Suomen Luonto 6-7/1982 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto Nro 6-7 1982
Myös Yhd ysvalloissa, missä eroosion vastainen roiminta on laajinta , on jo tuhoutunut niin paljon maaperää, että tämän valtion ravinnonruottokyky on pienentynyt ainakin 10-15 , ehkä peräti 35 prosentilla. Hedelmällistä maaperää haudataan myös betonin ja as2 faltin alle . Asukkaat raastavat oksia puista ja pensaista yhä laajemmalta alueelta kyliensä ympäriltä , kunnes kasvit nääntyvät ja kyläläisten on poltettava lantaa ja olkia. vsk.. SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. : Maapallo kåsissfimme. Tuottava maa tuhoutuu Mikäli maan annetaan köyhcyä nykyistä vauhtia, kolmannes maapallon viljelymaasta häviää 20 vuodessa . Yhdysvallat ja Kanada menettavat vuosittain yhteensä 4 800 km 2 erinomaista maatalousmaata rakennusten, teiden ja tekoaltaiden alle . Metsien hävittäminen ja huono maankäyttö turmelevat valtavia määriä hedelmällistä maata: Kolumbiassa 400 miljoonaa tonnia, Etiopiassa l 000 miljoonaa tonnia ja Intiassa 6 000 miljoonaa tonnia vuodessa. Aavikot etenevät miltei 60 000 km 2 vuodessa kaksi kertaa Belgian laajuisen alueen verran . Kehitysmaissa sarojen miljoonien maaseudun ihmisten on köyhyytensä vuoksi pakko nakertaa oman elämänsä edellytyksiä. Kehitysmaiden maaseudulla vuosittain poltettavac 400 miljoonaa lantaja olkitonnia tarvittaisiin kuitenkin kipeästi elvyttämään maaperää, joka on hyvin altista eroosiolle ravinteita ja maata sitovan kasvipeitteen hävitessä. Af/en, R. Maailman luonnonsuojelun strategia. Lisäksi kaksi kertaa Kanadan suuruinen alue, 20 miljoonaa km 2 , on vaarassa aavikoitua
Vuotos ja Ounas tiennäyttäjinä Pitkällisen keskustelun ja moninaisten vaiheiden jälkeen valtioneuvosto päätti säilyttää Ounasjoen luonnontilaisena ja luopua Vuotoksen altaan rakentamisesta. Mutta monen muun seudun asukkaat ovat yhä vastaavanlaisessa epätietoisuudessa: seudun tulevaisuuden uhkana leijuu jokin elinoloja mullistava suunnitelma, jonka toteuttamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä. SUOMEN LUONNON TILA UKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. 90-710 184 tai 701 1065. Nro6-7 1982 41. Asukkaat tuntevat oikeuksiansa loukatun, kun ylhäältäpäin sanellaan, mitä heidän maillaan tehdään ja harjoitetaan. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00, kesäkuukausina 8. 3015. lähes jokaiselle vesistölle, suolle, metsäalueelle, seudulle on jossakin laadittu uusi käyttösuunnitelma, riippumatta siitä, onko varoja tai mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. 4200 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusmyynti: Heikki Kultti , puh. vsk. Syynä on liian tehokas ja yksipuolinen suunnittelukoneisto. Irconumero 12 mk. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Liro-Scan Ab , Espoo Pai nopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUO ME LUONTO 6-7 / 82 41. 30. Tilaushima on 90 mk , Suomen luonnonsuojel uliiton jäsenille 65 mk . Jo suunnittelun alkuvaiheessa seudun asukkaille pitäisi kertoa, mistä suunnitelmassa on kysymys, mitkä ovat asukkaiden ja maan omistajien oikeudet, milloin suunnitelma toteutetaan ja minkälaiset korvaukset, milloin ja kuka maksaa, ketkä ovat korvauksiin oikeutettuja Jne. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Outi Pärnänen (vt.) Toimittaja : Kaarina Miettinen (vt.) Taitto : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Antti Karlin , Kalevi Keynäs , Marjukka Kulmanen, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Romu , Pirjo Tuusa , Pertti Uotila ja Juha Valste. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushima postisiirtotilille no 608 21-1. Vuonna 1982 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Tilaukset välittää m yös _ Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjaffiscsti lii ton toimistoon. Eikä epäluulo ole aiheetonta: senhän osoittaa jo Kemijoen korvauskiista. 2/ l s4 500mk 1/ 1 s 2800 mk 1/2 s 1600 mk 1/4 s 1000 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 mk 3600 mk 5000 mk takak. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh. Päätösten perustana täytyy olla vaihtoehtoselvityksiä ja vaihtoehtoisia suunnitelmia. 3. Pikku hiljaa, tavallisesti lehdistön kautta, tihkuu suunnitelmista tietoja alueen asukkaille ja maan omistajille. Näin ehkä välttyisimme joiltakin kiistakysymyksiltä. Mutta jos kerran ei ole päätöstä jonkin luonnonvaran käyttötavasta, ei ole myöskään oikein laatia vain yhteen käyttötapaan perustuvaa suunnitelmaakaan. Syntyy huhuja maan pakkolunastuksista, pakko-otoista ja olemattomista korvauksista. Ei suunnittelu sinänsä ole pahasta. 90406 262. Osa suunnittelukoneiston tehokkuudesta täytyy suunnata myös tiedotukseen: maan omistajat eivät saisi olla viimeisiä, jotka hankkeesta kuulevat. Asukkaat eivät tohdi sijoittaa elinkeinoihinsa eivätkä kohentaa ympäristöään, vaan seutu rappioituu ja autioituu, asukkaat luopuvat ja siirtyvät kaupunkiin. Nämä molemmat päätökset ovat kansanliikkeiden voittoja . Tällainen suunnittelu voi herättää vain epäluuloa ja vastustusta. ILMOITUSHINNA T mv
. . . . . . . . . . . 50 52 56 61 64 66 Katsauksia, Uutisia . Huutoja korvesta ... . . . . . . . . Eliöstömme maantiede Heikki Laurila: Himalajan multa valuu mereen . . 34 37 42 43 45 Henrik Hausen: Uutta energiansäästössä: Halpa ja tehokas rnergiatalo . . . . . . . . . . . . . Olli /:irvinen. . . . . 30 Yrjö Haita. . . Esa Ranta ja Kari Vepsii/fiinen: Evo4 luutio Suomen luonnossa V. 16 Matti Junwnen: Perustaisimmeko eko-opiston . . . . 48 Kirsi-Marja Korhonen: Tarinoita pakettipellon pientareelta eli Miten lapinm yyrästä tuli metsäcuholainen. . . . . . . . 5 Teuvo Suominen: MTK:n Heikki Haavisto: Annamme arvoa puhtaalle ilmalle ja vedelle . . . . Yrjö Haila: Litani · Johanna Niemi: Greenpeace-luonnon puolesta .. . . Summaries of the Main Arcicles . SUOMEN LUONTO 6-7 1982 Vuotos ja Ounas tien näyttäjinä . . . 18 Maria Mattlar: Luonnonmukaisen elämäntavan oppivuosi . . . . . . . . . . . . 26 Jaakko Heinonen: Kyytiläisistä katapulttiin Eli miten kasvit levmävät siemeniään . . . . . . 20 Teuvo Suominen: Kasvihuoneilmiö lämm ittää aurinkokasvihuonetta . . Kirjallisuutta . . 8 Outi Piirniinen: Luonnonmukainen vi ljely kiinnostaa lopulta tutkijoitakin. . . . . . . . . . 13 Outi Pfirnå"nen: Luonnonmukainen viljely kannattaa . . . Auli Kilpe/iiinen ja Tapio Lindholm: Ympäristökeskuksessa luotetaan omiin voimii n . . . . . . . . 22 Matti Erkamo: Maatiaislajikkeet häviämässä . Lasten Luonto SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 4 1 vsk. . . . . . . 3 Anna-Liisa Sippola: Kansanliike tuotti tuloksen .
Kaksikymmentä vuotta kestänyt epävarmuus Vuotoksesta on ohi . Hallitus hyväksyi myös periaatteessa muut niin· sanotun Ollilan Kemijokipaketin osat, jotka sisältävät muun muassa Ounasjoen pysyvän rauhoittamisen voimalarakentamiselta ja Lapin sähkön hinnan alentamisen. Rakennusten laittaminen kuntoon on ensimmäinen tehtävä. Pitäjän kokoista aluetta ei ole syytä summittaisesti syväaurata, vaan eri menetelmiä on käytettävä niille soveltuvissa paikoissa. Hallituksen päätöksen pysyvyyteen uskotaan vasta, kun alueen kehittämiseen on osoitettu riittävästi varoja. Ainakaan tällä vuosisadalla asia e1 tule ajankoh5. Anna-Liisa Sippola Kansanliike tuotti tuloksen Vuotoksen altaasta luovuttiin , Ounasjoelle luvattiin pysyvä rauhoitus Yllättyneitä, helpottuneita ja riemuitsevia oltiin Koillis-Lapissa keskiviikkoiltana 15. Jälkihoitoon on saatava valtion varoja. Tarvitaanko kovia menetelmiä , vai hoitaako luonto itse uudistumisen. Vuotos-toimikuntia ei aiotakaan heti purkaa, vaan tilannetta seurataan. KEMl]ÄRVISET TYYTYV Ä!SlÄ Helpottunut ja tyytyväinen olo, kun saatiin vihdoin päätös ja nimenomaan kielteinen , toteaa Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Urpo Alaluusua. Metsien hoito on ollut pysähdyksissä, ja nyt voitaisiin tavallaan aloittaa alusta. Eläimistö ja muu luonto on otettava huomioon metsien käsittelyssä . Karvonen asuu kolmen poikansa kanssa Kemijoen törmällä. VALTION TUKEA TARVITAAN Hyvät on tunnelmat , sanoo lähes 70-vuotias Vilhelm Karvonen Viitarannan kylästä. Sanottiin, että "kyllä ne herrat tekevät sen altaan kuitenkin". Emmä met ole koskaan sitä allasta halunneet. Se osoittaa, että korkeimmassa päätöksenteossa aletaan lopultakin ottaa huomioon ympäristön ja luonnonvarojen käyttö järkevältä pohjalta. 9. Ensimmäinen reaktio oli yllätys. Toisaalta alueella elää pelko siitä, että valtio voi riittävästi maita ostettuaan jälleen ryhtyä suunnittelemaan allasta. Ei se ole kannattamaton homma sekhään. vsk. Hän uskoo päätöksen pysyvyyteen: Hallitus oli asiasta yksimielinen, mikä todistaa myös poliittista yksimielisyyttä. Uusi asuintalo on suunnitteilla, ja karjankin hankkimista on harkittu. SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Olisi suunniteltava , miten Vuotoksen alueen metsiä on ekologisesti ja liiketaloudellisesti järkevintä hoitaa . Nuorimmalla pojalla on porokarja. Metsät on meillä hoidettu ja hoidetaan, Karvonen sanoo painokkaasti . Toiminta lähti käyntiin lähes itsestään, kun Ollilan Kemijokipaketti tuli julkisuuteen kesällä, Tolppanen kertoo. 1982. Tolppasen mielestä varoja tulisi suunnata myös Yläkemijoen kalataloudelliseen tutkimukseen ja hoitoon sekä marjaja turvetutkimukseen. Tulva olisi vienyt porot , jos allas olisi tullut. Metsänparannustyöt on tehtävä kokonaan valtion varoilla. Maatalouden kehittäminen, metsien ja rakennusten kunnostaminen ja kylän sähköistäminen ovat viitarantalaisten toiveissa. Vielä viime talvena tunnelmat olivat apaattiset. Ennen kaikkea on saatava rahaa peruselinkeinojen tukemiseen. Kahdenkymmenen vuoden taistelun jälkeen on Tolppasen mielestä vaikea uskoa, että poliittisella tasolla kaikki olisivat valmiit hautaamaan ajatuksen altaasta. Oli vaikea uskoa , että vuosikymmenien taistelu oli ohi hetkessä, kommentoi Vuotos-toimikuntien puheenjohtaja Annikki Tolppanen Pelkosenniemeltä. Tämä on vasta periaatepaatös, nyt me tarvitsemme konkreettisia näyttöjä siitä, että aluetta aletaan kehittää . Tolppanen haluaa korostaa tutkimuksen tärkeyttä alueella: Vuotoksen alue on hyvä metsätalouden kokeilualue. Hallitus oli juuri iltakoulussaan tehnyt periaatepäätöksen, että Vuotoksen altaan rakentamisesta luovutaan. Tämä on suuri voitto ympäristöasialle. Autiotilojen lunastamista maatilahallitukselle ja vuokraamista nuorille viljelijöille on esitetty eräänä vaihtoehtona. Päätöksen pysyvyydestä hän toteaa, että on syytä edelleen olla varuillaan: Aina voi tulla uusia innokkaita virkamiehiä ja uusia hallituksia . Tilojen lunastamista puolitoistakertaiseen hintaan voitaneen pitää oikeudenmukaisena niitä kohtaan , jotka haluavat lähteä. Tehty ratkaisu on myös palauttanut lappilaisten uskon demokratiaan ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin
Muut työryhmän jäsenet ovat Lapin maaja metsätalousjärjestöistä sekä maatilahallituksesta ja maaja metsätalousministeriöstä. Alaluusua ei näe tilojen lunastamista valtiolle mitenkään vaarallisena . Työryhmän kokoonpanoa on jo ehditty arvostella , koska siitä puuttuu kokonaan paikkakuntalaisten edustus. Alueen väestö tietää parhaiten , millaisia kehittämistoimia tarvitaan. Hyvät tunnelmat, sanoo Vilhelm Karvonen nyt. Kemijärven kunnostustyö on Alaluusuan mielessä päällimmäisenä toimenpiteenä . Tavoitteena on järven säännöstelyn alarajan nostaminen, pohjapatojen rakentaminen ja rantojen s11st1minen . Valtiolle lunastaminen on normaalia toimintaa. Valtion rahoitus on saatava pyörimään , Urpo Alaluusua vaatii . TOIMIKUNNASTA PUUTTUVAT PAIKKAKUNT ALAISET MaaJa asetti heti päätöksen 6 metsätalousministeriö hallituksen iltakoulujälkeen työryhmän pohtimaan toimia Vuotoksen alueen maaja metsätalouden elvyttämiseksi. vsk.. Nyt onkin tärkeää tulevien sukupolvien kasvatustyö ja tiedottaminen tämän päätöksen merkityksestä heille. Tavoitteena ja myös lupauksena on saaVuo1os1oimikun1ien puheenjohtaja Annikki Tolppanen on kaikesta huolimatta varuillaan: Vuo1os1oimikun1ia ei aiotakaan heti purkaa, vaan tilannetta seurataan jatkuvasti. Uutta uhkaa järven tilan huonontumiseksi ei ole näkyvissä. Vilhelmin ja hänen kolmen poikansa kotitalo olisi jäänyt puolittain veden alle, mikäli allas olisi rakennettu. Toimikunnan puheenjohtaja on Rovaniemen maatalouspiirin päällikkö Lauri Jaatinen. SUOMEN LUONTO 6-71 8241. Alueet on luovutettava lisämaiksi tarvitseville, eikä valtion ole syytä pantata niitä itsellään. Vilhelm ja Raimo Karvonen Savukosken Viitarannan kylästä. ERILLISLAKI OUNASJOESTA Ounasjokitoimikuntien puheenjohtaja Tauno Iivonen on odottavalla kannalla : Odotamme asian viemistä eduskuntaan lähiaikoina. taiseksi
Se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. da erillislaki Ounasjoen pysyväksi rauhoittamiseksi voimalarakentamiselta vielä tämän eduskunnan aikana . Samalla energialla, minkä Lapin kunnallismiehet ovat käyttäneet voimataloushankkeiden ajamiseen, voitaisiin Lappia kehittää pitkälle eteenpäin muilla elinkeinoaloilla. Vesistöillä on muutakin käyttöä kuin voimatalous . Toisaalta voidaan kysyä , miksi Lapin asukkaiden on pakko taistella jokaisen jokensa puolesta erikseen. SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Kaikki Lapin vesistöt tulisi lailla rauhoittaa rakentamiselta . D ' /f,l S UO MEN t...N ERf.j A OLl 1 T! AR K IST O: S I IRTYNE:ET S UUNNITELM 7. Voimalarakentaminen Pohjois-Suomessa riittää . vsk. Kansanliike on vihdoinkin tuottanut tuloksia, mutta Tauno Iivonen penää kuitenkin Ounasjoen rauhoittamiseksi erillislakia. Iivonen on sitä mieltä , että vasta laki takaisi Vuocoksellekin pysyvän rauhan . Ounasjokiroimikuntien puheenjohtaja Tauno Iivonen kukitettuna riemukkaan Ounasjokisoudun päätteeksi kesällä 1982. Iivosen ajatukset askartelevat jo tulevaisuudessa , ja suunnitteluun hän haastaa myös Lapin päättäjät: Kalatalouden kehittäminen on seuraava toimenpide
vsk.. Uusien järkevienkin ajatusten läpimeno vie aikansa, myöntää Suomen Maataloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Heikki Haavisto. Pelkå"fikö MTK ympä"rlstöministeriötå". Haavisto väittää kuitenkin, että Suomen maataloudessa ollaan hiljalleen siirtymässä kohti pehmeämpää teknologiaa, monipuolisempaa tuotantoa, tarkempaa ympäristön hoitoa. Ympäristöasiat ovat liian vakavia valtapoliittisen pelin välineeksi, niissä tarvitaan syvällisiä asennemuutoksia. Ei niissä oikeuksissa sinänsä pahaa ole, ellei niitä tulkittaisi liian väljästi , mentäisi konepelillä metsään ja tehtäisi kaikenlaista. 8 SUOMEN LUONTO 6; / 82 41. Teuvo Suominen Puheenjohtaja Heikki Haaviston haastattelu: Annamme arvoa puhtaalle ilmalle ja vedelle Suomalainen viljelijä on melkoinen jukuripää. Sekin pitäisi muistaa , että viljelijä haluaisi hoitaa metsiään perinteisesti, mutta nyt yhteiskunta tuo lähes väkisin sinne isot koneet, laajat avohakkuut ja keinollisen uudistuksen . Väite siitä, että MTK ajaisi suurviljelijän etuja, on Haaviston mielestä vain pahaa puhetta. Siinä on viljelijä samassa veneessä jokamiehenoikeuksien puolustajan kanssa . Talonpojastakin tulee radikaali, jos tarvitaan. Ministeriö on tyypillistä kaupunkilaisaiattelua , uskoa siihen , että asiat ratkaistaan hallinMTK:oon kuuluu yli 90 prosenttia maamme toimivista maatiloista. Emme me sitä varsinaisesti pelkää , mutta eivät asiat siitä paranekaan, jos Helsinkiin saadaan uusi byrokraattijoukko. Vastustaako maanomistaja jokamiehenoikeuksia
ELPYYKÖ MAASEUTU, JA KUKA SITÄ ELVYTTÄÄ. MTK on maaseudulla ihmisten etujärjestö , joka ajaa pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa. Väite petustuu tutkimuksiin , joiden mukaan suurin osa suomalaisten ravinnon lisäaineista on peräisin tuontielintarvikkeista ja elintarviketeollisuudesta. Me annamme arvoa myös puhtaalle ilmalle, vedelle ja muulle elämäntasolle , emme me niistä luovu. Vielä parempaa on kylätoimikuntien tulo . Nyt uu j;;;cninä 325 000 isäntää , emäntää ja kotona työskentelevää perheenjäsentä. Uskon, että vähitellen pääsemme pitkäjänteiseen maatalouspolitiikkaan. Työtä ei arvostettu , ylijäämillä ei ollut ostajia, tulopaine oli ankara. Nyt jopa jo sosialidemokraatitkin ymmärtävät, että maanviljelystä tarvitaan. 9. AJAAKO MTK SUURVILJELIJÄN ETUJA. Kuka ajaa meillä pitkå}å"nteistå· maatalousja elintarvikepolitiikkaa. Tuolla väitteellä oli katetta 1930-luvulla, mutta nyt se on enää pahaa puhetta. Muilla aloilla puhutaan jo muistakin elå"mänarvoista kuin rahasta. Jo 1940luvulla jäsenkunta kasvoi koko viljelijäkentän kattavaksi, ja silloin linjakin muuttui. Onko MTK pe/kkå" kovan linjan ecujå•rjestö. Näkökulmamme on perheviljelmän eikä se muuta voi olla. Missä oli MTK, kun talonpoikaa tapettiin. Vain kaupungistumisen , teollistumisen ja palveluiden katsottiin tuovan työtä. Enemmän se kuvastaa sitä, että muilla aloilla tulotaso on jo tyydyttävä , voidaan asettaa muita tavoitteita. SUOMEN LUO TO 6-i/82 41. Siinä on mukana yli 90 prosenttia toimivista tiloista, maan kaikista osista. Yhteiskunta ajoi viljelijäväestön nurkkaan 1960-luvulla ja 1970luvun alussa , kun elintarvikeomavaraisuus oli saavutettu. nolla ja byrokratialla no, kaupunkilaisethan ovat tottuneet määräyksiin , mutta maaseudulla se linja johtaa vaikeuksiin. vsk. Emme me tuo kellokortteja maatiloille. Elpymisestä puhutaan enemmän kuin tehdään. Ne koettavat ottaa asioita harkintaansa ja hallintaansa, Maataloustuottajat julistavat tuottavansa puhdasta tuokaa. Viipyykö MTK menneisyydesså·, kun se korostaa nyt voimakkaasti viljelijän markkamääråistå· tulotasoa. Vaikka hyvähän se on , jos saadaan edes teollisuuspäästöt kuriin . Yhteiskunta kohdisti ankaran propagandapaineen viljelijään . Tähän asti tämä on ollut tosin sellaista palontorjuntatyyppistä työtä, jokapäiväistä kamppailua ajankohtaisten ongelmien kanssa . Kyllä me olemme kiinnittäneet huomiota myös vapaa-ajan lisäämiseen ja työturvallisuuteen . Olihan selvää, että 1960-luvun alussa maaseudun töissä oli liikaa väkeä , mutta me olisimme halunneet muutokseen malttia. MTK oli silloin liian heikko. Maaseudulla tehdään selvästi pitempää työpäivää, ja sittenkin tyydyttävän roimeentulon varmistaminen on vaikeaa. Kunnat ovat heränneet tajuamaan, ettei koko väestö voi asua kuntakeskuksessa
Sen sijaan me koetamme järjestää vapaa-aikaa niin , että ihmiset ehtisivät tavata toisiaan. Meillä on 215 000, mutta he ovat liian vanhoja. vsk.. Viljelijät eivät tiedä tarpeeksi paljon pelloillaan käy11ämiensä ravinteiden vaikutuksista vesiin, Haavisto myöntää . Tietokonetta minä oudoksun, se on leikkiä vakavilla asioilla. Heti lähdettiin kaikin keinoin supistamaan viljantuotantoa ja panostettiin lihan , munien ja öljyn tuottamiseen . Se on tietokonetta parempi keino . Se ei riitä. Kuvassa on ravinteiden rehevöittämä valtaoja. Nyt on jo saatukin viljan varmuusvarastotilat; olisipa vielä jotakin, mitä niihin panna . Miksi Suomen maatalouspolitiikka tempoilee milloin tuonne, milloin tå"nne. Valtaosa heistä on maatiloilta lähtöisin , välillä muissa elinkeinoissa käyneitä. Mutta Luoja rupesikin leikkimään meidän kanssamme , ja nyt kaikki purjeet on taas käännetty viljaomavaraisuuden kohottamiseksi. Nyt nuoria jo palaa maaseudun elinkeinoihin enemmän kuin muuttaa pois , mutta tahti ei vielä riitä, maaseudun ikärakenne on niin vanhusvoittoinen. Juuri nyt ajamme 120 vuorokauden synnytyslomaa, mutta valtioneuvosto tyrmäsi tälläkin kertaa esityksemme. Siksi nuoret tytöt ovat päättäneet , että ei koskaan tuollaiseen . Emännäthän ovat joutuneet hoitamaan suuret karjat huonolla tekniikalla, kantamaan vedetkin. Tätä tosiasiaa eivät poliitikot eikä valtiovarainministeriö halua ottaa huomioon vaan toimivat yhden vuoden tähtäyksellä. Keitä" ovat maaseudun uudet nuoret viljeli}å"t. Esimerkiksi öljykasvien viljelyalaa nostettiin muutamasta tuhannesta hehtaarista nykyiseen 60 000 hehtaariin. Nyt on maatiloilla kuitenkin jo parempaa tekniikkaa . Epäkohtiakin vielä on , esimerkiksi se, että emännät saavat synnytyslomaa vain viikon . Maatiloilla syntyy vain noin 1 700 lasta vuodessa. Me olemme kuvassa vahvasti mukana. Luonnonolot ovat sellaiset, että tuotanto ei koskaan voi täsmälleen vastata kunkin vuoden kulutusta. Erityisesti haluamme parantaa nuorten naisten asemaa. Varastoja ei ollut, ja viljaa oli vietävä kalliisti ulkomaille. Jonkin verran heitä tulee muistakin elinkeinoista, ja ihan hyviä viljelijöitä heistäkin on tullut , vaikka ala onkin vaativa. Hankkiiko MTK tietokoneen, euå· saataisiin emå"ntå" iså"nnå1le ja iså'ntå· emå"nnå1le. MTK taistelee tätä ajattelua vastaan. Näin Vesien hajakuormituksesta pitäisi puhua enemmän. Me tarvitsemme näihin elinkeinoihin 200 000-220 000 työntekijää. panna viranomaisiakin liikkeelle. 10 SUOMEN LUONTO 67/ 82 41. MIKÄ ON SUOMEN MAATALOUDEN SUUNTA. Vuosina 1975-76 saimme erinomaiset viljasadot . Ilman koulutusta ei voi enää pärjätä , varsinkaan jos ei ole taitoja kotiperintönä. Tämä on sitä tempoilua, valtiovarainministeriöltä puuttuu pitkäjänteinen ote
Maatiloilla syntyy vain noin 1 700 lasta vuodessa. 11. Jokainen hallinnonala katsoo nyt omaa rooliaan yhä ahtaammin eikä kiinnostu oman alueen ulkopuolisista tapahtumista. MTK :lla on oma valistusohjelmansa. Onko nä'kyvissä· uusia tuotannonaloja tai muita suuria muutoksia. Maaseudun elinkeinoja ei millään tasolla ohjata keskitetysti. Kunta on liian heikko koordinoimaan , tarvittaisiin yhteistyötä ministeriöiden yläpuolella. Jos voitettaisiin kolme ongelmaa, tilannekin olisi toisenlaiMaaseudun elpymisestä puhutaan enemmän kuin tehdään, Haavisco moitiskelee. Ruoka on jo nyt ase maailmanpolitiikassa. Siinä pyritään tietoisesti välttämään liian pitkälle menevää erikoistumista. Niiden linja poikkeaa meidän linjastamme . Ei mitään dramaattista . Se merkitsee monipuolisempaa tuotantoa, myös energiantuotantoa. Viljaa ruvetaan viljelemään myös tärkkelysteollisuuden tarpeiksi; Alkolla on suuri alkoholiprojekti , joka tarvitsee monen kymmenen tuhannen peltohehtaarin viljat kemianteollisuuden ja ehkä polttoainetuotannonkin tarpeiksi. Ne hajautuvat esimerkiksi maaja metsätalousministeriön , kauppaja teollisuusministeriön, liikenneministeriön ja sosiaalija terveysministeriön kesken. pohjoisessa pitaa katsella yhtä vuotta kauemmaksi, vaikkei kriiseistä puhuttaisikaan. Tilan omat voimavarat otetaan nykyistä paremmin käyttöön . Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen . Vaikka nuoria palaa maaseudulle enemmän kuin muuttaa pois, se ei vielä riitä . Ekokunta on tavattoman mielenkiintoinen kokeilu, mielenkiintoa herättävät sekä puhtaiden elintarvikkeiden tuotanto että monet muut terveet tavoitteet. Jos me esimerkiksi suosittelemme sikatai karjatilalle hieman pienempää eläinmäärää ja sen rinnalle rehunkasvacusta , rehukauppias m yykin tilalle entistä enemmän rehua . Tilakoko kasvaa jonkin verran , nyt se on keskimäärin 12 hehtaaria, vuosisadan lopussa ehkä 15 hehtaaria . Mutta viljelijät saavat paljon muutakin valistusta , esimerkiksi neuvontaorganisaatioilta ja kaupallisilta valistajilta, laitteiden ja tarvikkeiden myyjiltä sekä tuotteiden ostajilta. Muuttuuko Suomen maatalousteknologia nykyisestå' kovemmaksi vai pehmeä'mmå'ksi, ja kuka tå'tä' kehitystä' ohjaa. Vuohet , mausteet ja lääkekasvit voivat tulla kuvaan mukaan, mutta määrät ovat pienet . SUOMEN LUONTO 67/ 82 41. Koko Suomesta ei voi tulla ekoprojektia. Nå'yttå'ä'kö Suomussalmi tietä'. , sk. Luonnonmukainen viljely on kuitenkin vain yksi erikoistumishaara , joka voi laajentua, jos osoittautuu kannattavaksi. Ne voivat toimia mtun, esimerkiksi puhua maaseutuasutuksen säilyttämisestä ja sitten tehdä kaikkensa sen estämiseksi kaavoitusja lainoitustoimillaan. Ei se ainakaan nykyistä kovemmaksi voi käydä , kyllä se pehmeämpaan suuntaan kulkee, mutta nopeudesta en mene sanomaan
Torjuma-aineita käytetään meillä muutenkin vähän , viljelytekniikkaa kehittämällä päästäisiin vieläkin vähemmällä. Millä· tasolla on maatalousalan koulutus ja tutkimus. Olemme myös mukana maailman viljelijäjärjestössä , joka välittää kehitysmaista ihmisiä meille opiskelemaan ja tutustumaan . KUINKA MAATA OLISI VILJELTÄVÄ. Meillä on hyvä lähtötilanne, kun ei ole siirtomaarasmeira. Mutta kaupallinen valistus painottaa torjunta-aineiden käyttöä ja sen ääni kuuluu usein kovemmin . Levittä'ä°kö viljelijä' peltoonsa liikaa kemikaaleja. Tajutaanko meillå' elintarvikeomavaraisuuden harha, toisin sanoen osataanko ottaa huomioon myös tuotantopanosten osuus. Niitä pitäisi kovasti kehittää. Soklin käyt12 toonotto taas on niin kallis sijoitus, että se ei liiketaloudellisesti kannata ilman vientimarkkinoita. Koulutuspaikkoja on liian vähän, ne eivät valmista viljelijää kaikkiin tuleviin tehtäviin , ne eivät riittävästi avarra näkemään uusia tuotantomuotoja eivätkä menetelmiä. Kun asia tiedostetaan , varmasti jotain yritetäänkin. Tutkimuskin on kovin hidasliikkeistä . Suomalaisen maanviljelijän vastuuntunto ammattiveljistä on kasvanut , vaikka huolta on paljon omastakin toimeentulosta. Ehkä pitäisi viljellä kasveja varta vasten. Olkea ja juurikkaannaatteja kynnetään peltoon , mutta sekään ei riitä. KeskiEuroopan saasteiden varjossa kuitenkin vastustetaan tällaisia normeja, ovathan meidän tavallisetkin elintarvikkeemme puhtaampia kuin sikäläinen terveyskaupan tuote. on MTK:n linja, perunakellari vai idunestoaine. Mitä· on julistuksen takana. Maataloustuotteista vo1s1mme viedä varsinkin karjataloustuotteita , niiden tuottamiseen luontomme on erityisen sopiva. Tietä'ä°kö viljelijä• olevansa vesiemme hajakuormittaja. Meidän kannaltamme olisi tietysti parempi varata sekin vain omaan käyttöön . VOIKO SUOMALAINEN VILJELIJÄ LIEVITTÄÄ KEHITYSMAIDEN NÄLKÄÄ. Suomesta on lisäksi tulossa Pohjoismaiden johtava maatalouskoneitten valmistaja. M,d pitäisi tehdä·, kun ViljaSuomi ja Karia-Suomi ovat ajautuneet erilleen, eikä' lanta korvaa pellon humustappioita. Osittain asia liittyy lannan käsittelyyn, siitähän jo sentään puhutaan . Varmasti joku levittää, mutta aika moni on jo havahtunut. Turvesuon pintaturpeen polttoarvo on pieni, sitä on ajateltu maanparannukseen, suoraan tai kuivikkeena käyttäen . Lehmiä tosin palaa jo Etelä-Suomeen , mutta liian vähän. Meillä on aikamoiset kokemukset maareformista ja hyvin kehittynyt osuustoiminta , niitä tarvitaan monessa kehitysmaassa. Maanviljelijän asenteet ovat jäykkiä, pysyyhän luontokin hänen ympärillään vakaana. Meillä on hyvät perunavarastot, idunestoaineita ei tarvita ollenkaan. N yt koetamme saada asioita alkuun myös muissa maissa. Kyllä osataan, ja MTK on kovasti mukana. Usein myös ihannoidaan liikka tuotannon kasvattamista tilan voimavarojen monipuolisen käytön sijasta. Maatilojen lämmitysenergia on jo nyt pääosin kotimaista , ja moottoriajoneuvojen polttoaineena kokeillaan sekä alkoholia että kasviöljyjä. Uusimpien selvitysten mukaan vain yksi prosentti suomalaisten ravinnosta saamista jäämistä on peräisin meidän pelloiltamme, muu on peräisin tuontielintarvikkeista ja elintarviketeollisuudesta. Humuslisää tarvittaisiin siellä, missä pitkään on viljelty yksipuolisesti viljaa . Kyllä muutos myönteiseen on aina lähtenyt viljelijöistä itsestään , usein niistä, jotka ovat ajautuneet neuvonnan perusteella mahdottomuuksiin . Asioita pohditaan , mutta juuri mitään ei vielä tehdä . Ulkoministeriön kehitysaputoimisto on tähän asti ollut yllättävän penseä; siellä on nähty , että Suomi antaa mieluummin rahaa kuin ruokaa, tietoa tai taitoa . Ne ovat korkeintaan teollisuusraaka-aineen ongelma. Suomalainen fosfaatti on erittäin korkealaatuista , siinä ei ole kadmiumia. vsk.. Siilinjärven kaivoksen täysimittainenkaan tuotanto ei riitä omavaraisuuteen. Ongelmaksi se tiedetään , sehän altistaa viljelijääkin säiden armoille. nen: l) saata1s11n Suomeen normit puhtaille elintarvikkeille, 2) saata1s11n tuontinorm1t , jotta meille · ei kaupattaisi heikkolaatuista ulkomaista "terveysravintoa" ja 3) saataisiin kansainväliset standardit, jotka antaisivat etusijan Suomussalmen tapaisille tuotteille. Suomen pieni tilakoko vastaa monen kehitysmaan tilannetta, sekin luo yhteisymmärrystä . Tilanne alkaa kuitenkin muuttua , leipää ja maitotuotteita on jo vietykin. Mikä. MTK julistaa ladon seinåitå': "Me tuotamme puhdasta ruokaa''. Parempi hinta avaisi meille markkinoita ulkomaille ja saisi varmaan muutkin viljelijät kiinnittämään enemmän huomiota tuotteidensa puhtauteen . Voimme saada typpienergian turpeesta ja fosforin kaivoksista, vain kali on tuotava ulkoa . Asioita katsotaan staattisesti, koulutetaan entiseen eikä nykyiseen tai tulevaan yhteiskuntaan. Mutta talonpojastakin tulee radikaali , jos tarvitaan. Maatalousneuvonta ei ole mieltänyt muutosten tarvetta, eikä varsinkaan kaupallinen neuvonta ole tehnyt sitä. Muutamia vuosia sitten maatalousalan yrittäjät perustivat Finnagro Oy:n antamaan kehitysmaille tieteell istaloude 11 ista apua, opettamaan ihmisiä tuottamaan ruokaa. Ei tuntuisi monimutkaiselta saada leikkuupuimureihin laite , joka keräisi rikkakasvien siemenet ja estäisi niiden kylväytymisen peltoon. Onko jä'rkeä' suunnitella fosforin vientiä', kun meidä·n varastomme ovat niukat ja maailmassa alkaa olla s1id puutetta. SUOMENI.UO TO6-7/ 824 1. Ei varmasti tarpeeksi hyvin , siitä p1ta1s1 puhua enemmän
Luonnonmukainen viljely on Keski-Euroopassa ollut jo pitkään suhteellisen tiiviin tutkimuksen kohteena . Asiasta kiinnostuneet viljelijät kaipaavat kuitenkin tietoa kipeästi, sillä luonnonmukainen viljely vaatii kunnollista perehtymistä luonnontalouteen. Outi Pårnå·nen Luonnonmukainen viljely kiinnostaa lopulta tutkijoitakin Keskustelu luonnonmukaisen viljelyn eduista ja vaikeuksista kilpistyy usein siihen, että asiasta ei ole olemassa kotimaisia tutkimustuloksia. 13. Eero Varis esittelee kuvassa maaapila-ohrakoetta. Siellä saatuja kokemuksia ei voida kuitenkaan suoraan soveltaa Suomen oloihin. Virtasen vuosikymmenten takaisiin kokeisiin. 1. Tietoa ovat ruvenneet kaipaamaan myös monet tutkijat , jotka ovat huolestuneet väkilannoitteiden ja kemiallisten torjuntamenetelmien vaikutuksesta maan ja kasvien terveyteen . SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. V. Pikku hiljaa tilanne on kuitenkin paranemassa. Esittelemme muutamia Suomessa meneillään olevia tutkimuksia, jotka liittyvät luonnonmukaiseen viljelyyn. vsk. Takana kasvaa kauran seassa härkäpapua, joka on siemensatoa tuouavista palkokasveista Variksen mielestä kiinnostavin. Tähän asti onkin jouduttu paljolti nojaamaan ulkomaisiin tutkimuksiin sekä A. Niin , satotason valtava kohoaminen ei ole aina vastannut odotuksia suhteessa taloudellisiin Viikissä selvitellään muun muassa eri aluskasvien kylvösiemenmääriä ja sovehuvuutta eri viljalajeille
Myös kemiallinen kasvinsuojelu saattaa ratkoa eräitä ongelmia ja synnyttää samalla uusia, Tapio luettelee esimerkkejä huolenaiheista. . Meidän ryhmämme on keskittynyt palkokasvien typensidontaan, ja professori Veronica Sundmanin ryhmä tutkii ei-typellisten kasvirakenteiden merkitystä typensidonnassa, kertoo projektin vetäjä professori Eero Varis kasvinviljelytieteen laitokselta. Tutkimushankkeiden syntymiseen on ehkä eniten vaikuttanut huolestuminen maamme maatalouden riippuvuudesta ulkomaisesta energiasta. VARIS TUTKII TYPENSIDONT AA ... Ulkomaisen energian hinta nousee jatkuvasti , ja sen saanti saattaa vaikeutua raakaaineiden niukkenemisen ja kansainvälisten kriisien takia. Puna-apilan tutkimisen olemme jättäneet vähemmälle , koska se on muutenkin laitoksen ohjelmassa , Varis sanoo. Viikissä kasvatetaan lukuisia ainakin maallikolle outoja lajeja. Se tuottaa kaksi kertaa suurempia valkuaissatoja kuin rypsi . Tavoitteena on ollut tutkia , kuinka typpilannoitusta voidaan korvata ja energiaa säästää . Runsas typpilannoitus lisää kasvien alttiutta toisia ja kestävyyttä toisia kasvintuhoojia vastaan . Selvittelemme myös , voitaisiinko yksivuotisia apiloita käyttää lisärehuna ja viherlannoituskasveina, kertoo tutkimuksen käytännön töitä tekevä agronomi Raimo Kauppila. Onhan sen SUOMEN LUONTO6-7/ 824 1. Olemme keskittyneet siihen aluskasvien lisäksi. Viikissä ja MTTK:n koeasemilla on jo vuosia tutkittu vuoroviljelyä ja yksipuolista viljanviljelyä. Niin kutsutusta vihreästä vallankumouksesta on sanottu, että siitä saattaa kehittyä menestyksen jälkeen ongelmia toiselle sukupolvelle. MTTK:ssa tutkitaan myös karjanlannan käyttöä sekä maaperän kunnon vaikutusta tuottokykyyn . Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja viime vuodesta lähtien myös Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto (SITRA). semalla jo neljä vuotta. Sillä on myös hyvä esikasviarvo , se parantaa hyvin maan kuntoa . Maaperätutkimuksissa selvitetään lannoituksen, esikasvien ja torjunta-aineiden vaikutusta maan tuottokykyyn. Härkäpapu on Variksen mielestä tehokas typensitoja ja valkuaisen tuottaja. Sitä paitsi sen valkuaispitoisuus on suurempi kuin herneen. Karjanlantakokeissa yritetään kehittää sellaisia karjanlannan käyttötapoja, jotka ovat taloudellisesti edullisia ja jotka lannoittavat tehokkaasti sekä aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Emme kuitenkaan tarkoin tunne eri toimenpiteiden vaikutusta eri yksityiskohtiin, sanoo professori Eeva Tapio Helsingin yliopiston kasvipatologian laitokselta. Peltoviljelyssä käytetyn energian kotimaisuusaste on enää 17 prosenttia , kun se vielä 1950-luvun puolivälissä oli 70 prosenttia. KARJANLANT AJA MAAPERÄ KIINNOSTAVAT Tähän mennessä luonnonmukaista viljelyä sivuavia tutkimuksia ovat tehneet Helsingin yliopisto Viikissä sekä Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK). Kuvassa on kaksi eri maa-apilakantaa. Tutkimme sekä yksivuotisten palkokasvien että monivuotisen apilan esikasviarvoa, eri aluskasvien soveltuvuutta eri viljoille sekä jatkuvaa aluskasvien käyttöä viljanviljelyssä . vsk.. Siemensatoa tuottavista palkoviljoista Variksen ryhmää kiinnostaa emy1sesti härkäpapu. Härkäpavun mahdollisuuksiin ei vain nykyisin uskota , on keskitytty herneeseen . Projektissa on ollut kaksi osatutkimusta. panoksiin. Biologisen typensidonnan merkitystä peltokasvien viljelyssä on selvitetty Viikissä ja Jokioisten koea14 Persianapila, aleksandrianapila, veriapila, nuolilehtiapila .
Esimerkiksi aluskasveja tutkittaessa tarvitaan pitkäaikaisia kokeita , jotta maaperä mukautuu uuteen tilanteeseen ja viherlannoituksen edulliset vaikutukset maan typpi talouteen , maan rakenteeseen ja kasvitauteihin alkavat näkyä. Mikään ei kuitenkaan estä viljelijää kokeilemasta luonnonmukaista viljelyä. Tutkimus hakee vastauksia lähinnä kahteen kysymykseen : kuinka suureksi sadot nousevat , jos väkilannoitusta vähennetään selvästi tai jätetään kokonaan pois sekä voidaanko omavaraisilla viljelymenetelmillä turvata riittävä ravinto väestölle . Sitä vetää Eeva Tapio, ja se tehdään etupäässä Helsingin yliopiston Suitian koetilalla. Suitian tuloksia odotellaan varmasti kiinnostuneena , sillä vertailtavina ovat monet keskeiset asiat: viljelykasvien sadon määrä ja laatu , maaperän muutokset , tautien ja tuholaisten esiintyminen , ihmisen ja koneen työmäärä sekä taloudellinen tulos . . ... SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. vsk. Jos torjunta-aineista pidättäydytään kokonaan , saattaa tulla kohtuuttomia hankaluuksia ja menetyksiä. Mutta vaikutukset voivat olla kyllä nope1takin. Projektissa selvitellään viljelykiertoa , kompostin käyttöä sekä vihantalannoitusta ja typensäästoa. Nykyaikaista viljelyä voidaan kuitenkin pehmentää siten , että viljellään enemmän palkokasveja , käytetään enemmän karjanlantaa sekä kompostoidaan sitä ja kasvinjätteitä . Nyt tutkitaankin , millainen taloudellinen tulos on , Varis sanoo ja korostaa, että hyöty jakautuu useille vuosille . Se sisältää myös niin paljon biologin hyväksymiä asioita, että sitä kannattaa tutkia perusteellisesti , Tapio lisää . Tutkijat ovat varovaisia: Pelkkä puhdasoppinen luontoisviljely ei tuota riittävästi Suomen pelloilla. .. Miltä luonnonmukaisen viljelyn kannattavuus näyttää tällä haavaa tutkijan mielestä. Kokeet tehdään MTTK:n koeasemilla , maaja satoanalyysit Jokioisissa. Lisäksi tarvitaan viljavuusanalyyseihin perustuvia ravinnetäydennyksiä ja tarkoituksenmukaista vuoroviljelyä, tuumii Eeva Tapio. Esimerkiksi Tapion projekti on suunniteltu kymmenvuotiseksi. D 15. JA TAPIO VERTAILEE JÄRJESTELMIÄ Kumpi on parempi , tavanomainen vai luonnonmukainen viljely tätä vertaillaan tänä vuonna alkaneessa tutkimuksessa. 12 hehtaarin koealalla on karjaja karjattoman tilan viljelykiertoja . professori Jouko Sippolan vetämässä tutkimuksessa. Kyllähän se tiedetään , että luonnonmukaisessa viljelyssä sadot ovat yleensä pienemmät, mutta myös kustannuksissa tulee hyötyä . MTTK :n , osittain Suomen Akatemian rahoittama , tutkimus jakautuu useisiin osahankkeisiin. Täytyy kuitenkin huomata, että kannattavuus riippuu paljon myös olosuhteista. SIPPOLA OMAVARAISUUTTA ... TUTKIJAT OVAT VAROVAISIA Viljelytutkimukset kestävät vuosia, sillä oman aikansa vie jo maaperän muuttaminen sellaiseksi kuin tutkijat haluavat. Koska koeruudut ovat suuria, niitä voidaan hoitaa normaaleilla maatalouskoneilla , Tapio kertoo . Olemme rakentaneet kahdeksan vertailtavaa viljelyjärjestelmää , neljä tavanomaista ja neljä luonnonmukaista. viljelyssä ongelmia, mutta niitä yritämme ratkoa , Varis sanoo. Ulkomaisen energian vähentäminen on tavoitteena myös vs . Torjunta-aineiden käyttöä voi kuitenkin vähentää siten , että otetaan käyttöön vanhoja ja kehitetään uusia torjuntamenetelmiä. Sen vuoksi käytännön kokeista tulee pitkäaikaisia
Kasvit hankkivat ravintonsa kasvualuscasca , ilmasta (biologinen cypensidonca) ja pellolle kierrossa palaavista jätteistä eli karjanlannasca. Sacoisuuteen vaikuttavat myönteisesti myös karjanlannan käyttö , torjunta-aineiden välttäminen , tarkoituksenmukainen muokkaus, kesannointi ja harauksec. Rajala väittää, että kun viljelykierto on riittävän monipuolinen , sato voi kohota 20-30 prosenttia. vsk.. Välillä voidaan viljellä esimerkiksi nurmea, joka pystyy kilpailemaan rikkakasvien kanssa . EDULLISTA SEKÄ LUONNONETTÄ KANSANTALOUDELLE Luonnonja kansantaloudellisesti luonnonmukainen viljely on varsin yksiselitteisesti edullisempaa kuin tavanomainen viljely, Rajala toteaa . Luonnonmukaisesti viljellyn maan viljavuus kohoaakin usein jopa paremmaksi kuin tavanomaisesti viljellyn , vaikka maa saakin ravinteita usein vähemmän. . Keskieurooppalaiset tutkimukset ovat aikaansaaneet hyvin vaihtelevia tuloksia: to1smaan luonnonmukaisesti viljellyt sadot . Tuotantotekniikan on siten sopeuduttava luonnontalouden toimintaan. Rajalan työ on perusteellisin tähän mennessä suomeksi ilmestynyt selvitys luonnonmukaisesta viljelystä . Erityisesti karjanlanta kohottaa maan viljavuutta. Tämä perustuu siihen , että kun samaa kasvilajia viljellään riittävän harvoin , sille tyypilliset taudit ja tuholaiset eivät pääse lisääntymään haitallisen paljon. Joka tapauksessa luonnonmukaisescikin viljeltyjen kasvien sadot ovat kohonneet vuosia kestäneiden tutkimusten aikana. VILJELYKIERTO KOHOTTAA SATOA Tavanomaisesti viljeltyjen kasvien (perunaa lukuunottamatta) sadot ovat kohonneet useita kymmeniä prosentteja parin viime vuosikymmenen aikana . Tällaiseen tulokseen päätyy agronomi Jukka Rajala laudaturtyössään, jossa-kirjallisuuteen pohjautuen vertaillaan luonnonmukaista ja tavanomaista viljelyä keskenään. Se haluaa samalla säilyttää tuotannon kestävyyden ja jatkuvuuden myös pitkälle tulevaisuuteen. Kasvien viljelyssä se käyttää viljelykiertoa eli vuorottelee kasveja 16 tietyssä järjestyksessä. Nousua ovat edesauttaneet myös muun muassa kasvien jalostus , parantunut maan muokkaus ja salaojitus. Varsinkin nurmipalkokasvic kuohkeutcavat maata, lisäävät sen humuspitoisuutta ja helpottavat kasvien tarvitsemien ravinteiden vapautumista. Luonnonmukainen viljely käyttää uudiscumattomia luonnonvaroja vähemmän ja on siten kestävämpi pitkällä tähtäyksellä. Viljelykierrolla voidaan taistella myös rikkakasveja sekä kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan. Erityisen merkittävä sadon kohottaja on viljelykierto. Rajala toteaa, että luonnonmukainen viljely sisälcää menecelmiä , joilla voidaan kohottaa satoa. Se saastuttaa vähemmän vesiä ja ilmaa ja on ystävällisempi luonnonSUOMEN LUONTO 6-7/824 1. Kaiken perustana on periaate mahdollisimman terveestä ja elinvoimaisesta ruokamulcakerroksesca. Myös yksittäinen luonnonmukainen viljelijä pystyy kilpailemaan tavanomaisesti viljelevän naapurinsa kanssa kunhan hallitsee kunnolla ammattinsa. Satocason noususta lasketaan väkilannoitteiden osuudeksi noin puolet. Siksi luonnonmukainen viljely ottaa tavallista tarkemmin huomioon ekologisen tietämyksen. Ostolannoitceiden osuus jää pieneksi. Mitä lähemmäksi tavoitetta viljelijä pääsee, sitä paremmin kasvickin voivat. Rajala vertailee tutkimuksessaan muun muassa satoisuutta, eri viljelytoimia ja niiden vaikutuksia satoihin , viljelytavan vaikutusta maan viljavuuceen sekä taloudellisia kysymyksiä. Tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaisia elintarvikkeita mahdollisimman paljon maan viljavuutta alentamatta. Eloperäinen lannoice kasvattaakin kasvien juuria enemmän kuin väkilannoite. Luonnonmukainen viljely tähtää myös kohtuuhintaiseen elintarvikkeiden tuotantoon. Se on tuotannossaan monipuolinen, ja yleensä se harjoittaa myös karjanhoitoa. Tällöin kasvien ravinteiden saanti paranee. Ravinteet käytetään useaan kertaan, ja hävikki jää pieneksi . Eloperäinen lannoite kiihdyttää maan pieneliöiden toimintaa , mikä vuorostaan vaikuttaa maan muruisuuceen ja kasvijäcceiden hajoamiseen. Lannoitteet ja rehut tuotetaan itse aurinkoenergian avulla. Useimmat suomalaiset viljelijät käyttävät niin kutsuttua tavanomaista viljelymenecelmää, jonka viljelytekniikka perustuu paljolci väkilannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttöön. Suomesta ei kuitenkaan vielä ole olemassa vertailuculoksia. Luonnonmukaisen viljelyn sadot ovat jääneet keskimäärin pienemmiksi . Vertailut perustuvat etupäässä ulkomaiseen kirjallisuuteen suomalaista tutkimustahan asiasta on kovin niukasti. Luonnonmukaisesti viljelevä maatila toimii mahdollisimman itsenäisenä kokonaisuutena . ovat suurempia, to1smaan pienempiä. Outi Pårnå'nen Luonnonmukainen viljely kannattaa Luonnonmukainen viljely on sekä luonnonettä kansantaloudellisesti edullisempaa kuin tavanomainen viljelytapa
Edullista on myös, että luonnonmukainen viljely käyttää ulkopuolista apuenergiaa vähemmän . Tämä johtuu siitä, että tuotanto on yleensä monipuolisempaa ja rikkakasvien torjunta vaatii ehkä lisätyötä. Viljapellot pitävät karjanlannasta. KILPAILUKYKY RIIPPUU TAIDOISTA lhmistyön tarve on luonnonmukaisessa viljelyssä hiukan suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden hinnat ovat joko samat tai jonkin verran korkeammat kuin tavanomaisesti viljeltyjen . Kaiken lisäksi tuotteet ovat terveellisempiä. Luonnonmukaisen viljelijän bruttotulot kohoavatkin yhtä suuriksi kuin tavallisen viljelijän, vaikka sadot jäävätkin usetn hieman alemmiksi. Maan viljavuus kohoaa. Etuna on lisäksi se , että tilan kannattavuus ei riipu yhtä paljon ostotarvikkeiden hintojen vaihteluista. Kuvassa on luonnonmukaisesti viljeltyä vehnää . Ylipäänsä energiaa kuluu 35-50 prosenma vähemmän kuin tavanomaisessa viljel yssä. Se säilyttää m yös maan luontaisen viljavuuden paremmtn . "]_ ..... Luonnonmukainen viljelijä pärjää siis taloudellisesti melko hyvin verrattuna tavanomaisesti viljelevään naapuriinsa . vsk. D 17. < :S . Näin syntyvät säästöt ylittävät ilmeisesti useimmiten suuremmasta työmäärästä koituvat lisäkustannukset. Luonnonmukainen viljely tarjoaa lisäksi maaseudulle enemmän tuottavia työpaikkoja. Sen sijaan ostolannoitteiden ja kasvien hoitoaineiden tarve on pieni . Voidaankin laskea, että jos maatilan kiinteät kustannukset arvioidaan samoiksi , kokonaiskustannukset tulevat luonnonmukaisessa viljelyssä alhaisemmiksi. Kriisitilanteissa viljely on varmempaa omavaraisuuden vuoksi. Se vilkastuttaa maan pieneliöiden toimintaa, parantaa maan muruisuutta ja nopeuttaa kasvijätteiden hajoamista. l Luonnonmukaisen viljelijän tuotteet ovat puhtaampia ja terveellisempiä kuin väkilannoitteita suosivan naapurinsa joskin sadot jäävät usein pienemmiksi. Lisäksi työ vaatii paljon uusien asioiden opiskelua ja suunnittelua. eliöstölle . Kilpailukyky riippuu kuitenkin paljon viljelijän taidoista , kyvyistä ja mahdollisuuksista hankkia tietoa . SUOMEN LUONTO 6· 1s241. _;.
Nykypäivän ekologinen ja biologinen tieto on lähempänä totuutta kuin koskaan aikaisemmin . Opisto voisi vaikuttaa ratkaisevasti koko kunnan tulevaisuuteen. Jos näin ei käy , on olemassa myös toinen tie, ympäristöliikkeen organisoima ja rakentama opisto. LUOSTARI JA TUTKIMUSLAITOS. Onkin mietittävä , voimmeko luoda opiston, jossa henkistä pääomaa ja uuden etsimistä riittää vuodesta toiseen . Suosittelen tassa asiassa opin ottamista luostarilaitoksesta. Yllä on muutamia niistä tarpeista, joiden pohjalta on ryhdytty kehittelemään ajatusta eko-opiston perustamisesta Suomussalmelle. Tähän vastaan , että samalla oikeutuksella kuin joka kylässä on kirkko siellä tulisi olla eko-opistokin ; yhtä vakavista tulevaisuuden asioista molemmissa on kysymys . Mitään kilpailijaa näille ei siten tarvitsisi perustaa. Koska innostus oli suuri, uskon , että tuloksiakin on odotettavissa. Oma opisto kokoaisi ympäristöliikkeen voimia . Myös pääkaupungissa on esitetty eräänlaisen eko-opiston perustamista Vartiosaareen . vsk.. Eka-opiston suuntaisia pyrkimyksiä on jo näkynyt eri puolilla maata . Opiston tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin ekokuntakokeilun tukeminen . Opistoa pidettiin selvästi tarpeellisena , jopa pohjoismaisen yhteistyön arvoisena. Kysymys ei kuitenkaan ole aina pelkästä rahasta. Sen varaan on hyvä rakentaa, mutta onko meillä kärsivällisyyttä ja aikaa hakata sanomaa vaikkapa suomalaiseen graniittiin. Mahdollista on myös jättää tutkimus opissuoMEN LUONTO 6-7 / 82 41. Opistonkaan toimintaa ei saisi jättää organisaatioiden vuosibudjettien varaan. Voidaan luottaa siihen , että ekologisen näkemyksen tarvitsema teoreettinen tutkimus ja opetus on hyvissä käsissä maamme korkeakouluissa . Kysymys siitä, kuinka ekokunnassa tuiki välttämätön tutkimustyö voitaisiin niveltää opiston toimintaan , on vielä avoin . Luonnon kestävä hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa. Opistossa opiskelleilla olisi ilmeisesti aivan uudenlaisia voimia lähteä viemään aatetta muuallekin maahan . Opistomuotoisen koulutuksen järjestämistä Suomussalmella kiikaroitiin viimeksi Maan Puolustus-leirillä tämän vuoden heinäkuussa . On 18 varmaa , että Suomussalmen kokeilua seurataan h yvin tarkkaan . On mahdollista, että niin kutsuttu virallinen taho kiinnostuu asiasta ja perustaa opiston joko kokonaan uuden tai jonkin jo toimivan organisaation yhteyteen. Tietoa luonnontalouden toiminnasta on jo riittävästi , mutta sen käytäntöön soveltamisesta löytyvät suurimmat ongelmat. Kävi perustaminen miten tahansa , kunta voisi ilmeisesti avustaa maapaikan hankinnassa . Ilmeisesti myös kunnan väestöpohja sa1s1 tätä kautta uutta , pmstavaa verta. Jos ja kun kokeilua pidetään arvokkaana , yrityksen onnistuminen on varmistettava kaikin keinoin : tiedottamisella , ekologisen liikkeen myötäelämisellä, talkoilla ja leireillä sekä asiaan vihkiytyneellä opistolla. Suomussalmella opisto ei jäisi suljetuksi saarekkeeksi, vaan sitä ympärö1s1 samoin suuntautunut laaja kunta (kokonaispinta-ala 5843 neliökilometriä , josta vettä 500 ,4 neliökilometriä). Koska innostus tuntui olevan suuri, tuloksiakin on ilmeisesti odotettavissa. Tämä vaihtoehto olisi ehkä myös innostavin ja haastavin , ainakin opisto rakentuisi omaeh toisesti . Matti Juntunen Perustaisimmeko eko-opiston Ekokunnan tukeminen, pientilojen asuttaminen, luonnonvarojen järkevä hyödyntäminen, pehmeän teknologian uustuonti, teorian ja aatteen vahvistaminen ja ekologisen liikkeen tukikohta. Kuinka estämme "leipä-ekologien" pesiytymisen kahlitsemaan ja kangistamaan toimintaa. Sen tuloksista riippuu , millaisen painon pehmeämpi vaihtoehto saa koko yhteiskunnan kehittämisessä. Juuri tähän opiston tulisi paneutua. Tämä olisi tietysti hyvä asia . HYÖTY SUOMUSSALMELLE JA YMPÄRISTÖLIIKKEELLE Opiston perustamiseen johtavia teitä on tietysti useita. Ekologisen liikkeen edustajat tunsivat siten suurta vastuuta tämän ensimmäisen kokeilun käyntiin lähdöstä ja tulevaisuudesta. Eka-opiston ideologian p1ta1s1 rakentua sellaiseksi , että se kestää aikamme muot1v1rtausten paineen . Voidaan kysyä , eikö erilaisia kouluja ja opistoja ole maassamme jo tarpeeksi . Ekologisen asumisen opintopiirejä on järjestetty, ja ItäHämeen kansanopistolla on alkanut vuoden mittainen ekoviljelyn kurssi. Viimeksi ajatusta viriteltiin Maan Puolustus-leirillä heinäkuussa
-..:··s::._-, , , ~~'\ \ 1 , · ' ' -----g j g_ -' <½ Jo ulkonaisesti eko-opiscon pitäisi heijastella pehmeitä elämänarvoja, mulla menneisyyteen ei ole 1arkoi1Us palata. vsk . ELÄMÄNKOULU Opiston ulkonäkö ja rakennustapa vaikuttavat ratkaisevasti käytännön työskentelyyn ja elämään opistolla. ""-;~~;:_\~ .,..-·· ----~--:--... Tuleeko esimerkiksi luonnonsuojeluliiton ajama luonnontalouden tutkimuslaitos ajankohtaiseksi ympäristöministeriön myötä. Ajatelkaa vain, miltä tuntuisi istua tunnista toiseen lastulevyillä verhoillussa luokassa! Olisiko vaikkapa talkoovoimin paikallisista kivija puumateriaaleista rakennettu talo mukavampi. / ' ' .. Perustuotantokaudella eli kesällä paikalla voisi olla satoja ihmisiä, talvella vahvuus 19. Päästäänkö sen sijoituspaikasta yksimielisyyteen. . , ?-----'1--?-?~ ~ --; . . ~ V · ~,...\, . Jo ulkoisella olemuksellaan opiston pitäisi heijastella pehmeämpiä elämän arvoja. ---'10Jir?' ,' . 1 --+~ ~ , I :---------,_1___ / 1 , ~,' ~: ~ . Opistolle tuleminen ja meneminen voisi olla rajoitetusti vapaamuotoista. ~ I[.,., .:_;' . Kesällä väkeä olisi paikalla rnnsaascikin, ja uutta elämäntapaa voisivat näin opiskella muutkin kuin kurssilaiset. Viime kesänä Maan Puolustus -leirillä aloitettiin uuden elämäntavan opiskelu työtä tekemällä. SUOMEN LUONTO 6-7 / 82 41 . ton ulkopuolelle
Jos ensi kesänä tulee suotuisa marjasato, soisin näkeväni väkeä esimerkiksi marjanpoimintatalkoissa eko-opiston perustamisrahastoa kartuttamassa. Luonnonmukaisen elämäntavan kurssi on toistaiseksi tiettävästi ainoa laatuaan maassamme. Hyvänä marjavuonna suurin osa sadosta jää asiantuntijoidenkin mukaan hyödyntämättä poimijapulan vuoksi . KÄYTÄNNÖLLISIÄ TAVOITTEITA Kurssin paatavoite on opettaa kurssilaisille sellaisia taitoja, jotka aikaisemmin siirtyivät perintönä edellisiltä sukupolvilta seuraaville . Kursseja on tarkoitus tästä lähtien järjestää vuosittain. Tarkoitus on tämän vuoden aikana kunnostaa opiston päärakennusta ja oppilasasuntolaa vähemmän energiaa kuluttaviksi ja uusia tilan puutarhaa biologisin viljelymenetelmin. Käytännön työ ja touhuaminen täällä osoittavat, mihin kurssin pääpaino asettuu. Virallisten kurssien ohessa opistolle voisi varsinkin kesällä tulla milloin vain ja osallistua päivittäisiin toimiin. Jukka on hieman hämmentynyt kurssin saamasta julkisuudesta ja sanoo, ettei vielä tässä vaiheessa haluaisi kovin suuria suunnitelmista puhua. Eräässä kokeessa selvitetään, minkä verran on jotakin viljelykasvia kasvatettava , jotta nelihenkinen perhe olisi sen suhteen omavarainen. Tavoitteena on tehdä osaan pelloista oppilastyönä erityisiä malliruutuja, joilla tehdään viljelykokeiluja. Leirin jälkeen Suomussalmen väestö ottaa ympäristöliikkeen edustajat ennakkoluulottomasu vastaan. Näin käy, vaikka marjojen poimimisella pääsee paremmille palkoille kuin tavallisessa työssä. Sysäyksenä oli lehtikirjoitus , jossa Hilkka Pietilä pohti kansanopistojen mahdollisuuksia tällaisen kurssin järjestämiseen. vsk.. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa rorjuntaainekonsulenttina , mutta näki selvästi työssään, ettei myrkyillä voida ratkaista kaikkia viljelyn ongelmia. '' D 20 Marja Mattlar Luonnonmukaisen elämäntavan • • opp1vuos1 Kaikkiaan 16 nuorta ihmistä: puutarhureita, metsureita, ylioppilaita, maatalon poikia ja työttömiä opiskelee tänä lukuvuotena Itä-Hämeen kansanopistossa Hartolassa esi-isiensä taitoja nykyaikaan sovellettuina. Kurssilaiset ottavat osaa kehitysyhteistyöhön keräämällä varoja kehitysmaiden vastaavien yritysten tukemiseen. Tarkoituksena ei suinkaan ole , että kaikki kurssilaiset muuttavat maalle asumaan, vaikka kurssi antaa sellaiseenkin elämänmuutokseen valmiuksia . voisi olla huomattavasti pienempi. Ihmisiä rohkaistaan kehittämään elämistään haluamaansa suuntaan juuri omassa asuinpaikassaan , olipa se sitten vaikka kerrostalon yhdeksännessä kerroksessa. Kansanopistojen toimintaa kehittävä elin , Klubi -77 , otti asian SUOMEN LUONTO 6-7/ 8241. Eihän täällä mitään niin tavattomia juttuja opeteta, suurta osaa näistä taidoista on opetettu kansanopiston kursseilla ennenkin. Tämän edustavampaa lähetysretkikuntaa ei ole ennen nähty eikä kai tulla näkemään. Ajatusta vahvistaa heinäkuinen Maan Puolustus-leiri. MARJAT ALKOILLA ALKUUN! En epäile yhtään sitä, etteikö opisto nous1s1 pystyyn ympäristöliikkeen omin voimin, keräyksin ja talkoin. Luonnonmukaisen elämäntavan kurssia vetää puutarhuri Jukka Lumme. Luonnonmukaisen elämäntavan kurssi on saanut käyttöönsä Koetila ry:ltä kansanopiston vieressä sijaitsevan peltoalueen , jonka kunnostamisessa riittää työtä vielä vuosiksi eteenpäin. Tällöin noin 350 ihmistä eri puolilta maata työskenteli maataloissa 21 kylässä viikon ajan . Kurssilaisilla itsellään on myös mahdollisuus esittää toivomuksia ohjelmasta ja mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään hyväksi oppilaiden jo hankkimia erityistaitoja. AJATUS ALUNPERIN YK-LIITOSTA Luonnonmukaisen elämäntavan kurssia on suunniteltu jo vuodesta 1976. Myös yhdyskuntatyötä tehdään toimimalla Hartolan yksinäisten ihmisten, sairaiden ja vanhusten apuna ja ystävinä. Eko-opiston perustamiseen sopii lainaus Thoreaulta: "Korkeakoulut perustetaan tavallisesti siten, että ensin pannaan toimeen yleinen rahankeräys, kootaan avustuksina dollareita ja senttejä, ja sen jälkeen sokeasti työnjaon periaatteita äärimmäisyyteen asti seuraten annetaan työ urakoitsijalle , joka muuttaa sen keinotteluksi ja palkkaa irlantilaisia tai muita työläisiä tilapäisesti palvelukseensa kaivamaan perustuksia, vaikka tulevat ylioppilaat tai ne, jotka haluavat hyötyä laitoksesta, myös laskisivat sen perustuksen. Voisimme tehdä kuten Henry Thoreau viime vuosisadalla, lainata kirves ja kävellä vaaran kupeeseen. Tämä olisi tietynlaista uuden elämäntavan opiskelua, elämänkoulua virallisten papereiden ulkopuolella. Samalla voitaisiin konkreettisesti osoittaa, että paikallisia anteJa hyödyntämällä voidaan tehdä myös sijoituksia
Tietoja Itä-Hämeen kansanopiston suojissa pidettävästä luonnonmukaisen elämäntavan kurssista saa opiston kansliasta osoitteesta 19600 Hartola tai puhelinnumerosta (910) 61 206. Anne Puranen, 19-vuotias maatalouslomittaja Jyväskylästä: Luonnonmukainen viljely ja perinteiset käden taidot kiinnostavat, eikä niitä oikein missään muuallakaan voi kaupunkilainen enää oppia kuin tällaisella kurssilla. Tarkoituksena on tämän vuoden aikana opetella muun muassa luonnonmukaista maataloutta, puutarhanhoitoa, pienkarjanhoitoa, kalastusta , marjojen ja sienten sekä yrttien keräämistä ja käyttöä. Mottomme onkin : emme opiskele luonnonmukaista elämäntapaa paskaa puhuen , vaan sitä lapioiden . Jos joskus saisin jostakin palasen maata ja mökin , hankituista tiedoista ja taidoista on varmasti hyötyä ihan käytännössä. Kurssilla tutustutaan sekä perinteiseen että vaihtoehtoiseen metsänhoitoon ja mahdollisesti myös riistanhoitoon . Hyvin tärkeätä on myös tutustua samoinajatteleviin ihmisiin , ja niitähän täällä on. KOTITALOUTTA JA KALASTUSTA Kurssilla opiskellaan kouluhallituksen hyväksymän opintosuunnitelman mukaisesti , ja kurssilaiset voivat anoa kulujensa peittämiseksi valtion takaamaa opintolainaa sekä opintorahaa. Tämän kurssin parhaana puolena pidän ehdottomasti monipuolisuutta: on oppia hitsauksesta kotitalouteen ja rakennuksen lämpöeristyksestä kasveihin . 21. Myöhemmin huomasin , että halusin yhä enemmän tavata samanhenkisiä ihmisiä . vsk . Suunnitteluun otti osaa myös Pehmeän Teknologian Seura sekä useita jäseniä eri vaihtoehtoliikkeistä. Itä-Hämeen kansanopiston rehtori Risto Numminen on henkilökohtaisesti kiinnostunut luonnonmukaisesta elämäntavasta ja oli hyvin innokas ottamaan kurssin oman opistansa ohjelmaan. Miksi tulit Hartolaan. Tämän kurssin jälkeen aion hakeutua puutarhurikouluun . Myös vanhan rakennuksen kunnostamista harjoitellaan ja Kurssilaiset harjoittelevat käytännön taitoja muun muassa ku'!nostamalla Itä-Hämeen kansanopiston päärakennusta ja oppilasasuntolaa energiaa säästäv1ks1. Ennen nämä tiedot ja taidot kulkivat perintönä sukupolvelta toiselle, nyt niitä on vain erikseen opiskeltava. Kotitaloudessa kurssilaiset oppivat perintelSlä ruuanvalmistustapoja , esimerkiksi makkaran, juuston ja sahdin teon , sekä kasvisruokavalion perusteita . omakseen . Sitä paitsi kaikkea mahdollista on tilaisuus kokeilla käytännössä, täällä ei pelkästään istuta luennolla. Harri Kokkonen, 21-vuotias opiskelija Kuopiosta : Olen ollut koulun jälkeen puutarhassa ja maatilalla työssä , ja tällainen luonnonläheinen työskentely kiinnostaa . .)UVMC.I'\' LUVN I U(l-7/ 8241 . Kurssin vetäjä puutarhuri Jukka Lumme ja kissansa Loukku: Eihän täällä miiään merkillistä opeteta. Näin sai alkunsa tämä pioneerikurssi , joka näyttää suuntaa vastaisille kursseille sekä täällä Hartolassa että kenties myöhemmin myös muualla Suomessa. Minullakin on haaveena saada joskus oma maatila. puhdetöinä tehdään monia tarvekaluia. KURSSILAISET ETSIVÄT SAMANHENKISIÄ IHMISIÄ Elina Puranen, 23-vuotias helsinkiläinen kutoja. Ensin ajattelin, että voin täällä täydentää ammattiopintojani oppimalla vaikkapa keritsemään lampaita ja kasvattamaan pellavaa. Yhteishenki on alusta asti loistava , ja me tartumme halukkaasti kaikkeen työhön
vsk.. Se tuntuu tomaattien hinnassa. Kevättyöt ovat hieman myöhässä, mutta Georgella on pätevä syy: hän on juuri palannut Ranskasta kansainvälisestä kasvihuonekongressista. Ne toimivat hyvin , kun aurinko paistaa, mutta niissä ei ole muuta lämpövarastoa kuin maa . Mutta jos rakennetta vielä täydennetään lämpövarastolla, esimerkiksi isoilla vesisäiliöillä, päästään jo paljon pitemmälle. Niin kovin vähällä vaivalla niistä saataisiin parempia. Hänen kasvihuoneensa pysyy aurinkoenergialla lämpimänä melkein kahdeksan kuukautta vuodesta . VALO SISÄÄN , LIIKALÄMPÖ ULOS Georgen kolmesta kasvihuoneesta suurin ja kehittynein toimii lämpimänä vuodenpuoliskona näin : Etelään suuntautuvasta pitkästä lasiseinästä (kaksi lasikerrosta , katossa kaksinkertainen akryylimuovi) saapuva paiste heijastuu kaarevan takaseinän alumiinipellistä (puoli-ilmaista romu kaupassa) pitkään vesialtaaseen , jossa lämpiää kuusi kuutiometriä vettä. Toinen lasitai muovikerros ei vielä pitkälle auta , vaikka torjuukin pienen hallan. Kaupalliset kasvihuoneviljelijät eivät salli näinkään lämmintä. Kun mukaan otetaan lannoitteiden, kuljetusten ja kaiken muun energiantarve, öljyä tarvitaan vieläkin enemmän. Nokkoset , voikukat ja muut rikat rehottavat vesisammioita , vihreää vettä ja muoviletkuja . Eikä yöllä saisi jäähtyä liikaa. Sille näyttää tietä George Woolston, 12 vuotta sitten Suomeen muuttanut englantilainen arkkitehti. Maailma alkaa havahtua elintarviketuotannon ja niukkenevien energiavarojen kaksoiskriisiin. Säiliöistä on sekin hyöty , että ne estävät lämpötilaa kohoamasta liikaa päivällä. Ihmiset eivät tiedä , miten vahingollista kasveille on jos lämpötila kohoaa liikaa, sanokaamme yli 30 asteen . Satoa korjataan kuuden kuukauden aikana, omalle perheelle, naapureille ja ystäville. Kaipa siis Georgen silmää ilahduttavat Suomen kaikille kulmille nousseet pienet muovihuoneet, 22 joiden mallit ovat yhtä monet kuin tekijät. Voin poistua viikkojenkin ajaksi varmana siitä, että vahinkoja ei tule. Kun kasvihuoneen raoista sisään tunkeutuva viileä ulkoilma ei enää jäähdytä tarpeeksi , alkaa toisuoMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Sen lämpötila ei koskaan ehdi kohota yli 30 asteen , joten se estää osaltaan kasvihuoneen liian lämpenemisen. Ja halla voi tulla kesälläkin . Parasta olisi, jos lämpötila pysyttelisi 14 ja 24 asteen välissä. Se oli lajissaan kolmas Irlannissa ja Tukholmassa pidettyjen jälkeen. Kiinnostus aurinkokasvihuoneisiin sai lisävauhtia myös Nairobin energiakokouksesta (1981; vrt . Tuohon on helppo vastata: ei ole. Se on purkujätteistä koottu, sisältä mustaksi maalattu korkea torvi, jonka eteläpuoli on lasia. Kasvukausi jää lyhyeksi , sillä Suomen kevät ja syksy ovat kylmiä . Onko aurinkokasvihuoneen viljely siis sitä, että kuljetaan lämpömittari kourassa , availlaan venttiilejä ja tuuletetaan , kulutetaan öljyn asemesta hermoja ja ihmistyötä. Kasvihuone hoitaa itse itsensä kolmen automaattisen periaatteen avulla. Niiden lämpötila seurailee öisin ulkoilmaa . Tai syödä kotimaista lanttua ja omenaa vitamiinin tarpeeseen. Woolstonien puutarha Puistolanraitilla , Helsingin ja Vantaan rajoilla, oli toukokuussa lohduttava näky kenelle hyvänsä kotipuutarhurille . Teuvo Suominen Kasvihuoneilmiö lämmittää aurinkokasvih uonetta Tomaaattikilon kasvattamiseen käytetään kilo öljyä; sen verran näet lämmitetään suomalaista kasvihuonetta. Energiataloudellisesti tämä on tietysti päin seiniä; onhan tomaattikilon ravintoarvokin vain prosentin suuruusluokkaa öljykilon kaloriarvosta. On kolmaskin vaihtoehto . Kasvihuonemuovit repeilevät kolmen käyttövuoden jälkeen, maali lohkeilee ikkunanpokista (mutta ne onkin saatu valmiiksi vanhoina purku taloista) . Saattaisi olla järkevämpää rahdata auringon kypsyttämät tomaatit vaikkapa lentokoneella etelästä. Paiste lämmittää myös tuuletuspiippua , ikivanhan persialaisen keksinnön nykyaikaista muunnelmaa. Pilviselläkin säällä tuuletuspiippu toimii, tosin heikommin , tavallisen savupiipun tapaan . Mutta ei, hän puistelee päätään . raporttia SL 7 / 1981), jossa pohdittiin uudistuvien energiavarojen ja kehitysmaiden kysymyksiä . Tämä aiheuttaa vedon, joka poistaa kasvihuoneen yläosaan kerääntyvää lämmintä ilmaa. Myytäväksikin riittäisi, mutta se ei häntä kiinnosta. Aurinko kuumentaa mustan pinnan ja lämmintä ilmaa alkaa nousta ylös
Vasta nyt Ranskassa kuulin selityksen tähän hämmästyttävään ilmiöön : Vesi altaaseen jäätyvä vesi luovuttaa lämpöä . Kuljettajat tuovat jätepuun mieluummin minulle kuin vievät kaatopaikalle. Olen päättänyt ruveta käyttämään tätä hyväk23. Lopputalven kovilla pakkasilla lämmitystä tarvitaan joskus päivittäin , leudommilla säillä harvemmin, sillä hänen uuninsa varaa lämpöä. Kuumimpien helleaaltojen ajaksi George asettaa valkoiset harsovarjostimet lasien peitteeksi . LISÄLÄMPÖÄ PURKUPUULLA Helmikuun alussa George alkaa lämmittää kasvihuonettaan . Toisessa paassa putki tekee mutkan ja jatkuu savupiippuna taivaalle tuuletuspiipun vieressä. Oikeanpuoleinen oli prototyyppi, jonka perusteella rakennettiin isompi ja tukevampi . Etualan kasvit ovat raunioyrttejä, '' maaperän riistäjiä '' kuten George sanoo. Hän tekee sen kotimaisella polttoaineella. Kasvihuonettaan George lämmittää vuoden mittaan kolmisenTeuvo Suom inen kymmentä kertaa . mia kolmas automaatti. Lisätoimia tarvitaan vain ääriolosuhteissa. Ne tekevät saman kuin ammattiviljelijöiden käyttämä kalkkivesi : Ne viilentävät , mutta eivät pimennä liikaa. Kun varastoni käy vähiin, soitan jollekin tutulle roska-auton kuljettajalle ja tilaan lisää . Siinä on yhdeksän metriä pitkä, läpi kasvihuoneen perustan ulottuva lähes vaakasuora valurautaputki, jonka ympärille on kerätty tonneittain kiviä. George Woolstonilla on kaksi aurinkokasvihuonetta. Helsingin seudulla tuhotaan joka vuosi niin paljon puutaloja, että polttopuuta riittää . Heitä harmittaa hyvän tavaran poisheittäminen. Tämän kasvihuoneita varten valmistetun laitteen George tilasi rautakaupan kautta ja maksoi siitä pan sataa. Puukin on aurinkoenergiaa. vsk. Se on oven yläreunaan kiinnitetty yksinkertainen laite englantilaisvalmisteinen Edenlite , jossa lämpö laajentaa vahaa ja avaa oven, jolloin tuuletus tehostuu entisestään. Ellei hän ole paikalla helteen tullen eikä naapurikaan auta , lämpötila kohoaa turhan korkealle , mutta e1 sittenkään saata kasveja vaaraan . Uunimalli on Suomen kasvihuoneviljelijöiden vanha tuttu , kanavahuoneen nimellä tunnettu lämmitysratkaisu . Kolmen käyttövuoden aikana kasvihuoneen sisälämpötila ei ole kertaakaan edes kovimmilla pakkasilla laskenut alle viiden pakkasasteen. Ne keräävät vahvoilla juurillaan ravinteita lehtiin, joista vedessä liottaen valmistuu ravinneliuosta kasteluun. SUOME LUONTO6-7/ 8241. Nämä automaatit riittävät puolen vuoden ajan . Minä en maksa penniäkään , en talon enkä kasvihuoneen lämmittämisestä. Sitä riittää läpi talven
. Niiden satoa korjataan puutarhasta ainakin latsityyppiä'' , vaikka sen materiaalina onkin muovi. Mitä George Woolstonin kokemukset voisivat tarjota suomalaisille kasvihuoneenrakentajille ja Kaksinkertaiset l · l · T l ..... Kaalit , purjot ja muut pitkää kasvukautta vaativat avomaankasvit ovat kesän tullen päässeet hyvaan alkuun kasvihuoneessa omalla taimihyllyllään. Perinteinen suomalainen kasvihuonemalli on tuotu tänne sellaisenaan Englannista ja Hollannista, missä on lämmintä ja usein pilvistä. Kauppapuutarhaliiton laskelmien mukaan jo pikku parannukset nykyisiin laitteisiin pudottaisivat energiankul utuksen puoleen. Mutta George tähtää paljon pitemmälle. Sen avulla kehittelen mielessäni edelleen parannuksia. Ne ovat halukkaiden käytettävissä. Nykyinen lämmitysjärjestelmäni ei vielä 24 Rima Tiivistekumi Kaksinkertainen plexilasi Röhm (8 mm KKL-levy) Tiivistekumi Puupalkki kahden kuukauden ajan. Ja kellari säilyttää juurekset ja perunat seuraavaan satokauteen . Kehittyneempi versio on pieni, päivänpuolelta kalteva ja kaareva kasvihuone, jossa on kaksinkertainen muovi ja lämmönvaraajina vesitynnyreitä . Valo heijastuu peilite• tystä takaseinästä kasveihin ja altaaseen. . Ensin saadaan salaatteja ja maustevihanneksia, myöhemmin tukevampaakin. Ensin lämmityksen tarkoituksena on sulattaa vesiallas ja routaantunut maa . Poikkileikkaus Georgen pienemmästä aurinkokasvihuoneesta. Kasvukautta on siis kahdeksan kuukautta , kunhan lisälämmöstä huolehditaan . 11 , Puurunko 4" x 2" Y s1 n11stä on pennte1stä ' as1pam 21 VI keskipäivä / ole paras mahdollinen, aion kehittää sitä ja jättää auringon varaan vieläkin enemmän. Viljelytulokset puhuvat tietysti parhaiten puolestaan , mutta olen tehnyt mittauksiakin , varsinkin seuraillut lämpötiloja. , l . Tavoitteena voitaisiin pitää neliömetriä asukasta kohti; tähän pääsemiseksi olisi nykyistä alaa lisättävä 54 prosenttia . . si. Nämä mittaustulokset sisälty• vät Georgen Ranskassa esittämään raporttiin . Viime talvena siellä talvehti mustajuuri, salvia ja muita yrttejä . puu karmit k . Jos aloittaisin aikaisemmin , tarvisisin sähkövaloa ja luopuisin aurinkokasvihuoneen perusideasta . Auringon asemat kesäkuussa, sekä maalis-ja syyskuussa . Kattohuopa Laudoitus 2 cm Styrox 10 cm Maitotölkkikartonki "Liitto n " liimapuupalkit Vaneri5mm Alumiiniheijastin 0,1 mm Styrox 10 cm Betoni 18 cm -Styrox 10 cm Vaneri 12 cm PVC uima-altaan vuoraus 15 cm Atolli Oy Aurinkokasvihuoneen pitkä seinä on ete• lään, kuvassa oikealla. Se pitäisi ottaa jo rakennusvaiheessa huomioon: suun nataan. He käyttävät noin kaksi prosenttia koko maan energiankulutuksesta. . Suomessa taas on puutetta nimenomaan lämmöstä. Rakenne on niin tehokas, että jäähdytys on suurempi pulma kuin lämmitys. SATOA HUHTIKUUSTA LOKAKUULLE Säännöllisen sadonkorjuun Woolstonien perhe aloittaa aprillipäivän aikoihin. IW7.I,:,:,--»...., .,,-......,.. Lämpö varastoituu vesialtaaseen eikä karkaa seinän läpi ulos. Lämmityskausi alkaa helmikuun alussa. Sieltä saapuva säteilyenergia jää "kasvihuoneilmiön " avulla tehokkaasti kaksinkertaisen läpinäkyvän seinän sisäpuolelle. Ja kolmas on tämä suurin ja tähänastisista paras. Tämäkin olisi huomattava parannus, varsinkin jos kasvihuonepintaalaamme lisätään nykyisestä 310 hehtaarista. Silloin kerroin heille , että kesäkuukausina meillä on jopa enemmän säteilyä kuin etelämpänä; kasvien kannalta sitä on joskus turhankin paljon. Ranskan kokouksessa monet suhtautuivat epäillen aurinkokasvihuoneen mahdollisuuksiin näin pohjoisessa. (5 mm lasi) Olen verrannut kolmea en 10 cm väl!• kasvihuonetyyppiä keskenään . Helmikuun 20 . päivän aikoihin pääsen kylvämään ja istut• tamaan ensimmäiset taimet. Hallanvaara on siellä vähäinen . Voin jättää sellaisia kasveja talvehtimaan, jotka kestävät muutamaa pakkasastetta. Helmikuun lopusta lokakuun loppuun valoa on tarpeeksi. Lisäksi Ilmatieteen laitos on tehnyt yksityiskohtaisia mittauksia kolmen kuukauden ajan syksyllä 1980; silloin seurattiin monessa pisteessä lämpötilaa, kosteutta , valomäärää Jne. Juuri silloin alkaa olla tarpeeksi valoisaa. ÖLJYN TILALLE AURINKOA Suomessa on noin 2 500 ammattimaista kasvihuoneviljelijää. 11 1 käytetyt ikkunat asma a1sv1 Je !JOI e . Aurinkokasvihuoneen käytölle Suomen oloissa asettaa rajat valo eikä lämpö
Loppujen lopuksi Georgen kongressimatkan maksoi Ranskan Unesco. Sittenkin voi liikalämmön poisto vaatia lisätoimenpiteitä. SUHTAUTUMINEN PENSEÄÄ Ranskan konferenssin teemana oli "Aurinkokasvihuone : arkkitehtuuri ja maatalous'' . Tästä ymmärrämme ainakin sen perusasian, että lämmitykseen käytetään tarpeettomasti energiaa. Apunaan hänellä on ollut Pehmeän teknologian seuran jäseniä ja Helsingin yliopiston Viikin laitosten Elävä maa -yhdistyksen jäseniä. pitkä seinä etelään ja tehdään se kaksinkertaisesta lasista tai muovista. Se pidettiin Unescon suojeluksessa. Nythän suomalaisen kasvihuoneen neliömetri kuluttaa vuodessa kuusi kertaa enemmän energiaa kuin asuinneliö (luvut ovat 600 kWh ja 100 kWh). Monen viikon sitkeän yrittämisen jälkeen hän veti vesiperän myös kahdestakymmenestä muusta lupaavantuntuisesta rahoituslähteestä. Keskimäärin joka toinen niistä antoi sentään lämmintä kättä muiden ilmoittaessa, että asia ei kuulu heille. Tosin George on saanut koekäyttöön lisäksi jonkin verran katemateriaaleja, George on saanut tukea Maj ja Tor Nesslingin Säätiöltä ja Juho Vainion Säätiöltä; niille tehdyt raportit ovat osa tiedonlevitystä. Turun saaristoon on suunnitteilla Taideteollisen korkeakoulun kehitysalueprojektina kokeilukasvihuone . Juuri näinhän edistetään kansainvälistä kulttuurivaihtoa, jota varten Unesco on perustettu YK :n kasvatusja tiedejärjestöksi . Hänellä ei itselläänkään ollut varaa maksaa 5 000 markan matkakuluja. Pohjoispuolelle pannaan lämpöeristys ja valoa heijastava pinta. Satoa riittää muillekin jakaa. Suomesta kutsuttiin George Woolston . Miten sana leviää ja vaikuttaa. Unescon periaatteiden mukaisesti edellytettiin , että jokainen osallistuva maa maksaa omat edustajansa. Lämpö on ilmaista, eivätkä pääomakulutkaan paisuneet suuriksi: omaa työtä, talkooapua , tarvikkeita purkutyömailta, rahaa noin 3 000 markkaa. Nämä ovat saaneet palkakseen vihannesten ohella kokemuksia ja ideoita. Tekeillä on kirja viherhuoneista yhdessä Bruno Eratin, toisen aurinkoarkkitehdin kanssa . Suomen Unesco kieltäytyi maksamasta George Woolstonin matkaa. D 25. Woolstonien kasvihuone tarjoaa ruhtinaallisesti vihanneksia ja avomaankasvien taimia oman perheen käyttöön . Niihin kuului viranomaisia, korkeakouluja , tutkimuslaitoksia , järjestöjä, säätiöitä ja liikeyrityksiä. Siihen osallistui kolmisensataa asiantuntijaa maailman eri kulmilta tietojaan vaihtamaan . Löydetäänköhän vastaavanlainen ulkomainen maksaja muillekin suomalaisille projekteille , jotka voisivat suotuisalla tavalla edistää sitä, mihin sanovat pyrkivänsä suomalaiset viranomaiset, korkeakoulut , tutkimuslaitokset, järjestöt, säätiöt ja liikeyritykset. Näin saadaan kauniilla säällä niin paljon lämpöä, että sitä riittää varastoitavaksikin
vsk.. Parhaat paikallislajikkeet olivat ensimmäisten jalosteiden risteytysvanhempia. VALINTAA JA RISTEYTYKSIÄ Miten tällainen ainoalaatuinen sopeutuminen on sitten syntynyt. Muissa Pohjoismaissakaan jalostettuja lajikkeita emme voi kaikkia käyttää , sillä enimmät peltomme sijaitsevat pohjoisempana kuin Tukholma. Kasvinjalostajat keräsivät eri puolilta maata paikallisesti viljeltyjä lajikkeita, maatiaisia, koekentälle kasvatettaviksi ja vertailivat niitä toisiinsa. Useimpia viljelyskasvejamme on viljelty Suomessa jo satoja vuosia. Onhan Suomi pohjoisin maa, jossa harjoitetaan laajaa maanviljelystä. Koska alkukantainen lajike on ollut kokoelma erilaisia yksilöitä, joukosta löytyi ai26 na erilaisiin luonnonoloihin sopivia yksilöitä. Nyt tuntuu itsestään selvältä, että voimme valita eri käyttötarkoituksiin esimerkiksi kasvuajaltaan ja korrenlujuudeltaan sopivan lajikkeen. Koska Suomessa peltoa on noin 2, 5 miljoonaa hehtaaria, ja yksin ohrastakin viljellään toistakymmentä lajiketta, eivät pienet markkinamme kiinnosta ulkomaalaisia. Risteytyksissä käytetään usein ulkomaista alkuperää, mutta kotimaisten jalosteitten perintötekijöillä voidaan varmistaa uusien lajikkeiden soveltuvuus oloihimme. Tieteellinen kasvinjalostus alkoi 1900-luvun alussa, Suomessa 1920-luvulla. Harvoin kohtasi täydellinen kato , josta olisi ollut seurauksena nälänhätä. Viljelyskasveiltamme vaaditaan monia erikoisominaisuuksia , kuten hyvää talvenkestävyyttä , aikaisuutta, sopeutumista pitkään päivään ja erittäin nopeaa kasvuunlähtöä keväällä. Viljelyskasvien geenipohja on liian kapea. Hän on valikoinut suurimmat tähkät ja jyvät jatkamaan sukua. Myöhemmin otettiin käyttöön erilaisia kemiallisia menetelmiä , säteilytystä ynnä muuta, joilla voitiin muuttaa kasvien perinnöllisiä ominaisuuksia. Sato ei ollut suuri, mutta vuosien välisen sadon määrän vaihtelu oli nykyistä pienempi , sillä maatiaislajike kykeni tuottamaan jonkinlaisen sadon myös epäedullisissa oloissa. Siksi meidän on itse kehitettävä omat lajikkeemme. Ennen viljeltiin vain ohraa , ruista, vehnää , kauraa ja hernettä eikä lajikkeista tiedetty mitään . Ruotsinkin pelloista noin 90 prosenttia on Tukholman eteläpuolella. MAA TIAINEN JALOSTUKSEN PERUSTA Ihminen on harjoittanut kasvinjalostusta koko maanviljelyksen historian ajan. Siksi eri maihin on perustettu geenipankkeja, joihin kerätään vanhoja maatiaislajikkeita ja viljelyskasvien alkumuotoja. Eri käyttötarkoituksiin sopiva erilainen siemen ei ollut tärkeä sadon määrä ja kasvin tuottokyky erilaisissa oloissa olivat sitäkin tärkeämmät. Ilmastolliset olomme eroavat niin suuresti Keski-Euroopan oloista, ettemme voi käyttää siellä viljeltäviä lajikkeita. Kun kulkee monenväristen , tuleentuvien viljapeltojen lomassa polveilevaa maantietä tai katselee kesäisen torin vihannesrunsautta, on vaikea kuvitella, ettei nykyinen suuri Iajikevalikoimamme ole ollut olemassa kuin muutaman vuosikymmenen. Vaikka Suomessa ei ole koskaan ollut viljelyksessä sellaista lajikerunsautta kuin nyt, koko maapalloa ajatellen ongelma on päinvastainen: maapallon elintarviketuotanto perustuu aivan liian harvoihin lajikkeisiin. Nykyaikainen kasvinjalostus on antanut meille mistä valita . Kotimainen kasvinjalostus on vaatimattomasta alusta laajentunut niin, että nykyään suurin osa peltokasveistamme on kotimaisia jalosteita . Tällä tavoin voidaan ymmartaa useimpien viljakasviemme sopeutuminen Suomen ilmastoon , joka eroaa suuresti Vähän-Aasian olosuhteista, mistä viljakasvimme ovat alunperin koto1s10. Pitkällisen viljelyn myötä maatiaisesta karsiutuivat liian myöhään tuleentuvat , SUOMEN LUONTO 67/ 82 41. Sikäläiset kasvit vaativat meikäläisittäin pitkän kasvuajan , jolloin tavanomaisena korjuuaikana ulkomaiset lajikkeet ovat vielä tuleen tumattomia. Ohra on hyvä esimerkki : eri ohralajikkeet sopivat olutja viskimaltaiden tekoon, toiset taas rehuksi tai leivontaan. Heikoimmat yksilöt tuhoutuivat , ja jäljelle jääneistä kehittyi ajan myötä paikallisiin oloihin hyvin sopeutunut kanta . JALOSTUS TURVAA KOTIMAISEN TUOT ANN ON Kasvinjalostus on Suomessa välttämätöntä. Suomenkin alueella vaihtelevat luonnonolosuhteet niin paljon , että maan pohjoisja eteläosiin on oltava eri lajikkeet. Matti Erkamo Maatiaislaj ikkeet katoamassa Vanhat maatiaislajikkeet ja viljelyskasvien luonnonvaraiset alkumuodot ovat jalostuksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä: niissä on jalostuksen tarvitsema geenivarasto. Luonnonvalinta karsi heti tehokkaasti etelämpää tuotuja maatiaislajikkeita. Maailman suuret kasvinjalostuslaitokset kehittävät jalosteitaan suurille kylvöaloille, tavallisesti miljoonille hehtaareille
hallalle arat, ennen korjuuta varisevat, kasvitaudeille ja tuholaisille alttiit kasvit . Jäljelle jääneet yksilöt ovat lisääntyneet ja muodostaneet paikallislajikkeen . Kasvinjalostaja käyttää maatiaisen hyviä ominaisuuksia, JOita hän voi eri tavoin siirtää satoisampiin ja käyttöominaisuuksiltaan parempiin lajikkeisiin. Koska paikallislajikkeiden viljely on romahdusmaisesti vähentynyt ja ne kuitenkin ovat korvaa27. Maatiaiskanta on yleensä perimältään monipuolisempi kuin viljelylajike: jo yhteen maatiaiskantaan sisältyy monenlaisia yksilöitä. Kaskinauristakin viljellään vielä monessa paikassa, tässä on kaskinauriita Juankoskelta . Maatiaislajikkeiden pelastustyön kiireisimpiä kohteita ovat vanhat , jo viljelyksestä jääneet lajit. Nykyaikainen viljelytekniikka vaatii nykyaikaisia lajikkeita. Kotimaista hamppua ei enää tavoitettu, mutta härkäpapua löytyi vielä monesta paikasta, oikealla viisi kaakkoissuomalaista härkäpapukantaa. SUOM EN LUONTO 671 82 4 1. Leikkuupuinti , koneellinen kuivaus, kasvuston tasainen kehitys, suuri jyvä ja hyvä tähkäidännänkestävyys ovat vaatimuksia, joihin maatiaislajike ei ole kyennyt läheskään aina vastaamaan. Kun itse kasvi kestää tauteja, voidaan vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja tuottaa puhtaampia elintarvikkeita. Esimerkiksi maatiaisen kasvitautien kestävyyttä voidaan käyttää parantamaan kehitteillä olevan uuden lajikkeen tautien vastustamiskykyä. ARVOKAS PERINTÖAINES GEENIP ANKKIIN Miksi nykyisin ei enää viljellä maatiaislajikkeita. Kotimaisia maatiaiskancoja käyttäen on Hankkija jo kehittänyt ensimmäisen kotimaisen härkäpapulajikkeen (vas.). vsk
Viljan jyvä voi säilyä itämiskykyisenä jopa 50 vuotta ja piensiemenetkin toistakymmentä vuotta . mattom1a kasvinjalostajalle, on perustettu niin sanottuja geenipankkeja. Pohjoismaiden olosuhteet ovat niin erilaiset , että katsottiin tähdelliseksi perustaa oma pohjoismainen geenipankki. Myös muutamia pellavansiemeneriä löytyi , hamppua ei sen sijaan enää tavoitettu. Maailman ensimmäinen geenipankki perustettiin jo 1920-luvulla. Näitä käyttämällä voidaan saada aikaan lajike , joka on vastustuskykyinen haitallisia kasvitauteja vastaan . Vanhoja ryvässipulikantoja löytyi myös monin paikoin . Pohjoismaiden geenipankin käyttämässä menetelmässä siemenet kuivataan hitaasti viiden prosentin kosteuteen , jolloin siemen ei vielä menetä itämiskykyään , mutta siemenen elinroiminnot ovat pienimmillään. Samoin luonnonkanrojen aromit voidaan siirtää parantamaan vähäaromisten lajikkeiden makua. Tällaisen Rhizobium bakteerin hajotessa vapautuu myös muille kasveille käyttökelpoista typpeä. Pullo viedään tämän jälkeen kylmävarastoon , jonka lämpötila pidetään vakiona, 20 °C. Pohjoismaiden geenipankkiin on kerätty vanhojen paikallislajikkeiden siemeniä vuonna 1979 Lapista, 1980 Kymen ja PohjoisKarjalan lääneistä, 1981 PohjoisPohjanmaalta, Kainuusta ja Savosta. nen m101stenneuvosto perusti Pohjoismaiden geenipankin vuoden 1979 alussa . IKIROUTA VARMISTAA SÄILYMISEN Geenipankissa voidaan kasvien siemeniä säilyttää pitkiä aikoja. Se sijoitettiin Lundiin , Etelä-Ruotsiin , ja sinne on kerätty paikallislajikkeiden vanhoja kantoja kaikista Pohjoismaista. Rukiista oli osa maatiaisia, osa pitkään viljeltyjä jalosteita , löytyipä Itä-Suomesta jokunen kevätruiskin, joka kylvetään keväällä ja korjataan saman vuoden syksyllä . Parhaillaan ovat työn alla Keskija Etelä-Pohjanmaa sekä Keski-Suomi. Mielenkiintoisimmat puutarhakasvit ovat herukat , vadelma ja karviai nen . Kasvullisesti lisättävistä lajeista perunaa kasvatetaan vielä yli kymmentä erilaista maatiaista, etenkin Lapissa, missä on vähän kasvitauteja ja muut viljelyskasvit ovat epävarmoja. . Yhteensä näillä keräysmatkoilla on tähän asti löydetty yli viisi saraa vanhaa paikalliskanraa. Kun säilöttävän näytteen sopiva koko on 10 000-20 000 siementä eli esimerkiksi viljoilla noin puoli kilogrammaa, voi kylmävarastoon varastoida suuria määriä siemeniä suhteellisen pieneen tilaan . Kuivatut siemenet pannaan lasipulloon , ja se suljetaan tiiviisti korkilla ja kastetaan vahaan , jolloin siitä tulee ilmatiivis. Jotkut niistä ovat erikoistuneet vain tiettyihin kasvilajeihin , kuten vehnää n, maissiin tai CIISlln . Timotein paikallislajikkeita vil jellään monin paikoin kotitarpeiksi ja Pohjanmaalla jopa myytäväksi . Timotein paikallislajikkeita on saatu noin sata, apiloita ja ohraa kumpaakin yli viisikymmentä siemenerää. Typensicojabakteereja käyttämällä voidaan säästää uudistumattomia luonnonvaroja ja tuontienergiaa. Ne ovat Pohjoismaiden geenipankissa vapaasti kasvinjalostajien käyrössä. Pohjoismaisen peltoja puutarhakasvien geenipankin tunnus korostaa viljojen keskeistä osuutta maanviljelyksessä ja ravitsemuksessamme. Kun kasvinjalostaja haluaa esimerkiksi erittäin talvenkesrävää ruista, hän voi tietokoneen avulla listata suuresta näytemäärästä nopeasti ja vaivattomasri tarvittavien siemenerien tiedot. Niihin säilötään vanhojen ja nykyisten lajikkeiden siementä ja muuta lisäysmateriaalia . Nyt geenipankkeja on ympäri maailmaa. Kymen läänissä viljellään siellä täällä härkäpapua , etelärannikolta Lappiin harvinaisena kaskinaurista, joka oli ennen perunaa pääasiallinen juures. Pohjoismaiden geenipankkiin kerätään myös puutarhakasvien vanhoja lajikkeita. Eniten on löytynyt vanhoja rukiita , joita on saatu yli sata viisikymmentä näytettä. Sähköllä toimiva pakkasvarasro on Jossatn määrin epävarma, sillä SUOME LUONTO 6/ 82 4 1 vsk. Apiloiden vanhat paikalliskannat ovat tällä haavaa erityisen kiinnostavia, sillä niiden juurissa elävät symbioottiset typensitojabakteerit voivat sitoa ilman typpeä . Apiloiden paikallislajikkeista voi löytyä bakteerityyppejä , jotka ovat aikaisempaa tehokkaampia typensicojia. Pohjoismai. Jokaisen siemenerän tiedor ja koekentältä saadut kokemukser tallenneraan rietokoneen muistiin . Koska lannoitetypen valmistus kuluttaa paljon energiaaa , se on kallista. Keräysmatkoilla on löytynyt myös vanhoja, ennen yleisesti vil28 jeltyjä ja nyt lähes kadonneita kasveja
Jos tiedät vanhoja lajikkeita , ota pieni näyte ja kerää sen alkuperästä mahdollisimman paljon tietoja. 20 cm) ja ne pakataan kosteaan kääreeseen ja postitetaan . Vadelmasta otetaan syksyllä vahvasilmuinen juurakonkappale , joka pakataan kosteaan multaan . D 29. Kustakin herukkapensaasta katkaistaan syksyllä näytteeksi useita versonpaloja (n . SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 s l , sk. Sopiva siemenmäärä on viljoilla 500 grammaa ja heinäkasveilla sekä apiloilla 50-100 grammaa. Siemenen ei tarvitse olla puitua ja roskatonta, sillä jokainen erä kunnostetaan ennen varastointia. Tällaisia tilanteita varten varastoidaan osa tärkeistä näytteistä ikiroutaan joko Norjaan tai Grönlantiin. Jokainen näytteen lähettäjä ja luovuttaja saa Pohjoismaiden geenipankin kunniakirjan kiitokseksi . Lisäämisen on tapahduttava lähellä alkuperäistä kasvupaikkaa, sillä jos esimerkiksi Lapin apilan siemen kasvatetaan etelässä, on olemassa vaara, että syntyy risteytymiä eteläisten kantojen kanssa. Näissä olosuhteissa on valikoitunut suuri osa maatiaiskannoistamme ainakin aluksi. Myös jokainen härkäpapu, kaskinaurisja pellavaerä on arvokas lisä. laajat häiriöt sähkön jakelussa tai kansainväliset kriisit voivat aiheuttaa koko siemenvaraston sulamisen ja itämiskyvyn vähittäisen laskemisen . Vanhoja satoisia ja taudinkestäviä herukkaja vadelmakantoja kerätään Puutarhanrutkimusfaitokseen (osoite 21500 Piikkiö). Geenipankki viljelee parhaillaan PohjoisSuomesta kerättyjä apilaja nurmiheinäkantoja niiden lisäämiseksi. AUTA SINÄKIN Pohjoismaiden geenipankki kerää jatkuvasti vanhoja lajikkeita. MAA TIAISET UHANALAISIA Jotta tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus viljellä oloihimme sopeutuneita lajikkeita , olisi nyt tehtävä mahdollisimman perusteellista työtä ja kerättävä katoava maatiaislajikkeisto säilöön. Perunasta ja sipulista kootaan tällä haavaa vain tietoja , sillä näiden kasvien säilyttäminen on toistaiseksi varsin hankalaa sopivien säilytyspaikkojen puutteessa. Siemenerien ei välttämättä kuitenkaan pidä olla näin suuria , jopa muutama jyvä voi antaa arvokasta informaatiota. Lähetä näyte tietoineen osoitteella: Helsingin yliopisron Kasvinjalosrustieteen fairos, Viikki Dtalo, 00710 Helsinki 71. Täältä näytteet toimitetaan edelleen geenipankkiin tutkittaviksi ja varastoitaviksi . Tarvittaessa varastoitava siemenerä kasvatetaan itse . Kaskiviljelmä Maaningan Tuovilanlahdessa: etualalla kaskinaurista, taaempana pellavaa, ohraa ja kauraa. Jäätikön sisällä vallitsee erittäin tasainen lämpötila, johon sähkökatkot eivät vaikuta
Aluksi ne viettavat vaihtelevan pituisen lepo kauden, Suomen ilmastossa useimmiten juuri talvikuukausina. Joidenkin pajujen siemenet ovat hyödyttömiä jo parin viikon kuluttua, jos sopivaa itämispaikkaa ei sitä ennen löydy. Itämisen kannalta epäedullisten aikojen takia , ja tietysti leviämisen edistämiseksi, kasvien siemenet eivät tavallisesti idä aivan heti kypsyttyään. vsk.. Kymmenistä tuhansista itävistä vaahteran siemenistä aniharva varttuu aikuiseksi puuksi, mutta vaahteran säilymisen turvaakin jo yksikin lisääntymiskykyinen jälkeläinen . 30 SUOMEN LUONTO 67/ 824 1. Koivun suunnattomista siemenmääristä riittää tuhlattavaksi mahdottomiinkin paikkoihin, mutta kulon tai myrskyn raivattua kasvutilaa niille on käyttöä, ja tuloksena voi olla laajakin koivikko, jossa ei aluksi juuri muita puita ole. Kaikkien kasvien siemenet eivät kuitenkaan pysty säilyttämään itävyyttaan likimainkaan talven yli. Toisena äärimmäisyytenä ovat taas eräiden hernekasvien siemenet , joiden sanotaan sopivasti säilytettyinä itävän vielä parin vuosisadan kuluttua. Monille niistä, usein juuri yleisimmille, on elintärkeää siementen tehokas leviäminen, sillä ihmisen toimet ja luonnon kiertokulku muuttavat hetkessä tai hitaasti olosuhteita, jolloin uudet kasvit ottavat entisten kasvupaikat. Ei yrittänyttä laiteta, mutta näillä yrittäjillä ei ole paljonkaan toivoa varttua käkösen kukuntapuuksi. Jaakko Heinonen K yytiläisistä kata p ulttiin Eli miten kasvit levittävät siemeniään Suomessa tavataan noin 1 500 vakiintuneena pidettävää kasvilajia
vsk. Metsäkurjenpolvi nakkelee siemeniään katapultilla. Koivun perhosmainen siemen liitelee. 31. Ulpukan "possun " viipaleet kelluttavat siemeniä . Tämäkin tilhi voi kuljettaa tuomipihlajan siemeniä kymmeniä kilometrejä. Muutamassa vuosikymmenessä on tuomipihlaja lintujen avulla levittäytynyt puistoista ja puutarhoista metsiimme. Tummarusokin siemen tarttuu tiukasti . Huopaohdakkeen siemen leijuu . SUOMEN LUONTO 6-i/82 41. Marjakasvien siemeniä levittävät linnut ja nisäkkäät. Vehkan hedelmystön limaiset siemenet kelluvat ja takertuvat
Sen putoamisnopeus on melkoinen , mutta ehkä se luottaa syysmyrskyjen kantavaan voimaan. Niin kutsutut talventörröttäjät sentään luottavat siihen , että jokin eläin , ihminen tai vaikka tuulenpuuska taivuttaa lumen pinnalle jäänyttä, kimmoisaksi "keloutunutta" kasvia , ja siten siemenet sinkoutuvat edes pienen matkan päähän. Syysmaitiaisen siementä tarkastellessa ei voi olla ihmettelemättä sen pientä laskuvarjoa lastiin verrattuna. Tunnettua on myös vaikkapa savikansiementen kyky itaa pinnalle kynnettyinä , vaikka ne ovat maanneet kolmevuotiskierron ajan heinänurmen alla. Aivan pölyn tapaan ne leijuvatkin vapaasti ilmassa . Elegantimman tavan omaksuneita matkaajia ovat hedelmiin ja marjoihin kätkeytyneet siemenet, jotka kauniissa ja ainakin jonkin mielestä hyvänmakuisessa pakkauksessa toivovat pääsevänsä liikkuvaisen eläjän mahaan . Pitempäänkin, vuosikymmeniäkin viljelemättöminä olleisiin nurmiin tulee välittömästi muokkauksen jälkeen rikkaruohoja , joiden siemenet ovat uinuneet maan povessa. Huomattavasti paremmin leijuvat maitohorsman ja monien muiden hankalien peltorikkaruohojen siemenet. Sen siemenet vaativat itääkseen hyvin korkean lämpötilan, tavallisesti nuotion, metsäpalon tai kasken, mutta näköjään kamalan poutakauden auringonlökötyskin pystyy kuumentamaan möyrittyä maata tarpeeksi. 32 Räkä11irastas tuomipihlajassa (tuomipihlaja ei ole myrkyllinen) Tavallisten metsäja puutarhamarjojen syöjistä ja siementen levi11äjistä on runsaasti havaintoja. Lumen pinnalla tuuli saattaa vielä auttaa leviämistä, samoin sulamisvedet keväällä. Vapaamatkustajina leviävät muun muassa takiainen , rusokkien ja niittykellukan siemenet, jotka väkätai koukkupäisinä hämmästyttävän taitavasti tarrautuvat ohi kulkevan ihmisen vaatte1s11n , eläinten turkkiin tai vaikka linnun höyheniin ja toivovat pitkää matkaa ennen poisnyhtämistä. Tiedetään, elleivät ihmisille myrkylliset marjat ole välttämättä myrkyllisiä linnuille. Jotta lukijat eivät saisi väärää kuvaa , on kohta alkuun sanottava monien kasvien olevan peräti huolettomia siementensä levittämisen suhteen; ne vain varistavat niitä suuret määrät ympärilleen . Alalla on tavallaan kahdenlaisia yrittäjiä: Toisien kasvien siemenet ottavat kyytiä ilman korvausta , jonkinlaisina "jäniksinä" , kun taas toiset maksavat matkansa ravintona ja makunautintona . Ne tuottavat valtaisat määrät aivan uskomattoman pieniä siemeniä, jotka ihmissilmällä katsottuna näyttävät pölyltä. Aivan toiselta pohjalta lentämisen ongelmaa ovat käyneet ratkaisemaan monet kämmekkäkasvit ja myös talvikit. Voikukan valkoiset laskuvarjojoukot on vain yksi esimerkki . Huhtakurjenpolvi on odottamatta ilmestynyt vanhoille kasvupaikoille monien vuosikymmenien kuluttua. näsiän, sudenmarjan, kielon, kalliokielon, oravanmarjan, lehtokuusaman tai konnanmarjan marjoja. Oletko nähnyt lintuja tai nisäkkäitä syömässä esim. ,sk.. Tuulista ja ilmavirtauksista hyötyvät myös monet puut , joiden siemenet on varustettu lenninsiivellä. Multa kuka syö myrkyllisiä marjoja. Jotta lenninsiipisysteemi olisi tehokas , siemen tarvitsee lähtökorkeutta. KYYTILÄISIÄ Lukuisa joukko kasveja on katsonut ihmisten ja eläinten liikkumakyvyn olevan paras tae saada siemenet leviämään laajalle. Usein potkurimainen liike hidastaa putoamista ja estää siementä joutumasta " syöksykierKUKA SYÖ MYRKYLLISIÄ MARJOJA. Siksi kai monet puut käyttävät sitä hyvällä menestyksellä. Jonkun niitä täytyy syödä, sillä muutoin nämä kasvit eivät pysty levi11äytymään uusille kasvupaikoille. Kerro havaintosi Suomen Luonnon toimitukselle! Kokoamme tulokset ja palaamme asiaan ensi vuoden ensimmäisessä numerossa! teeseen' '. Hampaista selvittyään ne ovat turvassa , sillä mahahapot eivät marjojen ja hedelmien siemeniin pysty . Kangasmaitikka , sinivuokko ja kevätpiippo ovat saaneet lähes Sudenmarja SUOMEN LUONTO 6-7/ 824 1. SIEMENTEN LEIJUTT AMINEN tuulen mukana lenninhaiventen varassa on suosittua kasvimaailmassa . Kuivunutta isotalvikin kukkavama koskettamalla voi havaita aivan kuin heikon ruskean savun nousevan pallomaisista siemenkodista. Ja riittäähän moinen velttouskin, jos kasvilla on vanhastaan sitkeät ja laajat kasvustot tai keinot lisääntyä suvuttomasti esimerkiksi rönsyilemällä
siemen tarrautuu vesilintujen höyhenpeitteeseen ja saa näin kyydityksen uus11n maisemiin ja vesistöihin. Vedessä on helppo ajelehtia , ei tarvita haivenia eikä painonkaan ole niin väliä. "PINNAN PETTÄESSÄ" VAUHDIKAS LÄHTÖ Omaan pieneen ryhmäänsä voitaisiin lukea myös sellaiset kasvit, jotka omilla, mekaanisilla konsteillaan roiskivat siemeniään ympäristöön. Oletteko huomanneet, kuinka ulpukan vihreän " possun" käy syyskesällä. Kelluvalehtien u1stmvita on loistava esimerkki sopeutumisesta järviluontoon . Kelluskelevat viipaleet mätänevät melko nopeasti, ja siemenet vajoavat pohjaan . kaikkialla sähläävät muurahaiset puolelleen liittämällä siemeniinsä mehevän lisäkkeen , joka on muurahaisten herkkua . D 33. Hedelmät , joita se tuottaa aika paljon tiheäkukkaisessa tähkässä , ovat vesilintujen himoittua ravintoa . Ja mikäpä siinä. Kypsyttyään ja usein rantaveteen rojahdettuaan hedelmä aikanaan syksyllä hajoaa , ja merkillisen hyytelön ympäröimät, aika vastenmielisen näköiset siemenet alkavat odottaa sorsaa ma1sem11n . Sopivalla tuulella tai virran mukana viipaleet saattavat ehtiä kuitenkin hyvinkin kauas emokasvista . Ei käenkaali sillä konstilla kuitenkaan kovin pitkälle yllä, sillä siemen on kovin kevyt ja lähtöalusta hutera. Viisiosaisen lohkohedelmän jännittynyt seinämä kiertyy vieterimäisesti äkkiä kaarelle , ja pienessä kupissa oleva siemen lennähtää parinkin metrin päähän. KELLUVAT SIEMENET ovat melkein saantona rantojen kasveilla . Pikku hiljaa kerääntyneen jännityksen romahtaminen , eräänlainen "pinnan katkeaminen" on syynä myös siihen , että eräiden hernekasvien siemenet saavat vilppaan lähdön turvallisesta palosta. Hedelmien kivimäiset hedelmäluut taas toimivat siinä sivussa jauhinkivinä sorsien lihasmahassa. Rantavedessä pulikoiviin tai kasvillisuudessa rähmiviin sorsiin panee toivonsa suurelta osin myös vehka. Tavallisen käenkaalin eli ketunleivän pienen ruskean siemenen Näsiä räjähtävä lähtö matalan vanan päässä olevasta siemenkodasta on kasvimaailman merkillisyyksiä. Ehdottaisin lukijoita seuraamaan tavallisen metsäkurjenpolven vaiheita kukkimisen jälkeen. Periaatteessa samalla tavalla leviävät myös lumpeet. Kuivuvan palon halkeaminen ja haulikkomainen roiskaisu irtonaisine herneineen on yhtälailla leviämistä palveleva toimenpide kuin käenkaalin yksittäiset ''laukaukset'' . Pienet, liukkaat siemenet ampaisevat ulos kodan kulmasta siemenkodan äkkiä vetäytyessä kassan. Varsin kauniin näköinen, kypsänä punainen ja myrkyllinen "hedelmä" ei kai kiinnosta ruokana ketään , mutta sillä onkin toiset konstit. Tilannetta voisi kai verrata saippuoidun kiven sinkoutumiseen auton kumin alta . Tahmea, limainen Musta konnanmaria SUOMEN LUONTO6/8l41. Hohkamaisen kerroksen läpi siintävät varsinaiset siemenet. Onkohan sillä mitään merkitystä , että maitikan siemen muistuttaa tavattomasti muurahaisen kotelokoppaa. Kurjenpolvipehkon vieressä voi seurailla mukavaa näytelmää, jota ei voi kuin ihmetellä. Se nimittäin huiskii siemeniään oikein aidolla katapultilla. Kun aika on kypsä, ällistyttävän nopeasti koko possu eli sikiäin hajoaa ja vapauttaa monia vaaleita , appelsiinimaisia viipaleita. vsk. Kun otetaan vielä huomioon , että siementen itävyys vain paranee ruuansulatuskanavan läpikulun myötä, ja ne saattavat päästä aivan uusille järville , yhteistyösuhde on todella hienosti järjestetty. Sitä ei ole kukaan kertonut
Muuttolintujen osuus linnustosta kasvaa pohjoista kohden . Ympyröiden koko kuvaa maalintujen pesimätiheyttä ja mustat sektorit osoittavat paikkalintujen osuuden . ,sk.. Myöskin putkilokasvien lajilukumäärä vähenee pohjoiseen: Ahvenanmaalla lajimäärä on yli 750, mutta jää ltälapissa alle 150. Hulten 1966. Darwin havaitsi valtameren saarten lajimäärän kovin niukaksi ja totesi, että havainto on åstiriidassa luomisuskon kanssa: jos lajit on luotu, miksi saarille on luotu vähemmän lajeja kuin niillä tulisi toimeen. Luvut osoittavat 100 km 2 :n ruutujen lajimäärää ja perustuvat levinneisyyskarttoihin. Mutta nykyinen kasvisto ja eläimistö on asuttanut Suomennientä vasta noin 10 000 vuotta, sillä jääkauden aikana elämä väistyi tästä maapallon kolkasta . Kasviemme leviämishistoria tunnetaan paljon paremmin kuin eläinten , koska kasveista jää esimerkiksi järvien pohjakerrostuSuomen kasvimaantieteelliset vyöhykkeet. ELIÖ MAANTIETEELLISET SUURALUEET Eliökunnan koostumuksen nojalla maapallo on jaettu suuralueisiin , joita ovat palearktinen (Eurooppa ja Aasian pohjoisosat) , afrotrooppinen (Saharan eteläpuolinen Afrikka), orientaalinen (Intian niemimaa ja Kaakkois-Aasia) , australialainen, nearktinen (PohjoisAmerikka) ja neotrooppinen (Etelä-Amerikka) alue . Kasvija eläinmaantieteelliset vyöhykejaot vastaavat yleensä pääpiirteittäin toisiaan. Eliöt eivät ole juuri ehtineet lajiutua, vaikka monet Luoteis-Euroopan kasvija eläinpopulaatiot epäilemättä ovat huomattavan eristyneitä muualla esiintyvistä saman lajin populaatioista. Tuntureiden paljakka-alueet, joita ei ole merkitty karttaan, edustavat jo arktista kasvillisuusvyöhykettä . Yrjö Haila, Olli Jå'rvinen, Esa Ranta ja Kari Vepsåiå'inen Evoluutio Suomen luonnossa V Eliöstömme maantiede Maantieteellinen levinneisyyskin kertoo evoluutiosta. 34 SUOMEN LUONTO 6-7 / 82 41. Ratkaisevimmin lajistoon on vaikuttanut, mistä ja miten lajit ovat tänne jääkauden jälkeisenä sangen lyhyenä ajanjaksona levinneet . Suomi kuuluu lähes kokonaisuudessaan palearktisen alueen boreaaliseen vyöhykkeeseen , pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen . Evoluutiosarjamme toiseksi viimeisessä osassa tarkastellaan Suomen kasvien ja eläinten levinneisyyttä evoluution kannalta. Eliökuntamme nuoruus merkitsee , että Fennoskandian alueella on aniharvoja kotoperäisiä eli endeemisiä lajeja. Ilmasto on taustalla tärkeänä tekijänä . Suurten löytöretkien vanavedessä alkaneet luonnontieteelliset tutkimusretket maapallon eri osiin selvittivät vähitellen eläinja kasvilajiston koostumuksen suuria eroja eri alueiden välillä , mutta vasta Darwinin evoluutioteoria selitti ilmiön : kaukaisten mantereiden lajistot poikkeavat toisistaan, koska ne ovat kehittyneet erillään. Kukin suuralue jaetaan alavyöhykkeisiin . Kallioperämme kuuluu maapallon vanhoihin geologisiin muodostumiin lähes kaikkialla muualla peruskallio on nuorempien maaja kalliokerrostumien peitossa. Kotoperäisiä lajeja on Fennoskandiassa tunturisopuli ja kasvistossa mm . VANHA , NUORI MAA Reino Kalliola on todennut , että Suomi on vanha , nuori maa . Esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Euroopan nisäkästai kasvilajeissa on monia vastinpareja, jotka ovat selvästi polveutuneet samasta kantalajista . Manneryhteydet puolestaan selittävät lajiston yhtäläisyyksiä. Pesivien maalintujen lajimäärä vähenee pohjoiseen . Ja miksi saarten kotoperäiset lajit ovat kuitenkin ilmeistä sukua lähimmän mantereen lajeille. pohjanlahdenlauha ja perämerenmaruna
Vuorten rinteillä kasvillisuuden vyöhykkeisyys on lyhyitten välimatkojen vuoksi paljon selvemmin näkyvissä kuin muualla . Pallastuntureilla näkyy selvästi pohjoisboreaalisen havumetsän ja tunturikoivikon ja oroarktisen paljakan raja . SUOMEN LUONT06-7/ 824I. 35. vsk. Metsä-Suomessa katajan neulaset ovat suhteellisen pitkiä, harittavia ja harvassa (oikealla), kun taas tuntureilla ja ulkosaaristossa katajan neulaset ovat lyhyitä, tiheässä ja oksanmyötäisiä (vasemmalla kevolainen kataja). Viljeltyinäkin nämä erot säilyvät. Korkeus aiheuttaa samanlaista vyöhykkeisyyttä kuin muutos etelästä pohjoiseen
Okavesimittarilla on Etelä-Suomessa ns. Vastaava temppu Pohjois-Amerikassa edellyttää muutaman kymmenen lajin tuntemista , ja trooppisissa metsissä edes kasvitieteilijä ei hallitse puuston lajirunsautta. miin tai suoturpeeseen tunnistettavia jäänteitä (subfossiileja) , kuten siitepölyhiukkasia. Muuttolintujen osuus koko linnustosta on pohjoisessa suurempi kuin etelässä ankarampi talvi pakottaa suhteellisesti useamman lajin siirtymään etelämmäksi . Itäiset taigan lajit saapuivat Suomeen jo m yöhäisjääkaudella , ja länsieurooppalaiset lajit kulkeutuivat etelästä ja lounaasta pari tuhatta vuotta myöhemmin. Tukkimiehentäin elämänkierto EteläSuomessa kestää yleensä kaksi vuotta , mutta kolme ja jopa yli kolme vuotta Pohjois-Suomessa. Myös lajien sisällä esiintyy mielenkiintoisia ekologisia eroja. Huomattava osa tunturikasveista on ilmeisesti selviytynyt viime1S1mmän jääkauden yli Fennoskandian tuntureiden ja rannikon jäättöminä säilyneissä turvapaikoissa , ns . Sylkikaskaan värimuotojen lukusuhteiden on todettu muuttuvan joitakin eliömaantieteellisiä rajoja noudatellen , ja erään partenogeneettisesti (neitseellisesti) lisääntyvän kärsäkäslajin entsyymigeenien muuntelu näyttää m yös noudattelevan kasvimaantieteilijäin piirtämiä rajoja. Silti lajeja on huomattavan vähän (ks. Maantieteellisen muuntelun tulkinta aiheuttaa ongelmia. Vastaavasti monilla heinälajeilla suvuton lisääntyminen on pohjoisessa yleisempää kuin etelässä. Oulun-Kainuun tienoilla myös lajiston muutokset ovat erityisen silmiinpistäviä. LAHKO MAAILMA SUOMI LAHKO MAAILMA SUOMI Hyppyhäntäiset 1700 183 Täit 250 15 Esihyönceiset 170 3 Nivelkärsäiset (luteet & yhKaksisukahäncäiset 660 1 täläissiipiäiset) 55000 11 30 Kolmisukahäntäiset 330 2 Ripsiäisec 4000 11 5 Päiväkorennm 2500 48 Verkkosiipiäiset 4300 61 Sudenkorennot 4900 51 Kärsäkorennot 400 6 Koskikorennot 1500 34 Vesiperhoset 5000 202 Suorasiipiäiset 20000 31 Perhoset 11 3000 2277 Pihtihäntäiset 1200 2 Kaksisiipiäiset 85000 4981 Torakat 3500 5 Kirput 1400 45 Pisciäiset 108000 5031 Jäytiäiset 1700 63 Kovakuoriaiser 280000 3491 Väiveet 2700 300 Kierresiipiäiset 300 5 YHTEENSÄ 704 700 18 10) Suurin aljirunsaus on tropiikin kosteissa oloissa ja pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen riittää vain rippeitä. Sitä voidaan tutkia mm . Ongelmana siellä on löytää kaksi samaan lajiin kuuluvaa puu yksilöä! LAJIEN MÄÄRÄ VÄHENEE POHJOISEEN Lajien runsaus vaihtelee suuresti myös Suomen eri osien välillä. N ykyinen vyöhykejako perustuu metsäja suokasvillisuuden alueellisiin eroihin . MAANTIETEELLISTÄ EKOLOGIAA Maamme sisäisten eliömaantieteellisten vyöhykkeiden erot ilmenevät esimerkiksi ekologisten peruspiirteiden erilaisuutena. Oravan värimuotojen lukusuhteissa tapahtuu jyrkkä hyppäys OulunKainuun seutuvilla. Erot eteläisten ja pohjoisten populaatioiden välillä voivat johtua ja usein varmasti johtuvatkin perinnöllisistä eroista , mutta huomattava osa eroista saattaakin olla vain yksilöiden erilaisen kasvuympäristön aiheuttamaa. Näille seuduille osuu mm. Mielenkiintoista kyllä , monien lajien sisäinen muuntelu noudattelee samoja vyöhykkeitä. oheinen tau lukko) . järripeippo, pikkukuovi , lapintiira) tieltä . Fennoskandian ilmastoa lauhduttaa Golf-virta , ja boreaalinen lajista työntyy täällä pidemmälle pohjoiseen kuin missään muualla maapallolla. Kahlaajalajeja on 36 pohjoisessa enemmän kuin etelässä , koska pohjoisessa kahlaajille sopivia avoimia elinympäristöjä (suot , tunturit , rannikot) on enemmän , ja pohjoisen kosteat suot ovat kahlaajille edullisia. Eri hyönteislahkojen maailman ja Suomen lajilukumäärät on kerätty eri lähteistä ja ne ovat monasti vain arvioita . vsk.. refugioissa . SUO MEN LUONTO 6-i/ 82 41. Havainnollisena esimerkkinä ovat vähät puulajimme: kun erottaa toisistaan kuusen, männyn , haavan ja kaksi koivulajia , hallitsee jokseenkin kaikkien suomalaismetsien puulajit. Yleensä lajit vähenevät pohjoiseen päin , kuten oheiset kartat putkilokasveista ja pesivästä maalinnustosta osoittavat. Suomessa ei ole juuri selvitetty maantieteellisen muuntelun taustalla olevien perinnöllisten ja ympäristötekijöiden suhteellista merkitystä. kesäsukupolvi (lyhytsiipisiä) ja talvehtiva sukupolvi (pitkäsiipisiä) , mutta Oulu-Joensuu-linjan pohjoispuolella vain pitkäsiipisten talvehtiva sukupolvi . siirtokokein , vaikkapa siirtämällä samassa haudontavaiheessa olevia munia alueelta toiselle ja seuraamalla poikasten kasvua uudessa ympäristössä. Myös maalinnustomme koostumuksen perusteella voidaan laatia tätä varsin tarkoin noudatteleva vyöhykejaottelu. peippo , isokuovi , kalatiira) väistyy pohjoisen lähilajin (esim . Muutamat lajiryhmät ovat mielenkiintoisia poikkeuksia. Metsien tuottavuus alenee pohjoiseen päin; tämä tietenkin vähentää eläinten , etenkin kasvillisuudesta välittömästi riippuvaisten hyönteisten elinmahdollisuuksia. monien lajiparien kohtausvyöhyke , jolla eteläinen laji (esim. MUUTOKSET NÄKYVÄT VYÖHYKKEISYYTENÄ Vaikka lajien määrät alenevat varsin tasaisesti etelästä pohjoiseen , on myös vaihettumisvyöhykkeitä, joissa lajista muuttuu nopeasti lyhyellä matkalla. Maasiiroilla ja eräillä hyönteislajeilla (tupsutoukkakehrääjä) neitseellisesti lisääntyvien yksilöiden osuus kasvaa pohjoista kohti . ja samoilla tienoilla keltavästäräkkipopulaatiot muuttuvat " eteläsuomalaisista " "pohjoissuomalaisiksi" ; Kuhmossa vaihettumisvyöhykkeen leveydeksi on osoittautunut parikymmentä kilometriä
SUOMEN I.L/O TO6-i/824 1. Intian virallinen ympäristöpolitiikka ja puunjuuritason ympäristöliike ovat kuitenkin vielä etäällä toisistaan edellisen tappioksi. Hallitus onkin käynnistänyt puunistutuskampanjoita tunnuksella " istuta jokaiselle lapsellesi puu ". Metsä on maaperän suoja ja aivan erityisesti se on sitä vuoristossa . Tällainen ylhäältä ohjattu valistus on kuitenkin ollut varsin voimatonta suuressa maassa, jossa lukutaidottomia on runsaasti . Heikki Laurila Himalajan multa valuu mereen Metsät peittävät enää vain kymmenesosan Intian pinta-alasta. Kasvien juuret sitovat mullan aloilleen jyrkilläkin rinteillä. Kerta kerralta sadevesiuomat syöpyvät syvemmiksi , ja vesi huuhtoo mukaansa yhä enemmän rinteiden maata. Metsä suojaa maata tuulten ja rankkasateiden raivolta sekä auringon paahteelta, lannoittaa sitä karikkeellaan ja pitää tulvat ja kuivuuden loitolla tasatessaan veden liikkeitä. Tuloksena on ollut tulvia toisaalla, kuivuutta toisaalla, pulaa viljavasta maasta, polttopuusta ja lähes kaikesta tarpeellisesta. vsk. Maailman räystäät rapistuvat. Vuoristolaiselle ei ole elämää ilman metsää. Vuoristosta onkin mullan mukana lähtenyt liikkeelle puiden puolustajien kansanliike, joka on osoittanut että köyhimmilläkin on sana sanottavana elinympäristönsä kohtalossa. Himalajan metsänhakkuiden vaikutus ulottuu laajalle jokien kuljettamana lietteenä valtamerelle asti mutta eniten niistä ovat kärsineet vuoriston asukkaat. Sieltä haetaan lähes kaikki tarpeellinen : polttopuu keittotuliin ja talviseen lämmitykseen , rehu karjalle , lehdet viljelyksiä ravitsevaan kompostiin , ruohot ja juuret mattojen , vaatteiden ja korien valmistamiseen, 37. Pintakasvillisuus kuivuu ja kulottuu , maan pinta kovettuu. Intian pohjoiskulmilla, Himalajan reunamilla tuuli ja vesi ovat saaneet tukevan otteen maaperästä metsänhakkuiden riistettyä pois suojaavan kasvillisuuden. Ja yhä vähemmän vettä imeytyy maahan: vesi tulvii laaksoihin äkillisesti ja rajusti, kuivina kausina taas joet, purot ja lähteet ovat entistä kuivempia. Sateet eivät enää imeydy maahan vaan juoksevat puroina suoraan jokiin vieden mukanaan kariketta ja multaa. Kun metsä hakataan paljaaksi , maa jää alttiiksi luonnonvoimille, jotka käynnistävät kohtalokkaan kehityksen. Mistä metsä on hävinnyt , siellä on myös ihmisten elämä vaikeutunut. Kuvassa on erään kampanjan juliste
Uttar Pradeshin osavaltiossa Pohjois-Intiassa valtio omistaa 95 prosenttia metsistä. Eroosio ja metsien häviäminen uhkaa suoranaisesti miljoonien ihmisten elämää ja poikii monenlaisia sosiaalisia ongelmia. Yläkuvan silta rakennettiin tämän vuosisadan alussa Dehra Dunin kaupungin lähistölle. toukokuuta kansallista metsäpäivää tuolloin ammuttujen muistoksi. Viime vuosina jokiuoma ei ole enää täy11ynyt, koska alueella on eri tavoin hilli11y maan syöpymistä. Tämä niin kutsuttu conuaccor-järjestelmä on johtanut S OMEN LUONT06/Hl4 1 ssk.. Ja vuoriston asukkaat ovat jo ennestäänkin köyhälistöä , joiden on esimerkiksi pengerrettävä viljelyksensä jyrkille rinteille käsivoimin. Hallituksen metsäosasto myy metsistä hakkuuosuuksia yksityisille puutavarayhtiöille. LUONNON JA IHMISTEN RIISTOA Intian niemimaalla eroosio jäytaa tuulen , sateen ja tulvien voimalla 180 miljoonaa hehtaaria , yli puolet koko maan pinta-alasta on jo pahoin kulunutta . Brittihallinto kukisti tuolloisen kapinaksi yltyneen ympäristöliikkeen asevoimin. Ensimmäisen kerran vuoristolaiset uhmasivat metsien hävittäjiä noin 50 vuotta sitten . Metsien hävittyä he ovat entistä köyhempiä . Intiassa vietetään edelleenkin 30 . 38 puu rakennuksiin ja työkaluihin , yrtit sairauksien parantamiseen, vesi peltojen kasteluun ja talouteen. Kun Himalajan reunamaat liitettiin Brittiläiseen imperiumiin, alkoivat kaupalliset metsänhakkuut ja samalla vuoristolaisten elämän edellytykset heikentyivät. Intian itsenäistyminen ei kuitenkaan muuttanut metsäpolitiikan luonnetta. Napinaa on lietsonut erityisesti se , että hyödyn korjaavat alamaiden asukkaat oli kysymys sitten puutavarasta, männyn pihkasta tai lääkeyrteistä, kaikki päätyy alamaiden tehtaisiin, mutta haitat jäävät vuoristolaisten kärsittäviksi . Molemminpuolisena periaatteena on nopea taloudellinen hyöty . Vuoristo jäi edelleenkin puutavaran ja muiden raaka-aineiden lähteeksi , jota käytettiin siekailematta. Himalajan alkuperäisestä metsäalasta on jäljellä noin puolet. Vuoristossa sattuneet maanvyörymät saivat maan liikkeelle, ja joen uoma täyttyi niin, e11ä tammikuussa 1982 silta oli lähes hautautunut
Hakkuu voi tuhota koko rehevän eloyhteisön. vsk. Tilalle syntyy joko kitupensaikko tai karu männikkö, jos kaupallisen metsänhoidon tavoitteet toteutuvat. Himalajan Intian puoleisilla rinteillä kasvaa subtrooppista metsää vielä tuhansienkin metrien korkeudella . 39. SUOMEN LUONTO 6-7/ 8241
Yksin tässä on ympäristömme pelastus , ratkaisu ihmisten energiapulaan (polttopuupulaan) . Esimerkiksi maanmuokkaus on verrattain tuore , siirtolaisten mukana tullut tapa, joka on huomattavasti lisännyt mullan huuhtoutumista viljelyksiltä. Uudempana uhkana ovat nykyaikaisen maatalouden menetelmät , esimerkiksi rikkaruohojen torjunta kemiallisesti : On todettu, että myrkkyjen käyttö lisää mullan huuhtoutumista lähes puolella käsinkitkentään verrattuna. VILJELYKIERTO KIIHTYY Olisi kuitenkin virheellistä väittää, että elämän ehdot olisivat koventuneet vain metsäpolitiikan vuoksi . Nyttemmin Chipko Andolanista on paisunut kokonainen sosiaalinen uudistusliike , joka eräissä kylissä on iskenyt m yös väkijuomien kimppuun. Naisten työpäivät ovat 1618-tuntisia, ja naiset joutuvat aivan yleisesti kävelemään 6-10 tuntia päivittäin kerätessään puita ja rehua. Juuri he ovat joutuneet kärsimään metsien hävittämisestä eniten : miehet ovat menneet alamaiden kaupunkeihin ansiotyöhön. Aiemmin kiertoaika on ollut jopa 30 vuotta , mutta viljelysmaan niukkuuden vuoksi se on nykyään vain 6-7 vuotta. NAISTEN LIIKE Chipko Andolan oli nimenomaisesti naisten ympäristöliike . Tämä on tietenkin lisännyt maaperän kulumista. Vähän aiemmin kylän asukkaat olivat pyytäneet lupaa ottaa rakennuspuita metsasta , mutta lupa oli evätty metsien suojeluun vedoten. Puut luovutettiin mieluummin krikettimailoiksi kuin vuoristolaisten välttämättömiin tarpeisiin . KUINKA TIETO LÖYTÄÄ VUORISTOON . Kansanliike on lyhyessä ajassa saanut metsien hyväksi aikaan enemmän kuin hallitus vuosikymmenissä . Siinä on kokonaisen uuden kehityksen polku, mainitsee muuan liikkeen johtajista, Chandi Prasad Bhatt. 40 Polttopuiden kerääminen on verottanut metsiä paikoitellen rankasti . Luonnon ryöstämisen kannattavuutta parannetaan riistämällä ihmisiä. Kylien vesilähteet ehtyvät , laaksoissa kärsitään ajoittaisista tulvista. Myös lisääntynyt väestö kuluttaa maata. Vuoristolaisten elinolojen heikentymisessä ei ole kyse pelkästaan metsien muuttumisesta kuolleiksi kalliokoiksi. Liikkeen päävaatimus on ollut contractor-järjestelmän lakkauttaminen , ja tämä vaatimus lienee vuoristoalueilla hiljattain toteutunutkin . Palkka on kehno , ruoka huonoa , asunnot kurjia murjuja ja työ kovaa. Syykin on ilmeinen : Ihmiset eivät ole tehneet työtä palkasta, vaan vakaumuksesta, että vain valtaamalla tuhoutuvat maat takaisin metsälle heidän elinehtonsa voivat kohentua . Hieman myöhemmin kärjistyi toden teolla contractor-järjestelmän ja vuoristolaisten välinen ristiriita . Samanlaisia nsttrntoJa syntyi noina aikoina monissa kylissä, ja kun muu ei auttanut, kyläläiset estivät hakkuut omin voimin. Vuonna 1970 -ruhotulva huuhtoi mukaansa Alaknandan laaksossa kokonaisen kylän , siltoja ja satamäärin karjaa. Kansanliikkeen käynnistämät istutustalkoot ovat olleet menestyksellisempiä kuin viralliset toimet ; huomattavasti suurempi osa taimista on jäänyt henkiin. Männikkö ei myöskään sido vettä yhtä tehokkaasti kuin lehtimetsä. Paikoin on jokaisen taimen ympärille rakennettava suojaksi kivinen muun. Tällöin tammien, ruusupuiden, saniaisten, sammalien ja köynnösten monilajinen eloyhteisö muuttuu jyhkeäksi , mutta vuoristolaiselle lähes käyttökelvottomaksi chir-männiköksi. Vuoristolaisnaiset ovat ottaneet elämän omiin käsiinsä . Tällä kertaa heitä ei ammuttu , kuten 50 vuotta aikaisemmin. Vuoriston kansa on lukutaidosuoM EN LUONTO 6/ 82 4 1. Näin syntyi Chipko Andolan, puiden halaajien liike kyläläiset estivät puiden kaatamisen kiertämällä kätensä runkojen ympäri merkiksi siitä , että heidät oli kaadettava ensin jos hakkuuväki mieli päästä käsiksi puihin. Mutta liikkeellä on myös muita päämääriä: Meidän on vietävä ihmiset lähemmäksi elinehtojaan , meidän tapauksessamme lähemmäksi metsää. Laajoilla alueilla männiköistä onkin jäljellä vain karsitut rungot , joiden päässä huojuu orpo latvatupsu . Kapina oli valmis. Himalajanmännyn (Pinus longifolia) hapan neulaskarike ei elätä kovinkaan runsasta aluskasvillisuutta. Kau pallinen metsäpolitiikka suosii luontaisten lehtimetsien muuttamista männiköiksi . Muualta saapunut väestö ei myöskään ole muitta mutkitta omaksunut vuoriston perinnäisiä viljelytapoja. myös työvoiman riistoon : yhtiöiden puunhakkaajat ovat usein siirtotyöläisiä, jotka ovat alituisessa velkasuhteessa työnantajaansa. ,sk. Heidän on kuljettava jyrkkiä rinteitä ylös alas 20-30 kilon taakka pään päällä. Vuoristossa viljelykset pengerretään rinteille , ja niiden annetaan levätä satojen välillä vuosikausia. Hallituksen metsäosasto möi muun muassa erään Tehri Garhwalin alueen kylän lähimetsät urheiluvälineitä valmistavalle yhtiölle keväällä 1973. Puunkaatajat joutuivat väistymään , ja kansanliike sai oitis hohdokkaan maineen. Metsien häviäminen merkitsee vuoristolaisnaisille kilometreittäin lisää kävelyä joka päivä. Nykyisin, kun puiden kaataminen on luvanvaraista, kyläläiset keräävät oksia. Vedenhakumatkat voivat olla yhtä raskaita . RISTIRIITA KÄRJISTYY Hakatuilla alueilla sateet ovat aiheuttaneet äkillisiä tulvia. Olihan ennenkuulumatonta , että köyhät saivat viranomaiset perääntymään vaikka Intiassa onkin vahva väkivallattoman vastarinnan perinne. Kylissä jouduttiin pohtimaan , kuuluuko vuoriston luonnonvaroien hallinta kaukaisten kaupunkien byrokraateille vai vuorten asukkaille. Vuoristossa metsittäminen ei ole helppoa: taimet on suojattava karjalta ja luonnonvoimilta
Tieto ei kuitenkaan lähde kovin kerkeästi tutkimuslaitoksista kentälle . ,sk. Tähän mennessä se on vauhdittanut Intian rajojen sisällä monien kansanliikkeiden syntyä. Kehitysmaiden hallitukset lähtevät usein herkästi mukaan sellaiseenkin kehitysyhteistyöhön , joka synnyttää vakavia ympäristöongelmia ja hyödyttää lopultakin enimmäkseen vain teollisuusmaiden teknologiaa markkinoivia yhtiöitä . Jo nyc suhteettoman suuri osa heidän ajasca'.1n kuluu päivittäisen poltcopuun kokoamiseen. Niinikään Chipko Andolanilla on ollut vaikutuksensa Intian viimeistä sademetsäaluetta tekoallashankkeelta puolustavan Silent Valley -liikkeen syntymiselle. Tämän työn muodot ovat olleet yhtä omaperäisiä kuin liikkeen alkuperäinen toimintatapakin: tieto puiden suojelun tärkeydestä leviää chipkolaisten mukana muun muassa laulujen muodossa . Sai-metsiköt paatettiin korvata teakilla. Vuonna 1977 syttyi Biharin osavaltiossa toinen puusota. Kun maasta ei enää löydy risun risua , on polttopuut haettava puiden lacvuksisca. Tiedon levittäminen onkin ollut suuri haaste kansanliikkeelle. Muutoksen ja oivalluksen on lähdettävä ihmisistä itsestään . Tässä mielessä viranomaisilla olisi paljonkin opittavaa kansanliikkeen toiminnasta. Vuoriston asukkailla on omat tottumuksensa , joita ei niin vain ulkopuolisten puheiden mukaan muuteta. SUOMEN LUONTO /,71 82 41. " Jos kaadat tammen , istuta ainakin kolme tilalle." Intiassa tutkitaan paljonkin vuoriston viljelymenetelmien parantamista . tonta ja yhteydet heikot. D 41. Hallituksen metsäosasto päätti '' kehittää" primitiivistä heimoa ja luoda alueelle puunjalostusteollisuutta. Näyttää kuitenkin siltä, että jopa nälkäiset ja köyhät ovat tilaisuuden tullen valmiit taistelemaan elinympäristönsä puolesta muuallakin kuin Intiassa, missä luonnon ja elämän kunnioittaminen on oleellinen osa kulttuuriperintöä. Alueen eteläosissa elävät heimot ovat kehittäneet kulttuurinsa lähes yhden ainoan puun , sai-puun (Shorea robusta) varaan: heillä on sille noin 40 eri käyttötarkoitusta. Tulisijoja parantamalla taas polttopuun tarve saataisiin vähenemään oleellisesti , Jopa puoleen. LIIKE LAAJENEE Viime tammikuussa eraassa BBC:n lähetyksessä Chipko-liikkeen johtaja, Intian " uudeksi Gandhiksi'' tolSlnaan mammu Sunderdal Bahuguna sanoi , että liike on leviämässä maailmanlaajuiseksi. Tämä ciecenkin vahingoittaa puita ja osaltaan edesauttaa metsien häviämistä, mucca vuoristolaisilla ei juuri ole valinnanvaraa. Heimo ryhtyi vastarintaan, ja kuolonuhrejakin vaatineiden yhteenottojen ja teakinvastaisen suoran toiminnan jälkeen istutukset lopetettiin. Pienempiä liikkeitä on syntynyt monille puolille maata. Samoin tutkitaan eroosion kalvamien alueiden metsittämistä vaikkapa käyttämällä köynnöskasveja maan sitomiseen . Kokeillaan keinoja mullan häviämisen hillitsemiseksi, pyritään yhdistämään maaja metsätalouden tavoitteita kehittelemällä muun muassa puiden ja ravintokasvien yhteisviljelyä (niin kutsuttu social forestry)
Muussa tapauksessa voi järjelle heittää hyvästit , toivon upottaa sinkkiarkussa seitsemästä merestä syvimpään . Yrjö Haila 42 SUO MEN LUONTO G-;/ 824 1. vsk.. Outoja, pelottavia viestejä kantautuu Litanin suunnalta: maansiirtokoneet ovat töissä, pumppuasemat rakenteilla , elinhermoa kuivataan . Litani Litani, joki Etelä-Libanonissa: saa alkunsa Baalbekin ylängöltä, päätyy Bekaan laakson eteläpään kautta Tyyroksen pohjoispuolelle Välimereen. Litani on muuttumassa yhtä tärkeäksi symboliksi. On alueita, joilla pienetkin vesivaylät ovat elämän hermoja. Vesi on hyödyke , jonka voi ryövätä sii nä kuin muutkin rikkaudet jos on riittävän röyhkeä. Maapallo o n pieni. Jos ihminen haluaa jatkaa täällä olemassaoloaan, on hänen annettava elämisen oikeus ja mahdollisuus myös kanssaihmisilleen. Bekaan laakso on Etelä-Libanonin vilja-aitta , koska sen hedelmällistä maaperää kastelee Litanin vesi . Mitä kuuluu Litanille. Pituudeltaan satakunta kilometriä, kartoilla kuin pahainen, käyristynyt umpilisäke aivan liian piskuinen mahtuakseen mukaan maantieteen hakuceoksiin. Veden vieminen jokiuomasta on kuin veren laskeminen eläimestä, teurastuksen merkki . Vettä Galileaan , Litanille auttomaan rauha. Lähihistoriamme on täynnä vertatihkuvia symboleita , joihin tavataan liittää vetoomus "ei koskaan enää": Guernica, Lidice , Babi Jar , Hiroshi ma , Song My.. Joku katsoo tarvitsevansa Litanin vettä kipeämmin kuin Bekaan viljelijät ja Etelä-Libanonin vuorenrinteiden vuohet. Perusteluna voi vaikkapa esittää, että vesi jossakin (esimerkiksi Litanin uomassa) käytetään tehottomasti , mutta voitaisiin käyttää jossakin muualla (esimerkiksi Pohjois-Israelissa) hyödyllisemmin . Tämä on käytännöllistä , tällä perusteella voi viedä keneltä tahansa mitä tahansa
Ensimmäisestä mielenilmauksesta lähtien Greenpeace on aktiivisesti pyrkinyt suorilla ja väkivallattomilla toimilla puuttumaan vakaviin ympäristöongelmiin. pyynnin , merten saastuttamisen ja ydinkoeräjäytysten lopettamiGreenpeace-järjestön Sirius-laiva lähdössä Helsingistä kohti Leningradia . Greenpeacen laivat ovat tehokas osa järjestön tiedottamista; mukana matkoilla on aina runsaasti toimittajia. Amchitkassa on nykyään luonnonsuojelualue , ja ydinkoeräjäytyksiä tehdään maan alla Nevadassa. Ryhmä ihmisiä, jotka vastustivat ydinkoeräjäytyksiä Amchitkassa Alaskassa, purjehti Greenpeacenimisellä aluksella koealueelle. Kansalliset intressit on jätetty sivuun Greenpeace on levittäytynyt ympäri maailmaa toteuttaen kaikkialla samoja päämääriä: kaiken kaupallisen valaanpyynnin, kaupallisen hylkeiden poikasten pyynnin, merten saastuttamisen ja ydinkoeräjäytysten lopettaminen. Järjestössämme toimivat antavat elämänsä tälle työlle, kertoo tanskalainen Gert Sörensen, joka tuli Helsinkiin vauhdittamaan Suomen liittymistä kansainväliseen valaanpyyntikomissioon. 43. . vsk. Silloin ilmestyvät sateenkaaren soturit niitä pelastamaan'' . Ele sai niin paljon julkisuutta, että Yhdysvallat joutui lopulta luopumaan kokeistaan . Gert Sörensen Greenpeace syntyi vuonna 1971. Johanna Niemi Greenpeace luonnon puolesta Greenpeace -luonnonsuojelujärjestö toimii kansainvälisen ajattelun pohjalta. Laivamatkoille pääsevät vain aktiivisimmat jäsenet ja heitä on kaikkialta maailmasta. SUO MEN LUONTO6-7/82 4I. Greenpeacen filosofia on peräisin intiaanien ennustuksesta: "Kun maa on sairas, alkavat eläimet kadota. Järjestön päämäärät ovat kaiken kaupallisen valaanpyynnin , kaupallisen hylkeiden poikasten
Käykö näin Suomessa. Fjords Alle 20, 1857 K0benhaven V, Danmark. Greenpeacen jäseneksi voi liittyä vain maissa, joissa on liikkeen toimisto . Ja vielä uskomattomampaa on se, että kaikki lehdistöstä alkaen tuntuvat hyväksyvän byrokratian. Siellä päätettiin kaupallisen valaanpyynnin kieltämisestä ja rajoituksista. Nyt kahden ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen hän voi jo sanoa saavuttaneensa jotain . Toimisto myös maksaa paljon, sillä ilman kokopäivätoimista työntekijää sitä ei kannata perustaa. GREENPEACE NEUVOSTOLIITOSSA Greenpeacessa toimivilta kysyttiin usein : Miksi vastustatte vain USA: n ja Ranskan ydinkoeräjäytyksiä , miksette koskaan arvostele Neuvostoliittoa. nen. Asiasta on alettu keskustella , jopa parlamentissakin. Viime syksynä täältä vastattiin , että Suomi liittyy jäseneksi jouluna . Toisaalta islantilaiset ovat sellaisia, että he kiinnostuvat kun olemme paikalla puhumassa , mutta unohtavat asian heti , kun olemme lähteneet , Gert sanoo hieman turhautuneesti . Työ on ollut pääasiassa poliittista. Vastustamme byrokratisoitumista, sen takia meillä ei ole äänestyksiä tai muuta sellaista, Gert selvittää. BYROKRATIAA KAIHDETAAN Greenpeace -liikettä johtaa 11jäseninen kansainvälinen Greenpeace-neuvosto. Olen yrittänyt levittää tietoa kansalaisille ja neuvotellut sikäläisen parlamentin kanssa, Gert kertoo ja näyttää Tanskan parlamentin Islantiin lähettämää kirjettä, jossa pyydetään Islantia lopettamaan kaupallinen valaanpyynti . Tärkeintä on yhdistää idän ja lännen voimat taisteluun yhteisen tulevaisuuden puolesta. Gert ihmettelee suomalaista byrokratiaa. Gert on käyttänyt tyossaan pienten askelten taktiikkaa. Greenpeacen materiaalia saa myös Tanskan toimistosta osoitteella Greenpeace-Denmark, N. Komissioon on jatkuvasti liittynyt lisää jäseniä, mukana on myös kehitysmaita. Komissio perustettiin vuonna 1946 , ja on siitä lähtien ollut jakautuneena kahtia valaiden pyyntimaiden ja niiden suojelijamaiden kesken . (90) 447 078. Kansainvälisellä valaanpyyntikomissiolla oli kokous heinäkuun 19. Järjestössä toimii noin 200 kokopäiväistä työntekijää. Kun mitään ei kuulunut, otimme yhteyttä , ja jäseneksi luvattiin tulla maaliskuussa. Kaikki muut Pohjoismaat ovat jo jäseniä, tällä haavaa on 2-2-asetelma: Norja ja Islanti pyydystävät valaita, Ruotsi ja Tanska eivät. Mutta poliittisia ja kulttuurisia raja-aitoja yritettiin murtaa. He saivat yhden kokonaisen päivän kierrellä Leningradin kaduilla kertoillen neuvostoliittolaisille ydinaseiden vaarallisuudesta ja luonnonvarojen ehtymisen uhasta. Suomi olisi meille valaiden suojelijoille erittäin tärkeä jäsen . Suomi on vastannut tiedusteluihin useaan otteeseen myöntävästi. Jotta Suomi voisi liittyä IWC:n jäseneksi , on laadittava laki, joka kieltää kaupallisen valaanpyynnin . Jäseniä on 500 000. Gert Sörensen kertoo Leningradin matkasta näin: En ollut itse mukana, mutta ystäväni vakuuttivat , että matka oli sujunut suunnilleen suunnitelmien mukaisesti. Luonnonsuojeluviranomaisilla on niin paljon töitä , emme me tahallamme hidastele , puolustelee luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen . SUOMI VALAIDEN PUOLUSTAJAKSI. Greenpeacen yhteyshenkilönä Suomessa on Anna Similä, Fredrikinkatu 73 B 17, 00100 Helsinki 10, puh. J. Gert on työskennellyt Islannissa yrittäen saada maan päättäjät valaiden puolelle. Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkien puolueiden ryhmänjohtajat. PIENTEN ASKELTEN TAKTIIKKAA Eniten valaita maailmassa pyytävät Japani, Islanti ja Espanja. Emme yleensä puhu jäsenistä vaan kannattajista. Mutta Suomen toimiston perustaminen ei ole mikään mahdoton ajatus , Gert sanoo. Esimerkiksi jokainen toimisto tuo keräämänsä rahat yhteiseen pussiin eikä käytä niitä itse. Täytyy löytää paljon sopivia ihmisiä, jotka haluavat antaa elämänsä tälle työlle. Lakia on valmisteltu maaja metsätalousministeriössä niin kauan, ettei eduskunta ehtinyt käsitellä sitä loppuun ennen kesälomalle siirtymistään. Suomi ei taaskaan ehtinyt olla jäsenmaana äänestämässä valaiden puolesta. Siinä on yksi edustaja kustakin maailman 11 :stä toimistosta. Se on uskomatonta . Greenpeace toimii kansainvälisesti. Koska heillä ei ollut viisumia eikä muita tarvittavia asiakirjoja, he eivät voineet viipyä Leningradissa kauempaa. Vain alkuperäiskansoille tulisi suoda oikeus valaanja hylkeenpyyntiin. Onko Greenpeace-aktivistien tultava yhä uudestaan hätistelemään suomalaisia päättäjiä vastaamaan sanoistaan. SUOMEN LUONTO 6182 41. päivänä Brightonissa, Englannissa. Gert tuli Helsinkiin vauhdittamaan Suomen liittymistä kansainväliseen valaanpyyntikomissioon (IWC). Kun kesäkuu alkoi eikämitään ollut tapahtunut , · päätin tulla tänne vauhdittamaan asioita. Jatkuvien huomautusten jälkeen järjestön Sirius-alus purjehti Helsingin kautta Leningradiin viime toukoja kesäkuun vaihteessa. Suomen mukaantulo kallistaisi vaakakuppia valaiden puolelle , Gert selvittää. Ystäviäni seurattiin jatkuvasti , mutta he saivat 44 kuitenkin toteuttaa suunnitelmansa. Kaikki ei sujunut Greenpeacen Jasenten toiveiden mukaisesti, monet ovatkin tuominneet koko Leningradin retken epäonnistuneeksi . Gertin mukaan Suomeenkin voitaisiin perustaa toimisto, jos on tarpeeksi innokkuutta. ,sk
,sk. KIRJASTO, KAUPPA, KORTISTO JA KOKOUSTILA Alussa Ympäristökeskuksen toimintamahdollisuudet olivat vähissä , kun liikkeelle lähdettiin tyhjin käsin ilman pennin pyörylää. Auli Kilpeläinen ja Tapio Lindholm Ympäristökeskuksessa luotetaan omiin voimiin Ympäristönsuojelun työkenttä ulottuu korvaamattomien lajien ja koskemattomien luonnonalueiden suojelusta energiapolitiikkaan; uudistuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä kaupunkien ympäristöongelmiin; luonnonsuojelusta ihmisensuojeluun. Onko kemisti saastuttaja, jos hän menee johonkin firmaan töihin. Kaupassa on kirjamyynti ja 45. Se vuosi toi yhteen tällaisista ympäristöasioista kiinnostuneita ihmisiä. Idea syntyi Inkoon ympäristöleirillä vuonna 1979. Suomen Luonto on aiemmin seurannut mm. Oli Koijärvi-tuoksinat, ja silloin huomattiin miten vaikea on toimia , kun ei ole paikkaa , ei puhelinta. Puolueet ovat hänen mielestään byrokraattisia ja niin tiukasti sidoksissa tähän yhteiskuntaan etteivät pysty toimimaan järkevästi. Siinä riittää erikoistumisaloja useammalle järjestölle ja ryhmittymälle, ja toimintatapojenkin moninaisuus on välttämätöntä. Työn ja tuotannon lisäksi Tuomoa kiinnostavat elämäntapakysuoMEN LUONTOG-7/ 824 1. Kämpän jäljille päästiin maalishuhtikuussa 1981, muistelevat Tuomo ja Maare . ympäristönsuojeluntarkastajan työpäivää ja luonnonsuojeluliiton piirisihteerien ja paikallisaktiivien aherrusta. MITEN KAIKKI ALKOI. Kemia herätti kiinnostuksen ympäristöasioihin : Rupesin miettimään , ettei ympäristön saastuminen ole pelkkää kemiaa , vaan siihen on yhteiskunnalliset syyt. Ympäristökeskuksen ympärille ryhmittyvät pääkaupunkiseudulla ne ympäristönsuojelijat, jotka eivät koe perinteisiä vaikutuskanavia , esim. Hän tuli Ympäristökeskukseen toimittuaan EVY ssä ja Alta-liikkeessä ja aiemmin poliittisissa järjestöissä. Päätökset tekevät ne ihmiset, jotka kulloinkin toimivat Y mpäristökeskuksessa . Virallisesti Y mpäristökeskuksen perustivat ja sen jäseniä ovat Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle, Pehmeän Teknologian Seura, Luonto-Liitto ja helsinkiläinen asuinkollektiivi Arkki. Ja edelleen Ympäristökeskus etsii toimintojaan ja miettii mikä on mahdollista , kun ei ole yhtään palkattua henkilöä eikä varmaa taloudellista pohjaa, Maare kertoo. Tarkoitus on koota kokemuksia pieniltä ryhmiltä ja eri liikkeiltä, niin että nykyiset ja syntyvät ryhmät voivat käyttää tietoja hyväkseen. Ohjenuorana on, ettei Ympäristökeskuksella sinänsä ole mitään itsenäistä toimintaa eikä sen tarkoitus ole kerätä jäseniä. Nyt tapaamme kolme uuden ympäristöliikkeen nuorta Helsingissä toimivasta Ympäristökeskuksesta. Paha vain, että turhat ennakkoluulot usein jarruttavat liikkeensisäistä työnjakoa ja keskustelua. Käytännön toiminnassa järjestöillä ei ole nykyisin paljonkaan merkitystä. Pitää miettiä , miksi tarvitaan tietynlaista teollisuutta. Helsinkiläinen opiskelija Maare Eloranta on toiminut kauan sekä Luonto-Liitossa että uusissa ympäristöliikkeissä . Päätoimintamuodot ovat kirjasto, kauppa, tietoverkosto ja tilojen antaminen käyttöön eri ryhmille siihen ei tosin ole paljon mahdollisuuksia näin pienessä paikassa. Suomen luonnonsuojeluliittoakin pyydettiin mukaan , mutta se piti viisaampana pysyä syrjässä. luonnonsuojeluliittoa tai poliittisia puolueita, omikseen . Vantaalainen abiturientti Ulla Anttila on toiminut aikaisemmin Luonto-Liiton Uudenmaan ja käynyt tämän vuoden alusta lähtien Ympäristökeskuksen viikko kokouksissa, päivystänyt ja hoitanut pikku hommia. Sitä saa lainata kuka tahansa, ja lisäksi täällä toimii käsikirjasto, Tuomo kertoo . symyksec. Sen jälkeen olen ollut yhtenä pohjoismaisen vaihtoehtoja ruohonjuurijärjestön Nordisk Samaksjonin yhdyshenkilönä Suomessa. Ympäristökeskus on vaatimaton : pieni myymälä katutasolla ja sen takana isompi huone, joka toimii yhdistettynä kirjasto-keittiökokoustila-korcistohuoneena. Tuomo Virolainen tuli Rovaniemeltä Helsinkiin opiskelemaan. Aitan takia minäkin luiskahdin Ympäristökeskukseen, tarvitsimme paikan missä toimia. Nämä työt täydentävät hänen mielestään hyvin toisiaan. Kirjallisuus on uusinta ulkomaista ympäristöfilosofista ja -poliittista kirjallisuutta , jota on vaikea löytää tavallisista kirjastoista. Valtakunnallisestikin se on yksi uuden ympäristöliikkeen tukikohdista
Miten pystyy suojelemaan ympäristöään sellainen ihminen, jolla ei ole mahdollisuutta tutustua kunnolla mihinkään ympäristöön. Vaatetavaraa ja kaikkea krääsää sinne ei mahdu eikä ole tarpeenkaan, sanoo Maare. Toivottavasti emme joudu turvautumaan palkkatyöhön, se to1s1 mukanaan eriarvoisuutta. TYÖN VALTAA , EI RAHAN Maare kertoo, että Ympäristökeskuksessa ei tehdä äänestyspäätöksiä, vaan terve järki on ohjenuorana rutiiniasioissa ja rahankäytössä. Kortistoryhmän kyselytyö jatkuu. On hallinnollisia ryhmiä, jotka rakentavat tätä paikkaa, mm. Opetusministeriöltä tuli v11me vuonna pan tonnia. Ulla: Elämä on kokonaisuus. Vuokraym. Ellei tajua miksi ihmiset tuhoavat ympäristöään, on turha panna aita jonkun läntin ympärille ja sanoa ' 'tähän ei saa koskea' ' . Ei ole samantekevää missä teen työtä ja asun . Mitä ryhmiä Ympäristökeskuksessa kokoontuu. Kun ihminen on näin hallitseva, on pakko ottaa huomioon millainen hän on ja miten hän toimii , muuten on turha puhua luonnonsuojelusta. Alta-ryhmä , ruokapiiri ja kollektiiviryhmä, joka etsii yhteisasumiseen sopivia taloja ja asuntoja ja jota ei varmaan olisi syntynytkään ilman Ympäristökeskusta. Kollektiivikokeiluista , elämäntapa, maatalousja tehdaskokeiluista pitäisi ottaa oppia Suomessakin. Emme kilpaile esim . Ryhmät toimivat itsenäisesti , ja yhteisiä asioita puidaan maanantaisin viikkokokouksissa , jotka ovat avoimia kaikille. Alivuokralaisena täällä pitää majaa Prosenttiliike ja alivuokralaisen tapaisena myös Puola-Solidaarisuus ry . Kortistoon yritetään saada kaikki mahdollinen tieto ympäristöliikkeistä ja vaihtoehdoista Suomesta ja ulkomailtakin, matkustavien tarpeiksi. Maare: Elämänsuojelu ei ole ristiriidassa luonnonsuojelun kanssa . Ihmiset ovat liikuteltavaa työvoimaa , eikä ihmissuhteille anneta arvoa . Suurin osa Y mpäristökeskuksen tarvikkeista on saatu lahjoituksina, mm . Ja tämä muovaa myös ihmisen näkemystä yhteiskunnasta ja ympäristöstä . luonnonsuojeluiiiton kanssa samoista rahoista . kortistoryhmä, kirjastoryhmä ja talousryhmä. Näistä asioista aktivistit keskustelevat jatkuvasti , mielipiteet eroavat paljon , mutta yhteisiä piirteitäkin on , sanoo Maare. Ulla: Ympäristökeskuksesta saa tietoa, joka herättää ihmiset asettamaan kyseenalaisiksi as101ta , jotka aiemmin ovat tuntuneet 1tsestäänsel vyy ksil tä . Maare: Ajatelkaa miten ensimmäinen suuri kaupunkisukupolvi , joka on syntynyt 1960-luvulla, tajuaa ympäristönsä . tiedonvälitys tärkeintä. Junttausvaaraa ei ole siksi , että Ympäristökeskuksen resurssi on nimenomaan työ eikä esimerkiksi raha eikä kukaan voi muitten yli päättää että muut tekisivät jotain vastoin tahtoaan. Maare: Elämäntapa vaikuttaa mieleen , ruumiiseen , suhtautumiseen ihmisiin ja ympäristöön ... Tuomo: Minä lähden ihmisen arvoista . MIKÄ ELÄMÄNTAPA. Esimerkiksi sellainen ei ole toimiva elämäntapa, että olisin asetehtaassa töissä kahdeksan tuntia päivässä ja sen jälkeen menisin rauhanliikkeen kokouksiin . Miten tulette toimeen ilman palkattua työvoimaa , ja mistä saatte rahat vuokraan ja muihin välttämättömyyksiin. Tuhoamalla luontoa ih minen tuhoaa elinmahdollisuuksiaan, vetää jalkoja tulevaisuuden alta. vsk.. IHMISENSUOJELU JA LUONNONSUOJELU Maare: Kun asuin yksiössä , opiskelin ja kävin töissä , joka roolissa minulla oli eri ihmissuhteet. Mitä se tarkoittaa. On vaikea luoda kestäviä ihmissuhteita, jos niille ei ole elämäntavassa konkreettista pohjaa. Toisaalta toiminnan pitkäjänteisyys tietysti kärsii vakituisen työv01man puutteesta. . Se on tietysti vaikeaa , koska koko maailmantilanne on kaikkea muuta kuin omissa käsissä. Päättäjät eivät käsitä , millainen hirveä päänsärky JO 7-vuotiailla on ympäristökysysuoMEN LUO T0 6"182 •11. Tietoverkostoa ei koota tietokoneeseen vaan vanhaan puiseen arkistolaatikkoon. Maare: Perustava asenteenmuutos on se , että ihmiset uskaltavat ottaa elämän omiin käsiinsä . Y mpäristökeskus saa kuukaudessa noin tuhat markkaa lahjoittajilta, joista suuri osa antaa prosentin palkastaan. Kauppa hoidetaan yhteisöperiaatteella kuten päätöksentekokin. Ei sitä pidä jakaa keinotekoisesti sektoreihin : työ , vapaa-aika jne. Sitten on toimintaryhmiä : mm. Yhteistä on ennen muuta se , että kaikki puhuvat elämäntavasta. kirjaston kirjat kustantajilta ja kirjanäyttelyistä. Jos meidän on mahdollisuus avata uusia rahoituskanavia , niin hyvä juttu , sanoo Maare. Ei ihme , jos avioliitot hajoavat ja lapset ovat poissa tolaltaan . Onko kysymys pelkästään ihmisen suhteista toisiin ihmisiin ja ympäristöön , vai onko ympäristöllä ja luonnolla myös itseisarvoa. Elämäntavan muutos voi kyllä lähteä arvojen muutoksesta . Nykyaikainen asuntoja työvoimapolitiikka repii ihmisiä. En kuitenkaan halua sanella oikeata elämäntapaa muille , koska Suomi on sellaisessa murroksessa , että suuri osa ihmisistä on pakkotilanteessa valitessaan elämäntapaansa. Elämäntapa vaikuttaa siihen , millainen maailmasta tulee , ei vain se mitä puhun. välttämättömät kulut peitetään kaupan myynnillä ja 46 tukilahjoituksilla. Tuomo: Toinen tapa mahdollistaa elämäntavan muutos on vaikuttaa tuotantoon . Maare: Sitä että minulla on vain yksi elämä ja se on tärkeä , ja muidenkin elämä, vaikka Koijärven lintujen, ja lajien moninaisuus. Tuomo ja Maare luettelevat ympäristökeskuslaisten maailmankuvan avainsanoja: pehmeä teknologia , tiedollisesti ja tuotannollisesti hajautettu yhteiskunta, uudenlainen työn käsite, ei ylikansallisia rakenteita, ei raskasta teknologiaa , vallan keskittymistä tai sotilasmahdin lisäämistä.
Maare: Molemmilla on työkenttää paljon enemmän kuin ehtivät tehdä . Tiedotusvälineissä Luonnonsuojeluliitto on esillä paljon ja samalla tavoin kuin puolueet, mutta yhtä paljon vaikutusvaltaa sillä ei ole. myksistä. Katsomassa voi käydä Y mpäristökeskuksessa, osoite on Hietaniemenkatu 10 , 00100 Helsinki 10 , ja puhelinnumero (90) 491 5 59. Ne yhdissuoMEN LUONTO 6 1R2 41. ITSEKRITIIKKIÄ Miltä vaikuttaa vuoden taipaleen jälkeen. Luonto-Liitto tekee arvokasta työtä , jota yksikään Y mpäristökeskuksen ryhmä ei voisi korvata. Joskus on kuin tervanjuontia saada toimintaan ne tyypit, jotka käyvät kokouksessa katsomassa. Luonnonsuojeluliitto perustettiin 1940-luvulla, jolloin sen jäsenillä oli kokemusta ehjästä, tasapainoisesta ja kauniista luonnosta. Perinteisen roolinsa mukaan se ei pysty ottamaan tällaisiin asioihin kantaa , sen täytyy olla poliittisesti neutraali . Luonnonsuojeluliitto toimii klassisen luonnonsuojelun parissa, eikä ole muuta järjestöä, joka toisi niitä kysymyksiä esille samalla arvovallalla ja edistäisi ympäristönsuojelua virallisella tasolla. että Ympäristökeskuksella on vaikutusvaltaa vaan vaikutusta, vaikutusta yksittäisten ihmisten ajatteluun , mahdollisuuksia antaa tietoja ja virikkeitä , Maare pohtii. Nykyisellä nuorisosukupolvella ei sitä enää ole. tävät hyvin suuren joukon ihmisiä ja auttavat ylläpitämään paikallisjärjestöjä. Kaivataan ympäristön suunnittelun taitoa , jotta opittaisiin rakentamaan niin ettei tuhota. Tiedonhakija saa olla aika omatotmmen. Luonnonsuojeluliitto on uusien haasteiden edessä , ja on absurdia , jos se jatkaa perustusaikojensa tapaan. Koskematonta luontoa on jäljellä niin vähän , ja vain koskematonta voi su,ojella. Tuomo: Toimimme eri aloilla. TYÖNJAKOA LUONNONSUOJELULIIKKEESSÄ Millainen on mielestänne Ympäristökeskuksen suhde perinteiseen luonnonsuojeluliikkeeseen. Suomessa tähän ei edes saa kunnon koulutusta. Maare: Jäsenjärjestöinä LuontoLiitto ja luonnonsuojeluliitto ovat luonteeltaan ihan erilaisia kuin Ympäristökeskus. Ehkä Ympäristökeskus on hieman liian sulkeutunut ulkopuolisilta, Ulla epäilee . Eivät ne rajoita paikallisjärjestöjen toimintaa , joka voi olla vaikka samanlaista kuin Ympäristökeskuksen. Onko Ympäristökeskuksella ollut tarpeeksi vaikutusvaltaa. Tietojärjestelmä ei ole vielä valmis eikä päivystäjän ole helppo nopeasti löytää sitä mitä kysyjä haluaa . Monilla on valmiina oma käsityksensä siitä , millaisia ihmisiä halutaan mukaan ... Luonnonsuojeluliitto ei kuitenkaan pysty menemään pitkälle yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten tuotannon kritiikkiin , eikä elämäntapakysymyksiin. Maare muistuttaa että itsekullakin on varmaan opittavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin: Avoin toiminta vaatii voimakasta empaattista kykyä. Erittäin arvokasta näissä suurissa järjestöissä on niiden hyvät koulutusmahdollisuudet. On löydettävä työnjako, emme esimerkiksi pyri keräämään tänne sellaista tietoa , jonka tiedämme löytyvän luonnonsuojeluliitosta, vaan ohjaamme kysyjät sinne . Rakenteensa vuoksi se ei pyöskään pysty liikkumaan niin nopeasti kuin tilanteet vaatisivat. 47. En halua. Maare: On kysymys ympäristön rakentamisesta. vsk. Porukka on sisäänlämpiävää , Tuomo myöntää . Ulla: En pidä plänttiajattelusta, että varataan pieni sopukka ja siinä sitten pitää virkistyä. Päivystysaika on arkisin kello 1218
Sen jälkeen se lämmitetään vielä tehokkaassa lämmönvaihtimessa poistoilman lämmöllä + 16 ... Näin on tehnyt lääkäri ja energiansäästäjä Mats Wolgast; hän rakensi talonsa halvemmalla kuin tavallisesti, mutta sen energiantarve on vain yksi kuudesosa tavanomaisesta. Lisäksi talo on mukava asua, ja ulkonäöltään se on kuin tiilitalot yleensäkin . Merkittävin säästö saavutetaan kuitenkin sillä, että ilmanvaihto on täysin hallittua ja tapahtuu esilämmityksen ja lämmönvaihtimen kautta. Varsinkin Pohjoismaissa ja Kanadassa , mutta myös muissa maissa on viimeksi kuluneiden vuosien aikana rakennettu suuri määrä energiansäästötaloja, jotka kuluttavat energiaa vain murto-osan tavanomaisten omakotitalojen kulutuksesta. Ruotsissa on jo päästy ' ' toisen sukupolven '' matalaenergiarakentamiseen: kokemuksia ensimmäisistä taloista voidaan täysimaaraisesti hyödyntää uusissa kohteissa. Henrik Hausen Uutta energiansäästössä: Halpa ja tehokas energia talo Energiansäästö on Suomen luonnonsuojeluliitonkin energiaohjelman pääperiaatteita. 48 SUOMEN LUONTO6-71 824 1. Kun eristys ja ilmanvaihto ovat energiaa säästäviä, aiheuttavat ikkunat helposti suuria lämpöhäviTässä tiilitalossa asunee tyytyväinen perhe ainakin mitä tulee talon rakennusja energiakustannuksiin. Toimiakseen tämä edellyttää sitä, että talo on erittäin tiivis. + 18 asteeseen. Mutta kuinka toteuttaa se käytännössä. Suomen energiavaihtoehtoja Joensuun korkeakoulussa tutkinut Henrik Hausen esittelee ruotsalaisen "toisen sukupolven" matalaenergiatalon, joka on halvempi ja tehokkaampi kuin ensimmäiset, ja jonka menetelmät ovat helposti toteutettavissa niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. vsk.. Usein näiden säästötalojen rakennuskustannukset ovat kuitenkin olleet suuret , ja valmistuttuaan ne ovat olleet asukkailleen hankalia hoitaa. Tämän perusteella voi olettaa, että muutaman vuoden kuluttua pientalot paljonkin muistuttavat Mats Wolgastin taloa . Eristyskerrosten välissä on tiivis muovikalvo , ja ikkunat ovat kiinteitä, koska avattavat, täysin tiiviit ikkunat ovat kalliita . Taloon tuleva raitis ilma esilämmitetään 15 metriä pitkässä maajohdossa parin asteen lämpöiseksi . Ruotsalainen Mats Wolgast rakensi talonsa halvemmalla kuin tavallisesti rakennetaan, eikä talon energiantarvekaan ole kuin yksi kuudesosa tavanomaisesta. HYVÄ ERISTYS JA HALLITTU ILMANV AIHIO Talo on tietenkin h yvin eristetty: kantavat rakenteet ja paksut eristeet on suunniteltu siten, että lämpöä joutuu ulos mahdollisimman vähän
Talon seinät ja katto on sisältäpäin vuorattu kipsilevyillä, joihin ilmaislämpö ja kamiinan lämpö varastoituvat. Yli puolet talon pienestä lämmöntarpeesta saadaan kuitenkin ns. Lisäkustannukset eristyksestä, ikkunoista , kaminasta, lämmönvaihtimesta, tuulettimista ja sähköpattereista ovat yhteensä vain vähän yli puolet tavanomaisen lämmitysjärjestelmän kustannuksista. Mats Wolgast on omassa talossaan käyttänyt nelinkertaisia ikkunoita, jolloin ikkunaluukuista ei enää olisi juuri apua. Wolgastin talo edustaa erittäin pitkälle kehittynyttä energiansäästötietämystä. Selontekoluonnoksessa on kuitenkin alistuttu energian, enty1sesti sähköenergian, käytön jatkuvaan voimakkaaseen kasvuun , mikä merkitsee johdonmukaisesti pakkoa tehdä lähiaikoina myös suurvoimalapäätöksiä. D Energiasta keskustellaan eduskunnassa Eduskunta keskustelee marraskuussa valtioneuvoston laatimasta energiapoliittisesta selonteosta. Pikemminkin voi todeta , että sitoutuessamme energian käytön lisäämiseen me samalla sitoudumme ympäristöhaittojen jatkuvaan ja kiihtyvään kasvuun. Suomen luonnonsuojeluliiton keväällä 1982 hyväksymä energiapoliittinen ohjelma tähtää ensi vaiheessa energian käytön tasaannuttamiseen ja myöhemmin tulevaisuudessa energian käytön laskemiseen . Mahdollisesti niissä lisäksi käyttövesi lämmitetään aurinkokerääjällä ja talot lämmitetään kokonaan puulla siellä, missä ei ole kaukolämpöä ulottuvilla. Tuulettimien aikaansaama ilmankierto jakaa lämmön koko taloon . Käyttövesi lämpiää kuitenkin sähköllä. Selontekoa seuraa energiapoliittisen neuvoston laatima uudistettu energiapoliittinen ohjelma sekä sähkönhuollon neuvottelukunnan valmistelema Sähkönhuollon runkosuunnitelma II. Ei ole myöskään esteitä si lle, että nämä energiansäästötoimet toteutettaisiin myös uusissakerrostaloissa ja peruskorjausten yhteydessä vanhoissa taloissa lähes yhtä hyvin tuloksin. Lämmin vesi on vain 40-asteista, ja hanat, pesukone ja suihku on valittu niin, että vettä kuluu mahdollisimman vähän. Jotta tätä lämpöä voisi tehokkaasti hyödyntää , on se jaettava mahdollisimman tasaisesti sekä tilassa että ajallisesti. öitä. Energiapoliittisen selonteon valmistelussa on annos älyllistä epärehellisyyttä: oleelliset suurvoimalapäätökset lykätään tulevien eduskuntavaalien yli . ILMAISLÄMPÖ JA KAMIINAN LÄMPÖ Talo lämmitetään yksinkertaisella puukamiinalla, joka on talon sisällä. En pidä lainkaan epätodennäköisenä sitä , että jo muutaman vuoden kuluttua tavalliset pientalot ovat yhtä energiasäästeliäitä kuin Wolgastin talo. Lämminvesisäiliö on kylpyhuoneessa , niin että säiliön hukkalämpö lämmittää tätä. Hannu Penuifå" 49. Luonnonsuojeluliitto on sitä mieltä, että työllisyyttä ja elämän laatua voidaan parantaa ilman, että energiankulutuksen pitäisi välttämättä nousta . Yhteensä nämä tuottavat lämpöä vuosittain noin 2 500 kWh:n verran, eli jos lämmitys tapahtuisi kokonaan puulla, olisi vuosikulutus runsaat kolme Lutioca. Maassamme käytetystä energiasta kolmannes kuluu rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen . Olisikin tärkeää, että aurinkoenergiatutkimuksessa otettaisiin huomioon säästötaidossa saavutettu edistys. Talon ja käyttöveden lämmitys maksaa 500 kruunua vuodessa casuoME LUO 1 0<,/82-1 1 vsk vallisessa talossa vastaavat kulut ovat 4000 kruunua vuodessa. Energian kulutuksen kasvun ja yhteiskunnan kehittämisen riippuvaisuussuhde ei ole suoraviivainen. Passiivisessa ja aktiivisessa aurinkoenergian käytössä ei ole vielä päästy näin pitkälle . Kaiken kaikkiaan talon rakennuskustannukset olivat pienemmät kuin ruotsalaisten normien mukaan rakennetut omakotitalot keskimäärin. Energiapolitiikkaa on parlamentaarisesti käsitelty kymmenisen vuotta . Tämä on esimerkiksi Kanadan Saskatchewanin kuuluisissa matalaenergiataloissa ratkaistu ikkunaluukuilla, jotka suljetaan yöksi . Jos tulevaisuuden talo on yhtä säästeliäs kuin Wolgastin talo, on monimutkaisten ja kalliiden laitteiden kuten lämpöpumppujen kannattavuus kyseenalaista . Ohjelman ja runkosuunnitelman hyväksyy valtioneuvosto. Muuten kodinkoneet ovat sähköä mahdollisimman vähän kuluttavia. Sen sijaan puulämmitys, jonka laajempaa käyttöönottoa nykyisin jarruttaa suuren puuvaraston ja lämmönvaraajan tarve, voi matalaenergiatalossa olla kaikkein edullisin. ilmaislämpönä, joka on peräisin talossa oleskelevista ihmisistä sekä talouskoneista , valaistuksesta, käyttövedestä ja auringosta. Lisäksi käytetään kolmea pientä sähköpatteria. Lämpö jaetaan eri huoneisiin viidellä pienellä tuulettimella (kunkin teho on 4 W) väliseinissä olevien aukkojen kautta . ENERGIANSÄÄSTÖ VOI KORVATA KALLISTA AURINKOTEKNOLOGIAA Näillä erittäin yksinkertaisilla säästökeinoilla päästään todella hämmästyttävään tulokseen. Muuten talo on rakenteeltaan kevyt. Matalaenergiarakentamisen yleistyminen ja energiataloudelliset peruskorjaukset saattavat mullistaa koko energiatalouttamme melkoisesti
Silmät tällä karvakorvalla ovat korkealla, miltei päälaella. ja he tulivat, söivå·t kohta koko suovan silppulå}å"ksi ja tyytyvå•isinå· lepåilivå"t sil,, pwssa. Kirsi-Marja Korhonen Tarinoita pakettipellon pientareelta eli Miten lapinmyyrästä tuli metsätuholainen Ihminen on usein itse syypää metsiään, viljelyksiään ja elinympäristöään vaivaaviin vitsauksiin. Peltoja raivattiin 1900-luvulla runsaasti , ja lapinmyyrä sai lisää sopivia elinpaikkoja. Tuhoja on tutkittu vuodesta 1972 lähtien Metsäntutkimuslaitoksessa. Holtiton jätehuolto on siittänyt valtaisat lokkiarmadat, avohakkuut ovat luoneet vesakko-ongelman ja hyönteismyrkkyjen yletön käyttö on hävittänyt tuholaisten luontaiset viholaiset ja tehnyt tuholaisista entistä runsaampia. Lapinmyyrä on hämärän eläin, joka on kömpelö kiipeilemään. )0 "jä'ngå"t ja aavat ja jokirannat olivat metsåperå'n heinå·maita. METSÄSI Ä PELLOKSI , PELLOSTA METSÄKSI Sota toi asutettavia , ja viljavat jokirannat eivät enää riittäneet. Runsaassa vuosikymmenessä tästä tulvamaiden hiljaisesta hissukasta on tullut paha tuholainen talvella 1977-78 lapinmyyrät hävittivät Lapissa yli miljoona puuntainta. Lapinmyyrän luontaisilla elinpaikoilla jokien tulvaniityillä ja tulvivilla aapasoilla heinää on näet niitetty satoja vuosia , vaikka varsinainen heinänkasvattaminen yleistyikin Lapissa vasta 1800-luvulla. Karjan eloiksi suovat rakennettiin, vaikka metsien pienet hiiret luulivat, eccå· heinå·t oli kasattu heidå"n eloikseen. Nykyään lapinmyyrä ei enää ole tuntematon , vaan valitettavankin tuttu Pohjois-Suomen mäntytaimikoiden tuholaisena . Vuonna 1964 Suomen Luonnossa ilmestyi Johan Tastin kirjoitus ' 'Lapinmyyrä, tulvamaiden tuntematon jyrstJa . Lapinmyyrän saattoi tavata lähinnä mellastelemassa ihmisten kasaamissa heinäsuovissa. Peltojen paketointi ja heitteillejättö Lapissa on avannut lapinmyyrälle ihanteellisen elinympäristön, mistä se leviää taimikoihin ja metsiin tihulaiseksi. M yyrällä on huippuvuotensa keskimäärin joka neljäs vuosi , ja silloin se aiheuttaa tuntuvia taloudellisia vahinkoja peltojen metsitysaloilla ja turvemaiden männiköissä. Artikkeli kertoi tämän Lapin tulvivilla aapasoilla ja rantaniityillä elävän, harvoin huomatun pikkunisäkkään elintavoista. Suurin osa maista jaettiin syrjäseutujen raivaamattomilta metsäja suomailta niin kutsuttuina kylminä tiloina. Lapin läänin peltoala miltei kuusinkertaistui 1910-luvun alle 15 000 hehtaarista 87 500 hehtaariin vuonna 1969 , jolloin peltoala oli suurimmillaan. Tulvamaiden asukkaana lapinmyyrä on tottunut muuttamaan majaansa useitakin kertoja kesässä , joten se tulee toimeen niitettävilläkin pelloilla. Vedessä se sen sijaan pärjää mainiosti uiden ja sukellellen. Kahdessa vuosikymmenessä Lapissa raivattiin 11 000 hehtaaria uutta peltoa , paljolti SUO MEN LUONTO 671 82 -11. Vielä parikymmentä vuotta sitten lapinmyyrä eleli hiljaiseloa Lapin tulvaniityillä. vsk.. Myös lapinmyyrän metsille aiheuttamat tuhot ovat esimerkki ihmisen itsensä luomasta vitsauksesta. Talvella 197778 lapinmyyrä tuhosi Lapissa yli miljoona puuntatnta. Samuli Paulaharju kuvaakin kirjassaan Sompio ilmeisesti juuri lapinmyyrän tuhoja heinäsuovissa: ..apinmyyrä Lapissa rottanakin tunnettu muistuttaa kookasta peltomyyrää, turkki vain on tummempi ja häntä pitempi
Lapissa on muutenkin vähennetty peltoviljelyä , ja niinpä vuonna 1979 noin kolmannes läänin peltoalasta ei tuottanut enää satoa. " seuduille , jotka olivat lapiomyyrän elinaluetta. Lapiomyyrän tuhot huomataan helposti , koska istutuksen jälkeen taimi koi ta seurataan tarkkaan . Pienten taimien maanpäälliset osat on usein nakerrettu tikkukasaksi , jossa vai n kova ydinpuu on jäljellä. Lapiomyyrän aiheuttamat taloudelliset vahingot ja suometsien tasapainohäiriöt eivät ole mitään odottamattomia luonnonilmiöitä , vaan ihmisten taloudellisten toimintojen sivuvaikucuk~a. ,., . Se vierailee aterioimassa juurikasvija perunamailla sekä ruokakomeroissa. Lapissa on myös pakettipeltotilojeo keskimääräinen peltoala ollut , päin vastoin kuin muualla maassa , koko läänin keskipeltoalaa suuremp1. PohjoisLapissa myyrä käyttäytyy kuin eteläinen kotirotta ja asuu kaatopaikoilla , karjasuojissa , ladoissa ja asuinrakennuksissa . Lisäksi kaarnakuoriaiset jyrsivät hitaasti pystyyn kuivuvia puita, jolloin välilliset tuhotkin voivat olla suuret. Tulvaniittyjen laajentaminen , pellonraivaus sekä peltojen paketointi ja heitteillejättö ovat avanneet myyrille paratiisin ovet. Tyypillinen näky tuhotalven jälkeisenä kesänä pakettipelloilla on kokonaan silputtu, kuloutunut heinäja sarakasvusto sekä möyrityt auranpalteet. Kun myyrät taas sikisivät, oli lähtöpesäkkeitä aikaisempia vuosia enemmän. Sitten myyräkanta romahti, mutta aikaisempaa enemmän myyriä säilyi kuitenkin hengissä peltoalueilla. vsk. Turvemaiden männiköissä lapiomyyrä kaluaa puiden kuorta rungon tyveltä tai juurista , jolloin tuhot saattavat paljastua vasta vuosien kuluessa , kun puut kuolevat pystyyn. \ \:?t ., 1 ,,,\ , o~'l /,, neet jopa tukkipuita. Myyrät ovat tappa' ( 1 / j ' ' ' /J J/~ 1 ' ~_-.,.· ,.,,,,. Lopulta myyrät joutuivat etsimään ravintoa jopa peltoja ympäröivistä metsistä . Peltoviljelystä luopuminen on synnyttänyt etenkin Lapio eteläja keskiosiin laajoja turveperäisiä niittyaloja. SUOMEN LUONTO 6-7/ 824 1. Myyräkantojeo kehitys on oleellisesti liittynyt Lapio peltoviljelyn historiaan. Lapiomyyrä levittäytyi viljelyksestä poistetuille aloille ja aiheutti vahinkoa istutuksille. Viitenä seuraavana vuonna Lapin läänin vähintään kahden hehtaarin peltoalasta paketoitiin 17 prosenttia. Nämä ovat lapinmyyrälle mieluista maastoa , ja siksi se on levinnyt yhä laajem malle. D 51. Seuraava huippu myyrillä oli vuonna 1977, jolloin ne lisääntyivät runsaasti ja levisivät yhä vain laajemmalle. Heinäladoissa pärskivät myyrät saattavat levittää munuaiskuumetta ja ihmisissäkin toisinaan esiintyvää jänisruttoa. ·. PEL TOHEITOIST A MYYRIEN PARATIISI Pakettipeltoajao ensimmäinen myyrähuippu oli vuonna 197 3. . POHJOIS-LAPIN KOTIROTT A Lapiomyyrä on ihmisen mukana levinnyt myös tienvarsien heinikoihio ja pihaoiityille. Maatalouden ylituotantoongelmien vuoksi ei uusia kylmiä tiloja enää 1960-luvun lopulla perustettu, ja vuonna 1969 peltoja ruvettiin jo paketoimaan
Ne o li raivattu ennen oikeuskäsittelyn alkua. YML:ssa ei sanota sa naakaan au rauksen tai m ätästyksen puolesta. TAPAUSTEN KULKU Iiris Kanninen on hakannut oman perheen voimin vähäisiä metsiään lähes vuosittain. Asiaa tiedusteltiin kutsun lähettäneeltä piirimetsälautakunnan teknikolta, joka kertoi kysymyksessä olevan metsän hävityksen jolloin yksityismetsälaki vaatii katselmuksen . OIKEUSKÄSITTELY Metsänomistaja korosti oikeuskäsittelyssä kaiken aikaa , että kyse on metsän hoitotavan valinnasta . Katselmustilaisuudessa olivat läsnä metsänomistaja , pml:n teknikko ja koko kunnan kolmijäseninen metsälautakunta. Pml:n otetta kuvaa hyvin että todistajia oli vaikea saada. Kaikki ihmiset asettuivat innokkaasti maanomistajan puole lle, mutta kukaan metsänomistaja ei ol lut halukas todistajaksi. Pml:n teknikko vei katselmusväe n saman omistajan toiseen tilaan kuuluvalle palstalle , vaikka sen osalta ei oltu katselmuskutsua esitetty . Maasto palstalla on kivistä ja sen auraaminen tai mätästäminen pilaa maiseman ja luonno n , estää marjastuksen ja sienestämisen , tekee vaikeaksi taimikonhoidon ja mahdottomaksi metsätraktorin käytön korjuutilanteissa. ,sk.. Mikään järkipuhe hakkuun keskeneräisyydestä ei auttanut. Kyseiset metsälohkot olisi rauhoitettu I vuodeksi, metsänomistaja olisi tunnustanut hävittäneensä metsää ja pml olisi oikeutettu uudistamaan hakattu 20 aarin ala mätästämällä. Pml :n teknikko todisti oikeudessa , että metsää ei saada kasvamaan millään muulla keinolla , kuin auraamaila tai mätästämällä . Metsä vain tulee uudistaa niin , että se kasvaa. muodin mukaan . Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hakkuu oli paikallaan ja tarpeen . Katselmus oli kutsuttu n. Päätöksellä on ennakkotapauksen luonne , koska erimielisyys koski hakkuun jälkeistä metsän uudistamista. Pöytäkirjan laatinut pml:n teknikko kirjoitti pöytäkirjaan lyhyesti maanomistajan vastustuksen , mutta ei lainkaan metsälautakunnan jäsenten kielteistä kantaa. Piirimetsälautakunnat ovat tulkinneet yksityismetsälakia (YM L) virkamiehen arvovallalla väärin sekä nöyryyttäneet ja pelotelleet ihmisiä . Rauhoitussopimukseen ei metsänomistaja mmeään kirjoittanut. 2 ha palstalle , jonka hakkuu oli aloitettu vuotta aikaisemmin ja lumisen talven takia keskeytetty . Päätökset hakkuusta ja hoitotavasta on kuitenkin aina tehnyt metsänomistaja itse . Pml näki aluksi ainoana oikeana keinona metsän aurauksen, mutta " lievensi" käsitystään h yväksyen mätästyksen . Hakkuun jälkeen on huolehdittava metsän uudesta kasvusta . Katsauksia Uutisia Pehmeä metsänhoito VOlttl Iin kihlakunnan oikeus antoi 19 . Metsälautakunnan puheenjohtaja näki monta muutakin tapaa uudistaa metsää tässäkin tapauksessa samoin kuin ko lmas todistaja. Siellä hakkuu oli aloitettu kaksi vuotta aikaisemmin , tukit oli ajettu pois, mutta pinotavara oli vielä ajamatta. Syksyllä 198 1 tuli yllättäen kutsu metsänkatselmukseen eräälle keskeneräiselle hakkuualueelle. Tätä näkem ystä vastustivat maanomistaja ja kaikki metsälautakunnan jäsenet. Taustaksi on syytä selvittää , että kyseinen metsälohko , jossa hakkuu oli aloitettu on uudistuskelpoista metsää. Tarvittaessa asiasta on neuvoteltu Iin metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa. Siihen ei ole pakko alistua, tästä on nyt olemassa cuom101scu1men paatos. SUOMEN LUONTO 6" / 82 41. Metsä n0misrai a oli ilmoitta nut jo katselmustilaisuudessa , että kun koko alue on hakattu , se uudistetaan kulottamalla ja kylvämällä . Kanne hylättiin ja piirimetsälautakunta (pml) velvoitettiin korvaamaan Iiris Kannisen kulut 2 200 markalla. Pml :n teknikko esitti näkem yksiään metsän hävittämisestä. Metsää oli ehditty hakata vasta parinkymmenen aarin alalta. RAUHOITUSSOPIMUS Katselmuksen jälkeen pml lähetti postissa valmiiksi allekirjoitetun rauhoitussopimukse n , joka pyydettiin palauttamaan allekirjoitettuna. Oikeuskäsittelyssä metsälautakunnan puheenjohtaja todisti, että koko metsälautakunta oli maanomistajan puolella. 52 Tehometsänhoidossa on monissa asioissa tullut tuntuvia takaiskuja. toukokuuta 1982 päätöksen Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakunnan Iiris Kannista vastaan nostamaan metsien hävittämiskanteeseen . Metsälautakunnan jäsen , pienviljelijä-metsänomistaja ei halunnut tulla oikeuteen, " koska ne eivät anna hänen hakata enää koskaan metsää, jos hän todistaa niitä vastaan ' '. PML:N PANOKSET KOVENIVAT Kun rauhoitussopimusta ei sy ntyn yt pml haastoi metsänomistajan kihlakunnanoikeuteen vastaamaan metsän hävittämisestä. Silti metsäalan iärjc töt pyrkivät pakottamaan metsänomistajat hoitamaan mets_ää ku_lloisenk,i_n .. Pml :aa häiritsi muutama kymmenen raivattavaa aliskuusta. Se on kiistatta metsänomistajan päätäntävaltaan kuuluva asia. Uudistamisen keinoista oli suuri erimielisyys. Tälle 80 aarin alueelle oli jätetty siemenpuut
T.j.. Koska perkauksissa häviävät tai vähenevät rapujen suojapaikat ja ravinto , peratun uoman rapukanta alenee pysyvästi . Asiasta kiinnostunut metsä nomistaja ja metsuri osaavat ja saavat hakata metsää ilman leimausta. 53. Muutamaa vuotta myöhemmin koivun kantohinta oli lähellä männyn hintaa ja on tuntumassa pysynyt . ainakin Pohjois-Suomessa vihasivat koivua . Suomen kalascuslehti 5182 Rapu on hätää kärsimässä. Selvitykset ehätettiin tässä tapauksessa aloittaa jo ennen varsinaista rakentamista. , sk. Vuosina 197781 Pyhäjoen yläosalla on menetetty rapuja noin 320 000 markan arvosta. Metsänomistaja ei tietenkään rauhoitukseen suostunut ja asia ratkaistiin oikeudessa . Ensimmäisen oikeuskäsittelyn jälkeen pml koki asemansa heikoksi. Avohakkuusta on tehtävä lisäksi uudistamissuunnitelma. Perattuja alueita ei kannata kunnostaa eikä rapuja kannata jokeen istuttaa, ennen kuin vuorokausisäännöstely on muutettu lievemmäksi. Myöhemmin pidettiin neuvottelu , johon pml: n puolelta osallistuivat metsänhoitajan lisäksi päämetsänhoitaja. Rapuruttokin olisi saatava aisoihin . Vuorokausisäännöstelyn vuoksi ravustus on vaikeaa, koska pyydykset jäävät kuiville. Myyntipuuta hakattaessa tulee tehdä ilmoitus piirimetsälautakunnalle . Organisaatiot antavat ymmärtää, että metsä on aina ennen hakkuuta leimautettava ja tietenkin maksettava heille leimauksesta. Suurin osa vahinkoalueesta on kuitenkin voimayhtiön omistuksessa , joten korvauksia ei ole maksettu . Laajoja alueita isoja koivikoita tyvettiin ja jätettiin kuivumaan pystyyn , jotta voitiin viljellä tilalla mäntyä. Töiden vaikutuksesta arvo menetettiin käytännössä täysin . Rapukannan elvytysmahdollisuudet ovat vuorokausisäännöstelyn vuoksi varsin huonot. Nykyinen tehometsänhoito perustuu kepeisiin tutkimustuloksiin . Vircausnopeudet vaihtelevat myös suuresti. Pml:n kanne hylättiin kaikilta osin ja se velvoitettiin korvaamaan metsänomistajan kulut 2 200 markalla. Metsänhoitajan perääntyminen ei ollutkaan enää voimassa. MIKSI METSÄNHOITO ON TEHTY VAIKEAKSI. Kanninen Rapurapu rallaaa ... Siihen ei ole pakko , eikä syytä alistua. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että alueen ravut ovat joen perkauksissa kaikonneet tyystin. Toisinkin jatkuvasti väitetään: Vesistötyöt eivät muka ole vaikuttaneet esimerkiksi rapukantoihin , vaan ne on vienyt rutto tai muu mörkö . Rakentamisen vai kutuksista on varsin vähän tutkittua tietoa. Viime lokakuussa mietintönsä valmiiksi saanut metsätalouskomitea katsoi päällekkäisyyden niin suureksi, että esitti organisaatioiden yhdistämistä . Tehometsänhoidossa on monissa asioissa tullut tuntuvia takaiskuja. Muuten pml olisi suostunut metsänomistajan vaatimuksiin , mutta vaati edelleen metsän rauhoittamista alkuperäisen 10 vuoden sijasta viideksi vuodeksi . Koealue on rapusaaliiltaan Pyhäjoen heikoimpia, mutta luonnontilaisena senkin saaliin arvo on ollut noin 2 000 mk hehtaarilta vuodessa. Samana päivänä piirimetsälautakunnan metsänhoitaja otti yhteyttä metsänomistajaan ja perääntyi kaikista pml:n esittämistä vaatimuksista. Molemmat organisaatiot pyrkivät osoittamaan tarpeellisuuttaan näennäistyöllä tai tarpeettomalla työllä. Pohjanmaan suuressa luonnonmullistuksessa jokien rakentamisessa luonnontila on järkkynyt kaikkialla , missä toimeen on tartuttu . Silti metsäalan järjestöt pyrkivät pakottamaan metsänomistajat hoitamaan metsää kulloisenkin muodin mukaisesti. Kokkolan vesipiiri on selvittänyt vesitöiden vaikutuksia rapukantaan, ja tutkimukset osoittavat kiistatta, että ravut ovat joen perkauksissa kaikonneet tyystin. Piirimetsälautakunta olisi luopunut vaatimuksistaan , mutta halusi osoittaa metsänomistajan hävittäneen metsää ja tunnustavan sen suostumalla viiden vuoden rauhoitukseen . Vuosikymmen sitten metsäalan järjestöt SUOMEN LUONTO 6-; 182 41. Teetetään kalliita ja tarpeettomia metsäautoteitä, ojitetaan soita, joilla ei kasva puuta koskaan, aurataan ja mätästetään metsää , vaikka metsä kasvaisi muutenkin , usein paremminkin. Peratun alueen rapukantaa on seurattu edelleen, eikä minkäänlaista elpymistä ole havaittu . Pml:aa oikeudessa edustanut metsänhoitaja soitti heti seuraavana aamuna ennen töiden alkua metsänomistajan todistajaksi haastamalle Aarre Ihalaiselle pyytäen häntä sovittelemaan asiassa . Piirimetsälautakunnat ja metsänparannuspiirit tekevät osittain päällekkäistä työtä. Voimalaitos säätelee nyt vedenkorkeutta vuorokaudessa noin metrin . Yksityismetsää ei tarvitse koskaan leimauttaa. Metsänomistajan vaatimia oikeudenkäyntikuluja hän ei luvannut maksaa , mutta aikoi tutkia asiaa. Vesistötöiden yhteydessä puhkesi Pyhäjoella m yös rapurutto, mutta rakentamisen ja ruton yhteydet ovat jääneet Pyhäjoella epäselviksi . Kokkolan ves1p11n on vuosina 19741981 selvittänyt vesistötöiden vaikutuksia rapukantaan Pyhäjoen yläosalla
Sopimusvaltiot törmäsivät Uuden Seelannin kokouksen keskusteluissa sekä poliittisiin että ympäristöongelmiin. Antarktiselta alueelta on löydetty merkkejä muun muassa uraanista , kuparista , kullasta ja titaanista. Entä kuka omistaa malmit ja muut luonnon rikkaudet. Todellista näyttöä merenalaisista esiintymistä ei ole , mutta Yhdysvaltain hallituksen vuoden 1976 arvion mukaan siellä saattaisi olla kymmeniä biljoonia barreleita öljyä. Malvinas-saarten kriisi muistutti meitä niistä tulikuumista riitakysymyksistä, joita kaukanakin toisistaan sijaitsevien valtioiden välillä on eteläisten kylmien alueiden luonnonvaroista. Kyllä-äänten voittaessa niin äänestäneet saavat energiansa sen verran edullisemmin kuin ydinvoima on muita energialähteitä halvempaa. 13:1 2-3 1982 Onnistuneita aasianvilliaasin siirtoja Aasianvilliaaseja, Equus hemionus eli vuonna 1941 arviolta 200 300 yksilöä Turkmenian neuvostotasavallassa Badkhyzskin suojelualueella . Viimeiset yksilöt metsästi eräs ulkomaalaisseurue Omanin Harasisin alueelta. Vastuu ydinvoimasta sen kannattajille Tätä mieltä on professori Pentti Malaska , joka on esittänyt uudenlaisen kansanäänestysmallin energiavaihtoehdoista päätettäessä. Kokouksen tavoitteena oli harkita , voitaisiinko sopimusta laajentaa käsittämään alueen malmija öljyvarat. Mannerjalustan mahdolliset öljyja kaasuvarat kiinnostavat nekin. vsk.. Jos lähdetään jälleen ydinvoiman tielle, on otettava huomioon siihen sisältyvä pahimman mahdollisen onnettomuuden riski. Sopimus si nänsä vain sivuaa tätä riitakysymystä. Korostaakseen "oikeuksiaan" valtiot ovat mm. Monet kolmannen maailman valtiot vaativat osuutta alueen hallinnasta. Jos siis päätös tehdään teknokraattisesti, päättäjät istuvat tuleen toisten housuilla. IUCN Bulletin New Series Voi. Jatkovaikeuksia syntyy varmasti , sillä laajempi kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi suljettu Antarktista käsittelevien keskustelujen ulkopuolelle. Koska aasikanta on elpynyt suojelualueella, on päätetty tehdä siirtoja muille Turkmenia n alueille. Barbara Mitchell: Oil under troubled waters Earthscan Bulletin 5:4&5 July 1982 Valkokeihäsantilooppi palaa luontoon Valkokeihäsantiloopin, Oryx leucoryx, jonka luontainen levinneisyysalue on ollut koko Arabian niemimaa , arvioitiin vuonna 1955 IUCN:n teettaman kenttätutkimuksen mukaan häviävän ilman erityistoimenpiteitä runsaan salametsästyksen takia. Geologi 71 1982. Onnettomuuden aiheuttamat kustannukset olisivat noin 60 prosenttia kansantulostamme , ja ne myös kerättäisiin kansalaisilta , sillä voimalaitosyhtiö ja vakuutuslaitokset eivät siihen pystyisi. 54 Öljyä vaikeilla merialueilla Tämän vuoden kesäkuussa tapasivat vuonna 1959 solmitun Antarktisen alueen hallintasopimuksen 14 osapuolta Wellingtonissa Uudessa Seelannissa. Hänen mielestään ongelma ei ole siinä, mikä vaihtoeh to valitaan , vaan siinä, miten tähän vaihtoehtoon päädytään. Näin äänestäjän on todella harkittava vastuunsa päätöksestä, jonka seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vastuun kantaminen ei poliitikoille eikä voimayhtiöille ole mahdollista. Vuonna 1962 ryhdyttiin IUCN:n suosittelemiin toimenpiteisiin ja pyydystettiin muutamia yksilöitä , joista nyt on kasvatettu turvallisessa ympäristössä ydinlauma. Tähän mennessä on kuljetettu 22 eläintä, kahdelle eri alueelle vuosina 1978 ja 1980, ja siirrot ovat onnistuneet hyvin. Jos vastaat kyllä, allekirjoitat äänestyslipun, jossa lukee "sitoudun kaikella omaisuudellani ja käytettävissä olevilla tuloillani vastaamaan suuronnettomuudesta, jos sellaine n tapahtuu ''. Valkokeihäsantiloopit hävisivät myöhemmin luontaisilta asuinseudui ltaan . avanneet tutkimusasemia vaatimilleen lohkoille. Ne , jotka eivät ole esittäneet aluevaatimuksia , ovat korostaneet oikeutta vapaaseen liikkumiseen. Ahtojää ja jäävuoret aiheuttavat etsinnöissä vakavia vaaroja. Malaska ehdottaa neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jossa vaihtoehtoina ovat selkeä kyllä ydinvoim alan puolesta ja selkeä ei ydinvoimalaa vastaan. 13:1-2-3 1982 Antarktinen krilli Krilli on katkarapua muistuttava pieni äyriäinen , jota elää erityisen runsaasti pohjoisilla ja eteläisillä kylmillä SUOMEN LUONTO 6;1 82 41. Monet valtiot erityisesti Yhdysvallat, Japani , Norja, Saksan liittotasavalta, Neuvostolii tto ja Puola ovat ryhtymässä ölj yyn liittyvään seismiseen tutkimukseen siitä huolimatta , että ne ovat tehneet herrasmiessopim uksen pidättyä kaivostoiminnasta ja sen valmisteluista. Jos äänestät ydinvoimaa vastaan, olet vapaa vastuusta. Nyt on kahdesta irtolohkareesta löydetty annelid ien eli nivelmatojen ryömimisjälkiä, jotka rajoittavat Lauhanvuoren hiekkakiven iän selvästi alle 700 miljoonan vuoden lähinnä kambrikauciseksi. Sitä paitsi Ison-Britannian, Argentiinan ja Chilen vaatimat alueet ovat osittain päällekkäisiä. Äänestyslipuke kulkee äänestäjän suvussa kuin mikä tahansa periytyvä ominaisuus ja sitoo siis myös äänestäjän jälkeläisiä seuraavissa sukupolvissa , joiden huolena on ydinvoimalan purkaminen ja jätteiden säilytyksen turvallisuus. Lisäksi tunnetaan laajoja hiilija rautamalmiesiintymiä. Monin paikoin täytyisi kaivautua hitaasti liikkuvan jopa 200-300 metriä paksun jäälautan läpi. JUCN Bulletin New Series Voi. Antarktinen merija maaympäristö on haavoittuvampi kuin lauhkeat alueet. Suomen Kuvalehti 3411982 MATOJEN RYÖMIMISJÄLKIÄ LAUHANVUOREN HIEKKAKIVESSÄ Suomen Luonnossa 1 / 1982 kerroimme Lauhanvuoren merkillisestä hiekkakivestä, jota ei fossii lien puuttuessa ole tarkalleen pystytty ajoittamaan . Samaisella alueella elävät paimentolaiset ovat nyt sinne turvapaikasta siirretyn lauman vartijoita. Vuosina 1978-80 tehtyjen laskentojen perusteella on määrä arvioitu nyt 2 000 eläimeksi. Tällä haavaa alue on avoin tieteelliselle tutkimukselle
Maaperän eroosio , tulvat ja maanvyörymät cvat yleisiä aiheuttaen jokien ja järvien liejuuntumista. Se on tieteellisesti erityisen arvokas , sillä Washingtonin valtion tulivuori purkautui vuonna 1980 , ja laajoja alueita metsää tuhoutui. Krillissä on valkuaista runsaasti , noin 15 prosenttia tuorepainosta. Earchscan Bulfetin voi. Tämä on monta kertaa suurempi määrä kuin maailman vuotuinen kuuden miljoonan tonnin kalansaalis. Yksi tärkeimmistä metsien vähenemisen syistä on väestönkasvun aiheuttama paine. Helenin vuorille Washingtonin osavaltiossa . Antarktisilta merialueilta Neuvostoliitto pyytää nykyään suurimman osan krillin kokonaissaaliista , joka oli 300 000 tonnia vuosina 1979-80. Suunnitelmaa oli valmisteltu vuodesta 1980 ja se oli tarkoitus julkistaa nyt, kun 10 vuotta on kulunut Tukholman ympäristökonferenssista. Vuoden 198 1 SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Mutta esimerkiksi YK:n "maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman" toteuttamista estävät kiistanalaiset yhteiskunnalliset ongelmat. Metsäalueiden supistumisesta uskotaan olevan myös maailmanlaajuisia vaikutuksia kuten sateiden väheneminen ja ilman hiilidioksidimäärän lisääntyminen . Useimmat kuolevat uudisasukkaiden tuomiin tauteihin. Arviot trooppisten metsien , joihin katsotaan kuuluviksi sade-, pilvija mangrovemetsät, vähenemisestä vaihtelevat huomattavasti. Trooppisten metsien väheneminen on siitä ainutlaatuinen ympäristöongelma, että vastaväittelyä ei esiinny. Sekä tuhoutuneita että säilyneitä metsiä on kutsuttu '' tieteentekijän paratiisiksi ", sillä vastaavaa tulivuorenpurkausta ei ole tapahtunut nykyaikana lauhkean vyöhykkeen alueella. Myös elintarvikkeiden ja puiden viljely rinnakkain, mistä on kokemuksia Borneossa ja Pohjois-Thaimaassa, säilyttäisi paremmin alkuperäistä monimuotoisuutta. Samaan aikaan YK on hiljaisesti hylännyt trooppisten metsien hoidon '' maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman ". A udubon Leader 1982 23: 10 Mielenkiintoinen suojelualue Huolimatta liittovaltion metsäviraston (U .S. Krilliä arvellaan voitavan pyytää jopa 50 100 miljoonaa tonnia. Se voisi siis olla merkittävä valkuaislähde maapallon väestölle. Tällä haavaa vuotuisen pyynnin on arvioitu olevan miljoona tonnia. Kun metsiä hakataan, huuhtoutuvat vapautuvat ravinteet maaperästä. Väestöpaine johtaa ryöstöviljelyyn, riittämättömään kesannointiin ja vuoroviljelyn laiminlyöntiin , mikä puolestaan köyhdyttää maata . Häviävissä lajeissa arvellaan olevan runsaasti sellaisia, joiden geneettistä materiaalia voitaisiin käyttää jalostettaessa ravintoja lääkekasveja . Ympäristönsuojeluvirasto (Environmental Protection Agency, EPA) on omalla tavallaan lakkauttanut happamat sateet kutsumalla niitä "ei-puskuroiduiksi sateiksi". ,sk. Maaperä on kuitenkin suu reksi osaksi hedelmätöntä , sillä rehevyys perustuu ravinteiden nopeaan sitoutumiseen kasvillisuuteen. Muut syyt trooppisten metsien vähenemiseen ovat puunkorjuu , teiden rakentaminen ja karjan laiduntaminen . Se puolestaan on seurausta krilliä saalistavien valaiden määrän vähenemisestä. Kylmissä vesissä krillit kasvavat hitaasti , ja uusiintumisaika saattaa olla hyvinkin pitkä. Eräät tärkeät valtiot kuten Brasilia , Zaire , Venezuela ja Burma pysyttelivät kuitenkin poissa vuoden alussa järjestetystä kokouksesta. Toinen tapa vähentää painetta olisi suunnata maataloutta ja uutta asutusta siihen paremmin soveltuville alueille. Alkuperäiskansat ovat kuitenkin ainoita ihmisiä maailmassa, jotka kykenevät hankkimaan elantonsa trooppisista metsistä koska ne tuntevat metsiensä toiminnan. satelliittitutkimuksiin perustuen FAO ilmoittaa määräksi 7 ,3 miljoonaa hehtaaria vuodessa, kun taas Yhdysvaltain tiedeakatemian arvio on 21 miljoonaa hehtaaria. Sen seurauksena hallitukset osoittavat maattomille ihmisille uusia alueita viljeltäviksi. Esimerkiksi Brasilian alueella 25 prosenttia metsäalan supistumisesta aiheutuu teiden rakentamisesta. Nykyään ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi, että voitaisiin tehdä tarkat laskelmat pyydystettävissä olevien krillien määrästä. Metsien raivaaminen maanviljelyyn on erityisen runsasta tiheään asutuissa maissa kuten Nigeriassa , Norsunluurannikolla ja Madagaskarilla. UNEPin kampanja '' Puu jokaiselle maailman lapselle" toimii herättäjänä ongelman maailmanlaajuiseen oivaltamiseen. Neuvostoliitossa siitä valmistetaan monenlaisia elintarvikkeita kuten krillitahnaa , juustoja, keittoja ja makkaroita. merialueilla. Asiaa ei voida ratkaista pelkästään muuttamalla metsien käsittelytoimenpiteitä , vaan trooppisten metsävarojen hoitoon pitäisi liittyä köyhän maatalousväestön olojen parantaminen . Audubon Leader 1982 23: 12 55. Trooppisissa metsissä elää puolet maailman nykyisistä eliölajeista , vaikka metsien osuus maa-alasta on kuusi prosenttia (900 miljoonaa hehtaaria) . Earthscan briefing documenc 32, Lloyd Timberlake: The vanishing jungle Ei mitään syytä huoleen YK :n tämänvuotisessa ympäristökonferenssissa Keniassa arvioitiin happamien sateiden olevan suuri uhka planeetallemme. Se saattaa nousta jopa 5 10 miljoonaan tonniin muutaman vuoden kuluessa. Krilli on ravintoketjun keskivaiheilla, sitä syövät paitsi valaat myös kalat , mustekalat , hylkeet , merilinnut ja pingviinit. Earrhscan Bul/ecin 5:4&5 July 1982 by Sumi Krishna Chauhan Trooppisten metsien tulevaisuus YK:n Nairobin ympäristökonferenssissa 1982 kiinnitettiin muun muassa huomiota trooppisten metsien vähenemiseen. Pyynnin kasvu johtuu krillin nykyisestä runsaudesta. US Global 2000-raportissa arvioidaan , että yli miljoona lajia saattaisi kuolla sukupuuttoon vuosisadan loppuun mennessä, jos metsien väheneminen jatkuu nykyisen laajuisena. On pelättävissä, että krillin liian runsas pyynti voisi vähentää muita lajeja, erityisesti jo uhanalaisia valaita. Alue varataan tutkimuksen ja virkistyksen käyttöön. Samaan aikaan Valkoisen talon neuvonantajat Yhdysvalloissa vähättelevät sateiden tuhoisia vaikutuksia. Tutkimukset , joita alueella tehdään, lupaavat uutta tietoa geologisista ja vulkaanisista toiminnoista , kasvillisuuden kehityksestä ja eläimistön levittäytymisestä autioituneille alueille sekä autioitumisen vaikutuksesta ympäröiviin eliöyhceisöihin. Taustalla oli pelko , että suunnitelma loukkaisi niiden kansallista riippumattomuutta. Huolellisesti valituilla suojelualueilla saatettaisiin turvata esimerkiksi 75 prosenttia Amazonin alueen lajeista. 5:4&5 July 1982, Tropical moist forests. Metsien hävittämisestä on paikoin dramaattisia seurauksia. Forest Servicen) vastustuksesta aikoo Yhdysvaltain kongressi perustaa suojelualueen St. Onpa Brasiliassa monia kansoja tuhottu myrkyttämällä, ampumalla ja tartuttamalla esimerkiksi tuberkuloosia. Kukaan ei halua metsien tuhoutumista. Kun metsät katoavat, menehtyvät myös niissä asustaneet alkuperäiset asukkaat. Sen jälkeen maa on kelvotonta paitsi maanviljelyyn myös metsien kasvattamiseen
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on saanut ympäristökasvatuksestaan Saarelan taulukossa yleisopintojen , aineopintojen ja syventävien opintojen kohdalla kustakin erikseen täydellisen nollan. Jo työssä oleville ympäristökasvatuksen pitäisi sisältyä täydennyskoulutukseen, ja siinä pitäisi lähteä kyseisen ammatin omista ympäristöongelmista. Yhä enemmän on vuokrattu myös liittovaltion öljy, hiili, mineraalija puuntuotantoalueita . Ympäristökasvatuksesta oikeustieteessä Suomen Luonto (1982:4 s. Selostus perustuu ympäristökasvatuksen kehittämistoimikunnan alkukesästä 1981 tekemään kyselyyn ja osaksi korkeakoulujen ympäristökasvatuksen toimikunnan mietintöön (1974 :150) . Ympäristönsuojelun rahoitus kiristyy Yhdysvalloissa Yhdysvalloissa ympäristönsuojeluun käytettävät määrärahat vähenevät jatkuvasti . '' Audubon Leader on hyvin huolissaan kehityksestä. Yhdysvalloissahan ei toisen maalla liikkuminen kuulu jokamiehen oikeuksiin . Audubon Leader kehoitti elokuun numerossa lukijoitaan ottamaan yhteyttä omiin edustajiinsa edustajainhuoneessa, etteivät määrärahat vähenisi tämän vuotisista . Ensi vuoden budjettiin hallitus esitti määrärahojen supistamista edelleen 961 biljoonaan dollariin . Minä en tarkoita , että Sinikka Saarela olisi tahtonut esittää tahallisesti vääriä tietoja . Audubon Leader 23: 13 56 Päivän palkka luonnonsuojelulle Keräys jatkuu vuoden loppuun PS-tili 98 85-0 tai Pankki: KOP, Arkadia 101350-231615 Huutoja korvesta Ympäristökasvatuksesta keskustellaan • Y mpäristökasvatu:..:sen kehittämistoimikunta jätti mietintönsä syyskuun alussa. Teksussa tämä kuita taa n seuraavasti: " Onhan selvää , että tulevien juristien on muun lainsäädännön lisäksi tunnettava myös ympäristölainsäädäntö ." Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opetettava aines käsitellään oikeusjärjestyksen sääntelemien yhteiskunnallisten toimintojen muodostamien kokonaisuuksien mukaisina opetuskokonaisuuksina. Virkatutkinnon luonteen mukaisesti jokainen oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija joutuu käymään läpi aineopintovaiheessa kaikki opetuskokonaisuudet eikä hän siis valitse aineyhdistelmäänsä sillä tavoin kuin yleensä monissa muissa tieSUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Laajuudeltaan tämä malli on sama kuin ympäristöministeriön laaja malli, jota luonnonsuojeluliittokin nykyisin kannattaa; maanmittauslaitos on myös mukana . Yksi yhdeksästä opetuskokonaisuudesta on ympäristö. 6-7) on julkaissut Sinikka Saarelan selostuksen ympäristökasvatuksesta korkeakoulujen opetuksessa. Korkeakouluissakin pitäisi toimikunnan mielestä kaikkiin opetusohjelmiin sisälcyä pakollinen ympäristökysymysten kurssi. Itse mietintö on aika varovainen; yhtenä pääperiaatteena on ollut " realistisuus", pyrkimys lisätä valtion menoja ja virkamiehiä mahdollisimman vähän, jolloin ratkaisuja on haettu muun muassa tehtävien ja toimenkuvien muutoksista. Ammatilliseen koulutukseen toimikunta ei tee omia ehdotuksia vaan ehdottaa ammattikasvatushallituksen ympäristötyöryhmän maaliskuussa valmistuneen mietinnön ehdotusten toteuttamista. Suojelijat näkevät liittovaltion omistuksessa olevilla mailla olevan käyttöä pidemmällä tähtäyksellä ja monien alueiden olevan tärkeitä esimerkiksi virkistyskäytön ja suojelun kannalta . Hänen esittämänsä tiedot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa annettavasta ympäristöopetuksesta ovat siinä määrin virheellisiä, ettei niitä voida lehden lukijakunta huomioon ottaen sivuuttaa. Opetuskokonaisuus ''ympäristö'' käsittää yhdyskuntasuunnittelun perusteet, kiinteistönmuodostamisoikeuden, kaavoitusja rakentamisoikeuden sekä asumisen, vesioikeuden, varsinaisen ympäristöoikeuden eli luonnonhoito-oikeuden sekä terveydenhuollon oikeuskysymykset. Taustalla on Audubon Leaderin mukaan filosofia , jonka mukaan yksityisessä omistuksessa oleva maa on tehokkaammassa taloudellisessa käytössä kuin julkinen maa. Suomen Luonto käsitteli ympäristökasvatusta jo kevään numeroissa 3/82 ja 4/82 . Kompromissi 1033 biljoonaa dollaria hyväksyttiin asiaa valmistelleessa komiteassa. Erityisesti toimikunnan sihteerin Sinikka Saarelan katsaus korkeakoulujen ympäristöopetukseen on herättänyt keskustelua. Kasvatus on ulotettava kaikkiin ikäluokkiin ja koululaitoksessa kaikkiin aineisiin läpäisyaiheena. Sisäministeri James Watt onkin sanonut: "Lammaslaidun muuttuu teollisuusseuduksi , autiomaa hotelleiksi ja kylpylöiksi. Kuluvana vuonna Y mpäristönsuojeluviraston (EPA) budjetti on 1086 biljoonaa dollaria , mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Hän ei ole yksinkertaisesti tiennyt mitään ympäristöoikeuden opetuksesta eikä hän myöskään ole tahtonut tarttua puhelimeen selvittääkseen itselleen niitä asioita , joista hän kirjoittaa komiteanmietintöjä ja valistaa suurta yleisöä. Maan myyminen on vain osa ohjelmaa. Audubon Leader 1982 23:15&16 Julkiset maat yksityisiksi USA:ssa Yhdysvaltain hallintoviranomaiset ovat ilmoittaneet , että ensimmäiset 307 liittovaltioiden omistuksessa ollutta "ylimääräistä" maa-aluetta on myyty uuden politiikan mukaan , jota nyttemmin on kutsuttu julkisen maan "yksityistämiseksi" . Tärkein periaatteellinen ratkaisu oli ehkä se , että toimikunta korosti ympäristökasvatuksen olevan paitsi tiedollista , myös asenteellista ja aktivoivaa. vsk.. Se on samalla yksi kuudestatoista opintojaksosta , jonka laajuus on kuusi opintoviikkoa
Yhden yliopiston putoaminen listalta on näin äkkiä korjattu. Opiskelija voi näin erikoistua yksinomaisesti ympäristökysymyksiin. Oheinen lisäys SL:n taulukkoon riittänee sellaisenaan korjaamaan puutteen. Aineessa on ollut apulaisprofessuuri vuodesta 1974. Tätä asiantilaa Saarela on taulukossaan kuvannut mustalla pisteellä , joka jälleen täysin virheellisesti puuttuu Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kohdalta. Kuin itsestään herää lukijassa kolme kysymystä: eikö siis Suomea luetakaan Pohjoismaihin , eikö Suomen korkeakouluissa todellakaan anneta minkäänlaista ympäristöopetusta vai olisiko jotain tapahtunut (jäänyt tapahtumatta). Ainoa puute on , että Suomi mainitaan vain kirjan esipuheessa : Suomesta ei ole saatu tietoja ('' ... Ympäristöoikeus on tietysti mukana myös oikeustieteellisissä yleisopinnoissa, mutta edellä oleva huomioon ottaen sille ei ole tuossa vaiheessa voitu suoda taulukon edellyttämää kahta viikYmpäristökasvatus ei ole oikeustieteellisessä tiedekun nassa vapaaehtoista vaan pakollista kaikille opiskelijoille. Tästä aiheesta olen joskus kirjoittanut aikaisemminkin . Ja jos vaikka olisikin missä lienee pysähdykse n syy. Parannukseksi ehdotettiin ympäristökoulutuksen lisäämistä, mutta toimikunnan ehdotukset eivät Saarelan mukaan ole toteutuneet. Kirjan 150 sivua antavat varsin ajankohtaise n ja yksityiskohtaisen kuvan ympäristökasvatuksen nykytilasta eri maissa , eri tyyppisissä korkeakouluissa ja eri oppiaineissa, aina käytössä olevia oppikirjoja ja yhteyshenkilöiden puhelinnumeroita myöten . Mutta valpas lehdistö on sentään pitänyt minutkin ajan tasalla. C. .X koa eikä tämä ole tarpeenkaan. Ympäristöoikeuden opetus ei voi myöskään olla oikeustieteen aineopinnoissa yksipuolisesti ympäristönsuojelua , sillä yhteiskunnan toimintojen kokonaisuuden kannalta on välttämätöntä sopeuttaa toisiinsa samanaikaisesti sekä ympäristön hyödyntäLisärivit ympäristökasvatukseen korkeakouluissa SL:n numerossa 4/82 olleesta katsauksesta oli kokonainen yliopisto , Abo Akademi , jäänyt syystä tai toisesta pois. Syventävissä opinnoissa jokainen oikeustieteen kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija valitsee itselleen syventävien opintojen projektin , jossa hän erikoistuu pääaineeseensa. Biologiassa on mahdollisuus erikoistumiseen ekologian (vuodesta 1983 ekotoksikologian) ja ympäristönhoidon linjalla. Oikeustieteen opetuksen tehtävänä on sopeuttaa ympäristönsuojeluintressit, yksilön oikeussuojaan liittyvät intressit, taloudelliset intressit ja hallinnon tehokkuusvaatimus toisiinsa sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi ja toimivaksi yhteisku nnaksi. Allekirjoittaneen puoleen kumpikaan komitea ei ole koskaan tiedusteluineen kääntynyt. Ympäristöoikeuden alalta on jatkettu edelleen lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin . Syventävien opintojen laajuus on 34 opintoviikkoa eli siis yksi lukuvuosi. Abo Akademi Yleisopinnot Aineopinnot opmnot kasvatustiet.tdk • kemiallis-tekn .tdk • mat .-luonnont.tdk • • • Mainituissa tiedekunnissa on kahden opintoviikon laajuinen ympäristönsuojelun kurssi pakollinen kaikkien aineiden opiskelijoille. Paljon kiusallisempi, vakavampi ja korjaamatta jäävä puute on kokonaisen maan puuttuminen' Pohjoismaiden ministerineuvoston selvitys ' 'Y mpäristökasvatus pohjoismaiden yliopistoissa ja korkeakouluissa'' (NU B 1980: 25) ilmestyi viime vuonna. Ensimmäinen tohtori väittelee tänä syksynä. 8. Jos vuoden 1974 tai vuoden 1981 komitea olisi tahtonut hankkia itselleen oikeita ja vääristelemättömiä tietoja ympäristökasvatuksen tilasta korkeakouluissa , komiteoiden olisi pitänyt kääntyä tästä opetuksesta vastuussa olevien opettajien puoleen ja tulla henkilökohtaisesti seuraamaan opetusta. dekunnissa. Muutamat muidenkin tiedekuntien opiskelijat ovat valinneet aineyhdistelmiinsä ympäristöopetuksen . Käytännössä ympäristöoikeuden syventävien opintojen projekti on ollut myös eräs kaikkein suosituimmista opiskelijamäärän ollessa sekä viime että alkavana lukuvuotena 20-25 opiskelijaa. der foreligger ikke noget bidrag fra Finland ''). Saarelan mukaan vuoden 1981 kysely on lähe57. Opiskelija voi valita syventavat opintonsa myös ympäristöoikeuden alalta. Saarela mainitsee vuoden 1974 komitean havainneen ympäristöopetuksen olleen tuolloin hajanaista ja kapea-alaista. Minäkin olen näin jälleen kerran saanut tietää , millä tavoin meidän yleensä puoluepoliittisesti yksipuolisesti värittynyt komitealaitoksemme tietojaan hankkii, jakaa ja vääristelee päätöksentekijöille. Erkki Leppfikoski SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. vsk. Meidän ympäristöjuristimme ovat myös sijoittuneet hyvin työmarkkinoille teollisuuteen, kuntiin , valtionhallintoon , Jariestötoimintaan, opetukseen, tutkimukseen Jne. minen ja käyttö että sen suojeleminen. Tämän vuoksi myös jokainen opiskelija saa sen vähintään kahden viikon mittaisen ympäristökasvatuksen , jota Saarelan taulukossa on ilmaistu yleisopintojen kohdalle merkityllä mustalla pisteellä
Kun lapset nykivät sinua hihasta ja kyselevät. Pelottavasta ja ahdistavasta tiedosta on puhuttava vai n epämiellyttävästä tiedosta vaietaan. Ne tietävät kilpailukyvystä paljon enemmän. Hyvönen professori Helsingin yliopisto Veikko 0. Lukijat tahtonevat samoi n täydentää omia kap paleitaan . Tässäkö toimintaohjeita, opetusmenetelmiä , taitoja. Vallalle epämiell yttävää, kasvattajalle pelottavaa, lapselle ahdistavaa. Näin olen puheita tulkinnut. Vaikene siis ja niele pelkosi . Jos koulun piilotehtävänä on siirtää omaa kyvyttömyyttämme ja pelkoamme lapsiin , SUOMEN LUONT06-7/ 824 1. tetty niille tiedekunnille ja laitoksille, joissa tiedettiin tai oletettiin ympäristökasvatusta olevan . Jos vaikenee tai vähättelet ympäristöongelmia, joudut olemaan hiljaa kovin monesta muustakin planeettamme ahdisravasta, ratkaisemattomasta , elintärkeästä ongelmasta. Se tyytyy siirtämään vain niitä arvoja, jotka ovat tärkeitä olemassaolevan yhteiskunnallisen ja poliittisen rakenteen kannalta. Syytön kasvatus ei liene siihen , että maailmamme on täynnä ratkaisemattomia, vakavia ongelmia . Ehkä Saarela tahtoisi edellä olevan johdosta informoida minuakin , kenelle tiedustelu lähetettiin ja mitä siihen vastattiin , sillä perille saakka kysely ei ainakaan koskaan tullut. Jos näin on kuitenkin käynyt , on se aiheellista oikaista. Yhteiskunnalla , maksavalla , ei ole tulevi lle opettajilleen muuta sanottavaa kuin olkaa vaiti. taulukon perusteella eikä vuoden 1974 komiteaan tehdyn viittauksen kärki välttämättä kohdistunut oikeustieteeseen. Höh , sanottiin . Älkää pelotelko, älkää luoko uhkaavaa kuvaa , älkää kertoko ihan totuutta. Vallalle tieto voi olla epämiellyttävää varsinkin ympäristökysymyksissä. Ei valta, ei talous piittaa ahdistuksesta muuta kuin tekosyynä. Hyvöselle Tuskinpa alkuperäisestäkään tekstistä syntyi sitä vaikutelmaa , että juristit eivät tutustuisi koko ympäristölainsäädäntöömme. vsk.. Lapset ahdistuvat. Toimikunta tosin ei ole muodostanut käsitystään korkeakoulujen ympäristökasvatuksesta po. Ydinaseet, ydinsaasteet, syöpä, väestöräjähdys, sota ... Suurempia ongelmia tässä suhteessa on toki muissa yhteiskuntatieteissä ja humanistisilla aloilla , joissa koulutus ei ole niin y_htenäistä kuin oikeustieteellisissä tiedekunnissa. "Tieto voi olla epämiellyttävää , pelottavaa, ahdistavaa. Mieluummin uhrataan ympäristö kuin kilpailukyky. Koulu toimii vallan lakien mukaan. Tal~us ja kasvu vaativat uhrauksia . Tämäkö on ympäristökasvatusta. Edellä olevan huomioon ottaen kehotan Saarelaa ystävällisesti piirtämään taulukkoonsa siitä puuttuvat kolme mustaa pistettä , mielestäni pelkät renkaat eivät riitä. Näin pitkälle ovat siis vieneet ne kymmenen vuotta, sara konferenssia , tuhat seminaana, kymmenentuhatta puhetta , kirjoitusta, artikkelia , miljoona huolestunutta kansalaista lapset eivät saa tietää asiasta mitään. Sinikka· Saarela 58 RAl-<ASTA ,., Lasten on kuultava totuus ympäristöstä On annettu ohjeita, neuvottu meitä opettajankou lutuksessa: älkää puhuko lapsille liikaa ympäristön tuhoutumisesta , saastumisesta, katoamisesta. Koulun ympäristökasvatus on vahvistamassa tätä surullista sää ntöä. "Oppimisen uudet haasteet" -raportin mukaan koulu kaikkialla keskittyy säilyttävään oppimiseen. Yritä myös parantaa oppilaiden ahdistusta vaikenemalla silloin, kun kaupungin joessa kelluu kuolleita kaloja, uimapaikka on uintikiellossa , männyt kuolevat pystyyn. Mitäpä valta siis piinaisi ympäristökasvatuksesta muuta kuin vaalivalttina, näön vuoksi. Veikko . Mitä taas tulee pisteiden puuttumiseen oikeustieteellisen tiedekunnan kohdalta, se johtui siitä , että pisteillä kuvattiin laaja-alaista, lähtökohdiltaan luonnontieteellistä ympäristökasvatusta, jollaista oikeustieteessä ei ilmeisesti edes kaivata. Lapset ahdistuvat. Kuitenkin on kasvatuksen suurin puute jos se kieltäytyy puuttumasta tai puuttuu vain laimeasti näihin ongelmiin, joista riippuu niin meidän kuin kasvavan sukupolven tulevaisuus. Jos tieto kuitenkin antaa realistisen kuvan todellisuudesta, jos se antaa otteen todellisuuteen , samalla se myös vähentää sitä pelkoa ja ahdistusta joka syntyisi muuten yhtäkkiä silloin, kun yksi lö valmistautumatta joutuisi kosketukseen tuon todellisuuden kanssa
He elävät tavaratuotannon ylijäämästä. Kokoan lyhyesti yhteen . En usko siihen. Luonnonsuojelu liike muuttui 1960-luvulla radikaaliksi ja sotivaksi. ei tulevaisuudelta ole mitään parempaa odotettavissa. Yksilön on myös tehtävä ratkaisunsa silloin , kun valta on osoittautunut haluttomaksi, tehottomaksi, lyh ytnäköiseksi. Kasvattajien on pohdittava omia arvojaan , niiden seurauksia, tulevaisuuden asettamia SUOMEN LUONTO 6-71 82 4 I. Tällaisten ilmaisujen käyttäjät ja yleensäkin luonnonsuojelun aktivistit saavat palkkansa ja toimeentulonsa palveluelinkeinosta. Näkökulmastani katsottuna synnikseni on tullut , että katson velvollisuudekseni esittää todennettua tietoa silloin, kun metsäluonnon suojelussa ja puuntuotantoa pienentäviä luonnonja kansallispuistoja perustettaessa on esitetty perusteluja, jotka poikkeavat metsäja puutalouden sekä kansantalouden reaalitodellisuudesta. Ja jos 59. Poikkean tästä tavastani sen vuoksi, että näyttää olevan keskimääräistä enemmän aihetta tarkastella syitä, joiden vuoksi luonnonsuojelijoiden ja metsätaloudessa toimivien välillä on kovin suuri ylikäymättömän erimielisyyden alue. Nyt ei ole kyse kilpailukyvystä. Yksilö kärsii virheet , oppii ellei tuhoudu , korjaa hyödyn oikeista ratkaisuista , jos osaa ne tehdä ja elää kyllin vanhaksi. että luottamustehtäväni erään metsäteollisuutta harjoittavan yrityksen hallinnossa tekee minusta enemmän luonnonsuojelun vastaisen asianajajan kuin todennetun tiedon esittäjän . Se otti käyttöön ilmaisuja , kuten " metsänhoitaja, panssaroitu luonnon tuhooja ' ' . Äskettäisessä televisio-ohjelmassa Joutsamon valttiässä oli väite. Tästä syystä en ole voinut pitää keskeisintä osaa metsätalouden harjoittajiin kohdistetusta luonnonsuojeluarvostelusta oikeutettuna ja rehellisenä. On kasvatus , rauhankasvatus, ympäristökasvnus. vaatimuksia suhteessa vallan vaatimuksiin. Suhteessa aidon luonnonsuojelun eettisyyteen en kykene erottamaan esimerkkejä pahimman lajin alatyylistä . Ahdistuksen , vallan, talouden , kuolemankin uhalla lapset pitää kasvattaa kohtaamaan tämä maapallo , joka paikoitellen on vajoamassa saastaan, räjähtämässä kappaleiksi, autioitumassa , sikiämässä yli äyräidensä, ongelmajätteineen, öljyineen , ihmisineen . Vaatimus ei ole vähäinen , ja tavoitteet ovat korkealla. Lapset täytyy ahdistumisen sijasta opettaa toimimaan ylivoimaisiltakin tuntuvien ongelmien edessä. On kyse oppimisesta ja kasvattamisesta , jonka päämäärät ovat niin korkealla ja niin viisaat , ettei kannata odottaa vallan ja talouden koskaan niitä ymmärtävän. Korkeasta suomalaisesta elintasosta nauttiva luonnonsuojelija on kuluttajana samalla tavalla metsäluonnon hyväksikäyttäjä kuin osasta tavaratuotantoa vastuussa oleva metsänhoitaja. vsk. Jokainen kasvattaja, joka on sisäistänyt ekologisen ajattelun, on ympäristökasvattaja. Ympäristökasvatus ei saa olla pelkkää leikkipuhetta ja ajankulua. Keinot ovat kovin vähissä. Toisinkin voisi olla, sillä se on suhteessa resursseihinsa yksi parhaita julkaisu ja ammatillisista ja muistakin arvostuksistani katsottuna. On kyse uusista arvoista, joita koko ajan on luotava ja joiden seuraukset on pohdittava paljon tarkemmin kuin nykyisten, olemassaolevien arvojen seurauksia aikanaan pohdittiin . On olemassa mahdollisuuksia. Toivo itää jokaisessa kasvattajassa, isässä , äidissä , hoitotädissä, opettajassa, joka ei suostu vaikenemaan vaan valmistaa lapsia parhaansa mukaan kohtaamaan juuri se maailma , joka heitä odottaa tulevaisuudessa ovien ulkopuolella. Jokaisen kasvattajan on myös itse ratkaistava kantansa ympäristökasvatukseen. Olen myös tuntenut turhaksi osallistua lehdessä käytyihin keskusteluihin tapauksissa, jolloin ne ovat koskeneet metsätaloutta ja joskus itseänikin. Myönnän olevani itsekin eräänlainen fanaatikko. Yritän havainnollistaa näkemystäni esimerkillä: Jos kansallispuistokomitea , Suomen Luonnonsuojeluliitto tai kuka muu tahansa olisi esittänyt Lapin läänin kaikkien metsien rauhoittamista puun tuotannolta , arvioinut todenmukaisesti seuraukset läänin taloudelle ja väestölle , sekä esittänyt realistisen ohjelman kustannuksineen asioiden hoitamiseksi, niin metsätalouden tutkijana minulla ei olisi ollut tarvetta puuttua keskusteluun. Kuluvan vuoden alkupuoliskon keskusteluissa Esko Joutsamo sanoi Suomen Luonnossa 1 / 82 , että olen "luonnonsuojelun johdonmukaisena vastustajana tunnettu", että " sokea ja fanaattinen luonnonsuojeluvihamielisyyteni saattaa ja on jo saattanut johtaa luonnonsuojelulle kielteisten seikkojen ylikorostumiseen metsävarojen inventointityössä ja siten tämän monessa suhteessa keskeisen tutkimustiedon vääristymiin ' ' , tai että "kaipaan takaisin feodaaliyhteiskuntaan''. Hänen täytyy pohtia , löytää ratkaisut ja opettaa myös lapset pohtimaan . Minulle ei ole mikään asia niin hyvä, että hyväksyn sen puolustamisen keinoksi poikkeamisen todennetusta tiedosta. Yksilö joutuu aina lopu!ta katsomaan totuutta silmiin. Vallalta on turha jäädä odottamaan määräyksiä. Ari Kuuluvainen Suomen Luonnon lukijoille Suomen Luonto on lehti , jonka luen saadessani sen käsiini, mutta jota yktisyishenkilönä en osta
Kaikki hänen kirjoitteluaan parinkymmenen vuoden ajan seuranneet tietävät, että näinhän asia ei ole. On tullut hetki löytää yhteinen todellisuus ja kieli luonnonsuojelijoille ja metsätalouden harjoittajille. Tutkijoiden suosituksiin ja ohjeisiin sisältyy tänä päivänä liian suuri riski joutua harhaan johdetuksi ja taloudellisiin menetyksiin , että niihin voisi luottaa ilman tarkistamista ja hyväksymisen menettelyä" . 7. Esimerkkejä lähivuosilta : 17 . Lähitulevaisuuden tärkein tapahtuminen on ympäristön hallinnon kehittämisen vaihe , jossa metsäluonnon suojelu mahdollisesti erotetaan metsävarojen tuotannollise n hyväksikäytön hallinnosta. 1. Jos suunniteltu ympäristöministeriö täytetään voimilla , jotka suhtautuvat luonnonsuojeluliikkeen tähän asti omaksumalla tavalla metsäja puutalouden harjoittajiin, syntyy sovittamaton nstm1ta ympamtöhallinnon ja metsätaloushallinnon välille. Veronmaksajina kaikki suomalaiset ovat sitä paitsi osallistuneet vuosikymmenien kuluessa miljardeilla markoilla metsätalouden ja -teollisuuden tukemiseen valtion budjetin kautta, joten jonkin60 lainen oikeus metsien käyttöä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon täytyy olla muillakin kuin metsäalan ammattiväellä . risealaisia" Kuusela yhdistää epämääräisillä lainauksilla luonnonsuojeluliikkeeseen Hitlerin rotuopit, tieteen , tekniikan ja kulttuurin kammon sekä organisoidun laittomuuden 17. Kirjoituksessani Suomen Luonto l /82:ssa esitetty arvio Kuuselan suhtautumisesta luonnonsuojeluun on kyllä "todennettua tietoa". Kuitenkin jo toteutuneen ja edelleen kehitteillä olevan suojelualueverkoston aikaansaaminen on ollut luonnonsuojeluliikkeen suursaavutus, jota käsittääkseni myös valtaosa metsäammattikunnan " hiljaisesta enemmistöstä " on pitänyt hyväksyttävänä . Näihin sisältyy metsämaaksi luokitel tuja alueita yhtä paljon kuin suojeluohjelmien piiriinkin kuuluviin alueisiin , mutta lakija suojametsien täysimittainen talouskäyttö nykyisillä puunkorjuumenetelmillä ei tule kysymykseen monista muistakaan kuin suojelusyistä. Mikäli asia olisi Kuuselasta riippunut , maan suojelualueverkosto olisi yhä samassa surkeassa tilassa kuin vuonna 1956 , osa silloistenkin suojelualueiden metsistä olisi ehkä otettu talouskäyttöön " maan metsä taseen pelastamiseksi". Kuuselalle näyttää "todennetun tiedon '' tasoksi tässä asiassa riittävän vain se, että hän on kulkenut paljon metsissä ja siellä havainnut , että kaikki metsärajan alapuolella olevat metsät uudistuvat ennemmin tai myöhemmin sen kummempia tutkimustuloksia ei tarvita' (kts. Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa Kuusela olisi esimerkiksi ollut puolustamassa jonkun valtakunnallisesti merkittävän suojelualueen perustamista. Arvokasta on vain tavaratuotanto , jonka lisäämiseksi kaikki on sallittua ja arvostelu kiellettyä . Kuuselan esitys on sittemmin saanut varsin kielteisen vastaanoton muualla yhteiskunnassa ja se on torjuttu Metsäntutkimuslaitoksen ylintä johtoa myöten. Edellä olevasta jo selviää , miksi erimielisyydet luonnonsuojelijoiden ja Kuuselan edustaman metsätalouslinjan välillä ovat suuret. Luonnonsuojeluliike näkee kuitenkin keskeiseksi tehtäväkseen jatkuvasti korostaa metsien muitakin arvoja ja merkitystä suomalaisille kuin vain tavaratuotannon välineenä sekä tarvetta noudattaa metsien hyödyntämisessä malttia ja varovaisuutta . Asia on ainakin yhden kirjoituksen arvoinen. Ajatusrakennelma kuvaa hyvi n Kuuselan arvomaailmaa. Kullervo Kuusela Vastauksia Kullervo Kuuselalle Kirjoituksensa alussa Kuusela ilmoittaa, ettei hän voi pitää metsätalouteen kohdistuvaa kritiikkiä oikeutettuna ja rehellisenä silloin, kun sitä harjoittavat tavaratuotannon ylijäämästä elävät kuluttajat. Kokonaan eri asia on se, että Kuusela viime aikoina on alkanut kutsua "suojelumetsiksi" niitä lakija suojametsiä , jotka ankarien ilmastoja kasvuolojen, pitkien ja hankalien etäisyyksien vuoksi yms. Varsinaiselle luonnonsuojelul le ei voi tapahtua suurempaa vahinkoa, kuin jos metsäja puutalouden harjoittajat kokevat ympäristöministeriön elinkeinojensa kuristajaksi. Kuuselan kirjoituksen jälkeen piirimetsälautakuntien päämetsänhoitajat jo kiirehtivätkin ilmottautumaan tämän " lautakunnan " jäseniksi. Vaikkakaan en pidä tämän saavuttamista rodennäköisenä, niin toisaalta tunnen , että se voisi olla mahdollista. 10.1981 Lapin Kansassa otsikolla " Luonnonsuojelun pitkä marssi Lapin autioittamiseksi" Kuusela kaataa syyt kaikista Lapin ongelmista luonnonsuojelun niskoille. 1982 Metsälehdessä otsikolla " Mihin voi luottaa metsäntutkimuksessa?" Kuusela vaatii , että '' metsätalouden organisaatioiden tulisi välittömästi muodostaa järjestelmä, joka siivilöi tutkimuksen tuloksista ja tutkijoiden esityksistä sen, mikä otetaan ohjeeksi metsätalouden harjoittamiselle. ollut perusteita vastustaa sitä . Toisin sanoen metsäntutkimukselle asetettaisiin sensuuri ja tuomioistuin , joka päättää mitkä tutkimustulokset voidaan hyväksyä ja mitkä joutuvat roskiin. Sen sijaan kansallisja luonnonpuiscoverkon ja soidensuojeluohjelman jokaisessa kehittämisvaiheessa Kuusela on aina ollut vastustajien eturivissä . syistä ovat tähän asti olleet talouskäytön ulkopuolella. 15. Sanotulla en tarkoita , että kansalaisena, veronmaksajana ja äänestäjänä hyväksyn kaiken, mitä poliittinen päättäjä tekee. Ellen hyväksy jotain poliittista päätöstä, niin arvosteluni ja muun käyttäytymiseni kohde ei ole luonnonsuojeluliike muulloin kuin tapauksessa, jossa liike osoittautuu jonkin poliittisen voiman työrukkaseksi . Teollisuuden Metsäviesti 3-4 / 82). 1982 Uudessa Suomessa otsikolla ' 'Luonnonsuojelijat ovat fa. Luonnonsuojeluliikkeen on tietenkin jokseenkin mahdotonta toimia yhteistyössä sellaisten kanssa, jotka kieltäytyvät näkemästä luonnonsuojeluliikkeen kesSUOMEN LUONTO 6-i/82 4 1. Myös metsäntutkijoiden kesken asiasta vallitsee selkeästi Kuuselasta poikkeavia näkem yksiä . vsk.. Luonnonsuojelijat eivät ole vaatineet mahdottomia; koko maan tuottavasta metsämaasta suojeluhankkeisiin sisältyy selvästi alle viisi prosenttia ja Lapissakin osuus jää 10 prosenttiin . Jos ryhmää vielä täydennettäisii n '' tasapuolisuuden vuoksi" joillakin metsäteollisuuden edustajilla ja sen puheenjohtajaksi istutettaisiin Kuusela itse , koossa olisi se porukka , joka Kuuselalla varmaankin oli mielessä esitystä tehdessään. Kuusela esiintyy mielellään "puhtaan tieteen '' edustajana, joka vain jakaa "todennettua, arvostuksista vapaata" tietoa. poliittinen päättäjä saatuaan kaiken oleellisen tiedon asiasta olisi ryhtynyt toteuttamaan esitystä, ei minulla virkamiehenä olisi. Kirjoittajana Kuusela on mestari käyttämään liioittelua , leimaamista, vihjailua sekä ennen kaikkea esmamaan professorin arvovallalla mielipiteitä tutkittuna tietona. Tämä kirjoitus käynnisti vieläkin näköjään jatkuvan keskustelun Lapin metsistä, joten herra professori syyttäköön vain itseään, jos "näyttää olevan keskimääräistä enemmän aihetta tarkastella syitä , joiden vuoksi luonnonsuojelijoiden ja metsätaloudessa toimivien välillä on kovin suuri ylikäymätön erimielisyyden alue''
Häiritseväksi koin esimerkiksi tekstin viittaukset , sivunumeroita mainitsematta, eri puolilla teosta sijaitseviin kuviin. Näistä Jnha löysi keskeiset perusteet kuvaratkaisuilleen, kuten ajan muutkin kuvataiteilijat. jiksi ma101taan kuulut teokset Finland framställdt i teckningar (184552) ja En resa i Finland (1873). Syy ei varsinaisesti ole kirjoittajien , sillä virtaavista vesistä meillä on paljon vähemmän tutkittua tietoa kuin järvistä ja murtovesistä. Johan elämä, taide ja kuvakokoelma . vsk. Kuitenkin tämä osa on koko teossarJan paras. Hän alkoi nyt kansakunnan asemesta "palvella luomakuntaa" ryhtyi kuvaamaan luonnon yksityiskohtia . Missä" ei kuolema , sii"nå" kuolemantuomio. Teos painottuu vesiluonnon toiminnan, rakennepiirreiden ja perusedellytysten käsittelyyn, vesien fysiikasta ja kemiasta aina kalastoon asti. Jnha (1914): "Semmoista se on maamme luonto. Vaikuttavimmat tulokset syntyivät kuitenkin silloin "kun hänessä joutuivat hedelmälliseen ristiriitaan aatteellinen romantikko ja ympäristöään tarkkaileva realisti''. Toimittajan työtä on helpottanut , että juuri vesien tutkimuksessa on jo meilläkin menestyksellisesti toteutettu uudenaikaista ekosysteemiajatteluun perustuvaa lähestymistapaa. Loppu toteamuksena on kuitenkin , että merkittävin tuotanto oli jo syntynyt , varsin lyhyessä ajassa pääasiassa 1890-luvulla. Lopuksi totean vielä, että on aika lapsellista väittää, etteikö Kuuselan jäsenyys Rauma-Repola Oy:n hallintoneuvostossa olisi tietyn sitoutuneisuuden osoitus, jolla on myös asenteita muokkaava vaikutus. Matti Torkkomå"ki KALLIS KAIMAMME 2 Paavo Havas (toim.): Suomen luonto, osat 4 ja 5. JNHAN ELÄMÄ JA TAIDE Tuomo-Juhani Vuorenmaa & Ismo Kajander: I.K. Tekijöillä on monipuolinen ote aiheeseensa. Jnha koki voimakkaasti vuosisadan alun yhteiskunnallisen kehityksen , kuten samanhenkiset taiteilijaystävänsä Halonen ja Järnefeltkin. Teos jakautuu kolmeen osaan: I.K . Esimerkiksi vaatimukset lakija suojametsien täysmittaisesta talouskäytöstä ovat luonnollisesti myös Pohjois-Suomessa mittavaa sahateollisuutta harjoittavan Rauma-Repola Oy:n edun mukaisia , vaikka en tietenkään väitä tämän olevan ainoa syy Kuuselan aktiivisuudelle asiassa. Kirjayhtymä" 1981 , Helsinki. Kun hän lisäksi jo oli tehnyt kansallisen työnsä maamme itsetunnon kohottajana, aika oli tavallaan kulkenut hänen ohitseen. Se metsä·, josta runoilijat ovat laulaneet, jolle muusikot hymninså" virittå"neet, on menneisyyttä". Niinpä Jnha ja hänen taiteensa eivät elä vain omaa eristettyä elämäänsä, vaan hänen työnsä asetetaan yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Ehkä lopputulos olisi ollut yhtenäisempi , jos olisi keskitytty Suomen luonnon kannalta olennaisimpaan eli peltoviljelyyn ja sen ekologiaan. Oleellisimman vesistämme kertovan teoksen tekeminen ei ole helppoa. Johan taiteellisten vaikutteiden etsintä muista kuvataiteista on varsin luonnollista, sillä valokuvaperinnettä meillä ei vielä tuolloin ollut. Se ei kuitenkaan vähennä asian tärkeyttä. Empaattisesta asenteesta huolimatta Jnha saa osakseen myös kritiikkiä, jos siihen on aihetta. Jaottelu on jossain määrin keinotekoinen , sillä asutun maan ongelmat ovat osittain tulleet esiin edellisissäkin osissa. Vuorenmaan ja Kajanderin teos on kunnianosoitus Johan pioneerityölle suomalaisen luonnon valokuvaajana ja samalla kriittinenkin arvio hänen valokuvataiteestaan. keisissä tavoitteissa m1taan hyvää ja ovat jatkuvasti parjaamassa luonnonsuojelua julkisuudessa. Jnha , valokuvaaja 1865-1930WSOY 1981. Asuttu maa Kulttuuriluontoa tarkasteleva sarjan päätösosa on jyväskyläläisen professori Mikko Raatikaisen kokoama. Lukijalle , joka vaivautuu kuvien selailun ohella paneutumaan tekstiin, avautuu erityyppisten vesien ekologian pääpiirteet. Kaikkiaan "Vedet'' on täysipainoinen kirja ja olisi erillisteoksenakin pamava puheenvuoro vesistämme käytävässä keskustelussa. Toisaalta , näin tulee selkeästi esiin taiteilijan kehityksen riippuvuus elämän arjesta. Niinpä meillä on varsin paljon tietoa vesiekosysteemin toiminnasta ja meillä on tutkijoita , jotka pystyvät näitä tuloksiaan myös esittelemään suurelle yleisölle. Tällä välin lnha oli jo irtautunut ihanteellisen maisemakuvataiteemme perinteestä; löytänyt oman, välineelleen soveltuvan kuvaustyylinsä , realismin. Toisaalta, teoksen käyttöä tämä epäilemättä hankaloittaa, eikä toistoltakaan voida välttyä. Mutta ohutta oli muukin kuvataideperinteemme: merkittävimmiksi vaikuttasuoMEN LUONTO 6-,/ 82 4 1. Eiväthän ihmisen voimakkaasti säätele61. '' Inha ei saanut enää otetta entiseen aihepiiriinsä, maisemakuvaukseen " maisema oli raiskattu". ongelmallinen. Tässä totuus, jonka voivat nykyajankin luonnonvalokuvaajat vahvistaa: vain läheinen suhde kuvattavaan , voimakkaat kokemukset , voivat tuottaa kestäviä tuloksia. Teoksen loppuosa käsittelee vesien taloudellista merkitystä ja vesien pilaantumista. Esko Joutsamo Kirjallisuutta I.K . Johan kohdalla kävi näin Karjalan laulumailla siellä syntyneet kuvat nostetaan teoksessa taiteellisesti ehyimmäksi kokonaisuudeksi . Jokiluontomme käsittely jää vähäiseksi. Oli kuitenkin tuleva aika, jolloin taidemaalarit jäljittelivät Johan tuotantoa, minkä hän sai masentavasti todeta Pariisin Maailmannäyttelyssä (1900). Viimeinen osa on teossarjan hajanaisin , sillä " Asuttu maa" sisältää niin erilaisia elementtejä , että niitä on vaikea saada saman otsikon alle. Vedet Teoksen neljännen osan on toimittanut Joensuun korkeakoulun Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija , dosentti Jouko Meriläinen. Ratkaisu on perusteltu , mutta myös . Painotyö on onnistunut erinomaisesti ottaen huomioon , että paino-originaalit eivät varmaankaan olleet aina moitteettomassa kunnossa niitä kun löytyi mitä erilaisimmista säilytyspaikoista. Tutkijoidenkin alitajuntaan pystytään vaikuttamaan. Teoksessa tämä osoitetaan mielenkiintoisella tavalla esittämällä Johan ja tunnettujen maisemamaalareiden tulkinnat samasta aiheesta. Käsittelytapa on ympäristönsuojelullinen. Teos on tiiviisti , mutta sujuvasti kirjoitettu , ja sitä elävöittävät lukuisat sitaatit Johan kirjeistä ja runsaasta kirjallisesta tuotannosta. Hallintoneuvostoihin valitaan tietenkin henkilöitä , joista yhtiöille voidaan olettaa olevan jotain hyötyä ja jotka toisaalta itse hyväksyvät yhtiöiden tavoitteet ja toimintatavat
Kirjasarj a jopa eritytyy kahdeksi eri teokseksi: kuvakirjaksi ja tietoteokse ksi. Esimerkkejä kirjassa on turhan vähän. Se ei kuitenkaan raj oitu suuriin ja etäisiin kysym yksiin , vaan muistuttaa : " Jokaisen ihmisen tulisi nähdä nämä ongelmat ainakin kahdesta näkö kulmasta: maailmanlaajuisesta sam oin kuin eri kulttuureille ominaisesta näkökulmasta , olkoon se si tten kansallinen tai paikallinen." Ajatus on tuttu nyk yaikaisen ympäristöliikkeen iskulauseesta: Ajattele globaalisesti toimi paikallisesti . "Asuttu m aa" kertoo asioista toteavan asiallisesti eikä pyri ottamaan kantaa . Suomen luonnon ecu on tiedon tuoreus. hyvän kasvattajan tunnusmerkkeihin kuuluu pakostakin suuntautuminen tulevaisuuteen .. Kun jokaisella lintulajilla on kaksi sukupuolta , ainakin yksi poikaspuku ja tavallisimmin kai kahdesta neljään erilaista talvipukua , ei 613: lla värivalokuvalla tietenkään lupausta voi lunastaa . Kokonaisuus Suomen luonto -kirj asa rj an viisi osaa ovat painava täydennys luontokirjallisuuteemme. '' Neljännestä : " .. Runsaan 130 :n valokuvaajan, joista yksi sattuu olemaan suomalainen , lintukuvien värierottelut on tehty Italiassa . On sääli , jos teoksen käyttö jää selailuun. Jos ovat linnut kansainvälisiä , on sitä Linruretkiopaskin . Sen on ruotsalainen Lars Svensson toimittanut muuta Eurooppaa varten. Teuvo Suominen EUROOPAN LINNUT KERRAN VIELÄ Stuart Keith ja John Gooders: Linturetkiopas. Tapio Lindholm 62 YMPÄRISTÖVALISTAJAN HUONEENTAULU James W. . " Eikä juuri kukaan lotkauca korvaansa , isommista teoista puhumattakaan . Sen kolme tekijää joista yksi on ensimmäisestä , toinen toisesta ja kolmas kolmannesta maailmasta ovat ihailtavalla tavalla setvineet niitä syitä, jotka estävät meitä suhtautumasta vakavasti edessäoleviin ongelmiin. (W&G 1981). Se antaa monivivahteista tietoa maataloudesta , mutta se ei ole tyhjentävä; siihen ei palstatila ole riittänyt. voiko ihmiskunta tietoisesti kehittää ja ottaa käyttöön senkaltaisen uudistavan oppimisen , joka on tarkoituksenmukaista neljän , myöhemmin kuuden mil jardin ihmisen asuttamassa , nykyisten ja tulevien kokonaisongelmien ahdistamassa maailmassa?" Rooman klubille tehty ensimmäinen raportti Kasvun rajat herätti vilkkaan maailmanlaajuisen keskustelun . Ote kolmannesta: " ... Suom. Tilanne kertoo ajattelutavastamme ja oppimisestamme enemmän kuin heti huomaammekaan . Ilmeistä on , etteivät se n paremmin kirjoittajakunnan kuin ostajienkaan voimavarat aivan heti riitä toiseen samanlaiseen teokseen. . Kirjoittajien työ on ollut varsinainen kulttuuriteko. Muuten erinomaista kirjaa rasittavat korkea hinta (69 mk) ja kankea kielenkäyttö, jota suomentajakaan ei ole onnistunut sujuvoittamaan . Se, että energiaväittely on irtautunut asiantuntijapiireistä ja tunkeutunut julkisuuden foorumille maailmanlaajuisena o ngelmana , on ensimmäinen m yönteinen merkki ... Ote kirjan ensimmäisestä luvusta: " .. Samassa yhteydessä luvataan , että kuvista käyvät ilmi eri suku puolten väliset erot , poikaspuvuc ja talvipuvut . Suomen luontoa on markkinoitu kuvateoksena , ja siinä onkin paljon häkellyttävän upeita kuvia . Ensimmäisen raportin viesti oli: "Meidän käy huonosti , jos jatkamme näin ." Se oli uutinen , se huomattiin ja siitä puhuttiin . Kuvien ja tekstin yhteys ei ole nimittäin aina välitön. Korvilleen saavat vanhentuneet asenteet, tietämättömät tiedonvälittäjät, luutuneet byrokratiat, kaikennielevät sotilasbudjetit, kapea-alaiset asiantuntijat, vallanhimoiset ryhmittymät ja monitahoisten o ngelmien ymmällesaamat yksilöt. Sen sijaan maataloutemme tavoitteista tai tulevaisuudennäkymistä teos ei kerro paljonkaan . Juuri si ksi, että maailmanlaajuisella viestintäverkostolla on television , radion , tietokoneiden ja satelliittien välityksellä niin valtavat voimavarat uudistava n oppimisen kannustamiseksi. ihmiskunta on surkean valmistumaton vastaam aan taivaanrannalla häämöttäviin haasteisiin ... Toivottavasti Suomen luonto o n suurin ja kaunein pitkän aikaa, sillä tämän suurempia kirjoja me emme tarvitse . Kirjan monipuolinen ote ongelmasta näyttää m allia siitä , miten nykyaikana on yleensäkin nähtävä o ngelmat, esimerkiksi suuret maailmanlaajuiset ympäristöongelmat. Näin kuville jää pelkkä esteettinen tehtävä kertoa , kuinka kaunis maa Suomi on. Opas esittelee suoj akantensa mu kaan noin 500 Euroopassa tavattua lintulajia. Myöhemmät raportit eivät ole yltäneet samaan , vaikka aihetta olisi. Lukijaa kuvien paljous ja paisuttelu saattaa jopa häiritä : teksti pilkkouruu, ja kuvat vievät huomio n pois asiasta . 155 s. se n laiminlyönti o n niin masentavaa . Myöhemmissä raporteissa sanotaan : "Tehkäämme näin , niin selviämme. Linturetkiopas on nimestään huolimatta lintujen määritysopas; se ei opasta linruretkille sen enempää kuin edeltäjänsäkään . mät muutkaan ekosysteemit toki ole merkityksettömiä. vsk.. Suomalainen teksti on ladottu täällä , mutta ko ko teos on painettu Japanissa. Vaikka kirjoittajiksi onkin haalittu alojensa parhaita asiantuntijoita, eivät perusteelliset artikkelit heiltäkään synny ilman vaivannäköä . Se on kuitenkin hyvä johdatus maatalouden ekologiaan , joka useimmille kaupunkilaistuneille luonnonsuojelijoille on hämärän peitossa . " Ote toisesta luvusta: " ... Puutteineenkin se on välttämätön jokaise n opettajan Ja toimittajan käyttökirjastossa. 760s. .. Johdannossa kirjan tekijät vetoavat lukijaan: "Osoita luonteesi jalous jättämällä harvinaisten ja arkojen lajien pesäkuvaus kokonaan pois harrasruksestasi''' Suurempaa farisealaisuutta SUOMEN LUONTO 6-7/ 82 41. Käyttämällä kirjoittajina asiantuntijoita on tätä viivettä poistettu. On se sentään niin kallis ja hyvä kirja , ettei sitä kannata jättää lukematta . '' Loppusanoista: " ... Olisi ollut myös syytä mainita kuvien ottopaikat tarkemmin ; metsä , suo ja järvi ovat maan eri osissa erilaisia. WSOY 1981. Suomen luonnon myötä ekologia on murtautunut tietokirjamarkkinoille . Teoksen suunnittelusta ja tuotannosta vastaa newyorkilainen yhtiö , joka aikaisemmin on ollut tekemässä vastaavanlaisia tuotteita omalla mantereellaan . Botkin , Mahdi Elmandjra ja Mircea Malitza: Oppimisen uudet haasteet; raportti Rooman klubille 1979. Tavallisesti luontotieto tihkuu hitaasti asiantuntijoilta oppikirjoihin ja suuren yleisön saataville . Kaiketi tämä on huomattu Rooman klubissa , sillä nyt käsillä oleva raportti pureutuu syvälle oppimisen ongelmiin. Antti Vahtera . Kuvatekstit , jotka voisivat sitoa tekstin ja kuvan , ovat puutteellisia : ekologinen tieto irtoaa vaivoin kuvista , jos irtoaa ollenkaan . Kirjasarja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden muodostaa yleiskuvan luonnon toiminnasta kokonaisuutena; tämä edellyttää kuitenkin teoksen ahkeraa lukemista. Englanninkielinen alkuteos on brittien tekemä
Meidän ravinnonsaantiamL me (hyvinvointiamme, kirjoittajan lisäys) eivät uhkaa nälkäänäkevät ( ... Siinä kerrotaan miten rakennetaan ja miten rakennettuja ympäristöjä hoidetaan ja tulisi hoitaa. Helsinki 1982. Maaseudun entisestäänkin harveneva asutus tarjoaa vain vähän ihmisten yhteistoiminnan ja kohtaamisen muotoja. Näin tärkeissä asioissa ei ole varaa tällaiseen leväperäisyyteen . Aikaisemmin he ovat yhdessä muiden kirjoittajien kanssa julkaisseet mm . Teollisuusmaiden asukkaiden asiallinen reaktio muiden maiden nälkään ei ole painottaa virallisen kehitysavun lisäämistä tai laadunparantamista. Virallisia teitä kulkeva kehitysapu saattaa osaltaan lisätä juuri niiden väestöryhmien köyhtymistä , joita sen väitetään eniten auttavan. Tarvitsemme toisaalta rikkumatonta luonnonrauhaa , toisaalta rakennettua ympäristöä ja yhteyttä toisiin ihmisiin . Varmasti myös tarpeellinen olisi vastaavanlainen selkein piirroksin kuvitettu virikekirja luonnonympäristöistä ja puolikulttuurimaisemista. Käsillä oleva kirjanen Kymmenen myyttiä maailman nälästä on ensimmäinen suomeksi ilmestynyt IFDP:n julkaisu . Epätarkka käännös tekee mahdotromaksi väittää kirjasen argumentteja vastaan , mutta toisaalta sen avulla on myös mahdotonta puolustaa joitakin Lappen & Collinsin väitteitä toisin ajattelevia vastaan. Yhä enemmän m yös Yhdysvaltain kaltaiseen maiden maatalouden perustuotantoedellytykset saadaan tuottamaan joskus jopa ulkomaisten piirien hallinnassa rikkaille ulkomaisille kuluttajille , etenkin öljyntuottajamaihin." (s. Linturetkioppaan tekstiosassa esitellään kustakin lintulajista tuntomerkit , äänet ja esiintyminen sekä monesta lajista m yös pesintä kaikki omissa kappaleissaan. 9. Lappe ja Collins paljastavat nyyte iksi m yös muita vallitsevia käsityksiä: 5. . Niiden avulla voi myös opettaa ja oppia havainnoimaan ympäristön yksityiskohtia. Kymmenen myytin suomennos on paikoitellen surkea , jopa niin että se n perusteella on mahdotonta ymmärtää Lappen & Collinsin argumentointia. 53 s. Kirjassa käsitellään suomalaisen rakennetun ympäristön historiaa ja muuttumista , ympäristön merkitystä ihmiselle , jokapäiväistä ympäristöämme asunnosta ja esineistöstä ns . Mukana on myös lajeja , joista kirjassa ei ole värivalokuvaa. harvoin tapaa. Valmiiden kuvien ja kanakkeiden avulla voi lähteä rakentamaan jäsennettyä kuvaa ympäristöstä. Nälkäiset ovat liittolaisiamme eivätkä vihollisiamme rai loputon taakkamme. Reilua olisi ollut merkitä lisäy kset ja lyhennykset selkeästi. Suomenkielisen laitoksen on julkaissut Oraan suojelijat ry . Ihmisen toiminta perustuu luo ntoon ja muuttaa luontoa. Esimerkiksi: '' . 22-23). Kirjan sivuilla korostuu ihmisJa luonnonläheisyys. Se ei ole vakiintunut taloustieteen termi , eikä sitä tekstissä määritellä, käytetään vain vallattomasti. Kokeilusta joutuu tosin maksamaan 140 markkaa. Ravinnon riittävyyttä ei voida mitata viljavarastojen määrällä tai tuotantoluvuilla. ). ). Aloittakaamme siis kaatamalla myytti edistyksellisen edistykse llisyydescä . .. Iiris Sucela 63. Paitsi opetuskäyttöön kirja soveltuu kenen tahansa rakennetusta ja luonnonympäriscöstäkin kiinnostuneen lukemistoksi ja katselukirjaksi. Se on täynnä mielenkiintoisia ja hauskojakin oivalluksia ja pohdittavia ongelmia. Viihtyisä ympäristö virikekirja on oppilaan ja opettajan yhteistyötä korostava käsikirja , jossa pääpaino on rakennetun ympäristön tarkastelussa. ,sk. Kunnallispaino Vanraa 1980. Monen lajin pesimäalue on niissä ainakin Suomen osalta joko liian laaja tai liian suppea. Nälän torjunnassa voimme auttaa kaikki. gelman syy ei ole "voimavarojen " puute ei kä liikakansoitus , ei liioin ravintotuotannon lisääminen sen automaattinen ratkaisu . ) vaan järjestelmä, joka keskittää taloudellisen vallan( .. Terho Poutanen MYYTTEJÄ KAATAMASSA Lappe, Frances Moore & Collins, Joseph: Kymmenen myymä" maailman näläscä. He ovat San Franciscossa sijaitsevan yksityisen tutkimuslaitoksen Institute for Food and Development Policy (IFDP) perustajat. Asiaa ei paranna hiukkaakaan , vaikka tekstissä yritettäisiinkin oikaista kartan antamaa virheellistä kuvaa; joutuupahan vain koko teos hiukan outoon valoon. Oraan suoje/ijac ry. Sinänsä ei-kaupallinen , "vaihtoehtoinen " julkaisutoiminta on m yö nteinen ilmiö , mutta mielestäni vaihtoehtoisuus ei saisi olla tekstin ymmärrettävyyden vaihtoehto. Suomennoksesta on jätetty pois "muutamia pelkästään amerikkalaista lukijaa liikauttavia kohtia '' . Sumeilematta on kaulushaikaran pesä niitetty näkyviin , lyhytnokkahanhi seisoo koko painollaan munapesänsä päällä Jne. Pieni muotoseikka on myös se, että tekstiin on liitetty Suomea koskevia tietoja merkitsemättä niitä kääntäjän käsialaksi. kirjat Food First: Beyond che Myth of Scarcity (Ballantine 1979) ja Aid as Obstacle (IFDP I 980) . Teksti tuntuu käyttökelpoiselta. Tekstin viereen on vakituisesti Euroopassa tavattavien lajien kohdalle s1Jo1tettu pienet levinneisyyskartat. Valtioiden elintarviketuotanto voi kasvaa , ja kuitenkin ihmiseen nälänhätä voi lisääntyä. Kirjaan liittyy kopioitavaksi tarkoitettuja kuvaliicteitä , jotka ovat selkeitä ja hauskoja sarjakuvamaisesti toteutettuina. Lukuisten keinotekoisten , huonokielisten ilmauksien joukossa itselleni eniten hankaluuksia aiheutti toistuvasti esiintyvä sana '' tuotantoedellytykset". ) vievät kehitysmaiden ravinnon tuotantoedellytyksiä ohi paikallisten asukkaiden ( ... Pilattu luo nto ja kaupunkien betoniaavikot eivät tarjoa ihmiselle hyvää elämisentasoa , ne eivät tarjoa virikkeitä postiiviseen toimintaan vaan herättävät vastuuttomuutta ja välinpitämättömyyttä. teollisuusmaiden kuluttajat ( ... Siinäpä onkin opiskelemista vaikkapa systeemiä pönkittävälle ay-liikkeelle ja maatalousväelle sekä " vaihtoehroliikkeelle'' prosenttivaatimuksineen. Näin tiivistävät sanomansa Frances Moore Lappe ja Joseph Collins . Suomen arkkirehciliiron julkaisuja. vapaa-ajan ympäristöihin . Sen sijaan on autettava niiden esteiden poistamisessa , jotka ovat ihmisten itsehallintopyrkimysten tiellä . Jos joku lintuja ennestään tuntematon haluaa tätä kokeilla, hänellä on nyt siihen mahdollisuus. Kirjan tekijät toivovatkin esipuheessaan oppiainekohtaisten käsikirjojen suunnittelua ja toteuttamista. Niistä löytyy sopivia varhaisnuorten ja vanhempienkin kerhotoiminnan ja kouluopetuksen materiaaliksi. Mielenkiintoista olisi tietää , voiko maastossa nähd yn linnun oppia tunnistamaan lajilleen tällaisen värivalokuvakokoelman avulla. Sen tekijät saivat viime vuonna yhden lastenkulttu urin valtionpalkinnoista. Kirjanen osoittaa, että maailman nälkäonSUOMEN LUONTO 6-71 82 41. Enin osa oppaan värikuvista on juuri pesäkuvia. Maaria Seppänen VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Merja Härö , Liisa Piiroinen , Macci Vesikansa ja Sari Vesikansa: Ympäriscökasvawksen virikekirja. Jokaisella maailman valtiolla o n hallussaan tarvittavat voimavarat nälkäongelmansa voittamiseen
where even at official level the y try 10 keep 1he env iro nment clean . 1here o u~ht to be a set of alternative plans. New ho wever. Plans of 1his kind iust lead to insecurit y in the livcs o f inhabitams o f che area . Sen elämästä kerrotaan tuoreimmassa Nuorten Luonnossa. For the individual fa rmer too. in an intcrview . in a few yea rs. and each locality, a detailed pi an is drawn up . Orga nJC tarming he sees as possible d 1rect1on fo r specia lizat ion to occ ur. The originaror of 1he eco-count y idea Matti Junrune n sers o u1 his ideas for the fo und ing of an lnSt itute of Na, ura l Living in the county. J äsenmaksua vastaan saat kahdeksan Nuorten luontoa vuodessa, alennusta liiton tilaisuuksien osanottomaksuista jne. A mass movement produces results by Anna-Liisa Sippola pagcs 58 ln Nature of Fi nl and l / 82 is 1he story of the scheme fo r an arcificial lake ac Vuotos in northeast Lapland . Organic growing is profitable by Ouci Piirniinen pagcs 1617 Orga nic grow ing is better th an convemio nal. He aisa maimains chat Finnish agriculture is slowly moving towards a softer techno logy, m o re diverse productio n . both fro m rhe po int of view of eco no mics and the environment. Finnish agricultu re produces the most pure food in Europe 1he g reater pari of the addi,ives in food are o f impo ned origin . Nuorten Luonto on yksi syy siihen, miksi yli 6000 nuorta kuuluu Luonto-Liittoon ja lisää liittyy jatkuvasti. 1he cabine, has decided to prescrve the Ounasriver in ies natural srare . which ,s, to date . Maailmansivuilla kerrotaan siitä kuinka polttopuupula uhkaa kehitysmaiden luontoa ja ihmisiä. whose realisa1io n is ho wever. Howeve_r th e o lder local cuhivars are slowly d,sappearrng from Finland . ,he m ost 1ho ro ug hgoing resea rch made in Finland o n the subjecr. Aiheesta käydään tiukkaa mielipiteenvaihtoa. Eco-institute for Suomussalmi County by Maccifunrunen pagcs 1820 Suo mussalmi is a Fin nish '' eco-coum ~,··. are g1ven in this ani cle . The natural dispersion of plants by Jaakko Heinonen Review pagcs JO-JJ HYVIÄ SYITÄ KUULUA LUONTO-LIITTOON 64 Nm~ tJ11N! -l'IUTrA Hl01 NIITA S'11MEJJ Mikä on kolohaavikoiden lentävä tiskirätti. 25 mk ps-tilille 90 86-1 (Luonto-Liitto , Perämiehenkacu 11 A 8, 00150 Hki 15). and to se1 up sources o f li ve lihood based upo n an unpo lluied St ate of natu re . th at a special Nordic seed bank has been set up at Lund . The solar greenhouse by Teuvo Suominen pagcs 2225 Resu lts from experiments wi1h solar ~reenh o uses in Helsinki . Organic growing finally interests the researcher by Ouri Piirniinen pages I J15 The d iscussion on organic methods o f cultiva1ion often gets scuck on the fan that 1here are no Fin nish studies of 1he subjen yet m ade . Too efficie nt and biased planning are one rea son for repeated co nflicts be1ween local inhabitams and the scate auc horicies. For 1his reason gene banks have been esta blished . o r are invened by the food -p rocessing industry. Disappearance of local races of cultivated plants by Ma11i Erkamo pagcs 2629 For purposes of plant breeding . C(?ntemporary growi ng method s requi re new spenes .. and IO abandon building of an artificial basin o n 1he Vuotos-river. Local inhabirants organised themselves into a mass m ovemenc 10 pur pressure o n che decisionmakers. Kuten siitäkin, miksi voimayhtiön kontt~ri_ssa_ valo~ palavat myöhään~öhön Ja ms111öön raapii niskaansa. Liito-oravapa tietenkin. in which 1he seeds of 1hrea1ened o ld and new species are p reserved . These are the resuhs of ,he a~ronomist Jukka Rajal a's ho no urs degree . Muut syyt löytyvät liiton Järjestämistä tilaisuuksista, leireiltä, retkiltä, kursseilta, h.iontokerhoista ... but as long as there is no ddinite decisio n . English langu age repo n s available upon requesr. in no way binding in its decisions or cimecable. Vähemmän selväksi jää, miten metsästykseen tulisi suhtautua: luonnonharrastustako vai terrorismia. Ajankohtaissivuilla käydään läpi viimeisimpiä luontoja ympäristöuutisia. The cabi nec was abo ut to put the maucr 10 a public ballot in the affened municipalities, but however m ade a decision at che last m o mem no, to build 1he basin . the siruatio n is improving . and prevent 1hem fro m persuing the development o f 1heir m eans of liveli hood . Summaries of the Main Articles Vuotosand Ounas-rivers as indicators of the way ahead Edicoria / pagc J After a lo ng muggle . a selvyyttä tulee siihen, sopeutuu o laulujoutsen ihmisen naapuruuteen. Varhaisnuorten Tikankontissa esitellään sarjakuvakilpailun satoa. vsk.. SUOMEN LUONTO 67/82 41. Planning in itself is no, a bad 1hing . The ma11er has progressed . Their bendicial char~cterisrics are passed o n in 1he improved spec1es. and chey tel1 cheir fee li ngs, wich rclief. A1 the Universit y of Helsinki and a, , he Agricultura l Research Center there are severa l research projens underway, which promise . The local inhabitants' decade-long insecurity cam e to an end . it can compete quire favourably. For each wacer system , eac h wetland. and in drawmg these up , 1he local inhabitants' voice o ugh1 to be heard . lO yield a lo t of new informatio n . in sout hern Sweden , in 1979. o rdic conditions are so spec ific. local cu hi vars are needed , to form reserves of plant s panicul arl y adapted to loca l dondit io ns. The decisio ns are a triumph fo r m ass movements . Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö, joka ensi vuonna tulee toimineeksi jo 40 vuotta. maailma: h.ilot lopuss.1 S.irj,1 ku\•,11.1idcllJ Luonto-Liittoon paaset mukaan maksamalla jäsenmaksun . Haavisto maintains th at ek a n air and water are essencial w pure food product ion . and stricter environ m ema l co mrol . loulsen tulee t,d.:.iisin! Muislokirjoilus \'uotoksen .ill.ish•nkkeellc Liil~Or,tva 3. lnterview with Heikki Haavisto, Chairman of the Association of Agricultural Producers in Finland by Teu vo Suominen pages 812 According to Haavisco . Operating principles o f 1he buildings are aisa explained . carried ou1 by 1he Engltsh-bo rn architect George W oolston
vsk. Greenpeace in defence of Nature by Johanna Niemi pages 43-44 Members of the Greenpeace Den mark orga nisacion visiced Finland this summer, to anivize Finland' s pan iciparion on th e International Whak Carching Commision. and ali the species of life in Finland havc imm igrated here. Ahvenanmaan linnustosta kertovaan juttuun oli päässyt painovirhe. However, when in the 1960s and 1970s a large num ber of fields in Lapland !ay fallow, the root vole rapidl y multi plied in the abandoned fields. Tilaus käy kätevimmin tilillepanokortilla, jonka olemme lähettäneet Sinulle. th ey explai n their aims. ln an interview wit h activists chere . Suo men Luo nno nsuojelun Tuki Oy Hyvä lukijamme! Muistathan tilata Suomen Luonnon ensi vuodeksi. Kansikuvan on ottanut Leena Saraste . The met hods used are easil y app licable in bot h detached one-famil y houses and blocks of flats. 65. Si nce then , endemic species have noc had cime to occur. Sivulla 13 olevan taulukon viimeinen virke kuuluu: "Samat lajit ovat vähentyneet m yös Manner-Suomesta'', kun lehdessä väitettiin niiden hävinneen . The Northern root vole turns into a forest pest. Sivulla 9 oleva m etsälaidunnuskuva on Leena Sarasteen ottama. and with chis has arisen a popular movemem among the moum ain 's inh ab itams. One of th e bases is the Environment Centre in Helsinki . Evolution in Finnish Nature V Biogeography by Yrjö Haila. Oikaisuja Viime numeron muutam asta kuvasta oli jäänyt kuvaajien nimet mainitsematta. by Kirsi-Marja Korhonen pages 505 I Previously the rooc vole was but a harmless dweller in floodlands which at most damaged che occasional haysrack. The erosion of the Himalayas, and the popular movement there by Heikki Laurila pages 37-4 I Commercial fo restry fe ll ings have destroyed the natural forests. over the past 10 000 years. The root vole populatio n explosion destroyed especiall y tree sap li ngs in thcse fields. Suomen Luonto on myös lahja Seuraavan numeron välissä on lahjakortti, jolla voit kätevästi tilata ystävällesi Suomen Luonnon lahjaksi edulliseen 70 mk:n hintaan. Etusisäkannen mustatorvisienet ja karvarouskut on kuvannut Lauri Aarnio , kangastatit Jarkko Mäkineva sekä sienten puhdistajan Lars Lönnqvist. Translated by George Woolsron and Taru TyyniliiWollston . Olli }!irvinen. Lahjakortteja saa myös yhdistyksistä, luonnonsuojelukeskuksista, Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä ja luonnonsuojeluliitosta. After fellings, erosion has carried away rhe soil. ln an inrerview, Gert Sörensen explains the work of this internatio nal nature conservacion organisa tion . wh ich have protected the slopes of the Himalayas. The Environment Centre a base for the new environmental movement by Auli Kilpe/fiinen and Tapio Lindholm pages 45-47 The so-called Alternative movements have been slow to rise in Finland . Esa Ranta and Kari Vepsiiliiinen pages 34-36 This art icle gives a picrnre of the changes in the disuibut ion of our organisms and the significa nce of these from an evolu tio nary point of view. SUOMEN LUONTO 6-7 / 82 41. News of energy conservation in buildings by Hennk Hausen pages 4849 A new Swed ish energy-savi ng house is described , which is cheaper and more efficient than earlier designs. The Ice Age destroyed ali life
Vähän ennen joulua näimme mummon parvekkeella ampuhaukan. Taavi tuputtaa minulle ensin postia luettavaksi ja katsottavaksi . Sitten tulee siementäjä, että syntyy uusia vasikoita ja tulee enempi maitoa. Lasten Luonto '"'11 t J Marja Mattlar HEI Taavi Tatti hyppii tässä kirjoituskoneen päällä ja hoputtaa minua jo vihdoin aloittamaan palstanteon. Niistä lehmistä vo1 tehdä kaikkea ruokaa, niin ihmisetkin kasvaa isoiksi." Niinhän se on, että ensin juodaan lehmän maitoa Seppälän Mikan kotitilalla on lehmiä, kanoja, kissoja ja Raju-niminen koira . Hanna Kallio Suonenjoelta on lähettänyt meille kuvan lupsakkaasca lehmärouvasca , joka huiskii hännällään kärpäsiä . Isä ja äiti tunnistivat nämä linnut.' ' On siinä ihmettelemistä kerrakseen, jos parvekkeelta löytyy ampuhaukka. Täytyy ruveta naputtelemaan, jotteivac Taavin pillit putoa tuollaisessa ryckycyksessä. Mennessämme syksyllä mummolaan näimme tien varressa pähkinähakin . Hanna kertoo lehmistä: ''Lehmä syö heinää, että se kasvaa isoksi . Vain pikkusiepon pesintä onnistui.'' Siis kolmas kerta toden sanoo tässä pesimäpuuhassakin. Mika kyllä viihtyy talon töissä ja aikoo jatkaa isäntänä talossa. Siepon pesän valtasi pian caliciainen. 66 SUOMEN LUONTO 6-7 1824 1. No niin. vsk.. Vaikka kaikkein mieluiten hän ryhtyisi keksijäksi . Soile ja ekaa: "Mummo asuu Keuruulla. Kun cyhjensimme pönttöä , sieltä paljastui kolme pesää. Siteen pönttöön asettui pikkusieppo . Yhdessä pöntossa pesi aluksi kirjosieppo . Lehtosen Soile Mäntästä kertoo pihallaan pes1v1stä linnuista näin : ''Meillä on kolme linnunpöctöä
Laitumella näkyvät märehtivän myös Ville-sonni ja NadjasuoMEN LUONTO 6-71 82 41. ' 'Kyllä nämä lamput toimii , mutta aika vähän niistä saa valoa' ', uskaltaa 13-vuotias Leena-sisko huomauttaa keksijäveljelleen . Yhdellä kissoista on vähän angorakissan verta , ja niinpä sen karva onkin pitkä ja pehmeä. Kissoja on viisi juuri nyt , pian saa taas yksi niistä pentuja. Kylässä on kauppa, posti ja koulu . Mika aloittaa koulunkäynnin tänä syksynä. Tämä alkukirjain sitten vaihtuu vuosittain . Mika sanoo: ''Kai sitä täytyy , vaikka mieluummin minä rupeaisin keksijäksi" . Kylässä asuu noin kaksi sataa ihmistä. Raju on kuitenkin ihan kiltti koira , varsinkin lapsille . Mika asuu isän, äidin ja kahden isonsiskon kanssa maalaistalossa Vuorenkylässä . ''Ei mulla niitä enää ehjänä ole'', tuumaa Mika, "minä hajotin ne ja katsoin mitä niissä on sisällä.'' 67. Seppälän Mika on 7-vuotias hartolalaispoika. Sitten joskus täytyy syödä itse lehmä, siitähän voidaan saada pihvejä, maksaa, munuaisia tai vaikkapa verta veriohukaisiin. Mika luettelee laitumella olevien lehmien nimiä : Ässä, Kiva, Kilpa, Hippa , Kimara, Manta, Milla, Malli ja Minni . Mikalle ei tule yhtään ainoata luokkatoveria, koska hän on koulupiirissä ainoa 7-vuotias. Kysyn Mikalta, haluaako hän isona ruveta isännäksi kotitaloonsa. vsk. Mikan koiran nimi on Raju , ja se haukkuukin kaikkea epäilyttävää tosi rajusti . Viihtyyhän Mika toki tilan töissäkin, etenkin traktorin kyydissä. Yritämme löytää jostakin Mikan vanhoja leluja kylään poikenneelle pari vuotiaalle pikkupojalle , muttemme löydä juuri mitään. Kanoja on 10, ja Mika laskeekin , että niiden munimat munat riittävät hyvin heidän perheelleen . Sitten Mika näyttää muutamia keksimiään vehkeitä: vesimyllyn ja kaksi yölamppua siskojen huoneeseen . Angorakissan nimi on Pörri . Misse ja Töpö ovat Pörrin hyviä ystäviä, ne nukkuvat päiväuniaan yhdessä kerässä. Mikan äiti sanoo, että samana vuonna syntyneiden lehmien nimet alkavat aina samalla kirjaimella. Koulussa on kaksi opettajaa ja 12 oppilasta. ja syödään kaikkea mitä siitä voidaan valmistaa kuten juustoa, viiliä ja jäätelöä. Mikan kotitilalla on lehmiä, kanoja , kissoja ja koira. vasikka. Tällä haavaa on navetassa 15 lypsävää lehmää ja hiehoja , sonneja sekä vasikoita yhteensä 19 , siis kaikkiaan 34 eläintä
Näköpiiri ilmestyy joka perjantai. Tarvitsemme kuumeisesti asiamiehiä ja maksamme 10-15 % asiamiespalkkioina, tilitykset asiamiehille joka kuukausi. Mitä vaihtoehtoja on ydinvoimatiellä. Se on ylivoimaisesti edullisin viikkokuvalehti, vain 190 markkaa/vuosi (50 numeroa). näkö -11 VIIKKOLEHTI IHMISEN JA LUONNON PUOLESTA Metsä: Hoidetaanko metsää teollisuuden vai viljelijän ehdoilla. Hänelle siis jutut ja juttuvinkit. Suomen suot: Paljonko on ojitettu laittomasti. rnnmmm Kaisaniemenkatu 1 C 83 00100 Helsinki 10 Puhelin 90/170 533. Älä aikaile, tule mukaan. Vedet: Miksi päättäjät eivät halua suojella virtaavia vesiämme, vaikka kansa haluaa. Kuka on jäävi. Tilaus käy kätevimmin puhelimella: 90/170 533. Sellutehtaat: täältä tullaan! Energia: Vuoden sisällä tehdään tämän vuosituhannen lopun tärkeimmät energiaratkaisut. Ympäristöja luontoasioista kirjoittaa toimittaja Jaakko Luoma. Onko ojittaja myös vesilain ja rakennuslain yläpuolella