Suomen Luonto 6/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kaunein maisema suomalaisiin vetoavat lumi, vesi ja metsä kottaraispilviä suurparvia ehkä pian suomessakin Tarja Halonen presidentti nauttii saariston luonnosta 6 Irtonumero 7,50 14.8.2009 suoretkellä pirkanmaan siikanevalla voit kuulla kurjenkin huudon
Tummasyyskorento on yksi maamme viidestä syyskorennosta. kUva SaMi kaRjaLaiNEN · TEkSTi aLicE kaRLSSON. Vanhat koiraat ovat mustia, nuoret ja naaraat keltamustia. Syyskorennot talvehtivat munina ja kuoriutuvat keskikesällä, joten niiden lentoaika jatkuu pitkälle syksyyn. syyskesä Korentokausi jatkuu Syyskorennot lämmittelevät auringossa. Tummasyyskorento (Sympetrum danae) on hyvin pieni; sen vartalo on vain kolmisen senttiä pitkä
Jäljelle jäi kulkukelvottomia ojikoita, joihin kurkien ja kanalintujen poikaset hukkuivat. Lisäksi monet vesistöt muuttuivat ruskeavetisiksi ojitetuilta soilta valuneen humuskuorman takia. Odotukset olivat suuret ja muistikuvat vahvoja. Olen sitä luontoihmisten sukupolvea, joka sai nuoruuden retkillään suotartunnan. Suomen Luonto tapasi Tarja Halosen Naantalin Kultarannassa. Olisi tärkeää, että myös nykynuoret vietäisiin suoluontoon. Samoin ne tasaavat vesistöjen virtaamia. Luonnontilaisia soita on lähinnä vain suojelualueilla. Ikäväksemme jouduimme myös näkemään soiden massiivisen ojittamisen totalitaarisella, valtion avokätisesti tukemalla Mera-ohjelmalla, jota kutsuttiin myös metsänparannukseksi. Todelliset hallitsijat ovat kuningaspingviinit. 4 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 ERKKI SIIRILÄ. Pahaa jälkeä se saikin aikaan suoluonnossamme. Britannia ja Argentiina taistelivat 1982 Falklandin saarten herruudesta. Luonnontilaiset suot sitovat myös ilmakehästä hiilidioksidia. Yhteyden etsimistä pinnan alla, näkyvän takana oleviin voimiin." Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Toimituksen assistentti Elina Juva (äitiyslomalla), Jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 62 FALKLANDIN KUNINKAALLISET. Suurimmaksi osaksi suomaiden päällä on sinistä viivoitusta ojituksen merkkinä. Suosittelen suoretkiä. Soiden arvostus on saatava takaisin! JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA KARI KOVALAINEN 52 KALAMIEHEN MIETTEITÄ. Väärin perustein ojitetut suot pitäisi pikimmiten palauttaa ennalleen. Retkeily niillä kävi mahdottomaksi. Osa soista saatiin metsittymään, mutta samassa rytäkässä pilattiin satojatuhansia hehtaareita metsänkasvatukseen liian karuja soita. Kun katsoo Etelä-Suomen peruskarttoja, näkee koko lohduttomuuden. Iloksemme monilla suojelusoilla on pitkospuureittejä. Luonnonsuojelijat nimittivät sitä metsänraiskausohjelmaksi. PÄÄKIRJOITUS SYYSKESÄ SUOMEN LUONNOSSA Etelä-Suomessa suot ovat kortilla MIKKO KÄKELÄ 16 PRESIDENTTI. Visiitin aikana ehdittiin puhua paitsi puutarhasta myös ydinvoimasta. T oteutin heinäkuussa pitkäaikaisen suunnitelmani käydä Ruoveden Siikanevalla. Meno oli niin hurjaa, että jopa silloinen tehometsätalouden apostoli Kullervo Kuusela arvosteli voimakkaasti puuntuotantoon sopimattomien soiden ojittamista. "Harjuksen pyynti on syvimmillään kuin hartauden harjoitusta. Silti ne ylittyivät. Olin käynyt siellä kahdesti aikaisemmin: 43 ja 10 vuotta sitten
66 Eläimet paikkaavat särkynyttä mieltä Kasvokkain Miina Äkkijyrkän kanssa. Vakiot 6 12 14 19 51 66 72 73 76 80 81 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Tikulla silmään Kolumni Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Kysy luonnosta Kirjeitä rantavajasta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KANNESSA Kurki lennättää ajatukset soille. Suomen Luonto 6 | 2009 68. Kuva: Jorma Luhta. 36 YMPÄRISTÖTAIDETTA. Euroopan taivaalla näkee kottaraisparvien alati muuttuvia muodostelmia. Harjuksia pyytämässä. 51 Vuosituhannen suurin ympäristöuutinen Risto Isomäen kolumni. 52 Erämaan purjeselät. Pirkanmaalta löytyy vielä ojittamaton komea suo, Siikaneva. Vesimittareita ja tatuoitu mies. Sorsastus alkaa. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 10 36 42 48 Piekanat valloittivat Etelä-Pohjanmaan Saammeko suurparvia Suomeenkin. Retkitunnelmia sivuilla 5461. Maamme kaunein maisema paljastui Suomen Luonnon teettämässä kyselyssä. Ympäristö 6 8 15 19 Aironvetoja Iijoen puolesta Oulankajoen tulvat hiipuvat Laatokalle laaja kansallispuisto Valtion metsät ovat meidän Mikko Niskasaari pistää tikulla silmään. Tiede ja tutkimus 12 Samea vesi haittaa lohikalojen mätiä 12 Turun vihersammakot selvisivät talvesta Retkeily, matkailu ja maisemat 14 Yosemiten kansallispuiston riesana liiat autot 20 Kaunein maisema 54 Pitkospuut kutsuvat Siikanevalle Ihmiset ja elämäntapa 16 Maan äiti suojelee äiti maata 32 Kuolema joella. Kottarainen. 62 Falklandin kuninkaalliset 20 MIELIMILJÖÖ. Lumenkaatopaikalla leskenlehdet kukkivat yhtä aikaa maitohorsmien kanssa. Vuosien kadon jälkeen jättiparvet ovat palaamassa Suomeenkin. MANUEL PRESTI / SKOY W W W.SUOM E N LUO NTO.FI SUOMEN LUONTO 6 | 2009 5. Koko kesä kerralla. Siiville ja riistareppuun
Pirkko-Liisa Luhdan kesä on mennyt iijoen suojelemisessa, sillä Pohjolan voima suunnittelee lailla suojellun joenosan rakentamista. Hepokatit äänessä Lintujen soidinlaulu vaikeni enimmäkseenjokesäkuussa.Onneksikesäeiole ohi kaikilla, sillä monien heinäsirkka- ja hepokattilajiensoidinonparhaimmillaan.Juurinytäänessäovatesimerkiksihepokateista isoimmatelietelärannikonlehtohepokattija maan kaakkoisimman kulman idänhepokatti. Oravaräpiköi kylmässävedessämuutaman metrin, kääntyi takaisin ja kömpi rantaan. Soudan Pirtsi-veneessäPirkko-Liisa Luhdanja Eero Moilasenkanssa.HeovatPudasjärvenluonnonsuojeluyhdistyksenjaIijoensuojeluyhdistyksenaktiiveja.Luhta saikesäkuussaSuomenluonnonsuojeluliitonympäristöpalkinnon. Se eteni oksalta oksalle kohti rantaa, laskeutui maahan ja hyppäsi yhtäkkiä veteen. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliittoihmetteli,miksiministeriöeivoi käyttää pakkoa saimaannorpan suojeluunmuttavoipakottaametsänomistajatkalliisiinoperaatioihin. Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTaNUT aNTTi HaLkka nyt luontoon! iDÄNHEPOkaTTi HANNUSIItONEN/KUvALIItErI jokiLUoNTo iijOEN PUOLUSTaja. Aironvetoihintuleeuuttavakavuutta, orava uimassa Istuskelin rantatöyräällä eräänä keväisenä aamuna ja yritin kuvata puissa hyppivää oravaa. "Lakia esitetään muutettavaksi niin, että aukolle on synnyttävä vakiintunut Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Uusi pakollinen menoerä muutenkin heikosti kannattavalle metsätaloudelleherättikovanvastustuksen. Ministeriö perui maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden kritiikin jälkeen esityksensä pikavauhtia mutta aikoo painostaa maanmuokkaukseen toisin keinoin. Joki on taas vaarassa, sillä Pohjolan voima suunnittelee jälleen Kollajan allasta. Liityn Iijoen soutajiin heinäkuun alussaPudasjärvelläenkävoiolla ihastelematta toinen toistaan kauniimpia, siron jykeviä jokiveneitä. Muokkaus tekee maastosta lisäksi vaikeakulkuisenjatuhoaaluonnonarvoja. Ne tuovat jo pimenneisiin iltoihin eteläistätunnelmaa. aNTTi HaLkka yllättävä havainto ESKOrAJALA aironvetoja iijoen Vapaan Iijoen puolesta on soudettu vuodesta 1983. Sittensekipaisipuuhunsukimaanturkkiaan kuivaksi. ESkO RajaLa meTsäTaLoUs maanmuokkauspakko uhkaa Maa-jametsätalousministeriönesitykseen metsälain uudistamiseksi kuuluimaanmuokkaamisensäätäminen pakolliseksi. Luultavasti orava luuli hyppäävänsä jäälle, sillä siinä kohtaa vesi oli vielä aamulla ollut jäässä
"tarkoitus on ilmeisesti murtaa koko koskiensuojelulaki", Luhta arvelee. "JosKollajaeikestä,koskiensuojelulakitullaanavaamaanmuiltakinosin",arveleemyösKuronen. "Hankkeen tavoitteena ei ole vain Iijoki, vaan tarkoitus on päästä käsiksi myös muihinrakentamattomiinjokiin." kOLLajaNNiEMELLÄ vaihdanvenettä, silläPekka kaukkohaluaanäyttäämaisemaa,jossahänensukunsaonasunut vuodesta1492yli500vuotta.Kaukko kääntääperämelaajavieveneenputaaseen, joista Iijoki on kuuluisa pudashanon"joentaivirranosa,jokaerkanee pääuomastajapalaasiihentoisaalla". Yhtiö kuitenkin käynnisti hankkeestaympäristövaikutustenarvioinnin, vaikkaIijoenrakentaminenonsiisnykylakienvastaista. "Saaliinaverkostaolisaatuyksiahven.Sinänsä on rohkeaa kansalaistoimintaa kertoa hukkuneista norpista. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää kuolemia merkkinäSirkka-Liisa anttilan(kesk.)norppapolitiikan epäonnistumisesta ja valittaa EU:hun Suomenheikostanorpansuojelusta. aNTTi HaLkka JUHAtASKINEN puolesta silläarmadasaapuualueelle,jossaIijoki halutaan jälleen hävittää lähes 40 kilometrinmatkalta. Niiden säilymisenvalvontaaneiesitetämuutoksia uudistetunmetsälainluonnoksessa. MikkO NiSkaSaaRi Haminanvehkalahdenkoulupurettiinheinäkuussa huolimatta räystäiden uumenissapesineistätervapääskyistä.Apulaiskaupunginjohtajakari Halonentekiratkaisunkoulunpurkamisesta, vaikka Kaakkois-Suomen ympäristökeskusvaatipurkutöidenkeskeyttämistä. Kollajan rakentamisesta päättävät hallitusjaeduskunta,silläkyseonkoskiensuojelulain kumoamisesta. Koulun katon alla pesi ainakin 11 tervapääskyä,sinitiainenjapikkuvarpunen,joidenpesintä olisiollutohimuutamassaviikossa. kiRSi TaLSi SUOMEN LUONTO 6 | 2009 7. Metsän luontaiselle taimettumiselle kaksi vuotta on kovin vähän, siksi lakiesitys johtaa monissa tapauksissapakkomuokkaukseen. Luonto ja ympäristö nyt saimaaNNoRPPa Hävityksen piti olla mahdoton, sillä joki suojeltiin jo 1987 koskiensuojelulailla. Samassa veneessä kulkeva Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikköilpo kuronenkinhämmästeleeIijoenmonimuotoisuutta. Ylitämme huomaamatta kohdan, josta voimayhtiön pato ohjaisi suurjoen kokonaan uuteen uomaanmetsiinjasoille.Nevesipeittäisi Kollajan50neliökilometrintekoaltaana. YvA-arviota lukiessa selviää nopeasti, ettäkyseolisipahimmanluokanvesirakentamisesta,jokalisäksipäästelisivaltavastikasvihuonekaasuja. tietoon tulee vain jäävuoren huippu." Heinäkuunalussatietoontulimyöskaksipyydyksiinhukkunuttatämänvuodenpoikasta.Kuluneenavuonnaverkkoihinhukkuneitanorppiaon tulluttietoonviisielitavanomainenmäärä.todellinenmäärälieneeparikymmentä. "NaarasolisivoinutsaadapoikasiajoensikeväänäjavahvistaaPuruvedenmuutamanhylkeen kantaa", harmittelee norpan noudossa mukana ollutluontokuvaajajuha Taskinen. "tulvatpitävätneaukijapuhdistavat uomanaikaajoin." YHTiÖ SUUNNiTTELEE pitävänsä putaatauki"tarvittaessaperkaamalla"eli kaivinkoneella ja joen vähävetiseen entiseenuomaan"tehtäisiinpohjapatoja". Sähköä allas tuottaisi hyvin vähän, 150 gigawattituntiavuodessaeli0,2prosenttia Suomensähköntarpeesta. Metsälakisuojeleesuoraaneräitäarvokkaita luontokohteita kuten lähteitä, purojen ja pienten lampien rantametsiäsekäreheviälehtolaikkuja.Hyvätarkoitusjäätoteutumatta,koskakohteista tunnistetaan vain pieni osa. Nykyisin määräaika on kaikissa tapauk issa kolme vuotta hakkuiden s päättymisestä. Purkamisestaontehtypoliisilletutkintapyyntö.Luonnonsuojelulakikieltäälintujenpesinnän häiritsemisen. Etenemme useita kilometrejä viehättävässä putaassa. Iijokimenettäisivoimansa,silläyhtiö jättäisisiihenvainvähäisenvirtaaman. viiDES UHRi. Jokiveneiden keulassa kuitenkin liehuvatviirit,joissalukee:Kollajakestää. aNTTi HaLkka ANttIHALKKA Verkkokuolemat jatkuvat saimaalla Saimaallatulitietoonheinäkuunpuolivälissäjokolmasnorpanverkkoonhukkumistapauslyhyenajansisällä.Nytansanaolisiikaverkko,johonmeniaikuinennaarasPuruvedellä. "Putaathäviäisivät,josyhtiösaisitahtonsaläpi",PekkaKaukkosanoo. Hankkeen laajuus syvenee mielessä joka aironvedolla. Terho Laitinen Metsähallituksesta tutkii Puruvedellä siikaverkkoon hukkunutta norppaa. PesimäRaUha tervapääskyjen tyly kohtalo sittenkin? taimikkokahdessavuodessahakkuiden päättymisestä,taijosmaaperämuokataankaksivuottamuokkauksenjälkeen", maa-jametsätalousministeriönosastopäällikköaarne Reunalakertoo
"tulvaonmyösaikaistunut.voimme vain arvailla syitä. "Suomen ympäristökeskuksella on käytössä Oulankajoen virtaamahavainnot vuodesta 19", hydrologi Esko kuusistokertoo."Suurintulvaonvuodelta 1973, jolloin virtaamahuippu oli Voimalinjoista kärsivät luonto ja maanomistajat Maanomistajat vastustavat Fingrid-yhtiön voimalinjahanketta Lappeenrannasta Joroisiin. Hän johtaa Oulangan tutkimusasemaa Kuusamossa. Kokon mukaan mesimarja on siirtynytpohjoisemmaksi."Senparastaaluetta on Pohjois-Pohjanmaa Oulusta alas- 8 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Oulankajoki kulkee kanjonin pohjallaOulangankansallispuistossajaputoaapaikoinuseitametrejätaival-jaKiutakönkäinä.vaikkajoentörmilläkasvaa metsää,rinteeteivätpidättelevyöryviä vesimassoja. Jos esiintymässä on vain yhtä kloonia, ei pölytysonnistu. Ne häviävät, jos ihmisen ja veden työ taukoavat. Oulangan tutkimusaseman tutkijatovathavainneetneljänvuosikymmenenaikana,ettäOulankajoen pintaeivaihtelekevättulvillayhtärajustikuinennen.vanhakansatunsijoen juuri tulvista. "Entisaikaankarjaalaidunnettiinmyös metsissä,mikäpitirikka-jaheinäkasvistonkurissa.Karjapolkimaatajarikkoi samallasenpintaa.tämäantoitilaamatalakasvuisellemesimarjalle." Mesimarja kasvaa lähes koko Suomessa ja kukkii kauniin vaaleanpunaisin kukin. Suvipäivät lisääntyLUoNNoN aNTimeT kaLLEiN. ahman arvo olisi ministeriön ehdotuksen mukaan 16 500 euroa, lähes kymmenen kertaa enemmän kuin aiemmin. maaNkäyTTÖ vät, ja lumi alkaa sulaa jo talvella, eikä tulva hulahda jokeen enää yhdellä kertaa loppukeväästä", kertoo dosentti Pirkko Siikamäki Oulun yliopistosta. "Kohtuullinen korvaus on metsämaan menetettytuotto,200euroahehtaariltavuodessa.Ja paraspaikkavoimalinjalleonSaimaanpohja",sanoo ristiinan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajajaakko väänänen. MikkO NiSkaSaaRi mesimarja taantuu ja vetäytyy Mesimarjaa on aina arvostettu Pohjolassa sen hienon aromin vuoksi,jaluonnontutkijacarl vonLinné piti sitä Euroopan maukkaimpana marjana.Mesimarjallaolisikysyntäätänäkinpäivänä,muttasensaantionvaikeutunutjatkuvasti. Eteläisessä Suomessa kasvi kuitenkin marjoo huonosti. Marjomisen edellytys on ristipölytys. Linnuistaarvokkainolisimetsähanhi(900euroa),jotalähellepääsevätmetso(700euroa)ja peltopyy (00 euroa). Oulankajoen yläjuoksulta puuttuvat tulvia tasaavat aapasuot, lompolotjaisotjärvet. Luonto ja ympäristö nyt RiisTaLajieN hiNNaT RaNTaNiiTyT ahma kallis, alli halpa Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa riistalajeille uusia ohjearvoja eli summia, jotka saaliista joutuisi korvaamaan luvattoman tailaittomanmetsästyksenyhtenäseurauksena. Sähköyhtiöidenkertakorvausmaanomistajille on yleensä 300 euroa hehtaarilta, kun taas esimerkiksiluonnonsuojelualueeksilunastettaessa maasta on maksettava käypä hinta, joka EteläSavossaon30005000euroahehtaarilta. Muista riistalinnuista kuten allista, kiirunasta, heinäsorsasta ja lehtokurpastaselviääsatasella.Ohjearvotperustuvat kaavaan, joka hyvin karkealla tavalla arvottaa eläimenkannankoon,uhanalaisuudenjalisääntymiskyvyn. aNTTi HaLkka MIKAHONKALINNA/KUvALIItErI oulankajoen tulvat Kevättulvat loivat Oulankajoen satumaisen kauniit tulvaniityt. Nimi tarkoittanee tulvivaajokea. tätä lähellekurottaavainkarhu.Sensijaankettuja rusakkomenevätsatasellajametsäjäniksenkin pyytäjäköyhtyyvain200eurolla. Kalleinriistalajiolisiahma,jonkatapostavoisi joutua korvaamaan jopa 1 500 euroa. "Mesimarja on taantunut viljelykulttuurin ja metsänhoidon muuttumisen myötä.Sehyötyikaskiviljelystäjailmestyi aina paikalle ensimmäisenä", selvittäätutkijaHarri kokkoKuopionyliopistonbiotieteidenlaitokselta
KuljetuksetsaarellehoitiSuupohjanlintutieteellinenyhdistys. Ylänkötylli pesii Keski- ja Itä-Aasiassa ja talvehtiilaajallaalueellaKaakkois-AasiastaPohjoisAfrikkaan. kuva on otettu tänä kesänä kukinnan jo vähentyessä. hiipuvat 42 kuutiometriä sekunnissa ja viimeisin300kuutiotasekunnissaylittävätulvaonvuodelta1998." Kuusiston mukaan tulvat ovat pienentyneetvuosina192009noinkolmanneksen. Niityt kasvavat umpeen, koska niittäminen on loppunut. Oheinenkuvaonotettukaukoputkenläpilintua häiritsemättä. kullero on tulvaniityn värikkäin kasvi. lintulaji, ylänkötylli, oli edellisenä kesänä syntynyt naaras. vaeLTaja ohdakeperhosten toista sukupolvea odotetaan Ohdakeperhonenonmaailmantunnetuimpiavaeltajaperhosia.LajieikestäPohjolan talvea,muttavoilisääntyäoloissamme.Perhosia virtasi Suomeen runsaasti alkukesällä. Siikamäen mukaan Oulankajoen tulvaniityt häviävät vähitellen rantaniittytalouden mukana. tulva vaihtelee kuitenkin niin paljon, ettei luku ole tilastollisesti merkitsevä. Niistä 500 on kyetty tunnistamaan. Ne menestyvät avoimilla rantahietikoillajatulvaniittyjenpuoliavoimillareunoilla.Kunkasvillisuussulkeutuu,lajisto muuttuu. "rajustivirtaavavesi,jäälautat,padot jaajopuutrepivätaikaisemminpensaat jamättäätirtimaasta.Oulankajokion poikkeuksellinen Suomessa, koska se kaareilee ja synnyttää avoimia rantoja ja hiekkasärkkiä, jotka tataarikohokki ja kalvaskallioinen valtaavat", Siikamäkikertoo. Suomen 455. Luonto ja ympäristö nyt haRviNaisUUs PEttErItÖrMÄNEN ylänkötylli pyörähti suomessa Ylänkötylli (Charadrius mongolus) käväisi Suomessa.KahlaajanlöysiHarry Lillandt Kristiinankaupungin edustalla olevalta Domarkobbaninsaareltaheinäkuussa. POHjOiS-SUOMEN erätalonpoikainenkulttuurisyntyitulvaniittyjenvarsille,kunväkietsipienellekarjallesuo-ja rantaniityiltäheinää. Sitäedellinenolipohjoisamerikkalainenviirukerttuliviimevuodelta. JoLinnékokeilipuutarhassaanUpsalassamesimarjanviljelyä.Nykyäänkasvista on olemassa seitsemän nimettyä lajiketta. Ylänkötyllion455.Suomessatavattulintulaji. Yllätysvierailija viipyi Domarkobbanilla neljä päivääjasitäkävivätkatsomassasadatbongarit. Mesimarjantärkeinaromiaineonmesifuraani,jonkalisäksimarjastaonlöydettyparisataamuutaaromiyhdistettä. "Osalajeistaonjopariippuvaisiahäiriöistä, mutta olen huolissani ihmisen aiheuttamista muutoksista", Siikamäki sanoo. Lähimmillään ylänkötylli tepastelinoin20metrinpäässätarkkailijoistaan. aLicE kaRLSSON OULaNGaN TULvaNiiTTY. Jos säät suosivat, meillä syntyneitä ohdakeperhosia voi ollasyyskesälläihmistenilonasuurinjoukoin. jUSSi MURTOSaaRi pohjoiseen päin",tutkijaKokkosanoo. "Lajit eivät ehdi sopeutua vaan saattavatjopahävitä.Sitävastaantaistelen." TaPaNi NiEMi kOHULiNTU. Kehitysvielänopeutuu,jostulvatlaantuvat. "Aromeidenmäärässäonhuikeaeroverrattunamuihinmarjoihin,joillavallitsevanarominlisäksionyleensävainmuutamamuuaromiaine." RiiTTa SaaRiNEN MArKKUtANO/KUvALIItErI OHDakEPERHONEN MESiMaRja SUOMEN LUONTO 6 | 2009 JUSSIMUrtOSAArI tOMASLÖvDAHL 9
"PelkästäänSuupohjanalueellapiekananpesiäonlöydettykymmenkunta.EtelässänepesivätJalasjärveämyöten." tämän aukeaman harvinaiset piekanakuvat rajalaottiSeinäjoella.Pesäolisiellälouhoksessa.Näinpiekanalöysilakeuksiltakinjyrkänteen, jollaisialajipohjoisessaLapissasuosii. Määräonnoinpuolettavanomaisesta.Asuttuja reviirejä oli noin 300 eli saman verran kuin viimevuonna. Hämeessätodettiinensimmäinenonnistunut pesintä.Satakunnassasisämaanpesintöjäonjo useilta vuosilta. Aikaisempi eli viime vuoden ennätys ylittyi lähes sadalla. Niinhyvinolilouhokseenjäänytpiekanapari pesäpaikkansavalinnut,etteivätjussi Ryssy ja Erkki Rautiainen ulottuneet pesään tikapuiltaan.Myöhemminkolmekomeaapoikasta saatiinrengastettuapidemmillätikkailla. KotkiaeitiedetätänävuonnavarmuudellavainotunkuinYlitorniossa,jossakotkaemoammuttiinpesäänsäjasenpoikanentukehtuiemonsa alle.YlitorniollaonOllilanmukaanollutvuosien varrella ainakin kahdeksan tapausta, joissa kotkiaonjokoammuttutaipoikasetovatkadonneet salaperäisesti. iSMO TUORMaa myös tunturihaukan pesintä epäonnistui tämä vuonna Suomen tunturihaukoilta löydettiinvainyksilentopoikanen.tunturihaukkojenpesimistulostaverottietenkinheikko riekkovuosi.Haukkareviirejätunnetaan43,joilta normaalisti varttuu 2050 poikasta lentokykyiseksi. Niin ikään Pohjanmaallaonlöydetty poikanen sisämaanpesältä noin 50 kilometrin päässä Pohjanlahden rannikolta. PiekananeteläineneloeijäänytvainPohjanmaanerikoisuudeksi,vaanesimerkiksiKuopiostajaSuonenjoeltasaatiintietoonpesintä.Ilmiön kokolaajuuspaljastuusyksyllä,kunpetolintututkijatkokoavattietonsayhteen. aNTTi HaLkka AArNINUMMILA/KUvALIItErI maakotkien pesintä meni pieleen Maakotkanpesinnätonnistuivattänävuonnaheikosti.Isojapoikasiahavaittiinvain93. jussi Ryssy ja Erkki Rautiainen tikapuilla seinäjokisessa louhoksessa, jossa varttui kolme piekananpoikasta. 10 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. "Huono pesimätulos johtuu heikosta kanalintuvuodestajakesäkuunkylmistäsäistä",Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila arvelee. Katoeiollutaivanyhtäpahajokapuolella.EsimerkiksiSuomenselältäjaPohjanmaaltaonkuulunutmuutamaataparempiakotkauutisia. "Haukkojenkokonaismäärääonvaikeaarvioida, koska emme tiedä tarkkaan kuinka paljon pesimättömiälintujaon",Tuomo Ollilakertoo."Arvioliikkuu100200:nvälillä. iSMO TUORMaa PiEkaNaN PESÄONNEa. Luonto ja ympäristö nyt PesiNNäT PesimäkesäN eRikoisUUs suomen merikotkilla loistovuosi Suomenmerikotkatsaivattänäkesänäainakin 349 poikasta. Asuttujen pesienmääräolinytensikertaaWWF:nmerikotkatyöryhmänlaskennoissaylikolmesataaeli327, japesintäonnistuiyli230pesässä. Helsingin edustalla puolustusvoimien hallitsemalla saarella todettiin epäonnistunutpesintäyritys.Merikotkatyöryhmäon toiminutvuodesta1973.Ensimmäisenävuonna poikasialöytyivainviisi. aNTTi HaLkka piekanat valloittivat Hyvä myyrävuosi houkutteli Lapin linnun pesimään EteläPohjanmaalla ja Savossa. Piekana kuuluu tunturi- ja Metsä-Lapin linnustoon, joten sen laaja pesintä eteläiselläPohjanmaallaontodellinenerikoisuus. Suomenselän lintuyhdistyksen aluevastaava Esko Rajala arvioi, että Etelä-Pohjanmaalla pesintöjäontiedossaparikymmentä. "Saalistusnäyttionnistuvan.Koirastoipesällevesimyyränjapianmyösrotan." rottaeioleLapinasukkaalleaivanvieraslaji, silläpiekanattalvehtivatläntisessäEuroopassa viljelystentuntumassa. Hänenmukaansasuurillapetolinnuillakävikato myösruotsissa
Päiväperhosista vaaravyöhykkeeseen joutuu ensimmäisenäpiskuinentundrasinisiipi,jokaelää vainmuutamallaKilpisjärvenseudunkalkkipitoisellatunturirinteellä.Kaikkitunnetutesiintymät ovatvähintään700metrinkorkeudessa. Kaikkeinköyhimmissämaissaruuanosuuspäästöistänousiylipuoleen,kunseSuomessaoli12 prosenttia.www.carbonfooprintofnations.com aNTTi HaLkka tunturien perhoset pinteessä Ilmaston lämpeneminen on tuonut EteläSuomeen uusia perhoslajeja, mutta pohjoiset lajit ovat joutuneet ahtaalle. Siitä uusiutuviin ja energiansäästöönonosoitettuvain70miljardia. jUSSi LaiTiNEN suomi Euroopan peränpitäjänä uudessa päästövertailussa SuomiesiintyyepäedukseenEnvironmental Science & Technology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa maailman maiden kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan kulutuksen ja kansainvälisenkaupankautta. Luonto ja ympäristö nyt iLmasTo Etelä-pohjanmaan Kahden asteen hinta selvisi teollisuus-jakehitysmaatolivatheinäkuussaItaliassapidetyssäG8-huippukokouksessayhtämieltäsiitä,ettämaapallonlämpeneminentäytyypitääallekahdessaasteessa.Senjälkeen ilmastokriisi muuttuu katastrofiksi. Summaa voi verrata finanssikriisin elvytyspaketteihin,joitaonkäärittytähänmennessä2000 miljardin edestä. Suomenhenkeäkohdenlasketutpäästötovat uudellakintavallalaskettunaSveitsinkanssaEuroopansuurimmatelinoin18tonnia.Yhdysvaltain asukkaan päästöt olivat uuden laskutavan mukaan 29 tonnia, ruotsin 10, Kiinan kolme ja MosambikinjaBangladeshinvainyksitonnihiilidioksidiavuodessa.Laskentojenperusvuosion melkovanhaeli2001. Näinesimerkiksisuomalaistenhiilijalanjälkeä rasittavatmyösvaikkapaKiinassatuotetuttavarat mutta toisaalta eivät suomalaiset, muualle viedyttuotteet. Länsi-Lapin karuimmattunturitovatmonienpohjoistenperhoslajienviimeinenturvapaikka. KokouksenjälkeenenergiajärjestöIEAlaskitavoitteelle hintalapun: vihreiden investointien pitäisinelinkertaistua,mikätarkoittaisi300miljardialisääjokavuosi20vuodenajan. YökkösistähankalintilanneSuomessalienee liuskepaljakkayökkösellä,jotatavataanvaintakatuntureilla.Harvatlöytöpaikatovatolleetvähintään800metrissä.Pohjolanlisäksilajitunnetaan vainNovajaZemljalta. jUSSi MURTOSaaRi SUOMEN LUONTO 6 | 2009 ESKOrAJALA 11. Ulkomailta ostettujen tuotteiden osuus suomalaisten päästötaakassa oli kolmannes, kun se esimerkiksi Yhdysvalloissa oli alle viidennes
tutkimusryhmääjohtaneenUpsalanyliopiston tutkijanTed Morrowinmukaanonmahdollista, ettäimmuunijärjestelmäyrittääsuojatakärpästä myösomanlajinkoirailta,eivaintaudinaiheuttajilta. Poikaset joutuvat todennäköisesti tyytymään myöshuonoimpiinelinympäristöihin. perkins / animals animals / skoY vaeLLUskaLaT samea vesi haittaa Kutupurojen suojelu vaikuttaa oleellisesti lohikalojen mädin ja poikasten selviämiseen. Suotuisissaoloissalohikalojenpoikasista8090prosenttiaselviytyy vapaaseenveteen.Useimmitentulosei ole niin hyvä, sillä yli 200 vuorokautta soraikonsuojissaonvaarallistaaikaa. talvisten virtaamien muuttuessa voi veden vähyys muodostua ongelmaksi mUUTTUva eLäimisTÖmme turun vihersammakot selvisivät talvesta viime elokuussa tähtitieteilijä Harry j. 1930-luvun lämpökaudella mölysammakko yritti asettua HelsinginvanhankaupunginlahdellejaPorvoonruskikseen,muttakylmeneminen,vesiensaastuminen jaihmistenvainoolivatilmeisestiliikaa.vuoden 190jälkeenkookastajaäänekästäsammakkoa eienäähavaittu. varhaisen kädellisen fossiili löytyi SaksanMesselistäjasejulkistettiinkovallamediahälylläNewYorkissa19.toukokuuta. IlmastonlämmetessäSuomenrannikoidenrehevät rannat saattavat muuttua eteläisemmille sammakkolajeille sopiviksi. tilaisuudenjärjestäjätolivatottaneet mallia aikaisemmista ihmisen evoluutioonliitetyistä"sensaatioista".Julkisellesanalleväitettiinmelkosuoraan,että HurumintyttärenmukaanIdaksikutsuttufossiilionollutmeidänesiäitimme. Mätimunat ovat herkkiä purojen valuma-alueilta huuhtoutuvalle kiintoaineelle.Savijahienohiekkatunkeutuvat soraväleihin ja saattavat tukehduttaa mätimunat. tiEDE ja tutKimus nyt TOiMiTTaNUT jUHa kaUPPiNEN LisääNTymiNeN Carroll W. Kiintoaineen haitalliset vaikutukset voivat näkyä myös heikompina poikasina;kunsoraikonläpäisykykyvähenee, senhappiolothuononevat.välttääkseen tukehtumisen poikaset nousevat soraikostaliianaikaisin. Eteläiset sammakot ovat siis selvinneettalvesta. tällaiset poikaset uivat kehnosti, jolloin ne ovat alttiita pedoille. Kuuntele kurnuttajiamme osoitteessa: http:// users.utu.fi/hlehto/aania/sammakko.shtml. jUHa vaLSTE ClauDe nuriDsanY & marie perennou / sCienCe photo librarY / skoY ihmiseN evoLUUTio Hälyä "ihmisen esiäidistä" köy Darwinin juhlavuoden kunniaksi nimen Darwinius massillae saanut,hiemanoravaaisompieläinontutkijoidenmukaan"puoliapinoidenjaapinoidenyhteinenkantamuoto"ja"ihmisenesiäiti". Asiaa rummuttamaan oli valmistettu video, internetsivut, ja lisäksi otuksesta oli rakennettu malli. Fossiilionpoikkeuksellisenhyvinsäilynyt. The Journal of Evolutionary Biologyn mukaan naaraiden immuunijärjestelmä menee parittelussasekaisin. Idantodellinenasemakädellistensu- 12 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Joka tapauksessa on todettu, että useasti paritteleviennaaraidenelämänkaarijäälyhyeksi janesaavatvähemmänjälkeläisiä. RaiNER RajakaLLiO vakarkeampikiintoainevaikeuttaataas poikastennousuasoraikostavapaaseen veteen. Se on 47 miljoonan vuoden ikäinen,jolloineiollutvieläolemassaihmisiä, ihmisapinoita eikä oikeita apinoitakaan. Soraikon pinnalle laskeutuantti koli / kuvaliiteri baNaaNikÄRPÄNEN Lempi sairastuttaa banaanikärpäset Banaanikärpästen rakkaus on vaarallista. runsaan kiintoainekuormituksenvaivaamistapuroistaeivälttämättä säily yksikään lohikalanpoikanen hengissä. Paikalla oli tutkimusryhmän johtaja jörn Hurum Oslonyliopistosta. Lehto äänitti turun ruissalossa sammakkoharvinaisuutta,vihersammakkoa.Keväällänäitämölysammakoidenlähisukulaisiahavaittiinjo kolmin kappalein. vihersammakotovatluultavastipäätyneetturkuunniinkuinmölysammakotHelsinkiin:jokuon netuonutjalaskenutvapaaksi.vihersammakko onhelppotunnistaaäänestä,jokakantaahelpostiylisadanmetrinpäähän
Syynä on se, että linnut auttavattoisiaanvaroittamallavastavuoroisesti.Asiasta kertooBehavioral Ecology and Sociobiology-lehti. Kaskelotit ovat ratkaisseet ongelmanperustamallalastenhoitoringin:emot jäävät vuorollaan vartioimaan poikasten lastentarhaajasukeltavatvuorollaanruuanhakuunsyviinvesiin. Fossiili on joka tapauksessa hieno, samoin kuin sen ympärille järjestetty mediashow. jUHa vaLSTE yhTeisToimiNTaa Kaskelottien lastenvahdit Kuinkataatajälkeläisenturva,kunitsejoutuu sukeltamaan yli kilometrin syvyyteen ruokaa hakemaan. Näin kävi Perämereen laskevilla Kiiminkijoen latvapuroilla riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kuusi vuotta kestäneen seurannan perusteella. vesikemiallisistamuutoksistahaitallisimpiaonmeilläjokakeväinensulavesienaiheuttama happamuuspiikki. tiEDE ja tutKimus nyt NaaPURiaPUa markus varesvuo / lintukuva lohikalojen mätiä mätimunien kehittymiselle erityisesti pienissä latvapuroissa. Kiiminkijoen seurannassa mätimunista olielossaennenkevättulvaavielänoin 40 prosenttia. Amerikkalaistutkijoiden kokeet seeprapeipoillatodistavat,ettäerossalajikumppaneistakasvaneetlinnunpojatalkavatlaulaakehittymätöntäja vainalkeellisetrakennepiirteetsisältäväälaulua. vielä epäselvää on, miten happamuuden äkillinen lasku ja sen aiheuttamatmuutoksetmetallienliukoisuudessa vaikuttavat poikasten kehittymiseen. PaULiiNa LOUHi kiRjOSiEPPO Kirjosiepot auttavat toisiaan vastavuoroisesti Liettualaistenjavirolaistentutkijoidenkoe kirjosiepoilla osoitti, että pedosta varoittaminenonparempivaihtoehtokuinvaikeneminen ja piiloutuminen. Osittainenkin jäätyminentappoimätimunistayli80prosenttia. Lautasella soranäytteen seasta kaivettuja elossa olevia ja kuolleita mätimunia. käisin näytöin kupuussa on kuitenkin vielä hyvin epäselväedessitäeitiedetä,onkokyseessävarhainenapina,puoliapinataijopa molemmillesukuaolevalaji. vastaisiensäjanaapurustonmuidenkoiraiden kuuntelukehittäänuorenkoiraanlaulunlopulliseenmuotoon. PERTTi kOSkiMiES SORaN kÄTkEMÄT. Sieppotunteenaapurinsayksilöinäjaryntää paikallesellaisennaapurinhälyttäessä,jokaaiemmintuliauttamaansitäitseäänpedonhäätämisessä.Josjokunaapureistaeiilmaantunutpaikallesieponvaroittaessapedosta,eisekäänvälittänyttämännaapurinhätäilystä. PERTTi kOSkiMiES pauliina louhi LaULUTUNTeja Linnut sekä perivät että oppivat laulutaidon Lintujenlaulukehittyysamoinkuinihmisen kieli: synnynnäinen valmius vaatii täydentyäkseen sosiaalista yhteyttä lajikumppaneihin, kertooNature-lehti. Poikasten kuoriutuessa kevättulvan aikaan veden happamuus laskilähelleneljää,jolloinsiihenastivieläelossaolevistamätimunistakuoliyli puolet. Darwinius on adapoidi se kuuluu varhaisten kädellisten toiseen pääryhmään.Senmahdollisestasuhteestameihinonsensijaanmahdotontasanoamitäänvarmaa. Kanadalaiset tutkijat havaitsivat, että lastentarhakäytäntöäesiintyySargassomerellä,mutta eiKaribianmerellä,missävalaspopulaatioonpienempi.AsiastakertooNew Scientist-lehti. jUHa vaLSTE SUOMEN LUONTO 6 | 2009 13. Lohikalojen kuoriutuneita poikasia, jotka elävät soran suojissa niin kauan kuin ruskuaispussissa riittää ravintoa
Katastrofi sattui 20042005, kun tehdas olialoittanuttoimintansa.Suomen Luonto kertoi asiastanumerossa5/2007. varsinkin juhlapyhinä henkilöautot tukkivatpuistonkapeattiettehokkaasti. ruuhka-aikaan käveleminen on nopeintapaliikkua. "vaikka tiikereiden ja niiden osien jatkuva kauppa on suuri huolenaihe, ympäristöpoliisin työ sen lopettamiseksi on rohkaisevaa", totesi projektivastaavaNguyen Dao Ngoc vanuhanalaisteneläintenkauppaavalvovankansainvälisen Traffic-järjestön Hanoin toimistosta WWF:n tiedotteessa. "vaikka ympäristöpoliisi on vasta äskettäin perustettu,seonnopeastiparantanutvietnamin mahdollisuuksialaittaakäytäntöönuhanalaisten eläintenkauppaakoskevaalainsäädäntöä",Nguyensanoi. Autosta löytyi tiikerin jäinen ruho ja11kiloaluita.Luutolivatainakinkahdestayksilöstä.Löytöolijotoinentänävuonna. Keskuslaakso on vain hieman toistakymmentä kilometriä pitkä ja puolitoista kilometriä leveä. Autojaeikäännytetäpuistonporteiltaedeskiireisimpänäsesonkina.Sisään pyrkivienjonoaseisotetaantarvittaessa niinkauan,ettäriittävänmonionpoistunutpuistosta. Yosemiten laaksossa on pahoja ruuhkia, koska se on liian ahdas autoille. KaliforniassaSierraNevadanvuoristossasijaitsevaYosemitenkansallispuisto kärsii liiallisesta autoilusta. autoilu on tehty helpoksi, sillä puistossa on 300 kilometriä päällystettyjä teitä. tiikeritjaetaanyhdeksäänalalajiin,joistakolmeonjohävinnyt.tiikereitäonjäljellänoin4000. Poliisitvalvovatliikennettäruuhkien ollessa pahimmillaan. Asiantuntijatarvioivat,ettäkyseessäolinuori, äskettäintapettueläin.tiikerioliluultavastituotuKeski-vietnamista.Eläimenalkuperäyritetään varmistaadna-tutkimuksella. Henkilöauto maksaa puistoonpääsystä20dollariamatkustajamäärästäriippumatta.Muullatavalla kuinhenkilöautollasaapuvapulittaa10 dollaria.Josseurueeseenkuuluuvähin- tiikerin ruho ja luita taksissa Ympäristöpoliisipysäyttiepäilyttäväntaksin vietnamin pääkaupungissa Hanoissa heinäkuussa. Jylhien graniittikallioiden ympäröimän laakson ruuhkautumista selittää myös sen pieni koko. Kosteikontuhansistauhanalaisistamustakaulajoutsenistajäituoreenarvionmukaanvainsata jäljelle.tehdastavastustavakansanliikepitääoikeudenpäätöstävoittonaanjajatkaatyötään. jORMa LaURiLa 14 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. LiikenneongelmatkeskittyvätYosemiten laaksoon, joka on puiston keskus. Hiljattain bengalintiikerithävisivätkokonaankahdestaIntiankansallispuistostasalapyynnintakia. maaiLmaLta TOiMiTTaNUT jORMa LaURiLa vieTNam tran QuanG CuonG / hanoi environmental poliCe yhdysvaLLaT yosemiten kansallispuiston Yhdysvalloissa omalla autolla mennään kaikkialle, myös kansallispuistoihin. rauhallisimpinapäivinäliikennettäohjaavatpuiston omatvartijat.Yosemitenkansallispuisto onpalkannutkokonaisenvartijakaartin pelkästäänliikenteenvalvontaan. tiikerit ovat yhä uhanalaisempia. Jonkin verrantiikereitäonmyösKiinassajaSiperiassa. jORMa LaURiLa maarit roiha jONOSSa YOSEMiTEEN. Ruuhkia on etenkin viikonloppuisin. ChiLe arauco-sellutehdas tuomittiin jättisakkoihin vetoomustuomioistuinlangettichileläiselle sellutehdasjätilleCelulosaAraucoyConstituciónillesatojatuhansiaeurojavastaavansakon Cruces-joenjasenarvokkaankosteikonsaastuttamisestaraskasmetalleilla,uutisoivatYlenverkkosivut. Ne elävät Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Autollasaapumisensuosiotaselittää myös Yosemiten sisäänpääsymaksujen määräytyminen. Suurinosavierailijoistaeipoistulaaksosta, vaikkalaaksoedustaavainmurto-osaa kokoalueesta.Puistoonsuuruudeltaan vajaatkolmetuhattaneliökilometriäeli samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Lemmenjoenkansallispuisto AutoiluonYosemitessasallittua,vaikka puistoalueella pääsee ilmaisilla busseillapaikastatoiseen.Ajaminenontehtyhelpoksi,silläpäällystettyjäteitälöytyyylikolmensadankilometrinmatkalta
Yosemitenhoukuttelevuuttalisää,että se on kansallispuistoksi hyvin varustettujasiellävoitehdämonenlaista.Kesällä puistossa voi perinteisen vaeltamisenlisäksipyöräillä,kiipeillä,meloa, ratsastaa sekä pelata tennistä ja golfia. Laatokansaaristonsuojeluaonvalmisteltujo parikymmentävuotta.Kiistatrajauksestajasuojelumuodosta luonto- ja kansallispuiston välillä ovat vaihdelleet useasti. Kansallispuisto merkitseehiemantiukempaasuojeluakuinluontopuisto.Kansallis-jaluonnonpuistotperustetaanvaltakunnallisellapäätöksellä,luontopuistotpaikallisellatasolla. LuonnonarvotovatmerkittävätEuroopansuurimman järven pohjoisosassa. EnnensotiaSuomellekuuluvallealueelletulevakansallispuistoonlaajuudeltaan120000hehtaaria.rajaussisältäämyöshuomattaviaalueita mannerrannikoltaidästäImpilahdeltaSortavalan jaLahdenpohjaneditselänteenHiitolaan. Asenteetkotkiakohtaanovatmuuttuneetsuopeammiksi,jasuojeluohjelmatovatsaaneetrahoitusta. talvella Yosemitessa voi muun muassa lasketella,luistellasekäharrastaamurtomaahiihtoa ja lumikenkäkävelyä. 1970-luvulla keisarikotkakanta oli romahtanutvain50pariinjasukupuuttoolilähellä. jOS aUTOTON SUUNTaa puistoonKalifornian suurista kaupungeista Los AngelesistataiSanFranciscosta,eisuoraa julkisenliikenteenreittiälöydy.Bussiyhteyksien järjestäminen useammasta lähikaupungistaolisiyksikeinohillitäautojenmäärää. Upean saariston maisemakuvamuodostuukorkeistajajyrkkäpiirteisistä kalliosaarista karuine mäntymetsineen, mannerjäätikönhiomistaluodoista,aavastaulapastasekäsisäsaaristonjamannerrantojenrehevistälehdoista. PERTTi SiiLaHTi SUOMEN LUONTO 6 | 2009 15. maaiLmaLta tomi muukkonen / lintukuva esPaNja/PoRTUgaLi riesana liiat autot täänkaksihenkilöä,omallaautollasaapuminenonhalvinvaihtoehto. Maata tallaavienjalkaparienmääräontähänverrattuna moninkertainen. Konkreettisina toimina muun muassa voimalinjoja on muutettu turvallisemmiksi kotkille.Uutenavaaranasaattavatollatuulivoimalat,jamyösmyrkyistäonongelmiakotkille. jORMa LaURiLa veNäjä timo sipola Laatokalle laaja kansallispuisto venäjäpäättitoukokuussalisätäLaatokan pohjoissaaristoon suunnitellun kansallispuiston vuosina 20012010 toteutettavien kansallis-jaluonnonpuistojenluetteloon.Päätöson erittäinmerkittävä.Aikatauluontiukka,silläalueenkäytönsuunnitteluvoiviedävieläpaljonaikaaennenlopullistapäätöstä. Moni amerikkalainen ottaa täyden ilonirtijuhlapyhienpidentämistäviikonlopuista,sillävuosilomatovatlyhyempiä kuinEuroopassa.Useinkokoperhehyppää pitkinä vapaina autoon ja suuntaa johonkin kauempana sijaitsevaan kohteeseen. Puistoon pääsee julkisilla yhteyksillä suoraan ilman vaihtoa ainoastaan Yosemiten itäpuolella sijaitsevasta Mammoth Lakesista ja eteläisestäMercedin kaupungista. Koko Yosemiten alue on tunnettu jyrkkiengraniittikallioidenjavesiputoustenhalkomistamaisemistaan.Puistosta löytyy myös Pohjois-Amerikan korkein, Yosemiteksinimettyvesiputous. MaaRiT ROiHa Keisarikotka nousi siivilleen aallonpohjasta Onnistuneidensuojelutoimienansiostakeisarikotka (Aquila heliaca) on palaamassa Iberianniemimaalle.viimevuonnareviirejäolijo 252, neljännes enemmän kuin edellisenä vuonna. Monenlaiset vapaa-ajanharrasteet kuluttavatmaaperääjaaiheuttavatmelua. Bussilinjat toimivat kuitenkinvainkesäaikaan.Muistasuunnista saapuvat eivät yleensä edes harkitseloppumatkantaittamistajulkisella liikenteellä, sillä se ei useinkaan lyhentäisiajomatkaa. Myös Yosemitenlaaksonulkopuolisetalueetovatyhä kovemmassakäytössä.Suosiostakertoo sekin,ettäloma-aikaanpuistoonmielivienonvarattavamajoituskuukausiaetukäteen. Yosemitessavieraileevuosittainnoin kolmejapuolimiljoonaaihmistä,suurin osakesällä.teitä,leirintäalueitajamuutaympäristöäkuluttaahuippuviikonloppuina jopa 7000 ajoneuvoa
Matka jatkuu merenrantaan. Kävelemme rataa pitkin alas kuin vihreällä matolla. Presidentti paljastuu aktiiviseksi Suomen Luonnon lukijaksi. Halonen on kokeillut myös sammaleiden istuttamista. "Olen innokas puutarhaihminen minulla onkin ollut siirtolapuutarha Helsingin Marjaniemessä jo 30 vuotta. Totta, musta Miska näyttää viettävän kissanpäiviä valkoisessa nojatuolissa. Halonen osoittaa kekkosen rakennuttaman saunan edustalla olevia pieniä lintuluotoja, joita nykyinen presidenttipari on suojellut pikaveneiltä parin strategisen poijun avulla. Toivottavasti sillä on oma kannustava vaikutuk- 1 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Lisäksi pääsen harrastuksen pariin perheen lomapaikassa Karjalohjalla. maan äiti suojelee äiti maata Tasavallan presidentti Tarja Halonen rakastaa puutarhanhoitoa ja tarkkailee lintuja. "Oliko siinä teidän sammaljutussa (SL 5/09) vinkkeinä pissa ja piimä. Tulee hieman etuoikeutettu olo, sillä hän vie tänne yleensä vain valtioiden johtoa. Harmahtava Rontti sen sijaan piileksii jossakin tämän linnamaisen rakennuksen 19 huoneesta. Yksi hänen lempilinnuistaan on meriharakka. Saan kukkavillityksen joka kevät", Halonen kertoo. "Se on kuin graafikon kynästä." "Mielestäni on tärkeää tuntea villin luonnon lisäksi oman pihapiirin kasveja ja eläimiä. Siksi lähdimme mukaan pihabongaustapahtumaankin. Nimi on osuva, sillä luontoa alueella piisaa. Pihassa tekevät asentoa uljaat kukkarivistöt, päällikköinään valkoiset ja punaiset daaliat. Puutarhanhoito on rouva presidentin intohimo. Vanhat männyt seisovat epäryhdikkäinä upealla sammalpeitteellä. Kun on oikein stressaantunut olo, siinä kyllä rikkaruohot lentelevät." Halosen puutarhoissa kukkii etenkin suomalai- sia perinnekasveja kuten syreenejä, pioneja ja ruusuja. "Maatiainen mikä maatiainen." Hän pitää myös kukkataulujen maalaamisesta muiden aiheiden ohella. sammaLeeT vaLTasivaT keLkkaRadaN Kultarannan pihasta kiemurtelee alaspäin alueen erikoisin ja hienoin näky: talon ensimmäisen omistajan, maanviljelysneuvos alfred kordelinin rakennuttama kelkkarata, joka on nyt täysin sammaleen peitossa. ilmaston lämpenemistä pitää hänen mielestään estää suitsimalla kuluttamista. Pohjoispuolella komeileva metsäpuisto on säilytetty lähes koskemattomana. Halonen pitää lintujen tarkkailusta. Talon asukas, tasavallan presidentti Tarja Halonen, haluaa kävelyttää meitä rakennusta ympäröivässä luonnossa. Kaikkea on tullut kokeiltua", hän nauraa. "Puutarhanhoito on minulle hermolepoa. Suomen Luonto on presidentin lempilukemistoa. TEKSTI JUHA HONKONEN · KUVAT MIKKO KÄKELÄ "K issat ovat kotona", kertoo lappu Kultarannan ovessa Naantalissa. Pihoineen 54-hehtaarinen Kultaranta sijaitsee Luonnonmaa-nimisellä saarella
SUOMEN LUONTO 6 | 2009 17
18 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Olen vuoden aikana ollut mukana aiheeseen liittyvissä projekteissa. "Se on ehdottoman tärkeä. Niissä on ollut tarkoituksena löytää tapoja, joilla ihmiset voivat olla mukana lämpenemisen pysäyttämisessä." "Kun 2004 tuli Maailmankomission raportti globalisaatiosta ja sen haitoista, moni harmitteli, että taas tuli joku pilaamaan hyvät pidot (Halonen toimi komission puheenjohtajana). On annettu kuva, että ydinvoima olisi helppo ratkaisu, jollainen se ei kuitenkaan ole. Kunpa bongaaminen porukassa yleistyisi muutenkin. Halonen onkin suunnitellut pienen tuulimyllyn pystyttämistä Kultarantaan. ei eNemPää ydiNvoimaa Teemme haastattelua myös tuulensuojassa sisällä edustustiloissa. Kutsummekin sitä lelukissaksi, koska se antaa kenen tahansa tulla silittämään", Halonen kertoo 16-vuotiaasta lemmikistään. MaaN ÄiTi SUOjELEE ÄiTi MaaTa sensa. Meille luontoon kuulumisen tunne on niin kiinteä." Millaisia ajatuksia ilmaston lämpeneminen Teissä herättää? Tässä lehdessä on juttu maamme kauneimmista maisemista. Globalisaatio on esikoulu yhdessä elämiseen." "Mielestäni kovat tavoitteet eivät ole ristiriidassa globaalin tilanteen kanssa. Pitäisikö voimaloita tehdä lisää kolme, kaksi, yksi vai nolla? "Olen ottanut jo aiheesta julkiset haukut vastaan. Toinen hieno paikka on saaristo. Miten Suomen pitäisi suhtautua EU:n tavoitteisiin: vaatia tiukennuksia, vaatia kevennyksiä vai mennä nykyisten tavoitteiden mukaan? toinen se, mitä sille voi tehdä. Haastatteluaika päättyy. "Nyt saat hyvän kuvan, ota nyt!" presidentti kehottaa kuvaajaa. Presidentin vieressä Miska availee jo silmiään. joulukuussa on tärkeä ilmastokokous kööpenhaminassa. Valoisan huoneen seinillä komeilevat antti Favénin Huviretki ja Rafael Wardin Sininen maljakko. Sinne halutaan pääs- Entä ydinvoima. Ihmisten tietoisuutta pitää nyt lisätä. Toisekseen, se halutaan säilyttää. Onneksi työni kautta pääsen hyvin esimerkiksi Ahvenanmaalle." "Yksi suosikeista on Angeli (kylä Inarissa). Uusi teknologia mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin parantamisen rasittamatta liikaa luontoa ja ympäristöä. Siinä myös länsimaista pois siirtyvällä teollisuudella säilyvät tiukat kriteerit. Navakka tuuli sekoittaa hiukset. Nyt taloustaantuman aikaan on huomattu, ettei rajattomasta kuluttamisesta voida pitää loputtomasti kiinni. Minkä on Teidän mielestänne kaunein? ten kanssa pienen mökin. Kehitysmaat saattavat ajatella, että ilmastotavoitteet ovat taas yksi riiston väline, mutta meidän täytyykin näyttää, että kehittyneet maat kantavat vastuunsa eli suhteellisesti suuremman osuuden." "Meidän täytyy saada aikaan hyvä diili. Ne ovat investointeja, jotka menevät pitkälle tulevaisuuteen, jolloin saattaa olla edullisempia ja parempia ratkaisuja käytettävissä." Mitkä ovat Teidän lempiluontokohteenne? tä, on se sitten siirtolapuutarha, Seurasaaren ympärikävely, saaristo tai Lappi. Pentti (arajärvi) omistaa sieltä ystäviensä ja paikallis- "Ensimmäinen asia on aito huolestuminen ja "Sielunmaisema", Tarja Halonen sanoo. Rajat on huomattu ilmastonsuojelussakin. Juteltuamme hetken toimittajan Manu-kissasta, 20, siirrymme luonto- ja ympäristöaiheisiin. Millaiseksi näette luonnon merkityksen Suomen kansalle. Silitän vielä lähtiessäni Miskaa. Ensi vuoden alussa päätetään sen lisärakentamisesta. Voihan sitä kuvitella, että jonain kauniina päivänä autoteiden varret ovat täynnä aurinkokennoja siinä missä nyt meluvalleja." "Kun on stressaantunut olo, siinä kyllä rikkaruohot lentelevät." "Se on sellainen linssilude, että tykkää mielellään olla kuvissa. Fossiilisten polttoaineiden osalta taas voidaan parantaa energiatehokkuutta." Missä uusiutuvissa energianlähteissä Te näette eniten mahdollisuuksia? "En ole mikään insinööri, mutta mielestäni moninaisuus on tärkeää. Se hyrähtää käyntiin kuin rukki. Muuten käy kuten monelle helsinkiläiselle, jolle on olemassa vain pikkulintu, iso lintu ja lokki." Muutaman metrin päässä ui kyhmyjoutsen pienten pörröisten poikastensa kanssa. Olen sanonut, ettei ydinvoima ole mikään ihmeavain ja että sen lisärakentamisessa pitää olla hyvin harkitsevainen
"Metsähallituksen ja ministeriön johto ovat menneisyyden vankeja." SUOMEN LUONTO 6 | 2009 19. Luontopalvelut jäisivät huutolaispojan rooliin. Muutetaan Metsähallitus virastoksi, velvollisuutenaan huolehtia valtion maa- ja vesialueilla luonnon monimuotoisuudesta, suojelualueista, virkistyspalveluista ja metsätaloudesta, jonka tuotolla palvelut rahoitetaan. Mikäpä onkaan luontevampaa kuin käyttää yhteisen metsäomaisuuden tuottoa kansalaisten virkistykseen, hyvinvointiin. Se on sentään kolmannes Suomea. Yksinkertaisin ratkaisu on yleensä paras. Silti luontopalvelujen resursseja Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. juha honkonen etsät torjuvat ilmastonmuutosta myös seisomalla pystyssä: ne ovat hiilivarastoja. Voi olla, että jonain päivänä puusta tehdään merkittäviä määriä polttoaineita, mutta ohraetanolin kompastumisen ja palmuöljyfiaskon jälkeen ei kannata julistaa uutta teollisuuden alaa syntyneeksi ennen kuin tiedämme, mikä on puudieselin taloudellinen kannattavuus ja todellinen ekotase. M R ahaston tehtävä olisi sama kuin mitä Metsähallituksen talouspuoli tekee nyt. Varmassa kasvussa on luonnon, erityisesti metsien ja soiden aineettomien arvojen kasvu, mistä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto jätti keväällä hallitukselle tunteikkaan ohjelmaesityksen. Tämän tulee ohjata myös Metsähallitusta sen hallinnoidessa valtion meidän maita. Ajatellaanpa vaikkapa suunnitelmia Metsähallituksen uudeksi organisaatioksi. Metsähallituksen ja ministeriön johto ovat menneisyyden vankeja. Virastoa sitovat kaikki samat julkisuuden velvoitteet kuin muitakin virkamiehiä. Valtion maita katsellaan yhä vain ensisijassa puuntuotannon näkökulmasta, vaikka nykyaika edellyttää aivan muuta. Tämä on epämuodikasta tänä yhtöittämisen muotiaikana, mutta kuka meitä käskee olemaan muodin orjia. Mikko Niskasaari Valtion metsät ovat meidän J okainen ministeri julistaa kannattavansa avoimuutta ja julkisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa. Valtion liikelaitokset aiotaan lakkauttaa ensi vuonna. Luontopalvelut ovat kuitenkin parasta, mitä Metsähallitus kansalaisille tarjoaa. Metsähallituksen ylimmässä johdossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä haluttaisiin siirtää valtion maa- ja vesialueet rahastolle, jolloin niiden kohtalosta päättäminen saataisiin kansalaisen ulottumattomiin. Niin on myös Metsähallituksessa. Ylijäämä tuloutetaan valtion kassaan. Ei kukaan voi olla tajuamatta, että Suomessa metsäteollisuus supistuu ja sen puunkäyttö vähenee. Varsinkaan, kun kansalaisten kokemukset valtion liikelaitoksista eivät ole järin hyvät. Muuta tehokasta niissä ei olekaan. on heikennetty, reittien huoltoa karsittu, pitkiä taipaleita jätetty sikseen. Tosielämässä hallintokoneisto osoittaa suurta luovuutta kehitellessään uusia ideoita vallankäytön siirtämiseksi pimentoon tai ainakin katveeseen. Epäilen vahvasti, että se on nimenomaan tarkoitus. Niistä nauttivat erityisesti jokamieskulkijat, mutta yhteisin varoin luodut polut, laavut ja nuotiopaikat ovat myös luontomatkailun infrastruktuuria kuten suojelualueetkin. Valtionvarainministeriö korvaisi liikelaitokset mieluiten osakeyhtiöillä, mutta jopa sen virkamiehille saattaa olla liikaa ehdottaa valtion maaomaisuuden luovuttamista yhtiölle. Voi kysyä, syntyykö hyvä elämä mukauttamalla kaikki EU:n kilpailulakeihin, mutta jääköön se toiseen kertaan. Valtion rahastot ovat olleet tehokas tapa siirtää yhteiskunnallista valtaa pois kontrollista. EU:n kilpailulainsäädäntö ei kuulemma siedä liikelaitoksia, jotka eivät voi mennä konkurssiin. kOLUMNi Tikulla silmään
Ei kiitos, suomalaiseen vetoavat karummat elementit, metsä ja lumi. Entä komea keskiaikainen rakennus. Suomen Luonnon teettämässä kyselyssä selviää, että maamme kauneimmat maisemat sijaitsevat kuusamossa ja Heinävedellä. tekstit juha honkonen · kuvat tapio heikkilä 20 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. kaunein maisema kesäinen maalaisidylli
Sitä varten tutkimuslaitoksen väki oli kiertänyt 1037 suomalaisessa kodissa näyttämässä 30:tä Heikkilän ottamaa maisemakuvaa. "Alkuperäisluonnon, metsän ja veden, korostuminen on yllättävänkin voimakasta. Tämä menee selvästi tunnetasolle", Heikkilä ihastelee tuloksia. Osaatko sinä mikä on sinun mielestäsi Suomen kaunein maisema? TaPiO HEikkiLÄ. Tilastollisesti koko maata edustavilta ihmisiltä oli pyydetty: "Näytän Teille valokuvia maisemista eri puolelta Suomea. Heikkilä ei olisi uskonut, että Kuusamon Oulankajoki voittaisi maisemakilpailumme. Katsokaa kuvat läpi ja sanokaa sitten, mikä maisema on Teidän mielestänne kaunein eli miellyttää Teitä kaikista eniten." Osallistujilta kysyttiin lopuksi perusteluja valinnalleen. Urbaanit tai muuten tunnistettavat alueet eivät hätyytelleet kärkeä. Sisämaa menestyi rannikkoa selvästi paremmin. Siinä tutkittiin, millainen on suomalaisten mielestä maamme kaunein maisema. "Y llättävää ja todella mielenkiintoista!" tuumii ympäristöministeriön maisemanhoidon ylitarkastaja Tapio Heikkilä tutkaillessaan Suomen Luonnon Taloustutkimuksella teettämää uunituoretta kyselyä. Ympäristöministeriön 27 virallisen kansallismaiseman joukkoon oli lisätty kuvat ikimetsästä, suosta ja Saana-tunturista. Kaksikko oli ylivoi- mainen: pronssille yltäneen Aavasaksan vaaramaisema sai noin puolet kärjen äänistä. Sellaisen näette seuraavalla aukeamalla: vuolas virta talvisessa metsämaisemassa. Vain alle prosentti suomalaisista ei osannut valita suosikkimaisemaansa. Oulanka voitti vain kahdella äänellä Heinäveden reitin, jossa komeilee ylhäältä kuvattu järvi ruskaisia puita ympärillään
"Kylläsuomalaisettykkäävättalvestajarakastavatsitä,ettäonlunta",Heikkiläsummaa. Suomalainen on metsäkansaa, joka aikanaan suuntasikohtikylmyyttä.Hänviihtyy,kunympärilläonkorkeitapuita,upottavaaluntajahyytävävesi. Häntunnustaa,ettämaisemanvalokuvallisetansiotvaikuttivatvarmastitulokseen.Kuvaonpitkine valotusaikoineenhieno."MullaolisitosinollutOulangaltasatakertaaupeampiakinkuvia." Maisemanväritkinherättävätajatuksia:sininen javalkoinen."Katsosvain,voisikosilläollamerkitystä?" Äänimääräonniinsuuri,ettäKoillismaanluonto vetoaanyttodistetustisuomalaiseensielunmaisemaan.SentiesiDannykinlaulussaanKuusamo: "Kuusamo,/NytkutsuumuaKuusamo./Metsän näenjämäkän,/javaaransinertävän./Kuusamo,/ NytkutsuumuaKuusamo./Sieltävaanmärauhanisaan." Oulankaonjuurisaanutkansainvälistäkinhuomiota.National Geographicintuoreessanumerossa on kansallispuistosta parinkymmenen sivun näyttäväjuttu. 22 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 "Mulla olisi tosin ollut Oulangalta sata kertaa upeampiakin kuvia.". Suomalainenonouto,ajattelisiulkomaalainen. sija 138 ääNTä Voittajassa retkeillään korvessa Maisemakilpailumme voitti 138 äänellään KuusamonOulankajoki.Senvarreltaotetusta kuvastavainharvaolitunnistanutpaikan,jotenkultamitalinonensisijaisestiansainnuttalvinenmaisemavoimakkaastavirrastahavumetsänkeskellä. MaisematutkijatapioHeikkiläonyllättynytsiitä, ettäkuvantalvisuusonlyömätönvaltti. Ihmisenkädenjälkeäsaamaisemassaollamuttahyvinvähän.Sellaiseksiriittääriippusiltakaukanataka-alalla.Setuomukavastiturvaavillinluonnonkeskellämutteikesytäsitäliikaa.vaellusreitin siltaonsiltatakaisinluontoon.tässämaisemassa voinretkeillä,ajatteleesuomalainen.Ainakinalitajuisesti. "Harvinainen, luonnontilassa oleva (iäkäs mies)." Oulanka upposi etenkin naisten ja nuorten sielunmaisemaan. kaUNEiN MaiSEMa oULaNkajoki 1. "Puhdas, raikas, suomalainen maisema", nuori nainenperusteleevalintaansa
"Kun harrastaa kalastusta ja luonnon rauhaa, tässä on upeamaisema,jossavoisivähännauttiajaottaaparibissee, tykkäänmuutenkinluonnonrauhasta(nuorehkomies)." Heinävedennostikuitenkinsuosikikseenetenkiniäkkäin väki.väisälänmäkeätaasäänestiväterityisesti3549-vuotiaatjaalueistaLappi.Kummassakinkuvassahohtavasyksynväriloistonäkyymyösperusteluissa."Hienoruska",kiteyttäänuorukainenväisälänmäenannin. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 väisäLäNmäki 6. KyselyynosallistunutnainenmuotoileeHeinävesi-kuvan erinomaisuudennäin:"Hyväkuvauskulma,hyväperspektiivi, rauhallinentunnelma,puitaedessä,puitatakanaalhaalla." MonikuvitteliitsensäsuositunHeinävedenreitinrannoille. "Yksimaisemanarkkityyppionsellainen,jossaseistään jonkinmäenpäälläjakatsellaanalaspäin.Sellaisetpärjäsivättässäkyselyssäoikeinhyvin",tapioHeikkiläsanoo. sija 51 ääNTä 23. heiNävedeN ReiTTi 2. sija 136 ääNTä metsäjärven hohtoa Mäen päältä metsän ympäröimästä järvestä otettu syksyinenkuvasaimaisemakilpailunäänistä13prosenttia.Osuusonsamakuinvoittajaotoksella,jotenHeinävesijäihopeallehyvinniukasti.SamankaltainenkuvaLapinlahdenväisälänmäeltämenestyimyösoivasti;yhdessänämäkaksikuvaanappasivatlähesviidenneksenkyselynkaikistaäänistä
Ääniä olisi saattanut tulla enemmänkin, joskuvissaolisivatolleethallitsevamminläsnätornionjokijaPielinen.tapioHeikkilähalusikuitenkinvälttääliianstereotyyppistäidylliä valitessaankuviatutkimukseen. Mainenäkyymyösihmistenvastauksissa. Kolin tipahtaminen kärjestä saa Heikkilän ymmälle. AavasaksaajaKoliaverrattiintoisiinsajoissakinvastauksissa."JylhempikuinAavasaksa, jossaolipaljonjuoppoja",iäkäsnainenanalysoiKolia. YlitornionkunnassasijaitsevanAavasaksan KruununpuistoonLapinvanhinvaltionmatkakohde."AavasaksaonvanhemmankansanparissaihanKolinkaltainenpaikka.Kymmenettuhannetihmisetovatviettäneetsiellä190-luvullajuhannuksiaan",Heikkiläsanoo. Kuva on Mäkrän huipulta eli juuri sieltä, missä Eero järnefelt maalasi kuuluisatKoli-taulunsa.Kaikki,jotkaovatKolillakäyneettaituntevattaidetta,tunnistavat kyllätuonmännynjanuovaarojensilhuetit", pohtiiHeikkilä. sija 71 ääNTä taiteilijoiden suosikit pitävät pintansa Kuuluisat, taiteilijoiden aikoinaan suosimat kansallismaisemat menestyivät kyselyssäkohtuullisesti.AavasaksanousikolmanneksijaKolikinkeskikastinyläpuolelle.Yhteensäkaksikkosaikymmeneksenkaikistaäänistä. "Silmä lepää, muistuu vanhat vaellukset mieleen,männynkäkkärä",iäkäsmiesperustelee. Aika moni kuitenkin sijoitti Koli-maiseman Pohjois-Suomeen, niin kuin tämä mies: "Mää oontuntenutainavetoaLappiakohtaanihan pienestäpojastasaakka.Jylhättunturimaisematvetoavataivankehentahansa." Aavasaksa ja Koli -kuvat osuivat erityisestiitäsuomalaistensekä504-vuotiaidensydämeen. koLi 13. sija 31 ääNTä 24 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. "Ontosivaikeatietää,mikseitämäpärjännyt paremmin. kaUNEiN MaiSEMa aavasaksa 3
Köyliönmaisemaaäänestivätetenkinnaisetja2534-vuotiaat."Suomalainenmaalaismaisema,kesä,pienitraktori,perinteinenkoivukuja,herättääturvallisuuttajamuistonpuhtaasta luonnosta", perustelee Köyliö-valintaansa keskiikäinennainen. sija 5 ääNTä 25. Saaristomerenmaisemanharvatystävätsaattoivatviitataperustelussaanmyösvaasanrannikkoseutuunkutentämäiäkäsmies,jokaon"joskus viettänyt kesälomaa Strömsössä, saaristomaiseman avaruus miellyttää". sija 51 ääNTä merenranta: ei salkoa, kiitos Suomalainenpitäämerimaisemastamuttatietylläehdolla.Siinäei saaollasuomenruotsalaisuutta. sija 51 ääNTä raittia pitkin maaseudulla Maaseutumaisemanläpikulkevahiekkatievetoaatodellamyönteisestijokakymmenenteensuomalaiseen.reilustatuhannestatutkimukseenosallistuneestahiemanylisatavalitsisuosikikseenKöyliöntaiHailuodonraittimiljöön. Naiset pitävät Maalahden Merenkurkun-tunnelmasta miehiä selvästi enemmän.Monilleheistänousimuistojamieleen:"Meri-jamerenrantamaisemat,oikeastaankaikkimereenliittyvätovatkauniita.Miesonollut hommissamyöstuolla(iäkäsnainen)." Itäsuomalaisettaasviehtyvätmuitaaluei avähemmänmerenrannasta. Kyselyssäolikaksimerenrantamaisemaa,MerenkurkkujaSaaristomeri. "Kuvanhanolisipitänytsaada5,prosenttiaäänistä",tapioHeikkiläletkauttaaviitatensuomenruotsalaistenosuuteenväestöstä.tuloseikuitenkaanpyöristyedesyhteenprosenttiin. haiLUoTo 8. PerätiviidenneslappilaisistaäänestisatakuntalaistaKöyliötä.voikosiitäpäätellä,ettätienvarrellakasvavakoivuontärkeäpuupohjoisenasukkaille. "Mänty,koivu,kuusipuutvetoavatsuomalaisiin,ehkätässäjärjestyksessä",Heikkiläarvelee. t Kaukanarannikostaasuvinaheitämiellyttääenemmänsisämaa. Edellisessäonhallitsevanaelementtinärantakivikko,jälkimmäisessäjuhannussalko.ÄänetmenivätMerenkurkunhyväksimurskaavasti05. toinen keski-ikäinen nainen kehui maisemaaHailuodonraitistahyvinsamantapaisesti: "Hiekkatie,tuleeomatlapsuusmaisematmieleen,vanhatrakennuksethyvinhoidetut." Hailuotokinvetosierityisestinaisiin,muttatoisinkuinKöyliö,iäkkäimpäänkansanosaanjamuihinkuin lappilaisiin. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 saaRisTomeRi 27. sija 60 ääNTä kÖyLiÖ 7. meReNkURkkU 4
sija 53 ääNTä Lappilaiset eivät äänestäneet lainkaan Pallasta tai Saanaa. viikkoa siellä. tulin justiin Lapista vietettyäni kolme UTsjokiLaakso 11. Onko Kilpisjärven vetonaulaheilleliianeksoottinen?Nuoriinerikoisuussensijaanvetoaa,niinkuintähänkinmiehenalkuun: "Seonniinjylhä,siitäeiedesuskoisi,ettäseon Suomesta.täälläetelässäeioletottunutnoinkomeisiinmaisemiin." Lapin taika iskee kuin sääski Maisemataulujen klassikon, Lapin, kaikki edustajatsijoittuivatpuolivälinyläpuolelle. sija 28 ääNTä 2 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. kaUNEiN MaiSEMa saaNa 5. työtä ja vapaa-aikaa, molempia siellä (iäkäs mies)." Utsjokilaakson kulkuriromantiikka puree erityisenkipakastiOulunläänissäasuviin.Heistäyli kymmenesolivalinnutkauneimmaksimaisemaksi kaikkeinpohjoisimmanvaihtoehdon. sija 36 ääNTä PaLLasTUNTURiT 16. Merkillepantavaaon,etteivätlappilaisetäänestäneetlainkaanPallastataiSaanaa.Utsjokilaakso sensijaansaiviisiprosenttiaalueenäänistä.KaikkiaanLapintaiastalumoutuvatparhaitenlänsisuomalaiset. "Koskettava! todella ikivanhoja rakennuksia; turvekatto,hämmästyttävää,ettätosivanharakennusonsäilynyt",kehuukeski-ikäinenmiesUtsjoenmaisemaa. "Pallastunturimaisemasta ajattelin, että tämä voittaakokokisan.Kuvassaonjärvialhaalla,luntajahienojamäntyjä.EhkäLapin-kuvatovatkuitenkin liian eksoottisia", maisematutkija Heikkilä päättelee. IäkkäimmätvaikuttuvatnostalgisistaPallastuntureista mutta eivät Saanasta. vuosittain 8 viikkoa vietän siellä. Niistä huonoiten menestyneet Pallastunturitkin keräsivätmukavat28ääntä. MuonionPallastunturitvetoavatselvästiväkevämminmiehiinkuinnaisiin."OlenarmoitettuLapin kävijä
"Seontämäkoski,setekeesen.veteenliittyvä tekeeturvallisenolon.KotinilähelläolevaMyllypurokinherättäätuntemuksia,nautinsiitä",sanooiäkäsnainenImatrankoskesta. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 imaTRaNkoski 10. ImatrankoskijäiOulangastaselvästiehkäsiksi, ettäkuvaetelänjoestaonjopauhkaavanraju.virta onpelottavanvuolasjarannattoivottomanjyrkät. vaNha PoRvoo 9. vanhanPorvoonhistoriallisuusviehättäämonia: "Siinähuokuuhistoria,värikäs,rauhallinenilmapiiri,merenläheisyysjamenneenajancharmi(keskiikäinenmies)." Maiseman tuntui tunnistavan lähes jokainen. rautaveden kulttuurimaisemassa taas miellyttääkylänidylli:"Koskatämäonharmonisin,avara japikkasenkalliota,seonihana,seonkesäinen, mutteiliiankesäinen,kuitenkintavallinensuomalainenmaisema,pikkukylämäinen,eiolekaupunki (2539-vuotiasnainen)." "Siinä huokuu historia, meren läheisyys ja menneen ajan charmi." Virtaavaa vettä jaksaa ihailla Sanotaan,ettäihminenjaksaaseuratatulta jaliikkuvaavettävaikkakuinkakauan.JälkimmäinentulitodistetuksiSuomen Luonnonmaisematutkimuksessa. sija 37 ääNTä 27. "Kirkot yleensä kiinnostaa, tämä on varmaan hyvin vanha kirkko, en ole käynyt siellä, Porvoossa olenkäynytkyllä",perusteleeiäkäsnainen.Parhaitenalueenromantiikkaiskikinyli50-vuotiaisiin. Mukana oli kaksi kuvaa vuolaasta virrasta,jamolemmatmenestyiväthyvin.Imatrankoskisai37ääntäjaOulankajokisataenemmän. toinensyylieneese,ettämaisemassaeiolevaeltamisenjaretkeilemisentunnelmaa.KunKuusamon kuvassaonkevytriippusilta,Imatrallaonjykeväbetonisiltatäynnäihmisiä.Lisäksipohjoisenkuvassa onhellempivalo. sija 47 ääNTä RaUTavesi 15. sija 30 ääNTä Kirkko keskellä maisemaa tunnettujen,vastikäänpoltettujenjakorjattujen kirkkojen miljööt menestyivät maisemakilpailussammekohtuullisesti.KeskiajantunnelmaahenkivätPorvoojarautavedentyrvääkeräsivätyhteensäseitsemänprosenttiaäänistä
karjalainenosuisiisnappiinkirjoittaessaan sanojalauluunMä jäin kiinni asfalttiin: "Mä katson maalaismaisemaa / tuolla lehmät laiduntaa / tuolla tehdään heinää jo / ja paistaa aurinko/Mäkatsonlapsuusmaisemaa/kaikkion niinrauhaisaa/jakokoajantunnensen/mätännekuuluen." hämeeNkyRÖ 23. "Seonpoliittinenvalinta,olenolluttyönipuolestapaljonmaalaismaisemienkanssatekemisissä.Kumpuilevaisuusviehättääminua,vaikkasukunionkinPohjanmaalta",Heikkiläkertoo. kaUNEiN MaiSEMa Pohjois-kaRjaLaN vaaRakyLäT 12. sija 2 ääNTä 28 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. sija 11 ääNTä aURajokiLaakso 30. sija 13 ääNTä kyRÖNjokivaRsi 25. "Olen taustaltani maanviljelijä, maalaismaisema,viljapelto,omaantyöhistoriaantaustaanliittyvää",keski-ikäinennainensanooPohjois-Karjalanmaisemasta. MaisematutkijaHeikkiläolisiäänestänytKirvesvaarassaottamansakuvankaikista30maisemastasijalleyksi. Ehkä kuvat maaseudustatuovatmieleentyön taihajut.tokijoidenkinmielestäheinäntekoynnä muuherättävätvainmiellyttäviämielikuvia. Sinne haikaillaan puheissa, mutta entä jos selaitetaansamalleviivallemuidenkiinnostavien maisemienkanssa?Eipärjää,eilähellekään.PeltomaisemistaAurajokilaakso,HämeenkyröjaKyrönjokivarsisijoittuvathäntäpäähän,eivätkäPohjoisKarjalanvaarakylätkäänkärkeähätyyttele. Kurikan Kyrönjokivarsi-otoksessa taas esimerkiksi tätä nuorehkoa naista miellyttävät Pohjanmaan aakeus ja laakeus: "On maalaismaisema, Maisematutkija Heikkilä olisi äänestänyt Kirvesvaarassa ottamansa kuvan sijalle yksi. vehnäpelto,pohjalainenmaisema." PeltomaisemaAurajokilaaksonLiedostajäikokokilpailunjumboksi.Sekeräsi1037äänestävaivaisetkaksi.tässätoisenperusteluista:"Jotenkin tulevaisuusjatoivojamaanviljelysjaettäsuomalainenluontotuottaisipuhdastaviljaa.Olenrunollinennyttätäsanoessani(iäkäsnainen)." j. sija 32 ääNTä Katson maalaismaisemaa Maaseutumaisemalla on rautainen maine. Hämeenkyrö-kuvassasuomalaistaihastuttavat etualanpuut:"Olenkoivu-ihmisiä.Onkesä,jakuvassaonjotainrunollistaherkkää.Hyvinsuomalainenmaisema(keski-ikäinennainen)"
tunnelmaan kuuluu selvästi rauhallisuus. "Näkyyköhän siinä nykyihmisen vieraantuminenluonnosta?"tapioHeikkilämiettii. Punkaharjun kuva on otettu harjun päältä muttaeiilmasta.Maisemassaeisiisolematkailuesitteistätuttuametsänjajärvenmosaiikkia.tätähaluttiinvälttää,koskaharvaretkeilijä pääseeyläilmoihin. Pyhä-häkki 14. Punkaharjun maisemassa vedettiin kotiin päin,silläsuurinosasenäänistätuliItä-Suomesta. sija 21 ääNTä metsä pitää nähdä puilta Suomalainen pitää metsäisestä maisemasta,muttaliikaonliikaa.Joskuvassaonlähespelkkiäpuita,maisemaeimiellytä.tämänähdäänPunkaharjunjaSaarijärven Pyhä-Häkinsuosiossa.Niitääänestiyhteensä vainkolmeprosenttiakansasta. sija 30 ääNTä PohjaN RUUkiT 17. Neharvat,jotkaäänestivätPyhä-Häkinikimetsää,perustelivatvalintaansaluonnonmukaisuudella kuten tämäkin keski-ikäinen nainen: "Luonnontilaiset metsät pitäisi pelastaa janeovatmieleeni;mitäihminenjaeläintarvitsee;tärkeäosaluontoa." Herraskainenmaisemaeisaasuomalaisiltapaljonääniä.Pohjanruukit,kuten kuvanFiskars,jaFagervikinkartanoInkoossakeräsivätyhteensäviisiprosenttiakokopotista. "tutunnäköinen,kotipuolessaonsamanlaista, tuollapääseeeroonkaikestaympäristönhälinästä",nuorehkomieskertoo. Jotkutkuitenkinsijoittavatmielelläänitsensänoilleidyllisillerannoille,kutentämä miesFagervikiin:"Merenrannassaomatalo,houkutteleva." taitämäiäkäsnainenFiskarsiin:"No,siinäonniinkaunistoivesijasittenrakennuksetovatvanhoja,kunnostettujajahienoja.Siinäonniinvanhojapuita,kauniita puita." ruukitmiellyttäväterityisestisuurtenikäluokkiensilmiä. fageRvik 20. sija 18 ääNTä "Merenrannassa oma talo, houkutteleva." SUOMEN LUONTO 6 | 2009 29. sija 28 ääNTä Kartanot ja ruukit eivät puhuttele PUNkahaRjU 19. Niinpä Punkaharjun kuva on ensisijaisesti maisema harjusta ja tyypillisestä talousmetsästä.tämänäkyymyösihmistenperusteluissa
tapiolavalittiinvuonna1992kansallismaisemien joukkoonpuutarhakaupunki-ideansavuoksi,mutta sittemminalueelleonrakennettuhuomattavastilisää.Heikkiläntapioa-kuvanurbaaniusnäkyykinlyl hyissäperusteluissa."Seonkaupunki",toteaaiäkäs mies. "Ei kaupunkimainen, suomalaista eristyneisyyttä kuvaava maisema; suo, kuokkajaJussi",yksiheistäperustelee. TammeRkoski 18. sija 13 ääNTä suo siellä, suosio täällä vaikka on Luonnonsuojeluliiton suovuosi ja kosteikkojen tilasta onkirjoiteltupaljon,eiluonnontilaiselle suolleherupaljonvoittopisteitä.vainjokasadassuomalainenantoiäänensäKesonsuonmaisemalle. kaUNEiN MaiSEMa kesoNsUo 24. Syitä saadaan Suomen Luonnon maisematutkimuksesta: "Mukava kaupunkimaisema, pidän tampereessa erityisestipunatiilisistätehdasrakennuksista,niissä onmiellyttäväatmosfääri(nuorimies)."työläisromantiikkasiispuree. sija 21 ääNTä Kaupunki vetoaa kouralliseen miehiä Hyvinurbaanimaisemamiellyttäävainharvaa suomalaista.KuvattammerkoskeltajaEspoon tapiolasta saivat yhteensä vain kolmisen prosenttiaäänistä. Helsinkiläiselle maisema-asiantuntijalle tapio Heikkilällekotikaupunginhuonosijoitusonyllätys. sija 16 ääNTä TaPioLa 29. "Aika jännää, pääkaupunkiseudulla asuu kuitenkin miljoonasuomalaista." Kaikkieivätkuitenkaanedessijoittaneetmaisemaa Helsinkiin tuomiokirkosta huolimatta eivätkä edesrannikolle:"Kaunismaalaismaisema,isojärvi japelto,takaanäkyykirkko(iäkäsmies)." MerellistäHelsinkiääänestäneiden1:njoukossa olivainkaksinaista. vaNajavedeN Laakso 26. Nainenvoiupotasuohon,muttasuot eivätuppoanaisiin.vainkolmesukupuolenedustajaaäänestiIlomantsinKesonsuonykköseksi. tampere äänestetään kerta kerran jälkeen Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. MerellinenHelsinkionyleisimpiämaisemia,joitaulkomaalaisetihastelevatmaassamme.Miljööon kuitenkinsuomalaisistavainkahdenprosentinmielestäkaikkeinkaunein. sija 8 ääNTä niitty nuorten mieleen Kyselyn ainoaa niittymaisemaa, vanajaveden laaksoa valkeakoskella,äänestivätlähinnänuoret.Heille kyseinenbiotooppialkaakinollaharvinainennäky.Kuvakukkaniitystäsaivain kahdeksanääntä.tässäyksiniistä: "Enitenvanhaahyvääaikaaeikaikkiniintehotoimintaakuinnykyisin,muitakinhyviäkuvia,muttahyötykäytössä, tämä on enemmän luonnonmukaista (keski-ikäinenmies)." meRi-heLsiNki 21. "Luonnonarvostamineneioletietoista,arvokkaidenbiotooppienhakemista", tapioHeikkiläpäättelee. Kaikkikolmetapiolaaäänestänyttäolivateteläsuomalaisiamiehiä. sija 3 ääNTä 30 SUOMEN LUONTO 6 | 2009
Sundin kulttuurimaisema, ahvenanmaa 9. Hailuoto 24. Merenkurkun saaristo 23. vanajaveden laakso 11. sija 4 ääNTä 25 24 Komea linna entä sitten? SuomieioleKeski-Eurooppaaeivätkäsuomalaisetlinnakansaa. OlavinlinnanmaisemistavaikuttuvatkuitenkinvarsinhyvinLapin asukkaat.HeistäkuusiprosenttiasuuntasiäänensäSavonlinnaan.YlipäätäänOlavinlinnanystävissäyhdistyykiinnostusluontoonjakorkeakulttuuriin. Rautaveden kulttuurimaisema 12. imatrankoski 15. Punkaharju 17. Heinäveden reitti 18. Porvoonjokilaakso ja vanha Porvoo 3. Snappertuna Fagervik 5. sija 15 ääNTä 27 26 ahveNaNmaa 28. Pohjois-karjalan vaarakylät 21. Merellinen Helsinki 2. Hämeenkyrön kulttuurimaisemat 14. Pohjan ruukki 6. OlavinlinnajaKastelholmanlinnaAhvenanmaallasaivatkummatkinvainyhdenäänensadasta. Kansallismaisemat valittiin 17 vuotta sitten Kansallismaisemien valinta liittyi Suomen 75-vuotisjuhlaan 1992, ja valinnastavastasiympäristöministeriönkansallismaisematyöryhmä. Pallastunturit 27. "SeonensinnäkinsiinäosassaSuomea,mistätykkääneniteneli Itä-Suomessajasielläonerityisenkaunistaluontoa.Sielläonsellaista kulttuuriaelikaunistamusiikkiamyöskin,jostapidän(iäkäsmies)." Ahvenanmaanmaisemassataasvetoaamonipuolisuus:"Onvähän kaikkea,kulttuurirakennus,lehmuskujaajarypsipelto,onhyvännäköinen(keski-ikäinenmies)." Gallupiinosallistuneittenjoukossaeiollutahvenanmaalaisia. 23 22 21 18 19 20 17 13 11 9 10 6 12 14 15 16 Suomi ei ole Keski-Eurooppaa eivätkä suomalaiset linnakansaa. 8 7 5 3 4 1 2 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 31. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat 25. kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet 22. Tapiola 4. aavasaksa ja Tornionjokilaakso 26. Utsjokilaakso oLaviNLiNNa 22. Olavinlinna ja Pihlajavesi 16. Saaristomeri 8. Tammerkoski 13. köyliönjärvi 10. 27 kansallismaisemaa ilmentävät maamme eri osien edustavimpia luonnon-jakulttuuripiirteitä.SuomenLuonnonkyselyynotettiinmukaanmyösikimetsä(Pyhä-Häkki),suo(Kesonsuo)jaSaana. 1. väisälänmäki 19. koli 20. aurajokilaakson kulttuurimaisema 7
Seuratessani vesimittarien akrobatiaa jostain kuului yhtäkkiä viheltelyä. teksti juha kauppinen · kuvat timo marttila H iekkatiepäättyitummavetisenjoen rantaan. Bingo! Ystäväni tulisi ilahtumaan. Laskeuduin penkereelle. Pian löysin toivomani: eräs mittareista kantoi valkoista maalitäplää selässään. Kyykistyin katsomaan vesimittareita: niitä oli paljon, erikokoisia, ne kiipeilivät toistensa päällä, luistelivat, parittelivat. Koivut kaartuivat veden päälle ja päästivät vain paikoin ilta-auringon säteitä lävitseen. Ehdin juuri huomata paljon vesimittareita kookkaamman hyönteisen, joka lipui veden pintaa pitkin esille joen mutkan takaa, kun huomioni herpaantui: jostain etäältä selkäni takaa kuu- 32 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Joen kellertävän hiekkapohjan muodot katosivat virtaan; keskellä arviolta neljä riä leveän joen pohjaa ei enää erottanut. kuolema joella Päivä kääntyi iltaan jokivarressa
lui viheltelyä. Pusikko peitti minut hädin tuskin vyötäröstä alaspäin. Ukonkorennon ensimmäinen elinpäivä oli jäämässä sen viimeiseksi. "Mitäpä kyykit?", mies kysyi. Se liikutti vielä pehmeitä nuoren korennon siipiään ja teki jaloilla töitä turhaan. Veden pintajännitys piti sitä vankinaan. Hiekka pölisi buutseissa. Tietä pitkin joelle päin käveli mies, jonka arvioisin ehkä nyt nuoreksi, mutta tuolloin, ollessani parikymppinen opiskelijapoju, mies oli selvästi minua vanhempi. Vahvasiipiselle, useampia päiviä eläneelle ukonkorennolle ei niin olisi voinut käydä: se olisi ponnistanut itsensä leikiten lentoon, jos olisikin reviiritaistelun tuoksinassa syöksynyt veteen. Halusin piiloutua, mutta siihen ei ollut mahdollisuuksia. Olallaan hän kantoi kirjavaa pyyhettä, joka oli rispaantunut reunoistaan. Vain tovi, ja joen suvantopaikan vikkeläkinttuiset saalistajat huomaisivat sen. "Vesimittareita kattelen..." SUOMEN LUONTO 6 | 2009 33. Miehen käsivarret olivat täynnä tatuointeja: sydän, ankkuri, pääkallo, joitain tekstejä. Kyyristelin vain askelien päässä siitä, missä ehkä aarin kokoinen uimaranta vaihtui terttuseljoja ja kotkansiipiä kasvavaksi pusikoksi. Mies huomasi minut ja käännähti katsomaan. S uuri hyönteinen, jonka olin hetkeä aiemmin huomannut, oli siniukonkorento. Hänellä oli yllään valkoinen, nuhraantunut, hihaton paita. Se oli ilmeisesti vaurioitunut kuoriutuessaan aiemmin päivällä jossain joen yläjuoksulla, tai kenties lammessa, josta joki laski. Kohottauduin kyyryyn asentoon ja käännyin; terttuseljan oksa pyyhkäisi poskeani
Meillä oli ollut kiire; ilta ja opiskelijabileet odottivat. Maalitäplällä merkattu yksilökin oli porukoissa mukana. Sitten uteliaisuus voitti ja kysyin mieheltä: V "Ootko kyläläisiä?" "No alun perin joo. Olihan hän. Lapsena täällä asunu. Muistin päivän, jolloin mittarit oli laskettu vapaaksi: sillan kohdalla olimme pysäyttäneet auton, pitäneet sen käynnissä, yksi meistä oli astahtanut sillan pieleen, ja päästänyt pakasterasiassa kömpivät ötökät jokeen. Siinä piipittäessäni mies riisui itseään muitta mutkitta; riisui kalsarisilleen asti ja meni jokeen. Mitä sellaiseen vastataan: vai että pois pääsit, no sehän hyvä. esimittarit olivat kuin alfred Hitchcockin lintuja: ne tekivät selvää koren- nosta, joka sätki viimeisillä voimillaan ja koitti nostaa vettyneitä siipiään vedestä. Virta oli tällä välin tuonut siniukonkorennon keskelle vesimittareita, jotka hyörivät ahnaasti sen ympärillä. No onko näkyny?" "Joo. Nolasiko mies minut tahallaan. Ei niin voisi sanoa. Se tuntui luontevalta, kun kerran olimme ajautuneet juttuihin. Ei. Niitä näkemättäkin tiedän nyt, että ne olivat 34 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Ja myös korennosta. Aavistustakaan ei hän askelissaan epäröinyt, vaikka joen veden täytyi olla kylmää, kenties kymmenasteista. Niiden tuijottaminen tuntui nyt hölmöltä, sillä ne olivat sepitettä verrattuna todellisuuteen, joka yllättäen oli astunut rannalle. Ääneni kuulosti mitättömältä; se ei kyennyt ollenkaan täyttämään tarjolla olevaa näyttämöä sitä paitsi asiassani ei kuulostanut olevan järkeä lainkaan. Asuihan niitä. "No siinä niitä onkin paljon", mies sanoi takanani. Siis noita maalitäpliä", selitin. Hän kuivasi itseään repaleisella pyyhkeellä. En sentään kätellyt. Sinne mittarit olivat jääneet automme äänen etääntyessä, uuteen paikkaan, hölmistyneinä luistelemaan sikäli kuin vesimittarit voivat hölmistyä. Minä puolestani siirryin takaisin mittareiden pariin. Puhuimme taas vesimittareista. Olivat muut sen hyväksyneet, vaikka se oli kokonaan toiselta joelta tänne tuotu, päästetty vapaaksi yläjuoksulla, muutamia kilometrejä pohjoiseen, kohdassa, jossa puinen silta ylitti joen. Tätä puhuessani astuin pari askelta pusikosta pois, rannalle. Kysyin, asuuko miehen sukulaisia kylillä. Joku sovitteli imukärsäänsä korennon suojattomaan keskiruumiiseen. Valkoisin maalitäplin varustettuja virtavesimittareita oli kylvetty pakasterasioista pitkin kesää ympäri pohjoista Keski-Suomea puroihin ja jokiin. Vilkaisin taakseni. Pääsin linnasta keväällä." Mietin kuumeisesti mitä vastata miehen suoraan tunnustukseen. kUOLEMa jOELLa "Okei, mittareita... Oliko hän siis heidän luonaan nyt. Pelästyin niin, että olin kyykähtää jokeen. Sen sijaan tartuin muihin yksityiskohtiin. Oikeestaan etsin semmosia, joilla on täpliä. Nyt oon vaan kesää. Kerroin ystävästäni, joka oli tekemässä väitöskirjaa vesimittareista
Puhalsin savupilven; se hidastui joen päälle ja muuttui osaksi iltataivasta. "Murhasta syyttivät. Otin filtteristä kiinni ja vedin kääryleen askista. Siirryin takaisin vesimittarien viereen todetakseni sen minkä tiesin jo katsomattakin: siniukonkorento oli tällä välin muuttunut vainaaksi. Se oli tehnyt niin kuin geenit käskivät, sillä kuten seuraavat vuodet ja ystäväni väitöskirjatyöt tulisivat osoittamaan, vesimittarit ovat liikkuvaisia eläimiä ja hakevat paikkaansa maailmassa sen mukaan, millaisia geenejä niiden vanhemmat sattuvat kantamaan. Mutta mulla on toi jumala tullut tärkeeks. tai että mites sitä sitten pääsee takasin elämän rytmiin", kysyin hiljaisuutta täyttääkseni. Makkaroiden käristyttyä haukkasin erästä niistä ahnaasti: olin syönyt koko päivänä vain eväsleivän ja siitäkin oli jo tunteja. Tottumattoman keuhkoja poltti. Taitoin pajusta makkaratikut, ja kummastelin, kuinka yllättäviä käänteitä viaton päivä vesimittarijoella saattoi saada. Ehkä tummiin vesiin, jos viehtymys sellaiseen sattuu olemaan niiden perimässä koodattuna. Nikotiini meni päähän ja niitti siellä vainioita; tunsin sen selvästi. Aiheetta kylläkin." SUOMEN LUONTO 6 | 2009 M "O 35. Keltaisista hampaista oli lohjennut sieltä täältä pala. Erästä asiaa pohdin, mutten kehdannut kysyä. Meinaan paistaa", mies sanoi niin odottamatta, etten ehtinyt keksiä tekosyytä. akkaran päälle mies tarjosi vielä tupakan. Ajattelin tatuointeja, elämän kirjaa, ikuisesti pysyviä merkkejä. takko makkaran. Se oli etsinyt, tunnustellut jokea tiettyjen yksityiskohtien perusteella, sellaisten, jotka vesimittarin kyvyillä oli mahdollista tunnistaa. Katsoin viiden sentin mittaista puukkoa, joka miehellä oli kuvattuna kyynärvarren sisäpintaan. Maalitäplällä merkattu vesimittari oli suorastaan päällepäsmärinä korennon kuppajaisissa: hyöri kiivaasti, haki parempaa asentoa, imi kärsällään ruumiista nesteitä, minkä ehti. Kuin Hitchcockin linnut vesimittarit tekivät selvää saaliistaan, joka sätki viimeisillä voimillaan vedessä. käyttäytyneet vapauttamisen jälkeen eri tavoin: joku oli jäänyt, joku lähtenyt, ehkä yläjuoksulle ehkä alas, niin kuin tämä yksilö. "Oliksä sitten alun perin minkä takia siellä linnassa?", kysyin kuunnellen itseäni epäuskoisena. Etsiytyvät sinne minne geenit käskevät, siellä minne kohtalo sattuu ne purkistaan heittämään. Vähän kuin maalitäplä selässä: helppo huomata yhdellä silmäyksellä hänelle, joka sattuu katsomaan tummien vesien kulkijoita suoraan ylhäältä niin kuin jumala tai sellainen. "Onhan siinä hommansa. Oikeestaan en ilman sitä varmaan edes olis tässä." Katsoin miehen tatuointeja ja epäsiistejä vaaleita viiksiä, jotka työntyivät suun eteen. "No miten se... Että siitä saa kyllä aika paljon voimaa. Pian naulaiset laudat rätisivät kiviringin keskellä. Tappaja, ajattelin. "No joo kiitos", vastasin
Kottaraispilviä saammeko suurparvia suomeenkin? Muualla Euroopassa kottaraisia on niin paljon, että taivas tummuu, kun ne heittäytyvät siivilleen. juha valste 3 SUOMEN LUONTO 6 | 2009
SUOMEN LUONTO 6 | 2009 37 paul hobson / kuvattu britanniassa
Joissakin yöpymispaikoissa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Englannissa on satojatuhansia lintuja. Syksyllä ja talvella kottaraiset yöpyvät sopivissa metsiköissä tai ruovikoissa, joihin kerääntyy eri suunnista saapuvia ruokailuparvia. Pääsyynä olivat ilmeisesti muutokset maataloudessa. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja suuressa osassa Aasiaa pesinyt lintu alkoi runsastua ja levitä uusille alueille 1800-luvun alkupuolella. Kottaraisia vietiin Australiaan, Uuteen Seelantiin, EteläAfrikkaan ja Yhdysvaltoihin. Kymmenettuhannet kottaraiset korjaavat kylvetyn syysviljan tai syövät kypsyvät kirsikat ja oliivit jättäen jälkeensä tuhoa, josta Attilakin olisi ollut ylpeä. Ne asuttivat maan Etelä-Lappia myöten 1900-luvun alussa. Kottarainen on sosiaalinen lintu, joka voi jopa pesimäaikana poistua pesäkolon lähistöltä ja käy- dä etsimässä ruokaa yhdessä muiden kottaraisten kanssa. Ruokailuparvet voivat tehdä suurta vahinkoa viljelyksillä. Kun emot lopettavat poikasten ruokinnan, nämä lyöttäytyvät yhteen meluisiksi parviksi, joissa voi olla kymmeniä tai jopa satoja lintuja. Leviäminen jatkui ja 1960-luvulla kottarainen pesi koko. SaaMMEkO SUURPaRvia SUOMEENkiN? K 38 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 ottarainen on ollut lintumaailman menestystarina tai kauhukertomus. Luonnollista leviämistä auttoi ihminen. Maatalous joutui puolestaan kärsimään kottaraisten runsastumisesta. Muutamasta kymmenestä parista syntynyt kanta kasvoi räjähdysmäisesti: nykyisin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Pohjois-Meksikossa elää arviolta noin 250 miljoonaa kottaraista. Vuosina 1890 ja 1891 New Yorkin Central Parkiin vapautettiin kaikkiaan noin sata kottaraista puuhan takana oli järjestö, joka halusi istuttaa Yhdysvaltoihin kaikki Shakespearen näytelmissä esiintyvät linnut. Vahinkojen vuoksi kottaraisia on hävitetty tuhoalueilla eri tavoin, myös myrkyillä. sUomessa ei jUURi vahiNkoja 1800-luvun alkuvuosikymmeninä kottaraisia pesi maassamme vain etelässä
Suomessa tällaisista massaparvista vain haaveillaan. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 39. viereinen otos kottaraisia ahdistelevasta muuttohaukasta valittiin maailman parhaaksi luontokuvaksi vuonna 2005. Sydän-Euroopassa tavataan valtavia kottaraisparvia. Luontokuvaaja Manuel Presti on tavoittanut kottaraisparvien kauneuden. iLMOjEN HaLki. kuvat on otettu Roomassa. aukeaman kuvat: manuel presti / skoY / spl Rooman kottaraisparvet ovat kuuluisia koostaan
Suomessa kottaraista ei pidetä vahingollisena, pikemminkin päinvastoin. aivan niin suuria kertymiä ei silti ole odotettavissa kuin tässä algeriassa otetussa kuvassa. 40 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 FaYeZ nurelDine / lehtikuva. Vuosikymmenten tauon jälkeen rannikon suurilla ruovikkoalueilla näkee jälleen tuhatpäisiä kottaraisparvia. Entiseen runsauteen ei kuitenkaan päästä maatalouden tehostuminen pitää siitä huolen. Mutta loppukesän suurparvet ovat palanneet, tosin ainakin vielä pienempinä kuin ennen. Se on tervetullut kevään airut, yksi ensimmäisistä saapuvista muuttolinnuista. Hevos- ja lammastilojen lisääntyminen ja maatalouskäytäntöjen monipuolistuminen selittävät osaltaan runsastumista. Kottaraiset hävisivät suurimmasta osasta PohjoisSuomea kokonaan. Muistan 1960-luvun kesien jopa kymmentuhatpäiset kottaraisparvet Helsingin Viikin ja Laajalahden ruovikoissa, Pasilan kytevän suurkaatopaikan sitkeät talvensinnittelijät ja kotipihan pönttöihin joka kevät saapuvat intohimoiset laulajat. Karjatalouksien jyrkkä väheneminen ja muutokset laidunnus- sekä viljelystavoissa vaikeuttivat kottaraisten ravinnonsaantia. Vuonna 2008 Suomessa rengastettiin eniten kottaraisen poikasia 40 vuoteen. kottaraisten suurparvet ovat ehkä palaamassa. Pesimäkannaksi arvioitiin 1950-luvun alussa noin 36 000 paria ja 1970-luvun puolivälissä noin 200 000 paria. 1980-luvun lopussa kannan suuruudeksi arvioitiin enää 60 000 paria. Pesimäaikana kottaraiset syövät ja syöttävät poikasilleen suuren määrän hyönteisiä, joista osa on tuholaisia. Syksyllä useimmat kottaraisemme muuttavat Keski-Eurooppaan, eikä meillä ole suuria talvehtijaparvia. Suomen kottaraiskanta kasvoi 1970-luvun puoliväliin saakka ja sitten se romahti. Toivottavasti kottarainen pesii pian jälleen pihapöntössämme. PaTSaS. Kottaraiskanta alkoi kuitenkin elpyä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla. Tämä aiheutti romahduksen. SaaMMEkO SUURPaRvia SUOMEENkiN? Suomessa. Omalla kotipihallani Kirkkonummella ja sittemmin Nummella pöntöistä hävisivät kottaraiset ja tilalle tulivat tervapääskyt, talitiaiset ja oravat
siiville simo WinQvist / skoY 42 SUOMEN LUONTO 6 | 2009
ja riistareppuun SUOMEN LUONTO 6 | 2009 Kaislikossa kahahtaa Sorsalinnuilla riittää ottajia varislinnuista, näädistä ja haukoista haukeen. Metsästäjä astuu joukkoon elokuussa. alice karlsson 43
"Lajiluettelo on ollut varsin pysyvä", Väänänen sanoo. Todellinen saalis jää paljon alle tuhannen vuodessa." Väänäsen tieto perustuu siipinäytteisiin, joita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto keräsivät metsästäjiltä pari vuotta sitten. "Monilla lajeilla yli puolet pesintäyrityksistä tuhoutuu, kun minkki, supikoira, kettu, näätä ja varislinnut murisevin mahoin kiertelevät rannoilla." Vedessä sama meno jatkuu. Lajin naaraat ovat melko tasaisen harmaanruskeita. Valikoima on vanhaa perua. Ja sen jälkeen tulee metsästäjä. heiNäTavi, PUNasoTka ja joUhisoRsa ovaT TaaNTUNeeT S Suomessa metsästettäviä sorsalintuja on yhdeksän. "Karuhkoilla vesillä pesinnän aloittava sinisorsapari saa keskimäärin 1,5 poikasta lentokykyiseksi", Väänänen vahvistaa. "Vain pilkkasiipi, mustalintu ja lapasotka ovat tipahtaneet pois vähälukuisuutensa vuoksi." Nykyisessä listassa arvostelua on herättänyt muun muassa heinätavi, joita pesii maassamme vain noin 3500 paria. Riistana on perinteisesti käytetty lajeja, jotka ovat yleisiä ja hyvin lisääntyviä. SiiviLLE ja RiiSTaREPPUUN jOUHiSORSa. "Kanta ei ole vielä ihan olematon, mutta se näyttäisi olevan vähenemään päin", Väänänen toteaa. Moni emo voi menettää kaikki poikasensa. Pieninä untuvikkoina ne jo taapertavat emon jälkiä rantaan, molskahtavat veteen ja alkavat uida muitta mutkitta. Näytteitä saatiin noin 6000 kaikkialta Suomesta. Tutkijoiden ja metsästäjien yhteistyö on eurooppalaisittain poikkeuksellista. Saalistilastoissa heinätavien määrä, noin 17 000, on herättänyt suurta hämmästystä vuosi vuodelta. Ne tulivat Suomeen vasta satakunta vuotta sitten ja vakiintuivat 50 vuotta myöhemmin. Niillä ei liioin ole kapeaa ja pitkää pyrstöä, josta koiraat on helppo tuntea. orsalintujen poikaset lähtevät pesästä kohta kuoriuduttuaan. Suomalaiset metsästäjät auttavat tutkimusta mielellään. Veteen päässeet poikaset ovat käsittämättömän onnekkaita, sillä niiden elämä on ollut hiuskarvan varassa jo lukuisia kertoja. "Luku tuntuu mahdottomalta, sillä se on moninkertaisesti koko Suomen tuotto", Väänänen toteaa. Siivellä metsästettäviin on joutunut myös lajeja, jotka eivät aina ole olleet yleisiä kuten punasotka ja lapasorsa. "Merkittävin vesilintujen poikastuottoon vaikuttava seikka on pesien ryöstö", riistantutkija veli-Matti väänänen Helsingin yliopistosta kertoo. Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa ja lapasorsa ovat puolisukeltajia ja punasotka, tukkasotka sekä telkkä sukeltajasorsia. Mistä metsästäjät löytävät tuollaisia määriä heinätaveja ammuttaviksi. "Metsästäjät eivät varmaankaan erota tavia ja heinätavia toisistaan ja lisäksi jossakin päin Suomea tavia sanotaan heinätaviksi. Metsästäjiltä pyydetään aika ajoin muun muassa saaliseläinten elimiä ja joskus kokonaisia eläimiäkin, ja niitä 44 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 vesa huttunen. Siellä pääsaalistajat ovat minkki, petolinnut ja hauki. Heinätavien parimäärä vaihtelee hieman kevään lämpötilojen mukaan, mutta parinkymmenen vuoden takaisiin kaksin- ja jopa kolminkertaisiin huippulukemiin ei olla enää ylletty
koiraan juhlapukuun kuuluu komea punaruskea pää ja musta kaula. markus varesvuo / lintukuva HEiNÄTavi. "Kestävän metsästyksen kulmakivi on, että riistaeläinkantoja seurataan. Tavilla peili on kirkkaanvihreä. "Metsästäjät eivät varmaankaan erota tavia ja heinätavia toisistaan." myös saadaan. Lämpimät keväät ovat jouduttaneet pesintää ja poikasten aikuistumista. Kun pauke alkaa, sorsat ovat aiempaa kehittyneempiä Sorsaparien kannanarvio (2009) vesilinnustus-kirjan mukaan ja saalismäärä (2007) Metsästäjäin keskusjärjestön mukaan. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 45 jari peltomäki / lintukuva. PUNaSOTka. "Viime vuosina monissa riistanhoitopiireissä on ollutkin lukuisia rajoituksia etenkin metsäkanalintujen metsästysajoissa. Tällä hetkellä syytä voisi olla heinätavin, punasotkan ja jouhisorsan metsästyksen rajoituksiin, sillä lajit ovat taantuneet 20 viime vuoden aikana kaikkialla Euroopassa. Metsästäjät tekevät myös erilaisia riistakantojen seurantoja kuten niin sanottuja kolmiolaskentoja, joilla selvitetään riistanisäkkäiden ja kanalintujen määriä. Naaraan (alla) väritys on vaatimaton, sillä sen on oltava haudonnan aikana näkymätön. on ja pysyy, vaikka tietoa parimääristä on tarjolla. Tänä vuonna esimerkiksi riekko on rauhoitettu monin paikoin ja muidenkin kanalintujen metsästysaikaa on lyhennetty." Vesilinnuilla tutkimuksen ja metsästysaikojen säätely ei ole näin mutkatonta. Heinätaviksi linnun tunnistaa haaleanvihreästa, valkoreunaisesta siipipeilistä. "Pienikokoisella tavillakin on vahvat lenninlihakset, mutta mitä syömistä on ranskalaisten herkkuna pitämässä peltosirkussa?" iLmasToN LämPeNemiNeN joUdUTTaa PoikasTeN kasvUa Saaliista suurin osa on sinisorsia Tukkasotka 6000 Jouhisorsa 7800 Heinätavi 16 800 Lapasorsa 4200 Punasotka 700 Haapana 46 400 Telkkä 48 600 Sinisorsa 210 700 Tavi 92 700 Saalis (yksilöä) Pesimäkanta (pareja) Sinisorsa tavi telkkä tukkasotka Haapana 200000 200000 180000 120000 70000 Jouhisorsa Punasotka Lapasorsa Heinätavi 25000 13000 11000 3500 Sorsastuksen alkamisajankohta on tutkijoiden mukaan ainakin Etelä-Suomen linnuille parempi kuin ennen. Naaras on lennossa kuin mikä tahansa sorsa. Muutoksiin voidaan tarvittaessa reagoida", Väänänen toteaa. Perinteinen metsästysaika 20.8.31.12. Suomessa linnustus on Väänäsen mukaan silti vielä melko tolkullista, jos verrataan vaikkapa Ranskaan, jossa pyydetään pikkulintujakin
Silloin linnut ovat kolmisen viikkoa lentokyvyttö- "Kun lyijyhaulikielto tuli Suomessa voimaan, vuosittainen sinisorsasaalis putosi 100 000:lla." 4 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 hannu huttu / kuvaliiteri SORSaSTajaN aPULaiNEN. Telkillä naaraatkin heittävät vapaalle niin pian kuin suinkin. "Parasta olisi, etteivät metsästäjät ampuisi lainkaan veteen, Väänänen toivoo. SiiviLLE ja RiiSTaREPPUUN ja pystyvät paremmin välttämään saaliiksi joutumista. "Jos telkkänaaras on ehtinyt hautoa muutaman päivän, kun näätä tulee, lintu ei enää pesi uudestaan. "Jos ilmasto edelleen lämpenee, sorsat hyötyvät mutta metsästäjät kärsivät", Väänänen sanoo. Ajoitus on tarkka. Noutava koira on verraton. Jos ensimmäinen pesye tuhoutuu, naaras munii uudet munat. Linnut saapuvat pesimäseudulleen keväällä ja aloittavat saman tien pesänrakennuksen ja munimisen. Pesinnän aloitus on hormonien säätelemää ja myös uusintapesyeeseen tarvitaan hormoneja. Likipitäen kaikki ensipesyeen poikaset ovat lentokykyisiä Kainuun pohjoisosia myöten linnustuksen alkaessa, mutta uusintapesyeen pojat vasta harjoittavat siipiään emon suojissa. "Linnut pitäisi pyrkiä aina ampumaan lennosta, jolloin ne on helpointa tunnistaa." Haudonnan alettua sorsapariskuntien tiet eroavat, kun koiraat vetäytyvät sulkimaan; jouhisorsat painelevat maan rajojen ulkopuolelle, kun taas sinisorsat, haapanat ja tavit hakeutuvat lähelle pesimäalueitaan. Sulkasato on sorsalinnuilla täydellinen: kaikki sulat putoavat ja siipisulat tipahtavat jopa kerralla. Sen sijaan sinisorsa munii uudet munat jopa parin viikon hautomisen jälkeenkin. "Jotkin lajit kuten tukkasotka ja haapana pesivät normaalistikin myöhään, joten kylmä kevät saattaa olla niille varsin kohtalokas." Etenkin Pohjois-Suomessa on sorsastuksen alkaessa paljon lentokyvyttömiä poikasia, jotka joutuvat helposti saaliiksi "siipirikkoina". Se hakee veteen tai ruovikkoon pudonneen saaliin, joka metsästäjältä jäisi helposti löytämättä.
Ja heti kun ne ovat taas lentokykyisiä, juhlapuku alkaa palautua. varmasti aikuisenakin oppii, mutta jahtimaille pitää olla erityinen palo. Sinisorsat kaupungistuivat sopeutuvaisina lintuina jo varhain; ne ovatkin selviytyjiä, sillä niiden elinpaikkavaatimukset ovat väljät ja ne pistävät nokkaansa melkein mitä vain. metsästäjät painottavat nykyään voimakkaasti metsästysharrastuksen tuomaa iloa, joka ei synny pelkästä saaliista; metsässä on rauhoittavaa samoilla, eläinten jälkiä ja käyttäytymistä on kiinnostavaa tarkkailla, eikä tulilla turisemista voita mikään. kompastuin kivääreihin, patruunoihin ja kantomatkoihin. Toisaalta Väänäsen tutkimissa siipinäytteissä oli vain yksi harmaasorsa. 14 virhettä osallistuin metsästäjiltä vaadittavaan metsästäjätutkintoon. Pullasorsia lukuun ottamatta sorsalinnut talvehtivat maan rajojen ulkopuolella. tutkintoa on moitittu liian helpoksi, mutta minulle se oli näköjään liian vaikea. Yhdessä rehevässä lahdessa voi olla kaikkien puolisukeltajasorsien poikueet pyrstö pystyssä kasveja ja pikkueläimiä etsimässä. Suurin osa sinisorsista elää kuitenkin edelleen villissä luonnossa hyvin erilaisissa vesissä karuilta metsäjärviltä reheviin lampareisiin. en hennoisi edes yrittää katkaista linnun lentoa. "Kun lyijyhaulikielto tuli Suomessa voimaan 1996, vuotuinen sinisorsasaalis putosi 100 000:lla. Osa heinätaveista kun muuttaa epäonnekseen Italian kautta ja juuri metsästyssesongin aikaan." Metsästysrajoitukset kotimaassa eivät siis välttämättä auta, kun pyyntimiehiä on ympäri Eurooppaa. onkohan mitään harrastusta säädelty niin sankasti kuin metsästystä. "Samanlaisia jokapaikanlintuja ovat myös tavi ja telkkä." Heinätavi puolestaan karttelee karuimpia vesistöjä ja hakeutuu reheville vesille, joissa pesimäaikaan saattaa olla melkoinen vilske. Telkät viuhtovat Tanskan vesille, tavit Luoteis-Ranskaan, sinisorsat Itämerelle, Englantiin ja Ranskaan, lapasorsat ja jouhisorsat Etelä-Ranskaan ja Afrikkaan. olisinko nyt metsästäjä, jos olisin läpäissyt tutkinnon. Sorsastajien pitäisi tunnistaa linnut lennosta, muttei se ole aina helppoa lintuharrastajillekaan. lajintuntemusta testattiin kymmenellä piirroskuvalla, mikä tuntui liian vähältä. Olisi luullut, että sen jälkeen kannat olisivat kääntynet hurjaan nousuun, mutta niin ei käynyt." RehevieN vesieN asUkkaiTa miä. Ilman metsästystä vesilintukannat olisivat todennäköisesti jonkin verran suurempia. Etenkin hämärässä huteja tulee helposti. "Suomessa ammutuista puolisukeltajista yli 80 prosenttia ja sukeltajasorsista yli 90 prosenttia on nuoria", Väänänen kertoo. tutkinnon oppiaineistoon kuuluvassa metsästäjän oppaan erillisessä metsästys- ja aselainsäädäntöosassa on pelkkiä pykäliä 128 sivua. riistanhoitoyhdistys reputti aivan oikean henkilön. aLicE kaRLSSON Koska aikuiset ovat metsästysaikana enemmän tai vähemmän muualla, koostuu vesilintusaalis lähinnä nuorista linnuista. Heinätavi muuttaa sorsistamme kauimmaksi, Afrikan isojen jokien ääreen. tämän kokemuksen jälkeen olen sitä mieltä, että metsästäjäksi kasvetaan. "Odotin, että niitä olisi ollut useampia." Lajintunnistusta helpottava seikka on se, että vesilintunaaraat ovat hyvin paikkauskollisia. minä nautin ihan samoista asioista ilman asettakin. Sorsalintujen metsästys alkaa 20.8. Suurin osa pariutuu talvehtimisalueella, ja jos esimerkiksi Lammin Pääjärvellä syntynyt heinäsorsanaaras löytää Tanskassa siperialaisen koiraan, ne palaavat yhdessä Lammille. Kaupunkilainen tuntee pullasorsan ja kohta myös pullahaapanan, pullatukkasotkan ja pullatelkän, sillä ne ovat kovaa vauhtia urbanisoitumassa. sorsastamaan olisin päässyt ilman ampumakoetta, mutta olisiko minusta ampujaksi. Samaan aikaan alkaa myös hanhien, nokikanan ja naarashaahkan sekä sen saman vuoden poikasten metsästys. Syyskuun ensimmäisenä päivänä lajilista pitenee uroshaahkalla, allilla, tukkakoskelolla ja isokoskelolla. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 47. "Sekin on erinomainen keino suojautua pedoilta, jotka saattavat erikoistua jonkin tietyn elinympäristön pesien etsimiseen", Väänänen selittää. toisaalta jos kokelas jaksaa päntätä päähänsä oppikirjan 334 sivua sekä sen lakipykäläkylkiäisen, oppii väkisinkin tuntemaan riistalajit ainakin teoriassa. kokeessa oli 60 kysymystä, virheitä olisi sallittu 8, mutta minäpä onnistuin raksimaan niitä 14. tässä tulee puolustuspuhe: en ole milloinkaan pitänyt kädessäni asetta, enkä ole koskaan ollut mukana metsästämässä. Sisävesillä sorsastettaessa vaarassa ovat lähinnä rauhoitetut harmaasorsa ja uivelo, rannikolla menetettävää on enemmän. en olisi. Sitä ennen ne ovat saaneet suojakseen hyvin maastoon naamioivan peruspuvun. toinen vaikea puoli on lakien ja määräysten viidakko. kaiken kaikkiaan aihe on vieras ja luultavasti siitä syystä luotien vähimmäispainot, aseiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset eivät uponneet muistiini. se vaatii metsästävää isää, jonka askelissa useimmiten pojannaskali alkaa kulkea heti, kun kynnelle kykenee. Pesäkin voi olla melkein missä vain, jopa kilometrien päässä rannasta. Lisäksi sinisorsilla on erinomainen poikastuotto. klo 12. Kaikki sorsat, myös naaraat, sulkivat syksyn ja alkutalven aikana ja saavat sen jälkeen juhlapukunsa takaisin. sUURi osa saaLiisTa oN NUoRia LiNTUja Metsästäjien lajintuntemusta epäillään. ei. "Jos esimerkiksi italialaiset lopettaisivat heinätavijahdin, kanta luultavasti nousisi. Sieltä kaukaa linnut taas palaavat keväällä kotivesilleen, ellei haukka tai haulikko niitä nappaa
koko kesä kerralla Lumenkaatopaikka viivyttää kevättä niin, että leskenlehdet kukkivat siellä vielä elokuussa. kimmo saarinen E 48 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 horsmakasvusto availee jo viimeisiä latvakukkiaan. Joutomaakenttä on kuin irrotettu ajasta, ja sen kasvien sekamelska koristekasvikarkulaisineen ja satunnaistulokkaineen yllättää joka vuosi. Joukossa on muunkinlaista löytämisen riemua. Kasat kuitenkin vajuuntuvat, ja kaikkialta kuuluu jatkuva ropina, kun soraa valuu alas rinteiltä. Viime vuosina lunta on ilmeisesti ollut vähemmän kaatopaikalle rahdattavaksi. LeskeNLehTieN aikaaN lokuun ensimmäinen päivä ja leskenlehdet täydessä kukassa. Paikka kuuluu veljenpoikienkin toiviokohteisiin, sillä lumen mukana sinne kulkeutuu lapasia, tölkkejä, pulloja, jääpalloja, heijastimia, sytyttimiä ja jopa seteleitä. Tuloksena on uusia aukkoja ja kielekkeiksi paljastunutta lunta, jota lämpö syö nopeasti. sulavaa lunta: juha jantunen, kYltti: kimmo saarinen. Paras tilini tähän mennessä on ollut 22 markkaa ja 50 penniä, euroaikana saaliit ovat olleet pienempiä. Samalla kun soran läpi punkevien peltokortteen kevätversojen vierellä leskenlehdet houkuttelevat nokkos- ja neitoperhosten uutta sukupolvea, metsänreunassa parimetriseksi venähtänyt maito- Toukokuun lopulla lumenkaatopaikalla on vielä lähes neljän metrin kerros lunta hiekoitussoran peittämissä kasoissa. Ja ne hohkavat kylmää. Siinäpä kasvikesän koko kirjo huhtikuusta elokuuhun yhdellä ja samalla silmäyksellä! Jäin koukkuun heti ensimmäisellä käynnillä Lappeenrannan kaupungin lumenkaatopaikalle. Kyllä, lumenkaatopaikalla kesän aikataulu tiivistyy muutamalle aarille. Välillä kahahtaa, kun isommat kammiot romahtavat soran painosta. Sulavesipurojen kostuttamalla maalla rantakukat hehkuvat keskellä metsää, mutta vain muutaman metrin päässä kevät ottaa ensi askeleitaan
Pihlaja-angervon voimakas tuoksu tulee vastaan ylätasanteella, jolta näkymät ovat muuttuneet melkoisesti. Suurin osa kasveista on hedelmävaiheessa, ja osa on jo kasvattanut kämmenen kokoisen lehden. Vain muutama askel kauemmas, ja nuokkuvissa vanoissa höyhenpallot ovat jo lähes valmiina lähettämään siemenet tuulten matkaan. Heinäkuun alussa vankimmat lumikasat tarjoavat vielä leskenlehdille sopivan keväiset olot. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 49 juha jantunen. Poikien matkaan on tarttunut heijastin ja polkupyörän jalka. Vaikka lumenkaatopaikan sijaintia ei tarkemmin tuntisikaan, ukonpalko ja idänkattara antavat vahvan vihjeen maan itäosista. jÄLkijUNaSSa. Paras kukinta on käynnissä noin metrin päässä lumirintamasta. Lieneekö muunlaisia paikkoja, joilla kevään airuet ovat näin rinta rinnan leskiensä kanssa. Voikukat kukkivat ja maitohorsma työntää punertavia varsiaan maasta, kun muutaman harppauksen päässä sen lajitoverit ovat jo parhaassa terässä huopaohdakkeiden tavoin. Pisimmälle ehtineet ovat juuri avanneet kukkansa, joiden vieno tuoksu leviää lähiympäristöön. Leskenlehtien joukosta löytyy kännykän akku ja Lappeenrannan teknisen yliopiston pysäköintikortti. Leskenlehdet seuraavat hämmästyttävän järjestelmällisesti kevään etenemistä. Kasoilla ei tietenkään ole kasvillisuutta, mutta heti reunimmaisten takana työntyvät leskenlehdet maasta. Miellyttävämpi löytö odottaa kuitenkin seuraavalla rinteellä, jossa sorakerrosta puhkovat sadat tiukalle rullalle kiertyneet kielon lehdet. Talven yli sinnitellyt raihnainen vanhus on jo elämänsä ehtoopuolella, mutta sillä on vielä tärkein tekemättä. Tasaisen tummasta sorakentästä pis- tää esiin enää muutama matala huippu. Sora rahisee jalkojen alla, kun kaivelemme poikien kanssa yhden kasan kylkeä. Onneksi lumenkaatopaikan laitamilla kasvaa harvakseltaan nokkosta, joten sieltä löytynee ravintoa tämänkin jälkeläisille. viimeiseT LUmeT heiNäkUUN heLTeiLLä Heinäkuun alussa takana on jo useita hellepäiviä, mutta nyt tuuli käy pohjoisesta ja lämpöä on vain kymmenisen astetta. Kasan kupeessa leskenlehdet ovat edelleen täydessä kukassa. Kymmenen sentin syvyydestä löytyy ohut jääkerros ja sen alta vielä aimo kasa lunta. Nämä ovat melkein "normaalissa" aikataulussa. Muutaman sentin mittaiset kukkavanat ovat onneksi vahvan nukkakarvan peitossa, sillä saappaita huljutteleva sulavesi ei ole monta astetta nollan yläpuolella. Soraikon harvalukuinen lajisto on äkkiä lueteltu. Neitoperhonen laskeutuu kukkaryppäälle
Lunta ei enää ole, ei vaikka pojat kuinka vahvimpia kasoja kuopivat. Huopaohdake kukkii, mutta monelta muulta kasvilta kesä loppuu lumenkaatopaikalla kesken. kimmo saarinen 50 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. kOkO kESÄ kERRaLLa Ylätasanne on peittynyt uudempiin liikennetulokkaisiin. Valkomesikkä on runsain. Joukosta löytyy muutama keltakukkainen rohtomesikkäkin, mutta juuri nyt tuoksuvilla kukilla on hiljaista. Maitohorsmakin vielä sinnittelee. Näiden voisi kuvitella olevan melkoisia hyönteismagneetteja, mutta pilvisen sään myötä vieraita ei kukilla juuri näy. Sen rönsyjä risteilee metri toisensa jälkeen pitkin poikin, ja varovainen saa olla, ettei sananmukaisesti sotkeudu niiden varsiin! Taivaanranta tummenee lähestyvästä saderintamasta. Myös sorakentän ensimmäiset lupiinit vasta availevat kukkiaan, kun serkut reunoilla jo kypsyttävät karvaista palkokuormaansa. Isomman lohkareen varjossa on kuitenkin edelleen kevät, sillä viimeiset leskenlehdet työntyvät maasta. Onnettoman pieniä pietaryrttejä ja niiden seurassa kasvavia suopayrttejä katsoessa käy mielessä, että näinköhän kasvit ehtivät lainkaan kukkaan tänä kesänä? "Siinäpä kasvikesän koko kirjo huhtikuusta elokuuhun yhdellä silmäyksellä!" Paljasta soraa erottuu ainoastaan muutamissa kohdin. Huopaohdake on levittäytynyt muutamaksi todella näyttäväksi kasvustoksi. Elokuussa soraikko saa vihdoinkin heleän kasvipeitteen. Paljailla soralaikuilla viihtyvät kissankita ja tahmavillakko jäävät kulkijalta helpommin huomaamatta. LeskeNLehTi jaksaa kUkkia vieLä eLokUUssa Elokuun alussa teiden varsia hallitsee keltainen, sillä kelta-apilat, kultapiiskut, sarjakeltanot, pietaryrtit ja keltanokitkeröt jättävät muut varjoonsa. Keskikesä on parhaassa vauhdissa, sillä hiirenvirna, niittynätkelmä, ranta-alpi ja voikukka kukkivat komeasti. Imutorvi siirtyy nopeasti kukkatorvesta toiseen ja energiavarastot täydentyvät tulevaa talvea varten. Se sulkee kukkansa aina puolenpäivän aikaan. Upeissa väreissä hehkuva neitoperhonen, kenties keväisen vieraani jälkeläisiä, karauttaa yhdelle kukinnolle medenhakuun. Lumenkaatopaikalle tultaessa pihlaja-angervon tuoksun korvaa valkomesiköistä lähtevä kumariinin aromi. Ajankohdasta huolimatta näkymä alapuoliselle kentälle on edelleen keväisen vihreä leskenlehtien, pietaryrttien ja pajuntaimien ansiosta. Toivottavasti talvi on luminen, sillä tulen tänne taas ensi keväänä. Jälkijunaan on ehtinyt muitakin. Onneksi olemme liikkeellä aamupäivällä, sillä muuten pukinparta jäisi helposti huomaamatta. viHREÄ kEiDaS. Kenttäkerrosta hallitsee nurmimailanen. Myös lillukka on mieltynyt sorakentän oloihin
Diabeteksen hoito nielee jo nyt yksinomaan Yhdysvalloissa lähes 200 miljardia dollaria vuodessa. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että popsit ovat koko maailmanlaajuisen diabetesepidemian varsinainen syy. Vähän ennen kuolemaansa Crichton kuitenkin kirjoitti myös Pelon ilmasto -romaanin, joka oli eriskummallinen ja kitkerä hyökkäys kansainvälistä ympäristöliikettä ja ilmastotutkimusta vastaan. Crichton arvosteli Pelon ilmastossa voimakkaasti myös ddt:n, dioksiinien, bentseenin ja muiden ympäristömyrkkyjen säätelyä. Ne olivat myös uuden vuosituhannen tähän mennessä tärkein ympäristöuutinen arktisten alueiden sulamisen ohella. Duk-Hee Leen tutkimuksen mukaan suuri määrä ddt:tä kudoksissa suunnilleen kymmenkertaistaa riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen. Luonnonmukaista viljelyä pitää edistää ja tukea voimakkaammin. Jätteenpolttoon liittyvät suunnitelmat on arvioitava uudelleen. Kun popsit otetaan huomioon, ylipainon ja diabeteksen välinen korrelaatio muuttuu merkityksettömäksi. D "Ylipainon ja diabeteksen välinen korrelaatio muuttuu merkityksettömäksi." mikko käkelä Kirjoittajaontammisaarelainenkirjailija. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 51. Oleellisempaa on kuitenkin se, että havainto pakottaa meidät arvioimaan asioita uudelleen: ddt:tä ei saa laillistaa. "Popsit" ovat kirjava kokoelma ilkeitä ja ympäristössä pitkään säilyviä, ihmisen tuottamia kemikaaleja. Ennen Leen selvitystä tiedettiin vain, että lyhytaikainen altistus suurille dioksiinimäärille aiheuttaa pienen ylimääräisen diabetesriskin. Ennen kaikkea: ainakin ala-asteen koulujen pitäisi tulevaisuudessa tarjota oppilailleen vain kasvisruokaa. Ylipaino ilmeisesti lisää diabeteksen mahdollisuutta vain silloin, kun se on hankittu syömällä popseja sisältävää ruokaa. Mitä korkeammalta ravintoketjusta ihminen syö, sitä enemmän popseja hän elämänsä varrella kudoksiinsa kerää. kOLUMNi Vuosituhannen suurin ympäristöuutinen Y Risto Isomäki hdysvaltalainen jännityskirjailija Michael crichton muistetaan parhaiten teoksestaan Jurassic Park. iabetekseen kuolee kolme ja puoli miljoonaa ihmistä vuodessa, ja määrän pelätään kaksin- tai kolminkertaistuvan lähivuosikymmenien aikana. Kaksi vuotta Pelon ilmaston ilmestymisen jälkeen eteläkorealaisen Duk-Hee Leen työryhmä julkaisi tutkimuksen, joka sai romaanin laskelmat näyttämään fiktiolta. Niistä tunnetuimpia ovat dioksiinit ja pcb sekä eräät laajalti käytetyt torjunta-aineet kuten ddt, aldrin, deldrin, mirex, endrin ja heksaklorobentseeni. Itämeren kalaa ei nykyisissä oloissa pitäisi käyttää ihmisten ravinnoksi. Ryhmän löydökset olivat hyinen shokki maailman terveys- ja ympäristöviranomaisille. Duk-Hee Lee ja hänen työtoverinsa halusivat selvittää, lisääkö niin sanottujen POPsien (persistent organic pollutants) eli pitkäikäisten orgaanisten saasteiden kertyminen elimistöön riskiä sairastua diabetekseen. Duk-Hee Lee varmaan liittyy jossakin vaiheessa naispuolisten nobelistien yhä melko harvalukuiseen joukkoon. Kirjassa väitettiin, että esimerkiksi bentseeniä koskeva lainsäädäntö on maksanut yhteiskunnalle kymmenen miljardia dollaria kutakin säästettyä ihmisen elinvuotta kohti. Ihmisillä, joilla oli rasvakudoksissaan selvästi keskimääräistä suurempi määrä kuutta eri popsia, oli 38-kertainen (!) riski saada kakkostyypin diabetes
Mies seisoo rantakivellä ja vispaa perhosiimaa mutkille kuohujen ylle. Lapissa sitä on joka joessa ja ma- 52 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 stuDio tunturi-lappi / skoY. Väsymättä. Varsinaisesti harjus eli harri on kuitenkin pohjoisen kala. Tuntikausia. Yhteyden etsimistä pinnan alla, näkyvän takana oleviin voimiin. Eikä kello tikitä. Hämärtyvä ilta kätkee kalastajan jokimaisemaan. viRTojeN jaLo kaLa Harjus on yleisin jalokalamme, ja sitä on koko maassa. Itsensä on mies unohtanut jonnekin rantanuotiolle reppunsa viereen. Vain koski kohisee. Hän lähettää talvella punomiaan perhoja virtaan kuin kirjeitä. Ja odottaa vastausta; jytisevää viestiä virran ytimestä. Harjuksen pyynti on syvimmillään kuin hartauden harjoitusta. Perhomies viihtyy joella harrinpyynnissä vaikka vuorokauden yhtä soittoa. erämaan purjeselät Harjuksen kalastaja on pyytömies, hän pyytää ja joskus luonto on antelias. kari kovalainen K oski jylisee ja sylkee vaahtoa
Vaellamme kairassa kuin menneisyydessä ja tunnemme pyytäjäesi-isien virsunjäljet jalkojemme alla. Kalamiehen onni on luontoäidin hymyä. Harjus voi napata vieheeseen mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Ihan intiaanina ei rantoja tarvitse tyvenelläkään hiipiä: harjus ei ole kovin arka. Emme ole törkyä levittämällä tai metelöimällä suututtaneet luonnon henkiä vaan nöyrästi hiljentyneet pyytämään suosiota. Korkeimpien tunturiylänköjen rautujärvissä harreja ei ole, mutta paikoin jopa 700 metrin korkeudessa niitä tavataan. Kuljemme järvierämaata. Heittelemme uistinta kivikoiden kupeilla, matalissa lahdissa ja syvänteiden reunoilla. Jos vettä vihmoo ja tuulla tuivertaa, se ei haittaa pyyntiä yhtään. Hyviä paikkoja ovat kivikoiden kupeet, jokisuut, niemennokat ja jyrkkien hiekkapenkkojen reunat. Pulska syysharjus taas liikkuu vilkkaasti viilentyneissä vesissä. Hauki kelpaa vaihteluksi. Joistain entisistä harjusvesistä ei nykyään saa kuin julmettuja hauenrötkyjä. Jos pohjoisen reissulla ei muuta jalokalaa taimenta, lohta tai rautua saa, usein harjus pelastaa retken. Vain joki. Keskellä päivää on hyvä aika heitellä. Veden lämmetessä tarpeeksi harjus siirtää syönnin yölle. kUN LUoNToäiTi hymyiLee Varjot häilähtelevät nuotiotulen liikuttamina kuin metsän henget. Huojumme niemennokissa ja viskomme uistinta myrskytuuleen pisaroiden rätistessä kasvoille. Pohjoisen koskilla harjukset nappaavat niskalta tai kosken alta, ja suvannoissa vaanivat vavan luokille vääntävät suurimukset. Runsashappisesta vedestä pitävä harjus on virtavesien kala, mutta kovimpiin koskenryöppyihin ei välttämättä kannata viehettä viskoa. Myös matalat hiekkalahdet ovat harjaselkien mieluisia syönnöspaikkoja. talissakin tunturijärvissä. Silloin jokin syvä ja vanha voi sulkea raukeasti silmänsä ja levätä. Harjuksia kypsyy tikussa nuotion kupeella ja savustuspussissa. Toisinaan harjusten syönti paranee iltaa kohden, ja suurharrit on saatu yleensä iltakahdeksanyhdeksän aikaan. Jalokalajahti pohjoisilla järvillä ei vaadi venettä, sillä harjukset viihtyvät rantojen tuntumassa. Kun tuuli tyyntyy illaksi ja harjukset tuikkivat kutsujaan järven pinnassa... Parvissa liikkuva purje-evä voi olla syöntipiikin sattuessa niin helppo saalis, että ahne kalamies ammentaa jokipätkän tai lompolon tyhjäksi. Pyyhin savuharrin rippeitä suupielistäni ja kysyn, lähteekö perhomies huomenna pohjoiseen, järville. Ymmärrän. Eikä mihinkään suojaiseen katveeseen, vaan tuulenpuoleiselle rannalle, jonne aallot lyövät: siellä harrit ovat. Se on vihdoin tullut kuulluksi. Etelämpänä vain virtavesissä elävä harjus on meillä pohjolassa kotiutunut myös järviin. Varsinkin kesälämpimällä herkästi pilaantuvia harreja kannattaa ottaa vain sen verran, minkä samantien syö. Kun aihkipetäjät, nuo vanhat viisaat väinämöiset, erämaan järveä vartioivat ja jyrkänteen kalliopaadet järkkymättöminä seitoina pyhyyttä hohkaavat... Ja kaikki mikä siihen luontojaan kuuluu. Kesälämpimillä harjaselät hakeutuvat hapekkaisiin koskiin; viileämmän veden aikaan ne viihtyvät rauhallisemmissa virroissa. Tuulella ja harjusten aterioidessa syvemmällä kalojen olinpaikat on etsittävä kulkemalla ja heittelemällä. Toverin katse hakeutuu kohti pimeästä kantavaa virran jylinää. Sadetakki päälle, lierihattu silmille ja sinne vain viehettä viskomaan. Nyökkään. Viehettä kannattaa uitella lähellä pohjaa etenkin hellevesissä mutta myös kylmillä keleillä, jolloin hyönteiset eivät kuoriudu ja kalat napsivat suuhunsa pohjan toukkia. jäRvihaRjUsTa kaRikoiLTa Tyvenellä järvellä tuikkirenkaat paljastavat pinnasta hyönteisiä napsivan harriparven. Veden lämpötila ohjaa harjusten liikkeitä. Keskikesän kovat helteet lämmittävät veden niin, että kalat jurnottavat pohjassa eikä ruoka maita. Kun vatsa ponkottaa täynnä harjusta ja tervasnuotion tuoksu vaeltaa sieraimiin... Suurikitaiset jänkäkoirat seuraavat syönnöksille nousevia harjuksia. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 kari kovalainen 53. Taakseni jää kohisemaan harrijoki. Itse koskessa kannattaa uitella ottipeliä kivien taustoille ja niin sanottuihin peileihin, joiden kohdalla olevissa kuopissa harrit usein väijyvät. Aamulla pakkaan rinkan. Tähyämme tyyntyneeltä järveltä tuikkeja. Nyt vedenhaltija suo meille jaloimpia purjeselkäisiä lahjojaan
kymmenkilometrinen reitti vie kulkijan komeiden metsäsaarten ja aavojen suonselkien halki. Pirkanmaan komein suo Pitkospuut kutsuvat siikanevalle Ruoveden Siikanevalla on vahva erämainen tunnelma. astu pitkoksille! jorma laurila Löytöretkellä Suomessa 54 SUOMEN LUONTO 6 | 2009
SUOMEN LUONTO 6 | 2009 55 jorma laurila
Heinäkuun loppupuolen aamu on lämmin ja taivas kirkas. Pui- timo nieminen kaPEaLEHTikiHOkki. Parkkipaikkaa peittävät pehmeät männynneulaset ja ruoho; keskellä on suuri lätäkkö. Suon väkevä tuoksu tulee vastaan. Kookkaissa harmaissa keloissa on kierteitä, palokoroja ja onkaloita. Reppu selkään ja reitille! Kaukaa kantautuvat kurkien aamuhuudot. Sitä ei ole päällystetty niin kuin suuressa maailmassa. Lähden retkikumppanini kanssa kulkemaan kymmenkilometristä Siikanevan kierrosta. Nimet kertovat menneistä: Aikanaan suolta kerättiin karjalle saroja ja heiniä, ja ne varastoitiin saarten latoihin ja haettiin talvella hevosella. Pian tulee vastaan Pikkulatosaari ja sen jälkeen Iso Heinäsaari ja Vanhanladonsaari. PiTkOSPUUT kUTSUvaT SiikaNEvaLLE P ysäköintipaikka on pieni aukio soratien päässä. Töyhtötiaisen pirteä säe kantautuu läheisestä metsiköstä: tervetuloa erämaahan. Kilpikaarnaiset männyt kurottavat korkealle, ja niiden paksut oksat hohtavat aamuauringon kultaamina. Monivuotinen ruoho kasvaa vetisten kuljujen ja lampareiden reunoill 5 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Ne tuntuvat aina yhtä mahtavilta. Hyönteisiä pyydystävä kasvi viihtyy märissä paikoissa. timo nieminen LEvÄkkÖ. Korppien kronkkuna metsäsaarekkeesta vahvistaa tunnelmaa. Aamukuudelta muita autoja ei ole. Metsäsaarekkeissa on samaa juhlavuutta kuin katedraaleissa
Sateisuuden mukaan ne ovat joko pienempiä tai suurempia. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 57 timo nieminen. Pitkospuut ovat miellyttävä vaihtoehto upottavassa suossa tarpomiselle. Siikanevasta tekee kiehtovan juuri suuri vaihtelu. jaarikanmaan ja Saarihuhdanmaan välisellä suolla on vetisiä allikoita. Pitkokset ovat vanha keksintö, mutta muinoin ne olivat vain peräkkäin laitettuja puunrunkoja. kaunotar on liikkeellä keskikesällä. ta on sikin sokin: toisiin puihin nojaavia konkeloita, maapuita eri suuntiin, osa jo sammalen peitossa. Siikanevalla Metsähallitus tasoittaa tien kulkijalle pitämällä leveistä laudoista tehdyn puupolun kunnossa. Tervapääsky ja naakka ovat siitä erikoisia, että ne ovat kotonaan timo nieminen SUOkELTaPERHONEN. Suoaavan jälkeen olet yhtäkkiä jylhässä metsässä ja taas kohta väljän taivaan alla. Soiden ojittamisen takia se on menettänyt elinpaikkojaan etenkin Etelä-Suomessa. Siikanevasta tekee kiehtovan suuri vaihtelu. aLLikOiTa. Metsäsaaren yläpuolella parveilee tervapääskyjä hyönteisjahdissa. Siikaneva on sympaattinen sokkelo, kuin suuri vesistö: on aavoja selkiä, saaria, suojaisia poukamia, kapeita salmia. Saaren sisältä kantautuu naakkapoikueen kimeitä naukaisuja
Tikoille riittää koputeltavaa. Etelän suunnasta tultaessa on tasaisen pitkostaipaleen jälkeen ensimmäinen kunnon nousu jaarikanmaalle. kÄPYTikka. risteyksessä onmyösOrivedenruoveden bussien ysäkki. PiTkOSPUUT kUTSUvaT SiikaNEvaLLE timo nieminen timo nieminen jaaRikaNMaaLLa. Matkaaparkkipaikalleonkolme km.tampereeltaOrivedenkauttatultaessamatkaaristeykseen kertyynoin70km, teiskon suunnastaJäminkipohjan kauttahieSiikasaari manenemmän. talouskäytössä olleiden metsiköiden rakennetta ja lahopuun määrää kohennetaan muunmuassajäljittelemällämetsäpaloja. Perustiedotalueesta, reiteistä, palveluista,suojelualueensäännöistäsekätarkatajo-ohjeet löytyvätverkkosivulta www.luontoon.fi/siikaneva. 1 km 58 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Länsipuolellajatkeenalaajayksityinenrauhoitusalue. SiikanevansamoinkuinSiikakankaannimijuontuuläheisestäSiikajärvestä. P Saarihuhdanmaa Näkäristönmaa Siikanevalle erkaneva risteys onkantatie:nvarrella.Siinä onkylttiSiikanevajavarikko. p kaksi reittiä: Siikanevan kierros(10km)jarengaskierros(2,5 km).Pitemmälläsaakattavankuvankeitaasta,lyhyempionpelkkä maistiainen. Jaarikanmaa kesälinnustoa muun muassa kurki, korppi, naakka, teeri, laulujoutsen,useatpetolinnut,käki, kapustarinta,suokukko,liro,valkoviklo,tervapääsky,pikkusieppo, puukiipijä,järripeippo,niittykirvinen.Muuttoaikoinasuuriakurki-, joutsen-jahanhiparvia. Siikaneva Laavu Vanhanladonsaari Pikkulatosaari Iso Heinäsaari P Lehtisaari Isosaari Ojitettuja suonlaiteita ennallistetaan. käpytikan lisäksi voi nähdä palokärjen ja pohjantikan. siikaneva, pirkanmaan ylpeys Pirkanmaan suurin suo: pinta-ala10neliökilometriä.valtion soidensuojelualuevuodesta1988
Kapustarintahan se. Liron jiff jiff kuuluu vähän väliä ja niittykirvisen, yleisimmän suolinnun, ist ist. Lintu innostuu hetkeksi jopa livertävään soidinlauluun. Tervapääskyt löytävät pesäpaikkoja korkeiden puiden ja kelojen onkaloista. Kuukkeleita oli Luonto-Liiton leirin aikaan ja myöhemminkin. Karpaloissa on jo raakileet. Joka suuntaan on avaruutta. Veijarit katosivat kuitenkin kymmenkunta vuotta sitten niin kuin monista muistakin eteläisistä esiintymistä. Paikoin on syviä ruopparimpiä ja vetisiä kuljuja. Korkeita mäntyjä ihaillessani muistuvat mieleen tapahtumat 43 vuoden takaa. Myös järripeippo kuuluu linnustoon, Lapin asukas sekin. MaaPUiTa. Leirin vetäjinä oli kovia lintumiehiä, meitä kloppeja muutaman vuoden vanhempia. Niitä on eteläisen Suomenkin parhailla soilla. Siellä on myös hirviä ja sitä myötä hirvikärpäsiä loppukesällä ja syksyllä. Siikanevan kierroksella saa kattavan kuvan keitaasta. Rahkasammalpatjaa on loputtomiin, lakan ja raatteen lehtiä siellä täällä. Suolakeudelta kuuluu Lapista tuttu ääni, plyviii. Kanta oli kaiketi käynyt liian vähiin ja hajanaiseksi. Eipä mänty niistä kärsinyt, ja silloin Siikanevakin oli vielä vailla suojelua. atkamme matkaa. Siikanevalla on sekä keidas- että aapasoita. Naakalle riittää, että löytyy sopivan iso kolo, esimerkiksi palokärjen nakuttelema. Lyhyempi reitti on maistiainen. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 59 timo nieminen. Apuna olivat tolppakengät. Lehtisaaressa on paljon koivuja, siitä kai nimi. Virkistävä tuulenvire vaimentaa nousevaa hellettä. Kuljimme samoissa maisemissa kuin nytkin. Yksi heistä kiipesi ylös rengastamaan poikaset. korkeuksiin kurottavien komeiden honkien ja kuusten lisäksi metsäsaarekkeissa makaa sikin sokin kauniita maapuita. Katselimme heitä ylöspäin, kirjaimellisestikin. Isosaaren ja Lehtisaaren välillä on kapeita, viehättäviä salmia ja suojaisia poukamia. Olin Siikanevalla Luonto-Liiton leirillä. Osa on vihreän sammaleen peitossa, osa kauniisti harmaantuneita. J sekä erämaissa että kaupunkien kivisimmissä keskustoissa. Pisin suotaival on Vanhanladonsaaren ja Isosaaren välissä, melkein puoli kilometriä. Korpin pesä oli yhdessä metsäsaarekkeen korkeimmista männyistä. Keidassuon keskusta on reunoja korkeammalla, ja kasvit saavat ravinteensa sadevedestä. Keidassuolla turvetta on paksuimmillaan jopa seitsemän metriä. Aapasuot ovat ohutturpeisia, ja niiden kasvillisuutta ruokkivat metsämaiden valumavedet. Ne sujahtavat pesäänsä suoraan lennosta, joten esteitä ei saa olla
valoisina kesäöinä Siikaneva on herkimmillään. Myös leiriytyminen on kielletty. PiTkOSPUUT kUTSUvaT SiikaNEvaLLE R eitti kääntyy pohjoiseen kohti laavua ja näköalapaikkaa. Tämä on retken varsinainen kunto-osuus, ja mu- Valoisina kesäöinä Siikaneva on herkimmillään. timo nieminen timo nieminen kESÄYÖ. Siikanevalla saa tehdä tulet vain merkityillä tulipaikoilla. Vielä lyhyt suotaival Kilpilammelle, josta matka jatkuu suon itäpuolitse kumpuilevaa metsämaata. Usvaa nousee suosta ja tuoksut ovat voimakkaat. Pisteet paljastuvat viimein joutsenperheeksi, joka ruokailee märissä kuljuissa. valkoviklo vahtii valtakuntaansa. 0 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Käki kukkuu. Suo jää sivummalle, mutta pilkistelee siellä täällä. Sinne on ensimmäinen kunnon nousu tasaisen alkutaipaleen jälkeen. Puisessa laavussa voi pitää sadetta tai vaikka levätä yli yönselän. Kun nousemme ylös, voimme ihailla mahtavaa jykevärunkoista paksusammalkuusikkoa. Nousemme Jaarikanmaalle ja laskeudumme vajaan puolen tunnin päästä taas pitkospuille, jotka vievät kohti Saarihuhdanmaata. Kovin itsetuhoisia aikeita ei näillä kuusilla näytä olevan. Kaukana on muutamia valkoisia pisteitä: Katselen kiikarilla, mutta lämpöväreily alkaa jo haitata havainnointia. Se erottuu jo kaukaa omintakeisena, suurten kuusten valtaamana saarena. Tällaisia on nimitetty myös itsemurhakuusikoiksi, koska jotkut metsäalan ihmiset uskottelevat, etteivät kuuset pärjää ilman ihmisen auttavaa kättä. Maasto jatkuu mäkisenä. Laavukukkulalta on hienot näkymät soidensuojelualueen länsipuolisena jatkeena olevalle yksityiselle rauhoitusalueelle
Siikanevankin laiteita on tärvelty, mutta ojikoita on palautettu luonnontilaan. Osa ojitetuista soista metsittyi, mutta koko maassa turmeltiin satojatuhansia hehtaareja arvokkaita soita, jotka olivat liian karuja metsänkasvatukseen. Valtio tuki avokätisesti soiden tuhoamista niin sanotulla Mera-ohjelmalla. Ojitettu. Olisivatko ojitusten arkkitehdit uskaltaneet mennä Ollinkiven ohi. Ojitettu. Hanhisuo. Loke Fleece Partiokaupat ja hyvinvarustetut retkeily- ja ulkoilualan liikkeet. Vaate tuntuu miellyttävän vilpoiselta ja kuivalta erittäin lämpimissä olosuhteissakin. kaan tulleille kävelysauvoillekin löytyy käyttöä. Bambu ei myöskään vaadi niin paljon vettä kasvaakseen kuin esimerkiksi puuvilla. Talvineva. Kivi rauhoitettiin Suomen ensimmäisenä luonnonmuistomerkkinä 1924. Ketunsuo. Miksi Siikaneva säästyi. Ojitukset tehtiin 19601980-luvuilla metsänparannukseksi kutsutun myllerryksen hulluina vuosina. Aikaa vierähti viitisen tuntia. Sakari Topelius kirjoittaa tarinoissaan lohkareen odottavan maanpetturia, joka tietä kulkiessaan tulee jäämään sen alle. Bambu tuntuu pehmeältä ja mukavalta. ANTIBAKTEERISUUS: Bambukuidun antibakteeriset rakenneosat pitävät bakteerit poissa kankaasta ja ehkäisevät näin pahan hajun muodostumista luonnollisella tavalla. Oliko se liian kova pala ojittajille. Ojitettu. Viimeinen pieni pitkostaival, ja pian olemme autolla. Fjällräven Finland (09) 877 1133 · info@fjallraven.fi · www.fjallraven.fi SUOMEN LUONTO 6 | 2009 1. Se on suuri siirtolohkare kiperässä asennossa. Kun katsoo Siikanevan lähiseudun peruskarttoja, näkee että suot on kaikki ojitettu. Pahaa tekee. Jokaisen päällä on tiheää sinistä viivoitusta. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS: Bambun viljely ei vahingoita ympäristöä, sillä se ei vaadi kemiallisia torjunta-aineita tai väkilannoitteita. Tutustu lisää osoitteessa www.fjallraven.com/materials K äymme vielä Ollinkivellä, joka on muutaman sadan metrin päässä parkkipaikasta. Kaakkoneva. Ojitettu. HENGITTÄVYYS: Bambukuidun rakenteen ansiosta vaate hengittää paremmin, tuntuu pehmeämmältä ja säätelee lämpöä paremmin kuin useimmat vastaavista kuiduista valmistetut vaatteet. Ojitettu. Käytännössä yksikään suo ei ole säästynyt kaivinkoneiden kovilta kourilta. Sama koskee koko eteläistä Suomea. Lisäksi bambu on täysin orgaaninen materiaali. Ojitettu. Lakkasuo. Mustikat ovat jo kypsiä, ja varvikosta lennähtää rastaanpoikasia ja aikuisia lintuja vähän väliä. Nyt se on kuitenkin turvassa ja loistava vertailukohta pilatulle suoluonnollemme. Etenkin alkumatka meni hitaasti kaikkea ihmetellessä ja ihastellessa. Piimäneva. Tällainen paratiisi on siis tarjolla vain tunnin matkan päässä Tampereelta! jorma laurila Luonnostaan antibakteerinen bambukuitu hengittää hyvin ja on ympäristöystävällinen. Vielä ei ole kaveria näkynyt
2 SUOMEN LUONTO 6 | 2009
Pingviinit löytyvät miinakenttien takaa falklandin kuninkaalliset Falklandin saarilla argentiinan edustalla luonnonystävä voi ihastella kuningaspingviinejä lähietäisyydeltä. On vain varottava miinakenttiä. teksti ja kuvat erkki siirilä SUOMEN LUONTO 6 | 2009 3
Jälkikasvun on silloin aika uskaltautua EteläAtlantin aaltoihin ja sukeltaa satojen metrien syvyyteen kaloja sekä kalmareita saalistamaan. Lammasaitojen portteja aukoen lähestymme määränpäätä. Vieressä kolme frakkipukuista nuorta UNTUvikkOja. Edessä aukeaa tyyni Etelä-Atlantti, harvinainen näky myrskyisillä leveyksillä. Pääkaupungista Stanleysta maaseudulle vievän tien vieressä kohoaa piikkilanka-aita, johon on kiinnitetty miinakentistä varoittavia keltaisia kylttejä. Emo syöttää yhtä palleroista oksentamalla ruokaa sen kurkkuun. Hiekkarannan maanpuolella pikku kukkulan alla pesii viitisensataa kuningaspingviiniparia. Kun lopulta laskeudumme maasturista rantanummelle, vuonna 1982 käyty Argentiinan ja Britannian välinen Falkland-saarten sota tuntuu kaukaiselta. kun kuningaspingviini oli vielä lähes tuntematon, untuvikkoja luultiin omaksi lajikseen, jota kutsuttiin villapingviiniksi. O 4 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Puolimatkassa kohti Volunteer Pointin kuningaspingviinejä ohitamme romuttuneen Chinook-kuljetuskopterin. Etuvartiona ovat aikuisen mitat saaneet poikaset, ruskeat untuvapallot, joiden ihoa pian peittävät kiiltävät pingviininhöyhenet. Argentiinalaisen sotajäänteen pitkä roottorinlapa uhmaa karuja vuorenrinteitä pieksävää tuulta. FaLkLaNDiN kUNiNkaaLLiSET lemme menossa katsomaan Falklandin saarten hienoa luonnonnähtävyyttä, kuningaspingviinejä (Aptenodytes patagonicus)
Kauempana ulappa on syvänsininen. Pariskunnan välien pitää olla kunnossa, sillä yhtä munaa haudotaan vuorotellen 55 vuorokautta. Aurinko vetäytyy yhtäkkiä pilvestä, ja maiseman kultaa uskomattoman kaunis iltapäivän valo. Maailman kaukaisimmilla rannoilla ei ihmistä juuri pelätä. Pesää ei ole; muna pidetään lämpimänä uimajalkojen päällä, höyhenten suojassa. Pingviinien musta-valko-oranssinen pinta hohtaa auringossa, taustalla smaragdinvihreä rantavesi. kulkee peräkkäin askelten tahdissa heilahdellen. SaarillepääseeEnglannistakuninkaallistenilmavoimienrAF:nlennoilla, joilla kuljetetaan myös turisteja. Volunteer Pointin pingviiniyhteisö on neljänä viime vuosikymmenenä toipunut. Nokat aseina kolmen kuningaspingviinin ryhmä miekkailee parvesta erillään. toinen reitti kulkee Chilen pääkaupungin Santiagon kautta. Kuningaspingviinit, Volunteer Pointin päänähtävyys, elävät niemellä kesät talvet eivätkä vaella samalla tavoin kuin esimerkiksi patagonianpingviinit (Spheniscus magellanicus). Saarillaon127raivaamatontamiinakenttää.vaikkakentätonmerkitty, matkailijasaasiltivaroaluonnossaliikkuessaan. vaRO! Saarilla on 127 raivaamatonta miinakenttää. Majoitustalöytyymuutamastahotellistajabedand reakfast-paikasta. Pönäkkää touhua, ja jotain ihmismäisen huvittavaa siinä on. Liekö kyse avioliittosotkuista. Kuljen dyynin poikki kohti merta. Falklandin saaret FalklandinsaaretovatkuvernöörinjohtamaBritannianmerentakainen alueEtelä-AtlantillaArgentiinanedustalla.Luontomatkailijallenähtävääonkuningaspingviineistämerinorsuihinjamiekkavalaisiin. vaikka kentät on merkitty, matkailija saa silti varoa sotatarvikkeita luonnossa liikkuessaan. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 5. b NeljästäviiteenmatkaajanryhmässätehtykokopäivänretkiStanleysta volunteerPointiinmaksaanoin80euroahengeltä.Hintaankuuluukuljettaja, jokaosaaohjatamaasturiaanpoikkiloppumatkantiettömiennummien. Rannikko oli pitkään lähes autio sen jälkeen, kun höyhenten ja lintuöljyn metsästäjät olivat hävittäneet lähes kaikki Falklandin kuningaspingviinit vuoteen 1870 mennessä. Myös Etelä-Atlantilla liikkuvat risteilyalukset poikkeavat saarille. Siellä kulkivat sata vuotta sitten suomalaiset Kap Hornin kiertäjät. Edessäni parikymmentä kuningaspingviiniä vaeltaa yksituumaisena parvena vedenrajaa
(02) 641 5275 Turun yliopiston avoin yliopisto myös verkko-opinnot Ympäristötieteen perusopinnot 25 op Alkio-opisto, puh. 020 786 2750 Eurajoen kristillinen opisto, puh. 020 786 2750 Etelä-Karjalan kesäyliopisto, Imatra puh. PELaSTUSOPERaaTiO kYYTTÖ alkoi joulukuussa 20 vuottasittenpuhelinsoitosta.BussinkuljettajaSaastamoinenKeiteleeltäkertoi,ettäkarjankasvattajaHelvi TossavainenKiuruvedeltäonkuollutjakyytötovathuomenna lähdössäteuraaksi.Pyysinmiestäperumaanteurastuksen, jottaehtisinedesottaaeläimistäkuvia. Haku koulutusohjelmaan tapahtuu avoimen yliopiston väylän kautta. varhainen kytkeminen on erittäin tärkeää myös vasikanjaihmisenvuorovaikutukselle. Maantieteen perusopinnot 25 op Alkio-opisto, puh. (06) 5577 7310 Järvilakeuden kansalaisopisto, puh. Suurimman osan tutkintoon kuuluvista opinnoista voi opiskellla avoimessa yliopistossa vaikkapa työn ohella. Kipinään perustuu siis lähes koko nykyinenmonipäinenkarjani. 050 543 3548 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Tampere, puh. 020 786 2750 Turun yliopiston avoin yliopisto verkko-opinnot Opetus Turun yliopistossa: Geologia: Mineraalit 3 op Astrobiologian peruskurssi 4 op Tähtitieteen peruskurssi 5 op Kaupunkitutkimuksen opintoja: - Kaupunkitutkimuksen luennot 2 op - Kaupunkisuunnittelun luennot 2 op - Sustainable Urban Development and Living 4 ECTS - Urban Policy and Planning 24 ECTS - International Development Cooperation 5 ECTS - Introduction to the United Nations 5 ECTS Sustainability in Development (virtual courses): Tavoitteena ympäristötieteen LuK-tutkinto. (02) 762 7217 Sastamalan opisto, puh. SUOMEN ELÄiNSUOjELULaiSSa sanotaan, ettei alle kuudenkuukaudenikäistävasikkaasaakytkeä.Muttase on paha virhe. viimeinMaa-jaelintarviketaloudentutkimuskeskuksen tutkijanMarjatta Suvitienansiostanaudoillelöytyipaikka Maaningan Halolasta, missä ne saivat olla puoli vuotta.SenjälkeennaudatsiirrettiinSukevankeskusvankilan maatilalle,jostanemyytiinJoensuunyliopistolle.Kauppa olipelkkämediatemppu,silläkahdenkuukaudenkuluttua kyytötteurastettiin.Kookos,Kirjo,Pimujavasikatsaivat mennä,ainoastaanKipinävasikoineenpelastui,silläsain ne ostettua laumasta. (03) 223 8433 Turun yliopiston avoin yliopisto myös verkko-opinnot kasvokkain "Eläimet paik Kyyttöeioleminullemikäänlemmikkieläin,eisinne päinkään.Seonpaljonvakavampiasia.Minullekarjankasvatusonollutvuosikymmeniäraakaatyötäjaäitini työnjatkamista.Hänpuhuiainaelämänpelastavastalehmästä,kyytöstä,jokaonsitkeä,oloihimmegeneettisesti sopeutunutjatietynasemansaanutrotu. (05) 610 0100 Länsi-Suomen kesäyliopisto, Pori puh. (02) 868 0065 Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, puh. (06) 320 0441 Turun yliopiston avoin yliopisto myös verkko-opinnot Ympäristötieteen aineopinnot 35 op Alkio-opisto, puh. Eläimetovatvaikeitakiinnipidettäviä,josnejoudutaan vastaaikuisenaopettamaantavoille.Nerynkyttävätkaikki pitolaitteetrikkijavoivatvahingoittaaitseääntaihoitajiaan pahasti. (06) 438 4531 Kainuun kesäyliopisto, puh. Lisätietoja opinnoista saa verkkosivulta ja suunnittelija Lotta Juslinilta, puh. 050 543 3548 Vaasan kesäyliopisto, puh. (08) 613 3058 Loimaan evankelinen kansanopisto, puh. (03) 5213 4501 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ilmajoki, puh. (05) 436 3482 Eurajoen kristillinen opisto, puh. tuotantoeläintenkin on opittava talon tavoille.Naudallaluonnonmukainenkäyttäytyminenkuten koparointi(sorkallasivuttainpotkiminen)jakalakäynti,kiemurtelu,ovatsäilyneethyvin. (02) 868 0065 Joutsenon Opisto, puh. (06) 2412 3520 Lapuan kansalaisopisto, puh. Turun yliopiston ympäristötieteen koulutusohjelmassa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon, luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op). Samallavetosinihmisiin,ettähesäästäisiväthallussaanolevatkyytöt.Sittenryhdyinjärjestämäänlehmillenavettaa. Kunnäinkarjan,päätinheti,ettäostanniinmontalehmääkuinkykenen.Kotimatkallalaadinpelastussuunnitelman, soitin muun muassa Yleisradioon ja pyysin muutamaaminuuttiauutisaikaa.Olivälttämätöntäkertoakoko kansalle, minkälainen geneettinen helmi oli löytynyt. 0201 245 700 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Helsinki, puh. (02) 333 6452, lotta.juslin@utu.fi Tutustu Turun yliopiston avoimeen yliopisto-opetukseen! kuvataiteilija ja itäsuomenkarjan, kyyttöjen, kasvattaja Miina Äkkijyrkkä olisi halunnut nähdä miten Nooa kuljetti villieläimet arkkiinsa. alice karlsson www.tkk.utu.fi/avoin SUOMEN LUONTO 6 | 2009. (02) 762 7217 Tampereen kesäyliopisto, puh. TOiMiTTaNUT jOHaNNa MEHTOLa AVOIN YLIOPISTO AVOIN KAIKILLE Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopistoopintoja pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta yleissivistykseksi ja omaksi iloksi ammattitaidon lisäämiseksi ja tutkintoon tähtääville joustavia opiskelumuotoja, myös etäopintoja Opintotarjonnassa syksyllä 2009 ja keväällä 2010 mm.: Biologian perusopinnot 25 op Loimaan evankelinen kansanopisto, puh
Itselläni on hyvin vaatimaton elämäntapa, mutta koen lehmieni kanssa olevani erittäin rikas. Kyyttöjen kaltaiset kansallisaarteet pitäisi nostaa esille, janiidenpuolestapitäisitehdätyötä jotta ne voitaisiin jättää lapsillemmeperintönä. Siinä olisin halunnut olla mukana." seppo sirkka MiiNa ÄkkijYRkkÄ 60, helsinki, taiteilija SUOMEN LUONTO 6 | 2009 7. Elämässä ei ole mitään mieltä ellei ole hyvää mieltä. Darvinismistajaraamatustahuolimattahyvääselitystä luomakunnanihmeellisyyksilleeiole.Eikätarvitsekaanolla.Luonnonvoiottaavastaanlahjana.Olenluomakunnan jäsen,ihansamaamaata. Luomakunnassaihmisenajatuslähteearjestaylöspäin. TavaRaT EivÄT anna ihmisille tyydytystä, mutta luonto palkitsee syvästi. Ihmisetjaeläimetovatkadottamassayhteisenkielensä, koskakoneethoitavatkaiken.Katoamassaonmyöseläinsilmä,jollanäkeejokaukaa,mitälaumassatapahtuu,miteneläimetvoivatjamissäasemassakukineläinon. Ajatussinkoaaavaruuteenjaalkaakysellä,mitäkaikkion, mitennäinihmeellisiäasioitavoitapahtua.Mitenesimerkiksi joku vaatimattomissa oloissa elävä kaktus, yön kuningatar,puhkeaayhtenäyönäneljäksitunniksikukkaan jaluovuttaatuoksuansahuoneettulvilleen,taimitenjotkutpuutkestävätmyrskyssä,muttatoisetkaatuvat,vaikka näyttävät aivan terveiltä. Entäkaikkitämä,minkäihminenonsotkenut?Helteiset kesätovatmuuttuneetsyksyisiksisateiksi,kunihminenon antanutvallankaikenlaisillevääristelijöille.rahahallitsee, vaikkatärkeintäolisiauttaaihmisiäammentamaanvoimaa luonnosta. Menenlaitumelle,jahetinaudatpiirittävätminut.Josistun alas,nekinasettuvatmakuullejajosvietänyönlaitumella autossa,tuleekarjanuuhkimaanjanuolemaanautonovenpieliä.Lehmätkokevatminutosaksilaumaa. KyyttöjäonSuomessa450,mikäeioleriittävästi.Niitä pitäisiollaainakin2000jalisäksiolisisaatavaaikaankiivas tutkimusmaidonominaisuuksista,lehmienlisääntymiskyvystä ja eliniästä. RakaSTaN kYLLÄ suurkaupunkejakin. vaikka kyllähän ne rappuja pitkin pääsevätylemmäksikin,josvainsaavatovetauki.Ja nehänaukeavat,kunnorsutjasarvikuonotpääsevätpaikalle. Eläimetpaikkaavat myös särkynyttämieltä. Olisin halunnut elää siihenkin aikaan, kun Nooa kokosi eläimiä arkkiinsa. Haluaisin nähdä, minkälaiset elukat kaupunkeihin muuttavat, kunihminenjoutuunehylkäämään.Isotlinnutkutenmerimetsotsärkevätikkunatjatekevätpilvenpiirtäjiinpesänsä.Linnuthanneylemmissäkerroksissaasuisivat,jotkutkoiratehkäneljännessäkerroksessa. Miten hän onnistui ohjaamaan eläimet laivaan vieläpä kaksittain,kuntiedänkuin tuosta vain hän otti villistä luonnosta esimerkiksi käärmeitä jakuljettinetulvalta turvaan. Luomakunta on täynnä ihmeellisyyksiä. OMa REviiRi Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. kaavat särkynyttä mieltä" Koulutusaloitetaankytkemällävasikkaensinhetkeksija vähitellenyhäpidemmäksiajaksilyhyeenliekaan.tärkeintäluottamuksensaavuttamisessaonläsnäolo,rapsuttelu, lepertelyjaruuantarjoaminen.Malliavoiottaalajikäyttäytymisestä.Kunluottamussyntyy,alkaapalkintojaropista
Draculan hallituksen "elinkautisen" jäsenyyden lisäksi virtanenonLuonnonsuojeluliitonjaLuontoLiitonjäsen. Oppilaattutustuivatesimerkiksimittakaavaanrakentamallarajatustametsäalastapienoismallintikuillajakävyillä. Omanluontoherätyksensämies muistaa selkeästi: 13-vuotiaana hän näki maaliskuun 1. EsimerkiksimustikassaonluonnonmarjoistaenitenA-vitamiinina vaikuttavaakaroteenia.vadelmapuolestaansisältäärunsaastietenkinmagnesiumiajamangaania.Yhdestädesilitrastapuolukkaataas saasuositeltavanpäivittäisenmangaaniannoksen(2mg).Lisätietoja: www.arktisetaromit.fi. 8 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 aulikki laine. Kyse on tangomessusta japoikkitaiteellisestaVox Elevato-kirkkofestaVox rista.KyseonmyösrajojarikkovastakirkkoherraOlavi virtasesta,jokapuhuusaarnoissaan ,jokapuhuusaarnoissaan muistakinluomakunnanihmeistäkuinJeesuksenruumiistajaverestä. Sosiaalinen omatunto olivoimakkaastiläsnäDraculantoiminnassa. ovatpapinpoikia. DRacULaN TavaRaMERkki,mustapalttoo, onvaihtunutpapinkaapuunjalipereihin,mutta luontojaluonnonsuojelukiinnostavatvirtasta yhä.AktiivinenlintulaskijakulkeevieläKonnevedenSiikakoskestaalkavanseitsemänkosken reitin koskikaroja laskien. OMa REviiRi luontokerhon kasvatti Vanha dracula ei tarjoa verta seurakun Mistävoiollakyse,kunKonnevedenkirkko on tuntia ennen tilaisuutta ääriään myöten täynnä. Olavi virtanen sai kipinän luontoharrastukseen jo poikasena, ja tuli roihuaa yhä. makasiiNi vesa Greis / kuvaliiteri peruskoulun matematiikkaa luonnossa Hyvinkääläiset1.4.-luokkalaisetopettelivatkeväällämittaamista jaarviointiapaikallisenluontokoulunmatikkapoluilla.Biologiaulikki Laine on kehittänyt polut yhteistyössä luokan- ja matematiikanopettajienkanssatukeutuenruotsalaisissaluontokouluissalaadittuunoppikirjaanUlos oppimaan matematiikka(2007). ikUiNEN RakkaUS. päivänä 1974 lämpimän kevään ensimmäisenkiurun.Sitäkiuruahänkävikatsomassamonenapäivänäja ainamerkitsisenhavaintovihkoonsa. Järvenpääläisen Dracula-luontokerhon kasvattionkutsumustyössäsielunhoitajana.Luonto-Liiton aktiivinen kerho ei 197080-luvuilla pidättäytynyt pelkästään omalla porukalla luonnossakulkemiseenvaanveimetsäänmyös vanhuksia,vammaisia,mielisairaalanpotilaita ja kaupungin päättäjiä. Kirkon etuosaan kannetaan ulos jääneille tyynyjä lattialle ja pappilasta tuoleja ulkoportaille. Opiskelunohessalapsetliikkuivatjanauttivatluonnosta.Metodisopimyösvilkkaillejamatematiikkaavierastavilleoppilaille.Matematiikkaa ulkona luonnossa-hanke luonnossa jatkuusyksylläHämeenlinnassa.Lisätietoa: jatkuusyksylläHämeenlinnassa.Lisätietoa:www.hyvinkaa.fi/matematiikkaaluonnossa. aiNO HaaviO Vitamiineja marjastamaan Metsissäkypsyyparhaillaanherkullinenmarjasato.Jokahdesta desilitrastaluonnonmarjojasaahuomattavanosanpäivittäisestävitamiinitarpeesta,tärkeitäkivennäisaineitajahivenaineita,kuitua sekäfenolisiayhdisteitä. Olavijahänenkerhossatoiminutisoveljensä Marcusovatpapinpoikia
Ajatus-kirjat,Gummerus,ISBN978-951-20-7441-9. jUHa vaLSTE pieni pilvi pehmoinen Gallen-Kallelan museon kesänäyttely Pilvi taiteellisia sääilmiöitä vie katsojan sääilmiöiden pariin. KirjavalottaaperfektionistiDarwinia:EsimerkiksiLajien synnynpääajatuksetolivat tiedemiehelleselviä20vuottaennenteoksenilmestymistä,muttaaikakuluiyhäuusien evoluutioajatustatukevientodisteidenkeräämiseen. "Syrjäytyneidenasia,elämänrajatjakipukynnyksetovatainakiinnostaneetminua",sanoo puutarhurin,mielisairaanhoitajanjavanginvartijankintöitänuorenakokeillutvirtanen. "Muutin2003,jolloinolipaljonsieniäjatuusulassasienimaastotlähellä.Marssinkirjastoonjahainsieltäkotimaisensienikirjan,jonkaavullaopettelinuusialajeja." SieniharrastusvoimistuijaLukkanenalkoimyöskuvatasieniä.Netinkeskustelupalstallahänolitutustunutmuihinsieni-ihmisiinsamaltaseudulta.YhdessähepäättivätperustaaSienipolkulaiset-yhdistyksen,jokajärjestääretkiäsekäsieninäyttelyitätuusulassa jamuuallaUudellamaalla.Jäseniäonkuutisenkymmentä.Lukkanenonseuranpuheenjohtaja. "tähtihetkeni sienien parissa on ollut sieniretki Paimiossa,missälöysimmeharvinaisenrevonrouskun.SeolitoinenesiintymäSuomessa.Konttasin tammen juurella sienikirjojakin tehneen Mauri Lahden kanssa ja löysimme rouskun. "Samoinkiinnostaadekonstruktio,jotateimmejopartiossajaLuonto-Liitossa.Elisananmukaisesti rajoja rikkomalla ja rakenteita purkamallasaadaanjotainolennaistaesiin." Uudenlaisetmessutovatnostaneetsuosion lisäksinäkyviinkirkonmuutosvastarinnan. Sieniharrastajiaeitarvitsepelätä."Meemmekuljemetsässämumistentieteellisiätermejä.Eitodellakaan.Meitäonlaidastalaitaan." "Kun löytää itselleen uuden sienilajin ja pystyy sen tunnistamaan, niin on mahtava fiilis." jOHaNNa MEHTOLa www.funga.fi www.sienipolkulaiset.fi Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi, p. Suomessakasvaanoin7000nimettyäsienilajia, joista ruokasieniä on noin 70 ja kauppasieniä 24. Ympäristökeskuksen aloitteesta on Konneveden seurakunnan sadoista metsähehtaareistatehtysuojelualueita. HEikki SUSiLUOMa heikki susiluoma revonrousku löytyi konttaamalla Muutto Helsingin keskustasta tuusulaan teki Satu Lukkasesta, 52, innokkaan sieniharrastajan. 1800- ja 1900-luvuilla maalattuja taivaankansia täydentävät ny kytaiteilijoiden teokset. Puhtaidenjakalaistenvesienjaisojenmetsien lisäksihäntoivoilöytävänsävieläjonkinlaista vanhaamaalaiselämää.Pappinavanhastamaalaiselämästäkuuleevielämökeissäänsinnitteleviltäsota-ajaneläneiltämuoreilta. Brownen kirjan epätäsmällisyydet ja virheet häiritsevät. Muikunnuottausporukanlisäksivirtanenon mukanahirviporukassa,tosinilmanomaaasettatailupaa. Avoinna13.9.saakka,www.gallen-kallela.fi. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 matti lukkanen 9. Näyt eys ä voi näht l s däesimerkiksiFanny churbergindramaattisia ukkospilviä sekä Hugo Simbergin ja väinö blomstedtin salaperäisiä pilvimaisemia. Myös kääntäjä on erehtynyt joissakin kohdissa: Erasmus Darwin ei ollut fyysikko vaan lääkäri (phyDarwin sician sician); Darwinia ei kutsuttu Beaglella "kärpäspyydykseksi" vaan "siepoksi" (flycatcher); sport ei tarkoita urheilua ( vaan lähinnä nummiriekkojen ammuntaa ja ketun ajometsästystä; metsästystä;apeeioleapinavaanihmisapina...virheistään huolimatta kirja tarjoaa Darwinista kiinnostuneelle mahdollisuuden tutustua mieheen, jonka ajatteluun nykyinen käsityksemme luonnosta pitkälle perustuu. Nyt kuusilapsinen perhe ja seurakuntatyö laittavat pidemmät reissut jäihin, mutta jokatalvinen kalastusprojektiPentti Linkolanluonatoimiihyvänäkorvikkeena. Joukkoonmahtuumyösharvinaisuuksia. Luulin sitä aluksitammenrouskuksi.Mukanaretkelläolisieniasiantuntija jukka vauras, joka epäili sitä harvinaisemmaksitammenseuralaiseksirevonrouskuksi.Sienivietiintutkittavaksiyliopistollejasiellälaji varmistuirevonrouskuksi." Lukkanenonhuolissaansiitä,ettäsienestystuntuuolevanvähenemässä.Kouluista eilähdetäsienestämään,eikäkotonaosatasienilajeja.tietoeisiirry.Hänkehottaakin vasta-alkajaaottamaansienimetsäänmukaanvanhemmanharrastajan,"sienimummon", jokaopastaalajeissaalkuun.Jossienimummoaeiole,voilähteäsieniseurojenjärjestämilleretkille. voisiko kirkko murtaa rajoja luonnonsuojelussa. OMa REviiRi luontoFriikin tähtihetki nalleen Aikoinaan Dracula-kerho teki myös pitkiä vaelluksia Lappiin ja Itä-Suomeen. kiRkkOHERRa viiHTYYpienenmaalaisseurakunnankuvioissa,yhtälaillamummojenkuin niinsanotunlaitapuolenkinparissa. Konnevedelle virtasta houkutteli luonto. Kirkko on suuri metsänomistaja ja voisi Olavi virtasen mielestä olla paremmin esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden suojelijana. Kirjan pahimmat sekoilut osuvat geeneihin ja lajikäsitteeseen. (09) 228 08 274. kati immonen: sarjasta välähDYksiä 9, 2006 Kiinnostavasti Darwinista charles Darwinin200-jaLajien synnyn150-vuotisuhlankunniaksisuomennettu Harvardinyliopistonluonnontieteidenhistorianprofessorijanet brownenteos Darwinin Lajien syntyonkiinnostavaaluettavaa
Pertti Itkonen näkee tuottavuuden kasvattamisen mahdollisena. Ukk-reitille rakennetaan pitkospuita Pirunkirkon luona. Autottomaan päivään, jota vietetään jo kymmenettäkertaa.Liikkujanviikonteemana ontätävuonnakolmekaupunkiasumiseenliittyvääasiaa:ilmanlaatu,ilmastojailmapiiri.Lisätietojawww.autotonpaiva.fi. 70 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. OMa REviiRi retkeily täyden palvelun erämaita Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on ajamassa retkeilyrakenteiden huollon ahtaalle. Luonnonsuojelun näkökulmasta palvelujeneipidäkääntoimiakaikkialla.Hupenevatmäärärahatuhkaavatkuitenkinjopalveluvarustusta,jollakulkijoitaohjataanluonnossa. Lisäksi hän neuvoopuutarhanjakukkivanterassinperustamisessasekäkohdistaahuomion puihin,heiniinjajapanilaisiinvaikutteisiin.Mieluisaaluettavaaonpyrkimysluonnonmukaiseenjavähällähoidollakukoistavaanpuutarhaan, johon valitaan kasvuvyöhykkeen ilmastoon ja puutarhan oloihin sopivat kasvit. Esimerkiksi vain 1020 vuotta kestävien kyllästämättömien pitkos uiden ongelman ratkaisussa on kyse p ei ole TiE ERÄMaaHaN. "rakenteilla luodaan virkistysmahdollisuuksia,ohjataanluonnonkäyttöäjatuetaanmatkailunkauttapaikallistaloutta",sanooItä-Lapin suojelualueistavastaavapuistonjohtajaPertti itkonen. Etelä-Suomessa luonnonsuojelualueiden käyttö on paljolti paikallista.Lapissamatkailukäytönosuusonmerkittävin. EnemmänkinolisinlukenuttalvisenpuutarhansilmäniloistajavähemmänvaineteläisimmässäSuomessamenestyvistälajeista.Lajilistalehtienvärinmukaankeltaisistatummanpunaisiinonhauskasyksyävarten.Neuvot taimikasvatuksestajasiementenkeräämisestämenivät korvantaa.Multikustannus,ISBN978-952-48-200-8. RiTva kUPaRi kaTU kaikiLLE. Töissä juho Luiro, janne kotivesi ja Markku ahola. makasiiNi martti kainulainen / lehtikuva Luonnolliseen kukkaloistoon Aistien puutarha-kirjanvärejäpursuvatlähikuvathellivätkatsojaa.Nepysäyttävätnauttimaanyhdestäkasvistakerrallaan. Kotimaisten luonnonkasvien nostaminenpuutarhakaupatvalloittaneidenulkomaistentaimien rinnalle,jamieluitenyli,onhyvävinkki. tämä koskee varsinkin erämaa-alueita",reinvuolinjaa. Esimerkiksi Pidä Lappi siistinä, Suomen Latu ja Helsingin seudunlapinkävijättekevätkinpaljonlähesjokakesä",reinvuokertoo. Ostopalveluita olisi joustavaa ja järkevää käyttää oman henkilökunnan eläköityessä, muttamäärärahathaihtuvatniinnopeasti,etteisiihenkäännäytäolevanvaraa.Puu-jajätehuoltopystytäänhoitamaan.Kaikestamuusta pitääkarsia. POLTTOPUUTa kULUU reinvuon kinkeripiirissä 50 pinokuutiota vuodessa, ja se ostetaan Metsähallituksen metsätaloudelta. k Painotukset vaihtelevat. "Huolestuttaa, miten rakenteet saadaan pysymäänkunnossaperuskorjausrahoituksenhiipuessa",savukoskelainenpuistomestariTimo Reinvuo pohtii. Luontovalvojia onviisi,jatämänlisäksitöissäonkaksimääräaikaistatyöllistettyä.Muutamanvuodensisälläkaksivalvojaajääeläkkeelle,eikätilalleole tulossauusia. NiinkuvatkuintekstinkintehnytbiologiMattias Tolvanenseuraavuoden kiertoa lumen sulamisesta kasvukauden loppuun ja talven tuloon. Kelkka ria on u hoidossa noin 800 kilometriä. rakenteiden kannalta on olennaista, onkokäyttäjiäkymmeniävaituhansia.Itkosen mukaanvähäinenkäyttökuuluujoidenkinalueidenluonteeseen. ESiMERkikSi SavUkOSkELLamatkailuperustuu pääasiassa kalastukseen, metsästykseenjavaellusretkeilyyn. Huollettavia kohteitaonvajaat200.tähänsisältyvätkeittokatokset, kodat, laavut ja tulipaikat. reinvuon vastuualueella on yli 30 autiotupaa ja 10 varaustupaa. Hänarvioi,ettäMetsähallituksenluontopalvelujavoidaanjoutuakarsimaanvähälläkäytöllä olevista irrallisista kohteista. "Jos varsinkin etäämpänä olevien kohteiden polttopuun ja vähäisen rakennustarvepuun voisi ottaa paikan päältä, se olisi halvempaa ja järkevämpää.Luonnonvarojasäästyisi,kunturha rahtaaminenjäisipois.Maastossahakkuitaei huomaisi. tällaisia ovat esimerkiksi1980-luvullarakennetutyksittäiset virkistys alastuskohteet. Opiskelijat valtasivat Espan autottomana päivänä 2008. jätä auto kotiin Liikkujanviikko(1.22.9.)huipentuu22.9. "vapaaehtoisjärjestöjä otamme mielellään apuun sekä paikkojen perussiivoukseen että pienempiin rakennustöihin
Kysymyksiä voi esittää joko puhelimitse suoraan lähetykseen 0203 1700 tai sähköpostilla luonto.ilta@yle.fi. OMa REviiRi isosta asiasta. Sen sijaan Metsähallitus hakee jatkossa yhteistyötä matkailuelinkeinon,kuntienjamuidentoimijoiden kanssa kustannusten alentamiseksi ja jakamiseksilaajemmallerahoituspohjalle. TiMO SiPOLa Kauppias jorma Ulkuniemi uhmaa Lapin subarktista koleuttajakokeilee,kuinkaeksoottisethedelmätviihtyvätSallassa.Puutarhassakasvaa0omenalajiketta,neljäpäärynälajikettajaneljäkirsikkalajikettasekäviinirypäleköynnös. väkevimmät hedelmät ja marjat kauppias jättäälinnuille.viimevuonnaräkätitjamustarastaatsöiväthyvinpuutarhassaennenkuinhäipyivätetelämmäksi. TaPaNi NiEMi tapani niemi päärynäpuu tuottaa satoa sallassa timo reinvuo Kysy Luontoillan asiantuntijoilta Luontoillan raati vastaa taas tiedonjanoistenkysymyksiinkeski iikkoisin19.8.sekä23.9. jorma Ulkuniemi venyttää hedelmäpuillaan kasvien menestymisen pohjoisrajoja. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 71. ETELÄN HEDELMiÄ. "Monetsanovat,etteitäällämikäänkasva.Pitääkokeilla.Sittenvastatiedetään,mikäkasvaa.EsimerkiksivenäläinenOlgapäärynämenestyyhyvin,muttasoveltuuväkevyytensävuoksi vainhilloksi." viinirypälekestääkesänsäät,muttarypäleeteivätehdikypsyä.Köynnöstalvehtiihyvin,kunUlkuniemilapioikasvinjuurillelunta.Omena,päärynäjakirsikkaovatkestäneetjokymmenen pakkastalvea. v Radio Suomessa kello 19.021.00. Itä-Lapissa sellaisia ovat Kemihaaran jatuntsanerämaa-alueet. "Seoneduskunnankäsissäolevapoliittinen päätös",Itkonentoteaa. retkeilyrakenteidenhuoltoaylläpidetäänennenkaikkeaympäristöministeriönmäärärahoilla.viimekädessäonkysesiitä,mistähalutaan maksaajakenellepalvelujatuottaa. Hän ei usko, että valtion rahoituspainetta voitaisiin vähentää aika ajoin esiin pulpahtavalla esityksellä käyttömaksuista. Niissä ei juuri rakenteita ole, janeovatihanteellinenympäristökokeneelle eräretkeilijälle, joka haluaa vaeltaa omia polkujaan. "UKK-puistossa vaellusretkeily tukeutuu autiotupaverkkoon,eikäsenannetarapistua.SamakoskeetuntsanjatulppionvälillevakiintunuttaeräretkeilyreittiäsekäPyhäLuostonkansallispuistoa",Itkonensanoo. SYRjÄiSiÄ ja vÄHÄLLÄ kÄYTÖLLÄolevia retkeilykohteita ovat ennen kaikkea Lapin 12 erämaa-aluetta. "vielä kun kyettäisiin ratkaisemaan pitkosongelma kestävämmällä materiaalilla myös soidenylityksissä",Itkonenhaaveilee.Kyllästetynpuunkäyttöeikuitenkaanolemahdollista myrkyllisyydentakia. rakentamallasorastettuja polkujapitkostensijaansäästetääntulevaisuudessapaljon
Soijansuurinongelmaonsenkäyttöesimerkiksisianrehuksi.Maailmansademetsäteivättuhoudusiihen,ettäihmisetsyövätsoijaa,vaansiihen,ettäihmisetsyövätsoijalla ruokittujasikoja.Kasvisproteiinimuuttuueläinproteiiniksi varsinhuonollahyötysuhteella. Ehkä tämä seuraavakin kertoo siitä: viime syksynä levyjä kuunnellessaniaukesisydämenirunosuoni.Semitämieleeninousi,tuntui niinmukavalta,ettäotinkynänja paperia, etteivät ajatukset mene hukkaan.NiinsyntyioheinenLehtokerttu-runo. Koira makasivuorokaudenpihallapuun varjossakirsukuumottaen,juotin vettäväkisin.Koirakuitenkintokeni,saattoiollatarpeeksiisokokoinen,45-kiloinenurosshäferi. Soijansyönti voi herättää kasvissyöjässä tunnontuskia, kunAmazoninsademetsääkaadetaansoijapeltojentieltä. Pikkukalateivätolevaarassasiksi,ettäihmisetsyövät niitä, vaan siksi että ihmiset syövät kaikkea muuta paitsiniitä.Kutenlohia,sikojajatonnikaloja.Sardiiniproteiini muuttuulohiproteii iksisurkeallahyötysuhteella. No kipeäksihän se tuli. Siihen iltaan loppui myös kirppupeli sammakoilla, että kantapäänkautta... aNja MaLM iMaTRa laltaparantua. Pitkän kokemukseni myötä olenkin huomannut kyseisillä levyilläolevansuurimerkitysihmismielen eheyttäjänä. Kalat kasvavat pituutta koko elinkaarensa ajan. Hän valmistaa luomuaterioita, joiden happoemästasapaino on kunnossa. Hän soittaa mieluummin homeopaatille kuin lääkärille, jonka Kirjoittaja on ympäristötietokirjailija ja vapaa ympäristötoimittaja juha metso / kuvaliiteri Kaloja ja ihmisiä. työskentelenpsykiatrisessasairaalassahoitajanajaolenuseinvetänytmyösterapeuttisiatuokioita Hallikaisenlevyjenavulla.Palaute onainaollutpositiivista. Lehtokertulle Lintunen lehdon kultasuu. Kotona hän valmistaa yrteistä teetäjakylpyjäjaon"aikahyvin" oppinuthoitamaanitseäänjalapsiaan. Samalogiikkapäteepikkukaloihin.vaikkaneovatmonin paikoinylikalastettuja,ekokuluttajaneikannatalopettaa niidensyömistä.Sardiineistaisoosaheitetäänallaslohille tailähetetäänpakastettuinaJapaniinpitkänsiimantäkyiksi.Perunsardellillalihotetaansikoja,lohiajajopakasveja. Sattui sitten kohdalle konna,jokaeiloikannutkaan.Koira suuttuijasöikonnan. Tuoksuissa viidan sun laulupuu. Suvi jälleen on. LEiF SaRaNSaLMi vEikkOLa Luontoäänitteet eheyttävät mieltä Olenluontoharrastaja,jaerityisesti lintujen äänet ovat sydäntänilähellä.Syksynjatalven pimeinä päivinä olen kuunnellut äänimaisemalevyjä, joita on ansiokkaasti tuottanut Lauri Hallikainen. Ekologistaolisisyödäsärkeä.Seonmitä herkullisinkala,jamurekkeeksijauhaessa ruodotlakkaavathäiritsemästä.Joskoulujen ruokalistoille säädettäisiin pakollinen särkimurekepäivä kerran kuukaudessa, asennevammat särkeä kohtaan häviäisivätjasamallateollinentuotantoketjujärvistämurekkeeksisaisihyvän alkustartin. aNTTi kiviMÄki Koira sairastui konnasta Minullaoli1990-luvullakoira, joka pelasi kirppupeliä sammakoilla;painoikuonollasammakkoapepusta,jolloinsammakko loikkasi. Suomessasilakatpäätyvätetenkinminkinrehuksi. Virroissa sen riemuus yhtyä saan. Juuritästäonkysegeneettisessäkääpiöitymisessä,joka onvakavaongelmalohikalojemmekeskuudessa.Kunpyyntiverkkojensilmäkokoonpienentynyt,nopeakasvuisetkalatjasamallanopeakasvuisuuteenvaikuttavatgeenitovat hävinneetpopulaatiosta.Lisääntymäänpääsevätlähinnä hidaskasvuisetja/tainuorinasukukypsiksitulevatkalat,ja siksipoikasistakokoajansuurempiosaonhidaskasvuisia jasaavuttaasukukypsyydennuorena. n Kalaruoanlisääminenkouluissaonhyväajatus,mutta puhuminenkaloistayleiskäsitteenäonkuinpitäisikiinalaisiajajapanilaisiasamanakansana.Laitostenkalaruokaon monestikaikkeamuutakuinekologista:seonravintoketjunhuipullaolevaapetokalaa:turskaa,tonnikalaatailohta. Kun ihmisen luontosuhdeennallistuu,myöshänenoma"luontonsa",psyykeensä jasitämyötäkokoruumisjasosiaalinenulottuvuusalkaapalapa- maria peura ja yrttikylvyt Maria PeurakertookolumnissaanSairas ja terve luonto (SL5/09,s.75)ettähänilmoittaa lääkärissä minkälaisia lääkkeitä hänhaluaataieihaluakäyttää. Kärryjätyöntelisilyhytkasvuisiamiehiäjanaisia,jotka ovattulleetsukukypsiksikahdeksanvuotiaina.Hekeskittävätenergiansapituuskasvunsijastasiittiöidenjamunasolujentuottamiseenjaahkeraanlisääntymiseen. tahdon omistaa runon Lauri Hallikaiselle. Kätköissä lehvästön ah niin se solisee, tuo sydänpurosi juoksu ja kohisee myös vereni mun. Maallikononhelpompihahmottaavedenalaisiaasioitamiettimällä,mitäsamatarkoittaisimaanpäällä. Näinvoikäsittääesimerkiksikassikalanepäekologisuuden.SeonsamakuinmetsästäisimajaviaSuomessajakuskaisiraadotruoaksitiikerifarmeilleIntiaanjasöisisittentiikerinlihaa,"kuneihänmajavamitäänihmisenruokaaole". LUkijOiLTa palaute@suomenluonto.fi PUheeNvUoRo kiRjeeT Kuvittele, että kaikki yli 140-senttiset suomalaiset olisiuhrattumetsänhengillekahdentuhannenviime vuodenajan.Millaiseltanäyttäisinytpikkukaupunginostarilla
Pelästyneenätukkakoskelopalasiuiskentelemaanrantaviivanmukaisesti.välilläse yrittijuoda.IlmoitinlinnustaHeinolanLintutarhaan. No,tikkakinontietystileipänsäansainnut, muttamielelläänturvaisilinnunpoikasillehyvät olot, kun on ne kerran pesäpönttöönsä vieraaksi saanut. Havaittuaan pöllön närhipari lensi huuhkajaa ylempänä oleville oksille ja syöksyi rääkäisten pöllön editse siivet sen päälaen tupsuja viistäen. Jos huuhkaja erehtyijäämäännäkösälle,närhetjatkoivat häirintää,kunnessaivatsenlopullisesti poistumaannäyttämöltä. OLLi kORHONEN SUONENjOki 74 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 olli korhonen närhet vs. Lopulta tein pöntöstä varsinaisenbunkkerinkaikellamitäonnistuin vajastalöytämään.Hiomalaikan,kulmapellit jalaudankappaleetsidoinnarullapöntönympärille,kutenkuvastanäkyy. Jatikkapaantoiperiksi,sinitintitjatkoivat poikastensa ruokkimista. DUbEE HEiNOLa poikaset lukkopesässä Illallaasettaessanipyöräänipyörävajan seinustalla olevaan telineeseenhämmästyinsuurestimeteliä, jokatulityhjästälukkopesästä.Lähempi tarkasteluloksauttisuuniauki.Linnunpoikaset kai kuvittelivat metelöintiäni emonsatuotokseksijarupesivatkirkumaanruokaakidatammollaan.Käsityksenilintujenarkuudestaonmuuttunut iäksi.Ohessakuvataloni"tyhjästä"lukkopesästä.Lintulajiaentiedä. jaN MERiLÄ TURkU SeurasinSuonenjoellanärhienja huuhkajanvaltataistelua. Muutamankerranrohkeampiemoistalaskeutuihärnäämäänsitäistumaoksalle. Myös kalastajat yrittivat saada lintuahaavillakiinni. Lintu lähestyi sinisorsaparia nokkaansa ojennellenkuinapuapyytäen.tulosolikuitenkinsorsienpelonsekainenärähdysjasiipienräpyttely. viime kesänä mökillämmeLohjallaolisinitiaisenpesuejoutumassa myöskäpytikanruuaksi.Kunyhtäseinämää pöntössä vahvistettiin, tikka aloitti hakkaamaan uutta nurkkaa. huuhkaja jan merilä. LUkijOiLTa palaute@suomenluonto.fi LUkijoideN LUoNTokUvaT Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki sirpa vapaavuori Numerossa4/09(s.73)oliHeikki Heinosenkuvajakirjoitussiitä,kuinkakäpytikka oli talitintin pesäpönttöön nakuttanutreiänjakaiketisittenpannutpoikasetparempiinsuihinsa. Huuhkaja yritti jatkaa torkkumistaan,muttapiansekohosiarvokkaastisiivilleenjahävisiäänettömästiläheiseen kuusikkoon. Dubee Bunkkeripönttö tukkakoskelo tarttui muovisotkuun Surukseni kohtasin tämän onnettoman tukkakoskelon uimassa lähellä rantaaHeinolassa.Seurailinsitäparintunninajantoivoensenvihdoinnousevanrannalle.Niineikuitenkaankäynyt. Jälleenkerranmeihmisetolemmeonnistuneethuolimattomuudellammejavälinpitämattömyydellammeaikaansaamaantuskaajakärsimystäviattomille. TaRja k. Eikä yhtään haitannut kotipöntön outo ulkonäkö, turvallisuus lienee kuitenkin ykkösprioriteetti linnuillakin. SiRPa vaPaavUORi ESPOO tarja k
tähän heimoon kuuluvat lajit ovat kookkaimpiavesiperhosiamme,joitalenteleeMuuratjärvenkinrantavesienpäällä.Isosirvikäsnaarassukeltaaparittelunjälkeenesimerkiksikaislan vartta kävellen munimaan rengasmaisen munaryhmänsäjopa11,5metrinsyvyyteen. Ovatko munat jonkin kalalajin vai muun eläinkunnan edustajan. toisinaan munimaan sukeltava naaras valitsee reitikseen verkon tai katiskan polanarunjakiinnittääsiihentaiitsepyyntivälineeseen munaryhmänsä. Kun pyydyksiä koetaan,munaryhmäsaattaairrotajajäädäkellumaan. HaRRi DaHLSTRÖM miksi vatut eivät kelpaa rastaille? Rastaat ovat maanvaiva. vadelmatovatilmastakatsottaessaenimmäkseenlehtiensuojassa,jotenylilentävät LÄHETÄ OMa kYSYMYkSESi! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki Kalat ja äyriäiset HaRRi DaHLSTRÖM Nisäkkäät iLkka kOiviSTO vESiPERHOSEN MUNaT. Sen läpimitta oli kolmisen senttimetriä. Mielenkiintoista pohdittavaa! Ensimmäiseksituleemieleen,ettävadelman varret ovat sen verran hennot, etteivät ne kannarastaita.toisaaltamarjoihineiylety maasta kuten mansikoihin. Onnittelut hienosta kuvasta! Kysymyksessäonvesiperhostenlahkoonjaisosirvikkäidenheimoonkuuluvanlajinmunaryhmä. Joskus munaryhmiä voi nähdä irrallaan vedessä, mutta silloinonkyse"vahingosta". vadelmat eivät myöskäänpaistarastaidensilmiinkutenviinimarjatertut,jotkanäkyvätkauas. kYSY LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT TOiMiTTaNUT RiTva kUPaRi rengasmainen munaryhmä Muuratjärven rantakaislikosta löytyi kaislan varteen noin metrin syvyyteen kiinnittynyt munaryhmä. isosirvikäs on muninut ja kiinnittänyt rengasmaisen munaryhmänsä veden alle kaislan varteen. Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet kaURi MikkOLa Nisäkkäät MaTTi HELMiNEN Linnut SEPPO vUOLaNTO Kasvit ja sienet SEPPO vUOkkO taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi Laitamukaanyhteystietosi. 7 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 erkki siirilä. Ne syövät kaikki marjat, eikä mikään pelote auta kuin kaksi päivää. Munaryhmääpeittäähyytelömäinenerite,jokaturpoaareippaastivedessäjasuojeleemunia.Munienkuoriutumiseenkuluuaikaaveden lämpötilastariippuen24viikkoa.Hyytelömunienympärilläsamentuujahajoaavähitellen. Miksi vatut eivät kelpaa rastaille
kYSY LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT rastaat eivät niitä havaitse. Ne ovat myös myöhäisempiäkuinmansikat,javadelma-aikaan juuri viinimarjapensaat houkuttelevat paremmin rastaita sekä värien että oksien kantavuudenansiosta. Surviaissääsket löytyvät yleensä helposti latvusten yläpuolelta, mutta mesikasteliikennettä joutuu jonkin aikaa seurailemaan. kaURi MikkOLa NÄkYYkÖ REikiÄ. Kuten kysyjäkin huomauttaa,tavallisestimustikkaonlöydettäessäjoehtinytkuivahtaajaaukonreunatovat SUOMEN LUONTO 6 | 2009 reijo juurinen / kuvaliiteri 77. Mikä äänen aiheuttaa. tällaisenarvoituksenvoiratkaistatarkkailemallaasianomaistakohtaakiikarillataivasta vasten. tämäongelmaehtivaivataYleisradion vanhaaLuontoiltaamoniavuosia,japianseonvarmaankinseuraajienikeenä.Yksi jatoinenmustikanpoimijaharmitteleehukkamarjoja,muttaminkästeet,kunvahingontekijäonhäipynytaikaasittenjättämättäitsestään mitään merkkejä. Erilaistenmarjojenhavaitsemiseenvaikuttaa sekin, miten marjat heijastavat ultraviolettiavaloaeliuv-säteilyä.tätäihmissilmäei voihavaitamuttarastaatkylläkin. SEPPO vUOLaNTO markus varesvuo / kuvaliiteri mikä humisee puiden latvuksissa? iltaisin ennen auringonlaskua sekametsän reunan puiden latvuksista kuuluu voimakas humina, ikään kuin siellä olisi miljoona itikkaa. Joslähelläonvesistö,merenranta,järvitai edes lampi, huminan aiheuttajat voivat olla peräisinsieltä.Surviaissääskikoiraatnäetkerääntyvät illansuussa parveilemaan seudun korkeimpien ja esiinpistävien puiden latvuksienyläpuolelle.Siellänesurvovatylösalas, janaaraillaontaitoosatasamaanpaikkaan. voiko sellaisia mustikoita syödä. toinen mahdollisuus, josta mielikuvani mukaansyntyypaljonmatalampihumina,on hyönteisten kerääntyminen mäntyihin havukirvojen mesikastetta nauttimaan. vadelmia niiden on ehkä vaikeampi nähdä kuin herukoita ja pihlajanmarjoja. Kunsellainenparvionjoskussattunutrakennuksenyläpuolelle,onsaattanutsyntyävääriäpalohälytyksiä.Yksilöitävoisiisollayhdessäparvessakymmeniä-taisatojatuhansia.Ei ihme, että surviaissääskien toukat vesien pohjaliejussaovattärkeääkalojenravintoa. Toivomme lukijoilta havaintoja mustikoiden "vammoista", aukoista marjan kyljissä ja mahdollisista syömäjäljistä. mikä tekee mustikoihin reikiä? Mikä eläin tekee mustikoihin aukon, josta siemenet näkyvät. Räkättirastaat pitävät värikkäistä marjoista ja hedelmistä. rohkeasti vain vastaamaan, vaikka näyttöonnoinvähäistä!Mielestänikysymykseenonkaksiratkaisua,vaikkakuvaus eiannaviitteitäkumpaankaansuuntaan. Enimmät vierailijatovatampiaisia,kimalaisiajakukkakärpäsiä. MaRjOjEN YSTÄvÄ
Helsingissä linja-autoon oli eksynyt välkekorento. PUHDaS kaSvUPaikka. Monetlähteetonmuutettukaivoiksitaikatettu, jotta leväkasvustoa ei joutuisi talousveteen. Sudenkorennotovatsiitämainiohyönteisryhmä,ettäuseimmatlajitoppiituntemaan kiikaroiden, ja niitä voi harrastaa kuin lintuja.vainjoitakinharvojayksilöitäjoutuuottamaanhaaviinmääritystävarten,javieläharvempiamyrkkypurkkiin.Näyteyksilötovattokinekinmuseokokoelmilletärkeitä. Lähteen elämää ei tarvitse tuhotatalousvedenottamistavarten.Lähdepuronvarteen hiukanalemmaksivoitehdäpadontaikaivaa altaan, josta vesi otetaan. Ajattelinensin,ettäsiinäonollutneidon-taiimmenkorento,muttaei,sen siivethänolivatlevällään.Seonsiisollutaitosudenkorento.Jännittävätarina! Korentoonjokatapauksessajoutunutpois elinympäristöstään,jaseonbussinmatkustajanasaattanuttullakaukaakin.Kuvauksesta tuleemieleenvälkekorento,jokaehkäeiole kysyjälletarpeeksiharvinainen.Seonnimittäinmelkotavallinenmilteiläpimaanmonenlaistenvesienäärellä,muunmuassapuroilla jalammilla. kYSY LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT voimakkaimmat leväkasvustot ovat itse lähteessäjasiitäalkavanpuronensimetreillä,ja puromuuttuukarummaksikauempana. Miksi ei ole saatavissa sudenkorentokirjoja. Leväkasvustossa laiduntaa myös joukko eläimiä, etenkin hyönteistoukkia ja äyriäisiä. Se ei tosin ole niinkään malakiitinvihreä kuin tumman metallinvihreä, mutta siipien hentokuparisuustäsmää.vaskikorentosopii lähesyhtähyvin,muttauseimmissamuissa vaihtoehdoissaonmuunlaisiajyrkkiävärikuvioita,jotkavarmaankinolisimainittu. Samalla kuitenkin tuhotaan lähteen erikoinen eliöyhteisö. kaURi MikkOLa SUOMEN LUONTO 6 | 2009 OUTO bUSSiMaTkUSTaja. Lähteissä elävät katkat ovat jäänteitä jääkauden loppuvaiheen järvi-jamerivaiheistaneovatsiiseläneet muutamankuutiometrinsuuruisessatilassa jopa toistakymmentätuhatta vuotta! Myös lähteiden ja lähdepurojen sammallajisto on omaleimainen. Mikä laji, mielestäni harvinainen. Suodattavien levä-jasammalkasvustojenansiostasevoiolla jopa puhtaampaa kuin itse lähdealtaasta otettu. SEPPO vUOkkO ari lampinen / kuvaliiteri pertti leino mikä korento bussin kyydissä? Helsingissä Finlandiatalon kohdalla bussin katosta rapsahti syliini malakiitinvihreä sudenkorento, jonka siivet olivat hennosti kuparinväriset. Lähteiden vesi on puhdasta, vaikka pinnalla ja ympärillä kasvaisikin levää ja sammalia. mauri rautkari / kuvaliiteri 79. vahinko, ettei kysyjän käteen osunut Sami karjalaisenmainioteosSuomen sudenkorennot(tammi,2002).Kirjaonsaanutaikaan sen,ettäsudenkorentoharrastajiaonjomaassammeilahduttavanrunsaasti.Heilläonoma seuransakin,Suomensudenkorentoseura,jokaonjulkaissutkorennoistalehtisen
Poikasia oli vähemmän kuin edellisvuonna. Kylmien säiden takia monessa pesässä oli tosin vain yksi poikanen. Mitä oikein tapahtui, sitä kerrataan loppukesällä muistiinpanoista, jos niistä vain saisi selvää. kiRjEiTÄ RaNTavajaSTa eero haapanen: punakYlkirastas ja sinitiainen pesäpuuhissa L Luonnollisen lli pehmeää lämpöä Silkkivilla hengittää eikä hiosta. Ihana alusasu koko perheelle alusasu l perheelle h vasto Uusi ku ! estynyt ilm Tilaa ilmainen tuotekuvasto: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi Lintuyhteenveto A Kuninkaankatu 17 33210 Tampere 03-2121479 www.runsaudensarvi.net Vaelluseväitä! ILMOITA SUOMEN LUONNOSSA! SITÄ LUKEE 118 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) lkukesä hujahti ryminällä ohi. Pesintöjä oli kolmetoista. Katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 6 | 2009. Uuttukyyhkyistä on liian aikaista sanoa viimeistä sanaa, sillä ne pesivät yhä. Se näky oli elämänpinna. EERO HaaPaNEN kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Punarinta muni juhannusviikolla saman räystään alle kuusi munaa. Viikin kanahaukat kasvattivat neljä haukanroikaletta syömällä vesimyyriä pelto-ojista sekä napsimalla myös töyhtöhyyppiä, variksia, lokkeja ja sepelkyyhkyjä. Vuosi sitten haikarapareja oli viisitoista, joten kolonian kasvu taittui ensi kertaa jostain syystä. Merivesi nousi ajankohtaan nähden paljon, 35 senttimetriä yli keskivedenkorkeuden. Kalastusolot eivät ehkä olleet edulliset, kun tuuli ja sateet samensivat rantavesiä. Ankarin myräkkä oli maanantaina 15. Tervaleppien risulinnoista lähti heinäkuun alussa rantoja kiertämään yli neljäkymmentä pitkäkaulaa. Vanhankaupunginlahden harmaahaikarakolonia eli elämäänsä rauhassa. Viikin alavilla rantaniityillä keltavästäräkit menettivät pesiään ja ruovikoissa silkkiuikut. Pornaistenniemellä, luontovalvojan venerannassa, viherpeipot pesivät kolmen parin voimin rantavajan räystäiden alla laudalla. Myyrävuosi näkyi kärppien iloisina loikkina. kesäkuuta. Vuodenajoista nopein kestää ajan, jolloin enimmät linnut pesivät eli kuukauden. Paikka oli sama kuin vuosi sitten. Vajan kulmalla sinitiainen ruokki poikasiaan pöntössä, ja samaan aikaan punakylkirastaan poikaset kuoriutuivat pöntön katolla. Linnut sijoittivat pesiään hauskasti kuten yleensä
3.MikäonSuomen Luonnon teettämänselvityksen mukaanmaammekaunein maisema: a)Koli b)Saana c)Oulankajoki. Nimi:........................................................................................................................................ 4.Mikäkalaonharri. PÄHkiNÖiTÄ Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ tilaajapalvelu VASTAUSLÄHETYS tunnus5009174 VASTAUSLÄHETYS tunnus5009174 2.Kuuluvatkoturussa havaitutvihersammakot a)mölysammakoihin b)pyrstösammakoihin c)konniin. 5.Mihinjokeensuunnitellaan Kollajantekoallasta. Osoite:..................................................................................................................................... Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. . Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSINKI 00003HELSINKI 1.Onkokyyttö a)naudanmaatiaisrotu b)kyyntalvipesä c)keittiöpiian vanhanimitys? Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 9.Puolisukeltajaetsii pohjastaravintoa pyrstöpystyssäveden pinnanyläpuolella. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... . 2.vihersammakotkuuluvat mölysammakoihin. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ 8.Merikotka.Poikasia syntyitänäkesänä349. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2009. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ tilaajapalvelu SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee SuomenLuonto/tilaajapalvelu, Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, sähköposti:irma.kaitosaari@ sll.fi. .1500euroa. 3.Oulankajoki. .Paljonkosalametsästäjä joutuisimaksamaan ahmastavaltiolleuusien ohjearvojenmukaan: a)10500 b)1500 c)23500euroa. Myyntirautakirjanlehtipisteissä. sUomeN LUoNNoN LahjaTiLaUs vastaukset: 10.Pullasorsiksisanotaan kaupungistuneitasinisorsia. Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilölle alkaen___/___2009.Lahjatilausonmääräaikainen.tarjouselokuunloppuun 59 (norm. Osoite:..................................................................................................................................... Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus5euroaja kestotilaus49euroa. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan3euroa, kestotilaus5euroa. 7.Mikäkaupunkituhositänä kesänätervapääskyjen pesiäpurkaessaanvanhan koulurakennuksen. s 10.Mikäonpullasorsa? Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217, 0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203, 0503082795 AliceKarlsson,22808205, 0503082457 JuhaKauppinen,22808234, 0505922808 JohannaMehtola,22808274, 050308218 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila, p.(09)221440 Painopaikka Hansaprintturku/SL09_0/2009 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookersoy KiaKangas,p.(09)77382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN035-078 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081 sähköposti: toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin. sUomeN LUoNNoN TiLaUs/osoiTTeeNmUUTos Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2009. Määräaikaistilaus12kk(3euroa) Määräaikaistilauskk(35euroa) Kestotilaus12kk(5euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 56 tai 49 , katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. 8.Mikänäistälajeista onnistuitänävuonna parhaitenpesinnässään: a)tunturihaukka b)maakotka c)merikotka. 4.Harjus. 7.Hamina. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... 9.Miksijotkinlinnut määritellään puoli ukeltajiksi. 1.KyyttöonSuomen maatiaiskarjaankuuluva itäsuomalainenrotu. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 81. 5.Iijokeen. Nimi: ...................................................................................................................................... 63 ) sekä lisäksi upea Laulujoutsenen perintö -kirja. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus:............................................................................................................................ YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Irtonumero7,5euroa
Ne kelpaavat muun muassa oraville, etanoille, hyönteisille ja linnuille. P 7/2009 ilmestyy 25. Iijoelle Kollajan allasta havitellut Pohjolan voima sai miljoonakorvaukset. Silti sen takia tuhottaisiin 40 kilometriä Iijokea ja murrettaisiin olennainen laki. YVA:n kommentointiaika umpeutuu nyt elokuussa. Sähkön tarve on lisäksi Suomessa vähenemässä. Vähenemä on 50 kertaa Kollajan vesivoima. ohjolan voima etenee kuin lakia ei olisikaan. JÄLKIKIRJOITUS Iijoen ja lain puolesta SEURAAVASSA SUOMEN LUONNOSSA: S ain kesällä Iijokisoudussa tuntumaa suureen jokeen, ja laskimmepa siellä myös kuuluisan Kipinän kosken. syyskuuta 82 SUOMEN LUONTO 6 | 2009 HERKKUTATTI: JARMO MANNINEN / KUVALIITERI. Yhtiö on laskenut, ettei koskiensuojelulakia kunnioiteta hallituksessa, jossa ympäristöministerinä on keskustan Paula Lehtomäki. Pelkästään metsäteollisuuden sähkön käyttö vähenee Metsäntutkimuslaitoksen mukaan yli seitsemän terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Koskiensuojelulaki oli koko Suomen voitto, sillä se säästi 53 jokea ja joenosaa viime hetkellä. Järki oli voittanut Iijoella. Joen upein säilynyt osa jäisi rakentamatta. Kun ympäristöministeri Matti Ahde (sdp) ilmoitti Kipinässä yli 20 vuotta sitten, että Iijoki liitetään koskiensuojelulakiin, hän sai raikuvat suosionosoitukset. Ainoa peruste hankkeelle on yhtiön röyhkeä ahneus. Sähköä tekoallas tuottaisi vain muutaman prosentin esimerkiksi Perämerelle suunniteltujen tuulivoimaloiden tuotannosta. Suomen hallituksen tulisi nyt selvästi näyttää, että se tukee viimeiset vapaat vedet suojelevaa lakia eikä laista vähät välittävää yhtiötä, veneenkeikuttajaa. Joen piti olla ikiajoiksi lain turvaama, mutta nyt Iijoen rakentamista suunnitellaan jälleen. Altaan metaani- ja hiilidioksidipäästöjen kasvihuonevaikutus olisi fossiilisen polttoaineen luokkaa. Jos sotien jälkeinen vesirakennusbuumi olisi jatkunut vielä hetkenkin, meillä ei olisi virtavesiluontoa. Purkaako hallitus koskiensuojelulain näin vähäisen hankkeen tähden. Ei tulisi suurta tekoallasta pienen vesivoimamäärän tähden. Paikalliset asukkaat olivat uskoneet joen olevan turvassa, mutta he saivat kesälukemisikseen joen rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin: pohjapadot, penkereet, mudan ja metaanin. Lakeihin on Suomessa voitava luottaa vaalikausien yli varsinkin silloin, kun ne on tarkoitettu suojaamaan jotain pysyvää. ANTTI HALKKA TOIMITTAJA Sienillä on monta ottajaa Ihminen ei suinkaan ole ainoa sienten ystävä. Sitä on aina kunnioitettu; ennen tervatynnyrit kulkivat tästä koskesta alkaen ammattikyydissä
Tuntui kuin laiva olisi purjehtinut rannattomalle ulapalle. viihdyn hyvin vesillä, vaikka en vesikovakuoriainen olekaan. "Minä olen Sulevi Salasyöjä ja kuulun tukevasti maan kamaralle", kuoriainen vastasi. "Rakas, rakas, oma kulta maa!" se huokaili ja suuteli liikuttuneena rantakalliota. Luontosadun kertojina vuorottelevat lastenkirjailijat Aura Koivisto ja Anne Petäinen. Hän huomasi toivovansa, ettei löytäisikään sitä enää koskaan. "Apua, apua, auttakaa!" se huuteli, mutta kukaan ei kuullut sen hätää. Ella yritti nähdä kaarnalaivan vielä toisesta kohdasta, mutta ei tavoittanut sitä katseellaan. Kuka sinä olet?" se kysyi. "Auta minua kiltti nälvikäs!" se pyysi sydäntä särkevästi. "Paatissa olisi luotsin paikka auki vai?" Lassi vitsaili. "Ohoi, rannikko näkyvissä!" Lassi huuteli. Iäisyyden kuluttua Sulevi oli näkevinään edessäpäin jotakin tummaa. "Jään kyydistä seuraavalla ulpukanlehdellä", se ilmoitti Suleville. Kovakuoriaiset hyvästelivät, ja pian Sulevilla oli kovaa maata jalkojensa alla. LUONTOSATU Unelmia ja epätoivoa E lla tuli lammen rantaan Rapsun kanssa. Hän huokaisi tyytyväisenä ja lähti astelemaan kotiin päin Rapsun hypellessä edellä. "Onnea matkaan!" hän toivotti. Ja onhan sinulla siivet, sen kun surautat maihin", nälvikäs jatkoi iloisesti. "Käväisen vähän suuntaamassa peräsintä, että pääsemme lähemmäs rantaa", Lummenälvikäs puheli tomerana ja kiepsahti veneen reunan yli. Niemekkeessä koira löysi puolilahon kepin pureskeltavaksi ja paneutui tyytyväisenä sen silppuamiseen. Vain hetki sitten kovakuoriainen oli ollut sen alla ihanassa hämäryydessä tonkimassa kariketta. Aurinko paistoi, vesi kimalsi ja välkkyi. "Hihuli hei matkalla ollaan!" Lassi kiekaisi niin, että Sulevin vatsaa kouraisi. Sulevi kurkisti varovasti reunan yli ja näki iloisesti virnistävän kovakuoriaisen. Katsellessaan laivan menoa ulpukanlehtien välissä tytöstä tuntui kuin lapsuuden kesien kauneimpien päivien lämpö, veden kimallus ja kiireetön rauha olisivat ympäröineet hänet. "Vai että vahingossa vesille", uusi tuttavuus puheli. "Tuolla se on!" hän hihkaisi ja sai Rapsun haukahtamaan. Hän laski kaarnalaivansa veteen ja se lähti heti lipumaan tuulen viemänä kohti avovettä. Onhan tämä lehti jo tullut luettua", se puheli arvoituksellisesti ja hyppäsi alukseen työntäen sen samalla irti lehden reunasta. E amalta tuntui pikkuruisesta Sulevista, joka ryömi esiin kaarnalaivan raosta. Osasinpas! Ella ajatteli ylpeänä. Nyt hyönteinen tuijotteli hädissään ympärilleen mutta näki silmänkantamattomiin pelkkää vettä. Sitten tyttö valitsi rannan tervalepästä suurimman lehden, teki siihen kaksi reikää ja pujotti lehden purjeeksi. "Minä olen Lassi Lummenälvikäs ja ANNE PETÄINEN JA KATI KINNUNEN S lla käveli rantapolkua ja tähyili puiden välistä kaarnalaivaa. "Odota vain rauhallisesti, kun tuuli työntää purren maihin. "Kuka oletkin, auta minut takaisin kuivalle maalle", Sulevi parahti. Osaisinpa tehdä kaarnalaivan, Ella tuumi ja poimi maasta kaarnapalan. "Voisin tuota lähteäkin. Hän koversi siihen avaimella kaksi koloa, työnsi toiseen tikun mastoksi ja toiseen pienen kaarnapalan peräsimeksi. Kuvittajana on kuvataiteilija Kati Kinnunen. SUOMEN LUONTO 6 | 2009 83. "Tosiaan", sanoi Sulevi hämmästyneen näköisenä. Lapinkoira ravasi iloisena, häntä kippuralla selän päällä. Alus keikkui ja Sulevi tunsi itsensä pahoinvoivaksi. Kuoriainen hoippui kuin humalainen maston tyvelle ja tarrautui siihen hetkeä ennen kuin kaarnalaiva törmäsi ulpukanlehteen. Tyttö veti syvään henkeä ja tunsi itsensä onnelliseksi. "Morjens kaveri, mainio purjehdussää!" joku huuteli ulpukanlehdeltä. "Olen veden saartama", se kauhistui ja puristi kaikilla kuudella jalallaan kaarnan pintaa
Palautusviikko 200940 767095-0906