Suomen Luonto 6-7/1980 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto No 67 1980 Vuosikirja 1980 Energia . Ja ympäristö
Eliiimet ja niiden ulosteet ovat nekin puolestaan taas toisten eläinten tai sienten ravintoa . homemaisia sienirihmastoja . Hajoamisen lopputuloksena on vettä, hiilidioksidia ja ravinnesuoloja, jotka vihreät kasvit yhdistävät auringon energialla jälleen orgaanisiksi, eläinten ja sienten ravi nnoksi kelpaaviksi yhdisteiksi. Osa karikkeen lahottaj ista on lakillisia kuten kuvan jouhinahikas, osa mikroskooppisen p ieniii koteloja vaillinaissieniä. Ku vassa on rahkasammalen lehteä vihreine yhteyttävine soluineen ja vaaleine vettii varastoivine vesisoluineen (kuva : P. Aine ja energia kiertävät luonnossa. Ka risseiden lehtien kim ppuun hyökkäävät heti monet sienet ja eläimet: marraskuisessa miirässä samansyksyisessä karikkeessa voi jo nähdii valkeita. -G . Kansikuva: Kasvien lehtivihreää sisältäviit solut ovat luonnon aurinkopaneeleja , jotka sitovat auringon energian kemialliseksi energiaksi, jota taas eläimet ja sie net käyttiiviit. Wikström).. Ku van hyppyhäntäinen ed ustaa kariketta ja sienirihmastoa syövien eläinten suurta joukkoa
Halpatuonti ei ole suomalaisen teollisuuden kannalta ohimenevä ja sopimuksin torjuttava kiusa. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET ho itaa Suomen luonnonsuojelulii to n toimisto. Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmes-. ILMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu2000 mk , 1/2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk, takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , vä rilisä 700 mk . TOIMITUS Vs . Energian kallistuminen johtaa kansakuntien yhä suurempaan eriarvoisuuteen ja sitä kautta vakaviin ristiriitoihin ja yhteenottoihin. Tällaista taustaa vasten näyttävät huikeat energiankäytön ja muun kulutuksen kasvuennusteet irvokkailra. v~k Luonnonsuojelu on rauhantyötä Jatkuvan kasvun ajatus elää yhä ihmisten niin jokamiehen kuin vastuullisen poliitikonkin mielessä. Jos osaamme valmistautua muutokseen, voimme selvitä mullistuksesta vähin vaurioin, yhteiskunta yhä toimintakykyisenä . Käsitykset työn, raaka-aineiden ja energian hinrasuhreisra tulevat muuttamaan rajusti. lrton umero 12 .00 mk kakso isn um ero , muut 8. Kovan teknologian kannalta käyttökelpoisia ener, gialähreirä ja raaka-ainevaroja on jäljellä niukasti. 251. Väestönkasvua ja ravinnon riittävyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan, vaikka ongelmat on tiedetty jo vuosikymmeniä. Lehti voi daan tilata m aksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 2 1-1 . Mutta muutos ei koske vain kehitysmaita. Kun näin on, voi kansalaisen ja kansakunnan tilipussi kyllä rahassa mitattuna kasvaa, mutta suurimman osan kasvusta kuittaa inflaatio . Köyhille maille tyrkytetään kehitysapuna kovaa teknologiaa, vaikka erilaiset vaihtoehtoiset energian käyttöja tuotantomuodot voisivat olla ulospääsynä umpikujasta . Kuusikymmenluvun varovaiseen optimismiin ei kahdeksankymmenluvulla ole enää aihetta. Varautuminen väistämättömään ei ole mustamaalausta: ei pirua tarvitse maalata seinälle kun se keikkuu jo siinä! On naiivia uskoa että tekniikka pystyy kaikki ongelmat ratkaisemaan, kun ratkaisun tiellä ovat ennen muuta tyly liiketaloudellinen ajattelu sekä ihmisten omat tottumukset ja asenteet, itsekkyys ja mukavuudenhalu. 30. 3015. Kysynnän ja tarjonnan lait pätevät ennen pitkää tässäkin. toimitussihteeri: Mikko Niskasaari Toimittaja: Jorma Laurila Tämän numeron on koonnut ja toimittamiseen osallistu nut Raili Heinonen . Tähän asti on työn hinta kohonnut energian ja raaka-aineiden hintoja nopeammin. päätoimittaja : Seppo Vuokko Vs . Ja mahdollisimman huonosti epävarmaan ja epävakaiseen tulevaisuuteen sopivat äärimmilleen keskitetty ja äärimmäisen teknologinen energiantuotanto ydinvoimaloissa. Energiakriisi oli vasta alkua, muutosta ennakoiva varoitus. Niukistuvista varoista rohmuaa yhä suuremman osan asevarustelu, aikamme pahin ympäristöongelma. Suomen Luonto N:o 67 1980 39. tyy kahdeksan a numerona. Tällaisia kehityssuuntia ei haluta nähdä. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00 , kesäkuukausin a 8. Osoitteenmuutokset p yydetään ilmoi ttamaan kirjallisesri lii to n toimistoon . Työn kallistuessa ovat yritykset "rationalisoineet" henkilökuntaansa vähäisemmäksi ja samalla yleensä teknologiansa entistä kovemmaksi . Se on samalla rauhantyötä, sillä varmin tie ihmiskunnan ruhoon on, jos viimeisten käyttämättömien luonnonvarojen jaosta päätetään asein. Tilaushinta on 55 mk , Suomen luon nonsuojeluliiton jäsenille 45 mk . Kulutuksen kasvun hillitseminen ja pitemmällä tähtäimellä kulutuksen vähentäminen ovat parasta energiaja ympäristöpolitiikkaa. Kansainvälisessä kaupassa energian hinta nousee niin nopeasti, ettei kehitysmailla ole enää varaa tuoda edes entistä määrää öljyä. Sen sijaan työvoimaa on yllin kyllin , ongelmana on vain sen käyttäminen . Jatkuvaa kasvua ei kuitenkaan voi olla: luonnon varat ovat rajalliset ja jakajia on yhä enemmän. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh . Itse asiassa kasvun loppuminen tulee koettelemaan kehittyneitä maita vielä tylymmin . Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puh eenj ohtaja), Pekka Borg , Matti Helmine n , Urpo Häyri nen , Kalevi Keynäs, Veik ko Neuvonen , Risto Nurmi ja Helge Rontu . ISSN 0356-0678 Värierottelut : Foto-Set Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUO MEN I.UO NTO (1-~ / l-l0 W. 00 mk . Tilanne Afrikassa ja Aasiassa on jo huolestuttava . Työttömyyttä ei kuitenkaan haluta myöntää rationalisoinnin ja automatisoinnin seuraukseksi, vaan se johtuu " ulkoisista" syistä
Raili Heinonen: Ar ipäivän energiansääs1,· Raili Heinonen: En rgia ja ympäristö Raili Heinonen: En rgiahaaveita Uutisia ja katsauksi Summaries of the in Articles Lasten Luonto I 1 285 288 29 1 293 296 300 303 306 311 313 317 319 322 325 327 332 337 342 345 346 :l:~-----------'-------'-------'-------252. Metsää n mennään energiapul a nergiaviljelyn haaste : H ake pyö rittää tehdas ta Mikko Niskasaa Rauno Ruuh,jii i ja Kimmo Tolonen: Turveympäristönsuoje Arro Srenroos: Jä teistä energiaa Juhani Tenhune ja Raili Heinonen: Jätteet ki n oon Mikko Niskasaar · Teollisuus säästää m 11a kuink paljon ' Raili Heinonen: L ikenteen energiankulutus 1/iJokinen : Auri kora lo Raili Heinonen: E o talossa o n hyvä asua Pekka Suominen: ämpöä maaperästä Erkki Kurenniem · Uusi tekniikka sääs varoja . Kuka päättää energiasta . " -;; 5 ::c , C C SUOME LUONTO 6-7 1980 Luo nnonsuoj lu o n rau hantyötä Seppo Hann : Suomi energiam aa na Rainer Lahri: nergiaennusteet ja tulevaisuuden tar Markku N ur ·: Energian tuo nti ja vient i Philip Hilden. Pekka Suomin n: Energian laatu Seppo Hannu Fossii liset polttoaineet Pemi Puhakka Ydinvoima Jorma Laurila: esivoimaa viimeiseen pisaraan o ' Seppo Oikarin : Yoimajohdot ja ympäristö Yrjö-Sakari Pel onen: Tuulivoima tuulesta te mattu vaihtoehto Penrri Paarero: Paavo Pelkonen Veli Pohjonen: urinkoenergia Suomessa
Hieman laskentatavasta riippuen teollisuus käyttää nykyään energiastamme vajaat puolet, rakennusten lämmitys vajaan kolmanneksen , liikenne ja muu kulutus kumpikin seitsemäsosan. Ongelmana on löytää kaukolämmölle käyttöä. Siksi lämmitysenergian määrä ei enää juuri kasva , vaikka rakennuskanta lisääntyykin. TUOTANTOJA KÄYTTÖ Energiatalouden molempia puolia , tuotantoa ja käyttöä, on aina tarkasteltava yhdessä. Karkeasti ottaen energiantuotantomme rakenne on samankaltainen kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. SÄHKÖSTÄ tuotetaan Suomessa noin neljännes lämmöntuotannon yhteydessä, mikä lienee maailman huippuluku. Vaikka bilateraalikaupassa tapahtuvat hinnannousut vä hentävät käytettävissämme olevia tuloja, ne eivät välttämättä hidasta talouskasvua. Sensijaan liikenteen ja muun energiankulutuksen kasvu näyttää seurailevan energian kokonaiskulutuksen kasvua. Siten suomalainen e1 jokapäiväisessä elämässään tarvitse energiaa enempaa kuin teollisuusmaissa yleensä. Suomen energiatalouden peruspiirteet ovat: suhteellisen suuri energiankulutus ja suhteellisen vähäiset energiavarat. Energiakaupassamme on yksi emy1sp11rre . Nämä arviot perustuvat viime vuosien kehitykseen sekä kaavailtuihin säästötoimiin . Lauhdesähkölaitoksemme tuottavat teoriassa jätelämpöä kaikkien rakennusten lämmittämiseen . Sekä energian tuotanto että kulutus edellyttävät suuria rakennelmia ja pitkäikäisiä laitteita . Omaakin energiaa on : vesivoimaa, puuta, turvetta joskaan se kaikki ei ole aivan helposti hyödynnettävissä. Rakennusten lämmitykseen menevä osuus tulee laskemaan. Tuotantojärjestelmän (voimalaitokset, öljynjalostamot ja voimajohtoverkostot) ja kulutusjärjestelmän (teollisuusprosessit , lämmitysjärjestelmät, liikenneverkosto ym.) rakentaminen on vaatinut valtavasti työ tä, energiaa , luonnonvaroja ja aikaa. Elämisen taso ja laatu voivat ehkä parantua ilman teollisuustuotannon kasvua , mutta kansanSUOMEN LUONTO 6• 180 ;,, . Oleellista on siis säästää sähköä, ei lämpöä, koska lämmöntuotannolle on olemassa useampia vaihtoehtoja. Tämä tuonti maksetaan suomalaisilla tuotteilla , joten kaupasta ei synny maksutasevaikeuksia. Viimeiset pari vuotta tosin viittasivat kulutuksen melko nopeaan kasvuun , mutta se taisi olla tilapäinen nousukauden ilmiö. Säästäväisyys edellyttää, ettei näitä 25 3. Teollisuudessa energianku lutus on sidottu tuotannon määrään. Kaksi kolmasosaa tuonnistamme, puolet energian kulutuksestamme , tuodaan kahdenkeskisellä kaupalla Neuvostoliitosta. Jyrsinturpeella on hankala ajaa autoa, eikä lauhdevesi pyöritä sähkömoottoria . Merkittävin ero lienee, että Suomi on ainoa teollistunut maa, joka vielä (jo') käyttää laajasti puuta energialähteenä. Kulutusta voidaan vähentää sekä uusissa että vanhoissa taloissa samalla kun kaukolämmitys sekä yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto tehostavat tuotantoa . Käytännossa kaukolämpöverkkoja on mahdotonta levittää haja-asutusalueille ja näin jätelämpö menee mereen. Vähäisillä omilla energiavaroilla tarkoitetaan sitä, ettei maaperässämme ole kivihiiltä eikä öljyä. Ei riitä , että energiaa on riittävän monta kilowattituntia sen on oltava myös oikeassa muodossa. ,sk talouden tilinpiqon mukainen bruttokansantuote todennäköisesti ei . Lisäksi meillä on suhteellisen paljon ves1vo1maa. Seppo Hannus Suomi energiamaana Suomessa on jo nyt maailman tehokkain kaukolämmitys ja joukkoliikennejärjestelmä, mutta yhä riippuvuus energian tuonnista, teollisuutemme rakenne, kylmä ilmastomme ja pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat ongelmia energiahuollolle. ENERGIATALOUS on hidasliikkeinen. Valtaosa tulee ölj ynä, lisäksi tuomme hiiltä, maakaasua, uraania ja sähköä. Toisaalta energiaa syövä puunjalostusja metalliteollisuutemme valmistaa tuotteita pääasiassa vientiin , joten itseasiassa niiden sisältämä energia kulutetaan muualla. SUOMI TUO käyttämästään energiasta yli kaksi kolmasosaa ulkomailta. Siksi teollisuuden osuus energiankulutuksesta tulee luultavasti kasvamaan , vaikkakin kasvua voidaan säästötoimin hidastaa. Eri energiamuodot eivät sovellu samoihin tarkoituksiin. Ongelmia ei ratkaista hetkessä, sillä energiapäätökset vaikuttavat vain hitaasti niinpä vuonna 2000 toivotun muutoksen toteuttaminen on aloitettava tänään
Kaukolämmitetty kerrostaloasunto käyttää meillä säästeliäämmin energiaa kuin normaali aurinkotalo. Vaikka energiataloutemme ongelmat saumattomasti kytkeytyvät kansainväliseen kehitykseen, meidän on kehitettävä itse omat ratkaisumme . Suomen oloissa kaukolämpö on siis varsin edullista energiaa, koska se suurissa ja keskisuurissa yhdyskunnissa saadaan "puoliilmaiseksi" sähköntuotannon sivutuotteena. Lämpö taas saadaan usein sähkön tuotannon sivutuotteena , jolloin sen säästöstä ei saada täyttä hyötyä irti . vsk.. Oleellista onkin kuinka korkealaatuista polttoainetta missäkin tarvitaan . 2000 energiakulutuksesta . Yksi prosessi käyttäisi hyväksi edellisen jätelämpöä ja luovuttaisi sen taas alemmassa lämpötilassa seuraavalle prosessille. Monet uudet lämmitysjärjestelmät ovat mahdollisia vain uusissa rakennuksissa . laitteita ja rakenteita ilman erityisen hyvää syytä poisteta käytöstä enr:en loppuunkulumista. Tästä noin puolet on kaukolämpöä, joten talokohtainen lämmitys kattaa kymmenennen osan energiakulutuksesta. Päädymme paradoksiin : mitä hitaammin talous ja energiankulutus kasvavat , sitä hitaammin muuttuu myös energiatalouden rakenne. Olettakaamme, että niistä jokaisessa olisi aurinkolämpöjärjestelmä. Jalostamalla puusta ja turpeesta saadaan tasalaatuisempia ja monikäyttöisempiä polttopuristeita, kaasua ja nestettä. Teollisuuden energiansäästössä on sama ongelma kuin muuallakin: lämpöä säästyy helpommin kuin sähköä. Energian kulutuksessa meillä on taas hyvät mahdollisuudet sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Niiden rinnalla ns. Kokonaissäästöt riippuvat lämmitysjärjestelmästä: jos varsinaista hyötylämmön kulutusta vähennetään 1 kWh, vähenee valtakunnan raaOikaisu 254 kaenergian kulutus sähkölämmityksessä 3 kWh , öljylämmitykses. Yksi teollisuuslaitos voi energiankulutukseltaan vastata kymmeniä tuhansia asuntoja. Auringosta saadaan 60 prosenttia talon vuosienergiasta, joten aurinkoenergia kattaisi tuolloin 3 prosenttia energiankulutuksestamme edellyttäen, että 20 vuoden ajan rakennetta1s11n 25 000 aurinkotaloa vuodessa. Polttoarvo on alhainen, ne ovat painavia, epätasalaatuisia , tilaavieviä, kosteita ja niiden tuhkapitoisuus on korkea. sä 1, 5 kWh ja kaukolämmityksessä 0,5 kWh. Rakennusten lämmitys on muutenkin hyvä esimerkki . Tämä ns. Jos tilanteen halutaan olevan toisenlainen 3050 vuoden kuluttua, on muutos aloitettava nyt. Silloin tulee myös tehokas joukkoliikenne mahdolliseksi. Puu ja turve ovat kuitenkin käytössä olevista polttoaineista heikoimpia. Näitä kansallisia mahdollisuuksia hyväksikäyttämällä ja kehittämällä Suomella lienee kohtuulliset edellytykset selvitä tulevista energian niukkuuden aJ01sta . uudet energialähteet, kuten aurinko ja tuuli , ovat vielä ainakin parin vuosikymmenen ajan merkitykseltään vähäisempiä. Opetus: pienetkin energiatalouden muutokset edellyttävät ajoissa käynnistettyjä laajakantoisia toimia. Olettakaamme , että puolet vuoden 2000 rakennuksista on 1980 jälkeen rakennettuja: silloin uusien rakennusten talokohtaiset lämmitysjärjestelmät kattavat 5 prosenttia v. Puun ja turpeen nesteytys on vähintäin yhtä raskasta teollisuutta kuin ydinvoiman tuotanto. Kasvimassa, puu ja turve , antavat meille suuret mahdollisuudet , jos vain opimme niitä oikein käyttämään. Se mikä sopii muille, ei aina sovi meille. Jos tuontiöljymme korvattaisiin kokonaan kotimaisella synteettisellä polttoaineella , vaadittavat tuotantolaitokset vasta1s1vat investoinneiltaan 10-20 tuhannen megawatin ydinvoimalaa. Valtaosa nykyhetken koneista ja rakennuksista on teknisesti käyttökelpoisia vielä vuonna 2000. D Suomen Luonnon numerossa 5 / 1980 julkaistun Tore Lindholmin artikkelin Punainen vesi kuvatekstissä on virhe: mikroskooppikuvassa ei ole Nodularia spumigena , vaan Mesodinium rubrum 1 Saman artikkelin alakuvan kalliolätäkön punaiseksi värjänneen levänkin henkilöllisyys on saatu selville: asialla on ollut Haematococcus 1 Sitä vastoin Suomen Luonnon vesinumeroon (4 / 1980) ei ole tullut oikaisuja vesihallitukselta eikä muilta , joten vesinumeromme on siis vedenpitävä' SUOMEN LUONTOfi-71 80 W . Usein olisi kuitenkin mahdollista Jaqestaa energiaa kuluttavat prosessit perättäisiksi portaiksi. Paluuta öljyn kaltaiseen halpaan, korkealaatuiseen yleispolttoaineeseen ei ole. Ongelmana on jalostusprosessin heikko hyötysuhde ja pääomavaltaisuus. TEOLLISUUDESSA kulutetaan suuremmissa Ja harvemmissa yksiköissä joten vastaavasti säästömahdollisuudet ovat keskittyneempiä. Energiansaaston odotetaan purevan vuonna 2000 lämmitykseen kuluu enaa 20 prosenttia energiasta. Ajatellaanpa vaikka rakennusten lämmönkulutusta. Yksi henkilöauto kuluttaa vuodessa saman verran energiaa kuin yksi aurinkotalo säästää. integroitu teollisuusmalli edellyttää tiettyä tuotannon keskittymistä. KOTIMAISET ENERGIA VARAT ovat runsaat; puuta Ja turvetta riittäisi meille vuosikymmeniksi , vaikka emme muuta käyttäisikään. Siten energiatalouden rakenne on muutettavissa vain hitaasti. Jos aurinkotalo on rakennettu julkisen liikenteen ulottumattomiin, hupenevat säästöt oman auton bensiiniin. Edellytyksenä voimaloiden jätelämmön hyväksikäytölle on yhdyskuntien riittävä tiiviys
Vai pitäisikö sanoa, että se on perustunut periaatteelle "kuluta lisää". Ensin on tehty määrällinen ennuste , josta on myöhemmin muodostunut tavoite virheellistä ennustetta on lähdetty toteuttamaan aktiivisesti. Ennuste on siis nykyhetkestä tarkasteltu kuva , joka näyttää toteutuvan ellemme tee mitään . Kuitenkin kaiken järkevän suunnittelun ehtona on tavoite johon pitkällä tähtäyksellä tietoisesti pyritään. Näin on energia-asioissa menty harhaan niin pahasti, että vaikka tänä syksynä kaikki Suomen ydinvoimalat ovat seisoneet, energiaa riittää tuhlattavaksikin. V'-k Suunnittelun käsitteiden "ennuste " ja " tavoite " määrittelemistä auttaa kaavio 1, johon on merkitty aika-akselille nykyhetki ja tuleva hetki . Rainer Lahti Energiaennusteet ja tulevaisuuden tarpeet Energiapolitiikaltamme on puuttunut tavoitteellinen kehittämissuunnitelma. Koska ennusteella on taipumus toteutua jopa itsestään ei ole ihme , että myös ylimitoitetut ennusteet ovat monasti toteutuneet. Siten pitkän tähtäyksen järkevä suunnittelu on mahdollista vain kun tunnemme sekä nykyhetken tilanteen että tulevan ennusteen ia pystymme määrittämään tavoitteen . Sähköntarpeen ennusteet ovat varsin erilaisia sen mukaan , onko tarkastelukulma alueellinen, seudullinen vai valtakunnallinen. Nykytilanne voi olla hyvä tai huono. Tällöin on oltava selvillä tavoite, johon pyritään aktiivisesti. Mikäli ennusteen esittämään tulevaan tilanteeseen ei olla tyytyväisiä, on pyrittävä vaikuttamaan kehitykseen eli muutettava kehityksen suuntaa. VALTAKUNNALLISET ENNUSTEET Valtakunnallisia energiatarpeen ennustetta ryhdyttiin vakavam255. Mikäli nykytilanteeseen ei vaikuteta eli annetaan vain ajan kulua , päädytään ennusteeseen. SUOMEN 1.UONT0 67/ X(I \') . Eräs tähänastisen energiapolitiikkamme pahimmista ongelmista on ollut käsitteiden " ennuste" ja "tavoite" samastuminen ja hämärtyminen
Varsinaisesti ennusteilta putosi pohja pois vuosina 197 377 ns . Ennusteet lähtivät yleensä 1960-luvulla toteutuneista kasvuluvuista: kokonaisenergian keskimääräinen vuosikasvu 6 % ja kansantuotteen keskimääräinen vuosikasvu 5 % . Entisen kasvavan käy rän tilalle otettiin viuhkamainen ennuste , jonka tasoa pudotettiin edellä mainitut 5 M toe, yli 15 % ja jossa kasvuprosentti vaihtelee kahdesta viiteen. Tämä näkyy selvästi kaavion 2 toteutuneen kulutuksen käyrästä. kaikkien ydine256 nergialaitostemme lupapäätökset. Kaavio 4 vahvistaa tämän: mukana ovat samat ennusteet sekä mustilla pisteillä merkittynä todellinen kehitys. öljykriisin jälkeen, jolloin Suomessa ei viiden vuoden aikana energiankulutus kasvanut lainkaan . Vuoteen 1977 mennessä oli vuoden 1974 ennusteesta jaaty jälleen jo lähes 5 Mtoe (kaavio 2), eli ydinvoimaloissa mitattuna lähes viisi Loviisan yksikköä. Espoolaisen sähköyhtiön arvio on kaksikolme kertaa suurempi kuin seutukaavaliiton ja viisi kertaa suurempi kuin kirjoittajan valtakunnallisen arvion pohjalta laatima ennuste. Sitä voidaan siis pitää voimassa olevana virallisena ennusteena. Tavoite on asetettava konkreettisemsuo MEN LUONTO67/ 80 J9. Myös seutukaavaliiton ennuste on huomattavan suuri ja kuvastanee enemmän suunnittelijoiden toiveita Espoon kaupungin jatkuvasta kasvusta kuin todellisia tarpeita. Usein kasvukehitystä haluttiin jopa nopeuttaa. Uusin ennuste ei sanottavasti poikkea edellisestä. Kun tavoitteellinen energiapolitiikka puuttuu, saavat erilaiset kulutuksen kasvua arvailevat ennusteet helposti kehitystä määräävän aseman alkavat toteuttaa itseään. Energiakulutuksen huimaa kasvua lupailevat käyrät kuvastavat kuitenkin usein pikemminkin energian tuottajien toiveita kuin todellista tarvetta. Suomen virallisesta energiapolitiikasta puuttuu siten selkeä tavoite. Näistä päädyttiin 1970-luvun energiapolitiikan peruslähtökohtaan, jonka mukaan tulevaksi energiantarpeen vuosikasvuksi ennustettiin noin 6 % . Tältä pohjalta on tehty mm. -.f>a.ssiiv · ---~~n B ennuste ---------~ nykyhetki tuleva hetki ~aavio 1, tavoite ja ennuste. Toinen kaavio kuvaa valtakunnallista energian kulutuksen kasvua vuodesta 1970 lähtien, sekä ennustetta seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Tämä viuhka vahvistettiin 1979 valtakunnalliseksi ennusteeksi samalla kun Suomen energiapoliittinen ohjelma hyväksyttiin. Kaaviossa 3 on kolme erilaista arviota Espoon kaupungin tulevasta sähkönkulutuksesta. Ennusteiden epäonnistuminen ja niiden perusteella rakennettujen ydinvoimaloiden tarpeettomuus on tullut todistettua viimeisten kuukausien aikana, jolloin kaikki ydinreaktorimme ovat seisoneet ja kuluttaneet kansakunnan kukkaroa noin 2 miljoonaa markkaa päivässä. Seutukaavaliiton ja sähköyhtiön ennusteet liitelevät kovin kaukana todellisuudesta. Tässä vaiheessa pahimmatkin kasvuintoilijat havaitsivat , että ennusteita on tarkistettava. C tavoite -.. Elettiin voimakkaan kasvun vuosia ja myös energiaennusteet nousivat kiihtyvästi. 1970 75 80 85 90 mm miettimaan vasta 1970luvun alussa. Virallinen ennuste olettaa kulutuksen kasvavan vuosittain 25 prosenttia, artikkelin kirjoittaja olettaa kasvun jäävän alle kahden . Se perustuu edelleen melko voimakkaan bruttokansantuotteen kasvun aiheuttamaan energiankulutuksen lisäykseen. ,sk.. Kuitenkaan elintasossamme tai paremmin sanottuna elämisen laadussamme ei näinä '' normaalivuosina tapahtunut mitään oleellista muutosta. Tässä tilanteessa ei haluttu puuttua energiapolitiikan todellisiin ydinkysymyksiin , kuten Kaavio 2, toteutunut energian kulutuksen kasvu ja ennuste vuoteen 1990. paljonko maassamme tarvitaan tulevaisuudessa energiaa Ja millainen on energiataloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti järkevä yhteiskunta , kaupunkirakenne tai asunto ' Silloiset valtakunnalliset energiaennusteet muotoutuivat jatkamalla edellisten vuosien kehitystrendiä sellaisenaan. Kantaa ei ole otettu edes siihen onko energian kokonaiskulutuksen kasvussa toivottavampi 2 % vai 5 % . .._-.. Energiapoliittisen ohjelman toteamus , että yritetään hidastaa kulutuksen kasvua, ei riitä. Tavoitteeksi on asetettu ainoastaan mainitun viuhkan rajoissa pysyminen
Tämän jälkeen 1990-luvulla kasvua ei enää tapahtuisi ja vuosittainen vaihtelu saattaisi olla ± 1 % . Näin käy kun koko valtakunnan kehityksen kannalta epäterve ruuhka-Suomen paisuminen ja kehitys-Suomen autioituminen saadaan pysähtymään 1980-luvulla sekä kääntymään päinvastaiseksi seuraavalla vuosikymmenellä . Toteutunut kehitys merkitsee 20 % säästöä sähköyhtiön haavei257. 2 % . 1975-2000. Näin alueelliset tavoitteet voidaan sopeuttaa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Kaaviossa neljä on samat ennusteet , mutta vain vuosille 1975-85. Näitä ennusteita rasittaa selvä halukkuus jatkuvaan kasvuun . Kaavio 3, kolme ennusteita Espoon kaupungin sähkönkulutuksesta vv . Käytännössä se johtaisi tulevaisuudessa siihen , että eräiden ruuhkaseutujen energiakulutus saattaa laskea selvästi ja joidenkin kehitysalueseutujen taas reippaasti kasvaa . KUNNALLISET ENNUSTEET Kunnalliset ennusteet ovat yleensä todellisia sähköntuottajien toiveunia, kuten esimerkkitapauksemme (kaavio 3), jossa Espoon sähkönkulutuksen o n arv101tu kasvavan ennustekauden alussa jopa 10 % vuodessa . Seudullisten ennusteiden laatimiseksi tulisi luoda järjestelmä, jonka avulla valtakunnalliset tavoitteet voidaan tarkentaa seudullisiksi . . Mukana on m yös ennustushetken jälkeisen kolmen vuoden toteutunut kehitys. Havaitsemme Espoon tilanteen seuranneen hyvin valtakunnallista ennustetta, jopa niin hyvin että vuoden 1979 arvo sijoittuu aivan keskelle ennustetta. Yksityisen sähköyhtiön tekemä kuntaennuste vuodelle 2000 on kaksi-kolme kertaa suurempi kuin seudullinen ja viisi kertaa suurempi kuin valtakunnan kehityksestä johdettu ennuste. ~ 1 100 1 000 900 c.,~ o<: {/Jq 2 000 197 5 80 85 90 95 800 500 197 5 76 80 85 Kaavio 4, ennusteet Espoon sähkönkulutuksesta sekä vuosina 2000 197579 toteutunut kehitys . Esitetty tavoite on realistinen, mutta se vaatii tuekseen toimenpiteitä. Tavoitteena tulisi olla energian kulutuksen kasvun vakiinnuttaminen suunnilleen arvoon 28 M toe vuoteen 1990 mennessä. Tällöin kasvuprosentit vaihtelevat 1980-luvulla . Tämä on aluepolitiikan keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita ainakin ympäristönsuojelun näkökulmasta. SEUDULLISET ENNUSTEET Seutukaavaliittojen laatimat energian kasvuennusteet ovat vielä selvästi valtakunnallisia ennusteita suuremmat . Seudulliset energiatavoitteet tulisi päättää joka seutukaavaliicossa samanaikaisesti ja yhteisten neuvottelujen pohjalta. . . mm . Kasvuhalukkuus ilmenee varsinkin väestötavoitteissa ja taipumuksena s11omaa om alle seudulle paljon energiaa käyttäsuoMEN LUONTO 6-• I HO \•J . vää suurteollisuutta työpaikkatavoitteiden toteuttamiseksi. Väitetyt haitat voidaan estää, mikäli panostamme henkisiä ja aineellisia resursseja johdonmukaisesti sekä soveltavaan tutkimukseen että käytännön toteutukseen . vs k . Tällöin seudullisten tavoitteiden summan tulee vastata valtakunnallista tavoitetta. GWh / v 4 000 3 000 $ <:<: <, -l GWh / v 1 200 . ..
Suom en energiapoliiccisen ohjelman caustam u,Scio. 105 s. Kauppaja teollisuusministeriö. Energiapo li ti ikan neuvosto n o hjelmajaosto. siin verrattuna ja tapahtui valtakunnallisesti normaaleina vuosina. Encrgiaralouden kchirysniikym är 1980-lu vulla. Energiapoliiccisu:n kannanottojen perusteet. Lahti on myös Uudenmaan faiinin ympå"ristönsuojeluneuvottefukunnan sihteeri ja Espoon ympå"ristöyhdistyksen puheenjohtaja. Kauppaja teollisuusministeriö, Sa rj a B: 1. Energiaomavaraisuuttaan Suomi pystyy parantamaan ratkaisevasti kunhan voitetaan kasvimassan hyödyntämiseen kohdisruvat perinteiset ennakkoluulot ja usko vam suurten energiatuotantoyksikköjen kannattavuuteen . Toistaiseksi vienti on tuontiin verrattuna kuitenkin varsin vähäistä. Energian suurkuluttajat, kuten Yhdysvallat , Kanada, Norja , Australia ja Hollanti ovat useimmat lähes omavaraisia ja Ruotsinkin tilanne on selvästi parempi kuin Suomen. Helsinki 1974. Koska tuontienergia poltetaan kertakäyttötuotteena , se rasittaa kansantaloutta enemmän kuin ulkoa tuotavat koneet ja laitteet, jotka omalla tuotannollaan maksavat itsensä. Energiapolitiikassamme vallitseekin melkoinen anarkia, jota ei saada kuriin ennen kuin pitkäntähtäyksen tavoitesuunnittelu tulee energiahuollossamme pakolliseksi. Turvetta, sähköä, bensiiniä huimimmat haaveilevat pääsystä maailman ydinvoimalamarkkinoille. Lisäksi on muistettava, että juuri ylisuuret kasvuennusteet aiheuttivat ydinvoiman laajamittaisen käyttöönoton Suomessa, vaikkei mitään todellista tarvetta koskaan siihen ollut. Sarja C: 5. Neuvostoliiton osuus Suomessa käytetystä energiasta onkin peräti 4 5 prosenttia. Sarja B: 9. Suom en encrgiapoliiuinen ohjelma. Helsink i 1978. Energiasuunnittelijat ovat asettaneet sekä päätöksentekijät että tavallisen kansan seinää vasten uhkaamalla, että "rattaat" pysähtyvät ja elintaso laskee tuntuvasti ellei energiaa kuluteta aina vain lisää ja lisää. 1978 sekä ryhmilpuhccnvuoror. Asukasta kohden suuri pinta-ala mahdollistaa uusiutuvan kasvimassan käytön, turvevarat vastaavat keskikokoisen öljymaan öljyvaroja ja vesivoimaakin Suomella on jonkin verran . Energiapoli tiikan neuvosto . Bilateriaalikaupan puitteissa Suomen on pitänyt lisätä ensim mäisen ja toisen öljykriisin hinnankorotusten myötä tavaratoimituksiaan. D KlR/ALLISUUTT A Energia 1975-85. Energiapolitiikan neuvoston hankintajaostossa onkin valmistumassa ensimmäinen kotimaisen energian tuotannon ja käytön edistämisohjelma. Kauppaja reollisuusministeriö, energiaosasto (toim .). Kau ppaia teollisuusministeriö, energiaosasto. Suomessa käytetystä energiasta peräti 71 prosenttia joudutaan tuomaan ulkomailta. 63 s. Suomen energiahuolto vuosina 1975-85. Malaska , P.: Ennusce. Vientitarpeen lisäys on SUOMEN LUONTO 67/ 80 YJ . 107 S. s. 138 s. Energiatalouden kchitysniikymiic vuoreen 2000. Maksu nielee lähes koko metalliteollisuuden v1ennm tuomat tulot, jotka olivat viime vuonna miltei 14 miljardia markkaa. Helsinki 1980. Pahinta on, että hihasta temmattujen lukusarjojen perusteella yhtiöt voivat , Suomen Pankin suosiollisella avustuksella , lähes itsenäisesti päättää sarojen miljoonien markkojen voimalainvestoinneista. Energiacilascoc 1977. Öljyn osuus energialaskusta on 83 prosenttia ja hiilen 11. Helsinki 1978. Komiteamietintö 1974: 11 2. Sieltä hankitaan kaksi kolmasosaa öljystä, maakaasu kokonaisuudessaan sekä osa sähköstä ja hiilestä. Helsinki 1977. 811. Vuonna 1979 energian tuonti maksoi 11. Helsinki 1978. Hallicukscn cncrgiapoliiuinen selonceko eduskunnalle 2 /. Rainer Lahti työskentelee sisiiasiainministeriösså· jå°tehuollon neuvottelukunnan yleissihteerinfi. Suomi tuo energiaa mutta Suomi myös vie. K omi1cam ic1 incö 1976: 92. energiaosasco . NEUVOSTOLIITTO on ylivoimaisesti tärkein energian tuontimaamme. 258 Markku Nurmi Energian tuonti • • • Ja v1ent1 Maailman meriä seilaava energiavirta on elintärkeä useimmille läntisille teollisuusmaille. 9 1 s. Helsinki 1976. Näemme siis, että sähköyhtiöt tekevät omat ennusteensa varsin kevein perustein ja yksin omista intresseistään lähtien . Yhteiskunnalla ei ole mahdollisuutta kontrolloida hankkeiden järkevyyttä. 32 s. Kauppaja teollisuusministeriö, energiaosasto. Helsi nki 1979. Energian osuus Neuvostoliiton viennistä Suomeen on 85 prosenttia. Samasta määrästä öljyä on nyt toimitettava maksuksi useampi laiva, paperikone ja vaatekappale . Osa /. 85 s. Helsinki 1979. 35 s. 84 s. Kasvuennusteiden liioittelu onkin muodostunut ydinenergian puolesta puhujien taktiseksi aseeksi. Tämän vuoden energialasku noussee jo yli 30 prosenttiin tuonnista . Suomi on alhaisen energiaomavaraisuutensa tähden poikkeuksellisen riippuvainen maailman energiakaupasta. Energia on maailmankaupan ylivoimaisesti tärkein artikkeli sekä rahassa että tavaratonneissa mitattuna. teko ja profecia. Vähäiseen omavaraisuuteen yhdistyy poikkeuksellisen suuri kulutus. Suomella on kuitenkin näitä maita paljon paremmat lähtökohdat. 5 miljardia markkaa eli runsaan neljänneksen koko tuonnista. v,k. Katsaus 1973: 1. Encrgiakarsaus 211980. 3. Meitä heikommin asiat ovat vain Tanskassa, Belgiassa , Japanissa ja Italiassa kaikki maita joilla on mittavia taloudellisia on gelmia. Energia on maailmankaupan ylivoimaisesti tärkein artikkeli, sekä rahassa että tavaratonneissa mitattuna niin myös Suomelle. cavoire
Nyt suunnitellaan jo yhteistyi>tä ydinvoiman viennissäkin, esimerkiksi Libyaan . Historiallinen napinpainallus: presiden11i Urho Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin vihkivät keväällä 1977 käy11i>iin Suomen ensimmäisen ydinvoimalan. S~omen calous on täysin riippuvainen ulkomailta tuotavasta energiasta, ennenkaikkea öljystä. 25 9. Energian tuonti nielaisee jo kolmanneksen v1enn1n arvosta
Jatkossakin Neuvostoliiton kaupan kehitys riippuu ratkaisevasti energian tuonnin määrän ja hintojen muutoksista. käyttöä tuettiin verottamalla lisää liikenteen polttoaineita . Myös Englannin laitoksilla on tungosta . Sensijaan yd inpolttoaineen kierto kangertelee pahasti ja maailman kaupassa kierron merkitys suhteessa voi malarakentamiseen onki n kasvamassa . Tällöin Suomelle aiemmin edullinen hintasopimus Neuvostoliiton kanssa kääntyi hetkessä epäedulliseksi. POLTTOAINE EI KIERRÄ Maailman ydinvoimarakentaji lla on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia , sillä uusia tilauksia ei ole viime vuosina tullut. Maksuja kertyi vuoden 1979 tuonnista noin 900 miljoonaa markkaa , tästä valtaosa otettiin valtion kukkarosta . Polttoöljyn tuontihinta on sidottu Rotterdamin noteerauksiin, jotka toiseen öljykriisiin asti olivat alle pitkäaikaisten sopimusten . Tuontikaupparahasto joutui maksamaan öljyjalosteiden tuojalle , Suomen Petrolille tuontihinnan ja Neste Oy:n jalostamohinnan välisen eron. Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksia toim ii vain Neu vostoli itossa , Ranskassa ja Englannissa , kun Yhdysvaltai n kaikki laitokset on suljettu. Hanke näyttää kuitenkin olevan vastatuulessa. Imatran Voima Oy on puolestaan kaavaillut Libyaan raken nettavan Loviisa-tyyppisen ydinvoimalan suunnittelu ja rakennustyöhön osallistumista, yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa . Teollisuuden Voima sai Englannista vain puolentoista vuoden tarjouksen ja erittäin kalliin . Loviisan voimaloiden osalta onkin neuvostoliittolaisen to1m1ttaJan kanssa sovittu sekä raakauraanisra että käytetyn polttoaineen palauttaSUOi\-1 EN LU( >NTO 6/ xo l'J v,k. , maakaasu, sähkö ja uraani kukin kaksi prosenttia. Näin maksoimme ulkomaisesta energiasta vuonna 1979: ölj y vei energiamarkoistamme 83 pros. Huolehtiiko hinnoitteluja verotuspolitiikka enemmän ölj ytuotteiden kilpailu kyvystä kuin kansantalouden edusta) YDINKAUPPA Suomi on ostanut yd inteknologiaa sekä lännestä että idästä . Kilpailuvaltiksi tulevat pakettitoimirukset , joissa ydi nvoimalan ohella sovitaan myös täydellisestä polttoainehuollosra. Kahden vuoden aikana polttoöljyjen tuontia ja käyttöä subventoitiin siten hieman yli miljardilla markalla , josta veronkorotukset kattoivat ainoastaan 200 Mmk . Toisaalta raskasta polttoöljyä vietiin viime vuonna noin 0,4 miljoonaa ja kevyttä polttoöljyä vajaat 0,2 miljoonaa tonnia huomattavasti tuontihintoja halvemmalla. Siksi voimaloita tarjotaan halvall a ja nopealla toim itusajalla. Energian tuonti Suomeen vuonna 1979. Imatran Voiman m olemmat Loviisan 440 megawatin voimalat on tuotu Neuvostoliitosta ja Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon kaksi 660 megawatin reaktoria puolestaan Ruotsista , Asea-Atomilra . Toisaalta Suomen teollisuuden rakenteelle merkitsee paljon , jatketaanko viennin laivakeskeisyyttä, vai lisätäänkö työvoimaja pienyritysvaltaisten kulutustavaroiden vientiä. Muualle ei Asea-Atom olekaan onnistunut reaktoreitaan viemään: Turkin kanssa neuvottelut ovat tosin edenneet pitkälle , mukana on m yös suomalaisia yrityksiä. Liikenteen osuus on vain nelj ännes ölj yn kokonaiskäytöstä ja se on vaikeasti korvattavissa , sillä auton käyttö on väestökeskusten ulkop uolella lähes välttämättömyys. , kivihiili 11 pros. Niinpä vuoden 1979 lisäbudjetissa tuontikaupparahastoon jouduttiin siirtämaan 5 7 5 miljoonaa markkaa . Vuoden 1980 valtion varsinaisessa tuloja menoarviossa siirto on 300 miljoonaa ja ensim mäisessä lisämenoarviossa vielä 200 miljoonaa markkaa se tosin katettiin korottamalla polttoölj yjen ja bensiinien valmisteveroa . Öljyn käytön subventio on moninkertainen energian säästön ja kotimaisen energian saamaan tukeen verrattuna . Kaiken lisäksi polttoölj yjen 260 Tuonti lasku Tuomi määrä (Mmk) (milj tn) Öljy 9 608 15 600 siitä raakaölj y 7 234 12 716 " kevyt polttoölj y 1 543 1 35 7 " raskas polttoöljy 799 1 527 " muu öljy 32 Hiili 1 245 6 033 siitä kivihiili 740 4 647 " koksi 480 1 262 " antras11m 25 124 Maakaasu 265 0,92 Mrd m 1 Uraani 256 Sähkö 174 2,3 TWh YHTEENSÄ 11 548 Taulukko 1. Se merki tsi ydinsähkön hintaan 10 prosenttia lisää. odotettua korkeampana bruttokansantuotteen kasvuna. Iranin kriisin jälkeen päivämarkkinoiden hinnat nousivat äkkiä huomattavasti yli pitkäaikaisten sopimusten puitteissa jalostetun öljyn hintatason . Ranskan jälleenkäsittelykapasiteetti on täysin työllistetty ja maa ottaa vastaan korkeintaan itse toimi ttam iensa reaktoreiden jätteen . Riskinä on Turkin heikko maksukyky , maahan saa nykyisin ölj ynsäkin vain viljatoimituksia vastaan . Bensiiniin näet lisättiin m yöskin valmisteveroa ja Neste Oy:n bensiinin vientivoitoista siirettiin 280 Mmk tuontikaupparahastoon , vaikka bensiiniä ei tuoda lainkaan Suomeen. Sensijaan polttoöljy voidaan lämmityksessä korvata helposti kotimaisella vaihtoehdolla. Suomen hallitus m yönsi taannoin hankkeelle vientitakuu n ja otti näin varsin vaikeasti perusteltavia riskejä . Menettely on energiapoliirrisesri virheellinen. näkynyt mm . ÖLJYN KÄYTTÖ Ä TUETAAN Suomi tuo kevyttä ja raskasta polttoöljyä kumpaakin noin 1, 5 miljoonaa tonnia
vuosikymmenien vesisäilytystä, kasvavat mm . Vienti on miltei yksinomaan iiljy1uo11eita, ennen muuta bensiiniä. OmaEnergian Sähkön Energian varalSUUS· kukonaiskokonaiskokonaisaste• kulun 1s kulutus --' kulutus (%) asukasta asukasta Btk-yksikköä kohden kohden kohden (ölj ykg / (KWh / /ölj ykg / asukas) asukas) 1 ooo S) Kanada 104 8 730 12 820 1 020 USA 77 8 300 10 300 960 Ruotsi 41 6 060 10 380 640 SUOMI 28 4 980 6 880 780 Norja 128 4 900 18 200 560 Australia 125 4 730 5 540 700 Hollanti 104 4 580 4 070 600 Belgia 16 4 530 4 420 560 Saksan LT 43 4 260 '> 230 510 Tanska 2 3 9 10 4 260 430 Sveitsi 44 3 840 5 640 400 Englanti 74 3 780 4 720 870 Ranska 25 3 360 3 9 10 470 Itävalta 44 3 270 4 340 510 Japani 12 3 080 4 470 510 Italia 19 2 460 2 880 710 Espanja 29 1 850 2 4 10 590 Kreikka 26 1 540 1 9 10 550 Tu rkki 54 770 460 670 Taulukko 2. Uutuus on turpeen vienti Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan . Energian vientiä on lisännyt öljynjalostuksen ja sähköntuotannon ylikapasiteetti sekä Suomen kulutusta suuremmat öljyostot. Sensijaan Ranska ja Neuvosroliitto näyttävät etenevän tähän suuntaan . OECD-maista Suomi kulutti vuonna 1977 neljänneksi eniten energiaa asukasta kohti . Turpeen jalostuksen päästyä kunnolla käyntiin voi jalosteiden vienti nousta varsin huomattaviin mittoihin . Uraani rikasteraan Neuvostoliitossa ja pelletoidaan Ruotsissa . Vain kanadalaiset , yhdysvaltalaiset ja ruotsalaiset käy11ivä1 enemmän. Bensiin i (1) Raskas polt toöljy (1) Kevyt po lttoö lj y (!) Muut ölj ytuotteet (r) Ölj ytuotteiden vienti yhteensä (t) Sähkön vienti (TWh) Energian vienti yhteensä Määrä ( 1000 tonnia milj. Puun ja turpeen jatkojalosteiden vienti on Suomelle tulevaisuudessa paljon luontevampaa kuin tilapäisiin kansainvälisiin suhdanteisiin ja voimayhtiöiden oman ylikapasiteetin halpamyyntiin pohjautuva sähkön tai öljyjalosteiden vienti. Lisäksi Neste Oy on vuokrannut ylimääräistä jalostamokapasiteettia Ruotsille. misesta. korroosio-ongelmat melkoisesti. Tämä vaihtoehtoinen linja on kuitenkin ainakin Yhdysvalloissa pistetty jäihin suurten kustannusten ja ydinaseiden leviämisvaaran takia . Olkiluodon uraanisopimus Kanadan kanssa paattyy 1983, jonka jälkeen uraania saataneen jonkin aikaa Australiasta. Viennin arvo oli vuonna 1979 jo lähes 1. Neuvostoliitosta os1e11iin öljyä, maakaasua ja sähkiiä. Energian kulutus asukasta kohden eräissä OECD-maissa vuonna 1977. Niiden varaan ei voida rakentaa mittavaa öljyä korvaavaa ydinvoimaohjelmaa. Viennin syynä ovat öljynjalostuksen ja sähköntuotannon ylikapasiree11i sekii kulutusta suuremmat iiljyostot. Neuvostoliitto Saudi Arabia Iran Irak Puola Englanti Ruotsi Norja Nigeria Energian tuontilasku (Mmk) 7 132.4 1 164,5 817, 1 7 33,9 669 ,6 328,8 172,6 11 3,0 67,8 Päätuote öljy ( osuus 90 % ) ölj y ( 100 %) öljy ( 100 %) öljy ( 100 %) kivi hiili (99 % ) öljy (97 %) sähkö (77 %) öljy (99 %) ölj y ( 100 %) Taulukko 3 . Koska polttoaine-elementtejä ei ole rakennettu kestämään useampien SUOMEN LUONTO 6I HO l'J v~k . Lähi-idästä tuotiin yksinomaan öljyä ja Puolasta kivihiiltä. Turvatulta ei näytä myöskään raakauraanin saanti maailmalta. Vuonna 1979 Suomi vei energiaa noin miljardin markan edestä, mikä rahallisesti vastaa kymmentä prosen11ia tuonnin arvosta. Polttoainekierto sisältää siten useita maita . Neuvostolii110 , Saudi-Arabia, Iran , Irak ja Puola olivat vuonna 1979 tärkeimmät energiakauppakumppanimme. Suomen tärkeimmät energian tuontimaat vuonna 1979. Nykyisin turvetta viedään lähinnä kasvururpeena , jonka kysyntä on ylittänyt selvästi tuotantokapasiteetin toimiruskyvyn. 2 miljardia markkaa saman verran kuin henkilöautojen ruontt maksoi . Ainoastaan toisen sukupolven plutoniumia käyttävän hyötöreaktorikannan rakentaminen voi pidentää uraanikautta . Tosin sähkön kulurushuippujen tasaus yli rajojen on perusteltua , samoin saavutetaan tiettyjä ecuja, jos Neuvostoliitosta välitetään länsimarkkinoille ölj yjalosteita edellyttäen 26 1. Olkiluodon jätteet JOU· dutaan näillä näkymillä säilyttämään sellaisenaan Eurajoelle rakennettavassa lisävarastossa. Energian vienti vuonna 1979 (ilman Ruotsin kanssa solmi11ua jalostamon vuokraussopimusta) . litraa) 7 17 423 154 33 1 11 4 1,56 TWh Arvo (Mmk) 662 15 7 14 1 6 1 1 021 135 1 156 Taulukko 4 . Raakauraanin saatavuus vaikeutuu entisestaan kymmenen vuoden sisällä, sillä tunnettuja ja taloudellisesti hyödynnettäviä uraanivaroja on vähän. SUOMI VIE Energiasta on nopeasti kasvanut myös merkittävä vientiartikkeli Suomelle
. Valvo näitä vaalilupauksia tarkasti. Pystyäkseen toimimaan rahaston tulisi olla riittävän itsenäinen energia-alan intressiryhmistä. Rahasto voisi mm. Aloita siis päättäminen ilmaisemalla selvästi oma tahtosi' RUOTSIN YDINVOIMAÄÄNESTYS Viime keväänä kokeiltiin Ruotsissa kansanäänestystä. ENERGIARAHASTO AVUKSI Energian tuonti maksaa Suomelle kuluvana vuonna 15 miljardia markkaa. Sehän olisi puolue , jonka koko koneisto toimisi oman asiamme hyväksi. Ero on vain siinä, että energiaratkaisut vaikuttavat elämäämme, luontoon ja ympäristöön voimakkaammin ja pitempään kuin monet muut asiat. Merkittävää oli kuitenkin se , eträ melkein 40 % äänestäjistä, noin 2 miljoonaa ihmistä , avoimesti osoitti kannarravansa toista , pehmeää vaihtoehtoa, hillittyä kasvua , rajallista aineellista hyvinvointia . Mutta se on vielä kaukana. Sinulla on harkiten äänestämällä oikeus ja velvollisuus osallistua päätöksentekoon. '' Vihreiden puolueiden' ' menestykset muissa maissa osoittavat että ajatuksessa saattaa olla perää. Mikäli merkittäviä energia-alan rakennemuutoksia halutaan saada ennen kolmannen öljykriisin puhkeamista , on muutosta määrätietoisesti tuettava . Nämä 2 SUO MEN LUONTO 6-7 / 80 J<J. Ellet välitä siitä, syntyy tasavallan irvikuva : päättäjät päättävät asioista omiensa eivät sinun etujesi mukaan. Yhteen törmäävät kaupalliset intressit ja puhdas ympäristö. vsk .. Kun puoluejärjestelmämme ei kuitenkaan suosi pienpuolueita , ja kun toiminta sekä eduskunnassa että kunnalliselämässä edellyttää puolueelta kantaa myös muissa kuin ekologisissa asioissa (onko ekologinen puolue ' 'oikeisto'' vai vasemmisto -puolue') , tuntuu sen tulevaisuus varsin kyseenalaiselta. 262 Philip Hilden Kuka päättää energiasta. Suuri osa "en tiedä " -äänestäjistä sortui varmasti hienosti kiillotettuun propagandaan. että viennin ja tuonnin hintasuhteet ovat järkevät. Menestystä voidaan odottaa vasta silloin , kun merkittävä osa kansastamme saadaan unohtamaan pikkuriitansa ja perinteiset ennakkoasenteensa todella merkittävän asian hyväksi. Nurmi on kirjoittanut myös kirjan Energiatalous. Ottaen huomioon ydinvoimalapuolueiden murskaavan ylivoimaisen tiedotuskoneiston ei ole ihme , että tulos oli ydinvoimaa suosiva. Samalla rahasto puhuisi kotimaisen ja säästavaisen vaihtoehdon puolesta tuontiin erikoistuneiden valtion yhtiöiden, Neste Oy:n ja Imatran Voima Oy:n vastapainona. Mikäli tuontienergialle asetettaisiin 5 prosentin kehitysmaksu, saataisiin vuodessa rahastoon kokoon 750 miljoonaa markkaa. ja energiapoliittisen neuvoston #sen . Vieläkin mittavampi asema voi olla tarpeen, mikäli maailman energiatilanne kiristyy edelleen. Ei energia-asioista päätetä sen kummallisemmin kuin muistakaan asioista. Yhtä hyvin voitais11n kysyä, kuka päättää asioista. Kysy ehdokkaalta , onko hän valmis jopa erottamisen uhalla äänestämään puoluettaan vastaan, jos se on hänen vakaumuksensa mukaista. Siksipä sinun tulee valvoa, mitä energia-asioissa tapahtuu. Ilmeisesti käyttökelpoisimmat hallintomallit ovat Suomen Pankin ja eduskunnan alainen Sitra sekä kehitysaluerahasto. Älä äänestä pelkuria 1 Kunnanvaltuutettujen ja kansanedustajien piirileikki luonnonsuojelu-, ympäristöja energiaasioissa antaa ekologiselle puolueelle viehätysvoimaa. Vahinko vain, ettei ainakaan toistaiseksi mikään poliittinen puolue ole uskaltanut rehellisesti ottaa kantaa uudistuvan energian tai yleensä pehmeiden vaihtoehtojen puolesta . tri Markku Nurmi on elinkeinohallituksen energianhankintajaoston puh .joht. Viiden prosentin kehitysvero on varsin pieni lisäkustannus energian käyttäjälle. D Tekn. nissa nst1r11taisissa paineissa kamppaileva valtion hallintobyrokratia . ÄLÄ ÄÄNESTÄ PELKURIA Ennen vaaleja löytyy joka puolueesta runsaasti ehdokkaita , jotka lupaavat puhdasta luontoa , inhimillistä ympäristöä ja muuta hyvää. On ilmeistä, että tällainen kehitysyksikkö pystyy toimimaan paljon tehokkaammin kuin mo. Myöskin reviirikilpailu kauppaja teollisuusministeriön , asuntohallituksen , maaja metsätalousministeriön, sekä vesihallituksen välillä saatta1s1 lieventyä. Näissä asioissa jos missään tarvitaan siviilirohkeutta. Joustavimmin tämä ilmeisesti voisi tapahtua perustamalla kotimaisen energian rahasto, joka saisi varansa tuontienergian kehitysmaksusta. Täällä ja nyt, demokratian ruohonjuuritasolla , on varmasti sellainen kehitys toivotumpi , jossa yhä suurempi osa nykyisten puolueiden edustajista kansan sinun selvästi ilmaistun tahdon mukaisesti alkavat kannattaa ekologista linjaa. tukea paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä , rakentaa koelaitoksia ja tukea alan tutkimusta ja koulutusta
" Kolmannen linjan" menestys Ruotsissa oli samalla yhdenasianliikkeen voitto . Harvemmin voit kuitata tukesi satasella postisiirtotilille. Jos energiapolitiikan roistoa etsitään , niin hänet kyllä löytää. Kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist ohjailee valtion energiapolitiikkaa. sähkölämmitykseen. V ALINNOILLASI VAIKUTAT Voit vaikuttaa energia-asioihin muullakin tavalla jos haluat. ENERGIAPOLITIIKAN ROISTOT Päättäjien työtä helpottaa, että heitä on loppujen lopuksi niin vähän. Jos pidät mukavuudesta ja uskot Imatran Voiman mainoskampanjoihin, jätä kaikki ajatukset puuliesistä , -uuneista ja aurinkopaneleista ja siirry vaivattomaan, halpaan Ja ympäristöystävälliseen SUOMEN LUONTO6-/ 80 W. Mutta eivät he silti roistoja ole. Pohjolan Voiman hallintoneuvoston puheenjohtaja on vuorineuvos Paavo Honkajuuri. Sähköntuottajain yhteistyövaltuuskunnan johtajana Birger Smeds huolehtii sähkön kulutuksen kasvusta. Päinvastoin, rehellisiä, asiallisia ihmisiä jotka uskovat ajavansa kansan parasta. Ja kuluttaja olet sinä. Todelliset kannattajat rämpivät savessa , kantavat julisteita kaatosateessa , joutuvat pilkatuksi ja jopa oikeuteen asiansa tähden. Suurinta yksityistä energiayhtiötä, Teollisuuden Voimaa, johtaa Magnus von Bonsdorff. miljoonaa ääntä edustavat voimaa jonka huomiotta jättäminen voi koitua kohtalokkaaksi mille tahansa poliittiselle puolueelle . Maaherra Paavo Aitio johtaa Imatran Voiman hallintoneuvostoa. Toimitusjohtaja Jaakko Ihamuotilan käsissä on Suomen suurin ja kaunein: Neste Oy. Moni heistä tekee pitkiä päiviä ja istuu monen monessa toimikunnassa keskustelemassa , päättämässä ja antamassa itselleen lausuntoja. Hän istuu suuren valtiollisen tai puolivaltiollisen energian tuotantotai tuontiyrityksen johtoportaassa . Hän väittää , että hän on täysin parlamentaarisesti ja demokraattisesti valitun hallintoneuvostonsa määräysvallassa. Jälkikäteen emme saa puretuksi yhtään voimalaa. Itsepähän päätät , haluatko atom1vo1maa vai puulämmitystä. Pääjohtaja Simo Jaatinen ja vesihallitus rakentaisivat jokaisen puron tässä maassa. Mutta muista , että ilman ihmisten, si nun ja minun , tukea ei mikään tärkeä asia maailmassa edisty . Voimakkaalla kansanliikkeellä voimme vaikuttaa päättäjiin ja päätöksiin ennakolta. Mutta energiayhtiöiden tehtävät on 263. Kun sinulla ja ystävilläsi on muutaman vuoden kuluttua upouusi ydinvoimala naapurissa, älä moiti hallitusta , eduskuntaa tai Imatran Voimaa' Kulutusyhteiskunta pitää yllä jatkuvan kasvun myytin ja antaa poliittisille päättäjille, energiayhtiöille ja muille isokenkäisille vallan: kun kansa haluaa lisää energiaa , kansan on saatava sitä. Maaherra Martti Miettunen johtaa puhetta Kemijoki Oy:n hallintoneuvostossa. v~k Mutta onko hänellä sananvaltaa, edes aikuiseksi vartuttuaan
Energian säästäminen on pitkälti energian järkevää käyttöä: energiaa ei pidä hukata tarpeettoman aikaisin. Energiapoliittinen päätöskoneisto on monihaarainen ja monimutkainen . Liiketaloudelliset periaatteet , joihin yhtiöiden lausunnot perustuvat , saattavat energiatuotannossa olla jotakin aivan muuta kuin yhteiskunnan kokonaisetu, jota poliitikkojen on ajettava . Vapaaehtoisten järjestöjen ja yhden asian -liikkeiden tukeminen sekä jatkuva itsepintainen vaikuttaminen poliittisiin henkilöihin ja puolueisiin etenkin ennen vaaleja , jolloin poliitikot lyhyeksi ajaksi laskeutuvat norsunluutorneistaan kansan puhuteltaviksi , ovat ainoat ja välttämättömät keinot kehityksen ohjaamiseksi kansanvaltaisempaan suuntaan . Osaa päätösvallasta käytetään harkiten ja oikein , osaa tietämättä väärin ja osaa harkitusti väärin. VOIMA YHTIÖILLÄ ON LIIAN SUURI VALTA Voimaja energiayhtiöillä on aivan liian suuri energiapoliittinen päätösvalta . Yhtiö ille pitäisi kuulua vain energian hankinnan tekninen toteuttaminen eivätkä !le saisi esittää omia arviomteJaan tulevasta energian tarpeesta ja sen oikeasta tyydyttämisestä. Voimakas johtajahahmo (esim . Tavallisen kansalaisen suora päätösvalta on yleensä hyvin pieni . SUOMEN LUONTO 6-1 so J•J. Tällaiset arvioinnit saavat nimittäin yhtiöiden asemasta johtuen hyvin suurta poliittista painoa , joka niille ei missään tapauksessa kuulu . 264 Pekka Suominen Energian laatu Kun energiaa käytetään, se muuttuu käyttöarvoltaan huonommaksi. Uolevi Raade) tai teknokraattinen johtoryhmä voi toteuttaa nämä periaatteet ja esittää toteutetut toimenpiteet poliittiselle , tietämättömälle hallintoneuvostolle itse haluamallaan tavalla . Pitää olla erittäin rohkea , valveutunut ja yksimielinen hallintoneuvosto joka kumoaa toimitusjohtajan tunnetun asiantuntijan tukemana esittämän laaje nnusaikataulun. v,k. määritelty niiden yhtiöjärjestyksessä energian hankinnaksi liiketaloudellisten periaatteiden mukaa n . O Philip Hilden on coiminut EVY:n (Energiapoliittinen yhdistys vaihcoehco ydinvoimalle) hallituksessa perustamisesta saakka viime vuoteen asti ja energiapolitiikan neuvostossa vuodesta 1978
Korkealaatuista energiaa, kuten sähköä ja nestemä1s1å polttoaineita , on käytettävä vain silloin , kun ei muulla tulla toimeen esim . N iistä voidaan rakentaa vaikkapa talo ja hakkuu tä hteet polttaa. Sam alla tavoin tulisi energiaa käy ttää. Energian säästeliästä käyttöä voidaa n verrata vai kka tu kkimetsän hyödy ntämiseen. moottorien voimanlähteenä. Ehkäpä talok in aikanaa n puretaan ja poltetaan lopul ta lämmöksi. T ukkeja pidetää n niin arvo kka ina, että nii tä ei kannata polttaa energiaksi suoraan. Sähkö on siis mitä ilmeisimmin arvokkaampaa energiaa kuin lämpimän veden lämpöenergia. Lisäksi esim . Puun käy11ö pelkkään lämmitykseen on mielekästä silloin, kun puu muuten jäisi lahoamaan metsiin tai kaatopaikoille . \.",k 265. Juuri sähköenergian korkeasta laadusta ja sen Liekillä palavista polttoaineistakin kanna11aa ensisijaisesti tuo11aa sähköä . Täm ä on ainoa tapa torjua uhkaava energiap ula. Näi n jätelämpö ei kuormita m yöskää n ym päristöä . Lämmi tykseen voidaan käyttää alem pilaatuista energiaa, kuten teollisuuden jäteläm pöä, jolla ei ole muuta käy ttöä. Energian laad usta riippuu mihin sitä kannattaa käyttää. Jokapäivä inen kokemus osoi ttaa, että sähköenergiaa voidaa n käyttää mil tei mihin tahansa, televisio n katselusta lämmitykseen saakka. television kuluttam a sähköenergia lämmittää vielä ' 'sivu työnään " huonetta. SUOJ\·1EN LUONT O6--/t'\0 l9 . Kuitenkaan määrä ei yksin riitä, on m yös tiedettävä missä muodossa saatavat kilowattitunni t ovat. Haalea patterivesi sensijaan pystyy hädintuskin ylläpitäm aa n huonelämpötilaa. Sitä enne n puu on kui tenkin palvellut vuosikymmeniä polttoa arvokkaamm assa tehtävässä. ENERGIA N LAATULUOKITUS Usein energian laatukysym ykset jätetää n syrjää n , puhutaan vain m ää rästä: siitä ja siitä lähteestä voidaan saada niin ja niin mo nta kilowattituntia
Luonnossa entropia pyrkii jatkuvasti kasvamaan erilaisten järjestäytyneiden , korkealaatuisten energiamuotojen muuttuessa järjestäytymättömäksi lämpö liikkeeksi . Tätä kylmempään lämpötilaan emme voi lämpövoimakoneiden hukkalämpöä johtaa. Suomessa vuoden keskilämpötila on nollan Celsius-asteen eli 27 3 Kelvin-asteen vaiheilla. Palautumattomuus merkitsee , että energian laatu on huonontunut. Sähköenergia voidaan muuntaa myös kemialliseksi energiaksi, kuten tehdään ladattaessa akkua . Fysikaalisen entropiakäsitteen avulla eri energiamuodoille on laskettavissa teoreettinen laatuarvosana . Näissä kaikissa energiamuunnoksissa energian laatu säilyy hyvänä. Niin mekaaninen energia kuin sähköenergiakin on helppo muuntaa myös lämpöenergiaksi. Arvokkain energiamuoto .on mekaaninen energia, jollaista on esimerkiksi virtaavan veden liikeenerg1a. Öljyä ja kaasua voidaan polttaa lämpövoimakoneiden sisällä kuten kaasuturbiineissa ja dieselgeneraattoreissa tehdäänkin. Näin esimerkiksi höyrykoneen hyötysuhde on sitä 266 parempi mitä kuumemmaksi höyry tulistetaan ja mitä kylmempiä ovat hukkalämpöä vastaanottavat lauhdutusvedet. Sähkömoottorilla sähköenergia voidaan muuttaa uudelleen mekaaniseksi energiaksi. Näin käyttölämpötilat ovat pienempiä kuin kaasun ja öljyn pyörittämissä koneissa. Energian laatuarvo kertoo suoraan, pitääkö kyseistä energialähdettä käyttää pääasiassa sähkön vai lämmön tuottamiseen . helppokäyttöisyydestä johtuu, että sitä on ruvettu käyttämään mm . Kiinteitä polttoaineita käytettäessä lämpöenergia on ensin siirrettävä veteen , josta kehittyvä höyry vasta pyörittää koneita . Ensisijaisesti on tuotettava arvokkainta, monikäyttöistä sähköä. Käytännössä muunnoshäviötkin ovat pieniä . Mitä suurempi on tämä hyötysuhde sitä korkealaatuisempi on itse energiamuotokin . Hukkalämmön luovutuslämpötila yhdessä eri energiamuotojen käyttölämpötilan kanssa määrää teoreettisen ylärajan sille, kuinka suuri osuus mistäkin lämpöenergiamuodosta voidaan muuttaa mekaaniseksi energiaksi. Mitä kuumempana lämpöenergia saadaan konetta pyörittämään ja mitä matalampaan lämpötilaan hukkalämpö voidaan johtaa, sitä enemmän saadaan mekaanista energiaa lämpöenergiasta. Teoriassa se voidaan muuttaa kokonaan sähköenergiaksi , joka on helppo siirtää kauaksikin tuotantopaikalta. Kun akkua käytetään voimanlähteenä, kemiallinen energia muuttuu takaisin sähköenergiaksi. Ydinvoimaloissa höyryä ei voida turvallisuussyiden vuoksi tulistaa. Matalan höyrynlämpötilan vuoksi ydinenergian laatuarvo onkin huomattavasti pienempi kuin kuumalla liekillä palavien lämpöenergialähteiden laatuarvot. Näin voidaan hyödyntää suoraan korkeaa palamislämpötilaa, josta juuri johtuu näiden energiamuotojen korkea laatuarvo. Sen avulla voidaan sitten suunnitella järkeviä energian tuottamisja käyttötapoja. lämmitykseen , johon kelpaisi huonolaatuisempi lämpöenergiakin . Mekaanisia energialähteitä , vesivoimaa ja tuulivoimaa , ei tulisi käyttää muuhun kuin sähkön tuottamiSUOMEi LUO T()fi-~/ MO )'J v,k. Fysiikan kielellä sanottuna entropia on kasvanut. Tällöin kuitenkin osa lämmöstä menetetään hukkalämpänä ympäristoon. Lämpöä ei enää kuitenkaan voida muuttaa kokonaan takaisin sähköenergiaksi tai muuksi korkealaatuiseksi energiamuodoksi. SÄHKÖÄ VAI LÄMPÖÄ 1 Höyrykoneista ja muista lämpövoimakoneista tiedämme, että osa lämpöenergiasta voidaan muuttaa arvokkaammaksi mekaaniseksi energiaksi
Kuusamon Taivalköngäs kuohuu villinä Oulangan kansallispuistossa. Mekaaninen energia, esimerkiksi virtaavan veden liikevoima, on arvokkainta. Käyttövedenkin lämmittämiseen säteilylämpö vielä soveltuu. Sivutuotteena tuleva hukkalämpö on kuitenkin pystyttävä käyttämään hyödyksi. Turpeen ja puun käyttö näiden pyörittämiseen on tällä hetkellä vaikeaa, koska tarvittavaa nesteytystai kaasutustekniikkaa ei ole sotaaikaisen häkäpönttökauden jälkeen mamtttavaStI kehitelty. seen. Yhteistuotantolaitokset voivat olla pieniä dieselgeneraattoreitakin. Siksi vähäarvoisimpia energiamuotoja ei pidä käyttää muuhun kuin lämmön tuottamiseen. Jos palavia polttoaineita käytetään pelkästään sähkön tuottamiseen, on hukkalämmön johtaminen mereen tai muualle ympäristöön ilmeistä tuhlausta . Myös liekillä palavista polttoaineista pitää mieluiten tuottaa sähköä . Kun sähköntuotannon hukkalämpöä ei voida käyttää , on energiamuodon edullisin tuotantotapa pelkkä lämmitys. Tätä korkealaatuisempiin energiamuotoihin pyrittäessä hyötysuhde tulee niin huonoksi , että 267. Teollisuuden ja taajamien vastapainevoimalat ovat erinomaisia esimerkkejä edullisista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista. Auringon säteilyenergiasta saadaan hyödyksi sitä suurempi osuus, mitä matalamman lämpötilan ylläpitämiseen sitä käytetaan. Ydinenergia on laadultaan jo niin huonoa , että tehokkaita sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia ei ole onnistuttu suunnittelemaan. Varsinkin öljystä ja kaasusta, mutta m yös turpeesta tai puusta saataisiin lämmityksen sivutuotteena -sähköä. Se voidaan muuttaa miltei kokonaan sähköksi, siirtää helposti kauaksikin cuotantopaikalta ja muu11aa uudelleen vaikkapa sähkömoo11orilla mekaaniseksi liikevoimaksi. Helsinginseudun Kopparnäs-suunnitelmassakin yli puolet voimalan lauhdelämmöstä johdettaisiin mereen. Toisaalta taas pelkkää lämpöä tuottavat laitokset, esimerkiksi öljylämmitysSUOMEN LUONTO(,./ H0 l 1 J v,k kattilat, tuhlaavat energianlaatua, vaikka energiahävikit olisivatkin pieniä . Niinpä koskemme onkin jo miltei kokonaan valjastetcu voimancuotancoon. Näin auringonlämmön saanti on suurimmi llaan, kun sitä käytetään huoneiden lämmittämiseen. Edullisesta yhteistuotantolaitoksesta puhuminen ydinenergian yhteycjessä on joko tietoista tai tietämättömyydestä johtuvaa harhaanjohtamista. Puun käyttö pelkkään lämmitykseen on tarkoituksenmukaista nimenomaan silloin, kun puu muuten jäisi lahoamaan metsiin tai kaatopaikoille
eivät huonon laatunsa takia kelpaa. Huonolaatuisesta ydinenergiasta ei saada käytännössä kuin 30 prosenttia sähköä , valtaosa energiasta joutuu hukkalämpönä mereen. Teollisuuskin on alkanut tarjota omaa jäteläm pöään taajamien ja kasvihuoneiden lämmitykseen . Maaperään , vesiin ja ilmaan varastoituneen lämpöenergian laatuarvo on matalan lämpötilan vuoksi jo niin huono , että sitä ei edes periaatteessa voi käyttää sähkön tuottamiseen . Sähköntuotantoon meillä kannattaa käyttää luonnon omia aurinkoenergian '' puolijalosteita'': ves1vmoja, tuulta sekä lukemattomien vihreiden aurinkokennojen kasvattamaa polttopuuta. Toisaalta meillä on jo nyt paljon esimerkkejä sellaisista energian tuottoja käyttötavoista, joissa laatukin on otettu huomioon . Samaan aikaan olisi rajoitettava sähkölämmitystä vaikkapa korkeiden perustariffimaksujen avulla. Korkealaatuista sähköenergiaa käytetään smen matalan huoneenlämpötilan ylläpitämiseen , mihin kelpaisi paljon huonolaatuisempikin energia. Ne taas tarvitsevat käyttövoimakseen arvokkaimpia energiamuotoja lähinnä sähköä . Jos lämpövoimalassa käytetään korkealaatuisia polttoaineita, voidaan hukkalämpö hyöd yntää kaukolämmityksessä. Lämpöenergiamuotojen laatuarvot ovat Carnot-koneen hyötysuhdearvoja, kun hukkalämpö on johdettu 0-asteiseen (Celsiusta) ympäristöön. Arvokkaan apuenergian tarve on kuitenkin vain murto-osa hyödyksi saadusta lämmitysenergiasta. Tällaisessa säästössä maamme on maapallon esimerkkimaita, josta energiantuhlauksen kärkimaasta , Yh dysvalloista, on käyty ottamassa oppia. esimerkiksi aurinkosähkön tuotanto ei meidän oloissamme juuri ole perusteltua. Uuteen energiamaailmaan siirtymisen ei tarvitse kestää vuosikymmeniä , kuten usein kuulee väitettävän. Carnot-koneen hyötysuhde un kaikessa yksinkertaisuudessaan T-T T r;_ missä T on lämpöenergialähteen lämpötila ja T O on vastaavasti sen paikan lämpöti la, mihin hukkalämpö johdetaan . Yleisesti tunnustetaan , että öljy on liian arvokas energiamuoto käytettäväksi pelkästään lämmitykseen. Kumpikin lämpöti la on ilmo itettava absoluuttisen lämpötila-astei kon Kelvin-asteina , jotka saadaan lisäämällä Celsius-astearvoihin 273 astetta. Mitä nopeammin ydinenergiaunelmista luovutaan ja näin vapautuvat henkiset ja aineelliset voimavarat suunnataan m yös laadullisiin energiakysym yksiin sitä nopeammin ja taloudellisemmin maamme energiahuolto saad aan kestävälle pohjalle. Sähköläm mityksen lisäämispyrkimyksiä perustellaan mm . RAKENTEELLISEEN ENERGIANS ÄÄ STÖÖN Energian laadun pitäisi olla riittävyyden ohella tärkeä näkökohta valittaessa energian tuotantoja käyttömuotoj a. Energiamuoto Lämpötila Laatuarvo Sopivuus Riittävyys_ Tekninen valmius Vesivoima Mekaanine~ 1,0 sähkö rakennettu loppuun valmis Tuul ivoima 1,0 hyvä viimeistelemätön Ö lj y ja kaasu 1000 ·c 0,8 sähkö + lämpö niukka valmis Kivihiili 600 ·c 0,7 hyvä Turve Pu u vii meistelem ätön Ydinvoima 300 ·c 0, 5 lämpö niukka kesken Auringon säteily 20100 ·c 0, 10.3 hvvä viimeistelemätön Ma<!_n lämpö ym . Taulukko kertoo myös näiden energiamuotojen riittävyydestä ja teknisestä käyttövalmiudesta tällä hetkellä. Teollisuuden ja taajamien sähköja läm pöenergian yhteistuotanto ja moninaiskäyttö on rakenteellista energiansäästöä . Sähköä pitäisikin käyttää vain valaistuksee.n ja sellaisten koneiden ja laitteiden käyttövoimana, mihin muut energiamuodot 268 Ideaalisen lämpövoimakoneen , ns. Valtion energiayhtiölle Imatran Voima Oy: lle kuuluisi tällainen sähkönkulutuksen järkevä sääntely aivan kuten Alko Oy säätelee alkoholinkulutusta. Mekaaninen energia voidaan teoriassa muuttaa kokonaan sähköksi, joten sen hyötysuhde ja laatuarvo on 1. Koska nykyteknologialla hyödynnettävissä olevaa ydinenergiaa on öljyäkin niukemmin ja se on lisäksi laadultaan huonoa , ydinvoimasta irroittautumisen pitäisi olla energiapolitiikan ens1s11amen päämäärä. Taulukon toisessa sara kkeessa ovat ne lämpötilat , joissa nykyinen teknologia pystyy kutakin energialähdettä hyöd yntämään. Lämmitystarkoituksiinkaan nämä luonnon rajattomat lämpövarastot eivät tarjoa energiaa yhtä yksinkertaisesti kuin polttoaineet . Sam oin m onissa taajamissa on säästeliäitä vastapainevoimaloita huolehtimassa sähkön ja lämmön tuotannosta. Jos tuotettu sähkö vielä pyörittaa lämpöpumppuja, saadaan lämmitykseen hyötylämpöä jopa seitsemän kertaa enemmän kuin sähköyhtiöiden suosimassa ydinsähkölämmityksessä. Lämmön siirtämiseen matalasta lämpötilasta korkeampaan tarvnaan lämpöpumppuJ a. tällä seikalla. Erityisesti maamme p uunjalostusteollisuus on jo vuosia tuottanut nii n sähköä kui n lämpöäkin omista jätteistään . Sähkölämmityksen asentaminen uusiin rakennuksiin pitäisi suorastaan kieltää . Monimuotoista , viimekädessä aurinkoenergiaan pohjautuvaa energiateknologiaa voidaan kehi ttää kaikkialla pieninäkin yksikköinä. o·c ermomamen viimeistelemätön ~ Taulukkoon on koottu eri energiamuotojen pyöristetyt hyötysuhdearvot, jotka ilmaisevat eri energiamuotojen keskinäisen paremmuuden . Y dinsähkölämmityksessä korostuvat epätarkoituksenmukaisen energiantuotannon ja käytön virheet. Näitä lämpötiloja on käytetty kolmannen sarakkeen l aatuarvojen laskemisessa. Mutta tällöin ollaan siirtymässä ojasta allikkoon , sillä onhan sähkö ölj yäkin arvokkaampi energi.amuoto. D SUOMEN 1.UC>NTO6-I H0)'J v,k
Seppo Hannus Fossiiliset polttoaineet Maailma on täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, kivihiilestä, raakaöljystä ja maakaasusta, jotka yhdessä kattavat yhdeksän kymmenesosaa energiankulutuksesta . Hiili on ölj yyn verrattuna hankala. Kivihiili , jonka palava osa on pääasiassa hiiltä, on peräisin kivihiilikauden metsistä. Hiilikentät ja öljylähteet sensijaan puuttuvat, sillä kallioperämme on koko kambrikauden jälkeisen ajan ollut suurin piirtein nykyisellä tasollaan, milloin kuivana maana milloin meren peittämänä, eikä paksuja, runsaasti eläintai kasvijäänteitä sisältäviä kerrostumia ole päässyt syntymään . Sosialistisissa maissa kivihiilellii tuotetaa n kokonaisenergiasta puolet , liintisissii 1eollisuusmaissa ia kehitysmaissa alle viidennes. Sen louhintaan liittyy monia vaikeuksia: kustannukset, työturvallisuus ja ympäristötekij ät; myös käsittel y ja kuljetus on hankalampaa kuin nestemäisen polttoameen. Päälle kerrostuneiden maalaj ien suunnattomassa paineessa jätteistä tuli vähitellen kivihiiltä. KIVIHIILTÄ on käytetty ainakin kotitalouksien polttoaineena jo tuhansia vuosia. 269. Ne ovat syntyneet aikoinaan matalissa merissä eläneistä pieneliöistä, jotka kuoltuaan kerrostuivat meren pohjalle. Kivihiili säilytti asemansa tärkeimpänä energialähteenä aina 1960-luvun alkuun asti , jolloin raakaöljy nousi sen edelle. v\k Fossiiliset polttoaineet ovat muodostuneet milj oonien vuosien aikana kasvien ja eläinten maatuessa. Öljy ja maakaasu puolestaan muodostuvat erilaisista hiilen ja vedyn yhdisteistä, joista kevyemmät ovat kaasumaisia ja raskaimmat nestemäisiä. Kivihiili kauden lämpimässä ja kosteassa ilmastossa kasvit kasvoivat rehevinä. Pari sataa vuotta sitten käynnistyi teollinen vallankumous hiilen ja höyrykoneen voimalla. Suomen energiataloudessa niiden osuus on hieman pienempi, 70 prosenttia, sillä meillä on vesivoimaa ja puuta keskimääräistä enemmän . Kuoltuaan ne joutuivat kosteaan maahan ilmattomaan tilaan ja mätänivät epätäydellisesti. SUOME LUO TO<,-7/ H0 \ 1 J. Hiiltä on perinteisesti pidetty Kivihiilellä tyyd y1etiiiin nykyisin kolman nes m aailman energianiiliistä
Öljyn osuus kuciscuu noin prosencin vuosivauhdilla. Mikäli hiilen käyttö huo270 mattavasti lisääntyy , saattaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousta ja maapallon lämpötasopaino häiriintyä. Hiili sa'll.ttaa myös sisältää enemmän raskasmetalleja kuin muut energialähteet. mutta nykyisin enää hieman alle puolet. Pahimpana kivihiilen pitkällä aikavälillä aiheuttamista vaaroista pidetään nykyisin hiilidioksidia sitä syntyy hiiltä poltettaessa energiayksikköä kohden yli puolet enemmän kuin öljystä ja maakaasusta. Kivihiili kattaa nykyisin kolmanneksen maailman energiankulutuksesta . Suuret laitokset , korkeat savupiiput ja puhdistuslaitteet ovat parantaneet tilannetta ja nykyisin hiilen ympäristövaikutukset voidaan kohtuullisesti hallita. Tämä riippuu siitä rakennetaanko uusi sähköntuotantokapasiteetti hiilen tai ydinvoiman varaan. Tällöin hiili olisi maailman tärkein energialähde . Myös meillä hiilen kulutus todennäköisesti kasvaa kaksintai kolminkertaiseksi seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Syitä oli kaksi: SUO MEN LUO :S.:TO !,180 l'J . Pahimmassa tapauksessa ne saattavat rikastua luonnon ravintoketjuihin muiden ympäristömyrkkyjen tavoin . RAAKAÖLJYN käyttö maailmassa nousi 1950luvulta alkaen vuoteen 197 3 asti hyvin nopeasti . Ongelmistaan huolimatta hiili voi olla väliaikainen ratkaisu siirryttäessä öljystä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön . pahimmin saastuttavana energianlähteenä , ennenkaikkea suurten rikkija hiukkaspäästöjen tähden. Suomen energiasta öljyllä tuotettiin vielä 1970-luvun puolivälissä 55 pros .. Halvan ja helppokäyttöisen raakaöljyn osuus maailman, ennen muuta läntiseen teollisuusmaiden, energiancuocannossa nousi nopeasti 1950-luvulca vuoteen 1973 . Y mpäristöön leviävien metallien, kuten elohopean, kadmiumin ja vanadiinin vaikutukset tunnetaan vielä huonosti. Sosialistisissa maissa hiilellä tuotetaan energiasta puolet , läntisissä teollisuusmaissa ja kehitysmaissa sen osuus on pudonnut alle viidenneksen . Ilmeistä on että hiilen tuotantoa sekä voidaan että joudutaan lisäämään seuraavien vuosikymmenien aikana enemmän kuin kaikkien muiden energialähteiden tuotantoa yhteensä. Itse asiassa Suomessa käytetty puolalainen hiili on puhtaampaa kuin raskas polttoöljy. Esimerkiksi Lontoon kuuluisat savusumut 1950luvulla aiheutuivat rikkipitoisen hiilen käytöstä talokoh taisissa polttolaitoksissa, joissa oli huono hyötysuhde ja olemattomat puhdistuslaitteet. Ydinvoiman käytöstä riippuen hiilen tuotannon arvioidaan kaksintai kolminkertaistuvan vuoteen 2000 mennessä. ,·sk.. Ympäristön kannalta ei ole paljon eroa poltetaanko hiiltä vai öljyä. Suomessa hiilen osuus energiankulutuksesta on keskimäärin runsaat 10 prosenttia, 5 miljoonaa tonnia vuodessa
Syynä ovat toisaalta öljyn rajallisuudesta johtuvat tekniset esteet , toisaalta tuottajamaiden halu säästää öljyvarojaan. Hankalinta on moottoripolttoaineina käytettävien bensiinien korvaaminen. Nämä erotellaan jalostusvaiheessa toisistaan . Siinä ei ole rikkiä, ei raskasmetalleja eikä sen poltossa vapaudu ilmakehään kiin_t_eitä aineita. vsk. Öljyn tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä on hyvin tunnetut vaaransa: poraus ja kuljetus levittävät sitä ympäristöön ja polttaminen vapauttaa ilmaan rikkiä. Vuosikymmenen vaihteessa se kenties on enää runsas kolmannes. Se on helpoimmin korvattavissa kiinteillä polttoaineilla. Keskitisleitä ovat dieselöljy ja talojen lämmitykseen käytettävä kevyt polttoöljy, joka on myös mahdollista korvata muilla energialähteillä. Maakaasu on ympäristöystävällistä. Maakaasua tuotetaan yleensä siellä missä öljyäkin. Suomessa s11rtym1nen öljyyn käynnistyi myöhemmin kuin muualla , mutta 1960-luvulla vauhti olikin sitten kaksinverroin kovempi . MAAKAASU on puhtain ja arvokkain fossiilisista polttoaineista. Se ei yleensä sisällä rikkiä , ei raskasmetalleja eikä sitä poltettaessa ilmakehään leviä kiinteitä aineita. Käännekohta on nyt edessä: raakaöljyn tuotanto ei tosuoME LUONTO6-/80;•1. Nyt sen osuus on pudonnut alle puoleen ja putoaa edelleen kansainvälisesti vertaillen suhteellisen nopeasti , noin prosentin verran vuodessa. Öljyn jalostuksen jälkeen pääasiassa raskaaseen polttoöljyyn jäävä rikki voitaisiin tosin poistaa jos joku haluaa sen maksaa. Öljyn kulutus on pysynyt vakiona , noin 12 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta sekin saattaa pudota. dennäköisesti enää nykyisestään kasva . Aikoinaan sitä pidettiin kiusallisena sivutuotteena, öljyn pumppaaminen aloitettiin usein polttamalla kaasu pois tieltä näitä erämaan roihuja palaa Lähi-Idässä vieläkin. Öljyä käytetään useina erilaisina tuotteina, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: raskas polttoöljy, keskitisleet ja bensiinit. Aina tähän asti siis vuoden 197 3 öljykriisin jälkeenkin yli puolet maailman energiakulutuksen vuosikasvusta voitiin kattaa yksinkertaisesti öljyntuotantoa lisäämällä . halpa hima ja helppokäyttöisyys. Maakaasun riittävyys onkin alueellinen kysymys: "paljonko" ei riitä, on myös tie271. Raskas polttoöljy soveltuu suuriin käyttökohteisiin, kuten teollisuuteen ja voimalaitoksiin. Maakaasuvarat ovat kuitenkin varsin rajalliset ja maakaasun kuljetus on kallista. Suomeen maakaasua on tuotu Neuvostol11tosta vuodesta 1974, mutta se kattaa vain muutaman prosentin energiankulutuksestamme. Ongelmiakin on, niistä suurin kuljetus. Öljyn osuus oli maassamme vuonna 1960 vain 20 prosenttia, mutta 1970-luvun puolivälissä jo 55 prosenttia. Nykyään kaasu yleensä otetaan talteen, mutta sen kuljettaminen on paljon vaikeampaa kuin öljyn tai kivihiilen
Vuonna 1975 syttyi Yhdysvalloissa Browns Ferryn ydinvoimalassa vaarallinen tulipalo vuoroa etsineen teknikon kynttilän liekistä. 272 Pertti Puhakka Ydinvoima Ydinenergian aikakaudelle on ollut ominaista optimismi ja teknologian mahdollisuuksien yliarviointi. On selvitettävä myös käyttötavat . tytäraktiivisuudet mukaanlukienkin on noin 0,01 curieta. Käytetylle polttoaineelle voidaan suorittaa jälkikäsittely, jolloin plutoniumin ja uraanin erottaminen vähentää jätteenä pidetyn osan vaarallisuutta , mutta ei ratkaisevasti. Maakaasun kuljettaminen purkissa vaatii suuret investoinnit. dettävä '' missä '' . SUOM EN LUONTO 6/ ~u J</ vsk. Sopimukset mahdollistaisivat maakaasun tuonnin lisäämisen , mutta kaasulle on ollut vaikea löytää sopivia käyttökohteita. Sen osuus on vain muutama prosentti energian kokonaiskulutuksestamme . Niinpä yhden malmitonnin aktiivisuus kaikki ns. Kysymyshän on valinnasta eri vaihtoehtojen välillä vastaavaa valintaa ei voi tehdä luonnonkatastrofien varalta . On mahdotonta karto ittaa kaikkia capahtumaketjuja , jotka voivat johtaa suureen radioaktiivisuusmaarien pääsyy n ympäristöön . Maakaasua on maapallolla vain hyvin rajallisesti. YDIN] Ä TTEET Ydinvoiman jäteongelmista vaikein liittyy käytettyy n po lttoaineeseen, jota suuri ydinvoimala tuottaa noin 30 tonnia vuodessa. Mahdollisten seurausten ollessa h yvin tuhoisat ei ydinvoimalaonnettomuuden riskiä voida arvioida siinäkään tapauksessa, että onnettomuuden todennäköisyys tiedettäisiin. Jälleenkäsittelylaitosten kapasiteetti on täysin riittämätö n eikä parannusta ole näköpiirissä . Luonnossa radioaktiivisuus on erittäin heikkoa, sillä hyvässäkin uraanimalmissa on vain noin 0,2 % uraania ja uraanin ominaisaktiivisuus on erittäin pieni. Kaiken kaikkiaan fossiilisiin polttoaineisiin pätee sama kuin muihinkin energialähteisiin : ei riitä, että tutkitaan energian hankintamahdollisuudet. Kaasua on pyritty viime aikoina tehostetusti markkinoimaan mm . Fossiiliset polttoaineet ovat fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan varsin erilaisia , joten myös käyttömahdollisuudet ovat erilaiset. Usein väitetaan käsitellyn polttoainejätteen vaarallisuuden olevan uraanimalmiin verrattavaa " jo " parin tuhannen vuoden kuKovaa ja pehmeää tekniikkaa. Erotettu plutonium mm. Aktiivisuus yhdessä tonnissa käytettyä polttoainetta on kymmenen vuoden kuluttua noin 400 000 curie-yksikköä, tuhannen vuoden kuluttua 1 500 curieta ja vielä miljoonan vuoden kuluttuakin noin 20 curieta. Parhaat käyttömahdollisuudet ovat OPEC-maissa, sensijaan Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa käyttö on hankalampaa . Ellei seurauksia voida pitää hyväksyttävinä, on johdonmukaista pidättäytyä ydinvoimasta . Kaasu voi kuitenkin olla väliaikainen vaihtoehto odottaessamme aikaa jolloin hiilen käyttömenetelmät ovat nykyistä ympäristöystävällisempiä. Öljy on helppoa käsitellä ja se soveltuu lähes kaikkiin käyttötarkoituksiin . Maakaasun käyttö on sidottu putkiverkoston ulottuvuuteen . Suomeen on vuodesta 1974 tuotu maakaasua Neuvostoliitosta. Loviisan ydinvoimala ja kalasrajaveneer. ERI POLTTOAINEET ERI TARKOITUKSIIN Eri energialähteet eivät ole suoraan vaihdannaisia . Maakaasun käytön lisäyksellä esimerkiksi Suomessa ei voida vähentää energiantuotannon maailmanlaajuisia ympäristöhaittoja, ainoastaan siirtää ne toiseen paikkaan ja aikaan. Sen todennäköisyyttä ei tiedetä. lisää ydinaseiden leviämisvaaraa. myymällä sitä yksityistalouksiin Kaakkois-Suomessa. Kiinteä hiili taas ei sovi polttomoottoreihin ja sen käyttö pienissä polttolaitoksissa on muutenkin hankalaa. Maailman energiankysynnästä ydinvoima tyydyttää vain muutaman prosentin. Toinen mahdollisuus on nesteyttää se ja kuljettaa säiliölaivoilla maakaasu on kuitenkin vielä paljon räjähdysalttiimpaa kuin öljy . Määrä ei kenties vaikuta suurelta , mutta siihen sisältyy satoja kilogrammoja äärimmäisen säteilym yrkyllisiä aineita , Joita gramman miljoonasosakin elimistössä olisi liikaa. Inhimilliset virheet myötävaikuttivat m yös Harrisburgissa, jossa ydinpo lttoaineen lämpötila pääsi kohoamaan melko lähelle sulamispistettä. tri Seppo Hannus on kauppaja teollisuusministeriön enkoistutk1ja. Ydinvoimaa varJostaa tuhoisan suuronnettomuuden mahdollisuus. Vaikka sen osuus sähkön tuotannossa saattaa lähivuosina nousta kolmannekseen Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa, ei sen merkitys energian kokonaiskäytössä ole suuri näissäkään maissa. Ydinvoimasta ei ole tullut halpaa, puhdasta ja ehtymätöntä energialähdettä. Yhdysvalloissa on vuoden 1974 jälkeisenä aikana peruutettu enemmän ydinvoimalatilauksia kuin tehty uusia . Koska jälkikäsittelyssä on kysymys vain aineiden erottamisesta toisistaan , ei kokonaisaktiivisuus muutu lainkaan, ja kokonaisriski todennäköisesti kasvaa . Uraanivarojen niukkuus, uusien ydinvoimaloiden valtavat kustannukset ja pitkät rakennusajat sekä yleisen mielipiteen muuttuminen hidastavat ydinvoiman käytön kasvua. Käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus ei vähene luonnon säteil ytasolle käytännöllisesti katsoen koskaan . Aktiivisuusluvut antavat asiasta vain h yvin karkean kuvan , mutta riittävät osoittamaan jäteongelman mittavuuden . Tekn
SUOMEN LUON.106·, tio }'J v~k 273
Malmin energiasisältö massayksikköä kohden ei ole tällöin oleellisesti suurempi kuin kivihiilen ainakaan , jos hiiltä käytetään vastapainevoimalassa. Ydinaseet ovat rauhanomaista atomivoimaa suurempi uhka ihmiskunnalle jälkimmäisen vaaroja yhtään vähättelemättä. Tämä sukupolvi ei hoida jätteiden loppusijoitusta , miksi seuraavakaan sukupolvi sen tekisi. Mutta rauhanomaisen ja sotilaallisen ydinenergian raja on häilyvä. Oleellista vaarallisuuden kannalta lienee se, miten paljon radioaktiivisia aineita voi päästä ympäristöön. Uraanin louhimisen ympäristöhaitat tulevat vaikeuttamaan ja ehkä estämäänkin monien esiintymien hyöd yntämistä. Kuvan amerikkalainen kuvateksti toteaa: " Tulevaisuuden sodankäynti, jos mikään , tulee todistamaan tämän tapahtuman arvon''. Kuva Yhdysvaltain Nevadasta vuodelta 1951 maailman ensimmäisestä ydinsotaharjoicuksesta. Ruotsilla on hyvin suuri uraaniesiintymä Billingenissä, mutta malmin uraanipitoisuus on vain 0,03 % . Koskematon uraanimalmi on tässä suhteessa melko vaaraton. Väliaikaisvarastointi tulee aina olemaan lyhyellä tähtäimellä helpompi ja halvempi ratkaisu kuin vuosikymmenien aikana kertyneiden ydinjätteiden loppusijoituksen Jariestäm inen , joka saattaa maksaa erittäin paljon mutta ei tuota mitään. Juttua . URAANIPULA UHKAA Tiedot maailman uraanivaroista ovat puutteelliset, erityisesti sosialististen maiden osalta. Olisiko siis 274 hyötöreaktorin jäte 50 kertaa vaarallisempaa kuin tavallisen reaktorin jäte, vaikka aktiivisuusmäärät ovat samaa suuruusluokkaa. plutoniumin saatavuus helpottuu ja maailman ydinaseistuminen saattaa kiihtyä. Ydinvoimaloiden yleistymisen myötä mm . Tällöin yhdestä polttoainetonnista tulevaa jätettä verrataan tiettyä vaarallisuusindeksiä käyttäen siihen tuhansien tonnien suuruiseen malmimäärään , joka tarvitaan yhden polttoainetonnin valmistamiseksi. SUOMEN LUONT06-/ MO \tJ •Ak. Esimerkiksi radon-kaasu , joka muodostaa uraanikaivosten terveysriskin , ei lyhytikäisenä pääse helposti vapaaksi uraanimineraaleista . (Malmijätekasat sensijaan erittavat runsaasti radonia ympäristöön .) Kukaan ei sitävastoin tiedä , milloin syvälle peruskallioon haudatun ydinjätteen luonnolle vieraat radionuklidit pääsevät liukenemaan pohjaveteen ja sitä tietä aikanaan biosfääriin . Nykyiset ja rakenteilla tai suunnitteilla olevat yhteensä noin 600 ydinreaktoria käyttävät ja tulevat käyttämään (muutamaa hyötöreaktoria lukuunottamatta) uraania sellaisella hyötysuhteella , jonka perusteella laskettuna tunnetut taloudelliset uraanivarat ovat noin neljäsosa taloudellisista ölj yvarannoista ja viidestoistaosa vastaavista hiilivarannoista. Väliaikaisiksi tarkoitetuissa varastoissa ollessaan korkeaaktiiviset ydinj ätteet ovat joka tapauksessa erittäin vaarallisia. Lähinnä suurvaltojen hallussa oleva uraanin rikastuskapasiteetti on myös rajoitettu . Hyötöreaktori voi tuottaa saman energiamäärän ja suunnilleen yhtä paljon halkeamistuotteita 50 kertaa pienemmästä uraanimalmimäärästä kuin tavallinen reaktori . Jätteen vertaaminen siihen malmimäärään , josta polttoaine ja jäte ovat peräisin , on mielivaltainen vaarallisuuden määrittämistapa . Jos suunnitellut ydinvoimalaohjelmat toteutuvat , uraanin kysyntä ylittää tuotantomahdollisu udet jo noin kymmenen vuoden kuluttua . Malmin käsitte]yjätteet tulisivat sisältämään paljon enemmän raskasmetalleja tuotettua energiayksikköä kohden Inhimillinen tekijä ydinvoimaloiden turvallisuuden kannalta ehkä arvaamattomin . Uraanin niukkuus on kuitenkin ilmeistä
>NTOfi-7/ ~0 .l'J. ,..,k SUOMEN LU< 2 7 5
Suurin sallittu säteilyn vuosiannos (5 rem) aiheuttaa kuolemaan johtavan syövän riskin (O, 1 %) , joka on kertaluokkaa korkeampi kuin todennäköisyys kuolla tapaturmaisesti yhden vuoden teollisuustyössä , jos syöpäriskin arvioinnissa käytetty ns. Koska ydinenergian osuus maailman energiantuotannossa ei ehkä tule nousemaan edes kymmeneen prosenttiin, ei ydinvoiman käyttö voi oleellisesti vähentää hiilen ja öljyn ympäristöhaittoja. kuin kivihiilituhka. Ydinenergian hinnan epävarmuusväli on paljon suurempi kuin se vähäinen hintaero, joka ydinvoimalla väitetaan olevan muihin vaihtoehtoihin nähden. On vaikea nähdä muuta syytä uusiin ydi nvoimalahankkeisiin kuin entisen energiapoliti ikan jatkuvuuden voima. hiili-14) , joiden vaikutukset pitkällä aikavälillä ovat epäselvät. SUOMEN LUONTQl,." / H0 3'! . Ydinenergian ympäristövaikutukset pitkällä aikavälillä ovat vaikeasti arvioitavissa. On myös havaittu, että säteilyn ja muun syöpää aiheuttavan tekijän yhteisvaikutus voi olla suurempi kuin riskien summa edellyttäisi . Eräs terveyshaitta on ydinvoimalatyöntekijöiden saama säteily. Ensimmäinen koelaitoksia suurempi hyötöreaktori, Super Phenix , valmistunee Ranskassa vuonna 1983 . 276 YDINVOIMALA JA YMPÄRISTÖ Nykyaikaisen ydinvoimalan välittömät ympäristövaikutukset ovat normaali toiminnassa ilmeisesti vähäiset, jos radioaktiiviseen aineiden päästöt pysyvät ilmoitetun suuruisina myös voimalan vanhetessa. D Fil. Hyötöreaktorien tulevaisuus on sitäpaitsi hyvin epävarma teknisten ja poliittisten ongelmien vuoksi. Saattaa olla, että esiintymä jää hyödyntämättä. lineaarimalli on oikea. Hyötöreaktorit eivät ehdi estämään uraanipulaa . ui Pertti Puhakka on Kuopion teknillisen oppilaitoksen matematiikan lehtori ja on vfiicellyc ydinfysiikan alalca. Uraanin saatavuutta ja hintakehitystä on vaikea ennustaa. Ylimääräistä polttoainetta syntyy kuitenkin sangen hitaasti: Super Phenixillä polttoaineen kahdentumisaika on 30 vuotta. Tavallisia reaktoreita paljon vaarallisempi hyötöreaktori kykenee tuottamaan uraanista uutta polttoainetta, plutoniumia, vieläpä enemmän kuin alkuperäistä polttoainetta, yleensä plutoniumia, kuluu. Huomattava osa kustannuksista maksetaan vasta kaukana tulevaisuudessa, kun käytettyä voimalaa puretaan ja jäteongelmaa yritetään hoitaa. Eräät tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei lineaarimalli ehkä olekaan varovainen , kuten on uskottu , vaan saattaa joskus jopa aliarvioida riskiä. Ydinenergian hintaan liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Ydinvoimalan käyttöikä saattaa materiaalien ennakoitua nopeam man haurastumisen vuoksi jäädä paljon lyhyemmäksi kuin kannattavuuslaskelmissa on oletettu. KUSTANNUKSET Ydinvoimalan pääomakustannukset ovat korkeat. Y dinenergian laajamittainen käyttö edellyttää helposti säädeltävän voimalakapasiteetin , lähinnä vesivoiman, tuntuvaa lisäämistä . Ydinenergia sitoo runsaasti sekä henkisiä että aineellisia voimavaroja , jotka olisi suunnattava energiaa säästävien menetelmien ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. "k. Voimalat ja erityisesti jälleenkäsittelylaitokset paastavat ympäristöön eräitä pitkäikäisiä radionuklideja (mm
Tämä on totta. Aina 1950luvun lopulle vesivoimalla tuotettiin 8090 prosenttia maamme sähköstä . 1960luvulla vesivoimasähkön osuus laski 30 prosenttii n. Toisaalta . .. . Mutta uudistuva , puhdaskin vesivoima tietää myös pahoja ympäristöhaittoja: tekoaltaita, jokien vuorokausisäännöstelyä, ruoppauksia , katoavaa luonnonkauneutta, järvien säännöstelyä, kalakuolemia, tappioita kalastajille, uhkaa virtaavien vesien eliöille. perusenergian tuottaJan s1Jaan ve277. 1970-luvulla erityisesti Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden valm istuminen kavensi edelleen vesivoimalla tuotetun sähkön osuutta. Suomen vesivoimasta on valjastettu kaksikolmannesta . Energiamäärältään se vastaa noin kolmea miljoonaa ölj ytonnia . Jorma Laurila Vesivoimaa • • • v11me1seen p isaraanko. Yhteistehoa on noin 2400 megawattia , joka tuottaa vuodessa vajaat 12 terawattituntia sähköä (terawattitunti = miljardi kilowattituntia). Sähkön tuottajana vesivoiman osuus on jatkuvasti supistunut . Ympäristöhaitat korostuvat kun vesivoimaa käytetään enenevästi kulutushuippujen tasaamiseen ja varavoimana eikä enää perusenergian tuottajana . Toimi via vesivoimaloita on noin 250. Sähköntuottajat kehuvat vesivoimaa täysin kotimaiseksi, uusiutuvaksi ja puhtaaksi energianlähteeksi, jolla säästetään tuontipolttoainetta noin kahden miljardin markan edestä vuodessa. Vesivoimasäh kön osuus kaikesta sähköntuotannosta on nyk yisin 28 prosenttia ja kaikesta energiantuotannosta 13 prosenttia. Enää ei ole varaa rakentaa yhtäkään jokea ennen kuin on päätetty arvokkaimpien jokiemme suojelusta säilyttämään vesien erikoistunut elämä ja kertomaan jälkipolville jokiluonnostamme
Tämä selittää pitkälti voimayhtiöiden lisääntyneen kiinnostuksen viimeisiin jokiimme . Laskelma edellyttää rakennettavaksi mm. Nyt ovat sivujoet vuorossa, mm. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä , että lyhytaikaisen kulurushuipun tai käyttöhäiriön aikana luukut avataan ammolleen , hiljaisena aikana paiskataan luukut kiinni ja vain lirutellaan vettä , juuri sen verran kuin vesioikeuden papereissa on alimmaksi virtaamaksi merkitty . Vuonna 1934 jälkimmäinen säädös kumottiin. Huippuvoimasta saa huippuhinnan. ydinvoimaa, sitä enemmän tarvitaan kulutushuippujen tasaukseen säätövoimaa. Miten verrataan esim. Lain sulkemiskielto kieltää ilman vesi278 oikeuden lupaa tukkimasta valtaväyliä. Pohjanmaan jokien rakentaminen oli kiihkeimillään 1970-luvulla ja se jätkuu yhä. Vesivoiman tuotanto aiheuttaa tuntuvia haittoja vesiluonnolle , luontaiselinkeinoille ja ihmisen elinympäristölle. Energiahuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisten yhteistyöryhmä (EYR) päätyi lausunnossaan vuonna 1979 suosittelemaan vain Kiiminkijoen, Kuusinkijoen, Lapväärtinjoen ja Kitkajoen rauhoittamista. Kokemäenjoen ja Kymijoen, 1940-luvulla Oulujoen ja Kemijoen rakentaminen . Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunnan mukaan käyttökustannukset ovat alhaiset ja rakenteet kestävät pitkään : koneistot 40-60 vuotta, muut rakenteet 60-80 vuotta, ylikin . Kitinen on rakenteilla ja Vuotoksen tekoallas suunnitteilla. Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunnan selvityksen mukaan vesivoimaa olisi vielä rakennettavissa 1640 megawattia (ilman rajajokia 1250 megawattia), joka tuottaisi keskivesioloissa sähköä hieman yli seitsemän terawattituntia vuodessa (ilman rajajokia noin viisi terawattituntia). Nykyinen vuorokautinen tehonsäätötarve on noin 1600 megawattia. jonkun eliölajin perinnöllisen aineksen supistumista tai peräti häviämistä ja wacteja :> Päätöksentekovaiheessa monet tärkeät, mutta SUOMEN LUONTO 6txo W v,k. Ensin valjastetaan loput joet, rakennetaan tekoaltaat ja säännöstellään järvet, sitten rakennetaan pumppuvoimaloita korkeille paikoille tasaiseen tahmn. RUOPPAUKSIA , PATOJA, SÄÄNNÖSTELYÄ, TEKOALTAITA ... 1930-luvulla aloitettiin mm. Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Teuvo Hiltunen kirjoitti Helsingin Sanomissa noin vuosi sitten: " Mitä enemmän rakennamme perusvoimaksi esim. Etenkin suuret ydinvoimalat vaativat säätövoimaa, sillä ne ovat kankeasti mukautettavissa kulutuksen vaihteluun ja turvallisuussyistä teho pyricaan pitämään mahdollisimman vakaana. Sähköyhtiöille huippuvoiman myyminen on erittäin edullista, sillä hintataso määräytyy sähkönkysynnän mukaan . Tornionjokea, Simojokea, Ounasjokea Tepaston ja Meltauksen tekoaltaineen, Siuruan tekoallasta, Kitistä, Vuotoksen tekoallasta, Lestijokea sekä Kymijoen ja Vuoksen rakentamattomia reittejä. Rakentajalleen vesivoma on edullista, vaikka se sitookin pääomaa lämpövoimaa enemmän. Sen arvellaan kaksinkertaistuvan 1980-luvulla, siis 3200 megawatmn. Kemijoen rakentaminen on edennyt tasaisesti: Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat valmistuivat 1960ja 1970-lukujen taitteessa ja pääuoman viimeinen laitos Taivalkoski 1970-luvun lopulla. Vesivoiman lisääminen sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunnan esittämässä laajuudessa tietäisi yksiselitteisesti jokiluontomme lopullista tuhoa. PERUSENERGIAST A SÄÄTÖVOIMAKSI Vesivoiman käytön luonne on muuttumassa: siitä on enenevästi tulossa lyhytaikaisten häiriöiden ja kulutushuippujen varaja säätövoimaa. Tämän hetken rakennettu 2400 megawatin teho ei enää kauaa riitä . sivoimaa on enenevästi alettu käyttää säätöja varavoimana. Pohjois-Suomesta lähtisi 5 .4 terawattituntia, Länsija Itä-Suomesta molemmista 0.8 terawattituntia. Ydinvoima ei siis suojele jokiluontomme rippeitä . MYLL YNKIVIEN PYÖRITT ÄJIST Ä SUURVOIMALOIHIN Vesimyllyistä oli säädöksiä jo keskiajalla, vanhin asiakirja lienee vuodelta 1352. Viime vuonna valmistui SITRAn ja vesihallituksen pienvesivoimaselvitys, jossa on luetteloitu vajaat 3000 koskea, yhteisteholtaan viitisensataa megawattia. Energiankulutuksen kasvu lisää vääjäämättä painetta vesistöjämme kohtaan . Ensimmäinen huomattava hanke oli Imatrankosken valjastaminen vuonna 1929 . Vuoden 1902 laki salli joen sulkemisen kokonaankin ellei siinä ole vilkasta liikennettä tai ellei se ole siikatai lohijoki. Lakia on kuitenkin tulkittu vapaasti ja vesioikeuden lupa laajastikin pilaaviin hankkeisiin on hellinnyt helposti , usein pelkän taloudellisen kannattavuuden perusteella. Voimassa oleva vuoden 1961 vesilaki on pyöreydessään mahdollistanut laajatkin vesistöhankkeet. Sijaintinsa ja taloudellisen kannattavuutensa perusteella käyttöön voitaisiin selvityksen mukaan ottaa 250-300 megawattia, joista sähköä irtoisi vuodessa 1-. Vesivoima asettuukin oikeaan arvoonsa vasta , kun tiedetään sen merkitys säätöenergiana" . Hiilija öljyvoimalat ovat hieman joustavammin sopeutettavissa kulutuksen vaihteluun. Monien haittojen arvioiminen rahassa on joko äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta. 5 terawattituntia. Laissa todetaan , että "lupaa rakentamiseen älköön myönnettäkö, jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutustai elinkeino-oloja''. Vuoteen 1902 asti oli kielletty sulkemasta vesistöä kokonaan kiinteillä rakennelmilta, jotta liikenne sujuisi ja kalat paasJSJvät vapaasti liikkumaan. Teknisiltä ominaisuuksiltaan vesivoima sopii parhaiten huippuja säätövoimaksi: vesivoimala voidaan käynnistää nopeasti ja varmasti , sillä on suuri säätönopeus ja säätöalue
Kalateillä ei ole onnistuttu eikä paljon yritettykään ohjaamaan kaloja patojen ohi. Vuotoksen allas tuntuisi koko Perämeren alueella. Lohi nousi ennen miltei jokaiseen suurempaan vesistöön . Lohijokien vaelluspoikastuotanto on romahtanut luonnontilaisesta 2. Myllyistä on säädöksiä keskiajalta lähtien. Voimakas säännöstely ja pohjan huono perkaus estävät lähes kaiken virkistyskäytön. Myös nahkiainen , vaellussiika ja harjus ovat kärsineet. Myös vanhojen voimaloiden rakennusasteen kohottaminen lisää ympäristöhaittoja. Luonnon omaan tahtiin vedenpinta heilahtelee enää aivan muutamissa järvissä, kuten Saimaalla, Kitkajärvellä, Pielisellä ja Lestijärvellä. Vesimylly oli liikenteen ohella ensimmäinen keino käyttää hyväksi veden liike-energiaa. Säännöstelyn jäljet näkyvät lohduttomina esim. Nykyisin luonnonvarainen lohikanta on vain viidessä joessa ja sielläkin heikentyneenä (Tenojoki , Tornionjoki, Simojoki , Kiiminkijoki ja Näätämöjoki) . HUJPPUVOIMAKÄ YTTÖ KÄRJISTÄÄ YMPÄRISTÖHAITTOJA Kun vesivoimaa käytetään enene279. Dramaattisimmin rakentaminen on heikentänyt vaelluskalojen elinmahdollisuuksia ja kalastusta. Sitäpaitsi vesiluontoamme ei edes tunneta vielä riittävästi, jotta tietä1s1mme kaikki uhanalaiset eliöt. Myllyt eivät tammea vesistöä kokonaan, ja ovat virran kupeessa usein pikemminkin maisemaa rikastuttavana yksityiskohtana. Siellä molskivat vain särjet ja muut rikkakalat. Kemijärvellä ja Oulujärvellä . lnarinjärvellä säännöstely romauttt kalakannan kymmenenteen osaan. Epäsäännöllinen juoksutus talvella kasvattaa jään paksuutta, joka keväällä kasaantuu tulvia aiheuttaviksi jääpadoiksi, kuten Kalajoeila. Räikeimmillään säännöstelyn ikävät puolet näyttäytyvät jokien tehovuorokausisäännöstelyssä , kun rannat luhistuvat veteen ja joesta tulee eloton , kaamea voimalaränni . Suuri vesivoimala pilaa joen pitkältä matkalta . 5 miljoonasta SUOMEN I.UONTOr.-/ Ho \•J ,-k nykyiseen 350 000. Tekoaltaiden haitat jatkuvat kymmeniä ellei satoja vuosia . Mitä intensiivisempää vesivoiman valjastaminen on, sitä pahempia ovat haitat. vaikeasti mitattavat asiat häviävät vesirakentajien koreille laskelmille ja wattivyörytykselle . Täydellisin tuho on silloin , kun joki on padottu yhtenäiseksi yläja alakanavien suvantoporcaikoksi. Uhanalaisia jokieliöitä ovat mm . Suunta on sama kaikilla säännöstellyillä järvillä. toutain ja jokihelmisimpukka. Tekoaltaiden huonolaatuinen vesi pilaa myös alapuolisia vesiä , esim. Pieni mylly joen kupeella on pikemminkin piristävä yksityiskohta. Istutuksilla on korvattu vain murto-osa. Eikä vircakala enää viihdykään loppuun rakennetun joen sameissa altaikoissa. Miltei kaikki suuret järvemme ovat säännösteltyjä. Tekoaltaiden alle jää viljavia peltoja, tuuheita metsiä, arvokkaita soita , kokonaisia kyliä. Valtimon Myllykoski. Lokka tuhosi Euroopan hienoimman ja laajimman suon , Posoaavan . Ennen meritaimen nousi 52 jokeen , nykyisin enää kahdeksaan 44 perinnöllisesti erilaistunutta kantaa on siten iäksi kadotettu. Säännöstely on romahduttanut järviemme kalaston, kun kutualueet jäävät kuiville ja rantojen kuluminen heikentää ravinnontuotantoa ja vähentää suojapaikkoja
lmatrankoski vuodelta 1899. JOKILUONNON SUOJELULLA ON KIIRE Virtaavien vesien eliöstö ei säily ilman jokiluontomme arvokkaimman osan suojelua. västi kulutushuippujen tasaamiseen , ympäristöhaitat kärjistyvät: Tekoaltaita kohdellaan , mikäli mahdollista, vielä nykyistäkin yksioikoisemmin vain voimatalouden varastoaltaina. vsk. multa 1920-luvulla oltiin sitä mieltä, eitä koski on liian arvokas luonnonsuojelukoh1eeksi ja niinpä se rakenne1tiin. 280 SUOMEN LUONTO 67 / 80 39. Vesistöjen vuorokautisen, viikottaisen ja vuotuisen säännöstelyn tarve kasvaa . Eli järvet ja tekoaltaat tulisi luovuttaa kokonaan · voimatalousaltaiksi . Tästä antoi esimakua Kyröjoen toissakesän tulva: Äkillisten ja runsaiden sateiden sattuessa ''tulvasuojelu'' altaaseen ei enää mahtunutkaan tulvavesiä , kun allas oli ahneuksissa täytetty ääriään myöten, jotta talvella olisi mitä juoksuttaa. Tehokas viikkoja vuorokausisäätö edellyttää myös voimalaitosjokien mahdollisimman täydellistä porrastamista. . Tämä tietää jokiluontoa raskaasti kuluttavan vuorokausisäännöstelyn yleistymistä sekä luonnonjärvien säännöstelyvälin kasvattamista ja sen ajallista muuttamista luonnolle epäedullisemmaksi (vesi alimmillaan kevättalvella) . Sähköntuottajien Yhteistyövaltuuskunnan selvityksessä tämä todetaan koruttomasti : ''Edellytyksenä vesivoiman tehokkaalle tehon säädölle ovat hyvät säännöstelymahdollisuudet vuorokausi-, viikkoja vuositasolla. Kaj Westman totesi Tiede ja luonnonsuojelu .. Voimala valmistui vuonna 1929. Vuorokausisäätöä voidaan edelleen tehostaa myös vesivoimalaitosten rakennusastetta nostamalla.'' Suomen Voimalaitosyhdistys tähdentää viime elokuussa antamassaan lausunnossa , että ' ' moninaiskäyttöhankkeiden säännöstelyssä olisi varattava riittävästi mahdollisuuksia energian varastoimiseksi huippukuormituskaudeksi, jolloin myös säätötarve on suuri" . Koski oli Suomen vetävin ma1kailunäh1ävyys ja siksipä se ehdi11iin jo hankkia valtiollekin suojeluiarkoi1uksin ..
. vsk. D LISÄ LUKEMISTA: Sähkö ntuottajien yhteistyövaltuuskunta: Vesivoima ja sen rakcnnusmahdo llisuudet Suomessa. Vielä vähän Westmania: " On todella viimeinen hetki oivaltaa , ettei 'edes ' energianå'fan tyydyttå'miseksi kannata lyhytniiköisesti uhrata ainutlaatuisia, korvaamattomia kalakantoja ja muita vesieliöitä'' '. Suomussalmen Kiantajärven säännöstelyrantaa kesällä 1980. Suomen Luonto 4 / 1980. Syyskuu 1979. Vesivoiman tehokas hyödyntäminen vaatii vesistöjen rajua säännöstelyä. '' Jokiluontomme arvokkaimman . Tornionjoen, Ounasjoen, Simojoen , Kuusinkijoen, Kostonjoen , Lestijoen sekä Kymijoen ja Vuoksen rakentamattomien renuen kohdalla. osan v1rraammen vapaana e1 suinkaan merkitsisi tuhlausta tai rikkauksien valuttamista kevytmielisesti mereen . . Osa 1. . Syyskuu 1979. Suomen voimalairnsyhdiscys: Voimalaitosyhdistyksen esitys vesivoi man käytö n edistämiseksi . Jokiluonnon suojelu on kannattavaa, jos hyötylaskelmat tehtäisiin muinakin kuin watteina ja markkoina siten kuin ne kulttuurivaltiossa tulisi tehdä. cac: SITRA : Pienvcsivoiman mää rä ja käyttömahdol3 lisuudet. Säännöstely pilaa maiseman, estää virkistyskäytön , kaluaa rannat autioiksi ja tuhoaa kalaston . EYR:n armoittamat neljä jokea eivät riitä alkuunkaan. -päivillä Säätytalolla viime keväänä: " Meil/ii Suomessa on lohduttoman runsaasti rakennettujen jokien vesieliöstöii koskevaa aineistoa, joka selviisti osoittaa, ettii virtaavien vesien erikoisoloihin pitkien aikojen kuluessa valikoitunut vesieliöstö ei joko lainkaan p ysty tai pystyy å'å'rimmiiisen huonosti sopeutumaan elinympå'ristönsii muuttamiseen. Sillä tuossa oli lueteltu miltei kokonaan jokiluontomme jäänteiden arvokkain osa. Ristiriita ei ole vain mahdollinen , vaan totinen . T iede ja Luonnonsuojelu . 281. Elokuu 1980. Luonnontutkija 3/ 1980. Voimalaitosyhdistys toteaa jo mainitussa kannanotossaan; että "ristiriita suojelun ja rakentamisen välillä on mahdollinen " mm. c Sähköntuo ttajien yhteistyövaltuuskunta : Lucue:~ Jo Suo men vesivo imasta ja sen rakennusmah dollisuuksista. Helsi nki 1980. SUOMEN LUONTO 67/ 80 39. Muutokset jokien tilassa ovat kohdistuneet erityisen haitallisina kalastamme arvokkaimpaan osan , vircakutuisiin kalalajeihin ja rapuun . Suojeluvesityöryhmän mietinnön esittämien kohteiden suojelu on vähimmäisvaatimus, jotta tieteelliset, eettiset, opetukselliset, geneettisen monimuotoisuuden varjelun ja kalastuksen vaatimukset saataisiin turvattua
Ensimmäinen suurjohto rakennettiin Imatrankosken voimalan valmistuttua . Seppo Oikarinen Voimajohdot • • Ja ympäristö Vuosisadan alkupuolella ei paikallinen vesivoima enää riittänyt laajentuneelle teollisuudelle: voimaa piti siirtää. Gottfried Strömberg, Suomen sähköteollisuuden isä, rakensi vuonna 1880 oman sähkögeneraattorinsa kaarilampun energialähteeksi. Pitkiä sähkönsiirtoverkostoja e1 tarvittu . joutsenet ja huuhkajat, tapaavat usein matkansa pään johdoissa. Elettiin vuotta 1882 . Suuret linnut, esim . Voimansiirtojohtoja on maassamme yli 15 000 km. Sähköä oli tosin ainakin koem ielessä käytetty jo aikaisemmin. Viitisenkymmentä palokärkeä on jo ammuuu ja tyly linja kuulemma jatkuu elleivät palokärjet jätä tolppia rauhaan. Tällöin esitettiin ensimmäiset suunnitelmat Imatran kosken valjastamiseksi. Kun valtaosa sähköntarpeesta oli EteläSuomessa, oli rakennettava voisuoMEN LUONTO 67/ 80 3'J. Sähkö kulutettiin siellä missä se tuotettiinkin . Ensimmäinen m aailmansota kuitenkin kaatoi komitean kaavai lut. Pohjoiseen Voimajohdot ovat merkiuävä maisemahaiu a. Suomen itsenäistyttyä aJatus Imatran kosken valjastamisesta nostettiin uudelleen esiin. 282 VUOSISADAN ALUN SÄ HKÖRAT AHANKE 1900luvun alussa esiteltiin si lloiselle senaatille kunnianh imoinen suunnitelma maan rautateiden , varsinkin Pietari n ja Helsingin välin , sähköistämiseksi. Senaatti perustikin vuonna 1905 komitean asiaa tutkimaan. Voimansiirtojohdot ovat luonnollisesti välttämättömiä. Ei kai vain Pohjolan Voiman miehiä ... Sähköä käytettiin vain valaistukseen kuten Finlaysonilla. Sodan jälkeen synnytti Kemija Oulujoen valjastaminen uusia entistä suurempia voimajohtoja. Hyvällä energiahuollon suunnittelulla voidaan niiden haittoja pienentää ja rakentamistarvetta vähentää. Teollisuus tuli vielä hyvin toimeen vesiturbiineilla ja tuon ajan asiantuntijat olivatkin sitä mieltä, ettei Suomen teollisuus, varsinkaan paperija massa teollisuus , tarvitse sähköä, koska se on sijoittunut koskien partaalle ja voi käyttää hyväksi suoraan vesienergiaa. vsk.. Maan ·sähkönkulutus oli noussut , eivätkä paikalliset voimalaitokset pystyneet enää tyydyttämään suurten asutuskeskusten sähkön tarvetta. Viimeisin on Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat valtakunnanverkkoon yhdistävä ns . Vuonna 194 5 Suomen teollisuudella oli edessään suururakka: Eteläja Kaakkois-Suomen kosket oli valjastettu ja teollisuus työntymässä alueille , missä vesivoimaa ei enää ollut riittävästi. atomirengas. Ne ovat varsin näkyviä ja vielä lentokoneestakin erottuu voimajohtojen suoraviivainen maastosta piittaamaton kulku. Vielä Suomen itsenäistymisen aikoihin maan sähköntuotantoteho oli yhteensä vain 3 7 megawattia eli nykyajan pienehkön vesivoimalan tehon verran . Sähköistäminen edistyi aluksi kuitenkin hitaasti. Imatran voimalaitoksen kolmen ensimmäisen koneiston valmistuttua vuonna 1929 niiden tuottama teho siirrettiin maan ensimmäistä 110 kV :n (kilovoltin) voimajohtoverkkoa myöten Viipuriin , Helsinkiin ja Turkuun. Monet suuret linnut, kuten joutsenet Ja huuhkajat, kuolevat törmäuyään lankoihin . Palokärkien on syytä olla varuillaan, sillä maaja metsätalousministeriö antoi Pohjolan Voimalle palokärkien tappoluvan linjoiltaan, koska ne kelojen puuueessa erehtyvät välillä napuuelemaan yhtiön puupylväitä. Hehkulampun keksimisestä oli kulunut vain kolme vuotta, kun Finlaysonin Tampereen tehtaille hankittiin keksijältä, Edisonifta , sähkögeneraattori ja hehkulam put kehruusalin valaisem iseksi. jokien , Oulujoen ja Kemijoen , rakentaminen aloitettiin
SUOMEN LUONTO 67/ 80 3'J . 283. vsk
atomirenkaassa, johon pääkaupunkiseudun 400 kV :n johtokin kuuluu, syntyi ristiriitaa ympäristönsuojelun kanssa. Lausuntojen ja neuvottelujen avulla saadaan maankäyttösuunnitelmat ja suojelualueet voimajohtojen rakentajan tietoon. Voimajohtojen rakentamista säädelleet vuoden 1928 sähkölaki ja sähkölaitoksista vuonna 1929 annettu pakkolunastuslaki eivät kumpikaan ottaneet huomioon ympäristöä. Hetken tuumailun jälkeen aloitettiin yhteistyö, jossa yhtiö antoi tarvittavan materiaalin ja lintuharrastajat tiedon ja taidon. Nuoruusvuosina virinnyt lintuharrastus vei kuitenkin johdon rakentamisesta vastaavassa insinoorissä voiton . Myöhemmin on rakentajallekin selvinnyt, että johto tuli pystytettyä väärään paikkaan , mutta sitä ei suurten kustannusten takia yleensä voida enää siirtää. Samoin metsänhoito on hävittänyt ainakin Etelä-Suomessa suurten petolintujen pesäpuut ja ne ovat joutuneet etsimään korviketta ihmisen rakentamista laitteista. Myös muualla ns . Ensimmäiset 220 kV:n ja 400 kV :n johdot rakennettiin erämaiden kautta. Kaikkien suureksi iloksi myös kalasääski hyväksyi keinopesän, muni munansa ja hoiti menestyksellisesti pesimäpuuhansa loppuun. rakentamiselta rauhoitettavien alueiden selvittämiseksi. Tällaisten estämiseksi tulisi luoda parempi menettely, jossa apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi lintuharrastajien tietoja. Laki sallii kuitenkin kauppaja teollisuusministeriön antaa tältä osin ohjeita. Tältä ajalta on peräisin vielä nykyisinkin käytetty harustettu pylvästyyppi, joka myös 110 kV:n johtoihin rakennettiin alunperin metallista. Nykyisin voimajohtojen rakentamisessa on jo yleisenä käytäntönä työryhmän ehdottama lausuntomenettely, jossa rakentaja jo suunnitteluvaiheessa on yhteydessä läänien ja seutukaavaliittojen ympäristönsuojeluviranomaisiin. D Seppo Oikarinen on kauppaja teollisuusministeriön erikoistutkiJa. Lunastuslaki puolestaan vaati , että johdolla tuli olla yleistä merkitystä, ja ettei se saanut sijoittua 100 metriä lähemmäksi asutusta. SUOMEN LUONTO 67/ 80 J?. On kuitenkin muistettava, että johtojen vuoksi hyötykäytöstä, esim . Näin säästettiin viljelymaata ja johdon rakenteet saatiin pois näkyviltä. Kemijoen Petäjäskosken voimala yhdistettiin vuonna 1956 Alajärvelle maan ensimmäisellä 400 kV:n voimajohdolla . Varsinkin pienemmät ympäristöasiat jäävät järjestelmän ulkopuolelle. viljelystä, poistunut pinta-ala on mammua alaa paljon pienempi . Virtapiirin sulkeutuessa pesää olisi kohdannut varma tuho. Esimerkkinä tällaisista ovat linnuston pesimäja muuttoaikaiset levähdysalueet. Kun suojelusuunnitelmat ovat yleensä muiden kuin kuntien laatimia, kävi usein niin , että rakentaja sai tietää rakennuspaikan suojeluarvosta vasta töiden jo alettua. Pääkaupunkiseudun valtakunnanverkkoon yhdistänyt 400 kV : n johto pyrittiin sijoittamaan aikaisempaan tapaan metsaan. vanha . Metsänhoitotoimet ovat välillisesti harmaanuttaneet myös voimajohtojen omistaj ien hiuksia. Oulujoen Pyhäkosken voimalan valmistuttua vuonna 1949 sen tuottamaa energiaa siirrettiin maan ensimmäisellä 220 kV :n voimajohdolla Hikiälle . Johtojen suunnittelijoille annettiinkin tavoitteeksi suunnitella mahdollisimman vähän maanviljelyä haittaava johto. sijoitusperiaate ja toisaalta voimakkaasti vähenty284 neiden luonnontilaisten alueiden suojelupyrkimykset. Kun Loviisan ydinvoimalaitosta oltiin yhdistämässä valtakunnanverkkoon havaittiin vielä jännitteettömän johdon pylväässä kalasääsken pesä. Nyt 400 kV :n voimajohtoja on yhteensä noin 3 000 km , 220 kV :n noin 2 100 km ja 110 kV:n noin 10 000 km. maverkosto Pohjois-Suomen sähkön siirtämiseksi etelään. Menettely ei ole kuitenkaan aukoton. Niinpä sopivaan männynlatvaan rakennettiin tekopesä. Pesä oli tuettu miehen ranteen vahvuisella männynoksalla alapuoliseen johtimeen . Silloin tällöin tällaisille paikoille on rakennettu voimajohtoja. vsk.. Hetken jo näytti siltä, että pesä saa purkutuomion purkajaa odottavasta mahdollisesta käräjäreissusta huolimatta. Tunnettuahan on , että tikat ovat kelojen puutteessa ruvenneet naputtelemaan puisia johtopylväitä, mikä ei ole saavuttanut voimayhtiöiden varauksetonta suos10ta. Tällöin syntyi ristiriita pääkaupunkiseudun virkistystavoitteiden kanssa. Johtojen sijoitusta rakentamisen alkuajoista 40 vuotta ohjannut periaate joutui ristiriitaan ympäristönsuojelun tavoitteiden kanssa 1970-luvun alussa. Kohtalokasta oli sekin, että rakentamisen huippukausi sattw vuosille 19751977, jolloin suuret luonnonsuojelualueet olivat suunnitteilla. Maa-alaa rakentamiseen on käytetty kaikkiaan noin 4 50 km 2 . Ristiriitoihin ei voimajohtojen rakentamissäädöksistä löytynyt apua. VOIMAJOHDOT JA LINNUT Tiedon puutteen vuoksi johtoja on rakennettu väärillekin paikoille . Pääkaupunkiseudun johtoerimielisyyksien vauhdittamana kauppaja teollisuusministeriö perusti työryhmän selvittämään suurjännitejohtojen rakentamisen ympäristönäkökohtia. RISTIRIIDAT HERÄÄVÄT Ensimmäiset 110 kV :n voimajohdot koettiin haitaksi ennen kaikkea maanviljelylle. Tosin sähkölaki vaati johtoa kaupunkialueelle rakennettaessa kaupunginhallituksen suostumuksen. Johtojen rakentamisen ja ympäristönsuojelun yhteentörmäyksen pohjimmaisena syynä lienee ollut vanhentunut rakentamiskäytäntö, mm . Lait eivät taanneet riittäviä toimia esim. Yleismainintana ympäristönsuojelu on myös vuoden 1979 uudessa sähkölaissa. Ympäristöviranomaisten kuulemisperiaate sisältyy vuoden 1979 voimajohtojen rakentamista säätelevään lunastuslakiin. Itse laki ei kuitenkaan velvoita rakentajaa hankkimaan tietoa johdon sijoittamiseen vaikuttavista ympäristöasioista. Mies paineli paikkakunnan lintuharrastajien puheille. Myöhemminkin johdot pyrittiin saamaan pois maanviljelysalueilta
Tuulisina aikoina voitaisiin pitää vesivoimaloiden luukkuja kiinni ja avata ne taas tyvenellä. Suor:nen laajassa saaristossa, pitkällä rannikolla ja lukuisilla korkealle kurkottavilla maastokohdilla olisi runsaasti yhtä hyviä tuulivoimalan paikkoja kuin Tanskassa. SUOMESSA VÄHÄN TUTKITTU Tuulienergialla voi olla paikalli285. Suomessa näyttää olevan vesivoimaa sopivasti tuulienergian varastointiin . vsk. Ajatellaanpa kriisitilannetta , jossa ydinvoimalat joudutaan pysäyttämään . Yleiseen sähköverkkoon kytkettävät talokohtaiset tuulivoimalat vo1s1vat syottaa käyttämättä jäävän sähkön siihen kuten Tanskassa. Sodissa suuret voimalat ja voimansiirtolinjat ovat tuhoamislistan kärjessä, mutta pieniin talokohtaisiin tuulivoimaSUOMEN LUONTO 6-71 80 39 . Yrjö-Sakari Peltonen Tuulivoima tuulesta temmattu vaihtoehto Tuulivoiman vastustajat asettavat mielellään vastakkain pienen tuulivoimalan ja suuren ydinvoimalan ja esittävät kauhukuvia Torniosta Haminaan ulottuvasta tuulivoimala-aidasta. Tuulivoimaloilla ei ratkaista Suomen kasvavia energiaongelmia, mutta niillä voidaan säästää tuontienergiaa. Tuulivoimaloiden edut tulevat parhaiten ilmi paikallisesti, esimerkiksi maatilalla ja saaristossa. Viranomaisetkin näyttävät syyllistyvän samaan ajatusvirheeseen, että tuulivoimalat olisivat perusenergian tuottajia. Joihin ei sen sijaan ruutia kannata tuhlata. Kyllä paikallisten tuulivoimaloiden vilkkuvakin sähkö aina päreen voittaa. Jos vesivoimattoman Tanskan kannattaa sijoittaa talokohtaisiin tuulivoimaloihin , miksei runsasjokisen Suomenkin
Laskelman mukaan ensimmäisen vuoden voitto olisi 143 kruunua ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua olisi vuosivoitto 108 348 kruunua' Tanskalaisiin oloihin pohjautuvassa laskelmassa on otettu esimerkkitapaukseksi uudehko pientalo, joka kuluttaa vuodessa öljyä 3 800 litraa ja tämän lisäksi sähköä 4000 kilowattituntia. Tuulivoimalaksi on valittu talokohtainen laitos, jossa on yleiseen sähköverkkoon kytketty 15 kilowatin generaattori, halkaisij altaan 10 metrin potkuri ja 18 metrin torni. Voimalan paikasta neuvotellaan vielä. Voimala tuotti siten yhteensä 8082 kruunua kyseisenä vuotena. Risössä tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa muutaman kymmenen kilowatin laitokset ovat taloudellisempia kuin mammuttilaitokset. ostosähköstä korvattiin tuulivoimalla) sekä 18 000 kilowattitunnin myynnistä yleiseen verkkoon saadut 3600 kruunua . Uusien tuulivoimaloiden hyötysuhde on kymmenkertainen vanhoihin hollantilaismyllyihin verrattuna. Tuulivoimalan tuotto on laskettu tuulen nopeuden vuosikeskiarvolla viisi metriä sekunnissa, mikä on realistinen Suomenkin rannikolla ja saaristossa. 1. 1980 Tanskassa voimassa olleista hinnoista. Laina-ajaksi on laskettu tanskalaisen käytännön mukaan 20 vuotta ja koroksi 1 7 prosenttia vuodessa. KOVAA PEHMEÄÄ TEKNOLOGIAA Finergian laitokset ovat kovalaatuista pehmeää teknologiaa. Vielä suurempia laitoksia rakennetaan Yhdysvaltojen lisäksi mm . Uudella tiedolla ja taidolla säästetään siis huomattavasti raakaainetta. Ruotsissa ja Saksan liittotasavallassa. öljystä korvattiin tuulivoimalla), 1800 kilowattitunnin arvo eli 720 kruunua (45 pros. Uutistoimistotietojen mukaan Neuvostoliitossa on rakenteilla 40 000 kilowatin tuulivoimala , jonka on määrä valmistua runsaan vuoden kuluttua. Kun 3 800 litraa öljyä vastaa kattilassa poltettuna noin 27 000 kilowattituntia sähköä, saadaan talon vuosikulutukseksi 27 000 + 4 000 kilowattituntia eli yhteensä 31 000 kilowattituntia. T ALOKOHTAINEN TUULIVOIMALA voi tuottaa voittoa jo ensimmäisenä toimintavuotenaan , ilmenee Risön tutkimuslaitoksessa Tanskassa äskettäin tehdystä laskelmasta. Koelaitosten seurannan aikana selviävät myös mahdolliset meluhaitat , maisemavauriot, televisiohäiriöt, ukkosvahingot , jäävauriot ja muut ongelmat, johin alan uranuurtajat ovat törmänneet. Suomessa ei ole kyetty julkisin va286 roin edes seuraamaan huimaa kehitystä johtavissa maissa. Noin viiden kilometrin päähän Loviisan ydinvoimalasta pystytetään neljän kilowatin tehoinen tuulivoimala, jossa on halkaisijaltaan viisimetrinen potkuri. Tuulivoimalan tuotto ja talon energiankulutus ovat siis suunnilleen samansuuruiset. Loput 18 000 kilowattituntia myytiin valtakunnan verkkoon hintaan 0.20 kruunua / kilowattitunti . Teollisuusmaissa pidetään 10 prosenttia jo hyvänä saavutuksena. Kun esiselvitys tuulienergian käytöstä suomalaisissa oloissa valmistuu ensi keväänä, tiedämme jo huomattavasti enemmän tuulen mahdollisuuksista. sen ja erikoiskäytön lisäksi myös valtakunnallista merkitystä: karkeiden laskelmien mukaan Suomessa voitaisiin tuulella korvata noin puoli miljoonaa öljytonnia vuodessa, jos joka kymmenes kasvihuone, maatila ja muu syrjäinen pientalo varustetta1s11n omalla tuulivoimalalla. 2 pros. Tanskassa toimii nykyisin jo toistasataa talokohtaista tuulivoimalaa, jotka tärvelevät ympäristöä vähemmän kuin sillat, voimansiirtolinjat, lauhdevoimalat , maantiet ja rautatiet , kerrostalot ja tehtaat. Käyttökustannuksiksi on saatu keskimäärin 1. Ensi vuonna on määrä valmistua 20 kilowatin laitoksen, johon tulee 12-metrinen potkuri. Suunnittelussa on pyritty käyttämään uusinta tietoa, mutta toisaalta on pitäydytty perusratkaisuiltaan koetuissa uomissa. Laajin selvitys lienee työtehoseuran viime vuosikymmenen puolivälissä tekemä tutkimus. Tuulivoimalan taloudellinen tuotto on siten seuraava: 1 710 öljylitran arvo eli 3 762 kruunua (4 5 pros. energiankulutuksesta eli 14 000 kilowattituntia. Tässä esimerkissä tuulivoimalla katettiin noin 45 pros. Maailman suurin toimiva tuulivoimala on Yhdysvalloissa. hankintahinnasta eli 1443 kruunua vuodessa. vsk. Talokohtaisen tuulivoimalan tuotoksi on arvioitu 32 000 kilowattituntia. Tanskalaiset ovat todenneet talokohtaiset tuulivoimalat taloudellisemmiksi kuin megawattiluokan laitokset. Arvovaltaisten ennusteiden mukaan tuulella tullaan tuottamaan 20 prosenttia kehitysmaiden energiasta. Laina maksetaan takaisin tasasuuruisina erinä. Öljyn hinnan on oletettu kohoavan 15 prosenttia ja sähkön hinnan 13 prosenttia vuodessa. Laitoksen potkurin läpimitta on 61 metriä ja huipputeho 2000 kilowattia (2 megawattia). MAMMUTTIMYLLYJÄ KOKEILLAAN Tuulienergian tutkimiseen ja hyödyntämiseen satsataan nyt eri puolilla maailmaa suuria summia. Tanskan valtio maksaa tuulivoimalan hankkijalle 30 prosenttia avustusta laitoksen hankintahinnasta. Tanskalaisessa 2000 kilowatin Tvind-myllyssä on ollut melkoisesti ongelmia, samoin kahdessa 630 kilowatin Nibe-myllyssä. SUOM EN LUONTO 671 80 3'J. Omistajan marginaaliveroprosentiksi on oletettu 5 5 % . Laskelmassa on lähdetty 1. Tuulivoimalan energiantuotanto ja talouden sähköntarve eivät osu usein kuitenkaan yhteen. Tuulienergian käyttöä on Suomessa kuitenkin tutkittu vähän . Kauppaja teollisuusministeriö myönsi viime talvena 200 000 markkaa VTT:n sähkötekniikan laboratoriolle yhteiseen tuulienergiaprojektiin Oy Finergia Ab:n kanssa. Niitä on korjattu 10 prosentin vuotuisella inflaatiolla. Myös Neuvostoliitossa on laskettu, että on edullisempaa rakentaa kymmenen 100 kilowatin laitosta kuin yksi 1000 kilowatin tuulivoimala. Finergian osuutena on rakentaa VTT:n tutkittavaksi kaksi koevoimalaa
Tanskassa lasketaankin, että vuonna 199 5 katetaan tuulivoimalla 1015 prosenma maan sähkönkulutuksesta. SUOM EN LUONTO 6-7 180 )'/. Ensimmäisenä vuonna (1980) viereisen taulukon voimala tuottaisi ylijäämää 128 kruunua, 1989 jo 7 600 Dkr ja 1999 15 760 Dkr. vsk . Risön tutkimuslaitoksessa tehdyn laskelman mukaan talokohtainen tuulivoimala on yksityistaloudellisesti erittäin kannattava investointi , jonka kansantaloudellista merkitystä on vaikea kiistää. 1. Tanskassa valtio tukee tuulienergian käyttöä avustuksin ja verohelpotuksin , jotka tekevät niistä yksityistaloudellisestikin kannattavia. Tästä puolet tuotetta1s11n talokohtaisilla laitoksilla. Oy Finergia Ab:n tuulimylly käynnistyi Ruotsinpyhtäällä aivan syyskuun viime päivinä, mutta silti se ehti tuottaa syyskuun aikana enemmän sähköä kuin viiden kilomettin päässä olevat Loviisa I ja Loviisa 2 yhteensä. Tuulivoimalan hankintakustannukset Tanskassa Tuulivoimala perusruksineen 90 000 kr 10 ooo kr 100 000 kr 20 250 kr 120 250 kr 36 075 kr 84 175 kr Säätöja verkkokyckentälaicceec Veroron hankintahinta Lisäarvonvero Kokonaishinta Vai cion avustus 30 % lnvesrointi Laskelmat on tehty 1. 1980 vallinneiden olojen mukaan eikä niissä ole otettu huomioon inflaatiota. 287. Tuuli sopii erityisen hyvin sellaisiin tehtäviin, joissa energian saannin ei tarvitse olla jatkuvaa kuten esimerkiksi pumppaamaan vettä säiliöihin tai suojapatojen ylitse. Yrjö-Sakari Peltonen on Insinööriuutisten toimittaja ja Oy Fincrgia Ab:n toimiwsjohcaja
SUO MEN LUO, TO 671 80 3'J . Ohut pilvipeite pudottaa tehon puoleen tai kolmasosaan mainituista luvuista. vsk.. Aurinkoa saamme kiittää kaikesta siitä mukavuudesta, jonka miltei 300 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella oleva lämpötila tarjoaa. Aurinkoenergian saanti painottuu meillä voimakkaasti kevääseen ja kesään , lokahelmikuussa ei sitä saada juuri lainkaan . Mutta jos lähdetään intomielisesti siitä , että aurinkoenergia on ilmaista, melko varmasti epäonnistutaan . Tavallisemmissa sääoloissa ja auringon korkeuden ollessa 30 astetta teho on 600700 wattia neliömetrille ja korkeuden ollessa 20 astetta 4 50550 wattia neliömetrille. 288 Y mmärsitkö oikein . Paikallisesti saatavuus riippuu Elämä, ja ihmiskunta siinä mukana, on täysin tiippuvainen auringon energiasta. Lisäksi on muistettava, että ylenpalttinen aurinko on kesällä hyödytöntä kun energialle ei ole kesälomien tai pienen lämmöntarpeen takia käyttöä . Nimellistehon tuntumaan päästään vuoden tarkastelujaksolla vähemmän kuin kymmenesosalla ajasta. Sen hyödyntäminen saattaa ehkä Suomessakin onnistua, jos edellä mainitut vaikeudet onnistutaan kiertämään . AURINKOENERGIAN SAATAVUUS Edullisissa oloissa, kun ilma ori kirkas , kuiva ja pölytön ja aurinko korkealla (yli 60 astetta), osuu aurinkoon suunnatulle pinnalle säteilytehoa 800-900 wattia neliömetrille eli tunnissa 0.8-0 .9 kilowattituntia. A-energialaitosten käytettävyysluvut ovat Suomessa ennenkuulumat• toman alhaisia. Autingosta saamme siis välttämättömän perusenergian, joka sulattaa järvet, kasvattaa ravinnon , pitää paikat lämpimänä . Pentti Paatero Aurinkoenergia Suomessa A-energialaitokset ovat kalliita ja niiden energiatase on huono: epäsuotuisissa oloissa laitos ei ehkä koko elinaikanaan pysty tuottamaan edes sen rakentamiseen ja materiaaleihin kulunutta energiaa. Aurinkopaneeleilla ja -kennoilla yritetään saada käyttöön yhä suurempi osa myös muutoin pois heijastuvasta auringon energiasta. Saatavuus on meillä selvästi heikompaa kuin Keski-Euroopassa, sillä sääolot ovat huonommat ja aurinko on varsinkin talvella liian matalalla. A-energialaitosten rakentaminen vaatii niukistuvia materiaaleja, kuten kuparia. Aurinkoenergia on ilmaista siinä mielessä, että itse auringonpaisteesta ei tarvitse maksaa , mutta toisaalta melko kallista silloin , kun sitä yritetään kerätä vaikkapa asuntojen lämmitykseen . Kysymys ei ollut atomienergian, vaan aurinkoenergian käytön varjopuolista toki hieman kärjistäen. A-energiaa on saatavilla eniten silloin, kun sitä vähiten tarvitaan
siitä, voidaanko kerääjä s1Jo1ttaa suurinpiirtein etelään päin, eteläkaakon ja etelälounaan välille. Vaikean saatavuuden vuoksi Suomessa voitaisiin lähteä siitä, että odotetaan ja katsotaan onnistuuko aurinkoenergian hyödyntäminen etelämpänä. Toiseksi, jos hyödyntäminen kuitenkin aikanaan onnistuu , teollisuudellamme pitäisi jo olla kokemusta kerättynä, muuten ulkomainen tuotanto valtaa markkinat. Jompi kumpi on uhrattava . vsk . Keskustelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian , koska kysymys on erilaisten arvojen vertailusta, johon ei ole yksinkertaista ratkaisua. Hyvin enstetty rakennus pysyy :§ huhti-syyskuussa lämpimänä 289. Tällaisia koevoimaloita on ulkomailla rakenteilla . 40 m päässä kasvavat puut voivat haitata keräystä. Odottamista vastaan taas puhuvat seuraavat seikat: ensiksikin onhan myös muu energia , kuten kivihiili, meillä kalliimpaa , joten kalliimpikin aurinkoenergia voisi olla täällä kilpailukykyistä . Luonnon ystävä joutuu pohtimaan kumpi on tärkeämpi: kotipihan puut vai aurinkoenergian pyydystäminen . Vanhoilla , viihtyisillä omakotialueilla puita on runsaasti , eikä juuri minkään talon eteläpuolella ole vaadittua avointa sektoria. Jos kerääjä sijoitetaan katolle, on talon harjan oltava siis likimain itälänsisuunnassa. Rakennusten lämmitykseen sopii 30-50 asteinen lämpöenergia, jonka tuottamiseen tasokerääjä soveltuu hyvin . Jopa yli SUOM EN LUONTO 6-7 180 3<J. Entäpä jos puut kasvavatkin naapurin tontilla. Ellei se onnistu siellä, ei se onnistu täälläkään. Laajassa aurinkoenergian käyttöönotossa liikkuvat suuret rahat, joihin verrattuna kokeiluvaiheen kustannukset ovat pieniä. Meillä kuitenkin kirkasta auringonpaistetta on siksi vähän, että auringon lämmöstä sähköä tuottavat voimalat eivät tule kysymykseen . Riski kannattaa ehkä sittenkin ottaa! MIHIN AURINKOENERGIA KELPAISI. Kun rakennusten energiakus!; tannuksia ryhdytään alentamaan, g_ on edullisinta lisätä ensin eristystä i ja parantaa ikkunoita ja ovia sekä ilmanvaihdon lämpötasetta. Ratkaisevasti vaikuttaa myös se , onko omalla tai naapurin tontilla varjostavia puita . Jos kerääjä on (huhtikuussa) puiden varjostamana yli kaksi tuntia klo 816 välillä, ei aurinkokerääjän toiminta voine olla taloudellisesti kannattavaa. Sähkön tuotto esimerkiksi höyryn avulla vaatii melko korkeaa lämpötilaa ja siten keskittävää kerääjää . Lämmitysenergian tarve ajoittuu kuitenkin siten , että aurinkolämmön käytfö on mahdollista vain pienessä määrin, ellei aurinkolämpöä onnistuta varastoimaan kesästä talveen. Miten säädellään naapurusten välejä, kun yksi haluaisi hyödyntää aurinkoenergiaa ja toisen pihalla on puita ' Olisiko uusille alueille otettava asemakaavaan kielto yli kuusi metriä korkeiden puiden pidosta tonteilla, jos alueelle aiotaan rakentaa aurinkoenergiataloja
vsk.. SUOMEN LUONTO 67/ 80 J?. Kannattavuuslaskelma on hyvin likimääräinen , tilanteesta riippuen voidaan käytännössä saada pienempiä tai suurempia tuloksia, ehkä jopa kaksinkertaisia. Se kerää sekä suoraa auringonsäteilyä että pilvistä heijascunutta hajavaloa. MIHIN TASOKERÄÄJÄ PYSTYY. Tasokerääjä asennetaan yleensä kiinteästi, eikä sitä voi käännellä aurinkoon päin , joten aamulla ja il lalla säteet asuvat kerääjälle hyvin vinosti. AURINKOENERGIAN VARASTOINTI Kerätty aurinkoenergia voidaan varastoida yöksi lämmittämällä päivällä esim . Vain tänä aikana riittävä auringonsäteily ja lämmicyscarve osuvat yhteen. Häviö on sitä suurempi, mitä suurempi on keräyspinnan ja ulkopinnan lämpöcilaero. Keskittävä kerääjä ei voi hyödyntää eri suunnista saapuvaa hajasäceilyä (luonnonlaki , jota ei kannata yrittää kumota') , jocen ohut pilvikerros estää sen toiminnan . Jos ohjelma saavuttaa tavoitteensa , aurinkokennoisca voi tulla yllättävä musta hevonen. Mutta aurinkoenergiaa voidaan muuntaa myös suoraan sähköksi aurinkokennoilla. Energia saadaan talteen melko kuumana , tarvittaessa jopa useiden sarojen asteiden lämpötilassa . Valmiiseen rakennukseen ei enää voi lisätä tällaista varastointija lämmicyscapaa. Suorituskykyä mitataan parhaillaan eri puolilla Suomea ja kun niistä saadaan tuloksia , laskelmat voidaan tehdä tarkemmin. Käyttöveden lämmitys näyttaa olevan aurinkoenergian kannattavin käyttökohde Suomessa. Tasokerääjäscä voimme siis kirkkaana kesäpäivänä saada talteen noin 400500 wattia neliömetriä kohden. Varsinaista lämmicysenergiaa tarvitaan vain mitättömän vähän. D Pentti Paatero on Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen dosentti . H uokeinta varastointi on, kun varaavina massoina käytetään talon ciiliseiniä tai beconirakenteica (laccioica) . Kennoc ovat siten aivan liian kalliita energian massatuotantoon . Jos ero on 50 astetta , häviö on noin 150300 wattia neliömetriä kohden , kerääjän rakenteesta riippuen. Karkeasti arvioiden casokerääjän kaikki häviöc yhteensä ovat 300 wattia neliömetrillä, jos lämpöcilaero on 50 astetta, ja 200 wattia neliömetrille , jos ero on 30 astetta. Lammen pohjaa ei tarvitse eristää. MUSTA HEVONEN Edellä tarkasteltiin aurinkoenergian hyödyntämistä lämpönä. Vanhoissa rakennuksissa saattaa olla puulämmityksen ajalta käycosca poistettuja kaakeliuuneja hormeineen. Tästä voi laskea , mitä kerääjä saa enintään maksaa , jotta se maksaisi itsensä kohtuullisessa aJassa. AURINKOENERGIAN PYYDYKSET Tasokeräåjä eli laajakulmainen kerääjä ottaa vastaan auringonsäteitä monesta suunnasta tavallisen ikkunan tapaan. Keskittävä kerå•åjä ottaa vastaan säceicä vain kapeasta kulmasta ja keskittää laajalle alueelle saapuvan säteilyn polttolasin lailla kuumentamaan melko pientä keräyspintaa. Tasokerääjän kuumasta keräyspinnasta karkaa lämpöä suojalasiin ja siitä takaisin ulkoilmaan. Varastoa on vaikea saada riittävän halvaksi . heijastuu takaisin , säteilyä heijastuu sekä lasikansisca että itse keräyspinnasca. Keskittävä kerääjä on suunnattava joka hetki aurinkoa kohti, joten se on siis teknillisesti monimutkainen laite. Jos vuodessa olisi sata tällaista hyvää päivää, kerääjä neliömetrin vuosiansio olisi 40 markkaa . Jos energian hinnaksi oletetaan 20 penniä kilowattitunnille , yksi neliömetri keraaJapintaa ansa1cs1s1 tällaisena päivänä 40 penniä (edellyttäen että keräcylle energialle on jokin käyttötarve). Ruotsissa kokeillaan monen talon yhteistä varastoa , mutta se saattaa kaikkine apulaitteineen tulla vieläkin liian kalliiksi . Aurinkoisena kevättai syyspäivänä kokonaissaalis kerääjäpinnan yhdelle neliömetrille voisi olla kaksi kilowattituntia. Jokaisen aurinkoenergiajärjestelmän harkintaa pitäisi pohtia kannaccavuuslaskelmalla, jossa otetaan huomioon energian hinnan todennäköinen nousu , mutta jossa ei kesäaikaan keräcylle energialle lasketa mitään arvoa sileä osin kuin energiaa on kerätty käyttötarpeen ylittäviä määriä. Käyttöveden lämmitys 40-5 5 -asteiseksi onnistuu hyvällä casokerääjällä erinomaisesti. Aurinkoenergialla vo1ta1s11n lämmittää vain maaliskuussa ja jonkin verran syys-lokakuulla. Tämä vaatii talon ja aurinkolämmicysjärjescelmän suunnittelua yhtenä kokonaisuutena. Yhceisvarastoksi sopii esimerkiksi syvä cekolampi, jonka pinnalla on 20 sm paksuinen solumuovinen eristyskerros. Tasokerääjälle tulevasta säteilystä 10-30 pros. Näistä voi tee-se-itse -henkinen aurinkoenergian ystävä saada mitättömin kustannuksin varaston, jossa pieni määrä aurinkolämpöä säilyy päivästä yöhön. asukkaiden tuottaman lämmön, taloudessa käytettävän sähkön jäcelämmön ja ikkunoista tulevan auringonpaisteen avulla. muutamaa tuhatta vesilicraa, sepelikasaa tai jotain sopivaa suolaa, joka sitten yöllä jäähcyessään luovuttaa lämpöään asuntoon . Aurinkoenergian varastointi kesästä talveen on houkutteleva ajatus. Lämpimän veden tarve on loma-aikaa lukuunottamatta tasainen ympäri vuoden. Tasokerääjässä säteily kuumentaa isoa, mustaa levyä, jonka edessä on suojana yleensä yksi tai kaksi lasic;i.i muovilevyä . Kuitenkin USA:ssa on käynnissä laaja , valtion rahoittama tutkimusohjelma, jolla pyritään kehittämään halpa , massatuotantoon soveltuva aurinkokenno. Suomen energiatilanteeseen ne eivät kuitenkaan ehtisi vaikuttaa ennen vuotta 2000 . Sellainen aurinkokennosto , joka tuottaa riittävästi sähköä yhden mackacelevision tarpeisiin , maksaa tällä hetkellä enemmän kuin tuo televisio. Kahden hehtaarin kokoinen, vii290 cisen metriä syvä lampi riittä1s1 noin 500 asunnon lämpövarascoks1. Mutta tällainen varasto olisi likimain lämmicettävän rakennuksen kokoinen ja vaatisi ainakin yhtä hyvän lämmöneristyksen kuin rakennus
Jalostettavaksi kelpaavaa puuta ei kuitenkaan kannata polttaa. Metsänhoidossa tehdyistä virheistäkään huolimatta ei teollisuuden ainespuuta ole kuitenkaan syytä uhrata energiakäyttöön. Suonenjoella tutkitaan siten energiametsien uudistamismenetelmiä, pistokkaiden ja taimien tuottamista sekä energiapuiden kasvattamista , hoitoa ja jalostusta. Paavo Pelkonen Metsään mennään energia pulassakin Puu on teollisuutemme keskeinen raaka-aine, mutta siihen suunnattiin katseet myös energiapulan uhatessa. Suonenjoen metsänviljelyn koeasema sijaitsee metsäntutkimuslaitoksen Keski-Suomen hoitoalueen toimiston ja taimitarhan yhteydessä. Taimikoiden hoidossa kertyvä pienpuu kelpaa sekin hakkeena energiantuotantoon, ja jos tuhka palautetaan metsään, ei ravinnetappiotakaan tule. Tehokkaat ja taloudelliset metsänviljelymenetelmät ovat jopa johtaneet runkojen laadun heikkenemiseen . vsk. Tutkimuksen on ennakkoluulottomasti selvitettävä hyvinkin erilaisten ekosysteemien käyttökelpoisuus sopivan kasvimassan tuottamiseen. Metsässä kerääntyy suuria määriä massaa suhteellisen harvoihin, kookkaisiin puihin . SUOMEN LUONTO 6-7 180 39 . Paavo Pelkonen työskentelee tutkijana metsäntutkimuslaitoksen koeasemalla Suonenjoella. Metsänhoidon ja -jalostuksen tutkimuksessa on määrätietoisesti pyritty siihen, että sahateollisuuden raakaaineeksi kelpaavaa järeätä, hyvälaatuista runkopuuta saadaan mahdollisimman paljon. Energiakasvustolle soveltuvia paikkoja samoin kuin kasvilajeja on runsaasti. Energiantuotantoon jäävät siten erikseen kasvatettavat nopeakasvuisten puuja pensaslajien "energiametsät" sekä pienja jätepuu. 291. Koeasemalla työskentelee vakinaisesti yhdeksän tutkijaa, joista kolme osallistuu ainakin osittain puun energiakäyttöä selvittävään PERA-projektiin . SUURI PUU SAADAAN PIENEKSI , MUTTA ... Puun energiakäyttö edellyttää perusteellisia selvityksiä maan eri osissa. Tähän tarkoitukseen on kehitettävä omat viljelyja hoitomenetelmänsä, jocka mahdollisimman vähän rajoittavat kuituja sahapuun kasvattamista. Kenttäja laboratoriokokeissa testataan kasvatusja viljelymenetelmien soveltuvuutta niin perinteisten kasvumittausten kuin uudempien tuotosfysiologisten hiilidioksidinvaihtomittausten perusteella. Asemalla tutkitaan sekä energiapuun tuottamista perinteisen metsänkasvatuksen ohessa että varsinaisten energiametsien perustamista ja hoitoa. Tällä tavoin ei puuta kannauaisi poluaa
Metsäntutkimuksen haasteena on kääntää taimikon hoidossa kustannuksia vaativa pienpuun poisto kannattavaksi energiapuun kasvattamiseksi. Ne voivat olla luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita ja lepikoita tai pistokkaista viljeltyjä pajukasvustoja. Vesakoiden kasvutehoa ei voitane kasvihuonetekniikalla lisätä. Kasvimassa joudutaan korjaamaan näin ollen vuosittain. Hakkuutähteiden käytöstä ei ole ympäristöhaittoja, mutta kantojen käyttö vastaisi vaikutuksiltaan suunnilleen syvämuokkausta. Seuraavaksi on kiinnitettävä huomiota energiapuun kasvuominaisuuksien parantamiseen . Tehokkaaseen energiantuotantoon kehitetyt kasvustot onnistuvat vain hyvissä oloissa. NOPEAKASVUISET ENERGIA METSÄT Varsinaisissa energiametsissä kasvatetaan puuta ainoastaan energiakäyttöön. Parhaita ovat peltomaiset kasvualustat, jotka ovat riittävän kosteita tai maatalouskasvien tuotantoon jopa liian märkiä. Luonnonmetsissä voidaan tutkia vain, miten puu saadaan kasvamaan paremmin; istutetuissa energiametsissä tutkitaan m yös, millainen puu kasvaa paremmin käytetään jalostusta. SUOMEN LUONTO 6-7 / 80 39 . Nykyisissä metsissä auringon energiaa sitoo taimikkovaiheen aikana monena vuonna vain vähäinen lehtipinta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota säteilyä vastaanottavan vihreän lehtipinnan tutkimiseen . LUONNON VIHREÄ AURINKOP ANEELI Suuren sadon edellytyksenä on kasvi, joka kerää mahdollisimman paljon energiaa, mutta kuluttaa siitä itse mahdollisimman vähän. Ensiksi onkin vanhojen, metsäbiologisten tutkimusten perusteella selvitettävä, miten järeän puun ja toisaalta vesakon kasvatuksen ja korjuun vaatimukset voidaan yhdistää. Parhaiten kasvavilla lajeilla versot eivät ehdi puutua , vaan paleltuvat. Samoin on tunnettava kasvien hengittämisja yhteyttämisnopeuden vuotuinen vaihtelu . Useat tutkimukset taimikkojen varhaiskehityksestä tarjoavat hyvän lähtökohdan uusien kasvatusmenetelmien kehittämiseen. Toistaiseksi ei tiedetä, onko kannattavuusarja 10 vai esimerkiksi 20 tonnia kuivaa kasvimassaa hehtaarilta. Suomalaisissa energiametsissä vaikea tekijä on talven kylmyys . Esimerkiksi lehtien rakenne , muoto , koko ja sijoittuminen sekä kokonaispinta-ala ja sen muuttuminen ovat tärkeitä tekijöitä . Metsäntutkijat Suomessakin ovat esittäneet maan tehokkaampaa hyväksikäyttöä jo useita vuosikymmeniä sitten, mutta toistaiseksi ei taimikkojen lehtipuulle ole ollut käyttöä. Hakkuutähteinä jää metsään noin 40 % puun maanpäällisestä massasta; lisäksi kannossa ja juuristossa on suunnilleen sama määrä puuta. Eri puulajien erilaisia kasvutapoja voidaan hyödyntää samanaikaisesti ja samassa paikassa, kunhan asiaan riittävän huolellisesti paneudutaan . vsk.. Entistä suuremman sadon lisäksi kasvupaikalta on odotettavissa myös oksattomampaa ja parempilaatuista ainespuuta. Ympäristötekijöiden vaihtelun on oltava mahdollisimman vähäistä. Taimikkoon satunnaisesti syntyvä lehtipuu ei useinkaan pysty kas292 vattamaan riittävän tiheää ja tehokasta lehtipintaa. Taloudellisesti kannattava korjuu edellyttää riittävän suurta satoa. Viimeaikoina tilanne on muuttunut ja haketettavaksi kelpaavalla pienpuulla on kysyntää. Sen suuri kasvunopeus on tuottanut vain vesakontorjunnan monet menetelmät
Kevään ja alkukesän suuret säteilymäärät jäävät hyödyntämättä. Todennäköisesti suurimpaan tehokkuuteen päästään viljeltäessä sekaisin useita lajeja, joiden kasvurytmi on selvästi erilainen . Mutta puuta tarvitsee myös teollisuus, joka lohkaisee noin 60 pros. Parempaan tehokkuuteen pyritään sekakasvustoilla tai jalostamalla sopivampia kasveja. D SUOMEN LUONTO 6-7 / 80 39. Metsätähteen keräily hakkeena poltettavaksi on ensimmäinen vaihe maassamme käynnistynyttä energiametsätaloutta. f 1 ' ,1 " ' ' Pakettipellot, jotka luonnostaankin alkavat lykätä pajua, sopisivat suurelta osin energian 1uo1an1oon. Tutkimus on jatkossakin pyrittävä säilyttämään vireänä , ettei läpimurto jollakin osa-alueella jää vaillinaisesti hyödynnetyksi energiametsätutkimuksen kokonaisuudessa . Energiantuotantoon jää tällöin vain hakkuutähde ja jätepuusto. YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIIN Energiapuun kasvattamisen , korjuun ja käytön biologisia, taloudellisia ja teknisiä kysymyksiä tutkitaan samanaikaisesti monissa tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa. Kun lisäksi kasvimassan poltosta syntynyt tuhka palautetaan kasvupaikalle , ei systeemiin tarvita muualta ravinteita ja ekologisen kierron periaate toteutuu . Energiametsien mahdollisuuksista kirjoittaa Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen koeaseman tutkija Veli Pohjonen. Kumpikin keino on vaikea ja vaatii kasvuominaisuuksien tarkkaa tuntemista. Energiametsillä, viljelemällä peltomaisesti nopeakasvuisia puulajeja, pyritään tehostamaan aurinkoenergian talteenottoa. Juuri tuotosjakson myöhäinen alkaminen on ongelma, kun sato korjataan vuosittain . Esimerkiksi Keski-Suomessa havupuut yhteyttävät selvästi jo huhtikuun alussa, kun ilman lämpötila kohoaa useiden päivien ajaksi nollan yläpuolelle. Aurinko on ollut ihmiskunnan taloudellisen toiminnan ainut voimanlähde lähes koko tunnetun historiallisen ajan. ·1\.11 ;; L ,\ ,~~Ii: :/1 ,(l :;, .. Miltei huomaamattamme maamme metsäpuut sitovat melkoisia määriä auringon säteilyenergiaa, vuosittain runsaat 700 petajoulea (1 petajoule = 10° joulea), joka lämpöarvoltaan vastaa noin 1 7 miljoonaa öljytonnia eli puolitoistakertaisesti nykyistä öljyntuontiamme. , .' , d;!,i ,,4/~ ... ,, J \ , ,,.,.,.. Toisessa vaiheessa kerätään luonnonvesakkoa hieskoivua, harmaaleppää, 293. Loput 40 pros. Energiametsätutkimus edetköön siten , että erilaiset ongelmat innoitta1s1vat tutkijoita puhaltamaan yhteiseen puuhiileen. .. Tällöin voidaan viljellä myös sellaisia kasveja, jotka sitovat ilmakehän typpeä. on jäänyt kasvupaikalleen taimistonperkausjätteenä, latvuksina, oksina ja kantoina. Puunjalostusteollisuus keittää selluksi, sahaa tai muuten jalostaa metsiemme vuotuisesta kasvusta noin 60 pros. ,l. Metsä onkin aurinkoenergian luonnonmukainen välivarasto. Muutamien pajukasvustojen tuotosjakso loppuu lähes yhtä myöhään kuin havupuiden . vuosikasvusta. Veli Pohjonen Energia viljelyn haaste Suomen metsien vihreä aurinkopaneeli sitoo vuodessa melkoisen energiamäärän: jos niiden vuosikasvu poltettaisiin, saataisiin puolitoistakertaisesti nykyistä öljyntuontiamme vastaava määrä energiaa. Sekakasvusto on mielenkiintoinen myös mahdollisen tuhoriskin pienenemisen takia . Yhteyttämisen alkamista keväällä säätelee lämpötila. Suonenjoen koeaseman metsänhoidon tutkimus on siten vain osa kokonaisuudesta. Lehtipuut aloittavat vasta useita viikkoja myöhemmin lehtien puhjetessa. Pitkään se tarkoitti vain kasvavaa puuta, johon aurinkoenergia oli kemiallisesti sitoutunut. Yksivuotinen kannoista vesova energiametsä peittaa maan vasta kesäkuun lopulla, minkä jälkeen maksimaalisen lehtipinta-alan kasvamiseen kuluu vielä useita viikkoja. vsk. ·
Pienpuun keräily ei paljon energiaa kuluta . Poppelilta odotettiin alussa paljon, mutta sen maaperävaatimukset näyttävät olevan meille liian korkealla, lähes sokerijuurikkaan tasolla. Energiapajun viljelytekniikka hallitaan jo pääpiirteissään, ja hehtaarin suuruusluokan koeviljelmät ovat perusteilla. Energipajuja on tuotu maahamme kokeiltaviksi Tanskasta, Unkarista ja Siperiasta. siitä energiamäärästä, mikä hakkeesta saadaan poltettuna. Energiapajun viljelyä on tutkittu maassamme vuodesta 1973. Fotosynteesissä luonto kelpuuttaa sähkön ja vedyn vain hetkellisiksi välituotteiksi. Kuvassa pienpuun koriuuta kotitalouskäyttöön; haketettavaksi tarkoitettua puuta ei tarvitse edes karsia. Sähköä ei voi varastoida, ja vety on liian herkkää räjähtämään. 294 satona saataisiin vuosittain 5.6 gigajoulea (1 gigajoule = l09joulea) hehtaarilta eli yhden öljytynnyrin energiamäärä. Maapallon kasvillisuus -metsät, pellot, suoton kuin suuri aurinkopaneeli, joka kerää auringon säteilyä ja varastoi sen vihreyteensä . Energiametsätoimikunnan mietinnön mukaan energiaviljelmiä tulisi perustaa maahamme vuoteen 2000 SUOMEN LUONTO6-7 / 80 l'J. 5 m l metsähehtaarilta. YHTEYTI ÄMINEN VANGITSEE AURINGONSÄTEILYÄ Kun auringonsäteet osuvat kasvien lehdille, alkaa yksi elollisen luonnon tärkeimmistä ketjureaktioista : yhteyttäminen eli fotosynteesi. Elävä luonto varastoi energian kemialliseen sidokseen josta energia ei karkaa . ENERGIANVILJELY on oppi viljelykasveista ja -menetelmistä , joilla auringon säteilyenergiaa sidotaan ja varastoidaan. Kasvi kasvaa ja auringon energiaa taltioituu kemialliseksi energiaksi runkoon, oksiin, lehtiin ja juuriin . Näin Kannuksen keskiarvohehtaarilta voitaisiin keräillä vuosittain O. Kolmas vaihe, energiaviljely, tähtää tulevaisuuteen: valitaan mahdollisimman nopeakasvuiset energiakasvit voimalliseen peltomaiseen kasvatukseen. Lehtivihreähiukkaset muuntavat auringon säteet ensin pienen pieniksi sähkölatauksiksi, jotka pilkkovat vesimolekyylejä hapeksi ja vedyksi. Yksi sijoitettu energiapanos antaa lähes 30-kertaisen määrän energiaa takaisin . Happi vapautuu ilmakehään, korkeaenerginen vety antaa kasville käyttövoiman hiiliketjujen rakennustyöhön . Kasveihin perustuvan aurinkokennon pystyttäminen on helppoa; kerran kylvettynä tai istutettuna kasvit rakentavat itse itsensä, ne myös huoltavat itsensä uudistamalla lehvästöään jatkuvasti. Koko korjuuketjuun kannolta pesään kuluu vain noin 3.6 pros . Pajut ovat olleet lupaavimpia pohjoismaiseen energiaviljelyyn soveltuvia kasveja. Kannuksen esimerkissä nettoenergiaJätcpuun käyttö polttoaineena säästää tuontipolttoaincita tähdellisempiin tarkoituksiin. kulttuuripajuja ovat koripaju ja muuan koripajuristeymä . Paju on ollut tuottoisin viljelykokeissa. Laajimmin on kokeiltu vesipajua. Keskipohjanmaan oloissa kestävä käyttö ei vaarantuisi , jos energiapuustosta hakattaisiin vuosittain 8-10 % . Muita samantapaisia, ns. Pajun viljelyyn soveltuvia maita olisivat maatalouden ylituotannolta liikenevät pellot, pakettipellot, peltoheitot, turvetuotannosta vapautuvat suonpohjat ja ravinteiset, muuten vaikeasti viljeltävät metsäojitusalueet. 7 m l . ,sk.. Rankojen kuivahdettua ne haketetaan palstahakkurilla suoraan kuljetusauton lavalle , ja hake ajatetaan kunnalliseen lämpökeskukseen . Kasvilajista ja kasvinosasta riippumatta jokaisen, täysin kuivan kasvimassakilon energiasisältö on lähes vakio: noin 19 megajoulea (1 megajoule = 10 6 joulea) eli 42 pros . ENERGIAPUUN KERÄILY Kannus oli koekuntana , kun Metsäntutkimuslaitos kehitti vuonna 1979 energiapuun inventointimenetelmiä . Tyypillisessä korjuuketjussa metsuri kaataa kaatokahvallisella moottorisahallaan ranteenvahvuista hieskoivua . haapaa ja pajua. 4-H-kerholaiset ovat etsineet nopeakasvuisia luonnonpajuja jalostuksen lähtömateriaaliksi. Tähän saakka metsään jääneestä hakkuutähteestä arvioidaan vajaa puolet, 2.9 milj . Energian nettosato saadaan , kun hakesadon energiamäärästä vähennetään pienpuun keräilyyn, haketukseen ja kuljetukseen kulunut energia. Puuta poltettaessa kemiallinen energia vapautuu lämpöenergiana. raakaöljykilon energiasisällöstä . Teleskooppipuomilla varustettu kuormatraktori kerää rangat oksineen kasoihin palstan syrjään . Heti alun pitäen kokeista saatiin lupaavia tuloksia; vuotuiset kuiva-ainesadot ovat vaihdelleet välillä 10-20 tonnia hehtaarilta. öljytonnia (116 petajoulea) vastaavan energiamäärän , olevan sellaista, että sen korjuu olisi nykytekniikalla mahdollista . Kannuksen metsistä löytyi pienikokoista, teollisuudelle kelpaamatonta energiapuuta yhteensä 230 000 m l, keskimäärin noin 7
Kun luonnonvarojen käyttö siirtyy keräilyasteelta viljelyyn eli 295. KOHTI ENERGIAVILJELYÄ Energian nettosatojen vertailu ei kannusta pienpuun keräilyyn metsistä; energian hinnan edelleen noustessa suunta käy kohti energiapuun viljelyä. Kasvimassaenergian n11n hakkeen , haloo , oljen kuin turpeenkin tuotannon avainkysymys on energiatase: energian tuotoksen on ylitettävä energian kulutus. Hehtaarisatojen merkitys käy vielä selvemmin ilmi seuraavasta esimerkistä. vsk. Keski-Suomen korkeudella voiSUOMEN LUONTO 67 / 80 3'!. Tavoitteena on kahden miljoonan öljytonnin säästäminen (80 Petajoulea). Aikanaan heinä'] ottamista viljelyskasviksi vastustettiin yhtä tunneperäisesti kuin tänään pajun viljelyä. Jos puuhake tulisi olemaan Kannuksen kuntaan rakennetun kaukolämpö~eskuksen ainut polttoaine sen käydessä täydellä teholla, miltei koko kunnan nykyinen metsäpinta-ala (noin 28 000 ha) tarvittaisiin energiapuun keräilyyn. Tehoviljelyssä tuotosten ja panosten suhde jää sen s11aan vaatimattomammaksi (alle 10: 1). Energian nettosatona tehoviljellyltä hehtaarilta korjattaisiin noin 170 gigajoulea vuodessa. 0,3 ha:n laajuisella koekentällä on päästy 18 kuiva-ainetonnin vuotuiseen hehtaarisatoon. Näin laskien energiapuun keräily näyttää paljon järkevämmältä toiminnalta kuin energiapuun viljely. Kannuksen keskimääräinen metsähehtaari tuottaa nettoenergiana öljytynnyrillisen verran energiaa vuodessa, kun tehoviljelmän tuotos voisi täyttää puolikkaan perävaunutonta tankkiautoa. Energiametsätaloudessa, olipa kysym yksessä pienpuun keräily luonnonmetsistä tai energiaviljely, tämä saavutetaan sentään varsin helposti . Ennen suurimittaisen energiaviljelyn aloittamista selvitetään energiametsien kasvua ja vaikutuksia perusteellisesti sekä koekentillä että kasvihuoneiden as1iakokeissa. Vaihtoehtoisesti tehoviljelyyn tarvittaisiin vain kolmaskymmenesosa eli 500-600 ha . Se vastaisi noin 5 000 litraa kevyttä polttoöljyä, parin omakotitalon vuotuista tarvetta. Varsinkin energiapuun keräily luonnonmecsistä antaa sijoitetulle energiapanokselle roiman (noin 30: 1) katteen . Energian panostuotossuhde on vain 1: 7. Kaikesta huolimatta lähes puolet peltoalasc-amme on nykyään nurmiviljelyssä , vaikka karjanrehua riittäisi yhä keräiltäväksi soilta, metsistä ja rannoilta . TEHOVILJELY VAATII ENERGIAPANOKSIA Yhden pajuhehtaarin viljelyssä on poltettava dieselöljyä ja levitettävä lannoitteita saman verran kuin nurmiviljelyssä. mennessä yhteensä 550 000 hehtaana. Tähän viittaa myös muiden viljelyskasvien kehityshistoria: Sata vuotta sitten nurmiheinää ei viljelty pelloillamme ja karjanrehu kerättiin rantaja suoniityiltä. taisiin käytännössä tavoitella aluksi 12 kuiva-ainetonnin hehtaarisatoa eli noin 44 kiintokuutiometriä vuodessa. Energiaviljelmällä kuluukin istutukseen , hoitoon , korjuuseen, haketukseen ja kuljetukseen yli 100-kertaisesti energiaa verrattuna vastaavan pienpuun keräilyyn keskimääräiseltä kannuslaiselta metsähehtaarilta. Eihän tämän päivän viljanviljelyäkään enää mitata kuten Raamatun aikoihin sen mukaan tuottaako kylvetty siemen sata, kuusikymmentä vai kolmekymmentä jyvää, vaan viljelijän saama ansio määräytyy pikemminkin hehtaarilta lasketun nettosadon kuin panos-tuotossuhteen perusteella. Tällainen laskutapa on kuitenkin vanhentunut. Tällainen sato sisältää seitsemänkertaisesti sen energiamäärän , mikä pajuviljelmillä kulutetaan polttonesteenä tai muuna energiana. Ero on kolmikymmenkertainen. Paras koeruututulos on EteläRuotsista, 32 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta vuodessa. Viljelty energiapajukko kasvaa kuitenkin aivan toisella nopeudella kuin luonnonmetsien vesakot
Puuaineksen keruu ja käsittely tapahtuu kolmessa vaiheessa. Luvassa on suomalaisen maiseman susuytyminen. Tavoitteena on jatkuva 95 prosentin kotimaisuusaste paluu kivihiileen on kuitenkin jatkuvasti mahdollinen . Niinpä turvetta ja haketta tarvitaan paljon: parhaassa tapauksessa 600 000 kuutiota haketta tai 650 000 kuutiota turvetta vuodessa. Kajaani Oy:n Kajaanin tehtaiden vuotUisesta sähkönkulutuksesta tuottaa oma höyryvoimalaitos kolmanneksen, samainen laitos tuottaa myös kaiken tuotannon tarvitseman lämmön . Turpeen ja hakkeen käyttöönotto edellytti vajaan 30 miljoonan markan investointeja uuniin ja kuljetuskoneistoihin, siitä valtio korvasi kolmanneksen. Miljoona hehtaaria hoidettuja energiaviljelmiä poistaa kulonvärisen ränstyneen pakettipeltomaiseman, ja tilalle saadaan jälleen lehtivihreää. Näin kävi kun ihmistyövaltainen luonnonheinän keräily korvattiin tehokkaalla nurmiviljelyllä, jossa ovat apuna koneet ja tehokkaat työmenetelmät. Kantoja käytetään vielä vähän , mutta metsämiehet ovat niistä kovasti kiinnostuneita. Haketukseen menevä puuaines saadaan taimikoista ja hakkuualueilta. vsk.. Perässä tuleva metsätraktori kourii niput mukaansa ja kuljettaa ne maantien varressa odottavalle siirrettävälle hakkurille. KESTÄVÄÄN ENERGIATALOUTEEN Uusiutumattoman energian, nimenomaan öljyn, ylivoimainen halpuus 1950ja 1960-luvuilla ohjasi yhteiskuntamme ja elämäntapamme nykyiseen muottiinsa. Meidän on joko hyväksyttävä ydinenergia kaikkine ympäristöriskeineen tai kehitettävä huokeat menetelmät aurinkoenergian valjastamiseksi. Uudistuksen jälkeen ainoa välttämätön tuontipolttoaine on öljy, jota laitoksessa tarvitaan edelleen tukiliekkinä määrä vaihtelee niin vuodenajoista kuin kotimaisten polttoaineiden saatavuudesta ja vaikkapa kosteudesta riippuen. Biomassaan perustuva energiatalous on välttämättä myös hajautettua, päinvastoin kuin väestökeskuksiin rakennettavat hiilitai ydinvoimalat. TURPEEN JA HAKKEEN polttoarvo on huomattavasti heikompi kuin kivihiilellä tai polttoöljyllä . Tänään sen keräily luonnonmetsistä tulee maksamaan 60-70 mk/ml. Hakkuista, taimikoiden harvennuksista ja vesakoiden raivauksista saadaan jatkuvasti jätepuuta, joka soveltuu hyvin teollisuuden kattiloihin. Sillä korvataan ulkomaista hiiltä 210 000 tonnia , tai öljyä 130 000 tn. Halvan öljyn aikakausi on kuitenkin päättynyt. Energian tuotannon hajauttaminen ympäri Suomea tuo myös uusia ansiomahdollisuuksia viljelijöille. Höyryvoimalaitos rakennettiin aikoinaan 19 50luvulla kivihiilellä ja tehtaiden omilla jätteillä toimivaksi . VESAKOT JA HAKKUUT ÄHTEET ENERGIAKSI Edullisin raaka-ainelähde on riukuasteelle ehtinyt taimikko , jossa ei ole vielä tehty harvennustöitä. Hakkuumies avaa taimikkoon ajourat 30 metrin välein ja harventaa puuston moottorisahalla ja kerää ne karsimatta nipuiksi. Turve on uusiutumaton luonnonvara, energiametsät antavat vielä odottaa itseään. Toistaiseksi turvetta poltetaan enemmän kuin haketta, mutta hakkeen määrä nousee korjuumenetelmien kehittyessä. Kun nykytekniikan suomat parannukset rakennusten eristämisessä ja muut yksinkertaiset energian säästötoimet on toteutettu, varteenotettavia öljyn korvaajia jää vain kaksi: ydinvoima tai aurinko. kulttuuriin, pinta-alaa kohti laskettu taloudellinen tulos paranee. Energiaviljelmä on luonnonmukainen tapa auringon energian sitomiseen . Energiapellot soveltunevat maalaismaisemaan myös paremmin kuin jotkut muut uusiutuvan energian keräilymenetelmät, esimerkiksi 200 kappaletta noin 100 metrin korkuisia suurtuulimyllyjä joka pitäjässä. Tämä kehitys on nähtävissä myös energiapuulla. Vain kasvien avulla voidaan riittävän laajat pinta-alat ottaa käyttöön. D 296 Mikko Niskasaari Hake pyörittää tehdasta Kotimaisia energialähteitä on jos vesivoima katsotaan loppuun rakennetuksi lähinnä turve, jätepuu ja energiametsät. Hakkurista puru lentää suoraan kuorma-auton lavalle ja matkaa siitä edelleen tehsuoMEN LUONTO 6-7 / 80 l<J. Pari vuotta sitten suoritettujen uudistusten tarkoituksena oli korvata juuri kivihiili turpeella ja hakkeella ja nostaa laitoksen kotimaisuusaste näin yli 90 prosentin . Kasvit ovat myös ratkaisu energian varastointiin . Haketukseen kelpaa kaikki pienpuu, joskin lehtipuu on paremman polttoarvonsa vuoksi suositumpaa. Energiaviljelmällä arvellaan päästävän kolmannekseen, noin 20 mk/ml. Tonni kivihiiltä sisältää energiaa 25 gigajoulea, kuutiometri haketta 8 gigajoulea. Ennen turpeen ja hakkeen käyttöönottoa polttoaineista oli keskimäärin kolmannes sulfaattiselluloosatehtaan jätelientä, kuudesosa kuorta , 8 prosenttia öljyä ja 43 prosenttia kivihiiltä. Lähitulevaisuudessa öljyn osuus länsimaiden energiakakusta on korvattava tavalla tai toisella. Jätepuun haketusta ja käyttöä lämmön ja sähkön tuottamiseen on kokeiltu pari vuotta Kajaanissa Kajaani Oy:n tehtailla
Kajaani Oy voisi käyuää jopa 600 000 hakekuutiota vuodessa, joka korvaisi 130 000 öljytonnia. Turvetta tuodaan huomattavasti kauempaakin , kannattavuusrajana pidetään yleensä 120 kilometrin kuljetusmatkaa. Hake paitsi korvaa ulkomaista polttoainetta, myös työllistää. Hake mahdollistaa myös energian luonnollisen kierrätyksen . TUHKA TAKAISIN METSÄÄN Hake on uusiutuva luonnonvara, päinvastoin kuin turve. lisätä nimenomaan yksityisten metsien osuutta, mieluiten niin että kaikki riittävän lähellä tapahtuvat taimikonhoitotyöt tuottaisivat polttoainetta Kajaanin laitokselle. Yhtiön toiveena on SUOMEN LUONTO6-7/ 80 J9. Pienpuun haketuksessa on käytössä kolme suurtehohakkuria, kaikki yksityisillä urakoitsijoilla. Hakkeen poltosta syntyvä tuhka sisältää runsaasti mm . Kuva Jorma Luhdan. Kuivana se sopii erinomaisesti metsien lannoitcamiseen. Kustannuksista puolet tulee kaatovaiheen, toinen puoli haketuksen ja kuljetuksen osalle. Tällöin haketta käytettäisiin Kajaani Oy:n höyryvoimalaitoksessa suunnilleen yhtä paljon kuin turvetta. Allas hukuuaisi mm . D Päätöstä Vuotoksen allashankkeen hautaamiseksi ei vain kuulu, vaikka paikallisten asukkaiden vastarinta koko ajan kovenee. Näin suurta jätepuumäärää ei Kainuun metsistä ole vielä saatu kokoon . Käytössä on myös neljäs kone , joka on suunniteltu käyttämään erityisesti hakkuista jäävää jätepuuta. Hakkeesta kolmannes saatiin yhtiön omista metsistä , kolmannes yksityisistä ja loput metsähallituksen metsistä . kalsiumia, fosforia ja kalia; vain typpi siitä puuttuu. Mikäli yhtiön mielestä ihanteellisin järjestely toteutuu eli maanomistajat suorittavat itse puun korjuun ja kuljetuksen maantien varteen, heille jää myös hankintahinta, nelisenkymmentä markkaa kiintokuutiolta. taalle. Niiden annetaan kuivahtaa kesän yli tai seuraavaan vuoteen , jolloin lehdet ja neulaset ja niiden mukana ravinteet jäävät maahan. Viime vuonna kerättiin 200 000 kuutiota, vuositavoite on 300 000 kuutiota . Viime vuonna Kainuun metsistä kerättiin haketta 200 000 irtokuu tiota , tavoitteena on nostaa määrä 300 000 kuutioon . Avohakkuualueilta monitoimikone kerää rungot matkaansa ja karsii ne muutamissa työpisteissä . Laatua tosin heikentää samanaikaisesti poltettava turve , jonka tuhka on oleellisesti köyhempää . Karsitut oksat jäävät valmiisiin kasoihin. Pelkosenniemen Tapionniemen asukkaiden kotiseudun ja elinkeinot. Metsätraktori kuljettaa kuivahtaneet hakkuutähteet tien varressa olevalle haketuskoneelle. HINTA RATKAISEE Hakkeen hankinnasta Kajaani Oy:ssä vastaava metsänhoitaja Turkka ]å"msenin mielestä hake on kannattava vaihtoehto turpeelle , jos se saadaan tehtaalle hintaan 80 mk/kiintokuutiometri (kiintokuutiometri vastaa 2, 5 irtoku u tiota) . Viime vuotisen hakemäärän hankintaan tarvittiin korjuuvaiheessa, ilman haketusta ja tehtaalle kuljetusta, 80 miestyövuotta huomattavasti enemmän kuin vastaavan turvemäärän hankintaan . Yksityisten metsistä saatavasta puusta ei makseta kantohintaa, vaan yhtiö katsoo omistajien hyötyvän taimikonhoitokustannukset, jotka ovat keskimäärin 300 mk/hehtaari näkemys josta lähitulevaisuudessa tullaan riitelemaan lujasti teollisuuden ja maanomistajien välillä. Urakoitsijat huolehtivat myös hakkeen kuljetuksesta tehtaalle. 5 kilometrin päästä tuotava, palkkatyövoimalla kaadetusta puusta valmistettu hake mahtuu juuri tuohon rajaan . 297. Teknisistä ongelmista huolimatta jätepuun käyttö tulee ilmeisesti vastaisuudessa huomattavasti lisääntymään . vsk. Edullisin hakelähde on riukuasteelle ehtinyt taimikko, jota ei ole vielä harvenneuu
Turpeen korjuukenttä vastannee näin uudisojitustyömaata koko tuotantoajan ja vielä korjuutoiminnan päätyttyäkin. Monta ristiriitatilannetta on varmasti vielä edessä ennenkuin valtioneuvoston jo hyväksymän soidensuojelun perusohjelman n. Veden mukana tulee turvetyömailta myös runsaasti kiintoainesta, turvetta, joka sedimentoituu lähivesistöihin ja aiheuttaa purojen ja jokien madaltumista ja järvien liettymistä. Turvekenttien pölyäminen lisää vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Myös kokonaisfosforin sekä kokonaissekä ammoniumtypen pitoisuudet ovat turvekenttien ojissa korkeat luonnonsoiden vesiin verrattuna. Eteläisimmässä Suomessa, jossa jo noin 80 % suoalasta on ojitettu, kilpailee turvetuotanto yhdessä luonnonsuojelun kanssa alueen viimeisistä soista. Todellinen tilanne on kuitenkin huonompi kuin pelkät pinta-alat osoittavat. Määrä ei ole suuri, jos sitä verrataan metsäojituksen pinta-aloihin onhan se vain 2 % metsäojituksen tähänastisesta alasta. Mikäli yksityinen turvetuotanto yleistyy, sitä tuskin mitkään sopimukset pidättelevät. Polttoturvetuotanto on kuitenkin ylikuumentunut. Erityisen ongelmallinen on tilanne Sisä-Suomessa, missä suoala on alunalkaen ollut vähäinen . 120 000 hehtaaria yksityismaiden soita on rauhoitettu. Ilmiö on turveteollisuuden pienialaisuuden vuoksi lähinnä paikallinen , jota ei enää voi sanoa metsäojituksen vastaavista haitoista. Rauno Ruuhijå"rvi ja Kimmo Tolonen Turve-energia ja ympäristönsuojelu Maassamme pyrttaan varaamaan noin 100 000 suohehtaaria turpeentuotantoon, josta yli 90 % menisi energiakäyttöön. Tällaisia onnettomia esimerkkejä ovat Ilomantsin hienon Koivnsuon ja Puohtiinsuon sekä Leivonmäen Haapasuon turpeennostohankkeet. Töysä. Riittää, jos sitä voidaan ohjata kohteisiin, jotka eivät aiheuta suojelulle korvaamattomia menetyksiä. Luonnonsuojelijat toivovat , että turvetuotantoa entistä enemmän ohjattaisiin jo ojitetuille ja keskiosistaankin kuivahtaneille soille sekä turvepelloille , joita on suuria aloja myös pellonvarauksen piirissä. Molemmat käyttömuodot ovat kiinnostuneet samantapa1S1sta kohteista: suurista ja hyvin kehittyneistä avosoista. karjan kuivikkecksi ei tuhoa suoekosysteemiä . YLIKUUMENNUT TURVETUOTANTO Kauppaja teollisuusministeriön 300 asettamassa energiahuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyöryhmässä on soviteltu valtiollisen turvetuotannon ja soidensuojelun ristiriitoja ja voitu yleensä sopia tiettyjen, molempia kiinnostavien soiden käyttötavasta. Metsäojitus on kuitenkin edennyt nopeasti ja turpeenpolttokin on jo nyt varsin suurta. Viranomaisten sopimukset eivät pidättele kuntia tai poliitikkoja. Kumpikin osapuoli on joutunut tekemään myönnytyksiä. Orgaanisen aineksen tulo vesistöihin on viime aikoina lisääntynyt lähinnä metsäojitusten , avohakkuiden ja aurausten takia, niin että sen kalataloudelliset haitat ovat jo aivan ilmeiset. Turpeennoston jälkeen rahkasammal alkaa kasvaa uudelleen ja korjaa vauriot. Luonnonsuojelun taholta ei yleensä ole haluttu pysäyttää tai rajoittaa turpeentuotantoa. SUOMEN LUONTO 67/ 80 J<J . Happamuus niissä sen sijaan on yllättävän vähäinen. vsk.. Myös turvekenttien yhteyteen tulisi rakentaa erityisiä sedimentaatioaltaita vesistöhaittojen vähentämiseksi. TURVETYÖMAIDEN YMPÄRISTÖHAITAT Suurin ympäristöhaitta on meillä turvekentistä tulevan suoveden runsas humuspitoisuus. Pienimuotoinen turpeenotto esim
vsk 301. Polttoturvetuotanto on ylikuumentunut eivätkä viranomaisten sopimukset pidättele kuntia tai poliitikkoja eivät aina edes viranomaisia itseäänkään. VAPO:n turvekentällä Pelsossa turveaumaa siirretään tulipalojen estämiseksi. Turvetta voidaan korjata vain kuivana aikana, kesän sadekaudet katkaisevat turvetuotannon. SUOM EN LUONTO 6-7 180 J?. Korjuuvaiheessa ympäristöön lentävä turvepöly on ongelma. Tästä on esimerkkiä Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Onnettomasti kävi myös luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaille Ilomantsin Koivusuolle (kuvassa) ja Leivonmäen Haapasuolle, joista kummastakin noin puolet luovutettiin turvetuotannolle
Varteen otettava vaihtoehto on myös uuden suon ja turpeenkasvun aikaansaaminen pitämällä vedenpintaa korkealla. Meillä on jo varsin paljon vanhoja turpeenottoalueita, jotka ovat uudelleen muuttuneet suoksi . Turpeenottopaikkojen jälkihoidossa on useita eri mahdollisuuksia. TURVEKENTTIEN JÄLKIHOITO Meiltä puuttuu vielä lainsäädäntö , joka velvoittaa hoitamaan alueet, joilla maankamaraan on koskettu. Turpeen raskasmetallien ja radioaktiivisten aineiden määrät vaihtelevat maaperästä riippuen . Yläkuva Niinisalon turvevoimalasta, alla turve palaa G. Turvetta poltetaan usein yhdessä öljyn kanssa . Turvevoimalaitosten nokihaittoja lienee mahdollista suodattimin vähentää . Niiden käyttäminen metsätai maatalouteen tai yleensä kasvimassan tuotantoon on ehkä tärkein vaihtoehto silloin, kun kuivatus voidaan järjestää. Patoaminen vesialueiksi esim . TURVE EI OLE UUSIUTUVA LUONNONVARA Uutta turvetta kertyy kuiva-aineena laskettuna noin puoli tonnia suohehtaaria kohti vuodessa. Kertymä vaihtelee kuitenkin voimakkaasti paikasta toiseen; se voi jäädä 0.2 tonniin hehtaaria ja vuotta kohti mutta saattaa nousta jopa 0.8 tonniinkin. rikkidioksidi , raskasmetallit ja radioaktiiviset aineet . SUO ME LUONTO6-7/ 80 J'I. Kun turpeen 302 Turpeen polton ympäristöhai11oja ovat noki. tonnia kuivaa turvetta. TURPEENPOLTON YMPÄRISTÖHAITAT Ilmansuojelukysymyksiin emme voi perusteellisemmin puuttua. l / 8 puolalaisen kivihiilen ja alle l / 10 raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuksista. vsk.. Tällöin voitaneen vähentää myös rikkidioksidipäästöjä, sillä turvetuhkan kalsium , rauta ja magnesium kykenevät palaessaan absorboimaan rikkidioksidia. 3 milj . Länsi-Saksassa. vesilinnustoa tai virkistyskäyttöä varten on myös mahdollista. Nokea voidaan vähentää suodat1imilla. Periaatteessa soidenkin tulisi kuulua tällaisen lain piiriin . Radioaktiivisia aineita on rodet1u vapautuvan turpeesta ainakin Ruotsissa. Sinänsähän meikäläisten turpeiden rikkipitoisuudet ovat varsin alhaisia , lämpöarvoyksiköihin verrattuna vain n. A. Serlachiuksen Mäntän tehtailla. Näin voidaan jopa restauroida suoalueita kuten on tehty mm . Jos luonnontilaisten soittemme kokonaisala on noin viisi miljoonaa hehtaaria, kerrostuu niissä vuodessa noin 2. Rikkidioksidia on vähemmän kuin öljyssä
Koska turvevarojemme uusiutuvat suu rimmaksi osaksi taloudelliseen käyttöön kelpaamattomilla alueilla , on käyttökelpoisten turvevarojemme hyödyntäminen jo nyt moninkertaisesti ylittänyt niiden vuotuisen lisäkasvun. Kasvuturpeen ottopaikat ja varsinkin turvepehkun nostopaikat , joissa soISta on poistettu vain osa ylimmistä, heikosti maatuneista rahkaturvekerroksista , lähtevät sen sijaan usein kasvamaan hyvin aktiivisesti noston päätyttyä. Jos Suomen kaikki poltettavaksi sopiva yhdyskuntajäte käytettäisiin energiantuotantoon, säästyisi 250 000 öljytonnia. Hå'n on tutkinut mm. SUO MEN LUONTO67/ 80 J9. Suurin osa kyyditään kuitenkin täyttämään kaatopaikkoja, joilla alkaakin jo olla tungosta. Jätteet voidaan lajitella joko niiden syntypaikoilla, tehtaissa, maataloudessa ja kotitalouksissa, tai erillisissä lajittelulaitoksissa. energiakäyttö on lisääntymässä, on vuotuiseksi korjuutavoitteeksi v. Hyödykkeiden massatuotanto kuluttaa paljon energiaa ja synnyttää runsaasti erilaisia jätteitä ja sivutuotteita. Energian käytön kannalta tehokas esilajittelu on parempi vaihtoehto . D Rauno Ruuh1jå'rvi on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston kasviekologian apulaisprofessori. Hå·n on tutkinut erityisesti soiden kasviekologiaa ja kasvillisuutta. Vaikka onkin esitetty arvioita , että taloudellisesti käyttökelpoisten turvevarojemme (n. Ilman talteenottoa menetetään niiden energiasisältö tai arvo raaka-aineena . 6 % maamme silloisesta energian tarpeesta . ,sk. Hyötykäyttö vähentää samalla jätteiden ympäristöhaittoja ja kaatopaikkojen tarvetta. Turpeen energiakäyttö kaavaillussa laajuudessa merkitsee siis fossiilisen varaston käyttämistä , ja turpeeseen perustuva energiahuolto on vain välivaihe. Suo , jonka turve kerros on poistettu, jatkaa turpeen tuottamista äärimmäisen hitaasti , jos lainkaan . Tämä määrä vastaa käytännössä jo yli kaksinkertaista vuotuiskertymää. Myös kulutuksen ohjailu, markkinointi ja tottumukset vaikuttavat jätteiden syntyyn . Kimmo Tolonen on Helsingin yliopiston kasvitieteen dosentti. 1990 suunniteltu 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa , jolloin se kattaisi n. Jätteiden määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa tuotantotekniikan valinnalla. Jätteistä saadaan energiaa polttamalla tai muuntamalla ne polttoaineiksi esimerkiksi pyrolyysillä tai käymisteitse. Tällainen turve ei kuitenkaan ole taloudellisesti hyödyntämiskelpoinen energianlähde. Jätteiden lajittelun ja keräilyn onnistuminen vaatii sitä, että teollisuus ja yksittäiset ihmiset saadaan ymmärtämään ja omaksu303. Arto Stenroos Jätteistä • energiaa Jätteiden hyödyntäminen on tärkeä osa luonnonvarojen käytön järkeistämistä. Luonnonvarojen ja energian järkevän käytön kannalta pitäisi luonnollisesti pyrkiä kehittämään ja ottamaan käyttöön sellaista tekniikkaa, joka tuottaa vähemmän jätteitä ja kestävämpiä tuotteita. Nämä näkökohdat tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa soittemme raaka-ainevarojen käyttöä pitemmällä tähtäyksellä. Lopulta kaikki tavarat , mitkä hitaammin mitkä nopeammin , päätyvät jätteeksi . Suomen luonnon ja kulttuurin vaiheita soiden ja jå'rvien pohjakerrostumien perusteella (paleoekologia) . Lisäksi turve voi olla arvokkaampi orgaanisen teollisuuden raaka-aineena ja maanparannusaineena kuin energian lähteenä . Energiantuotantoon jätteitä kannattaa käyttää vain silloin, kun niiden energia-arvo on raaka-ainearvoa suurempi. Jätteiden hyötykäyttö vaatii niiden keräilyä ja lajittelua. 23 mrd suo-ml) , polttaminen riittä1s1 kattamaan energiantarpeemme ehkä noin sadaksi vuodeksi eteenpäin, olisimme viimeistään silloin nollatilanteessa. Jätteillä on arvoa sekä raaka-aineena että energianlähteenä
Oljen käyttö tulee kysymykseen lähinnä Lounais-Suomen suurilla viljelmillä . Valitettavasti vieläkään jätteiden käsittelyä ei maassamme ole kunnolla järjestetty. Se on polttoon verrattuna ympäristölle haitattomampi, koska siinä muodostuu kaasuja tilavuudeltaan vähemmän , jolloin niiden puhdistus käy paremmin. Kuumaa vettä voidaan käyttää kaukolämmitykseen, höyrystä saadaan kaukolämpöä tai sähköä. Jätteiden keräilyn on oltava niin hyvin järjestetty, että esimerkiksi kotitalouksissa jätteet voidaan helposti lajitella, ja että jo asuinalueiden ja talojen suunnittelussa otetaan huomioon jäteastioiden sijoittelu . Oljen käyttöä energiantuotantoon estävät vielä puutteellinen tekniikka ja kalliit kokoamiskustannukset. Yhdyskuntajätteistä ja oljista suurin osa jää käyttämättä, mutta puunjalostusteollisuuden jäteliemestä ja kuorijätteestä poltetaan JO suunn osa. Poltossa vapautuvalla lämpöenergialla saadaan kuumaa vettä ja höyryä. Yhdyskuntajätteen käyttö energiantuotantoon edellyttää kt'.skitettyä jätteidenkäsittelyä. Jätteiden poltroon liittyy toki myös ympäristöhaittoja, sillä savukaasut sisältävät suuria määriä pölyä sekä typen ja rikin oksideja. 5 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä, joka kattaisi peräti viisi prosenttia senhetkisestä energiantarpeestamme. Puunjalostusteollisuutemme käyttää energiantuotantoon mm . Teollisuuden jätteistä energiantuotantoon soveltuvat lähinnä orgaaniset aineet. Pyrolyysissä syntyy sekä kaasumaisia, nestemäisiä että kiinteitä tuotteita, JOIta voidaan myöhemmin käyttää polttoaineina. Erityisesti sulfiittijäteliemen pol tossa syntyy runsaasti rikin oksideja. gigajoulea vuodessa, mikä vastaa energia-arvoltaan noin 400 000 tonnia raskasta polttoöljyä. PYROLYYSI Pyrolyysissä jätteet hajoitetaan vähähappisissa tai hapettomissa oloissa lämmön avulla. arvioidusta kokonaisenergiantarpeesta. JÄTTEIDEN POLTTO Polttamiseen soveltuvat sekä teollisuuden, maatalouden että yhdyskuntien jätteet, kuten liuotinjätteet, öljyt , paperi-, muovi-, puusekä yleisjätteet. Eräiden laskelmien mukaan 100 000 asukkaan yhdyskunnasta saadaan niin paljon jätettä, että poltto olisi taloudellisesti kannattavaa. Yhdyskuntajätteen tehokas esilajittelu pienentää päästöjä ja mm . Teollisuusjätteissä on usein mukana myrkyllisiä aineita, joita harvemmin on maataloustai yhdyskuntajätteissä. , jolloin kaatopaikkojen tarve vähenee. Myös eläinten lannasta voita1s11n teoriassa saada energiaa noin 250 000 öljytonnia vastaava määrä. Polttolaitosten päästöt eivät yleensä kuitenkaan ole hyvin hoiderussa prosessissa sen suurempia kuin öljyllä tai kivihiilellä käyvissä laitoksissa. Useimmiten päätuote on kaasumainen . Lajittelemattoman jätteen poltto on haitallisempaa, koska tällöin vapautuu kaasujen mukana myös metalleja , fluorija klooriyhdisteitä sekä orgaanisia happoja. Teollisuuden jätteet ovat hyvin monenlaisia riippuen tuotettavista hyödykkeistä ja tuotantomenetelmistä. Tämän kokoisen yhdyskunnan jätteistä saataisiin energiaa vuodessa noin 10 000 öljytonnia vastaava määrä . 304 Suurin osa oljesta jää pelloille. Myös hajuhaitat pienenevät. Esikäsittely parantaa myös prosessm toimivuutta yleensä. Maataloudessa on arvioitu oljella olevan huomattavaa taloudellista merkitystä. vsk.. maan jätteiden hyötykäyttö. Esimerkiksi kuorijätteestä saadaan nykyisin energiaa noin 15 milj . Seulottua yhdyskuntajätettä voidaan käyttää lisäpolttoaineena muilla polttoaineilla käyvissä laitoksissa, jolloin taloudellinen kannattavuus paranee. Poltettavaksi kelpaavaa yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin l milj . Jätteistä saatavan energian lisäksi etuna on myös se, että jätteiden tilavuus vähenee noin 75 pros. öljytonnia vastaava määrä, mikä olisi peräti 5 pros. tonnia, mikä energiaksi muutettuna vastaisi noin 250 000 öljytonnia. Pyrolyysitekniikka on vielä jonkin verran keskeneräistä, vaikkakin tutkimus on viime vuosina voimakkaasti edistynyt ja joitain kosuoMEN LUONTO67/ 80 )'! . Pyrolyysiin kelpaavat palavat jätteet. Keskitetyssä jätteiden poltossa voidaan ympäristöhaittoja vähentää verrattuna avopolttoon tai pienten erien polttoon puutteellisilla laitteilla. haitallisten muovituotteiden poisto vähentää kadmiumin määrää. Suomen Akatemian laskelmien mukaan vuonna 2000 oljesta saataisiin 1. Oljen hyödyntämisen esteenä on tällä hetkellä lähinnä puutteellinen tekniikka (pienkattilat) ja suuret kokoamiskustannukset. Suomen Akatemian laskelmien mukaan voitaisiin vuonna 2000 tuottaa oljesta energiaa 1, 5 milj . selluloosan keittoliemen jätteitä ja kuorijätettä . Epäpuhtauksia voidaan vähentää tehokkaalla savukaasujen puhdistuksella , esimerkiksi pesureilla ja sähkösuodattimilla. Koska pyrolyy:;in tuotteita voidaan varastoida, se on polttoa joustavampaa, sillä kulutushuippuja voidaan näin helpommin tasata
Selluloosapitoiset jätteet, kuten olki ja jätepuu , voidaan hydrolysoida sokeripitoiseksi liuokseksi, joista voidaan valmistaa esim. Teollisuuden iiiceinvc:n taari. elaitoksia toimii jo eri puolilla maailmaa. JÄTTEISTÄ ALKOHOLIA Orgaanisista jätteistä voidaan valmistaa käymisteitse esimerkiksi etanolia ja metanolia , jotka soveltuvat moottoreiden polttoaineiksi . etanolia . Hdsinki 1~72. Sulfiittispriitä on käytetty polttoaineena tosin vain toisen maailmansodan lopul la. Myös sokeripitoisista jätteistä voitaisiin valmistaa alkoholia, jolloin alkoholin valmistus vähentäisi samalla ympäristön kuormitusta. Tällöin huomattava osa bensiinistä voitaisiin korvata etanolilla ja samalla voitaisiin myös pienentää lyijypäästöjä . Jå·rehuolco. Kaksi mc1aanireak1oria. Brasiliassa ja Yhdysvalloissa on alkoholipolttoaineita valmistettu melassista (sokeriteollisuuden sivutuote), sokeriruo' sta sekä viljasta, mutta näillä raaka-aineilla on puhtautensa vuoksi myös muita kilpailevia käyttömuotoja, mm . Metaania syntyy yleensä 60-80 pros. Alemman reaktorin teho on siten 1000-kercainen ylempään verrattuna . Asum1sJäteja teollisuuslietteiden käytössä on otettava huomioon lietteisiin kertyneet raskasmetallit, joiden haittoja voidaan välttää viljelykasvien valinnalla ja vain aika ajoin tapahtuvalla lietteen levityksellä . Toistaiseksi esteenä on vielä lähinnä tislauksen ja hydrolyysin kalleus . Arto Stenroos on tutkijana teknillisessa' korkeakoulussa ympfiristönsuojeluun liittyvisså· tehtfivissfi. Kalliin happohydrolyysin tilalle kehitetäänkin entsymaattista hydrolyysiä . kokonaiskaasumäärästä. sulfiittiselluloosateollisuuden jäteliemestä. Pyrolyysitekniikan on arv101tu tulevan taloudellisesti polttoa edullisemmaksi ja sen kehittyessä voidaan poltto korvata pyrolyysillä ehkä jo kymmenen vuoden kuluessa. Taloudellista merkitystä menetelmällä tuskin on , sillä jätemäärät ovat yleensä liian pieniä kannattavaan alkoholin valmistukseen . Helsinki 1980 . 305. Dipl.ins. Metaanikäymisellä on pitkään käsitelty kunnallisia jätevesilietteitä ja nykyisin monissa maissa toimii myös laitoksia eläinten lannalla. Uudistuvat luonnonvar:ir . Metaanin valmistukseen sopivat yleensä kaikenlaiset myrkyttömät jätteet tai väkevät jätevedet. KIRJALLISUUTTA Biomassan kå·yu ö energian cuotancoon, Suomen Akatemia . ravintona ja rehuna. Y mpäristönsuo ieluosaston julkaisu B: 1. JÄTTEISTÄ METAANIA Happoja metaanibakteerit muuttavat hapettomissa oloissa orgaaniset aineet metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Etanolia on Suomessa valmistettu mm . Suomen luonnonsuoiclulii110. SITRA . Eläinten lannasta voitaisiin Suomessa saada 250 000 öljytonnia vastaava energiamäärä . sarja B. Etanolin ja metanolin valmistukseen sopivat lähinnä elintarvikeja puunjalostusteollisuuden puhtaat sivutuotteet. Helsinki 1980. ja hiilidioksidia 2030 pros. Suomessakin on sikalan jätteitä hyödyntävä , hyvin toimiva metaani reaktori. Hajoamisessa myös hajuhaitat poistuvat. Alempi toimii Vantaalla. Helsinki 1980. M äätt ä, R., Kosola , M .. ... Sulfiittispriin tuotanto on maassamme vähenemässä, koska SUOME LUO TO6-7/H0 W v,;;k puunjalostusteollisuus on siirtymässä ympäristöä huomattavasti vähemmän rasittavan sulfaattimenetelmän käyttöön. Eräät entsymaattisen hydrolyysin tutkimustulokset ovat olleet erittäin lupaavia, ja onnistuessaan tekniikka tarjoaa varteenotettavan mahdollisuuden etanolin valmistukseen . Kaasua voidaan käyttää lämmitykseen, polttoaineena moottoreissa tai polttaa erillisissä generaattoreissa, jolloin saadaan sekä sähköä että lämpöä . Metaanikäyminen vähentää orgaanisten jätteiden ympäristökuormitusta ja prosessista poistuvaa kiinteää lietettä voidaan käyttaa lannoitteena. no 8. Se on vetoisuudeltaan 120 m' ja voi muuttaa meta1niksi 1000 sian puolijalosteet
Näin säästettäisiin luonnonvaroja, ympäristöä ja energiaa. Uudelleenkäyttö edellyttää jätteiden lajittelua. Ehtyviä luonnonvaroja ja suunnattomia energiamääriä haaskataan kertakäyttöisiin tai huonosti kestäviin tuotteisiin, jotka lopulta rahdataan kaatopaikoille tai pahimmassa tapauksessa suoraan luontoon . Vanhas~a maalaisympäristössä on aina tiedetty, mitkä jätteet viedään sioille, mitkä pel)olle 306 lannoitteeksi , mikä poltetaan tai viedään paremman puutteessa kivenkoloon. Vaihtoehtona jatkuvasti paisuville kaatopaikoille ovat jätteiden uudelleenkäyttö ja poltto energiaksi. Juhani Tenhunen ja Raili Heinonen Jätteet kiertoon Jokainen suomalainen tuottaa keskimäärin neljännestonnin jätettä vuodessa, kaupunkilaiset enemmänkin. Muistattehan takavuosien mainoslauseen: ota, käytä, heitä pois siistimpi et olla vois! Siisteyteen ja vaivattomuuteen vetoamalla meille tyrkytetään mitä monenlaisimpia kertakäyttötavaroita . Orgaanista jätettä, esim. Periaatteessa kaikki jäte voidaan käyttää hyödyksi teollisuuden ongelmajätteitä, esimerkiksi ydinjätteitä ja orgaa01sia myrkkyjä , ehkå lukuunottamatta. Kotitalousjätettä Suomessa syntyy vuodessa keskimäärin 2 50 kg , suurissa taajamissa jopa 300-450 kg asukasta kohti. ,sk.. ruoantähteitä, on 10-30 pros., lasia ja tuhkaa kumpaakin 5-10 pros., SUOMEN LUONTO 6-i/~0 39 . Sen sijaan, että käytöstä poistetut tavarat ja jätteet kasataan haiseviksi, ympäristöä saastuttaviksi keoiksi kaatopaikalle, ne voitaisiin käyttää uudelleen raaka-aineena. Asiat voisivat olla toisinkin. On kaupunkilaisten aliarvioimista väittää , ettei hän pysty laittamaan ruoantähteitä yhteen , lasia toiseen ja palavia iätteitä kolmanteen astiaan se ei vaadi muuta kuin asian ymmärtämistä tärkeäksi. Tästä paperia on 40-60 pros., josta sanomaja aikakauslehtiä runsas kolmannes. Julkisuudessa on joskus epäilty lajittelun onnistumista
KONEELLINEN LAJITTELU Jätteet voidaan lajitella myös koneellisesti teollisessa mitassa. Tällainen koelaitos on toiminut jo viisi vuotta Tukholman Högdalenissa . Jäljelle jäänyt paperi voidaan toimittaa massanvalmistuslaitoksiin tai puristaa polttobriketeiksi . Kevyistä jätteistä seulotaan ruoantähteet. Ja muovia 3-5 pros. vsk huomioon jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. metallia 3-8 pros. Meillä on ilmeisesti ylenmäärin puuta, sillä paperista otetaan talteen vain vajaa kolmannes, monissa maissa paljon enemmän. Ongelmana on usein laji11elu; kotitalouksissa se kuitenkin käy kätevästi . Nyt jätteessä on pääasiassa paperia ja muovia . Uudelleenkäyttö tulisikin ottaa SUOMEN LUONTO 671 80 3'1 . Esimerkiksi kuparista saadaan talteen 75 pros. magneettierottimella. Esimerkiksi autoissa olisi kuparisten sähköjohtojen ja muiden laitteiden oltava helposti poistettavissa teräsosista, koska teräksessä erityisesti kupari ja tina ovat jo pieninä pitoisuuksina haitallisia. Nämä kuumennetaan, jolloin bakteerit kuolevat ja muovi käpristyy. Eräitä teollisuuden ongelmaiät1eitä lukuuno11ama11a periaa11eessa kaikki jäte voidaan käyt1ää hyödyksi . Sen jälkeen jäte seulotaan suurireikäisessä rumpuseulassa. Koneellisen lajittelun etuina ovat hyvä talteenottoaste ja tasainen laatu . Kevyt ja raskas jäte erottuvat toisistaan tuuliseulassa, minkä jälkeen raskaasta osasta poimitaan talteen hyödylliset metallit mm . Puhdas, hyvin lajiteltu romu voidaan käyttää sellaisenaan tuotannossa, mutta likainen romu palautuu takaisin malmiasteelle , jolloin energiansäästö pienenee. Koneellisessa lajittelussa jäte ohjataan aluksi esimurskaimeen , joka rikkoo pussit ja säkit. 307. Sen jälkeen muovi erotetaan tuuliseulalla
Yksityinen ihminen , joka haluaa päästä eroon vanhasta heilasta tai jääkaapista, joutuu sen sijaan suuntaamaan kaatopaikalle. Suurin syy pakkausteollisuuden menestymiseen lienee kuitenkin se, että pakkaus myy monesti paremmin kuin itse tuote. Paperi on siis paras kantaa erilliseen keräysastiaan , jollainen löytyy nykyisin jo useimpien kerrostalojen jäteastioiden vierestä tai sitten sovittava keräysliikkeen kanssa erikseen asiasta. Karhulassa , Riihimäellä ja Turussa. , kun se joissakin Euroopan maissa on paljon korkeampi . ' papenn Ja monen muun aineen. Tätä edistäisi lasiastioiden standardisointi ja esimerkiksi panttimaksun tuntuva korottaminen . Sitä voidaan tehdä kovaa tai pehmeätä , sitkeätä tai haurasta, kevyttä, värillistä tai läpinäkyvää. Kiertopullojen peseminen ja kuljetus ei ole ilmaista, ja lasipullot tietäisivät ainakin perheenemännille lisää kannettavaa. Myyjää ei tarvita. MUOVIN VALTAKAUSI Kivi, pronssija rautakaudesta olemme siirtyneet muovikauteen . Katukuvasta lumppurit ovat kadonneet, lump308 puja kerää jonkin verran vain Emmaus-liike. Lasitehtaat tukevat innokkaasti lasin uudelleenkäyttöä, kunhan joku vain sitä keräisi . kirjekuoria kaupataan muoviin pakattuna kymmenen kappaleen erinä, kuluttaja ostaa varmasti kymmenen kuorta, vaikka tarvitsisikin vain yhden. Selvimmin tämä näkyy kosmetiikkateollisuudessa, SUOMEN LUONTO 67/ H0 >'). . Aina joskus joku tuskastunut kuluttaja kyselee , miksi hän saa tavaransa käärittynä aina vain runsaampaan muoviin, paperiin, pahviin, peltiin ja taas muoviin . Muovia käytetään enenevästi myös pakkausmateriaalina. Talteenottoaste on kuitenkin vain noin 30 pros. Lasin keräystä on kokeiltu muutamilla paikkakunnilla, mm. Samoin ulkomailta tuodaan lumppuja mm. Toisaalta muovijätteiden hyötykäyttö on lähes kokonaan laiminlyöty. Näin ei ole kaikkialla, sillä meille tuodaan romua ulkomailta. Toistaiseksi se on ollut aktiivisten yksityisyrittäjien harteilla. Ja mikä parasta, se on halpaa ja helposti saatavaa. lasiromusta. vsk.. Maitotölkkejä ·kuljetetaan kaatopaikoille vuosittain 40 000 autokuormaa. PAPERI, METALLIT JA LASI TALTEEN Paperin keräyksellä on Suomessa perinteitä, jo vuodesta 1943 . Näistäkin käytetyistä renkaista tehdään uusia kunhan raakakumin hinta nousee tarpeeksi. Esimerkiksi Sveitsissä kerätään jopa 3 7 pros. Luonnollisesti pakkausteollisuus on kiirehtinyt vakuuttamaan, että lisääntyvä pakkaaminen on mitä tarpeellisinta suorastaan välttämätöntä. Näin suojataan tuotteita kuljetuksen ja säilytyksen aikana , helpotetaan jakelua, parannetaan säilyvyyttä ja ennen kaikkea: "se on kuluttajalle edullista''. Rautaromusta menee tällä hetkellä kierrätykseen 30 pros., kuparista miltei puolet . Panttimaksun nostamista on vastustettu siksi, että jos pantti ylittää pullon arvon, voi syntyä keinottelua. Irtomaitoon siirtyminen aiheuttaisi kuitenkin kaupalle huomattavat kustannukset jakelulaitteiden tähden, hygienia ja mukavuus kärsisi. Pakkaamalla korvataan myös ihmistyövoimaa. Muovi on korvannut yhä useammassa käyttö kohteessa teräksen , . Paperista maksetaan nykyisin 8 penniä kilolta , mutta keräysliikkeet eivät ilman muuta ota vastaan yksityisten tuomia, eivätkä yleensä kovin pieniä eriä. Näin on, vaikka valtiovalta on tunnustanut romun arvon : esimerkiksi romun maastavienti on kielletty. Byrokratian kukkasia: Hämeenlinnassa syksyllä 1979 kaatopaikalle haudatun jalotetäsuunin esiinkaivaminen ja hyväksikäynö oli poliisiasia. Kuitenkin muiden vaihtoehtojen etuja pitäisi myös tutkia ja pahviset tölkit tulisi ainakin polttaa. Paras tapa kierrättää lasia on käyttää tietenkin kiertopulloja ja tölkkejä. kattohuopateollisuuden tarpe1s11n . Tästä on kysymys , kun käyttöesineet kiinnitetään pahviin, jotta ne voidaan ripustaa naulaan valintamyymälässä. Niinpä sitä tuhlaJäneiden käynö raaka-aineeksi riippuu hinnasta. Monet ovat myö_s kaivanneet kauppoihin irtoma1toa. Keräystä on kuitenkin lähinnä vain teollisuuden piirissä. Lasin kerääminen luonnosta parantaa myös eläinten ja ihmisten , ennen kaikkea lasten turvallisuutta. tölkkivuori vastaa arvoltaan yli 200 miljoonaa markkaa ja sitä varten on kaadettava yli miljoona puuta Suomen metsistä. Lasin kierrätys pudottaa energiankulutuksen lähes kymmenesosaan verrattuna lasin valmistukseen luonnon raaka-aineista. taan surutta, vaikka se tehdään pääosin öljystä ja sen valmistus vaatii runsaasti energiaa. Eikö ennemmin kannattaisi kerätä romut ja lumput kotinurkista kuin maksaa niistä ulkomaan valuuttaa. Toisaalta kun esim
Muovia ei siten kannata valmistaa vain siksi, että siitä poltettaessa vapautuu energiaa . Astian täytyttyä se tyhjennetään kompostisiiloon . M uovikilosta saadaankin peräti 3 3. Muovin polttamisesta kotien uuneissa on ristiriitaisia suosituksia. Kompostointia voi kokeilla myös kaupunkioloissa -tosin se edellyttää asukkailta viitseliäisyyttä. Pakkaajat puolustelevat, että muovit voidaan käyttää hyväksi polttamalla. PVC) palaessa syntyy haitallisia kaasuja, mm . Talon jätelaatikkojen luona on alaosastaan reiällinen, ilmava, kannellinen laatikko, johon ruoantähteet kerätään . paperista lähtee vain 13 megajoulea kilolta. Näin siistejä nippuja syntyy autonromuista. Puhdas polyeteeni, jollaista esim. 5 megajoulea (1 megajoulea = 10 6 joulea) energiaa, kun esim. 309. Imatralla Leppärinne 5:n kerrostalossa on 48 perheestä kymmenkunta osallistunut tällaiseen kokeiluun jo viiden vuoden ajan. joka haurastuttaa savuhormeja Ja ärsyttää keuhkoja. Henkeä kohti meillä kuluu vuodessa 12 7 kg muovia, Ruotsissa 97 kg ja USA:ssa 55 kg . Rautaromusta menee nykyään kierrätykseen vajaa kolmannes, kuparistakin vain noin puolet. ,sk. ELOPERÄISET JÄTTEET MULLAKSI Eloperäiset jätteet, kuten ruoantähteet ja jäteveden puhdistusliete, voidaan kompostoida mullaksi. Tunnetko autosi. Mutta kuitenkin tuon yhden muovikilon valmistamiseen on kulunut vähintään yhtä paljon energiaa eräisuoMEN LUONT067/ H(J j<) . Suomi on maailman suurin muovin käyttäjä . Tosin huomattavan osan muovista meillä, kuten Ruotsissa, käyttää metsäteollisuus papereihin ja levyjen liimauksiin. jossa tuotteiden hintaerot voivat olla monikymmenkertaiset , vaikkei tuotteissa olisi mitään oleellista eroa. den tietojen mukaan jopa v11smkertainen määrä kuin siitä poltettaessa saadaan. kloorivetyä, Pyhät lehmät matkansa paassa ta, e, vielä aivan, sillä melkein kaikki on käyttökelpoista raaka-ainetta. Jätteet peitetään kuorirouheella , jolloin ne eivät haise toisin kuin viereisessä jätesäiliössä. useimmat muovikassit ovat, palaa vedeksi ja hiilidioksidiksi, mutta toisten muovilaatujen (esim
on rakenneterästä ." Parempien esiintymien ehtyessä joudutaan käyttämään yhä köyhempiä malmeja . Kompostointi on paras menetelmä, sillä roskasäiliössä ruoantähteet haisevat ja polttolaitoksessa niistä on pikemminkin haittaa niiden alhaisen polttoarvon takia . professori Veikko Lindroos Teknillisestä Korkeakoulusta . vsk.. Tuotteen valmistajan vastuu ei nykyisin, joitain poikkeusia lukuunottamatta, ulotu käytön aiheuttamiin haittoihin . Eikä ihme , sillä kaivostoiminnassa joudutaan usein poraamaan monen sadan metrin syvyyteen , rakentamaan rautateitä ja käyttämään suuria murskaimia . Kuitenkin esim . Tänä aikana liete saattaa haista, ja ongelmana ovat myös lietteen sisältämät raskasmetallit . Euroopan maista Suomi sai eniten ehdotuksia ensimmäiseen luokkaan. SUOMEN LUONTO 671 80 39. Valitettavasti teknologiaa vievien maiden vaikuttimet eivät ole useinkaan jaloja ja monesti kehitysmaatkin valitsevat mieluummin nopean , mutta likaisen tavan rikastua säästävän , hiukan hitaamman vaurastumisen asemesta . Erityisesti kehitysmaihin tulisi viedä tällaista säästävää tekniikkaa. Toisena äärimmäisyytenä joku nykyajan hyvinvoivista saattaa kantaa kolme vuotta vanhan sohvakaluston kaatopaikalle ja ostaa uuden, koska vanha ei sopinut uusien tapettien väreihin . Kovin kauas ei lietettä kannata kuljettaa, mutta tietyin edellytyksin kaupunki on luvannut kuljettaa sitä jopa 50 km päähän puhdistamalta. 5 prosenttlln. on terästä ja kaikesta teräksestä 90 pros . Vaikka kierrätys olisi kansantaloudellisesti edullista, yrityksille on usein halvempaa käyttää runsaasti energiaa kuin paljon työvoimaa. aineiden hajoamista selvittävä mikrobiologinen tutkimus antaisi tuottajille erinomaiset mahdollisuudet valmistaa sellaisia tuotteita ja pakkauksia , jotka saastuttavat ja roskaavat mahdollisimman vähän . Sen takia energia on väistämatta halpaa ja OPEC:in hinnankorotukset johtavat vain inflaatioon . Kaikki saapuneet ehdotukset on jaettu kolmeen luokkaan , joista ensimmäi310 nen luokka täyttää parhaiten asetetut tavoitteet. SÄÄSTÄVÄN TEKNOLOGIAN KOMITEA Yhdistyneet Kansakunnat ja Eu roopan Talousneuvosto ECE asettivat vuonna 1974 Säästävän teknologian (Non-waste Technology) komitean, jolla on tavoitteena etsiä raaka-aineita, energiaa ja ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä. Näin päästäisiin kiinni nimenomaan luonnonvarojen tuhlauksen syihin eikä vain seurauksiin kaikkien parhaaksi . Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tuotteiden valmistukseen olisi myös verotettava ja ulkomailta tuotavista tällaisista tavaroista tulisi maahantuojan maksaa vastaava tulli . On kuitenkin selvää, ettei tällainen kehitys voi jatkua loputtomiin: energian hinta nousee väistämättä suhteessa työn hintaan. D Dipl.ins. Kompostoivat kuivakäymälät on todettu vesiklosetteja hygieenisimmiks1. Tähän asti vaikeutena on ollut se, että romun keräily ja lajittelu vaatii paljon ihmistyötä. Työn tuloksena ilmestyy vielä tänä vuonna Säästävän teknologian käsikirja , johon on koottu kuvaukset sellaisista teollisuusprosesseista , jotka parhaiten vastaavat komitean tavoitteita . Jätevesien ja sitä kautta lietteen määrä voita1sun tuntuvasti ra101ttaa esim . Juhani Tenhunen on ollut Pehmeå·n teknologian seuran puheenjohtajana vuodesta 1977 ja on toiminut assistenttina teknillisessä" korkeakoulussa ja VTT:n tiereelfisteknisesså" toimikunnassa . Hänen mukaansa Suomi on ollut hyvin vahvasti mukana kirjan suunnittelussa. Tosin nykyinen jätehuoltolakikin antaisi mahdollisuuden rajoittaa tai estää roskaavien pakkauksien käytön . Metallien tuottaminen varsinkin alkutuotanto on hyvin energiavaltaista . Komiteassa on jäseninä eri alojen edustajia ja sillä on sekä kansalliset että kansainväliset tavoitteet. Entisajan nälkää näkevät ihmiset söivät tyynesti homeisetkin leivät. Merkitys on tällöin huomattava: kaikesta maailmassa käytettävästä metallista yli 90 pros. Tähän suuntaan ohjaisi myös roskaamisvero , jonka suuruus määräytyisi tuotteen tai pakkauksen jätehuoltokustannuksista. Tuotteet ja pakkaukset suunnitellaan vain myyntiä , ei jälleenkäyttöä varten . Tästä huolimatta noin puolet lietteestä on edelleen kuljetettava kaatopaikoille . Lietteessä on runsaasti ravinteita , mutta sen on annettava maatua pari vuotta ennen kuin sitä voidaan käyttää viljelykseen. siirtymällä vesiklosetista imutai kuivakäymälöihin . Malmin huonontuessa energiantarve nousee eksponentiaalisesti, jolloin metallien kierrätys saattaa tulla liiketaloudellisestikin kannattavaksi. Ilmestyttyään kirja on ECE-maiden hallitusten virallinen suositus , jolla pyritään konkreettisiin toimiin luonnon hyväksi . Suomesta komitean jäsenenä on ollut mm. Korkea elintaso , hyvät palkat ja pienet tuloerot vaativat osuutensa korkeina työvoimakustannuksina ja sosiaalikuluina. Saadun malmin pitoisuus saattaa olla puoli prosenttia , jolloin joudutaan jauhamaan hienoksi parisataakertainen määrä kiveä tiettyä metallimäärää kohti, ennenkuin rikastusprosessi sekin runsaasti energiaa kuluttava voi alkaa. Esimerkiksi teräksen valmistaminen rautaromusta malmin asemesta pudottaa energiantarpeen viidennekseen , kuparin tuottaminen romusta pudottaa energiantarpeen kymmenenteen osaan Ja mangaanin vastaavasti 1. ASENTEITA PARANNETTAVA Parempi suunnittelu ja yleinen tuhlauksen tuomitseva asennoituminen ovat tärkeitä. Helsingin kaupunki on ruvennut tarjoamaan jätevesien puhdistuksessa syntyvää lietettä ilmaiseksi tontinomistajille. Professori Lindroos korostaa tieteellisen tutkimuksen osuutta säästöihin pyrittäessä: "}os esimerkiksi jonkun teräslaadun lujuus saadaan kaksinkertaistettua, sitä tarvitaan tiettyyn rakenteeseen vain puolet aikaisemmasta maarasta
Halvan öljyn aika on mennyt ja sen jälkeen ovat lukemattomat toimikunnat istuneet pohtimassa mahdollisuuksia säästää. OECDmaista vai n kolmessa teollisuuden osuus ylittää 40 pros. 7,5 762 520 Elintarvike 62 ,4 17 153 705 Tekstiilit. 70,0 5 912 420 Puutavara 51,4 5 939 750 Paperi 82,3 18 014 9 290 Kemia 38,2 11 173 2 450 Lasi, savi, kivi 21,4 2 568 565 Metallien valmistus 20,8 5 070 1 880 Metalli ja konepaja 165, 7 19 397 1 140 Muut 4,9 392 252 524 ,5 86 380 17 972 Eri teollisuusalojen tuotannon bruttoarvo ja energian käyttö vuonna 1976. Vaikka teollisuus kuluttaa paljon, sen on helpointa siirtyä kotimaisiin energialähteisiin . Energiatalouden kannalta edullisin ala on metallija konepajateollisuus, joka kuluttaa energiaa vain muutaman prosentin, mutta tuottaa yli viidenneksen teollisuuden tuotannon arvosta. Energiansäästöinvestoinnit voidaan myös keskittää, mikä tekee ne nopeammin kannattavammaksi. Vuoden 1973 ölj yn hinnannousu säikäytti teollisuutta energiansaastoon huomattavasti vähemmän kuin ölj ykriisin väitetyistä kansantaloudellisista vaikutuksista olisi voinut kuvitella. Pohtoaineiden kulutus I 000 toe 60 380 170 490 3 555 520 460 570 215 20 6 440 Teollisuuden osuus koko maan energiankulutuksesta on noin 43 prosenttia. Mikko Niskasaari Teollisuus säästää mutta kuinka paljon. rajan: listaa johtaa Japani, Suomi on toisena ja Belgia kolmantena. Teollisuuden käyttämästä energiasta kolme suurinta kuluttaa kolme neljännestä: puunjalostus, kemianja metalliteollisuus. vsk. Teollisuudessa voidaan yleisesti ottaen säästää tuotantokoneiston muutoksilla, käyttämällä tuotannon sivutuotteet energiantuotantoon, tukkimalla häviöt ennenkaikkea lämmön häviöt mahdollisimman tehokkaasti, soveltamalla prosessin ohjaukseen ja säätöön uutta, aikaisempaa oleellisesti halvempaa tekniikkaa sekä hyödyntäm ällä jätelämpö vaikkapa ympäröivän asutuksen lämmitykseen. Teollisuudenala Henkilökuntaa Tuotannon Sähkön 1 000 henkeä bruuoarvo kulutus milj .mk GWh Kaivannaisteoll. Tuloksiakin on: energian kulutus kasvaa hitaammin ja kotimaisuusaste paranee. Vaikka luku on pienentynyt hitaasti koko 1970luvun ajan , se on edelleen huomattavasti enemmän kuin teollistuneissa maissa yleensä. Puunjalostusteollisuuden suurta kulutusta voidaan tosin arvioida toisinkin: tuotettua tonnia kohden energiankulutus on 75 85 prosenttia tärkeimpien kilpailij amaiden kulutuksesta ja ala tuottaa huomattavan osan energiastaan omista jätteistään. Turve ja puuhake soveltuvat kivuttomammin teollisuuden kuin yksityistalouksien käyttöön . Öljyn hinnan nousun vuonna 1973 kerrottiin heilauttavan koko kansantaloutta, aiheuttavan lamaa, työttömyyttä vilua ja nälkää. Varsinainen energia-rohmu on puunjalostusteollisuus, jonka koneistossa kuluu teollisuuden energiasta puolet, mutta teollisuuden tuotannosta tulee vain viidennes. SUOMEN LUONTO 67/ 80 J'J. Toisaalta voidaan säästää paljonkin laitteita säätämällä, mutta samanaikaisesti ollaan sellun tuotannossa siirtymässä sulfiittimenetelmästä sulfaattimenetelmään, joka kuluttaa energiaa kaksinkolminverroin enemmän . Puunjalostusteollisuus on suurin yksittäinen energiankuluttajamme. Teollisuuden investoinneista toistaiseksi kuitenkin vain varsin vähäinen osa on sijoitettu energian säästöön. Siitä ker311
Koko investointiohjelman laskettiin vähentäneen polttoaineiden käyttöä kuutisen prosenttia. Energian kalleus on suhteellista; ainakaan vielä sen hinta ei ole niin korkea, että se olisi tätä omalaatuista kehitystä muuttanut ei vaikka energiastamme suurin osa tuodaan ulkomailta. TOISEKSI SUURIN energian kuluttaja , kemian teollisuus, lohkaisee teollisuuden energiakakusta kymmenesosan. Energiankulutuksen oravapyörästä taas kertoo tämä: paperimassan ja selluloosan tuottamiseen kuluu puunjalostusteollisuuden energiasta kaksikolmasosaa. Erilaisin teknisin parannuksin voidaan saavuttaa muutamien prosenttien säästöjä. Suurin osa siitä, öljynjalostus, petrokemianja lannoiteteollisuus, kuluttaa energiaa tuotantoonsa nähden paljon. Ongdrr.ana on, että mitä lähemmäksi ihanteellista tasoa päästään, sitä kalliimmiksi käyvät investoinnit. Vain n. Säästömahdollisuuksia on etsitty lähinnä lämmön tehokkaammasta tuotannosta ja käytöstä sekä ylijäämälämmön myynnistä. Koska lämmönkäytössä on puunjalostusteollisuudessa suurin ero ihanteellisen ja todellisen kulutuksen välillä, säästöinvestoinnit ovat mielekkäitä. Vastaavasti kartongin tuottamiseen kului sähköä viidennes ja lämpöä kaksi kertaa liikaa. Säästömahdollisuudet vaihtelevat eri aloilla niinpä lannoiteteollisuuden polttoaineiden kulutuksen odotetaan entisestään vain nousevan. Jälkimmäinen kuluttaa energiaa 2-3 kertaa enemmiin niinpä investoinnit niihin syövät koko massan valmistuksessa saadut energian säästöt. Viime keväinen Insinöörilehti kertoo havainnollisen esimerkin säästön kansantaloudellisesta merkityksestä: erilaisten pumppauslaitosten pumppujen oikealla säädöllä voidaan vähentää tehon tarvetta 500 megawattia, miljardi markkaa pienemmillä investoinneilla kuin mitä maksaisi vastaavankokoisen voimalaitoksen rakentaminen. Selluloosaja paperiteollisuuden sähkönkulutuksesta jo 20-40 prosenttia kuluu pumppaukseen. Kuitenkin olisi mahdollisuuksia myös voiman käytön suoranaiseen vähentämiseen. Samaisilla teollisuuslaitoksilla oli valmiina, mutta vielä toteuttamatta yli 800 miljoonan markan investointisuunnitelmat. Kolmannes kului turpeen ja omien jätteiden käyttöönoton tehostamiseen . Edelleenkin tärkeimmät kohteet olivat lämmönkulutuksen pienentäminen sekä turpeen ja jätteen käyttö energian tuotantoon. METSÄ TEOLLISUUS Jonkin tuotteen valmistamiseen tarvitaan vähintäin tietty, kullekin tuotteelle ominainen määrä energiaa. Pumppujen oikealla mitoituksella ja säädöllä voitaisiin niiden tarvitsemaa energiaa vähentää kautta linjan vähintäin kymmenenneksellä, eräissä tapauksissa jopa puolella. Vain kahdeksasosa investoinneista käytettiin varsinaiseen voimankulutuksen pienentämiseen ja hyötysuhteen parantamiseen. too kauppaja teollisuusministeriön pari vuotta sitten prosessiteollisuudessa tekemä tutkimus. · Lämmön säästäminen on puunjalostusteollisuudessakin helpointa ja niinpä vuosien 1974-78 lähes 500 miljoonan markan energian säästöinvestoinneista lähes 2 / 5 sijoitettiin siihen. ENERGIA VIELÄ HALPAA. Liiketaloudellisesti heikosti tuottavaa investointia ei hevin suoriteta, ellei sitten valtio ilmoittaudu maksumieheksi. Suurin osa siitä kuluu raakaraudan ja teräksen valmistukseen. Luvun pienuus ei kuitenkaan välttämättä merkitsisi paljoakaan , ellei sen takana olisi Suomen kansantalouden kaksi koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan vallinnutta erikoispiirrettä: muihin teolli312 suusmaihin verrattuna poikkeuksellisen korkea investointiaste ja toisaalta pääomien poikkeuksellisen tehoton käyttö. 12 prosenttia sijoitettiin voiman kulutuksen pienentämiseen ja hyötysuhteen parantamiseen vaikka varsinaisista säästöistä se tuotti yli neljänneksen. Säästömahdollisuuksia siis on. Teollisuuden kolmas suuri kuluttaja, metalleja valmistavat laitokset, käyttää myös vajaan kymmenenneksen energiasta. Jälkimmäinen korvasi kyllä tuontipolttoaineita, mutta ei vähentänyt energiankulutusta. Energian säästöön sijoitettiin siis vain hieman yli kolme prosenttia koko sijoitetusta pääomasta. D SUOMEN LUONTO 6-7/80 3'). Sen lisäksi säästyisi vuosittain 34 5 miljoonan markan edestä tuontienergiaa kaksi kertaa enemmän kuin teollisuuden säästötoimien tähänastiset tulokset. Mikäli hyötysuhteen parantamiseen ja suoranaiseen voiman vähentämiseen käytettiin kaikkialla suhteellisesti saman verran kuin tutkitussa teollisuudessa, siihen kului 24 miljoonaa vuodessa. Selluloosan valrr.istuksessa ollaan kuitenkin siirtymässä sulfiittilaitoksista sulfaatcitehtaisiin. Koko teollisuuden arvioitiin käyttäneen vuosina 1974-78 energiansäästöön noin miljardi markkaa, siis 200 miljoonaa vuodessa. Voimankulutuksen vähentämiseen liikeni rahasta alle kolme prosenttia, vaikkakin varsinaisista säästöistä sen arvioitiin tuottavan jopa 11 prosenttia. Kyselyyn vastanneet teollisuuslaitokset, jotka käyttävät yli kaksikolmasosaa teollisuuden koko energiasta, olivat sijoittaneet vuosina 1974-78 erilaisiin säästötoimiin 630 miljoonaa markkaa. vsk .. Samalla ajanjaksolla teollisuus investoi keskimäärin 6 200 miljoonaa markkaa vuodessa. Energian tuontilaskua se helpotti 142 miljoonalla markalla. Monista tekijöistä johtuu, että todellinen energiankulutus on yleensä huomattavasti suurempi vähäisin syy ei ole ollut energian halpuus. Ruotsissa laskettiin vuonna l 97 3 sulfiittiselluloosan valmistamiseen kuluvan sähköä noin 20 ja lämpöä 50 prosenttia yli minimitarpeen; sanomalehtipaperin tuottaminen kulutti sähköä vain kolme prosenttia , mutta lämpöä yli kaksi kertaa ihanteellisen määrän. Yli kolmannes käytettiin lämmönkulutuksen pienenetämiseen ja vajaa kolmannes turpeen ja teollisuuden omien jätteiden hyväksikäyttöön
Öljylle cosin on kehiceccävissä vaihcoehcoja ; caloc voidaan lämmiccää ja teollisuuccasuoME LUONTO67/ M0 )') . Ongelmallisempaa on , micen saada aucoc kulkemaan ilman bensiiniä :> Ennuscuksien mukaan liikenne kasvaa jatkuvasti, parhaassa cai pahimmassa capauksessa 2 prosenccia vuodessa vuoreen 2000 saakka. Raili Heinonen . " Nyt on kuule keksitty sellainen bakteeri, joka tuottaa vetyä. Vain jatkuvat kansainvälisec kriisit voivac arvioiden mukaan picää sen nykyisellään. " Melkein jokainen nivel yhceiskunnassa carvicsee ölj yvoicelua: ceollisuus, liikenne , maacalouskoneec, suurin osa lämmicyksestä . Kaupungit muutcuvac mootcoriceiden , silcojen ja ericasorisceyscen spagheciksi . . Joo ja sitten ne vois aina jarruttaa antibiooteilla .. Sehän on hieno juttu. Teiden alle jäävää maisemaa , hiscoriallisia rakennuksia ja rauhoiceccuja kasveja ei pelasta mikään. ,sk kin pyöriccää curpeella , pilkkeillä cai vaikka atomivoimalla . Aucojen lisääntyessä lisääntyväc myös liikenteen ympäristöhaitac; melu , saasceec , maiseman curr melcuminen ja liikenneonneccomuudec. Jos ö ljy loppuisi, niin hajasijoicus saisi nopeasci suosioca, sillä Helsingissä cuskin mikään pelascaisi ihmisiä nälkäkuolemalca . Liikenne ei ole yhteiskunnallinen ongelma vain öljyn kuluttajana. Liikenteen energiankulutus Jos tämä on edullista matkustamista, ei öljyn hinta ole vielä liian korkea. Kangasvuokkoja et saa poimia mäeltä , mucca jos haluat rakentaa cien niiden ylicse , niin ole hyvä 1 31 3. > , ... Sitä vois varmaan käyttää niin että panis auton tankkiin vaan bakteereita ja ravintoa ja sitten ajelis sillä vetykaasulla, kun nyt tulee niitä vetyautoja
Vety polttoaineena vaatisi kuitenkin muutoksia auton moottoriin . typen oksidit aiheuttavat samankaltaisia ympäristöongelmia kuin rikkidioksidi: korroosiota. Ne voidaan korvata kokonaan tai osittain vasta vuosien kuluttua. Sehän olisi ihanteellinen polttoaine, koska palamistuotteena syntyy vain vettä edellyttäen, että vety poltetaan puhtaassa hapessa. Muitakin ongelmia on, sanoo Yrjö Solantausta: Vedyn tuottaminen ja varastoisuoM E LUONTO 6180 39. Julkiset kulkuneuvot säästävät energiaa ja niillä pääset nopeasti ja varmasti perille. maaperän happanemista ja hengityselinten sairauksia . VETY PUHTAIN Monet pitävät tulevaisuuden polttoaineena vetyä. Kymmenestä litrasta sadalla kilometrillä on lyhyempi matka viiteen litraan kuin viidestä neljään ja puoleen . Toinen mahdollisuus on vety nesteytettynä , paineistettuna tai metallihydrideihin sidottuna. Kaasua voidaan käyttää myös paineistettuna. vsk .. Tulevaisuudenkaavailuissa unohdetaan usein aikataulu, sanoo diplomiinsinööri Yrjö Solancausta VTT:n eli Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen polttoja voiteluainelaboratoriosta ja jatkaa: Lähitulevaisuudessa öljypohjaiset polttoaineet pitävät valta-asemansa. Mahdollisia voimanlähteitä on useita, mutta käden käänteessä uusiin polttoaineisiin siirtyminen ei käy. Ennusteita on sitäpaitsi tämän päivän nopeasti muuttuvan tilanteen pohjalta vaikea teh.dä , varsinkin kun Suomen kaltainen pieni maa on täysin riippuvainen isoisten tekemisistä. Sähköä saadaan joko paristoista tai polttokennoista. Öljynkulutusta voitaisiin supistaa hankkimalla pienempiä autoja ja rajoittamalla turhaa autoilua mm. Nesteitä ovat synteettiset hiilivedyt siis synteettinen bensiini alkoholit, metanoli ja etanoli , sekä ammoniakki ja hydratsiini. Syntyvät 314 Autokannan paisuessa lisääntyvät myös liikenteen haitat : melu , saasteet, maiseman turmeltuminen ja liikenneonne11omuude1. järkevämmällä yhdyskuntasuunnittelulla. MAAHAN TUOTAVASTA raakaöljystä kuluttaa liikenne noin viidenneksen. Toki autot saadaan kulkemaan ilman öljyäkin . Rajansa säästämisellä kuitenkin on. Mitä sitten voidaan panna tiikerin sijasta tankkiin. Maantien ajoneuvojen voimanlähteeksi on tarjolla kolme vaihtoehtoa: sähkö, neste tai kaasu. Kaasuista tulevat kysymykseen lähinnä kevyet nesteytetyt hiilivedyt, nestekaasu . Palamisliekki on näet niin kuuma, että jos vefy poltetaan ilmassa, se yhdistää ilman typpeä ja happea
Sähköautot ovat kömpelöitä ja hitaita , lataaminen kestää 6-8 tuntia ja yhdel lä latauksella ne kulkevat korkeintaan 250 km. Sähkön varastoiminen paristoihin on epätaloudellista: ajoneuvoista tulee painavia. Alla uitetaan tukkeja Joensuun kanavassa. Öljylitra on kuitenkin ehkä helpommin nipistettävissä tai ainakin korvattavissa muualta kuin auton tankista . Liikenteessä voidaan toki säästää, mutta hyötyliikenteeHe polttoaineen täytyy kuitenkin riittää . SUOMEN LUONTO 671 80 39. Ö ljykattila voidaan muuttaa vaikkapa turvekäyttöiseksi ja sähköä voidaan tuottaa monella eri tavoin . Bensiinin korvaaminen ei s11s vielä ole aivan päivänpolttava ongelma. minen on toistaiseksi niin teknisesti kuin taloudellisestikin ylitsepääsemätön ongelma. Bensiinin hintaa päivitellään. Euroopassa on jonkinverran nestekaasulla kulkevia auroja, mutta käytännössä ne tulevat kysymykseen vain alueilla, joilla on maakaasuvaroja. Euroopassa on kokeiltu jopa pariscokäyttöisiä busseja, mutta tulokset eivät ole kovin rohkaisevia; perävaunuun s1Jo1tettu paristo painaa yhtä paljon kuin itse bussikin . Milloin sitten siirtyminen korvaaviin polttoaineisiin tulisi kysymykseen, Yrjö So315. Keskipitkällä aikavälillä noin 10-15 vuotta tuntuvat siis nestemäiset polttoaineet olevan ainoa vaihtoehto, jota laajassa mitassa voidaan soveltaa nykyisen järjestelmän rinnalla . Kuitenkin bensiinin reaalihinta on noussut suhteellisen vähän hinta on vain lakannut jatkuvasti laskemasta. Vähimmällä energialla kuljetukset sujuvat vesitse. Se on kuitenkin yhtä raskasta ja pääomavaltaista teollisuutta kuin öljynjalostus , eikä tuotantoketju ole vailla ympäristövaikutuksia. vsk. Kevyet nesteytetyt hiilivedyt ovat yksinkertaisempia käyttää. Realistisina vaihtoehtoina tulevat kysymykseen synteettinen bensiini tai alkoholit . Sen käyttö kuuluu vielä kaukaiseen tulevaisuuteen , ehkä lastenlapsillemme. Sähkön käyttö ajoneuvojen voimanlähteenä kiinnostaa ympäristöystävällisyytensä takia . Vielä 1960-luvun alkuun verrattuna menovesi on toki halpaa. Lentokuljetukset vaativat yksikköä kohti eniten energiaa. Toistaiseksi kuitenkin sen käyttö rajoittuu tapauksiin, jolloin sähkövirta voidaan si irtää ajoneuvoon johtoa pitkin . Tuhlauksen huippu on ranskalais-englantilaisena yhteistyönä valmistunut Concorde. Tunnetulla tekniikalla niitä voidaan valmistaa esimerkiksi kivihiilestä, puusta, turpeesta , jätteistä tai maakaasusta eikä niiden soveltaminen tuota periaatteessa ylivoimaisia ongelmia. Tutkimusta on kuitenkin syytä jatkaa; mitä varhemmin aloitetaan, sen nopeammin päästään tuloksiin . Tuhlailevin ja säästeliäin
Lyijy-yhdisteet voitaisiin poistaa bensiinistä tai niiden määrää voitaisiin ainakin tuntuvasti vähentää . Polttoaineena etanoli on helpompaa käyttää kuin metanoli, mutta sen valmistus on paljon kalliimpaa. Näyttääkin siltä, että mikäli metanolista halutaan täysi hyöty polttoaineena , se tulisi käyttää puhtaana. Saksan Liittotasavallassa on meneillään laaja metanolitutkimus. Siihen osallistuvat maan tutkimusja tekniikkaministeriö sekä kaikki maassa toimivat öljy-yhtiöt ja auton valmistajat . Useiden arvioiden mukaan bensiinin valmistus kivihiilestä tai metanolin valmistus voi olla USA:ssa kannattavaa jo tämän vuosikymmenen puolivälissä . Liiketaloudellisesta kannattavuudesta on keskusteltu ennen muuta USA:ssa. Ruotsissa metanolitutkimusta hoitaa jopa oma yhtiö, Svensk Metanolutveckling Ab, ja seospolttoaine on kaavailtu otettavaksi käyttöön v. Metanolitehdas olisi siten 316 pääoman tarpeen ja ympäristövaikutusten suhteen verrattavissa Porvoon öljynjalostamoon tai suureen selluloosatehtaaseen . Useissa maissa on laadittu pitkälle meneviä suunnitelmia ja suoritettu mittavia kokeita ölj yn korvaamiseksi , kertoo 10s10oori Solantausta. Toisaalta metanolin käyttö voisi vähentää liikenteen suoranaisesti aiheuttamia haittoja. Tavallisen amerikkalaisen auton ajaminen kuluttaisi puolestaan 7 30 kg viljaa vuodessa. Jos metanolia sekoitetaan 15 prosenttia bensiiniin, se käy myös nykyisiin autoihin . brasilialaisia, ja he sekoittavat bensiiniin etanolia. MET ANOLISSA TULEVAISUUS Suomessa on VTT:n polttoja voiteluainelaboratoriossa vuodesta 1977 asti selvitetty mahdollisuuksia tuottaa polttonesteitä turpeesta ja puusta. Maksutasevaikeudet ovat maatalousongelmien ohella huolettaneet mm. Tulevaisuutta silmälläpitäen on suoritettu myös käyttökokeita ja tutkittu , miten auto uusilla polttoaineilla kulkee . Se jopa parantaa auton suorituskykyä , eikä bensiiniin tarvitse lisätä lyij yä nakutuksenestoaineeksi . Metanoli on valitettavasti myös erittäin myrkyllistä ja syövyttävää , ja pieni määrä vettä polttoainetankissa saa bensiinin ja metanolin erottumaan toisistaan . Vain pieni osa raaka-aineesta saadaan etanolina ja sen ohella syntyy suuri määrä sivutuotteita. · Metanoli on sellaisenaan hyvä polttoaine, onhan sitä käytetty mm. Etanoli on se "oikea " alkoholi, pitkäripaisen myymä viina. Taloudellinen kehitys suosii kuitenkin metanolia ja seuraava looginen askel tutkimuksessa olisikin täysimittaisen laitoksen toteutussuunnittelu. vsk.. Tällä ns. Lämmitys suj ui silloin enim mäkseen puilla, hevoset palvelivat maataloutta ja autot kulkivat häkäpöncöillä sen minkä kulkivat. Jatkosodan aikana laadittiin maassamme suunnitelma synteettisten voiteluöljyjen tuottamiseksi turpeesta. Viime vuonna jo joka viides viencimarkkamme kului öljyn tuontiin. Tekniikka oli periaatteessa sama, jolla Saksassa tuotettiin toisen maailmansodan loppuvaiheessa kivihiilestä bensiiniä. Kehitysmaissa viljankulutus on henkeä kohti vain 200 kg . Pohjoismaissa etanolin valmistus vastaavassa mitassa kuin Brasiliassa ei ole mahdollista, mutta sitä voidaan kyllä tehdä turpeesta tai puusta. Mitä isot edellä , sitä pieni Suomi perässä . Fischer-Tropsch -menetelmällä tuottaa Etelä-Afrikka viisi prosenttia polttonestetarpeestaan ja vuoteen 1982 mennessä osuuden odotetaan nousevan puoleen. Mm . Mitä kylmempi lämpötila, sen helpommin nämä kaksi ainetta erkanevat, joten meidän oloissamme seospolttoaineen käyttö ei liene talvisaikana mahdollista. lancausta. kilpa-autoissa. Alkoholipolttoaineen käyttö siis lähes kaksinkertaistaisi rikkaiden maiden vi ljankulutuksen. Korvaavien polttoaineiden tuotantohan on toistaiseksi ollut melko tavalla kalliimpaa kuin öljyn jalostaminen. Jos halutaan , se voidaan m yös jalostaa edelleen bensiiniksi. Maataloustuotteista voidaan siis tislata polttoainetta sen sijaan, että ne käytettäisiin ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Entäpä liiketaloudellinen kannattavuus . Joka tapauksessa on syytä muistaa, että korvaavien polttoaineiden tuotanto on raskasta teknologiaa ja sillä on tuntuvat ympäristövaikutukset. Eräs syy korvata tuoncipolttoainetta voi olla ulkomaankaupan epätasapaino. Halvempi ja teknisesti parempi metanolin tuotanto edellyttäisi uuden polttonesteen tuomista markkinoille, eikä se voisi tapahtua kohtaamatta vastarintaa eri tahoilla. Brasilian suunnitelmat öljyn korvaamiseksi sokeriruo ' osta valmistetulla etanolilla ovat mittavat , ja tavoitteena on 20 prosentin seossuhde koko maassa muutaman vuoden sisä llä . Rikkaissa maissa kulutetaan keskimäärin 800 kg viljaa henkeä kohti vuodessa , valtaosa tästä kuluu karjanrehuksi. Vertailun vuoksi: tänä vuonna tuotettiin Suomessa polttoturvetta 24 000 hehtaarin alalla. 1984. Jos tällä hetkellä pitäisi alkaa korvata tuontiöljyä liikenteessä, mitä silloin olisi paras tehdä' Ainoa varma vaihtoehto olisi synteettisen bensiinin valmistaminen Fischer-Tropschtai synceesikaasuteknologialla, vastaa Solantausta. Viimeksi sodan aikana ei Suomeen saatu tarpeeksi tuoncipolttoaineita. Toistaiseksi on paras vaihtoehto metanolin valmistus turpeesta. Näin saattaisi käydä mittavan kansainvälisen kriisin tähden . Puhtaan metanolin käyttö edellyttää tiettyjä muutoksia moottoriin. Näin liikenneväylien varrella saataisiin hengittää hiukan puhtaampia pakokaasuja. Mutta mitä tapahtuu silloin nälkäisille' Ihmiskunnan köyhimmät joutuvat kilpailemaan vi ljel ysmaasta maailman 315 miljoonan varakkaan autonomistajan kanssa . Laitos joka tuottaisi metanolia korvaamaan 15 prosenttia arvioidusta vuoden 1990 bensiinincarpeestamme , tarvitsisi noin 10 000 ha:n turvealan . D SUOMEN LUONTO 6-7 I HO J<J . Jos jossakin muussa maassa ryhdytään laajassa mittakaavassa käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita, voi Suomessakin tulla tilaisuus kokeilla niitä. Teknisesti se on toteutettavissa jo tänään , joskaan ei vielä liiketaloudellisesti kannattavaa
SUOMEN LUONTO 671 80 \'J v<k. Ikkunoiden lämmöneristyskykyä voidaan parantaa ikkunaluu -' kuilla ja verhoilla. Ensisijaisesti on käytettävä hyväksi kaikki säästämismahdollisuudet . , .~ / / -~ 'V / / HAVUPUITA LEHTIPUITA Aurinkoenergiaa ei ole tarjolla silloin kun sitä asumiseen eniten tarvittaisiin ja sen käyttö on kallista . Yksi vaihtoehto on aurinkoenergia . Näin perustelevat aurinkoenergian vastustajat kantaansa ja puolustelevat sähköja öljylämmitystä. Tavanomaisen rakennuksen energiankulutuksen eri osia valaisee seuraavan sivun alem p i kaavio . Aurinkotalojen yleisistä periaatteista kertoo arkkitehti Olli Jokinen . Ympäristöä ja istutuksiakin on osattava käyttää energiansäästöön. Ilmavuodot saattavat olla suu rempia kuin rakennuksen tuuletustarve , joten tiivistämällä ja varustamalla tuuletus lämmöntalteenottolaitteella void aan säästää . Suomeen on kuitenkin jo rakennettu useita aurinkotaloja, onnistuneita ja vähemmän onnistuneita. Käytännössä ei laseja kannata laittaa kolmea enempää , sillä jokainen lasikerros hi::ij astaa m yös saapuvasta säteilystä noin 10 % takaisin . Passiivisessa aurinkotalossa pyritään pienentämaan kaikkia kulutustekij öitä. PASSIIVINEN AURINKOT ALO Aurinkoenergiaa käyttävät rakennukset on suunniteltava kokonaisuuksina. Suomen energiankulutuksesta menee kolmasosa rakennusten lämmittämiseen . Käytännössä lämmöneristyskyky ei enää parane , kun eristävässä kerroksessa on noin 30 cm mineraalivillaa. Olli Jokinen Aurinko talo TUULI / / -~,,-/ -,...,, ......... Asumisen kuluttama energia muutetaan kotimaiseksi ennen muuta säästämällä ja käy ttämällä vaihtoehtoisia energialähteitä . 317. Kun kotimaisten polttoaineiden osuus on varsin pieni , on asuminen melkoiselta osaltaan tuontihyöd yke ja maailmankaupan heilahtelujen armoilla. O n m yös järkeväm pää suunnitella talo mahdollisimman vähän energiaa kulu ttavaksi ku in sijoittaa suuri rahamää rä suureen aurinkokerääjälaitteistoon . Seinien lämpöhukkaa pienennetään parantamalla lämpöeristystä. / ~<::> / / / ., ·,,., · •. Taloon , jonka lämpövuotoja ei ole tukittu , tarvittaisiin niin suuri kerääjä, että sitä on mahdoton sijoittaa rakennuksen yhteyteen. Virheitäkin on tehty: tuulisella peltoaukealla suojatta seisova talo menettää jo sijaintinsa vuoksi sen mitä aurinko antaisi
Säätelyyn voidaan käyttää luonnon omia muotoJa , istutuksia ja muita rakenteita . '' Aurinkopussin '' voi rakentaa myös itse rakennukseen sisältyväksi. D SUO MEN LUONTO 67/ 80 J'I. Jos vielä estää lämpöä karkaamasta kylmien öiden aikana ikkunoista, muodostuu talosta '' lämpöloukku ", joka päästää lämpöä sisälle, muttei ulos . " Menoista " ilmanvaihto (mukana myös talon vuotaminen) haukkaa viidenneksen. Aurinkokerääjä on varsin yksinkertainen laite. Rakennuksessa tulee pyrkiä mahdollisimman matalia lämpötiloja käyttävään lämmitysjärjestelmään. Tämän sydämen ympärille sijoitetaan lämpimimpänä pidettävät huonetilat. Sellaista taloa kutsutaan passiiviseksi aurinkotaloksi . Eri energiansäästömahdollisuuksien painotukset ovat erilaisia, eivätkä tässäkään esitetyt ratkaisut välttämättä ole ainoita oikeita. Sen sijaan lämpöenergian varastointi on yhä ongelma. Maassamme on muutamia osittaisella aurinkolämmityksellä toimivia rakennuksia , jotka poikkeavat toisistaan paljonkin. 22% ILMANVAIHTO POLTTOAINE 77% 12% SEINÄMÄT 11% IKKUNAT 11% LÄMMIN VESI TAL OUS 9 % 17% SÄÄ TöHÄVIö T 17% TUO T ANTOHÄVIöT AUR INKO 14% 10% RAKENTAMINEN Tavanomaisen talon energiabudjecti. Talvella , kun energiantarve on suurimmillaan, aurinko paistaa ikkunoista sisään ja lämmittää huoneita , kesällä taas pitkä räystäs estää liiallisen säteilyn . Ikkunat suunnataan etelään ja rakennukseen tehdään pitkä räystäs. Lämmin vesi vie kymmeneksen . Tällaisen "matalalämpötalon '' energialähteeksi kelpaavat nykyistä '' epäjalommat '' energiamuodot, kuten teollisuuden lauhdevesi. Ns. Säätöja tuocancohäviöt kuluctavat yhteensä kolmanneksen (esim. Lämpimän käyttöveden ja taloussähkön kulutukseen voidaan vaikuttaa kulutustapoja muuttamalla ja vesijohtokalusteiden suunnittelulla. / j;'/ ):,c~~-~ / -C W/&//1///,//,////,, / C k__, I 0~ //1//1/ff//74»>.)//// ?IY////~ Aurinkopussi voidaan suunnitella myös itse rakennukseen : ikkunat suunnataan etelään ja taloon tehdään pitkä räystäs. Vähäisen osan antavat talouden hukkaja jäcelämpö sekä aurinko. Varsinainen kerääjätekniikka on pitkällä ja kerääjien kaupallisiakin valmistajia on useita . Talvella, kun aurinko on matalalla ja energiaa tarvicaan eniten, aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisään. Talon pystyctäminen vaatii kymmenesosan energiasta. Kiertävä ilma tai vesi johdattaa kertyvän lämmön rakennukseen joko heti käytettäväksi tai varastoitavaksi . LÄMPÖSYDÄN JA AURINKO PUSSI Kaikki lämpöä tuottavat laitteet (lämmityslaitteet, tulisijat, kodinkoneet) ryhmitellään talon keskel318 le lämpösydämeksi . AKTIIVINEN AURINKOT ALO Edellä kuvattu talotyyppi käyttää jo melkoisesti aurinkoenergiaa, vaikkei siinä olekaan varsinaista aurinkokerääjää. Uloimmaksi rakennusta ympäröimään rakennetaan puskurivyöhyke; varastot , ullakot, kasvihuone ym. Sijoittamalla rakennus pienilmastoltaan suotuisaan paikkaan tai luomalla sen ympärille edullinen pienilmasto vähennetään energiankulutusta huomattavasti . polctoaineista vapautuvasta lämmöstä osa menee ilman muuta harakoille). Pohjoisen puolelta tai vallitsevan kylmän tuulen suunnalta rakennus voidaan suojata tiheällä havupuuistutuksella ja sen eteläsivulle istutetaan lehtipuita. faasimuutosvaraajilla, joissa lämpö varastoidaan muuttamalla kiinteä aine nestemäiseksi ja puretaan taas kiteyttämällä, varastointiajat saadaan pitenemään. Aurinkoon päin suunnattu musta prnta varustetaan vesitai ilmakanavistoilla, taakse pannaan lämpöeriste ja etupuolelta estetään lämmön karkaaminen kaksinkertaisella lasilla. Myös seinien ja ikkunoiden läpi karkaa yhteensii viidennes . Rakentamalla voidaan säädellä tuulen , auringonsäteilyn ja kylmän ilman kulkua. ,sk. Näin syntyy auringonsäteilyä keräävä pussi, johon aurinko talvella paistaa esteettä ja kesällä lehtipuut estävät liiallisen säteilyn. Aktiiviseksi aurinkotaloksi se muutetaan lisäämällä siihen aurinkokerääjä ja lämpövarasto. Aurinkotekniikka on meilläkin merkittävä energiansäästökeino ja käyttökelpoinen vaihtoehtoinen energialähde. Lattialämmityksessä lämpöä luovuttava pinta on paljon suurempi kuin patterilämmityksessä , joten kiertoveden lämpötilakin saa siinä olla huomattavasti alhaisempi. Kolme neljännestä "tuloista " hankitaan erilaisista pol11oaineis1a. Nykyisillä varastointimenetelmillä päästään korkeintaan viikon varastointiaikaan. Kesällä, kun aurinko on korkealla, räystäs estää liiallisen säteilyn
Aurinkotalon ei siis tarvitse olla korkea. lima panelissa lämpiää aurinkoisina päivinä 60-70 asteeseen . "Kun tilaa ajoissa", hän sanoo myhäillen . Hän uskoo saavansa turvetta myös vastaisuudessa , vaikka Vapolla onkin ollut ajoittain vaikeuksia täyttää yksityiskuluttajien tilauksia. Ulkoapäin talo on toivottoman ruma, mutta sehän on sivuseikka: pääasia on, että tämä talo ei likaa vesiä eikä ilmaa, ei kasvata kaatopaikkoja eikä kuluta öljyä. Siitä on oivana osoituksena taiteilija Antti Maasalon talo Lehtimäellä, jonka monet omaperäiset ratkaisut ovat varmasti sovellettavissa massatuotantoon. Näinhän useat meistä ajattelevat. Tähän noin metrin korkuiseen ja 60 cm halkaisijaltaan olevaan punaiseen pönttöön mahtuu kerrallaan noin neljänneskuutio pilkettä , roskia taikka turvetta. Toisaalta aurinkolämpöä voi käyttää , vaikkei viljelisikään mitään, näin on tehnyt tamperelainen Gunnar Gradfc. Siitä näkee hetkessä kiertoveden lämpötilan eri pisteissä sekä talon ja aurinkopanelin lämpötilat. Ei ekotalon tarvitse olla rumakaan . Aikaa myöten silmä varmasti tottuu outoihinkin ratkaisuihin, ovathan kauneuskäsitykset ama vaihdelleet. Raili Heinonen Ekotalossa on hyvä asua Jo kaukaa ekotalon tunnistaa katolla kiiltelevistä aurinkopaneleista ja seinustan kasvihuoneista. Pesukoneen ja tiskialtaiden lämpimät jätevedet menevät maaduttamoon, jossa myös liete otetaan talteen. Paneli on periaatteessa musta pelti , jonka päällä on kaksi lasia. SUOMEN LUONTO 6-iso 3'/ . Perusmuoto on kuitenkin kuutio : mitä vähemmän seinäpinta-alaa, sitä vähemmän väyliä mistä lämpö voi vuotaa karkuun . Lämmönvaih timessa panelista tuleva ilma lämmittää käyttövettä . Tämä pino vastaa noin 2 000 litraa öljyä. El LÄMPÖÄ HARAKOILLE Tehokkain capa lämmittää on pitää kerran syntynyt lämpö sisällä . AURINKOA JA TURVETTA 30 neliömetrin aurinkopaneli eteläisellä kattolappeella riittää pitämään talon lämpimänä maalishuhtikuusta lokakuuhun. Siellä asuu arkkitehti tai valveutunut energiansäästäjä ja hintava sisutus on esitelty parissa kolmessa naistenlehdessä. Kasvihuoneet kyllä kuuluvat oikeaoppiseen ekotaloon . Helsingin Puu-Käpylääkin pidettiin aikoinaan vallan toivottoman rumana, nyt se on vaalittu suojelukohde. Viereisessä varastossa on miehen korkuinen pino kysyttyä tavaraa viisi kuutiometriä Vapon turvebrikettejä . Varaajassa on myös 9 kW:n sähkövastus , jonka voi kytkeä päälle, mikäli talo jää talvipakkasien aikana useammaksi päiväksi tyhjilleen. Se näyttää myös talon viime aikoina kuluttaman energiamaaran myös , kuinka paljon mistäkin lähteestä on lämpöä saatu. Tarvitaan vain vähän ylimääräistä putkea. Alakerta saunoineen, takkahuoneineen ja askartelutiloineen on kaivettu puoliksi maan alle. Enempää ei kannata juuri laittaa, sillä eristyskyky ei enää paljon parane. vsk. Koska vessan huuhteluvesiä ei tarvitse lämmittää, vesijohdot sinne menevät ja tulevat suoraan . Poistoilmasta otetaan lämpö talteen niin tarkkaan kuin mahdollista , samoin jätevesistä yksinkertaisen systeemin avulla. Seinissä on eristyksenä 20 cm villaa . Sen voi 319. Lämpöä Graeffen talossa voi varastoida muutamaksi päiväksi joko 3 000 litran vesivaraajaan tai mahtavaan sydänmuuriin , joka alakerrassa avautuu takaksi . Aurinkopanelin alla talon nurkalla kasvaa terhakka auringonkukka , liekö symboli. Pilvisten päivien varalta Graeffen talon kellarissa on suuri kotimaisten polttoaineitten kattila . Systeemin ydin on mikroprosessorein ohjattu säätökeskus, jota talon isäntä tyytyväisenä esittelee. Siihen auttavat kolmilasiset ikkunat, jotka on suunnattu etelään ja länteen . Myös moni rakentaja kohauttaa olkapäitään: ekotalot ovat kalliita monine päällekkäisine lämmitysjärjestelmineen, eikä tavallisella hartiapankkirakentajalla ole varaa haihatuks11n. Jos tomaattien vaaliminen kuitenkin vaatii liikaa tarmoa , voi lasihuoneisiin hankkia itsekastelevat ruukut ja istuttaa niihin vaikka petunioita. Paljon on kiinni suunnittelusta jo nyt on olemassa hyvin monenmuotoisia ekotaloja , sekä tavanomaisen että erikoisen näköisiä . Lämmitys hurahtaa päälle, kun paneli on 10 astetta lämpimämpi kuin paluuvesi ja katkeaa sitten, kun lämpötilaero on laskenut kahteen asteeseen. Näihin paikkoihin tuleva kylmä vesiputki on vedetty maaduttamon kautta, jolloin tuleva vesi ehtii jo valmiiksi lämmetä muutaman asteen. Graeffen talo on matala , kuten muutkin ympäristön talot. Graeffen talo ei paljonkaan erotu tavallisten omakotitalojen joukosta. Kovilla pakkasilla Graeffet täyttävät katti lan kerran päivässä , mutta leudommilla säillä polttoainetta tarvitsee lisätä vain joka toinen tai kolmas päivä . Tarkkasilmäinen kulkija huomaa kuitenkin etelään katsovan aurinkopanelin , joka kielii omistajan aatteista. Ekotalon ei kuitenkaan tarvitse olla kallis . Niillä Gunnar Graeffe uskoo tulevansa ensi talven toimeen
Eikä ihme. Jokihaara. Mukana kokeilussa ovat ainakin Valmet ja sisäasiainministeriö. Rakentamiseen hän on tällä hetkellä lopen kylläscynyc , mutta talossaan hän viihcyy , eikä se ole salaisuus. Tietenkin Gunnar Graeffe , Tampereen Teknillisen korkeakoulun dosentti , on itse ollut aktiivisesti mukana suunnittelutyössä . Kun asukkaat ovat poissa , lämpötila voi laskea. Kaikki alkoi viitisen vuotta siteen . Se vastaa noin 5 000 öljylitraa. Hinta jää siis salaisuudeksi . AURINKOA JA ARA V AA Taiteilija Antti Maasalon raloa läksimme ersimään Lehcimäeltä ilman tarkempaa osoitetta. Eikä kohteesta juuri voinur erehcyä, kun rakennus sukelsi esiin maantien mutkan rakaa. Kun pitää 320 huolen siitä, että tavara on paikalla silloin kun miehetkin eikä jouduta odottelemaan turhaan , säästyy paljon '." Tämähän kyllä pätee rakentamiseen , oli kyseessä ekotalo tai ei . Useimmat aurinkolämmirysjärjestelmät ovat tulleet maksamaan 20 000 25 000 markkaa . Ei kestä kuitenkaan kauan , ennenkuin silmä tottuu ja alkaa levätäkin näissä rakenteissa . KOETALO ON YHTEISTYÖTÄ Mitä tämä talo tuli sitten maksamaan kaikkine päällekkäisine lämmitysjärjestelmineen' , yritän udella. Koko totuus nähdään kuitenkin vasta ensi talvena, sillä talo on valmistunut asuttavaan kuntoon viime tammikuussa. Gunnar Graeffe laskee pääsevänsä noin 50 pro. '' Aurinkotalossa ei paistu kesällä eikä palele talvella ,' ' vakuuttaa Gunnar Graeffe . Kattilan huono hyötysuhde tai puutteellinen eristys voi nostaa öljyn kulutusta vielä tästäkin jopa tuhansilla litroilla. Muidenkin ohiku lkijoiden mielenkiintoa talo tuntui herättävän varsin moni auto hiljensi vauhria kohdalla ja uteliaita talontarkastajia on kuulemma riittänyc maanvaivaksi saakka. . Varsinaiset piirustukset on tehnyt arkkitehti Antero Sirviö, rakenteita ja ideoita on suunnitellut dipl.ins. senun energ1aomavara1su u teen lämmittämällä auringolla ja polttamalla roskia . "Aurinkotalossa ei paiscu kesällä eikä palele talvella " , vakuuuaa Tampereen teknillisen korkeakoulun dosenui Gunnar Graeffe, jonka ekotalo on T:.mpereella. Ovathan suunnittelijoina olleet taiteilija Antti Maasalo irse ja arkkirehri Kirmo Mikkola . Arvelimme, että pienessä p1täJässå neuvo)la riittäisi . Poucanen ja LVI-työt dipl.ins. ohjelmoida viikoksi eteenpäin: talossa on sopivan lämmintä silloin, kun siellä oleskellaan. Toisaalta tämä on koetalo kuten muutkin aurinkotalot toistaiseksi eikä siis ole aivan vertailukelpoinen . Normaalisti tämän kokoinen talo 140 m 2 yläkertaa ja saman verran kellaria kuluttaisi energiaa noin 50 000 kWh vuodessa . Gunnar Graeffe vaikenee ja hymyilee kuin sfinksi . Oudolra rämä ralo ensi silmäyksellä näyttää . "Enemmän vaikuttaa se , mistä, miten ja milloin hankkii rakennustarvikkeensa. Silloin Antti Maasalolla oli ratkaisravanaan kaksi ongelmaa : miscä hankkia kunnollinen asunto perheelleen ja mistä hankkia icselleen kuvanveiscäjän rarvitsemat väljäc cyötilac. Käynti Tukholmassa ekologisen rakentamisen messuoMEN LUONTO 6-; ,xo w. Kaiketi huolellinen suunnittelu s,-a aikaan huomattavat säästöt. . v!! k. Talon suunnittelu on yhteistyötä
EDULLINEN EKOT ALO Aravalainoitus koskee vain asun topuolta . Lämpötila o n kuitenkin pysynyt koko talven 1214 asteessa . Portaiden yläpäässä luo viihtyisyyttä pieni sisäparveke . Suunnitteluvaiheessa oli tavoitteena, että ateljeen viitisen metriä korke~t huoneet pysyisivät talvella 24 asteen lämpötilassa, mikä olisi riittänyt kuvanveistäjän työskentelyä varren . SUOM E LUONTO 6-71 xo JtJ v~k Täällä mahtuu tekemään suurempiakin veistoksia. Sieltä lämpö johtuu lattialaatan läpi rakennukseen . Sen sijaan ateljeeta ei lämmitetä erikseen . Aurinkopanelit ovat ilmakiertoisia, su unnitteilla on vielä vesikiertoinen keraaJa, joka tuottaisi lämmintä käyttövettä. Samaan aikaan rakennusmiehet vielä hääräsivät Vantaan asuntomessualueella arkkitehti Harto Helpisen ekotalon kimpussa, jota monet pitävät lajinsa ensimmäisenä Suomessa. Asuinosaan s11rretään varaajasta lämpöä myös ilmakierron avulla. Ekocalojen vastustajat ovat yrittäneet vesittää tätä hintaa selittäm ällä , että Antti Maasalo o n itse tehn yt suurimman osan työstä. Varsinainen lämpövarasto on raion alla oleva kivivaraaja. "On se kumma , kun aravalla rakennetaan aina vain samanlaista eikä mitää n kokeilla " , lausahti pääm101steri Martti Miettunen "Suomi rakentaa" -nä yttel yn avajaisissa 1976 kaksi päivää sen jälkeen kun Maasalo oli jättänyt aravahakemuksensa. Varsinainen asuntopuoli Maasalon talossa käsittää 119 neliömetriä , jotka on sijoitettu kahteen kerrokseen. Varalämpöjärjestelmäksi Maasalo harkitsi aluksi ölj ypoltinca , muna päätyi sitten maalämpöpumppuun . Uutta Suomessa: asuntoon saatiin aravalainoitus. Ekotalon periaatteet lämpösydän ja ulommaisena olevat puskurivyöhykkeet o n täällä tote utettu . Jälkimmäiset on viety kaatopaikalle , muut o n poltettu ai na märkiä ruoanjätte itä myöten . " Meillä on laj itelru vai n palavat ja palamattomat jätteet erikseen . Kustannusarvio oli asu nnon osalta 160 000 mk ja ateljeen osalta 80 000 mk , mihin oli laskettu m yös om an työn arvo mukaan. Si lloin ensimmäisenä talvenahan riitti niitä rakennusjäueitä ," kertoo Maasalo . Tässä oli kokeilu , joka sitten sai asuncohalliruksenkin siunauksen. Kustannusarvioiden kohtalona on usein rulla ylitetyiksi; kai kkiaan talo ateljeineen tuli maksam aan 260 000 mk varsin kohtuullinen hinta om akoti talosta yleensä . Keskusmuurissa poltetaan roskat, halkoja ei ole ostettu. Marraskuussa kauha raapaisi maata ensi kerran ja kesäkuun alussa 1977 talossa jo asuttiin. Talon pohjoispuolella sijaitsee 206 neliömetrin ateljee , jossa on niin näyttelytilaa kuin työpajakin . Kun hinnassa kuitenkin o n m yös oman työn arvo mukana , voi vai n kysyä kuinka paljon yhden ihmisen työ n osuus voi lopulta olla talo n hinnassa . Sisusruksessa on käytetty paljon puuta ja olohuoneen ikkuna avautuu kasvihuo neeseen . Puskuri vyöhykkeinä to1m132 J. Maasalo ei varm asti ole tämän maan ainoa haniapankkirakencaja. suilla yhdessä arkkitehtiystävän kanssa ratkaisi paljon . Ensimmäisen talven calo tuli toimeen pelkästään auringosta ja suuresta keskusmuurisca saad ulla lämmöllä. Alettiin tehdä suunnitelmia ja piirustuksia . Taiteilija Antti Maasalon ekotalon suunnittelu Lehtimäellä sai alkunsa siitä, kun perhe tarvitsi kunnollisen asunnon ja Maasalo kuvanveistäjänä väljät työtilat
vähitellen lakanneet pudisteleNiinpä 70-asteisen veden lämmitmasta päätään ja myöntävät, että tämiseen asteen verran lämpöMaasalon touhuissa voi olla järkepumppu tarvitsee sähköä kolme äkin. 1 Pekka Suominen 1 Ulkopuolista energiaa talo on kuluttanut vuodessa suurinpiirtein 5 000 kWh sähkönä . Ei ole tarkoituksenmukaista, jos sitä joutuu erikseen lämmittämään. Käytännössä putket on syytä sijoittaa niin laajalle kuin mahdollista , jotta vältettäisiin yhtenäisen , vaikeasti sulavan routapatjan syntyminen . LÄMMINTÄ VETTÄ VEISTOKSESTA Mutta kallista, vartavasten rakennettua lämpövarastoa ei suinkaan tarvita, väittää Pekka Suominen, Jyväskylän yliopiston fysiikan dosentti. Saman periaatteen mukaisesti isäntä suunnittelee pihalle tuuliMaaperässä vuodenaikojen vaihtemyllyä. Sen takia minä en tehnyt tuosta kasvihuoneestakaan tuon isompaa. ' ' Suomessako energiapula. sätiloja. Osittain talon halpa hinta selittyy sillä, että missään ei ole pyritty maksimaaliseen hyötysuhteeseen . IKIROUTAA;> Asuntohallituksessa asti on arveltu, että lämpöpumppulämmitys voisi jäädyttää pihamaan ikiroudaksi. Tulee kyllä, myöntää voimalaitosinsinööri. Normaali 120 m 2 pientalo kuluttaa vuodessa energiaa 20 00025 000 kWh. Mutta kun ei saada varastoon. Pairiippuu siitä , kuinka korkeaan kalliset asukkaat ovat kuitenkin lämpötilaan lämpöä siirretaan . Se on vain siirrettävä huoneisiin lämpöpumpulla. Kesällä lämpöä ei tarvita, talvella aurinko ei juuri paista. _ "Selitin minä sil!e sitten: etti!,1 Käytännössä _Päästään siihen, että Johan tässä on kaksi talvea ilman sähköä tarvaaan lämmaykseen öljyä toimeen tultu ." D vain 20 pros., lqput lämmöstä 322 saadaan maaperästä. Kun jääkaappi poistaa lämleitä on pihalla jo nyt. Näin suuren talon taloussähköksi se ei ole kovin paljon . metrin syvyydessä. JÄÄTYVÄ MAA LUOVUTTAA LÄMPÖÄ Maaperästä saatava lämpö on suurelta osin kosteuden jäätyessään vapauttamaa energiaa. Maaperään jää talteen yllin kyllin auringon lämpöä, jota voidaan mainiosti käyttää rakennusten lämmitykseen. Samanlaisia tavoin toimiva jäähdytyskompresmutta pienempiä pyöriviä härvesori . Kohtuullisen hyvin eristetty omakotitalo pysyy tällä energialla talvella lämpimänä noin vuorokauden, kovilla pakkasilla lämpöä tarvitaan kaksinkertaisesti. Torni on jo valmiina, lu lakkaa tuntumasta jo parin inutta itse roottori puuttuu . Melkoisen ihmetyksen kohteeLämpöpumpun sähköntarve na talo on Lehtimäellä ollut. Muutamana kesäpäivänä viidensadan neliömetrin pihamaalle tulee aurinkoenergiaa omakotitalon vuotuisen tarpeen verran. Lämpöä maaperästä ''Minulla on ollut periaatteena, että tehdään vain se , mikä on helposti toteutettavissa. Vesikuutiometrin jäätyessä vapautuu lämpöä 335 megajoulea eli miltei 100 kilowattituntia. Viime syksynä taiteilija esitkertaa enemmän kuin 20-asteisen teli taloaan arvovaltaiselle minisveden lämpötilan kohottamiseen terivieraalle, joka lausahti : "Oisaman verran , kun lämpö otetaan keinko se Maasalo meinaa uskalnolla-asteisesta maaperästä. vsk .. vat kasvihuone ja ateljee. Esteettoitunutta lämpöä voidaan johtaa tistä arvoa ei vähennä , että myllyn lämmittämään rakennuksia. tuottama sähkö aikanaan lämmitLämpöpumppu on jääkaapin tää talon käyttövettä. LämpöTuulitornista tulee pihalle sapumpulla tätä maaperään varasmaila kineettinen veistos. Lämpimän asuntopuolen seinät eivät ole missään suorassa kosketuksessa kylmän ulkoilman kanssa . Kun ilman "Ne ihmettelivät, että minkä lämpötila helmikuussa laskee 30 takia minä tuollaisen savoniuspakkasasteeseen , maan pinnassa roottorin aion laittaa kun se ei ole lumipeitteen alla on vain pari niin tehokas . Lämpöpumppu todellakin tehostaa pihamaan routaantumissuoMEN LUONTO 6-71 80 39. Mutta se on yksinpakkasastetta ja hiukan syvemkercainen ja toimintavarma eikä mällä , puolentoista metrin syvyysitä tarvitse suunnata tuuleen .'' dessä on jo lämpöasteita. Talven lämmönantajaksi riittää siten satakunta kuutiometriä vettä. Jos pyritään maksimitehoon, se tulee kalliiksi. Syyssateiden kostuttamassa maassa kosteus on keskimäärin 30 prosenttia. Olisi rakennettava vähintäin talon kokoinen vesivaraaja, jotta kesän muistot lämmittäisivät vielä helmikuussakin. Muuallakin pöä kaapin sisältä ja lämmittää saAntti Maasalo yhdistää hyötyä ja maila ulkoilmaa, lämpöpumppu taidetta: Lehtimäen leikkikentällä kerää lämpöä maaperästä , ulkoilon suuri, puusta tehty lintu, jonmasta tai vedestä ja lämmittää sika nokka on lasten liukumäki . Lämtaa lähteä talvea vasten ilman ölpöpumppu soveltuukin ennen jyä?" muuta huoneiden lämmitykseen. Jos lämpöpumppu syventää routakerrosta metrin verran , riittää noin 300 neliömetrin pihamaa omakotitalon lämpövarastoksi
Myös kotimaiset, pakka323. Sidtä lämpö on pumpana_vissa_ käynöön lämpöpumpulla, joka co1m11 aivan kmn Jääkaappi: 1äähdy11ää maaperää 1a1 vesistöä ( = jääkaapin kaappitila) ja lämminää huoneiscoa (jääkaappi ympäriscöään). Nurmen, puutarhakasvien ja muiden lyhytjuuristen kasvien kasvua lämpöpumpun jäähdytysputket eivät haittaa. Keväällä lumen sulamisen aikaan auringon ja kevätsateiden sulatusteho on niin valtava, että paikallisesti tavallista syvemmät routakerrokset eivät pysty maan pintaa jäähdyttämään. Routaantuminen ei ole sen suurempaa kuin mitä esim. . Piircos on coimincaoppaasta " Energia ja ympäristö ''. __., HAA N LÄM PÖÄ SUOMEN LUONTO6-/ 80 J9. Talvellakin sisäl1ävä1 maaperä ja vesistömme melkoisen lämpövaraston, jonka lumi ja jää erist~~ät_ kylmäs_cä ilmasta. vsk. eristävän lumikerroksen auraaminen teiltä aiheuttaa. ~ . Suomessa on aurattu teitä jo vuosikymmeniä, eikä ikiroutaa ole tullut. Eikä tule lämpöpumpuillakaan. ta ja jäähdytysputkien tienoilla routa voi ulottua pitkälle yli kahden metrin syvyyteen
v,k .. Kylmiöön voidaan sijoittaa myös pakastin, jolloin sen sähkönkulutus putoaa puoleen normaalista. Syyssateet antavat putkistoihin lämpöä aina pintamaan jäätymiseen saakka, usein marraskuulle asti. Jäähtymisen vuoksi lämpöpumpun pyörittämiseen tarvitaan yhä enemmän sähköä . Kylmänestekierto voidaan ohjata termostaatilla kulkemaan vaikkapa vanhasta autonjäähdynäjästä tehdyn ilmalämmönvaihtimen kautta . Kesäkuun puoleenväliin mennessä routa on sulanut kaikkialta ainakin KeskiSuomen korkeudella. Myöhemmin pintaroudan syntyminen ja lumipeite pitävät huolen siitä, etteivät pakkaset paase jäädyttämään putkistoa. Vanhoissa keskuslämmitystaloissa on lämmönsiirtojärjestelmää tehostettava esimerkiksi patteripinta-alaa suurentamalla. Tällöin maan lämpötila putkien ympärillä voi olla useitakin pakkasasteita. Lumipeite ja routa säilyvät pitkään sen jälkeen, kun ilman läm324 pötila on noussut nollan yläpuolelle. Yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon ja lämpöpumppujen avulla kulutetusta lämpöenergiasta voidaan saada jopa seitsemän kertaa enemmän hyötylämpöä kuin yd insähkölämm i ty ksestä. Lämpövaraston käytön aloittaminen talvella ilmenee roudan muodostumisena putkiston ympärille. Lämpöpumppujen rakentamiseen tarvittava pääoma ei ylitä ydinvoimalan rakentamiskustannuksia. Lämpöpumput hyödyntävät ilmaista auringonlämpöä ja käyttökulut ovat huomattavasti ydinvoimalan käyttökuluja pienemmät. tulistuslämmöllä lämmittää kuumavesivaraajaa. Esilämmitetty, noin kolmikymmenasteinen vesi johdetaan kuumavesivaraajaan, jossa se lämpiää noin viisikymmenasteiseksi. Kaksivaiheinen lämmitys takaa kuuman veden riittävyyden varsin runsaaseenkin käyttöön. KOTIKYLMIÖ VIILEÄKSI Lämpöpumpun kylmänestekierto voidaan johtaa jäähdyttämään myös kotikylmiötä. Nykyisten sähkölämmitteisten talojen kuluttamalla sähkömäärällä vo1ta1s11n vuosittain pumpata maaperästä yli 10 terawattituntia lämpöenergiaa. Syvällä maan alla routa säilyy pari viikkoa tavallista pitempään. Tulistuslämpöä tulee kuitenkin siksi vähän , että kuuma käyttövesi on syytä ensin esilämmittää haaleassa kiertovesipiirissä olevassa lämmönvaihtimessa. siin ja routaan sopeutuneet puut ja pensaat viihtyvät jäähdytysputkistojen läheisyydessä . Jotta lämpöpumpulla saataisiin suuria säästöjä, huoneiden lämmityslaitteiden lämpötilan on oltava mahdollisimman matala. Toinen käyttökelpoinen ja ehkä helpommin toteutettava tapa on rakentaa vesikiertolämmityksen avuksi yksinkertainen ilmakiertolämmitys. Kun edestakaiset putkilenkit yhdistetään toisiinsa rinnakkain eikä peräkkäin, jää putkistoissa virtaavan kylmänesteen virtausvastus pieneksi. Erityisesti taajamissa , missä jätepuun ja turpeen käyttö pientalojen polttoaineena voi olla hankalaa ja kallistakin, lämpöpumppulämmitys on varteenotettava vaihtoehto. Hyvä lämpöpumppu tarvitsee sähköä neljänneksen tai viidenneksen tästä , noin 5 000 kilowattituntia eli on suunnilleen saman suuruinen kuin talouden muukin sähkönkäyttö . Riittävän tehokas ja helppotekoinen lämmönkeruujärjestelmä voidaan tehdä seuraavaan tapaan: Maahan kaivetaan vähintäin 3-4 metrin etäisyydelle toisistaan yhteensä satakunta metriä puolen metrin levyistä ja hieman toista metriä syvää kaivantoa. Jo talven suojasäillä ja keväällä heti pakkasten loputtua lämpöä saadaankin edullisemmin maata lämpimämmästä kevätilmasta. MAALÄMMÖLLÄ VOITAISIIN KORVATA YKSI YDINREAKTORI Kohtuullisen hyvin eristetyn omakotitalon vuotuinen lämmitysenergian tarve on 2025 000 kilowattituntia. D SUOMEN LUONTO 6'/ 80 J'J . Lämpövarasto on uudelleen latautunut juhannukseen mennessä. Kaivantojen reunamille sijoitetaan eri syvyyksiin yhteensä 500-1000 metriä ohutta 2-3 senttimetrin läpimittaista muoviputkea. Mitä paremmin talo on eristetty, sitä helpompia ovat nämäkin lämmitysongelmat. Virtausvastuksen vähentämiseksi kannattaa käyttää herkkäliikkeistä metanolin ja veden seosta mieluummin kuin etanoliseosta, jota tavallisimmin on käytetty. Yhteiskunnan olisi pikaisesti ryhdyttävä tukemaan lämpöpumppujen teknistä kehittelyä. Öljy joudutaan talojen lämmityksessä korvaamaan muilla keinoin parin vuosikymmenen kuluessa. Perusosiltaankin lämpöpumppu on pitkäaikaisempi kuin ydinvoimala. Lämmönsiirtymisen kannalta on edullisempaa käyttää paljon ohutta kuin vähän paksua putkea. Vaikka valtaosa lämpöpumpun antamasta lämmöstä otetaankin käyttöön matalassa lämpötilassa, voidaan kompressorin ns . Usein routa sulaa vasta kesäkuussa. Määrä vastaa maamme vesivoimatuotantoa ja olisi noin viidennes maamme kiinteistöjen lämmitystarpeesta. LÄMPÖ PUMPUN RAKENTAMINEN Maahan sijoitettavaan putkistoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jona itse lämmönsiirrossa ei tapahtuisi tarpeettomia häviöitä. Maaperä jäähdyttää kesälläkin niin tehokkaasti , että taloon rakennettu tekninen maakellari voi olla tilava . Maahan varastoitunutta auringonlämpöä voidaankin pitää yhtenä todella merkittävänä tulevaisuuden energiamuotona. Jos sähkölämmitteiset talot muutetta1s11n maan lämmöllä lämpiäviksi , säästettäisiin vuodessa kolme terawattituntia. Näin lämpöpumpputaloissa taloussähkön kulutusta voidaan vähentää jopa kaksi-kolmekymmentä prosenttia. Sähkölämmitteisten talojen lämmittämiseen kuluu maassamme vuodessa miltei neljä miljardia kilowattituntia eli 4 terawattituntia . Esimerkiksi ilmakierron avulla lämmitetyt ontelorakenteiset väliseinät ja välikatot tai lattiat ovat haaleinakin tehokkaita lämpöpattereita. Esimerkiksi toinen Olkiluodon ydinreaktori tulisi tarpeettomaksi. Kevääseen mennessä putkiston ympärille on kehittynyt parin metrin läpimittainen routasylinten
Suoraan luonnosta saatavien raaka-aineiden rinnalle ovat tulleet pitkälle jalostetut puhtaat perusraakaameet, kuten teräs, kupari ja muov1. Erkki Kurenniemi Uusi tekniikka säästää luonnonvaroja ---Perinteisessä energiataloudessa energia otetaan sieltä missä sitä on helposti saatavissa ja raskaalla tekniikalla raaka-aine pakotetaan muotoon jossa tekninen järjestelmä kykenee sitä käyttämään. Perinteinen energiatalous on johtanut keskittymiseen ja suuriin tuotantoyksikköihin. . Jalostusaste oli vähäinen ja vastaavasti energian tarve pieni. Harppaus nykyisen globaalin materiatalouden erittäin monivivahteisiin jalostusprosesseihin on melkoinen. Automaation kehittyessä hyödykkeiden te325. SUOM EN LUONTO 671 xu 3 1 J. HAJOITA JA RAKENNA JÄLLEEN Puhtaiden materiaalien käyttökelpoisuus perustuu niiden kontrolloituun tasalaatuisuuteen. Puhdistusprosessit ovat teollisuuden suurimpia energian kuluttajia. . Hyödykettä varastoitiin ja kuljetettiin vain, jos sitä ei ollut aina ja joka paikassa saatavissa ja jos se oli säilyvää ja helposti kuljetettavaa. Hyvin harvat energian muodot ovat kuljetustai varastointikelpoisia: sähkö, bensiini, polttoöljy , kaasu. Kustannukset syntyvät kuljettamisesta, varastoinnista ja jalostamisesta. Materiaraloutemme pohjautuu periaatteeseen " hajoita ja rakenna jälleen " . Hieman kärjistäen: luonnolliset raaka-aineet seulotaan ensin suurella energialla alkuaineiksi , joista sitten yhtä suurella energialla rakennetaan hyödykkeitä. Uusi tekniikka mikroprosessorit ja muut elektroniikan ja säätötekniikan uudet tuotteet avaavat aivan uusia näköaloja. Näin tietyllä teknisellä taitamisella tapahtuu siirtyminen materiataloudesta energiatalouteen. Materiatalous edellyttää keskitettyä tuotantoa, mikä taas edellyttää laajaa kuljetusja varastointijärjestelmää. Varhaisessa luontaistaloudessa hyödykkeet ja raaka-aineet kerättiin tai saalistettiin lähiympäristöstä. g1an muuttamista sopivaan muotoon jalostamista. Koskivoimalla pyörivä kylämylly tai tuulimylly ovat historiaa. Tekniikan kehitys tekee lopulta mahdolliseksi tuottaa lähes mitä tahansa lähes mistä ta-=--=-=--hansa, edellyttäen että käytettävissä on riittävän paljon sopivan laatuista energiaa riittävän halvalla. Puhdistusprosessissa tuhotaan harkitusti raaka-aineen yksilöllisyys ja monimuotoisuus korvataan muutamalla helposti mitattavalla laatuarvolla. Voimalat ovat energian jalostuslaitoksia, energia itse on ilmaista. ENERGIA ON ILMAISTA, MUTTA JALOSTUS MAKSAA Energiatalouden peruskuvio on hyvin samanlainen kuin materiatalouden. Luonnosta kerätään ilmaiseksi energiaa monma1s1ssa muodoissa mutta teollisuusprosessit ja varastointija kuljetustekniikat edellyttävät luonnon ener. Energian jalostamisen taito on kehittynyt rinnan materian jalostamisen taidon kanssa. v~k. Aikaisempaa vähäisemmätkin energialähteet voidaan käyttää hyväksi ja mikä tärkeintä, aikaisempaa paljon paremmalla hyötysuhteella
Arvokkaimpia ovat kuitenkin ne säästöt, jotka saavutetaan energian käytössä. INFORMAATIOTEKNIIKKA JA ENERGIA Kyberneettinen vallankumous, informaatiotekniikan huikean nopea kehitysvaihe , on luomassa täysin uuden sivilisaation perusrakenteen . Maailma rakentuu potentiaalieroista ja periaatteessa jokaisesta pienimmästäkin potentiaalierosta voidaan riittavan valppaalla m ikroprosessoriin telligenssil lä ohjata kohtuullinen osa johonkin paikalliseen ja välittömään energian tarpeeseen. Säästäminen ei ole sama asia kuin käytön määrällinen rajoittaminen. ollinen valmistaminen on muuttumassa prosessi teollisuudeksi, mitä energiateollisuus on ollut alusta pitäen. Kuten mikä tahansa raaka-aine on muokattavissa miksi tahansa tuotteeksi riittävällä energialla ja prosessin hallinnalla , samoin mikä tahansa energialaji on jalostettavissa miksi tahansa energialajiksi riittävällä osaamisella eli prosessin hallinnalla: siis oikealla informaatiolla . Toiseksi , informaatiotekninen ajattelutapa paljastaa varmasti joukon uudentyyppisiä prosesseja sekä energian muuntamiseksi että hyödyntämiskelpoisten energiakeskittymien aikaansaamiseksi. Paljon tärkeämpää on kuitenkin mikroelektroniikan läpimurron luoma pohja aivan uudenlaiselle ajattelutavalle. Kaikissa prosesseissa automaatio tai ohjaustekniikka muodostaa kiinteän peruskustannuksen . . Myös materiaja energiatekniikassa tietenkin tapahtuu intens11v1stä sisäistä kehitystä , mutta siinäkin on usein tärkeänä työvälineenä informaatiotekniikka. Raaka-aine tai raakaenergia pakotetaan eristettyyn sulatusuuniin , josta kohtuullisella hyöty326 S'.. Olemmekin siirtymässä mformaatiotalouteen. Kolmas ja ehkä merkittävin vaikutus onkin , että ohjausteknologian raju halpeneminen mahdollistaa todella hajautetun energiatalouden. Tärkeintä on parantaa prosessien hyötysuhdetta ja siten välttää energian tuhlaamista. Lisääntyvä automaatio pienentaa ihmisen paikallista ja ajallista sitoutuneisuutta työpaikkaansa. Karkeasti kaavamaistaen perinteinen energiatalouden malli on ollut seuraava. Ensimmäinen ja pitkän päälle tärkein vaihe on energian etsiminen. Monissa tapauksissa voidaan aineen ja energian kuljettaminen korvata tiedon siirrolla. . Uusi informaatiotekniikkaan perustuva energiatalous on paljon monivaiheisempi ja monivivahteisempi . Ehkä kaikkein merkittävimmät säästöt pitemmän päälle saavutetaan kehittämällä sellaisia pienimuotoisia tuotantoprosesseja ja valmistusmenetelmiä, Joissa voidaan käyttää nykyistä vähemmän jalostettua energiaa ja raakaainetta, toisin sanoen: pehmeää teknologiaa. t.. Ei ole mielekästä väitellä, mikä tunnetuista runsaista potentiaalieroista (energialähteistä) on se oikea lypsylehmä. Esimerkiksi sääsatelliitti ennustaa pienistä vihjeistä kehittymässä olevan hirmumyrskyn ja ohjaa ajoissa paikalle tuuligeneraattorin , joka hakeutuu m yrskyn ytimeen ja muuntaa osan sen energiasta vaikkapa nestemäisen vedyn kemialliseksi potentiaalienergiaksi. Automaation kalleus on vaikuttanut siihen että energian tuotanto on ollut kannattavaa vain suuressa mitassa . Jalostettu energia on talousjärjestelmän sisäinen virtaussuure joka vain välittää yhteyden s1J0Hetusta energiantuotantopanoksesta saatavaan hyötyyn ja mukavuuteen . Esimerkkeinä käyvät aurinkovoimalan peilien suuntaaminen sekä uusi ajatus itseohjautuvien poijujen muodostamasta ' ' aal rolinssistä ' ' . PEHMEÄÄN TEKNOLOGIAAN Energian jalostusprosesseja uusi informaatiotekniikka voi palvella kolmella tavalla. Ensiksikin säätötekniikalla voidaan parantaa tunnettujen energiaprosessien hyötysuhdetta ja pienentää samalla haitallisia sivuvaikutuksia. Energiaa otetaan talteen sieltä mistä sitä tiedetään olevan helposti ja runsaasti saatavilla. Yhtä hyvin vedenalainen lämpövoimala voi etsiä merenpohjan kuumien lähteiden läheisiä lämpötilaeroja. Etsimistä seuraa löytäminen . Kummallakin puolella avainkäsitteeksi on muodostumassa '' prosessin hallinta'' . s1m1seen Ja tuotantoon, varastoinnin ja jakelun optimointiin sekä saastavaiseen hyväksikäyttöön . Olisi helppo luetella joukoittain esimerkkejä tietokoneiden , mikroprosessoreiden ja dataverkkojen soveltamisesta energian et. ,,.o.,c" 'i,U @ f 1or...,U.... i'ftO suhteella saadaan jalostettua tuote tai energia olemassaolevan teknistaloudellisen järjestelmän haluamaan muoroon. D Erkki Kurenniemi työskentelee tuotetutkijana Oy Nokia Ab:n metalliteollisuudessa..
Ihmiset pyrkivät kuluttamaan vähintäänkin maksetun summan edestä, mieluummin vähän yli etteivät vain joudu maksamaan naapurin hyvinvoinnista . Ekotalot eivät vielä ole kovin yleisiä, sillä ne ovat kalliin maineessa osaksi syyttä mutta jokaisen rakentajan kannattaisi ottaa ainakin ilmaista lämpöä talteen niin paljon kuin sitä tulee . Samaan aikaan kun etelän puolella hikoillaan ja teljetään aurinkoa verhojen taakse, pohjoisen puolella palellaan haaleiden pattereiden ääressä. Oululaisessa kerrostalossa siirryttiin automaattiseen, mikroprosessorein ohjattuun sisälämpötilojen säätelyyn ja aikaohjaukseen, laitteiden (saunan, huippuimurin ja lukkojen) aikaohjaukseen ja huoneistokohtaiseen lämpimänveden kulutuksen mittaukseen . Pyri saamaan äänesi kuuluviin, tee ehdotuksia, kysy, mitä kaikkea olisi mahdollista tehdä . Alakerrassa riittää lämmintä, ylhäällä puhaltavat liiankin raikkaat tuulet. ,sk_ mala tuottaa. Kerrostaloissa nämä voidaan tehdä asuntoyhtiön hallituksen päätöksellä. ALOITETAAN IKKUNOISTA Yli neljä viidesosaa tavallisen kuluttajan käyttämästä energiasta kuluu asuintilojen ja veden lämmitykseen sekä autolla ajoon. Toiset kulkevat ympäri huoneistoa sammuttelemassa valoja ja sulkemassa ikkunoita eivätkä tohdi panna saunaa lämpiämään. Tulos näkyy sitten aikanaan vuokran tai hoitovastikkeen korotuksena . Teollisuuden osuus on nykyisin noin 40 % ja liikenteen noin 15 %. Kerrostalon asukkaanakin voit toki vaikuttaa asioihin asunto-osakeyhtiön kokouksissa . On tarjolla maalämpöä, suoraa sähköä, aurinkopaneleita, kotimaisia polttoaineita, taajamissa myös kaukolämpöä sekä tietenkin edelleen öljyä. Passiivinen aurinkotalo ei ole sen kalliimpi kuin tavallinen omakotitalokaan. Erilaiset pienkuluttajat kotitaloudet , kaupat , virastot ja maataloudet käyttävät kaikesta energiasta noin 45 % . Näitä lämpöeroja on kuitenkin mahdollista tasoittaa. ]os olet vuokralainen, vihjaise asioista vuokraisännällesi. 327. Kiinteistönhoitokulujen pieneneminen kiinnostaa varmasti häntäkin . Miksi. Vaikka asuisit kerrostalossakin, jossa säästö ei tuntuisi heti omassa kukkarossasi, jo oman mukavuuden vuoksikin tiivistys kannattaa tehdä : lämpöhukan myötä vähenee vetoisuuskin. Ilmanvaihto on yleensä suurin syyllinen talon lämmönhukkaan. Juuri niin ajattelee naapurisikin . KERROSTALOISSA HAASKATAAN Kenties asutkin kerrostalossa ja ajattelet, kannattaako lainkaan säästää, kun se ei kuitenkaan näy ölj ytai sähkölaskussa. Suurempia sijoituksia vaativat jo ikkunoiden uusiminen 3tai 4-lasisiksi sekä seinien, katon ja välipohjan eristysten parantaminen. Lämmön suhteen kerrostalon eri osien asukkaat ovat samalla tavoin eri arvoisessa asemassa. Kylmä ilma lämpiää nopeasti eikä sanottavasti jäähdytä sisätiloja sen sijaan jos ikkuna on auki pitempään, ehtivät ikkunan läheiset seinäpinnat ja huonekalut jäähtyä ja niiden lämpeneminen kestää aikansa. Niiden osuus on jatkuvasti kasvanut viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan. Näihin töihin saa asuntohallitukselta avustusta ja sijoitukset maksavat itsensä pian takaisin . Niin yksinkertainen toimenpide kuin ikkunoiden tiivistäminen pienentää vuotuista lämpölaskua 150-250 mk. Erillisten mittarien asentaminen joka asuntoon varmasti kohentaisi tilannetta niin veden kuin sähkönkin osalta. Lopputuloksen kannaltakin nopea tuuletus lienee tehokkain. Tuulettaminen kannattaa suorittaa nopeasti tehokkaalla ristivedolla. Nykytekniikalla se ei suinkaan merkitsisi jokakuukaucista mittarinlukijan vierailua. LÄMMITYS VAIHTOEHTOJA Uuden rakentajilla on edessään kokonainen lämmitysvaihtoehtojen tulva. Usein peritään tietty, vakinaisen suuruinen käyttömaksu niin lämmöstä, sähköstä kuin vedestäkin. Näistä on paras aloittaa säästökin. Kun esimerkiksi pientalossa yksi henkilö tulee toimeen 15 5 vesilitralla vettä vuorokauden , kuluttaa kerrostalon asukas 200-280 litraa. TUULETUS TUHLAA Kun talo on '' kääritty turkkiin'' , ei kannata myöskään pitää turkin nappeja auki ja tuulettaa kallista lämpöä pois. Sähköja vesilaitoksen kannalta tämä on rationalisointia , mutta säästämään se ei kannusta päinvastoin. Pakkasella ei kestä montaa minuuttia, ennenkuin huoneiston ilma on vaihtunut kokonaan. Jotkut painavat mersunsa kaasupoljinta kuin maailmanlopun edellä: tuhlataan niin kauan kuin voidaan. ]os kaikkiin Suomen ikkunoihin asennettaisiin kolmas lasi , säästyisi vuoden mittaan energiaa saman verran kuin yksi ydinvoiSUOMEN LUONTO 6-7/80 3'J. Tiivisteisiin kuluu rahaa pari kymppiä ja työn voi tehdä syksyisen ikkunanpesun yhteydessä. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä. Raili Heinonen Arkipäivän • energiansäästöt Ihmiset suhtautuvat uhkaavaan energiapulaan eri tavoin . Se edellyttää vain hiukan suunnittelua
Sen minkä kotona säästät, tuhlaat maantiellä monin verroin yhdellä kaasunpain ali u kse II a. Samalla energiamäärällä pääset bussissa noin kaksi kertaa ja junalla jopa kolme kertaa kauemmas . Asukasta kohti vesi maksoi 24 markkaa kuukaudessa, jos sitä käytettiin kohtuulliset 15 5 litraa vuorokaudessa. Tällä normaali auto kulkee maantieajossa noin kymmenen kilometriä, kaupungissa hiukan vähemmän . Kuutiometri eli tuhat litraa kylmää vettä maksoi syksyllä 1979 keskimäärin 3,40 mk. Siirtyminen julkisiin kulkuneuvoihin on selvää säästöä. Vuotavat hanat on paras korjauttaa viipymättä. Jos tällaiset toimenpiteet saataisiin aikaan kaikissa maamme kerrostaloissa , se tietäisi jo näkyvää lovea koko maamme energiankul u tuskäyrään. Yhden bensiinilitran energialla voit polttaa 60 watin lamppua viikon verran vuorokaudet ympäri, pestä kymmenen kiloa valkopyykkiä tai lämmittää sähkökiuasta kaksi ja puoli tuntia. Vastaavanlaisin toimin putosi Kuopion Särkiniemen opiskelijaasuntolassa lämmitysöljyn kulutus 90 000 litrasta vuonna 1976 66 000 litraan v. Helsingin lähiseudulla tekee päivittäisen työmatkansa junalla yli viisikymmentätuhatta henkeä. Liian kuuma ja kova pesu kuluttaa vaatteitakin. Lämmin vesi maksoi edullisimmillaan 8, 50 mk ja kalleimmillaan 15,80 mk. 1978 eli 27 prosenttia. VEDEN SÄÄSTÖKIN ON ENERGIAN SÄÄSTÖÄ Vettä olemme tottuneet käyttämään surutta. Hanan sulkeminen ei paljoa vaadi. Piirros toimintaoppaasta " Energia ja ympäristö " . kaukolämmöllä , kallista nestekaasulla tai suoralla sähkölämmityksellä. Yksi bensiinilitra vastaa noin kymmentä kilowattituntia. Jos vettä 'käytetään 250 litraa vuorokaudessa, kuukausihinta on 38 markkaa. AUTO TUHLAA SEN MITÄ KOTI SÄÄSTÄÄ Tehokkain, tuntuvin ja helpoin tapa säästää energiaa on jättää auto kotiin. Hinnassa on mukana sekä vesiettä jätevesimaksu. Huoneistojen lämpötilat pysyivät paljon tasaisempina ja talon energiankulutus laski peräti 25 % . Vielä enemmän säästät kulkiessasi työSUOMEN LUONTO67/ 80 39 . He säästävät melkoisesti ympäristöämme ja luonnonvarojamme: kuvittele millainen ruuhka siitä syntyisi, jos heistäkin jokainen tulisi omalla autollaan töihin . Kuulostaa ehkä yllättävältä, mutta pyykin peseminen käsin kuluttaa noin kaksi kertaa enemmän energiaa ja viisikymmentä prosenttia enemmän vettä kuin automaattinen pesukone , sillä pesukone käyttää vain vähän kuumaa vettä ja huuhtelee kylmällä vedellä. Lentokone on kulkuneuvoista tuhlaavaisin ja juna, raitiovaunu ja johdinbussi säästäväisimmät. ,sk.. Pesuohjelman valinnalla voi säästää vielä lisää. Ero on 14 markkaa kuukaudessa 4-henkisessä perheessä se tekee vuoden mittaan 672 mk. 328 Eri kulkuneuvot tarvitsevat polttoainetta erilaisen määrän siirtäessään yhtä ihmistä kilometrin matkan. Halpaa lämmintä vettä saadaan esim. Juoksevalla vedellä tiskaaminen kuluttaa vettä paljon enemmän kuin allastiski
Polkupyörä on kaikkein edullisin tapa siirtyä paikasta toiseen: pyöräilijä käyttää energiaa painoyksikköä kohti vähemmän kuin uiva hauki, lentävä varis tai kävelevä toverinsa mistään moottonaioneuvosta nyt puhumattakaan . matkat jalan tai pyörällä. OIKEA AJOTAPA SÄÄSTÄÄ Yksityisauton käytöllekin voi olla syynsä. Joustava ja rauhallinen ajotyyli on kokonaisuuden kannalta sekä säästeliäin että turvallisin. Ruuhkissa palaa tynnyreittäin bensiiniä ilman että kukaan pääsee metriäkään eteenpäin. Tyhjällä tiellä bussi etenisi nopeasti. Eikä pyöräilijän tarvitse iltaisin sulatella ihrasenttejä vyötäröltään kuntopyörää polkien tai ikkunattomassa betonikopissa mailalla palloa jahdaten. Lehdissä on esitelty mitä kummallisimpia ajotyylejä, joilla saa säästymään kupposellisen bensiiniä: milloin pitää ajaa suurimmalla vaihteella mahdollisimman pienillä kierroksilla, milloin pitää kiihdyttää tasaisesti ja sen jälkeen rullata vapaalla. 329. Ensin mainittu keino on varma tapa karstoittaa ja noeta auton moottori, minkä jälkeen kulutus voikin sitten nousta aivan uusille lukemille. Liikennevaloista pitää lähteä ripeästi : vaikka kulutus hetkeksi nouseekin, useampi pääsee liikkeelle ja välttyy turhalta joutokäynniltä. vsk Polkupyörä on energiankulutukseltaan ylivoimaisesti edullisin kulkuneuvo. Turhat pysähdykset ja kaasunpainallukset lisäävät kulutusta. Tiissä näkyvien henkilöaucojen kaikki mackuscajac mahcuisivac mukavasti kahceen bussiin. SUOMEN LUONTO 6-71 80 l 'I . Kolme , neljä henkilöä autossa vähentää energiankulutuksen henkilöä kohti samalle tasolle kuin bussissa tai sen allekin . Jälkimmäinen taas on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta mahdoton keino. Autoilijan ka,nnattaa hankkia vähän kuluttava auto ja välttää turhia ajoja. Sen laajamirtaista käyttöä vaikeuttavat meillä sääolomme ja puutteellinen pyöräcieverkko. Ajotapa vaikuttaa auton bensiininkulutukseen. Eikä julkinen liikenne ulotu joka paikkaan
~~dit ~•.!Ii~. Ostetaan uusi sohvakalusto joka kolmas vuosi, vanha viedään kaatopaikalle (oli se jo vähän nuhraantunut). Roskiksi muuttuneista hyödykkeistä on päästävä eroon. On hienoa , että televisioiden, pakastimien ja autojen valmistajat ottavat energiansäästön huomioon suunnittelussaan . Energiansäästön kannalla on järkevää valita mahdollisimman kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita. Ostaessasi tölkin olet kuluttanut sen yhtä SUOMEN LUONTO6-/ 80 J<J. OSTA , KÄYTÄ, HEITÄ POIS SIISTIMPI ET OLLA VOIS Kertakäyttötavarat ja turhat pakkaukset tuhlaavat energiaa siinä missä auki jätetty kuumavesihana tai paikallaan käyvä autokin. Tthtaammt~;.i1scc, Kamncholm1ssa. Aknmme jo ~uonna J~.)8 muuuaa uhkoencrgiu 5ahkolamm0Ui. ELF.KTRO STANDARD un u1cimmiten cn~imma,~na 101cuuama.u1 s.ihkoliimmit)'$tii «list.i,i.t mcrlrntnia parannuksia. O!imn1c t.lissi maassa cm;immiii~ni larnpöpaneeldhin siuiint~kennet1u1nc termos11ancinemmc. Mutta kun mainos innostaa vaihtamaan käyttökelpoisen , toimivan pakastekaapin uuteen, energiapihiin malliin (se käyttää 20 prosenttia vähemmän sähköä!) mieti vähän. ~ki cnncn1oimi11manUi~na1kanajajalko:en. Se on energian tuhlausta, sillä jos sähkö tuotetaan hiili-, öljytai ydinvoimalassa, jokaista taloa lämmi11äny11ä kilowanituntia kohden on merta lämmitelly kahdella kilowanitunnilla. Kaupasta ostetaan tavaroiden ohella itseluottamusta , onnea, statusta, sisältöä tyhjään elämään. joka todella tuntee ja halhHtt uhkolammon ja 11en kiy1on. kohllisen paJ.rrlun ja huoJ.enJ)ldon, m1ki joskus w.atua olla vailr.usu saawtcnaviu. Suoraa sähkölämpöä myydään yhä edullisena ja mukavana lämmitysmuotona. 1 unnemme vu1uumme kulu111ju kohl .. OSTA JA SÄÄSTÄ. nja okmme sopivan pien, aniaakwmme S1nulk aina hcnluJ.ö. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua olet jo säästänyt summan, jonka 330 maksoit väliä uudesta pakastekaapistasi. Pchmop.iinttli!ill ja T~molistas!a. Energiansäästö on hyvä asia . Jokaisen esineen valmistamiseen on kulunut energiaa ja raaka-aineita, mutta tilastoissa ne näkyvät sarakkeessa' 'teollisuus' '. Oregonissa Yhdysvalloissa. Suomessa käytetään arviolta 200 miljoonaa muovikassia vuodessa . Näin tehdään esim . Ainahan on näet olemassa tapa , jolla saman asian voi tehdä vielä enemmän energiaa tuhlaten. Kuva Electro-Standardin mainoksesta. Metallin valmistukseen yhtä tölkkiä varten kuluu energiaa lähes kaksi kilowattituntia. Hillitön , turha kuluttaminen on yksi pahimmista tavoista, millä ihmiset itse sitä edes huomaamattaan tuhlaavat energiaa. Ja kuten kaikista hyvistä asioista, siitäkin on ehty myyntivaltti: osta nyt ja säästä! Totta kai säästät. Osta se energiaa säästävä malli vasta sitten , kun vanha pakastimesi on täysin hajonnut. Yhteensä siis neljätuhatta tonnia muovia joutuu kaatopaikoille tai luontoon . tns,mnui~nä PEHMOPANEELEINEMMF_ Tulet toteamaan, tt!'ELEKTRO ST ANOARO-ostos on 1urvaltincnja luote11na ostos. e11s1mmiiani jotma,·int siitl'tkue1tl_iitjts1dmintmmt Ja n)'I ensimmäiseN lampöJ»neekintmn1t.joka limmi11ii olen1a11a polnu.n kuuma. Tttve1uloap1nemunmciditkortukwllc! Tini esinecss.i kerromm, kolmntl lihkölimpöpanttlisummc, Tcrmopaneclis11. Tölkki on kevyempi kuin lasipullo eikä siitä tule sirpaleita, mutta se pitäisi kierrättää samaan tapaan kuin lasipullotkin . Mutta jos tehdas tuhlaa sata kilowattituntia, jotta sinä voisit säästää yhden, mikä olikaan kokonaissäästö. Miellyttävää sähkölärnpöä Tässä tehtaassa tunnetaan sähkölämpö ! s ELEKTIO STANDARD on ruow.laiMn yritys. Entä tarvitsetko muovikassi n, jotta voit kantaa ostokset kotiin korttelin , parin päästä) Yhtä hyvin vo1s1t hankkia kauppakassin . ,sk.. Vai juotko oluesi tölkistä. Mtit.i siell" t~ktnttle>'" on kaikkiaan runsauti 1,1,1a ,a ,okaincn meini on enkomunu1 ,·almiHamaan kuluttaJl)"Slavalh~iii. Mahdollisesti säästät 2030 markan arvosta sähköä vuodessa. Kunnia-uiammt on m)'Q'I 1arjl!11 a.,iakkaillcmme henkilokohtainen ja vntuuntuntoiMn pal~lu. myos ticto,ia_~~crgi~istö)lit)elttlmistimm,. Jottn olemme nyt kunnolla limmennrc't asia.lk. Ne saattavat saastaa vähän työtä , mutta niiden tuoma mukavuus on usein näennäistä: kertakäyttöastioita ei tarvitse tiskata, mutta syöminen muuttuu melko hankalaksi . larkoitukl.cnmukaisia ja korkralntuisia Uhkölammiuimi.i. tli ts. Tuon muovimaaran valmistukseen kuluu 16 000 öljytonnin energia sillä voitaisiin lämmittää 7200 omakotitaloa vuoden. 1odcll1111unnayri1yksistlikysccnolkn. Vaihdetaan stereoita, autoa. Yksi kassi painaa noin 20 grammaa
Sähkön käyttö lämmitykseen on kuin valmistaisi parasta , valkoisinta liitupaperia polttoaineek. Sen sijaan voit vakavasti harkita toisenkin kerran , kannattaako sinun lämmittää sähköllä. .. Kaikki energiantuotanro ja -käyttö vaikuttaa haitallisesti ympäristöön. Energiantuottajien lempiväite on, että ympäristönsuojelu vaatii lisää energiaa. Tietenkin tähän kuluu energiaa. Mutta energian riittäminenkin voi uhata ihmiskunnan kehitystä ja tulevaisuutta. Eniten energiaa tarvitaan aivotyön muodossa : asioiden tarkasteluun kokonaisuuksina eikä vain palasina. Tarvitaan uudelleen käyttöä ja jätteiden puhdistamista . Mitkään torjuntatoimet eivät auta, jos energiankulutus alati kasvaa. Oikea ratkaisu on tuottaa vähemmän jätteitä sekä käyttää säästeliäästi energiaa ja luonnonvaroja. Energiaa ei säästetä pelkästä säästämisen ilosta , vaan siksi , että se riittäisi kaikkeen tarpeelliseen käyttöön m yös tulevaisuude~a. Inversio eli kylmän pohjailman päällä makaava lämpimämpi ilmamassa saa savut kertymään matalalla lojuvaksi pilveksi. s1 saunan uun11n . Tärkein torjuntakeino on kuitenkin energian säästö. Taloussähköstä ei siis kannata olla huolissaan . Kotitalouksien energiankulutus on lämmitystä lukuunottamatta melko vähäinen. Toiset haitat ovat vähennettävissä siedettäviksi, jos vain raaskimme siitä maksaa. varmasti kuin lämmittäessäsi puoli tuntia saunaa sähköllä. Energiansäästö on iloinen asia. Näiden koneiden pyörittämiseen ei hukkalämpö kelpaa . Jos savukaasuja on tarpeeksi , voi inversiotilanne kehittyä vaaralliseksi kuten Lontoon kuuluisat " smogit" . MAAPALLOSTA JÄTTIMÄINEN KASVIHUONE:> Kun maapallo oli nuon , ilmake33 1. Energiahaittojen ehkäisemiseen uhratut rahat eivät kuitenkaan menisi hukkaan : sairaudet vähenisivät , maan tuottavuus kasvaisi , korroosio pienentyisi . Kun pakastin on sijoitettu viileään paikkaan , hellan keittolevyt ovat ehjiä ja siistejä eivätkä laitteet käy turhaan itsekseen , voit olla melko hyvällä omalla tunnolla. Haitat vaihtelevat suuresti niin luonteeltaan kuin voimakkuudeltaankin . , sk Raili Heinonen Energia • • Ja ympäristö Rikkaiden teollisuusmaiden asukas käyttää energiaa sata kertaa enemmän kuin hän itse pystyy sitä lihaksillaan tuottamaan antiikin aikaan verrattuna se vastaisi sitä, että meillä jokaisella olisi sata orjaa. Raivokas kiehuminen ei nopeuta yhtään ruoan kypsymistä , joten parasta on säätää levyn lämpötila sellaiseksi, että keitos juuri ja juuri kiehuu . Jääkaappi ja pakastin on sulatettava tarpeeksi usein , niihin pantavien ruokien pitää olla kylmiä ja pakasteet on parasta sulattaa jääkaapissa. Kaikki kotona käytetty sähkö muuttuu lämmöksi , joka osaltaan lämmittää huoneistoa ja pienentää lämmitystarvetta. Meidän ei tarvitse tinkiä hyvinvoinnistamme tai mukavuudestamme . SÄHKÖÄ SÄÄSTÄEN Kodinkoneita ei ole syytä piilottaa komeroon vain siksi, että ne käydessään kuluttavat sähköä. Jokainen sähkölämmitteinen talo kuluttaa tavallaan kolminkertaisen määrän energiaa: Tavallinen lauhdutusvoimala tuottaa näet kaksi kolmannesta lämpöä ja vain kolmanneksen sähköä . Se ei tarkoita "paluuta luontoon ' ' eikö köyhyyttä ja kurjuutta vaan ainoastaan energian järkevää käyttöä. Mutta energiantuottajat ovat haluttomia maksamaan ympäristönsuojelun kustannuksia siitä he eivät saa VOlttOa. D SUOMEN LUONTO6i / 80 J•J . Jos lämmität sähköllä , joudutaan lämpö haihduttamaan mereen , ilmaan tai järveen. Monet ovat huolissaan energiavarojen ehtymisestä. Kansi kattilan päällä vähentää energiantarvetta. Mutta jos tuo lämpö lämmittää taloasi , voidaan sähköllä pyörittää koneita tehtaassa. Joitain, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua, on mahdotonta torjua
vuodessa jos sama vauhti jatkuu , hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu ennen vuotta 2030. Maapallon keskilämpötila saattaa nousta. Yhteyttävät kasvit sitoivat auringon energian avulla vettä ja hiilidioksidia ja vapauttivat happea. Pahinta on kuitenkin se , että maapallon keskilämpötilan noustessa asteella parilla napajäätiköt alkaisivat sulaa . Viime vuonna pitoisuus oli 334 miljoonasosaa eli oli noussut 15 pros. Saastelähteen lähellä voivat arat havupuut kuollakin , mutta kaukosaasteet aiheuttavat vuosittain miljardien markkojen menetykset metsän vähentyneenä kasvuna . Toisaalta on arveltu, että lisääntyvä kasvillisuus pystyisi sitomaan ylimääräisen hiilidioksidin . hän hiilidioksidipitoisuus oli korit., kea , ilmasto lämmin ja kasvilli!f' suus rehevää . Toiset tutkijat arvelevat, että maapallon keskilämpötila olisi ilman saastumisen takia jopa laskussa . albedoa. Ei tiedetä kuinka paljon tämä nostaisi maapallon keskilämpötilaa arviot vaihtelevat asteen kymmenesosis332 Yleisin savukaasujen haitta-aineista on rikki , joka mm . -/81) \<J. i Vielä viime vuosisadan lopulla ilmakehässä oli hiilidioksidia 290 miljoonasosaa eli noin 0.03 pros. Kuoltuaan kasvit ja eläimet lahoavat , hiilidioksidi vapautuu ja happi sitoutuu takaisin. vsk. Miljoonien vuosien aikana syntyneet hiilivarastot poltetaan nyt muutamassa vuosikymmenessä takaisin hiilidioksid iksi. Hiilidioksidi toimii ilmakehässä ikäänkuin kasvihuoneen lasikatto: se laskee lyhytaaltoisen auringon säteilyn helposti sisään, mutta pitempiaaltoinen lämpösäteily pääsee ulos hitaammin . Toisaalla ilmasto saattaisi tulla leudommaksi , toisaalla aavikoituminen voisi edistyä. Jos kulutus säilyy nykyisellään, kaksinkertaistuminen vie 70 vuotta kauemmin . SUOMEN LUONTO <,. ta kymmeneen asteeseen, useimmat arviot päätyvät kolmen asteen vaiheille. Aikojen kuluessa kuitenkin suuret määrät kasveja ja eläimiä hautautui lahoamatta syvälle tiiviitten maakerrosten alle niistä syntyi vähitelleen kivihiiltä ja öljyä. Valtamerien pinta nousisi viitisenkymmentä metriä ja hukuttaisi useimmat rannikoiden suuret .a väestökeskukset . Saastuminen on näet kasvattanut ilmakehän pölyja hiukkaspitoisuutta, joka lisää auringon säteilyn heijastumista takaisin avaruuteen, maapallon ns . Teollinen vallankumous antoi ihmisen käyttöön fossiiliset polttoaineet: ensin kivihiilen , myöhemmin öljyn , maakaasun ja turpeen. happamoittaa sadeveden. Hiilidioksidipitoisuuden nousu voi muuttaa maapallon ilmastoa rajusti. Näin ilmakehän hiilivarasto pieneni vähitellen nykyiselleen . Kasvun heikkenemistä ei vain samalla tavoin näe kuin puiden kuolemisen . Vuosisadan alusta fossiilisten polttoaineiden käyttö on kasvanut neljä pros. Savukaasuista hiilidioksidia ei voida puhdistaa, vaan se joutuu väistämättä ilmakehään. Tarkalleen ei tiedetä , miten nopeasti jäätiköt alkaisivat tämän takia sulaa, mutta se voisi tapahtua jopa muutamassa vuosikymmenessä. Tähänastiset kokemukset eivät kuitenkaan sitä tue , varsinkaan kun aavikoituminen lisääntyy jatkuvasti
Saasteet eivät kunnioita valtakuntien rajoja, vaan kulkeutuvat estoitta usein kauas synnyinsijoiltaan. Ilman saastepitoisuus nousee niin korkealle , että ihmisiä sairastuu suurin joukoin. Tropiikin keskilämpötila on viime vuosikymmeninä hiukan noussut , joten koko maapallon keskilämpötila ei ole vaihdellut yhtä palJon. Esimerkiksi Suomen ilman rikistä noin puolet on peräisin Keski-Euroopasta , Ruotsissa ja Norjassa vielä suurempi osa. Sekä kivihiilessä että öljyssä on rikkiä epäpuhtautena. noki ja rikkidioksidi, ovat yleisimpiä ilman saasteita. Rikkidioksidi puolestaan liukenee vesihöyryyn ja muuttuu rikki hapoksi . Korkeat savupiiput levittävät saasteet laajemmalle ja laimentavat pitoisuuksia. monet vanhukset ja hengityselinsairauksia potevat kuolivat . Ilman keskilämpötila on noussut yhteensä 0.6 astetta vuosina 1880-1940 ja laskenut 0.3 astetta vuosina 19401975. saasteepisodeja. Tällöin mm. Maapallon ilmakehän rikkidioksidista 65 pros. Erityisesti ns. Suomen rikkidioksidista tulee teollisuudesta ja raskaasta polttoöljystä molemmista 20 pros. Vain kymmenkunta pros. Saasteet sälytetään nyt suuremman ihmisjoukon niskaan laimeampina. inversion aikana , jolloin ilma on ylempänä lämpimämpää kuin alempana, saasteet kasautuvat. Lontoon lisäksi kuuluisimpia saastekatasuofeja on sattunut Belgiassa Meusen laaksossa 1930 ja USA:ssa Penn sylvanian Donorassa 1948. Happamassa vedessä kalat kuolevat herkim333. Kosteassa ilmassa kiinteät hiukkaset toimivat tiivistymiskeskuksina vesihöyrylle syntyy sumua . teollisuuden prosesseista. Saasteet kasautuvat silloin, kun ilma seisoo paikallaan , eivätkä tuulet laimenna niitä. Korkeat savupiiput ovat ympäristönsuojelun kannalta vain näennäisratkaisu: sama määrä saasteita levitetään vain entistä suuremmalle alueelle. on peräisin kivihiilestä, 12 pros. Alueilla joilla päästöt ovat suuna, sattuu toisinaan ns. Esimerkiksi Lontoossa kuoli vuonna 1952 4000 ihmistä, kun saastepitoisuudet kohosivat nopeasti epäsuotuisissa sääoloissa. Paikallisia saasteongelmia on lievitetty siirtymällä mm. Myös tulivuorista tulee jonkin verran rikkidioksidia ilmakehään . Rikkihappo lisää maan ja järvien happamuutta. RIKKI HAPPAMOITTAA SATEEN Kiinteät hiukkaset, mm. Rikin poistaminen kivihiilestä ja ölj ystä on täysin mahdollista , mutta vaatii kalliita laitteita ja maksaisi 50-100 mk öljytonnilta. Rikkihappo tulee alas happamina sateina . Lämpötilaa on mitattu pohjoisella pallonpuoliskolla vuodesta 1880 lähtien. öljystä ja 18 pros. kivihiilen poltossa suuriin laitoksiin. Myös topografia vaikuttaa. on peräisin kivihiilen poltosta tähän vedoten onkin esitetty, ettei puhdistuslaitteita muka tarvita vielä 1980luvunkaan laitoksissa
piä ovat lohikalat. Tästä lähes puolet menee rikkidioksidin tiliin . astma ja muut hengityselinsairaudet ovat yleistyneet huolestuttavasti viime vuosikymmeninä. Puu saattaa näyttää terveeltä, mutta neulasten mikroskooppinen tutkimus paljastaa sen kärsivän. Sisäasiainministeriön tutkimuksen mukaan ilman saasteiden 334 Liikennesaasteista pahin, lyijy, tulee nimenomaan henkilöautoliikenteestä. Kasvu alkaa heikentyä paljon aikaisemmin kuin silmälle näkyviä vaurioita ilmaantuu . Ilman epäpuhtauksien vaikutuksen kasveihin ei tarvitse näkyä päällepäin . Ihmisenkin terveys kärsii rikin lisääntymisestä , esim . markkaa. Samoin havupuiden kasvu heikentyy, ensimmäinen vakava oire on puiden jäkälien vaurioituminen ja katoaminen . Hapan vesi tappaa näet levät ja sakkauttaa vedessä leijuvan kiintoaineksen . Rikin ihmiselle aiheuttamat haitat on arv101tu 214 milj. aiheuttamat tappiot ovat maassamme vuosittain 850 milj. Pilalle hapantunut järvi ei ole samea ja haiseva, vaan usein epänormaalin kirkas . SUOMEN LUONTO 671 80 J<J . Pääosin KeskiEuroopasta kulkeutunut rikkidioksidi on happamoittanut EteläRuotsissa ja Norjassa noin 20 000 pikkujärveä täysin kalattomiksi . Tietysti on lisäksi paljon rahassa mittaamattomia haittoja. Tavallinen kansalainen voi paljolti luottaa aisteihinsa arvioidessaan ilman puhtau11a. Asutuskeskuksissa seurataan ilman tilaa erilaisin mittarein , kuvassa tehokerääjä Helsingin Hämeentiellä. markaksi . vsk.. Henkilöautojen polttoaineessa käytetään nakutuksen estäjänä lyijytetraetyyliä, joka saastutta tienvarret. Suomessa kärsii arviolta 150 000 metsähehtaaria rikistä, kasvutappiot ovat laskettavissa sadoissa miljoonissa markoissa
PAKOKAASUT vaikuttavat enimmäkseen suurkaupungt>issa, joissa on paljon yksityisautoliikennettä. Typen oksidit vahingoittavat keuhkoja ja verta samalla tavoin kuin häkä. Pahimmin typen oksidit vaivaavat Los Angelesia , jossa ne synnyttävät hiilivetyjen kanssa valokemiallista savusumua. Ne liukenevat jonkin verran myös vesihöyryyn typen hapoiksi ja tulevat alas happamana sateena. Los Angelesin vilkas autoliikenne tuottaa paljon saasteita, joita tuulet topografiasta ja ilmasto-oloista johtuen laimentavat huonosti. Syynä eivät ole polttoaineen epäpuhtaudet , vaan kuuma palamisliekki , joka yhdistää ilman typpeä ja happea . Häkää eli hiilimonoksidia syntyy hiilen palaessa liian vähässä hapessa . SUOMEN LUONTO 67/ 80 J9. Lyijyä lisätään korkeaoktaaniseen bensiiniin lyijyterraetyylinä puristussuhteen nostamiseksi ja nakutuksen estämiseksi. Suuremmat pitoisuudet ottavat henkeen. Pieninä annoksina häkä aiheuttaa väsymystä ja heikentää havaintokykyä , suurempina määrinä päänsärkyä ja pahoinvointia ja jopa kuoleman solujen hengityksen pysähtyessä . Matalaoktaa335. Hiilivedyt ovat joukko erilaisia, paaosin pakokaasuista periusin olevia yhdisteitä . Bensiinin valmistajat ovat tutkineet yli 30 000 (!) ainetta , mutta toistaiseksi ei heidän mukaansa ole löytynyt luijyn veroista ainetta ainakaan yhtä halpaa. Fossiilisten polttoaineiden kivija ruskohiilen, öljyliuskeen, turpeen yms. Linnut ovat näkyvimpiä öljyonnettomuuksien uhreista. Tupakoitsijat saavat sitä eniten , mutta myös vilkasliikenteisellä kadulla häkää saa runsaanpuoleisen annoksen. , sk. Pakokaasuissa on pari sataa myrkyllistä yhdistettä . kaivaminen autioittaa suuria pinta-aloja, jotka joskus ovat varsin vaikeita palauttaa tuottavaksi maaksi. Noin puolet kokonaismäärästä on peräisin autojen pakokaasuista. Runsas auringonpaiste saa aikaan epäpuhtaassa ilmassa kemiallisia reaktioita syntyy pahamainen savusumu, smog . Hiilivetyjen vaikutuksia ei ole juuri tutkittu ja haitat ovat pitkälti hämärän peitossa. Jo pienet pitoisuudet saavat silmät punottamaan ja vuotamaan vettä . Jo pieni öljytahra päästää veden höyhennyksen sisään ja kastunut lintu kuolee vilustumissairauksiin. Paljon vaikeammin ovat havaittavissa itse vesien ekosysteemille aiheutetut vauriot . Typen oksideja syntyy kaikkien polttoaineiden palaessa. Häkä sitoutuu veren punasoluihin 200 kertaa happea hanakammin ja syrjäyttää sen
Yhdysvalloissa on nykyisin noin 60 000 hylättyä kaivosta , mutta niiden maisemahaittojen korjaaminen on vaikeata ja monin verroin kalliimpaa kuin itse hiilen louhiminen. Viljelykasveista mm . Suurin osahan niiden tuottamasta energiasta joutuu jäähdytysvesissä mereen vain kolmannes onnistutaan muuttamaan sähköksi. Ravut ja arvokalat katoavat ja joki muuttuu voimala-altaikoksi. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat ja Inkoon hiilivoimala, lämmittävät jätelämmöllään merta . haitallisia aineita. Helsinki-Vantaan lentokentällä . perkauksia ja järvien säännöstelyä. kaali , persilja, salaatti ja pinaatti keräävät erityisen hanakasti lyijyä. ÖLJYONNETTOMUUDET ovat aina erittäin haitallisia ainakin paikallisesti, sillä öljy säilyy pitkään . Avolouhokset runtelevat maan perusteellisesti ja hävittävät kaiken kasvillisuuden . D SUO MEN LUONTO !,.)/ HO 3'! . Kemiallisessa öljyntorjunnassa on käytetty öljyä hajottavia emulgaattoreita. Uraanimalmin energiapitoisuus saattaa olla sama kuin ki vihiilen; nyt vain kiviaines jää lähes kokonaan kaivospaikalle , koska uraanimalmissa on itse uraania erittäin vähän . Pahempaa jälkeä aiheuttaa kuitenkin uraanimalmin louhinta . Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä mitataan jatkuvasti jonkin verran korkeampia lämpötiloja kuin esim. Itämeren ja pohjoisten merten öljynsieto on siten paljon pienempi kuin esim. Lyijy aiheuttaa myös munuaisvaurioita, aivojen kudosvaurioita ja heikentää veren punasolujen muodostumista. KIVIHIILEN tuotanto vaatii paljon vettä ja aiheuttaa pahoja pilaantumisongelmia, mikäli tuotanto nousee runsaasti. Kivihiili esiintyy usein ohuina, muutaman sentin tai metrin paksuisena patjana, jonka hyödyntäminen vaatii maan kuorimista laajalti paljaaksi . Esimerkiksi Eestissä palavakiven louhinta on aiheuttanut laajoja maisemavaurioita. MAISEMA RUMENTUU Lisääntynyt kivihiilen kulutus vaikuttaa suuresti maisemaan. Onko siis varaa tuhlata'. Pieniin vesivoimaloihin liitetään tuottavuuden nostamiseksi usein raju vuorokausisäännöstely, joka kuluttaa rannat pystysuoriksi ja viimeistelee hävityksen. Rakentaminen paitsi tuhoaa kauniin kosken, vaatii myös suuria vesistöjärjestelyjä, mm. Niiden käyttöönottoa on kuitenkin lykätty paitsi taloudellisten syiden myös louhinnan suunnattomien maisemahaitcojen takia . Suuret voimalat , esim. Helsingin Kaisaniemenkadulla laskeutuu päivittäin noin satoja grammoja lyij yä parinsadan metrin matkalle. Liikenneväylien varressa olevilla puutarhapalstoilla onkin parempi viljellä juurikasveja ja perunoita.Eikä vilkkaimpien teiden varsilla pitäisi viljellä maata lainkaan . Kivihiili on aiheuttanut myös enemmän terveyshaittoja kuin mikään muu energiantuotantomuoto. Tätä tuskin voi pitää kovin vakavana muutoksena. Sen sijaan puun tuhka on hyvää lannoitetta metsälle. Yhtä vaikea ongelma on louhoksesta poistettu maaperä . Ekologinen vaikutus on varsin rajoitettu , mutta merenlahtien lämmittäminen hiilellä on kyseenalaista siksi , että tarvetta olisi asuntojenkin lämmittämiseen. Ainakin aikaisemmin nämä torjunta-aineet olivat monin verroin öljyä myrkyllisempiä , 336 esim. Vilkkaiden liikenneväylien varsilla on sienet ja marjat jätettävä rauhaan , koska niihin kerääntyy runsaasti lyijyä. Paikallisia ilmastonmuutoksia tosin voi tulla . Suuronnettomuus pohjoisten merialueiden öljynporauskentillä saattaisi tuhota laajalta alueelta kaiken elämän vuosikausiksi ja aiheuttaisi suunnattomat menetykset ennen muuta kalastuselinkeinolle . merten pohjaeläimistölle. Voimala vaatii ympärilleen laajat suojaalueet. mustan keuhkon, pöly keuh kosairauden (pneumoconiosis) . Myös ydinvoimasta on lu kuisten vakavampien haittojen li säksi maisemahaittaa . Ihmisen käyttämä energiamäärä on mitätön verrattuna maahan saapuvaan auringon energiavirtaan , ehkä sadastuhannesosa siitä. Lokan ja Porttipahdan vaikutus tuntuu Perämeressä asti. Maisemahaitat kuuluvat myös vesivoiman varjopuoliin . Veden puhdistaminen on tosin mahdollista , mutta kallista ja tulisi aiheuttamaan vakavia kiistoja. Kylminä vuodenaikoina yksikin pieni ölj yläikkä höyhenpeitteessä aiheuttaa kuoleman. Malmijätekasoista vapautuu runsaasti radioaktiivista radonkaasua , joka aiheuttaa mm . Suuren öljytankkerin vuotaminen Itämereen oli seurauksiltaan katastrofaalinen . Välimeren tai Meksikonlahden . nisessa polttoaineessa lyijyä ei tarvaa. Kivihiilen poltosta syntyvaa tuhkaakaan ei voida laittaa minne tahansa . pienten lasten oppimiskykyä. ,sk. Louhinta syvällä maan alla on puolestaan vaarallista ja hankalaa . Esimerkiksi pohjavesi hapantuu , kun rautasulfiitti hapettuu sulfaatiksi ja rikkihapoksi . Louhinnassa sattuu runsaasti onnettomuuksia ja joka neljäs hiilenkaivaja saa hiilipölystä ns . Tuhkan koostumus poikkeaa maaperän pintakerroksista , siinä on mm. Kadulla kävelevät ihmiset vetävät lyij yä keuhkoihinsa , josta se joutuu vereen, erityisesti ovat vaarassa lapset , koska lyijypitoisuus on suurin aivan kadun pinnassa. Lyijyn on todettu huonontavan mm. Vielä pitkälti käyttämättömät hiekkaöljy ja ölj yliuske sisältävät enemmän energiaa kuin nykyiset ölj yvarannot. Haitta ei ole yksinomaan esteettinen, sillä malmijätteeseenkin jää vielä uraania, ja tuulet pöllyttävät sitä laajalti ympäristöön . Inkoon hiilivoimala nostaa meriedustansa lämpötilaa noin kolmella asteella , mutta vaikutus ei tunnu enää kolmea metriä syvemmällä . Etenkin lintujen muuttoaikoina sattuvat öljyonnettomuudet voivat tappaa kymmeniätuhansia vesilintuja. Öljy voi pienellä alueella tuhota kaiken elämän. Maailmanlaajuista merkitystä lämpöpäästöillä ei ole. keuhkosyöpää . Tekoaltaat pilaavat humusvesillään myös alapuolisia vesiä , esim . Kylmä ilmasto hidastaa öljyn hajoamista: kemiallinen hajoaminen putoaa puoleen jokaista 10 -asteen lämpötilan laskua kohden
Ensimmäiset kokeet tehtiin jo viisikymmenluvun alkupuolella , jolloin rohkeimmat ennustivat nykyistenkaltaisten fissioydinreaktoreiden jäävän pois käytöstä vanhanaikaisina jo 1980-luvulla. raskasta vetyä , deuteriumia , jota on tavallisen vedyn seassa .015 prosenttia. Nyt meille tarjotaan kuitenkin uusia, ehtymättömiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja: fuusiovoimaloita ja suuria auringonsäteilyä kerääviä satelliittivoimaloita. Fuusioon käytetään ns. Raili Heinonen Energiahaaveita Siitä Seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi. Vettä on maapallolla suunnattomasti ja kaikkien saatavilla. met irtoavat to1s1scaaan Ja aine muuttuu ns . KUINKAS KÄVI. ATOMIEN YHTYMINEN ANTAA ENERGIAA Ydinvoiman keksimiseen johti nerokas oivallus, että aine ja energia ovat itse asiassa yhdenvertaisia. Aine voidaan muuttaa energiaksi ja päinvastoin. Eihän ehtymätön energianlähde mikään uusi toive ole. Fuusioreaktio eli keveitten atomien yhtyminen tuottaa polttoainekiloa kohti paljon enemmän energiaa kuin fissio, raskaiden atomiydinten halkaiseminen. Kohta ensimmäisten ydinräjäytysten jälkeen tiedemiehtet julistivat, että atomien halkominen oli koituva ihmiskunnan siunaukseksi . Vaan eipä ole Sampoa enää. Takoi Sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn, toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen . Ja uraanikin loppuu pannkolmenkymmenen vuoden päästä. Työtä tehtiin läpi 1960-luvun , vaikka edistyminen oli vaivalloista. Plasmaa et saada kuumenemaan sataan miljoonaan asteeseen hiljalleen keittelemällä , eikä sitä voida säilyttää mistään aineesta tehdyssä astiassa . Ydinvoima oli ihanteellista: ympäristöystävällistä, saasteetonta, turvallista, helppokäyttöistä, ja sitä mm . Näitä tutkitaan vain todella vauraissa maissa, si llä ne vaativat suunnittelutyöhön tuhansia aivoja, jättimäisiä koelaitoksia ja miljardeittain rahaa. Mutta ympäristöystävällisyys on kääntynyt ennalta arvaamattomiksi turvallisuusriskeiksi , lisääntyvän ydinaseistuksen peloksi ja terrorismin uhaksi. Kalevala 10:409-422 Jos suomalaisilla nykyään olisi Sampo, olisivat sen tuotteet varmaan toisenlaisia. Plasman lämpötila oli vain sadasosa tarvittavasta ja se hajosi noin tuhat kertaa liian nopeasti . Sitä pidetään koossa suunnattoman voimakkait33 7. Atomit on ensinnäkin saatava tarpeeksi lähelle toisiaan , jotta voitetaan ydinten väliset sähköiset poistovoimat. Viimeistään 1980luvulla pm energiantuotannon perustua suurimmaksi osaksi ydinvoimaan. Suomessa tuo prosenttiosuus on SUOMEN LUONTO 6-71 80 3'! . Ensimmäiset reaktorit alkoivat jauhaa sähköä 1950-luvulla ja tulevaisuus näytti loistavalta. Mutta unelma sammonkaltaisesta, rajattomasta energialähteestä elää .. Sitä on siis vedessä. v,k harvinaisen suuri: neljä ydinvoimalaa tuottaa yli 10 prosenttia energiastamme siitä huolimatta, että ovat usein pysähdyksissä . Jos me voisimme muuttaa energiaksi ainetta kokonaan eikä vain pieniä osia siitä , energiapulaa ei olisi. . Raaka-ainetta olisi miltei määrättömästi . Se voidaan saada aikaan vain kuumentamalla ainetta tarpeeksi noin sadan miljoonan asteen lämpötilaan . Tuhansiin vuosiin ei ihmiskunnan tarvitsisi pelätä energian loppumista , vaikka elintaso yhä edelleen nousisi. Rahamylly olisi epäilemättä ennallaan, mutta lisäksi nykyajan Sampoon kuuluisi öljyhana tai pistorasia, josta virtaisi energiaa ehtymättä . Tällä hetkellä ydinvoima peittää kaksi prosenttia Yhdysvaltain vuotuisesta energiankulutuksesta. Plasman on oltava riittävän tiheätä riinävän kauan, jotta reaktio tapahtuis1. plasmaksi . HUIKEITA LÄMPÖTILOJA Valitettavasti deuteriumin yhdistäminen heliumiksi ei ole kovin yksinkertaista . Tässä kuumuudessa atomien rakenne hajoaa , elektronit ja yti. Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli, jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä, toisen jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja. Kymmenen kilon painoinen kivenmurikka tai runsaanpuoleinen sylys halkoja riittäisi täynämään Suomen vuotuisen energiantarpeen. Deuteriumin kokonaismääräksi on arvioitu 10 biljoonaa (10 000 miljardia) tonnia. . Valitettavasti ei ole mitään keinoa, millä näin voisi tehdä. Meitä pelottavat säteilyvauriot, perimän muutokset ja syöpä
Lawsonin luku , plasman koossapysymisajan ja tiheyden tulo , on parhaimmillaan kolmannes tarvittavasta . Myös fuusion kehittäjät ovat siis kiinnostuneita peruskallion lujuudesta ydinjäcesäiliönä . Oman käyntinsä ylläpitoon fuusiovoimala tarvitsisi noin io prosenttia tuottamastaan energiasta. Susikappaleica ei olisi varaa rakentaa . Niitä nimitetään plasman ja magneettikentän muodon mukaan , esim. ten magneettikenttien avulla. Parhaiten on onnistunut ns. Lämpöeristys voi aiheuttaa ongelmia , kun plasmassa vallitsee sadan miljoonan asteen hehku ja sen vieressä suprajohde pitää jäähdyttää lähelle 270 pakkasastetta. Ehkä fuusio saadaan jo tällä vuosikymmenellä onnistumaan laboratoriossa onnistuminen tarkoittaa sitä , että reaktio tuottaa enemmän energiaa kuin mitä sen ylläpitäminen nielee. Vasta kun koevoimalan toimintaa on seurattu tarpeeksi pitkän ajan, esim. Tokamakia alettiin kehitellä Neuvostoliitossa vuonna 1959. dollaria . Tritium on kaasu, jota on vaikea säilyttää se vuotaa helposti astioiden seinämän läpi . ,sk. Plutoniumiin verrattuna tritium on kuitenkin harmittomampi aine. Tritium on vedyn raskain isotooppi . Tokamakissa plasman lämpötila on jo lähes riittävä ja ns . Lähes kaikki orgaaniset aineet sisältävät vetyä ja tritium voi korvata vedyn missä tahansa . On ratkaistava energian tai ceenotto, polttoaineen täydennys, reaktion säätely, turvallisuusongelmat , osien huolto, radioaktiiviseen aineiden tallessapysyminen jne . On mahdollista, että molempia arvioidaan pahasti alakanttiin. KALLIS JA VAARALLINEN Fuusiovoimalan ympäristöriskeistä on esitetty arvioita , samoin sen hinnasta. Fuusiovoimala olisi pari kolme kertaa suurempi kuin nykyiset Loviisan tai Olkiluodon voimalat , ja sellaisen pysäyttäminen vuosihuoltoa SUOM EN LUONTO67/ 80 .l'J . Näin me päätyisimme lämmittämään merenlahtia ja sisäjärviä. On jopa epävarmaa, kestääkö mikään tunnettu aine fuusiovoimalassa vallitsevaa suunnatonta säteilyä. Sen sijaan laitoksen käynnistämiseen tarvittaisiin koko Loviisa I:n teho tosin vain noin 7 sekunnin ajaksi . Plasman koossapitoon tarvittavat magneettikentät kehitetään voimakkailla sähkömagneeteilla. Sillä on hyvät mahdollisuudet joutua elimistöön ruoan , juoman ja hengityksen kautta. USA:n keskikokoiseen fuusiokoereaktoreiden hinta on tällä hetkellä 2040 milj . tokamak , jossa plasma on vangittuna toroidiin eli munkkirinkilän muotoiseen magneettikenttään . Sen puoliintumisaika on runsaat 12 vuotta, kun taas plutoniumia on puolet jäljellä vielä 24 000 vuoden kuluttua. Plasmaa kuumennetaan edelleen esimerkiksi indusoimalla siihen sähkövirta, jolloin virran aiheuttama vastus kuumentaa plasmaa, tai ampumalla sitä neutraalilla hiukkassuihkulla tai radioaalloilla. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suoraan arvioitavissa suurentamalla hiukan tavanomaisen ydinvoimalan vaikutuksia . Toisaalta se ei ole kemiallisesti myrkyllistä eikä se rikastu elimistöön vaan poistuu sieltä luonnollista tietä . Tunnetut litiumvarat eivät ole rajattomat, mutta ne voisivat riittää useaksi' sadaksi vuodeksi tai ainakin niin kauan kunnes deuteriumdeuterium-reaktio saadaan toimimaan . Edistys on viime vuosina ollut suhteellisen nopeata juuri tokamak-kokeissa. Syntyvä liekki on niin kuuma , 2 000 3 000 astetta, että se riittää sulattamaan useimmat tunnetut aineet . Fuusiovoimala olisi näet vielä nykyistäkin ydinvoimalaa kalliimpi , vaikkei oteta huomioon tutkimukseen uponneita rahamääriä. Tarvitsee vain muistaa, miten ympäristöystävällistä tavanomainen ydinvoima oli ensimmäisinä kehicysvuosinaan . Fysiologinen puoliintumisaika on noin 9 päivää. FUUSIO EI RATKAISE NYKYHETKEN ENERGIAPULAA Energiaa tuottavasta fuusioreaktiosta on vielä pitkä matka toimi vaan fuusiovoimalaan . Viime vuosikymmeninä on myös kehitetty menetelmä, jossa pieneen, millimetrin suuruusluokan deuteriumhelmeen kohdistetaan joka puolelta suuritehoinen laserimpulssi. Budjetit puolestaan ovat ennenkin pursuneet yli äyräittensä. Licium on erittäin palonarka aine ja se yhtyy hanakasti m yös veteen sekä betonin sidosveteen. Nykyiset laserit eivät vain ole tarpeeksi voimakkaita. Turussa tai Tampereella lämpöä jäisi rutkasti yli , vaikka se hyödynnettäisiinkin . TOKAMAK Magneettiseen koossapitoon perustuvia reaktoreita on useita eri tyyppejä . Fuusiovoimala tuottaa sähköä aivan kuten tavanomainen ydinvoimalakin; suurin osa alkuperäisestä energiasta muuttuu hukkalämmöksi , joka on johdettava jonnekin . Aineet tulevat suprajohtaviksi vasta hyvin kylminä , lähellä absoluuttista nollapistettä. Kun näihin ongelmiin on löydetty paperilla mukavalta näyttävä ratkaisu, rakennetaan koevoimala, prototyypp1. 1020 vuotta , voidaan ryhtyä suunsuunta1seen reaktorien rakentamiseen . Tarpeeksi voimakas sähkövirta saadaan aikaan vain suprajohteiden avulla . Lähinnä toteutumista oleva tokamak ei perustu mukavaan deuterium-deuterium-reaktioon, 338 vaan se yhdistää tritiumia ja deuteriumia. Yksi fuusiovoimala riitcäsi tyydyttämään koko Helsingin seudun kaukolämmön tarpeen , mutta esim. Laajamittaista litiumpaloa pidetäänkin pahimpana mahdollisena onnettomuutena, mitä fuusiovoimalassa voi sattua. Tällöin helmi puristuu kokoon ja siinä tapahtuu mikroskooppisen pieni ydinräjähdys. Fuusiovoimala ei tuottaisi varsinaisia polttoainejäcteitä, mutta kylläkin runsaasti aktivoitua voimalaitosjätettä, joka olisi säilytettävä turvassa samaan tapaan kuin nykyisissä ydinvoimalaitoksissa syntyvät jätteet. Se on radioaktiivinen eikä sitä esiinny luonnossa . Tritiumia valmistetaan ydinreaktion avulla liciumisca, jota löytyy maankuoresta. magneettinen peili'' tai '' magneettinen pullo''
. ruuc, -n.cr,, l<AIICE"LI% .111"VU,E TAVA ~ RAUi .. , TOSIN VIELÄ OL.i l<EttSITT'I' 339. Ull!UlfftJ AIITA • INM\Hl\J.4S€1' IJIMJ&tJt llfA 3AP'Aftli,I 1,1 ALUICSI ~11' !lfl VI.CIS'rÄ lW. MUlt.Sllutl.l NltNNltl/Mt AU>I -1 NMtSk.uon-A 511 _ , . AIIIA"-'Wj ONNEA MUIITA"AIJ woi,w PÄJ~'T4 (11,c.l Jllol,tll("J VOI ~ A ICfllrrvfAPUJl.t.t l{Ttf.N 1'1t0fl:"11'II., ( f ~) SU.aJ MAMl>OftNltW ltAV HAIIOOWS'E"-St IIIYr -., M~IW .,. OMr.,i,.,At AAMUNl(Or!l'Ed°S SUOMEN LUONTO/,.)/ H0 l'I. ,sk N ~ "'""l" 1( MMN ,t,I.ICHl.t,l~UT" t'Wvl)€n"" , O"'NL\ 1nAA PAl"-lll\t.lS:A MUIMAI.TA IC€11rft1CSSl'ii III.C>IJ LIS'tOI AA~1Sou.i 0~ V VAll(l!A -ivllAIINEt TIE 1-neJICJ
1. Periaatteessa tämä on ihanteellinen ratkaisu. . Vertailun vuoksi , mikroaaltouunissa tehotiheys on keskimäärin 10 000 W / m 2 . Satelliitin, avaruusalusten ja säteilyn vastaanottoantennin rakentaminen nielisi suunnattomasti raaka-aineita ja energiaa. Tieteelliset julkaisut ja aikakauslehdet ovat pullollaan juttuja fuusiosta , jokainen juttu väitää olevansa askel tiellä " kohti ehtymätöntä energialähdettä ", uutta sampoa. Voimalan tulisi olla suuri, teholtaan ehkä kymmenen Loviisaykköstä 5 000 MW tai enemmän . . Kevytrakehteisenakin satelliitti painaisi useita tonneja ja tällä hetkellä postimaksut avaruuteen liikkuvat kymmenissä tuhansissa dollareissa kilolta . JA TURVALLISTA 1 Entäpä jos satelliitti ei aina pysyisikään suunnassa' Entä jos mikroaaltokimppu osuisikin vastaanottoantennin sijasta vaikkapa keskelle Helsinkiä 1 Mikroaallot eivät ole samalla tavom haitallisia kuin radioaktiivinen säteily . Mikäli fuusion teknillinen toteutus tällä vuosikymmenellä onnistuu , USA ja Neuvostoliitto suunnittelevat saavansa koelaitoksena to1m1van fuusiovoimalan pystyyn ennen vuosituhannen vaihdetta. Jättiläismäiset aurinkokennot jauhaisivat sähköä ja energia lähetettäisiin maahan hyvin kohdistettuna mikroaaltotai lasersuihkuna. Vaikka mikroaallot lähetettäisiin kuinka hyvin suunnattuna kimppuna, ne ehtisivät hajota usean sadan neliökilometrin laajuiselle alueelle ennenkuin ne ehtisivät maan pinnalle. Todella ihanteellinen , saasteeton, sivuvaikutukseton tapa tuottaa energiaa raJattomasn , eikö totta .. Laajamitraiseen kaupalliseen käyttöön fuusiovoimalat voisivat tulla aikaisintaan 2020luvulla. Aurinkokennojen valmistus on taas hidasta , tarkkaa ja erittäin kallista puuhaa. ... Nämä tehtaat tarvitsevat rakennusaineita, joten kaivostoiminta ja metalliteollisuus on m yös saatettava vaaditulle tasolle . Tietyille pienille etupiireille tai vaikka diktaattoreille mikä tahansa suuri voimala voi tarjota oivan painostuskeinon . vsk.. Vastaanottoantenni saisi siis olla ainakin pitäjän kokoinen . Yhdysvalloissa on tehty kokeitakin energian siirtämiseksi mikroaalloilla , ja ilmoituksen mukaan ne ovat onmstuneet hyvin . Vastaanottoantenninkin pitäisi olla tavattoman suuri. . Se vaatisi usean kymmenen neliökilometrin kokoisen aurinkopanelin . Alustavia suunnitelmia o n tehty kymmenisen vuotta. D RAUHAN, LIENNYTYKSEN, ASEIDENRIISUNNAN PUOLESTA MAAILMAN NUORISON JA OPISKELIJOll)EN l-'OORL\11 I-IELSl:'\GISSA 19.23. Toisin kuin radioaktiivisen säteilyn , mikroaaltosäteilyn huomaa heti kun se alkaa olla haitallista: se polttaa. Ehkä tässä piileekin syy siihen, että tällaista projektia tutkitaan sen utopistisuudesta huolimatta. Suurella, keskitetyllä voimaverkostolla on riskinsä, vaikka edut ovat suuret. Avaruudessa aurinkokennoihin pystyisivät vain ultraviolettisäteily ja mik340 rometeoriitit , ne huomioonottaen aurinkosatelliitti vo1s1 hyvinkin kestää kolmek ymmentä vuotta. Korkealla avaruudessa on mahdollista kerätä palJon enemmän aurinkoenergiaa kuin maan pinnalla. Kenties tällainen optimistinen, joskus naurettavaltakin tuntuva usko tieteeseen ja tulevaisuuteen on hyväksi. SUURI ON KALLISTA .. Se saattaa estää ihmiskuntaa vaipumasta pessimismiin , joka väistämättä johtaa tuhoon. Pieninä määrinä mikroaaltosäteily ei ilmeisesti ole vaarallista . 1981 SUOMEN LUONTO 6-71 80 39. Sen sijoittaminen ei olisi kovin yksinkertaista, vaikka periaatteessa satelliitista voitaisiin lähettää energiaa juuri smne missä sitä tarvitaan. Jos yhdestä hanikasta våäntämällä saisi koko maan pimeäksi, voisi pieni vihjauskin siihen suuntaan saada ihmeitä aikaan. Turvallisuustoimien pitäisi olla huippuvarmat. Kun auringonvalon tehotiheys meren pinnalla on korkeimmillaan lähes 1 000 W / m 2 , mikroaalloilla tehoriheys 5 000 W / m 2 aiheuttaa jo kipua . Synkroniselle radalle sijoitettuna se pysyisi paikoillaan maapallon pintaan nähden. Ne eivät tulisi edes radioaktiiviseksi, kuten paljon puhutun neutronipommin jäljiltä. Lähes kaikki vaikeudet , jotka uhkaavat aurinkosähkön tuottamista maan pinnalla olisivat poissa: rakeet , sateet , hiekkamyrskyt , ilman hapettava vaikutus ja saasteet. tai korjauksia varten aiheuttaisi suunnattoman varavo1man tarpeen. Ne eivät aiheuta syö.pää eivätkä perinnöllisiä muutoksia. Mahdollistahan sekin on , että tiedemiehet todella uskovat voivansa tieteen ja tekniikan avulla joskus tuottaa ihmisille rajattomasti energiaa. Militaristeilla riittää yleensä kiinnostusta kaikkeen, millä voi vahingoittaa ihmisiä . Edustajainhuone on myöntänyt hankkeelle määrärahan, alustavasti puhutaan kuudenkymmenen satelliitin lähettämisestä avaruuteen 2000luvulla. Kaikki nämä asiat kerrannaisvaikutuksineen saattavat hyvinkin ratkaisevasti myöhästyttää siirtymistä fuusioenergiaan , vaikka teknilliset ongelmat pystyttäisiinkin ratkaisemaan. Mikroaalloilla voisi siis paistaa kaiken elävän maan pinnalla mutta jättää kaikki rakenteet täysin ehjiksi. Voimalan rakentaminen on raskasta teollisuutta: ensin on rakennettava tehtaat, jotka voivat tuottaa voimaloita. VOIMALASATELLIITTI Toinen, fuusiovoimalaakin mielikuvituksellisempi hanke energian tuottamiseksi on maapalloa kiertävä voimalasatelliitti. Amerikkalaiset toivovat pääsevänsä siihen, että yhden kilon lähettäminen avaruuteen maksaisi vaivaiset 200-400 dollaria
Siinä ovat aikaisemmin ilmestyneet Hannu Hautalan '' Kololinnut ja muut pökkelöpesijät" (hinta 85,mk , mustavalkokuvitus) sekä Seppo Keräsen ja Kari Soverin ''Kosteikko maata , vettä ja elämää'' (hinta 139,mk, värikuvitus). n,,,...,.,.h·Ml"I.."' "'"'" """ ,a_,,,.,,.,. amu•<.ol<h<l,••"'la"aa""ll." 1 l11!A•n jh•ru~loe....,. JO j____, LUONNONKALENTERI 1981 D suuri kuva esittelee yhden kotimaisista puulajeistamme . '--'ithlllilh> f. i ,.,. , ........ u., ,~ ~'!"' ..._I'"'"~•,,t,wnu.,...,,,i., J.lnt<•i;A i.:,,..,!l, i" •••u,H, p,,,l.."lt.. D kalenteriteksti kertoo monipuolisesti puusta. Ja ojitusvauhti vain kiihtyy. 90-406 262 TU RKU Läntinen Rantakacu 2 1 92 1-1 9909 OULU Kajaa ninkatu 13 98 1-15 828 TAMPERE Stockm ann / Hämccnkacu myy mipiste 34 1. Jorma Luhta Kurkimaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY JORMA LUHTA KURKIMAA Kaikkiaan erityyppiset suot ovat kerran peittäneet kolmanneksen Suomen pinta-alasta. luntun~'"'" 1~"_.. , ................... Tilaukset lehden liitteen tilauslomakkeella SUOMEN LUONTO6-7/ 80 J?. "'"''"'.......iwu""'IIJ>U"8\l'>«n.UA•-n••JIIII ·~· \ ......... . ~":""'''''·••P",11":~"'i.'~ ,,1,c.,,..,,,,.,. D päivyri~sa~sa on päivien ja viikkojen lisäksi myös 01m1päivät . \~i;.~~1.~ 1 =!~~: lh!tt1lurt1mtt1aw1 ... D pikkukuva esittelee puulajista riippuvaisen kasvin , sienen tai eläimen . vsk. 1 ..... Tämä kirja on tekijänsä sanallinen ja kuvallinen vetoomus hyvin inhimillisen linnun ja sen asuinympäristöjen rippeiden puolesta . D seinäkalenteri, kierresidonta, koko 34 cm x 49 cm. 118,-. J.1 """"' ... 16 p ~· ft~. ,,.,Q,,..., _,, .. l lOV'-0''-\l.l.,tl.MI s,rnu,h,....._~ .. "'" ,,1,...., 1 ... -~, ,......, ::0 .. tai Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöistä HELSINKI Nervanderin katu 11 puh . fV")l-1loi1, 1 .... ;.,,,,,,., I" 1~'""'' hoel 1.,,.-,.....,1> J"'""~••l,>i<n "'~'"" l<h10,h,n l ..,1,, '"' '"' ,.,,,,,,,,1:, --~1, ... Ln,~•ol.,..-.u, h, -~·"""'" •~ J,,•k•muo~-·.., r,....,, ........ .,,,,,,_," p L s :1 ~,§ u 12 J3 9 J!) ;=:~::.:·:~=---~ . , ....,, •·•"'"''"""''' r,,, .. "Kurkimaa" kuuluu Suomen Luonnonsuojelun Tuen sarjaan "Suomalaista luontoa parhaimmillaan '' . D Luonnonkalenterin ohjehinta on 3 7 ,markkaa , Suomen Luonto -lehden tilaajille ja luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten jäsenille 32 ,markkaa. J4 JS }9. J.7 f,:_,"ff.~-:.;-,,:~•-: " " " " H" =2,-1 -,=i2,.--,-,;.-7_3,.--,=~4-,--=--r-l=-;-18 f9 .JO 2 .. Esitellyiksi tulevat mänty, rauduskoivu, kuusi, tervaleppä, tuomi , saarni , tammi, tunturikoivu, vaahtera, pähkinä ja haapa. 1oc11,,.1,.,..;.,"••· .. ,~n•urik•·••u ,..,mau!».."""'' SYYSKUU ,:c,:-.: • .........,,. Metsäojitus on tuhonnut niistä puolet , eniten juuri sellaisia, joita kurjet ovat mieluiten asuttaneet . D saatavana suomen-, ruotsin, englanninJa saksankielisenä. ••;J,,.,,,,i•· 1111 luh1wn1,,,.,.,.,...,;;,on<,lcnr,,,11,nnw,?f ..., __ -c,,i.t11",,,,sa,r,...,-,,iah,n"1.<o<"""'•• '"""'"''' l" m.""<'I """'' f'<"P,Nl,uku,.,, 1..,,,~, lM!,,•tlJl<"\l11f>1,·11n0·····;,";<"t'l(<>j,iol.PfUn,1np,, . Kurkien elintila pienenee pienenemistään. 160 A4-kokoista sivua, yli 170 mustavalkokuvaa , ovh. 1.1.,-,,...,. D varsinainen luonnonkalenteri kertoo ajankohtaisista luonnon ilmiöistä
Muiden tietojen puuttuessa esimerkiksi toistasataa vuotta vanhoja tietoja Hämeenkyrön kellokanervasta (Erica tetralix) ja Sääksmäen tähkämaitikasta (Me342 Rimpivihvilän eteläsuomalaiset kasvupaikat ovat yksi toisensa jälkeen joutuneet oja-auran uhreiksi, ja se on Pirkanmaallakin uhanalainen. lampyrum cristatum) on ollut mahdotonta tarkistaa. Lajin turvaaminen rauhoituksella on osoittautunut tehottomaksi, sillä rauhoitus ei suojaa lainkaan kasvupaikkaa. Orivesi. Runsaasti tietoja saatiin yhdistyksen jäseniltä ja monilta ulkopuolisilta kasviharrascajilta ja ammattibotanisteilta. Pirkanmaan laajuuden ja työvoiman vähyyden vuoksi inventointi ei voi olla kovin täydellistä. Asetuksella rauhoitettujen 108 kasvilajin luettelo ei myöskään kerro paljoakaan uhanalaisuudesta. HARVINAISET LAJIT Uhanalaisten ja hävinneiden lajien lisäksi on erotettu noin 40 lajin harviKoko maassakin uhanalainen luhtaorvokki on kuva11u jo hävitetyllä kasvupaikallaan Tampereella. naisten ryhmä, jonka edustajista monen on todettu v"hentyneen, mutta ei vielä voida pitää välittömän uhan alaisina . Pirkanmaan pintaala on noin 14 120 km' (maapinta-ala noin 12 150 km'). Todennäköisesti ei edes kasvupaikan rauhoitus pysty säilyttämään eräitä lajeja Pirkanmaalla , koska esiintymät pieninä joka tapauksessa häviävät ekspansiiviseen lajien tieltä ja soiden umpeenkasvun seurauksena. Matti Kiiiintönen SUOMEN LUONTO67/ 80 39 . on toiminut seitsemän vuotta. Sen jälkeen koottiin kokoelmista, Helsingin yliopiston kasvimuseon rekisteristä ja vanhoista julkaisuista ainakin summittaiset tiedot kasvupaikoista. Selvitysalueena on Tampereen seutukaavaliiton alkuperäinen alue ilman siihen myöhemmin liitettyjä Urjalaa ja Kiikoista. Pirkanmaalla on jäljellä enää yksi luhtaorvokin kasvupaikka. Käärmeenkieli, jouhiluikka, ketopiippo, mäkiapila, pikkukihokki , tähkä-ärviä ja kurho eivät todennäköisesti enää kasva Pirkanmaalla. Näillä on enää yksi kasvupaikka Pirkanmaalla , muut ovat jo tuhoutuneet. Yhdistys julkaisee jäsenlehteä "Talvikki ". Uudempienkaan koululaisnäytteiden varaan ei ole voitu paljon rakentaa , jos muut tiedot puuttuvat . Kokouksia on pidetty kerran kuukaudessa . Ensin luetteloitiin kasvit, jotka jo entuudestaan tiedettiin harvinaisiksi . Uhanalaisten kasvien joukossa ovat vaateliaat suokasvit , ja ne tulevat yhä taantumaan . Ehkä selvimmin ovat vähentyneet horkkakatkero , litteävita, punakämmekkä ja rantaorvokki. veneen lainaamisessa ollut vaikeuksia. Kääntönen , Pirkanmaan uhanalaisten kasvien kartoitus , Talvikki 4: 8-20, 1980) . Uhanalaisten kasvien kartoitusaineistoa säilytetään Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen hallussa Tampereen luonnontieteellisessä museossa . Erityisesti tämä koskee noidanlukkoja ja eräitä kämmeköitä sekä muita lajeja, joiden runsaus vaihtelee vuosittain. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys on kolmen vuoden aikana selvittänyt Pirkanmaan kasvien uhanalaisuutta. Pirkanmaan uhanalaisten kasvien kartoitus Vapaaehtoinen luonnonsuojelutyö tarjoaa monenlaista puuhaa vapaaaikojen virikkeeksi . vsk.. Kymmenestä lajista on kertynyt tietoja lajin häviämisestä joltakin kasvupaikaltaan ja usean on todettu vähentyneen. Tarkemmin Pirkanmaan uhanalaisten kasien invetoinnista kerrotaan Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen jäsenlehdessä, Talvikissa (M . Harvinaistuvat, vain pienten populaatioiden varassa elävät lajit luokiteltiin uhanalaisiksi eli vaaravyöhykkeessä oleviksi. Sen toimesta on tehty retkiä ja suoritettu paikalliseen kasvistoon liittyviä selvityksiä. Vaikka kasvupaikka olisikin ilmoitettu tarkasti , ei tarkistuksen jälkeenkään voi aina olla varma , onko laji hävinnyt vaiko jäänyt vain löytämättä. Vuonna 1975 julkaistu uhanalaisten eläinja kasvilajien luettelo (SL 2/ 1975) koski koko Suomea ja ::lueelliset erityispiirteet jäivät luonnollisesti vaille huomiota. HÄVINNEET JA UHANALAISET LAJIT Jos jostakin lajista ei ole viime vuosikymmeniltä havaintoja, eikä sitä nytkään etsinnöissä tavoitettu, on sitä pidetty hävinneenä. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry . Jonkun kerran paikalliset asukkaat auttoivat myös kasvupaikan löytämisessä. Lähes jokainen vanha tieto kasvupaikasta on niin ylimalkainen, että kasvupaikan tarkistaminen on ollut käytännössä mahdotonta. Olisi kuitenkin pikimmiten tehtävä aloitteita ja toimenpide-ehdotuksia ainakin Pirkanmaalla toimivi lle luonnonsuojeluyhdistyksille , seutukaavaliitolle ja joissakin muodossa myös alueen eri kunnille , jotta kasvistollisesti merkittävät kohteet voitaisiin säästää . Viime vuosina kasviharrastus on ollut varsin vähäistä , mutta Tampereella toimii vireä kasviharrastusryhmä. Kesinä 1977-79 käytiin tarkistamassa vanhoja kasvupaikkoja. Tarkistusretkillä ihmiset suhtautuivat asiaan myönteisesti eikä esim . Luonnonharrastus tuo arvokasta tietoa ja harrastajavoimin on tehty arvokasta työtä mm. Mukana ovat myöskin lajit, joiden kasvupaikkoja ei pystytty tarkistamaan, mutta joista on tietoja vielä 1960-luvulta. Jäseneksi voi liittyä maksamalla 15 markkaa tilille: TAP 452110-490649 yhdistyksen osoite on Tampereen luonnontieteellinen museo , Pirkankatu 2, 33210 Tampere 21. Erittäin uhanalaisiksi luokiteltiin yhdeksän kasvilajia: mähkä , lettosara , viitasara, kaitakämmekkä, sääskenvaikku, rantalitukka, luhtaorvokki , isovesirikko ja jänönsalaatti. Tällaisia oli 21: kampasaniamen , tunturikiviyrtti , litteävita, lettovilla, ruskopiirtoheinä , vaaleasara, vankkasara, rimpivihvilä , lehtokielo, tikankontti , punakämmekkä , pesäjuuri , kylmänkukka, karjalanruusu , pahtarikko, ojakurjenpolvi , rantanätkelmä, hietaneilikka , rantaorvokki , uposvesitähti ja horkkakatkero. Työ alkoi paperilla. maamme linnuston ja perhoslajiston selvittämiseksi
Ne ovat ed ullisia ja monin paikoin ainoita paikkoja rakentajien hankintoihin. Liitolla on noin 100 jäsentä eri puolilla maata, pääasiallisesti rannikolla . romuautolaki astui voimaan 1.5.1975. Kuorma-auton alustoista on tehty paljon traktorin perävaunuja, jolloin koriosa on joutunut tarpeettomana maastoon . Sen kapasiteetti riittäisi koko autopoistuman käsittel yyn . Romuautolaki ei ole tehostanut mainittavasti romuautojen talteenottoa . Jukka Airola Suomen romukauppiaat juhlivat Suomen romukauppiaiden liitto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tämä ammattikunta, välittää jäteraaka-aineet teollisuudelle . tehdä liiton toimintaa tunnetummaksi ja korostaa ammattikunnan tärkeää kansantaloudellista merkitystä. ROMUAUTOJEN HAITAT Miksi sitten romuautot eivät saisi olla maastossa ' Voivathan esim. Mutta romuautot rumentavat maisemaa ja niistä pääsee ympäristöön oljyä ja muita haitallisia aineita. harmaasiepot, västäräkit ja muut linnut rakentaa niihin pesiään. Romuliikkeet myyvät myös käyttörautaa. Jos autonromun omistajalta (mikäli sellainen löytyy) kysyy syytä vanhan ajokin säilyttämiseen, on selitys yleensä valmiina: romu on leikkimökkinä, halko, puutarhatyökalu-, heinäseiväs-, rakennustarvikevarastona, vapaa-ajan oleskelupaikkana, varaosalähteenä tms. ROMU AUTOT RAAKA-AINEENA Romuautot ovat arvokasta metalliraaka-ainetta , jonka kysy ntä kasvaa jatkuvasti, koska romusta saadaan käyttökelpoista raaka-aine metallia paljon halvemmalla kuin malmista. Romukauppiaat keräävät romua, lumppuja, paperia ja lasia teollisuuden raaka-aineeksi. Järjestelmä on toiminut hyvin, ja niin kävisi ilmeisesti meilläkin . Esim. Jonkin verran kerätään muoviakin, mutta se on vielä varsin vähäistä . D 343. Kasvillisuus peittää ne vähitellen ja ruostuminen pitää huolen hitaasta hajoamisesta. Näiden seassa on erilaisia orgaanisia aineita , lyijyä yms. Siksi on tärkeää, että kaikki käytettäväksi kelpaava jäte otetaan talteen ja välitetään teollisuuden raaka-aineeksi , romukauppiaiden liitto toteaa. Sen mukaisesti uuden auton ostaja maksaa erityisen romutusmaksu ja vastaavasti autonsa romutettavaksi toimittava saa romutuspalkkion. Autoa voidaan säilyttää myös " tunnesyistä" vailla mitään erityistä käyttöä . Niitä voi nähdä keskeisillä paikoilla taajamissakin. Suomessa talteen otetun metalliromun määrä on vähitellen kasvamassa, mutta vuosittain käytöstä poistettavista autoista romutetaan kuitenkin vielä vain noin puolet. Romuautotmaisemahaitta ja raakaarnetta Valtaosa romuautoista lojuu enemmän tai vähemmän näkyvästi talojen pihapiireissä, metsiköissä ja hylätyissä sorakuopissa . Kymen läänistä löytyi vv. Tuonti voitaisiin korvata tehostamalla kotimaista metalliromun talteenottoa. Vilkkaasti liikennöityjen teiden varsillakin romuautot voivat säilyä vuosia. energiankulutus on 75 % pienempi ja lisäksi päästöt ilmaan ja veteen jäävät paljon pienemmiksi , kaivosten kuonakasat pienentyvät vastaavalla määrällä jne. Koska eri valtiot haluavat rurvata romumetallin saantinsa, on metalliromun kansainvälistä kauppaa rajoitettu monin tavoin. Romun merkitys on huomattava puolet maailman terästeollisuuden raaka-aineesta on romua ja sen käyttö on monissa maissa lisääntymässä . Lain vaatimusten vuoksi kunnat ovat nimenneet romuajoneuvoviranomaisen ja usein varanneet romuille varastoalueen , mutta siihen asia on yleensä jäänyt. Luonnonvaramme ovat hyvää vauhtia hupenemassa. ROMUAUTOLAINSÄÄDÄNTÖ Laki ajoneuvojen siirtämisestä ja romuaj oneuvojen hävittämisestä (151 / 1975) eli ns. Huhtikuussa mietintönsä julkistanut romutyöryhmä onkin ehdottanut, että maassamme siirryttäisiin Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevaan käytäntöön . Tulossa on myös uusi romuautolaki , joka astuessaan voimaan parantaa autoromun kulkeutumista hyötykäyttöön ja vähentää heitteille jätettyjen autojen aiheuttamia ympäristöhaittoJa. Aktiiviseen romuautojen etsintään, poistamiseen maastosta ja toimittamiseen romuttamoon ei ole päästy. Nykyiseen tilanteeseen on joka tapauksessa saatava parannusta tavalla tai toisella. Juhlavuoden tarkoituksena on mm . kesämökkiläinen voi tehdä romuliikkeessä löytöjä. 1978-79 autoromuia esimerkiksi kunnantaloa vastapäätä, erään kaupungin koulun pihasta, pappilan tontilta, koulua vastapäätä 2 kpl ja aivan tien varresta kirkonkylän keskustassa. Siten romuliikkeiden merkitys on ko'rostunut. Romuautojen keräilyä hoitaa Suomessa parisataa romuliikettä. Romu on pääartikkeli, noin 95 % teollisuuden käyttämästä romusta tulee romukauppiaiden kautta. Tämä parantaisi myös työllisyystilannetta . Liittoon hyväksytään vain kiinteän toimipaikan ja lääninhallituksen luvan saaneet liikkeet. ,sk. Norjassa on arvioitu, että yhdessä käytöstä poistetussa henkilöautossa on keskimäärin 2-3 litraa bensiiniä , 5-6 litraa voiteluöljyä , 1 / 2 litraa jarrunestettä ja 2-3 litraa akkuhappoa. metallimäärä on hankittu ulkomailta ja tuonnin arvioidaan nousevan 1980luvun alkuvuosina 100 000150 000 tonniin vuodessa. Liitto painottaa, että uuden jätehuoltolain periaate on jätteen hyötykäyttö. Lain tiettyjen kohtien tulkinnasta on erilaisia käsityksiä ja varsinkin "piha-autojen" suhteen kunnat ovat olleet varovaisia. Puuttuva romuSUOMEN LUONTO 67/ 80 3'J . Sen mukaan ensisiJamen vastuu romuautosta on omistajalla; kunnan taas on järjestettävä niiden hävittäminen. Esim. Käyttökelpoisia varaosia etsivien purkamoiden lisäksi on vain yksi koko auton käsittelevä paloittamo, Kuusakoski Oy:n laitos Heinolan maalaiskunnassa
Tilitys pyydetään tekemään 20 . Tiedusteluihin vastaa vs. Ovh. sid. Muistitko YMPÄRISTÖVUODEN ARPAJAISET Oletko jo tilittänyt (tai palauttanut) saamasi 10 Luonto-Liiton arpaa . ,sk. KIITOS NUORTEN LUONNON HARRASTUSJA VALISTUSTYÖN TUKEMISESTA' 344 Jo kaksikymmentä vuotta Merenkurkun merikotkien \ elämää seuranneet tutkijat kertovat tuosta uljaasta litk nusta, sen elämästä ja sen olemassaoloa uhkaavista ·-·vaaroista ja ennen kaikkea siitä, kuinka merikotka voidaan edelleen pitää Suomen lintukartalla. Oli kyllästytty ihmisten karsinoimiseen heidän maailmankatsomustensa mukaan haluttiin edistää uutta luovaa ajattelua ja yhteistyötä yli puoluerajojen innostavasti ja kriittisesti. 90-642 881. 13-0Ympäristövuoden tärkeä kirja. , cul\/T'./lerus Kirjakaupastasi Toimittaja Eero Silvasti: Yhteiskunnan mielenliikkeistä kiinnostuneille Näköpiiri on elintärkeä lehti: älyllinen, edistyksellinen, sitoutumaton ajattelun happilaite'~ Osuuskunta Näköpiirin perustivat maan johtavat kirjailijat ja taiteilijat sekä kulttuurin ystävät syksyllä 1977. Palkkaus on graafisen alan työehtosopimusten mukainen . Paikka täytetään mieluimmin io 1.1.1981 lähtien. päivänä. Kolmessa vuodessa kuvalehti Näköpiiri on saavuttanut 8000 kappaleen levikin. 11 . 11) , 00151 Helsinki 15, joulukuun 16. Kirjailija Eino Säisä: "Näköpiirin ennakkoluuloton katsomustapa ja ilmaisuvapauden puolustaminen on välttämätöntä tänä aikana tässä maailmassa." SUOM EN LUONTO 6-7 / HO 3'1 . 80 mennessä. Seppo Vuokko , puh. päätoim. Sen lisäksi toimitussihteeri osallistuu juttujen muokkaukseen ja kirjoittaa itsekin. Hakemusten on oltava perillä Suomen luonnonsuojeluliitossa, PL 169 (Perämiehenk. Tilaukset kaikista lehtitoimistoista ja suoraan meiltä Näköpiiri, Fredrikinkatu 35 00120 Helsinki 12, puh 90-601949. Suomen Luonto etsii toimitussihteeriä Toimitussihteerin tehtäviin kuuluu trafiikin hoitaminen kirjoittajille, kirjapainoon, erotteluun ja taittoon
Traffic energy consumption Ra,IJ Heinont"n pagt' J 1 J T raffil uses up onr: fif1h of all 1hr: oil 1m poncd IO Fin• land TraffK is expcucd IO gu o n gro wing 1n quantit y up to 1he ycar 2 000 , at a rate of abou1 2 % a )'t·ar. Uncxploited resourccs and cncrgy sourccs arc few . Compe1itio n for the rt·m aining natural n·soLirces is a threat 10 world pean, . but therc is a surplus of labour, and bdorc long the law of supply ane! demand wi ll opcra1e he re 100. h is t.·alcu la1ed 1ha1 i1 would s1ill bc possiblc 10 genc-ratc about a furtht·r 1 600 mcgawat1s usmg nr:w watcr powcr sta11ons. Mikko Niskasaari page 311 lndusiry uscs 43 % of encrgy l0nsumpt1o n 111 Fin land . Finland 1s complc1c/ y dependcnt upo n impo ncd energy, as thcre is no coal o r oil in 1he ground . but even 1h1s 1s mur h 100 tllpens1ve IO bc d ont· by prest·111 -da y rncthod s. Plans wnc based on grow1h IO datc , ra1hcr than o n any real nn·d for cnergy . for 1nstance wi1h rt·st·rvo irs. On 1he basis o f 1hesc cxp<."ri mcn1s it has bt·cn suggt·sted IO rt·st·rvc ovcr half a million ht·l1arcs for thcust· of energ y p lanta1 io ns b y the yt"a1 2 000 . lt lcad s 10 an cvrn biggtr gap in pcoplt·'s living standards, and fro m 1ha1 10 serious contradinions and 1hus conflins. Fmland 's own native energy 1s mosdy watcr powcr. and nm in accord with 1hc nceds o f the cconom y. thcir us(' and cnvironmcn1a l dfrl tS in Finland . The ar{l(k rcla1n p rauical rescarlh rt·, uh s and t'X • pcrimenis donc in O strubo 1hma. but 1hcy are no greater ihan in o il-burning powcr s1a1ions. but it ca n bt· an 1mponant supplcrncmar~ SOUflt' . The author also rcminds thc p ri vatt· individual of his real possibiliues IO influence policy-making . Who is it who decides about energy ' Philip Hilden pagt' 162 Dccisions o n energ y po li ry arc la rgcly m ade by thc big energy producing companics. nhnl (r;1mh1cJ ( ;eor>:cW'rn,ll tclll .111d T.1rt1 ·1) \J11l.1 -\\/1H1l,\ (ut1 34 5. Watr:r powcr i.) not an cnvironmt·n1:dly fr iendl y op1ion t·nhcr, bu t 11npl1cs hard ircatment of na1ure . and will disappcar if o ur lasi rivcr.) art· bull t upo n . espeuall y w1llow , for t·ncr1-n planta11o ns, is bcing s1Ud1ed . A 1hi rd of 1his couniry 's ex• pons arc spent on paying ,he enngy bill. Windpower alternative without foundation Yrjo Sakari Pc-ltot1c·t1 p:11-:e 2H5 Wind po wt'r cannot bt· a bas1c souffe of l'llt'rgy in Fin• land . ahhoug h for cxample produnio n o f mctals from was1e is ac1ually cheapt"r ihan from m ines matc-na ls. despitt' ns imprac1irabili1y . the l hangc of St'.i.son ha.) no cffcrt upun soi] 1cmperawrc The suil 1s able 10 s1ort· a lot of hcat. ribn 1ht· var1 uu, t·11v1runmt·n1al lOll · sequnucs upon a1 r. The fossil fuels St'ppo Hannus pa;:e 26 1) This anidc introduH·s thc orig ins of fos!>i l fue ls . wc could replacl' 1hc wholc of the l OUfllr) 's o d impon . Ii produces abou1 2 400 me• gawat1s, which for annual encrgy produnion is equivaknt 10 3 millio n wns of oil. Energ y plan1a1 io ns could be grown m areas uthcrwisc IOO damp for agnculture o f 11mbt'r The challenge of energy plantations \/ei, Pohjonen pa1-:e .N; The grt'en solar pane:! of the Fmni.)h fort'Sl.) w lle(I.) qu11c a lm o f t·nerg)' in a year . the risks of uranium mining , nuclear waste storage , and tht· rapid depk1ion o f uranium sourccs. Summaries of the Main Articles Nature conservation is work for peace Editori;1I pagC' 251 Tht" ideology of conunual growth still livcs on. and is 1hus cxccp1ionall y dcpendcnt upon 1hc world rnerg y market. bu1 for reservc for nuclt·ar and str:am power stations. and art· vcry 1:vidcn1 v1su.tl • ly Thcy are an e}'C)OfC" IO nacurc conscrvationi.)IS Powcr mcn and consc-rvatio nis1s of1c-n oppost' one anothl'r . bu1 thcy have IO be used . Solar energy in Finland Pertti P;1arero pagc28H A grcat dcal o f solar c-nergy arri,es o n 1ht· .)urfa«.· o f F1nl.rnd , bu1 mos1h 1us1 .,..,hen i1 is kas1 nc-t'dc-d 1n .)Um • mn Puwer produl11o n o n a la rgc M"ale is no t rt·all)' po.).) I • blc for Finland , but locall y, mainl y for ht·ating hom(·s, 11 1s quitc signifoant . Expon and import of energy MarkkLJ NLJrmi page 15H Finland impon s abou1 70 % of the cnerg) i1 uses. Br burnmg what 1hq prodlllc in a ycar. asit· l1qu1ds 1ha1 11 prodmc,;; , 111 i1 , own powr:r ,;;1a1io ns Kuhh1, h 11p wa,1t· ht'ap~ rnuld bt· a s..1Ufll' of cnt·r~y. Wind powcr has bcen inves1igatt·d vcr) lude Jll Finland The first pro pt·r expcrimcntal mdls arc JUSI ncaring compk11o n . Rcsul1 s have bt-en prom ising , with harvt'SIS from a heuare of 1020 wns dry-weigh1 or r:vt·n 30 w ns. The New Tt·( hnolog y mi u oprO(essors and other ncw cln1to n1( dt·,,1leS and ,on • trol tcl hno log1t"S will opcn up rompktd y new v1s1as Energ y sourre.) earlicr considered 1nsign1f1l an1. whose aim is the grow1h of consump1ion. The f1gure is about , he highest in indusma l co untnc!> The biggt'st l Onsumcr is 1he umbt·r indu.)1ry Sinre tht' {'11crgy cns1s of J(J73. Nuclear power Paui Puhdka paRc" 2 -1 The amount of nudear po wn in 1ht· r:nng y prodm tio n o f Finland might riscIO a 1hird in 1ht· ncar fuwrt· Ytt natu rc conservationis1s do no t bd1t·vc nudcar powcr t.an solvcthc cner~ y qucs1io 11 This suspilion wmt·s frum 1ht· same reasons as clst·whnt· in 1ht· world : 1hc risks in use of SUO ME N LUONT 0<,-7/ 80 ,W . lndustry ah t·ady U.)l"S somc o f 1ht' wasle wood ft'main m g frum 1hinn111g and cutting }Oung fon:s1s C uh1va1ion of rap1d growing dcl1duuus nccs. 111 wh1d1 hca11ng lO.)tS havt' bc-c-n m in11111!>r:d . Gene ral prim 1pln arc ~1 vr:n for budding sut h ho uscs What is an ecohouse like . This an icle im rodun·s vano us pos.)ibd11 1t·s for 1hem w savt·. in spi1c of what pcoplc or the ccono m ~· necd . N :uural rt"sourccs art" limitcd and 1hcre are evcr more pt:ople bctween whom they havc IO bc sha red . Energy quality PC'kka Suominen page 16 .J Purpose and profoabil1t)' of cnd-usc m cnt·rg y dcpend upon 1he quali1y of thc cnergy. Water po wn is no lo ngcr nccded for base power gcncr:uio n . The po.)sibilu y of gro wing energy m enc-rg y plan 1a11ons has bcen s1Udied in Finland . a bout 80 % ) . Energy saving in everyday life Raili Heinonen p:tJ.:C" ;1Va nous srnall consumcn : houst·holch. Onc o f 1hcm dr:pends panly upo n w lar encrg) . .) for f, shing . lt wo uld also bc possiblc 10 incrcase usc of wood and pea, . lndustry saves but how much . There are cnvironmc::ntal problems in burning wastcs. Thcy ru1 s1ra1gh1 as a ruler 1hro ugh the lan • d srapc . should onl ) be used for cases where no 01hcr possiblc soufft• is availab le . Woodchips run a factory Mikko NiSkasaar, PilJ:t' 1 1 16 Tht· anirle wmnns w lln11o n and rh1pp111g of sm all lllll · ber for thc enc-rg} rt·quircmcnts of indmlf ) Peat energy and nature conserva1ionism Rauno Ruuh,jJ"rvi ;md K,mmo Tolonen paRc· _;oo After 1he prire iflln:ascs in oil , 1h(' largt· peat art·a!> of Fin land wcrc thought 10 bc of hclp in tht· t·nng y (fl.)is Ahou1 100 000 htltart·s is rt·scrvt"s for pt·,u produuio n The f1gures for antil 1p;1.1cd cxtraction of pea1 cxll·ed 1hc nJt • ural rate o f rcnt·wal, and {he usc of pcat i.) no1 wi1ho u1 m hn problt·rns 100. Raili Ht'inonr:n p a,:c> / ') Two small ho ust·s are d escnbr:d . Recycl ing wastes Juhani Tc-nhunen and Raili Hc-ino nr-n pagt' ) 06 Our avcrage ho usehold produc1ion of wastc is abo u1 250 kg / pcrson / ycar Half o f 1his is papcr Most was1cr go to 1he rubbish 1ips. Thus encrgy of 1he h1gh C'SI qua li1 y, likc dcurici1 y. Jorma Laurila page 1 -Nea rl y two thirds of Finlands availablcwatt·r powcr has alrcad y becn construucd . Thu!> , ncn in thc clirna1t· of Finl.i.nd , wt· rn uld ht·a1 mus1 o f o ur build ings w11h lwat frorn 1ht· ground (ano rding to tht· cxpenmcm al rt·sults g1vt·n . Energy forecasts and future needs Rainer lahti µagc 25 5 The first Sta te forccasts on energy consumption wne made at thc beginning of ,he 1<)70 's. and tht· changt'o vcr IO domr:Slll w urct'S of fucl. Five-sixths o f the impo ncd amount is 111 1ht· form of o il , and 11 % 1s rnal. Thcr(' arca 10 1 of possibili1ics. and traffic and o thcr consu mption abo ut a st·vcnth pan . panly o n d o me.)li( wastc Ii use!> 1ht· IJICSt automatil (Olllrol equ1pmc111 Tht· sa o nd ho me U)t'.) .)0 • lar cncrt,n wi1h ht·at from 1ht· ground Heat ftom the ground Pc-kka Suominen p.1gc >22 At a depth of two nlt"tres down . cncrgy and rcsources will have lO change . l.l.ll nuw br: used wi1h greatcr dficicm-y. People go to the forests during energy crises, as well Paavo Pc·lkvm·n p:.1;:r: 2 4 11 Wood is th clt'ntral raw materia! of FinlanJ 's mdu.)tf}'. shops, o ffiH·s and farms arr 1ak111g a largc pari o f thl' n1erg y avadabk abou t 40 % . 28 % of clecrnri1y is w:ur:r gt'neratcd , and \j % of all cncrgy . fornt ) . ~tan y watn life-form s are adap tt·d espeuall y to runni ng watr:r. prov1dcd 1hat no 1111crna11o nal crises rC"\'l'rse 1he ircnd Possibil1t1t·s of p1oduc111g suuabk fucl from F111n1.)h d o m n 1it sourleS havr: bcen in ves11ga1ed , as Finland 11npo n s all of its o d Thr: mus1 p r.i.n1cal poss1bil11) wo u ld he ) )'nthc11r pc1rol prudunion frorn woud or pe:1.1 . .) IOfl pown and in sa1d l11 l' po wc1 Tht· prnt·nt s1a1t· uf thl' n ·,<·art h and i1 s pro bln11, ar<· clt·'I. locall y. from sea lmg windo w.) and impruvcd vt·ntila1ion arrangt·mcnts IO use of publ11 iranwon Energy and envitonment Ra,Ji Heinonen P:1J.:C'" ; i/ Evcn Hl urnes whcn thnc 1s eno ugh t·nt·rg} 11 la u,t· t·nv1 ro nmt·nial probkms. Water power to the very last drop . and 1hq wu uld ht· rcduce in size a1 thc same ,ime . Fo r 1ns1.1.nu· 1hnt· havt· bt-cn ( ( 111 • flicr.) hc1wt·t·n t0nscrva1ionis1s and dH· JKat indwMr , hl'• l.i.ust· bo1h art· i111t·rn1t·d in thc lar,-:c opt·n marshl:mck Wastes in energy ptoduction Arro Stcnrom paJ.:cW; The 11mbn indus1ry docs t o nsume most of 11, own wastn 10 genna1c i1s own em·r.10· rcquircmt·n1s 1c hurns mo~t of 1ht· bark from Ht't'S and )Ulphm· .... dit· o n 1hc power Iines. Thus for cxamplc for hca1ing buildings wt· should usc waste hcat from industry, not elt·liriut y. Man y largc birds, swans and caglr:owls for c-xamplc . wa1t•r,;; Jnd pt·opk whH h arc l.tust·d b y cnr:rg y produuion and l01JH1mption Dreams about the energy future R:11/i l-lcincH1e11 l·i.)s1on llUlkar t'lll'fJ:) w:is omt· 1h11u~h1 to lOntain tlw solu1ion 10 dw wod d \ t·nt·fJ!) pruhlnll\ This has not u1n1t· 1ruc , hui tht· drt·anb livt· o n Tht· ,o lu11on" lwrng louk(."(i fo r 111 l o mbining 1m,tt·ad u f , pl1111ng awrns. Solar t·ncrg y has bt·t·n rncd o u1 111 man)' small ho uscs. 111 fu . and Jiquid fucls. thcir high bui lding cos1s. Finland rnn vn a p:1r1 of 1ht· .)Lll phur in 1hc air o ng111a1mg 1n Europt· l lalf of 1ht· !>ulphur thai falls o n Finland mmn fro m m1ddlt--Eurupc , tht· rt·· mamdt"r lOnu·s from indu!>lf}' :rnd ht·av) •J,: radt· 011 Tht· ari1llt· broadl) dt' ..... Finland as an energy-country Seppo Hannus p3gc 2 5_; Ou1 of 1hc total of cnnJn consump11on 1n Finland , indusiry 1akes abou t half. v:.k nuclear 1>ower s1a11ons. drcdg1ng , dt"strullion of wildlifr and 10.).)(. The new technology saves na1ural resources Erkki Kurenniemi Conventio nal cncrg y• econom1<s ha~ kd to tt·ntrali.).tlio n and large produl u on uni1s. but it rou ld also be an imponant t'nerg y rt·souht' . A pccul1ar fra 1ure is 1ha1 half of the 101al irnpo ncd cncrgy is pan of a bila1cral irade agreement with thc Sovie, .Union . Power Iines and the envitonmenl Seppo O ikarinen page 1H2 Finland has ovcr 1 ) 000 km of various l) pcs of dntm po wer Iines. That is why t hc prcdinions have bern very fa, from anual rnnsurnption The artillc dcmonstratt·s 1hc way in whlfh tht· curves for consu mption havc: becn d rawn ac-cording to tht desires of thc cncrgyproducing co mpanies alonc . thne have bt't'n a fair numbcr of tnc rgy-savrng mcthods rt'afoed Tht·y have mainly conccrncd conscrvauon o f hr:a1. espeltally whcn 1hc lmes are 10 bt· run 1h ro ugh future rn nscrva1ion arc-a.). obli v1ous o f barricrs. Solar houses OJ/1 Jukinc·n pagc· j 1 Nt·arl y a third of Finland 's encrgy lOmumptio n i,:on 111 heaung , so all pos)1blc t"tu·rg )' consava1io n m easurt·s 1ntt·rt·st rcst·arc hcrs. heating of buildings aboUl a 1h1rd . The wholc 1imc a larga part of our lim i1cd resourn."s :m: bt'ing erodcd by armamcnts Tht' cosi of labour has riscn evcn fas1t"r thai the cost of cithcr rcsourccs or cnergy _ and this is wh y business has bet"n busil y " rat ionalising " by cuuing down on workers and hardt'ning the 1echnology Views abou t 1he cosi of labour
Suuret ikkunat helisivät viimassa ja huokuivat kylmyyttä" sen taloon. ,sk.. Energiahukka oli niin nälkäinen ja sen mielestä vihannekset näyttivät niin houkuttelevilta, että se päätti siirtyä kasvissyöjäksi. Mies kehui kuinka mukava öljylämmitteinen talo talvella olisi ja kuinka helppoa olisi vain pitää tulta lämmityskattilassa ja lisätä sinne silloin tällöin polttoöljyä. "Silloin minä henkäisen Ja hönkäisen ja palellutan sinut mökkiisi'' , sanoi susi. Eiväthän he tarvinneet talonsa lämmittämiseen pisaraakaan öljyä . Mies kehui taloa vielä halvaksi. Mutta hukka liukastui jäisellä katolla ja muksahti lasin läpi suoraan porsaiden ekotalon talvipuutarhaan, joka oli tulvillaan tuoreita herkullisia kasviksia: salaattia , tomaattia ja kurkkuja. Toinen porsas tuumi hetken ja osti sitten öljyllä lämpiävän 346 talon ja muutti siihen asumaan . Ja energiahukka henkäisi ja hönkäisi , mutta porsaat lekottelivat mukavasti lämpimässä , tiiviissä talossaan , eikä energiahukan heiluttama öljylaskukaan pelottanut niitä. Se kiipesi porsaiden ekotalon katolle ja ynttt päästä savupiipusta sisään. Sen nähtyään porsaat juoksivat pakoon minkä sorkistaan pääsivät. Lasten Luonto Marja Macclar Energiahukka ja kolme • pientä porsasta Englantilaista kansansatua vapaasti mukaillen Olipa kerran kolme porsasta, jotka aikoivat rakentaa itselleen talon. Ja se henkäisi ja hönkäisi jäisesti ja porsas juoksi kylmissään pakoon minkä jaksoi, ettei jäätyisi hataraan taloonsa. Sen pituinen se. Kolmas porsas tuumi ja tuumi , sillä tämä talo oli kallis ja porsas saisi tehdä kovasti työtä, että saisi rahat sen maksuun. Lautaseinien raoista tuprutti lunta sisään ja tuuli vihelsi huoneiden läpi . Energiahukka koputti ovelle ja huusi: ''Pikku possut, pikku possut , laskekaa minut sisään! ' ' ''Eipä lasketa, eipä lasketa , ei kautta leukapartamme ' ', vastasivat porsaat. Toinen porsas tapasi miehen, joka kauppasi öljykeskuslämmitystaloa. "Silloin minä henkäisen ja hönkäisen ja annan teille tämäntalvisen polttoöljylaskunne" , sanoi energiahukka. Energiahukkaa harmitti , kun se ei saanut porsaita satimeen ja nälkäkin kumi sen vatsassa. Tämän kuultuaan porsaat kutsuivat energiahukan sisään syömään valmistamaansa herkullista kasvisateriaa . Ensimmäinen porsas ihastuikin taloon ikihyviksi ja osti sen itselleen. SUOMEN LUONTO6-7 / 80 39. Siinä oli suuret, seinänkokoiset ikkunat ja mukavan vilpoiset ohuet lautaseinät. Kesän porsas eleli mukavasti uudismökissään, mutta eipä aikaakaan , kun tulivat talvi ja kylmät tuulet ja lumisateet. Energiahukka tuli ja koputti oveen ja huusi: "Pikku possu, pikku possu, laske minut sisään 1" "Enkä laske, enkä laske, en kautta leukapartani", vastasi porsas. Juuri kun se asettui asumaan uutta ekotaloaan, ryntäsivät paikalle toiset porsaat, jotka pakenivat energiahukkaa ja kaikki kolme sulkeutuivat ekotaloon. Olihan se niin halpakin. Talon pihamaahan oli kaivettu putkia, jotka ottivat maasta lämpöä ja sisällä talossa vielä sydänmuuri, johon kuului leivinuuni , takka ja puuliesi . Kevään tultua koputti energiahukka tämänkin talon oveen ja huusi: "Pikku possut, pikku possut, laskekaa minut sisään! ' ' ' 'Eipä lasketa, eipä lasketa, ei kautta leukapartamme'', vastasivat porsaat. Ja niin se henkäisi ja hönkäisi ja antoi possuille öljylaskun, joka oli miljoona markkaa. "Silloin minä henkäisen ja hönkäisen kylmää ilmaa mökkiinne ja esitän teille suurimman polttoöljylaskun , mitä koskaan on nähty " . Ensimmäinen tapasi tiellä miehen, joka kauppasi ilmavaa ja avaraa taloa. Sinne porhalsi pian ensimmäinen porsaskin energiahukkaa pakoon ja yhdessä kaverukset hoitelivat keskuslämmityskattilaa ja nauttivat ihanasta lämmöstä toisen porsaan talossa. Kolmas porsas tapasi miehen , joka kaupitteli taloa, joka oli rakennettu hyvin tiiviiksi: siinä oli vain pienet ikkunat ja lisäksi katolla kennoja, jotka pyydystivät auringonlämpöä. Lämmintä lähtisi vaikka kuinka. Kolmas porsas päätti kuitenkin uskaltaa ja osti talon
Piircäkää , kirjoittakaa ja kertokaa luoncohavainnoistanne meille osoitteella LASTEN LUONTO, Perämiehen katu 11 A 8, 00150 Helsinki 15. ikeat sanathan olivat 1. puutarhavadelma , 3. visakoivu. mustaherukka ja 4 . Yläkuvan kauniinkeltainen sienihän oli jfinönkorva ja alakuvassa punasteli isohapero.. että toimitukselle sattui v11me Lasten Luonnossa pieni m öhläys värikuvissa komeilevilta sieniltä puuttuivat nimet. \ \ J HUOMASITKO. Markus , 2 vuotta, toimi tässä kilpailussa "onnettarena " ja poimi vastauksista niiden kolmen nimet , jotka saavat lähiaikoina \ postissa Toivo Rautavaaran kirjan Mihin kasvimme kelpaavat: Mikko Karru , Kalanci; Eetu Huisman, Helsinki ja Heli Heinonen , Virrat. ahomansikka , 2 . Mutta ehkäpä olit niin nokkela, että löysit sienikirjasta omin neuvoin tai isän ja äidin kanssa niille nimet. YRTTIKILP AILU ! Lasten Luonto n:o 4 :ssä olleeseen kilpailuun tuli ilahduttavan monta vastausta , jotka kaikki olivat oikein
:Tunturit KIRJAYHTYMÄ Veikko Ervasti Kaleva ....... •• j pai .. Etelä-Suomen Sanomat "Ajankohtainen ja ajaton teos" Markku Paakkinen Etelä-Saimaa : SUOMEN Kl~q;;t~ \ 1 'LJQNTr:'\. tom111 , L l.l.0 . V). en tietoteos "Suomen luonnon k ltaisia kansallisia monumentteja toteutetaan vain kerran sukupolvessa" Anto Leikola Helsingin Sanomat "Näin laajan kirjasarjan julkistamista on pidettävä luontotietouden merkkitapahtumana" Matti Huumo Suomenmaa "Kansallinen suurteos Suomen luonto tulee oikeaan aikaan" "Poikkeuksellisen hyvän tiedon lähde aikille niille, jotka luontoa rakastavat" Mauri Nordberg ·