettiin selkeät hehtaarimääräiset ojitustavoitteet, joita perusteltiin jopa tieteellisesti. Matkalle mahtuu roimasti virheitä ja väärinkäytöksiä. Pimitys ei koskenut pelkästään rahankäyttöä ja ojituksen tuloksia, vaan myös muun muassa sen vesistövaikutuksia: se, kuinka hiljaa Suomessa oltiin ojitusten vesistöhaitoista 1970-luvulla, kertoo metsäviranomaisten lähes totaalisesta vallasta. Hukkaojitukset saivat jotain sanomalehtikeskustelua lukuunottamatta jatkua lähes koko 1970-luvun rauhassa; metsämiehe~ ja etenkin metsäntutkij?'. Kun myös Lapissa on ilmennyt paljon väärinkäytöksiä, voidaan väittää, että meil. Eräässä maantieteellisessä projektissa löytyi Etelä-Pohjanmaalta yli 30 prosentin hukkaojitusmäärä, ja Oulun yliopiston kasvitieteilijöiden laajan selvityksen mukaan Lapista etelään on hukkaojitusten osuus noin 17 prosenttia. Soiden saattaminen todelliseen tuottokuntoon edellyttää mittavia harvennushakkuita sekä kunnostusojituksia. Tämä on enemmän kuin Uudenmaan läänin pinta-ala. Metsäteollisuuden keskusliitossa, MTK:ssa, maalaisväestössä yleensäkin (ainakin miespuolisessa), soisten läänien poliitikoissa ja tietenkin laajalle paisutetussa metsäammattikunnassa, joka Keskusmetsälautakunta Tapion alaisissa metsänparannuspiireissä ja Metsähallituksessa ryhtyi ojittamaan soita. Laillista luonnontuhoa Näin laajat väärinkäytökset eivät tietenkään satu vahingossa, vaan takana on ilmeisesti ollut metsäviranomaisten ja -ammattikunnan suunnitelmallinen toiminta, jota on tuettu laajasti. On selvä, ettei tämän tapaisista rötöksistä ketään tuomita, asioita ei edes tutkita. Ei voi olla ihailematta järjestelmää, jossa viranomainen valvoo itse omaa toimintaansa. Kutupuun kysyntää on myös omiaan vähentämään kansainSUOMEN LUONTO 6/92 51. Eikö olisi kuitenkin parasta unohtaa menneet, vaikka virheitä on tehtykin, ja kääntää katseemme tulevaisuuteen. Puskeehan sentään suurin osa ojitusalueista puuta, lähes 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Näille kirjoituksille löytyi paljon innokkaita lukijoita. Muodolliset kriteerit sille, millaisia suotyyppejä saa valtion tuella ojittaa, olivat tietenkin olemassa, mutta tämän ei annettu haitata: suotyyppejä ruvettiin laajasti väärentämään ojitusdokumentteihin. Vuotuiset hakkuut ojitusalueiltamme ovat olleet viime vuosina noin kaksi miljoonaa kuutiometriä. Rahoitusta löytyi helposti varsinkin Mera-kaudella ja saatiinpa Maailmanpankkikin houkuteltua mukaan 1970-luvun alussa. Suotyyppejä väärennettiin Ojittaminen käynnistyi erittäin ripeästi, ja jo 1960-luvun lopulla nähtiin, että ojitukset laajenivat myös metsänkasvukelvottomille soille ja että ojitukset huonontavat alapuolisten vesistöjen tilaa. Hakkuumäärät eivät 30 viime vuoden aikana ole lisääntyneet, hakkuusäästö sen sijaan kasvaa joka vuosi. Sehän on paras tae sille, että raportoidut tulokset ovat aina hyviä. Havitellun suuruista lisäkasvua ei saatu, mutta nyt metsäteollisuus ei enää tarvitse niitäkään puita, joita on saatu versoamaan. Metsissämme on ilman ojitusalueitakin hakkuusäästöä, joten lähivuosina syntyy ilmeisesti kovan maan leimikoistakin ylitarjontaa. Siitä huolimatta vanhoja, umpeutuneita ojia revitään taas auki. Metsäalan lehdissä jouduttiin 1980-luvulla myöntämään, että vajaa kymmenesosa ojituksissa on mennyt hukkaan, mutta sitä pidettiin yleensä ymmärrettävänä tai hyväksyttävänä. A~iaan oli lopulta pakko jotenkin reagoida, kun 1978 Geologisen tutkimuslaitoksen turvetutkijat kiinnittivät huomiota Pohjanmaan laajoihin tuottamattomiin ojituksiin. Tyypillistä on, että vesiensuojelukysymys on vasta 1980-luvun puolivälissä otettu vakavasti esille Tapiossa, tällöinhän suurin osa haitoista oli jo tapah_tunut. Maamme metsätalouden peruspilareita on ollut mittava suonojitus, jonka tuloksena yli 15 prosenttia maan pintaalasta lähes kuusi miljoonaa hehtaaria on muutettu ojikoiksi
Tämä on kaiken pahan alku ja juuri, se tietysti liittyy koko metsätalouden ilmaiseen rahanjakoon. Tietenkin ylipaisutettu metsäbyrokratia ja sitä tukeva metsäntutkimus, ennen kaikkea suometsätiede, tekevät parhaansa jotta totuus soillamme ei paljastuisi. Totuuden hetki on vihdoinkin tullut myös metsäojituksessa. On myös ilmeistä, että metsätalouden synnyttämät puuntuotannon ulkopuolelle jäävät hukkaojikot ylittävät pintaalaltaan moninkertaisesti virallisesti suojellut suot (0,7 miljoonaa ha). Olemme nyt tulleet uuteen tilanteeseen valtion kassakriisin takia. Samaan aikaan ovat rahoituslähteet ehtyneet. Yksityiskohtiin puuttumatta voidaan nimetä perussyy: ojitusten julkinen rahoittaminen. Nyt onkin ensimmäistä kertaa neljännesvuosisataan koittanut aika, jolloin voidaan ruveta tarkastelemaan totuudellisesti, mitä Suomen soidenojituskampanjalla todella on saatu aikaan. Ojien pitäisi antaa umpeutua Talonpoikaisjärjen mukaan meidän olisi syytä luopua useimpien ojikkojen jälkihoidosta ja jättää ne rauhassa sammaloitumaan muistomerkkinä eräästä aikakaudesta Suomen metsätaloudessa. Mikään ei viittaa siihen, että tämä olisi pitkään aikaan realistista ei yleinen investointi-ilmapiiri eikä pääomien saatavuus eivätkä myöskään sellun (tuorekuidun) kilpailunäkymät kierrätyskuituun nähden. metsänparannukselta myös rahallista tuottoa. Nurmossa, Etelä-Pohjanmaalla oleva Kuhnulanneva ojitetiin 1975. Samassa yhteydessä esitetään huolestumista kunnostusojitusten ympäristövaikutuksista ja luvataan ottaa ne huomioon. Tämä viittaa siihen, että vajaasta kuudesta miljoonasta ojitetusta suohehtaarista huomattava osa, ehkä kolme neljä miljoonaa, jää iäksi puunkorjuun ulkopuolelle. Kunnostustoimet halutaan ulottaa lähes koko ojitetulle alueelle lukuunottamatta 10-15 prosenttia, joka virallisesti myönnetään hukkaojituksiksi. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Jarmo Eronen 11. Lyhyesti voidaan todeta, että siitä saadut hyödyt puuntarjontana ovat murto-osa rahallisiin ja ympäristöuhrauksiin verrattuna. Miksi se pääsi tapahtumaan. Se on ainoa keino tulevaisuudessa estää jatkuvat ympäristöhaitat ja ohjata rahoja tuottavasti. Mennyt neljännesvuosisata Mera-kausineen on osoittanut, että runsas julkinen rahanjako metsätalouteen (mukaanlukien ojitukset) ei ole yhtään lisännyt markkinoille tulevaa puumäärää, sen sijaan olemme lyhyessä ajassa tuhonneet valtaosan eteläisen Suomen soista ja aiheuttaneet vesistöhaittoja, muusta pienemmästä harmista puhumattakaan. Nähdäkseni menneet vuosikymmenet ovat antaneet meille yhden arvokkaan opetuksen: metsätalouden julkinen rahoitus on lopetettava. Tässä lienee harvinainen esimerkki kansainvälisestikin siitä, kuinka julkinen valta aktiivisesti pyrkii keksittyjen taloudellisten laskelmien tukemana hävittämään alkuperäistä luontoa. Suo oli karuhko aapasuo, jonka laiteet olivat rahkanevaa ojituskelvoton suotyyppi. Vain voimakas puun käytön lisäys, joka edellyttäisi sellukapasiteetin lisäystä parilla miljoonalla tonnilla, v01s1 muuttaa tilannetta mäntykuitupuun hyväksi. Myös suometsätieteilijä, professori Eero Paavilainen, joka on aina osoittanut erinomaista kykyä sulkea silmänsä ojituksissa tapahtuneista virheistä, on näkevinään jatkuvaa kunnostusojitustarpeen lisääntymistä (Metsä ja puu, 10/91). Meillä ei ole mitään syytä enää heittäytyä uuteen miljardeja maksavaan kunnostusojitukseen, jonka merkitys puuhuollolle on ilmeisen olematon. Metsätalouden julkinen rahoitus lopetettava Ojituskampanja kuuluu epailemättä surkeimpiin projekteihin, mitä Suomessa on vuosikymmeniin keksitty. Metsätalouden parissa ei kuitenkaan haluta myöntää tosiasioita. välinen pyrkimys, jopa vaatimus, lisätä kierrätyspaperin käyttöä paperiteollisuudessa. vsk. Onneksi rahoittajan, valtiovallan edustajat ovat vihdoinkin heränneet ja vaativat ns. Meille syntyy siis tämän verran uusia "suojelualueita", ojikkoja, joilla seisoo riukumetsää, mutta joilla ei sinänsä ole sanottavaa suojeluarvoa
vsk.. Ritva Kupari YK:n ympäristöja kehityskokous Rio de Janeirossa ei muuttanut maailmaa. Kansalaisten on aika puhaltaa päättäjien niskaan. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Se ei ollut päättäjien äkillinen solidaarisuuskohtaus, mutta se kasasi 12 paineita: paljot puheet ja asiakirjojen tekstit vaativat jatkotoimia
Kokousten vuorovaikutus ·1man ja poh. ·ta moraaliSUOMEN LUONTO 6/92 51. Rio sykki hetken Rio sijaitsee kauniilla paikalla meren, vuorten ja metsien ympäröimlinii. Flamengo-puistoon pyrkivän oli raivattava tiensä kymmenien innokkaiden kauppiaiden lomitse. Ecologia-sana kaikui kaikkialla; siitä ottivat kaiken irti niin poliitikot, ympäristöaktivistit kuin riolaiset markkinamiehetkin. Rion kahdeksasta miljoonasta asukkaasta pari miljoonaa asuu faveloissa, slummeissa, joita ei näy kartoissa. 13. oli siis mahdollisimman hankalaa. Kuvassa Cantagalo-favelaja vasemmalla näkymä sieltä. Ekovieraille oli kaupan tavallisen turistirihkaman lisäksi edustava valikoima eco-92 -tuotteita. Rion kokoukset olivat myös suuri markkinatapahtuma. Kahden kesäkuun viikon aikana Rion helteisessä talvisääs5::i kokoontuivat samanaikaisesti UNCED-konferenssi ja kansalaisjärjestöjen Global Forum 40 kilometrin päässä toisistaan. vsk. Vuorien rinteille kasvaneista faveloista aukeavat kaupungin komeimmat näköalat. uksen Julistus sitoo . Virallinen 178 valtion kokous pidettiin kalseassa Riocentron kongressikeskuksessa kaupungin ulkopuolella ja yli 2000 kansalaisjärjestön kokous vehreässä Flamengo-puistossa kaupungin keskustassa. Joitakin tilaisuuksia ja vierailuja järjestettiin puolin ja toisin, ja kansalaisjärjestöt yrittivät parhaansa mukaan toteuttaa kaksoisstrategiaa: painostaa UNCED:n neuvottelijoita käytäväpolitikoinnilla ja luoda omaa maailmanlaajuista toimintaohjelmaansa
Siinä todetaan, että kehittyneillä mailla on erityinen vastuu kestävän kehityksen toteuttamisesta. Rex Dagi oli taittanut pitkän ja kalliin matkan yli merten kotikylästään Tabubilista kertoakseen alueensa ympäristöongelmista kaikille, joilla oli aikaa kuunnella. kovaa vauhtia eikä luonnonsuojelu ehdi perässä. Rex Dagi oli hakemassa rahaa ja asiantuntevia neuvoja Rion kansalaiskokouksen sankalta ekologijoukolta. vsk.. Puut törröttävät kuolleina, vesi on likaista. kukseen. Kokouksen isäntämaassa kiteytyvät kaikki ympäristöja kehitysongelmat: valtava luonnon rikkaus ja sen tuhoaminen, rikkaiden ja köyhien välinen ylittämätön kuilu, elämäntapamme kestämättömyys ja armottomuus. Kaukana apua etsimässä Papua-Uusi-Guineasta on Rioon pitkä matka, vielä paljon pitempi kuin Suomesta. Kaikkien UNCED:n osanottajamaiden hyväksymässä "Aion haastaa oikeuteen kaivosyhtiön ja hallituksen." Noin neljän miljoonan asukkaan ja 460 000 neliökilometrin eli suunnilleen Ruotsin kokoinen Papua1UusiGuinea on kehittymässä. Näkymä on kuin pahemmankin teollisuusalueen reunamilta, vaikka Tabubil on kaukana sellaisista. Global Forum tuotti 32 vaihtoehtosopimusta ympäristöja kehitysongelmien ratkaisemiseksi sekä laati kansalaisjärjestöjen Maailman peruskirjan. Kahdeksansataasivuisesta viisisataasivuiseksi tiivistyneessä asiakirjassa suositellaan toimia mm. ilmakehän, metsien ja merien suojelemiseksi, aavi-~ koitumisen estämiseksi, puh] taan juomaveden turvaamig seksi, köyhyyden lievittämiii! seksi, väestönkasvun hillitsemiseksi ja naisten aseman parantamiseksi. Agenda on hajanainen, mutta siitä löytyy hyviä periaatteita. Ne kuitenkin muistuttavat, ettei yk14 kertaakaan ennen toimintansa alkamista eikä sen aikana ole ottanut yhteyttä joen varren asukkaisiin. Lipun hinta on huomattavan korkea, yli kaksinkertainen esimerkiksi RioHelsinki -lipun hintaan verrattuna. Kokouksen jälkeen heidän paikoilleen palasivat katulapset ja prostituoidut, jotka eivät jaksaneet ymmärtää paljoa puhetta ekologiasta samaan aikaan kun itse kamppailevat oikeudestaan elää ihmisarvoisesti. Syy on Oktedi-kaivosyhtiön, joka louhii 400 kilometrin pituisen joen yläjuoksulla kultaa ja kuparia ja maailman ekokaupunkina, jossa myytiin vain ekoaatteita ja ekovaatteita. Dagi näytti valokuvia Oktedi-joesta, jonka varrella Tabubil sijaitsee. Nyt olen perustanut ympäristöjärjestön, jonka päätehtävä on puolustaa meitä." Järjestö oli myös onnistunut !. Lindströmin sanoin "jonkun pitäisi koota elementit yhteen tämä ei ole maapallon toimintaohjelma, mutta edelleenkin on mahdollisuuksia SUOMEN LUONTO 6/92 51. Hän saapui kokoukseen kesken kaiken, koska aluksi hänet oli ohjattu erhdyksessä Riocentroon, viralliseen kokouskesRion upeilla hiekkarannoilla ihmiset ovat tasa-arvoisia; niille pääsevät köyhät ja rikkaat. Tuhannet ylimääräiset sotilaat ja poliisit takasivat ekovieraiden turvallisuutta kaupungin kaduilla. Käytäntö kaukana periaatteista UNCED tuotti lähes tuhat sivua päätöksiä ja julistuksia, mutta väestönkasvu, köyhyys, kehitysmaiden velkaongelmat ja maailmankaupan epäoikeudenmukaisuus jäivät vaille ratkaisua. Rion julistus sitoo valtioita vain moraalisesti samoin kuin ensi vuosituhannelle ulottuvaksi toimintaohjelmaksi tarkoitettu agenda 21. keräämään ne rahat, joilla 00 Rex Dagi ja kaksi muuta häj nen maamiestään maksoivat lentolippunsa. Valtioiden välinen uusi kumppanuus, yhteistyö ja avoin kansainvälinen talousjärjestelmä kirjattiin myös tavoitteiksi sopivan juhlavaan ja sopivan löyhään paperiin. He eivät osaa auttaa itseään kaivosyhtiötä vastaan. Siellä seurustellaan, urheillaan, tanssitaan ja leikitään. Kylien asukkaat ovat kouluttamattomia. Sieltä ei kuitenkaan näyttänyt heruvan apua kotijoestaan ja -maastaan huolestuneelle insinöörille. "Maani luonnonvarat myydään pilkkahintaan" murehti Rex Dagi. Parin vuoden ajan valmistellut asiakirjat, Rion julistus, toimintaohjelma agenda 21, sopimus luonnon monimuotoisuudesta, ilmastosopimus ja julistus metsäperiaatteista, eivät poista maapalloa tuhon kierteestä. Suomen Unicef-yhdistyksen pääsihteerin U.B. "Jokemme on kuollut, siinä ei ole enää kaloja eikä krokotiileja. Kuvassa /paneman poikia. "Hallitus välittää vain taloudesta ja myy pois luonnonvarat kullan, kuparin, puun, öljyn ja kalat halvalla hinnalla. Suojelusäännöksiä ei ole." Juhlavasti tummaan, hieman nukkavieruun pukuun pukeutunut Rex Dagi poistui ihmisvilinään hankkimaan lisää hyödyllisiä yhteyksiä. Rantaelämä on erottamaton osa aidon riolaisen, cariocan, elämää. "Jos tiedät jonkun, joka voisi auttaa meitä, lähetä osoite." Anne Brax Rion julistuksessa tunnustetaan, että ympäristönsuojelua ei voi tarkastella kehityksestä irrallaan ja että köyhyyden hävittäminen on ehdoton edellytys kestävälle kehitykselle. päästää kaivosjätteet suoraan jokeen ja ilmaan." Australialaisten, saksalaisten, amerikkalaisten ja PapuaUusi-Guinean omistama kaivosyhtiö ei Dagin mukaan "Joen varrella asuu heimoja, jotka puhuvat kymmentä eri kieltä. Joen rannalla on yksinkertaisia taloja, joista yhdessä asuu Rex Dagi vaimoineen ja lapsineen. Sen sijaan kansalaisjärjestökokouksesta oli jo löytynyt avuliaita lakiasiantuntijoita. sikään päättäjä voi enää sivuuttaa ympäristöongelmia
Lapset on valittu koulutettaviksi, jotta opetuksen vaikutus ulottuisi pitkälle tulevaisuuteen. Paahtavassa helteessä hikoileva ministeri seurueineen kohtasi muukalaisvihamielisenä pidetyssä favelassa käydessään vain hymyileviä kasvoja ja ystävällisiä tervehdyksiä. Joissain faveloissa maksuksi tarjotaan rahan sijasta bussilippuja. Läheskään kaikille ei ole tarjolla puhdasta juomavettä, minkä takia ihmiset sairastelevat. Parinkymmenen favelan asukkaat opiskelevat jätteiden lajittelua, terveellisempää rakentamista, kasvimaiden tekoa ja puiden istuttamista. Faveloiden alkeellisissa oloissa puhe jätteiden lajittelusta tai puiden istuttamisesta voi tuntua hienostelulta. Kasvimaita hoitavat lapset, joista koulutettavaksi on valittu jostakin syystä vain poikia. "Lapset keräävät paperin, pahvin, lasin ja ruoantähteet, jotka erotellaan kotona. . Kun Riossa sataa, talojen yläpuolelle jyrkkiin rinteisiin joissa Rion slummit lähes poikkeuksetta sijaisevat kasatut jätteet lähtevät liikkeelle yhdessä mutavellin kanssa. Rion tunstITantojen Copacabanan ja !paneman tuntumassa sijaitsevan Cantagalo -niminen 14 000 asukkaan favela ottaa osaa kokeiluun. Cantagalon ja muiden faveloiden viherryttäminen on osa Norjan kehitysapua, jolla yritetään luoda "kestävän kehityksen" slummeja. Toisaalta projektin määrärahat ovat niin pienet, että niillä ei esimerkiksi rakennettaisi toimivia viemärijärjestelmiä.", sanoo Carlos Loureiro. Anne Brax 15. vsk. Näin lapset ehkä oppivat kantamaan jatkossa laajemminkin ympäristöstä vastuuta", kertoi Carlos Loureiro, koulutusta järjestävän Multicoop -osuuskunnan jäsen. Pian sitä viheröittävät myös kasvimaat. Ministerin poistuttua kasvimaalta vihreisiin haalareihin pukeutuneet nuorukaiset alkoivat kastella vastakylvettyjä vihannespenkkejä. Cantogalon favelassa on kioskeja, koulu ja pieni terveysasema. Jos talojen välissä olisi puita ja muuta kasvillisuutta, myöskään eroosio ei etenisi. Ei auta, jos on toimiva wc, jos sinne heitetään rojua joka tukkii sen. Cantagalon ensimmäisen kasvimaan punajuurenja porkkanansiemenet saivat suojaavan multakerroksen arvovaltaisesta kädestä: Norjan ympäristöministeri Thorbjörn Berntsen oli saapunut juhlistamaan hallituksensa rahoittaman koeprojektin avajaisia. Tähän ongelmaan hanke tuntuisi tarjoavan ratkaisun: jos jätteet olisi lajiteltu ja toimitettu hyötykäyttöön, ne eivät vyöryisi asuntoihin. Jokaiseen projektin piiriin kuuluvaan favelaan on tarkoitus perustaa omat toimistot. "Tiedämme, että tämä ei ratkaise kaikkia ongelmia faveloissa. Favelan johtaja on asukkaiden itsensä valitsema ja hänellä on yleensä paljon vaikutusvaltaa. He myös hoitavat perheidensä kasvimaita. Osaan Rion 500 favelasta, köyhien ihmisten asuma-alueista, yritetään kuitenkin juuruttaa ympäristöoppia. Joidenkin mielestä hanke on vain kosmeettinen ja varat olisi voinut kohdistaa toisinkin esimerkiksi faveloiden saniteettilojen kohentamiseen. päri ja useimmat joutuvat hoitamaan luonnolliset tarpeensa missä sattuu. Peseytymispaikan virkaa toimittaa pihamaalla oleva ämSUOMEN LUONTO 6/92 51. Y mpäristöoppia slummeihin Kun ihmisellä ei ole kunnollista kattoa päänsä päällä, voi olla vaikea välittää ympäristönsuojelusta. Mutta tämä on hyvä tapa opettaa vastuuta lapsille. "Eivät faveloiden asukkaat halua elää saastan keskellä, eivät he halua epäviihtyisää ympäristöä", Carlos Loureiro sanoo. Cantagalosta lähetettiin muutaman viikon koulutukseen Manauksen kaupunkiin kuusi lasta sekä favelan johtaja. Lajitellut ruoantähteet on tarkoitus kompostoida ja käyttää alueen vihertämiseen, muun muassa banaanin ja puiden istutukseen. Paperista, pahvista, metallista ja lasista maksetaan
Hän kritisoi sitä, että hallitusten edustajat neuvottelivat Riocentrossa suljettujen ovien takana; UNCED:n valmisteluvaiheissa kansalaisjärjestöt Rion keskustan tuntumassa vuorenrinteitä peittää Tijucasademetsä. He haluaisivat päättää itse ainutlaatuisten mangrovemetsiensä suojelusta sekä ratkaista maatalouden ja valtavan yksityisautoilun haitat. UNCEDvaltuuskuntamme puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen esimerkiksi ei vielä Riossa ollut tietoinen eikä huolissaan metsiemme kasvavasta uhanalaisten eliölajien määrästä. Kansalaisjärjestöjen voimakas kanta Riossa oli, että hallituksia täytyy painostaa sitoutumaan Rion julistukseen ja agendaan. Täytyy vain tehdä työtä; täytyy olla osa maata. Bushin hallinnon mielestä tämä talloo yhdysvaltalaisten yritysten varpaita; esimerkiksi maan lääketeollisuus on tähän saakka hyötynyt yksipuolisesti eteläisen Amerikan raaka-aineista. Sopimus tunnustaa valtioiden suvereenin oikeuden luonnonvaroihinsa, mutta edellyttää, että valtiot sisällyttävät biologisten voimavarojensa suojelun ja kestävän käytön kansallisiin päätöksiinsä. Monien viljelykasvien ja kotieläinten paikallisrodut ovat hävinneet tai uhanalaisia. Martiniquen väki ajelee 180 000 autolla. Kehittyneet maat sitoutuvat maksamaan biodiversiteetin suojelun uusilla, kehitysavun lisäksi annettavilla varoilla. Ainoana maana sopimuksen allekirjoituksesta kieltäytyi Yhdysvallat, jonka oli vaikea niellä mm. "Meidän tulee vaatia avoimuutta kestävän kehityksen komitealta. Virallisen kokouksen hyväksymä Rion julistus ja kansalaisjärjestöjen peruskirja ovat hänen mielestään täysin erilaisia asiakirjoja: "Poliitikkojen kesken on aina taistelua vallasta ja usein yritystä käyttää toinen toisiaan hyväksi. Ritva Kupari tyksen komitea, joka perustetaan YK:n talousja sosiaalineuvoston, ECOSOC:n, alaisuuteen. Komitean toimintaan pyritään saamaan mukaan hallitusten edustajien lisäksi kansalaisjärjestöjen, liike-elämän ja tiedeyhteisöjen edustajia. Se on suojeltu kansallispuistona ja YK:n nimeämänä biosfäärikohteena. Vien kotiin öl Martiniquelle täältä viestin siitä, että meidän tulee huolehtia paremmin Äiti maasta, mutta emme pysty siihen huolehtimatta paremmin myös toisistamme ja toimimatta yhdessä", Global Forumin tuloksiin tyytyväinen Paul-Henri summasi. "Luulen, että kaikkein tärkein lause maapallon perusIi kirjassa on se, että kaikessa g, monimuotoisuudessamme :>< olemme yhtä. Virallisesti agendan toteutumista seuraa kestävän kehi16 Paul-Henri Chartol Martinique/ta valmisteli Global Forumissa kansalaisjärjestöjen omaa maapallon peruskirjaa. Sopimus pyrkii siihen, että mm. geneettisen materiaalin luovuttamista ja hyötyjen jakamista koskevia ehtoja. Hän hoitaa maansa luonnonsuojeluyhdistyksen, Assaupamarin, kansainvälisiä suhteita. vsk.. Sopimus pyrkii turvaamaan lajien sisäisen perimän vaihtelevuuden, lajien määrän ja ekosysteemien monimuotoisuuden. Luonnon monimuotoisuus turvattava Suomi allekirjoitti ensimmäisten maiden joukossa Riossa valmistuneen biodiversiteettisopimuksen eli sopimuksen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Luonnonvaraisten lajien lisäksi sopimus suojaa myös viljeltyjen lajien perimän monimuotoisuutta. W orldwatch-instituutin varapuheenjohtaja Cristopher Flavin iloitsi Riossa ympäristöliikkeiden kasvavasta poliittisesta voimasta. Riossa hän valmisteli kansalaisjärjestöjen omaa maapallon peruskirjaa (Earth Charter). Tärkeintä olisi hänen mielestään tehdä nyt työtä ekologisesti kestävän, maailmanlaajuisen talousjärjestelmän luomiseksi. Ei ole kysymys optimismista tai pessimismistä, vaan kysymys on tavasta elää." Pieniin-Antilleihin kuuluva, vain noin 360 000 asukkaan Martinique on Ranskan hallinnassa. Luonnonsuojelu on tapa elää Martiniquen saarelta kotoisin oleva Paul-Henri Chartol kiirehti Riossa neuvottelusta toiseen ja teki pitkiä kokoustyöpäiviä. Kansalaisjärjestöjen kesken vallitsee yhteenkuuluvuuden tunne, eikä lähtökohdaksi tarvitse ottaa olemassa olevia poliittisia kytkentöjä vaan tärkeimmät ympäristönäkökohdat. Lausumat on siis muokattu täysin erilaisista lähtökohdista." Kysymykseeni, onko hän optimisti vai pessimisti maapallon tulevaisuuden suhteen, Paul-Henri vastasi: ''Tätä minulta kysyttiin myös vuosi sittehdä jotakin maapallon hyväksi". ten, kun selvisi, että Martinique on Karibian alueen saastuneimpia saaria. "Kansallinen tahto toteuttaa sopimukset on nyt tärkeää", hän arvioi. Sen täytyy asettaa hallitusten tärkeysjärjestykset kyseenalaisiksi", vaati Worldwach-instituutin varapuheenjohtaja Christopher Flavin. bioteknologian hyödyt jakautuisivat tasapuolisesti geneettisten voimavarojen luovuttajamaan ja hyödyntäjämaan kesken. Paul-Henri kertoo, että saarelaisten itsenäistymistahto on vahvistumassa. Lindström iloitsi erityisesti siitä, että Afrikan maiden ajama aavikoitumista vastustava sopimus solmitaan agendan mukaan vuoteen 1994 mennessä. Vastaan nyt niin kuin silloinkin, että ekologina minun ei tarvitse olla optimisti tai pessimisti. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen mukaan agendassa on paljon asioita, joille muutos voi rakentua. Silti hallituksen sisällä on vielä opiskeltava, mitä tämä merkitsee Suomessa. Sopimuksen kansainvälinen merkitys riippuu siitä, paljonko teollisuusmaat antavat kehitysmaille rahaa velvoitteiden toteuttamiseen. pääsivät vielä jossain määrin vaikuttamaan neuvotteluihin. Esimerkiksi suuri osa Brasilian kahvipensaista on pera1sm yhdestä yksilöstä, ja geenien yksipuolisuus tekee ne her1 kiksi tuholaisille ja taudeille. SUOMEN LUONTO 6/92 51
Suomalaisia lehtiä kertyi noin 40 000; kaikkiaan sitoumuksia arvellaan kertyneen pari miljoonaa. 17. Elämän puu jää pysyväksi taideteokseksi Flamengo-puistoon. Partiolaiset kiinnittivät talkoilla kaikkialta maailmasta lähetetyt lehdet seinämiin puun ympärille. SUOMEN LUONTO 6/92 51. vsk
Peruskoulun opettajasta tuli Brasilian Amazonian alueen pienviljelijöiden auttaja. "Emme luota hallituksen lupauksiin" Yli neljännesvuosisata sitten neljä naista Ohiosta, Yhdysvalloista, muutti Brasiliaan. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Se rakennettiin intiaanien asuinalueiden halki, ja intiaanit ajettiin hyvin julmasti omilta alueiltaan." Ilmaston muutos torjuttava Edes eteläisen pallonpuoliskon talvisääksi poikkeuksellinen, 35 asteen helle Riossa ei vauhdittanut ilmastosopimusneuvottelu ja. Sademetsissä tiikkansa uudelleen. Tuhlaavan elämäntyylin muuttaminen olisi siis monin verroin kalliimpaa ja hankalampaa. Kehitysmaiden ryhmän tiukimpia näkemyksiä esittivät puuntuottajamaat, kuten Malesia, Intia ja Indonesia. Suomi tekee parhaillaan Kiinalle ilmastonsuojeluohjelmaa. Se ei tyydytä Suomen tavoitteita, koska siinä ei ole mainintaa sitovasta asiakirjasta, aikataulusta tai seurantatavoista. "Te pyydätte meitä olemaan hakkaamatta metsiämme, jotta voitte edelleen ajaa autoillanne." Tämä brasilialainen näkemys teollisuusmaiden itsekkäistä tavoitteista oli yksi metsäsopimusneuvottelujen jarru. Ilmastosopimus velvoittaa teollisuusmaat, siis Suomenkin, laatimaan kansallisen ohjelman ilmaston muutosta ehkäisevistä toimista ja arvioimaan toimien vaikutukset. Päästölähteet ja hiilidoksidia sitovien nielujen, kuten metsien tai muun biomassan, poistot tulee kartoittaa ja raportoida sopimusmaiden kokoukselle. Suomen ajaman metsäsopimuksen tavoitteena on kaikkien maailman metsien kestävä käyttö. Löyhänä puitesopimuksenakin ilmastosopimus pakottaa monen asiantuntijan, esimerkiksi professori Antti Kulmalan, mielestä hallituksen linjaamaan energiapolituksen tukemasta hyönteismyrkky-lannoite -kierteestä." Dorothy otti Riossa osaa lähinnä naisten teltan tapahtumiin sekä metsäja patoaiheisiin kokouksiin. Teksti tunnustaa maiden oikeuden kestävään sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen, mitä kehitysmaat ajoivat ja Yhdysvallat vastusti. Yritämme päästä eroon halliuhkaa kohota sadan vuoden aikana kaksinkertaisesti enemmän kuin luonnon sietokyky sallii. Näiden ihmisten kulttuuri on kokonaan hävinnyt, he ovat juurettomia. Tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen määrä tasolle, joka "estäisi ihmistoiminnan aiheuttaman vaarallisen puuttumisen ilmastojärjestelmään". Sopimus lähtee teollisuusmaiden vastuusta ilmaston muutoksen torjunnassa. Siihen kiteytyvät rikkaiden maiden tuhlailevat ja saastuttavat kulutustottumukset ja niiden omien metsien tuhoaminen. Lopputuloksena oli sekava metsäjulistus. vsk.. Ministeri Pietikäisen mielestä hiilidoksidipäästöjen rajoittamiseen päästään pitkäaikaisella työllä, jos nyt aloitetaan energian säästäminen ja energian käyttäminen tehokkaammalla tavalla. Ne häviävät, jos metsät hakataan." "Maan keskittäminen suuryhtiöiden käsiin ja suurpatojen rakentaminen on lopetettava. Pirteä isoäiti patojen vastaisilla iskulauseilla koristellussa T-paidassaan ei luota Brasilian hallitukseen. Siksi hän ei odottanut kovinkaan paljoa ympäristöja kehityskokouksen tuloksilta. Yksi heistä oli Dorothy Stang, ammatiltaan peruskoulun opettaja, nykyään katolisen kirkon työntekijä. Ne haluavat hyödyntää metsävarojaan ja pelkäävät sopimuksen rajoittavan itsemäärämisoikeuttaan. Tie on 2000 kilometriä pitkä ja ulottuu Atlantilta Porto Velhoon jakaen Amazonin sademetsän läntiseen ja itäiseen osaan." "Hallitus rakensi tien 1970luvun alussa. He saivat alussa pankkilainoja ostaakseen siemeniä ja lannotteita sekä tuholaismyrkkyjä, mutta eivät neuvoja tai teknistä apua. Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että hiilidioksidipäästöjä tulisi leikata kymmenillä prosenteilla nykyisestä tasosta, siksi ilmastosopimusta pidetään täysin riittämättömänä. Pohja jatkoneuvotteluille kuitenkin syntyi. "Asun Amazonasia halkovan Transamazonic-valtatien varrella noin sata kilometriä lähimmästä kaupungista. "Yritämme muodostaa pieniä viljelijöiden osuuskuntia, saada heidät yhteistoimintaan. on luonnostaan kasveja, joilla voi tulla toimeen. Muiden muassa kansainvälinen Friends of the Earth -järjestö arvosteli sopimusta ja kehotti valtioita sitoutumaan lisäksi omiin päästörajoituksiinsa. Järjestön selvityksen mukaan maapallon lämpötila 18 "Ryhdyin auttamaan uudisasukkaita, jotka eivät ole intiaaneja, eivät mustia eivätkä valkoisia vaan näiden sekoitus. Hyönteismyrkyistä on päästävä eroon." Anne Brax ihmisille välttämättöminä elämän ja kehityksen lähteinä. Heillä ei ole terveydenhuoltojärjestelmää, he ovat haavoittuvia kaikissa suhteissa." Uudisraivaajat saivat Amazonasista pienet palstat viljeltäväkseen, mutta eivät Dorothyn mukaan mitään todellisia edellytyksiä onnistua työssään. Teollisuusmaiden oma esimerkki ratkaisee jatkossa, rakentuuko metsäasioissa myöhemmin luottamus etelän ja pohjoisen välille. Tämä taso tulee saavuttaa sellaisella aikavälillä, että ekosysteemit ehtivät sopeutua luonnollisesti ilmaston muutokseen. Yleisen tason tavoitteet voidaan tulkita monella tavalla. "Meillä on paljon kauniita lakeja, jotka eivät ole auttaneet." Jos Dorothy Stang saisi päättää, Brasilian hallitus toimisi seuraavasti: "Metsien suojelusta on tehtävä sitovat sopimukset. Ne näkevät kehitysmaiden metsät vain pelastavina hiilidioksidinieluina eikä näiden maiden "Amazonasin pienviljelijät jätettiin oman onnensa nojaan" , sanoo Dorothy Stang. Sopimuksesta puuttuvat tiukat päästörajat; tekstissä mainitaan vain päästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle ilman sitovaa aikatavoitetta. Global Forumin kansalaisjärjestöt vaativat omassa vaihtoehtoisessa ilmastosopimuksessaan, että hiilidioksidipäästöjä vähennetään kehittyneissä maissa vähintään 25 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2005 mennessä ja lopullinen tavoite päästöjen vähentämisessä on 60 prosenttia. "Suomen tulee hoitaa aloite syksyllä YK:n yleiskokoukseen neuvottelujen käynnistämiseksi, jottei julistus jää kuolleeksi paperiksi", esittää Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen, joka osallistui asiantuntijana Suomen valtuuskunnan metsäryhmän työhön. Teollisuusmaiden tulee antaa rahat kehitysmaille sopimuksen aiheuttamiin kustannuksiin ja rahoittaa ympäristönsuojelullisesti terveen teknologian ja taitotiedon siirtoa kehitysmaihin. Ruoantuotanto ja kestävä taloudellinen kehitys eivät myöskään saa vaarantua. Karjatiloista on päästävä eroon, samoin kaakaon ja pippurin kasvattamisesta. Metsien kohtalo jäi auki Agenda 21 : ssä on oma l ukunsa metsistä, mutta sen lisäksi Suomen valtuuskunta ponnisteli Riossa erillisen metsäsopimuksen puolesta. Suomen oma hiilidioksiditoimikunta istuu ja antaa raporttinsa vuoden 1993 lopussa. Intian tiedeja ympäristökeskuksen edustaja Anil Agarwal siteerasi kauhistuneena Yhdysvaltojen paljastavia perusteluja metsien suojelemiseksi: "maailman metsien vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2000 vähentäisi yli kaksinkertaisesti hiilidoksidipäästöjä verrattuna hiilidoksidipäästöjen jäädyttämiseen 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä ja vain murto-osalla kustannuksista"
hengeltään avoin tapahtuma. Global Forum meren rantaa kiemurtelevassa Flamengopuistossa oli myös ulkopuolisilta suljettu ja vartioitu, mutta SUOMEN LUONTO 6/92 51. vsk. UNCED-kokouksen osanottajat neuvottelivat näkymättömissä Riocentron valtaisan kompleksin uumenissa tiukasti vartioituina. Järjestöt ja ryhmät esittelivät kymmenissä kokousteltoissa ongelmiaan, kehittelivät toimintamallejaan ja vaihtoehtosopimuksia, ja kun helle teltoissa kävi liian painostavaksi, väki siirtyi nurmikolle puiden katveeseen. 19
"Tämä on ainoa tilaisuute~e pelastaa maailma, mutta presidentti Bush yrittää tuhqia sen." Anne Brax tyspankkien, YK:n kehitysohjelman UNDP:n, Kansainvälisen ympäristörahaston GEF:n ja kahdenvälisen kehitysyhteistyön kautta. Nämä varat kanavoidaan todennäköisesti GEF:n (Global Environment Facility) kautta. laria jos 0,7 prosentin taso saavutetaan, rahaa kertyy 110 miljardia. Väyrynen hakee tukea muista OECD-maista, joiden apu on SUOMEN LUONTO 6/92 51. Kehitysmaat ajoivat uuden, demokraattisesti hallitun rahaston perustamista ympäristöhankkeiden rahoittamiseen, mutta joutuivat luopumaan tavoitteesta. Määrä ja laatu puntariin "On selvää, ettei Suomi selviä nykyisistä ja uusista velvoitteistaan 0,4 prosentin bruttokansantuoteosuudella, minkä hallitus on päättänyt kolmen seuraavan vuoden tasoksi. Eristeenä on sanomalehteä, pinnassa alumiinipaperia ja kantena lasilevy. UNCED:n jälkeen pitäisi järjestää kansainvälinen kokous köyhyyden poistamiseksi; jos YK ei sitä järjestä, köyhien maiden pitäisi itse tehdä aloite." Inulle päävihollinen on Yhdysvallat tai ainakin sen presidentti, joka on ilmoittanut puolustavansa viimeiseen asti amerikkalaista elämäntapaa. Yhdysvallat ilmoitti, ettei tavoite kosk~ sitä; koska maa ei ole sitä ·ruemminkaan hyväksynyt. ilmiriitaan ja melkein käsikähmään intialaisten padonrakennus-insinöörien kanssa. Suomen kehitysapurahojen rajua leikkausta pahoitteleva Kankaanniemi pitää tavoitteena 0,7 prosentin tason saavuttamista uudelleen 1995 mennessä. "Ilman köyhyyden poistamista ei voi olla kestävää kehitystä. Hasanul Haq Inu ei pidä katastrofeja vääjäämättöminä luonnonilmiöinä. "Bangladeshin pitäisi yhdessä muiden Tyynen ValtaLapset kokosivat Global Forumissa aurinkokeittimen kahdesta sisäkkäisestä pahvilaatikosta. Hän oli tullut Rioon puhumaan kansalaisjärjestöjen Global Forumin "Köyhyys ja ympäristö" -seminaariin. Hänen mielestään metsien hävityksellä Intiassa, Nepalissa ja Tibetissä sekä Intian rakentamilla padoilla Bangladeshin jokien yläjuoksulla on yhteytensä tuhoisiin onnettomuuksiin. Maata koettelevat vuoroin kuivuus, vuoroin tulvat ja pyörremyrskyt. Pohjoismaat kannattivat tavoitteen saavuttamisen aikarajaksi vuotta 20.00, mutta mitään määräaikaa ei kirjattu lopulliseen agendan tekstiin. Ilmaston lämpenemisellä puolestaan on yhteytensä ihmisten ahneuteen. Häneen törmäsi joka paikassa: virallisen kokouksen käytävillä, kansalaisfoorumeissa, lehdistötilaisuuksissa ja mielenosoituksisKehitysapu on kaksinkertaistettava Monien mielestä Riossa puhuttiin aivan liian vähän maailman taloudesta. Niin kauan kuin rahaja raaka-ainevirrat kulkevat etelästä pohjoiseen, ei ole toivoa maailmanlaajuisesta kestävästä kehityksestä. Biodiversiteettija ilmastosopimus vaativat erillisrahoituksen kehitysavun lisäksi. Samaan tavoitteeseen yhtyy Sirpa Pietikäinen, mutta Paavo Väyrynen ei halua puhua vuosiluvuista. "Jos ilmasto lämpenee, puolet Bangladesltista hukkuu" ·"Bangladeshille on elintärkeää, että UNCED onnistuu. Ny)<y'isillä maailman kehitysapuvaroilla pystytään rahoittamaan arviolta alle puolet agendan vaatimista toimista. UNCED-sihteeristön laskelmien mukaan vuosittain tarvittaisiin 125 miljardia dol20 sa. Kansalaisjärjestöjen seminaarissa tämä näkemys, jonka Inu jakaa useiden muiden m aanmiestensä kanssa, johti "Bangladeshin luonnonmullistukset ovat osittain ihmisten aikaansaannosta" , sanoo Hasanul Haq lnu. Auringonpaisteessa ruoat kypsyvät luonnonvaroja tuhlaamatta ja saastuttamatta. vsk.. Köyhimmät kehitysmaat maksavat yhä enemmän velkojensa korkoja ja lyhennyksiä kuin saavat kehitysapua. Hallituksen tulee ottaa uudel1 leen tarkasteltavaksi määrära:,2 hojen mitoitus lähivuosille", g vaati kehitysyhteistyöministeii: ri Toimi Kankaanniemi Riossa. V arat ohjataan kehitysmaiden ja kansalaisjärjestöjen kritisoiman Maailmanpankin, alueellisten kehimeren valtioiden ja pohjoisen suurten rannikkokaupunkien, kuten Lontoon tai Amsterdamin, kanssa luoda yhteinen kampanja tuhlailevaa elämäntapaa, turhaa energiankulutusta, asevarustelua ja ydinaseita vastaan. Maailmankaupan rakenteiden muuttaminen oikeudenmukaisemmiksi ei ollut Riossa rikkaiden maiden päättäjien vallassa eikä intresseissäkään. Itsekkyyden astetta kuvaa teollisuusmaiden kädenvääntö siitä, sitoutuvatko ne uudelleen jo parikymmentä vuotta sitten sovittuun 0,7 prosentin kehitysaputavoitteeseen. Kehitysmaat ovat suhtautuneet penseästi rahastoon, jossa valta on ollut rahoittajamailla. Agendaan kirjattiin vain pyrkimyksiä tasa-arvoisempaan kaupankäyntiin ja velkakierteen ratkaisuun. Etelä-Aasiassa sijaitseva yli sadan miljoonan asukkaan Bangladesh on maailman köyhimpiä maita: kymmenesosa väestöstä elää toimeentulorajan alapuolella. Meillä on täysi syy kannattaa YK:n ilmastosopimusta; jos meren pinta nousee metrin, kuten on ennustettu, puolet Bangladeshista jää veden alle." Hasanul Haq Inu on "Pelasta Bangladesh mereltä"kansalaisliikkeen ja Jatiyo Samjtantrik -sosialistipuolueen jäsen. Nyt rahastoon liittyvät kaikki valtiot ja sen hallintoa demokratisoidaan. lnu on yksi niistä, jotka ottivat Rion kokouksesta kaiken irti
vsk. . Jos Global Forumin kaikki 20 000 osanottajaa joivat kaksi Coca-Colaa päivässä kahden viikon ajan, niin montako tyhjää alumiinitölkkiä ja muovimukia jäi Rioon kokouksen loputtua ... Joillakin olivat reseptit jo valmiina maailman pelastamiseksi. Global Forumissa messusi ympäristöjärjestöjä, tieteellisiä, taiteellisia ja uskonnollisia ryhmiä, alkuperäiskansoja, feministejä ja seksuaalisia vähemmistöjä. 21. SUOMEN LUONTO 6/92 51
Kytkemme ympäristönsuojelun ihmisten jokapäiväiseen elämään opettamalla esimerkiksi kalastajille kestävämpää kalastustapaa ja opastamalla viljelijöitä luonnonmukaisessa viljelyssä." Sauer osallistui Riossa kansalaisjärjestöjen Global Forumiin. Tutkijoiden mukaan yanomarnien ikivanha metsästykseen ja keräilyyn perustuva elämäntapa kuitenkeskimäärin Suomenkin tasoa alempana, vaikka samalla myöntää että jäämme jälkeen muista pohjoismaista. vsk.. Eivät ne maat, jotka tulevat näissä asioissa viimeisinä, ole parhaiten menestyneet", linjaa Pietikäinen. Näin virallinenkin seuranta tehostuu", miettii Satu Huttunen kansalaisjärjestöjen jatkotoimia. Sauerin työnantaja, World Livelyhood -ympäristöpalkinnolla palkittu ekumeeninen g yhteisö CPT (Comissao Pastora! da Terra), aloitti toimin" Kuka valvoo lupausten totansa 1975 sotilashallituksen teutumista kun te lähdette?" aikana, jolloin muiden kuin kysyi Sergio Sauer. Nyt yanomameille aiotaan antaa vain erillisiä pirstaleisia maa-alueita, jotka eivät yhteensäkään muodosta läheskään yhtä suurta maa-aluetta kuin alunperin luvattu. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Maan perustuslain mukaan armeijalla näet pitää olla vapaa pääsy maan rajojen tuntumaan. Alueen rajojen merkintä oli jo ehditty aloittaa. Vuovän kehityksen ja ympäristönsuojelun ministerivaliokunta. "Kehitysmaat ovat jo moninkertaisesti maksaneet teollisuusmaille velkansa." Anne Brax kilvan, että niitä tiedeyhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä, jotka olivat mukana kokouksen valmisteluissa, tarvitaan myös seurannassa. Y anomamien i tsehallinnollinen reservaatti sijaitsisi osittain näillä alueilla ja intiaanien oikeudet joutuisivat ristiriitaan armeijan oikeuksien kanssa. Pietikäinen esittää, että hallitukseen perustetaan kestä''Toiminnassamme ihmisoikeuskysymykset olivat pitkään keskeisellä sijalla: olemme esimerkiksi antaneet lainopillista apua pienviljelijöiden ja kuminkerääjien murhaajia vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä sekä puolustaneet heitä suuryhtiöitä ja hallituksen välinpitämättömyyttä vastaan." Brasiliassa orjuus lakkautettiin sata vuotta sitten, mutta todellisuudessa kymmenet tuhannet maatyöläiset työskentelevät CPT:n ja Sao Paulon yliopiston selvitysten mukaan edelleen orjuutta vastaavissa olosuhteissa suurtiloilla. Ympäri stömini sterimme mielestä markkinatalouden olisi kehityttävä tuottamaan määrällisesti vähemmän, mutta kestävämpiä ja korjattavia tuotteita niin, että tuotetta kohti käytetään yhä vähemmän energiaa ja raaka-aineita. Vuotospäätöksen runnaamisesta Väyrysen kanssa Riossa kinastellut ja altaan rakentamista vastustava Sirpa Pietikäinen vaatii ympäristönäkökulman liittämistä nykyistä tehokkaammin kaikkeen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Vaihtoehtoiset kansalaisjärjestöjen sopimukset ovat yritys rakentaa maailmanlaajuista toimintaverkostoa polttavimmissa ympäristökysymyksissa. Vuotospäätöksestä suivaantunut Huttunen heittää Väyryselle, että tämä unohtaa metaanin, joka vapautuu allasalueen turvekerroksista ja joka on monin verroin tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. uskonnollisten järjestöjen oli hyvin vaikea toimia. "Hallitus ei ole näköjään muuttanut politiikkaansa mitenkään. Ministereiden mukaan koko järjestelmä kehitysmaaluokituksesta lähtien on OECD:ssa uudelleen arv101tavana, ja Suomenkin kehitysyhteistyö rakennetaan uusin periaattein. kin vaatii suuren, yhtenäisen maa-alueen. Sergio Sauerilla oli pohjaa epäilyksilleen. Sergio Sauer arvasi oikein. Brasilian presidentti Collor de MellQ ryhtyi heti kokouksen päätyttyä perumaan lupaustaan, jonka mukaan 9400 jäljelle olevalle yanomami-intiaaQille annettaisiin Portugalin kokoinen asuma-alue Pohjois-Brasiliasta ja alueelta häädettäisiin pois kullankaivajat, karjankasvattajat ja monikansalliset yhtiöt. Miten tällaisessa tilanteessa vaadit ympäristönsuojelutoimia joltakin kehitysmaan ihmiseltä", arvostelee Satu Huttunen. Heti kokouksen jälkeen hän oli matkustamassa Riosta etelään sijaitsevaan Acreen, jossa samoihin aikoihin oli kuolemantapauksiin johtaneita maattomien mellakoita. Sen käsittelyyn joutuisivat tärkeimmät talous-, kauppaja kehitysyhteistyöpäätökset. Niiden ympäristöongelmien hoidon ei katsota olevan varsinaista kehitysyhteistyötä. Yhteistyössä on tilaa järjestöille Rion asiakirjat eivät saa jäädä pölyyntymään eivätkä uudet yhteistyön idut saa kuolla. Pohjoismaisella tasolla kansalaisjärjestöt tiivistävät yhteisiä ponnistuksia ainakin pohjoisten havumetsien metsien suojelemiseksi. Ulkoministeri Väyrynen puolustaa Vuotoksen rakentamista ekologisena hankkeena, koska vesivoimalla tuotetaan energiaa ilman hiilidoksidipäästöjä. "Kannattaa olla ympäristöasioissa hiukan etulinjassa, koska saamme osaamista ja etua siitä. "Ympäristö-, kehitysyhteistyöja naisjärjestöjen pitäisi jatkaa valmisteluissa syntynyttä yhteistyötään. Kokouksen aikana Brasilian hallitus vielä kehuskeli intiaanien aseman kohentamishankkeillaan. Todennäköisesti Suomeen nimetään erillinen seurantatoimikunta, ja asiakirjoista pyydetään lausuntoja laajasti eri järjestöiltä. Määrän lisäksi Suomen kehitysavun laatu ja kohteet ovat herättäneet arvostelua. Mutta millaisin ohjauskeinoin tähän päästään, sitä Pietikäinenkin miettii. Väyrynen ei vielä Riossa tiennyt, kannattaako hän valiokunnan perustamista. Ministerimme vakuuttavat sina 1986-1991 Brasiliassa murhattiin lähes 600 ihmistä maanomistuksesta käydyissä kiistoissa. Mitä on kestävä kehitys Suomessa. "Nyt poliittinen toiminta on taas sallittua ja järjestömme on ihmisoikeuksien lisäksi siirtynyt ajamaan myös ympäristöasioita. ''Tämä on meille aloituspiste. Suomen hallitus on viitoittanut tietä Rioon ja sieltä eteenpäin puolittamalla kehitysyhteistyörahat, päättämällä mil22 työskennellyt Brasilian maattomien ja pienviljelijöiden aseman parantamiseksi. Oman lisänsä avustuskohteisiin tuovat niin sanotut siirtymätalouden maat, entiset sosialistiset maat. Kansalaisjärjestöillä on nyt enemmän voimaa painostaa hallituksia", summattiin Global Forumissa kokouksen ja sopimusten antia. Pettäessään sanansa Collor de Mellorin hallitus on antanut periksi puolustusvaliokunnan painostukselle. UNCED-kokouksessa esitetyt teollisuusmaiden ehdotukset, joiden mukaan kehitysmaiden velkoja vo1ta1sun muuttaa ympäristönsuojelusitoumuksiksi, saivat Sauerilta tuomion. Apua keskitetään köyhimpiin maihin, ja uusi piirre on pyrkimys ehdollistaa apu niin, että auttajamaa voi vaikuttaa avun kohteisiin ja perillemenoon entistä enemmän. Sauer on luterilainen pastori, joita Brasiliassa on vain kourallinen katolilaisuuden ollessa valtauskonto. "Kun kokous loppuu, intiaaneilta otetaan maat takaisin" "Pelkään, että heti kun Rion kokous loppuu, Brasilian hallitus peruu sanansa, ja yanomami-intiaaneilta otetaan heille luvatut maat pois", brasilialainen Sergio Sauer ennusti UNCED-kokouksen aikana. Hän on vuosia jardien hävittäjähankinnoista ja Vuotoksen altaan rakentamisesta
nettiin monenlaisia ympäristöä puolustavia ja kestävää kehitystä vaativia tunnuksia. 23. Kansainväliseen joukkoon liittyi myös brasilialaiskulkue, joka vaati parannusta sosiaalisiin oloihinsa. Kulkueessa kansuoMEN LUONTO 6/92 51. Ainakin 20 000 ihmistä osallistui suurimpaan kokousten aikana järjestettyyn, presidentti Bushin vastaiseen mielenosoitukseen, joka päättyi Yhdysvaltojen konsulaatin eteen. vsk
Ympäristöja kehitysjärjestöistä oli mukaan saatu vain kolme henkeä: puheenjohtaja Satu Huttunen luonnonsuojeluliitosta, pääsihteeri U. Ritva Kupari SUOMEN LUONTO 6/92 51. Suomen tärkein neuvottelukohde olivat metsät. Energian säästäminen ei hänen mukaansa tule kyseeseen: "Rion asiakirjoihin ei sisälly sitoumuksia energiankulutuksen vähentämisestä. Mutta me olemme aikamoisessa pinteessä kansakuntana Euroopassa, jossa yhdentyminen etenee ja rajat avautuvat. Jos "nielujen" merkitystä pidetään tarpeeksi suurena, vältytään puuttumasta suomalaisten elämäntapaan ja kulutustottumuksiin. Metsien hoidossa on siirrytty luonnonmukaisempaan suuntaan. B. Ministeri Väyrysen mukaan ilmastosopimuksen noudattamisessa on kysymys ensisijaisa sana oli vapaa, mutta monet valtuuskunnan jäsenet tunsivat olevansa paikalla täyttämässä vain muodollisesti edustavuuden vaatimuksia. Sanaa "aikaisemmille" ei mitenkään määritellä. Meillä ei tule olemaan vaikeuksia täyttää sopimusta." Suomen uhanalaisten synkkä tulevaisuus ei saa ministeri Väyrystä huolestumaan: ''Täytyy muistaa, että kun eliölajeja katoaa melkoista vauhtia, niin huomattava osa tästä tapahtuu, vaikka ihmistä ei olisi maapallolla ollenkaan. "Pinteessä oleva Suomi ei säästä energiaa" Myös ilmastosopimuksen pykälät antavat kosolti sijaa tulkinnoille. Kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt olivat 1988 yhteensä 95 miljoonaa tonnia, joista hiilidioksidin osuus oli 54 miljoonaa tonnia. Teollisuuspiirien vahva edustus, kuusi henkilöä, ihmetytti monia kansalaisjärjestöjen jäseniä Riossa . Sopimuksen henki on kuitenkin velvoittava: valtiot lupaavat laatia suojeluohjelmia ja perustaa suojelualueita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, palauttaa tuhoutuneita ekosysteemejä ennalleen ja toimia uhanalaisten lajien pelastamiseksi. Valtuuskunnan metsäasiantuntijat, Satu Huttunen, professori Eero Paavilainen Metsäntutkimuslaitoksesta, suunnittelija Leena Karjalainen-Balk ympäristöministeriöstä ja johtaja Martti Vainio Suomen Metsäteollisuuden Keskusliisesti valinnoista eri energiamuotojen välillä. Heidän joukossaan oli sekä virkamiehiä, tutkijoita että järjestöjen edustajia. Periaatteestodettu, että suojeluohjelmat ja kansallispuistot eivät yksinään riitä tiikaamaan Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta." Sopimuksessa tunnustetaan selkeästi, että ihmistoiminta on merkittävästi vähentänyt luonnon monimuotoisuutta. Valtuuskunnan tukena oli 21 asiantuntijaa. vsk.. Ympäristöministeriön virkamiesten alustavan arvion mukaan biodiversiteettisopimus koskee Suomessa ennen muuta metsäluontoa. . Lievästi pettynyt valtuuskunnan johto oli myös muiden Suomen painopistealueiden saavutuksiin: köyhyyden lieventämisestä ja väestönkasvun hillitsemisestä ei päästy sopimaan, rahoitusjärjestelmien ja YK-järjestelmän kehittäminen jäävät tulevaisuuteen, rikkaiden maiden tuotantoja kulutustapojen muuttaminen jäi laveiksi lauseiksi asiakirjoihin. Yksi Suomen virkamiesten ja asiantuntijoiden kiireisimpiä tehtäviä on nyt laatia laskelma, voidaanko esimerkiksi Suomen talousmetsäkuutioiden hiilidioksidin sitomiskyvyllä kompensoida vaikkapa Porin kivihiilivoimalan hiilidioksidipäästöjä. Satu Huttusen arvion mukaan asiantuntijoiden tietoja ei osattu käyttää täysipainoisesti hyväksi. Valtuuskunta asiantuntIJOIneen kokoontui Riossa joka aamu käsittelemään neuvottelujen edistymistä. Suomen UNCED-valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Suomi Riossa Suomen 21-jäseniseen UN(;ED-valtuuskuntaan kuului kolme ministeriä, ulkoministeri Paavo Väyrynen puheenjohtajana sekä ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi varapuheenjohtajina. Kysymys on luonnon kiertokulusta, jossa lajeja syntyy ja kuolee." Suomen UNCED-valtuuskunnan asiantuntijajäsen, luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen on toista mieltä: "Biodiversiteettisopimus asettaa Suomessa erityisiä tavoitteita ekologisen metsänhoidon, käsittelyn ja uudistamisen kehittämiselle. Sopimuksessa on varsin epämääräisesti todettu, että päästöt voivat väliaikaisesti muuttua, kunhan ne palaavat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä aikaisemmille tasoille. Jos mihinkään toimiin ei ryhdyttäisi, hiilidioksidipäästöjen on laskettu kasvavan vuoteen 2000 mennessä 16 miljoonalla tonnilla. Myöhemmin sopimuksessa kuitenkin sanotaan tavoitteena olevan palauttaa päästöt yksittäisinä maina tai yhdessä vuoden 1990 tasolle. Meillä on kansantaloudessa paha kriisi, jonka ratkaiseminen ilmeisesti edellyttää teollisuustuotannon lisäämistä. tosta, tekivät pitkiä päiviä linjatessaan Esko Kiurun ja muiden neuvottelijoiden tukena Suomen kantoja. Lindström Suomen Unicefyhdistyksestä ja projektisihteeri Sirpa Kuosmanen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta. On jo ulkoministeriöstä ja Aira Kalela ympäristöministeriöstä. Sen näkyvimpiä työmyyriä olivat neuvottelevat virkamiehet Esko Kiuru 24 Väyrynen ei vielä Riossa ollessaan nähnyt olevan syytä muuttaa sen enempää Suomen suojelualuekuin metsäpolitiikkaakaan. Päämääränä oli päästä sopimukseen YK:n yleiskokouksen alaisten metsä sopimusneuvottelujen käynnistämisestä, mutta tavoite jäi puolitiehen. Viime vuosikymmeninä harjoitettu metsätalous on tuoreiden tutkimusten mukaan syypää lähes joka toisen uhanalaisluetteloissa olevan lajin joutumisesta näille listoille. Sama päämäärä oli myös Yhdysvalloilla, joka suojelisi mieluusti metsiä kehitysmaissa sen sijaan että vähentäisi omia päästöjään. Kun muut Euroopan maat jatkavat näköjään suurin piirtein entisellä tavalla, niin yksin me emme voi radikaalisti muuttaa suuntaa." Suomi ajoi Riossa voimakkaasti metsien ja muiden "hiilidioksidinielujen" huomioonottamista kasvihuonekaasujen taseessa. Biodiversiteettisopimuksesta on vaikea löytää sitovia sanamuotoja. Anne Brax Väyrynen Riossa: Suojelupolitiikkaa ei syytä muuttaa Jo alustavista arv101sta Rion sopimusten merkityksestä Suomen ympäristöpolitiikalle käy ilmi, että pykäliä voi lukea monella tavalla. "Meillä on Suomessa jo laajat alueet suojeltu ja vanhoja metsiä tullaan vielä jonkin verran suojelemaan. Suurimman neuvotteluvastuun kantoivat muutamat virkamiehet ja ainoana ministerinä koko kokouksen ajan paikalla ollut Sirpa Pietikäinen. Sopimuksessa ei määritellä tavoiteltavia suojelualueprosentteja, eikä se myöskään sisällä luetteloja uhanalaisista lajeista tai ekosysteemeistä. Kymmenhenkinen virkamiesjoukko oli ulkoministeriövetoinen. Kasvihuonekaasuja vapautuu ilmaan muun muassa poltettaessa fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja liikenteessä. Totta kai Rion henki tarkoittaa sitä, että kaikissa maissa ryhdytään suuntaamaan kehitystä uudelleen. Parlamentaarisen edustavuuden turvl).sivat kahdeksan kansanedustajaa eri puolueista: Jörn D..i:qmer, Esko Seppänen, Maria Kaisa Aula, Juha · Korkeaoja, Maija Rask, Minna Karhunen, Irmeli Takala, Tarja Kautto
Meidän leirimme oli toisenlainen. Alkuperäiskansoista oppia " Saamelaiset voisivat enemmän auttaa muita alkuperäiskansoja" sanoo Irja Seurujärvi. "Luulen, että joitakin asioita ei saanut tuoda esiin, koska Brasilian hallitus oli yksi leirin järjestäjiä." Vertailu muiden alkuperäiskansojen asemaan toi esille sekä niiden yhtäläisyydet että erot. Sitäpaitsi sellaisessa rakennuksessa ei ajatuskaan pääse liikkumaan vapaasti. "Halusimme kertoa arvoistamme ja elämäntavastamme rituaalein, seremonioin ja lauluin" kertoo leirillä mukana ollut Irja Seurujärvi, Pohjoismaisen saamelaisneuvoston jäsen. "Kävinä avajaispäivänä kokouskeskuksessa, enkä päässyt edes avajaisiin. Irja Seurujärvi ei ole saanut selville syytä. "Aioimme järjestää alkuperäiskansojen mielenosoituksen Gaia-viikinkilaivan saapumista vastaan, koska tällainen valloittajalaiva on huono symboli Rion kokoukselle. Intiaanit sanoivat, että he eivät uskalla ottaa osaa mielenosoitukseen, koska heidät pidätetään." Leirin jälkeen yksi näkyvimmistä intiaaniosanottajista joutuikin pidätetyksi. Saamelaisten mukaantulo Rioon ei kuitenkaan ollut itsestään selvää. rin osanottajat saivat aikaan yhteisen julistuksen, mutta etupäässä luonnon kanssa sovussa elämisen sanomaa viestittiin muin keinoin. Kanadan intiaanit muistuttavat hänen mielestään tässä suhteessa eniten saamelaisia. Tämä on myös se viesti, jonka Rioon viikkoa ennen varsinaista UNCED-kokousta kerääntyneet noin 400 alkuperäiskansojen edustajaa halusivat välittää maailmalle. Kansanedustajatkin joutuivat vuorottelemaan pääsaliin pääsyssä. a ultaisiin heidän mielestään tarvittu Rion faveloissa. vsk. "Yhteinen ongelma on se, että kaikkien alkuperäiskansojen maita yritetään viedä ja heitä yritetään saattaa rahatalouden piiriin, yhteiskunnan hallinnan alaiseksi." Saamelaiset ovat helsinkiläistyneen Seurujärven mukaan muihin verrattuna melko moderni kansa. Alkuperäiska.nsat esiintyivät yhtenäisinä Riossa, vaikka joidenkin kansojen elämäntapa on jo varsin etää'}tynyt luonnosta. Rion kokouksen isäntämaa otti oman alkuperäiskansansa, intiaanien esiintymisestä pisteet kotiin; ovathan värikkäästi pukeutuneet intiaanit valokuvauksellisia ja vaikuttavia. "Meihin ei otettu mitään yhteyttä. Rion asiapapereissa sanotaan moneen otteeseen, että alkuperäiskansojen suhteesta luontoon tulisi ottaa oppia. "Olemme jo vieraantuneet jonkin verran luonnosta, käsityksiämme on muutettu ja olemme menettäneet paljon." "Meillä saamelaisilla olisi varaa auttaa muita alkuperäiskansoja. Neuvottelimme asiasta pari päivää. Kaupungin ulkopuolelle luonnon helmaan rakennetun leiSUOMEN LUONTO 6/92 51. Jouduimme itse kyselemään, missä vaiheessa asiakirjat ovat ja saako saamelaisneuvosto lähettää edustajansa." Anne Brax 25. Mitä minä siellä käytävällä olisin tehnyt. Siellä oli viidakossa eläviä ihmisiä, ei tätä normaalia kokousväkeä." Suomen virallisessa UNCED-valtuuskunnassa oli yhden hengen saamelaisedustus. za-v11 m t aivan saapuessa o a orumm ava1a1s1m. Intiaanit, saamelaiset ja eskimot osaavat vielä ottaa luonnosta elantonsa vahingoittamatta sitä. Olemme ehkä liikaakin keskittyneet omien etujemme ajamiseen." Irja Seurujärvellä ei ollut asiaa viralliseen UNCED-kokoukseen, jonka tilaisuuksiin oli muutenkin tungosta. Irja Seurujärven mielestä kokouksen aikana kuitenkin paljastui, että intiaanit saivat kyllä näkyä, mutta eivät tulla kuulluksi
Moottorikelkan telamatto peittää kertovat jäljet, ja yhdellä rauhoitetun eläimen erikoispyyntiin anotulla kaatoluvalla voi ajaa toisenkin ahman yli. Suomessa petojen aiheuttamat vahingot korvataan poronomistajille, mutta vanha viha ahmaa kohtaan on säilynyt muuttumattomana. Ahma ei ole tehokas saalistaja ja edullisissa lumioloissa se voi tappaa useita poroja varastoon, huonojen kelien varalle. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska suurin osa ahmoista liikkuu aivan itärajan tuntumassa kahden maan kansalaisina. Poromies on ahmaa armottomampi tappaja Poronhoitoalueella ahmaa on perinteisesti vainottu. Tuon vuosikymmenen lopulla ahma oli lähes hävitetty Suomesta. Ahman tappamien eläinten haaskoilla ovat monet muut lajit selvinneet pohjolan kovan talven yli ennen ihmisen teknistä herruutta sa26 Salontaiden lyllt lomailla. Kun ahma ryhtyy haaskalla ruokailemaan, jäinenkin lihankimpale menee vauhdilla palasiksi tai siirtyy vahvojen leukojen ja jykevän niskan yhteistyöllä sivummalle. Rauhoitus ei ollut ehdoton turva, se vain muutti ahman metsästyksen luvanvaraiseksi. Pesä hankien alla Ahma saa talvella hieman turvaa lumipesästään, jonka perukoille voi johtaa jopa kymmenien metrien pituinen tunneli sivuun haarautuvine ruokakomeroineen. Suomen rajojen sisäpuolella ahmoja elää korkeintaan muutamia kymmeniä. Ahma on hyvä kiipijä ja pystyy kuljettamaan suuriakin lihakimpaleita puuhun. Aikuiset ahmat liikkuvat yhdessä vain kiima-aikaan alkukesästä, mutta luonto on järjestänyt ahman sikiönkehityksen niin, että munasolu kiinnittyy kohdun seinään vasta vuodenvaihteen tienoilsuoMEN LUONTO 6/92 51. Pennut syntyvät lumiluolaan keskitalvella ja seuraavat emoaan aina syyskuuhun saakka. Silti porot ovat vain yksi osa ahman saalistuskohteista, ja talvesta heikentyneet eläimet yleensä ovat ensimmäisenä listalla. Se rauhoitettiin 1977 poronhoitoalueen ulkopuolella ja vuonna 1982 toistaiseksi koko maassa. Kotka lienee yksi laji niistä monista, joiden talvista ruokapöytää ahman haaskojen puuttuminen on köyhdyttänyt. Äkkiä katsoen ahmaa voi luulla pieneksi karhuksi, vaikka se kuuluu näätäeläinten heimoon painoa aikuisella eläimellä on noin 10-28 kiloa ja korkeutta puolisen metriä. Teksti ja kuvat: Petri Karttimo Ahma on pohjoisen havumetsävyöhykkeen suurista pedoista uhanalaisin. Suojaa ahmat hakevat rajavyöhykkeeltä, mutta usein takaa-ajavat poromiehet saavuttavat kohteensa. Se on surullinen kohtalo kulkijalle hyvinvointi-Suomessa, jossa viaton virkamies lyö leiman kaatolupa-anomukseen. Eläin selvisi kuitenkin kohtalaisesti ennen kuin moottorikelkat yleistyivät 1970-luvulla. vsk.. Eläin on kupeiden usein vaaleita juovia lukuun ottamatta tummanruskeanja mustankirjava. Se on myös kestävä juoksija ja voi taittaa yhdessä yössä useita kymmeniä kilometrejä. On selvää, että ahma tappaa poroja ja niistä elantonsa saava ihminen tuntee katkeruutta kasvattiensa puolesta
Porot ja muutkin nelijalkaiset ovat ahmalle kesällä liian nopeita. Myöhäissyksyllä moni kätkoistä joutuu karhun suihin, kun kontion vuorokausiohjelma on pelkkää syömistä talven varalle. Silloin kun ahma sai rauhassa keskittyä syömispuuhiinsa, sillä tuntui olevan pohjaton ruokahalu. Välillä eläin pysähtyy kesken laukan patsaaksi kuuntelemaan metsän ääniä. ~täjä Ahma on Suomen uhanalaisin petoeläin. Suurimman osan ajasta seuraamani ahma on käyttänyt lihan paloitteluun ja kätkemiseen haaskan lähiympäristöön. Lihapalojen koko vaihtelee kilosta aina kymmenen kilon kimpaleisiin. haa. Ahman liikkuminen on hieman kömpelön näköistä, mutta juoksussa meno muuttuu tasaisen rytmiseksi liikkeeksi. Ja. Tarkalla hajuaistillaan se etsii saalista ja tyytyy usein muiden petojen tappamiin haaskoihin. Herkkävaistoinen kuvauskohde Näiden sivujen kuvissa näkyvä ahma on ollut käyttäytymisestä ja ennen kaikkea ulkonäöstä päätellen sama yksilö, jota olen päässyt tarkkailemaan kolmena kesänä peräkkäin. vsk. Ylimääräiset äänet ovat säikäyttäneet sen monesti kuvauspaikalta ennen aikojaan. Suurimmat palat eläin vetää perässään ja hautaa helposti kaivettavaan maahan. D Petri Karttimo on oululainen luonnonkuvaaja. Lajikumppanille jäi viesti siitä, kuka isännöi täällä. Kesäravinnosta suurin osa on myyriä, marjoja ja muita pieniä luonnonantimia. Varmasti loppukesän kätköistä on hyötyä sitten, kun lumi viitta peittää maan ja kamppailu olemassaolosta on kovimmillaan. Aamulla ensimmäinen tulija oli karhu, joka nuuhki pitkään kummaa hajua. Välillä karhu katsoi metsään kuin miettien yöllisen vaeltajan tarinaa. Seurattuani ahmaa karhunkuvauspaikalla muutamana kesänä olen todennut sen varastoivan suuriakin maaria haaskalta helposti saatavaa IiSUOMEN LUONTO 6/92 51. Silloin kun ahma on varuillaan, esimerkiksi karhun jättämien hajujen takia, se nousee tämän tästä kahdelle jalalle kuuntelemaan. maisemassa aktiivisesti yoaikaan, niin kauan kuin helppoa ravintoa on ollut saatavilla. Ahmoja lönkyttelee Suomen metsissä enää muutamia kymmeniä. Myös karhujen läsnäolo pitää ahman pois haaskapaikalta, varmaan senkin takia, että karhu on lyhyellä matkalla hyvin nopea ja kontiot ovat melkein poikkeuksetta ajamassa pienempiä metsäneläjiä pois valtaukseltaan. 27. Se on ilmestynyt kuvauspaikalle kesäkuun puolenvälin tienoilla ja liikkunut Ahma on lyhyistä jaloistaan huolimatta oikea kestävyysjuoksija, joka lyllertää pysähtelemättä kymmeniä kilometrejä. Seuraamani ahma on usein ollut niin työn touhuissa, että päivä on kerennyt puoleen ennen kuin tuttu laukka kohti valtakunnanrajaa viimeisen kerran näkyi sinä päivänä. Silti sen kaatoon myönnetään erikoislupia, ja luvatontakin pyyntiä harjoitetaan. Viime kesänä pääsin seuraamaan ahman reviirikäyttäytymistä ja näin sen kerran aamuyöllä kiipeävän kumpareen päällä olevan männyn tyveen ja hankaavan hajurauhastaan kaarnaa vasten. Ahman kuten useimpien muidenkin eläinten juhla-aikaa on kesä
Talvella suksilla laskee alas hyppyriltä hyppyrille. Sulamisvedestä syntyi huippujen ympärille jääjärviä. Jää peitti Lapin Kurut, kuten monet muutkin maastonmuodot, syntyivät noin 10 000 vuotta sitten. Sulamisvedet mylläsivät Satulakurut syntyivät jäätikön sulamisen alkuvaiheessa. Huiput nousivat saarina valtavan jäämassan keskeltä. Etelästä tullut retkeilijä on nähnyt näissä rotkoissa myös kauneusarvoja, joita esimerkiksi nimet Kuutamokuru ja Aurinkokuru hyvin kuvastavat. Pohjois-Lapissa jäätikön reuna perääntyi Jäämeren rannalta sisämaata kohti. Kaukaa katsottuna ne näyttävät siltä kuin jättiläinen olisi kammannut tunturin rinnettä. Niitä voi nähdä esimerkiksi Yllästunturilla ja eri puolilla Saariselkää. Tällöin jään alta paljastui korkeimpia tunturihuippuja, mutta yhtenäisen jäätikön reuna saattoi olla vielä kilometrien päässä. vsk.. Selvin uomasto näkyy Kiilopäältä Suomunruoktulle johtavan polun varrelta, Teräväkivenpään rinteellä. Vain vähäinen puro lirisee laakson pohjalla. Varsinkin jääpadon pettäessä ja jääjärven tyhjentyessä vedet saattoivat ryöstäytyä valloilleen. Jyrkkäseinäisiä kalliokuruja on kaikkialla Lapin tunturialueilla, Saariselällä, Pallastuntureilla ja Käsivarren-Lapissa. Kuitenkin kuru alkaa ja eäättyy keskellä tunturin rinnettä, eikä vedestä näy merkkiäkään. Ne ovat vierineet kurun pohjalle vaikeakulkuiseksi rakkakivikoksi. Niiden vedet purkautuivat huippujen välisten satulakohtien yli. Irronneet kivet ja lohkareet vesi levitti laajalle alueelle jäätikön päälle. Ryöppyävät vedet koversivat kallioon syvän rotkon. Sieltä SUOMEN LUONTO 6/92 51 . Eniten niitä on Kiilopään retkeilykeskuksen ympäristössä sekä Saariselän suurtunturien Sokostin ja Ukselmapään alueella. Teksti ja kuvat: Peter Johansson Arvet tunturissa Lapissa voi kulkea kilometrikaupalla pitkin tunturinrinnettä, kun aivan yllättäen maa putoaa jyrkkänä kalliopalitana alas. Saariselällä on yli neljäkymmentä satulakurua. Kuru näyttää alkavan ja päättyvän keskeltä rinnettä ikäänkuin tyhjästä. Jäätikön sulettua veden virtaus loppui, mutta satulakuru jäi jäljelle. Vielä 2000 vuotta aiemmin valtava mannerjää peitti koko Suomen. Tunturirotkon kurun muodosta näkee että sen on synnyttänyt voimakas virta. Kun jää oli kulunut puhki, vesi raastoi alla olevaa kalliota. Mutta se oli alkanut jo sulaa, kun ilmasto oli lämmennyt. Siksi kurun suulta ei löydykään mitään kiviröykkiöitä. Niitä kutsutaan satulakuruiksi, sillä ne sijaitsevat usein kahden tunturihuipun välissä, ikäänkuin satulassa. Jääkautta seuranneiden vuosituhansien aikana kallioseinämistä on irronnut kiviä ja lohkareita. Sen alta paljastui jään hiomia kallioita ja syvälle uurtuneita jokilaaksoja. 28 Kesän vehreys laaksojen pohjilla luo voimakkaan vastakohdan harmaalle rakalle. Kammanjälkiä rinteessä Toinen toisiaan seuraavat uomat ovat yleisiä tunturien rinteillä. Noin 9500 vuotta sitten jäätikön reuna oli Saariselän kohdalla. Jos kulkee poikkisuuntaan niiden yli, saa kävellä ylös ja alas. Ympäristöstään poikkeavina, usein rakkakivikon verhoamina maastonmuotoina kurut ovat saaneet paikallisen kansan suussa pahalta kalskahtavia nimiä, kuten Rumakuru, Pahakuru tai Pirunportti. Paratiisikurussa näkee lunta vielä heinäkuussa. Mahtavat vesimassat ryöppysivät satulan yli vieden mennessään irtokivet. Syynä tähän lienee ollut niiden vaikeakulkuisuus
Jäätiköitä virranneet keväiset sulamisvedet kerääntyivät jäätikön reunan ja rinteen väliin ja kuluttivat siihen noin metrin syvyisen uoman. voi erottaa jopa kolmekymmentä toinen toisensa alla olevaa lieveuomaa. Kukin niistä kuvastaa jäätikön reunan asemia tunturin rinteellä. Saariselän Pirunportti. Koska Iieveuoma syntyi yhden kevään aikana, veden kulutustyö jäi heikoksi. Lieveuoma ei kulunut kallioon asti, kuten isoveljensä satulakuru, jonka syntymiseen kului usein vuosikymmeniä. Sulamisvedet löysivät kalliosta rikkonaisen kohdan, josta ne raivasivat lohkareita niin, että syntyi satulakuru. Kesän aikana jäätikkö oheni niin, että seuraavana keväänä syntyi uusi uoma edellisen alapuolelle. SUOMEN LUONTO 6/92 51 . Vuosien mittaan lieveuomista syntyi portaikko, joka kuvastaa jäätikön sulamista ja sen reunan vuosittaista ohenemista. 29. -Saariselän Reutupäätä. D Peter Johansson on rovaniemeläinen geologi. Peräkkäiset lieve uomat kuvastavat jäätikön reunan vuosittaista sulamista. vsk
Luhtakultasiipi on taantunut eniten. Vaikka maan tehokas käyttö on ajanut perhoset ahtaalle on meillä mahdollisuus auttaa niitä. Koiraan tavoittaa hyvällä onnella mm. 1900-1 uvun alkupuolella laji oli jokseenkin 30 yleinen Keskija PohjoisSuomessa. Vähenemisen syynä ovat olleet kosteiden kukkaniittyjen metsitys ja niittyjen raivaus tuottavammiksi pelloiksi. Loistokultasiiven koiraat ovat kukkaketojen väriläiskiä. Nykyajan tehokas maankäyttö ei jätä perhosillekaan juuri sijaa. Niittyjen suosiminen sekä soiden, ojien ja tienvarsien vaaliminen antaa tilaa loistaville päiväperhosillemme. Teksti ja kuvat: Pekka Ojalainen Kultasiivet kaip~ Kukapa ei haluaisi ihailla kultasiipiä. lsokultasiipi on hyvin harvinainen. Nykyisin sitä esiintyy varmuudella vain Kuusamossa. Maamme viidestä kultasiipilajista neljä on harvinaistunut viime vuosikymmeninä. SUOMEN LUONTO 6/92 51. vsk.. Sen elinympäristönä ovat mäLoistokultasiipinaaraalla on puolisoaan vaatimattomampi asu. Isokultasiipi löytyi 19701 uvun puolivälissä aivan maamme kaakkoiskulmasta. kurjenpolvelta. Laji on yleinen ja runsaslukuinen. Ketokultasiipi rakastaa kukkia ja herkuttelee medellä aina tilaisuuden tullen. Syynä ovat olleet elinympäristön muutokset. Luhtakultasiipi on harvinainen näky. Mihin katosi isokultasiipi. Lajilla on Suomessa yksi tunnettu esiintymispaikka. Myös ketokultasiipi on kärsinyt niittyjen katoamisesta. Perhonen on harvinaistunut erityisesti Pohjanmaalla, missä sitä on tavattu erittäin niukasti viidentoista viime vuoden aik~a
ivat kukkaketoj~ SUOMEN LUONTO 6/92 51. 31. vsk
Muuallakin Euroopassa isokultasiipi voi huonosti. Isokultasiiven elinpaikat eivät ole juurikaan muuttuneet 1980-luvulla, joten pelkkä elinympäristön muutos ei selittäne tapahtunutta. Pikkusisko viihtyisi kedoilla Pikkukultasiipi oli vuosisatamme alkupuolella yksi yleisimmistä päiväperhosistamme. Se on myös selvästi harvinaistunut. Loistokultasiipi on ainoana kultasiipilajinamme pystynyt pitämään pintansa. Parhaimmillaan perhonen oli elinpaikallaan yleinen, samanaikaisesti saattoi tällöin nähdä us~ita yksilöitä. Hän on yksi Suomen Päiväperhoset -kitjan kiljoittajista. Tässäpä vihje tielaitokselle pahoin tahriintuneen maineen parantamiseksi. Saatat palata lukemaan maakuntasarjaa ensin kesän retkiä suunnitellessasi. Perhosta on viime vuosina nähty tavallista vähemmän. rät rantaja tulvaniityt, joilla kasvaa runsaasti suolaheinää ja hierakkaa. Se on mitä ilmeisemmin Euroopan uhanalaisin päiväperhonen. Kansiosta ei tietoa tarvitse kauan hakea! Hinta 25 mk/kpl + lähetyskulut 13 mk (1-3 kpl). Helpoimmin loistokultasiiven löytää metsän reunasta tai pikkutien varresta. Vilkkaan tien liikenne surmaa vain pari prosenttia tien varren perhosista. Tämä on häviävän pieni luku perhosten muihin kuolinsyihin verrattuna. Teiden ja rakennusten alle on myös jäänyt paljon pikkukultasiiven elinpaikkoja. Maatamme pirstovien teiden reunamat olisivatkin erinomaisia pakopaikkoja perhosille, jos niitä hoidettaisiin niittyinä ja ketoina. Ilmeisesti on väärin lukea se vakituiseksi lajiksemme, pikemminkin se on tilapäisviipyjä. Teos sai viime vuonna Tieto-Finlandia-palkinnon ja valtion tiedonjulkistamispalkinnon. vsk.. Pikkukultasiipi viihtyy kuivilla ja kuumilla paikoilla. Takapihan nurmikon voi loihtia kukkaniityksi. Ki,joittaja on lappeenrantalainen luonnonharrastaja ja -kuvaaja. Laji viihtyy kuumilla, kuivilla kedoilla sekä kivisissä ja kallioisissa metsäaukoissa, jotka ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, kun karjaa ei enää laidunneta metsässä. 1988 nähtiin runsaasta etsinnästä huolimatta vain muutama yksilö, 1989 ei yhtään ja 1990 yksi koiras. Englannissa on todettu, että liikenteestä on yllättävän vähän haittaa perhosille. Viime vuosina isokultasiipeä on löytynyt äärimmäisen niukasti. Tai muistat luontoillan sivuilla käsitellyn juuri sellaista 'aarrematoa; joka tulee vastaan saunapolulla ensi kesänä. Ihan jokaista rämettä ei kannata ojittaa. Suomen Luonnon suojelu on yksinkertaista: talleta Suomen Luonnon vuosikerrat tyylikkääseen kansioon. Maanviljelijä voi jättää pellon laidat ruiskuttamatta ja huonotuottoiset suopellot uudelleenojittamatta. Suomessa isokultasiipi on aivan levinneisyytensä ääri rajalla, jossa perhoskannat heilahtelevat usein voimakkaasti vuosittaisten sääolojen vaihdellessa. lsokultasiipi on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi ja rauhoitettu jo 1983. Perhonen on kuollut sukupuuttoon ainakin Tanskassa, Englannissa ja Tsekkoslovakiassa ja taantunut kaikkialla elinalueellaan. Perhoset tarvitsevat apuamme Perhosille on melko helppoa luoda suotuisia olinpaikkoja. Tilaa Suomen Luonnonsuojelun Tuesta: 32 Hiirakkotie 6 01200 VANTAA puh. (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Tilausten vastaanotto kello 8-17 Värit ja tuoksut houkuttelevat kultasiipiä. Tai kenties kuluttajasivujen vaippa-artikkeli tuleekin yhtäkkiä ajankohtaiseksi. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Sen hohtoa voimme ihailla loppukesästä kaikkialla Eteläja Keski-Suomessa. Harvinainenkaan se ei ole
Sitä paitsi käsitys ympäristöongelmien kansainvälisyydestä pitää vain osittain paikkansa. Uusimman ympäristöohjelmansa mukaisesti EY:n tähtäimessä on ennakolta ehkäisevä ympäristönsuojelu. EY:n minimidirektiivit, jotka määräävät saastumiselle rajat, ovat sinänsä tervetulleita. Vai onko todella niin, että Brysselissä ollaan paljon paremmin perillä Suomen asioista kuin Helsingissä. Tai jos olemme sen jo valinneet, pitää tietää minne olemme menossa. Suomen maaperän ja järviluonnon korkea humuspitoisuus edellyttäisi kansainvälistä keskivertoa tuntuvasti tiukempia toimia varsinkin typpipäästöjen vähentämiseksi. Valaistakseni asiaa: kun puhutaan rantalaista, mitä järkeä on vedota, kuten usein tehdään, tiukan rantalain säätäneen Tanskan esimerkkiin. Kansainvälinen yhteistyö ympäristön alalla on tietenkin sinänsä erittäin tervetullutta, monissa tapauksissa välttämätöntäkin. Keskeinen kysymys on, voidaanko Brysselistä käsin ylipäänsä ottaa eri jäsenmaiden jyrkästikin toisistaan poikkeavia oloja huomioon. Juuri Suomen kaltaiselle maalle voi ympäristöpolitiikan kansainvälistyminen olla erityisen ongelmallista. Euroopan yhteisö tarjoaa soveliaan näyttämön yhteistyölle ympäristön pelastamiseksi. Viisas ja kaikkitietävä Bryssel Ympäristöongelmat ovat luonteeltaan kansainvälisiä, ja siksi niiden ratkaisu tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä. Toimitaan ikään kuin EY edustaisi kansainvälistymisen keskuksena jonkinlaista korkeamman viisauden tasoa, joka aina tietää mikä on jäsenmaille parasta. Ongelmiin törmätään myös arkisemmalla tasolla: EY:n ympäristöviranomaisten käytössä on vain puoli prosenttia yhteisön talousarviosta; päätöksien SUOMEN LUONTO 6/92 51. Näitä perusteita on syytä tarkastella kriittisesti, onhan kysymys siitä millaisen tulevaisuuden itsellemme valitsemme. Siitä voidaan päätellä, että kansallisen itsemääräämisoikeuden säilyttäminen vaikkapa vain sen nykyisessä, vesitetyssä muodossa on tärkeätä myös ympäristölle. Maamme on jo perusrakenteeltaan jyrkästi erilainen verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon. Suunnilleen tähän tapaan perustelevat kantaansa monet niistä EY:n kannattajista, jotka eivät välttämättä ole kovin ihastuneita yhteisön kasvuja vapaakauppapolitiikkaan. Onko ylipäänsä järkeä esittää samoja ympäristödirektiivejä Sveitsille, Hollannille ja Suomelle, tai Itämeren ja Välimeren suojelulle. Niitä ovat voineet käyttää hyväkseen mm. Ympäristöongelmien kansainvälisyyden tai yleismaailmallisuuden ylenmääräinen korostaminen johtaa pahasti harhaan. Suomi tarvitsee rantalain, mutta laadittakoon se meidän omista lähtökohdistamme käsin, ei ulkomaisia esimerkkejä matkien. Silti vain tietyt ongelmat, erityisesti ilmaan liittyvät, ovat luonteeltaan selvästi kansainvälisiä ja edellyttävät suhteellisen yhdenmukaisia toimia maailman kansoilta. Antti Vahtera 33. Kansainvälistymisen ihannointiin sisältyy jo periaatteessa se suuri vaara, että odotetaan EY :n ratkaisevan ympäristöongelmamme ja lykätään omat ratkaisumme loputtomiin. Kylmän ilmaston vaikutuksia on luonnon hidas kiertokulku ja sen haavoittuvuus, toisaalta Suomella ei ole Keski-Euroopan tukahduttavia liikenneruuhkia eikä suurten väestöja teollisuuskeskittymien ympäristökuormitusta. Onhan Suomessa rantaviivaa vähintäänkin tuhat kertaa enemmän kuin Tanskassa ja siihen kohdistuva teollisuuden, maatalouden ja väestötiheyden paine moninverroin vähäisempi. Siksi Suomenkin tulee liittyä EY:hyn, jossa ympäristönsuojelun asema on viime aikoina selvästi kohentunut. Useimmat ympäristöongelmat eivät ole luonteeltaan kovinkaan kansainvälisiä, vaan alueellisia tai paikallisia. Tosin rajankäynti on pakostakin epämääräistä, koska ongelmilla on paha taipumus vaikuttaa laajempiin kokonaisuuksiin. Suomi on pohjoinen maa, jonka luonnolle on tunnusmerkillistä soiden, jäi.--vien ja saarten ylenpalttinen runsaus. EY :n ympäristöpolitiikan ristiriitaisuus sisältyy jo sen perustavoitteeseen, talouskasvun ja vapaakaupan ensisijaisuuteen. Miksi se sitten poistaa rajavalvonnan ja kaataa kaupan esteitä, jotka monissa tapauksissa toimivat ennakolta ehkäisevästi ympäristön ja yhteiskunnan puolustusmekanismeina. Niinpä EY:n direktiivien noudattaminen onkin varsin sattumanvaraista. He näkevät yhteisössä muutosvoimia, joita Suomenkin tulee omalla panoksellaan pönkittää. EY:llä on myös useita hyviä suunnitelmia kohentaa yhteisön ympäristöpolitiikkaa, kuten energiavero ja jätelaki, joka aluksi kohdistuu pakkausten kierrättämiseen. Mahdollisuudet saavuttaa ympäristötavoitteet . vsk. brittiläiset ympäristöjärjestöt vaatiessaan hallitusta parantamaan tapojaan, samoin kuin hollantilaiset järjestöt painostaessaan naapurimaataan Belgiaa vähentämään saasteitaan. ovat kuitenkin kovin vähäiset yhteisössä, jota talouskasvun ja vapaakaupan aatemaailma hallitsee niin että kansainvälinen yhteistyö on tungettu kaupallisuuden pakkopaitaan. Se merkitsisi Suomen lannoiteteollisuuden saattamista kuriin, mutta samalla myös tiukempaa tuonnin valvontaa. EY-Euroopassa kaikki tällainen valvonta on ylipäänsä pahasta, koska se voidaan leimata "kaupan esteeksi". Myönnettäköön ensin, että ympäristöongelmiin kiinnitetään EY:ssä nykyisin entistä paljon enemmän huomiota ja että ympäristöä koskevien toimintaohjeiden, ympäristödirektiivien, vaatimustaso on noussut. täytäntöönpanoa valvotaan yhteisön tuomioistuimessa, joka on hukkumassa asiaruuhkaansa
Täällä Suomenselällä on myös maakunnan korkein kohta, Lehtimäen Suokonmä34 ki, joka kohoaa 234 metriä meren pinnasta. vsk.. Suot kattavat maakunnan alasta liki puolet ja kattaisivat enemmänkin, ellei pohjalainen talonpoika olisi jo satoja vuosia raivannut niitä pelloiksi. Siitä maanpinta alkaakin taas laskea Järvi-Suomeen siirryttäessä. Etelä-Pohjanmaa on jokien, soiden ja metsien valtakuntaa. Vieras Siperiasta Eräässä Pyhävuoren rinnelehdossa kiemurtelee kuusissa aivan oikea liaani, siperiankärhö, joka on kukkiessaan kerrassaan uno;1tumaton näky: valkeat, maljamaiset, tulppaanin kokoiset kukat tuntuvat perin vierailta kotoisessa metsäluonnossamme! Siperiankärhö löytyi vuonna 1947. Allikkoisten ja kanervakermisten keidassoiden ohella on, erityisesti Suomenselällä, laajoja ja runsaslinnustoisia aapasoita. MAAKUNNAT TUTUIKSI 13 ETELÄ-POHJANMAA Seppo Vuokko Taivas korkealla ja tilaa hengittää Mielikuva Pohjanmaasta on yksioikoinen, mutta silti siellä on monenlaista, jopa ainutkertaista luontoa: saaristoa, lintujärviä, meteoriittikraattereita, fossiileja, runsaslinnustoisia ja maisemiltaan kauniita soita, jokia, ja tietenkin itse lakeuskin elää. Samat kysymykset askarruttavat kasvitieteilijöitä vieSUOMEN LUONTO 6/92 51. Mistä ja milloin siperiankärhö oli Lapväärttiin tullut. Aukeilla elää paikoin peltopyitä kuvassa uhmakas lapualainen kukko. Kasvupaikka oli kohonnut merestä lämpökaudella, mutta jos siperiankärhö olisikin silloin ollut Suomessa yleisempi, niin miksi se olisi säilynyt vain Lapväärtin Pyhävuorella. Löytö aiheutti kasvitieteilijöille melkoisesti päänvaivaa: lähimmät kasvupaikat tunnettiin Äänisen nurkilta idässä ja lännessä Etelä-Norjan Gudbrandsdalenissa. Poikkeuksena tasaisesta yleiskuvasta ovat maakunnan eteläosan korkeat jäännös vuoret, jotka kohoavat jopa yli sata metriä ympäristöstään. Vähät järvet keskittyvät maakunnan suurimman järven, Lappajärven ympärille, mutta sielläkin "Etelä-Pohjanmaan järviseutu" kuulostaa vähän liioitellulta. Tunnetuimmat ovat Lapväärtin Pyhävuori (129 m), Lapuan Simpsiö (132 m) ja Isojoen Lauhanvuori (231 m merenpinnasta). Pohjanmaa on tasaista, mutta maasto nousee määrätietoisesti kohti kaakkoa ja jo noin 100 kilometrin päässä rannikosta keskikorkeus lähenee 200 metriä. Etelä-Pohjanmaan vaakunaeläin on kärppä
Lapuan Alajoki kuvattuna etelästä Simpsiönvuorelta. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Kyrönjoki tulvii! Joet ottavat Etelä-Pohjanmaan maiseman syk syisin ja etenkin keväisin tavallistakin laajemmin syleilyyns<t 35. vsk. Peltoaukeat kuuluvat erottamattomasti pohjalaismaisemaan
Kun sekä Pohjanmaan rannikolla että Järvi-Suomessa heinäkuussa haihtuu vettä enemmän kuin sataa, ylittää Suomenselän heinäkuinen sademäärä haihdunnan kymmenellä millillä. Purot eli pohjalaisittain ojat on kaivettu viivasuoriksi viemäreiksi alamaiden tulvahaittoja pahentamaan. Jotkut kokevat Suomenselän suo lakeudet vaikuttavina luonnon pyhäkköinä, joille kotka, hanhet, lapinharakat, riekot, joutsenet, korpit, kuukkelit, ketut, näädät ja kurjet luovat erämaan tunnun, kaikkialle yltävistä hakkuistakin huolimatta. vsk.. Valtaosaa kansallispuistosta kattavat jäkäläiset mäntykankaat, jotka yllättäen huippua lähestyttäessä vaihtuvatkin rehevänoloiseen kuusikkoon! Mannerjään väistyessä lähes koko Pohjanmaa oli veden alla, mutta Lauhanvuoren korkein huippu pilkisti merestä yksinäisenä saarena. Inha Suomenselän; kuvaus tosin koski Virtain puolella olevaa Suomenselän eteläistä laitaa, mutta ei seudun luonne lääninrajan ylityksestä muutu. Kunnollisia fossiileja ei ole kuitenkaan tavattu, mutta kivien "madonreiät" toki saattavat olla tuolloisten eläinten jälkiä. Vedenpinnan laskiessa aallot huuhtoivat rinteistä hienoimman aineksen jättäen vain hiekan ja soran, mutta vedenpinnan yläpuolella ollut lakikalotti säilytti ravinteensa ja rehevyytensä. Maasto on jo niin korkeata, että se viilentää ilmastoa ja lisää sademäärää. Suomenselän kuva tänä päivänä: järeitä ikihongikoita ei ole kalliomaillakaan, ja niin suot kuin kovien maiden hakkuuaukotkin on aura kääntänyt rumille viilloille. .. ETELÄ-POHJANMAA läkin, vaikka Suomesta on löytynyt kaksi muutakin siperiankärhön kasvupaikkaa, yksi Etelä-Lapista Tervolasta ja toinen Pohjois-Karjalan Nurmeksesta. Maasto kohoaa niin loivasti, ettei vuoren mahtavuutta hahmota sen juurelta, eikä rinteilläkään koe vuoren tuntua. Lauhanvuorella ikivanhaa peruskalliota peittää kambrikautinen hiekkakivi. Lauhanvuoren hiekkaisilta rinteiltä pulppuaa lukuisia runsasvetisiä lähteitä, joista alkavat, usein syvänkin raviinin uurtaneet luomat eli pikkujoet suovattelevat vetensä isompiin jokiin. Karu Suomenselkä "Se oli toivotonta seutua, rahkasammal ja raaka suomuta 36 eivät tyytyneet enää lakeihin maihin, vaan yrittivät vallata kankaitakin ja kallioita, ja surunvoittoiset olivat vaeltajan mietteet hänen tallustellessaan pitkin ojain varsia suopursuissa ja vaivaiskoivikoissa, harvoin nähden mitään, johon huomio kiintyisi, joka saisi ajatukset vilkkaammin liikkumaan. Lohtua tuotti minulle vain puro, joka hyräili säveltään korven kainaloissa." Näin lohduttomana näki I. Rinteet ovat niin loivat, että sinne mahtuu pieniä järviä ja jopa suuria soita. . Kun kärhö vaatii runsasravinteista ja kalkkipitoista kasvualustaa, se ei ole pystynyt levittäytymään laajemmalle. K. Ehkäpä on hyväksyttävä yksinkertaisin selitys: erillisesiintymät ovat suotuisan sattuman tulosta. Lähteiden ympärillä ja lähdepurojen varsilla on lettoja ja lehtoja, vaikka Lauhanvuoren yleisilme onkin karu. Suomenselkä on alakuloisinta Pohjanmaata mutta sekin on vain mielipide. Erikoinen Lauhanvuori Tunnetuin vuorista on kuitenkin Lauhanvuori. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Tavallaan surkeampikin on Lauhanvuoren kansallispuisto sulkee sisäänsä pikkujärviä, kuten kuvan Spitaalijärven, ja komeita Itämeren muinaisrantoja. Tuulet ovat kuljettaneet kasvin haivenellisia siemeniä poikkeuksellisen kauas ja pudottaneet otolliselle paikalle, johon kasvi on sitten pystynyt kotiutumaan. Siitä imee rahkasammal voiman, jolla se valtaa mäkimaitakin
Suot ojitettiin, ja kun pintaturve oli kuivunut, se sytytettiin palamaan. mänty, kuusi, haapa, koivu, raate, vaivero, suo-orvokki, järviruoko ja kurjenjalka). Kalan saalis oli niin suuri että nijtä saatijn kaikilla tavoilla, paliahin käsin, lipoilla, kauhalla, piikeillä ... Pahaputki (nykyisin Satakunnassa), kiiltoängelmä (uudistulokkaana Pohjois-Karjalassa, mutta runsaana vasta Suomenlahden takana), vankkasara (lähimmillään Hämeessä), suomyrtti (Järvi-Suomessa ja Pohjanlahden rannikolla) ja mustaselja (Etelä-Ruotii: sissa) osoittavat ilmaston ol] leen hiukan nykyistä lämpimämpi silloin, kun majavat "' patosivat nykyisen Poikkijoen edeltäjän. " kirjoitti muistiin talon isäntä Michel Thoman poika Seppälä Vähässäkyrössä. Jääkausi oli pitkä ja monipolvinen aika, johon mahtui lämpimiäkin välikausia, jolloin jäät sulivat. Veden kirkastumisia ja kalakuolemia oli varmaan ollut 37. Etelä-Pohjanmaan 300 kilometrin pituista rannikkoa reunustaa usein järviruokovyö. Ja kun maa vähän kerrassaan kohosi merestä, aallokko huuhtoi kohoumien irtomaata laaksojen täytteeksi. vsk. Kytösavut ja latomeri Pohjanmaa tunnetaan laajoista peltoaukeistaan, joita täplittävät tuhannet ladot. Jääkaudet jatkoivat tasausta. Jääkauden jäiSUOMEN LUONTO 6/92 51. Merivaiheissa kertyneet sedimentit huuhtoutuivat pois maan vuorostaan kohottua merenpinnan yläpuolelle. Kydöttäminen voitiin toistaa niin kauan kuin turvetJ ta riitti, kunhan vain ojia sy8. Luontokin tosin hangoittelee vastaan ja yrittää säilyttää tasaisuuden: jokien juoksu loivenee koko ajan rannikkoseutujen kohotessa sisämaata nopeammin! 100 000 vuotta vanha majavan pato Pohjanmaan paksut maapeitteet kätkenevät paljon enemmän tietoa menneisyydestä kuin mitä tähän mennessä on paljastettu. Nyt Pohjanmaan korkokuva taas jyrkkenee ja monipuolistuu, kun joet jos vain ihminen suo uurtavat meren kasaamiin savikoihin uomiansa. Klaaria vettä "Wuonna 1834 sinä 25, 26 ja 27 päivänä syyskuusa oli wesi nijn klaria ainoastansa merikaaron kyläs. Sen jälkeen seutu on vuoroin ollut merenpohjaa, vuoroin kuivaa maata. Se on myös tunnettu lintusuo. keen seutu oli meren pohjaa, jolloin pohjaan laskeutui edelleen tasoittavia savija hiekkakerroksia. Pellot on alun perin raivattu soille. vennettiin. Korsnäs. Kerrostumat määritettiin yli 100 000 vuoden ikäisiksi. Osassa puista erottui selvästi majavan hampaiden jälkiä. Suon raivaukseen peltomaaksi pohjalaiset kehittivät oman menetelmänsä, kydöttämisen, joka vastaa tavallaan savolaisten kaskeamista. Palaminen vapautti ravinteet ja kytö antoi hyvän sadon. Kauhanevan keidassuo on kuulu valtaisista allikoistaan. ... Vimpelin kalkkikaivosta kattavista moreenipatjoista löytyi kahdesta kohtaa turvetta ja puun kappaleita. Tasaisuuden pitkä historia Pohjanmaan tasaisuus johtuu useasta seikasta. Korkeimmat huiput kuluivat eniten, ja syvimpiin laaksoihin jää jätti paksuimmat moreenipatjat. Suurin osa tunnistetuista kymmenistä kasveista on sellaisia, joita seudulla kasvaa nykyäänkin (mm. Asutus ja maanviljelys alkoivat jokivarren reheviltä tulvaniityiltä ja -soilta, ja levittäytyivät sitten yhä kauemmas joen rannasta. Ja kun lopulta turl ve loppui ja savi tuli vastaan, siirryttiin normaaliin peltoviljelyyn. Koko alue oli jo kambrikaudella, ehkä jo paljon varhemminkin, varsin tasaiseksi kulunutta. Että taisi nähdä selvästi syvimmistäkin paikoista joien pohiaan ja tällä aijalla kuoli kalat tykkönänsä. Sulvassa Vaasan eteläpuolella on kambrikauden alkupuolen kerrostumia, joissa on melko runsaasti fossiileja
Pikileeriä ja alunaa Pohjanmaan lakeuksien alavinta osaa kattavat savikot, jotka syntyivät vuosituhansien kuluessa muinaisen Itämeren pohjaan. Niiden viljely edellytti pohjaveden pinnan laskemista 38 Asutus ja pellot ovat Etelä-Pohjanmaalla keskittyneet jokivarsiin. Alunat muuttavat veden happamaksi. Pohjan hapettomissa oloissa eloperäinen aines pelkistyi ja rikki erkani siitä sulfidina. Se taas muodostaa maaperän metallien kanssa kaksoissuoloja, alunoita, jotka liukenevat veteen ja voivat nousta poutakausina pintaan tai joutuvat puroihin ja jokiin. Vaikka ongelman perussyyt tunnetaan, kokonaan niistä ei ole päästy vieläkään eroon. Veden humusaineet ja rautayhdisteet muodostavat alunoiden vaikutuksesta höytymäistä flokkia, joka saostuu pohjaan, vesikasveihin ja kalojen kiduksiin; vesi kirkastuu, mutta kalat kuolevat! Luonnonoloissa sulfidisavet olivat pääosin turpeen alla ja siten haitattomia. Jos vesi on makeaa, saviaines laskeutuu pohjalle hitaasti ja synnyttää selvästi kerrallista savea, jonka vuosilustoista voi laskea savipatjan kerrostumiseen kuluneen ajan. Uusia luotoja nousee merestä, vanhat saaret laajenevat ja kasvavat yhteen, salmet kuroutuvat lahdiksi, lahdet fladoiksi ja kluuveiksi. Lämpökauden nykyistä suolaisempi Litorinameri kuhisi elämää. Kivisenä karikkona se nousee aalloista ja kivet reunaavat sitä koko ikääntymisen ajan: täällä on "maailman kivisin paikka". Ihminen kokee kivet riesana, mutta luonnolle ne antavat suojaa: rikkovat aallokon, taittavat tuulen, kätkevät pesän, pidättävät tuulen kiidättämiä siemeniä. vsk.. Kurkku ahtautuu koko ajan. Syy oli pitkään arvoitus, mutta lopulta vastaus löytyi savesta. Joet ovat kulkuteitä, ja ennen voimalaitospatoja niihin nousi kala. ETELÄ-POHJANMAA aikaisemminkin, ja niitä on ollut myöhemminkin, aina nykypäiviin asti. Se värjää saven mustaksi, ja pohjalaiset kutsuvatkin Litorinasavea "pikileeriksi". Soiden kydötys tuhosi vähän kerrassaan turpeen ja paljasti happamat savet. Merenkurkun alueella kalliosaaret ovat harvinaisuuksia, ja valtaosa saarista on moreenia. Jos vedessä on runsasta eliötoimintaa, myös eloperäistä ainesta joutuu pohjalle kerrostuvan saven joukkoon. Pohjanmaan soita on Suomessa suhteellisesti eniten pilattu kuivaamalla turvesoiksi. Kun pellot paranivat, joet ja merenlahdet happanivat ja kalakuolemista tuli säännöllisesti toistuvia. Kivien välisiin koloihin maatuu ensimmäinen kourallinen levämössöä, josta SUOMEN LUONTO 6/92 51. Jokisuihin kasautuu karkeampaa ainesta, hiekkaa, hietaa ja hiesua ja saviaines kulkeutuu kauemmas selkävesille. Suolaisessa savihituset kasautuvat jo vedessä suuremmiksi hiukkasiksi ja vajoavat nopeasti pohjalle; syntyy savea, jossa kerroksellisuus ei ole yhtä selvää. Kun Merenkurkku on syvimmilläänkin vain 25 metriä, pystyy Itämeren suolainen vesi harvoin tunkeutumaan vastavirtaan Perämerelle ja Perämeren suolapitoisuus pysyy alhaisena. Kun pikileeri joutuu hapen kanssa kosketuksiin pitkän kuivuuden jälkeen tai maiden ojituksen vuoksi, sulfidit hapettuvat rikkihapoksi. niin alas, etteivät poutakaudet enää nostaneet alunoita maan pintaan. Maa kohoaa liki metrin vuosisadassa ja Merenkurkku madaltuu saman verran. Saaristoluonto Merenkurkku on todellinen kurkku, jonka kautta virtaa Itämereen 17 000 kuutiometriä vettä joka sekunti. Isonkyrön kirkonkylä Kyrönjoen varrella. Se on Pohjolan suurten jokien anti Itämerelle
Jään reuna on voinut pysytellä samassa asemassa muutaman vuoden synnyttäen siihen vallin tai kenties se on joskus tehnyt saman vuoden aikana useamman. Pyykkilautamaisema Matalat, kapeat, mutta kilometrien mittaiset moreeniharjanteet tekevät saariston ja rannikon maiseman raitaiseksi. -,,.... Aukean loi ehkä meteoriitti. Vuosien kuluessa ne saavat seuraa luhtakastikasta ja punanadasta. Kuvan Kärnänsaari on muodostunut sulaneesta kalliosta ja meteoriitin jäänteistä. Ne ovat eräänlaisia pienoisSalpausselkiä, jäätikön reunan eteen kasautuneita moreenivalleja. jäävät varsinaiset meren elävät kuten rakkolevä, turska, sinisimpukka ja merirokko. pohjanlahdenlauha, helpi tai meriluikka voi aloittaa vastasyntyneen saaren valtauksen. vsk. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Sitten sinne ehtii peltovalvatti osoittaen samaa sitkeyttä luonnonvoimia kuin peltoansa kitkevää ihmistäkin vastaan. Merenkurkku on monien mereisten eläinten levinneisyyden raja: sen eteläpuolelle .... Vaikuttavimmin perä perää muutaman kymmenen metrin välein toistuvat yhdensuuntaiset vallit näkyvät ilmasta. Saaren koon ja korkeuden edelleen kasvaessa lajista monipuolistuu. kotkan risulinnankin kantavia l hankia, saaren ensinnä vallan!l neet pioneerit jatkavat taiste;[ lua kiviä, aaltoja ja jäätä vastaan niemien kärjissä. Ja kun saaren sisäosat jo kasvavat meri. -Jyrkkärantaisen Lappajärven altaan synnytti 77 miljoonaa vuotta sitten meteoriitti. Kun valvatti saa seuraa meriputkesta, vinnajuuresta, hiirenvimasta ja rantakukasta, muuttuukin puolimetrinen saari jo loistavaksi kukkatarhaksi. Niinpä on turvallisempaa käyttää niistä nimitystä de Geer -moreenit ruotsalaisen moreenitutkijan mukaan . Tulivuoresta kivitipuksi Aluksi Lappajärven Kärnänsaaren omalaatuista kiveä pidettiin muinaisen tulivuoren 39. Sulvan peltoaukea Söderfjärden on kuulu kurkien syksyisistä kokoontumisista. Ensimmäisten puiden saapuminen on elämän monimuotoisuuden kannalta yhtä merkittävä vallankumous kuin oli sata vuotta varhemmin tapahtunut kohoaminen merestä. Eläinlajiston kehitys· noudattelee samaa kasvavaa kaavaa. Joskus niitä on kutsuttu vuosimoreeneiksi, mutta kuinka paljon aikaa yhden valiin syntyyn on mennyt, onkin jo toinen asia
Noin 10 miljoonaa vuotta myöhemmin tömähti Yukatanin niemimaalle Lappajärven kiveä monin verroin suurempi asteroidi. Taivaallisen törmäyksen synnyttämiä kiviä näkee Kämänsaaren rannoilla. Lauhanvuoren kansallispuiston (7) ytimenä on komein vuori hiekkakankaineen, lähteikköineen ja monipuolisine soineen. Jokimaisemista luonnontilaisimmat ovat Ähtävänjoella (12) Evijärven ja jokisuun välisellä rakentamattornalla osuudella. Sulvan merkittävin nähtävyys onkin kurkien muutto, jolloin tuhatpäiset parvet antavat eloa maisemalle. Se synnytti happosateita, kuukausia kestäneen pimeyden, "ydintalven", ja muutti monin tavoin elämän edellytyksiä maapallolla useiksi vuosiksi. Itse kraatteri on noin 17 kilometriä halkaisijaltaan, mutta sen synnyttänyt kivenmurikk:a oli alle puolikilometrilnmtomatkaajan toivekohteet Merenkurkun (1) nopeasti kohoava saaristo moreenisaarineen, fladoineen ja kivikkoisine rantoineen on suorastaan ainutlaatuinen maailmassa. pyöreä peltoauolla meteoriitin Kambrikautiset kauden lopun sukupuuttoaalto, joka vei mm. Björköbyssä on hieno vanha kylämaisema. Parhaasta päästä ovat Kyrönjokisuun Vassorinlahti (4) ja Petolahden (5) joensuisto, joista kummallakaan ei kuitenkaan toistaiseksi ole palveluja eikä opastusta. Näin isoa kiveä ei ilmakehä jarruta juuri lainkaan, joten se törmää maahan asti kosmisella nopeudella, nelisenkymmentä kilometrejä sekunnissa. Lappajärven meteoriitti putosi dinosaurusten asuttamalle planeetalle, ja hävitti lyhyeksi aikaa kaiken elämän EteläPohjanmaalta. Kauhanevan kansallispuiston (8) varsinainen nähtävyys on pienten lampien kirjavoima keidassuo todella kaunis suomaisema! Salamajärven kansallispuisto (9) Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajalla esittelee Suomenselän karua, erämaista luontoa. Sen syyksi on vieritetty liituperinteisiä pohjalaisia jokimaisemia. Toinen mahdollinen meteoriittikraatteri on aivan lähellä. Lappajärvi (14) on EteläPohjanmaan suurin järvi, joka on syntynyt meteoriitin kraatteriin. Muinaisrantojen vallit, aallokon J puhdistamat hiekkakiviset pirunpellot eli Kivijadat, erikoisen muotoiseksi rapautunut aumakivi ja vuoren kuusikkoinen lakki kertovat alueen historiasta. Vaasan kaupunginselällä (6) on lintutomi. Kärnänsaari on muodostunut törmäyksen sulattamasta kalliosta ja osaksi meteoriitinkin jäänteistä. Kun pyöreän muodon salaisuutta selvitettiin kairauksin, löydettiin paksut, fossiileja sisältävät kerrostumat, jotka aJ01tt1vat Sulvan synnyn vähintään kambrikauden alkuun, 600 miljoonan vuoden taakse. Kappaleen liikeenergia muuttuu lämmöksi, joka sulattaa kaasuksi ja pieniksi pisaroiksi koko meteoriitin ja osan törmäysalustastakin. SUOMEN LUONTO 6/92 51 . Aivan toisenlaista rantaluontoa on Lohtajan Vattajanniemellä (3), jossa valitettavasti vain pieni osa hiekkarannoista ja dyynialueista on armeijan ammunta-alueen ulkopuolella ja saavutettavissa. Selkämeren puolella Kaldonskärin (2) pienet, miltei metsättömät saaret muodostavat hiukan mereisemmän vaihtoehdon veneilevälle luonnonystävälle. vsk.. Se on tärkeä myöskin loukkaantuneiden eläinten hoitopaikkana. Syntyvä kuoppa on halkaisijaltaan kymmeniä kertoja meteoriittia suurempi ja RAUTATIET PÄÄTIET PELTOJA [;;] SOITA [j] METSÄMAITA {:;:) 1. Kälviän Kotkanneva (11) on maisemiltaan ja linnustoltaan upea suoalue, jonne on tekeillä polkuja ja opasteita; myöhemmin sinne tulee myös lintutorni. TEHTAITA f;j päänkin tutustumiseen. ETELÄ-POHJANMAA laavana, mutta 1970-luvulla Martti Lehtinen osoitti, että Lappajärven painanne on syntynyt 77 miljoonaa vuotta sitten suuren meteoriitin törmäyksessä. ' \ ' ' > liuskekivet eivät näy maastossa, ne ovat paksujen maakerrostumien alla. Levaneva (10) herättää lentokoneella Vaasaan saapuvien kiinnostuksen jo suurella koollaan, mutta se antaa aihetta läheisem40 nen. Lintuvesiä on runsaasti. Ähtärin eläinpuisto (16) tuo muutoin niin vaikeasti nähtävät nisäkkäät jokaisen ulottuville. dinosaurukset historiaan. Sulvan eli Söderfjärdenin pyöreä peltoaukio on kuulu muuttokurjistaan. Kyrönjokilaakso (13) tarjoaa metsä kaatuu ja palaa satoja kertoja kraatteria laajemmalta alueelta. Täyttä varmuutta Sulvan taivaallisesta alkuperästä ei kuitenkaan saatu. Vaikka kansallispuistoa ei olekaan saatu aikaiseksi, Mikkelinsaaret, Valassaaret ja Björkögrunden tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua maankohoamisrannikon muuttuvaan luontoon ja "vuosimoreenien" rytmittämään kiviseen maisemaan. Sulvan (15) keakin saattaa törmäys jälki
Mutta muissakin saariston osissa vesilintujen runsaus on huomattava; muutama vuosi sitten laskin itse noin 10 000 vesilintuparia runsaan 20 kilometrin saaristoreitillä. Vaasan saaristo on nimittäin nopeiden muutosten ja valtavien vastakohtaisuuksien leimaamaa aluetta. Erityisen ilahduttavaa on, että kovina sotatalvina voimakkaasti pienentyneet ruokkikannat ovat kasvaneet huomattavasti. En voi olla tyytymätön kesa1s11n elämyksiin. Kuuluja ovat pesulautaa muistuttavat moreeniselänteet, jotka muodostavat Mustasaaren saariston eräissä osissa meren vastaisen reunan, sekä suhteellisen korkeat moreenikerrostumat, jotka Mikkelinsaarten monipuolisessa maisemassa voivat muodostaa kilometrinkin pituisia jänteitä. Tuoreimmat laskennat osoittavat, että kivien maailman linnusto on muuttunut varsin huomattavasti muutaman vuosikymmenen aikana. Vaasan saaristo on maankohoamista, fladoja, lintusaaria ja mansikoiden runsautta. Pienten moreeniluotojen rykelmien ja niiden välillä esiintyvien kivien hautausmaiden lisäksi on laajoja alueita, jotka varsin pitkälle muistuttavat Etelä-Suomen jyrkkiä kalliosaaristoja. Merenkurkun eteläosissa saaristo kuuluu maailman kivisimpiin. si metriä. Jotkut lajit eivät ainoastaan 41. Suojaisten paikkojen liettyminen aiheuttaa nimittäin . Valloittava linnusto Jo pikainenkin kesäinen vierailu kivien maailmaan paljastaa yhden sen luonteenomaisista piirteistä, nimittäin paikoin suorastaan hämmästyttävän merilintujen runsauden. Jääkausi on muokannut maiseman pääpiirteet: erilaiset pohjaja päätemoreenit kirjavoittavat saariston sekä pituusettä poikkisuunnassa. Joskus muutokset tuntuvat vielä voimakkaammilta nopeiden vedenkorkeuden vaihtelujen johdosta, jotka kesämyrskyn aikana voivat olla puoli metriä vuorokaudessa ja koko vuoden aikana jopa kakSUOMEN LUONTO 6/92 51. Valassaarilla on laskettu olevan noin 8000 pesivaa vesilintuparia. Täällä ei kerta kaikkiaan voi kyllästyä saaristoluontoon, olkoonkin että kivisyys ja karuus jossain määrin voivat alentaa seudun viehättävyyttä eteläsuomalaisen silmissä. Tämäntyyppisiä näkemisen arvoisia alueita ovat esimerkiksi Närpiön Kaldonskär sekä Maalahden ja Bergön Rönnskärit. Johan Ulfvens Kivistä rikkautta Joka kesä palaan samoille matalille rannoille ja luodoille Vaasan saariston eteläosiin. vsk. Tyypillinen, kahdeksan-yhdeksän millin vuotuinen maankohoaminen merkitsee sitä, että kesämökkiläiset ja satunnaisetkin vierailijat huomaavat, miten luodot kasvavat ja salmet madaltuvat. Vaasan saaristo on kuitenkin tätäkin vaihtelevampi. Maankohoaminen kuroo merestä lahtia (fladoja) ja edelleen gloeli kluuvijärviä, joiden pohjalle jää pysyvästi suolavettä. Ei ole epätavallista, että yhdellä kiikarin pyyhkäisyllä saa näkyviinsä satoja pesiviä lokkeja ja tiiroja sekä tiiviitä tukkaja lapasotkien, pilkkasiipien, koskeloiden, telkkien ja kyhmyjoutsenten parvia. Monet lajit, kuten lapasotka, selkälokki ja kalatiira, ovat taantuneet, kun taasen haahka, kalalokki, lapintiira ja merikihu ovat lisääntyneet. Merkilliset moreeniselänteet pääsevät varsinaisesti oikeuksiinsa Bergön ulkosaaristossa, missä omakotitalon kokoiset kivenjärkäleet muodostavat muutaman kilometrin pituisia kasaumia, joita katkaisevat kulkukelpoiset vedet. On myös varsin helppoa löytää syy lintujen runsauteen: matalat ja osittain runsaasti ravintoa tuottavat vedet tarjoavat linnuille sopivia ravinnonhakupohjia, ja luotojen monimuotoisuus takaa pesäpaikkojen riittävyyden. Vaasan saaristo kuuluu epäilemättä linnustoltaan Suomen saariston rikkaimpiin alueisiin. sen, että todellinen maankohoaminen voi olla paikoin peräti parisen metriä vuosisadan aikana. Jääkausi ja sen jälkimainingit ovat ne tekijät, jotka yhä antavat leiman Vaasan saaristolle. Samoin kivien valtakunnalle luonteenomaisen, kivenkoloissa pesivän riskilän kannat ovat kasvaneet. Kivisyydestään huolimatta luonto on harvinaisen rikas ja monipuolinen: tunturilinnut ja eteläiset tulokkaat, kuten kyhmyjoutsen, elävät sovussa kuovien ja riekkojen kanssa
"' C: l => C: "' .c -,. Kunnioitusta herättävän pituisen aikakauden, 1930-luvulta 1980-luvun puoliväliin, kasvitieteilijä Brita Schwank kartoitti kasvavien luotojen kasvillisuuden muutoksia. Luonnehdinta koskee myös muuta eläimistöä, jolle tunnusomaista on esimerkiksi se, että mereiset lajit, kuten sinisimpukka ja kampela, ovat pienikokoisia, ja että monet muut muualla Itämerellä yleiset lajit (kuten hietakatkarapu ja merirokko) eivät ulota esiintymisaluettaan lainkaan Merenkurkun pohjoispuolelle. Kuvassa säynäviä vapunpäivän kiihkossa. Häviölle jääviä lajeja on 30 tyypillisestä saaristolajista vain neljännes. alueen lintuharvinaisuuksia edustava lapasotka, joka vuodesta 1972 väheni 1980-luvun puoliväliin mennessä 125 parista vain kahteen-viiteen pariin. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mikä on syynä taantumiseen: onko kyseessä metsästys, öljypäästöt, kylmät talvet, viileät talvet vai jokin muu tekijä. Vaasan saaristossa on vain Pohjois-Itämeren kolme tavanomaista simpukkalajia, kun taas esimerkiksi Pohjanmeren lajimäärä on 200. Uusi kasvilaji joka vuosi Vaasan saariston jokavuotisiin ihmeisiin kuuluvat lintuluotojen kasvillisuuden kesäisin kokemat mutokset. Kyhmyjoutsen on näkyvä uutuus Erityisen huomattava on ollut kyhmyjoutsenen leviäminen Vaasan saaristossa: ensimmäinen pesintä todettiin vuonna 1970 ja jo vuoteen 1986 mennessä pesivä kanta oli kasvanut 35 pariin. Linnuston tulevaisuus vaikuttaa varsin turvatulta sikäli, että 30 saaristolajin ryhmästä peräti 70 prosenttia on kasvattanut kantaansa. Merikotkan tilanne on kuitenkin jonkin verran parempi kuin toisen saaristoluonnolle tyypillisen eläimen: saukko on käytännöllisesti katsoen hävinnyt Vaasan saaristosta. Olisi mieluisaa esittää muutama optimistinen sana merikotkasta Merenkurkun kanta on kasvanut 1960-luvun pohjavuosien jälkeen mutta onnistuneiden pesintöjen osuus on yhä pieni. Tilanne on hieman parempi Valassaarten eteläpuolisella alueella, mutta lapasotkalla on kyseenalainen kunnia esiintyä Suomen punaisen kirjan sivuilla. Ei ole kovin mieltä ylentävää, että kohtaamiset nisäkkäiden kanssa tämän päivän saaristossa rajoittuvat piisamiin ja Merenkurkun saaristossa riittää paikoin kivikkoa loputtomiin. Vuonna 1973 Schwank nousi maihin pienelle luodolle, jonka hän viimeksi oli inventoinut 28 vuotta aikaisemmin. Yksi ainoa esimerkki Brita Schwankin laajasta aineistosta riittää antamaan kuvan siitä, miten nopeisiin kasvillisuuden muutoksiin maankohoaminen johtaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vedet olisivat elottomia päin vastoin esimerkiksi valkokatka ja itämerensimpukka ovat hyvin yleisiä Vaasan saariston pohjaeläimiä, ja samalla monen kalaja lintulajin tärkeää ravintoa. Sen jälkeen sekä pesivä kanta että vastaisuudessa todennäköisesti pesivien lintujen jotka eivät vielä ole sukukypsiä määrät ovat kasvaneet huomattavasti. Vaasan saariston siivekkäitten rikkautta voi sanoa pohjoisten ja eteläisten ja toisaalta mantereisten ja mereisten lajien sekoitukseksi. ETELÄ-POHJANMAA ole kasvattaneet määräänsä vaan myös laajentaneet esiintymisalueitaan: nyt voi nähdä meriharakan, silkkiuikun, naurulokin, ja jopa kyhmyjoutsenen ulkosaariston alueilla, missä ne 30 vuotta sitten olivat täysin tuntemattomia. Pohjanmaan ihmeellisimpiin kuuluva tutkijakohtalo liittyy juuri saariston kasvillisuuteen ja sen riippuvuuteen lukuisista ekologisista ja geologisista prosesseista. Häviäjä on mm. Syynä ovat ihmisen metsäisillä saarilla aiheuttamat moninaiset häiriöt. Tutkimukset koskivat lähinnä Pietarsaaren lähellä sijaitsevaa saaristoa, mutta tulokset voidaan yleisesti ottaen soveltaa myös Vaasan saariston sisäosiin. vsk. 42 SUOMEN LUONTO 6/92 51 . minkkiin hylkeet ja saukko jäävät säännöllisesti näkemättä. -Rönnskärin luotoja. Paikoin rantakukka, virmajuuri ja peltovalvatti muodostavat upeita, tiiviitä kasvustoja, kun taas kannusruoho ja rantatädyke vallitsevat kuivilla kasvupaikoilla. Itse asiassa ensimmäiset lepät Särkikalat nousevat keväisin joukolla puroihin, jokiin ja fladoihin kutemaan. Luoto oli nyt 20 senttiä korkeampi ja peräti 17 kertaa laajempi kuin edellisellä käyntikerralla. Ala, jota kerran peitti vain muutama meriluikan ja suolavihvilän korsi, oli nyt kymmenien ruohoja heinälajien muodostaman maton peitossa. Se, mikä vielä toukokuun loppupäivinä on vanhojen kasvinosien muodostamaa ikävän näköistä ruskeanharmaata huopaa, on heinäkuun lopussa keltaisen, punaisen, valkean ja sinisen väriloistoa
vsk. Kasvi on niin ylivoimainen, että sitä olisi torjuttava laiduntamalla ja niittämällä; järviruo'on valtaamat luodot menettävät muuten lyhyessä ajassa koko kasviloistonsa ja osan pesimälinnustostaan. Ahvenen ja mateen laajan palauttamisen Vaasan saaristoon pitäisi olla kaikkien niiden kunnia-asia, jotka nauttivat kivien maailman monipuolisuudesta. Vain siellä täällä on tehty yrityksiä puoliavoimen maiseman säilyttämiseksi muhkuraisine koivuineen ja monesti varsin runsaine kieloja keltavahverokasvustoineen. Karkeasti ottaen kyse on prosessista, joka tuo yhden kasvilajin vuodessa merestä esiin kasvaville luodoille. Ensimmäiset pensaat ja puut saapuvat vähän myöhemmin, ja puolen metrin korkuisella luodolla on jo leppämetsää. Monet kasvustot silpoutuvat melkeinpä joka talvi, kun rauta jää työntyy rannoille vedenpinnan noustessa. Ahvenen suhteen tämä merkitsi kymmeniä köyhtyneitä tai hävinneitä kantoja laajoilla alueilla Vaasan saaristossa. Kaiken kaikkiaan 29 kasvilajia oli ilmestynyt luodolle niiden 28 vuoden aikana, jolloin muualla hoidettavat tehtävät pitivät tutkijan poissa luodolta. Perkauksen jälkeen ojien, purojen ja jokien veden happamuuseli Pharvot voivat olla 3,5-4, ja sellaisessa vedessä tuskin minkään suomukalamme poikaset pystyvät pysymään hengissä. Esimerkiksi Maalahdenjoen kohtuullinen perkaus merkitsi 1,2 uraanitonnin, kahden arseniikkitonnin, 12 lyijytonnin, 800 rikkitonnin ja 12 000 alumiinitonnin nostamista joen rantatörmille, josta sitten osa suodattui veteen. D Johan Ulfvens Järviruoko valtaa ulkosaaret Länsi-Suomen sisäsaaristossa järviruoko leviää esteettä rannoille ja luodoille. Pohjanmaan fladojen tilanteen inventointi osoitti vielä muutama vuosi sitten, että jopa puolet fladoista oli ihmistoiminnan vaikutuspiirissä tai suorastaan kutupaikkoina käyttökelvottomia. Kun luoto nousee keskivedenpinnan yläpuolelle, sillä kasvaa neljästä kuuteen lajia, ja kaksikymmentä senttiä korkealla luodolla on jo 15-25 korkeampaa kasvilajia. Brita Schwankin tutkimia luotoja mereisemmissä oloissa kasvien tuloa vaikeuttavat huomattavasti jäät, myrskyt ja suolaveden roiskeet. Järviruoko, 43. Järviruoko hyötyy rehevöitymisestä ja leviää nopeaskasvuisena vuosi vuodelta laajemmalle. Vaasan saaristo on geokemiallisesti katsoen todellinen ongelma-alue. Geokemialliset tutkimukset ovat osoittaneet, että Pohjanmaan savija mineraalimaisen rikkija metallipitoisuudet ovat korkeita. Järviruo'on elämä Pohjanmaan yleensä suojattomassa saaristossa on jatkuvaa taistelua säiden valtaa vastaan. Kalat ovat aikaisemmin löytäneet niin niistä kuin jokisuistoistakin elintärkeitä kutupaikkoja esimerkkinä maisuoMEN LUONTO 6/92 51. Ahventen ahdinko Olisi epäoikeudenmukaista jättää mainitsematta karut, lehtoniittyjä muistuttavat koivikot, jotka ovat tunnusomaisia monille Vaasan saariston rannanläheisille alueille. Tehomaatalous rehevöitti rannat Aina vuoteen 1950 kaikenlaisilla pehmeillä rannoilla kasvavat kasvit olivat tavoiteltu luonnonvara. Parhaimmillaan neliömetrillä on jopa 300 nelimetristä kortta. Kun luodon huippu on vielä veden keskikorkeuden alapuolella, ensimmäiset lajit, kuten merija hapsiluikka sekä suolavihvilä valtaavat sen. Voimmeko vastata tähän tilanteeseen noudattamalla happamoittavassa kaivutoiminnassa mitä suurinta pidättyvyyttä. Ruovikkoja löytyy jo aiemmin täysin avoimilta kivikkorannoilta ja syrjäisiltä ulkoluodoilta. Tämän jälkeen järviruoko viettää kesän mittaista riemuvoittoaan kasvuhurjasteluna, johon harvat kasvilajit pystyvät. glojärvien muodostamien erikoisten elinympäristöjen suhteen. ja koivutkin olivat jo juurtuneet luodolle, ja yksinäinen kuusikin piileskeli luodon keskiosan leppäreunuksessa. Keväisin rannat ovat yhtä kivisiä ja karun ruskeita kuin ne ovat olleet ammoisista ajoista, mutta touko-kesäkuun vaihteen aikoihin järviruo'on vuosiversot alkavat viheriöittää niitä. Voidaan myös todeta, että Vaasan saaristolle ominaiset, meressä kutevat harjusja siikakannat, ovat voimakkaasti pienentyneet ja hävinneet. Tunnetuista madekannoista 77 prosenttia on hävinnyt, säynävällä vastaava luku on 82 prosenttia. Monilla ulkosaariston luodoilla tyyppikasvina esiintyy Pohjanlahdella kotoperäinen vain siellä kasvava pohjanlahdenlauha. nittakoon, että yksi ainoa flada voi olla muutaman tuhannen hauen, noin 100 000 ahvenen ja puolen miljoonan särjen kutupaikka. Kun pyritään selvittämään tämän valtavan eläimistön köyhtymisen syytä, on mainittava muitakin tekijöitä kuin ihmisen toiminnan tunteettomuus. Se on kivisten rantojen tyypillinen uudisasukas, ellei liikalannoitus anna tungettelevalle järviruo'olle etusijaa. Tilanne on hieman parempi makeutuvien lahtien ja fladojen sekä maankohoamisen merestä erottamien ns. Kehitys ilmeni kaivamisena, ojittamisena, kuivattamisena, tienpenkereen rakentamisena, ja se johti vesibiologian lakien mukaan väistämättä happamoitumiseeen ja monen kalakannan häviämiseen. Näillä paikoilla ihminen on pitkän aikaa harjoittanut laiduntamista ja heinänkorjuuta, mutta nyt lehtoniityt ovat kasvamassa umpeen. Fladat ja jokisuut joutuivat monen vuoden ajan tunteettoman kehityksen jalkoihin
Monilta entisiltä niityiltä sorsat hävisivät kokonaan, ja kahlaajat taantuivat voimakkaasti. Eläimille uusi ympäristö Eläimistössä on monia lajeja, jotka hyötyvät ruo'on yleistymisestä. Viitisentoista vuotta sitten professori Lars von Haartman julkaisi työn, jossa hän viittasi ennen muuta rantaniittyjen umpeenkasvuun ja siitä seurauksena olevaan tiettyjen lajien taantumiseen liittyviin vaaroihin. Monet lajit voivat kuitenkin tulla toimeen ympäristöissä, joissa kasvaa runsaasti järviruokoa. Tämä selittää silti vain osan ruo'on leviämisestä, sillä toisaalta tiheät järviruokokasvustot pitävät hellittämättä pintansa myös monilla pienillä luodoilla, joille vain harvat lokit laskevat jalkansa. Järviruoko valtaa röyhkeästi tilan monilta rantakasveilta, jotka muuten voisivat asettua merestä vasta nousseille rantamille ja tunkee myös tieltään paikoilleen jo vakiintuneita ruohokasviyhdyskuntia. Voisiko rantojen ja luotojen laiduntaminen kokea renessanssin, esimerkiksi yhteisöjen, kuntien ja valtion tukemana. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Sittemmin kaikki tämä kävi tarpeettomaksi maatalouden rationalisoinnin johdosta. soidinpesiä, jotka voivat olla puolitoista metriä leveitä ja puoli metriä korkeita. Joidenkin matalien maankohoamisrantojen kasvillisuuden kaunis vyöhykkeisyys on paikoin muisto vain. ETELÄ-POHJANMAA Keväisen ruokopatjan uumenista nousevat uudet versot. Kohtalaisen runsas pesivä lintukanta voidaan ylläpitää myös sellaisilla luodoilla, jotka ovat noin puoliksi metsän, pensaikkojen tai tiheiden järviruokokasvustojen peitossa. Merenkurkussa tehdyn tutkimuksen mukaan laidunnettujen saarien sekä lajimäärä että pesivien parien lukumäärä oli suurempi kuin saarten, joilla laiduntaminen oli lopetettu. Käytännössä turkistarhojen nettopäästöt ovat kuitenkin pienempiä, sillä osa lannasta otetaan talteen kompostoitavaksi 44 ja käytettäväksi peltojen lannoitukseen. Puhumattakaan auringon kypsyttämistä ahomansikoista, jotka aiemmin olivat itsestäänselvyyksiä monilla länsirannikon paljailla luodoilla. Paljon on tehtävissä Rantojemme kasvillisuus köyhtyy hurjaa vauhtia pienillä, matalilla kareilla sisäsaaristossa ja yhä kauempana ulkosaaristossa. Rytikerttunen laulaa nykyään rannoilla, missä kymmenen vuotta sitten viihtyi korkeintaan rantasipi. Rantakasvillisuus köyhtyy Eipä ihme, että saariston maisema muuttuu ja liikalannoitus leviää yhä kauemmas ulkorµerelle tunkeileva järviruoko kannoillaan. Kaikki riippuu hyvästä tahdostamme ja tunteistamme luonnon monipuolisuutta kohtaan. Hänen omalla tutkimusalueellaan LounaisSuomessa vuosien 1937-74 aikana useat rantaniittyjen lajit olivat taantuneet, ennen kaikkea haapana, lapasorsa ja kuovi. Asujaimistoon verrattuna turkistarhat vastaavat 35-kertaisista fosforija 39-kertaisista typpipäästöistä. Pesiviä saaristolintuja on eniten avoimissa, matalan kasvillisuuden peittämissä biotoopeissa. Niinpä nuorten joutsenten näkee usein rakentavan ns. Ajoittain Pohjanmaan alueen ympäristöä ovat kuormittaneet vuosittain turkistarhojen tuhat tonnia fosforia ja 5000 tonnia typpeä, mikä vastaa suurin piirtein miljoonan ihmisen aiheuttamia ylimääräisiä päästöjä. Kato on voimakkainta länsirannikkomme matalilla luodoilla, sen sijaan eteläisen saaristomme rannat sileäksi hiottuine rantakallioineen selviävät paremmin järviruo' on valloituspyrkimyksistä. Osa järviruo'on leviämisestä voidaan panna lintujen tiliin, sillä lisääntyneiden lokkien myötä karujen pesimäluotojen lannoitus on paikallisesti aina vain kasvanut. Järviruokoa vastaan pitäisi aloittaa taistelu. Esimerkiksi kotoperäinen pohjanlahdenlauha häviää silmiemme edessä sellaisilta avoimilta kivikkorannoilta, joilla järviruoko ei aiemmin saanut jalansijaa. Silkkiuikulle ei tuota enää vaikeuksia löytää pesäaineksia ja kyhmyjoutsen voi raahata kasaan todellisia pesäsaaria edellisvuoden ruo 'oista. Järviruo 'on "maihinnousu" johtaa saariston maiseman yksitoikkoistumiseen ja kasviston ja eläimistön köyhtymiseen. Lisäksi mereen juoksevien purojen ja ojien kasvillisuus hyödyntää osan ravinteista. Esimerkiksi pienessä, parin tuhannen asukkaan kunnassa tämä merkitsee noin 70 000 asukkaan kaupungin puhdistamattomia jätevesiä. Lannoittavien ravinnesuolojen päästöt kasvoivat nopeasti 1960-luvulta lähtien. Laonnut ruoko kelpaa monien lintujen pesimäalustaksi. Mahdollisuuksia on olemassa, samoin kuin on teknisesti mahdollista vähentää liikalannoitukseen johtavia päästöjä sisäsaariston altistuneisiin, mataliin lahtiin. kaislat ja sarat niitettiin viikatteella veteen ja käytettiin karjan rehuna, patjojen ja tyynyjen täytteenä sekä latojen ja venetalaiden kattorakenteisiin. Eikä pidä unohtaa muitakaan päästöjen lähteitä, kuten maaja metsätaloutta sekä kalanviljelylaitoksia. vsk.. Muutamia vuosia myöhemmin eräät porilaiset lintumiehet lisäsivät löylyä väittämällä, että rantaniittyjen linnusto hupenee tyhjiin runsaan kymmenen vuoden aikana, jos laiduntamisesta luovutaan. Paljaat pikkusaaret rikkaimpia Rikkaimmat lintuluodot ovat puuttomia saaria, joissa paikoin esiintyy matalaa kasvillisuutta. Itsestään selvää on, että naurulokki elää armoitettua elämää rehevöityneillä rannoilla, missä järviruokohame on painunut kunnolla maahan lintujen saapuessa keväällä; ne hylkäävät helposti pikkusaaret, joissa on tiheä edellisvuotinen ruoisto. Sitä voisi esimerkiksi ryhtyä hyödyntämään uudelleen mm. FT Johan Ulfvens on parinkymmenen vuoden ajan tutkinut Merenkurkun linnustoa ja saaristoluontoa. Luonnonhoidollisesti laiduntamisen järjestäminen rantamailla on perusteellisesti tutkittu asia, ja nykyajan koneiden avulla ei pitäisi olla teknisesti vaikeaa raivata sellaisia alueita, jotka järviruoko on jo vallannut. Lehtoniityt hyljättiin, ja rantojen niittämisestä ja laiduntamisesta tuli kerralla erikoisuuksia, joita nykyään harjoitetaan enää muutamissa paikoissa Merenkurkun alueella. mattojen raaka-aineena, bioenergian tuottajana tai kattomateriaalina. Samoin käy koristeellisen rantatädykkeen sekä jossain määrin rantakukan ja virmajuuren
Ruotsinkielisen Pohjanmaan ulkosaaristo on valtaosaltaan yhteisomistuksessa ja siten helpommin suojeltavissa kuin lukuisten yksityishenkilöiden omistamat alueet. Teksti ja kuva: Hans Hästbacka Voi raukkoja rantoja! Ruoppausmassat tuhoavat maiseman ja rantaeliöstön. Kahden viikon pakkasjakson vahvistamat jäät kannattivat raskaimmatkin kaivinkoneet. Ruoppausmassat omalle tontille! Parasta olisi velvoittaa kesämökkien omistajat sijoittamaan ruoppausmassat omille tonteilleen. Mutta ulkosaariston linnustoltaan parhaat osat voidaan vielä suojella mökkiasutukselta ja pahimmalta pienveneliikenteeltä. Satamia ja veneväyliä kaivettiin kaikkialla aamuvarhaisesta iltamyöhään. Vaihtoehtoisesti mökkien omistajat luopuisivat ruoppauksesta ja rakentaisivat kunnollisia laitureita, sillä kukapa haluaa happamia ja rumentavia ruoppausmassoja omalle tontilleen. Etenkin Merenkurkun saaristo ja mannermaahan rajoittuvat salmet ovat kokeneet kovia. Myös sillä, että voi poimia mansikoita ja kerätä puuta vapaassa saaristossa, on merkitystä. Uusi uhka rannoille on viime vuosina villityksen lailla levinnyt happamien savimaiden ruoppaaminen venevalkamista ja pienvenesatamista. Rantakasvillisuus, hyönteiset, kalanpoikaset ja nilviäiset kärsivät happamasta hyökkäyksestä. Vuosituhansien kuluessa suuret rikkimäärät ovat kerrostuneet pohjaan kuolleen kasviaineksen, hiekan ja kivien joukkoon. Niin kauan kuin nämä happamat pohjasavet pysyvät hapettomina veden alla, ne eivät aiheuta ongelmia. Kesämökit ovat vallanneet Pohjanmaan rannikon. vsk. Ruoppausmassojen synnyttämät haitat riippuvat hiukan siitä, mihin ja miten ne sijoitetaan. 45. Luultavasti mökkiläiset silloin huolehtisivat, että happamat pohjasavet neutraloitaisiin kalkin avulla, minkä jälkeen läjitysalueille kylvettäisiin nurmiheinää ja muita kasveja. Makea vesi ei pysty neutraloimaan ruoppausmassoja, joten niitä ei pidä läjittää merenlahtiin, jotka ovat usein lähes suolattomia. Kirjoittaja on närpiöläinen biologi ja vapaa toimittaja. Ihmetystä herättää, että kesämökkien omistajilla vieläkin on rajoittamaton oikeus tuhota yhteisiä rantoja, arvokkaita rantaniittyjä ja tuottavia rantavesiä. Näillä saaristoluonnon viimeisillä saarekkeilla hapan savi tuhoaa rantojen luonnon vuosiksi. Tavallisella merenrannalla, missä vesi ei ole makeutunut, vaan on suolaista, ruoppausmassojen sijoittaminen me.-een aiheuttaa pienimmät haitat. Kun tontti nurmikoineen, pensasaitoineen ja lipputankoineen on saatu valmiiksi ja rakennukset ovat tuoreen maalikerroksen peitossa, käydään käsiksi hankaliin ranta-alueisiin, sikäli kun niitä ei ole raiskattu jo mökin rakennusvaiheessa. Ne eivät ole mitä tahansa jätettä, vaan todellista ongelmajätettä. Täällä jatkavat elämäänsä monet rantaniittyjen kasvit ja hyönteiset, heinäja ruohokasveja syövät jänikset, vesirajassa ravintonsa etsivät kahlaajat, sammakoita saalistavat saaristokurjet ja rantaniityillä viihtyvät pikkulinnut. Lisäksi hapanta vettä valuu jatkuvasti matalaan rantaveteen, missä kalanpoikaset, hyönteistoukat ja nilviäiset elävät ja kasvavat. SUOMEN LUONTO 6/92 51 . Tällaiset paikat ovat usein säästyneet juuri sen takia, että niiden saviset ja matalat maapohjat eivät sovellu rakentamiseen. Happamasta pohjasavesta paha ongelma Viime talvena jäätilanne oli huono ja kaivutöitä tehtiin varsin vähän. Mutta kun ne ruopataan rannoille, rikki aktivoituu ja huuhtoutuu rantavyöhykkeeseen ja vesistöihin. Parin leudon talven pidättelemä kaivuinto pääsi valloilleen kohtalokkain seurauksin. Kylien jakokunnat ja kalastuskunnat ovat jo rajoittaneetkin ulkosaariston hyötykäyttöä ja halutessaan saaneet valtion rantojensuojeluohjelmasta erinomaisen välineen alueidensa suojeluun. Saaristometsät kaadetaan ja korvataan mäntyistutuksilla, ja useimmat kesämökkien omistajat tekevät parhaansa tärvätäkseen mökkirantojensa luonnon. Nykyään tilataan kaivinkone rakentamaan ylimitoitettu pienvenesatama jokaisen mökin rantaan. Pohjanmaan rannikolla ja saaristossa on huomattavan paljon kesämökkejä. Hapan liete tuhoaa rannan vuosiksi. Saaristoluonnon viimeiset saarekkeet vaarassa Vielä haitallisempaa on, jos ruopattu maa kasataan lahdenpoukamien rantaniityille tai selkävesien matalille rantamille. Yksityisteiden ja metsäautoteiden yleistyminen on johtanut tiheään mökkiasutukseen kaikilla vähänkään rakentamiskelpoisilla rannoilla. Aiemmin oli tavallista tehdä veneja uintilaitureita. Voi kestää viisi, kymmenen tai peräti kaksikymmentä vuotta ennen kuin kaikki rikki on liuennut ja ruoppausmassat ovat kasvillisuuden peitossa ja rantaluonnolle vaarattomia. Rantojensuojeluohjelma tuli liian myöhään pelastaakseen Merenkurkun saariston. Tuottava selkävesi tai lahti tuhoutuu vuosiksi eteenpäin. Kylien omien etujen mukaista on, että ulkosaaristo säilyy jakamattomana kalastuksen ja kalastajakylien tarpeisiin sekä rikkaalle linnustolle ja ajoittain kukoistavalle lampaiden laiduntamiselle. Merivesi neutraloi nopeasti saven sisältämän rikin, eikä ilman happi paase aktivoimaan sitä. Kaikki Pohjanmaan savimaat ovat happamia. Edellisvuonna sen sijaan talvi hyökkäsi tosissaan helmikuussa. Muualla Pohjanmaan saaristossa ihminen mellastaa enemmän tai vähemmän vapaasti
Vahvistuksen päätökselleen maan kokousedustajat saivat kansainvälistä vihreää mainetta niittäneeltä pääministeriltään. Kansainvälisen valaanpyyntikomission (IWC) kokouksessa heinäkuussa Glasgow'issa osanottajamaiden selkeä enemmistö päätti , että kuusi vuotta jatkunut kaupallinen valaanpyyntikielto jatkuu vähintään vuodella. Vasemmalla lahtivalas on keihästetty No1jan, Islannin ja Japanin lippuihin , ja pitkäeväpallopää vuotaa verta Färsaarille ja Tanskalle. Norja aloitti valaanpyynnin Heti kokouksen alussa Norja ilmoitti, että päätti IWC mitä tahansa, maa aloittaa yksipuolisesti kaupallisen valaanpyynnin ensi kesänä. vsk.. Veli-Risto Cajander Suurvalaille lisää hengähdysaikaa Norja aloitti silti lahtivalaitten tappamisen Kansainvälinen valaanpyyntikomissio antoi viime kuun kokouksessaan suurvalaille lisää armonaikaa. mäiset valaanpyyntialukset suunnistivat merelle kuitenkin jo 2.7.1992, jolloin norjalaiset käynnistivät Länsi-Atlantilla niin sanotun tieteellisen valaiden tappamisen. Japani taas aikoo kiertää pyyntikieltoa tappamalla tieteellisiin tarkoituksiin 300 lahtivalasta vuosittain. Tähän tyytymätön Norja päätti aloittaa valaanpyynnin omin päin. Hän puki ajatuksensa myös "luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen" valekaapuun. Ehtona pyynnin aloittamiselle on, että jo vuosia valmi steltu uusi valaskantojen hoito-ohjelma (RMP = Rev ised Management Procedure) saadaan valmiiksi. Gro Harlem Brundtland totesi, että valaskantoja (ja hylkeitä) täytyy harventaa, · jotta maan kalastuselinkeinon tulevaisuus voidaan turvata. EnsimPohjoismaat olivat mielenosoituksissa esillä. Enemmistö johon myös Suomi lukeutui katsoi, että teoreettisten valaskantojen mallilaskelmien lisäksi RMP:ssä tulisi olla mukana monia varmistavia tekijöitä. Pohjoismainen valaanliha myydään kalliilla hinnalla lähinnä Japaniin erikoisravintoloihin. Epävarmuutta liittyy valaiden runsausarviointeihin, valaiden 46 jakaantumiseen erillisiin kantoihin, luotettavien valaslaskentojen tekemiseen, IWC:n pyyntimääräysten rehelliseen toteuttamiseen ja puolueettomien tarkkailijoiden asettamiseen pyyntialuksiin. Japani ja Norja esittivät, että RMP:n pohjalta tulisi jo jakaa pyyntikiintiöitä. Uudistettu hoito-ohjelma lähtee siitä, että valaskanta on suojeltava, jos sen suuruus on alle 54 prose11Lcia ennen kauSUOMEN LUONTO 6/92 51 . IWC:stä eronnut Islanti aloittaa todennäköisesti lahtivalaitten ja jättimäisten sillivalaitten pyynnin ensi kesänä. Pikkuvalaista kiisteltiin jälleen rajusti. Pelastaako hoitoohjelma valaat. Lisäksi esimerkiksi Englanti, Australia, Ranska ja UusiSeelanti katsovat, että valaiden nykyiset pyyntimenetelmät käytössä on räjähtävä, noin 50 kilon harppuuna tappavat niin hitaasti, että valaanpyyntiä ei voida hyväksyä inhimilliseltä kannalta. Tässä tilanteessa islantilaisten ja norjalaisten puheet siitä, että nälkäinen maapallo tarvitsee valaanlihaa, tuntuvat kovin falskeilta
Valasturismin vuosituotoiksi arvioidaan maailmassa 1500 miljoonaa markkaa. Koirasta pyydetään yhä useammin sen kaksimetrisen hampaan johdosta. Kokonaiskanta on noin 100 000 yksilöä. Lisäksi EY-maat ovat tuominneet norjalaisten valastussuunnitelmat. Erityisesti kielteistä huomiota sai osakseen färsaarelaisten poikkeuksellisen raaka, koukuin, nuijin ja veitsin toimitettava ja tuntikausia kestävä satojen pallopäävalaitten teurastus, joka tapahtui juuri IWC:n kokouksen aikoihin. Sarvi valas Pituus noin neljä metriä, paino 1-1 ,5 tonnia Tavataan lähes kaikilla arktisi lla vesillä. Vastaavan rahamäärän kokoonsaamiseksi olisi pyydettävä nykyiset valaskannat loppuun muutamassa vuosikymmenessä. Pitkäeväpallopää Pituus noin kuusi metriä, paino 1-1,5 tonnia Keskisellä Atlantilla kannaksi arvioidaan noin 70 000. Se olisi alku todella suurelle, uudelle kaupallisen valaanpyynnin buumille, jota monet valaita enemmän elävinä arvostavat maat pelkäävät. Japani liittolaisineen tekee kuitenkin kaikkensa, että valaspuisto ei toteutuisi. D FK Veli-Risto Cajander seurasi kansain välisen valaanpyyntikomission kokousta paikan päällä jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna norjalaiset aikovat tappaa tieteellisen ohjelmansa nimissä 110 lahtivalasta, ja kahtena seuraavana yhteensä 272 yksilöä. Tanskalaisten kalastajien verkkoihin tukehtuu vuosittain 1000-3000 pyöriäistä, mutta maan viranomaiset eivät ole puuttuneet asiaan. Pohjoisen ja läntisen Grönlannin kanta on noin 5000 eläintä, josta pyydetään vuosittain lähinnä ampumalla 500-1000 yksilöä, mikä ylittää moninkertaisesti kannan tuoton. Mallit on myös laadittu yhdelle valaskannalle kerrallaan, ei useampien valaskantojen tai -lajien vuorovaikutusta ajatellen. Pyynti on eläinten kannalta kestoltaan ja menetelmiltään kaikkein raainta valaanpyyntiä, mutta tanskalaiset eivät ole halunneet siihen paljoakaan puuttua kansainvälisestä painostuksesta huolimatta. Tarkoituksena on, että tämän alueen ekosysteemi, josta on tällä vuosisadalla tapettu yli miljoona suurta valasta, saisi rauhassa palautua lähemmäksi luonnontilaa. Pyöriäinen nen) (juoksiaiPituus runsas metri, paino noin sata kiloa Yleinen kaikkialla Atlantilla, ennen tavallinen myös eteläisellä ja keskisellä Itämerellä. Huolenaiheeksi valaskokouksessa nousi monien pikSUOMEN LUONTO 6/92 51. Lahtivalas on helppo pyydettävä, koska eläimet ovat luonteeltaan uteliaita ja luottavaisia. Eräät maat, Tanskan johdolla, katsoivat, ettei IWC saisi ollenkaan puuttua pikkuvalaskysymyksiin. kuvalaitten tilanne. Myös USA voi määrätä sanktioita Norjaa ja Islantia kohtaan, kun ne aloittavat kaupallisen valaanpyynnin. Maitovalaan lihasta on mitattu huomattavan korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Färsaarelaiset ovat pyytäneet lajia jo satoja vuosia ajamalla pallopäälaumoja rannalle teurastettaviksi. Etelämantereelle valaspuisto . Lajin tilanne on erittäin huolestuttava. Tulevaisuus toivoa täynnä Kymmenet ympäristöja eläinsuojelujärjestöt päättivät kokouksen jälkeen tiivistää toimintaansa valaitten puolesta. Hyväksytty RMP tuntuu osaksi suhteellisen turvalliselta. Norjalaiset ilmoittivat !WC:n kokouksessa, että kanta olisikin 78 000 yksilöä, antamatta kuitenkaan tarkempaa selvitystä kysymyksestä IWC:n tieteelliselle komitealle. Norjalaiset tappoivat alueella 1970-80 -luvuilla yhteensä noin 30 000 lahtivalasta, mikä ylitti selvästi kannan tuoton, joka on vain yhdestä kahteen prosenttia vuodessa. mutta kyse on vain tietokonemalleista. Pyöriäiskannat ovat selvästi vähentyneet Pohjanmerellä ja lähes kadonneet Itämereltä. Ne ovat käynnistämässä boikottikampanjoita norjalaisia ja tanskalaisia kalatuotteita vastaan. Laskelmissa ei ole mukana esimerkiksi tarttuvien tautiepidemioiden, saastumisen tai muiden ympäristömuutos· ten aiheuttamia paineita valaille. pallista pyyntiä vallinneesta tasosta. Kanta on viime vuosina ollut laskussa. Tämä voi ravintoverkkojen kautta heijastua myös valaisiin. Valaita ja niihin kohdistuvia uhkia Suomen lähivesillä Suomen merialueella ei nykyisin tavata valaita edes joka vuosi . Veli-Risto Cajander 47. Hän on ki,joittanut yhdessä Tiu Similän kanssa ki,jan Suurvalaat ja delfiinit. Etelämantereen alueella tämä merkitsisi , että siellä voitaisiin pyytää muutamassa vuosikymmenessä jopa parisataatuhatta lahtivalasta, ainoaa hetulavalasta, jonka kannat ovat säilyneet runsaina. On mahdollista, että lähivuosina jaetaan RMP:n perusteella pyyntimaille valaskiintiöitä. Esimerkiksi Etelämantereen alueella on vastikään havaittu kaikkien aikojen suurin otsoniaukko, jonka on todettu vähentäneen pienten !evien perustuotantoa UV-säteilyn lisääntymisen johdosta 612 prosentilla. He katsovat, että komissio ei saisi puuttua sarvivalaskysymykseen. Suuri osa osanottajamaista kannatti ehdotusta, ja asian valmistelua päätettiin ryhtyä edistämään IWC:n ensi vuoden kokoukseen, joka pidetään Japanissa. Kokouksessa käsiteltiin myös Ranskan ehdotusta, jonka mukaan Etelämantereen ympärille 40 asteen leveyspiirille saakka perustettaisiin pitkäaikainen valaiden suojelualue. Lähialueillamme ongelmana Pohjanmeren ja Itämeren saastuminen sekä hukkuminen kalanpyydyksiin. Joka toinen tai kolmas eläin hukkaantuu pyydettäessä. Maitovalas, beluga Pituus neljä metriä, paino noin tonni. Pallopäävalaista on löydetty erittäin korkeita PCBpitoisuuksia. Lisäksi norjalaiset aikovat ensi kesästä lähtien surmata kaupallisesti arviolta 400-800 lahtivalasta. Pyynti tapahtuu osin ampumalla, jolloin joka kolmas eläin hukkaantuu. Peräti yli neljä miljoonaa ihmistä osallistuu vuosittain valaittenkatseluretkiin, joita toteutetaan jo 30:ssä eri maassa. Norja, Islanti, Tanska ja Japani ovat joutumassa yhä enemmän eristyksiin muusta maailmasta, joka haluaa hyödyntää valaita tutkimuksen, turismin ja rauhanomaisen rinnakkaiselon keinoin. Tanskalaiset ja grönlantilaiset eivät ole säätäneet pyyntikiintiöitä tai olennaisia parannuksia pyyntimenetelmiin. Lisäksi hyödynnettävän valaskannan tulisi sadan vuoden kuluttua olla 72 prosentin tasolla alkuperäisestä kannasta. Färsaarelaiset tappoivat 1980-luvulla yhteensä 21 000 pallopäävalasta, mikä on enemmän kuin vuosikymmeniin. Meitä lähimmät merkittävät valaskannat ovat PohjoisAtlanni lla ja Jäämerellä, missä tässä esiteltyjen suojelun kannalta ajankohtaisten lajien ohella oleilee esimerkiksi miekkavalaita, delfiinejä, ja kesäaikaan kaskelottiuroksia. Etenkin raitadelfiinejä, maitovalaita, sarvivalaita, suihkupyöriäisiä ja kalifomianpyöriäisiä pyydetään ja kuolee liikaa kantojen pysyvyyteen nähden. Lahtivalas Pituus noin kahdeksan metriä, paino noin kahdeksan tonnia Kannaksi arvioidaan KoillisAtlantilla 68 000 yksilöä. Grönlannissa tapetaan vuosittain 1000-1500 maitovalasta, mikä on peräti 10-15 prosenttia alueen kannasta. vsk. Tanskalaiset ovat antaneet JWC:lle vain rajoitetusti tietoja sarvivalaitten kannoista ja pyynnistä. Vaikka kanta olisikin suurempi, lahtivalaiden määrä on vain 35-50 prosenttia alueen alkuperäisestä kannasta, mikä merkitsee, että IWC ei salli sen pyyntiä. Glasgow'in kokouksessa oli esillä selvitys ja näyttely valasmatkailun nykytilasta. Esiintyy kaikilla arktisilla alueilla, esimerkiksi PohjoisNorjan rannikolla. Alueella tavataan talvehtivina kaikkia suuria valaita tropiikinvalasta lukuunottamatta. Pyöriäisiä takertuu myös tanskalaisten jopa 21 kilometrin pituisiin ajoverkkoihin lohenpyynnissä eteläisellä Itämerellä. Pyöriäisistä on mitattu korkeita ympäristomyrkkypitoisuuksia. Selvä enemmistö, johon myös Suomi kuului, hyväksyi kuitenkin kokouksessa useita päätöslauselmia, joissa kehotettiin lisäämään pikkuvalaisiin liittyvää tutkimusta, tiedonvaihtoa ja suojelua
Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Miksi et varautuisi etukäteen. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. J ärjestömarkkinointi / Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300/4 00003 HELSINKI. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti ______ _ POHJOLA.YHTIÖT Euroo ppalainen maksaa postimaksun. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus i) POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasija postita yhteyskorttisi jo tänään! )81 Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin
Teoksessa keskitytään Suomen ympäristölainsäädäntöön. Voit käyttää myös Suomen Luonnon 5/92 välissä ollutta tilauskorttia! Ekroos, Toivio-Kaasinen (toim.) YMPÄRISTÖ JA LAKI Ympäristölainsäädännön opas Oppaan tavoitteena on antaa ympäristölainsäädäntöön, -hallintoon ja ympäristöasioiden hoitoon Ii ittyvää perustietoa . Alkuun on otettu myös ympäristölait pähkinänkuoressa sekä Euroopan integraation vaikutuksia. Yhdessä voimme vaikuttaa asioiden kehittymiseen. Teos on jaettu kahdeksaan osaan ja sen aloittaa esittely lainsäädännön asemasta sekä hallinnon ja tuomioistuinten toiminnasta. 230 s. Mökkiläisen kesä on kuumimmillaan ja tätä opasta tarvitset varmasti! Kesämökin ympäristöopas on Suomen luonnonsuojeluliiton uutuusjulkaisu: värikäs, lujatekoinen, miltei satasivuinen kirja, joka neuvoo kesämökkiläistä, pientalollista ja veneilijää tyypillisissä ympäristökysymyksissä. Elämä on kasvua, osallistumista, harrastuksia, vastuuntuntoa, toisista huolehtimista. Löydät myös selkeät kirjallisuusviitteet ja ohjeet siitä keiden viranomaisten kuuluu asiassa auttaa ja neuvoa. Kesämökin ympäristöoppaan hinta on 75 mk. 90-642 881 (os. 1992 nid. Osuuspankkiryhmä on mukana tukemassa näitä tärkeitä asioita parantamassa elämisen tasoa. Toisessa ja kolmannessa osassa käsitellään oikeutta ympäristöön perusoikeutena ja kansainvälistä ympäristöoikeutta. Viimeisessä osassa pohditaan kansalaistottelemattomuuden mahdollisuuksia. Ovh. PL 169, 00151 Helsinki). cp OSUUSPANKIT · OKO. Oppaasta saa ytimekkäässä muodossa ajankohtaista tietoa oikeudellisten keinojen käytöstä ympäristöasioissa. Lisäksi si ihen on otettu artikkeli kansainvälisestä ympäristöoikeudesta ja pääpiirteet Euroopan integraation aiheuttamista muutoksista ympäristölainsäädäntöön sikäli kun ne ovat olleet tiedossa. 120 mk Kauppakaari-yhtymä Oy LAKIMIE5LIITON KUSTANNUS Uudenmaankatu 4-6 A, 00120 Helsinki P. Seuraavissa osissa perehdytään ympäristöja luonnonsuojelulainsäädäntöön, hallintoon ja muutoksenhakumahdollisuuksiin, ympäristövahinkojen korvaamiseen ja ympäristörikoksiin . Opas on tarkoitettu käsikirjaksi kaikille ympäristöasioista kiinnostuneille ja ympäristöstä huolta kantaville. (90) 647 101 , 601 236, faksi 611 230 YHTEINEN YMPÄRISTÖMME säilyttämisen arvoinen Me kaikki olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme nyt ja tulevaisuudessa. Kesämökin ympäristöoppaasta löytyy apu, liittyvätpä pulmasi sitten puuseen hoitoon, aurinkopaneelin käyttöön, luonnonmukaiseen viljelyyn, kalastuslupiin, veneen myrkkymaaleihin, sinileväkukintaan, ikkunaan törmänneen linnun hoitamiseen tai ympäristöystävällisen matonpesupaikan perustamiseen. Tilaukset Suomen luonnonsuojeluliittoon, puh
BHK-kuorma väheni jo 1970, koska edellisenä vuonna otettiin käyttöön jäteliemen haihdutusja polttolaitos. Yhtäkkiä kuului takaa hiljainen rapsahdus. Vuonna 1980 vettä käytettiin runsas 300 000 kuutiometriä, kun vuonna 1991 sitä tarvittiin enää vajaa puolet siitä. 1960-1 uvulla fosforikuorman välitön vaikutus ei aina näkynyt, koska tehtaiden lähellä jätevedet ehkäisivät voimakkaasti !evien kasvua. Metsäteollisuus pyrkii tosissaan vesiensuojeluun Lisäyksenä Suomen Luonnossa 7 / 1991 julkaistuun artikkeliini "Metsäteollisuus likaa yhä Keski-Suomen vesiä" haluan tuoda julki seuraavaa: Metsäteollisuuden jätevesien puhdistustekniikka on edistynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aänekosken tehtaan BHKkuorma oli suurimmillaan 1970-1 uvun alussa. Metsäteollisuus pyrkii vakavasti eroon kloorista. KosSUOMEN LUONTO 6/92 51. Happea kuluttava kuorma pieneni edelleen 1981 kun tehdas suljettiin ja tilalle tuli mekaanista massaa (kuumahierrettä) käyttäv_ä paperitehdas. Odotin jotakin. Esimerkiksi selluteollisuuden jätevesien puhdistuksessa aktiivilietelaitosten käyttöönotto 1980-luvulla on merkinnyt lähes vallankumousta. Tulokseen on päästy siten, että valkaisussa on käytetty entsyymejä. Olin pystyttänyt laavuni suon laitaan suuren siirtolohkareen Pekka Pesola nautrii pihallaan asustelevista siileistä. Nyt kun jätevedet ovat muuttuneet, on rehevöityminen mahdollista. Kamera napsahti ja hukka jäykistyi kuin patsas paikoiL leen parinkymmenen metrin päähän vahtipaikastani. Orgaanisen kuormituksen määrät ovat vähentyneet oleellisesti, ja samalla vesistön happitilanne on monilla alueilla niin selvästi kohentunut, että vesistöt jälleen kelpaavat virkistysja kalastuskäyttöön. säänajosta. Sekä Jämsänkosken että Kaipolan tehtailla on nykyisin toimivat aktiivilietepuhdistamot, ja jätevesien happea kuluttava kuormitus on nykyisin pienempi kuin Jämsänkosken ja Jämsän kaupunkien puhdistettujen jätevesien. Aurinko oli vielä korkealla, kun kiipesin kivelle rastaan laulua kuuntelemaan. Äänekosken tehtaiden huomattava fosforikuorma 1985 johtui pääasiassa puhdistamon si50 Ml ELI PITEIT Ä KESKUSTELUA Suden ja Markku Saarisen katseet kohtasivat Parkanossa. viereen. Suotuisa kehitys on ollut voimakkainta kahden viime vuoden aikana. Myös vedenkulutus on laskenut. Sittemmin fosforipäästöt ovat alentuneet myös typpikuormat ovat pienentyneet. Kulorastaan haikea laulu ja viirupöllön etäinen huuto täydensivät rauhaa ja hiljaisuutta. Vanhojen tehtaiden sulkemisen 1984 ja 1985 sekä uuden, aktiivilietepuhdistamolla varustetun sellutehtaan käyttöönoton seurauksena tulivat Äänekosken reitti kesäisin, ja talvinen PohjoisPäijänteen päällysvesi jälleen hapellisiksi. Vaikka BHKja ravinnekuormat ovat Keski-Suomen metsäteollisuudella huomattavasti pienentyneet, on tuotanto kasvanut. Vuonna 1990 oli Suomen metsäteollisuus jo lähellä tavoitetta (2,26), ja arvo laskee edelleen. vsk.. Kaj Granberg Jyväskylä Kohtasin suden Aurinko laski aapasuon takaiseen männikköön. Lähivuosina puhdistustulokset näkyvät varmasti myös vesistöissä. Tajusin näkeväni suden. Pitkään olin jo nauttinut olostani istumalla ääneti ympäristöäni tarkkaillen. Esimerkiksi 1965 Keski-Suomen vesistöihin meni erittäin runsaasti helposti hajoavaa orgaanista ainetta (BHK). Äänekosken sulfaattisellutehdas (Metsä-Sellu Oy) on 1992 alussa pystynyt alentamaan klooripäästönsä puoleen kiloon sellutonnia kohti. Sellua tuotettiin 10 vuotta sitten 260 000 tonnia, mutta viime vuonna jo 415 000 tonnia. Hiljaisuus tuntui koskettavan eniten, kun sen aisti hentojen laulunsäkeiden takaa. Nyt alkoi kuitenkin olla jo nälkä ja unikin teki tuloaan. Vastaavasti paperin ja kartongin tuotanto on kasvanut 645 000 tonnista yli kolminkertaiseksi. Fosforikuormaa on vanhastaan pidetty rehevöittävänä tekijänä. Käännyin katsomaan ja näin kookkaan koiran kokoisen ruskeanharmaan otuksen hölkkäävän männiköstä miltei suoraan kohti istumakiveäni. Kurkistelimme toisiamme väliimme jääneen männyn sivuitse. Todelliseen ravinteidenpoistoon on päästy Äänekoskella, Jämsänkoskella ja Kaipolassa. Tällöin pääasiallinen kuormittaja oli Jämsänkosken sulfiittisellutehdas. Vuoden 1995 jälkeen orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) määrä saa olla enintään 1,4 kiloa tuotantotonnia kohti. Usein aiemmin vastaavissa tilanteissa luonto on tarjonnut parastaan, kun on kärsivällisesti jaksanut odotella ja pysyä hiljaa
Puunpalat vietiin luvatta polkupyörän tavaratelineellä ja suuremmista kuormista pyydettiin työnjohdon lupaa. Ml ELI PITEIT Ä KESKUSTELUA Moottoritiet jyräävät altaan mm. Pekka Pesola Helsinki Kirjoita runosi luonnosta ja työttömyydestä Ennen nykyistä suurtyöttömyyttä maamme työttömyys/työllisyyspolitiikka oli 1950ja 1960-luvuille aivan toisenlaista kuin nykyajan yhteiskunnallinen välinpitämättömyys yhteiskuntansa jäsenistä. Minun käsitykseni mukaan on, sillä siten voitaisiin melkein jokamiehen tekniikalla hoitaa hieman työttömyysongelmiakin. Silloin hukka säntäsi hurjaan pakoon tuuhea häntä oikosenaan. Kerran se pysähtyi, katsoi peräänsä ja katosi kuin aave harjanteen taakse. Tiet ja rautatieleikkaukset rikkoivat maisemia ja tuhosivat luonnon elämää mutta esimerkiksi tietyömiehet kokosivat usein kannonpalatkin kotiin polttopuiksi. Mentiin luontoon, rakennettiin ja raivattiin pahaa ja hyvää ... Siinä tehtiin työtä, siinä elettiin päivät ja sitä tarkkailtiin ... Näin eläen työttömyystai työllisyystyömaan hätäapumies/apumies/sekatyömies, samoin kuin tietysti työmaan muutkin henkilöt, joutui läheiseen kanssakäymiseen itse Suuren Luonnon kanssa. eläinten ja ihmisten koteja. Alue on omakotitaloaluetta pensaineen, ruohikkoineen sekä puutarhoineen. Ihminen on alistaja, Jumalan kuva, jolla on oikeus tehdä luonnolle mitä haluaa, ottaa siltä mitä haluaa ja milloin haluaa. Täällä siilit asustelevat ja viihtyvät, ottavat auliisti vastaan ihmisen tarjoaman lisäavun ruokahuoltoonsa ja tarjoavat vastineeksi mielenkiintoisia kesäisiä luontoiltoja sekä hauskoja kameraja videokulmia. Markku Saarinen Parkano Siili piristää pihapiiriä Kaksi noin vuoden ikäistä ja yksi noin kolmevuotias siili kipittävät pihani pensasaidan alta säännöllisesti klo 2 1-22, syövät kukin hyvällä ruokahalulla yhdestä kolmeen nakkimakkaraa, juovat lautaselta maitoa sekä !itkivät kupista vettä. Kuka nykyajan työmies jää SUOMEN LUONTO 6/92 51. Ajan myötä vaivuin onnellisena uneen. puukäyttöinen energiatuotanto parempaa kuin ydinvoimalat. Se oli luonnonsuojelua verrattuna nykyajan tuhlailuun ulkomailta tuotavine polttoaineineen, mutta ei sitä siksi silloin tajuttu, niin luonnollista se oli ... monina työpäivinä askartelemaan työajan jälkeen yksin työmaalle vain kannonpalat työnsä palkkiona. kulttuuriuskonnot, ei tunne tasa-arvoa ihmisen ja luonnon välillä. Laukaisin kameran toisen kerran. Pentti Törmälä Porvoo Kristinuskon suhde luontoon Raamatun alussa, ensimmäisen Mooseksen kirjan alkusivuilla, sanotaan: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet" (kursivointi kirjoittajan). Pekka Mattila kuvasi erään perheen kodin menetyksen Kotkan ja Vehkalahden rajalla Otsola-Summa -moottoritien työmaalta. Onko esim. Kohtaamisen aiheuttama tunnelataus oli niin voimakas ettei väsymyskään hetkeen vaivannut. Tämä teema toistuu lukemattomia kertoja pyhän kirjan loppuun saakka. Siis runoja luonnon ja työttömyyden suhteista toisiinsa. Ensimmäinen kuva on kuvattu /991 lokakuussa. Neljän kuukauden kuluttua siitä puut olivat hävinneet ja tämän vuoden huhtikuussa pihapiiristä ei näkynyt enää jälkeäkään. 061 ry, Pentti Törmälä, Tuomarinkartano, 06100 Porvoo. Melko nopeasti ne tulevat niin kesyiksi, että nakkimakkaraa voi tarjota niille kädestä. vsk. kaan en unohda suden jäyhää naamataulua ja tutkivaa katsetta. Kristinusko, kuten muutkaan ns. Tämä "jumalallinen ilmoitus" ihmisestä luonnon alistajana ja herrana syntyi aikana, jolloin kaupunkikulttuuri jyrkkine säätyeroineen alkoi muodostua, ja tehokkaasti organisoitu maanviljelys vierotti ihmiset 51. Kun minulla on nyt vielä ripaus jäljellä työllistämisajasta, jonka tarkoituksena on monen kirjoittajan esittelemänä valottaa runoilla työttömyyteen jotenkin liittyviä asioita, haluaisin luonnon ystävien ja suojelijoiden runomuotoista tekstiä työttömyydestä. Työttömyysrunot, Karhukengän ao. Pihani on Helsingin kaupungin lastenpäiväkodin päädyssä, jossa toimin sivutoimisena talonmiehenä
Der Spiegelin Umweltsarja ja Alarm för die Umwelt, Special 1992). MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA metsästyksestä ja keräilystä. Lyhyet, vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava 21.8.1992 mennessä osoitteella Matti Salimäki, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa. Esimerkiksi lehmän luusta valmistettua jäljitelmää ei seksihullu johtaja erota aidosta. Längelmäveden ranta-asukas Taloussaarto holtittomiin metsästyskuntiin Ehdotan luonnonystävien hiljaista talousboikottia kaikkiin metsästyskolttoskuntiin. Tapani ]alkanen Jyväskylä Styrox pois luonnosta! Vaikka styroxin leviäminen luontoon ei ole ympäristönsuojelun suurimpia ongelmia, on tällekin asialle syytä tehdä vihdoin jotakin. Lukemattomat luonnonkansat on tuhottu sukupuuttoon, lukematon määrä eläinja kasvilajeja on hävitetty, yhä enenevä ala maata muuttuu autiomaaksi, metsät, maapallon keuhkot, hakataan ja saastutetaan. (Esim. Suomalainen huono tapa on käyttää styroxia kaikissa mahdollisissa paikoissa verkkomerkeistä laiturin ponttooneihin ja avannon "kansiin". Kuitenkin muinaissuomalaisten usko, joka korosti sopusointua luonnon kanssa, on meille tulevaisuudessa yhä tärkeämpää se antaa meille toivoa. Kristinusko ennustellessaan aikojen loppua on sitä itse meille valmistamassa. -tappotuloksillaan. Kaikki tämä jatkuu, sillä orjalle saa tehdä mitä haluaa. Lainsäädäntö ei näytä ehtivän apuun, kieltäkää hyvät kalastusja jakokunnat styroxin käyttö kokonaan. . Ne ovat kaventaneet elämän suuren kokonaisuuden ohueksi viipaleeksi: ihminen on maailmankaikkeuden keskipiste, muulla luonnolla on vain välineen arvo. Tulee myös paljastumaan kuinka häikäilemättömästi kirkko on tuhonnut menneisyytemme perinteitä ja elämänkäsitystä. Tulee paljastumaan se, etteivät muinaissuomalaiset olleet julmia "pakanoita" kuten kristityt väittävät. Anttilan tarjous saisi morsiamet nauramaan. Keväisin on sitten rantahiekasta puolet valkoista, häviämätöntä muovimurua. Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk Uäsenet)/265 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO TOIMIPAIKKA 1 PUH. Ehdotan, että joku käsityöpaja ryhtyisi valmistamaan halpoja jäljitelmiä luista massatuotantona. JAKELUOSOITE POSTJNUMERO TOIMIPAIKKA 1 PUH. (90) 876 9100. Palkka koostuu perusja provisiopalkasta. Seppo Haaranen Siilinjärvi Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy etsii ILMOITUSMYY JÄÄ Ilmoitusmyyjän tehtävänä on ilmoitustilan myynti Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemiin aikakauslehti Suomen Luontoon ja järjestölehti Luonnonsuojelijaan sekä SLL:n ja sen omistaman Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n muihin julkaisuihin. Voisi olla hyväksi saada sopivalla tavalla levitetyksi sana luonnonystävien päätöksestä olla jättämättä penniäkään niihin kuntiin, jotka ovat komeilleet kotka-karhu-saukkojne. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Perusteiksi esitän, että tuttavapiiriini kuuluu korkeasti oppineista aina peräkylien nuoru------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet). Tiedusteluihin vastaavat toimitusjohtaja Matti Salimäki ja markkinointipäällikkö Tuulikki Aaltonen-Jokela, puh. Nyt kun saamme vuosittain asukasta kohden teollisuusjätteitä keskimäärin tonnin, joista noin viidesosa on myrkyllisiä ongelmajätteitä tullittoman EY:n jakamina "tavaroina" hyönteissienija kasvimyrkkyjen lisäksi ekologinen katastrofi lähestyy täyttymystään. Kristinuskon käsitykset ja moraali vaikuttavat jokaisen ihmisen ajatuksissa ja teoissa, enemmän tai vähemmän tiedostamatta. Ilmoitusmyyjältä odotamme ammattitaidon lisäksi luonnonsuojelun tuntemusta. Tieteen maailma ja moraali eivät myöskään pysty irtautumaan kauas niistä arvoista, joita kristinusko on satoja vuosia juurruttanut. Kaikki kulttuuri uskonnot keskittyvät ihmisen egon, oman minän, loputtomaan vatvomiseen, siihen kuka pääsee taivaaseen, kuka ei. Monet yritysjohtajat ovat lähes kiihkoon saakka innostuneet karhun penisluista hopeaketjussa kaulalla ja haluavat hankkia myös itselleen sellaisen kustannuksista välittämättä. Muinaissuomalaisten väkivalloin käännyttäminen, tietäjien tappaminen ja pyhien puitten hakkaaminen on vielä vähäistä verrattuna uskonsotien entisiin ja nykyisiin raakuuksiin. vsk.. Minusta on oikeutettua vaatia, että 1990-luvulla meillä olisi vihdoin mahdollisuus saada kuulla kouluissa ja tiedotusvälineissä kaikki, mitä tiedetään esi-äitiemme ja esi-isiemme uskonnosta. Niin: myrkyt 98 sadasta ja metsästäjä toisen viimeisestä parista. Edes ajoittaista rauhoitusta ei saada aikaan. Kivikkoisilla rannoilla on tilanne vielä pahempi, kun styrox-rakeita valuu veteen kaikista koloista. Pidättyminen loppujen huvituhoamisesta olisi paikallaan. 2, 10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 0151 Helsinki ------------------------------------------~ 52 kaisiin mukavia ihmisiä, mutta järkipuheen toisella puolella. Saarto voisi olla yksitai useampivuotinen uroteko. Uusi osoite TTLAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEEST A) ........................................ "Eivät metsästäjät vähennä kantaa vaan myrkyt" on vakiovastaus. Ei ole ihme, että kristinuskon ja muitten kulttuuriuskontojen omahyväisyyden vanavedessä on virrannut loputtomasti verta. Käsitykseni mukaan kristinusko on luonut läntisessä maailmassa vankan pohjan sille ajattelulle, joka vie meitä kohti ekologista umpikujaa
Tuemme I uonnonsuojelutyötä A-Asfaltti Oy Kuusakoski Oy Puusepänteollisuuden Liitto ry Autoja Kuljetusalan Lahden Lämpövoima Oy Työntekijäliitto AKT ry Baari Otsontassu BASF Oy Lastentarhanopettajaliitto LTOL Barnträdgårdslärarförbundet BTLF ry Salon Louhinta Oy Eka Nobel Oy Länsilista Ky Sandoz Oy EKE-Yhtiöt Sokeria luonnosta Mansnerus Oy Sucros Oy EKOKEM OY AB Metsäkeskus Tapio Suomen Metsäteollisuuden Oy Electrolux KotitalousKeskusliitto koneet Ab/Huoltolux Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Suomen Unilever Oy Geologian Tutkimuskeskus Mobil Oil oy ab Suomen Yhdyspankki Oy Oy Hartwall Ab Helsinkikaasu Oy MTV Oy Tetra Pak Oy Jalostaja Oy OP-Tukku Oy Tukogardenia Oy T:mi Juhlavehnänen Oriflame Oy Tuus-Lähde Oy Leila Pulkkanen Oy International Business TYH L-Kahvi la-Ravi ntola Karelia Trade Oy Machines Ab Sirpa Lahdenne Kera Oy Oy Valotorni Ab Yhtyneet Paperitehtaat Oy Kodak Oy Posti-Tele Yves Rocher Finlande Oy
Kasvioita on monenlaisia, tiukan tieteellisistä julkaisuista suurelle yleisölle tarkoitettuihin "kukkakirjoihin". Kirjassa kasvit on luokiteltu kasvupaikkojensa mukaan seitsemään ryhmään. Sienestäjiä hemmotellaan hyvällä oppaalla Roger Phillips (suom. Kasvion perustana on ruotsalainen Björn Ursingin ja HansErik W anntorpin F ältflora Kärlväxter -teos, joten sen kuvavalikoima on hiukan vieraasti painottunut. Tämä on ehkä puute, mutta huomioiden kirjan painajan vaatimukset kirjan kokoon nähden, se lienee hyväksyttävää. Kirja on siis hyvin yleiseurooppalainen. Roger Phillips on tehnyt tutkielman ja kirjan sienistä. Kirjan alussa ovat määrityskaaviot. Kunkin aukeaman oikealla puolella on värikuvia 4-10 lajista. Lasse Kosonen): Suuri sienikirja, WSOY 1992, 288 s., 900 kuvaa. Kaksikielisyys ja lisäksi latinalainen perusnimi tekee kirjan kansainväliseksi, jota ehkä tulevaisuudessa tarvitaan. Arto Kurtto): luonnonkasvit. Annan kirjasta arvosanan hyvä. painos 1991 , 270s. Richard Fitter, Alastair Fitter ja Marjorie Blamey (suom. Toki Roger Phillips on maininnut tietyn määrän kauppasieniä ja tuonut esille hyvät ruokasienet. WSOY, 6. Suomen luonnonsuojeluliitto on julkaissut Kesämökin ympäristöoppaan, jonka noin 600 hakusanan avulla pääsee luonnolliseen olotilaan. Puutarhastani löysin kuitenkin muutamia sieniä, jotka kirjan tunnistuskaavion mukaan kuuluivat mustesienten suureen joukkoon. Weilin+Göös 1983, 470s. Kirjassa on kuvitettuja määrityskaavoja. Lasse Kosonen on sen suomentanut ja WSOY julkaissut. Suomalainen kaipaa sellaista "taivuta se rautalangasta" -mallia selvänä piirroksena vaikka olisi kuinka hyvät valokuvat. Siis kaavio toimi ainakin minulla. Siinä oli 564 värikuvaa ja 154 tekstikuvaa. 30 Suomesta kokonaan puuttuvaa lajia. Kasviot kilpailevat samassa sarjassa; WSOY:n tarjoama vaihtoehto on laajempi. Varhaisissa painoksissa kuvaja tekstiaukeamat vuorottelivat. Heikki Väänänen (toim.): Koulun värikuvakasvio. toim. Tekstiin on lisätty yleisimmät kuvatta jääneet lajit. Kaikki sienen tunnistukseen liittyvät asiat ovat samassa kuvassa ja lisäksi vielä suhteellisen tarkkoja. Toisaalta pelkästä olemisesta tulisi vielä ohuempi kirja! Opas on ympäristönsuojelullinen niksija hakuteos, joka toivottavasti täydentyy ja uudistuu vuosi vuodelta. Ilmari Hiitonen ja Arto Kurtto (toim.): Otavan värikasvio. WSOY 1962, 358 s. Kiitos kääntäjän, kieliasu on moitteeton. Kirjassa on yli tuhannesta lajista väripiirros. Jaottelu on tehty itiöpölyn perusteella ja enemmän asiaa harrastaneille on värinmääritys tuttua, mutta myös aloittelijoille löytyy varsin tarkka ohje heti alkusivuilta. Siksi mukana oli mm. Useat esimerkit ovat vain melko kaukaa EuJään 869 lajia. Kauneimmat laululinnut on tuorein lisä jo ennestään melko laajaan linnunlaulukirja ja -äänite valikoimaan. Roger Phillips mainitsee johdannossaan, että kirjan tekemiseen käytetyssä aineistossa on ollut noin 25 000 sientä. Yhteensä kasviossa esiteltiin 550 luonnossa kasvavaa ja 10 viljeltyä kasvilajia. Sienestäjän ongelmaksi jää nyt löytää oikea sieni ja sitä varten hänellä on tämä kirja. Lopussa on vielä mustavalkopiirroksin somistettuja täydennyksiä. Aikamoinen aherrus! Kirja alkaa sienen esittelyllä. Sienen tunnistuskaavio on hyvä ja selkeä. Ulkoasu on siisti, joskin kirjan koko ei tee siitä mitään taskukirjaa, mutta se ei liene tarkoituskaan. toim. Yksistään kuvakokoelma on valtavan suuri, 900 kuvaa, ja todella korkeatasoisia otoksia. Kirja oli oikotie kasvien määritykseen oppikoululaisille, jotka siihen mennessä olivat tehneet tuttavuutta tavallisimmin Ilmari Hiitosen ja Arvi Poijärven värittömän Kouluja retkeilykasvion (Otava) kanssa. Pieni viittaus sieniseuroihin ja yhteisiin harrastuksiin on 54 KIRJOJA myös paikallaan. Suuri maastokäsikirja. Kirjan alkuosassa käsitellään melko laajasti lintujen laulun syitä, laulutapoja ja -paikkoja sekä annetaan vihjeitä laulujen oppimiseen. Kaikkine hienoine kuvineen se on paras näkemäni ja tarkin alan julkaisu. Otava 1957, 17. Pentti Apponen Kesä jatkuu kasetilla Chris Harbard: Kauneimmat laululinnut, ( suomentanut ja suomeksi toimittanut Jörgen Palmgren), WSOY 1992. Ne jotka sen ostavat, käyttävät sitä toivottavasti luonnosta löytyvien ihmeellisyyksien tunnistamiseen, mutta eivät unohda sitä tosiasiaa, että luonto kaikkine mutaatioineen on aina yhtä arvoituksellinen. Värikuvakasviossa oli 128 värikuvataulua, joissa kussakin oli kahdesta kahdeksaan kasvikuvaa. Kirjan saa 75 markalla liitosta puh (90) 642 881 ja mm. Kirja on helppokäyttöinen, sillä kullakin aukeamalla oikealla puolella ovat kasvikuvat ja vasemmalla vastaavat lajitekstit. On tärkeää että asiasta puhutaan samalla kielellä. Saatiin Koulun värikuvakasvio. Kirsti ja Jorma Taarna) : Pohjoisja Keski-Euroopan kukkakasvit. Teos on alunperin englantilainen ja siinä esitellään 102 merkittävintä solistia. Vasemmanpuoleiselta sivulta löytyvät kuvia vastaavat tekstit. Roger Phillips on jaotellut sienet Iohkoittain. Yhteensä kirjassa esitellään yli tuhat lajia. Thomas Schauer ja Claus Caspari (suom. Hämmästyin, sillä teos on todella ainutlaatuinen. Värikuvakasvioon lisättiin Pipping-A hlqv is t-F age r strömin Skolflorasta määrityskaavat ja mustavalkoisia piirroksia niistä lajeista, jotka olivat jääneet ilman värikuvaa. Värikuvakasvion vaikutus näkyi niin kauan kuin kasveja koulussa kerättiin, esimerkiksi niin, että ukontattaresta tuli useimmiten hanhentatar siitä yksinkertaisesta syystä, että kuvaan oli päässyt vain meillä harvinaisempi laji. Tammi 1976, 333 s. Jos nyt haluaa etsiä jotain moitittavaa, niin teksti ja kuva eivät aina ole samalla sivulla. Eino Kärki ( suomalainen toimittaja): Värikuvakasvio. Vastaavat tekstit ovat vasemmalla. Kirjan aihepiiri on vain rajattu uudella tavalla kirjassa ja kasetissa käsitellään vain eurooppalaisia laululintuja, eikä muilla tavoin äänteleviä lintuja ole kelpuutettu mukaan. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Samassa lohkossa esiintyvät sekä ruoka-, myrkkyettä matkijasienet. luonnonsuojelun Tuen kaupoista. Värikuvakasvio tuli meille Ruotsista. Kirja on uudistettu painos Heikki Väänäsen toimittamasta teoksesta luonnonkasvit värikuvina (WSOY 1963). Lisäksi jäin kaipaamaan tietoja esimerkiksi heittojen liittymisestä sienen jalkaan. Heikki Väänänen ja Arto Kurtto (toim.): Uusi värikuvakasvio. Avatessani tämän teoksen ajattelin tyypillistä sieniopasta ruokaja myrkkysienineen ja niiden suppeaa käyttöopasta. Kun teen tätä esittelyä ja arvostelua, on sieniaika vasta alkamassa. Värikuvin esite!on runsaasti lajeja, joita ei tavata Suomessa kuin satunnaisesti, mutta toisaalta mukana ovat kotoiset lapintiainen, taviokuuma, pohjansirkku ja kuukkeli, jotka ovat Manner-Euroopassa suurharvinaisuuksia. painos 1991 , 460 s. vsk.. Se on kustantajan vastine Otavan värikasviolle. Kirja on saksalaista alkuperää, joten mukaan on päässyt paljon Suomelle vieraitakin lajeja. Mukana Kasveja tunnistamaan Kasviot ovat määrityskirjoja, joiden avulla nimetään tuntemattomat kasvilajit. WSOY 1951 , 188 s. Kunkin aukeaman oikeanpuoleisella lehdellä on väripiirroksia kasveista. Myrkyllisten sienien luettelo on myös varsin hyvin esillä joka lohkossa kaikkine seuraamuksineen. Kirja on tekevälle ilo, mutta joutilaisuudesta pitävää se hikoiluttaa
Suomen karussa luonnossa ei ole tarvetta kuin orkideoiden eli kämmeköiden määrittämiseen. Eikö niiden kuvaaminen ole luonnonsuojelua sekin. Se esitteleekin väripiirroksin, tekstein ja kartoin vain vajaat 250 lajia. Kun luontoa raiskataan, niin siitä pitää tehdä kuvakirja! Kuka sellaista kirjaa vntsn katsoa. Erillisessä laatikossa "lyhyesti" on levinneisyysalueen kartta, laulu kuvattu kuvion ja tavujen avulla, käyttäytyminen ja muuta keskeistä tietoa. Kun katsoo villaista suomerta hämärtyvässä illassa, on se juuri niin kaunis kuin Hautala on sen kuvannut, ja sen menettämisen uhka tekee hirveän kipeää. vsk. Forssan Kustannus Oy 1992, 340 s. Laulujen välillä on muutaman sanan kuvaus laulun erityispiirteistä. Silloinkin luvussa on jo mukana sammalia jajäkäliä. Lintujen ruokinta, ruokintalaitteet ja -paikat, erilaiset pöntöt ja niiden sijoittaminen on esitelty myös hyvin. En minä ainakaan. Luku sisältää mm. Matalalla oleva aurinko kultaa kallionseinämän. Toisaalta tämä helpottaa lajien opettelua, mutta toisaalta olisi mukava valahtaa nojatuoliin ja kuulla ~van pelkkää lintukonserttia. Kuvista tulee mieleen, että ne on tehty museossa täytettyjä lintuja mallina käyttäen. Kuvateksteistä löytyy lisätietoa. Retkeilykasvion määrityskaavojen avulla onnistuu kaikkien putkilokasviemme nimeäminen. WSOY 1973, 264 s. Tunturikasviossa esitellään 150 tunturien kasvia Dagny Tande Lidin väripiirroksin. Yngve ja Margaret Eliasson, Kristina Dahlström, Lena Haedde ja Monica Johansson (suom. Minä luen sadut ja tietokirjoitukset erikseen. Jörgen Palmgrenin suomennos ja oloihimme toimittaminen on onnistunut muutamia sanajärjestyskömmähdyksiä lukuunottamatta. Eikö tästä tietoisuudesta voi nousta luonnon puolustus. Valokuvakasvioita ilmestyy silloin tällöin. Terho Poutanen suudesta ja siitä millainen on hyvä lintujen kylpypaikka. Kirjan suuri koko mahdollistaa seikkaperäisen ja kiinostavan tekstin. Yö on täynnä ääniä, joita päästelevät pöllöt ja monet muut linnut. Loppunut kustantajalta. Lajin esittelyyn on yleensä käytetty koko sivu, eräissä tapauksissa aukeama. Suomen kasvit -kirjan tekijän yhtenä tavoitteena on ollut, että kirjan 1223 kuvan avulla "maallikko" voi tunnistaa kasvit luonnosta. Otava 1977, 346 s. Komeak:ukkaiset kaktukset ja orkideat kiehtovat luonnonharrastajia. Muitakin nukkujia on, mutta vesi ei lepää koskaan. Kuvaaja lähestyy sitä. Lintuharrastajan välineistä on esitelty äänityslaitteet, kiikari ja kaukoputket, mutta esimerkiksi havaintojen kirjaamisesta ei ole ohjeita tietoa lintuharrastuksesta olisi voinut olla saman tien enemmänkin muLeena Hämet-Ahti, Juha Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila ja Seppo Vuokko (toimittajat): Retkeilykasvio. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 1984, 3. Maailman ehkä 20 000 kämmekkälajista Pohjoismaissa kasvaa vain noin 50. Samassa jokin kahahtaa lähistöllä. Kirja on kustantajan Tietoniekat-sarjaa. KIRJOJA kana. Aamua lähestyessä nousee usva, johon voi pukeutua kuin paitaan. Se pehmentää muodot ja tuo salaperäisyyttä maisemaan. Huuhkajan silmät välähtävät. Kasetilla kuullaan kaikkien 102:n esitellyn laulajan laulua. Ravintoja pesimävaatimukset on kerätty lisäksi laajaan taulukkoon, josta tarvittavat tiedot löytyvät näppärästi. Tunturikasvit esittelee värivalokuvin yli 200 kasvilajia. Ilona Sevelius): Koko perheen kasvio. Kirja ei ole yhtä täyteenahdetun tuntuinen kuin monet muut kasviot. Kaksikymmentä vuotta sitten saduissa ja unelmissa elävä lastenkirja oli paha ja "pallo on pyöreä" -tyylinen asiateksti sen sijaan parasta mahdollista ja ainoata oikeata. kukkien värin mukaan. Arto Kurtto): Tunturikasvit. Siellä on aarre. Bo Mossberg ja Sven Nilsson (suomeksi toimittanut Jorma Taarna) : Pohjolan kämmekät. Pöllö lehahtaa ohi. Rolf Jonsson (suom. Aäninäytteet ovat melko lyhyitä, mutta muuten suhteellisen puhtaita ja hyvin soivia. Kunkin kuvan alla on pieni pallo, jonka väri kertoo, kuinka vaikeaa tai helppoa tunnistaminen kirjaan valitun kuvan perusteella on. Iso ja raskas Suomen kasvit ei sovi maastokäyttöön. Kesäyö-kirja on sellainen kuin kesäyö on kaunis. roopan ulkopuolelta haettuja ja lajit kokeneellekin harrastajalle vieraita. Tuossa jylisee koski pyörteineen. Ei luonto voi olla niin kaunis kuin Hautala kuvillaan ilmaisee. Jorma Taarna (suom. Mukana ovat myös sellaiset satunnaistulokkaat, joista on vähintään viisi havaintoa maastamme viime vuosikymmeniltä. Yhtä hiljaa kuin kuu kulkee radallaan, yön tarkkailija hiipii oudoksi muuttuneessa maisemassaan. Nyt sama jyrkkä tosiasiat tosiasioina -linja jyrää luonnonkuvausta. Tunturit poikkeavat luonnoltaan niin paljon muusta luonnostamme, että niiden ystäville on tehty omat erityiskasvionsa. Varsinaisiin lajikuvauksiin on käytetty kaksi kolmasosaa kirjan sivumäärästä. Tuolla torkkuu joutsen hautoessaan. Tämä kansalliskasviomme esittelee kaikki Suomessa tavattavat vakinaiset putkilokasvilajit. Olav Gjaerevoll ja Reidar Jorgensen (suom. Kustakin lajista on suurehko piirros. Yö muuttaa kaiken. Hannu Hautalan Kesäyö-kirjaa vastaan ovat hyökänneet ympäristömoralistit edestä ja takaa. Gummerus 1991 , 120s. He näyttävät tietävän myös sen, että siellä täällä luontoa on vielä jäljelläkin. Ilman hedelmöitystä lisääntyvistä pikkulajeistakin voidaan määrittää 25 poimulehteä, 89 voikukkaa ja 87 keltanoa. Muuten mielenkiintoisen tekstin esimerkkien painopiste olisi voinut olla enemmän eurooppalainen, rajautuvathan kirjan esittelemät lajitkin Eurooppaan. Kohta putoilevat pisarat lempeästi kedolle. Yöllä maahiset heräävät. Piirrokset eivät välttämättä yllä esimerkiksi parhaimpien ruotsalaisten kuvittajien tasolle. Tarkkojen lajikuvausten yhteydessä mainitaan kasvista mm. Tammi 1977, 128 s. Pekka Hänninen Yöllistä värinää Hannu Hautala: Kesäyö, Otava 1992, 161 s. Weilin+Göös 1986, 240 s. Monesta lajista on kaksi kuvaa, hedeja emiyksilöstä, kukSUOMEN LUONTO 6/92 51. Harrastajan kuvakasviossa on runsaat 800 värivalokuvaa, neljä kullakin sivulla. Kirjassa esitellään ne kaikki, jokainen omalla aukeamallaan väripiirroksin ja yksityiskohtaisin tekstein. Paljon hyviä vihjeitä. Ja nyt kun vaaleat yöt eivät enää houkuttele, on aikaa kirjalle. Pohjolan kukat on katselukirja, jossa on 950 värivalokuvaa 300 luonnonvaraisesta kasvilajista. Arto Kurtto): Pohjolan kukat. Aurinko tekee rappuset !aineisiin. Mutta missä ne ovat. Luontoahan tuhotaan yötä päivää, voi Hannu, oletko sulkenut silmäsi tosiasioilta! Minä luulen, että Hannu Hautala ja Kesäyön kirjoittaja Markku Tanttu tietävät täsmälleen, mikä on luonnon tila. Kirjan lopussa on vielä eri lajien levinneisyyskartat ja vanhentumaan ehtineet rauhoitusmääräykset Suomessa. Hauska lisä kirjassa ovat kappaleet pihapiirin muokkaamisesta linnuille houkuttelevaksi englantilaisethan ovat tunnetusti kovin innoissaan puutarhoistaan. Kirjassa on Marja Koistisen piirroskuvitus. kukinta-aika, kasvupaikat, käyttö ja myrkyllisyys. Kunkin lajin teksti ja levinneisyyskartta ovat samalla sivulla kuin kuvakin. Otava 1955, 160 s. Lajikuvauksissa käydään läpi keskeiset tuntomerkit, laulu ja laulutapa, pesiminen, ravinto jne. Olsson ja Bo Nylen (suom. Kesäyöllä nukkuminen on tuhlausta. Kaunis on väärää tietoisuutta. Alice Karlsson 55. Minusta voi. Levinneisyystiedot esitetään eliömaakunnittain kartoilla. Valo tekee yöstä kokemuksen. Kokonaisuutena Kauneimmat laululinnut palvelee hyvin eurooppalaista yleisöä, joka on kiinnostunut nimenomaan laululinnuista ja niiden houkuttelusta pihapiiriin. Heille on tehty myös komeita kirjoja. toim. toimittaja): Harrastajan kuvakasvio. tietoa sopivasta kasvillikivana ja marjovana jne. Olle G. Niilo Lounamaa: Suomen kasvit. Tahvo Kontuniemi): Tunturikasvio. painos 1986, 599 s. Koko perheen kasvio on yksinkertaistanut kasvisystematiikkaa ryhmittelemällä esitellyt lajit mm
Jokin aika sitten on siilin piikit taas laskettu, ja yllätykseksi tulos on paljon vaatimattomampi kuin tuo edellä ilmoitettu muhkea maara, "vain" 6000 piikkiä, siis kymmenen tuhatta vähemmän! Onhan tuo sillin piikkitakki hämmästyttävä laite ja hämmästellä voi myös sitä, kuinka mainiosti siili kietoo tavallisen karvan peittämät ruumiinosansa takin suojaan. Sitä en kuitenkaan suosittele, vaikkei se laitonta olekaan: se on tuhoisaa luonnonkannoille eikä onnistuminen ole varmaa. Simpukoita käytetäänkin veden puhtauden mittaajina, bioindikaattoreina, upottamalla puhtaista vesistä tulleita yksilöitä verkkokassissa Iikaantuneeksi epäiltyyn veteen ja mittaamalla määräajan kuluttua kudosten pitoisuuksia. SUOMEN LUONTO 6/92 51. Likaantuneista vesistä pyydystettyjä, syötäviksi tarkoitettuja sinisimpukoita pidetään joitakin aikoja puhtaassa vedessä, jotta niiden kudokset puhdistuisivat. Opettajamme oli juuri vähän aikaisemmin kertonut biologian tunnilla siiliä käsitellessämme, että niitä on noin 6000. Valkolehdokki viihtyy kalkkipitoisella maalla. saman vesivirran varassa, on selvä, että kidukset eivät pysty toimimaan, jos vedessä on kovin paljon vieraita hiukkasia. Siilejä koskevissa tietoarkuissa on piikkien määräksi jo pitkään ilmoitettu tuo 16 000, joka siis ilmoitettiin Kolmosvisassa oikeaksi. vsk.. Olipa sitten kysymys Itämeren murtovedessä elävistä simpukoista, järvien järvisimpukoista tai jokien jokisimpukoista, ruokailutapa on sama: vaippaontelossa olevien laajojen kiduslehtien ripset aiheuttavat veden kierron kidusten kautta ja ripset ajavat kiduksiin tarttuneet ravintohiukkaset suuhun. Voisinko mitenkään lisätä sitä. 56 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Sopiva maara on muutamia kiloja aarille. Ravinnonottotavasta seuraa lisäksi, että simpukat kasaavat helposti kudoksiinsa myrkkyaineita planktoneliöistä. Lehdokkia voi auttaa lisääntymään Pihamaallani kasvaa yksi ainoa lehdokki. Jos kasvupaikka on kovin varjoinen, voi puustoa varovaisesti harventaa. Kauri Mikkola Totuus piikki pallosta Meillä tµli opettajan kanssa kiista siilin piikeistä. Tulosta varmistaakseen voi tuoda jostakin lähistöltä siemeniä, jotka kylvää kalkitulle alueelle. Mutta hämmästelyyn on aihetta myös siksi, ettei siilin piikkejä ollut aikaisemmin laskettu luotettavasti. Aikuistakin herkempiä ovat luultavasti glochidio-toukat. Erityisen puhtaita vesiä vaatii jokihelmisimpukka eli raakku, koska sen toukat loisivat lähinnä purotaimenen kiduksissa. Keinon käyttökelpoisuutta saattaa rajoittaa se, että simpukat pystyvät tarvittaessa rajoittamaan hengityksensä pitkäksi ajaksi varsin vähiin. Toisaalta varsinkin isojärvisimpukka viihtyy rehevöityneissä vesissä. Aivan avoimeksi ei kasvupaikkaa kuitenkaan ole syytä raivata. Helpoin ja paras tapa on tehdä kasvupaikka otolliseksi lehdokille. Puhtaasta, joskin monet lajit kestävät kohtuullista likaantumistakin. Kun siinä kerran jo on yksi lehdokki, se ei siis nytkään ole aivan mahdoton. Lehdokki pitää valosta ja kalkista. Ensimmäiseksi useimmille tulee mieleen lehdokkien siirtäminen luonnosta pihaan. Eihän tuota toimitusta niin kovin kummoisena suorituksena voi pitää. Jos oma lehdokki kukkii ja tekee siementä, pieniä taimia pitäisi ilmaantua ympärille jo parissa vuodessa. Pihamaalla kätevintä on rakeistettu kalkki, mutta jauheinen maatalouskalkki käy yhtä hyvin. Osa oppilaista oli katsonut TV:stä Kolmosvisaa, jossa oli mainittu, että siilillä on piikkejä noin 16 000. On parempi kylvää kalkkia vähän kerrallaan joka tai joka toinen vuosi kuin tonnikaupalla kerrallaan, mieluimmin joko varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Kämmeköitten alkukehitys on hidasta, joskin valkolehdokki on sieltä nopeammasta päästä: ehkä jo neljän-viiden vuoden päästä juhannusta somistaa kymmenien lehdokkien tuoksu! Seppo Vuokko Simpukat viihtyvät puhtaissa vesissä Onko runsas simpukkakanta merkki puhtaasta vai likaisesta vedestä. Kun vielä hengitys toimii Siili ei ole ihan niin piikikäs kuin kuvitellaan
Tekevätkö ampiaiset pesänsä valmiiseen koloon vai kaivavatko ne itse pesäkolon. Ilmeisesti piikkien määrä saavuttaa tuon kuuden tuhannen tienoon vasta, kun siili on täysikasvuinen. Jos rapuja ei siirretä omiin lähivesiin, niillä voi myös käydä kauppaa. Tarkkaavaisella lukijalla on jo ehkä mielessään, että kastematoja on nähty keskellä päivää jalkakäytävän asfaltilla. Luultavasti alkuna on pieni, vaikkapa sortumalla syntynyt onkalo. Sopivaan paikkaan, esimerkiksi hiekkaiseen törmään heinätuppaan alle, ne pystyvät kaivamaan koko onkalon itse. Alamittaisilla ravuilla on ollut viime vuosina hyvä menekki, koska niitä tarvitaan rapuvesien hoidossa istukkaina. Vain pieni osa ravuista saavuttaa kalastuslain määräämän sallitun kymmenen sentin pyyntikoon. Ilkka Koivisto Kastemato aistii valon Onko kastemadolla silmät. maaja metsätalousministeriön lupaa. Ne voivat tarpeen mukaan laajentaa alkuperäistä koloa. Tämä on helppo todeta seuraamalla maapesän touhuja: työläiset lentävät koloon ravintoa mukanaan ja tulevat ulos hiekanjyvänen leuoissaan. Pimeän tullen se tulee kolostaan hamuamaan lehviä tai etsimään parittelukumppania. Rapukannan tilaa pitää pikkujärvessä tai lammessa seurata, jotta alamittaisten pyynnin teho osataan mitoittaa sopivaksi. Kysyjän tarkka havainto osoittaa, ettei kossuoMEN LUONTO 6/92 51 . Kuukauden ikäisenä ei piikkejä ole vielä ehtinyt kehittyä kuin muutama sata. Siirtoistutukseen on hankittava lupa kalastuspiiriltä. V aion jättäminen kellariin saattaa siis auttaa, jos kastemadot pyrkivät pakoon pimeässä. Tähän on selvä syynsä, sillä kastemato hengittää ihonsa läpi, eikä happi voi imeytyä kuivaan ihoon. Missä on vika ja mitä voisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Nämä aistimet eivät aivan pienestä ärsyynny: kalamiehet tietävät hyvin, että kastematoja voi valaista taskulampulla ilman, että ne häipyvät koloonsa. Yleensä ampiaiset tekevät maapesänsä valmiiseen onkaloon, tavallisesti myyrän käytävään tai ketun tai mäyrän luolaan. Rapujen pyynti usein loppuu tässä vaiheessa ja rapukanta pysyy rakenteeltaan entisellään. Siili tulee sukukypsäksi vuoden vanhana, mutta ilmeisesti ne saattavat kasvaa vielä jonkin verran tämän jälkeenkin. Kauri Mikkola 57. Sen sijaan sillä on siellä täällä valonaistimia, valonherkkiä soluja, varsinkin ruumiin etuja takapäässä. Ennen suuriin hoitoponnistuksiin ryhtymistä on syytä ottaa yhteys asiantuntijoihin kalastuspiireissä tai alan neuvontajärjestöissä. Soluissa on sekä valonherkkää että valoa heijastavaa pigmenttiä ja myös hermosäikeitä. Tämä onkin eri juttu: sateella maassa olevien ilmakuplien happipitoisuus laskee jyrkästi ja kastematojen on pakko lähteä liikkeelle ollakseen tukehtumatta. Vastasyntyneet eivät voi piikeillä kehuskella. Miten ja mihin ne kuljettavat hiekan onkalosta. Alamittaisten rapujen pyynti edellyttää nykyisen kalastuslainsäädännön vallitessa mm. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. V armaankin tässä on yöllisen elämäntavan perussyy, mutta samalla kastemato tietenkin välttää monia valoisassa saalistavia petoja kuten rastaita. Rapukantaakin on silloin tällöin harvennettava. Näissä oloissa suositeltavin rapukannan hoitokeino on kannan harventaminen tehokkaalla pyynnillä. Harri Dahlström Ampiaiset maankaivussa Mäyrät kaivoivat syksyllä 1990 maasta esiin lukuisia ampiaispesiä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Kauri Mikkola Ravut kasvavat hyvin väljissä oloissa Lammessa on tavattoman runsas rapukanta, mutta ravut eivät saavuta pyyntikokoa. Kastemadolla ei ole silmiä, joiden olemukseen tietenkin kuuluu, että ne muodostavat kuvan. Hiekkaa saattaa jonkin verran kasautua onkalon aukolle jaloin kuopimisen seurauksena, mutta suurimman osan hiekasta ampiaiset kantavat lentämällä pois. Pikkujärvissä ja lammissa tavatuissa hyvin tiheissä rapukannoissa rapujen kasvu on varsin hidasta. Se lähtee liikkeelle vain, jos on tarpeeksi kosteaa. V armaankin niin kastemadolle kuin muille samantapaisille elikoille ne ovat kehittyneet aistimaan valojaksojen vaihtelua, siis sekä vuodenettä vuorokauden aikoja. Mato pysyy valossa olevassa astiassa, mutta pakenee · pimeässä. Kastemato on hämäräja yöeläin. Tilanteen korjaaminen voi olla myös taloudellisesti tuottavaa. Tällaisia alkeellisia valonaistimia on monilla matomaisilla eläimillä, joita olemme tottuneet pitämään sokeina. vsk. Monilla silmällisillä eläimillä valojaksojen havainnointi on erillään kuvaa muodostavasta silmästä, lukuisilla hyönteisillä päälaen pistesilmissä sekä nahkiaisella ja joillakin liskoilla parittomassa päälaensilmässä. Tietysti piikkien määrä vaihtelee yksilöittäin aika lailla. Ravintokilpailu on voimakasta ja rapujen kasvun hidastuminen on sen seurausta. teus ole kastemadon vuorokausrytmiikan ainoa määrääjä
The uplifted clayey bed of an ancient sea, a forerunner of the Baltic, occupies the lowest elevations. Besides, bogs tend to support Scots pines for which there has been a steadily diminishing demand by the industry. järj. Over half of the region is covered by bogs and mires, and there would be even more if fanneres over the centuries had not tumed them into fields. (90) 409 238 Suomen_l~ollllOfsuojelulilton nuonsoJarJesto: LUONTO-LirITO ry. Excavators will be sent to practicallly ali the ditched peatlands, leaving only 10-15% unmolested. Translated by Leigh Plester. vsk.. SUOMEN LUONTO 6/92 51. (9692) 41424 tai (9692) 13210, fax 12039. Peatland drainage swamped with errors hy Jarmo Eronen SuomenLuonto5/ (6): 10-11 At one time Finland 's peatlands covered some 10 million hectares. Lähtö Savukoskelta 29. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Sa1L1Hutt11nen (pj.), (981 ) 353 216, Veikko Aalo, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura, Lasse Porsanger, Taisto Rantala, Petri Seppälä, Taija Sippel, Pentti Thuneberg ALUESlHTEERJT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49--51 20100 Turku puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. 1 D 5. The impact of the dam on the waterways would also be considerable and manifest, for example, in increased phosphorus loading as far as the Bay of Bothnia, into which the Kemijoki drains. Despite ali the errors and willVuotoksen puolesta Alkavan ruskan aikaan 29.30. The vegetation of rocky islets is also changing due to euthropication, which has resulted in the common reed (Phragmites communis) starting to grow in the outer archipelago as well. This plant invades the shores to the detriment of the established flora. On many places it has effectively wiped out, for instance, a locally endemic hairgrass, Deschampsia bottnica. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. Laid down over several millenia, the clay contains a high level of originally organic sulphur which reacts with oxygen to fonn sulphuric acid. ful abuse so far, there are fresh plans to clear overgrown ditches. (90) 642 881 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. Govemment ministeres voted 13-4 in favour of the project. kurssisihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Elli Koski, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumppanen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu I 2, 00170 Helsinki, puh. The archipelago on the coast is at its densest in the North Quarken near the City of Vaasa. Criteria had been drawn up for recognising peatlands capable of supporting forests, but the type of bog or mire was often erronously entered even willfully on drainage plans. kans.väl.sihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, vs. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Government gives Vuotos reservoir the go-ahead by Antti Halkka Suomen Luonto 51 (6): 4-5 At the beginning of June the Finnish govemment granted Kemijoki Oy pennission to apply for a pennit from the Water Court for the construction of the Vuotos reservoir in Lapland on the River Kemijoki, the Baltic's second largest river. elokuuta klo 9.00 Mukkavaaraan ja sieltä aamiaisen jälkeen veneillä alas klo 10.00. Sunnuntaina 30. krs., 0015 1 Helsinki puh. About half of Finland 's peatlands were ditched over a 30-year period, among them bogs totally unsuitable for commercial timber production however much they were improved. (90) 8769100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Some 230 square kilometres of water would back up behind the Vuotos dam, which would result in the inundation of valuable habitats and wildlife along the river's banks and the surrounding aapa mires. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. Postglacial uplift results, of course, in islands gradually getting larger; they also aquire approximately one new plant species a year. Since only 18 percent of Finns are in favour of the Vuotos reservoir pian, lhis has a reasonable chance of succeeding. (981) 3115 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Soutuun voi liittyä myös matkan varrelta tai soutaa halutessaan vain lyhyen matkan. (953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Some MPs are endeavouring to have the area protecled under a separate statute. The forest growth benefits obtained from drainage are negligible because the wood processing industry has found itself unable to utilise ali the raw materia! produced by the present forests. 11 A, 00150 Helsinki puh. Taukoja aterioineen ja tapahtumineen sopivin välein. Loukassaaresta mennaan bussilla Pelkosenniemelle tanssirnaan ja yöpymään. ln any case, dealing with the application will take years. However, the pian still requires a permit from the water court and it is by no means certain thai one wi ll be issued. Ateriat, majoitukset ja välikuljetukset järjestetään. elokuuta soudetaan hienoille Keminsaarille, jossa tapahtuu monenmoista. The prime cause of the failed drainage project has been the easy availability of govemment funds. SUOMEN L u O NTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. Now thai the State is having to drastically cut back on spending, this particular line of support should be stopped. South Ostrobothnia is an extremely flat region. As a result, Finland has aquired huge and growing timber surpluses. With the increased capacity of the wood processing industry in the 1960s, bog and mire drainage became the main method of expanding the raw materia( supply. South Ostrobothnia is bordered to the west by the Gulf of Bothnia, a coast of about 300 km in lenght. lndeed the province is renowed for its vistas of huge fields dotted with hay bams. These islands are rising out of the Baltic at the rate of 80-90 centimetres a century, or almost one centimetre a year. Several endangered species manage to hold on in the area, including three of Finland's 100 or so peregrine falcon pairs. Moreover, it is obvious thai those responsible for forest management and research have deliberately exaggerated the benefits of drying bogs out. Dredged clay must thus be considered a hazardous waste. Tallbergink. This has created an ecological problem wherever rivers and their banks have been dredged, as sudden exposure to acid wreaks havoc among the littoral vegetation, insects, fish fry and crustaceans. elokuuta mennessä. 15, kesällä klo 8.30---15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Po11tanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, energiasihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. A critical look at the efficiency of the drainage has revealed thai in the case of one million hectares of peatland the "improvers" were aware at the outset thai the rewards would be infinitesimal. (92 1) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Juhlien jälkeen soudetaan Pelkosenniemelle. Veneitä ja kanootteja vuokrataan. Lisätietoja: Vapaa Vuotos! Vuotostoimikunta, puh. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 446 914 In addition, acid and humus rich drainage water from the bogs has caused widespread pollution of the waterways. Sitovat ilmoittautumiset 22. Drainage has resulted in the loss of valuable wetland habitat. It is these very fields which were once wrested from the peatlands. Soudun suojelija on ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen. elokuuta 1992 soudetaan vapaan Kemijoen ja erämaaluonnon puolesta Savukosken Mukkavaarasta Pelkosenniemelle. South Ostrobothnia by Hans Hästbacka, Johan Ulfvens and Seppo Vuokko Suomen Luonto 51 (6): 34-35 South Ostrobothnia is an area of the country characterised by rivers, peatlands and forests. The few lakes are concentrated around the province's largest lake, Lappajärvi. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. (90) 642 881 telefax (90) 622 1815 Ma-pe klo 8.30---16. sihteeri Jaana Nurminen , vs
SE.N SIJALLA . HUOHIO/.VARUSi-US Ll\MAHOUSUT .JA P\IYHELI\NA.'.. REILUST1 .. LEPO VAAN.~.TUNNETU STl NLlUKINA NE RIE.MASTUU, KUN KLIULE.E E.tTE.1 KUKKAKETO AIHEUTA KULUJA/, HOIDOKSI Rl\lTÅA NIITTO KERRAN PARI KESÄSSÄ.:' "' "' '" '" :j ,,, ,, ! t l il ,,, ', ,,. El SATOJEN LITROJE.N VESILASKUJA.' .. FAI.JA LUPAS NIMITTÄIN MOPON JOS MA HOIDAN NURMIKON KUt-J NE. SUOMEKSI S>ANOTTUNA VIHREÄ .ASFALTTI.~~KIEL'TÄMÄTTÄ VE:RRATIAIN SIEDETTÄVÄ TAPA HOITAA NURMIKKOA.' · . 1 . 1.~1 TOSIVll~AST.A.' ,,.VARSINKIN KUN RAATAMISEN TULOKSENA ON LAJIKOYHÄ MONOBIOiYYPPI .~ . 1 •. El EDES VOIKUK\<:.IEN KITKE.t-11STÄ .~ '.. O N LOMILLA.'.' R\,\OHO ON JO TAAS NIIN PITKAÄ, EiTÄ SE ON PAKKO LEIKATA HETI, VAIKKA TÄLLÄ HELTEELLÄ SE PALAA JOS El LANNOl'TA JA KASTELE. ,TARKOITAT KETOA.' El ONNISTU.' ... g El MYOSK.ÄÅN HOPOA.~' >: EIKÄ 8ENSAKULUJA~(/ · '1 @ .__ ___________ _,. d l n I' ,,. ! ) I i J '.x: .JA MIKÄ PARASTA... .SITTE.N SE TMS KASVAA IHAN HULLUNA .JA ... AIKAA PUOLI MINUUiTIA. V OISI LAINEHTIA PARATIISILLISE.N RUNSASLAJ\NEN KUKKAKETO,., JOSSA LINNUT L\VE.RTÄVÄT, SIRKA'T S>IR11TÄYÄi JA PERHOSET LIIHOTrAVAi KUKASiA KUKKAAN, JOTKA HEHKUVI SSA VÄREISSÄÄN LOI STAVAT LAPI KE5P-N.~.ILHAN LIIKOJA PONNISTUKSIA~' HIUKKA MUA TOSIN KYLMII M\TÅ MU1SI JA FAIJA 'TYKKÄÄ KUUKAUOE"-l VILLINÄ REHOTTANEESTA PIHASTAAN . .. El KALUITA KEINOLANNOl'TTEITA
Vuonna 1993 Suomen Luonto lisää numeroitaan kahteentoista. Luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat Suomen Luonnon erikoishintaan: vuodeksi 250 markalla ja jatkuvana säästötilauksena 235 markkaa/vuosi. Suomen luonnonsuojeluliitto, PL 169, 00151 Helsinki. . Kesäja heinäkuun numerot ilmestyvät ennen juhannusta muhkeana kaksoisnumerona, joka on monipuolinen luontolukemisto kesäksi . , Luontopostia useammin! Suomen Luonto sopii luonnonystävän lehtihyllyyn yhtä luontevasti kuin lehti puuhun tai kukka kedolle. . Siksi monet lukijamme arkistoivat lehtensä. .0 ..,. \ <°) 1:., ' •h 'PJ fJ,. Jäsenenä voit vaikuttaa kotiseutusi luonnonsuojeluyhdistyksessä, tuet vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä, saat liiton jäsenlehden Luonnonsuojelijan ja muitakin jäsenetuja. Jäsenedun, arvoltaan 40-55 markkaa, saat maksettuasi Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenmaksun, joka on tänä vuonna 100 markkaa. Tilaukset puh. Määräaikaistilaus vuodeksi maksaa 290 markkaa, jatkuvana säästötilauksena 265 markkaa/vuosi. . Suomen Luonto ei myöskään kuihdu, vaan siitä on iloa vuosienkin päästä. Puolivuotinen määräaikaistilaus on 165 markkaa. (90) 627927, 627 957 ja 654198 tai postitse os