Lumotar on Suomessa rauhoitettu Ahvenanmaata lukuunottamatta. Horsmakiitäjän lastenkamarit ovat horsmilla ja matarilla. Kuvassa laulaa luhtakerttunen.. Valkolehdokkeja kasvaa maassamme Tornionjokivartta myöten. Laulu raikaa Yölaulajien huikea konsertointi on meneillään. Erittäin usein niitä näkee syreeneillä. Valkolehdokki tuoksuu Valkolehdokki huumaa tuoksullaan loppukuun tyyninä iltoina ja öinä. Jos koiras laulaa intoa puhkuen läpi koko heinäkuun, sillä on heilan houkuttelu epäonnistunut. Vaikka kerttusia ja sirkkalintuja kutsutaan yhteisellä nimellä yölaulajiksi , ne laulavat usein myös keskellä kirkasta päivää. Kiitäjien toukat tuntee helposti takaruumiin käyrästä sarvesta. Siitepölymyhkyt takertuvat medenimijän otsaan ja siirtyvät seuraavaan kukkaan. Yövuorossa on kiirettä Horsmakiitäjä ja muut kiitäjät ahkeroivat öisin. Toukokuun lopulla alkanut kerttusten ja sirkkalintujen laulukausi jatkuu pariutumiseen ja haudonnan alkamiseen asti . Kumppanin löytäneet koiraat hiljenevät, tosin jotkut linnut ryhtyvät loppukesästä uudestaan laulamaan poikasten lennettyä pesästä. Tuoksu houkuttelee hyönteisiä, jotka hoitavat pölytyksen. Kiitäjät pörisevät ilmassa kärsä kukassa kuin kolibrit
Miksi räystäspääskyt kokoontuivat savilaikulle. Missä rantavehnä kasvaa. Esittelemme lepakoidemme elämää ja pyydämme kaikkia mukaan niiden tarkkailuun sivuilla 32-39. Miksi rusakonpoika on yksin. 18 Kilpisjärven kesäkuussa helisevät jäät Arktinen kesä alkaa vasta juhannuksena. Runoilijan kesästä sivuilla 20-22. Äänestämme 1 3. YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 1 6 Mepeillä on valtaa 20 23 "Olen pursujen väkevä huoku" Jako kahteen Laura Ruohonen ihmettelee, miksi toiset nääntyvät liian työn alla ja toisilla ei ole mielekästä tekemistä. SUOMEN LUONTS SS.vuosikerta Kesäkuu LUONTO 4 Silmäkkäin karhun kanssa Miltä tuntuu piilokojussa karhun nuuhkiessa ja katsellessa ulkopuolella. Käestä sivuilla 24-26.. kesäkuuta uudet suomalaiset mepit Euroopan parlamenttiin, jonka ääni ympäristöasioissa on entistä painavampi. VAKIOT 1 Pääkirjoitus 11 Ajankohtaista 40 Maailmalta 44 Mielipiteitä, keskustelua 50 Kirjat 59 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 10. Kannen käen kuvannut Antti Leinonen (/Luontokuvat) on katsellut ja kuunnellut tarkkaan suomalaisille rakkaan kukkujan toimia. Aaro Hellaakoski herkistyi luonnon kauneudelle. 32 Hiljaa yössä 38 Suomen Luonnon kesäkilpailu Missä lepakot asuvat. Vesien yllä hämärissä saalistavat vesisiipat ovat tulitikkulaatikkoa pienempiä. 61 Ekoelämää Ekoneuvoja, vihervinkkejä, uutisia. Mitä muita eläimiä kannattaa varoa. 48 Liitossa luonnon kanssa Luonto-Liitto on koonnut yksiin kansiin yli puoli vuosisataa jatkuneen nuorisotoimintansa. 30 Tappavia makupaloja Rupikonna ja toukohärkä ovat syötyinä myrkyllisiä. 24 Kultakäköstä kuunnellen 27 Puhtun vehreässä holvistossa Käynti länsivirolaisessa lehdossa on satumainen elämys. 50 Kysy luonnosta Miksi telkän munat jäivät kuoriutumatta
Tosin Lapissa sitä saadaan vielä vähän odotella, pisimpään Käsivarressa, missä Kilpisjärvi vapautuu jäistä yleensä vasta juhannukseen mennessä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luontoitilaajapalvelu Kotkan katu 9, 00510 Helsinki p. Kirja valaisee hämmästyttävästi, miten monen ja monenlaisen ihmisen nuoruuden vaikuttajana on ollut luontokerho. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Kun pääsee hyvään alkuun, siitä tulee elämänpituinen ilon ja henkisen rikkauden lähde. Luontoharrastustoimintaa vuosikymmenet pyörittänyt Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto julkaisi vastikään historiikkinsa, joka myös esitellään tässä numerossa. Kesäkilpailussamme ovat tänä vuonna aiheina lepakot ja rantavehnä. Käymme lepakoiden salaperäisessä valtakunnassa, vierailemme satumetsässä Virossa, tutustumme käen jännittäviin ääniin (niitä on paljon muitakin kuin kuk-kuu) ja esittelemme kenties tunnetuimman luontolyyrikkomme Aaro Hellaakosken. (03) 751 1815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerron kuussa. Lintumaailmakin oli tavanomaista hiljaisempi, sillä kylmien säiden takia etenkin hyönteissyöjälinnut olivat myöhässä. JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA PS. Tässä numerossamme on paljon kesäisiä aiheita. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 0051 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin . Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. (09) 228 081 faksi: [09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sll.fi/sl/index.html Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. Kesän kellot kutsuvat T oukokuun alkupuoli oli kolea pohjatuulen hönkiessä Jäämeren terveisiä. Puolen vuoden määräaikaistilaus [kuusi numeroa] 170 mk. Tämän lehden tipahtaessa postiluukuista kesä on jo toivottavasti alkanut. Kesän tuoksut leijuvat nenään, väriloisto hivelee silmiä ja äänimaailma on rikkaimmillaan. Eteläisessä Suomessa kukkakasvien nuput ja lehtipuiden hiirenkorvat kyhjöttivät päiväkausia kuin jähmettyneinä. Kirjan runsas kuva-aineisto yli viiden vuosikymmenen varrelta hehkuu hyvän harrastuksen antamaa elämäniloa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 59. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa] vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Linnut kasvattavat poikasiaan, kasvit kukkivat, hyönteiset pörräävät ja kalat molskivat vesistöissä. Ihmisetkin ovat mukavampia. lrtonumero 33 markkaa. Kesäyö, pohjoisen ulottuvuuden runollisin puoli, lumoaa joka vuosi yhtä väkevästi. Tule mukaan selvittämään lepakoiden ja rantavehnän levinneisyyttä' Pääpalkintona on hieno polkupyörä. Kevät ja kesä ovat mainiota aikaa aloittaa luontoharrastus. Se hyydytti luonnossa kesän rakentamistyön, jonka huhtikuun harvinaisen lämmin jakso oli laittanut vireästi liikkeelle. Kilpailusta lisää sivuilla 3 83 9.. Kesällä luonto on monimuotoisimmillaan
Aja ista Itämeren hallikanta kasvaa Suomenlahden norpat pulassa Kesäkuun alku merkitsee itämerennorpille hajaantumista merelle norppia näkee harvoin vesikivillä. "Luku perustuu eri maiden tuoreisiin laskentatuloksiin", sanoo ryhmän puheenjohtaja Martti Soikkeli. Itämeren norppakeskus on Pohjanlahti, jonka 4000 norpan kanta on kasvussa. Hylkeet ovat olleet Itämeren suojelukomission, Helcomin, suosituksen perusteella rauhoitettuja vuodesta 1988. Suomi on EU:n pohjoisimpana maana kaikkein riippuvaisin lintudirektiivistä ja muuttolintujen suojelusta. Jos hallikanta jatkaa kasvuaan , komissio saattaa ensi vuosituhannen alkupuolella sallia rajoitetun pyynnin . Nykyisen kokoinen hallikanta ei Helsingin yliopiston mukaan välttämättä kestäisi pyyntiä. Vakuutukset korvaavat pyydysvahinkoja, mutta saalisvahinkoja ei korvaa kukaan . Suomen tulisi siksi näyttää hyvää esimerkkiä ja vaatia samaa muilta. Aikuisista naaraista yhä noin joka neljäs on Iisekä isoja tukkakoskelon ampuminen on yhä sallittu kolmen lounaisen riistanhoitopiirin luvalla 10.4.-21 .5. Suojelujärjestöt ja ympäristöministeriö ovat jo vuosia vaatineet kevätmetsästyksen lopettamista. Haahkan kevätmetsästys on ollut Ruotsissa kiellettyä vuodesta 1955. Kasvu näkyy myös kalastajien rysillä ja verkoilla hylkeet vahingoittavat saalista ja rikkovat pyydyksiä. Hylkeet ovat herättäneet myös hallituksen , joka ohjelmassaan lupaa tutkia korvausjärjestelmän tarpeellisuuden. Kiihkeimmät kalastajat ovat jo vaatineet hylkeenmetsästyksen aloittamista. Arvion teki Suomen WWF:n Itämeren hyljetyöryhmä huhtikuun lopulla. Suomenlahden norpat ovat sukupuuton partaalla; lahden kannaksi arvioidaan vain 150 yksilöä . Ahvenanmaalla metsästyskausi on vielä pitempi (15.3.-25 .5.), metsästys suurempaa ja siellä saa ampua myös pilkkasiipeä, tukkasotkaa ja lehtokurppaa. Maaja metsätalousministeriössäkään ei kiirehditä metsästyksen aloittamista. "Asian selvittämisen jälkeen rahakysymys voi tulla esiin lisäbudjetissa, [vuoden 2000] budjettiriihessä tai vuoden 2001 budjetissa." Kalastuskiistat eivät koske norppaa, joka ei käy pyydyksillä. Saaristomerellä norppia lienee korkeintaan sata. 'Työ on käynnistymässä", sanoo maaja metsätalousministeKevätmetsästys katkolla Euroopan unionin komissio on lähettänyt Suomelle toisen varoituksen vesilintujen kevätmetsästyksestä. Suomessa on noin 5000 kevätmetsästäjää. kesäkuuta mennessä. "Kanta voi vielä nykyisestä vahvistua vaikka jokin raja varmasti tulee vastaan", sanoo Hemilä. Soikkeli on nähnyt laskentalennoilla miten Pohjois-Itämeren harmaahyljekanta on kasvanut 1 990-luvulla. "Monet kalastajat ovat joutuneet hylkeiden takia rajoittamaan kalastusta. Manner-Suomen ja autonomisen Ahvenanmaan maakunnan on nyt korjattava metsästyslainsäädäntönsä 28. Kalastusja ympäristöjärjestöt ovat esiintyneet yhdessäkin korvausten puolesta. Sen 1 00 000 euron päiväsakkouhka sai Ranskankin taipumaan maalissääntymiskyvytön ympäristömyrkkyjen takia. Koko Itämeressä on nykyisin noin 7000 laskettavissa olevaa harmaahyljettä. Mantereella telkän, haahkan, allin ri Kalevi Hemilä. TAPANI VEISTOLA Vesilintujen kevätmetsästys vähentää poikastuotantoa, mikä on vastoin metsästyslain kestävän käytön periaattetta. Svenska Jägareförbundet vaati huhtikuussa haahkan kevätmetsästyksen uudelleen aloittamista juuri Suomeen vedoten . Harmaahylkeet eli hallit sen sijaan pakkautuvat kylki kylkeen muutamille avomeren partaan kareille. "Ensisijaisesti on nyt selvitettävä kalastusvahinkojen korvaaminen ." ANTTI HALKKA kuussa peltosirkun ja muiden lintudirektiivin erityissuojelulajien rauhoittamiseen . Korvausrahoja tarvittaisiin välittömästi", vaatii osastopäällikkö Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta. Elleivät Suomi ja Ahvenan maa tee jo neljä vuotta viivyttelemiään muutoksia, maamme voi joutua EY-tuomioistuimeen. Norppia on perinteisesti ollut Itämeressä halleja enemmän , mutta nykyisin koko Itämeren norppakanta lienee vain 60007000 paikkeilla. 11
TAPANI VEISTOLA Metsähallitus rikkoo suojelupäätöstä Greenpeace pysäytti Metsähallituksen hakkuut Hyrynsalmen Kukkurissa maaliskuussa. Toukokuussa tilanne kärjistyi , kun muutamat paikalliset asukkaat ryhtyivät häätämään Greenpeacea pois syyttäen sitä valtioneuvoston 1 996 hyväksymän Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman rikkomisesta. Puh. Tapaamispaikkana on Pi kkukoskentien pää. Ruokailut kohtuuhintaan. Suomessa rahaa saavat PohjoisSavon ja Pirkanmaan lehdot, VIläs-Aakenuksen ja Syötteen metsät, Lounais-Suomen ja Lapin lintukosteikot sekä Keski Suomen metsät ja sisävedet. kierrellään Arabianrannan joutomaita. 12 EU:lta rahaa luonnonsuojeluun Seitsemän suomalaista 1 uon nonsuojeluhan ketta saa yhteensä 27 miljoonaa markkaa Euroopan unionin LIFErahastosta. Maista hieman yli puolet on metsätalousalueina, 1 6 prosenttia on varattu luonnonsuojelualueiksi. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän mielestä alue oli liian pirstaleinen lakisääteiseen suojeluun. Leirikoulussa oppii tulemaan toimeen al lergiansa kanssa ja välttämään turhaa altistumista. Kymenlaaksoa Luontokuvissa Lassi Kujalan valokuvanäyttely Luonnollisia kuvia Pohjois-Kymenlaaksosta on esillä Luontokuvat/Luonnonkuvaarkistossa kesäkuussa. Syytösten osoite on väärä. (09) 2280 8207 tai 040 573 5634. llmoittautumisaika päättyy 15.6. Suom i sijoittui LIFE-haussa neljänneksi Espanjan , Italian ja Ruotsin jälkeen. Päätöstä rikkoo Metsähallitus. (09) 4137 7200. Voi perustellusti kysyä, rikkovatko Metsähallituksen virkamiehet virkavelvollisuuksiaan . LuontokuvaULuonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki. Tapaamispaikka on Henrik Borgströmintien ja Päätien risteys. Retket ovat maanantaisin ja lähtö on aina klo 18.00. Suojelualueet jaettiin kahteen osaan , joista pienempi, 35 300 hehtaaria, sisältää "alueet, jotka vähäisempien luontoarvojensa, sijaintinsa , pienuutensa tai rikkonaisuutensa vuoksi soveltuvat paremmin säilytettäväksi alueekologisen suunnittelun keinoin". Metsähallitus olisi kuitenkin voinut suojella Kukkurin aarnialueena omalla päätöksellään. 14. hakata ne. Lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliitosta Silja Sarkkiselta puh. Tänä vuonna tuettiin erityisesti EU:n Natura 2000 -suojelualueverkoston toteuttamista. Hinta oppilasta kohden on 1 70 tai 340 markkaa. 21 . Elokuun 2. Lisätietoja.Helena Tiihonen p.{016) 813 210 tai 0400 345104, faksi 812 039, sähköposti: helena.tiihonen@sll.fimnet.fi. Lähtö lauantaina 19. (05) 432 8625 tai (05) 432 8424. Kurssit pidetään Joutsenon Tiuruniemessä. Lisätietoja saa Allergiaja Ympäristöinstituutista, puh. Ei ennakkoilmoittautumista. kesäkuuta lähdetään maapuuretkelle Pikkukoskelle. Näyttely on avoinna arkisin klo 9.00-17.00. kesäkuuta retkeillään Tullisaaren puistossa. Kukkurin alue-ekologista suunnittelua valmistellut biologi Kimmo Kumpulainen varmisti sen luontoarvot sanomalehti Kalevassa huhtikuussa seuraavasti: "Kukkurissa olisi pitänyt suojella enemmän kuin Metsähallitus päätti. Rahaa oli jaossa 380 miljoonaa markkaa. Mukaan soutuun voi tulla myös matkan varrelta Viitarannalta, Kaikurannasta, Loukaskosken rannalta ja Keminsaarilta. Kujala on valokuvaaja, lintuharrastaja ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja. Kesäkuun 7. Tulkinta on valtioneuvoston päätöksen vastainen. Metsähallitus on tul kinnut päätöksen luvaksi suurelta osi n Metsähallituksen hallinnassa on lähes yhdeksän miljoonaa hehtaaria maata ja runsaat kolme miljoonaa hehtaaria vesialueita. MIKKO NISKASAARI SUOME LUONTO 6/99. kesäkuuta klo 1 0.00 Mutkavaarasta veneillä alas virtaa, ja perillä Pelkosenniemen lossirannassa ollaan sunnuntaina noin klo 16.30. Varustus sään mukaan. Airoihin Vuotoksella Yöttömän yön aikaan 19.-20. Elokuuta 30. Luonnon kuva-arkistossa on esillä 24 kuvaa, jotka on ensin skannattu noin 40 Mt:n kokoisiksi kuvatiedostoiksi ja sitten tulostettu mustesuihkutulostimella suoraan kankaalle. päivänä ovat vuorossa Hietaniemen rannat ja hautausmaat, kokoontuminen Vanhan siunauskappelin portilla. Tapaaminen on klo 18 lähtevällä Suomenlinnan lautalla. Tapaamispaikkana on raitiovaunu 6:n päätepysäkki. kesäkuuta järjestetään perinteinen Vuotos-soutu vapaan ylisen Kemijoen ja ainutlaatuisen luonnon puolesta Savukosken Mutkavaarasta Pelkosenniemelle. Näin ei tehty, vaan metsätalouden näkökulma voitti ." Vaikka Metsähallitus on osin liikelaitostettu, suojeluohjelmia toteuttaessaan se toimii viranomaisena. Majoitus kouluilla omissa makuupusseissa. Retkiä pääkaupungissa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys järjestää kesällä monia mukavia retkiä. Lakisääteisiksi luonnonsuojelualueiksi muodostetaan 63 1 00 hehtaaria, ja "muilla valtioneuvoston periaatepäätökseen kuuluneilla inventointialueilla olevat luontoarvot säilytetään alue-ekologisen suunnittelun avulla". Valtioneuvoston mukaan valtion talousmetsiä suojel laan PohjoisSuomessa noin 1 00 000 hehtaaria. Allergiakoulussa tutustutaan siitepölyyn Elokuun puolivälissä pyörähtää käyntiin uudentyyppinen ympäristökasvatuskokeilu: Allergiaja ympäristökoulu Capri, jonka kohderyhmänä ovat etenkin allergiasta ja yliherkkyyksistä kärsivät koululaiset. tutustutaan Suomenlinnan kasveihin ja lintuihin
. Jehkatsin tien on sanottu palvelevan ennen kaikkea kilpahiihtäjiä, jotka pääsevät sitä pitkin autolla harjoittelemaan talven viimeisille lumille. "Mutta silti hanke on älytön." "Vanhan saksalaistien sulkeva puomikin on ollut jatkuvasti auki", Järvinen huomauttaa. Tutkimuksessa pengottiin rantaviivaa Ahvenanmerellä, Merenkurkussa sekä läntisellä ja itäisellä Suomenlahdella. Vaasan saaristossa ja Ahvenanmerellä näkyy selvästi ruotsinlaivojen saasta , Suomenlahdella Suomen ja Baltian välinen laivaroska. Vaikka veneilijät ovat valveutuneet vuosikymmenten saatossa melkoisesti, rannat ovat sitä Roska kelluu yli rajojen. Koealoilta löytyi keskimäärin 260 roskaa , jotka painoivat yhteensä 11 kiloa. Niitä pursuavat niin merien kuin järvienkin rannat. Pohtila päätti Jehkatsin tiestä Enontekiön vanha saksa· laistie Kilpisjärven tieltä Jehkatsiin Norjan rajan tuntu· maan on päätetty kunnostaa. Lisäksi koukut, siimat ja muut kalanpyydysten kappaleet voivat takertua kohtalokkaasti eläimiin. Useampi kuin joka toinen törky on muovia. TAPANI VEISTOLA Punakeltaverkkoperhonen on niitä luontodirektiivin -. Suomi voi selvitä joistaki n huomautuksista lähettämällä lisätietoja Brysseliin , mutta lisää alueitakin tarvitaan. ............... Roska on aina ympäristöhaitta. "Hiihtäjiä ei tosin viime vuonna ollut yhtään", puistomestari Kuisma Ranta Metlasta sanoo. Suunnitelmasta kerrottiin Suomen Luonnossa 11 /98. "Jos tie kunnostetaan kuten on kaavailtu , ei siitä juuri haittaa ole." Metla on asettanut Jehkatsin tien kunnostuksen ehdoksi sen , että sinne kuljetaan vain juhannukseen asti. Suomen esitystä tulee täydentää yli 50 luontodirektiivin lajin ja luontotyypin osalta. "Myönteistä on, että tie yritetään sopeuttaa maastoon ympäristöä säästävästi", hän sanoo. Saksalaisia pesuainepulloja ui Suomeen, tämäkin Ahvenanmaan rannalle. Rannan mukaan muun muassa Saanalta avautuvalle maisemalle saattaa olla eduksikin , että mönkijöillä möyrityn kulku-uran pahimmat kohdat peitellään soralla. Jos tuloksen yleistää, jokaiselta Suomen rannikkokilometriltä löytyisi 11 kiloa roskaa. Sen jälkeen tie suljettaisiin puomilla. Aja ista Merenrannat täynnä roskaa Sekalaista muovia, köydenpätkiä, kalaverkkoa , oluttölkkejä, lasia, leluja, patruunoita ja satoja muita esineitä. Päätöksen teki Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) pääjohtaja Elias Pohtila. saastaisempia mitä vilkkaampi veneliikenne on . Kunnan rakennusmestarin Lasse Mäkitalon mukaan maksumiehinä voisivat hyvin olla hankkeen alullepanijat, Kilpisjärven matkailuyrittäjät ja Suomen Hiihtoliitto. Muovia niellessään vesilinnut tai hylkeet saavat ruuansulatusvaivoja ja suuret muovinpalat voivat jopa peittää tiira-, ruokkitai riski läyhdyskunnilta pesäpaikat. Löytynyt moska laskettiin ja punnittiin gramman tarkkuudella. Minkäänlaisia rakennuksia ei tien varteen liioin saisi rakentaa. JARI SALONEN Naturaa täytyy täydentää Suomen ja Ruotsin Natura 2000 -esityksissä todettiin luonnontieteellisiä puutteita EU:n asiantuntijaseminaarissa, joka pidettiin Ruotsissa huhtikuussa. Kalastustarvikkeet, metallit ja lasi ovat seuraavaksi suurimmat rantojemme pilaajat. lajeja, joilla ei vielä ole suojelualuetta Suomen Naturassa. Suomen ympäristöministeriön edustajat taas vastustivat kaikkia Euroopan ympäristökeskuksen luonnonsuojelun teemakeskuksen asiantuntijoiden ja suojelujärjestöjen täydennysvaatimuksia. "Luulen lisäksi, että paikalliset matkailuyrittäjät havittelevat Jehkatsin lumilaikkua moottorikelkkaralliensa tarpeisiin ." Enontekiön kunta ei ole varautunut tientekoon . Piia Tuomisto tutki pro gradu -työssään Itämeren rantojen roskaantumista 1990-luvun alkupuolella. ALICE KARLSSON. Se rumentaa maiseman ja on vaarana eläimi lle. Suomen esityksen pahimmat puutteet ovat dyyneissä, perinneluontotyypeissä ja Etelä-Suomen metsissä. Ruotsin esitys oli vielä huonompi, mutta sen edustajat ilmoittivat täydentävänsä Natura-esitystä mielellään. Kilpisjärven biologisen aseman esimies Antero Järvinen ei tervehdi Pohtilan päätöstä ilolla
Mökkilaiturin ympärillä parveileva pienten ahventen parvi on myös tuttu näky lähes joka puolella Suomea , aivan pohjoisimpia järviämme lukuun ottamatta . ... Jos karhun kanssa joutuu silmätysten, on poistuttava paikalta ripeästi . RIKU LUMIARO S. 0,73 Muu ..... .... . .. Eniten ahvenia saadaan pilkkimällä, verkko on toiseksi tärkein pyyntiväline. 54,22 ista Hattivatteja suolla Rehevän korpikuusikon suopainanteesta pilkistää karmiininpunaisia sompasammalten hattuja. Pieni koko ei välttämättä kerro koko totuutta ahvenen iästä. 11 ,97 Särki ......... ... 2,24 Kirjolohi . Myöskään kuollutta ei kannata leikkiä, ellei karhu käy kiinni . Lisäksi niukkaravinteisen järven kalat saattavat olla vanhempia kuin mitä koko antaisi olettaa. .... kg) Ahven ... . Tällöin karhun mielenkiinto yleensä z loppuu ja se lönkyttää tiehensä. .... Aiemmin ikää ei ole pystytty luotettavasti arvioimaan, mutta tietämys ja tarkkuus ovat parantuneet. Lisäksi meillä kasvavat harvinaisina lakkiensa muodon mukaan nimensä saaneet pallosompasammal ja päärynäsompasammal. .. Vanhin Nybergin määrittämä on ollut 28-vuotias. 3,09 Kuha .. 16,52 Hauki ............ Tuoreimpien tilastojen mukaan sitä pyydettiin 16,5 miljoonaa kiloa 1997. 0,94 Taimen .... ..... Suurimmat kokonaissaaliit saadaan Saaristomereltä, Suomenlahdelta sekä sisämaassa muun muassa Hämeen, Keski-Suomen ja PohjoisKarjalan vesistöistä . . . JUHO RAHKONEN Kulkunen karhun varalta Suomen Luonnonsuojelun Tuki on tuonut markkinoille karhukulkusen . Tällainen leviämistapa on kasvupohjastaan krantulle kasville tehokkaampi kuin tuulen sattumanvarainen pöläyttely. ....... 2,27 Yhteensä ....... .... . . Tästä määrästä 4,6 miljoonaa kiloa saatiin merestä. Tavallisimmin parvet koostuvat muutamia vuosia vanhoista ahvenista, jotka ovat ikään kuin päivähoidossa matalassa rantavedessä. 1,37 Made ... . ....... . . Vanhemmat ja kookkaammat yksilöt ovat yleensä ulompana. Vaikka kalan pituus on yleensä suoraan suhteessa sen ikään, poikkeuksiakin on löytynyt. Jos haluaa välttää kohtaamisen, on tärkeätä, että ilmaisee itsensä jollain tavoin. . .. .. . Kilisevän kulkusen metallinen ääni kantaa metsässä kauas. . Sopivan kosteuden lisäksi kasvupaikan vaatimuksiin kuuluu, että kookas kasvinsyöjä on joskus käyskennellyt alueella: sompasammalet kasvavat vain hirven, peuran ja naudan lantakakkaroilla. Jari Raitaniemen ja Kari Nybergin tutkimusten mukaan ahvenet saattavat elää yllättävän vanhoiksi . .. Sitten kärpänen pörrää toiselle jätökselle, ja uusi kasvupaikka on perustettu. Aja Ahven on haluttu saalis Ahven pitää pintansa virkistyskalastuksen tärkeimpänä saalislajina. ... .. Suomalaisista ahvenista on löydetty yli 20-vuotiaita yksilöitä. Laji RAUNO YRJÖLÄ Saalis 1997 (milj. .. Jos niin käy, on heittäydyttävä maahan mahalleen ja suojattava käsillä kaulaa, niskaa ja päätä. .... . .. Mallia on haettu Pohjois-Amerikasta. 5,99 Muikku ....... Punasompasammalen yleisempi sukulainen on keltasompasammal. .. ...... .. . Kun karja vielä laidunsi metsissä, sompasammalet olivat nykyistä yleisempiä. .. 3,89 Siika .. . ...... Juoksuun ei kuitenkaan pidä sännätä. Kulkunen kiinnitetään ranteeseen tai rinkkaan. Hädin tuskin puolisenttiset lakit ovat kuin metsän menninkäisten päivänvarjoja, jotka törröttävät mättäästä ohuiden varsien päässä. . 1,53 Lohi ..... 3,68 Lahna . Karhut kulkevat pitkin polkuja ja metsäautoteitä, joten otsaan voi törmätä yllättäen. Sompasammalet ovat soisten paikkojen itiökasveja. ... Sompasammalten lakkimaiset itiöpesäkkeet houkuttelevat väreillään ja tuoksuillaan lantakärpäsiä, joiden karvoihin piikkipintaiset sammalitiöt tarttuvat. Hirvien ja peurojen lisääntyminen on tosin uudestaan vankistanut sompasammalten asemaa. Ahvensaaliista pääosa kertyy Varsinais-Suomesta, Hämeestä ja Kymenlaaksosta
Esi-isiemme poluilla Harva Urho Kekkosen kansallispuistossa patikoija tietää kuinka ikiaikaisilla reiteillä kulkee. Luirojärven "kotus" Ruijan reitiltä. Ettei vaan tulisi pientä sanomista. Vauhti oli välillä kova! Pariin kertaan varis kaiketi tuskastui likaiseen ja huonosti pyörivään pulloon , sillä se kävi pesemässä putelin muutaman kymmenen metrin päässä merenrannassa. Petäjien kyljistä löytyy myös nimimerkkikaiverruksia. Paljon kuljetuilla reiteillä oli jopa veistetty peninkulmatolpat ilmoittamaan kuljettua matkaa. Pullo nokassa se lensi takaisin pyörityspaikalle, jossa leikki jatkui. Sieltä jalkauduttiin maataipaleelle yli Saariselän, käveltiin Akujärvelle ja mentiin yli Inarijärven sen koillisimpaan kulmaan aina Norjan Neideniin saakka" , kertoo inarilainen Matti Toivola, eläkkeellä oleva Metsähallituksen PeräPohjolan puistoalueen suunnittelija. Toinen paljon käytetty reitti kulki Luironkylän markkinapaikalta ylös Kitisjokea Sodankylän kirkolle, josta jatkettiin Kittilän Pokkaan. Liinahamarin satamaan mentiin myymään turkiksia, ja sieltä ostettiin kankaita, teetä ja tupakkaa. Varis antoi nokallaan pullolle vauhtia räpistellen itse perässä. Siellä voi seurata muun muassa kuuluisaa Ruijan reittiä. Huomioni herättivät oudot äänet: vierimisen aiheuttama rahina ja nokan kopsautus pullon kylkeen . Papit alkoivat liikkua Lapissa 1600-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla myös muut virkamiehet. Puoliso kahahti toisen pullon kanssa paikalle, ja pariskunta pyöritteli näin duettona pullojansa vierekkäin samaan suuntaan. Erityisesti kesällä kuljettiin myös Sompionjärveltä Nattasten kautta Kaunispään rinteitä lvalojokivarressa olevaan Tolosen kylään. Ne olivat metsätiloja, joiden haltijoilla oli velvollisuus toimia metsänvartijoina. Autiotupajärjestelmä syntyi reiteille päivämatkojen päähän . Nykyisistä autiotupapaikoista Luirojärvi mainitaan muun muassa Samuli Paulaharjun matkakertomuksissa. Luulisi naaraasta ja poikasista huolehtimisen olevan melko työlästä. Ruotsin vallan aikaan kruunu määräsi nimismiehet rakentamaan ja ylläpitämään autiotupia, jotta muut virkamiehet pystyivät liikkumaan alueella. Mikä harmonia, riidasta ei tietoakaan! Varmaan poikasiinkin tarttuu jotain tämän kekseliään pariskunnan leikeistä. Autiotupien lisäksi kruununtorpat ja kruununtilat ovat osa seudun kulttuurihistoriaa. Leikin jälkeen pullot jäivät mihin sattuivat. SUOMEN LUONTO 6/99 Kun virkamiesten matkat pohjoiseen lisääntyivät, kyläkunnille tuli "tienpitovelvollisuus" kylien väliselle taipaleelle. Vanhimmat näkemäni ovat 1800-luvun alusta", Toivola kertoo. Ensimmäisinä Ruijan rannoille pyrkivät kauppamiehet. Kerran pohdiskelin , mitä puoliso mahtaa tuumia ilmeisesti koiraan leikeistä. PÄIVI ÄLASUUTARI Luonto yllättää Pullon pyöritystä varisten tapaan JARI KONTIOKORPI Ien päässyt muutaman kerran katsomaan variksen antaumuksellista ison ja kevyen muovipullon pyörittelyä betonija asvalttipinnalla Viipurin Tervaniemessä. "Vanhoja pitkospuita löytyy edelleen, sillä ne tehtiin ennen vähän veden alle, jolloin ne säilyivät hyvin. "Ruijaan kuljettiin nousemalla Kemijoen pisintä sivuhaaraa Luirojokea ylös Luirojärvelle. Toivola on löytänyt Luirojärveltä ja Suomujoen Aittajärveltä vanhan kämpän rauniot. Reitit merkittiin veistämällä pilkat petäjien kylkeen , tunturimaastossa merkiksi ladottiin kiviä, ja jängille rakennettiin pitkospuut sekä puroihin ylityspaikat. Vastaus tuli taivaalta. Ruijan reitti vilkastui 1600-luvun lopulla, kun Suomessa oli pahat nälkävuodet. Jopa EteläSuomesta lähdettiin silloin siirtolaisiksi Jäämeren rannoille. Roskaisesta kaupungista löytyy uusia, vaikka ykköspullo :::, 1::: z ;, :::, " " "' < ::;
"Jos ympäristöasioista päättäisivät lähinnä kansalliset hallitukset, niin jokainen niistä yrittäisi vain minimoida omaa osuuttaan. " Unionin ympäristötoimia on arvosteltu siitä, että poliittiset ohjelmat kyllä ovat edistyksellisiä, mutta käytännössä ympäristöongelmiin ei ole saatu parannuksia. Helsingissä ensi joulukuussa pidettävässä huippukokouksessa asiasta olisi jo tarkoitus tehdä päätöksiä. Alunperinhän EU oli pelkkä vapaakauppa-alue. 16 SUOME LUO TO 6/99. Tämä lienee eräs heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden teema. P arlamentin vallan kasvu on Heidi Hautalan mielestä hyvä asia. Parlamentti kykenee Hautalan mukaan luomaan todellista, yhteistä eurooppalaista etua ajavaa ympäristöpolitiikkaa. Yhteispäätösmenettely otettiin käyttöön sisämarkkinoita ja vapaata kauppaa koskevissa asioissa jo Maastrichtin sopimuksella 1993. Siinä parlamentti on tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston rinnalla. Hän ei pelkää kauhukuvia tahdottomista, täysin lobatuista mepeistä (mep=Member of the European Parliamentl, jotka eivät ennätä paneutua asioihin ja äänestävät kuten ryhmänjohtajat käskevät. Suurin ongelma on ympäristöpolitiikan ulottaminen politiikan kovimpiin alueisiin: liikenne-, maatalousja energiapolitiikkaan. Hautalan mielestä Euroopan parlamentilla on ollut iso merkitys siinä, että ympäristöulottuvuudesta on tullut merkittävä osa EU:n politiikkaa. Parlamentin päätösvalta ympäristöasioissa laajenee Parlamentin roolia ja sitä kautta myös ympäristönäkökohtien painoa on kasvattanut yhteispäätösmenettely. Parlamentti on tuonut päätöksentekoon julkisuutta ja avoimuutta. EU:ssa ponnistellaankin parhaillaan, jotta ympäristöpolitiikka nivottaisiin kaikkeen muuhun toimintaan. Hautalankin mielestä ollaan vasta alussa. Yhteispäätösmenettely on jouheva päätösmenettely siinäkin, ettei ministerineuvostossa (koostuu EU-maiden ministereistä) jäsenmaiden tarvitse olla yksimielisiä, vaan määräenemmistö riittää päätöksentekoon. Myös kansalaisjärjestöt saavat Hautalan mukaan äänensä kuuluviin parlamentin ja etenkin niille asioita valmistelevien valiokuntien kautta
Erityisesti jos useat kysyvät samaa, kyselyillä on myös painostusarvoa. "Valitettavan usein tuomioistuin on todennut, ettei komissio tai neuvosto ole perustellut riittävän hyvin, minkä takia ne eivät ole antaneet asiakirjaa. Kun alunperin komissio oli esittänyt vain vaatimattomia edistysaskeleita autojen polttoainevaatimuksiin ja pakokaasunormeihin vuodesta 2000 alkaen, lopulta säädettiinkin tiukat ja sitovat normit, joita kiristetään jo vuonna 2005. EU:ssa valmistellaan parhaillaan myös avoimuusasetusta, jossa määrätään kansalaisten oikeudesta saada EU :n asiakirjoja. Nyt kansalaiset voivat lähinnä kannella komissiolle, joka harkitsee, onko jäsenmaa rikkonut yhteisön lainsäädäntöä. "Nyt EU:ssa on yksi direktiivi, joka määrää ympäristöä koskevan tiedon saannista ja avoimuudesta, mutta se ei koske EU :n omia toimielimiä", Hautala virnistää. EU:n tuomioistuimeen on viety muutama tapaus, joissa asiakirjoja ei ole annettu kansalaisten tai järjestöjen nähtäviksi. "Moni on varoittanut, että pahimmillaan siitä tulee LuoteisVenäjän luonnonvarojen riisto-ohjelma." Parhaimmillaan pohjoinen ulottuvuus voisi kattaa esimerkiksi Venäjän ydinturvallisuuden kehittämisen. "Ilman Euroopan parlamenttia se ei olisi ollut mitenkään mahdollista", Hautala sanoo. Hän itse oli laatimassa ympäristövaliokunnan mietintöä asiasta ja pääsi mukaan rustaamaan lopullista ohjelmaa yhdessä komission ja ministerineuvoston kanssa. Esimerkiksi unionin to,mun Maailman kauppajärjestössä (WTO) parlamentilla on turhan pieni sana sanottavana. Kauden ohjelma on vielä tiukka salaisuus. Joitakin vilautuksia sisällöstä kuitenkin on. Mepit voivat kysymyksillään helpottaa myös kansalaisjärjestöjen tiedonsaantia. Houkuttelevuutta on lisännyt muun muassa se, että valiokunnan asioista suuri osa on jo tähänkin asti päätetty yhteispäätösmenettelyllä. Lisäksi hän on puheenjohtajana naisten oikeuksien valiokunnassa. Autooil -ohjelmassa päädyttiin lopulta sovitteluun, jossa mm1sterineuvoston ja parlamentin kannoille haettiin kompromissi. "Jos Suomi ei aja Venäjän ydinturvallisuutta EU:ssa, asia ei etene. "Veroasioissa parlamentilta pyydetään ainoastaan muodollinen lausunto, jota ei päätöksenteossa tarvitse ottaa huomioon. Mepit valiokunnissa ja kyselijöinä Heidi Hautala on tällä hetkellä varajäsenenä ympäristövaliokunnassa ja varsinaisena jäsenenä talousvaliokunnassa. Vaikkei EU:n yhteiseen minimitasoon ympäristöverotuksesta ollakaan päästy, yksittäiset maat ovat silti edistäneet ympäristöveroja. Tietääkseni kumpikaan ei ole kuitenkaan joutunut luovuttamaan sitä." Ongelmana on sekin, että valittaminen tuomioistuimeen kestää ja maksaa. llmastosopimus Suomen puheenjohtajakauden iso asia Suomi toimii EU:n ministerineuvoston puheenjohtajana heinäkuun alusta vuoden loppuun. Ympäristöministeriö on esittänyt painopisteikseen muun muassa ilmastoasioita, yhteisön laajentumista ja pohjoista ulottuvuutta. Ympäristövaliokunta on Hautalan mukaan todella suosittu, etenkin vihreiden keskuudessa. Hautala pahoittelee sitäkin, ettei parlamentti juuri pysty vaikuttamaan EU:n toimintaan maailmalla. Siinä esitys pistettiin koko lailla uusiksi. Neuvotteluissa käsitellään muun muassa päästökauppaa, yhteistoteutusta ja puhtaan kehityksen edistämistä kehitysmaissa. EU:ssa on tuloksetta yritetty saada aikaan yhteistä minimiympäristöveroa jo vuodesta 1992. Se on yksi ilmaus siitä, minkälainen vaikeasti liikuteltava dinosaurus unioni on", Hautala puhisee. Amsterdamin sopimuksen astuttua voimaan yhteispäätösmenettely laajeni uusiin asioihin, esimerkiksi sellaiseenkin ympäristölainsäädäntöön, joka ei suoraan liity sisämarkkinoihin ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. "Ongelmana kuitenkin on, että edelläkävijämaiden ja takapenkin taavien ero kasvaa koko ajan. Tähän asetukseen on leivottava sisään myös Århusin sopimus, jossa kansalaisille jo taataan perusoikeudet ympäristöä koskevan tiedon saantiin ja myös mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Näillä on merkitystä, koska komissio valvoo ja tulkitsee, noudattavatko jäsenvaltiot EU:n lainsäädäntöä. "Esimerkiksi kiistoissa WTO:ssa Yhdysvaltain ja EU:n välillä parlamentti on pitänyt taistelumoraalia yllä ja vaatinut, ettei komissio saa antaa periksi hormonilihakiistassa." Auto-oil -ohjelma osoitus parlamentin vallasta Hyvä esimerkki Euroopan parlamentin mahdollisuuksista vaikuttaa erityisesti yhteispäätösmenettelyssä on viime vuonna SUOMEN LUONTO 6/99 valmistunut niin sanottu Autooil -ohjelma. Mepit voivat myös tehdä komissiolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä. Kuitenkin parlamentti vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiinkin taustalla epäsuorasti. Heidi Hautala on pommittanut komissiota paljon esimerkiksi Vuosaaren satamaan ja Suomen suurpetopolitiikkaan liittyvillä kysymyksillä. Kansalaisten päästävä vaikuttamaan enemmän Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia valittaa tuomioistuimeen lainsäädännön rikkomuksista pitäisi Hautalan mielestä helpottaa. Sen arvellaan taktikoivan hangoittelullaan itselleen uusia tukimuotoja. Suomessakin teollisuuden piirissä aika monet ovat sitä mieltä, ettei ympäristöveroja voida enää korottaa, ellei myös EU:n tasolla saada jotakin aikaiseksi." EU:n nykyistä energiaveroesitystä vastustaa Hautalan mukaan vain Espanja. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on korkea polttoaineverotus. Pohjoinen ulottuvuus on Hautalan mielestä vielä tyhjä slogan. Kansainvälisen ilmastosopimuksen valmistelu jatkuu Suomen puheenjohtajakauden aikana. Verosta päättää ministerineuvosto, jossa jäsenmaiden on oltava yksimielisiä direktiivien sisällöstä. "Komissio aika usein sanoo, että parlamentin vaatimuksesta ryhdyimme valmistelemaan sitä ja sitä direktiiviä." Esimerkiksi tekeillä olevaa direktiiviä ympäristövastuusta ja uutta kemikaalistrategiaa on alettu laatia parlamentin patisteltua komissiota toimeen. Ei ole ihme, ettei tällaisella menettelyllä synny mitään. Tähän asti Suomi on ollut liian passiivinen", Hautala 17. Häviäjä joutuu lisäksi kustantamaan EU:n toimielimenkin oikeudenkäyntikulut. Verotusasioihin yhteispäätösmenettely ei Hautalan ja ympäristöjärjestöjen pettymykseksi vieläkään ulotu. Sillä tiukennetaan autojen polttoaineiden laatuvaatimuksia sekä pakokaasunormeja. Yhteispäätösmenettelyyn päätyvät nyt esimerkiksi luonnonsuojeludirektiivit sekä parhaillaan valmisteltavat jätteenpolttodirektiivi ja vesidirektiivi
.....
• ursu er. Hän löysi luonnosta kauneuden ja pyhyyden. RITVA KUPARI E lokuisena yönä 1928 Hellaakoski tunsi runon tulevan. Herättyään aamulla runoilija katsoi ihmeissään, mitä paperilla oli: Kosteasta kadostaan nous hauki puuhun laulamaan kun puhki pilvien hannajain jo himersi päivän kajo ja järvelle heräsi nauravain lainehitten ajo nous hauki kuusen latvukseen punaista käpyä purrakseen lie nähnyt kuullut haistanut tai kävyn päästä maistanut sen aamun kasteenkostean loiston sanomattoman kun aukoellen luista suutaan longotellen leukaluutaan niin villin-raskaan se virren veti että vaikeni linnut heti kuin vetten paino ois tullut yli ja yksinäisyyden kylmä syli. Hän sytytti kynttilän, ja sanat purkautuivat paperille. '' en Kesä sytytti Aaro Hellaakosken tutkimaan ja tuntemaan luontoa kaikin aistein
Särmikäs taiteilija etsi itseään metsän rauhasta. K aikki vuodenajat löytyvät hänen runoistaan, mutta kesällä on erikoisasema. Siellä runoilija poltti iltapiippuaan järvelle pistävän niemen kärjessä, aina samalla kivellä istuen. Hauen laulusta tuli hänen itsensä ja monen suomalaisen mieliruno. Aatos lentää yksinään oksien alle hämärään, viemänä vaistojen herääväin... Luonnontieteilijä tiesi mistä kirjoitti: upea harsoissaan oli angervoinen, sininen silmäys hennon veronican, leinikin kultaa läikkyi niitty toinen, toinen punassa lychnis-purppuran, Hellaakoski harrasti myös kuvataiteita. 21. '' H ellaakoski oli tottunut viettämään kesänsä luonnossa geologista tutkimusaineistoa keräten ja retkeillen. 35-vuotias maisteri Hellaakoski vietti kesää vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa Sääksmäen Kalalahdessa 1928. Suurimman osan neljännesvuosisataisesta urastaan hän toimi maantiedon ja luonnonhistorian yliopettajana. Luonto oli Hellaakoskelle esteettinen elämys sinänsä, mutta runojen aallot, kalliot ja linnut myös symboloivat monenlaisia mielentiloja ja tunnelmia. Se on yllättävä ja moniulotteinen, villi, vakava ja humoristinen yhtaikaa. Hän pystyy loihtimaan niukoin sanoin moniulotteisia tunnelmaja maisemakuvia. Yksi upea onnen purkaus on runo Niin pieniksi: Niin pieniksi kasvoimme äskettäin olit vaahteranlehdellä vierelläin niin väljästi mahduimme sekunnin rakoon kuin aika ois antaunut onnemme jakoon ei silmäni kanna ilon laidasta laitaan kuin pieniksi joskus tulla taitaan' Aaro Hellaakoski ( 1893-1952) oli merkittävä runoilija, tutkija sekä maantieteen ja luonnonhistorian opettaja. Moni hänen runonsakin vaikuttaa Kupiaisen sanoin "enemmän siveltimellä kuin kynällä aikaansaadulta". Professori Anto Leikola on laskenut (Kirjailija luonnossa, SKS 1990), että Hellaakosken kypsän kauden kokoelmissa on eniten kesäaiheisia runoja. Maalari-runon minä etsii kauneutta ja kitetyttää sen luonnon pieneen yksityiskohtaan: Kokonaisen päivän elin maisemaa, janoavin silmin koskettelin puita, kukkulaa, illansuussa vasta kuvan tehden: koivunlehden. Hän kirjoitti esseitä ja kritiikkejä sekä maalasi itsekin salaa. Hellaakoski näki siinä oman kuvansa. Se veikin miehen yliopistomaailmaan 1 5 vuodeksi; vuoteen 194 5 hän toimi Helsingin yliopistossa maantieteen dosenttina. Ylhäällä ilmeisesti Hellaakosken itsensä Taipalsaarelta ottamassa kuvassa oikealla "Piippulepojen niemi". Soutaja-runossa Hellaakoski kuvailee: Soutaja, heiluen keveän illan matkaa, / silmäilee sinipintojen viheriää. Nuori runoilija kertoo Matkalaulussaan, että kesä löysi käteni ja käypi rinnallain, ja jatkaa: Päivät, yöt kuin kukkasihin vyötyt kulkueet. Ensin yksin ja myöhemmin perheensä kanssa hän vietti kesäkaudet muun muassa Höytiäisen, Puulaveden ja Saimaan rantoja koluten. Toisen päivä työnsä Hellaakoski teki opettajana T yttönormaalilyseossa. Hän oli 1928 saanut valmiiksi geologian alan väitöskirjansa Puulan järviryhmän kehityshistoriasta ja päättänyt omistautua kokonaan tieteelliselle työlle. Metsämajallarunossa ... Unto Kupiaisen kirjassaan Aaro Hellaakoski (WSOY 1953) kertoma Hauen laulun synty on tyypillinen: runoilija heräsi usein yöllä kirjoittamaan päässään pyörineet säkeet. Melkein kaikki kuudennen runokokoelman jääpeilin runot syntyivät tuona suvena, jota runoilija kutsui "kesien kesäksi". Vuosikymmenien mittaan mukaan tulee yhä vahvempana filosofinen, luontoa ja elämää selittävä kerros. Kun hän kuvaa heinäkuista kukkia pursuavaa maata runossa Pientarella, voi olla varma, ettei säkeissä ole asiavirheitä. Lempinimellä Koukku tunnettu Hellaakoski oli temperamenttinen ja vaativa opettaja, joka rakasti työtään ja jatkoi sitä kuolemaansa asti. Yllättäen runoja pulppusi muutaman vuoden kirjoitustauon jälkeen kokoelmaksi asti. Ikiaikainen tuuli kohisee puiden latvoissa, ja kaiken nähnyt kuu ymmärtää kulkijaa
Runo Kuu ja minä syntyi elokuussa 1 94 5 jossain Saimaan rantakallioilla. Ja sille pystytetään kivinen rajapyykki, suuri viisauden patsas. Yksinäinen luontoa tarkkaileva, kunnioittava ja ihmisen tekosille hymähtelevä vaeltaja ihmettelee autojen kiirettä ja pölyn 22 tuprutusta Piippulevol/a-sarjassa: linnulla tomua kurkussaan, se kakistelee, ei soita, / tuulen henkäys huohottaa ja öljyn katkua tuo, / pensan käryä hiihoittavaa ... pilven/aita. Hänellä on myös aikaa katsella, kuunnella ja sulautua yhdeksi luonnon kanssa : uppoan kaikessaolemiseen ja suvisen illan säihin / niin kuin happoon kirkkaaseen, joka liuottaa mun saa. 1 hminen oli Hellaakosken mielestä luonnon pahin vihollinen. Miksei puhkea ääneen tämä ilta hurmautunut, yli mullankin huminoiva. vai jotakin siltä väliltä. Hän luopui tieteellisestä työstään ja antautui runojen vietäväksi. Suviyö satu surmana rintaan! Pian pöllö jo lyö humistintaan. Vaeltaja kohtaa myös metsään tilusten välille linjaa hakkaavia mittareita, sillä tähän on lyötävä auki maailmoitten raja, jonka yli ei lintu lennä eikä tuuli aja. Kenen tietäisin onnesta osattomaksi jääneen, hänet toisin tänne, ja vaatisin rahastamaan tätä turhinta, mitä on tehty milloinkaan. Salomaa on tehty, jotta siellä ei asuttais, Hellaakoski julistaa runossaan Salomaa. Yön lamppu, katso, olen hu/heilla taas, ihihulhuri, vanhaa kysy tuttavaas. Olen soiva. S odan jälkeen, yli 50-vuotiaana, Hellaakoski antoi taiteilijaminälleen vallan ja kertoi, että runoja tuli "polttavalla pakolla". Satakieli herää: Tais harmaja olla päivällä höyhenpuhu, ajan täyttivät asharrus ja murhina muu ja hiireitten hirotuitten luvuton luku. Olen hohto männikön pilarihyljissä tuolla, olen pursujen väkevä huohu aavalla suolla, ja ruohikon autuus, perhosen siipi tuo, joka äsken katkesi lemmittynsä luo, olen kaikki, jotka nyt, tänä hetkenä, tahtovat huolia. Piippulevolla olevalla vaeltajalla ei ole kiire. Mekö vanhoja. Hän arvelee ihmisen voivan astua tuonne jumalan pyhättöön, jos tämä luopuu tärkeilystään ja malttaa viipyä vaistojen salamyhkäisten ajeltavana. Runoilija nautti eniten samotessaan villissä luonnossa. Mut aavistan: en harmaja höyhenpaita, en köyhä en sairas en saita. Miks kaikki on vaiti. SUOMEN LUONTO 6/99. tiedä en edes: /ehtikö puun vai /ehdentahainen. Nyt huolien tomusta laulaja irrottuu. Olen vastaanottaja vain. Tule ei niitten luota yhtään tuttavaa, tulee vain tuulenhenhi vakavan vaitelias, nevojen harmaittenhi ainoa asukas, sylistään, tietämättään, ylleni varistaen tuoksuvan pursumättään köyhän rikkauden, kantaen äänenkin jostain luhdalta, kauempaa, missä siipeä nostain huovi kiljahtaa. "Jokaisen hiven ja kasvin ja veden ja pilven pitää olla kuten Suuri Henki on asian herran säätänyt olemaan ja vaihtelemaan", hän kirjoitti keväällä 1951 työtoverilleen professori Väinö Auerille kirjeessään, jossa hän kauhistelee Saimaan säännöstelyn seurauksia. Olen valmis kuunteluun. Runo on samassa sodan jälkeen ilmestyneessä kokoelmassa Huojuvat keulat kuin Suolla: Rämettä, rahhasuota, nevaa upottavaa. Niinkö. Olen taas joku minä, maan huhhaho. Rajasta tulee terävän, viiltävän viivoituksen kolea kuuluttaja. Hymytynnyri, tiedät kuha hultia haas ohi hattarapilven, yli himmeän veen kun kulkuri lauloi kuu-veljelleen. Hänella on aikaa ihmetellä, miten sammal kivelle kiipeää / maa/aten niille tarinan juurta, pientä ja tyynnyttävää. Runot teoksesta Aaro Hellaakoski: Runot, WSOY 1980. En kaipaa mitään. Hellaakosken panteismi, jumaluuden löytäminen luonnosta ja yhteenkuuluvuus kaiken luodun kanssa huipentuu Sarjojakokoelman runoissa. Olen olematon, jota sisältä kiirehditään. Kun päivän tulinen pallo taivaanrantaan ehtii, olen kukkasista suurin ja punaisin, ja vaikka olisin mykkä, minussa sittenkin johainoa säie liikkuu ja liverehtii, joka höyhen on irti juuristaan ja kysyy mikä ollenkaan tänä iltana kiinni pysyy kun kaikki mikä on ollut ja mikä on tulevaa, on nyt, on tapahtumaa. Yön taikuri, kuu, me tiedämme kyllä kuha uudistuu typötyhjiin juosten ja täyttyen taas. En tiedä, lienenkö hukkunut järven loisheeseen, joka äsken kimalsi, nyt värijuovin peittyy, vai pilvenkö painoton kulku, yksikseen kun ilmojen kannettavaksi se nauraen heittyy
Vastapainoksi kiireiselle urbaanille arjelle he tarvitsevat luontoelämyksiä ja äkkiä. Paluu työelämään näyttää lähes mahdottomalta. Y ei missään nimessä valita. X vai Y. Y :llä ja hänen työ tovereillaan on velvollisuus raportoida kirjallisesti esimiehilleen toistensa työtehoa. Mutta kuka tätä kysyy ja keneltä. Vai olisinko mieluummin koulutoverini Y, kansainvälisen firman lakimies, joka herää joka aamu viideltä ehtiäkseen saksalaisessa aamuruuhkassa töihin seitsemäksi. Työtä on tehtävä paljon enemmän kuin mihin Suomessa on totuttu, hän hehkutti. Minulle selitettiin, ettei kukaan maailmassa voi tehdä töitä ilmaiseksi, vaikka kuinka mieli tekisi. Aikaa säästääkseen hän ei syö lounasta vaan hotkaisee kaksi omenaa päärynäpuisen kirjoituspöytänsä ääressä, juo kofeiinitonta kahvia ja palaa kotiin illalla kahdeksan jälkeen. Asian voisi tiivistää toisinkin : mitä näännyttävämpi on menestyjän arki, sitä suurempi merkitys on rahalla, jolla siitä saa ostettua hengähdystauon. Kumpaankaan joukkoon ei ole helppo kuulua. Heillä on rahaa, mutta yhä vähemmän aikaa. Arjesta selviytyminen ja taistelu vapaista työpaikoista käy kokopäivätyöstä. Mitä tapahtuu ympäristölle, jos kakistelematta hyväksymme väitteet, ettei maanviljelyksellä voi elää, että yhä useammat elämäntavat ja ammatit on vaihdettava tietokonepäätteen ääressä istuskeluun ja että arvokkaimmatkin luontokohteet täytyy olla valmis uhraamaan, jos luo yhdenkin työpaikan. Maailma muokataan pikapurilaiseksi, jonka voi nielaista yhtenä suupalana .. Hän tekee palkatta lintulaskentoja, valvoo lintuasemia ja osallistuu erilaisiin talkoisiin. 23. Omasta mielestään hän on nyt siellä, minne meidän kaikkien tulisi olla matkalla: kansainvälisen suuryrityksen keskiportaan johtaja asiaankuuluvine etuineen. Se on välttämätöntä, jos haluamme selviytyä. Hän on varma, että "pohjoismaalaisten ylipitkät lomat" pian ovat meilläkin historiaa. nko tässä mitään järkeä. Lauantai-iltaisin Y lentää tapaamaan vaimoaan, joka tekee yhtä menestyksekästä uraa toisella puolella mannerta. Heitä houkutellaan helikopterikyydillä viikonlopuksi Siperian joille perhokalastusta opettelemaan mukanaan erägourmetkokki ja parhaita viinejä tarjoileva sommelier. Heitä varten tarvitaan yhä nopeampia teitä, useampia lentokenttiä ja massiivista matkapuhelinmastojen metsää. "Meidän avullamme maailma on elämys", kiteyttää luottokorttiyhtiön mainos. Lapsena suutuin kuullessani tällaista järkeilyä. Y nauroi makeasti, kun kuuli kesänviettosuunnitelmistani. Kaiken on siksi tapahduttava nopeasti: ensimmäiset lomaelämykset on saatava jo ennen kuin on autosta noustu. Tupakka-askeja, muovipusseja, sohvankappaleita ja koirankakkaa oli kasapäin valkovuokkojen seassa. jokainen voi vastata vain omasta puolestaan. Raportteja tarvitaan, jotta yrityksessä vielä pesivä tehottomuus saataisiin kitkettyä ja firman tuotto paranemaan. 80 prosenttia työssäkäyvistä sanoo olevansa ylityöllistettyjä. Minuuttiakaan kallisarvoisista vapaahetkistä e, voi hukata elämyksettömään olemiseen. Mietin tuttaviani: Haluaisinko mieluummin olla X, joka työttömäksi jäätyään yritti monen muun lailla itse työllistää itsensä, perusti firman, teki konkurssin ja nyt satojentuhansien velat niskassaan sinnittelee peruspäivärahalla. Osa kansasta raataa itseään hengiltä, osa ei saa työtä, vaikka haluaisi. Näyttää selvältä, että oli epärealistista haaveilla työttömistä, jotka joutoaikanaan heillähän sitä riittää muodostaisivat jonkinlaisen talkooreservin, joka vapaaehtoisesti raivaisi metsiä, perkaisi puroja ja hakkuuaukioita. Miksi ihmeessä sietää roskia metsässä, kuoppaa tiessä, töherryksiä rappukäytävässä, kun asiat voisi niin helposti hoitaa kuntoon. Vesitasot ja pikaveneet vievät heidät Lappiin kajakkiretkille, yhden illan hyljesafarille ulkosaaristoon, maailman hienoimmille koralliriutoille uhanalaisimpia lajeja bongaamaan. Y ityöllistetyn kansanosan jäljet maisemassa ovat helpommin näkyvissä. Tilanne ei lupaa hyvää luonnolle, varsinkaan jos katsomme asiaa laajemmin kuin puistoperspektiivistä. Nykyterminologiaa noudattaen heidät voisi ristiä ympäristöpalvelujen kuluttajiksi. T ällä hetkellä huomattava osa suomalaisista on työttöminä ja ne onnelliset, joilla työtä on, tekevät sitä usein kahden edestä. Työttömien suoraa vaikutusta ympäristöönsä on vaikea arvioida. Jako kahteen LAURA RUOHONEN L umi suli puistosta. Kolme päivää, täysi kokeSUOMEN LUONTO 6/99 mus. Näitä ihmisiä varten ei Suomessa (eikä missään muuallakaan) tarvita tavallista maaseutua tai lähimetsää, riittää kun maasta löytyy muutama hyvä pihvitila, riittävästi sellumetsää, pari hyvin suunniteltua aarnipuistoa, joissa saa nopeasti ja vaivattomasti kiireiseen aikatauluun istuvan eräelämyksen. Hanskat jäivät kuitenkin naulaan ja roina metsään. Onko mahdotonta asettaa tavoitteeksi tilanne, jossa sekä X:lle että Y:lle oli tarjolla parempia vaihtoehtoja. Muiden lailla jäin odottamaan, että puisto-osaston työntekijät hoitaisivat homman. Oli kiire oikeisiin töihin. Himotti hakea työhanskat, muovisäkki ja ruveta roskatalkoisiin
Karhuntappaja saattoi syödä karhunluonnon ja -voiman saamiseksi kusiaisia ennen tätä kevään merkkitapausta. Käki on suomalaisille rakas, mistä kielivät sellaiset lempinimet kuin hopiainen, kultainen, tinarinta ja hopearinta. Tietoa ja uskomuksia käestä Suomessa pesii 50 000 -80 000 käkiparia. Kukunnasta on laskettu jäljellä olevia ikävuosia ja sään kehitystä. Miltäpä muulta kuin käeltä Väinämöinen sai apua tarvitessaan kanteleeseensa nauloja. Näin se saa pesän haltijoiden täyden huolenpidon. Omimmilllaan uskomusten käki kuitenkin on kesän tuoja, kultakäkönen , onnen lintu. Ilmeisesti käet munivat yleensä sen lajin pesään, jonka hoivissa ne ovat itse varttuneet. Kun paimen kiersi yhdeksän kertaa koivun , jossa käki kukkuu, lehmät löysivät kotiin. Onki sai tehoa, jos se vedettiin kusiaispesän läpi kolme kertaa ennen ensimmäistä kukuntaa. Yleisin käen isäntälaji on leppälintu, joita suosii yli kolmannes käistä. Kalevalassa ja Kantelettaren lauluissa käki on läsnä yhtä vahvasti kuin Suomen kesässä. Naaras voi munia eri pesiin kymmenenkin munaa, joten Suomen pikkulintujen pesiin ilmaantuu pääasiassa näihin aikoihin jopa puoli miljoonaa käenmunaa. Kuoriutunut käenpoikanen tyrkkää muut munat tai poikaset pesästä pois. Laji on tasaisimmin koko maahan levittäytyneitä lintuja ja puuttuu lähinnä tunturipaljakoilta. Antti Hoikka. Jos aamulla kuuli käen kukkuvan ennen ruokailua ja kävi kiertämässä naapurin lehmän, maidontulo ehtyi. Ennen käen ensimmäistä kukkumista tapetun käärmeen tai hauen avulla voitiin suojella halmetta, karjaa ja metsästysonnea. Muita usein käenpojan pesäänsä saavia lajeja ovat västäräkki , harmaasieppo ja järripeippo. On myös onnen pilaamiseen liittyviä käkiuskomuksia. Muninut käkinaaras vie pesästä yhden munan ja syö sen . Taikavoimat säilyivät kukunnan alettuakin. Tästä on myös se etu, että munat voivat kehittyä muistuttamaan isäntälajin munia. Kansan uskomuksissa kukunnan alku on ollut olennainen tapahtuma
Merimetsot istuvat karikolla siivet levällään kuin jotkut ammoin eläneet liskolinnut. Kohta käännytään taas vasemmalle (katukyltissä lukee Puhtu-tee), ja tätä pikkutietä ajetaan katajaniittyjen. Polut päätyvät kivikkoiselle rannalle, missä huokuu väsymätön aallokko. läpi etelän suuntaisesti noin kolme kilometriä tien loppuun saakka. Aluskasvillisuus rehottaa eksoottisine karhunlaukkoineen. Jostakin kuuluu pähkinähakin rääkäisy. Jostakin kuuluu pähkinähakin rääkäisy. Sateenripinä houkuttelee viinimäkikotilot esiin: epätodellisen suurina omalaatuisina ilmestyksinä ne vaeltelevat lehtikarikkeella eivätkä näytä pitävän kiirettä ainakaan tässä elämässä. Syyskesällä tammiin paisuvat rikkikääpien ja häränkielten värikkäät itiöemät, ja lahokannoilta kurkistavat pikkusienten parvet. Virtsuun lähtee linja-auto pari kertaa päivässä, mutta myös Kuressaareen menevät bussit kulkevat Virtsun kautta. Puhtun metsä on luonnonsuojelualue, ja se on aidattu, mutta kävelyretkeily on sallittua. Ne kaivavat pedin maahan ja jäävät uinumaan paksun lehtitäkin alle, ympärillään maan värit ja tuoksut. Virtsuun on Tallinnasta myös suora linja-autoyhteys. La~okannoilta kurkistavat pikkusienten parvet. Rannalla kasvaa merikaaleja, astereita ja happomarjapensaita. Puhtun lehto sijaitsee meren rc1nnalla Länsi-Virossa, Virtsussa, jonka satamasta lähtevät Saarenmaan lautat. M eren toisella pu~lella on Grimmin satujen metsä, täynnä ikivanhoja onttoja tammia, joissa syylänenäiset noita-akat asuvat, synkkää muinaismetsää, missä velhot liikkuvat varislintujen hahmoissa ja hätääntyneet prinsessat eksyvät ja kompastuvat jättiläispuiden juurilonkeroihin ... Tammet, saamet, jalavat ja lehmukset muodostavat holviston polkujen ylle, pähkinäpensaat levittäytyvät tiheäksi viidakoksi, ja puuvanhuksia verhoaa paksu sametinvihreä sammal. Vai kuinka kuvata Puhtun lehtoa, joka on hohdokkaimpia Viron lehtoja. Myöhemmin kotilot katoavat. Matka kestää parisen tuntia ja maksaa noin 20 markkaa.. Vlrts.uun tultaessa on pari kilometriä ennen kylää merenlahti, jonka jälkeen käännytään heti vasemmalle
lsosiilikkään punaiset siivet varottavat saalistajia perhosen myrkyllisyydestä. Suomeen ovat jääkauden jälkeen pystyneet leviämään vain liikkuvimmat ja karaistuneimmat maaeläimet, joiden ei yleensä ole tarvinnut tai kannattanut suojautua pedoilta näin mutkikkaalla tavalla. Yksikään Suomen nisäkäs, lintu, kala tai matelija ei ole myrkyllinen syötynä. Monet hyönteiset saavat toukkina myrkkyaineita syömistään kasveista ja turvaavat näin olonsa; harvat pystyvät itse valmistamaan myrkkyjä. Suomessa on kuitenkin vähemmän myrkyllisiä eläimiä kuin lämpimissä maissa. KAURI MIKKOLA Nilviäiset pilaantuvat erittäin nopeasti ja saattavat muuttua myrkyllisiksi. Se on vaarallisin ja voi päättyä hengityslihasten halvaukseen jo ensimmäisten 12 tunnin aikana. Myös Itämeren ja järvien asukkaat ovat vaarattomia valtamerien eläjiin verrattuina. Kesällä varsinkin rehevöityneistä paikoista kuten viemäriputkien lähettyviltä kerätyissä yksilöissä voi olla dinoflagellaatteja, siimaeliöitä. Toukohärkä tappaa Tiedot hyönteisten myrkyllisyydestä ovat hajanaisia, koska hyönteisiä ei pahemmin maistella. "Elävinä" myytävien viinimäkikotiloiden (" etanoiden") syönti voi olla riskipeliä, sillä elämistä on vaikea varmistaa. Kahta toukohärkien hei. Niiden sisältämä kantaridiini on kuitenkin tappavan voimakasta myrkkyä. Toukohärkiä käytettiin ennen lääkkeenä. 30 Tappavia makupaloja Myrkyllisyydestä on etua eläimelle, joka sen ansiosta voi välttää saaliiksi joutumisen. Sama pitää tiettävästi paikkansa myös hämähäkkieläimiin, äyriäisiin ja erilaisiin matoihin. Monet maailman eläimet myrkyttävät syöjänsä. Varo saastuneita simpukoita! Erityinen varovaisuus on tarpeen, kun syödään sinisimpukoita ja muita merinilviäisiä. Maalla elävien vaihtolämpöisten eläinten myrkyllisyys näyttää usein olevan puolustusta tasalämpöisiä saalistajia vastaan. Etelärannikolla tavattavan suuren siruetanan kirkas oranssi väri voi merkitä myrkyllisyyttä, ja myös ukkoetanan mustahko, selvästi erottuva väri voi olla varoitus. Conyaulax-suvun siimaeliöt aiheuttavat koleraa muistuttavia suolistotauteja, allergian tapaista erytheemaa ja niin sanottua simpukkahalvausta. M yrkyllisyys on erikoistumista. Myrkylliset eläimemme ovat miltei kaikki sammakkoeläimiä tai hyönteisiä
Ahdisteltuna konna puristaa selästään näitä nesteitä. 31. Nahkiaista peittävä lima on myrkyllistä. Kaaliperhonen ja monet sen sukulaiset saavat ravintokasvistaan pahanmakuista sinappiöljyä. Mutta silmätäplien ei pitäisikään kuulua myrkyllisten lajien varoituskeinoihin. Kaunis perhonen varoittaa Myrkyllisiä perhosia on päiväperhosissa, siilikkäissä (siilikehrääjissä) ja punatäplissä (angervokiitäjissä) sekä lisäksi muun muassa tammikehrääjien heimon toukissa. Viinimäkikotilo on suurta herkkua. Kovakuoriaisten joukossa on varoitusg väreistä päätellen toukohärkien lisäksi koko joukko myrkyllisiä lajeja, mutta myr::ii kyllisyyden asteesta ei ole tietoa. Yesiliskojen ihossa on hyvin myrkyllisiä tetrodotoksiineja. Professori likka Hanski kertoo, että hänen työryhmänsä tutkimuksissa Ahvenanmaalla linnut eivät ole koskaan syöneet täpläverkkoperhosen toukkia yhdyskunnista. Siksi se on poistettava ennen herkun valmistamista ruuaksi. Punatäplät saavat kasveista ja valmistavat myös itse syanoglukosideja, joista syntyy syanideja ja niistä taas veden avulla sinihappoa. SL 5/ 99, s. Monet muutkin myrkylliset perhoset liikkuvat kaikessa rauhassa päivällä. Sen liman syöminen aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Kaaliperhosen ruumiinneste on laboratoriojyrsijöille tappavaa. Ilmeisesti käärmeiden myrkyt hajoavat ruoansulatuksessa. Monet Suomen täpläperhoset ovat luultavasti syömäkelvottomia. Myös kirjolyhytsiipisen (Pederus) tiedetään olevan myrkyllinen. Tavallinen vesilisko kelpaa muun muassa sukeltajien ravinnoksi, joten se tuskin on yhtä myrkyllinen kuin rupilisko. mon kovakuoriaista on käytetty lääkkeinä, vaikka ne ovat erittäin myrkyllisiä. T utuimi::i pia tällaisista kovakuoriaisista ovat leppäkertut. Sammakon ja viitasammakon ihoeritteet eivät liene juuri myrkyllisiä. Pienenkin näykkäsyn jälkeen kissa tai koira poistuu paikalta suu vaahdossa. Rupikonna erittää myrkkyä Nahkiainen on käsittelemättömänä myrkyllinen. Niillä on näitä myrkkyjä hajoittavaa syanaasientsymiä, joten ne eivät kuole perhostutkijan syanidipurkissa. T oukohärkä lienee syötynä Suomen myrkyllisin eläin. Päivällä se läpsyttää värikkäitä siipiään ja sirittää. Sitä arvostavat esimerkiksi hiirihaukka, monet pienpedot ja harvinainen kanervakäärme. Muista hyönteisistä esimerkiksi ampiaiset ja monet muut myrkkypistiäiset saattavat olla syömäkelvottomia muutenkin kuin pistimensä takia. On väitetty, että nahkiaisen veressä ja lihaksissakin olisi myrkyllisiä aineita, mutta tästä ei liene näyttöä. Punatäplät lienevät myrkyllisimpiä perhosia. Kaali perhosen värien turvin linnuilta jäävät rauhaan monet syötäviksi kelpaavatkin perhoset. Rupikonnan ihossa on kahdenlaisia rauhasia: kaikkialla sijaitsevia limarauhasia ja selässä olevia jyväsrauhasia. Kyy on saaliseläimenä täysin syötävä. Lääkeaineena sitä siveltiin ennen paloviinaan uutettuna potilaan i1 selkään, johon tuli suuria rakkuloita. 18-21) aiheutti kuolemantapauksia Pohjois-Afrikassa, kun sotilaat saivat sammakonreisistä toukohärkien kantaridiiniä. Karviaismittari on siitä erikoinen, että toukan ja aikuisen lisäksi sen kotelokin on varoitusvärinen. Rupiliskon ihosta on määritetty erityisen suurimolekyylinen valkuaisainemyrkky. Eivät kuiRupikonnan selässä olevat rauhaset erittävät myrkkyä. tenkaan kaikki : näin kerran kivitaskun nyppivän pois neitoperhosen siivet ja syövän ruumiin. Jos paistettava kotilo on ehtinyt kuolla omia aikojaan, ateriaa seuraa myrkytys. Se estää esimerkiksi koiraa puremasta löytämäänsä konnaa. Toukka saa heinäratamosta ja tähkätädykkeestä uskomattoman paljon myrkyllisiä iridoidiglykosideja: niitä voi olla sen painosta jopa I S prosenttia. Syötävistä nahkiaisista lima poistetaan esimerkiksi etikalla. Niinpä isosiilikäs <Arctia caja), jonka myrkkyjä ovat pyrrolitsidialkaloidit ja cardenolidit, varoittaa lähestyvää lepakkoa korkeilla äänillä. Siinä olevat glukosinolaatit kehittyivät ehkä alunperin puolustukseksi bakteereja vastaan, arvelee myrkkytutkija Miriam Rothschild. Koska esimerkiksi tammikehrääjän, heinähukan ja meillä harvinaisen lehtinunnan toukkien histamiinipitoiset karvat kihelmöivät kovasti sormien väleissä, niiden syöminen olisi todella tuskallista. Huuto auttaa Yöllä liikkuville myrkyllisille perhosille varoitusväri ei aina riitä, sillä peto voi haukata ne ennen pahan maun tuntumista. Käki kuitenkin syö niitä mielellään. Suomessa "riienpöppönä" kerätty toukohärkä (tai jokin muu heimon laji, ks. Jyväsrauhaset erittävät pahanmakuisia ja myrkyllisiä aineita, joiden joukossa on sydänmyrkkyinä toimivia steroideja
"Hiiri", pieni poika sanoo raikkaasti ärrää särkien. Se on herkkä otus, jota ei ole syytä ehdoin tahdoin häiritä saati sitten näpelöidä. Kaikki ovat kääntäneet haalarinselkänsä ympyrän ulkosyrjälle ja tuijottavat hieman kumartuneena kohti sen keskipistettä. Saattaja innostuu. Lepakkoa ei tarvitse pelätä. Hyödyllisiä ja harmittomia. Lepakon kohtaaminen on yleensä yllätys, useimmiten äkkinäinen vilahdus, mutta joskus tarjoutuu tilaisuus tutkia otusta lähemmin. Lehtokurppa kurnuttelee rakastavaisille onnea. Saattaja oppii, että ihan ensimmäisellä saattokeikalla ei kannata kovin kevytkenkäisesti esitellä kaikkia intohimojaan.. "Sillä on nokka. Ympyrän kehä laajenee askelen, kun ihmettelijät pakittavat. • • • • • • Kesäyön tarkkaavainen kulkija huomaa lepakot, tuntee ne ehkä sisätiloissakin ihollaan. Laulurastas soittelee kilpaa sähköisesti vahvistetun orkesterin kanssa. atakieli nalkuttaa hieman atkonaisesti ryteikköisen tuomiston kätköissä. "Kotiin." Se siitä romanssista. J uhannustanssien tango kaikuu tanssilavan tienoolla tenhoisasti. Suurilla jalopuilla ei ole kiirettä, ne ovat ehtineet nähdä jo satoja kesiä. " "Eipäs kun lepakko!" Pienen pisamanaaman tokaisu saa ihmeitä aikaan. Yhtä ihania kuin sinä." "Mennään", neitokainen sanoo. Vain tarpeen vaatiessa niitä käytetään aseina puolustautumisessa. Ylispuina taivaita tavoittelevat tammet ovat vasta hiirenkorvalla. Tammen halkeamassa kylmää kesäpäivää nukkuneen korvayökön putoaminen kävelytielle lasten ihmeteltäväksi on eri32 koinen tapaus. Joukko pieniä ihmisiä päiväkotiryhmä luontoretkellä seisoo ympyrän muotoon järjestäytyneenä keskellä tietä. L epakkoon voi kesällä törmätä melkein missä tahansa. Tuuli riepottelee menneen vuoden tammenlehtiä lehdon läpi kulkevalla hiekkatiellä. "Maailman väärinymmärretyimpiä eläimiä. Nahkasiipi on avuton maassa, täysin puolustuskyvytön kissaa ja luonnon petoja vastaan. Pikkuotuksella on suussaan koko joukko teräviä, pienenpieniä hampaita, joita se käyttää ensisijaisesti pienten hyönteisten pyydystykseen ja paloitteluun. Kohmeinen, hienoiseen horrokseen vaipunut pikkuotus lienee tuulenpuuskan maahan pudottama. Rakastavaiset istahtavat sillankaiteelle, halailevat ja katsovat yhdessä kohti valoisaa taivaanrantaa, jonka takana aurinko pian alkaa kiipeillä kohti korkeuksia. Ne tulevat sillan alta ja risteilevät purouoman päällä välillä vettä viistäen. "Hiljaa yössä ---hiljaa :1össä" vaimenee vähitellen kokonaan. Maahan pudonneen tai muuten pinteeseen joutuneen lepakon voi nostaa turvaan puun rungolle tai vaikkapa halkopinoon. Näkökentässä vilahtelee tummia hahmoja, lepakoita. Tai ehkä lepakotkin harrastavat unissakävelyä ... Evoluution nerokkaimpia keksintöjä: pimeydessä lentäviä nisäkkäitä. Meidän isä tietää ... Nokkahiiri eli päästäinen. Talvella nahkasiipi on kuvainnollisesti sanoen kiven alla kenties myös ihan oikeasti. "Päästäinenpä", tuumii joku joukosta. Hän heittäytyy entistä vuolaammaksi ja kehuu kumppanilleen lepakkojen erinomaisuutta. TEKSTI: MARKKU LAPPALAINEN PIIRROKSET: HANNU VIRTANEN A kukesän raikas vihreys hallitee maisemaa, jota kalsea luoeinen tuulettaa kovin kourin. Suomen lepakoista ei ole löydetty ihmiselle vaarallisia tauteja. Lepakkoon on kuitenkin hyvä pitää kunnioittava etäisyys. Humalaperhoset lepattelevat maantien pientareella, lenseä kesäyö näyttää parhaita puoliaan. "Myyräpäs", väittää puolestaan lettipäinen pikkutyttö. Saattomatkalle lähtiessä laulaja toistelee tilanteeseen sopivia sanoja. Lepakko, pimeyden otus, päivällä, ja keskellä tietä. Se ei ole verta janoava vampyyri tai ihmiseen pahoja pöpöjä tartuttava taudinkantaja. Samalla jokainen hieman oikaisee uteliaan kumaraa olemustaan. Autettavaa olentoa on syytä käsitellä hanskat kädessä, sillä se ei ymmärrä auttajansa hyvää tahtoa vaan yrittää puolustautua puremalla. Ne näkevät korvillaan, luovat kuvan ympäristöstään lähettämiensä yliäänien ja eri pinnoista takaisin heijastuvien kaikujen avulla, luotaamalla. Yikkeliä eläimiä. Saattajalla on perhosten lailla kevyt olo ja hän lirkuttelee neitokaiselle niitä näitä kuin laulurastas, kunnes tie laskeutuu hämärään purolaaksoon, jonka pohjalla odottaa graniittipaasista sommiteltu kivisilta
34 " SUOMEN LUONTO 6/99
Eläimen lentotapa ja käyttäytyminen kaikkinensa antavat viitteitä lajista. Viiksisiippa ja isoviiksisiippa ovat Suomen yleisistä lepakoista pienimpiä. Lepakon siipi! Toden totta, lepakkoyhdyskunta on asettunut taloksi linnaan. Kuin palanen polkupyörän mustaa sisärengasta. llmastointiaukon ritilä repsottaa kiinnityksestään irronneena, ja ritilän takaa kuuluu kummaa kitinää. Sen lentopolku on melko säännöllisen muotoinen soikio tai neliö. Linnan viinikellarin illanvietosta yöpuulle kulkiessani vastaan tulee koko joukko nahkasiipiä. Vaatii erityistä kokemusta ja hyviä havainto-oloja kyetä määrittelemään, kummasta viiksisiippalajista on kysymys. Ketteriä siippoja. 35. Lentokorkeus on muutamasta metristä puunlatvojen tasalle. Välillä vesisiippa pujahtaa rantapuiden katveeseen, mutta palaa pian risteilemään tutulle vedenpäälliselle lentopolulleen. Tarkempi syyni osoittaa, että ilmastointikanavassa on viiksisiippojen lastentarha. Jokamiehelle lisävaivaa tuottaa sekin, että myös vesisiippa saattaa joskus hakeutua saalistamaan niitylle ja vuoroin vieraissa viiksisiipat puolestaan voivat joskus lennellä vetten päällä. Vesisiipat odottelevat ullakolla hämärää. Usein se viistää siivillään vettä tai nappaa jaloillaan saaliin pinnalta. Kalliisti maksettu kurssi alkaa mennä kokonaan harakoille, kun aukosta sujahtaa näkösälle jotakin tummaa. Sen silmiinpistävän suuret, lähes kehon mittaiset korvat ovat tuntomerkki, josta ei voi erehtyä. Suoraviivanen ja nopea lento katkeaa välillä äkkinäisiin syöksyihin, kun otus käy havaitsemansa saaliin kimpp·uun. Pohjanlepakko on Suomen yleisin ja karaistunein lepakkolaji, jota tavataan säännöllisesti jopa napapiirin pohjoispuolella. Jokaisella lepakkolajilla on omintakeinen äänivalikoima, jonka avulla eläin luotaa ympäristöään. Ajatus harhailee katon rajassa. SUOMEN LUONTO 6/99 Pohjanlepakko lentelee aukiolla hyönteisiä saalistaessaan. L epakkojen lajinmääritys on vaikeaa pelkkien näköhavaintojen perusteella. Kanssajuhlijat e1vat huomaa otuksia, kukaan ei voi kuvitellakaan, että moisia kummituksia asuu syvällä Suomessa. Ne ovat taitavia lentäjiä, suoranaisia akrobaatteja, jotka vain vilahtavat metsäpolulla liikkuvan kulkijan silmissä. Korvayökkö saalistaa matalalla, mutta pysyttelee puiden ja pensaiden välissä. Lentokorkeudella on niin ikään merkitystä, ja esiintymispaikalla. Lajinmäärityspähkinänä helpoin on korvayökkö. Usein keväällä talvihorroksesta herättyään se lentelee myös päivällä, jolloin sen tunnistaa selän turkin kullanhohtoisesta sävystä. Tarkka silmä löytää niiden papanoita vastaanottotiskiltä ja aulan sohvan selkämykseltä. Korvayökkö kaappaa perhosen lentimellään. Äänien taajuudet ovat ihmiskorvan erotuskyvyn ulkopuolella, minkä vuoksi ne pitää muuntaa kuultavaksi erityisellä laitteella. Kasvavat lepakkolapset nahistelevat keskenään ja kitisevät äänekkäästi. K ongressikeskukseksi muutetun metsästyslinnan luentosalissa on tunkkaista kuumana kesäpäivänä. Luennoitsijan sinänsä kiintoisa aihe ei uppoa helteen pehmentämiin aivoihin. Illan tullen emot lehahtavat teilleen ja pienokaiset painivat entistä kiivaammin. Se on varsinainen piilottelija. Lepakkotutkijan ja alan harrastajan varusteisiin kuuluva yliääni-ilmaisin tuo varmuutta lajinmääritykseen. Veden pinnan tuntumassa saalisteleva pienikokoinen lepakko on todennäköisesti vesisiippa. Eri tekijöiden perusteella voidaan kuitenkin melko usein päätellä, mikä laji viuhahtaa näkökentässä. Viiksisiippalajit saalistelevat usein metsäniityillä ja metsissä
•••• ' . Pituus: 4870 mm. Nopea lentäjä. Suunnattoman suuret korvat erottuvat selvästi myös hitaassa lennossa . Elää puistomaisissa metsissä. Lentää matalalla, esittäytyy pimeydessä juuri havaittavana vilahduksena. Sopiva sijoituskorkeus on 3-5 metriä. Tuntomerkit: Selkä mustanruskea, keskiselän karvat keltakärkisiä, mikä tuo turkkiin kullanhohtoa. ~ 1 .5-J.Oa,i. --Pituus: 35-50 mm. 1··=· ••• • • • •• -! 1: ,, Paino: 8-14 g. Partioi samalla, ••· 11 säännöllisen muotoisella alueella, jolta 1 :100•-_,/ poikkeaa välillä rannan puiden sekaan . Lento nopeaa, suoraviivaista. Selkä ruskea , vatsa vaaleanruskea. Harvinainen , tavattu alle kymmenen kertaa etelärannikolla. Tuntomerkit: Tummanruskea selkä, vatsapuoli harmaa, väriraja epäselvä . Voi liikkua myös sateella. / • ,_ ::-:--• .,.._..., ... Muistuttaa suuresti viiksisiippoja. Pikkulepakko (Pipistrel/us nathusii) Paino: 4,5-9 g. Pitkät ja kapeat siivet, syvä siivenisku . Lentelee puiden välissä, minkä vuoksi vaikea huomata. . i . Tuntomerkit: Selkä tummanharmaa, joskus ruskealle vivahtava. . Siipiväli: 265-300 mm. Siipiväli: 230-245 mm. Tavattu muutaman kymmenen kertaa, monesti lintujen muuton tarkkailun yhtydessä keväällä, jolloin saattaa lentää myös valoisassa. Lentää vesistöjen yllä, usein aivan veden pinnan päällä. Tavataan harvapuustoisissa metsissä, joissa on aukioita . Kaulassa väriraja jyrkkä. Sirahtaa ihmiskorvin kuultavasti kohdatessaan lajikumppaneitaan. Turkin ja lenninräpylän värituntomerkit suhteellisia, värit vaaleampia, "lämpimämpiä". •• // '< . Siipiväli: 320-460 mm. Tuntomerkit: Suuri, pienen rastaan kokoinen. Vatsa vaaleanharmaa. Lennossa olemukseltaan vesisiipan ja viiksisiippojen kaltainen . Siipiväli: 190-225 mm. Siipiväli: 190-225 mm. Vatsa vaalea , kellertävän harmaanruskea. •• Pituus: 48-66 mm . ...... / Siipiväli: 210-252 mm. Ripsisiippa (Myotis nattereri) Paino: 51 3 g. Pituus: 40-55 mm. Harvinainen, tavattu viidesti. Tuntomerkit: Selkä mustanruskea, karvojen valkoisten kärkien vuoksi hopeanhohtoinen . Lentokorkeus muutamasta metristä puunlatvojen tasalle. . plb.s10-15at1J Lepakonpöntön paras materiaali on höyläämätön lauta. Kuonoja posket mustanruskeat, vatsa vaaleanharmaa, kurkku valkea. Syksyllä kaupungeissa. Pituus: 41-52 mm. Viihtyy kulttuuriympäristöissä. Pönttö on hyvä asettaa aukean laitaan puuhun tai rakennukseen. Saalistaa maaseudulla avomaan päällä korkealla. • = E=· -. J sflji-t' Ketterä lentäjä, nopeat siiveniskut. Tuntomerkit: Selkä ruskea, vatsa harmaanvalkea, väriraja selvä hartioiden kohdalta. Nopea, suoraviivainen lentäjä. . 36 Suomen lepakot Vesisilppa (Myotis daubentoni) Paino: 5-1 4 g. Harvinainen , uhanalainen . Vatsa kellanruskea. . Vilksisiippa (Myotis mystacinus) Paino: 3,57 g. Pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) . Myös kulttuuriympäristöissä . Saalistelee usein metsän sisällä, puunlatvojen korkeudelle asti. Tuntomerkit: Selkä tummanharmaanruskea, hartioissa tumma laikku. • • • • r. Pituus: 4050 mm. lsolepakko (Nyctalus noctula) Paino: 18-36 g. ! Siipiväli: 220-275 mm. Elää metsissä , välttelee avomaita. Siipiväli: 220-260 mm. Taitava lentäjä , lekuttelee joskus paikallaan ilmassa. : Tuntomerkit: Melkein mahdoton erottaa viiksisiipasta ulkoisten tunnusten perusteella. Siipiväli: 236-270 mm. Kevään ensimmäinen ja syksyn viimeinen lepakko. Kimolepakko (Vepertilio murinus) Paino: 8-20 g. Tuntomerkit: Selkä tummanruskea, vatsa vaaleanharmaa, väriraja epäselvä. • Pituus: 6985 mm. Korvayökkö (Plecotus auritus) Paino: 51 2 g. SUOMEN LUONTO 6/99. Pituus: 37-51 mm. Taitava lentäjä, lekuttelee usein . lsoviiksisiippa (Myotis brandti) Paino: 4,3-9,5 g. Pituus: 44-57 mm
Lepakot ovat rauhaa rakastavia otuksia. Lepakkoyhdyskunnan voi houkutella muuttamaan rakennuksesta sopivaan pesä pönttöön. Nopeasti tepsivää reseptiä ei ole. K esällä kerran maalaiskylällä kulkee huhu, että naapurin Saara on tappanut makuuhuoneeseen tunkeutuneen lepakon. Lepakkojen ääntely, kirskahteleva kitinä ja ryömimisen rapina häiritsevät herkkäunisten nukkumista. Tiettävästi pikkujyrsijöiden karkotukseen käytettävä, ihmiskorvaan kuulumattomia yliääniä päästävä laite toimii myös lepakkojen häädössä. juuri kukaan ei edes huomaa nahkasiipisiä liihottelijoita, vaikka joskus saattaa tuntea poskella siiveniskun ilmavirtauksen vilvoituksen U llakolle, tuuletuskanavaan tai muualle asuinrakennuksen rakenteisiin asettunut lepakkoyhdyskunta ei aina ole ihmisten mieleen. Täydennyskoulutuskurssi menee lepakkojen seuraamiseksi. Saara, kumarainen emäntä, topakka toimen nainen, kuuluu kakluunia avatessaan saaneen silmilleen nahkasiipisen räpyttelijän. Sateella otukset pyydystelevät sisällä huonekärpäsiä ja muita sisällä lenteleviä ötököitä. Laitteen vaikutus on paras siinä vaiheessa, kun yhdyskunta kevätkesästä vasta etsiskelee kotia. Kysymys kuuluu: miten näistä kiusankappaleista pääsee eroon. Kylällä puhutaan verenhimoisesta lepakosta ja urheasta Saarasta. Urakka on kova, sillä nämä kutsumattomat vieraat kulkevat vaivatta hyvin kapeasta raosta. Myös ulosteet saattavat aiheuttaa kitkaa ihmisen ja lepakkojen välisissä suhteissa. Hän tarttuu ranstakkaan ja murjoo siivekkään hengiltä. Onnistuneesti käytetty totjuntakeino on tukkia talosta lepakon mentävät aukot talvella, jolloin lepakot ovat muualla horrostamassa. Säännöllisen häirinnän kohteeksi joutunut yhteisö saattaa vaihtaa paikkaa, jos tatjolla on kilpaileva asunto. Myös ulkorakennuksiin voi kiinnittää suojalautoja ja lokeroita lepakoille päivälepopaikoiksi. Lepakkoja ei saa tappaa, rauhoitettuina eläiminä ne nauttivat lain suojaa. Samalla kun aukot tukitaan, pihalle kannattaa asentaa lepakonpönttöjä, joihin häädön saaneet voivat halutessaan asettua. SUOMEN LUONTO 6/99. Jo vakiintuneesti elelevän joukon häätö ei välttämättä enää onnistu, vaikka otukset kammoavat vieraita yliääniä
Pienenpieni nahkasiippa saa ylimaalliset mittasuhteet, kun verityön tekijä yllättäen kuolee parin viikon kuluttua. Viime vuosina eri puolilla maailmaa päätään nostanut lepakkoharrastus on hälventänyt lepakkoihin liittyviä ennakkoluuloja. Hän on seurannut lepakoiden elämää parikymmentä vuotta. Kuolemakin vierailee ihmisten luona usein yöllä, ikään kuin salaa, lepakon lailla. 1999 mennessä osoitteella: Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 0051 Helsinki, sähköposti: ritva.kupari@sll.fi tai a/ice.karlsson@sll.fi. Muuttavatko Suomen lepakot. Kesäkisan pääpalkintona on Helkama-Pikajalka polkupyörä. Ja selvitettävää riittää. Lepakot ovat edelleen melko huonosti tunnettuja yöeläimiä. Missä ne talvehtivat. Rantavehnä on lähtenyt viime vuosikymmeninä Itämeren rannoilta myös sisämaata valloittamaan. Lepakot ovat erikoisia evoluution luomuksia, jotka ovat liihotelleet maapallon ilmatilassa nykyisen kaltaisina ainakin 50 miljoonaa vuotta. Palkintojen arvontaan osallistuvat kaikki rantavehnästä tai lepakoista (tai molemmista) havaintoja lähettäneet. Eläin lepää nenäliinaan käärittynä lämpimällä kuistilla. Kukaan ei tiedä hänen erityisesti sairastelleen. Lepakoita ei tarvitse tunnistaa lajilleen, pelkkä havainto riittää. Sen jatkuminen on ihmisestä kiinni. Ilmoita havaintosi lepakoista ja rantavehnästä postikortilla, kirjeellä tai sähköpostilla. Lentotaito ja pimeyden hallinta ovat ominaisuuksia, jotka selittävät lepakkojen menestystarinan. Jos löydät kuolleen lepakon, voit lähettää sen Eläinmuseoon tutkittavaksi. Sinä voit olla mukana laatimassa maallemme lepakkokarttaa lähettämällä havaintosi meille. Ja yöllä tapahtuu pahoja. Liitä mukaan lepakon löytöpaikka, ajankohta ja muuta tarpeelliseksi katsomaasi taustatietoa. Missä, milloin ja kuinka monta. Uuden tiedon vähittäinen karttuminen selventää eri lajien elämäntapoja ja muokkaa maaperää syvälle, myönteiselle ymmärrykselle. Kerro rantavehnän havaintopaikka, siis tien numero ja paikkakunta. Ihmisillä on taipumus suhtautua ennakkoluuloisesti kaikkeen vieraaseen ja tuntemattomaan. Niinhän elämässä usein käy: tuhat kärsii yhden töppäilyistä. Yhdeksän on varmuudella tavattu. Tiedot esiintymän laajuudesta lisäävät vastauksen arvoa. Muista laittaa mukaan nimesi ja osoitteesi. Aikuiset puhuvat lepakosta pelokkaasti, kummallisen kunnioittavasti ja vähän matalin äänenpainoin. Luonnontieteellinen keskusmuseo (Eläinmuseo) on kiinnostunut myös kuolleista lepakoista. Vain muutamia horrostuspaikkoja tunnetaan. L epakkoihin liittyy paljon hurjia uskomuksia, jotka elävät itsepintaisesti. Lähetä vainaja osoitteella Luonnontieteellinen Keskusmuseo Selkärankaisosasto PI 17 00014 Helsingin yliopisto SUOMEN LUONTO 6/99. Mitä lajeja meillä elää. Maailman yleisimmän kauhuharhan mukaan lepakot juovat ihmisverta. Mutta kuinka pitkälle. Pakkaa lepakko vaikkapa isoon tulitikkuaskiin tai johonkin muuhun tukevaan rasiaan (myös muovinen käy). Pitää lähteä joukolla katsomaan kummajaista: isä edellä, lapset kavereineen perässä. Kaikki maailman noin 950 lepakkolajia saavat kärsiä yhden Amerikan tropiikissa elävän vampyyrilajin satunnaisista hairahduksista. Lähetä vastauksesi 1. Se on hämmentävän pieni, suoranainen pettymys lapsijoukolle. Missä kaikkialla nahkasiivet mahtavatkaan asustella. Lisäksi arvomme 1 Löytöretkiä lähiluontoon -kirjaa. Suomessakin parisenkymmentä lepakoille vihkiytynyttä harrastajaa selvittelee lepakkojen salaisuuksia. Tulokset ja palkintojen saajat julkistetaan Suomen Luonnon marraskuun numerossa. Ainakin ne siirtyvät talveksi pois kesälaitumiltaan. SUOMEN LUONNON KESÄKISAAN OSALLISTUNEIDEN KESKEN ARVOTAAN POLKUPYÖRÄ JA 1 KPL LÖYTÖRETKIÄ LÄHILUONTOON -KIRJOJA! PS. Muista laittaa mukaan myös yhteystietosi. 1 0. Samalla kortilla voi kertoa useammastakin esiintymästä. Myös Luonnontieteellinen keskusmuseo on kiinnostunut aiheesta, siksi toimitamme saamamme tiedot edelleen sinne. Nyt Suomen Luonnon lukijat voivat selvittää yhdessä, kuinka laajalle rantavehnä on levinnyt. 38 Missä lepakot asuv Tule mukaan selvitystyöhöi Suomen lepakoista tiedetään yllättävän vähän. Hannu Virtanen on helsinkiläinen graafikko, joka on tehnyt paljon luontoaiheisia kuvituksia. Markku Lappalainen on paraislainen vapaa toimittaja ja luontokirjailija. Siitä lepakot ovat aikojen saatossa saaneet maksaa kalliin hinnan, henkensä
Missä rantavehnä kasvaa. Huomaamista auttaa se, että rantavehnä kasvaa aivan asfaltin reunassa. Kasvinjalostuksen parissa työskentelevä Hannu Ahokas on kiinnostunut myös rantavehnästä. SUOMEN LUONTO 6/99 Rantavehnä leviää merenrannoilta tienvarsille R antavehnän omalaatuisen vaalean sini harmaat lehdet ja jäykät korret huomaa liikkuvasta autostakin, varsinkin, jos kasvia on vähänkin enemmän. Lehdet ovat harmaansinivihreät, litteät ja karheat. Enontekiöllä se on vanhastaan kasvanut yhdellä kuivan maan dyynialueella, Muoniossa ja Inarissa hiekkaisilla järven rannoilla. Tarkempia tietoja lepakoistamme löydät sivulta 36. Nyt rantavehnää lienee tienvarsilla siellä täällä kaikkialla maassa, ja levittäytyminen ja kasvustojen laajentuminen on hyvin nopeaa. Laatokan ja Äänisen rannoilla se on varmasti alkuperäinen. Kesän mittaan sateet huuhtovat suolan (kloridin) pois, mutta suolan sisältämä natrium muuttaa maan emäksiseksi ja tienreunan pH-arvot (noin 8) vastaavat merenrannan oloja. Rantavehnä kasvaa 50-1 50 senttisinä mättäinä. SEPPO VUOKKO 39. Vain merenrantakasvit kuten rantavehnä sietävät vahvasti suolaantuneen maaperän. Myös tienvarren männyissä ja kuusissa näkee suolan aiheuttamia vaurioita, vaikka ne eivät kokonaan kuolekaan. Sisämaan kantojen siemenet sietävät huonommin suolavettä kuin merenrantakantojen. Kasvien suolansietokyky vaihtelee melkoisesti. Suolavesi tappaa lähes kaikki kasvit muutaman kymmenen sentin levyiseltä vyöhykkeeltä asfaltin reunasta. Näillä paikoilla se on katsottu vanhaksi liikennetulokkaaksi , mutta voisi se kyllä olla alkuperäinen jääkauden jälkeisen arotai merenrantavaiheen muistokin. Nopea kehitys osoittaa, että suolansietoa säätelemään tarvitaan vain muutama geeni. Selvä ero näkyy myös merenrannan ja sisämaan rantavehnien siemenvalkuaisen proteiineissa. Rantavehnä ei vaadi suolaa. Tärkein syy menestykseen on kuitenkin avoin tila, jossa ei ole kilpailevia lajeja. osallistu Suomen Luonnon kesäkisaan! Korvayökön tunnusmerkki ovat suuren suuret korvat. Juha Suominen kartoitti rantavehnän sisämaaesiintymät 1 960luvun lopussa. Silloin tienvarsilta ei ollut vielä kovinkaan paljon havaintoja ja enimmät niistäkin olivat rannikkoseuduilta. Siemenet leviävät liikenteen ilmavirtausten sekä aurausja niittokaluston mukana. Rantavehnän lisäksi tienvarsia valtaamaan ovat lähteneet myös meriratamo ja luotosorsimo. R antavehnä on sopeutunut kasvamaan karkeassa hiekassa, ja se sietää suolaisuuden vaihtelut ja ajoittaisen kuivuuden. Yhdessä työryhmänsä kanssa hän tutki rantavehnän perimän muutoksia ja totesi , että sisämaata valtaamaan lähteneet kannat ovat hyvin nopeasti sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. t. Herkkiä ovat kanerva ja maitohorsma, jotka pysyvät usean metrin päässä suolatuista teistä. Syynä rantavehnän leviämiseen on teiden talvinen suolaus
Sijoitusrahastot voivat olla vihreitä ainakin kolmella tavalla: osa rahastoista avustaa suoraan ympäristön hyväksi tehtävää työtä , osa sijoittaa ympäristötekniikkaan ja osa kohdentaa investoinnit yrityksiin, jotka ovat hoitaneet ympäristöasiansa esimerkillisesti. Se on aloittanut mäyrien kokeellisen hävittämisen tuberkuloosiepidemian taltuttamiseksi . Komitea on pyytänyt brittihallitusta luopumaan mäyrien joukkojahdista, mutta se ei ole vaikuttanut ministeriön suunnitelmiin. Mäyränsuojelijoiden keskusjärjestö [National Federation of Badger Groups) on tuominnut tutkimushankkeen . Tuberkuloosi vaivaa noin puolta prosenttia Iso-Britannian nautakarjoista. Tuberkuloosi yhdessä monien muiden karjasairauksien kanssa on yleistynyt tai peräti syntynyt samaan aikaan kun karjaa on ryhdytty hoitamaan uusin tavoin. Kohteina ovat etenkin vedenpuhdistustekniikka ja ympäristöystävällisiä tuotteita valmistavat yritykset. Sijoitukset ovat kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa. Mäyristä syntipukki. Kolme ruotsalaista sijoitusrahastoa on erikoistunut sijoittamaan ympäristöteknologiayrityksiin: Wasa Miljöteknikfond, SEB Miljö ja SEB Fund Miljö. Pelottavin esimerkki tästä on tietysti BSE, niin sanottu hullun lehmän tauti. Witcherin mukaan ministeriö ei ole missään vaiheessa tutkinut, mitkä muut villieläimet saattaisivat olla epidemian levittäjinä. Säätiö ei sijoita yrityksiin, joiden päätoiminta liittyy aseisiin , tupakkaan , alkoholiin , autoihin tai petrokemiaan. Ministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan on olemassa epäsuoraa todistusaineistoa siitä, että mäyrät levittävät tubia. Autojen yliajamia mäyriä tutkittaessa on todettu, että tuberkuloosin sairastuttamien mäyrien elinalueilla on myös paljon karjatuberkuloosia. Ruotsin WWF:n yhteydessä on jo vuodesta 1 988 toiminut rahasto, jonka tuotoista kaksi prosenttia käytetään järjestön hyväksi. WWF:n salkun osuuksien arvo on kasvanut 765 prosenttia vuodesta 1988, ja Svensk Miljöfondin salkkuun sijoittaneet ovat kaksinkertaistaneet varansa vajaassa viidessä vuodessa. ltämerisäätiö hankkii osakkeita etenkin Pohjoismaiden pörsseistä, mutta sijoituksia on myös Puolassa, Saksassa ja Baltiassa. Uusin vihreän sijoittamisen muoto on sijoittaa sinänsä tavanomaisten alojen yrityksiin, jotka kuitenkin ovat ympäristöasioissa muita saman alan yri tyksiä edellä. Maataloudesta vastaava ministeriö [Ministry of Agriculture, Fisheries and Food) pitää mäyriä yhtenä tartuntalähteenä. Hiljattain WWF käynnisti Skandinaviska Enskilda Bankenin kanssa ltämerisäätiön, jonka tuotoista prosentti menee Itämeren suojeluun. Ministeriö aikoo seuraavan viiden vuoden aikana selvittää asiaa tarkemmin kymmenellä tutkimusalueella. SUVI ARAPKIRLI LONTOO Vihreä sijoittaminen kiinnostaa Ruotsissa Yhä useammat ruotsalaiset haluavat toimia paremman ympäristön puolesta myös sijoittajina. MAGNUS ANDERSSON UPSALA SUOMEN LUONTO 6/99. Ympäristöjärjestöjä tukevalla sijoitustoiminnalla on melko pitkät perinteet. Sairastuneet eläimet on teurastettava, eikä maanviljelijä saa myydä eläimiä muille tiloille. Lopputuloksena on Svensk Miljöfondin 30 parhaan yrityksen lista, joka toimii investointipäätösten perustana. Kommunsektors Pensions AB [KPA, Kuntasektorin eläkeläiset OY) käynnisti maaliskuussa neljä rahastoa, joiden toiminta nojaa sekä eettiseen että ympäristöanalyysiin. toisella mäyrät tuhotaan vain tuberkuloosista kärsivien tilojen tuntumasta ja kolmannella ruudulla mäyrät jätetään rauhaan. Huiput listattiin viimeksi maaliskuussa; niitä ovat muun muassa Astra (lääkkeet), Ericsson [tietoliikenne). Sairaus kuitenkin yleistyy nopeasti , erikoisesti lounaisimmassa Englannissa. Ympäristösuuntautuneita sijoitusrahastoja on jo 13, ja niihin on talletettu yhteensä 1 ,9 miljardia kruunua (1 ,3 miljardia markkaa). Det Naturliga Steget hoitaa tässä tapauksessa tiedonhankinnan se seuraa jatkuvasti 200 pörssissä noteerattua ruotsalaisyritystä. Kukin alue jaetaan kolmeen sadan neliökilometrin ruutuun. Luonnonvaraisia eläimiä suojelevaa Bernin sopimusta valvova pysyvä komitea on samaa mieltä. "Kukaan ei ole tieteellisesti todistanut, että nimenomaan mäyrät levittäisivät tuberkuloosia karjoihin", muistuttaa Derek Witcher mäyränsuojelijoiden keskusjärjestöstä. Svensk Miljöfond on Det Naturliga Steget -ympäristöjärjestön ja Banco-säätiön yhteisyritys. Vihreä säästäminen voi kannattaa. Ennen kaikkea vihreä sijoittaminen on kuitenkin tapa kannustaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen tielle. Roburs-ympäristörahasto analysoi pohjoismaisia pörssiyhtiöitä 2 1 kriteerin perusteella ja sijoittaa näin löytyviin edelläkävijöihin . KPA ei investoi yhtiöihin, joilla on kytkentöjä ase-, peli-, alkoholitai tupakka-alaan. Volvo, kuusi metsäyhtiötä ja kolme palvelualan yritystä. Sille eivät myöskään kelpaa tuotantoonsa ydinvoimaa, hiiltä tai öljyä käyttävät energiayritykset. Witcher uskookin, että tieteellisen näytön ja tehokkaan toimintastrategian puutteessa maatalousministeriö on tehnyt mäyristä helpon syntipukin. Yhdellä ruudulla kaikki mäyrät yritetään tuhota [ne houkutellaan syöteillä häkkeihin ja ammutaan). Myös Banco-ryhmän ldeella Miljö -rahasto antaa tukea ympäristöjärjestöille. Ministeriö ei ole myöskään tutkinut sitä, ovatko tubiepidemian takana maatalouden muutokset
kesäkuuta Kölniin , jossa on G8-maiden (seitsemän johtavaa länsimaata ja Venäjä) huippukokous. Karavaani päättyy 18. Energiayhtiö Energy Resources of Australia (ERA] on jatkanut hanketta alkuperäisasukkailta (aboriginaaleilta] vuokraamallaan alueella omistajaheimon ja YK:n maailmanperintökomitean vastustuksesta huolimatta. 41. Heimon johtaja Yvonne Margarula ja heimon jäsen Jacqui Katona ovat tämänvuotisen, huomattavan Goldman-ympäristöpalkinnon saajat. sessaan Pariisissa heinäkuussa. Kaivosta rakennetaan parhaillaan ja ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua kesäkuussa. Genevessä protestoidaan Maailman kauppajärjestöä WTO:ta vastaan . Luonnonsuojelijat olivat kuitenkin jo perustaneet tarhoja valkobeisan lisäämiseksi. Salametsästäjät tekivät tyhjäksi valkobeisojen palautuksen luontoon Omanissa. Antilooppeihin kuuluvan valkobeisan (Oryx leucoryx) ampuminen oli arvostettu miehuuskoe, ja kun autot tulivat metsästäjien käyttöön , beisat katosivat. Kuivan kauden aikana Kakadun kosteikkojen arvioidaan keräävän noin 2,5 miljoonaa vesilintua. Matka-ohjelmaan kuuluvat mielenosoitukset Brysselissä EU-komission , Naton ja Monsanto-yhtiön päämajan edessä. Ensimmäinen , Ranger, aloitti toimintansa 1981 , minkä jälkeen uraanikaivoksille ei ole ollut Australiassa poliittista tilaa. Tämä Pohjois-Australian paratiisi on esittäytynyt muun muassa Krokotiilimies (Crocodile Dundee] elokuvissa. Viimeinen villi valkobeisa ammuttiin 1972. SEPPO VUOKKO Kakadussa louhitaan maailmanperintöä Australian hallitus hyväksyi 1997, että YK:n maailmanperintökohteeksi valittuun maan suurimpaan kansallispuistoon Kakaduun saadaan rakentaa uraanikaivos. Suomi on komitean jäsenmaa. Nyt valmistellaan uutta palautusohjelmaa, tällä kertaa SaudiArabian puolella, jossa olot ovat vakaammat kuin Omanissa. Karavaani lähti liikkeelle toukokuussa Hollannista. Jabiluka olisi valmistuessaan vuonna 2001 toinen Kakadun alueella sijaitseva uraanikaivos. Valkobeisa takaisin tarhaan Arabian niemimaan aavikoilla laidunsi ennen monisatapäisiä valkobeisalaumoja. Jabilukan kaivoshanke on herättänyt voimakasta vastustusta. Pian tämän jälkeen maailmanperintökomitea äänesti J;~,uka hankkeen välittömän keskeyttämisen puolesta siihen asti , kunnes kaivoksen ympäristövaikutukset on arvioitu. VILLE HOKKA SYDNEY Kakadun kansallispuisto valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi sekä luontonsa että kulttuurinsa perusteella. Yhtiö on ilmoittanut, ettei se jatka hanketta vuoteen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Kuvassa krokotiili. ERA:n osakkeiden arvo putosi 1998 noin 1 6 markasta viiteen markkaan , ja kaivoshankkelle on kertynyt noin miljardi markkaa ylimääräisiä kuluja. 1 998 Unescon lähetystö arvioi kaivoksen aiheuttavan Kakadulle huomattavia ja vakavia uhkia. / ~ , rintökomitea harkitsee Kakadun siirtämistä 1 • vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listalle kokouk..,. Puisto kattaa laajoja alueita Mirrar-heimon maista, ja siellä elää kolmannes Australian lintulajistosta, neljännes makeanveden kalalajistosta, 50 nisäkäslajia, 1 00 matelijaja sammakkoeläinlajia sekä 21 mantereen 29 mangrovelajista. Kyseessä on Mannertenvälinen karavaani (Intercontinental Caravan, ICC), jonka tärkein poliittinen teema on vapaakaupan vastustaminen. Kakadu on yksi alle 20 maailmanperintökohteesta, jotka on valittu sekä luontonsa että kulttuurinsa perusteella . Australian hallitus on kuitenkin sallinut rakennustoiminnan jatkumisen eikä katso \ / sen uhkaavan kansallispuistoa. 1980SUOMEN LUONTO 6/99 luvulla eläimiä palautettiin Omaniin, ja 1995 aavikolla kulki jo liki 300 beisaa. Karavaani vapaakauppaa vastaan Sadat kansalaisaktivistit kolmannesta maailmasta osoittavat parhaillaan Euroopassa mieltään kansainvälisen vallan ja vaurauden epäoikeudenmukaista jakautumista vastaan . Maailmanpe' . Järjestäjien mukaan "vapaakauppa" uhkaa tehdä kansainvälisestä kilpailukyvystä ainoan kansallista politiikkaa määräävän tekijän ihmisoikeuksien , työolojen , ympäristön ja sosiaalipolitiikan varjolla. Mutta salametsästys alkoi taas ja nyt tilanne on sama kuin 1960-luvulla: valkobeisan säilyminen on tarhaeläinten varassa (Nature 398: 190, 1999)
Entisöintija puutyö 12.-1 6.7. HAE AMMATTI HARRASTA Opiskelun aikainen työelämäyhteys väylä työelämään! Maatilatalouden perustutkinto / Maaseutuyrittäjän tutkinto Suuntautuminen: maaseututeknologia, kotieläintuotanto, matkailuja ohjelmapalvelut, porotalous, maaseutuja matkailurakentaminen Monipuolinen koulutila opetusympäristönä, luomupuutarha, luontoharrastukset: retkeily, veneily, kalastus, patikointi, laskettelu, hiihto ym. • Laihdu luonnon menetelmin 2.--4.7. ajan käytetty vaativaan puunslJ018ukseen ulkona: hirsija lautaseinål, puuveneet, laiturit e PELLAVATILKKEET e PINKOPAHVI e TEMPERAMAALI e ÖLJYKUULTO... Yrttilääkintä 5.9.7. Opinnot alkavat 16.8.99 Lisätietoja ja hakemukset: LAPIN LUONTO-OPISTO, LUMO, Kittilä Pakatintie 371 , 99100 KITTILÄ Puh. Lapsen luonnonmukainen hoito 12.14.7. OPISTO (Iitti) Opistontie 15 B, 47450 PERHENIEMI p. • Korukivenhionta 9.-1 1.7. Rentoutusterapia 5.--6.6. PERHENIEMEN EV. (016) 642919, http: //www.rakk.fi/kittila, http: //www.roiami.fi/luova/kittila, e-mail: kitko@kimo.roiakk.fi SUOMEN LUONTO 6/99. 02-529 5000, fax 02-5295011 e-mailuula@uula.fi,www.uula.fi TULE OPISKELEMAAN LEVIN JUURELLE MAASEUTUYRITTÄMISTÄ, POROTALOUTTA OHJELMAPAL VELUJA, LUONNONRIKKAUKSIA ... (016) 642915, fax. Kasvisja yrttiruoka 7.-11.6. • Lasityö (tiffany-, lyijylasi) 19.-23.7. • Perinteinen vyöhyketerapia 20.-22.8. Psykologian kurssi 30.6.-2.7. Kankaanpainantaa, aurinkovärjäystä 12.-14.7. NAUTI KESÄSTÄ LUONNONLÄHEISESTI PERHENIEMESSÄ • T urveapteekki 1 1.-1 3-6. Kukkaterapia 19.20.6. / 17.18.7. Entisöinnin erikoistekniikat 16.-1 8.7. Miniatyyrit tilkkutyössä 9.11.7. 05-3663144 E-mail: opisto@peo.inet.fi UULA *** PERINTEISET LUONNONMAALIT SISÄJA ULKOKÄYTTÖÖN yli 200v. Rakennustekniikan perustutkinto talonrakentamisen suuntautumisopinnot Opetus, majoitus ja väh. 05-3663071 , 3663073 f. 1 ateria/koulupv maksuttomat. e MUNAMATTA 42 VÄRI Aito PEUAVAÖLJYMAAU puupinnoille sisällä Ja ~tt1}~~eet Isoisän aikaan maali sekoitettiin työmaalla, me teemme sen nyt puolestasi UULATUOTE OY 32920 Kauvatsa, puh
0~fuift11Jtl n-/. (03) 3800 800 fax (03) 3800 888 Ajattele kun lajittelet jätteitäsi valitse Bioska.. 100°/o kompostoituvat -jätepussit Järl<evä valinta. 1,1111f,,;,ster/,ar 7 ,,,,,,,,, Valmistaja: Plastiroll Oy 33470 Ylöjärvi Puh. Kaikki Bioska-tuotteet muuttuvat nopeasti muhevaksi mullaksi toimivassa kompostissa. Bioskan raaka-aine on tärkkelyspohjainen biohajoava materiaali. Kätevästi rullalla heti valmiina käyttöön. Ne vastaavat ominaisuuksiltaan perinteistä muovipussia ja kestävät kuumia ja kosteita jätteitä. lfitl jfl'r ',.S\ (l ~ompos1Issa. 1,assa \\ 1 en ._,, r,andlads \~~;;os\ noe.-n e Muista myös muut ympäristöystävälliset, 100% kompostoituvat Bioska-tuotteet: Maatuska-jätesäkit ja bioastian suojasäkit sekä perheen lemmikeille Hauska-koirankakkapussit
Ateriat tulisi jakaa tasaisesti ainakin kolmeen pääateriaan ja pariin välipalaan, jottei verensokeri nouse liikaa ja aiheuta insuliinipiikkiä. Karhun näkeminen kuuluu ehdottomasti elämäni huippuhetkiin. Joitakin kertoja olen onnistunut näkemään ketun. Opetussuunnitelman laatijat ovat saattaneet kuvitella , että peruskoulussa ehkä opitut eläimet ja kasvit pysyvät muistissa loppuelämän. Oppikirjan ja täten myös opetuksen loputtomalle termien hakemiselle ja kovin korkealentoisille ja -tasoisille aihepiireille voisi päästää kunnon selkäkeikkanaurut; kyseessä täytyy olla huijaus, biologien salainen koe! On järjestetty kilpailu siitä, kuka keksii tylsimmät asiat kursseihin ja tekee ikävimmät oppimateriaalit. Mietin mitä mukavaa opettajalla on tänään ohjelmassa. Niiden, jotka menevät muualle kuin lukioon, on tietysti yhtä tärkeätä osata biologiaa. Mäyrä ja orava ovat pesärosvoja. Sen ympärysmitta oli 4,3 metriä. Otuksen voima virtasi minuun. Metsästäjät käyttävät taitavasti hyväkseen muun muassa pelkoa perustellessaan metsästyselämyksiään. Lukiossa eläinten ja kasvikunnan tuntemista ei opeteta. Ahma on sekä ahne että röyhkeä. Peruskoulussakin biologiaa on liian vähän . Peruskoulussa käydään kohtuullisen hyvin läpi lintuja, kasveja , nisäkkäitä ja perhosiakin. ALICE KARLSSON tia hiilihydraatteja, 30 proteiineja ja 30 rasvoja; painosuhteissa 48, 36 ja 1 6 prosenttia. Miksi lajituntemusta sitten pitäsi opettaa. Karhua pelätään, eikä suotta. Olen bongannut myös supikoiran, valkohäntäpeuran ja useammat kotimaiset pikkunisäkkäät, mutta esimerkiksi mäyrää en ole nähnyt koskaan luonnossa. Punainen liha, sisäelimet ja kananmunan keltuainen ovat haitallisia ravintoaineita, koska ne sisältävät arakidonihappoa, ihmisen pahinta biologista painajaista. Useimmissa pavuissakin on suhteellisesti liikaa hiilihydraatteja. Pelkästä kasvisruuasta, varsinkin Suomen oloissa kasvatetusta, on vaikeahko saada tarvittavaa proteiinimäärää. Vähän täysjyväviljaa ja paljon vihreitä kasveja. Paljon riippuu opettajasta . 45. Sanat eivät riitä kertomaan. Ihmetys on mahtanut olla suuri , kun juuri mitään ei ole kuulunut. Karhun näkeminen on elämys, mutta miten sen sanoisi: suurenmoinen , henkeäsalpaava, sykähdyttävä ... Haluan nähdä eläimet keskuudessamme. Punaista lihaa ja eläinrasvoja tulisi karttaa, kalaa, vaaleaa lihaa (lintua) ja kasviöljyjä (erikoisesti oliiviöljyä) suosia. Nähdä karhu ja kuolla Ei vaineskaan, nähdä karhu ja elää! Antti Leinonen on pyytänyt minua jo kahtena keväänä piilokojulleen Kuhmon salomaille. Kuvan koivunpahka on suurin, jonka Järvinen on saanut muotoillakseen. Soidinkiihkossaan törmäilevä metso on hullu, joskus hirvetkin tulevat hulluiksi ja säntäävät kaupunkeihin ihmisiä pelottelemaan. "Se on rahallisestikin kannattavaa. Kasvisten ja viljojen proteiinit ovat lisäksi kuitujen ympäröiminä, joten niistä imeytyy vain kolmasosa. Minä olen , mutta sen takia matkustin ensin maan ääreen, hiihdin metsäsuksilla, patikoin yli kankaiden ja vesien ja kökötin kojussa yön yli hiljaa kuin pöllö puussa. Suosittelen kansantajuisten Barry Searsin kirjojen lukemista kaikille terveellisistä syömätavoista kiinnostuneille Suomen Luonnon lukijoille. Majaviakin, joita liioin en ole nähnyt, ammutaan melkein 2000. Jos hirvi rouskuttaa horsmaa Tuusulantien varrella, lähtee heti kolonna urheita miehiä hirvijahtiin. Hän on tehnyt tilauksesta 57 pahkaja juurakkonojatuolia ilmaiseksi. Hän tuntee hyvin pahkat ja pitää raidan juuripahkaa kauneimpana. Se on yltiöoptimistista haaveunta. Sitä paitsi, kontio saapui järjestetylle ruokintapaikalle! liman haaskaa istuisin varmaan vieläkin kopissa näkemättä muuta kuin puissa pyrähteleviä tiaisia. Mutta eipä hätiä mitiä! Valpas metsämies on turvanamme. Kaikissa aineissa peruskoulun keskeiset asiat kerrataan lukion alkutaipaleella, miksei biologiassa. Pelkäämme eläimiä, koska meillä ei ole riittävästi kokemuksia niistä. Voittajan opit on hyväksytty yleisesti. Yksi kuolemaan johtanut kohtaaminen pistää pelkäämään pitkäksi aikaa. Jos ahma tappaa poron , pärähtävät kymmenet moottorikelkat välittömästi verenhimoisen näätäeläimen perään! Minuun tekee vaikutuksen elämä. Viime vuonna olivat gibberelliinit, sytokiinit ja ATPmolekyylit joko vihdoinkin olisi multippelien alleelien tai intermediaarisen periytymisen käsittelyn aika. Olen nähnyt karhun ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että kontio väistää ihmistä. Tuli kolmas kevät ja päätin lähteä. Sitten biologit ovat jääneet naurussasuin, jännittyneinä odottelemaan, koska tärkeydestä nousee meteli. Kaikki ominaisuuksia joita on vain ihmisellä itsellään. Tuloksena on virkeä olo ja hyvät työtulokset. Kuitenkin joka vuosi metsästäjät löytävät niitä ammuttavaksi asti noin 1 000. Joskus rusakko tai jänis viilettää tien sivua ja silloin tällöin saattaa nähdä hirven. Mutta kuinka moni suomalainen on nähnyt karhusta jäljenkään. Kalastaja Pentti Linkola on hienosti määritellyt, että elämää, luonnon luonnetta, luonnehtii elämänilo. Silti pelkään karhua edelleen , enkä mielelläni mene marjaan ja sieneen yksinäni. Ei täällä mitään isompia eläimiä näy. Ei jää aikaa tuhlata elakerahoja", hän tuumii. Jos halutaan ampua vähemmän pelottavia eläimiä, käyvät hyvin termit rosvous, ahneus, röyhkeys ja hulluus. Mutta minun marjareissuni turvaamiseksi karhua ei tarvitse tappaa. Tällöin eikosanoidituotanto suosii hyviä eikosanoideja. Jämsänkoskelainen Viljo Järvinen on liikkunut vuosikymmenet metsissä keräämässä aineksia puutaiteelleen. Onhan otus iso ja sillä on väkevä käpälänisku . Pekka Viherä Biologian opetuksen kritiikki Mynämäki Kiirehdin lukion biologian oppitunnille
Se laajentaisi nuorten vastuun käsitettä ja ennen kaikkea herättäisi luontokäsityksen eloon. Äänen ei tarvitse olla kova , sillä karhulla on tarkempi kuulo kuin ihmisellä, luulisin. Riku Lumiaro Luonnonsuojeluliitto SUOMEN LUONTO 6/99. Karhua ei pääse edes puuhun pakoon. Ennen-kuva on 1 920-luvulta. Iloon päästäisiin käsiksi yhteisillä retkillä luonnossa eikä suorittamalla luokkahuoneessa kuvitteellisia dihybridiristeytyksiä. Luonto on kaakkureita, saukkoja , nokkosperhosia ja jossain kukkii metsäorvokki. Karhukulkunen on yksi keino, jolla ihmisen ja karhun rinnakkaiseloa pyritään edesauttamaan. Lehmällä oli kello kaulassaan. Jos karhu on menettänyt ihmisarkuutensa, kulkunen on täysin turha. Karhukulkuset voivat toimia juuri päinvastoin kuin on tarkoitus eli houkuttaa karhun kimppuun. Onneksi sellaisia karhuja maassamme ei ole juuri tavattu. Biologian pitäsi olla oppia elämästä. Tiedostavatko lukiolaiset Ua opettajatkaan) suomalaisen elämäntavan ja teollisuuden vaikutuksia elinympäristöömme ja luonnon monimuotoisuuteen. Tämän päivän karhut tuskin yhdistävät kilisevää kelloa ruokaan . Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Eetu Myllymäki Karhunpalvelus. Onhan ihminenkin metsällä innostunut liikaa ja saattanut ampua kaveriaan sorsana tai hirvenä (ennen punaisia lakkeja). Oikealla alhaalla jokirannassa näkyy Aili Koskelan isoäidin viimeinen lehmä, josta piti luopua. Lukiolaisilla on tietoa väestöräjähdyksestä, kasvihuoneilmiöstä ja sademetsien hakkuista. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen . Luonnon lajien opettaminen olisi kaupungistuneessa yhteiskunnassamme parasta mahdollista ympäristökasvatusta, jos jotain todella halutaan tehdä. Raija Päkkilä Karhukulkusen teho perustuu siihen , että karhu pelkää ja pyrkii välttämään ihmistä. Isoäiti säilytti kuvaa muistona seinäpaneelin raossa. Nykyään kotieläimillä ei ole juuri kalkattavia kelloja eikä eläimiä laidunneta metsälaitumilla. Nauta oli Topin kodin pihamaalla laiduntamassa. Kenellekään ei ole eduksi , että karhut tottuvat liiaksi ihmiseen. On kuitenkin syytä muistaa, että karhu on suurpeto. Karhua pidetään niin hienona ja arvokkaana eläimenä, ettei sitä tulisi metsästää lainkaan. Pikemminkin kaikki mikä viittaa ihmiseen saattaa merkitä karhulle vaaraa. Jälkeen-kuva on otettu kesällä 1 998. Naudalle kävi köpelösti , samoin Topille. Kalina se karhun syljen pani nousemaan kielelle Punaisessa viivassakin . 46 Mielipiteitä&k skustelua ENNEN -JALKEEN Aili Koskelan lähettämässä kuvaparissa virtaa Kyrönjoki Ilmajoen Palonkylän kohdalla. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion . Joessa näkyy hyvin vanhan, tulva-aikoina purettavan sillan paaluja. Lukion biologia on kuitenkin elämän luonteen vastaista ikävää ja kurjaa. Useille nuorille löytyisi uusi, rikas, harrastus: luonnon havainnointi. Se tulee perässä. Karhu menetti varovaisuutensa ja arvostelukykynsä, koska houkutus kävi ylivoimaiseksi . Monia karhun metsästäminen häiritsee. Kenties pirisevä ääni olisi parempi , vaikka rannekelloon tai sykemittariin sisään rakennettuna. Karhun metsästäminen pitää karhut jatkossakin ihmisarkoina; ne joutuvat pakenemaan henkensä edestä joka syksy
Ärjän rannoista kamppailtiin Oulujärven rantojen yleiskaavoituksen lähtiessä käyntiin 1990-luvun alussa UPM-Kymmene Oy pani vireille hakeSUOMEN LUONTO 6/99 muksen omistamansa Ärjänsaaren rantakaavoittamisesta. Kokemukset kuntien halusta ja kyvystä ottaa kaavoituksessa huomioon myös virkistysja luonnonsuojeluarvot ovat tylyjä. UPM:n kiinteistöpuoli on elänyt rannoillaan kuin sika vatukossa mitaten rahaa ulos tonteilla, ja samalla se on vakavasti vahingoittanut yhtiön ympäristökuvaa. Moisen nöyryyttävän tappion jälkeen UPM valitti asiasta KHO:een, joka antoi ratkaisunsa maaliskuussa 1999: "Ympäristöministeriön päätöksen muuttamiseen ei ole syytä. Valittaja maksaa aina kulut valituksen lopputuloksesta riippumatta tämäkin nostaa osaltaan valituskynnystä. KHO myönsi 1995 rantakaavan laadintaluvan, kuten valittajina olimme ennakoineet. Ohjaus mahdollisissa äänestystilanteissa tulee ryhmäkellokkailta. Kunnat temppelin harjalla Ympäristökeskusten ja ympäristöministeriön rooli yleisen edun valvojana ei enää uudessa rakennuslaissa toimi, ja ennakoivaan ohjausvaikutukseen on turha kuntien intressit tuntien luottaa. Ympäristöministeriön päätös yleiskaavan sisällöstä oli ryhdikäs. Kainuun kymmenestä kunnasta vain Kajaanilla on virassa arkkitehti. Kunnanvaltuutetun mahdollisuudet vaikuttaa kaavoituksessa eivät ole juuri tavallista kuntalaista paremmat, koska jos kaavan sisältöön ei pääse vaikuttamaan ennen valtuustokäsittelyä, ei se enää valtuustosalissakaan muutu. Näistä syistä se on merkitty rantojensuojeluohjelmaan ja Naturaan. Saaren hiekkatörmät kohoavat noin 20 metrin korkeuteen suoraan rannasta, ja muutenkin saari on geologisesti ja luonnoltaan ainutlaatuinen. Ahneus, lyhytjänteisyys ja voimapolitiikka jylläävät. Uusi rakennuslaki asettaa kunnat rantojen käytön suunnittelussa temppelin harjalle, valvontaa ja seurantaa lain tavoitteiden toimivuudesta tarvitaan. Kaavakonsultit tekevät kunnille työtä käskettyä. PUHEENVUORO ANTTI YLITALO Kantavatko kunnat kaavoitusvastuun. Viivytyksen aikana Oulujärven rantojen yleiskaavoitus oli kuitenkin saatu Kajaanissa käyntiin, eikä yhtiö päässyt tontittamaan saartaan yleiskaavasta riippumatta. Ministeriö perusteli saaren rakennusoikeuksien rajaamisen yhtiölle: "Ärjänsaaren osalta voidaan todeta, että kun otetaan huomioon saaren erityinen geologia ja luonnonolosuhteet ja heikko kulutuksen kestävyys, saareen ei olisi voitu osoittaa laajempia rakentamisalueita." "Perusrakentamisoikeus" ei ole rannan ominaisuuksista riippumaton saavutettu etu. UPM-Kymmenen kiinteistöpuolen suunnittelupäällikkö poltti tästä päreensä niin pahoin, että hän piti julkisuudessa osayleiskaavan hyväksyntää Kajaanin kaupungin harjoittamana UPM:n rakennusoikeuksien "Jikvidointina" . Ympäristöja luontoarvojen puolustamisen kaavoituksessa pitää perustua asiatietoon ja todellisten uhkien torjuntaan, sillä valitettavasti kaavoitus merkitsee aina rannoilla käytön ja rakentamisen lisäystä. Ärjänsaari on kuin jättiläismäinen 300 hehtaarin hiekkakakku Oulujärven ulapalla. Antti Ylitalo on kajaanilainen biologi, joka toimii toista kauttaan Kajaanin kaupunginvaltuustossa.. Valittaja joutuu perustelemaan esimerkiksi ympäristöarvojen loukkaukset niin hyvin, että vaatimukset menevät läpi "oikeudellista harkintaa" tekevässä juristikokoonpanossa. Rakennuslain tai luonnonsuojelulain sisällöstä ei ole ollut Kajaanissa ainuttakaan koulutustilaisuutta valtuutetuille tietämättömiä on helpompi ohjastaa 1 Mitä pienemmästä ja köyhemmästä kunnasta on kysymys, sitä vähemmän on asiantuntemusta kaavojen tekoon ja ohjaukseen ja toisaalta sitä sidotumpia kunnan päättäjät ovat suuriin työnantajiin ja maanomistajiin (kuten Metsähallitukseen) sekä kunnan sisäiseen hyvä veli -järjestelmään. Metsäyhtiössä ei vielä näytä tajuttavan, että sen ympäristöprofiili muodostuu kokonaisuudesta, jossa metsien käsittelyä ei voida irrottaa siitä, miten omaa laajaa rantaja maaomaisuutta käsitellään. Kajaanilaisille Ärjä on tuttu virkistysalue, jossa on parissa paikassa vierasja leirimajoja. Toimeksiantojen motiivina eivät rantayleiskaavoituksessa ole suinkaan ympäristö-, virkistysja luonnonsuojeluarvot, vaan rantayleiskaavat toimivat rakennusoikeuksien jakoautomaatteina. Jatkossa lääninoikeuksista muodostettavat hallinto-oikeudet käsittelevät kaavavalitukset. Sen rannat voidaan suojella ilman rakennusoikeuksien lunastusta, ja yhteiskunta säästää yleiskaavan myötä 5-10 miljoonaa, jota UPM-Kymmene piti rakennusoikeutensa arvona. Jäljet pelottavat. Luonnonsuojeluja virkistysarvojen puolustus kaavoituksessa vaatii tietoa, yhteyksiä, epäsuoraa vaikuttamista ja uskallusta tarvittaessa valittaa asiassa loppuun asti. Rantakaavan laadinta on maanomistajalle suotu oikeus, johon on kuitenkin saatava kaavaviranomaisen lupa. Lisäksi kuntalaisten osallistumisoikeuksia, vuorovaikutteisuutta, on pidetty esillä. Tarkoituksenahan ei ollut mikään muu kuin estää saaren joutuminen yleiskaavoituksen piiriin. Ärjänsaareen ei yleiskaavassa osoitettu lisää rakennusoikeutta. Ainoaksi keinoksi jarruttaa rantakaavan laadintaa jäi valittaminen kaavaluvasta korkeinta hallinto-oikeutta (KHO) myöten. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot." Näin Ärjä säilyy Oulujärven luonnonsuojelun ja virkistyskäytön keskeisenä kohteena. Kuuden vuoden kokemuksella Kajaanin kaupunginvaltuutettuna voin sanoa, että valtaosa valtuutetuista ei edes tutustu laajoihin yleiskaava-asiakirjoihin saati niitä ymmärrä. Kyse on useimmiten siitä, miten ratkaisuissa pystytään välttämään kaikkein karkeimmat ylilyönnit. Vaikka kuntatasolla "kaavoista tietävät" pitävät näkemyksiäsi epäsopivina ja "taloudelliset realiteetit unohtavina", ei heidän itsevarmuutensa perustu useimmiten muuhun kuin täydelliseen piittaamattomuuteen ja oman sidosrymän edun tavoitteluun. Ympäristökeskukset eivät enää vahvista kaavoja. Yhtiö luonnollisesti valitti tästä ympäristöministeriöön, jolle paikallinen ympäristökeskus oli siirtänyt kaavan vahvistamisen. Muuten sen rannat ovat säilyneet yleiskäytössä. U usi maankäyttöja rakennuslaki korostaa kuntien itsenäistä päätösvaltaa kaavojen hyväksyjänä
HELENA TENGVALL S uomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto on ollut olemassa reilut puoli vuosisataa. SUOMEN LUONTO 6/99. Teiskon kesäpäiviä vuodelta 1969, kemianharrastajia 1 940luvulta ja Martes-kerholaisia helluntairetkellä Nokialla 1 960-luvun alussa. Yhdistys perustettiin jatkosodan aikana koulujen kemiankerhojen yhdyssiteeksi. Hatunnoston arvoista on sekin, etteivät kirjan toimittajat ole tyytyneet vain listaamaan tapahtumia, vaan he pohtivat syitä ja seurauksia ja kytkevät tapahtumia kulloisenkin ajan muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Ajanjakson varrelle mahtuvat kaikki suomalaisen luonnonharrastuksen ja -suojelun suuret muutokset ja käännekohdat muutokset, joita luonto liittolaiset ovat olleet paitsi kokemassa, usein myös itse aiheuttamassa. Kirjassa Luonto-Liiton tarinaan kietoutuu sodanjälkeisen Suomen kehityskertomus. Juuri ilmestynyt historiikki kertoo eri vuosikymmenten luonto! i ittola isu udesta. Viiden vuosikymmenen tapahtumista ja persoonallisuuksista on nyt ilmestynyt lähes hengästyttävän monimuotoinen läpileikkaus: Luonto-Liiton historia 19431998 Jatkosodan varjosta Jerisjärven tielle. Luontokerhotoiminta joka siihen asti oli ollut Luonto-Liiton kivijalka hiipui 1 980-luvulla lähes olemattomiin. Kirjan toimittajat Jyrki Heimonen ja Jani Kaaro ovat tehneet todellisen suurtyön kootessaan yksiin kansiin merkittävän viipaleen suomalaisen luonnonharrastuksen ja -suojelun kehityskaarta. jo 1950-luvulle tultaessa se oli muuttunut luonnonharrastajien järjestöksi, jolla oli luontokerho lähes jokaisessa Suomen oppikoulussa. 1960-luvulla yltyi luonnonsuojelukeskustelu, ja suojelu alettiin nähdä yhteiskunnallisena kysymyksenä yksittäisten lajien ja alueiden rauhoittamisen lisäksi. Kuluvalla vuosikymmenellä liitto on kasvanut erityisesti metsiensuojelukysymyksissä asiantuntijajärjestöksi, joka latoo pöytään faktaa aarnimäihiäisistä ja hallitsee inventoinnin kuviot kaikkien tieteen sääntöjen mukaan. Luonto-Liiton kerhot ovat varmasti monen lukijankin luonnonharrastuksen perusta. 48 Kemiankerhojen perillisen monet mutaatiot Professori Anto Leikola taustaltaan itsekin pitkäaikainen luontoliittolainen on sanonut Luonto-Liiton pitkän eliniän salaisuuden olevan siinä, että järjestö on vuosikymmenten varrella ollut alati muuttuva, kulloistenkin tarpeiden mukaan
Vuoden 1970 talvipäivillä Hämeenlinnassa polkaistiin jo käyntiin SuoPentti Linkola kertomassa ympäristömyrkyistä 1 960luvun lopulla, Talaskankaan puolustaja vuodelta 1 988 (oik.) ja mielenosoittajia Hämeenlinnan talvipäivillä 1970. 210 mk, Luonto-Liiton jäsenille 130 mk. Joillekin luontokerho on yksi harrastus muiden ohessa. (09) 684 44 222, www.luontoliitto.fi. men ensimmamen ympäristönsuojelumielenosoitus. Liiton yhteystiedot: Annankatu 26 A, 00 I 00 HKI, puh. . Eri ihmisille Luonto-Liitolla on hyvin erilaisia merkityksiä. Liiton lastenleirit ja sen Sieppoja Nuorten Luonto -lehdet luovat osaltaan lasten ja nuorten luontosuhdetta. Suomalaisten tietoisuuteen Luonto-Liitto on pulpahdellut näkyvän vaikuttamisen äänitorvena, kuten vaatiessaan 1970-luvulla uusien kansallispuistojen perustamista ja 1 980-luvulla kierrätyksen kehittämistä hankkeita, joiden hedelmät nyt toteuduttuaan tuntuvat jo itsestään selviltä osilta elämaa. 49. Esimerkkejä voi bongata kirjan sivuilta: entisiä luontoliittolaisia löytyy mitä yllättävimmistä yhteiskunnan sopukoista, Martti Ahtisaaresta Liisa Akimofiin. Radikaalia ovat eri aikakausina olleet eri asiat. Suomen luonnonsuojeluliittoon verrattuna Luonto-Liitolle on usein ollut leimallista radikaalius. (09) 684 4420, faksi. ,. -~.. Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden kasvualustana ovat jossain nuoruuden vaiheessa olleet Luonto-Liiton kerhot. Nuoria, uskaliaita ihmisiä, jotka itse yrittivät ottaa selvää, mikä maalle olisi hyväksi, ja toimia sen mukaan. Luontoliittolaisten kanssa toimiessani pääsin lopultakin toteuttamaan omimpia haaveitani." Jyrki Heimonen ja Jani Kaaro (toim): LuontoLiiton histon"a 19431998 Jatkosodan varjosta Jen"sjärven tielle, Luonto-Liitto 1999, 240s. Näkymätön pohjavirta: kerhotoiminta Harva, jos mikään, nuorisojärjestö on Suomessa samassa tilanteessa kuin LuontoLiitto: yli 50-vuotiaana se on ikuinen murrosikäinen. . Luonto-Liiton talvipäivillä 1957 tehtiin ajalle uskalias temppu ja sallittiin tyttöjen ja poikien tanssia keskenään. Monille aktiiveille Luonto-Liitto on ollut paljon enemmän kuin yhdistys: se on kulttuuri, elämäntapa, oma heimo. Tämänkin lehden sivuilta tuttu piirtäjä Seppo Leinonen tiivistää kirjassa osuvasti sen vapauttavan kokemuksen, jota liitto on :5 merkinnyt monelle, allekirjoittanut mukaan luettuna: "Luonto-Liitto tarjosi täysin z ;;i uudenlaisen toimintaympäristön. Vielä suurempi on silti ollut liiton kerhojen näkymätön vaikutus, kun ne ovat antaneet rakennusaineita koululaisten maailmanja minäkuvalle. 1 --.' kuntaa aatteellisuuden ja ennakkoluulottomuuden voimin. 1990-luvulla luontoliittolaiset ovat asettuneet monen työkoneen eteen puolustaessaan luontoa Porkkasalosta Jerisjärvelle. Vuosikymmenten jälkeenkin yhä uudet luontoliittolaispolvet osaavat edelleen nuoruuden vimmalla heittäytyä suunnattomaan määrään vapaaehtoista vaivannäköä, iskeä päätään seinään erilaisilla epäonnistuvilla yrityksillä, mutta yhtä lailla myös onnistua muuttamaan yhteisnon kanssa SUOMEN LUONTO 6/99 . Luonnonharrastuksen, -tutkimuksen ja -suojelun kärkinimissä on roppakaupalla Luonto-Liiton kasvatteja
Kirjassa välittyy lapsille villieläimen realistinen maailma: savannilla selviytyy parhaiten se, joka on nopein ja ketterin saalistaja. Useimpien telkkien viuhuva lento kuitenkin päättyy sorsastajan haulisuihkuun tai kalapyydykseen hukkumiseen. Barfuss: Cepardiperheen matkassa, Tammi 1999, 40s., 88 mk. Suomen telkkäkanta olisi paljon nykyistä pienempi ilman pesäpönttöjä ja suopeaa suhtautumista pesiviin telkkiin. Kirjailijan läheinen tuttavuus gepardeihin tuo eläimet myös lukijalle läheisemmiksi. Alfred Kivijalan kautta meille välittyy kirjoittajan lämmin suhde luontoon. Se opettaa nöyrtymään", kirjoittaa Ulla Lehtonen. Tämä näkyy kirjan kattavassa ja monipuolisessa tekstissä. Kirjasta saa tiedot niin marjan ominaisuuksista, viljelyvinkit kuin valmistusohjeitakin. Tämä on mainio kirja jokaiselle telkästä kiinnostuneelle, sopiva lahja mökkiläiselle tai sorsastajalle. Telkkä lienee heinäsorsan jälkeen Suomen tutuin sorsalintu, oikea jokapaikan asukas ja rantapöntön koristus. Barfuss sai ainutlaatuisen tilaisuuden seurata villieläinten perhe-elämää, ja gepardit puolestaan oppivat suhtautumaan häneen luottavaisesti. Joissakin kuvissa telkän pään tummuus lähes häviää mustaan taustaan. Valokuvaaja Matto H. ILPO KURONEN Tietoa ja tunnelmaa Janne Taskinen ja Timo-Heikki Varis: Telkkä tuhansien järvien lintu, Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1999, 77 s .. Barfuss ajeli maastoautollaan savannilla, kun hän näki kaukana pisteen , joka osoittautui gepardinaaraaksi. Mainiota tekstiä täydentävät Variksen erinomaiset ja usein tekstiin suoraan liittyvät kuvat. Luonnonmukaisen koti puutarhaviljelyn perusteos Ulla Lehtonen: Ullan puutarhaja viljelyvinkit, WSOY 1999, 1 71 s., 199 mk. Kompostin tekemisestä ja kompostorin rakentamisesta on mukana havainnolliset kuvat ja piirrokset. Siitä vaan sitkeästi lukemaan ja puutarhaan tietoa soveltamaan. Silti Telkkä tuhansien järvien lintu tuo lukijalle uutta tietoa. "Luonnonmukainen kotipuutarhaviljely on nautittavuudessaan monipuolista ja ruumista ja sielua tervehdyttävää. Ulla Lehtonen ei unohda marjoja ja yrttejä eikä luomua ja luonnonsuojelua. Telkästä on kirjoitettu runsaasti , ja se on ollut monien luontokuvaajien kohteena Yrjö Kokon uivelokirjasta Ungelon torppa alkaen. Entäpä jokamiehenoikeus, pökkelö, SUOMEN LUONTO 6/99. No se on koko perheen lemmikki, rantakäärme. Eri tilaisuuksissa hän on joutunut vastaamaan jos jonkinlaisiin kysymyksiin. Kuva pakoon pyrkivästä gasellinvasasta herättää lapsissa kysymyksiä ja antaa mahdollisuuden lukijan ja kuuntelijan yhteisiin pohdiskeluihin . JUHA VALSTE Gepardikirja lapsille Matto H. Tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtosella on luonnonmukaisesta viljelystä 30-vuotinen kokemus. Naaraan takana oli viisi pentua peiteltynä heinikkoon. Kirjassa on myös vahva omien kokemusten maku, joka osaltaan tekee lukemisesta miellyttävän kokemuksen. Kuvituksen yleisilme on tumma, ja muutamat kuvat ovat lähes mustavalkoisia. Samalla hän myös tuo esiin eri eliölajien tärkeän merkityksen ekosysteemin osana esimerkiksi käärmeiden roolin jyrsijäkannan säätelijöinä. Janne Taskinen ja Timo-Heikki Varis ovat kirjoittaneet telkästä mainion luontokirjan, tunnelmallisen ja silti runsaasti tietoa sisältävän. Jos tapaat saksalaisen luontomatkailijan Suomessa, osaatko selittää mitä ovat kuksa, jänkä, jätkänkynttilä, latukone tai lumikieppi. Hän on ammentanut tietoja tuhansien muiden puutarhaviljelijöiden onnistumisista ja epäonnistumisista viljelyn saralla. Barfuss testasi tämän tutustuessaan gepardiperheeseen Tansaniassa, Serengetin kansallispuistossa. 1 78 mk. Se ei paennut lähestyvää autoa. Aloittelevan puutarhurin ei tarvitse pelästyä kirjan tietomäärää. Siitä ei väkevinkään rotta kuulemma pysty puremaan läpi. Samaa voi sanoa myös tästä kirjasta. Jyrsijöiden varalta kompostorin pohjaksi neuvotaan käyttämään paperiteollisuuden käyttämää viiraliinaa. Kirja on myös mielenkiintoisesti kirjoitettu, ja siinä on runsaasti tietoa gepardien elämästä. Valokuvaajataustastaan huolimatta Barfuss ei tyydy pelkän kuvakokoelman julkaisemiseen. Miten läheiseen tuttavuuteen gepardi antautuu ihmisen kanssa. Tänä aikana pennut kehittyivät itsenäisiksi selviytyjiksi. lrJOJa vät lähteet: kirjallisuus ja lehdet sekä keskeiset siemenliikkeet ja -luettelot. Gepardeista lisätietoa janoaville löytyy kirjasta pari internet-osoitetta. Itse olen vuosia kaivannut tietoja esimerkiksi mustamarja-aroniasta. Mutta mikä on omat sivunsa saanut Alfred Kivijalka. Siitä alkoi neljä kuukautta kestänyt tuttavuus. Tilaukset tekijältä, osoite Laitiokatu 4 B 6, 2 1260 Raisio, faksi: (02] 438 9 796. Kirja käsittelee seikkaperäisesti eri viljelytavat, kompostoinnin, lämmön ja lannoituksen, luonnonmukaisen kasvinsuojelun, lehtivihreäjauhon ja tietenkin puutarhurin itsensä mielikasvit: porkkanan , kurpitsan ja tomaatin. Palkinto tulee sitten aikanaan kukoistavana puutarhana. Punaisena lankana on telkän ja ihmisen suhde. Mikä voisi olla hauskempaa kuin lukea Ulla Lehtosen kirjaa koleana kesäpäivänä, jolloin mustanpuhuvalta taivaalta on odotettavissa viileää sadetta. HEINI-MARIA TAST Rautaisannos luontoja retkeilysaksaa Lauri Hokkinen: Suomi-saksa luontoja retkeilysanakirja, omakustanne 1999, 21 7 s., 135 mk + lähetyskulut 15 mk. Lopusta löyty50 . Teoksen kaikki kuvat on ottanut Timo-Heikki Varis. Valokuvat ovat upeita. Sen voinee voittaa vain meneminen omaan kotipuutarhaan , jossa katsotaan joko parsanpäät pilkistävät ja ovatko karhunlaukan kukat jo nupullaan
Luontomme kirjoa ovat sen 40 000 eliölajia ja elinympäristöt mereltä tuntureille. Asiallisen historiaosuuden jälkeen tulee yllättävän jyrkkänä kontrastina maatalouden nykypäivän kritiikitön, lähes mainosmainen käsittely, joka kattaa suurimman osan kirjasta. Kaikkiin näihin ja 3800 muuhin sanapulmaan löytyy vastaus diplomikielenkääntäjä Lauri Hokkisen mainiosta Suomi-saksa luontoja retkeilysanakirjasta. Pitkät talviyöt he saattavat valvoa lamppujen ja kynttilöiden valossa, mutta kesän valoisat yöt he nukkuvat ikkunaverhojen takana. Pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden vaikutus vesien rehevöitymiseen saa pari pientä mainintaa. Kunnianhimoisena tavoitteena on selostaa luontomme keskeiset piirteet ja nykytila. Lähes puolet sanoista on luonnonvaraisia kasvien ja eläinten nimiä, loput erilaisia matkailuun, retkeilyyn ja luontoon liittyviä termejä. Maanviljelyn nousu metsästyksen ja kalastuksen rinnalle, sarkajako, isojako, torpparija lampuotijärjestelmä ynnä muut käsitellään tiiviisti ja selkeästi. Suomen luonnon puhtautta ylistetään useaan otteeseen, ja maatalouden ympäristövaikutusten ymmärtäminen mainitaan yhtenä MTT:n vahvuuksista. Jos soudan järvellä , tuntuu kuin rannat eivät olisi koskaan olleet niin viehättävän kauniita. Kirja on tehty Suomen maaraportiksi , joka on osa Rion biodiversiteettisopimuksen velvoitteita. nykypäivään saakka. Kirjan heikkous on juuri tämä Rion sopimukselle outo varovaisuusperiaate. Ehkä mielenkiintoisinta antia on juuri historiallinen osuus. Saksaa osaavat luonnonystävätkin voivat terästää taitojaan luontosanastolla. JORMA LAURILA Hymistellen maataloudesta Pirjo Poutanen ja Katleena Kortesuo: Elämän puolesta, Maatalouden tutkimuskeskus 1998, 141 s., 189 mk. Sinipyrstö, lehdokki, punikkitatti , siirtolohkare, tukkimiehentäi , muikku. Lähdeviitteet vievät keskeiseen monimuotoisuuskirjallisuuteen. Sanakirjasta on suurta apua etenkin eräoppaille, luontoretkien vetäjille ja muille matkailun parissa työskenteleville. Ruoho on hienoimman sametin kaltaista, kaikki lehdet näyttävät läpikuultavilta; jokapäiväisimmätkin asiat, jotka ovat pihapiirissä, kuten aita, lato, laitumella käyvä hevonen , näyttävät niin omituisen ja ihmeellisen ihanilta. Lisäksi on kaikkialla hiljaisuus, jonka keskeyttää ainoastaan laulurastaan sulosointuinen laulu , ja yksinäisyyden tunne, jonka yö aina synnyttää. Ensimmäinen painos suomennoksesta ilmestyi 1876. Tuoreempiin saavutuksiin kuuluu soiden ojituksen maailmanennätys, eikä metsäluontokaan ole entisellään. Kirjassa käydään läpi etenkin elinympäristöjen monimuotoisuutta, josta lajistonkin rikkaus kumpuaa. Tuntuu kuin yön kirkkaus muuttaisi ihmisen silmään . Maatalouden muuta ympäristökuormitusta, kuten torjunta-aineiden vaikutuksia tai metaanipäästöjä, ei käsitellä lainkaan. 51. Kaikki tämä ikäänkuin valuu katsojan sieluun. ,__,; \\llt\..lni:n suoin\·S~~ kir)a \uontoja ret\l.e1\~•sana avantouinti , rakovalkea, kumisaapas, retkikeitin , palsasuo, puomi. On vahinko menettää se, mikä luonnossa on kauneinta." '' Topelius (suom. Vesistöjäkin on myllätty ja nykyisin ne rehevöityvät pelottavaa vauhtia. Oman lisänsä lajistoon on tuonut ihminen luomalla perinneympäristöjä. Niittyjen väheneminen käsitellään muutamalla virkkeellä. Paavo Cajander}: Maamme kirja, Kansanpainos (toim. Vesa Mäkinen), WSOY 1985. Tunnin tai kaksi se pitää päätänsä siipiensä alla ja alkaa sitten taas viserrellä. Taskukokoinen kirja sopii mainiosti anorakin tai repun taskuun . Varovaisuus kummeksuttaa , kun esimerkiksi metsänsuojelun heikko tila on jo kelvannut oppikirjatiedoksikin tuoreessa tieteellisessä ekologian kirjassa. Kirja selostaa myös monimuotoisuuden tur• vaamiseksi tehtyjä toimia, muttei oikein uskaltaudu arvioimaan niiden riittävyyttä. Luontomme tilan kuvauksessa kirja onnistuu hyvin tarjolla on nykyaikainen ja tietoa tulviva kokonaisesitys. Ainoastaan herrasväessä on niitä, jotka kääntävät nurin luonnon järjestyksen. Maatalouden tutkimuskeskuksen eli MTT:n 1 00-vuotisjuhlakirjan tarkoituksena on esitellä suomalaista maataloutta ja maataloustutkimusta ennen ja SUOMEN LUONTO 6/99 Kirjoja nyt, hamasta 2000-luvusta eKr. Sitä on hyvä selailla vaikkapa sadepäivänä autiotuvassa (Einödhi.itte, Wildnishi.itte) tai turvekammissa (Torfkammer) . Samaan aikaan kun todellisessa maailmassa maatalousneuvonnan ammattilaiset kohtaavat tuon tuosta kotieläintalouden ongelmia, kuten luurangoiksi nälkiinnytettyjä kanoja, kirja suitsuttaa tuotannon korkeaa eettisyyttä ja vakuuttaa muun muassa: "Suomalainen alkuperämerkintä antaa kuluttajalle varmuuden , että eläimiä on kohdeltu kaikissa tuotannon vaiheissa hyvin". HELENA TENGVALL Luontomme koko kirjo Iiris Lappalainen (toim.}: Suomen luonnon monimuotoisuus, Suomen ympäristökeskus ja Edita 1998, 304 s., 245 mk. Lintu tietää aikansa: se nukkuu niin vähän kuin mahdollista. Jos kävelen metsässä, näyttävät jylhät petäjätkin kuin pumpuliin käärityiltä . Sen tietää myös maaseudun kansa; usein se nukkuu talvella kymmenen tai kaksitoista tuntia vuorokaudessa, mutta kesällä vain kolme tai neljä tuntia. Kaikkein suurimmalle hyminävaihteelle kirjoittajat siirtyvät käsitellessään eläinten oloja. Hän tuntee itsessään tuon salaisen yhdyssiteen luonnon ja kaikkien elävien olentojen välillä . Antti Hoikka KIRJAKALENTERI Kesäkuu '' Koko luonto loistaa, kaikki on niin pehmeätä , niin selkeätä ja niin hiljaisesti miettivää . Ympäristövaikutusten konkreettinen käsittely jää silti parin varovaisen maininnan varaan. Pikaselailulla en ainakaan linnuston nimistöstä löytänyt puutteita
tri Kauri Mikkola fil. Syitä on useita. Kysy luon nosta Luontoillan 9siantuntij, vastaavat 1 Kärpäsen kyydissä Liiskasin ikkunalta kärpäsen ja sitten vasta huomasin, että sen raajaan oli takertuneena kirjaskorpioni. tri likka Koivisto fil. Matkustamista muiden eläinten mukana nimitetään foresiaksi. Hauska havainto, ja aivan oikea päätelmä. Professori Rainer Rosengrenin mukaan kyseessä lienee ollut hyvin harvinainen loismuurahainen , mutta ilman näytettä siitä ei voi sanoa mitään varmaa. Kirj askorpion in matkustelu lienee yleisluontoisempaa: kun ei ole luotu siivekkääksi, täytyy turKirjaskorpioni sai kyytiä kärpäsen jalkaan takertuneena. Sen valmistaminen sitoo kasvin voimavarat, eikä niitä liikene uusien kukkasilmujen tekoon . Olen löytänyt punkkeja myös ritariyökkösten imukärsästä. Vaikka kesät olisivat erinomaisia, kahta hyvää siemenvuotta ei yleensä ole peräkkäin. Tammi kävi nytkin omaan tahtiinsa. Ilmiötä ei useinkaan pääse todistamaan, onhan jo kirjaskorpionin näkeminen melko harvinaista. vautua toisten siipiin. Käyttikö se kärpästä kyytihevosenaan. On osaksi vain sattumaa, että eri puulajien hyvä kukinta osui samalle vuodel le. Kuten kuva kertoo, kirjaskorpionin sakset ovat symmetriset toisin kuin Luontoillassa taannoin arveltiin. Seppo Vuokko Valkoinen muurahainen Puutarhani kivilaatan alla asustaa pieniä muurahaisia , jotka ovat kaivaneet pesänsä maahan. Laita mukaan yhteystietosi. lis. Niinpä nyt voisi taas olla vuorossa runsas kukinta. Nämä taas syövät kirjastoissa, kodeissa ja muun muassa jauholaareissa sienirihmastoja. Osin kukinnan runsaus riippuu siis edellisen kesän säästä. Asiantuntijoina toimivat: maat. Kirjaskorpioni on siis epäsuorasti merkki ihmiselle liiallisesta kosteudesta. Keväällä ja alkukesästä kukkivat puut valmistavat kukkasilmunsa jo edellisenä kesänä. Ilmiö on erityisen tuttu suurilta kovakuoriaisilta ja kimalaisil ta, joiden pinnalla saattaa vipeltää koko joukko pieniä punkkeja. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Siinä olivat ehkä viittojaravun sakset mielessä. Ovatko pienet muurahaiset haitallisia kukkapenkkiin ja pensaiden juuristoon pesiessään. Se näkyi jo talvella: lepissä ja koivuissa oli niukasti hedenorkkoja , ja siitä kärsi ainakin liitoorava, joka joutui keräämään ravintonsa tavallista laajemmalta alalta. Ja koska mänty, kuusi, koivu , haapa ja leppä kukkivat poikkeuksellisen runsaasti 1 998, on nyt odotettavissa heikko kukinta. Kumpaakin puulajia kysyttiin myös erikseen alkukesän 1 998 Luontoi llan lähetyksissä; koivun ja kuusen ohella ihmeteltiin tuoKysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! 52 Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkan katu 9 , 005 1 Helsinki. maist. lsäntäeläin ei muutoin ihmeemmin kiinnosta punkkeja , mutta sen mukana ne pääsevät sopivalle ravintoalustalle: kimalaisen pesään , turkkilon raatoon tai sittiäisen lantaan (tai sieneen). ja metsät. Hyvä havainto meni hukkaan , harmi! Muurahaiset eivät sinänsä vaikuta kasvien kasvuun, saattavatpa olla hyödyllisiäkin metsästäessään erilaisia kasvinsyöjiä ja kuohkeuttaessaan maata. Jälleen käy ilmi , että lukijoiden pitäisi muistaa tallettaa erikoisista havainnoistaan näytteitä. Jos säät eivät sotke, rytmi on kaksivuotinen : satoja katovuodet vuorottelevat. tri Matti Helminen fil. Tämä eläin kuuluu valeskorpioneihin ja si is hämähäkkieläimiin. kand. Harri Dahlström fil. Yllättävistä paikoista, kuten seinältä tai ruokapöydästä, löytyvät kirjaskorpionit ovat ehkä monestikin saapuneet ilmateitse. Onko sellaista ennen tavattu. Jos pölytys onnistuu hyvin, runsas kukinta tuottaa myös runsaan siemensadon. Seppo Vuokko fil. Lämmin kesä 1997 kypsytti poikkeuksellisen runsaan terhosadon , joten 1998 kukinta oli heikohko. Jos kesä on kasvin kannalta hyvä eli lämpöä ja vettä on sopivasti, kasvi voi hyvin ja tuottaa runsaasti kukkasilmuja. Niitä kiinnostaa epäilemättä mahlavuoto tai mätä hedel mä, jota yökkönen käy imemässä. Niiden joukossa oli touhuamassa aivan valkoinen muurahainen. Puiden kukinnan määrä vaihtelee vuodesta toiseen. Olennaista on kuitenkin , että muurahaiset hoitavat kirvakarjaa, nimittäin juurissa ja lehdillä sekä oksilla, kukinnoissa ja hedelmissä imeskeleviä kirvoja, jotka SUOMEN LUONTO 6/99. Hyvää siemenvuotta seuraa siis yleensä niukka kukinta ja huono siemenvuosi, riippumatta edeltävän kesän säistä. Seppo Vuolanto men ja pihlajan runsasta kukintaa. Kouri Mikkola Kukinta vaihtelee Miksi kuusessa ja koivussa oli niin tavattoman paljon kukkia viime kesänä (1998). Se ei käyttäne saksiaan niinkään matkustamiseen kuin pölytäiden ja muiden pienten jäytiäisten pyydystämiseen
Kirvat valikoivat isäntäkasvinsa varsin tarkkaan. Kuoriutuneet munat on kuitenkin helppo tunnistaa vahvoista valkoisista kalvonriekaleista, joita kuorien joukossa on. Syömällä kuolleita hyönteisiä vyöihrakuoriaiset ovat vaaraksi myös hyönteiskokoelmille. Mitä lapinharakka syö ja miten yleinen se on. Suomenlinnan puu on valokuvien perusteella loimaankoivu. Meillä kasvatetaan koristepuina ainakin kolmea erilaista liuskalehtistä koivua: pirkkalankoivua , loimaankoivua ja taalainkoivua. Erityisen paljon kirvalajeja elää karviaisja herukkapensaissa. poikki selän peitinsiipien tyvessä juoksevasta kellanharmaasta vyöstä, jossa on mustia pilkkuja. Se ei kuitenkaan mene pönttöihin tai suljettuun tilaan eikä syö munia. Pelottaja voi olla yhtä hyvin utelias ihminen kuin peto, joka etsii saalista . Seppo Vuo/anto Vyöihrakuoriaisia Mitä ovat nämä pienet mustat ötökät, joita löytyy pitkin kesää ikkunalaudoiltani. ovat runsaina joukkoina kasveille haitallisia. Telkkä voi hyljätä pesänsä, jos se pelotetaan pois kesken haudonnan, etenkin haudonnan alkuvaiheessa. Sinänsä vyöihrakuoriainen kuuluu jokseenkin joka mökin eläimistöön, eikä muutamasta kuoriaisesta kannata hermostua. Liuskalehtinen koivu Suomenlinnassa vastaani tuli puu, jollaista en ollut ennen nähnyt. Se tähystää saalistaan pensaan latvassa tai lekuttelemalla ilmassa paikallaan ja syöksyy saaliin kimppuun. Mikäli telkän pönttöön jää kuoriutumattomia munia, todennäköisimmin toinen telkkä on käynyt munimassa samaan pesään myöhemmin, ja ensimmäisen pesyeen kuoriutuessa nämä Kysy osta Luontoillan vastaavat! eivät vielä ole valmiita kuoriutumaan . Joskushan telkkiä jää esimerkiksi näädän saaliiksi. Kaikesta huolimatta telkkä on runsastunut viime vuosikymmeninä vesien rehevöitymisen myötä. Monet lajit vaihtavat vielä kesäksi isäntäkasviaan , usein ruohomaiseksi lajiksi. Silti liuskalehtisyys on luonnossa hyvin yleistä, joten siitä täytyy olla ainakin joskus jotakin hyötyäkin. Aikuiset eivät tee ihmeempää tuhoa, mutta ruskeat vähäkarvaiset toukat, joiden takapäässä on pari kynsimäistä lisäkettä, herkuttelevat lähinnä lihatuotteilla. Kuoriutuneiden munien kuoret jäävät pönttöön ja saattavat antaa vaikutelman rikotuista munista. Liuskalehtisyys vähentää lehden pinta-alaa ja siten kasvin yhteyttäm istehoa. Usein hyönteisnaaras 53. Niitä on luonnonoloissakin muun muassa linnunpesissä ja raadeissa , mutta erityisesti ne saattavat runsastua huonosti varastoiduissa lihatuotteissa, kuten koirien kuivalihassa, tai huonosti käsitellyissä vuodissa. Alunperin se on nimensä mukaisesti löydetty Loimaalta , mutta taimitarhat välittävät samalla nimellä jonkin ulkomaisen liuskalehtisen koivun jälkeläisiä! Pirkkalankoivun lehden liuskat ovat matalampia ja hampaattomia. Selitys on luultavasti hyönteisten käyttäytymisessä. Kouri Mikkola Kuoriutumattomat munat Telkän munat olivat jääneet kuoriutumattomina pönttöön, ja osa niistä oli rikki. Silloin tällöin useimmilla lehtipuilla syntyy liuskalehtisiä mutaatioita. Se kärsii monin paikoin asuntopulasta. Mutta jos niitä ilmaantuu kovin paljon, jotakin erikoisempaa on menossa. Radion Luontoiltaan tulleiden kysymysten perusteella vaikuttaa, että telkän pesiin jää usein kuoriutumattomia munia ja melko usein myös koko pesyeen kuoriutuminen epäonnistuu. Esimerkiksi pikkujyrsijöiden myrkytys voi lisätä ihrakuoriaisten määrää, ei pelkästään tarjolla olevien raatojen vaan myös runsaan muun hyönteisfaunan takia. Muuttoaikoina sitä tavataan melko yleisenä Etelä-Suomessa. Lapinharakka eli isolepinkäinen syö pikkujyrsijöitä ja muuta elävää riistaa , jonka se saa kiinni , esimerkiksi linnunpoikasia. Olisiko asialla ollut lapinharakkapariskunta, jonka näin pitkin kesää samalla suolla. Näytteessä oli lähinnä vajaan sentin mittaisia mustia vyöihrakuoriaisia. Mikä se on. Taalainkoivun lehdet ovat vieläkin repaleisempia, mutta liuskojen hammastus on epätasainen . Ne on helppo tuntea Loimaankoivu on koivun liuskalehtinen mutaatio. Kouri Mikkola Vajaan sentin mittaiset vyöihrakuoriaiset kuuluvat lähes joka kodin asujaimistoon. Tai sitten osa munista on ollut hedelmöittymättömiä vesimunia. Sitä kasvatetaan koristepuuna. Lapinharakka pesii melko harvalukuisena soilla ja muunkin tyyppisillä avomailla etenkin Pohjois-Suomessa. Se muistuttaa koivua, mutta lehdet ovat teräväliuskaiset
Onnittelut mojovasta saaliista i Tuon kokoinen ankerias on naaraskala. Onko ankeriaita istutettu Tuusulanjärveen. Ehkä kannattaisi selvittää , onko liuskalehtisissä puissa vähemmän tuholaisia kuin normaali lehtisissä. Se on ankeriasistutuksista saatujen kokemusten mukaan viettänyt vesissämme kymmenisen vuotta. Kuinka vanha metrinen ankerias on. Se odottelee piilossa emoaan , joka käy ruokkimassa sitä. Mitä niille olisi pitänyt tehdä. Ankerias kokee monta muodonmuutosta ennen pitkää matkaansa lisääntymisalueelleen Sargassomerelle. Liuskalehtisyyden aiheuttama kasvun hidastuminen on suurempi kuin keskimääräisten hyönteistuhojen aiheuttama tappio. välttää munimasta kasville, jonka lehtiä on jo syöty. Seppo Vuokko Rusakonpojat piilossa Rusakko synnytti poikasensa puutarhaamme karviaispensaan juurelle ja jätti ne sinne yksin moneksi päiväksi. Yleinen väärä käsitys on , että ilman emoa löydetyt jäniksentai rusakonpojat ovat orpoja ja että ne on syytä ottaa kotihoitoon. Ne luottavat siihen , että yksin makaavien poikasten todennäköisyys joutua petoeläinten kynsiin on pienempi kuin emon ja poikasten oleskellessa yhdessä. Tähän on vielä lisättävä Suomen vesiin lasiankeriaina istutettujen poikasten ikä, kaksi-kolme vuotta. Jos kala on uinut vesiimme omia tei. Yksinkertainen vastaus selvään kysymykseen : ei mitään! Sekä metsäjänis että rusakko synnyttävät poikasensa johonkin löytämäänsä suojapaikkaan tekemättä minkäänlaista pesää. Jäniksillä ei ole keinoa puolustaa poikasiaan , ja siksi ne eivät niitä myöskään vartioi. Koivulle liuskalehtisyydestä koituvat edut ovat niin pienet, että liuskalehtisyyden aiheuttava geenit juuri ja juuri säilyvät kannassa mutta eivät pääse yleistymään. Matti Helminen Ankerias katiskassa Sain katiskalla Tuusulanjoesta metrisen ankeriaan. Miten se suunnistaa kutupaikoilleen. omassa piilopaikassaan , jossa emo käy vain imettämässä sitä muutaman kerran vuorokaudessa. Perusvalintansa hyönteiset kuten muutkin kasvinsyöjät tekevät silti yleensä kasvin tuoksun perusteella , joten liuskalehtisyys ei pelasta kasvia. Lehden liuskaisuus "matkii" hyönteisten syöntijälkeä. Mistä poikaset tuodaan. Vaikka poikaset ovat yksin, se ei siis osoita, että ne olisivat menettäneet emonsa . Ainakin metsäjäniksellä on vielä taipumus hajoittaa poikue siten, että kukin poikanen värjöttelee yksin Kysy luon osta vastaavat! Yksinäisellä rusakonpojalla ei välttämättä ole mitään hätää
Menin lähemmäksi, eivätkä linnut kiinnittäneet minuun mitään huomiota. Tällainen ilmiö voisi koitua monen linnun kohtaloksi, jos kettu tai kissa osuisi paikalle. Tosi erikoinen havainto! Ainakin se osoittaa, että ollessaan riittävän kiihdyksissään räystäspääskyt eivät kiinnitä lainkaan huovastaavatl Luontoilta YLE:ssä 16.6. Ankeriaat lähtevät yleensä jo pienempinä vaellukselle kohti lisääntymisaluettaan Sargassomerellä, mutta aina jotkut yksilöt viipyvät pitempään kasvaen jopa metriä pidemmiksikin , usean kilon painoisiksi vonkaleiksi. Harri Dahlström Pääskyjen mylläkkä Golfkentän lähellä olevalle saviselle laikulle kerääntyi räystäspääskyjä, ensin muutamia ja sitten yhä enemmän ja enemmän. TVl 20.10. Vantaanjoen vesistöön on istutettu niin lasiankeriaita kuin kookkaampiakin poikasia. 7. tään, sen ikään olisi vielä lisättävä muutama vuosi. Kutualue on arvioitu toukkahavaintojen ja merivirtausten perusteella. Meteli oli kova ja linnut muodostivat ikään kuin suuren höyhenpallon. Tunnistatko käärmelajit kuvista. 5070-senttisinä suurin osa muuttuu loppukesästä vaellusvalmiiksi hopea-ankeriaiksi. On mahdollista, että tapahtuma voisi alkaa parittelusta tai pikemminkin sen yrityksestä. Pikkulintujen munia ja poikasia syövät a) räkättirastas b) varis c) käpytikka d) kanahaukka. Nykyisin istutettavat ankeriaat pyydetään, kun ne nousevat merestä Länsi-Euroopan jokiin. Mistä mahtoi olla kysymys. 4. 6. Muutoksia ei tapahdu vain ulkonäössä, vaan myös silmät sopeutuvat vähässä valossa näkemiseen, suoli kutistuu ja rasvojen merkitys kasvaa aineenvaihdunnassa. Mutta yleensä yhdyskunnissakin vallitsee tarkka järjestys ja kukin lintu tietää asemansa, nokkimajärjestyksen . Niiden vaellusreitit Itämeren alueel la ja Tanskan salmissa on kartoitettu kalamerkkeihin perustuvin havainnoin. Ankeriasistukkaat viettävät istutusvesissään kasvuankeriasvai heen. Myöhäisimmät muuttolinnut saapuvat a) toukokuun lopulla b) kesäkuun alussa c) kesäkuun puolivälin jälkeen. TVl 22.9. Yleensähän yhdyskunnittain pesivät linnut toimivat yhtä aikaa niin, että koko yhdyskunta on samassa puuhassa. 2. Viimeisiksi maahan jääneet muutamat pääskyset pitivät toisiaan hartian höyhenistä kiinni. Emme todellakaan tiedä, mitä pääskysten päässä liikkuu tuollaisen mylläkän yhteydessä. Saavuttaessaan Euroopan rannikon toukat ovat seitsemän-kahdeksansenttisiä. Suomessa elää kolme käärmelajia , joista yhtä on vain Ahvenanmaalla. Tosin en tiedä, voivatko naapuriyhdyskunnat olla näin vihamielisiä toisilleen. Hopea-ankeriaat eivät Kysy luon osta ilmeisesti syö vaelluksellaan Sargassomerelle. Suomessa kasvavia koivulajeja on a) kaksi b) kolme c) neljä d) viisi. Varhaisimmat poismuuttavat linnut lähtevät meiltä a) toukokuussa b) kesäkuussa c) heinäkuussa. Seppo Vuo/anto Räystäspääskyt keräävät pesänrakennussavea porukalla. 3. Atlantilla niitä on pystytty seuraamaan matalan meren alueella muun muassa radiolähettimin, mutta syvän valtameren alueelta ei ole havaintoja. 8. 5. Toisentyyppinen selitys voisi olla se, että kaksi yhdyskuntaa on kilpaillut samasta hyvästä savenottopaikasta ja saanut aikaan kunnollisen kylätappelun. Kyseessä on varmasti ollut savenottopaikka pesänrakennusta varten . TVl miota ulkomaailmaan. Itämeressä on eniten planktoneliöitä a) keskikesällä b) keväällä c) syksyllä. 1 . Ennen rannikolle saapumistaan ne käyvät läpi muodonvaihdoksen: ne muuttuvat ankeriasmaisiksi mutta edelleen läpikuultaviksi lasiankeriaiksi. Kala on mitä todennäköisimmin perua 1980-luvun istutuksista. Mahdollisesti havainnossa on kysymys nokkimajärjestyksen sekaantumisesta ja yrityksestä muodostaa se uudenlaiseksi. Vastaukset sivulla 66 55. Golfvirta kuljettaa ankeriaan poikasia eli läpikuultavia leptokefalustoukkia Sargassomerestä. Siitä, miten ankerias suunnistaa vaelluksellaan, on vain arvailuja. Suomessa säännöllisesti tavattavia lepakkolajeja on a) kaksi b) neljä c) kuusi d) kahdeksan. Vasta kun nostin pääskyspalloa golfmailalla, linnut keskeyttivät rähinän ja lensivät yksitellen pois. Yhdistä toisiinsa maakunta ja sen maakuntakala! 1) Savo 2) Pohjanmaa 3) Satakunta 4) Lappi jaa) nahkiainen b) muikku c) lohi d) siika. Pesänrakennus liittyy sukupuolisiin toimintoihin, joita hormonit säätelevät. TVl 25.8. Jokiin nousevat lasiankeriaat kasvavat nopeasti ja tummuvat ihon pigmentoituessa vähitellen keltaeli kasvuankeriaiksi
(03) 485 51 1 Kone-Yhtymä Tervajärvi 34550 ltä-Aure Kurun Metsäoppilaitos puh. (02) 250 2538 Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Aleksanterinkatu 44 Helsinki Puh. Janhonen Ky Jyväskylän Kiinteistöpalvelu OylSA Keuruun Jätehuolto Ky Metallivalimo Hautanen Ky Ohjelmatoimisto Sointuset Oy Muurame Pisla Oy 44500 Viitasaari Urakoitsija Voitto Kaipanen Keuruu POHJOIS-POHJANMAA CCC-Yhtiöt Enerkyl Oy Finndomo Oy Haukipudas SUOMEN LUONTO 6/99. Majaniemi puh. 0400 635 754 Tilitoimisto Elina Mäki 33210 Tampere Timberjack Oy TP-Kunnossapito Oy Traktori työt S. (09) 4581 1 Hotelli Privatell Espoo Huoltokolmio Oy Nummela Hyvinkään Sepät Oy Isännöitsijätoimisto Noel Oy JTV-Systems Oy Espoo Kiertokapula Oy Hyvinkää KP-Asennus Oy Kerava Kujalan Puutarha Laboratoires Maurice Messegue, La Mente Oy puh. (09) 560 7470 Puolustusministeriö kiittää Luonnonsuojeluliittoa arvokkaasta työstä Suomen luonnon hyväksi Rovaniemen Energia PL 8216 96101 Rovaniemi Puh. (09) 7001 7410 Parma Betonila Pohjolan Poliisikirja Progress Financial Protosystems Oy 04301 Tuusula Puutarhasuunnittelu Seppo Äijölä Ky Quintiles Oy Ravintola Kasvis Roi-Tilit Oy Espoo Savion Kirjapaino Oy Sin Ocap, Helsinki puh. (09) 870 85 1 Marketanpuisto Margretebergs Park, Espoo Nord-Lock Finland Oy Helsinki puh. (09) 413 678 Twin Systems Oy Uudenmaan Maaseutuopisto Hyvinkää Uudenmaan Ympäristökeskus puh. Stendahl Suomen Eläinlääkäriliitto 00500 Helsinki Suomen Terästekniikka 05840 Hyvinkää Suomen Ympäristökeskus Suur-Helsingin Golf Teboil Oy Ab Tmi Tehosinkki 05460 Hyvinkää Tietotoimisto Ky Top-Metalli Ky Klaukkala Transocean Oy puh. 020 5501 1 Fax 020 55012 Kotileipomo Tanniset Myynti Turun Kauppatorilla maanantaista lauantaihin OYMEDIRAAB TAMPERE Metsäm iesten Säätiö Ulvilantie 23 B 00350 Helsinki Puh. A. (03) 3 141 2300 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ry Vuorikatu 22 A 15 Helsinki Puh. (09) 228 841 Autoalan ja Korjaamoiden liitto Autoilija Juhani Nupponen Järven pää Autokorjaamo S. Lindqvist Hyrylä Bird Life Suomi ry puh. (09) 887 300 www.kennelliitto.fi Tamtilit Oy Kullervonkatu 23 33500 Tampere Puh. (09) 347 4144 K. 0400 4 4 942 Harkitseeko koiran hankkimista. (019) 580 625 PIRKANMAA Harjuntaustan Tili-Tuloste Tampere Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 34800 Virrat puh. (09) 681 691 Geologian Tutkimuskeskus PL 96 02151 Espoo Puh. (03) 264 7999 Metsäkoneurakointi Jorma Piilola Kovesjoki 0400 335 077 Metsämanut Oy Metsäntutkimuslaitos/ Parkanon tutkimusasema Pirkanmaan metsäkeskus Pirkanmaan Painoviestintä Repe Ongelmajäteauto, Terälahti puh. (09) 148 881 Valtatie Oy Helsinki puh. (019) 7785144 PÄIJÄT-HÄME Automaattisorvaamo Jarmela Oy Järvelän K-Rauta-Maatalous 16600 Järvelä Kivistön Lähdevesi Oy Asikkala-Helsinki Starckjohann Oyj KESKI-SUOMI Finn-Rotor Oy PL 96 43101 Saarijärvi Finnsampo Oy Ltd Jyväskylä Foto Saarinen Kauppakatu 14 Jyväskylä T. (09) 685 4700 Container-Ship Ltd Oy Extreme Av Oy www.extremeav.fi Euromarket 08100 Lohja Fuji Finland Helsingin Messut Wan ha Satama Hotelli Kalastajatorppa Helsinki puh. (09) 622 6850 56 UUSIMAA Asianajotoimisto H. (03) 685 21 Metsäkoneurakointi Kari Kangasniemi Susikas Riihimäen Kirjapaino puh. TUEMME LUONNONSUOJELUA Asianajotoimisto Pentti Järvinen Yliopistonkatu 12 a B 29 20100 Turku Puh. (09) 228 83 1 Fax (09)2288 3300 Det Norske Veritas Oy Nahkahousuntie 3 00210 Helsinki Puh. Ota yhteys Suomen Kennelliittoon Puh. Snellman puh. Puh. T arvitsecko neuvoja koira-asioissa. (09) 588 4144 Loviisan kaupunki/ tekninen keskus Luonnontuotekauppa Elotuuli Helsinki Maaja katurakennus Oy Mainostoimisto VPV RSCG OY Helsinki Marioff Oy, Vantaa puh. (09) 350 8400 Welhonpesä Oy Yrkeshögskolan Sydväst Tammisaari ITÄ-UUSIMAA Arkkitehtitoimisto Olli Heininen Oy Porvoo puh. 0400 624 949 Vac-Laite Oy HÄME Aikuisoppilaitosten toimihenkilöliitto 13100 Hämeenlinna Kiipulan Puutarhaoppilaitos Turenki puh. (016) 3221 Seleniuksen Puu Oy Lehmijärventie 2381 08500 Loh\·a as
(06) 433 5100 Lapuan Sähkö puh. Loimaan ammatti-instituutti Loimaa professional institute Maaja kotitalous ! ~ . Laukkanen Ky Imat ra Konehiltuset Oy 53100 Lappeenranta Natuma Ky POHJOIS-SAVO P.T.A. Jyyöskylän €N€RGIA0y EKOSÄHKO www.ekosahko.fi ili TUUSULANJÅRVEN -, ENERGIA OY ... YHPÅRISTÖHINISTERI Ö \ •• ::•:.:•:: •• / H I L J Ö H I N I S T E R I E T www.vyh.fi ... puh: 103) 2Aa8 111 ~'M~r9R1 www.voimatorl.fi VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Suomen kalata-~ lousja ympärisiJJ töinstituutti Finlands fiskerioch miljöinstitut '.:====M ==M =ets=äT=iss=ue===='.: =LS=o=!fi:o:o=ds== ~=========:I ~=========: Kotimaiset perinnekasvit Maatiainen ry. ······• ... Auramaa Oy Kauttua L-Sep Oy 26820 Rauma Merikarvian kunta puh. Jyväskylän yliopisto YMPARISTONTUTKIMUSKESKUS Plo-io • Len ..,, Elöi11IOl'!lo • NöliMeulo • H.,,ipuilfl> • Ahoorio SIRDNNHMI D1lllnoo,io • So,o HikU" • 33230 TAMPfRE. (016) 668 507 Pahvipojat Kemi Polar Rengas Saamelaisalueen koulutuskeskus/Såmi oahpahusguovddas Inari KAINUU Evox Rifa Oy Suomussalmi Suomussalmen kunta puh. 01 Helsinki p. e. (09) 681 721 IDSDN (09) 47800180 aineisto@reproheku.fi furoosooren auta Pohjoisranta, Helsinki, p.135 1450 )= finT1Sleve Finnlines-yhtiö G Finland ,~1rr YIT-HUBER • .. (06) 516 6111 Lapuan Nahka Oy puh. energlsolmme ... (02) 275 0200 KYMENLAAKSO Haminan seurakunta puh. (08) 719 1202 ~V ~V '9f Etelä-Savon metsäkeskus Kainuun metsäkeskus Keski-Suomen metsäkeskus Kymen metsäkeskus Lounais-Suomen metsäkeskus Pirkanmaan metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Pohjois-Savon metsäkeskus ITHORSMANI ... (02) 540 3322 MVR-Yhtymä Noormarkun kunta Pomarkun kunta Suoknuuti S. 0400 681946 ETELÄ-POHJANMAA Ama Koneistus ja Yrityspalvelu Oy Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri 60100 Seinäjoki Isojoen kunta Kauhajoen Kunnallislehti puh. (09) 477533 1 maaciainen.ry@saunalahti.fi 1 VIKING LINE 1 57. Group Oy ETELÄ-SAVO Kangasniemen Osuusmeijeri puh. (06) 231 2044 Kauhajoen Vesihuolto Kuortaneen Urheiluopisto puh. Ky VARSINAIS-SUOMI AB-Marinel Oy Felix ABBA Kirjaisten kauppa Lausteen Lämpö Oy LKA Lähetystori Kyrön Seudun OP Mikron-Ruokala Turku Suomen Adressimyynti SUOMEN LUONTO 6/99 Turun Ylioppilaskyläsäätiö puh. Juhan Auto Oy Haapajärven ammatti-instituutti Maa-, metsäja liiketalous Kuiva-Turve Oy 95100 Kuivaniemi LK-Products Oy Lohja Rudus Oy Ab PohjoisSuomen alueyksikkö 90501 O ulu Lumijoen kunta Merijärven kunta/ympäristölautakunta MSG Software Oy Certified Quality www.ms&.fi Opti-Silmä Oy Oulun metsäoppilaitos Ruukin Kiinteistöhuolto puh. (06) 431 6111 Latomäen Sähköliike Ky Lehtimäen Opisto LVI Pörssi Oy Ovean Kalusteovi Oy Seinäjoen Käyttöauto Pohjankaari 2 Seinäjoki KESKI-POHJANMAA Kokkolan kaupungin ympäristöosasto VAASAN RANNIKKOSEUTU Närpiön kaupunki/ Närpes stad Pietarsaaren Tankkihitsaus Ky Vaasan kaupunki/ympäristöosasto SATAKUNTA Euran Apteekki Huittisten Vartioimisliike Ky 31900 Punkalaidun Kuljetusliike Y. (05) 344 0321 Vehkalahden kunta POHJOIS-KARJALA Pojois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Metsäja Puutalousalan koulutus Joensuu ETELÄ-KARJALA Kivipalvelu 0. Pihlajatie 12-14 00270 Helsinki puh. (015) 256 181 Ympäristötekniikan Instituutti LAPPI Automaalaamo Tor Ky Jäänmurtaja Sampo Lapin Maaseutukeskus www.ai:ronet.fi/Lpmsk Länsi-Lapin AmmattiInstituutti Loue lnergia Oy 99800 Ivalo Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi ja Kolari Notariaattipalvelu MarjaLeena Laiho Saariselkä puh. (015) 532001 Nykälän Kosket Koskentila 51670 Nykälä Metsäntutkimuslaitos Punkaharju Mikkelin seudun elinkeinopiiri Pieksämäen MLK/vapaa-aikatoimisto PL 44 76851 Naarajärvi Rakentajatimpurit Esa ja Seppo Hirvonen Savonlinna Viherrakentajat puh
Nyt myytävänä kotitalouksille EkoEnergiaa, hinta vain 25,3p/k.Wh (+vpm). (015) 443 01 9 matkap. TYÖHEVOSIA PELLOLLA ... suomi@sps oy .fi , ;z~~:?!:::::~mm, PURJE vie PUHTAIMMIN nyt myös KESÄMÖKIN SOUTUVENETTÄ! VEIKKOSET-sivukölisarja muuttaa SOUTUVENEEN hetkessä toimivaksi PURJE VENEEKSI. Vesivoimaa, jossa ei edes säänniistelyaltaita! Pyydä tarjous! Puh. KIIREETÖNTÄ RETKEILYÄ LUONNOSSA. Sähkölämmittäjille vain 32,8 p/k.Wh talviJii päiväja 13,3 ltJ p/k.Wh muu aika (+vpm). .. 040-507 4737 valmentaa biologian pääsykokeisiin Ekologian linja 23.8.1999 26.5.2000 sisältää biologiaa, luonnontuntemusta, ekologiaa, retkeilytaitoja ja elämyksiä luonnossa. .. HEVOSAJOVAELLUKSIAJA HEINÄTYÖLEIREJÄ! IRJA JA MARKO KOSKINEN 39450 SISÄ TTÖ SOITA JA TILAA ESITE! 0422-365801 TAI 040-7195960 PIKATUKKU -aina yhtä edullinen Kannattaa katsoa myös www.fotoyks.fi AMMATTILAADUN KUVAVALMISTAMO FOTOYKS KAMERAKAUPAN YKKÖNEN FREDRIKINKATU 58 00100 HELSINKI (09) 447 753. Hinta: mk 2.680,Purjeeksi käyvät kaikki purjelaudan purjeet! VEIKKOSET Oy Rantasalmi, p. (08) 873 116 e-mail: kainuun .opisto@koulu.paltamo.fi www.paltamo.fi/koulut/opisto MAASEUDUN KESÄTUNNELMAA ... Lisäksi voit suorittaa • ympäristönsuojelun perusopinnot 15 ov • Suomen Ladun eräopasmerkin Muut opintolinjamme eräopas, elämyskasvatus, tekevät kädet, maata/ousmetsätieteel/iseen valmennus ja peruskoululinja Tilaa esitteet ja hakulomakkeet! I{ A I N LI LI N OPISTO Tahvintie 4, 88380 Mieslahti, p. KOSKISEN TYÖHEVOSTILA IKAALISISSA TARJOAA SINULLE KAIKKEA TÄTÄ! KESÄN OHJELMASSA MM. (0 2) 83 86 12 6 tai e-mail: tapani
. 0500 320844 Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, puh ja fax 1014) 611 223,kotimäki@sll.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. . (09) 4137 7200, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh.109) 684 4420, fax 109) 6844 4222 SUOMEN LUONTO 5/99 z LU 6 ::> V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Postinumero ja -toimipaikka: .......................... (03) 2131 317,049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh.1013) 138281, 0400125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh.108) 378 443, fax 378 361 , ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh 1017) 262 3811, 050 569 9091, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin IHRL). Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka ........................ (02) 2355 255, fax 2355 244, turku@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen__)_ 19_. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: ............................................................................... Johanna Mehto/a, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoim. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen__)_ 19_ . Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen__)_ 19_ . Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Postinumero ja -toimipaikka:. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, puh.105) 371 0301. Hanna Matinpuro, kans.välisten as. pääll.vs. . Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. . Puhelin (myös suuntanumero): ....................................... . Puhelin (myös suuntanumero): .............................. (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, puh. . (09) 228 08221, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh.109) 228 08333, www.sll.fi/tukV Luonnonkuv&-arkisto/1..uouvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. 109) 228 08 210, 228 08 224, telafax 109) 228 08 200. . ja fax 105) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, puh.ja fax 102) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh.109) 228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. (03) 6336 499 Et-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, puh. lspiiri@co.inet.fi Lappi, Tuula Leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI 59 r r. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ............................................. ja fax 1016) 311 550, tai 0400 168 271, leskela@sll.fi Pirlcanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Liittohallitus Timo Helle, pj, 1016) 3364302, Janne Lampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkilä Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh.109) 228 081, telefax 109) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi mape klo 8.30-16.15 internet: www.sll.fi Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen ho~aja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija Lammi, järjestöpäällikkö, vs. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: ......................... ......................................... Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Suomen Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen
Meillä alan maahantuojana on pitkälti toista sataa luontokuvaukseen liittyvää tuotetta, eikä siinä ole mukana vielä yhtään ainoaa kameraa tai objektiivia. Luontokuvauksesta on tullut viime vuosina yhä suositumpi jokamiehen harrastus vaikkapa vain kesämökin lintulaudan tapahtumien puitteissa. Helppo pystyttää, tukevaa kangasta, edullinen hinta, siinä kai suosion salaisuus. Kysy fotokauppiaaltasi hämmästyt hintaa! Viimeistä huutoa lintutarkkailuun tuo pienois-TV-kamera, jonka voit sijoittaa lintulaudan tai pesäpöntön viereen ja vetää kaapelin omaan vastaanottimeesi. KÄPYTIKKA ODOTTAA JO SINUA Tiesitkö, että Ranualla toimii kesäaikaan Luontokuva-Akatemia, ainutlaatuinen kurssikeskus luontokuvauksen harrastajille. Erittäin valovoimakkaita malleja 7x52, 8x42 ja viimeisin uutuus 9x63. Naamiointitarvikkeita joka makuun. Luontokuva• Akatemia The ffildlife Photo Academy Fensman piilokojut ovat perinteisiä brittituotteita, joita monet lintutieteelliset "viralliset tahot" suosivat. (03)· 344 5055, FAX (03) 345 0044 Suomen Luontokuva Oy Samassa veneessä: Salamaselänne ky, Suomen Luontokuva Oy, Museoiden hankintakeskus ky ja Luontokuva-Akatemia. Samaan sävyyn on jalustan lämpökahvoja, objektiivin naamiointisukkia (kuva), hernepussi autosta kuvaamiseen ja jopa istuinalustat. Tästä kankaasta valmistetaan kuvan pikkupiilon lisäksi kupolimallisia piilotelttoja, tarkkaan suunnitellut kuvausja tirkistysaukot kuuluvat asiaan. Posti: PL 22, 33311 Tampere, kotisivut: http://www.travel.fi/luontokuva-akatemia. Uusia ulottuvuuksia niin lintukuin hyönteiskuvaukseenkin näillä laitteilla. Heritagen kamerareput ovat myös käsityötä, uusimpana Adventure Nomad malli, päiväretkitavaroiden ja kameralaukun näppärä yhdistelmä. Voit myös kytkeä automaattilaukaisun vartioimaan pesäaukkoa, kamera laukeaa, kun kohde katkaisee infrapunasäteen. Emsonin huippuedulliset kiikarit. Erikoisemmista laitteista mainittakoon infrapunalaukaisimet, jotka toimivat jopa 800 metrin etäisyydeltä. Ml ELEN KI I NTOISTA ... Pitäähän kuvattaville linnuille maksaa mallipalkkio! Yksi säiliöllinen riittää vähintäin viikoksi. Kameralaukuissa suosimme brittiläistä käsityötä, nimi Billingham tunnetaan ympäri maailmaa hyvästä suunnittelusta ja erinomaisen kestävästä laadusta. Se on tehty nimenomaan epätasaiseen maastoon ja vaikeisiin olosuhteisiin. Se ohjelma vasta onkin mielenkiintoista! Valokuvapohjainen Advantage leaf kangas on kuin pala luontoa, sulautuen täydellisesti maastoon. Alan teollisuus on piristynyt tuottamaan erilaisia näppäriä apuvälineitä helpottamaan varsinaista kuvaustapahtumaa tai "itsensähävittämistä", -piiloutumista niin, etteivät kuvattavat häiriinny. Heritagen käsintehdyt kamerareput. LISÄTIETOJA JA KURSSIOHJELMIA: PUH. Voit huoletta kuvata vaikka kaulaa myöten suossa! Uusimpia aluevaltauksia edustavat Emson kiikarit ja kaukoputket. Opettajina maan parhaat luontokuvaajat. Tällä sivulla näet muutaman esimerkin valikoimasta. Todellinen kestosuosikki on Uni-loc maastojalusta. Ahkeraan käyttöön on suunniteltu tukevia siemenja pähkinäautomaatteja, joista oravat eivät pääse rohmuamaan. Järjestämme useita viikonloppukursseja eri aiheista, tänä kesänä aloittelijan peruskursseja, maisema-, lähikuvausja ruskakurssit sekä omat erikoistapaamiset sekä Minolta että Nikon kameroiden ylpeille omistajille. Käyntiosoite: Kaarilanaukio, Tampere
Metsiin jää valtavasti hakkuutähdettä, jonka kerääminen , jos mikä, on kestävän kehityksen. Juuri sitä ennen hän oli luotsannut Tukon vaikeiden aikojen yli ja laatinut sille uuden toimintasuunnitelman . Mannisella on aiheeseen vankka tuntuma. Mutta olisiko mahdollista, että markkinavoimat rupeaisivat elämään ihmisen ja luonnon ehdoilla. Kun tätä järjestystä vertaa siihen , mistä poliitiSUOMEN LUONTO 6/99 Tukon entisen pääjohtajan Uolevi Mannisen mielestä onnea ei pidä uhrata markkinavoimille. Joka tapauksessa ne ovat kaukana semmoisista ratkaisuista, joita ihmiset haluavat tai joita asian tärkeys vaatisi. "Omistajia kiinnostavat yhä enemmän nopeat voitot. "Kyllä ympäristö on pysyvä kilpailuvaltti, joka käsittääkseni otetaan tosissaan. Ek elä .... JARMO PASANEN kot ja talouselämä puhuvat, ero on huikea: tilaa on vain tulokselle, kasvulle, bruttokansantuotteelle ja muille elintason mittareille." Mannisen mielestä arvostusten vaihtelu johtuu siitä, että julkisissa rooleissaan ihmiset ajavat vain taustajoukkojensa asiaa. Eläkkeelle joutumisessa oli myös hyvät puolensa. Kokonaisajattelu on jopa kiellettyä: jos yritysjohtaja tai ay-pomo rupeaa ottamaan huomioon yleistä etua, omat joukot potkaisevat hänet pihalle." ''Tuloksena syntyy puolivillaisia kompromisseja tai puhtaita vahvi mman voittoja. Mutta sen viimeaikaiset suuntaukset hirvittävät häntä. Sen sijaan yksityisesti, nuotiolla tai veneentuhdolla, he voivat kyseenalaistaa nykymenon järkevyyden", Uolevi Manninen sanoo. Tavaroiden vapaa liikkuminen lisää kuljetuksia ja sitä kautta ympäristöhaittoja, mutta Manninen arvioi , että nimenomaan päivittäistavarakauppa on pystynyt vastaamaan ympäristövaateisiin kohtalaisen hyvin. Siellä voi remontoida rakennuksia, raivata pusikoita, laittaa pihaa ja perunapeltoa sekä kalastella. Kauppaketjuilla on si inä aika paljon myös itsenäistä päätäntävaltaa." Manninen uskoo, että työttömyys nousee ajan myötä vielä nykyistäkin vakavammaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Markkinat kohtelivat palvelijaansa lopuksi kaltoin , sillä Keskon ostaessa Tukon kolmisen vuotta sitten Manninen sai lähteä eläkkeelle ennen aikojaan. Elämisen laatu koheni. Hän toimi liki 30 vuotta Anttila-tavarataloketjun johtajana ja Tukon pääjohtajana. Keinot ovat muuttuneet piittaamattomiksi: voittoa tuottava yritys voi irtisanoa väkeä vain voiton kasvattamiseksi." "Olen huolestunut myös siitä, miten kärkkäästi poliitikot lymyävät markkinavoimien selän takana ja kieltäytyvät ottamasta sitä valtaa ja vastuuta, mikä heille vielä olisi tarjolla." Markkinavoimien vallasta kertoo sekin , että eniten ihminen vaikuttaa ympäristöönsä kaupan kassalla. aa "Ympäristö on pysyvä kilpailuvaltti" Uolevi Manninen perää markkinoille moraalia Meille tähdennetään vähän väliä sitä, että meidän pitäisi oppia elämään markkinavoimien ehdoilla. "Jokaisella on vain pelkkä osavastuu omasta sektorista. Siinä työllä, perhe-elämällä, luonnon ja ympäristön tasapainolla on keskeinen sija. "Vaikeaa se on , sillä johtajat ovat eturyhmiensä, rooliensa ja tehtäviensä tulos tai ulos vankeja. Jo ensimmäisenä vapaana syksynä syntyi kirja lrtiotto, subjektiivinen analyysi Tukon ja Keskon liiton taustoista. "Kun punnitsi tärkeitä asioitaan, onni nousi ykköseksi. "Meillä löytyisi sen sijaan aivan järjellistä tekemistä vaikkapa energiahuollon parista. Esimerkiksi useissa ympäristöasioissa ihmisten asenteet sallisivat paljon voimakkaammat toimet kuin mihin päädytään." Uolevi Manninen on aina ollut markkinatalouden kannattaja. Amerikassa mietitään, pystyisikö viihdeteollisuus pitämään 80 prosenttia väestöstä tyytyväisenä, jos vain 20 prosenttia tarvitaan tekemään työtä. Maailmaa, asioita ja tapahtumia oli aikaa asetella järjestykseen, vai lla sidoksia mihinkään intressipiireihin. Manninen osti Rymättylän saaresta 1 20 vuotta vanhan pikkutilan, missä piisaa puuhaa keväästä myöhäiseen syksyyn
Onko luomusuurkanala sitten kanalle yhtä hyvä kuin perinteinen pienkanala. Luomumunantuotannossa vähennetään myös ympäristökuormaa. Kanat ovat viihtyneet hyvin", Kaunista kertoo. Kauppojen luomumunat ovat kaikki peräisin suurista luomukanaloista. Valmiiksi pakattu liha ja sen marinointi palvelevat kuluttajien mielestä enemmän kaupan ja teollisuuden kuin asiakkaiden etuja. Suomessa on jo häkkikanalat kieltävä lakipykälä, mutta eduskunta on jättänyt sen voimaantuloajan avoimeksi. Kun Kaunista 1998 perusti luomusuurkanalan, epäileviä tuomaita riitti. Muutoksista huolimatta luomukanan elämä on yhä laadukasta. Luomumunantuotanto saattaa saada piristysruiskeen siksikin, että häkkikanaloiden loppu häämöttää. Suomessa vasta puoli prosenttia munista on luomua, kun esimerkiksi Tanskassa luku on yli kymmenen prosenttia. Häkkikanojen neuroottisuuteen tottuneet tuottajat varoittelivat, että Kauniston kanat nokkivat toisensa hengiltä, jos ne lasketaan ulos. Lantakin kompostoidaan", Kaunista kertoo. Pikkuparvessa kanat pystyvät muodostamaan luontaisen sosiaalisten suhteiden verkoston. Kanoilla on orret, kuiviketta kuopia ja kylpeä, pesälaatikot joihin piiloutua munimaan sekä kesällä pääsy laitumelle. EU:n parlamentti puoltaa direktiiviä, mutta lopullisen ratkaisun tekee ministerineuvosto. "Kanana olisin tietenkin mieluummin pienessä parvessa", Luomu-liiton kotieläintarkkailuvastaava Aila Nykyri toteaa. Suurkanalat merkitsivät myös remonttia Luomu-liiton tuotantoEläinten olot painavat lihaa ostettaessa Suomalaiset arvostavat kotimaista ja pakkaamatonta lihaa, joka on tuotettu eettisesti ja turvallisesti. Myös parvikoon yläraja poistettiin. "Jännitin itsekin etukäteen, mutta yllätyin positiivisesti. Uusia ovat tuhansien kanojen suurkanalat, joissa ruokinta ja munien keruu on automatisoitu. Kaunista kuitenkin uskoo, että Suomessakin luomun osuus kasvaa. Pienten luomukanaloiden munat myydään suoraan tiloilta kuluttajille. Säännöt rukattiin sallimaan sisätiloissa eläintiheydeksi viisi kanaa neliöllä, kun aiempi luku oli neljä. Tavallisimmin kaupan hyllyillä vastaantuleva luomumunamerkki on Luomutar. Kysyntää luomumunille on enemmän kuin tarjontaa, vaikka hintaero tavanomaisiin muniin on moninkertainen. Osa pyr· kii hankkimaan lihan suoraan tuottajilta varmistaakseen, millai· sissa oloissa eläin on elänyt ja saadakseen mahdollisimman tuoretta lihaa. Kaunista kuitenkin muistuttaa, että ilman suuria luomukanaloita kaupoissa ei olisi lainkaan luomumunia, eivätkä kaikki voi hakea munia suoraan tiloilta. HELENA TENGVALL SUOMEN LUONTO 6/99. EU:n komissio on tehnyt esityksen direktiiviksi, joka lopettaisi häkkikanalat koko EU:sta 2009. Häkkikananmunia taas on myyty jo pitkään vain muutamalla markalla kilo. Näin suuria luomukanaloita on vain viisi , mutta ne tuottavat kaksi kolmasosaa luomumunista. Se käsittelee asiaa luultavasti jo tänä kesänä. Valtaosassa luomukanaloista on 100-200 asujaa. Lähde: K. aa Luomu valtaa munamarkkinoita Luonnonmukainen kananmunantuotanto kasvaa vauhdilla. Kuluttajat arvostavat myös lihatiskejä: sieltä ostettava liha koetaan tuoreeksi, ja tietoakin saadaan samalla. Häkkikanalat historiaan. Sen taustalla on 62 Laitilalaisella Timo Kaunistolla on yhteensä 5000 luomukanaa. Suomessa on 51 rekisteröityä luomukanalaa, ja kanoja niissä on yhteensä 18 000. ehdoille. "Käytämme oman tilan luomuviljeltyä rehua, ja pidämme ravinnekierron mahdollisimman suljettuna. Vuoden lopussa Suomessa kotkottanee jo 25 000-30 000 luomukanaa. kolme suurta luomukanalaa, joista yksi on maanviljelijä Timo Kauniston kanala Laitilassa. Kaupassa kilo luomumunia maksaa runsaat 20 markkaa, suoramyynnissä noin 15 markkaa. Kaikki kauppojen luomumunat tulevatkin suurista kanaloista. Tiedot käyvät ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksestä. Järvelä: Kuluttajien käsitykset lihasta ja liha-alasta, Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 14/ 1998
Linnustontutkijat arvioivat haittaa koituvan myös linnuille ja muulle vesiluonnolle. Norppasähköä tuottavien yhtiöiden parikymmenpäiseen joukkoon on uutena liittynyt Forssan Energia, joka on hankkinut norppamerkin puuvoimalleen. Meluasiantuntijoiden mukaan on vaikea asettaa rajaa melun häiritsevyydelle. Esitteessä annetaan myös vinkkejä muun muassa pyörän lukitsemisesta ja pyörämatkailun reiteistä. Plasthill ostaa sähkönsä Pohjois-Karjalan Sähköltä, joka tuottaa ympäristömerkittyä puuja vesivoimaa. Lisäksi mukana on napakat englanninja saksankieliset tiivistelmät turisteja varten. Vesillä äänet kantautuvatkin vähän eri tavoin sään mukaan. Ekovoima etenee Pohjoiskarjalainen muovialan yritys Plasthill Oy on ensimmäinen sähkönostaja, joka on hankkinut Luonnonsuojeluliiton Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkin energiakaupoilleen. Tiedot julkaistaan myös Liikenneliiton kotisivuilla osoitteessa www.liikenneliitto.fi. Vesiskootteriralliin voi puuttua Kevätaurinko leikkii kesää meren pinnalla. Sähkö tuotetaan pääosin kuorella, purulla ja hakkeella. Muun muassa nämä seikat selviävät uudesta Pyörällä, bussilla ja junalla -esitteestä, jonka ovat julkaisseet yhteistyönä Liikenneministeriö, VR, Linja-autoliitto, Matkahuolto ja Liikenneliitto. Hakemuksia joudutaan usein täydentämään, ja niitä on myös hylätty. Forssan Energia on Etelä-Savon Energian jälkeen Suomen toiseksi suurin ympäristömerkityn puuvoiman tuottaja. Yli tuhat joutsentuotetta Pohjoismaisen ympäristömerkin , joutsenen, käyttöoikeudet on myönnetty Suomessa jo 190 tuoteryhmälle yhteensä yli 1 000 tuotteelle. pykälän mukaan. ANNA PARKKARI Metsänomistajat hoi! Maailman Luonnon Säätiö (WWF) on käynnistänyt Suomessa vapaaehtoista metsien suojelua edistävän Perintömetsä-kampanjan. Eniten kieltotai rajoitushakemuksia on toimitettu Keski-Suomen ympäristökeskukseen, jossa niitä on vireillä 1 2. ltähelsinkiläinen, 20 yhdistyksen yhteinen rajoitushakemus karttoineen on luettavissa osoitteessa www.sll.fi/ saaristo (ajankohtaista, lausunnot). Entä huolitaanko pyöriä lähiliikenteen busseihin tai metroon. Suomen Standardisoimisliiton tiedottajan Matti Järven mukaan joutsenmerkki osoittaa, että tuote täyttää tiukat ympäristövaatimukset ja on myös laadullisesti moitteeton. Ympäristökeskusten virkamiehet myöntävät, että mitä suurempi porukka on hakemuksen takana, sen vakavammin esitykseen suhtaudutaan. Neuvoa asian vireillepanoon saa alueellisesta ympäristökeskuksesta. Lisätietoja Perintömetsä-kampanjasta saa WWF:stä Asko Hyyrönmäeltä, puh. Yritys panostaa myös energiansäästöön: työkoneiden hukkalämmöllä lämmitetään tuotantotilat. Lisäksi Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto on esittänyt ympäristökeskukselle, että vesiskoottereille varattaisiin omat alueensa. WWF:ssä toivotaan, että hankkeella voitaisiin edistää erityisesti Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelua. Merkeistä suurin osa on paperinvalmistajilla ja painotaloilla, mutta päivittäistavarakauppojen valikoimiinkin on tarjolla 1 20 joutsentuotetta. Lisäksi skootteriajelu aiheuttaa vaaraa uimareille ja muille lihasvoimin vesillä liikkujille. Rajoitusta vesiskootteriralliin voi hakea alueelliselta ympäristökeskukselta vesiliikennelain 15. Rauhoitetun lintuluodon vieressä rytyyttävien ajopelien ulina kantautuu kilometrin päähän eväskalliolle. Uudellamaalla hakemuksia on kertynyt 11 ja muihin ympäristökeskuksiin muutamia. KielSUOMEN LUONTO 6/99 toja ovat hakeneet asukkaat, kalastuskunnat, asukasja harrastusjärjestöt sekä mökkiläiset. Rajoitushakemuksen tekoon voi ottaa mallia myös internetistä. Kampanjaan toivotaan mukaan sekä tavallisia perhemetsänomistajia että metsäyrityksiä, kuntia ja seurakuntia. Joutsenmerkkiä ei Järven mukaan saa helposti. Fossiilisia polttoaineita palaa ympyrän ajeluun samat hiilidioksidipäästöt veisivät hyötymatkalaisen pitkälle. Kampanjassa pyydetään metsänomistajia säilyttämään pala metsäluontoa tuleville sukupolville. Haitta kannattaa myös perustella niin hyvin kuin mahdollista. Tietopaketti himopyöräilijälle Saako polkupyörän ottaa mukaan kaukojunaan, linja-autoon tai laivaan ja mitä se maksaa. Rantakalliolla meriharakat esittelevät pukujaan, ja lapset kulkevat sormi ojossa ihmetellen. Pian idylliin ilmaantuu kaksi vesiskootteria. Pohjois-Karjalan Sähkö on perustanut rahaston, johon ekoenergian lisähinta sijoitetaan käytettäväksi esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen. (09) 7740 1055 tai 040 750 1106. "Pesujauheen on pestävä pyykki puhtaaksi ja kompostorin höyryttävä kylmälläkin". Esitettä jaetaan ilmaiseksi suurimmilla rautatieasemilla ja Matkahuollon toimipisteissä. 63. ja 16. Pieni joukko pörrääjiä voi kuitenkin pilata virkistäytymisen ilon isolta joukolta rannoilla ja saarissa liikkuvia
Vihreät osat ovat kitkeriä, ja siirappisi saattaa maistua karvaalle, jos siihen eksyy pienikin vihreä pala . Kuluta harkiten -oppaan mukaan Papua Uusi-Guineassa kansalaisjärjestöt ja paikalliset asukkaat ovat kehittäneet sademetsien kestävien hakkuiden periaatteita. Trooppisen puun kulutus on vähentynyt Euroopassa ympäristöjärjestöjen boikottien ansiosta. Tunnetuin pihakalusteiden puulaatu on tiikki. Siirappia teet näin: kaada keltaisia kukkia kattilaan, peitä vedellä, kiehauta ja anna kiehua 1020 minuuttia, siivilöi kukat pois ja paina vielä ylimääräinen neste kukista takaisin kattilaan . Kerää pari kolme isoa voikukkakimppua puhtaalta niityltä. Lisää desilitra sokeria jokaista nestedesiä kohden . Käytä sitä vaikka jäätelön tai lättyjen päällä tai teen makeuttajana. Voiko tähän luottaa. Keltaiset osat saat helpoiten talteen napakasti vääntämällä. Pakastimessa se pysyy nestemäisenä vuosia. Se on saanut valmistajiensa vakuutuksen , että puu tulee viljelmiltä. Melkein kaikissa pihakalusteissa roikkuu lappu, jossa kerrotaan, ettei puu ole peräisin sademetsistä. Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Myös viljellyn FSC-merkityn puun ympäristövaikutukset arvioidaan paikallisesti. Mistä puusta kalusteet ovat. Sille ei kuiten kaan vaadita FSC-sertifikaattia. Sen kalusteissa käytetään pyökkiä, mäntyä, kuusta ja vale-akaasiaa [Robinia] . Metsiin ei esimerkiksi tehdä teitä, vaan puut kuljetetaan jalkaisin, ja hehtaarilta kaadetaan enintään 1 puuta ja tasaisesti eri lajeja. Levitä ne pyyhkeelle varjoon toviksi , jotta pienet mustat kovakuoriaiset saavat karata. Siirappi säilyy joitakin kuukausia jääkaapissa, mutta vähitellen se kiteytyy. Puu tulee pääasiassa Euroopasta. Luotettavin vakuutustodistus on FSC:n [Forest Stewardship Council] sertifikaatti. Viljelymetsät ovat perusteltuja, jos ne hoidetaan paikallisia asukkaita hyödyttävästi ja ekologisesti kestävästi. Lisää uusia keltaisia kukkia samaan veteen , keitä taas 10-20 minuuttia, siivilöi ja paina ylimääräinen vesi kukista. lkea on luopunut trooppisista pihakalusteista. FSC:n kriteerit laaditaan aina paikallisesti. Esimerkiksi Asko myy tiikkikalusteita. Osa asiantuntijoista kuitenkin epäilee, että viljeltynä myydään sademetsienkin puuta. Se on kauppiaiden keksimä nimi kymmenille eri lehtipuulajeille. Siirappia voikukista Nyt on aika tehdä voikukkasiirappia. Siirappia tehdään voikukan keltaisista osista. HENRIETTE KRESS. Tiikki on hyvin hidaskasvuinen, ja on epäilyttävää, että viljelmillä pystyttäisiin tuottamaan sitä riittävästi. Tämän kesän ekohitti ovat kotimaiset, lämpökäsitellystä männystä valmistetut pihakalusteet. Toista kunnes kaikki keltaiset kukat ovat kompostitavaraa ja keitinvesi aika tummankeltaista. Puutarhakalusteita tehdään kymmenistä eri puulajeista. Periaatteessa sademetsistäkin voidaan korjata puuta kestävästi. Yhtiö hakee metsilleen FSC-sertifikaattia ja osalle se on jo myönnetty. Ekoneuvo PEKKA HEIKURA Kotimainen puu päihittää trooppisen pihakalusteissa Kuinka ekologisia ovat trooppisesta puusta tehdyt pihakalusteet. Muut kalusteliikkeet tuntuvat tyytyvän pelkkiin valmistajien vakuutuksiin. Ympäristöjärjestöt kritisoivat erityisesti Vietnamin "pesevän" muiden maiden sademetsä hakkuita. Iskun trooppiset kalusteet tulevat Vietnamista ja lndonesiasta. Askon tiikkikalusteiden puu tulee indonesialaisen valtionyhtiö Perum Perhutamin valvomilta istutuksilta. FSC-vaatimusten mukaan tuotetulla puulla täytyy olla kunnossa sekä ihmisoikeudet että kestävä puun tuotanto. Monet puusepät suosittelevat pelkkää öljyttyä mäntyä ulkokalustepuuksi. Paljon puhutaan hardwoodista, eli kovapuusta. Ne ovat kestoltaan painekyllästetyn puun veroisia. Eräässä pöydässä näin lapun, jossa vakuutettiin, ettei puuta ole korjattu sademetsästä. Voikukkasiirappi maistuu hieman pähkinälle, hieman vaniljalle ja aika paljon hunajalle. Iskulla on vain valmistajien vakuutus puun alkuperästä. Anna kiehua hämmentäen koko ajan kunnes neste on siirappimaista. Tulevaisuudessa FSC-sertifikaatin vaatimista kuitenkin harkitaan. Hakkuilla on tuhottu valtavasti ainutlaatuista sademetsää, ja trooppisen puun alkuperää on erittäin vaikea luotettavasti selvittää. 64 Pekka Heikuralle voi lähettää postia toimituksen kautta tai suoraan joko faxilla (03) 335 421 2 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi
Harmaahome kiusaa liljoja Mikä liljojani vaivaa, kun niiden lehdet kuolevat juuri nuppujen aukeamisaikaan. 65. Monivuotiset parvekekasvit voivat pärjätä talven yli isossa astiassa. Kun eristekerrokset peitetään havuilla tai kaislamatolla, parvekeastia näyttää talvellakin hauskalta. Paahteisille ja tuulisille parvekkeille sopivat samettiruusut, pelargonit sekä muut tukevatekoiset ja kuivuutta sietävät kukat. Parvekeruukkuihin voi istuttaa kaikenlaisia kesäkukkia. Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää toimitukseen tai suoraan Rea Peltolalle, Pälsiläntie 63, 1 7800 Kuhmoinen tai sähköpostitse rea.peltola@metsanreunassa.fi. Jos parvekkeella on katto, kasvatusastioina voi käyttää pohjastaan reiättömiä muovitai lasikuituruukkuja tai isoja saviruukkuja. Ensiapuna liljojen versoja voi suihkutella soluseinämiä vahvisHarmaahome ruskettaa liljan lehdet. Vaikka ne leikkaisi pois, näky ei ole sen virkistävämpi. Seos säilyy viileässä hyvin, ja sillä voi ruiskuttaa liljanversot yltä päältä noin viikon välein. Tomaatit, kurkut ja yrtit kaipaavat nekin aurinkoa. Jos sadevesi pääsee parvekkeelle, ruukuissa täytyy olla reiät ja ruukun alla alusvati , johon ylimääräinen vesi kertyy. Piiliuos valmistetaan sekoittamalla desilitran verran apteekista saatavaa vesilasia eli natriumsilikaattia kymmeneen litraan vettä. Torjunta-aineilla käsiteltiin 40 prosenttia tilojen viljelyalasta. 1997 käyttö oli 695 grammaa. Vaivaa esiintyy erityisesti sadekesinä. Lehtiin ilmaantuu aluksi soikeita harmaanruskehtavia laikkuja, jotka vähitellen laajenevat, kunnes lehdet ovat kokonaan ruskettuneet. Vaaleanpunakukkainen mäkimeirami, ruohosipuli ja mansikat saattavat selviytyä ruukussaan talven yli , jos astia eristetään kylmästä betonista esimerkiksi laudanpätkillä ja kiedotaan vaikkapa kuiviin sanomalehtiin. Käyttö vaihtelee suuresti eri osissa maata. Varsinais-Suomessa torjunta-aineita levitettiin jopa 60 prosentille peltoalasta, kun taas KeskiPohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa käsiteltiin vain viidennes alasta. Isossa, 2030 litran vetoisessa astiassa saa menestymään vaikkapa pensastomaatin tai kesäkurpitsan , joista voi kesän mittaan poimia satoa. Uuden liljapenkin multaan on hyvä sekoittaa runsaasti hiekkaa, jotta versojen tyvet saavat olla kuohkeassa ja ilmavassa maassa. 1996 torjunta-aineita käytettiin keskimäärin 571 grammaa käsiteltyä hehtaaria kohden tehoaineena laskettuna. Ruukun ja alusvadin väliinkin on hyvä laittaa kerros leca-soraa tai muutamia kiviä, niin ettei alusvadilla seisova vesi pääse imeytymään takaisin ruukkuun . Astian pohjalle pannaan kymmenen sentin kerros kevyttä leca-soraa salaojitukseksi. Harmaahometta voi vähentää siirtämällä liljat syksyllä aurinkoisempaan ja tuulisempaan paikkaan . Selvitys tehoaineiden käytöstä on osa Suomen ympäristökeskuksessa tehtävää tutkimusta maatalouden ympäristötuen vaikuttavuudesta. Lehdet riippuvat ruskeina pitkin vartta. Korkeat daaliat ja erilaiset köynnökset viihtyvät parhaiten aurinkoisella ja suojaisella paikalla. Multasormet REA PELTOLA Parvekkeelle kaunista ja syötävääkin Muutaman kookkaan ruukun avulla voi parvekkeesta tehdä kukkivan puutarhan. Kasvien hoitokin on helpompaa , kun multa ei kuivu ihan hetkessä. Viileänvarjoisille parvekkeille ja kaiteen suojaan voi istuttaa begonioita, verenpisaroita ja orvokkeja. tavalla piiliuoksella , joka vaikeuttaa harmaahomeen tunkeutumista lehtiin. Jatkuvasatoiset kuukausi-, ahoja amppelimansikat kukkivat ja marjovat pitkin kesää, kunhan valoa ja lämpöä on riittävästi ja kastelusta sekä lannoituksesta huolehditaan. Torjuntaaineiden käyttö vaihtelee alueittain Torjunta-aineiden käyttöä on selvitetty yli 400 tilalla Suomessa. Liljoja vaivaa todennäköisesti harmaahome. Parhaiten ruiskutus tehoaa, jos ensimmäinen käsittely tehdään heti kun versot alkavat työntyä maasta. Perunanviljelyssä käytettiin jopa seitsemän kiloa torjunta-ainetta hehtaaria kohti tehoaineena laskettuna
8. Satamien muinaiset tulokkaat. luonnossa liikkumista, sulkapalloa, kulttuuria eri muodoissa, lukemista ja matkailua. c) kuusi : vesi-, viiksi-, isoviiksija ripsisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö. Kangaskäärme elää Ahvenanmaalla. "Pidän lapin luonnosta" 66 7 /99 ilmestyy 8. 3. b) keväällä, jolloin valoa ja pohjavedestä kumpuavia ravinteita on hyvin runsaasti. Vastaukset osoitteeseen Poste restante, 02100 Espoo. Kuva olisi mukava saada. Kuvien käärmeet ovat järjestyksessä a) kangaskäärme b) kyy c) rantakäärme. 955-1 5 1994 Avoinna ark 11-18 la 10--15 LUOMUNETTI LUOMUTUOTTEIDEN INTERNETKAUPPA www.samsara.fi YLI S00TUOTETTA KAIKEN AIKAA SAATAVILLA Hei! Sinä n. nuorekas, huumorintajuinen, empaattinen poikamies pääkaupunkiseudulta. Nim. 5000, sivuja 212, hinta 279 mk + postikulut. 6. 24-36 v., hoikka, savuton, ihana neito, joka rakennat elämäsi Raamatun sanalle. heinäkuuta Kiviharrastus vie kiven sisään. c) kesäkuun puolivälin jälkeen saapuu muun muassa lapinuunilintuja. 7. SUOMEN LUONTO ekomotka laavu soidensuajelualue kompostikäymälä Luontomatkailusanasto suomi-englanti-suomi Hakusanoja n. For our English-speaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/sllindex This issue's summaries include: Suomen Luonto journalist in a bear's forest Ice melts at Kilpisjärvi at the end of June The cuckoo a declining nest parasite Finnish bats Dangerous if eaten: Finland has some toxic animals, too Latest report on seals in Finnish waters Finnish Association for Nature Conservation sells a bear deterring jingle bell SUOMEN LUONTO 6/99. 4. Tilaukset/ esitepyynnöt faksilla O 15-345 30 1 1 tai sähköpostilla: terhi.rinkinen@esteetonmatkailu.inet.fi Viihtyisä luomutuotteiden nautiskelupaikka Maaherran katu 32, 50100 Mikkeli puh. Mitä haukansilmä näkee. 1b, 2d, 3a, 4c 2. Kaipaan ystävää elämääni. b) kolme: rauduskoivu, hieskoivu ja vaivaiskoivu; esimerkiksi tunturikoivu ei ole oma lajinsa vaan hieskoivun alalaji. Se tiedetään Konneveden biologisella asemalla. Komioita baarlastkasvei. Odotan yht. 5. Harrastan mm. ottoasi. Sinuun haluaa tutustua uskova, seurallinen, hoikka 43 v. b) varis ja c) käpytikka syövät munia ja poikasia. Vastaukset sivun 55 pähkinöihin 1. b) toukokuun lopulla lähtee osa töyhtöhyypistä ja kuoveista; ne joko ovat epäonnistuneet pesinnässä, eivät ole pesineet tai ovat naaraita, jotka jättävät munimansa pesyeen koiraan hoidettavaksi
kevät kasvien myrkkyjä vaarattomaksi ja tuottavat virtsaaineesta proteiineja. S uolistobakteerien valmistamien vitamiinien ja muiden aineiden hyväksikäyttöön liittyy jyrsijöillä, jäniksillä ja monilla muilla ihmisen kannalta arvioiden erikoinen käyttäytymispiirre. Saadakseen täyden hyödyn vitamiineista ne joutuvat syömään ulosteita. Ne kammoksuvat happea, ja eräät niistä tuottavat metaania, myös suokaasuna tunnettua ainetta, joka ilmakehässä toimii hiilidioksidiakin tehokkaampana kasvihuonekaasuna. Luonnon merkillisyyksiin kuuluu, että useimmat eläimet eivät itse kykene hyödyntämään luomakunnan runsainta ravintoainetta, kasvien selluloosaa. Symbionttiensa ansiosta ne ovat eläinmaailman menestyjiä. Suolistobakteereista löytyy monenmoisia merkillisyyksiä. Jänikset ja jyrsijät tekevät tarkan eron umpisuolen sisällön ja muiden ulosteiden kesken ja nautiskelevat umpisuolensa terveysannoksen suoraan peräaukosta. 67. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Pe I asta ja bakteerit SEPPO TURUNEN J o aikojen alusta eläinkunta on tehnyt läheistä yhteistyötä maapallon vanhimpien eliöiden, bakteerien, kanssa. Umpisuolen sisältö on varsinainen vitamiinija aminohappopakkaus, jonka ateriointi on jyrsijöiden ja jänisten terveydelle välttämätöntä. Riippuvuus näkyy hyvin kasveja syövissä maaeläimissä, muun muassa monissa hyönteisissä ja nisäkkäissä. Se onkin osoittautunut erinomaiseksi sopeutumaksi: märehtivien eläinten pötsissä pikkueliöt hajottavat selluloosan, valmistavat vitamiineja, teSUOMEN LUONTO 6/99 Piisami saa ruuansulatuksessa bakteereilta apua. Merieläimistä ainoastaan merisiilit ja kotilot ovat sopeutuneet hyödyntämään merten runsasta selluloosalähdettä, suuria merileviä. T ermiitit tarjoavat niille laajentuneen takasuolen, haisukäki kuvun, kanalinnut, jänikset, jyrsijät ja eräät pussieläimet umpisuolen, elefantit, hevoset ja jopa ihminenkin paksusuolen, ja monet muut märehtivät eläimet, kengurut, laiskiaiset, jotkut apinat erikoisrakenteisen mahan. Vastasyntyneet saattavat syödä aikuisten ulosteita, mitä on todettu esimerkiksi jyrsijöillä ja hevosilla. Alkeelliset eliöt bakteerit, alkueliöt, levät olivat prekambrikaudella merien eläinten ainoaa ravintoa. Erikoista on, että satojen miljoonien vuosien evoluutiosta huolimatta eläimet ihminen mukaanluettuna ovat edelleenkin monin tavoin riippuvaisia näistä eliökunnan pioneereista. Ulosteiden syöminen onkin luonnossa yleinen terveyskäyttäytymisen muoto, jota harrastavat aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa kasveja syövät kalat, iguanaliskot, koalat, koirat, kissat ja puoliapinoihin kuuluvat makit. Ne tarvitsevat tähän ruuansulatuskanavassaan eläviä bakteereita ja alkueliöitä. H yötybakteerien ja -alkueliöiden majoituspaikat eläimissä vaihtelevat. Metaania vapautuu termiiteistä ja märehtijöistä niin paljon, että bakteerimme näin vaikuttanevat maapallon lämpötilaankin. Luultavasti juuri symbionttiensa ansiosta monet eläimet termiitit, jyrsijät, kavioja sorkkaeläimet selviytyvät karkeallakin kasviravinnolla ja karussa elinympäristössä. Merisiileillä hajottamisen tekevät suolen bakteerit, mutta kotilot tässä mielessä varsin poikkeuksellisina eläiminä pilkkovat selluloosan omilla entsyymeillään, mikä taito on myös maalla elävillä kotiloilla
Jäseneksi voit liittyä soittamalla Luonnonsuojeluliittoon (09) 228 081 ja 228 08210 tai ilmoittautumalla jäseneksi postitse osoitteella Suomen luonnon• suojeluliitto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Suomen luonnonsuojeluliitossa on jäseniä jo yli 30 000. Postinro ja -toimipai kka: . Nimi: ... Pyydän lähettämään lisätietoja. Saat tuntuvan alennuksen liiton lippulaivan Suomen Luonto -aikakauslehden tilaushinnasta. Saat Suomen Retkeilymajajärjestön kotimaan SRM-hostelleista jäsenkorttia näyttämällä 15 markan alennuksen per henkilö/vrk normaalista majoitushinnasta. Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkan katu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510/845 00003 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto ry puh. Tule mukaan joukkoon! Tämän vuoden jäsenmaksu on 130 mk. .................... Saat Suomen Luonnonsuojelun Tuen Luontokuvaston tuotteista kymmenen prosentin alennuksen. Näkyvää ja tärkeää luonnonsuojelutyötä maakunnissa ja paikallistasolla tekevät 15 luonnonsuojelupiiriä ja yli 200 paikallista luonnonsuojeluyhdi stystä . L uonnonsuojeluliiton jäsenenä olet mukana kansalaisjärjestössä, joka puolustaa luontoa ja parempaa ympäristöä. Lehdessä kerrotaan muun muassa paikallisyhdistysten ja piirien toiminnasta . Alennus koskee myös mukana matkustavia perheenjäseniä. . Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta. Tämän lisäksi sinulle on jäsenyydestäsi paljon muuta hyötyä: Saat ilmaiseksi jäsenlehti Luonnonsuojelijan (10 numeroa vuodessa) . Suomen Luonto ilmestyy joka kuukausi, nyt uudistuneena ja entistäkin kiinnostavampana . . Allekirjoitus: Puhelinnro: Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin . Pyydän lähettämään lisätietoja Suomen luonnonsuojel ul iiton toiminnasta. .. ....... .... Halutessasi voit tukea D D D Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. (09) 228 081 www.sll.fi. ...... ....... Saat edullisella jäsenhinnalla Pohjola-yhtiöiden matkavakuutuksen, joka koskee myös perhejäseniä . Saan kaikki jäsenedut ja jäsen kortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian lähetettävällä tilisiirtolomakkeella. ....... Lähiosoite: ...... ....... Se on sinun tärkein jäsenetusi. Vuoden määräaikaistilaus jäsenille 250 -mk (etu 50 mk), kestotilaus vuodeksi 235 mk (etu 35 mk). Näytä jäsenkorttisi kun teet vakuutusta. .............. --------------------------------------· SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI Postimaksu maksettu. .......... Lisäksi siinä on runsaasti erilaisia tapahtumavinkkejä . .... ...............